14.8.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

L 215/6

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2015/1390,

annettu 13 päivänä elokuuta 2015,

tiettyihin al-Qaida-verkostoa lähellä oleviin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 881/2002 muuttamisesta 233. kerran

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon tiettyihin al-Qaida-verkostoa lähellä oleviin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä 27 päivänä toukokuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 881/2002 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 5 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksen (EY) N:o 881/2002 liitteessä I luetellaan ne henkilöt, ryhmät ja yhteisöt, joita asetuksessa tarkoitettu varojen ja muiden taloudellisten resurssien jäädyttäminen koskee.

(2)

Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston pakotekomitea päätti 22 päivän toukokuuta ja 15 päivän kesäkuuta 2015 välisenä aikana muuttaa 22 päivänä toukokuuta 2015, 15 ja 26 päivänä kesäkuuta 2015 ja 10 päivänä heinäkuuta 2015 tehdyillä neljällä päätöksellä kuutta luonnollista henkilöä ja viittä yhteisöä koskevaa kohtaa niiden henkilöiden ja yhteisöjen luettelossa, joita varojen ja muiden taloudellisten resurssien jäädyttäminen koskee. Pakotekomitea päätti 6 päivänä elokuuta 2015 lisätä luetteloon yhden yhteisön.

(3)	Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 881/2002 liite I pitäisi saattaa ajan tasalle.

(4)	Jotta tässä asetuksessa säädetyillä toimenpiteillä olisi tavoiteltu vaikutus, asetuksen olisi tultava voimaan välittömästi,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 881/2002 liite I tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 13 päivänä elokuuta 2015.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Ulkopolitiikan välineiden hallinnon päällikkö

(1) EYVL L 139, 29.5.2002, s. 9.

LIITE

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 881/2002 liite I seuraavasti:

Muutetaan ”Luonnollisten henkilöiden” luettelossa seuraavat kohdat:

Korvataan luonnollisten henkilöiden luettelossa kohta ”Aiman Muhammed Rabi Al-Zawahiri (alias a) Ayman Al-Zawahari, b) Ahmed Fuad Salim, c) Al Zawahry Aiman Mohamed Rabi Abdel Muaz, d) Al Zawahiri Ayman, e) Abdul Qader Abdul Aziz Abdul Moez Al Doctor, f) Al Zawahry Aiman Mohamed Rabi, g) Al Zawahry Aiman Mohamed Rabie, h) Al Zawahry Aiman Mohamed Robi, i) Dhawahri Ayman, j) Eddaouahiri Ayman, k) Nur Al Deen Abu Mohammed, l) Ayman Al Zawahari, m) Ahman Fuad Salim, n) Abu Fatma, o) Abu Mohammed). Arvonimi: a) Doctor, b) Dr. Syntynyt 19.6.1951 Gizassa, Egyptissä. Egyptin kansalainen. Passin nro: a) 1084010 (Egyptin passi), b) 19820215. Lisätietoja: a) entinen Egyptian Islamic Jihad -ryhmän toiminnallinen ja sotilaallinen johtaja, nyt Osama Bin Ladenin läheinen avustaja, b) uskotaan oleskelevan Afganistanin ja Pakistanin raja-alueella. 2 a artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu nimeämispäivä: 25.1.2001.” seuraavasti:

”Aiman Muhammed Rabi Al-Zawahiri (alias a) Ayman Al-Zawahari, b) Ahmed Fuad Salim, c) Al Zawahry Aiman Mohamed Rabi Abdel Muaz, d) Al Zawahiri Ayman, e) Abdul Qader Abdul Aziz Abdul Moez Al Doctor, f) Al Zawahry Aiman Mohamed Rabi, g) Al Zawahry Aiman Mohamed Rabie, h) Al Zawahry Aiman Mohamed Robi, i) Dhawahri Ayman, j) Eddaouahiri Ayman, k) Nur Al Deen Abu Mohammed, l) Ayman Al Zawahari, m) Ahman Fuad Salim, n) Abu Fatma, o) Abu Mohammed). Arvonimi: a) Doctor, b) Dr. Syntynyt 19.6.1951 Gizassa, Egyptissä. Egyptin kansalainen. Passin nro: a) 1084010 (Egyptin passi), b) 19820215. Lisätietoja: a) al-Qaidan johtaja b) entinen Egyptian Islamic Jihad -ryhmän toiminnallinen ja sotilaallinen johtaja, oli (kuolleen) Osama Bin Ladenin läheinen avustaja, b) uskotaan oleskelevan Afganistanin ja Pakistanin raja-alueella. 2 a artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu nimeämispäivä: 25.1.2001.”

Korvataan luonnollisten henkilöiden luettelossa kohta ”Yasser Mohamed Ismail Abu Shaweesh (alias Yasser Mohamed Abou Shaweesh). Osoite: Saksa (vankilassa). Syntymäaika: 20.11.1973. Syntymäpaikka: Bengasi, Libya. Kansalaisuus: kansalaisuudeton palestiinalainen. Passin nro: a) 939254 (egyptiläinen matkustusasiakirja), b) 0003213 (Egyptin passi), c) 981358 (Egyptin passi), d) C00071659 (Saksan liittotasavallan myöntämä passia vastaava asiakirja). Lisätietoja: a) vankilassa Saksassa; (b) hänen veljensä on Ismail Mohamed Ismail Abu Shaweesh. 2 a artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu nimeämispäivä: 6.12.2005.” seuraavasti:

”Yasser Mohamed Ismail Abu Shaweesh (alias Yasser Mohamed Abou Shaweesh). Osoite: Saksa. Syntymäaika: 20.11.1973. Syntymäpaikka: Bengasi, Libya. Kansalaisuus: kansalaisuudeton palestiinalainen. Passin nro: a) 939254 (egyptiläinen matkustusasiakirja), b) 0003213 (Egyptin passi), c) 981358 (Egyptin passi), d) C00071659 (Saksan liittotasavallan myöntämä passia vastaava asiakirja). Lisätietoja: a) tuomittu 6. joulukuuta 2007 Saksassa vankeuteen 5 vuodeksi ja 6 kuukaudeksi. 2 a artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu nimeämispäivä: 6.12.2005.”

Korvataan luonnollisten henkilöiden luettelossa kohta ”Nasir 'Abd-Al-Karim 'Abdullah Al-Wahishi (alias a) Nasir al-Wahishi, b) Abu Basir Nasir al-Wahishi, c) Naser Abdel Karim al-Wahishi, d) Nasir Abd al-Karim al-Wuhayshi, e) Abu Basir Nasir Al-Wuhayshi, f) Nasser Abdul-karim Abdullah al-Wouhichi, g) Abu Baseer al-Wehaishi, h) Abu Basir Nasser al-Wuhishi, i) Abdul Kareem Abdullah Al-Woohaishi, j) Nasser Abdelkarim Saleh Al Wahichi, k) Abu Basir, l) Abu Bashir). Syntymäaika: a) 1.10.1976, b) 8.10.1396 (Hijri-kalenteri). Syntymäpaikka: Jemen. Jemenin kansalainen. Passin nro: 40483 (5.1.1997 myönnetty Jemenin passi). Lisätietoja: vankilassa Jemenissä vuosina 2003–2006. 2 a artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu nimeämispäivä: 19.1.2010.” seuraavasti:

”Nasir 'Abd-Al-Karim 'Abdullah Al-Wahishi (alias a) Nasir al-Wahishi, b) Abu Basir Nasir al-Wahishi, c) Naser Abdel Karim al-Wahishi, d) Nasir Abd al-Karim al-Wuhayshi, e) Abu Basir Nasir Al-Wuhayshi, f) Nasser Abdul- karim Abdullah al-Wouhichi, g) Abu Baseer al-Wehaishi, h) Abu Basir Nasser al-Wuhishi, i) Abdul Kareem Abdullah Al-Woohaishi, j) Nasser Abdelkarim Saleh Al Wahichi, k) Abu Basir, l) Abu Bashir). Syntymäaika: a) 1.10.1976, b) 8.10.1396 (Hijr-kalenteri). Syntymäpaikka: Jemen. Jemenin kansalainen. Passin nro: 40483 (5.1.1997 myönnetty Jemenin passi). Lisätietoja: a) Vuodesta 2007 Jemenin al-Qaidan (AQY) johtaja, b) tammikuusta 2009 Jemenissä ja Saudi-Arabiassa toimivan Arabian niemimaan al-Qaidan johtaja, c) lähellä al-Qaidan ylintä johtoa, d) väittää olleensa (kuolleen) Osama Bin Ladenin sihteeri ennen vuotta 2003, e) pidätetty Iranissa ja karkotettu vuonna 2003 Jemeniin, missä pakeni vankilasta vuonna 2006 ja on siitä lähtien pakoillut oikeutta (tilanne tammikuussa 2010). 2 a artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu nimeämispäivä: 19.1.2010.”

Korvataan luonnollisten henkilöiden luettelossa kohta ”Ibrahim Hassan Tali Al-Asiri (alias a) Ibrahim Hassan Tali Asiri, b) Ibrahim Hasan Talea Aseeri, c) Ibrahim Hassan al-Asiri, d) Ibrahim Hasan Tali Asiri, e) Ibrahim Hassan Tali Assiri, f) Ibrahim Hasan Tali'A 'Asiri, g) Ibrahim Hasan Tali al-'Asiri, h) Ibrahim al-'Asiri, i) Ibrahim Hassan Al Asiri, j) Abu Saleh, k) Abosslah, l) Abu-Salaah). Osoite: Jemen. Syntymäaika: a) 19.4.1982, b) 18.4.1982, c) 24.6.1402 (Hijri-kalenteri). Syntymäpaikka: Riad, Saudi-Arabia. Kansalaisuus: Saudi-Arabian kansalainen. Passin nro: F654645 (Saudi-Arabian passi, myönnetty 30.4.2005, voimassaolon päättymispäivä 7.3.2010, Hijri-kalenterin mukainen myöntöpäivä 24.6.1426, voimassaolon päättymispäivä 21.3.1431). Henkilötunnus: 1028745097 (Saudi-Arabian henkilötunnus). Lisätietoja: a) al-Qaidan agentti ja tärkein pommien tekijä Arabian niemimaalla; b) uskotaan piileskelevän Jemenissä maaliskuusta 2011 lähtien; c) etsintäkuulutettu Saudi-Arabiassa; d) hänestä on annettu Interpolin oranssi ilmoitus (asiakirja #2009/52/OS/CCC, #81); e) liitetty seuraaviin henkilöihin: Nasir 'abd-al-Karim'Abdullah Al-Wahishi, Said Ali al-Shihri, Qasim Yahya Mahdi al-Rimi ja Anwar Nasser Abdulla Al-Aulaqi. 2 a artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu nimeämispäivä: 24.3.2011.” seuraavasti:

”Ibrahim Hassan Tali Al-Asiri (alias a) Ibrahim Hassan Tali Asiri, b) Ibrahim Hasan Talea Aseeri, c) Ibrahim Hassan al-Asiri, d) Ibrahim Hasan Tali Asiri, e) Ibrahim Hassan Tali Assiri, f) Ibrahim Hasan Tali'A 'Asiri, g) Ibrahim Hasan Tali al-'Asiri, h) Ibrahim al-'Asiri, i) Ibrahim Hassan Al Asiri, j) Abu Saleh, k) Abosslah, l) Abu-Salaah). Osoite: Jemen. Syntymäaika: a) 19.4.1982, b) 18.4.1982, c) 24.6.1402 (Hijri-kalenteri). Syntymäpaikka: Riad, Saudi-Arabia. Kansalaisuus: Saudi-Arabian kansalainen. Passin nro: F654645 (Saudi-Arabian passi, myönnetty 30.4.2005, voimassaolon päättymispäivä 7.3.2010, Hijri-kalenterin mukainen myöntämispäivä 24.6.1426, voimassaolon päättymispäivä 21.3.1431). Henkilötunnus: 1028745097 (Saudi-Arabian henkilötunnus). Lisätietoja: a) al-Qaidan agentti ja tärkein pommien tekijä Arabian niemimaalla; b) uskotaan piileskelevän Jemenissä (tilanne maaliskuussa 2011); c) etsintäkuulutettu Saudi-Arabiassa; d) liitetty seuraaviin henkilöihin: Nasir 'abd-al-Karim 'Abdullah Al-Wahishi, Qasim Yahya Mahdi al-Rimi ja Anwar Nasser Abdulla Al-Aulaqi. 2 a artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu nimeämispäivä: 24.3.2011.”

Korvataan luonnollisten henkilöiden luettelossa kohta ”Adil Muhammad Mahmud Abd Al-Khaliq (alias a) Adel Mohamed Mahmoud Abdul Khaliq; b) Adel Mohamed Mahmood Abdul Khaled). Syntynyt 2.3.1984 Bahrainissa. Bahrainin kansalainen. Passin numero: 1632207 (Bahrainin passi). 2 a artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu nimeämispäivä: 10.10.2008.” seuraavasti:

”Adil Muhammad Mahmud Abd Al-Khaliq (alias a) Adel Mohamed Mahmoud Abdul Khaliq; b) Adel Mohamed Mahmood Abdul Khaled). Syntynyt 2.3.1984 Bahrainissa. Bahrainin kansalainen. Passin numero: 1632207 (Bahrainin passi). Lisätietoja: a) on toiminut al-Qaidan ja Libyan Islamic Fighting Groupin (LIFG) edustajana ja toimittanut niille taloudellista, materiaalista ja logistista tukea; b) pidätettiin Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa tammikuussa 2007 syytettynä al-Qaidan ja LIFG:n jäsenyydestä; c) tuomittiin Arabiemiirikunnissa vuoden 2007 lopulla, minkä jälkeen siirrettiin vuoden 2008 alussa Bahrainiin suorittamaan rangaistuksensa loppuun; d) vapautumisensa jälkeen vuonna 2008 jatkoi varainkeruuta al-Qaidan hyväksi ainakin vuoteen 2012; e) keräsi rahaa myös Talebanille. 2 a artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu nimeämispäivä: 10.10.2008.”

Korvataan luonnollisten henkilöiden luettelossa kohta ”Ibrahim Ali Abu Bakr Tantoush (alias a) Abd al-Muhsin, b) Ibrahim Ali Muhammad Abu Bakr, c) Abdul Rahman, d) Abu Anas, e) Ibrahim Abubaker Tantouche, f) Ibrahim Abubaker Tantoush, g) Abd al-Muhsi, h) Abd al-Rahman, i) Al-Libi). Osoite: Johannesburg, Etelä-Afrikka. Syntynyt vuonna 1966 al Aziziyyassa, Libyassa. Libyan kansalainen. Passin nro: 203037 (Tripolissa myönnetty Libyan passi). Lisätietoja: a) yhteyksiä Afghan Support Committee (ASC)-, Revival of Islamic Heritage Society (RIHS)- ja Libyan Islamic Fighting Group (LIFG) -ryhmiin. 2 a artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu nimeämispäivä: 11.1.2002.” seuraavasti:

”Ibrahim Ali Abu Bakr Tantoush (alias a) Abd al-Muhsin, b) Ibrahim Ali Muhammad Abu Bakr, c) Abdul Rahman, d) Abu Anas, e) Ibrahim Abubaker Tantouche, f) Ibrahim Abubaker Tantoush, g) Abd al-Muhsi, h) Abd al-Rahman, i) Abdel Ilah Sabri (väärä henkilöllisyys, joka liittyy väärennettyyn etelä-afrikkalaiseen henkilönumeroon 6910275240086 ja Etelä-Afrikan passiin numero 434021161, molemmat asiakirjat takavarikoitu)). Osoite: Tripoli, Libya (tilanne helmikuussa 2014). Syntynyt 2.2.1966 al Aziziyyassa, Libyassa. Libyan kansalainen. Passin nro: a) 203037 (Tripolissa myönnetty Libyan passi), b) Libyan passi nro 347834, myönnetty nimellä Ibrahim Ali Tantoush, voimassaolo päättynyt 21.2.2014). Lisätietoja: a) yhteyksiä seuraaviin järjestöihin: Afghan Support Committee (ASC), Revival of Islamic Heritage Society (RIHS) ja Libyan Islamic Fighting Group (LIFG). Valokuva ja sormenjälkitiedot saatavilla liitettäväksi Interpolin ilmoitukseen turvallisuusneuvoston pakotteista (INTERPOL-UN Security Council Special Notice). 2 a artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu nimeämispäivä: 11.1.2002.”

Korvataan luonnollisten henkilöiden luettelossa kohta ”Zulkifli Abdul Hir (alias a) Musa Abdul Hir, b) Muslimin Abdulmotalib, c) Salim Alombra, d) Armand Escalante, e) Normina Hashim, f) Henri Lawi, g) Hendri Lawi, h) Norhana Mohamad, i) Omar Salem, j) Ahmad Shobirin, k) Bin Abdul Hir Zulkifli, l) Abdulhir Bin Hir, m) Hassan, n) Hogalu, o) Hugalu, p) Lagu, q) Marwan). Osoite: Seksyen 17, Shah Alam, Selangor, Malesia. Syntymäaika: a) 5.1.1966, b) 5.10.1966. Syntymäpaikka: Muar Johor, Malesia. Malesian kansalainen. Passin nro: A 11263265. Henkilötunnus: 660105-01-5297. Lisätietoja: a) Äidin nimi: Minah Binto Aogist Abd Aziz, b) Ajokortin nro: D2161572 (myönnetty Kaliforniassa, Yhdysvalloissa). 2 a artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu nimeämispäivä: 9.9.2003.” seuraavasti:

”Zulkifli Abdul Hir (alias a) Musa Abdul Hir, b) Muslimin Abdulmotalib, c) Salim Alombra, d) Armand Escalante, e) Normina Hashim, f) Henri Lawi, g) Hendri Lawi, h) Norhana Mohamad, i) Omar Salem, j) Ahmad Shobirin, k) Bin Abdul Hir Zulkifli, l) Abdulhir Bin Hir, m) Hassan, n) Hogalu, o) Hugalu, p) Lagu, q) Marwan (tunnetaan yleisimmin tällä nimellä)). Osoite: a) Seksyen 17, Shah Alam, Selangor, Malesia (entinen osoite), b) Maguindanao, Filippiinit (tilanne tammikuussa 2015). Syntymäaika: a) 5.1.1966, b) 5.10.1966. Syntymäpaikka: Muar Johor, Malesia. Malesian kansalainen. Passin nro: a) A 11263265, b) henkilötunnus: 660105-01-5297, c) ajokortin nro: D2161572 (myönnetty Kaliforniassa, Yhdysvalloissa). Lisätietoja: a) yhdysvaltalainen tuomioistuin The Court for the Northern District of California on esittänyt häntä koskevan pidätysmääräyksen 1.8.2007; b) vahvistettu kuolleen Maguindanaossa, Filippiineillä, tammikuussa 2015; c) äidin nimi: Minah Binto Aogist Abd Aziz. 2 a artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu nimeämispäivä: 9.9.2003.”

Muutetaan ”Oikeushenkilöiden, ryhmien ja yhteisöjen” luettelossa seuraavat kohdat:

Korvataan oikeushenkilöiden, ryhmien ja yhteisöjen luettelossa kohta ”Revival of Islamic Heritage Society (alias a) Jamiat Ihia Al-Turath Al-Islamiya, b) Revival of Islamic Society Heritage on the African Continent, c) Jamia Ihya Ul Turath, d) RIHS). Osoite: a) Pakistan; b) Afghanistan. Lisätietoja: a) asia koskee ainoastaan tämän yhteisön Pakistanin ja Afganistanin toimistoja; b) yhteyksiä Abu Bakr al-Jaziriin ja Afghan Support Committee -järjestöön (ASC). 2 a artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu nimeämispäivä: 11.1.2002.” seuraavasti:

”Revival of Islamic Heritage Society (alias a) Revival of Islamic Society Heritage on the African Continent, b) Jamia Ihya ul Turath, c) RIHS, d) Jamiat Ihia Al-Turath Al-Islamiya, e) Al-Furqan Foundation Welfare Trust, f) Al-Furqan Welfare Foundation. Osoite: a) Pakistan; b) Afghanistan. Lisätietoja: a) asia koskee ainoastaan tämän yhteisön Pakistanin ja Afganistanin toimistoja; b) yhteyksiä Abu Bakr al-Jaziriin ja Afghan Support Committee -järjestöön (ASC). 2 a artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu nimeämispäivä: 11.1.2002.”

Korvataan oikeushenkilöiden, ryhmien ja yhteisöjen luettelossa kohta ”Al-Haramain Islamic Foundation (Somalia). Osoite: Somalia. Lisätietoja: Säätiön perustaja ja entinen johtaja on Aqeel Abdulaziz Aqeel al-Aqeel. 2 a artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu nimeämispäivä: 13.3.2002.” seuraavasti:

”Al-Haramain Islamic Foundation (Somalia). Osoite: Somalia. 2 a artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu nimeämispäivä: 13.3.2002.”

Korvataan oikeushenkilöiden, ryhmien ja yhteisöjen luettelossa kohta ”Al-Qaida in the Arabian Peninsula (alias a) AQAP, b) Al-Qaida of Jihad Organization in the Arabian Peninsula, c) Tanzim Qa'idat al-Jihad fi Jazirat al-Arab, d) Al-Qaida Organization in the Arabian Peninsula, e) Al-Qaida in the South Arabian Peninsula, f) Ansar al-Shari'a, g) AAS, h) Al-Qaida in Yemen, i) AQY). Lisätietoja: Sijaitsee Jemenissä tai Saudi-Arabiassa. AQAP muodosti Ansar al-Shari'an vuoden 2011 alkupuolella. 2 a artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu nimeämispäivä: 19.1.2010.” seuraavasti:

”Al-Qaida in the Arabian Peninsula (alias a) AQAP, b) Al-Qaida of Jihad Organization in the Arabian Peninsula, c) Tanzim Qa'idat al-Jihad fi Jazirat al-Arab, d) Al-Qaida Organization in the Arabian Peninsula, e) Al-Qaida in the South Arabian Peninsula, f) Ansar al-Shari'a, g) AAS, h) Al-Qaida in Yemen, i) AQY). Lisätietoja: a) sijaitsee Jemenissä tai Saudi-Arabiassa (2004–2006) b) perustettu tammikuussa 2009, jollon Jemenin al-Qaida liittyi Arabian al-Qaidan operaatioihin, c) AQAPin johtaja on Nasir 'abd-al-Karim 'Abdullah Al-Wahishi, d) Ansar al-Shari'a oli vuoden 2011 alussa AQAPin koulutuksessa ja on myöntänyt olleensa useiden sekä hallinto- että siviilikohteisiin tehtyjen hyökkäysten takana. 2 a artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu nimeämispäivä: 19.1.2010.”

Korvataan oikeushenkilöiden, ryhmien ja yhteisöjen luettelossa kohta ”Tehrik-e Taliban Pakistan (TTP) (alias a) Tehrik-I-Taliban Pakistan, b) Tehrik-e-Taliban, c) Pakistani Taliban, d) Tehreek-e-Taliban). Lisätietoja: a) Tehrik-e Talibanin tukikohta on Afganistanin ja Pakistanin rajaseudun heimoalueilla; b) perustettu vuonna 2007, johtaja Hakimullah Mehsud; c) TTP:n Etelä-Waziristanin emiiri Wali Ur Rehman. 2 a artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu nimeämispäivä: 29.7.2011.” seuraavasti:

”Tehrik-e Taliban Pakistan (TTP) (alias a) Tehrik-I-Taliban Pakistan, b) Tehrik-e-Taliban, c) Pakistani Taliban, d) Tehreek-e-Taliban). Lisätietoja: a) Tehrik-e Talibanin tukikohta on Afganistanin ja Pakistanin rajaseudun heimoalueilla; b) perustettu vuonna 2007, johtaja Maulana Fazlullah. 2 a artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu nimeämispäivä: 29.7.2011.”

Lisätään oikeushenkilöiden, ryhmien ja yhteisöjen luetteloon seuraava kohta:

”The Army Of Emigrants And Supporters (alias: a) Battalion of Emigrants and Supporters, b) Army of Emigrants and Supporters organization, c) Battalion of Emigrants and Ansar, d) Jaysh al-Muhajirin wal-Ansar (JAMWA). Osoite: Jabal Turkuman area, Lattakia Governorate, Syyrian arabitasavalta. Lisätietoja: ulkomaisten terroristitaistelijoiden vuonna 2013 perustama; sijaitsee Syyrian arabitasavallassa; yhteyksiä seuraaviin järjestöihin: Islamic State in Iraq and the Levant, esiintyi luettelossa aiemmin nimillä Irakin al-Qaida ja Al-Nusrah Front for the People of the Levant; 2 a artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu nimeämispäivä: 6.8.2015.”

14.8.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

L 215/11

KOMISSION ASETUS (EU) 2015/1391,

annettu 13 päivänä elokuuta 2015,

maatilojen rakennetutkimuksista ja maatalouden tuotantomenetelmiä koskevasta tutkimuksesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1166/2008 täytäntöönpanosta kotieläinyksikkökertoimien sekä muuttujien määritelmien osalta annetun asetuksen (EY) N:o 1200/2009 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatilojen rakennetutkimuksista ja maatalouden tuotantomenetelmiä koskevasta tutkimuksesta 19 päivänä marraskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1166/2008 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan 4 kohdan ja 11 artiklan 7 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksessa (EY) N:o 1166/2008 vahvistetaan puitteet maatilojen rakennetta koskevien vertailukelpoisten unionin tilastojen tuottamiselle ja maatalouden tuotantomenetelmiä koskevalle tutkimukselle.

(2)	Komission asetuksessa (EU) N:o 715/2014 (2) vahvistetaan uusi luettelo vuoden 2016 maatilojen rakennetutkimuksessa kerättävistä muuttujista. Tämän vuoksi määritelmiä on tarpeen muuttaa.

(3)

Vertailukelpoisuuden varmistamiseksi johdanto-osan 2 kappaleessa tarkoitetut muuttujaluetteloon sisältyvät käsitteet olisi ymmärrettävä ja niitä olisi sovellettava yhdenmukaisesti kaikkialla unionissa. Sen vuoksi maatilojen rakennetutkimuksessa käytettävien muuttujien määritelmiä on tarpeen muuttaa.

(4)	Komission asetuksen (EY) N:o 1200/2009 (3) liite II olisi mukautettava johdanto-osan 2 kappaleessa tarkoitettuun uuteen muuttujaluetteloon.

(5)	Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1200/2009 olisi muutettava.

(6)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat neuvoston päätöksellä 72/279/ETY (4) perustetun pysyvän maataloustilastokomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EU) N:o 1200/2009 liite II tämän asetuksen liitteellä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 13 päivänä elokuuta 2015.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EUVL L 321, 1.12.2008, s. 16.

(2) Komission asetus (EU) N:o 715/2014, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2014, maatilojen rakennetutkimuksista ja maatalouden tuotantomenetelmiä koskevasta tutkimuksesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1166/2008 liitteen III muuttamisesta vuoden 2016 maatilojen rakennetutkimuksen tietojenkeruuseen kuuluvien muuttujien luettelon osalta (EUVL L 190, 28.6.2014, s. 8).

(3) Komission asetus (EY) N:o 1200/2009, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, maatilojen rakennetutkimuksista ja maatalouden tuotantomenetelmiä koskevasta tutkimuksesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1166/2008 täytäntöönpanosta kotieläinyksikkökertoimien sekä muuttujien määritelmien osalta (EUVL L 329, 15.12.2009, s. 1).

(4) Neuvoston päätös 72/279/ETY, tehty 31 päivänä heinäkuuta 1972, pysyvän maataloustilastokomitean perustamisesta (EYVL L 179, 7.8.1972, s. 1).

LIITE

”LIITE II

Maatilojen rakennetta koskevissa yhteisön tutkimuksissa käytettävien muuttujien määritelmät (1)

I YLEISET MUUTTUJAT

Tilan sijainti

Maatilan sijainti määritellään asetuksen (EY) N:o 1166/2008 2 artiklan e alakohdassa.

NUTS 3 -alue

NUTS 3 -alue (komission asetuksen (EU) N:o 31/2011 (2) mukaan), jolla tila sijaitsee.

Onko tila epäsuotuisalla alueella?

Epäsuotuisista alueista ilmoitetaan tiedot Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 (3) 32 artiklan mukaisesti.

L– tila sijaitsee epäsuotuisalla alueella, joka on muu kuin vuoristoalue ja jolla on luonnonoloista johtuvia huomattavia rajoitteita; tai muulla alueella, jolla on erityisrajoitteita.

M– tila sijaitsee epäsuotuisalla vuoristoalueella.

N– tavanomainen alue (muu kuin epäsuotuisa alue).

Tilan omistusmuoto

Tilan omistusmuoto riippuu haltijan asemasta.

Onko tila yhteismaan yksikkö?

Erityinen ’yhteismaan maatalousyksikkö’– virtuaalinen yksikkö, joka on luotu tiedonkeruu- ja tallennustarkoituksia varten ja joka käsittää sellaisen maatilojen käytössä olevan maatalousmaan, joka ei kuulu niille suoraan eli johon sovelletaan yhteisoikeutta.

Onko tilan oikeudellinen ja taloudellinen vastuu

luonnollisella henkilöllä, joka on itsenäisen tilan yksittäinen haltija?

Yksittäinen luonnollinen henkilö, joka on haltijana tilalla, jolla ei ole yhteisen johdon tai muun yhteisen järjestelyn kautta yhteyttä muiden haltijoiden tiloihin.

Jos vastaus edelliseen kysymykseen on ’kyllä’, onko tämä henkilö (haltija) myös tilan johtaja?

Jos tämä henkilö ei ole johtaja, onko johtaja haltijan perheenjäsen?

Jos johtaja on haltijan perheenjäsen, onko johtaja haltijan puoliso?

yhdellä tai useammalla luonnollisella henkilöllä, joka on tilayhtymän osakas?

Tilayhtymän osakkaat ovat luonnollisia henkilöitä, jotka omistavat, vuokraavat tai muutoin hoitavat yhdessä yhtä maatilaa tai omia tilojaan ikään kuin ne olisivat yksi tila. Tällaisen yhteistyön on oltava joko lakiin perustuvaa tai siitä on oltava kirjallinen sopimus.

oikeushenkilöllä?

Oikeudellinen yksikkö, joka ei ole luonnollinen henkilö mutta jolla on yksittäisen henkilön tavanomaiset oikeudet ja velvollisuudet, kuten mahdollisuus haastaa ja tulla haastetuksi oikeuteen (yleinen oikeustoimikelpoisuus).

Hallintaoikeusmuoto (suhteessa haltijaan) ja viljelytapa

Käytössä oleva maatalousmaa:

Käytössä oleva maatalousmaa on tilan käyttämien peltojen, pysyvien laidunten, monivuotisten kasvien ja kotipuutarhojen kokonaispinta-ala, riippumatta hallintaoikeusmuodosta tai siitä, käytetäänkö sitä osana yhteismaata.

Omistusviljely

Tilalla maatalouskäytössä oleva maa, joka on haltijan omaisuutta tai jota hän viljelee nautintaoikeuden tai pitkäaikaisen vuokraoikeuden tai jonkin muun vastaavan hallintaoikeusmuodon perusteella.

Vuokraviljely

Käytössä oleva maatalousmaa, jonka tila on vuokrannut kiinteää etukäteen sovittua vuokraa vastaan (maksettuna käteisellä, luontoisetuuksina tai muutoin), mistä on olemassa (kirjallinen tai suullinen) vuokrasopimus. Käytössä oleva maatalousmaa merkitään vain yhdelle tilalle vuokratuksi. Jos käytössä oleva maatalousmaa on vuokrattu viitevuoden aikana usealle eri tilalle, se merkitään yleensä vuokratuksi sille tilalle, joka on vuokraajana tutkimuksen viitepäivänä tai jonka vuokra-aika on viitevuoden aikana pisin.

Osuusviljely tai muu

Osuusviljelyssä oleva maatalousmaa on käytössä oleva maatalousmaa (joka voi olla kokonainen maatila), jota vuokranantaja ja osuusviljelijä viljelevät osakkaina kirjallisen tai suullisen osuusviljelysopimuksen mukaisesti. Osuusviljelyalueen tuotto (joko rahallinen tai aineellinen) jaetaan osakkaiden kesken sovitun mukaisesti.

Muun hallintaoikeusmuodon mukaisesti käytössä oleva maatalousmaa on sellainen käytössä oleva maatalousmaa, joka ei sisälly edellä oleviin kohtiin.

Yhteismaa

Käytössä oleva maatalousmaa, jota maatila käyttää mutta joka ei kuulu sille suoraan eli johon sovelletaan yhteisoikeutta.

Luonnonmukainen viljely

Viljelykäytännöt, jotka ovat tiettyjen i) asetuksen (EY) N:o 834/2007 (4) tai tapauksen mukaan viimeisimmän lainsäädännön ja ii) luonnonmukaisesta tuotannosta annetun vastaavan kansallisen täytäntöönpanosäännöstön vaatimusten ja sääntöjen mukaisia.

Tilan yhteenlaskettu sellainen käytössä oleva maatalousmaa, jolla sovelletaan kansallisten tai Euroopan unionin sääntöjen mukaisia varmennettuja luonnonmukaisia viljelymenetelmiä

Se osa tilan käytössä olevaa maatalousmaata, jolla tuotanto on täysin i) asetuksessa (EY) N:o 834/2007 tai tapauksen mukaan viimeisimmän lainsäädännön ja ii) luonnonmukaisen tuotannon varmentamista koskevien vastaavien kansallisten täytäntöönpanosääntöjen mukaisten luonnonmukaista viljelyä maatiloilla koskevien periaatteiden mukaista.

Tilan yhteenlaskettu sellainen käytössä oleva maatalousmaa, jolla ollaan siirtymässä kansallisten tai Euroopan unionin sääntöjen mukaisiin varmennettaviin luonnonmukaisiin viljelymenetelmiin

Se osa tilan käytössä olevaa maatalousmaata, jolla sovelletaan luonnonmukaisia viljelymenetelmiä mutta joka ei vielä ole käynyt läpi vaadittua siirtymävaihetta täyttääkseen täysin i) neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 tai tapauksen mukaan viimeisimmän lainsäädännön ja ii) luonnonmukaisen tuotannon varmentamista koskevien vastaavien kansallisten täytäntöönpanosääntöjen mukaiset luonnonmukaista viljelyä maatilalla koskevat periaatteet.

Tilan sellainen maatalousmaa, jolla joko sovelletaan kansallisten tai Euroopan unionin sääntöjen mukaisia varmennettuja luonnonmukaisia viljelymenetelmiä tai jolla ollaan siirtymävaiheessa varmennusta varten

Sellainen tilan käytössä oleva maatalousmaa, jolla joko sovelletaan varmennettuja luonnonmukaisia viljelymenetelmiä tai jolla ollaan siirtymävaiheessa varmennusta varten tiettyjen vaatimusten ja sääntöjen mukaan, joista säädetään i) asetuksessa (EY) N:o 834/2007 tai tapauksen mukaan viimeisimmässä lainsäädännössä ja ii) luonnonmukaisesta tuotannosta annetuissa vastaavissa kansallisissa täytäntöönpanosäännöissä, jaoteltuna viljelykasviluokittain.

Seuraavassa luetellaan eri viljelykasviluokat luonnonmukaista tuotantoa varten. Viljelykasvit määritellään II osassa (Maa).

Viljanviljely (mukaan lukien siemenviljely):

Kuivatut palkokasvit ja valkuaiskasvit (mukaan lukien siementuotanto sekä viljan ja palkokasvien seokset)

Perunat (mukaan lukien varhaisperuna ja siemenperuna)

Sokerijuurikas (lukuun ottamatta siementuotantoa)

Öljysiemenkasvit

Tuoreet vihannekset, melonit ja mansikat

Nurmi ja niitty lukuun ottamatta luonnonlaidunta

Hedelmä- ja marjaviljelmät

Sitrushedelmäviljelmät

Oliiviviljelmät

Viinitarhat

Muut kasvit (kuitukasvit jne.), luonnonlaidun mukaan luettuna

Eläintuotantoon sovelletut luonnonmukaiset tuotantomenetelmät, jotka on varmennettu kansallisten tai Euroopan unionin sääntöjen mukaisesti

Niiden eläinten lukumäärät eläinluokittain jaoteltuina, joita pidetään tilalla, jolla koko eläintuotanto tai osa siitä on täysin i) asetuksessa (EY) N:o 834/2007 tai tapauksen mukaan viimeisimmässä lainsäädännössä ja ii) luonnonmukaisen tuotannon varmentamista koskevissa vastaavissa kansallisissa säännöissä säädettyjen luonnonmukaista tuotantoa tiloilla koskevien periaatteiden mukaista.

Kotieläimet määritellään III osassa (Kotieläimet).

Nautaeläimet

Siat

Lampaat ja vuohet

Siipikarja

Muut eläimet

Maatilan tuotannon käyttötarkoitus

Maatila käyttää tuotannostaan itse määrän, joka ylittää 50 prosenttia tuotannon arvosta

Kotitalous on perheyksikkö, johon haltija kuuluu ja jonka jäsenet asuvat samoissa tiloissa, jakavat keskenään tulonsa ja omaisuutensa osittain tai kokonaan ja kuluttavat kollektiivisesti tietyn tyyppisiä tavaroita ja palveluja, pääasiassa asunnon ja ruoan.

Tämän muuttujan yhteydessä lopputuotanto tarkoittaa samaa kuin käytettävissä oleva tuotos maatalouden taloustileissä (5).

Suoramyynti kuluttajille on yli 50 prosenttia tilan kokonaismyynnistä

Suoramyynti kuluttajille tarkoittaa tilalla tuotettujen maataloustuotteiden, jalostettujen tai ei, myyntiä tilalta suoraan kuluttajille heidän omaa käyttöään varten. Prosenttiosuus lasketaan rahassa mitatusta arvosta riippumatta siitä, onko myynti tapahtunut rahana, luontoisetuuksina tai muussa muodossa olevaa maksua vastaan.

II MAA

Tilan kokonaispinta-ala koostuu käytössä olevasta maatalousmaasta (pelto, pysyvä laidun, monivuotiset kasvit ja kotipuutarhat) ja muusta maasta (käyttämätön maatalousmaa, metsämaa ja muu maa).

Pelto

Maa, jota hoidetaan säännöllisesti (kyntämällä tai muokkaamalla) ja johon yleensä sovelletaan viljelykiertoa.

Viljelykierto on käytäntö, jossa tietyn pellon viljelykasveja vaihdellaan satovuosittain suunnitellun järjestyksen ja jaksotuksen mukaan siten, että samalla pellolla ei kasvateta samaa lajia keskeytyksettä. Viljelykasvia vaihdetaan yleensä vuosittain, mutta kasvit voivat olla myös monivuotisia. Peltomaan erottamiseksi monivuotisista viljelmistä tai pysyvästä laitumesta käytetään viiden vuoden aikarajaa. Jos siis tiettyä palstaa käytetään saman kasvin viljelyyn vähintään viisi vuotta ilman, että tänä aikana viljeltävä kasvusto poistetaan ja perustetaan uusi, sitä ei pidetä peltona.

Viljanviljely (mukaan lukien siemenviljely)

Tähän kohtaan merkitään kaikki alat, joilla viljellään kuivana korjattavaa viljaa riippumatta siitä, mihin sitä käytetään (uusiutuvan energian tuotantoon käytettävä vilja mukaan lukien).

Tavallinen vehnä ja spelttivehnä

Triticum aestivum L. emend. Fiori et Paol., Triticum spelta L. ja Triticum monococcum L.

Durumvehnä

Triticum durum Desf.

Ruis

Secale cereale L., mukaan lukien syksyllä kylvetty seos, jossa on ruista ja muuta viljaa (seosvilja).

Ohra

Hordeum vulgare L.

Kaura

Avena sativa L., mukaan lukien keväällä kylvetty seos, jossa on kauraa ja muuta viljaa.

Viljamaissi

Jyvinä korjattu maissi (Zea mays L.).

Riisi

Oryza sativa L.

Muut viljakasvit

Puhtaissa kasvustoissa kylvettävät, kuivina korjattavat viljat, joita ei merkitä muihin edellä oleviin kohtiin.

Kuivatut palkokasvit ja valkuaiskasvit (mukaan lukien siementuotanto sekä viljan ja palkokasvien seokset)

Kasvit, jotka kylvetään ja korjataan pääasiassa niiden valkuaispitoisuuden vuoksi.

Tähän kohtaan merkitään kaikki alat, joilla viljellään kuivattavia palkokasveja ja kuivana korjattavia valkuaiskasveja, riippumatta siitä, mihin niitä käytetään (uusiutuvan energian tuotantoon käytettävät kasvit mukaan luettuina).

joista herneet, härkäpavut ja makeat lupiinit

Pisum sativum L., Vicia faba L., Lupinus spp., puhtaissa kasvustoissa kylvetyt, kuivana korjattavat.

Perunat (mukaan lukien varhaisperuna ja siemenperuna)

Solanum tuberosum L.

Sokerijuurikas (lukuun ottamatta siementuotantoa)

Beta vulgaris L., tarkoitettu sokeriteollisuuden tarpeisiin ja alkoholintuotantoon (energiantuotanto mukaan luettuna).

Rehujuurikasvit ja rehukaalit (lukuun ottamatta siementuotantoa)

Rehujuurikas (Beta vulgaris L.) ja Brassicae-heimon kasvit, joista korjataan joko juuri tai varsi pääasiassa rehuksi, sekä muut muualla mainitsemattomat pääasiassa rehujuurtensa vuoksi viljellyt kasvit.

Teollisuuskasvit

Kasvit, joita ei yleensä myydä suoraan kuluttajalle, koska ne on jalostettava teollisesti ennen lopullista käyttöä.

Tähän kohtaan merkitään kaikki alat, joilta sato korjataan teollisuuskasveiksi, riippumatta siitä, mihin niitä käytetään (uusiutuvan energian tuotantoon käytettävät kasvit mukaan luettuina).

Tupakka

Nicotiana tabacum L.

Humala

Humulus lupulus L.

Puuvilla

Gossypium spp., kuiduksi sekä öljysiemeniksi korjattava.

Rypsi ja rapsi

Brassica napus L. (partim) ja Brassica rapa L. var. sylvestris (Lam.) Briggs, öljyn tuotantoon kasvatettava, kuivana korjattava.

Auringonkukka

Helianthus annuus L., kuivana korjattava.

Soija

Glycine max L. Merril, kuivana korjattava.

Öljypellava

Linum usitatissimum L., pääasiassa öljyn tuotantoon kasvatettavat lajikkeet, kuivana korjattava.

Muut öljykasvit

Muut muualla mainitsemattomat pääasiassa öljysisältönsä vuoksi kasvatettavat kasvit, kuivana korjattavat.

Pellava

Linum usitatissimum L., pääasiassa kuiduntuotantoon kasvatettavat lajikkeet.

Hamppu

Cannabis sativa L.

Muut kuitukasvit

Muut muualla mainitsemattomat pääasiassa kuitusisältönsä vuoksi kasvatettavat kasvit.

Mauste- ja lääkekasvit

Farmaseuttisiin tarkoituksiin, parfyymien valmistukseen tai ihmisravinnoksi käytettävät kasvit ja kasvinosat.

Maustekasvit erotetaan vihanneksista sillä perusteella, että niitä käytetään pieninä määrinä, ja niistä saadaan elintarvikkeisiin pikemminkin makua kuin ainesosia.

Muut muualla mainitsemattomat teollisuuskasvit

Muut teollisuuskasvit, joita ei ole mainittu muualla.

Näihin sisältyvät sellaisten kasvien viljelyalat, joita käytetään yksinomaan uusiutuvan energian tuotantoon.

Tuoreet vihannekset, melonit ja mansikat, joista:

Avomaalla tai matalan, ei sisälle mentävän, suojakatteen alla

Tuoreet vihannekset, melonit ja mansikat, avomaalla tai matalan (ei sisälle mentävän) suojakatteen alla

Peltoviljely

Tuoreet vihannekset, melonit ja mansikat, jotka on kasvatettu pellolla viljelykierrossa muiden maatalouskasvien kanssa.

Kaupallinen puutarhaviljely

Tuoreet vihannekset, melonit ja mansikat, jotka on kasvatettu pellolla viljelykierrossa ainoastaan puutarhakasvien kanssa.

Kasvihuoneessa tai muun, sisälle mentävän, suojakatoksen alla

Kasvit, jotka koko kasvukautensa ajan tai suurimman osan siitä ovat katettuina joko kasvihuoneissa tai kiinteän tai liikuteltavan korkean katoksen alla (lasia tai kovaa tai taipuisaa muovia).

Kukat ja koristekasvit (lukuun ottamatta taimitarhoja)

Avomaalla tai matalan, ei sisälle mentävän, suojakatteen alla

Kukat ja koristekasvit (lukuun ottamatta taimitarhoja) avomaalla tai matalan, ei sisälle mentävän, suojakatteen alla.

Kasvihuoneessa tai muun, sisälle mentävän, suojakatoksen alla

Kukat ja koristekasvit (lukuun ottamatta taimitarhoja), jotka koko kasvukautensa ajan tai suurimman osan siitä ovat katettuina joko kasvihuoneissa tai kiinteän tai liikuteltavan korkean katoksen alla (lasia tai kovaa tai taipuisaa muovia).

Tuoreena korjattavat kasvit

Kaikki tuoreena korjattavat peltokasvit, jotka on tarkoitettu pääasiassa rehuksi, uusiutuvan energian tuotanto (esimerkiksi biomassan tuotanto rehumaissista) tai viherlannoituskasvit mukaan luettuina, eli viljat, nurmikasvit, palkokasvit tai teollisuuskasvit ja muut peltokasvit, joiden sato korjataan ja/tai käytetään tuoreena.

Kasveja olisi kasvatettava viljelykierrossa muiden kasvien kanssa samalla palstalla vähemmän kuin viisi vuotta (yksi- tai monivuotiset rehukasvit).

Mukaan luetaan kasvit, joita ei käytetä tilalla vaan myydään joko käytettäviksi suoraan muilla tiloilla tai teollisuudelle.

Lyhytaikaiset nurmikasvit

Normaaliin viljelykiertoon kuuluvat, laiduntamiseen, heinäksi tai säilörehuksi tarkoitetut, vähintään yhden satovuoden ja alle viiden vuoden ikäiset nurmet, joihin on kylvetty nurmikasveja tai nurmiseoksia. Maa-ala kynnetään tai muokataan muulla tavoin tai kasvit tuhotaan muilla keinoin, kuten rikkakasvien torjunta-aineilla, ennen kuin se kylvetään uudelleen.

Tähän sisältyvät pääasiassa ruohokasvien ja muiden rehukasvien (tavallisesti palkokasvien) seokset, jotka laidunnetaan taikka korjataan tuoreena tai kuivaheinänä.

Muut tuoreena korjattavat kasvit

Muut yksi- tai monivuotiset (vähemmän kuin viisi vuotta viljeltävät) Tuoreena korjattavat kasvit -kohdassa kuvatulla tavalla tuoreena korjattavat kasvit.

Rehumaissi

Pääasiassa säilörehuksi tarkoitetun maissin (Zea mays L.) eri muodot, joista ei korjata jyväsatoa vaan kokonainen maissintähkä, osia kasvista tai kokonainen kasvi.

Tähän luetaan eläinten suoraan käyttämä rehumaissi (ilman säilörehuksi tekoa) sekä kokonaiset maissintähkät (jyvä, ruoti ja kuori), jotka korjataan rehuaineeksi tai säilörehuksi taikka uusiutuvan energian tuotantoon.

Palkokasvit

Pääasiassa rehuksi, energiaksi tai viherlannoitteeksi kasvatettavat ja tuoreena, kokonaisena korjattavat palkokasvit.

Tähän sisältyvät pääasiassa palkokasveja (tavallisesti > 80 %) ja nurmikasveja sisältävät seokset, jotka korjataan tuoreena tai kuivaheinänä.

Muut tuoreena korjattavat kasvit, joita ei ole mainittu muualla

Muut muualla mainitsemattomat pääasiassa rehuksi tarkoitetut tuoreena korjattavat peltokasvit.

Peltokasvien siementuotanto ja taimiviljely

Maa-alat, jotka tuottavat siemeniä ja taimia myyntiä varten, lukuun ottamatta viljojen, riisin, palkokasvien, perunoiden ja öljysiemenkasvien siemeniä ja taimia. Tähän sisältyvät viherrehun siementen, juurikasvien siementen, vihannesten ja myytävien kukkien siementen ja taimien jne. viljelyalat.

Muut peltokasvit

Peltokasvit, jotka eivät sisälly muihin kohtiin.

Kesanto

Kaikki joko viljelykiertoon kuuluvat tai maatalouden ja ympäristön kannalta hyvässä kunnossa säilytetyt (6) hoidetut tai hoitamattomat peltomaat, joilla ei ole tarkoitus tuottaa satoa satovuoden aikana.

Kesantomaalle on ominaista, että se jätetään maan parantamiseksi lepäämään yleensä koko satovuoden ajaksi.

Kesanto voi olla

1.	avokesantoa, jolla ei ole mitään kasvillisuutta,

2.	maata, jolla on luonnonvaraista kasvillisuutta, joka voidaan käyttää rehuna tai kyntää maahan,

3.	maata, jota käytetään yksinomaan viherlannoitteen tuottamista varten (viherkesanto).

Kotipuutarhat

Haltijan ja hänen taloutensa omaan kulutukseen tarkoitettujen maataloustuotteiden viljelyyn käytetty ala, joka on yleensä erotettu muusta maatalousmaasta ja joka on tunnistettavissa kotipuutarhaksi.

Tällaiselta alalta myydään tilan ulkopuolelle ainoastaan satunnaisia ylimääräiseksi jääneitä tuotteita. Kaikki sellaiset alat, joilta saatavia tuotteita myydään markkinoille jatkuvasti, kuuluvat muihin kohtiin, vaikka haltija ja hänen talouteensa kuuluvat henkilöt käyttäisivätkin osan tuotteista.

Pysyvä laidun

Maa, jota käytetään pysyvästi (vähintään viisi vuotta) nurmirehukasvien kasvattamiseen joko viljelemällä (kylvö) tai luonnollisesti (itseuudistuva) ja joka ei kuulu tilan viljelykiertoon.

Maa voidaan käyttää laiduntamiseen, kasvit voidaan niittää säilörehuksi ja heinäksi taikka käyttää uusiutuvan energian tuotantoon.

Nurmi ja niitty lukuun ottamatta luonnonlaidunta

Monivuotinen nurmi hyvällä tai keskilaatuisella maaperällä. Näitä aloja voidaan yleensä käyttää teholaiduntamiseen.

Luonnonlaidun

Yleensä huonolaatuisella maaperällä esimerkiksi mäkisessä maastossa tai korkealla sijaitseva vähätuottoinen pysyvä laidun, jonka parantamiseen ei ole yleensä käytetty lannoitteita, viljelyä, kylvöä tai salaojitusta.

Näitä aloja voidaan yleensä käyttää ainoastaan laajaperäiseen laiduntamiseen eikä niitä tavallisesti niitetä tai ne niitetään laajaperäisin menetelmin; ne eivät kestä suurta eläintiheyttä.

Pysyvä laidun, jota ei enää käytetä tuotantotarkoituksiin ja joka on tukikelpoista

Pysyvät laidun- ja niittyalueet, joita ei enää käytetä tuotantotarkoituksiin ja joita asetuksen (EY) N:o 1782/2003 (7) tai tapauksen mukaan viimeisimmän lainsäädännön mukaisesti säilytetään maatalouden ja ympäristön kannalta hyvässä kunnossa ja joille voidaan myöntää rahallista tukea.

Monivuotiset viljelmät

Viljelykiertoon kuulumattomat kasvit, lukuun ottamatta pysyvää laidunta, jotka kattavat maaperän pitkäksi ajaksi ja tuottavat satoa usean vuoden ajan.

Hedelmä- ja marjaviljelmät

Maa-alat, joilla on puita, pensaita ja monivuotisia marjakasveja (muita kuin mansikoita) hedelmien tuotantoa varten. Hedelmätarhat voivat olla tiheään istutettuja, jolloin puut ovat hyvin lähellä toisiaan, tai harvaan istutettuja, jolloin ne ovat kaukana toisistaan.

Hedelmälajit, joista:

Lauhkean ilmastovyöhykkeen hedelmät

Hedelmäpuuviljelmät, joita perinteisesti kasvatetaan lauhkeassa ilmastossa hedelmien tuotantoa varten.

Subtrooppisen ilmastovyöhykkeen hedelmät

Hedelmäpuuviljelmät, joita perinteisesti kasvatetaan subtrooppisessa ilmastossa hedelmien tuotantoa varten.

Marjalajit

Marjaviljelmät, joita perinteisesti kasvatetaan sekä lauhkeassa että subtrooppisessa ilmastossa marjojen tuotantoa varten.

Pähkinät

Pähkinäpuuviljelmät, joita perinteisesti kasvatetaan sekä lauhkeassa että subtrooppisessa ilmastossa.

Sitrushedelmäviljelmät

Citrus spp. -viljelmät

Oliiviviljelmät

Olea europea L. -viljelmät

Tavallisesti ruokaoliiveja tuottavat

Sellaisten lajikkeiden viljelmät, joita tavallisesti kasvatetaan ruokaoliivien tuotantoa varten.

Tavallisesti oliiveja öljyntuotantoon tuottavat

Sellaisten lajikkeiden viljelmät, joita tavallisesti kasvatetaan oliiviöljyn tuotantoa varten.

Viinitarhat, joista tavallisesti:

Vitis vinifera L. -viljelmät

Laatuviiniä tuottavat

Viinirypälelajikkeet, joita tavallisesti kasvatetaan sellaisten viinien tuottamista varten, joilla on suojattu alkuperänimitys ja jotka ovat i) neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/2008 (8) vaatimusten tai tapauksen mukaan viimeisimmän lainsäädännön ja ii) vastaavien kansallisten sääntöjen mukaisia.

Viinirypälelajikkeet, joita tavallisesti kasvatetaan sellaisten viinien tuottamista varten, joilla on suojattu maantieteellinen merkintä ja jotka ovat i) asetuksen (EY) N:o 479/2008 vaatimusten tai tapauksen mukaan viimeisimmän lainsäädännön ja ii) vastaavien kansallisten sääntöjen mukaisia.

Muita viinejä tuottavat

Viinirypälelajikkeet, joita tavallisesti kasvatetaan muiden viinien kuin suojatun alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän saaneiden viinien tuottamista varten.

Syötäväksi tarkoitettuja viinirypäleitä tuottavat

Viinirypälelajikkeet, joita tavallisesti kasvatetaan tuoreiden viinirypäleiden tuottamista varten.

Rusinoita tuottavat

Viinirypälelajikkeet, joita tavallisesti kasvatetaan rusinoiden tuottamista varten.

Taimitarhat

Alat, joilla kasvatetaan nuoria puumaisia (puuvartisia) kasveja avomaalla myöhempää uudelleen istutusta varten:

a)	viini- ja juurakkotaimitarhat,

b)	hedelmäpuiden ja marjojen taimitarhat,

c)	koristekasvien taimitarhat,

d)	kaupalliset metsäpuiden taimitarhat (lukuun ottamatta metsässä sijaitsevia tilan omaa tarvetta varten perustettuja metsäpuiden taimitarhoja),

e)	puut ja pensaat puutarhoihin, puistoihin, tien varsille ja penkereille istuttamista varten (esim. pensasaitakasvit, ruusupensaat ja muut koristepensaat, koristehavupuut) sekä niiden perusrungot ja nuoret taimet.

Muut monivuotiset kasvit

Avomaalla kasvatetut monivuotiset kasvit, jotka eivät sisälly edeltävään kohtaan, ja erityisesti punontaan ja kudontaan käytetyt, yleensä joka vuosi korjattavat kasvit sekä käytössä olevalle maatalousmaalle kaupallisiin tarkoituksiin joulupuiksi istutetut puut.

Monivuotiset kasvihuonekasvit

Muu maa

’Muu maa’ sisältää käyttämättömän maatalousmaan (maatalousmaa, jota ei taloudellisista, sosiaalisista tai muista syistä enää viljellä ja jota ei käytetä viljelykierrossa), metsämaan ja muun maan, jolla on rakennuksia, piha-alueet, tiet, lammikot, louhokset, tuottamattoman maan, kalliot jne.

Käyttämätön maatalousmaa

Ala, jota on aikaisemmin käytetty maataloustarkoituksiin mutta jota ei tutkimuksen viitevuoden aikana enää viljellä taloudellisista, sosiaalisista tai muista syistä ja jota ei käytetä viljelykiertoon eli ala, jota ei ole tarkoitus käyttää maatalouteen.

Tämä maa voidaan ottaa uudestaan viljelyyn maatilalla tavallisesti käytettävissä olevin voimavaroin.

Metsämaat

Alat, joita peittävät puut tai pensaat, mukaan lukien poppeliviljelmät ja muiden vastaavanlaisten puiden viljelmät joko metsässä tai muualla, sekä tilan omiin tarpeisiin tarkoitetut metsäpuiden taimitarhat, jotka sijaitsevat metsässä, samoin kuin metsään tehdyt rakennelmat (metsätiet, puutavaran varastointipaikat jne.).

joista lyhytkiertoviljelmiä

Metsämaat, joilla kasvatetaan metsäpuukasveja enintään 20 vuoden kasvukiertoa noudattaen.

Kasvukierrolla tarkoitetaan puiden ensimmäisen kylvämisen/istutuksen ja lopputuotteen korjuun väliin jäävää aikaa, jolloin korjuuna ei pidetä tavanomaisia metsänhoidollisia toimenpiteitä, kuten harvennusta.

Muu maa (maa, jolla on rakennuksia, piha-alueet, tiet, lammikot, louhokset, tuottamaton maa, kalliot jne.)

Maatilan koko pinta-alasta kaikki ne osat, jotka eivät ole käytössä olevaa maatalousmaata, käyttämätöntä maatalousmaata tai metsämaata.

Sienet

Viljellyt sienet, jotka on kasvatettu erityisesti tätä tarkoitusta varten pystytetyissä tai mukautetuissa rakennuksissa sekä maanalaisissa tiloissa, luolissa ja kellareissa.

Energiakasvit (biopolttoaineiden tai muun uusiutuvan energian tuotantoon)

Sellaisten tiettyjen energiakasvien tuotantoala, joita ei käytetä muihin tarkoituksiin kuin energian tuotantoon ja joita viljellään maataloustuotteiden peltoalalla.

Keinokasteluala

Kasteltavissa oleva ala yhteensä

Käytössä olevan maatalousmaan suurin mahdollinen yhteenlaskettu ala, joka voitaisiin kastella viitevuoden aikana tilalla tavallisesti käytettävissä olevia laitteita ja vesimääriä käyttäen.

Viljelty keinokasteluala, jota on kasteltu vähintään kerran viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana

Alat, joilla viljeltyjä kasveja on tosiasiallisesti kasteltu vähintään kerran tutkimuksen viitepäivää edeltäneiden 12 kuukauden aikana.

Käytetyt kastelujärjestelmät:

Valutuskastelu (veden päästäminen pellolle, uomat)

Veden johtaminen maanpintaa pitkin painovoimaa hyväksi käyttäen joko niin, että koko alue peittyy vedellä tai että vesi valuu pitkin kasvirivien välisiä uomia.

Sadetuskastelu

Kasvien kastelu johtamalla vesi kovalla paineella pisaroiksi peltolohkojen päälle.

Tippukastelu

Kasvien kasteleminen matalalle kasvien juureen tipoittain tulevalla vedellä tai mikrosadettimilla tai luomalla sumua muistuttavat olosuhteet.

Tilalla käytettävän kasteluveden alkuperä:

Kaiken tilalla käytetyn kasteluveden tai siitä suurimman osan alkuperä.

Maatilalta peräisin oleva pohjavesi

Tilalla tai sen läheisyydessä sijaitsevat vesilähteet, jotka käyttävät porakaivosta tai kaivetusta kaivosta taikka vapaana virtaavasta luonnon pohjavesilähteestä tai vastaavasta pumpattua vettä.

Maatilalta peräisin oleva pintavesi

Pienet luonnonlammet tai padotut tekoaltaat, jotka sijaitsevat kokonaan tilalla tai ovat ainoastaan yhden tilan käytössä.

Maatilan ulkopuolelta peräisin oleva pintavesi (järvi, joki tai muut vedet)

Makea pintavesi järvistä, joista ja muista vesialueista, joita ei ole keinotekoisesti rakennettu kastelutarkoituksiin.

Maatilan ulkopuolisesta julkisesta vesihuoltojärjestelmästä peräisin oleva vesi

Tilan ulkopuoliset vesilähteet, muut kuin kohdassa ’Maatilan ulkopuolelta peräisin oleva pintavesi (järvi, joki tai muut vedet)’ mainitut, joihin vähintään kahdella tilalla on käyttöoikeus.

Muut lähteet

Muut kasteluveden lähteet, joita ei ole mainittu muualla. Tällaisia voivat olla erittäin suolaiset lähteet kuten Atlantti tai Välimeri, joista tulevaa vettä on käsiteltävä suolapitoisuuden alentamiseksi (suolan poisto) ennen käyttöä, tai murtovesilähteet (matala suolapitoisuus) kuten Itämeri ja eräät joet, joista tulevaa vettä voidaan käyttää suoraan käsittelemättömänä. Vesi voi olla myös jätevedestä puhdistettua vettä, joka toimitetaan käyttäjälle kierrätysvetenä.

III KOTIELÄIMET

Suoraan maatilalle kuuluvien tai maatilan hoidossa olevien tuotantoeläinten määrä tutkimuksen viitepäivänä.

Eläinten ei välttämättä tarvitse olla haltijan omistamia. Eläimet voivat olla tilalla (tilan käytössä olevalla maatalousmaalla tai eläinsuojissa) tai poissa tilalta (yhteislaitumella tai siirtolaiduntamassa jne.).

Hevoseläimet

Hevoseläinten heimon Equus-sukuun kuuluvat kotieläimet (hevoset, aasit jne.).

Nautaeläimet

Lajeihin Bos taurus ja Bubalus bubalus kuuluvat kotieläimet, mukaan lukien risteytykset, kuten Beefalo.

Nautaeläimet, alle vuoden ikäiset sonni- ja lehmävasikat

Nautaeläimet, vähintään vuoden, mutta alle kahden vuoden ikäiset, urospuoliset

Nautaeläimet, vähintään vuoden, mutta alle kahden vuoden ikäiset, naaraat

Urospuoliset nautaeläimet, kahden vuoden ikäiset ja sitä vanhemmat

Hiehot, kahden vuoden ikäiset ja sitä vanhemmat

Kahden vuoden ikäiset ja sitä vanhemmat naaraspuoliset nautaeläimet, jotka eivät ole vielä poikineet.

Lypsylehmät

Naaraspuoliset nautaeläimet, jotka ovat jo poikineet (alle kahden vuoden ikäiset mukaan luettuina) ja joita rotunsa tai muiden erityisominaisuuksiensa vuoksi pidetään yksinomaan tai pääasiallisesti maidon tuottamiseen ihmisravinnoksi tai meijerituotteiksi jalostamista varten.

Muut lehmät

Naaraspuoliset nautaeläimet, jotka ovat jo poikineet (alle kahden vuoden ikäiset mukaan luettuina) ja joita rotunsa tai muiden erityisominaisuuksiensa vuoksi pidetään yksinomaan tai pääasiallisesti vasikoiden tuottamista varten ja joiden maito ei ole tarkoitettu ihmisravinnoksi tai meijerituotteiksi jalostamista varten.

Lampaat ja vuohet

Lampaat (kaiken ikäiset)

Lajiin Ovis aries kuuluvat kotieläimet.

Siitosnaaraat

Uuhet ja astutetut uuhikaritsat.

Muut lampaat

Kaikki muut lampaat kuin siitosnaaraat.

Vuohet (kaiken ikäiset)

Alalajiin Capra aegagrus hircus kuuluvat kotieläimet.

Siitosnaaraat

Naaraspuoliset vuohet, jotka ovat jo poikineet, ja pariutuneet vuohet.

Muut vuohet

Muut vuohet kuin siitosnaaraat.

Siat

Lajiin Sus scrofa domesticus kuuluvat kotieläimet.

Porsaat, joiden elopaino on alle 20 kiloa

Porsaat, joiden elopaino on tavallisesti alle 20 kiloa.

Siitosemakot, jotka painavat 50 kg tai enemmän

Naaraspuoliset siat, jotka painavat 50 kiloa tai enemmän ja joita aiotaan käyttää jalostustarkoituksiin, riippumatta siitä, ovatko ne porsineet.

Muut siat

Siat, joita ei ole määritelty muualla

Siipikarja

Broilerit

Lajiin Gallus gallus kuuluvat kotieläimet, joita pidetään lihantuotantoa varten.

Munivat kanat

Lajiin Gallus gallus kuuluvat kotieläimet, jotka ovat saavuttaneet munintakypsyyden ja joita pidetään munien tuotantoa varten.

Muu siipikarja

Siipikarja, jota ei mainita broilerien eikä munivien kanojen kohdissa.

Kalkkunat

Lajiin Meleagris kuuluvat kotieläimet.

Ankat

Lajeihin Anas ja Cairina moschata kuuluvat kotieläimet.

Hanhet

Lajiin Anser anser dom. kuuluvat kotieläimet.

Strutsit

Strutsit (Struthio camelus).

Muu siipikarja, jota ei ole mainittu muualla

Kaniinit, siitosnaaraat

Lihantuotantoon käytettävien kaniinien tuotantoon tarkoitetut naaraskaniinit (lajiin Oryctolagus kuuluvat), jotka ovat penikoineet.

Mehiläiset

Hunajan tuotantoa varten pidettyjen mehiläisten (Apis mellifera) pesien lukumäärä.

Kotieläimet, joita ei ole mainittu muualla

Kaikki muut tuotantoeläimet, joita ei mainita muualla tässä jaksossa.

IV TYÖVOIMA

i) MAATALOUSTYÖ TILALLA

Maatilan työvoima

Maatilan työvoimaan kuuluvat kaikki ne henkilöt, jotka ovat suorittaneet pakollisen oppivelvollisuutensa (ylittäneet oppivelvollisuuden päättymisiän) ja jotka ovat tehneet maataloustyötä tilalla tutkimuksen viitepäivään päättyvän 12 kuukauden jakson aikana.

Jos kansallisessa lainsäädännössä ei säädetä kokopäiväisen tai osapäiväisen pakollisen oppivelvollisuuden vähimmäisiästä, tavanomaiseksi oppivelvollisuuden päättymisiäksi katsotaan 15 vuotta.

Tilan yksittäinen haltija, joka ei tee maataloustyötä tilalla, ilmoitetaan tutkimuksessa, mutta häntä ei lueta mukaan ’maatilan kokonaistyövoimaan’.

Kaikki eläkeikäiset henkilöt, jotka jatkavat työntekoa tilalla, luetaan tilan työvoimaan.

Mukaan ei lueta tilalla työskenteleviä henkilöitä, jotka ovat kolmannen osapuolen palkkaamia tai jotka työskentelevät keskinäiseen apuun liittyvien järjestelyjen perusteella (esim. maatalousurakoitsijoiden tai -osuuskuntien työntekijät).

Maataloustyö

Maataloustyöksi katsotaan kaiken tyyppinen tilalla tehtävä työ, jolla edistetään joko i) asetuksen (EY) N:o 1166/2008 liitteessä I määriteltyä toimintaa, ii) tuotantovälineiden ylläpitoa tai iii) tällaisesta tuotannollisesta työstä suoraan johtuvaa toimintaa.

Maataloustyöhön tilalla käytetty aika

Maataloustyöhön tilalla käytetty aika on tilan maataloustyöhön tosiasiallisesti käytetty aika, johon ei lueta mukaan haltijan tai johtajan kotitaloudessa suoritettua työtä.

Vuosityöyksikkö

Kokoaikavastaava työllisyys eli tehtyjen työtuntien kokonaismäärä jaettuna maassa sijaitsevissa kokoaikaisissa työpaikoissa tehtyjen työtuntien vuotuisella keskiarvolla.

Kokoaikaisella työllä tarkoitetaan kansallisissa työsopimusehdoissa määrättyä vähimmäistyöaikaa. Jos työsopimusehdoissa ei määrätä vuosittaisesta työtuntien määrästä, vähimmäistyöaikana pidetään 1 800:aa tuntia (225 kahdeksan tunnin työpäivää).

Haltija

Tilan haltija on se luonnollinen henkilö, luonnollisista henkilöistä koostuva ryhmä tai oikeushenkilö, jonka lukuun ja nimissä tilaa hoidetaan ja joka on oikeudellisesti ja taloudellisesti tilasta vastuussa eli ottaa tilasta taloudellisen riskin.

Haltija voi olla tilan omistaja tai vuokralainen, hänellä voi olla tilaan pitkäaikainen vuokraoikeus tai nautintaoikeus tai hän voi hoitaa tilaa uskottuna miehenä.

Sukupuoli

Ikä

Maataloustyö tilalla (ei kotityö)

Johtaja

Tilan johtaja on se luonnollinen henkilö, joka vastaa tilan tavanomaiseen päivittäiseen toimintaan liittyvien taloudellisten ja tuotannollisten tehtävien hoidosta.

Sukupuoli

Ikä

Maataloustyö tilalla (ei kotityö)

Johtajan koulutus

Johtajan maatalousalan koulutus

Vain käytännön kokemusta maatalousalalta

Kokemus, joka on hankittu osallistumalla käytännön työhön maatilalla.

Maatalousalan peruskoulutus

Kaikki yleisessä maatalousalan oppilaitoksessa ja/tai tietyille aloille erikoistuneessa oppilaitoksessa (mukaan lukien puutarhanviljely, viininviljely, metsänhoito, kalankasvatus, eläinlääketiede, maatalousteknologia ja vastaavat alat) loppuun suoritettu koulutus. Peruskoulutuksena pidetään myös loppuun suoritettua maatalousalan oppisopimusta.

Maatalousalan korkeampi koulutus

Kaikki oppivelvollisuuden päättymisen jälkeen vähintään kaksivuotista kokopäivätoimista opiskelua vastaava koulutus, joka on suoritettu maatalousoppilaitoksessa, yliopistossa tai korkeakoulussa maatalouden, puutarhanviljelyn, viininviljelyn, metsänhoidon, kalankasvatuksen, eläinlääketieteen, maatalousteknologian tai vastaavan oppiaineen alalla.

Johtaja ollut ammatillisessa koulutuksessa viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana

Ammatillinen koulutus on kouluttajan tai koulutuslaitoksen järjestämä koulutustoimenpide, jonka ensisijaisena tavoitteena on maatilan toimintaa tai siihen suoraan liittyviä toimintoja koskevien uusien taitojen hankkiminen tai olemassa olevien taitojen kehittäminen.

Tilan yksittäisen haltijan perheenjäsenet tekevät maataloustyötä tilalle

Tilan yksittäisen haltijan perheenjäsenet, puoliso mukaan luettuna, jotka tekevät maataloustyötä tilalla mutta eivät välttämättä asu tilalla.

Haltijan perheenjäseniä ovat yleensä puoliso, sukulaiset ylenevässä ja alenevassa polvessa (myös avioliiton tai adoption kautta) sekä haltijan ja hänen puolisonsa veljet ja sisaret.

Myös avoliitossa asuvat henkilöt katsotaan puolisoiksi.

Tilan yksittäisen haltijan perheenjäsenet tekevät maataloustyötä tilalle: miehet

—	Maataloustyö tilalla (ei kotityö)

Tilan yksittäisen haltijan perheenjäsenet tekevät maataloustyötä tilalle: naiset

—	Maataloustyö tilalla (ei kotityö)

Vakinaisesti palkatut perheen ulkopuoliset työntekijät

Kaikki maatilalla maataloustyötä tekevät henkilöt, joille tila suorittaa jonkinlaisen korvauksen (palkan, etuuden tai muun maksun, luontoissuoritus mukaan luettuna), haltijaa ja hänen perheenjäseniään lukuun ottamatta.

Vakinaisesti palkatulla työvoimalla tarkoitetaan henkilöitä, jotka ovat tehneet maataloustyötä tilalla jokaisella viikolla tutkimuksen viitepäivään päättyvän 12 kuukauden jakson aikana, riippumatta työviikon pituudesta.

Mukaan luetaan myös henkilöt, jotka ovat työskennelleet osan kyseisestä 12 kuukauden jaksosta mutta eivät ole voineet työskennellä koko aikaa jostakin seuraavista syistä:

1.	tilan erityiset tuotanto-olot (esimerkiksi tilat, jotka ovat erikoistuneet oliivien tai viinirypäleiden tai hedelmien ja vihannesten kasvattamiseen avomaalla tai karjan lihottamiseen laiduntamalla ja tarvitsevat työvoimaa ainoastaan rajoitetun kuukausimäärän),

2.	poissaolo lomien, asepalvelun, sairauden tai onnettomuuden vuoksi tai kuolemantapaus,

3.	työsuhteen alkaminen tai päättyminen tilalla (kattaa myös sellaiset työntekijät, jotka ovat siirtyneet maatilalta toiselle tutkimuksen viitepäivää edeltäneiden 12 kuukauden aikana),

tilan töiden täydellinen pysähtyminen onnettomuuden vuoksi (tulva, tulipalo jne.).

Vakinaisesti palkatut perheen ulkopuoliset työntekijät: miehet

—	Maataloustyö tilalla (ei kotityö)

Vakinaisesti palkatut perheen ulkopuoliset työntekijät: naiset

—	Maataloustyö tilalla (ei kotityö)

Muut kuin vakinaisesti palkatut perheen ulkopuoliset työntekijät: miehet ja naiset

Muita kuin vakinaisesti palkattuja ovat ne työntekijät, jotka eivät ole työskennelleet maatilalla jokaisella viikolla tutkimuksen viitepäivään päättyvän 12 kuukauden jakson aikana johtuen muista syistä kuin niistä, jotka mainitaan vakinaisesti palkattuja perheen ulkopuolisia työntekijöitä koskevassa kohdassa.

Muun kuin vakinaisesti palkatun, perheen ulkopuolisen työvoiman työpäiviä ovat kaikki pituudeltaan sellaiset työpäivät, joista työntekijä saa täyttä työpäivää vastaavan palkan tai muun korvauksen (palkkion, etuuden tai muun maksun, luontoissuoritus mukaan luettuna) ja joiden aikana on tehty sellaista työtä, jota kokoaikainen maataloustyöntekijä tavallisesti tekee. Loma- ja sairauspäiviä ei lueta työpäiviksi.

Täydellä työpäivällä tarkoitetaan kokoaikaisesti palkattujen säännöllisesti tilalla työtä tekevien työntekijöiden tavanomaista työpäivää.

ii) MUU ANSIOTOIMINTA: MUU KUIN MAATALOUSTYÖ TILALLA (TILAAN SUORAAN LIITTYMÄTÖN) JA TYÖ TILAN ULKOPUOLELLA

Muulla ansiotoiminnalla tarkoitetaan IV i kohdassa määriteltyä maataloustyötä ja V i kohdassa määriteltyä muuta tilaan suoraan liittyvää ansiotoimintaa lukuun ottamatta kaikkea muuta toiminta, jota tehdään korvausta vastaan (palkka, palkkio, etuus tai muu maksu, mukaan lukien maksu luontoissuorituksina, suoritetun palvelun mukaan).

Mukaan luetaan tietyn maatilan työvoiman jonkin toisen maatilan hyväksi tekemä maataloustyö.

Tiedot kerätään ainoastaan yksittäisten haltijoiden tiloilta, joiden haltija on luonnollinen henkilö (eli haltija toimii myös johtajana), ja kaikilta tilayhtymiltä. Tietoja ei kerätä yksittäisen haltijan tiloilta, jos haltija ei ole tilan johtaja, eikä oikeushenkilöiden osalta.

Muuta ansiotoimintaa koskevat tiedot kirjataan haltijan ja yksittäisen haltijan muiden perheenjäsenten osalta. Ne kirjataan vain, jos he harjoittavat maataloustyötä tai heidän työnsä on suoraan tilaan liittyvää.

Mukaan ei lueta tilan toimintaan erottamattomana osana kuuluvaa muuhun kuin maatalouteen liittyvää toissijaista ansiotoimintaa, koska se sisältyy maataloustyöhön.

Tähän kuuluva toiminta luokitellaan seuraavasti:

—	päätoiminta, joka vie yhtä paljon tai enemmän aikaa kuin tilalle tehty maataloustyö,

—	sivutoiminta, joka vie vähemmän aikaa kuin tilalle tehty maataloustyö.

Johtajana toimivan haltijan muu ansiotoiminta:

Kaikki ansiotoiminta, joka ei liity suoraan tilaan ja jota harjoittaa haltija, joka on myös johtaja, pääasiallisena tai sivutoimintanaan.

Tilan yksittäisen haltijan muiden perheenjäsenten muu ansiotoiminta:

Päätoiminta

Niiden henkilöiden lukumäärä (joko tilan yksittäisen haltijan puoliso tai muut tilan yksittäisen haltijan perheenjäsenet), jotka harjoittavat tilalla päätoimintanaan ansiotoimintaa, joka ei liity tilaan.

Sivutoiminta

Niiden henkilöiden lukumäärä (joko tilan yksittäisen haltijan puoliso tai muut tilan yksittäisen haltijan perheenjäsenet), jotka harjoittavat tilalla sivutoimintanaan ansiotoimintaa, joka ei liity tilaan.

V MUU ANSIOTOIMINTA TILALLA (SUORAAN TILAAN LIITTYVÄ)

i) LUETTELO MUUSTA ANSIOTOIMINNASTA

Muuhun ansiotoimintaan tilalla kuuluu maataloustyötä lukuun ottamatta kaikki muu tilaan suoraan liittyvä toiminta, jolla on taloudellinen vaikutus tilan toimintaan.

’Tilaan suoraan liittyvä toiminta’ tarkoittaa toimintaa, johon käytetään tilan resursseja (alaa, rakennuksia, koneita jne.) tai sen tuotteita. Jos toimintaan käytetään ainoastaan tilan työvoimaa (perheeseen kuuluvaa ja perheen ulkopuolista) eikä muita tilan resursseja, työntekijöiden katsotaan työskentelevän kahden eri järjestelyn perusteella, eikä toimintaa siten pidetä tilaan suoraan liittyvänä.

Mukaan luetaan muille tiloille tehtävä sekä muu kuin maataloustyö että maataloustyö.

Ansiotoiminta tarkoittaa tässä yhteydessä aktiivityötä; puhtaasti rahoitusinvestointeja ei siksi lueta mukaan. Mukaan ei lueta myöskään maan vuokraamista erilaisia toimintoja varten, ellei siihen liity muunlaista toimintaan osallistumista.

Sosiaali-, terveys- tai koulutuspalvelujen tarjonta

Kaikki toiminta, johon liittyy terveys-, sosiaali- ja koulutuspalveluita ja/tai sosiaalialaan liittyvää liiketoimintaa, jossa käytetään joko tilan resursseja tai sen alkutuotteita.

Matkailu, majoitus ja muu vapaa-ajan toiminta

Kaikki matkailuun liittyvä toiminta, majoituspalvelut, tilan esittely matkailijoille tai muille ryhmille, urheiluun ja muuhun vapaa-ajan toimintaan liittyvä toiminta jne., johon käytetään tilan maata, rakennuksia tai muita resursseja.

Käsityö

Joko haltijan tai hänen perheenjäsentensä taikka perheen ulkopuolisen työvoiman tilalla tuottamat käsityötuotteet edellyttäen, että ko. henkilöt tekevät tilalla myös maataloustyötä, riippumatta siitä, miten tuotteet myydään.

Maataloustuotteiden jalostus

Kaikki tilalla suoritettava maatalouden alkutuotteiden jalostus, riippumatta siitä, tuotetaanko raaka-aine tilalla vai tuodaanko se ulkopuolelta. Tähän luetaan muun muassa lihan jalostus, juuston valmistus jne.

Kaikki maataloustuotteiden jalostus kuuluu tähän kohtaan, ellei jalostusta katsota osaksi maataloustoimintaa. Viinin ja oliiviöljyn tuotantoa ei siksi lueta mukaan, ellei muualta ostetun viinin ja oliiviöljyn osuus ole merkittävä.

Uusiutuvan energian tuotanto

Uusiutuvan energian kuten biokaasun, biopolttoaineiden ja sähkön tuottaminen myyntiä varten tuuliturbiineilla, muilla laitteilla tai maataloudesta peräisin olevista raaka-aineista.

Tähän ei kuulu pelkästään tilan omaan käyttöön tuotettava uusiutuva energia.

Puutavaran jalostus (esim. sahaus)

Raakapuun jalostus tilalla myyntiä varten (puutavaran sahaus jne.).

Vesiviljely

Kalojen, rapujen jne. viljely tilalla. Mukaan ei lueta toimintaa, johon kuuluu pelkästään kalastus.

Urakointi (käyttäen tilan tuotantovälineitä)

Urakointi, johon käytetään tilan laitteita; tässä erotetaan toisistaan maatalouteen kuuluva ja siihen kuulumaton urakointi, esimerkiksi lumen auraus, kuljetustyöt, maisemanhoito, maatalouteen liittyvät palvelut, ympäristöpalvelut jne.

Maataloustyö (muille tiloille)

Muu kuin maataloustyö

Metsätalous

Metsätaloustyöt, joihin käytetään sekä maatilan työvoimaa että tavallisesti maataloustöihin käytettäviä tilan koneita ja laitteita.

Muu

Muu tilaan suoraan liittyvä ansiotoiminta, jota ei mainita muualla.

Kuka osallistuu muuhun ansiotoimintaan tilalla?

Tähän kuuluva toiminta luokitellaan seuraavasti:

—	päätoiminta, joka vie yhtä paljon tai enemmän aikaa kuin tilalle tehty maataloustyö,

—	sivutoiminta, joka vie vähemmän aikaa kuin tilalle tehty maataloustyö.

Haltija, joka on myös tilan johtaja

Yksittäisen haltijan muut perheenjäsenet, päätoimintana

Yksittäisen haltijan muut perheenjäsenet, sivutoimintana

Tilalla vakinaisesti työskentelevät perheen ulkopuoliset, päätoimintana

Tilalla vakinaisesti työskentelevät perheen ulkopuoliset, sivutoimintana

ii) MUUN SUORAAN TILAAN LIITTYVÄN ANSIOTOIMINNAN OSUUS

Prosenttiosuus tilan lopputuotoksesta

Suoraan tilan toimintaan liittyvän muun ansiotoiminnan osuus tilan tuotoksesta arvioidaan muun ansiotoiminnan osuutena tilan kokonaisliikevaihdon ja suorien tukien yhteenlasketussa summassa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 (9) mukaan seuraavasti:

Formula

VI MAASEUDUN KEHITTÄMISTUKI

Tilalla on hyödynnetty vähintään yhtä seuraavista maaseudun kehittämistoimenpiteistä viimeksi kuluneiden 3 vuoden aikana

Asetuksen (EY) N:o 1305/2013 III osaston 1 luvussa säädetyt toimenpiteet, joiden mukaista tukea viljelijä saa.

Kerätään tietoja siitä, onko tilalla hyödynnetty jotakin seuraavista maaseudun kehittämistoimenpiteistä viimeksi kuluneiden 3 vuoden aikana viimeisimmässä lainsäädännössä vahvistettujen tiettyjen vaatimusten ja sääntöjen mukaisesti.

Viljelijöiden osallistuminen elintarvikkeiden laatujärjestelmiin

Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 16 artikla: Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmät

Natura 2000 -tuet ja vesipolitiikan puitedirektiiviin liittyvät tuet (10)

Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 30 artikla: Natura 2000 -tuet ja vesipuitedirektiivin mukaiset tuet

Maatalouden ympäristö- ja ilmastotuet

Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 28 artikla: Maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimenpiteet

Luonnonmukainen viljely

Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 29 artikla: Luonnonmukainen maatalous

Eläinten hyvinvointia edistävät tuet

Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 33 artikla: Eläinten hyvinvointi

Investoinnit fyysiseen omaisuuteen

Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 17 artikla: Investoinnit fyysiseen omaisuuteen

Luonnonkatastrofien ja muiden katastrofien vahingoittamien maatalouden tuotantomahdollisuuksien palauttaminen ja ennalta ehkäisevät toimet

Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 18 artikla: Luonnonkatastrofien ja muiden katastrofien vahingoittamien maatalouden tuotantomahdollisuuksien palauttaminen ja aiheellisten ennalta ehkäisevien toimien käyttöönotto

Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen

Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 19 artikla: Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen

Investoinnit metsäalueiden kehittämiseen ja metsien elinkelpoisuuden parantamiseen

Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 21 artikla: Investoinnit metsäalueiden kehittämiseen ja metsien elinkelpoisuuden parantamiseen

Metsitys ja metsämaan muodostaminen

Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 22 artikla: Metsitys ja metsämaan muodostaminen

Peltometsätalousjärjestelmien käyttöönotto

Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 23 artikla: Peltometsätalousjärjestelmien käyttöönotto

Metsille aiheutuvien vahinkojen ennalta ehkäiseminen ja korjaaminen

Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 24 artikla: Metsäpaloista, luonnonkatastrofeista ja muista katastrofeista metsille aiheutuvien vahinkojen ennalta ehkäiseminen ja korjaaminen

Investoinnit, joilla parannetaan metsäekosysteemien häiriönsietokykyä ja ympäristöarvoa

Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 25 artikla: Investoinnit, joilla parannetaan metsäekosysteemien kestävyyttä ja ympäristöarvoa

Investoinnit metsätalouden tekniikoihin sekä metsätuotteiden jalostukseen, käyttöönottoon ja kaupan pitämiseen

Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 26 artikla: Investoinnit uusiin metsätalouden tekniikoihin sekä metsätuotteiden jalostukseen, käyttöönottoon ja kaupan pitämiseen

Tuet alueille, joilla on luonnonoloista johtuvia rajoitteita tai muita erityisrajoitteita

Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 31 artikla: Tuet alueille, joilla on luonnonoloista johtuvia tai muita erityisrajoitteita

Metsätalouden ympäristö- ja ilmastopalvelut ja metsien suojelu

Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 34 artikla: Metsätalouden ympäristö- ja ilmastopalvelut ja metsien suojelu

Riskienhallinta

Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 36 artikla: Riskienhallinta

VII MAATILOJEN MAANHOITO- JA LANNANKÄSITTELYKÄYTÄNNÖT

Peltojen (avomaa) maanmuokkausmenetelmät

Tavanomainen maanmuokkaus

Pellon käsittely tavanomaisella maanmuokkauksella, johon kuuluu ensimmäisenä maanmuokkaustoimenpiteenä maan kääntäminen yleensä siipiauralla tai lautasauralla ja sen jälkeen lautasäkeellä.

Säilyttävä (kevennetty) maanmuokkaus

Pellon käsittely säilyttävällä (kevennetyllä) maanmuokkauksella, joka on menetelmä tai järjestelmä, jossa maata ei yleensä käännetä, niin että maan pinnalle jää kasvinjätteitä (vähintään 30 prosenttia) eroosion torjumiseksi ja kosteuden säilyttämiseksi.

Auraton viljely (lukuun ottamatta monivuotisten kasvien peittämiä peltoaloja (avomaa))

Peltoa ei muokata sadonkorjuun ja kylvön välillä.

Peltojen (avomaa) kasvipeite

Jääkö pelto talveksi kasvien tai kasvijäämien peittämäksi vai jätetäänkö se paljaaksi.

Tavanomaiset talvikauden viljelykasvit

Pelto, jolle kylvetään syksyllä viljelykasveja, jotka kasvavat talven aikana (tavanomaiset talvikauden viljelykasvit kuten talvivehnä) ja jotka joko korjataan tavanomaisesti tai käytetään laitumena.

Suojakasvustot tai kerääjäkasvit

Pelto, jolle kylvetään kasveja varta vasten vähentämään maa-aineksen, ravinteiden ja kasvinsuojeluaineiden häviämistä talvella tai muina aikoina, jolloin maaperä muutoin olisi paljaana ja alttiina mainittujen aineiden häviämiselle. Näiden viljelykasvien taloudellinen arvo on pieni ja tärkein tavoite on maaperän ja ravinteiden suojelu.

Yleensä kasvit kynnetään peltoon keväällä ennen uuden viljelmän kylvämistä eikä niitä korjata eikä käytetä laitumena.

Kasvinjätteet

Pelto, jonka talvella peittävät kasvinjätteet ja edellisen satokauden sänki. Mukaan ei lueta kerääjäkasveja eikä suojakasvustoa.

Paljas maa

Pelto, joka syksyllä kynnetään tai muokataan muulla tavoin ja jota ei talveksi kylvetä tai peitetä millään kasvinjätteillä ja joka pysyy paljaana seuraavan kevätkauden maatalousteknisiin toimenpiteisiin (esikylvö tai kylvö) asti.

Monivuotisten kasvien peittämät peltoalat (avomaa)

Peltoalat (avomaa), joita peittävät monivuotiset kasvit, joita ei ole kylvetty eikä kasvatettu viitevuonna.

Peltomaan viljelykierto

Viljelykierrossa mukana olevan pellon osuus

Peltoala kuuluu suunniteltuun viljelykiertoon.

Ekologinen ala – pientareiden, suojakaistojen, pensasaitojen, puiden, kesannon, biotooppien, metsitetyn alan ja maisemapiirteiden kokonaisala

Alat, joiden tilan johtaja takaa olevan ekologista alaa, sellaisina kuin se kuvataan asetuksen (EU) N:o 1307/2013 46 artiklassa. Pientareiden, suojakaistojen, pensasaitojen, puiden, kesannon, biotooppien, metsitetyn alan ja maisemapiirteiden kokonaisala.

Ainoastaan ne tilat, joiden peltoala on yli 15 hehtaaria, ilmoittavat tämän tiedon.

Lannanlevitystekniikat

Tilan sen kokonaislantamäärän (tuotanto + tuonti – vienti) prosenttiosuus, joka on levitetty maatalousmaalle käytettävissä olevilla eri tekniikoilla.

Hajalevitys

Lanta levitetään pellon pinnalle tai kasvuston pintaan ilman nauhalevitys- tai ruiskutustekniikkaa.

Ilman maahan sekoitusta

Ilman maahan sekoitusta levitetyn kokonaislantamäärän prosenttiosuus. Jos lantaa ei ole sekoitettu maahan 24 tunnin kuluessa hajalevityksestä, tieto merkitään tähän kohtaan.

Maahan sekoitus 4 tunnin kuluessa

Sen levitetyn kokonaislantamäärän prosenttiosuus, joka on mekaanisesti työstetty maaperään neljän tunnin kuluessa levityksestä.

Maahan sekoitus yli 4 tunnin kuluttua

Sen levitetyn kokonaislantamäärän prosenttiosuus, joka on mekaanisesti työstetty maaperään yli neljän tunnin kuluttua levityksestä. Jos lantaa ei ole sekoitettu maahan 24 tunnin kuluessa hajalevityksestä, tietoa ei merkitä tähän kohtaan vaan Ilman maahan sekoitusta -kohtaan.

Nauhalevitys

Lantavettä tai lietelantaa levitetään alueelle samansuuntaisina nauhoina, joiden väliin ei tule lantaa, käyttäen lietevaunuun, lieteajoneuvoon tai traktoriin kiinnitettyä laitetta (rivilevitintä), joka laskee lantavettä tai lietelantaa maanpinnalle.

Letkulevitin

Yhdentyyppinen rivilevitin, joka levittää lietettä useista puomista roikkuvista letkuista ja jossa ei ole laitteita aukaisemaan kasvustoa letkuille.

Laahavannaslevitin

Yhdentyyppinen rivilevitin, joka levittää lietettä useasta jalan tai kengän muotoisesta puomiin kiinnitetystä laitteesta, jotka on suunniteltu aukaisemaan kasvusto, jotta liete sijoittuu maanpinnalle riveihin niin, että kasvuston saastuminen vähenee.

Multaus

Lantaveden tai lietelannan sijoittaminen maa-ainekseen leikattuihin uriin, joiden syvyys vaihtelee multaimen tyypistä riippuen.

Matalasijoitus/avoin vako

Vaot on matalia, yleensä noin 50 mm syviä. Ne jätetään avoimiksi levityksen jälkeen.

Syväsijoitus/suljettu vako

Vaot on syvempiä, yleensä noin 150 mm syviä. Ne suljetaan levityksen jälkeen.

Lannan tuonti tilalle/lannan vienti tilalta

Tilalla tuotetun ja sieltä viedyn lannan kokonaismäärä

Tilalta pois kuljetetun lannan määrä.

Tilalle tuotu lanta

Tilalle maataloudessa käytettäväksi tuodun lannan määrä, riippumatta siitä, onko lannasta maksettu vai onko se saatu ilmaiseksi.”

(1) Maatilan ja kotieläinyksikön perusmääritelmät esitetään asetuksen (EY) N:o 1166/2008 2 artiklassa.

(2) Komission asetus (EU) N:o 31/2011, annettu 17 päivänä tammikuuta 2011, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003 liitteiden muuttamisesta (EUVL L 13, 18.1.2011, s. 3).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1305/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 487).

(4) Neuvoston asetus (EY) N:o 834/2007, annettu 28 päivänä kesäkuuta 2007, luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 2092/91 kumoamisesta (EUVL L 189, 20.7.2007, s. 1).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 138/2004, annettu 5 päivänä joulukuuta 2003, maatalouden taloustileistä yhteisössä (EUVL L 33, 5.2.2004, s. 1).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549).

(7) Neuvoston asetus (EY) N:o 1782/2003, annettu 29 päivänä syyskuuta 2003, yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N:o 2019/93, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001, (EY) N:o 1454/2001, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 1251/1999, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 1673/2000, (ETY) N:o 2358/71, (EY) N:o 1254/1999 ja (EY) N:o 2529/2001 muuttamisesta (EUVL L 270, 21.10.2003, s. 1).

(8) Neuvoston asetus (EY) N:o 479/2008, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2008, viinialan yhteisestä markkinajärjestelystä, asetusten (EY) N:o 1493/1999, (EY) N:o 1782/2003, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 3/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2392/86 ja (EY) N:o 1493/1999 kumoamisesta (EUVL L 148, 6.6.2008, s. 1).

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1307/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 608).

(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).

14.8.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

L 215/42

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2015/1394,

annettu 13 päivänä elokuuta 2015,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöönotetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 470/2014, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) 2015/588, muuttamisesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 12 artiklan nojalla uudelleen aloitetun absorptiotutkimuksen perusteella

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 30 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 12 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

A. MENETTELY

1. Alkuperäiset toimenpiteet

(1)

Tällä hetkellä voimassa olevat toimenpiteet, jäljempänä ’alkuperäiset toimenpiteet’, ovat komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 470/2014 (2) käyttöön otettuja lopullisia polkumyyntitulleja, jotka vaihtelevat 0,4 prosentista 36,1 prosenttiin. Kyseisen asetuksen 1 artiklan 2 kohtaa muutettiin komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2015/588 (3). Lisäksi komissio otti komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 471/2014 (4) käyttöön tasoitustullit, jotka vaihtelevat 3,2 prosentista 17,1 prosenttiin.

2. Uudelleen aloitettavaa absorptiotutkimusta koskeva pyyntö

(2)

Marraskuun 12 päivänä 2014 jätettiin uudelleen aloitettavaa, alkuperäisiin polkumyyntitoimenpiteisiin liittyvää absorptiotutkimusta koskeva pyyntö perusasetuksen 12 artiklan nojalla. Pyynnön esitti EU ProSun Glass -järjestö, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, sellaisten tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa yli 25 prosenttia aurinkopaneeleissa käytettävän lasin kokonaistuotannosta unionissa.

(3)

Pyynnön esittäjä toimitti riittävän näytön siitä, että vientihinnat ovat laskeneet alkuperäisen tutkimusajanjakson jälkeen samoin kuin ennen alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönottoa ja sen jälkeen. Tämä on pyynnön esittäjän mukaan johtanut polkumyyntimarginaalin kasvuun, mikä on haitannut alkuperäisten toimenpiteiden aiottuja korjaavia vaikutuksia. Pyynnön esittäjä toimitti näyttöä myös siitä, että aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuonti unioniin on edelleen jatkunut merkittävinä määrinä.

(4)

Komissio ilmoitti 19 päivänä joulukuuta 2014Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella perusasetuksen 12 artiklan mukaisen Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevan aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuontiin sovellettavia polkumyyntitoimenpiteitä koskevan absorptiotutkimuksen aloittamisesta uudelleen (5).

3. Uudelleen aloitetun tutkimuksen osapuolet

(5)

Tutkimuksen uudelleen aloittamista koskevassa ilmoituksessa komissio pyysi asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Lisäksi komissio ilmoitti tutkimuksen vireillepanosta nimenomaisesti pyynnön esittäjälle, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville Kiinassa toimiville vientiä harjoittaville tuottajille, tuojille, kauppiaille, käyttäjille, tavarantoimittajille ja Kiinan viranomaisille ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen.

(6)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia tutkimuksen uudelleen aloittamisesta ja pyytää tulla komission ja/tai kuulemisesta kauppaan liittyvissä menettelyissä vastaavan neuvonantajan kuulemiksi. Päätelmien ilmoittamisen jälkeen yksi osapuoli pyysi tällaista kuulemista komission kanssa, ja se sai esittää kantansa 23 päivänä kesäkuuta 2015.

4. Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia koskeva otanta

(7)	Komissio ilmoitti tutkimuksen uudelleen aloittamista koskevassa ilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin otantaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

(8)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja muodostaakseen tarvittaessa otoksen komissio pyysi kaikkia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan tutkimuksen uudelleen aloittamista koskevassa ilmoituksessa mainitut tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan kansantasavallan Euroopan unionissa olevaa edustustoa ilmoittamaan muista mahdollisista vientiä harjoittavista tuottajista, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(9)

Viisi kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa tai vientiä harjoittavien tuottajien ryhmää, joiden osuus Kiinasta unioniin suuntautuvasta kokonaisviennistä oli tämän tutkimuksen aikana noin 70 prosenttia, toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Komissio valitsi perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti kahdesta yritysryhmästä koostuvan otoksen, joka perustui unioniin suuntautuneen viennin suurimpaan edustavaan määrään, jota voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Valittujen kahden yritysryhmän osuus on yli 60 prosenttia Kiinasta unioniin suuntautuvan viennin kokonaismäärästä ja 94 prosenttia niiden yritysten viennistä, jotka toimivat yhteistyössä tässä tutkimuksessa.

(10)

Perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti kaikkia tiedossa olleita vientiä harjoittavia tuottajia ja asianomaisen maan viranomaisia kuultiin otoksen valinnasta. Huomautuksia ei esitetty. Näin ollen komissio päätti säilyttää ehdotetun kahdesta yritysryhmästä koostuvan otoksen, ja kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin lopullisesti valitusta otoksesta.

(11)

Aurinkopaneeleissa käytettävän lasin vientiä harjoittavien tuottajien otos oli sen vuoksi seuraava:

—	Flat Solar Glass Group Co., Ltd, jäljempänä ’Flat Glass -ryhmä’

—	Xinyi PV Products (Anhui) Holdings, jäljempänä ’Xinyi-ryhmä’.

5. Vastaukset kyselyyn

(12)	Komissio lähetti kyselylomakkeet kummallekin valitulle kiinalaiselle vientiä harjoittavien tuottajien ryhmälle, etuyhteydettömille tuojille sekä käyttäjille, jotka ilmoittautuivat tutkimuksen uudelleen aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(13)	Kyselyyn vastasi kaksi kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa ja kolme etuyhteydetöntä unionin tuojaa/käyttäjää.

6. Tarkastuskäynnit

(14)

Komissio hankki ja tarkisti kaikki kyseisen uuden tutkimuksen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot. Perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

—	Flat Glass Group, Jiaxing, Zhejiang, Kiina

—	Xinyi Group, Wuhu, Anhui, Kiina.

7. Ilmoittaminen osapuolille

(15)

Kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin päätelmistä asiakirjalla, joka sisälsi ne olennaiset tosiseikat ja huomiot, joiden perusteella komissio ehdotti Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaa aurinkopaneeleissa käytettävää lasia koskevan lopullisen polkumyyntitullin muuttamista. Kaikille osapuolille ilmoitettiin määräajasta, jonka kuluessa ne voivat esittää huomautuksia päätelmistä.

(16)	Kaikkia asianomaisten osapuolten toimittamia huomautuksia tarkasteltiin, ja ne otettiin huomioon soveltuvin osin.

8. Tutkimusajanjakso

(17)

Tämän uuden tutkimuksen absorptiotutkimusajanjakso alkoi 1 päivänä joulukuuta 2013 ja päättyi 30 päivänä marraskuuta 2014. Absorptiotutkimusajanjakson vientihintoja verrattiin niihin alkuperäisen tutkimusajanjakson vientihintoihin, jotka johtivat alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönottoon; alkuperäinen tutkimusajanjakso kattoi 1 päivän tammikuuta 2012 ja 31 päivän joulukuuta 2012 välisen ajan.

B. TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

(18)

Tämän tutkimuksen kohteena oleva tuote on sama kuin alkuperäisessä tutkimuksessa, ja se määritellään Kiinasta peräisin olevaksi aurinkopaneeleissa käytettäväksi lasiksi, joka on karkaistua tasomaista soodakalkkilasia, jonka rautapitoisuus on alle 300 ppm, aurinkoenergian läpäisyaste yli 88 % (mitattuna olosuhteissa AM1,5 300–2 500 nm), lämmönkestävyys 250 °C (mitattuna EN 12150 -standardin mukaan), lämpöshokinkestävyys Δ 150 K (mitattuna EN 12150 -standardin mukaan) ja jonka mekaaninen lujuus on vähintään 90 N/mm2 (mitattuna EN 1288–3 -standardin mukaan), jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’, ja joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin ex 7007 19 80.

(19)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että tarkasteltavana olevalla tuotteella, Kiinan kotimarkkinoilla tuotetulla ja myydyllä tuotteella, Turkin kotimarkkinoilla tuotetulla ja myydyllä tuotteella (Turkkia käytettiin vertailumaana alkuperäisessä tutkimuksessa) ja unionin tuotannonalan unionissa tuottamalla ja myymällä tuotteella on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja peruskäyttötarkoitukset. Tämän vuoksi niitä pidetään perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

C. PÄÄTELMÄT

(20)

Perusasetuksen 12 artiklan mukaisen uudelleen aloitetun absorptiotutkimuksen tarkoituksena on määrittää, ovatko vientihinnat laskeneet vai eivät tai onko Kiinasta peräisin olevan aurinkopaneeleissa käytettävän lasin jälleenmyyntihintojen tai myöhempien myyntihintojen muutos unionissa ollut riittämätön alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen. Jos todetaan, että absorptiota on tapahtunut, olisi laskettava uusi polkumyyntimarginaali.

1. Vientihintojen lasku

(21)	Tarkasteltavana olevan tuotteen vienti tapahtui absorptiotutkimusajanjaksolla suoraan etuyhteydettömille asiakkaille EU:ssa.

(22)	Komissio vertasi kummankin otokseen kuuluvan ryhmän osalta absorptiotutkimusajanjaksolla myytyjen tuotelajien hintoja alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla myytyjen samojen tuotelajien hintoihin ja laski kummankin ryhmän osalta absorption painotetun keskiarvon.

(23)

Alkuperäisen tutkimuksen aikana otokseen valitut yritykset veivät pääasiassa aurinkopaneeleissa käytettävää pinnoittamatonta lasia ja joitakin pieniä määriä pinnoitettua lasia. Keskimääräisen eron pinnoittamattoman ja pinnoitetun lasin myyntihinnoissa todettiin alkuperäisen tutkimuksen aikana olevan noin 20 prosenttia. Aurinkopaneelien alalla on kuitenkin sittemmin siirrytty maailmanlaajuisesti käyttämään enemmän pinnoitettua kuin pinnoittamatonta lasia, sillä pinnoitettu lasi on tehokkaampi tuote. Nyt pinnoitetusta lasista on tullut normi, ja aurinkopaneeleissa käytettävää pinnoittamatonta lasia asennetaan pääasiassa ympäristöihin, joissa vallitsevat epäsuotuisat ja vaativat sääolosuhteet. Tämä kehitys näkyy myös otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien vientikäyttäytymisessä, sillä niiden viennissä siirryttiin täysin pinnoittamattomasta pinnoitettuun aurinkopaneeleissa käytettävään lasiin.

(24)

Tutkimusajanjakson ja absorptiotutkimusajanjakson vientihintojen vertailu osoittaa, että Flat Glass -ryhmän vientihinnat olivat laskeneet keskimäärin 17,6 prosenttia ja Xinyi-ryhmän 30,4 prosenttia absorptiotutkimusajanjaksolla viedyn tarkasteltavana olevan tuotteen osalta. Absorptiota voidaan näin ollen todeta tapahtuneen molempien yritysryhmien osalta.

(25)

Perusasetuksen 12 artiklan 2 kohdan mukaisesti tuojille, käyttäjille ja viejille annettiin tilaisuus toimittaa näyttö, jolla vientihintojen laskua ja jälleenmyyntihintojen muuttumattomuutta unionissa toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen voidaan perustella muilla syillä kuin polkumyyntitullin absorptiolla.

(26)

Yksi vientiä harjoittava tuottaja väitti – ja toisti saman väitteen päätelmien ilmoittamisen jälkeen – että vientihintojen lasku ei johtunut absorptiosta vaan tehokkaista tuotantomenetelmistä, mittakaavaeduista ja kilpailun lisääntymisestä tarkasteltavana olevan tuotteen osalta. Tämän seurauksena tuotantokustannukset ja vientihinnat olivat laskeneet.

(27)

Komissio hylkäsi tämän väitteen. Tämä väite viittaa tuotantokustannuksiin, ja se voidaan ottaa huomioon ainoastaan normaaliarvon uudelleentarkastelussa. Perusasetuksen 12 artiklan 5 kohdan mukaan väitetyt normaaliarvon muutokset otetaan kuitenkin huomioon ainoastaan, jos komissiolle toimitetaan täydelliset tiedot tarkistetuista normaaliarvoista. Näin ei ollut, koska kumpikaan otokseen valituista yritysryhmistä ei ollut pyytänyt normaaliarvojen uudelleentarkastelua perusasetuksen 12 artiklan 5 kohdan ja tutkimuksen uudelleen aloittamista koskevan ilmoituksen 5.1.1 kohdan a alakohdan mukaisesti. Näin ollen tuotantokustannuksia ei tarkistettu absorptiotutkimusajanjakson osalta, ja tutkimus rajoittuu edelleen vain vientihintojen tarkasteluun. Väitettä, joka koskee tuotantokustannusten ja/tai normaaliarvon muutoksia, voidaan käsitellä vain perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisessa välivaiheen tarkastelussa.

(28)

Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen yksi vientiä harjoittava tuottaja väitti, etteivät sen vientihinnat olleet laskeneet tai etteivät ne olleet laskeneet ainakaan samassa määrin kuin otokseen valittujen yritysten vientihinnat. Lisäksi se väitti, etteivät otokseen valittujen kahden kiinalaisen viejän vientihintojen ilmeinen lasku ja niiden polkumyynti- ja vahinkomarginaalin uudelleenlaskenta voi muodostaa perustaa sen yksilöllisen uuden polkumyyntitullin uudelleenarvioinnille. Tämän vuoksi se pyysi yksilöllistä tarkastelua perusasetuksen 12 artiklan 2 kohdan ja 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(29)

Komissio hylkäsi tämän väitteen. Kyseinen vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut tässä tutkimuksessa yhteistyössä eikä toimittanut tarvittavia tietoja vireillepanoilmoituksessa asetetuissa määräajoissa. Perusasetuksen 12 artiklan 4 kohdan mukaisesti uusi tutkimus on suoritettava nopeasti, ja se on tavallisesti saatettava päätökseen kuuden kuukauden kuluessa vireillepanopäivästä. Nämä uudet tutkimukset on joka tapauksessa aina saatettava päätökseen yhdeksän kuukauden kuluessa vireillepanosta. Yksilöllistä tarkastelua pyydettiin vasta menettelyn myöhäisessä vaiheessa päätelmien ilmoittamisen jälkeen, minkä vuoksi tarkastelu estäisi tutkimuksen loppuun saattamisen oikea-aikaisesti.

(30)

Yksi tuoja/käyttäjä väitti, ettei EU:lla ollut aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuotannonalalla etenkään laadukkaan lasin riittävää tarjontaa EU:n aurinkomoduulialan kysyntää varten, minkä vuoksi se vastusti lisätoimenpiteiden käyttöönottoa. Lisäksi se väitti, että polkumyynnin vastaiset lisätoimenpiteet johtaisivat aurinkomoduulien tuotannon siirtymiseen EU:n ulkopuolelle.

(31)

Komissio hylkäsi molemmat väitteet. Ensinnäkin nämä väitteet kuuluisivat unionin etua koskevaan tarkasteluun, jota ei toteuteta uudelleen vireille pannussa absorptiotutkimuksessa. Toiseksi käyttäjä pystyi kyselyvastauksensa mukaan hankkimaan absorptiotutkimusajanjakson aikana 100 prosenttia tarvitsemastaan aurinkopaneeleissa käytettävästä lasista EU:n ja kolmansien maiden valmistajilta. Sen vuoksi tätä väitettä ei ole riittävällä tavalla perusteltu. Sama pätee väitteeseen, jonka mukaan lisätoimenpiteiden käyttöönotto pakottaisi EU:n aurinkomoduulien valmistajat ulkoistamaan tuotantoaan EU:n ulkopuolelle. Tämä skenaario vaikuttaa epätodennäköiseltä. Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, aurinkopaneeleissa käytettävän lasin osuus aurinkomoduulin tuotantokustannuksista on pieni, 6–8 prosenttia. Toimenpiteiden korottamisella on näin ollen vain vähäinen vaikutus aurinkomoduulien kokonaiskustannuksiin, suuruusluokaltaan 2–3 prosenttia.

2. Polkumyynti

(32)	Sen jälkeen, kun absorptio oli todettu kummankin yritysryhmän osalta, polkumyyntimarginaalit laskettiin uudelleen.

2.1 Vientihinnat

(33)

Kaikki otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien myynti oli tapahtunut etuyhteydettömille asiakkaille unionissa. Vientihinnat määritettiin sen vuoksi perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti tarkasteltavana olevasta tuotteesta tosiasiallisesti maksetun tai maksettavan hinnan perusteella.

2.2 Vertailu

(34)

Komissio vertaili alkuperäisessä tutkimuksessa määritettyä normaaliarvoa ja vientihintaa noudettuna lähettäjältä -tasolla. Polkumyyntimarginaalit määritettiin vertailemalla otokseen valittujen viejien yksilöllisiä vientihintoja noudettuna lähettäjältä -tasolla vertailumaan tuottajan kotimaan myyntihintoihin tai, tapauksen mukaan, laskennalliseen normaaliarvoon.

(35)	Jotta normaaliarvon ja vientihinnan vertailu olisi tasapuolista, hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot otettiin asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

(36)	Tällä perusteella tehtiin oikaisuja kuljetus-, merirahti-, vakuutus-, käsittely-, lastaus- ja liitännäiskustannusten sekä vientitullien ja palkkioiden huomioon ottamiseksi kaikissa tapauksissa, joissa niiden osoitettiin vaikuttavan hintojen vertailukelpoisuuteen.

2.3 Polkumyyntimarginaali

(37)

Polkumyyntimarginaalit määritettiin otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti vertaamalla Turkissa samankaltaisen tuotteen kullekin tuotelajille määritettyä painotettua keskimääräistä laskennallista normaaliarvoa alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla ja kullekin yritykselle määritettyä tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettua keskimääräistä vientihintaa absorptiotutkimusajanjaksolla ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana.

(38)	Tämän tuloksena Xinyi-ryhmän polkumyyntimarginaali kasvoi alkuperäisen tutkimusajanjakson ja absorptiotutkimusajanjakson välillä 83,1 prosentista 122,2 prosenttiin ja Flat Glass -ryhmän polkumyyntimarginaali 90,1 prosentista 122,4 prosenttiin.

3. Vahingon korjaava taso

(39)	Perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdassa säädetyn alhaisemman tullin säännön mukaisesti ja koska alkuperäiset toimenpiteet perustuivat vahingon korjaavaan tasoon, vahinkomarginaalit laskettiin uudelleen.

(40)

Vahingon korjaava taso määritettiin vertaamalla otokseen valittujen yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien painotettua keskimääräistä tuontihintaa absorptiotutkimusajanjaksolla ja otokseen valittujen unionin tuottajien unionin markkinoilla myymän samankaltaisen tuotteen painotettua keskimääräistä vahinkoa aiheuttamatonta hintaa alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla. Vertailun tuloksena saatu hinnanero ilmaistiin sitten prosentteina painotetusta keskimääräisestä CIF-tuontiarvosta.

(41)

Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen yksi vientiä harjoittava tuottaja kyseenalaisti komission käyttämän menetelmän tarkkuuden. Tämän havainnollistamiseksi se väitti, että vaikka vientihinnat olisivat pysyneet absorptiotutkimusajanjaksolla ennallaan alkuperäisen tutkimusajanjakson hintoihin verrattuna, vahingon korjaava taso olisi noussut.

(42)	Komissio hylkäsi tämän väitteen. Kyseinen vientiä harjoittava tuottaja vahvisti, että sen vientihinnat olivat laskeneet absorptiotutkimusajanjakson aikana. Näin ollen absorptiota voitiin todeta tapahtuneen, minkä vuoksi polkumyynti- ja vahinkomarginaalit oli laskettava uudelleen.

(43)	Tämän perusteella Xinyi-ryhmän vahinkomarginaali nousi 39,3 prosentista 107,00 prosenttiin ja Flat Glass -ryhmän 42,1 prosentista 112,5 prosenttiin.

D. PÄÄTELMÄT

(44)

Edellä esitettyjen tosiseikkojen ja huomioiden pohjalta komissio totesi, että otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat absorboivat voimassa olleen polkumyyntitullin. Näin ollen Kiinasta peräisin olevan aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuonnissa käyttöön otettuja polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä olisi muutettava perusasetuksen 12 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Toimenpiteen uusi taso

(45)

Perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdassa säädetyn alhaisemman tullin säännön mukaisesti komissio vertasi ensin vahinkomarginaaleja ja polkumyyntimarginaaleja. Tullien määrä olisi asetettava vahinkomarginaalien suuruiseksi. On kuitenkin otettava huomioon, että käyttöön otettavan uuden polkumyyntitullin määrä saa perusasetuksen 12 artiklan 3 kohdan viimeisen virkkeen mukaan olla enintään kaksinkertainen alun perin käyttöön otetun tullin määrään verrattuna.

(46)	Koska tällä tutkimuksella ei ole vaikutusta tukien vastaiseen tutkimukseen, uuden polkumyyntitullin määrittäminen edellyttää tasoitustullin vähentämistä.

(47)

Näin ollen Flat Glass -ryhmän uusi polkumyyntitulli on 71,4 prosenttia (eli nykyisin sovellettava 42,1 prosentin vahinkomarginaali kaksinkertaisena, josta vähennetään 12,8 prosentin tasoitustulli) ja Xinyi-ryhmän uusi polkumyyntitulli on 75,4 prosenttia (eli nykyisin sovellettava 39,3 prosentin vahinkomarginaali kaksinkertaisena, josta vähennetään 3,2 prosentin tasoitustulli).

(48)

Koska kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien yhteistyöaste oli korkea, ”kaikkia muita yrityksiä” koskeva tulli asetettiin otokseen valittuihin tai tutkimuksessa yhteistyössä toimiviin yrityksiin sovellettavan korkeimman tullin tasolle. ”Kaikkia muita yrityksiä” koskevaa tullia sovelletaan niihin yrityksiin, jotka eivät olleet toimineet tutkimuksessa yhteistyössä, lukuun ottamatta yrityksiä, jotka toimivat yhteistyössä alkuperäisessä tutkimuksessa ja joihin sovelletaan yksilöllistä tullia. Niiden uuden polkumyyntitullin määräksi asetetaan niihin nykyisin sovellettava vahinkomarginaali kaksinkertaisena, josta on vähennetty sovellettava tasoitustulli.

(49)

Jäljempänä olevassa taulukossa lueteltujen yhteistyössä toimineiden ja otokseen kuulumattomien yritysten polkumyynti- ja vahinkomarginaalit laskettiin painotettuna keskiarvona otokseen valituista yrityksistä. Määritettäessä uutta polkumyyntitullia asetettiin rajaksi nykyisin sovellettava vahinkomarginaali kaksinkertaisena, josta on vähennetty sovellettava tasoitustulli.

(50)

Yksi yhteistyöhön osallistumaton vientiä harjoittava tuottaja, joka toimi yhteistyössä alkuperäisessä tutkimuksessa, väitti, ettei ollut riittävää oikeudellista perustaa sen voimassa olevan polkumyyntitullin korottamiseksi, tai vaihtoehtoisesti, ettei ollut riittävää oikeudellista perustaa korottaa polkumyyntitulleja niin paljon kuin komissio oli ehdottanut.

(51)

Komissio hylkäsi tämän väitteen. Voimassa olevien toimenpiteiden muuttamisen oikeusperusta on perusasetuksen 12 artiklan 3 kohta, jonka mukaan käyttöön otetun polkumyyntitullin määrä saa olla enintään kaksinkertainen alun perin käyttöön otetun tullin määrään verrattuna. Tämä tuottaja ei toiminut yhteistyössä tässä tutkimuksessa, ja siksi siihen olisi normaalitapauksessa sovellettava jäännöstullia. Perusasetuksen 12 artiklan 3 kohdan mukaisesti, kuten edellä johdanto-osan 48 kappaleessa todetaan, kyseisen tuottajan uudeksi polkumyyntitullin määräksi vahvistetaan kuitenkin siihen nykyisin sovellettava vahinkomarginaali kaksinkertaisena, josta on vähennetty sovellettava tasoitustulli.

(52)

Vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava tarkistettu polkumyyntitulli on seuraava:

Yritys	Uusi polkumyyntimarginaali	Uusi vahinkomarginaali	Perusasetuksen 12 artiklan 3 kohdan mukainen yläraja (ks. johdanto-osan 45 kappale)	Tasoitustulli (ei muutoksia)	Tarkistettu lopullinen polkumyyntitulli
Zhejiang Jiafu Glass Co., Ltd; Flat Solar Glass Group Co., Ltd; Shanghai Flat Glass Co., Ltd	122,4 %	112,5 %	84,2 %	12,8 %	71,4 %
Xinyi PV Products (Anhui) Holdings Ltd	122,2 %	107,0 %	78,6 %	3,2 %	75,4 %
Zhejiang Hehe Photovoltaic Glass Technology Co., Ltd	122,4 %	112,5 %	52,4 %	17,1 %	35,3 %
Henan Yuhua New Material Co., Ltd	122,4 %	112,5 %	34,2 %	16,7 %	17,5 %
Wuxi Haida Safety Glass Co., Ltd	122,4 %	112,0 %	73 %	12,4 %	60,6 %
Avic Sanxin Sol-Glass Co. Ltd and Avic (Hainan) Special Glass Material Co., Ltd	122,4 %	112,5 %	73 %	12,4 %	60,6 %
Dongguan CSG Solar Glass Co., Ltd	122,4 %	112,0 %	73 %	12,4 %	60,6 %
Novatech Glass Co., Ltd	122,4 %	112,5 %	73 %	12,4 %	60,6 %
Pilkington Solar Taicang, Limited	122,4 %	112,0 %	73 %	12,4 %	60,6 %
Henan Ancai Hi-Tech Co., Ltd	122,4 %	112,5 %	73 %	17,1 %	55,9 %
Henan Succeed Photovoltaic Materials Corporation	122,4 %	112,5 %	73 %	17,1 %	55,9 %
Zibo Jinxing Glass Co., Ltd	122,4 %	112,5 %	73 %	17,1 %	55,9 %
Kaikki muut yritykset	122,4 %	112,5 %	84,2 %	17,1 %	67,1 %

(53)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 1225/2009 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 470/2014, sellaisena kuin se on muutettuna täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2015/588, 1 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava lopullinen polkumyyntitulli on jäljempänä lueteltujen yritysten tuottamien 1 kohdassa kuvattujen tuotteiden osalta seuraava:

Yritys	Lopullinen polkumyyntitulli	Taric-lisäkoodi
Zhejiang Jiafu Glass Co., Ltd; Flat Solar Glass Group Co., Ltd; Shanghai Flat Glass Co., Ltd	71,4 %	B945
Xinyi PV Products (Anhui) Holdings Ltd	75,4 %	B943
Zhejiang Hehe Photovoltaic Glass Technology Co., Ltd	35,3 %	B944
Henan Yuhua New Material Co., Ltd	17,5 %	B946
Henan Ancai Hi-Tech Co., Ltd	55,9 %	B947
Henan Succeed Photovoltaic Materials Corporation	55,9 %	B948

Avic Sanxin Sol-Glass Co. Ltd and Avic (Hainan) Special Glass Material Co., Ltd	60,6 %	B949
Wuxi Haida Safety Glass Co., Ltd	60,6 %	B950
Dongguan CSG Solar Glass Co., Ltd	60,6 %	B951
Pilkington Solar Taicang, Limited	60,6 %	B952
Zibo Jinxing Glass Co., Ltd	55,9 %	B953
Novatech Glass Co., Ltd	60,6 %	B954
Kaikki muut yritykset	67,1 %	B999”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä 13 päivänä elokuuta 2015.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EUVL L 343, 22.12.2009, s. 51.

(2) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 470/2014, annettu 13 päivänä toukokuuta 2014, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöönotetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta (EUVL L 142, 14.5.2014, s. 1).

(3) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/588, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2015, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöönotetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 470/2014 muuttamisesta (EUVL L 98, 15.4.2015, s. 6).

(4) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 471/2014, annettu 13 päivänä toukokuuta 2014, lopullisten tasoitustullien käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuonnissa (EUVL L 142, 14.5.2014, s. 23).

(5) EUVL C 457, 19.12.2014, s. 9.

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 215

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	58. vuosikerta 14. elokuu 2015

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET
	*	Neuvoston päätös (EU) 2015/1389, annettu 7 päivänä toukokuuta 2015, Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Moldovan tasavallan välisen yhteistä ilmailualuetta koskevan sopimuksen muuttamisesta Kroatian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi tehdyn pöytäkirjan allekirjoittamisesta unionin ja sen jäsenvaltioiden puolesta sekä sen väliaikaisesta soveltamisesta	1
		Pöytäkirja Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Moldovan tasavallan välisen yhteistä ilmailualuetta koskevan sopimuksen muuttamisesta Kroatian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi	3
		ASETUKSET
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/1390, annettu 13 päivänä elokuuta 2015, tiettyihin al-Qaida-verkostoa lähellä oleviin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 881/2002 muuttamisesta 233. kerran	6
	*	Komission asetus (EU) 2015/1391, annettu 13 päivänä elokuuta 2015, maatilojen rakennetutkimuksista ja maatalouden tuotantomenetelmiä koskevasta tutkimuksesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1166/2008 täytäntöönpanosta kotieläinyksikkökertoimien sekä muuttujien määritelmien osalta annetun asetuksen (EY) N:o 1200/2009 muuttamisesta ( 1 )	11
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/1392, annettu 13 päivänä elokuuta 2015, perusaineen fruktoosi hyväksymisestä kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteen muuttamisesta ( 1 )	34
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/1393, annettu 13 päivänä elokuuta 2015, erään suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin kirjatun nimityksen eritelmän muun kuin vähäisen muutoksen hyväksymisestä (Καλαμάτα (Kalamata) (SAN))	38
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/1394, annettu 13 päivänä elokuuta 2015, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöönotetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 470/2014, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) 2015/588, muuttamisesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 12 artiklan nojalla uudelleen aloitetun absorptiotutkimuksen perusteella	42
		Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/1395, annettu 13 päivänä elokuuta 2015, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	50

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0702 00 00	MA	144,2
	MK	51,2
	ZZ	97,7
0709 93 10	TR	116,3
0709 93 10	ZZ	116,3
0805 50 10	AR	134,3
	BO	146,4
	CL	160,0
	UY	119,5
	ZA	147,5
	ZZ	141,5
0806 10 10	EG	224,6
	IL	390,7
	MA	158,2
	TR	154,6
	US	342,9
	ZZ	254,2
0808 10 80	AR	108,9
	BR	94,3
	CL	136,5
	NZ	136,2
	US	147,0
	ZA	130,9
	ZZ	125,6
0808 30 90	AR	132,0
	CL	140,7
	MK	62,9
	NZ	146,7
	TR	139,3
	ZA	120,2
	ZZ	123,6
0809 30 10, 0809 30 90	MK	76,3
	TR	136,1
	ZZ	106,2
0809 40 05	BA	47,1
	IL	141,4
	MK	39,3
	XS	57,7
	ZZ	71,4