ISSN 1977-0812 |
||
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 207 |
|
Suomenkielinen laitos |
Lainsäädäntö |
58. vuosikerta |
|
|
|
(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti |
FI |
Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu. Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä. |
II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset
KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET
4.8.2015 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 207/1 |
NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2015/1339,
annettu 13 päivänä heinäkuuta 2015,
ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjaan tehdyn Dohan muutoksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta ja siihen perustuvien velvoitteiden yhteisestä täyttämisestä
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan 1 kohdan yhdessä sen 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan kanssa,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän (1),
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Dohassa joulukuussa 2012 pidetyssä ilmastonmuutoskonferenssissa ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan, jäljempänä ’Kioton pöytäkirja’, osapuolet hyväksyivät niin sanotun Dohan muutoksen, jolla vahvistetaan Kioton pöytäkirjan mukainen toinen velvoitekausi, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2013 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2020, jäljempänä ’Dohan muutos’. Dohan muutoksella muutetaan Kioton pöytäkirjan liitettä B siten, että kyseisessä liitteessä luetelluille osapuolille asetetaan uusia oikeudellisesti sitovia hillitsemisvelvoitteita toista velvoitekautta varten, sekä siten, että määräyksiä, jotka koskevat osapuolten hillitsemisvelvoitteiden täytäntöönpanoa toisella velvoitekaudella, muutetaan ja täsmennetään. |
(2) |
Unioni ja sen jäsenvaltiot hyväksyivät Dohan muutoksen osana pakettia, jonka osalta ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen, jäljempänä ’yleissopimus’, osapuolet sopivat siitä, että vuoden 2015 loppuun mennessä hyväksytään pöytäkirja, jokin muu oikeudellinen väline tai neuvottelutulos, jolla on oikeusvaikutus kaikkiin yleissopimuksen osapuoliin ja jonka olisi tultava voimaan ja joka olisi pantava täytäntöön vuodesta 2020. Tätä oikeudellisesti sitovaa välinettä koskevia neuvotteluja käydään Durbanin toimintaohjelmaa käsittelevässä ad hoc -työryhmässä. |
(3) |
Dohan muutos edellyttää, että Kioton pöytäkirjan osapuolet hyväksyvät sen, ja se tulee sen hyväksyneiden osapuolten osalta voimaan yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun yleissopimuksen tallettaja on vastaanottanut hyväksymiskirjan vähintään kolmelta neljäsosalta Kioton pöytäkirjan osapuolista. Dohan muutoksen voimaantulo edellyttää yhteensä 144:ää hyväksymiskirjaa. |
(4) |
Neuvosto päätti 9 päivänä maaliskuuta 2012 antamissaan päätelmissä ehdottaa unionille ja sen jäsenvaltioille Kioton pöytäkirjan mukaista toista velvoitekautta varten yhteistä päästöjen määrällistä vähennysvelvoitetta, joka on 20 prosenttia. Kyseinen velvoite määritettiin niiden kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen perusteella, jotka ovat sallittuja kaudella 2013–2020 ilmasto- ja energiapaketin nojalla (2). |
(5) |
Kyseisen lähestymistavan mukaisesti neuvosto päätti myös, että yksittäisten jäsenvaltioiden päästövähennysvelvollisuudet eivät saa ylittää unionin lainsäädännössä asetettuja velvollisuuksia ja että velvoitteen on perustuttava jäsenvaltioiden perusvuoden päästöjen summaan Kioton pöytäkirjan mukaisesti. Näin ollen unioni ja sen jäsenvaltiot hyväksyivät Dohan ilmastonmuutoskonferenssissa päästöjen määrällisen vähennysvelvoitteen, joka rajoittaa niiden keskimääräiset vuotuiset kasvihuonekaasujen päästöt toisella velvoitekaudella 80 prosenttiin niiden perusvuoden päästöjen summasta. Tämä otetaan huomioon Dohan muutoksessa. |
(6) |
Neuvoston 9 päivänä maaliskuuta 2012 antamien päätelmien mukaisesti unioni ja sen jäsenvaltiot ovat myös tarjoutuneet nostamaan vähennyksen tavoitetasoa vuodesta 1990 vuoteen 2020 mennessä 30 prosenttiin osana vuoden 2012 jälkeistä kautta koskevaa kokonaisvaltaista ja kattavaa sopimusta, edellyttäen että muut teollisuusmaat sitoutuvat verrattavissa oleviin päästövähennyksiin ja että kehitysmaat antavat riittävän panoksen vastuidensa ja valmiuksiensa mukaisesti. Tämä tarjous otetaan huomioon myös Dohan muutoksessa. |
(7) |
Unionin ja sen jäsenvaltioiden tavoitteet on lueteltu Dohan muutoksessa, jonka alaviitteessä todetaan, että kyseiset tavoitteet perustuvat yhteisymmärrykseen siitä, että Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot täyttävät ne yhteisesti Kioton pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti. Dohan muutoksen hyväksymisen yhteydessä unioni, sen jäsenvaltiot, Kroatia ja Islanti antoivat lisäksi yhteisen ilmoituksen aikomuksestaan täyttää velvoitteensa toisella velvoitekaudella yhteisesti. Tämä ilmoitus otetaan huomioon konferenssin raportissa, ja se toistetaan neuvoston 17 päivänä joulukuuta 2012 antamissa päätelmissä. |
(8) |
Unionin ja sen jäsenvaltioiden päättäessä täyttää velvoitteensa yhteisesti Kioton pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti ne ovat kyseisen artiklan 6 kohdan nojalla ja Kioton pöytäkirjan 24 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhteisesti vastuussa Kioton pöytäkirjan 3 artiklan 1 a kohtaan perustuvien päästöjen määrällisten vähentämisvelvoitteidensa täyttämisestä. Näin ollen ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti jäsenvaltioilla on erikseen ja yhdessä velvollisuus toteuttaa kaikki asianmukaiset yleis- tai erityistoimenpiteet, joilla voidaan varmistaa unionin toimielinten säädöksistä johtuvien velvoitteiden täyttäminen, tukea unionia sen täyttäessä tehtäviään ja pidättäytyä kaikista toimenpiteistä, jotka voisivat vaarantaa unionin tavoitteiden toteutumisen. |
(9) |
Samassa ilmoituksessa unioni, sen jäsenvaltiot, Kroatia ja Islanti myös totesivat Kioton pöytäkirjan 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti, jonka mukaan osapuolet voivat täyttää Kioton pöytäkirjan 3 artiklaan perustuvat velvoitteensa yhteisesti, että Kioton pöytäkirjan 3 artiklan 7 b kohtaa sovelletaan unionin, sen jäsenvaltioiden, Kroatian ja Islannin välisen velvoitteiden yhteistä täyttämistä koskevan sopimuksen nojalla yhteiseen sallittuun päästömäärään eikä yhteenkään jäsenvaltioon, Kroatiaan tai Islantiin erikseen. Neuvosto piti 15 päivänä joulukuuta 2009 pitämässään istunnossa myönteisenä Islannin pyyntöä velvoitteidensa täyttämisestä toisella velvoitekaudella yhteisesti unionin ja sen jäsenvaltioiden kanssa ja pyysi komissiota antamaan suosituksen tarvittavien neuvottelujen aloittamisesta Islannin kanssa sopimuksesta, joka on linjassa unionin ilmasto- ja energiapaketissa vahvistettujen periaatteiden ja perusteiden kanssa. Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Islannin välisessä sopimuksessa Islannin osallistumisesta Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin velvoitteiden yhteiseen täyttämiseen ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan (3) mukaisella toisella velvoitekaudella, jäljempänä ’sopimus Islannin kanssa’, vahvistetaan tämän osallistumisen ehdot. |
(10) |
Kioton pöytäkirjan 4 artiklan mukaan osapuolten, jotka päättävät täyttää Kioton pöytäkirjan 3 artiklaan perustuvat velvoitteensa yhteisesti, on vahvistettava asianomaisessa velvoitteiden yhteistä täyttämistä koskevassa sopimuksessa kunkin osapuolen sallittu päästötaso. Kioton pöytäkirjassa vaaditaan, että velvoitteiden yhteistä täyttämistä koskevan sopimuksen osapuolet ilmoittavat yleissopimuksen sihteeristölle kyseisen sopimuksen ehdoista ratifioimis- tai hyväksymiskirjojensa tallettamispäivänä. |
(11) |
Yleissopimuksen ja Kioton pöytäkirjan nojalla jäsenvaltiot ovat ensisijaisesti vastuussa päästöistään. Helpottaakseen laskentaa ja velvoitteiden täyttämistä toisella velvoitekaudella ne ovat päättäneet antaa unionin tehtäväksi hallinnoida osaa niiden sallituista päästömääräyksiköistä ottamalla käyttöön unionin sallitun päästömäärän. |
(12) |
Voimassa olevan unionin lainsäädännön mukaisesti unionin sallittu päästötaso kattaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY (4) soveltamisalaan kuuluvat kasvihuonekaasujen päästöt siltä osin kuin nämä kasvihuonekaasujen päästöt on lueteltu Kioton pöytäkirjan liitteessä A. |
(13) |
Jäsenvaltioiden ja Islannin päästötasot kattavat kasvihuonekaasujen lähteiden aiheuttamat päästöt ja nielujen aikaansaamat poistumat niiden alueella silloin, kun kyseiset lähteet ja nielut eivät kuulu direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan mutta kuuluvat kuitenkin Kioton pöytäkirjan soveltamisalaan. Tämä koskee kaikkia lähteiden aiheuttamia päästöjä ja nielujen aikaansaamia poistumia, jotka johtuvat Kioton pöytäkirjan 3 artiklan 3 ja 4 kohdan soveltamisalaan kuuluvista ihmisen aiheuttamista maankäytön, maankäytön muutosten ja metsätalouden (LULUCF) toimenpiteistä ja jotka asianomaiset jäsenvaltiot ja Islanti ovat ottaneet lukuun, sekä kaikkia typpitrifluoridin (NF3) päästöjä. |
(14) |
Jos jäsenvaltiossa aiheutuu LULUCF- ja NF3-nettopäästöjä, kyseinen jäsenvaltio voi tasapainottaa niitä ylisuorittamalla muilla aloilla, jotka eivät kuulu unionin päästökauppajärjestelmään, tai käyttämällä Kioton pöytäkirjan joustomekanismeja. Jäsenvaltio voi myös käyttää ensimmäiseltä velvoitekaudelta siirrettyjä ylimääräisiä päästöoikeuksia, joita pidetään sen aiemman velvoitekauden ylijäämävarannossa, LULUCF- ja NF3-päästöjen kattamiseksi siinä määrin kuin sen päästöt ylittävät sen sallitun päästömäärän. Jos näyttää siltä, että jäsenvaltiolle aiheutuu vankoista rajoitustoimenpiteistä huolimatta edelleen odottamattoman suuria LULUCF- ja NF3-nettopäästöjä, komission olisi harkittava muita vaihtoehtoja tällaisen jäsenvaltion auttamiseksi. |
(15) |
Neuvoston 9 päivänä maaliskuuta 2012 antamien päätelmien mukaisesti sekä linjassa unionin ja sen jäsenvaltioiden esittämän tarjouksen kanssa, jonka mukaan ne asettavat itselleen toisella velvoitekaudella 80 prosentin tavoitteen, jäsenvaltioiden päästötasot ovat yhtä suuret kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 406/2009/EY nojalla kaudelle 2013–2020 määritettyjen vuosittaisten päästökiintiöiden kokonaismäärä (5). Tämä määrä, joka perustuu hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin neljännessä arviointiraportissa esitettyihin lämmitysvaikutusarvioihin, on määritetty komission päätöksen 2013/162/EU (6) liitteen II nojalla ja sitä on mukautettu komission täytäntöönpanopäätöksellä 2013/634/EU (7). Islannin päästötaso on määritetty sopimuksessa Islannin kanssa. |
(16) |
Johdanto-osan 11 kappaleen mukaisesti sallitut päästömääräyksiköt, jotka ovat toisen velvoitekauden lopussa käytettävissä unionin rekisterissä, olisi palautettava jäsenvaltioiden rekistereihin sen jälkeen, kun unioni on täyttänyt Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 (8) 11 artiklan 3 kohdassa säädetyn velvoitteensa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun asetuksen 10 artiklan 7 kohdan soveltamista. Palautettujen sallittujen päästömääräyksiköiden jako koskee yksinomaan Dohan muutoksen ratifioinnin olosuhteita, eikä sitä sovelleta eikä se vaikuta jäsenvaltioiden pyrkimysten jakautumiseen muissa yhteyksissä kansainvälisellä tai unionin tasolla. |
(17) |
Asetuksen (EU) N:o 525/2013 nojalla jäsenvaltioiden on mahdollisuuksien mukaan raportoitava laitosten ja toiminnanharjoittajien direktiivin 2003/87/EY nojalla raportoimien todennettujen päästöjen tosiasiallinen tai arvioitu jako kansallisen kasvihuonekaasuinventaarion lähdeluokkiin sekä kyseisten todennettujen päästöjen osuus raportoiduista kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä näissä lähdeluokissa. Näin jäsenvaltiot voivat raportoida erikseen ne päästöt, jotka niiden omat päästötasot kattavat. Unionin kertomuksen siinä osiossa, joka koskee unionin sallittua päästömäärää, olisi yksilöitävä kussakin jäsenvaltiossa toteutunut päästömäärä, joka kuuluu unionin sallitun päästömäärän piiriin. |
(18) |
Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimiva osapuolten konferenssi on päättänyt, että kunkin osapuolen, jolla on velvoite toisella velvoitekaudella, olisi 15 päivään huhtikuuta 2015 mennessä toimitettava yleissopimuksen sihteeristölle kertomus sen sallitun päästömäärän laskemisen helpottamiseksi. Komission olisi laadittava kertomus, jolla helpotetaan sallitun unionin päästömäärän laskemista, ja kertomus, jolla helpotetaan unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin yhteisen sallitun päästömäärän laskemista. Komission, jäsenvaltioiden ja Islannin olisi toimitettava viimeistään 15 päivänä huhtikuuta 2015 omat kertomuksensa, joissa niiden sallitut päästömäärät määritetään yhtä suuriksi kuin niiden päästötasot, jotka luetellaan tämän päätöksen liitteessä I. |
(19) |
Sen korostamiseksi, että unioni ja sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet Dohan muutoksen viiveettömään voimaantuloon, unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin olisi pyrittävä ratifioimaan Dohan muutos viimeistään vuoden 2015 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. |
(20) |
Dohan muutos olisi hyväksyttävä unionin puolesta, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Hyväksytään Dohassa 8 päivänä joulukuuta 2012 hyväksytty Dohan muutos ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjaan unionin puolesta.
Dohan muutoksen teksti on liitetty tähän päätökseen.
2 artikla
Unionin ja sen jäsenvaltioiden on täytettävä Kioton pöytäkirjan 3 artiklaan ja Dohan muutokseen perustuvat velvoitteensa tämän päätöksen liitteessä I esitetyn ilmoituksen mukaisesti, jossa vahvistetaan sen sopimuksen ehdot, joka koskee Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin Kioton pöytäkirjan 3 artiklaan perustuvien velvoitteiden yhteistä täyttämistä Kioton pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti, jäljempänä ’ilmoitus’.
3 artikla
1. Jäsenvaltioiden ja Islannin sallittujen päästömäärien on vastattava ilmoituksessa esitettyjä päästötasoja. Kunkin jäsenvaltion on viimeistään 15 päivänä huhtikuuta 2015 toimitettava yleissopimuksen sihteeristölle kertomus sallittujen päästömääriensä laskemisen helpottamiseksi Kioton pöytäkirjan vaatimusten, Dohan muutoksen ja sen nojalla hyväksyttyjen päätösten mukaisesti.
2. Komissio laatii kertomuksen unionin sallitun päästömäärän laskemisen helpottamiseksi ja kertomuksen unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin yhteisen sallitun päästömäärän, jäljempänä ’yhteinen sallittu päästömäärä’, laskemisen helpottamiseksi Kioton pöytäkirjan vaatimusten, Dohan muutoksen ja sen nojalla hyväksyttyjen päätösten mukaisesti. Komissio toimittaa kyseiset kertomukset yleissopimuksen sihteeristölle viimeistään 15 päivänä huhtikuuta 2015.
4 artikla
1. Kaikki toiselle velvoitekaudelle myönnetyt sallitut päästömääräyksiköt, jotka ovat käytettävissä unionin rekisterissä sen jälkeen, kun unioni on täyttänyt asetuksen (EU) N:o 525/2013 11 artiklan 3 kohdassa säädetyn velvoitteensa ja kun sallittujen päästömääräyksiköiden mahdolliset siirrot on tehty asetuksen (EU) N:o 525/2013 10 artiklan 7 kohdan nojalla hyväksyttyjen täytäntöönpanosäädösten mukaisesti, jäljempänä ’unionin ylijäämä’, palautetaan jäsenvaltioille toisen velvoitekauden lopussa.
2. Unionin ylijäämä jaetaan jäsenvaltioille seuraavasti:
a) |
yksi kuudesosa unionin ylijäämästä jäsenvaltioille, jotka ovat vähentäneet keskimääräisten vuotuisten päästöjensä kokonaismäärää yli 20 prosenttia suhteessa Kioton pöytäkirjan mukaiseen yksilölliseen perusvuoteensa tai -kauteensa toisen velvoitekauden lopussa, laskettuna suhteessa niiden tonneissa ilmaistuun tavoitteiden ylitykseen; |
b) |
yksi kolmasosa unionin ylijäämästä jäsenvaltioille, jotka saavat a alakohdan mukaisen siirron ja joiden henkeä kohti laskettu BKT (euromääräinen BKT vuonna 2013 markkinahinnoin) on alle 60 prosenttia unionin keskiarvosta, laskettuna suhteessa niiden tonneissa ilmaistuun tavoitteiden ylitykseen; |
c) |
yksi kolmasosa unionin ylijäämästä kaikille jäsenvaltioille laskettuna suhteessa niiden tämän päätöksen liitteessä I olevassa taulukossa 1 esitettyyn päästöjen kokonaistasoon; |
d) |
yksi kuudesosa unionin ylijäämästä jäsenvaltioille, joiden henkeä kohti laskettu BKT (euromääräinen BKT vuonna 2013 markkinahinnoin) on alle 90 prosenttia unionin keskiarvosta, laskettuna suhteessa niiden tämän päätöksen liitteessä I olevassa taulukossa 1 esitettyyn päästöjen kokonaistasoon. |
5 artikla
1. Neuvoston puheenjohtaja nimeää yhden tai useamman henkilön, jolla on valtuudet tallettaa unionin puolesta hyväksymiskirja Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin huostaan Kioton pöytäkirjan 20 artiklan 4 kohdan ja 21 artiklan 7 kohdan mukaisesti yhdessä tämän päätöksen liitteessä II esitetyn toimivaltaa koskevan ilmoituksen kanssa Kioton pöytäkirjan 24 artiklan 3 kohdan mukaisesti.
2. Lisäksi neuvoston puheenjohtaja nimeää yhden tai useamman henkilön, jolla on valtuudet toimittaa unionin puolesta ilmoitus yleissopimuksen sihteeristölle Kioton pöytäkirjan 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
6 artikla
1. Jäsenvaltiot pyrkivät toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet hyväksymiskirjojensa tallettamiseksi samanaikaisesti unionin hyväksymiskirjan kanssa ja mahdollisuuksien mukaan viimeistään vuoden 2015 kolmannella vuosineljänneksellä. Hyväksymiskirjojaan tallettaessaan jäsenvaltioiden on omasta puolestaan toimitettava ilmoitus yleissopimuksen sihteeristölle Kioton pöytäkirjan 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ennen Durbanin toimintaohjelmaa käsittelevän ad hoc -työryhmän 8–13 päivänä helmikuuta 2015 pidettävää kolmatta kokousta päätöksestään hyväksyä Dohan muutos tai tarvittaessa päivämäärä, johon mennessä hyväksymiseen vaaditut menettelyt todennäköisesti saatetaan päätökseen. Komissio sopii yhdessä jäsenvaltioiden kanssa päivämäärän, jona hyväksymiskirjat talletetaan samanaikaisesti.
7 artikla
Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
8 artikla
Tämä päätös tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty Brysselissä 13 päivänä heinäkuuta 2015.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
F. ETGEN
(1) Hyväksyntä annettu 10. kesäkuuta 2015 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/29/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kauppaa koskevan yhteisön järjestelmän parantamiseksi ja laajentamiseksi (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 63) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 406/2009/EY, tehty 23 päivänä huhtikuuta 2009, jäsenvaltioiden pyrkimyksistä vähentää kasvihuonekaasupäästöjään yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumusten täyttämiseksi vuoteen 2020 mennessä (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 136).
(3) Katso tämän virallisen lehden sivu 17.
(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 406/2009/EY, tehty 23 päivänä huhtikuuta 2009, jäsenvaltioiden pyrkimyksistä vähentää kasvihuonekaasupäästöjään yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumusten täyttämiseksi vuoteen 2020 mennessä (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 136).
(6) Komission päätös 2013/162/EU, annettu 26 päivänä maaliskuuta 2013, jäsenvaltioiden vuosittaisten päästökiintiöiden määrittämisestä kaudeksi 2013–2020 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 406/2009/EY mukaisesti (EUVL L 90, 28.3.2013, s. 106).
(7) Komission täytäntöönpanopäätös 2013/634/EU, annettu 31 päivänä lokakuuta 2013, jäsenvaltioiden vuosittaisten päästökiintiöiden mukauttamisesta kaudeksi 2013–2020 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 406/2009/EY mukaisesti (EUVL L 292, 1.11.2013, s. 19).
(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 525/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi kansallisella ja unionin tasolla sekä päätöksen N:o 280/2004/EY kumoamisesta (EUVL L 165, 18.6.2013, s. 13).
4.8.2015 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 207/6 |
KÄÄNNÖS
DOHAN MUUTOS KIOTON PÖYTÄKIRJAAN
1 artikla
Muutos
Korvataan Kioton pöytäkirjan liitteessä B oleva taulukko seuraavasti:
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
6 |
Osapuoli |
Päästöjen määrällinen rajoitus- tai vähennysvelvoite (2008–2012) (prosenttia perusvuodesta tai -kaudesta) |
Päästöjen määrällinen rajoitus- tai vähennysvelvoite (2013–2020) (prosenttia perusvuodesta tai -kaudesta) |
Viitevuosi (2) |
Päästöjen määrällinen rajoitus- tai vähennysvelvoite (2013–2020) (prosenttia viitevuodesta) (2) |
Lupaukset kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämiseksi vuoteen 2020 mennessä (prosenttia viitevuodesta) (3) |
”Australia |
108 |
99,5 |
2000 |
98 |
– 5 %:sta – 15 %:in tai – 25 %:in (4) |
Itävalta |
92 |
80 (5) |
NA |
NA |
|
|
88 |
1990 |
NA |
–8 % |
|
Belgia |
92 |
80 (5) |
NA |
NA |
|
Bulgaria (1) |
92 |
80 (5) |
NA |
NA |
|
Kroatia |
95 |
80 (7) |
NA |
NA |
– 20 %/– 30 % (8) |
Kypros |
|
80 (5) |
NA |
NA |
|
Tšekki (1) |
92 |
80 (5) |
NA |
NA |
|
Tanska |
92 |
80 (5) |
NA |
NA |
|
Viro (1) |
92 |
80 (5) |
NA |
NA |
|
Euroopan unioni |
92 |
80 (5) |
1990 |
NA |
– 20 %/– 30 % (8) |
Suomi |
92 |
80 (5) |
NA |
NA |
|
Ranska |
92 |
80 (5) |
NA |
NA |
|
Saksa |
92 |
80 (5) |
NA |
NA |
|
Kreikka |
92 |
80 (5) |
NA |
NA |
|
Unkari (1) |
94 |
80 (5) |
NA |
NA |
|
Islanti |
110 |
80 (9) |
NA |
NA |
|
Irlanti |
92 |
80 (5) |
NA |
NA |
|
Italia |
92 |
80 (5) |
NA |
NA |
|
Kazakstan (1) |
|
95 |
1990 |
95 |
– 7 % |
Latvia (1) |
92 |
80 (5) |
NA |
NA |
|
Liechtenstein |
92 |
84 |
1990 |
84 |
– 20 %/– 30 % (10) |
Liettua (1) |
92 |
80 (5) |
NA |
NA |
|
Luxemburg |
92 |
80 (5) |
NA |
NA |
|
Malta |
|
80 (5) |
NA |
NA |
|
Monaco |
92 |
78 |
1990 |
78 |
– 30 % |
Alankomaat |
92 |
80 (5) |
NA |
NA |
|
Norja |
101 |
84 |
1990 |
84 |
– 30 %:sta – 40 %:in (11) |
Puola (1) |
94 |
80 (5) |
NA |
NA |
|
Portugali |
92 |
80 (5) |
NA |
NA |
|
Romania (1) |
92 |
80 (5) |
NA |
NA |
|
Slovakia (1) |
92 |
80 (5) |
NA |
NA |
|
Slovenia (1) |
92 |
80 (5) |
NA |
NA |
|
Espanja |
92 |
80 (5) |
NA |
NA |
|
Ruotsi |
92 |
80 (5) |
NA |
NA |
|
Sveitsi |
92 |
84,2 |
1990 |
NA |
– 20 %:sta – 30 %:in (12) |
Ukraina (1) |
100 |
76 (13) |
1990 |
NA |
– 20 % |
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta |
92 |
80 (5) |
NA |
NA |
|
Osapuoli |
Päästöjen määrällinen rajoitus- tai vähennysvelvoite (2008–2012) (prosenttia perusvuodesta tai -kaudesta) |
|
|
|
|
Kanada (14) |
94 |
|
|
|
|
Japani (15) |
94 |
|
|
|
|
Uusi-Seelanti (16) |
100 |
|
|
|
|
100 |
|
|
|
|
|
Lyhenne NA = Ei sovelleta. |
Korvataan pöytäkirjan liitteessä A otsikon ”Kasvihuonekaasut” alla oleva luettelo seuraavasti:
”Kasvihuonekaasut
|
hiilidioksidi (CO2) |
|
metaani (CH4) |
|
typpioksiduuli (N2O) |
|
fluorihiilivedyt (HFC-yhdisteet) |
|
perfluorihiilivedyt (PFC-yhdisteet) |
|
rikkiheksafluoridi (SF6) |
|
typpitrifluoridi (NF3) (18)” |
Lisätään pöytäkirjan 3 artiklan 1 kohdan jälkeen kohta seuraavasti:
”1 a. Liitteessä I mainitut osapuolet varmistavat erikseen tai yhdessä, että niiden liitteessä A lueteltujen kasvihuonekaasujen ihmisen toiminnan aiheuttamien päästöjen kokonaismäärät ilmaistuina vastaavana hiilidioksidimääränä eivät ylitä niiden sallittuja päästömääriä, jotka on laskettu niiden liitteessä B olevan taulukon kolmannessa sarakkeessa mainittujen, päästöjen määrällisten rajoittamis- ja vähentämisvelvoitteiden perusteella sekä tämän artiklan määräysten mukaisesti, jotta kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärää voidaan vähentää velvoitekaudella 2013–2020 vähintään 18 prosenttia vuodesta 1990.”
Lisätään pöytäkirjan 3 artiklan 1 a kohdan jälkeen kohta seuraavasti:
”1 b. Liitteessä B mainittu osapuoli voi ehdottaa tarkistusta liitteessä B olevan taulukon kolmannessa sarakkeessa tarkoitetun päästöjen määrällisen rajoitus- ja vähentämisvelvoitteen prosenttiosuuden alentamiseksi. Sihteeristö ilmoittaa osapuolille tällaisesta tarkistusehdotuksesta vähintään kolme kuukautta ennen tämän pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimivan osapuolikonferenssin istuntoa, jossa se esitetään hyväksyttäväksi.”
Lisätään pöytäkirjan 3 artiklan 1 b kohdan jälkeen kohta seuraavasti:
”1 c. Liitteessä I mainitun osapuolen ehdottaman tarkistuksen, joka koskee sen päästöjen määrällisen rajoitus- ja vähennysvelvoitteen tason nostamista edellä mainitun 3 artiklan b kohdan mukaisesti, katsotaan olevan tämän pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimivan osapuolikonferenssin hyväksymä, ellei yli kolme neljäsosaa läsnäolevista ja äänestävistä osapuolista äänestä sen hyväksymistä vastaan. Sihteeristö ilmoittaa hyväksytystä tarkistuksesta tallettajalle, jonka on lähetettävä se kaikille osapuolille. Tarkistus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta sitä vuotta seuraavana vuonna, jona tallettaja on ilmoittanut siitä. Tällaiset tarkistukset sitovat kaikkia osapuolia.”
Lisätään pöytäkirjan 3 artiklan 7 kohdan jälkeen kohta seuraavasti:
”7 a. Päästöjen määrällistä rajoittamista ja vähentämistä koskevalla toisella velvoitekaudella 2013-2020 kunkin liitteessä I mainitun osapuolen sallittu päästömäärä on yhtä kuin kyseiselle osapuolelle liitteessä B olevan taulukon kolmannessa sarakkeessa määritetty prosenttiosuus sen liitteessä A mainittujen kasvihuonekaasujen ihmisen toiminnan aiheuttamista kokonaispäästöistä ilmaistuna vastaavana hiilidioksidimääränä vuonna 1990 tai tämän artiklan 5 kohdan mukaisesti määritettynä perusvuonna tai -kautena kerrottuna kahdeksalla. Sallitun päästömäärän laskemista varten ne liitteessä I mainitut osapuolet, joiden osalta maankäytön muutokset ja metsätalous olivat kasvihuonekaasujen päästöjen nettolähde vuonna 1990, sisällyttävät perusvuoteen tai -kauteen kasvihuonekaasujen lähteistä syntyvien ihmisen toiminnasta aiheutuvien päästöjen vastaavana hiilidioksidimääränä ilmaistun kokonaismäärän vuonna 1990, josta vähennetään maankäytön muutoksiin liittyvien nielujen aiheuttamat poistumat vuonna 1990.”
Lisätään pöytäkirjan 3 artiklan 7 a kohdan jälkeen kohta seuraavasti:
”7 b. Mahdollinen positiivinen ero liitteessä I mainitun osapuolen toisen velvoitekauden sallitun päästömäärän ja edeltävän velvoitekauden ensimmäisten kolmen vuoden vuosittaisten päästöjen kahdeksalla kerrotun keskiarvon välillä siirretään kyseisen osapuolen mitätöintitilille.”
Korvataan pöytäkirjan 3 artiklan 8 kohdassa ilmaisu
|
”tämän artiklan 7 kohdassa tarkoitettua päästömäärän laskemista varten” |
ilmaisulla
|
”tämän artiklan 7 ja 7 a kohdassa tarkoitettua päästömäärän laskemista varten”. |
Lisätään pöytäkirjan 3 artiklan 8 kohdan jälkeen kohta seuraavasti:
”8 a. Jokainen liitteessä I mainittu osapuoli voi käyttää vuotta 1995 tai 2000 perusvuotena typpitrifluoridin osalta edellä mainitussa 7 a kohdassa tarkoitettua päästömäärän laskemista varten.”
Lisätään pöytäkirjan 3 artiklan 12 kohdan jälkeen kohdat seuraavasti:
”12 a. Liitteessä I mainitut osapuolet voivat 3 artiklaan perustuvien päästöjen määrällisten rajoitus- ja vähennysvelvoitteidensa täyttämisessä käyttää apuna kaikkia yksiköitä, jotka saadaan yleissopimuksen tai sen välineiden nojalla vahvistettavista markkinaperusteisista mekanismeista. Kaikki tällaiset yksiköt, jotka osapuoli hankkii toiselta yleissopimuksen osapuolelta, lisätään hankkivan osapuolen sallittuun päästömäärään ja vähennetään siirtävän osapuolen hallussa olevien yksiköiden määrästä.
12 b. Osapuolten kokouksena toimiva osapuolten konferenssi varmistaa, että tapauksissa, joissa liitteessä I mainitut osapuolet käyttävät hyväksytyistä toimista peräisin olevia yksiköitä 12 kohdassa tarkoitettujen markkinapohjaisten mekanismien perusteella täyttääkseen 3 artiklaan perustuvat päästöjen määrälliset rajoitus- ja vähennysvelvoitteensa, osa näistä yksiköistä käytetään hallintokulujen kattamiseen sekä sellaisten osapuolten tukemiseen, jotka ovat kehitysmaita ja erityisen alttiita ilmastonmuutoksen haittavaikutuksille, jotta voidaan kattaa sopeutumiskustannukset, siltä osin kuin nämä yksiköt hankitaan 17 artiklan nojalla.”
Lisätään pöytäkirjan 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisen virkkeen loppuun ilmaisu seuraavasti:
|
”tai 3 artiklan 9 kohdan nojalla liitteeseen B tehdyn minkä tahansa muutoksen hyväksymiskirjojensa tallettamispäivänä.” |
Korvataan pöytäkirjan 4 artiklan 3 kohdassa ilmaisu
|
”3 artiklan 7 kohdassa täsmennetyn velvoitekauden ajan” |
ilmaisulla
|
”3 artiklassa täsmennetyn velvoitekauden ajan, jota se koskee”. |
2 artikla
Voimaantulo
Tämä muutos tulee voimaan Kioton pöytäkirjan 20 ja 21 artiklan mukaisesti.
(1) Maat, jotka ovat siirtymässä markkinatalouteen.
Kaikki muut jäljempänä olevat alaviitteet paitsi alaviitteet 1, 2 ja 5 perustuvat asianomaisten osapuolten toimittamiin tiedonantoihin.
(2) Osapuoli voi käyttää viitevuotta vapaaehtoiselta pohjalta omiin tarkoituksiin ilmaistakseen sellaisen päästöjen määrällisen rajoitus- tai vähennysvelvoitteensa prosentteina kyseisen vuoden päästöistä, joka ei ole kansainvälisesti sitova Kioton pöytäkirjan nojalla, sen lisäksi, että se ilmoittaa tämän taulukon toisessa ja kolmannessa sarakkeessa perusvuoden päästöjen määrällisen rajoitus- tai vähennysvelvoitteensa (määrälliset rajoitus- tai vähennysvelvoitteensa), joka on (jotka ovat) kansainvälisesti oikeudellisesti sitova (sitovia).
(3) Lisätietoja näistä lupauksista saa asiakirjoista FCCC/SB/2011/INF.1/Rev.1 ja FCCC/KP/AWG/2012/MISC.1, Add.1 ja Add.2.
(4) Australian päästöjen määrällinen rajoitus- tai vähennysvelvoite Kioton pöytäkirjan mukaisella toisella velvoitekaudella on linjassa Australian ehdottoman tavoitteen saavuttamisen kanssa. Se aikoo vähentää päästöjään 5 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen 2020 mennessä. Australia pidättää itsellään mahdollisuuden myöhemmin nostaa vuoden 2020 tavoitettaan 5 prosentista 15:een tai 25 prosenttiin vuodesta 2000, jos tietyt ehdot täyttyvät. Tämä tieto vastaa Cancúnin sopimusten nojalla tehtyjä lupauksia. Se ei ole tähän pöytäkirjaan tai siihen liittyviin sääntöihin ja ehtoihin perustuva uusi oikeudellisesti sitova velvoite.
(5) Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden päästöjen määrälliset rajoitus- tai vähennysvelvoitteet Kioton pöytäkirjan mukaisella toisella velvoitekaudella perustuvat yhteisymmärrykseen siitä, että ne täytetään yhteisesti Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden kanssa Kioton pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti. Päästöjen määrälliset rajoitus- tai vähennysvelvoitteet eivät kuitenkaan vaikuta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden myöhempään ilmoitukseen sopimuksesta, jolla ne täyttävät velvoitteensa yhteisesti Kioton pöytäkirjan määräysten mukaisesti.
(6) Lisätty liitteeseen B päätöksen 10/CMP.2 nojalla hyväksytyllä muutoksella. Tämä muutos ei ole vielä tullut voimaan.
(7) Kroatian päästöjen määrällinen rajoitus- tai vähennysvelvoite Kioton pöytäkirjan mukaisella toisella velvoitekaudella perustuu yhteisymmärrykseen siitä, että se täyttää määrällisen rajoitus- tai vähennysvelvoitteensa yhteisesti Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden kanssa Kioton pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti. Näin ollen Kroatian liittyminen Euroopan unioniin ei vaikuta sen osallistumiseen tällaiseen sopimukseen velvoitteen yhteisestä täyttämisestä 4 artiklaan nojalla tai sen määrälliseen rajoitus- tai vähennysvelvoitteeseen.
(8) Osana kokonaisvaltaista ja kattavaa sopimusta vuoden 2012 jälkeiselle ajalle Euroopan unioni toistaa tarjouksensa vähentää päästöjä 30 prosenttia vuodesta 1990 vuoteen 2020 mennessä sillä ehdolla, että myös muut teollisuusmaat sitoutuvat vertailukelpoisiin päästövähennyksiin ja että kehitysmaat antavat riittävän panoksen vastuidensa ja valmiuksiensa mukaan.
(9) Islannin päästöjen määrällinen rajoitus- tai vähennysvelvoite Kioton pöytäkirjan mukaisella toisella velvoitekaudella perustuu yhteisymmärrykseen siitä, että se täyttää määrällisen rajoitus- tai vähennysvelvoitteensa yhteisesti Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden kanssa Kioton pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti.
(10) Kolmannessa sarakkeessa esitetty päästöjen määrällinen rajoitus- tai vähennysvelvoite koskee vähennystavoitetta, joka on vuoteen 2020 mennessä 20 prosenttia vuodesta 1990. Liechtenstein on valmis harkitsemaan vähennystavoitteen nostamista 30 prosenttiin vuodesta 1990 vuoteen 2020 mennessä, jos myös muut teollisuusmaat sitoutuvat vertailukelpoisiin päästövähennyksiin ja jos taloudellisesti edistyneemmät kehitysmaat antavat riittävän panoksen vastuidensa ja valmiuksiensa mukaan.
(11) Norjan päästöjen määrällinen rajoitus- tai vähennysvelvoite (84) on linjassa sen tavoitteen kanssa, joka koskee päästöjen vähentämistä 30 prosenttia vuodesta 1990 vuoteen 2020 mennessä. Jos Norja voi myötävaikuttaa kokonaisvaltaisen ja kattavan sopimuksen tekemiseen, jossa eniten päästöjä aiheuttavat osapuolet sopivat päästövähennyksistä kahden celsiusasteen ylärajan mukaisesti, se on valmis nostamaan vähennystavoitetta 40 prosenttiin vuodesta 1990 vuoteen 2020 mennessä. Tämä tieto vastaa Cancúnin sopimusten nojalla tehtyjä lupauksia. Se ei ole tähän pöytäkirjaan perustuva uusi oikeudellisesti sitova velvoite.
(12) Tämän taulukon kolmannessa sarakkeessa esitetty päästöjen määrällinen rajoitus- tai vähennysvelvoite koskee vähennystavoitetta, joka on 20 prosenttia vuodesta 1990 vuoteen 2020 mennessä. Sveitsi on valmis harkitsemaan vähennystavoitteen nostamista 30 prosenttiin vuodesta 1990 vuoteen 2020 mennessä, jos muut teollisuusmaat sitoutuvat vertailukelpoisiin päästövähennysvelvoitteisiin ja jos kehitysmaat antavat riittävän panoksen vastuidensa ja valmiuksiensa mukaan kahden celsiusasteen ylärajan mukaisesti. Tämä tieto vastaa Cancúnin sopimusten nojalla tehtyjä lupauksia. Se ei ole tähän pöytäkirjaan tai siihen liittyviin sääntöihin ja ehtoihin perustuva uusi oikeudellisesti sitova velvoite.
(13) Olisi siirrettävä kokonaan. Tämän laillisesti hankitun valtion omaisuuden peruuttamista tai käytön rajoittamista ei hyväksytä.
(14) Tallettaja vastaanotti 15. joulukuuta 2011 kirjallisen ilmoituksen Kanadan irtisanoutumisesta Kioton pöytäkirjasta. Irtisanoutuminen tuli voimaan 15. joulukuuta 2012.
(15) Japani ilmoitti 10. joulukuuta 2010 päivätyssä tiedonannossaan, että se ei aio ottaa itselleen Kioton pöytäkirjan mukaisen toisen velvoitekauden velvoitteita vuoden 2012 jälkeen.
(16) Uusi-Seelanti on edelleen Kioton pöytäkirjan osapuoli. Se aikoo ottaa itselleen kaudella 2013–2020 määrällisen, koko talouden laajuisen päästövähennystavoitteen ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla.
(17) Venäjän federaatio ilmoitti 8. joulukuuta 2010 päivätyssä tiedonannossaan, jonka sihteeristö vastaanotti 9. joulukuuta 2010, että se ei aio ottaa itselleen päästöjen määrällistä rajoitus- tai vähennysvelvoitetta toisella velvoitekaudella.”
(18) Sovelletaan vasta toisen velvoitekauden alusta.
LIITE I
Ilmoitus sen sopimuksen ehdoista, joka koskee Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin Kioton pöytäkirjan 3 artiklaan perustuvien velvoitteiden yhteistä täyttämistä Kioton pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti Kioton pöytäkirjan mukaisella toisella velvoitekaudella, sellaisena kuin sen hyväksyi Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimiva ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen osapuolten konferenssi Dohassa päätöksellä 1/CMP.8
1. Sopimuksen jäsenet
Euroopan unioni, sen jäsenvaltiot ja Islannin tasavalta, jotka kaikki ovat Kioton pöytäkirjan osapuolia, ovat tämän sopimuksen jäseniä, jäljempänä ’jäsenet’. Euroopan unionin jäsenvaltioita ovat tällä hetkellä seuraavat:
Belgian kuningaskunta, Bulgarian tasavalta, Tšekin tasavalta, Tanskan kuningaskunta, Saksan liittotasavalta, Viron tasavalta, Irlanti, Helleenien tasavalta, Espanjan kuningaskunta, Ranskan tasavalta, Kroatian tasavalta, Italian tasavalta, Kyproksen tasavalta, Latvian tasavalta, Liettuan tasavalta, Luxemburgin suurherttuakunta, Unkari, Maltan tasavalta, Alankomaiden kuningaskunta, Itävallan tasavalta, Puolan tasavalta, Portugalin tasavalta, Romania, Slovenian tasavalta, Slovakian tasavalta, Suomen tasavalta, Ruotsin kuningaskunta ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta.
Islanti on tämän sopimuksen jäsen Islannin osallistumisesta Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin velvoitteiden yhteiseen täyttämiseen ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan mukaisella toisella velvoitekaudella tehdyn Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Islannin välisen sopimuksen nojalla.
2. Kioton pöytäkirjan 3 artiklaan perustuvien velvoitteiden yhteinen täyttäminen Kioton pöytäkirjan mukaisella toisella velvoitekaudella
Kioton pöytäkirjan 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti jäsenet täyttävät sen 3 artiklaan perustuvat velvoitteensa seuraavasti:
— |
jäsenet varmistavat Kioton pöytäkirjan 4 artiklan 5 ja 6 kohdan mukaisesti, että jäsenvaltioiden ja Islannin Kioton pöytäkirjan liitteessä A mainittujen kasvihuonekaasujen ihmisen toiminnan aiheuttamien päästöjen kokonaismäärä ilmaistuna vastaavana hiilidioksidimääränä ei ylitä niiden yhteistä sallittua päästömäärää; |
— |
Kioton pöytäkirjan 3 artiklan 1 kohdan soveltaminen jäsenvaltioiden ja Islannin ilmailun ja meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöihin perustuu yleissopimuksen lähestymistapaan, jonka mukaan osapuolten tavoitteisiin sisällytetään ainoastaan kansallisen ilmailun ja kansallisen meriliikenteen päästöt. Koska näiden päästöjen sisällyttämisessä osapuolten tavoitteisiin ei ole edistytty päätöksen 2/CP.3 antamisen jälkeen, Euroopan unionin lähestymistapa Kioton pöytäkirjan mukaisella toisella velvoitekaudella on sama kuin ensimmäisellä velvoitekaudella. Tämä ei kuitenkaan vaikuta niiden velvoitteiden sitovuuteen, jotka Euroopan unioni on tehnyt ilmasto- ja energiapaketin nojalla; kyseiset velvoitteet säilyvät muuttumattomina. Se ei myöskään vaikuta tarpeeseen toteuttaa toimenpiteitä ilmailusta ja meriliikenteestä peräisin olevien kasvihuonekaasupäästöjen suhteen; |
— |
kukin jäsen voi nostaa tavoitetasoaan siirtämällä sallittuja päästömääräyksiköitä, päästövähennysyksiköitä tai sertifioituja päästövähennyksiä kansallisessa rekisterissä luodulle mitätöintitilille. Jäsenet toimittavat yhteisesti päätöksen 1/CMP.8 9 kohdassa vaaditut tiedot ja laativat yhteisesti ehdotukset Kioton pöytäkirjan 3 artiklan 1 b ja 1 c kohdan soveltamiseksi; |
— |
jäsenet soveltavat edelleen Kioton pöytäkirjan 3 artiklan 3 ja 4 kohtaa ja sen nojalla erikseen hyväksyttyjä päätöksiä; |
— |
jäsenten perusvuoden kokonaispäästöt ovat yhtä suuret kuin päästöjen kokonaismäärä kunakin perusvuonna kussakin jäsenvaltiossa ja Islannissa; |
— |
jos maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous olivat jossakin jäsenvaltiossa tai Islannissa kasvihuonekaasupäästöjen nettolähde vuonna 1990, kyseinen jäsen sisällyttää Kioton pöytäkirjan 3 artiklan 7 a kohdan nojalla perusvuoteen tai -kauteen maankäytöstä, maankäytön muutoksista ja metsätaloudesta peräisin olevien, ihmisen toiminnan aiheuttamien päästöjen kokonaismäärän, joka on ilmaistu vastaavana hiilidioksidimääränä ja josta on poistettu nielujen aikaansaamat poistumat, perusvuonna tai -jaksona, jotta voidaan laskea Kioton pöytäkirjan 3 artiklan 7 a, 8 ja 8 a kohdan mukaisesti määritetty jäsenten yhteinen sallittu päästömäärä; |
— |
Kioton pöytäkirjan 3 artiklan 7 b kohdan nojalla tehtävää laskentaa sovelletaan yhteiseen sallittuun päästömäärään, joka on määritetty jäsenille toista velvoitekautta varten Kioton pöytäkirjan 3 artiklan 7 a, 8 ja 8 a kohdan mukaisesti, ja jäsenten ensimmäisen velvoitekauden ensimmäisten kolmen vuoden vuosittaisten päästöjen kahdeksalla kerrottujen keskiarvojen kokonaismäärään; |
— |
päätöksen 1/CMP.8 mukaisesti jäsenen aiemman velvoitekauden ylijäämävarannossa pidettyjä yksikköjä voidaan käyttää poistoon lisäkauden aikana toisen velvoitekauden sitoumusten täyttämiseksi enintään sen määrän osalta, jolla jäsenen päästöt toisen velvoitekauden aikana ylittävät sen sallitut päästömäärät kyseisenä sitoumuskautena siten kuin tämä on määritelty tässä ilmoituksessa. |
3. Kunkin sopimuksen jäsenen sallitut päästötasot
Kioton pöytäkirjan liitteen B kolmannessa sarakkeessa mainitut jäsenten määrälliset päästöjen rajoitus- ja vähennysvelvoitteet ovat 80 prosenttia. Jäsenten yhteinen sallittu päästömäärä toisena velvoitekautena määritetään Kioton pöytäkirjan 3 artiklan 7 a, 8 ja 8 a kohdan nojalla, ja sen laskemista helpotetaan kertomuksella, jonka Euroopan unioni toimittaa päätöksessä 2/CMP.8 olevan 2 kohdan nojalla.
Kunkin jäsenen päästötasot ovat seuraavat:
— |
Euroopan unionin sallittu päästömäärä on jäsenten yhteisen sallitun päästömäärän sekä jäsenvaltioiden ja Islannin päästötasojen kokonaismäärän välinen erotus. Sen laskemista helpotetaan päätöksessä 2/CMP.8 olevan 2 kohdan nojalla toimitettavalla kertomuksella. |
— |
Jäsenvaltioiden ja Islannin päästötasot ovat Kioton pöytäkirjan 4 artiklan 1 ja 5 kohdan mukaisesti kokonaismäärä, joka koostuu niiden jäljempänä taulukossa 1 luetelluista päästömääristä ja kaikista tuloksista, jotka saadaan Kioton pöytäkirjan 3 artiklan 7 a kohdan toisen virkkeen soveltamisesta kyseisessä jäsenvaltiossa tai Islannissa. |
Kunkin jäsenen sallittu päästömäärä on yhtä suuri kuin sen päästötaso.
Euroopan unionin sallittu päästömäärä luetaan osaksi lähteistä peräisin olevien kasvihuonekaasujen päästöjä Euroopan unionin päästökauppajärjestelmässä, johon sen jäsenvaltiot ja Islanti osallistuvat, siinä määrin kuin nämä päästöt kuuluvat Kioton pöytäkirjan soveltamisalaan. Jäsenvaltioiden ja Islannin sallitut päästömäärät kattavat kussakin jäsenvaltiossa tai Islannissa sellaiset kasvihuonekaasujen lähteiden aiheuttamat päästöt ja nielujen aikaansaamat poistumat, jotka ovat peräisin lähteistä ja nieluista, jotka eivät kuulu direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kauppaa koskevan yhteisön järjestelmän parantamiseksi ja laajentamiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/29/EY soveltamisalaan. Tämä koskee kaikkia Kioton pöytäkirjan 3 artiklan 3 ja 4 kohdan kattamia lähteiden aiheuttamia päästöjä ja nielujen aikaansaamia poistumia sekä kaikkia Kioton pöytäkirjaan perustuvia typpitrifluoridin (NF3) päästöjä.
Tämän sopimuksen jäsenet ilmoittavat erikseen lähteiden aiheuttamat päästöt ja nielujen aikaansaamat poistumat, jotka niiden sallitut päästömäärät kattavat.
Taulukko 1: Jäsenvaltioiden ja Islannin päästötasot (ennen 3 artiklan 7 a kohdan soveltamista) hiilidioksidiekvivalenttitonneina Kioton pöytäkirjan mukaisella toisella velvoitekaudella
Belgia |
584 228 513 |
Bulgaria |
222 945 983 |
Tšekki |
520 515 203 |
Tanska |
269 321 526 |
Saksa |
3 592 699 888 |
Viro |
51 056 976 |
Irlanti |
343 467 221 |
Kreikka |
480 791 166 |
Espanja |
1 766 877 232 |
Ranska |
3 014 714 832 |
Kroatia |
162 271 086 |
Italia |
2 410 291 421 |
Kypros |
47 450 128 |
Latvia |
76 633 439 |
Liettua |
113 600 821 |
Luxemburg |
70 736 832 |
Unkari |
434 486 280 |
Malta |
9 299 769 |
Alankomaat |
919 963 374 |
Itävalta |
405 712 317 |
Puola |
1 583 938 824 |
Portugali |
402 210 711 |
Romania |
656 059 490 |
Slovenia |
99 425 782 |
Slovakia |
202 268 939 |
Suomi |
240 544 599 |
Ruotsi |
315 554 578 |
Yhdistynyt kuningaskunta |
2 743 362 625 |
Islanti |
15 327 217 |
LIITE II
Kioton pöytäkirjan 24 artiklan 3 kohdan mukaisesti tehty Euroopan unionin ilmoitus
Euroopan unionin jäsenvaltioita ovat tällä hetkellä seuraavat: Belgian kuningaskunta, Bulgarian tasavalta, Tšekin tasavalta, Tanskan kuningaskunta, Saksan liittotasavalta, Viron tasavalta, Irlanti, Helleenien tasavalta, Espanjan kuningaskunta, Ranskan tasavalta, Kroatian tasavalta, Italian tasavalta, Kyproksen tasavalta, Latvian tasavalta, Liettuan tasavalta, Luxemburgin suurherttuakunta, Unkari, Maltan tasavalta, Alankomaiden kuningaskunta, Itävallan tasavalta, Puolan tasavalta, Portugalin tasavalta, Romania, Slovenian tasavalta, Slovakian tasavalta, Suomen tasavalta, Ruotsin kuningaskunta ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta.
Euroopan unioni ilmoittaa, että sillä on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan 1 kohdan ja 191 artiklan mukaan toimivalta tehdä kansainvälisiä sopimuksia ja panna täytäntöön niistä johtuvat velvoitteet, kun se pyrkii edistämään seuraavien tavoitteiden saavuttamista:
— |
ympäristön laadun säilyttäminen, suojelu ja parantaminen; |
— |
ihmisten terveyden suojelu; |
— |
luonnonvarojen harkittu ja järkevä käyttö; |
— |
sellaisten toimenpiteiden edistäminen kansainvälisellä tasolla, joilla puututaan alueellisiin tai maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin, ja erityisesti ilmastonmuutoksen torjuminen. |
Euroopan unioni ilmoittaa, että sen päästöjen määrällinen vähennysvelvoite Kioton pöytäkirjan mukaisella toisella velvoitekaudella (2013–2020) täytetään Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden toimilla kunkin oman toimivallan rajoissa. Oikeudellisesti sitovat välineet, joilla sen velvoite pannaan täytäntöön, ovat jo voimassa niiden asioiden osalta, joita säännellään Kioton pöytäkirjalla, sellaisena kuin se on muutettuna Dohan muutoksella.
Euroopan unioni antaa edelleen säännöllisesti tietoja asiaankuuluvista Euroopan unionin oikeudellisista välineistä niiden lisätietojen yhteydessä, jotka se sisällyttää yleissopimuksen 12 artiklan nojalla toimitettavaan kansalliseen tiedonantoonsa, osoittaakseen noudattavansa Kioton pöytäkirjan mukaisia velvoitteitaan sen 7 artiklan 2 kohdan ja vastaavien suuntaviivojen mukaisesti.
4.8.2015 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 207/15 |
NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2015/1340,
annettu 13 päivänä heinäkuuta 2015,
Islannin osallistumista Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin velvoitteiden yhteiseen täyttämiseen ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan mukaisella toisella velvoitekaudella koskevan Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Islannin välisen sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan 1 kohdan yhdessä sen 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan kanssa,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän (1),
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirja, jäljempänä ’Kioton pöytäkirja’, tuli voimaan 16 päivänä helmikuuta 2005, ja se sisältää oikeudellisesti sitovat päästöjen vähennysvelvoitteet ensimmäiselle velvoitekaudelle (2008–2012) sen liitteessä B lueteltuja osapuolia varten. Unioni hyväksyi Kioton pöytäkirjan neuvoston päätöksellä 2002/358/EY (2). Unioni ja sen jäsenvaltiot ratifioivat Kioton pöytäkirjan sekä sopivat täyttävänsä siihen perustuvat velvoitteet yhteisesti ensimmäisellä velvoitekaudella. Islanti ratifioi Kioton pöytäkirjan 23 päivänä toukokuuta 2002. |
(2) |
Neuvosto piti 15 päivänä joulukuuta 2009 pitämässään istunnossa myönteisenä Islannin pyyntöä velvoitteidensa täyttämisestä toisella velvoitekaudella yhteisesti unionin ja sen jäsenvaltioiden kanssa ja pyysi komissiota antamaan suosituksen tarvittavien neuvottelujen aloittamisesta Islannin kanssa sopimuksesta, joka on linjassa unionin ilmasto- ja energiapaketissa vahvistettujen periaatteiden ja perusteiden kanssa. |
(3) |
Dohan ilmastokokouksessa joulukuussa 2012 kaikki Kioton pöytäkirjan osapuolet sopivat Dohan muutoksesta, jolla vahvistetaan Kioton pöytäkirjan mukainen toinen velvoitekausi, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2013 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2020. Dohan muutoksella muutetaan Kioton pöytäkirjan liitettä B, asetetaan kyseisessä liitteessä luetelluille osapuolille uusia oikeudellisesti sitovia päästöjen hillitsemisvelvoitteita toista velvoitekautta varten sekä muutetaan ja täsmennetään määräyksiä, jotka koskevat osapuolten velvoitteiden täytäntöönpanoa toisella velvoitekaudella. |
(4) |
Unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin tavoitteet on lueteltu Dohan muutoksessa, jonka alaviitteessä todetaan, että kyseiset tavoitteet perustuvat yhteisymmärrykseen siitä, että ne täytetään yhteisesti Kioton pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti. Dohan muutoksen hyväksymisen yhteydessä unioni, sen jäsenvaltiot ja Islanti antoivat lisäksi 8 päivänä joulukuuta 2012 yhteisen lausuman aikomuksestaan täyttää toista velvoitekautta koskevat velvoitteensa yhteisesti. Lausumasta sovittiin EU-ministerien erillisessä kokouksessa Dohassa, ja neuvosto vahvisti sen 17 päivänä joulukuuta 2012. |
(5) |
Kyseisessä lausumassa unioni, sen jäsenvaltiot ja Islanti totesivat, että Kioton pöytäkirjan 3 artiklan 7 b kohtaa sovelletaan unionin, sen jäsenvaltioiden, Kroatian ja Islannin välisen velvoitteiden yhteistä täyttämistä koskevan sopimuksen nojalla yhteiseen sallittuun päästömäärään ja että sitä ei sovelleta jäsenvaltioihin, Kroatiaan tai Islantiin erikseen, mikä on linjassa Kioton pöytäkirjan 4 artiklan 1 kohdan kanssa, jonka mukaan osapuolet voivat täyttää Kioton pöytäkirjan 3 artiklaan perustuvat velvoitteensa yhteisesti. |
(6) |
Kioton pöytäkirjan 4 artiklan 1 kohdassa edellytetään, että osapuolet, jotka ovat sopineet Kioton pöytäkirjan 3 artiklaan perustuvien velvoitteiden yhteisestä täyttämisestä, määrittävät kullekin tällaisen sopimuksen osapuolelle sallitun päästötason kyseisessä sopimuksessa. Kioton pöytäkirjan 4 artiklan 2 kohdan mukaan velvoitteiden yhteistä täyttämistä koskevan sopimuksen osapuolet ilmoittavat Kioton pöytäkirjan sihteeristölle sopimuksensa ehdot pöytäkirjan ratifioimis- tai hyväksymiskirjojensa tallettamispäivänä. |
(7) |
Kioton pöytäkirjan 3 artiklan mukaista unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin velvoitteiden yhteistä täyttämistä koskevan sopimuksen ehdot on vahvistettu neuvoston päätöksen (EU) 2015/1339 liitteessä (3). Nämä ehdot on vahvistettu myös Islannin osallistumista Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin velvoitteiden yhteiseen täyttämiseen ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan mukaisella toisella velvoitekaudella koskevan Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Islannin välisen sopimuksen, jäljempänä ’sopimus’, liitteessä 2. |
(8) |
Sen varmistamiseksi, että velvoitteiden yhteiseen täyttämiseen liittyvät Islannin velvoitteet vahvistetaan ja niitä sovelletaan syrjimättömästi siten, että Islantia ja jäsenvaltioita kohdellaan yhdenmukaisesti, Islannin päästötaso on määritetty tavalla, joka vastaa sekä Kioton pöytäkirjan liitteen B, sellaisena kuin se on muutettuna Dohan muutoksella, kolmannessa sarakkeessa esitettyä määrällistä päästövähennystavoitetta, että unionin lainsäädäntöä, mukaan lukien vuoden 2009 ilmasto- ja energiapaketti sekä periaatteet ja perusteet, joille kyseisen lainsäädännön tavoitteet perustuvat. |
(9) |
Sopimus allekirjoitettiin 1 päivänä huhtikuuta 2015 neuvoston päätöksen (EU) 2015/146 (4) mukaisesti. |
(10) |
Jotta voidaan edistää Dohan muutoksen nopeaa voimaantuloa ennen Pariisissa vuoden 2015 lopussa pidettävää Yhdistyneiden kansakuntien ilmastokokousta, jossa on tarkoitus hyväksyä uusi oikeudellisesti sitova sopimus vuoden 2020 jälkeistä aikaa varten, sekä korostaa unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin sitoumusta mahdollistaa toisen velvoitekauden lainvoimaisuus nopeasti, unionin, jäsenvaltioiden ja Islannin olisi pyrittävä ratifioimaan sekä Dohan muutos että sopimus viimeistään vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä. |
(11) |
Sopimus olisi hyväksyttävä unionin puolesta, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Hyväksytään unionin puolesta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Islannin välinen sopimus Islannin osallistumisesta Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin velvoitteiden yhteiseen täyttämiseen ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan mukaisella toisella velvoitekaudella, jäljempänä ’sopimus’.
Sopimuksen teksti on liitetty tähän päätökseen.
2 artikla
Neuvoston puheenjohtaja nimeää yhden tai useamman henkilön, jolla on valtuudet tallettaa unionin puolesta sopimuksen 10 artiklassa tarkoitettu ratifioimiskirja Euroopan unionin neuvoston pääsihteerin huostaan osoitukseksi siitä, että unioni suostuu tulemaan kyseisen sopimuksen sitomaksi.
3 artikla
Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty Brysselissä 13 päivänä heinäkuuta 2015.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
F. ETGEN
(1) Hyväksyntä annettu 10. kesäkuuta 2015 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).
(2) Neuvoston päätös 2002/358/EY, tehty 25 päivänä huhtikuuta 2002, ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan hyväksymisestä Euroopan yhteisön puolesta sekä sen velvoitteiden täyttämisestä yhteisesti (EYVL L 130, 15.5.2002, s. 1).
(3) Neuvoston päätös (EU) 2015/1339, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2015, ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjaan tehdyn Dohan muutoksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta ja siihen perustuvien velvoitteiden yhteisestä täyttämisestä (katso tämän virallisen lehden sivu 1).
(4) Neuvoston päätös (EU) 2015/146, annettu 26 päivänä tammikuuta 2015, Islannin osallistumista Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin velvoitteiden yhteiseen täyttämiseen ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan mukaisella toisella velvoitekaudella koskevan Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Islannin välisen sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta (EUVL L 26, 31.1.2015, s. 1).
4.8.2015 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 207/17 |
Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Islannin välinen
SOPIMUS
Islannin osallistumisesta Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin velvoitteiden yhteiseen täyttämiseen ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan mukaisella toisella velvoitekaudella
EUROOPAN UNIONI,
jäljempänä myös ’unioni’,
BELGIAN KUNINGASKUNTA,
BULGARIAN TASAVALTA,
TŠEKIN TASAVALTA,
TANSKAN KUNINGASKUNTA,
SAKSAN LIITTOTASAVALTA,
VIRON TASAVALTA,
IRLANTI,
HELLEENIEN TASAVALTA,
ESPANJAN KUNINGASKUNTA,
RANSKAN TASAVALTA,
KROATIAN TASAVALTA,
ITALIAN TASAVALTA,
KYPROKSEN TASAVALTA,
LATVIAN TASAVALTA,
LIETTUAN TASAVALTA,
LUXEMBURGIN SUURHERTTUAKUNTA,
UNKARI,
MALTAN TASAVALTA,
ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNTA,
ITÄVALLAN TASAVALTA,
PUOLAN TASAVALTA,
PORTUGALIN TASAVALTA,
ROMANIA,
SLOVENIAN TASAVALTA,
SLOVAKIAN TASAVALTA,
SUOMEN TASAVALTA,
RUOTSIN KUNINGASKUNTA
sekä
ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA,
sekä
ISLANTI,
jäljempänä ’osapuolet’,
PALAUTTAVAT MIELEEN SEURAAVAA:
Dohassa 8 päivänä joulukuuta 2012 annetussa yhteisessä lausumassa todetaan, että unionin, sen jäsenvaltioiden, Kroatian ja Islannin päästöjen määrälliset rajoitus- ja vähennysvelvoitteet Kioton pöytäkirjan mukaisella toisella velvoitekaudella perustuvat yhteisymmärrykseen siitä, että nämä velvoitteet täytetään yhteisesti Kioton pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti, ja että Kioton pöytäkirjan 3 artiklan 7 b kohtaa sovelletaan Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden, Kroatian ja Islannin välisen velvoitteiden yhteistä täyttämistä koskevan sopimuksen nojalla yhteiseen sallittuun päästömäärään ja että sitä ei sovelleta jäsenvaltioihin, Kroatiaan tai Islantiin erikseen;
Kyseisessä lausumassa unioni, sen jäsenvaltiot ja Islanti totesivat, että ne tallettavat hyväksymiskirjansa samanaikaisesti, kuten tehtiin Kioton pöytäkirjankin osalta, jotta voidaan varmistaa sen samanaikainen voimaantulo unionissa, sen 27 jäsenvaltiossa, Kroatiassa ja Islannissa;
Islanti osallistuu asetuksen (EU) N:o 525/2013 26 artiklan mukaisesti perustettuun Euroopan unionin ilmastonmuutoskomiteaan sekä ilmastonmuutoskomitean yhteydessä toimivaan työryhmään I,
OVAT PÄÄTTÄNEET TEHDÄ TÄMÄN SOPIMUKSEN:
1 artikla
Sopimuksen tavoite
Tämän sopimuksen tavoitteena on vahvistaa ehdot, joilla säännellään Islannin osallistumista Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin velvoitteiden yhteiseen täyttämiseen Kioton pöytäkirjan mukaisella toisella velvoitekaudella, sekä mahdollistaa tämän osallistumisen tehokas täytäntöönpano, mukaan lukien Islannin osallistuminen unionin raportointivelvoitteiden täyttämiseen Kioton pöytäkirjan mukaisella toisella velvoitekaudella.
2 artikla
Määritelmät
Tässä sopimuksessa tarkoitetaan
a) |
’Kioton pöytäkirjalla’ ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen, jäljempänä ’puitesopimus’, Kioton pöytäkirjaa, sellaisena kuin se on muutettuna kyseiseen pöytäkirjaan tehdyllä Dohan muutoksella, josta sovittiin 8 päivänä joulukuuta 2012 Dohassa; |
b) |
’Dohan muutoksella’ puitesopimuksen Kioton pöytäkirjaan tehtyä Dohan muutosta, josta sovittiin 8 päivänä joulukuuta 2012 Dohassa ja jolla vahvistetaan Kioton pöytäkirjan mukainen toinen velvoitekausi, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2013 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2020; |
c) |
’velvoitteiden yhteistä täyttämistä koskevilla ehdoilla’ tämän sopimuksen liitteessä 2 vahvistettuja ehtoja; |
d) |
’päästökauppadirektiivillä’ kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä 13 päivänä lokakuuta 2003 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2003/87/EY, sellaisena kuin se on muutettuna. |
3 artikla
Velvoitteiden yhteinen täyttäminen
1. Osapuolet sopivat täyttävänsä Kioton pöytäkirjan liitteessä B olevan taulukon kolmannessa sarakkeessa olevat päästöjen määrälliset rajoittamis- ja vähentämisvelvoitteensa toisella velvoitekaudella yhteisesti velvoitteiden yhteistä täyttämistä koskevien ehtojen mukaisesti.
2. Tätä varten Islanti toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että sen Kioton pöytäkirjan liitteessä A olevien, Kioton pöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvista mutta päästökauppadirektiivin soveltamisalan ulkopuolelle jäävistä lähteistä peräisin olevien ihmisen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen ja nieluista aiheutuvien poistumien yhteenlaskettu määrä ilmaistuna vastaavana hiilidioksidimääränä ei ylitä sen sallittua päästömäärää, joka vahvistetaan velvoitteiden yhteistä täyttämistä koskevissa ehdoissa.
3. Päätöksen 1/CMP.8 ja muiden puitesopimuksen tai Kioton pöytäkirjan elinten asiaan liittyvien päätösten sekä velvoitteiden yhteistä täyttämistä koskevien ehtojen mukaisesti Islanti poistaa toisen velvoitekauden lopussa kansallisesta rekisteristään päästömääräyksiköitä (AAU), sertifioituja päästövähennyksiä (CER), päästövähennysyksiköitä (ERU), poistoyksiköitä (RMU), väliaikaisia sertifioituja päästövähennyksiä (tCER) tai pitkäaikaisia sertifioituja päästövähennyksiä (lCER) määrän, joka vastaa kasvihuonekaasupäästöjä, jotka ovat peräisin sen sallitun päästömäärän kattamista lähteistä ja nielujen aikaansaamista poistumista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen 8 artiklan soveltamista.
4 artikla
Asiaa koskevan unionin lainsäädännön soveltaminen
1. Tämän sopimuksen liitteessä 1 luetellut säädökset ovat Islantia sitovia ja niitä on sovellettava Islannissa. Kun kyseiseen liitteeseen sisältyvissä säädöksissä viitataan unionin jäsenvaltioihin, viittausten katsotaan tätä sopimusta sovellettaessa koskevan myös Islantia.
2. Tämän sopimuksen liitettä 1 voidaan muuttaa tämän sopimuksen 6 artiklalla perustetun velvoitteiden yhteistä täyttämistä käsittelevän komitean päätöksellä.
3. Velvoitteiden yhteistä täyttämistä käsittelevä komitea voi päättää uusista teknisistä yksityiskohdista, jotka koskevat tämän sopimuksen liitteessä 1 lueteltujen säädösten soveltamista Islantiin.
4. Mikäli tämän sopimuksen liitteeseen 1 tehdään muutoksia, jotka edellyttävät muutoksia Islannin primaarilainsäädäntöön, kyseisten muutosten voimaantulossa on otettava huomioon aika, joka tarvitaan muutosten hyväksymiseen Islannissa, sekä tarve varmistaa, että noudatetaan Kioton pöytäkirjan ja päätösten vaatimuksia.
5. On erityisen tärkeää, että komissio noudattaa tavanomaista käytäntöään ja kuulee asiantuntijoita, myös Islannin asiantuntijoita, ennen kuin se hyväksyy delegoituja säädöksiä, jotka sisältyvät tai tullaan sisällyttämään tämän sopimuksen liitteeseen 1.
5 artikla
Raportointi
1. Islanti toimittaa viimeistään 15 päivänä huhtikuuta 2015 puitesopimuksen sihteeristölle kertomuksen, jolla helpotetaan sen sallitun päästömäärän laskemista, tämän sopimuksen, Kioton pöytäkirjan vaatimusten, Dohan muutoksen ja sen nojalla hyväksyttyjen päätösten mukaisesti.
2. Unioni laatii kertomuksen, jolla helpotetaan unionin sallitun päästömäärän laskemista, ja kertomuksen, jolla helpotetaan unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin yhteisen sallitun päästömäärän, jäljempänä ’yhteinen sallittu päästömäärä’, laskemista, tämän sopimuksen, Kioton pöytäkirjan vaatimusten, Dohan muutoksen ja sen nojalla hyväksyttyjen päätösten mukaisesti. Unioni toimittaa nämä kertomukset puitesopimuksen sihteeristölle viimeistään 15 päivänä huhtikuuta 2015.
6 artikla
Velvoitteiden yhteistä täyttämistä käsittelevä komitea
1. Perustetaan velvoitteiden yhteistä täyttämistä käsittelevä komitea, joka koostuu osapuolten edustajista.
2. Velvoitteiden yhteistä täyttämistä käsittelevä komitea varmistaa tämän sopimuksen tehokkaan täytäntöönpanon ja toiminnan. Tätä varten se tekee tämän sopimuksen 4 artiklassa tarkoitetut päätökset ja vaihtaa näkemyksiä ja tietoja velvoitteiden yhteistä täyttämistä koskevien ehtojen täytäntöönpanosta. Velvoitteiden yhteistä täyttämistä käsittelevä komitea tekee päätöksensä yksimielisesti.
3. Velvoitteiden yhteistä täyttämistä käsittelevä komitea kokoontuu yhden tai useamman osapuolen pyynnöstä taikka unionin aloitteesta. Pyyntö osoitetaan unionille.
4. Unionia ja sen jäsenvaltioita edustavat velvoitteiden yhteistä täyttämistä käsittelevän komitean jäsenet ovat alustavasti komission ja jäsenvaltioiden edustajia, jotka osallistuvat myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 (1) 26 artiklan mukaisesti perustettuun Euroopan unionin ilmastonmuutoskomiteaan. Islannin edustajan nimittää sen ympäristö- ja luonnonvaraministeriö. Velvoitteiden yhteistä täyttämistä käsittelevän komitean kokoukset järjestetään mahdollisuuksien mukaan ilmastonmuutoskomitean kokousten yhteydessä.
5. Velvoitteiden yhteistä täyttämistä käsittelevä komitea vahvistaa työjärjestyksensä yksimielisesti.
7 artikla
Varaumat
Tähän sopimukseen ei voi tehdä varaumia.
8 artikla
Kesto ja määräysten noudattaminen
1. Tämä sopimus on voimassa Kioton pöytäkirjan mukaisen toisen velvoitekauden mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi myönnetyn lisäajan päättymiseen saakka tai siihen saakka, kun on ratkaistu kaikkien osapuolten osalta Kioton pöytäkirjan mukaiset, kyseiseen velvoitekauteen tai velvoitteiden yhteiseen täyttämiseen liittyvät mahdolliset täytäntöönpanokysymykset, sen mukaan, kumpi ajankohta on myöhäisempi. Tätä sopimusta ei voida irtisanoa sitä ennen.
2. Islanti ilmoittaa velvoitteiden yhteistä täyttämistä käsittelevälle komitealle kaikista tapauksista, joissa tämän sopimuksen määräyksiä ei sovelleta tai niiden soveltamatta jättäminen on todennäköistä. Jokainen määräysten soveltamatta jättäminen on perusteltava komitean jäsenten riittäväksi katsomalla tavalla 30 päivän kuluessa siitä ilmoittamisesta. Muussa tapauksessa tämän sopimuksen määräysten soveltamatta jättäminen katsotaan tämän sopimuksen rikkomiseksi.
3. Mikäli Islanti rikkoo tätä sopimusta tai vastustaa sen liitteen 1 muuttamista 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti, Islannin on vastattava Kioton pöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvista lähteistä olevien, ihmisen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen ja nieluista aiheutuvien poistojen yhteenlasketusta määrästä Islannissa toisella velvoitekaudella, mukaan lukien Euroopan unionin kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän soveltamisalaan kuuluvat lähteet, Kioton pöytäkirjan liitteessä B olevan taulukon kolmannessa sarakkeessa olevien, päästöjen määrällisten rajoittamis- ja vähentämisvelvoitteidensa mukaisesti ja poistettava toisen velvoitekauden lopussa kansallisesta rekisteristään päästöjään vastaava määrä päästömääräyksiköitä (AAU), sertifioituja päästövähennyksiä (CER), päästövähennysyksiköitä (ERU), poistoyksiköitä (RMU), väliaikaisia sertifioituja päästövähennyksiä (tCER) tai pitkäaikaisia sertifioituja päästövähennyksiä (lCER).
9 artikla
Tallettaja
Tämä sopimus on tehty kahtena kappaleena bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, kroaatin, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin, viron ja islannin kielellä kunkin tekstin ollessa yhtä todistusvoimainen, ja se talletetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteerin huostaan.
10 artikla
Ratifioimiskirjojen tallettaminen
1. Osapuolet ratifioivat tämän sopimuksen kansallisten vaatimustensa mukaisesti. Kukin osapuoli tallettaa ratifioimiskirjansa Euroopan unionin neuvoston pääsihteerin huostaan joko ennen kuin se tallettaa Dohan muutoksen hyväksymiskirjansa Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin huostaan tai tämän kanssa samanaikaisesti.
2. Islanti tallettaa Dohan muutosta koskevan hyväksymiskirjansa Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin huostaan Kioton pöytäkirjan 20 artiklan 4 kohdan ja 21 artiklan 7 kohdan mukaisesti viimeistään sinä päivänä, jona unioni tai sen jäsenvaltiot tallettavat viimeisen hyväksymiskirjansa.
3. Tallettaessaan Dohan muutosta koskevan hyväksymiskirjansa Islanti myös ilmoittaa velvoitteiden yhteisen täyttämisen ehdot omasta puolestaan ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen sihteeristölle Kioton pöytäkirjan 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
11 artikla
Voimaantulo
Tämä sopimus tulee voimaan yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona kaikki osapuolet ovat tallettaneet ratifioimiskirjansa.
TÄMÄN VAKUUDEKSI alla mainitut tätä varten asianmukaisesti valtuutetut täysivaltaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.
Съставено в Брюксел на първи април две хиляди и петнадесета година.
Hecho en Bruselas, el uno de abril de dos mil quince.
V Bruselu dne prvního dubna dva tisíce patnáct.
Udfærdiget i Bruxelles den første april to tusind og femten.
Geschehen zu Brüssel am ersten April zweitausendfünfzehn.
Kahe tuhande viieteistkümnenda aasta aprillikuu esimesel päeval Brüsselis.
Έγινε στις Βρυξέλλες, την πρώτη Απριλίου δύο χιλιάδες δεκαπέντε.
Done at Brussels on the first day of April in the year two thousand and fifteen.
Fait à Bruxelles, le premier avril deux mille quinze.
Sastavljeno u Bruxellesu prvog travnja dvije tisuće petnaeste.
Fatto a Bruxelles, addì primo aprile duemilaquindici.
Briselē, divi tūkstoši piecpadsmitā gada pirmajā aprīlī.
Priimta du tūkstančiai penkioliktų metų balandžio pirmą dieną Briuselyje.
Kelt Brüsszelben, a kétezer-tizenötödik év április havának első napján.
Magħmul fi Brussell, fl-ewwel jum ta' April tas-sena elfejn u ħmistax.
Gedaan te Brussel, de eerste april tweeduizend vijftien.
Sporządzono w Brukseli dnia pierwszego kwietnia roku dwa tysiące piętnastego.
Feito em Bruxelas, em um de abril de dois mil e quinze.
Întocmit la Bruxelles la întâi aprilie două mii cincisprezece.
V Bruseli prvého apríla dvetisícpätnásť.
V Bruslju, dne prvega aprila leta dva tisoč petnajst.
Tehty Brysselissä ensimmäisenä päivänä huhtikuuta vuonna kaksituhattaviisitoista.
Som skedde i Bryssel den första april tjugohundrafemton.
Gjört í Brussel hinn 1. apríl 2015.
Voor het Koninkrijk België
Pour le Royaume de Belgique
Für das Königreich Belgien
Deze handtekening verbindt eveneens de Vlaamse Gewest, het Waalse Gewest en het Brussels Hoofdstedelijk Gewest.
Cette signature engage également la Région wallonne, la Région flamande et la Région de Bruxelles-Capitale.
Diese Unterschrift bindet zugleich die Wallonische Region, die Flämische Region und die Region Brüssel-Hauptstadt.
За Република България
Za Českou republiku
For Kongeriget Danmark
Für die Bundesrepublik Deutschland
Eesti Vabariigi nimel
Thar cheann Na hÉireann
For Ireland
Για την Ελληνική Δημοκρατία
Por el Reino de España
Pour la République française
Za Republiku Hrvatsku
Per la Repubblica italiana
Για την Κυπριακή Δημοκρατία
Latvijas Republikas vārdā –
Lietuvos Respublikos vardu
Pour le Grand-Duché de Luxembourg
Magyarország részéről
Għar-Repubblika ta' Malta
Voor het Koninkrijk der Nederlanden
Für die Republik Österreich
W imieniu Rzeczypospolitej Polskiej
Pela República Portuguesa
Pentru România
Za Republiko Slovenijo
Za Slovenskú republiku
Suomen tasavallan puolesta
För Republiken Finland
För Konungariket Sveriges
For the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland
За Европейския съюз
Рог la Unión Europea
Za Evropskou unii
For Den Europæiske Union
Für die Europäische Union
Euroopa Liidu nimel
Για την Ευρωπαϊκή Ένωση
For the European Union
Pour l'Union européenne
Za Europsku uniju
Per l'Unione europea
Eiropas Savienības vārdā –
Europos Sąjungos vardu
Az Európai Unió részéről
Għall-Unjoni Ewropea
Voor de Europese Unie
W imieniu Unii Europejskiej
Pela União Europeia
Pentru Uniunea Europeană
Za Európsku úniu
Za Evropsko unijo
Euroopan unionin puolesta
För Europeiska unionen
Fyrir hönd Íslands
(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 525/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi kansallisella ja unionin tasolla sekä päätöksen N:o 280/2004/EY kumoamisesta (EUVL L 165, 18.6.2013, s. 13).
LIITE 1
(4 artiklassa tarkoitettu luettelo)
1. |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 525/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi kansallisella ja unionin tasolla sekä päätöksen N:o 280/2004/EY kumoamisesta (”asetus 525/2013”), lukuun ottamatta sen 4 artiklaa, 7 artiklan f alakohtaa, 15–20 artiklaa ja 22 artiklaa. Kyseisen asetuksen 21 artiklaa sovelletaan tapauksen mukaan. |
2. |
Asetukseen (EU) N:o 525/2013 perustuvat voimassa olevat ja tulevat delegoidut säädökset ja täytäntöönpanosäädökset. |
LIITE 2
Ilmoitus sen sopimuksen ehdoista, joka koskee Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin Kioton pöytäkirjan 3 artiklaan perustuvien velvoitteiden yhteistä täyttämistä Kioton pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti Kioton pöytäkirjan mukaisella toisella velvoitekaudella, sellaisena kuin sen hyväksyi Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimiva ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen osapuolten konferenssi Dohassa päätöksellä 1/CMP.8
1. Sopimuksen jäsenet
Euroopan unioni, sen jäsenvaltiot ja Islannin tasavalta, jotka kaikki ovat Kioton pöytäkirjan osapuolia, ovat tämän sopimuksen jäseniä, jäljempänä ’jäsenet’. Euroopan unionin jäsenvaltioita ovat tällä hetkellä seuraavat:
Belgian kuningaskunta, Bulgarian tasavalta, Tšekin tasavalta, Tanskan kuningaskunta, Saksan liittotasavalta, Viron tasavalta, Irlanti, Helleenien tasavalta, Espanjan kuningaskunta, Ranskan tasavalta, Kroatian tasavalta, Italian tasavalta, Kyproksen tasavalta, Latvian tasavalta, Liettuan tasavalta, Luxemburgin suurherttuakunta, Unkari, Maltan tasavalta, Alankomaiden kuningaskunta, Itävallan tasavalta, Puolan tasavalta, Portugalin tasavalta, Romania, Slovenian tasavalta, Slovakian tasavalta, Suomen tasavalta, Ruotsin kuningaskunta sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta.
Islanti on tämän sopimuksen jäsen Islannin osallistumisesta Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin velvoitteiden yhteiseen täyttämiseen ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan mukaisella toisella velvoitekaudella tehdyn Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Islannin välisen sopimuksen nojalla.
2. Kioton pöytäkirjan 3 artiklaan perustuvien velvoitteiden yhteinen täyttäminen Kioton pöytäkirjan mukaisella toisella velvoitekaudella
Kioton pöytäkirjan 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti jäsenet täyttävät sen 3 artiklaan perustuvat velvoitteensa seuraavasti:
— |
jäsenet varmistavat Kioton pöytäkirjan 4 artiklan 5 ja 6 kohdan mukaisesti, että jäsenvaltioiden ja Islannin Kioton pöytäkirjan liitteessä A mainittujen kasvihuonekaasujen ihmisen toiminnan aiheuttamien päästöjen kokonaismäärä ilmaistuna vastaavana hiilidioksidimääränä ei ylitä niiden yhteistä sallittua päästömäärää; |
— |
Kioton pöytäkirjan 3 artiklan 1 kohdan soveltaminen jäsenvaltioiden ja Islannin ilmailun ja meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöihin perustuu yleissopimuksen lähestymistapaan, jonka mukaan osapuolten tavoitteisiin sisällytetään ainoastaan kansallisen ilmailun ja kansallisen meriliikenteen päästöt. Koska näiden päästöjen sisällyttämisessä osapuolten tavoitteisiin ei ole edistytty päätöksen 2/CP.3 antamisen jälkeen, Euroopan unionin lähestymistapa Kioton pöytäkirjan mukaisella toisella velvoitekaudella on sama kuin ensimmäisellä velvoitekaudella. Tämä ei kuitenkaan vaikuta niiden velvoitteiden sitovuuteen, jotka Euroopan unioni on tehnyt ilmasto- ja energiapaketin nojalla; kyseiset velvoitteet säilyvät muuttumattomina. Se ei myöskään vaikuta tarpeeseen toteuttaa toimenpiteitä ilmailusta ja meriliikenteestä peräisin olevien kasvihuonekaasupäästöjen suhteen; |
— |
kukin jäsen voi nostaa tavoitetasoaan siirtämällä sallittuja päästömääräyksiköitä, päästövähennysyksiköitä tai sertifioituja päästövähennyksiä kansallisessa rekisterissä luodulle mitätöintitilille. Jäsenet toimittavat yhteisesti päätöksen 1/CMP.8 9 kohdassa vaaditut tiedot ja laativat yhteisesti ehdotukset Kioton pöytäkirjan 3 artiklan 1 b ja 1 c kohdan soveltamiseksi; |
— |
jäsenet soveltavat edelleen Kioton pöytäkirjan 3 artiklan 3 ja 4 kohtaa ja sen nojalla erikseen hyväksyttyjä päätöksiä; |
— |
jäsenten perusvuoden kokonaispäästöt ovat yhtä suuret kuin päästöjen kokonaismäärä kunakin perusvuonna kussakin jäsenvaltiossa ja Islannissa; |
— |
jos maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous olivat jossakin jäsenvaltiossa tai Islannissa kasvihuonekaasupäästöjen nettolähde vuonna 1990, kyseinen jäsen sisällyttää Kioton pöytäkirjan 3 artiklan 7 a kohdan nojalla perusvuoteen tai -kauteen maankäytöstä, maankäytön muutoksista ja metsätaloudesta peräisin olevien, ihmisen toiminnan aiheuttamien päästöjen kokonaismäärän, joka on ilmaistu vastaavana hiilidioksidimääränä ja josta on poistettu nielujen aikaansaamat poistumat, perusvuonna tai -jaksona, jotta voidaan laskea Kioton pöytäkirjan 3 artiklan 7 a, 8 ja 8 a kohdan mukaisesti määritetty jäsenten yhteinen sallittu päästömäärä; |
— |
Kioton pöytäkirjan 3 artiklan 7 b kohdan nojalla tehtävää laskentaa sovelletaan yhteiseen sallittuun päästömäärään, joka on määritetty jäsenille toista velvoitekautta varten Kioton pöytäkirjan 3 artiklan 7 a, 8 ja 8 a kohdan mukaisesti, ja jäsenten ensimmäisen velvoitekauden ensimmäisten kolmen vuoden vuosittaisten päästöjen kahdeksalla kerrottujen keskiarvojen kokonaismäärään; |
— |
päätöksen 1/CMP.8 mukaisesti jäsenen aiemman velvoitekauden ylijäämävarannossa pidettyjä yksikköjä voidaan käyttää poistoon lisäkauden aikana toisen velvoitekauden sitoumusten täyttämiseksi enintään sen määrän osalta, jolla jäsenen päästöt toisen velvoitekauden aikana ylittävät sen sallitut päästömäärät kyseisenä sitoumuskautena siten kuin tämä on määritelty tässä ilmoituksessa. |
3. Kunkin sopimuksen jäsenen sallitut päästötasot
Kioton pöytäkirjan liitteen B kolmannessa sarakkeessa mainitut jäsenten määrälliset päästöjen rajoitus- ja vähennysvelvoitteet ovat 80 prosenttia. Jäsenten yhteinen sallittu päästömäärä toisena velvoitekautena määritetään Kioton pöytäkirjan 3 artiklan 7 a, 8 ja 8 a kohdan nojalla, ja sen laskemista helpotetaan kertomuksella, jonka Euroopan unioni toimittaa päätöksessä 2/CMP.8 olevan 2 kohdan nojalla.
Kunkin jäsenen päästötasot ovat seuraavat:
— |
Euroopan unionin sallittu päästömäärä on jäsenten yhteisen sallitun päästömäärän sekä jäsenvaltioiden ja Islannin päästötasojen kokonaismäärän välinen erotus. Sen laskemista helpotetaan päätöksessä 2/CMP.8 olevan 2 kohdan nojalla toimitettavalla kertomuksella. |
— |
Jäsenvaltioiden ja Islannin päästötasot ovat Kioton pöytäkirjan 4 artiklan 1 ja 5 kohdan mukaisesti kokonaismäärä, joka koostuu niiden jäljempänä taulukossa 1 luetelluista päästömääristä ja kaikista tuloksista, jotka saadaan Kioton pöytäkirjan 3 artiklan 7 a kohdan toisen virkkeen soveltamisesta kyseisessä jäsenvaltiossa tai Islannissa. |
Kunkin jäsenen sallittu päästömäärä on yhtä suuri kuin sen päästötaso.
Euroopan unionin sallittu päästömäärä luetaan osaksi lähteistä peräisin olevien kasvihuonekaasujen päästöjä Euroopan unionin päästökauppajärjestelmässä, johon sen jäsenvaltiot ja Islanti osallistuvat, siinä määrin kuin nämä päästöt kuuluvat Kioton pöytäkirjan soveltamisalaan. Jäsenvaltioiden ja Islannin sallitut päästömäärät kattavat kussakin jäsenvaltiossa tai Islannissa sellaiset kasvihuonekaasujen lähteiden aiheuttamat päästöt ja nielujen aikaansaamat poistumat, jotka ovat peräisin lähteistä ja nieluista, jotka eivät kuulu direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kauppaa koskevan yhteisön järjestelmän parantamiseksi ja laajentamiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/29/EY soveltamisalaan. Tämä koskee kaikkia Kioton pöytäkirjan 3 artiklan 3 ja 4 kohdan kattamia lähteiden aiheuttamia päästöjä ja nielujen aikaansaamia poistumia sekä kaikkia Kioton pöytäkirjaan perustuvia typpitrifluoridin (NF3) päästöjä.
Tämän sopimuksen jäsenet ilmoittavat erikseen lähteiden aiheuttamat päästöt ja nielujen aikaansaamat poistumat, jotka niiden sallitut päästömäärät kattavat.
Taulukko 1:
Jäsenvaltioiden ja Islannin päästötasot (ennen 3 artiklan 7 a kohdan soveltamista) hiilidioksidiekvivalenttitonneina Kioton pöytäkirjan mukaisella toisella velvoitekaudella
Belgia |
584 228 513 |
Bulgaria |
222 945 983 |
Tšekki |
520 515 203 |
Tanska |
269 321 526 |
Saksa |
3 592 699 888 |
Viro |
51 056 976 |
Irlanti |
343 467 221 |
Kreikka |
480 791 166 |
Espanja |
1 766 877 232 |
Ranska |
3 014 714 832 |
Kroatia |
162 271 086 |
Italia |
2 410 291 421 |
Kypros |
47 450 128 |
Latvia |
76 633 439 |
Liettua |
113 600 821 |
Luxemburg |
70 736 832 |
Unkari |
434 486 280 |
Malta |
9 299 769 |
Alankomaat |
919 963 374 |
Itävalta |
405 712 317 |
Puola |
1 583 938 824 |
Portugali |
402 210 711 |
Romania |
656 059 490 |
Slovenia |
99 425 782 |
Slovakia |
202 268 939 |
Suomi |
240 544 599 |
Ruotsi |
315 554 578 |
Yhdistynyt kuningaskunta |
2 743 362 625 |
Islanti |
15 327 217 |
ASETUKSET
4.8.2015 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 207/32 |
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2015/1341,
annettu 12 päivänä maaliskuuta 2015,
Koillis-Atlantilla harjoitettavaan kalastukseen liittyvää tulevaa monenkeskistä yhteistyötä koskevan yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvalla alueella sovellettavasta valvontaa ja täytäntöönpanotoimia koskevasta suunnitelmasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1236/2010 muuttamisesta
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon Koillis-Atlantilla harjoitettavaan kalastukseen liittyvää tulevaa monenkeskistä yhteistyötä koskevan yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvalla alueella sovellettavasta valvontaa ja täytäntöönpanotoimia koskevasta suunnitelmasta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 2791/1999 kumoamisesta 15 päivänä joulukuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1236/2010 (1) ja erityisesti sen 51 artiklan ensimmäisen kohdan c, d ja g alakohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksella (EU) N:o 1236/2010 saatetaan osaksi unionin lainsäädäntöä Koillis-Atlantin kalastuskomission (NEAFC) vuosikokouksessaan 15 päivänä marraskuuta 2006 hyväksymän ja sittemmin marraskuussa 2007, 2008 ja 2009 pidetyissä vuosikokouksissa hyväksytyillä useilla suosituksilla muutetun valvonta- ja täytäntöönpanotoimia koskevan suunnitelman, jäljempänä ”suunnitelma”, määräykset. |
(2) |
NEAFC hyväksyi marraskuussa 2013 pidetyssä vuosikokouksessaan suosituksen 9:2014, jolla muutetaan suunnitelman 39, 40, 41 ja 45 artiklaa; kyseiset artiklat koskevat satamaan saapumista, satamassa suoritettavia tarkastuksia, saaliin purkamista ja jälleenlaivauksia sekä laittomaan, ilmoittamattomaan ja sääntelemättömään kalastukseen (LIS) osallistuneiden alusten osalta toteutettavia jatkotoimia. NEAFC hyväksyi samassa vuosikokouksessa suosituksen 11:2014, jolla muutetaan alusten satelliittiseurantajärjestelmää koskevaa suunnitelman 11 artiklaa, sekä suosituksen 14:2014, jolla muutetaan NEAFC:n sihteeristölle toimitettavia ilmoituksia ja viestejä koskevaa suunnitelman 14 artiklaa. |
(3) |
Suositukset 11:2014 ja 14:2014 tulivat neuvoston päätöksellä 81/608/ETY (2) hyväksytyn, Koillis-Atlantilla harjoitettavaan kalastukseen liittyvää tulevaa monenkeskistä yhteistyötä koskevan yleissopimuksen 12 ja 15 artiklan mukaisesti voimaan 7 päivänä helmikuuta 2014. |
(4) |
Suositus 9:2014 tulee sen määräysten mukaisesti voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2015. |
(5) |
On tarpeen saattaa nämä suositukset osaksi unionin lainsäädäntöä. Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 1236/2010 olisi muutettava, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetus (EU) N:o 1236/2010 seuraavasti:
1) |
Lisätään 11 artiklaan kohta seuraavasti: ”Sääntelyalueella harjoitettavan pohjakalastuksen osalta sovelletaan seuraavia lisäsäännöksiä:
|
2) |
Korvataan 12 artiklan 2 kohta seuraavasti: ”2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että NEAFC:n sihteeristölle toimitettavat ilmoitukset ja tiedot ovat komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 433/2012 (3) 16 artiklan mukaisesti määriteltyjen tiedonsiirtomuotojen ja -järjestelmien mukaisia (3) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 433/2012, annettu 23 päivänä toukokuuta 2012, Koillis-Atlantilla harjoitettavaan kalastukseen liittyvää tulevaa monenkeskistä yhteistyötä koskevan yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvalla alueella sovellettavasta valvontaa ja täytäntöönpanotoimia koskevasta suunnitelmasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1236/2010 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 136, 25.5.2012, s. 41).”" |
3) |
Lisätään 40 artiklaan 3 kohta seuraavasti: ”3. Jos satamajäsenvaltio epää pääsyn satamaan, sen on ilmoitettava päätöksestään viipymättä aluksen päällikölle tai tämän edustajalle ja välitettävä tieto aluksen lippuvaltiolle ja komissiolle tai sen nimeämälle elimelle. Komissio tai sen nimeämä elin puolestaan toimittaa tämän tiedon edelleen NEAFC:n sihteeristölle.” |
4) |
Korvataan 41 artiklan 1 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti: ”1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki niiden satamiin saapuvat muiden kuin sopimuspuolten alukset tarkastetaan 26 artiklan 2 ja 3 kohdan säännösten mukaisesti.” |
5) |
Korvataan 42 artikla seuraavasti: ”42 artikla Purkaminen, jälleenlaivaus ja muu sataman käyttö 1. Muiden kuin sopimuspuolten alukset voivat aloittaa purkamisen, jälleenlaivaamisen ja/tai sataman käytön muuhun tarkoitukseen vasta sen jälkeen, kun satamavaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat antaneet siihen luvan. 2. Kun muun kuin sopimuspuolen alus saapuu satamaan, jäsenvaltioiden on kiellettävä tällaista alusta purkamasta, jälleenlaivaamasta, jalostamasta tai pakkaamasta kalavaroja satamassa sekä käyttämästä muita satamapalveluja, mukaan lukien muun muassa tankkaus- ja täydennyspalvelut, huolto ja kuivatelakointi, jos
3. Edellä olevan 2 kohdan mukaisen kiellon tapauksessa muun kuin sopimuspuolen alus ei saa jälleenlaivata saalistaan jäsenvaltioiden lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä. 4. Edellä olevan 2 kohdan mukaisen kiellon tapauksessa jäsenvaltioiden on ilmoitettava päätöksestään aluksen päällikölle tai tämän edustajalle sekä komissiolle tai sen nimeämälle elimelle. Komissio tai sen nimeämä elin puolestaan toimittaa tämän tiedon viipymättä edelleen NEAFC:n sihteeristölle. 5. Jäsenvaltioiden on peruttava alukselle määräämänsä sataman käyttökielto ainoastaan, jos on olemassa riittävät todisteet siitä, että käyttökiellon perusteet olivat riittämättömät tai virheelliset tai ettei tällaisia perusteita voida enää soveltaa. 6. Kun jäsenvaltio on perunut kieltonsa 5 kohdan mukaisesti, sen on viipymättä ilmoitettava asiasta 4 kohdan nojalla tehdyn ilmoituksen vastaanottajille. Komissio tai sen nimeämä elin puolestaan toimittaa tämän tiedon viipymättä edelleen NEAFC:n sihteeristölle.” |
6) |
Korvataan 44 artiklan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:
|
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Asetuksen 1 artiklan 3, 4, 5 ja 6 kohtaa sovelletaan kuitenkin 1 päivästä heinäkuuta 2015.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 12 päivänä maaliskuuta 2015.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
(1) EUVL L 348, 31.12.2010, s. 17.
(2) Neuvoston päätös 81/608/ETY, tehty 13 päivänä heinäkuuta 1981, Koillis-Atlantilla harjoitettavaan kalastukseen liittyvää tulevaa monenkeskistä yhteistyötä koskevan yleissopimuksen tekemisestä (EYVL L 227, 12.8.1981, s. 21).
4.8.2015 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 207/35 |
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2015/1342,
annettu 22 päivänä huhtikuuta 2015,
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 549/2013 liitteessä A esitetyn toimialoittaisen tuoteluokituksen menetelmän muuttamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa 21 päivänä toukokuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 549/2013 (1) ja erityisesti sen 2 artiklan 2 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksella (EU) N:o 549/2013 perustettu Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmä (EKT 2010) muodostaa kansantalouden tilinpidon ja aluetilinpidon järjestelmän, joka vastaa unionin talous-, sosiaali- ja aluepolitiikan tarpeisiin. |
(2) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 451/2008 (2) liite, jossa säädetään toimialoittaisesta tuoteluokituksesta (CPA), otettiin käyttöön ilmentämään unionin vaatimuksia tilastojen alalla. Se korvattiin komission asetuksella (EU) N:o 1209/2014 (3). |
(3) |
Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmässä (EKT 2010) toimialoittaiseen tuoteluokitukseen (CPA) tehtyjen viittausten olisi oltava asetuksella (EU) N:o 1209/2014 vahvistetun uuden luokituksen mukaiset. |
(4) |
Asetusta (EU) N:o 549/2013 olisi sen vuoksi muutettava, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetuksen (EU) N:o 549/2013 liite A tämän asetuksen liitteen mukaisesti.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 22 päivänä huhtikuuta 2015.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
(1) EUVL L 174, 26.6.2013, s. 1.
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 451/2008, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2008, uuden tilastollisen toimialoittaisen tuoteluokituksen (CPA) vahvistamisesta ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3696/93 kumoamisesta (EUVL L 145, 4.6.2008, s. 65).
(3) Komission asetus (EU) N:o 1209/2014, annettu 29 päivänä lokakuuta 2014, uuden tilastollisen toimialoittaisen tuoteluokituksen (CPA) vahvistamisesta ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3696/93 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 451/2008 muuttamisesta (EUVL L 336, 22.11.2014, s. 1).
LIITE
Muutetaan asetuksen (EU) N:o 549/2013 liite A seuraavasti:
1) |
Korvataan ilmaukset ”CPA Rev. 2” ja ”CPA 2008” seuraavasti: ”CPA”. |
2) |
Ei koske suomenkielistä toisintoa. |
3) |
Muutetaan luku 23 seuraavasti:
|
4.8.2015 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 207/37 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2015/1343,
annettu 3 päivänä elokuuta 2015,
kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1),
ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (2) ja erityisesti sen 136 artiklan 1 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille. |
(2) |
Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 3 päivänä elokuuta 2015.
Komission puolesta,
puheenjohtajan nimissä
Jerzy PLEWA
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja
(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.
(2) EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.
LIITE
Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi
(EUR/100 kg) |
||
CN-koodi |
Kolmansien maiden koodi (1) |
Kiinteä tuontiarvo |
0702 00 00 |
MA |
158,3 |
MK |
31,4 |
|
ZZ |
94,9 |
|
0707 00 05 |
TR |
126,8 |
ZZ |
126,8 |
|
0709 93 10 |
TR |
126,1 |
ZZ |
126,1 |
|
0805 50 10 |
AR |
131,9 |
BO |
135,7 |
|
UY |
71,8 |
|
ZA |
125,5 |
|
ZZ |
116,2 |
|
0806 10 10 |
EG |
241,1 |
MA |
217,4 |
|
TN |
158,2 |
|
ZZ |
205,6 |
|
0808 10 80 |
AR |
122,7 |
BR |
105,9 |
|
CL |
140,6 |
|
NZ |
147,8 |
|
US |
122,7 |
|
UY |
139,7 |
|
ZA |
135,2 |
|
ZZ |
130,7 |
|
0808 30 90 |
AR |
227,2 |
CL |
136,0 |
|
CN |
89,6 |
|
MK |
75,0 |
|
NZ |
150,8 |
|
TR |
158,2 |
|
ZA |
110,6 |
|
ZZ |
135,3 |
|
0809 29 00 |
TR |
250,3 |
US |
547,8 |
|
ZZ |
399,1 |
|
0809 30 10, 0809 30 90 |
MK |
80,0 |
TR |
162,2 |
|
ZZ |
121,1 |
|
0809 40 05 |
BA |
58,2 |
XS |
66,1 |
|
ZZ |
62,2 |
(1) Kolmansien maiden kanssa käytävää ulkomaankauppaa koskevista yhteisön tilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 471/2009 täytäntöönpanosta maa- ja alueluokituksen ajan tasalle saattamisen osalta 27 päivänä marraskuuta 2012 annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 1106/2012 (EUVL L 328, 28.11.2012, s. 7) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.
PÄÄTÖKSET
4.8.2015 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 207/40 |
KOMISSION PÄÄTÖS (EU) 2015/1344,
annettu 1 päivänä lokakuuta 2014,
Valtiontuesta asiassa SA.18857 (2012/C, ex 2011/NN) Väitetty tuki Västeråsin lentoasemalle ja Ryanair Ltd:lle
(tiedoksiannettu numerolla C(2014) 6832
(Ainoastaan ruotsinkielinen teksti on todistusvoimainen)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 108 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,
ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,
on mainittujen artiklojen mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa (1) ja ottaa huomioon nämä huomautukset,
sekä katsoo seuraavaa:
1. MENETTELY
(1) |
Komissio ilmoitti Ruotsille 25 päivänä tammikuuta 2012 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 108 artiklan 2 kohdan mukainen menettely tietyistä toimenpiteistä, jotka Ruotsi oli toteuttanut Västeråsin lentoaseman ja Ryanair Ltd:n suhteen. |
(2) |
Useiden muistutusten ja määräajan pidentämisen jälkeen Ruotsin viranomaiset toimittivat 16 päivänä toukokuuta 2012 huomautuksensa tutkintamenettelyn aloittamista koskevasta päätöksestä. Lisähuomautuksia vastaanotettiin 12 päivänä marraskuuta 2012, 5 päivänä maaliskuuta 2014 ja 14 päivänä toukokuuta 2014. |
(3) |
Ryanair esitti 13 päivänä toukokuuta 2012 päivätyllä kirjeellä huomautuksensa menettelyn aloittamista koskevasta päätöksestä. Komissio lähetti 25 päivänä heinäkuuta 2012 Ruotsille ei-luottamuksellisen toisinnon näistä huomautuksista. |
(4) |
Komission päätös menettelyn aloittamisesta julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä (2). Komissio kehotti asianomaisia esittämään huomautuksensa tutkittavana olevista toimenpiteistä. |
(5) |
Komissio vastaanotti 16 päivänä heinäkuuta 2012 kolme huomautusta vastauksena pyyntöönsä esittää huomautuksia toimenpiteiden johdosta. Huomautuksia esittivät Västerås Flygplats AB, jäljempänä ’VFAB’, Ryanair ja Ryanairin tytäryhtiö Airport Marketing Services, jäljempänä ’AMS’. Komissio vastaanotti lisähuomautuksia Ryanairilta ja AMS:ltä 20, 23 ja 24 päivänä heinäkuuta 2012. |
(6) |
Komissio lähetti 5 päivänä syyskuuta 2012 VFAB:n, Ryanairin ja AMS:n huomautukset edelleen Ruotsin viranomaisille huomautusten esittämistä varten. Ruotsin viranomaiset vastasivat 5 päivänä lokakuuta 2012. |
(7) |
Ryanair ja AMS toimittivat lisähuomautuksia 10 päivänä huhtikuuta 2013. Kyseiset huomautukset toimitettiin 3 päivänä toukokuuta 2013 Ruotsin viranomaisille huomautusten esittämistä varten. Ruotsin viranomaiset vastasivat 17 päivänä toukokuuta 2013 ja kieltäytyivät esittämästä huomautuksia. |
(8) |
Ryanair esitti huomautuksia 20 päivänä joulukuuta 2013. Kyseiset huomautukset toimitettiin 8 päivänä tammikuuta 2014 Ruotsin viranomaisille huomautusten esittämistä varten. Ruotsin viranomaiset vastasivat 4 päivänä helmikuuta 2014 ja kieltäytyivät esittämästä huomautuksia. |
(9) |
Ryanair toimitti lisähuomautuksia 24, 27 ja 31 päivänä tammikuuta 2014 sekä 7 päivänä helmikuuta ja 2 päivänä syyskuuta 2014. Nämä huomautukset toimitettiin myös Ruotsin viranomaisille, jotka eivät esittäneet huomautuksia. |
(10) |
Komissio ilmoitti 24 päivänä helmikuuta 2014 päivätyllä kirjeellä Ruotsille, VFAB:lle, Ryanairille, AMS:lle ja kantelun esittäneelle Scandinavian Airlines Systemsille, jäljempänä ’SAS’, valtiontuesta lentoasemille ja lentoyhtiöille annetuista suuntaviivoista (3), jäljempänä ’vuoden 2014 ilmailusuuntaviivat’, ja siitä, että näitä suuntaviivoja sovellettaisiin muodollisen tutkintamenettelyn kohteena oleviin toimenpiteisiin siitä päivästä alkaen, jona ne julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja kehotti asianomaisia esittämään huomautuksensa. |
(11) |
Vuoden 2014 ilmailusuuntaviivat julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä4 päivänä huhtikuuta 2014 (4). Niillä korvattiin kyseisestä päivästä alkaen lentoasemien rahoittamisesta ja alueellisilta lentoasemilta liikennöivien lentoyhtiöiden toiminnan aloittamista koskevasta valtiontuesta annetut yhteisön suuntaviivat (5), jäljempänä ’vuoden 2005 ilmailusuuntaviivat’. (6) |
(12) |
Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistiin 15 päivänä huhtikuuta 2014 tiedonanto (7), jossa jäsenvaltioita ja asianomaisia kehotettiin esittämään kuukauden kuluessa tiedonannon julkaisemisesta huomautuksensa vuoden 2014 ilmailusuuntaviivojen soveltamisesta tässä asiassa. Ruotsin viranomaiset esittivät huomautuksensa 14 päivänä toukokuuta 2014. Komissio ei saanut asianomaisilta huomautuksia. |
2. TUTKINNAN TAUSTA JA TOIMENPITEIDEN ASIAYHTEYS
2.1 VÄSTERÅSIN LENTOASEMA
(13) |
Västeråsin lentoasema on pieni lentoasema, joka sijaitsee noin 100 kilometriä Tukholmasta länteen. Se oli alun perin sotilaslentoasema, joka avattiin vuonna 1930, mutta ilmavoimat lopettivat toimintansa siellä vuonna 1983. Lentoasema avattiin myös siviili-ilmailulle vuonna 1976. |
(14) |
Siviilimatkustajaliikenne Västeråsin lentoasemalla vuosina 2000–2010 voidaan tiivistää seuraavasti: Taulukko 1 Matkustajamäärät ja Västeråsin lentoasemalla v. 2000–2010 liikennöineet lentoyhtiöt
|
(15) |
Tutkinnan kattaman kauden jälkeen matkustajamäärät ovat olleet seuraavat: 142 992 vuonna 2011, 163 472 vuonna 2012 ja 273 362 vuonna 2013. |
(16) |
Siviili-ilmailun lisäksi Västeråsin lentoasemaa käyttivät Hässlögymnasiet (Aviation College of Sweden), joka tarjoaa lukiotason koulutusta lentäjille ja lentomekaanikoille, ja Ruotsin kansallinen korkeamman ammatillisen koulutuksen virasto (Myndigheten för yrkeshögskolan), joka kouluttaa lentoteknikoita. Lisäksi lentoasemaa käytetään kansainvälisessä toiminnassa sotilaallisena kuljetustukikohtana. Lentoasemaa on saanut käyttää maksutta myös eräs ilmailukerho. |
(17) |
Lähinnä Västeråsin lentoasemaa sijaitsevat seuraavat lentoasemat (9):
|
2.2 VFAB
(18) |
Västeråsin lentoasemaa ylläpitää VFAB, joka on Västeråsin kaupungin 1990-luvun lopulla perustama yritys. Vuonna 2000 Ruotsin siviili-ilmailuviranomainen Luftfartsverket hankki 40 prosenttia VFAB:n osakkeista tytäryhtiönsä LFV Holding AB:n kautta. LFV Holding AB myi joulukuussa 2006 osuutensa VFAB:ssä takaisin Västeråsin kaupungille, josta tuli jälleen VFAB:n ainoa osakkeenomistaja. VFAB onkin ollut täysin julkisesti omistettu yritys koko sen ajanjakson, jonka tämä päätös kattaa. |
(19) |
VFAB omisti hoitamansa lentoasemainfrastruktuurin vuoteen 2003 saakka, jolloin se myytiin Västeråsin kaupungin omistamalle yritykselle, Västerås Flygfastigheter AB:lle. VFAB maksaa kyseiselle yritykselle vuokraa lentoaseman käytöstään. Vuosina 2004–2010 Västerås Flygfastigheter AB:lle maksettu vuosivuokra vaihteli 2,1 miljoonasta Ruotsin kruunusta 4,2 miljoonaan Ruotsin kruunuun. |
(20) |
Vuositilinpäätöstensä mukaan VFAB:n toiminta Västeråsin lentoasemalla oli tappiollista seuraavasti (kaikki luvut miljoonina Ruotsin kruunuina): Taulukko 2 VFAB:n vuositulos
|
(21) |
Vuosien 1999–2006 ”muu toimintatuki” koostuu valtiontuesta, jota myönnetään niiden lentoasemien toiminnan harjoittamista koskevasta kansallisesta tukiohjelmasta, jotka eivät ole suoraan valtion omistuksessa (paikallisten lentoasemien tukiohjelma, stödordningen för lokala flygplatser). Tuki vahvistetaan vuosittain, ja se perustuu kunkin lentoaseman tappioihin. |
(22) |
Vuosina 2008 ja 2009 myönnetty tuki ei kuitenkaan liity tukiohjelmaan vaan koskee valtion korvausta lennonjohtopalveluista, joita Västeråsin lentoasema tarjoaa kansallisen lennonjohtojärjestelmän puitteissa. |
(23) |
Taulukossa 2 ilmoitettujen tappioiden osittaiseksi korvaamiseksi VFAB:n osakkeenomistajat tekivät pääomasijoituksia (aktieägartillskott) seuraavasti: Taulukko 3 Pääomasijoitukset VFAB:hen vuosina 2001–2010
|
2.3 VFAB:n JA RYANAIRIN SOPIMUKSET LENTOASEMAMAKSUISTA
(24) |
Ruotsin viranomaisten mukaan ei ole olemassa hinnastoa, lakia tai muuta säädöstä, jota VFAB:n on sovellettava lentoasemamaksuja määrittäessään (11). Näin ollen VFAB voi vapaasti päättää maksuistaan. Niiden asiakkaiden osalta, joilla on sopimus VFAB:n kanssa, maksuista määrätään kyseisissä sopimuksissa. Sellaisten käyttäjien ad hoc -lentoihin, joilla ei ole sopimusta VFAB:n kanssa, sovelletaan virallista lentoasemamaksuhinnastoa (12). |
(25) |
Ryanair on liikennöinyt vuoden 2001 huhtikuusta alkaen Västeråsin lentoasemalla seuraavan VFAB:n kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. |
2.3.1 Huhtikuun 5 päivänä 2001 tehty sopimus (vuoden 2001 sopimus)
(26) |
Vuoden 2001 sopimuksen (13) mukaan Ryanair tarjoaa vähintään päivittäin […] (14) vuoden ajan säännöllisen matkustajalentoliikenteen palveluja Västeråsin lentoaseman ja Lontoon Stanstedin välillä sekä Ryanairin niin halutessa Västeråsin lentoaseman ja muiden Ryanairin verkkoon kuuluvien kohteiden välillä Boeing 737-800 -koneilla soveltaen halpalentoyhtiömallia palvelustandardeihin ja matkustajahintoihin. Ryanair takaa vähintään […] lähtevää matkustajaa vuodessa jokaista lentorotaatiota kohden. |
(27) |
Lentoasemamaksut maksetaan kiinteinä yksikköhintoina kultakin lähtevältä matkustajalta seuraavan taulukon mukaisesti: Taulukko 4 Lentoasemamaksut kutakin lähtevää matkustajaa kohden
|
(28) |
VFAB:n palveluihin kuuluvat terminaali- ja maahuolintapalvelut, jotka koostuvat muun muassa yhteydenpidosta paikallisviranomaisten kanssa ja tiedotuksesta asianomaisille osapuolille Ryanairin lentokoneiden liikkeistä, rahdinvalvonnasta, viestinnästä ja lähdönvalvontajärjestelmästä, matkustaja- ja matkatavarapalveluista, lentokoneiden huollosta, polttoaineiden tankkauslaitteiden tarjonnasta ja käytöstä, lentotoimintaan ja miehistöön liittyvästä hallinnosta, valvonnasta ja hallinnosta sekä turvapalveluista. |
(29) |
Ryanair ja VFAB maksavat kumpikin […] kaikista lentoasemaan liittyvistä ympäristö- ja turvamaksuista samoin kuin muista valtion viranomaisten päättämistä maksuista. |
(30) |
VFAB maksaa Ryanairille markkinointitukea […] Ruotsin kruunua Ryanairin Västeråsiin tulevien ja Västeråsista lähtevien lentojen markkinoimiseksi. |
(31) |
VFAB tarjoaa varauspalveluja lentoasemalla. Sen vastineeksi VFAB saa […] prosentin palkkion kaikista myymistään Ryanairin lipuista ja […] prosentin palkkion jokaisesta VFAB:n kautta Ryanairin lentojen yhteydessä tehdystä autonvuokrauksesta. |
2.3.2 Helmikuun 1 päivänä 2003 päivätty lisäys vuoden 2001 sopimukseen
(32) |
VFAB ja Ryanair allekirjoittivat 1 päivänä helmikuuta 2003 lisäyksen vuoden 2001 sopimukseen, jäljempänä ’vuoden 2003 sopimus’, jossa matkustajapalveluiden lentoasemamaksuja muutettiin seuraavan taulukon mukaisesti: Taulukko 5 Vuoden 2003 sopimuksen mukaiset lentoasemamaksut
|
2.3.3 Tammikuun 31 päivänä 2005 tehty sopimus (vuoden 2005 sopimus)
(33) |
VFAB ja Ryanair tekivät 31 päivänä tammikuuta 2005 uuden sopimuksen 1 päivänä tammikuuta 2005 alkaneelle kaudelle […], jäljempänä ’vuoden 2005 sopimus’. Sopimuksella korvattiin vuosien 2001 ja 2003 sopimukset. Aikaisempiin sopimuksiin verrattuna sopimukseen sisältyivät seuraavat muutokset:
|
2.4 RYANAIRIN JA AMS:n VÄLISET SOPIMUKSET MARKKINOINTITUESTA JA KANNUSTINOHJELMISTA
(34) |
VFAB teki kaksi markkinointisopimusta Ryanairin ja sen tytäryhtiön Airport Marketing Services Ltd:n (AMS) kanssa. |
(35) |
VFAB:n ja Ryanairin ensimmäinen sopimus, joka allekirjoitettiin 12 päivänä kesäkuuta 2008, koski ilmoituksia muun muassa ruotsalaisissa ja brittiläisissä lehdissä, Ryanairin Inflight Magazine -lehdessä, Ryanair.com-verkkosivustolla ja sähköpostitse tilaajille Isossa-Britanniassa. VFAB maksaisi […] euroa näiden palveluiden yhteissummasta, joka oli […] euroa. |
(36) |
Toinen VFAB:n ja AMS:n välinen sopimus (16) muodostui seuraavista kolmesta osasta:
|
2.5 KANTELU
(37) |
SAS teki vuonna 2006 komissiolle kantelun, jossa se väitti, että Ruotsi oli Västeråsin lentoaseman kanssa tehdyillä sopimuksilla myöntänyt valtiontukea Ryanairin hyväksi. SAS väitti, että lentoasemamaksut, jotka VFAB peri Ryanairilta, olivat pienempiä kuin SAS:ltä perityt maksut ja että niitä ei ollut perusteltu objektiivisesti (ts. ne eivät liittyneet kustannuksiin). Kantelija väitti myös, että VFAB:n vuotuiset tappiot katettiin Västeråsin kaupungin ja Ruotsin ilmailuhallituksen (Luftfartsstyrelsen) julkisilla varoilla. Lisäksi kantelija väitti, että tuki ei soveltunut sisämarkkinoille. |
3 MUODOLLISEN TUTKINTAMENETTELYN ALOITTAMISEN SYYT JA KOMISSION TUTKINTA
(38) |
Komissio aloitti muodollisen tutkintamenettelyn, koska se ei ollut varma, olivatko seuraavat toimenpiteet valtiontukisääntöjen mukaisia:
|
3.1 TOIMENPIDE 1: PÄÄOMASIJOITUKSET VFAB:hen VUOSINA 2003–2010
(39) |
Päätöksessään muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta komissio totesi, että VFAB oli kokonaan julkisessa omistuksessa oleva yritys ja että pääomasijoitusta (aktieägartillskottet) voidaan pitää valtion varoista tehtynä valtion toimenpiteenä. |
(40) |
Komissio ei havainnut viitteitä siitä, että pääomasijoitukset olisivat olleet korvausta yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvistä palveluista, vaan pikemminkin, että niiden tarkoituksena oli kattaa VFAB:n kaupallisen toiminnan tappiot. Saatavilla olevien tietojen perusteella ja ottaen huomioon, että VFAB oli tehnyt huomattavia tappioita yli kymmenen vuoden ajan, komissiolla oli edelleen vakavia epäilyjä sen suhteen, olivatko pääomasijoituksen tehneet osakkeenomistajat toimineet tavanomaisen markkinataloussijoittajan tavoin (markkinataloussijoittajaperiaate). Komissio katsoi alustavasti, että pääomasijoitukset antoivat VFAB:lle taloudellisen edun, sillä VFAB vapautui kustannuksista, joista se olisi muuten joutunut vastaamaan. |
(41) |
Komissio katsoi alustavasti, että pääomasijoitukset olivat valtiontukea, ja epäili niiden soveltuvuutta sisämarkkinoille. |
3.2 TOIMENPIDE 2: VFAB:n LENTOASEMAINFRASTRUKTUURISTA VUOSINA 2003–2010 MAKSAMA VUOKRA
(42) |
Komissio katsoi vähäisten saatavilla olevien tietojen perusteella alustavasti, että lentoasemainfrastruktuurin käytöstä maksettu vuokra saattoi olla markkinavuokraa alhaisempi. |
(43) |
Tuettu vuokra vapauttaisi VFAB:n kustannuksista, joista yrityksen olisi muuten pitänyt vastata, ja antaisi siten VFAB:lle valikoivan edun. Västeråsin kaupunki omistaa lentoasemainfrastruktuurin kokonaan (tytäryhtiönsä Västerås Stads Strategiska Fastigheter AB:n kautta). Komissio katsoi alustavasti, että vuokran vahvistamista koskevaan päätökseen liittyi valtiontukea ja että se voidaan katsoa valtiosta johtuvaksi toimenpiteeksi. |
(44) |
Tämän perusteella komissio katsoi alustavasti, että vuokra olisi tukea, jos se olisi markkinavuokraa alhaisempi, ja että oli epävarmaa, soveltuiko sellainen tuki sisämarkkinoille. |
3.3 TOIMENPIDE 3: VFAB:lle JA MUILLE LENTOASEMILLE PAIKALLISTEN LENTOASEMIEN TUKIOHJELMAN PERUSTEELLA VUOSINA 2001–2010 MYÖNNETTY TOIMINTATUKI
(45) |
Tämä tuki perustuu lainsäädäntöön, ja Ruotsi on myöntänyt sitä vuosittain. Tuki rahoitetaan valtion talousarviosta. Tämän vuoksi komissio katsoi, että tukeen liittyi valtion varojen siirtoa ja että kyseessä oli valtion toimenpide. |
(46) |
Toimenpide vapautti tietynlaiset lentoasemat taloudellisesta rasituksesta, josta niiden olisi muuten pitänyt vastata. Komission käytettävissä olevien tietojen mukaan näytti siltä, että tuki ei perustunut julkisen palvelun velvoitteeseen eikä kattanut yksinomaan muuta kuin taloudellista toimintaa kyseisillä lentoasemilla. Koska valtio ei myöntänyt tukea osakkeenomistajan ominaisuudessaan, näytti siltä, että markkinataloussijoittajaperiaatetta ei voida soveltaa. Tämän vuoksi komissio katsoi alustavasti, että toimintatuki antoi tietyille yrityksille valikoivan taloudellisen edun muihin yrityksiin verrattuna. |
(47) |
Koska tuensaajat toimivat markkinoilla, joilla on kilpailua ja joilla käydään kauppaa jäsenvaltioiden välillä, kyseessä on toimenpide, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua ja joka vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. |
(48) |
Tämän vuoksi näytti siltä, että VFAB:lle ja sellaisille muille lentoasemille myönnetty toimintatuki, jotka eivät ole valtion suoraan omistamia, oli valtiontukea. Komissio katsoi edellä esitetyistä syistä, että ei ollut varmaa, oliko tuki SEUT-sopimuksen mukaista. |
3.4 TOIMENPIDE 4: LENTOASEMAMAKSUT, JOITA VFAB SOVELSI RYANAIRIIN VUOSINA 2001–2010
(49) |
VFAB oli tarkastelukaudella kokonaan julkisessa omistuksessa. Tätä taustaa vasten ja ottaen huomioon tiedot VFAB:n johtorakenteesta komissio katsoi alustavasti, että lentoasemamaksuihin liittyi valtion varoja ja että toimenpide voitiin katsoa valtiosta johtuvaksi. |
(50) |
Siinä määrin kuin kyseiset lentoasemamaksut olivat markkinahintaa alhaisemmat niiden palveluiden osalta, joita VFAB tarjosi Ryanairille, komissio katsoi, että niissä oli kyse valikoivasta edusta Ryanairin hyväksi. Komissio totesi tältä osin, että VFAB:n Ryanairilta perimät lentoasemamaksut olivat huomattavasti alhaisemmat kuin kantelun tekijältä perityt lentoasemamaksut. Lisäksi komissio katsoi saatavilla olevien tietojen perusteella, että oli epävarmaa, olivatko VFAB:n Ryanairille asettamat lentoasemamaksut tavanomaisissa markkinatalousolosuhteissa toimivaa sijoittajaa koskevan periaatteen (markkinataloussijoittajaperiaate) mukaiset. |
(51) |
Tämän vuoksi komissio katsoi alustavasti, että lentoasemamaksut, joista oli nimenomaisesti sovittu Ryanairin kanssa vuosien 2001, 2003 ja 2005 sopimuksissa, eivät vastanneet tavanomaisia markkinaehtoja ja että Ryanair oli saanut valikoivaa taloudellista etua, joka voitiin katsoa valtiontueksi. |
(52) |
Komissiolla oli epäilyjä myös sen suhteen, soveltuisiko tämä tuki sisämarkkinoille, erityisesti ottaen huomioon vuoden 2005 ilmailusuuntaviivojen määräykset. |
3.5 TOIMENPIDE 5: VFAB:n MARKKINOINTITUKI RYANAIRILLE/AMS:LLE VUOSINA 2001, 2008 JA 2010
(53) |
Toimenpiteen 5 osalta komissio katsoi alustavasti, että VFAB:n tekemiin markkinointitukisopimuksiin liittyi valtion varojen käyttöä ja että toimenpide voitiin katsoa valtiosta johtuvaksi. |
(54) |
Markkinointitukisopimusten tuottamien mahdollisten etujen osalta komissiolla oli epäilyjä sen suhteen, olivatko sopimusehdot markkinataloussijoittajaperiaatteen mukaiset VFAB:n osalta, koska käytettävissä olevat todisteet eivät ensi näkemältä osoittaneet, että sopimukset tuottivat VFAB:lle vastaavaa taloudellista hyötyä. Sen vuoksi komissio katsoi alustavasti, että sopimukset antoivat Ryanairille etua, sillä yritys vapautui kustannuksista, joista sen olisi muuten pitänyt vastata liiketoiminnassaan, ja että tämä ilmeinen etu oli valikoiva, koska sitä sovellettiin vain Ryanairiin/AMS:ään (17). |
(55) |
Komissio katsoi edellä esitetyn perusteella alustavasti, että Ryanairille/AMS:lle myönnetty markkinointituki oli SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Komissiolla oli epäilyjä myös sen suhteen, soveltuisiko tämä tuki sisämarkkinoille, erityisesti ottaen huomioon vuoden 2005 ilmailusuuntaviivojen määräykset. |
4. RUOTSIN VIRANOMAISTEN HUOMAUTUKSET
(56) |
Jäljempänä on yhteenveto Ruotsin viranomaisten muodollisen tutkintamenettelyn aikana esittämistä huomautuksista, mutta asiaankuuluvista osista keskustellaan tarkemmin 7 jaksossa (”Arviointi”). |
4.1 TOIMENPIDE 1: PÄÄOMASIJOITUKSET VFAB:hen VUOSINA 2003–2010
(57) |
Ruotsin viranomaiset ovat periaatteessa samoista syistä kuin VFAB (ks. johdanto-osan 63–65 kappale) väittäneet, että VFAB:lle valtion varoista mahdollisesti myönnetty tuki ei voi olla valtiontukea, sillä sen tarkoituksena oli korvata tappiot, jotka syntyivät yksinomaan lentoaseman muusta kuin taloudellisesta toiminnasta, tai vaihtoehtoisesti, että se olisi korvausta yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvistä palveluista. |
4.2 TOIMENPIDE 2: VFAB:n LENTOASEMAINFRASTRUKTUURISTA VUOSINA 2003–2010 MAKSAMA VUOKRA
(58) |
Ruotsin viranomaiset kiistävät, että vuokra, jota on maksettu lentoasemainfrastruktuurin käytöstä, olisi valtiontukea VFAB:lle. |
(59) |
Lisäksi Ruotsin viranomaiset kiistävät, että vuokra alittaisi markkinahinnan. Ne huomauttavat, että voimassa olevien maankäyttösuunnitelmien mukaan kyseistä maa-aluetta voidaan käyttää vain lentoasematoimintaan ja että vuokratasoa on tarkasteltava tällaisen toiminnan heikon kannattavuuden pohjalta. |
(60) |
Ruotsin viranomaiset väittävät myös, että ei ole konkreettisia todisteita, jotka tukevat komission esittämiä alustavia epäilyjä vuokratasosta. |
4.3 TOIMENPIDE 3: VFAB:lle JA MUILLE LENTOASEMILLE PAIKALLISTEN LENTOASEMIEN TUKIOHJELMAN PERUSTEELLA VUOSINA 2001–2010 MYÖNNETTY TOIMINTATUKI
(61) |
Ruotsin viranomaiset ovat väittäneet, että niiden lentoasemien toimintatuen, jotka eivät ole valtion omistuksessa, on katsottava soveltuvan sisämarkkinoille vuoden 2014 ilmailusuuntaviivojen 137 kohdan mukaisesti. |
5. ASIANOMAISTEN OSAPUOLTEN ESITTÄMÄT HUOMAUTUKSET
(62) |
Jäljempänä on yhteenveto asianomaisilta osapuolilta muodollisen tutkinnan aikana saaduista huomautuksista, mutta asiaankuuluvista osista keskustellaan tarkemmin 7 jaksossa (”Arviointi”). |
5.1 VFAB:n HUOMAUTUKSET
5.1.1 Toimenpide 1: pääomasijoitukset VFAB:hen vuosina 2003–2010
(63) |
VFAB väittää, että suurin osa lentoasemapalveluista oli suunnattu lentoasemalla toimiville kouluille ja ilmailukerholle (ks. johdanto-osan 16 kappale). VFAB väittää lisäksi, että nämä käyttäjät eivät harjoittaneet taloudellista toimintaa ja sen vuoksi lentoasemapalvelujen tarjoaminen niille ei myöskään ollut taloudellista toimintaa eikä kuulu valtiontukien valvonnan piiriin. VFAB:n mukaan sama koskee myös mahdollisia julkisia varoja, joita on käytetty kyseisten palvelujen tarjoamisesta syntyneiden toimintatappioiden kattamiseen. |
(64) |
Jos lentoasematoiminta kuitenkin katsottaisiin taloudelliseksi toiminnaksi, VFAB:n mukaan kyse olisi yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvistä palveluista eikä mahdollinen julkinen tuki, jolla katetaan tällaisista palveluista syntyneet tappiot, olisi valtiontukea. |
(65) |
Lopuksi VFAB väittää, että pääomasijoituksella olisi merkitystä valtiontukisääntöjen mukaisen arvioinnin kannalta vain siltä osin kuin sillä katettiin VFAB:n kaupallisen toiminnan tappioita. Tällä toiminnalla on ymmärrettävä lentoasemapalvelujen tarjoamista kaupallisille lentoyhtiöille. VFAB katsoo, että pääomasijoitus oli markkinataloussijoittajaperiaatteen mukainen, sillä lentoaseman kaupallinen toiminta oli kannattavaa (incrementally profitable) siinä mielessä, että tämän toiminnan tulot kattoivat siitä aiheutuvat kustannukset ja niistä jäi voittoa. |
5.1.2 Toimenpide 2: VFAB:n lentoasemainfrastruktuurista vuosina 2003–2010 maksama vuokra
(66) |
VFAB kiistää, että vuokra ei olisi markkinaehtoinen, kun otetaan huomioon voimassa olevat maankäytön rajoitukset ja lentoasematoiminnan tappiollisuus. |
(67) |
VFAB kiistää myös, että vuokratasoa koskeva päätös johtuisi valtiosta. Västeråsin kaupunki omistaa Västerås Flygfastigheter AB:n, joka puolestaan omistaa lentoasemainfrastruktuurin. Kyseistä yritystä johdetaan kuitenkin tavanomaisten markkinaehtojen mukaisesti riippumatta julkisesta osakkeenomistajasta, ja se tekee vuokratasoa koskevat päätökset kaupalliselta pohjalta. Sen vuoksi vuokratason ei voida katsoa johtuvan valtiosta. |
5.1.3 Toimenpiteet 4 ja 5: Ryanairiin vuosina 2001–2010 sovelletut lentoasemamaksut sekä Ryanairille ja AMS:lle vuosina 2001, 2008 ja 2010 myönnetty markkinointituki
(68) |
VFAB on väittänyt, että VFAB:n, Ryanairin ja AMS:n kaupalliset järjestelyt olivat VFAB:n osalta markkinataloussijoittajaperiaatteen mukaiset eivätkä sen vuoksi olleet valtiontukea. |
(69) |
VFAB:n toiminta oli tappiollista tutkinnan kattamalla kaudella ja myös edellisinä vuosina. VFAB:n mukaan nämä tappiot aiheutuivat kuitenkin lentoaseman väitetystä muusta kuin taloudellisesta toiminnasta, kun taas kaupallisten lentoyhtiöiden kanssa tehdyt sopimukset, myös toimenpiteet 4 ja 5, kattoivat lisäkustannukset ja tuottivat voittoa. Näin niillä oli myönteinen vaikutus VFAB:n taloudelliseen tulokseen. |
(70) |
VFAB on toimittanut komission pyynnöstä myös yksityiskohtaisia taloudellisia tietoja. |
5.2 RYANAIRIN HUOMAUTUKSET
5.2.1 Toimenpide 4: Ryanairiin vuosina 2001–2010 sovelletut lentoasemamaksut
(71) |
Ryanair väitti, että VFAB:n siltä perimiin lentoasemamaksuihin ei liittynyt valtiontukea, koska ne olivat markkinataloussijoittajaperiaatteen mukaisia. |
(72) |
Ensinnäkin Ryanair väitti, että komission olisi markkinataloussijoittajaperiaatetta soveltaessaan verrattava Ryanairin ja VFAB:n välisiä sopimuksia sopimuksiin, joita oli tehty yksityisten sekä julkisen ja yksityisen sektorin lentoasemien kanssa. Ryanair toimitti myös raportteja, jotka oli tilattu konsulttiyritys Oxeralta. Niiden mukaan Ryanairin Västeråsin lentoasemalla maksamat lentoasemamaksut vastasivat pääasiassa maksuja, joita sovellettiin useilla ”vertailulentoasemilla”, ja ne täyttivät sen vuoksi markkinataloustestin edellytykset. |
(73) |
Toiseksi Ryanair väitti, että Västeråsin lentoaseman kaltainen lentoasema olisi ollut tarkastelukaudella markkinataloussijoittajaperiaatteen mukainen pelkästään tappioitaan vähentämällä eikä sen olisi tarvinnut tehdä lentoasemamaksuja koskevia sopimuksia kannattavuuden vuoksi. Komission olisi tämän vuoksi kysyttävä, oliko sopimus kannattava (incrementally profitable) lentoaseman kannalta. Ryanair katsoi, että arvioidessaan, oliko sopimus markkinataloussijoittajaperiaatteen mukainen, komission olisi otettava huomioon ainoastaan lentoaseman lisäkustannukset, jotka liittyvät suoraan kyseiselle lentoyhtiölle tarjottuihin lentoasemapalveluihin, ja tutkittava, ylittävätkö sopimuksesta johtuvat kokonaistulot (ilmailuun ja muuhun kuin ilmailuun liittyvät tulot) kyseiset lisäkustannukset. |
(74) |
Tältä osin Ryanair väitti, että VFAB:n tulot Ryanairin kanssa tehdyistä sopimuksista ylittävät Ryanairille tarjotuista palveluista aiheutuvat lisäkustannukset. Ryanair on toimittanut muiden kantaansa tukevien raporttien ja asiakirjojen lisäksi konsulttiyritys Oxeran laatimia selvityksiä, joissa analysoidaan VFAB:n sekä Ryanairin ja AMS:n sopimusten kannattavuutta. |
5.2.2 VFAB:n Ryanairille/AMS:lle vuosina 2001, 2008 ja 2010 myöntämä markkinointituki
(75) |
VFAB:n kanssa tehtyjen markkinointisopimusten osalta Ryanair korosti, että AMS:n markkinointisopimukset eroavat Ryanairin ja lentoasemien välisistä sopimuksista ja että niitä olisi tarkasteltava erikseen, sillä Ryanairia ja AMS:ää ei voida pitää yhtenä tuensaajana. Sopimuksista neuvoteltiin erikseen, ne koskivat eri palveluja eivätkä ne liittyneet toisiinsa tavalla, jonka vuoksi niitä olisi tarkasteltava yhtenä väitetyn valtiontuen lähteenä. Markkinointisopimuksen tekeminen AMS:n kanssa ei ole edellytys sille, että Ryanair aloittaa liikennöinnin jollakin tietyllä lentoasemalla. |
(76) |
Markkinointisopimuksen arvosta Ryanair väitti, että sen verkkosivuilla on vähän markkinointitilaa ja että lentoasemien lisäksi tilaa kysyvät paljon myös muut yritykset. Ryanair katsoo, että VFAB:n sekä Ryanairin ja AMS:n väliset markkinointisopimukset ovat markkinataloussijoittajaperiaatteen mukaisia. |
(77) |
Lisäksi Ryanair väitti, että komissio ei ollut tässä tapauksessa osoittanut, että toimenpiteissä 4 ja 5 oli kyse valtion varoista tai että ne johtuivat valtiosta. |
5.3 AIRPORT MARKETING SERVICES -YRITYKSEN (AMS) HUOMAUTUKSET
(78) |
AMS totesi, että toisin kuin tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä esitettiin, komission ei pitäisi käsitellä VFAB:n ja Ryanairin välisiä sopimuksia (toimenpide 4) ja VFAB:n ja AMS:n välisiä markkinointisopimuksia (toimenpide 5) toisiinsa liittyvinä vaan kahtena erillisenä liiketoimena. AMS sanoi, että se on Ryanairin tytäryhtiö, jolla on oma todellinen kaupallinen tarkoitus, ja että se oli perustettu kehittämään toimintaa, joka ei kuulunut Ryanairin ydinliiketoimintaan. AMS totesi myös, että sen lentoasemien kanssa tekemät markkinointisopimukset neuvotellaan ja tehdään periaatteessa erillään Ryanairin samojen lentoasemien kanssa tekemistä sopimuksista. |
(79) |
AMS:n mukaan on loogista, että pieni alueellinen lentoasema ostaa markkinointipalveluja AMS:ltä. AMS väitti, että näiden lentoasemien on yleensä tarpeen lisätä tavaramerkkinsä tunnettuutta ja että mainonta lentoyhtiön verkkosivuilla voi lisätä saapuvien matkustajien määrää (ulkomaisten matkustajien tuottamat muut kuin ilmailuun liittyvät tulot ovat suuremmat kuin lentoaseman sijaintialueelta peräisin olevien lähtevien matkustajien tuottamat tulot). Tämän vuoksi markkinointisopimukset tuottavat VFAB:lle todellista kaupallista arvoa. |
(80) |
Lisäksi AMS totesi, että VFAB toimi markkinataloussijoittajaperiaatteen mukaisesti, kun se teki toimenpiteeseen 5 kuuluvat markkinointisopimukset, sillä mainonta Ryanair.com-sivulla tuottaa Västeråsin lentoasemalle todellista arvoa. AMS totesi myös, että sen veloittamat maksut vastasivat näiden palvelujen markkinahintaa. |
6. RUOTSIN HUOMAUTUKSET KOLMANSIEN ESITTÄMISTÄ HUOMAUTUKSISTA
(81) |
Ruotsi ei esittänyt huomautuksia kolmansien esittämistä huomautuksista. |
7. ARVIOINTI
(82) |
SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. |
(83) |
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa määrätyt perusteet ovat kumulatiivisia. Sen määrittämiseksi, onko toimenpide SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaista valtiontukea, on seuraavien edellytysten täytyttävä, toisin sanoen taloudellinen tuki
|
7.1 TOIMENPIDE 1: PÄÄOMASIJOITUKSET VFAB:hen VUOSINA 2003–2010
7.1.1 Tuen olemassaolo
7.1.1.1 Yrityksen käsite
(84) |
Sen selvittämiseksi, kuuluuko tuki SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan, komission on ensin määritettävä, onko tuensaaja kyseisessä artiklassa tarkoitettu yritys. |
(85) |
Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan yrityksen käsitteeseen kuuluvat kaikki taloudellista toimintaa harjoittavat yksiköt riippumatta niiden oikeudellisesta muodosta tai rahoitustavasta (18), ja taloudellista toimintaa on kaikki toiminta, jossa tavaroita tai palveluja tarjotaan tietyillä markkinoilla (19). |
(86) |
Leipzig/Hallen lentoasemaa koskevassa tuomiossa unionin yleinen tuomioistuin totesi, että lentoaseman pitäminen on taloudellista toimintaa ja että lentoasemainfrastruktuurin rakentaminen on erottamaton osa tätä toimintaa (20). Kun lentoaseman pitäjä harjoittaa taloudellista toimintaa, se on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yritys, riippumatta yksikön oikeudellisesta muodosta ja siitä, kuinka sitä rahoitetaan (21). |
(87) |
Mitä tulee ajankohtaan, josta alkaen lentoaseman rakentamisesta ja sen toiminnan harjoittamisesta tulee taloudellista toimintaa, komissio huomauttaa, että tarkkaa päivämäärää ei voida määrittää lentoasema-alan markkinavoimien asteittaisen kehityksen vuoksi. Euroopan unionin tuomioistuimet ovat kuitenkin tunnustaneet lentoasematoiminnan luonteen kehittymisen, ja asiassa Flughafen Leipzig-Halle annetussa tuomiossa yleinen tuomioistuin katsoi, että valtiontukisääntöjen soveltamista lentoasemainfrastruktuurin rahoittamiseen ei vuodesta 2000 alkaen voida enää sulkea pois. Sen johdosta asiassa Aéroports de Paris annetun tuomion päivämäärästä (12 päivä joulukuuta 2000) (22) alkaen lentoasemainfrastruktuurin rakentaminen ja sen toiminnan harjoittaminen on katsottava taloudelliseksi toiminnaksi, joka kuuluu valtiontukien valvonnan piiriin. |
(88) |
On kuitenkin todettava, että kaikki lentoaseman pitäjän toiminnot eivät välttämättä ole taloudellisia toimintoja (23). Unionin tuomioistuin on todennut, että toiminta, joka tavallisesti kuuluu julkista valtaa käyttävän valtion vastuulle, ei ole luonteeltaan taloudellista eikä siten kuulu valtiontukisääntöjen soveltamisalaan. Tällaisia toimintoja ovat esimerkiksi turvallisuus, liikenteen hallinta, poliisi ja tulli (24). Näiden muiden kuin taloudellisten toimintojen rahoituksen on rajoituttava tiukasti kyseisistä toiminnoista aiheutuvien kustannusten korvaamiseen eikä sitä saa käyttää muun, taloudellisen toiminnan rahoittamiseen (25). |
(89) |
Muodollisen tutkintamenettelyn aikana Ruotsin viranomaiset ja VFAB kiistivät komission alustavan näkemyksen VFAB:n luokittelemisesta yritykseksi. Niiden mukaan suurin osa VFAB:n toiminnoista ei ole luonteeltaan taloudellista. |
(90) |
Ruotsin viranomaisten ja VFAB:n mukaan seuraavat lentoaseman käyttäjät eivät olleet yrityksiä eikä niiden toiminta ollut luonteeltaan taloudellista:
|
(91) |
Ruotsin viranomaisten mukaan nämä väitetyt muut kuin taloudelliset toiminnot muodostivat suurimman osan lentoaseman kapasiteetin käytöstä. Lisäksi Ruotsin viranomaiset väittivät, että lentoasemaa käyttävät kaupalliset lennot (määritelty lentoyhtiöiden liikennöiminä lentoina) olivat kannattavia ja että kaikki VFAB:n tappiot johtuivat tämän vuoksi muusta kuin kaupallisesta toiminnasta ja että näiden tappioiden korvaamiseksi mahdollisesti myönnetty valtiontuki ei kuuluisi valtiontukisääntöjen soveltamisen piiriin. |
(92) |
Ruotsin viranomaisten näkemys tässä asiassa perustuu sille, että jos lentoaseman käyttäjän toiminta ei ole taloudellista, silloin ei myöskään lentoasemapalvelujen tarjoaminen kyseiselle käyttäjälle ole taloudellista toimintaa. |
(93) |
Komissio ei voi yhtyä tähän näkemykseen. |
(94) |
Kuten jo todettiin, on selkeästi vahvistettu, että tavaroiden tai palvelujen tarjoaminen tietyillä markkinoilla on taloudellista toimintaa. Lentoasema voi kapeasti määriteltyjen lentoasemapalvelujen (eli lentoyhtiöille tarjottujen palvelujen (26)) lisäksi tarjota myös muunlaisia palveluja kaupalliselta pohjalta. Tällaisia palveluja ovat muun muassa lentoasemainfrastruktuurin käyttö muuhun ilmailutoimintaan korvausta vastaan, esimerkiksi lentäjäkoulutukseen. Sillä, ovatko näiden palvelujen ostajat, kuten lentokoulutusta tarjoavat, itse yrityksiä, ei ole merkitystä lentoaseman luokittelemisessa yritykseksi, koska kyseisille palveluille on markkinat. |
(95) |
Ruotsin viranomaiset ovat myöntäneet, että sekä Hässlögymnasiet että Scandinavian Aviation Academy maksoivat korvauksen lentoaseman käytöstä. Tämän vuoksi nämä lentoaseman pitäjän tarjoamat palvelut ovat taloudellista toimintaa riippumatta siitä, minkälaista toimintaa koulu itse harjoittaa. |
(96) |
Ruotsin viranomaisten ja VFAB:n mukaan myös ilmailukerholla oli oikeus käyttää lentoasemaa maksamatta korvausta. Se, että ilmailukerho ei maksa lentoaseman sille tarjoamista palveluista, ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, etteivätkö nämä palvelut olisi taloudellisia. Joka tapauksessa Ruotsin viranomaiset ja VFAB ovat myöntäneet, että ne eivät ole kirjanpidossaan erotelleet kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet, kun lentoasemaa on käyttänyt ilmailukerho, kustannuksista, jotka ovat aiheutuneet, kun kyseessä on ollut lentokoulutuksen tarjoaja. Tämän vuoksi ei ole varmoja lukuja, jotka koskisivat väitettyjä muita kuin taloudellisia toimintoja. Tämän vuoksi ilmailukerholle tarjotut palvelut eivät vaikuta komission päätelmään VFAB:stä yrityksenä. |
(97) |
Komissio katsoo tässä asiassa, että Västeråsin lentoaseman toimintaa harjoitetaan kaupalliselta pohjalta. Lentoaseman pitäjä perii käyttäjiltä maksuja lentoasemainfrastruktuurin käytöstä ja lentoasemalla tarjotuista palveluista. Sen vuoksi VFAB on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukainen yritys. |
7.1.1.2 Valtion varat ja valtiosta johtuvaksi toimenpiteeksi katsominen
(98) |
Jotta toimenpide olisi valtiontukea, on se rahoitettava valtion varoista ja päätös tuen myöntämisestä on katsottava valtiosta johtuvaksi. |
(99) |
Valtiontuen käsite koskee kaikkia etuja, joita rahoitetaan valtion varoista ja jotka valtio on myöntänyt suoraan tai sellaisen välittäjäorganisaation kautta, joka toimii sille annettujen toimivaltuuksien mukaisesti (27). Paikallisten viranomaisten varat katsotaan SEUT-sopimuksen 107 artiklaa sovellettaessa valtion varoiksi (28). |
(100) |
Nyt käsiteltävässä asiassa pääomasijoituksesta päättivät ja sen myönsivät VFAB:n omistajat, toisin sanoen Västeråsin kaupunki ja tietyissä toimenpiteissä Luftfartsverket tytäryhtiönsä LFV Holdingin kautta. |
(101) |
Västeråsin kaupungin osalta pääomasijoituksesta päätti kunnanvaltuusto, ja maksu suoritettiin suoraan kaupungin talousarviosta. |
(102) |
LFV Holdingin osalta komissio toteaa, että se oli kokonaan Luftfartsverketin, julkisen viranomaisen, omistuksessa. Yhtiöjärjestyksensä mukaan LFV ei voi perustaa tytäryhtiötä eikä hankkia osakkeita ilman Ruotsin hallituksen lupaa. Ruotsin kansanedustajilla on oikeus ottaa osaa hallituksen kokouksiin. |
(103) |
Komissio toteaa, ettei Ruotsi eikä mikään kolmas osapuoli ole kiistänyt tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa komission päätöksessä esitetyn alustavan näkemyksen tätä osaa, ja katsoo sen vuoksi, että toimenpide 1 on rahoitettu valtion varoista ja voidaan katsoa valtiosta johtuvaksi. |
7.1.1.3 Taloudellinen etu
(104) |
VFAB väitti, että jos johdanto-osan 90 kappaleessa mainittu lentoasemapalvelujen tarjoaminen lentokoulutukseen ja ilmailukerholle katsottaisiin taloudelliseksi toiminnaksi, tämä palvelu olisi joka tapauksessa katsottava yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyväksi palveluksi ja että VFAB:lle myönnetty julkinen tuki ei ole valtiontukea, sillä siinä on kyse yksinomaan yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen tarjoamisesta aiheutuvien tappioiden korvaamisesta. |
(105) |
Pitää paikkansa, että viranomaiset voivat määritellä tietyt lentoasemien tai lentoyhtiöiden taloudelliset toiminnot SEUT-sopimuksen 106 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuiksi yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviksi palveluiksi ja maksaa korvausta kyseisistä palveluista. |
(106) |
Asiassa Altmark annetussa tuomiossa (29) sovelletun oikeuskäytännön mukaan yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvistä palveluista maksettava korvaus ei tuota SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valikoivaa etua, jos seuraavat neljä ehtoa täyttyvät:
|
(107) |
Altmark-kriteerien ehdot ovat kumulatiivisia, mikä tarkoittaa sitä, että kaikkien neljän ehdon on täytyttävä, jotta julkinen tuki ei tällä perusteella ole valtiontukea. |
(108) |
Komissio toteaa nyt tarkasteltavassa asiassa, että Ruotsin viranomaiset ja VFAB eivät ole viitanneet mihinkään todisteisiin, joiden mukaan väitetty julkisen palvelun velvoite olisi määritelty selkeästi ja konkreettisesti ja asetettu VFAB:lle. VFAB viittaa tältä osin ainoastaan yhtiöjärjestykseensä, jonka mukaan yrityksen tarkoituksena on ”täyttää alueen lentokuljetustarpeet” (30) ja ”palvella siviili-ilmailua Västeråsin lentoasemalla” (31). Kummassakaan muotoilussa ei viitata väitettyihin velvoitteisiin tarjota julkisia palveluja eikä niitä missään tapauksessa voida katsoa voimassaolevaksi valtuutukseksi tarjota yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja (ne vaikuttavat pikemminkin yrityksen tavoitteen yleiseltä kuvaukselta). Sen vuoksi VFAB:lle myönnetyn julkisen tuen ei voida pelkästään tästä syystä katsoa kuuluvan valtiontukisääntöjen ulkopuolelle asiassa Altmark sovelletun oikeuskäytännön mukaisesti. |
(109) |
Lisäksi komissio toteaa, että ilmeisesti vähintään kaksi muuta Altmark-kriteeriä ei täyty. Ei ole näyttöä siitä, että korvaus määritetään etukäteen (vaan pikemminkin se määritetään jälkikäteen odottamattomien tappioiden kattamiseksi), eikä VFAB:tä ole valittu julkisella hankintamenettelyllä. Ei myöskään ole näyttöä siitä, että väitetty korvaus pohjautuu hyvin johdetun yrityksen kustannusten tarkasteluun (vaan pikemminkin päin vastoin, sillä tukitaso määritettiin yksinomaan usean vuoden jatkuvien tappioiden kattamiseksi). |
(110) |
Tämän vuoksi ei voida hyväksyä VFAB:n väitettä siitä, että sille myönnetty julkinen tuki ei kuulu valtiontukisääntöjen soveltamisalaan, koska se on korvausta julkisen palvelun velvoitteen täyttämisestä. |
(111) |
Kaikki taloudelliset edut, joita yritys ei olisi saanut tavanomaisin markkinaehdoin, ts. ilman valtion toimenpidettä, ovat SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja etuja. Ainoastaan valtion toimenpiteen vaikutuksella yritykseen on merkitystä, ei sen syyllä tai tavoitteella. Kun yrityksen taloudellinen tilanne paranee valtion toimenpiteen seurauksena, kyseessä on etu. |
(112) |
Komissio haluaa myös huomauttaa, että ”vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan valtion yrityksen käyttöön suoraan tai välillisesti asettamaa pääomaa ei voida katsoa valtiontueksi, jos olosuhteet ovat tavanomaisten markkinaehtojen mukaiset”. Jotta komissio voisi määrittää nyt tarkasteltavana olevassa asiassa, antaako pääomasijoitus VFAB:lle sellaisen edun, jota yritys ei olisi saanut tavanomaisten markkinaehtojen mukaisesti, sen on verrattava pääomasijoituksen tehneiden viranomaisten toimia pitkäaikaisten tuotto-odotusten mukaan toimivan markkinataloussijoittajan toimiin. |
(113) |
Tässä yhteydessä lentoaseman sijaintialueen talouteen kohdistuvilla myönteisillä vaikutuksilla ei pitäisi olla merkitystä, sillä tuomioistuin on selventänyt, että markkinataloussijoittajaperiaatteen soveltamista koskeva olennainen kysymys koskee sitä, olisiko ”yksityinen sijoittaja, joka perustaa toimintansa odotettavissa olevaan tuottoon jättäen kaikki yhteiskunnalliset sekä aluepoliittiset ja alakohtaiset näkökannat huomioon ottamatta, tehnyt tällaisen pääomasijoituksen samanlaisissa olosuhteissa”. |
(114) |
Asiassa Stardust Marine antamassaan tuomiossa unionin tuomioistuin totesi, että ”sen tutkimiseksi, vastasiko valtion toiminta markkinataloudessa järkevästi toimivan sijoittajan toimintaa, valtion toiminnan taloudellista järkevyyttä on arvioitava ottaen huomioon rahoitustukien myöntämishetkellä vallinneet olosuhteet, ja on siis syytä jättää tekemättä arviointeja, jotka perustuvat myöhemmin vallinneeseen tilanteeseen”. Asiassa EDF antamassaan tuomiossa tuomioistuin selitti, että ”[s]itä vastoin kyseisen edun myöntämisen jälkeen laaditut taloudelliset arviot, kyseisen jäsenvaltion toteuttaman sijoituksen todellisen tuottavuuden toteaminen jälkikäteen tai myöhemmät perustelut tosiasiallisesti valitusta toimintatavasta eivät riitä osoittamaan sitä, että tämä jäsenvaltio olisi ennen edun myöntämistä tai samanaikaisesti sen kanssa tehnyt tällaisen päätöksen osakkeenomistajan ominaisuudessaan” (32). |
(115) |
Jotta komissio voi soveltaa markkinataloussijoittajaperiaatetta, sen on mentävä taaksepäin ajankohtaan, jolloin kukin päätös julkisten varojen myöntämisestä VFAB:lle tehtiin. Komission on myös perustettava arvionsa niihin tietoihin ja oletuksiin, jotka olivat asiaankuuluvien paikallisviranomaisten saatavilla silloin kun päätös kyseisten infrastruktuuritoimenpiteiden rahoitusjärjestelyistä tehtiin. |
(116) |
Komissio esitti tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään alustavan analyysin siitä, miksi VFAB:hen tehty pääomasijoitus antoi edun yritykselle, ja erityisesti siitä, miksi markkinataloussijoittajaperiaatteen edellytykset eivät täyttyneet. |
(117) |
Komissio totesi ensiksi, että VFAB oli tehnyt huomattavia tappioita yli kymmenen vuoden ajan. Jo silloin, kun ensimmäinen pääomasijoitus tehtiin vuonna 2003, kyseessä oli (komission käytettävissä olevien tietojen mukaan) VFAB:n vähintään viides peräkkäinen tappiollinen vuosi. Tappiot jatkuivat keskeytyksettä koko tarkasteltavan aikajakson niin, että VFAB oli jokaisen pääomasijoituksen aikaan tappiollinen. Näiden olosuhteiden vuoksi komissio katsoo, että on erittäin epätodennäköistä, että yksityinen sijoittaja olisi halunnut tehdä yhteensä 194 miljoonan Ruotsin kruunun (noin 21,4 miljoonan euron) pääomasijoitukset kyseisten tappioiden kattamiseksi. Koska VFAB oli koko tarkastelukauden kokonaan valtion omistuksessa, ei ole yksityisiä omistajia, joiden suhteen vertailu voitaisiin tehdä. Tämän vuoksi markkinataloussijoittajaperiaatteen täyttyminen voitaisiin osoittaa ainoastaan VFAB:n vahvojen pitkäaikaisten tuotto-odotusten perusteella. |
(118) |
Ruotsin viranomaiset väittivät ennen tutkintamenettelyn aloittamista koskevan päätöksen tekemistä, että pääomasijoitukset perustuivat taloudellisiin analyyseihin, jotka olivat samantapaisia kuin yksityisen omistajan Skavstan lentoaseman osalta tekemät analyysit (ks. tutkintamenettelyn aloittamista koskevan päätöksen johdanto-osan 52 kappale). Kuten kyseisessä päätöksessä todettiin, Ruotsin viranomaiset eivät kuitenkaan toimittaneet konkreettisia tietoja, jotka olisivat osoittaneet, että Skavstan lentoaseman omistaja olisi myöntänyt pääomaa samanlaisin ehdoin kuin Västeråsin lentoaseman omistajat eikä tilanne ollut vertailukelpoinen, koska Skavstan lentoaseman matkustajamäärä oli kymmenen kertaa suurempi kuin Västeråsin lentoaseman matkustajamäärä. Muodollisen tutkinnan aikana ei toimitettu tätä kysymystä koskevaa lisänäyttöä. |
(119) |
Ennen tutkintamenettelyn aloittamista koskevan päätöksen tekemistä Ruotsin viranomaiset olivat toimittaneet erittäin vähän tietoja tukeakseen näkemystä, että Västeråsin lentoasema ja LFV Holding olivat toimineet tavanomaisen markkinataloussijoittajan tapaan pääomasijoitusta tehdessään. Kuten päätöksessä todettiin, näyttää siltä, että Luftfartsverket toteutti jonkinlaisen markkina-analyysin ennen kuin se hankki VFAB:n osakkeita vuonna 2000. Niiden laskelmien mukaan, joihin hankinta perustui, Västeråsin lentoaseman matkustajamäärän odotettiin kasvavan kahdeksan vuoden aikana vuonna 1999 kirjatuista 120 000 matkustajasta 600 000 matkustajaan. Tämä johtaisi kestävään kannattavuuteen, joka olisi 7–10 miljoonaa Ruotsin kruunua vuodessa. Laskelmien mukaan VFAB saavuttaisi nollatuloksen vuonna 2003, jolloin matkustajamäärä olisi 400 000. |
(120) |
Nämä oletukset osoittautuivat kuitenkin Västeråsin lentoaseman aikaisemman tuloksen valossa erittäin optimistisiksi, kuten todettiin myös tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä. Ruotsin viranomaiset eivät ole toimittaneet lisänäyttöä näiden ennusteiden tueksi (taulukosta 1 ilmenee, että matkustajamäärä itse asiassa supistui sen sijaan että se olisi viisinkertaistunut). LFV Holding AB myi vuoden 2006 lopussa osakkeensa takaisin Västeråsin kaupungille 1 Ruotsin kruunun hintaan. Syynä tähän oli Ruotsin viranomaisten toimittamien tietojen mukaan se, että Ruotsin ilmailuhallitus ei ollut valmis tekemään uusia pääomasijoituksia VFAB:n tappioiden kattamiseksi. |
(121) |
Komissio toteaa myös, että Västeråsin kaupungin ja LFV Holdingin tekemien pääomasijoitusten tavoitteena oli ”kattaa VFAB:n liiketoiminnan tappiot”, kuten VFAB huomautti tutkintamenettelyn aikana (33). VFAB on väittänyt, että suurin osa näistä toiminnoista ei ollut luonteeltaan taloudellisia, ja katsoo, että sitä, täyttävätkö pääomasijoitukset markkinataloussijoittajaperiaatteen vaatimukset, voidaan arvioida ainoastaan kaupallisten lentoyhtiöiden kanssa tehdyistä sopimuksista saatujen tuottojen perusteella. Nämä sopimukset ovat VFAB:n näkemyksen mukaan lentoasematoimintojen ainoa taloudellinen osa. VFAB väittää, että pääomasijoitukset olivat markkinataloussijoittajaperiaatteen mukaisia, koska kyseiset sopimukset olivat kannattavia. |
(122) |
Ruotsin viranomaiset eivät ole kiistäneet näiden huomautusten paikkansapitävyyttä. |
(123) |
Komissio ei hyväksy edellä mainituista syistä ensinnäkään VFAB:n väitettä, että lentoaseman toiminnot olisivat pääasiassa olleet muita kuin taloudellisia, tai että kysymystä siitä, oliko pääomasijoitus markkinataloussijoittajaperiaatteen mukainen, olisi arvioitava ainoastaan ottaen huomioon VFAB:n sopimukset kaupallisten lentoyhtiöiden kanssa. VFAB on yritys, ja osakkeenomistajien kannalta markkinataloussijoittajaperiaatteen täyttymistä on arvioitava VFAB:n taloudellisen kokonaistuloksen perusteella. VFAB ei ole kuitenkaan toimittanut todennettuja lukuja, joiden perusteella olisi mahdollistaa erottaa yrityksen taloudelliset toiminnot muista kuin taloudellisista toiminnoista. |
(124) |
Mitä tulee mahdollisuuteen, että VFAB:n tulos antaisi pääomasijoituksesta sellaisen tuoton, joka olisi ollut yksityisen toimijan hyväksyttävissä, komissio toteaa, että Ruotsin viranomaiset tai asianomaiset eivät ole tutkinnan aikana toimittaneet tietoja, jotka voisivat muuttaa komission alustavaa päätelmää, että pääomasijoitukset eivät olleet markkinataloussijoittajaperiaatteen mukaisia. |
(125) |
Komissiolle ei ole toimitettu tietoja, jotka täydentäisivät ennen tutkintamenettelyn aloittamista koskevan päätöksen tekemistä toimitettua hyvin rajallista näyttöä ja jotka huolimatta vakuuttavista alustavista päinvastaisista huomioista (joista on tiivistelmä johdanto-osan 119–121 kappaleessa) osoittaisivat, että pääomasijoitus tehtiin sellaisten kohtuullisten tuotto-odotusten perusteella, jotka olisivat vastaavassa tilanteessa markkinataloussijoittajan hyväksyttävissä. |
(126) |
Komissio katsookin, että VFAB:n omat lausumat, joita Ruotsin viranomaiset eivät ole kiistäneet (ks. johdanto-osan 121 kappale), tukevat näitä alustavia päätelmiä. Niiden mukaan pääomasijoitusta ei tehty markkinataloussijoittajan hyväksyttävissä olevan tuoton saamiseksi vaan VFAB:n toiminnasta jatkuvasti aiheutuneiden tappioiden kattamiseksi. Markkinataloussijoittaja ei hyväksyisi tällaista tappioiden kattamistapaa ilman, että hyväksyttävään tuottoon johtava yrityksen tuloksen paraneminen olisi selvästi ja uskottavasti mahdollista. |
(127) |
Ruotsin viranomaiset eivät ole toimittaneet tietoja niiden epäilyjen johdosta, jotka esitettiin tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä, siltä osin kuin on kyse erittäin optimistisista ennusteista, jotka väitteiden mukaan tehtiin ennen ensimmäistä pääomasijoitusta. Ruotsin viranomaiset eivät ole myöskään toimittaneet näyttöä, joka osoittaisi, että myöhemmät pääomasijoitukset perustuivat tuleviin tuotto-odotuksiin eikä niitä tehty pelkästään tappioiden kattamiseksi. |
(128) |
Komissio katsoo näistä syistä, että markkinataloussijoittaja ei olisi tehnyt pääomasijoitusta. Jäsenvaltion esittämä näyttö ei osoita, että pääomasijoituksen yhteydessä olisi tehty markkinataloussijoittajan hyväksyttävissä olevaa arviointia, vaan päinvastoin, että pääomasijoituksia tehtiin jatkuvasti VFAB:n tappioiden kattamiseksi ilman yhteyttä yrityksen tulokseen. Tämän vuoksi pääomasijoitus antaa VFAB:lle taloudellisen edun, jota se ei olisi saanut tavanomaisin markkinaehdoin. |
7.1.1.4 Valikoivuus
(129) |
Jotta valtiontuen voidaan katsoa kuuluvan SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan, sen on suosittava tiettyä yritystä tai tuotannonalaa. Tämä tarkoittaa sitä, että valtiontuen käsitteen piiriin kuuluvat ainoastaan yrityksiä valikoivasti suosivat toimenpiteet. |
(130) |
Koska nyt tarkasteltavassa asiassa pääomasijoitus suosii vain VFAB:tä, se on selvästi valikoiva SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan tarkoittamalla tavalla. |
7.1.1.5 Kilpailun vääristyminen ja vaikutus kauppaan
(131) |
Jos jäsenvaltion myöntämä tuki vahvistaa jonkin yrityksen asemaa muihin sisämarkkinoilla kilpaileviin yrityksiin verrattuna, tuen on katsottava vaikuttavan kilpailijoihin (34). VFAB:lle pääomasijoituksen muodossa myönnetyt taloudelliset edut vahvistivat sen taloudellista tilannetta, sillä lentoaseman pitäjä pystyi jatkamaan toimintaansa tarvitsematta kantaa kaikkia toimintaansa liittyviä kustannuksia. |
(132) |
Kuten edellä on esitetty, lentoasematoiminnan harjoittaminen on taloudellista toimintaa. Kilpailua käydään toisaalta lentoasemien välillä lentoyhtiöistä ja lentoliikenteestä (matkustajat ja rahti) ja toisaalta lentoasemien pitäjien välillä, jotka saattavat kilpailla tietyn lentoaseman hallinnoinnista. Kun on kyse erityisesti halpa- ja tilauslentoyhtiöistä, voivat myös lentoasemat, jotka eivät sijaitse samalla vaikutusalueella, ja jopa lentoasemat, jotka sijaitsevat eri jäsenvaltioissa, kilpailla keskenään lentoyhtiöiden houkuttelemiseksi. |
(133) |
Kuten vuoden 2005 ilmailusuuntaviivojen 40 kohdassa esitetään ja vuoden 2014 ilmailusuuntaviivojen 45 kohdassa vahvistetaan, pieniäkään lentoasemia ei voida sulkea pois SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan soveltamisalasta. Vuoden 2014 ilmailusuuntaviivojen 45 kohdassa todetaan selvästi, että ”se seikka, että […] julkista rahoitusta saavan yrityksen koko on suhteellisen vaatimaton, ei sellaisenaan sulje pois mahdollisuutta, että tuki vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan”. |
(134) |
Västeråsin lentoaseman palvelema matkustajamäärä on vaihdellut 113 626 matkustajasta 242 376 matkustajaan muodollisen tutkintamenettelyn kattamalla kaudella, ja sen nykyinen matkustajamäärä on noin 273 000 vuodessa (luvut vuodelta 2013). Merkittävä osa lentoliikenteestä on peräisin muista jäsenvaltioista, ja Västeråsista liikennöidään tai on liikennöity esimerkiksi Lontoon Stanstediin, Alicanteen ja Malagaan. Tämän vuoksi päätelmänä on, että VFAB harjoittaa toimintaa markkinoilla, joka on avoinna kilpailulle eurooppalaisella tasolla. |
(135) |
Tämän perusteella on katsottava, että VFAB:lle myönnetty julkinen rahoitus vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua ja vaikuttaa kauppaan ainakin potentiaalisesti. |
7.1.1.6 Päätelmät
(136) |
Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että VFAB:lle pääomasijoituksena vuosina 2003–2010 myönnetty julkinen rahoitus (toimenpide 1) on SEUT-sopimuksen 107 artiklassa tarkoitettua valtiontukea. |
7.1.1.7 Tuen sääntöjenmukaisuus
(137) |
SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tieto tuen myöntämistä tai muuttamista koskevasta suunnitelmasta, eivätkä ne saa toteuttaa ehdottamiaan toimenpiteitä, ennen kuin lopullinen päätös on annettu. |
(138) |
Koska nämä varat on jo annettu VFAB:n käyttöön, komissio katsoo, että Ruotsi ei ole noudattanut SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdassa olevaa kieltoa. |
7.1.2 Soveltuvuus sisämarkkinoille
7.1.2.1 Vuosien 2014 ja 2005 ilmailusuuntaviivojen sovellettavuus
(139) |
SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa määrätään tietyistä poikkeuksista 107 artiklan 1 kohdan yleisestä säännöstä, jonka mukaan valtiontuki ei sovellu sisämarkkinoille. Kyseessä olevan tuen voidaan katsoa soveltuvan sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan perusteella. Kyseisen kohdan mukaan sisämarkkinoille soveltuvana voidaan pitää ”tukea tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla”. |
(140) |
Vuoden 2014 ilmailusuuntaviivoissa annetaan näiltä osin puitteet sen arvioimiseksi, voidaanko lentoasemille myönnettyä tukea pitää sisämarkkinoille soveltuvana SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti. |
(141) |
Vuoden 2014 ilmailusuuntaviivojen mukaisesti komissio soveltaa niitä soveltuvuussääntöjä, jotka olivat voimassa, kun sääntöjenvastainen investointituki myönnettiin, jos investointituki on myönnetty ennen 4 päivää huhtikuuta 2014. |
(142) |
Vuoden 2014 ilmailusuuntaviivojen mukaisesti komissio katsoo, että valtiontuen sääntöjenvastaisuuden arvioinnissa sovellettavien sääntöjen määräytymisestä annetun komission ilmoituksen määräyksiä sovelletaan lentoasemille myönnettyyn sääntöjenvastaiseen investointitukeen, mutta niitä ei sovelleta niihin käsiteltävänä oleviin asioihin, jotka koskevat lentoasemille ennen 4 päivää huhtikuuta 2014 myönnettyä sääntöjenvastaista toimintatukea. Sen sijaan komissio soveltaa vuoden 2014 ilmailusuuntaviivojen periaatteita kaikkiin tapauksiin, jotka koskevat lentoasemille myönnettyä toimintatukea (vireillä olevat ilmoitukset ja sääntöjenvastainen ilmoittamaton tuki), vaikka tuki olisi myönnetty ennen 4 päivää huhtikuuta 2014 ja ennen siirtymäkauden alkua. |
(143) |
Komissio on jo johdanto-osan 136–138 kappaleessa todennut, että pääomasijoitus on sääntöjenvastaista valtiontukea, joka on myönnetty ennen 4 päivää huhtikuuta 2014. |
7.1.2.2 Investointituen ja toimintatuen välinen ero
(144) |
Edellä mainittujen vuoden 2014 ilmailusuuntaviivojen määräysten mukaisesti komission on arvioitava, onko kyseinen toimenpide sääntöjenvastaista investointi- tai toimintatukea. |
(145) |
Vuoden 2014 ilmailusuuntaviivojen 25 kohdan 18 alakohdan mukaan investointituella tarkoitetaan tukea kiinteän käyttöpääoman rahoittamiseen, erityisesti kattamaan pääomakustannusten rahoitusvaje. Kyseisen kohdan mukaan investointituki voi tarkoittaa sekä määrää, joka maksetaan kokonaan ennakkoon (alkuvaiheen investointikustannusten kattamiseksi), että säännöllisinä erinä maksettavaa tukea (pääomakustannusten kattamiseksi vuotuisten poistojen ja rahoituskustannusten osalta). |
(146) |
Toimintatuki sen sijaan kattaa lentoaseman kaikki tai tietyt toimintakustannukset, joilla tarkoitetaan ”lentoasemapalvelujen tarjoamisesta aiheutuvia kustannuksia, mukaan lukien sellaiset kustannusryhmät kuin henkilöstökustannukset, ostetut palvelut, viestintä, jätehuolto, energia, kunnossapito, vuokrat ja hallinto, mutta pois lukien pääomakustannukset, lentoaseman lentoyhtiöille tarjoama markkinointituki tai muut kannustimet, ja kustannukset, jotka kuuluvat yleisen edun piiriin”. |
(147) |
Näiden määritelmien perusteella voidaan todeta, että pääomasijoitus, jota käytettiin VFAB:n jatkuvien toimintatappioiden kattamiseen, voidaan katsoa VFAB:n hyväksi myönnetyksi toimintatueksi. |
7.1.2.3 Toimintatuen soveltuvuus sisämarkkinoille vuoden 2014 ilmailusuuntaviivojen mukaisesti
(148) |
Vuoden 2014 ilmailusuuntaviivojen 5.1 jaksossa vahvistetaan kriteerit, joita komissio soveltaa arvioidessaan, soveltuuko toimintatuki sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti. Vuoden 2014 ilmailusuuntaviivojen 172 kohdan mukaisesti komissio soveltaa näitä kriteerejä kaikkiin tapauksiin, jotka koskevat toimintatukea, mukaan lukien vireillä olevat ilmoitukset ja sääntöjenvastainen ilmoittamaton tuki. |
(149) |
Mainittujen ilmailusuuntaviivojen 137 kohdan mukaisesti ennen siirtymäkauden alkamista myönnetyn sääntöjenvastaisen toimintatuen (mukaan lukien tuki, joka on maksettu ennen 4 päivää huhtikuuta 2014) voidaan katsoa soveltuvan sisämarkkinoille kattamattomien toimintakustannusten koko määrän osalta, jos seuraavat edellytykset täyttyvät: |
(150) |
Vaikutus selkeästi määritellyn yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamiseen (vuoden 2014 ilmailusuuntaviivojen 113 ja 114 kohta). Tämä ehto täyttyy muun muassa silloin, kun tuki lisää EU:n kansalaisten liikkuvuutta ja alueiden yhteyksiä luomalla yhteyspisteitä unionin sisäisille lennoille. Tästä huolimatta kannattamattomien lentoasemien päällekkäisyys ei edistä yhteisen edun mukaista tavoitetta. |
(151) |
Tukitoimenpiteiden tarve (vuoden 2014 ilmailusuuntaviivojen 116–118 kohta). Tuki olisi kohdennettava tilanteisiin, joissa sillä saadaan aikaan sellainen merkittävä parannus, johon ei päästä markkinoiden omin toimin. Komissio on tältä osin todennut, että pienten lentoasemien edellytykset ovat usein vähemmän suotuisat verrattuna unionin suuriin lentoasemiin, kun ne kehittävät palveluja ja houkuttelevat yksityistä rahoitusta. Sen vuoksi pienillä lentoasemilla voi nykyisissä markkinaolosuhteissa olla vaikeuksia varmistaa rahoitusta toiminnalleen ilman julkisia varoja. |
(152) |
Tämän vuoksi komissio katsoo vallitsevissa markkinaolosuhteissa seuraavaa:
|
(153) |
Valtiontuen tarkoituksenmukaisuus toimintavälineenä (ilmailusuuntaviivojen 120 kohta). Jäsenvaltioiden on osoitettava, että tuki on tarkoituksenmukaista aiotun tavoitteen saavuttamiseksi tai niiden ongelmien ratkaisemiseksi, joihin tuella on tarkoitus puuttua. Tukitoimenpidettä ei katsota sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos samat tavoitteet voidaan saavuttaa muilla, vähemmän vääristävillä poliittisilla välineillä tai tukivälineillä. |
(154) |
Toimenpiteen kannustava vaikutus (vuoden 2014 suuntaviivojen 124 kohta). Tämä edellytys täyttyy, jos on todennäköistä, että lentoaseman taloudellinen toiminta vähenisi huomattavasti ilman toimintatukea, ottaen huomioon mahdollisen investointituen ja liikennöintitason. |
(155) |
Tukimäärän oikeasuhteisuus, ts. tuen rajaaminen välttämättömään (vuoden 2014 ilmailusuuntaviivojen 125 kohta). Jotta lentoasemille myönnetty toimintatuki olisi oikeasuhteista, sen olisi rajoituttava välttämättömään, joka tarvitaan tuetun toiminnan toteuttamiseksi. |
(156) |
Kilpailuun ja kauppaan kohdistuvien kohtuuttomien kielteisten vaikutusten välttäminen (ilmailusuuntaviivojen 131 kohta). Arvioidessaan toimintatuen soveltuvuutta sisämarkkinoille komissio ottaa huomioon kilpailun vääristymät ja vaikutukset kauppaan. Jos lentoasema sijaitsee samalla vaikutusalueella kuin toinen lentoasema, jolla on liikakapasiteettia, sen liiketoimintasuunnitelmasta, joka perustuu asianmukaisiin matkustaja- ja rahtiliikenteen ennusteisiin, on käytävä ilmi todennäköinen vaikutus liikenteeseen muilla kyseisellä vaikutusalueella sijaitsevilla lentoasemilla. |
7.1.2.4 Toimenpiteen 1 sisämarkkinoille soveltuvuuden arviointi
(157) |
VFAB:lle myönnetyn toimintatuen tarkoituksena oli pitää lentoasema toiminnassa ja mahdollistaa säännöllisten kotimaisten ja ulkomaisten lentoyhteyksien ylläpito. |
(158) |
Västerås on väestömäärältään Ruotsin viidenneksi suurin kaupunki. Se sijaitsee tiheästi asutulla ja taloudellisesti hyvin toimeentulevalla alueella Keski-Ruotsissa. Jo vuonna 1999 kaupungissa oli 450 000 asukasta, joilla oli enintään 45 minuutin matkustusaika lentoasemalle. Tämä vastaa noin 5,5:tä prosenttia Ruotsin asukasmäärästä. Lentoaseman vaikutusalueella, joka määritellään alueeksi, jolla matkustusaika lentoasemalle on enintään yksi tunti, oli miljoona asukasta. Vuodelta 2000 olevien Ruotsin ilmailuviranomaisten laskelmien mukaan noin 59 prosenttia Mälarin laakson lentoasemien matkustajista asui kyseisellä alueella. |
(159) |
Lähimmät muut lentoasemat sijaitsevat kuitenkin yli 100 kilometrin päässä eli matkustusaika on yli tunnin (lukuun ottamatta Brommaa, jonne matkustusaika autolla on 59 minuuttia). Lentoasema tarjoaa sekä kotimaan lentoja (tarjosi ainakin vuoteen 2006 asti) että ulkomaan vuoroja (ts. Osloon, Kööpenhaminaan ja Lontooseen) ja on siten lisännyt EU:n kansalaisten liikkuvuutta ja yhteyksiä luomalla yhteyspisteitä unionin sisäisille lennoille keskellä tiheästi asuttua seutua. Nämä yhteyspisteet täydensivät muiden, vaikutusalueen laidalla sijaitsevien lentoasemien (Bromma ja Arlanda) tarjontaa, sillä ne tarjosivat lentoyhteyksiä kätevän välimatkan päässä ensi sijassa pääasiassa sellaisen liiketoimintamallin perusteella (halpalentoyhtiö), joka eroaa Bromman ja Arlandan toimintamalleista. Komissio toteaa myös, että Västeråsin lentoasema on Västeråsin kaupungin laskelmien mukaan auttanut suoraan ja välillisesti säilyttämään noin 180 työpaikkaa Västeråsissa. |
(160) |
Komissio päättelee, että toimintatuki paransi Västeråsin alueen yhteyksiä muualle Ruotsiin ja EU:hun ja vaikutti selkeästi määritellyn yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamiseen. |
(161) |
Komissio katsoo vuoden 2014 ilmailusuuntaviivojen 118 kohdan mukaisesti, että nykyisissä markkinaolosuhteissa toimintakustannusten rahoittamiseen tarvittavien julkisten varojen tarve vaihtelee korkeiden kiinteiden kustannusten vuoksi lentoaseman koon mukaan ja että pienten lentoasemien rahoitustarve on yleensä suhteellisesti suurempi. Komissio toteaa, että nykyisissä markkinaolosuhteissa lentoasemien suhteellinen taloudellinen kannattavuus voidaan määrittää niiden koon perusteella. Tämän johdosta komissio katsoo, että lentoasemat, joiden vuotuinen matkustajamäärä on enintään 200 000 matkustajaa, eivät ehkä pysty kattamaan suurta osaa toimintakustannuksistaan, ja että lentoasemat, joiden vuotuinen matkustajamäärä on 200 000–700 000 matkustajaa, eivät ehkä pysty kattamaan merkittävää osaa toimintakustannuksistaan. |
(162) |
Kuten johdanto-osan 20 kappaleesta ilmenee, VFAB ei ole pystynyt kattamaan toimintakustannuksiaan ainakaan vuodesta 1999 alkaen eikä koko tarkasteltavan ajanjakson aikana. |
(163) |
Komissio toteaa, että matkustajamäärä on tarkasteltavan ajanjakson aikana ollut alle 200 000 lukuun ottamatta vuotta 2004 (242 376 matkustajaa) ja vuotta 2005 (221 422 matkustajaa), jolloin se joka tapauksessa oli alle 300 000. |
(164) |
Komissio katsoo, että VFAB ei ole pystynyt kattamaan suurta tai vähintään merkittävää osaa toimintakustannuksistaan ja että sen vuoksi on tarvittu valtion toimenpiteitä. |
(165) |
Nyt tarkasteltavassa asiassa Västeråsin lentoasema oli vaarassa, koska se ei pystynyt kattamaan toimintakustannuksiaan. |
(166) |
Näiden ongelmien luonteen vuoksi komissio katsoo, että mikään muu poliittinen toimenpide ei olisi mahdollistanut lentoaseman toiminnan jatkumista. Toimintatuki rajoittui kattamattomiin toimintakustannuksiin ja tarvittavaan vähimmäismäärään, koska sillä korvattiin ainoastaan todelliset tappiot. Tämän vuoksi tappioiden korvaaminen rajoittui vähimmäismäärään eikä tuottanut voittoa. |
(167) |
Komissio katsoo näistä syistä, että tuki oli tarkoituksenmukaista aiotun yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamiseksi. |
(168) |
Aikaisemmin myönnetyn toimintatuen tarkoituksena oli pitää lentoasema toiminnassa. Ilman tukea lentoasema olisi jouduttu sulkemaan, eikä se olisi voinut edistää paikallisia yhteyksiä. Tuki rajoittui todellisiin toimintakustannuksiin, koska sillä korvattiin ainoastaan todelliset toimintatappiot. |
(169) |
Tämän perusteella komissio katsoo, että tukitoimenpiteellä oli kannustava vaikutus. |
(170) |
Toimintatuen olisi rajoituttava välttämättömään vähimmäismäärään, joka tarvitaan tuetun toiminnan toteuttamiseksi. |
(171) |
Nyt tarkasteltavassa asiassa tukimäärä ei ole koskaan ylittänyt määrää, joka tarvitaan toimintatappioiden kattamiseksi. Sen vuoksi komissio katsoo, että toimintatuki oli oikeasuhteista ja rajattu vähimmäismäärään, joka tarvitaan tuetun toiminnan toteuttamiseksi. |
(172) |
Komissio toteaa, että vuoden 2014 ilmailusuuntaviivojen 25 kohdan 12 alakohdan mukaisella Västeråsin lentoaseman vaikutusalueella sijaitsee ainoastaan yksi toinen lentoasema. Lisäksi Arlandan lentoasema sijaitsee juuri vaikutusalueen ulkopuolella. |
(173) |
Kyseisen lentoaseman, Bromman, osalta komissio toteaa ensiksi, että se sijaitsee aivan Västeråsin lentoaseman vaikutusalueen laidalla (59 minuuttia autolla), mikä todennäköisesti vähentää tuen mahdollisia kielteisiä vaikutuksia. |
(174) |
Komissio toteaa myös, että Västeråsin ja Bromman lentoasemilla on täysin erilaiset liiketoimintamallit. Västerås on tarkastelukaudella suuntautunut selvästi halpalentoihin kehittämällä liikesuhdettaan Ryanairin kanssa ja luopunut asteittain kotimaan lennoista. Sen sijaan Bromman profiili rakentuu kotimaisiin lentoihin, jotka palvelevat keskeistä Tukholman aluetta, sekä joihinkin ulkomaisiin vuoroihin (esim. Brysseliin ja Helsinkiin). Lisäksi Bromman toiminta kehittyi tarkastelukaudella erittäin vahvasti (matkustajamäärällä mitattuna), sillä vuotuinen matkustajamäärä kasvoi 981 256:sta 2 037 382:een vuosina 2000–2010 (35). Arlandan osalta komissio toteaa myös, että lentoasema sijaitsee Västeråsin lentoaseman oletetun vaikutusalueen ulkopuolella, mikä rajoittaa tuen mahdollisia kielteisiä vaikutuksia. Kuten Brommankin tapauksessa, kielteisten vaikutusten riskiä rajoittaa edelleen se, että Arlandan liiketoimintamalli on täysin erilainen kuin Västeråsin liiketoimintamalli. Arlanda, joka on Ruotsin pääkaupunkiseudun tärkein lentoasema, tarjoaa lukuisia vuoroja kotimaisiin ja kansainvälisiin kohteisiin, joihin liikennöivät perinteiset lentoyhtiöt. Kun otetaan huomioon vähäinen liikennöinti Västeråsin lentoasemalla, on erittäin epätodennäköistä, että tuella olisi tuntuvia vaikutuksia toimintaan Arlandalla, joka on Ruotsin suurin lentoasema (36). |
(175) |
Tämän vuoksi on erittäin epätodennäköistä, että tuki Västeråsin lentoasemalle on johtanut tarpeettomaan toiminnan päällekkäisyyteen tai vienyt toimintaa Brommalta tai Arlandalta. |
(176) |
Komissio katsoo näistä syistä, että kilpailuun ja jäsenvaltioiden väliseen kauppaan kohdistuvat kohtuuttomat kielteiset vaikutukset ovat rajallisia. |
(177) |
Komissio katsoo, että VFAB:lle pääomasijoituksina vuosina 2003–2010 myönnetty toimintatuki (toimenpide 1) soveltuu sisämarkkinoille. |
7.2 TOIMENPIDE 2: VFAB:n VÄSTERÅS FLYGFASTIGHETER AB:lle LENTOASEMAINFRASTRUKTUURIN KÄYTÖSTÄ VÄITETYSTI MAKSAMA ALENNETTU VUOKRA
(178) |
Komissio totesi tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään (37), että vuokra näytti alittavan markkinahinnan. Väite perustui pääasiassa Västeråsin kaupungin sisäisessä asiakirjassa olevaan tämän sisältöiseen lausumaan. Komissio pyysi tämän johdosta Ruotsia esittämään huomautuksia näistä havainnoista ja arvioidusta markkinavuokrasta. Komissio päätteli kuitenkin saatavilla olevien tietojen perusteella alustavasti, että vuokra antoi etua VFAB:lle. |
(179) |
Ruotsin viranomaiset ja VFAB ovat kiistäneet, että vuokra olisi koskaan vuosina 2003–2010 alittanut markkinatason. Vastauksena menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä esitettyyn pyyntöön toimittaa selvityksiä Ruotsin viranomaiset ja VFAB väittivät, että Västeråsin kaupunginvaltuuston toimeksiannosta laaditussa asiakirjassa oleva lausuma, johon kyseisessä päätöksessä viitataan ja jonka mukaan vuokra ei olisi markkinaehtojen mukainen, ei perustu mihinkään lukuihin tai konkreettisiin selvityksiin vaan on perustelematon lausuma. Ruotsin viranomaiset ja VFAB eivät tämän vuoksi voi kommentoida asiasisältöä ja kiistävät sen paikkansapitävyyden. Sen sijaan ne väittävät, että mahdollisessa markkinavuokraa koskevassa arvioinnissa olisi otettava huomioon se, että kiinteistöä voidaan asiaa koskevien kaavoitussäännösten mukaisesti käyttää vain lentoasematoimintoihin, ja koska toiminta on heikosti kannattavaa, nykyinen vuokra näyttää olevan markkinaehtojen mukainen. Lisäksi vuokrasopimuksen mukaan vuokraa tarkistetaan, jos tehdään uusia investointeja. |
(180) |
Ruotsin viranomaiset ja VFAB väittävät joka tapauksessa, että VFAB määrittää vuokran vapaasti yksinomaan liiketaloudellisten näkökohtien perusteella ja että komissio ei ole pystynyt osoittamaan, että vuokrapäätös johtuisi valtiosta. |
(181) |
Tämän osalta komissio viittaa Ruotsin viranomaisten ja VFAB:n väitteeseen, että Västeråsin lentoasematoiminnan heikko (tai negatiivinen) kannattavuus vaikuttaa siihen, minkä suuruista vuokraa voidaan periä. |
(182) |
Mikään muu kolmas osapuoli ei ole esittänyt huomautuksia tästä seikasta. Muodollisen tutkintamenettelyn aikana ei ole saatu tietoja, joiden perusteella voitaisiin päätellä, että VFAB:n maksama vuokra olisi pienempi kuin mitä yksityinen vuokranantaja olisi veloittanut samoissa olosuhteissa. Tämän johdosta voidaan todeta, että menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä esitetyn väitteen osalta ei ole esitetty uusia todisteita. Näissä olosuhteissa komissio katsoo, että todisteet eivät tue alustavia väitteitä VFAB:n saamasta edusta. Komissio ei voi perustelemattomien väitteiden nojalla päätellä, että valtiontukea on myönnetty. |
(183) |
Tämän vuoksi komissio katsoo, että toimenpide 2 eli vuokra, jota VFAB maksaa Västerås Flygfastigheter AB:lle lentoasemainfrastruktuurin käytöstä, ei ole valtiontukea. |
7.3 TOIMENPIDE 3: PAIKALLISTEN LENTOASEMIEN TUKIOHJELMAN PERUSTEELLA VUOSINA 2001–2010 MYÖNNETTY TOIMINTATUKI
(184) |
Ruotsin viranomaiset ovat toimittaneet selvityksiä tuesta, jota Ruotsin valtio on myöntänyt paikallisten lentoasemien tukiohjelman perusteella tarkastelukaudella eli vuosina 2001–2010. Tukiohjelmaa muutettiin vuonna 2011 (38). |
(185) |
Tukiohjelman oikeusperusta on vaihdellut tarkastelukaudella jonkin verran, mutta ohjelman peruspiirteet ovat pysyneet muuttumattomina. Vuodesta 2007 alkaen tuen oikeusperustana on ollut säädös (2006:1577) muille kuin valtion omistamille lentoasemille myönnettävästä toimintatuesta. Tuen kokonaistalousarvio vuonna 2005 oli 103 miljoonaa Ruotsin kruunua, joka jaettiin 22 ruotsalaisen lentoaseman kesken. Kaudella, jolloin valtio omisti LFH Holdingin kautta 40 prosenttia VFAB:n osakkeista, toimintatukea supistettiin vastaavasti 40 prosenttia. |
(186) |
Tukiohjelman tavoitteena on ollut aluekehityksen ja alueellisten yhteyksien edistäminen. Tavoite on perustunut hallituksen kokonaisvastuuseen kansallisesta liikenneverkosta yleensä ja ilmailuinfrastruktuurista erityisesti. |
(187) |
Tukikelpoisia olivat omistusmuodosta riippumatta kaikki lentoasemat, joilla oli säännöllistä lentoliikennettä (mutta aluekehitystavoitteet, mitattuna etäisyytenä kolmelle suurelle kansalliselle lentoasemalle, oli otettava huomioon arvioitaessa tuen tarvetta). Lentoasemat menettivät kuitenkin tukikelpoisuutensa heti kun ne saavuttivat liikennöintivolyymin, jolla katsottiin olevan hyvät kannattavuusnäkymät (yleensä 300 000 matkustajaa vuodessa). Tukikelpoisuutta rajoitettiin 1 päivästä tammikuuta 2007 edelleen, kun tukiohjelman piiristä suljettiin sellaiset lentoasemat, joilta matka Tukholmaan kesti enintään kaksi tuntia julkisen maaliikenteen keinoin. |
(188) |
Tukitason osalta yksittäisen lentoaseman tuki ei saanut ylittää lentoaseman toimintatappioita. Ruotsin viranomaiset ovat myös selventäneet, että alkuperäisen tavoitteen mukaan tuen oli määrä kattaa keskimäärin 75 prosenttia toimintatappioista, mutta että käytännössä tuki oli harvoin yli 50 prosenttia. |
(189) |
Viimeinen vuosi, jona Västeråsin lentoasema sai tukiohjelmasta tukea, oli vuosi 2006. |
7.3.1 Tuen olemassaolo
(190) |
Ruotsin viranomaiset myöntävät, että tukiohjelma on valtiontukea. Tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään komissio totesi, että SEUT-sopimuksen 107 artiklan edellytykset täyttyvät. |
(191) |
Tukiohjelmaa rahoitetaan selvästi valtion varoista, sillä sitä rahoitetaan pääasiassa yleisestä talousarviosta ja pienemmässä määrin Luftfartsverketin talousarviosta. Luftfartsverket on lailla perustettu keskusvirasto. Tuki voidaan katsoa valtiosta johtuvaksi myös siksi, että tukiohjelmaa ovat hallinnoineet ilmailulaitos Luftfartsverket (1999–2005), ilmailuhallitus Luftfartsstyrelsen (2005–2010) ja sen seuraaja liikennevirasto Trafikverket (vuodesta 2010). Nämä kaikki ovat julkisia viranomaisia, jotka on perustettu ja joita säännellään lailla. |
(192) |
Tukiohjelma antaa selvästi vastaanottajille edun, sillä se vapauttaa ne toimintatappioista, joista niiden olisi muuten vastattava liiketoiminnassaan. Valtio ei maksa avustuksena myönnettävää tukea odottaen saavansa varoilleen tuottoa. Kyseessä oleva etu on valikoiva, koska se annetaan ainoastaan sellaisille lentoasemille, jotka täyttävät tukikriteerit ja jotka eivät ole valtion omistuksessa. Lisäksi on todennäköistä, että etu vääristää kilpailua ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, sillä unionin lentoasemien välillä käydään kilpailua. |
7.3.2 Tuen sääntöjenmukaisuus
(193) |
SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tieto tuen myöntämistä tai muuttamista koskevasta suunnitelmasta eivätkä ne saa toteuttaa ehdottamiaan toimenpiteitä, ennen kuin lopullinen päätös on annettu. |
(194) |
Koska nämä varat on jo myönnetty, komissio katsoo, että Ruotsi ei ole noudattanut SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdassa olevaa kieltoa. Tukiohjelma on sääntöjenvastainen, koska sitä ei ole ilmoitettu komissiolle. |
7.3.3 Tuen soveltuvuus sisämarkkinoille
(195) |
Kuten edellä johdanto-osan 137–141 kappaleessa todetaan, vuoden 2014 ilmailusuuntaviivojen määräyksiä sovelletaan niihin käsiteltävänä oleviin asioihin, jotka koskevat lentoasemille ennen 4 päivää huhtikuuta 2014 myönnettyä sääntöjenvastaista toimintatukea. |
(196) |
Tukiohjelma on suuntaviivojen periaatteiden mukaista toimintatukea, sillä tuen nimenomaisena tarkoituksena oli korvata lentoasemien toimintakustannusten rahoitusvaje, ts. lentoasemien tulojen ja toimintakustannusten välinen erotus (39). |
(197) |
Lisäksi muodollisen tutkinnan piiriin kuuluva tukiohjelma otettiin käyttöön ennen 4 päivää huhtikuuta 2014. |
(198) |
Komissio arvioi toimenpiteen 3 soveltuvuuden sisämarkkinoille vuoden 2014 ilmailusuuntaviivoihin sisältyvien toimintatukea koskevien soveltuvuusmääräysten mukaisesti, kuten esitetään tarkemmin johdanto-osan 147–154 kappaleessa. |
7.3.3.1 Vaikutus selkeästi määritellyn yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamiseen
(199) |
Tukiohjelman tavoitteena on ollut aluekehityksen ja alueellisten yhteyksien edistäminen. Tavoite on perustunut valtion kokonaisvastuuseen kansallisesta liikenneverkosta yleensä ja ilmailuinfrastruktuurista erityisesti. |
(200) |
Tukiohjelmassa rajattiin riski päällekkäisyyksistä mahdollisimman pieneksi kohdistamalla tuki pienille lentoasemille alueilla, joilla oli huonot yhteydet. Lisäksi tukiohjelman piiristä suljettiin nimenomaan pois lentoasemat, jotka sijaitsivat lähellä maan suurimpia lentoasemia (Arlanda, Landvetter ja Sturup). |
(201) |
Maan koko, alhainen asukastiheys ja usein vaikeat ajo-olosuhteet vähentävät myös riskiä päällekkäisyyksistä niissä harvoissa tapauksissa, joissa kahden tukea saaneen lentoaseman välimatka on saattanut olla suuntaviivojen 136 kohdassa vahvistettua ohjeellista välimatkaa pienempi. Tämän johdosta komissio katsoo, että tuki edisti selkeästi määritellyn yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamista. |
7.3.3.2 Tukitoimenpiteiden tarve
(202) |
Kuten edellä todetaan, lentoasemat menettivät tukikelpoisuuden, kun niillä katsottiin olevan hyvät mahdollisuudet tulla kannattaviksi. Tämä tarkoittaa yleensä noin 300 000 matkustajaa vuodessa. Tämä on varovainen lähestymistapa, joka varmistaa, että tukea myönnetään vain kun valtion toimenpiteitä tarvitaan lentoaseman toiminnan turvaamiseksi. |
(203) |
Vallitsevien markkinaolosuhteiden johdosta komissio katsoo, että lentoasemat, joiden vuotuinen matkustajamäärä on enintään 200 000 matkustajaa, eivät ehkä useinkaan pysty kattamaan suurta osaa toimintakustannuksistaan, ja että lentoasemat, joiden vuotuinen matkustajamäärä on 200 000–700 000 matkustajaa, eivät ehkä pysty kattamaan merkittävää osaa toimintakustannuksistaan. |
(204) |
Sovellettaessa tätä luokittelua tukiohjelman piiriin kuuluviin lentoasemiin komissio toteaa seuraavaa. |
(205) |
Suuri enemmistö toimenpiteen 3 piiriin kuuluneista lentoasemista on erittäin pieniä. Tukea jossain vaiheessa vuosina 1999–2007 saaneista 29 lentoasemasta 24:llä oli vähemmän kuin 200 000 matkustajaa vuodessa. Näistä 21:llä oli alle 100 000 matkustajaa vuodessa ja 16:lla alle 50 000 matkustajaa. |
(206) |
Vain kolme näistä lentoasemista (Kristianstad, Västerås ja Växjö) ylsi kyseisellä kaudella yli 200 000 matkustajaan, mutta ei 300 000 matkustajaan (niiden pienimmät matkustajamäärät olivat 62 639, 107 565 ja 154 755). Kuten edellä todettiin, Västeråsin lentoasema ei saanut toimenpiteestä 3 tukea vuoden 2006 jälkeen. |
(207) |
Kahdesta muusta lentoasemasta Skavsta oli tarkastelujakson suurin (enimmällään 1 994 512 matkustajaa, vähimmillään 240 233). Skavsta ei kuitenkaan saanut tukea vuoden 2004 jälkeen. Kyseisenä vuonna sen matkustajamäärä ylitti ensimmäisen kerran 1 000 000:n rajan (40). Göteborgin City Airport (enimmillään 743 892 matkustajaa, vähimmillään 2 972) sai tukea vain vuosina 2003 (304 095 matkustajaa) ja vuonna 2004 (433 935 matkustajaa) (41). |
(208) |
Komissio katsoo tämän perusteella, että paikallisten lentoasemien tukiohjelmasta myönnettiin tukea silloin, kun se oli tarpeen yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamiseksi. |
7.3.3.3 Tarkoituksenmukaisuus (suuntaviivojen 120 kohta)
(209) |
Toimintatuki on tarkoituksenmukainen väline, jolla voidaan puuttua tukiohjelman piiriin kuuluvien lentoasemien ongelmiin eli kyvyttömyyteen rahoittaa toimintaansa. |
7.3.3.4 Kannustava vaikutus (suuntaviivojen 124 kohta)
(210) |
Kuten edellä esitetään, liikennemäärien ja tukiohjelmaan sisältyvien tukikriteerien perusteella on erittäin epätodennäköistä, että tukiohjelman piiriin kuuluvat lentoasemat pystyisivät itse hankkimaan rahoituksen ja siten säilyttämään toivotun toimintatason ilman tukea. Tämän vuoksi tukiohjelmalla on kannustava vaikutus. |
7.3.3.5 Oikeasuhteisuus (suuntaviivojen 125 kohta)
(211) |
Tuki rajoittui välttämättömään vähimmäismäärään, koska se ei koskaan ylittänyt toimintakustannusten rahoitusvajetta (ja harvoin ylitti 75:tä prosenttia siitä). |
7.3.3.6 Kilpailun kohtuuttoman vääristymisen välttäminen (suuntaviivojen 131 kohta)
(212) |
Toimenpiteen 3 piiriin kuuluvat lentoasemat ovat yleensä ottaen pieniä tai erittäin pieniä ja hajautuneet eri puolille maata. Niiden vaikutusalue on myös suuri verrattuna mannermaan lentoasemiin. |
(213) |
Kuten edellä todetaan, tukiohjelman piiristä on suljettu pois lentoasemat, jotka sijaitsevat lähellä Ruotsin suurimpia lentoasemia (Arlanda Tukholmassa, Landvetter Göteborgissa ja Skurup Malmön lähellä). Tämä pienentää riskiä päällekkäisyyksistä. |
(214) |
Vaikka muutamassa tapauksessa tukiohjelman piiriin kuuluvat lentoasemat sijaitsevat lähempänä verrattuna 136 kohdassa mainittuihin ohjeellisiin välimatkakriteereihin, komissio muistuttaa, että nämä lentoasemat ovat erittäin pieniä ja että kilpailun vääristyminen on todennäköisesti hyvin rajoitettua. |
7.3.4 Päätelmät
(215) |
Komissio katsoo näistä syistä, että paikallisten lentoasemien tukiohjelmasta vuosina 2000–2010 myönnetty tuki soveltui sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan mukaisesti. |
7.4 VÄITETTY TUKI RYANAIRILLE JA AMS:lle
7.4.1 Tuen olemassaolo
7.4.1.1 Taloudellinen toiminta ja yrityksen käsite
(216) |
Lentoliikennepalveluja tarjoamalla lentoyhtiö harjoittaa taloudellista toimintaa ja on siten SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yritys. Tämän johdosta on tarkasteltava, tuottavatko lentoyhtiöiden ja kyseessä olevan lentoaseman väliset sopimukset lentoyhtiöille taloudellista etua, jos sopimusten voidaan katsoa johtuvan valtiosta ja jos niihin liittyy valtion varojen siirto. |
7.4.1.2 Valtion varat ja valtiosta johtuvaksi toimenpiteeksi katsominen
(217) |
Asiassa Stardust Marine antamassaan tuomiossa unionin tuomioistuin katsoi, että jos yritys on perustettu yksityisoikeudellisen yrityksen muodossa, jonka osake-enemmistö on julkisessa omistuksessa, sen varat ovat julkisia varoja. |
(218) |
Valtiosta johtuvaksi toimenpiteeksi katsomisen osalta unionin tuomioistuin katsoi Stardust Marine -tuomiossa, että ainoastaan se, että valtio tai valtion yksikkö on yrityksen ainoa osakas tai enemmistöosakas, ei riitä osoittamaan, että yrityksen toteuttama varojen siirto johtuu sen julkisista osakkaista. Tuomioistuin katsoi, että vaikka valtio voikin valvoa julkista yritystä ja käyttää määräysvaltaa sen toteuttamiin toimenpiteisiin nähden, tosiasiallista valvontaa konkreettisessa tapauksessa ei voida automaattisesti olettaa, koska julkinen yritys voi toimia enemmän tai vähemmän itsenäisesti riippuen siitä, kuinka paljon valtio on jättänyt sille itsenäistä määräämisvaltaa. |
(219) |
Unionin tuomioistuimen mukaan toimenpiteen voidaan katsoa johtuvan valtiosta seuraavien seikkojen perusteella:
|
7.4.1.3 Valtion varat
(220) |
Ajanjaksolla, jota tämä päätös koskee, VFAB oli kokonaan valtion omistuksessa niin, että sen omisti joko Västeråsin kaupunki tai Västeråsin kaupunki yhdessä LFV Holdingin kanssa. Viimeksi mainittu on Luftfartsverketin, julkisen elimen, tytäryhtiö. Koska valtio oli VFAB:n ainoa osakas ja nimitti sen hallituksen, voidaan katsoa, että valtiolla oli täysi määräysvalta VFAB:ssä ja että se valvoi VFAB:n varoja. Tämän vuoksi VFAB:n varoista mahdollisesti myönnetyt edut vähentävät valtion varoja. |
7.4.1.4 Valtiosta johtuvaksi toimenpiteeksi katsominen
(221) |
Komissio toteaa ensinnäkin, että VFAB:n tavoitteena on sen yhtiöjärjestyksen mukaan ”täyttää alueen lentokuljetustarpeet” niiden julkisoikeudellisten periaatteiden mukaisesti, joita sovelletaan paikallishallinnon toimintaan. Yrityksen ylenen tavoite koskee siis yhteisen edun mukaisia tavoitteita, jotka viranomaiset tavallisesti pyrkivät saavuttamaan, ja paikallishallintoon sovellettavia säännöksiä. Lisäksi on otettava huomioon, että Västeråsin kaupunki (yhdessä LFV Holdingin kanssa tämän ollessa osakkeenomistaja) nimittää VFAB:n hallituksen (42). |
(222) |
Lisäksi päätöksen, joka koski VFAB:n toimitusjohtajan valtuuttamista tekemään Ryanairin kanssa vuonna 2001 alkuperäinen sopimus, teki hallitus, joka koostui Västeråsin kaupungin nimittämistä varsinaisista jäsenistä (43). |
(223) |
Yhtiöjärjestyksen mukaan yrityksen on jätettävä kaikki tärkeät toimintaa koskevat päätökset kaupunginvaltuuston päätettäväksi, jotta se voi ottaa kantaa niihin. |
(224) |
Muodollisen tutkintamenettelyn aikana toimitettujen asiakirjojen mukaan Västeråsin kaupunki on osallistunut suoraan tärkeiden kaupallisten päätösten tekemiseen. Asiakirjoista käy ilmi, että vuonna 2006, jolloin LFV Holdingin kanssa tehty kustannusten kattamista koskeva sopimus oli umpeutumassa, kaupunginvaltuusto keskusteli VFAB:n tulevasta liiketoimintastrategiasta ja teki nimenomaisen päätöksen strategiasta, jota yrityksen oli tarkoitus soveltaa vuoteen 2011. Koska viranomaiset osallistuivat siis suoraan lentoaseman pitäjän kaupallisen strategian muotoiluun, niiden on katsottava osallistuneen sellaisten päätösten tekemiseen, jotka lentoaseman pitäjä teki kyseistä strategiaa toteuttaessaan. |
(225) |
Tämän perusteella näyttää siltä, että valtion on katsottava osallistuneen VFAB:n tekemiin kaupallisiin päätöksiin, sillä VFAB ei voi laatia markkinastrategiaansa ottamatta huomioon viranomaisten virallisia tai epävirallisia toimintaohjeita. Tämän johdosta komissio katsoo, että kaupalliset sopimukset, jotka VFAB teki Ryanairin ja AMS:n kanssa toimenpiteiden 4 ja 5 puitteissa, johtuvat valtiosta ja huomauttaa, että Ruotsin viranomaiset eivät ole kiistäneet tuen johtumista valtiosta. |
7.4.1.5 Taloudellinen etu
(226) |
Jotta voidaan määrittää, antaako julkisessa omistuksessa olevan lentoaseman ja lentoyhtiön välinen sopimus lentoyhtiölle taloudellisen edun, on tutkittava, onko sopimus markkinataloussijoittajaperiaatteen mukainen. Analysoitaessa, täyttääkö lentoaseman ja lentoyhtiön välinen sopimus markkinataloussijoittajaperiaatteen vaatimukset, on arvioitava, olisiko varovainen markkinataloussijoittaja odottanut sopimuksen tekohetkellä saavansa sopimuksen avulla suuremman voiton kuin minkä se olisi muuten saanut. Suurempi voitto mitataan sopimuksesta odotettujen lisätuottojen (joilla tarkoitetaan sopimuksen johdosta saatavien tuottojen ja ilman sopimusta saatavien tuottojen välistä erotusta) ja sopimuksesta aiheutuvien lisäkustannusten (joilla tarkoitetaan sopimuksen johdosta aiheutuvien kustannusten ja ilman sopimusta aiheutuvien kustannusten välistä erotusta) välisenä erotuksena niin, että tuloksena saatava kassavirta diskontataan asianmukaisella diskonttokorolla. Arvioidessaan lentoaseman ja lentoyhtiön välisiä järjestelyjä komissio ottaa huomioon myös sen, missä määrin arvioitavien järjestelyjen voidaan katsoa olevan osa lentoaseman kokonaisstrategian täytäntöönpanoa, jonka odotetaan johtavan kannattavaan toimintaan vähintään pitkällä aikavälillä (suuntaviivojen 66 kohta). |
(227) |
Tässä arviossa on otettava huomioon kaikki liiketoimeen liittyvät lisätuotot ja -kustannukset. Eri seikkoja (alennukset lentoasemamaksuista, markkinointituki ja muut taloudelliset kannusteet) ei saa arvioida erikseen. Asiassa Charleroi annetussa tuomiossa todettiin seuraavaa: ”Yksityinen sijoittaja -arviointiperustetta sovellettaessa on […] tarpeen tarkastella liiketoimea kokonaisuudessaan, jotta voidaan varmistaa, ovatko valtion elin ja sen valvonnassa oleva elin yhdessä toimineet järkevän markkinataloustoimijan tavoin. Komissiolla on näet velvollisuus ottaa riidanalaisia toimenpiteitä arvioidessaan huomioon kaikki merkitykselliset seikat ja niiden asiayhteys […].” |
(228) |
Odotettuihin lisätuottoihin on kuuluttava erityisesti tulot lentoasemamaksuista, ottaen huomioon alennukset, liikenne, jonka sopimuksen odotetaan tuottavan, ja muut kuin ilmailuun liittyvät tulot, jotka lisääntyneen liikenteen odotetaan tuottavan. Odotettuihin lisäkustannuksiin on kuuluttava erityisesti toiminnasta ja investoinneista aiheutuvat lisäkustannukset, joita ei aiheutuisi ilman sopimusta, samoin kuin markkinointisopimuksesta ja muista taloudellisista kannusteista aiheutuvat kustannukset. |
(229) |
Komissio toteaa myös, että hintaerottelu (mukaan lukien markkinointituki ja muut kannusteet) on tavanomainen liikekäytäntö. Hintaerottelun on kuitenkin oltava liiketaloudellisesti perusteltu. |
(230) |
Markkinataloussijoittajaperiaatteen soveltamiseksi on tässä asiassa ensiksi analysoitava seuraavia kysymyksiä:
|
(231) |
Komissio tarkastelee ensin näitä kahta kysymystä ja sen jälkeen markkinataloussijoittajaperiaatteen soveltamista toimenpiteisiin 4 ja 5. |
(232) |
Komissio katsoo, että tämän asian muodollisen tutkinnan piiriin kuuluvia kahdentyyppisiä toimenpiteitä, nimittäin lentoasemapalveluja koskevaa sopimusta ja markkinointisopimuksia, on arvioitava yhdessä yhtenä toimenpiteenä. Tätä lähestymistapaa sovelletaan lentoasemapalveluista VFAB:n ja Ryanairin välillä tehtyyn sopimukseen samoin kuin VFAB:n ja Ryanairin sekä VFAB:n ja AMS:n välisiin markkinointisopimuksiin. Ryanair ei kiistä, että sen ja VFAB:n välistä markkinointisopimusta olisi arvioitava yhdessä lentoasemamaksuista tehdyn sopimuksen kanssa. Nämä kaksi sopimusta ohjaavat myös VFAB:n ja Ryanairin välistä liikesuhdetta. Komissio katsoo, että sama pätee myös AMS:n kanssa tehtyyn markkinointisopimukseen seuraavista syistä. |
(233) |
On useita perusteita sille, miksi näitä sopimuksia olisi arvioitava yhtenä toimenpiteenä, sillä ne on tehty yhden liiketoimen puitteissa. |
(234) |
Ensinnäkin AMS on Ryanairin kokonaan omistama tytäryhtiö. Markkinointisopimuksen allekirjoitti AMS:n puolesta Edward Wilson, joka oli tuolloin sekä AMS:n että Ryanairin johtaja. Valtiontukisääntöjen soveltamiseksi AMS ja Ryanair katsotaan yhdeksi yritykseksi siinä merkityksessä, että AMS toimii välittäjänä Ryanairin edun mukaisesti ja sen määräysvallassa. Mainittujen sopimusten osalta tämä ilmenee myös siitä, että markkinointisopimuksen johdannossa todetaan, että […] www.ryanair.com, joka on irlantilaisen halpalentoyhtiön, Ryanairin, verkkosivusto. |
(235) |
Nämä markkinointisopimukset, jotka on tehty nimellisesti VFAB:n ja AMS:n välillä, ovat nimenomaisesti vuoden 2005 sopimuksen liitekirjeitä. VFAB ja Ryanair tekivät kyseisen lentoasemamaksuja koskevan sopimuksen 31 päivänä tammikuuta 2005. Tämä osoittaa selvästi, että osapuolet eivät tehneet eroa lentoasemapalveluja koskevien sopimusten ja markkinointipalveluja koskevan sopimuksen välillä, vaan katsoivat, että ne muodostivat yhden liiketoimen (komissio toteaa myös, että 1 päivänä elokuuta päivätyt kaksi liitekirjettä tehtiin muodollisesti VFAB:n ja AMS:n välillä, mutta ne on kuitenkin allekirjoitettu Ryanair Ltd:n puolesta). |
(236) |
Toiseksi AMS:n kanssa tehdyn markkinointisopimuksen ensimmäisessä jaksossa (joka käsittelee sopimuksen tarkoitusta) todetaan, että sopimus on ”[…]”. Tämä muotoilu osoittaa, että palvelusopimus ja kyseinen markkinointisopimus liittyvät yksiselitteisesti toisiinsa, sillä kumpaakaan ei olisi tehty ilman toista. Markkinointisopimus perustuu lentoasemapalvelusopimuksen tekemiseen ja Ryanairin tarjoamiin palveluihin. Kyseisen sopimuksen johdannossa todetaan myös, että VFAB kohdistaa alueen matkailun ja liiketoimintamahdollisuuksien edistämistoimensa Ryanairin matkustajiin. |
(237) |
Kolmanneksi markkinointisopimuksen johdannossa todetaan, että VFAB on päättänyt markkinoida Västmanlandia ja Västeråsia aktiivisesti kansainvälisille lentomatkustajille lomakohteena ja myös houkuttelevana liikekeskuksena. Tämä on merkki siitä, että markkinointisopimuksen ensisijaisena ja erityisenä tarkoituksena on markkinoida Västeråsin lentoasemaa (ja Västmanlandia) Ryanairin potentiaalisille asiakkaille. |
(238) |
Yhteenvetona voidaan todeta, että VFAB:n ja AMS:n välinen markkinointisopimus liittyy erottamattomasti Ryanairin ja VFAB:n allekirjoittamaan sopimukseen lentoasemapalveluista. Edellä esitetty osoittaa, että markkinointisopimusta ei olisi tehty ilman lentoasemapalveluja koskevaa sopimusta. Markkinointisopimuksessa todetaan nimenomaan, että se perustuu Ryanairin liikennöimään Västerås–Lontoo-reittiin ja kattaa pääasiassa reitin markkinointipalvelut. |
(239) |
Tämän johdosta komissio katsoo, että on tarkoituksenmukaista tarkastella VFAB:n ja Ryanairin välisiä sopimuksia lentoasemapalveluista sekä 1 ja 17 päivänä elokuuta 2010 tehtyjä markkinointisopimuksia yhdessä sen arvioimiseksi, liittyykö niihin valtiontukea. |
(240) |
Sekä Ruotsin viranomaiset että Ryanair ovat väittäneet, että markkinataloussijoittajaperiaatteen mukainen arviointi pitäisi tehdä vertaamalla VFAB:n sekä Ryanairin ja AMS:n välisten liikesopimusten ehtoja muiden lentoasemien kanssa tehtyihin vastaaviin sopimuksiin. |
(241) |
Uusissa suuntaviivoissa vahvistetaan markkinataloussijoittajaperiaatteen soveltamisen osalta, että tuki tiettyä lentoasemaa käyttäville lentoyhtiöille voidaan periaatteessa sulkea pois silloin, kun lentoasemapalveluista peritty hinta vastaa markkinahintaa tai kun ennakkoanalyysin perusteella voidaan osoittaa, että lentoaseman ja lentoyhtiön välinen järjestely johtaa lentoaseman positiiviseen asteittain nousevaan voitto-osuuteen. Ensimmäisen lähestymistavan (vertailu markkinahintaan) osalta komissio epäilee kuitenkin, että tällä hetkellä ei voida yksilöidä asianmukaista vertailukohtaa oikean markkinahinnan määrittämiseksi lentoasemien tarjoamille palveluille. Sen vuoksi komissio katsoo, että kannattavuuden lisääntymistä koskeva ennakkoanalyysi on merkittävin kriteeri arvioitaessa järjestelyjä, jotka lentoasemat ovat tehneet yksittäisten lentoyhtiöiden kanssa. |
(242) |
On todettava, että markkinataloussijoittajaperiaatteen soveltamisesta muilla vastaavilla markkinoilla veloitettavan keskimääräisen hinnan perusteella voi olla hyötyä, jos kyseinen hinta voidaan määrittää suhteellisella varmuudella tai laskea muista markkinaindikaattoreista. Tämä menetelmä ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukainen lentoasemapalvelujen osalta, sillä eri lentoasemien kustannus- ja tulorakenteet poikkeavat yleensä paljon toisistaan. Tämä johtuu siitä, että kustannukset ja tulot riippuvat lentoaseman kehitysasteesta, lentoasemaa käyttävien lentoyhtiöiden lukumäärästä, lentoaseman matkustajaliikennekapasiteetista, infrastruktuurin ja siihen liittyvien investointien tilasta, sääntelypuitteista, jotka voivat vaihdella jäsenvaltiosta riippuen, sekä lentoasemalle aikaisemmin mahdollisesti syntyneistä veloista tai velvoitteista. |
(243) |
Lisäksi, kuten tässä asiassa selvästi ilmenee, lentoasemien ja lentoyhtiöiden liiketoimintakäytännöt eivät aina perustu yksinomaan julkaistuihin maksuihin. Itse asiassa liikesuhteet voivat vaihdella paljonkin. Niihin sisältyvät riskinjako matkustajaliikenteen osalta ja siihen liittyvä kaupallinen ja taloudellinen vastuu, tavanomaiset kannustinohjelmat ja muutokset riskien hajauttamisessa sopimusten voimassaoloaikana. Tämän johdosta liiketoimea ei itse asiassa voida verrata toiseen liiketoimeen toteutushinnan tai matkustajakohtaisen hinnan perusteella. |
(244) |
Jos oletetaan, että asianmukaisen vertailevan analyysin perusteella ilmenee, että tämän arvioinnin kohteena olevien eri liiketoimien ”hinnat” vastaavat ”markkinahintoja”, jotka määritetään liiketoimien vertailukelpoisen otoksen perusteella, tai ovat näitä markkinahintoja korkeampia, komissio ei voisi päätellä, että kyseiset liiketoimet täyttävät markkinataloussijoittajatestin edellytykset, jos käy ilmi, että lentoaseman pitäjä oli hintoja määrittäessään odottanut, että niistä kertyvät lisäkustannukset olisivat lisätuottoja suuremmat. Tämän vuoksi markkinataloustoimijalla ei ole kannusteita tarjota tavaroita tai palveluja ”markkinahintaan”, jos se johtaisi tappioiden lisääntymiseen. |
(245) |
Tämän johdosta komissio katsoo saatavilla olevien tietojen perusteella, että ennakkoanalyysi kannattavuuden paranemisesta on paras tapa arvioida, antoiko VFAB:n ja Ryanairin välinen liikesuhde Ryanairille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun edun. |
7.4.1.6 Lisäkustannusten ja -tulojen arviointi
(246) |
Arvioitaessa, onko jokin järjestely, jonka lentoasema on tehnyt lentoyhtiön kanssa, markkinataloussijoittajatestin edellytysten mukainen, lentoasemamaksujen lisäksi olisi otettava huomioon lentoyhtiön lentoliikenteeseen liittymättömistä toiminnoista odotetut tuotot, joista on vähennetty mahdolliset alennukset, markkinointituki tai kannustinohjelmat. Vastaavasti on otettava huomioon kaikki kyseessä olevaan lentoyhtiön toimintaan lentoasemalla liittyvät lentoasemalle kertyvät lisäkustannukset. Näihin lisäkustannuksiin voivat kuulua kaikki kustannus- tai investointilajit, kuten henkilöstöön, kalustoon ja investointeihin liittyvät lisäkustannukset, jotka aiheutuvat lentoyhtiön läsnäolosta lentoasemalla. Jos lentoaseman on esimerkiksi laajennettava tai rakennettava uusi terminaali tai muita tiloja ensi sijassa tietyn lentoyhtiön tarpeiden täyttämiseksi, tällaiset kustannukset olisi otettava huomioon lisäkustannuksia laskettaessa. Sen sijaan kustannuksia, joista lentoaseman on vastattava riippumatta lentoyhtiön kanssa tehdystä järjestelystä, ei pitäisi ottaa huomioon markkinataloussijoittajatestissä. |
(247) |
Lisäksi lentoasemainfrastruktuurin on oltava avoin kaikille lentoyhtiöille eikä sitä saa kohdistaa yhdelle tietylle lentoyhtiölle, jotta voidaan sulkea pois se mahdollisuus, että lentoaseman pitäjälle myönnetystä sisämarkkinoille soveltuvasta tuesta saatava etu siirretään jollekin yksittäiselle lentoyhtiölle. |
(248) |
Tämän johdosta komissio arvioi, johtavatko VFAB:n ja Ryanairin sopimukset, mukaan lukien AMS:n kanssa tehdyt markkinointisopimukset, lentoaseman kannattavuuden lisääntymiseen. Tämä arviointi on suoritettava ottaen huomioon lentoaseman tilanne ajankohtana, jona sopimukset tehtiin Ryanairin kanssa, ja tuolloin odotettavissa ollut liiketoiminnan kehitys. |
(249) |
Västeråsin lentoasema oli vuonna 2001 huomattavassa vajaakäytössä. Se oli 1990-luvulla nojautunut liiketoimintamalliin, jonka mukaisesti perinteiset lentoyhtiöt, ensi sijassa SAS, liikennöivät säännöllisesti kotimaisiin ja joihinkin ulkomaisiin kohteisiin, pääasiassa Osloon ja Kööpenhaminaan. Tämä houkutteli Västeråsin alueen liikematkustajia, jotka arvostivat nopeita yhteyksiä mutta joille hinta ei ollut kovin merkittävä tekijä. Esimerkiksi SAS:llä oli vuosina 1999–2000 neljä päivittäistä vuoroa Kööpenhaminaan ja Skywaysilla puolestaan kolme päivittäistä vuoroa Göteborgiin, kolme Malmöhön ja kaksi Kööpenhaminaan. |
(250) |
Tämä liiketoimintamalli ei toiminut enää 2000-luvun alussa, kun yrityksistä tuli hintatietoisempia. Tilannetta pahensi lentoliikenteen väheneminen 11 päivänä syyskuuta 2001 tapahtuneen terroristihyökkäyksen jälkeen. SAS lopetti liikennöintinsä Västeråsista kokonaan vuonna 2002, ja Skyways, joka oli aloittanut joidenkin SAS:n vuorojen liikennöinnin, lopetti lentonsa Västeråsissa vuonna 2004. Perinteisillä lentoyhtiöillä on tämän jälkeen ollut erittäin vähän toimintaa Västeråsin lentoasemalla, kuten taulukosta 1 selviää. |
(251) |
Västeråsin lentoasema oli vuonna 2001 tilanteessa, jossa perinteiset lentoyhtiöasiakkaat harkitsivat toimintansa supistamista lentoasemalla eivätkä halunneet tehdä pitkäaikaisia sopimuksia, jotka olisivat tuoneet lentoasemalle vakaat tulot pitkällä aikavälillä. |
(252) |
Västeråsin lentoaseman käyttöaste oli vuonna 2001 hyvin alhainen. Käytettävissä olevan matkustajakapasiteetin laskettiin olevan noin 950 000 lähtevää matkustajaa vuodessa, kun todellisuudessa matkustajamäärä oli 93 487 eli alle 10 prosenttia kapasiteetista. |
(253) |
Lisäksi lentoaseman kiinteät kustannukset olivat korkeat. Ruotsin viranomaisten toimittamien tietojen mukaan suurin osa näistä kustannuksista syntyi toiminnasta, joka ei liittynyt lentoyhtiöihin. Tämän toiminnan osuus vuosina 2000–2010 oli 72–92 prosenttia lentoaseman liikenteestä (44). Kaupallisten lentoyhtiöiden toiminta oli sitä vastoin aina parantanut lentoaseman kannattavuutta. |
(254) |
Olikin loogista harkita halpalentoyhtiöiden toiminnan aloittamista lentoasemalla. Ruotsin elinkeinoministeriön vuonna 1999 julkaisemassa, Västeråsin lentoaseman tulevaisuudennäkymiä koskevassa kertomuksessa (45) esitettyjen arvioiden mukaan halpalentoyhtiöiden markkinaosuuden odotettiin kasvavan Euroopassa 3 prosentista 12 prosenttiin matkustajamäärällä mitattuna. Tällä kehityksellä odotettiin olevan merkitystä erityisesti suur-Tukholman alueella, jolle on tyypillistä asukkaiden suuri matkustustiheys. Muut lentoasemat, kuten Skavsta, tekivät tuolloin saman päätelmän ja muuttivat liiketoimintamallejaan vastaavasti. |
(255) |
Tätä taustaa vasten VFAB päätti tehdä sopimukset Ryanairin kanssa, joka toisin kuin kyseisellä lentoasemalla liikennöintiään vähentänyt SAS ja muut perinteiset lentoyhtiöt, oli valmis tekemään pitkäaikaisia sopimuksia ja takaamaan sellaisen vähimmäismatkustajamäärän, joka lisää lentoaseman kannattavuutta. Komissio katsoo, että yksityinen lentoaseman pitäjä olisi samoissa olosuhteissa todennäköisesti noudattanut samaa strategiaa kuin VFAB, koska se näytti olevan ainoa realistinen mahdollisuus lisätä liikennöintiä ja siten myös lentoaseman tuloja. |
(256) |
Ryanair on toimittanut konsultointiyritys Oxeralta tilatun kertomuksen, jossa arvioidaan ennakolta VFAB:n ja Ryanairin sopimusten odotettua kannattavuutta. |
(257) |
Kertomuksessa tarkastellaan VFAB:n ja Ryanairin vuosina 2001, 2003 ja 2005 tekemien sopimusten sekä VFAB:n ja AMS:n välisen markkinointisopimuksen odotettua kannattavuutta. Kannattavuutta on arvioitu kunkin sopimuksen allekirjoitusajan mukaan, ts. VFAB:lle sopimuksista kertyviä odotettuja lisätuloja (incremental revenues) on verrattu niistä aiheutuviin odotettuihin lisäkustannuksiin (incremental costs). Arviossa otetaan myös huomioon lentoasemapalvelu- ja markkinointisopimusten kannattavuuden yhteisarvioinnin vaikutukset. Komissio katsoo tämän oikeaksi lähestymistavaksi johdanto-osan 232–239 kappaleessa esitetyistä syistä. |
(258) |
Oxeran arvio perustuu asiakirjoihin ja tietoihin, jotka olivat saatavilla ajankohtana, jolloin sopimuksista neuvoteltiin. Näitä tietoja käytettiin perustana oletuksille siitä, mitä realistisesti voitiin odottaa allekirjoittamisen aikaan. Analyysi perustuu ennusteisiin, jotka koskevat useita erilaisia parametreja: yhteenlaskettu matkustajaliikenne Västeråsin lentoasemalla (pohjautuen ennen kunkin sopimuksen allekirjoittamista todettuun liikenteen määrään, korotettuna Euroopan sisäisen lentoliikenteen kasvuodotusten perusteella), Ryanairin matkustajaliikenne (pohjautuen Ryanairin tulosta koskeviin tietoihin kunkin sopimuksen allekirjoittamiseen asti), ilmailuun liittyvät tulot (perustuen sopimuksissa määritettyihin maksuihin ja odotettuihin matkustajaennusteisiin), muut kuin ilmailuun liittyvät tulot (ennusteet jotka perustuivat tietoihin tuloksesta ennen kunkin sopimuksen allekirjoittamista), toiminnan lisäkustannukset (perustuen VFAB:n ennakkoarvioihin), markkinoinnista ja investoinneista aiheutuvat lisäkustannukset (siinä määrin kuin lentoyhtiöiden kanssa tehtyjen kaupallisten järjestelyjen odotettiin kattavan ne). Näiden ennakko-oletusten paikkansapitävyyden tarkastamiseksi VFAB on toimittanut tietoja ilmailuun liittyvistä tuloista, muista kuin ilmailuun liittyvistä tuloista, toimintakustannuksista ja pääomamenoista vuosina 2000–2010. |
(259) |
Ennusteiden herkkyyden selvittämiseksi on eri tavoin testattu, kuinka tietyt kielteiset tekijät vaikuttavat sopimusten kannattavuuteen. Perusskenaariota, joka pohjautuu johdanto-osan 258 kappaleessa esitettyihin oletuksiin, on testattu seuraavien tekijöiden osalta: i) 10 prosentin diskonttokorko nettonykyarvon laskennassa komission viitekorkoja koskevassa tiedonannossa määritettyjen viitekorkojen sijaan; ii) matkustajaliikenne (Ryanairin ja lentoaseman osalta) pohjautuen todellisiin tulostasoihin ennakko-oletusten sijaan; iii) toiminnan lisäkustannukset arvioituna regressioanalyysillä, jossa arvioita testataan ja korjataan niiden todellisten vaikutusten perusteella, joita matkustajamäärän muutoksilla on lentoaseman toimintakustannuksiin. |
(260) |
Analyysin tuloksena oli, että kaikkien sopimusten odotettiin niiden tekemisajankohtana olevan kannattavia. Kunkin sopimuksen nettonykyarvo oli positiivinen myös kaikissa ”stressiskenaarioissa” (ts. sovellettaessa herkkyystestiä). Kaikkein epäsuotuisimmassa skenaariossa vuoden 2001 sopimuksen nettonykyarvo oli 5,8 miljoonaa Ruotsin kruunua, vuoden 2003 sopimuksen 8,7 miljoonaa kruunua, vuoden 2005 sopimuksen (yhdessä vuoden 2008 markkinointisopimuksen kanssa) 15,87 miljoonaa kruunua ja vuoden 2010 markkinointisopimuksen 9,9 miljoonaa kruunua. Kaikkien sopimusten yhteenlasketun nettonykyarvon yhteisen arvioinnin (toteutettu tarkastuksena) perusteella nettonykyarvo olisi 22,2 miljoonaa Ruotsin kruunua perusskenaariossa ja 13,7 miljoonaa kruunua kaikkein epäsuotuisimmassa skenaariossa. |
(261) |
Arvioinnin tuloksena voidaan tämän johdosta todeta, että ennakkoanalyysin perusteella tutkinnan kohteena olevien eri sopimusten odotettu kannattavuus oli positiivinen myös kaikkein varovaisimpien oletusten pohjalta. |
(262) |
Komissio katsoo, että tämä arvio, joka ei ole ristiriidassa muodollisen tutkinnan aikana toimitettujen todisteiden kanssa, on uskottava ja tukee päätelmää siitä, että markkinataloussijoittaja olisi vastaavissa olosuhteissa todennäköisesti tehnyt samanlaiset sopimukset. |
(263) |
Komissio toteaa myös, että Ruotsin viranomaiset toimittivat jälkikäteen yksityiskohtaisia tietoja, joista ilmenevät muun muassa Ryanairia ja niitä kaikkia muita lentoyhtiöitä koskevat lisäkustannukset ja -tulot, jotka muodollisen tutkintamenettelyn kattamalla tarkastelukaudella liikennöivät Västeråsin lentoasemalla. Näistä tiedoista on yhteenveto taulukossa 6 (jossa kaikki Ryanairin ja AMS:n markkinointisopimuksiin liittyvät kustannukset on luokiteltu Ryanairin toimintakustannuksiksi). Komissio toteaa, että vaikka kyseiset tiedot perustuvat jälkikäteen toimitettuihin tietoihin, ne vahvistavat alustavan arvion siitä, että Ryanairin tekemät järjestelyt edistäisivät Västeråsin lentoaseman kannattavuutta. Taulukko 6 Västeråsin lentoasemalla lentoyhtiöistä aiheutuneet kustannukset ja niistä kertyneet tulot (kaikki summat euroina)
|
(264) |
Ruotsin viranomaiset ovat väittäneet VFAB:n ja Ryanairin välisten sopimusten tekoajankohtana tehtyjen oletusten osalta, että vaikka mitään muodollista liiketoimintasuunnitelmaa ei laadittu, VFAB:lle oli selvää, että sopimukset lisäisivät kannattavuutta. Kun otetaan huomioon lentoaseman kapasiteetin vajaakäyttö, myös Ryanairin toiminnasta aiheutuvien lisäkustannusten voitiin odottaa olevan suhteellisen rajalliset. |
(265) |
Ruotsin viranomaisten mukaan sopimusten tekoajankohtana odotettiin, että vuoden 2001 sopimuksessa sovitut lentoasemamaksut yhdessä muiden kuin ilmailuun liittyvien tulojen kanssa kattaisivat sopimuksista aiheutuvat lisäkustannukset ja antaisivat lisäksi VFAB:lle […] Ruotsin kruunun vuotuisen voiton. |
(266) |
Kun vuoden 2003 sopimus tehtiin, VFAB pystyi perustamaan arvionsa Ryanairin vuosien 2001–2002 toiminnan todelliseen taloudelliseen tulokseen, joka vahvisti vuonna 2001 tehdyn oletuksen, että sopimus johtaisi kannattavuuden lisääntymiseen. VFAB arvioi tuolloisten tietojen perusteella, että vuoden 2003 sopimukseen sisältyvien muutosten avulla voitaisiin kattaa Ryanairin kanssa tehdyistä sopimuksista aiheutuvat lisäkustannukset ja että VFAB:n voitto olisi […] Ruotsin kruunua vuodessa. Vuoden 2005 sopimusta tehdessään VFAB:n käytettävissä olivat Ryanairin tulokset vuosien 2001–2004 toiminnasta lentoasemalla. Kyseinen toiminta oli johdonmukaisesti lisännyt lentoaseman kannattavuutta. Ruotsin viranomaisten mukaan VFAB arvioi tuolloin, että lentoasemamaksut yhdessä sopimuksesta johtuvien muiden kuin ilmailuun liittyvien tulojen kanssa kattaisivat Ryanairin toiminnasta aiheutuvat kustannukset ja antaisivat vuodesta 2007 alkaen VFAB:lle […] Ruotsin kruunun voiton vuodessa. |
(267) |
Kun LFV Holding päätti vuonna 2006 luopua omistuksestaan VFAB:ssä, Västeråsin kunta tarkasteli (kuten johdanto-osan 224 kappaleessa todetaan) lentoaseman taloudellisia näkymiä päättäessään strategiastaan ainoana jäljellä olevana osakkaana. Kunta otti huomioon useita skenaarioita, joita olivat muun muassa a) liiketoimintatavan muuttumattomuus, ts. saman kaupallisen mallin jatkaminen ja kustannusrakenteiden muuttumattomuus, ja b) toiminnan jatkaminen samassa mitassa ja samalla tavalla (mutta sopimusten jatkaminen Ryanairin kanssa) samalla kun pyritään vähentämään henkilöstökustannuksia niin kutsutun peruslentoasemamallin mukaisesti. Tämän arvion mukaan skenaario b (ts. toiminnan jatkaminen aikaisemman liiketoimintamallin mukaisesti, mukaan lukien sopimukset Ryanairin kanssa, samalla kun pyritään vähentämään henkilöstökustannuksia) olisi taloudellisesti kannattavin vaihtoehto, koska se vähentäisi kunnan tappioita verrattuna muihin tarkasteltuihin vaihtoehtoihin. Analyysi vahvisti siis arvion siitä, että Ryanairin kanssa tehdyt sopimukset (myös markkinointisopimukset) olivat taloudellisesti järkeviä. |
(268) |
Arvioidessaan lentoasemien ja lentoyhtiöiden välisiä järjestelyjä komission on otettava huomioon myös se, missä määrin arvioitavien järjestelyjen voidaan katsoa olevan osa lentoaseman kokonaisstrategiaa, jonka odotetaan johtavan kannattavaan toimintaan vähintään pitkällä aikavälillä. Komission on tämän vuoksi otettava huomioon saatavilla olleet tosiseikat ja sopimusten tekoajankohtana realistisesti odotettavissa ollut kehitys. Erityisesti on otettava huomioon muutokset, jotka tapahtuivat markkinoilla lentoliikennemarkkinoiden vapautumisen seurauksena, halpalentoyhtiöiden ja muiden suoria lentoyhteyksiä tarjoavien lentoyhtiöiden markkinoille tulo ja kehitys, lentoasema-alan organisatorisen ja taloudellisen rakenteen muutokset, lentoasematoimintojen monipuolistumisen ja monimutkaisuuden aste, lentoyhtiöiden ja lentoasemien välisen kilpailun lisääntyminen, markkinaolosuhteiden muuttumisesta johtuva epävarma taloudellinen tilanne ja muu taloudelliseen tilanteeseen liittyvä epävarmuus. Komissio katsoo, että kuten johdanto-osan 249–255 kappaleessa todetaan, on olemassa useita erilaisia syitä (kuten perinteisten lentoyhtiöiden liikenteen häviäminen ja mahdollisuus tehdä pitkäaikaisia sopimuksia kaupallisesti dynaamisten, lentoasemien kannattavuutta lisäävien ja tietyn matkustajamäärän takaavien halpalentoyhtiöiden kanssa) siihen, että Västeråsin lentoasema katsoi, että Ryanairin kanssa tehdyt kaupalliset sopimukset, jotka vaikuttivat myönteisesti VFAB:n kannattavuuteen, olivat välttämätön askel strategiassa turvata lentoaseman elinkelpoisuus ja kannattavuus tulevaisuudessa. |
(269) |
Komissio toteaa edelleen, että Västeråsin lentoaseman infrastruktuuri on avoin kaikille lentoyhtiöille eikä sitä ole tarkoitettu yhdelle tietylle lentoyhtiölle. Lisäksi komissio huomauttaa, että kuten taulukosta 6 ilmenee, lentoasematoiminta Västeråsin lentoasemalla on ollut kannattavaa koko päätöksen kattamalla ajanjaksolla. |
(270) |
Tämän johdosta ja hyväksyen, että Ryanairin kanssa tehdyistä järjestelyistä johtuvan toiminnan voitiin etukäteisnäkemyksen mukaan odottaa lisäävän lentoaseman kannattavuutta, komissio hyväksyy sen, että tekemällä lentoasemamaksuja koskevia sopimuksia Ryanairin kanssa (toimenpide 4) ja markkinointisopimuksia Ryanairin ja AMS:n kanssa (toimenpide 5) VFAB toimi markkinataloussijoittajan tapaan. Tämän vuoksi mainitut toimenpiteet eivät antaneet taloudellista etua Ryanairille tai AMS:lle. |
8. PÄÄTELMÄT
(271) |
Komissio katsoo, että Ruotsi toteutti vuosina 2003–2010 sääntöjenvastaisesti pääomasijoituksen VFAB:hen ja rikkoi näin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 3 kohtaa. Komissio katsoo kuitenkin, että kyseinen valtiontuki soveltuu sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla. |
(272) |
Komissio katsoo, että vuokra, jota VFAB maksaa Västerås Flygfastigheter AB:lle (toimenpide 2), ei ole valtiontukea. |
(273) |
Komissio katsoo, että Ruotsi myönsi vuosina 2001–2010 sääntöjenvastaisesti paikallisten lentoasemien tukiohjelmasta tukea (toimenpide 3) ja rikkoi näin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 3 kohtaa. Komissio katsoo kuitenkin, että tukiohjelma soveltuu sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla. |
(274) |
Komissio katsoo, että VFAB:n sekä Ryanairin ja AMS:n väliset kaupalliset järjestelyt (toimenpiteet 4 ja 5) eivät ole valtiontukea, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Valtiontuki, jonka Ruotsi on vuosina 2003–2010 myöntänyt pääomasijoituksena Västerås flygplats AB:lle, jäljempänä ’VFAB’, (toimenpide 1), soveltuu sisämarkkinoille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaisesti.
2 artikla
Valtiontukiohjelma, jonka Ruotsi on toteuttanut VFAB:lle ja muille lentoasemille paikallisten lentoasemien tukiohjelmasta vuosina 2001–2010 myönnettynä toimintatukena (toimenpide 3), soveltuu sisämarkkinoille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaisesti.
3 artikla
Vuokra, jonka VFAB maksoi Västerås Flygfastigheter AB:lle vuosina 2003–2010 (toimenpide 2), ei ole Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.
4 artikla
Lentoasemamaksut, joita VFAB sovelsi Ryanairiin vuosina 2001–2010 (toimenpide 4), eivät ole Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.
5 artikla
Markkinointituki, jota VFAB myönsi Ryanairille ja AMS:lle vuosina 2001, 2008 ja 2010 (toimenpide 5), ei ole Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.
6 artikla
Tämä päätös on osoitettu Ruotsin kuningaskunnalle.
Tehty Brysselissä 1 päivänä lokakuuta 2014.
Komission puolesta
Joaquín ALMUNIA
Varapuheenjohtaja
(1) EUVL C 172, 16.6.2012, s. 27.
(2) Vrt. alaviite 1.
(3) Komission tiedonanto – Suuntaviivat valtiontuesta lentoasemille ja lentoyhtiöille (EUVL C 99, 4.4.2014, s. 3).
(4) Ks. alaviite 3.
(5) Yhteisön suuntaviivat lentoasemien rahoittamisesta ja alueellisilta lentoasemilta liikennöivien lentoyhtiöiden toiminnan aloittamista koskevasta valtiontuesta (EUVL C 312, 9.12.2005, s. 1).
(6) Vuoden 2014 ilmailusuuntaviivojen 171 kohta.
(7) EUVL C 113, 15.4.2014, s. 30.
(8) Ruotsin viranomaisten mukaan Ryanairin liikennöinti Västeråsin lentoasemalla oli keskeytyksissä vuoden 2006 lokakuun lopun ja vuoden 2007 helmikuun 12 päivän välisenä aikana.
(9) Kaikki etäisyydet ovat tiekilometreinä suorinta reittiä käyttäen. Lähde: maps.google.com, haettu 30 päivänä kesäkuuta 2014.
(10) Koska lentoaseman toiminta on osa Västerås Flygfastigheter AB:n toimintoja, lukuihin sisältyy myös kiinteistötoiminta.
(11) Luftfartsverket voi antaa siviililentoasemiin sovellettavia, lentoasemamaksuja koskevia sitovia määräyksiä, mutta tällaisia määräyksiä ei ollut voimassa tämän päätöksen kattamalla ajanjaksolla.
(12) Ruotsi on toimittanut vuosina 2004 ja 2007 sovelletut hinnastot. Lisätietoja on tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä.
(13) Sopimus allekirjoitettiin 11 päivänä maaliskuuta 2001, mutta sitä sovellettiin takautuvasti 1 päivästä huhtikuuta 2001 (maaliskuuhun 2011).
(14) Salainen tieto.
(15) Rotaatiolla tarkoitetaan lentoa, joka laskeutuu lentoasemalle ja sen jälkeen lähtee sieltä.
(16) Toinen sopimus muodostui kahdesta liitekirjeestä vuoden 2005 sopimukseen (molemmat allekirjoitettiin 1 päivänä elokuuta 2010) ja markkinointipalvelusopimuksesta (allekirjoitettiin 17 päivänä elokuuta 2010).
(17) Komissio katsoi, että tältä osin ei ollut merkitystä sillä, että osa markkinointituesta annettiin Ryanairin tytäryhtiön AMS:n kautta eikä suoraan Ryanairille. Komissio totesi, että Ryanairilla oli suora määräysvalta AMS:ssä, kun kyseiset sopimukset allekirjoitettiin, ja että lisäksi näytti siltä, että se on allekirjoittanut yhden liitekirjeen AMS:n puolesta. Lisäksi VFAB:n ja AMS:n markkinointipalvelusopimuksessa määrätään, että se perustuu Ryanairin sitoumukseen perustaa reitti ja liikennöidä sitä neljä kertaa viikossa Lontoon Stanstedistä VST:hen (”rooted in Ryanair's commitment to establish and operate routes a 4 per week services from London Stansted to VST”).
(18) Asia C-35/96, Euroopan komissio v. Italian tasavalta, tuomio 18.6.1998, Kok., s. I-3581, 36 kohta; asia C-41/90, Klaus Höfner ja Fritz Elser v. Macrotron GmbH, tuomio 23.4.1991, Kok., s. XI-147, 21 kohta; asia C-244/94, Fédération française des sociétés d'assurance, Société Paternelle-Vie, Union des assurances de Paris-Vie ja Caisse d'assurance et de prévoyance mutuelle des agriculteurs v. Ministère de l'Agriculture et de la Pêche, tuomio 16.11.1995, Kok, s. I-4013, 14 kohta; asia C-55/96, Job Centre coop. arl, tuomio 11.12.1997, Kok, s. I-7119, 21 kohta.
(19) Ks. esim. asia C-35/96, Euroopan komissio v. Italian tasavalta, tuomio 18.6.1998, Kok., s. I-3851, 36 kohta, ja yhdistetyt asiat C-180/98–C-184/98, Pavlov, tuomio 12.9.2000, Kok., s. I-6451, 75 kohta.
(20) Yhdistetyt asiat T-443/08, Freistaat Sachsen ja Land Sachsen-Anhalt, ja T-455/08, Mitteldeutsche Flughafen AG ja Flughafen Leipzig-Halle GmbH v. Euroopan komissio, tuomio 24.3.2011, jäljempänä ’asiassa Flughafen Leipzig-Halle annettu tuomio’, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa. Ks. myös asia T-128/98, Aéroports de Paris v. Euroopan komissio, tuomio 12.12.2000, jäljempänä ’asiassa Aéroports de Paris annettu tuomio’, Kok., s. II-3929, vahvistettu tuomioistuimen asiassa C-82/01 P antamassa tuomiossa, Kok., s. I-9297, ja asiassa T-196/04, Ryanair v. komissio, antamassa tuomiossa, jäljempänä ’asiassa Charleroi annettu tuomio’, Kok., s. II-3643, 88 kohta.
(21) Ks. esim. asia C-159/91, Poucet v. AGV, ja C-160/91, Pistre v. Cancave, Kok., s. I-637.
(22) Asiassa Lufthafen Leipzig-Halle annettu tuomio, 42–43 kohta.
(23) Ks. esim. asia C-364/92, SAT Fluggesellschaft mbH v. Eurocontrol, tuomio 19.1.1994, Kok., s. I-43.
(24) Komission päätös N 309/2002, tehty 19 päivänä maaliskuuta 2003, Ilmailun turvaaminen – 11. syyskuuta 2001 tapahtuneiden terrori-iskujen aiheuttamien kustannusten korvaaminen.
(25) Asia C-343/95, Diego Calì & Figli Srl v. Servizi ecologici porto di Genova SpA (SEPG), tuomio 18.3.1997, Kok., s. I-1547. Komission päätös N 309/2002, tehty 19 päivänä maaliskuuta 2003. Komission päätös N 438/02, tehty 16 päivänä tammikuuta 2002, Tuki satamaviranomaisille julkisten viranomaisten tehtävien suorittamiseksi.
(26) Vuoden 2014 ilmailusuuntaviivojen 25 kohdan 8 alakohta.
(27) Asia C-482/99, Ranskan tasavalta v. Euroopan komissio (Stardust Marine), tuomio 16.5.2002, Kok., s. I-4397.
(28) Yhdistetyt asiat T-267/08 ja T-279/08, Région Nord-Pas-de-Calais ja Communauté d'agglomération du Douaisis v. komissio, tuomio 12.5.2011, Kok., s. I-1999, 108 kohta.
(29) Asia C-280/00, Altmark Trans GmbH ja Regierungspräsidium Magdeburg v. Nahverkehrsgesellschaft Altmark GmbH, jäljempänä ’asiassa Altmark annettu tuomio’, tuomio 24.7.2003, Kok., s. I-7747, ks. 86–93 kohta.
(30) Vuoden 2000 joulukuun 28 päivän ja vuoden 2007 tammikuun 28 päivän välisenä aikana voimassa olleen yhtiöjärjestyksen mukaisesti.
(31) Vuoden 2007 tammikuun 23 päivästä alkaen voimassa olleen yhtiöjärjestyksen mukaisesti.
(32) Asia C-124/10 P, Euroopan komissio v. Électricité de France (EDF), tuomio 5.6.2012, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa, 84 kohta.
(33) VFAB:n huomautukset 16 päivältä heinäkuuta 2012, 3.3 jakso.
(34) Asia T-214/95, Het Vlaamse Gewest (Flanderin alue) v. Euroopan komissio, tuomio 30.4.1998, Kok., s. II-717.
(35) Lähde: www.transportstyrelsen.se
(36) Tätä kuvaa se, että Arlandalla oli 18 263 926 matkustajaa vuonna 2000 ja 16 948 127 vuonna 2010 (lähde: www.transportstyrelsen.se).
(37) Ks. menettelyn aloittamista koskevan päätöksen 61 ja 62 kohta.
(38) Tämä päätös koskee kyseistä ohjelmaa vuoteen 2010 saakka.
(39) Suuntaviivojen 21 kohdassa olevan määritelmän mukaisesti.
(40) Skavstan matkustajamäärä nousi 980 000:sta 1 350 000:een vuosina 2003–2004. Lähde: Skavstan lentoaseman verkkosivut, http://www.skavsta.se/bulletin/3/kort-om-skavsta-passagerare.asp.
(41) Vuosien 2003 ja 2004 matkustajaluvut ovat sivulta http://www.transportstyrelsen.se/Global/Luftfart/Statistik_och_analys/pass2004.pdf.
(42) Ks. esimerkiksi http://www.Västerås.se/politikdemokrati/stadensorganisation/bolag/Sidor/bolag.aspx
(43) VFAB:n hallituksen kokouspöytäkirja 18 päivältä lokakuuta 2000.
(44) Lentojen määrällä mitattuna; VFAB:n toimittamat liikenneviraston (Transportstyrelsen) tiedot.
(45) Luftfartsverket Km/DL 69.245, 15 päivä tammikuuta 2000.
(46) Kokonaiskustannukset, jotka maksetaan Ryanairin ja AMS:n kanssa tehtyjen markkinointisopimusten puitteissa, on luokiteltu Ryanairia koskeviksi toimintakustannuksiksi.
4.8.2015 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 207/73 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2015/1345,
annettu 31 päivänä heinäkuuta 2015,
lastenvaatteiden nauhojen ja kiristysnyörien, kantokoppien ja niiden jalustojen, turvaporttien ja kotikäyttöön tarkoitettujen hoitopöytien standardien viitetietojen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/95/EY mukaisesti
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon yleisestä tuoteturvallisuudesta 3 päivänä joulukuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/95/EY (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Direktiivin 2001/95/EY 3 artiklan 1 kohdassa valmistajat velvoitetaan saattamaan markkinoille ainoastaan turvallisia tuotteita. |
(2) |
Direktiivin 2001/95/EY 3 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti tuotteen oletetaan olevan turvallinen kansallisissa standardeissa määritettyjen vaarojen ja vaaraluokkien osalta, jos se on sellaisten vapaaehtoisten kansallisten standardien mukainen, joilla pannaan täytäntöön sellaisia eurooppalaisia standardeja, joiden viitetiedot komissio on julkaissut Euroopan unionin virallisessa lehdessä kyseisen direktiivin 4 artiklan mukaisesti. |
(3) |
Direktiivin 2001/95/EY 4 artiklan 1 kohdan mukaan eurooppalaiset standardointiorganisaatiot hyväksyvät eurooppalaiset standardit komission toimeksiantojen perusteella. |
(4) |
Direktiivin 2001/95/EY 4 artiklan 2 kohdan mukaan komissio julkaisee kyseisten standardien viitetiedot. |
(5) |
Komissio antoi 27 päivänä marraskuuta 2000 Euroopan standardointikomitealle (CEN) toimeksiannon M/309 laatia eurooppalaiset turvallisuusstandardit, jotka koskisivat lastenvaatteiden nauhojen ja kiristysnyörien aiheuttamaa kuristumis-, loukkaantumis- ja kiinnijäämisvaaraa. |
(6) |
Komission toimeksiannon johdosta CEN antoi standardin EN 14682:2014 ”Lastenvaatteiden turvallisuus. Lastenvaatteiden nauhat ja kiristysnyörit. Vaatimukset”, joka korvaa standardin EN 14682:2007. Standardi EN 14682:2014 täyttää toimeksiannon M/309 ja on direktiivin 2001/95/EY yleisen turvallisuusvaatimuksen mukainen. Siksi sen viitetiedot, jotka korvaavat standardin EN 14682:2007 viitetiedot, olisi julkaistava Euroopan unionin virallisessa lehdessä. |
(7) |
Komissio antoi 16 päivänä joulukuuta 1997 lastenhoitotarvikkeisiin liittyvää kuluttajien turvallisuutta koskevan toimeksiannon M/264 CENille ja Euroopan sähkötekniikan standardointikomitealle (CENELEC). |
(8) |
Komission toimeksiannon johdosta CEN antoi standardin EN 1466:2014 ”Lastenhoitotarvikkeet. Kantokopat ja niiden jalustat. Turvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät”, joka korvaa standardin EN 1466:2004. Standardi EN 1466:2014 täyttää toimeksiannon M/264 ja on direktiivin 2001/95/EY yleisen turvallisuusvaatimuksen mukainen. Siksi sen viitetiedot, jotka korvaavat standardin EN 1466:2004 viitetiedot, olisi julkaistava Euroopan unionin virallisessa lehdessä. |
(9) |
Vastauksena toimeksiantoon M/264 CEN antoi myös standardin EN 1930:2011 ”Lastenhoitotarvikkeet. Turvaportit. Turvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät” sekä standardit EN 12221-1:2008+A1:2013 ”Lastenhoitotarvikkeet. Kotikäyttöön tarkoitetut hoitopöydät. Osa 1: Turvallisuusvaatimukset” ja EN 12221-2:2008+A1:2013 ”Lastenhoitotarvikkeet. Kotikäyttöön tarkoitetut hoitopöydät. Osa 2: Testausmenetelmät”. |
(10) |
Eurooppalaiset standardit EN 1930:2011, EN 12221-1:2008+A1:2013 ja EN 12221-2:2008+A1:2013 täyttävät toimeksiannon M/264 ja ovat direktiivin 2001/95/EY yleisen turvallisuusvaatimuksen mukaisia. Siksi niiden viitetiedot olisi julkaistava Euroopan unionin virallisessa lehdessä. |
(11) |
Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat direktiivillä 2001/95/EY perustetun komitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Julkaistaan seuraavien standardien viitetiedot Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa:
a) |
EN 14682:2014 ”Lastenvaatteiden turvallisuus. Lastenvaatteiden nauhat ja kiristysnyörit. Vaatimukset”; |
b) |
EN 1466:2014 ”Lastenhoitotarvikkeet. Kantokopat ja niiden jalustat. Turvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät”; |
c) |
EN 1930:2011 ”Lastenhoitotarvikkeet. Turvaportit. Turvallisuusvaatimukset ja testausmenetelmät”; |
d) |
EN 12221-1:2008+A1:2013 ”Lastenhoitotarvikkeet. Kotikäyttöön tarkoitetut hoitopöydät. Osa 1: Turvallisuusvaatimukset”; |
e) |
EN 12221-2:2008+A1:2013 ”Lastenhoitotarvikkeet. Kotikäyttöön tarkoitetut hoitopöydät. Osa 2: Testausmenetelmät”. |
2 artikla
Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty Brysselissä 31 päivänä heinäkuuta 2015.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
(1) EYVL L 11, 15.1.2002, s. 4.