(1)

Belgia vastaanotti 30 päivänä heinäkuuta 2012 asetuksen (EY) N:o 1107/2009 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti yritykseltä De Ceuster NV hakemuksen tehoaineen ”pepinon mosaiikkiviruksen kannan CH2 isolaatti 1906” hyväksymiseksi. Kyseisen asetuksen 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti Belgia, joka oli nimetty esitteleväksi jäsenvaltioksi, ilmoitti komissiolle 10 päivänä tammikuuta 2013, että hakemus voidaan ottaa käsiteltäväksi.

(2)

Esittelevä jäsenvaltio toimitti 8 päivänä tammikuuta 2014 arviointikertomuksen luonnoksen komissiolle ja kopion siitä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’; siinä arvioidaan, voidaanko kyseisen tehoaineen olettaa täyttävän asetuksen (EY) N:o 1107/2009 4 artiklassa säädetyt hyväksymiskriteerit.

(3)

Elintarviketurvallisuusviranomainen noudatti asetuksen (EY) N:o 1107/2009 12 artiklan 1 kohdan säännöksiä. Se pyysi asetuksen (EY) N:o 1107/2009 12 artiklan 3 kohdan mukaisesti hakijaa toimittamaan lisätietoja jäsenvaltioille, komissiolle ja elintarviketurvallisuusviranomaiselle. Esittelevän jäsenvaltion näistä lisätiedoista tekemä arviointi toimitettiin elintarviketurvallisuusviranomaiselle päivitetyn arviointikertomuksen luonnoksen muodossa lokakuussa 2014.

(4)

Elintarviketurvallisuusviranomainen toimitti 19 päivänä joulukuuta 2014 hakijalle, jäsenvaltioille ja komissiolle päätelmänsä siitä, voidaanko tehoaineen ”pepinon mosaiikkiviruksen kannan CH2 isolaatti 1906” olettaa täyttävän asetuksen (EY) N:o 1107/2009 (2) 4 artiklassa säädetyt hyväksymiskriteerit. Elintarviketurvallisuusviranomainen asetti päätelmänsä julkisesti saataville.

(5)

Komissio esitteli 20 päivänä maaliskuuta 2015 pysyvälle kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitealle pepinon mosaiikkiviruksen kannan CH2 isolaattia 1906 koskevan tarkastelukertomuksen ja asetusluonnoksen pepinon mosaiikkiviruksen kannan CH2 isolaatin 1906 hyväksymisestä.

(6)

Hakijalle annettiin mahdollisuus esittää huomautuksensa tarkastelukertomuksesta.

(7)

Asetuksen (EY) N:o 1107/2009 4 artiklassa säädettyjen hyväksymiskriteerien täyttyminen on osoitettu vähintään yhden kyseistä tehoainetta sisältävän kasvinsuojeluaineen yhden tai useamman edustavan käyttötarkoituksen osalta ja erityisesti tutkittujen ja tarkastelukertomuksessa lueteltujen käyttötarkoitusten osalta. Kyseisten hyväksymiskriteerien katsotaan näin ollen täyttyvän. Näin ollen on aiheellista hyväksyä pepinon mosaiikkiviruksen kannan CH2 isolaatti 1906.

(8)

Asetuksen (EY) N:o 1107/2009 13 artiklan 2 kohdan sekä sen 6 artiklan mukaisesti ja ottaen huomioon nykyisen tieteellisen ja teknisen tietämyksen hyväksyntään on kuitenkin tarpeen liittää tiettyjä edellytyksiä ja rajoituksia.

(9)

Komissio katsoo lisäksi, että pepinon mosaiikkiviruksen kannan CH2 isolaatti 1906 on asetuksen (EY) N:o 1107/2009 22 artiklan mukainen vähäriskinen tehoaine. Pepinon mosaiikkiviruksen kannan CH2 isolaatti 1906 ei ole huolta aiheuttava aine ja täyttää asetuksen (EY) N:o 1107/2009 liitteessä II olevassa 5 kohdassa esitetyt edellytykset. Pepinon mosaiikkiviruksen kannan CH2 isolaatti 1906 on luontaisesti esiintyvä kasvin viruskanta. Kasvin virus ei replikoidu kasvisolun ulkopuolella, viruksella ei ole solurakennetta eikä se tuota aineenvaihduntatuotteita. Se ei ole patogeeninen ihmisille eikä eläimille. Asetuksen (EY) N:o 1107/2009 nojalla hyväksytyistä käyttötarkoituksista ihmisille, eläimille ja ympäristölle aiheutuvan lisäaltistumisen oletetaan olevan vähäistä verrattuna realistisissa luonnollisissa tilanteissa odotettavaan altistumiseen.

(10)

Näin ollen on aiheellista hyväksyä pepinon mosaiikkiviruksen kannan CH2 isolaatti 1906 vähäriskisenä tehoaineena. Asetuksen (EY) N:o 1107/2009 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 (3) liitettä olisi muutettava.

(11)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)

Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

(1)

Komission asetuksella (EY) N:o 616/2007 (2) avataan Brasiliasta, Thaimaasta ja muista kolmansista maista peräisin olevia siipikarjanliha-alan tuotteita koskevia vuotuisia tuontitariffikiintiöitä.

(2)

Määrät, joista on jätetty tuontitodistushakemuksia 1 päivän heinäkuuta ja 7 päivän heinäkuuta 2015 välisenä aikana 1 päivän lokakuuta ja 31 päivän joulukuuta 2015 väliseksi osakaudeksi, ylittävät eräiden kiintiöiden osalta käytettävissä olevat määrät. Sen vuoksi olisi määritettävä, missä määrin tuontitodistuksia voidaan myöntää, ja vahvistettava haettuihin määriin sovellettava jakokerroin, joka lasketaan komission asetuksen (EY) N:o 1301/2006 (3) 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(3)

Määrät, joista on jätetty tuontioikeushakemuksia 1 päivän heinäkuuta ja 7 päivän heinäkuuta 2015 välisenä aikana 1 päivän lokakuuta ja 31 päivän joulukuuta 2015 väliseksi osakaudeksi, ylittävät eräiden kiintiöiden osalta käytettävissä olevat määrät. Sen vuoksi olisi määritettävä, missä määrin tuontioikeuksia voidaan myöntää, ja vahvistettava haettuihin määriin sovellettava jakokerroin, joka lasketaan komission asetuksen (EY) N:o 1301/2006 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti yhdessä asetuksen (EY) N:o 1301/2006 7 artiklan 2 kohdan kanssa.

(4)

Määrät, joista on jätetty tuontitodistushakemuksia 1 päivän heinäkuuta ja 7 päivän heinäkuuta 2015 välisenä aikana 1 päivän lokakuuta ja 31 päivän joulukuuta 2015 väliseksi osakaudeksi, alittavat eräiden kiintiöiden osalta käytettävissä olevat määrät. Sen vuoksi olisi määritettävä määrät, joista ei ole jätetty hakemuksia, ja lisättävä kyseiset määrät seuraavaksi kiintiöosakaudeksi vahvistettuun määrään.

(5)

Toimenpiteen tehokkuuden varmistamiseksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

(1)

Euroopan globalisaatiorahaston, jäljempänä ’EGR’, tarkoituksena on tarjota tukea vähennetyille työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, joiden työskentely on loppunut globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten, maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin jatkumisen tai uuden maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin seurauksena, ja auttaa heitä integroitumaan uudelleen työmarkkinoille.

(2)

EGR ei saa ylittää 150 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2011 hintoina), kuten neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (3) 12 artiklassa säädetään.

(3)

Asetuksen (EU) N:o 1309/2013 mukaan enintään 0,5 prosenttia EGR:n vuotuisesta enimmäismäärästä voidaan käyttää vuosittain komission aloitteesta annettavaan tekniseen tukeen.

(4)

EGR:stä olisi sen vuoksi otettava käyttöön 630 000 euroa teknisen tuen antamiseksi komission aloitteesta,

(1)

Euroopan unionin solidaarisuusrahaston, jäljempänä ’rahasto’, tavoitteena on antaa unionille mahdollisuus reagoida nopeasti, tehokkaasti ja joustavasti hätätilanteisiin osoittaakseen solidaarisuutta katastrofialueiden väestöä kohtaan.

(2)

Rahasto ei saa ylittää 500 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2011 hintoina), kuten neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (3) 10 artiklassa säädetään.

(3)

Romania on tehnyt kaksi rahaston varojen käyttöönottoa koskevaa hakemusta tulvien johdosta.

(4)

Bulgaria on tehnyt rahaston varojen käyttöönottoa koskevan hakemuksen tulvien johdosta.

(5)

Italia on tehnyt rahaston varojen käyttöönottoa koskevan hakemuksen tulvien johdosta.

(6)

Tämän vuoksi rahaston varoja olisi otettava käyttöön 66 505 850 euroa tuen myöntämiseksi Romanian, Bulgarian ja Italian toimittamien hakemusten perusteella.

(7)

Jotta rahaston varat saataisiin käyttöön mahdollisimman nopeasti, tätä päätöstä olisi sovellettava siitä päivästä, jona se hyväksytään,

(1)

Greece has requested new financial assistance from the European Stability Mechanism (”ESM”) and there is an agreement in principle to provide the requested assistance.

(2)

However, Greece needs bridge financing until such assistance can be put into place, in order to preserve the integrity of the euro area, preserve financial stability and avoid further default on its repayment obligations. In view of the severe economic and financial disturbance caused by exceptional circumstances beyond the control of the Government, Greece officially requested some urgent financial assistance from the Union on 15 July 2015 with a view to safeguarding financial stability in Greece, the euro area and the Union. The assistance to be granted to Greece by the ESM will be used to repay the loan received by Greece under the European Financial Stability Mechanism (”EFSM”).

(3)

The draft economic and financial adjustment programme (the ”Programme”) submitted by Greece to the Commission and to the Council aims to ensure the adoption of a set of reforms needed to improve the sustainability of public finances and the regulatory environment.

(4)

The assessment by the Commission, in liaison with the European Central Bank (”ECB”), is that Greece needs financing of a total amount of EUR 7 160 million over the month of July 2015. The detailed financial terms should be laid down in a Loan Facility Agreement.

(5)

The Union financial assistance should be managed by the Commission.

(6)

Greece submitted to the Commission and to the Council the Programme aiming to ensure the adoption of a set of reforms needed to improve the sustainability of public finances and the regulatory environment. On 15 July 2015, an agreement was reached at services level between the Government and the Commission in respect of the Programme, to be laid down in a Memorandum of Understanding on Specific Economic Policy Conditionality (the ”Memorandum of Understanding”).

(7)

The Commission should verify at regular intervals that the economic policy conditions attached to the assistance are fulfilled, through missions and regular reporting by the Greek authorities.

(8)

The assistance should be provided with a view to supporting the successful implementation of the Programme.

(9)

The euro area Member States have communicated their commitment to reimburse jointly and promptly through a dedicated arrangement each non euro area Member State for the amount that that non euro area Member State has paid in own resources corresponding to the use of the general budget of the Union in cases of losses stemming from a Union financial assistance to a euro area Member State under Regulation (EU) No 407/2010. Appropriate arrangements will also be put in place so as to ensure the absence of over-compensation of non euro area Member States, when instruments to protect the general budget of the Union, including the recovery of debt, where necessary by offsetting amounts receivable and payments over time, are activated.

(10)

The EFSM loan is guaranteed by the general budget of the Union. In case of default under this loan, the Commission can call additional funds in excess of its assets taking into account any surplus cash balances, to service the Union's debt. Regulation (EU, Euratom) No 966/2012 of the European Parliament and of the Council (2) (the ”Financial Regulation”) applicable to the general budget of the Union and its detailed rules foresee instruments to protect the Union budget including the recovery of debt, where necessary by offsetting amounts receivable and payments over time. The Commission will apply these instruments,

(1)

Regulation (EU) No 472/2013 sets rules for the approval of a macro-economic adjustment programme for a Member State in receipt of financial assistance, including from the European Financial Stabilisation Mechanism (EFSM). These rules need to be consistent with the provisions of Council Regulation (EU) No 407/2010 (2) establishing the EFSM.

(2)

Greece has been granted financial assistance from the EFSM by Council Implementing Decision (EU) 2015/1181 (3) on granting short-term Union financial assistance to Greece.

(3)

For reasons of consistency, the approval of the macroeconomic adjustment programme for Greece under Regulation (EU) No 472/2013 should be done by reference to the relevant provisions of Implementing Decision (EU) 2015/1181,

(1)

Asetuksen (EU) N:o 1285/2013 12 artiklan mukaan komissiolla on kokonaisvastuu EGNOS-ohjelmasta ja sille siirretään täytäntöönpanovaltuudet määrittää tekniset ja toiminnalliset eritelmät, jotka ovat tarpeen EGNOS-järjestelmän kehittämiseksi.

(2)

EGNOS-järjestelmän kehittämisessä on jo siirrytty 2000-luvun versiosta 1 vuonna 2009 käyttöön otettuun versioon 2. Järjestelmän tarjoamat asetuksen (EU) N:o 1285/2013 2 artiklan 5 kohdassa määritellyt kolme palvelua saavuttivat toiminnallisen vaiheen seuraavasti: avoin palvelu 30 päivänä lokakuuta 2009, kaupallisluonteisten tietojen jakopalvelu EDAS 26 päivänä heinäkuuta 2012 ja ihmishengen turvaava palvelu SoL 12 päivänä maaliskuuta 2011.

(3)

Jotta voidaan noudattaa asetuksen (EU) N:o 1285/2013 2 artiklassa tarkoitetun EGNOS-ohjelman ominaispiirteitä ja tavoitteita, on nyt tärkeää määrittää järjestelmän version 3 tekniset ja toiminnalliset eritelmät. Versio 3 olisi otettava käyttöön 2020-luvulla, ja se merkitsisi parannusta versioon 2 verrattuna, koska se sisältäisi teknisesti katsottuna yhtäältä Galileo-ohjelmassa perustetun avoimen palvelun signaalien seurannan ja korjaamisen ja toisaalta kaksitaajuuskäytön sekä GPS-järjestelmää että Galileo-ohjelmaa varten.

(4)

Tekniikan kehittyminen versiosta 2 versioon 3 parantaisi järjestelmän tarjoamien kolmen palvelun maantieteellistä kattavuutta ja niiden toimintatehokkuutta.

(5)

Maantieteellisen kattavuuden osalta kehittynyt järjestelmä kattaisi ensinnäkin kaikkien EU:n jäsenvaltioiden Euroopassa sijaitsevat alueet, mukaan luettuina Azorit, Kanariansaaret ja Madeira. Kattavuutta olisi mahdollista laajentaa myös EU:n jäsenvaltioiden rajojen ulkopuolelle, jolloin mukaan tulisivat EU:n jäsenehdokasmaat ja EU:n naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat teknisen toteutettavuuden rajoissa ja kansainvälisten sopimusten perusteella ja noudattaen asetuksen (EU) N:o 1285/2013 2 artiklan 5 kohdan viimeisessä alakohdassa asetettuja ehtoja.

(6)

Toimivuus parantuisi järjestelmän versiossa 3 verrattuna versioon 2 etenkin SoL-palvelun osalta.

(7)

Avoimen palvelun toimivuus parantuisi siten, että tarjottaisiin tarkat ajanmääritystiedot, jotka koskevat esimerkiksi EGNOS-järjestelmän käyttämän ajan ja toisaalta UTC-ajan ja GPS-järjestelmän ajan eroja.

(8)

EDAS-palvelun osalta tilanne parantuisi etenkin siinä, että tiedonsiirtoaika lyhenisi kahteen sekuntiin ja että aika, jolloin järjestelmä ei ole käytettävissä, lyhenisi sekin.

(9)

EGNOS-järjestelmän version 3 myötä tulevan tehostumisen pitäisi koskea ennen muuta SoL-palvelua etenkin siviili-ilmailun ja meriliikenteen alalla.

(10)

Siviili-ilmailussa ja etenkin lennonvarmistuspalveluihin liittyvien palvelujen alalla tarvittavan eri maantieteellisten alueiden välisten liikennevirtojen optimoinnin osalta versiossa 3 olisi tarjottava uusi kategorian I tarkkuuslähestymispalvelu versiossa 2 jo tarjolla olevien kolmen palvelun lisäksi (matkanaikainen ei-tarkkuuslähestyminen, pystysuuntaopastettu lähestyminen APV-I ja LPV 200 -lähestyminen). LPV 200 -lähestymispalvelun saatavuus parantuisi merkittävästi, koska sen käytettävissäoloajan pitäisi olla 0,99–0,999.

(11)

Siviili-ilmailun alalla on lisäksi tärkeää varmistaa, että SoL-palvelu noudattaa jatkossakin komission täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 1035/2011 (2). Kuten tuon asetuksen johdanto-osan 14 kappaleessa todetaan, lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien olisi toiminnassaan noudatettava asianmukaisia Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAOn standardeja, kunnes tämän kansainvälisen järjestön standardit saatetaan osaksi EU:n lainsäädäntöä.

(12)

Meriliikenteen alalla EGNOS-järjestelmän versiossa 3 olisi otettava käyttöön Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMOn vahvistamien kansainvälisten standardien mukainen SoL-palvelu, jolloin uudet EGNOS-sovellukset tarjoaisivat alalle paremman tarkkuutensa ansiosta tehokkuus- ja turvallisuushyötyjä. Tätä tarkoitusta varten ja ottaen huomioon rannikkojen läheisyydessä sekä satamia lähestyttäessä ja niihin saapumisessa tapahtuvaan navigointiin liittyvät rajoitukset olisi meriliikenteessä tarjottavan laajennetun SoL-palvelun oltava erittäin hyvin käytettävissä (yli 0,998 skaalalla 0–1) siten, että palvelun integriteetti taattaisiin alle kymmenen sekunnin välillä ja sivuttaistarkkuus olisi alle 10 metriä.

(13)

Jotta vältettäisiin vaikutukset EGNOS-järjestelmän käyttäjiin eikä heikennettäisi nykyisiä kaupallisia sovelluksia, EGNOS-järjestelmän version 3 teknisten ja toiminnallisten eritelmien olisi sovittava yhteen version 2 kanssa. Näin ei vaarannettaisi tähänastisia saavutuksia eikä heikennettäisi nykyisiä mahdollisia käyttötarkoituksia käyttäjien vahingoksi.

(14)

Jotta tekninen kehitys versiosta 2 versioon 3 saataisiin toteutettua täysimääräisesti, olisi vahvistettava liitteessä esitetyt tekniset ja toiminnalliset eritelmät.

(15)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 1285/2013 36 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

(1)

Perussopimuksessa määrätään, että jäsenvaltioiden on pidettävä talouspolitiikkaansa yhteistä etua koskevana asiana ja sovitettava se yhteen neuvostossa. Perussopimuksessa määrätään edelleen, että neuvoston on vahvistettava talouspolitiikan laajat suuntaviivat ja työllisyyspolitiikan suuntaviivat ohjaamaan jäsenvaltioiden ja unionin politiikkaa.

(2)

Unioni on perussopimuksen mukaisesti kehittänyt ja pannut täytäntöön politiikan yhteensovittamisvälineitä finanssipolitiikan alalla ja makrotalous- ja rakennepolitiikan alalla. Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso yhdistää nämä eri välineet talouden ja julkisen talouden monenvälisen yhdennetyn valvonnan kehykseen. Eurooppalaisen ohjausjakson järkeistämisen ja vahvistamisen, jota esitetään vuotta 2015 koskevassa komission vuotuisessa kasvuselvityksessä, olisi entisestään parannettava sen toimintaa.

(3)

Rahoitus- ja talouskriisi paljasti ja korosti merkittäviä heikkouksia unionin ja jäsenvaltioiden taloudessa. Kriisi toi myös esiin jäsenvaltioiden talouksien ja työmarkkinoiden tiiviin keskinäisen riippuvuuden. Lisäksi julkisen velan voimakas kasvu on luonut julkisen talouden kestävyyttä uhkaavia riskejä. Keskeisenä haasteena on nyt saada unioni siirtymään tilaan, jossa kasvu on älykästä, kestävää ja osallisuutta edistävää ja jossa luodaan työpaikkoja. Tämä edellyttää koordinoituja ja kunnianhimoisia toimia sekä unionin että jäsenvaltioiden tasolla perussopimuksen ja unionin talouden ohjausjärjestelmän mukaisesti. Näissä politiikkatoimissa olisi yhdistettävä tarjonta- ja kysyntäpuolen toimenpiteitä, ja niihin olisi sisällyttävä investointien edistäminen, entistä vahvempi sitoutuminen rakenneuudistuksiin ja vastuullisen finanssipolitiikan harjoittaminen.

(4)

Jäsenvaltioiden ja unionin olisi puututtava myös kriisin sosiaalisiin vaikutuksiin ja pyrittävä rakentamaan yhteenkuuluvuutta lisäävä yhteiskunta, jossa ihmiset pystyvät ennakoimaan ja hallitsemaan muutosta ja osallistumaan aktiivisesti yhteiskunta- ja talouselämään. Olisi taattava, että kaikille on tarjolla mahdollisuuksia ja että köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen vähenevät, etenkin varmistamalla työmarkkinoiden ja sosiaaliturvajärjestelmien tehokas toiminta ja poistamalla tekijöitä, jotka estävät työmarkkinoille osallistumista. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että talouskasvun hyödyt saavuttavat kaikki kansalaiset ja kaikki alueet.

(5)

Jäsenvaltioiden talous- ja työllisyyspolitiikkaa koskevien yhdennettyjen suuntaviivojen mukaiset toimet ovat merkittävässä asemassa pyrittäessä saavuttamaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan Eurooppa 2020 -strategian, jäljempänä ’Eurooppa 2020 -strategia’, tavoitteet. Suuntaviivat muodostavat yhdennetyt eurooppalaiset ja kansalliset toimintalinjat, jotka jäsenvaltioiden ja unionin olisi pantava täytäntöön, jotta saadaan aikaan myönteisiä heijastusvaikutuksia koordinoiduista rakenneuudistuksista, asianmukainen talouspolitiikkayhdistelmä ja eurooppalaisen politiikan johdonmukaisempi vaikutus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin ja jotta varmistetaan talous- ja rahaliiton moitteeton toiminta. Jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikasta annetut laajat suuntaviivat, jotka on liitetty tähän suositukseen, ja asiaan kuuluvat työllisyyspolitiikkaa koskevat suuntaviivat muodostavat yhdessä Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanoa koskevat yhdennetyt suuntaviivat, jäljempänä ’yhdennetyt Eurooppa 2020 -suuntaviivat’.

(6)

Vaikka yhdennetyt Eurooppa 2020 -suuntaviivat on osoitettu jäsenvaltioille ja unionille, ne olisi pantava täytäntöön yhdessä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa kumppanuudessa, jossa parlamentit, työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan edustajat ovat tiiviisti mukana.

(7)

Talouspolitiikan laajoissa suuntaviivoissa annetaan jäsenvaltioille uudistusten täytäntöönpanoon liittyviä ohjeita, joissa otetaan huomioon keskinäinen riippuvuus. Ne ovat vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia. Tällaisten suuntaviivojen olisi muodostettava perusta maakohtaisille suosituksille, joita neuvosto voi antaa jäsenvaltioille,