17.3.2015

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 72/1

---

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2015/434,

annettu 16 päivänä maaliskuuta 2015,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (2) ja erityisesti sen 136 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)	Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.

(2)  EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.

---

---

17.3.2015

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 72/4

---

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2015/435,

annettu 17 päivänä joulukuuta 2014,

ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (1) ja erityisesti sen 14 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)	Neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (2) 13 artiklassa asetetaan ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara, jonka suuruus on korkeintaan 0,03 prosenttia unionin bruttokansantulosta.

(2)	Komissio on laskenut kyseisen asetuksen 6 artiklan mukaisesti ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran ehdottoman määrän vuodeksi 2014 (3).

(3)

Nyt kun oli tutkittu kaikki muut taloudelliset mahdollisuudet reagoida ennalta arvaamattomiin olosuhteisiin, jotka ovat ilmaantuneet sen jälkeen, kun monivuotisen rahoituskehyksen maksumäärärahojen enimmäismäärä vuodelle 2014 vahvistettiin ensimmäisen kerran helmikuussa 2013, näyttäisi olevan tarpeen ottaa käyttöön ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara täydentämään Euroopan unionin yleisessä talousarviossa varainhoitovuodeksi 2014 vahvistettuja maksumäärärahoja ylittämällä maksumäärärahojen enimmäismäärä.

(4)	Ennakoimattomiin menoihin varatusta liikkumavarasta olisi otettava käyttöön 350 miljoonaa euroa maksumäärärahoina siihen asti, kun muita erityisrahoitusvälineitä koskevista maksuista päästään yhteisymmärrykseen.

(5)	Koska tilanne on tänä vuonna ollut hyvin erityislaatuinen, asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 13 artiklan 1 kohdassa asetettu viimeisen keinon ehto täyttyy.

(6)

Asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 13 artiklan 3 kohdan noudattamisen varmistamiseksi komission olisi esitettävä ehdotus, jossa asianomainen määrä korvataan alentamalla monivuotisen rahoituskehyksen maksumäärärahojen enimmäismääriä yhtenä tai useampana tulevana varainhoitovuonna, ottaen asianmukaisesti huomioon muita erityisrahoitusvälineitä koskevista maksuista saavutettu yhteisymmärrys ja rajoittamatta komission institutionaalisia oikeuksia,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Euroopan unionin yleisessä talousarviossa varainhoitovuodeksi 2014 hyödynnetään ennakoimattomiin menoihin varattua liikkumavaraa ja otetaan käyttöön 3 168 233 715 euroa maksumäärärahoina ylittämällä monivuotisessa rahoituskehyksessä maksumäärärahoille vahvistettu enimmäismäärä.

2 artikla

Yhteensä 2 818 233 715 euron määrä korvataan maksumäärärahojen enimmäismääriin nähden jäävillä liikkumavaroilla kolmessa erässä seuraavina vuosina:

a)	2018: 939 411 200 euroa

b)	2019: 939 411 200 euroa

c)	2020: 939 411 315 euroa

Komissiota pyydetään esittämään pikaisesti jäljellä olevaa 350:tä miljoonaa euroa koskeva ehdotus.

3 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

(2)  Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).

(3)  Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille, annettu 20 päivänä joulukuuta 2013, ”Rahoituskehyksen tekninen mukautus vuodeksi 2014 BKTL:n muutosten mukaisesti” (COM(2013) 928).

---

17.3.2015

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 72/6

---

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2015/436,

annettu 17 päivänä joulukuuta 2014,

Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottavat huomioon Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta 11 päivänä marraskuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 3 kohdan,

ottavat huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (2) ja erityisesti sen 11 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)	Euroopan unioni on perustanut Euroopan unionin solidaarisuusrahaston, jäljempänä ’solidaarisuusrahasto’, osoittaakseen solidaarisuutta katastrofialueiden väestöä kohtaan.

(2)	Neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (3) 10 artiklan mukaan solidaarisuusrahaston varoja voidaan ottaa käyttöön vuosittain enintään 500 miljoonaa euroa (vuoden 2011 hintoina).

(3)	Asetuksessa (EY) N:o 2012/2002 säädetään edellytyksistä, joiden täyttyessä solidaarisuusrahaston varoja voidaan ottaa käyttöön.

(4)	Italia on tehnyt hakemuksen solidaarisuusrahaston varojen käyttöön ottamisesta tulvien johdosta.

(5)	Kreikka on tehnyt hakemuksen solidaarisuusrahaston varojen käyttöön ottamisesta maanjäristyksen johdosta.

(6)	Slovenia on tehnyt hakemuksen solidaarisuusrahaston varojen käyttöön ottamisesta jäämyrskyjen johdosta.

(7)	Kroatia on tehnyt hakemuksen solidaarisuusrahaston varojen käyttöön ottamisesta jäämyrskyjen ja niitä seuranneiden tulvien johdosta,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Euroopan unionin yleiseen talousarvioon varainhoitovuodeksi 2014 otetaan käyttöön Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varoja 46 998 528 euroa maksusitoumusmäärärahoina.

Euroopan unionin yleisessä talousarviossa varainhoitovuodeksi 2015 otetaan käyttöön Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varoja 46 998 528 euroa maksumäärärahoina.

2 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EYVL L 311, 14.11.2002, s. 3.

(2)  EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

(3)  Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).

---

17.3.2015

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 72/7

---

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2015/437,

annettu 17 päivänä joulukuuta 2014,

Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottavat huomioon Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta 11 päivänä marraskuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 3 kohdan,

ottavat huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (2) ja erityisesti sen 11 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)	Euroopan unioni on perustanut Euroopan unionin solidaarisuusrahaston, jäljempänä ’rahasto’, osoittaakseen solidaarisuutta katastrofialueiden väestöä kohtaan.

(2)	Neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (3) 10 artiklan mukaan rahaston varoja voidaan ottaa käyttöön vuosittain enintään 500 miljoonaa euroa (vuoden 2011 hintoina).

(3)	Asetuksessa (EY) N:o 2012/2002 säädetään edellytyksistä, joiden täyttyessä rahaston varoja voidaan ottaa käyttöön.

(4)	Serbia on tehnyt hakemuksen rahaston varojen käyttöön ottamisesta tulvien takia.

(5)	Kroatia on tehnyt hakemuksen rahaston varojen käyttöön ottamisesta tulvien takia.

(6)	Bulgaria on tehnyt hakemuksen rahaston varojen käyttöön ottamisesta tulvien takia,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Euroopan unionin yleiseen talousarvioon varainhoitovuodeksi 2014 otetaan käyttöön Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varoja 79 726 440 euroa maksusitoumusmäärärahoina.

Euroopan unionin yleiseen talousarvioon varainhoitovuodeksi 2015 otetaan käyttöön Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varoja 79 726 440 euroa maksumäärärahoina.

2 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EYVL L 311, 14.11.2002, s. 3.

(2)  EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

(3)  Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).

---

17.3.2015

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 72/8

---

NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2015/438,

annettu 2 päivänä maaliskuuta 2015,

viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Ukrainan välisen sopimuksen mukaisesti perustetussa sekakomiteassa unionin puolesta esitettävästä kannasta, joka koskee sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien yhteisten suuntaviivojen hyväksymistä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 77 artiklan 2 kohdan a alakohdan yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Ukrainan välisen sopimuksen (1), jäljempänä ’sopimus’, 12 artiklalla perustetaan sekakomitea. Siinä määrätään, että sekakomitean on erityisesti valvottava sopimuksen täytäntöönpanoa.

(2)	Euroopan unionin ja Ukrainan välinen sopimus (2) viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan yhteisön ja Ukrainan välisen sopimuksen muuttamisesta, jäljempänä ’muutossopimus’, tuli voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2013.

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 810/2009 (3) vahvistetaan viisumien myöntämistä koskevat menettelyt ja edellytykset, joita sovelletaan silloin, kun jäsenvaltioiden alueen kautta tapahtuvan kauttakulun tai jäsenvaltioiden alueella oleskelun on tarkoitus kestää enintään 90 päivää minkä hyvänsä 180 päivän jakson aikana.

(4)

Sekakomitea on vastuualueensa osalta havainnut, että on tarpeen laatia yhteiset suuntaviivat, jotta voidaan varmistaa sopimuksen täysin yhdenmukainen täytäntöönpano jäsenvaltioiden konsulaateissa, ja että olisi selkiytettävä sopimuksen määräysten ja sopimuspuolten niiden säännösten välistä suhdetta, joita sovelletaan edelleen sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle jääviin viisumiasioihin.

(5)

Sekakomitea hyväksyi tällaiset suuntaviivat 25 päivänä marraskuuta 2009 tekemällään päätöksellä N:o 1/2009. Kyseisiä suuntaviivoja olisi mukautettava muutossopimuksella käyttöön otettuihin sopimuksen uusiin määräyksiin ja unionin sisäisen viisumipolitiikkaa koskevan lainsäädännön muutoksiin. Selkeyden vuoksi olisi aiheellista korvata kyseiset suuntaviivat.

(6)	On aiheellista määrittää kanta, joka omaksutaan unionin puolesta sekakomiteassa sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien yhteisten suuntaviivojen hyväksymiseen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Ukrainan välisen sopimuksen 12 artiklalla perustetussa sekakomiteassa unionin puolesta esitettävä kanta sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien yhteisten suuntaviivojen hyväksymiseen perustuu tähän päätökseen liitettyyn sekakomitean päätösluonnokseen.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

---

(1)  EUVL L 332, 18.12.2007, s. 68.

(2)  EUVL L 168, 20.6.2013, s. 11.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 810/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta (viisumisäännöstö) (EUVL L 243, 15.9.2009, s. 1).

---

---

---

17.3.2015

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 72/27

---

NEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2015/439,

annettu 16 päivänä maaliskuuta 2015,

Saheliin nimitetyn Euroopan unionin erityisedustajan toimeksiannon jatkamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 33 artiklan ja 31 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto antoi 18 päivänä maaliskuuta 2013 päätöksen 2013/133/YUTP (1), jolla Michel Dominique REVEYRAND – DE MENTHON nimitettiin Euroopan unionin erityisedustajaksi, jäljempänä ’erityisedustaja’, Saheliin. Erityisedustajan toimeksiantoa on jatkettu neuvoston päätöksellä 2014/130/YUTP (2), ja se tulee päättymään 28 päivänä helmikuuta 2015.

(2)	Erityisedustajan toimeksiantoa olisi jatkettava kahdeksalla kuukaudella.

(3)	Erityisedustaja toteuttaa toimeksiantonsa olosuhteissa, jotka voivat huonontua ja jotka voisivat haitata Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklassa määriteltyjen unionin ulkoisen toiminnan tavoitteiden toteuttamista,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Euroopan unionin erityisedustaja

1.   Saheliin nimitetyn Euroopan unionin erityisedustajan Michel Dominique REVEYRAND – DE MENTHONin toimeksiantoa jatketaan 31 päivään lokakuuta 2015. Erityisedustajan toimeksianto voidaan päättää aikaisemmin, jos neuvosto unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan, jäljempänä ’korkea edustaja’, ehdotuksesta niin päättää.

2.   Erityisedustajan toimeksiannon osalta Sahel kattaa EU:n Sahelin alueen turvallisuutta ja kehitystä koskevan strategian, jäljempänä ’strategia’, pääkohteen eli Burkina Fason, Tšadin, Malin, Mauritanian ja Nigerin. Laajempia alueellisia vaikutuksia omaavien kysymysten osalta erityisedustaja pitää tarvittaessa yllä suhteita muihin valtioihin ja alueellisiin tai kansainvälisiin yhteisöihin Sahelin ulkopuolella, myös Länsi-Afrikan alueella ja Guineanlahdella.

3.   Koska alueen toisiinsa kytkeytyvät haasteet edellyttävät alueellista lähestymistapaa, Saheliin nimitetty erityisedustaja toimii kuullen tiiviisti muita asiaankuuluvia Euroopan unionin erityisedustajia, Välimeren eteläpuolisen alueen Euroopan unionin erityisedustaja, ihmisoikeuksista vastaava Euroopan unionin erityisedustaja ja Afrikan unioniin nimitetty Euroopan unionin erityisedustaja mukaan lukien.

2 artikla

Poliittiset tavoitteet

1.   Erityisedustajan toimeksianto perustuu unionin Sahelia koskevan politiikan tavoitteeseen myötävaikuttaa aktiivisesti alueellisiin ja kansainvälisiin pyrkimyksiin saavuttaa pysyvä rauha, turvallisuus ja kehitys alueella. Erityisedustaja myös pyrkii edistämään unionin monitahoisen sitoumuksen laatua, intensiteettiä ja vaikutusta Sahelissa.

2.   Erityisedustaja myötävaikuttaa kaikki unionin toiminnat kattavan unionin lähestymistavan kehittämiseen ja toimeenpanoon, erityisesti politiikan, turvallisuuden ja kehityksen osa-alueilla, strategia mukaan lukien, sekä unionin toimintojen kaikkien välineiden koordinoimiseen.

3.   Aluksi annetaan etusija Malille ja sen pitkän aikavälin vakauttamiselle sekä siellä sijaitsevan konfliktin alueellisille ulottuvuuksille.

4.   Malin osalta unionin politiikan tavoitteena on kaikkia sen välineitä koordinoidusti ja tehokkaasti käyttäen edistää Malin ja sen kansan paluuta rauhan, sovinnon, turvallisuuden ja kehityksen tielle. Asianmukaista huomiota olisi kiinnitettävä myös Burkina Fasoon ja Nigeriin, erityisesti ennakoiden näissä maissa pidettäviä vaaleja.

3 artikla

Toimeksianto

1.   Unionin poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi Sahelissa erityisedustajan toimeksiantona on

a)	osallistua aktiivisesti alueellista kriisiä koskevan unionin kokonaisvaltaisen lähestymistavan toteuttamiseen, koordinoimiseen ja kehittämiseen edelleen unionin strategiaan pohjautuen, tavoitteena edistää unionin toimenpiteiden johdonmukaisuutta ja tehokkuutta Sahelissa ja erityisesti Malissa;

b)	unionin tavoitteiden ja unionin roolia Sahelissa koskevan paremman ymmärryksen edistämiseksi alueella pitää yllä suhteita alueen kaikkiin asianomaisiin sidosryhmiin, hallituksiin, alueviranomaisiin, alueellisiin ja kansainvälisiin järjestöihin, kansalaisyhteiskuntaan ja maastaan pois muuttaneisiin;

c)

edustaa unionia asiaa käsittelevillä alueellisilla ja kansainvälisillä foorumeilla, mukaan lukien Malin tilanteen tuki- ja seurantaryhmä, ja varmistaa unionin kriisinhallinnalle ja konfliktien ehkäisylle antaman tuen näkyvyys, Malin asevoimien kouluttamiseen osallistumista koskeva Euroopan unionin sotilasoperaatio (EUTM Mali) ja Euroopan unionin YTPP-operaatio Nigerissä (EUCAP Sahel Niger) mukaan lukien;

d)

ylläpitää tiivistä yhteistyötä Yhdistyneiden kansakuntien, jäljempänä ’YK’, erityisesti pääsihteerin Länsi-Afrikan erityisedustajan ja pääsihteerin Malin erityisedustajan, sekä Afrikan unionin, erityisesti Afrikan unionin Malin ja Sahelin korkean edustajan, Länsi-Afrikan talousyhteisön (ECOWAS) ja muiden johtavien kansallisten, alueellisten ja kansainvälisten sidosryhmien kanssa, mukaan lukien muut erityislähettiläät Saheliin, sekä asianomaisten Maghrebin alueen elinten kanssa;

e)

seurata tiiviisti kriisin alueellista ja rajat ylittävää ulottuvuutta, kuten terrorismia, järjestäytynyttä rikollisuutta, aseiden salakuljetusta, ihmiskauppaa, huumekauppaa, pakolais- ja muuttovirtoja ja niihin liittyviä rahavirtoja, ja edistää EU:n terrorismin vastaista strategiaa läheisessä yhteistyössä EU:n terrorisminvastaisen koordinaattorin kanssa;

f)

johdonmukaisen ja kattavan lähestymistavan ja unionin keskeisen roolin varmistamiseksi kansainvälisessä terrorismin ja kansainvälisen rikollisuuden vastaisessa taistelussa ylläpitää säännöllisiä korkean tason poliittisia kontakteja niihin alueen valtioihin, joihin terrorismi ja kansainvälinen rikollisuus vaikuttavat. Tämä sisältää unionin aktiivisen tuen turvallisuussektorin alueelliselle valmiuksien kehittämiselle ja sen varmistamisen, että Sahelin terrorismin ja kansainvälisen rikollisuuden perussyihin puututaan asianmukaisesti;

g)	seurata tiiviisti alueen humanitaaristen kriisien poliittisia ja turvallisuusvaikutuksia;

h)

Malin osalta edistää alueellisia ja kansainvälisiä pyrkimyksiä Malin kriisin ratkaisemisen helpottamiseksi, erityisesti täysimittaista paluuta normaaliin perustuslailliseen tilanteeseen ja hallintoon Malin koko alueella ja uskottavaa kansallista osallistavaa vuoropuhelua, joka johtaa kestävään poliittiseen sovintoon;

i)	edistää instituutioiden rakentamista, turvallisuussektorin uudistamista ja pitkän aikavälin rauhanrakennusta ja sovintoa Malissa;

j)

osallistua yhteistyössä ihmisoikeuksista vastaavan Euroopan unionin erityisedustajan kanssa unionin ihmisoikeuspolitiikan, mukaan lukien ihmisoikeuksia koskevat EU:n suuntaviivat, erityisesti lapsia aseellisten selkkauksien yhteydessä koskevat EU:n suuntaviivat sekä naisiin kohdistuvan väkivallan ja kaikkien naisiin kohdistuvien syrjintämuotojen torjunnasta annetut EU:n suuntaviivat, sekä naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan unionin politiikan toteuttamiseen kyseisellä alueella, myös seuraamalla kehitystä ja raportoimalla siitä sekä laatimalla tältä osin suosituksia, ja ylläpitää säännöllisiä yhteyksiä Malin ja alueen asianomaisiin viranomaisiin, Kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjän toimistoon, YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimistoon ja ihmisoikeuksien puolustajiin ja tarkkailijoihin alueella;

k)	seurata asiaankuuluvien YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien, erityisesti päätöslauselmien 2056 (2012), 2071 (2012), 2085 (2012) ja 2100 (2013), noudattamista ja raportoida siitä.

2.   Toimeksiantonsa toteuttamiseksi erityisedustaja muun muassa

a)	antaa tarvittaessa neuvoja ja raportoi unionin kantojen muotoilusta alueellisilla ja kansainvälisillä foorumeilla voidakseen ennakoivasti edistää ja lujittaa unionin Sahelin alueen kriisiä koskevaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa;

b)	seuraa yleisellä tasolla kaikkia unionin toimintoja ja on läheisessä yhteistyössä asiaankuuluvien unionin edustustojen kanssa.

4 artikla

Toimeksiannon toteuttaminen

1.   Erityisedustaja vastaa toimeksiannon toteuttamisesta korkean edustajan alaisuudessa.

2.   Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea, jäljempänä ’PTK’, ylläpitää erityisiä suhteita erityisedustajaan ja toimii erityisedustajan ensisijaisena yhteytenä neuvostoon. PTK huolehtii erityisedustajan strategisesta ja poliittisesta ohjauksesta toimeksiannon puitteissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta korkean edustajan vastuualueita.

3.   Erityisedustaja sovittaa toimensa tiiviisti yhteen Euroopan ulkosuhdehallinnon ja sen asianomaisten yksikköjen, erityisesti Sahelin alueen koordinaattorin, kanssa.

5 artikla

Rahoitus

1.   Erityisedustajan toimeksiantoon liittyviin menoihin tarkoitettu rahoitusohje on 1 päivänä maaliskuuta 2015 alkavalla ja 31 päivänä lokakuuta 2015 päättyvällä kaudella 900 000 euroa.

2.   Menoja hallinnoidaan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavien menettelyjen ja sääntöjen mukaisesti.

3.   Erityisedustajan ja komission välillä tehdään sopimus menojen hallinnoinnista. Erityisedustaja on tilivelvollinen komissiolle kaikista menoista.

6 artikla

Avustajaryhmän muodostaminen ja kokoonpano

1.   Erityisedustaja vastaa avustajaryhmän muodostamisesta erityisedustajan toimeksiannon ja siihen varattujen käytettävissä olevien taloudellisten resurssien asettamissa rajoissa. Avustajaryhmällä on oltava asiantuntemusta toimeksiantoon kuuluvista poliittisista ja turvallisuuteen liittyvistä erityiskysymyksistä. Erityisedustajan on viipymättä ilmoitettava neuvostolle ja komissiolle avustajaryhmänsä kulloinenkin kokoonpano.

2.   Jäsenvaltiot, unionin toimielimet ja Euroopan ulkosuhdehallinto voivat esittää henkilöstön lähettämistä työskentelemään erityisedustajan kanssa. Tällaisen erityisedustajan palvelukseen lähetetyn henkilöstön palkat maksaa asianomainen jäsenvaltio, asianomainen unionin toimielin tai Euroopan ulkosuhdehallinto. Myös jäsenvaltioiden unionin toimielimiin tai Euroopan ulkosuhdehallintoon lähettämiä asiantuntijoita voidaan asettaa työskentelemään erityisedustajan kanssa. Sopimuspohjaisen kansainvälisen henkilöstön on oltava jäsenvaltioiden kansalaisia.

3.   Kaikki lähetetyt työntekijät pysyvät hallinnollisesti lähettävän jäsenvaltion, unionin toimielimen tai Euroopan ulkosuhdehallinnon alaisina, ja he suorittavat tehtävänsä ja toimivat erityisedustajan toimeksiannon toteuttamista edistävällä tavalla.

4.   Erityisedustajan henkilöstö sijoitetaan asiaankuuluvien Euroopan ulkosuhdehallinnon yksikköjen tai unionin edustustojen tiloihin, jotta varmistetaan yhtenäisyys ja johdonmukaisuus niiden vastaavien toimintojen kanssa.

7 artikla

Erityisedustajan ja hänen henkilöstönsä erioikeudet ja vapaudet

Erityisedustajan ja hänen henkilöstönsä tehtävän loppuun saattamisen ja sujuvan suorittamisen edellyttämistä erioikeuksista, vapauksista ja muista takuista sovitaan tilanteen mukaan yhdessä vastaanottajamaiden kanssa. Jäsenvaltiot ja Euroopan ulkosuhdehallinto antavat tätä varten kaiken tarvittavan tuen.

8 artikla

EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen turvaaminen

Erityisedustajan ja hänen avustajaryhmänsä jäsenten on noudatettava neuvoston päätöksessä 2013/488/EU (3) vahvistettuja turvallisuutta koskevia periaatteita ja vähimmäisvaatimuksia.

9 artikla

Tiedonsaanti ja logistiikkatuki

1.   Jäsenvaltiot, komissio, Euroopan ulkosuhdehallinto ja neuvoston pääsihteeristö varmistavat, että erityisedustaja saa käyttöönsä kaikki olennaiset tiedot.

2.   Unionin edustustot ja/tai jäsenvaltiot antavat tarvittaessa logistiikkatukea alueella.

10 artikla

Turvallisuus

Erityisedustaja toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston nojalla unionin ulkopuolisiin operaatioihin lähetetyn henkilöstön turvallisuutta koskevan unionin politiikan mukaisesti kaikki kohtuudella toteutettavissa olevat toimenpiteet toimeksiantonsa ja maantieteellisen vastuualueen turvallisuustilanteen perusteella suoraan hänen alaisuudessaan olevan koko henkilöstön turvallisuuden edistämiseksi, erityisesti

a)

laatimalla Euroopan ulkosuhdehallinnon ohjeisiin perustuvan erityisen turvallisuussuunnitelman, johon sisällytetään muun muassa erityiset fyysiset, organisatoriset ja menettelyä koskevat turvallisuustoimenpiteet sekä ohjeet, jotka koskevat henkilöstön turvallista siirtymistä maantieteelliselle alueelle ja sen sisällä ja turvallisuutta vaarantavien tilanteiden hallintaa, sekä valmius- ja evakuointisuunnitelman;

b)	varmistamalla, että unionin ulkopuolelle lähetetyllä koko henkilöstöllä on maantieteellisen alueen olosuhteiden edellyttämä korkean riskin kattava vakuutussuoja;

c)

varmistamalla, että kaikille unionin ulkopuolelle lähetettäville avustajaryhmän jäsenille, myös paikalta palvelukseen otetulle henkilöstölle, annetaan joko ennen maantieteelliselle alueelle saapumista tai heti saapumisen yhteydessä alueelle annettuun riskiluokitukseen perustuva asianmukainen turvallisuuskoulutus;

d)

varmistamalla, että kaikki säännöllisten turvallisuusarviointien pohjalta annetut suositukset pannaan täytäntöön, ja antamalla edistymiskertomuksen ja toimeksiannon toteuttamista koskevan kertomuksen yhteydessä neuvostolle, korkealle edustajalle ja komissiolle kirjallisia raportteja suositusten täytäntöönpanosta ja muista turvallisuuskysymyksistä.

11 artikla

Raportointi

1.   Erityisedustaja raportoi säännöllisin väliajoin korkealle edustajalle sekä PTK:lle. Erityisedustaja raportoi tarvittaessa myös neuvoston työryhmille. Säännöllisesti toimitettavat raportit jaetaan COREU-verkoston kautta. Erityisedustaja voi antaa selvityksiä ulkoasiainneuvostolle. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 36 artiklan mukaisesti erityisedustaja voi osallistua tietojen antamiseen Euroopan parlamentille.

2.   Erityisedustaja raportoi alueella toimivien unionin edustustojen kanssa yhteensovitetusti parhaista tavoista jatkaa unionin aloitteita, kuten myös unionin osallistumisesta uudistuksiin, unionin asiaan liittyvien kehityshankkeiden poliittiset näkökohdat mukaan luettuina.

12 artikla

Koordinointi unionin muiden toimijoiden kanssa

1.   Strategian puitteissa erityisedustaja edistää unionin poliittisten ja diplomaattisten toimien yhtenäisyyttä, johdonmukaisuutta ja tehokkuutta sekä auttaa varmistamaan, että kaikkia unionin välineitä ja jäsenvaltioiden toimia käytetään johdonmukaisella tavalla unionin poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

2.   Erityisedustajan toimet koordinoidaan unionin edustustojen ja komission toimien kanssa sekä alueella toimivien muiden Euroopan unionin erityisedustajien toimien kanssa. Erityisedustaja tiedottaa säännöllisesti toiminnastaan alueella oleville jäsenvaltioiden edustustoille ja unionin edustustoille.

3.   Paikan päällä pidetään yllä läheisiä suhteita unionin edustustojen ja jäsenvaltioiden edustustojen päälliköihin. Erityisedustaja antaa EUCAP Sahel Niger ja EUCAP Sahel Mali -operaatioiden johtajille ja EUTM Mali -operaation komentajalle paikallista poliittista ohjausta koordinoiden toimensa tiiviisti asianomaisten unionin edustustojen kanssa. Erityisedustaja, EUTM Mali -operaation komentaja sekä EUCAP Sahel Niger ja EUCAP Sahel Mali -operaatioiden siviilioperaatiokomentaja kuulevat toisiaan tarvittaessa.

13 artikla

Uudelleentarkastelu

Tämän päätöksen täytäntöönpanoa ja sen johdonmukaisuutta unionin samalla alueella toteuttamien muiden toimien kanssa tarkastellaan säännöllisesti uudelleen. Erityisedustaja antaa neuvostolle, korkealle edustajalle ja komissiolle kattavan selvityksen toimeksiannon toteuttamisesta viimeistään elokuun 2015 lopussa.

14 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Sitä sovelletaan 1 päivästä maaliskuuta 2015.

---

(1)  Neuvoston päätös 2013/133/YUTP, annettu 18 päivänä maaliskuuta 2013, Euroopan unionin erityisedustajan nimittämisestä Saheliin (EUVL L 75, 19.3.2013, s. 29).

(2)  Neuvoston päätös 2014/130/YUTP, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan unionin erityisedustajan nimittämisestä Saheliin (EUVL L 71, 12.3.2014, s. 14).

(3)  Neuvoston päätös 2013/488/EU, 23 päivänä syyskuuta 2013, EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista turvallisuussäännöistä (EUVL L 274, 15.10.2013, s. 1).

---

17.3.2015

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 72/32

---

NEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2015/440,

annettu 16 päivänä maaliskuuta 2015,

Afrikan sarven alueelle nimitetyn Euroopan unionin erityisedustajan toimeksiannon jatkamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 33 artiklan ja 31 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Neuvosto hyväksyi 8 päivänä joulukuuta 2011 päätöksen 2011/819/YUTP (1), jolla Alexander RONDOS nimitettiin Euroopan unionin erityisedustajaksi, jäljempänä ’erityisedustaja’, Afrikan sarven alueelle. Erityisedustajan toimeksianto päättyy 28 päivänä helmikuuta 2015.

(2)	Erityisedustajan toimeksiantoa olisi jatkettava edelleen 31 päivään lokakuuta 2015.

(3)	Erityisedustaja toteuttaa toimeksiantonsa tilanteessa, joka voi huonontua ja joka saattaa vaarantaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklassa määritettyjen unionin ulkoisen toiminnan tavoitteiden saavuttamisen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Euroopan unionin erityisedustaja

Jatketaan Alexander RONDOSin toimeksiantoa erityisedustajana Afrikan sarven alueella 31 päivään lokakuuta 2015. Neuvosto voi päättää, että erityisedustajan toimeksianto päätetään aikaisemmin poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean, jäljempänä ’PTK’, ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan, jäljempänä ’korkea edustaja’, arvioinnin perusteella.

Erityisedustajan toimeksiantoa varten Afrikan sarven alueella tarkoitetaan Djiboutin tasavaltaa, Eritrean valtiota, Etiopian demokraattista liittotasavaltaa, Kenian tasavaltaa, Somalian liittotasavaltaa, Sudanin tasavaltaa, Etelä-Sudanin tasavaltaa ja Ugandan tasavaltaa. Sellaisten kysymysten osalta, joilla on laajempia alueellisia vaikutuksia, erityisedustaja pitää tarvittaessa yllä suhteita Afrikan sarven alueen ulkopuolisiin maihin ja alueellisiin yhteisöihin.

2 artikla

Poliittiset tavoitteet

1.   Erityisedustajan toimeksianto perustuu unionin Afrikan sarven aluetta koskevan politiikan tavoitteisiin sellaisina kuin ne on esitetty 14 päivänä marraskuuta 2011 hyväksytyssä strategisessa kehyksessä ja asiaan liittyvissä neuvoston päätelmissä, ja joilla edistetään aktiivisesti alueellisia ja kansainvälisiä pyrkimyksiä rauhanomaisen rinnakkaiselon sekä kestävän rauhan, turvallisuuden ja kehityksen aikaansaamiseksi alueen maiden sisällä ja niiden kesken. Lisäksi erityisedustajan on pyrittävä parantamaan Afrikan sarven aluetta koskevan unionin monitahoisen sitoumuksen laatua, intensiteettiä, vaikutusta ja näkyvyyttä.

2.   Poliittisia tavoitteita ovat muun muassa

a)	Somalian vakauttamisen jatkaminen erityisesti alueellisen ulottuvuuden näkökulmasta;

b)	Sudanin ja Etelä-Sudanin rauhanomainen rinnakkaiselo kahtena elinkelpoisena ja vauraana valtiona, joiden poliittiset rakenteet ovat vankkoja ja vastuullisia;

c)	nykyisten konfliktien ratkaiseminen ja mahdollisten alueen maiden sisäisten tai keskinäisten konfliktien välttäminen;

d)	alueellisen yhteistyön tukeminen politiikan, turvallisuuden ja talouden aloilla.

3 artikla

Toimeksianto

1.   Afrikan sarven aluetta koskevien unionin politiikan tavoitteiden saavuttamiseksi erityisedustajan toimeksiantona on

a)

unionin tavoitteiden edistämiseksi ja unionin roolia alueella koskevan ymmärryksen lisäämiseksi pitää yllä suhteita alueen kaikkiin asianomaisiin sidosryhmiin, hallituksiin, alueellisiin viranomaisiin, kansainvälisiin ja alueellisiin järjestöihin, kansalaisyhteiskuntaan ja maastaan pois muuttaneisiin;

b)	edustaa tarvittaessa unionia asiaan liittyvillä kansainvälisillä foorumeilla ja varmistaa unionin kriisinhallinnalle sekä konfliktinratkaisulle ja -estolle antaman tuen näkyvyys;

c)	rohkaista ja tukea tehokasta poliittista ja turvallisuusyhteistyötä ja taloudellista yhdentymistä alueella Afrikan unionin (AU) ja alueellisten järjestöjen ja etenkin Afrikan sarven alueen maiden yhteistyöjärjestön (IGAD) kanssa solmittujen unionin kumppanuuksien avulla;

d)

seurata poliittista kehitystä alueella ja edistää aluetta koskevan unionin politiikan kehittämistä, myös siltä osin kuin kyse on Somaliasta, Sudanista, Etelä-Sudanista, Etiopian ja Eritrean rajakysymyksestä ja Algerin sopimuksen täytäntöönpanosta, Niilin altaan aloitteesta ja muista alueen huolenaiheista, jotka vaikuttavat sen turvallisuuteen, vakauteen ja vaurauteen;

e)

sovittaen toimintansa tiiviisti yhteen EU:n Somaliaan nimittämän erityislähettilään ja asianomaisten alueellisten ja kansainvälisten kumppaneiden, Somaliaan nimitetty Yhdistyneiden kansakuntien (YK) pääsihteerin erityisedustaja ja AU mukaan luettuina, kanssa edistää Somalian osalta aktiivisesti toimia ja aloitteita, jotka johtavat vakauttamisen jatkumiseen ja siirtymäkauden jälkeisiin järjestelyihin, joissa painopisteenä on edistää Somaliaa koskevaa yhteensovitettua ja johdonmukaista kansainvälistä lähestymistapaa, luoda hyviä naapurisuhteita ja tukea Somalian turvallisuusalan kehittämistä; tämä toteutetaan muun muassa Somalian turvallisuusjoukkojen kouluttamiseen osallistumista koskevan Euroopan unionin sotilasoperaation (EUTM Somalia), Euroopan unionin johtamien merivoimien operaation (EUNAFVOR Atalanta), Euroopan unionin operaation alueellisten merivoimien valmiuksien kehittämiseksi Afrikan sarvessa (EUCAP Nestor) sekä Somaliassa toteutettavalle Afrikan unionin operaatiolle (AMISOM) edelleen annettavan unionin tuen avulla ja tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa;

f)

sovittaen toimintansa tiiviisti yhteen unionin Sudanin ja Etelä-Sudanin edustustojen päälliköiden kanssa edistää unionin näitä maita koskevan politiikan johdonmukaisuutta ja tehokkuutta sekä tukea niiden rauhanomaista rinnakkaiseloa erityisesti panemalla täytäntöön Addis Abeban sopimukset ja ratkaisemalla avoinna olevat kattavan rauhansopimuksen vielä toteuttamatta oleviin vaiheisiin liittyvät kysymykset, joihin kuuluvat Abyein alue, jatkuvien konfliktien poliittiset ratkaisut erityisesti Darfurissa sekä Etelä-Kordofanin ja Sinisen Niilin osavaltioissa, hallintorakenteiden luominen Etelä-Sudanissa ja kansallinen sovinto. Tältä osin erityisedustaja myötävaikuttaa kansainvälisen lähestymistavan yhdenmukaisuuteen tiiviissä yhteistyössä AU:n ja erityisesti AU:ssa toimivan Sudanin korkean tason täytäntöönpanoryhmän (AUHIP), YK:n ja muiden johtavien alueellisten ja kansainvälisten sidosryhmien kanssa;

g)

seurata tiiviisti Afrikan sarven alueeseen vaikuttavia rajatylittäviä haasteita, mukaan lukien terrorismi, radikalisoituminen, meriturvallisuus ja merirosvous, järjestäytynyt rikollisuus, aseiden salakuljetus, pakolais- ja muuttovirrat sekä humanitaaristen kriisien mahdolliset poliittiset vaikutukset ja turvallisuusvaikutukset;

h)	edistää humanitaarisen avun perillepääsyä koko alueella;

i)

osallistua neuvoston päätöksen 2011/168/YUTP (2) täytäntöönpanoon ja unionin ihmisoikeuspolitiikan toteuttamiseen yhteistyössä ihmisoikeuksista vastaavan Euroopan unionin erityisedustajan kanssa; tähän sisältyvät ihmisoikeuksia koskevat unionin suuntaviivat, erityisesti lapsia aseellisten selkkauksien yhteydessä koskevat ja naisiin kohdistuvan väkivallan ja kaikkien naisiin kohdistuvien syrjintämuotojen torjunnasta annetut EU:n suuntaviivat sekä Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa 1325 (2000) koskeva unionin politiikka, myös seuraamalla kehitystä ja raportoimalla siitä sekä laatimalla tältä osin suosituksia.

2.   Toimeksiannon toteuttamiseksi erityisedustaja muun muassa

a)	tarvittaessa antaa neuvoja ja raportoi unionin kantojen määrittelystä kansainvälisillä foorumeilla voidakseen ennakoivasti edistää Afrikan sarven aluetta koskevaa kokonaisvaltaista unionin toimintapolitiikkaa;

b)	valvoo yleisesti kaikkia unionin toimia.

4 artikla

Toimeksiannon toteuttaminen

1.   Erityisedustaja vastaa toimeksiannon toteuttamisesta korkean edustajan alaisuudessa.

2.   PTK ylläpitää erityisiä suhteita erityisedustajaan ja toimii erityisedustajan ensisijaisena yhteytenä neuvostoon. PTK huolehtii erityisedustajan strategisesta ja poliittisesta ohjauksesta tämän toimeksiannon puitteissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta korkean edustajan toimivaltaa.

3.   Erityisedustaja sovittaa toimensa tiiviisti yhteen Euroopan ulkosuhdehallinnon ja sen asianomaisten yksiköiden, alueella sijaitsevien unionin edustustojen sekä komission kanssa.

5 artikla

Rahoitus

1.   Erityisedustajan toimeksiantoon liittyviin menoihin tarkoitettu rahoitusohje 1 päivänä maaliskuuta 2015 alkavalla ja 31 päivänä lokakuuta 2015 päättyvällä kaudella on 1 770 000 euroa.

2.   Menoja hallinnoidaan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavien menettelyjen ja sääntöjen mukaisesti.

3.   Erityisedustajan ja komission välillä tehdään sopimus menojen hallinnoinnista. Erityisedustaja on tilivelvollinen komissiolle kaikista menoista.

6 artikla

Avustajaryhmän perustaminen ja kokoonpano

1.   Erityisedustaja vastaa toimeksiantonsa ja siihen varattujen käytettävissä olevien taloudellisten resurssien asettamissa rajoissa avustajaryhmänsä perustamisesta. Avustajaryhmällä on oltava asiantuntemusta toimeksiantoon kuuluvissa erityisissä poliittisissa kysymyksissä ja turvallisuuskysymyksissä. Erityisedustajan on viipymättä ja säännöllisesti ilmoitettava neuvostolle ja komissiolle avustajaryhmänsä kulloinenkin kokoonpano.

2.   Jäsenvaltiot, unionin toimielimet ja Euroopan ulkosuhdehallinto voivat esittää, että niiden henkilöstöä lähetetään työskentelemään erityisedustajan avustajina. Tällaisen lähetetyn henkilöstön palkat maksaa asianomainen jäsenvaltio, asianomainen unionin toimielin tai Euroopan ulkosuhdehallinto. Myös jäsenvaltioiden unionin toimielimiin tai Euroopan ulkosuhdehallintoon lähettämiä asiantuntijoita voidaan asettaa työskentelemään erityisedustajan kanssa. Sopimusperusteisen kansainvälisen henkilöstön on oltava jäsenvaltioiden kansalaisia.

3.   Kaikki lähetetyt työntekijät pysyvät hallinnollisesti asianomaisen lähettävän jäsenvaltion, lähettävän unionin toimielimen tai Euroopan ulkosuhdehallinnon alaisina, ja he suorittavat tehtävänsä ja toimivat erityisedustajan toimeksiannon toteuttamista edistävällä tavalla.

4.   Erityisedustajan henkilöstö sijoitetaan asiaankuuluviin Euroopan ulkosuhdehallinnon yksiköihin tai unionin edustustoihin, jotta edistetään niiden toimien yhtenäisyyttä ja johdonmukaisuutta.

7 artikla

Erityisedustajan ja hänen henkilöstönsä erioikeudet ja vapaudet

Erityisedustajan ja hänen henkilöstönsä tehtävien loppuun saattamisen ja sujuvan suorittamisen edellyttämistä erioikeuksista, vapauksista ja muista takuista sovitaan tilanteen mukaan yhdessä vastaanottajamaiden kanssa. Jäsenvaltiot ja Euroopan ulkosuhdehallinto antavat tätä varten kaiken tarvittavan tuen.

8 artikla

EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen turvaaminen

Erityisedustajan ja hänen avustajaryhmänsä on noudatettava neuvoston päätöksessä 2013/488/EU (3) vahvistettuja turvallisuutta koskevia periaatteita ja vähimmäisvaatimuksia.

9 artikla

Tiedonsaanti ja logistiikkatuki

1.   Jäsenvaltiot, komissio, Euroopan ulkosuhdehallinto ja neuvoston pääsihteeristö varmistavat, että erityisedustaja saa käyttöönsä kaikki olennaiset tiedot.

2.   Alueella olevat unionin edustustot ja jäsenvaltiot antavat tarvittaessa logistiikkatukea alueella.

10 artikla

Turvallisuus

Erityisedustaja toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston nojalla unionin ulkopuolisiin operaatioihin lähetetyn henkilöstön turvallisuutta koskevan unionin politiikan mukaisesti kaikki kohtuudella toteutettavissa olevat toimenpiteet toimeksiantonsa ja vastuullaan olevan maantieteellisen alueen turvallisuustilanteen mukaisesti suoraan hänen alaisuudessaan olevan koko henkilöstön turvallisuuden edistämiseksi, erityisesti:

a)

laatimalla Euroopan ulkosuhdehallinnon ohjeisiin perustuvan operaatiokohtaisen turvallisuussuunnitelman, joka käsittää henkilöstön turvalliseen siirtymiseen operaatioalueelle ja sen sisällä sekä turvallisuutta vaarantavien tilanteiden hallintaan sovellettavat operaatiokohtaiset fyysiset, organisatoriset ja menettelyä koskevat turvallisuustoimenpiteet, sekä operaation valmiussuunnitelman ja evakuointisuunnitelman;

b)	varmistamalla, että unionin ulkopuolelle lähetetyllä koko henkilöstöllä on operaatioalueen olosuhteiden edellyttämä korkean riskin kattava vakuutusturva;

c)

varmistamalla, että kaikille unionin ulkopuolelle lähetetyille erityisedustajan avustajaryhmän jäsenille, myös paikalta palvelukseen otetulle henkilöstölle, annetaan joko ennen operaatioalueelle saapumista tai heti saapumisen yhteydessä Euroopan ulkosuhdehallinnon operaatioalueelle antamaan riskiluokitukseen perustuva asianmukainen turvallisuuskoulutus;

d)

varmistamalla, että kaikki säännöllisten turvallisuusarviointien pohjalta annetut suositukset pannaan täytäntöön, ja antamalla edistymistä koskevan kertomuksen ja toimeksiannon toteuttamista koskevan kertomuksen yhteydessä neuvostolle, korkealle edustajalle ja komissiolle kirjallisia raportteja suositusten täytäntöönpanosta ja muista turvallisuuskysymyksistä.

11 artikla

Raportointi

1.   Erityisedustaja raportoi säännöllisin välein suullisesti ja kirjallisesti korkealle edustajalle sekä PTK:lle. Erityisedustaja raportoi tarvittaessa myös neuvoston työryhmille. Säännöllisesti toimitettavat raportit jaetaan COREU-verkoston kautta. Erityisedustaja voi antaa raportteja ulkoasiainneuvostolle. Erityisedustaja voi osallistua tietojen antamiseen Euroopan parlamentille Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 36 artiklan mukaisesti.

2.   Erityisedustaja raportoi alueella toimivien unionin edustustojen kanssa yhteensovitetuin tavoin parhaista tavoista jatkaa unionin aloitteita, kuten unionin osallistumisesta uudistuksiin, unionin asiaan liittyvien kehityshankkeiden poliittiset näkökohdat mukaan luettuina.

12 artikla

Yhteensovittaminen

1.   Erityisedustaja edistää unionin toimien yhtenäisyyttä, johdonmukaisuutta ja tehokkuutta sekä auttaa varmistamaan, että kaikki unionin välineet ja jäsenvaltioiden toimet pannaan täytäntöön johdonmukaisella tavalla unionin poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Erityisedustajan toimet sovitetaan yhteen unionin edustustojen ja komission toimien kanssa. Erityisedustaja tiedottaa säännöllisesti toiminnastaan alueella sijaitseville jäsenvaltioiden ja unionin edustustoille.

2.   Paikan päällä on pidettävä yllä läheisiä suhteita unionin edustuston ja jäsenvaltioiden edustustojen päälliköihin. Näiden on kaikin tavoin pyrittävä avustamaan erityisedustajaa toimeksiannon toteuttamisessa. Erityisedustaja antaa EUNAVFOR Atalanta -operaation joukkojen komentajalle, EUTM Somalia -operaation komentajalle ja EUCAP Nestorin päällikölle paikallista poliittista ohjausta sovittaen toimensa tiiviisti yhteen asianomaisten unionin edustustojen kanssa. Erityisedustaja, EU-operaatioiden komentajat ja siviilioperaation komentaja kuulevat toisiaan tarvittaessa.

3.   Erityisedustaja tekee tiiviisti yhteistyötä asianomaisten maiden viranomaisten, YK:n, AU:n, IGADin, muiden kansallisten, alueellisten ja kansainvälisten sidosryhmien sekä alueen kansalaisyhteiskunnan kanssa.

13 artikla

Arviointi

Tämän päätöksen täytäntöönpanoa ja sen johdonmukaisuutta unionin alueella toteuttamien muiden toimien kanssa arvioidaan säännöllisesti uudelleen. Erityisedustaja antaa neuvostolle, korkealle edustajalle ja komissiolle kattavan kertomuksen toimeksiannon toteuttamisesta viimeistään 31 päivänä elokuuta 2015.

14 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Sitä sovelletaan 1 päivästä maaliskuuta 2015.

---

(1)  Neuvoston päätös 2011/819/YUTP, annettu 8 päivänä joulukuuta 2011, Euroopan unionin erityisedustajan nimittämisestä Afrikan sarven alueelle (EUVL L 327, 9.12.2011, s. 62).

(2)  Neuvoston päätös 2011/168/YUTP, annettu 21 päivänä maaliskuuta 2011, Kansainvälisestä rikostuomioistuimesta ja yhteisen kannan 2003/444/YUTP kumoamisesta (EUVL L 76, 22.3.2011, s. 56).

(3)  Neuvoston päätös 2013/488/EU, annettu 23 päivänä syyskuuta 2013, EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista turvallisuussäännöistä (EUVL L 274, 15.10.2013, s. 1).

---

17.3.2015

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 72/37

---

NEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2015/441,

annettu 16 päivänä maaliskuuta 2015,

Somalian turvallisuusjoukkojen kouluttamiseen osallistumista koskevasta Euroopan unionin sotilasoperaatiosta annetun päätöksen 2010/96/YUTP muuttamisesta ja sen voimassaolon jatkamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 42 artiklan 4 kohdan ja 43 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Neuvosto hyväksyi 15 päivänä helmikuuta 2010 päätöksen 2010/96/YUTP (1). EU:n sotilasoperaation toimeksianto päättyy 31 päivänä maaliskuuta 2015.

(2)	Brysselissä 16 päivänä syyskuuta 2013 pidetty Somalia-konferenssi loi perustan Somaliaa koskevalle sopimukselle ja käynnisti mekanismin koordinointia ja Somalian sitoutuneisuutta varten Somaliaa käsittelevän New Deal -erityistyöryhmän avulla.

(3)	Yhdistyneen kuningaskunnan ja Somalian Lontoossa 18 päivänä syyskuuta 2014 yhdessä isännöimässä kansainvälisessä kokouksessa liittohallitus esitteli puolustusministeriön suunnitelman Somalian kansallisen armeijan kehittämiseksi vuoteen 2019 ja sen välittömät tarpeet.

(4)	Lokakuussa 2014 suoritetun strategisen tarkastelun pohjalta EU:n sotilasoperaation toimeksiantoa olisi jatkettava 31 päivään joulukuuta 2016.

(5)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan N:o 22 5 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu niiden unionin päätösten ja toimien valmisteluun ja täytäntöönpanoon, joilla on merkitystä puolustuksen alalla. Tanska ei osallistu tämän päätöksen täytäntöönpanoon eikä siten tämän operaation rahoitukseen.

(6)	EU:n sotilasoperaation toimeksiantoa olisi jatkettava edelleen siten, että sen toimeksiantoa muutetaan,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan päätös 2010/96/YUTP seuraavasti:

1)

Korvataan 1 artiklan 2 kohta seuraavasti: ”2.   Edellä 1 kohdassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi EU:n sotilasoperaatio toteutetaan Somaliassa sekä antamalla strategista neuvontaa puolustusalan instituutioiden kehittämiseksi että suorana tukena Somalian kansalliselle armeijalle koulutuksen, neuvomisen ja opastuksen muodossa. EU:n sotilasoperaatio on myös valmis antamaan keinojensa ja voimavarojensa puitteissa tukea muille unionin toimijoille niiden turvallisuus- ja puolustusalan toimeksiantojen toteuttamisessa Somaliassa.”

2)

Korvataan 3 artikla seuraavasti: ”3 artikla Operaation esikunnan nimittäminen 1.   Operaation esikunta sijaitsee Somaliassa Mogadishun kansainvälisellä lentoasemalla Mogadishussa. Se suorittaa sekä operaatioesikunnan että joukkojen esikunnan tehtävät. 2.   Operaation esikuntaan kuuluu yhteys- ja tukitoimisto Nairobissa ja tukiyksikkö Brysselissä.”

3)

Korvataan 7 artiklan 4 kohta seuraavasti: ”4.   EU:n sotilasoperaatio tekee keinojensa ja voimavarojensa puitteissa tiivistä yhteistyötä muiden alueella olevien kansainvälisten toimijoiden kanssa, erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien ja AMISOMin kanssa, Somalian liittohallituksen sovittujen tarpeiden mukaisesti.”

4)

Lisätään 10 artiklaan kohta seuraavasti: ”5.   Rahoitusohje EU:n sotilasoperaation yhteisiä kustannuksia varten 1 päivänä huhtikuuta 2015 alkavalle ja 31 päivänä joulukuuta 2016 päättyvälle kaudelle on 17 507 399 euroa. Athene-päätöksen 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu rahoitusohjeen prosenttiosuus on 30 prosenttia ja Athene-päätöksen 32 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun sitoumuksen prosenttiosuus on 90 prosenttia.”

5)

Lisätään artikla seuraavasti: ”10 b artikla Hankeyksikkö 1.   EU:n sotilasoperaatiolla on hankkeiden määrittelyä ja toteuttamista varten hankeyksikkö, jonka rahoittavat jäsenvaltiot tai sellaiset kolmannet valtiot, jotka noudattavat operaation tavoitteita ja osallistuvat toimeksiannon toteuttamiseen. 2.   EU:n operaation komentaja valtuutetaan käyttämään jäsenvaltioiden tai kolmansien valtioiden rahoitusosuuksia EU:n sotilasoperaation muita toimia johdonmukaisella tavalla täydentäviksi määriteltyjen hankkeiden toteuttamiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan soveltamista. Tässä tapauksessa EU:n operaation komentaja tekee asianomaisten valtioiden kanssa sopimuksen, johon sisällytetään erityisesti nimenomaiset menettelyt kolmansien osapuolien sellaisten valitusten käsittelemiseksi, jotka koskevat EU:n operaation komentajan toimista tai laiminlyönneistä aiheutuneita vahinkoja niiden varojen käytössä, jotka nämä valtiot ovat antaneet käyttöön. Rahoitukseen osallistuvat valtiot eivät voi missään olosuhteissa katsoa unionin tai korkean edustajan olevan vastuussa EU:n operaation komentajan toimista tai laiminlyönneistä, jotka liittyvät niiden varojen käyttöön, jotka nämä valtiot ovat antaneet käyttöön. 3.   PTK:n on annettava suostumuksensa hankeyksikölle annettavan kolmansien valtioiden rahoitusosuuden hyväksymiselle.”

6)

Muutetaan 11 artikla seuraavasti: a) Korvataan 1 kohdassa johdanto1ause johdantolauseella ”Korkealla edustajalla on valtuudet luovuttaa tarvittaessa ja operaation tarpeiden mukaisesti tähän päätökseen osallistuville kolmansille valtioille operaatiota varten tuotettuja EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja neuvoston päätöksen 2013/488/EU (2) mukaisesti. b) Korvataan 2 ja 3 kohdassa oleva ilmaisu ”päätöksen 2011/292/EU” ilmaisulla ”päätöksen 2013/488/EU”.

7)

Korvataan 12 artiklan 2 ja 3 kohta seuraavasti: ”2.   EU:n sotilasoperaation toimeksianto päättyy 31 päivänä joulukuuta 2016. 3.   Tämä päätös kumotaan siitä päivästä alkaen, jona EU:n esikunta, Nairobissa oleva yhteys- ja tukitoimisto ja Brysselissä oleva tukiyksikkö suljetaan, EU:n sotilasoperaation päättämistä koskevien hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti ja rajoittamatta Athene-päätöksessä säädettyjen EU:n sotilasoperaation tilintarkastuksen ja tilinpäätöksen esittämistä koskevien menettelyjen noudattamista.”

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Sitä sovelletaan 1 päivästä huhtikuuta 2015.

---

(1)  Neuvoston päätös 2010/96/YUTP, annettu 15 päivänä helmikuuta 2010, Somalian turvallisuusjoukkojen kouluttamiseen osallistumista koskevasta Euroopan unionin sotilasoperaatiosta (EUVL L 44, 19.2.2010, s. 16).

(2)  Neuvoston päätös 2013/488/EU, annettu 23 päivänä syyskuuta 2013, EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista turvallisuussäännöistä (EUVL L 274, 15.10.2013, s. 1).”

---

17.3.2015

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 72/39

---

NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2015/442,

annettu 16 päivänä maaliskuuta 2015,

Keski-Afrikan tasavallassa toteutettavan, Euroopan unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alan (YTPP) sotilaallisen neuvontaoperaation (EUMAM RCA) käynnistämisestä ja päätöksen (YUTP) 2015/78 muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 42 artiklan 4 kohdan ja 43 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Keski-Afrikan tasavallassa toteutettavasta Euroopan unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alan (YTPP) sotilaallisesta neuvontaoperaatiosta (EUMAM RCA) 19 päivänä tammikuuta 2015 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2015/78 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan,

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Neuvosto hyväksyi 19 päivänä tammikuuta 2015 päätöksen (YUTP) 2015/78.

(2)	Neuvosto hyväksyi 9 päivänä helmikuuta 2015 EUMAM RCA:n voimankäyttösäännöt.

(3)	Neuvosto hyväksyi 6 päivänä maaliskuuta 2015 EUMAM RCA:n operaatiosuunnitelman.

(4)	Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea otti 11 päivänä maaliskuuta 2015 myönteisesti vastaan operaation komentajan kirjeen suosituksesta aloittaa EUMAM RCA ja suunnitellusta aikataulusta, joka koskee operaation alustavan operatiivisen toimintakyvyn saavuttamisen toteamista.

(5)	EUMAM RCA olisi käynnistettävä 16 päivänä maaliskuuta 2015.

(6)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevan 5 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu niiden Euroopan unionin päätösten ja toimien valmisteluun ja täytäntöönpanoon, joilla on merkitystä puolustuksen alalla. Näin ollen Tanska ei osallistu tämän päätöksen täytäntöönpanoon eikä siten osallistu tämän operaation rahoitukseen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Keski-Afrikan tasavallassa toteutettava Euroopan unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alan (YTPP) sotilaallinen neuvontaoperaatio, jäljempänä ’EUMAM RCA’ käynnistetään 16 päivänä maaliskuuta 2015.

2 artikla

EUMAM RCA:n EU:n operaation komentaja valtuutetaan aloittamaan välittömästi operaation toteuttaminen.

3 artikla

Korvataan päätöksen (YUTP) 2015/78 4 artiklan 2 kohta seuraavasti:

4 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

---

(1)  EUVL L 13, 20.1.2015, s. 8.

---

17.3.2015

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 72/41

---

KOMISSION PÄÄTÖS (EU, Euratom) 2015/443,

annettu 13 päivänä maaliskuuta 2015,

turvallisuudesta komissiossa

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 249 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon perussopimuksiin liitetyn pöytäkirjan N:o 7 Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista ja erityisesti sen 18 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission turvallisuustoiminnan tavoitteena on saavuttaa tilanne, jossa komissio voi toimia turvallisessa ja vakaassa ympäristössä, kehittämällä johdonmukainen ja yhdennetty komission turvallisuutta koskeva lähestymistapa, tarjoamalla asianmukainen ja tiedossa oleviin riskeihin suhteutettu henkilöiden, omaisuuden ja tiedon suojaamisen taso ja varmistamalla tehokkaiden ja oikea-aikaisten turvatoimien toteuttaminen.

(2)	Komissioon kohdistuu muiden kansainvälisten elinten tavoin turvallisuusalalla suuria uhkia ja haasteita, jotka liittyvät erityisesti terrorismiin, verkkohyökkäyksiin sekä poliittiseen ja kaupalliseen vakoiluun.

(3)	Komissio on tehnyt päätoimipaikkojensa turvallisuusasioita koskevat sopimukset Belgian, Luxemburgin ja Italian hallitusten kanssa (1). Sopimuksissa vahvistetaan, että komissio on vastuussa omasta turvallisuudestaan.

(4)

Jotta komissio voisi varmistaa henkilöiden, omaisuuden ja tiedon turvallisuuden, se saattaa joutua toteuttamaan toimenpiteitä aloilla, jotka on suojattu Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa vahvistetuilla ja Euroopan unionin tuomioistuimen tunnustamilla perusoikeuksilla.

(5)	Tämän vuoksi toimenpiteiden on oltava oikeutettuja niillä saavutettavan edun merkityksen perusteella, niiden on oltava oikeasuhteisia ja niillä on taattava perusoikeuksien, erityisesti oikeuden yksityisyyteen ja tietosuojaan, noudattaminen.

(6)

Komission on pyrittävä turvaamaan osana tätä oikeusvaltion periaatteeseen ja perusoikeuksien noudattamiseen perustuvaa järjestelmää henkilöstölleen, omaisuudelle ja tiedoille asianmukainen turvallisuustaso, ja samalla varmistamaan toiminnan toteuttaminen siten, ettei perusoikeuksia rajoiteta enempää kuin on ehdottomasti tarpeen.

(7)	Turvallisuuden komissiossa on perustuttava laillisuuden, avoimuuden, suhteellisuuden ja vastuuvelvollisuuden periaatteisiin.

(8)

Henkilöstön jäsenille, joilla on valtuudet toteuttaa turvatoimia, ei saa aiheutua toiminnastaan haittaa lukuun ottamatta tilanteita, joissa he ylittävät valtuutensa tai toimivat laittomasti, ja tämän vuoksi tämän päätöksen noudattaminen katsotaan henkilöstösäännöissä tarkoitetuiksi hallinnollisiksi ohjeiksi.

(9)

Komission olisi toteutettava asianmukaiset aloitteet turvallisuuskulttuurinsa edistämiseksi ja lujittamiseksi, turvallisuustoiminnan tehokkaammaksi toteuttamiseksi, turvallisuusasioiden hallintotavan parantamiseksi, verkostojen ja yhteistyön vahvistamiseksi edelleen alan viranomaisten kanssa kansainvälisellä, eurooppalaisella ja kansallisella tasolla sekä turvatoimien seurannan ja valvonnan parantamiseksi.

(10)

Toiminnallisesti itsenäiseksi unionin elimen, Euroopan ulkosuhdehallinnon, jäljempänä ’EUH’, perustamisella on ollut merkittävä vaikutus komission turvallisuusnäkökohtiin, ja näin ollen EUH:n ja komission on asetettava vaarattomuuteen ja turvallisuuteen liittyvälle yhteistyölle yhteiset säännöt ja menettelyt erityisesti siltä osin kuin on kyse komission huolehtimisvelvollisuudesta, joka koskee unionin edustustoissa työskentelevää komission henkilöstöä.

(11)

Komission turvallisuuspolitiikkaa olisi toteutettava tavalla, joka on johdonmukainen muiden, mahdollisesti turvallisuuskysymyksiä sisältävien sisäisten prosessien ja menettelyjen kanssa. Näitä ovat erityisesti toiminnan jatkuvuuden hallinta, jolla pyritään säilyttämään komission kriittisen tärkeät toiminnot toimintakatkosten tilanteessa, ja monialaisen kriisikoordinoinnin ARGUS-järjestelmä.

(12)

Tämän päätöksen hyväksymisajankohtana jo toteutettavina olevista ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle (2) ilmoitetuista toimenpiteistä riippumatta tämän päätöksen mukaisiin toimenpiteisiin, jotka edellyttävät henkilötietojen käsittelyä, sovelletaan soveltamissääntöjä rekisteröityihin liittyviä asianmukaisia suojatoimia koskevan 21 artiklan mukaisesti.

(13)	Komission on näin ollen tarpeen tarkistaa, ajantasaistaa ja vahvistaa voimassa olevaa säädösperustaa, joka koskee turvallisuutta komissiossa.

(14)	Tämän vuoksi olisi kumottava komission päätös K(94) 2129 (3),

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Määritelmät

Tässä päätöksessä tarkoitetaan

1)	’omaisuudella’ kaikkea komission irtainta ja kiinteää omaisuutta;

2)	’komission yksiköllä’ komission pääosastoa, yksikköä tai komission jäsenen kabinettia;

3)	’viestintä- ja tietojärjestelmällä’ järjestelmää, jolla tietoa käsitellään sähköisessä muodossa, mukaan lukien kaikki järjestelmän toiminnan kannalta tarpeelliset resurssit, myös infrastruktuuri, organisaatio, henkilöstö ja tietoresurssit;

4)	’riskienvalvonnalla’ turvatoimia, joiden avulla voidaan kohtuudella olettaa hallittavan turvallisuuteen kohdistuvaa riskiä estämällä, lieventämällä, välttämällä tai siirtämällä se;

5)	’kriisitilanteella’ olosuhdetta, tilannetta, tapahtumaa tai hätätilannetta (tai näiden seurausta tai yhdistelmää), joka aiheuttaa suuren tai välittömän uhan turvallisuudelle komissiossa sen alkuperästä riippumatta;

6)	’tiedoilla’ tietoja muodossa, jossa niitä voidaan välittää eteenpäin, tallentaa tai käsitellä;

7)	’turvallisuusasioista vastaavalla komission jäsenellä’ komission jäsentä, jonka alaisuuteen henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosasto kuuluu;

8)	’henkilötiedoilla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (4) 2 artiklan a alakohdassa määriteltyjä henkilötietoja;

9)	’tiloilla’ kaikkea komission kiinteää ja kiinteään verrattavissa olevaa omaisuutta;

10)	’riskien estämisellä’ turvatoimia, joiden voidaan kohtuudella olettaa estävän tai pysäyttävän turvallisuuteen kohdistuvan riskin tai viivästyttävän sitä,

11)	’turvallisuuteen kohdistuvalla riskillä’ uhkatason, haavoittuvuuden tason ja tapahtuman mahdollisen vaikutuksen yhdistelmää,

12)

’turvallisuudella komissiossa’ henkilöiden, omaisuuden ja tiedon turvallisuutta komissiossa ja erityisesti henkilöiden ja omaisuuden fyysistä koskemattomuutta, tiedon ja viestintä- ja tietojärjestelmien koskemattomuutta, luottamuksellisuutta ja saatavuutta sekä komission toiminnan esteetöntä toimivuutta;

13)	’turvatoimella’ tämän päätöksen mukaisesti toteutettua toimenpidettä turvallisuuteen kohdistuvien riskien hallitsemiseksi;

14)	’henkilöstösäännöillä’ Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä sellaisina kuin ne on vahvistettu neuvoston asetuksessa (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (5) ja sen muutossäädöksissä;

15)	’turvallisuuteen kohdistuvalla uhalla’ tapahtumaa tai tekijää, jonka voidaan kohtuudella olettaa vaikuttavan turvallisuuteen haitallisesti, jos siihen ei reagoida ja jos sitä ei hallita;

16)	’välittömällä turvallisuuteen kohdistuvalla uhalla’ sellaista uhkaa turvallisuudelle, jolla ei ole lainkaan ennakkovaroitusta tai ennakkovaroitus on erittäin lyhyt,

17)

’suurella turvallisuuteen kohdistuvalla uhalla’ sellaista uhkaa turvallisuudelle, jonka voidaan kohtuudella olettaa johtavan kuolouhreihin, vakaviin loukkaantumisiin tai haittoihin, merkittävään vahinkoon omaisuudelle, arkaluonteisten tietojen vaarantumiseen tai komission tietoteknisten järjestelmien tai keskeisten toimintavalmiuksien häiriintymiseen, ja

18)	’haavoittuvuudella’ minkä tahansa luonteista heikkoutta, jonka voidaan kohtuudella olettaa vaikuttavan haitallisesti turvallisuuteen komissiossa yhden tai useamman uhan tilanteessa.

2 artikla

Kohde

1.   Tässä päätöksessä vahvistetaan tavoitteet, perusperiaatteet, järjestelyt ja velvollisuudet, jotka koskevat turvallisuutta komissiossa.

2.   Tätä päätöstä sovelletaan kaikkiin komission yksiköihin kaikissa komission tiloissa. Unionin edustustoissa työskentelevään komission henkilöstöön sovelletaan Euroopan ulkosuhdehallinnon turvallisuussääntöjä (6).

3.   Riippumatta tiettyjä henkilöstöryhmiä koskevista erityismaininnoista tätä päätöstä sovelletaan komission jäseniin, Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja unionin muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen alaiseen komission henkilöstöön, komission palvelukseen tilapäisesti siirrettyihin kansallisiin asiantuntijoihin, palveluntarjoajiin ja näiden henkilöstöön, harjoittelijoihin ja kaikkiin henkilöihin, joilla on pääsy komission rakennuksiin tai muuhun omaisuuteen tai komission käsittelemiin tietoihin.

4.   Tämän päätöksen säännökset eivät rajoita komission päätöksen 2002/47/EY, EHTY, Euratom (7), komission päätöksen 2004/563/EY, Euratom (8), komission päätöksen K(2006) 1623 (9) ja komission päätöksen K(2006) 3602 (10) soveltamista.

2 LUKU

PERIAATTEET

3 artikla

Periaatteet, jotka koskevat turvallisuutta komissiossa

1.   Komissio noudattaa tämän päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä perussopimuksia ja erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjaa ja pöytäkirjaa N:o 7 Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista, johdanto-osan 2 kappaleessa tarkoitettuja välineitä yhdessä kansallisen lainsäädännön sovellettavien sääntöjen kanssa sekä tässä päätöksessä asetettuja ehtoja. Tarvittaessa laaditaan 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu turvallisuusohje, jossa annetaan ohjausta.

2.   Turvallisuus komissiossa perustuu laillisuuden, avoimuuden, suhteellisuuden ja vastuuvelvollisuuden periaatteisiin.

3.   Laillisuusperiaate merkitsee, että tämän päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä on noudatettava tarkasti oikeudellista kehystä ja mukauduttava oikeudellisiin vaatimuksiin.

4.   Turvatoimet toteutetaan avoimesti, paitsi tilanteissa, joissa tämän voidaan kohtuudella olettaa haittaavan turvatoimen vaikutusta. Kohteelle, jolle turvatoimi on osoitettu, ilmoitetaan ennalta toimen syistä ja vaikutuksista paitsi tilanteissa, joissa tiedon antamisen voidaan kohtuudella olettaa haittaavan turvatoimen vaikutusta. Tällöin kohteelle, jolle turvatoimi on osoitettu, ilmoitetaan asiasta jälkikäteen, kun turvatoimen vaikutuksen haittaamiseen kohdistuva riski on päättynyt.

5.   Komission yksiköt varmistavat, että turvallisuuskysymykset otetaan huomioon niiden vastuulla olevien komission politiikkojen, päätösten, ohjelmien, hankkeiden ja toimien kehittämisen ja toteuttamisen alusta alkaen. Ne ottavat tätä varten yleisesti henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosaston ja tietoteknisten järjestelmien osalta komission tietoturvavastaavan mukaan valmisteluun jo alkuvaiheessa.

6.   Komissio pyrkii tarvittaessa mahdollisuuksien mukaan yhteistyöhön isäntävaltion, muiden jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin muiden toimielinten, virastojen ja elinten toimivaltaisten viranomaisten kanssa siten, että kyseisten viranomaisten toteuttamat tai suunnittelemat toimenpiteet asianomaisen turvallisuusriskin hoitamiseksi otetaan huomioon.

4 artikla

Noudattamisvelvollisuus

1.   Tämän päätöksen ja sen soveltamissääntöjen sekä turvatoimien ja valtuutettujen henkilöstön jäsenten antamien ohjeiden noudattaminen on pakollista.

2.   Turvallisuutta koskevien sääntöjen noudattamatta jättäminen saattaa antaa aiheen kurinpitotoimiin perussopimusten ja henkilöstösääntöjen mukaisesti sekä sopimusseuraamuksiin ja/tai oikeustoimiin kansallisten lakien ja säännösten mukaisesti.

3 LUKU

TURVATOIMIEN TOTEUTTAMINEN

5 artikla

Valtuutettu henkilöstö

1.   Ainoastaan henkilöstöllä, jolle henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosaston pääjohtaja on antanut henkilökohtaisen valtuutuksen henkilöstön senhetkisten tehtävien perusteella, voi olla oikeus yhteen tai useampaan seuraavista:

1)	käsiaseen kantaminen;

2)	13 artiklassa tarkoitettujen turvallisuusselvityksien toteuttaminen;

3)	12 artiklassa tarkoitettujen turvatoimien toteuttaminen valtuutuksen mukaisesti.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut valtuudet annetaan enintään ajaksi, jonka asianomainen henkilö on siinä virassa tai tehtävässä, jonka hoitamiseksi valtuudet on annettu. Ne annetaan 3 artiklan 1 kohdan sovellettavien säännösten mukaisesti.

3.   Tämä päätös muodostaa valtuutetun henkilöstön osalta henkilöstösääntöjen 21 artiklassa tarkoitetun hallinnollisen ohjeen.

6 artikla

Turvatoimia koskevat yleiset säännökset

1.   Siinä määrin kuin on kohtuudella mahdollista, komissio varmistaa turvatoimia toteuttaessaan erityisesti, että

a)	se pyytää tukea tai apua ainoastaan asianomaiselta valtiolta edellyttäen, että kyseinen valtio on Euroopan unionin jäsenvaltio tai osapuolena Euroopan ihmisoikeussopimuksessa tai että se takaa oikeudet, jotka vähintään vastaavat kyseisessä ihmisoikeussopimuksessa taattuja oikeuksia;

b)	se siirtää henkilöä koskevia tietoja asetuksen (EY) N:o 45/2001 9 artiklan mukaisesti ainoastaan sellaisille yhteisön toimielinten ja elinten ulkopuolisille vastaanottajille, joihin ei sovelleta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY (11) mukaisesti annettua kansallista lakia;

c)

jos henkilö aiheuttaa uhan turvallisuudelle, häntä vastaan kohdistetaan turvatoimia ja hän saattaa joutua vastaamaan aiheutuvista kustannuksista. Turvatoimia voidaan kohdistaa muita henkilöitä vastaan ainoastaan, jos on hallittava välitöntä tai suurta turvallisuuteen kohdistuvaa uhkaa ja seuraavat edellytykset täyttyvät: a) aiottuja toimia sitä henkilöä vastaan, joka aiheuttaa turvallisuuteen kohdistuvan uhan, ei voida toteuttaa tai ne todennäköisesti eivät ole tehokkaita; b) komissio ei pysty hallitsemaan turvallisuuteen kohdistuvaa uhkaa omilla toimillaan tai oikea-aikaisesti; c) toimi ei aiheuta suhteetonta vaaraa muulle henkilölle tai tämän oikeuksille.

2.   Henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosaston turvallisuusosasto laatii katsauksen turvatoimiin, jotka saattavat edellyttää tuomarin määräystä niiden jäsenvaltioiden lakien ja säännösten nojalla, joissa komission tilat sijaitsevat.

3.   Henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosaston turvallisuusosasto voi kääntyä alihankkijan puoleen toteuttaakseen turvallisuuteen liittyviä tehtäviä turvallisuusosaston johdolla ja valvonnassa.

7 artikla

Henkilöitä koskevat turvatoimet

1.   Henkilöille tarjotaan asianmukainen suojataso komission tiloissa vaarattomuuteen ja turvallisuuteen liittyvien vaatimusten mukaisesti.

2.   Jos kyseessä on suuri turvallisuuteen kohdistuva riski, henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosasto tarjoaa komission jäsenille ja muulle henkilöstölle henkilösuojausta, jos uhka-arviosta on käynyt ilmi, että tällaista suojausta tarvitaan vaarattomuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi.

3.   Jos kyseessä on suuri turvallisuuteen kohdistuva riski, komissio saattaa määrätä tilansa evakuoitaviksi.

4.   Komission tiloissa onnettomuuden tai hyökkäyksen uhriksi joutuneille on annettava apua.

5.   Valtuutettu henkilöstö saattaa turvallisuuteen kohdistuvia riskejä estääkseen ja hallitakseen tehdä tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluvista henkilöistä taustatarkistuksia määrittääkseen, aiheuttaako tällaisten henkilöiden pääsy komission tiloihin tai tietoihin turvallisuuteen kohdistuvan uhan. Tätä varten valtuutettu henkilöstö voi asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen säännösten mukaisesti

a)	käyttää mitä tahansa komission käytettävissä olevaa tiedonlähdettä tiedonlähteen luotettavuuden huomioiden;

b)	tarkastella komission hallussa olevaa sen palveluksessa olevan henkilön tai henkilön, jonka se aikoo ottaa palvelukseensa, henkilökansiota tai alihankkijan henkilöstöä perustelluissa tapauksissa.

8 artikla

Fyysistä turvallisuutta ja omaisuutta koskevat turvatoimet

1.   Omaisuuden turvallisuus varmistetaan soveltamalla asianmukaisia fyysisiä ja teknisiä suojatoimenpiteitä ja vastaavia menettelyjä, jäljempänä ’fyysinen turvallisuus’, jotka muodostavat monitasoisen järjestelmän.

2.   Tämän artiklan nojalla voidaan toteuttaa toimenpiteitä, jotta voitaisiin suojella henkilöitä ja tietoja komissiossa sekä suojella omaisuutta.

3.   Fyysisen turvallisuuden tavoitteet ovat seuraavat:

—	komission jäseniin tai tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluviin henkilöihin kohdistuvien väkivallantekojen estäminen;

—	arkaluonteisia tai turvallisuusluokiteltuja tietoja koskevan vakoilun tai salakuuntelun estäminen;

—	sellaisten varkauksien, ilkivallan, sabotaasin tai muiden väkivaltaisten toimien estäminen, joiden tarkoituksena on vahingoittaa tai tuhota komission rakennuksia ja omaisuutta;

—	turvallisuuden vaarantumistapauksia koskevan tutkinnan ja selvitysten edistäminen esimerkiksi tarkastelemalla 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja saapumisten ja poistumisten valvontaa koskevia lokitiedostoja, kameravalvontatietoja, puhelunauhoituksia ja vastaavia tietoja sekä muita tietolähteitä.

4.   Fyysiseen turvallisuuteen sisältyy

—	pääsynvalvontapolitiikka, jota sovelletaan kaikkiin komission tiloihin, myös parkkipaikoille, pyrkiviin henkilöihin tai ajoneuvoihin;

—	pääsynvalvontajärjestelmä, joka käsittää vartijat, tekniset laitteet ja toimenpiteet, tietojärjestelmät tai kaikkien näiden yhdistelmän.

5.   Fyysisen turvallisuuden varmistamiseksi voidaan toteuttaa seuraavat toimet:

—	henkilöiden, ajoneuvojen, tavaran ja laitteiden saapumista komission tiloihin tai poistumista niistä voidaan tallentaa;

—	komission tiloissa voidaan tehdä henkilöllisyystarkastuksia;

—	ajoneuvoille, tavaroille ja laitteille voidaan tehdä visuaalisia tai teknisiä tarkastuksia;

—	asiattomilta henkilöiltä, ajoneuvoilta tai tavaroilta voidaan estää pääsy komission tiloihin.

9 artikla

Tietoa koskevat turvatoimet

1.   Tiedon turvallisuus kattaa kaiken komission käsittelemän tiedon.

2.   Tiedon turvallisuuden suhteen tasapainotetaan tiedon muodosta riippumatta toisaalta avoimuus, suhteellisuus, vastuuvelvollisuus ja tehokkuus ja toisaalta tarve suojata tieto luvattomalta pääsyltä, käytöltä, paljastamiselta, muuttamiselta tai tuhoamiselta.

3.   Tiedon turvaamisen tarkoituksena on luottamuksellisuuden, eheyden ja saatavuuden suojaaminen.

4.   Tämän vuoksi tietovarantojen luokitteluun ja oikeasuhteisten turvatoimien, -menettelyjen ja -standardien, myös lieventävien toimenpiteiden, laatimiseen käytetään riskinhallintaprosesseja.

5.   Näitä tiedon turvallisuuden yleisiä periaatteita sovelletaan erityisesti seuraaviin:

a)	”EU:n turvallisuusluokitellut tiedot”, joilla tarkoitetaan mitä tahansa tietoja tai aineistoja, joille on määritelty EU:n turvallisuusluokka ja joiden luvaton ilmitulo saattaisi vaihtelevassa määrin vahingoittaa Euroopan unionin tai sen yhden tai useamman jäsenvaltion etuja;

b)

”arkaluonteiset turvallisuusluokittelemattomat tiedot”, joilla tarkoitetaan tietoa tai aineistoa, jota komission on suojeltava perussopimuksissa tai perussopimusten täytäntöönpanemiseksi hyväksytyissä säädöksissä vahvistettujen oikeudellisten velvoitteiden vuoksi ja/tai sen arkaluonteisuuden vuoksi. Arkaluonteisiin turvallisuusluokittelemattomiin tietoihin sisältyvät muun muassa, muttei yksinomaan, SEUT-sopimuksen 339 artiklassa tarkoitetun salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvat tiedot, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (12) 4 artiklalla, tarkasteltuna yhdessä Euroopan unionin tuomioistuimen asiaa koskevan oikeuskäytännön kanssa, suojattujen etujen piiriin kuuluvat tiedot ja asetuksen (EY) N:o 45/2001 soveltamisalaan kuuluvat henkilötiedot.

6.   Arkaluonteisiin turvallisuusluokittelemattomiin tietoihin sovelletaan niiden käsittelyä ja tallentamista koskevia sääntöjä. Niitä paljastetaan ainoastaan henkilöille, joilla on tiedonsaantitarve. Niille annetaan turvallisuusmerkintä, kun tämän katsotaan olevan tarpeen luottamuksellisuuden tehokkaaksi suojaamiseksi, ja henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosaston pääjohtaja hyväksyy tätä koskevat käsittelyohjeet. Kun tällaisia tietoja käsitellään tai tallennetaan viestintä- ja tietojärjestelmässä, niitä on suojattava myös päätöksen K(2006) 3602, sen soveltamissääntöjen ja vastaavien standardien mukaisesti.

7.   EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen tai arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien tietojen, jotka on yksilöity sellaisiksi niiden käsittelyä ja tallentamista koskevissa säännöissä, vaarantumisesta tai häviämisestä vastuussa oleva henkilö voi joutua kurinpitotoimien kohteeksi henkilöstösääntöjen mukaisesti. Nämä kurinpitotoimet eivät rajoita jäsenvaltioiden kansallisten toimivaltaisten viranomaisten jäsenvaltioiden lakien ja asetusten mukaisia myöhempiä oikeustoimia, rikosoikeudellisia menettelyjä tai sopimusperusteisia oikaisukeinoja.

10 artikla

Viestintä- ja tietojärjestelmiä koskevat turvatoimet

1.   Kaikkien komission käyttämien viestintä- ja tietojärjestelmien on noudatettava päätöksessä K(2006) 3602, sen soveltamissäännöissä ja vastaavissa turvallisuusstandardeissa vahvistettua komission tietojärjestelmien turvallisuuspolitiikkaa.

2.   Viestintä- ja tietojärjestelmiä omistavat, hallinnoivat ja käyttävät komission yksiköt saavat sallia ainoastaan muiden unionin toimielinten, virastojen, elinten ja muiden organisaatioiden pääsyn kyseisiin järjestelmiin edellyttäen, että kyseiset toimielimet, virastot, elimet ja muut organisaatiot voivat tarjota kohtuulliset takeet siitä, että niiden tietotekniset järjestelmät on suojattu päätöksessä K(2006) 3602, sen soveltamissäännöissä ja vastaavissa turvallisuusstandardeissa vahvistettua komission tietojärjestelmien turvallisuuspolitiikkaa vastaavalla tasolla. Komissio valvoo noudattamista, ja sillä on oikeus estää pääsy järjestelmiin vakavissa tai jatkuvissa noudattamattajättämistapauksissa.

11 artikla

Tietoverkkoturvallisuutta koskeva rikostekninen analyysi

Henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosasto vastaa yhteistyössä toimivaltaisten komission osastojen kanssa erityisesti 13 artiklassa tarkoitettujen turvallisuusselvitysten tueksi toteutetuista rikosteknisistä analyyseistä, jotka koskevat vastatiedustelua, tietovuotoja, verkkohyökkäyksiä ja tietojärjestelmien turvallisuutta.

12 artikla

Henkilöitä ja esineitä koskevat turvatoimet

1.   Jotta voidaan varmistaa turvallisuus komissiossa sekä estää ja hallita riskejä, 5 artiklan mukaisesti valtuutettu henkilöstö voi toteuttaa 3 artiklassa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti muun muassa yhden tai useamman seuraavista turvatoimista:

a)

tapahtumapaikkojen ja todisteiden, esimerkiksi saapumisten ja poistumisten valvontaa koskevien lokitiedostojen ja kameravalvontakuvien, turvaaminen sellaisten tapahtumien tai käytöksen yhteydessä, jotka voivat johtaa hallinnollisiin, kurinpidollisiin tai yksityis- tai rikosoikeudellisiin menettelyihin;

b)

rajoitetut toimenpiteet, jotka koskevat turvallisuuteen kohdistuvan uhan aiheuttavia henkilöitä, esimerkiksi henkilöiden määrääminen poistumaan komission tiloista, henkilöiden saattaminen ulos komission tiloista ja henkilöiden komission tiloihin pääsyn epääminen tietyksi ajaksi, joka asetetaan täytäntöönpanoa koskevissa säännöissä määriteltyjen kriteerien mukaisesti;

c)	rajoitetut toimenpiteet, jotka koskevat turvallisuuteen kohdistuvan uhan aiheuttavia esineitä, esimerkiksi esineiden poistaminen, takavarikointi tai hävittäminen;

d)	komission tilojen, myös tiloissa sijaitsevien toimistojen, tarkastaminen;

e)	viestintä- ja tietojärjestelmien ja laitteiden, puhelin- ja viestiliikennetietojen, lokitiedostojen ja käyttäjätilien ym. tarkastaminen;

f)	muut erityiset turvatoimet, joilla on vastaava vaikutus, riskien estämiseksi ja hallitsemiseksi erityisesti kun otetaan huomioon sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaiset komission oikeudet vuokranantajana tai työnantajana.

2.   Poikkeuksellisissa olosuhteissa 5 artiklan mukaisesti valtuutetut henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosaston turvallisuusosaston henkilöstön jäsenet voivat toteuttaa tarvittavia kiireellisiä toimenpiteitä 3 artiklassa vahvistettuja periaatteita tarkasti noudattaen. Kyseisten henkilöstön jäsenten on mahdollisimman pian näiden toimenpiteiden toteuttamisen jälkeen ilmoitettava niistä turvallisuusosaston johtajalle, joka hakee asianmukaista valtuutusta henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosaston pääjohtajalta, vahvistaa toteutetut toimenpiteet, antaa luvan mahdollisiin lisätoimiin ja on tarvittaessa yhteydessä toimivaltaisiin kansallisiin viranomaisiin.

3.   Tämän artiklan mukaisista turvatoimista on esitettävä asiakirjat niiden toteuttamisajankohtana tai, jos kyseessä on välitön riski tai kriisitilanne, kohtuullisen ajan kuluttua niiden toteuttamisesta. Jälkimmäisessä tilanteessa asiakirjoihin on sisällyttävä myös ne tiedot, joiden perusteella arvio välittömän riskin tai kriisitilanteen olemassaolosta on tehty. Asiakirjat voivat olla lyhyitä, mutta ne olisi laadittava siten, että toimen kohteena oleva henkilö voi käyttää puolustautumiseen ja henkilötietojen suojaan liittyviä oikeuksiaan asetuksen (EY) N:o 45/2001 mukaisesti ja että toimen laillisuus on mahdollista tarkastaa. Henkilöstön jäsenen henkilökansioon ei liitetä tietoja häneen kohdistetuista erityisistä turvatoimista.

4.   Komissio takaa b alakohdan mukaisia turvatoimia toteuttaessaan lisäksi, että asianomaiselle henkilölle annetaan mahdollisuus ottaa yhteyttä lakimieheen tai uskottuun henkilöön ja että hänelle tiedotetaan oikeuksistaan vedota Euroopan tietosuojavaltuutettuun.

13 artikla

Selvitykset

1.   Sanotun rajoittamatta henkilöstösääntöjen 86 artiklan ja liitteen IX sekä minkään komission ja EUH:n välisen erityisjärjestelyn soveltamista, esimerkiksi unionin edustustoissa työskentelevään komission henkilöstöön liittyvän huolellisuusvelvoitteen, jota koskevasta erityisjärjestelystä Euroopan komission henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosasto ja Euroopan ulkosuhdehallinto sopivat 28 päivänä toukokuuta 2014, soveltamista, turvallisuusselvitys voidaan tehdä

a)	kun on kyse komission turvallisuuteen vaikuttavista tapahtumista, myös epäillyistä rikoksista;

b)	kun on kyse arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien tietojen, EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen tai Euratomin turvallisuusluokiteltujen tietojen mahdollisesta vuotamisesta, väärinkäytöstä tai vaarantumisesta;

c)	vastatiedustelun tai terrorismin torjunnan yhteydessä;

d)	kun on kyse vakavista verkkoturvapoikkeamista.

2.   Päätöksen turvallisuusselvityksen tekemisestä tekee henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosaston pääjohtaja, jolle myös toimitetaan selvitysraportti.

3.   Turvallisuusselvityksiä tekee ainoastaan tähän erikoistunut, 5 artiklan mukaisesti valtuutettu henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosaston henkilöstö.

4.   Valtuutettu henkilöstö käyttää oikeuksiaan tehdä turvallisuusselvitys itsenäisesti valtuutuksensa mukaisesti ja sillä on 12 artiklassa luetellut oikeudet.

5.   Valtuutettu henkilöstö, jolla on toimivalta tehdä turvallisuusselvityksiä, voi koota kaikista käytettävissä olevista lähteistä tietoja, jotka liittyvät komission tiloissa tehtyihin rikoksiin tai hallinnollisiin rikkomuksiin tai 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin henkilöihin, jotka ovat näiden tekojen uhreja tai tekijöitä.

6.   Henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosasto ilmoittaa asiasta isäntäjäsenvaltion tai tarvittaessa muun asiaan liittyvän jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille erityisesti, jos selvityksen perusteella on aihetta epäillä rikosta. Henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosasto antaa tässä yhteydessä tarvittaessa tai pyydettäessä tukea isäntäjäsenvaltion tai muun asiaan liittyvän jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

7.   Kun kyse on vakavasta verkkoturvapoikkeamasta, tietotekniikan pääosasto antaa tiiviissä yhteystyössä henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosaston kanssa tukea kaikissa teknisissä kysymyksissä. Henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosasto päättää tietotekniikan pääosastoa kuultuaan, milloin on syytä tiedottaa isäntäjäsenvaltion tai muun asiaan liittyvän jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille. EU:n toimielinten, elinten ja virastojen tietotekniikan kriisiryhmän (CERT-EU) tietoturvapoikkeamien koordinointipalvelut toimivat tukena muille EU:n toimielimille ja virastoille, joihin tilanteella saattaa olla vaikutusta.

8.   Turvallisuusselvityksistä on esitettävä asiakirjat.

14 artikla

Turvallisuusselvityksiin ja muuhun tutkintaan liittyvän toimivallan erottaminen

1.   Kun henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosaston turvallisuusosasto tekee 13 artiklassa tarkoitettuja turvallisuusselvityksiä ja nämä selvitykset kuuluvat Euroopan petostentorjuntaviraston, jäljempänä ’OLAF’, tai komission tutkinta- ja kurinpitotoimiston, jäljempänä ’IDOC’, toimivaltaan, se ottaa välittömästi yhteyttä kyseisiin elimiin erityisesti siksi, etteivät myöhemmät OLAFin tai IDOCin toteuttamat toimet vaarantuisi. Henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosaston turvallisuusosasto pyytää tarvittaessa OLAFia tai IDOCia osallistumaan tutkintaan.

2.   Edellä 13 artiklassa tarkoitetut turvallisuusselvitykset eivät rajoita OLAFin ja IDOCin oikeuksia, jotka on vahvistettu kyseisiä elimiä koskevissa säännöissä. Henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosaston turvallisuusosastoa voidaan pyytää tarjoamaan teknistä apua OLAFin tai IDOCin aloittamaan tutkintaan.

3.   Henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosaston turvallisuusosastoa voidaan pyytää avustamaan OLAFin työntekijöitä näiden tehtävien helpottamiseksi, kun nämä saapuvat komission tiloihin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (13) 3 artiklan 5 kohdan ja 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Turvallisuusosasto ilmoittaa tällaisista avunpyynnöistä pääsihteerille ja henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosaston pääjohtajalle tai, jos tutkinta tehdään komission jäsenten tai pääsihteerin käyttämissä komission tiloissa, komission puheenjohtajalle ja henkilöstöhallinnosta vastaavalle komissaarille.

4.   Jos tapaus kuuluu sekä henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosaston turvallisuusosaston että IDOCin toimivaltaan, turvallisuusosasto ilmoittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa raportoidessaan asiasta henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosaston pääjohtajalle 13 artiklan mukaisesti, onko perusteluja sille, että IDOC käsittelee asiaa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta henkilöstösääntöjen 22 a artiklan soveltamista. Tämä vaihe katsotaan saavutetun erityisesti, kun turvallisuuteen kohdistuva välitön uhka on päättynyt. Asiasta päättää henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosaston pääjohtaja.

5.   Kun tapaus kuuluu sekä henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosaston turvallisuusosaston että OLAFin toimivaltaan, turvallisuusosasto raportoi välittömästi henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosaston pääjohtajalle ja ilmoittaa asiasta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa OLAFin pääjohtajalle. Tämä vaihe katsotaan saavutetun erityisesti, kun turvallisuuteen kohdistuva välitön uhka on päättynyt.

15 artikla

Turvallisuustarkastukset

1.   Henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosasto tekee turvallisuustarkastuksia varmistaakseen, että komission yksiköt ja henkilöt noudattavat tätä päätöstä ja sen soveltamissääntöjä sekä, jos se katsoo tämän tarpeelliseksi, esittääkseen suosituksia.

2.   Henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosasto suorittaa tarvittaessa turvallisuustarkastuksia, turvallisuuden seurantaa tai arviointikäyntejä varmistaakseen, onko unionin muiden toimielinten, virastojen tai elinten, EU:n ulkopuolisten valtioiden tai kansainvälisten organisaatioiden vastuulla olevan komission henkilöstön, omaisuuden ja tiedon turvallisuus suojattu asianmukaisesti sellaisten turvallisuutta koskevien sääntöjen, säännösten ja standardien mukaisesti, jotka vähintään vastaavat komission sääntöjä, säännöksiä ja standardeja. Kyseisiin turvallisuustarkastuksiin sisältyy tarvittaessa myös tarkastuksia, jotka liittyvät turvallisuusluokitellun tiedon vaihtoon unionin muiden toimielinten, elinten ja virastojen, jäsenvaltioiden, EU:n ulkopuolisten valtioiden tai kansainvälisten organisaatioiden kanssa, kun tämä on hallintoelinten hyvän yhteistyön hengen mukaista.

3.   Tätä artiklaa sovelletaan soveltuvin osin unionin edustustoissa työskentelevään komission henkilöstöön sanotun rajoittamatta minkään komission ja EUH:n välisen erityisjärjestelyn soveltamista, esimerkiksi unionin edustustoissa työskentelevään komission henkilöstöön liittyvän huolellisuusvelvoitteen, jota koskevasta erityisjärjestelystä Euroopan komission henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosasto ja Euroopan ulkosuhdehallinto sopivat 28 päivänä toukokuuta 2014, soveltamista.

16 artikla

Valmiustilat ja kriisitilanteiden hallinta

1.   Henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosasto on vastuussa asianmukaisten valmiustilaa koskevien toimenpiteiden toteuttamisesta ennakoitaessa komission turvallisuuteen kohdistuvia uhkia ja tapahtumia tai vastattaessa niihin sekä kriisitilanteiden hallitsemisen edellyttämistä toimenpiteistä.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut valmiustilaa koskevat toimenpiteet on suhteutettava turvallisuuteen kohdistuvan uhan tasoon. Valmiustilan taso määritellään tiiviissä yhteistyössä unionin muiden toimielinten, virastojen ja elinten toimivaltaisten yksiköiden sekä komission tilojen isäntäjäsenvaltion tai -valtioiden kanssa.

3.   Henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosasto toimii valmiustilaa ja kriisitilanteiden hallintaa koskevana yhteyspisteenä.

4 LUKU

JÄRJESTELYT

17 artikla

Komission yksiköiden yleiset velvollisuudet

1.   Tässä päätöksessä tarkoitettuja komission velvollisuuksia hoitaa henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosasto turvallisuusasioista vastaavan komission jäsenen valvonnassa ja vastuulla.

2.   Tietoverkkoturvallisuutta koskevat erityiset järjestelyt määritellään päätöksessä K(2006) 3602.

3.   Tämän päätöksen ja sen soveltamissääntöjen täytäntöönpanoa ja päivittäistä noudattamista koskevat velvollisuudet voidaan delegoida muille komission yksiköille, kun turvallisuustoiminnan toteuttamisen hajauttaminen tarjoaa merkittäviä tehokkuus-, resurssi- tai aikasäästöjä esimerkiksi asianomaisten yksiköiden maantieteellisen sijainnin vuoksi.

4.   Sovellettaessa 3 kohtaa henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosasto ja tarvittaessa tietotekniikan pääosasto sopivat yksittäisten komission yksiköiden kanssa järjestelyistä, joissa turvallisuuspolitiikkojen toteuttamiselle ja valvonnalle asetetaan selkeät roolit ja velvollisuudet.

18 artikla

Henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosasto

1.   Henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosasto vastaa erityisesti

1)	komission turvallisuuspolitiikan, soveltamissääntöjen ja turvallisuusohjeiden laatimisesta;

2)	tietojen kokoamisesta turvallisuuteen kohdistuvien uhkien ja riskien arvioimiseksi sekä sellaisten tietojen kokoamisesta, jotka voivat vaikuttaa turvallisuuteen komissiossa;

3)	sähköisen seurannan ja suojan tarjoamisesta kaikissa komission toimipaikoissa ottaen huomioon uhka-arviot ja todisteet komission edun vastaisesta luvattomasta toiminnasta;

4)	hätäpalvelujen tarjoamisesta komission yksiköille ja henkilöstölle kaikissa vaarattomuuteen ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa;

5)

sellaisten turvatoimien toteuttamisesta, joilla on tarkoitus lieventää turvallisuuteen kohdistuvia riskejä ja kehittää ja pitää yllä asianmukaisia viestintä- ja tietojärjestelmiä pääosaston toimintatarpeiden kattamiseksi erityisesti fyysisen pääsynvalvonnan, luotettavuusvaltuutusten hallinnan sekä arkaluonteisten ja EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen käsittelyn aloilla;

6)

tiedottamisesta, turva- ja pelastusharjoitusten järjestämisestä sekä koulutuksen ja neuvonnan tarjoamisesta kaikissa komission turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä turvallisuuskulttuurin edistämiseksi ja turvallisuusasioissa asianmukaisen koulutuksen saaneiden henkilöstön jäsenten reservin luomiseksi.

2.   Henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosasto vastaa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden komission yksiköiden toimivaltaa ja velvollisuuksia, ulkoisista yhteyksistä

1)	unionin muiden toimielinten, virastojen ja elinten turvallisuusosastojen kanssa kysymyksissä, jotka liittyvät henkilöiden, omaisuuden ja tiedon turvallisuuteen komissiossa;

2)	jäsenvaltioiden, EU:n ulkopuolisten maiden ja kansainvälisten organisaatioiden turvallisuudesta, tiedustelusta ja uhka-arvioista vastaavien palvelujen, myös kansallisten turvallisuusviranomaisten, kanssa kysymyksissä, jotka liittyvät henkilöiden, omaisuuden ja tiedon turvallisuuteen komissiossa;

3)	poliisin ja muiden hälytyspalveluiden kanssa kaikissa kysymyksissä, jotka liittyvät komission turvallisuuteen vaikuttaviin rutiini- ja hätätilannekysymyksiin;

4)	sellaisten verkkohyökkäyksien torjunnasta vastuussa olevien unionin toimielinten, virastojen ja elinten, jäsenvaltioiden ja EU:n ulkopuolisten maiden turvallisuusviranomaisten kanssa, jotka saattavat vaikuttaa turvallisuuteen komissiossa;

5)	sellaiseen terrorismiin ja vakoilutoimintaan, jolla saattaa olla vaikutusta turvallisuuteen komissiossa, liittyviä uhkia koskevien tiedustelutietojen vastaanottamisen, arvioinnin ja jakamisen osalta;

6)	komission päätöksessä (EU, Euratom) 2015/444 (14) määriteltyä turvallisuusluokiteltua tietoa koskevien kysymysten osalta.

3.   Henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosasto vastaa tiedon, myös henkilötietojen, suojatusta lähettämisestä tämän artiklan mukaisesti.

19 artikla

Komission turvallisuusasiantuntijaryhmä

Perustetaan komission turvallisuusasiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä on antaa komissiolle neuvontaa sen sisäiseen turvallisuuspolitiikkaan ja erityisesti EU:n turvallisuusluokitellun tiedon suojeluun liittyvissä kysymyksissä.

20 artikla

Paikalliset turvavastaavat

1.   Kukin komission yksikkö tai kabinetti nimeää paikallisen turvavastaavan, joka toimii oman yksikkönsä ja henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosaston välisenä pääasiallisena yhteystahona kaikissa komission turvallisuutta koskevissa kysymyksissä. Tarvittaessa voidaan nimetä yksi tai useampi varavastaava. Paikallisen turvavastaavan on oltava virkamies tai väliaikainen toimihenkilö.

2.   Paikallinen turvavastaava raportoi oman komission yksikkönsä pääasiallisena yhteystahona säännöllisin väliajoin henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosastolle ja omille esimiehilleen turvallisuuskysymyksistä, jotka liittyvät asianomaiseen komission yksikköön, ja välittömästi kaikista turvallisuustapahtumista, myös sellaisista, joissa EU:n turvallisuusluokitellut tiedot tai arkaluonteiset turvallisuusluokittelemattomat tiedot ovat saattaneet vaarantua.

3.   Viestintä- ja tietojärjestelmien turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä paikallinen turvavastaava on yhteydessä oman komission yksikkönsä paikallistietojärjestelmien tietoturvavastaavaan, jonka rooli ja velvollisuudet määritellään komission päätöksessä K(2006) 3602.

4.   Paikallinen turvavastaava antaa panoksensa turvallisuuskoulutukseen ja -tiedottamiseen, jolla vastataan henkilöstön, alihankkijan ja muiden turvavastaavan yksikön valvonnassa työskentelevien henkilöiden erityistarpeisiin.

5.   Paikalliselle turvavastaavalle voidaan osoittaa erityistehtäviä suurten tai välittömien turvallisuuteen kohdistuvien riskien tai hätätapausten yhteydessä henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosaston pyynnöstä. Henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosasto tiedottaa paikallisen turvavastaavan oman pääosaston pääjohtajalle tai henkilöstöjohtajalle kyseisistä erityistehtävistä.

6.   Paikallisen turvavastaavan velvollisuudet eivät rajoita paikallistietojärjestelmien tietoturvavastaaville, työsuojelupäälliköille, rekisterin valvontavastaaville tai muille vaarattomuuteen tai turvallisuuteen liittyviä vastuualueita hoitaville toimille osoitettua roolia ja velvollisuuksia. Paikallinen turvavastaava on yhteydessä edellä mainittuihin tahoihin varmistaakseen yhtenäisen ja yhdenmukaisen lähestymistavan turvallisuuskysymyksiin ja tehokkaan tiedonkulun komission turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä.

7.   Tiedottaessaan lähimmille esimiehilleen paikallisella turvavastaavalla on oltava mahdollisuus olla suoraan yhteydessä pääjohtajaansa tai toimialajohtajaansa. Hänellä on oltava turvallisuusvaltuutus EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin pääsemiseksi vähintään tasoon SECRET UE/EU SECRET asti.

8.   Henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosasto järjestää tiedonvaihdon ja parhaiden käytänteiden jakamisen edistämiseksi paikallisten turvavastaavien kokouksen vähintään kaksi kertaa vuodessa. Paikallisten turvavastaavien osallistuminen näihin kokouksiin on pakollista.

LUKU 5

SOVELTAMINEN

21 artikla

Soveltamissäännöt ja turvallisuusohjeet

1.   Tämän päätöksen soveltamissäännöt annetaan tarpeen mukaan erillisessä komission valtuutuspäätöksessä, joka annetaan turvallisuusasioista vastaavan komission jäsenen hyväksi sisäisten menettelysääntöjen mukaisesti.

2.   Saatuaan valtuutuksen edellä mainitun komission päätöksen perusteella turvallisuusasioista vastaava komission jäsen voi laatia turvallisuusohjeita, joissa vahvistetaan tämän päätöksen ja sen soveltamissääntöjen soveltamisalaan kuuluvia turvallisuutta koskevia suuntaviivoja ja parhaita käytänteitä.

3.   Komissio voi siirtää tämän artiklan ensimmäisessä ja toisessa kohdassa mainittuja tehtäviä henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosaston pääjohtajalle erillisellä päätöksellä sisäisten menettelysääntöjen mukaisesti.

6 LUKU

MUUT SÄÄNNÖKSET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

22 artikla

Henkilötietojen käsittely

1.   Komissio käsittelee tämän päätöksen soveltamiseen tarvittavia henkilötietoja asetuksen (EY) N:o 45/2001 mukaisesti.

2.   Tämän päätöksen hyväksymisajankohtana jo toteutettavina olevista ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle (15) ilmoitetuista toimenpiteistä riippumatta tämän päätöksen mukaisiin toimenpiteisiin, jotka edellyttävät henkilötietojen käsittelyä, esimerkiksi saapumisten ja poistumisten valvontaa koskevia lokitiedostoja, kameravalvontatietoja, valvomoihin tai lähettämöihin soitettujen puhelujen nauhoituksia tai vastaavia tietoja, joita tarvitaan turvallisuus- tai kriisitilanteeseen vastaamiseksi, sovelletaan soveltamissääntöjä rekisteröityihin liittyviä asianmukaisia suojatoimia koskevan 21 artiklan mukaisesti.

3.   Tämän päätöksen soveltamisen yhteydessä toteutetun henkilötietojen käsittelyn turvaamisesta on vastuussa henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosaston pääjohtaja.

4.   Soveltamissäännöt ja -menettelyt hyväksytään sen jälkeen, kun tietosuojavastaavaa ja Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu asetuksen (EY) N:o 45/2001 mukaisesti.

23 artikla

Avoimuus

Tämä päätös ja sen soveltamissäännöt on saatettava komission henkilöstön ja kaikkien niiden henkilöiden tietoon, joihin sitä sovelletaan.

24 artikla

Aiempien päätösten kumoaminen

Kumotaan päätös K(94) 2129.

25 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  Arrangement entre le Gouvernement belge et le Parlement européen, le Conseil, la Commission, le Comité économique et social européen, le Comité des régions, la Banque européenne d'investissement en matière de sécurité, tehty 31 päivänä joulukuuta 2004; Accord de sécurité signé entre la Commission et le Gouvernement luxembourgeois, tehty 20 päivänä tammikuuta 2007, ja Accordo tra il Governo italiano e la Commissione europea dell'energia atomica (Euratom) per l'istituzione di un Centro comune di ricerche nucleari di competenza generale, tehty 22 päivänä heinäkuuta 1959.

(2)  DPO-914.2, DPO-93.7, DPO-153.3, DPO-870.3, DPO-2831.2, DPO-1162.4, DPO-151.3, DPO-3302.1, DPO-508.6, DPO-2638.3, DPO-544.2, DPO-498.2, DPO-2692.2, DPO-2823.2.

(3)  Komission päätös K(94) 2129, tehty 8 päivänä syyskuuta 1994, turvallisuustoimiston tehtävistä.

(4)  Yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001 (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

(5)  Neuvoston asetus (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68, annettu 29 päivänä helmikuuta 1968, Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta ja komission virkamiehiin väliaikaisesti sovellettavista erityistoimenpiteistä (EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1).

(6)  Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan päätös 2013/C 190/01, annettu 19 päivänä huhtikuuta 2013, Euroopan ulkosuhdehallinnon turvallisuussäännöistä (EUVL C 190, 29.6.2013, s. 1).

(7)  Komission päätös 2002/47/EY, EHTY, Euratom, tehty 23 päivänä tammikuuta 2002, työjärjestyksensä muuttamisesta (EYVL L 21, 24.1.2002, s. 23), jonka liitteenä on säännökset asiakirjahallinnosta.

(8)  Komission päätös 2004/563/EY, Euratom, tehty 7 päivänä heinäkuuta 2004, komission työjärjestyksen muuttamisesta (EUVL L 251, 27.7.2004, s. 9), jonka liitteenä on sähköisiä ja digitoituja asiakirjoja koskevat säännökset.

(9)  K(2006) 1623, tehty 21 päivänä huhtikuuta 2006, koko Euroopan komission henkilöstöä koskevasta yhdenmukaisesta työterveys- ja työturvallisuuspolitiikasta.

(10)  K(2006) 3602, tehty 16 päivänä elokuuta 2006, komission käyttämien tietojärjestelmien turvallisuudesta.

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31).

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43).

(13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(14)  Komission päätös (EU, Euratom) 2015/444, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2015, EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista turvallisuussäännöistä (ks. tämän virallisen lehden sivu 53).

(15)  DPO-914.2, DPO-93.7, DPO-153.3, DPO-870.3, DPO-2831.2, DPO-1162.4, DPO-151.3, DPO-3302.1, DPO-508.6, DPO-2638.3, DPO-544.2, DPO-498.2, DPO-2692.2, DPO-2823.2.

---

17.3.2015

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 72/53

---

KOMISSION PÄÄTÖS (EU, Euratom) 2015/444,

annettu 13 päivänä maaliskuuta 2015,

EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista säännöistä

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 249 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 106 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn, perussopimuksiin liitetyn pöytäkirjan N:o 7 ja erityisesti sen 18 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Euroopan unionin turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevia komission määräyksiä on tarkistettava ja päivitettävä institutionaalinen ja organisatorinen kehitys sekä toiminnan ja teknologian kehitys huomioon ottaen.

(2)	Komissio on tehnyt Belgian, Luxemburgin ja Italian hallitusten kanssa sopimukset (1) sen pääasiallisia toimipaikkoja koskevista turvallisuusasioista.

(3)	Komissio, neuvosto ja Euroopan ulkosuhdehallinto ovat sitoutuneet soveltamaan samanlaisia turvallisuusvaatimuksia EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamisessa.

(4)	On tärkeää, että myös Euroopan parlamentti ja muut EU:n toimielimet, elimet ja laitokset soveltavat tarvittaessa turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevia periaatteita, vaatimuksia ja sääntöjä, jotka ovat välttämättömiä unionin ja sen jäsenvaltioiden etujen suojaamiseksi.

(5)

EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin kohdistuvia riskejä on hallittava prosessina. Prosessissa on pyrittävä määrittelemään tunnetut turvallisuusriskit ja turvatoimet niiden vähentämiseksi hyväksyttävälle tasolle tässä päätöksessä säädettyjen perusperiaatteiden ja vähimmäisvaatimusten mukaisesti sekä soveltamaan kyseisiä toimia syvyyssuuntaisen turvallisuuden käsitteen pohjalta. Turvatoimien tehokkuutta on arvioitava jatkuvasti.

(6)	Turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamiseen tähtäävällä fyysisellä turvallisuudella tarkoitetaan komissiossa sellaisten fyysisten ja teknisten suojatoimien toteuttamista, joiden tarkoituksena on estää luvaton pääsy EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin.

(7)

EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen hallinnoinnilla tarkoitetaan hallinnollisten toimien toteuttamista EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen valvomiseksi koko niiden elinkaaren ajan. Kyseisillä toimilla täydennetään tämän päätöksen 2, 3 ja 5 luvussa säädettyjä toimia ja autetaan siten estämään ja havaitsemaan tällaisten tietojen tahallinen tai tahaton vaarantuminen tai häviäminen sekä korjaamaan vaarantumisesta tai häviämisestä aiheutunut tilanne. Tällaiset toimet koskevat erityisesti EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen tuottamista, säilyttämistä, rekisteröintiä, jäljentämistä, kääntämistä, kuljettamista, hävittämistä sekä niiden turvallisuusluokan alentamista ja poistamista, ja ne täydentävät komission asiakirjahallintoa koskevia yleisiä sääntöjä (päätökset 2002/47/EY, EHTY, Euratom (2) ja 2004/563/EY, Euratom (3)).

(8)	Tämän päätöksen säännökset eivät rajoita seuraavien soveltamista: a) asetus (Euratom) N:o 3 (4); b) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001 (5); c) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001 (6); d) neuvoston asetus (ETY, Euratom) N:o 354/83 (7),

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 LUKU

PERUSPERIAATTEET JA VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

1 artikla

Määritelmät

Tässä päätöksessä tarkoitetaan

1)	’komission osastolla’ mitä tahansa komission pääosastoa tai yksikköä taikka komission jäsenen kabinettia;

2)	’salausaineistolla’ salausalgoritmeja, salauslaitteistoja ja -ohjelmistomoduuleja sekä tuotteita, joihin sisältyy täytäntöönpanoa koskevia yksityiskohtia sekä niihin liittyviä asiakirjoja ja avainnusaineistoa;

3)	’turvallisuusluokan poistamisella’ minkä tahansa turvallisuusluokan poistamista;

4)	’syvyyssuuntaisella turvallisuudella’ sellaisten erityyppisten turvatoimien soveltamista, joilla järjestetään monitasoinen puolustus;

5)	’asiakirjalla’ mitä tahansa tallennettua tietoa sen fyysisestä muodosta tai ominaisuuksista riippumatta;

6)	’turvallisuusluokan alentamisella’ salassapitotason alentamisesta johtuvaa turvallisuusluokan muuttamista;

7)

EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen ’käsittelyllä’ kaikkia mahdollisia toimia, joita EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin voidaan kohdistaa niiden elinkaaren aikana. Tällaisia toimia ovat tietojen tuottaminen, rekisteröinti, muokkaaminen, kuljetus, hävittäminen sekä turvallisuusluokan alentaminen ja poistaminen. Viestintä- ja tietojärjestelmien tapauksessa niihin kuuluvat myös tietojen kerääminen, näyttäminen, siirtäminen ja säilyttäminen;

8)	’haltijalla’ asianmukaisesti valtuutettua henkilöä, jonka tiedonsaantitarve on todennettu ja jonka hallussa on EU:n turvallisuusluokiteltu tieto, jonka suojaamisesta hän on näin ollen vastuussa;

9)	’soveltamissäännöillä’ mitä tahansa komission päätöksen (EU, Euratom) 2015/443 (8) 5 luvun mukaisesti hyväksyttyjä sääntöjä tai turvallisuusohjeita;

10)	’materiaalilla’ mitä tahansa viestintä, tiedonsiirtovälinettä, konetta tai laitetta, joka on valmistettu tai jota ollaan valmistamassa;

11)	’luovuttajalla’ unionin toimielintä, elintä tai laitosta, jäsenvaltiota, kolmatta valtiota tai kansainvälistä järjestöä, jonka alaisuudessa turvallisuusluokiteltu tieto on tuotettu ja/tai tuotu unionin rakenteisiin;

12)	’tiloilla’ mitä tahansa komission kiinteistöä tai siihen rinnastettavissa olevaa kiinteää omaisuutta;

13)

’turvallisuusriskien hallintaprosessilla’ sellaisten epävarmojen tapahtumien havaitsemis-, hallinta- ja minimointiprosessia, jotka saattavat vaikuttaa organisaation tai jonkin sen käyttämän järjestelmän turvallisuuteen. Se kattaa kaikki riskeihin liittyvät toiminnot, myös arvioinnin, käsittelyn, hyväksymisen ja viestinnän;

14)	’henkilöstösäännöillä’ neuvoston asetuksessa (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (9) säädettyjä Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä ja unionin muuta henkilöstöä koskevia palvelussuhteen ehtoja;

15)

’uhalla’ sellaisen ei-toivotun tapahtuman mahdollista aiheuttajaa, joka voi vahingoittaa organisaatiota tai jotakin sen käyttämää järjestelmää. Tällaiset uhat voivat olla tahattomia tai tahallisia (vihamielisiä), ja niille ovat ominaisia uhkaavat seikat sekä mahdolliset kohteet ja hyökkäysmenetelmät;

16)

’haavoittuvuudella’ minkä tahansa laatuista heikkoutta, josta yksi tai useampi uhka voi hyötyä. Haavoittuvuus voi johtua laiminlyönnistä tai liittyä heikkouksiin valvonnan tehokkuudessa, täydellisyydessä tai johdonmukaisuudessa, ja se voi olla luonteeltaan teknistä, fyysistä tai organisatorista taikka liittyä menettelyyn tai toimintaan.

2 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.   Tällä päätöksellä säädetään EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista perusperiaatteista ja vähimmäisvaatimuksista.

2.   Tätä päätöstä sovelletaan kaikkiin komission osastoihin ja kaikissa komission tiloissa.

3.   Tätä päätöstä sovelletaan komission jäseniin, henkilöstösääntöjen alaiseen komission henkilöstöön, komission kansallisiin asiantuntijoihin, palveluntarjoajiin ja niiden henkilöstöön, harjoittelijoihin sekä kaikkiin henkilöihin, joilla on pääsy komission rakennuksiin tai muuhun omaisuuteen taikka komission käsittelemiin tietoihin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tiettyjä henkilöstöryhmiä koskevia erityisohjeita.

4.   Tämän päätöksen säännökset eivät rajoita päätösten 2002/47/EY, EHTY, Euratom ja 2004/563/EY, Euratom soveltamista.

3 artikla

EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen määritelmä sekä turvallisuusluokat ja -merkinnät

1.   ’EU:n turvallisuusluokitelluilla tiedoilla’ tarkoitetaan mitä tahansa tietoa tai materiaalia, jolle on määritelty EU:n turvallisuusluokka ja jonka luvaton ilmitulo saattaisi eriasteisesti vahingoittaa Euroopan unionin tai yhden tai useamman jäsenvaltion etuja.

2.   EU:n turvallisuusluokitellut tiedot luokitellaan seuraavasti:

a)   TRES SECRET UE/EU TOP SECRET: tiedot ja materiaalit, joiden luvaton ilmitulo saattaisi vahingoittaa poikkeuksellisen vakavasti Euroopan unionin tai yhden tai useamman jäsenvaltion olennaisia etuja;

b)   SECRET UE/EU SECRET: tiedot ja materiaalit, joiden luvaton ilmitulo saattaisi vahingoittaa vakavasti Euroopan unionin tai yhden tai useamman jäsenvaltion olennaisia etuja;

c)   CONFIDENTIEL UE/EU CONFIDENTIAL: tiedot ja materiaalit, joiden luvaton ilmitulo saattaisi vahingoittaa Euroopan unionin tai yhden tai useamman jäsenvaltion olennaisia etuja;

d)   RESTREINT UE/EU RESTRICTED: tiedot ja materiaalit, joiden luvattomasta ilmitulosta saattaisi olla haittaa Euroopan unionin tai yhden tai useamman jäsenvaltion eduille.

3.   EU:n turvallisuusluokitellut tiedot on merkittävä 2 kohdan mukaisesti. Niissä voi olla myös muita kuin turvallisuusluokkaa koskevia merkintöjä, joista käy ilmi ala, johon tiedot liittyvät, tietojen luovuttaja ja luovutettavuus sekä jakelun tai käytön rajoitukset.

4 artikla

Luokittelun hallinnointi

1.   Kukin komission jäsen tai osasto varmistaa, että sen tuottamat EU:n turvallisuusluokitellut tiedot on asianmukaisesti luokiteltu, että ne on selvästi merkitty EU:n turvallisuusluokitelluiksi tiedoiksi ja että niiden turvallisuusluokka säilytetään vain niin kauan kuin on tarpeen.

2.   EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen turvallisuusluokkaa ei saa alentaa tai poistaa eikä niissä olevia 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja turvallisuusluokitusmerkintöjä saa muuttaa tai poistaa ilman niiden luovuttajan kirjallista ennakkosuostumusta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 26 artiklan soveltamista.

3.   EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen käsittelyä koskevat soveltamissäännöt, mukaan lukien käytännön luokitteluopas, on tarvittaessa hyväksyttävä 60 artiklan mukaisesti.

5 artikla

Turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaaminen

1.   EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamisessa on noudatettava tätä päätöstä ja sen soveltamissääntöjä.

2.   Minkä tahansa EU:n turvallisuusluokitellun tiedon haltija on 4 luvussa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti vastuussa sen suojaamisesta tämän päätöksen ja sen soveltamissääntöjen mukaisesti.

3.   Jäsenvaltioiden tuodessa komission rakenteisiin tai verkostoihin turvallisuusluokiteltuja tietoja, joissa on kansallinen turvallisuusluokitusmerkintä, komissio suojaa kyseiset tiedot vastaavantasoisiin EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin sovellettavia vaatimuksia noudattaen liitteeseen I sisältyvän turvallisuusluokkien vastaavuustaulukon mukaisesti.

4.   EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen kooste voi edellyttää korkeampaan turvallisuusluokkaan sovellettavaa suojaa kuin koosteen yksittäisten osien suoja.

6 artikla

Turvallisuusriskien hallinta

1.   Turvatoimet EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamiseksi koko niiden elinkaaren ajan on suhteutettava erityisesti tietojen tai materiaalin turvallisuusluokkaan, muotoon ja määrään, EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen säilytystilojen sijaintiin ja rakenteeseen sekä paikallisesti arvioituun vihamielisen ja/tai rikollisen toiminnan uhkaan, vakoilu, sabotaasi ja terrorismi mukaan lukien.

2.   Varautumissuunnitelmissa on otettava huomioon tarve suojata EU:n turvallisuusluokitellut tiedot hätätilanteissa, jotta voidaan estää luvaton pääsy tietoihin, tietojen ilmitulo tai niiden eheyden tai käytettävyyden menetys.

3.   Kaikkien yksiköiden on sisällytettävä toiminnan jatkuvuussuunnitelmiin ennalta ehkäiseviä ja korjaavia toimia, jotta voidaan minimoida merkittävien toimintahäiriöiden tai poikkeuksellisten tapahtumien vaikutus EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen käsittelyyn ja säilyttämiseen.

7 artikla

Tämän päätöksen täytäntöönpano

1.   Tätä päätöstä täydentävät tai tukevat soveltamissäännöt hyväksytään tarvittaessa 60 artiklan mukaisesti.

2.   Komission osastot toteuttavat kaikki niiden vastuulle kuuluvat tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että EU:n tai minkä tahansa turvallisuusluokiteltujen tietojen käsittelyssä tai säilytyksessä sovelletaan tätä päätöstä ja asiaankuuluvia soveltamissääntöjä.

3.   Tämän päätöksen täytäntöönpanossa toteutettavien turvatoimenpiteiden on oltava päätöksen (EU, Euratom) 2015/443 3 artiklassa vahvistettujen, turvallisuutta komissiossa koskevien periaatteiden mukaisia.

4.   Henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääjohtaja perustaa johtamaansa pääosastoon komission turvallisuusviranomaisen. Komission turvallisuusviranomainen vastaa tässä päätöksessä ja sen soveltamissäännöissä sille osoitetuista tehtävistä.

5.   Päätöksen (EU, Euratom) 2015/443 20 artiklassa tarkoitetulla paikallisella turvavastaavalla on kussakin komission osastossa kokonaisvastuu seuraavista tehtävistä, jotka se suorittaa tiiviissä yhteistyössä henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääjohtajan kanssa EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamiseksi tämän päätöksen mukaisesti:

a)	henkilöstöä koskevien turvallisuusselvityspyyntöjen hallinnointi;

b)	osallistuminen turvallisuuskoulutusta ja -tietoisuutta käsitteleviin tiedotustilaisuuksiin;

c)	osastossa toimivan rekisterin valvontavastaavan ohjaus;

d)	tietoturvaloukkauksista ja EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen vaarantumisesta raportointi;

e)	vara-avainten ja kunkin numeroyhdistelmän kirjallisen tositteen säilytys;

f)	muut EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamiseen liittyvät tai soveltamissäännöissä määritellyt tehtävät.

8 artikla

Tietoturvaloukkaukset ja EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen vaarantuminen

1.   Tietoturvaloukkaus tapahtuu, kun henkilö rikkoo tai laiminlyö tässä päätöksessä ja sen soveltamissäännöissä vahvistettuja turvallisuussääntöjä.

2.   EU:n turvallisuusluokitellut tiedot vaarantuvat, kun ne ovat tietoturvaloukkauksen seurauksena paljastuneet kokonaan tai osittain sivullisille.

3.   Tapahtuneesta tai epäillystä tietoturvaloukkauksesta on ilmoitettava välittömästi komission turvallisuusviranomaiselle.

4.   Jos EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen tiedetään tai voidaan perustellusti olettaa vaarantuneen tai hävinneen, on tehtävä turvallisuustarkastus päätöksen (EU, Euratom) 2015/443 13 artiklan mukaisesti.

5.   On toteutettava kaikki aiheelliset toimenpiteet

a)	luovuttajalle ilmoittamiseksi;

b)	sen varmistamiseksi, että tapausta tutkivat tosiasioiden selvittämiseksi sellaiset henkilöstön jäsenet, joita tietoturvaloukkaus ei koske välittömästi;

c)	unionin tai jäsenvaltioiden eduille mahdollisesti aiheutuneen vahingon arvioimiseksi;

d)	sellaisten toimien toteuttamiseksi, joilla estetään tapahtuneen toistuminen; ja

e)	toteutetuista toimista asiaankuuluville viranomaisille ilmoittamiseksi.

6.   Henkilölle, joka on vastuussa tässä päätöksessä vahvistettujen turvallisuussääntöjen rikkomisesta, voidaan määrätä henkilöstösääntöjen mukainen kurinpitoseuraamus. Henkilölle, joka on aiheuttanut EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen vaarantumisen tai häviämisen, on määrättävä kurinpidollisia ja/tai oikeudellisia seuraamuksia asiassa sovellettavien lakien, sääntöjen ja määräysten mukaisesti.

2 LUKU

HENKILÖSTÖTURVALLISUUS

9 artikla

Määritelmät

Tässä luvussa tarkoitetaan

1)

’valtuutuksella EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin pääsyä varten’ päätöstä, jonka komission turvallisuusviranomainen tekee jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen antaman vakuutuksen perusteella ja jonka mukaan komission virkamiehelle, muuhun henkilöstöön kuuluvalle tai kansalliselle asiantuntijalle voidaan myöntää pääsy EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin tiettyyn turvallisuusluokkaan (CONFIDENTIEL UE/EU CONFIDENTIAL tai sitä korkeampi) ja tiettyyn päivämäärään asti edellyttäen, että henkilön tiedonsaantitarve on todennettu ja että hänelle on tiedotettu asianmukaisesti hänelle kuuluvasta vastuusta. Henkilön katsotaan tämän jälkeen olevan ”turvallisuusvaltuutettu”;

2)

’henkilöturvallisuusvaltuutuksella’ toimia sen varmistamiseksi, että pääsy EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin myönnetään ainoastaan henkilölle, a) jolla on tiedonsaantitarve, b) jolle on tarvittaessa myönnetty asianmukaisen tason turvallisuusvaltuutus ja c) jolle on tiedotettu hänelle kuuluvasta vastuusta;

3)

’henkilöturvallisuusselvityksellä’ jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen lausuntoa, joka annetaan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten tekemän turvallisuustutkinnan päätteeksi ja jonka mukaan henkilölle voidaan myöntää pääsy EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin tiettyyn turvallisuusluokkaan (CONFIDENTIEL UE/EU CONFIDENTIAL tai sitä korkeampi) ja tiettyyn päivämäärään saakka edellyttäen, että hänen tiedonsaantitarpeensa on todennettu ja että hänelle on tiedotettu asianmukaisesti hänelle kuuluvasta vastuusta;

4)

’henkilöturvallisuusselvitykseen perustuvalla todistuksella’ toimivaltaisen viranomaisen antamaa todistusta, jonka mukaan henkilöllä on voimassa oleva turvallisuusselvitys tai komission turvallisuusviranomaisen myöntämä turvallisuusvaltuutus ja josta käy ilmi turvallisuusluokka, johon kuuluviin EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin henkilölle voidaan myöntää pääsy (CONFIDENTIEL UE/EU CONFIDENTIAL tai sitä korkeampi), asianomaisen turvallisuusselvityksen tai -valtuutuksen voimassaoloaika ja todistuksen voimassaolon päättymispäivä;

5)

’turvallisuustutkinnalla’ tutkintamenettelyjä, jotka jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen suorittaa kansallisten lakien ja asetusten mukaisesti varmistaakseen, että tiedossa ei ole mitään sellaista kielteistä seikkaa, joka estäisi turvallisuusselvityksen myöntämisen henkilölle tiettyyn turvallisuusluokkaan (CONFIDENTIEL UE/EU CONFIDENTIAL tai sitä korkeampi) asti.

10 artikla

Perusperiaatteet

1.   Henkilölle voidaan myöntää pääsy EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin vasta sen jälkeen, kun

(1)	hänen tiedonsaantitarpeensa on todennettu;

(2)	hänelle on selvitetty EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevat turvallisuussäännöt sekä asiaankuuluvat turvallisuusvaatimukset ja -ohjeet ja hän on vahvistanut tällaisten tietojen suojaamista koskevan vastuunsa;

(3)	hänelle on myönnetty turvallisuusvaltuutus tai hänellä on tehtäviensä vuoksi muu kansallisten lakien ja asetusten mukainen valtuutus CONFIDENTIEL UE/EU CONFIDENTIAL- tai sitä korkeamman tason tietoihin pääsyä varten.

2.   Kaikilla henkilöillä, joiden tehtävät saattavat edellyttää pääsyä CONFIDENTIEL UE/EU CONFIDENTIAL- tai sitä korkeamman tason EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin, on oltava asianmukainen turvallisuusvaltuutus ennen kuin heillä voidaan myöntää pääsy kyseisiin tietoihin. Asianomaiselta on saatava kirjallinen suostumus henkilöturvallisuusselvityksen tekemiseen. Ilman suostumusta henkilöä ei voida nimittää toimeen tai tehtävään, joka edellyttää pääsyä CONFIDENTIEL UE/EU CONFIDENTIAL- tai sitä korkeammalle tasolle luokiteltuihin tietoihin.

3.   Henkilöturvallisuusselvityksen tarkoituksena on selvittää, voidaanko henkilölle myöntää pääsy EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin hänen lojaaliutensa, rehellisyytensä ja luotettavuutensa huomioon ottaen.

4.   Henkilön lojaalius, rehellisyys ja luotettavuus määritetään turvallisuusselvityksen tekemistä ja pääsyn myöntämistä CONFIDENTIEL UE/EU CONFIDENTIAL- tai sitä korkeammalle tasolle luokiteltuihin tietoihin niin, että jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset suorittavat kansallisten lakien ja asetusten mukaisen turvallisuustutkinnan.

5.   Komission turvallisuusviranomainen on yksin vastuussa yhteydenpidosta kansallisiin turvallisuusviranomaisiin tai muihin toimivaltaisiin viranomaisiin kaikissa turvallisuusselvitykseen liittyvissä asioissa. Kaikki yhteydenpito komission yksiköiden ja niiden henkilöstön sekä kansallisten turvallisuusviranomaisten ja muiden toimivaltaisten viranomaisten välillä tapahtuu komission turvallisuusviranomaisen kautta.

11 artikla

Turvallisuusvaltuutusmenettely

1.   Komission sisällä kunkin pääjohtajan tai yksikönpäällikön on nimettävä osastossaan toimet, joiden haltijoilla on tehtäviensä hoitamiseksi oltava pääsy CONFIDENTIEL UE/EU CONFIDENTIAL- tai sitä korkeammalle tasolle luokiteltuihin tietoihin ja joilla on siksi oltava turvallisuusvaltuutus.

2.   Heti kun on tiedossa, että henkilö aiotaan nimittää tehtävään, joka edellyttää pääsyä CONFIDENTIEL UE/EU CONFIDENTIAL- tai sitä korkeammalle tasolle luokiteltuihin tietoihin, komission asianomaisen osaston paikallinen turvavastaava ilmoittaa asiasta komission turvallisuusviranomaiselle, joka toimittaa kyseiselle henkilölle sen jäsenvaltion kansallisen turvallisuusviranomaisen turvallisuusselvityslomakkeen, jonka kansalainen kyseinen EU:n toimielinten henkilöstön jäseneksi nimitetty henkilö on. Asianomaiselta henkilöltä on saatava kirjallinen suostumus turvallisuusselvityksen tekemiseen, ja hänen on palautettava täytetty lomake mahdollisimman pian komission turvallisuusviranomaiselle.

3.   Komission turvallisuusviranomainen toimittaa täytetyn turvallisuusselvityslomakkeen sen jäsenvaltion kansalliselle turvallisuusviranomaiselle, jonka kansalainen kyseinen EU:n toimielinten henkilöstön jäseneksi nimitetty henkilö on, ja pyytää sitä tekemään turvallisuustutkinnan sillä EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen tasolla, johon henkilöllä on oltava pääsy.

4.   Jos komission turvallisuusviranomaisen tietoon tulee turvallisuustutkinnan kannalta merkityksellisiä tietoja henkilöstä, joka on hakenut turvallisuusselvitystä, komission turvallisuusviranomainen ilmoittaa siitä toimivaltaiselle kansalliselle turvallisuusviranomaiselle asiaankuuluvien sääntöjen ja määräysten mukaisesti.

5.   Turvallisuustutkinnan valmistuttua ja mahdollisimman pian sen jälkeen, kun kansallinen turvallisuusviranomainen on ilmoittanut sille kokonaisarvionsa turvallisuustutkinnan tuloksista, komission turvallisuusviranomainen

a)

voi myöntää asianomaiselle henkilölle valtuutuksen EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin pääsyä varten tiettyyn tasoon ja tiettyyn turvallisuusviranomaisen määrittämään päivämäärään asti mutta enintään viideksi vuodeksi, jos turvallisuustutkinnan johdosta annetaan vakuutus, jonka mukaan ei ole tiedossa mitään sellaista kielteistä seikkaa, joka kyseenalaistaisi henkilön lojaaliuden, rehellisyyden ja luotettavuuden;

b)

siinä tapauksessa, että turvallisuustutkinnan johdosta ei anneta tällaista vakuutusta, ilmoittaa siitä asiaankuuluvien sääntöjen ja määräysten mukaisesti asianomaiselle henkilölle, joka voi pyytää, että komission turvallisuusviranomainen kuulee häntä; komission turvallisuusviranomainen voi puolestaan pyytää toimivaltaiselta kansalliselta turvallisuusviranomaiselta lisäselvityksiä, joita se voi antaa kansallisten lakien ja asetusten mukaisesti. Jos turvallisuustutkinnan tulos vahvistetaan, valtuutusta EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin pääsyä varten ei myönnetä.

6.   Turvallisuustutkintaan ja sen tuloksiin sovelletaan kyseisessä jäsenvaltiossa voimassa olevia asiaa koskevia lakeja ja asetuksia, myös muutoksenhakukeinojen osalta. Komission turvallisuusviranomaisen päätöksiin voi hakea muutosta henkilöstösääntöjen mukaisesti.

7.   Komissio hyväksyy muiden unionin toimielinten, elinten tai laitosten antaman valtuutuksen EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin pääsyä varten edellyttäen, että valtuutus on voimassa. Valtuutus kattaa kaikki asianomaisen henkilön komissiossa suorittamat tehtävät. Unionin toimielin, elin tai laitos, jossa henkilö ottaa työn vastaan, ilmoittaa asianomaiselle kansalliselle turvallisuusviranomaiselle henkilön työnantajan vaihtumisesta.

8.   Jos henkilön palvelusaika ei ala 12 kuukauden kuluessa siitä, kun turvallisuustutkinnan tulokset on ilmoitettu komission turvallisuusviranomaiselle, tai jos henkilön palveluksessaolo keskeytyy 12 kuukaudeksi eikä hän sinä aikana ole komission eikä minkään muun unionin toimielimen, elimen tai laitoksen taikka jäsenvaltion kansallisen hallinnon palveluksessa, komission turvallisuusviranomainen pyytää kansalliselta turvallisuusviranomaiselta vahvistuksen sille, että turvallisuusselvitys on edelleen voimassa ja asianmukainen.

9.   Jos komission turvallisuusviranomaisen tietoon tulee seikkoja, joiden perusteella voimassa olevan turvallisuusvaltuutuksen haltija muodostaa turvallisuusriskin, turvallisuusviranomainen ilmoittaa asiasta toimivaltaiselle kansalliselle turvallisuusviranomaiselle asiaankuuluvien sääntöjen ja määräysten mukaisesti.

10.   Jos kansallinen turvallisuusviranomainen ilmoittaa komission turvallisuusviranomaiselle EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin pääsyä varten myönnetyn ja voimassa olevan valtuutuksen haltijaa koskevan, 5 kohdan a alakohdan mukaisesti annetun vakuutuksen perumisesta, komission turvallisuusviranomainen voi pyytää selvennystä, jonka kansallinen turvallisuusviranomainen voi antaa kansallisten lakien ja asetusten mukaisesti. Jos kansallinen turvallisuusviranomainen vahvistaa kielteisen seikan, turvallisuusvaltuutus on peruttava ja asianomaiselta henkilöltä evättävä pääsy EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin ja tehtäviin, joissa niihin on mahdollista päästä tai joissa hän voisi vaarantaa turvallisuuden.

11.   Päätös perua tai keskeyttää tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluvalle henkilölle myönnetty valtuutus päästä EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin ja tarvittaessa päätöksen perusteet on ilmoitettava asianomaiselle, joka voi pyytää tulla komission turvallisuusviranomaisen kuulemaksi. Kansallisen turvallisuusviranomaisen toimittamiin tietoihin sovelletaan kyseisessä jäsenvaltiossa voimassa olevia asiaa koskevia lakeja ja asetuksia. Komission turvallisuusviranomaisen tässä yhteydessä tekemiin päätöksiin voi hakea muutosta henkilöstösääntöjen mukaisesti.

12.   Komission osastot varmistavat, että niiden sellaisissa tehtävissä työskentelevät kansalliset asiantuntijat, joissa edellytetään turvallisuusvaltuutusta EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin pääsyä varten, esittävät komission turvallisuusviranomaiselle ennen tehtäviensä aloittamista voimassa olevan henkilöturvallisuusselvityksen tai siihen perustuvan todistuksen kansallisten lakien ja asetusten mukaisesti; selvityksen tai todistuksen perusteella komission turvallisuusviranomainen myöntää enintään tehtävän keston ajaksi valtuutuksen päästä EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin sellaiseen tasoon asti, joka vastaa kansallisessa turvallisuusselvityksessä mainittua tasoa.

13.   Komission jäsenille, joilla on tehtäviensä vuoksi perussopimukseen perustuva pääsy EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin, on tiedotettava heille kuuluvasta vastuusta kyseisten tietojen suojaamisessa.

14.   Komission turvallisuusviranomainen pitää tämän päätöksen mukaisesti rekisteriä turvallisuusselvityksistä ja EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin pääsyä koskevista valtuutuksista. Vähimmäisvaatimuksena rekisteriin on merkittävä korkein taso, johon kuuluviin EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin henkilölle voidaan myöntää pääsy, turvallisuusselvityksen myöntämispäivä ja sen voimassaoloaika.

15.   Komission turvallisuusviranomainen voi antaa henkilöturvallisuusselvitykseen perustuvan todistuksen, josta käy ilmi taso, johon kuuluviin EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin asianomaiselle henkilölle voidaan myöntää pääsy (CONFIDENTIEL UE/EU CONFIDENTIAL tai sitä korkeampi), EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin pääsyä koskevan valtuutuksen voimassaoloaika ja itse todistuksen voimassaolon päättymispäivä.

16.   Sen jälkeen, kun turvallisuusvaltuutus on ensimmäisen kerran myönnetty, ja edellyttäen, että henkilö on ollut keskeytyksettä Euroopan komission tai muun unionin toimielimen, elimen tai laitoksen palveluksessa ja hänellä on jatkuva tarve päästä EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin, turvallisuusvaltuutusta tarkastellaan uudelleen pääsääntöisesti aina viiden vuoden kuluttua edellisen turvallisuustutkinnan, johon myönnetty valtuutus perustuu, tulosten ilmoituspäivästä.

17.   Komission turvallisuusviranomainen voi jatkaa voimassa olevan turvallisuusvaltuutuksen voimassaoloa enintään 12 kuukaudella, jos kansallinen turvallisuusviranomainen tai muu toimivaltainen viranomainen ei ole ilmoittanut mitään kielteisiä seikkoja kahden kuukauden kuluessa uusintapyynnön ja siihen liittyvän turvallisuusselvityslomakkeen lähetyspäivästä. Jos kyseisen 12 kuukauden jakson päätyttyä kansallinen turvallisuusviranomainen tai muu toimivaltainen viranomainen ei ole toimittanut komission turvallisuusviranomaiselle lausuntoa, asianomainen henkilö siirretään tehtäviin, joissa ei vaadita turvallisuusvaltuutusta.

12 artikla

Turvallisuusvaltuutuksia koskevat tiedotustilaisuudet

1.   Osallistuttuaan komission turvallisuusviranomaisen turvallisuusvaltuutuksista järjestämään tiedotustilaisuuteen kaikkien valtuutuksen saaneiden on annettava kirjallinen vakuutus siitä, että he ovat ymmärtäneet EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevat velvollisuutensa ja tietojen vaarantumisen seuraukset. Komission turvallisuusviranomainen tallentaa nämä kirjalliset vakuutukset.

2.   Kaikille henkilöille, joilla on valtuutus päästä EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin tai joiden edellytetään käsittelevän niitä, on aluksi selvitettävä turvallisuusuhat, joista on tiedotettava säännöllisin väliajoin, ja heidän on ilmoitettava välittömästi komission turvallisuusviranomaiselle sellaisesta yhteydenotosta tai toiminnasta, jota hän pitää epäilyttävänä tai epätavanomaisena.

3.   Kaikille henkilöille, jotka siirtyvät pois tehtävistä, jotka edellyttävät pääsyä EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin, on selvitettävä heidän velvollisuutensa EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen jatkuvan suojaamisen osalta, ja heidän on tarvittaessa annettava siitä kirjallinen vakuutus.

13 artikla

Tilapäiset turvallisuusvaltuutukset

1.   Poikkeuksellisissa olosuhteissa komission turvallisuusviranomainen voi sen jäsenvaltion kansallista turvallisuusviranomaista kuultuaan, jonka kansalainen asianomainen henkilö on, ja kielteisten seikkojen olemassaoloa koskevien alustavien tarkastusten tuloksista riippuen myöntää henkilölle tiettyä tehtävää varten tilapäisen valtuutuksen EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin pääsyä varten, jos se on yksikön edun mukaista asianmukaisesti perusteltuna ja jos täysimittainen turvallisuustutkinta on kesken, sanotun kuitenkaan rajoittamatta turvallisuusselvityksen uusimista koskevien säännösten soveltamista. Tilapäinen valtuutus EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin pääsyä varten on voimassa korkeintaan kuuden kuukauden mittaisen ajanjakson ajan, eikä se oikeuta pääsemään TRES SECRET UE/EU TOP SECRET -turvallisuusluokan tietoihin.

2.   Kaikkien henkilöiden, joille on myönnetty tilapäinen valtuutus, on sen jälkeen, kun heille on tiedotettu asiasta 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti, vakuutettava kirjallisesti ymmärtäneensä velvollisuutensa EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamisessa sekä tietojen vaarantumisen seuraukset. Komission turvallisuusviranomainen tallentaa nämä kirjalliset vakuutukset.

14 artikla

Osallistuminen komission järjestämiin luottamuksellisiin kokouksiin

1.   Sellaisten kokousten järjestämisestä vastaavat komission osastot, joissa keskustellaan CONFIDENTIEL UE/EU CONFIDENTIAL- tai sitä korkeampaan turvallisuusluokkaan kuuluvista tiedoista, ilmoittavat paikallisen turvavastaavansa tai kokouksen järjestäjän välityksellä komission turvallisuusviranomaiselle hyvissä ajoin tällaisen kokouksen päivämäärän, kellonajan, paikan ja osallistujat.

2.   Komission järjestämiin kokouksiin, joissa keskustellaan CONFIDENTIEL UE/EU CONFIDENTIAL- tai sitä korkeampaan turvallisuusluokkaan kuuluvista tiedoista, voivat osallistua ainoastaan henkilöt, joiden turvallisuusselvitys tai -valtuutus on vahvistettu, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 11 artiklan 13 kohdan soveltamista. Tällaisiin luottamuksellisiin kokouksiin eivät voi osallistua henkilöt, joista komission turvallisuusviranomainen ei ole nähnyt henkilöturvallisuusselvitykseen perustuvaa todistusta tai muuta todistetta turvallisuusselvityksestä, eivätkä komission edustajat, joilla ei ole turvallisuusvaltuutusta.

3.   Ennen luottamuksellisen kokouksen järjestämistä vastuullinen järjestäjä tai kokouksen järjestävän komission osaston paikallinen turvavastaava pyytää ulkopuolisia osallistujia toimittamaan komission turvallisuusviranomaiselle henkilöturvallisuusselvitykseen perustuvan todistuksen tai muun todisteen turvallisuusselvityksestä. Komission turvallisuusviranomainen ilmoittaa paikalliselle turvavastaavalle tai kokouksen järjestäjälle saatuaan henkilöturvallisuusselvitykseen perustuvan todistuksen tai muun todisteen henkilöturvallisuusselvityksestä. Tarvittaessa voidaan käyttää nimiluetteloa, johon sisältyy asianmukaisen todiste turvallisuusselvityksestä.

4.   Jos toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat komission turvallisuusviranomaiselle, että henkilöturvallisuusselvitys on peruttu henkilöltä, jonka tehtävät edellyttävät osallistumista komission järjestämiin kokouksiin, komission turvallisuusviranomainen ilmoittaa asiasta kokouksen järjestämisestä vastaavan komission osaston paikalliselle turvavastaavalle.

15 artikla

Mahdollinen pääsy EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin

Kuriireilla, vartijoilla ja saattajilla on oltava asiaankuuluvan tason turvallisuusvaltuutus tai heidän on oltava muulla tavoin asianmukaisesti tutkittuja kansallisten lakien ja asetusten mukaisesti, heille on selvitettävä EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevat menettelyt ja heille on annettava ohjeet tällaisten heille uskottujen tietojen suojaamiseen liittyvistä tehtävistään.

3 LUKU

TURVALLISUUSLUOKITELTUJEN TIETOJEN SUOJAAMISEEN TÄHTÄÄVÄ FYYSINEN TURVALLISUUS

16 artikla

Perusperiaatteet

1.   Fyysisten turvatoimien tarkoituksena on estää tunkeutuminen salaa tai väkisin, ehkäistä, estää ja havaita luvattomat toimet ja mahdollistaa henkilöstön jaottelu EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin pääsyä varten heidän tiedonsaantitarpeensa perusteella. Tällaisista toimista päätetään riskinhallintaprosessin perusteella tämän päätöksen ja sen soveltamissääntöjen mukaisesti.

2.   Fyysisten turvatoimien tarkoituksena on erityisesti estää luvaton pääsy EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin

a)	varmistamalla, että EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja käsitellään ja säilytetään asianmukaisesti;

b)	mahdollistamalla henkilöstön jaottelu EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin pääsyä varten heidän tiedonsaantitarpeensa ja tarvittaessa heidän turvallisuusvaltuutustensa perusteella;

c)	ehkäisemällä, estämällä ja havaitsemalla luvattomat toimet; ja

d)	estämällä salaa tai väkisin tapahtuva tunkeutuminen tai viivyttämällä sitä.

3.   Fyysiset turvatoimet on toteutettava kaikissa tiloissa, rakennuksissa, toimistoissa, huoneissa ja muissa paikoissa, joissa EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja käsitellään tai säilytetään, mukaan lukien alueet, joissa 5 luvussa tarkoitetut viestintä- ja tietojärjestelmät sijaitsevat.

4.   Alueet, joilla säilytetään CONFIDENTIEL UE/EU CONFIDENTIAL- tai sitä korkeamman tason EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja, on tämän luvun mukaisesti määriteltävä turva-alueiksi, ja komission turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntäviranomaisen on hyväksyttävä ne.

5.   CONFIDENTIEL UE/EU CONFIDENTIAL- tai sitä korkeamman tason EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamiseen saa käyttää vain komission turvallisuusviranomaisen hyväksymiä välineitä ja laitteita.

17 artikla

Fyysiset turvallisuusvaatimukset ja turvatoimet

1.   Fyysiset turvatoimet valitaan komission turvallisuusviranomaisen tekemän uhka-arvion perusteella ja tarvittaessa yhteistyössä muiden komission osastojen, muiden unionin toimielinten, elinten tai virastojen ja/tai jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Komissio soveltaa riskinhallintaprosessia EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamiseen tiloissaan sen varmistamiseksi, että fyysisen suojelun taso vastaa arvioitua riskiä. Riskinhallintaprosessissa on otettava huomioon kaikki asiaankuuluvat tekijät, erityisesti seuraavat:

a)	EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen turvallisuusluokka;

b)	EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen muoto ja määrä pitäen mielessä, että niiden suuri määrä tai yhdistäminen voi edellyttää tiukempien suojatoimien toteuttamista;

c)	EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen sijaintirakennusten tai -alueiden ympäristö ja rakenne; ja

d)	niiden tiedustelupalvelujen muodostama arvioitu uhka, joiden toiminta kohdistuu unioniin, sen toimielimiin, elimiin ja laitoksiin tai jäsenvaltioihin, sekä sabotaasin, terrorismin taikka kumouksellisen tai muun rikollisen toiminnan uhka.

2.   Komission turvallisuusviranomainen tekee päätöksen toteutettavien fyysisten turvatoimien asianmukaisesta yhdistelmästä syvyyssuuntaisen turvallisuuden käsitettä soveltaen. Tätä varten komission turvallisuusviranomainen laatii vähimmäisvaatimukset, normit ja kriteerit, jotka esitetään soveltamissäännöissä.

3.   Komission turvallisuusviranomaisella on valtuudet tehdä sisään- ja ulostulotarkastuksia, millä estetään materiaalin luvaton tuonti tai EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen luvaton vienti tiloista tai rakennuksista.

4.   Jos EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin kohdistuu salakatselun riski, vahingossa tapahtuva salakatselu mukaan lukien, asianomaiset komission osastot toteuttavat komission turvallisuusviranomaisen määrittelemät aiheelliset toimenpiteet tällaisen riskin torjumiseksi.

5.   Uusien toimitilojen osalta fyysiset turvallisuusvaatimukset ja niiden toiminnalliset eritelmät on määriteltävä yhteisymmärryksessä komission turvallisuusviranomaisen kanssa osana toimitilojen suunnittelua. Olemassa olevien toimitilojen osalta fyysisiä turvallisuusvaatimuksia sovelletaan soveltamissäännöissä esitettyjen vähimmäisvaatimusten, normien ja kriteerien mukaisesti.

18 artikla

EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen fyysiseen suojeluun tarkoitetut välineet

1.   EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen fyysiseksi suojaamiseksi on perustettava kahdentyyppisiä fyysisesti suojattuja alueita:

a)	hallinnollisia alueita; ja

b)	turva-alueita (mukaan lukien teknisesti suojatut turva-alueet).

2.   Komission turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntäviranomainen vahvistaa, että alue täyttää hallinnolliseksi alueeksi, turva-alueeksi tai teknisesti suojatuksi turva-alueeksi nimeämistä koskevat vaatimukset.

3.   Hallinnollisiin alueisiin sovelletaan seuraavaa:

a)	alueella on oltava selvästi määritellyt näkyvät rajat, joilla henkilöt ja mahdollisuuksien mukaan ajoneuvot voidaan tarkastaa;

b)	vain komission turvallisuusviranomaisen tai muun toimivaltaisen viranomaisen asianmukaisesti valtuuttamilla henkilöillä on pääsy alueelle ilman saattajaa; ja

c)	kaikilla muilla henkilöillä on oltava aina saattaja tai heille on tehtävä vastaavat tarkastukset.

4.   Turva-alueisiin sovelletaan seuraavaa:

a)	alueella on oltava selvästi määritellyt, näkyvät ja suojatut rajat, joilla sisään- ja ulostuloa valvotaan kulkuluvin tai henkilöiden tunnistusjärjestelmällä;

b)	pääsy alueelle ilman saattajaa myönnetään vain henkilöille, jotka ovat turvallisuusselvitettyjä ja joilla on erityinen valtuutus tulla alueelle tiedonsaantitarpeensa perusteella;

c)	kaikilla muilla henkilöillä on oltava aina saattaja tai heille on tehtävä vastaavat tarkastukset.

5.   Jos turva-alueelle tulo merkitsee käytännössä välitöntä pääsyä sillä oleviin turvallisuusluokiteltuihin tietoihin, sovelletaan lisäksi seuraavia vaatimuksia:

a)	alueella tavallisesti säilytettävien tietojen korkein turvallisuusluokka on ilmoitettava selvästi;

b)	kaikilla vierailijoilla on oltava erityinen valtuutus tulla alueelle, heillä on oltava aina saattaja ja heidän on oltava asianmukaisesti turvallisuusselvitettyjä, paitsi jos on toteutettu toimenpiteitä sen varmistamiseksi, ettei EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin ole mahdollista päästä.

6.   Salakuuntelulta suojatut turva-alueet on nimettävä teknisesti suojatuiksi turva-alueiksi. Lisäksi sovelletaan seuraavia vaatimuksia:

a)	alueilla on oltava tunkeutumisenhavaitsemisjärjestelmä, ne on pidettävä lukittuina silloin kun niitä ei käytetä ja niitä on vartioitava silloin kun ne ovat käytössä. Avaimia on hallinnoitava 20 artiklan mukaisesti;

b)	alueille tulevia henkilöitä ja materiaalia on valvottava;

c)	komission turvallisuusviranomainen tarkastaa alueet fyysisesti ja/tai teknisesti säännöllisin väliajoin. Tällaiset tarkastukset on suoritettava myös luvattoman sisäänpääsyn tapauksessa tai sitä epäiltäessä; ja

d)	alueilla ei saa olla luvattomia tietoliikenneyhteyksiä, luvattomia puhelimia tai muita luvattomia viestintävälineitä eikä sähkö- tai elektronisia laitteita.

7.   Sen estämättä, mitä 6 kohdan d alakohdassa säädetään, komission turvallisuusviranomainen tarkastaa tapauksissa, joissa EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin kohdistuva uhka arvioidaan suureksi, kaikki viestintä-, sähkö- ja elektroniset laitteet ennen kuin niitä käytetään alueilla, joilla järjestetään SECRET UE/EU SECRET- tai sitä korkeamman turvallisuusluokan tietoihin liittyviä kokouksia tai tehdään niihin liittyvää työtä, ja varmistaa näin, ettei kyseisillä laitteilla voi tahattomasti tai laittomasti välittää ymmärrettävässä muodossa olevia tietoja turva-alueen rajojen ulkopuolelle.

8.   Turva-alueet, joilla ei ole päivystävää henkilöstöä vuorokauden ympäri, on tarvittaessa tarkastettava normaalin työajan päätteeksi ja satunnaisin väliajoin sen ulkopuolella, paitsi jos alueelle on asennettu tunkeutumisenhavaitsemisjärjestelmä.

9.   Turva-alueita ja teknisesti suojattuja turva-alueita voidaan perustaa tilapäisesti hallinnolliselle alueelle luottamuksellista kokousta tai muuta vastaavaa tarkoitusta varten.

10.   Komission asianomaisen osaston paikallinen turvavastaava laatii kullekin vastuullaan olevalle turva-alueelle turvallisuusmenettelyt, joissa määrätään tämän päätöksen ja sen soveltamissääntöjen mukaisesti seuraavista:

a)	EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen, joita alueella saatetaan käsitellä ja säilyttää, turvallisuusluokka;

b)	toteutettavat valvonta- ja suojatoimet;

c)	henkilöt, joilla on pääsy alueelle ilman saattajaa tiedonsaantitarpeensa ja turvallisuusvaltuutuksensa perusteella;

d)	tarvittaessa menettelyt saattajien käyttämiseksi tai EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamiseksi silloin, kun muille henkilöille myönnetään pääsy alueelle;

e)	muut asiaankuuluvat toimet ja menettelyt.

11.   Turva-alueille on rakennettava kassaholveja. Komission turvallisuusviranomainen hyväksyy seinät, lattiat, katot, ikkunat ja lukittavat ovet, joiden on tarjottava sama turvallisuustaso kuin samalle tasolle luokiteltujen EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen säilyttämiseen hyväksytyt turvakaapit.

19 artikla

EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen käsittelyssä ja säilyttämisessä noudatettavat fyysiset suojatoimet

1.   Tasolle RESTREINT UE/EU RESTRICTED luokiteltuja EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja saa käsitellä

a)	turva-alueella;

b)	hallinnollisella alueella, jos pääsy EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin on suojattu sivullisilta; tai

c)

turva-alueen tai hallinnollisen alueen ulkopuolella, jos haltija kuljettaa EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja 31 artiklan mukaisesti ja on sitoutunut noudattamaan soveltamissäännöissä esitettyjä korvaavia toimia sen varmistamiseksi, että pääsy EU:n turvaluokiteltuihin tietoihin on suojattu sivullisilta.

2.   Tasolle RESTREINT UE/EU RESTRICTED kuuluvat EU:n turvallisuusluokitellut tiedot on säilytettävä soveltuvissa lukituissa toimistokalusteissa hallinnollisella alueella tai turva-alueella. Niitä voidaan tilapäisesti säilyttää hallinnollisen alueen tai turva-alueen ulkopuolella, jos haltija on sitoutunut noudattamaan soveltamissäännöissä esitettyjä korvaavia toimenpiteitä.

3.   Tasolle CONFIDENTIEL UE/EU CONFIDENTIAL tai SECRET UE/EU SECRET kuuluvia EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja saa käsitellä

a)	turva-alueella;

b)	hallinnollisella alueella, jos pääsy EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin on suojattu sivullisilta; tai

c)

turva-alueen tai hallinnollisen alueen ulkopuolella, jos haltija i) on sitoutunut noudattamaan soveltamissäännöissä esitettyjä korvaavia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että pääsy EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin on suojattu sivullisilta; ii) pitää EU:n turvallisuusluokitellut tiedot kaikkina aikoina henkilökohtaisessa valvonnassaan; ja iii) on ilmoittanut asiaankuuluvalle rekisterille, jos asiakirjat ovat paperimuodossa.

4.   Tasolle CONFIDENTIEL UE/EU CONFIDENTIAL ja SECRET UE/EU SECRET luokitellut EU:n turvallisuusluokitellut tiedot on säilytettävä turva-alueella turvakaapissa tai kassaholvissa.

5.   Tasolle TRES SECRET UE/EU TOP SECRET luokiteltuja EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja on käsiteltävä turva-alueella, jonka komission turvallisuusviranomainen on perustanut ja jota se ylläpitää, ja jolle komission turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntäviranomainen on antanut kyseisen tason hyväksynnän.

6.   Tasolle TRES SECRET UE/EU TOP SECRET luokiteltuja EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja on säilytettävä turva-alueella, jolle komission turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntäviranomainen on antanut kyseisen tason hyväksynnän, joko

a)

turvakaapissa 18 artiklan mukaisesti soveltaen yhtä tai useampaa seuraavista lisävalvontatoimista: (1) jatkuva suojaus tai varmennus turvallisuusselvitetyn turvahenkilöstön tai päivystävän henkilöstön toimesta; (2) hyväksytty tunkeutumisenhavaitsemisjärjestelmä ja hälytyksiin vastaava turvallisuushenkilöstö; tai

b)	tunkeutumisenhavaitsemisjärjestelmällä varustetussa kassaholvissa, minkä lisäksi turvallisuushenkilöstö vastaa hälytyksiin.

20 artikla

EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamisessa käytettävien avainten ja numeroyhdistelmien hallinnointi

1.   Toimistojen, huoneiden, kassaholvien ja turvakaappien avainten ja numeroyhdistelmien hallinnointimenettelyt esitetään soveltamissäännöissä 60 artiklan mukaisesti. Menettelyjen tarkoituksena on estää luvaton pääsy.

2.   Numeroyhdistelmät on opeteltava ulkoa, ja ne annetaan mahdollisimman pienelle joukolle ihmisiä, joiden on tarpeen tietää ne. EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja sisältävien turvakaappien ja kassaholvien numeroyhdistelmät on vaihdettava

a)	uuden turvallisuuskaapin vastaanoton yhteydessä;

b)	aina kun numeroyhdistelmän tuntevassa henkilöstössä tapahtuu muutos;

c)	aina kun tiedot ovat vaarantuneet tai niiden epäillään vaarantuneen;

d)	kun jokin lukoista on huollettu tai korjattu; ja

e)	vähintään 12 kuukauden välein.

4 LUKU

EU:N TURVALLISUUSLUOKITELTUJEN TIETOJEN HALLINNOINTI

21 artikla

Perusperiaatteet

1.   Kaikkia EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja sisältäviä asiakirjoja on hallinnoitava asiakirjahallintoa koskevaa komission politiikkaa noudattaen, ja ne olisi tästä syystä rekisteröitävä, arkistoitava, tallennettava ja lopulta joko hävitettävä taikka siirrettävä historiallisiin arkistoihin joko sellaisenaan tai osana otantaa Euroopan komission tiedostoja koskevan yhteisen säilytysluettelon mukaisesti.

2.   CONFIDENTIEL UE/EU CONFIDENTIAL- tai sitä korkeamman tason turvallisuusluokitellut tiedot on turvallisuussyistä rekisteröitävä ennen niiden jakelua ja niitä vastaanotettaessa. Tasolle TRÈS SECRET UE/EU TOP SECRET luokitellut tiedot on rekisteröitävä niille tarkoitetuissa rekistereissä.

3.   Komissioon perustetaan EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen rekisteröintijärjestelmä 27 artiklan mukaisesti.

4.   Komission turvallisuusviranomainen tarkastaa säännöllisesti komission osastot ja tilat, joissa käsitellään tai säilytetään EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja.

5.   EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen siirtämisessä yksiköiden ja tilojen välillä fyysisesti suojattujen alueiden ulkopuolella noudatetaan seuraavaa:

a)	EU:n turvallisuusluokitellut tiedot siirretään pääsääntöisesti sähköisillä välineillä, jotka on suojattu 5 luvun mukaisesti hyväksytyillä salaustuotteilla;

b)

jos a alakohdassa tarkoitettuja välineitä ei käytetä, EU:n turvallisuusluokitellut tiedot on kuljetettava joko i) 5 luvun mukaisesti hyväksytyillä salaustuotteilla suojatuilla sähköisillä viestimillä (esim. USB-muistitikut, CD-levyt ja kiintolevyt); tai ii) kaikissa muissa tapauksissa soveltamissäännöissä esitetyllä tavalla.

22 artikla

Turvallisuusluokat ja -merkinnät

1.   Tiedot on turvallisuusluokiteltava, jos niiden luottamuksellisuus on suojattava 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2.   EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen luovuttaja vastaa tietojen turvallisuusluokan määrittelystä asiaankuuluvien soveltamissääntöjen, vaatimusten ja ohjeiden mukaisesti, sekä niiden alustavasta jakelusta.

3.   EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen turvallisuusluokka on määritettävä 3 artiklan 2 kohdan ja asiaankuuluvien soveltamissääntöjen mukaisesti.

4.   Turvallisuusluokka on merkittävä selvästi ja oikein riippumatta siitä, ovatko EU:n turvallisuusluokitellut tiedot paperilla, suullisia, sähköisiä tai jossakin muussa muodossa.

5.   Tietyn asiakirjan yksittäiset osat (kuten sivut, kohdat, jaksot, liitteet, lisäykset ja saatteet) saattavat edellyttää eri turvallisuusluokkia, ja ne voidaan merkitä sen mukaisesti, myös sähköisesti tallennettaessa.

6.   Koko asiakirjan tai tiedoston turvallisuusluokan on oltava vähintään yhtä korkea kuin sen korkeimpaan turvallisuusluokkaan määritellyn osan turvallisuusluokka. Jos eri lähteistä peräisin olevia tietoja yhdistetään, lopputuotetta on tarkasteltava sen turvallisuusluokan määrittämiseksi, koska se voi edellyttää korkeampaa turvallisuusluokkaa kuin sen muodostavat osat.

7.   Asiakirja, joka sisältää eri turvallisuusluokkiin kuuluvia osia, on mahdollisuuksien mukaan laadittava niin, että eri turvallisuusluokkiin kuuluvat osat voidaan helposti tunnistaa ja tarvittaessa irrottaa.

8.   Liitteitä sisältävän kirjeen tai tiedonannon turvallisuusluokan on oltava yhtä korkea kuin sen liitteiden korkein turvallisuusluokka. Luovuttajan on ilmoitettava liitteistään irrotetun asiakirjan turvallisuusluokka selvästi asiaankuuluvalla merkinnällä esimerkiksi näin:

CONFIDENTIEL UE/EU CONFIDENTIAL

Ilman liitteitä: RESTREINT UE/EU RESTRICTED

23 artikla

Merkinnät

Edellä olevan 3 artiklan 2 kohdassa säädettyjen turvallisuusluokitusmerkintöjen lisäksi EU:n turvallisuusluokitelluissa tiedoissa voi olla muita merkintöjä, esimerkiksi

a)	tunniste, josta käy ilmi luovuttaja;

b)	varoitus, koodisana tai lyhenne, jolla tarkennetaan asiakirjan aihealue, erityisjakelu tiedonsaantitarpeen perusteella tai käyttörajoitukset;

c)	luovutettavuutta koskeva merkintä;

d)	tapauksen mukaan päivämäärä tai tietty tapahtuma, jonka jälkeen turvallisuusluokkaa voidaan alentaa tai se voidaan poistaa.

24 artikla

Turvallisuusluokitusmerkintöjen lyhenteet

1.   Tekstin yksittäisten kappaleiden turvallisuusluokan merkitsemiseen voidaan käyttää vakiomuotoisia turvallisuusluokitusmerkintöjen lyhenteitä. Ne eivät korvaa täydellisiä turvallisuusluokitusmerkintöjä.

2.   EU:n turvallisuusluokitelluissa asiakirjoissa voidaan käyttää seuraavia vakiomuotoisia lyhenteitä, joilla ilmoitetaan alle sivun mittaisten jaksojen tai tekstiosuuksien turvallisuusluokka:

TRES SECRET UE/EU TOP SECRET	TS-UE/EU-TS
SECRET UE/EU SECRET	S-UE/EU-S
CONFIDENTIEL UE/EU CONFIDENTIAL	C-UE/EU-C
RESTREINT UE/EU RESTRICTED	R-UE/EU-R

25 artikla

EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen tuottaminen

1.   EU:n turvallisuusluokiteltua asiakirjaa laadittaessa

a)	turvallisuusluokka on merkittävä selvästi jokaiselle sivulle;

b)	jokainen sivu on numeroitava;

c)	asiakirjalla on oltava rekisteröintinumero ja aihe, joka ei ole turvallisuusluokiteltua tietoa, ellei sitä ole merkitty sellaiseksi;

d)	asiakirja on päivättävä;

e)	SECRET UE/EU SECRET- tai sitä korkeammalle tasolle luokitellun asiakirjan jokaiselle sivulle on merkittävä jäljennöksen numero, jos asiakirjaa on tarkoitus jakaa useampana kappaleena.

2.   Jos 1 kohtaa ei ole mahdollista soveltaa EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin, on toteutettava muita aiheellisia toimenpiteitä soveltamissääntöjen mukaisesti.

26 artikla

EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen turvallisuusluokan alentaminen ja poistaminen

1.   EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja tuottaessaan luovuttajan on mahdollisuuksien mukaan ilmoitettava, voidaanko turvallisuusluokkaa alentaa tai voidaanko se poistaa tiettynä päivämääränä tai tietyn tapahtuman jälkeen.

2.   Kukin komission osasto tarkistaa säännöllisesti niiden EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen osalta, joiden luovuttaja se on, onko niiden turvallisuusluokka edelleen asianmukainen. Soveltamissäännöillä otetaan käyttöön järjestelmä komission luovuttamien, rekisteröityjen EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen turvallisuusluokan tarkistamiseksi vähintään viiden vuoden välein. Tarkistaminen ei ole tarpeen, jos luovuttaja on alun perin ilmoittanut, että turvallisuusluokkaa alennetaan tai se poistetaan ilman eri toimenpiteitä, ja jos tiedoissa on asiasta merkintä.

3.   Tasolle RESTREINT UE/EU RESTRICTED luokiteltujen, komission luovuttamien tietojen turvallisuusluokka poistetaan ilman eri toimenpiteitä 30 vuoden kuluttua asetuksen (ETY, Euratom) N:o 354/83, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 1700/2003 (10), mukaisesti.

27 artikla

EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen rekisteröintijärjestelmä komissiossa

1.   Jokaisessa komission osastossa, jossa käsitellään tai säilytetään CONFIDENTIEL UE/EU CONFIDENTIAL- ja SECRET UE/EU SECRET -tason EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja, on nimettävä vastuullinen EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen paikallisrekisteri sen varmistamiseksi, että kyseisiä tietoja käsitellään tämän päätöksen mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 52 artiklan 5 kohdan soveltamista.

2.   Pääsihteeristön hallinnoima EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen rekisteri toimii komission EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen keskusrekisterinä. Se toimii

—	komission pääsihteeristön EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen paikallisrekisterinä;

—	komission jäsenten kabinettien EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen rekisterinä, paitsi jos niille on nimetty paikallisrekisteri;

—	sellaisten pääosastojen tai yksikköjen EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen rekisterinä, joilla ei ole paikallisrekisteriä;

—

pääasiallisena saapumis- ja lähtöpaikkana kaikille RESTREINT UE/EU RESTRICTED -tasolle ja aina SECRET UE/EU SECRET -tasoon asti luokitelluille tiedoille, joita komissio ja sen yksiköt ja, jos asiasta on sovittu erityisjärjestelyin, muut unionin toimielimet, elimet ja laitokset vaihtavat kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa.

3.   Komission sisällä komission turvallisuusviranomainen nimeää rekisterin, joka toimii tasolle TRES SECRET UE/EU TOP SECRET luokiteltujen tietojen vastaanotosta ja lähettämisestä vastaavana keskusviranomaisena. Tarvittaessa voidaan nimetä alarekistereitä näiden tietojen käsittelemiseksi rekisteröintiä varten.

4.   Alarekisterit eivät saa siirtää TRES SECRET UE/EU TOP SECRET -tason asiakirjoja suoraan toisiin saman TRES SECRET UE/EU TOP SECRET -keskusrekisterin alarekistereihin tai niiden ulkopuolelle ilman keskusrekisterin nimenomaista kirjallista suostumusta.

5.   EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen rekisterit on määriteltävä turva-alueiksi 3 luvussa esitetyn mukaisesti, ja komission turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntäviranomainen hyväksyy ne.

28 artikla

Rekisterin valvontavastaava

1.   Jokaisella EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen rekisterillä on oltava valvontavastaava.

2.   Rekisterin valvontavastaavan on oltava asianmukaisesti turvallisuusselvitetty.

3.   Rekisterin valvontavastaava toimii komission osastossa paikallisen turvavastaavan alaisuudessa siltä osin kuin on kyse EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja sisältävien asiakirjojen käsittelyä koskevien säännösten soveltamisesta sekä asiaankuuluvien turvallisuussääntöjen, -vaatimusten ja -ohjeiden noudattamisesta.

4.   Rekisterin valvontavastaava suorittaa hänelle osoitetun, EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen rekisterin hallinnointivastuun puitteissa seuraavat tehtävät tämän päätöksen ja asiaankuuluvien soveltamissääntöjen, vaatimusten ja ohjeiden mukaisesti:

—	EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen rekisteröintiin, säilyttämiseen, jäljentämiseen, kääntämiseen, siirtämiseen, lähettämiseen ja hävittämiseen tai historiallisiin arkistoihin siirtämiseen liittyvät toiminnot;

—	tietojen turvallisuusluokan säilyttämistarpeen tarkistaminen määräajoin;

—	muut EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamiseen liittyvät, soveltamissäännöissä määritellyt tehtävät.

29 artikla

EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen rekisteröinti turvallisuustarkoituksia varten

1.   Tässä päätöksessä turvallisuustarkoituksia varten tapahtuvalla rekisteröinnillä, jäljempänä ’rekisteröinti’, tarkoitetaan menettelyjä, joilla tallennetaan EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen elinkaari, mukaan lukien niiden jakelu.

2.   Kaikki CONFIDENTIEL UE/EU CONFIDENTIAL- tai sitä korkeammalle tasolle luokiteltu tieto tai materiaali on rekisteröitävä sille tarkoitetussa rekisterissä, kun se saapuu organisaatioyksikköön tai lähetetään sieltä.

3.   Kun EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja käsitellään tai säilytetään viestintä- ja tietojärjestelmässä, rekisteröintimenettelyt voidaan suorittaa järjestelmän omien prosessien avulla.

4.   Soveltamissäännöissä on yksityiskohtaisempia säännöksiä turvallisuustarkoituksiin tapahtuvasta EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen rekisteröinnistä.

30 artikla

EU:n turvallisuusluokiteltujen asiakirjojen jäljentäminen ja kääntäminen

1.   TRÈS SECRET UE/EU TOP SECRET -asiakirjoja ei saa jäljentää eikä kääntää ilman niiden luovuttajan kirjallista etukäteissuostumusta.

2.   Jos SECRET UE/EU SECRET- ja sitä alemman turvallisuusluokan asiakirjan luovuttaja ei ole kieltänyt jäljentämästä tai kääntämästä asiakirjaa, se voidaan jäljentää tai kääntää niiden haltijan pyynnöstä.

3.   Jäljennöksiin ja käännöksiin on sovellettava alkuperäistä asiakirjaa koskevia turvatoimia.

31 artikla

EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen kuljetus

1.   EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja on kuljetettava niin, että ne suojataan luvattomalta ilmitulolta.

2.   EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen kuljettamiseen on sovellettava suojatoimia, jotka on

—	suhteutettu kuljetettavien EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen turvallisuusluokkaan;

—

mukautettu niiden kuljetusolosuhteisiin erityisesti sen perusteella, kuljetetaanko niitä — yhden komission rakennuksen sisällä vai komission rakennuksista muodostuvan suljetun ryhmän sisällä, — samassa jäsenvaltioissa sijaitsevien komission rakennusten välillä, — unionin alueella, — unionista kolmannen valtion alueelle; ja — mukautettu EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen luonteeseen ja muotoon.

3.   Näistä suojatoimista säädetään yksityiskohtaisesti soveltamissäännöissä tai, 42 artiklassa tarkoitettujen hankkeiden ja ohjelmien tapauksessa, asianomaisen ohjelman tai hankkeen turvallisuusohjeissa.

4.   Soveltamissääntöihin tai turvallisuusohjeisiin on sisällyttävä EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen turvallisuusluokkaan suhteutettuja säännöksiä seuraavista:

—	kuljetustapa, esimerkiksi henkilökohtaisesti, diplomaatti- tai sotilaskuriirin välityksellä taikka postipalveluja tai kaupallisia lähettipalveluja käyttäen;

—	EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen pakkaaminen;

—	sähköisillä viestimillä kuljetettavien EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen tekniset vastatoimet;

—	muut menettelyä koskevat taikka fyysiset tai sähköiset toimet;

—	rekisteröintimenettelyt;

—	turvallisuusvaltuutuksen omaavan henkilöstön käyttö.

5.   Jos EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja kuljetetaan sähköisillä viestimillä ja sen estämättä, mitä 21 artiklan 5 kohdassa säädetään, soveltamissäännöissä esitettyjä suojatoimia voidaan täydentää komission turvallisuusviranomaisen hyväksymillä asianmukaisilla teknisillä vastatoimilla häviämisen tai vaarantumisen riskin minimoimiseksi.

32 artikla

EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen hävittäminen

1.   EU:n turvallisuusluokitellut asiakirjat, joita ei enää tarvita, voidaan hävittää ottaen huomioon arkistoja koskevat määräykset, asiakirjojen hallinnointia ja arkistointia koskevat komission säännöt ja määräykset sekä varsinkin Euroopan komission tiedostoja koskevan yhteisen säilytysluettelon.

2.   CONFIDENTIEL UE/EU CONFIDENTIAL- ja sitä korkeamman tason EU:n turvallisuusluokitellut tiedot hävittää vastuullisen EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen rekisterin valvontavastaava haltijan tai toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä. Hävittämisen jälkeen rekisterin valvontavastaava päivittää lokikirjat ja muut rekisteröintitiedot.

3.   Rekisterin valvontavastaajan on hävitettävä SECRET UE/EU SECRET- tai TRES SECRET UE/EU TOP SECRET -tasolle luokitellut asiakirjat todistajan läsnä ollessa; todistajan on oltava turvallisuusselvitetty vähintään hävitettävän asiakirjan turvallisuusluokkaa vastaavalle tasolle.

4.   Sekä rekisterinpitäjän että todistajan, jos jälkimmäisen läsnäoloa edellytetään, on allekirjoitettava hävittämistodistus, joka tallennetaan rekisteriin. EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen vastuullisen rekisterin valvontavastaava säilyttää TRES SECRET UE/EU TOP SECRET -asiakirjojen hävittämistodistukset vähintään kymmenen vuoden ajan sekä CONFIDENTIEL UE/EU CONFIDENTIAL ja SECRET UE/EU SECRET -asiakirjojen hävittämistodistukset vähintään viiden vuoden ajan.

5.   Turvallisuusluokitellut asiakirjat, myös RESTREINT UE/EU RESTRICTED -tason asiakirjat, on hävitettävä käyttäen menetelmiä, jotka määritellään soveltamissäännöissä ja jotka täyttävät asiaa koskevat EU:n vaatimukset tai vastaavat.

6.   EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja sisältävät ATK-tallennevälineet on hävitettävä soveltamissäännöissä vahvistettujen menettelyjen mukaisesti.

33 artikla

EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen hävittäminen hätätilanteissa

1.   EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja hallussaan pitävät komission osastot laativat paikallisiin olosuhteisiin perustuvat suunnitelmat EU:n turvaluokitellun materiaalin suojaamiseksi kriisitilanteessa, tarvittaessa myös suunnitelmat hävittämistä ja evakuointia varten hätätapauksissa. Ne julkistavat ohjeet, joita pidetään tarpeellisina EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen sivullisille joutumisen estämiseksi.

2.   Järjestelyt CONFIDENTIEL UE/EU CONFIDENTIAL- ja SECRET UE/EU SECRET -tasolle luokitellun materiaalin suojaamiseksi ja/tai hävittämiseksi kriisitilanteessa eivät saa missään tapauksessa vaikuttaa haitallisesti TRÈS SECRET UE/EU TOP SECRET -tasolle luokitellun materiaalin suojaamiseen tai hävittämiseen, mukaan lukien salauslaitteisto, jonka käsittely on kaikkia muita tehtäviä kiireellisempi.

3.   Hätätapauksessa, jos on olemassa EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen luvattoman ilmitulon välitön vaara, haltijan on tuhottava tiedot niin, ettei niitä voida palauttaa ennalleen kokonaan eikä osittain. Luovuttajalle ja luovuttavalle rekisterille on ilmoitettava rekisteröityjen EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen hävittämisestä hätätapauksessa.

4.   Yksityiskohtaisempia säännöksiä EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen hävittämisestä annetaan soveltamissäännöissä.

5 LUKU

EU:N TURVALLISUUSLUOKITELTUJEN TIETOJEN SUOJAAMINEN VIESTINTÄ- JA TIETOJÄRJESTELMISSÄ

34 artikla

Tietojen turvaamisen perusperiaatteet

1.   Tietojen turvaamisella tarkoitetaan viestintä- ja tietojärjestelmien alalla varmuutta siitä, että järjestelmät suojaavat niissä käsiteltävät tiedot ja toimivat siten kuin ja silloin kun niiden kuuluu toimia oikeutettujen käyttäjien valvonnassa.

2.   Tietojen tehokkaalla turvaamisella varmistetaan seuraavien asianmukainen taso:

Aitous	:	tae siitä, että tiedot ovat aitoja ja vilpittömässä mielessä toimivista lähteistä;
Käytettävyys	:	tiedot ovat valtuutetun yksikön pyynnöstä saatavilla ja käytettävissä;
Luottamuksellisuus	:	tiedot eivät tule ilmi sivullisille henkilöille, yksiköille eikä prosesseille;
Eheys	:	omaisuuden ja tietojen oikeellisuus ja täydellisyys turvataan;
Kiistattomuus	:	tietty toimi tai tapahtuma voidaan todistaa tapahtuneeksi niin, ettei sitä voida myöhemmin kiistää.

3.   Tietojen turvaamisen on perustuttava riskinhallintaprosessiin.

35 artikla

Määritelmät

Tässä luvussa tarkoitetaan

a)

’hyväksynnällä’ turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntäviranomaisen viestintä- ja tietojärjestelmälle antamaa muodollista valtuutusta ja hyväksyntää muokata EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja toimintaympäristössään sen jälkeen, kun turvallisuussuunnitelma on muodollisesti vahvistettu ja pantu asianmukaisesti täytäntöön;

b)	’hyväksyntämenettelyllä’ toimenpiteitä ja tehtäviä, jotka on suoritettava ennen turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntäviranomaisen hyväksyntää. Nämä toimenpiteet ja tehtävät on määriteltävä hyväksyntämenettelystandardissa;

c)	’viestintä- ja tietojärjestelmällä’ järjestelmää, joka mahdollistaa tietojen käsittelyn sähköisessä muodossa. Viestintä- ja tietojärjestelmä käsittää kaikki toimintansa edellyttämät resurssit, myös infrastruktuurin, organisaation, henkilöstön ja tietoresurssit;

d)	’jäännösriskillä’ riskiä, joka jää jäljelle, kun turvatoimet on toteutettu, ottaen huomioon, että kaikkia uhkia ei voida torjua eikä kaikkea haavoittuvuutta poistaa;

e)

’riskillä’ mahdollisuutta, että tietty uhka hyötyy organisaation tai minkä tahansa sen käyttämän järjestelmän sisäisestä ja ulkoisesta haavoittuvuudesta ja aiheuttaa siten vahinkoa organisaatiolle ja sen aineelliselle tai aineettomalle omaisuudelle. Sen mittana on uhkien toteutumisen todennäköisyys yhdistettynä niiden vaikutuksiin;

f)	’riskin hyväksynnällä’ päätöstä hyväksyä jäännösriskin olemassaolo riskin käsittelyn jälkeen;

g)	’riskinarvioinnilla’ uhkien ja haavoittuvuuden tunnistamista ja niihin liittyvän riskianalyysin eli todennäköisyyden ja vaikutusten analyysin tekemistä;

h)	’riskiviestinnällä’ viestintä- ja tietojärjestelmien käyttäjäyhteisöjen riskitietoisuuden lisäämistä sekä riskeistä tiedottamista hyväksyntäviranomaisille ja niistä raportoimista toiminnasta vastaaville viranomaisille;

i)	’riskin käsittelyllä’ riskin lieventämistä, poistamista, vähentämistä (teknisiä, fyysisiä, organisatorisia tai menettelyyn liittyviä toimenpiteitä tarkoituksenmukaisesti yhdistämällä), siirtämistä ja seuraamista.

36 artikla

EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen käsittely viestintä- ja tietojärjestelmissä

1.   EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja viestintä- ja tietojärjestelmissä käsiteltäessä on noudatettava tietojen turvaamisperiaatetta.

2.   EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja käsittelevien viestintä- ja tietojärjestelmien osalta tietojärjestelmien turvallisuutta koskevan komission politiikan, sellaisena kuin se esitetään komission päätöksessä C(2006) 3602 (11), noudattamisella tarkoitetaan, että

a)	tietojärjestelmiä koskevan turvallisuuspolitiikan täytäntöönpanoon on sovellettava tietojärjestelmän koko elinkaaren ajan ”suunnittele/toteuta/tarkista/toimi” -lähestymistapaa;

b)	turvatarpeet on määriteltävä toimintaan kohdistuvien vaikutusten arvioinnin avulla;

c)	tietojärjestelmälle ja sen sisältämille tiedoille on tehtävä muodollinen resurssiluokittelu;

d)	kaikki tietojärjestelmien turvallisuuspolitiikassa määritellyt pakolliset turvatoimet on toteutettava;

e)	on sovellettava riskinhallintaprosessia, joka käsittää seuraavat vaiheet: uhkan ja haavoittuvuuden tunnistaminen, riskinarviointi, riskin käsittely, riskin hyväksyntä ja riskiviestintä;

f)	laaditaan, pannaan täytäntöön, tarkistetaan ja uudelleenarvioidaan turvallisuussuunnitelma, joka käsittää myös turvallisuuspolitiikan ja -menettelyt.

3.   Kaikkien henkilöstöön kuuluvien, jotka osallistuvat EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja käsittelevien viestintä- ja tietojärjestelmien suunnitteluun, kehittämiseen, testaukseen, toimintaan, hallinnointiin tai käyttöön, on ilmoitettava turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntäviranomaiselle kaikista mahdollisista turvallisuuspuutteista, vaaratilanteista, tietoturvaloukkauksista ja tietojen vaarantumisista, jotka voivat vaikuttaa viestintä- ja tietojärjestelmän ja/tai sen sisältämien EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamiseen.

4.   Jos EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamiseen käytetään salaustuotteita, ne on hyväksyttävä seuraavasti:

a)	etusija on annettava tuotteille, jotka neuvosto tai sen pääsihteeri on hyväksynyt neuvoston salauslaitteiden hyväksyntäviranomaisena komission turvallisuusasiantuntijaryhmän suosituksesta;

b)	komission salauslaitteiden hyväksyntäviranomainen voi komission turvallisuusasiantuntijaryhmän suosituksesta luopua a alakohdassa esitetyistä vaatimuksista ja myöntää tilapäisen hyväksynnän tietyksi ajanjaksoksi, jos se on perusteltua erityisistä toiminnallisista syistä.

5.   EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja sähköisesti siirrettäessä, muokattaessa ja säilytettäessä on käytettävä hyväksyttyjä salaustuotteita. Hätätilanteissa tai tiettyjen teknisten määritysten osalta voidaan tästä vaatimuksesta poiketen soveltaa erityisiä menettelyjä sen jälkeen, kun salauslaitteiden hyväksyntäviranomainen on antanut hyväksyntänsä.

6.   CONFIDENTIEL UE/EU CONFIDENTIAL- ja sitä korkeamman turvallisuusluokan tietoja käsittelevien viestintä- ja tietojärjestelmien suojaamiseksi on toteutettava turvatoimia, joilla estetään tietojen vaarantuminen tahattoman sähkömagneettisen säteilyn takia (nk. TEMPEST-turvatoimet). Nämä turvatoimet on suhteutettava tietojen hyväksikäytön vaaraan ja turvallisuusluokkaan.

7.   Komission turvallisuusviranomainen toimii seuraavissa tehtävissä:

—	tiedonturvaamisviranomainen;

—	turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntäviranomainen;

—	TEMPEST-viranomainen;

—	salauslaitteiden hyväksyntäviranomainen;

—	salatun aineiston jakelusta vastaava viranomainen.

8.   Komission turvallisuusviranomainen nimittää kullekin järjestelmälle operatiivisen tiedonturvaamisviranomaisen.

9.   Soveltamissäännöissä määritellään 7 ja 8 kohdassa mainittuihin tehtäviin kuuluvat vastuut.

37 artikla

EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja käsittelevien viestintä- ja tietojärjestelmien hyväksyntä

1.   Kaikkien EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja käsittelevien viestintä- ja tietojärjestelmien on käytävä läpi tietojen turvaamisperiaatteisiin perustuva hyväksyntämenettely, jonka yksityiskohdat on suhteutettava vaaditun suojan tasoon.

2.   Hyväksyntämenettelyyn kuuluu komission turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntäviranomaisen antama muodollinen vahvistus asianomaisen viestintä- ja tietojärjestelmän turvallisuussuunnitelmalle sen varmistamiseksi, että

a)	36 artiklan 2 kohdassa kuvattu riskinhallintaprosessi on suoritettu asianmukaisesti;

b)	järjestelmävastaava on tietoisesti hyväksynyt jäännösriskin; ja

c)	viestintä- ja tietojärjestelmän ja siinä käsiteltävien EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamisessa on saavutettu tämän päätöksen mukainen riittävä taso.

3.   Komission turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntäviranomainen antaa hyväksymislausunnon, jossa määritetään niiden EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen korkein taso, joita viestintä- ja tietojärjestelmässä voidaan käsitellä, ja vastaavat toimintaedellytykset. Tämä ei kuitenkaan rajoita Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 512/2014 (12) 11 artiklassa määritellylle turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnalle uskottuja tehtäviä.

4.   Yhteinen turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta vastaa sellaisten komission viestintä- ja tietojärjestelmien hyväksymisestä, joissa on useampi osapuoli. Lautakunta muodostuu kunkin osapuolen turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntäviranomaisen edustajasta, ja sen puheenjohtajana toimii komission turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntäviranomaisen edustaja.

5.   Hyväksyntämenettely muodostuu useista osapuolten suorittamista tehtävistä. Vastuu hyväksyntäasiakirjojen laatimisesta on yksin viestintä- ja tietojärjestelmän vastaavalla.

6.   Hyväksynnästä vastaa komission turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntäviranomainen, jolla on missä tahansa viestintä- ja tietojärjestelmän elinkaaren vaiheessa oikeus

a)	vaatia hyväksyntämenettelyn soveltamista;

b)	tarkastaa viestintä- ja tietojärjestelmä;

c)	vaatia turvallisuuden parantamissuunnitelman laatimista ja tehokasta täytäntöönpanoa tarkkaan määritetyssä aikataulussa, jos toimintaedellytykset eivät enää täyty, ja mahdollisesti perua viestintä- ja tietojärjestelmän toimilupa, kunnes toimintaedellytykset taas täyttyvät.

7.   Hyväksyntämenettely määritellään EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja käsittelevien viestintä- ja tietojärjestelmien hyväksyntämenettelystandardissa, joka vahvistetaan päätöksen C(2006) 3602 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

38 artikla

Hätätilanteet

1.   Jäljempänä kuvattuja erityismenettelyjä voidaan soveltaa hätätapauksessa, esimerkiksi kriisi-, konflikti- tai sotatilanteen uhatessa tai toteutuessa taikka poikkeuksellisissa toimintaolosuhteissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän luvun säännösten soveltamista.

2.   EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen siirtämisessä voidaan käyttää alempaa turvallisuusluokkaa varten hyväksyttyjä salaustuotteita tai ne voidaan siirtää ilman salausta toimivaltaisen viranomaisen suostumuksella, jos mahdollinen viive aiheuttaisi selvästi suuremman vahingon kuin turvallisuusluokitellun materiaalin ilmitulon aiheuttama vahinko ja jos

a)	lähettäjällä ja vastaanottajalla ei ole vaadittua salauslaitetta; ja

b)	turvallisuusluokiteltua materiaalia ei voida toimittaa muulla tavoin ajoissa perille.

3.   Edellä 1 kohdassa esitetyissä olosuhteissa siirrettävissä turvallisuusluokitelluissa tiedoissa ei saa olla mitään merkintöjä tai mainintoja, jotka erottavat ne turvallisuusluokittelemattomista tiedoista tai tiedoista, jotka voidaan suojata käytettävissä olevalla salaustuotteella. Tietojen turvallisuusluokka on ilmoitettava muulla tavoin viipymättä vastaanottajille.

4.   Asiasta on tämän jälkeen laadittava raportti toimivaltaiselle viranomaiselle ja komission turvallisuusasiantuntijaryhmälle.

6 LUKU

YHTEISÖTURVALLISUUS

39 artikla

Perusperiaatteet

1.   Yhteisöturvallisuudella tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla varmistetaan EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaaminen

a)	turvallisuusluokiteltujen hankintasopimusten nojalla i) ehdokkaiden tai tarjoajien toimesta koko tarjouskilpailu- ja sopimuksentekomenettelyn ajan, ii) toimeksisaajien tai alihankkijoiden toimesta turvallisuusluokiteltujen hankintasopimusten koko elinkaaren ajan;

b)	turvallisuusluokiteltujen avustussopimusten nojalla i) hakijoiden toimesta avustuksen myöntämismenettelyn aikana, ii) avunsaajien toimesta turvallisuusluokiteltujen avustussopimusten koko elinkaaren ajan.

2.   Tällaiset hankinta- tai avustussopimukset eivät saa koskea TRES SECRET UE/EU TOP SECRET -tasolle luokiteltuja tietoja.

3.   Jollei toisin säädetä, turvallisuusluokiteltuja hankintasopimuksia ja toimeksisaajia koskevia tämän luvun säännöksiä on sovellettava myös turvallisuusluokiteltuihin alihankintasopimuksiin ja alihankkijoihin.

40 artikla

Määritelmät

Tätä lukua sovellettaessa tarkoitetaan

a)

’turvallisuusluokitellulla hankintasopimuksella’ neuvoston asetuksessa (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (13) tarkoitettua puitesopimusta tai sopimusta, jonka komissio tai jokin sen osasto tekee toimeksisaajan kanssa irtaimen tai kiinteän omaisuuden, työsuoritusten tai palveluiden hankkimiseksi ja jonka täyttäminen edellyttää tai siihen kuuluu EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen tuottamista, käsittelyä tai säilyttämistä;

b)

’turvallisuusluokitellulla alihankintasopimuksella’ sopimusta, jonka komissio tai joku sen osasto tekee toisen toimeksisaajan (eli alihankkijan) kanssa irtaimen tai kiinteä omaisuuden, työsuoritusten tai palveluiden hankkimiseksi ja jonka täyttäminen edellyttää tai siihen kuuluu EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen tuottamista, käsittelyä tai säilyttämistä;

c)	’turvallisuusluokitellulla avustussopimuksella’ sopimusta, jolla komissio myöntää asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 VI osaston I osassa tarkoitetun avustuksen ja jonka täyttäminen edellyttää tai siihen kuuluu EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen tuottamista, käsittelyä tai säilyttämistä;

d)

’nimetyllä turvallisuusviranomaisella’ jäsenvaltion kansalliselle turvallisuusviranomaiselle vastuussa olevaa viranomaista, jonka vastuulla on tiedottaa yhteisöille tai muille yksiköille kaikkiin yhteisöturvallisuutta koskeviin asioihin sovellettavasta kansallisesta politiikasta sekä antaa ohjausta ja apua kyseisen politiikan täytäntöönpanossa. Kansallinen turvallisuusviranomainen tai mikä tahansa muu toimivaltainen viranomainen voi hoitaa nimetyn turvallisuusviranomaisen tehtävää.

41 artikla

Turvallisuusluokiteltuihin hankinta- ja avustussopimuksiin sovellettava menettely

1.   Kukin komission osasto varmistaa hankintaviranomaisen ominaisuudessa, että hankintasopimuksessa viitataan tässä luvussa säädettyihin yhteisöturvallisuutta koskeviin vähimmäisvaatimuksiin tai että ne sisältyvät siihen ja että niitä noudatetaan turvallisuusluokiteltuja hankinta- tai avustussopimuksia tehtäessä.

2.   Komission toimivaltaiset yksiköt pyytävät 1 kohdan soveltamiseksi neuvoa henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosastolta ja erityisesti sen turvallisuudesta vastaavalta linjalta ja varmistavat, että hankinta-, alihankinta- ja avustussopimusten malleihin sisältyy määräyksiä EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista perusperiaatteista ja vähimmäisvaatimuksista, joita toimeksisaajien, alihankkijoiden ja avunsaajien on noudatettava.

3.   Komissio tekee tiivistä yhteistyötä asianomaisen jäsenvaltion kansallisen turvallisuusviranomaisen, nimetyn turvallisuusviranomaisen tai muun toimivaltaisen viranomaisen kanssa.

4.   Kun hankintaviranomainen aikoo käynnistää menettelyn turvallisuusluokitellun hankinta- tai avustussopimuksen tekemiseksi, se pyytää komission turvallisuusviranomaiselta neuvoa menettelyn luottamuksellisuutta ja turvallisuusluokiteltuja osia koskevissa asioissa menettelyn kaikissa vaiheissa.

5.   Yhteisöturvallisuutta koskevissa soveltamissäännöissä esitetään turvallisuusluokiteltujen hankinta-, alihankinta- ja avustussopimusten sekä hankintailmoitusten mallit, ohjeet olosuhteista, joissa edellytetään yhteisöturvallisuusselvitystä, ohjelman tai hankkeen turvallisuusohjeet, turvallisuutta koskevat lisälausekkeet samoin kuin vierailuja sekä EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen siirtoa ja kuljetusta turvallisuusluokiteltujen hankinta- tai avustussopimusten nojalla koskevat säännöt sen jälkeen, kun asiassa on kuultu komission turvallisuusasiantuntijaryhmää.

6.   Komissio voi tehdä turvallisuusluokitellun hankinta- tai avustussopimuksen, jolla jäsenvaltioon tai sellaiseen kolmanteen valtioon, jonka kanssa on tehty sopimus tai sovittu hallinnollisesta järjestelystä tämän päätöksen 7 luvun mukaisesti, rekisteröityneelle talouden toimijalle annetaan tehtäviä, joihin liittyy pääsy EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin tai niiden käsittelyä tai säilytystä.

42 artikla

Turvallisuusluokitellun hankinta- tai avustussopimuksen turvallisuutta koskevat osat

1.   Turvallisuusluokiteltuun hankinta- tai avustussopimukseen on sisällyttävä seuraavat turvallisuutta koskevat osat:

Ohjelman tai hankkeen turvallisuusohjeet

a)	’Ohjelman tai hankkeen turvallisuusohjeilla’ tarkoitetaan luetteloa turvallisuusmenettelyistä, joita sovelletaan tiettyyn ohjelmaan tai hankkeeseen turvallisuusmenettelyjen yhdenmukaistamiseksi. Niitä voidaan tarkistaa missä tahansa ohjelman tai hankkeen vaiheessa.

b)

Henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosasto laatii ohjelman tai hankkeen yleiset turvallisuusohjeet. Sellaisista ohjelmista ja hankkeista vastaavat komission osastot, joihin liittyy EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen käsittelyä tai säilyttämistä, voivat tarvittaessa laatia ohjelman tai hankkeen erityiset turvallisuusohjeet, jotka perustuvat yleisiin turvallisuusohjeisiin.

c)

Ohjelman tai hankkeen erityiset turvallisuusohjeet on laadittava varsinkin sellaisia ohjelmia tai hankkeita varten, jotka ovat huomattavan laaja-alaisia tai monimutkaisia tai joissa on mukana monia ja/tai esimerkiksi oikeudelliselta asemaltaan erityyppisiä toimeksisaajia, avunsaajia sekä muita kumppaneita ja sidosryhmiä. Ohjelmaa tai hanketta hallinoiva(t) komission osasto(t) laatii(vat) ohjelman tai hankkeen erityiset turvallisuusohjeet tiiviissä yhteistyössä henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosaston kanssa.

d)	Henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosasto toimittaa sekä yleiset että erityiset turvallisuusohjeet komission turvallisuusasiantuntijaryhmälle neuvojen saamiseksi.

Turvallisuutta koskeva lisälauseke

a)

’Turvallisuutta koskevalla lisälausekkeella’ tarkoitetaan hankintaviranomaisen määräämien erityissopimusehtojen kokonaisuutta, joka on erottamaton osa pääsyä EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin tai niiden tuottamista edellyttävää turvallisuusluokiteltua hankintasopimusta ja jossa yksilöidään turvallisuusvaatimukset ja ne sopimuksen osat, jotka edellyttävät turvallisuuden suojaamista.

b)	Turvallisuutta koskevassa lisälausekkeessa on kuvattava sopimuskohtaiset turvallisuusvaatimukset. Se on erottamaton osa turvallisuusluokiteltua hankinta-, alihankinta- tai avustussopimusta, ja siihen on tarvittaessa sisällytettävä turvallisuusluokitteluopas.

c)

Turvallisuutta koskevaan lisälausekkeeseen on sisällyttävä määräykset, joilla toimeksisaaja tai avunsaaja velvoitetaan noudattamaan tässä päätöksessä säädettyjä vähimmäisvaatimuksia. Hankintaviranomainen varmistaa, että turvallisuutta koskevasta lisälausekkeesta käy ilmi, että vähimmäisvaatimusten noudattamatta jättäminen voi olla riittävä peruste hankinta- tai avustussopimuksen irtisanomiselle.

2.   Sekä ohjelman tai hankkeen turvallisuusohjeisiin että turvallisuutta koskeviin lisälausekkeisiin on sisällyttävä turvallisuusluokitteluopas pakollisena turvallisuutta koskevana osana:

a)

’Turvallisuusluokitteluopas’ on asiakirja, jossa kuvataan ohjelman, hankkeen taikka hankinta- tai avustussopimuksen turvallisuusluokiteltavat osat ja eritellään sovellettavat turvallisuusluokat. Turvallisuusluokitteluopasta voidaan laajentaa koko ohjelman tai hankkeen elinkaaren taikka hankinta- tai avustussopimuksen voimassaolon ajan, ja niiden sisältämiä tietoja voidaan luokitella uudelleen tai niiden luokkaa voidaan alentaa; jos turvallisuusluokitteluopas on olemassa, sen on oltava osa turvallisuutta koskevaa lisälauseketta.

b)

Ennen tarjouskilpailun käynnistämistä tai turvallisuusluokitellun sopimuksen tekemistä hankintaviranomaisena toimiva komission osasto määrittelee ehdokkaille ja tarjoajille tai toimeksisaajille annettavien tietojen turvallisuusluokan sekä toimeksisaajan tuottamien tietojen turvallisuusluokan. Tätä varten se laatii komission turvallisuusviranomaista kuultuaan turvallisuusluokitteluoppaan, jota käytetään hankintasopimuksen täytäntöönpanossa tämän päätöksen ja sen soveltamissääntöjen mukaisesti.

c)

Turvallisuusluokitellun hankintasopimuksen eri osien turvallisuusluokan määrittämisessä sovelletaan seuraavia periaatteita: i) turvallisuusluokitteluopasta laatiessaan komission osasto ottaa huomioon kaikki asiaankuuluvat turvallisuusnäkökohdat, myös annetuille tiedoille, joiden käytön sopimuksessa niiden luovuttaja on hyväksynyt, määritetyn turvallisuusluokan; ii) hankintasopimuksen turvallisuusluokka ei voi olla alempi kuin yhdenkään sen osan korkein turvallisuusluokka; ja iii) hankintaviranomaisen on tarvittaessa ja komission turvallisuusviranomaisen välityksellä oltava yhteydessä jäsenvaltioiden kansalliseen, nimettyyn tai muuhun toimivaltaiseen turvallisuusviranomaiseen siinä tapauksessa, että hankintasopimusta täytettäessä toimeksisaajien tuottamien tai niille annettujen tietojen turvallisuusluokkaa muutetaan ja turvallisuusluokitteluoppaaseen tehdään tämän vuoksi muutoksia.

43 artikla

Toimeksisaajien ja avunsaajien henkilöstön pääsy EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin

Hankintaviranomainen tai avustuksen myöntävä viranomainen varmistaa, että turvallisuusluokiteltuun hanke- tai avustussopimukseen sisältyy määräyksiä siitä, että toimeksisaajan, alihankkijan tai avunsaajan henkilöstölle, jolla on osana sopimuksen täytäntöönpanoa oltava pääsy EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin, myönnetään pääsy kyseisiin tietoihin vain, jos

a)	henkilöllä on asiaankuuluvan tason turvallisuusvaltuutus tai hänet on muuten asianmukaisesti valtuutettu todennetun tiedonsaantitarpeen perusteella;

b)	henkilölle on selvitetty EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamiseen sovellettavat turvallisuussäännöt ja hän on vahvistanut tällaisten tietojen suojaamista koskevan vastuunsa;

c)	kansallinen tai nimetty turvallisuusviranomainen taikka muu toimivaltainen viranomainen on myöntänyt henkilölle turvallisuusselvityksen CONFIDENTIEL UE/EU CONFIDENTIAL- tai SECRET UE/EU SECRET -tasolle luokiteltujen tietojen osalta.

44 artikla

Yhteisöturvallisuusselvitys

1.   ’Yhteisöturvallisuusselvityksellä’ tarkoitetaan kansallisen, nimetyn tai muun toimivaltaisen turvallisuusviranomaisen hallinnollista päätöstä, jonka mukaan toimitila tarjoaa turvallisuusnäkökulmasta riittävän suojan tiettyyn turvallisuusluokkaan kuuluville EU:n turvallisuusluokitelluille tiedoille.

2.   Jäsenvaltion kansallisen, nimetyn tai muun toimivaltaisen turvallisuusviranomaisen myöntämä yhteisöturvallisuusselvitys, josta käy kansallisten lakien ja asetusten mukaisesti ilmi, että talouden toimija pystyy suojaamaan EU:n turvallisuusluokitellut tiedot asianmukaisella tasolla (CONFIDENTIEL UE/EU CONFIDENTIAL tai SECRET UE/EU SECRET) toimitiloissaan, on esitettävä komission turvallisuusviranomaiselle, joka toimittaa selvityksen hankeviranomaisena tai avustuksen myöntävänä viranomaisena toimivalle komission osastolle ennen kuin ehdokkaalle, tarjoajalle tai toimeksisaajalle taikka avustuksen hakijalle tai saajalle voidaan antaa EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja tai myöntää pääsy niihin.

3.   Hankintaviranomainen ilmoittaa tarvittaessa ja komission turvallisuusviranomaisen välityksellä asianmukaiselle kansalliselle, nimetylle tai muulle toimivaltaiselle turvallisuusviranomaiselle, että sopimuksen täytäntöönpano edellyttää yhteisöturvallisuusselvityksen tekemistä. Yhteisö- tai henkilöturvallisuusselvitys vaaditaan, jos hankintamenettelyn tai avustuksen myöntämismenettelyn aikana on annettava CONFIDENTIEL UE/EU CONFIDENTIAL- tai SECRET UE/EU SECRET -tasolle luokiteltuja EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja.

4.   Hankintaviranomainen tai avustuksen myöntävä viranomainen ei tee turvallisuusluokiteltua hankinta- tai avustussopimusta valitun tarjoajan tai osallistujan kanssa ennen kuin se on saanut sen jäsenvaltion kansalliselta, nimetyltä tai muulta toimivaltaiselta turvallisuusviranomaiselta, johon asianomainen toimeksisaaja tai alihankkija on rekisteröity, vahvistuksen siitä, että mahdollisesti vaadittava yhteisöturvallisuusselvitys on myönnetty asianmukaisella tasolla.

5.   Kun yhteisöturvallisuusselvityksen myöntänyt kansallinen, nimetty tai muu toimivaltainen turvallisuusviranomainen on ilmoittanut komission turvallisuusviranomaiselle selvitykseen vaikuttavista muutoksista, komission turvallisuusviranomainen ilmoittaa asiasta hankintaviranomaisena tai avustuksen myöntävänä viranomaisena toimivalle komission osastolle. Kun kyseessä on alihankintasopimus, asiasta on ilmoitettava kansalliselle, nimetylle tai muulle toimivaltaiselle turvallisuusviranomaiselle.

6.   Jos kansallinen, nimetty tai muu toimivaltainen turvallisuusviranomainen peruu yhteisöturvallisuusselvityksen, tämä on hankintaviranomaiselle tai avustuksen myöntävälle viranomaiselle riittävä peruste irtisanoa turvallisuusluokiteltu hankintasopimus tai sulkea ehdokas, tarjoaja tai hakija kilpailun ulkopuolelle. Tätä koskeva määräys on sisällytettävä myöhemmin laadittaviin hankinta- ja avustussopimusten malleihin.

45 artikla

Turvallisuusluokiteltuja hankinta- ja avustussopimuksia koskevat säännökset

1.   Jos ehdokkaalle, tarjoajalle tai hakijalle annetaan EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja hankintamenettelyn aikana, tarjous- tai ehdotuspyynnössä on oltava määräys, jolla ehdokas, tarjoaja tai hakija, joka ei esitä tarjousta tai ehdotusta tai jota ei valita, velvoitetaan palauttamaan kaikki turvallisuusluokitellut asiakirjat ilmoitetussa määräajassa.

2.   Hankintaviranomainen tai avustuksen myöntävä viranomainen ilmoittaa komission turvallisuusviranomaisen välityksellä kansalliselle, nimetylle tai muulle toimivaltaiselle turvallisuusviranomaiselle siitä, että turvallisuusluokiteltu hankinta- tai avustussopimus on tehty, samoin kuin asiaankuuluvat tiedot, kuten toimeksisaajan/-saajien tai avunsaajan/-saajien nimen/nimet, sopimuksen keston ja korkeimman turvallisuusluokan.

3.   Tällaisen hankinta- tai avustussopimuksen päättyessä hankintaviranomainen tai avustuksen myöntävä viranomainen ilmoittaa asiasta viipymättä komission turvallisuusviranomaisen välityksellä sen jäsenvaltion kansalliselle, nimitetylle tai muulle toimivaltaiselle turvallisuusviranomaiselle, jossa toimeksisaaja tai avunsaaja on rekisteröity.

4.   Yleensä toimeksisaajan tai avunsaajan edellytetään palauttavan hankintaviranomaiselle tai avustuksen myöntävälle viranomaiselle turvallisuusluokitellun hankinta- tai avustussopimuksen voimassaolon tai avunsaajan osallistumisen päättyessä kaikki hallussaan olevat EU:n turvallisuusluokitellut tiedot.

5.   Turvallisuutta koskevaan lisälausekkeeseen on sisällytettävä erityismääräyksiä EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen hävittämisestä turvallisuusluokitellun hankinta- tai avustussopimuksen täytäntöönpanon aikana tai sen voimassaolon päättyessä.

6.   Jos toimeksisaaja tai avunsaaja saa luvan säilyttää EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja turvallisuusluokitellun hankinta- tai avustussopimuksen voimassaolon päätyttyä, tässä päätöksessä säädettyjä vähimmäisvaatimuksia on edelleen noudatettava ja toimeksisaajan tai avunsaajan on huolehdittava EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen luottamuksellisuuden säilymisestä.

46 artikla

Turvallisuusluokiteltuja hankintasopimuksia koskevat erityissäännökset

1.   Tarjouspyynnössä ja turvallisuusluokitellussa hankintasopimuksessa on määriteltävä EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevat ehdot, joiden mukaisesti toimeksisaaja voi tehdä alihankintasopimuksia.

2.   Toimeksisaajan on saatava hankintaviranomaiselta lupa ennen yhdenkään turvallisuusluokitellun sopimuksen osan antamista alihankkijan toteutettavaksi. Kolmanteen maahan rekisteröityneen alihankkijan kanssa ei voi tehdä alihankintasopimusta, johon liittyy pääsy EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin, ellei tietojen turvallisuudesta ole 7 luvussa tarkoitettua sääntelykehystä.

3.   Toimeksisaajan tehtävänä on varmistaa, että kaikki alihankintatoiminnot suoritetaan tässä päätöksessä säädettyjen vähimmäisvaatimusten mukaisesti, eikä se saa antaa EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja alihankkijalle ilman hankintaviranomaisen kirjallista etukäteissuostumusta.

4.   Jos toimeksisaaja tuottaa tai käsittelee EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja, komission katsotaan olevan niiden luovuttaja, ja tietojen luovuttajan oikeudet kuuluvat hankintaviranomaiselle.

47 artikla

Turvallisuusluokiteltuihin hankintasopimuksiin liittyvät vierailut

1.   Jos komission henkilöstön jäsenellä tai toimeksisaajan tai avunsaajan henkilöstöllä on oltava pääsy CONFIDENTIEL UE/EU CONFIDENTIAL- tai SECRET UE/EU SECRET -tasolle luokiteltuihin tietoihin toistensa tiloissa osana turvallisuusluokitellun hankinta- tai avustussopimuksen täytäntöönpanoa, vierailuista on sovittava asianomaisen kansallisen, nimetyn tai muun toimivaltaisen turvallisuusviranomaisen kanssa. Tällaisista vierailusta on ilmoitettava komission turvallisuusviranomaiselle. Kun on kyse erityisistä ohjelmista tai hankkeista, kansallinen, nimetty tai muu toimivaltainen turvallisuusviranomainen voi kuitenkin sopia menettelystä, jossa vierailut voidaan järjestää suoraan.

2.   Kaikilla vierailijoilla on oltava asianmukainen turvallisuusselvitys ja tiedonsaantitarve, jotta heille voidaan myöntää pääsy sellaisiin EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin, jotka liittyvät turvallisuusluokiteltuun sopimukseen.

3.   Vierailijoille on annettava pääsy vain vierailun tarkoitukseen liittyviin EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin.

4.   Yksityiskohtaisempia ohjeita annetaan soveltamissäännöissä.

5.   Tähän päätökseen ja 4 kohdassa tarkoitettuihin soveltamissääntöihin sisältyvien, turvallisuusluokiteltuihin hankintasopimuksiin liittyviä vierailuja koskevien säännösten noudattaminen on pakollista.

48 artikla

Turvallisuusluokiteltuihin hankinta- tai avustussopimuksiin liittyvien EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen siirto ja kuljetus

1.   EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen siirtämiseen sähköisesti sovelletaan tämän päätöksen 5 luvun asiaankuuluvia säännöksiä.

2.   EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen kuljetukseen sovelletaan tämän päätöksen 4 luvun asiaankuuluvia säännöksiä ja päätöksen soveltamissääntöjä kansallisten lakien ja asetusten mukaisesti.

3.   Turvallisuusluokitellun materiaalin rahtina kuljettamiseen sovelletaan turvallisuusjärjestelyjä määriteltäessä seuraavia periaatteita:

a)	turvallisuus on taattava kuljetuksen kaikissa vaiheissa lähtöpisteestä lopulliseen määräpaikkaan saakka;

b)	lähetyksen suojan taso on määriteltävä sen sisältämän materiaalin korkeimman turvallisuusluokan mukaan;

c)	lähettäjän on ennen CONFIDENTIEL UE/EU CONFIDENTIAL- tai SECRET UE/EU SECRET -tasolle luokitellun materiaalin kuljettamista yli rajojen laadittava kuljetussuunnitelma, joka kansallisen, nimetyn tai muun toimivaltaisen turvallisuusviranomaisen on hyväksyttävä;

d)	kuljetuksen on tapahduttava mahdollisuuksien mukaan suoraan lähtöpaikasta määräpaikkaan, ja se on suoritettava niin nopeasti kuin olosuhteet sallivat;

e)

reittien olisi mahdollisuuksien mukaan kuljettava ainoastaan jäsenvaltioiden kautta. Muiden kuin jäsenvaltioiden kautta kulkevia reittejä olisi käytettävä ainoastaan, kun siihen on sekä lähettäjän että vastaanottajan valtion kansallisen, nimetyn tai muun toimivaltaisen turvallisuusviranomaisen lupa.

49 artikla

EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen siirto kolmansissa valtioissa sijaitseville toimeksisaajille tai avunsaajille

Siirrettäessä EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja kolmansissa valtioissa sijaitseville toimeksisaajille tai avunsaajille on noudatettava komission turvallisuusviranomaisen, hankintaviranomaisena tai avustuksen myöntävänä viranomaisena toimivan komission osaston sekä sen kolmannen maan, johon toimeksisaaja tai avunsaaja on rekisteröity, kansallisen, nimetyn tai muun toimivaltaisen turvallisuusviranomaisen kesken sovittuja turvatoimia.

50 artikla

RESTREINT UE/EU RESTRICTED -tasolle luokiteltujen tietojen käsittely turvallisuusluokiteltujen hanke- tai avustussopimusten yhteydessä

1.   Turvallisuusluokiteltujen hankinta- tai avustussopimusten nojalla käsiteltävien, RESTREINT UE/EU RESTRICTED -luokkaan kuuluvien tietojen suojaamisen on perustuttava suhteellisuusperiaatteeseen ja kustannustehokkuuden periaatteeseen.

2.   Sellaisten turvallisuusluokiteltujen hankinta- tai avustussopimusten yhteydessä, joihin liittyy RESTREINT UE/EU RESTRICTED -luokkaan kuuluvien tietojen käsittelyä, ei edellytetä yhteisö- eikä henkilöturvallisuusselvitystä.

3.   Jos hankinta- tai avustussopimukseen kuuluu RESTREINT UE/EU RESTRICTED -luokkaan kuuluvien tietojen käsittelyä toimeksisaajan tai avunsaajan operoimassa viestintä- ja tietojärjestelmässä, hankintaviranomainen tai avustuksen myöntävä viranomainen varmistaa komission turvallisuusviranomaista kuultuaan, että hankinta- tai avustussopimuksessa määrätään viestintä- ja tietojärjestelmän hyväksymistä koskevista tarvittavista teknisistä ja hallinnollisista vaatimuksista, jotka on suhteutettu arvioituun riskiin ja joissa on otettu huomioon kaikki asiaankuuluvat tekijät. Tällaisen viestintä- ja tietojärjestelmän hyväksymisen laajuudesta on sovittava komission turvallisuusviranomaisen ja asianomaisen kansallisen tai nimetyn turvallisuusviranomaisen kesken.

7 LUKU

TURVALLISUUSLUOKITELTUJEN TIETOJEN VAIHTO MUIDEN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN JA LAITOSTEN, JÄSENVALTIOIDEN, KOLMANSIEN VALTIOIDEN JA KANSAINVÄLISTEN JÄRJESTÖJEN KANSSA

51 artikla

Perusperiaatteet

1.   Jos komissio tai jokin sen osasto katsoo, että EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja on tarpeen vaihtaa toisen unionin toimielimen, elimen tai laitoksen taikka kolmannen valtion tai kansainvälisen järjestön kanssa, se ryhtyy tarvittaviin toimiin luodakseen asianmukaisen oikeudellisen tai hallinnollisen kehyksen, johon voi kuulua myös asiaankuuluvien määräysten mukaisesti tehtyjä tietoturvasopimuksia tai hallinnollisia järjestelyjä.

2.   EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja voidaan vaihtaa toisen unionin toimielimen, elimen tai laitoksen taikka kolmannen valtion tai kansainvälisen järjestön kanssa vain, jos asianmukainen oikeudellinen tai hallinnollinen kehys on luotu ja on olemassa riittävät takeet siitä, että asianomainen unionin toimielin, elin tai laitos taikka kolmas valtio tai kansainvälinen järjestö soveltaa turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamiseen samantasoisia perusperiaatteita ja vähimmäisvaatimuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 57 artiklan soveltamista.

52 artikla

EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen vaihto muiden unionin toimielinten, elinten ja laitosten kanssa

1.   Ennen kuin komissio sopii EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen vaihdossa käytettävästä hallinnollisesta järjestelystä toisen unionin toimielimen, elimen tai laitoksen kanssa, se hankkii vahvistuksen sille, että asianomainen unionin toimielin, elin tai laitos

a)	soveltaa EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamiseen sääntelykehystä, jossa määrätään vastaavista perusperiaatteista ja vähimmäisvaatimuksista kuin tässä päätöksessä ja sen soveltamissäännöissä;

b)

soveltaa henkilöstöturvallisuutta, fyysistä turvallisuutta, EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen hallinnointia ja viestintä- ja tietojärjestelmien turvallisuutta koskevia turvallisuusvaatimuksia ja -ohjeita, joilla taataan vastaava EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojan taso kuin komissiossa;

c)	merkitsee tuottamansa turvallisuusluokitellut tiedot EU:n turvallisuusluokitelluiksi tiedoiksi.

2.   Henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosasto toimii komission vastuuyksikkönä tiiviissä yhteistyössä muiden toimivaltaisten komission osastojen kanssa, kun muiden unionin toimielinten, elinten tai laitosten kanssa sovitaan EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen vaihtoa koskevista hallinnollisista järjestelyistä.

3.   Hallinnollisista järjestelyistä sovitaan yleensä kirjeenvaihdolla; kirjeet allekirjoittaa komission puolesta henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääjohtaja.

4.   Ennen EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen vaihtoa koskevasta hallinnollisesta järjestelystä sopimista komission turvallisuusviranomainen tekee arviointikäynnin, jonka tarkoituksena on arvioida EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamiseen sovellettava sääntelykehys ja varmistua suojatoimien tehokkuudesta. Hallinnollinen järjestely tulee voimaan ja EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja vaihdetaan vain, jos arviointikäynnin tulos on tyydyttävä ja sen johdosta annettuja suosituksia on noudatettu. Säännöllisiä seurantakäyntejä on tehtävä sen varmistamiseksi, että hallinnollista järjestelyä noudatetaan ja että käytössä olevat turvatoimet ovat edelleen sovittujen perusperiaatteiden ja vähimmäisvaatimusten mukaisia.

5.   Pääsihteeristön hallinnoima EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen rekisteri toimii pääsääntöisesti unionin muiden toimielinten, elinten ja laitosten kanssa vaihdettavien turvallisuusluokiteltujen tietojen saapumis- ja lähtöpaikkana komissiossa. Komission osastoihin perustetut EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen paikallisrekisterit toimivat tämän päätöksen ja sen soveltamissääntöjen mukaisesti turvallisuusluokiteltujen tietojen saapumis- ja lähtöpaikkana asioissa, jotka kuuluvat asianomaisten osastojen toimivaltaan, siinä tapauksessa, että se on EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamisen kannalta ja turvallisuuteen, organisaatioon tai toimintaan liittyvistä syistä tarkoituksenmukaisempaa.

6.   Komission turvallisuusasiantuntijaryhmälle on tiedotettava 2 kohdan mukaisesta hallinnollisten järjestelyjen sopimisprosessista.

53 artikla

EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen vaihto jäsenvaltioiden kanssa

1.   EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja voidaan vaihtaa jäsenvaltioiden kanssa ja luovuttaa niille edellyttäen, että ne suojaavat tiedot sellaisiin turvallisuusluokiteltuihin tietoihin sovellettavien vaatimusten mukaisesti, joilla on samantasoinen kansallinen turvallisuusluokka liitteeseen I sisältyvän turvallisuusluokkien vastaavuustaulukon mukaisesti.

2.   Jäsenvaltioiden tuodessa Euroopan unionin rakenteisiin tai verkostoihin turvallisuusluokiteltuja tietoja, joissa on kansallinen turvallisuusluokitusmerkintä, komissio noudattaa kyseisten tietojen suojaamisessa vastaavantasoisiin EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin sovellettavia vaatimuksia liitteeseen I sisältyvän turvallisuusluokkien vastaavuustaulukon mukaisesti.

54 artikla

EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen vaihto kolmansien valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa

1.   Jos komissio katsoo, että sillä on pitkäkestoinen tarve vaihtaa turvallisuusluokiteltuja tietoja kolmansien valtioiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa, se ryhtyy tarvittaviin toimiin luodakseen asianmukaisen oikeudellisen tai hallinnollisen kehyksen, johon voi kuulua myös asiaankuuluvien määräysten mukaisesti tehtyjä tietoturvasopimuksia tai hallinnollisia järjestelyjä.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin tietoturvasopimuksiin ja hallinnollisiin järjestelyihin on sisällytettävä määräyksiä sen varmistamiseksi, että kolmansien valtioiden tai kansainvälisten järjestöjen vastaanottaessa EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja kyseiset tiedot suojataan niiden turvallisuusluokan edellyttämällä ja tässä päätöksessä vahvistettuja vähimmäisvaatimuksia vastaavien vaatimusten mukaisesti.

3.   Komissio voi 56 artiklan mukaisesti sopia hallinnollisista järjestelyistä, kun EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen turvallisuusluokka on pääsääntöisesti korkeintaan RESTREINT UE/EU RESTRICTED.

4.   Edellä 3 kohdassa tarkoitettuihin turvallisuusluokiteltujen tietojen vaihtoa koskeviin hallinnollisiin järjestelyihin on sisällyttävä määräyksiä sen varmistamiseksi, että kolmansien valtioiden tai kansainvälisten järjestöjen vastaanottaessa EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja kyseiset tiedot suojataan niiden turvallisuusluokan edellyttämällä tasolla ja tässä päätöksessä vahvistettuja vähimmäisvaatimuksia vastaavien vaatimusten mukaisesti. Komission turvallisuusasiantuntijaryhmää on kuultava ennen tietoturvasopimusten tekemistä tai hallinnollisista järjestelyistä sopimista.

5.   Komission osasto tekee EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen luovuttajana päätöksen kyseisten komissiosta peräisin olevien tietojen luovuttamisesta kolmannelle valtiolle tai kansainväliselle järjestölle tapauskohtaisesti tietojen luonteen ja sisällön, vastaanottajan tiedonsaantitarpeen ja unionille koituvan edun arvioinnin perusteella. Jos komissio ei ole luovutuspyynnön kohteena olevien turvallisuusluokiteltujen tietojen tai niiden mahdollisesti sisältämän lähdeaineiston luovuttaja, komission osasto, jonka hallussa kyseiset tiedot ovat, pyytää ensin luovuttajalta kirjallisen suostumuksen tietojen luovuttamiselle. Jos luovuttaja ei ole tiedossa, komission osasto, jonka hallussa turvallisuusluokitellut tiedot ovat, ottaa luovuttajalle kuuluvan vastuun komission turvallisuusasiantuntijaryhmää kuultuaan.

55 artikla

Tietoturvasopimukset

1.   Tietoturvasopimukset kolmansien valtioiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa on tehtävä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan mukaisesti.

2.   Tietoturvasopimuksissa on määrättävä

a)	perusperiaatteista ja vähimmäisvaatimuksista, joita sovelletaan turvallisuusluokiteltujen tietojen vaihtoon unionin ja kolmannen valtion tai kansainvälisen järjestön välillä;

b)

teknisistä täytäntöönpanojärjestelyistä, joista sovitaan asianomaisten unionin toimielinten ja elinten toimivaltaisten turvallisuusviranomaisten sekä kyseisen kolmannen valtion tai kansainvälisen järjestön toimivaltaisen turvallisuusviranomaisen kesken. Tällaisissa järjestelyissä on otettava huomioon asianomaisessa kolmannessa valtiossa tai kansainvälisessä järjestössä sovellettavien turvallisuusmääräysten, -rakenteiden ja -menettelyjen tarjoaman suojan taso;

c)	siitä, että ennen sopimuksen mukaista turvallisuusluokiteltujen tietojen vaihtoa varmistetaan, että vastaanottava osapuoli pystyy suojaamaan sille annettavat turvallisuusluokitellut tiedot asianmukaisella tavalla.

3.   Jos tarve vaihtaa turvallisuusluokiteltuja tietoja on todettu 51 artiklan 1 kohdan mukaisesti, komissio kuulee tarvittaessa Euroopan ulkosuhdehallintoa, neuvoston pääsihteeristöä sekä muita unionin toimielimiä ja elimiä sen määrittämiseksi, olisiko annettava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan 3 kohdan mukainen suositus.

4.   EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja ei saa vaihtaa sähköisesti, ellei siitä nimenomaisesti määrätä tietoturvasopimuksessa tai teknisissä täytäntöönpanojärjestelyissä.

5.   Pääsihteeristön hallinnoima EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen rekisteri toimii pääsääntöisesti kolmansien valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa vaihdettavien turvallisuusluokiteltujen tietojen saapumis- ja lähtöpaikkana komissiossa. Komission osastoihin perustetut EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen paikallisrekisterit toimivat tämän päätöksen ja sen soveltamissääntöjen mukaisesti turvallisuusluokiteltujen tietojen saapumis- ja lähtöpaikkana asioissa, jotka kuuluvat asianomaisten komission osastojen toimivaltaan, siinä tapauksessa, että se on EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamisen kannalta ja turvallisuuteen, organisaatioon tai toimintaan liittyvistä syistä tarkoituksenmukaisempaa.

6.   Asianomaisen kolmannen valtion tai kansainvälisen järjestön turvallisuusmääräysten, -rakenteiden ja -menettelyjen tehokkuuden arvioimiseksi tehdään arviointikäyntejä, joihin komissio osallistuu yhdessä muiden unionin toimielinten, elinten tai laitosten kanssa ja joista on sovittava asianomaisen kolmannen valtion tai kansainvälisen järjestön kanssa. Arviointikäynneillä arvioidaan

a)	turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamiseen sovellettavaa sääntelykehystä;

b)	kolmannen valtion tai kansainvälisen järjestön turvallisuuspolitiikan ja järjestelyjen erityispiirteitä, jotka saattavat vaikuttaa mahdollisesti vaihdettavien turvallisuusluokiteltujen tietojen turvallisuusluokkaan;

c)	käytössä olevia turvatoimia ja turvallisuusmenettelyjä; ja

d)	luovutettavien EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen turvallisuusluokkaan sovellettavia turvallisuusselvitysmenettelyjä.

56 artikla

Hallinnolliset järjestelyt

1.   Jos unionin poliittisen tai oikeudellisen kehyksen puitteissa on olemassa pitkäkestoinen tarve vaihtaa kolmannen valtion tai kansainvälisen järjestön kanssa tietoja, joiden turvallisuusluokka on pääsääntöisesti korkeintaan RESTREINT UE/EU RESTRICTED, ja varsinkin jos komission turvallisuusviranomainen on komission turvallisuusasiantuntijaryhmää kuultuaan katsonut, ettei kyseisen osapuolen turvallisuusjärjestelmä ole riittävän kehittynyt tietoturvallisuussopimuksen tekemiseksi, komissio voi sopia hallinnollisesta järjestelystä kyseisen kolmannen valtion viranomaisten tai kansainvälisen järjestön kanssa.

2.   Hallinnollisista järjestelyistä sovitaan yleensä kirjeenvaihtona.

3.   Ennen järjestelystä sopimista on tehtävä arviointikäynti. Komission turvallisuusasiantuntijaryhmälle on tiedotettava arviointikäynnin tuloksesta. EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja saa luovuttaa, jos niiden kiireelliseen vaihtoon on poikkeuksellisia syitä, edellyttäen, että arviointikäynti pyritään järjestämään mahdollisimman pian.

4.   EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja ei saa vaihtaa sähköisesti, ellei siitä nimenomaisesti määrätä hallinnollisessa järjestelyssä.

57 artikla

EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen poikkeuksellinen luovuttaminen tapauskohtaisesti

1.   Jos tietoturvasopimusta ei ole tehty eikä hallinnollisesta järjestelystä sovittu ja komissio tai jokin sen osasto katsoo, että unionin poliittisen tai oikeudellisen kehyksen puitteissa on poikkeuksellinen tarve luovuttaa EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja kolmannelle valtiolle tai kansainväliselle järjestölle, komission turvallisuusviranomainen varmistaa mahdollisuuksien mukaan kyseisen kolmannen valtion tai kansainvälisen järjestön turvallisuusviranomaisilta, että sen turvallisuusmääräykset, -rakenteet ja -menettelyt ovat sellaiset, että sille luovutettuja EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja suojataan vähintään yhtä tiukkojen vaatimusten mukaisesti kuin joista säädetään tässä päätöksessä.

2.   Komissio tekee komission turvallisuusasiantuntijaryhmää kuultuaan päätöksen EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen luovuttamisesta asianomaiselle kolmannelle valtioille tai kansainväliselle järjestölle turvallisuusasioista vastaavan komission jäsenen ehdotuksen pohjalta.

3.   Sen jälkeen, kun komissio on tehnyt päätöksen EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen luovuttamisesta ja luovuttajalta, myös tietojen mahdollisesti sisältämän lähdeaineiston luovuttajalta, on saatu kirjallinen ennakkosuostumus, toimivaltainen komission osasto toimittaa asianomaiset tiedot, joissa on oltava luovutettavuutta koskeva merkintä ja maininta kolmannesta valtiosta tai kansainvälisestä järjestöstä, jolle tiedot on luovutettu. Kyseisen kolmannen osapuolen on ennen tietojen luovuttamista tai luovuttamisen yhteydessä kirjallisesti sitouduttava suojaamaan vastaanottamansa EU:n turvallisuusluokitellut tiedot tässä päätöksessä säädettyjen perusperiaatteiden ja vähimmäisvaatimusten mukaisesti.

8 LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

58 artikla

Aiemman päätöksen korvaaminen

Tällä päätöksellä kumotaan ja korvataan komission päätös 2001/844/EY, EHTY, Euratom (14).

59 artikla

Ennen tämän päätöksen voimaantuloa tuotetut turvallisuusluokitellut tiedot

1.   Kaikki päätöksen 2001/844/EY, EHTY, Euratom mukaisesti luokitellut EU:n turvallisuusluokitellut tiedot suojataan edelleen tämän päätöksen säännösten mukaisesti.

2.   Kaikki komission hallussa päivänä, jona päätös 2001/844/EY, EHTY, Euratom tuli voimaan, olleet turvallisuusluokitellut tiedot Euratomin turvallisuusluokiteltuja tietoja lukuun ottamatta

a)	katsotaan edelleen, jos ne on tuotettu komissiossa, luokitellun automaattisesti uudelleen RESTRAINT EU -tasolle, paitsi jos niiden kirjoittaja oli 31 päivään tammikuuta 2002 mennessä päättänyt antaa niille eri luokituksen ja oli ilmoittanut asiasta kaikille asianomaisen asiakirjan vastaanottajille;

b)	säilyttävät, jos ne on tuotettu komission ulkopuolella, alkuperäisen turvallisuusluokkansa, eli niitä pidetään samantasoisina EU:n turvallisuusluokiteltuina tietoina, paitsi jos kirjoittaja suostuu niiden turvallisuusluokan poistamiseen tai alentamiseen.

60 artikla

Soveltamissäännöt ja turvallisuusohjeet

1.   Tämän päätöksen soveltamissääntöjen hyväksyntä voi edellyttää erillistä valtuutuspäätöstä, jonka komissio antaa turvallisuusasioista vastaavalle komission jäsenelle sisäisiä menettelysääntöjä täysimääräisesti noudattaen.

2.   Turvallisuusasioista vastaava komission jäsen voi edellä mainitulla komission päätöksellä valtuutuksen saatuaan laatia turvallisuusohjeita, joissa esitetään turvallisuutta koskevat suuntaviivat ja parhaat käytännöt tämän päätöksen ja sen soveltamissääntöjen soveltamisalalla.

3.   Komissio voi siirtää tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa mainitut tehtävät erillisellä päätöksellä henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääjohtajalle sisäisiä menettelysääntöjä täysimääräisesti noudattaen.

61 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  Arrangement entre le Gouvernement belge et le Parlement européen, le Conseil, la Commission, le Comité économique et social européen, le Comité des régions, la Banque européenne d'investissement en matière de sécurité, tehty 31.12.2004, Accord de sécurité signé entre la Commission et le Gouvernement luxembourgeois, tehty 20.1.2007, ja Accordo tra il Governo italiano e la Commissione europea dell'energia atomica (Euratom) per l'istituzione di un Centro comune di ricerche nucleari di competenza generale, tehty 22.7.1959.

(2)  Komission päätös 2002/47/EY, EHTY, Euratom, tehty 23 päivänä tammikuuta 2002, työjärjestyksensä muuttamisesta (EYVL L 21, 24.1.2002, s. 23).

(3)  Komission päätös 2004/563/EY, Euratom, tehty 7 päivänä heinäkuuta 2004, komission työjärjestyksen muuttamisesta (EUVL L 251, 27.7.2004, s. 9).

(4)  Asetus (Euratom) N:o 3, annettu 31 päivänä heinäkuuta 1958, Euroopan ydinenergiayhteisön perustamissopimuksen 24 artiklan soveltamisesta (EYVL 17, 6.10.1958, s. 406/58).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

(7)  Neuvoston asetus (ETY, Euratom) N:o 354/83, annettu 1 päivänä helmikuuta 1983, Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön historiallisten arkistojen avaamisesta yleisölle (EYVL L 43, 15.2.1983, s. 1).

(8)  Komission päätös (EU, Euratom) 2015/443, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2015, turvallisuudesta komissiossa (ks. tämän virallisen lehden sivu 41).

(9)  Neuvoston asetus (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68, annettu 29 päivänä helmikuuta 1968, Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta ja komission virkamiehiin väliaikaisesti sovellettavista erityistoimenpiteistä (EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1).

(10)  Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1700/2003, annettu 22 päivänä syyskuuta 2003, Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön historiallisten arkistojen avaamisesta yleisölle annetun asetuksen (ETY, Euratom) N:o 354/83 muuttamisesta (EUVL L 243, 27.9.2003, s. 1).

(11)  C(2006) 3602 concerning the security of information systems used by the European Commission, 16.8.2006.

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 512/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, Euroopan GNSS-viraston perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 912/2010 muuttamisesta (EUVL L 150, 20.5.2014, s. 72).

(13)  Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2002, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta (EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1).

(14)  Komission päätös 2001/844/EY, EHTY, Euratom, tehty 29 päivänä marraskuuta 2001, komission sisäisten menettelysääntöjen muuttamisesta (EYVL L 317, 3.12.2001, s. 1).

---

---

---

---