ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 268

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

58. vuosikerta
15. lokakuuta 2015


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Komission delegoitu asetus (EU) 2015/1844, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2015, asetuksen (EU) N:o 389/2013 muuttamisesta vuoden 2012 jälkeen tapahtuvan Kioton pöytäkirjan teknisen täytäntöönpanon osalta ( 1 )

1

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/1845, annettu 14 päivänä lokakuuta 2015, ostoina, varastointina ja varastojen myyntinä toteutettavien interventioiden rahoituskustannusten laskemisessa sovellettavien korkokantojen vahvistamisesta maataloustukirahaston tilikaudeksi 2016

7

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/1846, annettu 14 päivänä lokakuuta 2015, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan valssilangan tuonnissa neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen

9

 

 

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/1847, annettu 14 päivänä lokakuuta 2015, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

26

 

 

PÄÄTÖKSET

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2015/1848, annettu 5 päivänä lokakuuta 2015, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista vuodelle 2015

28

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2015/1849, annettu 13 päivänä lokakuuta 2015, haitallisten organismien unioniin kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseen liittyvistä toimenpiteistä siltä osin kuin on kyse tietyistä Ghanasta peräisin olevista vihanneksista (tiedoksiannettu numerolla C(2015) 6858)

33

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

15.10.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 268/1


KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2015/1844,

annettu 13 päivänä heinäkuuta 2015,

asetuksen (EU) N:o 389/2013 muuttamisesta vuoden 2012 jälkeen tapahtuvan Kioton pöytäkirjan teknisen täytäntöönpanon osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi kansallisella ja unionin tasolla sekä päätöksen N:o 280/2004/EY kumoamisesta 21 päivänä toukokuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 (1) ja erityisesti sen 10 artiklan 5 ja 6 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimiva Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen osapuolten konferenssi hyväksyi Dohan muutoksen, jäljempänä ’Dohan muutos’, jossa vahvistetaan Kioton pöytäkirjan toinen velvoitekausi, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2013 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2020. Unioni hyväksyi Dohan muutoksen neuvoston päätöksellä (EU) 2015/1339 (2) (ratifiointipäätös).

(2)

Kioton pöytäkirjaan tehdyn Dohan muutoksen tarvittavan teknisen täytäntöönpanon olisi tapahduttava unionin rekisterissä ja Kioton pöytäkirjan kansallisissa rekistereissä. On myös tarpeen varmistaa yhdenmukaisuus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY (3) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen 406/2009/EY (4) kanssa sekä kansainvälisesti sovittujen kirjanpitovaatimusten yhdenmukainen täytäntöönpano läpinäkyvyyden optimoimiseksi ja sen varmistamiseksi, että AAUita, RMUita, ERUja, CERejä, tCERejä ja lCERejä koskeva kirjanpito on tarkkaa unionissa ja jäsenvaltioissa ja että voidaan välttää mahdollisuuksien mukaan hallinnollisia rasitteita ja kustannuksia, mukaan lukien tuoton osuuteen sekä tietotekniikan kehittämiseen ja ylläpitoon liittyvät kustannukset.

(3)

Dohan muutoksen tultua voimaan unionin ja jäsenvaltioiden on myönnettävä omissa Kioton pöytäkirjan rekistereissään sallittuja päästömääräyksiköitä (AAU) määrä, joka vastaa niille ratifiointipäätöksen mukaisesti määritettyä sallittua määrää ja johon lisätään Kioton pöytäkirjan 3 artiklan 7 a kohdan soveltamisesta mahdollisesti johtuvat määrät.

(4)

Jos jäsenvaltion vuotuista päästökiintiötä mukautetaan ylöspäin päätöksen N:o 406/2009/EY 10 artiklan tai asetuksen (EU) N:o 525/2013 27 artiklan mukaisesti, sen on mahdollisesti hankittava lisää AAUita toisen velvoitekauden lopussa, jos se on käyttänyt nämä uudet sallitut päästömääräyksiköt päätöksessä N:o 406/2009/EY tarkoitettujen päästöjen kattamiseen tai jos se on siirtänyt nämä yksiköt toiselle jäsenvaltiolle. Tässä tilanteessa oleva jäsenvaltio voi myös käyttää asetuksen (EU) N:o 525/2013 3 artiklan 13 b kohdassa tarkoitettua aiemman velvoitekauden ylijäämävarastoa, jos sen päästöt ovat korkeammat kuin sille sallittu määrä. Näistä syistä hankittuihin AAUihin sovellettaisiin asetuksen (EU) N:o 525/2013 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tuoton osuutta sallittujen päästömääräyksiköiden ensimmäisen kansainvälisen siirron yhteydessä. Tarvittaessa tällaisia tilanteita voidaan pitää tilinpidon epäjohdonmukaisuuksina, jotka liittyvät asetuksen (EU) N:o 525/2013 10 artiklan 7 kohdassa tarkoitetusta Euroopan unionin lainsäädännön täytäntöönpanon yhteensovittamiseen Kioton pöytäkirjan nojalla hyväksyttyjen sääntöjen kanssa.

(5)

Olisi säädettävä Kioton pöytäkirjan toisen velvoitekauden lopussa olevasta selvitysprosessista, jotta kaikkien vuotuisten päästöoikeuksien nettosiirtoihin liittyvä AAUiden toimittaminen tapahtuisi päätöksen 406/2009/EY mukaisesti.

(6)

Direktiivin 2003/87/EY 11 a artiklan mukaisesti kiinteiden laitosten toiminnanharjoittajat ja ilma-alusten käyttäjät voivat vaihtaa CERejä ja ERUja päästöoikeuksiksi. Kioton pöytäkirjan ensimmäisellä velvoitekaudella voimassa olleet vaihdetut CERit ja ERUt edustavat mahdollisesti toisen velvoitekauden EU:n päästökauppajärjestelmän päästöjä. Koska Dohan muutoksessa asetetaan rajat CERien ja ERUjen siirtämiselle ensimmäiseltä velvoitekaudelta toiselle velvoitekaudelle, jäsenvaltioiden olisi siirrettävä unionille vastaava määrä ensimmäisellä velvoitekaudella voimassa olleita AAUita näiden mahdollisten päästöjen kattamiseksi ja unionin olisi siirrettävä jäsenvaltioille vastaavat Kioton pöytäkirjan ensimmäisellä velvoitekaudella voimassa olleet kiinteiden laitosten toiminnanharjoittajilta ja ilma-alusten käyttäjiltä saadut CERit ja ERUt näiden päästöoikeuksien tilalle.

(7)

Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 389/2013 (5) olisi muutettava.

(8)

Tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti, koska on tarpeen suorittaa siirtymävaiheen siirtoja ennen asetuksen (EU) N:o 525/2013 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun Kioton pöytäkirjan ensimmäisen velvoitekauden velvoitteiden täyttämistä koskevan lisäajan päättymistä.

(9)

Tätä asetusta olisi sovellettava Kioton pöytäkirjan Dohan muutoksen voimaantulopäivästä alkaen, lukuun ottamatta siirtymävaiheen siirtoja koskevia säännöksiä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EU) N:o 389/2013 seuraavasti:

1)

Lisätään 73 a artikla seuraavasti:

”73 a artikla

EU:n päästöoikeuksien kaupan järjestelmässä vaihdettujen CERien ja ERUjen siirtäminen

1.   Keskusvalvojan on ilmoitettava kullekin kansalliselle valvojalle niiden ensimmäisellä velvoitekaudella voimassa olleiden CERien ja ERUjen määrä, jotka on siirretty 60 artiklan mukaisesti toiminnanharjoittajan päästöoikeustileiltä ja ilma-alusten käyttäjien päästöoikeustileiltä kyseisen jäsenvaltion hallinnoimille päästöoikeustileille. Keskusvalvojan on lisättävä tähän määrään osuus niiden ensimmäisellä velvoitekaudella voimassa olleiden CERien ja ERUjen määrästä, jotka on siirretty 60 artiklan nojalla sellaisten jäsenvaltioiden toiminnanharjoittajan päästöoikeustileiltä ja ilma-aluksen käyttäjien päästöoikeustileiltä, joilla ei ollut KP-rekisteriä ensimmäisellä velvoitekaudella, suhteessa vastaaviin jäsenvaltiokohtaisiin määrällisiin rajoihin, joiden puitteissa CERejä ja ERUja voidaan siirtää ensimmäiseltä velvoitekaudelta toiselle velvoitekaudelle.

2.   Keskusvalvojan on ennen asetuksen (EU) N:o 525/2013 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun Kioton pöytäkirjan ensimmäisen velvoitekauden velvoitteiden täyttämistä koskevan lisäajan päättymistä siirrettävä EU:n kansainväliseltä hyvitystililtä kuhunkin kansalliseen KP-rekisteriin ensimmäisellä velvoitekaudella voimassa olleita CERejä ja ERUja määrä, joka vastaa tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti määritettyä kokonaismäärää.

3.   Keskusvalvojan on varmistettava, että EUTL estää kaikki 1 kohdan mukaisesti siirretyillä yksiköillä tehtävät tapahtumat lukuun ottamatta seuraavia:

a)

asetuksen (EU) N:o 525/2013 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut yksiköiden mitätöinnit;

b)

asetuksen (EU) N:o 525/2013 11 artiklassa tarkoitetut yksiköiden poistot;

c)

asetuksen (EU) N:o 525/2013 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut yksiköiden siirrot ensimmäiseltä velvoitekaudelta toiselle velvoitekaudelle;

d)

yksiköiden siirrot yhden KP-rekisterin sisällä.

4.   Kansallisen valvojan on välittömästi 2 kohdan nojalla tehdyn siirron jälkeen siirrettävä asianomaiselle osapuolen päästöoikeustilille unionin rekisterissä AAUita määrä, joka vastaa 2 kohdan mukaisesti tälle jäsenvaltiolle palautettujen hyvitysten määrää.”

2)

Lisätään 73 b–73 g artikla seuraavasti:

”73 b artikla

AAUjen myöntäminen ja merkitseminen rekisteriin

1.   Keskusvalvojan on ennen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 (6) 11 artiklan 3 kohdan mukaista poistotapahtumaa

a)

myönnettävä unionin rekisterin EU AAU -tilille AAUita määrä, joka vastaa neuvoston päätöksen (EU) 2015/1339 (7) mukaisesti määritettyä unionin sallittua määrää;

b)

siirrettävä välittömästi unionin rekisterissä EU AAU -tililtä päästökauppajärjestelmän AAU-tilille AAUita määrä, joka vastaa komission päätöksen 2010/634/EU (8) mukaisesti luotujen yleisten päästöoikeuksien määrää.

2.   Kunkin kansallisen valvojan on viimeistään kolme kuukautta 31 artiklan mukaisesti tapahtuneen vuoden 2020 ESD-velvoitetilin sulkemisen jälkeen

a)

myönnettävä KP-rekisterissä olevalle osapuolen päästöoikeustilille AAUita määrä, joka vastaa kyseessä olevalle jäsenvaltiolle ratifiointipäätöksen mukaisesti määritettyä sallittua määrää;

b)

siirrettävä välittömästi osapuolen päästöoikeustililtä KP-rekisterissä olevalle ESD AAU -päästöoikeustilille sellainen määrä AAUita, joka vastaa AEAiden kokonaismäärää, joka puolestaan vastaa päätöksen N:o 406/2009/EY 3 artiklan 2 kohdan mukaista kyseisen jäsenvaltion kaikkien vuosien päästökiintiöiden yhteismäärää, kuten se on määritelty ennen asetuksen (EU) N:o 525/2013 27 artiklan 2 kohdan mukaisia muutoksia.

3.   Keskusvalvojan on ennen 73 f kohdan mukaisen selvitysprosessin päättämistä varmistettava, että EUTL estää kaikki AAUilla tehtävät tapahtumat päästökauppajärjestelmän AAU-tililtä tai ESD AAU -tililtä lukuun ottamatta

a)

asetuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisesti ESD-mitätöintitilille siirrettyjen AEAiden määrää pienemmän tai vastaavan AAUiden määrän mitätöintiä tai siirtoa;

b)

sellaisen AAUiden määrän poistamista asetuksen (EU) N:o 525/2013 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti, joka vastaa tämän asetuksen 31 artiklan 4 kohdan mukaisesti ESD-mitätöintitilille siirrettyjen AEAiden määrää, joka puolestaan vastaa tämän asetuksen 77 artiklan mukaisesti ESD-velvoitetilille kirjattujen kasvihuonekaasujen määrää;

c)

sellaisen AAUiden määrän mitätöintiä tai siirtämistä, joka on pienempi tai yhtä suuri kuin asetuksen 31 artiklan 4 kohdan mukaisesti ESD-mitätöintitilille siirrettyjen AEAiden määrä, joka ylittää 77 artiklan mukaisesti ESD-velvoitetilille kirjattujen kasvihuonekaasujen määrän;

d)

73 f artiklan mukaisesti suoritettavan selvitysprosessin edellyttämiä siirtoja;

e)

AAUiden muuntamista ERUiksi edellyttäen, että muunnettavien AAUiden määrää vastaava määrä AEAita sekä niiden ERUjen määrä, joka tarvitaan asetuksen (EU) N:o 525/2013 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuoton osuuden kattamiseksi, on siirretty ESD-velvoitetilille tämän asetuksen 31 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

73 c artikla

Yksiköiden siirtäminen ja käyttö

1.   Keskusvalvojan on varmistettava, että EUTL estää 81 artiklan mukaisesti käytetyillä CEReillä, ERUilla, tCEReillä ja lCEReillä tehtävät tapahtumat, lukuun ottamatta seuraavia:

a)

31 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut yksiköiden siirrot unionin rekisterin ESD-velvoitetililtä kyseessä olevan jäsenvaltion KP-tilille;

b)

asetuksen (EU) N:o 525/2013 11 artiklassa tarkoitetut yksiköiden poistot;

c)

asetuksen (EU) N:o 525/2013 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut yksiköiden siirrot ensimmäiseltä velvoitekaudelta toiselle velvoitekaudelle;

2.   Kun yksiköt on siirretty ensimmäiseltä velvoitekaudelta toiselle velvoitekaudelle asetuksen (EU) N:o 525/2013 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti, keskusvalvojan on varmistettava, että EUTL ei salli CERien, ERUjen, tCERien tai lCERien käyttöä tämän asetuksen 81 artiklan mukaisesti, elleivät kyseiset yksiköt ole voimassa Kioton pöytäkirjan toisella velvoitekaudella.

73 d artikla

Yksiköiden mitätöiminen

1.   Kun yksiköt on siirretty ensimmäiseltä velvoitekaudelta toiselle velvoitekaudelle asetuksen (EU) N:o 525/2013 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti, keskusvalvojan on mitätöitävä kaikki CERit ja ERUt, jotka ovat vielä ilmailun palautustilillä.

2.   Kun yksiköt on siirretty ensimmäiseltä velvoitekaudelta toiselle velvoitekaudelle asetuksen (EU) N:o 525/2013 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti, keskusvalvojan on pyydettävä kansallisia valvojia mitätöimään Kioton pöytäkirjan ensimmäisellä velvoitekaudelle voimassa olleet CERit ja ERUt, jotka ovat olleet kansallisten valvojien hallinnoimilla ETS-tileillä unionin rekisterissä, tai mitätöimään ne.

73 e artikla

Yksiköiden poistaminen

Keskusvalvojan on poistettava AAUita EU:n aiemman kauden ylijäämävarastotililtä (PPSR) siinä määrin kuin direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuuluvat päästöt ylittävät ratifiointipäätöksen mukaisesti määritetyn sallitun määrän.

73 f artikla

Yksiköiden siirtäminen seuraavalle velvoitekaudelle unionin rekisterissä

Keskusvalvojan on siirrettävä ensimmäiseltä velvoitekaudelta toiselle velvoitekaudelle kaikki päästökauppajärjestelmän keskusselvitystilillä olevat AAUt sekä tämän asetuksen 73 a artiklan 4 kohdan mukaisesti asetuksen (EU) N:o 525/2013 10 artiklan 1 kohdan nojalla perustetulle EU:n PPSR-tilille siirretyt AAUt.

73 g artikla

Selvitysprosessit

1.   Keskusvalvojan on kuuden kuukauden kuluessa 31 artiklan mukaisesti tapahtuvan vuotta 2020 koskevan ESD-velvoitetilin sulkemisen jälkeen laskettava kullekin jäsenvaltiolle selvitysarvo vähentämällä vuosina 2013–2020 suoritetut jäsenvaltioiden väliset AEAiden nettosiirrot jäsenvaltioiden välisistä AEAiden nettohankinnoista.

2.   Jos 1 kohdassa tarkoitettu jäsenvaltion selvitysarvo on negatiivinen, on kyseessä olevan kansallisen valvojan siirrettävä selvitysarvoa vastaava määrä AAUita jäsenvaltion ESD AAU -tililtä ESD-keskusselvitystilille.

3.   Jos 1 kohdassa tarkoitettu jäsenvaltion selvitysarvo on positiivinen ja kun kaikki 2 kohdassa tarkoitetut siirrot on tehty, keskusvalvojan on siirrettävä selvitysarvoa vastaava määrä AAUita kyseessä olevan jäsenvaltion osapuolen päästöoikeustilille.

4.   Ennen tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun siirron tekemistä kyseessä olevan kansallisen valvojan on ensin siirrettävä asetuksen (EU) N:o 525/2013 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti AAUita AAUiden ensimmäiseen kansainväliseen siirtoon sovellettavan tuoton osuuden mukaisesti.

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 525/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi kansallisella ja unionin tasolla sekä päätöksen N:o 280/2004/EY kumoamisesta (EUVL L 165, 18.6.2013, s. 13)."

(7)  Neuvoston päätös (EU) 2015/1339, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2015, ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjaan tehdyn Dohan muutoksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta ja siihen perustuvien velvoitteiden yhteisestä täyttämisestä (EUVL L 207, 4.8.2015, s. 1)."

(8)  Komission päätös 2010/634/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2010, EU:n päästökauppajärjestelmässä koko unionille vuotta 2013 varten myönnettävien päästöoikeuksien määrän mukauttamisesta ja komission päätöksen 2010/384/EU kumoamisesta (EUVL L 279, 23.10.2010, s. 34).”"

3)

Muutetaan liite I tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämän asetuksen 1 artiklan 2 ja 3 kohtaa sovelletaan kuitenkin siitä päivästä alkaen, jona komissio julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä tiedonannon Kioton pöytäkirjan Dohan muutoksen voimaantulosta.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 13 päivänä heinäkuuta 2015.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 165, 18.6.2013, s. 13.

(2)  Neuvoston päätös (EU) 2015/1339, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2015, ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjaan tehdyn Dohan muutoksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta ja siihen perustuvien velvoitteiden yhteisestä täyttämisestä (EUVL L 207, 4.8.2015, s. 1).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 406/2009/EY, tehty 23 päivänä huhtikuuta 2009, jäsenvaltioiden pyrkimyksistä vähentää kasvihuonekaasupäästöjään yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumusten täyttämiseksi vuoteen 2020 mennessä (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 136).

(5)  Komission asetus (EU) N:o 389/2013, annettu 2 päivänä toukokuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösten N:o 280/2004/EY ja N:o 406/2009/EY mukaisen unionin rekisterin perustamisesta ja komission asetusten (EU) N:o 920/2010 ja (EU) N:o 1193/2011 kumoamisesta (EUVL L 122, 3.5.2013, s. 1).


LIITE

Lisätään asetuksen (EU) N:o 389/2013 liitteen I osassa V (KP-tilit Euroopan rekisterien konsolidoidussa järjestelmässä) olevaan taulukkoon I-I seuraavat rivit:

Tilityypin nimi

Tilinomistaja

Tilin valvoja

Tämäntyyppisten tilien määrä

Muut kuin Kioton yksiköt

Kioton yksiköt

Päästöoikeudet

AEAt

AAU

CER

ERU

lCER, tCER

RMU/RMUista saadut ERUt

Yleiset päästöoikeudet

Ilmailun päästö-oikeudet

V.   

KP-tilit Euroopan rekisterien konsolidoidussa järjestelmässä

”EU:n AAU-tili

EU

Keskusvalvoja

1

Ei

Ei

Ei

Kyllä

Ei

Ei

Ei

Ei

ESD AAU -päästöoikeustili

Jäsenvaltio

KP-rekisterin valvoja

yksi rekisteriä kohden

Ei

Ei

Ei

Kyllä

Ei

Ei

Ei

Ei

Ilmailun palautustili

EU

Keskusvalvoja

1

Ei

Ei

Ei

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Ei

Ei

PPSR-tili

Kioton pöytäkirjan osapuoli

KP-rekisterin valvoja (unionin rekisterissä: keskusvalvoja)

yksi rekisteriä kohden

Ei

Ei

Ei

Kyllä

Ei

Ei

Ei

Ei

ESD-keskusselvitystili

EU

Keskusvalvoja

1

Ei

Ei

Ei

Kyllä

Ei

Ei

Ei

Ei”


15.10.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 268/7


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2015/1845,

annettu 14 päivänä lokakuuta 2015,

ostoina, varastointina ja varastojen myyntinä toteutettavien interventioiden rahoituskustannusten laskemisessa sovellettavien korkokantojen vahvistamisesta maataloustukirahaston tilikaudeksi 2016

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 (1) ja erityisesti sen 20 artiklan 1 ja 4 kohdan,

on kuullut maatalousrahastojen komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 906/2014 (2) 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetään, että jäsenvaltioiden tuotteiden ostoon osoittamiin varoihin liittyvistä rahoituskustannuksista aiheutuvat menot määritetään mainitun asetuksen liitteessä I vahvistettujen laskentasääntöjen mukaisesti.

(2)

Delegoidun asetuksen (EU) N:o 906/2014 liitteessä I olevan I kohdan 1 alakohdan mukaisesti kyseiset rahoituskustannukset lasketaan unionissa yhdenmukaisesti sovellettavan, komission kunkin tilikauden alussa vahvistaman korkokannan perusteella. Yhdenmukainen korkokanta vastaa mainitussa liitteessä olevan I kohdan 2 alakohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyn jäsenvaltioiden ilmoituksen toimittamista edeltäneen kuuden kuukauden viitekauden aikana todettujen kolmen kuukauden Euribor-korkojen, jotka painotetaan yhdellä kolmasosalla, ja kahdentoista kuukauden Euribor-korkojen, jotka painotetaan kahdella kolmasosalla, keskiarvoa.

(3)

Lisäksi delegoidun asetuksen (EU) N:o 906/2014 liitteessä I olevan I kohdan 2 alakohdan toisen alakohdan mukaisesti, jos jäsenvaltio ei toimita ilmoitusta mainitun liitteen I kohdan 2 alakohdan ensimmäisessä alakohdassa mainitussa muodossa ja määräajassa, kyseisessä jäsenvaltiossa toteutuneen korkokannan katsotaan olevan 0 prosenttia. Jos jäsenvaltio ilmoittaa, ettei sille ole aiheutunut korkokuluja, koska sillä ei ollut viitekaudella maataloustuotteita julkisissa interventiovarastoissa, komissio vahvistaa kyseisen korkokannan mainitun kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti.

(4)

Delegoidun asetuksen (EU) N:o 906/2014 liitteessä I olevan I kohdan 3 alakohdan mukaisesti mainitussa liitteessä olevan I kohdan 2 alakohdan perusteella määritettyä korkokantaa on verrattava kyseisen liitteen I kohdan 1 alakohdan perusteella vahvistettuun yhdenmukaiseen korkokantaan. Kuhunkin jäsenvaltioon sovelletaan sitä korkokantaa, joka on näistä kahdesta korkokannasta pienempi.

(5)

Koska maataloustuotteita ei ollut julkisissa interventiovarastoissa kuuden kuukauden viitekaudella, joka ulottuu vuoden 2015 tammikuusta kesäkuuhun ja jonka komissio katsoo edustavimmaksi julkisen varastoinnin toimien osalta, jäsenvaltioilta ei vaadittu delegoidun asetuksen (EU) N:o 906/2014 liitteessä I olevan I kohdan 2 alakohdan ensimmäisen alakohdan mukaista ilmoitusta.

(6)

Maataloustukirahaston tilikaudella 2016 sovellettavat korkokannat olisi vahvistettava ottaen huomioon nämä eri tekijät,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Jäsenvaltioiden interventiotuotteiden ostoon osoittamiin varoihin liittyvien rahoituskustannuksista aiheutuvien ja Euroopan maatalouden tukirahaston (maataloustukirahasto) tilikaudelle 2016 kirjattavien menojen osalta delegoidun asetuksen (EU) N:o 906/2014 liitteessä I säädetyksi korkokannaksi vahvistetaan mainitun asetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti yhdenmukainen korkokanta, joka on 0,1 prosenttia.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä lokakuuta 2015.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä lokakuuta 2015.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549.

(2)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 906/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 täydentämisestä julkisen intervention menojen osalta (EUVL L 255, 28.8.2014, s. 1).


15.10.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 268/9


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2015/1846,

annettu 14 päivänä lokakuuta 2015,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan valssilangan tuonnissa neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 30 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 11 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

A.   MENETTELY

1.   Voimassa olevat toimenpiteet

(1)

Neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 703/2009 (2) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevan valssilangan tuonnissa.

(2)

Toimenpiteet toteutettiin arvotullina siten, että jäännöstulliksi vahvistettiin 24 prosenttia ja yhteen yritysryhmään (Valin Group) sovellettiin yksilöllistä 7,9 prosentin tullia.

2.   Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelupyyntö

(3)

Nykyisten polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen (3) julkaisemisen jälkeen komissiota pyydettiin panemaan vireille perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukainen kyseisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu.

(4)

Pyynnön esitti 29. huhtikuuta 2014 European Steel Association, jäljempänä ’Eurofer’ tai ’pyynnön esittäjä’, sellaisten tuottajien puolesta, joiden osuus valssilangan kokonaistuotannosta unionissa on yli 25 prosenttia.

(5)

Pyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

3.   Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepano

(6)

Kun komissio oli perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustettua komiteaa kuultuaan todennut, että oli olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun panemiseksi vireille, se ilmoitti 2 päivänä elokuuta 2014 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkastelun vireillepanosta julkaisemalla asiaa koskevan ilmoituksen (4), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4.   Tutkimus

4.1   Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimuksen kattamat ajanjaksot

(7)

Polkumyynnin ja vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskeva tutkimus käsitti 1 päivän heinäkuuta 2013 ja 30 päivän kesäkuuta 2014 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin kaudella, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2011 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

4.2   Tutkimuksen osapuolet ja otanta

(8)

Komissio ilmoitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta virallisesti pyynnön esittäjälle, niille vientiä harjoittaville tuottajille ja tuojille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä asianomaisen viejämaan edustajille.

(9)

Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää kuulemista vireillepanoilmoituksessa asetetuissa määräajoissa. Yksi asianomainen osapuoli pyysi tulla komission yksiköiden kuultavaksi, ja kuuleminen järjestettiin 20 päivänä maaliskuuta 2015.

(10)

Koska kiinalaisia vientiä harjoittavia tuottajia ja unionin etuyhteydettömiä tuojia oli ilmeisen runsaasti, vireillepanoilmoituksessa esitettiin otantamenetelmän käyttämistä perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

(11)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan edustavan otoksen kiinalaisia vientiä harjoittavia tuottajia ja etuyhteydettömiä tuojia pyydettiin ilmoittautumaan 15 päivän kuluessa tarkastelun vireillepanosta ja toimittamaan komissiolle vireillepanoilmoituksessa pyydetyt tiedot.

(12)

Yhteensä 45 tiedossa olleeseen kiinalaiseen vientiä harjoittavaan tuottajaan otettiin yhteyttä, mutta yksikään niistä ei ilmoittautunut eikä vastannut otantalomakkeeseen. Sen vuoksi otantaa ei sovellettu.

(13)

Yhteistyön puutteen vuoksi komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti parhaita käytettävissä olevia tietoja voidaan käyttää. Komissio ei saanut Kiinan viranomaisilta mitään huomautuksia tai pyyntöä kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan käytöstä

(14)

Yhteensä yhdeksään tiedossa olevaan etuyhteydettömääin tuojaan otettiin yhteyttä. Yksikään ei ilmoittautunut eikä vastannut otantalomakkeeseen.

(15)

Tutkimuksen alustavassa vaiheessa komission kanssa yhteistyössä toimi 28 unionin tuottajaa/tuottajaryhmää, joiden osuus valssilangan unionin tuotannosta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli noin 70 prosenttia. Yhteistyössä toimineiden tuottajien suuren määrän vuoksi komissio sovelsi otantaa. Komissio valitsi otoksen käyttäen perusteena suurinta edustavaa tuotannon määrää, joka voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa, ottaen huomioon myös maantieteellisen jakauman ja eri tuotelajien riittävän valikoiman. Valittu otos koostui alun perin kuudesta yrityksestä ja edusti 44,2 prosenttia vapaille markkinoille tarkoitetusta tuotannosta.

4.3   Kyselylomakkeet ja tarkastaminen

(16)

Kyselylomakkeet lähetettiin kuudelle otokseen valitulle unionin tuottajalle ja kahdelle mahdollisessa vertailumaassa toimivalle tuottajalle, jotka suostuivat toimimaan yhteistyössä.

(17)

Kyselylomakkeisiin saatiin vastauksia kuudelta otokseen valitulta unionin tuottajalta ja kahdelta mahdollisessa vertailumaassa toimivalta tuottajalta.

(18)

Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

a)

Unionin tuottajat:

ArcelorMittal Hamburg GmbH, Saksa

Global Steel Wire SA, Espanja

Moravia Steel AS, Tšekki

Riva Acier SA, Ranska

Saarstahl AG, Saksa

Tata Steel UK Ltd, Yhdistynyt kuningaskunta

b)

Vertailumaan tuottaja:

Ereğli Demir ve Çelik Fabrikalri T.A.S., Turkki

B.   TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

1.   Tarkasteltavana oleva tuote

(19)

Tarkasteltavana olevaan tuotteeseen sisältyvät samat tuotteet kuin alkuperäisessä tutkimuksessa eli Kiinasta peräisin olevat kuumavalssatut tangot, säännöttömästi kiepitetyt, rautaa, seostamatonta terästä tai seosterästä, ei kuitenkaan ruostumatonta terästä, jäljempänä ’valssilanka’ tai ’tarkasteltavana oleva tuote’, ja jotka kuuluvat tällä hetkellä CN-koodeihin 7213 10 00, 7213 20 00, 7213 91 10, 7213 91 20, 7213 91 41, 7213 91 49, 7213 91 70, 7213 91 90, 7213 99 10, 7213 99 90, 7227 10 00, 7227 20 00, 7227 90 10, 7227 90 50 ja 7227 90 95.

2.   Samankaltainen tuote

(20)

Tarkastelua koskevassa tutkimuksessa samoin kuin alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistettiin, että tarkasteltavana olevalla tuotteella ja Kiinan kotimarkkinoilla tuotetulla ja myydyllä valssilangalla, unionin tuotannonalan unionin markkinoilla tuottamalla ja myymällä valssilangalla ja vertailumaassa (Turkissa) tuotetulla ja myydyllä valssilangalla on samat fyysiset, tekniset ja kemialliset perusominaisuudet ja peruskäyttötarkoitukset. Tämän vuoksi kyseisten tuotteiden katsotaan olevan perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

C.   POLKUMYYNNIN JATKUMISEN TAI TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

(21)

Komissio tutki perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, johtaisiko nykyisten toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti Kiinasta tulevan polkumyynnin jatkumiseen tai toistumiseen.

1.   Alustavat huomautukset

(22)

Kuten johdanto-osan 12 kappaleessa mainittiin, yksikään kiinalaisista vientiä harjoittavasta tuottajasta ei toiminut yhteistyössä, ja sen vuoksi perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti päätelmät oli tehtävä parhaiden käytettävissä olevien tietojen perusteella ja etenkin toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelupyynnössä esitettyjen tietojen ja Eurostatilta ja Kiinan vientitietokannasta saatujen tilastotietojen perusteella.

2.   Polkumyynti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla

a)   Vertailumaa

(23)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti normaaliarvo oli määritettävä kotimarkkinoilla maksettujen tai maksettavien hintojen tai asianmukaisessa kolmannessa maassa, joka on markkinatalousmaa, jäljempänä ’vertailumaa’, käytettävien hintojen laskennallisen arvon perusteella.

(24)

Alkuperäisessä tutkimuksessa Kiinaa koskevan normaaliarvon määrittämiseksi käytettiin vertailumaana Turkkia. Tarkastelupyynnössä esitettyjen tietojen perusteella komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa asianomaisille osapuolille, että se aikoi käyttää vertailumaana Brasiliaa, ja pyysi osapuolia esittämään huomautuksia asiasta. Vireillepanoilmoituksessa ilmoitettiin lisäksi, että myös muita maita, kuten Turkkia, Sveitsiä, Norjaa ja Japania, aiotaan tutkia. Asianomaisilta osapuolilta ei saatu huomautuksia.

(25)

Komissio otti Brasilian lisäksi yhteyttä kaikkiin tiedossa oleviin tai mahdollisiin valssilangan tuottajiin Turkissa, Sveitsissä, Norjassa ja Japanissa (maat, jotka tuovat merkittäviä määriä valssilankaa unioniin, mikä viittaa merkittävään tuotantoon) ja Yhdysvalloissa (maa, jolla on suuri kotimainen teollisuus ja markkinat).

(26)

Lopulta kaksi valssilangan tuottajaa suostui toimimaan tutkimuksessa yhteistyössä ja vastasi vertailumaata koskevaan kyselylomakkeeseen eli Çelik ve Demir ereğli fabrikalri T.A.S. Turkista ja ArcelorMittal Brasil Brasiliasta.

(27)

Päätettäessä tässä tutkimuksessa käytettävästä sopivimmasta vertailumaasta useita tekijöitä otettiin huomioon, etenkin vertailumaan kotimarkkinoiden koko ja niiden riittävä kilpailu samankaltaisen tuotteen osalta, yhteistyössä toimineiden tuottajien kotimarkkinamyynnin edustavuus (määrä ja kannattavuus), yhteistyössä toimineiden tuottajien koko ja tuotevalikoima sekä niiden tuotteiden ja tuotantomenetelmän vertailukelpoisuus Kiinan tuotteisiin ja tuotantomenetelmään nähden.

(28)

Koska Turkki ja turkkilainen yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja täyttivät kaikki sopivaa vertailumaata/tuottajaa koskevat kriteerit, vertailumaana päätettiin käyttää Turkkia.

b)   Normaaliarvo

(29)

Ensin tarkasteltiin perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti, oliko vertailumaan yhteistyössä toimivan tuottajan samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä riippumattomille asiakkaille tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla edustavaa verrattuna unioniin suuntautuvan vientimyynnin kokonaismäärään eli edustiko tällaisen kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä vähintään 5 prosenttia vertailumaan yhteistyössä toimivan tuottajan samankaltaisen tuotteen vientimyynnin kokonaismäärästä unioniin.

(30)

Selvitettiin myös, voitiinko samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynnin katsoa tapahtuneen perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti tavanomaisessa kaupankäynnissä. Tätä varten määritettiin kuinka suuri osuus tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana riippumattomille asiakkaille kotimarkkinoilla suuntautuneesta myynnistä oli ollut kannattavaa.

(31)

Todettiin, että kaiken kotimarkkinamyynnin määrä oli riittävä ja se tapahtui tavanomaisessa kaupankäynnissä, joten normaaliarvo perustui tosiasiallisiin kotimarkkinahintoihin ja laskettiin tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson koko kotimarkkinamyynnin hintojen painotettuna keskiarvona.

c)   Vientihinta

(32)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä eikä Kiinan hinnoista näin ollen saatu tarkkoja tietoja, vientihinta määritettiin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevien tietojen perusteella. Tiedot hankittiin käytettävissä olevista tilastolähteistä, kuten Eurostatista.

(33)

Eurostatin mukaan tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tuotiin Kiinasta unioniin vain 696 tonnia valssilankaa, mikä on 0,04 prosenttia kokonaistuonnista. Tämä määrä on vähäinen, kun otetaan huomioon unionin kokonaiskulutus (17,8 miljoonaa tonnia).

d)   Vertailu ja oikaisut

(34)

Komissio vertasi normaaliarvoa ja vientihintaa noudettuna lähettäjältä -tasolla. Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi, komissio oikaisi normaaliarvoa ja/tai vientihintaa hintoihin ja hintojen vertailtavuuteen vaikuttavien erojen huomioon ottamiseksi perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Voidakseen ilmaista vientihinnan noudettuna lähettäjältä -tasolla komissio oikaisi Eurostatin tietoihin perustuvaa rahti- ja vakuutuskustannusten cif-hintaa pyynnön esittäjältä saatujen tietojen perusteella. Kotimaan hintoja rahti-, vakuutus-, käsittely- ja luottokustannusten osalta oikaistiin vertailumaan tuottajalta saatujen tietojen perusteella.

e)   Polkumyyntimarginaali

(35)

Polkumyyntimarginaali määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti vertaamalla painotettua keskimääräistä normaaliarvoa ja painotettua keskimääräistä vientihintaa keskenään. Eurostatin tietoihin perustuvat kiinalaisten vientihinnat vertailumaan normaaliarvoon verrattuna eivät osoittaneet polkumyynnin esiintymistä.

(36)

Samaan aikaan on tärkeää korostaa, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin määrä oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla erittäin vähäinen, kuten johdanto-osan 33 kappaleessa todetaan. Lisäksi havaittiin, että useimpien CN-koodien osalta hinnat vaihtelivat suuresti koko tarkastelujakson ajan, joissakin tapauksissa suhde oli jopa 30-kertainen. Näitä muutoksia on vaikea selittää ”normaaleilla” markkinavoimilla ja ne todennäköisesti johtuvatkin alhaisista myyntimääristä.

(37)

Koska kiinalaiset viejät eivät toimineet yhteistyössä, kiinalaisen viennin tuotevalikoimasta ei ollut saatavilla tietoja, minkä vuoksi vertailu vertailumaan normaaliarvoon voitiin tehdä vain aggregoidulta pohjalta.

(38)

Sen vuoksi päätelmää, jonka mukaan tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ei esiintynyt polkumyyntiä, ei pidetä merkityksellisenä vähäisten tuontimäärien, hintojen epäsäännönmukaisen vaihtelun ja tuotua tuotevalikoimaa koskevien tietojen puutteen vuoksi.

3.   Näyttö polkumyynnin toistumisen todennäköisyydestä

(39)

Ottaen huomioon 35–38 kappaleessa esitetyt huomiot komissio analysoi vielä, olisiko polkumyynnin toistuminen todennäköistä, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Seuraavat asia tutkittiin: kiinalaisten tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti, kiinalaisten viejien käyttäytyminen muilla markkinoilla sekä unionin markkinoiden houkuttelevuus.

3.1   Tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa

(40)

WorldSteel Associationin (5) toimittamien tietojen perusteella kiinalaisen valssilangan tuotanto kasvoi kymmenen viime vuoden aikana voimakkaasti ja saavutti vuonna 2013 yli 150 miljoonan (6) tonnin huipun.

(41)

Toisin sanoen Kiinan osuus maailman valssilangan tuotannosta on 77 prosenttia, mikä tarkoittaa sitä, että kyseinen maa voi myyntipäätöksillään vaikuttaa erittäin voimakkaasti markkinaolosuhteisiin. On huomattava, että Kiinan vuosituotanto on yli seitsemän kertaa suurempi kuin unionin kokonaistuotanto. Lisäksi pelkästään kiinalaisen valssilangan tuotannon kasvu (26 miljoonaa tonnia) vuodesta 2011 lähtien ylittää unionin kokonaiskulutuksen, joka arvioidaan 17 miljoonaksi tonniksi.

(42)

Tarkastelupyynnön mukaan käyttämätön kapasiteetti Kiinassa on arviolta 50 miljoonaa tonnia. Koska Kiina ei toiminut yhteistyössä, lisätietoja oli vaikea saada tältä osin. Ottaen kuitenkin huomioon johdanto-osan 40 ja 41 kappaleessa tarkoitetut eurooppalaisiin ja maailmanlaajuisiin lukuihin verrattuna suuret tuotantoluvut Kiina voisi helposti, jopa hyödyntämättä käyttämätöntä kapasiteettiaan, aiheuttaa myyntipäätöksillään vakavia vääristymiä markkinoilla.

3.2   Kiinan myynti kolmansiin maihin

(43)

Kiinan vientitietokannan mukaan Kiina vei maailmanlaajuisesti yli 9 miljoonaa tonnia valssilankaa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, mikä vastaa yli 50:tä prosenttia unionin kokonaiskulutuksesta samalla ajanjaksolla. Jäljempänä olevassa taulukossa esitetään yhteenveto Kiinan vientimääristä kuuden suurimman vientimaan ja Turkin (vertailumaa) osalta, jotka edustavat yli 53:a prosenttia Kiinan kaikesta viennistä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

Taulukko 1

Kiinalaisen valssilangan vienti eri maihin (määrä ja hinnat, euroina)

Maa

Määrä 2012

Keskimääräinen hinta 2012

Määrä 2013

Keskimääräinen hinta 2013

Määrä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla

Keskimääräinen hinta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla

Thaimaa

756 919

484

1 009 662

423

1 152 561

394

Etelä-Korea

1 153 833

498

1 109 207

430

1 134 587

404

Vietnam

390 995

483

684 193

418

774 175

389

Indonesia

381 893

487

554 034

432

615 982

401

Yhdysvallat

301 523

458

628 111

408

588 047

391

Malesia

333 185

488

447 220

433

469 895

405

Turkki

2 937

645

6 931

477

30 717

392

Kiinan kokonaisvienti yhteensä

5 539 649

 

7 943 297

 

9 073 220

 

Lähde: Kiinan vientitietokanta.

(44)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla havaittu keskimääräinen vientihinta oli kunkin edellä olevan maan osalta huomattavasti alhaisempi kuin normaaliarvo. Näin ollen kiinalaisten keskimääräisille myyntihinnoille (ks. taulukko edellä) kolmansiin maihin määritetyt polkumyyntimarginaalit vaihtelivat 14 prosentista 24 prosenttiin (7).

(45)

Luvuista käy myös ilmi, että Kiinan vienti on määrältään kasvussa ja hinnoiltaan laskussa. Itse asiassa käytettävissä olevat tilastot osoittavat, että hinnat jatkoivat tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen laskuaan. Useat maista, joita tämä kehitys koskee, ovat pitäneet tätä suuntausta uhkana omalle tuotannonalalleen ja ne ovat ottaneet käyttöön suojatoimenpiteitä (muun muassa Malesia ja Indonesia ja äskettäin tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen Turkki (8), Yhdysvallat ja Pakistan).

(46)

Tuoreet lehdistötiedotteet (9) antavat aihetta olettaa, että Kiinan kotimarkkinoiden ja etenkin rakennusalan (10) kehitys on hidastumassa. Näin ollen Kiinan myyntimahdollisuudet ovat vähenemässä: sen tärkeimmät vientimarkkinat ovat sulkeutumassa ja sen tärkein kotimarkkinamyynti on hidastumassa. Jos unionin toimenpiteiden annetaan raueta, on siis erittäin todennäköistä, että Kiina alkaa välittömästi suunnata myyntiään alhaisin hinnoin (polkumyynnillä) suuria määriä unionin markkinoille.

3.3   Unionin markkinoiden houkuttelevuus

(47)

Koska hintataso unionin markkinoilla on korkeampi kuin muissa kolmansissa maissa havaitut kiinalaiset myyntihinnat, kuten taulukosta 1 näkyy, unionin markkinoiden katsotaan olevan kiinalaisten tuottajien kannalta houkuttelevat. Suojatoimenpiteet useilla vientimarkkinoilla lisäävät entisestään unionin markkinoiden houkuttelevuutta. Näin ollen voidaan kohtuudella olettaa, että jos toimenpiteet kumottaisiin, vienti Kiinasta unionin markkinoille käynnistyisi laajamittaisena. On syytä muistaa, että ennen alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönottoa vuonna 2008 kiinalaisen myynnin määrä unionin markkinoilla oli 1,1 miljoonaa tonnia ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 700 tonnia.

3.4   Polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä koskevat päätelmät

(48)

Kun otetaan huomioon valssilangan valtava tuotanto Kiinassa, sen kolmansiin maihin nähden harjoittama polkumyyntikäytäntö sekä edellä kuvattu unionin markkinoiden houkuttelevuus, on erittäin todennäköistä, että polkumyyntitoimenpiteiden kumoaminen johtaisi välittömästi Kiinasta unioniin suuntautuvan polkumyynnin toistumiseen.

D.   UNIONIN TUOTANNONALAN MÄÄRITELMÄ

(49)

Samankaltaista tuotetta valmisti tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana 72 unionin tuottajaa, jotka muodostavat ’unionin tuotannonalan’ perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Yksikään niistä ei vastustanut tutkimuksen vireillepanoa.

(50)

Kaikki arkaluonteisiin tietoihin liittyvät luvut oli luottamuksellisuussyistä indeksoitava tai annettava tietyllä vaihteluvälillä.

E.   TILANNE UNIONIN MARKKINOILLA

1.   Unionin kulutus

(51)

Komissio vahvisti unionin kulutuksen käytettävissä olevien tuontitilastojen, yhteistyössä toimineiden unionin tuottajien tosiasiallisen myynnin, lukuun ottamatta vientimyyntiä, ja yhteistyöstä kieltäytyneiden unionin tuottajien arvioidun myynnin perusteella. Kulutuksen määritelmään sisältyvät vapailla markkinoilla tapahtuva myynti, mukaan lukien kytkösmarkkinamyynti, mutta ei sisäistä käyttöä. Sisäistä käyttöä eli samankaltaisen tuotteen sisäisiä siirtoja integroituneiden unionin tuottajien sisällä jatkojalostusta varten ei ole kuitenkaan sisällytetty unionin kulutukseen, koska nämä sisäiset siirrot eivät kilpaile riippumattomien toimittajien myynnin kanssa vapailla markkinoilla. Kytkösmarkkinamyynti eli etuyhteydessä oleville yrityksille tapahtunut myynti sisällytettiin unionin kulutukseen, sillä tutkimuksen aikana kerättyjen tietojen perusteella unionin tuottajiin etuyhteydessä olevat yritykset saattoivat ostaa vapaasti valssilankaa myös muista lähteistä. Lisäksi unionin tuottajien etuyhteydessä oleville osapuolille tapahtuneen myynnin keskimääräisten hintojen todettiin vastaavan etuyhteydettömille osapuolille tapahtuneen myynnin keskimääräisiä hintoja.

(52)

Tämän perusteella unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Unionin kulutus (tonnia)

 

2011

2012

2013

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Määrä (tonnia)

18 522 439

16 024 244

17 134 056

17 826 678

Indeksi (2011 = 100)

100

87

93

96

Lähde: Eurostat ja kyselylomakevastaukset

(53)

Unionin kulutus laski tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 4 prosenttia eli 18,5 miljoonasta tonnista vuonna 2011 noin 17,8 miljoonaan tonniin. Tarkastelujakson aikana kulutus jäi alle alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjakson (huhtikuusta 2007 maaliskuuhun 2008) aikana havaitun kulutuksen, joka oli siis 23,6 miljoonaa tonnia. Kulutuksen lasku on seurausta talouskriisin kielteisistä vaikutuksista, jotka johtivat valssilangan yleisen kulutuksen laskuun, etenkin auto- ja rakennusteollisuudessa.

2.   Tuonti asianomaisesta maasta

a)   Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus

(54)

Kiinasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus määritettiin Eurostatin tietojen perusteella.

(55)

Asianomaisesta maasta unioniin tulevan tuonnin määrä ja sen markkinaosuus kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 3

Tuontimäärä ja markkinaosuus

Maa

 

2011

2012

2013

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Kiina

Määrä (tonnia)

3 108

911

88

696

Indeksi (2011 = 100)

100

29

3

22

Markkinaosuus (%)

0,02

0,01

0,00

0,00

Indeksi (2011 = 100)

100

34

3

23

Lähde: Eurostat.

(56)

Vaikka alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla kiinalaisen tuonnin markkinaosuus oli 5 prosenttia ja 1,1 miljoonaa tonnia, kiinalainen tuonti on Eurostatin tietojen mukaan lähes kadonnut unionin markkinoilta. Itse asiassa tuonti Kiinasta väheni tarkastelujaksolla 3 108 tonnista 696 tonniin.

(57)

Yhtiö, jonka tulli on 7,9 prosenttia, on etuyhteydessä ArcelorMittal-ryhmään, eikä pyynnön esittäjien mukaan tuota enää merkittäviä määriä valssilankaa. Muut kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat lopettivat kuitenkin myös myynnin unioniin. Valssilangan markkinat näyttävät olevan hyvin herkkiä hinnanvaihteluille, ja voimassa olevan polkumyyntitullin aiheuttama 24 prosentin hinnannousu johti siihen, että kiinalaiset viejät menettivät kiinnostuksensa unionin markkinoihin.

b)   Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin hinnat ja hinnan alittavuus

(58)

Tuontihinnat määritettiin Eurostatin tietojen perusteella. Koska Kiinasta EU:hun tulevan tuonnin määrä on vähäinen, kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä ja niiden vähäisistä tuontimääristä ei ole tuotelajiin liittyviä hintatietoja, hinnan alittavuudesta ei ollut mahdollista suorittaa merkityksellisiä laskelmia. Kiinasta kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hinnat alittivat kuitenkin unionin tuotannonalan myyntihinnat keskimäärin yli 25 prosentilla, kuten taulukosta 1 käy ilmi. Sen vuoksi unionin markkinoilla on odotettavissa samanlaista merkittävää hinnan alittavuutta, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

3.   Tuonti muista kolmansista maista, joihin ei sovelleta toimenpiteitä

(59)

Suurimmat unioniin vientiä harjoittavat maat ovat Moldova, Norja, Venäjä, Ukraina ja Sveitsi. Tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaistuonti kolmansista maista kasvoi tarkastelujaksolla 19,2 prosenttia (1,22 miljoonasta tonnista 1,45 miljoonaan tonniin), mikä on 7,5 prosenttia unionin kulutuksesta. Samalla ajanjaksolla keskimääräinen tuontihinta on laskenut tasaisesti 592 eurosta 506 euroon/tonni eli 14,6 prosenttia.

Taulukko 4

Tuonti kolmansista maista

Maa

 

2011

2012

2013

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Moldova

Määrä (tonnia)

47 084

99 126

86 083

185 982

Indeksi (2011 = 100)

100

211

183

395

Markkinaosuus (%)

0,25

0,62

0,50

1,04

Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)

528

483

445

438

Indeksi (2011 = 100)

100

91

84

83

Norja

Määrä (tonnia)

130 614

128 439

125 267

134 313

Indeksi (2011 = 100)

100

98

96

103

Markkinaosuus (%)

0,71

0,80

0,73

0,75

Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)

552

538

495

486

Indeksi (2011 = 100)

100

97

90

88

Venäjä

Määrä (tonnia)

47 185

89 236

91 037

112 748

Indeksi (2011 = 100)

100

189

193

239

Markkinaosuus (%)

0,25

0,56

0,53

0,63

Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)

494

486

436

425

Indeksi (2011 = 100)

100

98

88

86

Ukraina

Määrä (tonnia)

379 216

193 955

256 928

307 276

Indeksi (2011 = 100)

100

51

68

81

Markkinaosuus (%)

2,05

1,21

1,50

1,72

Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)

505

507

457

443

Indeksi (2011 = 100)

100

100

90

88

Sveitsi

Määrä (tonnia)

290 689

293 352

297 980

298 104

Indeksi (2011 = 100)

100

101

103

103

Markkinaosuus (%)

1,57

1,83

1,74

1,67

Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)

694

632

607

596

Indeksi (2011 = 100)

100

91

87

86

Kaikki kolmannet maat yhteensä

Määrä (tonnia)

1 220 464

1 086 787

1 250 867

1 454 411

Indeksi (2011 = 100)

100

89

102

119

Markkinaosuus (%)

6,59

6,78

7,30

8,16

Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)

591

564

522

506

Indeksi (2011 = 100)

100

95

88

86

Kolmannet maat yhteensä

Määrä (tonnia)

1 223 572

1 087 698

1 250 955

1 455 107

Indeksi (2011 = 100)

100

89

102

119

Markkinaosuus (%)

6,61

6,79

7,30

8,16

Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)

592

564

522

506

Indeksi (2011 = 100)

100

95

88

85

Lähde: Eurostat.

4.   Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne

(60)

Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikkia sellaisia taloudellisia tekijöitä ja osoittimia, joilla on vaikutusta unionin tuotannonalan tilanteeseen.

(61)

Niin tehdessään komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotalouden vahinkoindikaattorit. Makrotaloudelliset indikaattorit tarkastelujaksolla vahvistettiin ja analysoitiin ja niitä tutkittiin unionin tuotannonalasta toimitettujen tietojen perusteella. Mikrotaloudelliset indikaattorit vahvistettiin otokseen valituilta unionin tuottajilta kerättyjen ja todennettujen tietojen perusteella.

(62)

Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, varastot, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin suuruus ja toipuminen aiemmasta polkumyynnistä. Mikrotaloudellisia indikaattoreita ovat keskimääräiset yksikköhinnat, tuotantokustannukset, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto, pääoman saanti ja työvoimakustannukset.

a)   Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(63)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 5

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

 

2011

2012

2013

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Tuotantomäärä

(tonnia)

21 502 127

18 565 812

19 742 360

20 236 339

Tuotantomäärä

Indeksi

100

86

92

94

Tuotantokapasiteetti

(tonnia)

28 147 358

28 001 765

28 051 425

28 061 036

Tuotantokapasiteetti

Indeksi

100

99

100

100

Kapasiteetin käyttöaste

(%)

76

66

70

72

Lähde: Eurostat ja kyselylomakevastaukset

(64)

Tarkastelujakson aikana tuotanto väheni 6 prosenttia, tuotantokapasiteetti pysyi vakaana ja kapasiteetin käyttöaste pieneni 76 prosentista 72 prosenttiin.

b)   Myyntimäärä ja markkinaosuus

(65)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Myyntimäärä ja markkinaosuus

 

2011

2012

2013

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Myyntimäärä unionissa

(tonnia)

17 298 867

14 936 546

15 883 101

16 371 571

Myyntimäärä unionissa

Indeksi

100

86

92

95

Markkinaosuus

(%)

93,4

93,2

92,7

91,8

Lähde: Eurostat ja kyselylomakevastaukset

(66)

Tarkastelujakson aikana unionin tuotannonalan myynti unionin markkinoilla laski 5 prosenttia.

c)   Kasvu

(67)

Unionin kulutus väheni tarkastelujaksolla 4 prosenttia ja unionin tuotannonalan myynti laski 5 prosenttia, mikä näkyi 1,6 prosenttiyksikön markkinaosuuden menetyksenä.

d)   Työllisyys ja tuottavuus

(68)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Työllisyys ja tuottavuus

 

2011

2012

2013

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Työntekijöiden lukumäärä

8 888

8 851

8 849

8 991

Työntekijöiden lukumäärä

Indeksi

100

100

100

101

Tuottavuus (yksikkö/työntekijä)

2 419

2 098

2 231

2 251

Tuottavuus (yksikkö/työntekijä)

Indeksi

100

87

92

93

Lähde: kyselylomakevastaukset

(69)

Työllisyys pysyi melko vakaalla tasolla tarkastelujakson aikana. Samaan aikaan tuotannon laskun seurauksena tuottavuus laski 7 prosenttia, kuten johdanto-osan 68 kappaleessa olevasta taulukosta 7 käy ilmi.

5.   Polkumyyntimarginaalin suuruus ja toipuminen aiemmasta polkumyynnistä

(70)

Kiinalle alkuperäisessä tutkimuksessa määritetty polkumyyntimarginaali oli huomattavasti vähimmäistasoa korkeampi, ja Kiinasta tuleva tuonti pysyi vähäisenä tarkastelujakson aikana. Jos toimenpiteiden kuitenkin annetaan raueta, odotetun polkumyynnin vaikutus unionin tuotannonalaan olisi merkittävä Kiinasta kolmansiin maihin suuntautuvan viennin kasvun ja vientihinnan laskun vuoksi, kuten johdanto-osan 45 ja 46 kappaleessa todetaan. Unionin tuotannonala oli edelleen elpymässä Kiinasta peräisin olevan valssilangan vahingollisen polkumyyntituonnin vaikutuksista, kuten johdanto-osan 83 kappaleessa selitetään.

a)   Hinnat ja niihin vaikuttavat tekijät

(71)

Unionin tuotannonalan keskimääräiset myyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Keskimääräiset myyntihinnat

 

2011

2012

2013

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Keskimääräinen yksikkömyyntihinta unionissa

(euroa/tonni)

638

588

545

539

Keskimääräinen yksikkömyyntihinta unionissa

Indeksi

100

92

85

85

Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset

(euroa/tonni)

606

581

533

514

Tuotannon yksikkökustannukset

Indeksi

100

96

88

85

Lähde: kyselylomakevastaukset

Unionin tuotannonalan keskimääräinen yksikkömyyntihinta etuyhteydettömille asiakkaille unionissa ja tuotantokustannukset laskivat kumpikin 15 prosenttia tarkastelujakson aikana. Näin ollen myyntihintojen kehitys seurasi keskimäärin kustannusten kehitystä.

b)   Työvoimakustannukset

(72)

Unionin tuotannonalan keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

 

2011

2012

2013

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti (euroa)

51 320

53 514

52 366

51 814

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

Indeksi

100

104

102

101

Lähde: kyselylomakevastaukset

(73)

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti pysyivät vakaana tarkastelujakson ajan. Tämä voi pääasiassa selittyä unionin tuotannonalan kasvavilla pyrkimyksillä hillitä tuotantokustannuksia ja pitää tällä tavoin kilpailukykyä yllä.

c)   Varastot

(74)

Unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Varastot

 

2011

2012

2013

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Loppuvarastot

(tonnia)

400 531

400 256

429 765

471 135

Loppuvarastot

Indeksi

100

100

107

118

Loppuvarastot prosentteina tuotannosta

1,9

2,2

2,2

2,3

Lähde: kyselylomakevastaukset

(75)

Tarkastelujakson aikana unionin tuotannonalan varastot kasvoivat kaiken kaikkiaan 18 prosenttia. Merkittävä osa valssilankojen tuotannosta koostuu vakiotuotteista, minkä vuoksi unionin tuotannonalan on pidettävä varastot tietyllä tasolla, jotta se voi nopeasti täyttää asiakkaiden tarpeet. Prosentteina tuotannosta ilmaistut loppuvarastot pysyivät suhteellisen vakaina, mikä noudatteli unionin tuotannonalan tuotannon kehitystä.

d)   Kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti

(76)

Unionin tuottajan kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

 

2011

2012

2013

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Etuyhteydettömille asiakkaille unionissa tapahtuneen myynnin kannattavuus (% liikevaihdosta)

5,1

1,2

2,3

4,7

Kassavirta (euroa)

179 540 905

82 626 580

107 291 306

159 860 366

Investoinnit (euroa)

103 206 819

81 357 885

62 499 682

42 831 235

Investointien tuotto (%)

3,8

– 0,1

0,8

3,0

Lähde: kyselylomakevastaukset.

(77)

Komissio määritti unionin tuotannonalan kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Kannattavuus laski 5,1 prosentista 4,7 prosenttiin. Tämä on vähemmän kuin alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistettu 9,9 prosentin tavoitevoitto.

(78)

Nettokassavirta on unionin tuotannonalan kyky rahoittaa itse toimintaansa ja se oli tarkastelujaksolla positiivinen. Indikaattorissa näkyi kuitenkin huomattava 11 prosentin laskun. Tämä aiheuttaa huolta unionin tuotannonalan kyvystä rahoittaa omaa toimintaansa tarvittavissa määrin.

(79)

Investoinnit pienenivät tarkastelujaksolla huomattavasti eli 58 prosenttia. Ne olivat pääasiassa investointeja, joita tarvittiin modernisointia, kunnossapitoa ja lakisääteisten turvallisuusvaatimusten noudattamista varten. Se, ettei kapasiteetin laajentamiseksi tehty mitään investointeja saattaa olla merkki mahdollisesta markkinoiden pitkän aikavälin negatiivisesta kehityksestä.

(80)

Investointien tuotolla tarkoitetaan nettovoittoa ilmaistuina prosentteina investointien bruttokirjanpitoarvosta. Tämä indikaattori laski tarkastelujaksolla 3,8 prosentista 3 prosenttiin, koska voitot pienenivät.

(81)

Kun otetaan huomioon kannattavuuden heikkeneminen ja kassavirran pieneneminen, myös yrityksen pääoman saantiin kohdistui kielteisiä vaikutuksia.

e)   Unionin tuotannonalan kytkösmarkkinoille jäävä tuotanto

(82)

Tutkimuksen aikana kerättyjen tietojen perusteella havaittiin, ettei kytkösmarkkinoille jäävän tuotannon osuus ole merkittävä, koska vain noin 11 prosenttia unionin tuotannonalan tuotannosta käytetään ryhmän sisällä. Suuret tuotantomäärät johtavat yleensä mittakaavaetuihin, joista on hyötyä asianomaiselle tuottajalle. Unionin tuotannonala on suurimmaksi osaksi vertikaalisesti integroitunutta, ja kytkösmarkkinoille jäävä tuotanto jatkojalostetaan tuotteiksi, joilla on lisäarvoa. Tutkimuksessa ei tullut esiin mitään näihin jatkojalostustuotteisiin liittyviä tuotanto-ongelmia. Itse asiassa kytkösmarkkinoille tarkoitettu tuotanto pysyi tarkastelujakson aikana vakaana. Edellä esitetyt näkökohdat huomioon ottaen komissio katsoo, että unionin tuotannonalan kytkösmarkkinoille jäävä tuotanto ei vaikuttanut negatiivisesti sen taloudelliseen tilanteeseen.

f)   Vahinkoa koskevat päätelmät

(83)

Kaikki unionin tuotannonalaan liittyvät vahinkoindikaattorit osoittivat tarkastelujakson aikana negatiivista kehitystä. Tarkemmin sanottuna unionin tuotanto laski 6 prosenttia, kapasiteetin käyttöaste laski 76 prosentista 72 prosenttiin, markkinaosuus pieneni 1,6 prosenttiyksikköä (93,4 prosentista 91,8 prosenttiin) ja loppuvarastot kasvoivat 18 prosenttia. Lisäksi muut vahinkoindikaattorit kuten myyntimäärät etuyhteydettömille asiakkaille unionissa (– 6 prosenttia) ja vienti etuyhteydettömille osapuolille (– 22 prosenttia) osoittivat myös negatiivista suuntausta. Yksikkömyyntihinta etuyhteydettömille asiakkaille unionissa ja tuotantokustannukset laskivat kumpikin 15 prosenttia. Kannattavuus laski 5,1 prosentista 4,7 prosenttiin, mikä on vähemmän kuin alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistettu 9,9 prosentin tavoitevoitto. Investoinnit vähenivät huomattavasti eli 58 prosenttia ja kassavirta pieneni 11 prosenttia. Koska työllisyys pysyi melko vakaana, tuottavuus laski 7 prosenttia.

(84)

Näitä negatiivisia suuntauksia ei kuitenkaan voida pitää kiinalaisesta tuonnista johtuvana, koska sen määrä ja markkinaosuus oli vähäinen. Analyysissa siirrytään sen vuoksi tarkastelemaan vaikutusta, joka kiinalaisen tuonnin uudelleen aloittamisella olisi unionin tuotannonalaan, joka ei ole vielä täysin toipunut Kiinan aiemmin harjoittamasta polkumyynnistä.

F.   VAHINGON JATKUMISEN TAI TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

1.   Alustavat huomiot

(85)

Vaikka Kiinasta tulevan tuonnin määrä laski merkittävästi sen jälkeen, kun toimenpiteet otettiin käyttöön vuonna 2009, katsotaan, että jäljellä oleva huomattava tuotantokapasiteetti Kiinassa voidaan helposti suunnata unionin markkinoille, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

2.   Kiinasta tulevien arvioitujen tuontimäärien ja -hintojen vaikutukset, jos toimenpiteet kumotaan

(86)

Kuten johdanto-osan 40–42 kappaleessa todetaan, valssilangan tuotannon kokonaiskapasiteetti on yli 150 miljoonaa tonnia ja arvioitu käyttämätön kapasiteetti noin 50 miljoonaa tonnia. Molemmat määrät ylittävät selvästi valssilangan kokonaiskulutuksen unionissa. Lisäksi Kiina on viime vuosina onnistunut suuntaamaan ylimääräisen tuotantonsa unionista sellaisiin maihin, joissa kaupan rajoituksia on vähemmän, kuten Kiinan tilastoista käy selvästi ilmi. Tilanne on kuitenkin muuttunut, sillä jotkin kolmansien maiden markkinat ovat äskettäin ottaneet käyttöön suojatoimenpiteitä, joilla tehokkaasti estetään tai ainakin heikennetään kiinalaisen tuonnin pääsyä markkinoille. Unionin markkinat ovat kuitenkin edelleen houkuttelevat, koska tarkasteltavana olevan tuotteen myyntihinnat ovat niillä verrattain korkeat verrattuna muiden kolmansien maiden markkinoilla esiintyviin hintoihin. Näin ollen voidaan kohtuudella odottaa, että jos toimenpiteet kumotaan, unionin markkinoiden koon ja hintatasojen houkuttelevuuden vuoksi merkittävä osa tämänhetkisestä Kiinan tuotannosta suunnattaisiin unionin markkinoille. Tutkimuksessa kävi ilmi, että nykyinen vahinkotilanne ja kiinalaisten viejien polkumyyntikäytännöt huomioon ottaen toimenpiteiden päättyminen johtaisi todennäköisesti Kiinasta polkumyyntihinnoin tulevan viennin merkittävään kasvuun, mikä aiheuttaisi merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle.

3.   Päätelmät

(87)

Edellä esitetyn perusteella päätellään, että Kiinasta peräisin olevaan tuontiin kohdistuvien toimenpiteiden kumoaminen johtaisi mitä todennäköisimmin unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon toistumiseen.

G.   UNIONIN ETU

(88)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti komissio tarkasteli, olisiko Kiinaan kohdistuvien voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden jatkaminen kokonaisuudessaan unionin edun vastaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien edut.

(89)

Kaikille asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa perusasetuksen 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(90)

Tämän perusteella komissio tutki, onko olemassa pakottavia syitä, joiden nojalla olisi pääteltävä, että nykyisten toimenpiteiden voimassa pitäminen ei ole unionin edun mukaista siitäkin huolimatta, että päätelmien mukaan polkumyynti ja vahinko todennäköisesti toistuvat.

1.   Unionin tuotannonalan etu

(91)

Unionin tuotannonala on menettänyt jatkuvasti markkinaosuuttaan, ja sille on aiheutunut merkittävää vahinkoa tarkastelujaksolla. Jos toimenpiteet kumottaisiin, unionin tuotannonalan tilanne olisi varsin todennäköisesti vielä huonompi.

(92)

Sen vuoksi katsottiin, että Kiinaan kohdistuvien polkumyyntitullien voimassa pitäminen olisi unionin tuotannonalan edun mukaista.

2.   Tuojien/kauppiaiden etu

(93)

Yksikään tuojista/kauppiaista ei ilmoittautunut tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tutkimuksessa. Ei ole viitteitä siitä, että toimenpiteiden jatkamisella olisi merkittäviä kielteisiä vaikutuksia niiden toimintaan.

3.   Käyttäjien etu

(94)

Yksikään käyttäjistä ei ilmoittautunut tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tutkimuksessa. Käyttäjien osalta alkuperäisessä tutkimuksessa pääteltiin, että toimenpiteiden käyttöönoton mahdollinen yleinen vaikutus käyttäjien toimintaan olisi hyvin vähäinen. Ensinnäkin useimmat käyttäjät ostavat valssilankansa muista kuin kiinalaisista lähteistä, joita on runsaasti. Toiseksi, toimenpiteiden käyttöönoton mahdollista vaikutusta olisi tarkasteltava ottaen huomioon tuotantoketjun jälkipään tuotteet, joilla on paljon lisäarvoa. Tämän perusteella päätellään, että toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen ei vaikuttaisi kielteisesti käyttäjien nykytilanteeseen.

4.   Unionin etua koskevat päätelmät

(95)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, ettei ole pakottavia unionin etua koskevia syitä olla jatkamatta nykyisten Kiinaa koskevien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaoloa.

H.   POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET

(96)

Kaikille osapuolille ilmoitettiin niistä oleellisista seikoista ja huomioista, joiden perusteella voimassa olevien toimenpiteiden soveltamisen jatkamista aiottiin suositella. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta. Yksi asianomainen osapuoli esitti huomautuksen, jossa tuettiin komission päätelmiä.

(97)

Edellä selostetun perusteella ja perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti Kiinasta peräisin olevan valssilangan tuonnissa asetuksella (EY) N:o 703/2009 käyttöön otetut polkumyyntitoimenpiteet olisi pidettävä voimassa.

(98)

Tullien väliset suuret erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi katsotaan tässä tapauksessa tarvittavan erityisiä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistaa polkumyyntitullien asianmukainen soveltaminen. Näitä erityissäännöksiä sovelletaan vain yritykseen, jonka osalta otetaan käyttöön yksilöllinen tulli, mukaan luettuna seuraava: sellaisen pätevän kauppalaskun esittäminen jäsenvaltioiden tulliviranomaisille, joka täyttää tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset. Tuontiin, jonka yhteydessä ei esitetä tällaista kauppalaskua, on sovellettava kaikkiin muihin tuottajiin sovellettavaa jäännöspolkumyyntitullia.

(99)

Yritys voi pyytää näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamista, jos se muuttaa myöhemmin nimeään. Pyyntö on osoitettava komissiolle (11). Pyynnön on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyötyä siihen sovellettavasta tullista. Jos yrityksen nimenmuutos ei vaikuta tähän oikeuteen, nimenmuutosta koskeva ilmoitus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(100)

Tämä asetus on perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukainen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli tuotaessa Kiinan kansantasavallasta peräisin olevia kuumavalssattuja tankoja, säännöttömästi kiepitettyjä, rautaa, seostamatonta terästä tai seosterästä, ei kuitenkaan ruostumatonta terästä, jotka kuuluvat CN-koodeihin 7213 10 00, 7213 20 00, 7213 91 10, 7213 91 20, 7213 91 41, 7213 91 49, 7213 91 70, 7213 91 90, 7213 99 10, 7213 99 90, 7227 10 00, 7227 20 00, 7227 90 10, 7227 90 50 ja 7227 90 95.

2.   Alla lueteltujen yritysten valmistamien, 1 kohdassa mainittujen tuotteiden vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava lopullinen polkumyyntitulli on seuraava:

Yritys

Polkumyyntitulli (%)

Taric-lisäkoodi

Valin Group

7,9

A 930

Kaikki muut yritykset

24,0

A 999

3.   Edellä olevassa 2 kohdassa mainitulle yritykselle määritetyn yksilöllisen polkumyyntitullin soveltaminen edellyttää, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku, jossa on oltava kauppalaskun laatineen tahon nimellä ja tehtävänimikkeellä yksilöidyn työntekijän päiväämä ja allekirjoittama vakuutus seuraavassa muodossa: ”Allekirjoittanut vahvistaa, että tässä laskussa tarkoitetun, Euroopan unioniin vietäväksi myydyn valssilangan, (määrä), on valmistanut (yrityksen nimi ja osoite), (Taric-lisäkoodi), Kiinan kansantasavallassa. Allekirjoittanut vakuuttaa, että tässä laskussa ilmoitetut tiedot ovat täydelliset ja paikkansapitävät.” Jos tällaista kauppalaskua ei esitetä, asianomaiseen yritykseen sovelletaan ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

4.   Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä lokakuuta 2015.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 343, 22.12.2009, s. 51.

(2)  Neuvoston asetus (EY) N:o 703/2009, annettu 27 päivänä heinäkuuta 2009, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan valssilangan tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta sekä Moldovan tasavallasta ja Turkista peräisin olevan valssilangan tuontia koskevan menettelyn päättämisestä (EUVL L 203, 5.8.2009, s. 1).

(3)  EUVL C 318, 1.11.2013, s. 6.

(4)  EUVL C 252, 2.8.2014, s. 7.

(5)  2014 Steel statistical yearbook, Worldsteel Association, http://www.worldsteel.org/dms/internetDocumentList/statistics-archive/yearbook-archive/Steel-Statistical-Yearbook-2014/document/Steel-Statistical-Yearbook-2014.pdf.

(6)  Tämä luku sisältää sekä hiilestä että ruostumattomasta teräksestä valmistetun valssilangan (ruostumaton teräs ei ole tarkasteltavana oleva tuote). Eurofer, joka on kansainvälisen ruostumattoman teräksen järjestön ISSF:n jäsen, arvioi, että ruostumattomasta teräksestä valmistetun valssilangan tuotanto oli koko tarkastelujaksolla, mukaan lukien tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso, alle 5 prosenttia valssilangan koko tuotannosta Kiinassa.

(7)  Konkreettisia polkumyyntimarginaaleja ei voida luottamuksellisuussyistä julkistaa, ja ne esitetään sen vuoksi vaihteluväleinä.

(8)  Turkki nosti valssilangalle vahvistettua tavanomaista tulliaan 40 prosenttiin marraskuussa 2014 eli tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen, minkä vuoksi tullin nosto ei vääristänyt vertailumaata koskevia havaintoja.

(9)  South China Morning Post, 20. tammikuuta 2015, Le Figaro, 26. maaliskuuta 2015, The Australian Financial review, 20. huhtikuuta 2015, CNBC, 7. toukokuuta 2015.

(10)  Valssilankaa käytetään laajalti rakennusteollisuudessa.

(11)  European Commission, Directorate-General for Trade, Directorate H, Rue de la Loi/Wetstraat 170, 1040 Bruxelles/Brussel, BELGIA.


15.10.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 268/26


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2015/1847,

annettu 14 päivänä lokakuuta 2015,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (2) ja erityisesti sen 136 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)

Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä lokakuuta 2015.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Jerzy PLEWA

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.

(2)  EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.


LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmansien maiden koodi (1)

Kiinteä tuontiarvo

0702 00 00

AL

45,0

MA

141,5

MK

46,1

TR

56,6

ZZ

72,3

0707 00 05

AL

36,9

TR

115,3

ZZ

76,1

0709 93 10

TR

137,2

ZZ

137,2

0805 50 10

AR

163,5

CL

149,0

TR

110,0

UY

81,3

ZA

112,5

ZZ

123,3

0806 10 10

BR

274,5

EG

187,8

MA

56,6

MK

97,5

TR

177,1

ZZ

158,7

0808 10 80

AR

258,5

CL

127,9

MK

23,1

NZ

169,4

ZA

145,4

ZZ

144,9

0808 30 90

CN

65,9

TR

134,2

XS

95,1

ZA

218,5

ZZ

128,4


(1)  Kolmansien maiden kanssa käytävää ulkomaankauppaa koskevista yhteisön tilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 471/2009 täytäntöönpanosta maa- ja alueluokituksen ajan tasalle saattamisen osalta 27 päivänä marraskuuta 2012 annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 1106/2012 (EUVL L 328, 28.11.2012, s. 7) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


PÄÄTÖKSET

15.10.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 268/28


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2015/1848,

annettu 5 päivänä lokakuuta 2015,

jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista vuodelle 2015

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 148 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon (3),

ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Jäsenvaltioiden ja unionin on määrä pyrkiä kehittämään yhteensovitettua työllisyysstrategiaa ja erityisesti edistämään ammattitaitoisen, koulutetun ja mukautumiskykyisen työvoiman sekä talouden muutoksiin reagoivien työmarkkinoiden kehittymistä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklassa määriteltyjen täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi. Jäsenvaltiot pitävät – työnantajien ja työntekijöiden velvollisuuksiin liittyvät kansalliset käytännöt huomioon ottaen – työllisyyden edistämistä yhteistä etua koskevana asiana ja sovittavat sitä koskevan toimintansa yhteen neuvostossa.

(2)

Unioni torjuu sosiaalista syrjäytymistä ja syrjintää ja edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja suojelua sekä naisten ja miesten tasa-arvoa. Politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa unioni ottaa huomioon korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen, sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen sekä korkeatasoiseen koulutukseen liittyvät vaatimukset.

(3)

Jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat ovat johdonmukaiset neuvoston suosituksessa (EU) 2015/1184 (4) esitettyjen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen kanssa. Ne muodostavat yhdennetyt suuntaviivat Eurooppa 2020 -strategian toteuttamiselle, jäljempänä ’yhdennetyt Eurooppa 2020 -suuntaviivat’, ja neuvosto hyväksyy ne jäsenvaltioiden ja unionin politiikan ohjaamiseksi.

(4)

Unioni on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti kehittänyt ja pannut täytäntöön politiikan yhteensovittamisvälineitä finanssi-, makrotalous- ja rakennepolitiikkaa varten. Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso yhdistää nämä eri välineet talouden, julkisen talouden ja työllisyys- ja sosiaalipolitiikan monenvälisen yhdennetyn valvonnan kehykseen, ja sillä pyritään toteuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet, etenkin ne, jotka koskevat työllisyyttä, koulutusta ja köyhyyden vähentämistä, sellaisena kuin ne on esitetty neuvoston päätöksessä 2010/707/EU (5). Eurooppalaisen ohjausjakson järkeistämisen ja tehostamisen, jota esitetään vuotta 2015 koskevassa komission vuotuisessa kasvuselvityksessä, odotetaan parantavan entisestään sen toimivuutta.

(5)

Rahoitus- ja talouskriisi on paljastanut ja korostanut merkittäviä heikkouksia unionin ja jäsenvaltioiden talouksissa. Kriisi toi myös esiin jäsenvaltioiden talouksien ja työmarkkinoiden tiiviin keskinäisen riippuvuuden. Keskeisenä haasteena on varmistaa, että unioni siirtyy tilaan, jossa kasvu on älykästä, kestävää ja osallisuutta edistävää ja jossa luodaan työpaikkoja. Tämä edellyttää yhteensovitettuja, kunnianhimoisia ja tehokkaita toimia sekä unionin että jäsenvaltioiden tasolla Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja unionin talouden ohjausjärjestelmän mukaisesti. Tarjonta- ja kysyntäpuolen toimenpiteiden yhdistämisellä näillä politiikan toimilla on määrä edistää investointeja, saada aikaan entistä vahvempi sitoutuminen rakenneuudistuksiin ja vastuullisen finanssipolitiikan harjoittaminen, samalla kun otetaan huomioon niiden työllisyys- ja sosiaalipoliittiset vaikutukset. Neuvoston ja komission vuonna 2015 hyväksymän yhteisen työllisyysraportin keskeisten työllisyys- ja sosiaalisten indikaattorien tulostaulu on tältä osin erityisen hyödyllinen väline, koska sen avulla voidaan havaita ajoissa keskeiset työllisyys- ja sosiaaliset ongelmat ja eroavuudet ja tunnistaa alueet, joilla tarvitaan eniten poliittisia toimia.

(6)

Työmarkkinoiden uudistuksissa, kansalliset palkanmuodostusmekanismit mukaan lukien, olisi noudatettava sosiaalisen vuoropuhelun kansallisia käytäntöjä sekä annettava tarvittava määrä poliittista liikkumavaraa sosioekonomisten kysymysten laajaa pohdintaa varten.

(7)

Jäsenvaltioiden ja unionin olisi puututtava myös kriisin sosiaalisiin vaikutuksiin ja pyrittävä rakentamaan yhteenkuuluvuutta lisäävä yhteiskunta, jossa ihmiset pystyvät ennakoimaan ja hallitsemaan muutoksia ja osallistumaan aktiivisesti yhteiskuntaan ja talouteen. Olisi taattava, että kaikille on tarjolla mahdollisuuksia ja että köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen vähenevät, etenkin varmistamalla työmarkkinoiden ja sosiaalisen suojelun järjestelmien tehokas toiminta ja poistamalla tekijöitä, jotka estävät työmarkkinoille osallistumista. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että talouskasvun hyödyt saavuttavat kaikki kansalaiset ja kaikki alueet.

(8)

Yhdennettyjen Eurooppa 2020 -suuntaviivojen mukaiset toimet ovat merkittävässä asemassa pyrittäessä saavuttamaan työllisyyttä ja älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan Eurooppa 2020 -strategian, jäljempänä ’Eurooppa 2020 -strategia’, tavoitteet. Eurooppa 2020 -strategian tukena olisi oltava yhdennetyt eurooppalaiset ja kansalliset toimintalinjat, jotka jäsenvaltioiden ja unionin olisi pantava täytäntöön, jotta saadaan aikaan myönteisiä heijastusvaikutuksia yhteensovitetuista rakenneuudistuksista sekä asianmukainen talouspolitiikan yhdistelmä ja jotta eurooppalaisella politiikalla voidaan vaikuttaa johdonmukaisemmin Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin.

(9)

Vaikka yhdennetyt Eurooppa 2020 -suuntaviivat on osoitettu jäsenvaltioille ja unionille, ne olisi pantava täytäntöön yhdessä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa kumppanuudessa, jossa parlamentit, työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan edustajat ovat tiiviisti mukana.

(10)

Yhdennetyissä Eurooppa 2020 -suuntaviivoissa jäsenvaltioille annetaan uudistusten täytäntöönpanoon liittyviä ohjausta, jossa otetaan huomioon jäsenvaltioiden välinen keskinäinen riippuvuus. Nämä yhdennetyt suuntaviivat ovat vakaus- ja kasvusopimuksen ja voimassa olevan EU:n lainsäädännön mukaiset. Näiden yhdennettyjen suuntaviivojen olisi muodostettava perusta maakohtaisille suosituksille, joita neuvosto voi antaa jäsenvaltioille.

(11)

Työllisyyskomitean ja sosiaalisen suojelun komitean olisi perussopimuksessa määritettyjen toimeksiantojensa mukaisesti seurattava, miten työllisyyspolitiikan suuntaviivat toteutuvat asianomaisten politiikkojen täytäntöönpanossa. Näiden komiteoiden ja muiden talous- ja sosiaalipolitiikkojen yhteensovittamiseen osallistuvien neuvoston valmisteluelinten olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään liitteessä olevat jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat. Nämä suuntaviivat ovat osa yhdennettyjä Eurooppa 2020 -suuntaviivoja.

2 artikla

Jäsenvaltioiden on otettava huomioon liitteessä esitetyt suuntaviivat työllisyyspolitiikassaan ja uudistusohjelmissaan, joista annetaan selvitys Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 148 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Luxemburgissa 5 päivänä lokakuuta 2015.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

N. SCHMIT


(1)  Lausunto annettu 8. heinäkuuta 2015 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  Lausunto annettu 27. toukokuuta 2015 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3)  Lausunto annettu 4. kesäkuuta 2015 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(4)  Neuvoston suositus (EU) 2015/1184, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2015, jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (EUVL L 192, 18.7.2015, s. 27).

(5)  Neuvoston päätös 2010/707/EU, annettu 21 päivänä lokakuuta 2010, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (EUVL L 308, 24.11.2010, s. 46).


LIITE

JÄSENVALTIOIDEN TYÖLLISYYSPOLITIIKAN SUUNTAVIIVAT

YHDENNETTYJEN EUROOPPA 2020 -SUUNTAVIIVOJEN II OSA

Suuntaviiva 5: Työvoiman kysynnän lisääminen

Jäsenvaltioiden olisi helpotettava laadukkaiden työpaikkojen luomista, poistettava esteitä, joita yritykset kohtaavat ihmisten palkkaamisessa, edistettävä yrittäjyyttä ja tuettava erityisesti pienten yritysten luomista ja kasvua. Jäsenvaltioiden olisi edistettävä aktiivisesti yhteisötaloutta ja kannustettava sosiaalisiin innovaatioihin.

Verorasitus olisi siirrettävä työstä muihin verotuslähteisiin, jotka ovat vähemmän haitallisia työllisyyden ja kasvun kannalta, samalla kun suojataan verotulot riittävää sosiaalista suojelua ja kasvua vahvistavia menoja varten. Työn verotuksen alentaminen olisi kohdistettava sellaisten tekijöiden poistamiseen, jotka estävät eivätkä kannusta osallistumista työmarkkinoille, etenkin niiden henkilöiden osalta, jotka ovat kauimpana työmarkkinoista.

Jäsenvaltioiden olisi yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa ja kansallisten käytäntöjen mukaisesti rohkaistava sellaisia palkanmuodostusmekanismeja, joilla mahdollistetaan palkkojen reagointi tuottavuuden kehitykseen. Osaamiserot ja eri alueiden, sektoreiden ja yritysten väliset eroavuudet talouden suorituskyvyssä olisi otettava huomioon. Vähimmäispalkkoja asettaessaan jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten olisi otettava huomioon niiden vaikutus työssäkäyvien köyhyyteen, työpaikkojen luomiseen ja kilpailukykyyn.

Suuntaviiva 6: Työvoiman tarjonnan, taitojen ja osaamisen parantaminen

Jäsenvaltioiden olisi yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa edistettävä tuottavuutta ja työllistyvyyttä tarjoamalla asianmukaisia tietoja, taitoja ja osaamista. Jäsenvaltioiden olisi tehtävä tarvittavat investoinnit kaikkiin yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen järjestelmiin parantaakseen niiden tehokkuutta ja toimivuutta työvoiman taitojen ja osaamisen lisäämisessä, jotta työntekijät pystyisivät siten paremmin ennakoimaan dynaamisten työmarkkinoiden nopeasti muuttuvia tarpeita ja vastaamaan niihin yhä digitaalisemmaksi muuttuvassa taloudessa sekä teknologian, ympäristön ja väestörakenteen muuttuessa. Jäsenvaltioiden olisi tehostettava pyrkimyksiä, joilla parannetaan kaikkien mahdollisuuksia laadukkaaseen elinikäiseen oppimiseen, ja pantava täytäntöön aktiivisena ikääntymistä koskevia strategioita, jotka mahdollistavat pidemmän työelämässä pysymisen.

Koulutusjärjestelmien rakenteellisiin heikkouksiin olisi puututtava, jotta voitaisiin varmistaa hyvät oppimistulokset ja vähentää koulunkäynnin keskeyttävien nuorten määrää. Jäsenvaltioiden olisi kohotettava koulutustasoa ja edistettävä työlähtöisiä oppimisjärjestelmiä, kuten teorian ja käytännön yhdistäviä oppimisjärjestelmiä, kehitettävä ammatillista koulutusta ja parannettava mahdollisuuksia saada tunnustus ja validointi virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankituille taidoille ja osaamiselle.

Korkeaan työttömyyteen ja työvoiman ulkopuolelle jäämiseen olisi puututtava. Pitkäaikais- ja rakennetyöttömyyttä olisi merkittävästi vähennettävä ja ehkäistävä kattavilla ja toisiaan vahvistavilla strategioilla, joihin sisältyy yksilöllinen aktiivinen tuki työmarkkinoille palaamista varten. Nuorisotyöttömyyteen sekä työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten (not in education, employment or training, NEET) korkeaan määrään olisi puututtava kattavasti parantamalla koulusta työelämään siirtymistä rakenteellisesti sekä panemalla nuorisotakuu kokonaisuudessaan täytäntöön.

Työllistymisen esteitä olisi vähennettävä erityisesti muita heikommassa asemassa olevien ryhmien osalta.

Naisten osallistumista työmarkkinoille olisi lisättävä, ja sukupuolten tasa-arvo on varmistettava muun muassa samapalkkaisuudella. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista ja erityisesti kohtuuhintaisen ja laadukkaan varhaiskasvatuksen, hoivapalvelujen ja pitkäaikaishoidon saatavuutta olisi edistettävä.

Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä täysimääräisesti Euroopan sosiaalirahastoa ja unionin muita rahastoja työllisyyden, sosiaalisen osallisuuden, elinikäisen oppimisen ja koulutuksen edistämiseksi sekä julkishallinnon parantamiseksi.

Suuntaviiva 7: Työmarkkinoiden toiminnan parantaminen

Jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon joustoa ja turvaa koskevat periaatteet. Niiden olisi vähennettävä ja ehkäistävä työmarkkinoiden segmentoitumista ja torjuttava pimeää työtä. Työsuhdeturvasääntöjen, työlainsäädännön ja laitosten olisi kaikkien taattava asianmukainen rekrytointiympäristö ja tarjottava samalla riittävä turva kaikille työssä oleville ja työtä etsiville. Olisi varmistettava laadukkaat työpaikat siltä osin kuin on kyse sosioekonomisesta turvallisuudesta, työjärjestelyistä, koulutusmahdollisuuksista, työoloista (työterveys ja -turvallisuus mukaan luettuna) ja työn ja perhe-elämän yhdistämisestä.

Jäsenvaltioiden olisi otettava kansalliset parlamentit ja työmarkkinaosapuolet tiiviisti mukaan uudistusten ja politiikan suunnitteluun ja täytäntöönpanoon kansallisten käytäntöjen mukaisesti ja tukeakseen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun toimivuuden ja tehokkuuden parantamista kansallisella tasolla.

Jäsenvaltioiden olisi edistettävä aktiivista työmarkkinapolitiikkaa parantamalla sen tehokkuutta, kohdentamista, saavutettavuutta, kattavuutta ja vuorovaikutusta passiivisten toimenpiteiden kanssa ja varmistettava samalla työttömien oikeus ja velvollisuus hakea aktiivisesti työtä. Tällä politiikalla olisi pyrittävä parantamaan kysynnän ja tarjonnan kohtaamista työmarkkinoilla ja tukemaan kestäviä siirtymiä.

Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä parantamaan ja tehostamaan julkisia työvoimapalveluja työttömyyden vähentämiseksi ja lyhentämiseksi tukemalla työnhakijoita yksilöidyillä palveluilla, tukemalla työmarkkinoiden kysyntää ja toteuttamalla tulosten mittausjärjestelmiä. Jäsenvaltioiden olisi tehokkaasti aktivoitava henkilöitä, jotka voivat osallistua työmarkkinoille, ja annettava heille mahdollisuuksia, sekä tarjottava turvaa niille, jotka eivät kykene osallistumaan työmarkkinoille. Jäsenvaltioiden olisi edistettävä kaikille naisille ja miehille avoimia, osallisuutta edistäviä työmarkkinoita toteuttamalla tehokkaita syrjinnän vastaisia toimenpiteitä sekä edistettävä työllistyvyyttä investoimalla inhimilliseen pääomaan.

Työntekijöiden liikkuvuutta olisi tuettava, jotta eurooppalaisten työmarkkinoiden mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää täysimittaisesti. Ammatillisten lisäeläkkeiden siirrettävyyttä ja tutkintojen tunnustamista rajoittavat liikkuvuuden esteet olisi poistettava. Jäsenvaltioiden olisi samalla estettävä voimassa olevien sääntöjen väärinkäytökset sekä tunnistettava mahdollinen ”aivovuoto” tietyiltä alueilta.

Suuntaviiva 8: Sosiaalisen osallisuuden edistäminen, köyhyyden torjuminen ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen

Jäsenvaltioiden olisi nykyaikaistettava sosiaalisen suojelun järjestelmiä, jotta ne tarjoaisivat tehokkaan, toimivan ja riittävän turvan kaikissa elämänvaiheissa, edistettävä näin sosiaalista osallisuutta sekä yhtäläisiä mahdollisuuksia, myös sekä naisille että miehille, ja puututtava eriarvoisuuteen. Yleiskattavien lähestymistapojen täydentäminen valikoivilla lähestymistavoilla parantaa järjestelmien vaikuttavuutta, ja yksinkertaistamisen pitäisi johtaa saatavuuden ja laadun paranemiseen. Ennaltaehkäiseviin ja integroituihin strategioihin olisi kiinnitettävä enemmän huomiota. Sosiaalisen suojelun järjestelmien olisi edistettävä sosiaalista osallisuutta kannustamalla ihmisiä osallistumaan aktiivisesti työmarkkinoille ja yhteiskuntaan. Olennaisia ovat kohtuuhintaiset, saatavilla olevat ja laadukkaat palvelut, muun muassa lastenhoito, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, koulutus, asuminen, terveyspalvelut ja pitkäaikaishoito. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä myös peruspalveluihin ja toimiin, joilla estetään koulunkäynnin keskeyttäminen, vähennetään työssäkäyvien köyhyyttä sekä torjutaan köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä.

Tätä varten olisi hyödynnettävä eri välineitä toisiaan täydentävästi, aktiivisen osallisuuden periaatteiden mukaisesti, mukaan luettuna työvoiman aktivoinnin mahdollistavat palvelut, saatavilla olevat laadukkaat palvelut ja riittävä toimeentulotuki, jotka on kohdennettu yksilöllisiin tarpeisiin. Sosiaalisen suojelun järjestelmät olisi suunniteltava niin, että etuuksien käyttöä helpotetaan kaikkien niihin oikeutettujen parissa, tuetaan suojelua ja investointeja inhimilliseen pääomaan ja edistetään köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisyä ja vähentämistä ja turvaa niiden varalta koko elämän ajan.

Eliniän pidentyessä ja väestörakenteen muuttuessa jäsenvaltioiden olisi varmistettava eläkejärjestelmien kestävyys ja riittävyys sekä naisten että miesten osalta. Jäsenvaltioiden olisi parannettava terveydenhuolto- ja pitkäaikaishoitojärjestelmiensä laatua, saatavuutta, tehokkuutta ja toimivuutta, ja samalla olisi turvattava niiden kestävyys.


15.10.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 268/33


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2015/1849,

annettu 13 päivänä lokakuuta 2015,

haitallisten organismien unioniin kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseen liittyvistä toimenpiteistä siltä osin kuin on kyse tietyistä Ghanasta peräisin olevista vihanneksista

(tiedoksiannettu numerolla C(2015) 6858)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kasveille ja kasvituotteille haitallisten organismien yhteisöön kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseen liittyvistä suojatoimenpiteistä 8 päivänä toukokuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/29/EY (1) ja erityisesti sen 16 artiklan 3 kohdan kolmannen virkkeen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Jäsenvaltioissa tiettyjen Ghanasta peräisin olevien kasvien ja kasvituotteiden lähetyksille tehdyissä kasvien terveystarkastuksissa kävi ilmi, että huomattava määrä näitä kasveja ja kasvituotteita oli saastunut haitallisilla organismeilla, joita ovat lähinnä Tephritidae (Euroopan ulkopuolinen), kuten Ceratitis cosyra (Walker), Thrips palmi Karny tai Bemisia tabaci (Genn.) Niiden Ghanasta unioniin tulevien lähetysten määrä, jotka on pysäytetty haitallisten organismien vuoksi, on ollut merkittävässä kasvussa vuodesta 2009. Suurin osa pysäytyksistä koskee kasvien Capsicum L., Lagenaria Ser., Luffa Mill., Momordica L. ja Solanum L., (muut kuin S. lycopersicum L.) taimia (muita kuin siemeniä), jäljempänä ’erikseen määritellyt tavarat’.

(2)

Komission Ghanassa vuosina 2012 ja 2015 toteuttamissa tarkastuksissa ilmeni puutteita kasvinsuojeluun liittyvien vientitodistusten järjestelmässä. Huolimatta Ghanan toimivaltaisten viranomaisten ilmoittamista vakuutuksista ja toimista pysäytysten määrä kasvoi entisestään.

(3)

Kyseisten tarkastusten tulosten ja pysäytysten määrän perusteella komissio totesi, että Ghanan nykyiset kasvinsuojeluun liittyvät suojatoimet eivät riitä varmistamaan sitä, että Ghanasta peräisin olevien kasvien ja kasvituotteiden lähetyksissä ei ole haitallisia organismeja, tai välttämään erikseen määriteltyjen tavaroiden tuonnista aiheutuvaa haitallisten organismien unioniin kulkeutumisen riskiä.

(4)

Olisi toteutettava toimenpiteitä erikseen määriteltyjen tavaroiden unioniin tuonnin aiheuttaman riskin torjumiseksi. Näin ollen erikseen määriteltyjen tavaroiden tuonti unionin alueelle olisi kiellettävä.

(5)

Toimenpiteet olisi pidettävä voimassa 31 päivään joulukuuta 2016 asti, jotta voidaan reagoida olemassa olevaan kulkeutumisriskiin ja antaa samalla Ghanalle tilaisuus kehittää sertifiointijärjestelmäänsä.

(6)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Kielletään Ghanasta peräisin olevien, kasvien Capsicum L., Lagenaria Ser., Luffa Mill., Momordica L. ja Solanum L., (muut kuin S. lycopersicum L.) taimien (muut kuin siemenet) tuonti unionin alueelle.

2 artikla

Edellä olevaa 1 artiklaa sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2016.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 13 päivänä lokakuuta 2015.

Komission puolesta

Vytenis ANDRIUKAITIS

Komission jäsen


(1)  EYVL L 169, 10.7.2000, s. 1.