24.9.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 248/1

(1)

Neuvoston asetusta (EY) N:o 994/98 (2) on muutettu huomattavilta osin (3). Sen vuoksi mainittu asetus olisi selkeyden ja järkeistämisen takia kodifioitava.

(2)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) mukaan arvio siitä, soveltuuko tuki sisämarkkinoille, kuuluu ensi sijassa komissiolle.

(3)

Sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan edellytyksenä on, että kilpailusääntöjä noudatetaan tehokkaasti ja tarkasti valtion tuen osalta.

(4)

Komissio olisi valtuutettava säätämään aloilla, joilla sillä on riittävää kokemusta yleisten soveltuvuusperusteiden määrittämiseksi, asetuksia tiettyjen tukimuotojen soveltuvuudesta sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 ja 3 kohdan määräysten mukaisesti sekä siitä, että kyseisiin tukimuotoihin ei sovelleta SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdassa määrättyä menettelyä.

(5)

Ryhmäpoikkeusasetukset varmistavat avoimuuden ja oikeusvarmuuden. Kansalliset tuomioistuimet voivat soveltaa niitä suoraan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan 3 kohdan ja SEUT-sopimuksen 267 artiklan soveltamista.

(6)

Valtiontuki on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa määritelty objektiivinen käsite. Komissiolla olevaa toimivaltaa hyväksyä ryhmäpoikkeuksia tämän asetuksen mukaisesti sovelletaan ainoastaan sellaisiin toimenpiteisiin, jotka täyttävät kaikki SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan kriteerit ja jotka näin ollen katsotaan valtiontueksi. Sillä, että tietyt tukimuodot sisällytetään tähän asetukseen tai poikkeusasetukseen, ei oteta ennalta kantaa toimenpiteen määrittelyyn SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi valtiontueksi.

(7)

Komissio olisi valtuutettava säätämään, että pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävä tuki, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyöhön myönnettävä tuki, ympäristönsuojelutuki, työllisyys- ja koulutustuki sekä komission kunkin jäsenvaltion osalta alueellisen tuen myöntämistä varten hyväksymien karttojen mukainen tuki soveltuu tietyin edellytyksin sisämarkkinoille ja vapautetaan ilmoitusvaatimuksesta.

(8)

Innovoinnista on tullut ”innovaatiounioniin” liittyvä unionin poliittinen tavoite, yksi Eurooppa 2020 -lippulaiva-aloitteista. Lisäksi monet innovaatiotukitoimenpiteet ovat suhteellisen vähäisiä eivätkä vääristä kilpailua merkittävästi.

(9)

Kulttuurin ja kulttuuriperinnön säilyttämisen alalla monia jäsenvaltioiden toteuttamia toimenpiteitä ei voitaisi katsoa tueksi, koska ne eivät täytä kaikkia SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan kriteereitä, esimerkiksi siksi, että tuensaaja ei harjoita taloudellista toimintaa, tai siksi, että ne eivät vaikuta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Kuitenkin siltä osin kuin kulttuurin edistämisen ja kulttuuriperinnön säilyttämisen alalla toteutettavat tukitoimenpiteet voidaan katsoa SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaiseksi valtiontueksi, komissio olisi valtuutettava säätämään, että tällainen tuki soveltuu sisämarkkinoille tietyin edellytyksin, eikä sitä ole tarpeen ilmoittaa SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Pienet kulttuurin ja luovan työn edistämiseen ja kulttuuriperinnön säilyttämiseen liittyvät hankkeet eivät yleensä aiheuta merkittäviä kilpailun vääristymiä, ja viimeaikaisten tapausten perusteella kauppaan kohdistuvat vaikutukset ovat rajalliset.

(10)

Vapautukset kulttuurin ja kulttuuriperinnön säilyttämisen alalla voitaisiin määritellä suuntaviivoissa esitettyjen komission kokemusten perusteella, esimerkiksi elokuva- ja audiovisuaalialan teosten osalta, tai kehittää tapauskohtaisesti. Tällaisia ryhmäpoikkeuksia laatiessaan komission olisi otettava huomioon, että ne saisivat kattaa vain valtiontukitoimenpiteet ja että niiden olisi periaatteessa painotuttava EU:n valtiontukiuudistuksen tavoitteita edistäviin toimenpiteisiin ja että vain valtiontuki, josta komissiolla on jo huomattavasti kokemusta, sisällytetään ryhmäpoikkeukseen. Lisäksi olisi otettava huomioon, että ensisijainen toimivalta kulttuurin alalla on jäsenvaltioilla ja että kulttuurien monimuotoisuus nauttii erityistä suojelua SEUT-sopimuksen 167 artiklan 1 kohdan nojalla, sekä kulttuurin erityisluonne.

(11)

Mitä tulee valtiontukitoimenpiteisiin luonnonmullistusten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi ja valtiontukitoimenpiteisiin eräiden epäsuotuisten sääolojen kalastusalalle aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi, näillä aloilla myönnetyt määrät ovat yleensä rajallisia ja selkeät soveltuvuusedellytykset voidaan määritellä. Tässä asetuksessa komissio olisi valtuutettava vapauttamaan tällainen tuki ilmoitusvelvollisuudesta. Komission kokemuksen mukaan tällainen tuki ei aiheuta merkittäviä kilpailun vääristymiä, ja saadun kokemuksen perusteella voidaan määritellä selkeät soveltuvuusedellytykset.

(12)

SEUT-sopimuksen 42 artiklan mukaisesti valtiontukisääntöjä ei sovelleta tietyin edellytyksin eräisiin SEUT-sopimuksen liitteessä I lueteltuja maataloustuotteita koskeviin tukitoimenpiteisiin. SEUT-sopimuksen 42 artiklaa ei kuitenkaan sovelleta metsäalaan tai mainittuun liitteeseen sisältymättömiin tuotteisiin. Komission olisi voitava myöntää poikkeus tietyille metsäalan tukimuodoille, kuten maaseudun kehittämisohjelmiin sisältyville tuille sekä SEUT-sopimuksen liitteeseen I sisältymättömien elintarvikkeiden menekinedistämiseen ja mainontaan tarkoitetuille tuille silloin, kun komission kokemuksen mukaan kilpailun vääristymät ovat vähäisiä ja selkeät soveltuvuusedellytykset voidaan määritellä.

(13)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1198/2006 (4) 7 artiklan mukaan jäsenvaltioiden kalatalousalan yrityksille myöntämään tukeen sovelletaan SEUT-sopimuksen 107, 108 ja 109 artiklaa, lukuun ottamatta maksuja, jotka jäsenvaltiot suorittavat asetuksen (EY) N:o 1198/2006 mukaisesti. Meren ja makean veden elollisten luonnonvarojen säilyttämiseen myönnettävällä valtion lisätuella on yleensä rajallinen vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, ja se edistää unionin tavoitteita meri- ja kalastuspolitiikan alalla eikä aiheuta vakavia kilpailun vääristymiä. Myönnetyt määrät ovat yleensä rajallisia ja selkeät soveltuvuusedellytykset voidaan määritellä.

(14)

Urheilun ja erityisesti harrasteurheilun alalla monia jäsenvaltioiden toteuttamia toimenpiteitä ei voitaisi katsoa tueksi, koska ne eivät täytä kaikkia SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan kriteereitä, esimerkiksi siksi, että tuensaaja ei harjoita taloudellista toimintaa, tai siksi, että ne eivät vaikuta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Kuitenkin siltä osin kuin urheilun alalla toteutettavat tukitoimenpiteet voidaan katsoa SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaiseksi valtiontueksi, komissio olisi valtuutettava säätämään, että tällainen tuki soveltuu tietyin edellytyksin sisämarkkinoille eikä sitä ole tarpeen ilmoittaa. Urheilua koskevilla valtiontukitoimenpiteillä, erityisesti amatööriurheilun alan toimenpiteillä tai pienimuotoisilla toimenpiteillä, on usein rajallinen vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan eivätkä ne aiheuta vakavia kilpailun vääristymiä. Lisäksi myönnetyt määrät ovat yleensä vähäisiä. Selkeät soveltuvuusedellytykset voidaan määritellä saadun kokemuksen perusteella niin, että voidaan varmistaa, että urheilulle myönnettävä tuki ei vääristä merkittävästi kilpailua.

(15)

Lento- ja meriliikenteen tuen osalta komission kokemuksen mukaan sosiaaliluonteinen tuki, jota myönnetään kuljetusta varten syrjäseutujen, kuten syrjäisimpien alueiden ja saarten, myös yhdestä alueesta muodostuvien saarijäsenvaltioiden ja harvaan asuttujen alueiden, asukkaille ei aiheuta merkittäviä kilpailun vääristymiä sillä edellytyksellä, että se myönnetään syrjimättä liikenteenharjoittajaa tämän identiteetin perusteella. Lisäksi selkeät soveltuvuusedellytykset voidaan määritellä.

(16)

Komissio on viime vuosina saanut hyvin laajalti kokemusta laajakaistainfrastruktuurin tuesta ja laatinut suuntaviivat (5). Komission kokemuksen mukaan tuki tietynlaisille laajakaistainfrastruktuureille ei johda merkittäviin kilpailun vääristymiin ja se voitaisiin ottaa ryhmäpoikkeuksen piiriin edellyttäen, että tietyt soveltuvuusedellytykset täyttyvät ja että infrastruktuuri otetaan käyttöön ”valkeilla alueilla” eli alueilla, joilla ei ole samaan kategoriaan kuuluvaa infrastruktuuria (ei laajakaistaa eikä hyvin nopeita seuraavan sukupolven liityntäverkkoja, jäljempänä ’NGA-verkot’) ja joille sellaista ei todennäköisesti rakenneta lähitulevaisuudessa, kuten suuntaviivojen kriteereissä esitetään. Tämä pätee tukeen, joka kattaa peruslaajakaistan tarjonnan, ja pieniin yksittäisiin tukitoimenpiteisiin, jotka kohdistuvat NGA-verkkoihin, sekä laajakaistaan liittyviin rakennustöihin ja passiiviseen laajakaistainfrastruktuuriin myönnettävään tukeen.

(17)

Infrastruktuurin alalla monia jäsenvaltioiden toteuttamia toimenpiteitä ei voitaisi katsoa tueksi, koska ne eivät täytä kaikkia SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan kriteereitä, esimerkiksi koska tuensaaja ei harjoita taloudellista toimintaa tai koska ne eivät vaikuta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan tai koska toimenpide on korvaus yleistä taloudellista etua koskevasta palvelusta, joka täyttää asiassa Altmark vahvistetun oikeuskäytännön (6) perusteet. Kuitenkin siltä osin kuin infrastruktuurin rahoittaminen katsotaan SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaiseksi valtiontueksi, komissio olisi valtuutettava säätämään, että tällainen tuki soveltuu tietyin edellytyksin sisämarkkinoille eikä sitä ole tarpeen ilmoittaa. Infrastruktuurin osalta infrastruktuurihankkeille myönnettävät pienet tukimäärät voivat olla tehokas tapa tukea unionin tavoitteita, siltä osin kuin tuki vähentää kustannuksia ja mahdolliset kilpailun vääristymät ovat rajallisia. Komission olisi sen vuoksi voitava myöntää poikkeus niille infrastruktuurihankkeille myönnettävälle valtiontuelle, joilla tuetaan tässä asetuksessa tarkoitettuja tavoitteita ja muita yleisen edun mukaisia tavoitteita, erityisesti Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita (7). Tähän voisivat sisältyä tukitoimet hankkeille, joihin kuuluu monialaisia verkostoja tai monitoimitiloja, joiden osalta tarvitaan verraten pieniä tukimääriä. Ryhmäpoikkeuksia voidaan kuitenkin myöntää vain infrastruktuurihankkeille, joiden osalta komissiolla on riittävästi kokemusta sellaisten selkeiden ja tiukkojen soveltuvuuskriteerien määrittämiseksi, joilla varmistetaan, että mahdollisten kilpailun vääristymien riski on vähäinen ja että suuriin tukimääriin sovelletaan edelleen SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaista ilmoitusvaatimusta.

(18)

Komission olisi antaessaan asetuksia tiettyjen tukimuotojen vapauttamisesta SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdassa määrätystä ilmoittamisvelvollisuudesta täsmennettävä tuen tarkoitus, tuensaajaryhmät ja kynnykset, joilla on tarkoitus estää, että vapautettu tuki ylittäisi tuen enimmäisosuudet suhteessa tukikelpoisiin kustannuksiin tai enimmäismääriin, tukien kasautumiseen ja valvontaan liittyvät ehdot, jotta varmistetaan tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan tuen soveltuvuus yhteismarkkinoille.

(19)

Kynnysarvot voidaan ilmaista kunkin sellaisen tukimuodon osalta, jota varten komissio antaa ryhmäpoikkeusasetuksen tuki-intensiteetteinä suhteessa kaikkiin tukikelpoisiin kustannuksiin tai tuen enimmäismäärinä. Komissio olisi lisäksi valtuutettava myöntämään ryhmäpoikkeus tietyntyyppisille toimenpiteille, joihin liittyy valtion tukea ja joita ei niiden erityisen suunnittelutavan vuoksi voida ilmaista täsmällisesti tuki-intensiteetteinä tai tuen enimmäismäärinä; näitä ovat esimerkiksi rahoitusjärjestelyvälineet tai tietyt riskipääomasijoitusten edistämiseen tarkoitetut tukitoimenpiteet. Tällaisiin monimutkaisiin toimenpiteisiin voi liittyä tukea eri tasoilla: suorat tuensaajat, välitason tuensaajat ja epäsuorat tuensaajat. Kun otetaan huomioon tällaisten toimenpiteiden entistä suurempi merkitys ja niiden vaikutus unionin tavoitteisiin, näiden toimenpiteiden olisi voitava kuulua poikkeuksen piiriin. Sen vuoksi tällaisten toimenpiteiden ollessa kyseessä olisi oltava mahdollista määritellä kynnysarvot yksittäin myönnettävälle tuelle kyseistä toimenpidettä koskevan tai siihen liittyvän valtion tukitoimen enimmäistasoina. Valtion tukitoimen enimmäistasoon voi sisältyä tukielementti, joka ei saa olla valtiontukea, edellyttäen että toimenpiteeseen kuuluu ainakin jonkin verran SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea ja että tukielementti ei ole vain vähäinen.

(20)

Voi olla tarpeen asettaa yksittäisten tukien ilmoittamisille kynnysarvoja tai muita aiheellisia edellytyksiä, jotta komissio voi tutkia tapauskohtaisesti tiettyjen tukien vaikutukset kilpailuun ja jäsenvaltioiden väliseen kauppaan sekä niiden soveltuvuuden sisämarkkinoille.

(21)

Komissio olisi valtuutettava, kun se antaa asetuksia tukimuotojen vapauttamisesta SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdassa määrätystä ilmoittamisvelvollisuudesta, liittämään niihin muita yksityiskohtaisia edellytyksiä tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan tuen sisämarkkinoille soveltuvuuden varmistamiseksi.

(22)

Ottaen huomioon sisämarkkinoiden kehitys ja toiminta komissio olisi valtuutettava säätämään asetuksella siitä, että tietty tuki ei täytä kaikkia SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan edellytyksiä eikä SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukainen ilmoittamisvelvollisuus näin ollen koske sitä, edellyttäen, että samalle yritykselle tiettynä aikana myönnetty tuki ei ylitä tiettyä määrää.

(23)

SEUT-sopimuksen 108 artiklan 1 kohdan mukaan komission on yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa jatkuvasti seurattava kaikkia voimassa olevia tukijärjestelmiä. Sen vuoksi ja mahdollisimman suuren avoimuuden ja asianmukaisen valvonnan varmistamiseksi komission olisi varmistettava, että perustetaan luotettava komission asetusten soveltamista koskevien tietojen kirjaus- ja tallettamisjärjestelmä, josta kaikki jäsenvaltiot voivat saada tietoja, ja että se saa kaikki tarvittavat tiedot ilmoitusvelvollisuudesta vapautettujen tukien täytäntöönpanosta, joita voidaan tarkastella ja arvioida neuvoa-antavassa valtiontukikomiteassa yhdessä jäsenvaltioiden kanssa. Komission olisi lisäksi voitava pyytää kyseisiä tietoja toimitettavaksi, jotta se voi taata seurannan tehokkuuden.

(24)

Jäsenvaltioiden olisi toimitettava yhteenvetotiedot toteuttamistaan poikkeusasetuksen piiriin kuuluvista tukitoimenpiteistä. Näiden yhteenvetojen julkaiseminen on tarpeen jäsenvaltioiden toteuttamien toimenpiteiden avoimuuden varmistamiseksi. Uusien sähköisten viestintävälineiden lisääntymisen myötä näiden yhteenvetojen julkaiseminen komission internetsivuilla on nopea ja tehokas keino, joka varmistaa avoimuuden asianosaisia henkilöitä hyödyttävällä tavalla. Sen vuoksi kyseiset yhteenvedot olisi julkaistava komission internetsivustolla.

(25)

Tuen myöntämisen valvontaan liittyy erittäin monimutkaisia ja hyvin monenlaisia tosiasioita, oikeudellisia ja taloudellisia kysymyksiä jatkuvasti kehittyvässä ympäristössä. Komission olisi sen vuoksi säännöllisesti tarkasteltava uudelleen ilmoitusvelvollisuudesta vapautettavia tukimuotoja. Komissiolla olisi oltava mahdollisuus kumota tai muuttaa tämän asetuksen mukaisesti antamansa asetukset niiden antamisen perusteena olevien olosuhteiden muuttuessa tai sisämarkkinoiden kehityksen tai toiminnan niin vaatiessa.

(26)

Komissiolla olisi oltava mahdollisuus, läheisessä ja jatkuvassa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, määrittää tarkasti kyseisten asetusten soveltamisala ja niihin liittyvät edellytykset. Komission ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten yhteistyön mahdollistamiseksi komission olisi kuultava neuvoa-antavaa valtiontukikomiteaa, ennen kuin se antaa asetuksia tämän asetuksen nojalla.

(27)

Asetusehdotukset ja muut asiakirjat, jotka toimitetaan neuvoa-antavan valtiontukikomitean tarkasteltavaksi tämän asetuksen mukaisesti, olisi avoimuuden varmistamiseksi julkaistava komission internetsivuilla.

(28)

Neuvoa-antavaa valtiontukikomiteaa olisi kuultava ennen asetusehdotuksen julkaisemista. Avoimuuden vuoksi asetusehdotus olisi kuitenkin julkaistava komission internetsivustolla samaan aikaan kun komissio kuulee neuvoa-antavaa komiteaa ensimmäisen kerran,

a)

tuet:

b)

komission kunkin jäsenvaltion osalta alueellisen tuen myöntämistä varten hyväksymien karttojen mukainen tuki.

a)

tuen tarkoitus;

b)

tuensaajaryhmät;

c)

kynnysarvot, jotka ilmaistaan joko tuki-intensiteetteinä suhteessa kaikkiin tukikelpoisiin kustannuksiin tai tuen enimmäismäärinä, tai kun tiettyjen tukimuotojen osalta voi olla vaikea määrittää tuki-intensiteettiä tai tuen määrää täsmällisesti, erityisesti rahoitusjärjestelyvälineiden tai riskipääomasijoitusten tai vastaavien osalta, kyseistä toimenpidettä koskevan tai siihen liittyvän valtion tukitoimen enimmäistasoina, sanotun rajoittamatta asianomaisten toimenpiteiden määrittelyä SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan huomioon ottaen;

d)

tukien kasautumista koskevat edellytykset;

e)

3 artiklan mukaiset valvontaehdot.

a)

vahvistaa kynnysarvoja tai muita edellytyksiä yksittäisten tukien ilmoittamiselle;

b)

jättää tietyt alat tällaisen asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle;

c)

vahvistaa lisäedellytyksiä tällaisen asetuksen perusteella vapautetun tuen soveltuvuudelle.

a)

samaan aikaan kun asetusluonnos julkaistaan 6 artiklan mukaisesti,

b)

ennen asetuksen antamista.

24.9.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 248/9

(1)

Neuvoston asetusta (EY) N:o 659/1999 (2) on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osin (3). Sen vuoksi mainittu asetus olisi selkeyden ja järkeistämisen takia kodifioitava.

(2)

Tämän asetuksen olisi koskettava kaikilla aloilla myönnettäviä tukia, tämän kuitenkaan rajoittamatta tiettyjä aloja koskevissa asetuksissa säädettyjen erityisten menettelysääntöjen noudattamista; Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 93 ja 107 artiklan soveltamiseksi komissiolla on seuratessaan voimassa olevaa tukea, tehdessään päätöksiä uusista tai muutetuista tuista ja toteuttaessaan toimenpiteitä, jotka koskevat komission päätösten tai ilmoittamista koskevien vaatimusten noudattamatta jättämistä, SEUT-sopimuksen 108 artiklan nojalla nimenomainen valtuus päättää, soveltuuko valtion tuki sisämarkkinoille,

(3)

Jotta voitaisiin edistää sekä kasvua koskevan Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanoa että julkisen talouden vakauttamista valtiontukisääntöjen nykyaikaistetun järjestelmän yhteydessä, SEUT-sopimuksen 107 artiklaa olisi sovellettava tehokkaasti ja yhdenmukaisesti kaikkialla unionissa. Neuvoston asetuksella (EY) N:o 659/1999 konsolidoitiin komission aikaisempi käytäntö ja vahvistettiin sitä, jotta voitaisiin lisätä oikeusvarmuutta ja tukea valtiontukipolitiikan kehitystä avoimessa ympäristössä.

(4)

Oikeusvarmuuden varmistamiseksi on asianmukaista että on määritelty, missä olosuhteissa tukea on pidettävä voimassa olevana tukena. Sisämarkkinoiden täydentäminen ja tehostaminen on asteittain etenevä prosessi, joka näkyy valtion tukia koskevan politiikan jatkuvana kehittämisenä. Tämän kehityksen vuoksi jotkin toimenpiteet, joiden ei niiden voimaan tullessa katsottu olleen valtion tukea, ovat sittemmin muodostuneet sellaisiksi.

(5)

SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesti komissiolle on ilmoitettava uuden tuen myöntämistä koskevasta suunnitelmasta, eikä suunnitelmaa saa panna täytäntöön ennen kuin komissio on sen hyväksynyt.

(6)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU-sopimus) 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden on toimittava yhteistyössä komission kanssa ja toimitettava sille kaikki tarvittavat tiedot, jotta komissio voi toteuttaa tämän asetuksen mukaiset tehtävänsä.

(7)

Määräajan, jonka kuluessa komission on saatettava ilmoitetun tuen alustava tutkinta päätökseen, olisi oltava kaksi kuukautta täydellisen ilmoituksen vastaanottamisesta tai kyseessä olevan jäsenvaltion antaman asianmukaisesti perustellun lausunnon saamisesta, jossa se pitää ilmoitusta täydellisenä sillä perusteella, että komission pyytämiä lisätietoja ei ole käytettävissä tai ne on jo toimitettu. Oikeusvarmuuden vuoksi tämä tutkinta olisi saatettava loppuun päätöksellä.

(8)

Kaikissa tapauksissa, joissa komissio ei alustavan tutkinnan perusteella voi todeta tuen soveltuvan sisämarkkinoille, olisi aloitettava muodollinen tutkintamenettely, jotta komissio voi kerätä kaikki tarvitsemansa tiedot tuen soveltuvuuden arvioimiseksi ja antaa asianomaisille osapuolille mahdollisuuden esittää huomautuksensa. Asianomaisten osapuolten oikeudet voidaan parhaiten turvata SEUT-sopimuksen 108 artiklan 2 kohdassa määrätyn muodollisen tutkintamenettelyn avulla.

(9)

Jotta olisi mahdollista arvioida kaiken ilmoitetun tai sääntöjenvastaisen valtiontuen soveltuvuus sisämarkkinoille, mikä kuuluu komission yksinomaisen toimivallan piiriin SEUT-sopimuksen 108 artiklan nojalla, on asianmukaista varmistaa, että komissiolla on valtiontukisääntöjen soveltamisen valvomiseksi valtuudet pyytää kaikki tarvittavat markkinatiedot miltä tahansa jäsenvaltiolta, yritykseltä tai yritysten yhteenliittymältä, jos se epäilee kyseessä olevan toimenpiteen unionin sääntöjen mukaisuutta ja on sen vuoksi aloittanut muodollisen tutkintamenettelyn. Komission olisi käytettävä näitä valtuuksia erityisesti tapauksissa, joissa monitahoinen sisällön arviointi vaikuttaa tarpeelliselta. Komission olisi otettava asianmukaisesti huomioon alustavan tutkinnan kesto, kun se päättää näiden valtuuksien käyttämisestä.

(10)

Tukitoimenpiteen sisämarkkinoille soveltuvuuden arvioimiseksi muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisen jälkeen, erityisesti sisällön arvioinnin kohteena olevien teknisesti monimutkaisten tapausten osalta, komission olisi voitava yksinkertaisella pyynnöllä tai päätöksellä vaatia mitä tahansa jäsenvaltiota, yritystä tai yritysten yhteenliittymää toimittamaan kaikki markkinatiedot, jotka ovat tarpeen arvioinnin loppuun saattamiseksi, jos asianomaisen jäsenvaltion alustavan tutkinnan aikana toimittamat tiedot eivät riitä, suhteellisuusperiaate asianmukaisesti huomioon ottaen erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osalta.

(11)

Tuensaajien ja asianomaisen jäsenvaltion välinen erityissuhde huomioon ottaen komission olisi voitava pyytää tietoja tuensaajalta vain asianomaisen jäsenvaltion suostumuksella. Se, että tietyn tukitoimenpiteen edunsaaja toimittaa tietoja, ei muodosta oikeusperustaa kahdenvälisille neuvotteluille komission ja kyseisen edunsaajan välillä.

(12)

Komission olisi valittava tietopyyntöjen vastaanottajat kuhunkin tapaukseen soveltuvien objektiivisten kriteerien perusteella varmistaen samalla, että kun pyyntö esitetään yritysten tai niiden yhteenliittymien otokselle, vastaajien otos on edustava kussakin luokassa. Pyydettyjen tietojen olisi koostuttava erityisesti tosiasiallisista yritys- ja markkinatiedoista ja tosiseikkoihin perustuvasta markkinoiden toiminnan analyysista.

(13)

Komission olisi tutkintamenettelyn alullepanijana oltava vastuussa sekä kolmannelta jäsenvaltiolta, yrityksiltä tai yritysten yhteenliittymiltä saatavien tietojen toimittamisen varmistamisesta että ilmaistujen tietojen oletetun luottamuksellisuuden varmentamisesta.

(14)

Komission olisi voitava tarvittaessa varmistaa yritykselle tai yritysten yhteenliittymälle osoitettuihin tietopyyntöihin vastaaminen määräämällä kohtuullisia sakkoja ja uhkasakkoja. Vahvistaessaan sakkojen ja uhkasakkojen määrät komission olisi otettava asianmukaisesti huomioon suhteellisuusperiaate ja tarkoituksenmukaisuusperiaate, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osalta. Niiden osapuolten oikeudet, joilta on pyydetty tietoja, olisi taattava antamalla niille tilaisuus esittää kantansa ennen kuin päätös sakkojen tai uhkasakkojen määräämisestä tehdään. Euroopan unionin tuomioistuimella olisi oltava SEUT-sopimuksen 261 artiklassa tarkoitettu täysi harkintavalta tällaisten sakkojen ja uhkasakkojen suhteen.

(15)

Komission olisi voitava, suhteellisuusperiaatteen ja tarkoituksenmukaisuusperiaatteen asianmukaisesti huomioon ottaen, alentaa uhkasakkojen määrää tai kokonaan vapauttaa uhkasakoista, kun tietopyyntöjen vastaanottajat toimittavat pyydetyt tiedot, vaikka tämä tapahtuisi määräajan umpeutumisen jälkeenkin.

(16)

Sakkoja ja uhkasakkoja ei sovelleta jäsenvaltioihin, sillä SEU-sopimuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti niiden on toimittava vilpittömästi yhteistyössä komission kanssa ja toimitettava komissiolle kaikki tarvittavat tiedot, jotta se voi toteuttaa tämän asetuksen mukaiset tehtävänsä.

(17)

Otettuaan huomioon asianomaisten osapuolten huomautukset komissio lopettaa tutkimuksensa tekemällä lopullisen päätöksen heti, kun epäilykset on poistettu. Jos tutkintaa ei ole saatettu päätökseen 18 kuukauden kuluessa menettelyn aloittamisesta, on asianmukaista, että kyseisellä jäsenvaltiolla on mahdollisuus pyytää päätöstä, joka komission olisi tehtävä kahden kuukauden kuluessa.

(18)

Asianomaisen jäsenvaltion puolustautumisoikeuksien takaamiseksi sille olisi toimitettava jäljennökset muille jäsenvaltioille, yrityksille tai yritysten yhteenliittymille lähetetyistä tietopyynnöistä, ja niiden olisi voitava kommentoida saatuja huomautuksia. Sille olisi myös annettava tiedoksi kuultujen yritysten ja niiden yhteenliittymien nimet, sikäli kuin nämä yhteisöt eivät ole osoittaneet, että niillä on oikeutettu etu suojata identiteettinsä.

(19)

Komission olisi otettava asianmukaisesti huomioon yritysten oikeutetut edut sen suhteen, ettei niiden liikesalaisuuksia paljasteta. Sen ei olisi pystyttävä käyttämään päätöksessä vastaajien toimittamia luottamuksellisia tietoja, joita ei voida yhdistää tai muulla tavoin tehdä anonyymeiksi, jollei se ole ennakolta saanut niiden suostumusta kyseisten tietojen ilmaisemiseen asianomaiselle jäsenvaltiolle.

(20)

Niissä tapauksissa, joissa luottamuksellisiksi merkityt tiedot eivät näytä kuuluvan salassapitovelvollisuuden piiriin, on asianmukaista että on olemassa menettely, jonka mukaisesti komissio voi päättää, missä määrin kyseiset tiedot voidaan paljastaa. Kaikissa päätöksissä, joissa tietojen luottamuksellisuutta koskeva väite hylätään, olisi ilmoitettava ajankohta, jolloin tiedot paljastetaan, jotta vastaaja voi turvautua käytettävissään oleviin oikeussuojakeinoihin, välitoimenpiteet mukaan luettuina.

(21)

Sen varmistamiseksi, että valtion tukea koskevia sääntöjä sovelletaan oikein ja tehokkaasti, komissiolla olisi oltava mahdollisuus peruuttaa virheellisiin tietoihin perustunut päätös.

(22)

Jotta varmistettaisiin SEUT-sopimuksen 108 artiklan ja erityisesti sen 3 kohdan sisältämän ilmoittamisvelvollisuuden sekä täytäntöönpanokiellon noudattaminen, komission olisi tutkittava kaikki sääntöjenvastaisen tuen tapaukset. Avoimuuden ja oikeusvarmuuden vuoksi olisi säädettävä menettelyistä, joita näissä tapauksissa on noudatettava. Jos jäsenvaltio ei ole noudattanut ilmoittamisvelvollisuutta tai täytäntöönpanokieltoa, määräaikojen ei tulisi olla komissiota sitovia.

(23)

Komission olisi voitava omasta aloitteestaan tutkia miltä tahansa taholta sääntöjenvastaisesta tuesta saamiaan tietoja varmistaakseen SEUT-sopimuksen 108 artiklan, ja erityisesti SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdassa määrätyn ilmoitusvelvollisuuden ja täytäntöönpanokiellon, noudattamisen ja arvioidakseen tuen soveltuvuuden sisämarkkinoille.

(24)

Sääntöjenvastaisen tuen tapauksissa komissiolla olisi oltava oikeus hankkia kaikki tarvittavat tiedot tehdäkseen päätöksen ja palauttaakseen tarvittaessa välittömästi vääristymättömän kilpailutilanteen. Sen vuoksi komission on voitava toteuttaa kyseiseen jäsenvaltioon kohdistuvia välitoimia. Välitoimet voivat olla tietojen antamista, tuen maksamisen keskeyttämistä ja takaisinperimistä koskevia välipäätöksiä. Tapauksissa, joissa tietojen antamista koskevaa välipäätöstä ei noudateta, komission olisi voitava tehdä päätös saatavilla olevien tietojen perusteella ja, jos toimenpiteen keskeyttämistä tai takaisinperimistä koskevaa välipäätöstä ei noudateta, sen olisi voitava saattaa asia suoraan yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi SEUT-sopimuksen 108 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti.

(25)

Sisämarkkinoille soveltumattoman sääntöjenvastaisen tuen tapauksessa olisi palautettava tehokkaan kilpailun tilanne. Sen vuoksi on tarpeen, että tuki, korot mukaan lukien, peritään takaisin viipymättä. Takaisinperiminen on toteutettava kansallisen lainsäädännön menettelyjen mukaisesti. Kyseisten menettelyjen soveltaminen ei saisi vaikeuttaa tehokkaan kilpailun tilanteen palauttamista estämällä komission päätöksen välitön ja tehokas täytäntöönpano. Tämän tuloksen saavuttamiseksi jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan komission päätöksen tehokas vaikutus.

(26)

Oikeusvarmuuden vuoksi on asianmukaista säätää sääntöjenvastaisen tuen osalta kymmenen vuoden vanhentumisaika, minkä jälkeen takaisinperimistä ei voida määrätä.

(27)

Oikeusvarmuuden vuoksi on asianmukaista säätää vanhentumisajoista sakkojen ja uhkasakkojen määräämiselle ja täytäntöönpanolle.

(28)

Tuen väärinkäytöllä voi olla sisämarkkinoiden toimintaan vaikutuksia, jotka voivat olla samanlaisia kuin sääntöjenvastaisen tuen vaikutukset ja joita sen vuoksi olisi torjuttava samankaltaisin menettelyin. Mahdollisesti väärinkäytetty tuki on, toisin kuin sääntöjenvastainen tuki, komission aiemmin hyväksymää tukea. Sen vuoksi komission ei tulisi saada käyttää takaisinperimistä koskevaa välipäätöstä tuen väärinkäyttötapauksissa.

(29)

SEUT-sopimuksen 108 artiklan 1 kohdan mukaisesti komission on jäsenvaltioiden kanssa seurattava jatkuvasti voimassa olevia tukijärjestelmiä. Avoimuuden ja oikeusvarmuuden vuoksi on asianmukaista yksilöidä kyseisessä artiklassa tarkoitetun yhteistyön soveltamisala.

(30)

Voimassa olevien tukiohjelmien sisämarkkinoille soveltuvuuden varmistamiseksi ja SEUT-sopimuksen 108 artiklan 1 kohdan mukaisesti komission olisi tehtävä ehdotuksia aiheellisiksi toimenpiteiksi, jos voimassa oleva tukiohjelma ei sovellu tai ei enää sovellu sisämarkkinoille, ja aloitettava SEUT-sopimuksen 108 artiklan 2 kohdassa määrätty menettely, jos asianomainen jäsenvaltio kieltäytyy panemasta täytäntöön ehdotettuja toimenpiteitä.

(31)

On tarpeen säätää kaikista niistä mahdollisuuksista, joita kolmansilla osapuolilla on etujensa puolustamiseksi valtion tukea koskevissa menettelyissä.

(32)

Kantelut ovat olennainen tietolähde unionin valtiontukisääntöjen rikkomisen havaitsemiseksi. Komissiolle tehtyjen kantelujen laadun varmistamiseksi ja samanaikaisesti avoimuuden ja oikeusvarmuuden varmistamiseksi on aiheellista säätää edellytyksistä, jotka kantelun olisi täytettävä, jotta se antaisi komissiolle tietoja oletetusta sääntöjenvastaisesta tuesta alustavan tutkinnan käynnistämistä varten. Toimitetut tiedot, jotka eivät täytä näitä edellytyksiä, olisi säilytettävä yleisinä markkinatietoina, eikä niiden olisi välttämättä johdettava viran puolesta tehtävään tutkintaan.

(33)

Kantelijoita olisi vaadittava osoittamaan, että ne ovat SEUT-sopimuksen 108 artiklan 2 kohdassa ja tämän asetuksen 1 artiklan h alakohdassa tarkoitettuja asianomaisia osapuolia. Niitä olisi myös vaadittava toimittamaan tietty määrä tietoja lomakkeella, josta komission olisi voitava säätää täytäntöönpanosäännöksessä. Jotta mahdollisten kantelijoiden toiminnalle ei asetettaisi esteitä, mainitussa täytäntöönpanosäännöksessä olisi otettava huomioon se, etteivät kantelun tekemistä koskevat vaatimukset saisi olla asianomaisille osapuolille raskaita.

(34)

Sen varmistamiseksi, että komissio käsittelee samankaltaisia kysymyksiä johdonmukaisella tavalla kaikkialla sisämarkkinoilla, on aiheellista säätää erityisestä oikeusperustasta, jonka nojalla voidaan aloittaa toimialoja tai tiettyjä tukivälineitä useissa jäsenvaltioissa koskevia tutkintoja. Suhteellisuuteen liittyvistä syistä ja tällaisen tutkinnan aiheuttaman suuren hallinnollisen rasitteen takia toimialatutkinta olisi suoritettava ainoastaan, jos saatavilla olevien tietojen perusteella voidaan kohtuudella epäillä, että valtiontukitoimenpiteet tietyllä toimialalla voisivat olennaisesti rajoittaa tai vääristää kilpailua sisämarkkinoilla useissa jäsenvaltioissa tai että tietyllä toimialalla useissa jäsenvaltioissa olemassa olevat tukitoimenpiteet eivät ole tai eivät enää ole sisämarkkinoille soveltuvia. Tällaisten tutkintatoimien ansiosta komissio voisi käsitellä valtiontukeen liittyviä horisontaalisia kysymyksiä tehokkaalla ja avoimella tavalla ja saada kokonaisvaltaisen ennakkonäkemyksen asianomaisesta toimialasta.

(35)

Jotta komissio voisi valvoa tehokkaasti päätöstensä noudattamista ja jotta helpotettaisiin komission ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä näiden seuratessa SEUT-sopimuksen 108 artiklan 1 kohdan mukaisesti jatkuvasti kaikkia jäsenvaltioissa voimassa olevia tukiohjelmia, on tarpeen säätää yleisestä velvollisuudesta toimittaa kertomus kaikista voimassa olevista tukiohjelmista.

(36)

Jos komissio vakavasti epäilee, noudatetaanko sen päätöksiä, sen käytettävissä olisi oltava lisävälineitä, joiden avulla se saa tarvittavat tiedot sen tarkastamiseksi, että sen päätöksiä noudatetaan tehokkaasti. Paikalla tehtävät tarkastuskäynnit ovat sopiva ja käyttökelpoinen keino tähän tarkoitukseen erityisesti silloin, kun tukea on saatettu käyttää väärin. Komissiolla olisi siksi oltava valtuudet tehdä tarkastuskäyntejä paikalla, ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi toimittava yhteistyössä komission kanssa silloin, kun yritys vastustaa tarkastuskäyntiä.

(37)

Valtiontukisääntöjen johdonmukainen soveltaminen edellyttää jäsenvaltioiden tuomioistuinten ja komission välisten yhteistyöjärjestelyjen luomista. Tällainen yhteistyö koskee kaikkia niitä jäsenvaltioiden tuomioistuimia, jotka soveltavat SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohtaa ja 108 artiklaa jossain yhteydessä. Kansallisille tuomioistuimille olisi erityisesti annettava mahdollisuus pyytää komissiolta tietoja tai lausuntoja valtiontukisääntöjen soveltamisesta. Komissiolle olisi myös annettava mahdollisuus esittää kirjallisia tai suullisia huomautuksia tuomioistuimille, jotka joutuvat soveltamaan SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohtaa tai 108 artiklaa. Kun komissio avustaa kansallisia tuomioistuimia tässä suhteessa, sen olisi toimittava noudattaen velvollisuuttaan puolustaa yleistä etua.

(38)

Komission huomautusten ja lausuntojen ei olisi rajoitettava SEUT-sopimuksen 267 artiklan soveltamista eikä niiden olisi sidottava kansallisia tuomioistuimia oikeudellisesti. Ne olisi annettava kansallisten menettelysääntöjen ja käytäntöjen mukaisesti, osapuolten oikeuksia turvaavat säännöt, kansallisten tuomioistuinten riippumattomuutta täysin kunnioittaen. Komission omasta aloitteestaan toimittamat huomautukset olisi rajattava tapauksiin, jotka ovat tärkeitä SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan tai 108 artiklan johdonmukaisen soveltamisen kannalta, erityisesti valtiontukea koskevan unionin oikeuskäytännön täytäntöönpanon tai jatkokehittämisen kannalta merkittäviin tapauksiin.

(39)

Avoimuuden ja oikeusvarmuuden vuoksi komission päätökset on asianmukaista julkistaa, noudattaen kuitenkin periaatetta, jonka mukaan valtion myöntämiä tukia koskevat päätökset osoitetaan asianomaiselle jäsenvaltiolle. Sen vuoksi on asianmukaista julkaista kaikki päätökset, joilla voi olla vaikutusta asianomaisten osapuolten etuihin, joko täydellisinä tai tiivistelminä tai antaa asianomaisille osapuolille mahdollisuus saada jäljennökset näistä päätöksistä, jos päätöksiä ei ole julkaistu tai niitä ei ole julkaistu täydellisinä.

(40)

Julkaistessaan päätöksiään komission olisi noudatettava salassapitovelvollisuutta, myös kaikkien luottamuksellisten tietojen ja henkilötietojen suojaa koskevia sääntöjä, SEUT-sopimuksen 339 artiklan mukaisesti.

(41)

Komission olisi tiiviissä yhteistyössä neuvoa-antavan valtiontukikomitean kanssa voitava hyväksyä täytäntöönpanosäännöksiä, joissa säädetään tämän asetuksen mukaisia menettelyitä koskevat yksityiskohtaiset säännöt,

a)

’tuella’ toimenpiteitä, jotka täyttävät kaikki SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa asetetut tunnusmerkit;

b)

’voimassa olevalla tuella’

c)

’uudella tuella’ kaikkia tukia, eli tukiohjelmia ja yksittäisiä tukia, jotka eivät ole voimassa olevaa tukea, mukaan lukien voimassa olevan tuen muutokset;

d)

’tukiohjelmalla’ säädöstä tai päätöstä, jonka perusteella yksittäisiä tukia voidaan myöntää yrityksille, jotka määritellään säädöksessä tai päätöksessä yleisesti ja käsitteellisesti ilman, että edellytetään muita täytäntöönpanotoimenpiteitä, sekä säädöstä tai päätöstä, jonka perusteella erityiseen hankkeeseen liittymätöntä tukea voidaan myöntää yhdelle tai useammalle yritykselle toistaiseksi ja/tai rajoittamaton määrä;

e)

’yksittäisellä tuella’ tukia, joita ei ole myönnetty tukiohjelman osana, sekä niitä tukiohjelman osana myönnettyjä tukia, joista on ilmoitettava;

f)

’sääntöjenvastaisella tuella’ uusia tukia, jotka on otettu käyttöön SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan vastaisesti;

g)

’tuen väärinkäytöllä’ tukia, jota tuensaaja on käyttänyt asetuksen (EY) N:o 659/1999 4 artiklan 3 kohdan taikka 7 artiklan 3 tai 4 kohdan tai tämän asetuksen 4 artiklan 3 kohdan taikka 9 artiklan 3 tai 4 kohdan nojalla tehdyn päätöksen vastaisesti;

h)

’asianomaisella osapuolella’ jäsenvaltiota, henkilöä, yritystä tai yritysten yhteenliittymää, jonka etuihin tuen myöntäminen voi vaikuttaa, erityisesti tuensaajaa, kilpailevia yrityksiä ja alan järjestöjä.

a)

jos ne rajoittuvat muodollisiin tutkintamenettelyihin, joiden komissio on todennut olevan toistaiseksi tehottomia; ja

b)

sikäli kuin kyseessä ovat tuensaajat, jos asianomainen jäsenvaltio suostuu pyyntöön.

a)

antavat virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja vastatessaan 7 artiklan 6 kohdan nojalla esitettyyn pyyntöön;

b)

antavat virheellisiä, puutteellisia tai harhaanjohtavia tietoja vastatessaan 7 artiklan 7 kohdan nojalla annettuun päätökseen tai eivät toimita tietoja asetetussa määräajassa.

a)

vakiintuneen käytännön mukaisesti ei ole epäilyjä asianomaisen toimenpiteen tukiluonteesta;

b)

on tarpeen toimia pikaisesti;

c)

on olemassa vakava vaara siitä, että kilpailijalle aiheutuu huomattavaa ja korvaamatonta vahinkoa.

a)

sellaisen päätöksen tiedoksiantaminen, jolla on muutettu sakon tai uhkasakon alkuperäistä määrää tai hylätty sen muuttamista koskeva hakemus;

b)

komission pyynnöstä toimivan jäsenvaltion taikka komission suorittama toimi sakon tai uhkasakon täytäntöönpanemiseksi.

a)

joksi vastaajalle on myönnetty maksuaikaa;

b)

jolla maksun täytäntöönpanoa on lykätty Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksellä.

a)

tukiohjelman asiasisällön muuttamista; tai

b)

menettelytapoja koskevien vaatimusten asettamista; taikka

c)

tukiohjelman lakkauttamista.

a)

päästä asianomaisen yrityksen kaikkiin tiloihin ja kaikille alueille;

b)

pyytää paikalla annettavia suullisia selvityksiä; ja

c)

tutkia kirjanpitoa ja muita liikeasiakirjoja sekä ottaa tai pyytää jäljennöksiä.

a)

ilmoitusten muotoa, sisältöä ja muita yksityiskohtia;

b)

vuosikertomusten muotoa, sisältöä ja muita yksityiskohtia;

c)

12 artiklan 1 kohdan ja 24 artiklan 2 kohdan mukaisesti tehtyjen kantelujen muotoa, sisältöä ja muita yksityiskohtia;

d)

määräaikojen ja niiden laskemisen yksityiskohtia; ja

e)

16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua korkoa.

24.9.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 248/30

(1)

Neuvoston asetuksessa (EU) 2015/104 (2) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2015.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen alusten mainitussa liitteessä tarkoitetun kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2015 kiintiön.

(3)

Sen vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus,

24.9.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 248/32

(1)

Neuvoston asetuksessa (EU) 2015/104 (2) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2015.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen alusten mainitussa liitteessä tarkoitetun kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2015 kiintiön.

(3)

Sen vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus,

24.9.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 248/34

(1)

Neuvoston asetuksessa (EU) 2015/104 (2) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2015.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen alusten mainitussa liitteessä tarkoitetun kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2015 kiintiön.

(3)

Sen vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus,

24.9.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 248/36

(1)

Neuvoston asetuksessa (EU) 2015/104 (2) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2015.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen alusten mainitussa liitteessä tarkoitetun kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2015 kiintiön.

(3)

Sen vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus,

24.9.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 248/38

(1)

Komissio on asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti tutkinut Ranskan esittämän pyynnön, joka koski komission asetuksen (EY) N:o 38/1999 (2), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 939/2008 (3), nojalla rekisteröidyn suojatun alkuperänimityksen ”Rocamadour” eritelmän muutoksen hyväksymistä.

(2)

Koska kyseessä ei ole asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan mukainen vähäinen muutos, komissio julkaisi muutospyynnön kyseisen asetuksen 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (4).

(3)

Komissiolle ei ole toimitettu asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan mukaisia vastaväitteitä, minkä vuoksi eritelmän muutos olisi hyväksyttävä,

24.9.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 248/39

(1)

Komissio on asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti tutkinut Slovenian esittämän pyynnön, joka koski komission asetuksen (EU) N:o 1154/2011 (2) nojalla rekisteröidyn suojatun maantieteellisen merkinnän ”Zgornjesavinjski želodec” eritelmän muutoksen hyväksymistä.

(2)

Koska kyseessä ei ole asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan mukainen vähäinen muutos, komissio julkaisi muutospyynnön kyseisen asetuksen 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (3).

(3)

Komissiolle ei ole toimitettu asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan mukaisia vastaväitteitä, minkä vuoksi eritelmän muutos olisi hyväksyttävä,

24.9.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 248/40

(1)

Komissio on asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti tutkinut Espanjan esittämän pyynnön, joka koski komission asetuksen (EY) N:o 1187/2000 (2), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) N:o 593/2010 (3), nojalla rekisteröidyn suojatun alkuperänimityksen ”Montes de Toledo” eritelmän muutoksen hyväksymistä.

(2)

Koska kyseessä ei ole asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan mukainen vähäinen muutos, komissio julkaisi muutospyynnön kyseisen asetuksen 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (4).

(3)

Komissiolle ei ole toimitettu asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan mukaisia vastaväitteitä, minkä vuoksi eritelmän muutos olisi hyväksyttävä,

24.9.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 248/41

(1)

Komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 611/2014 (2) 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti asetuksen (EU) N:o 1308/2013 29 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut ensimmäiset oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien alan tukemista koskevat kolmivuotiset toimintaohjelmat käynnistettiin 1 päivänä huhtikuuta 2015.

(2)

Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 615/2014 (3) 3 artiklan 2 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on suoritettava ensimmäinen ennakkoerä tuensaajaorganisaatioille hyväksyttyjen toimintaohjelmien ensimmäisen täytäntöönpanovuoden osalta viimeistään 31 päivänä toukokuuta 2015. Kuten mainitun asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa todetaan, tällaisten ennakkojen edellytyksenä on, että tuensaajaorganisaatio asettaa vakuuden.

(3)

Kreikassa vallitsevat taloudelliset ja pankkitoiminnan olosuhteet ovat pysäyttäneet täysin tietyt hyväksytyt toimintaohjelmat, koska tuensaajaorganisaatiot eivät voineet asettaa vaadittua vakuutta ajoissa. Tästä syystä Kreikka ei voinut maksaa heille ensimmäistä erä viimeistään 31 päivänä toukokuuta 2015.

(4)

Tämä tilanne huomioon ottaen ja jotta kaikki hyväksytyt toimintaohjelmat voitaisiin panna täytäntöön, on tarpeen säätää täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 615/2014 3 artiklan 2 kohtaa koskevasta poikkeuksesta, jolla Kreikka voi maksaa ensimmäisen erän viimeistään 15 päivänä lokakuuta 2015.

(5)

Nopean täytäntöönpanon varmistamiseksi tätä asetusta olisi sovellettava sen julkaisupäivää seuraavasta päivästä,

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn komitean lausunnon mukaiset,

24.9.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 248/43

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)

Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

24.9.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 248/45

(1)

Euroopan keskuspankin asetuksessa (EU) N:o 1333/2014 (EKP/2014/48) (2) edellytetään tiedonantajien raportoivan tilastotietoja, jotta Euroopan keskuspankkijärjestelmä voi tehtäviensä suorittamiseksi tuottaa rahamarkkinataloustoimiin liittyviä tilastoja.

(2)

Kansallisille keskuspankeille tullaan antamaan joukko raportointiohjeita, joissa täsmennetään yksityiskohtaiset parametrit asetuksen (EU) N:o 1333/2014 (EKP/2014/48) mukaista tilastotietojen raportointia varten. Koska raportointiohjeissa tarkennetaan useita merkittäviä, mainitussa asetuksessa esiintyviä käsitteitä, näiden muutosten pitäisi johdonmukaisuuden vuoksi näkyä myös asetuksessa.

(3)

Näin ollen asetusta (EU) N:o 1333/2014 (EKP/2014/48) olisi vastaavasti muutettava,

24.9.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 248/53

(1)

Neuvoston päätöksen 2010/570/EU, Euratom (2) mukaisesti Euroopan talous- ja sosiaalikomitean nykyisten jäsenten toimikausi päättyy 20 päivänä syyskuuta 2015. Komiteaan olisi näin ollen nimettävä jäsenet viiden vuoden toimikaudeksi 21 päivästä syyskuuta 2015 lukien.

(2)

Kutakin jäsenvaltiota pyydettiin esittämään neuvostolle ehdokasluettelo, joka koostuu työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen sekä muiden kansalaisyhteiskuntaa edustavien, erityisesti talous- ja yhteiskuntaelämän, kansalaistoiminnan, ammattialatoiminnan ja kulttuurin alan toimijoiden järjestöjen edustajista, jotka se aikoo nimetä Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäseniksi.

(3)

Tämän päätöksen jälkeen annetaan myöhempänä ajankohtana toinen päätös, jolla nimetään jäsenet, joiden nimeämisestä ei ole ilmoitettu neuvostolle ennen 8 päivää syyskuuta 2015,

24.9.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 248/80

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 78 artiklan 3 kohdassa todetaan, että jos kolmansien maiden kansalaisten äkillinen joukoittainen maahantulo aiheuttaa yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa hätätilanteen, neuvosto voi komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan hyväksyä väliaikaisia toimenpiteitä kyseisen yhden tai useamman jäsenvaltion hyväksi.

(2)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 80 artiklan mukaisesti rajatarkastuksia, turvapaikka-asioita ja maahanmuuttoa koskevassa unionin politiikassa ja sen toteuttamisessa noudatetaan jäsenvaltioiden yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatteita ja unionin antamiin tämän alan säädöksiin sisällytetään asianmukaisia toimenpiteitä tämän periaatteen soveltamiseksi.

(3)

Välimeren äskettäinen kriisitilanne sai unionin toimielimet tunnustamaan välittömästi alueen poikkeukselliset muuttovirrat ja vaatimaan konkreettisia solidaarisuustoimia etulinjassa olevien jäsenvaltioiden hyväksi. Komissio esitti esimerkiksi 20 päivänä huhtikuuta 2015 pidetyssä ulko- ja sisäasiainministerien yhteisessä kokouksessa kymmenkohtaisen suunnitelman välittömästä toiminnasta kriisiin vastaamiseksi ja sitoutui tarkastelemaan vaihtoehtoja hätätilanteessa sovellettavaksi sisäisten siirtojen järjestelmäksi.

(4)

Eurooppa-neuvosto päätti kokouksessaan 23 päivänä huhtikuuta 2015 muun muassa lujittaa sisäistä solidaarisuutta ja vastuullisuutta ja sitoutui erityisesti lisäämään hätäapua etulinjassa oleville jäsenvaltioille ja tarkastelemaan vaihtoehtoja sisäisten siirtojen järjestämiseksi hätätilanteissa jäsenvaltioiden välillä vapaaehtoiselta pohjalta sekä lähettämään Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastosta, jäljempänä 'EASO', ryhmiä etulinjassa oleviin jäsenvaltioihin kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten yhteiskäsittelyä varten, rekisteröinti ja sormenjälkien ottaminen mukaan luettuina.

(5)

Euroopan parlamentti toisti 28 päivänä huhtikuuta 2015 antamassaan päätöslauselmassa, että unionin on perustettava Välimeren viimeisimpien tragedioiden johdosta toteuttamansa toimet yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatteille ja tehostettava tämän alan toimiaan niitä jäsenvaltioita kohtaan, jotka ottavat vastaan joko absoluuttisesti tai suhteellisesti suurimman määrän pakolaisia ja kansainvälistä suojelua hakevia henkilöitä.

(6)

Turvapaikka-alan toimenpiteiden lisäksi etulinjassa olevien jäsenvaltioiden olisi pyrittävä entistä enemmän ottamaan käyttöön toimia erilaisista ryhmistä koostuvien muuttajavirtojen käsittelemiseksi Euroopan unionin ulkorajoilla. Tällaisten toimien olisi turvattava kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien hakijoiden oikeudet ja estettävä laitonta muuttoliikettä.

(7)

Eurooppa-neuvosto päätti 25 ja 26 päivänä kesäkuuta 2015 pidetyssä kokouksessaan muun muassa, että kolmea keskeistä ulottuvuutta olisi edistettävä yhtä aikaa: sisäiset siirrot/uudelleensijoittaminen, palauttaminen/takaisinottaminen/uudelleenkotouttaminen sekä yhteistyö lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa. Eurooppa-neuvosto sopi erityisesti, kun otetaan huomioon vallitseva hätätilanne ja sitoumus vahvistaa solidaarisuutta ja vastuuta huomioon ottaen, että Italiasta ja Kreikasta siirretään kahden vuoden aikana tilapäisesti ja poikkeuksellisesti muihin jäsenvaltioihin 40 000 selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevaa henkilöä ja että kaikki jäsenvaltiot osallistuvat tähän.

(8)

Jäsenvaltioiden eri tilanteet johtuvat erityisesti muuttovirroista muilla maantieteellisillä alueilla, kuten Länsi-Balkanin muuttoreitillä.

(9)

Useiden jäsenvaltioiden alueelle saapui vuonna 2014 merkittävästi aiempaa enemmän muuttajia, myös kansainvälistä suojelua hakevia henkilöitä, ja joissakin niistä suuntaus jatkuu edelleen vuonna 2015. Komissio on myöntänyt hätätilanteisiin tarkoitettua rahoitustukea ja EASO operatiivista tukea useille jäsenvaltioille auttaakseen niitä selviämään muuttajien määrän kasvusta.

(10)

Jäsenvaltioista ovat merkittävän paineen kohteeksi joutuneet Välimeren viimeaikaisten traagisten tapahtumien vuoksi varsinkin Italia ja Kreikka, joiden alueelle on saapunut ennennäkemättömän suuria määriä muuttajia, myös kansainvälistä suojelua hakevia ja sitä selvästi tarvitsevia henkilöitä, mikä aiheuttaa niiden maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmiin merkittävää painetta.

(11)

Jäsenvaltioiden erilaisten tilanteiden vuoksi hyväksyttiin 20 päivänä heinäkuuta 2015 yksimielisesti neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselma selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien 40 000 henkilön siirtämisestä Italiasta ja Kreikasta. Italiasta siirretään kahden vuoden aikana 24 000 henkilöä ja Kreikasta 16 000 henkilöä. Neuvosto hyväksyi 14 päivänä syyskuuta 2015 päätöksen (EU) 2015/1523 (2) tilapäisestä ja poikkeuksellisesta mekanismista, jolla selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia henkilöitä voidaan siirtää Italiasta ja Kreikasta muihin jäsenvaltioihin.

(12)

Viime kuukausien aikana muuttopaine eteläisillä maa- ja meriulkorajoilla on jälleen kasvanut jyrkästi, ja muuttajavirtojen siirtyminen keskiseltä Välimereltä itäiselle Välimerelle ja kohti Länsi-Balkanin reittiä on jatkunut sen seurauksena, että Kreikkaan ja Kreikasta saapuu yhä enemmän muuttajia. Tämän vuoksi olisi toteutettava uusia väliaikaisia toimenpiteitä turvapaikanhakijoiden Italiassa ja Kreikassa aiheuttamien paineiden vähentämiseksi.

(13)

Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston, jäljempänä 'Frontex', tietojen mukaan suurin osa unionin rajojen laittomista ylityksistä vuoden 2015 kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana tapahtui keskisen ja itäisen Välimeren reittien kautta. Italiaan on vuoden 2015 alusta lähtien saapunut noin 116 000 laitonta muuttajaa (mukaan luettuina ne noin 10 000 laitonta muuttajaa, jotka paikallisviranomaiset ovat rekisteröineet, mutta joita ei vielä ole vahvistettu Frontexin tiedoissa). Frontex havaitsi vuoden 2015 touko- ja kesäkuussa 34 691 laitonta rajanylitystä. Heinä- ja elokuussa niitä havaittiin 42 356 eli 20 prosenttia enemmän. Laittomat rajanylitykset ovat vuonna 2015 lisääntyneet voimakkaasti myös Kreikassa, johon on saapunut yli 211 000 laitonta muuttajaa (mukaan luettuina ne noin 28 000 laitonta muuttajaa, jotka paikallisviranomaiset ovat rekisteröineet, mutta joita ei vielä ole vahvistettu Frontexin tiedoissa). Frontex havaitsi vuoden 2015 touko- ja kesäkuussa 53 624 laitonta rajanylitystä. Heinä- ja elokuussa niitä havaittiin 137 000 eli 250 prosenttia enemmän. Huomattava osuus kaikista näillä kahdella alueella havaituista laittomista muuttajista oli sellaisten maiden kansalaisia, joiden hakemukset Eurostatin tietojen perusteella hyvin usein hyväksytään unionin tasolla.

(14)

Eurostatin ja EASOn tilastojen mukaan 39 183 henkilöä haki Italiassa kansainvälistä suojelua vuoden 2015 tammi- ja heinäkuun välisenä aikana, kun vastaava luku vuonna 2014 oli 30 755 (kasvua 27 prosenttia). Kreikassa kasvu oli samantasoista, sillä hakemuksia tehtiin 7 475 (kasvua 30 prosenttia).

(15)

Italian ja Kreikan tukemiseksi on maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan puitteissa toteutettu tähän mennessä jo useita toimia, kuten esimerkiksi antamalla tuntuvaa hätäapua ja EASOn operatiivista tukea. Italia sai vuosina 2007–2013 toiseksi eniten ja Kreikka kolmanneksi eniten rahoitusta yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevasta yleisohjelmasta (SOLID), ja lisäksi ne saivat huomattavasti hätärahoitusta. Italia ja Kreikka ovat turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) pääasialliset edunsaajat todennäköisesti myös kaudella 2014–2020.

(16)

Italian ja Kreikan välittömässä läheisyydessä olevilla alueilla käynnissä olevien konfliktien ja jatkuvan epävakauden sekä niistä johtuvien, muiden jäsenvaltioiden muuttovirtoihin kohdistuvien seurausvaikutusten vuoksi on hyvin todennäköistä, että niiden maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmiin kohdistuu edelleenkin huomattavaa ja kasvavaa painetta, ja merkittävä osuus muuttajista saattaa tarvita kansainvälistä suojelua. Tämä on osoitus siitä, miten tärkeää on osoittaa solidaarisuutta Italiaa ja Kreikkaa kohtaan ja täydentää niiden tukemiseksi tähän mennessä toteutettuja toimia turvapaikka- ja maahanmuuttoalan väliaikaisilla toimenpiteillä.

(17)

Neuvosto pani 22 päivänä syyskuuta 2015 merkille jäsenvaltioiden halukkuuden ja valmiuden osallistua selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien 120 000 henkilön sisäiseen siirtämiseen, unionin turvapaikka- ja muuttoliikepolitiikassa noudatettavien jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatteiden mukaisesti. Sen vuoksi neuvosto on päättänyt hyväksyä tämän päätöksen.

(18)

On syytä muistaa, että päätöksessä (EU) 2015/1523 Italia ja Kreikka velvoitetaan esittämään rakenteellisia ratkaisuja turvapaikka- ja maahanmuuttojärjestelmiinsä kohdistuvien poikkeuksellisten paineiden käsittelemiseksi perustamalla vakaat strategiset puitteet kriisitilanteeseen vastaamiseksi ja uudistusprosessin tehostamiseksi näillä aloilla. Etenemissuunnitelmat, jotka Italia ja Kreikka ovat esittäneet tätä varten, olisi saatettava ajan tasalle tämän päätöksen huomioon ottamiseksi.

(19)

Pitäen mielessä, että Eurooppa-neuvosto sopi tietyistä toisiinsa liittyvistä toimenpiteistä, komissiolle olisi annettava toimivalta keskeyttää, tarvittaessa ja annettuaan asianomaiselle jäsenvaltiolle mahdollisuuden esittää näkemyksensä, tämän päätöksen soveltaminen rajoitetuksi ajaksi, jos Italia tai Kreikka ei noudata asiaa koskevia sitoumuksiaan.

(20)

Italiasta ja Kreikasta olisi 26 päivästä syyskuuta 2016 lukien siirrettävä 54 000 hakijaa oikeassa suhteessa muihin jäsenvaltioihin. Neuvoston ja komission olisi seurattava jatkuvasti tilannetta, joka liittyy kolmansien maiden kansalaisten joukoittaisiin saapumisiin jäsenvaltioiden alueille. Komission olisi tarvittaessa tehtävä ehdotuksia tämän päätöksen muuttamiseksi, jotta voidaan ottaa huomioon kentällä tapahtuva kehitys ja sen vaikutukset sisäisen siirtojen järjestelmään sekä jäsenvaltioihin, erityisesti etulinjassa oleviin jäsenvaltioihin, kohdistuvan paineen kehittyminen. Tällöin komission olisi otettava huomioon todennäköisen edunsaajajäsenvaltion näkemykset.

Mikäli tätä päätöstä muutetaan jonkun muun jäsenvaltion eduksi, tuon jäsenvaltion olisi asianomaisen muuttamista koskevan neuvoston päätöksen voimaantulopäivänä esitettävä neuvostolle ja komissiolle etenemissuunnitelma, jonka olisi sisällettävä riittäviä toimenpiteitä turvapaikka-asioiden, ensivastaanoton ja palauttamisen aloilla asianomaisen jäsenvaltion kyseisiä aloja koskevien järjestelmien kapasiteetin, laadun ja tehokkuuden parantamiseksi sekä toimenpiteitä, joilla varmistetaan tämän päätöksen asianmukainen täytäntöönpano, tarkoituksin antaa sille mahdollisuus tämän päätöksen soveltamisen päätyttyä käsitellä paremmin alueelleen mahdollisesti saapuvia entistä suurempia muuttajamääriä.

(21)

Jos jokin jäsenvaltio joutuu samanlaiseen hätätilaan, jonka aiheuttaa kolmansien maiden kansalaisten äkillinen joukoittainen maahantulo, neuvosto voi komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan hyväksyä väliaikaisia toimenpiteitä kyseisen jäsenvaltion hyväksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 78 artiklan 3 kohdan nojalla. Tällaisiin toimenpiteisiin voi tarvittaessa kuulua kyseisen jäsenvaltion tässä päätöksessä säädettyjen velvoitteiden soveltamisen keskeyttäminen.

(22)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 78 artiklan 3 kohdan mukaisesti Italian ja Kreikan hyväksi toteutettavien toimenpiteiden olisi oltava luonteeltaan väliaikaisia. Ehdotettu 24 kuukauden jakso on kohtuullinen sen varmistamiseksi, että tässä päätöksessä säädetyillä toimenpiteillä on todellista vaikutusta autettaessa Italiaa ja Kreikkaa käsittelemään alueelleen saapuvia huomattavia muuttovirtoja.

(23)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet henkilöiden siirtämiseksi Italiasta ja Kreikasta merkitsevät väliaikaista poikkeusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 604/2013 (3) 13 artiklan 1 kohdassa vahvistetusta säännöstä, jonka mukaan Italia ja Kreikka olisivat olleet muussa tapauksessa vastuussa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten käsittelystä kyseisen asetuksen III luvussa säädettyjen perusteiden mukaisesti, sekä väliaikaista poikkeusta kyseisen asetuksen 21, 22 ja 29 artiklassa säädetyistä menettelyvaiheista, määräajat mukaan luettuina. Asetuksen (EU) N:o 604/2013 muita säännöksiä, komission asetuksessa (EY) N:o 1560/2003 (4) ja komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 118/2014 (5) säädetyt soveltamissäännöt mukaan luettuina, sovelletaan edelleen, mukaan lukien niihin sisältyvät säännöt, joissa velvoitetaan siirron toteuttavat jäsenvaltiot vastaamaan kustannuksista, jotka aiheutuvat hakijan siirtämisestä siirron kohteena olevaan jäsenvaltioon, ja säännöt, jotka koskevat jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä siirtojen osalta ja tietojen toimittamista sähköisen DubliNet-viestintäverkon välityksellä. Tämä päätös sisältää myös poikkeuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 516/2014 (6) 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun kansainvälistä suojelua hakeneen suostumukseen.

(24)

Sisäistä siirtämistä koskevat toimenpiteet eivät vapauta jäsenvaltioita soveltamasta asetusta (EU) N:o 604/2013 täysimääräisesti, mukaan lukien säännökset, jotka liittyvät perheenyhdistämiseen, ilman huoltajaa olevien alaikäisten erityissuojeluun ja humanitaarisesta syystä sovellettavaan harkintavaltalausekkeeseen.

(25)

Päätettäessä kriteereistä, joita sovelletaan päätettäessä, mitkä hakijat ja kuinka monta hakijaa siirretään Italiasta ja Kreikasta, oli tehtävä valinta, tämän vaikuttamatta turvapaikkahakemuksista kansallisella tasolla tehtäviin päätöksiin. Suunnitteilla on selkeä ja toimiva järjestelmä, joka perustuu Eurostatin viimeisimpien käytettävissä olevien tilastotietojen perusteella määrittelemään kynnysarvoon eli keskimääräiseen hyväksymisasteeseen, joka saadaan, kun verrataan kansainvälistä suojelua koskevien, ensimmäiseen päätökseen liittyvissä menettelyissä unionin tasolla hyväksyttyjen hakemusten määrää kaikkiin unionin tasolla ensimmäiseen päätökseen liittyvissä menettelyissä tehtyihin päätöksiin, jotka koskevat kansainvälistä suojelua koskevia hakemuksia. Toisaalta tällä kynnysarvolla olisi varmistettava mahdollisimman hyvin, että kaikilla hakijoilla, jotka selvästi tarvitsevat kansainvälistä suojelua, olisi nopeasti mahdollisuus hyödyntää suojelua koskevaa oikeuttaan täysimääräisesti ja pikaisesti siirron kohteena olevassa jäsenvaltiossa. Toisaalta sillä olisi ehkäistävä mahdollisimman hyvin sellaisten hakijoiden siirtäminen toiseen jäsenvaltioon, jotka todennäköisesti saavat hakemukseensa kielteisen päätöksen, jolloin vältettäisiin heidän oleskelunsa perusteeton pitkittyminen unionissa. Ensimmäisiä päätöksiä koskevien viimeisimpien saatavilla olevien Eurostatin päivitettyjen neljännesvuositietojen perusteella tässä päätöksessä olisi käytettävä 75 prosentin kynnysarvoa.

(26)

Väliaikaisten toimenpiteiden tarkoituksena on vähentää Italiaan ja Kreikkaan kohdistuvaa huomattavaa turvapaikanhakijapainetta erityisesti siirtämällä muihin jäsenvaltioihin merkittävä määrä sellaisia selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia hakijoita, jotka ovat saapuneet Italian tai Kreikan alueelle sen päivän jälkeen, jona tätä päätöstä aletaan soveltaa. Italiaan ja Kreikkaan vuonna 2015 laittomasti saapuneiden kolmansien maiden kansalaisten kokonaismäärän ja selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien hakijoiden määrän perusteella Italiasta ja Kreikasta olisi siirrettävä kaikkiaan 120 000 selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevaa hakijaa. Tämä luku on noin 43 prosenttia niistä selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevista kolmansien maiden kansalaisista, jotka saapuivat Italiaan ja Kreikkaan laittomasti heinä- ja elokuussa 2015. Tämän päätöksen mukainen siirtotoimenpide edustaa oikeudenmukaista taakanjakoa Italian ja Kreikan sekä muiden jäsenvaltioiden välillä, kun otetaan huomioon saatavilla olevat tiedot laittomista rajanylityksistä vuonna 2015. Ottaen huomioon kyseessä olevat luvut, 13 prosenttia näistä hakijoista olisi siirrettävä Italiasta, 42 prosenttia Kreikasta ja 45 prosenttia olisi siirrettävä siten kuin tässä päätöksessä säädetään.

(27)

Kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen voimaantulosta jäsenvaltio voi poikkeuksellisissa olosuhteissa ja asianmukaisesti perustelluista syistä, jotka ovat sopusoinnussa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklaan kirjattujen unionin perustana olevien arvojen kanssa, ilmoittaa neuvostolle ja komissiolle, että se ei kykene osallistumaan sisäiseen siirtojen menettelyyn enintään 30 prosentin osalta sille tämän päätöksen mukaan osoitetusta hakijoiden määrästä. Tällaisiin poikkeuksellisiin olosuhteisiin kuuluu erityisesti tilanne, jolle on ominaista kolmansien maiden kansalaisten äkillinen joukoittainen maahantulo, joka laajuuteensa vuoksi asettaa äärimmäisiä paineita jopa hyvin varautuneelle turvapaikkajärjestelmälle, joka muuten toimii asiankuuluvan unionin turvapaikkasäännöstön mukaisesti tai äkillisen ja joukoittaisen kolmansien maiden kansalaisten maahanmuuton vaara, jonka todennäköisyys on niin suuri, että se vaatii välitöntä toimintaa. Komission olisi tekemänsä arvioinnin jälkeen tehtävä neuvostolle ehdotuksia täytäntöönpanopäätökseksi, joka koskee sisäisten siirtojen väliaikaista keskeyttämistä enintään 30 prosentin osalta kyseiselle jäsenvaltiolle osoitetusta hakijoiden määrästä. Komissio voi ehdottaa määräajan pidentämistä tämän jälkeen jäljelle jäävien kyseiselle jäsenvaltiolle osoitettujen hakijoiden osalta enintään 12 kuukaudella tämän päätöksen voimassaolon päättymisen jälkeen.

(28)

Jotta sisäiset siirrot voidaan toteuttaa yhdenmukaisin edellytyksin tapauksissa, joissa siirretään 54 000 hakijaa oikeassa suhteessa Italiasta ja Kreikasta muihin jäsenvaltioihin, tapauksissa, joissa yhden tai useamman jäsenvaltion osallistuminen hakijoiden siirtoon olisi väliaikaisesti keskeytettävä, tai tapauksissa, joissa yksi tai useampi muu jäsenvaltio tai assosioituneet valtiot osallistuvat siirtoon annettuaan asianmukaiset tätä koskevat ilmoitukset neuvostolle, täytäntöönpanovalta olisi siirrettävä neuvostolle.

Tämän vallan siirtäminen neuvostolle on perusteltua näiden toimenpiteiden poliittisen arkaluonteisuuden vuoksi, sillä ne liittyvät kansalliseen toimivaltaan, joka koskee kolmansien maiden kansalaisten pääsyä jäsenvaltioiden alueelle, ja tarpeeseen voida pikaisesti mukautua nopeasti muuttuviin tilanteisiin.

(29)

Asetuksella (EU) N:o 516/2014 perustetusta turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF) annetaan tukea vastuunjakoa koskeville toimille, joista on sovittu jäsenvaltioiden välillä, ja se mahdollistaa myös uudet toimintapoliittiset muutokset tällä alalla. Asetuksen (EU) N:o 516/2014 7 artiklan 2 kohdassa säädetään jäsenvaltioiden mahdollisuudesta toteuttaa osana niiden kansallisia ohjelmia toimia, jotka liittyvät kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden siirtämiseen, kun taas saman asetuksen 18 artiklassa säädetään mahdollisuudesta 6 000 euron suuruiseen kertakorvaukseen kansainvälistä suojelua saavan henkilön vastaanottamisesta toisesta jäsenvaltiosta.

(30)

Solidaarisuuden ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatteiden täytäntöön panemiseksi sekä sen huomioon ottamiseksi, että tällä päätöksellä kehitetään edelleen tämän alan politiikkaa, on asianmukaista varmistaa, että jäsenvaltiot, jotka vastaanottavat Italiasta ja Kreikasta siirrettäviä selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia henkilöitä tämän päätöksen nojalla, saavat kutakin siirrettyä henkilöä kohti kertakorvauksen, joka on samansuuruinen kuin asetuksen (EU) N:o 516/2014 18 artiklassa säädetty kertakorvaus eli 6 000 euroa ja joka maksetaan noudattaen samoja menettelyjä. Tämä merkitsee rajallista ja väliaikaista poikkeusta mainitun asetuksen 18 artiklaan, sillä kertakorvaus olisi maksettava näiden siirrettyjen hakijoiden eikä kansainvälistä suojelua saavien määrän perusteella. Tällainen kertakorvauksen mahdollisten saajien ryhmän väliaikainen laajentaminen on erottamaton osa tällä päätöksellä perustettavaa hätätilannejärjestelmää. Lisäksi on asianmukaista säätää, että Italia ja Kreikka saavat tämän päätöksen perusteella siirrettävien henkilöiden siirtokustannuksia varten kertasuorituksena vähintään 500 euroa kutakin niiden alueelta siirrettyä henkilöä kohden, ottaen huomioon hakijan siirrosta siirron kohteena olevaan jäsenvaltioon aiheutuvat tarvittavat todelliset välttämättömät kustannukset. Jäsenvaltioilla olisi oltava oikeus ennakkorahoituksen korotukseen, joka maksetaan vuonna 2016 sen jälkeen, kun ne ovat tarkistaneet turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta rahoitettavia kansallisia ohjelmiaan tämän päätöksen mukaisten toimien panemiseksi täytäntöön.

(31)

On välttämätöntä varmistaa nopea sisäisten siirtojen järjestelmän käyttöönotto ja tukea väliaikaisten toimenpiteiden täytäntöönpanoa jäsenvaltioiden välisen tiiviin hallinnollisen yhteistyön ja EASOn tarjoaman operatiivisen tuen avulla.

(32)

Kansallinen turvallisuus ja yleinen järjestys olisi otettava huomioon siirtomenettelyn kaikissa vaiheissa siihen asti, kun hakijan siirto on saatu päätökseen. Jos jäsenvaltiolla on perustellut syyt katsoa, että hakija on vaaraksi jäsenvaltion kansalliselle turvallisuudelle tai yleiselle järjestykselle, sen olisi ilmoitettava tästä muille jäsenvaltioille hakijan perusoikeuksia, tietosuojaa koskevat asiaankuuluvat säännöt mukaan lukien, täysimääräisesti kunnioittaen.

(33)

Päätettäessä siitä, mitkä selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevat hakijat olisi siirrettävä Italiasta ja Kreikasta, olisi annettava etusija Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/33/EU (7) 21 ja 22 artiklassa tarkoitetuille haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille. Tässä suhteessa olisi otettava ensisijaisesti huomioon hakijoiden mahdolliset erityistarpeet, myös terveys. Lapsen etu olisi aina asetettava etusijalle.

(34)

Selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien hakijoiden kotoutuminen vastaanottavaan yhteiskuntaan on asianmukaisesti toimivan Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän perusta. Tästä syystä päätettäessä, mihin jäsenvaltioon siirto olisi toteutettava, olisi otettava erityisellä tavalla huomioon asianomaisen hakijan erityispätevyys ja ominaisuudet, kuten kielitaito, sekä todettuihin perhe-, kulttuuri- ja sosiaalisiin siteisiin liittyvät muut yksilölliset tiedot, jotta helpotettaisiin hänen kotoutumistaan siirron kohteena olevassa jäsenvaltiossa. Erityisen haavoittuvassa asemassa olevien hakijoiden osalta olisi otettava huomioon siirron kohteena olevan jäsenvaltion valmiudet tukea kyseisiä hakijoita sekä tarve varmistaa näiden hakijoiden oikeudenmukainen jako jäsenvaltioiden kesken. Siirron kohteena oleva jäsenvaltio voi syrjimättömyyden periaatetta asianmukaisesti kunnioittaen ilmoittaa, mitkä hakijat se asettaa etusijalle edellä mainittujen tietojen perusteella, ja tämän perusteella Italia ja Kreikka EASOa ja tarvittaessa yhteyshenkilöitä kuullen voivat laatia luetteloita mahdollisista kyseiseen jäsenvaltioon siirrettävistä hakijoista.

(35)

Asetuksessa (EU) N:o 604/2013 vahvistettuja oikeudellisia ja menettelytakeita sovelletaan edelleen tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluviin hakijoihin. Lisäksi hakijoille olisi annettava tietoja tässä päätöksessä vahvistetusta siirtomenettelystä ja ilmoitettava heille sisäistä siirtoa koskeva päätös, joka muodostaa asetuksen (EU) N:o 604/2013 26 artiklassa tarkoitetun siirtopäätöksen. Koska hakijalla ei ole unionin lainsäädännön mukaisesti oikeutta valita sitä jäsenvaltiota, joka on vastuussa hänen hakemuksensa käsittelystä, hakijalla olisi oltava asetuksen (EU) N:o 604/2013 mukaisesti oikeus sisäistä siirtoa koskevaan päätökseen kohdistettaviin tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ainoastaan sen varmistamiseksi, että hänen perusoikeuksiaan kunnioitetaan. Tämän asetuksen 27 artiklan mukaisesti jäsenvaltiot voivat säätää kansallisessa lainsäädännössään siitä, että siirtopäätöstä koskeva muutoksenhaku ei automaattisesti lykkää hakijan siirtämistä, mutta että asianomaisella henkilöllä on mahdollisuus pyytää siirtopäätöksen täytäntöönpanon keskeyttämistä kunnes hänen muutoksenhakunsa tulos on selvillä.

(36)

Hakijoilla olisi sekä ennen siirtoa siirron kohteena olevaan jäsenvaltioon että sen jälkeen oltava mahdollisuus hyödyntää niitä oikeuksia ja takeita, joista säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2013/32/EU (8) ja 2013/33/EU (9), myös erityisten vastaanottoa ja menettelyä koskevien tarpeidensa osalta. Lisäksi tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluviin hakijoihin sovelletaan edelleen myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 603/2013 (10), ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2008/115/EY (11) sovelletaan niiden kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseen, joilla ei ole oikeutta jäädä alueelle. Mainittujen direktiivien soveltamisen rajoitukset koskevat edellä mainittua.

(37)

Italian ja Kreikan olisi varmistettava siirtomenettelyä varten luotettava henkilöllisyyden varmentaminen, tietojen kirjaaminen ja sormenjälkien ottaminen unionin säännöstön mukaisesti, jotta voidaan yksilöidä nopeasti kansainvälisen suojelun tarpeessa olevat henkilöt, jotka voidaan siirtää, sekä muuttajat, joiden ei katsota olevan kansainvälisen suojelun tarpeessa ja jotka olisi sen vuoksi palautettava. Tätä olisi sovellettava myös henkilöihin, jotka ovat saapuneet Italian tai Kreikan alueelle 24 päivän maaliskuuta ja 25 päivän syyskuuta 2015 välisenä aikana. Kun vapaaehtoinen palauttaminen ei ole käytännön syistä mahdollista ja muut direktiivissä 2008/115/EY säädetyt toimenpiteet eivät ole sopivia, mainitun direktiivin IV luvun mukaisia säilöönottotoimenpiteitä olisi sovellettava nopeasti ja tehokkaasti. Siirto olisi evättävä siirtomenettelyä vältteleviltä hakijoilta.

(38)

Olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla voidaan välttää siirrettyjen henkilöiden edelleen liikkuminen siirron kohteena olevasta jäsenvaltiosta muihin jäsenvaltioihin, mikä voisi haitata tämän päätöksen tehokasta soveltamista. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti toteutettava tarpeelliset ennalta ehkäisevät toimenpiteet sosiaalietuuksien saamisen ja oikeussuojakeinojen käyttämisen osalta unionin oikeuden mukaisesti. Lisäksi hakijoille olisi erityisesti tiedotettava seurauksista, joita aiheutuu luvattomista siirtymisistä toisiin jäsenvaltioihin, sekä siitä, että jos siirron kohteena oleva jäsenvaltio myöntää heille kansainvälistä suojelua, heillä on kansainvälistä suojelua saavan henkilön asemaan liittyvät oikeudet ainoastaan kyseisessä jäsenvaltiossa.

(39)

Direktiivissä 2013/33/EU asetettujen tavoitteiden mukaisesti vastaanotto-olosuhteiden yhdenmukaistaminen jäsenvaltioiden välillä auttaisi lisäksi rajoittamaan kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden edelleen liikkumista vastaanotto-olosuhteiden välisten eroavuuksien johdosta. Jotta voidaan päästä samaan tavoitteeseen, jäsenvaltioiden olisi harkittava ilmoittautumisvelvollisuuden asettamista ja aineellisten vastaanotto-olosuhteiden, mukaan lukien majoitus, ruoka ja vaatetus, tarjoamista kansainvälistä suojelua hakeville henkilöille ainoastaan luontoissuorituksina sekä tarvittaessa sen varmistamista, että hakijat siirretään suoraan siirron kohteena olevaan jäsenvaltioon. Turvapaikkasäännöstön ja Schengenin säännöstön mukaisesti jäsenvaltiot eivät saisi kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten käsittelyn aikana myöskään, paitsi jos vakavat humanitaariset syyt sitä edellyttävät, myöntää hakijoille kansallisia matkustusasiakirjoja eikä tarjota heille muita kannustimia, kuten taloudellisia kannustimia, jotka voisivat helpottaa heidän luvatonta siirtymistään toisiin jäsenvaltioihin. Jos kansainvälistä suojelua hakeva tai sitä saava henkilö on siirtynyt luvatta toiseen jäsenvaltioon, hänet olisi velvoitettava palaamaan siirron kohteena olevaan jäsenvaltioon, jonka olisi otettava hänet viipymättä takaisin.

(40)

Jotta voidaan välttää kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden edelleen liikkuminen, jäsenvaltioiden olisi myös ilmoitettava kyseisille henkilöille edellytyksistä, joiden mukaisesti he voivat laillisesti tulla toisen jäsenvaltion alueelle ja oleskella siellä. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi voitava asettaa ilmoittautumisvelvollisuus. Direktiivin 2008/115/EY nojalla jäsenvaltioiden olisi vaadittava, että kansainvälistä suojelua saavat henkilöt, jotka oleskelevat luvatta niiden alueella, palaavat välittömästi siirron kohteena olevaan jäsenvaltioon. Jos henkilö kieltäytyy palaamasta vapaaehtoisesti siirron kohteena olevaan jäsenvaltioon, hänet olisi palautettava sinne.

(41)

Kun toteutetaan pakkoon perustuva paluu siirron kohteena olevaan jäsenvaltioon, pakkoon perustuvan paluun toteuttanut jäsenvaltio voi lisäksi, jos kansallisessa lainsäädännössä niin säädetään, päättää määrätä kansallisen maahantulokiellon, joka estää tietyn ajanjakson ajan palautetun henkilön tulemisen uudelleen kyseisen jäsenvaltion alueelle.

(42)

Koska tämän päätöksen tarkoituksena on puuttua hätätilanteeseen ja tukea Italiaa ja Kreikkaa turvapaikkajärjestelmiensä vahvistamisessa, tässä päätöksessä olisi sallittava, että nämä jäsenvaltiot tekevät komission avustamana kahdenvälisiä järjestelyjä Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin kanssa tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden siirtämisestä. Tällaisissa järjestelyissä olisi myös otettava huomioon tämän päätöksen keskeiset osatekijät, erityisesti ne, jotka liittyvät siirtomenettelyyn, hakijoiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä asetukseen (EU) N:o 604/2013.

(43)

Italialle ja Kreikalle siirtojärjestelmän avulla annettavaa erityistukea olisi täydennettävä lisätoimenpiteillä, jotka kattavat kaikki sovellettavat menettelyt alkaen kolmansien maiden kansalaisten saapumisesta Italian tai Kreikan alueelle menettelyjen loppuunsaattamiseen asti ja joita koordinoivat EASO ja muut asianomaiset virastot, kuten Frontex, joka koordinoi niiden kolmansien maiden kansalaisten direktiivin 2008/115/EY mukaista palauttamista, joilla ei ole oikeutta jäädä alueelle.

(44)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän päätöksen tavoitteita, vaan ne voidaan suunnitellun toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(45)

Tässä päätöksessä kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita.

(46)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.

(47)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Irlanti ei osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.

(48)

Jos komissio vahvistaa, sen jälkeen kun pöytäkirjan N:o 21 soveltamisalaan kuuluva jäsenvaltio on antanut ilmoituksen kyseisen pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti, asianomaisen jäsenvaltion osallistumisen tähän päätökseen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 331 artiklan 1 kohdan mukaisesti, neuvoston olisi vahvistettava asianomaiseen jäsenvaltioon siirrettävien hakijoiden määrä. Neuvoston olisi myös mukautettava vastaavasti muiden jäsenvaltioiden osuudet vähentämällä niitä suhteellisesti.

(49)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(50)

Tilanteen kiireellisyys huomioon ottaen tämän päätöksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

a)

'kansainvälistä suojelua koskevalla hakemuksella' Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/95/EU 2 artiklan h alakohdassa määriteltyä kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta (12);

b)

'hakijalla' kolmannen maan kansalaista tai kansalaisuudetonta henkilöä, joka on tehnyt kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen, josta ei vielä ole tehty lopullista päätöstä;

c)

'kansainvälisellä suojelulla' pakolaisasemaa sellaisena kuin ne on määritelty direktiivin 2011/95/EU 2 artiklan e alakohdassa ja toissijaista suojeluasemaa, sellaisena kuin se on määritelty mainitun direktiivin 2 artiklan g alakohdassa;

d)

'perheenjäsenillä' perheenjäseniä, sellaisina kuin heidät on määritelty asetuksen (EU) N:o 604/2013 2 artiklan g alakohdassa;

e)

'siirrolla' hakijan siirtämistä sellaisen jäsenvaltion alueelta, joka on asetuksen (EU) N:o 604/2013 III luvussa vahvistettujen perusteiden mukaan vastuussa hänen kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksensa käsittelystä, siirron kohteena olevan jäsenvaltion alueelle;

f)

'siirron kohteena olevalla jäsenvaltiolla' jäsenvaltiota, jolle vastuu hakijan kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä asetuksen (EU) N:o 604/2013 nojalla siirtyy, kun hakija on siirretty kyseisen jäsenvaltion alueelle.

a)

Italiasta siirretään 15 600 hakijaa muiden jäsenvaltioiden alueelle liitteessä I olevan taulukon mukaisesti.

b)

Kreikasta siirretään 50 400 hakijaa muiden jäsenvaltioiden alueelle liitteessä II olevan taulukon mukaisesti.

c)

muiden jäsenvaltioiden alueelle siirretään 54 000 hakijaa suhteessa liitteessä I ja II esitettyihin lukuihin joko tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti tai tähän päätökseen 1 artiklan 2 kohdassa ja tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetuin tavoin tehtävällä muutoksella.

a)

Italiaan ja Kreikkaan saapuvien kolmansien maiden kansalaisten seulonta, johon sisältyy myös henkilöllisyyden varmentaminen, sormenjälkien ottaminen ja tietojen kirjaaminen sekä tarvittaessa heidän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksensa kirjaaminen ja, Italian tai Kreikan pyynnöstä, hakemuksen alustava käsittely;

b)

tiedon ja mahdollisesti tarvittavan erityisavun tarjoaminen hakijoille ja mahdollisille hakijoille, jotka voitaisiin siirtää tämän päätöksen perusteella;

c)

sellaisten kolmansien maiden kansalaisten palauttamisen valmistelu ja järjestäminen, jotka joko eivät ole hakeneet kansainvälistä suojelua tai joiden oikeus jäädä alueelle on päättynyt.

a)

siirron kohteena oleva jäsenvaltio saa 6 000 euron kertakorvauksen;

b)

Italia tai Kreikka saa vähintään 500 euron kertakorvauksen.

24.9.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 248/95

(1)

Direktiivillä 2009/138/EY perustetaan riskiperusteinen vakavaraisuusjärjestely vakuutus- ja jälleenvakuutusyrityksiä varten unionissa. Direktiiviä 2009/138/EY aletaan soveltaa unionissa toimiviin vakuutus- ja jälleenvakuutusyrityksiin täysimittaisesti 1 päivänä tammikuuta 2016.

(2)

Vaikka Solvenssi II -direktiiviä sovelletaan täysimittaisesti vasta 1 päivästä tammikuuta 2016 alkaen, komissio voi jo hyväksyä tämän delegoidun päätöksen Solvenssi II -direktiivin 311 artiklan nojalla.

(3)

Direktiivin 2009/138/EY 172 artikla koskee sellaisten yritysten jälleenvakuutustoimintaan sovellettavan, kolmannen maan vakavaraisuusjärjestelyn vastaavuutta, joiden kotipaikka on kyseisessä kolmannessa maassa. Vastaavuuden vahvistaminen mahdollistaa sen, että kyseisessä kolmannessa maassa kotipaikkaa pitävien yritysten kanssa tehtyjä jälleenvakuutussopimuksia voidaan käsitellä samalla tavoin kuin mainitun direktiivin mukaisesti toimiluvan saaneiden yritysten kanssa tehtyjä jälleenvakuutussopimuksia.

(4)

Direktiivin 2009/138/EY 227 artiklassa säädetään vastaavuuden vahvistamisesta kolmansien maiden sellaisten vakuutusyritysten osalta, jotka kuuluvat unionissa kotipaikkaa pitäviin ryhmiin. Vastaavuuden vahvistaminen mahdollistaa sen, että tällaiset ryhmät voivat käyttäessään raportoinnissaan konsolidointimenetelmänä vähentämistä ja yhteenlaskemista ottaa huomioon kolmannen maan sääntöjen mukaan lasketut pääomavaatimukset ja käytettävissä olevan pääoman (oman varallisuuden) sen sijaan, että kyseiset ryhmät laskisivat ne direktiivin 2009/138/EY perusteella, kun ne laskevat ryhmän vakavaraisuusvaatimusta ja hyväksyttävää omaa varallisuutta.

(5)

Direktiivin 2009/138/EY 260 artiklassa säädetään vastaavuuden vahvistamisesta sellaisten vakuutus- ja jälleenvakuutusyritysten osalta, joiden emoyrityksen kotipaikka on unionin ulkopuolella. Jos vastaavuus vahvistetaan, jäsenvaltiot turvautuvat direktiivin 2009/138/EY 261 artiklan 1 kohdan mukaisesti kolmannen maan ryhmävalvontaviranomaisten harjoittamaan vastaavaan ryhmävalvontaan.

(6)

Kolmannen maan oikeudellisen järjestelyn katsotaan vastaavan täysin direktiivillä 2009/138/EY vahvistettua järjestelyä, jos se täyttää vaatimukset, jotka tarjoavat vastaavantasoisen vakuutuksenottajien ja edunsaajien suojan. Täyden vastaavuuden vahvistaminen 172 artiklan 2 kohdan, 227 artiklan 4 kohdan ja 260 artiklan 3 kohdan nojalla on voimassa rajoittamattoman ajan, jollei sitä kumota.

(7)

Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen (EVLEV) antoi 9 päivänä maaliskuuta 2015 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1094/2010 (2) 33 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissiolle lausunnon Sveitsissä voimassa olevasta, (jälleen)vakuutusyrityksiin ja -ryhmiin sovellettavasta sääntely- ja valvontajärjestelmästä. EVLEVin lausunto perustuu asiaa koskevaan Sveitsin lainsäädäntökehykseen, johon kuuluvat 22 päivänä kesäkuuta 2007 annettu ja 1 päivänä tammikuuta 2009 voimaan tullut finanssimarkkinoiden valvontalaki (Financial Market Supervisory Act, FINMASA), 17 päivänä joulukuuta 2004 annettu vakuutusvalvontalaki (Insurance Supervision Act, ISA) sekä vakuutusvalvonta-asetus (Insurance Supervision Ordinance, ISO) (3). Komissio on tukeutunut arvioinnissaan EVLEVin antamiin tietoihin.

(8)

Ottaen huomioon komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/35 (4) säännökset, erityisesti 378, 379 ja 380 artiklan, sekä EVLEVin lausunnon on sovellettava useita perusteita vastaavuuden arvioimiseksi direktiivin 2009/138/EY 172 artiklan 2 kohdan, 227 artiklan 4 kohdan ja 260 artiklan 3 kohdan nojalla.

(9)

Kyseisiin perusteisiin sisältyy tiettyjä vaatimuksia, jotka asetetaan kahdessa tai kolmessa edellä mainituista delegoidun säädöksen (EU) 2015/35 378, 379 ja 380 artiklasta ja jotka koskevat yksittäisiä (5) (jälleen)vakuutusyrityksiä ja (jälleen)vakuutusyritysryhmiä. Vaatimukset liittyvät valtuuksiin, vakavaraisuuteen, hallintoon, läpinäkyvyyteen, viranomaisten väliseen yhteistyöhön ja luottamuksellisten tietojen käsittelyyn sekä siihen, miten päätökset vaikuttavat rahoitusvakauteen.

(10)

Ensiksi todetaan resursseista, valtuuksista ja tehtävistä, että Sveitsin finanssimarkkinoiden valvontaviranomaisella (FINMA) on valtuudet valvoa tehokkaasti (jälleen)vakuutustoimintaa ja tarvittaessa määrätä seuraamuksia tai toteuttaa täytäntöönpanotoimia, kuten peruuttaa yrityksen toimilupa tai vaihtaa sen johto osittain tai kokonaan. FINMAlla on tarvittavat taloudelliset ja henkilöstöresurssit, asiantuntemus, valmiudet ja toimivalta suojata tehokkaasti kaikkia vakuutuksenottajia ja edunsaajia.

(11)

Toiseksi todetaan vakavaraisuudesta, että Sveitsin vakavaraisuustesti (Swiss Solvency Test, SST), jonka avulla arvioidaan (jälleen)vakuutusyritysten tai -ryhmien taloudellista asemaa, perustuu hyvän taloudenhoidon periaatteisiin, ja vakavaraisuusvaatimukset perustuvat kaikkien varojen ja velkojen liiketaloudelliseen arvostamiseen. SST-testissä vaaditaan, että (jälleen)vakuutusyrityksillä on riittävät rahoitusvarat, ja siinä vahvistetaan perusteet, jotka koskevat vakuutusteknistä vastuuvelkaa, sijoituksia, pääomavaatimuksia (mukaan luettuna pääoman vähimmäistaso) ja omaa varallisuutta, sekä edellytetään, että FINMA toteuttaa ajoissa toimia, jos pääomavaatimuksia ei noudateta tai jos vakuutuksenottajien edut ovat uhattuina. Pääomavaatimukset ovat riskiperusteisia, ja niiden tarkoituksena on ottaa huomioon kvantifioitavissa olevat riskit. Jos riskiä ei kvantifioida, se otetaan huomioon muilla toimenpiteillä: esimerkiksi operatiiviset riskit otetaan kvalitatiivisesti huomioon käyttämällä sveitsiläistä laadunarviointia (Swiss Quality Assessment, SQA). Tärkein pääomavaatimus, jota kutsutaan SST-testissä tavoitepääomaksi, lasketaan siten, että se kattaa olemassa olevasta liiketoiminnasta johtuvat odottamattomat tappiot. Absoluuttinen vähimmäispääomavaatimus (vähimmäispääoma), joka asetetaan SST-testissä vakuutusyrityksille, vaihtelee vakuutuslajin mukaan. Molemmat vaatimukset ovat vähintään yhtä tiukat kuin vastaavat direktiivin 2009/138/EY vaatimukset Sveitsin vakuutusyritysten kaikkien nykyisten vakuutuslajiyhdistelmien osalta. Mallien osalta vakuutusyritykset voivat käyttää vakiomallia tai (FINMAn vaatimuksesta tai omasta aloitteestaan) sisäistä mallia.

(12)

Kolmanneksi todetaan hallinnosta, että Sveitsin vakavaraisuusjärjestelyssä edellytetään, että (jälleen)vakuutusyrityksillä on toimiva hallintojärjestelmä, jossa määrätään niille selkeä organisaatiorakenne, vaatimukset, joilla varmistetaan yritysten toiminnasta tosiasiallisesti vastaavien henkilöiden sopivuus ja luotettavuus, sekä tehokkaat prosessit, joilla siirretään tietoja yrityksen sisällä ja välitetään tietoja FINMAlle. Lisäksi FINMA tosiasiallisesti valvoo ulkoistettuja toimintoja ja toimia.

(13)

SST-testissä edellytetään myös, että (jälleen)vakuutusyritykset ja -ryhmät pitävät yllä riskienhallintatoimintoa, sääntöjen noudattamista valvovaa (compliance) toimintoa, sisäisen tarkastuksen toimintoa ja aktuaaritoimintoa. SST-testissä vaaditaan riskienhallintajärjestelmää, jolla pystytään tunnistamaan, mittaamaan, valvomaan ja hallitsemaan riskejä ja raportoimaan niistä, sekä tehokasta sisäisen valvonnan järjestelmää. Vakuutusvalvonta-asetuksessa otetaan tyydyttävästi huomioon direktiivin 2009/138/EY vaatimukset, jotka koskevat yksittäisten yritysten sisäistä tarkastusta ja sääntöjen noudattamisen valvontaa, sillä siinä lujitetaan riskienhallintavaatimuksia ja vaaditaan erityisesti, että yrityksillä on sääntöjen noudattamista valvova toiminto.

(14)

Sveitsissä voimassa olevassa järjestelyssä vaaditaan, että muutokset, jotka koskevat (jälleen)vakuutusyritysten tai -ryhmien liiketoimintapolitiikkaa tai johtoa tai tällaisissa yrityksissä tai ryhmissä olevia määräomistusyhteyksiä, ovat yhdenmukaisia vakaan ja järkevän johtamisen kanssa. FINMAlle ilmoitetaan erityisesti hankinnoista, liiketoimintasuunnitelman muutoksista tai (jälleen)vakuutusyritysten tai vakuutusyritysryhmien määräomistusyhteyksissä tapahtuvista muutoksista, jolloin FISMA voi aiheellisissa tapauksissa määrätä asianmukaisia seuraamuksia, kuten kieltää hankinnan.

(15)

Neljänneksi todetaan läpinäkyvyydestä, että (jälleen)vakuutusyritysten ja -ryhmien on annettava FINMAlle kaikki valvontaan tarvittavat tiedot ja julkaistava vähintään vuosittain kertomus vakavaraisuudestaan ja taloudellisesta tilastaan. Vakuutusvalvonta-asetuksessa otetaan direktiivin 2009/138/EY vaatimukset tietojen julkistamisesta tyydyttävästi huomioon, sillä asetuksessa edellytetään vastaavantyyppisten laadullisten ja määrällisten tietojen julkistamista kuin direktiivissä 2009/138/EY. Vakuutusvalvonta-asetuksen mukaan (jälleen)vakuutusyritysten ja -ryhmien on julkistettava tiedot liiketoiminnastaan, tuloksistaan, riskienhallinnastaan, riskiprofiilistaan sekä menetelmistä, joilla arvioidaan erityisesti vastuuvelkaa, pääoman hallintaa ja vakavaraisuutta.

(16)

Viidenneksi todetaan salassapitovelvollisuudesta, yhteistyöstä ja tietojenvaihdosta, että Sveitsissä voimassa olevassa järjestelyssä asetetaan salassapitovelvollisuudet kaikille henkilöille, jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet FINMAn palveluksessa, mukaan luettuina tilintarkastajat ja asiantuntijat, jotka toimivat tai ovat toimineet FINMAn lukuun. Näissä velvollisuuksissa määrätään myös, ettei luottamuksellisia tietoja saa ilmaista muulla tavoin kuin koosteena tai tiivistelmänä, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta rikosoikeuden soveltamisalaan kuuluvien tapausten käsittelyyn. Lisäksi FINMA käyttää muilta valvontaviranomaisilta saatuja luottamuksellisia tietoja ainoastaan tehtäviensä suorittamiseen sekä laissa säädettyihin tarkoituksiin. Sveitsissä voimassa olevassa järjestelyssä edellytetään myös, että jos (jälleen)vakuutusyritys asetetaan konkurssiin tai pakolliseen likvidaatiomenettelyyn, luottamukselliset tiedot, jotka eivät koske yrityksen pelastamisessa mukana olevia kolmansia osapuolia, ovat luovutettavissa. FINMA voi vaihtaa toiselta valvontaviranomaiselta saamiaan luottamuksellisia tietoja Sveitsissä salassapitovelvollisuuksien piiriin kuuluvien viranomaisten, elinten tai henkilöiden kanssa ainoastaan tiedot antaneen valvontaviranomaisen nimenomaisella luvalla. Se on allekirjoittanut yhteisymmärryspöytäkirjat unionin kaikkien jäsenvaltioiden kanssa erityisesti luottamuksellisten tietojen vaihdosta kansainvälisen yhteistyön koordinoimiseksi.

(17)

Kuudenneksi todetaan FINMAn päätöksen vaikutuksista, että FINMAlla ja muilla Sveitsin viranomaisilla, kuten Sveitsin keskuspankilla ja valtiovarainministeriöllä, joiden tehtävänä on varmistaa finanssimarkkinoiden moitteeton toiminta, on valmiudet arvioida, miten päätökset vaikuttavat rahoitusvakauteen maailmanlaajuisesti ja erityisesti kriisitilanteissa, sekä ottaa huomioon päätösten mahdolliset myötäsykliset vaikutukset silloin, kun finanssimarkkinoiden kehitys on poikkeuksellista. Edellä mainittujen viranomaisten välillä järjestetään Sveitsissä voimassa olevan järjestelyn mukaisesti säännöllisiä kokouksia, joiden tarkoituksena on tietojen vaihto rahoitusvakautta uhkaavista riskeistä sekä toimien koordinointi. Vastaavaa toimintaa harjoitetaan kansainvälisellä tasolla, kun Sveitsin viranomaiset vaihtavat tietoja rahoitusvakautta koskevista asioista esimerkiksi unionin jäsenvaltioiden valvontakollegioiden ja EVLEVin kanssa.

(18)

Delegoidun asetuksen (EU) 2015/35 378 ja 380 artiklassa vahvistetaan myös erityiset vastaavuusperusteet, jotka koskevat jälleenvakuutustoimintaa ja ryhmävalvontaa.

(19)

Delegoidun asetuksen (EU) 2015/35 378 artiklan mukaisista jälleenvakuutusta koskevista erityisperusteista todetaan, että jälleenvakuutustoiminnan aloittamiseen vaaditaan FINMAn antama ennakkolupa, joka edellyttää yksityiskohtaisten lakisääteisten vaatimusten noudattamista. Jälleenvakuutusalan kytkösyritykset kuuluvat Sveitsissä voimassa olevan vakavaraisuusjärjestelyn soveltamisalaan vakuutusvalvonta-asetuksen mukaisesti.

(20)

Delegoidun asetuksen (EU) 2015/35 380 artiklan mukaisista ryhmävalvontaa koskevista erityisperusteista todetaan, että FINMAlla on toimivalta päättää, mitkä yritykset kuuluvat ryhmävalvonnan piiriin, sekä valvoa ryhmään kuuluvia vakuutus- ja jälleenvakuutusyrityksiä. FINMA valvoo kaikkia (jälleen)vakuutusyrityksiä, joissa direktiivin 2009/138/EY 212 artiklan 1 kohdan a alakohdassa määritelty osakasyritys käyttää määräävää tai merkittävää vaikutusvaltaa.

(21)

FINMA kykenee arvioimaan ryhmään kuuluvien (jälleen)vakuutusyritysten riskiprofiilin, taloudellisen aseman ja vakavaraisuuden sekä ryhmän liiketoimintastrategian.

(22)

Sveitsissä voimassa olevassa järjestelyssä raportointia ja kirjanpitoa koskevat säännöt antavat mahdollisuuden valvoa ryhmänsisäisiä liiketoimia ja riskikeskittymiä, joista (jälleen)vakuutusyritysryhmien on raportoitava vähintään vuosittain.

(23)

Sveitsissä voimassa olevassa järjestelyssä FINMA rajoittaa (jälleen)vakuutusyrityksen oman varallisuuden käyttöä, jos omaa varallisuutta ei voida tehokkaasti käyttää sen osakasyrityksen pääomavaatimuksen kattamiseen, jonka perusteella ryhmän vakavaraisuus lasketaan. Ryhmän vakavaraisuuden laskenta johtaa tuloksiin, jotka vastaavat vähintään direktiivin 2009/138/EY 230 ja 233 artiklassa vahvistettujen laskentamenetelmien antamia tuloksia. Omaa varallisuutta ei lasketa kahta kertaa, ja keskinäisestä rahoituksesta peräisin oleva ryhmän sisäinen pääoma jätetään huomiotta. Tarkemmin sanottuna, vaikka Sveitsin järjestelyssä ei ole direktiivin 2009/138/EY 230 ja 233 artiklan mukaista ryhmän vakavaraisuussuhdelukua vaan sarja vakavaraisuussuhdelukuja ryhmän eri yhteisöjä varten, sarja kattaa kuitenkin kaikki ryhmän yhteisöjen väliset toimet, joten siinä otetaan ryhmän rakenne huomioon.

(24)

Koska Sveitsissä voimassa oleva, (jälleen)vakuutusyrityksiä ja -ryhmiä koskeva sääntely- ja valvontajärjestely täyttää kaikki delegoidun asetuksen (EU) 2015/35 378, 379 ja 380 artiklassa säädetyt perusteet, sen katsotaan täyttävän direktiivin 2009/138/EY 172 artiklan 2 kohdassa, 227 artiklan 4 kohdassa ja 260 artiklan 3 kohdassa säädetyt täyttä vastaavuutta koskevat perusteet.

(25)

Komissio voi toteuttaa yksittäiseen kolmanteen maahan tai alueeseen kohdistuvan erityisen uudelleentarkastelun milloin tahansa yleisen uudelleentarkastelun ulkopuolella, jos vaatimusten olennaiset muutokset antavat komissiolle aiheen arvioida tällä päätöksellä myönnettyä tunnustamista uudelleen. Komission olisi EVLEVin teknisellä avustuksella seurattava edelleen Sveitsissä voimassa olevan järjestelyn kehitystä sekä niiden ehtojen täyttymistä, joiden perusteella tämä päätös on annettu.

(26)

Direktiiviä 2009/138/EY sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2016. Sen vuoksi Sveitsissä voimassa olevan vakavaraisuusjärjestelyn vastaavuus olisi myös myönnettävä kyseisestä päivästä alkaen,

24.9.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 248/99

(1)

Espanjan viranomaiset ilmoittivat komissiolle ja muille jäsenvaltioille toimenpiteestä uimaopetuksessa käytettävien uima-apujen tyyppiä Delphin Schwimmscheiben- Typ Super, jotka on valmistanut Delphin Vertriebs- und Service GmbH, 61192 Niddatal, Saksa, markkinoilta poistamiseksi. Tuotteessa oli direktiivin 89/686/ETY mukainen CE-merkintä, ja Saksan ilmoitettu laitos TÜV Rheinland LGA Products GmbH (NB 0197) oli testannut ja tyyppitarkastanut sen seuraavan yhdenmukaistetun standardin mukaisesti: EN 13138-1: 2008 Uimaopetuksessa käytettävät uima-avut. Osa 1: Vaatimukset ja testausmenetelmät päällepuettaville uima-avuille. Tuotetta pidetään luokkaan II luokiteltuna henkilönsuojaimena.

(2)

Ilmoitus tehtiin seuraavan onnettomuusraportin jälkeen: kun vanhemmat keräsivät tavaroitaan uimassa käynnin jälkeen ennen kotiinlähtöä, lapsi puraisi yhdestä renkaasta pienen palasen irti ja nielaisi sen, minkä johdosta tarvittiin lääkinnällistä apua ja sairaalahoitoa.

(3)

Espanjan viranomaiset määräsivät tuotteen poistettavaksi markkinoilta. Toimenpidettä perusteltiin direktiivin 89/686/ETY 5 artiklan tarkoitettujen standardien puutteellisella noudattamisella, nimenomaisesti yhdenmukaistetun standardin EN 13138-1:2008 Uimaopetuksessa käytettävät uima-avut. Osa 1: Vaatimukset ja testausmenetelmät päällepuettaville uima-avuille, lauseke 5.4.2 Pienet osat, joka liittyy neuvoston direktiivin 89/686/ETY liitteessä II olevassa 1.2.1 kohdassa vahvistettuun olennaiseen terveys- ja turvallisuusvaatimukseen Vaarojen ja muiden ”luontaisten” haittatekijöiden puuttuminen. Standardin EN 13138-1 lausekkeessa 5.4.2 edellytetään, että irtoavien pienten osien on kestettävä 90 ± 2 newtonin vetoa suuntaan, joka todennäköisimmin pettää, irtoamatta laitteesta. Osien, jotka voivat irrota, ei pitäisi sopia kokonaan pienten osien lieriöön, mikä on testattava standardin EN 71-1 mukaisesti.

(4)

Espanjan viranomaiset ilmoittivat, että niiden suoritettua vetokokeet yhdenmukaistetun standardin EN 13138-1:2008 mukaisesti kävi ilmi, että tuotteesta voi irrota pieniä osia, ja pienet lapset, joille tuote on tarkoitettu, voivat niellä ne. Vetovoima, jolla tällaisia pieniä osia irtosi, oli aina pienempi kuin 90 N, ja osat sopivat kokonaan pienten osien lieriöön. Espanjan viranomaiset katsoivat, että kyseisen standardin lauseke 5.4.2 ei koske vain irtoavia pieniä osia, vaan pieniä osia yleensä. Espanjan viranomaiset käyttivät ”purutestauslaitetta”, joka on määritelty standardeissa EN 12227:2010 Leikkikehät kotikäytössä. Turvallisuusvaatimukset ja testimenetelmät ja EN 716-2:2008 Kalusteet. Vauvansängyt ja taitettavat vauvansängyt kotikäyttöön. Osa 2: Testimenetelmät.

(5)

Saksan viranomaiset eivät olleet samaa mieltä Espanjan viranomaisten suorittamasta riskinarvioinnista vaan katsoivat, että käytetty testimenetelmä ei vastannut laitteen käytännön käyttöä. Niiden mielestä standardin EN 13138-1 lauseke 5.4.2 kattaa ainoastaan irtoavat pienet osat. Saksan viranomaiset väittivät, että tuote ei aiheuta vakavaa riskiä, koska se ei ole lelu, ja että Espanjan viranomaisten kuvailema riskiskenaario olisi epärealistinen.

(6)

Valmistaja myös kyseenalaisti Espanjan viranomaisten käyttämän menetelmän. Ilmoitettu laitos ei tehnyt tuotteen EY-tyyppitarkastuksessa standardin EN 13138-1 lausekkeen 5.4.2 kohdan mukaista testiä ja huomautti, että tuotteessa ei ole irtoavia pieniä osia.

(7)

Ilmoituksen jälkeen valmistaja pyysi ilmoitettua laitosta suorittamaan ylimääräisen testin standardin EN 1888: 2012 Lastenhoitotarvikkeet. Lasten kuljettamiseen tarkoitetut pyörillä varustetut välineet. Turvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät lausekkeen 8.5.2.2 mukaisesti ja käyttämään kyseisen standardin lausekkeessa 5.7 kuvattua ”purutestilaitetta”, joka on sama kuin standardeissa EN 716-2 ja EN 12227 kuvattu ”purutestilaite”. Tuotteen rungosta ei saatu irrotetuksi pieniä osia. Lisäksi ilmoitettu laitos suoritti seurantatestin, joka osoitti, että yhtään osaa ei irronnut, kun laitteeseen kohdistettiin 90 newtonin vetovoima testissä, joka muistuttaa standardissa EN 71-1 Lelujen turvallisuus – Osa 1: Mekaaniset ja fysikaaliset ominaisuudet olevaa pienten osien testausmenetelmää.

(8)

Komissio pyysi asiantuntijoilta teknistä apua voidakseen arvioida asiaan liittyvät tärkeimmät kysymykset. Tekniset asiantuntijat suorittivat ulkoisen selvityksen, jonka mukaan testaaminen ainoastaan irtoavilla pienillä osilla riittää osoittamaan direktiivin 89/686/ETY liitteessä II olevassa 1.2.1 kohdassa vahvistettujen olennaisten terveys- ja turvallisuusvaatimusten täyttymisen.

(9)

Standardissa EN 13138-1 ei esitetä selkeää testimenetelmää irtoavien pienten osien testaamiseksi. Tämän epäselvyyden vuoksi valinta oli tehtävä soveltuvien käytettävissä olevien testimenetelmien joukosta tuotteen luonne huomioon ottaen. Espanjan viranomaiset sovelsivat sitä testimenetelmää, jonka ne katsoivat parhaiten soveltuvan tuotteen riskien arvioimiseen. Tekniset asiantuntijat kuitenkin totesivat, että Espanjan viranomaisten soveltama menetelmä ei ollut asianmukainen.

(10)

Saksan ilmoitetun laitoksen suorittaman vetokokeen voidaan katsoa olevan ainoa soveltuva testimenetelmä käsillä olevassa tapauksessa. Näin ollen EY-tyyppitarkastusmenetelmä on asianmukainen ja ilmoitetun laitoksen tekemä EY-tyyppitarkastusarviointi on suoritettu oikein.

(11)

Markkinoilla olevia kelluvaa materiaalia olevia uima-apuja ja onnettomuuksia koskevista käytettävissä olevista tilastoista voidaan päätellä, että kelluvasta materiaalista valmistetut uima-avut eivät aiheuta erityisiä tukehtumisriskejä, kun niitä käytetään aiottuun tarkoitukseensa ennakoitavissa käyttöolosuhteissa. Nämä tuotteet on tarkoitettu käytettäväksi ainoastaan vedessä,