24.4.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

L 106/1

NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2015/637,

annettu 20 päivänä huhtikuuta 2015,

yhteensovittamis- ja yhteistyötoimenpiteistä edustusta vailla oleville unionin kansalaisille kolmansissa maissa annettavan konsuliviranomaisten suojelun helpottamiseksi ja päätöksen 95/553/EY kumoamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 23 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Unionin kansalaisuus on jäsenvaltioiden kansalaisten perustavanlaatuinen asema. Oikeus saada toisen jäsenvaltion diplomaatti- ja konsuliviranomaisilta suojelua sellaisen kolmannen maan alueella, jossa sillä jäsenvaltiolla, jonka kansalaisista on kyse, ei ole edustusta, samoin edellytyksin kuin kyseisen jäsenvaltion omat kansalaiset on yksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 20 artiklan 2 kohdan c alakohdassa unionin kansalaisille myönnetyistä erityisoikeuksista.

(2)

Lissabonin sopimuksessa vahvistettiin unionin kansalaisuutta ja siihen liittyviä oikeuksia. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 23 artiklassa määrätään sellaisten direktiivien hyväksymisestä, joissa säädetään konsuliviranomaisten edustusta vailla oleville unionin kansalaisille antamaa suojelua helpottavista tarpeellisista yhteistyö- ja yhteensovittamistoimenpiteistä.

(3)

Solidaarisuus, syrjintäkielto ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen kuuluvat arvoihin, joihin unioni perustuu; kansainvälisissä suhteissaan unionin olisi vaalittava arvojaan ja edistettävä osaltaan kansalaistensa suojelua. Edustusta vailla olevien unionin kansalaisten perusoikeus konsuliviranomaisten antamaan suojeluun samoin edellytyksin kuin omat kansalaiset, joka on vahvistettu Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, 46 artiklassa, on osoitus eurooppalaisesta solidaarisuudesta. Se tuo ulkoisen ulottuvuuden unionin kansalaisuuden käsitteeseen ja vahvistaa unionin identiteettiä kolmansissa maissa.

(4)

Tämän direktiivin tavoitteena on säätää konsuliviranomaisten edustusta vailla oleville unionin kansalaisille antamaa suojelua helpottavista tarpeellisista yhteistyö- ja yhteensovittamistoimenpiteistä. Tällaisten toimenpiteiden olisi lisättävä oikeusvarmuutta sekä konsuliviranomaisten välistä tehokasta yhteistyötä ja solidaarisuutta.

(5)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 20 artiklan 2 kohdan c alakohdan ja 23 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden olisi annettava konsuliviranomaisten suojelua edustusta vailla oleville kansalaisille samoin edellytyksin kuin omille kansalaisilleen. Tämä direktiivi ei vaikuta jäsenvaltioiden toimivaltaan määrätä omille kansalaisilleen annettavan suojelun ulottuvuudesta.

(6)

Tämä direktiivi ei vaikuta jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisiin konsulisuhteisiin, erityisesti niiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin, jotka johtuvat jäsenvaltioiden unionin oikeuden mukaisesti soveltamista kansainvälisistä tavoista ja sopimuksista, erittäinkin 24 päivänä huhtikuuta 1963 tehdystä konsulisuhteita koskevasta yleissopimuksesta, jäljempänä ’Wienin yleissopimus’. Jäsenvaltiot voivat Wienin yleissopimuksen 8 artiklan nojalla antaa konsuliviranomaisten suojelua toisen jäsenvaltion puolesta siitä asianmukaisesti ilmoitettuaan ja jollei kyseinen kolmas maa vastusta sitä. Vaikeuksia voi erityisesti esiintyä sellaisissa tilanteissa, joissa kansalaisella on myös isäntämaan kansalaisuus. Jäsenvaltioiden olisi paikallisen konsuliyhteistyön tuella toteutettava tarvittavat toimenpiteet kolmansien maiden suhteen sen varmistamiseksi, että konsuliviranomaisten suojelua voidaan kaikissa tapauksissa antaa muiden jäsenvaltioiden puolesta.

(7)

Tehokas yhteistyö ja yhteensovittaminen on välttämätöntä, kun edustusta vailla olevat kansalaiset tarvitsevat suojelua kolmansissa maissa. Kolmannessa maassa läsnä olevan avustavan jäsenvaltion ja jäsenvaltion, jonka kansalainen henkilö on, olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä. Edustusta vailla olevia kansalaisia koskeva paikallinen konsuliyhteistyö voi olla monimutkaisempaa, sillä se edellyttää yhteensovittamista viranomaisten kanssa, joilla ei ole paikallista edustusta, tarvittaessa myös toimivaltaisten suurlähetystöjen tai konsulaattien kanssa. Olisi laadittava selkeät ja vakaat säännöt, joilla täytetään aukko, joka on seurausta siitä, ettei kansalaisen omalla jäsenvaltiolla ole maassa suurlähetystöä tai konsulaattia. Nykyisiä toimenpiteitä on selvennettävä tehokkaan suojelun varmistamiseksi.

(8)

Unionin kansalaisten olisi katsottava olevan vailla edustusta kolmannessa maassa, jos sillä jäsenvaltiolla, jonka kansalainen kyseinen henkilö on, ei ole siellä suurlähetystöä, konsulaattia tai kunniakonsulia. Kansalaisten olisi myös katsottava olevan vailla edustusta, jos paikallisesti perustettu suurlähetystö, konsulaatti tai kunniakonsuli ei jostakin syystä pysty tietyssä tapauksessa antamaan suojelua, jota kyseinen henkilö muutoin olisi kansallisen lain tai käytännön mukaan oikeutettu saamaan. Suurlähetystöjen ja konsulaattien olisi ilmoitettava toisilleen poikkeuksellisista olosuhteista, jotka voivat tilapäisesti vaikuttaa niiden valmiuteen antaa konsuliviranomaisten suojelua. Saavutettavuus ja läheisyys olisi myös otettava huomioon. Esimerkiksi kansalaista, joka pyytää konsuliviranomaisten suojelua tai apua toisen jäsenvaltion suurlähetystöltä tai konsulaatilta, ei tulisi ohjata edelleen sen jäsenvaltion, jonka kansalainen hän on, suurlähetystöön, konsulaattiin tai kunniakonsulin luo, jos kansalaisen ei paikallisten olosuhteiden tai resurssien puutteen vuoksi ole mahdollista päästä turvallisesti mainittuihin instansseihin, eikä näiden ole mahdollista saavuttaa häntä, sillä tavoin, että hänen olisi mahdollista saada konsuliviranomaisten antamaa suojelua. Edustuksen puuttumisen käsitettä olisi tulkittava siten, että varmistetaan edustusta vailla olevien kansalaisten oikeutta saada syrjimätöntä suojelua toisen jäsenvaltion suurlähetystöltä tai konsulaatilta koskeva tehokkuus ottaen huomioon kunkin tapauksen olosuhteet. Kansalaisten, joilla on useamman kuin yhden jäsenvaltion kansalaisuus, olisi katsottava olevan edustusta vailla, jos yhdelläkään niistä jäsenvaltioista, joiden kansalaisuus heillä on, ei ole edustusta kyseisessä kolmannessa maassa.

(9)

Jotta voidaan varmistaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 20 artiklan 2 kohdan c alakohdassa vahvistetun oikeuden ja perusoikeuskirjan 7 artiklassa tunnustetun yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamista koskevan oikeuden tehokkuus ja ottaen huomioon kansallinen oikeus ja käytäntö, avustavan jäsenvaltion on mahdollisesti annettava suojelua unionin kansalaisten kolmansista maista oleville perheenjäsenille kunkin tapauksen olosuhteiden mukaan. Tämä direktiivi ei estä sitä, että niiden kuulemisten aikana, jotka olisi toteutettava ennen kuin apua annetaan, avustava jäsenvaltio ja jäsenvaltio, jonka kansalainen edustusta vailla oleva henkilö on, tarvittaessa sopivat mahdollisuudesta laajentaa apu edustusta vailla olevan unionin kansalaisen kolmannesta maasta oleviin perheenjäseniin laajemmin kuin avustavan jäsenvaltion lainsäädännössä edellytetään tai mikä on sen käytännön mukaista, ottaen mahdollisuuksien mukaan huomioon sen jäsenvaltion, jonka kansalainen edustusta vailla oleva henkilö on, tekemät pyynnöt, ja edellyttäen, että se, mistä on sovittu, täyttää unionin lainsäädännön vaatimukset. Jäsenvaltiot eivät kuitenkaan välttämättä pysty antamaan tietyntyyppistä konsuliviranomaisten suojelua, kuten tilapäisiä matkustusasiakirjoja, kolmansista maista oleville perheenjäsenille. Alaikäisiä lapsia koskevan avun osalta olisi lapsen etu otettava ensisijaisesti huomioon perusoikeuskirjan 24 artiklan mukaisesti, ja kuten 20 päivänä marraskuuta 1989 tehdyssä Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa säädetään.

(10)

Edustusta vailla olevien kansalaisten olisi voitava hakea konsuliviranomaisten antamaa suojelua minkä tahansa jäsenvaltion suurlähetystöstä tai konsulaatista. Tämän ei kuitenkaan tulisi estää jäsenvaltioita ryhtymästä käytännön järjestelyihin, joiden tarkoituksena on vastuun jakaminen konsuliviranomaisten suojelun antamisesta edustusta vailla oleville kansalaisille tämän direktiivin mukaisesti. Tällaiset järjestelyt ovat kansalaisille hyödyllisiä, koska ne mahdollistavat paremmat valmiudet tehokkaan suojelun varmistamiseksi. Suojelupyynnön vastaanottavan jäsenvaltion olisi arvioitava, onko konsuliviranomaisten suojelua kyseisessä tapauksessa annettava vai voidaanko asia siirtää suurlähetystölle tai konsulaatille, joka on nimetty toimivaltaiseksi sovitun järjestelyn mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle kaikista tällaisista järjestelyistä, ja unionin ja jäsenvaltioiden olisi tiedotettava niistä avoimuuden varmistamiseksi edustusta vailla olevien kansalaisten osalta.

(11)

Tämän direktiivin ei tulisi estää jäsenvaltiota, jolla ei ole edustusta kolmannessa maassa, antamasta konsuliviranomaisten suojelua kansalaiselleen, esimerkiksi tarjoamalla tarvittaessa konsulipalveluja verkossa. Jäsenvaltion, jonka kansalainen edustusta vailla oleva henkilö on, olisi voitava pyytää jäsenvaltiota, josta kansalainen hakee tai saa konsuliviranomaisten antamaa suojelua, siirtämään pyyntö tai asia voidakseen itse antaa konsuliviranomaisten suojelua. Tällainen siirto ei saisi johtaa edustusta vailla olevan kansalaisen jäämiseen ilman konsuliviranomaisten antamaa suojelua.

(12)

Sen estämättä, että jäsenvaltioilla on kunniakonsulien toimivallan osalta erilaiset perinteet, nämä eivät yleensä tarjoa samaa palvelujen valikoimaa kuin suurlähetystöt tai konsulaatit. Ottaen huomioon, että kunniakonsulit täyttävät tehtävänsä usein vapaaehtoiselta pohjalta, olisi jätettävä kunkin jäsenvaltion päätettäväksi, olisiko tätä direktiiviä sovellettava sen kunniakonsuleihin. Kunniakonsulien voitaisiin edellyttää antavan konsuliviranomaisten suojelua edustusta vailla oleville kansalaisille kunkin tapauksen olosuhteiden mukaan.

(13)

Suojelupyynnöt olisi käsiteltävä, jos pyynnön esittäjät esittävät voimassa olevan unionin kansalaisen passin tai henkilötodistuksen. Konsuliviranomaisten antamaa suojelua tarvitsevilla edustusta vailla olevilla kansalaisilla ei kuitenkaan mahdollisesti ole enää hallussaan henkilöasiakirjojaan. Perustavanlaatuinen asema unionin kansalaisena annetaan suoraan unionin lainsäädännössä ja henkilöasiakirjoilla on ainoastaan toteava arvo. Jos pyynnön esittäjät eivät pysty esittämään voimassa olevia henkilöasiakirjoja, heidän olisi sen vuoksi pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä muulla tavoin. Tarvittaessa kyseisen henkilön henkilöllisyys voitaisiin tarkistaa kuultaessa sen jäsenvaltion viranomaisia, jonka kansalainen pyynnön esittäjä väittää olevansa. Sellaisten pyynnön esittäjän mukana olevien perheenjäsenten osalta, jotka ovat kolmannen maan kansalaisia, sen jäsenvaltion viranomaisten, jonka kansalainen pyynnön esittäjä on, olisi myös voitava auttaa avustavaa jäsenvaltiota henkilöllisyyden ja pyynnön esittäjään olevan perhesuhteen olemassaolon tarkistamisessa.

(14)

Tarvittavien yhteensovittamis- ja yhteistyötoimenpiteiden selvittämiseksi tämän direktiivin mukaisen konsuliviranomaisten antaman suojelun soveltamisala olisi täsmennettävä. Edustusta vailla oleville kansalaisille annettavan konsuliviranomaisten suojelun olisi sisällettävä avustaminen useissa tavanomaisissa tilanteissa, joissa jäsenvaltiot antavat konsuliviranomaisten suojelua omille kansalaisilleen kunkin yksittäisen tapauksen olosuhteiden mukaan, kuten pidätys tai vangitseminen, vakava onnettomuus tai vakava sairaus ja kuolema sekä hädänalaiseen asemaan joutuneiden avustaminen ja kotiuttaminen tai tilapäisten matkustusasiakirjojen myöntäminen. Koska tarvittava suojelu riippuu aina tapauksesta, konsuliviranomaisten antamaa suojelua ei tulisi rajoittaa niihin tilanteisiin, jotka on erityisesti mainittu tässä direktiivissä.

(15)

Kansalaisten toiveet olisi otettava asianmukaisesti huomioon soveltuvin osin, mukaan lukien silloin kun on kyse siitä, olisiko perheenjäsenille tai muille asiaan liittyville henkilöille ilmoitettava asiasta ja kenelle ilmoitus siinä tapauksessa tehtäisiin. Vastaavasti kuolemantapauksessa olisi otettava asianmukaisesti huomioon lähiomaisten toiveet kuolleen kansalaisen ruumista koskevista järjestelyistä. Sen jäsenvaltion, jonka kansalainen edustusta vailla oleva henkilö on, olisi oltava vastuussa tällaisesta yhteydenpidosta.

(16)

Jäsenvaltioiden viranomaisten olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä ja yhteensovitettava toimensa toistensa kanssa sekä unionin, erityisesti komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa keskinäisen kunnioituksen ja solidaarisuuden hengessä. Nopean ja tehokkaan yhteistyön varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi annettava ja jatkuvasti päivitettävä tietoja asiaan liittyvistä yhteyspisteistä jäsenvaltioissa Euroopan ulkosuhdehallinnon suojatulla verkkosivustolla (Consular OnLine).

(17)

Kolmansissa maissa unionia edustavat unionin edustustot, jotka tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden diplomaattisten edustustojen ja konsuliedustustojen kanssa edistävät unionin kansalaisilla konsuliviranomaisten antamaan suojeluun olevan oikeuden toteutumista, kuten Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 35 artiklassa todetaan. Tällä direktiivillä tunnustetaan täysimääräisesti Euroopan ulkosuhdehallinnon ja unionin edustustojen erityisesti kriisitilanteissa neuvoston päätöksen 2010/427/EU (2) ja erittäinkin sen 5 artiklan 10 kohdan mukaisesti jo antama panos, ja vahvistetaan sitä edelleen.

(18)

Paikallisen yhteensovittamisen osalta olisi selvennettävä kaikkien asiaan kuuluvien toimijoiden toimivaltuuksia ja tehtäviä, jotta varmistetaan, että edustusta vailla olevat kansalaiset saavat avun, johon heillä on oikeus syrjimättömyysperiaatteen mukaisesti. Paikallisessa konsuliyhteistyössä olisi kiinnitettävä asianmukaista huomiota edustusta vailla oleviin kansalaisiin, esimerkiksi keräämällä ja säännöllisesti päivittämällä tietoja asiaan liittyvistä yhteyspisteistä ja antamalla tietoja jäsenvaltioiden paikallisille suurlähetystöille, konsulaateille ja unionin edustustoille.

(19)

Tiiviissä yhteistyössä unionin edustustojen kanssa järjestettävissä paikallisissa konsuliyhteistyökokouksissa olisi vaihdettava säännöllisesti tietoja edustusta vailla oleville kansalaisille tärkeistä asioista, kuten kansalaisten turvallisuudesta, vankilaoloista, konsuli-ilmoituksista ja konsulipalvelujen saatavuudesta sekä yhteistyöstä kriisitilanteissa. Edustettuna olevien jäsenvaltioiden olisi näissä kokouksissa tarpeen mukaan sovittava käytännön järjestelyistä sen varmistamiseksi, että edustusta vailla olevat kansalaiset saavat tehokasta suojelua. Tällainen sopiminen ei välttämättä ole tarpeen, jos esimerkiksi edustusta vailla olevien kansalaisten määrä on pieni.

(20)

Selvä vastuunjako edustettuina olevien ja edustusta vailla olevien jäsenvaltioiden sekä unionin edustustojen välillä on olennaista riittävien kriisivalmiuksien ja kriisinhallinnan varmistamiseksi. Sen vuoksi kriisitilanteiden valmiussuunnittelun olisi oltava koordinoitua ja siinä olisi otettava täysimääräisesti huomioon edustusta vailla olevat kansalaiset. Jäsenvaltioiden, joilla ei ole paikallista suurlähetystöä tai konsulaattia, olisi tätä varten toimitettava paikallisten kriisintorjuntavalmiuksien puitteissa kaikki saatavilla olevat ja asiaan kuuluvat tiedot kansalaisistaan alueella. Näitä tietoja olisi tarvittaessa päivitettävä kriisitilanteessa. Toimivaltaisille suurlähetystöille ja konsulaateille sekä unionin edustustoille olisi tiedotettava, ja tarvittaessa niiden olisi osallistuttava kriisivalmiusjärjestelyihin. Näistä järjestelyistä olisi annettava tietoa edustusta vailla oleville kansalaisille. Kriisitilanteissa johtavan valtion tai yhden taikka useamman apua koordinoivan jäsenvaltion olisi sovitettava yhteen edustusta vailla oleville kansalaisille annettava tuki ja käytettävissä olevien evakuointivalmiuksien käyttö syrjimättömyysperiaatteen mukaisesti noudattaen sovittua suunnitelmaa ja ottaen huomioon tilanteen paikallisen kehittymisen.

(21)

Konsulihenkilöstön ja muiden kriisinhallinnan asiantuntijoiden yhteistoimintaa olisi parannettava, erityisesti mahdollistamalla heidän osallistumisensa monialaisiin kriisiyksikköihin, kuten yksikköihin, jotka liittyvät Euroopan ulkosuhdehallinnon kriisitoiminnan ja operatiivisen koordinoinnin sekä kriisinhallinnan rakenteisiin ja unionin pelastuspalvelumekanismiin (3).

(22)	Olisi voitava pyytää unionin pelastuspalvelumekanismin tukea, jos sitä tarvitaan edustusta vailla olevien kansalaisten konsuliviranomaisten antamaa suojelua varten. Tätä tukea voisi pyytää esimerkiksi johtava valtio tai yksi taikka useampi apua koordinoiva jäsenvaltio.

(23)

Tässä direktiivissä käytetyllä termillä ”johtava valtio” tarkoitetaan yhtä tai useampaa kolmannessa maassa edustettuna olevaa jäsenvaltiota, joka vastaa tai jotka vastaavat edustusta vailla olevien kansalaisten avustustoimien yhteensovittamisesta ja johtamisesta kriisien aikana. Johtavan valtion käsitettä, sellaisena kuin se on vahvistettu asiaan kuuluvissa unionin ohjeissa (4), voidaan edelleen kehittää unionin oikeuden ja erityisesti tämän direktiivin mukaisesti.

(24)

Kun jäsenvaltiolle ilmoitetaan konsuliviranomaisten antamaa suojelua koskevasta pyynnöstä henkilöltä, joka väittää olevansa edustusta vailla oleva kansalainen, tai se vastaanottaa sellaisen pyynnön, sen olisi erittäin kiireellisiä tapauksia lukuun ottamatta aina otettava viipymättä yhteyttä siihen jäsenvaltioon, jonka kansalainen henkilö on, ja annettava sille kaikki asiaan liittyvät tiedot ennen avun antamista. Jäsenvaltion, jonka kansalainen henkilö on, olisi vastaavasti viipymättä annettava kaikki tapaukseen liittyvät tiedot. Tämä kuuleminen mahdollistaisi sen, että jäsenvaltio, jonka kansalainen henkilö on, voi pyytää siirtämään pyynnön tai asian voidakseen itse antaa konsuliviranomaisten suojelua. Tämän kuulemisen olisi myös annettava kyseisille jäsenvaltioille mahdollisuus vaihtaa asiaan kuuluvia tietoja esimerkiksi sen varmistamiseksi, että edustusta vailla oleva kansalainen ei käytä väärin perustein hyväkseen oikeuttaan saada Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 20 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaista konsuliviranomaisten suojelua. Unionin kansalaiset eivät voi väärinkäyttötapauksissa vedota tähän direktiiviin.

(25)

Keskinäinen solidaarisuus ja yhteistyö koskevat myös taloudellisia kysymyksiä. Konsuliviranomaisten suojelun antaminen omille kansalaisille taloudellisen avun muodossa on kyseisille jäsenvaltioille viimeinen keino ja mahdollista ainoastaan poikkeustapauksissa, joissa kansalaiset eivät voi saada varoja muulla tavoin, esimerkiksi rahalähetyksinä perheeltä, ystäviltä tai työnantajilta. Edustusta vailla oleville kansalaisille olisi annettava taloudellista apua samoin edellytyksin kuin avustavan jäsenvaltion kansalaisille. Edustusta vailla olevaa kansalaista olisi vaadittava allekirjoittamaan sitoumus aiheutuneiden kustannusten maksamisesta takaisin jäsenvaltiolle, jonka kansalainen hän on, edellyttäen, että samassa tilanteessa olevilta avustavan jäsenvaltion kansalaisilta olisi vaadittu kyseisten kustannusten takaisinmaksua omalle jäsenvaltiolleen. Jäsenvaltio, jonka kansalainen edustusta vailla oleva kansalainen on, voi vaatia tältä kyseisten kustannusten takaisinmaksua mahdollinen konsulimaksu mukaan luettuna.

(26)

Tällä direktiivillä olisi varmistettava kustannusten jakaminen ja korvaukset. Jos edustusta vailla olevalle kansalaiselle annetun konsuliviranomaisten suojelun yhteydessä on allekirjoitettu takaisinmaksusitoumus, jäsenvaltion, jonka kansalainen edustusta vailla oleva henkilö on, olisi korvattava aiheutuneet kustannukset avustavalle jäsenvaltiolle. Avustavan jäsenvaltion olisi päätettävä, hakeeko se korvausta aiheutuneista kustannuksista. Avustavan jäsenvaltion ja jäsenvaltion, jonka kansalainen edustusta vailla oleva henkilö on, olisi voitava sopia yksityiskohtaisista järjestelyistä korvauksen maksamiseksi tiettyjen määräaikojen puitteissa.

(27)

Edustusta vailla olevalle kansalaiselle pidätys- tai vangitsemistapauksessa annetusta konsuliviranomaisten suojelusta voi aiheutua avustavan jäsenvaltion diplomaatti- tai konsuliviranomaisille epätavallisen korkeita matka-, majoitus- tai käännöskustannuksia kunkin tapauksen olosuhteista riippuen. Jäsenvaltiolle, jonka kansalainen edustusta vailla oleva henkilö on, olisi ilmoitettava tällaisista mahdollisista kustannuksista ennen avun antamista järjestettävien kuulemisten aikana. Avustavan jäsenvaltion olisi voitava hakea korvausta tällaisista epätavallisen korkeista kustannuksista jäsenvaltiolta, jonka kansalainen edustusta vailla oleva henkilö on. Jäsenvaltion, jonka kansalainen kyseinen henkilö on, olisi korvattava aiheutuneet kustannukset avustavalle jäsenvaltiolle. Avustavan jäsenvaltion ja jäsenvaltion, jonka kansalainen edustusta vailla oleva henkilö on, olisi voitava sopia yksityiskohtaisista järjestelyistä korvauksen maksamiseksi tiettyjen määräaikojen puitteissa. Jäsenvaltiot, joiden kansalaisia edustusta vailla olevat henkilöt ovat, eivät syrjimättömyysperiaatteen mukaan voi vaatia kansalaisiaan korvaamaan sellaisia kustannuksia, joiden takaisinmaksua ei vaadittaisi avustavan jäsenvaltion kansalaisilta.

(28)

Rahoitusmenettelyjä olisi yksinkertaistettava kriisitilanteita varten. Ottaen huomioon tällaisten tilanteiden erityispiirteet, kuten tarve auttaa nopeasti suurta määrää kansalaisia, takaisinmaksusitoumuksen ei tulisi olla edellytyksenä sille, että avustava jäsenvaltio voi hakea ja saada korvausta jäsenvaltiolta, jonka kansalainen edustusta vailla oleva henkilö on. Jäsenvaltion, jonka kansalainen edustusta vailla oleva henkilö on, olisi korvattava aiheutuneet kustannukset yhdelle tai useammalle avustavalle jäsenvaltiolle. Yhden tai useamman avustavan jäsenvaltion olisi voitava päättää, hakeeko se tai hakevatko ne korvausta aiheutuneista kustannuksista ja missä muodossa. Avustavan jäsenvaltion ja jäsenvaltion, jonka kansalainen edustusta vailla oleva henkilö on, olisi voitava sopia yksityiskohtaisista järjestelyistä korvauksen maksamiseksi tiettyjen määräaikojen puitteissa. Kriisitilanteissa, jotka vaikuttavat tai ovat voineet vaikuttaa haitallisesti huomattavaan määrään unionin kansalaisia, ja jos avustava jäsenvaltio sitä pyytää, jäsenvaltioiden, joiden kansalaisia edustusta vailla olevat henkilöt ovat, olisi korvattava kustannukset määräsuhteessa jakamalla aiheutuneet kustannukset avustettujen kansalaisten lukumäärällä.

(29)

Tätä direktiiviä olisi tarkasteltava uudelleen kolmen vuoden kuluttua siitä, kun määräaika sen saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä on päättynyt. Erityisesti mahdollista tarvetta tarkistaa rahoitusmenettelyjä riittävän vastuun jakamisen varmistamiseksi olisi arvioitava niiden tietojen pohjalta, jotka jäsenvaltioiden on määrä toimittaa direktiivin täytäntöönpanosta ja soveltamisesta käytännössä, mukaan lukien mahdolliset asiaan kuuluvat tilastot ja tapaukset. Komission olisi laadittava kertomus ja tarkasteltava mahdollisten lisätoimenpiteiden tarvetta, myös ehdottamalla tarvittaessa muutosta tähän direktiiviin, jotta unionin kansalaisten konsuliviranomaisten antamaa suojelua koskevan oikeuden käyttöä voidaan helpottaa.

(30)	Jäsenvaltioiden tämän direktiivin puitteissa suorittamaa henkilötietojen käsittelyä säännellään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 95/46/EY (5).

(31)	Tämän direktiivin ei tulisi vaikuttaa suotuisampiin kansallisiin säännöksiin, jos ne ovat sopusoinnussa tämän direktiivin kanssa.

(32)

Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman (6) mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään ilmoitukseen toimenpiteistä, jotka koskevat direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, yhden tai useamman asiakirjan, joista käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde. Tämän direktiivin osalta lainsäätäjä pitää tällaisten asiakirjojen toimittamista perusteltuna.

(33)

Tällä direktiivillä pyritään edistämään perusoikeuskirjassa tunnustettua konsuliviranomaisten antamaa suojelua. Direktiivissä kunnioitetaan niitä perusoikeuksia ja noudatetaan niitä periaatteita, jotka on tunnustettu erityisesti perusoikeuskirjassa, erityisesti syrjintäkiellon periaatetta, oikeutta elämään ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, oikeutta yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen, lapsen oikeuksia sekä puolustautumisoikeutta ja oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Tämä direktiivi olisi pantava täytäntöön näiden oikeuksien ja periaatteiden mukaisesti.

(34)

Perusoikeuskirjan sisältämän syrjintäkiellon mukaisesti jäsenvaltioiden olisi pantava tämän direktiivin säännökset täytäntöön ilman tämän direktiivin edunsaajien välistä syrjintää minkään syyn perusteella, esimerkiksi sukupuolen, rodun, ihonvärin, etnisen tai yhteiskunnallisen alkuperän, geneettisten ominaisuuksien, kielen, uskonnon tai vakaumuksen, poliittisten tai muiden mielipiteiden, kansalliseen vähemmistöön kuulumisen, varallisuuden, syntyperän, vammaisuuden, iän tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella.

(35)	Neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätös 95/553/EY (7) olisi kumottava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET JA SOVELTAMISALA

1 artikla

Kohde

1. Tässä direktiivissä säädetään tarpeellisista yhteensovittamis- ja yhteistyötoimenpiteistä, joilla helpotetaan unionin kansalaisten mahdollisuutta käyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 20 artiklan 2 kohdan c alakohdassa vahvistettua oikeutta saada jonkin jäsenvaltion diplomaatti- ja konsuliviranomaisilta suojelua sellaisen kolmannen maan alueella, jossa sillä jäsenvaltiolla, jonka kansalaisia he itse ovat, ei ole edustusta, samoin edellytyksin kuin kyseisen valtion omat kansalaiset ottaen huomioon myös unionin edustustojen roolin tämän oikeuden täytäntöönpanon edistämisessä.

2. Tämä direktiivi ei koske jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisiä konsulisuhteita.

2 artikla

Yleisperiaate

1. Jäsenvaltioiden suurlähetystöjen tai konsulaattien on annettava konsuliviranomaisten suojelua edustusta vailla oleville kansalaisille samoin edellytyksin kuin omille kansalaisilleen.

2. Jäsenvaltiot voivat päättää, että tätä direktiiviä sovelletaan kunniakonsulien antamaan konsuliviranomaisten suojeluun Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 23 artiklan mukaisesti. Jäsenvaltiot varmistavat, että edustusta vailla oleville kansalaisille ilmoitetaan asianmukaisesti tällaisista päätöksistä ja siitä, missä määrin kunniakonsuleilla on toimivalta antaa suojelua tietyssä tapauksessa.

3 artikla

Jäsenvaltion, jonka kansalaisesta on kyse, antama konsuliviranomaisen suojelu

Jäsenvaltio, jonka kansalainen edustusta vailla oleva henkilö on, voi pyytää jäsenvaltiota, josta edustusta vailla oleva kansalainen hakee tai saa konsuliviranomaisten antamaa suojelua, siirtämään edustusta vailla olevan kansalaisen pyynnön tai asian siihen jäsenvaltioon, jonka kansalainen hän on, jotta se jäsenvaltio, jonka kansalainen hän on, voi antaa konsuliviranomaisten suojelua kansallisen lainsäädäntönsä tai käytäntönsä mukaisesti. Pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion on luovuttava asiasta heti, kun jäsenvaltio, jonka kansalaisesta on kyse, vahvistaa antavansa konsuliviranomaisten suojelua kyseessä olevalle edustusta vailla olevalle kansalaiselle.

4 artikla

Edustusta vailla olevat kansalaiset kolmansissa maissa

Tässä direktiivissä ’edustusta vailla olevilla kansalaisilla’ tarkoitetaan kaikkia kansalaisia, joilla on sellaisen jäsenvaltion kansalaisuus, jolla 6 artiklassa säädetyllä tavalla ei ole edustusta kolmannessa maassa.

5 artikla

Edustusta vailla olevien kansalaisten perheenjäsenet kolmansissa maissa

Konsuliviranomaisten suojelua annetaan perheenjäsenille, jotka eivät itse ole unionin kansalaisia mutta jotka liikkuvat edustusta vailla olevien kansalaisten seurassa kolmannessa maassa, samassa määrin ja samoin edellytyksin kuin sitä annettaisiin avustavan jäsenvaltion kansalaisten perheenjäsenille, jotka eivät itse ole unionin kansalaisia, kyseisen maan kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaisesti.

6 artikla

Edustuksen puuttuminen

Tätä direktiiviä sovellettaessa jäsenvaltiolla ei ole edustusta kolmannessa maassa, jos sillä ei ole kyseisessä maassa pysyvää suurlähetystöä tai konsulaattia tai jos sillä ei ole siellä suurlähetystöä, konsulaattia tai kunniakonsulia, joka pystyisi tietyssä tapauksessa tosiasiassa antamaan konsuliviranomaisten suojelua.

7 artikla

Konsuliviranomaisten antaman suojelun saatavuus ja muut järjestelyt

1. Edustusta vailla olevat kansalaiset ovat oikeutettuja pyytämään suojelua minkä tahansa jäsenvaltion suurlähetystöstä tai konsulaatista.

2. Jäsenvaltio voi edustaa toista jäsenvaltiota pysyvästi, ja jäsenvaltioiden suurlähetystöt tai konsulaatit voivat tarvittaessa sopia vastuunjakoa koskevista käytännön järjestelyistä konsuliviranomaisten suojelun antamiseksi edustusta vailla oleville kansalaisille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 artiklan soveltamista. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle tällaisista järjestelyistä, joista unionin ja jäsenvaltioiden on tiedotettava avoimuuden varmistamiseksi edustusta vailla olevien kansalaisten osalta.

3. Tapauksissa, joissa on sovittu 2 kohdan mukaisesta käytännön järjestelystä, suurlähetystön tai konsulaatin, josta edustusta vailla oleva kansalainen pyytää konsuliviranomaisten antamaa suojelua ja jota ei ole nimetty toimivaltaiseksi sovitun erityisjärjestelyn mukaisesti, on varmistettava, että kansalaisen pyyntö ohjataan edelleen asiaan kuuluvalle suurlähetystölle tai konsulaatille, ellei tämä vaarantaisi konsuliviranomaisten antamaa suojelua erityisesti tapauksissa, joissa asian kiireellisyys edellyttää pyynnön vastaanottaneelta suurlähetystöltä tai konsulaatilta välittömiä toimia.

8 artikla

Tunnistaminen

1. Konsuliviranomaisen suojelua hakevan pyynnön esittäjän on osoitettava olevansa unionin kansalainen esittämällä passi tai henkilötodistus.

2. Jos unionin kansalainen ei pysty esittämään voimassa olevaa passia tai henkilötodistusta, kansalaisuus on mahdollista todistaa muulla tavoin, tarvittaessa myös tarkistamalla asia sen jäsenvaltion diplomaatti- tai konsuliviranomaisilta, jonka kansalainen pyynnön esittäjä väittää olevansa.

3. Edellä 5 artiklassa tarkoitettujen perheenjäsenten osalta henkilöys ja perhesuhteen olemassaolo on mahdollista todistaa muulla tavoin, myös siten, että avustava jäsenvaltio tarkistaa asian sen jäsenvaltion diplomaatti- tai konsuliviranomaisilta, jonka kansalainen 1 kohdassa tarkoitettu henkilö on.

9 artikla

Avustusmuodot

Edellä 2 artiklassa tarkoitettuun konsuliviranomaisten antamaan suojeluun voi sisältyä avustaminen muun muassa seuraavissa tilanteissa:

a)	pidätys tai vangitseminen;

b)	rikoksen uhriksi joutuminen;

c)	vakava onnettomuus tai vakava sairaus;

kuolema;

e)	avustaminen ja kotiuttaminen hätätilanteessa;

f)	tarve tilapäisille matkustusasiakirjoille päätöksessä 96/409/YUTP (8) säädetyn mukaisesti.

2 LUKU

YHTEENSOVITTAMIS- JA YHTEISTYÖTOIMENPITEET

10 artikla

Yleiset säännöt

1. Jäsenvaltioiden diplomaatti- ja konsuliviranomaisten on tehtävä keskenään ja unionin kanssa tiivistä yhteistyötä ja yhteensovitettava toimensa sen varmistamiseksi, että edustusta vailla olevat kansalaiset saavat suojelua 2 artiklan mukaisesti.

2. Kun jäsenvaltio vastaanottaa konsuliviranomaisten antamaa suojelua koskevan pyynnön henkilöltä, joka väittää olevansa edustusta vailla oleva kansalainen, tai sille ilmoitetaan edustusta vailla olevan kansalaisen hätätilanteesta, joka on mainittu 9 artiklan luettelossa, sen on viipymättä kuultava sen jäsenvaltion ulkoasiainministeriötä, jonka kansalainen henkilö väittää olevansa, tai tarvittaessa kyseisen jäsenvaltion toimivaltaista suurlähetystöä tai konsulaattia, ja annettava sille kaikki käytettävissään olevat asiaa koskevat tiedot, myös tiedot kyseessä olevan henkilön henkilöllisyydestä, mahdollisista konsuliviranomaisen antaman suojelun kustannuksista sekä mahdollisista perheenjäsenistä, joille konsuliviranomaisten suojelua voi myös olla tarpeen antaa. Erittäin kiireellisiä tapauksia lukuun ottamatta tällainen kuuleminen on järjestettävä ennen avun antamista. Avustavan jäsenvaltion on myös helpotettava kyseisen kansalaisen ja sen jäsenvaltion viranomaisten, jonka kansalaisesta on kyse, välistä tiedonvaihtoa.

3. Jäsenvaltion, jonka kansalaisesta on kyse, on pyynnöstä annettava avustavan jäsenvaltion ulkoasiainministeriölle tai toimivaltaiselle suurlähetystölle tai konsulaatille kaikki asiaan kuuluvat tiedot kyseisestä asiasta. Se on myös vastuussa mahdollisesti tarvittavista yhteydenotoista perheenjäseniin tai muihin asiaan kuuluviin henkilöihin tai viranomaisiin.

4. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava asianomaiset ulkoasiainministeriöiden yhteyshenkilöt Euroopan ulkosuhdehallinnolle sen suojatulla verkkosivustolla.

11 artikla

Unionin edustustojen rooli

Unionin edustustojen on tehtävä tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden suurlähetystöjen ja konsulaattien kanssa ja yhteensovitettava toimensa niiden kanssa paikallisen yhteistyön ja kriisitilanteissa tehtävän yhteistyön sekä yhteensovittamisen edistämiseksi, erityisesti antamalla käytettävissä olevaa logistista tukea, mukaan lukien toimistotilat ja organisointivälineet, kuten väliaikainen majoitus konsuliedustustojen henkilöstölle ja pelastusyksiköille. Unionin edustustojen ja Euroopan ulkosuhdehallinnon päätoimipaikan on myös helpotettava tiedonvaihtoa jäsenvaltioiden suurlähetystöjen ja konsulaattien välillä sekä tarvittaessa paikallisviranomaisten kanssa. Unionin edustustojen on myös annettava yleistä tietoa avusta, johon edustusta vailla olevat kansalaiset voisivat olla oikeutettuja, erityisesti mahdollisista sovituista käytännön järjestelyistä.

12 artikla

Paikallinen yhteistyö

Paikallisissa yhteistyökokouksissa on vaihdettava säännöllisesti tietoja edustusta vailla oleville kansalaisille olennaisista asioista. Jäsenvaltioiden on näissä kokouksissa sovittava tarvittaessa 7 artiklassa tarkoitetuista käytännön järjestelyistä sen varmistamiseksi, että edustusta vailla olevat kansalaiset saavat tosiasiallisesti suojelua kyseessä olevassa kolmannessa maassa. Jolleivät jäsenvaltiot toisin sovi, puheenjohtajana toimii jäsenvaltion edustaja tiiviissä yhteistyössä unionin edustuston kanssa.

13 artikla

Kriisivalmius ja -yhteistyö

1. Paikallisessa valmiussuunnittelussa on otettava huomioon edustusta vailla olevat kansalaiset. Kolmannessa maassa edustettuina olevien jäsenvaltioiden on sovitettava valmiussuunnitelmat yhteen keskenään ja unionin edustuston kanssa sen varmistamiseksi, että edustusta vailla olevia kansalaisia avustetaan täysipainoisesti kriisitilanteissa. Toimivaltaisille suurlähetystöille ja konsulaateille on tiedotettava riittävästi kriisivalmiusjärjestelyistä ja niiden on osallistuttava niihin tarvittaessa.

2. Unionin ja jäsenvaltioiden on tehtävä kriisitilanteissa tiivistä yhteistyötä sen varmistamiseksi, että edustusta vailla olevia kansalaisia avustetaan tehokkaasti. Niiden on, mikäli mahdollista, ilmoitettava toisilleen käytettävissä olevista evakuointivalmiuksista hyvissä ajoin. Jäsenvaltiot voivat pyynnöstä saada tukea olemassa olevilta unionin tason pelastusyksiköiltä, joissa on mukana konsuliasiantuntijoita erityisesti edustusta vailla olevista jäsenvaltioista.

3. Johtava valtio tai yksi taikka useampi apua koordinoiva jäsenvaltio on vastuussa kaiken edustusta vailla oleville kansalaisille annetun tuen yhteensovittamisesta muiden asiaan liittyvien jäsenvaltioiden, unionin edustuston ja Euroopan ulkosuhdehallinnon päätoimipaikan antaman tuen kanssa. Jäsenvaltioiden on annettava johtavalle valtiolle tai apua koordinoiville jäsenvaltioille kaikki merkitykselliset tiedot niiden edustusta vailla olevista kansalaisista, jotka ovat läsnä kriisitilanteessa.

4. Johtava valtio tai edustusta vailla olevia kansalaisia koskevaa apua koordinoiva yksi tai useampi jäsenvaltio voi tarvittaessa pyytää tukea muista välineistä kuten Euroopan ulkosuhdehallinnon kriisinhallintarakenteista ja unionin pelastuspalvelumekanismista.

3 LUKU

RAHOITUSMENETTELYT

14 artikla

Yleiset säännöt

1. Edustusta vailla oleva kansalainen sitoutuu liitteessä I vahvistettua vakiolomaketta käyttäen maksamaan konsuliviranomaisten antaman suojelun kustannukset takaisin sille jäsenvaltiolle, jonka kansalainen hän on, samoin edellytyksin kuin avustavan jäsenvaltion kansalaiset. Edustusta vailla olevaa kansalaista vaaditaan sitoutumaan ainoastaan sellaisten kustannusten takaisinmaksuun, jotka avustavan jäsenvaltion kansalaiset joutuisivat maksamaan samoin edellytyksin.

2. Avustava jäsenvaltio voi pyytää korvausta 1 kohdassa tarkoitetuista kustannuksista siltä jäsenvaltiolta, jonka kansalainen edustusta vailla oleva henkilö on, käyttäen liitteessä II olevaa vakiolomaketta. Jäsenvaltion, jonka kansalainen edustusta vailla oleva henkilö on, on korvattava nämä kustannukset kohtuullisessa ajassa, joka on enintään 12 kuukautta. Jäsenvaltio, jonka kansalainen edustusta vailla oleva henkilö on, voi pyytää edustusta vailla oleva kansalaista korvaamaan tällaiset kustannukset.

3. Jos edustusta vailla olevalle kansalaiselle pidätys- tai vangitsemistapauksessa annetusta konsuliviranomaisten suojelusta aiheutuu diplomaatti- tai konsuliviranomaisille epätavallisen korkeita mutta olennaisia ja perusteltuja matka-, majoitus- tai käännöskustannuksia, avustava jäsenvaltio voi pyytää tällaisista kustannuksista korvausta jäsenvaltiolta, jonka kansalainen edustusta vailla oleva henkilö on, ja sen on korvattava kustannukset kohtuullisessa ajassa, joka on enintään 12 kuukautta.

15 artikla

Yksinkertaistettu menettely kriisitilanteissa

1. Avustavan jäsenvaltion on kriisitilanteissa esitettävä kaikesta edustusta vailla olevalle kansalaiselle annetusta tuesta aiheutuneita kustannuksia koskevat mahdolliset korvauspyynnöt sen jäsenvaltion ulkoministeriölle, jonka kansalainen edustusta vailla oleva henkilö on. Avustava jäsenvaltio voi pyytää korvausta, vaikka edustusta vailla oleva kansalainen ei olisi allekirjoittanut takaisinmaksusitoumusta 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Tämä ei estä sitä jäsenvaltiota, jonka kansalainen edustusta vailla oleva henkilö on, vaatimasta takaisinmaksua kyseiseltä edustusta vailla olevalta kansalaiselta kansallisten sääntöjen perusteella.

2. Avustava jäsenvaltio voi pyytää jäsenvaltiota, jonka kansalainen edustusta vailla oleva henkilö on, korvaamaan tällaiset kustannukset määräsuhteessa siten, että todellisten aiheutuneiden kustannusten koko määrä jaetaan avustettujen kansalaisten lukumäärällä.

3. Jos avustava jäsenvaltio on saanut avustuksen tarjoamiseen taloudellista tukea unionin pelastuspalvelumekanismista, sen jäsenvaltion, jonka kansalainen edustusta vailla oleva henkilö on, maksama osuus määritetään sen jälkeen, kun summasta on vähennetty unionin osuus.

4 LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

16 artikla

Suotuisampi kohtelu

Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön tämän direktiivin säännöksiä suotuisampia säännöksiä tai säilyttää sellaiset, jos ne ovat sopusoinnussa tämän direktiivin kanssa.

17 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 1 päivänä toukokuuta 2018.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

18 artikla

Kumoaminen

Kumotaan päätös 95/553/EY 1 päivästä toukokuuta 2018.

19 artikla

Raportointi, arviointi ja tarkistaminen

1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kaikki asiaankuuluvat tiedot tämän direktiivin täytäntöönpanosta ja soveltamisesta. Toimitettujen tietojen perusteella komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanosta ja soveltamisesta viimeistään 1 päivänä toukokuuta 2021.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa komissio arvioi tämän direktiivin toimintaa ja tarkastelee lisätoimenpiteiden tarvetta, myös ehdottamalla tarvittaessa muutoksia tämän direktiivin mukauttamiseksi, jotta konsuliviranomaisten antamaa suojelua koskevan unionin kansalaisten oikeuden käyttöä voidaan edelleen helpottaa.

20 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

21 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Luxemburgissa 20 päivänä huhtikuuta 2015.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

F. MOGHERINI

(1) Lausunto annettu 25. lokakuuta 2012 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2) Neuvoston päätös 2010/427/EU, annettu 26 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta (EUVL L 201, 3.8.2010, s. 30).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1313/2013/EU, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, unionin pelastuspalvelumekanismista (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 924).

(4) Euroopan unionin ohjeet konsuliasioiden johtavan valtion käsitteen käyttöön ottamiseksi (EUVL C 317, 12.12.2008, s. 6).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31).

(6) EUVL C 369, 17.12.2011, s. 14.

(7) Neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätös 95/553/EY, tehty 19 päivänä joulukuuta 1995, diplomaatti- ja konsuliedustustojen Euroopan unionin kansalaisille antamasta suojelusta (EUVL L 314, 28.12.1995, s. 73).

(8) Neuvostossa kokoontuneiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätös 96/409/YUTP, tehty 25 päivänä kesäkuuta 1996, tilapäisen matkustusasiakirjan laatimisesta (EYVL L 168, 6.7.1996, s. 4).

LIITE I

A. Konsuliviranomaisten antaman suojelun kustannuksia koskevan takaisinmaksusitoumuksen malli taloudellisen avustuksen osalta

KONSULIVIRANOMAISTEN ANTAMAN SUOJELUN KUSTANNUKSIA KOSKEVA TAKAISINMAKSUSITOUMUS

(TALOUDELLINEN AVUSTUS) – (direktiivin (EU) 2015/637 14 artiklan 1 kohta)

Minä, (herra/rouva) (koko nimi suuraakkosin)

…

passin numero: … myöntämispaikka: …

ilmoitan täten saaneeni … n

… ssa sijaitsevalta suurlähetystöltä/konsulaatilta …

yhteensä

ennakkomaksuna … varten

… (summaan sisältyy mahdollinen konsulimaksu)

ja/tai sitoudun vaadittaessa maksamaan takaisin … n [jäsenvaltio, jonka kansalaisesta on kyse] ulkoministeriölle/hallitukselle

kyseisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti kyseisen summan tai kaikki minun puolestani suoritetut tai minulle ennakkona suoritetut maksut, mukaan lukien mukanani seuraavan perheeni jäsenen (jäsenten) aiheuttamat kustannukset, … n (valuutta) määräisenä

ennakkomaksun myöntämispäivän tai kustannusten maksupäivän vaihtokurssin mukaan.

Osoitteeni (*) (suuraakkosin) …

…

(maa) …

PÄIVÄYS … ALLEKIRJOITUS …

B. Konsuliviranomaisten antaman suojelun kustannuksia koskevan takaisinmaksusitoumuksen malli kotiuttamisen osalta

KONSULIVIRANOMAISTEN ANTAMAN SUOJELUN KUSTANNUKSIA KOSKEVA TAKAISINMAKSUSITOUMUS

(KOTIUTTAMINEN) – (direktiivin (EU) 2015/637 14 artiklan 1 kohta)

Minä, (herra/rouva) (koko nimi suuraakkosin)

…

syntymäpaikka- ja maa: …

syntymäaika: …

passin numero: … myöntämispaikka: …

myöntämispäivä: … ja henkilökortin numero: …

sekä sosiaaliturvatunnus ja toimivaltainen viranomainen (tarvittaessa) …

…

sitoudun täten maksamaan vaadittaessa takaisin … n hallitukselle

… kyseisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti … n hallituksen … ssa olevan konsulivirkamiehen

minun ja mukanani seuraavien perheenjäsenteni kotiuttamista varten

tai sen yhteydessä minun puolestani suorittamat tai minulle ennakkona suoritetut maksut ja maksamaan kaikki tähän kotiuttamiseen liittyvät konsulimaksut.

Nämä maksut sisältävät:

i) (**)

Matkakulut

Oleskelukulut

Muut kustannukset

VÄHENNETÄÄN itse suorittamani summa

KONSULIMAKSUT:

Kotiuttamismaksu

Palvelumaksut

Passimaksut/kiireellisyysmaksut

(… tuntia …/tunti)

ii) (**)

Minun ja mukanani seuraavien perheenjäsenteni kotiuttamista varten tai sen yhteydessä minulle suoritettavat summat, joiden määrä ei ole tiedossa tätä takaisinmaksusitoumusta allekirjoitettaessa.

Osoitteeni (***) (suuraakkosin) (maan nimi mainittava) on seuraava: …

…

PÄIVÄYS … ALLEKIRJOITUS …

(*) Jos vakituista osoitetta ei ole, on ilmoitettava muu osoite yhteydenottoja varten.

(**) Tarpeeton yliviivataan: Konsuliviranomaisen ja pyynnön esittäjän on parafoitava jokainen yliviivaus marginaaliin.

(***) Jos vakituista osoitetta ei ole, on ilmoitettava muu osoite yhteydenottoja varten.

LIITE II

Korvauspyyntölomakkeen malli

KORVAUSPYYNTÖLOMAKE (direktiivin (EU) 2015/637 14 artiklan 2 ja 3 kohta)

1.	Pyynnön esittävän jäsenvaltion suurlähetystö tai konsulaatti

2.	Jäsenvaltion, jonka kansalainen avustettu henkilö on, toimivaltainen suurlähetystö tai konsulaatti tai ulkoministeriö

3.	Tapahtuman kuvaus (päivämäärä, paikka)

Avustettua kansalaista tai avustettuja kansalaisia koskevat tiedot (erillisenä liitteenä)

Koko nimi

Syntymäpaikka ja -aika

Matkustusasiakirjan nimi ja numero

Annetun avun muoto

Kustannukset

5.	Kustannukset yhteensä

6.	Pankkitili korvauksen maksamista varten

7.	Liite: takaisinmaksusitoumus (tarvittaessa)

24.4.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

L 106/18

KOMISSION ASETUS (EU) 2015/640,

annettu 23 päivänä huhtikuuta 2015,

lentotoiminnan lajin mukaisista täydentävistä yksityiskohtaisista lentokelpoisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 965/2012 muuttamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta sekä neuvoston direktiivin 91/670/ETY, asetuksen (EY) N:o 1592/2002 ja direktiivin 2004/36/EY kumoamisesta 20 päivänä helmikuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 5 kohdan e alakohdan vi alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Komissio, jota avustaa Euroopan lentoturvallisuusvirasto, jäljempänä ’lentoturvallisuusvirasto’, hyväksyy tarvittavat yhteisten lentokelpoisuusvaatimusten täytäntöönpanosäännöt asetuksen (EY) N:o 216/2008 nojalla kaikkialla unionissa.

(2)	Kyseisiin vaatimuksiin, jotka kattavat ilmailualan tuotteiden koko elinkaaren, sisältyvät lentotoiminnan lajin mukaiset täydentävät yksityiskohtaiset lentokelpoisuusvaatimukset, jotka pannaan turvallisuussyistä täytäntöön tyyppihyväksyntätodistuksen antamisen jälkeen.

(3)

Euroopan ilmailuviranomaisten yhteistyöelimen (JAA) 13 päivänä heinäkuuta 1998 julkaisemat tekniset vaatimukset JAR-26 (Lentotoiminnan lajin mukaiset täydentävät lentokelpoisuusvaatimukset), sellaisena kuin niitä on muutettu 1 päivänä joulukuuta 2005 (”Amendment 3”), olisi sisällytettävä unionin lainsäädäntöön, koska JAA lopetti toimintansa 30 päivänä kesäkuuta 2009 ja koska asetuksen (EY) N:o 216/2008 soveltamisalaa laajennettiin 20 päivänä helmikuuta 2008 siten, että se kattaa lentotoiminnan.

(4)	Lentokelpoisuutta koskevien velvoitteiden selkeyden ja yhdenmukaisuuden varmistamiseksi komission asetukseen (EU) N:o 965/2012 (2) olisi sisällytettävä viittaus tähän asetukseen.

(5)	Sujuvan siirtymävaiheen varmistamiseksi ja häiriöiden välttämiseksi olisi säädettävä asianmukaisista siirtymätoimenpiteistä.

(6)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet perustuvat asetuksen (EY) N:o 216/2008 19 artiklan 1 kohdan mukaisesti annettuun lentoturvallisuusviraston lausuntoon.

(7)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 216/2008 65 artiklalla perustetun Euroopan lentoturvallisuusviraston komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Soveltamisala

Tässä asetuksessa vahvistetaan yhteiset täydentävät yksityiskohtaiset lentokelpoisuusvaatimukset, joilla tuetaan seuraavien ilma-alusten jatkuvaa lentokelpoisuutta ja niiden turvallisuuden parantamista:

a)	jäsenvaltiossa rekisteröidyt ilma-alukset;

b)	kolmannessa maassa rekisteröidyt ilma-alukset, joita käyttää jäsenvaltion valvoma lentotoiminnan harjoittaja.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a)	’suurimmalla käytettävällä matkustajapaikkaluvulla’ yksittäisen ilma-aluksen suurinta matkustajapaikkamäärää, joka on vahvistettu lentotoimintaa varten ja ilmoitettu toimintakäsikirjassa, miehistön istuimia lukuun ottamatta;

b)	’suurella lentokoneella’ lentokonetta, jonka sertifioinnin perustana ovat suurten lentokoneiden CS-25-sertifiointieritelmät tai vastaavat sertifiointieritelmät.

3 artikla

Lentotoiminnan lajin mukaiset täydentävät yksityiskohtaiset lentokelpoisuusvaatimukset

Jäsenvaltion valvonnan alaisuudessa toimivien lentotoiminnan harjoittajien on 1 artiklassa tarkoitettuja ilma-aluksia käyttäessään noudatettava liitteessä I olevia säännöksiä.

4 artikla

Asetuksen (EU) N:o 965/2012 muuttaminen

Asetuksen (EU) N:o 965/2012 liite III muutetaan tämän asetuksen liitteen II mukaisesti, jotta edellä mainittuun asetukseen voidaan sisällyttää viittaus tähän asetukseen.

5 artikla

Siirtymäsäännökset

Niiden ilma-alusten, joiden osalta lentotoiminnan harjoittajat ovat ennen 6 artiklassa tarkoitettuja soveltamisen alkamispäiviä osoittaneet toimivaltaiselle viranomaiselle, että ilma-alukset täyttävät Euroopan ilmailuviranomaisten yhteistyöelimen (JAA) 13 päivänä heinäkuuta 1998 julkaisemat ja 1 päivänä joulukuuta 2005 muutetut (”Amendment 3”) lentotoiminnan lajin mukaiset täydentävät lentokelpoisuusvaatimukset, jäljempänä ’JAR-26-vaatimukset’, katsotaan olevan tämän asetuksen liitteessä I vahvistettujen vastaavien vaatimusten mukaisia.

Ilma-aluksiin, joiden on ensimmäisen kohdan mukaisesti osoitettu olevan tämän asetuksen liitteessä I olevien 26.50, 26.105, 26.110, 26.120, 26.150, 26.155, 26.160, 26.200 ja 26.250 kohdan vaatimuksia vastaavien JAR-26-vaatimusten mukaisia, ei saa tehdä myöhemmässä vaiheessa muutoksia, joilla olisi vaikutusta kyseisten JAR-26-vaatimusten noudattamiseen.

6 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 14 päivästä toukokuuta 2015.

Liitteessä I olevaa 26.50, 26.105, 26.110, 26.120, 26.150, 26.155, 26.160, 26.200 ja 26.250 kohtaa sovelletaan 14 päivästä toukokuuta 2017.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä huhtikuuta 2015.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EUVL L 79, 19.3.2008, s. 1.

(2) Komission asetus (EU) N:o 965/2012, annettu 5 päivänä lokakuuta 2012, lentotoimintaan liittyvistä teknisistä vaatimuksista ja hallinnollisista menettelyistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 mukaisesti (EUVL L 296, 25.10.2012, s. 1).

LIITE I

OSA 26

LENTOTOIMINNAN LAJIN MUKAISET TÄYDENTÄVÄT YKSITYISKOHTAISET LENTOKELPOISUUSVAATIMUKSET

SISÄLTÖ

OSASTO A –

YLEISET SÄÄNNÖKSET

26.10

Toimivaltainen viranomainen

26.20

Tilapäisesti epäkuntoiset laitteet ja varusteet

26.30

Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen

OSASTO B –

SUURET LENTOKONEET

26.50

Istuimet, makuupaikat sekä istuin- ja olkavyöt

26.100

Varauloskäyntien sijainti

26.105

Kulku varauloskäynneille

26.110

Varauloskäyntien merkinnät

26.120

Sisätilojen hätävalaistus ja hätävalojen käyttö

26.150

Sisätilojen varustelu

26.155

Rahtiosaston vuorauksen palo-ominaisuudet

26.160

Palontorjunta käymälöissä

26.200

Laskutelineiden äänivaroituslaite

26.250

Ohjaamon oven käyttömekanismi – ohjaamomiehistön jäsenen toimintakyvyn menetys

OSASTO A

YLEISET SÄÄNNÖKSET

26.10 Toimivaltainen viranomainen

Tässä liitteessä esitetyn osan soveltamiseksi lentotoiminnan harjoittajien on osoitettava vaatimustenmukaisuutensa sen jäsenvaltion nimeämälle toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa lentotoiminnan harjoittajan päätoimipaikka sijaitsee.

26.20 Tilapäisesti epäkuntoiset laitteet ja varusteet

Lentoa ei saa aloittaa, jos jokin tässä osassa vaadituista ilma-aluksen mittareista, laitteista, varusteista tai toiminnoista on epäkunnossa tai puuttuu, paitsi jos tästä vaatimuksesta poiketaan ORO.MLR.105 kohdassa tarkoitetun lentotoiminnan harjoittajan minimivarusteluettelon mukaisesti ja jos toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt vaatimuksesta poikkeamisen.

26.30 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen

Virasto julkaisee asetuksen (EY) N:o 216/2008 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti sertifiointieritelmät, joita käytetään standardimenetelminä osoitettaessa, että tuotteet täyttävät tässä osassa esitetyt vaatimukset. Sertifiointieritelmien on oltava riittävän yksityiskohtaiset ja täsmälliset, jotta niistä ilmenevät ehdot, joiden mukaisesti lentotoiminnan harjoittajat voivat osoittaa tämän osan vaatimusten noudattamisen.

Lentotoiminnan harjoittajat voivat osoittaa vaatimustenmukaisuutensa tähän osaan sisältyvien vaatimusten osalta noudattamalla

i)	a kohdassa tarkoitettuja viraston julkaisemia yksityiskohtaisia eritelmiä tai osassa 21.A.16A tarkoitettuja viraston julkaisemia vastaavia eritelmiä; tai

ii)	sellaisia teknisiä standardeja, jotka takaavat vastaavan turvallisuustason kuin mainittuihin eritelmiin sisältyvät vaatimukset.

OSASTO B

SUURET LENTOKONEET

26.50 Istuimet, makuupaikat sekä istuin- ja olkavyöt

Vuoden 1958 tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen tyyppihyväksyttyjen, kaupallisessa ilmakuljetustoiminnassa käytettävien suurten lentokoneiden lentotoiminnan harjoittajien on varmistettava, että kaikki ohjaamo- tai matkustamomiehistön jäsenten istuimet ja niiden turvakiinnitysjärjestelmät on konfiguroitu niin, että ne tarjoavat parhaimman mahdollisen suojan hätälaskun sattuessa rajoittamatta kuitenkaan istuimella istuvan henkilön tavanomaisia toimia ja että niistä pääsee tarvittaessa irrottautumaan nopeasti.

26.100 Varauloskäyntien sijainti

Lukuun ottamatta lentokoneita, joissa on ennen 1 päivää huhtikuuta 1999 asennetut ja hyväksytyt varauloskäynnit, sellaisten kaupallisessa ilmakuljetustoiminnassa käytettävien suurten lentokoneiden, joiden suurin käytettävä matkustajapaikkaluku on yli 19 ja joiden varauloskäynneistä vähintään yksi on pois käytöstä, lentotoiminnan harjoittajien on varmistettava, että jäljellä olevien varauloskäyntien välinen etäisyys mahdollistaa/väliset etäisyydet mahdollistavat tehokkaan evakuoinnin.

26.105 Kulku varauloskäynneille

Kaupallisessa ilmakuljetustoiminnassa käytettävien suurten lentokoneiden lentotoiminnan harjoittajien on varmistettava, että jokainen matkustaja pääsee istuinpaikaltaan mahdollisimman nopeasti ja vaivatta jollekin varauloskäynnille siinä tapauksessa, että lentokone on evakuoitava hätätilanteessa.

26.110 Varauloskäyntien merkinnät

Kaupallisessa ilmakuljetustoiminnassa käytettävien suurten lentokoneiden lentotoiminnan harjoittajien on

a)	järjestettävä keinot, joilla matkustamossa olevat henkilöt pystyvät ennakoitavissa olevissa olosuhteissa paikallistamaan varauloskäynnit, löytämään tiensä niille ja käyttämään niitä siinä tapauksessa, että lentokone on evakuoitava hätätilanteessa;

b)	järjestettävä keinot, joilla lentokoneen ulkopuolinen henkilökunta pystyy paikallistamaan varauloskäynnit ja käyttämään niitä siinä tapauksessa, että lentokone on evakuoitava hätätilanteessa.

26.120 Sisätilojen hätävalaistus ja hätävalojen käyttö

Kaupallisessa ilmakuljetustoiminnassa käytettävien suurten lentokoneiden lentotoiminnan harjoittajien on varmistettava, että matkustajat voivat valaistujen uloskäyntimerkintöjen, matkustamon ja hätäpoistumisalueen yleisvalaistuksen sekä varauloskäynneille opastavan lattiatason valaistuksen avulla paikallistaa varauloskäynnit ja siirtyä niille siinä tapauksessa, että lentokone on evakuoitava hätätilanteessa.

26.150 Sisätilojen varustelu

Kaupallisessa ilmakuljetustoiminnassa käytettävien suurten lentokoneiden lentotoiminnan harjoittajien on noudatettava seuraavia vaatimuksia:

kaikkien miehistön tai matkustajien käytössä olevissa tiloissa käytettävien materiaalien ja laitteiden paloturvallisuusominaisuuksien on todistetusti oltava sellaiset, että lennolla tapahtuvien tulipalojen vaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi ja elinkelpoisia olosuhteita matkustamossa voidaan ylläpitää kunnes ilma-aluksen evakuointi on suoritettu;

b)	tupakointi on kiellettävä kyltein;

c)	jäteastioiden on oltava sellaisia, ettei tuli pääse leviämään niiden ulkopuolelle, ja niissä on oltava merkinnät, jotka kieltävät palavan aineksen laittamisen jäteastiaan.

26.155 Rahtiosaston vuorauksen palo-ominaisuudet

Vuoden 1958 tammikuun 1 päivän jälkeen tyyppihyväksyttyjen, kaupallisessa ilmakuljetustoiminnassa käytettävien suurten lentokoneiden lentotoiminnan harjoittajien on varmistettava, että luokan C tai D rahtiosastojen vuoraus koostuu materiaaleista, jotka riittävästi suojaavat ilma-alusta ja siinä olevia henkilöitä rahtiosastossa syttyvän palon aiheuttamalta vaaralta.

26.160 Palontorjunta käymälöissä

Kaupallisessa ilmakuljetustoiminnassa käytettävien suurten lentokoneiden, joiden suurin käytettävä matkustajapaikkaluku on yli 19, lentotoiminnan harjoittajien on noudatettava seuraavia vaatimuksia:

Käymälöissä on oltava seuraava varustus:

a)	savunilmaisumekanismi;

b)	kaikissa jäteastioissa mekanismi, joka sammuttaa jäteastiassa syttyneen palon automaattisesti.

26.200 Laskutelineiden äänivaroituslaite

Kaupallisessa ilmakuljetustoiminnassa käytettävien suurten lentokoneiden lentotoiminnan harjoittajien on varmistettava, että lentokoneeseen on asennettuna asianmukainen laskutelineiden äänivaroituslaite, mikä pienentää merkittävästi sellaisten laskeutumisten todennäköisyyttä, joissa laskuteline on tahattomasti sisään vedettynä.

26.250 Ohjaamon oven käyttömekanismi – ohjaamomiehistön jäsenen toimintakyvyn menetys

Kaupallisessa ilmakuljetustoiminnassa käytettävien suurten lentokoneiden lentotoiminnan harjoittajien on varmistettava, että ohjaamon oven käyttömekanismeille, mikäli sellaisia on asennettu, on olemassa vaihtoehtoisia avausmenetelmiä, jotta matkustamomiehistön jäsenet voivat päästä ohjaamoon siinä tapauksessa, että yksi ohjaamomiehistön jäsenistä menettää toimintakykynsä.

LIITE II

Korvataan asetuksen (EU) N:o 965/2012 liitteen III (osa ORO) ORO.AOC.100 kohdan c alakohdan 1 alakohta seuraavasti:

”1)	se täyttää kaikki asetuksen (EY) N:o 216/2008 liitteessä IV, tässä liitteessä (osa ORO), tämän asetuksen liitteessä IV (osa CAT) ja liitteessä V (osa SPA) sekä asetuksen (EU) 2015/640 (*) liitteessä I (osa 26) asetetut vaatimukset;

24.4.2015

Euroopan unionin virallinen lehti

L 106/31

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2015/645,

annettu 20 päivänä huhtikuuta 2015,

luettelon vahvistamisesta unionin tarkastajista, jotka voivat tehdä tarkastuksia neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 mukaisesti

(tiedoksiannettu numerolla C(2015) 2496)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta 20 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 (1) ja erityisesti sen 79 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksella (EY) N:o 1224/2009 luodaan järjestelmä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan valvonta, tarkastukset ja sääntöjen noudattamisen valvonta. Kyseisessä asetuksessa säädetään, että unionin tarkastajat voivat tehdä asetuksen mukaisia tarkastuksia unionin vesillä ja unionin vesien ulkopuolella olevilla unionin kalastusaluksilla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta rannikkojäsenvaltioiden ensisijaista vastuuta.

(2)	Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 404/2011 (2) vahvistetaan asetuksella (EY) N:o 1224/2009 perustetun unionin valvontajärjestelmän soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

(3)	Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 404/2011 säädetään, että komissio laatii unionin tarkastajien luettelon jäsenvaltioiden ja Euroopan kalastuksenvalvontaviraston, jäljempänä ’valvontavirasto’, ilmoitusten perusteella.

(4)

Ensimmäinen unionin tarkastajien luettelo vahvistettiin komission täytäntöönpanopäätöksellä 2011/883/EU (3). Luettelo on korvattu kaksi kertaa uusilla unionin tarkastajien luetteloilla, joista ensimmäinen vahvistettiin komission täytäntöönpanopäätöksellä 2013/174/EU (4) ja toinen komission täytäntöönpanopäätöksellä 2014/120/EU (5). Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 404/2011 mukaisesti alustavan luettelon laatimisen jälkeen jäsenvaltioiden ja valvontaviraston on ilmoitettava kunkin vuoden lokakuuhun mennessä mahdollisista muutoksista, joita ne haluavat tehdä seuraavan kalenterivuoden luetteloon, ja komissio muuttaa luetteloa vastaavasti kunkin vuoden 31 päivään joulukuuta mennessä.

(5)

Jotkin jäsenvaltiot ja Euroopan kalastuksenvalvontavirasto ovat ilmoittaneet muutoksista nykyiseen tarkastajien luetteloon. Täytäntöönpanopäätöksellä 2014/120/EU vahvistettu luettelo olisi sen vuoksi korvattava uudella unionin tarkastajien luettelolla näiden muutosten perusteella. Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat kalastus- ja vesiviljelyalan komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Tämän päätöksen liitteessä vahvistetaan unionin tarkastajien luettelo.

2 artikla

Kumotaan täytäntöönpanopäätös 2014/120/EU.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 20 päivänä huhtikuuta 2015.

Komission puolesta

Karmenu VELLA

Komission jäsen

(1) EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1.

(2) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 404/2011, annettu 8 päivänä huhtikuuta 2011, yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 112, 30.4.2011, s. 1).

(3) Komission täytäntöönpanopäätös 2011/883/EU, annettu 21 päivänä joulukuuta 2011, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 79 artiklan 1 kohdan mukaisesta unionin tarkastajien luettelosta (EUVL L 343, 23.12.2011, s. 123).

(4) Komission täytäntöönpanopäätös 2013/174/EU, annettu 8 päivänä huhtikuuta 2013, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 79 artiklan 1 kohdan mukaisesta unionin tarkastajien luettelosta (EUVL L 101, 10.4.2013, s. 31).

(5) Komission täytäntöönpanopäätös 2014/120/EU, annettu 4 päivänä maaliskuuta 2014, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 79 artiklan 1 kohdan mukaisesta unionin tarkastajien luettelosta (EUVL L 66, 6.3.2014, s. 31).

LIITE

Asetuksen (EY) N:o 1224/2009 79 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu luettelo unionin tarkastajista

Maa	Tarkastajat
Belgia	De Vleeschouwer, Guy Devogel, Geert Lieben, Richard Monteyne, Ian
Bulgaria	Cholakov, Atanas Damyanov, Konstantin Iliev, Iliyan Ivanov, Todor Kerekov, Nikolay Raev, Yordan
Tšekki	—
Tanska	Aasted, Lars Jerne Akselsen, Ole Andersen, Dan Søgård Andersen, Hanne Skjæmt Andersen, Lars Ole Andersen, Mogens Godsk Andersen, Niels Jørgen Anton Andersen, Peter Bunk Anderson, Jacob Edward Astrup, Iben Bache, René Bang, Mai Beck, Bjarne Baagø Bendtsen, Lars Kjærsgaard Bernholm, Kristian Burgwaldt Andersen, Martin Carl, Morten Hansen Christensen, Jesper Just Christensen, Peter Grim Christensen, Thomas Christiansen, Michael Koustrup Damsgaard, Kresten Degn, Jesper Leon Due-Boje, Thomas Zinck Dølling, Robert Ebert, Thomas Axel Regaard Eiersted, Jesper Bech Eilers, Bjarne Elnef, Frank Godt Fick, Carsten Frandsen, Rene Brian Frederiksen, Torben Broe Gotved, Jesper Hovby Groth, Niels Grupe, Poul Gaarde, Børge Handrup, Jacob Hansen, Bruno Ellekær Hansen, Gunnar Beck Hansen, Henning Skødt Hansen, Ina Kjærgaard Hansen, Jan Duval Hansen, John Daugaard Hansen, Martin Hansen, Martin Baldur Hansen, Ole Hansen, Thomas Harbo, Christen Christensen Harrison, Dorthe Kronborg Heldager, Peter Hestbek, Flemming Høgild, Lars Højrup, Torben Jaeger, Michael Wassermann Jensen, Anker Mark Jensen, Flemming Bergtorp Jensen, Hanne Juul Jensen, Jimmy Langelund Jensen, Jonas Krøyer Jensen, Lars Henrik Jensen, Lone A. Jensen, René Sandholt Jensen, Søren Palle Jespersen, René Johansen, Allan Juul, Torben Jørgensen, Kristian Sandal Jørgensen, Lasse Elmgren Jørgensen, Ole Holmberg Karlsen, Jesper Herning Knudsen, Malene Knudsen, Niels Christian Knudsen, Ole Hvid Kofoed, Kim Windahl Kokholm, Peder Kristensen, Henrik Kristensen, Jeanne Marie Kristensen, Peter Holmgaard Larsen, Michael Søeballe Larsen, Peter Hjort Larsen, Tim Bonde Lundbæk, Tommy Oldenborg Madsen, Arne Madsen, Jens-Erik Madsen, Johnny Gravesen Mortensen, Erik Mortensen, Jan Lindholdt Møller, Gert Nielsen, Christian Nielsen, Dan Randum Nielsen, Dion Nielsen, Hans Henrik Nielsen, Henrik Nielsen, Henrik Frühstück Nielsen, Henrik Kruse Nielsen, Jeppe Nielsen, Tage Kim Nielsen, Niels Kristian Nielsen, Steen Nielsen, Søren Nielsen, Søren Egelund Nielsen, Trine Fris Nørgaard, Max Reno Bang Paulsen, Kim Thor Pedersen, Claus Pedersen, Knud Jan Petersen, Christina Holmer Petersen, Henning Juul Petersen, Jimmy Torben Porsmose, Tommy Poulsen, Bue Poulsen, Janni Branderup Poulsen, John Ramm, Heine Risager, Preben Rømer, Jan Schjoldager, Tim Rasmussen Schmidt, Stefan Göttsche Schou, Kasper Schultz, Flemming Siegumfeldt, Jeanette Simonsen, Kjeld Simonsen, Morten Skrivergaard, Lennart Søholt, Finn Sørensen, Allan Lindgaard Thomsen, Bjarne Kondrup Thomsen, Klaus Ringive Solgaard Thorsen, Michael Trab, Jens Ole Vind, Finn Vistrup, Annette Klarlund Wille, Claus Wind, Bernt Paul Østergaard, Lars
Saksa	Abs, Volker Angermann, Henry Barth, Mario Baumann, Jörg Bembenek, Jörg Bergmann, Udo Bernhagen, Sven Bieder, Mathias Birkholz, Siegfried Bloch, Ralf Borchardt, Erwin Bordolo, Jan Borowy, Matthias Bösherz, Andreas Brieger, Martin Brunnlieb, Jürgen Buchholz, Matthias Büttner, Harald Cassens, Enno Christiansen, Dirk Döhnert, Tilman Drenkhahn, Michael Dürbrock, Dierk Ehlers, Klaus Erdmann, Christian Fink, Jens Franke, Hermann Franz, Martin Frenz, Sandro Garbe, Robert Golz, Ulrich Gräfe, Roland Grawe, André Griemberg, Lars Haase, Christian Hannes, Chistoph Hänse, Dirk Hansen, Hagen Heidkamp, Max Heisler, Lars Herda, Heinrich Hickmann, Michael Homeister, Alfred Hoyer, Oliver Käding, Christian Keidel, Quirin Kersten, Mickel Klimeck, Uwe Köhn, Thorsten Kollath, Mark Kopec, Reinhard Kraack, Sönke Krüger, Martin Krüger, Torsten Kupfer, Christian Kutschke, Holger Lange, Michael Lehmann, Jan Lorenzen, Alexander Lübke, Torsten Lührs, Carsten Möhring, Torsten Mücher, Martin Mundt, Mario Nickel, Jörg Nitze, Andreas Nöckel, Stefan Pauls, Werner Perkuhn, Martin Pötzsch, Frank Raabe, Karsten Radzanowski, Sven Ramm, Jörg Reimers, Andre Remitz, Lutz Rutz, Dietmar Sauerwein, Dirk Schmidt, Harald Schmiedeberg, Christian Schuchardt, Karsten Schuler, Claas Sehne, Dirk Skrey, Erich Slabik, Peter Springer, Gunnar Stüber, Jan Sturm, Jochen Sween, Gorm Taubert, Christian Teetzmann, Julian Thieme, Stefan Thomas, Raik Vetterick, Arno Wagner, Ralf Welz, Henning Welz, Oliver Wendt, René Wessels, Heinz Wichert, Peter Wolken, Hans
Viro	Grossmann, Meit Kutsar, Andres Lasn, Margus Nigu, Silver Niinemaa, Endel Pai, Aare Parts, Erik Soll, Simon Torn, Kerdo Ulla, Indrek Varblane, Viljar
Irlanti	Allan, Damien Amrien, Rudi Andersson, Kareen Ankers, Brian Barber, Kevin Barcoe, Michael Barrett, Elizabeth Breen, Kieran Brennan, Colm Brophy, James Browne, Brendan Brunicardi, Michael Buckley, Anthony Buckley, John Butler, John Byrne, Kenneth Byrne, Paul Cagney, Daniel Chute, Killian Chute, Richard Clarke, Tadhg Connaghan, Fintan Connery, Paul Connolly, Stephen Corish, Cormac Corrigan, Kevin Cotter, Jamie Coughlan, Susan Counihan, Martin Craven, Cormac Croke, Jason Cronin, Philip Cummins, William Cunningham, Diarmuid Curran, Donal Daly, Brendan Devaney, Michael Doherty, Anita Doherty, Patrick Donachie, Martin Donaldson, Stuart Duane, Paul Ducker, Nigel Duggan, Cian Dullea, Michael Falvey, John Fanning, Grace Farrelly, Emmett Fealy, Gerard Fenton, Gary Finegan, Ultan Fitzgerald, Brian Fitzgerald, Richard Fitzpatrick, Gerard Fleming, David Flynn, Alan Foley, Brendan Foley, Connor Foley, Kevin Foran, Bryan Gallagher, Neil Gallagher, Paddy Gleeson, Marie Gormanly, Breda Greenwood, Mark Hamilton, Ken Hannon, Gary Hanrahan, Michael Harkin, Patrick Hastings, Brian Healy, Jeffrey Healy, John Hederman, John Heffernan, Bernard Hegarthy, Mark Henson, Marie Hewson, Kevin Hickey, Andrew Hickey, Adrian Humphries, Daniel Ivory, Sean Kavanagh, Paul Keeley, David Keirse, Gavin Kennedy, Liam Keogh, Mark Kickham, Jon-Laurence Kinsella, Gordon Laide, Cathal Landy, Glenn Leahy, Brian Linehan, Sean Lynch, Gerard Lynch, Grainne MacGabhann, Declan Mackey, Eoin Maguire, Paul Mallon, Keith Maloney, Nessa Maunsell, Blaithin McCaffrey, Lesley McCarthy, Niall McCarthy, Paul McCoy, Sean McDermott, Paul McGee, Paul McGrath, Owen McGrath, Richard McGroary, Peter McKenna, David Mc Keown, Amelia McNamara, Ken McNamara, Paul McWilliams, Stuart Melvin, David Meredith, Helen Minehane, Ken Molloy, John Paul Moloney, Kara Mooney, Gerard Mooney, Keith Moore, Conor Mullane, Patrick Mullane, Paul Mullery, Alan Mundy, Brendan Murphy, Aidan Murphy, Barry Murphy, Claire Murphy, Christopher Murphy, Honor Murphy, John Murran, Sean Murray, Paul Nalty, Christopher Ni Cionnach Pic, Dubheasa Nolan, Brian O'Brien, Amanda O'Brien, Jason O'Brien, Paul O'Callaghan, Maria O'Ceallaigh, Kevin O'Donnell, Pearse O'Donovan, Bernard O'Dowd, Brendan O'Flynn, Aisling O'Grady, Vivienne O'Mahony, Karl O'Neill, Shane O'Regan, Alan O'Regan, Cliona O'Sullivan, Aileen Patterson, Adrienne Patterson, John Pender, Darragh Piper, David Pyke, Gavin Pyne, Alan Quigg, James Quigley, Declan Raferty, Damien Reidy, Patrick Ridge, Patrick Robinson, Niall Ryan, Fergal Ryan, Marcus Scalici, Fabio Shalloo, Jim Sills, Barry Sinnott, Lee Smyth, Eoin Snowdon, Edward Sweetnam, Vincent Troy, Ivan Valls Senties, Virginia Verling, Ronan Wall, Vanessa Wallace, Eugene Walsh, Conleth Walsh, Karen Weldon, James White, John Wise, James
Kreikka	Αβραμίδης, Παναγιώτης Αδαμαντιάδου, Γεωργία Αδαμοπούλου, Γεωργία Ακριβός, Δημήτριος Αλεξίου, Νικόλαος Αλυφαντάκης, Εμμανουήλ Ανασότζης, Κωνσταντίνος Ανδριοπούλου, Μαρία Αντωνίου, Ευθύμιος Αποστολίδης, Δημήτριος Βαΐτσης, Γεώργιος Βαρδιδάκη, Ευρύκλεια Βαρελόπουλος, Ευάγγελος-Χρήστος Βαρλάς, Χρήστος Βασιλείου, Βάσω Βελισσαρόπουλος, Αλέξανδρος Βεργίνης, Αναστάσιος Βέρρας, Ανδρέας Βιδάλη, Μαρία Βορτελίνας, Γεώργιος Βουρλέτσης, Σωτήριος Γαβαλάς, Αντώνιος Γαλανάκης, Ανδρέας Γαλούζης, Γεώργιος Γεωργαντζόπουλος Θεόδωρος Γεωργατζής, Ιωάννης Γεωργιάδη, Μαρία Γιαννούσης, Βασίλειος Γκάζας, Γεώργιος Γκανατσούλα, Ελένη Γκορίτσας, Γεώργιος Γογοδώνης, Δημήτριος Γυπαράκης, Νικόλαος Δαδρώνης, Κωνσταντίνος Δημόπουλος, Απόστολος Διαμαντάκης, Αθανάσιος Δοκιανάκης, Κωνσταντίνος Δομαζινάκη, Αλεξάνδρα Δούνας, Προκόπιος Δούτσης, Δημήτριος Δρόλαπα, Ευθυμία Δροσάκης, Σπυρίδων Δρόσος, Ιάκωβος Δροσούνης, Στέφανος Ελευθερίου, Κωνσταντίνος Ευαγγελάτος, Νικόλαος Ευμορφούλης, Χαρίλαος Ζαβιτσάνος, Βασίλειος Ζακυνθινός, Κωνσταντίνος Ζαμπετάκης, Νικόλαος Ζαφειράκης, Διονύσιος Ζήσης, Μαρίνος Ζησιμόπουλος, Νεκτάριος Ζουριδάκης, Μιλτιάδης Ζώγαλης, Παναγιώτης Ηλίου, Σπυρίδωνας Θεοδωράκη, Βασιλική Θεοδωρούλη, Αιμιλία Θεοχαρόπουλος, Αθανάσιος Κάβουρας, Ιωάννης Καλλίνικος, Κωνσταντίνος Καλογήρου, Νικόλαος Καπέλος, Ιωάννης Καρακοντής, Αντώνιος Καραπαναγιώτης, Ευστράτιος Καραραμπατζάκης, Ιωάννης Καρατζής, Σπυρίδων Καρούντζος, Ιωάννης Καρυστιανός, Στέφανος Κάσση, Βασιλική Καστάνης, Χρήστος Κατσακούλης, Παράσχος Κατσάμπας, Νικόλαος Κάτσης, Αναστάσιος Κατσιγιάννης, Κωνσταντίνος Καψάσκης, Παρασκευάς Κιαγιάς, Χαράλαμπος Κοκκάλας, Νικόλαος Κοκολογιαννάκης, Ευάγγελος Κομνηνός, Δημήτριος Κοντοβάς, Γρηγόριος Κοντογιάννης, Κωνσταντίνος Κοντοπούλου, Ελένη Κοντός, Παναγιώτης Κορωναίος, Γεώργιος Κοσμάς, Στυλιανός Κοτρώτσος, Αντώνιος Κουζίλου, Σταυρούλα Κουκάρας, Ευάγγελος Κουκλατζής, Δημήτριος Κουλαξίδης, Δρακούλης Κουμπανάκη, Θεοδώρα Κουρελή, Ιωάννα Κουρούλης, Στυλιανός Κούτσικου, Χριστίνα Κραουνάκης, Γεώργιος Κυριάκου, Ιωάννης Κυρίτσης, Ιωάννης Κωνσταντέλλος, Θεόδωρος Κωστάκης, Μιχαήλ Λεκάκος, Θεόδωρος Λεονταράκης, Παναγιώτης Λυγκώνη, Ελένη Λυμπέρης, Σπυρίδων Μαΐλης, Στέφανος Μαλαμάκης, Γεώργιος Μαλαφούρης, Σπυρίδων Μάλλιος, Γεώργιος Μανιάτη, Ανδριάνα Μανιδάκης, Δημήτριος Μανούσος, Αντώνιος Μαραγκού, Άννα Μαραθάκης, Κωνσταντίνος Μαργώνης, Γεώργιος Μαρινάκη, Βασιλική Μαρκέλος, Θεοδόσιος Μαρκουλάκη, Κυριακή Μαχαιρίδης, Νικόλαος Μηνάς, Σωκράτης Μήτρου, Παντελεήμων Μητσάκου, Ελένη Μήτσου, Σαπφώ Μόσχος, Δημήτριος Μουστάκας, Γρηγόριος Μπαλατσούκας, Θεοφάνης Μπαμπάνης, Ευάγγελος Μπαξεβανάκης, Γρηγόριος Μπάρλας, Αθανάσιος Μπαρούνης, Δημήτριος Μπαχλιτζανάκης, Μιχάλης Μπεζιργιάννης, Αντώνιος Μπεθάνης, Γεώργιος Μπεΐνταρης, Ιωάννης Μπισμπιρούλας, Δημήτριος Μπίχας, Βασίλειος Μπότσης, Παναγιώτης Μπουζουνιεράκης, Νικόλαος Μπουραζάνης, Ιωάννης Μπραουδάκης, Γεώργιος Μπρεζάτης, Ευάγγελος Μυλωνά, Ελένη Νάκη, Νικολέτα Νικολόπουλος, Ασημάκης Νικολόπουλος, Παναγιώτης Νταφούλης, Γεώργιος Ντέλλας, Ευάγγελος Οικονομάκος, Ιωάννης Ουζουνόγλου, Ραλλού Παναγιώτου, Στυλιανός Παπακωνσταντίνου, Νικόλαος Παπανώτας, Γεώργιος Παράβαλος, Φαίδωνας Παρδάλης, Αριστοτέλης Πασχαλάκης, Χρήστος Πατεράκης, Γεώργιος Πατίλας, Κωνσταντίνος Πέγιος, Γεώργιος Πετροπούλου, Βασιλική Πέττας, Κωνσταντίνος Πιπιγκάκης, Νικόλαος Πλατής, Κωνσταντίνος Πολιτίδης, Νικόλαος Ρηγούλης, Ζαχαρίας Σαραντάκος, Ιωάννης Σαραντίδης, Ιωάννης Σηφάκης, Μιχαήλ Σιάρμπας, Στυλιανός Σιγανός, Εμμανουήλ Σιολτζίδης, Σταύρος Σκαλίμης, Ευστάθιος Σκυλοδήμος, Βασίλειος Σλανκίδης, Βασίλειος Σλιαράς, Αργύριος Σταματελάτος, Σπυρίδων Σταυρινουδάκης, Νικόλαος Σταυρουλάκης, Γεώργιος Στελιάτος, Δημήτριος Στουπάκης, Μάριος Στουπάκης, Μιχαήλ Στρατηγάκης, Διονύσιος-Γεώργιος Σωτηροπούλου, Ελένη Ταφειάδης, Νικόλαος Τετράδη, Γεωργία Τζεσούρης, Γεώργιος Τζιόλας, Ιωάννης Τοπάλογλου, Κωνσταντίνος Τρίχας, Χρήστος Τσαγκάρης, Θεόφιλος Τσανδήλας, Παναγιώτης Τσαπατσάρης, Νικόλαος Τσαχπάζης, Δημήτριος Τσέλης, Ανδρέας Τσιμηρίκα, Αγγελική Τσιούλκας, Γεώργιος Φίλιππα, Ευαγγελία Φλωράκης, Νικόλαος Φραγκούλης, Ιωάννης Φραζής, Εμμανουήλ Φρυσούλης, Νικόλαος Φωτεινός, Σταμάτιος Φωτιάδης, Στέφανος Χαριτάκης, Ανδρέας Χαριτάκης, Ιωάννης Χασανίδης, Γεώργιος Χατζηνικήτα, Γεωργία Χατζηπασχάλης, Κωνσταντίνος Χρηστέας, Κυριάκος Ψαρογιάννης, Αθανάσιος Ψαρράς, Άγγελος Ψηλός, Κωνσταντίνος
Espanja	Acuña Barros, José Antonio Almagro Carrobles, Jorge Alonso Sánchez, Beatriz Álvarez Gómez, Marco Antonio Amunárriz Emazabel, Sebastián Arteaga Sánchez, Ana Avedillo Contreras, Buenaventura Barandalla Hernando, Eduardo Boy Carmona, Esther Bravo Téllez, Guillermo Calderón Gómez, José Gabriel Carmona Castano, Francisco de Borja Carmona Mazaira, Manuel Carro Martínez, Pedro Ceballos Pérez-Canales, Alba Chamizo Catalán, Carlos Climent de Castro, Luis Miguel Cortés Fernández, Natalia Couce Prieto, Carlos Criado Bará, Bernardo De la Rosa Cano, Franscico Javier Del Castillo Jurado, Ángeles Del Hierro Suanzes, Javier Elices López, Juan Manuel Fariña Clavero, Irene Fernández Costas, Antonio Ferreño Martínez, José Antonio Fontán Aldereguía, Manuel Fontanet Domenech, Felipe García Antoni, Mónica García González, Francisco Javier Genovés Ferriols, José Carlos Gómez Delgado, Raquel Gómez Cayuelas, Carmen González Fernández, Manuel A. González Fernández, Marta Guerrero Claros, María Guisado Sancho, María Jesús Gundín Payero, Laura Iglesias Prada, Juan Antonio Jimenez Álvarez, Ignacio Lado Codesido, Beatriz Lastra Torre, Ruth Lestón Leal, Juan Manuel López González, María Lorenzo Sentis, José Manuel Marra-López Porta, Julio Martínez González, Jesús Martínez Velasco, Carolina Mayoral Vázquez, Fernando Mayoral Vázquez, Gonzalo Mayordomo Montiel, Jaime Medina García, Estebán Méndez-Villamil Mata, María Miranda Almón, Fernando Munguia Corredor, Noemi Ochando Ramos, Ana María Orgueira Pérez, Vanessa Ortigueira Gil, Adolfo Ossorio González, Carlos Ovejero González, David Pérez González, Virgilio Perujo Dávalos, Florencio Piñón Lourido, Jesús Ponte Fernández, Gerardo Prieto Estévez, Laura Ríos Cidrás, Manuel Ríos Cidrás, Xosé Rodríguez Bonet, Jordi Rodríguez Moreno, Alberto Rodríguez Muñiz, José Manuel Rueda Aguirre, Luzdivina Ruiz Gómez, Sonia Rull Del Águila, Laura Saavedra España, Jesús Sáenz Arteche, Idoia Sánchez Sánchez, Esmeralda Santalices López, Marta Santas Barge, Verònica Santos Pinilla, Beatriz Sendra Gamero, Ma Esther Serrano Sánchez, Daniel Sieira Rodríguez, José Tenorio Rodríguez, José Luis Torre González, Miguel A. Tubío Rodríguez, Xosé Valcarce Arenas, Paula Isabel Váquez Pérez, Ivan Vicente Castro, José Vidal Maneiro, Juan Manuel Yeregui Velasco, Pablo Zamora de Pedro, Carlos
Ranska	Allanic, Gilles Ardohain, Michel Baillet, Bertrand Belz, Jean-Pierre Ben Khemis, Patricia Beyaert, Frédéric Bigot, Jean-Paul Boittelle, Catherine Bon, Philippe Bouniol, Anthony Bourbigot, Jean-Marc Cacitti, Raymond Caillat, Marc Celton, Arnaud Ceres, Michel Chaigneau, Gaëlle Charbonnier, Alexandre Cluzel, Stéphane Crochard, Thierry Croville, Serge Curaudeau, Patrick Daden, Nicolas Dambron, François Darsu, Philippe Davies, Philippe Dechaine, Frédéric Deric, William Desforges, Jean-Luc Desson, Patrick Dolou, Claude Donnart, Christian Ducrocq, Philippe Fernandez, Gabriel Fortier, Eric Fouchet, Michel Fournier, Philippe Garbe, Steeve Gauvain, Benoît Gehanne, Laurent Gloaguen, Maurice Gomez, Sébastien Goron, Xavier Guillemette, Jean Luc Guittet-Dupont, Gaëtan Hitier, Sébastien Isore, Pascal Kersale, Yves Lacombe, Thomas Le Berrigaud, Thierry Le Corre, Joseph Le Cousin, Jean-Luc Le Dreau, Gilbert Le Mentec, Arnaud Lecul, Mathieu Legouedec, Loïg Lenormand, Daniel Lescroel, Yann Loarer, Melaine Maingraud, Dominique Malassigne, Jean-Paul Masseaux, Yanick Menuge, Gilles Moussaron, Hervé Moussay, David Ogor, Bernard Pasquereau, Rebecca Peron, Olivier Peron, Pascal Petit, François Potier, Pauline Radius, Caroline Raguet, José Richou, Fabrice Robin, Yannick Rondeau, Arnold Rousselet, Pascal Schneider, Frédéric Semelin, Gérard Serna, Mathieu Sottiaux, David Trividic, Bernard Turquet de Beauregard, Guillaume Urvoy, Jonathan Vesque, Arnaud Vilbois, Pierre Villenave, Patrick Villenave, Yorrick
Kroatia	Aćimov, Dejan Aunedi, Jurica Bašić, Vicko Brlek, Neda Dolić, Nedjeljko Franceschi, Jenko Jeftimijades, Ivor Kuzmanić Zupan, Andrea Lešić, Lidija Miletić, Ivana Novak, Danijel Paparić, Neven Pupić-Bakrač, Marko Škorjanec, Mario Skroza, Nikica Strinović, Boris Verzon, Nikola Vuletić, Ivo
Italia	Abate, Massimiliano Abbate, Marco Affinita, Enrico Albani, Emidio Ambrosio, Salvatore Annicchiarico, Dario Antonioli, Giacomo Apollonio, Cristian Aprile, Giulio Aquilano, Donato Arena, Enrico Astelli, Gabriele Barraco, Francesco Basile, Giuseppe Basile, Marco Battista, Filomena Benvenuto, Salvatore Giovanni Bernadini, Stefano Biondo, Fortunato Bizzari, Simona Bizzarro, Federico Boccoli, Fabrizio Bongermino, Onofrio Bonsignore, Antonino Borghi, Andrea Bove, Gian Luigi Buccioli, Andrea Burlando, Michele Caforio, Cosimo Caiazzo, Luigia Calandrino, Salvatore Cambareri, Michelangelo Camicia, Ciro Cappelli, Salvatore Carafa, Simone Carini, Vito Carta, Sebastiano Castellano, Sergio Cau, Dario Cesareo, Michele Chionchio, Alessandro Cianci, Vincenzo Cignini, Innocenzo Clemente, Cosimo Colarossi, Mauro Colazzo, Massimiliano Colucciello, Roberto Comuzzi, Alberto Conte, Fabio Conte, Plinio Corallo, Domenico Cormio, Carlo Cortese, Raffaele Costanzo, Antonino Criscuolo, Enrico Croce, Aldo Cuciniello, Luigi Cuscela, Michele D'Acunto, Francesco D'Agostino, Gianluca D'Amato, Fabio Dammicco, Luigi D'Arrigo, Antonio De Crescenzo, Salvatore De Pinto, Giuseppe De Quarto, Enrico Del Monaco, Ettore D'Erchia, Alessandro De Santis, Antonio Di Benedetto, Luigi Di Domenico, Marco Di Donato, Eliana Di Matteo, Michele Di Santo, Giovanni Doria, Angelo D'Orsi, Francesco Paolo Errante, Domenico Esibini, Daniele Esposito, Francesco Esposito Robertino Fanizzi, Tommaso Fava, Antonello Ferioli, Debora Ferrara, Manfredo Fiore, Fabrizio Fiorentino, Giovanni Fogliano, Pasquale Folliero, Alessandro Francolino, Giuseppe Fuggetta, Pasquale Gallo, Antonio Gangemi, Roberto Francesco Genchi, Paolo Giannone, Giuseppe Claudio Giovannone, Vittorio Golizia, Pasquale Graziani, Walter Greco, Giuseppe Guida, Giuseppe Guido, Alessandro Guzzi, Davide Iemma, Oreste Isaia, Sergio L'Abbate, Giuseppe La Porta, Santi Alessandro Lambertucci, Alessandro Lanza, Alfredo Leto, Antonio Limetti, Fabio Lo Pinto, Nicola Loggia, Carlo Lombardi, Pasquale Longo, Pierino Paolo Luperto, Giuseppe Maggio, Giuseppe Magnolo, Lorenzo Giovanni Maio, Giuseppe Malaponti, Salvatore Francesco Mariotti, Massimiliano Marrello, Luigi Martina, Francesco Martire, Antonio Mastrobattista, Giovanni Eligio Matera, Riccardo Messina, Gianluca Gabriele Minò, Alessandro Monaco, Paolo Morelli, Alessio Mostacci, Sergio Massimo Mugnaini, Dany Mule, Vincenzo Musella, Stefano Nacarlo, Amadeo Nardelli, Giuseppe Negro, Mirco Novaro, Giovanni Pagan, Francesco Palombella, Fabio Luigi Panconi, Federico Pantaleo, Cosimo Paoletti, Dario Paolillo, Francesco Patalano, Andrea Pepe, Angelo Pino, Filippo Pipino, Leonardo Piroddi, Paola Pisano, Paolo Piscopello, Luciano Pisino, Tommaso Poli, Mario Porru, Massimiliano Postiglione, Vito Praticò, Daniele Puca, Michele Puddinu, Fabrizio Puleo, Isidoro Quinci, Gianbattista Rallo, Tommaso Randis, Orazio Roberto Ravanelli, Marco Restuccia, Marco Romanazzi, Francesco Romanazzi, Valentina Ronca, Gianluca Rossano, Michele Russo, Aniello Sacco, Giuseppe Salce, Paolo Sarpi, Stefano Sassanelli, Michele Schiattino, Andrea Scuccimarri, Gianluca Sebastio, Luciano Siano, Gianluca Signanini, Claudio Silvia, Salvatore Siniscalchi, Francesco Soccorso, Alessandro Solidoro, Sergio Antonio Spagnuolo, Matteo Stramandino, Rosario Strazzulla, Francesco Sufrà, Emanuele Tersigni, Tonino Tesauro, Antonio Tescione, Francesco Tesone, Luca Tordoni, Maurizio Torrisi, Ivano Trapani, Salvatore Triolo, Alessandro Troiano, Primiano Tumbarello, Davide Tumminello, Salvatore Turiano, Giuseppe Uopi, Alessandro Vangelo, Pietro Vellucci, Alfredo Vero, Pietro Virdis, Antonio Vitali, Daniele Zaccaro, Giuseppe Saverio Zippo, Luigi
Kypros	Apostolou, Antri Avgousti, Antonis Christodoulou, Lakis Christoforou, Christiana Christou, Nikoletta Flori, Panayiota Fylaktou, Anthi Georgiou, Markella Heracleous, Andri Ioannou, Georgios Ioannou, Theodosis Karayiannis, Christos Konnaris, Kostas Korovesis, Christos Kyriacou, Kyriacos Kyriacou, Yiannos Manitara, Yiannis Michael, Michael Nicolaou, Nicolas Pavlou, George Prodromou, Pantelis Savvides, Andreas
Latvia	Barsukovs, Vladislavs Brants, Jānis Brente, Elmārs Feldmane, Gundega Freimanis, Marks Gronska, Ieva Holštroms, Artūrs Junkurs, Andris Kalējs, Rūdolfs Kalņiņa, Ingūna Kaptelija, Liene Labzars, Māris Leja, Jānis Naumova, Daina Priediens, Ainārs Pūsilds, Aigars Putniņš, Raitis Smane, Jolanta Štraubis, Valērijs Tīģeris, Ģirts Upmale, Sarmīte Vāsbergs, Janis Veide, Andris Veinbergs, Miks
Liettua	Balnis, Algirdas Dambrauskis, Tomas Jonaitis, Arūnas Kairyté, Lina Kazlauskas, Tomas Lendzbergas, Erlandas Vaitkus, Giedrius Zartun, Vitalij
Luxemburg	—
Unkari	—
Malta	Abela, Claire Attard, Glen Attard, Godwin Baldacchino, Duncan Balzan, Gilbert Borg, Benjamin Borg, Jonathan Borg, Robert Cachia, Pierre Calleja, Martin Camilleri, Aldo Camilleri, Christopher Carabott, Paul Caruana, Raymond Caruana, Gary Caruana, Maria Christina Cassar, Gaetano Cassar Jonathan Cassar, Lucienne Cauchi, David Cuschieri, Roderick Farrugia, Omar Farrugia, Emanuel Fenech, Melvin Fenech, Paul Gatt, Glen Gatt, Joseph Gatt, Mervin Gatt, William Grima, Paul Micallef, Rundolf Muscat, Christian Muscat, Simon Musu, Matthew Piscopo, Christine Psaila, Kevin Psaila, Mark Anthony Sammut, Adem Sciberras, Christopher Sciberras, Norman Seguna, Marvin Tabone, Mark Vassallo, Benjamin Vella, Anthony Vella, Charlie Zahra, Dione
Alankomaat	Bakker, Jan Bastinaan, Robert W. Beij, Willem H. Boone, Jan Cees de Boer, Meindert de Mol, Gert Dieke, Richard Duinstra, Jacob Freke, Hans Kleczewski-Schoon, Anneke Kleinen, Tom H.J.T.T. Koenen, Gerard C.J. Kraaijenoord, Jaap Kramer, Willem Meijer, Cor Meijer, Willem Miedema, Anco Parlevliet, Koos J.D.L. Ros, Michel Schneider, Leendert van den Berg, Dirk van der Veer, Siemen Velt, Eddy Wijbenga, Arjan J. Wijkhuisen, Eddy Zegel, Gerrit Zevenbergen, Jan
Itävalta	—
Puola	Augustynowicz, Mariusz Bartczak, Tomasz Belej, Konrad Chrostowski, Pawel Dębski, Jarosław Domachowski, Marian Górski, Marcin Jamioł, Waldemar Jóźwiak, Marek Kasperek, Stanisław Kołodziejczak, Michał Konefał, Szymon Korthals, Jakub Kościelny, Jarosław Kowalska, Justyna Kozłowski, Piotr Kucharski, Tadeusz Kunachowicz, Tomasz Letki, Paweł Lisiak, Agnieszka Litwin, Ireneusz Łukaszewicz, Paweł Łuczkiewicz, Tomasz Maciejewski, Maciej Mystek, Marcin Niewiadomski, Piotr Nowak, Włodzimierz Pankowski, Piotr Patyk, Konrad Prażanowski, Krystian Sikora, Marek Skibior, Sławomir Słowiński, Roman Smolarski, Łukasz Sokołowski, Paweł Stankiewicz, Marcin Szumicki, Tomasz Tomaszewski, Tomasz Trzepacz, Michał Wereszczyński, Leszek Wiliński, Adam Zacharzewski, Dawid Zięba, Marcin
Portugali	Albuquerque, José Brabo, Rui Canato, Francisco Cabeçadas, Paula Coelho, Alexandre Diogo, João Escudeiro, João Ferreira, Carlos Fonseca, Álvaro Matos, André Moura, Nuno Pedroso, Rui Quintans, Miguel Silva, António Miguel
Romania	Bârsan, Marilena Bucatos, Radu Chiriac, Marian Conțolencu, Radu Ghergișan, Cristinel George Larie, Gabriel Novac, Vasile Rusu, Laurenţiu Serștiuc, Mihai Dorin Țăranu, Sorin
Slovenia	Smoje, Robert Smoje, Vinko
Slovakia	—
Suomi	Heikkinen, Pertti Hiltunen, Jouni Koivisto, Kare Komulainen, Unto Koskinen, Aki Lähde, Jukka Leskinen, Jari Linder, Jukka Moilanen, Jouko Nousiainen, Kyösti Pyykönen, Pekka Ruotsalainen, Eeva Savola, Petri Sundqvist, Lars Suominen, Ari Suominen, Paavo Ulenius, Niklas Vanninen, Vesa
Ruotsi	Åberg, Christian Ahnlund, Jenny Almström, Petter Andersson, Karin Andersson, Per-Olof Andersson, Per-Olof Vidar Andersson, Roger Antonsson, Jan-Eric Bäckman, Johan Baltzer, Martin Bergman, Daniel Bjerner, Martin Borg, Calle Brännström, Lennart Cardell, Christina Carlsson, Christian Dagbro, Carina Englund, Raymond Erlandsson, Björn Falk, David Frejd, Maud Fristedt, David Göransson, Roger Hansson, Erling Hartman Bergqvist, Désirée Havh, Johan Hedman, Elin Hellberg, Stefan Hellqvist, Johan Holmer, Johanna Hortlund, David Höglund, Jan Jakobsson, Magnus Jansson, Anders Jeppsson, Tobias Johansson, Daniel Johansson, Klas Johansson, Thomas Jönsson, Dennis Joxelius, Paul Karlsson, Kent Kempe, Clas Kjällgren, Curt Koivula, Mikael Kurtsson, Morgan Laine, Sirpa Larsson, Mats Lilja, Filip Lindström, Jakob Lindved, Martin Lundh, Emelie Lundkvist, Mats Lundqvist, Annica Malmström, John Martini, Martin Mattson, Olof Montan, Anders Nilsson, Pierre Nilsson, Stefan Nyberg, Linda Näsman, Lars Olson, Magnus Olsson, Kenneth Olsson, Lars Penson, Lena Persson, Göran Persson, Mats Peterson, Jan Petterson, Joel Petterson, Johan Philipsson, Gunnar Piltonen, Janne Podsedkowski, Zenek Rendahl, Malin Reuterljung, Thomas Rinaldo, Joakim Rönnlund, Agneta Sjödin, Ronny Snäckerström, Leif Stålnacke, Erik Strandberg, Magnus Stührenberg, Björn Sundberg, Andreas Sundberg, Patrick Svärd, Lars-Erik Svensson, Rutger Svensson, Tony Timan, Hans Toresson, Martin Turesson, Andreas Uppman, Kerstin Werner, Lars Westerlund, Emma Westmark, Zineth Wilson, Pierre
Yhdistynyt kuningaskunta	Adamson, Gary Alexander, Stephen Anderson, Reid Ashby, Peter Bailey Roberta Barclay, Michael Barrow, Charlie Bell, Stuart Bennett, Neil Billing, Mark Billson, Carol Bland, Darren Bourne, Adam Bowers, Claire Boyce, Sean Broad, James Brough, Derek Bruce, John Caldwell, Mark Campbell, Colin Campbell, Iain Campbell, Jonathan Campbell, Murray Clark, Craig Cook, David Corner, Nigel Cowan, Christopher Craig, Ian Craig, Stephen Critchlow, Amy Croucher, Tim Crowe, Michael Cunningham, George Davis, Danielle Dawkins, Matthew Dawson, Liam Deadman, Ross Dewing, Will Dixon-Lack, Emma Douglas, Sean Draper, Peter Dunkerely, Sabrina Ebdy, Jim Eccles, David Ellison, Peter Elson, Carley Evans, David Farbridge, Joshua Faulds, Mike Fenwick, Peter Ferguson, Adam Ferguson, Simon Ferrari, Richard Filewod, Roger Fitzpatrick, DeeAnn Fletcher, Norman Fletcher, Paul Flint, Toby Fordham, Philip Ford-Keyte, Graham Foster, Pam Foy, Jacqueline Fraser, Uilleam Fullerton, Gareth Furniss, Sam Gibson, Philip Gillett, David Gooding, Colin Goodwin, Aaron Gough, Callum Graham, Chris Gray, Neil Gregor, Stuart Griffin, Stuart Griffiths, Greg Harradine, Sam Hamilton, Ian Harris, William Hay, David Hay, John Hazeldine, Oliver Henning, Alan Hepburn, Ian Hepburn, Jim Hepples, Stephen Hewitt, Richard Higgins, Frank Hill, Katie Holbrook, Joanna Howarth, Dan Hudson, John Hughes, Greta Irish, Rachel John, Barrie Johnson, Matthew Johnson, Paul Johnston, Steve Johnston, Isobel Kelly, Kevin Kemp, Gareth Laird, Iain Lander, Ben Law, Garry Legge, James Lindsay, Andrew Lister, Jane Livingston, Andrew Lockwood, Mark MacCallum, Archie MacEachan, Iain MacGregor, Duncan MacIver, Roderick MacLean, Paula MacLean, Robin Marshall, Phil Mason, Liam Mason, Rachel Mason, Roger Matheson, Louise McAlister, Gerald McBain, Billy McCaughan, Mark McComiskey, Stephen McCowan, Alisdair McCrindle, John McCubbin, Stuart McCusker, Simon McHardy, Adam McKay, Andrew McKenzie, Gregor McKeown, Nick McMillan, Robert McQuillan, David Merrilees, Kenny Milligan, David Mills, John Mitchell,Hugh Mitchell, John Morris, Chris Morrison, Donald Muir, James Mynard, Nick Nelson, Paul Newlands, Andrew O'Hare, Jonathon Owen, Gary Page, Chris Parr, Jonathan Pateman, Jason Paterson, Craig Paterson, Kelly Paton, Robert Perry, Andrew Phillips, Michael Pole, Mark Poulding, Daniel Preece, David Pringle, Geoff Quinn, Barry Raine, Katherine Ray, Daniel Reeves, Adam Reid, Adam Reid, Ian Reid, Peter Rendall, Colin Renwick, Lee Rhodes, Glen Richardson, David Richens, Scott Riley, Joanne Roberts, Joel Roberts, Julian Robertson, Tom Robinson, Neil Routlege, Piers Rylah, Joshua Scarrf, David Sharp, Chris Skelton, Richard Skillen, Damien Smart, Barrie Smith, Don Smith, Matthew Smith, Pam Sooben, Jeremy Steele, Gordon Stipetic, John Strang, Nicol Stray, Sloyan Styles, Mario Sutton, Andrew Taylor, Mark Templeton, John Thain, Marc Thompson, Dan Thompson, Gerald Thompson, Luke Turnbull, James Turner, Alun Turner, Patrick Tyack, Paul Wardle, Daniel Ward, Daniel Ward, Mark Warren, John Watson, Stacey Watt, Barbara Watt, James Wellum, Neil Wensley, Phil Weychan, Paul Whelton, Karen Whitby, Phil White, Clare Wilkinson, Dave Williams, Carolyn Williams, Justin Wilson, Tom Windebank, James Wood, Ben Worsnop, Mark Wright, Nicholas Young, Ally Young, James Yuille, Derek
Euroopan komissio	Aláez Pons, Ester Casier, Maarten Goldmanis, Edgars Griffin, Robert Janiak, Katarzyna Janakakisz, Marta Jury, Justine Kelterbaum, Richard Lansley, Jon Libioulle, Jean-Marc Linkute, Ula Markovic, Laurent Mitrakis, Nikolaos Martins E Amorim, Sergio Luis Nordstrom, Saba Pagliarani, Giuliano Peyronnet, Arnaud Rodriguez Alfaro, Sebastian Scalco, Silvia Schutyser, Frederik Serna, Matthieu Skountis, Vasileios Skrey, Hans Spezzani, Aronne Stulgis, Maris Van den Bossche, Koen Verborgh, Jacques Wolff, Gunnar
Euroopan kalastuksenvalvontavirasto	Allen, Patrick Cederrand, Stephen Chapel, Vincent De Almeida Pires, Maria Teresa Del Hierro, Belén Del Zompo, Michele Dias Garçao, José Fulton, Grant Lesueur, Sylvain Mueller, Wolfgang Papaioannou, Themis Pinto, Pedro Quelch, Glenn Roobrouck, Christ Sorensen, Svend Spaniol, Petra Stewart, William Tahon, Sven

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 106

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	58. vuosikerta 24. huhtikuu 2015

Sisältö		I Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		DIREKTIIVIT
	*	Neuvoston direktiivi (EU) 2015/637, annettu 20 päivänä huhtikuuta 2015, yhteensovittamis- ja yhteistyötoimenpiteistä edustusta vailla oleville unionin kansalaisille kolmansissa maissa annettavan konsuliviranomaisten suojelun helpottamiseksi ja päätöksen 95/553/EY kumoamisesta	1

	II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset
	ASETUKSET
*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/638, annettu 22 päivänä huhtikuuta 2015, asetuksen (EY) N:o 1484/95 muuttamisesta siipikarjanliha- ja muna-alan sekä muna-albumiinin edustavien hintojen vahvistamisen osalta	14
*	Komission asetus (EU) 2015/639, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteen III muuttamisesta siltä osin kuin on kyse piidioksidin (E 551) käytöstä polyvinyylialkoholi-polyetyleeniglykoli-oksaskopolymeerissä (E 1209) ( 1 )	16
*	Komission asetus (EU) 2015/640, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2015, lentotoiminnan lajin mukaisista täydentävistä yksityiskohtaisista lentokelpoisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 965/2012 muuttamisesta	18
	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/641, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2015, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	23
	PÄÄTÖKSET
*	Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2015/642, annettu 15 päivänä huhtikuuta 2015, Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (hakemus EGF/2014/015 GR/Attica publishing activities, Kreikka)	25
*	Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2015/643, annettu 15 päivänä huhtikuuta 2015, Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (hakemus EGF/2014/016 IE/Lufthansa Technik, Irlanti)	27
*	Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2015/644, annettu 15 päivänä huhtikuuta 2015, Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (hakemus EGF/2014/018 GR/Attica broadcasting, Kreikka)	29
*	Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2015/645, annettu 20 päivänä huhtikuuta 2015, luettelon vahvistamisesta unionin tarkastajista, jotka voivat tehdä tarkastuksia neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 mukaisesti (tiedoksiannettu numerolla C(2015) 2496)	31
*	Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2015/646, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2015, orgaanisten kiintoaineiden vähentämiseen tarkoitetuista ja tätä varten markkinoille saatetuista bakteeriviljelmistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 528/2012 3 artiklan 3 kohdan nojalla ( 1 )	79

CN-koodi	Tavaran kuvaus	Edustava hinta (euroa/100 kg)	3 artiklassa tarkoitettu vakuus (euroa/100 kg)	Alkuperä (1)
0207 12 10	Kananruhot (ns. 70-prosenttista kanaa), jäädytetyt	135,5	0	AR
0207 12 90	Kananruhot (ns. 65-prosenttista kanaa), jäädytetyt	151,2	0	AR
0207 12 90	Kananruhot (ns. 65-prosenttista kanaa), jäädytetyt	165,1	0	BR
0207 14 10	Luuttomat palat, kukkoa tai kanaa, jäädytetyt	324,1	0	AR
		236,2	19	BR
		356,1	0	CL
		306,4	0	TH
0207 14 50	Kananrintaa, jäädytetty	218,8	0	BR
0207 27 10	Kalkkunaa, paloiteltu, luuton, jäädytetty	332,5	0	BR
0207 27 10	Kalkkunaa, paloiteltu, luuton, jäädytetty	344,4	0	CL
0408 91 80	Kuorettomat linnunmunat, kuivatut	381,1	0	AR
1602 32 11	Kypsentämättömät valmisteet, kukkoa tai kanaa	279,4	2	BR

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0702 00 00	MA	91,2
	TN	464,3
	TR	94,0
	ZZ	216,5
0707 00 05	AL	59,9
	EG	191,6
	MA	176,1
	TR	125,6
	ZZ	138,3
0709 91 00	TR	209,1
0709 91 00	ZZ	209,1
0709 93 10	MA	123,9
	TR	144,8
	ZZ	134,4
0805 10 20	EG	46,8
	IL	60,8
	MA	64,3
	TN	55,7
	TR	70,3
	ZZ	59,6
0805 50 10	BO	97,3
	TR	68,6
	ZZ	83,0
0808 10 80	AR	87,8
	BR	94,0
	CL	148,8
	CN	83,8
	MK	30,8
	NZ	142,6
	US	244,3
	ZA	120,4
	ZZ	119,1
0808 30 90	AR	145,3
	CL	133,3
	CN	116,0
	ZA	125,4
	ZZ	130,0


	(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti