ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 274

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

58. vuosikerta
18. lokakuuta 2015


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Neuvoston asetus (EU) 2015/1861, annettu 18 päivänä lokakuuta 2015, Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 267/2012 muuttamisesta

1

 

*

Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/1862, annettu 18 päivänä lokakuuta 2015, Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 267/2012 täytäntöönpanosta

161

 

 

PÄÄTÖKSET

 

*

Neuvoston päätös (YUTP) 2015/1863, annettu 18 päivänä lokakuuta 2015, Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2010/413/YUTP muuttamisesta

174

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

18.10.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 274/1


NEUVOSTON ASETUS (EU) 2015/1861,

annettu 18 päivänä lokakuuta 2015,

Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 267/2012 muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 215 artiklan,

ottaa huomioon Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja yhteisen kannan 2007/140/YUTP kumoamisesta 26 päivänä heinäkuuta 2010 annetun neuvoston päätöksen 2010/413/YUTP (1),

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja Euroopan komission yhteisen ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetuksella (EU) N:o 267/2012 (2) pannaan täytäntöön päätöksessä 2010/413/YUTP säädetyt toimenpiteet.

(2)

Neuvosto hyväksyi 18 päivänä lokakuuta 2015 päätöksen (YUTP) 2015/1863 (3) päätöksen 2010/413/YUTP muuttamisesta ja toimenpiteistä, jotka perustuvat Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan 2231 (2015), jossa tuetaan 14 päivänä heinäkuuta 2015 hyväksyttyä Iranin ydinalaa koskevaa yhteistä kattavaa toimintasuunnitelmaa, jäljempänä ’yhteinen kattava toimintasuunnitelma’, ja määrätään kyseisen toimintasuunnitelman mukaisesti toteutettavista toimista.

(3)

YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 2231 (2015) määrätään, että YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien 1696 (2006), 1737 (2006), 1747 (2007), 1803 (2008), 1835 (2008), 1929 (2010) ja 2224 (2015) määräysten voimassaolo päättyy, kun Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA on todentanut Iranin panneen täytäntöön yhteisen kattavan toimintasuunnitelman mukaiset ydinalan sitoumuksensa.

(4)

Lisäksi YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 2231 (2015) määrätään, että valtioiden on noudatettava määräyksiä, jotka sisältyvät YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2231 (2015) liitteeseen B ja joilla pyritään edistämään avoimuutta ja luomaan yhteisen kattavan toimintasuunnitelman täysimääräistä täytäntöönpanoa edistävä ilmapiiri.

(5)

Yhteisen kattavan toimintasuunnitelman mukaisesti päätöksessä (YUTP) 2015/1863 säädetään kaikkien unionin asettamien ydinalaan liittyvien taloutta ja rahoitusta koskevien rajoittavien toimenpiteiden voimassaolon päättämisestä heti, kun IAEA on todentanut, että Iran on pannut täytäntöön sovitut ydinalan toimenpiteet. Lisäksi päätöksessä (YUTP) 2015/1863 säädetään yhteisen kattavan toimintasuunnitelman mukaisesti luvanantojärjestelmästä, jolla tarkastellaan ydinalaan liittyviä Iraniin suuntautuvia siirtoja tai Iranin kanssa harjoitettavia toimia, jotka eivät kuulu YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2231 (2015) soveltamisalaan, ja päätetään niistä.

(6)

Sitoumus kaikkien ydinalaan liittyvien unionin rajoittavien toimenpiteiden poistamisesta yhteisen kattavan toimintasuunnitelman mukaisesti ei vaikuta yhteisessä kattavassa toimintasuunnitelmassa määritettyyn riitojenratkaisumekanismiin eikä unionin rajoittavien toimenpiteiden uudelleen käyttöönottoon, jos Iran rikkoo merkittävästi yhteisen kattavan toimintasuunnitelman mukaisia sitoumuksiaan.

(7)

Siinä tapauksessa, että unionin rajoittavia toimenpiteitä otetaan uudelleen käyttöön, yhteisen kattavan toimintasuunnitelman mukaisesti pakotteiden purkamisen voimassaoloaikana tehtyjen sopimusten täytäntöönpano suojataan asianmukaisesti noudattaen aiempia, pakotteita alun perin määrättäessä voimassa olleita säännöksiä.

(8)

Neuvoston olisi käytettävä toimivaltaa muuttaa asetuksen (EU) N:o 267/2012 liitteissä VIII, IX, XIII ja XIV olevia luetteloita ottaen huomioon Iranin ydinohjelman kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle asettaman erityisen uhan sekä yhteensopivuuden varmistamiseksi päätöksen 2010/413/YUTP liitteiden I, II, III ja IV muuttamis- ja tarkistamismenettelyn kanssa.

(9)

Toimenpiteiden täytäntöön panemiseksi tarvitaan unionin tason sääntelyä erityisesti sen varmistamiseksi, että talouden toimijat soveltavat niitä yhdenmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa.

(10)

Näin ollen asetus (EU) N:o 267/2012 olisi muutettava tämän mukaisesti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EU) N:o 267/2012 seuraavasti:

1)

Kumotaan 1 artiklan t alakohta ja lisätään alakohta seuraavasti:

”u)

’sekakomissiolla’ tarkoitetaan Iranin sekä Kiinan, Ranskan, Saksan, Venäjän federaation, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Yhdysvaltojen edustajien sekakomissiota, johon osallistuu unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, jäljempänä ’korkea edustaja’, ja joka perustetaan valvomaan 14 päivänä heinäkuuta 2015 hyväksytyn yhteisen kattavan toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa ja toteuttamaan yhteisessä kattavassa toimintasuunnitelmassa määrättyjä toimia kyseisen toimintasuunnitelman ’Johdanto ja yleiset määräykset’ -osan ix kohdan ja liitteen IV mukaisesti.”

2)

Kumotaan 2, 3 ja 4 artikla.

3)

Lisätään artiklat seuraavasti:

”2 a artikla

1.   Ennakkolupa vaaditaan seuraaville:

a)

liitteessä I lueteltujen, unionista tai muualta peräisin olevien tuotteiden ja teknologian myynti, toimitus, siirto tai vienti suoraan tai välillisesti iranilaisille henkilöille, yhteisöille tai elimille tai Iranissa käytettäväksi;

b)

liitteessä I lueteltuihin tuotteisiin ja teknologiaan tai liitteessä I lueteltujen tuotteiden ja teknologian toimitukseen, valmistukseen, huoltoon ja käyttöön liittyvän teknisen avun antaminen tai välityspalvelujen tarjoaminen suoraan tai välillisesti iranilaisille henkilöille, yhteisöille tai elimille tai Iranissa käytettäväksi;

c)

liitteessä I lueteltuihin tuotteisiin ja teknologiaan liittyvän rahoituksen tai rahoitusavun, erityisesti avustusten, lainojen ja vientiluottovakuutusten myöntäminen kyseisten tuotteiden ja teknologian myyntiin, toimitukseen, siirtoon tai vientiin tai niihin liittyvän teknisen avun tai välityspalvelujen antamiseen suoraan tai välillisesti iranilaisille henkilöille, yhteisöille tai elimille tai Iranissa käytettäväksi;

d)

ennen minkään sellaisen järjestelyn tekemistä iranilaisen henkilön, yhteisön tai elimen taikka niiden puolesta tai johdolla toimivan henkilön tai yhteisön kanssa, mukaan lukien tällaisen henkilön, yhteisön tai elimen antaman lainan tai luoton hyväksyminen, jolla tällaista henkilöä, yhteisöä tai elintä autetaan osallistumaan tai lisäämään osallistumistaan sellaiseen kaupalliseen toimintaan joko itsenäisesti tai osana yhteisyritystä tai muuta kumppanuutta, johon sisältyy seuraavaa:

i)

uraanin louhinta,

ii)

ydinalan viejämaiden ryhmän ydinaineiden luettelon 1 osassa lueteltujen ydinaineiden tuotanto tai käyttö.

Tähän sisältyy lainan tai luoton antaminen tällaiselle henkilölle, yhteisölle tai elimelle;

e)

liitteessä I lueteltujen Iranista tai muualta peräisin olevien tuotteiden ja teknologian osto, tuonti tai kuljetus Iranista.

2.   Liite I käsittää ydinalan viejämaiden ryhmän luetteloon sisältyvät tavarat, mukaan lukien tuotteet, teknologia ja ohjelmistot.

3.   Asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava 1 kohdan a–d alakohdan mukainen lupaehdotus YK:n turvallisuusneuvoston hyväksyttäväksi tapauskohtaisesti eikä jäsenvaltio saa myöntää lupaa ennen kuin tämä hyväksyntä on saatu.

4.   Asianomaisen jäsenvaltion on myös toimitettava 1 kohdan a–d alakohdassa tarkoitettuja toimia koskevat lupaehdotukset YK:n turvallisuusneuvoston hyväksyttäväksi tapauskohtaisesti, jos toimet liittyvät muihin tuotteisiin ja teknologiaan, jotka kyseisen jäsenvaltion päätelmän mukaisesti voisivat edistää jälleenkäsittelyyn tai rikastamiseen tai raskasveteen liittyvää toimintaa yhteisen kattavan toimintasuunnitelman kanssa ristiriitaisella tavalla. Jäsenvaltio ei saa myöntää lupaa ennen kuin kyseinen hyväksyntä on saatu.

5.   Asianomainen toimivaltainen viranomainen ei saa myöntää 1 kohdan e alakohdan mukaista lupaa ennen kuin sekakomissio on sen hyväksynyt.

6.   Asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava muille jäsenvaltioille, komissiolle ja korkealle edustajalle 1 ja 5 kohdan nojalla myönnetyistä luvista ja YK:n turvallisuusneuvoston 3 tai 4 kohdan mukaisesti epäämistä luvista.

2 b artikla

1.   Edellä olevaa 2 a artiklan 3 ja 4 kohtaa ei sovelleta lupaehdotuksiin, jotka koskevat YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2231 (2015) liitteessä B olevan 2 kohdan c alakohdan 1 alakohdassa tarkoitettujen, kevytvesireaktoreihin tarvittavien laitteiden toimitusta, myyntiä tai siirtoa Iraniin.

2.   Asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava muille jäsenvaltioille, komissiolle ja korkealle edustajalle tämän artiklan nojalla myönnetyistä luvista neljän viikon kuluessa.

2 c artikla

1.   Toimivaltaisten viranomaisten, jotka myöntävät luvan 2 a artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 2 b artiklan mukaisesti, on varmistettava, että

a)

ydinalan viejämaiden ryhmän luettelossa esitettyjen yleisohjeiden soveltuvat vaatimukset on täytetty;

b)

Iranilta on saatu oikeus kaikkien toimitettujen tuotteiden loppukäytön ja loppukäyttöpaikan todentamiseen ja että tätä oikeutta voidaan käyttää tehokkaasti;

c)

YK:n turvallisuusneuvostolle ilmoitetaan toimituksesta, myynnistä tai siirrosta kymmenen päivän kuluessa; ja

d)

IAEA:lle ilmoitetaan toimituksesta, myynnistä tai siirrosta kymmenen päivän kuluessa, kun kyseessä on liitteessä I tarkoitetut tuotteet ja teknologia.

2.   Luvan kaikelle 2 a artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla luvanvaraiselle viennille myöntävät sen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset, johon viejä on sijoittautunut. Lupa on voimassa koko unionissa.

3.   Viejien on annettava toimivaltaisille viranomaisille kaikki asetuksen (EY) N:o 428/2009 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut ja kunkin toimivaltaisen viranomaisen tarkentamat tiedot, jotka ovat tarpeen viejien vientilupahakemusten kannalta.

2 d artikla

1.   Edellä olevaa 2 a artiklan 3 ja 4 kohtaa ei sovelleta lupaehdotuksiin, jotka koskevat tavaroiden, aineiden, laitteiden, tuotteiden ja teknologian toimitusta, myyntiä tai siirtoa ja niihin liittyvän teknisen avun, koulutuksen, rahoitusavun ja sijoitus-, välitys- tai muiden palvelujen tarjoamista, jos toimivaltaiset viranomaiset katsovat niiden liittyvän suoraan seuraaviin:

a)

Fordow'n laitoksessa olevan kahden kaskadin välttämätön muuttaminen pysyvien isotooppien tuotantoon;

b)

Iranin rikastetun uraanin vienti 300 kilogrammaa ylittävän määrän osalta luonnonuraania vastaan; tai

c)

Arakin reaktorin nykyaikaistaminen sovitun konseptin pohjalta ja sen jälkeen kyseisestä reaktorista sovitun lopullisen suunnitelman perusteella.

2.   Toimivaltaisen viranomaisen, joka myöntää luvan 1 kohdan mukaisesti, on varmistettava, että

a)

kaikki toimet toteutetaan yhteistä kattavaa toimintasuunnitelmaa tiukasti noudattaen;

b)

ydinalan viejämaiden ryhmän luettelossa esitettyjen yleisohjeiden soveltuvat vaatimukset on täytetty;

c)

Iranilta on saatu oikeus kaikkien toimitettujen tuotteiden loppukäytön ja loppukäyttöpaikan todentamiseen ja että tätä oikeutta voidaan käyttää tehokkaasti.

3.   Asianomaisen jäsenvaltion on annettava ilmoitus

a)

YK:n turvallisuusneuvostolle ja sekakomissiolle kymmenen päivää ennen kyseisiä toimia;

b)

IAEA:lle ydinalan viejämaiden ryhmän luettelossa eriteltyjen tavaroiden, aineiden, laitteiden, tuotteiden ja teknologian toimittamisesta kymmenen päivän kuluessa toimituksesta, myynnistä tai siirrosta.

4.   Asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava muille jäsenvaltioille, komissiolle ja korkealle edustajalle tämän artiklan nojalla myönnetyistä luvista neljän viikon kuluessa.”

4)

Lisätään artiklat seuraavasti:

”3 a artikla

1.   Ennakkolupa vaaditaan tapauskohtaisesti seuraaville:

a)

liitteessä II lueteltujen, unionista tai muualta peräisin olevien tuotteiden ja teknologian myynti, toimitus, siirto tai vienti suoraan tai välillisesti iranilaisille henkilöille, yhteisöille tai elimille tai Iranissa käytettäväksi;

b)

liitteessä II lueteltuihin tuotteisiin ja teknologiaan tai liitteessä II lueteltujen tuotteiden ja teknologian toimitukseen, valmistukseen, huoltoon ja käyttöön liittyvän teknisen avun antaminen tai välityspalvelujen tarjoaminen suoraan tai välillisesti iranilaisille henkilöille, yhteisöille tai elimille tai Iranissa käytettäväksi;

c)

liitteessä II lueteltuihin tuotteisiin ja teknologiaan liittyvän rahoituksen tai rahoitusavun, erityisesti avustusten, lainojen ja vientiluottovakuutusten myöntäminen kyseisten tuotteiden ja teknologian myyntiin, toimitukseen, siirtoon tai vientiin tai niihin liittyvän teknisen avun tai välityspalvelujen antamiseen suoraan tai välillisesti iranilaisille henkilöille, yhteisöille tai elimille tai Iranissa käytettäväksi;

d)

ennen minkään sellaisen järjestelyn tekemistä iranilaisen henkilön, yhteisön tai elimen taikka niiden puolesta tai johdolla toimivan henkilön tai yhteisön kanssa, mukaan lukien tällaisen henkilön, yhteisön tai elimen antaman lainan tai luoton hyväksyminen, jolla tällaista henkilöä, yhteisöä tai elintä autetaan osallistumaan tai lisäämään osallistumistaan sellaiseen kaupalliseen toimintaan joko itsenäisesti tai osana yhteisyritystä tai muuta kumppanuutta, johon liittyy liitteessä II lueteltuja teknologioita;

e)

liitteessä II lueteltujen Iranista tai muualta peräisin olevien tuotteiden ja teknologian osto, tuonti tai kuljetus Iranista.

2.   Liitteessä II luetellaan muut kuin liitteisiin I ja III sisältyvät tuotteet ja teknologia, joilla voidaan edistää jälleenkäsittelyyn tai rikastamiseen tai raskasveteen liittyvää toimintaa tai muuta toimintaa yhteisen kattavan toimintasuunnitelman kanssa ristiriitaisella tavalla.

3.   Viejien on toimitettava toimivaltaisille viranomaisille kaikki lupahakemuksessa vaadittavat tiedot.

4.   Toimivaltaiset viranomaiset eivät saa myöntää lupaa 1 kohdan a–e alakohdassa tarkoitettuihin liiketoimiin, jos niillä on perusteltu syy todeta, että asianomaisilla liiketoimilla edistettäisiin jälleenkäsittelyyn tai rikastamiseen tai raskasveteen liittyvää toimintaa tai muuta ydinalaan liittyvää toimintaa yhteisen kattavan toimintasuunnitelman kanssa ristiriitaisella tavalla.

5.   Toimivaltaisten viranomaisten on vaihdettava tietoja tämän artiklan mukaisesti saaduista lupahakemuksista. Asetuksen (EY) N:o 428/2009 19 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua järjestelmää on käytettävä tätä tarkoitusta varten.

6.   Toimivaltaisen viranomaisen, joka myöntää luvan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti, on varmistettava, että Iranilta on saatu oikeus kaikkien toimitettujen tuotteiden loppukäytön ja loppukäyttöpaikan todentamiseen ja että tätä oikeutta voidaan käyttää tehokkaasti.

7.   Asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava muille jäsenvaltioille, komissiolle ja korkealle edustajalle aikomuksestaan myöntää lupa tämän artiklan nojalla vähintään kymmenen päivää ennen luvan myöntämistä.

3 b artikla

1.   Luvan sellaista vientiä varten, joka on 3 a artiklassa säädetty luvanvaraiseksi, myöntävät sen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset, johon viejä on sijoittautunut, asetuksen (EY) N:o 428/2009 11 artiklassa säädettyjä yksityiskohtaisia sääntöjä noudattaen. Lupa on voimassa koko unionissa.

2.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat 3 a artiklan 4 ja 5 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti mitätöidä myöntämänsä vientiluvan, keskeyttää sen soveltamisen, muuttaa sitä tai peruuttaa sen.

3.   Jos toimivaltainen viranomainen epää luvan tai mitätöi, keskeyttää peruuttaa luvan tai muuttaa sitä olennaisesti 3 a artiklan 4 kohdan mukaisesti, asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava siitä muille jäsenvaltioille, komissiolle ja korkealle edustajalle sekä toimitettava niille asian kannalta merkitykselliset tiedot neuvoston asetuksessa (EY) N:o 515/97 (4) kyseisten tietojen luottamuksellisuudesta annettujen säännösten mukaisesti.

4.   Ennen kuin jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen myöntää 3 a artiklan mukaisesti luvan liiketoimeen, joka on olennaisesti samanlainen kuin liiketoimi, jolta muu jäsenvaltio on evännyt tai muut jäsenvaltiot ovat evänneet luvan 3 a artiklan 4 kohdan mukaisesti, ja epäämispäätös on edelleen voimassa, sen on neuvoteltava asiasta ensin epäämispäätöksen tehneen jäsenvaltion tai sen tehneiden jäsenvaltioiden kanssa. Jos asianomainen jäsenvaltio tällaisten neuvottelujen jälkeen päättää myöntää luvan, sen on ilmoitettava päätöksestään muille jäsenvaltioille, komissiolle ja korkealle edustajalle sekä toimitettava kaikki asian kannalta merkitykselliset tiedot päätöksensä perusteista.

3 c artikla

1.   Edellä olevaa 3 a artiklaa ei sovelleta lupaehdotuksiin, jotka koskevat liitteessä II lueteltujen kevytvesireaktoreihin tarvittavien tuotteiden ja teknologian toimitusta, myyntiä tai siirtoa Iraniin.

2.   Toimivaltaisen viranomaisen, joka myöntää luvan 1 kohdan mukaisesti, on varmistettava, että Iranilta on saatu oikeus kaikkien toimitettujen tuotteiden loppukäytön ja loppukäyttöpaikan todentamiseen ja että tätä oikeutta voidaan käyttää tehokkaasti.

3.   Asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava muille jäsenvaltioille, komissiolle ja korkealle edustajalle tämän artiklan nojalla myönnetyistä luvista neljän viikon kuluessa.

3 d artikla

1.   Edellä olevaa 3 a artiklaa ei sovelleta lupaehdotuksiin, jotka koskevat tavaroiden, aineiden, laitteiden, tuotteiden ja teknologian toimitusta, myyntiä tai siirtoa ja niihin liittyvän teknisen avun, koulutuksen, rahoitusavun ja sijoitus-, välitys- tai muiden palvelujen tarjoamista, jos toimivaltaiset viranomaiset katsovat niiden liittyvän suoraan seuraaviin:

a)

Fordow'n laitoksessa olevan kahden kaskadin välttämätön muuttaminen pysyvien isotooppien tuotantoon;

b)

Iranin rikastetun uraanin vienti 300 kilogrammaa ylittävän määrän osalta luonnonuraania vastaan; tai

c)

Arakin reaktorin nykyaikaistaminen sovitun konseptin pohjalta ja sen jälkeen kyseisestä reaktorista sovitun lopullisen suunnitelman perusteella.

2.   Toimivaltaisen viranomaisen, joka myöntää luvan 1 kohdan mukaisesti, on varmistettava, että

a)

kaikki tällaiset toimet toteutetaan yhteistä kattavaa toimintasuunnitelmaa tiukasti noudattaen;

b)

Iranilta on saatu oikeus kaikkien toimitettujen tuotteiden loppukäytön ja loppukäyttöpaikan todentamiseen ja että tätä oikeutta voidaan käyttää tehokkaasti.

3.   Asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle aikomuksestaan myöntää lupa tämän artiklan nojalla vähintään kymmenen päivää ennen luvan myöntämistä.

(4)  Neuvoston asetus (EY) N:o 515/97, annettu 13 päivänä maaliskuuta 1997, jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten keskinäisestä avunannosta sekä jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten ja komission yhteistyöstä tulli- ja maatalousasioita koskevan lainsäädännön moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi (EYVL L 82, 22.3.1997, s. 1).”"

5)

Lisätään artiklat seuraavasti:

”4 a artikla

1.   Kielletään liitteessä III lueteltujen, unionista tai mistä tahansa muualta peräisin olevien tuotteiden ja teknologian tai muiden sellaisten tuotteiden, joiden jäsenvaltiot katsovat voivan edistää ydinasejärjestelmien kehittämistä, myynti, toimitus, siirto tai vienti suoraan tai välillisesti iranilaisille henkilöille, yhteisöille tai elimille taikka Iranissa käytettäväksi.

2.   Liitteessä III luetellaan ohjusteknologian valvontajärjestelyn luetteloon sisältyvät tuotteet, mukaan lukien tavarat ja teknologia.

4 b artikla

Kielletään:

a)

liitteessä III lueteltuihin tuotteisiin tai teknologiaan liittyvän teknisen avun tai välityspalvelujen tarjoaminen tai liitteessä III lueteltujen tuotteiden toimitukseen, valmistukseen, huoltoon ja käyttöön liittyvän teknisen avun tai välityspalvelujen tarjoaminen suoraan tai välillisesti iranilaisille henkilöille, yhteisöille tai elimille, taikka Iranissa käytettäväksi;

b)

liitteessä III lueteltuihin tuotteisiin ja teknologiaan liittyvän rahoituksen tai rahoitusavun, erityisesti avustusten, lainojen ja vientiluottovakuutusten myöntäminen kyseisten tuotteiden ja teknologian myyntiin, toimitukseen, siirtoon tai vientiin tai niihin liittyvän teknisen avun tai välityspalvelujen antamiseen suoraan tai välillisesti iranilaisille henkilöille, yhteisöille tai elimille tai Iranissa käytettäväksi;

c)

minkä tahansa sellaisen järjestelyn tekeminen iranilaisen henkilön, yhteisön tai elimen taikka niiden puolesta tai johdolla toimivan henkilön tai yhteisön kanssa, mukaan lukien tällaisen henkilön, yhteisön tai elimen antaman lainan tai luoton hyväksyminen, jolla tällaista henkilöä, yhteisöä tai elintä autetaan osallistumaan tai lisäämään osallistumistaan sellaiseen kaupalliseen toimintaan joko itsenäisesti tai osana yhteisyritystä tai muuta kumppanuutta, johon liittyy liitteessä III lueteltuja teknologioita.

4 c artikla

Kielletään liitteessä III lueteltujen tuotteiden ja teknologian osto, tuonti tai kuljetus Iranista suoraan tai välillisesti riippumatta siitä, onko kyseinen tuote tai teknologia peräisin Iranista.”

6)

Korvataan 5 artikla seuraavasti:

”5 artikla

Kielletään:

a)

Euroopan unionin yhteisessä puolustustarvikeluettelossa, jäljempänä ’yhteinen puolustustarvikeluettelo’, lueteltuihin tuotteisiin ja teknologiaan ja siinä lueteltujen tuotteiden ja teknologian toimitukseen, valmistukseen, huoltoon ja käyttöön liittyvän teknisen avun, välityspalvelujen ja muiden palvelujen tarjoaminen suoraan tai välillisesti iranilaisille henkilöille, yhteisöille tai elimille tai Iranissa käytettäväksi;

b)

yhteisessä puolustustarvikeluettelossa lueteltuihin tuotteisiin ja teknologiaan liittyvän rahoituksen tai rahoitusavun, erityisesti avustusten, lainojen ja vientiluottovakuutusten myöntäminen kyseisten tuotteiden ja teknologian myyntiin, toimitukseen, siirtoon tai vientiin tai niihin liittyvän teknisen avun tai välityspalvelujen antamiseen suoraan tai välillisesti iranilaisille henkilöille, yhteisöille tai elimille tai Iranissa käytettäväksi;

c)

sellaisen järjestelyn tekeminen, jolla yhteisessä puolustustarvikeluettelossa lueteltujen tuotteiden tai teknologian valmistukseen osallistuvaa iranilaista henkilöä, yhteisöä tai elintä autetaan osallistumaan tai lisäämään osallistumistaan tällaiseen valmistukseen joko itsenäisesti tai osana yhteisyritystä tai muuta kumppanuutta. Tähän sisältyy lainan tai luoton antaminen tällaiselle henkilölle, yhteisölle tai elimelle.”.

7)

Kumotaan 6, 7, 8, 9, 10, 10 a, 10 b ja 10 c artikla.

8)

Korvataan 10 d artikla seuraavasti:

”10 d artikla

1.   Ennakkolupa vaaditaan seuraaville:

a)

liitteessä VIIA lueteltujen ohjelmistojen myynti, toimitus, siirto tai vienti iranilaisille henkilöille, yhteisöille tai elimille tai Iranissa käytettäväksi;

b)

liitteessä VIIA lueteltuihin ohjelmistoihin tai kyseisten tuotteiden toimitukseen, valmistukseen, huoltoon ja käyttöön liittyvän teknisen avun tai välityspalvelujen tarjoaminen iranilaisille henkilöille, yhteisöille tai elimille tai Iranissa käytettäväksi;

c)

liitteessä VIIA lueteltuihin ohjelmistoihin liittyvän rahoituksen tai rahoitusavun, erityisesti avustusten, lainojen ja vientiluottovakuutusten myöntäminen kyseisten tuotteiden myyntiin, toimitukseen, siirtoon tai vientiin tai niihin liittyvän teknisen avun tai välityspalvelujen antamiseen iranilaisille henkilöille, yhteisöille tai elimille tai Iranissa käytettäväksi.

2.   Toimivaltaiset viranomaiset eivät saa myöntää lupaa tämän artiklan nojalla, jos:

a)

niillä on perusteltu syy todeta, että ohjelmistojen myynti, toimitus, siirto tai vienti on tai voi olla tarkoitettu käytettäväksi jonkin seuraavan toiminnan yhteydessä:

i)

jälleenkäsittelyyn tai rikastamiseen tai raskasveteen liittyvä toiminta taikka muu ydinalaan liittyvä toiminta yhteisen kattavan toimintasuunnitelman kanssa ristiriitaisella tavalla;

ii)

Iranin sotilaallinen ohjelma tai ballististen ohjusten ohjelma; tai

iii)

Iranin vallankumouskaartin jäseniä suoraan tai välillisesti hyödyttävä toiminta;

b)

kyseisten tuotteiden tai avun toimitusta koskevat sopimukset eivät sisällä asianmukaisia takeita loppukäyttäjästä.

3.   Asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle aikomuksestaan myöntää lupa tämän artiklan nojalla vähintään kymmenen päivää ennen luvan myöntämistä.

4.   Jos toimivaltainen viranomainen epää luvan tai mitätöi, keskeyttää tai peruuttaa luvan tai muuttaa sitä olennaisesti tämän artiklan mukaisesti, asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava siitä muille jäsenvaltioille, komissiolle ja korkealle edustajalle sekä toimitettava niille asian kannalta merkitykselliset tiedot.

5.   Ennen kuin jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen myöntää tämän artiklan mukaisesti luvan liiketoimeen, joka on olennaisesti samanlainen kuin liiketoimi, jolta muu jäsenvaltio on evännyt tai muut jäsenvaltiot ovat evänneet luvan, ja epäämispäätös on edelleen voimassa, sen on neuvoteltava asiasta ensin epäämispäätöksen tehneen jäsenvaltion tai sen tehneiden jäsenvaltioiden kanssa. Jos asianomainen jäsenvaltio tällaisten neuvottelujen jälkeen päättää myöntää luvan, sen on ilmoitettava päätöksestään muille jäsenvaltioille, komissiolle ja korkealle edustajalle sekä toimitettava kaikki asian kannalta merkitykselliset tiedot päätöksensä perusteista.”

9)

Kumotaan 10 e, 10 f, 11, 12, 13, 14, 14 a ja 15 artikla.

10)

Korvataan 15 a artikla seuraavasti:

”15 a artikla

1.   Ennakkolupa vaaditaan seuraaville:

a)

liitteessä VIIB lueteltujen grafiitin ja raakametallin tai puolivalmisteiden myynti, toimitus, siirto tai vienti iranilaisille henkilöille, yhteisöille tai elimille tai Iranissa käytettäväksi;

b)

liitteessä VIIB lueteltuihin grafiittiin ja raakametalliin tai puolivalmisteisiin tai kyseisten tuotteiden toimitukseen, valmistukseen, huoltoon ja käyttöön liittyvän teknisen avun tai välityspalvelujen tarjoaminen iranilaisille henkilöille, yhteisöille tai elimille tai Iranissa käytettäväksi;

c)

liitteessä VIIB lueteltuihin grafiittiin ja raakametalliin tai puolivalmisteisiin liittyvän rahoituksen tai rahoitusavun, erityisesti avustusten, lainojen ja vientiluottovakuutusten myöntäminen kyseisten tuotteiden myyntiin, toimitukseen, siirtoon tai vientiin tai niihin liittyvän teknisen avun tai välityspalvelujen antamiseen iranilaisille henkilöille, yhteisöille tai elimille tai Iranissa käytettäväksi.

2.   Toimivaltaiset viranomaiset eivät saa myöntää lupaa tämän artiklan nojalla, jos:

a)

niillä on perusteltu syy todeta, että grafiitin, raakametallien tai puolivalmisteiden myynti, toimitus, siirto tai vienti on tai voi olla tarkoitettu käytettäväksi jonkin seuraavan toiminnan yhteydessä:

i)

jälleenkäsittelyyn tai rikastamiseen tai raskasveteen liittyvä toiminta taikka muu ydinalaan liittyvä toiminta yhteisen kattavan toimintasuunnitelman kanssa ristiriitaisella tavalla;

ii)

Iranin sotilaallinen ohjelma tai ballististen ohjusten ohjelma; tai

iii)

Iranin vallankumouskaartin jäseniä suoraan tai välillisesti hyödyttävä toiminta;

b)

kyseisten tuotteiden tai avun toimitusta koskevat sopimukset eivät sisällä asianmukaisia takeita loppukäyttäjästä.

3.   Asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle aikomuksestaan myöntää lupa tämän artiklan nojalla vähintään kymmenen päivää ennen luvan myöntämistä.

4.   Jos toimivaltainen viranomainen epää luvan tai mitätöi, keskeyttää tai peruuttaa luvan tai muuttaa sitä olennaisesti tämän artiklan mukaisesti, asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava siitä muille jäsenvaltioille, komissiolle ja korkealle edustajalle sekä toimitettava niille asian kannalta merkitykselliset tiedot.

5.   Ennen kuin jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen myöntää tämän artiklan mukaisesti luvan liiketoimeen, joka on olennaisesti samanlainen kuin liiketoimi, jolta muu jäsenvaltio on evännyt tai muut jäsenvaltiot ovat evänneet luvan, ja epäämispäätös on edelleen voimassa, sen on neuvoteltava asiasta ensin epäämispäätöksen tehneen jäsenvaltion tai sen tehneiden jäsenvaltioiden kanssa. Jos asianomainen jäsenvaltio tällaisten neuvottelujen jälkeen päättää myöntää luvan, sen on ilmoitettava päätöksestään muille jäsenvaltioille, komissiolle ja korkealle edustajalle sekä toimitettava kaikki asian kannalta merkitykselliset tiedot päätöksensä perusteista.

6.   Edellä olevia 1–3 kohdan säännöksiä ei sovelleta liitteissä I, II ja III lueteltuihin tuotteisiin eikä asetuksen (EY) N:o 428/2009 liitteeseen I.”

11)

Kumotaan 15 b, 15 c, 16, 17, 18, 19, 20, 21 ja 22 artikla.

12)

Korvataan 23 artiklan 4 kohta seuraavasti:

”4.   Kielletään rahoitustietojen vaihtamiseen tarkoitettujen erikoistuneiden rahaliikenteen sanomanvälityspalvelujen tarjoaminen liitteissä VIII ja IX luetelluille luonnollisille henkilöille, oikeushenkilöille, yhteisöille tai elimille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 24, 25, 26, 27, 28, 28 a, 28 b ja 29 artiklassa säädettyjen poikkeusten soveltamista.”

13)

Lisätään artikla seuraavasti:

”23 a artikla

1.   Jäädytetään kaikki liitteessä XIII luetelluille henkilöille, yhteisöille tai elimille kuuluvat taikka niiden omistuksessa, hallussa tai määräysvallassa olevat varat ja taloudelliset resurssit. Liitteessä XIII luetellaan luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt, yhteisöt ja elimet, jotka YK:n turvallisuusneuvosto on nimennyt YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2231 (2015) liitteessä B olevan 6 kohdan c alakohdan mukaisesti.

2.   Jäädytetään kaikki liitteessä XIV luetelluille henkilöille, yhteisöille tai elimille kuuluvat taikka niiden omistuksessa, hallussa tai määräysvallassa olevat varat ja taloudelliset resurssit. Liitteessä XIV luetellaan luonnolliset henkilöt, oikeushenkilöt, yhteisöt ja elimet, joiden on neuvoston päätöksen 2010/413/YUTP 20 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti todettu

a)

osallistuneen Iranin ydinalan toimintaan, johon liittyy joukkotuhoaseiden leviämisen vaara Iranin tekemien, yhteisen kattavan toimintasuunnitelman mukaisten sitoumusten vastaisesti tai ydinasejärjestelmien kehittämiseen, tai joilla on todettu olevan välitön yhteys tällaiseen toimintaan tai joiden on todettu antaneen tukea tällaiselle toiminnalle, mukaan lukien osallistumalla YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2231 (2015) liitteessä B olevassa julkilausumassa, päätöksessä 2010/413/YUTP tai tämän asetuksen liitteissä kiellettyjen tavaroiden, tuotteiden, laitteiden, aineiden ja teknologian hankintaan;

b)

avustaneen nimettyjä henkilöitä tai yhteisöjä olemaan noudattamatta yhteistä kattavaa toimintasuunnitelmaa, YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa 2231 (2015), päätöstä 2010/413/YUTP tai tätä asetusta tai toimimaan niiden vastaisesti;

c)

toimineen luetteloon merkittyjen henkilöiden tai yhteisöjen puolesta tai johdolla; tai

d)

olevan nimettyjen henkilöiden tai yhteisöjen omistama tai niiden määräysvallassa oleva oikeushenkilö, yhteisö tai elin.

3.   Varoja tai taloudellisia resursseja ei saa suoraan tai välillisesti asettaa liitteissä XIII ja XIV lueteltujen luonnollisten henkilöiden, oikeushenkilöiden, yhteisöjen tai elinten saataville tai hyödynnettäviksi.

4.   Kielletään rahoitustietojen vaihtamiseen tarkoitettujen erikoistuneiden rahaliikenteen sanomanvälityspalvelujen tarjoaminen liitteissä XIII ja XIV luetelluille luonnollisille henkilöille, oikeushenkilöille, yhteisöille tai elimille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 24, 25, 26, 27, 28, 28 a, 28 b tai 29 artiklassa säädettyjen poikkeusten soveltamista.

5.   Liitteisiin XIII ja XIV sisältyvät luetteloon merkittyjen luonnollisten henkilöiden, oikeushenkilöiden, yhteisöjen ja elinten luetteloon merkitsemisen perusteet.

6.   Liitteisiin XII ja XIV sisältyvät myös asianomaisten luonnollisten henkilöiden, oikeushenkilöiden, yhteisöjen tai elinten tunnistamiseksi tarvittavat saatavilla olevat tiedot. Luonnollisten henkilöiden osalta tällaisia tietoja voivat olla nimet, myös peitenimet, syntymäaika ja -paikka, kansalaisuus, passin ja henkilökortin numerot, sukupuoli, osoite, jos se on tiedossa, sekä työtehtävä tai ammatti. Oikeushenkilöiden, yhteisöjen tai elinten osalta tällaisia tietoja voivat olla nimet, rekisteröintiaika ja paikka, rekisterinumero ja toimipaikka. Liitteissä XIII ja XIV mainitaan myös nimeämispäivä.”

14)

Korvataan 24–29 artikla seuraavasti:

”24 artikla

Poiketen siitä, mitä 23 artiklassa tai 23 a artiklassa säädetään, toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia tiettyjen jäädytettyjen varojen tai taloudellisten resurssien vapauttamisen, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

varoihin tai taloudellisiin resursseihin kohdistuu tuomioistuimen, hallintoviranomaisen tai välimiesoikeuden perustama panttioikeus, joka on perustettu ennen sitä päivää, jona pakotekomitea, YK:n turvallisuusneuvosto tai neuvosto on nimennyt 23 artiklassa tai 23 a artiklassa tarkoitetun henkilön, yhteisön tai elimen, tai tuomioistuimen, hallintoviranomaisen tai välimiesoikeuden ennen kyseistä päivää antama ratkaisu;

b)

varoja tai taloudellisia resursseja käytetään yksinomaan kattamaan tällaisella panttioikeudella turvatut tai tällaisella ratkaisulla vahvistetut saatavat niiden lakien ja muiden säännösten asettamissa rajoissa, jotka koskevat sellaisten henkilöiden oikeuksia, joilla on tällaisia saatavia;

c)

panttioikeutta ei ole perustettu eikä ratkaisua annettu liitteissä VIII, IX, XIII tai XIV luetellun henkilön, yhteisön tai elimen eduksi;

d)

panttioikeuden tai ratkaisun tunnustaminen ei ole asianomaisen jäsenvaltion oikeusjärjestyksen perusteiden vastaista; ja

e)

jäsenvaltio on ilmoittanut panttioikeudesta tai ratkaisusta YK:n turvallisuusneuvostolle silloin, kun sovelletaan 23 artiklan 1 kohtaa tai 23 a artiklan 1 kohtaa.

25 artikla

Poiketen siitä, mitä 23 artiklassa tai 23 a artiklassa säädetään, ja edellyttäen, että liitteissä VIII, IX, XIII tai XIV luetellun henkilön, yhteisön tai elimen suorittama maksu perustuu sopimukseen, jonka kyseinen henkilö, yhteisö tai elin on tehnyt, tai velvoitteeseen, joka on syntynyt kyseiselle henkilölle, yhteisölle tai elimelle ennen päivää, jona pakotekomitea, YK:n turvallisuusneuvosto tai neuvosto nimesi kyseisen henkilön, yhteisön tai elimen, toimivaltaiset viranomaiset voivat hyväksyä tarkoituksenmukaisiksi katsominsa ehdoin tiettyjen jäädytettyjen varojen tai taloudellisten resurssien vapauttamisen, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

asianomainen toimivaltainen viranomainen on todennut, että

i)

varat tai taloudelliset resurssit käytetään liitteissä VIII, IX, XIII tai XIV luetellun henkilön, yhteisön tai elimen tekemään maksusuoritukseen;

ii)

maksusuoritus ei edistä tämän asetuksen nojalla kiellettyä toimintaa. Jos maksusuoritus muodostaa korvauksen liiketoimesta, joka on jo suoritettu, ja toisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on antanut etukäteisen vahvistuksen siitä, että toiminta ei ollut suoritushetkellä kiellettyä, katsotaan alustavasti, että maksusuoritus ei edistä kiellettyä toimintaa; ja

iii)

maksusuoritus ei riko 23 artiklan 3 kohtaa tai 23 a artiklan 3 kohtaa; ja

b)

silloin, kun sovelletaan 23 artiklan 1 kohtaa tai 23 a artiklan 1 kohtaa, asianomainen jäsenvaltio on ilmoittanut YK:n turvallisuusneuvostolle tästä toteamuksesta ja aikeestaan myöntää lupa, eikä YK:n turvallisuusneuvosto ole kymmenen työpäivän kuluessa ilmoituksen saamisesta ilmoittanut vastustavansa tätä.

26 artikla

Poiketen siitä, mitä 23 artiklassa tai 23 a artiklassa säädetään, toimivaltaiset viranomaiset voivat myöntää luvan tiettyjen jäädytettyjen varojen tai taloudellisten resurssien vapauttamiseen tai saataville asettamiseen tarkoituksenmukaisiksi katsominsa ehdoin, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

asianomainen toimivaltainen viranomainen on todennut, että kyseiset varat tai taloudelliset resurssit

i)

ovat tarpeen liitteissä VIII, IX, XIII tai XIV lueteltujen luonnollisten henkilöiden, oikeushenkilöiden, yhteisöjen tai elinten taikka näiden luonnollisten henkilöiden huollettavina olevien perheenjäsenten perustarpeiden tyydyttämiseksi, mukaan lukien menot, jotka aiheutuvat elintarvikkeiden hankinnasta, vuokrasta tai asuntolainasta, lääkkeistä ja sairaanhoidosta, veroista, vakuutusmaksuista ja julkisten palvelujen käytöstä;

ii)

on tarkoitettu yksinomaan oikeudellisiin palveluihin liittyvien kohtuullisten palkkioiden maksamiseen ja näistä palveluista aiheutuneiden kulujen korvaamiseen; tai

iii)

on tarkoitettu yksinomaan jäädytettyjen varojen tai taloudellisten resurssien tavanomaisesta säilyttämisestä tai hoidosta aiheutuvien palkkioiden tai palvelumaksujen maksamiseen;

b)

silloin, kun lupa koskee liitteessä XIII lueteltua henkilöä, yhteisöä tai elintä, asianomainen jäsenvaltio on ilmoittanut YK:n turvallisuusneuvostolle a alakohdan mukaisesta toteamuksesta ja aikeestaan myöntää lupa, eikä YK:n turvallisuusneuvosto ole viiden työpäivän kuluessa ilmoituksen saamisesta ilmoittanut vastustavansa tätä.

27 artikla

Poiketen siitä, mitä 23 artiklan 2 ja 3 kohdassa tai 23 a artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetään, toimivaltaiset viranomaiset voivat myöntää tarkoituksenmukaisiksi katsominsa ehdoin luvan tiettyjen jäädytettyjen varojen tai taloudellisten resurssien vapauttamiseen tai tiettyjen varojen tai taloudellisten resurssien asettamiseen saataville, jos ne ovat todenneet, että kyseiset varat tai taloudelliset resurssit on maksettava kansainvälisen oikeuden nojalla erioikeuksia nauttivan diplomaatti- tai konsuliedustuston tai kansainvälisen järjestön tilille tai tililtä, mikäli tällaisia maksuja tarvitaan diplomaatti- tai konsuliedustuston tai kansainvälisen järjestön virallisia tarkoituksia varten.

28 artikla

Poiketen siitä, mitä 23 artiklassa tai 23 a artiklassa säädetään, toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia tiettyjen jäädytettyjen varojen tai taloudellisten resurssien vapauttamisen tai tiettyjen varojen tai taloudellisten resurssien asettamisen saataville, jos ne ovat todenneet, että kyseiset varat tai taloudelliset resurssit ovat tarpeen poikkeuksellisten menojen kattamiseen edellyttäen, että silloin, kun lupa koskee liitteessä XIII lueteltua henkilöä, yhteisöä tai elintä, asianomainen jäsenvaltio on ilmoittanut tästä toteamuksesta YK:n turvallisuusneuvostolle, joka on hyväksynyt sen.

28 a artikla

Poiketen siitä, mitä 23 artiklan 2 ja 3 kohdassa tai 23 a artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetään, toimivaltaiset viranomaiset voivat myöntää tarkoituksenmukaisiksi katsominsa ehdoin luvan tiettyjen jäädytettyjen varojen tai taloudellisten resurssien vapauttamiseen tai tiettyjen varojen tai taloudellisten resurssien asettamiseen saataville, jos ne ovat todenneet, että kyseisiä varoja tai taloudellisia resursseja tarvitaan toimiin, jotka liittyvät suoraan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2231 (2015) liitteessä B olevan 2 kohdan c alakohdan 1 alakohdassa tarkoitettuihin kevytvesireaktoreissa tarvittaviin laitteisiin.

28 b artikla

Poiketen siitä, mitä 23 artiklassa tai 23 a artiklassa säädetään, toimivaltaiset viranomaiset voivat myöntää luvan tiettyjen jäädytettyjen varojen tai taloudellisten resurssien vapauttamiseen tai saataville asettamiseen tarkoituksenmukaisiksi katsominsa ehdoin, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

asianomainen toimivaltainen viranomainen on todennut, että kyseiset varat tai taloudelliset resurssit

i)

ovat tarpeen yhteisen kattavan toimintasuunnitelman liitteessä III kuvattuja siviilialalla tehtävän ydinalan yhteistyön hankkeita varten;

ii)

ovat tarpeen 2 a ja 3 a artiklassa lueteltuihin tuotteisiin suoraan liittyviä toimia tai muita yhteisen kattavan toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa tarvittavia toimia varten; ja

b)

kun lupa koskee liitteessä XIII lueteltua henkilöä, yhteisöä tai elintä, asianomainen jäsenvaltio on ilmoittanut tästä toteamuksesta YK:n turvallisuusneuvostolle, joka on hyväksynyt sen.

29 artikla

1.   Edellä oleva 23 artiklan 3 kohta tai 23 a artiklan 3 kohta ei estä rahoitus- tai luottolaitoksia hyvittämästä jäädytettyjä tilejä, kun ne saavat kolmansilta osapuolilta luettelossa olevan henkilön, yhteisön tai elimen tilille tarkoitettuja varoja edellyttäen, että myös kaikki näille tileille lisättävät määrät jäädytetään. Rahoitus- tai luottolaitoksen on ilmoitettava näistä tilitapahtumista toimivaltaisille viranomaisille viipymättä.

2.   Edellyttäen, että nämä korkotuotot tai muut tuotot ja maksut on jäädytetty 23 artiklan 1 tai 2 kohdan tai 23 a artiklan 1 tai 2 kohdan mukaisesti, 23 artiklan 3 kohtaa tai 23 a artiklan 3 kohtaa ei sovelleta seuraaviin jäädytetyille tileille lisättäviin määriin:

a)

näistä tileistä kertyvät korko- tai muut tuotot;

b)

maksut, jotka perustuvat sopimuksiin tai velvoitteisiin, jotka on tehty tai jotka ovat syntyneet ennen sitä päivää, jona pakotekomitea, YK:n turvallisuusneuvosto tai neuvosto on nimennyt 23 artiklassa tai 23 a artiklassa tarkoitetun henkilön, yhteisön tai elimen.”

15)

Kumotaan 30, 30 a, 30 b, 31, 33, 34 ja 35 artikla.

16)

Korvataan 36 ja 37 artikla seuraavasti:

”36 artikla

Henkilön, joka toimittaa ennakkotiedot asetukseen (ETY) N:o 2913/92 ja asetukseen (ETY) N:o 2454/93 sisältyvien, yleisilmoituksista sekä tulli-ilmoituksista annettujen tältä osin merkityksellisten säännösten mukaisesti, on myös esitettävä tässä asetuksessa mahdollisesti edellytettävät luvat.

37 artikla

1.   Kielletään polttoainetäydennyspalvelujen tai aluksille suunnattujen muiden täydennys- tai huoltopalvelujen tarjoaminen iranilaisen henkilön, yhteisön tai elimen suorassa tai välillisessä omistuksessa tai määräysvallassa oleville aluksille, jos palveluntarjoajilla on tietoja, mukaan lukien toimivaltaisilta tulliviranomaisilta 36 artiklassa tarkoitettujen ennakkotietojen perusteella saadut tiedot, joiden nojalla on perusteltu syy todeta, että alusten rahtina on tuotteita, jotka sisältyvät yhteiseen puolustustarvikeluetteloon, tai tuotteita, joiden toimitus, myynti, siirto tai vienti on kiellettyä tämän asetuksen nojalla, paitsi jos tällaisten palvelujen tarjoaminen on tarpeen humanitaarisia tarkoituksia tai turvallisuustarkoituksia varten.

2.   Kielletään teknisten palvelujen ja huoltopalvelujen tarjoaminen iranilaisen henkilön, yhteisön tai elimen suorassa tai välillisessä omistuksessa tai määräysvallassa oleville rahti-ilma-aluksille, jos palveluntarjoajilla on tietoja, mukaan lukien toimivaltaisilta tulliviranomaisilta 36 artiklassa tarkoitettujen ennakkotietojen perusteella saadut tiedot, joiden nojalla on perusteltu syy todeta, että rahti-ilma-alusten rahtina on tuotteita, jotka sisältyvät yhteiseen puolustustarvikeluetteloon, tai tuotteita, joiden toimitus, myynti, siirto tai vienti on kiellettyä tämän asetuksen nojalla, paitsi jos tällaisten palvelujen tarjoaminen on tarpeen humanitaarisia tai turvallisuustarkoituksia varten.

3.   Tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa säädettyjä kieltoja sovelletaan, kunnes rahti on tarkastettu ja tapauksesta riippuen tarvittaessa takavarikoitu tai hävitetty.

Takavarikointi ja hävittäminen voidaan kansallisen lainsäädännön tai toimivaltaisen viranomaisen päätöksen mukaisesti toteuttaa maahantuojan kustannuksella tai kustannukset voidaan periä keneltä tahansa muulta henkilöltä tai yhteisöltä, joka on vastuussa aiotusta laittomasta toimituksesta, myynnistä, siirrosta tai viennistä.”

17)

Kumotaan 37 a ja 37 b artikla.

18)

Korvataan 38 artiklan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)

liitteissä VIII, IX, XIII ja XIV nimetty henkilö, yhteisö tai elin;”

19)

Kumotaan 39 artikla.

20)

Korvataan 40 artiklan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)

toimitettava välittömästi kaikki tämän asetuksen noudattamista edistävät tiedot, kuten tiedot 23 artiklan tai 23 a artiklan mukaisesti jäädytetyistä tileistä ja määristä, asuin- tai sijaintijäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille sekä komissiolle joko suoraan tai jäsenvaltioiden välityksellä;”

21)

Korvataan 41 artikla seuraavasti:

”41 artikla

Kielletään tietoinen ja tarkoituksellinen osallistuminen toimintaan, jonka tavoitteena tai seurauksena on tämän asetuksen 2 a, 2 b, 2 c, 2 d, 3 a, 3 b, 3 c, 3 d, 4 a, 4 b, 5, 10 d, 15 a, 23, 23 a ja 37 artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden kiertäminen.”

22)

Kumotaan 42 artiklan 3 kohta.

23)

Kumotaan 43, 43 a, 43 b ja 43 c artikla.

24)

Korvataan 44 artiklan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)

23 artiklan ja 23 a artiklan nojalla jäädytetyistä varoista sekä 24, 25, 26, 27, 28, 28 a ja 28 b artiklan nojalla myönnetyistä luvista;”

25)

Korvataan 45 artikla seuraavasti:

”45 artikla

Komissio muuttaa liitteitä I, II, III, VIIA, VIIB ja X jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella.”

26)

Korvataan 46 artikla seuraavasti:

”46 artikla

1.   Jos YK:n turvallisuusneuvosto merkitsee luetteloonsa luonnollisen henkilön, oikeushenkilön, yhteisön tai elimen, neuvosto sisällyttää kyseisen luonnollisen henkilön, oikeushenkilön, yhteisön tai elimen liitteeseen VIII.

2.   Jos neuvosto päättää kohdistaa luonnolliseen henkilöön, oikeushenkilöön, yhteisöön tai elimeen 23 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä, se muuttaa liitettä IX tämän mukaisesti.

3.   Jos neuvosto päättää kohdistaa luonnolliseen henkilöön, oikeushenkilöön, yhteisöön tai elimeen 23 a artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä, se muuttaa liitettä XIV tämän mukaisesti.

4.   Neuvosto antaa päätöksensä, myös luetteloon ottamisen perusteet, tiedoksi 1–3 kohdassa tarkoitetulle luonnolliselle henkilölle, oikeushenkilölle, yhteisölle tai elimelle joko suoraan, jos osoite on tiedossa, tai julkaisemalla ilmoituksen, ja antaa kyseiselle luonnolliselle henkilölle, oikeushenkilölle, yhteisölle tai elimelle mahdollisuuden esittää huomautuksia.

5.   Jos huomautuksia tehdään tai jos esitetään olennaista uutta näyttöä, neuvosto tarkastelee päätöstään uudelleen ja ilmoittaa tästä asianomaiselle luonnolliselle henkilölle, oikeushenkilölle, yhteisölle tai elimelle.

6.   Jos Yhdistyneet kansakunnat päättää poistaa luettelosta luonnollisen henkilön, oikeushenkilön, yhteisön tai elimen taikka muuttaa luettelossa olevan luonnollisen henkilön, oikeushenkilön, yhteisön tai elimen tunnistetietoja, neuvosto muuttaa liitettä VIII tai XIII tämän mukaisesti.

7.   Liitteissä IX ja XIV olevia luetteloita tarkastellaan uudelleen säännöllisin väliajoin ja vähintään 12 kuukauden välein.”

27)

Korvataan liitteet I, II ja III tämän asetuksen liitteessä I olevalla tekstillä.

28)

Kumotaan liitteet IV, IVA, V, VI, VIA, VIB ja VII.

29)

Korvataan liitteet VIIA ja VIIB tämän asetuksen liitteessä II olevalla tekstillä.

30)

Korvataan liite X tämän asetuksen liitteessä III olevalla tekstillä.

31)

Kumotaan liitteet XI ja XII.

32)

Lisätään liitteet XIII ja XIV siten kuin tämän asetuksen liitteessä IV on esitetty.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä aletaan soveltaa päätöksen (YUTP) 2015/1863 2 artiklan toisessa alakohdassa tarkoitetusta päivästä. Soveltamispäivä julkaistaan samana päivänä Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä lokakuuta 2015,

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. ASSELBORN


(1)  EUVL L 195, 27.7.2010, s. 39.

(2)  Neuvoston asetus (EU) N:o 267/2012, annettu 23 päivänä maaliskuuta 2012, Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja asetuksen (EU) N:o 961/2010 kumoamisesta (EUVL L 88, 24.3.2012, s. 1).

(3)  Neuvoston päätös (YUTP) 2015/1863, annettu 18 päivänä lokakuuta 2015, Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2010/413/YUTP muuttamisesta (katso tämän virallisen lehden sivu 174).


LIITE I

LIITE I

Luettelo 2 a artiklassa tarkoitetuista tuotteista ja teknologiasta

Tämä liite sisältää seuraavat ydinalan viejämaiden ryhmän luetteloon sisältyvät tuotteet, sellaisina kuin ne on siinä määritelty:

Huom.:

Tuotteiden, joiden erityiset tekniset ominaispiirteet tai määritelmät kuuluvat sekä liitteessä I että liitteessä III määriteltyyn luokkaan, katsotaan kuuluvan vain liitteen III mukaiseen luokkaan.

NSG Osa I

LIITE A

YLEISOHJEISSA TARKOITETTU VAROITUSLUETTELO

YLEISET HUOMAUTUKSET

1.

Valvontaa ei saa kiertää komponenttiosien siirroilla. Kukin hallitus tekee voitavansa tämän tavoitteen saavuttamiseksi ja pyrkii edelleen laatimaan komponenttiosien toimivan määritelmän, jota kaikki viejät voisivat käyttää.

2.

Yleisohjeiden 9 b kohdan 2 alakohdassa tarkoitetulla ’samantyyppisellä’ tarkoitetaan tässä yhteydessä suunnittelua, rakentamista tai toimintaa, joka perustuu samoihin tai samankaltaisiin fysikaalisiin tai kemiallisiin prosesseihin kuin mitä varoitusluettelossa on määritelty.

3.

Viejämaat toteavat, että tietyt uraanin rikastamiseen tarkoitetuissa laitoksissa, laitteissa ja teknologiassa käytetyt isotooppierotusmenetelmät sekä tietyt tieteellisiin, lääkinnällisiin ja muihin kuin ydinalaan liittyviin teollisiin tarkoituksiin käytetyt ’muiden alkuaineiden’ isotooppien erottamiseen tarkoitetut isotooppierotusmenetelmät ovat hyvin lähellä toisiaan. Tästä syystä viejämaiden olisi tarkasteltava huolellisesti ’muiden alkuaineiden’ isotooppien erottamista koskevaan toimintaan liittyviä oikeudellisia toimenpiteitään, kuten vientilupia koskevia sääntöjä sekä tietojen/teknologioiden luokitusta ja turvallisuuskäytänteitä, jotta voidaan varmistaa tarpeen mukaan asianmukaiset turvatoimenpiteet. Viejämaat toteavat, että tietyissä tapauksissa ’muiden alkuaineiden’ isotooppien erottamista koskevaan toimintaan liittyvät asianmukaiset turvatoimenpiteet tulevat olemaan olennaisilta osiltaan samoja kuin uraanin rikastamiseen liittyvät turvatoimenpiteet. (Ks. varoitusluettelon 5 jaksossa oleva alkuhuomautus.) Yleisohjeiden 17 a kohdan mukaisesti viejämaiden on neuvoteltava tarvittaessa muiden viejämaiden kanssa, jotta voidaan edistää ’muiden alkuaineiden’ isotooppien erottamiseen käytettyjen laitosten, laitteiden ja teknologian siirtoon ja suojeluun tähtääviä yhdenmukaisia toimintapolitiikkoja ja menettelyitä. Viejämaiden olisi myös osoitettava asianmukaista varovaisuutta sovellettaessa uraanin rikastamisprosesseissa käytettäviä laitteita ja teknologiaa muilla aloilla kuin ydinalalla, esimerkiksi kemianteollisuudessa.

TEKNOLOGIAN VALVONTA

Liitteessä oleviin tuotteisiin suoraan liittyvän ’teknologian’ siirto on samantasoisen tarkkailun ja valvonnan alainen kuin itse tuotteet kansallisen lainsäädännön sallimissa rajoissa.

’Teknologian’ siirron valvonta ei koske ’julkista’ tietoa tai ’tieteellistä perustutkimusta’.

Ydinaseiden leviämisen estämiseen tähtäävän, ’teknologian’ siirtoa koskevan valvonnan lisäksi viejämaiden olisi edistettävä kyseisen teknologian suojelua varoitusluettelossa olevien laitosten suunnittelun, rakentamisen ja toiminnan yhteydessä ottaen huomioon terrori-iskujen riski ja korostettava myös vastaanottajamaille tarvetta toimia samoin.

OHJELMISTOJEN VALVONTA

Liitteessä oleviin tuotteisiin suoraan liittyvien ’ohjelmistojen’ siirto on samantasoisen tarkkailun ja valvonnan alainen kuin itse tuotteet kansallisen lainsäädännön sallimissa rajoissa.

’Ohjelmistojen’ siirron valvonta ei koske ’julkista’ tietoa tai ’tieteellistä perustutkimusta’.

MÄÄRITELMÄT

 

’Tieteellisellä perustutkimuksella’ tarkoitetaan kokeellista tai teoreettista työtä, jota tehdään pääasiassa uuden tiedon saamiseksi ilmiöiden tai havaittavien tosiasioiden perusperiaatteista ja jolla ei ensisijaisesti pyritä mihinkään tiettyyn käytännön päämäärään tai tavoitteeseen.

 

’Kehittäminen’ liittyy kaikkiin ’tuotantoa’ edeltäviin vaiheisiin kuten

suunnitteluun

suunnittelun tutkimukseen

suunnittelun analysointiin

suunnittelukäsitteisiin

prototyyppien kokoonpanoon ja testaukseen

pilottituotantohankkeisiin

suunnittelutietoihin

suunnittelutietojen muuntamiseen tuotteeksi

konfigurointisuunnitteluun

integrointisuunnitteluun

piirustuksiin.

 

’Julkinen’ tieto tarkoittaa tässä yhteydessä ’teknologiaa’ tai ’ohjelmistoja’, jotka ovat saatavilla ilman edelleenlevitystä koskevia rajoituksia. (Tekijänoikeusrajoitukset eivät estä ’teknologiaa’ tai ’ohjelmistoa’ olemasta ’julkisia’.).

 

’Mikro-ohjelmilla’ tarkoitetaan peruskäskyjen sarjaa, jota säilytetään erityisessä muistissa ja jonka suoritus käynnistyy, kun sen viitekäsky tulee käskyrekisteriin.

 

’Muilla alkuaineilla’ tarkoitetaan kaikkia muita alkuaineita paitsi vetyä, uraania ja plutoniumia.

 

’Tuotannolla’ tarkoitetaan kaikkia tuotantovaiheita, kuten

rakentamista

tuotantotekniikkaa

valmistusta

integrointia

kokoonpanoa (asennusta)

tarkastusta

testausta

laadunvalvontaa.

 

’Ohjelmalla’ tarkoitetaan käskyjonoa, joka voidaan suorittaa tietokoneella tai muuntaa sen suoritettavaksi.

 

’Ohjelmistolla’ tarkoitetaan yhden tai useamman ’ohjelman’ tai ’mikro-ohjelman’ muodostamaa kokonaisuutta missä tahansa käsitettävässä muodossa.

 

’Tekninen apu’ voi olla muodoltaan ohjeita, osaamista, koulutusta, käytännön tietoja ja taitoja taikka konsulttipalveluja.

Huom.

’Tekninen apu’ saattaa sisältää ’teknisen tiedon’ siirtoa.

 

’Tekninen tieto’ voi olla muodoltaan piirustuksia, suunnitelmia, kaavioita, malleja, kaavoja, suunnittelukonstruktioita tai määritelmiä, kirjallisia tai muulle medialle tai laitteille, kuten levylle, nauhalle tai lukumuistiin, talletettuja käsikirjoja ja ohjeita.

 

’Teknologialla’ tarkoitetaan erityistä tietoa, jota tarvitaan luettelossa olevan tuotteen ’kehittämistä’, ’tuotantoa’ tai ’käyttöä’ varten. Tämä tieto voi olla ’teknisen tiedon’ tai ’teknisen avun’ muodossa.

 

’Käytöllä’ tarkoitetaan asennusta (paikalla suoritettava asennus mukaan lukien), ylläpito (tarkastus), korjaus, huolto ja kunnostus.

AINEET JA LAITTEET

1.   Lähtöaine ja erityinen halkeamiskelpoinen aine

Kansainvälisen atomienergiajärjestön perussäännön 20 artiklan määritelmän mukaisesti:

1.1.

’Lähtöaine’

Käsite ’lähtöaine’ tarkoittaa uraania, joka sisältää isotooppeja luonnossa esiintyvässä suhteessa; uraania, jonka isotooppi 235 sisältöä on vähennetty; toriumia; mitä tahansa edellä olevaa ainetta metallin, lejeeringin, kemiallisen yhdistyksen tai tiivisteen muodossa; jokaista ainetta, joka sisältää yhtä tai useampaa edellä olevista aineista sellaisina määrinä kuin hallintoneuvosto aika ajoittain määrää; sekä sellaista muuta ainetta kuin hallintoneuvosto aika ajoittain määrää.

1.2.

’Erityinen halkeamiskelpoinen aine’

i)

Käsite ’erityinen halkeamiskelpoinen aine’ tarkoittaa plutonium 239:ää, uraani 233:a, isotoopeissa 235 tai 233 rikastettua uraania; ainetta, joka sisältää yhtä tai useampaa edellä olevista isotoopeista, sekä muuta sellaista erityistä halkeamiskelpoista ainetta, jonka hallintoneuvosto aika ajoittain määrää; käsite ’erityinen halkeamiskelpoinen aine’ ei kuitenkaan sovellu lähtöaineisiin.

ii)

Käsite ’isotoopeissa 235 tai 233 rikastettu uraani’ tarkoittaa uraania, joka sisältää joko uraania 235 tai uraania 233 tai näitä molempia isotooppeja sellaisia määriä, että näiden kahden isotoopin summan ja isotoopin 238 välinen suhde on suurempi kuin isotoopin 235 ja isotoopin 238 välinen suhde luonnossa esiintyvässä uraanissa.

Yleisohjeisiin ei kuitenkaan sisällytetä jäljempänä a alakohdassa mainittuja tuotteita tai lähtöaineiden tai erityisten halkeamiskelpoisten aineiden tiettyyn vastaanottajamaahan 12 kuukauden aikana suuntautuvaa vientiä, joka on alle b alakohdassa mainittujen rajojen:

a)

plutonium, jonka plutonium-238-isotoopin pitoisuus on suurempi kuin 80 prosenttia;

erityiset halkeamiskelpoiset aineet, joita käytetään grammamäärinä tai vähempinä määrinä mittauslaitteiden antureina; ja

lähtöaineet, joita hallitus katsoo, että käytetään ainoastaan muuhun kuin ydinalan toimintaan, kuten seosten tai keraamisten aineiden tuottamiseen;

b)

erityinen halkeamiskelpoinen aine

50 tehollista grammaa;

luonnollinen uraani

500 kg;

köyhdytetty uraani

1 000 kg; ja

torium

1 000 kg.

2.   Laitteet ja muut kuin ydinaineet

Hallituksen hyväksymä määritelmä laitteille ja muille kuin ydinaineille on seuraava (liitteessä B ilmoitettuja tasoja pienempiä määriä pidetään käytännössä mitättöminä):

2.1.

Ydinreaktorit ja erityisesti niitä varten suunnitellut tai valmistetut komponentit (ks. liitteessä B oleva 1 jakso).

2.2.

Reaktorien muut kuin ydinaineet (ks. liitteessä B oleva 2 jakso).

2.3.

Säteilytettyjen polttoaine-elementtien jälleenkäsittelyyn tarkoitetut laitokset ja erityisesti niitä varten suunnitellut tai valmistetut laitteet (ks. liitteessä B oleva 3 jakso).

2.4.

Ydinreaktorien polttoaine-elementtien valmistukseen tarkoitetut laitokset ja erityisesti niitä varten suunnitellut tai valmistetut laitteet (ks. liitteessä B oleva 4 jakso).

2.5.

Luonnonuraanin, köyhdytetyn uraanin tai erityisen halkeamiskelpoisen aineen isotooppien erottamiseen tarkoitetut laitokset ja erityisesti niitä varten suunnitellut tai valmistetut laitteet, lukuun ottamatta analyyttisia laitteita (ks. liitteessä B oleva 5 jakso).

2.6.

Raskasveden, deuteriumin ja deuterium-seosten valmistukseen tai rikastamiseen tarkoitetut laitokset ja erityisesti niitä varten suunnitellut tai valmistetut laitteet (ks. liitteessä B oleva 6 jakso).

2.7.

Laitokset, jotka on tarkoitettu uraanin ja plutoniumin muuntamiseen polttoaine-elementtien valmistusta varten sekä uraanin isotooppien erottamiseen edellä 4 ja 5 kohdan mukaisesti, sekä erityisesti niitä varten suunnitellut tai valmistetut laitteet (ks. liitteessä B oleva 7 jakso).

LIITE B

SELVITYS VAROITUSLUETTELOSSA OLEVISTA TUOTTEISTA

(liitteessä A olevan AINEITA JA LAITTEITA käsittelevän 2 jakson mukaisesti)

1.   Ydinreaktorit ja erityisesti niitä varten suunnitellut tai valmistetut komponentit

ALKUHUOMAUTUS

Erityyppisiä ydinreaktoreita voidaan luonnehtia niissä käytettyjen hidasteiden (esim. grafiitti, raskasvesi, kevytvesi, ei mikään), niissä olevien eri neutronien (esim. lämpöneutronit, nopeat neutronit), jäähdytetyypin (esim. vesi, nestemäinen metalli, sula suola, kaasu) tai niiden toiminnan tai tyypin (esim. tehoreaktori, tutkimusreaktori, koereaktori) mukaisesti. Tarkoituksena on, että tämä kohta ja soveltuvin osin kaikki sen alakohdat kattavat kaikki nämä ydinreaktorityypit: Tässä kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi fuusioreaktoreita.

1.1.   Täydelliset ydinreaktorit

Ydinreaktorit, jotka voivat ylläpitää säädettävää jatkuvaa ydinten halkeamisketjureaktiota.

SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS

’Ydinreaktoriin’ kuuluvat pääasiassa reaktoriastiassa olevat tai siihen suoraan liitetyt osat, sydämen tehotasoa säätävät laitteet ja komponentit, joissa on tavallisesti reaktorisydämen primaarijäähdyte tai jotka joutuvat suoraan kosketukseen primaarijäähdytteen kanssa tai jotka säätävät sitä.

VIENTI

Tärkeimpien osien vienti kaikkinensa voi tapahtua yksinomaan yleisohjeissa esitettyjen menettelyjen mukaisesti. Yleisohjeissa esitettyjen menettelyjen mukaisesti vientiin tarkoitetut toiminnallisin perustein määriteltyjen rajojen mukaiset yksittäiset tuotteet on lueteltu 1.2–1.11 kohdassa. Hallitus varaa itselleen oikeuden soveltaa yleisohjeiden mukaisia menettelyjä muihin tuotteisiin toiminnallisin perustein määritellyissä rajoissa.

1.2.   Ydinreaktoriastiat

Metalliastiat tai niiden merkittävät tehdasvalmisteiset osat, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu sisältämään edellä 1.1 kohdassa määritellyn ydinreaktorin sydämen sekä jäljempänä 1.8 kohdassa määritellyt asiaankuuluvat ydinreaktorin sisäosat.

SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS

1.2 kohta kattaa ydinreaktoriastiat riippumatta paineluokituksesta, ja siihen sisältyvät myös reaktorin paineastiat ja kuumennuskammiot. 1.2 kohta kattaa reaktoriastian kannen, joka on tärkeä tehdasvalmisteinen reaktoriastian osa.

1.3.   Ydinreaktorin polttoaineen lataus- ja poistolaitteet

Käsittelylaitteet, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu polttoaineen syöttämistä edellä 1.1 kohdassa määriteltyyn ydinreaktoriin tai sen reaktorista poistamista varten.

SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS

Edellä mainitut laitteet pystyvät toimintaan reaktorin ollessa käynnissä tai käyttämään teknisesti kehittyneitä asettamis- ja sijoittamislaitteita monimutkaisia polttoainetoimintoja varten reaktorin ollessa pysähdyksissä, esimerkiksi sellaisia toimenpiteitä, joissa polttoainetta ei tavallisesti voida havainnoida tai käsitellä suoraan.

1.4.   Ydinreaktorin säätösauvat ja -laitteet

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut sauvat, niiden tuki- tai jousirakenteet, sauvojen voimansiirtomekanismit tai niiden ohjainputket, joilla edellä kohdassa 1.1 määritellyn ydinreaktorin fissioprosessia hallitaan.

1.5.   Ydinreaktorin paineputket

Putket, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu sisältämään sekä polttoaine-elementtejä että primaarijäähdytettä edellä 1.1 kohdassa määritellyssä reaktorissa.

SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS

Paineputket ovat polttoainekanavien osia, jotka on suunniteltu toimimaan yli 5 MPa:n paineessa.

1.6.   Ydinpolttoaineen suojakuori

Putket tai putkisarjat, jotka on valmistettu zirkoniummetallista tai -seoksesta ja jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäväksi polttoaineen suojakuorena ’reaktorissa’ 1.1 kohdan mukaisesti ja yli 10 kg:n määrinä.

Huom.

Zirkoniumpaineputket, ks. 1.5 kohta. Kuumennuskammion putket, ks. 1.8 kohta.

SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS

Ydinreaktorissa käytettäviksi tarkoitetut zirkoniummetallista tai -seoksesta valmistetut putket, joissa hafniumin painosuhde zirkoniumiin on tavallisesti pienempi kuin 1:500.

1.7.   Primaarijäähdytepumput tai -kierrättimet

Pumput tai kierrättimet, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu primaarijäähdytteen kiertoa varten edellä 1.1 kohdassa määritellyissä ydinreaktoreissa.

SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS

Erityisesti suunniteltuihin tai valmistettuihin pumppuihin tai kierrättimiin kuuluvat vesijäähdytteisiin reaktoreihin tarkoitetut pumput, kaasujäähdytteisiin reaktoreihin tarkoitetut kierrättimet sekä sulametallijäähdytteisiin reaktoreihin tarkoitetut sähkömagneettiset ja mekaaniset pumput. Näin laitteisiin voi kuulua monimutkaiset yksinkertaisesti tai moninkertaisesti tiivistetyt järjestelmät primaarijäähdytevuotojen ehkäisemiseksi, eristetyt pumput ja inertiaalimassajärjestelmäpumput. Tämä määritelmä sisältää Yhdysvaltojen koneenrakennusinsinöörien järjestön (American Society of Mechanical Engineers, ASME) säännöstön (Section III, Division I, Subsection NB) (I luokan komponentit) tai vastaavien standardien mukaiset pumput.

1.8.   Ydinreaktorin sisäosat

’Ydinreaktorin sisäosat’, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäviksi edellä 1.1 kohdassa määritellyssä ydinreaktorissa. Niihin kuuluvat esimerkiksi sydämen tukirakenteet, polttoainekanavat, kuumennuskammion putket, termiset suojat, suuntauslevyt, sydänritilät ja diffuuserilevyt;

SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS

’Ydinreaktorin sisäosat’ ovat keskeisiä rakenteita, jolla on yksi tai useampi seuraavanlaisista tehtävistä: sydämen tukeminen, polttoaineen paikallaan pitäminen, primäärijäähdytteen virtauksen ohjaus, toimiminen reaktoriastian säteilysuojana ja sydämessä olevien instrumentointilaitteiden ohjaaminen.

1.9.   Lämmönvaihtimet

a)

Höyrystimet, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu edellä 1.1 kohdassa määritellyn ydinreaktorin primääri- tai välijäähdytyspiiriä varten.

b)

Muut lämmönvaihtimet, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu 1.1 kohdassa määritellyn ydinreaktorin primaarijäähdytteen kiertoa varten.

SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS

Höyrystimet on erityisesti suunniteltu tai valmistettu siirtämään reaktorissa syntynyt lämpö syöttöveteen höyryntuotantoa varten. Nopeissa reaktoreissa, joissa on myös välijäähdytyskierto, höyrystin on sijoitettu välijäähdytyspiiriin.

Kaasujäähdytteisissä reaktoreissa lämmönvaihdinta voidaan käyttää lämmön siirtämiseen toissijaiseen kaasukiertoon, joka pitää kaasuturbiinia käynnissä.

Tämän kohdan valvonnan piiriin eivät kuulu lämmönvaihtimet reaktorin tukijärjestelmiä varten, esimerkiksi hätäjäähdytysjärjestelmä tai jälkilämmön jäähdytysjärjestelmä.

1.10.   Neutroninilmaisimet

Neutroni-ilmaisimet, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu määrittämään neutronivuototasot edellä 1.1 kohdassa määritellyn reaktorin sydämessä.

SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS

Tämän kohdan soveltamisala kattaa reaktorin sydämessä tai sen ulkopuolella olevat ilmaisimet, jotka mittaavat vuototasoja laajalla alalla, joka on tavallisesti välillä: 104 neutronia/cm2/s ja 1010 neutronia/cm2/s tai enemmän. Reaktorin ulkopuolisella viitataan reaktorin ulkopuolella oleviin 1.1 kohdassa määriteltyihin laitteisiin, jotka sijaitsevat kuitenkin biologisen suojauksen sisäpuolella.

1.11.   Ulkoiset termiset suojat

’Ulkoiset termiset suojat’, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäviksi 1.1 kohdassa määritellyssä ydinreaktorissa lämpöhäviön vähentämiseksi ja myös reaktorin suojarakennuksen suojaamiseksi.

SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS

’Ulkoiset termiset suojat’ ovat reaktoriastian päälle sijoitettuja suuria rakenteita, jotka vähentävät lämpöhäviötä reaktorista ja alentavat lämpötilaa reaktorin suojarakennuksessa.

2.   Reaktorien muut kuin ydinaineet

2.1.   Deuterium ja raskasvesi

Deuterium, raskas vesi (deuteriumoksidi) ja mikä tahansa muu deuteriumyhdiste, jossa deuteriumin suhde vetyatomeihin on suurempi kuin 1:5 000 ja jota käytetään 1.1 kohdassa määritellyssä ydinreaktorissa määrinä, jotka ylittävät 200 kilogrammaa deuteriumatomeja missä tahansa vastaanottajamaassa 12 kuukauden aikana.

2.2.   Ydinteollisuudessa käytettävä grafiitti

Grafiitti, jonka puhtaustaso on parempi kuin 5 miljoonasosaa booriekvivalenttia ja jonka tiheys on suurempi kuin 1,50 g/cm3, käytettäväksi edellä 1.1 kohdassa määritellyssä ydinreaktorissa yli 1 kilogramman määrinä.

SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS

Vientivalvontaa varten hallitus selvittää, viedäänkö edellä mainittujen eritelmien mukaista grafiittia ydinreaktorikäyttöön.

Booriekvivalentti (BE) voidaan määritellä kokeellisesti tai se lasketaan epäpuhtauksille summana BEz:ista (lukuun ottamatta BEhiili:ia, koska hiiltä ei lasketa epäpuhtaudeksi) boori mukaan lukien, jolloin

BEz (ppm) = CF × alkuaineen Z konsentraatio ppm-yksikköinä;

 

CF on muunnoskerroin: (σz × AB) jaettuna (σB × Az):lla,

σB ja σZ ovat vastaavat boorin ja alkuaineen Z termiset neutronikaappausvaikutusalat (barn-yksiköinä),

 

ja AB ja AZ ovat boorin ja alkuaineen Z atomipainot.

3.   Säteilytettyjen polttoaine-elementtien jälleenkäsittelyyn tarkoitetut laitokset ja erityisesti niitä varten suunnitellut tai valmistetut laitteet

ALKUHUOMAUTUS

Säteilytetyn ydinpolttoaineen jälleenkäsittelyssä erotetaan plutonium ja uraani voimakkaasti radioaktiivisista halkeamistuotteista ja muista transuraaneista. Tämä voidaan tehdä erilaisilla tekniikoilla. Vuosien mittaan on kuitenkin Purexista tullut yleisimmin käytetty ja hyväksytty prosessi. Purexiin kuuluu säteilytetyn ydinpolttoaineen liuottaminen typpihappoon, jonka jälkeen uraani, plutonium ja halkeamistuotteet erotetaan liuotinuutolla käyttäen tributyylifosfaattia orgaanisessa liuottimessa.

Purex-laitoksissa on samantyyppisiä toimintoja mukaan lukien säteilytettyjen polttoaine-elementtien paloittelu, polttoaineen liuottaminen ja prosessinesteen varastointi. Niissä voi myös olla laitteita uraaninitraatin lämpödenitraatiota varten, plutoniumnitraatin muuttamiseksi oksidiksi tai metalliksi ja halkeamistuotteita sisältävien jäteliuosten käsittelemiseksi sellaiseen muotoon, jossa ne voidaan varastoida pitkäksi aikaa tai loppusijoittaa. Nämä laitteet voivat kuitenkin olla erilaisia eri Purex-laitoksissa monesta syystä, muun muassa riippuen jälleenkäsiteltävän säteilytetyn ydinpolttoaineen tyypistä ja määrästä, talteen otettujen materiaalien aiotusta käytöstä ja laitoksen suunnittelussa käytetyistä turvallisuus- ja huoltoperiaatteista.

’Säteilytettyjen polttoaine-elementtien jälleenkäsittelylaitokseen’ kuuluvat laitteet ja komponentit, jotka joutuvat tavallisesti suoraan kosketukseen säteilytetyn polttoaineen ja tärkeimpien ydinaineiden ja halkeamistuotteiden prosessivirtojen kanssa ja jotka säätelevät niitä.

Nämä prosessit, joihin kuuluvat täydelliset plutoniumin muuntojärjestelmät ja plutonium-metallin tuotantojärjestelmät, voidaan tunnistaa niiden toimenpiteiden perusteella, joita toteutetaan kriittisen tilan välttämiseksi (esim. geometrian keinoin), säteilyaltistuksen välttämiseksi (esim. suojauksella) ja toksisuusvaaran välttämiseksi (esim. eristystoimilla).

VIENTI

Tärkeimpien osien vienti kaikkinensa voi tapahtua yksinomaan yleisohjeissa esitettyjen menettelyjen mukaisesti.

Hallitus varaa itselleen oikeuden soveltaa yleisohjeiden mukaisia menettelyjä muihin tuotteisiin jäljempänä esitetyissä, toiminnallisin perustein määritellyissä rajoissa.

Laitteita, joita katsotaan tarkoitettavan säteilytettyjen polttoaine-elementtien jälleenkäsittelyyn ’erityisesti suunniteltujen tai valmistettujen laitteiden’ määritelmässä, ovat seuraavat:

3.1.   Säteilytetyn polttoaine-elementin paloittelukoneet

Kauko-ohjatut erityisesti edellä tarkoitetuissa jälleenkäsittelylaitoksissa käytettäväksi suunnitellut tai valmistetut laitteet, jotka leikkaavat, paloittelevat tai katkovat säteilytetyn ydinpolttoaineen kokoonpanoja, nippuja tai sauvoja.

SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS

Näillä laitteilla rikotaan polttoaineen suojakuori säteilytetyn ydinaineen paljastamiseksi liuotusta varten. Yleisimmin käytetään erityisesti suunniteltuja metallileikkureita, vaikka myös kehittyneitä laitteita, kuten lasereita, voidaan käyttää.

3.2.   Liuotusastiat

Kriittisyysturvalliset tankit (esim. pieniläpimittaiset, rengasmaiset tai laattatankit), jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäväksi edellä tarkoitetuissa jälleenkäsittelylaitoksissa ja jotka on tarkoitettu säteilytetyn ydinpolttoaineen liuottamiseen ja jotka kestävät kuumia, voimakkaasti syövyttäviä nesteitä ja joita voidaan täyttää ja huoltaa kauko-ohjauksella.

SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS

Paloiteltu, käytetty polttoaine pannaan tavallisesti liuotusastioihin. Näissä kriittisyysturvallisissa tankeissa säteilytetty ydinaine liuotetaan typpihappoon ja jäljelle jäävät kuoret poistetaan prosessivirrasta.

3.3.   Liuotinuuttimet ja liuotinuuttolaitteet

Erityisesti säteilytetyn polttoaineen jälleenkäsittelylaitoksissa käytettäväksi suunnitellut tai valmistetut liuotinuuttimet, kuten pakatut tai pulsoidut pylväät, sekoitussaostimet tai sentrifugaaliuuttimet. Liuotinuuttimien on kestettävä syövyttävää typpihappoa. Liuotinuuttimet valmistetaan tavallisesti matalan hiilipitoisuuden omaavista ruostumattomista teräksistä, titaanista, zirkoniumista tai muista korkealaatuisista materiaaleista täyttämään erittäin tiukat standardit (mukaan lukien erityiset hitsaus- sekä tarkastus-, laadunvarmistus- ja laadunvalvontatekniikat).

SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS

Liuotinuuttimiin johdetaan sekä liuotusastioista tuleva säteilytetyn polttoaineen liuos että orgaaninen liuos, jolla erotetaan uraani, plutonium ja halkeamistuotteet. Liuotinuuttolaitteet on yleensä suunniteltu täyttämään tiukat toimintavaatimukset: niillä on esimerkiksi oltava pitkä toimintaikä ilman huoltotarvetta tai ne on voitava helposti vaihtaa, niiden on oltava helppokäyttöisiä ja helposti säädettäviä ja joustavia erilaisissa prosessiolosuhteissa.

3.4.   Kemikaalien säilytys- tai varastointiastiat

Säilytys- ja varastointiastiat, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäviksi säteilytetyn polttoaineen jälleenkäsittelylaitoksissa. Säilytys- ja varastointiastioiden on kestettävä syövyttävää typpihappoa. Säilytys- ja varastointiastiat valmistetaan tavallisesti esimerkiksi matalan hiilipitoisuuden omaavista ruostumattomista teräksistä, titaanista, zirkoniumista tai muista korkealaatuisista materiaaleista. Säilytys- ja varastointiastiat voidaan suunnitella käytettäväksi ja huollettavaksi kauko-ohjauksella, ja niillä voi olla seuraavat ominaisuudet ydinkriittisyyden kontrolloimiseksi:

1)

seinämien tai sisärakenteiden booriekvivalenttipitoisuus vähintään kaksi prosenttia tai

2)

lieriömäisen astian halkaisija korkeintaan 175 mm (7 tuumaa) tai

3)

joko laatta- tai rengasmaisen astian leveys korkeintaan 75 mm (3 tuumaa).

SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS

Liuotinuuttovaiheesta tulee pääasiassa kolme nestevirtaa. Kaikkien kolmen nestevirran edelleenprosessointiin käytetään säilytys- tai varastointiastioita seuraavasti:

a)

Puhdas uraaninitraattiliuos väkevöidään haihduttamalla ja johdetaan denitraatioprosessiin, jossa se muunnetaan uraanioksidiksi. Tämä oksidi käytetään uudelleen ydinpolttoainekierrossa.

b)

Voimakkaasti radioaktiivinen halkeamistuotteiden liuos väkevöidään tavallisesti haihduttamalla ja varastoidaan nestekonsentraattina. Tämä konsentraatti voidaan myöhemmin haihduttaa ja muuntaa varastointiin tai loppusijoitukseen sopivaan muotoon.

c)

Puhdas plutoniumnitraattiliuos väkevöidään ja varastoidaan siihen asti, kunnes se siirretään myöhempiin prosessivaiheisiin. Erityisesti plutoniumliuosten säilytys- ja varastointiastiat on suunniteltu sellaisiksi, että vältettäisiin tämän nestevirran konsentraation ja muodonmuutoksista johtuvat kriittisyysongelmat.

3.5.   Prosessinvalvonnassa käytettävät neutronimittausjärjestelmät

Neutronimittausjärjestelmät, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu integroitaviksi säteilytettyjen polttoaine-elementtien jälleenkäsittelylaitoksen automaattisiin prosessinvalvontajärjestelmiin ja käytettäviksi näissä järjestelmissä.

SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS

Näillä järjestelmillä voidaan suorittaa aktiivista ja passiivista neutronien mittausta ja erottelua halkeamiskelpoisen aineen määrän ja koostumuksen määrittelemiseksi. Järjestelmä koostuu neutronigeneraattorista, neutroninilmaisimesta, vahvistimista ja signaalinkäsittelyelektroniikasta.

Tämä kohta ei kata sellaisia neutroninilmaisu- ja neutronimittauslaitteita, jotka on suunniteltu ydinmateriaalikirjanpitoa ja ydinmateriaalivalvontaa tai muuta sellaista käyttöä varten, joka ei liity säteilytettyjen polttoaine-elementtien jälleenkäsittelylaitoksen automaattisiin prosessinvalvontajärjestelmiin integrointiin eikä käyttöön näissä järjestelmissä.

4.   Ydinreaktorien polttoaine-elementtien valmistukseen tarkoitetut laitokset ja erityisesti niitä varten suunnitellut tai valmistetut laitteet

ALKUHUOMAUTUS

Ydinpolttoaine-elementit valmistetaan yhdestä tai useammasta tämän lisäyksen jaksossa ’AINEET JA LAITTEET’ mainitusta lähtöaineesta tai erityisestä halkeamiskelpoisesta aineesta. Oksidipolttoaineille, jotka ovat yleisin polttoainetyyppi, tarvitaan laitteet pelletöintiä, sintrausta, jauhamista ja hiontaa varten. Seosoksidipolttoaineita käsitellään hansikaskaapeissa (tai vastaavissa säiliöissä) siihen asti, kunnes ne on suljettu tiiviiseen suojakuoreen. Kaikissa tapauksissa polttoaine suljetaan tiiviisti asianmukaiseen suojakuoreen, joka on suunniteltu polttoaineen leviämisen ensiportaan esteeksi, jolla varmistetaan reaktorin toiminnan asianmukainen suorituskyky ja turvallisuus. Kaikissa tapauksissa on lisäksi toteutettava erittäin korkeat standardit täyttävää prosessien, menettelyjen ja laitteiden täsmällistä valvontaa, jotta voidaan varmistaa polttoaineen käyttäytymisen ennakoitavuus ja turvallisuus.

SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS

Laitteisiin, joita katsotaan tarkoitettavan polttoaine-elementtien valmistukseen ’erityisesti suunniteltujen tai valmistettujen laitteiden’ määritelmässä, kuuluvat laitteet, jotka

a)

tavallisesti ovat suoraan yhteydessä ydinaineiden tuotantovirtaan tai suoraan prosessoivat tai valvovat sitä,

b)

sulkevat ydinaineen ilmatiiviisti suojakuoren sisään,

c)

tarkistavat suojakuoren eheyden tai sulkemisen ilmatiiviyden,

d)

tarkistavat suljetun polttoaineen viimeistelyn tai

e)

joita käytetään reaktorin polttoaine-elementtien kokoonpanoon.

Tällaisiin laitteisiin tai laitejärjestelmiin voivat kuulua esimerkiksi

1)

täysin automatisoidut pelletintarkastusasemat, jotka on suunniteltu tai valmistettu erityisesti polttoainepellettien lopullisten mittojen ja pintavikojen tarkistamiseen,

2)

automatisoidut hitsauskoneet, jotka on suunniteltu tai valmistettu erityisesti päätylaippojen hitsaamiseen kiinni polttoainetankoihin (tai -sauvoihin),

3)

automatisoidut testaus- ja tarkastusasemat, jotka on suunniteltu tai valmistettu erityisesti valmiiden polttoainetankojen (tai -sauvojen) eheyden tarkistamiseen,

4)

järjestelmät, jotka on suunniteltu tai valmistettu erityisesti ydinpolttoaineen suojakuoren valmistukseen.

Kohtaan 3 kuuluvat tyypillisesti laitteet, jotka on tarkoitettu a) tankojen (tai sauvojen) päätylaippojen hitsaussaumojen tutkimiseen röntgensäteilyllä, b) paineistetuista tangoista (tai sauvoista) vuotavien heliumpäästöjen havaitsemiseen, ja c) tankojen (tai sauvojen) gammasädekuvauksiin, joilla selvitetään, onko tankojen (tai sauvojen) sisällä olevat polttoainepelletit ladattu oikein.

5.   Luonnonuraanin, köyhdytetyn uraanin tai erityisen halkeamiskelpoisen aineen isotooppien erottamiseen tarkoitetut laitokset ja erityisesti niitä varten suunnitellut tai valmistetut laitteet, lukuun ottamatta analyyttisia laitteita

ALKUHUOMAUTUS

Uraanin isotooppien erottamiseen tarkoitetut laitokset, laitteet ja teknologia sekä ’muiden alkuaineiden’ isotooppien erottamiseen tarkoitetut laitokset, laitteet ja teknologia ovat monilta osin lähellä toisiaan. Tietyissä tapauksissa 5 jaksossa edellytetty valvonta koskee myös ’muiden alkuaineiden’ isotooppien erottamiseen tarkoitettuja laitoksia, laitteita ja teknologiaa. Tällä ’muiden alkuaineiden’ isotooppien erottamiseen tarkoitettujen laitosten, laitteiden ja teknologian valvonnalla täydennetään sellaisten laitosten ja laitteiden valvontaa, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu varoitusluettelon kattaman erityisen halkeamiskelpoisen aineen käsittelyyn, käyttöön tai tuotantoon. Tätä 5 jakson täydentävää valvontaa, joka koskee ’muiden alkuaineiden’ käsittelyyn tarkoitettua käyttöä, ei sovelleta sähkömagneettiseen isotooppierotusmenetelmään, jota käsitellään yleisohjeiden 2 osassa.

Muita prosesseja, joihin 5 jaksossa tarkoitettua valvontaa sovelletaan samalla tavoin siitä riippumatta, ovatko ne tarkoitettu käytettäviksi uraanin isotooppien erottamiseen tai ’muiden alkuaineiden’ isotooppien erottamiseen, ovat kaasusentrifugi-, kaasudiffuusio- ja plasmaerotusprosessi sekä aerodynaamiset prosessit.

Joissakin prosesseissa sen määrittely, mikä yhteys niillä on uraanin isotooppien erottamiseen, riippuu siitä, minkä alkuaineen isotooppien erottamisesta on kyse. Tällaisia prosesseja ovat lasertekniikkaan perustuvat prosessit (esim. molekyylien laserviritykseen perustuva isotooppierotus ja atomihöyryn laserviritykseen perustuva isotooppierotus), sekä kemialliseen vaihtoon ja ioninvaihtoon perustuvat prosessit. Viejämaiden on näin ollen arvioitava näiden prosessien kohdalla tapauskohtaisesti, sovelletaanko niihin 5 jaksossa edellytettyä valvontaa, joka koskee ’muiden alkuaineiden’ käsittelyyn tarkoitettua käyttöä.

Laitteita, joita katsotaan tarkoitettavan uraanin isotooppien erotukseen ’erityisesti suunniteltujen tai valmistettujen laitteiden, lukuun ottamatta analyyttisiä laitteita’ määritelmässä, ovat seuraavat:

5.1.   Kaasusentrifugit ja kokoonpanot sekä komponentit, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäviksi kaasusentrifugeissa

ALKUHUOMAUTUS

Kaasusentrifugissa on tavallisesti yksi tai useampi ohutseinäinen lieriö, jonka halkaisija on 75–650 mm, joka on sijoitettu tyhjökammioon ja jota pyöritetään noin 300 m/s:n perifeerisellä kierrosnopeudella vertikaalisen keskusakselinsa ympärillä. Korkean kierrosnopeuden saavuttamiseksi pyörivät komponentit on valmistettava materiaalista, jolla on korkea lujuus-tiheyssuhde, ja roottorikokoonpanon sekä sen yksittäisten komponenttien valmistuksessa on käytettävä hyvin tiukkoja toleranssirajoja epätasapainon minimoimiseksi. Uraanin rikastamiseen käytettävät kaasusentrifugit eroavat muista sentrifugeista siten, että niiden roottorikammiossa on yksi tai useampi pyörivä levynmuotoinen suuntauslevy ja liikkumaton putkijärjestelmä UF6-kaasun syöttämiseksi ja uuttamiseksi sekä vähintään kolme erillistä kanavaa, joista kaksi on yhdistetty roottorin akselista roottorikammion ulkoseinään ulottuviin kauhakerääjiin. Tyhjökammiossa on myös useita kriittisiä osia, jotka eivät pyöri ja ovat helppoja valmistaa eivätkä vaadi erikoisia materiaaleja, vaikka ne on erityisesti tähän tarkoitukseen suunniteltuja. Sentrifugilaitokseen tarvitaan kuitenkin paljon tällaisia komponentteja, joten määrät voivat antaa tärkeän vihjeen aiotusta loppukäytöstä.

5.1.1.   Roottorin pyörivät komponentit

a)

Täydelliset roottorikokoonpanot

Ohutseinäiset lieriöt tai useita toisiinsa liitettyjä ohutseinäisiä lieriöitä, jotka on valmistettu yhdestä tai useammasta tämän jakson SELVENTÄVÄSSÄ HUOMAUTUKSESSA mainitusta korkean lujuus-tiheyssuhteen omaavasta aineesta. Jos lieriöt on liitetty toisiinsa, se tehdään jäljempänä kohdassa 5.1.1 c kuvatuilla joustavilla renkailla tai palkeilla. Valmiiksi kootun roottorin sisällä on jäljempänä kohdissa 5.1.1 d ja e kuvatut suuntauslevy(t) ja päätylaipat. Täydellinen kokoonpano voidaan kuitenkin toimittaa vain osaksi koottuna.

b)

Roottoriputket

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut ohutseinäiset lieriöt, joiden paksuus on enintään 12 mm ja halkaisija 75–650 mm ja jotka on valmistettu yhdestä tai useammasta tämän jakson SELVENTÄVÄSSÄ HUOMAUTUKSESSA mainitusta korkean lujuus-tiheyssuhteen omaavasta aineesta.

c)

Renkaat tai palkeet

Komponentteja, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu tukemaan paikallisesti roottoriputkia tai liittämään yhteen useita roottoriputkia. Palje on lyhyt lieriö, jonka seinän paksuus on enintään 3 mm ja halkaisija 75–650 mm, jossa on kierre ja joka on valmistettu jostakin tämän jakson SELVENTÄVÄSSÄ HUOMAUTUKSESSA mainitusta korkean lujuus-tiheyssuhteen omaavasta aineesta.

d)

Suuntauslevyt

Levynmuotoisia komponentteja, joiden halkaisija on 75–650 mm ja jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu asennettaviksi sentrifugiroottoriputken sisään ja joiden tarkoituksena on eristää purkukammio erotuskammiosta ja joissakin tapauksissa auttaa UF6-kaasun kierrättämisessä roottoriputken erotuskammiossa ja jotka on valmistettu jostakin tämän jakson SELVENTÄVÄSSÄ HUOMAUTUKSESSA mainitusta korkean lujuus-tiheyssuhteen omaavasta aineesta.

e)

Ylä- ja alalaipat

Levynmuotoiset komponentit, joiden halkaisija on 75–650 mm ja jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu sovitettavaksi roottoriputken päihin ja pitämään UF6 roottoriputken sisällä ja joissakin tapauksissa tukemaan tai pitämään paikallaan jotakin ylälaakerin osaa, tai siihen kuuluu kiinteänä osana jokin ylälaakerin osa (ylälaippa) tai siinä voi olla moottorin ja alalaakerin pyörivät osat (alalaippa), ja jotka on valmistettu jostakin tämän jakson SELVENTÄVÄSSÄ HUOMAUTUKSESSA mainitusta korkean lujuus-tiheyssuhteen omaavasta aineesta.

SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS

Sentrifugin pyöriviin komponentteihin käytettävät materiaalit ovat seuraavat:

a)

maraging-teräs, jonka vetomurtolujuus on vähintään 1,95 GPa;

b)

alumiiniseokset, joiden vetomurtolujuus on vähintään 0,46 GPa;

c)

kuitu- tai säiemateriaalit, joita voidaan käyttää komposiittirakenteissa, joiden ominaiskimmomoduuli on vähintään 3,18 × 106 m ja ominaisvetomurtolujuus vähintään 7,62 × 104 m (’ominaiskimmomoduuli’ on Youngin moduuli N/m2 jaettuna ominaispainolla N/m3; ’ominaisvetomurtolujuus’ on vetomurtolujuus N/m2 jaettuna ominaispainolla N/m3).

5.1.2.   Staattiset komponentit

a)

Magneettiset ripustuslaakerit:

1.

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut laakerikokoonpanot, joissa on vaimentavaa väliainetta sisältävään koteloon ripustettu renkaanmuotoinen magneetti. Kotelo on valmistettu UF6-kestävästä materiaalista (ks. 5.2 jakson SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS). Magneetti kytkeytyy napakappaleeseen tai kohdassa 5.1.1 e tarkoitettuun ylälaippaan kiinnitettyyn toiseen magneettiin. Magneetti voi olla renkaan muotoinen, ja ulkohalkaisijan suhde sisähalkaisijaan on enintään 1,6:1. Magneetti voi olla muodossa, jonka magneettinen läpäisevyys alussa on vähintään 0,15 H/m tai jonka jäännösmagnetismi on vähintään 98,5 prosenttia tai energiatulo suurempi kuin 80 kJ/m3. Tavallisten materiaalivaatimusten lisäksi edellytetään, että magneettiakselit poikkeavat geometrisistä akseleista hyvin vähän (vähemmän kuin 0,1 mm) tai että magneetin materiaalilta edellytetään erityistä tasalaatuisuutta.

2.

Aktiiviset magneettiset laakerit, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäviksi kaasusentrifugeissa.

SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS

Näillä laakereilla on tavallisesti seuraavat ominaisuudet:

ne on suunniteltu pitämään vähintään 600 Hz:n nopeudella pyörivä roottori keskellä; ja

ne on kytketty luotettavaan sähkövirtalähteeseen ja/tai katkottomaan virtalähteeseen (UPS), jonka ansiosta ne pysyvät toiminnassa vähintään tunnin ajan.

b)

Laakerit/vaimentimet:

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut laakerit, jotka koostuvat vaimentimelle asennetusta laakeritappi-kuppikokoonpanosta. Laakeritappi on tavallisesti karaistusta teräksestä valmistettu varsi, jonka toisessa päässä on puolipallonmuotoinen osa ja toisessa päässä kohdassa 5.1.1 e tarkoitettuun alalaippaan kiinnittyvä osa. Varteen kiinnitettynä voi kuitenkin olla hydrodynaaminen laakeri. Kuppi on pelletin muotoinen ja sen toisella pinnalla on puolipallonmuotoinen syvennys. Nämä komponentit toimitetaan usein erillisenä vaimentimesta.

c)

Molekulaariset pumput:

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut lieriöt, joiden sisään on työstetty tai puristettu kierrerihlauksia ja joiden sisään on työstetty reikiä.. Tyypilliset mitat ovat:

sisähalkaisija 75–650 mm, seinämän paksuus vähintään 10 mm ja pituus vähintään yhtä suuri kuin halkaisija. Rihlojen poikkileikkaus on tyypillisesti suorakulmainen ja niiden syvyys on vähintään 2 mm.

d)

Moottoristaattorit:

Erityisesti suunnitellut ja valmistetut nopeakäyntisten monivaiheisten vaihtovirralla toimivien hystereesi- (tai reluktanssi-) moottorien renkaan muotoiset moottoristaattorit tahtikäyttöön tyhjössä taajuusalueella 600 Hz tai enemmän ja tehoalueella 40 VA tai enemmän. Staattorit voivat koostua monivaiheisista kierrekerroksista laminoidun pienihäviöisen rautasydämen päällä, joka koostuu tyypillisesti korkeintaan 2,0 mm paksuista ohuista kerroksista.

e)

Sentrifugikotelot:

Komponentit, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu kaasusentrifugin roottoriputkikokoonpanon paikaksi. Kotelo koostuu jäykästä lieriöstä, jonka seinämän paksuus on enintään 30 mm ja jonka päädyt on tarkkuustyöstetty laakereiden sijoittamista varten ja jossa on yksi tai useampia laippoja asennusta varten. Työstetyt päädyt ovat keskenään samansuuntaiset ja kohtisuorassa lieriön pituusakseliin nähden enintään 0,05 asteen kulmassa. Kotelo voi myös olla kennoston muotoinen siten, että siihen voidaan sijoittaa useita roottorikokoonpanoja.

f)

Kauhakerääjät:

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut putket UF6-kaasun keräämiseksi roottoriputkesta Pitot'n putken periaatteella (ts. niissä on aukko, joka suuntautuu roottoriputken sisällä kehällä virtaavaan kaasuun, esimerkiksi siten, että säteittäisesti sijoitetun putken pää on taivutettu) ja joka voidaan kiinnittää keskellä olevaan kaasun keräysjärjestelmään.

5.2.   Kaasusentrifugirikastuslaitoksia varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut apujärjestelmät, -laitteet ja -komponentit

ALKUHUOMAUTUS

Kaasusentrifugirikastuslaitoksia varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut apujärjestelmät, -laitteet ja -komponentit ovat ne järjestelmät, joita laitos tarvitsee UF6:n syöttämiseksi sentrifugeihin, yksittäisten sentrifugien liittämiseksi toisiinsa muodostamaan kaskadeja (tai vaiheita), jotta rikastusta voidaan asteittain parantaa ja kerätä sentrifugeista UF6-’tuote’ ja ’jäte’, sekä sentrifugien käyttövoimaan tai laitoksen ohjaamiseen tarvittavat laitteet.

UF6 haihdutetaan tavallisesti kiinteästä aineesta kuumennetuissa autoklaaveissa ja johdetaan kaasumaisena sentrifugeihin kaskadijakoputkistossa. Sentrifugeista tulevat UF6-’tuote’- ja ’jäte’ kaasuvirrat johdetaan myös kaskadikokoojaputkistossa noin 203 K:ssä (– 70 °C) toimiviin kylmäloukkuihin, jossa ne kondensoidaan ennen kuin ne siirretään sopiviin säilytysastioihin kuljetusta tai varastointia varten. Koska rikastuslaitoksessa on tuhansia kaskadeihin järjestettyjä sentrifugeja, niissä on myös kilometreittäin kaskadiputkia, joissa on tuhansia hitsejä ja siten huomattava määrä samoja laitteita. Laitteiden, komponenttien ja putkistojen on täytettävä erittäin tiukat tyhjö- ja puhtausvaatimukset.

SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS

Jotkut jäljempänä luetelluista komponenteista joutuvat suoraan kosketuksiin UF6-prosessikaasun kanssa tai ohjaavat suoraan sentrifugeja ja kaasun johtamista sentrifugien välillä ja kaskadien välillä. UF6-korroosiota kestäviin materiaaleihin kuuluvat kupari, kupariseokset, ruostumaton teräs, alumiini, alumiinioksidi, alumiiniseokset, nikkeli tai seokset, jotka sisältävät vähintään 60 prosenttia nikkeliä, sekä fluoratut hiilivetypolymeerit.

5.2.1.   Syöttöjärjestelmät sekä tuotteiden ja jätteiden poistojärjestelmät

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut rikastuslaitosten prosessijärjestelmät tai -laitteet, jotka on valmistettu UF6-korroosiota kestävistä materiaaleista tai suojattu niillä ja joihin kuuluvat:

a)

autoklaavit, uunit tai järjestelmät, joita käytetään UF6:n syöttämiseen rikastusprosessiin;

b)

kiinteyttimet (desublimaattorit), kylmäloukut tai pumput, joita käytetään UF6:n poistamiseen rikastusprosessista myöhempää kuumentamalla tapahtuvaa siirtoa varten;

c)

kiinteytys- tai nesteytysasemat, joissa UF6 poistetaan rikastusprosessista kompressiolla ja muuntamalla UF6 nestemäiseen tai kiinteään muotoon;

d)

’tuote’- tai ’jäte’asemat UF6:n siirtämiseksi säilytysastioihin.

5.2.2.   Jako- ja kokoojaputkistojärjestelmät

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut putkistojärjestelmät sekä jako- ja kokoojajärjestelmät UF6:n käsittelemiseksi sentrifugikaskadeissa. Putkisto on tavallisesti ’kolminkertaista’ tyyppiä, jossa kukin sentrifugi on liitetty kuhunkin jako- ja kokoojajärjestelmään. Näissä laitteissa on siis paljon toistoa. Putkisto on valmistettu kokonaan UF6-korroosiota kestävistä materiaaleista tai suojattu niillä (ks. tämän jakson SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS), ja sen on täytettävä erittäin tiukat tyhjö- ja puhtausvaatimukset.

5.2.3.   Erityiset sulku- ja säätöventtiilit

a)

sulkuventtiilit, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu toimimaan yksittäisen kaasusentrifugin UF6-kaasun syötteestä, tuotteesta tai jätteestä;

b)

paljetiivisteillä varustetut manuaaliset tai automaattiset sulku- tai säätöventtiilit, jotka on valmistettu UF6-korroosiota kestävistä materiaaleista tai suojattu niillä, joiden sisähalkaisija on 10–160 mm ja jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäväksi kaasusentrifugirikastuslaitosten pää- tai apujärjestelmissä.

SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS

Tyypillisiä erityisesti suunniteltuja tai valmistettuja venttiilejä ovat paljetiivisteillä varustetut venttiilit, nopeasti toimivat sulkuventtiilit, nopeasti toimivat venttiilit jne.

5.2.4.   UF6-massaspektrometrit/ionilähteet

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut massaspektrometrit, jotka pystyvät ottamaan jatkuvatoimisesti näytteitä UF6-kaasun virrasta ja joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1.

kykenevät mittaamaan atomipainoltaan 320 tai raskaampia ioneja ja niiden resoluutio on parempi kuin 1 osa 320:stä;

2.

ionilähteet, jotka on valmistettu nikkelistä, nikkelikupariseoksesta, jonka nikkelipitoisuus on vähintään 60 painoprosenttia, tai nikkelikromiseoksesta, tai suojattu niillä;

3.

elektronipommitukseen perustuva ionisointilähde;

4.

isotooppianalyysiin soveltuva kokoojajärjestelmä.

5.2.5.   Taajuusmuuntimet

Taajuusmuuntimet (kutsutaan myös konverttereiksi tai inverttereiksi), jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu syöttämään virtaa kohdassa 5.1.2 d määritellyille moottorin staattoreille, tai tällaisten taajuusmuuntimien osat, komponentit tai kokoonpanon osat, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1.

monivaiheinen ulostulo 600 Hz tai suurempi; ja

2.

erittäin stabiili (taajuuden hallinta parempi kuin 0,2 %).

5.3.   Kokoonpanot tai komponentit, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäväksi kaasudiffuusiorikastuksessa

ALKUHUOMAUTUS

Uraani-isotooppien erotukseen käytettävässä kaasudiffuusiomenetelmässä tärkein tekninen kokoonpano on erityinen huokoinen diffuusiosulku, lämmönvaihdin (kompressioprosessissa kuumenevan) kaasun jäähdyttämiseksi, tiivisteventtiilit ja säätöventtiilit sekä putkistot. Koska kaasudiffuusiotekniikassa käytetään uraaniheksafluoridia (UF6), kaikki (kaasun kanssa kosketuksiin joutuvat) laitteet, putket ja laitteiden pinnat on valmistettava UF6-kestävistä materiaaleista. Kaasudiffuusiolaitoksessa tarvitaan useita tällaisia kokoonpanoja, joten määrät voivat antaa vihjeen loppukäytöstä.

5.3.1.   Kaasudiffuusiosulut ja sulkumateriaalit

a)

erityisesti suunnitellut tai valmistetut ohuet huokoiset suodattimet, joiden huokoskoko on 10–100 nm, paksuus enintään 5 mm ja putkimaisten suodattimien halkaisija enintään 25 mm, jotka on valmistettu metallista tai polymeeri- tai keraamisesta UF6-korroosiota kestävistä materiaaleista (ks. 5.4 jakson SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS); ja

b)

tällaisten suodattimien valmistukseen erityisesti suunnitellut ja valmistetut yhdisteet tai jauheet. Tällaisia yhdisteitä ja jauheita ovat nikkeli tai vähintään 60 prosenttia nikkeliä sisältävät seokset, alumiinioksidi tai UF6-kestävät kokonaan fluoratut hiilivetypolymeerit, joiden puhtausaste on vähintään 99,9 painoprosenttia ja hiukkaskoko pienempi kuin 10 μm, joissa hiukkaset ovat erittäin tasakokoisia ja jotka on erityisesti valmistettu kaasudiffuusiosulkujen valmistukseen.

5.3.2.   Diffuusioyksikön kotelot

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut hermeettisesti suljetut astiat, joihin sijoitetaan kaasudiffuusiosulku ja jotka on valmistettu UF6-kestävistä materiaaleista tai suojattu niillä (ks. 5.4 jakson SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS).

5.3.3.   Kompressorit ja kaasupuhaltimet

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut kompressorit tai kaasupuhaltimet, joiden UF6-imuteho on vähintään 1 m3/min ja poistopaine enintään 500 kPa ja jotka on suunniteltu pitkäaikaiseen käyttöön UF6-ympäristössä, sekä tällaisten kompressorien ja kaasupuhaltimien erilliset kokoonpanot. Näiden kompressoreiden tai kaasupuhaltimien painesuhde on enintään 10:1, ja ne on valmistettu UF6-kestävistä materiaaleista tai suojattu niillä (ks. 5.4 jakson SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS).

5.3.4.   Pyörimisakselien tiivisteet

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut tyhjötiivisteet, joissa on syöttö- ja poistoliittimet ja joilla tiivistetään kompressorin tai kaasupuhaltimen roottorin sekä käyntimoottorin välinen akseli siten, että ilma ei vuoda UF6:lla täytettyyn kompressorin tai kaasupuhaltimen sisäkammioon. Tällaiset tiivisteet suunnitellaan tavallisesti sellaista puskurikaasun sisäänvuotonopeutta varten, joka on enintään 1 000 cm3/min.

5.3.5.   Lämmönvaihtimet UF6:n jäähdyttämiseksi

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut lämmönvaihtimet, jotka on valmistettu UF6-kestävistä materiaaleista tai suojattu niillä (ks. 5.4 jakson SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS) ja jotka on suunniteltu toimimaan vuotopaineen muuttuessa enintään 10 Pa tunnissa ja paine-eron ollessa 100 kPa.

5.4.   Kaasudiffuusiorikastuslaitoksissa käytettävät erityisesti suunnitellut tai valmistetut apujärjestelmät, -laitteet ja -komponentit

ALKUHUOMAUTUS

Kaasudiffuusiorikastuslaitoksia varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut apujärjestelmät, -laitteet ja -komponentit ovat ne järjestelmät, joita laitos tarvitsee UF6:n syöttämiseksi kaasudiffuusiokokoonpanoon, yksittäisten kokoonpanojen liittämiseksi toisiinsa muodostamaan kaskadeja (tai vaiheita), jotta rikastusta voidaan asteittain parantaa ja kerätä ja UF6-’tuote’ ja ’jäte’ diffuusiokaskadeista. Diffuusiokaskadien huomattavien hitausominaisuuksien vuoksi keskeytykset laitteiden toiminnassa ja erityisesti niiden seisokki aiheuttavat vakavia seurauksia. Sen vuoksi tarkka ja jatkuva tyhjön ylläpito kaikissa teknisissä järjestelmissä, automaattinen suojaus onnettomuuksilta ja kaasunvirtauksen tarkka automaattisäätö ovat tärkeitä kaasudiffuusiolaitoksessa. Kaikki tämä merkitsee sitä, että laitoksessa täytyy olla runsaasti erikoisjärjestelmiä mittaukseen, säätöön ja valvontaan.

UF6 haihdutetaan tavallisesti autoklaaveissa olevista lieriöistä ja johdetaan kaasumaisena sisäänmenokohtaan kaskadijakoputkistossa. Ulostuloista virtaavat UF6-’tuote’- ja ’jäte’kaasuvirrat johdetaan kaskadikokoojaputkistossa joko kylmäloukkuihin tai kompressioasemiin, joissa UF6 nesteytetään ennen kuin se siirretään sopiviin säilytysastioihin kuljetusta tai varastointia varten. Koska kaasudiffuusiorikastuslaitoksessa on suuri määrä kaskadeihin järjestettyjä kaasudiffuusiokokoonpanoja, niissä on myös kilometreittäin kaskadiputkia, joissa on tuhansia hitsejä ja siten huomattava määrä samoja laitteita. Laitteiden, komponenttien ja putkistojen on täytettävä erittäin tiukat tyhjö- ja puhtausvaatimukset.

SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS

Jäljempänä luetellut komponentit joutuvat joko suoraan kosketuksiin UF6-prosessikaasun kanssa tai ohjaavat suoraan virtausta kaskadeissa. UF6-korroosiota kestäviin materiaaleihin kuuluvat kupari, kupariseokset, ruostumaton teräs, alumiini, alumiinioksidi, alumiiniseokset, nikkeli tai seokset, jotka sisältävät vähintään 60 prosenttia nikkeliä, sekä fluoratut hiilivetypolymeerit.

5.4.1.   Syöttöjärjestelmät sekä tuotteiden ja jätteiden poistojärjestelmät

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut rikastuslaitosten prosessijärjestelmät tai laitteet, jotka on valmistettu UF6-korroosiota kestävistä materiaaleista tai suojattu niillä ja joihin kuuluvat:

a)

autoklaavit, uunit tai järjestelmät, joita käytetään UF6:n syöttämiseen rikastusprosessiin;

b)

kiinteyttimet (desublimaattorit), kylmäloukut tai pumput, joita käytetään UF6:n poistamiseen rikastusprosessista myöhempää kuumentamalla tapahtuvaa siirtoa varten;

c)

kiinteytys- tai nesteytysasemat, joissa UF6 poistetaan rikastusprosessista kompressiolla ja muuntamalla UF6 nestemäiseen tai kiinteään muotoon;

d)

’tuote’- tai ’jäte’asemat UF6:n siirtämiseksi säilytysastioihin.

5.4.2.   Jako- ja kokoojaputkistojärjestelmät

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut putkistojärjestelmät sekä jako- ja kokoojajärjestelmät UF6:n käsittelemiseksi kaasudiffuusiokaskadeissa.

SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS

Putkisto on tavallisesti ’kaksinkertaista’ tyyppiä, jossa kukin kammio on liitetty kuhunkin jako- ja kokoojajärjestelmään.

5.4.3.   Tyhjöjärjestelmät

a)

erityisesti suunnitellut tai valmistetut monityhjölaitteet, tyhjöjako- ja kokoojaputket ja tyhjöpumput, joiden imuteho on vähintään 5 m3/min;

b)

erityisesti UF6-ympäristössä käytettäväksi suunnitellut tyhjöpumput, jotka on valmistettu UF6-korroosiota kestävistä materiaaleista tai suojattu niillä (ks. tämän jakson SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS). Nämä pumput voivat olla joko kiertopumppuja tai pakkosyöttöpumppuja, niissä voi olla siirros- ja fluorihiilitiivisteitä ja niissä voi olla erityisiä käyttönesteitä.

5.4.4.   Erityiset sulku- ja säätöventtiilit

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut paljetiivisteillä varustetut manuaaliset tai automaattiset sulku- tai säätöventtiilit, jotka on valmistettu UF6-korroosiota kestävistä materiaaleista tai suojattu niillä ja jotka on asennetaan kaasudiffuusiorikastuslaitosten pää- ja apujärjestelmiin.

5.4.5.   UF6-massaspektrometrit/ionilähteet

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut massaspektrometrit, jotka pystyvät ottamaan jatkuvatoimisesti näytteitä UF6-kaasun virrasta ja joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1.

kyky mitata atomipainoltaan 320 tai raskaampia ioneja, ja resoluutio parempi kuin 1 osa 320:stä;

2.

ionilähteet, jotka on valmistettu nikkelistä, nikkelikupariseoksesta, jonka nikkelipitoisuus on vähintään 60 painoprosenttia, tai nikkelikromiseoksesta, tai suojattu niillä;

3.

elektronipommitukseen perustuva ionisointilähde;

4.

isotooppianalyysiin soveltuva kokoojajärjestelmä.

5.5.   Aerodynaamisissa rikastuslaitoksissa käytettävät erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät, laitteet tai komponentit

ALKUHUOMAUTUS

Aerodynaamisissa rikastusprosesseissa komprimoidaan kaasumaisen UF6:n ja kevyen kaasun (vety tai helium) seos, joka johdetaan erotuslaitteiden läpi, joissa tapahtuu isotooppien erotus suurien keskipakoisvoimien avulla kaarevaseinäisessä laitteessa. Tätä menetelmää varten on kehitetty kaksi prosessia: erotussuutin- ja pyörreputkiprosessi. Kummassakin prosessissa on erotusvaiheen tärkeimpinä komponentteina lieriömäiset astiat, joiden sisällä on erityiset erotuslaitteet (suuttimet tai pyörreputket), kaasukompressorit ja lämmönvaihtimet kompressiolämmön poistamiseksi. Aerodynaamisessa laitoksessa on useita tällaisia vaiheita, joten määrät voivat antaa vihjeen loppukäytöstä. Koska aerodynaamisissa laitoksissa käytetään UF6:ta, kaikki laitteet, putket ja laitteiden pinnat (jotka joutuvat kosketuksiin kaasun kanssa) on valmistettava UF6-kestävistä materiaaleista tai suojattava niillä.

SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS

Tässä jaksossa luetellut komponentit joutuvat joko suoraan kosketuksiin UF6-prosessikaasun kanssa tai ohjaavat suoraan virtausta kaskadeissa. Kaikki pinnat, jotka joutuvat suoraan kosketuksiin prosessikaasun kanssa, on valmistettava kokonaan UF6-kestävistä materiaaleista tai suojattava niillä. Aerodynaamista rikastusta koskevassa jaksossa UF6-korroosiota kestäviin materiaaleihin kuuluvat kupari, kupariseokset, ruostumaton teräs, alumiini, alumiinioksidi, alumiiniseokset, nikkeli tai nikkeliä vähintään 60 painoprosenttia sisältävät seokset sekä fluoratut hiilivetypolymeerit.

5.5.1.   Erotussuuttimet

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut erotussuuttimet ja niiden kokoonpanot. Erotussuuttimissa on raonmuotoiset kaarevat kanavat, joiden kaarevuussäde on pienempi kuin 1 mm ja jotka kestävät UF6-korroosiota; suuttimessa on veitsenterä, joka erottaa suuttimen läpi virtaavan kaasun kahdeksi virraksi.

5.5.2.   Pyörreputket

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut pyörreputket ja niiden kokoonpanot. Pyörreputket ovat lieriömäisiä tai kartiomaisia putkia, jotka on valmistettu UF6 -korroosiota kestävistä materiaaleista tai suojattu niillä ja joilla on yksi tai useampi tangentiaalinen sisäänmenoaukko. Putkien toisessa tai molemmissa päissä voi olla suuttimentapaiset lisäkkeet.

SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS

Syöttökaasu johdetaan pyörreputkeen tangentiaalisesti toisessa päässä tai pyörivien siivekkeiden kautta tai tangentiaalisesti useissa kohdissa putken seinämissä.

5.5.3.   Kompressorit ja kaasupuhaltimet

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut kompressorit tai kaasupuhaltimet, jotka on valmistettu materiaaleista, jotka kestävät UF6:n ja kantokaasun (vedyn tai heliumin) seoksen syövyttävää vaikutusta.

5.5.4.   Pyörimisakselien tiivisteet

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut pyörimisakselien tiivisteet, joissa on tiivistekaasun syöttö- ja poistoliittimet ja joilla tiivistetään kompressoriroottorin tai kaasupuhaltimen sekä käyntimoottorin välinen akseli siten, että prosessikaasu ei vuoda ulos tai ilma tai tiivistekaasu ei vuoda UF6:n ja kantokaasun seoksella täytettyyn kompressorin tai kaasupuhaltimen sisäkammioon.

5.5.5.   Kaasun jäähdytykseen tarkoitetut lämmönvaihtimet

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut lämmönvaihtimet, jotka on valmistettu UF6-korroosiotakestävistä materiaaleista tai suojattu niillä.

5.5.6.   Erotuslaitekotelot

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut erotuslaitekotelot, jotka on valmistettu UF6-kestävistä materiaaleista tai suojattu niillä ja joihin pyörreputket tai erotussuuttimet sijoitetaan.

5.5.7.   Syöttöjärjestelmät sekä tuotteiden ja jätteiden poistojärjestelmät

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut rikastuslaitosten prosessijärjestelmät tai laitteet, jotka on valmistettu UF6-kestävistä materiaaleista tai suojattu niillä ja joihin kuuluvat:

a)

syöttöautoklaavit, uunit tai järjestelmät, joita käytetään UF6:n syöttämiseen rikastusprosessiin;

b)

kiinteyttimet (desublimaattorit) tai kylmäloukut, joita käytetään UF6:n poistamiseen rikastusprosessista myöhempää lämmittämällä tapahtuvaa siirtoa varten;

c)

kiinteytys- tai nesteytysasemat, joissa UF6 poistetaan rikastusprosessista kompressiolla ja muuntamalla UF6 nestemäiseen tai kiinteään muotoon;

d)

’tuote’- ja ’jäte’asemat UF6:n siirtämiseksi säilytysastioihin.

5.5.8.   Jako- ja kokoojaputkistojärjestelmät

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut jako- ja kokoojaputkistojärjestelmät, jotka on valmistettu UF6-kestävistä materiaaleista tai suojattu niillä, UF6:n käsittelemiseksi aerodynaamisissa kaskadeissa. Putkisto on tavallisesti ’kaksinkertaista’ tyyppiä, jossa kukin vaihe tai vaiheryhmä on liitetty kuhunkin jako- ja kokoojaputkijärjestelmään.

5.5.9.   Tyhjöjärjestelmät ja pumput

a)

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut, tyhjöjakoputkista, tyhjökokoojista tai tyhjöpumpuista koostuvat tyhjöjärjestelmät, jotka on suunniteltu käytettäväksi UF6:ta sisältävässä ilmakehässä,

b)

erityisesti UF6-atmosfäärissä käytettäväksi suunnitellut tyhjöpumput, jotka on valmistettu UF6-kestävistä materiaaleista tai suojattu niillä. Näissä pumpuissa voi olla fluorihiilitiivisteitä ja erityisiä käyttönesteitä.

5.5.10.   Erityiset sulku- ja säätöventtiilit

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut paljetiivisteillä varustetut manuaaliset tai automaattiset sulku- tai säätöventtiilit, jotka on valmistettu UF6-kestävistä materiaaleista tai suojattu niillä ja joiden halkaisija on vähintään 40 mm ja jotka asennetaan aerodynaamisten rikastuslaitosten pää- ja apujärjestelmiin.

5.5.11.   UF6-massaspektrometrit/ionilähteet

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut massaspektrometrit, jotka pystyvät ottamaan jatkuvatoimisesti näytteitä UF6-kaasun virrasta ja joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1.

kyky mitata atomipainoltaan 320 tai raskaampia ioneja, ja resoluutio parempi kuin 1 osa 320:stä;

2.

ionilähteet, jotka on valmistettu nikkelistä, nikkelikupariseoksesta, jonka nikkelipitoisuus on vähintään 60 painoprosenttia, tai nikkelikromiseoksesta, tai suojattu niillä;

3.

elektronipommitukseen perustuvat ionisointilähteet;

4.

isotooppianalyysiin soveltuva kokoojajärjestelmä.

5.5.12.   UF6:n ja kantokaasun erotusjärjestelmät

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut prosessijärjestelmät UF6:n erottamiseksi kantokaasusta (vedystä tai heliumista).

SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS

Näiden järjestelmien tarkoitus on pienentää UF6:n pitoisuus kantokaasussa tasolle 1 ppm tai sen alle, ja niihin voi kuulua seuraavia laitteita:

a)

kryogeeniset lämmönvaihtimet ja kryoerottimet, jotka kykenevät toimimaan 153 K (– 120 °C) asteen tai sitä alhaisemmissa lämpötiloissa, tai

b)

kryogeeniset jäähdytinyksiköt, jotka kykenevät toimimaan 153 K (– 120 °C) asteen tai sitä alhaisemmissa lämpötiloissa, tai

c)

erotussuutin- tai pyörreputkiyksiköt UF6-kaasun erottamiseksi kantokaasusta, tai

d)

UF6 -kylmäloukut, jotka pystyvät jäädyttämään UF6 -kaasun.

5.6.   Kemialliseen vaihtoon tai ioninvaihtoon perustuvissa rikastuslaitoksissa käytettävät erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät, laitteet ja komponentit

ALKUHUOMAUTUS

Uraani-isotooppien massojen pienet erot aiheuttavat pieniä muutoksia kemiallisten reaktioiden tasapainotiloihin, ja niitä voidaan käyttää hyväksi isotooppien erotuksessa. Neste-neste-faaseissa tapahtuva kemiallinen vaihto ja kiinteä-neste-faaseissa tapahtuva ioninvaihto ovat kaksi käytettyä menetelmää.

Neste-neste-faaseissa tapahtuvassa kemiallisessa vaihdossa käytetään vastavirtamenetelmää, jolla toisiinsa sekoittumattomat nestefaasit (vesipitoinen ja orgaaninen) joutuvat kosketuksiin. Muodostuvassa kaskadireaktiossa on tuhansia erotusvaiheita. Vesifaasissa on uraanikloridia suolahappoliuoksessa ja orgaanisessa faasissa on uuttava aine, joka sisältää uraanikloridia orgaanisessa liuottimessa. Erotuskaskadissa käytettävät uuttolaitteet voivat olla neste-neste-vaihtopylväitä (esim. pulsoituja pylväitä, joissa on seulalevyjä) tai nestemäisiä keskipakouuttolaitteita. Erotuskaskadin molemmissa päissä on suoritettava kemiallista muuntamista (hapetusta ja pelkistystä), jotta kummassakin päässä saadaan tarvittava takaisinvirtaus. Keskeinen suunnittelussa huomioon otettava ongelma on, miten vältetään prosessivirran kontaminoituminen tietyillä metalli-ioneilla. Siksi käytetään muovisia, muovilla vuorattuja (mukaan lukien fluorihiilipolymeerit) ja/tai lasilla vuorattuja pylväitä ja putkia.

Kiinteä-neste-ioninvaihtoprosessissa rikastus tapahtuu siten, että uraani adsorboidaan (ja desorboidaan) erityiseen hyvin nopeasti toimivaan ioninvaihtohartsiin tai adsorbenttiin. Uraanin suolahappoliuos ja muut kemialliset reagenssit johdetaan lieriömäisten adsorbenttia sisältävien rikastuspylväiden läpi. Jatkuvassa prosessissa takaisinvirtausjärjestelmä on tarpeen vapauttamaan uraania adsorbentista takaisin nestevirtaan, jotta voidaan kerätä ’tuote’- ja ’jäte’fraktiot. Tämä tapahtuu käyttämällä sopivia kemiallisia pelkistimiä/hapettimia, jotka regeneroidaan täydellisesti erillisissä ulkoisissa kierroissa ja jotka voidaan osittain regeneroida samoissa isotooppierotuspylväissä. Koska prosessissa käytetään kuumia väkeviä suolahappoliuoksia, on laitteet valmistettava erityisistä syöpymistä kestävistä materiaaleista tai suojattava niillä.

5.6.1.   Neste-neste-vaihtopylväät (kemiallinen vaihto)

Vastavirtaperiaatteella toimivat neste-neste-vaihtopylväät, joissa on mekaaninen tehonsyöttö ja jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu uraanin rikastukseen kemiallista vaihtoprosessia käyttäen. Jotta pylväät ja niiden sisällä olevat komponentit kestäisivät väkeviä suolahappoliuoksia, ne valmistetaan tavallisesti sopivista muovimateriaaleista (kuten fluoratuista hiilivetypolymeereistä) tai lasista tai vuorataan näillä materiaaleilla. Pylväiden saosaika vaihetta kohti on tavallisesti suunniteltu kestämään enintään 30 sekuntia.

5.6.2.   Neste-neste-keskipakouuttolaitteet (kemiallinen vaihto)

Neste-neste-keskipakouuttolaitteet, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu uraanin rikastukseen kemiallista vaihtoprosessia käyttämällä. Tällaisissa uuttolaitteissa käytetään rotaatiota orgaanisten ja vesifaasien dispergoimiseksi ja sen jälkeen keskipakovoimaa faasien erottamiseksi. Jotta uuttolaitteet kestäisivät väkeviä suolahappoliuoksia, ne valmistetaan tavallisesti sopivista muovimateriaaleista (kuten fluoratuista hiilivetypolymeereistä) tai lasista tai vuorataan näillä materiaaleilla. Keskipakouuttolaitteiden saosaika vaihetta kohti on tavallisesti suunniteltu kestämään enintään 30 sekuntia.

5.6.3.   Uraanin pelkistysjärjestelmät ja laitteet (kemiallinen vaihto)

a)

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut sähkökemialliset pelkistyskennot uraanin pelkistämiseksi valenssitilalta toiselle uraanin rikastamiseksi kemiallisella vaihtoprosessilla. Prosessiliuosten kanssa kosketuksiin joutuvien kennomateriaalien on kestettävä väkeviä suolahappoliuoksia.

SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS

Kennon katodiosasto on suunniteltava siten, että uraani ei pääse uudelleen hapettumaan korkeampaan valenssitilaansa. Jotta uraani pysyy katodiosastossa, kennossa voi olla läpäisemätön erityisestä kationinvaihtomateriaalista valmistettu kalvo. Katodi valmistetaan sopivasta kiinteästä johtavasta aineesta kuten grafiitista.

b)

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut kaskadin tuotepäähän sijoitetut järjestelmät U+4:n poistamiseksi orgaanisesta virrasta, happokonsentraation säätämiseksi ja liuoksen syöttämiseksi sähkökemiallisiin pelkistyskennoihin.

SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS

Näissä järjestelmissä on liuotinuuttolaitteet U+4:n siirtämiseksi orgaanisesta virrasta vesiliuokseen, haihdutus- ja/tai muita laitteita liuoksen pH:n säätämiseen ja seuraamiseen sekä pumppuja tai muita nesteensiirtolaitteita liuoksen syöttämiseksi sähkökemiallisiin pelkistyskennoihin. Tärkeä suunnittelussa huomioon otettava ongelma on, miten vältetään vesifaasin kontaminoituminen tietyillä metalli-ioneilla. Siksi järjestelmän niihin osiin, jotka joutuvat kosketuksiin prosessivirran kanssa, käytetään laitteita, jotka on valmistettu sopivista materiaaleista (kuten lasi, fluorihiilipolymeerit, polyfenyylisulfaatti, polyeetterisulfoni ja hartsikyllästeinen grafiitti) tai suojattu niillä.

5.6.4.   Syötön valmistelujärjestelmät (kemiallinen vaihto)

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät erittäin puhtaiden uraanikloridisyöttöliuosten valmistamiseksi kemialliseen vaihtoon perustuvia uraani-isotooppien erotuslaitoksia varten.

SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS

Näissä järjestelmissä on liuotus-, liuotinuutto- ja/tai ioninvaihtolaitteet puhdistusta varten ja elektrolyyttikennot U+6:n tai U+4:n pelkistämiseksi U+3:ksi. Tällaisilla järjestelmillä voidaan valmistaa uraanikloridiliuoksia, joissa on ainoastaan muutamia miljoonasosia metalliepäpuhtauksia kuten kromia, rautaa, vanadiinia, molybdeeniä ja muita kahdenarvoisia tai korkeammanarvoisia kationeja. Materiaaleja, joista valmistetaan erittäin puhdasta U+3:a tuottavan prosessijärjestelmän osia, ovat muun muassa lasi, fluoratut hiilivetypolymeerit, polyfenyylisulfaatti, polyeetterisulfoni, muovilla vuorattu ja hartsikyllästeinen grafiitti.

5.6.5.   Uraanin hapetusjärjestelmät (kemiallinen vaihto)

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät U+3:n hapettamiseksi U+4:ksi, jotta se voidaan palauttaa uraani-isotooppien erotuskaskadiin kemialliseen vaihtoon perustuvassa rikastusprosessissa.

SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS

Näihin järjestelmiin voi kuulua seuraavia laitteita:

a)

laitteet, joissa kloori ja happi joutuvat kosketuksiin isotooppierotuslaitteesta tulevan vesiliuoksen kanssa ja joilla siirretään tuloksena saatava U+4 kaskadin tuotepäästä palaavaan ’tyhjään’ orgaaniseen virtaan,

b)

laitteet, joilla erotetaan vesi suolahaposta, jotta vesi ja väkevöitetty suolahappo voidaan syöttää uudelleen prosessiin oikeissa paikoissa.

5.6.6.   Nopeasti reagoivat ioninvaihtohartsit tai adsorbentit (ioninvaihto)

Nopeasti reagoivat ioninvaihtohartsit tai adsorbentit, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu uraanin rikastukseen ioninvaihtomenetelmällä, mukaan lukien huokoiset makroverkkomaiset hartsit ja/tai kalvomaiset materiaalit, joissa aktiivisia kemiallisia vaihtoryhmiä on ainoastaan inaktiivisen huokoisen tukirakenteen pinnoituksessa, sekä muut sopivassa muodossa, mukaan lukien hiukkas- tai säiemuodossa, olevat komposiittirakenteet. Näiden ioninvaihtohartsien tai adsorbenttien halkaisija on korkeintaan 0,2 mm, ja niiden on kestettävä kemiallisesti väkeviä suolahappoliuoksia ja niiden on oltava fysikaalisesti niin lujia, etteivät ne hajoa ioninvaihtopylväissä. Hartsit tai adsorbentit on erityisesti suunniteltu sellaisiksi, että uraani-isotooppien vaihtokinetiikka on erittäin nopea (vaihtonopeuden puoliaika alle 10 sekuntia) ja ne toimivat lämpötiloissa 373–473 K (100–200 °C).

5.6.7.   Ioninvaihtopylväät (ioninvaihto)

Lieriönmuotoiset pylväät, joiden halkaisija on suurempi kuin 1 000 mm, joihin pakataan ioninvaihtohartsia tai adsorbenttia ja jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu uraanin rikastukseen ioninvaihtomenetelmällä. Nämä pylväät valmistetaan väkeviä suolahappoliuoksia kestävistä materiaaleista (kuten titaani tai fluorihiilimuovit) tai suojataan näillä materiaaleilla, ja ne voivat toimia lämpötiloissa 373–473 K (100–200 °C) ja yli 0,7 MPa:n paineessa.

5.6.8.   Ioninvaihtotakaisinvirtausjärjestelmät (ioninvaihto)

a)

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut kemialliset tai sähkökemialliset pelkistysjärjestelmät ioninvaihtoon perustuvissa uraaninrikastuskaskadeissa käytettävien kemiallisten pelkistävien reagenssien regeneroimiseksi.

b)

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut kemialliset tai sähkökemialliset hapetusjärjestelmät ioninvaihtoon perustuvissa uraaninrikastuskaskadeissa käytettävien kemiallisten hapettavien reagenssien regeneroimiseksi.

SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS

Ioninvaihtorikastusprosessissa voidaan käyttää esimerkiksi kolmenarvoista titaania (Ti+3) pelkistävänä kationina, jolloin pelkistysjärjestelmässä regeneroitaisiin Ti+3 pelkistämällä Ti+4.

Prosessissa voidaan käyttää esimerkiksi kolmenarvoista rautaa (Fe+3) hapettimena, jolloin hapetusjärjestelmässä regeneroitaisiin Fe+3 hapettamalla Fe+2.

5.7.   Lasertekniikkaan perustuvassa rikastuslaitoksessa käytettävät erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät, laitteet ja komponentit

ALKUHUOMAUTUS

Nykyisiä lasertekniikkaan perustuvia rikastusprosessijärjestelmiä on kahdenlaisia: toisissa on prosessiväliaineena uraanin atomihöyry ja toisissa prosessiväliaineena on uraaniyhdistehöyry, joka on joskus sekoitettuna toiseen kaasuun tai toisiin kaasuihin. Näistä prosesseista käytetään seuraavia nimityksiä:

ensiksi mainituista ’atomic vapour laser isotope separation’ (atomihöyryn laserviritykseen perustuva isotooppierotus)

jälkimmäisistä ’molecular laser isotope separation’ (molekyylien laserviritykseen perustuva isotooppierotus), mukaan lukien ’chemical reaction by isotope selective laser activation’ (isotooppiselektiivisellä laserilla aktivoitu kemiallinen reaktio).

Laserrikastuslaitosten järjestelmiin, laitteisiin ja komponentteihin kuuluvat seuraavat: a) laitteet, joilla syötetään uraanimetallihöyryä (selektiiviseen fotoionisaatioon) tai laitteet, joilla syötetään uraaniyhdistehöyryä (selektiiviseen fotodissosiaatioon tai selektiiviseen viritykseen tai aktivaatioon), b) laitteet, joilla kerätään rikastunut ja köyhtynyt uraanimetalli ’tuotteena’ ja ’jätteenä’ ensimmäisen tyypin laitteissa, ja laitteet, joilla kerätään rikastuneet ja köyhtyneet uraaniyhdisteet ’tuotteena’ ja ’jätteenä’ toisen tyypin laitteissa, c) prosessilaserjärjestelmät uraani-235:n selektiiviseen virittämiseen, ja d) laitteet syötön valmisteluun ja tuotteen muuntamiseen. Uraaniatomien ja -yhdisteiden spektroskopia on sen verran monimutkaista, että mitä tahansa useista saatavilla olevista laser- ja laseroptiikkatekniikoista saatetaan tarvita.

SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS

Monet tässä jaksossa luetellut laitteet joutuvat suoraan kosketuksiin uraanimetallihöyryn tai -liuoksen tai UF6:sta tai UF6:n ja muiden kaasujen seoksesta koostuvan prosessikaasun kanssa. Kaikki uraanin tai UF6:n kanssa kosketuksiin joutuvat pinnat valmistetaan kokonaan syöpymistä kestävistä materiaaleista tai suojataan sellaisilla. Lasertekniikkaan perustuvaan rikastukseen liittyvässä jaksossa materiaaleihin, jotka kestävät uraanimetallin tai uraaniseosten höyryn tai nesteen syövyttävää vaikutusta, kuuluvat yttriumoksidilla pinnoitetut grafiitti ja tantaali. Materiaaleihin, jotka kestävät UF6:n syövyttävää vaikutusta, kuuluvat kupari, kupariseokset, ruostumaton teräs, alumiini, alumiinioksidi, alumiiniseokset, nikkeli tai seokset, jotka sisältävät vähintään 60 painoprosenttia nikkeliä, ja fluoratut hiilivetypolymeerit.

5.7.1.   Uraanin höyrystysjärjestelmät (atomihöyryyn perustuvat menetelmät)

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut uraanimetallin höyrystämiseen perustuvat järjestelmät laserrikastuksessa käyttöä varten.

SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS

Näihin järjestelmiin voi kuulua elektronisuihkutykkejä, ja ne on suunniteltu niin, että niiden teho kohteessa on riittävä (vähintään 1 kW) saamaan uraanimetallin höyrystymään laserrikastuksessa vaadittavalla tavalla.

5.7.2.   Sulan tai höyrystyneen uraanimetallin käsittelyjärjestelmät ja niiden komponentit (atomihöyryyn perustuvat menetelmät)

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät, joilla käsitellään sulaa uraania, sulia uraaniseoksia tai uraanimetallihöyryä laserrikastuksessa käyttöä varten, ja niitä varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut komponentit.

SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS

Sulan uraanimetallin käsittelyjärjestelmiin voivat kuulua upokkaat ja upokkaiden jäähdytysjärjestelmät. Upokkaat ja muut tämän järjestelmän osat, jotka joutuvat kosketuksiin sulan uraanin, sulien uraaniseosten tai uraanimetallihöyryn kanssa, valmistetaan sopivista syöpymistä ja kuumuutta kestävistä materiaaleista tai suojataan niillä. Sopivia materiaaleja ovat tantaali, yttriumoksidilla pinnoitettu grafiitti ja muiden harvinaisten maametallien oksideilla (ks. INFCIRC/254/Part 2, sellaisena kuin se on muutettuna) tai niiden seoksilla pinnoitettu grafiitti.

5.7.3.   Uraanimetallin ’tuotteen’ ja ’jätteen’ keräyskokoonpanot (atomihöyryyn perustuvat menetelmät)

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut nestemäisessä tai kiinteässä muodossa olevan uraanimetallin ’tuotteen’ ja ’jätteen’ keräyskokoonpanot.

SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS

Näiden kokoonpanojen komponentit valmistetaan uraanimetallihöyryn tai -nesteen aiheuttamaa syöpymistä tai kuumuutta kestävästä materiaalista tai suojataan niillä (esimerkiksi yttriumoksidilla pinnoitettu grafiitti tai tantaali). Tällaisia komponentteja ovat esim. putket, venttiilit, liittimet ja lisäosat, ’kourut’, syöttöputket, lämmönvaihtimet ja magneettisten, sähköstaattisten tai muiden erotusmenetelmien keräyslevyt.

5.7.4.   Erotusyksikön kotelot (atomihöyryyn perustuvat menetelmät)

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut lieriömäiset tai laatikonmuotoiset astiat, joihin sijoitetaan uraanimetallihöyryn lähde, elektronisuihkutykki sekä ’tuotteen’ ja ’jätteen’ kerääjät.

SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS

Näissä koteloissa on useita portteja sähkön ja veden syöttöä, lasersuihkuikkunoita, tyhjöpumppuliittimiä sekä laitteiston seuraamista ja valvomista varten. Niissä on laitteet aukaisemista ja sulkemista varten, jotta sisällä olevia komponentteja voidaan käsitellä.

5.7.5.   Ääntä nopeammilla virtauksilla toimivat paisuntasuuttimet (molekyyleihin perustuvat menetelmät)

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut ääntä nopeammilla virtauksilla toimivat paisuntasuuttimet, joilla voidaan jäähdyttää UF6- ja kantokaasuseokset lämpötilaan 150 K (– 123 °C) tai sitä alhaisempaan lämpötilaan ja jotka on valmistettu UF6-kestävistä materiaaleista.

5.7.6.   ’Tuote’- ja ’jäte’kerääjät (molekyyleihin perustuvat menetelmät)

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut komponentit tai laitteet, joilla kerätään uraanimateriaalia tai uraanijätemateriaalia laservalolla valaisun jälkeen.

SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS

Yhdessä molekyylien laserviritykseen perustuvan isotooppierotuksen menetelmässä tuotekerääjillä kerätään kiinteää rikastunutta uraanipentafluoridia (UF5). Tuotekerääjiin voi kuulua suodatin-, törmäys- tai syklonityyppiset kerääjät tai niiden yhdistelmät, ja ne on valmistettava UF5- ja UF6-kestävistä materiaaleista.

5.7.7.   UF6- ja kantokaasukompressorit (molekyyleihin perustuvat menetelmät)

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut UF6- ja kantokaasun seoksille tarkoitetut kompressorit, jotka on suunniteltu jatkuvaan käyttöön UF6-atmosfäärissä. Prosessikaasun kanssa kosketuksiin joutuvat kompressorien komponentit valmistetaan UF6-korroosiota kestävistä materiaaleista tai suojataan niillä.

5.7.8.   Pyörimisakselien tiivisteet (molekyyleihin perustuvat menetelmät)

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut pyörimisakselien tiivisteet, joissa on tiivistekaasun syöttö- ja poistoliittimet ja joilla tiivistetään kompressoriroottorin sekä käyntimoottorin välinen akseli siten, että prosessikaasu ei vuoda ulos tai ilma tai tiivistekaasu vuoda UF6:n ja kantokaasun seoksella täytettyyn kompressorin sisäkammioon.

5.7.9.   Fluorausjärjestelmät (molekyyleihin perustuvat menetelmät)

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät kiinteän UF5:n fluoraamiseksi, jotta saadaan kaasumaista UF6:ta.

SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS

Nämä järjestelmät on suunniteltu kerätyn UF5-jauheen fluoraamiseksi UF6:ksi, joka sitten kerätään tuotesäiliöihin tai siirretään syöttökaasuna lisärikastukseen. Yhdessä menetelmässä fluorausreaktio voidaan suorittaa isotooppierotusjärjestelmässä, jolloin jauhe reagoi ja se voidaan ottaa suoraan talteen ’tuote’kerääjistä. Toisessa menetelmässä UF5-jauhe voidaan poistaa tai siirtää ’tuote’kerääjistä sopivaan reaktioastiaan (esim. leijupetireaktori, kierrereaktori, liekkitorni) fluorausta varten. Molemmissa menetelmissä käytetään fluorin (tai muun sopivan fluorausaineen) varastoimiseen ja siirtämiseen sekä UF6:n keräämiseen ja siirtämiseen tarkoitettuja laitteita.

5.7.10.   UF6-massaspektrometrit/ionilähteet (molekyyleihin perustuvat menetelmät)

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut massaspektrometrit, jotka pystyvät ottamaan jatkuvatoimisesti näytteitä UF6-kaasun virrasta ja joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1.

kyky mitata atomipainoltaan 320 tai raskaampia ioneja, ja resoluutio parempi kuin 1 osa 320:stä;

2.

ionilähteet, jotka on valmistettu nikkelistä, nikkelikupariseoksesta, jonka nikkelipitoisuus on vähintään 60 painoprosenttia, tai nikkelikromiseoksesta, tai suojattu niillä;

3.

elektronipommitukseen perustuvat ionisointilähteet;

4.

isotooppianalyysiin soveltuva kokoojajärjestelmä.

5.7.11.   Syöttöjärjestelmät sekä tuotteiden ja jätteiden poistojärjestelmät (molekyyleihin perustuvat menetelmät)

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut rikastuslaitosten prosessijärjestelmät tai laitteet, jotka on valmistettu UF6-korroosiota kestävistä materiaaleista tai suojattu niillä ja joihin kuuluvat:

a)

syöttöautoklaavit, uunit tai järjestelmät, joita käytetään UF6:n syöttämiseen rikastusprosessiin;

b)

kiinteyttimet (desublimaattorit) tai kylmäloukut, joita käytetään UF6:n poistamiseen rikastusprosessista myöhempää lämmittämällä tapahtuvaa siirtoa varten,

c)

kiinteytys- tai nesteytysasemat, joissa UF6 poistetaan rikastusprosessista kompressiolla ja muuntamalla UF6 nestemäiseen tai kiinteään muotoon;

d)

’tuote’- ja ’jäte’asemat UF6:n siirtämiseksi säilytysastioihin.

5.7.12.   UF6:n ja kantokaasun erotusjärjestelmät (molekyyleihin perustuvat menetelmät)

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut prosessijärjestelmät UF6:n erottamiseksi kantokaasusta.

SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS

Näihin järjestelmiin voi kuulua seuraavia laitteita:

a)

kryogeeniset lämmönvaihtimet tai kryoerottimet, jotka kykenevät toimimaan 153 K (– 120 °C) asteen tai sitä alhaisemmissa lämpötiloissa, tai

b)

kryogeeniset jäähdytinyksiköt, jotka kykenevät toimimaan 153 K (– 120 °C) asteen tai sitä alhaisemmissa lämpötiloissa, tai

c)

UF6-kylmäloukut, jotka pystyvät jäädyttämään UF6 -kaasun.

Kantokaasu voi olla typpeä, argonia tai muuta kaasua.

5.7.13.   Laserjärjestelmät

Laserit tai laserjärjestelmät, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu uraani-isotooppien erotukseen.

SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS

Lasereihin ja laserkomponentteihin, jotka ovat tärkeitä lasertekniikkaan perustuvissa rikastusprosesseissa, kuuluvat asiakirjassa INFCIRC/254/Part 2 (sellaisena kuin se on muutettuna) määritetyt laserit ja laserkomponentit. Laserjärjestelmät sisältävät tavallisesti sekä optisia että elektronisia komponentteja lasersäteen (tai -säteiden) hallintaan ja siirtämiseen isotooppien erotuskammioon. Atomihöyryyn perustuvissa menetelmissä käytettävässä laserjärjestelmässä on tavallisesti viritettäviä väriainelasereita, joita pumpataan toisentyyppisellä laserilla (esim. kuparihöyrylasereilla tai tietyillä kiinteäainelasereilla). Molekyyleihin perustuvissa menetelmissä käytettävässä laserjärjestelmässä voi olla CO2-lasereita tai eksimeerilasereita ja monisuodattiminen optinen kyvetti. Kummassakin menetelmässä käytettävissä lasereissa tai laserjärjestelmissä on oltava taajuusspektrin stabilointi, joka mahdollistaa pitkäaikaisen käytön.

5.8.   Plasmaerotusrikastuslaitoksissa käytettävät erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät, laitteet ja komponentit

ALKUHUOMAUTUS

Plasmaerotusprosessissa uraani-ioniplasma johdetaan sähkökenttään, joka on viritetty U-235-ionin resonanssitaajuudelle siten, että ionit etupäässä absorboivat energiaa ja niiden korkkiruuvimaisten kiertoratojen halkaisija kasvaa. Ionit, joilla on suuri halkaisija, otetaan talteen, jolloin muodostuu U-235:n suhteen rikastettua tuotetta. Plasma, joka saadaan aikaan ionisoimalla uraanihöyryä, on tyhjökammiossa, jossa on suprajohtavan magneetin tuottama voimakas magneettikenttä. Prosessin tärkeimpiä teknisiä järjestelmiä ovat uraaniplasmaa tuottava järjestelmä, erotusyksikkö, jossa on suprajohtava magneetti (ks. INFCIRC/254/Part 2 (sellaisena kuin se on muutettuna)), ja metallinpoistojärjestelmät ’tuotteen’ ja ’jätteen’ keräämiseksi.

5.8.1.   Mikroaaltoteholähteet ja antennit

Ionien tuottamista tai kiihdyttämistä varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut mikroaaltoteholähteet ja antennit, joilla on seuraavat ominaisuudet: ulostulotaajuus suurempi kuin 30 GHz ja keskimääräinen ulostuloteho ionien tuottamista varten suurempi kuin 50 kW.

5.8.2.   Ionien virityskelat

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut radiotaajuusionivirityskelat, jotka toimivat yli 100 kHz:n taajuuksilla ja kykenevät käsittelemään yli 40 kW:n keskimääräisen tehon.

5.8.3.   Uraaniplasman synnyttämiseen soveltuvat järjestelmät

Uraaniplasman synnyttämiseen erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät käytettäväksi plasmaerotuslaitoksissa.

5.8.4.   [ei enää käytössä 14. kesäkuuta 2013 jälkeen]

5.8.5.   Uraanimetalli’tuotteen’ ja -’jätteen’ keräyskokoonpanot

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut kiinteässä muodossa olevan uraanimetallin ’tuotteen’ ja ’jätteen’ keräyskokoonpanot. Nämä keräyskokoonpanot valmistetaan uraanimetallihöyrystä tulevaa kuumuutta ja sen aiheuttamaa syöpymistä kestävistä materiaaleista tai suojataan niillä. Sopivia materiaaleja ovat esim. yttriumoksidilla pinnoitettu grafiitti tai tantaali.

5.8.6.   Erotusyksikön kotelot

Plasmaerotusrikastuslaitoksissa käytettävät erityisesti suunnitellut tai valmistetut lieriömäiset astiat, joihin sijoitetaan uraaniplasmalähde, radiotaajuinen ajokela sekä ’tuote’- ja ’jäte’kerääjät.

SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS

Näissä koteloissa on useita portteja sähkön syöttöä, diffuusiopumppuliittimiä sekä laitteiston seuraamista ja valvomista varten. Niissä on laitteet aukaisemista ja sulkemista varten, jotta sisällä olevia osia voidaan käsitellä, ja ne on valmistettu sopivista ei-magneettisista materiaaleista kuten ruostumattomasta teräksestä.

5.9.   Sähkömagneettisissa rikastuslaitoksissa käytettävät erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät, laitteet ja komponentit

ALKUHUOMAUTUS

Sähkömagneettisessa prosessissa suolamuodossa olevaa syöttömateriaalia (tyypillisesti UCl4) ionisoimalla tuotettuja uraanimetalli-ioneja kiihdytetään ja johdetaan magneettikentän läpi, joka vaikuttaa siten, että eri isotooppi-ionit lähtevät eri suuntiin. Sähkömagneettisen erotuslaitteen tärkeimmät komponentit ovat magneettikenttä ionisuihkun suunnan muuttamiseen ja isotooppien erottamiseen, ionilähde kiihdytinjärjestelmineen ja erotettujen ionien keräysjärjestelmä. Prosessin apujärjestelmiä ovat magneettiteholähdejärjestelmä, ionilähteen suurjänniteteholähdejärjestelmä, tyhjöjärjestelmä ja laajat kemikaalien käsittelyjärjestelmät tuotteen talteenottamiseksi ja komponenttien puhdistamiseksi ja kierrättämiseksi.

5.9.1.   Sähkömagneettiset isotooppierottimet

Uraani-isotooppien erotukseen erityisesti suunnitellut tai valmistetut sähkömagneettiset isotooppierotuslaitteet sekä niihin kuuluvat laitteet ja komponentit, joihin kuuluvat:

a)

ionilähteet

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut yhtä tai useampaa uraani-ionia tuottavat ionilähteet, joihin kuuluvat höyrynlähde, ionisaattori ja suihkun kiihdytin, jotka on valmistettu sopivista materiaaleista kuten grafiittista, ruostumattomasta teräksestä tai kuparista, ja jotka kykenevät tuottamaan 50 mA:n tai suuremman kokonaisionivirran;

b)

ionien kerääjät

Keräyslevyt, joissa on kaksi tai useampia rikastettujen ja köyhdytettyjen uraani-ionisuihkujen keräämiseen erityisesti suunniteltuja tai valmistettuja rakoja ja taskuja ja jotka on valmistettu sopivista materiaaleista kuten grafiitista tai ruostumattomasta teräksestä;

c)

tyhjökotelot

Uraanin sähkömagneettisille erotuslaitteille erityisesti suunnitellut tai valmistetut tyhjökotelot, jotka on valmistettu sopivista ei-magneettisista materiaaleista kuten ruostumattomasta teräksestä ja jotka on suunniteltu toimimaan 0,1 Pa:n tai sitä alhaisemmissa paineissa.

SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS

Kotelot on erityisesti suunniteltu sitä varten, että niihin sijoitetaan ionilähteet, keräyslevyt ja vesijäähdytteiset vuoraukset, ja siten, että niissä on laitteet diffuusiopumppujen liitoksia varten ja avaamista ja sulkemista varten, jotta näitä komponentteja voidaan poistaa ja asentaa uudelleen koteloihin;

d)

magneettinapakappaleet

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut magneettinapakappaleet, joiden halkaisija on suurempi kuin 2 m, joiden tarkoitus on ylläpitää magneettikenttä vakiona sähkömagneettisessa isotooppierotuslaitteessa ja siirtää magneettikenttä vierekkäisten erotuslaitteiden välillä.

5.9.2.   Korkeajänniteteholähteet

Ionilähteiden erityisesti suunnitellut tai valmistetut korkeajänniteteholähteet, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet: pystyvät jatkuvaan toimintaan, ulostulojännite on vähintään 20 000 V, ulostulovirta vähintään 1 A ja jännitteensäätö parempi kuin 0,01 % 8 tunnin aikana.

5.9.3.   Magneettiteholähteet

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut magneettiset suurteho- ja tasavirtateholähteet, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet: pystyvät tuottamaan jatkuvasti vähintään 500 A:n virtaa vähintään 100 V:n jännitteellä, ja virran- ja jännitteensäätö on parempi kuin 0,01 % 8 tunnin aikana.

6.   Raskasveden, deuteriumin ja deuterium-seosten valmistukseen tai rikastamiseen tarkoitetut laitokset ja erityisesti niitä varten suunnitellut tai valmistetut laitteet

ALKUHUOMAUTUS

Raskasta vettä voidaan valmistaa usealla prosessilla. Kaksi prosessia, jotka ovat osoittautuneet kaupallisesti kannattaviksi, ovat vesi-rikkivety-vaihtoprosessi (GS-prosessi) ja ammoniakki-vety-vaihtoprosessi.

GS-prosessi perustuu vedyn ja deuteriumin vaihtoon veden ja rikkivedyn välillä tornisarjassa, joiden yläosaa käytetään kylmänä ja alaosaa kuumana. Vesi virtaa torneja alas ja rikkivetykaasu kiertää torneissa alhaalta ylös. Sarja rei'itettyjä levyjä edistää kaasun ja veden sekoittumista. Deuterium siirtyy veteen alhaisissa lämpötiloissa ja rikkivetyyn korkeissa lämpötiloissa. Deuteriumin suhteen rikastunut kaasu tai vesi poistetaan ensimmäisen vaiheen torneista kuumien ja kylmien osastojen yhtymäkohdassa ja prosessi toistetaan seuraavien vaiheiden torneissa. Viimeisen vaiheen tuote eli vesi, joka on rikastunut 30-prosenttiseksi deuteriumin suhteen, johdetaan tislausyksikköön, jossa valmistetaan reaktorissa käytettävää raskasta vettä eli 99,75-prosenttista deuteriumoksidia.

Ammoniakki-vety-vaihtoprosessissa deuterium uutetaan synteesikaasusta saattamalla se kosketuksiin nestemäisen ammoniakin kanssa katalyytin läsnäollessa. Synteesikaasu johdetaan vaihtotorneihin ja ammoniakkikonvertteriin. Tornien sisällä kaasu virtaa alhaalta ylöspäin ja nestemäinen ammoniakki virtaa ylhäältä alaspäin. Deuterium erotetaan synteesikaasun vedystä ja konsentroidaan ammoniakissa. Ammoniakki virtaa sitten tornin alaosassa olevaan ammoniakkikrakkeriin, ja kaasu virtaa yläosassa olevaan ammoniakkikonvertteriin. Rikastuminen jatkuu edelleen seuraavissa vaiheissa, ja reaktorissa käytettävää raskasta vettä valmistuu lopputislauksessa. Syötettävää synteesikaasua voidaan tuottaa ammoniakkitehtaassa, joka puolestaan voidaan rakentaa yhdessä raskasta vettä tuottavan ammoniakki-vety-vaihtolaitoksen kanssa. Ammoniakki-vety-vaihtoprosessissa voidaan käyttää myös tavallista vettä deuteriumin lähteenä.

Useita GS- tai ammoniakki-vety-vaihtoprosesseissa raskaan veden tuotantolaitoksissa käytettävistä tärkeimmistä laitteista käytetään myös useilla kemian- ja öljyteollisuuden aloilla. Tämä koskee varsinkin GS-prosessia käyttäviä pieniä laitoksia. Kuitenkin vain harvoja näistä tarvikkeista on saatavina valmiina. GS- ja ammoniakki-vetyprosesseissa käsitellään suuria määriä syttyviä, syövyttäviä ja toksisia nesteitä korkeissa paineissa. Siksi materiaalien valintaan ja spesifikaatioihin on kiinnitettävä paljon huomiota laadittaessa suunnittelu- ja toimintastandardeja näitä prosesseja käyttäville laitoksille ja laitteille, jotta voitaisiin varmistaa pitkä käyttöikä ja samalla turvallisuus ja luotettavuus. Toiminnan laajuus määräytyy pääasiassa taloudellisten tekijöiden ja tarpeen perusteella. Siten suurin osa laitteista valmistettaisiin asiakkaan vaatimusten mukaan.

Lopuksi olisi huomattava, että sekä GS- että ammoniakki-vety-vaihtoprosessissa saatetaan koota sellaisia laitteita, joita ei ole erikseen erityisesti suunniteltu tai valmistettu raskaan veden tuotantoon, järjestelmiksi, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu raskaan veden tuotantoon. Esimerkkejä tällaisista järjestelmistä ovat ammoniakki-vety-vaihtoprosessissa käytetty katalyytin tuotantojärjestelmä ja vedentislausjärjestelmät, joilla raskas vesi konsentroidaan reaktorilaatuiseksi.

Vesi-rikkivety-vaihtoprosessia tai ammoniakki-vety-vaihtoprosessia käyttäviin raskaan veden tuotantoa varten erityisesti suunniteltuihin tai valmistettuihin laitteisiin kuuluvat seuraavat:

6.1.   Vesi-rikkivety-vaihtotornit

Vesi-rikkivety-vaihtoprosessia käyttävään raskaan veden tuotantoon erityisesti suunnitellut tai valmistetut vaihtotornit, joiden halkaisija on vähintään 1,5 metriä ja jotka pystyvät toimimaan vähintään 2 MPa:n (300 psi:n) paineessa.

6.2.   Puhaltimet ja kompressorit

Vesi-rikkivety-vaihtoprosessia käyttävään raskaan veden tuotantoon erityisesti suunnitellut tai valmistetut yksivaiheiset, matalapainekeskipakopuhaltimet tai -kompressorit (0,2 MPa tai 30 psi) rikkivetykaasun (kaasun, joka sisältää yli 70 % H2S) kierrättämiseen. Näiden puhaltimien tai kompressorien teho on vähintään 56 m3/s (120 000 ft3/min) ja ne toimivat vähintään 1,8 MPa:n (260 psi:n) imupaineessa ja niissä on märän H2S:n käyttöä varten suunnitellut tiivisteet.

6.3.   Ammoniakki-vety-vaihtotornit

Ammoniakki-vety-vaihtoprosessia käyttävään raskaan veden tuotantoon erityisesti suunnitellut tai valmistetut ammoniakki-vety-vaihtotornit, joiden korkeus on vähintään 35 m (114,3 ft) ja halkaisija 1,5 m (4,9 ft) – 2,5 m (8,2 ft) ja jotka pystyvät toimimaan yli 15 MPa:n (2 225 psi:n) paineessa. Näissä torneissa on myös vähintään yksi laipalla varustettu aksiaalinen aukko, jonka halkaisija on sama kuin lieriömäisen osan halkaisija ja jonka kautta torniin voidaan panna tai sieltä voidaan poistaa sisällä käytettäviä laitteita.

6.4.   Tornien sisällä olevat laitteet ja vaihepumput

Ammoniakki-vety-vaihtoprosessia käyttäviin raskaan veden tuotantotorneihin erityisesti suunnitellut tai valmistetut tornien sisällä olevat laitteet ja vaihepumput. Näihin laitteisiin kuuluvat erityisesti suunnitellut vaihekontaktorit, jotka edistävät kaasun ja nesteen tiivistä kosketusta. Vaihepumppuihin kuuluvat erityisesti suunnitellut upotettavat pumput nestemäisen ammoniakin kierrättämiseksi vaihetornien sisällä olevassa kontaktivaiheessa.

6.5.   Ammoniakin krakkauslaitteet

Ammoniakki-vetyvaihtoprosessia käyttäviin raskaan veden tuotantotorneihin erityisesti suunnitellut tai valmistetut ammoniakin krakkauslaitteet, joiden käyttöpaine on vähintään 3 MPa (450 psi).

6.6.   Infrapuna-absorptionalysaattorit

Infrapuna-absorptioanalysaattorit, jotka kykenevät jatkuvaan vety-deuterium-suhteen mittaamiseen, kun deuteriumpitoisuus on 90 prosenttia tai enemmän;

6.7.   Katalyyttipolttimet

Ammoniakki-vetyvaihtoprosessia käyttävään raskaan veden tuotantoon erityisesti suunnitellut tai valmistetut katalyyttipolttimet väkevöidyn deuterium-kaasun muuntamiseen raskaaksi vedeksi.

6.8.   Raskaan veden parantamiseen tarkoitetut täydelliset järjestelmät tai niiden kolonnit

Täydelliset järjestelmät tai niiden kolonnit, jotka on suunniteltu tai valmistettu erityisesti raskaan veden laadun parantamiseksi, raskaan veden deuteriumpitoisuuden konsentroimiseksi reaktoriluokkaan.

SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS

Nämä järjestelmät, joissa hyödynnetään tavallisesti veden tislausta raskaan veden erottamiseksi kevytvedestä, on erityisesti suunniteltu tai valmistettu tuottamaan reaktoriluokan raskasta vettä (deuteriumoksidin pitoisuus tavallisesti 99,75 prosenttia) raskasvesiraaka-aineesta tai laimeammasta seoksesta.

6.9.   Ammoniakin syntetisointikonvertterit tai ammoniakin syntetisointiyksiköt

Ammoniakin syntetisointikonvertterit tai ammoniakin syntetisointiyksiköt, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu raskaan veden valmistukseen ammoniakki-vety-erotusprosessin avulla.

SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS

Näissä konverttereissa tai yksiköissä synteesikaasu (typpi ja vety) saadaan korkeapaineisesta ammoniakki/vety-vaihtokolonnista (tai -kolonneista) ja syntetisoitu ammoniakki palautetaan vaihtokolonniin (tai -kolonneihin).

7.   Laitokset, jotka on tarkoitettu uraanin ja plutoniumin muuntamiseen polttoaine-elementtien valmistusta varten sekä uraanin isotooppien erottamiseen edellä 4 ja 5 kohdan mukaisesti, sekä erityisesti tätä varten suunnitellut tai valmistetut laitteet

VIENTI

Tärkeimpien osien vienti kaikkinensa voi tapahtua yksinomaan yleisohjeissa esitettyjen menettelyjen mukaisesti. Kaikkia laitoksia, järjestelmiä ja näiden rajojen puitteissa suunniteltuja tai valmistettuja laitteita voidaan käyttää erityisen halkeamiskelpoisen aineen käsittelemiseen, valmistamiseen tai käyttöön.

7.1.   Uraanin muuntamislaitos ja erityisesti sitä varten suunnitellut tai valmistetut laitteet

ALKUHUOMAUTUS

Uraanin muuntamislaitoksissa ja -järjestelmissä voidaan tehdä useita uraanin kemiallisten lajien muunnoksia toisiksi lajeiksi, kuten uraanimalmikonsentraattien muuntaminen UO3:ksi, UO3:n muuntaminen UO2:ksi, uraanioksidien muuntaminen UF4:ksi, UF6:ksi tai UC14:ksi, UF4:n muuntaminen UF6:ksi, UF6:n muuntaminen UF4:ksi, UF4:n muuntaminen uraanimetalliksi ja uraanifluoridien muuntaminen UO2:ksi. Monet tärkeät uraanin muuntamislaitosten laitteet ovat samoja, joita käytetään useilla kemian prosessiteollisuuden aloilla. Näissä prosesseissa käytettyihin laitteisiin voivat kuulua esimerkiksi sulatusuunit, pyörivät kuivatusuunit, leijupetireaktorit, liekkitornireaktorit, nestesentrifuugit, tislauspylväät ja neste-nesteuutospylväät. Kuitenkin vain harvoja näistä tarvikkeista on saatavina valmiina. Suurin osa laitteista valmistetaan asiakkaan vaatimusten ja spesifikaatioiden mukaan. Joissakin tapauksissa suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon joidenkin käsiteltävien kemikaalien (HF, F2, CIF3 ja uraanifluoridit) syövyttävyys samoin kuin ydinkriittisyyttä koskevat huolenaiheet. Lopuksi olisi huomattava, että kaikissa uraanin muuntoprosesseissa saatetaan koota sellaisia laitteita, joita ei ole erikseen erityisesti suunniteltu tai valmistettu uraanin muuntoon, järjestelmiksi, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäviksi uraanin muuntoon.

7.1.1.   Erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät uraanimalmikonsentraattien muuntamiseksi UO3:ksi

SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS

Uraanimalmikonsentraatit voidaan muuntaa UO3:ksi liuottamalla malmi ensin typpihappoon ja uuttamalla puhdistettu uraaninitraatti esimerkiksi tributyylifosfaatilla. Seuraavaksi uraaninitraatti muunnetaan UO3:ksi joko konsentroimalla ja denitroimalla (poistamalla typpi) tai neutraloimalla kaasumaisella ammoniakilla, jolloin muodostuu ammoniumdiuranaattia. Tämän jälkeen suodatetaan, kuivataan ja poltetaan.

7.1.2.   Erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät UO3:n muuntamiseksi UF6:ksi

SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS

UO3 voidaan muuntaa UF6:ksi suoraan fluoraamalla. Prosessiin tarvitaan fluorikaasun lähde tai klooritrifluoridia.

7.1.3.   Erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät UO3:n muuntamiseksi UO2:ksi

SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS

UO3 voidaan muuntaa UO2:ksi pelkistämällä UO3:a krakatulla ammoniakkikaasulla tai vedyllä.

7.1.4.   Erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät UO2:n muuntamiseksi UF4:ksi

SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS

UO2 voidaan muuntaa UF4:ksi antamalla UO2:n reagoida fluorivetykaasun (HF) kanssa 300–500 °C:ssa.

7.1.5.   Erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät UF4:n muuntamiseksi UF6:ksi

SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS

UF4 muunnetaan UF6:ksi eksotermisella reaktiolla fluorin kanssa tornireaktorissa. UF6:ta kondensoidaan kuumista kaasuista johtamalla kaasuvirta – 10 °C:en jäähdytetyn kylmäloukun kautta. Prosessiin tarvitaan fluorikaasun lähde.

7.1.6.   Erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät UF4:n muuntamiseksi uraanimetalliksi

SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS

UF4 muunnetaan uraanimetalliksi pelkistämällä magnesiumilla (suuret erät) tai kalsiumilla (pienet erät). Reaktio tapahtuu uraanin sulamispistettä (1 130 °C) korkeammissa lämpötiloissa.

7.1.7.   Erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät UF6:n muuntamiseksi UO2:ksi

SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS

UF6 voidaan muuntaa UO2:ksi jollakin seuraavista kolmesta prosessista. Ensimmäisessä UF6 pelkistetään ja hydrolysoidaan UO2:ksi käyttäen vetyä ja höyryä. Toisessa UF6 hydrolysoidaan liuottamalla veteen, ammoniakkia lisätään ammoniumdiuranaatin saostamiseksi, ja diuranaatti pelkistetään UO2:ksi vedyllä 820 °C:ssa. Kolmannessa prosessissa kaasumainen UF6, CO2 ja NH3 yhdistetään vedessä, jolloin saostuu ammoniumuranyylikarbonaattia. Ammoniumuranyylikarbonaatti yhdistetään höyryn ja vedyn kanssa 500–600 °C:ssa, jolloin muodostuu UO2:ta.

UF6:n muuntaminen UO2:ksi on usein polttoaineenvalmistuslaitoksen ensimmäinen vaihe.

7.1.8.   Erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät UF6:n muuntamiseksi UF4:ksi

SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS

UF6 muunnetaan UF4:ksi pelkistämällä vedyllä.

7.1.9.   Erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät UO2:n muuntamiseksi UC14:ksi

SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS

UO2 voidaan muuntaa UC14:ksi toisella seuraavista kahdesta prosessista. Ensimmäisessä UO2:n annetaan reagoida hiilitetrakloridin kanssa noin 400 °C:ssa. Toisessa UO2:n annetaan reagoida noin 700 °C:ssa yhdessä nokimustan (CAS 1333-86-4), hiilimonoksidin ja kloorin kanssa, jolloin muodostuu UC14:ää.

7.2.   Plutoniumin muuntamislaitos ja erityisesti sitä varten suunnitellut tai valmistetut laitteet

ALKUHUOMAUTUS

Plutoniumin muuntamislaitoksissa ja -järjestelmissä tehdään useita plutoniumin kemiallisten lajien muunnoksia toisiksi lajeiksi, kuten plutoniumnitraatin muuntaminen PuO2:ksi, PuO2:n muuntaminen PuF4:ksi ja PuF4:n muuntaminen plutoniummetalliksi. Plutoniumin muuntamislaitokset yhdistetään yleensä jälleenkäsittelylaitoksiin, mutta ne voidaan yhdistää myös polttoainetta plutoniumista valmistaviin laitoksiin. Monet tärkeät plutoniumin muuntamislaitosten laitteet ovat samoja, joita käytetään useilla kemian prosessiteollisuuden aloilla. Näissä prosesseissa käytettyihin laitteisiin voivat kuulua esimerkiksi sulatusuunit, pyörivät kuivatusuunit, leijupetireaktorit, liekkitornireaktorit, nestesentrifuugit, tislauspylväät ja neste-nesteuutospylväät. Kuumakammiot, hansikaskaapit ja kaukokäsittelylaitteet voivat myös olla tarpeen. Kuitenkin vain harvoja näistä tarvikkeista on saatavina valmiina. Suurin osa laitteista valmistetaan asiakkaan vaatimusten ja spesifikaatioiden mukaan. Suunnittelussa on erittäin tärkeää kiinnittää erityistä huomiota plutoniumiin yhdistettyyn erityiseen säteily-, toksisuus- ja kriittisyysvaaraan. Joissakin tapauksissa suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava erityisesti huomioon joidenkin käsiteltävien kemikaalien (muun muassa HF:n) syövyttävyys. Lopuksi olisi huomattava, että kaikissa plutoniumin muuntoprosesseissa saatetaan koota sellaisia laitteita, joita ei ole erikseen erityisesti suunniteltu tai valmistettu plutoniumin muuntoon, järjestelmiksi, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäviksi plutoniumin muuntoon.

7.2.1.   Erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät plutoniumnitraatin muuntamiseksi oksidiksi

SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS

Prosessiin kuuluu prosessin syöttöliuoksen varastointi ja säätö, saostus ja kiinteän aineen erotus nestemäisestä, kalsinointi, tuotteen käsittely, tuuletus, jätehuolto ja prosessinohjaus. Prosessijärjestelmät on erityisesti mukautettu kriittisyys- ja säteilyvaikutusten välttämiseksi ja toksisuusvaaran minimoimiseksi. Useimmissa jälleenkäsittelylaitoksissa plutoniumnitraatti muunnetaan plutoniumdioksidiksi tässä prosessissa. Muihin prosesseihin voi kuulua plutoniumoksalaatin tai plutoniumperoksidin erkautus.

7.2.2.   Erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät plutoniummetallin tuottamiseksi

SELVENTÄVÄ HUOMAUTUS

Tähän prosessiin kuuluu yleensä plutoniumdioksidin fluoraus tavallisesti erittäin syövyttävällä fluorivetyhapolla. Tällöin muodostuu plutoniumfluoridia, joka pelkistetään erittäin puhtaalla kalsiummetallilla, jolloin muodostuu metallista plutoniumia ja kalsiumfluoridikuonaa. Prosessin tärkeimmät vaiheet ovat fluoraus (esim. jalometallista valmistetulla tai sillä vuoratulla laitteistolla), metallin pelkistys (esim. käyttämällä keraamiupokkaita), kuonan talteenotto, tuotteen käsittely, tuuletus, jätehuolto ja prosessinohjaus. Prosessijärjestelmät on erityisesti mukautettu kriittisyys- ja säteilyvaikutusten välttämiseksi ja toksisuusvaaran minimoimiseksi. Muihin prosesseihin kuuluu plutoniumoksalaatin tai plutoniumperoksidin fluoraus, jota seuraa metallin pelkistys.

LIITE C

TURVAJÄRJESTELYJEN TASON KRITEERIT

1.

Ydinaineiden turvajärjestelyjen tarkoituksena on estää näiden aineiden luvaton käyttö ja käsittely. Yleisohje-asiakirjan 3 kohdan a alakohdassa kehotetaan soveltamaan tehokasta turvajärjestelyjen tasoa asiaa koskevien IAEA:n suositusten, erityisesti asiakirjassa INFCIRC/225 esitettyjen, mukaisesti.

2.

Yleisohje-asiakirjan 3 kohdan b alakohdassa todetaan, että turvajärjestelyjä koskevien toimenpiteiden täytäntöönpano vastaanottajamaassa on kyseisen maan hallituksen vastuulla. Turvajärjestelyjen tasosta, joihin näiden toimenpiteiden täytyy perustua, olisi kuitenkin sovittava viejämaan ja vastaanottajamaan kesken. Näitä vaatimuksia olisi tässä yhteydessä sovellettava kaikkiin valtioihin.

3.

Ydinaineiden turvajärjestelyjä käsittelevä Kansainvälisen atomienergiajärjestön asiakirja INFCIRC/225 (The Physical Protection of Nuclear Material) ja vastaavat asiakirjat, joita kansainväliset asiantuntijaryhmät aika ajoin laativat ja joita tarvittaessa päivitetään ydinaineiden turvajärjestelyjä koskevan tekniikan ja tietämyksen tason muutosten huomioon ottamiseksi, muodostavat hyödyllisen perustan, joka ohjaa vastaanottajavaltioita suunnittelemaan turvajärjestelyjä koskevia toimenpiteitä ja menettelyjä.

4.

Liitteenä olevassa taulukossa esitetty ydinaineiden luokittelu tai siihen mahdolliset aika ajoin viejämaiden keskinäisellä sopimuksella tehtävät päivitykset toimivat yhteisesti sovittuna pohjana tietyntyyppisten aineiden sekä näitä aineita sisältävien laitteiden ja laitosten turvajärjestelyjen tason määrittelemiseksi yleisohje-asiakirjan 3 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti.

5.

Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on liitteenä olevassa taulukossa luokiteltujen ydinaineiden käytön, varastoinnin ja kuljetuksen yhteydessä taattava sovitut turvajärjestelyjen tasot, jotka käsittävät vähintään seuraavat suojelunäkökohdat:

LUOKKA III

Käyttö ja varastointi alueella, jolle on valvottu pääsy.

Kuljetus erityisiä varotoimenpiteitä noudattaen, mukaan luettuina lähetystä edeltävät lähettäjän, vastaanottajan ja kuljettajan järjestelyt ja kansainvälisen kuljetuksen osalta etukäteen tehty viejä- ja vastaanottajavaltion lainsäädäntövallan ja sääntöjen alaisuuteen kuuluvien osapuolten välinen sopimus, jossa täsmennetään aika, paikka ja kuljetusvastuun siirtymistä koskevat menettelyt.

LUOKKA II

Käyttö ja varastointi suojatulla alueella, jolle on valvottu pääsy, ts. jota vartioivat jatkuvasti vartijat tai sähköiset vartiointilaitteet ja jota ympäröi muutamalla asianmukaisesti valvotulla sisäänkäynnillä varustettu fyysinen aita, tai millä tahansa vastaavalla tavalla suojatulla alueella.

Kuljetus erityisiä varotoimenpiteitä noudattaen, mukaan luettuina lähetystä edeltävät lähettäjän, vastaanottajan ja kuljettajan järjestelyt ja kansainvälisen kuljetuksen osalta etukäteen tehty viejä- ja vastaanottajavaltion lainsäädäntövallan ja sääntöjen alaisuuteen kuuluvien osapuolten välinen sopimus, jossa täsmennetään aika, paikka ja kuljetusvastuun siirtymistä koskevat menettelyt.

LUOKKA I

Tähän luokkaan kuuluvia aineita on suojattava luvattomalta käytöltä erittäin luotettavilla järjestelmillä seuraavasti:

 

Käyttö ja varastointi erittäin hyvin suojatulla alueella eli edellä luokan II osalta määritellyllä suojatulla alueella, jolle pääsy on lisäksi rajattu henkilöille, joiden luotettavuus on tutkittu, ja jota valvovat vartijat, jotka ovat tiiviissä yhteydessä asiasta vastaaviin joukkoihin. Niiden toimenpiteiden, joihin tässä yhteydessä ryhdytään, tavoitteena on hyökkäysten, luvattoman pääsyn alueelle ja kyseisen aineen anastamisen havaitseminen ja estäminen.

 

Kuljetus edellä luokkiin II ja III kuuluvien aineiden kuljettamisen osalta yksilöityjä erityisiä varotoimenpiteitä noudattaen sekä siten, että kuljetusta valvoo jatkuvasti turvasaattue ja että kuljetus tapahtuu olosuhteissa, jotka sallivat tiiviin yhteydenpidon asiasta vastaaviin joukkoihin.

6.

Viejämaiden olisi pyydettävä vastaanottajamaita identifioimaan virastot tai viranomaiset, jotka ovat vastuussa turvajärjestelyjen tason riittävästä saavuttamisesta ja vastaus/talteenotto-operaatioiden sisäisestä koordinoinnista suojattujen aineiden luvattoman käytön tai käsittelyn tapauksessa Viejämaiden ja vastaanottajamaiden olisi myös nimettävä kansallisten viranomaistensa keskuudesta yhteyspisteet ulkomaankuljetusten ja muiden yhteistä etua koskevien asioiden alalla tehtävää yhteistyötä varten.

TAULUKKO: YDINAINEEN LUOKITTELU

Aine

Muoto

Luokka

I

II

III

1.

Plutonium*[a]

Säteilyttämätön*[b]

Vähintään 2 kg

Alle 2 kg, mutta yli 500 g

Enintään 500 g*[c]

2.

Uranium-235

Säteilyttämätön*[b]

 

 

 

vähintään 20-prosenttiseksi isotoopin 235U suhteen rikastettu uraani

Vähintään 5 kg

Alle 5 kg, mutta yli 1 kg

Enintään 1 kg*[c]

vähintään 10-prosenttiseksi, mutta alle 20-prosenttiseksi isotoopin 235U suhteen rikastettu uraani

Vähintään 10 kg

Alle 10 kg*[c]

luonnossa esiintyvän isotooppisuhteen yläpuolelle, mutta alle 10-prosenttiseksi isotoopin 235U suhteen rikastettu uraani*[d]

Vähintään 10 kg

3.

Uranium-233

Säteilyttämätön*[b]

Vähintään 2 kg

Alle 2 kg, mutta yli 500 g

Enintään 500 g*[c]

4.

Säteilytetty polttoaine

 

 

Köyhdytetty tai luonnonuraani, torium tai vähän rikastettu polttoaine (alle 10 prosenttia halkeamiskelpoista ainetta)*[e] [f]

 

[a]

Sellaisena kuin se on määritelty varoitusluettelossa.

[b]

Aine, jota ei ole säteriytetty reaktorissa, tai aine, jota on säteilytetty reaktorissa, mutta josta lähtevästä säteilystä aiheutuu ilman suojausta metrin etäisyydellä annosnopeus 100 rad/h tai vähemmän.

[c]

Radiologisesti merkittävää määrää pienemmille määrille olisi myönnettävä vapautus.

[d]

Luonnon uraani, köyhdytetty uraani ja torium ja vain alle 10-prosenttiseksi rikastettu uraani, joka ei kuulu luokkaan III, olisi suojattava varovaisen hallintokäytännön mukaisesti.

[e]

Vaikka tätä turvaamisen tasoa suositellaan, valtioiden olisi sallittua kulloisetkin olosuhteet huomioon ottaen valita tästä poikkeava turvajärjestelyluokka.

[f]

Muu polttoaine, joka on alkuperäisen halkeamiskelpoisen aineen pitoisuuden vuoksi ennen säteilytystä luokiteltu luokkaan I tai II, voidaan luokitella yhtä tasoa alemmaksi, vaikka polttoaineen säteilytaso ylittää 100 rad/h suojaamattomana metrin etäisyydellä.

NSG Osa II

LUETTELO YDINALAAN LIITTYVISTÄ KAKSIKÄYTTÖLAITTEISTA, -MATERIAALEISTA, -OHJELMISTOISTA JA NIIHIN LIITTYVÄSTÄ TEKNOLOGIASTA

Huomautus:

Tässä liitteessä käytetään kansainvälistä mittayksikköjärjestelmää (SI). SI-yksikköinä määriteltyä fyysistä määrää olisi joka tapauksessa pidettävä virallisena suositeltuna valvonta-arvona. Jotkin työstökoneita koskevat parametrit ilmoitetaan kuitenkin niiden tavanomaisina yksikköinä, jotka eivät ole SI-yksiköitä.

Tässä liitteessä yleisesti käytetyt lyhenteet (ja niiden kokoa ilmoittavat etuliitteet) ovat:

A

ampeeri

Bq

becquerel

°C

celsiusaste

CAS

chemical abstracts service -numero

Ci

curie

cm

senttimetri

dB

desibeli

dBm

desibelejä yhden milliwatin suhteen

g

gramma; myös painovoiman kiihtyvyys (9,81 m/s2)

GBq

gigabecquerel

GHz

gigahertsi

GPa

gigapascal

Gy

gray

h

tunti

Hz

hertsi

J

joule

K

kelvin

keV

tuhat elektronivolttia

kg

kilogramma

kHz

kilohertsi

kN

kilonewton

kPa

kilopascal

kV

kilovoltti

kW

kilowatti

m

metri

mA

milliampeeri

MeV

miljoona elektronivolttia

MHz

megahertsi

ml

millilitra

mm

millimetri

MPa

megapascal

mPa

millipascal

MW

megawatti

μF

mikrofaradi

μm

mikrometri

μs

mikrosekunti

N

newton

nm

nanometri

ns

nanosekunti

nH

nanohenry

ps

pikosekunti

RMS

tehollisarvo

rmp

kierrosta minuutissa

s

sekunti

T

tesla

TIR

koko näyttöalue (total indicator reading)

V

voltti

W

watti

YLEINEN HUOMAUTUS

Ydinalaan liittyvien kaksikäyttölaitteiden, -materiaalien, -ohjelmistojen ja niihin liittyvän teknologian luetteloon sovelletaan seuraavia kohtia:

1.

Luettelossa olevan tuotteen kuvaus koskee joko uutta tai käytettyä tuotetta.

2.

Jos luettelossa olevan tuotteen kuvaus ei sisällä määritelmiä tai eritelmiä, sen katsotaan sisältävän kyseisen tuotteen kaikki eri muunnelmat. Luokkien otsikot on merkitty vain viittauksia varten, eivätkä ne vaikuta tuotteiden määritelmien tulkintaan.

3.

Valvontaa ei saa kiertää siirtämällä ei-valvonnanalaisia tuotteita (tuotantolaitokset mukaan lukien), jotka sisältävät yhden tai useampia valvonnanalaisia komponentteja, kun valvonnanalainen komponentti on tuotteen olennainen osa ja helposti irrotettavissa tai käytettävissä toisiin tarkoituksiin.

Huomautus:

Arvioitaessa sitä, onko valvonnanalaista komponenttia tai komponentteja pidettävä olennaisina osina, hallitusten olisi tarkasteltava määrän, arvon ja teknologisen tietotaidon tekijöitä sekä muita erityisolosuhteita, jotka voisivat osoittaa valvonnanalaisen komponentin tai komponenttien olevan toimitettavien tuotteiden olennaisia osia.

4.

Valvontaa ei saa kiertää siirtämällä komponenttiosia. Hallitusten on tehtävä voitavansa tämän tavoitteen saavuttamiseksi ja pyrittävä laatimaan komponenttiosien toimiva määritelmä, jota kaikki viejämaat voisivat käyttää.

TEKNOLOGIAN VALVONTA

’Teknologian’ siirtoa valvotaan yleisohjeiden ja liitteen kussakin osassa kuvatun mukaisesti. Liitteessä oleviin tuotteisiin suoraan liittyvä ’teknologia’ on saman tasoisen tarkkailun ja valvonnan alainen kuin tuotteetkin kansallisen lainsäädännön sallimissa rajoissa.

Liitteessä olevien tuotteiden hyväksyminen vientiin oikeuttaa myös tuotteiden käyttöönottoa, toimintaa, ylläpitoa ja korjausta varten tarvittavan vähimmäis’teknologian’ viennin samalle loppukäyttäjälle.

Huomautus:

’Teknologian’ siirron valvonta ei koske ’julkista’ tietoa tai ’tieteellistä perustutkimusta’.

YLEINEN OHJELMISTOHUOMAUTUS

’Ohjelmistojen’ siirtoa valvotaan yleisohjeiden ja liitteessä kuvatun mukaisesti.

Huomautus:

’Ohjelmistojen’ siirtojen valvonta ei koske ’ohjelmistoja’, jotka:

1.

Ovat yleisesti yleisön saatavissa:

a.

Myydään vähittäismyyntipisteissä varastosta ja rajoituksetta; ja

b.

On suunniteltu käyttäjän käyttöönotettaviksi ilman merkittävää viejämaan tukea;

tai

2.

ovat’julkisia’.

MÄÄRITELMÄT

’Tarkkuus’ (Accuracy)— (Mitataan normaalisti epätarkkuutena) tarkoittaa näyttöarvon positiivista tai negatiivista maksimipoikkeamaa hyväksytystä standardi- tai tosiarvosta.

’Kiertymiskulman poikkeama’— Kiertymiskulman ja todellisen, erittäin tarkasti mitatun kiertymiskulman välinen maksimiero, kun pöydän työkappaleen alustaa on käännetty alkuperäisestä asennostaan.

’Tieteellinen perustutkimus’ (Basic scientific research)— Kokeellinen tai teoreettinen työ, jota tehdään pääasiassa uuden tiedon saamiseksi ilmiöiden tai havaittavien faktojen perusperiaatteista, ja jolla ei ensisijaisesti pyritä mihinkään tiettyyn käytännön päämäärään tai tavoitteeseen.

’Ääriviivaohjaus’ (Contouring control)— Kahden tai useamman liikkeen ’numeerinen ohjaus’ käskyillä, jotka määrittävät seuraavan vaadittavan aseman sekä tarvittavat syöttönopeudet tähän asemaan siirtymiseksi. Syöttönopeuksia vaihdellaan toistensa suhteen halutun ääriviivan aikaansaamiseksi. (viite: ISO 2806-1980 sellaisena kuin se on muutettuna)

’Kehittäminen’ (Development)— liittyy kaikkiin tuotantoa edeltäviin vaiheisiin kuten:

suunnitteluun

suunnittelun tutkimukseen

suunnittelun analysointiin

suunnittelukäsitteisiin

prototyyppien kokoonpanoon ja testaukseen

pilottituotantohankkeisiin

suunnittelutietoihin

suunnittelutietojen muuntamiseen tuotteeksi

konfigurointisuunnitteluun

integrointisuunnitteluun

piirustuksiin

’Kuitu- tai säiemateriaalit’ (Fibrous or filamentary materials)— tarkoittavat jatkuvia ’monofilamentteja’, ’lankoja’, ’rovinkeja’, ’touveja’ tai ’teippejä’.

Huom.

1.   ’Filamentti’ tai ’monofilamentti’ (Monofilament)— on kuidun pienin inkrementti, jonka halkaisija on tavallisesti joitakin mikrometrejä.

2.   ’Roving’ (Roving)— on suunnilleen samansuuntaisista (tavallisesti 12–120) ’säikeistä’ muodostuva kimppu.

3.   ’Säie’ (Strand)— on suunnilleen samansuuntaisista (tavallisesti useammasta kuin 200) ’filamenteista’ muodostuva kimppu.

4.   ’Teippi’ (Tape)— on punotuista tai yhdensuuntaisista ’filamenteista’, ’säikeistä’, ’rovingeista’, ’touveista’ tai ’langoista’ jne. muodostuva tavallisesti muovilla esikyllästetty materiaali.

5.   ’Touvi’ (Tow)— on tavallisesti suunnilleen samansuuntaisten ’filamenttien’ kimppu.

6.   ’Lanka’ (Yarn)— on kerratuista ’säikeistä’ muodostuva kimppu.

’Filamentti’ (Filament)— ks. ’kuitu- tai säiemateriaalit’.

’Julkinen’ (In the public domain)— tarkoittaa tässä yhteydessä ’teknologiaa’ tai ’ohjelmistoja’, jotka ovat saatavilla ilman edelleenlevitystä koskevia rajoituksia. (Tekijänoikeusrajoitukset eivät estä ’teknologiaa’ tai ’ohjelmistoa’ olemasta ’julkisia’.)

’Lineaarisuus’ (Linearity)— (Mitataan normaalisti epälineaarisuutena) on varsinaisen ominaisuuden (keskimääräisen lukeman) positiivinen tai negatiivinen maksimipoikkeama suorasta, joka on asetettu siten, että se tasoittaa tai minimoi maksimipoikkeamat.

’Mittauksen epävarmuus’ (Measurement uncertainty)— Ominaisparametri, joka 95 %:n luotettavuustasolla määrittelee, millä alueella saadun tuloksen molemmin puolin mitattavan suureen oikea arvo sijaitsee. Se sisältää korjaamattomat systemaattiset poikkeamat, korjaamattoman väljyyden ja satunnaiset poikkeamat.

’Mikro-ohjelma’ (Microprogram)— Peruskäskyjen sarja, jota säilytetään erityisessä muistissa ja jonka suoritus käynnistyy, kun sen viitekäsky tulee käskyrekisteriin.

’Monofilamentti’ (Monofilament)— ks. ’kuitu- tai säiemateriaalit’.

’Numeerinen ohjaus’ (Numerical control)— Prosessin automaattinen ohjaus, jossa ohjauslaite käyttää numeerista tietoa, jota se tavallisesti saa toiminnan edetessä. (viite: ISO 2382)

’Asemointitarkkuus’ (Positioning accuracy)— määritetään ja esitetään ’numeerisesti ohjattujen’ työstökoneiden osalta 1.B.2 kohdan mukaisesti yhdessä jäljempänä esitettyjen vaatimusten kanssa:

a)

testiolosuhteet (ISO 230/2 (1988), 3 kohta):

1)

Työstökone ja tarkkuuden mittauslaitteet pidetään 12 tuntia ennen mittausta ja mittausten aikana samassa ympäristön lämpötilassa. Mittausta edeltävänä aikana koneen luisteja liikutetaan jatkuvasti samalla tavalla kuin tarkkuuden mittausta suoritettaessa;

2)

kone varustetaan kaikilla niillä mekaanisilla, elektronisilla tai ohjelmallisilla kompensoinneilla, jotka koneen mukana aiotaan toimittaa;

3)

mittauksissa käytettyjen mittauslaitteiden tulee olla vähintään neljä kertaa tarkempia kuin oletettu työstökoneen tarkkuus

4)

luistien käyttöjen teholähteiden tulee olla seuraavanlaisia:

i)

verkkojännitteen vaihtelu ei saa olla yli ± 10 % nimellisjännitteestä;

ii)

taajuuden vaihtelu ei saa olla yli ± 2 Hz normaalitaajuudesta;

iii)

katkoksia tai pysähdyksiä ei sallita.

b)

testiohjelma (kohta 4):

1)

syöttönopeuden (luistien nopeuden) tulee mittauksen aikana olla pikaliikkeen nopeus;

Huom.

Optista laatua olevaa pintaa tuottavien työstökoneiden syöttönopeuden tulee olla 50 mm minuutissa tai vähemmän;

2)

mittaukset tulee tehdä inkrementaalisesti akselin liikkeen yhdeltä rajalta toiselle, palaamatta siirtymisten välillä alkupisteeseen;

3)

akselit, jotka eivät ole mittauksen alaisena, tulee pitää liikealueensa puolivälissä.

c)

testaustulosten esittäminen (kohta 2):

Mittaustuloksiin tulee sisältyä

1)

’asemointitarkkuus’ (A) ja

2)

keskimääräinen palautusvirhe (B).

’Tuotanto’ (Production)— tarkoittaa kaikkia tuotantovaiheita, kuten

rakentaminen

tuotanto, suunnittelu

valmistus

integrointi

kokoonpano (asennus)

tarkastus

testaus

laadunvalvonta

’Ohjelma’ (Program)— Käskyjono, joka voidaan suorittaa tietokoneella tai muuntaa sen suoritettavaksi.

’Resoluutio’ (Resolution)— Mittalaitteen pienin inkrementti; digitaalisissa mittalaitteissa vähiten merkitsevä bitti. (viite: ANSI B-89.1.12)

’Roving’ (Roving)— ks. ’kuitu- tai säiemateriaalit’.

’Ohjelmisto’ (Software)— Yhden tai useamman ’ohjelman’ tai ’mikro-ohjelman’ muodostama kokonaisuus missä tahansa käsitettävässä muodossa.

’Säie’ (Strand)— ks. ’kuitu- tai säiemateriaalit’.

’Teippi’ (Tape)— ks. ’kuitu- tai säiemateriaalit’.

’Tekninen apu’ (Technical assistance)— ’Tekninen apu’ voi olla muodoltaan ohjausta, koulutusta, käytännön tietojen ja taitojen välittämistä taikka konsulttipalveluja.

Huomautus:Tekninen apu saattaa sisältää teknisen tiedon siirtoa.

’Tekniset tiedot’ (Technical data)— ’Tekninen tieto’ voi olla muodoltaan piirustuksia, suunnitelmia, kaavioita, malleja, kaavoja, suunnittelukonstruktioita tai määritelmiä, kirjallisia tai muulle medialle tai laitteille, kuten levylle, nauhalle tai lukumuistiin, talletettuja käsikirjoja ja ohjeita.

’Teknologia’ (Technology)— tarkoittaa erityistä tietoa, jota tarvitaan luettelossa olevan tuotteen ’kehittämistä’, ’tuotantoa’ tai ’käyttöä’ varten. Tämä tieto voi olla ’teknisen tiedon’ tai ’teknisen avun’ muodossa.

’Touvi’ (Tow)— ks. ’kuitu- tai säiemateriaalit’.

’Käyttö’ (Use)— Käyttö, asennus (paikalla suoritettava asennus mukaan lukien), ylläpito (tarkastus), korjaus, huolto ja kunnostus.

’Lanka’ (Yarn)— ks. ’kuitu- tai säiemateriaalit’.

LIITTEEN SISÄLTÖ

1.

TEOLLISUUSLAITTEISTOT

1.A

LAITTEET, KOKOONPANOT JA KOMPONENTIT

1.A.1.

Korkeatiheyksiset säteilysuojaikkunat 1 – 1

1.A.2.

Säteilyä kestävät TV-kamerat tai niissä käytetyt linssit 1 – 1

1.A.3.

Robotit, ’päätetyövälineet’ ja ohjausyksiköt 1 – 1

1.A.4.

Kaukokäsittelylaitteet 1 – 3

1.B

TESTAUS- JA TUOTANTOLAITTEET

1.B.1.

Painesorvit, dreijaussorvit, jotka kykenevät painesorvin toimintoihin, sekä karat 1 – 3

1.B.2.

Työstökoneet 1 – 4

1.B.3.

Mittatarkastuskoneet, -instrumentit ja järjestelmät 1 – 6

1.B.4.

Kontrolloidun ympäristön induktiouunit ja niiden teholähteet 1 – 7

1.B.5.

Isostaattiset puristimet ja niihin liittyvät laitteet 1 – 8

1.B.6.

Tärinäntestausjärjestelmät sekä laitteet ja komponentit 1 – 8

1.B.7.

Kontrolloidun ympäristön metallurgiset sulatus- ja valu-uunit sekä niihin liittyvät laitteet 1 – 8

1.C

MATERIAALIT 1 – 9

1.D

OHJELMISTOT 1 – 9

1.D.1.

’Ohjelmistot’, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu laitteiden ’käyttöä’ varten 1 – 9

1.D.2.

’Ohjelmistot’, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu laitteiden ’kehittämistä’, ’tuotantoa’ tai ’käyttöä’ varten 1 – 9

1.D.3.

Elektronisten laitteiden yhdistelmien tai järjestelmien ’ohjelmistot’, jotka mahdollistavat näiden laitteiden toiminnan työstökoneiden ’numeerisena ohjaus’yksikkönä 1 – 9

1.E.

TEKNOLOGIA

1.E.1.

’Teknologia’ ohjusteknologian valvontajärjestelyn luettelon mukaisesti laitteiden, materiaalien tai ohjelmistojen ’kehittämistä’, ’tuotantoa’ tai ’käyttöä’ varten 1 –9

2.

MATERIAALIT

2.A

LAITTEET, KOKOONPANOT JA KOMPONENTIT

2.A.1.

Nestemäisiä aktinidimetalleja kestävistä aineista tehdyt upokkaat 2 – 1

2.A.2.

Platinoidut katalyytit 2 – 1

2.A.3.

Putkimaiset komposiittirakenteet 2 – 2

2.B

TESTAUS- JA TUOTANTOLAITTEET

2.B.1.

Tritiumlaitokset tai -tehtaat ja niissä käytettävät laitteet 2 – 2

2.B.2.

Litiumisotooppien erotukseen käytettävät laitokset tai tehtaat ja niissä käytettävät järjestelmät ja laitteet 2 – 2

2.C

MATERIAALIT

2.C.1.

Alumiini 2 – 2

2.C.2.

Beryllium 2 – 3

2.C.3.

Vismutti 2 – 3

2.C.4.

Boori 2 – 3

2.C.5.

Kalsium 2 – 3

2.C.6.

Klooritrifluoridi 2 – 3

2.C.7.

Kuitu- tai säiemateriaalit ja prepregit: 2 – 3

2.C.8.

Hafnium 2 – 4

2.C.9.

Litium 2 – 4

2.C.10.

Magnesium 2 – 4

2.C.11.

Maraging-teräs 2 – 4

2.C.12.

Radium-226 2 – 4

2.C.13.

Titaani 2 – 5

2.C.14.

Volframi 2 – 5

2.C.15.

Zirkonium 2 – 5

2.C.16.

Nikkelijauheet ja huokoinen metallinen nikkeli 2 – 5

2.C.17.

Tritium 2 – 6

2.C.18.

Helium-3 2 – 6

2.C.19.

Radionuklidit 2 – 6

2.C.20.

Renium 2 – 6

2.D

OHJELMISTOT 2 – 6

2.E

TEKNOLOGIA 2 – 6

2.E.1.

’Teknologia’ ohjusteknologian valvontajärjestelyn luettelon mukaisesti laitteiden, materiaalien tai ohjelmistojen ’kehittämistä’, ’tuotantoa’ tai ’käyttöä’ varten 2 – 6

3.

URAANIN ISOTOOPPIEN EROTUKSEEN TARKOITETUT LAITTEET JA KOMPONENTIT

(Muut kuin varoitusluettelossa mainitut tuotteet)

3.A

LAITTEET, KOKOONPANOT JA KOMPONENTIT

3.A.1.

Taajuusmuuntimet tai generaattorit 3 – 1

3.A.2.

Laserit, laservahvistimet ja oskillaattorit 3 – 1

3.A.3.

Venttiilit 3 – 3

3.A.4.

Suprajohtavat solenoidisähkömagneetit 3 – 3

3.A.5.

Tasavirtasuurteholähteet 3 – 4

3.A.6.

Tasavirtakorkeajännitelähteet 3 – 4

3.A.7.

Paineanturit 3 – 4

3.A.8.

Tyhjöpumput 3 – 4

3.A.9.

Paljetiivisteiset spiraalityyppiset kompressoripumput ja tyhjöpumput 3 – 5

3.B

TESTAUS- JA TUOTANTOLAITTEET

3.B.1.

Fluorin tuotannossa käytettävät elektrolyysikennot 3 – 5

3.B.2.

Roottorien valmistus- tai kokoonpanolaitteet, roottorien suoruuden varmistavat laitteet, sekä paljemuovaustuurnat ja muotit 3 – 5

3.B.3.

Keskipakovoimaan perustuvat monitasotasapainotuskoneet 3 – 6

3.B.4.

Filamenttikuidun kelauskoneet ja niihin liittyvät laitteet 3 – 6

3.B.5.

Sähkömagneettiset isotooppierottimet 3 – 7

3.B.6.

Massaspektrometrit 3 – 7

3.C

MATERIAALIT 3 – 8

3.D

OHJELMISTOT

3.D.1.

’Ohjelmistot’, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu laitteiden ’käyttöä’ varten 3 – 8

3.D.2.

’Ohjelmistot’ tai salausavaimet ja -koodit, jotka on erityisesti suunniteltu vahvistamaan tai heikentämään laitteiden suorituskykyä 3 – 8

3.D.3.

’Ohjelmistot’, jotka on erityisesti suunniteltu vahvistamaan tai heikentämään laitteiden suorituskykyä 3 – 8

3.E.

TEKNOLOGIA

3.E.1.

’Teknologia’ ohjusteknologian valvontajärjestelyn luettelon mukaisesti laitteiden, materiaalien tai ohjelmistojen ’kehittämistä’, ’tuotantoa’ tai ’käyttöä’ varten. 3 – 8

4.

RASKAAN VEDEN TUOTANTOLAITOKSIIN LIITTYVÄT LAITTEET

(Muut kuin varoitusluettelossa mainitut tuotteet)

4.A

LAITTEET, KOKOONPANOT JA KOMPONENTIT

4.A.1.

Erikoisaineet 4 – 1

4.A.2.

Pumput 4 – 1

4.A.3.

Turbohöyrystimet tai turbohöyrystin-kompressoriyhdistelmät 4 – 1

4.B

TESTAUS- JA TUOTANTOLAITTEET

4.B.1.

Vesi-rikkivety-erotuspohjakolonnit sekä niiden sisäkosketuspinnat 4 – 1

4.B.2.

Kryogeeniset vetytislauskolonnit 4 – 2

4.B.3.

[ei enää käytössä sitten 14. kesäkuuta 2013] 4 – 2

4.C

MATERIAALIT 4 – 2

4.D

OHJELMISTOT 4 – 2

4.E

TEKNOLOGIA 4 – 2

4.E.1.

’Teknologia’ ohjusteknologian valvontajärjestelyn luettelon mukaisesti laitteiden, materiaalien tai ohjelmistojen ’kehittämistä’, ’tuotantoa’ tai ’käyttöä’ varten. 4 – 2

5.

YDINRÄJÄHTEIDEN KEHITTÄMISEEN KÄYTETTÄVÄT TESTAUS- JA MITTAUSLAITTEET

5.A

LAITTEET, KOKOONPANOT JA KOMPONENTIT

5.A.1.

Valomonistinputket 5 – 1

5.B

TESTAUS- JA TUOTANTOLAITTEET

5.B.1.

Välähtävät röntgensalamageneraattorit tai pulssitoimiset elektronikiihdyttimet 5 – 1

5.B.2.

Suurnopeustykkijärjestelmät 5 – 1

5.B.3.

Suurnopeuksiset kamerat ja kuvauslaitteet 5 – 1

5.B.4.

[ei enää käytössä sitten 14. kesäkuuta 2013] 5 – 2

5.B.5.

Hydrodynaamisissa kokeissa käytettävät erityisinstrumentit 5 – 2

5.B.6.

Erittäin nopeat pulssigeneraattorit 5 – 3

5.B.7.

Voimakkaiden räjähteiden suojarakennukset 5 – 3

5.C

MATERIAALIT 5 – 3

5.D

OHJELMISTOT 5 – 3

5.E

TEKNOLOGIA 5 – 3

6.

YDINRÄJÄHTEIDEN KOMPONENTIT

6.A

LAITTEET, KOKOONPANOT JA KOMPONENTIT

6.A.1.

Sytyttimet ja monipistesytytinjärjestelmät 6 – 1

6.A.2.

Laukaisulaitteet ja vastaavat suurvirtapulssigeneraattorit 6 – 1

6.A.3.

Kytkinlaitteet 6 – 2

6.A.4.

Pulssin purkautumiseen perustuvat kondensaattorit 6 – 2

6.A.5.

Neutronigeneraattorijärjestelmät 6 – 3

6.A.6.

Liuskajohdot 6 – 3

6.B

TESTAUS- JA TUOTANTOLAITTEET 6 – 3

6.C

MATERIAALIT

6.C.1.

Voimakkaat räjähteet, aineet tai seokset 6 – 3

6.D

OHJELMISTOT 6 – 4

6.E

TEKNOLOGIA 6 – 4

1.   TEOLLISUUDEN LAITTEET

1.A   LAITTEET, KOKOONPANOT JA KOMPONENTIT

1.A.1.   Korkeatiheyksiset (lyijylasista tai muusta aineesta valmistetut) säteilysuojaikkunat, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet, sekä näitä varten erityisesti suunnitellut puitteet:

a.

’Kylmä (säteilyltä suojattu) ala’ on suurempi kuin 0,09 m2;

b.

Tiheys suurempi kuin 3 g/cm3; ja

c.

Paksuus on 100 mm tai suurempi.

Tekninen huomautus:

1.A.1.a kohdassa termillä ’kylmä ala’ tarkoitetaan ikkunan läpinäkyvää alaa, joka on altistuneena alhaisimmalle säteilytasolle mallisovelluksessa.

1.A.2.   Säteilyä kestävät TV-kamerat tai niissä käytetyt linssit, jotka on erityisesti suunniteltu tai mitoitettu kestämään yli 5 × 104 Gy:n (Pii) säteilyn kokonaisannosta toiminnallisuuden siitä kärsimättä.

Tekninen huomautus:

Termillä Gy (pii) tarkoitetaan jouleina kilogrammaa kohti ilmaistua energiaa, jonka suojaamaton piinäyte imee itseensä altistuessaan ionisoivalle säteilylle.

1.A.3.   Seuraavat ’robotit’, ’päätetyövälineet’ ja ohjausyksiköt:

a.

’Robotit’ tai ’päätetyövälineet’, joilla on jompikumpi seuraavista ominaisuuksista:

1.

On erityisesti suunniteltu täyttämään voimakkaiden räjähteiden käsittelyä koskevat kansalliset turvamääräykset (täyttävät esimerkiksi voimakkaita räjähteitä koskevat sähkösäännökset); tai

2.

On erityisesti suunniteltu tai mitoitettu kestämään säteilyä, jonka kokonaissäteilymäärä on enemmän kuin 5 × 104 Gy (pii) ilman, että toimivuus huononee;

Tekninen huomautus:

Termillä Gy (pii) tarkoitetaan jouleina kilogrammaa kohti ilmaistua energiaa, jonka suojaamaton piinäyte imee itseensä altistuessaan ionisoivalle säteilylle.

b.

Ohjausyksiköt, jotka on erityisesti suunniteltu 1.A.3.a kohdassa määriteltyjä ’robotteja’ ja ’päätetyövälineitä’ varten.

Huomautus:

1.A.3. kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi ’robotteja’, jotka on erityisesti suunniteltu muita kuin ydinalaan liittyviä teollisia sovelluksia, kuten autojen ruiskumaalauskaappeja varten.

Tekniset huomautukset:

1.

’Robotit’

Kohdassa 1.A.3 ’Robotti’ (Robot) tarkoittaa manipulointimekanismia, joka voi olla jatkuvaa rataa tai pisteestä-pisteeseen kulkevaa tyyppiä, voi käyttää ’antureita’ ja jolla on seuraavat ominaisuudet:

a)

on monitoiminen;

b)

pystyy muuttuvin liikkein asemoimaan tai suuntaamaan materiaaleja, osia, työkaluja tai erikoislaitteita kolmessa ulottuvuudessa;

c)

sisältää kolme tai useampia suljetun tai avoimen piirin servolaitteita, jotka voivat sisältää askelmoottoreita; ja

d)

on ’käyttäjän ohjelmoitavissa’ opetusajo/toistomenetelmällä tai tietokoneella, joka voi olla ohjelmoitava logiikkaohjain, ts. ilman mekaanista väliintuloa.

Huom.1

Edellä olevassa määritelmässä ’antureilla’ tarkoitetaan fyysisten ilmiöiden ilmaisimia, joiden tulos (valvontayksikön tulkittavissa olevaksi merkiksi muuttamisen jälkeen) voi tuottaa ’ohjelmia’ tai muuntaa ohjelmoituja ohjeita tai numeerista ’ohjelmatietoa’. Tämä sisältää anturit, joissa on seuraavat valmiudet: konenäkö, infrapunakuvannus, akustinen kuvannus, kosketustuntuma, inertiaalinen asemanmääritys, optinen tai akustinen etäisyyden arviointi tai voiman tai momentin mittaus.

Huom.2

Edellä olevassa määritelmässä ’käyttäjän ohjelmointimahdollisuus’ (User-accessible programmability) tarkoittaa ominaisuutta, joka sallii käyttäjän sisällyttää, muuntaa tai vaihtaa ’ohjelmia’ muulla tavoin kuin:

a)

langoitusta tai kytkentöjä muuttamalla; tai

b)

toimintonäppäimistä asettelemalla, parametrien syöttö mukaan lukien.

Huom.3

Edellä oleva määritelmä ei sisällä seuraavia laitteita:

a)

Manipulaatiomekanismit, jotka ovat ohjattavissa vain manuaalisesti tai kaukokäyttölaitteella;

b)

Kiinteäsekvenssiset manipulaatiomekanismit, jotka ovat automaattisesti liikkuvia laitteita ja jotka toimivat mekaanisesti kiinteästi ohjelmoiduilla liikkeillä. ’Ohjelma’ on mekaanisesti rajoitettu kiinteillä pysäyttimillä, kuten tapeilla tai toimikäyrillä. Liikkeiden sarja ja liikeradat tai -kulmat eivät ole muuttuvia eivätkä muutettavissa mekaanisin, elektronisin eikä sähköisin keinoin;

c)

Mekaanisesti ohjatut muuttuvasekvenssiset manipulaatiomekanismit, jotka ovat automaattisesti liikkuvia laitteita ja toimivat mekaanisesti kiinteästi ohjelmoiduilla liikkeillä. ’Ohjelma’ on mekaanisesti rajoitettu kiinteillä mutta aseteltavilla pysäyttimillä, kuten tapeilla tai toimikäyrillä. Liikkeiden sarja ja liikeratojen tai liikekulmien valinta on muuteltavissa kiinteän ’ohjelmamallin’ rajoissa. Yhden tai useamman akselin ’ohjelmamallin’ muutokset (esim. tapeilla tai toimikäyrillä) ovat suoritettavissa vain mekaanisilla operaatioilla;

d)

Muut kuin servo-ohjatut muuttuvan sekvenssin manipulaatiomekanismit, jotka ovat automaattisesti liikkuvia laitteita ja toimivat mekaanisesti kiinteiden ohjelmaliikkeiden mukaisesti. ’Ohjelma’ on muunneltavissa, mutta liikejakso etenee vain mekaanisesti kiinnitettyjen sähköisten binaarilaitteiden tai aseteltavien pysäyttimien antamien binaarisignaalien mukaan;

e)

Pinoamislaitteet, joita kutsutaan karteesisiksi manipulaatiojärjestelmiksi, jotka on valmistettu korkeavaraston kiinteiksi osiksi ja joiden avulla lokeroiden sisältöä käsitellään (lisätään tai poistetaan).

2.

’Päätetyövälineet’ (End-effectors)

Kohdassa 1.A.3 ’päätetyövälineet’ (end-effectors) ovat tarraimia, ’aktiivisia työkaluyksikköjä’ ja kaikkia muita työkaluja, jotka kiinnitetään ’robotin’ tai manipulaattorin käsivarren kiinnityslaippaan.

Huom.

Edellä olevassa määritelmässä ’aktiivinen työkaluyksikkö’ on laite, joka kohdistaa työkappaleeseen liikevoimaa tai prosessienergiaa tai toimii anturina.

1.A.4.   Kaukokäsittelylaitteet, joita voidaan käyttää kaukotyöskentelyyn radiokemiallisessa erotuksessa tai kuumakammiot, joilla on jompikumpi seuraavista ominaisuuksista:

a.

Ne pystyvät läpäisemään 0,6 m paksun tai paksumman kuumakammion seinän (seinänläpityöskentely); tai

b.

Ne pystyvät kurottamaan 0,6 m paksun tai paksumman kammion seinän yli (seinänylityöskentely).

Tekninen huomautus:

Kaukokäsittelylaitteilla välitetään operaattorin liikkeet käyttövarteen ja päätetyökaluun. Ne voivat olla isäntä-orja -tyyppisiä tai niitä käytetään ohjaimella tai näppäimistöltä.

1.B   TESTAUS- JA TUOTANTOLAITTEET

1.B.1.   Seuraavat painesorvit, dreijaussorvit, jotka kykenevät painesorvin toimintoihin, sekä karat:

a.

Koneet, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

1.

Kolme tai useampia valsseja (aktiivisia tai ohjaavia); ja

2.

Jotka valmistajan teknisten spesifikaatioiden mukaan voidaan varustaa ’numeerisella ohjaus’yksiköillä tai tietokoneohjauksella;

b.

Roottorin muotoilukarat, jotka on suunniteltu muotoilemaan lieriömäisiä roottoreita, joiden sisähalkaisija on 75–400 mm.

Huomautus:

1.B.1.a kohta sisältää koneet, joissa on vain yksi metallin muotoiluun suunniteltu valssi ja kaksi lisävalssia, jotka kannattelevat karaa mutta eivät suoraan osallistu muodonmuutosprosessiin.

1.B.2.   Seuraavat työstökoneet ja niiden yhdistelmät, jotka on tarkoitettu työstämään tai leikkaamaan metalleja, keraamisia aineita tai komposiitteja ja jotka valmistajan teknisten eritelmien mukaan voidaan varustaa elektronisilla laitteilla kahden tai useamman akselin samanaikaista ’ääriviivaohjausta’ varten;

Huom.

’Numeeristen valvontayksiköiden’, joita ohjaa niihin liittyvä ’ohjelmisto’, osalta katso 1.D.3. kohta.

a.

Sorvaamiseen käytettävät työstökoneet, joiden ’paikannustarkkuus’ kaikkine käytettävissä olevine kompensointeineen on parempi (vähemmän) kuin 6 μm ISO 230/2:n (1988) mukaisesti määriteltynä minkä tahansa lineaarisen akselin suuntaan (kokonaispaikannus) koneille, jotka pystyvät työstämään halkaisijaltaan yli 35 mm:n kappaleita;

Huomautus:

1.B.2.a kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi kankien työstökoneita (Swissturn), jotka on rajoitettu työstämään vain läpi työnnettävää kankea, jos kangen enimmäishalkaisija on 42 mm tai pienempi ja istukoiden kiinnittäminen ei ole mahdollista. Työstökoneet saavat pystyä työstämään poraamalla ja/tai jyrsimällä halkaisijaltaan alle 42 mm:n kappaleita.

b.

Työstökoneet jyrsintää varten, joilla on jokin seuraavista ominaisuuksista:

1.

’Paikannustarkkuus’ kaikkine käytettävissä olevine kompensointeineen on parempi (vähemmän) kuin 6 μm ISO 230/2:n (1988) mukaisesti määriteltynä minkä tahansa lineaarisen akselin suuntaan (kokonaispaikannus);

2.

Kaksi tai useampia pyöriviä ääriviiva-akseleita; tai

3.

Viisi tai useampia akseleita, joita voidaan samanaikaisesti koordinoida ’ääriviivaohjauksessa’.

Huomautus:

1.B.2.b kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi jyrsintäkoneita, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

1.

X-akselin liikkuma on suurempi kuin 2 m; ja

2.

X-akselin ’kokonaispaikannustarkkuus’ on huonompi (enemmän) kuin 30 μm ISO 230/2:n (1988) mukaisesti määriteltynä.

c.

Työstökoneet hiontaa varten, joilla on jokin seuraavista ominaisuuksista:

1.

’Paikannustarkkuus’ kaikkine käytettävissä olevine kompensointeineen on parempi (vähemmän) kuin 4 μm ISO 230/2:n (1988) mukaisesti määriteltynä minkä tahansa lineaarisen akselin suuntaan (kokonaispaikannus);

2.

Kaksi tai useampia pyöriviä ääriviiva-akseleita; tai

3.

Viisi tai useampia akseleita, joita voidaan samanaikaisesti koordinoida ’ääriviivaohjauksessa’.

Huomautus:

1.B.2.c kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi seuraavia hiomakoneita:

1.

Ulkopuoliset, sisäpuoliset tai ulko-sisäpuoliset pyöröhiomakoneet, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a.

Hiomakoneen työkappaleen maksimikoko on ulkohalkaisijaltaan tai pituudeltaan 150 mm; ja

b.

Akselit rajoitettu x:ään, z:aan ja c:hen.

2.

Mallinetyöstökoneet, joissa ei ole z-akselia tai w-akselia ja joiden kokonaispaikannustarkkuus on vähemmän (parempi) kuin 4 mikronia. Paikannustarkkuus ISO 230/2:n (1988) mukaisesti määriteltynä.

d.

Langattomat kipinätyöstökoneet (EDM), joilla on kaksi tai useampia pyöriviä akseleita, joita voidaan samanaikaisesti koordinoida ’ääriviivaohjauksessa’.

Huomautukset:

1.

Taattua ’paikannustarkkuutta’, joka seuraavien menettelyjen johdosta poikkeaa ISO 230/2:n tai vastaavien kansallisten standardien mukaisesti tehdyistä mittauksista, voidaan käyttää työstökonemalleille vaihtoehtona erillisille konetesteille, jos se on toimitettu kansallisille viranomaisille ja nämä hyväksyvät sen.

Taattu ’paikannustarkkuus’ saadaan seuraavasti:

a.

Valitse viisi arvioitavan mallin konetta;

b.

Mittaa ISO 230/2:n (1998) mukaisesti lineaarisen akselin tarkkuudet;

c.

Määrittele jokaisen koneen jokaisen akselin tarkkuusarvot (A-arvo). Tarkkuusarvon laskemismenetelmä on kuvattu ISO 230/2 (1998) -standardissa;

d.

Määritä jokaisen akselin keskimääräinen tarkkuusarvo. Tämä keskimääräinen arvo on mallin jokaisen akselin (Âx, Ây …) taattu ’paikannustarkkuus’;

e.

Koska 1.B.2 kohta viittaa jokaiseen lineaariseen akseliin, taatun ’paikannustarkkuuden’ arvoja on oltava yhtä monta kuin lineaarisia akseleita;

f.

Jos sellaisen työstökonemallin, jota ei ole asetettu valvonnanalaiseksi 1.B.2.a, 1.B.2.b tai 1.B.2.c kohdissa, jollekin akselille on määritelty taattu ’paikannustarkkuus’, joka on 6 μm tai parempi (vähemmän) hiomakoneiden osalta ja 8 μm tai parempi (vähemmän) jyrsintäkoneiden ja sorvien osalta (kummatkin ISO 230/2:n (1998) mukaisesti määriteltyinä), valmistajan olisi vahvistettava tarkkuustaso kerran 18 kuukaudessa.

2.

1.B.2 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi erikoistyöstökoneita, joiden käyttö on rajattu joidenkin seuraavien osien valmistukseen:

a.

Hammaspyörät;

b.

Kampiakselit tai nokka-akselit;

c.

Työkalut tai leikkuuterät;

d.

Puristimen syöttöruuvit;

Tekniset huomautukset:

1.

Akselien nimeämisen tulee olla ISO 841 -standardin (Numerical Control Machines – Axis and Motion Nomenclature) mukainen.

2.

Ääriviiva-akselien kokonaismäärään ei lasketa yhdensuuntaisia ääriviivasivuakseleita, (esim. vaakakaraisen avarruskoneen w-akselia, tai pyörivää sivuakselia, jonka keskilinja on samansuuntainen pyörivän pääakselin kanssa).

3.

Pyörivien akselien ei välttämättä tarvitse pyörähtää yli 360:tä astetta. Pyörivää akselia voi käyttää lineaarinen laite, esim. ruuvi tai hammastanko.

4.

Sovellettaessa 1.B.2 kohtaa niiden akseleiden määrä, joita voidaan samanaikaisesti koordinoida ’ääriviivaohjauksessa’, on niiden akseleiden määrä, joita pitkin tai joiden ympäri suoritetaan työkappaleen prosessoinnin aikana samanaikaisia ja toisiinsa liittyviä työkappaleen ja työkalun välisiä liikkeitä. Tähän eivät sisälly muut akselit, joita pitkin tai joiden ympäri suoritetaan muita suhteellisia liikkeitä koneen sisällä, kuten:

a.

Hiomakoneiden laikan pyöristinjärjestelmät;

b.

Yhdensuuntaiset pyörivät akselit, jotka on suunniteltu erillisten työkappaleiden asentamiseen;

c.

Kollineaariset pyörivät akselit, jotka on suunniteltu saman työkappaleen käsittelyyn pitelemällä sitä puristuksissa eri puolilta.

5.

Työstökone, jolla on ainakin kaksi kaikkiaan kolmesta sorvaamista, jyrsintää ja hiontaa koskevasta ominaisuudesta (esim. sorvaamiskone, jossa on jyrsintäominaisuus), on arvioitava kunkin sovellettavan 1.B.2.a, 1.B.2.b ja 1.B.2.c kohdan osalta.

6.

1.B.2.b.3 ja 1.B.2.c.3 kohtaan kuuluu koneita, jotka perustuvat yhdensuuntaiseen lineaariseen kinemaattiseen suunnitteluun (esim. heksapodit) ja joissa on viisi tai useampia akseleita, joista yksikään ei ole pyörivä.

1.B.3.   Seuraavat mittatarkastuskoneet, -instrumentit ja järjestelmät:

a.

Tietokoneohjatut tai numeerisesti ohjatut koordinaattimittauskoneet (KMK), joilla on jompikumpi seuraavista ominaisuuksista:

1.

Niissä on vain kaksi akselia ja pituusmittauksen suurin sallittu virhe millä tahansa akselilla (yhdessä ulottuvuudessa), määritettynä minkä tahansa seuraavien yhdistelmänä E0x MPE, E0y MPE tai E0z MPE on (1,25 + L/1 000) μm tai pienempi (parempi) (L on mitattu pituus mm:inä) koneen toiminta-alueen missä tahansa kohdassa (akselin pituuden puitteissa) standardin ISO 10360-2 (2009) mukaisesti; tai

2.

Niissä on vähintään kolme akselia ja kolmen ulottuvuuden (tilavuuden) pituuden mittauksen suurin sallittu virhe (E0, MPE) on (1,7 + L/800) μm tai pienempi (parempi) (L on mitattu pituus mm:inä) koneen toiminta-alueen missä tahansa kohdassa (akselin pituuden puitteissa) standardin ISO 10360-2 (2009) mukaisesti.

Tekninen huomautus:

Valmistajan määrittelemän koordinaattimittauskoneen tarkimman konfiguraation E0, MPE:tä (esim. parhaat seuraavista: mittapää, mittakärjen pituus, liikeparametrit, ympäristöolosuhteet) ja kaikkien kompensaatioiden ollessa käytettävissä on verrattava 1,7 + L/800 μm:n raja-arvoon.

b.

Seuraavat lineaarisen ja kulmasiirtymän mittausinstrumentit:

1.

Kosketuksettomat mittausjärjestelmät, joiden ’resoluutio’ on 0,2 μm tai parempi (vähemmän) 0,2 mm:n mittausalueella;

2.

Lineaariset differentiaalimuuntajajärjestelmät (LVDT), joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

a.

1.

’Lineaarisuus’ on yhtä suuri tai vähemmän (parempi) kuin 0,1 % mitattuna 0:sta täyteen toiminta-alueeseen sellaisten LVDT:iden osalta, joiden toiminta-alue on enintään 5 mm; tai

2.

’Lineaarisuus’ on yhtä suuri tai vähemmän (parempi) kuin 0,1 % mitattuna 0:sta 5 mm:iin sellaisten LVDT:iden osalta, joiden toiminta-alue on suurempi kuin 5 mm; ja

b.

Ryömintä on yhtä suuri tai parempi (vähemmän) kuin 0,1 % päivässä testaushuoneen vakiolämpötilassa ± 1 K astetta;

3.

Mittausjärjestelmät, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

a.

Sisältävät laserin; ja

b.

Säilyttävät vähintään 12 tuntia lämpötila-alueella ± 1 K vakiolämpötilassa ja -ilmanpaineessa:

1.

’Resoluution’ 0,1 μm tai paremman koko mittausalueella; ja

2.

’Mittauksen epävarmuus’ on (0,2 + L/2 000) μm tai parempi (vähemmän) (L on mitattu pituus millimetreissä);

Huomautus:

1.B.3.b.3 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi interferometrimittausjärjestelmiä, joissa ei ole suljetun tai avoimen piirin takaisinkytkentää, ja jotka sisältävät laserin, jolla mitataan työstökoneen, mittatarkastuskoneen tai vastaavien laitteiden luistinliikkeen virheitä.

Tekninen huomautus:

Kohdassa 1.B.3.b ’lineaarisella siirtymällä’ tarkoitetaan mittapään ja mitattavan kohteen välisen etäisyyden muutosta.

c.

Kulmasiirtymän mittausinstrumentit, joiden ’kiertymiskulman poikkeama’ on 0,00025 astetta tai parempi (vähemmän);

Huomautus:

1.B.3.c kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi optisia instrumentteja, kuten autokollimaattoreita, jotka käyttävät kollimoitua valoa (esimerkiksi laservaloa) peilin kulmasiirtymän ilmaisemiseen.

d.

Lineaarisen ja kulmasiirtymän samanaikaiseen tarkasteluun kykenevät järjestelmät, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

1.

’Mittauksen epävarmuus’ mitä tahansa lineaarista akselia pitkin on 3,5 μm tai parempi (vähemmän) 5 mm:n matkalla; ja

2.

’Kiertymiskulman poikkeama’ on 0,02 astetta tai vähemmän.

Huomautukset:

1.

1.B.3 kohta sisältää työstökoneet, joita voidaan käyttää mittauskoneina, jos niiden ominaisuudet täyttävät tai ylittävät mittauskoneille määritellyt kriteerit.

2.

1.B.3 kohdassa kuvatut koneet ovat valvonnanalaisia, jos ne ylittävät valvontakynnyksen missä tahansa toiminta-alueellaan.

Tekninen huomautus:

Kaikki tässä kohdassa esitetyt mittausarvot tarkoittavat positiivista tai negatiivista poikkeamaa viitearvosta, eivät koko välystä.

1.B.4.   Seuraavat kontrolloidun ympäristön (tyhjiö- tai inerttikaasu)induktiouunit ja niiden teholähteet:

a.

Uunit, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1.

Niitä voidaan käyttää yli 1 123 K (850 °C) asteen lämpötiloissa;

2.

Niiden induktiokelojen halkaisija on 600 mm tai pienempi; ja

3.

Niitä käytetään 5 kW:n tai suuremmalla syöttöteholla;

Huomautus:

1.B.4.a kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi puolijohdekiekkojen valmistukseen suunniteltuja uuneja.

b.

Erityisesti 1.B.4.a kohdassa määritetyille uuneille suunnitellut teholähteet, joiden määritelty lähtöteho on 5 kW tai suurempi.

1.B.5.   Seuraavat ’isostaattiset puristimet’ ja niihin liittyvät laitteet:

a.

’Isostaattiset puristimet’, joilla on molemmat seuraavat ominaisuudet:

1.

Ne kykenevät saavuttamaan 69 MPa:n tai suuremman maksimitoimintapaineen; ja

2.

Niiden kammion sisähalkaisija on suurempi kuin 152 mm;

b.

1.B.5.a kohdassa määriteltyjä ’isostaattisia puristimia’ varten erityisesti suunnitellut muotit ja ohjauslaitteet.

Tekniset huomautukset:

1.

1.B.5 kohdassa ’Isostaattiset puristimet’ (Isostatic presses) tarkoittavat laitteita, jotka kykenevät eri väliaineiden avulla (kaasu, neste, kiinteät partikkelit jne.) paineistamaan suljetun tilan, niin että suljetussa tilassa olevaan työkappaleeseen kohdistuu kaikissa suunnissa samansuuruinen paine.

2.

1.B.5 kohdassa kammion sisämitta on sen kammion mitta, jossa saavutetaan sekä toimintalämpötila että toimintapaine, eikä siinä oteta huomioon kiinnittimiä. Tämä mitta on joko painekammion sisähalkaisija tai eristetyn kuumakammion sisähalkaisija ja on se, joka on pienempi, riippuen siitä kumpi kammioista on toisen sisällä.

1.B.6.   Seuraavat tärinäntestausjärjestelmät sekä laitteet ja komponentit:

a.

Elektrodynaamiset tärinäntestausjärjestelmät, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1.

Niissä käytetään takaisinkytkentä- tai suljetun silmukan tekniikkaa ja niissä on digitaalinen ohjain;

2.

Niillä voidaan tärisyttää 10 g:n rms tai suuremmalla kiihdytysarvolla 20 Hz–2 000 Hz:n taajuusalueella; ja

3.

tuottaa samalla 50 kN:n tai sitä suurempia voimia ’paljaalla alustalla’ mitattuna;

b.

Digitaaliset ohjaimet, joissa on erityisesti suunnitellut tärinäntestausohjelmistot, joiden tosiaikainen ohjauskaistanleveys on suurempi kuin 5 kHz ja jotka on suunniteltu 1.B.6.a kohdassa mainittua järjestelmää varten;

c.

Täristimet (täristinyksiköt), vahvistimien kanssa tai ilman, joilla voidaan tuottaa 50 kN:n tai suurempi tärinävoima ’paljaalla alustalla’ mitattuna ja joita voidaan käyttää 1.B.6.a kohdassa mainittuja järjestelmiä varten;

d.

Koekappaleen kannatinrakenteet ja elektroniset yksiköt, jotka on suunniteltu yhdistämään useita erillisiä täristinyksiköitä täydelliseksi täristinjärjestelmäksi, joka pystyy tuottamaan 50 kN:n tai suuremman yhdistetyn tehollisen voiman ’paljaalla alustalla’ mitattuna, ja joita voidaan käyttää 1.B.6.a kohdassa mainittuja järjestelmiä varten.

Tekninen huomautus:

1.B.6 kohdassa tarkoitetaan ’paljaalla alustalla’ tasaista alustaa tai pintaa ilman kiinnittimiä tai liittimiä.

1.B.7.   Seuraavat kontrolloidun ympäristön metallurgiset sulatus- ja valu-uunit sekä niihin liittyvät laitteet:

a.

Valokaaritoistosulatus- ja valu-uunit, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

1.

Niiden sulavaelektrodikapasiteetti on 1 000 cm3–20 000 cm3; ja

2.

Ne kykenevät toimimaan yli 1 973 K (1 700 C) asteen sulatuslämpötiloissa;

b.

Elektronisuihkusulatusuunit sekä plasmasumutus- ja sulatusuunit, joilla on molemmat seuraavat ominaisuudet:

1.

Niiden teho on 50 kW tai suurempi; ja

2.

Ne kykenevät toimimaan yli 1 473 K (1 200 C) asteen sulatuslämpötiloissa;

c.

1.B.7.a tai b kohdassa määriteltyjä uuneja varten erityisesti konfiguroidut tietokoneohjaus- ja valvontajärjestelmät.

1.C   MATERIAALIT

Ei ole.

1.D   OHJELMISTOT

1.D.1   ’Ohjelmistot’, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu 1.A.3, 1.B.1, 1.B.3, 1.B.5, 1.B.6.a, 1.B.6.b, 1.B.6.d tai 1.B.7 kohdassa määriteltyjen laitteiden ’käyttöä’ varten.

Huomautus:

’Ohjelmistot’, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu 1.B.3.d kohdassa määriteltyjä järjestelmiä varten, sisältävät ’ohjelmistot’ seinän paksuuden ja ääriviivojen samanaikaiseen mittaukseen.

1.D.2.   ’Ohjelmistot’, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu 1.B.2 kohdassa määriteltyjen laitteiden ’kehittämistä’, ’tuotantoa’ tai ’käyttöä’ varten.

Huomautus:

1.D.2 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi työstöohjelmien ’ohjelmistoja’, jotka luovat ’numeerisia ohjaus’koodeja mutteivät mahdollista eri osien koneistamiseen tarkoitettujen laitteiden suoraa käyttöä.

1.D.3.   Elektronisten laitteiden yhdistelmien tai järjestelmien ’ohjelmistot’, jotka mahdollistavat näiden laitteiden toiminnan työstökoneiden ’numeerisena ohjaus’yksikkönä, joka voi ohjata viittä tai useampaa interpoloivaa akselia, joita voidaan samanaikaisesti koordinoida ’ääriviivaohjauksessa’.

Huomautukset:

1.

’Ohjelmistot’ ovat valvonnanalaista riippumatta siitä, viedäänkö ne erikseen vai ovatko ne ’numeerisessa ohjaus’yksikössä tai elektronisissa laitteissa tai järjestelmissä.

2.

1.D.3 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi ’ohjelmistoja’, jotka ohjausyksikön tai työstökoneen valmistajat ovat erityisesti suunnitelleet tai muuntaneet sellaisen työstökoneen käyttämiseksi, jota ei ole määritelty 1.B.2 kohdassa.

1.E   TEKNOLOGIA

1.E.1.   ’Teknologia’ ohjusteknologian valvontajärjestelyn luettelon mukaisesti 1.A–1.D kohdassa määriteltyjen laitteiden, materiaalien tai ohjelmistojen ’kehittämistä’, ’tuotantoa’ tai ’käyttöä’ varten.

2.   MATERIAALIT

2.A   LAITTEET, KOKOONPANOT JA KOMPONENTIT

2.A.1.   Nestemäisiä aktinidimetalleja kestävistä aineista tehdyt upokkaat seuraavasti:

a.

Upokkaat, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

1.

Vetoisuus 50 cm3 (150 ml) – 8 000 cm3 (8 l); ja

2.

Valmistus- tai pinnoitusaineena jokin seuraavista materiaaleista tai seuraavien materiaalien yhdistelmästä (epäpuhtaustaso enintään 2 painoprosenttia):

a.

Kalsiumfluoridi (CaF2);

b.

Kalsiumsirkonaatti (metasirkonaatti) (CaZrO3);

c.

Keriumsulfidi (Ce2S3);

d.

Erbiumoksidi (erbia) (Er2O3);

e.

Hafniumoksidi (hafnia) (HfO2);

f.

Magnesiumoksidi (MgO);

g.

Typetetty niobi-titaani-volframiseos (noin 50 % Nb, 30 % Ti, 20 % W);

h.

Yttriumoksidi (yttria) (Y2O3); tai

i.

Zirkoniumoksidi (zirkonia) (ZrO2);

b.

Upokkaat, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

1.

Vetoisuus 50 cm3 (50 ml) – 2 000 cm3 (2 l); ja

2.

Valmistus- tai vuorausaineena tantaali, jonka pitoisuus vähintään 99,9 painoprosenttia;

c.

Upokkaat, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1.

Vetoisuus 50 cm3 (50 ml) – 2 000 cm3 (2 l);

2.

Valmistus- tai vuorausaineena tantaali, jonka pitoisuus vähintään 98 painoprosenttia; ja

3.

Pinnoitettu tantaalikarbidilla, -nitridillä tai -boridilla tai jollakin näiden yhdisteellä.

2.A.2.   Platinoidut katalyytit, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmisteltu edistämään vedyn ja veden välistä isotooppien vaihtoreaktiota tritiumin ottamiseksi talteen raskaasta vedestä tai raskaan veden tuottamiseksi.

2.A.3.   Putkimaiset komposiittirakenteet, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

a.

Sisähalkaisija 75–400 mm; ja

b.

Valmistusaineena 2.C.7.a kohdassa määritellyt ’kuitu- ja säiemateriaalit’ tai 2.c.7.c kohdassa määritellyt hiiliprepregimateriaalit.

2.B   TESTAUS- JA TUOTANTOLAITTEET

2.B.1.   Seuraavat tritiumlaitokset ja -tehtaat ja niissä käytettävät laitteet:

a.

Laitokset tai tehtaat, joissa tuotetaan, otetaan talteen, uutetaan, rikastetaan tai käsitellään tritiumia;

b.

Tritiumlaitosten tai -tehtaiden laitteet seuraavasti:

1.

Vedyn tai heliumin jäähdytysyksiköt, joissa lämpötila saadaan lasketuksi 23 K (– 250 °C) asteeseen tai alhaisemmaksi ja joiden lämmönpoistokyky on suurempi kuin 150 W;

2.

Vetyisotooppien varastointi- ja puhdistusjärjestelmät, joissa varastointiin tai puhdistukseen käytetään metallihydridejä.

2.B.2.   Litiumisotooppien erotukseen käytettävät laitokset tai tehtaat ja niissä käytettävät järjestelmät ja laitteet seuraavasti:

Huom.

Tiettyjä litiumisotooppien erotukseen plasmaerotusprosessissa käytettäviä laitteita ja komponentteja voidaan käyttää suoraan myös uraani-isotooppien erotukseen; valvonnan osalta ks. INFCIRC/254/Part 1 (sellaisena kuin se on muutettuna).

a.

Laitokset tai tehtaat litiumisotooppien erottamiseen;

b.

Laitteet litiumisotooppien erottamiseen litium-elohopea-amalgaamiprosessin perusteella seuraavasti:

1.

Erityisesti litiumamalgaameja varten suunnitellut pakatut neste-neste-erotuskolonnit;

2.

Elohopea- tai litiumamalgaamipumput,

3.

Litiumamalgaamielektrolyysikennot;

4.

Haihduttimet väkeviä litiumhydroksidiliuoksia varten;

c.

Ioninvaihtojärjestelmät, jotka on erityisesti suunniteltu litiumisotooppien erotukseen, ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit;

d.

Kemialliset vaihtojärjestelmät (joissa käytetään kruunueetteriä, kryptandeja tai lariaattisia eettereitä), jotka on erityisesti suunniteltu litiumisotooppien erotusta varten, ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit.

2.C   MATERIAALIT

2.C.1.   Alumiiniseokset, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

a.

Vetomurtolujuus voi olla 460 MPa tai enemmän 293 K (20 °C) asteen lämpötilassa; ja

b.

Ne ovat putkina tai kiinteinä tankoina (myös takeina), joiden ulkohalkaisija on suurempi kuin 75 mm.

Tekn. huom.

2.C.1 kohdassa lujuusmääritelmä kattaa alumiiniseokset sekä lämpökäsittelemättöminä että lämpökäsiteltyinä.

2.C.2.   Berylliummetalli, yli 50 painoprosenttia berylliumia sisältävät seokset, berylliumyhdisteet, niistä tehdyt valmisteet sekä kaikista edellä mainituista syntyvä jäte tai romu.

Huom.

2.C.2 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi seuraavia:

a.

Röntgenlaitteiden metalli-ikkunat tai reikäluotauksessa käytettävät sondit;

b.

Valmiit tai puolivalmiit oksidiprofiilit, jotka on erityisesti suunniteltu elektroniikkakomponenttiosiksi tai elektroniikkapiirien substraateiksi;

c.

Berylli (beryllium-alumiinisilikaatti) smaragdeina tai akvamariineina.

2.C.3.   Vismutti, jolla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

a.

Puhtaus on 99,99 painoprosenttia tai enemmän; ja

b.

Painosta vähemmän kuin 10 ppm (miljoonasosaa) on hopeaa.

2.C.4.   Boori, joka on rikastettu boori-10-isotoopilla (10B) suurempaan kuin luonnolliseen isotooppipitoisuuteen, seuraavasti: alkuaineboori, yhdisteet, booria sisältävät seokset, niistä valmistetut tuotteet, kaikesta edellä mainitusta syntyvä jäte tai romu.

Huom.

2.C.4 kohdassa booria sisältäviin seoksiin kuuluvat booripitoiset materiaalit.

Tekn. huom.

Boori-10:n luonnollinen isotooppipitoisuus on noin 18,5 painoprosenttia (20 atomiprosenttia).

2.C.5.   Kalsium, jolla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

a.

Painosta vähemmän kuin 1 000 miljoonasosaa on muita metalliepäpuhtauksia kuin magnesiumia; ja

b.

Painosta vähemmän kuin 10 miljoonasosaa on booria.

2.C.6.   Klooritrifluoridi (ClF3).

2.C.7.   Seuraavat ’kuitu- tai säiemateriaalit’ ja prepregit:

a.

Hiili- tai aramidi’kuitu- ja -säiemateriaalit’, joilla on jompikumpi seuraavista ominaisuuksista:

1.

’Ominaiskimmokerroin’ on 12,7 × 106 m tai suurempi; tai

2.

’Ominaisvetolujuus’ on 23,5 × 104 m tai suurempi;

Huom.

2.C.7.a kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi aramidi’kuitu- ja -säiemateriaaleja’, joissa on 0,25 painoprosenttia tai enemmän esteripohjaista säiepinnan muuntoainetta;

b.

Lasikuitupitoiset ’kuitu- ja -säiemateriaalit’, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

1.

’Ominaiskimmokerroin’ on 3,18 × 106 m tai suurempi; ja

2.

’Ominaisvetolujuus’ on 7,62 × 104 m tai suurempi;

c.

Lämpökovetetut hartsikyllästetyt yhtäjaksoiset ’langat’, ’rovingit’, ’touvit’ tai ’teipit’, joiden leveys on enintään 15 mm (prepregit) ja jotka on valmistettu 2.C.7.a tai 2.C.7.b kohdassa määritellyistä hiili- tai lasi’kuitu- tai säiemateriaaleista’.

Tekn. huom.

Hartsi muodostaa komposiitin matriisin.

Tekn. huom.

1.

Kohdassa 2.C.7 ’Ominaiskimmomoduuli’ on Youngin moduuli N/m2 jaettuna ominaispainolla N/m3, mitattuna 296 ± 2 K (23 ± 2 °C) asteen lämpötilassa sekä 50 ± 5 %:n suhteellisessa kosteudessa.

2.

Kohdassa 2.C.7 ’Ominaisvetolujuus’ on vetomurtolujuus N/m2 jaettuna ominaispainolla N/m3, mitattuna 296 ± 2 K (23 ± 2 °C) asteen lämpötilassa sekä 50 ± 5 %:n suhteellisessa kosteudessa.

2.C.8.   Hafniummetalli, enemmän kuin 60 painoprosenttia hafniumia sisältävät seokset, enemmän kuin 60 painoprosenttia hafniumia sisältävät hafniumyhdisteet, näistä tehdyt valmisteet sekä kaikesta edellä mainitusta syntyvä jäte tai romu.

2.C.9.   Litium, joka on rikastettu 6-isotoopilla (6Li) suurempaan kuin luonnolliseen isotooppipitoisuuteen, sekä rikastettua litiumia sisältävät tuotteet tai laitteet, seuraavasti: alkuainelitium, seokset (lejeeringit), yhdisteet, litiumia sisältävät seokset, näistä tehdyt valmisteet, sekä kaikesta edellä mainitusta syntyvä jäte tai romu.

Huom.

2.C.9 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi termoluminesenssi-annosmittareita.

Tekn. huom.

Litium-6:n luonnollinen isotooppipitoisuus on noin 6,5 painoprosenttia (7,5 atomiprosenttia).

2.C.10.   Magnesium, jolla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

a.

Painosta vähemmän kuin 200 miljoonasosaa on muita metalliepäpuhtauksia kuin kalsiumia; ja

b.

Painosta vähemmän kuin 10 miljoonasosaa on booria.

2.C.11.   Maraging-teräs, jonka vetomurtolujuus voi olla 1 950 MPa tai enemmän 293 K (20 °C) asteen lämpötilassa.

Huom.

2.C.11 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi kappaleita, joiden mikään lineaarinen ulottuvuus ei ole suurempi kuin 75 mm.

Tekn. huom.

2.C.11 kohdassa lujuusmääritelmä kattaa maraging-teräksen sekä lämpökäsittelemättömänä että lämpökäsiteltynä.

2.C.12.   Radium-226 (226Ra), radium-226-lejeeringit, radium-226-yhdisteet, radium-226:ta sisältävät seokset, näistä valmistetut tuotteet, ja mitä tahansa edellä mainittua ainetta sisältävät tuotteet tai laitteet.

Huom.

2.C.12 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi seuraavia:

a.

Lääketieteessä käytettävät applikaattorit,

b.

Tuotteet tai laitteet, jotka sisältävät vähemmän kuin 0,37 GBq radium-226:ta.

2.C.13.   Titaaniseokset, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

a.

Vetomurtolujuus voi olla 900 MPa tai enemmän 293 K (20 °C) asteen lämpötilassa; ja

b.

Ne ovat putkina tai kiinteinä tankoina (myös takeina), joiden ulkohalkaisija on suurempi kuin 75 mm.

Tekn. huom.

2.C.13 kohdassa lujuusmääritelmä kattaa titaaniseokset sekä lämpökäsittelemättöminä että lämpökäsiteltyinä.

2.C.14.   Volframi, volframikarbidi ja seokset, joissa on enemmän kuin 90 painoprosenttia volframia, ja joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

a.

Ne ovat sylinterin muotoisia kappaleita, joiden sisähalkaisija on 100–300 mm (sylinterisegmentit mukaan lukien); ja

b.

Niiden massa on suurempi kuin 20 kg.

Huom.

2.C.14 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi tuotteita, jotka on erityisesti suunniteltu käytettäväksi painoina tai gammasädekollimaattoreina.

2.C.15.   Zirkonium, jonka hafnium-pitoisuus on vähemmän kuin 1 paino-osa hafniumia per 500 osaa zirkoniumia seuraavasti: metallina, enemmän kuin 50 painoprosenttia zirkoniumia sisältävinä seoksina tai yhdisteinä, näistä tehtyinä valmisteina sekä kaikkena edellä mainitusta syntyvänä jätteenä tai romuna.

Huom.

2.C.15 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi zirkoniumia, joka on enintään 0,10 mm paksuisena foliona.

2.C.16.   Nikkelijauhe ja huokoinen metallinen nikkeli seuraavasti:

Huom.

Kaasudiffuusiosulkujen valmistukseen erityisesti valmistettujen nikkelijauheiden osalta ks. INFCIRC/254/Part 1 (sellaisena kuin se on muutettuna).

a.

Nikkelijauheet, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

1.

Nikkelipitoisuus on 99,0 painoprosenttia tai suurempi; ja

2.

Keskimääräinen hiukkaskoko on pienempi kuin 10 μm mitattuna ASTM:n B330-standardilla;

b.

2.C.16.a kohdassa määritellyistä materiaaleista tuotettu huokoinen metallinen nikkeli.

Huom.

2.C.16 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi seuraavia:

a.

Säikeiset nikkelijauheet;

b.

Yksinkertaiset huokoiset nikkelimetallilevyt, joiden koko on 1 000 cm2 tai vähemmän.

Tekn. huom.

2.C.16.b kohdassa tarkoitetaan huokoista metallia, joka muodostuu, kun 2.C.16.a kohdassa tarkoitettua materiaalia puristetaan kokoon ja sintrataan siten, että saadaan metallista materiaalia, jossa hienot huokoset jatkuvat koko rakenteen läpi.

2.C.17.   Tritium, tritiumyhdisteet ja tritiumia sisältävät seokset, joissa tritiumatomien lukumääräsuhde vetyatomeihin ylittää 1:1 000 sekä mitä tahansa edellä mainittua ainetta sisältävät tuotteet ja laitteet.

Huom.

2.C.17 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi tuotteita ja laitteita, joissa on vähemmän kuin 1,48 × 103 GBq tritiumia.

2.C.18.   Helium-3 (3He)), helium-3:a sisältävät seokset ja mitä tahansa edellä mainittua ainetta sisältävät tuotteet tai laitteet.

Huom.

2.C.18 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi tuotetta tai laitetta, jossa on vähemmän kuin 1 g helium-3-isotooppia.

2.C.19.   Neutronilähteiden valmistukseen soveltuvat alfa-n-reaktioon perustuvat radionuklidit:

Aktinium 225

Curium 244

Polonium 209

Aktinium 227

Einsteinium 253

Polonium 210

Kalifornium 253

Einsteinium 254

Radium 223

Curium 240

Gadolinium 148

Torium 227

Curium 241

Plutonium 236

Torium 228

Curium 242

Plutonium 238

Uraani 230

Curium 243

Polonium 208

Uraani 232

seuraavissa muodoissa:

a.

Alkuaine;

b.

Yhdisteet, joiden kokonaisaktiivisuus on 37 GBq/kg tai suurempi;

c.

Seokset, joiden kokonaisaktiivisuus on 37 GBq/kg tai suurempi;

d.

Mitä tahansa edellä mainittua ainetta sisältävät tuotteet tai laitteet.

Huom.

2.C.19 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi tuotetta tai laitetta, joka sisältää alle 3,7 GBq hiukkasaktiivisuutta.

2.C.20.   Renium ja reniumseokset, joiden reniumpitoisuus on vähintään 90 painoprosenttia; ja reniumin ja volframin seokset, jotka sisältävät reniumin ja volframin eri yhdistelmiä vähintään 90 painoprosenttia ja joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

a.

Ne ovat sylinterin muotoisia kappaleita, joiden sisähalkaisija on 100–300 mm (sylinterisegmentit mukaan lukien); ja

b.

Niiden massa on suurempi kuin 20 kg.

2.D   OHJELMISTOT

Ei ole

2.E   TEKNOLOGIA

2.E.1.   ’Teknologia’ ohjusteknologian valvontajärjestelyn luettelon mukaisesti 2.A–2.D kohdassa määriteltyjen laitteiden, materiaalien tai ohjelmistojen ’kehittämistä’, ’tuotantoa’ tai ’käyttöä’ varten.

3.   URAANIN ISOTOOPPIEN EROTUKSEEN TARKOITETUT LAITTEET JA KOMPONENTIT (Muut kuin varoitusluettelossa mainitut tuotteet)

3.A   LAITTEET, KOKOONPANOT JA KOMPONENTIT

3.A.1.   Taajuusmuuntimet tai generaattorit, joita voidaan käyttää vaihtuvalla tai kiinteällä taajuudella toimivana moottorina ja joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

Huom.1

Taajuusmuuntimet tai generaattorit, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäviksi kaasusentrifugiprosessissa; ks. valvonnan osalta INFCIRC/254/Part 1 (sellaisena kuin se on muutettuna).

Huom.2

’Ohjelmistot’, jotka on erityisesti suunniteltu vahvistamaan tai heikentämään taajuusmuuntimien tai generaattoreiden suorituskykyä, jotta jäljempänä määritellyt ominaisuuden täyttyvät; ks. valvonnan osalta 3.D.2 ja 3.D.3 kohta.

a.

Monivaiheulostulo, joka antaa 40 VA tai suuremman tehon;

b.

Toimii taajuudella 600 Hz tai enemmän; ja

c.

Taajuuden säätö on parempi (pienempi) kuin 0,2 %.

Huom.

1.

3.A.1 kohdassa asetetaan valvonnanalaiseksi taajuusmuuntimet, jotka on tarkoitettu tiettyjä teollisia koneita (kuten työstökoneita, ajoneuvoja jne.) varten, ainoastaan jos taajuusmuuntimilla voi olla edellä mainitut ominaisuudet, kun ne on irrotettu, yleinen huomautus 3 huomioon ottaen.

2.

Vientivalvontaa varten hallitus selvittää, onko tietyllä taajuusmuuntimella edellä esitetyt ominaisuudet, ottaen huomioon laitteistoa ja ohjelmistoa koskeva rajoitteet.

Tekn. huom.:

1.

3.A.1 kohdan taajuusmuuntimia kutsutaan myös konverttereiksi tai inverttereiksi.

2.

Tiettyjä 3.A.1 kohdassa määritellyt ominaisuudet täyttäviä laitteita voidaan markkinoida generaattoreina, sähköisinä testauslaitteina, vaihtovirtalähteinä ja seuraavina: Variable Speed Motor Drives, Variable Speed Drives (VSDs), Variable Frequency Drives (VFDs), Adjustable Frequency Drives (AFDs) tai Adjustable Speed Drives (ASDs).

3.A.2.   Seuraavat laserit, laservahvistimet ja oskillaattorit:

a.

Kupari (Cu)-höyrylaserit, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

1.

Ne toimivat 5 000 nm:n ja 6 000 nm:n välillä olevilla aallonpituuksilla; ja

2.

Niiden keskimääräinen lähtöteho on vähintään 30 W;

b.

Argonionilaserit, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

1.

Ne toimivat aallonpituuksilla 400–515 nm; ja

2.

Keskimääräinen lähtöteho on suurempi kuin 40 W;

c.

Neodyymiseostetut laserit (muut kuin lasi-), joiden lähtöaallonpituus on 1 000–1 100 nm ja joilla on jompikumpi seuraavista ominaisuuksista:

1.

Pulssiviritettävät ja Q-kytkin-laserit, joiden pulssinkesto on vähintään 1 ns ja joilla on jompikumpi seuraavista ominaisuuksista:

a.

Yksitransversaalimuodon ulostulo, jonka keskimääräinen lähtöteho on yli 40 W; tai

b.

Monitransversaalimuodon ulostulo, jonka keskimääräinen lähtöteho on yli 50 W;

tai

2.

Mukana on taajuuden kahdentaminen, jolloin lähtöaallonpituus on 500–550 nm ja keskimääräinen lähtöteho yli 40 W;

d.

Viritettävät pulssitoimiset yksimuoto-väriainelaseroskillaattorit, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1.

Ne toimivat 300 nm:n ja 800 nm:n välillä olevilla aallonpituuksilla;

2.

Keskimääräinen lähtöteho on suurempi kuin 1 W;

3.

Niiden toistotaajuus on suurempi kuin 1 kHz; ja

4.

Pulssin leveys on alle 100 ns;

e.

Viritettävät pulssitoimiset väriainelaservahvistimet ja -oskillaattorit, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1.

Ne toimivat 300 nm:n ja 800 nm:n välillä olevilla aallonpituuksilla;

2.

Keskimääräinen lähtöteho on suurempi kuin 30 W;

3.

niiden toistotaajuus on suurempi kuin 1 kHz; ja

4.

Pulssin leveys on alle 100 ns;

Huom.

3.A.2.e kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi yksimuoto-oskillaattoreita.

f.

Aleksandriittilaserit, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1.

Ne toimivat 720 nm:n ja 800 nm:n välillä olevilla aallonpituuksilla;

2.

Niiden kaistanleveys on 0,005 nm tai pienempi;

3.

Toistotaajuus on suurempi kuin 125 kHz; ja

4.

Keskimääräinen lähtöteho on suurempi kuin 30 W;

g.

Pulssitoimiset hiilidioksidilaserit, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1.

Ne toimivat 9 000 nm:n ja 11 000 nm:n välillä olevilla aallonpituuksilla;

2.

Toistotaajuus on suurempi kuin 250 Hz;

3.

Keskimääräinen lähtöteho on suurempi kuin 500 W; ja

4.

Pulssin leveys alle 200 ns;

Huom.

3.A.2.g kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi teollisia hiilidioksidilasereita, joiden teho on suurempi (tyypillisesti 1–5 kW) ja joita käytetään esimerkiksi leikkaamisessa ja hitsauksessa. Nämä laserit ovat jatkuvatoimisia lasereita tai pulssilasereita, joiden pulssin leveys on yli 200 ns.

h.

Pulssitoimiset eksimeerlaserit (XeF, XeCl, KrF), joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1.

Ne toimivat 240 nm:n ja 360 nm:n välillä olevilla aallonpituuksilla;

2.

Toistotaajuus on suurempi kuin 250 kHz; ja

3.

Keskimääräinen lähtöteho on suurempi kuin 500 W;

i.

Paravetykäyttöiset Raman-muuntimet, jotka on suunniteltu toimimaan 16 μm:n lähtöaaltopituudella ja joiden toistotaajuus on suurempi kuin 250 Hz;

j.

Pulssitoimiset hiilimonoksidilaserit, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1.

Ne toimivat 5 000 nm:n ja 6 000 nm:n välillä olevilla aallonpituuksilla;

2.

Toistotaajuus on suurempi kuin 250 Hz;

3.

Keskimääräinen lähtöteho on suurempi kuin 200 W; ja

4.

Pulssin leveys on alle 200 ns.

Huom.

3.A.2.j kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi teollisia hiilimonoksidilasereita, joiden teho on suurempi (tyypillisesti 1–5 kW) ja joita käytetään esimerkiksi leikkaamisessa ja hitsauksessa. Nämä laserit ovat jatkuvatoimisia lasereita tai pulssilasereita, joiden pulssin leveys on yli 200 ns.

3.A.3.   Venttiilit, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a.

Nimelliskoko 5 mm tai suurempi;

b.

Paljetiiviste; ja

c.

Kokonaisuudessaan valmistus- tai vuorausaineena alumiini, alumiiniseos, nikkeli tai nikkeliseos, joka sisältää enemmän kuin 60 painoprosenttia nikkeliä.

Tekn. huom.

Niiden venttiilien osalta, joiden sisäänmenon ja ulostulon halkaisijat ovat erilaiset, kohdassa 3.A.3.a nimelliskokoparametrilla tarkoitetaan pienintä halkaisijaa.

3.A.4.   ’Suprajohtavat’ solenoidisähkömagneetit, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a.

Pystyvät muodostamaan yli 2 T:n magneettikenttiä;

b.

Pituuden suhde sisähalkaisijaan on suurempi kuin 2;

c.

Sisähalkaisija yli 300 mm; ja

d.

Magneettikenttä poikkeaa vähemmän kuin 1 % tasaisesta kentästä sisätilavuuden keskeisen puoliskon (50 %) alueella.

Huom.

3.A.4 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi magneetteja, jotka on erityisesti suunniteltu lääketieteellisten ydinmagneettiseen resonanssiin (NMR) perustuvien kuvanmuodostusjärjestelmien osiksi.

Huom.

Sana ’osiksi’ ei välttämättä tarkoita saman toimituksen fyysistä osaa; Erilliset toimitukset eri lähteistä ovat sallittuja, mikäli niihin liittyvissä vientiasiakirjoissa selvästi mainitaan ’osiksi’.

3.A.5.   Suurjännitetasavirtalähteet, joilla on molemmat seuraavat ominaisuudet:

a.

Ne kykenevät 8 tunnin jakson aikana jatkuvasti tuottamaan 100 V:n tai korkeamman jännitteen 500 A:n tai suuremmalla virralla; ja

b.

Niiden jännitteen tai virran stabiilius on parempi kuin 0,1 % 8 tunnin jakson aikana.

3.A.6.   Suurjännitetasavirtalähteet, joilla on molemmat seuraavat ominaisuudet:

a.

Ne kykenevät 8 tunnin jakson aikana jatkuvasti tuottamaan 20 kV:n tai korkeamman jännitteen 1 A:n tai suuremmalla virralla; ja

b.

Niiden jännitteen tai virran stabiilius on parempi kuin 0,1 % 8 tunnin jakson aikana.

3.A.7.   Kaikentyyppiset painelähettimet, jotka pystyvät mittaamaan absoluuttista painetta ja joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a.

Paineanturielementit, jotka on valmistettu alumiinista, alumiiniseoksesta, alumiinioksidista (alumiinioksidista tai safiirista), nikkelistä tai nikkeliä yli 60 painoprosenttia sisältävästä nikkeliseoksesta taikka täysin fluoratuista hiilivetypolymeereistä tai suojattu niillä;

b.

Paineanturielementin tiivistämiseen mahdollisesti tarvittavat tiivisteet, jotka ovat suorassa kontaktissa prosessin väliaineeseen ja jotka on valmistettu alumiinista, alumiiniseoksesta, alumiinioksidista (alumiinioksidista tai safiirista), nikkelistä tai nikkeliä yli 60 painoprosenttia sisältävästä nikkeliseoksesta taikka täysin fluoratuista hiilivetypolymeereistä tai suojattu niillä; ja

c.

Niillä on jompikumpi seuraavista ominaisuuksista:

1.

Mitta-alue alle 13 kPa ja ’tarkkuus’ parempi kuin ± 1 % täydestä mitta-alueesta; tai

2.

Kokonaismitta-alue 13 kPa tai suurempi ja ’tarkkuus’ parempi kuin ± 130 Pa mitattuna 13 kPa:ssa.

Tekn. huom.

1.

3.A.7 kohdassa painelähettimet tarkoittaa laiteita, jotka muuntavat paineen mittaustulokset signaaleiksi.

2.

Kohdassa 3.A.7 ’tarkkuuteen’ sisältyy epälineaarisuus, hystereesi ja toistettavuus ympäristön lämpötilassa.

3.A.8.   Tyhjöpumput, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a.

Syöttöliitännän sisähalkaisija on 380 mm tai suurempi;

b.

Pumppausnopeus 15 m3/s; tai suurempi; ja

c.

Niiden avulla pystytään saamaan aikaan parempi kuin 13,3 mPa:n lopullinen tyhjö.

Tekn. huom.:

1.

Pumppausnopeus määritetään mittauspisteessä typpikaasulla tai ilmalla.

2.

Lopullinen tyhjö määritetään pumpun syötepäässä syöteputken ollessa suljettuna.

3.A.9   Paljetiivisteiset spiraalityyppiset kompressoripumput ja paljetiivisteiset spiraalityyppiset tyhjöpumput, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a.

Tuloaukon virtausnopeus on 50 m3/h tai suurempi;

b.

Painesuhde on 2:1 tai suurempi; ja

c.

Kaikki pinnat, jotka joutuvat kosketukseen prosessikaasun kanssa, on valmistettu seuraavista materiaaleista:

1.

Alumiini tai alumiiniseos;

2.

Alumiinioksidi;

3.

Ruostumaton teräs;

4.

Nikkeli tai nikkeliseos;

5.

Fosforipronssi; tai

6.

Fluoripolymeerit.

Tekn. huom.

1.

Spiraalityyppisessä kompressorissa tai tyhjöpumpussa muodostuu sirpin muotoisia kaasutaskuja yhden tai useamman, ristikkäisten kierteisten lamellien (spiraalien) muodostaman parin väliin; näistä yksi spiraali liikkuu ja toinen pysyy paikallaan. Liikkuva spiraali kiertää paikallaan pysyvää spiraalia; se ei pyöri. Kun liikkuva spiraali kiertää paikallaan pysyvää spiraalia, kaasutaskut pienenevät (eli puristuvat kokoon) liikkuessaan koneen ulostuloyhdettä kohti.

2.

Paljetiivisteisessä spiraalityyppisessä kompressorissa tai tyhjöpumpussa prosessikaasu on kokonaan eristetty pumpun voidelluista osista ja ulkopuolisesta ympäristöstä metallisella palkeella. Palkeen toinen pää kiinnittyy liikkuvaan spiraaliin ja toinen pumpun paikallaan pysyvään koteloon.

3.

Fluoropolymeereihin sisältyvät muiden muassa seuraavat materiaalit:

a.

Polytetrafluorieteeni (PTFE);

b.

Fluorattu etyleenipropyleeni (FEP);

c.

Perfluoroalkoksi (PFA);

d.

Polyklooritrifluoroeteeni (PCTFE); ja

e.

Vinyylideenifluoridi-heksafluoropropyleeni kopolymeeri.

3.B   TESTAUS- JA TUOTANTOLAITTEET

3.B.1.   Fluorin tuotannossa käytettävät elektrolyysikennot, joiden tuotantokapasiteetti on yli 250 g fluoria tunnissa.

3.B.2.   Seuraavat roottorien valmistus- tai kokoonpanolaitteet, roottorien suoruuden varmistavat laitteet, sekä paljemuovaustuurnat ja muotit:

a.

Roottorien kokoonpanolaitteet, kaasusentrifugien roottorilohkojen, ohjauslevyjen ja päätylaippojen kokoamiseen;

Huom.

3.B.2.a kohtaan sisältyvät tarkkuustuurnat, puristimet ja kutistussovituskoneet.

b.

Roottorien suoruuden varmistavat laitteet, joiden avulla kaasusentrifugien roottorien lohkot linjataan yhteiselle akselille;

Tekn. huom.

3.B.2.b kohdassa tällaiset laitteet koostuvat yleensä tietokoneeseen kytketyistä tarkkuusmittapäistä, joiden avulla tietokone ohjaa roottoriputkilohkojen linjaukseen käytettävien, esimerkiksi paineilmakäyttöisten, iskumäntien toimintaa.

c.

Paljemuovaustuurnat ja muotit, joiden avulla valmistetaan yksikierteisiä palkeita.

Tekn. huom.

3.B.2.c kohdassa tarkoitetuilla palkeilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1.

Sisähalkaisija 75–400 mm;

2.

Pituus 12,7 mm tai suurempi;

3.

Yhden kierteen syvyys yli 2 mm; ja

4.

Valmistusaineina lujat alumiiniseokset, maraging-teräs tai lujat ’kuitu- tai säiemateriaalit’.

3.B.3.   Seuraavat kiinteät tai kannettavat, vaaka- tai pystysuuntaiset keskipakovoimaan perustuvat monitasotasapainotuskoneet:

a.

Joustavien, vähintään 600 mm pitkien roottoreiden tasapainottamiseen tarkoitetut keskipakovoimaan perustuvat monitasotasapainotuskoneet, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1.

Niiden pyörähdyshalkaisija tai akselitapin halkaisija on suurempi kuin 75 mm;

2.

Massankäsittelykyky 0,9–23 kg; ja

3.

Ne pystyvät tasapainottamaan, kun kierrosnopeus on yli 5 000 kierrosta minuutissa;

b.

Onttojen lieriömäisten roottorinosien tasapainottamiseen tarkoitetut keskipakotasapainotuskoneet, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1.

Niiden akselitapin halkaisija on suurempi kuin 75 mm;

2.

Niiden massankäsittelykyky on 0,9–23 kg;

3.

Ne kykenevät tasapainottamaan niin, että jäännösepätasapaino kussakin tasossa on enintään 0,010 kg × mm/kg; ja

4.

Ne ovat hihnakäyttöisiä.

3.B.4.   Filamenttikuidun kelauskoneet ja niihin liittyvät laitteet seuraavasti:

a.

Filamenttikuidun kelauskoneet, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1.

Kuitujen asemointi, käärintä ja käämintä on koordinoitu ja ohjelmoitu kahden tai useamman akselin suhteen;

2.

Ne on erityisesti suunniteltu komposiittirakenteiden tai -laminaattien valmistamiseen ’kuitu- tai säiemateriaaleista’; ja

3.

Ne pystyvät käämimään lieriömäisiä putkia, joiden sisähalkaisija on 75–650 mm ja pituus 300 mm tai suurempi;

b.

3.B.4.a kohdassa määriteltyjen filamenttikuidun kelauskoneiden koordinointi- ja ohjelmointilaitteet;

c.

3.B.4.a kohdassa määriteltyjen filamenttikuidun kelauskoneiden tarkkuustuurnat.

3.B.5.   Sähkömagneettiset isotooppierottimet, jotka on suunniteltu toimimaan tai varusteltu yhdellä tai useilla ionilähteillä, joilla voidaan saada aikaan 50 mA:n tai suurempi ionisuihkun kokonaisvirta.

Huom.

1.

3.B.5 kohtaan sisältyvät erottimet, jotka pystyvät rikastamaan pysyviä isotooppeja sekä uraani-isotooppeja;

Huom.

Erotin, joka kykenee erottamaan lyijyisotooppeja yhden massayksikön erolla, kykenee rikastamaan uraani-isotooppeja kolmen massayksikön erolla.

2.

3.B.5 kohtaan sisältyvät erottimet, joissa ionilähteet ja -kerääjät ovat kummatkin magneettikentässä, sekä ne konfiguraatiot, joissa ne ovat kentän ulkopuolella.

Tekn. huom.

Yksi 50 mA:n ionilähde ei voi tuottaa enempää kuin 3 g erotettua korkearikasteista uraania vuodessa luonnollisen pitoisuuden syötteestä.

3.B.6.   Seuraavat massaspektrometrit, joilla voidaan mitata ioneja, joiden atomipaino on vähintään 230 yksikköä ja joiden resoluutio on parempi kuin 2 osaa 230:stä, ja niiden ionilähteet:

Huom.

Massaspektrometrit, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu analysoimaan jatkuvatoimisesti otettuja uraaniheksafluoridinäytteitä; ks. valvonnan osalta INFCIRC/254/Part 1 (sellaisena kuin se on muutettuna).

a.

Induktiivisesti kytketyt plasmamassaspektrometrit (ICP/MS = Inductively Coupled Plasma Mass Spectrometers);

b.

Hehkupurkausmassaspektrometrit (GDMS = Glow Discharge Mass Spectrometers);

c.

Termistä ionisaatiota käyttävät massaspektrometrit (TIMS = Thermal Ionization Mass Spectrometers);

d.

Elektronipommitusmassaspektrometrit, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

1.

Molekyylisäteen syöttöjärjestelmä, joka injektoi analyyttimolekyylien sädekimpun ionilähteen alueelle, jossa elektronisäde ionisoi molekyylit; ja

2.

Yksi tai useampi ’kylmäloukku’, joka voidaan jäähdyttää 193 K (– 80 °C) asteen tai sitä alhaisempaan lämpötilaan niiden analyyttimolekyylien keräämiseksi, joita elektronisäde ei ionisoi;

e.

Massaspektrometrit, jotka on varustettu aktinideja tai aktinidifluorideja varten käytettäväksi suunnitellulla mikrofluorausionilähteellä.

Tekn. huom.:

1.

3.B.6.d kohdassa kuvataan massaspektrometrit, joita käytetään tyypillisesti UF6 -kaasunäytteiden isotooppianalyysiin.

2.

3.B.6.d kohdan elektronipommitusmassaspektrometreistä käytetään myös nimitystä elektronitörmäysmassaspektrometrit tai elektroni-ionisaatiomassaspektrometrit.

3.

3.B.6.d.2 kohdassa ’kylmäloukku’ tarkoittaa laitetta, jolla kerätään kaasumolekyylit kondensoimalla tai jäädyttämällä ne kylmillä pinnoilla. Sovellettaessa tätä kohtaa suljettuun heliumkiertoon perustuva kryotyhjöpumppu ei ole kylmäloukku.

3.C   MATERIAALIT

Ei ole.

3.D   OHJELMISTOT

3.D.1.   ’Ohjelmistot’, jotka on erityisesti suunniteltu edellä 3.A.1, 3.B.3 tai 3.B.4 kohdassa määriteltyjen laitteiden ’käyttöä’ varten.

3.D.2.   ’Ohjelmistot’ tai salausavaimet ja -koodit, jotka on erityisesti suunniteltu vahvistamaan tai heikentämään niiden laitteiden suorituskykyä, joita ei ole asetettu valvonnanalaisiksi 3.A.1 kohdassa, jotta ne täyttäisivät tai ylittäisivät 3.A.1 kohdassa määritellyt ominaisuudet.

3.D.3   ’Ohjelmistot’, jotka on erityisesti suunniteltu vahvistamaan tai heikentämään 3.A.1 kohdassa valvonnanalaisiksi asetettujen laitteiden suorituskykyä.

3.E   TEKNOLOGIA

3.E.1.   ’Teknologia’ ohjusteknologian valvontajärjestelyn luettelon mukaisesti 3.A–3.D kohdassa määriteltyjen laitteiden, materiaalien tai ohjelmistojen ’kehittämistä’, ’tuotantoa’ tai ’käyttöä’ varten.

4.   RASKAAN VEDEN TUOTANTOLAITOKSIIN LIITTYVÄT LAITTEET (Muut kuin varoitusluettelossa mainitut tuotteet)

4.A   LAITTEET, KOKOONPANOT JA KOMPONENTIT

4.A.1.   Erikoisaineet, joita voidaan käyttää raskaan veden erottamiseen tavallisesta vedestä ja joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

a.

Ne on tehty fosforipronssiverkosta, joka on käsitelty kemiallisesti vettyvyyden parantamiseksi; ja

b.

Ne on suunniteltu käytettäväksi tyhjötislauskolonneissa.

4.A.2.   Nesteammoniakkiin liuotetun väkevän tai laimean kaliumamidikatalyytin (KNH2/NH3) kierrättämiseen kykenevät pumput, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a.

Ne ovat ilmatiiviitä (so. hermeettisesti suljettuja);

b.

Pumppausteho on suurempi kuin 8,5 m3/h; ja

c.

Niillä on jompikumpi seuraavista ominaisuuksista:

1.

Ne on tarkoitettu väkevien (1 % tai suurempi pitoisuus) kaliumamidiliuosten kierrättämiseen 1,5–60 MPa:n käyttöpaineella; tai

2.

Laimeiden (pitoisuus vähemmän kuin 1 %) kaliumamidiliuosten kierrättämiseen 20–60 MPa:n käyttöpaineella.

4.A.3.   Turbohöyrystimet tai turbohöyrystin-kompressoriyhdistelmät, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

a.

Ne on tarkoitettu käytettäviksi siten, että ulostulolämpötila on 35 K (– 238 °C); ja

b.

Ne on tarkoitettu tuottamaan vetykaasua 1 000 kg/h tai enemmän.

4.B.   TESTAUS- JA TUOTANTOLAITTEET

4.B.1.   Seuraavat vesi-rikkivety-erotuspohjakolonnit sekä niiden sisäkosketuspinnat:

Huom.

Erityisesti raskaan veden tuottamista varten suunnitellut tai valmistetut kolonnit, ks. INFCIRC/254/Part 1 (sellaisena kuin se on muutettuna).

a.

Vesi-rikkivety-erotuspohjakolonnit, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1.

Niiden käyttöpaine on 2 MPa tai suurempi;

2.

Ne on valmistettu hiiliteräksestä, jonka austeniittinen ASTM:n (tai vastaavan standardin) mukainen raekokoluku on 5 tai suurempi; ja

3.

Niiden halkaisija on 1,8 m tai suurempi;

b.

4.B.1.a kohdassa määriteltyjen vesi-rikkivety-erotuspohjakolonnien sisäkosketuspinnat.

Tekn. huom.

Kolonnien sisäkosketuspinnat ovat segmentoituja pohjia, joiden tehollinen halkaisija koottuna on 1,8 m tai enemmän; ne on suunniteltu helpottamaan vastavirtakosketusta ja ne on valmistettu ruostumattomista teräksistä, joiden hiilipitoisuus on 0,03 prosenttia tai vähemmän. Pohjat voivat olla seula-, venttiili-, kello-, ja ritiläpohjia.

4.B.2.   Kryogeeniset vetytislauskolonnit, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a.

Ne on suunniteltu toimimaan 35 K (– 238 °C) asteen tai sitä alhaisemmissa sisäisissä lämpötiloissa;

b.

Ne on suunniteltu toimimaan 0,5–5 MPa:n sisäisessä paineessa;

c.

Ne on valmistettu joko:

1.

300-sarjan vähärikkisestä ruostumattomasta teräksestä, jonka austeniittinen ASTM:n (tai vastaavan standardin) mukainen raekokoluku on 5 tai suurempi; tai

2.

Vastaavista kryogeenisistä ja vetyä (H2) kestävistä materiaaleista; ja

d.

Sisähalkaisija on 30 cm tai enemmän ja ’tehollinen pituus’ 4 m tai enemmän.

Tekn. huom.

’Tehollinen pituus’ tarkoittaa pakkausmateriaalin aktiivista korkeutta pakatussa kolonnissa tai sisäkosketuslevyjen aktiivista korkeutta pohjakolonnissa.

4.B.3.   [ei enää käytössä sitten 14. kesäkuuta 2013]

4.C   MATERIAALIT

Ei ole.

4.D   OHJELMISTOT

Ei ole

4.E   TEKNOLOGIA

4.E.1.   ’Teknologia’ ohjusteknologian valvontajärjestelyn luettelon mukaisesti 4.A–4.D kohdassa määriteltyjen laitteiden, materiaalien tai ohjelmistojen ’kehittämistä’, ’tuotantoa’ tai ’käyttöä’ varten.

5.   YDINRÄJÄHTEIDEN KEHITTÄMISEEN KÄYTETTÄVÄT TESTAUS- JA MITTAUSLAITTEET

5.A   LAITTEET, KOKOONPANOT JA KOMPONENTIT

5.A.1.   Valomonistinputket, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

a.

Valokatodipinta on suurempi kuin 20 cm2; ja

b.

Anodipulssin nousuaika on lyhyempi kuin 1 ns.

5.B.   TESTAUS- JA TUOTANTOLAITTEET

5.B.1.   Seuraavat välähtävät röntgensalamageneraattorit tai pulssitoimiset elektronikiihdyttimet, joilla on joko a tai b kohdassa luetellut ominaisuudet:

a.

1.

Kiihdyttimen huippuelektronienergia on 500 keV tai suurempi, mutta pienempi kuin 25 MeV; ja

2.

’Hyvyysluku’ (K) on 0,25 tai suurempi; tai

b.

1.

Kiihdyttimen huippuelektronienergia on 25 MeV tai suurempi; ja

2.

’Huipputeho’ on suurempi kuin 50 MW.

Huom.

5.B.1 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi kiihdyttimiä, jotka ovat muuhun kuin elektronisuihku- tai röntgensäteilytykseen (esimerkiksi elektronimikroskopiaan) suunniteltujen laitteiden komponentteja eikä niitä, jotka on suunniteltu lääketieteellisiä laitteita varten:

Tekn. huom.:

1.

’Hyvyysluku’ K on määritelty seuraavasti: K = 1,7 × 103 V2,65Q. V on huippuelektronienergia miljoonina elektronivoltteina. Jos elektronipulssin kesto on pienempi tai yhtä suuri kuin 1 μs, Q on kiihdytetty kokonaisvaraus coulombeina. Jos elektronipulssin kesto on suurempi kuin 1 μs, Q on 1 mikrosekunnissa kiihdytetty maksimisähkövaraus. Q on yhtä kuin elektronivirran i integraali ajan t suhteen (Q = ∫ idt), jossa i on säteen virta ampeereina ja t aika sekunneissa.

2.

Huipputeho = (huippujännite voltteina) × (säteen huippuvirta ampeereina).

3.

Mikroaaltokiihdytysonteloihin perustuvissa koneissa pulssin kesto on pienempi kahdesta seuraavasta: 1 μs tai yhden mikroaaltomodulaattorin pulssin tuottaman tiivistetyn pulssipaketin kesto.

4.

Mikroaaltokiihdytysonteloihin perustuvissa koneissa säteen huippuvirta on tiivistetyn pulssipaketin keskimääräinen virta sen keston aikana.

5.B.2.   Suurnopeustykkijärjestelmät (ajoaine-, kaasu- ja käämityypit sekä sähkömagneettiset ja sähkötermiset tyypit ja muut pitkälle kehitetyt järjestelmät), joiden avulla ammukset voidaan kiihdyttää 1,5 km/s tai suurempiin nopeuksiin.

Huom.

Tässä kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi aseita, jotka on erityisesti suunniteltu suurnopeuksisia asejärjestelmiä varten.

5.B.3.   Suurnopeuksiset kamerat ja kuvauslaitteet ja niiden komponentit seuraavasti:

Huom.

’Ohjelmistot’, jotka on erityisesti suunniteltu vahvistamaan tai heikentämään kameroiden tai kuvauslaitteiden suorituskykyä, jotta jäljempänä määritellyt ominaisuuden täyttyvät; ks. valvonnan osalta 5.D.1 ja 5.D.2 kohta.

a.

Seuraavat juovakamerat ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit:

1.

Juovakamerat, joiden piirtonopeus on suurempi kuin 0,5 mm/μs;

2.

Elektroniset juovakamerat, jotka kykenevät 50 ns:n tai lyhyempään aikaresoluutioon;

3.

Juovaputket 5.B.3.a.2 kohdassa määriteltyjä kameroita varten;

4.

Ohjelmalisäkkeet, jotka on erityisesti suunniteltu käytettäväksi moduulirakenteisten juovakameroiden kanssa ja jotka mahdollistavat 5.B.3.a.1 tai 5.B.3.a.2 kohdan suorituskykyeritelmät;

5.

Synkronointi-elektroniikkayksiköt sekä turbiineista, peileistä ja laakereista koostuvat roottorikokoonpanot, jotka on erityisesti suunniteltu 5.B.3.a.1 kohdassa määriteltyjä kameroita varten;

b.

Seuraavat erilliskuvia ottavat kamerat ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit:

1.

Erilliskuvia ottavat kamerat, joiden tallennusnopeus on suurempi kuin 225 000 kuvaa/s;

2.

Erilliskuvia ottavat kamerat, joiden valotusaika kuvaa kohden on 50 ns tai lyhyempi;

3.

Erilliskuvaputket ja solid-state-kuvauslaitteet, joiden pikakuvauksen veräjöintiaika on enintään 50 ns ja jotka on erityisesti suunniteltu 5.B.3.b.1 tai 5.B.3.b.2 kohdassa määriteltyjä kameroita varten;

4.

Ohjelmalisäkkeet, jotka on erityisesti suunniteltu käytettäväksi moduulirakenteisten juovakameroiden kanssa ja jotka mahdollistavat 5.B.3.b.1 tai 5.B.3.b.2 kohdan suorituskykyeritelmät;

5.

Synkronointi-elektroniikkayksiköt sekä turbiineista, peileistä ja laakereista koostuvat roottorikokoonpanot, jotka on erityisesti suunniteltu 5.B.3.b.1 tai 5.B.b.2 kohdassa määriteltyjä kameroita varten;

c.

Seuraavat solid-state- tai elektroniputkikamerat ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit:

1.

Solid-state- tai elektroniputkikamerat, joiden pikakuvauksen veräjöintiaika on enintään 50 ns;

2.

Solid-state-kuvauslaitteet ja kuvanvahvistinputket, joiden pikakuvauksen veräjöintiaika on enintään 50 ns ja jotka on erityisesti suunniteltu 5.B.3.c.1 kohdassa määriteltyjä kameroita varten;

3.

Sähköoptiset suljinlaitteet (Kerr- tai Pockels-kennot), joiden pikakuvauksen veräjöintiaika on enintään 50 ns;

4.

Ohjelmalisäkkeet, jotka on erityisesti suunniteltu käytettäväksi moduulirakenteisten kameroiden kanssa ja jotka mahdollistavat 5.B.3.c.1 kohdan suorituskykyeritelmät.

Tekn. huom.

Erilliskuvia ottavia suurinopeuksisia kameroita voidaan käyttää yksin tuottamaan yksittäinen kuva dynaamisesta tapahtumasta tai useita tällaisia kameroita voidaan yhdistää sekvenssikuvausjärjestelmään tuottamaan useita kuvia tapahtumasta.

5.B.4.   [ei enää käytössä sitten 14. kesäkuuta 2013]

5.B.5.   Hydrodynaamisissa kokeissa käytettävät erityisinstrumentit seuraavasti:

a.

Nopeusinterferometrit yli 1 km/s nopeuksien mittaamiseksi lyhyemmän kuin 10 mikrosekunnin aikajakson kuluessa.

b.

Iskupaineanturit, joilla pystytään mittaamaan yli 10 GPa:n paineita, mukaan luettuna manganiinista, ytterbiumista ja polyvinyylideenifluoridista (PVBF, PVF2) valmistetut anturit;

c.

Kvartsipaineanturit, joilla mitataan yli 10 GPa:n paineita.

Huom.

5.B.5.a kohtaan sisältyvät sellaiset nopeusinterferometrit kuten VISARit, DLI:t (dopplerlaserinterferometrit) ja PVD:t (optiset dopplernopeusmittarit), joista käytetään myös nimitystä Het-V (heterodyne-nopeusmittarit).

5.B.6.   Erittäin nopeat pulssigeneraattorit, ja niiden pulssinmuokkausverkot, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

a

Lähtöjännite on yli 6 V alle 55 ohmin resistiivisellä kuormalla; ja

b.

’Pulssin nousuaika’ on lyhyempi kuin 500 ps.

Tekn. huom.:

1.

Kohdassa 5.B.6.b ’pulssin nousuaika’ määritellään ajaksi, jonka kuluessa jännite nousee 10 prosentista 90 prosenttiin jännitteen amplitudista.

2.

Pulssinmuokkausverkot ovat impulsseja muodostavia verkkoja, jotka on suunniteltu ottamaan vastaan jänniteporrasfunktion ja muokkaamaan sen erilaisiksi pulssimuodoiksi, joita voivat olla suorakaide, kolmio, porras, impulssi, eksponentiaalinen ja monosyklinen. Pulssinmuokkausverkot voivat olla olennainen osa pulssigeneraattoria, laitteeseen kytkettävä moduuli tai ulkoisesti liitetty laite.

5.B.7.   Voimakkaiden räjähteiden suojarakennukset, -kammiot, -astiat ja muut samanlaiset suojalaitteet, jotka on suunniteltu voimakkaiden räjähteiden tai räjähtävien laitteiden testausta varten ja joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

a.

Ne on suunniteltu suojaamaan täysin räjähdykseltä, joka vastaa vähintään 2 kg:aa TNT:tä; ja

b.

Niissä on elementtejä tai ominaisuuksia, jotka mahdollistavat diagnostisten tai mittaustietojen siirron reaaliaikaisesti tai viiveellä.

5.C   MATERIAALIT

Ei ole.

5.D   OHJELMISTOT

5.D.1.   ’Ohjelmistot’ tai salausavaimet ja -koodit, jotka on erityisesti suunniteltu vahvistamaan tai heikentämään niiden laitteiden suorituskykyä, joita ei ole asetettu valvonnanalaisiksi 5.B.3 kohdassa, jotta ne täyttäisivät tai ylittäisivät 5.B.3 kohdassa määritellyt ominaisuudet.

5.D.2.   ’Ohjelmistot’ tai salausavaimet ja -koodit, jotka on erityisesti suunniteltu vahvistamaan tai heikentämään 5.B.3 kohdassa valvonnanalaiseksi asetettujen laitteiden suorituskykyä.

5.E   TEKNOLOGIA

5.E.1.   ’Teknologia’ ohjusteknologian valvontajärjestelyn luettelon mukaisesti 5.A–5.D kohdassa määriteltyjen laitteiden, materiaalien tai ohjelmistojen ’kehittämistä’, ’tuotantoa’ tai ’käyttöä’ varten.

6.   YDINRÄJÄHTEIDEN KOMPONENTIT

6.A   LAITTEET, KOKOONPANOT JA KOMPONENTIT

6.A.1.   Seuraavat sytyttimet ja monipistesytytinjärjestelmät:

a.

Seuraavat sähköisesti ohjattavat räjähtävät sytyttimet:

1.

Räjähtävä siltajohdin (EB);

2.

Räjähtävä siltajohdinlanka (EBW);

3.

Iskulaukaisin;

4.

Räjähtävät kalvosytyttimet (EFI).

b.

Järjestelyt, joita käyttäen voidaan yhdellä tai usealla sytyttimellä sytyttää räjähdyspinta yli 5 000 mm2:n alalla yhdellä laukaisusignaalilla lähes samanaikaisesti, sytytyksen ajoitus leviää koko pinta-alalle vähemmässä kuin 2,5 μs:ssa.

Huom.

6.A.1 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi sytyttimiä, joissa käytetään vain ensiöräjähteitä, esimerkiksi lyijyatsidia.

Tekn. huom.

6.A.1 kohdassa kaikki kyseiset sytyttimet käyttävät pientä sähköjohdinta (siltavastusta, siltavastuslankaa tai kalvoa), joka kaasuuntuu räjähdysmäisesti, kun nopea, voimakas sähköinen pulssi kulkee sen läpi. Muissa kuin iskulaukaisin-tyypeissä räjähtävä johdin käynnistää kemiallisen räjähdyksen siihen yhteydessä olevassa voimakkaassa räjähteessä, esim. PETN:ssä (pentaerytritoltetranitraatissa). Iskulaukaisimissa sähköjohtimen kaasuuntuminen työntää piikin tai iskurin sytyttimen välin yli ja iskurin törmäys räjähteeseen käynnistää kemiallisen sytytyksen. Joissakin malleissa iskurin käyttövoimana on magneettinen voima. Termiä räjähtävä kalvo voidaan käyttää joko EB- tai iskurityyppisistä sytyttimistä. Sytyttimen asemesta käytetään joskus myös ilmaisua initiaattori.

6.A.2.   Seuraavat laukaisulaitteet ja vastaavat suurvirtapulssigeneraattorit:

a.

Sytyttimien laukaisulaitteet (sytytinjärjestelmät, laukaisulaitteet), mukaan luettuina sähköiseen, räjähtävään ja optiseen sytytykseen perustuvat laukaisulaitteet, jotka on suunniteltu laukaisemaan 6.A.1 kohdassa määriteltyjä valvonnanalaisia monipistesytyttimiä;

b.

Moduulirakenteiset sähköpulssigeneraattorit, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1.

Ne on suunniteltu liikkuviksi tai vaativissa olosuhteissa käytettäviksi;

2.

Ne pystyvät luovuttamaan energiansa alle 15 μs:ssa alle 40 ohmin kuormituksella;

3.

Lähtövirta on suurempi kuin 100 A;

4.

Mikään ulottuvuus ei ole suurempi kuin 30 cm;

5.

Paino on alle 30 kg; ja

6.

Ne on määritelty toimimaan laajalla lämpötila-alueella (223–373 K (– 50–100 °C) astetta) tai sopiviksi avaruussovelluksiin.

c.

Mikrolaukaisuyksiköt, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1.

Mikään ulottuvuus ei ole suurempi kuin 35 mm;

2.

Nimellisjännite on yhtä suuri tai suurempi kuin 1 kV; ja

3.

Kapasitanssi on yhtä suuri tai suurempi kuin 100 nF.

Huom.

Optiseen sytytykseen perustuviin laukaisulaitteisiin sisältyvät sekä lasersytytystä että laserlatausta käyttävät laukaisulaitteet. Räjähtävään sytytykseen perustuviin laukaisulaitteisiin sisältyvät sekä ferroelektroniseen räjähteeseen että ferromagneettiseen räjähteeseen perustuvat laukaisulaitteet. 6.A.2.b kohtaan sisältyvät ksenonsalamavalon käyttölaitteet.

6.A.3.   Seuraavat kytkinlaitteet:

a.

Kylmäkatodiputket, olivatpa ne sitten kaasutäytteisiä tai eivät, jotka toimivat kipinävälin tavoin ja joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1.

Ne sisältävät kolme tai useampia elektrodeja;

2.

Huippuanodijännitteen nimellisarvo on 2,5 kV tai enemmän;

3.

Huippuanodivirran nimellisarvo on 100 A tai enemmän; ja

4.

Anodin viiveaika on 10 μs tai lyhyempi;

Huom.

6.A.3.a kohtaan sisältyvät kaasukryptonputket ja tyhjösprytronputket.

b.

Liipaistavat kipinävälit, joilla on molemmat seuraavat ominaisuudet:

1.

Anodin viiveaika on 15 μs tai lyhyempi; ja

2.

Huippuvirran nimellisarvo 500 A tai enemmän;

c.

Nopeatoimiset kytkinmodulit tai -kokoonpanot, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1.

Huippuanodijännitteen nimellisarvo on suurempi kuin 2 kV;

2.

Huippuanodivirran nimellisarvo on 500 A tai enemmän; ja

3.

Kytkentäaika on 1 μs tai vähemmän.

6.A.4.   Pulssin purkautumiseen perustuvat kondensaattorit, joilla on joko a tai b kohdassa luetellut ominaisuudet:

a.

1.

Nimellisjännite suurempi kuin 1,4 kV;

2.

Energian varastointikyky suurempi kuin 10 J;

3.

Kapasitanssi suurempi kuin 0,5 μF; ja

4.

Sarjainduktanssi vähemmän kuin 50 nH; tai

b.

1.

Nimellisjännite suurempi kuin 750 V;

2.

Kapasitanssi suurempi kuin 0,25 μF; ja

3.

Sarjainduktanssi vähemmän kuin 10 nH.

6.A.5.   Neutronigeneraattorijärjestelmät, mukaan lukien putket, joilla on molemmat seuraavat ominaisuudet:

a.

Ne on suunniteltu toimimaan ilman ulkoista tyhjöjärjestelmää; ja

b.

1.

Hyväksikäyttävät sähköstaattista kiihdytystä tritium-deuteriumydinreaktion synnyttämiseen; tai

2.

Hyväksikäyttävät sähköstaattista kiihdytystä deuterium-deuteriumydinreaktion synnyttämiseen ja pystyvät tuottamaan vähintään 3 × 109 neutronia/s.

6.A.6.   Liuskajohdot, jotka tarjoavat matalan induktanssin polun sytyttimille ja joilla on seuraavat ominaisuudet:

a.

Nimellisjännite suurempi kuin 2 kV; ja

b.

Induktanssi vähemmän kuin 20 nH;

6.B   TESTAUS- JA TUOTANTOLAITTEET

Ei ole.

6.C   MATERIAALIT

6.C.1.   Voimakkaat räjähteet, aineet tai seokset, jotka sisältävät enemmän kuin 2 painoprosenttia jostakin seuraavista:

a.

Syklotetrametyleenitetranitramiini (HMX) (CAS 2691-41-0);

b.

Syklotrimetyleenitrinitramiini (RDX) (CAS 121-82-4);

c.

Triaminotrinitrobentseeni (TATB) (CAS 3058-38-6);

d.

Aminodinitrobentsofuroksaani tai 7-amino-4,6-dinitrobentsofuratsaani-1-oksidi (ADNBF) (CAS 97096-78-1);

e.

1,1-diamino-2,2-dinitroetyleeni (DADE tai FOX7) (CAS 145250-81-3);

f.

2,4-dinitroimidatsoli (DNI) (CAS 5213-49-0);

g.

Diaminoatsoksifuratsaani (DAAOF tai DAAF) (CAS 78644-89-0);

h.

Diaminotrinitrobentseeni (DATB) (CAS 1630-08-6);

i.

Dinitroglykoluriili (DNGU tai DINGU) (CAS 55510-04-8);

j.

2,6-bis(pikryyliamino)-3,5-dinitropyridiini (PYX) (CAS 38082-89-2);

k.

3,3′-diamino-2,2′,4,4′,6,6′-heksanitrobifenyyli tai dipikramidi (DIPAM) (CAS 17215-44-0);

l.

Diaminoatsofuratsaani (DAAzF) (CAS 78644-90-3);

m.

1,4,5,8-tetranitro-pyridatsino[4,5-d]pyridatsiini (TNP) (CAS 229176-04-9);

n.

Heksanitrostilbeeni (HNS) (CAS 20062-22-0); tai

o.

Räjähteet, joiden kidetiheys on suurempi kuin 1,8 g/cm3 ja räjähdysnopeus yli 8 000 m/s.

6.D   OHJELMISTOT

Ei ole

6.E   TEKNOLOGIA

6.E.1.   ’Teknologia’ ohjusteknologian valvontajärjestelyn luettelon mukaisesti 6.A–6.D kohdassa määriteltyjen laitteiden, materiaalien tai ohjelmistojen ’kehittämistä’, ’tuotantoa’ tai ’käyttöä’ varten.

LIITE II

Luettelo 3 a artiklassa tarkoitetuista muista tuotteista ja teknologiasta, ohjelmistot mukaan lukien

ALKUHUOMAUTUKSET

1.

Jollei toisin mainita, sarakkeessa ’Kuvaus’ käytetyt viitenumerot viittaavat asetuksen (EY) N:o 428/2009 liitteessä I esitettyjen kaksikäyttötuotteiden kuvauksiin.

2.

Sarakkeessa ’Vastaava tuote asetuksen (EY) N:o 428/2009 liitteessä I’ oleva viitenumero tarkoittaa sitä, että sarakkeessa ’Kuvaus’ kuvaillun tuotteen ominaispiirteet eivät vastaa viittauksen kohteena olevan kaksikäyttötuotekohdan kuvauksessa esitettyjä parametrejä.

3.

’Yksinkertaisissa lainausmerkeissä’ olevien termien määritelmät on esitetty asiaankuuluvassa teknisessä huomautuksessa.

4.

”Kaksinkertaisissa lainausmerkeissä” olevien termien määritelmät on esitetty asetuksen (EY) N:o 428/2009 liitteessä I.

YLEISET HUOMAUTUKSET

1.

Tässä liitteessä tarkoitettua valvontaa ei saa kiertää viemällä ei-valvonnanalaisia tuotteita (tuotantolaitos mukaan lukien), jotka sisältävät yhden tai useampia valvonnanalaisia komponentteja, kun valvonnanalainen komponentti on tuotteen olennainen osa ja irrotettavissa tai käytettävissä toisiin tarkoituksiin.

Huom.:

Arvioitaessa sitä, onko valvonnanalaista komponenttia pidettävä olennaisena osana, on välttämätöntä tarkastella määrän, arvon ja teknologisen taitotiedon tekijöitä sekä muita erityisolosuhteita, jotka voisivat osoittaa valvonnanalaisen komponentin olevan toimitettavien tuotteiden olennainen osa.

2.

Tässä liitteessä määriteltyihin tuotteisiin kuuluvat sekä uudet että käytetyt tavarat.

YLEINEN TEKNOLOGIAHUOMAUTUS (YTH)

(Luetaan yhdessä II.B osan kanssa.)

1.

Sellaisen ”teknologian” myyntiä, toimittamista, siirtämistä tai vientiä, jota ”tarvitaan” sellaisten tuotteiden ”kehittämiseen”, ”tuotantoon” tai ”käyttöön”, joiden myyntiä, toimittamista, siirtämistä tai vientiä valvotaan jäljempänä olevan A osan (Tuotteet) nojalla, valvotaan II.B osan säännösten mukaisesti.

2.

Valvonnanalaisten tuotteiden ”kehittämistä”, ”tuotantoa” ja ”käyttöä” varten ”tarvittava””teknologia” on valvonnanalaista myös silloin, kun se on sovellettavissa ei-valvonnanalaisiin tuotteisiin.

3.

Valvonta ei koske sitä ”teknologiaa”, joka tarvitaan vähimmäistapauksessa sellaisten tuotteiden käyttöönottoa, toimintaa, huoltoa (tarkastusta) ja korjausta varten, jotka eivät ole valvonnanalaisia tai joiden vienti on sallittu asetuksen (EY) N:o 423/2007 tai tämän asetuksen mukaisesti.

4.

”Teknologian” siirron valvonta ei koske ”julkista” tietoa, ”tieteellistä perustutkimusta” tai patenttihakemuksiin tarvittavaa välttämätöntä vähimmäistietoa.

II.A.   TUOTTEET

A0.

Ydinaineet, laitteistot ja laitteet

Nro

Kuvaus

Vastaava tuote asetuksen (EY) N:o 428/2009 liitteessä I

II.A0.001

Onttokatodilamput seuraavasti:

a.

jodionttokatodilamput, joiden ikkunat ovat puhtaasta piistä tai kvartsista

b.