ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 163

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

58. vuosikerta
30. kesäkuu 2015


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/1018, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 376/2014 mukaisesti pakollisesti ilmoitettavien siviili-ilmailun poikkeamien luokittelua koskevan luettelon vahvistamisesta ( 1 )

1

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/1019, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2015, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tietyn Intiasta peräisin olevan ruostumattoman teräslangan tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1106/2013 muuttamisesta, lopullisen tasoitustullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Intiasta peräisin olevien ruostumattomien teräslankojen tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 861/2013 muuttamisesta ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/49 kumoamisesta

18

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/1020, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2015, Bacillus subtilis (ATCC PTA-6737) -valmisteen hyväksymisestä munivien kanojen ja toissijaisten munivien siipikarjalajien rehun lisäaineena (hyväksynnän haltija Kemin Europa NV) ( 1 )

22

 

 

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/1021, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2015, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

25

 

 

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/1022, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2015, jäädytetylle naudanlihalle asetuksella (EU) N:o 431/2008 avatussa tariffikiintiössä jätetyissä 1 päivän heinäkuuta 2015 ja 30 päivän kesäkuuta 2016 välistä kautta koskevissa tuontioikeushakemuksissa haettuihin määriin sovellettavan jakokertoimen vahvistamisesta

27

 

 

PÄÄTÖKSET

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2015/1023, annettu 15 päivänä kesäkuuta 2015, tietyille jäsenvaltioille annettavasta luvasta hyväksyä Euroopan unionin edun mukaisesti Andorran liittyminen yksityisoikeuden alaa koskevaan vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta

29

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2015/1024, annettu 15 päivänä kesäkuuta 2015, tietyille jäsenvaltioille annettavasta luvasta hyväksyä Euroopan unionin edun mukaisesti Singaporen liittyminen yksityisoikeuden alaa koskevaan vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta

32

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2015/1025, annettu 19 päivänä kesäkuuta 2015, liiallisen alijäämän olemassaolosta Maltassa annetun päätöksen 2013/319/EU kumoamisesta

35

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2015/1026, annettu 19 päivänä kesäkuuta 2015, liiallisen alijäämän olemassaolosta Puolassa tehdyn päätöksen 2009/589/EY kumoamisesta

37

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2015/1027, annettu 23 päivänä kesäkuuta 2015, neuvoston pääsihteeristön palvelukseen määräaikaisesti siirrettäviin asiantuntijoihin sovellettavista säännöistä sekä päätöksen 2007/829/EY kumoamisesta

40

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2015/1028, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2015, Bangladeshista peräisin olevien betelköynnöksen lehtiä (Piper betle) sisältävien tai niistä koostuvien elintarvikkeiden tuonnin väliaikaisesta keskeyttämisestä annetun täytäntöönpanopäätöksen 2014/88/EU muuttamisesta sen soveltamisajan osalta (tiedoksiannettu numerolla C(2015) 4187)  ( 1 )

53

 

 

SUOSITUKSET

 

*

Neuvoston suositus (EU) 2015/1029, annettu 19 päivänä kesäkuuta 2015, julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa

55

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

30.6.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 163/1


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2015/1018,

annettu 29 päivänä kesäkuuta 2015,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 376/2014 mukaisesti pakollisesti ilmoitettavien siviili-ilmailun poikkeamien luokittelua koskevan luettelon vahvistamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon poikkeamien ilmoittamisesta, analysoinnista ja seurannasta siviili-ilmailun alalla, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 996/2010 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/42/EY, komission asetusten (EY) N:o 1321/2007 ja (EY) N:o 1330/2007 kumoamisesta 3 päivänä huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 376/2014 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 5 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EU) N:o 376/2014 vaaditaan, että kaikkien asiaankuuluvien siviili-ilmailun turvallisuustietojen ilmoittamista, keräämistä, tallentamista, suojaamista, jakamista, levittämistä, analysointia ja seurantaa varten on perustettava poikkeamailmoitusjärjestelmiä organisaation, jäsenvaltion ja unionin tasoilla. Lisäksi siinä vahvistetaan säännöt, joilla rajoitetaan kerättyjen tietojen käyttö ilmailun turvallisuuden parantamiseen ja suojataan ilmoittaja ja muut poikkeamailmoituksessa mainitut henkilöt turvallisuustietojen jatkuvan saatavuuden takaamiseksi. Asetusta (EU) N:o 376/2014 sovelletaan kaikkiin kyseisessä asetuksessa määriteltyihin ja sen soveltamisalaan kuuluviin ilma-aluksiin, miehitetyt ilma-alukset ja kauko-ohjatut ilma-alusjärjestelmät mukaan luettuina.

(2)

Asetuksen (EU) N:o 376/2014 4 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaan komissio hyväksyy poikkeamien luokittelua koskevan luettelon, johon on viitattava, kun kyseisen asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa vahvistettuihin luokkiin kuuluvista poikkeamista ilmoitetaan kyseisessä asetuksessa vahvistettujen pakollisten ilmoitusjärjestelmien mukaisesti. Toisessa luettelossa olisi asetuksen (EU) N:o 376/2014 4 artiklan 5 kohdan toisen alakohdan mukaan esitettävä poikkeamien luokittelu, jota sovelletaan muihin ilma-aluksiin kuin vaativiin moottorikäyttöisiin ilma-aluksiin. Tähän toiseen luetteloon on tarvittaessa tehtävä mukautuksia ilmailun tämän sektorin erityispiirteiden huomioon ottamiseksi.

(3)

Asetuksessa (EU) N:o 376/2014 säädettiin ilmoitettavien poikkeamien luokkiin jakamisesta, jotta kyseisessä asetuksessa nimetyt henkilöt pystyvät tunnistamaan poikkeamat, joista kunkin heistä on ilmoitettava. Tämä tavoite huomioon ottaen poikkeamia koskeva luettelo olisi jaettava luokkiin niiden luokkien mukaisesti, joihin ilmoituksen tekijöiden on asetuksen (EU) N:o 376/2014 mukaisesti oman tilanteensa mukaan viitattava.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 (2) 65 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Yksityiskohtainen poikkeamien luokittelu, johon on viitattava ilmoitettaessa poikkeamista pakollisten ilmoitusjärjestelmien välityksellä asetuksen (EU) N:o 376/2014 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti, vahvistetaan tämän asetuksen liitteissä I–V.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 15 päivästä marraskuuta 2015.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä kesäkuuta 2015.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 122, 24.4.2014, s. 18.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 216/2008, annettu 20 päivänä helmikuuta 2008, yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta sekä neuvoston direktiivin 91/670/ETY, asetuksen (EY) N:o 1592/2002 ja direktiivin 2004/36/EY kumoamisesta (EUVL L 79, 19.3.2008, s. 1).


LIITE I

POIKKEAMAT, JOTKA LIITTYVÄT ILMA-ALUKSEN TOIMINTAAN

Huomautus: Tämä liite on jäsennelty siten, että merkitykselliset poikkeamat on poikkeamista ilmoittamisen helpottamiseksi yhdistetty niihin toimintaluokkiin, joiden yhteydessä poikkeamat kokemuksen perusteella yleensä ilmenevät. Esitystapa ei kuitenkaan tarkoita sitä, että poikkeamista ei pitäisi ilmoittaa, jos ne tapahtuvat niihin luettelossa yhdistetyn toimintaluokan ulkopuolella.

1.   LENTOTOIMINTA

1.1   Lennon valmistelu

1)

Väärien tietojen käyttäminen tai syöttövirhe lentosuunnistukseen tai suoritusarvojen laskentaan käytettävissä laitteissa, joka on vaarantanut tai olisi voinut vaarantaa ilma-aluksen, siinä olevien henkilöiden tai muun henkilön turvallisuuden.

2)

Vaarallisten aineiden kuljettaminen tai yritys kuljettaa niitä sovellettavan lainsäädännön vastaisesti, mukaan luettuina vaarallisten aineiden virheelliset merkinnät, pakkaaminen ja käsittely.

1.2   Ilma-aluksen valmistelu

1)

Väärä polttoainetyyppi tai epäpuhdas polttoaine.

2)

Puuttuva, virheellinen tai riittämätön jäänpoisto/jäänestokäsittely.

1.3   Lentoonlähtö ja lasku

1)

Ajautuminen ulos rullaustieltä tai kiitotieltä.

2)

Tosiasiallinen tai mahdollinen rullaustie- tai kiitotieturvallisuuspoikkeama (tunkeutuminen rullaustielle tai kiitotielle).

3)

Tunkeutuminen loppulähestymis- ja lentoonlähtöalueelle (FATO).

4)

Keskeytetty lentoonlähtö.

5)

Kyvyttömyys saavuttaa vaaditut tai ennakoidut suoritusarvot lentoonlähdön, ylösvedon tai laskun aikana.

6)

Tosiasiallinen lentoonlähtö, lähestyminen tai lasku taikka lentoonlähtö-, lähestymis- tai laskuyritys virheellisellä lentoasulla.

7)

Pyrstön, potkurin lavan/siiven kärjen tai moottorikodan kosketus maahan lentoonlähdön tai laskun aikana.

8)

Lähestymisen jatkaminen lentotoiminnan harjoittajan määrittämien vakaan lähestymisen kriteerien vastaisesti.

9)

Mittarilähestymisen jatkaminen julkaistujen minimien alapuolelle ilman riittävää näköyhteyttä.

10)

Hätä- tai pakkolasku.

11)

Vajaaksi jäänyt tai pitkäksi mennyt lasku.

12)

Kova lasku.

1.4   Kaikki lennon vaiheet

1)

Hallinnan menetys.

2)

Epätavallinen lentoasento tai normaalin pituuskallistuksen, kallistuskulman tai ilmanopeuden ylitys, joka on olosuhteisiin soveltumaton.

3)

Selvityskorkeudesta poikkeaminen.

4)

Lennon rajakäyrän suojaamiseen liittyvän järjestelmän aktivoituminen, mukaan luettuina sakkausvaroitus, ohjaussauvan täristin, sauvantyönnin ja automaattiset suojalaitteet.

5)

Tahaton poikkeaminen aiotulta tai osoitetulta lentoreitiltä vähintään kaksi kertaa vaaditun suunnistustarkkuuden verran tai vähintään 10 merimailia.

6)

Ilma-aluksen lentokäsikirjassa määrättyjen rajoitusten ylittäminen.

7)

Virheellinen korkeusmittariasetus.

8)

Suihkumoottorin ilmavirran, roottorin alasvirtauksen ja potkurin ilmavirran aiheuttamat poikkeamat, jotka ovat vaarantaneet tai olisivat voineet vaarantaa ilma-aluksen, siinä olevien henkilöiden tai muun henkilön turvallisuuden.

9)

Automaatiomoodin tai ohjaamomiehistön saatavilla olevien ohjaamotietojen tulkintavirhe, joka on vaarantanut tai olisi voinut vaarantaa ilma-aluksen, siinä olevien henkilöiden tai muun henkilön turvallisuuden.

1.5   Muut poikkeamat

1)

Rahdin tai muun ulkopuolisen varustuksen tahaton irtoaminen.

2)

Tilannetietoisuuden menetys (mm. tietoisuus ympäristöstä, toimintamoodista ja järjestelmistä, asentotajun menetys ja aika-arviot).

3)

Mikä tahansa poikkeama, jossa ihmisen toimintakyky on suoraan vaikuttanut tai olisi voinut myötävaikuttaa onnettomuuden tai vakavan vaaratilanteen syntymiseen.

2.   TEKNISET POIKKEAMAT

2.1   Rakenteet ja järjestelmät

1)

Ilma-aluksen jonkin rakenneosan irtoaminen lennon aikana.

2)

Järjestelmän epäkuntoisuus.

3)

Järjestelmän varmistuksen vikaantuminen.

4)

Nestevuoto, joka aiheuttaa palovaaran tai ilma-aluksen rakenteiden, järjestelmien tai laitteiden mahdollisesti vaarallisen saastumisen tai joka on vaarantanut tai olisi voinut vaarantaa ilma-aluksen, siinä olevien henkilöiden tai muun henkilön turvallisuuden.

5)

Polttoainejärjestelmän toimintahäiriöt tai viat, jotka vaikuttavat polttoaineen syöttöön ja/tai kulkuun.

6)

Näyttöjärjestelmän toimintahäiriö tai vika, jonka seurauksena miehistö saa harhaanjohtavia näyttöjä.

7)

Ohjaimien toimintahäiriöt kuten epäsymmetrisesti toimivat tai juuttuneet ohjaimet (esimerkiksi nostovoimaan (laskusiivekkeet/etureunasolakot), vastukseen (spoilerit), lentoasennon hallintaan (siivekkeet, korkeusperäsimet tai sivuperäsin) liittyvät laitteet).

2.2   Työntövoima (mukaan luettuina moottorit, potkurit ja roottorijärjestelmät) ja apuvoimalaitteet

1)

Potkurin, roottorin tai voimalaitteen minkä tahansa osan tai hallintalaitteen vika tai merkittävä toimintahäiriö.

2)

Pää-/pyrstöroottorin, voimansiirron ja/tai vastaavien järjestelmien vaurio tai vika.

3)

Moottorin tai apuvoimalaitteen sammuminen tai tarvittaessa sammuttaminen lennon aikana (esimerkiksi ETOPS (Extended range Twin engine aircraft Operations, pitkän matkan lennot kaksimoottorisilla ilma-aluksilla), MEL (Minimum Equipment List, minimivarusteluettelo)).

4)

Moottorin toimintarajoituksen ylittäminen, mukaan luettuna suurella nopeudella pyörivän komponentin liian suuri kierrosnopeus tai kyvyttömyys hallita kierrosnopeutta (esim. apuvoimalaite, ilmakäynnistin, ilmastointilaite, patoilmaturbiini, potkuri tai roottori).

5)

Moottorin, voimalaitteen, apuvoimalaitteen tai voimansiirron jonkin osan vika tai toimintahäiriö, jolla on yksi tai useampia seuraavista vaikutuksista:

a)

reverssin toimimattomuus tai tahaton toiminta;

b)

kyvyttömyys säätää tehoa, työntövoimaa tai kierroslukua;

c)

osien/sirpaleiden sinkoutuminen suojuksen läpi.

3.   VUOROVAIKUTUS LENNONVARMISTUSPALVELUIDEN JA ILMALIIKENTEEN HALLINNAN KANSSA

1)

Turvallisuutta heikentävä lennonjohtoselvitys.

2)

Pitkäkestoinen yhteyden menetys ilmaliikennepalveluun tai ilmaliikenteen hallintayksikköön.

3)

Eri ilmaliikennepalveluyksiköiltä saadut keskenään ristiriitaiset ohjeet, jotka voivat johtaa porrastuksen menetykseen.

4)

Radioviestinnän tulkintavirhe, joka on vaarantanut tai olisi voinut vaarantaa ilma-aluksen, siinä olevien henkilöiden tai muun henkilön turvallisuuden.

5)

Tahallinen lennonjohdon ohjeesta poikkeaminen, joka on vaarantanut tai olisi voinut vaarantaa ilma-aluksen, siinä olevien henkilöiden tai muun henkilön turvallisuuden.

4.   HÄTÄTILANTEET JA MUUT KRIITTISET TILANTEET

1)

Mikä tahansa hätäilmoitukseen (”Mayday” tai ”Pan”) johtava tapahtuma.

2)

Palaminen, sulaminen, savun muodostuminen, kaasujen muodostuminen, kipinöinti, ylikuumeneminen, tulipalo tai räjähdys.

3)

Ohjaamon tai matkustamon epäpuhdas ilma, joka on vaarantanut tai olisi voinut vaarantaa ilma-aluksen, siinä olevien henkilöiden tai muun henkilön turvallisuuden.

4)

Ohjaamo- tai matkustamomiehistö ei hätätilanteessa ole noudattanut asianmukaista poikkeus- tai hätätilannemenetelmää.

5)

Hätävarusteiden tai poikkeusmenetelmän käyttäminen, joka vaikuttaa suoritusarvoihin lennon tai laskun aikana.

6)

Hätä- tai pelastusjärjestelmien tai -laitteiden toimintahäiriö, joka on vaarantanut tai olisi voinut vaarantaa ilma-aluksen, siinä olevien henkilöiden tai muun henkilön turvallisuuden.

7)

Kyvyttömyys hallita matkustamon ilmanpainetta.

8)

Kriittisen alhainen polttoainemäärä tai polttoainemäärä määränpäässä alle vaaditun loppuvarapolttoaineen.

9)

Miehistön happijärjestelmän käyttö.

10)

Ohjaamo- tai matkustamomiehistönjäsenen toimintakyvyn menetys, joka johtaa miehistön lukumäärän vähenemiseen alle miehistön hyväksytyn vähimmäiskokoonpanon.

11)

Miehistön väsymys, joka vaikuttaa tai saattaa vaikuttaa miehistön kykyyn suorittaa lentoon liittyvät tehtävänsä turvallisesti.

5.   ULKOINEN YMPÄRISTÖ JA SÄÄ

1)

Maassa tai ilmassa tapahtuva yhteentörmäys toisen ilma-aluksen kanssa, törmäys maastoon tai esteeseen (1) taikka törmäyksen uhka.

2)

Yhteentörmäysvaarasta varoittavan järjestelmän (ACAS) antama toimintaohje (RA).

3)

Maan läheisyydestä varoittavan järjestelmän aktivoituminen, esimerkiksi GPWS:n (Ground Proximity Warning System) tai TAWS:n (Terrain Awareness and Warning System) antama varoitus.

4)

Törmääminen luonnonvaraisiin eläimiin, mukaan luettuna lintutörmäys.

5)

Vieraan esineen aiheuttama vaurio.

6)

Odottamaton kiitotien pinnan huono kunto.

7)

Jättöpyörteeseen joutuminen.

8)

Ilma-aluksen toiminnan häirintä tuliaseilla, ilotulitteilla, leijoilla, laservaloilla, voimakastehoisilla valoilla, lasersäteillä, kauko-ohjatuilla ilma-aluksilla, lennokeilla tai vastaavilla keinoilla.

9)

Salamanisku, joka aiheuttaa vaurioita ilma-alukselle tai johtaa ilma-aluksen jonkin järjestelmän menetykseen tai toimintahäiriöön.

10)

Joutuminen raekuuroon, joka aiheuttaa vaurioita ilma-alukselle tai johtaa ilma-aluksen jonkin järjestelmän menetykseen tai toimintahäiriöön.

11)

Voimakkaaseen turbulenssiin joutuminen tai muu vastaava tapahtuma, joka aiheuttaa vammoja ilma-aluksessa oleville henkilöille tai jonka katsotaan edellyttävän ilma-aluksen turbulenssitarkastusta.

12)

Merkittävä windshear-ilmiöön tai ukkosmyrskyyn joutuminen, joka on vaarantanut tai olisi voinut vaarantaa ilma-aluksen, siinä olevien henkilöiden tai muun henkilön turvallisuuden.

13)

Jäätäviin olosuhteisiin joutuminen, joka aiheuttaa hallintavaikeuksia tai vaurioita ilma-alukselle tai johtaa ilma-aluksen jonkin järjestelmän menetykseen tai toimintahäiriöön.

14)

Vulkaaniseen tuhkaan joutuminen.

6.   TURVATOIMET

1)

Pommiuhka tai kaappaus.

2)

Vaikeudet päihtyneiden, väkivaltaisten tai häiriötä aiheuttavien matkustajien hillitsemisessä.

3)

Salamatkustajan löytyminen.


(1)  Esteitä ovat myös ajoneuvot.


LIITE II

POIKKEAMAT, JOTKA LIITTYVÄT ILMA-ALUKSEN TEKNISEEN KUNTOON, HUOLTOON JA KORJAUKSEEN

1.   VALMISTUS

Tuotanto-organisaation luovuttamien tuotteiden, osien tai laitteiden sellainen poikkeaminen sovellettavista suunnittelutiedoista, joka voisi tyyppihyväksyntätodistuksen tai suunnitteluhyväksynnän haltijan mukaan johtaa turvallisuutta heikentävään tilanteeseen.

2.   SUUNNITTELU

Tuotteen, osan tai laitteen vika, toimintahäiriö, puute tai muu poikkeama, joka on johtanut tai voi johtaa turvallisuutta heikentävään tilanteeseen.

Huomautus: Luetteloa sovelletaan poikkeamiin, jotka ilmenevät tuotteessa, osassa tai laitteessa, joka kuuluu tyyppihyväksyntätodistuksen, rajoitetun tyyppihyväksyntätodistuksen, lisätyyppihyväksyntätodistuksen, ETSO-valtuutuksen, suuren korjauksen suunnitteluhyväksynnän tai muun hyväksynnän piiriin, joka katsotaan annetuksi asetuksen (EU) N:o 748/2012 (1) mukaisesti.

3.   HUOLTO JA JATKUVAN LENTOKELPOISUUDEN HALLINTA

1)

Vakava rakennevaurio (esimerkiksi murtuma, pysyvä muodonmuutos, delaminaatio, liitosten aukeaminen, palaminen, liiallinen kuluminen tai korroosio), joka havaitaan ilma-aluksen tai komponentin huollon aikana.

2)

Vakava vuoto tai saastuminen (esimerkiksi hydraulinesteen, polttoaineen, öljyn tai muiden nesteiden tai kaasun).

3)

Moottorin tai voimalaitteen ja/tai voimansiirron osan vika tai toimintahäiriö, jolla on yksi tai useampia seuraavista vaikutuksista:

a)

osien/sirpaleiden sinkoutuminen suojuksen läpi;

b)

moottorin kiinnitysrakenteen vikaantuminen.

4)

Potkurin vaurio, vika tai puute, joka voisi johtaa potkurin tai sen olennaisen osan irtoamiseen lennon aikana ja/tai potkurin säädön toimintahäiriöihin.

5)

Pääroottorin vaihteiston tai kiinnityksen vaurio, vika tai puute, joka voisi johtaa roottorikokoonpanon irtoamiseen lennon aikana ja/tai roottorin säädön toimintahäiriöihin.

6)

Turvallisuuden kannalta kriittisen järjestelmän tai laitteen, myös pelastusjärjestelmien tai -laitteiden merkittävät toimintahäiriöt huoltotestauksen aikana tai näiden järjestelmien aktivoinnin epäonnistuminen huollon jälkeen.

7)

Ilma-aluksen komponenttien virheellinen kokoonpano tai asennus, joka havaitaan sellaisen tarkastus- tai testausmenettelyn aikana, jota ei ole suunniteltu nimenomaan tätä tarkoitusta varten.

8)

Vakavan puutteen virheellinen arviointi tai vakava minimivarusteluettelon (MEL) ja tekniseen matkapäiväkirjaan liittyvien menettelyjen noudattamatta jättäminen.

9)

Sähköjohdotusjärjestelmän (EWIS) vakava vaurio.

10)

Käyttöiältään rajoitetun kriittisen osan vika, joka aiheuttaa osan poistamisen ennen sen käyttöiän loppua.

11)

Tuntematonta tai epäilyttävää alkuperää olevien tuotteiden, osien tai materiaalien taikka lentokelvottomien kriittisten osien käyttö.

12)

Harhaanjohtavat, virheelliset tai riittämättömät sovellettavat huoltotiedot tai -menetelmät, jotka voivat johtaa merkittäviin huoltovirheisiin, mukaan luettuina kieliongelmat.

13)

Ilma-aluksen huoltorajoitusten tai määräaikaishuoltojen virheellinen valvonta tai soveltaminen.

14)

Ilma-aluksen luovuttaminen huollosta liikenteeseen, vaikka siinä on jokin lentoturvallisuuden vaarantava puute.

15)

Ilma-alukselle huoltotoimien aikana aiheutunut vakava vaurio, joka johtuu virheellisestä huollosta tai epäasianmukaisen tai epäkunnossa olevan maalaitteiston käytöstä ja joka edellyttää muita huoltotoimia.

16)

Havaitut palamiseen, sulamiseen, savun muodostumiseen, kipinöintiin, ylikuumenemiseen tai tulipaloon liittyvät poikkeamat.

17)

Mikä tahansa poikkeama, jossa ihmisen toimintakyky, henkilöstön väsymys mukaan luettuna, on suoraan vaikuttanut tai olisi voinut myötävaikuttaa onnettomuuden tai vakavan vaaratilanteen syntymiseen.

18)

Lennonrekisteröintijärjestelmän (kuten lentoarvotallentimen, tietoliikenteen rekisteröintijärjestelmän tai ohjaamoäänittimen) merkittävä toimintahäiriö, luotettavuusongelma tai toistuva tallenteen laatuun liittyvä ongelma taikka lennonrekisteröintijärjestelmän toimintakunnon varmistamisessa tarvittavien tietojen puutteellisuus.


(1)  Komission asetus (EU) N:o 748/2012, annettu 3 päivänä elokuuta 2012, ilma-alusten ja niihin liittyvien tuotteiden, osien ja laitteiden lentokelpoisuus- ja ympäristösertifiointia sekä suunnittelu- ja tuotanto-organisaatioiden sertifiointia koskevista täytäntöönpanosäännöistä (EUVL L 224, 21.8.2012, s. 1).


LIITE III

POIKKEAMAT, JOTKA LIITTYVÄT LENNONVARMISTUSPALVELUIHIN JA -LAITTEISIIN

Huomautus: Tämä liite on jäsennelty siten, että merkitykselliset poikkeamat on poikkeamista ilmoittamisen helpottamiseksi yhdistetty niihin toimintaluokkiin, joiden yhteydessä poikkeamat kokemuksen perusteella yleensä ilmenevät. Esitystapa ei kuitenkaan tarkoita sitä, että poikkeamista ei pitäisi ilmoittaa, jos ne tapahtuvat niihin luettelossa yhdistetyn toimintaluokan ulkopuolella.

1.   ILMA-ALUKSEEN LIITTYVÄT POIKKEAMAT

1)

Maassa tai ilmassa tapahtuva yhteentörmäys toisen ilma-aluksen kanssa, törmäys maastoon tai esteeseen (1) taikka törmäyksen uhka, mukaan luettuna maahan törmäyksen uhka ilma-aluksen ollessa normaalisti ohjaajan hallinnassa (CFIT).

2)

Porrastusminimin alitus (2).

3)

Riittämätön porrastus (3).

4)

Yhteentörmäysvaarasta varoittavan järjestelmän (ACAS) antama toimintaohje (RA).

5)

Törmääminen luonnonvaraisiin eläimiin, mukaan luettuna lintutörmäys.

6)

Ajautuminen ulos rullaustieltä tai kiitotieltä.

7)

Tosiasiallinen tai mahdollinen rullaustie- tai kiitotieturvallisuuspoikkeama (tunkeutuminen rullaustielle tai kiitotielle).

8)

Tunkeutuminen loppulähestymis- ja lentoonlähtöalueelle (FATO).

9)

Ilma-aluksen poikkeaminen lennonjohdon selvityksestä.

10)

Ilma-aluksen poikkeaminen sovellettavasta ilmaliikenteen hallinnan säännöstöstä:

a)

Ilma-aluksen poikkeaminen sovellettavista julkaistuista ilmaliikenteen hallintamenetelmistä;

b)

Ilmatilan loukkaus, mukaan luettuna luvaton lentäminen ilmatilaan;

c)

Poikkeaminen ilmaliikenteen hallintaan liittyvistä ilma-aluksen laite- ja toimintavaatimuksista, joista on määrätty sovellettavassa säännöstössä.

11)

Kutsumerkkisekaannuksiin liittyvät poikkeamat.

2.   PALVELUIDEN TAI TOIMINTOJEN HEIKKENEMINEN TAI EPÄKUNTOISUUS

1)

Kyvyttömyys antaa ilmaliikenteen hallintapalvelua tai suorittaa ilmaliikenteen hallinnan tehtäviä:

a)

Kyvyttömyys antaa ilmaliikennepalvelua tai suorittaa ilmaliikennepalvelun tehtäviä;

b)

Kyvyttömyys antaa ilmatilan hallintapalvelua tai suorittaa ilmatilan hallinnan tehtäviä;

c)

Kyvyttömyys antaa ilmaliikennevirtojen säätely- ja kapasiteettipalvelua tai suorittaa ilmaliikennevirtojen säätelyyn ja ilmatilan kapasiteettiin liittyviä tehtäviä.

2)

Puuttuvat tiedot tai selvästi virheellisten, vioittuneiden, puutteellisten tai harhaanjohtavien tietojen antaminen missä tahansa tukipalvelussa (4), mukaan luettuna kiitotien pinnan huonoon kuntoon liittyvät tiedot.

3)

Viestintäpalvelun häiriö.

4)

Valvontapalvelun häiriö.

5)

Tietojenkäsittely- ja tiedonjakelutoiminnon tai -palvelun häiriö.

6)

Suunnistuspalvelun häiriö.

7)

Ilmaliikenteen hallintajärjestelmän turvatoimien häiriö, jolla on ollut tai olisi voinut olla suoria negatiivisia vaikutuksia turvallisen palvelun antamiseen.

8)

Merkittävä ilmaliikennepalvelun sektorin tai työpisteen ylikuormitus, joka saattaa johtaa palveluiden heikkenemiseen.

9)

Tärkeiden viestien virheellinen vastaanotto tai tulkinta, mukaan luettuna kykenemättömyys ymmärtää käytettyä kieltä, jos tällä on ollut tai olisi voinut olla suoria negatiivisia vaikutuksia turvallisen palvelun antamiseen.

10)

Pitkäkestoinen yhteyden menetys ilma-alukseen tai toiseen ilmaliikennepalveluyksikköön.

3.   MUUT POIKKEAMAT

1)

Hätäilmoitus (”Mayday” tai ”Pan”).

2)

Merkittävä ulkoinen puuttuminen lennonvarmistuspalveluiden toimintaan (esimerkiksi FM-taajuudella lähettävät radioasemat häiritsevät ILS:n (mittarilaskeutumisjärjestelmä) tai VOR:n (VHF-monisuuntamajakka) toimintaa sekä viestintää).

3)

Ilma-aluksen, ilmaliikennepalveluyksikön tai radioliikenteen toiminnan häirintä tuliaseilla, ilotulitteilla, leijoilla, laservaloilla, voimakastehoisilla valoilla, lasersäteillä, kauko-ohjatuilla ilma-aluksilla, lennokeilla tai vastaavilla keinoilla.

4)

Polttoaineen pakkotyhjennys.

5)

Pommiuhka tai kaappaus.

6)

Väsymys, joka vaikuttaa tai saattaa vaikuttaa kykyyn suorittaa lennonvarmistuksen tai ilmaliikennepalvelun tehtävät turvallisesti.

7)

Mikä tahansa poikkeama, jossa ihmisen toimintakyky on suoraan vaikuttanut tai olisi voinut myötävaikuttaa onnettomuuden tai vakavan vaaratilanteen syntymiseen.


(1)  Esteitä ovat myös ajoneuvot.

(2)  Tilanne, jossa määrätty porrastusminimi on alittunut ilma-alusten välillä tai ilma-aluksen ja sellaisen ilmatilan välillä, jota varten on määrätty porrastusminimi.

(3)  Jos porrastusminimiä ei ole määrätty, tilanne, jossa ilma-alusten havaittiin olleen liian lähellä toisiaan siten, etteivät lentäjät ole kyenneet varmistamaan turvallista porrastusta.

(4)  Esimerkiksi ilmaliikennepalvelu (ATS), lähestymisalueiden automaattinen tiedotuspalvelu (ATIS), sääpalvelu, suunnistustietokannat, kartat, kaaviot, ilmailutiedotuspalvelu (AIS), käsikirjat.


LIITE IV

POIKKEAMAT, JOTKA LIITTYVÄT LENTOPAIKKOIHIN JA MAAPALVELUIHIN

1.   LENTOPAIKAN TURVALLISUUDEN HALLINTA

Huomautus: Tämä jakso on jäsennelty siten, että merkitykselliset poikkeamat on poikkeamista ilmoittamisen helpottamiseksi yhdistetty niihin toimintaluokkiin, joiden yhteydessä poikkeamat kokemuksen perusteella yleensä ilmenevät. Esitystapa ei kuitenkaan tarkoita sitä, että poikkeamista ei pitäisi ilmoittaa, jos ne tapahtuvat niihin luettelossa yhdistetyn toimintaluokan ulkopuolella.

1.1   Ilma-alukseen ja esteeseen liittyvät poikkeamat

1)

Maassa tai ilmassa tapahtuva yhteentörmäys toisen ilma-aluksen kanssa, törmäys maastoon tai esteeseen (1) taikka törmäyksen uhka.

2)

Törmääminen luonnonvaraisiin eläimiin, mukaan luettuna lintutörmäys.

3)

Ajautuminen ulos rullaustieltä tai kiitotieltä.

4)

Tosiasiallinen tai mahdollinen rullaustie- tai kiitotieturvallisuuspoikkeama (tunkeutuminen rullaustielle tai kiitotielle).

5)

Tunkeutuminen loppulähestymis- ja lentoonlähtöalueelle (FATO) tai ajautuminen ulos sieltä.

6)

Ilma-alus tai ajoneuvo ei noudattanut selvitystä, ohjetta tai rajoitusta toimiessaan lentopaikan kenttäalueella (esimerkiksi väärä kiitotie, rullaustie tai lentopaikan rajoitettu osa).

7)

Lentopaikan kenttäalueella oleva vieras esine, joka on vaarantanut tai olisi voinut vaarantaa ilma-aluksen, siinä olevien henkilöiden tai muun henkilön turvallisuuden.

8)

Lentopaikalla tai lentopaikan läheisyydessä on esteitä, joita ei ole julkaistu AIP:ssä (ilmailukäsikirja) tai NOTAMissa (tiedotus ilmailijoille) ja/tai joita ei ole merkitty tai valaistu asianmukaisesti.

9)

Ajoneuvon, laitteen tai henkilön aiheuttama häirintä ilma-aluksen työnnössä, moottorivoimalla peruutuksessa tai rullauksessa.

10)

Matkustajien tai ulkopuolisen henkilön jättäminen asematasolle ilman valvontaa.

11)

Suihkumoottorin ilmavirran, roottorin alasvirtauksen tai potkurin ilmavirran vaikutus.

12)

Hätäilmoitus (”Mayday” tai ”Pan”).

1.2   Palveluiden tai toimintojen heikkeneminen tai epäkuntoisuus

1)

Viestintäyhteyden katkeaminen tai häiriö viestinnässä seuraavien välillä:

a)

Lentopaikka, ajoneuvo tai muu maahenkilöstö ja ilmaliikennepalveluyksikkö tai asematasovalvonnan palveluyksikkö;

b)

Asematasovalvonnan palveluyksikkö ja ilma-alus, ajoneuvo tai ilmaliikennepalveluyksikkö.

2)

Lentopaikan laitteen tai järjestelmän merkittävä vika, toimintahäiriö tai puute, joka on vaarantanut tai olisi voinut vaarantaa ilma-aluksen tai siinä olevien henkilöiden turvallisuuden.

3)

Merkittävät puutteet lentopaikan valaistuksessa, merkinnöissä tai kylteissä.

4)

Vika lentopaikan hälytysjärjestelmässä.

5)

Pelastus- ja palontorjuntapalveluja ei käytettävissä sovellettavien vaatimusten mukaisesti.

1.3   Muut poikkeamat

1)

Lentopaikan laitteissa, lähiympäristössä tai välineissä ilmennyt tuli, savu tai räjähdykset, joka on vaarantanut tai olisi voinut vaarantaa ilma-aluksen, siinä olevien henkilöiden tai muun henkilön turvallisuuden.

2)

Lentopaikan turvatoimiin liittyvät poikkeamat (esimerkiksi luvaton pääsy alueelle, vahingonteko, pommiuhka).

3)

Lentopaikan toimintaolosuhteiden merkittävästä muuttumisesta ilmoittamatta jättäminen, joka on vaarantanut tai olisi voinut vaarantaa ilma-aluksen, siinä olevien henkilöiden tai muun henkilön turvallisuuden.

4)

Puuttuva, virheellinen tai riittämätön jäänpoisto/jäänestokäsittely.

5)

Merkittävä vuoto polttoaineen tankkauksen aikana.

6)

Epäpuhtaan tai väärän tyyppisen polttoaineen tai muiden välttämättömien nesteiden ja kaasujen täydennys (mukaan luettuina happi, typpi, öljy ja juomavesi).

7)

Puutteet kiitotien pinnan huonon kunnon edellyttämissä toimenpiteissä.

8)

Mikä tahansa poikkeama, jossa ihmisen toimintakyky on suoraan vaikuttanut tai olisi voinut myötävaikuttaa onnettomuuden tai vakavan vaaratilanteen syntymiseen.

2.   ILMA-ALUKSEN MAAHUOLINTA

Huomautus: Tämä jakso on jäsennelty siten, että merkitykselliset poikkeamat on poikkeamista ilmoittamisen helpottamiseksi yhdistetty niihin toimintaluokkiin, joiden yhteydessä poikkeamat kokemuksen perusteella yleensä ilmenevät. Esitystapa ei kuitenkaan tarkoita sitä, että poikkeamista ei pitäisi ilmoittaa, jos ne tapahtuvat niihin luettelossa yhdistetyn toimintaluokan ulkopuolella.

2.1   Ilma-alukseen ja lentopaikkaan liittyvät poikkeamat

1)

Maassa tai ilmassa tapahtuva yhteentörmäys toisen ilma-aluksen kanssa, törmäys maastoon tai esteeseen (2) taikka törmäyksen uhka.

2)

Kiitotie- tai rullaustieturvallisuuspoikkeama (tunkeutuminen kiitotielle tai rullaustielle).

3)

Ajautuminen ulos kiitotieltä tai rullaustieltä.

4)

Kuljetetusta matkatavarasta, postista tai rahdista aiheutunut ilma-aluksen rakenteiden, järjestelmien ja laitteiden merkittävä saastuminen.

5)

Ajoneuvon, laitteen tai henkilön aiheuttama häirintä ilma-aluksen työnnössä, moottorivoimalla peruutuksessa tai rullauksessa.

6)

Lentopaikan kenttäalueella oleva vieras esine, joka on vaarantanut tai olisi voinut vaarantaa ilma-aluksen, siinä olevien henkilöiden tai muun henkilön turvallisuuden.

7)

Matkustajien tai ulkopuolisen henkilön jättäminen asematasolle ilman valvontaa.

8)

Lentopaikan laitteissa, lähiympäristössä tai välineissä ilmennyt tuli, savu tai räjähdykset, joka on vaarantanut tai olisi voinut vaarantaa ilma-aluksen, siinä olevien henkilöiden tai muun henkilön turvallisuuden.

9)

Lentopaikan turvatoimiin liittyvät poikkeamat (esimerkiksi luvaton pääsy alueelle, vahingonteko, pommiuhka).

2.2   Palveluiden tai toimintojen heikkeneminen tai epäkuntoisuus

1)

Viestintäyhteyden katkeaminen tai häiriö viestinnässä ilma-aluksen, ajoneuvon, ilmaliikennepalveluyksikön tai asematasovalvonnan palveluyksikön välillä.

2)

Lentopaikan laitteen tai järjestelmän merkittävä vika, toimintahäiriö tai puute, joka on vaarantanut tai olisi voinut vaarantaa ilma-aluksen tai siinä olevien henkilöiden turvallisuuden.

3)

Merkittävät puutteet lentopaikan valaistuksessa, merkinnöissä tai kylteissä.

2.3   Maahuolintaan liittyvät poikkeamat

1)

Matkustajien, matkatavaroiden, postin tai rahdin virheellinen käsittely tai kuormaus, jolla on todennäköisesti merkittävä vaikutus ilma-aluksen massaan ja/tai massakeskiön asemaan (mukaan luettuna huomattavat virheet kuormauslaskelmissa).

2)

Ilma-alukseen nousussa käytettävän laitteiston poistaminen tavalla, joka vaarantaa ilma-aluksessa olevien henkilöiden turvallisuuden.

3)

Matkatavaroiden, postin tai rahdin virheellinen sijoittaminen tai kiinnittäminen, joka todennäköisesti aiheuttaa vaaraa ilma-alukselle, sen laitteille tai siinä oleville henkilöille tai vaikeuttaa ilma-aluksen evakuointia.

4)

Vaarallisten aineiden kuljettaminen, kuljettamisen yritys tai käsitteleminen, joka on johtanut tai olisi voinut johtaa toiminnan turvallisuuden vaarantumiseen tai turvallisuutta heikentävään tilanteeseen (esimerkiksi vaarallisten aineiden kuljetusvaaratilanne tai -onnettomuus, joka on määritelty ICAO:n kuljetussäännöstössä (3)).

5)

Matkatavaroiden kohdentamista tai matkustajien tunnistamista koskevien vaatimusten noudattamatta jättäminen.

6)

Ilma-aluksen maahuolintaa ja asematasolla tehtäviä huoltotoimia koskevien menetelmien, etenkin jäänpoisto-, tankkaus- tai kuormausmenetelmien, noudattamatta jättäminen, mukaan luettuna laitteiston virheellinen sijoitus tai poisto.

7)

Merkittävä vuoto polttoaineen tankkauksen aikana.

8)

Väärän polttoainemäärän tankkaus, jolla on todennäköisesti merkittävä vaikutus ilma-aluksen toiminta-aikaan, suoritusarvoihin, massakeskiön asemaan tai rakenteelliseen lujuuteen.

9)

Epäpuhtaan tai väärän tyyppisen polttoaineen tai muiden välttämättömien nesteiden ja kaasujen täydennys (mukaan luettuina happi, typpi, öljy ja juomavesi).

10)

Maahuolinnassa käytettävän maalaitteen vika, toimintahäiriö tai puute, joka johtaa tai saattaa johtaa ilma-aluksen vaurioitumiseen (esimerkiksi hinaustanko tai maavirtalaite (GPU)).

11)

Puuttuva, virheellinen tai riittämätön jäänpoisto/jäänestokäsittely.

12)

Maahuolintalaitteen tai ajoneuvojen ilma-alukselle aiheuttama vaurio, mukaan luettuina aiemmin ilmoittamattomat vauriot.

13)

Mikä tahansa poikkeama, jossa ihmisen toimintakyky on suoraan vaikuttanut tai olisi voinut myötävaikuttaa onnettomuuden tai vakavan vaaratilanteen syntymiseen.


(1)  Esteitä ovat myös ajoneuvot.

(2)  Esteitä ovat myös ajoneuvot.

(3)  Technical Instructions for the Safe Transport of Dangerous Goods by Air (ICAO – Doc 9284).


LIITE V

POIKKEAMAT, JOTKA KOSKEVAT MUITA ILMA-ALUKSIA KUIN VAATIVIA MOOTTORIKÄYTTÖISIÄ ILMA-ALUKSIA, MUKAAN LUKIEN PURJELENTOKONEET JA ILMAA KEVYEMMÄT ILMA-ALUKSET

Tässä liitteessä tarkoitetaan

a)

’muilla ilma-aluksilla kuin vaativilla moottorikäyttöisillä ilma-aluksilla’ mitä tahansa muuta ilma-alusta kuin asetuksen (EY) N:o 216/2008 3 artiklan j kohdassa määriteltyä;

b)

’purjelentokoneella’ komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 923/2012 (1) 2 artiklan 117 kohdassa tarkoitettua;

c)

’ilmaa kevyemmillä ilma-aluksilla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/43/EY (2) liitteessä olevassa jaksossa ”Luettelossa käytetyt määritelmät ja termit” kohdassa ML10 tarkoitettua.

1.   MUUT ILMA-ALUKSET KUIN VAATIVAT MOOTTORIKÄYTTÖISET ILMA-ALUKSET, LUKUUN OTTAMATTA PURJELENTOKONEITA JA ILMAA KEVYEMPIÄ ILMA-ALUKSIA

Huomautus: Tämä jakso on jäsennelty siten, että merkitykselliset poikkeamat on poikkeamista ilmoittamisen helpottamiseksi yhdistetty niihin toimintaluokkiin, joiden yhteydessä poikkeamat kokemuksen perusteella yleensä ilmenevät. Esitystapa ei kuitenkaan tarkoita sitä, että poikkeamista ei pitäisi ilmoittaa, jos ne tapahtuvat niihin luettelossa yhdistetyn toimintaluokan ulkopuolella.

1.1   Lentotoiminta

1)

Tahaton hallinnan menetys.

2)

Laskeutuminen aiotun laskualueen ulkopuolelle.

3)

Kyvyttömyys saavuttaa vaadittavat ilma-aluksen suoritusarvot, jotka odotetaan saavutettavan tavanomaisissa olosuhteissa lentoonlähdön, nousun tai laskun aikana, tai epäonnistuminen niiden saavuttamisessa.

4)

Kiitotieturvallisuuspoikkeama (tunkeutuminen kiitotielle).

5)

Ajautuminen ulos kiitotieltä.

6)

Lentäminen ilma-aluksella, joka ei ollut lentokelpoinen tai jonka lennon valmisteluja ei ollut suoritettu loppuun, mikä on vaarantanut tai olisi voinut vaarantaa ilma-aluksen, siinä olevien henkilöiden tai muun henkilön turvallisuuden.

7)

Ilma-aluksen, jota ei ole hyväksytty IFR-lentämiseen (mittarilentosäännöt), tai lentäjän, jolla ei ole kelpoisuutta IFR-lentämiseen, tahaton lentäminen mittarisääolosuhteisiin (IMC), joka on vaarantanut tai olisi voinut vaarantaa ilma-aluksen, siinä olevien henkilöiden tai muun henkilön turvallisuuden.

8)

Rahdin (3) tahaton irtoaminen.

1.2   Tekniset poikkeamat

1)

Poikkeuksellinen voimakas tärinä (esimerkiksi siivekkeen tai korkeusperäsimen värinä tai potkurin tärinä).

2)

Ohjaimen virheellinen toiminta tai irtikytkeytyminen.

3)

Ilma-aluksen rakenteiden vika tai merkittävä heikkeneminen.

4)

Ilma-aluksen jonkin rakenneosan tai laitteen irtoaminen lennon aikana.

5)

Moottorin, roottorin, potkurin, polttoainejärjestelmän tai muun olennaisen järjestelmän vika.

6)

Nestevuoto, joka aiheutti palovaaran tai ilma-aluksen rakenteiden, järjestelmien tai laitteiden mahdollisesti vaarallisen saastumisen taikka vaaraa ilma-aluksessa oleville henkilöille.

1.3   Vuorovaikutus lennonvarmistuspalvelun ja ilmaliikenteen hallinnan kanssa

1)

Vuorovaikutus lennonvarmistuspalvelun kanssa (esimerkiksi annettujen palvelujen virheellisyys, keskenään ristiriitaiset viestit tai poikkeaminen selvityksestä), joka on vaarantanut tai olisi voinut vaarantaa ilma-aluksen, siinä olevien henkilöiden tai muun henkilön turvallisuuden.

2)

Ilmatilan loukkaus.

1.4   Hätätilanteet ja muut kriittiset tilanteet

1)

Mikä tahansa hätäkutsuun johtava poikkeama.

2)

Tulipalo, räjähdys, savu tai myrkylliset kaasut ilma-aluksessa.

3)

Lentäjän toimintakyvyn menetys, joka johtaa kyvyttömyyteen suorittaa tehtäviä.

1.5   Ulkoinen ympäristö ja sää

1)

Maassa tai ilmassa tapahtuva törmäys toiseen ilma-alukseen, maastoon tai esteeseen (4).

2)

Maassa tai ilmassa tapahtuva yhteentörmäyksen uhka toisen ilma-aluksen, maaston tai esteen (4) kanssa, joka edellyttää hätäväistöliikkeen tekemistä törmäyksen estämiseksi.

3)

Törmääminen luonnonvaraisiin eläimiin, mukaan luettuna lintutörmäys, joka aiheutti vaurioita ilma-alukselle tai johti jonkin olennaisen toiminnon menetykseen tai toimintahäiriöön.

4)

Ilma-aluksen toiminnan häirintä tuliaseilla, ilotulitteilla, leijoilla, laservaloilla, voimakastehoisilla valoilla, lasersäteillä, kauko-ohjatuilla ilma-aluksilla, lennokeilla tai vastaavilla keinoilla.

5)

Salamanisku, joka aiheutti vaurioita ilma-alukselle tai johti ilma-aluksen jonkin toiminnon menetykseen.

6)

Joutuminen voimakkaaseen turbulenssiin, joka aiheutti vammoja ilma-aluksessa oleville henkilöille tai tarpeen tarkastaa turbulenssin ilma-alukselle aiheuttamat vahingot lennon jälkeen.

7)

Jäätyminen, mukaan luettuna kaasuttimen jäätyminen, joka on vaarantanut tai olisi voinut vaarantaa ilma-aluksen, siinä olevien henkilöiden tai muun henkilön turvallisuuden.

2.   PURJELENTOKONEET (LIITIMET)

Huomautus: Tämä jakso on jäsennelty siten, että merkitykselliset poikkeamat on poikkeamista ilmoittamisen helpottamiseksi yhdistetty niihin toimintaluokkiin, joiden yhteydessä poikkeamat kokemuksen perusteella yleensä ilmenevät. Esitystapa ei kuitenkaan tarkoita sitä, että poikkeamista ei pitäisi ilmoittaa, jos ne tapahtuvat niihin luettelossa yhdistetyn toimintaluokan ulkopuolella.

2.1   Lentotoiminta

1)

Tahaton hallinnan menetys.

2)

Poikkeama, jossa purjelentokoneen lentäjä ei kyennyt irrottamaan joko vintturin hinausvaijeria tai lentokonehinauksessa käytettävää hinausköyttä ja joutui turvautumaan hätätilannemenetelmiin sen irrottamiseksi.

3)

Vintturin hinausvaijerin tai lentokonehinauksessa käytettävän hinausköyden irrottaminen, jos se on vaarantanut tai olisi voinut vaarantaa purjelentokoneen, siinä olevien henkilöiden tai muun henkilön turvallisuuden.

4)

Jos kyse on moottoripurjelentokoneesta, moottorin vikaantuminen lentoonlähdön aikana.

5)

Lentäminen purjelentokoneella, joka ei ollut lentokelpoinen tai jonka lennon valmistelu on ollut puutteellinen, mikä on vaarantanut tai olisi voinut vaarantaa purjelentokoneen, siinä olevien henkilöiden tai muun henkilön turvallisuuden.

2.2   Tekniset poikkeamat

1)

Poikkeuksellinen voimakas tärinä (esimerkiksi siivekkeen tai korkeusperäsimen värinä tai potkurin tärinä).

2)

Ohjaimen virheellinen toiminta tai irtikytkeytyminen.

3)

Purjelentokoneen rakenteiden vika tai merkittävä heikkeneminen.

4)

Purjelentokoneen jonkin rakenneosan tai laitteen irtoaminen lennon aikana.

2.3   Vuorovaikutus lennonvarmistuspalvelun ja ilmaliikenteen hallinnan kanssa

1)

Vuorovaikutus lennonvarmistuspalvelun kanssa (esimerkiksi annettujen palvelujen virheellisyys, keskenään ristiriitaiset viestit tai poikkeaminen selvityksestä), joka on vaarantanut tai olisi voinut vaarantaa purjelentokoneen, siinä olevien henkilöiden tai muun henkilön turvallisuuden.

2)

Ilmatilan loukkaukset.

2.4   Hätätilanteet ja muut kriittiset tilanteet

1)

Mikä tahansa hätäkutsuun johtava poikkeama.

2)

Tilanne, jossa ei ole käytettävissä turvallista laskualuetta.

3)

Tulipalo, räjähdys, savu tai myrkylliset kaasut purjelentokoneessa.

4)

Lentäjän toimintakyvyn menetys, joka johtaa kyvyttömyyteen suorittaa tehtäviä.

2.5   Ulkoinen ympäristö ja sää

1)

Maassa tai ilmassa tapahtuva törmäys ilma-alukseen, maastoon tai esteeseen (5).

2)

Maassa tai ilmassa tapahtuva yhteentörmäyksen uhka ilma-aluksen, maaston tai esteen (5) kanssa, joka edellyttää hätäväistöliikkeen tekemistä yhteentörmäyksen estämiseksi.

3)

Purjelentokoneen toiminnan häirintä tuliaseilla, ilotulitteilla, leijoilla, laservaloilla, voimakastehoisilla valoilla, lasersäteillä, kauko-ohjatuilla ilma-aluksilla, lennokeilla tai vastaavilla keinoilla.

4)

Salamanisku, joka aiheuttaa vaurioita purjelentokoneelle.

3.   ILMAA KEVYEMMÄT ILMA-ALUKSET (ILMAPALLOT JA ILMALAIVAT)

Huomautus: Tämä jakso on jäsennelty siten, että merkitykselliset poikkeamat on poikkeamista ilmoittamisen helpottamiseksi yhdistetty niihin toimintaluokkiin, joiden yhteydessä poikkeamat kokemuksen perusteella yleensä ilmenevät. Esitystapa ei kuitenkaan tarkoita sitä, että poikkeamista ei pitäisi ilmoittaa, jos ne tapahtuvat niihin luettelossa yhdistetyn toimintaluokan ulkopuolella.

3.1   Lentotoiminta

1)

Lentäminen ilmaa kevyemmällä ilma-aluksella, joka ei ollut lentokelpoinen tai jonka lennon valmistelu on ollut puutteellinen, mikä on vaarantanut tai olisi voinut vaarantaa ilmaa kevyemmän ilma-aluksen, siinä olevien henkilöiden tai muun henkilön turvallisuuden.

2)

Tahaton ja pysyvä pilottiliekin sammuminen.

3.2   Tekniset poikkeamat

1)

Jonkin seuraavassa luetellun osan tai hallintalaitteen vika: polttoainesäiliön nousuputki, kuoren väkipyörä, pallon hallintapunos, kiinnitysköysi, polttimen kaasuventtiilin vuoto, polttoainesäiliön käyttöventtiilin vuoto, karabiinihaka, vaurio polttoaineputkessa, kaasuventtiili, kuori tai ilmasäiliö, kuoren puhallin, kuoren ylipaineventtiili (kaasupallossa), vinssi (ankkuroidussa kaasupallossa).

2)

Nostavan kaasun merkittävä vuoto tai menetys (esimerkiksi huokoisuus tai venttiilin huono tiiveys).

3.3   Vuorovaikutus lennonvarmistuspalvelun ja ilmaliikenteen hallinnan kanssa

1)

Vuorovaikutus lennonvarmistuspalvelun kanssa (esimerkiksi annettujen palvelujen virheellisyys, keskenään ristiriitaiset viestit tai poikkeaminen selvityksestä), joka on vaarantanut tai olisi voinut vaarantaa ilmaa kevyemmän ilma-aluksen, siinä olevien henkilöiden tai muun henkilön turvallisuuden.

2)

Ilmatilan loukkaus.

3.4   Hätätilanteet ja muut kriittiset tilanteet

1)

Mikä tahansa hätäkutsuun johtava poikkeama.

2)

Tulipalo, räjähdys, savu tai myrkylliset kaasut ilmaa kevyemmässä ilma-aluksessa (polttimen tavanomaisen toiminnan ylittävinä määrinä).

3)

Ilmaa kevyemmässä ilma-aluksessa olevan henkilön putoaminen korista.

4)

Lentäjän toimintakyvyn menetys, joka johtaa kyvyttömyyteen suorittaa tehtäviä.

5)

Maahenkilöstön tahaton nosto tai veto, joka aiheuttaa henkilön kuoleman tai vamman.

3.5   Ulkoinen ympäristö ja sää

1)

Maassa tai ilmassa tapahtuva törmäys tai törmäyksen uhka ilma-alukseen, maastoon tai esteeseen (6), joka on vaarantanut tai olisi voinut vaarantaa ilmaa kevyemmän ilma-aluksen, siinä olevien henkilöiden tai muun henkilön turvallisuuden.

2)

Ilmaa kevyemmän ilma-aluksen toiminnan häirintä tuliaseilla, ilotulitteilla, leijoilla, laservaloilla, voimakastehoisilla valoilla, lasersäteillä, kauko-ohjatuilla ilma-aluksilla, lennokeilla tai vastaavilla keinoilla.

3)

Odottamaton joutuminen huonoihin sääolosuhteisiin, joka on vaarantanut tai olisi voinut vaarantaa ilmaa kevyemmän ilma-aluksen, siinä olevien henkilöiden tai muun henkilön turvallisuuden.


(1)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 923/2012, annettu 26 päivänä syyskuuta 2012, yhteisistä lentosäännöistä, lennonvarmistuspalveluja ja -menetelmiä koskevista operatiivisista säännöksistä sekä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1035/2011 ja asetusten (EY) N:o 1265/2007, (EY) N:o 1794/2006, (EY) N:o 730/2006, (EY) N:o 1033/2006 ja (EU) N:o 255/2010 muuttamisesta (EUVL L 281, 13.10.2012, s. 1).

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/43/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, yhteisön sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien ehtojen yksinkertaistamisesta (EUVL L 146, 10.6.2009, s. 1).

(3)  Tätä kohtaa sovelletaan ainoastaan asetuksen (EY) N:o 216/2008 3 artiklan i alakohdassa tarkoitettuun kaupalliseen lentotoimintaan.

(4)  Esteitä ovat myös ajoneuvot.

(5)  Esteitä ovat myös ajoneuvot.

(6)  Esteitä ovat myös ajoneuvot.


30.6.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 163/18


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2015/1019,

annettu 29 päivänä kesäkuuta 2015,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tietyn Intiasta peräisin olevan ruostumattoman teräslangan tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1106/2013 muuttamisesta, lopullisen tasoitustullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Intiasta peräisin olevien ruostumattomien teräslankojen tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 861/2013 muuttamisesta ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/49 kumoamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 30 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 (1), jäljempänä ’perusasetus’,

ottaa huomioon lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tietyn Intiasta peräisin olevan ruostumattoman teräslangan tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta 5 päivänä marraskuuta 2013 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1106/2013 (2) ja erityisesti sen 2 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

A.   VOIMASSA OLEVAT TOIMENPITEET

(1)

Neuvosto otti täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1106/2013 käyttöön lopullisen polkumyyntitullin, jota sovelletaan tuotaessa unioniin Intiasta peräisin olevaa ruostumatonta teräslankaa, jonka painosta

vähintään 2,5 prosenttia on nikkeliä, lukuun ottamatta lankaa, jonka painosta 28–31 prosenttia on nikkeliä ja 20–22 prosenttia kromia,

alle 2,5 prosenttia on nikkeliä, lukuun ottamatta lankaa, jonka painosta 13–25 prosenttia on kromia ja 3,5–6 prosenttia alumiinia,

ja joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 7223 00 19 ja 7223 00 99, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’.

(2)

Useat intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat toimivat yhteistyössä lopullisen polkumyyntitullin käyttöönottoon johtaneessa tutkimuksessa. Sen vuoksi Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, valitsi otoksen tutkittavista intialaisista vientiä harjoittavista tuottajista.

(3)

Neuvosto otti tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa käyttöön 0–12,5 prosentin suuruisen yksilöllisen tullin otokseen valittujen yritysten osalta ja painotetun keskimääräisen 5 prosentin tullin otokseen kuulumattomien yhteistyössä toimineiden yritysten osalta.

(4)

Lisäksi neuvosto otti käyttöön koko maata koskevan 12,5 prosentin suuruisen tullin kaikkien sellaisten muiden yritysten osalta, jotka eivät ilmoittautuneet tai jotka eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa.

(5)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1106/2013 2 artiklassa säädetään, että mikäli jokin uusi Intiassa toimiva vientiä harjoittava tuottaja toimittaa komissiolle riittävät todisteet siitä, että se

a)

ei vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin toimenpiteiden perustana olevalla ajanjaksolla, eli 1 päivän huhtikuuta 2011 ja 31 päivän maaliskuuta 2012 välisenä aikana, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’;

b)

ei ole etuyhteydessä sellaiseen viejään tai tuottajaan, johon sovelletaan kyseisellä asetuksella käyttöön otettuja polkumyyntitoimenpiteitä; sekä

c)

on joko tosiasiallisesti vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin tutkimusajanjakson jälkeen tai sillä on peruuttamaton sopimusvelvoite viedä merkittävä määrä tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin tutkimusajanjakson jälkeen,

mainitun asetuksen 1 artiklan 2 kohtaa voidaan muuttaa myöntämällä asianomaiselle uudelle vientiä harjoittavalle tuottajalle sama painotettu keskimääräinen 5 prosentin tulli kuin se, jota sovelletaan otokseen kuulumattomiin yhteistyössä toimineisiin yrityksiin.

B.   UUSIEN VIENTIÄ HARJOITTAVIEN TUOTTAJIEN PYYNNÖT

(6)

Intialaiset yritykset Superon Schweisstechnik India Ltd., jäljempänä ’ensimmäinen hakija’, ja Anand ARC Ltd., jäljempänä ’toinen hakija’, pyysivät, että niille myönnettäisiin tulli, jota sovelletaan otokseen kuulumattomiin yhteistyössä toimineisiin yrityksiin, jäljempänä ’uuden vientiä harjoittavan tuottajan kohtelu’.

(7)

Tutkittiin, täyttävätkö hakijat uuden vientiä harjoittavan tuottajan kohtelun myöntämisedellytykset, joista säädetään täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1106/2013 2 artiklassa.

(8)

Hakijoille lähetettiin kyselylomake, jossa niitä pyydettiin toimittamaan näyttö siitä, että ne täyttävät kaikki edellä mainitussa täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1106/2013 2 artiklassa esitetyt edellytykset.

(9)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki tiedot, jotka se katsoi tarpeelliseksi sen määrittämiseksi, täyttävätkö hakijat uuden vientiä harjoittavan tuottajan kohtelun kolme myöntämisedellytystä. Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

Superon Schweisstechnik India Ltd., Gurgaon;

Anand ARC Ltd., Mumbai.

(10)

Ensimmäinen hakija on esittänyt riittävän näytön siitä, että se täyttää täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1106/2013 2 artiklassa mainitut kolme edellytystä. Ensimmäinen hakija pystyi tosiasiallisesti osoittamaan, että se

i)

ei vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin 1 päivän huhtikuuta 2011 ja 31 päivän maaliskuuta 2012 välisenä aikana;

ii)

ei ole etuyhteydessä yhteenkään intialaiseen viejään tai tuottajaan, johon sovelletaan täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1106/2013 käyttöön otettuja polkumyyntitoimenpiteitä; sekä

iii)

on tosiasiallisesti vienyt merkittävän määrän eli 30 tonnia tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin lokakuusta 2012 alkaen;

ja siksi sille voidaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1106/2013 2 artiklan mukaisesti vahvistaa tulli, jota sovelletaan otokseen kuulumattomiin yhteistyössä toimineisiin yrityksiin (eli 5 prosenttia), ja se olisi lisättävä otokseen kuulumattomien yhteistyössä toimineiden intialaisten vientiä harjoittavien tuottajien luetteloon.

(11)

Toinen hakija ei kuitenkaan täyttänyt ensimmäistä edellytystä, sillä se vei tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin tutkimusajanjakson aikana. Tämän vuoksi sen pyyntö uuden vientiä harjoittavan tuottajan kohtelusta hylättiin.

(12)

Komissio ilmoitti hakijoille ja unionin tuotannonalalle edellä esitetyistä päätelmistä ja antoi niille tilaisuuden esittää huomautuksia. Yksi vientiä harjoittava tuottaja pyysi päätöksen soveltamista takautuvasti. Tällaista mahdollisuutta ei kuitenkaan ole annettu nykyisessä menettelyssä, ja asiasta ilmoitettiin vientiä harjoittavalle tuottajalle. Muita huomautuksia ei esitetty.

(13)

Ensimmäiselle hakijalle on osoitettava uusi Taric-lisäkoodi (B997). Puhtaasti tekniseen yhtenäistämiseen Taricissa liittyvistä syistä tällä asetuksella olisi muutettava neuvoston täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 861/2013 (3) osoittamalla sama Taric-lisäkoodi (B997) ensimmäiselle hakijalle.

(14)

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/49 (4) on annettu hankkimatta perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausuntoa. Oikeusvarmuuden takaamiseksi ja oikeutettujen odotusten suojaamiseksi täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/49 olisi näin ollen kumottava ja sen sisältö hyväksyttävä uudelleen täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/49 voimaantulopäivästä lähtien.

(15)

Tämä asetus on perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukainen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1106/2013 seuraavasti:

a)

korvataan 1 artiklan 2 kohdassa olevassa taulukossa esiintyvä Taric-lisäkoodi ”B781” ilmauksella ”ks. liite”.

b)

Korvataan liite tämän asetuksen liitteellä.

2 artikla

Korvataan täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 861/2013 1 artiklan 2 kohdassa olevassa taulukossa oleva merkintä ”B999” seuraavasti: ”B999 (yrityksen Superon Schweisstechnik India Ltd., Gurgaon, Haryana, Intia, osalta Taric-lisäkoodi on B997)”.

3 artikla

Kumotaan täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/49 16 päivästä tammikuuta 2015.

4 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan 16 päivästä tammikuuta 2015.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä kesäkuuta 2015.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 343, 22.12.2009, s. 51.

(2)  EUVL L 298, 8.11.2013, s. 1.

(3)  Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 861/2013, annettu 2 päivänä syyskuuta 2013, lopullisen tasoitustullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Intiasta peräisin olevien ruostumattomien teräslankojen tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta (EUVL L 240, 7.9.2013, s. 1).

(4)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/49, annettu 14 päivänä tammikuuta 2015, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tietyn Intiasta peräisin olevan ruostumattoman teräslangan tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1106/2013 muuttamisesta ja lopullisen tasoitustullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Intiasta peräisin olevien ruostumattomien teräslankojen tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 861/2013 muuttamisesta (EUVL L 9, 15.1.2015, s. 17).


LIITE

Yhteistyössä toimineet otoksen ulkopuoliset intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat:

Yrityksen nimi

Kaupunki

Taric-lisäkoodi

Bekaert Mukand Wire Industries

Lonand, Tal. Khandala, Satara District, Maharashtra

B781

Bhansali Bright Bars Pvt. Ltd.

Mumbai, Maharashtra

B781

Bhansali Stainless Wire

Mumbai, Maharashtra

B781

Chandan Steel

Mumbai, Maharashtra

B781

Drawmet Wires

Bhiwadi, Rajasthan

B781

Jyoti Steel Industries Ltd.

Mumbai, Maharashtra

B781

Mukand Ltd.

Thane

B781

Panchmahal Steel Ltd.

Dist. Panchmahals, Gujarat

B781

Superon Schweisstechnik India Ltd

Gurgaon, Haryana

B997


30.6.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 163/22


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2015/1020,

annettu 29 päivänä kesäkuuta 2015,

Bacillus subtilis (ATCC PTA-6737) -valmisteen hyväksymisestä munivien kanojen ja toissijaisten munivien siipikarjalajien rehun lisäaineena (hyväksynnän haltija Kemin Europa NV)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä ja vahvistetaan perusteet ja menettelyt hyväksynnän myöntämiselle.

(2)

Bacillus subtilis (ATCC PTA-6737) -valmisteen uuden käyttötavan hyväksymistä varten on tehty hakemus asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan mukaisesti. Hakemuksen mukana toimitettiin asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti vaadittavat tiedot ja asiakirjat.

(3)

Hakemus koskee Bacillus subtilis (ATCC PTA-6737) -valmisteen uuden käyttötavan hyväksymistä munivien kanojen ja toissijaisten munivien siipikarjalajien rehun lisäaineena, joka luokitellaan lisäaineluokkaan ”eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet”.

(4)

Lisäaineluokkaan ”eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet” kuuluva Bacillus subtilis (ATCC PTA-6737) -valmiste hyväksyttiin kymmeneksi vuodeksi broilerien rehun lisäaineena komission asetuksella (EU) N:o 107/2010 (2), kananuorikkojen, liha-ankkojen, viiriäisten, fasaanien, peltopyiden, helmikanojen, kyyhkysten, lihahanhien ja strutsien rehun lisäaineena komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 885/2011 (3), vieroitettujen porsaiden ja vieroitettujen sikaeläinten heimoon kuuluvien eläinten, lukuun ottamatta lajiin Sus scrofa domesticus kuuluvia eläimiä, rehun lisäaineena komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 306/2013 (4) ja lihakalkkunoiden ja siitoseläimiksi kasvatettavien kalkkunoiden rehun lisäaineena komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 787/2013 (5).

(5)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, totesi 11 päivänä joulukuuta 2014 antamassaan lausunnossa (6), ettei Bacillus subtilis (ATCC PTA-6737) -valmiste ehdotetuissa käyttöolosuhteissa vaikuta haitallisesti eläinten tai ihmisten terveyteen eikä ympäristöön. Se totesi myös, että on olemassa jonkin verran näyttöä lisäaineen myönteisistä vaikutuksista munivien kanojen munantuotantoon. Päätelmä voidaan ulottaa koskemaan toissijaisia munivia siipikarjalajeja. Elintarviketurvallisuusviranomaisen mukaan erityiset markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa koskevat vaatimukset eivät ole tarpeen. Lisäksi se vahvisti asetuksella (EY) N:o 1831/2003 perustetun vertailulaboratorion toimittaman raportin analyysimenetelmästä, jolla rehun lisäaine määritetään rehusta.

(6)

Bacillus subtilis (ATCC PTA-6737) -valmisteen arviointi osoittaa, että asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklassa säädetyt hyväksynnän edellytykset täyttyvät. Sen vuoksi kyseisen valmisteen käyttö tämän asetuksen liitteessä esitetyllä tavalla olisi hyväksyttävä.

(7)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Hyväksytään lisäaineluokkaan ”eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet” ja funktionaaliseen ryhmään ”suolistoflooran stabiloimiseen tarkoitetut aineet” kuuluva, liitteessä kuvattu valmiste eläinten ruokinnassa käytettävänä lisäaineena kyseisessä liitteessä vahvistetuin edellytyksin.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä kesäkuuta 2015.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 268, 18.10.2003, s. 29.

(2)  Komission asetus (EU) N:o 107/2010, annettu 8 päivänä helmikuuta 2010, Bacillus subtilis ATCC PTA-6737:n hyväksymisestä broilerien rehun lisäaineena (hyväksynnän haltija Kemin Europa NV) (EUVL L 36, 9.2.2010, s. 1).

(3)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 885/2011, annettu 5 päivänä syyskuuta 2011, Bacillus subtilisin (ATCC PTA-6737) hyväksymisestä kananuorikkojen, liha-ankkojen, viiriäisten, fasaanien, peltopyiden, helmikanojen, kyyhkysten, lihahanhien ja strutsien rehun lisäaineena (hyväksynnän haltija Kemin Europa NV) (EUVL L 229, 6.9.2011, s. 3).

(4)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 306/2013, annettu 2 päivänä huhtikuuta 2013, Bacillus subtilis (ATCC PTA-6737) -valmisteen hyväksymistä vieroitettujen porsaiden ja vieroitettujen sikaeläinten heimoon kuuluvien eläinten, lukuun ottamatta lajiin Sus scrofa domesticus kuuluvia eläimiä, rehun lisäaineena (hyväksynnän haltija Kemin Europa NV) (EUVL L 91, 3.4.2013, s. 5).

(5)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 787/2013, annettu 16 päivänä elokuuta 2013, Bacillus subtilis (ATCC PTA-6737) -valmisteen hyväksymisestä lihakalkkunoiden ja siitoseläimiksi kasvatettavien kalkkunoiden rehun lisäaineena (hyväksynnän haltija Kemin Europa NV) (EUVL L 220, 17.8.2013, s. 15).

(6)  EFSA Journal 2015; 13(1):3970.


LIITE

Lisäaineen tunnistenumero

Hyväksynnän haltijan nimi

Lisäaine

Koostumus, kemiallinen kaava, kuvaus, analyysimenetelmä

Eläinlaji tai -ryhmä

Enimmäisikä

Vähimmäispitoisuus

Enimmäispitoisuus

Muut määräykset

Hyväksynnän voimassaolo päättyy

PMY/kg täysrehua, jonka kosteuspitoisuus on 12 %

Luokka: eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet. Funktionaalinen ryhmä: suolistoflooran stabiloimiseen tarkoitetut aineet

4b1823

Kemin Europa NV.

Bacillus subtilis ATCC PTA-6737

Lisäaineen koostumus

Bacillus subtilis (ATCC PTA-6737) -valmiste, joka sisältää vähintään 1 × 1010 PMY/g lisäainetta

Kiinteässä muodossa

Tehoaineen ominaispiirteiden kuvaus

Bacillus subtilis ATCC PTA-6737:n elinkykyisiä itiöitä

Analyysimenetelmä  (1)

Lukumäärän määrittäminen: pintaviljely tryptoni-soija-agarilla esikuumennetuista rehunäytteistä.

Tunnistaminen: pulssikenttägeelielektroforeesi (PFGE).

Munivat kanat

Toissijaiset munivat siipikarjalajit

1 × 108

Lisäaineen ja esiseoksen käyttöohjeissa on mainittava varastointia koskevat edellytykset sekä stabiilisuus rehua rakeistettaessa.

20.7.2025


(1)  Analyysimenetelmiä koskevia yksityiskohtaisia tietoja on saatavissa seuraavasta vertailulaboratorion osoitteesta: https://ec.europa.eu/jrc/en/eurl/feed-additives/evaluation-reports


30.6.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 163/25


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2015/1021,

annettu 29 päivänä kesäkuuta 2015,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (2) ja erityisesti sen 136 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)

Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä kesäkuuta 2015.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Jerzy PLEWA

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.

(2)  EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.


LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmansien maiden koodi (1)

Kiinteä tuontiarvo

0702 00 00

AL

32,3

MA

145,9

MK

33,7

ZZ

70,6

0707 00 05

MK

20,6

TR

106,1

ZZ

63,4

0709 93 10

TR

122,9

ZZ

122,9

0805 50 10

AR

124,3

BO

143,4

TR

102,0

ZA

160,8

ZZ

132,6

0808 10 80

AR

169,6

BR

101,4

CL

129,4

NZ

141,7

US

148,6

ZA

120,0

ZZ

135,1

0809 10 00

TR

263,1

ZZ

263,1

0809 29 00

TR

340,5

US

581,4

ZZ

461,0


(1)  Kolmansien maiden kanssa käytävää ulkomaankauppaa koskevista yhteisön tilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 471/2009 täytäntöönpanosta maa- ja alueluokituksen ajan tasalle saattamisen osalta 27 päivänä marraskuuta 2012 annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 1106/2012 (EUVL L 328, 28.11.2012, s. 7) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


30.6.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 163/27


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2015/1022,

annettu 29 päivänä kesäkuuta 2015,

jäädytetylle naudanlihalle asetuksella (EU) N:o 431/2008 avatussa tariffikiintiössä jätetyissä 1 päivän heinäkuuta 2015 ja 30 päivän kesäkuuta 2016 välistä kautta koskevissa tuontioikeushakemuksissa haettuihin määriin sovellettavan jakokertoimen vahvistamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1) ja erityisesti sen 188 artiklan 1 ja 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksella (EY) N:o 431/2008 (2) avataan naudanliha-alan tuotteiden vuotuinen tuontitariffikiintiö.

(2)

Määrät, joista on jätetty tuontioikeushakemuksia 1 päivän heinäkuuta 2015 ja 30 päivän kesäkuuta 2016 väliseksi kaudeksi, ylittävät käytettävissä olevat määrät. Sen vuoksi olisi määritettävä, missä määrin tuontioikeuksia voidaan myöntää, ja vahvistettava haettuihin määriin sovellettava jakokerroin, joka lasketaan komission asetuksen (EY) N:o 1301/2006 (3) 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti yhdessä mainitun asetuksen 7 artiklan 2 kohdan kanssa.

(3)

Toimenpiteen tehokkuuden varmistamiseksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Määriin, joita on haettu 1 päivänä heinäkuuta 2015 alkavaksi ja 30 päivänä kesäkuuta 2016 päättyväksi kaudeksi asetuksen (EY) N:o 431/2008 nojalla jätetyissä tuontioikeushakemuksissa, sovelletaan tämän asetuksen liitteessä vahvistettua jakokerrointa.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä kesäkuuta 2015.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Jerzy PLEWA

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.

(2)  Komission asetus (EY) N:o 431/2008, annettu 19 päivänä toukokuuta 2008, CN-koodiin 0202 kuuluvaa jäädytettyä naudanlihaa ja CN-koodiin 0206 29 91 kuuluvia tuotteita koskevan tuontitariffikiintiön avaamisesta ja hallinnoinnista (EUVL L 130, 20.5.2008, s. 3).

(3)  Komission asetus (EY) N:o 1301/2006, annettu 31 päivänä elokuuta 2006, tuontitodistusjärjestelmän alaisten maataloustuotteiden tuontitariffikiintiöiden hallinnointia koskevista yhteisistä säännöistä (EUVL L 238, 1.9.2006, s. 13).


LIITE

Järjestysnumero

Jakokerroin – 1. heinäkuuta 2015 ja 30. kesäkuuta 2016 välisenä aikana jätetyt hakemukset

(%)

09.4003

27,836632


PÄÄTÖKSET

30.6.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 163/29


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2015/1023,

annettu 15 päivänä kesäkuuta 2015,

tietyille jäsenvaltioille annettavasta luvasta hyväksyä Euroopan unionin edun mukaisesti Andorran liittyminen yksityisoikeuden alaa koskevaan vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 81 artiklan 3 kohdan yhdessä sen 218 artiklan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan mukaisesti Euroopan unioni on asettanut erääksi tavoitteekseen lapsen oikeuksien suojelun edistämisen. Toimenpiteet lasten suojelemiseksi luvattomilta pois viemisiltä tai palauttamatta jättämisiltä muodostavat olennaisen osan tätä toimintapolitiikkaa.

(2)

Unioni on antanut neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/2003 (2) (Bryssel II a -asetus), jolla pyritään suojelemaan lapsia luvattoman pois viemisen tai palauttamatta jättämisen haitallisilta vaikutuksilta, ja jossa vahvistetaan menettelyt, joilla pyritään turvaamaan lapsen pikainen palauttaminen siihen valtioon, jossa lapsen asuinpaikka on, ja jolla pyritään sekä varmistamaan tapaamisoikeus ja oikeus lapsen huoltoon.

(3)

Asetus (EY) N:o 2201/2003 täydentää ja vahvistaa yksityisoikeuden alaa koskevaa 25 päivänä lokakuuta 1980 kansainvälisestä lapsikaappauksesta tehtyä Haagin yleissopimusta, jäljempänä ’vuoden 1980 Haagin yleissopimus’, jolla luodaan sekä sopimusvaltioiden että keskusviranomaisten välinen kansainvälinen velvoite- ja yhteistyöjärjestelmä, ja jolla pyritään luvattomasti muihin valtioihin vietyjen tai muista valtioista palauttamatta jätettyjen lasten pikaisen palauttamisen turvaamiseen.

(4)

Kaikki unionin jäsenvaltiot ovat vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen osapuolia.

(5)

Unioni kannustaa kolmansia valtioita liittymään vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen ja tukee vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen asianmukaista täytäntöönpanoa osallistumalla yhdessä jäsenvaltioidensa kanssa muun muassa kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevän Haagin konferenssin säännöllisesti järjestämiin erityiskomissioihin.

(6)

Unionin jäsenvaltioiden ja kolmansien valtioiden yhteisellä sääntelykehyksellä voitaisiin parhaiten ratkaista arkaluonteiset kansainväliset lapsikaappaukset.

(7)

Vuoden 1980 Haagin yleissopimuksessa määrätään, että sitä sovelletaan vain liittyjävaltion ja sellaisten sopimusvaltioiden välisissä suhteissa, jotka ovat antaneet selityksen liittymisen hyväksymisestä.

(8)

Vuoden 1980 Haagin yleissopimus ei salli kansainvälisten alueellisten taloudellisen yhdentymisen järjestöjen, kuten unionin, liittyä siihen. Tämän vuoksi unioni ei voi liittyä yleissopimukseen eikä se voi tallettaa selitystä valtion liittymisen hyväksymisestä.

(9)

Euroopan unionin tuomioistuimen lausunnon 1/13 mukaisesti vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen mukaiset selitykset liittymisen hyväksymisestä kuuluvat unionin yksinomaiseen ulkoiseen toimivaltaan.

(10)

Andorra talletti vuoden 1980 Haagin yleissopimusta koskevan liittymiskirjansa 6 päivänä huhtikuuta 2011. Yleissopimus tuli Andorran osalta voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2011.

(11)

Useat jäsenvaltiot ovat jo hyväksyneet Andorran liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen. Andorran tilanteen tarkastelu osoittaa, että ne jäsenvaltiot, jotka eivät ole vielä hyväksyneet Andorran liittymistä, voivat unionin edun mukaisesti hyväksyä Andorran liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen sen ehtojen mukaisesti.

(12)

Ne jäsenvaltiot, jotka eivät ole vielä hyväksyneet Andorran liittymistä, tulisi unionin edun mukaisesti valtuuttaa tallettamaan selityksensä Andorran liittymisen hyväksymisestä tämän päätöksen ehtojen mukaisesti. Belgian kuningaskunta, Tšekin tasavalta, Saksan liittotasavalta, Viron tasavalta, Irlanti, Espanjan kuningaskunta, Ranskan tasavalta, Italian tasavalta, Latvian tasavalta, Liettuan tasavalta, Slovakian tasavalta ja Suomen tasavalta ovat jo hyväksyneet Andorran liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen eikä niiden tulisi tallettaa uusia selityksiä liittymisen hyväksymisestä, sillä jo talletetut selitykset ovat edelleen voimassa kansainvälisen julkisoikeuden nojalla.

(13)

Asetus (EY) N:o 2201/2003 sitoo Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia, ja ne osallistuvat tämän päätöksen hyväksymiseen ja soveltamiseen.

(14)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1.   Niille jäsenvaltioille, jotka eivät ole vielä hyväksyneet Andorran liittymistä yksityisoikeuden alaa koskevaan 25 päivänä lokakuuta 1980 tehtyyn Haagin yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta, jäljempänä ’vuoden 1980 Haagin yleissopimus’, annetaan lupa hyväksyä tämä liittyminen unionin edun mukaisesti.

2.   Näiden jäsenvaltioiden on talletettava viimeistään 16 päivänä kesäkuuta 2016 unionin edun mukaisesti seuraava selitys siitä, että ne hyväksyvät Andorran liittymisen vuoden1980 Haagin yleissopimukseen:

[JÄSENVALTION koko nimi] ilmoittaa hyväksyvänsä, että Andorra liittyy yksityisoikeuden alaa koskevaan 25 päivänä lokakuuta 1980 tehtyyn Haagin yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta, neuvoston päätöksen (EU) 2015/1023 mukaisesti.

3.   Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava neuvostolle ja komissiolle siitä, että se on tallettanut Andorran liittymisen hyväksymistä koskevan selityksensä, ja toimitettava komissiolle selityksen teksti kahden kuukauden kuluessa sen tallettamisesta.

2 artikla

Niiden jäsenvaltioiden, jotka ovat jo tallettaneet selityksensä Andorran vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen liittymisen hyväksymisestä ennen tämän päätöksen hyväksymistä, ei tule tallettaa uusia selityksiä.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille lukuun ottamatta Belgian kuningaskuntaa, Tšekin tasavaltaa, Tanskan kuningaskuntaa, Saksan liittotasavaltaa, Viron tasavaltaa, Irlantia, Espanjan kuningaskuntaa, Ranskan tasavaltaa, Italian tasavaltaa, Latvian tasavaltaa, Liettuan tasavaltaa, Slovakian tasavaltaa ja Suomen tasavaltaa.

Tehty Luxemburgissa 15 päivänä kesäkuuta 2015.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

Dz. RASNAČS


(1)  Lausunto annettu 11. helmikuuta 2015 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  Neuvoston asetus (EY) N:o 2201/2003, annettu 27 päivänä marraskuuta 2003, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta (EUVL L 338, 23.12.2003, s. 1).


30.6.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 163/32


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2015/1024,

annettu 15 päivänä kesäkuuta 2015,

tietyille jäsenvaltioille annettavasta luvasta hyväksyä Euroopan unionin edun mukaisesti Singaporen liittyminen yksityisoikeuden alaa koskevaan vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 81 artiklan 3 kohdan yhdessä sen 218 artiklan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan mukaisesti Euroopan unioni on asettanut erääksi tavoitteekseen lapsen oikeuksien suojelun edistämisen. Toimenpiteet lasten suojelemiseksi luvattomilta pois viemisiltä tai palauttamatta jättämisiltä muodostavat olennaisen osan tätä toimintapolitiikkaa.

(2)

Unioni on antanut neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/2003 (2) (Bryssel II a -asetus), jolla pyritään suojelemaan lapsia luvattoman pois viemisen tai palauttamatta jättämisen haitallisilta vaikutuksilta, ja jossa vahvistetaan menettelyt, joilla pyritään turvaamaan lapsen pikainen palauttaminen siihen valtioon, jossa lapsen asuinpaikka on, ja jolla pyritään varmistamaan tapaamisoikeus ja oikeus lapsen huoltoon.

(3)

Asetus (EY) N:o 2201/2003 täydentää ja vahvistaa yksityisoikeuden alaa koskevaa 25 päivänä lokakuuta 1980 kansainvälisestä lapsikaappauksesta tehtyä Haagin yleissopimusta, jäljempänä ’vuoden 1980 Haagin yleissopimus’, jolla luodaan sekä sopimusvaltioiden että keskusviranomaisten välinen kansainvälinen velvoite- ja yhteistyöjärjestelmä, ja jolla pyritään luvattomasti muihin valtioihin vietyjen tai muista valtioista palauttamatta jätettyjen lasten pikaisen palauttamisen turvaamiseen.

(4)

Kaikki unionin jäsenvaltiot ovat vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen osapuolia.

(5)

Unioni kannustaa kolmansia valtioita liittymään vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen ja tukee vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen asianmukaista täytäntöönpanoa osallistumalla yhdessä jäsenvaltioidensa kanssa muun muassa kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevän Haagin konferenssin säännöllisesti järjestämiin erityiskomissioihin.

(6)

Unionin jäsenvaltioiden ja kolmansien valtioiden yhteisellä sääntelykehyksellä voitaisiin parhaiten ratkaista arkaluonteiset kansainväliset lapsikaappaukset.

(7)

Vuoden 1980 Haagin yleissopimuksessa määrätään, että sitä sovelletaan vain liittyjävaltion ja sellaisten sopimusvaltioiden välisissä suhteissa, jotka ovat antaneet selityksen liittymisen hyväksymisestä.

(8)

Vuoden 1980 Haagin yleissopimus ei salli kansainvälisten alueellisten taloudellisen yhdentymisen järjestöjen, kuten unionin, liittyä siihen. Tämän vuoksi unioni ei voi liittyä yleissopimukseen eikä se voi tallettaa selitystä valtion liittymisen hyväksymisestä.

(9)

Euroopan unionin tuomioistuimen lausunnon 1/13 mukaisesti vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen mukaiset selitykset liittymisen hyväksymisestä kuuluvat unionin yksinomaiseen ulkoiseen toimivaltaan.

(10)

Singapore talletti vuoden 1980 Haagin yleissopimusta koskevan liittymiskirjansa 28 päivänä joulukuuta 2010. Yleissopimus tuli Singaporen osalta voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2011.

(11)

Useat jäsenvaltiot ovat jo hyväksyneet Singaporen liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen. Singaporen tilanteen tarkastelu osoittaa, että ne jäsenvaltiot, jotka eivät ole vielä hyväksyneet Singaporen liittymistä, voivat unionin edun mukaisesti hyväksyä Singaporen liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen sen ehtojen mukaisesti.

(12)

Ne jäsenvaltiot, jotka eivät ole vielä hyväksyneet Singaporen liittymistä, tulisi unionin edun mukaisesti valtuuttaa tallettamaan selityksensä Singaporen liittymisen hyväksymisestä tämän päätöksen mukaisesti. Belgian kuningaskunta, Tšekin tasavalta, Saksan liittotasavalta, Viron tasavalta, Irlanti, Helleenien tasavalta, Espanjan kuningaskunta, Ranskan tasavalta, Italian tasavalta, Latvian tasavalta, Liettuan tasavalta, Maltan tasavalta, Slovakian tasavalta ja Ruotsin kuningaskunta ovat jo hyväksyneet Singaporen liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen eikä niiden tule tallettaa uusia selityksiä liittymisen hyväksymisestä, sillä jo talletetut selitykset ovat edelleen voimassa kansainvälisen julkisoikeuden nojalla.

(13)

Asetus (EY) N:o 2201/2003 sitoo Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia, ja ne osallistuvat tämän päätöksen hyväksymiseen ja soveltamiseen.

(14)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1.   Niille jäsenvaltioille, jotka eivät ole vielä hyväksyneet Singaporen liittymistä yksityisoikeuden alaa koskevaan 25 päivänä lokakuuta 1980 tehtyyn Haagin yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta, jäljempänä ’vuoden 1980 Haagin yleissopimus’, annetaan lupa hyväksyä tämä liittyminen unionin edun mukaisesti.

2.   Näiden jäsenvaltioiden on talletettava viimeistään 16 päivänä kesäkuuta 2016 unionin edun mukaisesti seuraava selitys siitä, että ne hyväksyvät Singaporen liittymisen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen:

”[JÄSENVALTION koko nimi] ilmoittaa hyväksyvänsä, että Singapore liittyy yksityisoikeuden alaa koskevaan 25 päivänä lokakuuta 1980 tehtyyn Haagin yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta, neuvoston päätöksen (EU) 2015/1024 mukaisesti.”

3.   Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava neuvostolle ja komissiolle siitä, että se on tallettanut Singaporen liittymisen hyväksymistä koskevan selityksensä, ja toimitettava komissiolle selityksen teksti kahden kuukauden kuluessa sen tallettamisesta.

2 artikla

Niiden jäsenvaltioiden, jotka ovat jo tallettaneet selityksensä Singaporen vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen liittymisen hyväksymisestä ennen tämän päätöksen hyväksymistä, ei tule tallettaa uusia selityksiä.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille lukuun ottamatta Belgian kuningaskuntaa, Tšekin tasavaltaa, Tanskan kuningaskuntaa, Saksan liittotasavaltaa, Viron tasavaltaa, Irlantia, Helleenien tasavaltaa, Espanjan kuningaskuntaa, Ranskan tasavaltaa, Italian tasavaltaa, Latvian tasavaltaa, Liettuan tasavaltaa, Maltan tasavaltaa, Slovakian tasavaltaa ja Ruotsin kuningaskuntaa.

Tehty Luxemburgissa 15 päivänä kesäkuuta 2015.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

Dz. RASNAČS


(1)  Lausunto annettu 11. helmikuuta 2015 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  Neuvoston asetus (EY) N:o 2201/2003, annettu 27 päivänä marraskuuta 2003, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta (EUVL L 338, 23.12.2003, s. 1).


30.6.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 163/35


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2015/1025,

annettu 19 päivänä kesäkuuta 2015,

liiallisen alijäämän olemassaolosta Maltassa annetun päätöksen 2013/319/EU kumoamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 126 artiklan 12 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto päätti komission suosituksen perusteella annetulla päätöksellä 2013/319/EU (1), että Maltassa oli liiallinen alijäämä. Neuvosto totesi, että Maltan julkisen talouden alijäämä oli 3,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2012, mikä ylitti Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa, jäljempänä ’perussopimus’, määrätyn 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen, ja että julkinen bruttovelka ylitti perussopimuksessa määrätyn 60 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen. Neuvosto totesi myös, että Malta ei ollut edistynyt riittävästi velan supistamiselle asetetun vertailuarvon noudattamisessa eikä siten täyttänyt siirtymäaikaa koskevia vaatimuksia (2) korjattuaan liiallisen alijäämän vuonna 2012 (3).

(2)

Neuvosto antoi 21 päivänä kesäkuuta 2013 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti Maltalle komission suositukseen perustuvan suosituksen liiallisen alijäämän poistamiseksi viimeistään vuonna 2014. Suositus julkaistiin.

(3)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyn pöytäkirjan (N:o 12) 4 artiklan mukaan komissio toimittaa menettelyn täytäntöönpanoa varten tarvittavat tiedot. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/2009 (4) 3 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on mainitun pöytäkirjan soveltamisen osana annettava tiedot julkisen talouden alijäämistä ja veloista sekä muista asiaan liittyvistä muuttujista kahdesti vuodessa, 1 päivään huhtikuuta ja 1 päivään lokakuuta mennessä.

(4)

Neuvoston on määrä antaa päätös liiallisen alijäämän olemassaoloa koskevan päätöksen kumoamisesta asiasta annettujen tietojen perusteella. Liiallista alijäämää koskevat päätökset olisi lisäksi kumottava ainoastaan, jos alijäämä ei komission ennusteiden mukaan ylitä 3 prosentin viitearvoa suhteessa BKT:hen ennustejaksolla (5) ja velkasuhde noudattaa velan supistamista koskevan viitearvon ennakoivaa osatekijää.

(5)

Niiden tietojen perusteella, jotka komissio (Eurostat) on toimittanut asetuksen (EY) N:o 479/2009 14 artiklan mukaisesti saatuaan Maltalta ilmoituksen huhtikuussa 2015, sekä vuoden 2015 vakausohjelman ja komission kevään 2015 talousennusteen perusteella voidaan tehdä seuraavat päätelmät:

Julkisen talouden alijäämä oli suurimmillaan 3,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2012, minkä jälkeen se supistui 2,6 prosenttiin vuonna 2013 ja 2,1 prosenttiin vuonna 2014. Alijäämän supistuminen vuonna 2014 oli pääasiassa seurausta suhdannetilanteen kohenemisesta ja julkisen talouden toimenpiteistä, jotka johtivat juoksevien tulojen merkittävään kasvuun (2,5 % suhteessa BKT:hen). Tämä kasvu oli selvästi suurempi kuin juoksevien menojen kasvu (0,8 % suhteessa BKT:hen). Lisäksi nettopääomamenot kasvoivat (0,1 % suhteessa BKT:hen), mikä johtuu EU:n varojen suuremmasta käyttöasteesta.

Maltan hallituksen 30 päivänä huhtikuuta 2015 toimittaman vuosien 2015–2018 vakausohjelman mukaan alijäämä supistuu vuonna 2015 ensin 1,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen ja vuonna 2016 edelleen 1,1 prosenttiin. Komission kevään 2015 talousennusteessa alijäämän ennakoidaan olevan 1,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015 ja 1,5 prosenttia vuonna 2016. Tämän vuoksi alijäämän odotetaan pysyvän ennustejaksolla alle perussopimuksessa määrätyn 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen.

Julkisen talouden rakenteellinen rahoitusasema eli suhdannekorjattu rahoitusasema, jossa ei ole otettu huomioon kertaluonteisia eikä muita väliaikaisia toimenpiteitä, on parantunut 1,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuosina 2013–2014.

Vuonna 2012 julkinen velka oli 67,4 prosenttia suhteessa BKT:hen ja kasvoi 69,2 prosenttiin vuonna 2013 väliaikaisesti velkaa kasvattavan virta-varanto-korjauserän vuoksi. Tämän jälkeen se väheni 68,0 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2014. Julkisen bruttovelan ennustetaan vähenevän vuonna 2016 edelleen 65,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen samoin suotuisan makrotalouden skenaarion ansiosta. Lisäksi on varmaa, että Malta noudattaa velkasääntöä vuonna 2014.

(6)

Maltaan sovelletaan vuodesta 2015 eli liiallisen alijäämän korjaamista seuraavasta vuodesta alkaen vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevää osiota, ja sen olisi edettävä asianmukaisessa tahdissa kohti julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitettaan, myös menojen kasvulle asetettua vertailuarvoa noudattamalla, ja noudatettava velkakriteeriä asetuksen (EY) N:o 1467/97 2 artiklan 1 a kohdan mukaisesti. Tässä tilanteessa näyttää olevan olemassa riski, että edellytetystä sopeutuksesta kohti julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitetta, joka on 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen, poiketaan jonkin verran sekä vuonna 2015 että vuonna 2016. Rakenteellisen rahoitusaseman kohenemisen odotetaan vuonna 2015 jäävän alle vaaditun arvon 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vuonna 2016 sopeutuksen ennustetaan olevan vaatimuksen mukainen, mutta kun vuosia 2015 ja 2016 tarkastellaan yhdessä, on vaarana, että vaatimuksesta poiketaan jonkin verran. Tämän vuoksi vuosina 2015 ja 2016 on toteutettava lisätoimenpiteitä.

(7)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 12 kohdan mukaisesti neuvoston päätös liiallisen alijäämän olemassaolosta kumotaan, kun liiallinen alijäämä kyseisessä jäsenvaltiossa on neuvoston käsityksen mukaan korjattu.

(8)

Neuvoston käsityksen mukaan Maltan liiallinen alijäämä on korjattu, ja näin ollen päätös 2013/319/EU olisi kumottava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Kokonaistilanteen arviointi osoittaa, että Maltan liiallisen alijäämän tilanne on korjattu.

2 artikla

Kumotaan päätös 2013/319/EU.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu Maltan tasavallalle.

Tehty Luxemburgissa 19 päivänä kesäkuuta 2015.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. REIRS


(1)  Neuvoston päätös 2013/319/EU, annettu 21 päivänä kesäkuuta 2013, liiallisen alijäämän olemassaolosta Maltassa (EUVL L 173, 26.6.2013, s. 52).

(2)  Julkista alijäämää koskeva menettely lopetettiin joulukuussa 2012 vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti, minkä jälkeen Malta sai vuonna 2012 alkaneen kolmen vuoden siirtymäajan noudattaa velan supistamiselle asetettua vertailuarvoa. Siirtymäaikana voimassa olevat vaatimukset on säädetty liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun asetuksen (EY) N:o 1467/97 (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6) 2 artiklan 1 a kohdan toisessa alakohdassa ja esitetään yksityiskohtaisemmin 3 päivänä syyskuuta 2012 hyväksytyissä vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanoa koskevissa vaatimuksissa sekä vakaus- ja lähentymisohjelmien muotoa ja sisältöä koskevissa ohjeissa (ks. http://ec.europa.eu/economy_finance/economic_governance/sgp/pdf/coc/code_of_conduct_en.pdf). Vuodelle 2012 vaadittu rakenteellinen vähimmäissopeutus oli 0,4 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen. Rakenteellinen alijäämä heikkeni Formula prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuonna 2012.

(3)  Vuoden 2012 julkisen talouden alijäämä tarkennettiin myöhemmin nykyiseen 3,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen ja velka 67,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen.

(4)  Neuvoston asetus (EY) N:o 479/2009, annettu 25 päivänä toukokuuta 2009, Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyn pöytäkirjan soveltamisesta (EUVL L 145, 10.6.2009, s. 1).

(5)  Vastaa vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanoa koskevia vaatimuksia sekä vakaus- ja lähentymisohjelmien muotoa ja sisältöä koskevia ohjeita.


30.6.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 163/37


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2015/1026,

annettu 19 päivänä kesäkuuta 2015,

liiallisen alijäämän olemassaolosta Puolassa tehdyn päätöksen 2009/589/EY kumoamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 126 artiklan 12 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto päätti komission suosituksen perusteella 7 päivänä heinäkuuta 2009 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2009/589/EY (1) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, jäljempänä ’EY:n perustamissopimus’, 104 artiklan 6 kohdan mukaisesti, että Puolassa oli liiallinen alijäämä.

(2)

Neuvosto antoi samana päivänä EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 (2) 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti Puolalle komission suositukseen perustuvan suosituksen liiallisen alijäämän poistamiseksi viimeistään vuonna 2012.

(3)

Neuvosto totesi 21 päivänä kesäkuuta 2013, että Puola oli toteuttanut tuloksellisia toimia, mutta että odottamattomat taloudelliset tapahtumat olivat vaikuttaneet erityisen epäsuotuisasti julkiseen talouteen alkuperäisen suosituksen antamisen jälkeen. Tämän vuoksi neuvosto katsoi komission suosituksen perusteella, että asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut edellytykset olivat täyttyneet, ja antoi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’perussopimus’, 126 artiklan 7 kohdan mukaisesti uuden Puolaa koskevan suosituksen liiallisen alijäämän poistamiseksi viimeistään vuonna 2014 (3).

(4)

Neuvosto päätti 10 päivänä joulukuuta 2013 perussopimuksen 126 artiklan 8 kohdan nojalla, että Puola ei ollut toteuttanut 21 päivänä kesäkuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen noudattamiseksi tuloksellisia toimia liiallisen alijäämänsä korjaamiseksi viimeistään vuonna 2014 (4), ja suositteli Puolalle liiallisen alijäämän tilanteen lopettamista viimeistään vuonna 2015 (5). Tuossa suorituksessa neuvosto suositteli, että Puolan olisi saavutettava julkisen sektorin alijäämä, joka on 4,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2013, 3,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014 ja 2,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015 (ilman eläkejärjestelmän toisesta pilarista tehtyjen varainsiirtojen vaikutusta). Neuvoston suosituksen taustalla olevan makrotalouden ennusteen mukaan tämä vastaa rakenteellisen rahoitusaseman parannusta, joka on 1 prosentti suhteessa BKT:hen vuonna 2014 ja 1,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015. Suosituksen mukaan Puolan olisi toteutettava tinkimättömästi jo ilmoittamansa ja hyväksymänsä toimenpiteet sekä täydennettävä niitä uusilla toimenpiteillä, joilla liiallinen alijäämä saadaan korjattua kestävällä tavalla viimeistään vuonna 2015. Puolan oli määrä antaa viimeistään 15 päivänä huhtikuuta 2014 selvitys tämän suosituksen noudattamiseksi toteutetuista toimenpiteistä.

(5)

Komissio katsoi 2 päivänä kesäkuuta 2014, ettei liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä enää tarvittu lisätoimia.

(6)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyn pöytäkirjan (N:o 12) 4 artiklan mukaan komissio toimittaa menettelyn täytäntöönpanoa varten tarvittavat tiedot. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/2009 (6) 3 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on mainitun pöytäkirjan soveltamisen osana annettava tiedot julkisen talouden alijäämistä ja veloista ja muista asiaan liittyvistä muuttujista kahdesti vuodessa, 1 päivään huhtikuuta ja 1 päivään lokakuuta mennessä.

(7)

Neuvoston on määrä antaa päätös liiallisen alijäämän olemassaoloa koskevan päätöksen kumoamisesta asiasta annettujen tietojen perusteella. Liiallisen alijäämän olemassaoloa koskeva päätös olisi lisäksi kumottava ainoastaan, jos alijäämä ei komission ennusteiden mukaan ylitä 3 prosentin viitearvoa suhteessa BKT:hen ennustejaksolla (7) ja velkasuhde noudattaa velan supistamista koskevan viitearvon ennakoivaa osatekijää.

(8)

Vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti olisi otettava huomioon eläkejärjestelmän systeemiset uudistukset, joilla otetaan käyttöön pakollisen täysin rahastoivan pilarin sisältävä monipilarinen järjestelmä.

(9)

Niiden tietojen perusteella, jotka komissio (Eurostat) on asetuksen (EY) N:o 479/2009 14 artiklan mukaisesti toimittanut saatuaan Puolalta ilmoituksen huhtikuussa 2015, sekä vuoden 2015 lähentymisohjelman ja komission kevään 2015 talousennusteen perusteella voidaan tehdä seuraavat päätelmät:

Vuonna 2014 julkisen talouden alijäämä oli 3,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Koska tämän luvun voidaan katsoa olevan lähellä viitearvoa ja koska Puolan julkisen talouden velka on kestävällä tavalla alle 60 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen, Puolaan voidaan soveltaa asetuksen (EY) N:o 1467/97 2 artiklan 7 kohdan säännöksiä eläkejärjestelmän systeemisten uudistusten osalta. Vuonna 1999 toteutettu Puolan eläkejärjestelmän systeeminen uudistus on kumottu joulukuussa 2013 annetulla lailla. Kumoamisen seurauksena yksityisiin, täysin rahastoiviin eläkerahastoihin (jotka muodostavat Puolan eläkejärjestelmän toisen pilarin) kertyneistä varoista osa siirrettiin julkiseen sosiaaliturvajärjestelmään (Puolan eläkejärjestelmän ensimmäinen pilari). Lisäksi eläkejärjestelmän toinen pilari ei ole enää yleiskattava siinä mielessä, että siihen osallistuminen ei ole enää pakollista. Vuonna 2013 toteutetun kumoamisen seurauksena lakkautettiin siten vuoden 1999 uudistuksen systeeminen luonne. Heinäkuun 2014 loppuun saakka kaikkien jäsenten sosiaaliturvamaksut kerättiin kuitenkin edelleen toiseen pilariin. Nämä maksut muodostavat vuonna 1999 toteutetun eläkejärjestelmän systeemisen uudistuksen nettokustannukset, jotka on otettava huomioon arvioitaessa liiallisen alijäämän korjaamista. Suorien nettokustannusten kokonaismääräksi ajanjaksolla tammikuusta heinäkuuhun 2014 arvioidaan 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen, mikä riittää selittämään sen, että julkisen talouden alijäämä ylitti vuonna 2014 perussopimuksessa määrätyn 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen.

Puolan hallituksen 30 päivänä huhtikuuta 2015 toimittaman lähentymisohjelman mukaan tavoiteltu alijäämä on 2,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015 ja 2,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016. Komission kevään 2015 talousennusteen mukaan alijäämän ennakoidaan olevan 2,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015 ja 2,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016 olettaen, että politiikka säilyy ennallaan. Tämän vuoksi alijäämän odotetaan ennustejaksolla pysyvän alle perussopimuksessa määrätyn 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen.

Komission arvion mukaan rakenteellinen rahoitusasema, eli suhdannekorjattu rahoitusasema, jossa ei ole otettu huomioon kertaluonteisia eikä muita väliaikaisia toimenpiteitä, on parantunut 0,9 prosentilla suhteessa BKT:hen vuonna 2014.

Julkinen bruttovelka oli 50,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014. Komission kevään 2015 talousennusteen mukaan julkisen bruttovelan odotetaan vuonna 2015 olevan 50,9 prosenttia suhteessa BKT:hen ja 50,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016 sekä olevan edelleen alle BKT:hen suhteutetun 60 prosentin viitearvon.

(10)

Puolaan sovelletaan vuodesta 2015 eli liiallisen alijäämän korjaamista seuraavasta vuodesta alkaen vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevää osiota, ja sen olisi edettävä asianmukaisessa tahdissa kohti julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitettaan, myös menojen kasvulle asetettua viitearvoa noudattamalla. Komission kevään 2015 talousennusteen mukaan rakenteellisen rahoitusaseman odotetaan paranevan 0,2 prosentilla suhteessa BKT:hen sekä vuonna 2015 että vuonna 2016 olettaen, että politiikka säilyy ennallaan. Kokonaisarvioinnin perusteella Puolan odotetaan noudattavan vaadittua sopeutusta kohti julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitetta vuonna 2015 sillä perusteella, että menojen nettokasvu jää vertailuarvoa pienemmäksi. On kuitenkin olemassa riski, että vaaditusta sopeutuksesta poiketaan jonkin verran vuonna 2016, koska rakenteellinen sopeutus jää vuonna 2016 alle vaaditun arvon, minkä vuoksi tuona vuonna tarvitaan lisätoimia.

(11)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 12 kohdan mukaisesti neuvoston päätös liiallisen alijäämän olemassaolosta kumotaan silloin, kun liiallinen alijäämä kyseisessä jäsenvaltiossa on neuvoston käsityksen mukaan korjattu.

(12)

Neuvoston käsityksen mukaan Puolan liiallinen alijäämä on korjattu, ja näin ollen päätös 2009/589/EY olisi kumottava.

(13)

Neuvosto muistuttaa, että vuonna 1999 toteutetussa eläkejärjestelmän systeemisessä uudistuksessa etuuspohjainen julkinen eläkejärjestelmä korvattiin kolmipilarisella maksuperusteisella järjestelmällä. Uudistuksen päätavoitteena oli parantaa Puolan eläkejärjestelmän kestävyyttä erityisesti ottaen huomioon Puolan erittäin haasteellinen väestökehitys. Systeemisen uudistuksen kumoaminen vuoden 2013 lopussa lisäsi jälleen ensimmäisen, julkisen pilarin merkitystä, sillä toisesta pilarista poiketen ensimmäinen pilari ei ole täysin rahastoiva, vaan nimellisiin eläketileihin perustuva maksuperusteinen järjestelmä. Vaikka vuonna 1999 toteutetun eläkejärjestelmän systeemisen uudistuksen kumoaminen toi lyhyellä aikavälillä menosäästöjä, se ei paranna julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä, sillä suuremmista sosiaaliturvamaksuista ja pienemmistä korkomaksuista lyhyellä aikavälillä saatava hyöty kumoutuu, kun julkisesta eläkepilarista on tulevaisuudessa maksettava suurempia eläkemaksuja. Yhteenvetona voidaan todeta, että vuonna 1999 toteutetun eläkejärjestelmän systeemisen uudistuksen kumoaminen aiheuttaa Puolan julkiselle taloudelle jonkin verran riskejä pitkällä aikavälillä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Kokonaistilanteen arviointi osoittaa, että Puolan liiallisen alijäämän tilanne on korjattu.

2 artikla

Kumotaan päätös 2009/589/EY.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu Puolan tasavallalle.

Tehty Luxemburgissa 19 päivänä kesäkuuta 2015.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. REIRS


(1)  Neuvoston päätös 2009/589/EY, tehty 7 päivänä heinäkuuta 2009, liiallisen alijäämän olemassaolosta Puolassa (EUVL L 202, 4.8.2009, s. 46).

(2)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6).

(3)  Neuvoston suositus, annettu 21 päivänä kesäkuuta 2013, Puolan julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi.

(4)  Neuvoston päätös 2013/758/EU, annettu 10 päivänä joulukuuta 2013, sen toteamisesta, että Puola ei ole toteuttanut 21 päivänä kesäkuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen mukaisia tuloksellisia toimia (EUVL L 335, 14.12.2013, s. 46).

(5)  Neuvoston suositus, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, Puolan julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi.

(6)  Neuvoston asetus (EY) N:o 479/2009, annettu 25 päivänä toukokuuta 2009, Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyn pöytäkirjan soveltamisesta (EUVL L 145, 10.6.2009, s. 1).

(7)  Vastaa 3 päivänä syyskuuta 2012 hyväksyttyjä vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanoa koskevia vaatimuksia sekä vakaus- ja lähentymisohjelmien muotoa ja sisältöä koskevia ohjeita. Katso: http://ec.europa.eu/economy_finance/economic_governance/sgp/pdf/coc/code_of_conduct_en.pdf


30.6.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 163/40


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2015/1027,

annettu 23 päivänä kesäkuuta 2015,

neuvoston pääsihteeristön palvelukseen määräaikaisesti siirrettäviin asiantuntijoihin sovellettavista säännöistä sekä päätöksen 2007/829/EY kumoamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 240 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asiantuntijoiden siirtäminen määräaikaisesti neuvoston pääsihteeristön, jäljempänä ’pääsihteeristö’, palvelukseen voi olla pääsihteeristölle hyödyksi, kun se suorittaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 235 artiklan 4 kohdan ja 240 artiklan 2 kohdan mukaista tehtäväänsä avustaen Eurooppa-neuvostoa ja neuvostoa, koska tämä mahdollistaa näiden asiantuntijoiden korkeatasoisen ammattitaidon ja kokemuksen hyödyntämisen erityisesti aloilla, joilla tällaista asiantuntemusta ei ole välittömästi saatavilla pääsihteeristön sisällä.

(2)

Eurooppalaisia politiikkoja koskevan ammatillisen kokemuksen sekä tietämyksen vaihtoa olisi tuettava siirtämällä pääsihteeristön palvelukseen tilapäisesti jäsenvaltioiden julkisen sektorin asiantuntijoita (jäljempänä ’kansalliset asiantuntijat’) tai julkisten hallitustenvälisten järjestöjen asiantuntijoita.

(3)

Pääsihteeristön palvelukseen määräaikaisesti siirrettävien kansallisten asiantuntijoiden on myös tarkoitus hankkia siirtonsa aikana tietämystä, joka auttaa heitä tehtäviensä hoidossa tulevina neuvoston puheenjohtajakausina.

(4)

Asiantuntijoita koskevien oikeuksien ja velvollisuuksien olisi taattava, että he toimivat tehtäviään suorittaessaan ainoastaan pääsihteeristön edun mukaisesti.

(5)

Koska asiantuntijoiden tehtävä on määräaikainen ja heidän asemansa poikkeuksellinen, heidän ei olisi suoritettava tehtäviä, jotka kuuluvat pääsihteeristölle sen perussopimuksissa määritellyn julkisoikeudellisen erityisaseman perusteella, lukuun ottamatta tässä päätöksessä säädettyjä poikkeuksia.

(6)

Olisi vahvistettava asiantuntijoita koskevat työsuhteen ehdot ja niitä olisi sovellettava riippumatta siitä, mistä kulujen kattamiseksi tarvittavat määrärahat ovat peräisin.

(7)

Koska tässä päätöksessä vahvistettavilla säännöillä olisi korvattava ne, jotka on vahvistettu neuvoston päätöksellä 2007/829/EY (1), mainittu päätös olisi kumottava, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sen soveltamista edelleen kaikkiin niihin määräaikaisiin palvelussuhteisiin, jotka ovat meneillään tämän päätöksen tullessa voimaan.

(8)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU, Euratom) N:o 1023/2013 (2) on muutettu Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä ja unionin muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja, jäljempänä ’henkilöstösäännöt’, ja erityisesti niiden liitteessä VII määriteltyjä työoloja, lomia sekä korvausten määrittämistä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Soveltamisala

1.   Tässä päätöksessä vahvistettavia sääntöjä sovelletaan asiantuntijoihin, jotka täyttävät 2 artiklan mukaiset ehdot, jotka on siirretty määräaikaisesti Eurooppa-neuvoston ja neuvoston edun mukaisesti pääsihteeristön palvelukseen ja jotka ovat joko

a)

palvelukseen määräaikaisesti siirrettyjä kansallisia asiantuntijoita, jäljempänä ’kansalliset asiantuntijat’, mihin kuuluvat asiantuntijat, jotka on siirretty

i)

jäsenvaltioiden kansallisen tai alueellisen tason julkishallinnoista;

ii)

pääsihteeristön tapauskohtaisen hyväksynnän nojalla muulta työnantajalta kuin jäsenvaltion kansallisen tai alueellisen tason valtion julkishallinnolta, jos on pääsihteeristön etujen mukaista hankkia tilapäisenä toimenpiteenä erityistä asiantuntemusta, edellyttäen että työnantaja

on itsenäinen korkeakoulu tai tutkimuslaitos, joka ei pyri tuottamaan voittoa jakaakseen sitä edelleen, tai

on tosiasiallisesti osa asianomaisen työnantajan kansallisen lainsäädännön mukaisesti määriteltyä julkista sektoria.

Kansallisia asiantuntijoita voidaan siirtää määräaikaisesti palvelukseen kuluitta;

b)

julkisista hallitustenvälisistä järjestöistä, jäljempänä ’hallitustenväliset järjestöt’, (lukuun ottamatta henkilöstösääntöjen 1 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja unionin elimiä) kuluitta määräaikaisesti palvelukseen siirrettäviä asiantuntijoita tapauksissa, joissa erityisen tietämyksen tai asiantuntemuksen siirto on tarpeen.

2.   Tämän päätöksen 18, 19 ja 20 artiklaa ei sovelleta kuluitta määräaikaisesti palvelukseen siirrettäviin asiantuntijoihin.

2 artikla

Määräaikaisen palvelukseen siirtämisen ehdot

Pääsihteeristön määräaikaiseen palvelukseen voidaan siirtää asiantuntija, joka täyttää seuraavat ehdot:

1)

asiantuntija on ollut työnantajansa vakinaisessa tai määräaikaisessa palveluksessa vähintään 12 kuukautta ennen määräaikaista palvelukseen siirtoaan;

2)

asiantuntija pysyy työnantajansa palveluksessa koko määräaikaisen palvelukseen siirron ajan;

3)

asiantuntijalla on vähintään kolmen vuoden kokoaikainen työkokemus sellaisista hallinnon, tieteen tai tekniikan alan tehtävistä taikka neuvonta- tai valvontatehtävistä, joilla on merkitystä heille osoitettujen tehtävien hoitamisen kannalta. Työnantajan on toimitettava pääsihteeristölle ennen määräaikaista palvelukseen siirtoa selvitys asiantuntijan työtehtävistä kahdentoista viimeksi kuluneen kuukauden ajalta:

4)

asiantuntija on jonkin jäsenvaltion kansalainen.

Tämän alakohdan ensimmäisestä alakohdasta poiketen hallitustenvälisestä järjestöstä voidaan siirtää määräaikaisesti palvelukseen asiantuntija, joka on muun valtion kuin jäsenvaltion kansalainen; näissä poikkeustapauksissa pääsihteeristö varmistaa, että mitään eturistiriitoja ei ole ja että pääsihteeristön politiikkojen ja toiminnan riippumattomuus ja johdonmukaisuus turvataan;

5)

asiantuntijalla on jossakin unionin virallisessa kielessä perusteellinen kielitaito ja toisessa kielessä heille annettujen tehtävien hoitamiseen riittävä kielitaito.

3 artikla

Valintamenettely

1.   Asiantuntijoiden valinnassa noudatetaan avointa ja läpinäkyvää menettelyä, jonka yksityiskohdista päätetään 32 artiklan mukaisesti.

Asiantuntijoiden määräaikainen palvelukseen siirto toteutetaan jäsenvaltioiden kansalaisten keskuudesta maantieteellisesti mahdollisimman laajapohjaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 artiklan 4 kohdan soveltamista. Jäsenvaltiot ja pääsihteeristö toimivat yhteistyössä varmistaakseen mahdollisuuksien mukaan miesten ja naisten välisen tasapainon ja noudattavat yhtäläisten mahdollisuuksien periaatetta.

2.   Kiinnostuksenilmaisupyyntö lähetetään jäsenvaltioiden pysyville edustustoille tai tapauksen mukaan hallitustenväliselle järjestölle. Pyynnössä on esitettävä toimenkuvat, valintaperusteet ja hakemusten jättämisen määräaika.

3.   Kaikki hakemukset toimitetaan pääsihteeristölle jäsenvaltioiden pysyvien edustustojen tai hallitustenvälisen järjestön henkilöstöosaston kautta.

4.   Asianmukaisesti perustelluissa ja poikkeuksellisissa olosuhteissa pääsihteeristö voi Eurooppa-neuvoston edun vuoksi päättää, että asiantuntija valitaan noudattamatta 1, 2 ja 3 kohdassa säädettyä valintamenettelyä.

5.   Asiantuntijoita siirretään palvelukseen määräaikaisesti pääsihteeristön erityisten tarpeiden ja talousarviovalmiuksien mukaan.

6.   Pääsihteeristö luo asiantuntijaa koskevan henkilökohtaisen tiedoston. Tiedostoon sisällytetään asiaankuuluvat hallinnolliset tiedot.

4 artikla

Määräaikaista palvelukseen siirtämistä koskeva hallinnollinen menettely

1.   Määräaikaisesta palvelukseen siirrosta sovitaan kirjeenvaihdolla, jonka osapuolina ovat pääsihteeristön hallinnon pääosaston pääjohtaja ja tapauksen mukaan asianomaisen jäsenvaltion pysyvä edustusto tai hallitustenvälinen järjestö. Pysyvälle edustustolle ilmoitetaan myös oman jäsenvaltion kansalaisen määräaikaisesta palvelukseen siirrosta hallitustenvälisestä järjestöstä. Asemapaikan ja tehtäväryhmän, johon asiantuntija rinnastetaan (AD tai AST, henkilöstösääntöjen mukaisesti), on käytävä ilmi kirjeenvaihdosta. Kirjeenvaihdossa on myös mainittava asiantuntijan esimies siinä pääosastossa, osastossa, yksikössä tai toimintayksikössä, johon asiantuntija on siirretty, ja annettava yksityiskohtainen kuvaus tehtävistä, joita asiantuntijan on suoritettava. Kirjeenvaihtoon liitetään asiantuntijaan sovellettavat säännöt.

2.   Jäljempänä IV luvussa tarkoitettu asiantuntijoiden lyhytaikainen palvelukseen siirto kuluitta voidaan sallia tapauskohtaisesti. Tästä päätettäessä on otettava huomioon asiantuntijan palvelukseenottopaikkakunta, pääosasto, jonka palvelukseen asiantuntija siirretään, 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu maantieteellinen tasapaino ja suoritettavaksi tarkoitetut tehtävät.

5 artikla

Määräaikaisen palvelukseen siirron kesto

1.   Määräaikaisen palvelukseen siirron on oltava kestoltaan vähintään kuusi kuukautta ja enintään kaksi vuotta. Sitä voidaan uusia siten, että sen kokonaiskesto on enintään neljä vuotta.

Pääsihteeristön hallinnosta vastaava pääjohtaja voi kuitenkin poikkeustapauksissa, pääsihteeristön asianomaisen pääjohtajan pyynnöstä ja kun asiasta on sovittu etukäteen asiantuntijan työnantajan kanssa, hyväksyä määräaikaisen palvelukseen siirron jatkamisen yhden tai useamman kerran ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun neljän vuoden enimmäiskeston jälkeen enintään kahdeksi vuodeksi.

2.   Määräaikaisen palvelukseen siirron kesto on vahvistettava sen alkaessa 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla kirjeenvaihdolla. Samaa menettelyä sovelletaan määräaikaista palvelukseen siirtoa uusittaessa tai sen kestoa pidennettäessä.

3.   Jos asiantuntija on aikaisemmin ollut määräaikaisesti pääsihteeristön palveluksessa, hänet voidaan siirtää uudelleen seuraavin edellytyksin:

a)

asiantuntija täyttää edelleen 2 artiklassa tarkoitetut määräaikaista palvelukseen siirtoa koskevat ehdot;

b)

edellisen määräaikaisen palvelukseen siirron päättymisestä on kulunut vähintään kuusi vuotta, mukaan lukien uusiminen ja jatkaminen tai muut pääsihteeristön kanssa tehdyt myöhemmät työsopimukset.

Tämä säännös ei estä pääsihteeristöä hyväksymästä alle kuuden vuoden kuluttua edellisen määräaikaisen palvelukseen siirron päättymisestä sellaisen asiantuntijan palvelukseen siirtoa, jonka edellinen määräaikainen palvelukseen siirto, mukaan lukien uusiminen ja jatkaminen, on kestänyt alle kuusi vuotta, mutta tällöin uuden palvelukseen siirron kesto ei saa ylittää aikaa, joka tästä kuuden vuoden jaksosta on jäänyt aiemmin käyttämättä.

6 artikla

Työnantajan velvollisuudet

Koko määräaikaisen palvelukseen siirron ajan asiantuntijan työnantaja

1)

maksaa edelleen asiantuntijan palkan;

2)

vastaa edelleen kaikista asiantuntijan sosiaalisista oikeuksista erityisesti sosiaaliturvan, vakuutuksen ja eläkkeen osalta; ja

3)

jollei 10 artiklan 2 kohdan d alakohdasta muuta johdu, säilyttää edelleen asiantuntijan työsuhteen luonteen joko vakinaisena virkamiehenä tai sopimussuhteisena toimihenkilönä sekä ilmoittaa pääsihteeristön hallinnon pääosastolle kaikista asiantuntijan työsuhteen luonteessa joko vakinaisena virkamiehenä tai sopimussuhteisena toimihenkilönä tapahtuneista muutoksista.

7 artikla

Tehtävät

1.   Asiantuntijat avustavat pääsihteeristön virkamiehiä ja muuta henkilöstöä ja suorittavat heille osoitetut tehtävät.

Asiantuntijan tehtävät määritellään pääsihteeristön ja työnantajan välisellä yhteisellä sopimuksella

a)

sen pääsihteeristön yksikön edun mukaisesti, jonka palvelukseen asiantuntija siirretään; ja

b)

hakijan ammattitaito huomioon ottaen.

2.   Asiantuntijoille osoitettuihin tehtäviin voivat kuulua muun muassa analyysien ja tutkimusten teko, hallintojen välinen tietämyksen vaihto, projektinhallinta ja pääsihteeristön työryhmien ja valmistelukomiteoiden avustaminen.

Edellä olevan 1 kohdan ensimmäisestä alakohdasta ja tämän kohdan ensimmäisestä alakohdasta poiketen pääsihteeri voi sen yksikön pääjohtajan ehdotuksesta, johon asiantuntija on sijoitettu, osoittaa asiantuntijalle erityistehtäviä ja valtuuttaa hänet toteuttamaan yhden tai useamman erityistehtävän varmistettuaan, että mitään eturistiriitoja ei ole.

3.   Asiantuntija osallistuu virkamatkoihin ja kokouksiin vain

a)

yhdessä pääsihteeristön virkamiehen tai muun henkilöstön jäsenen kanssa; tai

b)

jos hän on yksin, hän toimii tarkkailijana tai ainoastaan tietojen hankkimiseksi.

Asiantuntija ei voi tehdä pääsihteeristön puolesta sitoumusta kolmanteen osapuoleen nähden, ellei pääsihteeristön asianomaisesta yksiköstä vastaava pääjohtaja ole antanut hänelle erityisvaltuutusta tämän päätöksen täytäntöönpanoa koskevien järjestelyjen mukaisesti.

4.   Pääsihteeristö on yksin vastuussa asiantuntijan suorittamien tehtävien hyväksymisestä.

5.   Asianomaisten pääsihteeristön yksiköiden, asiantuntijan työnantajan ja asiantuntijan on tehtävä kaikkensa, jotta vältetään asiantuntijan määräaikaisen palvelukseen siirron aikana suorittamiin tehtäviin liittyvät todelliset ja mahdolliset eturistiriidat. Tätä varten pääsihteeristö ilmoittaa hyvissä ajoin asiantuntijalle ja hänen työnantajalleen asiantuntijan aiotuista tehtävistä ja pyytää heistä kumpaakin vahvistamaan kirjallisesti, että heillä ei ole tiedossaan mitään syytä, jonka vuoksi asiantuntija ei voisi ottaa näitä tehtäviä hoitaakseen.

Asiantuntijaa on erityisesti kehotettava ilmoittamaan kaikista eturistiriidoista, joita voi syntyä asiantuntijan perhetilanteen (erityisesti hänen lähiomaistensa tai laajemmin perheenjäsentensä ammattitoiminnan taikka hänen tai perheenjäsenten merkittävien taloudellisten kytkösten) ja niiden tehtävien välillä, joita hänen on tarkoitus hoitaa määräaikaisen palvelukseen siirron aikana.

Työnantajan ja asiantuntijan on sitouduttava ilmoittamaan pääsihteeristölle sellaisista määräaikaisen palvelukseen siirron aikana tapahtuvista olosuhteiden muutoksista, jotka voivat aiheuttaa eturistiriidan.

6.   Asiantuntijasta on pyydettävä luotettavuusselvitys ennen määräaikaiseen palvelukseen siirtoa, jos pääsihteeristö katsoo, että asiantuntijalle osoitettujen tehtävien luonne edellyttää erityisiä turvallisuuteen liittyviä varotoimia.

7.   Jollei tämän artiklan 2, 3 ja 5 kohdan säännöksiä noudateta, pääsihteeristöllä on oikeus päättää asiantuntijan määräaikainen palvelukseen ottaminen 10 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti.

8 artikla

Asiantuntijoiden oikeudet ja velvollisuudet

1.   Määräaikaisen palvelukseen siirron aikana asiantuntijan on toimittava tehtäviensä edellyttämällä tavalla. Erityisesti:

a)

asiantuntijan on suoritettava tehtävänsä ja muutoin toimittava ainoastaan Eurooppa-neuvoston ja neuvoston edun mukaisesti.

Asiantuntija ei tehtäviään hoitaessaan etenkään saa ottaa vastaan ohjeita työnantajaltaan, miltään hallitukselta tai keneltäkään henkilöltä tai miltään yksityiseltä yritykseltä tai julkisyhteisöltä, eikä suorittaa mitään palvelusta työnantajalleen, millekään hallitukselle eikä kenellekään henkilölle tai millekään yritykselle tai julkisyhteisölle;

b)

asiantuntijan on pidätyttävä sellaisista teoista ja erityisesti sellaisista julkisista mielipiteenilmauksista, jotka voivat heikentää hänen asemaansa pääsihteeristössä kohdistuvaa arvonantoa;

c)

jos asiantuntija joutuu tehtäviään hoitaessaan ottamaan kantaa sellaiseen asiaan, jonka käsittelyssä tai ratkaisussa hänellä on hänen riippumattomuutensa mahdollisesti vaarantava henkilökohtainen etu, hänen on ilmoitettava tästä esimiehelleen;

d)

asiantuntija ei saa yksin eikä yhdessä muiden kanssa julkaista eikä antaa julkaistavaksi mitään unionin toimintaan liittyvää tekstiä saamatta siihen lupaa pääsihteeristössä voimassa olevien vaatimusten ja sääntöjen mukaisesti. Lupaa ei voida evätä kuin siinä tapauksessa, että aiottu julkaiseminen on omiaan vaarantamaan unionin edut;

e)

kaikki oikeudet, jotka johtuvat asiantuntijan toiminnasta asiantuntijan hoitaessa tehtäviään, kuuluvat pääsihteeristölle;

f)

asiantuntijan on asuttava asemapaikassaan tai sellaisen välimatkan päässä siitä, ettei hänelle osoitettujen tehtävien hoitaminen häiriinny;

g)

asiantuntijan on avustettava siinä yksikössä toimivia esimiehiään, jonka palvelukseen hänet on määräaikaisesti siirretty ja annettava heille neuvoja; hän on vastuussa näille esimiehille hänelle annettujen tehtävien suorittamisesta.

2.   Sekä määräaikaisen palvelukseen siirron aikana että sen päätyttyä asiantuntijan on noudatettava ehdotonta vaitiolovelvollisuutta sellaisten seikkojen ja tietojen osalta, jotka asiantuntija saa tietoonsa tehtäviään hoitaessaan tai niiden yhteydessä. Asiantuntija ei saa missään muodossa antaa asiaankuulumattomille henkilöille mitään laillisesti julkistamattomia asiakirjoja tai tietoja eikä käyttää niitä omaksi hyödykseen.

3.   Asiantuntija on määräaikaisen palvelukseen siirron päätyttyä edelleen velvollinen toimimaan tehtäviensä edellyttämällä tavalla ja vaitiolovelvollisuutta noudattaen, siltä osin kuin on kyse uusien tehtävien hoidosta tai tiettyjen toimien tai etujen vastaanottamisesta.

Tämän vuoksi asiantuntijan on määräaikaista palvelukseen siirtoa seuraavien kolmen vuoden ajan ilmoitettava viipymättä pääsihteeristölle sellaisista toimista ja tehtävistä, jotka voivat johtaa sellaiseen eturistiriitaan, joka liittyy asiantuntijan määräaikaisen palvelukseen siirron aikana suorittamien tehtävien hoitoon.

4.   Asiantuntijan on noudatettava pääsihteeristössä voimassa olevia turvallisuussääntöjä, tietosuojasäännöt ja pääsihteeristön verkostojen suojaamissäännöt mukaan lukien. Asiantuntijan on myös noudatettava unionin taloudellisten etujen suojaamista koskevia sääntöjä.

5.   Jos asiantuntija määräaikaisen palvelukseen siirron aikana jättää noudattamatta tämän artiklan 1, 2 ja 4 kohdan säännöksiä, pääsihteeristö voi päättää asiantuntijan määräaikaisen palvelukseen siirron 10 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti.

6.   Asiantuntijan on välittömästi ilmoitettava esimiehelleen kirjallisesti sellaisista määräaikaisen palvelukseen siirtonsa aikana tietoonsa tulleista seikoista, joiden perusteella voidaan olettaa, että kyseessä on

a)

mahdollinen unionin etuja vaarantava laiton toiminta, petos tai korruptio mukaan lukien; taikka

b)

sellainen virkatoimiin liittyvä menettely, joka voi merkitä, että unionin virkamiehille tai asiantuntijoille kuuluvia samanlaisia velvollisuuksia on jätetty vakavalla tavalla noudattamatta.

Tätä kohtaa sovelletaan myös siinä tapauksessa, että toimielinten henkilöstöön kuuluva, jonkin toimielimen palveluksessa minkälaisessa suhteessa tahansa oleva henkilö tai jollekin toimielimelle palveluja suorittava on vakavalla tavalla jättänyt noudattamatta vastaavaa velvollisuutta.

7.   Jos esimies vastaanottaa tämän artiklan 6 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen, esimiehen on toteutettava henkilöstösääntöjen 22 a artiklan 2 kohdassa säädetyt toimenpiteet. Tämän päätöksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun esimieheen sovelletaan henkilöstösääntöjen 22 a, 22 b ja 22 c artiklaa. Näitä säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin myös asianomaiseen asiantuntijaan sen varmistamiseksi, että asiantuntijan oikeuksia kunnioitetaan.

9 artikla

Määräaikaisen palvelukseen siirron keskeyttäminen

1.   Asiantuntijan tai hänen työnantajansa kirjallisesta pyynnöstä ja työnantajan suostumuksella pääsihteeristö voi sallia määräaikaisen palvelukseen siirron keskeyttämisen ja vahvistaa sitä koskevat edellytykset. Keskeytyksen aikana:

a)

ei 19 artiklassa säädettyjä korvauksia suoriteta;

b)

20 artiklassa säädetyt kulut korvataan vain, jos keskeyttäminen tapahtuu pääsihteeristön pyynnöstä.

2.   Pääsihteeristö ilmoittaa asiasta asiantuntijan työnantajalle ja asianomaisen jäsenvaltion pysyvälle edustustolle.

10 artikla

Määräaikaisen palvelukseen siirron päättyminen

1.   Jollei 2 kohdasta muuta johdu, määräaikainen palvelukseen siirto voidaan päättää pääsihteeristön tai asiantuntijan työnantajan pyynnöstä kolme kuukautta etukäteen annettavalla ilmoituksella. Se voidaan myös päättää asiantuntijan pyynnöstä samalla kolmen kuukauden irtisanomisajalla edellyttäen, että työnantaja ja pääsihteeristö hyväksyvät pyynnön.

2.   Määräaikainen palvelukseen siirto voidaan poikkeuksellisissa olosuhteissa päättää ilman erillistä ilmoitusta

a)

asiantuntijan työnantajan toimesta, jos työnantajan olennaiset edut sitä vaativat;

b)

asiantuntijan molemmille osapuolille esittämästä pyynnöstä tehtävällä pääsihteeristön ja työnantajan välisellä yhteisellä sopimuksella, jos asiantuntijan olennaiset henkilökohtaiset tai ammatilliset edut sitä vaativat;

c)

pääsihteeristön toimesta, jos asiantuntija laiminlyö tässä päätöksessä vahvistetut velvollisuutensa. Asiantuntijalle on annettava ensin mahdollisuus esittää huomionsa;

d)

pääsihteeristön toimesta, jos asiantuntijan hallinnollinen asema työantajan vakinaisena virkamiehenä tai sopimussuhteisena toimihenkilönä päättyy tai siinä tapahtuu muutoksia. Asiantuntijalle on annettava ensin mahdollisuus esittää huomionsa.

3.   Jos määräaikainen palvelukseen siirto päättyy 2 kohdan c alakohdan nojalla, pääsihteeristö ilmoittaa asiasta välittömästi asiantuntijan työnantajalle ja asianomaisen jäsenvaltion pysyvälle edustustolle.

II LUKU

TYÖEHDOT

11 artikla

Sosiaaliturva

1.   Ennen määräaikaisen palvelukseen siirron alkamista asiantuntijan työnantajan on toimitettava pääsihteeristölle todistus siitä, että sen jäsenvaltion julkishallintoon tai siihen hallitustenväliseen järjestöön, jonka palveluksessa asiantuntija on, sovellettavaa sosiaaliturvalainsäädäntöä sovelletaan edelleen kyseiseen asiantuntijaan koko hänen määräaikaisen palvelukseen siirtonsa ajan. Tätä varten jäsenvaltion julkishallinnon on toimitettava pääsihteeristölle Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 987/2009 (3) 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu todistus (”Esitettävä asiakirja A1”/”Portable document A1”). Hallitustenvälisen järjestön on toimitettava pääsihteeristölle esitettävää asiakirjaa A1 vastaava todistus, jolla osoitetaan, että sovellettavassa sosiaaliturvalainsäädännössä määrätään ulkomailla aiheutuneiden terveydenhoitokulujen maksamisesta.

2.   Asiantuntija vakuutetaan tapaturmariskejä vastaan hänen palveluksensa alkamispäivästä lähtien. Pääsihteeristö toimittaa asiantuntijalle jäljennöksen tämän vakuutusturvan ehdoista päivänä, jona asiantuntija ilmoittautuu hallinnon pääosaston toimivaltaisessa yksikössä määräaikaiseen palvelukseen siirtoon liittyvien muodollisuuksien hoitamista varten.

3.   Jos lisä- tai erityisvakuutus on tarpeen sellaisen virkamatkan yhteydessä, johon asiantuntija osallistuu 7 artiklan 3 kohdan ja 29 artiklan nojalla, pääsihteeristö vastaa siihen liittyvistä kuluista.

12 artikla

Työaika

1.   Asiantuntijan on noudatettava pääsihteeristössä voimassa olevia työaikasääntöjä ja joustavan työajan järjestelyjä sen toimen vaatimusten mukaisesti, joka asiantuntijalle on osoitettu pääsihteeristössä.

2.   Asiantuntijan työ on kokopäiväistä koko määräaikaisen palvelukseen siirron ajan. Saatuaan pääosastolta asianmukaisesti perustellun pyynnön pääsihteeristö voi, jos se on pääsihteeristön etujen mukaista, antaa asiantuntijalle luvan hoitaa tehtäviään osa-aikaisesti sen jälkeen, kun asiantuntijan työnantaja on tähän suostunut.

3.   Jos osa-aikatyöhön on annettu lupa, asiantuntijan on työskenneltävä vähintään puolet tavanomaisesta työajasta.

4.   Asiantuntijalle voidaan myöntää pääsihteeristössä sovellettavat korvaukset vuorotyöstä tai päivystysvelvollisuudesta.

13 artikla

Sairaudesta ja tapaturmasta johtuva poissaolo

1.   Jos asiantuntija on työstä poissa sairauden tai tapaturman vuoksi, hänen on mahdollisimman pian ilmoitettava siitä esimiehelle ja ilmoitettava voimassa oleva osoitteensa. Asiantuntijan on toimitettava lääkärintodistus, jos hän on poissa yli kolme peräkkäistä päivää, ja häntä voidaan vaatia käymään pääsihteeristön järjestämässä lääkärintarkastuksessa.

2.   Jos asiantuntija on kahdentoista kuukauden aikana poissa työstä sairauden tai tapaturman vuoksi enintään kolmen vuorokauden pituisia jaksoja yhteensä yli kaksitoista päivää, asiantuntijan on esitettävä lääkärintodistus kaikista uusista sairauden tai tapaturman aiheuttamista poissaoloista.

3.   Jos sairaudesta ja tapaturmasta johtuva poissaolo kestää yli kuukauden tai on pidempi kuin asiantuntijan kertynyt palvelusaika sen mukaan, kumpi on pidempi, 19 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen korvausten maksaminen keskeytetään ilman eri toimenpiteitä. Tätä kohtaa ei sovelleta, jos kyse on raskauteen liittyvästä sairaudesta. Sairaudesta ja tapaturmasta johtuva poissaolo voi jatkua enintään määräaikaisen palvelukseen siirron päättymiseen asti.

4.   Jos asiantuntija kuitenkin saa määräaikaisen palvelukseen siirron kestäessä työhön liittyvän vamman, asiantuntijalle maksetaan 19 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut korvaukset täysimääräisesti koko työkyvyttömyyden ajan siihen asti, kun määräaikainen palvelukseen siirto päättyy.

14 artikla

Vuosiloma, erityislomat ja vapaapäivät

1.   Asiantuntijan on noudatettava pääsihteeristössä voimassa olevia, vuosilomaa, erityislomia ja vapaapäiviä koskevia sääntöjä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tässä päätöksessä vahvistettuja erityisten säännösten soveltamista.

2.   Yksikön, johon asiantuntija on sijoitettu, on hyväksyttävä lomat ennakolta.

3.   Pääsihteeristö voi asiantuntijan työnantajan asianmukaisesti perustelemasta pyynnöstä myöntää ylimääräistä erityislomaa enintään kaksi päivää kutakin 12 kuukauden jaksoa kohti. Tätä koskevat pyynnöt käsitellään tapauskohtaisesti.

4.   Määräaikaisen palvelukseen siirron päättyessä käyttämättä olevista lomapäivistä ei makseta korvausta.

5.   Asiantuntijalle, jonka määräaikaisen palvelukseen siirron kesto on alle kuusi kuukautta, voidaan myöntää perustellusta hakemuksesta erityisloma siitä yksiköstä vastaavan pääjohtajan päätöksellä, johon asiantuntija on sijoitettu. Tämä erityisloma voi olla enintään kolme päivää koko määräaikaisen palvelukseen siirron aikana. Ennen tällaisen loman myöntämistä yksiköstä vastaavan pääjohtajan on kuultava ennakkoon hallinnosta vastaavaa pääjohtajaa.

15 artikla

Koulutusta varten annettava erityisloma

Tätä artiklaa sovelletaan asiantuntijoihin, joiden määräaikaisen palvelukseen siirron kesto on kuusi kuukautta tai enemmän.

Sen estämättä, mitä 14 artiklan 3 kohdassa säädetään, pääsihteeristö voi myöntää asiantuntijalle ylimääräistä erityislomaa asiantuntijan työnantajan esittämästä asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä, joka koskee työnantajan hänelle antamaa koulutusta, jonka tarkoituksena on integroida asiantuntija uudelleen työpaikkaansa. Edellä 19 artiklassa tarkoitettuja korvauksia ei makseta tämän ylimääräisen erityisloman aikana.

16 artikla

Äitiys- ja isyysloma

1.   Asiantuntijaan sovelletaan pääsihteeristössä voimassa olevia äitiys- ja isyyslomasääntöjä.

2.   Jos asiantuntijan työantajan kansallinen lainsäädäntö antaa oikeuden pidempään äitiyslomaan, määräaikainen palvelukseen siirto keskeytetään pääsihteeristön myöntämän loman ylittävän jakson ajaksi asiantuntijan pyynnöstä ja kun asiasta on sovittu etukäteen työnantajan kanssa. Tässä tapauksessa määräaikaisen palvelukseen siirron kestoa pidennetään keskeytystä vastaavalla ajalla, jos se on pääsihteeristön edun mukaista.

3.   Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, asiantuntija voi hakea määräaikaisen palvelukseen siirron keskeyttämistä koko äitiysloman ajaksi, kun asiasta on sovittu etukäteen hänen työnantajansa kanssa. Tässä tapauksessa määräaikaisen palvelukseen siirron kestoa pidennetään keskeytystä vastaavalla ajalla, jos se on pääsihteeristön edun mukaista.

4.   Edellä olevaa 2 ja 3 kohtaa sovelletaan myös adoptioihin.

17 artikla

Hallinto ja valvonta

Työaikaa ja poissaoloja hallinnoi ja valvoo pääsihteeristössä voimassa olevien sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti pääsihteeristön hallinnon pääosasto ja se pääosasto tai yksikkö, johon asiantuntija on sijoitettu.

III LUKU

KORVAUKSET JA KULUT

18 artikla

Korvausten ja matkakulujen laskeminen

1.   Tätä päätöstä sovellettaessa pääsihteeristö määrittää kansallisen asiantuntijan palvelukseenotto-, asema- ja paluupaikkakunnan näiden paikkojen leveys- ja pituuspiiriin perustuvan, pääsihteeristön nimittävän viranomaisen asiaankuuluvassa tietokannassa vahvistaman maantieteellisen sijainnin avulla.

2.   Tämän päätöksen 19 ja 20 artiklassa tarkoitettu asemapaikan ja palvelukseenotto- tai paluupaikkakunnan välinen maantieteellinen etäisyys määritetään näiden kahden pisteen välisen isoympyrämatkan avulla niiden leveys- ja pituuspiirin mukaan maailman geodeettisen koordinaattijärjestelmän WGS 84 (World Geodetic System 1984) pohjalta.

3.   Tässä päätöksessä tarkoitetaan:

a)

palvelukseenottopaikkakunnalla paikkakuntaa, jolla kansallinen asiantuntija työskenteli työnantajansa palveluksessa ennen määräaikaista palvelukseen siirtoa;

b)

asemapaikalla Brysseliä;

c)

paluupaikkakunnalla paikkakuntaa, jolla kansallinen asiantuntija harjoittaa pääasiallista ammattitoimintaansa määräaikaisen palvelukseen siirron päätyttyä.

Palvelukseenottopaikkakunta määritellään 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa kirjeenvaihdossa. Paluupaikkakunta vahvistetaan työnantajan ilmoituksen perusteella.

4.   Tätä artiklaa sovellettaessa ei oteta huomioon olosuhteita, jotka aiheutuvat kansallisen asiantuntijan muulle kuin asemapaikkajäsenvaltiolle tai kansainväliselle järjestölle suorittamista tehtävistä.

19 artikla

Korvaukset

1.   Kansallisella asiantuntijalla on oikeus saada koko määräaikaisen palvelukseen siirron ajan päivärahaa samojen perusteiden mukaisesti kuin henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 4 artiklan mukaisesti sovelletaan virkamiehille maksettavaan ulkomaankorvaukseen. Jos kyseiset perusteet täyttyvät, päiväraha on 128,67 euroa. Muussa tapauksessa päiväraha on 32,18 euroa.

2.   Kansallisella asiantuntijalla on oikeus saada koko määräaikaisen palvelukseen siirron ajan kuukausittain maksettava lisäkorvaus alla olevan taulukon mukaisesti:

Palvelukseenottopaikkakunnan ja asemapaikan välimatka

(kilometriä)

Määrä euroina

0–150

0,00

> 150

82,70

> 300

147,03

> 500

238,95

> 800

385,98

> 1 300

606,55

> 2 000

726,04

3.   Tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut korvaukset on tarkoitettu kattamaan myös kansallisen asiantuntijan muuttokulut ja määräaikaiseen palvelukseen siirron aikana aiheutuvat vuosittaiset matkakulut. Korvaukset maksetaan virkamatkojen sekä vuosiloman, äitiys-, isyys- tai adoptioloman, erityisloman ja pääsihteeristön myöntämien vapaapäivien ajalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 14, 15 tai 16 artiklan soveltamista. Jos osa-aikatyöhön on annettu lupa, kansallisella asiantuntijalla on oikeus saada määräsuhteessa alennettuja korvauksia.

4.   Kun kansallinen asiantuntija aloittaa tehtävänsä, hänelle maksetaan yhdessä erässä ennakkoon päivärahat 75 päivän ajalta eikä tältä jaksolta enää myöhemmin tällaista korvausta. Jos asiantuntijan tehtävät päättyvät ennen tämän jakson päättymistä, asiantuntijan on palautettava määrä, joka lasketaan sen mukaan, paljonko jaksosta on jäljellä.

5.   Asiantuntijan työnantajan on ilmoitettava sihteeristölle 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kirjeenvaihdon yhteydessä kaikki kansallisen asiantuntijan saamat tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa mainittuihin etuihin rinnastettavat maksut. Nämä määrät vähennetään vastaavista pääsihteeristön kansalliselle asiantuntijalle maksamista korvauksista.

6.   Henkilöstösääntöjen 65 artiklaa ja liitettä XI soveltamalla hyväksyttyjä palkkojen ja korvausten päivityksiä sovelletaan ilman eri toimenpiteitä kuukausittaisiin korvauksiin ja päivärahoihin niiden hyväksyntää seuraavana kuukautena ilman taannehtivaa vaikutusta. Mukautuksen jälkeen uudet määrät julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.

20 artikla

Matkakulut

1.   Kansallisella asiantuntijalla on oikeus saada kiinteämääräinen korvaus omista matkakuluistaan määräaikaisen palvelukseen siirron alkaessa.

2.   Kiinteämääräinen korvaus suoritetaan palvelukseenottopaikkakunnan ja asemapaikan välisen maantieteellisen etäisyyden mukaan laskettavan kilometrikorvauksen perusteella. Kilometrikorvaus määritetään henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 7 artiklan mukaisesti.

3.   Kansallisella asiantuntijalla on oikeus saada korvaus omista matkakuluistaan paluupaikkakunnalle määräaikaisen siirron päätyttyä. Tämä korvaus voi olla enintään samansuuruinen kuin se korvaus, johon asiantuntija olisi oikeutettu, jos hän palaisi palvelukseenottopaikkakunnalle.

4.   Kansallisen asiantuntijan perheenjäsenten matkakuluja ei korvata.

21 artikla

Virkamatkat ja niistä aiheutuvat kulut

1.   Asiantuntija voidaan määrätä virkamatkalle 7 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti.

2.   Virkamatkakulut korvataan pääsihteeristössä voimassa olevien määräysten mukaisesti.

22 artikla

Koulutus

Asiantuntija voi osallistua pääsihteeristön järjestämään koulutukseen, jos se on pääsihteeristön etujen mukaista. Päätettäessä, annetaanko asiantuntijalle lupa osallistua kursseille, on otettava huomioon asiantuntijan kohtuullinen etu erityisesti hänen määräaikaiseen palvelukseen siirron jälkeisen ammattiuransa kannalta.

23 artikla

Hallinnolliset säännökset

1.   Asiantuntijan on ilmoittauduttava määräaikaisen palvelukseen siirron ensimmäisenä päivänä hallinnon pääosaston toimivaltaisessa yksikössä tarvittavien hallinnollisten muodollisuuksien hoitamista varten. Asiantuntija voi aloittaa tehtävässään joko kuukauden ensimmäisenä tai kuudentenatoista päivänä.

2.   Pääsihteeristö suorittaa maksut euroina unionissa sijaitsevaan pankkiin avatulle tilille.

IV LUKU

KULUITTA LYHYTAIKAISESTI PALVELUKSEEN SIIRRETTÄVÄT ASIANTUNTIJAT

24 artikla

Kuluitta lyhytaikaisesti palvelukseen siirrettävät asiantuntijat

1.   Korkeatasoinen erikoisasiantuntija voidaan siirtää kuluitta lyhytaikaisesti pääsihteeristön palvelukseen erityisten tehtävien suorittamista varten enintään kuuden kuukauden ajaksi; määräaikaa voidaan jatkaa 25 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Tästä määräaikaisesta palvelukseen siirrosta ei saa aiheutua pääsihteeristölle minkäänlaisten korvausten tai kulujen maksamista, lukuun ottamatta tarvittaessa 29 artiklassa säädettyjä kuluja, ja sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisuutta sopia toisin pääsihteeristön ja sen hallinnon välillä, josta kuluitta lyhytaikaisesti palvelukseen siirrettävä asiantuntija siirretään.

2.   Jollei 25–29 artiklasta muuta johdu, 1–17, 21–23 ja 30–32 artiklan sääntöjä sovelletaan myös kuluitta lyhytaikaisesti palvelukseen siirrettävään asiantuntijaan.

3.   Kuluitta lyhytaikaisesti palvelukseen siirrettävän asiantuntijan on toiminnassaan aina otettava huomioon se, että asiantuntija on siirretty määräaikaisesti pääsihteeristön palvelukseen ja että hänen toimintansa on aina oltava tämän aseman mukaista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 8 artiklan soveltamista.

25 artikla

Kuluitta tapahtuvan lyhytaikaisen palvelukseen siirtämisen uusiminen ja jatkaminen

1.   Edellä 24 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua kautta voidaan jatkaa kerran enintään kuudella kuukaudella. Poikkeustapauksissa pääsihteeristö voi kuitenkin päättää yli kuuden kuukauden pituisen jatkon myöntämisestä.

2.   Kuluitta lyhytaikaisesti palvelukseen siirretty asiantuntija voidaan siirtää uudelleen määräaikaisesti pääsihteeristön palvelukseen tässä päätöksessä vahvistettujen sääntöjen mukaisesti edellyttäen, että edellisen määräaikaisen palvelukseen siirron päättymisen ja uuden määräaikaisen palvelukseen siirron välillä on kulunut vähintään yksi vuosi.

3.   Poikkeustapauksissa 2 kohdassa tarkoitettua yhden vuoden aikaa voidaan lyhentää.

26 artikla

Tehtävänkuvaus

1.   Edellä 4 artiklan 1 kohdassa säädetyssä kirjeenvaihdossa mainitaan henkilö, joka vastaa asiasta siinä pääosastossa tai osastossa, yksikössä tai muussa toimintayksikössä, johon kuluitta lyhytaikaisesti palvelukseen siirrettävä asiantuntija siirretään määräaikaisesti palvelukseen, sekä annetaan yksityiskohtainen kuvaus tälle kuuluvista tehtävistä.

2.   Kuluitta lyhytaikaisesti palvelukseen siirrettävä asiantuntija ottaa vastaan hänelle kuuluvia yksittäisiä tehtäviä koskevat ohjeet 1 kohdassa tarkoitetulta vastuuhenkilöltä.

27 artikla

Vakuutus

Sen estämättä, mitä 11 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetään, pääsihteeristö ottaa kuluitta lyhytaikaisesti palvelukseen siirrettävälle asiantuntijalle tapaturmavakuutuksen tapauksissa, joissa asiantuntijan työnantajan vakuutus ei kata kyseistä riskiä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 29 artiklan soveltamista.

28 artikla

Työehdot

1.   Sen estämättä, mitä 12 artiklan 2 kohdan toisessa virkkeessä säädetään, kuluitta lyhytaikaisesti palvelukseen siirrettävän asiantuntijan työ on aina kokopäiväistä määräaikaisen palvelukseen siirron ajan.

2.   Edellä olevaa 12 artiklan 4 kohtaa ei sovelleta kuluitta lyhytaikaisesti palvelukseen siirrettävään asiantuntijaan.

3.   Edellä olevaa 14 artiklan 3 ja 5 kohtaa ei sovelleta kuluitta lyhytaikaisesti palvelukseen siirrettävään asiantuntijaan. Kuluitta lyhytaikaisesti palvelukseen siirretylle asiantuntijalle voidaan kuitenkin myöntää hänen esittämästään perustellusta hakemuksesta erityisloma sen yksikön pääjohtajan päätöksellä, johon kuluitta lyhytaikaisesti palvelukseen siirretty asiantuntija on sijoitettu. Tämä erityisloma voi olla enintään kolme päivää koko määräaikaisen palvelukseen siirron aikana. Yksiköstä vastaavan pääjohtajan on kuultava ennakolta hallinnosta vastaavaa pääjohtajaa.

29 artikla

Virkamatkat

1.   Jos kuluitta lyhytaikaisesti palvelukseen siirrettävä asiantuntija osallistuu asemapaikan ulkopuolelle suuntautuviin virkamatkoihin, hänen kulunsa korvataan virkamiesten virkamatkakuluja koskevien voimassa olevien sääntöjen mukaan, paitsi jos pääsihteeristö ja asiantuntijan työnantaja ovat sopineet muista järjestelyistä.

2.   Jos pääsihteeristö myöntää jonkin virkamatkan yhteydessä virkamiehille erityisen vakuutuksen suurta riskiä vastaan, tämä etu laajennetaan koskemaan myös samaan virkamatkaan osallistuvaa kuluitta lyhytaikaisesti palvelukseen siirrettävää asiantuntijaa.

3.   Kuluitta lyhytaikaisesti palvelukseen siirrettävän asiantuntijan, joka osallistuu EU:n alueen ulkopuolelle suuntautuvaan virkamatkaan, on noudatettava pääsihteeristössä kyseisten virkamatkojen osalta voimassa olevia turvallisuusjärjestelyjä.

V LUKU

VALITUKSET

30 artikla

Valitukset

Asiantuntija voi henkilöstösääntöjen mukaisesti tehdä valituksista ja vaatimuksista vastaavalle hallinnon pääosaston yksikölle valituksen neuvoston pääsihteerin tämän päätöksen mukaisesta toimesta, joka vaikuttaa asiantuntijaan haitallisesti, lukuun ottamatta toimia, jotka ovat välitöntä seurausta asiantuntijan työnantajan tekemistä päätöksistä, ja sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisuuksia nostaa kanne asiantuntijan aloitettua tehtävänsä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 263 artiklassa määrättyjä edellytyksiä ja määräaikoja noudattaen.

Valitus on tehtävä kahden kuukauden kuluessa. Määräaika alkaa päivänä, jona päätös on annettu tiedoksi asianomaiselle henkilölle, mutta ei missään tapauksessa myöhemmin kuin päivänä, jona tämä on vastaanottanut kyseisen tiedoksiannon. Hallinnosta vastaava pääjohtaja antaa perustellun päätöksen tiedoksi asianomaiselle henkilölle neljän kuukauden kuluessa valituksen tekemispäivästä. Jos asiantuntija ei tuon ajan päättyessä ole saatu vastausta valitukseen, valituksen katsotaan tulleen hiljaisesti hylätyksi.

VI LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

31 artikla

Tietojen toimittaminen

Kaikkien jäsenvaltioiden pysyville edustustoille ilmoitetaan vuosittain pääsihteeristön palvelukseen määräaikaisesti siirrettyjen asiantuntijoiden määrä. Näihin tietoihin on sisällyttävä seuraavat:

a)

hallitustenvälisistä järjestöistä 2 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan mukaisesti palvelukseen määräaikaisesti siirrettyjen asiantuntijoiden kansalaisuudet;

b)

edellä olevan 3 artiklan 4 kohdan mukaiset poikkeukset valintamenettelyyn;

c)

kaikkien asiantuntijoiden osalta osoitettu toimi;

d)

asiantuntijoiden määräaikaisen palvelukseen siirron keskeyttäminen 9 artiklan mukaisesti ja ennenaikainen päättäminen 10 artiklan mukaisesti;

e)

kansallisten asiantuntijoiden vuosittainen korvausten päivittäminen 19 artiklan mukaisesti.

32 artikla

Säädösvallan siirtäminen

Neuvoston pääsihteeri käyttää kaikkea tämän päätöksen mukaisesti pääsihteeristölle annettua toimivaltaa. Neuvoston pääsihteerillä on oikeus siirtää hallinnosta vastaavalle pääjohtajalle kaikki nämä valtuudet tai osa niistä.

33 artikla

Kumoaminen

Kumotaan neuvoston päätös 2007/829/EY. Sen 2 artiklan 1 kohtaa ja 15–19 artiklaa sovelletaan kuitenkin edelleen kaikkiin siirtoihin, jotka ovat meneillään tämän päätöksen tullessa voimaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 34 artiklan soveltamista.

34 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan kaikkiin uusiin määräaikaisiin palvelukseen siirtoihin sekä määräaikaisen palvelukseen siirron uusimisiin tai jatkamisiin sen voimaantuloa seuraavan kuukauden ensimmäisestä päivästä.

Tehty Luxemburgissa 23 päivänä kesäkuuta 2015.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

E. RINKĒVIČS


(1)  Neuvoston päätös 2007/829/EY, tehty 5 päivänä joulukuuta 2007, neuvoston pääsihteeristön palvelukseen määräaikaisesti siirrettäviin kansallisiin asiantuntijoihin ja neuvoston pääsihteeristön palvelukseen määräaikaisesti siirrettävään kansalliseen sotilashenkilöstöön sovellettavista säännöistä sekä päätöksen 2003/479/EY kumoamisesta (EUVL L 327, 13.12.2007, s. 10).

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1023/2013, annettu 22 päivänä lokakuuta 2013, Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta (EUVL L 287, 29.10.2013, s. 15).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) No 987/2009, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä (EUVL L 284, 30.10.2009, s. 1).


30.6.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 163/53


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2015/1028,

annettu 26 päivänä kesäkuuta 2015,

Bangladeshista peräisin olevien betelköynnöksen lehtiä (”Piper betle”) sisältävien tai niistä koostuvien elintarvikkeiden tuonnin väliaikaisesta keskeyttämisestä annetun täytäntöönpanopäätöksen 2014/88/EU muuttamisesta sen soveltamisajan osalta

(tiedoksiannettu numerolla C(2015) 4187)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28 päivänä tammikuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 (1) ja erityisesti sen 53 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission täytäntöönpanopäätös 2014/88/EU (2) annettiin, kun elintarvikkeiden ja rehujen nopean hälytysjärjestelmän (RASFF) kautta saatiin lukuisia ilmoituksia erilaisten salmonellakantojen, mukaan luettuna salmonella typhimurium, esiintymisestä elintarvikkeissa. Kyseinen kanta on toiseksi yleisimmin ilmoitettu serotyyppi ihmisissä, ja sitä on esiintynyt laajasti Bangladeshista peräisin olevissa elintarvikkeissa, jotka sisältävät betelköynnöksen lehtiä (Piper betle; tunnetaan myös nimellä paan-lehti tai ”Betel quid”) tai koostuvat niistä. Vuodesta 2011 lähtien Yhdistynyt kuningaskunta on ilmoittanut useista salmonellaepidemioista, jotka ovat lähtöisin betelköynnöksen lehdistä. Lisäksi on todennäköistä, että kaikista tapauksista unionissa ei ole ilmoitettu.

(2)

Täytäntöönpanopäätöksellä 2014/88/EU kielletään betelköynnöksen lehtiä sisältävien tai niistä koostuvien elintarvikkeiden tuonti Bangladeshista unioniin 31 päivään heinäkuuta 2014.

(3)

Komission täytäntöönpanopäätöksellä 2014/510/EU (3) pidennettiin täytäntöönpanopäätöksen 2014/88/EU soveltamisaikaa 30 päivään kesäkuuta 2015.

(4)

Bangladeshin toukokuussa 2015 toimittama toimintasuunnitelma on puutteellinen, eikä sen tehokkaasta soveltamisesta ja täytäntöönpanon valvonnasta ole mitään takeita. Bangladeshin toukokuussa 2013 käyttöön ottama betelköynnöksen lehtien vientikielto on edelleen voimassa. Se ei kuitenkaan ole osoittautunut täysin toimivaksi, ja sen hyväksymisen jälkeen RASFF-järjestelmään on ilmoitettu 25 tapauksesta, joissa betelköynnöksen lehtiä on yritetty tuoda unioniin. Sen vuoksi ei voida päätellä, että Bangladeshin antamat takeet ovat riittävät, jotta voitaisiin puuttua ihmisten terveydelle aiheutuviin vakaviin riskeihin. Sen vuoksi täytäntöönpanopäätöksellä 2014/88/EU käyttöön otetut hätätoimenpiteet olisi pidettävä voimassa.

(5)

Täytäntöönpanopäätöksen 2014/88/EU soveltamisaikaa olisi näin ollen pidennettävä edelleen.

(6)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Korvataan täytäntöönpanopäätöksen 2014/88/EU 4 artikla seuraavasti:

”4 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan 30 päivään kesäkuuta 2016.”

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 26 päivänä kesäkuuta 2015.

Komission puolesta

Vytenis ANDRIUKAITIS

Komission jäsen


(1)  EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1.

(2)  Komission täytäntöönpanopäätös 2014/88/EU, annettu 13 päivänä helmikuuta 2014, Bangladeshista peräisin olevien betelköynnöksen lehtiä (”Piper betle”) sisältävien tai niistä koostuvien elintarvikkeiden tuonnin väliaikaisesta keskeyttämisestä (EUVL L 45, 15.2.2014, s. 34).

(3)  Komission täytäntöönpanopäätös 2014/510/EU, annettu 29 päivänä heinäkuuta 2014, Bangladeshista peräisin olevien betelköynnöksen lehtiä (”Piper betle”) sisältävien tai niistä koostuvien elintarvikkeiden tuonnin väliaikaisesta keskeyttämisestä annetun täytäntöönpanopäätöksen 2014/88/EU muuttamisesta sen soveltamisajan osalta (EUVL L 228, 31.7.2014, s. 33).


SUOSITUKSET

30.6.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 163/55


NEUVOSTON SUOSITUS (EU) 2015/1029,

annettu 19 päivänä kesäkuuta 2015,

julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 126 artiklan 7 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 126 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on vältettävä liiallisia julkisen talouden alijäämiä.

(2)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen (SEUT) liitetyn, eräistä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneeseen kuningaskuntaan liittyvistä määräyksistä tehdyn pöytäkirjan (N:o 15) 4 kohdassa määrätään, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 1 kohdan mukaista velvoitetta välttää liiallisia julkisen talouden alijäämiä ei sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, ellei se ota rahayksikökseen euroa. Pöytäkirjan 5 kohdassa määrätään, että Yhdistyneen kuningaskunnan on pyrittävä välttämään liiallisia julkisen talouden alijäämiä.

(3)

Vakaus- ja kasvusopimuksen tavoitteena on terve julkinen talous, jolla pyritään vahvistamaan hintavakauden edellytyksiä ja saavuttamaan uusien työpaikkojen syntyä edistävä vahva ja kestävä kasvu.

(4)

Neuvosto teki 8 päivänä heinäkuuta 2008 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, jäljempänä ’EY:n perustamissopimus’, 104 artiklan 6 kohdan nojalla päätöksen, jonka mukaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa oli liiallinen alijäämä, ja antoi EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 (1) 3 artiklan mukaisesti suosituksen, jonka mukaan liiallinen alijäämä olisi ollut korjattava viimeistään budjettivuonna 2009–2010 (2).

(5)

Neuvosto päätti 27 päivänä huhtikuuta 2009 EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 8 kohdan mukaisesti, että Yhdistynyt kuningaskunta ei ollut toteuttanut toimia neuvoston 8 päivänä heinäkuuta 2008 antaman suosituksen johdosta (3). Neuvosto antoi 2 päivänä joulukuuta 2009 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan nojalla tarkistetun suosituksen, jonka mukaan Yhdistyneen kuningaskunnan olisi lopetettava liiallisen alijäämän tilanne viimeistään budjettivuonna 2014–2015. Komissio totesi 6 päivänä heinäkuuta 2010 kevään 2010 talousennusteensa perusteella, että Yhdistynyt kuningaskunta oli toteuttanut tuloksellisia toimia neuvoston 2 päivänä joulukuuta 2009 antaman suosituksen johdosta ja katsoi, ettei lisätoimia liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä näin ollen tuolloin tarvittu.

(6)

Neuvosto katsoi 19 päivänä kesäkuuta 2015 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 8 kohdan mukaisesti, että Yhdistynyt kuningaskunta ei ollut toteuttanut tuloksellisia toimia neuvoston 2 päivänä joulukuuta 2009 antaman suosituksen johdosta budjettivuodesta 2010–2011 budjettivuoteen 2014–2015 ulottuvalla ajanjaksolla.

(7)

Neuvoston on annettava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan mukaisesti asianomaiselle jäsenvaltiolle suosituksia liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi tietyn ajan kuluessa. Suosituksessa on vahvistettava enintään kuuden kuukauden määräaika, jonka kuluessa kyseisen jäsenvaltion on toteutettava tuloksellisia toimia liiallisen alijäämän korjaamiseksi. Lisäksi neuvoston on alijäämän korjaamista koskevassa suosituksessa kehotettava jäsenvaltiota saavuttamaan vuotuiset julkisen talouden tavoitteet, jotka suosituksen perustana oleva ennuste huomioon ottaen johtavat rakenteellisen rahoitusaseman (eli suhdannekorjatun rahoitusaseman, jossa ei ole otettu huomioon kertaluonteisia eikä muita väliaikaisia toimenpiteitä) vuotuiseen vähimmäisparannukseen määrällä, jonka ohjearvona on vähintään 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen.

(8)

Komission kevään 2015 tarkistetussa talousennusteessa (4) odotetaan kokonaistuotannon kasvun olevan 2,4 prosenttia suhteessa BKT:hen budjettivuonna 2015–2016 ja 2,1 prosenttia suhteessa BKT:hen budjettivuonna 2016–2017, kun kasvu oli 2,8 prosenttia suhteessa BKT:hen budjettivuonna 2014–2015 (5). Kokonaistuotannon kasvu johtuu kumpanakin budjettivuonna pääasiassa kotimaisesta kysynnästä. Yksityisen kulutuksen odotetaan vähitellen vilkastuvan ennustejaksolla, kun nimellispalkkojen kasvu kiihtyy ja inflaatio pysyy hitaana. Inflaatio kiihtyi syyskuussa 2011 ylimmilleen 5,2 prosenttiin, minkä jälkeen se on nopeasti hidastunut. Vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä se oli 0,1 prosenttia. Inflaation odotetaan kiihtyvän 1,1 prosenttiin vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä – jolloin se olisi vuositasolla 0,4 prosenttia – ja vuonna 2016 edelleen 1,6 prosenttiin. Investointien odotetaan supistuvan jossain määrin vuodesta 2014, mutta ne pysynevät verrattain hyvällä tasolla suotuisien luottoehtojen, yritysten hyvien tulosten ja vahvan kysynnän ansiosta. Ulkoisen sektorin odotetaan vaikuttavan kasvuun edelleen negatiivisesti, mutta nykyistä vähemmän, kun Yhdistyneen kuningaskunnan suurimman kauppakumppanin eli euroalueen, näkymät paranevat. Työllisyys on ollut vahva, ja työttömyysasteen odotetaan alenevan 5,4 prosenttiin vuonna 2015 ja edelleen 5,3 prosenttiin vuonna 2016.

(9)

Julkisen talouden alijäämä on supistunut budjettivuoden 2009–2010 huippulukemasta, joka oli 10,9 prosenttia suhteessa BKT:hen, 5,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen budjettivuonna 2014–2015. Samalla ajanjaksolla rakenteellinen rahoitusasema on supistunut 8,0 prosentista suhteessa BKT:hen 4,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Rakenteellisten sopeutustoimien vaikutus on parantunut vuosittain keskimäärin 0,7 prosenttia suhteessa BKT:hen budjettivuodesta 2010–2011 budjettivuoteen 2014–2015. Kun tehdään korjaus, jossa otetaan huomioon tämänhetkisen ennusteen ja neuvoston 2 päivänä joulukuuta 2009 antaman suosituksen taustalla olevan ennusteen välillä tehtyjen potentiaalisen tuotannon kasvun tarkistusten vaikutus sekä tavanomaisten joustojen perusteella oletetusta kehityksestä poikkeavan tulokehityksen vaikutus, keskimääräisten vuotuisten rakenteellisten sopeutustoimien määräksi arvioidaan kyseisellä ajanjaksolla 1,1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Valtaosa vakauttamissuunnitelman toimenpiteistä esitettiin kesäkuun 2010 hätäbudjetissa, ja niiden vaikutus oli 2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen budjettivuodesta 2010–2011 budjettivuoteen 2014–2015. Vain hieman yli neljäsosa tästä muodostui verotukseen liittyvistä toimenpiteistä ja loput kolme neljäsosaa menoleikkauksista. Loput julkisen talouden vakauttamistoimista, joiden vaikutus oli marraskuuhun 2014 mennessä noin 1 prosentti suhteessa BKT:hen, toteutettiin kahdella ennen kesäkuun 2010 budjettia julkaistulla ilmoituksella sekä seuraavilla budjeteilla ja syksyllä annetuilla lausumilla. Juoksevien menojen ja pääomamenojen välillä tehtiin jonkin verran muutoksia, ja vakauttamistoimia jatkettiin budjettivuoteen 2018–2019.

(10)

Julkinen bruttovelka suhteessa BKT:hen kasvoi budjettivuoden 2007–2008 42,7 prosentista 88,4 prosenttiin budjettivuonna 2014–2015. Se on ylittänyt perussopimuksessa määritellyn viitearvon jatkuvasti budjettivuodesta 2009–2010 alkaen. Velan kasvua ovat edistäneet perusalijäämän kehitys ja rahoitussektorin toimenpiteet, joilla käytännössä kansallistettiin kaksi pankkia. Komission kevään 2015 talousennusteen perusteella julkisen talouden velan ennustetaan edelleen hieman kasvavan suhteessa BKT:hen. Toisaalta rahoitussektorin toimenpiteisiin liittyvillä taseen ulkopuolisilla erillä saattaa olla myönteinen vaikutus velan tulevaan kehitykseen.

(11)

Julkisen sektorin alijäämä oli 5,2 prosenttia suhteessa BKT:hen budjettivuonna 2014–2015, joten Yhdistynyt kuningaskunta ei ollut korjannut liiallista alijäämää neuvoston 2 päivänä joulukuuta 2009 antamassa suosituksessa asetettuun määräaikaan mennessä. Tämä johtui riittämättömistä toimista sekä siitä, että kasvun alkuasetelma oli huomattavasti epäsuotuisampi, sillä BKT:n kasvuennustetta tarkistettiin budjettivuonna 2008–2009 alaspäin 1,0 prosenttiyksikköä – 2,3 prosenttiin. Vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjen mukaisesti on perusteltua tarkistaa Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan nojalla annettua suositusta ja asettaa liiallisen alijäämän korjaamiselle uusi määräaika.

(12)

Kun otetaan huomioon kokonaistalouden ja julkisen talouden kehitykseen liittyvät epävarmuustekijät, julkisen talouden tavoite korjausjakson viimeiseksi vuodeksi olisi asetettava jonkin verran perussopimuksen viitearvoa alhaisemmalle tasolle, jotta varmistetaan korjaustavoitteen tuloksellinen ja pysyvä saavuttaminen vaaditussa määräajassa.

(13)

Asetuksen (EY) N:o 1467/97 mukaan yleissääntönä on yhden lisävuoden myöntäminen. Määräajan pidentäminen yhdellä vuodella olisi Yhdistyneelle kuningaskunnalle liian vaativaa, koska se edellyttäisi julkisen sektorin alijäämän sopeuttamista 2,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Näin suuri sopeutus budjettivuonna 2015–2016 voisi vaikuttaa merkittävästi viimeaikaiseen palkkojen reaalikasvun elpymiseen ja sitä kautta aiheuttaa negatiivisia seurauksia kasvulle. Se edellyttäisi myös lisätoimenpiteiden toteuttamista hyvin tiukalla aikataululla. Komission kevään 2015 tarkistetun talousennusteen mukaan tällaisella sopeutuksella olisi hyvin kielteinen vaikutus kasvuun. Sen vuoksi näyttää aiheelliselta pidentää Yhdistyneen kuningaskunnan määräaikaa liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi kahdella vuodella.

(14)

Kahden lisävuoden myöntäminen liiallisen alijäämän korjaamiselle merkitsisi sitä, että julkisen sektorin alijäämälle asetettaisiin välitavoitteet, jotka ovat 4,1 prosenttia suhteessa BKT:hen budjettivuonna 2015–2016 ja 2,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016–2017. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että rakenteellinen rahoitusasema paranee suhteessa BKT:hen ensimmäisenä budjettivuonna 0,5 prosenttia ja toisena budjettivuonna 1,1 prosenttia. Komission kevään 2015 tarkistetussa talousennusteessa on perusskenaario, joka sisältää aiemmin ilmoitetut päätösperäiset toimenpiteet, joiden vaikutus on 1,4 prosenttia suhteessa BKT:hen budjettivuosina 2015–2016 ja 2016–2017. Tästä noin kolme neljäsosaa on menoleikkauksia. Tämä sopeutusura tarjoaa riittävän varmuusmarginaalin suhteessa alijäämän viitearvoon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja sen oletetaan olevan kasvulle vähiten haitallinen. Samalla se myös antaa mahdollisuuden pitää kiinni rakenteellisen rahoitusaseman vaaditusta vuotuisesta vähimmäisparannuksesta, jonka ohjearvona on 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Voidakseen saavuttaa nämä tavoitteet Yhdistyneen kuningaskunnan on toteutettava oikea-aikaisesti ja täysimääräisesti toimenpiteet, joista on ilmoitettu ennen vuoden 2015 budjettia ja sen yhteydessä niin, että nykyisiin suunnitelmiin tehtävät mahdolliset muutokset ovat budjettineutraaleja. Siinä tapauksessa ei tarvitse toteuttaa lisätoimia jo ilmoitettujen toimenpiteiden lisäksi,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN SUOSITUKSEN:

1)

Yhdistyneen kuningaskunnan olisi lopetettava nykyinen julkisen talouden liiallisen alijäämän tilanne viimeistään budjettivuonna 2016–2017.

2)

Yhdistyneen kuningaskunnan olisi komission kevään 2015 tarkistetun talousennusteen perusteella saavutettava julkisen sektorin alijäämä, joka on suhteessa BKT:hen 4,1 prosenttia budjettivuonna 2015–2016 ja 2,7 prosenttia budjettivuonna 2016–2017, mikä vastaa rakenteellisen rahoitusaseman paranemista BKT:hen suhteutettuna 0,5 prosenttia budjettivuonna 2015–2016 ja 1,1 prosenttia budjettivuonna 2016–2017.

3)

Saavuttaakseen suositellun rakenteellisten sopeutustoimien vaikutuksen Yhdistyneen kuningaskunnan olisi pantava täysimääräisesti täytäntöön vakauttamistoimet, jotka sisältyvät budjetteihin ja syksyllä annettaviin lausumiin vuoden 2015 budjetti mukaan lukien, ja nykyisiin suunnitelmiin tehtävien mahdollisten muutosten on oltava budjettineutraaleja. Yhdistyneen kuningaskunnan olisi edelleen täsmennettävä menoleikkauksia tulevan menojen uudelleenarvioinnin yhteydessä. Ne ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa liiallisen alijäämän korjaaminen viimeistään budjettivuonna 2016–2017.

4)

Lisäksi Yhdistyneen kuningaskunnan olisi vauhditettava julkisen sektorin alijäämän supistamista budjettivuosina 2015–2016 ja 2016–2017, jos taloudelliset tai finanssipoliittiset edellytykset osoittautuvat paremmiksi kuin tällä hetkellä odotetaan. Julkisen talouden rakenteellisen rahoitusaseman pysyvä paraneminen olisi varmistettava julkisen talouden vakauttamistoimenpiteillä kasvua edistävällä tavalla. Erityisesti olisi pyrittävä välttämään pääomamenojen lisäleikkaukset.

5)

Neuvosto vahvistaa 15 päivän lokakuuta 2015 määräpäiväksi, johon mennessä Yhdistyneen kuningaskunnan olisi i) toteutettava tuloksellisia toimia ja ii) esitettävä asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan 4 a kohdan mukaisesti yksityiskohtainen selvitys tavoitteiden saavuttamiseksi suunnitellusta vakauttamisstrategiasta.

Lisäksi Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten olisi noudatettava i) vakaus- ja kasvusopimuksen mukaista velvollisuutta määrittää keskipitkän aikavälin budjettitavoite ja ii) toteuttaa suunnitellut uudistukset kansaneläkeiän nostamiseksi, jotta voidaan vahvistaa julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä.

Jotta voidaan varmistaa julkisen talouden vakauttamisstrategian onnistuminen, on lisäksi tärkeää tukea julkisen talouden vakauttamista kattavilla rakenteellisilla uudistuksilla niiden suositusten mukaisesti, jotka neuvosto on antanut Yhdistyneelle kuningaskunnalle talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson ja erityisesti makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn ennalta ehkäisevän osion yhteydessä.

Tämä suositus on osoitettu Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneelle kuningaskunnalle.

Tehty Luxemburgissa 19 päivänä kesäkuuta 2015.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. REIRS


(1)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6).

(2)  Kaikki asiakirjat, jotka liittyvät Yhdistyneen kuningaskunnan liiallista alijäämää koskevaan menettelyyn, ovat saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/economy_finance/economic_governance/sgp/deficit/countries/uk_en.htm

(3)  Neuvoston päätös 2009/409/EY, tehty 27 päivänä huhtikuuta 2009, sen toteamisesta EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 8 kohdan mukaisesti, onko Yhdistynyt kuningaskunta toteuttanut EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan nojalla 8 päivänä heinäkuuta 2008 neuvoston suosituksen mukaisia tuloksellisia toimia (EUVL L 132, 29.5.2009, s. 11).

(4)  BKT:n kasvuluvut vuoden 2015 ensimmäiseltä neljännekseltä julkaistiin komission kevään 2015 talousennusteen viimeistelyn jälkeen, minkä vuoksi tämä tuloksellisia toimia koskeva arvio perustuu tarkistettuun talousennusteeseen.

(5)  Julkaistussa kevään talousennusteessa esitetään tiedot vain kalenterivuosittain. Budjettivuosia koskevat luvut lasketaan julkaistun ennusteen neljännesvuosittaisten profiilien perusteella.