2.6.2015

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 135/1

---

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2015/850,

annettu 30 päivänä tammikuuta 2015,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 täydentämisestä teknisillä sääntelystandardeilla laitoksia koskevien omien varojen vaatimusten alalla annetun delegoidun asetuksen (EU) N:o 241/2014 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 (1) ja erityisesti sen 28 artiklan 5 kohdan kolmannen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yksittäisille ydinpääomainstrumenteille (CET1) suoritettavalla voitonjaolla ja laitoksen omien varojen kokonaismäärälle suoritettavalla voitonjaolla ei saisi olla suhteettoman suurta vaikutusta omiin varoihin. Sen vuoksi omiin varoihin kohdistuvan suhteettoman suuren vaikutuksen käsite olisi määriteltävä antamalla kumpaakin tapausta koskevat säännöt.

(2)

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 28 artiklan 5 kohdan b alakohdassa vahvistettu valtuutus, joka koskee mahdollista omiin varoihin kohdistuvaa suhteettoman suurta vaikutusta, ei koske mainitun asetuksen 27 artiklan soveltamisalaan kuuluvia instrumentteja, koska ne kuuluvat asetuksen 28 artiklan 1 kohdan h alakohdan iii alakohdan mukaisen vapautuksen piiriin.

(3)

Käsitteen ”etuoikeutettu voitonjako” merkityksen olisi perustuttava instrumenttien ominaisuuksiin, jotka vastaavat asetuksen (EU) N:o 575/2013 28 artiklan 1 kohdan h alakohdan i alakohdan vaatimuksia, joiden mukaan voitonjakojärjestykseen ei saa liittyä etuoikeuksista kohtelua tai muita etuoikeuksia, mikä koskee myös tietyille ydinpääomainstrumenteille (CET1) suoritettavaa voitonjakoa suhteessa muihin ydinpääomainstrumentteihin (CET1). Koska asetuksen (EU) N:o 575/2013 28 artiklan 1 kohdan h alakohdan i alakohdassa etuoikeudet voitonjakomaksuihin erotetaan voitonjakojärjestykseen liittyvistä etuoikeuksista, etuoikeutettua voitonjakoa koskevissa säännöissä olisi käsiteltävä kumpaakin tapausta.

(4)

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 27 artiklassa tarkoitettuihin laitoksiin, jäljempänä ’muut yritykset kuin osakeyhtiöt’, olisi sovellettava eri sääntöjä, kun se on aiheellista äänivaltaisten instrumenttien ja äänivallattomien instrumenttien erityispiirteiden vuoksi. Jos ainoastaan äänivaltaisten instrumenttien haltijat voivat merkitä äänivallattomia osakkeita, tällöin ei ole kyse äänivallattomien instrumenttien haltijoiden äänioikeuksien menetyksestä. Sen vuoksi äänioikeuden puuttuminen ei vaikuta samalla tavoin kuin osakeyhtiöiden tapaksessa muiden yritysten kuin osakeyhtiöiden äänivallattomille instrumenteille suoritettavaan voitonjakoon. Lisäksi, jos äänivallattomille instrumenteille suoritettavalle voitonjaolle asetetaan sovellettavassa kansallisessa lainsäädännössä yläraja, osakeyhtiöille suunnitellut rajat olisi korvattava muilla säännöillä, joilla varmistetaan, ettei voitonjakomaksuihin ole etuoikeutta.

(5)

Muita yrityksiä kuin osakeyhtiöitä on aiheellista kohdella eri tavoin ainoastaan, jos kyseiset yritykset eivät laske liikkeeseen pääomainstrumentteja, joille suoritetaan sopimuksessa tai laitoksen yhtiöjärjestyksessä ennalta määrättyä moninkertaista voitonjakoa. Jos ne laskevat liikkeeseen tällaisia instrumentteja, voitonjakomaksuihin olevaan etuoikeuteen liittyy samoja ongelmia kuin osakeyhtiöiden tapauksessa, minkä vuoksi olisi sovellettava samaa kohtelua.

(6)

Tämä ei saisi estää muita yrityksiä kuin osakeyhtiöitä laskemasta liikkeeseen muita eriytetyn voitonjaon piiriin kuuluvia pääomainstrumentteja, jos ne osoittavat, ettei näillä instrumenteilla luoda etuoikeutta voitonjakomaksuihin. Tämän seikan osoittamisen olisi perustuttava äänvaltaisille instrumenteille suoritettavan voitonjaon tasoon ja koko ydinpääomalle (CET1) suoritettavan voitonjaon tasoon. Laitoksen olisi osoitettava, että äänivaltaisille instrumenteille suoritettavan voitonjaon taso on alhainen suhteessa muihin pääomainstrumentteihin ja että ydinpääomainstrumenttien (CET1) osinkoprosentti on pieni.

(7)

Olisi vahvistettava viitearvo, jonka perusteella muut yritykset kuin osakeyhtiöt voivat arvioida osinkoprosentin pienuutta. Jotta olisi mahdollista ottaa huomioon, että osinkoprosentit voivat vaihdella vuosituloksen mukaan, viitearvon olisi perustuttava viiden edellisen vuoden keskiarvoon. Koska kyseessä on uusi sääntö, joka saattaa vaikuttaa joihinkin näistä laitoksista, osinkoprosentin laskentasääntöjen käyttöönoton olisi tarvittaessa oltava asteittaista. Osinkoprosenttia koskevat rajat voidaan ottaa viiden ensimmäisen vuoden aikana vähitellen käyttöön siten, että niitä sovelletaan asteittain vuoteen 2017 saakka ja että kaikkien laitosten olisi pantava sääntö kokonaan täytäntöön vuonna 2018.

(8)

Tietyt muut yritykset kuin osakeyhtiöt eivät pysty laskemaan liikkeeseen instrumentteja, jotka ovat yhtä joustavia kuin kantaosakkeet kiireellisessä pääomapohjan vahvistamisessa, kun laitokset ovat varhaisen vaiheen toimenpiteiden kohteina. Tällaisissa tapauksissa kyseisten laitosten olisi voitava laskea liikkeeseen pääomainstrumentteja helpottaakseen elvytystä. Sen vuoksi olisi sallittava, että nämä laitokset myyvät äänivallattomia instrumentteja poikkeuksellisesti myös ulkopuolisille sijoittajille, vaikka tällaisia instrumentteja on yleensä ainoastaan äänivaltaisten instrumenttien haltijoilla. Pääomainstrumentteihin, joita käytetään kiireelliseen pääomapohjan vahvistamiseen, olisi myös sisällyttävä mahdollisuus saada myöhemmin riittävää etua elvytysvaiheen jälkeen. Sen vuoksi olisi sallittava, että nämä laitokset ylittävät osinkoprosentille asetetut rajat elvytysvaiheen jälkeen, jotta ne voisivat tarjota mahdollista etua kiireellisen pääomapohjan vahvistamisen vuoksi tarjottujen ydinpääomainstrumenttien (CET1) haltijoille.

(9)

Toimivaltaiset viranomaiset voivat asetuksen (EU) N:o 575/2013 10 artiklan nojalla ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti vapauttaa keskuslaitokseen liittyneet luottolaitokset kokonaan tai osittain kyseisen asetuksen toisen, kolmannen, neljännen, viidennen, kuudennen, seitsemännen ja kahdeksannen osan vaatimusten soveltamisesta. Saman artiklan mukaan toimivaltaiset viranomaiset voivat vapauttaa myös keskuslaitoksen yksilöllisesti kyseisen asetuksen edellä mainittujen osien soveltamisesta, jos keskuslaitokseen liittyneet laitokset takaavat kokonaan sen sitoumukset. Toimivaltaisilla viranomaisilla olisi kyseisen artiklan perusteella oltava mahdollisuus vapauttaa ryhmän sisäiset pääomainstrumentit tämän asetuksen vaatimuksista. Niillä olisi myös oltava mahdollisuus arvioida tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten noudattamista kyseisten vapautusten piiriin kuuluvien laitosten konsolidoidun aseman perusteella erityisesti osinkoprosentin laskennan osalta.

(10)	Tämä asetus perustuu teknisten sääntelystandardien luonnoksiin, jotka Euroopan pankkiviranomainen on toimittanut komissiolle.

(11)

Euroopan pankkiviranomainen on järjestänyt avoimet julkiset kuulemiset niistä teknisten sääntelystandardien luonnoksista, joihin tämä asetus perustuu, analysoinut niihin mahdollisesti liittyviä kustannuksia ja hyötyjä sekä pyytänyt lausunnon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010 (2) 37 artiklan mukaisesti perustetulta pankkialan osallisryhmältä.

(12)	Sen vuoksi komission delegoitua asetusta (EU) N:o 241/2014 (3) olisi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan delegoitu asetus (EU) N:o 241/2014 seuraavasti:

1)

Lisätään 7 a artikla seuraavasti: ”7 a artikla Moninkertainen voitonjako, jolla on suhteettoman suuri vaikutus omiin varoihin 1.   Asetuksen (EU) N:o 575/2013 28 artiklassa tarkoitetuille ydinpääomainstrumenteille (CET1) suoritettavalla voitonjaolla ei katsota olevan suhteettoman suurta vaikutusta pääomaan, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät: a) osingon kerrannainen on äänivaltaisille instrumenteille suoritettavan voitonjaon kerrannainen eikä ennalta määrätty kiinteä summa; b) osingon kerrannainen vahvistetaan sopimuksella tai laitoksen yhtiöjärjestyksen mukaisesti; c) osingon kerrannainen ei ole muutettavissa; d) samaa osingon kerrannaista sovelletaan kaikkiin instrumentteihin, joille maksetaan osingon kerrannaista; e) yhdelle sellaiselle instrumentille suoritettavan voitonjaon määrä, jolle maksetaan osingon kerrannaista, on enintään 125 prosenttia yhdelle äänivaltaiselle ydinpääomainstrumentille (CET1) suoritettavan voitonjaon määrästä. Tämä ilmaistaan kaavan muodossa seuraavasti: jossa   k on yhdelle sellaiselle instrumentille suoritettavan voitonjaon määrä, jolle ei makseta osingon kerrannaista;   l on yhdelle sellaiselle instrumentille suoritettavan voitonjaon määrä, jolle maksetaan osingon kerrannaista; f) kaikille ydinpääomainstrumenteille (CET1) yhden vuoden aikana suoritettujen voitonjakomaksujen kokonaismäärä on enintään 105 prosenttia määrästä, joka olisi maksettu, jos instrumenteille, joilla on vähemmän tai ei lainkaan äänioikeuksia, suoritettaisiin samat voitonjaot kuin äänivaltaisille instrumenteille. Tämä ilmaistaan kaavan muodossa seuraavasti: jossa   k on yhdelle sellaiselle instrumentille suoritettavan voitonjaon määrä, jolle ei makseta osingon kerrannaista;   l on yhdelle sellaiselle instrumentille suoritettavan voitonjaon määrä, jolle maksetaan osingon kerrannaista;   X on äänivaltaisten instrumenttien lukumäärä;   Y on äänivallattomien instrumenttien lukumäärä. Kaavaa sovelletaan vuosikohtaisesti. 2.   Jos 1 kohdan f alakohdassa säädetyt edellytykset eivät täyty, ainoastaan sen määrän, joilla instrumentit, joille maksetaan osingon kerrannaista, ylittävät mainitussa alakohdassa vahvistetun kynnysarvon, katsotaan aiheuttavan suhteettoman suuren vaikutuksen pääomaan. 3.   Jos jokin 1 kohdan a–e alakohdassa säädetyistä edellytyksistä ei täyty, kaikkien jäljellä olevien instrumenttien, joille maksetaan osingon kerrannaista, katsotaan aiheuttavan suhteettoman suuren vaikutuksen pääomaan.”

2)

Lisätään 7 b artikla seuraavasti: ”7 b artikla Etuoikeutettu voitonjako, joka koskee etuoikeuksia voitonjakomaksuihin 1.   Kun on kyse asetuksen (EU) N:o 575/2013 28 artiklassa tarkoitetuista ydinpääomainstrumenteista (CET1), ydinpääomainstrumentille (CET1) suoritettava voitonjako katsotaan etuoikeutetuksi suhteessa muihin ydinpääomainstrumentteihin (CET1) voitonjakotasojen ollessa eriytettyjä, elleivät tämän asetuksen 7 a artiklassa säädetyt edellytykset täyty. 2.   Kun on kyse asetuksen (EU) N:o 575/2013 27 artiklassa tarkoitettujen laitosten liikkeeseen laskemista ydinpääomainstrumenteista (CET1), joilla on vähemmän tai ei lainkaan äänioikeuksia, ja kun voitonjako on äänivaltaisille instrumenteille suoritettavan voitonjaon kerrannainen ja kyseinen moninkertainen voitonjako vahvistetaan sopimuksessa tai yhtiöjärjestyksessä, voitonjakoa ei katsota etuoikeutetuksi, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät: a) osingon kerrannainen on äänivaltaisille instrumenteille suoritettavan voitonjaon kerrannainen eikä ennalta määrätty kiinteä summa; b) osingon kerrannainen vahvistetaan sopimuksella tai laitoksen yhtiöjärjestyksen mukaisesti; c) osingon kerrannainen ei ole muutettavissa; d) samaa osingon kerrannaista sovelletaan kaikkiin instrumentteihin, joille maksetaan osingon kerrannaista; e) yhdelle sellaiselle instrumentille suoritettavan voitonjaon määrä, jolle maksetaan osingon kerrannaista, on enintään 125 prosenttia yhdelle äänivaltaiselle ydinpääomainstrumentille (CET1) suoritettavan voitonjaon määrästä. Tämä ilmaistaan kaavan muodossa seuraavasti: jossa   k on yhdelle sellaiselle instrumentille suoritettavan voitonjaon määrä, jolle ei makseta osingon kerrannaista;   l on yhdelle sellaiselle instrumentille suoritettavan voitonjaon määrä, jolle maksetaan osingon kerrannaista; f) kaikille ydinpääomainstrumenteille (CET1) yhden vuoden aikana suoritettujen voitonjakomaksujen kokonaismäärä on enintään 105 prosenttia määrästä, joka olisi maksettu, jos instrumenteille, joilla on vähemmän tai ei lainkaan äänioikeuksia, suoritettaisiin samat voitonjaot kuin äänivaltaisille instrumenteille. Tämä ilmaistaan kaavan muodossa seuraavasti: jossa   k on yhdelle sellaiselle instrumentille suoritettavan voitonjaon määrä, jolle ei makseta osingon kerrannaista;   l on yhdelle sellaiselle instrumentille suoritettavan voitonjaon määrä, jolle maksetaan osingon kerrannaista;   X on äänivaltaisten instrumenttien lukumäärä;   Y on äänivallattomien instrumenttien lukumäärä. Kaavaa sovelletaan vuosikohtaisesti. 3.   Jos 2 kohdan f alakohdassa säädetyt edellytykset eivät täyty, ainoastaan sitä määrää, joilla instrumentit, joille maksetaan osingon kerrannaista, ylittävät mainitussa alakohdassa vahvistetun kynnysarvon, ei hyväksytä ydinpääomaan (CET1). 4.   Jos jokin 2 kohdan a–e alakohdassa säädetyistä edellytyksistä ei täyty, mitään jäljellä olevista instrumenteista, joille maksetaan osingon kerrannaista, ei hyväksytä ydinpääomaan (CET1). 5.   Jos ydinpääomainstrumenteille (CET1) suoritettava voitonjako ilmaistaan äänivaltaisten tai äänivallattomien instrumenttien osalta suhteessa instrumentin liikkeeseenlaskun aikaiseen ostohintaan, kaavoja on 2 kohtaa sovellettaessa mukautettava seuraavasti sen instrumentin tai niiden instrumenttien osalta, joka tai jotka ilmaistaan suhteessa liikkeeseenlaskun aikaiseen ostohintaan: a) l on yhdelle sellaiselle instrumentille suoritettavan voitonjaon määrä, jolle ei makseta osingon kerrannaista, jaettuna kyseisen instrumentin liikkeeseenlaskun aikaisella ostohinnalla; b) k on yhdelle sellaiselle instrumentille suoritettavan voitonjaon määrä, jolle maksetaan osingon kerrannaista, jaettuna kyseisen instrumentin liikkeeseenlaskun aikaisella ostohinnalla. 6.   Kun on kyse asetuksen (EU) N:o 575/2013 27 artiklassa tarkoitettujen laitosten liikkeeseen laskemista ydinpääomainstrumenteista (CET1), joilla on vähemmän tai ei lainkaan äänioikeuksia, ja kun voitonjako ei ole äänivaltaisille instrumenteille suoritettavan voitonjaon kerrannainen, voitonjakoa ei katsota etuoikeutetuksi, jos jompikumpi 7 kohdassa tarkoitetuista edellytyksistä täyttyy ja molemmat 8 kohdassa tarkoitetuista edellytyksistä täyttyvät. 7.   Sovellettaessa 6 kohtaa joko a tai b alakohdan edellytys on voimassa: a) molemmat seuraavissa i ja ii alakohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät: i) ainoastaan äänivaltaisten instrumenttien haltijat voivat merkitä instrumentin, jolla on vähemmän tai ei lainkaan äänioikeuksia, ja olla sen haltijoita; ii) kunkin yksittäisen haltijan äänioikeuksien määrä on rajoitettu; b) laitosten liikkeeseen laskemille instrumenteille suoritettavaan voitonjakoon sovelletaan kansallisessa lainsäädännössä asetettua ylärajaa. 8.   Sovellettaessa 6 kohtaa molemmat seuraavista edellytyksistä ovat voimassa: a) laitos osoittaa, että äänivaltaisille instrumenteille viiden edellisen vuoden aikana suoritettujen voitonjakojen keskiarvo on alhainen suhteessa muihin vertailukelpoisiin instrumentteihin; b) laitos osoittaa, että osinkoprosentti on alhainen, kun se lasketaan 7 c artiklan mukaisesti. Alhaisena pidetään osinkoprosenttia, joka on alle 30. 9.   Sovellettaessa 7 kohdan a alakohtaa yksittäisen haltijan äänioikeudet katsotaan rajoitetuiksi seuraavissa tapauksissa: a) kun jokainen haltija saa ainoastaan yhden äänioikeuden riippumatta siitä, kuinka monta äänivaltaista instrumenttia kyseisellä haltijalla on; b) kun äänioikeuksien lukumäärälle on asetettu yläraja riippumatta siitä, kuinka monta äänivaltaista instrumenttia kullakin haltijalla on; c) kun yksittäisen haltijan hallussa olevien äänivaltaisten instrumenttien lukumäärälle on asetettu rajat laitoksen yhtiöjärjestyksen tai sovellettavan kansallisen lainsäädännön nojalla. 10.   Sovellettaessa tätä artiklaa yhden vuoden ajanjakson katsotaan päättyvän laitoksen viimeisimmän tilinpäätöksen päivämääränä. 11.   Laitosten on arvioitava 7 ja 8 kohdassa tarkoitettujen edellytysten täyttymistä ja ilmoitettava arviointinsa tulos toimivaltaiselle viranomaiselle ainakin seuraavissa tilanteissa: a) joka kerta, kun tehdään päätös ydinpääomainstrumenteille (CET1) suoritettavan voitonjaon määrästä; b) joka kerta, kun lasketaan liikkeeseen uusi ydinpääomainstrumenttien (CET1) laji, jossa instrumenteilla on vähemmän tai ei lainkaan äänioikeuksia. 12.   Jos 8 kohdan b alakohdassa säädetty edellytys ei täyty, ainoastaan äänivallattomien instrumenttien sen määrän, jolla voitonjako ylittää mainitussa alakohdassa vahvistetun kynnysarvon, katsotaan edustavan etuoikeutettua voitonjakoa. 13.   Jos 8 kohdan a alakohdassa säädetty edellytys ei täyty, kaikille jäljellä oleville äänivallattomille instrumenteille suoritettavaa voitonjakoa pidetään etuoikeutettuna voitonjakona, jollei se täytä 2 kohdassa säädettyjä edellytyksiä. 14.   Jos kumpikaan 7 kohdan a alakohdassa säädetyistä edellytyksistä ei täyty, kaikille jäljellä oleville äänivallattomille instrumenteille suoritettavaa voitonjakoa pidetään etuoikeutettuna voitonjakona, jollei se täytä 2 kohdassa säädettyjä edellytyksiä. 15.   Edellä 7 kohdan a alakohdan i alakohdassa säädetystä vaatimuksesta tai 8 kohdan b alakohdassa säädetystä vaatimuksesta tai kummastakin vaatimuksesta voidaan tarvittaessa myöntää vapautus, jos molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät: a) laitos rikkoo tai se muun muassa nopeasti heikkenevän taloudellisen tilanteen vuoksi todennäköisesti rikkoo lähitulevaisuudessa jotakin asetuksen (EU) N:o 575/2013 vaatimusta; b) toimivaltainen viranomainen on vaatinut laitosta lisäämään nopeasti ydinpääomaansa (CET1) tietyn määräajan kuluessa ja arvioinut, ettei laitos pysty korjaamaan tai välttämään a alakohdassa tarkoitettua rikkomista kyseisen määräajan kuluessa turvautumatta tässä kohdassa tarkoitettuun vapautukseen.”

3)

Lisätään 7 c artikla seuraavasti: ”7 c artikla Osinkoprosentin laskenta 7 b artiklan 8 kohdan b alakohtaa sovellettaessa 1.   Sovellettaessa 7 b artiklan 8 kohdan b alakohtaa laitosten on valittava joko a alakohdassa tai b alakohdassa kuvattu menetelmä osinkoprosentin laskemiseksi. Laitoksen on käytettävä valittua menetelmää johdonmukaisesti eri aikoina. a) Osinkoprosentti lasketaan siten, että se on kaikkien ydinpääomainstrumenttien (CET1) osalta niihin viitenä edellisenä tilikautena liittyneiden voitonjakojen summa jaettuna viiden edellisen tilikauden voittojen summalla; b) ainoastaan tämän asetuksen soveltamispäivän ja 31 päivän joulukuuta 2017 välisenä aikana osinkoprosentti on: i) vuonna 2014 kaikkien ydinpääomainstrumenttien (CET1) osalta niihin edellisenä tilikautena liittyneiden voitonjakojen summa jaettuna edellisen tilikauden voittojen summalla; ii) vuonna 2015 kaikkien ydinpääomainstrumenttien (CET1) osalta niihin kahtena edellisenä tilikautena liittyneiden voitonjakojen summa jaettuna kahden edellisen tilikauden voittojen summalla; iii) vuonna 2016 kaikkien ydinpääomainstrumenttien (CET1) osalta niihin kolmena edellisenä tilikautena liittyneiden voitonjakojen summa jaettuna kolmen edellisen tilikauden voittojen summalla; iv) vuonna 2017 kaikkiin ydinpääomainstrumenttien (CET1) osalta niihin neljänä edellisenä tilikautena liittyneiden voitonjakojen summa jaettuna neljän edellisen tilikauden voittojen summalla. 2.   Sovellettaessa 1 kohtaa voitoilla tarkoitetaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaista laitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää raportointia koskevan komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 680/2014 (*) liitteessä III olevan lomakkeen 2 rivillä 670 ilmoitettavaa summaa tai soveltuvin osin kyseisen täytäntöönpanoasetuksen liitteessä IV olevan lomakkeen 2 rivillä 670 ilmoitettavaa summaa. (*)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 680/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisista laitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää raportointia koskevista teknisistä täytäntöönpanostandardeista (EUVL L 191, 28.6.2014, s. 1).”"

4)

Lisätään 7 d artikla seuraavasti: ”7 d artikla Voitonjakojärjestys etuoikeutetussa voitonjaossa Sovellettaessa asetuksen (EU) N:o 575/2013 28 artiklaa ydinpääomainstrumentille (CET1) suoritettava voitonjako katsotaan etuoikeutetuksi suhteessa muihin ydinpääomainstrumentteihin (CET1) ja voitonjakojärjestykseen, jos ainakin yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy: a) voitonjaoista päätetään eri aikoina; b) voitonjaot suoritetaan eri aikoina; c) liikkeeseenlaskija on velvollinen suorittamaan yhteen ydinpääomainstrumenttien (CET1) lajiin liittyvän voitonjaon ennen kuin se suorittaa toiseen ydinpääomainstrumenttien (CET1) lajiin liittyvän voitonjaon; d) voitonjako suoritetaan joillekin ydinpääomainstrumenteille (CET1) muttei toisille, jollei 7 b artiklan 7 kohdan a alakohdassa säädetty edellytys täyty.”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1093/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12).

(3)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 241/2014, annettu 7 päivänä tammikuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 täydentämisestä teknisillä sääntelystandardeilla laitoksia koskevien omien varojen vaatimusten alalla (EUVL L 74, 14.3.2014, s. 8).

---

2.6.2015

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 135/8

---

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2015/851,

annettu 27 päivänä maaliskuuta 2015,

yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 liitteiden II, III ja VI muuttamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 (1) ja erityisesti sen 6 artiklan 3 kohdan, 7 artiklan 3 kohdan ja 20 artiklan 6 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Kroatia on ilmoittanut komissiolle asetuksen (EU) N:o 1307/2013 20 artiklan 1 kohdan mukaisesti viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2015 alat, jotka on raivattu miinoista ja palautettu maatalouskäyttöön vuonna 2014, 31 päivänä joulukuuta 2014 viljelijöiden käytettävissä olevien tukioikeuksien määrän ja kyseisenä päivänä erityisessä kansallisessa miinanraivaukseen liittyvässä varannossa käyttämättömänä olevan määrän.

(2)

Asetuksen (EU) N:o 1307/2013 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio laskee Kroatialle mainitun asetuksen liitteessä II vahvistettuihin kansallisiin enimmäismääriin lisättävän määrän Kroatian mainitun asetuksen 20 artiklan 1 kohdan mukaisesti tiedoksi antamien tietojen ja Kroatiassa asianomaisen vuoden osalta arvioitujen hehtaarikohtaisten keskimääräisten suorien tukien perusteella.

(3)

Hehtaarikohtaisten suorien tukien keskimääräiset määrät vuodeksi 2015 olisi laskettava jakamalla Kroatian vuoden 2015 kansallinen enimmäismäärä, josta on vähennetty erityisessä kansallisessa miinanraivaukseen liittyvässä varannossa 31 päivänä joulukuuta 2014 käyttämättömänä oleva määrä, kyseisenä päivänä viljelijöiden käytettävissä olevien tukioikeuksien määrällä. Vuoden 2015 ja sitä seuraavien vuosien kansalliseen enimmäismäärään lisättävä määrä lasketaan asetuksen (EU) N:o 1307/2013 17 artiklassa tarkoitetun tukien lisäyksiä koskevan aikataulun perusteella, ja siinä otetaan huomioon 31 päivänä tammikuuta 2015 annettu ilmoitus, jonka mukaan mainitun asetuksen liitteessä VII vahvistettu tukien vuosittaisten lisäysten enimmäismäärä on saavutettu kalenterivuodesta 2015 alkaen.

(4)	Asetuksen (EU) N:o 1307/2013 20 artiklan 6 kohdan mukaisesti mainitun asetuksen liitettä VI olisi mukautettava, jotta otettaisiin huomioon seuraukset, jotka aiheutuvat Kroatian ilmoittamasta miinoista raivatun maan takaisin maatalouskäyttöön ottamisesta vuonna 2014.

(5)	Sen vuoksi asetuksen (EU) N:o 1307/2013 liitteitä II, III ja VI olisi muutettava.

(6)

Koska tämä asetus on olennaisen tärkeä asetuksen (EU) N:o 1307/2013 22 artiklan 1 kohdassa, 36 artiklan 4 kohdassa, 42 artiklan 2 kohdassa, 47 artiklan 3 kohdassa, 49 artiklan 2 kohdassa, 51 artiklan 4 kohdassa ja 53 artiklan 7 kohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanosäädösten joustavan ja oikea-aikaisen hyväksymisen vuoksi, on aiheellista, että se tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EU) N:o 1307/2013 liitteet II, III ja VI tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 608.

---

---

2.6.2015

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 135/13

---

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2015/852,

annettu 27 päivänä maaliskuuta 2015,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/2014 täydentämisestä yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen sellaisten noudattamatta jättämisten ja vakavien noudattamatta jättämisten osalta, jotka voivat johtaa Euroopan meri- ja kalatalousrahaston maksujen määräajan kulumisen keskeyttämiseen tai maksatuksen keskeyttämiseen

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2328/2003, (EY) N:o 861/2006, (EY) N:o 1198/2006 ja (EY) N:o 791/2007 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1255/2011 kumoamisesta 15 päivänä toukokuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/2014 (1) ja erityisesti sen 102 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yhteisen kalastuspolitiikan, jäljempänä ’YKP’, tavoitteiden saavuttaminen ei saisi vaarantua siksi, että jäsenvaltiot rikkovat yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 (2) 41 artiklan mukaan Euroopan meri- ja kalatalousrahaston, jäljempänä ’EMKR’, myöntämän rahoitustuen ehtona on, että jäsenvaltiot noudattavat YKP:n sääntöjä. Jos jäsenvaltiot eivät noudata YKP:n sääntöjä, seurauksena voi olla YKP:n mukaisen unionin rahoitustuen maksujen keskeyttäminen tai lykkääminen tai rahoitusoikaisujen tekeminen tukeen.

(2)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (3) 83 artiklan 1 kohdassa vahvistetaan edellytykset, joiden täyttyessä maksun määräajan kuluminen voidaan keskeyttää, ja 142 artiklan 1 kohdassa vahvistetaan edellytykset, joiden täyttyessä maksut voidaan keskeyttää. Mainituissa kahdessa artiklassa säädetään, että EMKR:n rahastokohtaisissa säännöissä voidaan vahvistaa erityisiä perusteita maksun määräajan kulumisen keskeyttämiselle tai maksujen keskeytykselle, jos YKP:n nojalla sovellettavia sääntöjä ei ole noudatettu.

(3)

Unionin ja sen veronmaksajien taloudellisten etujen turvaamiseksi silloin, kun jäsenvaltio on laiminlyönyt YKP:n mukaiset velvoitteensa tai jos komissiolla on tällaiseen noudattamatta jättämiseen viittaavaa näyttöä, komissio voi varotoimenpiteenä keskeyttää maksujen määräajan kulumisen asetuksen (EU) N:o 508/2014 100 artiklan mukaisesti.

(4)	Maksujen määräajan kulumisen keskeyttämisen lisäksi ja tukeen kelpaamattomien menojen maksamisriskin välttämiseksi komissio voi asetuksen (EU) N:o 508/2014 101 artiklan nojalla lykätä maksuja vakavissa YKP:n sääntöjen noudattamatta jättämistapauksissa.

(5)	YKP:n sääntöjen noudattamatta jättämisen vuoksi jäsenvaltioille määrättävien taloudellisen seurausten olisi oltava oikeassa suhteessa noudattamatta jättämisen luonteeseen, vakavuuteen, kestoon ja toistuvuuteen nähden.

(6)

Jotta varmistetaan oikeusvarmuus jäsenvaltioille, jotka panevat täytäntöön EMKR:n mukaisia toimintaohjelmia, on tarpeen määritellä sellaiset meren elollisten luonnonvarojen säilyttämisen kannalta erityisen tärkeiden YKP:n sääntöjen noudattamatta jättämistapaukset, jotka saattavat johtaa maksujen määräajan kulumisen keskeyttämiseen tai maksatuksen keskeyttämiseen asetuksen (EU) N:o 508/2014 mukaisesti. Tällaisten tapausten määrittely on tarpeen asetuksen (EU) N:o 508/2014 soveltamiseksi ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 41 artiklan täytäntöönpanemiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden YKP:n sääntöjen mukaisten seuraamusten soveltamista.

(7)	Meren elollisten luonnonvarojen säilyttämisen kannalta erityisen tärkeiden YKP:n sääntöjen noudattamatta jättämistapaukset olisi katsottava vakaviksi, jos jäsenvaltio ei ole toteuttanut tarvittavia toimia korjatakseen maksujen määräajan keskeyttämisen aiheuttaneen tilanteen.

(8)

Komissio hyväksyy ennen maksujen keskeyttämistä tai lykkäämistä asetuksen (EU) N:o 508/2014 100 artiklan 2 kohdan ja 101 artiklan 2 kohdan mukaisesti täytäntöönpanosäädöksen, jossa määritellään tarkemmin jäsenvaltiolle kuuluvien, YKP:n sääntöjen mukaisten velvoitteiden noudattamatta jättäminen, joka voi vaikuttaa niihin menoilmoitukseen sisältyviin menoihin, joita välimaksupyyntö koskee.

(9)	Ottaen huomioon tarve varmistaa toimijoiden yhdenmukainen ja tasapuolinen kohtelu kaikissa jäsenvaltioissa ohjelmakauden alusta alkaen, tämän asetuksen olisi tultava voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Sääntöjen noudattamatta jättämiset

Jäsenvaltioille yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) nojalla kuuluvien velvoitteiden noudattamatta jättämiset, joiden seurauksena voi olla asetuksen (EU) N:o 508/2014 100 artiklan mukainen välimaksupyynnön maksun määräajan kulumisen keskeyttäminen, määritellään tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Vakavat sääntöjen noudattamatta jättämiset

Jäsenvaltioille yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) nojalla kuuluvien velvoitteiden vakavina noudattamatta jättämisinä, joiden seurauksena voi olla asetuksen (EU) N:o 508/2014 101 artiklan mukainen maksatuksen keskeyttäminen, pidetään tämän asetuksen liitteessä määriteltyjä tapauksia, jos lisäksi seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)	noudattamatta jättämiset johtavat asetuksen (EU) N:o 508/2014 100 artiklan nojalla välimaksupyynnön maksun määräajan kulumisen keskeyttämiseen; ja

b)	jäsenvaltio ei ole maksatuksen määräajan keskeyttämisajan kuluessa toteuttanut tilanteen korjaamiseksi tarvittavia toimia.

3 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EUVL L 149, 20.5.2014, s. 1.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, yhteenkuuluvuudenrahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320).

---

---

2.6.2015

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 135/18

---

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2015/853,

annettu 1 päivänä kesäkuuta 2015,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (2) ja erityisesti sen 136 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)	Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.

(2)  EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.

---

---

2.6.2015

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 135/20

---

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2015/854,

annettu 1 päivänä kesäkuuta 2015,

viisumitietojärjestelmän (VIS) käyttöönottopäivän määrittämiseksi yhdeksännellätoista alueella

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta 9 päivänä heinäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 767/2008 (VIS-asetus) (1) ja erityisesti sen 48 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Komission täytäntöönpanopäätöksen 2013/493/EU (2) mukaisesti yhdeksästoista alue, jolla tietojen kerääminen ja siirtäminen viisumitietojärjestelmään aloitetaan kaikkien hakemusten osalta, kattaa Kiinan, Japanin, Mongolian, Pohjois-Korean, Etelä-Korean ja Taiwanin.

(2)

Jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet komissiolle toteuttaneensa tarvittavat tekniset ja oikeudelliset järjestelyt asetuksen (EY) N:o 767/2008 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen keräämiseksi ja siirtämiseksi viisumitietojärjestelmään kyseisellä alueella kaikkien hakemusten osalta, mukaan lukien järjestelyt tietojen keräämiseksi ja/tai siirtämiseksi toisen jäsenvaltion puolesta.

(3)	Näin ollen asetuksen (EY) N:o 767/2008 48 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä virkkeessä asetettu ehto on täytetty, joten olisi määritettävä päivä, jona viisumitietojärjestelmä otetaan käyttöön yhdeksännellätoista alueella.

(4)

Koska asetus (EY) N:o 767/2008 perustuu Schengenin säännöstöön, Tanska on Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan 5 artiklan mukaisesti päättänyt saattaa asetuksen (EY) N:o 767/2008 osaksi kansallista lainsäädäntöään. Sen vuoksi Tanskan on kansainväliseen oikeuteen perustuvien velvoitteiden nojalla pantava tämä päätös täytäntöön.

(5)	Tällä päätöksellä kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu neuvoston päätöksen 2000/365/EY (3) mukaisesti. Tämän vuoksi tämä päätös ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.

(6)	Tällä päätöksellä kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu neuvoston päätöksen 2002/192/EY (4) mukaisesti. Tämän vuoksi tämä päätös ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin.

(7)

Islannin ja Norjan osalta tällä päätöksellä kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä sopimuksessa viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (5) ja jotka kuuluvat neuvoston päätöksen 1999/437/EY (6) 1 artiklan B kohdassa tarkoitettuun alaan.

(8)

Sveitsin osalta tällä päätöksellä kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (7) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan B kohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2008/146/EY (8) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(9)

Liechtensteinin osalta tällä päätöksellä kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä allekirjoitetussa pöytäkirjassa Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (9) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan B kohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2011/350/EU (10) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(10)	Tämä päätös on vuoden 2003 liittymisasiakirjan 3 artiklan 2 kohdassa, vuoden 2005 liittymisasiakirjan 4 artiklan 2 kohdassa ja vuoden 2011 liittymisasiakirjan 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös.

(11)	Ottaen huomioon, että viisumitietojärjestelmän käyttöönottopäivä yhdeksännellätoista alueella on tarpeen vahvistaa lähitulevaisuuteen, tämän päätöksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Viisumitietojärjestelmä otetaan käyttöön täytäntöönpanopäätöksessä 2013/493/EU määritellyllä yhdeksännellätoista alueella 12 päivänä lokakuuta 2015.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

3 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan perussopimusten mukaisesti.

---

(1)  EUVL L 218, 13.8.2008, s. 60.

(2)  Komission täytäntöönpanopäätös 2013/493/EU, annettu 30 päivänä syyskuuta 2013, kolmannen ja viimeisen alueiden ryhmän määrittämisestä viisumitietojärjestelmän (VIS) käyttöönottoa varten (EUVL L 268, 10.10.2013, s. 13).

(3)  Neuvoston päätös 2000/365/EY, tehty 29 päivänä toukokuuta 2000, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin (EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43).

(4)  Neuvoston päätös 2002/192/EY, tehty 28 päivänä helmikuuta 2002, Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin (EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20).

(5)  EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

(6)  Neuvoston päätös 1999/437/EY, tehty 17 päivänä toukokuuta 1999, tietyistä Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä (EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31).

(7)  EUVL L 53, 27.2.2008, s. 52.

(8)  Neuvoston päätös 2008/146/EY, tehty 28 päivänä tammikuuta 2008, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen, Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EUVL L 53, 27.2.2008, s. 1).

(9)  EUVL L 160, 18.6.2011, s. 21.

(10)  Neuvoston päätös 2011/350/EU, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2011, Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen, joka koskee Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä tehtävän pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta, siltä osin kuin kyse on tarkastusten poistamisesta sisärajoilta ja henkilöiden liikkumisesta rajojen yli (EUVL L 160, 18.6.2011, s. 19).

---

2.6.2015

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 135/23

---

EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2015/855,

annettu 12 päivänä maaliskuuta 2015,

eurojärjestelmän eettisiä sääntöjä koskevista periaatteista ja Euroopan keskuspankkia ja kansallisia keskuspankkeja koskevista vähimmäisvaatimuksista niiden suorittaessa rahapoliittisia operaatioita ja EKP:n valuuttavarannoilla toteutettavia valuuttamarkkinatoimia sekä hoitaessa EKP:n valuuttavarantosaamisia annettujen suuntaviivojen EKP/2002/6 kumoamisesta (EKP/2015/11)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 ja 128 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 12.1 ja 14.3 artiklan, luettuna yhdessä sen 3.1, 5 ja 16 artiklan kanssa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Eurojärjestelmä pitää erittäin tärkeänä, että hallinto- ja valvontajärjestelmissä asetetaan vastuuvelvollisuus, avoimuus ja korkeimmat eettiset standardit eurojärjestelmän keskiöön. Näiden periaatteiden noudattaminen on keskeinen tekijä eurojärjestelmän uskottavuuden kannalta ja välttämätöntä Euroopan kansalaisten luottamuksen säilyttämiseksi.

(2)

Nämä seikat huomioon ottaen on tarpeen laatia eurojärjestelmälle eettiset säännöt ja täsmentää niissä eettiset standardit, joita noudattamalla turvataan eurojärjestelmän uskottavuus ja maine sekä suuren yleisön luottamus Euroopan keskuspankin (EKP) ja niiden jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien, joiden rahayksikkö on euro, elinten jäsenten ja työntekijöiden rehellisyyteen ja puolueettomuuteen (jäljempänä ’eurojärjestelmän eettiset säännöt’). Eurojärjestelmän eettisten sääntöjen tulisi koostua näistä suuntaviivoista, joissa täsmennetään sovellettavat periaatteet, parhaista käytännöistä näiden periaatteiden täytäntöönpanoa varten sekä kunkin eurojärjestelmän keskuspankin hyväksymistä sisäisistä säännöistä ja käytännöistä.

(3)

Suuntaviivoissa EKP/2002/6 (1) säädetään eettisiä standardeja koskevista vähimmäisvaatimuksista eurojärjestelmän keskuspankeille niiden suorittaessa rahapoliittisia operaatioita ja EKP:n valuuttavarannoilla toteutettavia valuuttamarkkinatoimia sekä hoitaessa EKP:n valuuttavarantosaamisia. EKP:n neuvosto katsoo, että näiden eettisiä standardeja koskevien vähimmäisvaatimusten laajentaminen kaikkien eurojärjestelmälle kuuluvien tehtävien suorittamiseen on välttämätöntä, jotta voidaan varmistaa, että eurojärjestelmän tehtävien toteuttamiseen osallistuviin elinten jäseniin ja työntekijöihin sovelletaan samoja eettisiä standardeja, ja jotta voidaan turvata koko eurojärjestelmän maine. Suuntaviivat EKP/2002/6 olisi näin ollen korvattava näillä suuntaviivoilla.

(4)

Lisäksi olisi täydennettävä olemassa olevia sisäpiirin tiedon väärinkäytön estämistä koskevia vähimmäisvaatimuksia, joista säädetään suuntaviivoissa EKP/2002/6, jotta vahvistettaisiin keinoja, joilla estetään tällaiset EKP:n tai kansallisten keskuspankkien elinten jäsenten tai työntekijöiden väärinkäytökset, ja suljettaisiin pois yksityisistä rahoitustoimista johtuvat mahdolliset eturistiriidat. Tätä tarkoitusta varten eurojärjestelmän eettisissä säännöissä olisi määriteltävä selkeästi keskeiset käsitteet sekä asiaankuuluvien elinten roolit ja vastuut. Samoin niissä olisi sisäpiirin tiedon väärinkäyttöä koskevan yleisen kiellon lisäksi täsmennettävä täydentäviä rajoituksia henkilöille, joilla on pääsy sisäpiirin tietoon. Eurojärjestelmän eettisissä säännöissä olisi myös säädettävä vaatimuksista, joita sovelletaan sääntöjen noudattamisen valvontaan ja noudattamatta jättämistä koskevista tapauksista ilmoittamiseen.

(5)	Eurojärjestelmän eettisiin sääntöihin olisi myös sisällytettävä vähimmäisvaatimukset eturistiriitojen välttämisestä sekä lahjojen ja vieraanvaraisuuden hyväksymisestä.

(6)

Eurojärjestelmän eettisiä sääntöjä olisi sovellettava eurojärjestelmän tehtävien suorittamiseen. On suositeltavaa, että eurojärjestelmän keskuspankit soveltavat vastaavia standardeja työntekijöihinsä tai ulkopuolisiin edustajiin, jotka osallistuvat muihin kuin eurojärjestelmälle uskottujen tehtävien suorittamiseen.

(7)

Näiden suuntaviivojen säännöksillä ei ole vaikutusta sovellettavaan kansalliseen lainsäädäntöön. Jos kansallinen keskuspankki on kansallisesta lainsäädännöstä johtuvan syyn vuoksi estynyt panemasta täytäntöön jotakin näiden suuntaviivojen säännöstä, se ilmoittaa asiasta EKP:lle. Lisäksi asianomaisten kansallisten keskuspankkien tulisi harkita käytettävissään olevia perusteltuja toimenpiteitä kansallisesta oikeudesta johtuvien esteiden poistamiseksi.

(8)	Näiden suuntaviivojen säännöksillä ei ole vaikutusta EKP:n neuvoston jäsenten menettelytapaohjeiden (2) soveltamiseen.

(9)	Kun eurojärjestelmän eettiset säännöt rajoittuvat eurojärjestelmälle kuuluvien tehtävien suorittamiseen, EKP:n neuvosto on hyväksynyt vastaavat eettiset säännöt niitä valvontatehtäviä varten, joita EKP ja kansalliset toimivaltaiset viranomaiset suorittavat osana yhteistä valvontamekanismia (3),

ON HYVÄKSYNYT NÄMÄ SUUNTAVIIVAT:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Määritelmät

Näissä suuntaviivoissa

1)	’eurojärjestelmän keskuspankilla’ tarkoitetaan EKP:tä ja niiden jäsenvaltioiden kansallisia keskuspankkeja, joiden rahayksikkö on euro;

2)	’eurojärjestelmän tehtävillä’ tarkoitetaan eurojärjestelmälle perussopimuksessa sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännössä uskottuja tehtäviä;

3)	’sisäpiirin tiedolla’ tarkoitetaan kaikenlaista markkinoiden kannalta herkkää tietoa, joka liittyy eurojärjestelmän keskuspankkien suorittamiin eurojärjestelmän tehtäviin ja jota ei ole julkistettu tai joka ei ole yleisön käytettävissä;

4)	’markkinoiden kannalta herkällä tiedolla’ tarkoitetaan luonteeltaan täsmällisiä tietoja, joiden julkistaminen olisi omiaan vaikuttamaan merkittävästi varallisuuserien hintoihin tai rahoitusmarkkinoilla vallitseviin hintoihin;

5)	’sisäpiiriläisellä’ tarkoitetaan jonkin elimen jäsentä tai työntekijää, jolla on pääsy sisäpiirin tietoon muutoinkin kuin yksittäistapauksessa;

6)	’työntekijällä’ tarkoitetaan henkilöä, joka on työsuhteessa eurojärjestelmän keskuspankkiin, lukuun ottamatta henkilöitä, joille uskotut tehtävät eivät millään tavoin liity eurojärjestelmän tehtävien hoitamiseen;

7)	’elinten jäsenellä’ tarkoitetaan eurojärjestelmän keskuspankkien päätöksentekoelinten tai muiden sisäisten elinten jäseniä, jotka eivät ole työntekijöitä;

8)	’rahoitusalan yrityksillä’ tarkoitetaan samaa kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 549/2013 (4) 2 luvun 2.55 kohdan määritelmässä;

9)	’eturistiriidalla’ tarkoitetaan tilannetta, jossa elimen jäsenen tai työntekijän henkilökohtainen etu voi vaikuttaa tai näyttää vaikuttavan heidän velvoitteidensa puolueettomaan ja objektiiviseen hoitamiseen,

10)	’henkilökohtaisella edulla’ tarkoitetaan taloudellista tai muuta kuin taloudellista todellista tai mahdollista etua elinten jäsenille tai työntekijöille, heidän perheenjäsenilleen ja muille sukulaisilleen tai heidän ystäväpiirilleen tai läheisille tuttavilleen;

11)	’edulla’ tarkoitetaan mitä tahansa lahjaa, vieraanvaraisuutta tai muuta taloudellista tai ei-taloudellista etua, joka objektiivisesti parantaa vastaanottajan taloudellista, oikeudellista tai henkilökohtaista tilannetta ja johon vastaanottajalla ei ole oikeutta muulla perusteella.

2 artikla

Soveltamisala

1.   Näitä suuntaviivoja sovelletaan eurojärjestelmän tehtäviä hoitaviin eurojärjestelmän keskuspankkeihin. Tässä yhteydessä sääntöjä, jotka eurojärjestelmän keskuspankit ovat hyväksyneet näiden suuntaviivojen säännösten täytäntöön panemiseksi, sovelletaan niiden elinten jäseniin ja työntekijöihin.

2.   Eurojärjestelmän keskuspankit pyrkivät, siinä määrin kuin se on oikeudellisesti mahdollista, ulottamaan näiden suuntaviivojen säännösten täytäntöönpanon yhteydessä määritellyt velvollisuudet henkilöihin, jotka osallistuvat eurojärjestelmän tehtävien suorittamiseen mutta jotka eivät ole eurojärjestelmän keskuspankkien työntekijöitä.

3.   Näiden suuntaviivojen säännöksillä ei rajoiteta sellaisten tiukempien eettisten sääntöjen soveltamista, joita eurojärjestelmän keskuspankit soveltavat elintensä jäseniin sekä työntekijöihinsä.

3 artikla

Roolit ja vastuut

1.   EKP:n neuvosto säätää näissä suuntaviivoissa eurojärjestelmän eettisiä sääntöjä koskevista periaatteista ja laatii parhaat käytännöt siitä, miten nämä periaatteet pannaan täytäntöön, ottaen huomioon yrityskulttuurin ja eettisen kulttuurin määrittelemiseen liittyvän vastuunsa eurojärjestelmän tasolla.

2.   Tarkastuskomitea, sisäisen tarkastuksen komitea ja organisaation kehittämiskomitea otetaan mukaan eurojärjestelmän eettisten sääntöjen soveltamiseen ja valvontaan niille kullekin osoitetun mandaatin mukaisesti.

3.   Eurojärjestelmän keskuspankit määrittävät niiden elinten, yksiköiden ja työntekijöiden vastuut, jotka osallistuvat paikallisella tasolla eurojärjestelmän eettisten sääntöjen soveltamiseen ja valvontaan.

4 artikla

Tiedottaminen ja tietoisuuden lisääminen

1.   Eurojärjestelmän keskuspankit muotoilevat selkeällä ja avoimella tavalla sisäiset sääntönsä, joilla nämä suuntaviivat pannaan täytäntöön, tiedottavat niistä elintensä jäsenille ja työntekijöilleen ja varmistavat, että ne ovat helposti saatavilla.

2.   Eurojärjestelmän keskuspankit ryhtyvät asianmukaisiin toimenpiteisiin elintensä jäsenten ja työntekijöidensä tietoisuuden lisäämiseksi, niin että he ymmärtävät eurojärjestelmän eettisistä säännöistä johtuvat velvoitteensa.

5 artikla

Noudattamisen valvonta

1.   Eurojärjestelmän keskuspankit valvovat niiden sääntöjen noudattamista, joilla nämä suuntaviivat pannaan täytäntöön. Valvonta sisältää tarpeen mukaan säännöllisiä ja/tai tapauskohtaisia sääntöjen noudattamisen valvontaan liittyviä tarkastuksia. Eurojärjestelmän keskuspankit laativat asiaankuuluvat menettelyt, joiden avulla voidaan reagoida noudattamatta jättämistä koskeviin tapauksiin ja käsitellä ne.

2.   Noudattamisen valvonnalla ei ole vaikutusta niiden sisäisten sääntöjen soveltamiseen, joissa sallitaan sisäisten tutkimusten tekeminen siinä tapauksessa, että elimen jäsentä tai työntekijää epäillään näiden suuntaviivojen täytäntöön panemiseksi annettujen sääntöjen rikkomisesta.

6 artikla

Ilmoittaminen ja seuranta noudattamatta jättämistä koskevissa tapauksissa

1.   Eurojärjestelmän keskuspankit hyväksyvät näiden suuntaviivojen täytäntöön panemiseksi annetuissa säännöissä sisäiset menettelytavat, joiden mukaisesti ilmoitetaan noudattamatta jättämistä koskevista tapauksista, mukaan lukien ilmiantamista koskevat säännöt, sovellettavien lakien ja asetusten mukaisesti.

2.   Eurojärjestelmän keskuspankit hyväksyvät toimenpiteet, joiden avulla varmistetaan noudattamatta jättämisestä ilmoittavien henkilöiden asianmukainen suoja.

3.   Eurojärjestelmän keskuspankit varmistavat, että noudattamatta jättämistä koskevia tapauksia seurataan, mukaan lukien asiaankuuluvien suhteellisuusperiaatteen mukaisten kurinpidollisten toimenpiteiden määrääminen soveltuvien kurinpidollisten sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti.

4.   Eurojärjestelmän keskuspankit ilmoittavat organisaation kehittämiskomitean välityksellä ja sovellettavien sisäisten menettelyjen mukaisesti EKP:n neuvostolle viipymättä kaikista merkittävistä tapauksista, jotka liittyvät näiden suuntaviivojen täytäntöön panemiseksi annettujen sääntöjen noudattamatta jättämiseen. Kiireellisissä tapauksissa eurojärjestelmän keskuspankit voivat ilmoittaa noudattamatta jättämistä koskevasta merkittävästä tapauksesta suoraan EKP:n neuvostolle. Eurojärjestelmän keskuspankit tekevät kaikissa tapauksissa ilmoituksen myös tilintarkastuskomitealle.

II LUKU

SISÄPIIRIN TIEDON VÄÄRINKÄYTÖN ESTÄMISTÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖT

7 artikla

Sisäpiirin tiedon väärinkäyttöä koskeva yleinen kielto

1.   Eurojärjestelmän keskuspankit varmistavat, että niiden elinten jäseniltä ja työntekijöiltä kielletään sisäpiirin tiedon väärinkäyttö.

2.   Sisäpiirin tiedon väärinkäyttöä koskeva kielto kattaa vähintään a) sisäpiirin tiedon käytön omaan lukuun tai kolmansien osapuolien lukuun tehtäviin yksityisiin transaktioihin; b) sisäpiirin tiedon paljastamisen muille henkilöille, ellei tietojen paljastaminen tapahdu työhön liittyvien velvoitteiden yhteydessä tiedonsaantitarpeen perusteella ja c) sisäpiirin tiedon käytön siten, että kolmansille henkilöille suositellaan yksityisen rahoitustoimen tekemistä tai heitä suostutellaan siihen.

8 artikla

Sisäpiiriläisiä koskevat erityiset rajoitukset

1.   Eurojärjestelmän keskuspankit varmistavat, että sisäpiirin tietoon on pääsy ainoastaan niillä elinten jäsenillä ja työntekijöillä, joilla on tarve saada tutustua näihin tietoihin tehtäviensä suorittamista varten.

2.   Eurojärjestelmän keskuspankit varmistavat, että kaikkiin sisäpiiriläisiin sovelletaan kriittisten yksityisten rahoitustoimien osalta täsmällisesti määriteltyjä rajoituksia. Yksityiset rahoitustoimet katsotaan kriittisiksi, jos ne liittyvät tai voivat näyttää liittyvän läheisesti eurojärjestelmälle kuuluvien tehtävien suorittamiseen. Eurojärjestelmän keskuspankit laativat sisäisissä säännöissään luettelon tällaisista kriittisistä transaktioista, jotka sisältävät erityisesti:

a)	unionissa perustettujen rahoituslaitosten liikkeeseen laskemia osakkeita ja joukkovelkakirjoja koskevat transaktiot;

b)	valuuttamarkkinatoimet, kultaan liittyvät transaktiot ja kaupankäynnin euroalueen julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemilla velkapapereilla;

c)	lyhyen aikavälin kaupankäynnin eli saman rahoitusinstrumentin oston ja myöhemmän myynnin tai myynnin ja myöhemmän oston määritetyn viiteajanjakson kuluessa;

d)	transaktiot johdannaisilla, jotka liittyvät edellä a–c kohdassa lueteltuihin rahoitusinstrumentteihin tai yhteissijoitusyrityksiin, joiden pääasiallisena tarkoituksena on tällaisiin rahoitusinstrumentteihin sijoittaminen.

3.   Eurojärjestelmän keskuspankit hyväksyvät sisäiset säännöt, joissa täsmennetään sisäpiiriläisiä koskevat rajoitukset ottaen huomioon vaikuttavuuteen, tehokkuuteen ja suhteellisuuteen liittyvät näkökohdat. Nämä täsmälliset rajoitukset voivat koostua yhdestä tai useammasta jäljempänä luetellusta rajoituksesta:

a)	tiettyjä rahoitustoimia koskeva kielto;

b)	tiettyjä rahoitustoimia koskeva vaatimus ennakollisesta luvasta;

c)	tiettyjä rahoitustoimia koskeva ex ante- tai ex post -ilmoitusvelvollisuus; ja/tai

d)	tiettyjä rahoitustoimia koskevat kieltoajat.

4.   Eurojärjestelmän keskuspankit voivat päättää, että ne soveltavat näitä erityisiä rajoituksia muihin työntekijöihin kuin sisäpiiriläisiin.

5.   Eurojärjestelmän keskuspankit varmistavat, että niiden luetteloita kriittisistä yksityisistä rahoitustoimista voidaan muuttaa lyhyellä varoitusajalla niin, että ne vastaavat EKP:n neuvoston tekemiä päätöksiä.

6.   Eurojärjestelmän keskuspankit täsmentävät sisäisissä säännöissään ne ehdot ja suojatoimet, joita noudattaen sellaiset elinten jäsenet ja työntekijät, jotka uskovat yksityisten rahoitustoimiensa hoidon riippumattomalle kolmannelle osapuolelle kirjallisen omaisuudenhoitosopimuksen nojalla, on vapautettu tässä artiklassa täsmennetyistä erityisistä rajoituksista.

III LUKU

ETURISTIRIITOJEN VÄLTTÄMISTÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖT

9 artikla

Eturistiriidat

1.   Eurojärjestelmän keskuspankeilla on oltava käytössään mekanismi sellaisten tilanteiden välttämiseksi, joissa työntekijäksi ehdolla olevan hakijan aiemmista työtehtävistä tai henkilökohtaisista suhteista aiheutuu eturistiriita.

2.   Eurojärjestelmän keskuspankit hyväksyvät sisäiset säännöt, joissa edellytetään, että niiden elinten jäsenet ja työntekijät välttävät tehtävänsä aikana tilanteita, jotka ovat omiaan aiheuttamaan eturistiriidan, ja ilmoittavat tällaisista tilanteista. Eurojärjestelmän keskuspankit varmistavat, että niillä on käytössään asianmukaiset toimenpiteet eturistiriitatilanteen välttämiseksi, mukaan lukien työtehtävistä vapauttaminen kyseessä olevassa asiassa, jos eturistiriidasta ilmoitetaan.

3.   Eurojärjestelmän keskuspankeilla on oltava käytössään mekanismi sellaisten mahdollisten eturistiriitojen arvioimiseksi ja välttämiseksi, jotka johtuvat niiden elinten jäsenten ja suoraan ylemmälle johdolle raportoivien ylempien toimihenkilöiden tehtävien päättymisen jälkeisistä työtehtävistä.

4.   Eurojärjestelmän keskuspankeilla on tarpeen mukaan oltava käytössään mekanismi sellaisten mahdollisten eturistiriitojen arvioimiseksi ja välttämiseksi, jotka johtuvat työntekijöiden palkattoman vapaansa aikana suorittamista tehtävistä.

IV LUKU

LAHJOJEN JA VIERAANVARAISUUDEN HYVÄKSYMISTÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖT

10 artikla

Etujen vastaanottamista koskeva kielto

1.   Eurojärjestelmän kansalliset keskuspankit hyväksyvät sisäiset säännöt, joissa kielletään niiden elinten jäseniä ja työntekijöitä pyytämästä, vastaanottamasta tai hyväksymästä lupausta, joka koskee heille itselleen tai toiselle henkilölle koituvaa etua ja joka liittyy jollakin tavalla heidän virallisten tehtäviensä hoitamiseen.

2.   Eurojärjestelmän keskuspankit voivat määritellä sisäisissä säännöissään poikkeuksia 1 kohdassa säädettyyn kieltoon siltä osin kuin kyse on keskuspankkien, unionin toimielinten tai laitosten, kansainvälisten organisaatioiden ja valtion elinten tarjoamista eduista tai yksityisen sektorin tarjoamista tavanomaisista tai arvoltaan vähäisistä eduista; viimeksi mainitussa tapauksessa edellytetään lisäksi, etteivät nämä edut ole toistuvia eivätkä peräisin samasta lähteestä. Eurojärjestelmän keskuspankit varmistavat, etteivät nämä poikkeukset vaikuta tai näytä vaikuttavan niiden elinten jäsenten tai työntekijöiden riippumattomuuteen tai puolueettomuuteen.

V LUKU

LOPPUMÄÄRÄYKSET

11 artikla

Kumoaminen

Kumotaan suuntaviivat EKP/2002/6.

12 artikla

Voimaantulo ja täytäntöönpano

1.   Nämä suuntaviivat tulevat voimaan päivänä, jona ne annetaan tiedoksi kansallisille keskuspankeille.

2.   Eurojärjestelmän keskuspankit toteuttavat näiden suuntaviivojen täytäntöön panemiseksi ja noudattamiseksi tarvittavat toimenpiteet ja soveltavat niitä 18 päivästä maaliskuuta 2016. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle kaikista näiden suuntaviivojen täytäntöönpanoa koskevista esteistä ja antavat viimeistään 18 päivänä tammikuuta 2016 EKP:lle tiedoksi näihin toimenpiteisiin liittyvät asiakirjat ja keinot.

13 artikla

Raportointi ja tarkistaminen

1.   Kansalliset keskuspankit raportoivat vuosittain EKP:lle näiden suuntaviivojen täytäntöönpanosta.

2.   EKP:n neuvosto tarkistaa nämä suuntaviivat vähintään joka kolmas vuosi.

14 artikla

Osoitus

Nämä suuntaviivat on osoitettu kaikille eurojärjestelmän keskuspankeille.

---

(1)  Suuntaviivat EKP/2002/6, annettu 26 päivänä syyskuuta 2002, Euroopan keskuspankkia ja kansallisia keskuspankkeja koskevista vähimmäisvaatimuksista niiden suorittaessa rahapoliittisia operaatioita ja EKP:n valuuttavarannoilla toteutettavia valuuttamarkkinatoimia sekä hoitaessa EKP:n valuuttavarantosaamisia (EYVL L 270, 8.10.2002, s. 14).

(2)  Euroopan keskuspankin menettelytapaohjeet EKP:n neuvoston jäsenille (EYVL C 123, 24.5.2002, s. 9).

(3)  Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2015/856, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2015, yhteisen valvontamekanismin eettisiä sääntöjä koskevista periaatteista (EKP/2015/12) (katso tämän virallisen lehden sivu 29).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 549/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa (EUVL L 174, 26.6.2013, s. 1).

---

2.6.2015

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 135/29

---

EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2015/856,

annettu 12 päivänä maaliskuuta 2015,

yhteisen valvontamekanismin eettisiä sääntöjä koskevista periaatteista (EKP/2015/12)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille 15 päivänä lokakuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1024/2013 (1) (jäljempänä ’YVM-asetus’) ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan, luettuna yhdessä 6 artiklan 7 kohdan kanssa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan keskuspankki (EKP) pitää erittäin tärkeänä, että hallinto- ja valvontajärjestelmissä asetetaan vastuuvelvollisuus, avoimuus ja korkeimmat eettiset standardit yhteisen valvontamekanismin (YVM) keskiöön. Näiden periaatteiden noudattaminen on keskeinen tekijä YVM:n uskottavuuden kannalta ja välttämätöntä Euroopan kansalaisten luottamuksen säilyttämiseksi.

(2)

Nämä seikat huomioon ottaen on tarpeen laatia YVM:lle eettiset säännöt ja täsmentää niissä eettiset standardit, joita noudattamalla turvataan YVM:n uskottavuus ja maine sekä suuren yleisön luottamus Euroopan keskuspankin EKP ja YVM:ään osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisten toimivaltaisten viranomaisten elinten jäsenten ja työntekijöiden rehellisyyteen ja puolueettomuuteen (jäljempänä ’YVM:n eettiset säännöt’). YVM:n eettisten sääntöjen tulisi koostua näistä suuntaviivoista, joissa täsmennetään periaatelinjaukset, parhaista käytännöistä näiden periaatteiden täytäntöönpanoa varten sekä EKP:n ja kunkin kansallisen toimivaltaisen viranomaisen hyväksymistä sisäisistä säännöistä ja käytännöistä.

(3)

Sisäpiirin tiedon väärinkäytön estämistä koskevilla vähimmäisvaatimuksilla olisi vahvistettava niitä keinoja, joilla estetään tällaiset EKP:n tai kansallisten toimivaltaisten viranomaisten elinten jäsenten tai työntekijöiden väärinkäytökset, ja suljettaisiin pois yksityisistä rahoitustoimista johtuvat mahdolliset eturistiriidat. Tätä tarkoitusta varten YVM:n eettisissä säännöissä olisi määriteltävä selkeästi keskeiset käsitteet sekä asiaankuuluvien elinten roolit ja vastuut. Samoin niissä olisi sisäpiirin tiedon väärinkäyttöä koskevan yleisen kiellon lisäksi täsmennettävä täydentäviä rajoituksia henkilöille, joilla on pääsy sisäpiirin tietoon. YVM:n eettisissä säännöissä olisi myös säädettävä vaatimuksista, joita sovelletaan sääntöjen noudattamisen valvontaan ja noudattamatta jättämistä koskevista tapauksista ilmoittamiseen.

(4)	YVM:n eettisiin sääntöihin olisi myös sisällytettävä vähimmäisvaatimukset eturistiriitojen välttämisestä sekä lahjojen ja vieraanvaraisuuden hyväksymisestä.

(5)	YVM:n eettisiä sääntöjä olisi sovellettava valvontatehtävien suorittamiseen. On suositeltavaa, että EKP ja kansalliset toimivaltaiset viranomaiset soveltavat vastaavia standardeja työntekijöihinsä tai ulkopuolisiin edustajiin, jotka osallistuvat muiden tehtävien suorittamiseen.

(6)

Näiden suuntaviivojen säännöksillä ei ole vaikutusta sovellettavaan kansalliseen lainsäädäntöön. Jos kansallinen toimivaltainen viranomainen on kansallisesta lainsäädännöstä johtuvan syyn vuoksi estynyt panemasta täytäntöön näiden suuntaviivojen säännöstä, sen tulisi ilmoittaa asiasta EKP:lle. Lisäksi asianomaisten kansallisten toimivaltaisten viranomaisten pitäisi harkita käytettävissään olevia perusteltuja toimenpiteitä kansallisesta oikeudesta johtuvien esteiden poistamiseksi.

(7)	Näiden suuntaviivojen säännöksillä ei ole vaikutusta EKP:n neuvoston jäsenten menettelytapaohjeiden (2) eikä valvontaelimen jäsenten menettelytapaohjeiden (3) soveltamiseen.

(8)	Kun YVM:n eettiset säännöt rajoittuvat valvontatehtävien suorittamiseen, EKP:n neuvosto on hyväksynyt vastaavat eettiset säännöt EKP:lle ja kansallisille keskuspankeille eurojärjestelmälle kuuluvien tehtävien suorittamista varten (4),

ON HYVÄKSYNYT NÄMÄ SUUNTAVIIVAT:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Määritelmät

Näissä suuntaviivoissa

1)

’kansallisella toimivaltaisella viranomaisella’ YVM-asetuksen 2 artiklan 2 kohdassa määriteltyä kansallista toimivaltaista viranomaista. Tämä määritelmä ei vaikuta kansallisen lainsäädännön mukaisiin järjestelyihin, joilla annetaan tiettyjä valvontatehtäviä kansalliselle keskuspankille, jota ei ole nimetty kansalliseksi toimivaltaiseksi viranomaiseksi. Näiden suuntaviivojen viittausta kansalliseen toimivaltaiseen viranomaiseen sovelletaan tällöin tarvittaessa kansalliseen keskuspankkiin sille kansallisessa lainsäädännössä annettujen tehtävien osalta;

2)	’sisäpiirin tiedolla’ tarkoitetaan kaikenlaista markkinoiden kannalta herkkää tietoa, joka liittyy EKP:lle annettuihin valvontatehtäviin ja jota ei ole julkistettu tai joka ei ole yleisön käytettävissä;

3)	’markkinoiden kannalta herkällä tiedolla’ tarkoitetaan luonteeltaan täsmällisiä tietoja, joiden julkistaminen olisi omiaan vaikuttamaan merkittävästi varallisuuserien hintoihin tai rahoitusmarkkinoilla vallitseviin hintoihin;

4)	’sisäpiiriläisellä’ tarkoitetaan jonkin elimen jäsentä tai työntekijää, jolla on pääsy sisäpiirin tietoon muutoinkin kuin yksittäistapauksessa;

5)	’työntekijällä’ tarkoitetaan henkilöä, joka on työsuhteessa EKP:hen tai kansalliseen toimivaltaiseen viranomaiseen, lukuun ottamatta henkilöitä, joille uskotut tehtävät eivät millään tavoin liity YVM-asetuksen mukaisten valvontatehtävien hoitamiseen;

6)	’elinten jäsenillä’ tarkoitetaan EKP:n ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten päätöksentekoelinten tai muiden sisäisten elinten jäseniä, jotka eivät ole työntekijöitä;

7)	’rahoitusalan yrityksellä’ tarkoitetaan samaa kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 549/2013 (5) 2 luvun 2.55 kohdan määritelmässä;

8)	’eturistiriidalla’ tarkoitetaan tilannetta, jossa elimen jäsenen tai työntekijän henkilökohtainen etu voi vaikuttaa tai näyttää vaikuttavan heidän velvoitteidensa puolueettomaan ja objektiiviseen hoitamiseen;

9)	’henkilökohtaisella edulla’ tarkoitetaan taloudellista tai muuta kuin taloudellista todellista tai mahdollista etua elinten jäsenille tai työntekijöille, heidän perheenjäsenilleen ja muille sukulaisilleen tai heidän ystäväpiirilleen tai läheisille tuttavilleen.

10)	’edulla’ tarkoitetaan mitä tahansa lahjaa, vieraanvaraisuutta tai muuta taloudellista tai ei-taloudellista etua, joka objektiivisesti parantaa vastaanottajan taloudellista, oikeudellista tai henkilökohtaista tilannetta ja johon vastaanottajalla ei ole oikeutta muulla perusteella.

2 artikla

Soveltamisala

1.   Näitä suuntaviivoja sovelletaan EKP:hen ja kansallisiin toimivaltaisiin viranomaisiin, kun ne hoitavat EKP:lle annettuja valvontatehtäviä. Tässä yhteydessä sääntöjä, jotka EKP ja kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ovat hyväksyneet näiden suuntaviivojen säännösten täyttämiseksi, sovelletaan niiden elinten jäseniin ja työntekijöihin.

2.   EKP ja toimivaltaiset kansalliset viranomaiset pyrkivät, siinä määrin kuin se on oikeudellisesti mahdollista, laajentamaan näiden suuntaviivojen säännösten täytäntöön panemiseksi määritellyt velvollisuudet koskemaan henkilöitä, jotka osallistuvat valvontatehtävien suorittamiseen mutta jotka eivät ole työntekijöitä.

3.   Näiden suuntaviivojen säännöksillä ei rajoiteta sellaisten tiukempien eettisten sääntöjen soveltamista, joita EKP tai kansalliset toimivaltaiset viranomaiset soveltavat elimiensä jäseniin ja työntekijöihinsä.

3 artikla

Roolit ja vastuut

1.   EKP:n neuvosto säätää näissä suuntaviivoissa YVM:n eettisiä sääntöjä koskevista periaatteista ja laatii parhaat käytännöt siitä, miten nämä periaatteet pannaan täytäntöön, ottaen huomioon yrityskulttuurin ja eettisen kulttuurin määrittelemiseen liittyvän vastuunsa YVM:n tasolla.

2.   Tarkastuskomitea, sisäisen tarkastuksen komitea ja organisaation kehittämiskomitea otetaan mukaan YVM:n eettisten sääntöjen soveltamiseen ja valvontaan niille kullekin osoitetun mandaatin mukaisesti.

3.   EKP ja kansalliset toimivaltaiset viranomaiset määrittävät niiden elinten, yksiköiden ja työntekijöiden vastuut, jotka osallistuvat paikallisella tasolla YVM:n eettisten sääntöjen soveltamiseen ja valvontaan.

4 artikla

Tiedottaminen ja tietoisuuden lisääminen

1.   EKP ja kansalliset toimivaltaiset viranomaiset muotoilevat selkeällä ja avoimella tavalla sisäiset sääntönsä, joilla nämä suuntaviivat pannaan täytäntöön, ja tiedottavat niistä elintensä jäsenille ja työntekijöilleen ja varmistavat, että ne ovat helposti saatavilla.

2.   EKP ja kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ryhtyvät asianmukaisiin toimenpiteisiin elimiensä jäsenten ja työntekijöidensä tietoisuuden lisäämiseksi, niin että he ymmärtävät YVM:n eettisistä säännöistä johtuvat velvoitteensa.

5 artikla

Noudattamisen valvonta

1.   EKP ja kansalliset toimivaltaiset viranomaiset valvovat niiden sääntöjen noudattamista, joilla nämä suuntaviivat pannaan täytäntöön. Valvonta sisältää tarpeen mukaan säännöllisiä ja/tai tapauskohtaisia noudattamisen valvontaan liittyviä tarkastuksia. EKP ja kansalliset toimivaltaiset viranomaiset laativat asiaankuuluvat menettelyt, joiden avulla voidaan reagoida noudattamatta jättämistä koskeviin tapauksiin ja käsitellä ne.

2.   Noudattamisen valvonnalla ei ole vaikutusta niiden sisäisten sääntöjen soveltamiseen, joissa sallitaan sisäisten tutkimusten tekeminen siinä tapauksessa, että elimen jäsentä tai työntekijää epäillään näiden suuntaviivojen täytäntöön panemiseksi annettujen sääntöjen rikkomisesta.

6 artikla

Ilmoittaminen ja seuranta noudattamatta jättämistä koskevissa tapauksissa

1.   EKP ja kansalliset toimivaltaiset viranomaiset hyväksyvät niissä säännöissä, joilla nämä suuntaviivat pannaan täytäntöön, sisäiset menettelytavat noudattamatta jättämistä koskevista tapauksista ilmoittamiseksi, mukaan lukien ilmiantamista koskevat säännöt, sovellettavien lakien ja asetusten mukaisesti.

2.   EKP ja kansalliset toimivaltaiset viranomaiset hyväksyvät toimenpiteet, joiden avulla varmistetaan noudattamatta jättämisestä ilmoittavien henkilöiden asianmukainen suoja.

3.   EKP ja kansalliset toimivaltaiset viranomaiset varmistavat, että noudattamatta jättämistä koskevia tapauksia seurataan, mukaan lukien asiaankuuluvien suhteellisuusperiaatteen mukaisten kurinpidollisten toimenpiteiden määrääminen soveltuvien kurinpidollisten sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti.

4.   EKP ja kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat organisaation kehittämiskomitean ja valvontaelimen välityksellä viipymättä EKP:n neuvostolle soveltuvien sisäisten menettelyjen mukaisesti kaikista merkittävistä tapauksista, jotka liittyvät näiden suuntaviivojen täytäntöön panemiseksi annettujen sääntöjen noudattamatta jättämiseen. Kiireellisissä tapauksissa EKP ja kansalliset toimivaltaiset viranomaiset voivat ilmoittaa noudattamatta jättämistä koskevasta merkittävästä tapauksesta suoraan EKP:n neuvostolle. EKP ja kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat asiasta joka tapauksessa myös tilintarkastuskomitealle.

II LUKU

SISÄPIIRIN TIEDON VÄÄRINKÄYTÖN ESTÄMISTÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖT

7 artikla

Sisäpiirin tiedon väärinkäyttöä koskeva yleinen kielto

1.   Eurojärjestelmän keskuspankit varmistavat, että niiden elinten jäseniltä ja työntekijöiltä kielletään sisäpiirin tiedon väärinkäyttö.

2.   Sisäpiirin tiedon väärinkäyttöä koskeva kielto kattaa vähintään a) sisäpiirin tiedon käytön omaan lukuun tai kolmansien osapuolien lukuun tehtäviin yksityisiin transaktioihin; b) sisäpiirin tiedon paljastamisen muille henkilöille, ellei tietojen paljastaminen tapahdu työhön liittyvien velvoitteiden yhteydessä tiedonsaantitarpeen perusteella ja c) sisäpiirin tiedon käytön siten, että kolmansille henkilöille suositellaan yksityisen rahoitustoimen tekemistä tai heitä suostutellaan siihen.

8 artikla

Sisäpiiriläisiä koskevat erityiset rajoitukset

1.   EKP ja kansalliset toimivaltaiset viranomaiset varmistavat, että sisäpiirin tietoon on pääsy ainoastaan niillä elinten jäsenillä ja työntekijöillä, joilla on tarve saada tutustua näihin tietoihin tehtäviensä suorittamista varten.

2.   EKP ja kansalliset toimivaltaiset viranomaiset varmistavat, että kaikkiin sisäpiiriläisiin sovelletaan kriittisten yksityisten rahoitustoimien osalta täsmällisesti määriteltyjä rajoituksia. Yksityiset rahoitustoimet katsotaan kriittisiksi, jos ne liittyvät tai voivat näyttää liittyvän läheisesti valvontatehtävien suorittamiseen. EKP ja kansalliset toimivaltaiset viranomaiset laativat sisäisissä säännöissään luettelon tällaisista kriittisistä transaktioista, jotka sisältävät erityisesti:

a)	unionissa perustettujen rahoituslaitosten liikkeeseen laskemia osakkeita ja joukkovelkakirjoja koskevat transaktiot;

b)	lyhyen aikavälin kaupankäynnin eli saman rahoitusinstrumentin oston ja myöhemmän myynnin tai myynnin ja myöhemmän oston määritetyn viiteajanjakson kuluessa;

c)	transaktiot johdannaisilla, jotka liittyvät edellä a kohdassa lueteltuihin rahoitusinstrumentteihin ja yhteissijoitusyrityksiin, joiden pääasiallisena tarkoituksena on tällaisiin rahoitusinstrumentteihin sijoittaminen.

3.   EKP ja kansalliset toimivaltaiset viranomaiset hyväksyvät sisäiset säännöt, joissa täsmennetään sisäpiiriläisiä koskevat rajoitukset ottaen huomioon vaikuttavuuteen, tehokkuuteen ja suhteellisuuteen liittyvät näkökohdat. Tällaiset täsmälliset rajoitukset voivat koostua yhdestä tai useammasta jäljempänä luetellusta rajoituksesta:

a)	tiettyjä rahoitustoimia koskeva kielto;

b)	tiettyjä rahoitustoimia koskeva vaatimus ennakollisesta luvasta;

c)	tiettyjä rahoitustoimia koskeva ex ante- tai ex post -ilmoitusvelvollisuus; ja/tai

d)	tiettyjä rahoitustoimia koskevat kieltoajat.

4.   EKP ja kansalliset toimivaltaiset viranomaiset voivat päättää, että ne soveltavat näitä erityisiä rajoituksia muihin työntekijöihin kuin sisäpiiriläisiin.

5.   EKP ja kansalliset toimivaltaiset viranomaiset varmistavat, että niiden luetteloita kriittisistä yksityisistä rahoitustoimista voidaan muuttaa lyhyellä varoitusajalla niin, että ne vastaavat EKP:n neuvoston tekemiä päätöksiä.

6.   EKP ja kansalliset toimivaltaiset viranomaiset täsmentävät sisäisissä säännöissään ne ehdot ja suojatoimet, joita noudattaen sellaiset elinten jäsenet ja työntekijät, jotka uskovat yksityisten rahoitustoimiensa hoidon riippumattomalle kolmannelle osapuolelle kirjallisen omaisuudenhoitosopimuksen nojalla, on vapautettu tässä artiklassa täsmennetyistä erityisistä rajoituksista.

III LUKU

ETURISTIRIITOJEN VÄLTTÄMISTÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖT

9 artikla

Eturistiriidat

1.   EKP:llä ja kansallisilla toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava käytössään mekanismi sellaisten tilanteiden välttämiseksi, joissa työntekijäksi ehdolla olevan hakijan aiemmista työtehtävistä tai henkilökohtaisista suhteista aiheutuu eturistiriita.

2.   EKP ja kansalliset toimivaltaiset viranomaiset hyväksyvät sisäiset säännöt, joissa edellytetään, että niiden elinten jäsenet ja työntekijät välttävät tehtävänsä aikana tilanteita, jotka ovat omiaan aiheuttamaan eturistiriidan, ja ilmoittavat tällaisista tilanteista. EKP ja kansalliset toimivaltaiset viranomaiset varmistavat, että niillä on käytössään asianmukaiset toimenpiteet eturistiriitatilanteen välttämiseksi, mukaan lukien työtehtävistä vapauttaminen kyseisessä asiassa, jos eturistiriidasta ilmoitetaan.

3.   EKP:llä ja kansallisilla toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava käytössään mekanismi sellaisten mahdollisten eturistiriitojen arvioimiseksi ja välttämiseksi, jotka johtuvat niiden elinten jäsenten ja suoraan ylemmälle johdolle raportoivien ylempien toimihenkilöiden tehtävien päättymisen jälkeisistä työtehtävistä.

4.   EKP:llä ja kansallisilla toimivaltaisilla viranomaisilla on tarpeen mukaan oltava käytössään mekanismi sellaisten mahdollisten eturistiriitojen arvioimiseksi ja välttämiseksi, jotka johtuvat niiden työntekijöiden palkattoman vapaansa aikana suorittamista tehtävistä.

IV LUKU

LAHJOJEN JA VIERAANVARAISUUDEN HYVÄKSYMISTÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖT

10 artikla

Etujen vastaanottamista koskeva kielto

1.   EKP ja kansalliset toimivaltaiset viranomaiset hyväksyvät sisäiset säännöt, joissa kielletään niiden elimien jäseniä ja työntekijöitä pyytämästä, vastaanottamasta tai hyväksymästä lupausta, joka koskee heille itselleen tai toiselle henkilölle koituvaa etua ja joka liittyy jollakin tavalla heidän virallisten tehtäviensä hoitamiseen.

2.   EKP ja kansalliset toimivaltaiset viranomaiset voivat määritellä sisäisissä säännöissään poikkeuksia 1 kohdassa säädettyyn kieltoon siltä osin kuin kyse on keskuspankkien, unionin toimielinten tai laitosten, kansainvälisten organisaatioiden ja valtion elinten tarjoamista eduista tai yksityisen sektorin tarjoamista tavanomaisista tai arvoltaan vähäisistä eduista; viimeksi mainitussa tapauksessa edellytetään lisäksi, että nämä edut eivät ole toistuvia eivätkä peräisin samasta lähteestä. EKP ja kansalliset toimivaltaiset viranomaiset varmistavat, etteivät nämä poikkeukset vaikuta tai näytä vaikuttavan niiden elinten jäsenten tai työntekijöiden riippumattomuuteen tai puolueettomuuteen.

3.   Edellä 2 kohdasta poiketen poikkeuksia ei tehdä sellaisten etujen suhteen, joita luottolaitokset tarjoavat EKP:lle tai kansallisille toimivaltaisille viranomaisille paikalla tehtävien tarkastusten tai tilintarkastusten aikana, lukuun ottamatta arvoltaan vähäistä vieraanvaraisuutta työhön liittyvien kokousten yhteydessä.

V LUKU

LOPPUMÄÄRÄYKSET

11 artikla

Voimaantulo ja täytäntöönpano

1.   Nämä suuntaviivat tulevat voimaan päivänä, jona ne annetaan tiedoksi kansallisille toimivaltaisille viranomaisille.

2.   EKP ja kansalliset toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat näiden suuntaviivojen täytäntöön panemiseksi ja noudattamiseksi tarvittavat toimenpiteet ja soveltavat niitä 18 päivästä maaliskuuta 2016. Kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat EKP:lle kaikista näiden suuntaviivojen täytäntöönpanoa koskevista esteistä ja antavat viimeistään 18 päivänä tammikuuta 2016 EKP:lle tiedoksi näihin toimenpiteisiin liittyvät asiakirjat ja keinot.

12 artikla

Raportointi ja tarkistaminen

1.   Kansalliset toimivaltaiset viranomaiset raportoivat vuosittain EKP:lle näiden suuntaviivojen täytäntöönpanosta.

2.   EKP:n neuvosto tarkistaa nämä suuntaviivat vähintään joka kolmas vuosi.

13 artikla

Osoitus

Nämä suuntaviivat on osoitettu EKP:lle ja kansallisille toimivaltaisille viranomaisille.

---

(1)  EUVL L 287, 29.10.2013, s. 63.

(2)  Euroopan keskuspankin menettelytapaohjeet EKP:n neuvoston jäsenille (EYVL C 123, 24.5.2002, s. 9).

(3)  Menettelytapaohjeet Euroopan keskuspankin valvontaelimen jäsenille (EUVL C 93, 20.3.2015, s. 2).

(4)  Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2015/855, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2015, eurojärjestelmän eettisiä sääntöjä koskevista periaatteista ja Euroopan keskuspankkia ja kansallisia keskuspankkeja koskevista vähimmäisvaatimuksista niiden suorittaessa rahapoliittisia operaatioita ja EKP:n valuuttavarannoilla toteutettavia valuuttamarkkinatoimia sekä hoitaessa EKP:n valuuttavarantosaamisia annettujen suuntaviivojen EKP/2002/6 kumoamisesta (EKP/2015/11) (katso tämän virallisen lehden sivu 23).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 549/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa (EUVL L 174, 26.6.2013, s. 1).

---

2.6.2015

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 135/35

---

EU:n JA SERBIAN VAKAUTUS- JA ASSOSIAATIONEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 1,

annettu 21 päivänä lokakuuta 2013,

vakautus- ja assosiaationeuvoston työjärjestyksen vahvistamisesta [2015/857]

VAKAUTUS- JA ASSOSIAATIONEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Serbian tasavallan, jäljempänä ’Serbia’, välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen, jäljempänä ’sopimus’, ja erityisesti sen 119, 120, 122 ja 124 artiklan,

sekä katsoo, että kyseinen sopimus tuli voimaan 1 päivänä syyskuuta 2013,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Puheenjohtaja

Vakautus- ja assosiaationeuvoston puheenjohtajana toimivat vuorotellen 12 kuukauden ajan Euroopan unionin ulkoasiainneuvoston puheenjohtaja, joka toimii Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Euroopan atomienergiayhteisön puolesta, sekä Serbian hallituksen edustaja. Ensimmäinen kausi alkaa vakautus- ja assosiaationeuvoston ensimmäisenä kokoontumispäivänä ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2013.

2 artikla

Kokoukset

Vakautus- ja assosiaationeuvosto kokoontuu ministeritasolla kerran vuodessa. Jos osapuolet niin sopivat, kumman tahansa osapuolen pyynnöstä voidaan pitää vakautus- ja assosiaationeuvoston ylimääräisiä kokouksia. Jolleivät osapuolet toisin sovi, vakautus- ja assosiaationeuvoston kokoukset pidetään Euroopan unionin neuvoston tavanomaisessa kokouspaikassa osapuolten sopimana ajankohtana. Vakautus- ja assosiaationeuvoston sihteerit kutsuvat vakautus- ja assosiaationeuvoston kokoukset koolle yhdessä puheenjohtajan suostumuksella.

3 artikla

Edustajat

Vakautus- ja assosiaationeuvoston jäsenet, jotka ovat estyneet osallistumasta kokoukseen, voivat käyttää edustajaa. Jos jäsen haluaa käyttää edustajaa, hänen on ilmoitettava puheenjohtajalle edustajansa nimi ennen sen kokouksen alkua, jossa häntä edustetaan. Vakautus- ja assosiaationeuvoston jäsenen edustajalla on kaikki varsinaisen jäsenen oikeudet.

4 artikla

Valtuuskunnat

Vakautus- ja assosiaationeuvoston jäsenillä voi olla apunaan virkamiehiä. Osapuolten valtuuskuntien aiottu kokoonpano ilmoitetaan puheenjohtajalle ennen kutakin kokousta. Euroopan investointipankin edustaja osallistuu vakautus- ja assosiaationeuvoston kokouksiin tarkkailijana, kun esityslistalla on sitä koskevia asioita. Vakautus- ja assosiaationeuvosto voi kutsua muita kuin jäseniä kokouksiinsa antamaan tietoja erityisistä aiheista.

5 artikla

Sihteeristö

Yksi Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristön virkamies ja yksi Serbian Euroopan unionissa olevan edustuston virkamies toimivat yhdessä vakautus- ja assosiaationeuvoston sihteereinä.

6 artikla

Kirjeenvaihto

Vakautus- ja assosiaationeuvostolle osoitettu kirjeenvaihto lähetetään vakautus- ja assosiaationeuvoston puheenjohtajalle Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristön osoitteeseen.

Sihteerit huolehtivat tämän kirjeenvaihdon välittämisestä vakautus- ja assosiaationeuvoston puheenjohtajalle ja tarvittaessa sen jakelusta vakautus- ja assosiaationeuvoston muille jäsenille. Tällä tavoin jaettava kirjeenvaihto lähetetään komission pääsihteeristölle, jäsenvaltioiden pysyville edustustoille ja Serbian edustustolle Euroopan unionissa.

Sihteerit toimittavat vakautus- ja assosiaationeuvoston puheenjohtajalta peräisin olevat tiedonannot vastaanottajille, ja ne jaetaan tarvittaessa vakautus- ja assosiaationeuvoston muille jäsenille toisen kohdan mukaisesti.

7 artikla

Julkisuus

Ellei toisin päätetä, vakautus- ja assosiaationeuvoston kokoukset eivät ole julkisia.

8 artikla

Kokousten esityslistat

1.   Puheenjohtaja laatii kutakin kokousta varten ehdotuksen esityslistaksi. Vakautus- ja assosiaationeuvoston sihteerit lähettävät sen 6 artiklassa tarkoitetuille vastaanottajille viimeistään 15 päivää ennen kokouksen alkua. Esityslistaehdotukseen otetaan asiat, joiden esityslistalle ottamista koskeva pyyntö on saapunut puheenjohtajalle vähintään 21 päivää ennen kokouksen alkua, ja nämä asiat otetaan esityslistaehdotukseen ainoastaan, jos niihin liittyvät asiakirjat on toimitettu sihteereille viimeistään esityslistan lähettämispäivänä. Vakautus- ja assosiaationeuvosto hyväksyy esityslistan kunkin kokouksen alussa. Muita kuin esityslistaehdotuksessa olevia asioita voidaan ottaa esityslistalle molempien osapuolten suostumuksella.

2.   Puheenjohtaja voi kummankin osapuolen suostumuksella lyhentää 1 kohdassa tarkoitettuja määräaikoja jonkin erityistapauksen asettamien vaatimusten huomioon ottamiseksi.

9 artikla

Pöytäkirja

Sihteerit laativat kustakin kokouksesta pöytäkirjaluonnoksen. Pöytäkirjassa mainitaan yleensä kustakin esityslistalla olevasta asiasta:

vakautus- ja assosiaationeuvostolle toimitetut asiakirjat,

lausumat, jotka joku vakautus- ja assosiaationeuvoston jäsenistä on pyytänyt kirjattaviksi,

tehdyt päätökset ja annetut suositukset, sovitut lausumat ja tehdyt päätelmät.

Pöytäkirjaluonnos toimitetaan vakautus- ja assosiaationeuvoston hyväksyttäväksi. Puheenjohtaja ja molemmat sihteerit allekirjoittavat hyväksytyn pöytäkirjan. Sitä säilytetään vakautus- ja assosiaationeuvoston asiakirjojen tallettajana toimivan Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristön arkistossa. Sen oikeaksi todistettu jäljennös toimitetaan kaikille 6 artiklassa tarkoitetuille vastaanottajille.

10 artikla

Päätökset ja suositukset

1.   Vakautus- ja assosiaationeuvosto tekee päätöksensä ja antaa suosituksia osapuolten yhteisestä sopimuksesta. Vakautus- ja assosiaationeuvosto voi osapuolten niin sopiessa tehdä päätöksiä tai antaa suosituksia kirjallista menettelyä noudattaen.

2.   Vakautus- ja assosiaatiosopimuksen 121 artiklassa tarkoitettujen vakautus- ja assosiaationeuvoston päätösten otsikkona on ”päätös” ja suositusten otsikkona ”suositus”, ja niiden jäljessä on järjestysnumero, antamispäivämäärä ja aihe. Vakautus- ja assosiaationeuvoston päätökset ja suositukset allekirjoittaa puheenjohtaja, ja molemmat sihteerit todistavat ne oikeiksi. Päätökset ja suositukset lähetetään kaikille 6 artiklassa tarkoitetuille vastaanottajille. Kumpikin osapuoli voi päättää julkaista vakautus- ja assosiaationeuvoston päätökset ja suositukset virallisessa lehdessään.

11 artikla

Kielet

Vakautus- ja assosiaationeuvoston virallisina kielinä ovat kummankin osapuolen viralliset kielet. Jollei toisin päätetä, vakautus- ja assosiaationeuvosto tekee ratkaisunsa näillä kielillä laadittujen asiakirjojen perusteella.

12 artikla

Kulut

Euroopan unioni ja Serbia vastaavat itse henkilöstö-, matka- ja oleskelukustannuksista sekä postitus- ja televiestintäkustannuksista, joita niille aiheutuu osallistumisesta vakautus- ja assosiaationeuvoston kokouksiin. Kokousten tulkkaukseen sekä asiakirjojen kääntämiseen ja jäljentämiseen liittyvistä kustannuksista vastaa Euroopan unioni, lukuun ottamatta serbian kieleen ja serbian kielestä tulkkaukseen tai kääntämiseen liittyviä kustannuksia, joista vastaa Serbia. Muista kokousten järjestämiseen liittyvistä kuluista vastaa kokouksen järjestävä osapuoli.

13 artikla

Vakautus- ja assosiaatiokomitea

1.   Perustetaan vakautus- ja assosiaatiokomitea avustamaan vakautus- ja assosiaationeuvostoa tämän tehtävien suorittamisessa. Se koostuu Euroopan unionin neuvoston edustajista, Euroopan komission edustajista sekä Serbian hallituksen edustajista, jotka ovat yleensä korkeita virkamiehiä.

2.   Vakautus- ja assosiaatiokomitea valmistelee vakautus- ja assosiaationeuvoston kokoukset ja käsiteltävät asiat, panee tarvittaessa täytäntöön tämän päätökset ja yleisesti varmistaa assosiaatiosuhteiden jatkuvuuden sekä vakautus- ja assosiaatiosopimuksen toimivuuden. Se tutkii kaikki vakautus- ja assosiaationeuvoston sen käsiteltäviksi saattamat asiat sekä kaikki muut asiat, joita voi nousta esiin vakautus- ja assosiaatiosopimuksen päivittäisen täytäntöönpanon yhteydessä. Se antaa päätös- ja suositusehdotuksia tai -luonnoksia vakautus- ja assosiaationeuvoston hyväksyttäväksi.

3.   Kun vakautus- ja assosiaatiosopimuksessa määrätään kuulemisvelvoitteesta tai -mahdollisuudesta, kuuleminen voi tapahtua vakautus- ja assosiaatiokomiteassa. Se voi jatkua vakautus- ja assosiaationeuvostossa, jos osapuolet niin sopivat.

4.   Vakautus- ja assosiaatiokomitean työjärjestys on tämän päätöksen liitteenä.

14 artikla

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean sekä Serbian työmarkkinaosapuolten ja muiden kansalaisyhteiskunnan järjestöjen edustajista muodostuva neuvoa-antava sekakomitea

1.   Perustetaan Euroopan talous- ja sosiaalikomitean sekä Serbian työmarkkinaosapuolten ja muiden kansalaisyhteiskunnan järjestöjen edustajista muodostuva neuvoa-antava sekakomitea, jonka tehtävä on avustaa vakautus- ja assosiaationeuvostoa vuoropuhelun ja yhteistyön edistämisessä Euroopan unionin ja Serbian työmarkkinaosapuolten ja muiden kansalaisyhteiskunnan järjestöjen välillä. Tällaiseen vuoropuheluun ja yhteistyöhön kuuluvat kaikki Euroopan unionin ja Serbian väliset kysymykset, jotka tulevat esiin osana vakautus- ja assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanoa. Tällaisen vuoropuhelun ja yhteistyön avulla pyritään erityisesti seuraaviin tavoitteisiin:

a)	Serbian työmarkkinaosapuolten ja muiden kansalaisyhteiskunnan järjestöjen toimintakyvyn valmistelu tulevaa Euroopan unionin jäsenyyttä silmällä pitäen;

b)	Serbian työmarkkinaosapuolten ja muiden kansalaisyhteiskunnan järjestöjen valmistelu Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työhön osallistumiseen Serbian liittymisen jälkeen;

c)	tietojenvaihto yhteistä etua koskevissa kysymyksissä, erityisesti liittymisprosessin tämänhetkisestä tilanteesta sekä Serbian työmarkkinaosapuolten ja muiden kansalaisyhteiskunnan järjestöjen valmistautumisesta tähän prosessiin;

d)

kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtoon ja suunnitelmalliseen vuoropuheluun kannustaminen a) Serbian työmarkkinaosapuolten ja muiden kansalaisyhteiskunnan järjestöjen sekä b) jäsenvaltioiden työmarkkinaosapuolten ja muiden kansalaisyhteiskunnan järjestöjen välillä, mukaan luettuna verkottuminen tietyillä aloilla, joilla suorat yhteydet ja yhteistyö saattaisivat osoittautua tehokkaimmaksi tavaksi ratkaista erityisongelmia;

e)	keskustelu kaikista muista jommankumman osapuolen ehdottamista kysymyksistä, jotka saattavat tulla esiin osana vakautus- ja assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanoa ja liittymistä edeltävää strategiaa.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa neuvoa-antavassa sekakomiteassa on yhdeksän jäsentä, jotka edustavat Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa, ja yhdeksän jäsentä, jotka edustavat Serbian työmarkkinaosapuolia ja muita kansalaisyhteiskunnan järjestöjä. Neuvoa-antava sekakomitea voi kutsua myös tarkkailijoita.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu neuvoa-antava sekakomitea toimii vakautus- ja assosiaationeuvoston kuullessa sitä, ja se toimii omasta aloitteestaan silloin, kun on kyse vuoropuhelun edistämisestä talouselämän ja kansalaisyhteiskunnan välillä.

4.   Jäseniä valittaessa on varmistettava, että edellä 1 kohdassa tarkoitettu neuvoa-antava sekakomitea edustaa mahdollisimman hyvin sekä Euroopan unionin että Serbian työmarkkinaosapuolia ja muita kansalaisyhteiskunnan järjestöjä. Serbian valtio nimittää virallisesti sekakomitean serbialaiset jäsenet työmarkkinaosapuolten ja muiden kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ehdotusten perusteella. Kyseisten ehdotusten on perustuttava työmarkkinaosapuolten ja muiden kansalaisyhteiskunnan järjestöjen piirissä järjestettyihin osallistaviin ja läpinäkyviin valintamenettelyihin.

5.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun neuvoa-antavan sekakomitean puheenjohtajina toimivat Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsen ja Serbian työmarkkinaosapuolten ja muiden kansalaisyhteiskunnan järjestöjen edustaja.

6.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu neuvoa-antava sekakomitea vahvistaa työjärjestyksensä.

7.   Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ja Serbian valtio vastaavat kumpikin omista henkilöstö-, matka- ja oleskelukustannuksistaan, jotka aiheutuvat niiden edustajien osallistumisesta neuvoa-antavan sekakomitean kokouksiin ja sekakomitean työryhmien kokouksiin.

8.   Tulkkaus- ja kääntämiskustannuksia koskevat yksityiskohtaiset järjestelyt esitetään 1 kohdassa tarkoitetun neuvoa-antavan sekakomitean työjärjestyksessä. Kokousten aineellisiin järjestelyihin liittyvistä muista kustannuksista vastaa kokouksen järjestävä osapuoli.

15 artikla

Euroopan unionin alueiden komitean sekä Serbian paikallis- ja alueviranomaisten edustajista muodostuva neuvoa-antava sekakomitea

1.   Perustetaan Euroopan unionin alueiden komitean sekä Serbian paikallis- ja alueviranomaisten edustajista muodostuva neuvoa-antava sekakomitea, jonka tehtävä on avustaa vakautus- ja assosiaationeuvostoa vuoropuhelun ja yhteistyön edistämisessä Euroopan unionin ja Serbian alue- ja paikallisviranomaisten välillä. Tällaisen vuoropuhelun ja yhteistyön avulla pyritään erityisesti seuraaviin tavoitteisiin:

a)	Serbian alue- ja paikallisviranomaisten toimintakyvyn valmistelu Euroopan unionin tulevaa jäsenyyttä silmällä pitäen;

b)	Serbian alue- ja paikallisviranomaisten valmistelu alueiden komitean työhön osallistumiseen Serbian liittymisen jälkeen;

c)

tietojenvaihto yhteistä etua koskevissa ajankohtaisissa kysymyksissä, erityisesti liittymisprosessin tämänhetkisestä tilanteesta ja niistä politiikan aloista, joilla alueiden komiteaa on perussopimusten mukaan kuultava, sekä Serbian alue- ja paikallisviranomaisten valmistautumisesta näihin politiikkoihin;

d)

monenvälisen suunnitelmallisen vuoropuhelun kannustaminen a) Serbian alue- ja paikallisviranomaisten sekä b) jäsenvaltioiden alue- ja paikallisviranomaisten välillä, mukaan luettuna verkottuminen tietyillä aloilla, joilla jäsenvaltioiden ja Serbian alue- ja paikallisviranomaisten suorat yhteydet ja yhteistyö saattaisivat osoittautua tehokkaimmaksi tavaksi käsitellä yhteistä etua koskevia erityiskysymyksiä;

e)	alueiden välistä yhteistyötä koskeva säännöllinen tietojenvaihto Serbian ja jäsenvaltioiden alue- ja paikallisviranomaisten välillä;

f)

kokemusten ja tietojen vaihtoon kannustaminen niillä politiikan aloilla, joilla alueiden komiteaa on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaan kuultava, i) Serbian alue- ja paikallisviranomaisten sekä ii) jäsenvaltioiden alue- ja paikallisviranomaisten välillä erityisesti alueellisten ja paikallisten kehittämissuunnitelmien tai -strategioiden valmistelua koskevan taitotiedon ja menetelmien alalla sekä rakennerahastojen tehokkaimman hyödyntämisen alalla;

g)	Serbian alue- ja paikallisviranomaisten tukeminen tietojenvaihdon avulla toissijaisuusperiaatteen toteuttamisessa kaikilla alue- ja paikallistason elämänalueilla;

h)	keskustelu kaikista muista jommankumman osapuolen ehdottamista kysymyksistä, jotka saattavat tulla esiin osana vakautus- ja assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanoa ja liittymistä edeltävää strategiaa.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa neuvoa-antavassa sekakomiteassa on seitsemän jäsentä, jotka edustavat alueiden komiteaa, ja seitsemän jäsentä, jotka ovat Serbian alue- ja paikallisviranomaisten vaaleilla valittuja edustajia. Kumpikin osapuoli nimittää neuvoa-antavaan sekakomiteaan yhtä monta varajäsentä.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu neuvoa-antava sekakomitea toimii, kun vakautus- ja assosiaationeuvosto kuulee sitä, ja se toimii omasta aloitteestaan silloin, kun on kyse alue- ja paikallisviranomaisten vuoropuhelun edistämisestä.

4.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu neuvoa-antava sekakomitea voi antaa suosituksia vakautus- ja assosiaationeuvostolle.

5.   Jäseniä valittaessa on varmistettava, että edellä 1 kohdassa tarkoitettu neuvoa-antava sekakomitea edustaa mahdollisimman hyvin sekä Euroopan unionin että Serbian eri hallintotasojen alue- ja paikallisviranomaisia. Serbian valtio nimittää virallisesti sekakomitean serbialaiset jäsenet Serbian alue- ja paikallisviranomaisia edustavien organisaatioiden ehdotusten perusteella. Kyseisten ehdotusten on perustuttava alue- tai paikallistason virkoihin vaaleilla valittujen henkilöiden keskuudessa järjestettyihin osallistaviin ja läpinäkyviin valintamenettelyihin.

6.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu neuvoa-antava sekakomitea vahvistaa työjärjestyksensä.

7.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun neuvoa-antavan sekakomitean puheenjohtajina toimivat alueiden komitean jäsen ja Serbian alue- ja paikallisviranomaisten edustaja.

8.   Alueiden komitea ja Serbian valtio vastaavat kumpikin omista kuluistaan, erityisesti matka- ja oleskelukustannuksista, jotka aiheutuvat niiden edustajien ja avustavan henkilöstön osallistumisesta edellä 1 kohdassa tarkoitetun neuvoa-antavan sekakomitean kokouksiin.

9.   Tulkkaus- ja kääntämiskustannuksia koskevat yksityiskohtaiset järjestelyt esitetään 1 kohdassa tarkoitetun neuvoa-antavan sekakomitean työjärjestyksessä. Kokousten aineellisiin järjestelyihin liittyvistä muista kustannuksista vastaa kokouksen järjestävä osapuoli.

---

---