ISSN 1977-0812 |
||
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 55 |
|
Suomenkielinen laitos |
Lainsäädäntö |
58. vuosikerta |
Sisältö |
|
II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset |
Sivu |
|
|
ASETUKSET |
|
|
* |
||
|
* |
Komission asetus (EU) 2015/302, annettu 25 päivänä helmikuuta 2015, Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän osajärjestelmää henkilöliikenteen telemaattiset sovellukset koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä annetun asetuksen (EU) N:o 454/2011 muuttamisesta ( 1 ) |
|
|
* |
||
|
|
|
|
III Muut säädökset |
|
|
|
EUROOPAN TALOUSALUE |
|
|
* |
|
|
|
(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti |
FI |
Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu. Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä. |
II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset
ASETUKSET
26.2.2015 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 55/1 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2015/301,
annettu 13 päivänä helmikuuta 2015,
nimityksen kirjaamisesta suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin (Weißlacker/Allgäuer Weißlacker (SAN))
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä 21 päivänä marraskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) ja erityisesti sen 52 artiklan 2 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Saksan hakemus nimityksen ”Weißlacker/Allgäuer Weißlacker” rekisteröimiseksi julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä (2) asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti. |
(2) |
Koska komissiolle ei ole toimitettu asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan mukaisia vastaväitteitä, nimitys ”Weißlacker/Allgäuer Weißlacker” olisi rekisteröitävä, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Rekisteröidään nimitys ”Weißlacker/Allgäuer Weißlacker” (SAN).
Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu nimitys liittyy komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 668/2014 (3) liitteessä XI mainitun luokan 1.3 ”Juustot” tuotteeseen.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 13 päivänä helmikuuta 2015.
Komission puolesta,
puheenjohtajan nimissä
Phil HOGAN
Komission jäsen
(1) EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.
(2) EUVL C 364, 15.10.2014, s. 43.
(3) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 668/2014, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2014, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 179, 19.6.2014, s. 36).
26.2.2015 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 55/2 |
KOMISSION ASETUS (EU) 2015/302,
annettu 25 päivänä helmikuuta 2015,
Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”henkilöliikenteen telemaattiset sovellukset” koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä annetun asetuksen (EU) N:o 454/2011 muuttamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta yhteisössä 17 päivänä kesäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/57/EY (1) ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Komission asetuksen (EU) N:o 454/2011 (2) 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti Euroopan rautatievirasto toteutti mainitun asetuksen liitteessä III tarkoitettuja teknisiä asiakirjoja koskevan muutoksenhallintaprosessin. Sen seurauksena Euroopan rautatievirasto antoi 6 päivänä joulukuuta 2013 suosituksen asetuksen (EU) N:o 454/2011 liitteen III päivittämiseksi, jotta siinä viitattaisiin muutoksenhallintaprosessin mukaisesti muutettuihin teknisiin asiakirjoihin. |
(2) |
Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 454/2011 olisi muutettava. |
(3) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 2008/57/EY 29 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun komitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Korvataan asetuksen (EU) N:o 454/2011 liite III tämän asetuksen liitteellä.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 25 päivänä helmikuuta 2015.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
(1) EUVL L 191, 18.7.2008, s. 1.
(2) EUVL L 123, 12.5.2011, s. 11.
LIITE
”LIITE III
Luettelo tässä YTE:ssä mainituista teknisistä asiakirjoista
Viite |
Nimi |
B.1. (V1.2) |
Kansainväliseen tai ulkomaan myyntiin tarkoitettujen tariffitietojen tietokoneistettu luonti ja vaihto – NRT-liput |
B.2. (V1.2) |
Kansainväliseen tai ulkomaan myyntiin tarkoitettujen tariffitietojen tietokoneistettu luonti ja vaihto – IRT-liput |
B.3. (V1.2) |
Kansainväliseen tai ulkomaan myyntiin tarkoitettujen tietojen tietokoneistettu luonti ja vaihto – Erikoistarjoukset |
B.4. (V1.2) |
Aikataulutietojen vaihtoa koskevien EDIFACT-viestien toteuttamista koskevat ohjeet |
B.5. (V1.2) |
Istuma- ja makuupaikkojen sähköinen varaaminen ja matkustusasiakirjojen tuottaminen sähköisesti – Viestien vaihtaminen |
B.6. (V1.2) |
Istuma- ja makuupaikkojen sähköinen varaaminen ja kuljetusasiakirjojen tuottaminen sähköisesti (RCT2-standardit) |
B.7. (V1.2) |
Kansainvälisten rautatielippujen kotitulostus |
B.8. (V1.2) |
Rautatieyritysten, infrastruktuurin haltijoiden ja muiden rautatiekuljetusketjussa mukana olevien yhtiöiden standardin mukaiset numerotunnukset |
B.9. (V1.2) |
Paikkojen standardin mukaiset numerotunnukset |
B.10 (V1.2) |
Palvelujen varaaminen sähköisesti liikuntarajoitteisille henkilöille – Viestien vaihto |
B.30. (V1.2) |
Suunnitelma – henkilöliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevan YTE:n mukaista rautatieyrityksen/infrastruktuurin haltijan viestintää varten tarvittavien tietueiden luettelo |
B.50. (V1.0) |
Aikataulut – Soveltamisopas |
B.51. (V1.0) |
Tariffit – Soveltamisopas |
B.52. (V1.0) |
Varaukset – Soveltamisopas |
B.53. (V1.0) |
Tilauksen täyttäminen suoraan – Soveltamisopas |
B.54. (V1.0) |
Tilauksen täyttäminen välillisesti – Soveltamisopas |
B.55. (V1.0) |
Liikuntarajoitteisen henkilön avustaminen – Soveltamisopas |
B.56. (V1.0) |
Rautatieyrityksen/infrastruktuurin haltijan viestintä – Soveltamisopas” |
26.2.2015 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 55/4 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2015/303,
annettu 25 päivänä helmikuuta 2015,
täytäntöönpanoasetusten (EU) N:o 947/2014 ja (EU) N:o 948/2014 muuttamisesta voin ja rasvattoman maitojauheen yksityisen varastoinnin tukea koskevien hakemusten viimeisen jättöpäivän osalta
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1) ja erityisesti sen 18 artiklan 2 kohdan, 20 artiklan c, f, l, m ja n alakohdan sekä 223 artiklan 3 kohdan c alakohdan,
ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteiseen markkinajärjestelyyn liittyvien tiettyjen tukien ja vientitukien vahvistamista koskevien toimenpiteiden määrittämisestä 16 päivänä joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1370/2013 (2) ja erityisesti sen 4 artiklan,
ottaa huomioon yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 (3) ja erityisesti sen 62 artiklan 2 kohdan b alakohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Komission täytäntöönpanoasetuksilla (EU) N:o 947/2014 (4) ja (EU) N:o 948/2014 (5) aloitettiin voin ja rasvattoman maitojauheen yksityinen varastointi erityisesti Venäjän hallituksen käyttöön ottamasta maitotuotteiden tuontikiellosta unionista Venäjälle johtuvan erityisen vaikean markkinatilanteen huomioon ottamiseksi. |
(2) |
Kyseisiä yksityistä varastointia koskevien järjestelmien voimassaoloa on jatkettu komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1337/2014 (6), jossa säädetään, että tukihakemuksia voidaan jättää 28 päivään helmikuuta 2015 asti. |
(3) |
Voin ja rasvattoman maitojauheen hinnat unionissa ovat edelleen epävakaita. |
(4) |
Nykyisen markkinatilanteen perusteella on aiheellista jatkaa voin ja rasvattoman maitojauheen yksityisen varastoinnin tukijärjestelmien voimassaoloa seitsemällä kuukaudella. |
(5) |
Jottei keskeytettäisi mahdollisuutta jättää hakemuksia järjestelmissä, tämän asetuksen olisi tultava voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu. |
(6) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn komitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Täytäntöönpanosetuksen (EU) N:o 947/2014 muuttaminen
Korvataan täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 947/2014 5 artiklassa päivämäärä ”28 päivä helmikuuta 2015” päivämäärällä ”30 päivä syyskuuta 2015”.
2 artikla
Täytäntöönpanosetuksen (EU) N:o 948/2014 muuttaminen
Korvataan asetuksen (EU) N:o 948/2014 5 artiklassa päivämäärä ”28 päivä helmikuuta 2015” päivämäärällä ”30 päivä syyskuuta 2015”.
3 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 25 päivänä helmikuuta 2015.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.
(2) EUVL L 346, 20.12.2013, s. 12.
(3) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549.
(4) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 947/2014, annettu 4 päivänä syyskuuta 2014, yksityisen varastoinnin tuen myöntämisestä voille ja tuen määrän vahvistamisesta ennakolta (EUVL L 265, 5.9.2014, s. 15).
(5) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 948/2014, annettu 4 päivänä syyskuuta 2014, yksityisen varastoinnin tuen myöntämisestä rasvattomalle maitojauheelle ja tuen määrän vahvistamisesta ennakolta (EUVL L 265, 5.9.2014, s. 18).
(6) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1337/2014, annettu 16 päivänä joulukuuta 2014, täytäntöönpanoasetusten (EU) N:o 947/2014 ja (EU) N:o 948/2014 muuttamisesta voin ja rasvattoman maitojauheen yksityisen varastoinnin tukea koskevien hakemusten viimeisen jättöpäivän osalta (EUVL L 360, 17.12.2014, s. 15).
26.2.2015 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 55/6 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2015/304,
annettu 25 päivänä helmikuuta 2015,
kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1),
ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (2) ja erityisesti sen 136 artiklan 1 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille. |
(2) |
Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 25 päivänä helmikuuta 2015.
Komission puolesta,
puheenjohtajan nimissä
Jerzy PLEWA
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja
(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.
(2) EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.
LIITE
Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi
(EUR/100 kg) |
||
CN-koodi |
Kolmansien maiden koodi (1) |
Kiinteä tuontiarvo |
0702 00 00 |
EG |
169,3 |
IL |
81,7 |
|
MA |
89,2 |
|
TR |
114,9 |
|
ZZ |
113,8 |
|
0707 00 05 |
TR |
186,4 |
ZZ |
186,4 |
|
0709 93 10 |
MA |
132,3 |
TR |
216,1 |
|
ZZ |
174,2 |
|
0805 10 20 |
EG |
50,5 |
IL |
75,8 |
|
MA |
49,8 |
|
TN |
50,1 |
|
TR |
68,1 |
|
ZZ |
58,9 |
|
0805 20 10 |
IL |
138,1 |
MA |
98,5 |
|
ZZ |
118,3 |
|
0805 20 30, 0805 20 50, 0805 20 70, 0805 20 90 |
EG |
80,3 |
IL |
157,0 |
|
JM |
118,2 |
|
MA |
101,0 |
|
TR |
83,9 |
|
US |
137,0 |
|
ZZ |
112,9 |
|
0805 50 10 |
EG |
41,5 |
TR |
59,1 |
|
ZZ |
50,3 |
|
0808 10 80 |
BR |
69,3 |
CL |
94,7 |
|
MK |
27,7 |
|
US |
198,7 |
|
ZZ |
97,6 |
|
0808 30 90 |
CL |
170,0 |
CN |
99,9 |
|
US |
122,7 |
|
ZA |
107,4 |
|
ZZ |
125,0 |
(1) Kolmansien maiden kanssa käytävää ulkomaankauppaa koskevista yhteisön tilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 471/2009 täytäntöönpanosta maa- ja alueluokituksen ajan tasalle saattamisen osalta 27 päivänä marraskuuta 2012 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1106/2012 (EUVL L 328, 28.11.2012, s. 7) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.
III Muut säädökset
EUROOPAN TALOUSALUE
26.2.2015 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 55/9 |
EFTAn VALVONTAVIRANOMAISEN PÄÄTÖS
N:o 193/14/KOL,
annettu 8 päivänä toukokuuta 2014,
arvonlisäverosta annettuun lakiin nro 50/1988 tehdyistä tietyistä muutoksista, joita sovelletaan islantilaisten tietokeskusten asiakkaisiin (Islanti) [2015/305]
EFTAn valvontaviranomainen, jäljempänä ’valvontaviranomainen’, joka
OTTAA HUOMIOON Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’ETA-sopimus’, ja erityisesti sen 61 artiklan 1 kohdan ja pöytäkirjan 26,
OTTAA HUOMIOON valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta tehdyn EFTA-valtioiden sopimuksen, jäljempänä ’valvonta- ja tuomioistuinsopimus’, ja erityisesti sen 24 artiklan,
OTTAA HUOMIOON valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjan 3, jäljempänä ’pöytäkirja 3’, ja erityisesti sen I osassa olevan 1 artiklan 2 kohdan ja II osassa olevan 7 artiklan 5 kohdan, 13 artiklan ja 14 artiklan.
ON mainittujen määräysten mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa (1) ja ottaa huomioon nämä huomautukset,
sekä katsoo seuraavaa:
I TOSISEIKAT
1. MENETTELY
(1) |
Islannin viranomaiset ilmoittivat oikeusvarmuuden vuoksi valvontaviranomaiselle 2. syyskuuta 2011 (tapahtuma nro 607650) arvonlisäverosta annettuun lakiin nro 50/1988, jäljempänä ’alv-laki’, tehdyistä muutoksista, jotka vaikuttavat Islannin tietokeskusalaan. Muutokset olivat jo tulleet voimaan ennen niiden ilmoittamista valvontaviranomaiselle. |
(2) |
Valvontaviranomainen ilmoitti Islannille 21. joulukuuta 2011 päivätyllä kirjeellä (tapahtuma nro 610293) aikeensa tehdä pöytäkirjassa 3 olevan II osan 11 artiklan mukainen tuen maksamisen keskeyttämistä koskeva välipäätös alv-lakiin ilmoitettujen muutosten osalta ja kehotti Islannin viranomaisia esittämään huomautuksensa. Islannin viranomaiset esittivät sen jälkeen huomautuksensa (tapahtumat nro 622893, 632551 ja 638241). |
(3) |
Valvontaviranomainen pyysi 16. heinäkuuta 2012 päivätyllä kirjeellä (tapahtuma nro 640476) lisätietoa arvonlisäveromuutoksista ja niiden täytäntöönpanosta. Islannin viranomaiset vastasivat valvontaviranomaisen pyyntöön 11. syyskuuta 2012 päivätyllä kirjeellä (tapahtuma nro 646375). Islannin viranomaiset esittivät 5. joulukuuta 2012 päivätyssä kirjeessä yhteenvedon kannastaan tietokeskuspalveluja ja palvelinten tuontia koskevista arvonlisäverosäännöistä (tapahtuma nro 655502) (2). |
(4) |
Valvontaviranomainen päätti 16. tammikuuta 2013 antamallaan päätöksellä N:o 3/13/KOL, jäljempänä ’päätös N:o 3/13/KOL’ tai ’menettelyn aloittamista koskeva päätös’, käynnistää muodollisen tutkintamenettelyn tietyistä arvonlisäverosta annettuun lakiin nro 50/1988 tehdyistä muutoksista, joita sovelletaan islantilaisten tietokeskusten asiakkaisiin. |
(5) |
Islannin viranomaiset ilmoittivat 24. tammikuuta 2013 päivätyllä kirjeellä (tapahtuma nro 660815) etukäteen valvontaviranomaiselle Islannin alv-lain muutosehdotuksista. Muutosten tarkoituksena oli kumota ne säännökset, jotka valvontaviranomainen oli menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä alustavasti määritellyt sisämarkkinoille soveltumattomaksi tueksi. Valvontaviranomainen ilmoitti 7. helmikuuta 2013 päivätyllä kirjeellä (tapahtuma nro 661383) Islannin viranomaisille alustavasta arviostaan, jonka mukaan etukäteen ilmoitetut toimenpiteet eivät olleet ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. |
(6) |
Päätös N:o 3/13/KOL julkaistiin 18. huhtikuuta 2013Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ETA-täydennysosassa. Asianomaisia kehotettiin kuukauden kuluessa esittämään huomautuksensa menettelyn aloittamista koskevasta valvontaviranomaisen päätöksestä. Yksi asianomainen eli Norjan TVT-toimiala (IKT Norge AS) esitti valvontaviranomaiselle huomautuksia 27. toukokuuta 2013 päivätyssä sähköpostiviestissä (tapahtuma nro 678429) ja 15. elokuuta 2013 päivätyssä kirjeessä (tapahtuma nro 680377). |
(7) |
Lopuksi Islannin viranomaiset toimittivat 15. elokuuta 2013 päivätyllä kirjeellä (tapahtuma nro 680433) päätöksessä N:o 3/13/KOL pyydetyt tiedot ja selvitykset ja ilmoittivat muodollisesti valvontaviranomaiselle toimenpiteistä niiden alv-lain säännösten poistamiseksi, jotka alustavan tarkastelun mukaan olivat sisämarkkinoille soveltumatonta valtiontukea. |
2. TOIMENPITEIDEN KUVAUS
2.1 Yleistä
(8) |
Päätöksessä N:o 3/13/KOL valvontaviranomainen arvioi tiettyjä Islannin alv-lain muutoksia, jotka vaikuttavat Islannin tietokeskusalaan. Islannin parlamentti hyväksyi muutokset 18. joulukuuta 2010 antamassaan laissa nro 163/2010, jäljempänä ’laki nro 163/2010’, joka tuli voimaan 1. toukokuuta 2011. Lain nro 163/2010 tullessa voimaan alv-lakiin tehtiin seuraavat muutokset:
|
(9) |
Päätös muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta ei kattanut ensimmäistä toimenpidettä eikä myöskään toista toimenpidettä siltä osin kuin se koski yhdistelmäpalveluita, jotka ovat sähköisesti suoritettujen palveluiden liitännäisiä. Tässä yhteydessä ”liitännäisellä” tarkoitetaan sähköisesti suoritetuista palveluista erottamattomia ja niihin kytköksissä olevia palveluita, joita ei toisin sanoen voida laskuttaa erikseen ja jotka ovat välttämättömiä sähköisesti suoritettujen palvelujen tarjoamiseksi ja toimittamiseksi. Näin ollen palveluja, jotka laskutetaan erikseen ja voidaan toimittaa itsenäisesti, kuten korjaus-, varastointi-, huolto- ja neuvontapalvelut, ei voida pitää liitännäispalveluina. Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevan päätöksen soveltamisalan ulkopuolelle jäävät toimenpiteet mainitaan jäljempänä ainoastaan asiayhteyden selventämiseksi. |
2.2 Lainsäädäntö: Islannin arvonlisäverojärjestelmä
(10) |
Alv-lain 1 §:n mukaan ”arvonlisävero suoritetaan veroviranomaisille kaikista kotimaan liiketoiminnoista kaikissa vaiheissa sekä tavaroiden ja palvelujen tuonnista tässä laissa säädetyllä tavalla.” Alv-lain 2 §:ssä säädetään lisäksi seuraavaa: ”Verovelvollisuus kattaa kaikki tavarat […] ja palvelut”. Alv-lain 3 §:n mukaan verovelvollisia ovat ”ne, jotka myyvät tai toimittavat tavaroita tai arvoesineitä ammattimaisesti tai itsenäisesti taikka tarjoavat veronalaisia työ- tai palvelusuorituksia”. |
(11) |
Lain 11 §:ssä säädetään seuraavaa: ”Verovelvolliseksi rekisteröityneen verollinen liikevaihto sisältää kaiken tavaroiden ja arvoesineiden vastikkeellisen myynnin tai niiden vastikkeelliset toimitukset sekä työ- ja palvelusuoritusten myynnin.” Alv-lain 12 §:n perusteella liiketoimintoja, joihin liittyy tiettyjä tavaroita ja palveluja, ei sisällytetä verolliseen liikevaihtoon. |
(12) |
Arvonlisäveron, jäljempänä ’alv’, laskentaperuste tavaroiden tuonnin osalta on verollisen tavaran tullaushinta, joka määräytyy tullia koskevan lain nro 88/2005 säännösten mukaisesti. Alv-lain 36 §:ssä säädetään tarkemmin tietyn maahantuonnin alv:sta vapauttamisesta, joka koskee esimerkiksi tullittomia tavaroita, kansainvälisten sopimusten perusteella verosta vapautettuja tavaroita, tiettyjä ilma-aluksia ja muita aluksia, taiteellisia teoksia, tutkimuslaitoksille, kirjastoille ja julkisille laitoksille muussa kuin liiketoimintatarkoituksessa maksutta toimitettua kirjallista aineistoa ja tietyn arvoisten tavaroiden (muiden kuin alkoholin ja tupakkatuotteiden) maahantuontia. |
(13) |
Islannin nykyinen arvonlisäverokanta on 25,5 prosenttia lukuun ottamatta tiettyjä alv-lain 14 §:n 2 momentissa lueteltuja tavaroita ja palveluja, joihin sovelletaan 7 prosentin alennettua arvonlisäverokantaa. |
2.3 Oikeusvarmuuden vuoksi ilmoitetut lain nro 163/2010 muutokset
2.3.1 Yleistä
(14) |
Oikeusvarmuuden vuoksi Islannin viranomaiset ilmoittivat alv-lain muutoksista, jotka oli tehty ottamalla lain nro 163/2010 4 ja 12 §:ssä käyttöön kolme toimenpidettä: 1) alv:n kantamatta jättäminen liiketoiminnoista, joihin liittyy sähköisten palveluiden tarjoaminen ulkomailla asuville henkilöille; 2) alv:n kantamatta jättäminen liiketoiminnoista, joihin liittyy Islannin tietokeskusten yhdistelmäpalveluiden tarjoaminen ulkomailla asuville henkilöille ja 3) Islannin tietokeskuksissa käytettävien palvelinten ja vastaavien laitteiden tuonnin vapauttaminen alv:sta, kun tuojina ovat ulkomailla asuvat henkilöt (3). |
2.3.2 Alv:n kantamatta jättäminen sähköisesti suoritetuista palveluista
(15) |
Alv-lain 12 §:n 1 momentin mukaan ”Verolliseen liikevaihtoon eivät sisälly:
|
(16) |
Alkuperäistä luetteloa alv-lain 12 §:n 1 momentin 10 kohdan soveltamisalaan kuuluvista palveluista muutettiin seuraavien liiketoimintojen jättämiseksi verollisen liikevaihdon ulkopuolelle (4).
|
(17) |
Muutosten ansiosta tietokeskusten ulkomaiset asiakkaat voisivat ostaa sähköisesti suoritettuja palveluita Islannissa maksamatta Islannin arvonlisäveroa (7). |
2.3.3 Alv:n kantamatta jättäminen yhdistelmäpalveluiden tarjoamisesta tietokeskusten asiakkaille
(18) |
Lailla nro 163/2010 muutettiin myös alv-lain 12 §:n 1 momentin 10 kohtaa, jotta tietokeskusten ulkomaisille asiakkaille suorittamat yhdistelmäpalvelut jätettäisiin verollisen liikevaihdon ulkopuolelle. Näiden palvelujen käytön katsotaan tapahtuvan ulkomailla, eikä niistä näin ollen kanneta arvonlisäveroa Islannissa. |
(19) |
Islannin viranomaisten selvityksen mukaan yhdistelmäpalvelut liittyvät erottamattomasti tietokeskusten sähköisesti suorittamiin palveluihin ja ovat kytköksissä niihin, mutta eivät kuulu kyseisen termin määritelmään. Esimerkkeinä Islannin viranomaiset mainitsivat ylläpidon, valvonnan ja palvelimien jäähdytyksen. ”Sähköisesti suoritettujen palveluiden” käsitteestä poiketen sovellettavassa lainsäädännössä, asetuksissa tai suuntaviivoissa ei ole määritelty selkeästi alv-lain 12 §:n 1 momentin 10 kohdan termiä ”yhdistelmäpalvelut”. |
2.3.4 Palvelinten tuonnin vapauttaminen alv:sta.
(20) |
Alv-lain uudessa 42 A §:ssä todetaan seuraavaa: ”palvelinten ja vastaavien laitteiden tuonti vapautetaan alv:sta edellyttäen, että omistajalla on asuinpaikka toisessa ETA:n tai EFTAn jäsenvaltiossa taikka Färsaarilla eikä sillä ole tuloverosta annetun lain nro 90/2003 3 §:n 4 momentissa tarkoitettua kiinteää toimipaikkaa Islannissa. Vastaavilla laitteilla tarkoitetaan laitteita, jotka ovat erottamaton osa palvelinten toimintaa ja joita voi käyttää vain palvelimen varsinainen omistaja.” Selvityksen mukaan kyseistä säännöstä oli määrä tarkastella uudelleen kahden vuoden kuluttua sen voimaantulosta. |
(21) |
Edellä mainitun säännöksen mukaan palvelinten ulkomailla asuvat omistajat oli vapautettu alv:sta tuotaessa palvelimia ja vastaavia laitteita Islantiin edellyttäen, että seuraavat lisäedellytykset täyttyivät samanaikaisesti (8).
|
(22) |
Islannin viranomaisten selvityksen mukaan palvelimen toiminnan kannalta välttämättömiä ”vastaavia laitteita” voivat olla muun muassa tietokoneet, kaapelit ja muut elektroniset laitteet. Valtiovarainministeriön tullihallinnon johtajalle 29. kesäkuuta 2011 antamien ohjeiden, jäljempänä ’ohjeet’, mukaan palvelimet kuuluvat tullinimikkeeseen 8471 ja vastaavat laitteet tullinimikkeeseen 8517. |
(23) |
Islannin viranomaisten selvityksen mukaan palvelinten omistajat voivat olla suuria tietokonealan yrityksiä, jotka valmistavat palvelimia itse, ja pienempiä yrityksiä, jotka päättävät säilyttää ulkomailta ostettuja palvelimiaan Islannissa. Näin ollen vapautus kattoi useita erilaisia tilanteita. Islannin viranomaiset selittivät lisäksi, että Islannin alueella sijaitsevia tiloja ja välineitä, kuten toimistoja, koneita ja laitteita, hyödyntävän tietopalvelukeskuksen asiakkaan liiketoimipaikkana (tuloverosta annetun lain nro 90/2003 sanamuodon mukaan nk. ”kiinteä toimipaikka”) pidetään todennäköisesti Islantia (9). Islannin viranomaisten näkemyksen mukaan kuitenkin vain suuryritysten liiketoiminnot muodostavat ”kiinteän toimipaikan” ja johtavat näin ollen arvonlisävero- ja tuloverovelvollisuuteen Islannissa (10). |
(24) |
Islannin viranomaisten mukaan muutoksilla pyrittiin varmistamaan, että Islannissa sijaitsevien tietokeskusten liiketoimintaympäristö on arvonlisäverokohtelun osalta rinnastettavissa niiden EU:ssa toimivien kilpailijoiden liiketoimintaympäristöön. Tavoitteena oli lisäksi parantaa islantilaisten tietokeskusten kilpailukykyä ja edistää Islannin energiavarojen uudenlaista hyödyntämistä tietokeskusten tarpeisiin. Islannin viranomaisten mukaan palvelinten tuonnin vapauttaminen alv:sta on olennainen osa Islannin arvonlisäverojärjestelmää, koska alv-lain 36 §:n 1 momentin nojalla erikseen määritellyt tuontitavarat on mahdollista vapauttaa alv:sta. Islannin viranomaiset väittivät myös, että useimmissa (ellei jopa kaikissa) vertailukelpoisissa arvonlisäverojärjestelmissä on niiden soveltamisalaa rajoittavia poikkeuksia, jotka perustuvat taloudellisiin seikkoihin ja näkökohtiin ja ovat sopusoinnussa verojärjestelmän luonteen ja yleisen rakenteen kanssa. |
2.4 Tuensaajat
(25) |
Valvontaviranomainen nimesi ilmoitettujen toimenpiteiden kolme mahdollista tuensaajaryhmää:
|
2.5 Vapautuksen kesto
(26) |
Alv-lain muutokset tulivat voimaan 1. toukokuuta 2011. Islannin viranomaiset eivät antaneet mitään tietoa vapautusten kestosta. Alv-lain 42 A §:ää kuitenkin tarkasteltiin uudelleen kahden vuoden kuluttua sen voimaantulosta, toisin sanoen toukokuuhun 2013 mennessä. |
3. MUODOLLISEN TUTKINTAMENETTELYN ALOITTAMISEN SYYT
(27) |
Päätöksessä N:o 3/13/KOL valvontaviranomainen tarkasteli alustavasti, olivatko edellä mainitut Islannin alv-lain muutokset valtiontukea, ja jos olivat, oliko valtiontuki ETA-sopimuksen valtiontukea koskevien määräysten mukaista. |
(28) |
Valvontaviranomainen totesi, että ensimmäinen toimenpide eli alv:n kantamatta jättäminen Islannista sähköisesti suoritettujen palveluiden ulkomailla asuvilta verovelvollisilta asiakkailta oli Islannin arvonlisäverojärjestelmässä ja koko ETA-alueella sovellettavan verotuksen neutraaliuden yleisperiaatteen mukainen. Siksi se ei ollut ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea (11). Saman katsottiin koskevan myös yhdistelmäpalveluja siltä osin kuin niitä voitiin pitää sähköisesti suoritettujen palveluiden liitännäisinä. |
(29) |
Valvontaviranomaisen alustavan arvion mukaan kahden muun toimenpiteen katsottiin kuitenkin sisältävän ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Päätöksessä N:o 3/13/KOL tuotiin esiin seuraavat näkökohdat:
|
(30) |
Valvontaviranomainen totesi myös alustavasti, että ETA-sopimuksen 61 artiklan 2 tai 3 kohtaan perustuvia poikkeuksia ei voida soveltaa kyseessä olevaan tukeen. Sen vuoksi valvontaviranomainen ei alustavan arvionsa perusteella ole varma, soveltuuko islantilaisissa tietokeskuksissa käytettävien palvelinten ja vastaavien laitteiden tuonnin vapauttaminen alv:sta, kun tuojina ovat ulkomailla asuvat henkilöt, ja alv:n kantamatta jättäminen liiketoiminnoista, joihin liittyy islantilaisten tietokeskusten yhdistelmäpalveluiden tarjoaminen ulkomailla asuville asiakkaille, ETA-sopimuksen toimintaan 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla. |
4. ISLANNIN VIRANOMAISTEN HUOMAUTUKSET
(31) |
Pian päätöksen N:o 3/13/KOL antamisen jälkeen Islannin viranomaiset ilmoittivat valvontaviranomaiselle aikeestaan esittää lakiehdotus niiden säännösten kumoamiseksi, joiden oli alustavasti todettu sisältävän sisämarkkinoille soveltumatonta valtiontukea. Parlamentti hyväksyi lakiehdotuksen 13. maaliskuuta 2013 ja se tuli voimaan välittömästi; ks. laki nro 24/2013. Uudella lailla muutettiin yleisesti alv-lain 43 §:n 3 momenttia lisäämällä ulkomaisten yritysten harjoittama tavaroiden maahantuonti sääntöihin, jotka koskevat alv:n palauttamista ulkomaisille yhtiöille. Islannin viranomaisten mukaan muutos noudattaa alv-lain yleistä tarkoitusta, jonka mukaan lopullisen veron maksaa kyseessä olevien tavaroiden tai palvelujen lopullinen käyttäjä. |
(32) |
Tullihallinnolta saatujen tietojen mukaan ainoastaan yhteen tapaukseen oli sovellettu lain nro 50/1988 42 A §:n mukaista alv:sta vapauttamista palvelinten tuonnin osalta. Arvonlisäveron kokonaismäärä kyseisessä tapauksessa oli 990 445 Islannin kruunua. Tullihallinto vahvisti myös, ettei edellä mainitun säännöksen perusteella ollut myönnetty muita vapautuksia (12). |
(33) |
Islannin viranomaiset toimittivat myös verovirastolta saatuja tietoja, jotka koskivat tietokeskusten mahdollisesti myymiä ”yhdistelmäpalveluja”, jotka eivät ole lain nro 163/2010 12 §:n 1 momentin 10 kohdassa tarkoitettuja sähköisesti suoritettujen palveluiden liitännäisiä. Alla olevassa taulukossa esitetään Islannin tilastokeskuksen (Hagstofa Íslands) tiedot Islantiin rekisteröityjen tietokeskusyritysten eli niiden yritysten, jotka on rekisteröity nimikkeen ”atvinnugrein 63.11.0 Gagnavinnsla, hýsing og tengd starfsemi” (tietojenkäsittely, ylläpito ja siihen liittyvät palvelut) alle, arvonlisäverollisen toiminnan liikevaihdosta ajalta 1. toukokuuta 2011–30. kesäkuuta 2013 (13):
|
(34) |
Islannin viranomaisten mukaan suurin osa nollaverokannan alaisesta liikevaihdosta on todennäköisesti tavanomaista vientiä. Yllä olevassa taulukossa esitetyistä luvuista ei nimenomaisesti ilmene, mikä osa arvonlisäverollisesta liikevaihdosta voi liittyä ”yhdistelmäpalveluihin”. |
(35) |
Islannin viranomaiset korostivat lopuksi, että kyseessä olevat mahdolliset tukiosat näyttävät olevan määrältään vähäisiä. Islannin viranomaisten mukaan vain yksi yritys näyttää hyötyneen alv-laista nyttemmin poistetun 42 A §:n säännöksistä, jotka koskivat palvelinten tuonnin alv:sta vapauttamista. Islannin viranomaiset myönsivät, ettei voitu sulkea pois sitä, että jotkin yritykset ovat saattaneet hyötyä yhdistelmäpalveluja koskevan 12 §:n 1 momentin 10 kohdan nyttemmin poistetun osan säännöksistä. Islannin viranomaisten mielestä edellä esitetystä taulukosta ilmenevien vähäisten määrien takia ei ole lainkaan tarkoituksenmukaista toteuttaa lisätoimenpiteitä mahdollisten tukiosien toteamiseksi laista nro 163/2010 poistettujen yhdistelmäpalveluja koskeneiden 12 §:n ja 4 §:n b alakohdan perusteella. |
5. IKT NORGE AS:N HUOMAUTUKSET
(36) |
Valvontaviranomainen sai huomautuksia asianomaiselta kolmannelta osapuolelta, IKT Norge AS:ltä. IKT Norge toi Norjan TVT-toimialan puolesta esiin, ettei sen mielestä ollut perusteltua päätellä, että ulkomaiset yritykset saivat taloudellista etua islantilaisyrityksiin verrattuna palvelinten tuonnin alv:sta vapauttamisen osalta. IKT Norgen mukaan myöskään alv:n kantamatta jättäminen tietokeskuspalveluista ei hyödytä veronalaiseen toimintaan osallistuvia asiakkaita. Sen sijaan niiden asiakkaiden osalta, jotka eivät osallistu veronalaiseen toimintaan, IKT Norge katsoi, että Islannin tekemä muutos saattaa tuoda taloudellista etua niille asiakkaille, joiden kotipaikka ei ole Islannissa. |
(37) |
IKT Norgen mukaan lainsäädäntömuutoksella varmistettiin koti- ja ulkomaisten yritysten yhdenvertainen kohtelu ja kyseisen kaltaisen vapautuksen käyttöönotto oli palautusjärjestelmää tehokkaampi ja soveltuvampi vaihtoehto. |
(38) |
IKT Norgen mukaan myös edellytyksellä, jonka mukaan vapautukseen voivat vedota vain ne yritykset, jotka harjoittavat sellaista liiketoimintaa, joka olisi oikeuttanut ne verovähennykseen Islannissa, jos ne olisivat olleet kotimaisia yrityksiä, varmistetaan etteivät ulkomaiset yritykset koskaan saa säästöjä samantyyppisiin islantilaisiin yrityksiin verrattuna. Sen vuoksi on IKT Norgen mukaan vaikea päätellä, että muutos toisi taloudellista etua yhdellekään väitetyistä tuensaajista. |
(39) |
Siltä osin kuin on kyse alv:n kantamatta jättämisestä tietokeskusten asiakkaille tarjotuista yhdistelmäpalveluista IKT Norge on Islannin viranomaisten kanssa samaa mieltä siitä, että tietokeskusten palveluita on vaikea jakaa erikseen verotettaviin osiin. IKT Norgen mukaan yhtäläisten toimintaedellytysten luomiseksi kaikkien maiden tietokeskuksille olisi järkevintä luokitella kaikki tietokeskuspalvelut vienniksi, jonka perusteella ostaja on velvollinen maksamaan alv:n koko tietokeskuksen perimästä maksusta. |
(40) |
IKT Norge toteaa lopuksi, että ostajan kohtelua EU:n jäsenvaltioissa olisi tarkasteltava lähemmin. Jos yleissääntönä tässä tapauksessa on, että islantilaiselle tietokeskukselle suoritettavaa maksua verotetaan kussakin ostajamaassa, Islannin tekemä muutos ei IKT Norgen käsityksen mukaan tuota taloudellista etua kyseiselle ryhmälle. Edellä mainitussa tapauksessa arvonlisäveron kantamatta jättäminen on päinvastoin edellytys sille, että kyseiset asiakkaat välttävät kaksinkertaisen verotuksen. |
II ARVIOINTI
1. ETA-SOPIMUKSEN 61 ARTIKLAN 1 KOHDASSA TARKOITETUN VALTIONTUEN OLEMASSAOLO
(41) |
ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan mukaan ”Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, EY:n jäsenvaltion tai EFTA-valtion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu tämän sopimuksen toimintaan, siltä osin kuin se vaikuttaa sopimuspuolten väliseen kauppaan.” |
(42) |
Näin ollen toimenpide on ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, jos seuraavat edellytykset täyttyvät samanaikaisesti: i) toimenpide on valtion myöntämä tai valtion varoista myönnetty; ii) toimenpiteestä on taloudellista etua tuensaajalle; iii) toimenpide on valikoiva; iv) toimenpide voi vaikuttaa sopimuspuolten väliseen kauppaan ja saattaa vääristää kilpailua (14). |
(43) |
Seuraavissa kohdissa arvioidaan edellä mainittujen edellytysten kannalta Islannin alv-lain muutoksia, joita pidettiin alustavasti päätöksessä N:o 3/13/KOL sisämarkkinoille soveltumattomana valtiontukena, toisin sanoen i) tietokeskuksissa käytettävien palvelinten ja vastaavien laitteiden tuonnin vapauttamista alv:sta, kun tuojina ovat ulkomaiset asiakkaat ja ii) alv:n kantamatta jättämistä liiketoiminnoista, joihin liittyy islantilaisten tietokeskusten yhdistelmäpalveluiden tarjoaminen ulkomaisille asiakkaille siltä osin kuin kyseiset palvelut eivät olleet sähköisesti suoritettavien palvelujen liitännäisiä ja niiden toimituspaikkana on näin ollen pidettävä Islantia. |
1.1 Valtion varat
(44) |
Toimenpiteen on oltava valtion myöntämä tai valtion varoista myönnetty. Verovapautuksen myöntäminen johtaa verotulojen menetykseen, mikä vastaa valtion varoista myönnettyä tukea (15). Toimenpiteet, jotka otettiin käyttöön lain N:o 163/2010 tultua voimaan, merkitsevät Islannin valtiolle tulojen menetystä kantamatta jäävien arvonlisäverojen muodossa. |
1.2 Taloudellinen etu
(45) |
Toimenpiteestä on aiheuduttava etua yritykselle, jotta kyseessä olisi ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valtiontuki. Yrityksiä ovat kaikki taloudellista toimintaa harjoittavat yksiköt riippumatta niiden oikeudellisesta muodosta tai rahoitustavasta (16). Taloudellista toimintaa on kaikki toiminta, jossa tavaroita tai palveluja tarjotaan tietyillä markkinoilla (17). |
(46) |
Välittömille tuensaajille aiheutuu toimenpiteestä etua, sillä ne saavat huojennuksia maksuista (palvelujen ostamisen ja palvelinten tuonnin vapauttaminen alv:sta), jotka niiden olisi tavallisesti maksettava omista varoistaan. |
(47) |
Kuten päätöksessä N:o 3/13/KOL huomautettiin, verojen maksu on liiketoimintakulu, joka aiheutuu yrityksen tavanomaisessa taloudellisessa toiminnassa ja josta yritys vastaa tavallisesti itse. Veroista vapauttaminen tai niiden kantamatta jättäminen tuo etua niille yrityksille, joilla on tällaiseen oikeus, koska niiden liiketoimintakulut ovat pienempiä verrattuna muihin samankaltaisessa oikeudellisessa ja tosiasiallisessa asemassa oleviin yrityksiin. |
(48) |
Niiden palvelujen osalta, joiden suorituspaikaksi katsotaan Islanti, alv olisi ilman vapautusta kannettu kyseisten palvelujen ostajalta. Näin ollen alv:n kantamatta jättäminen toi lähtökohtaisesti taloudellisen edun yhdistelmäpalveluja käyttäville asiakkaille alentamalla asianomaisten palveluiden ostohintaa. |
(49) |
Muiden ETA-maiden ja Färsaarten yritykset, jotka tuovat Islantiin sen tietokeskuksissa käytettäviä palvelimia ja niiden kaltaisia laitteita, saivat taloudellisen edun maksamalla edullisemman hinnan Islantiin tuoduista atk-laitteistaan, koska ne saavat vapautuksen Islannin alv:sta edellä esitetyn mukaisesti. Tavanomaisessa liiketoiminnassa alv olisi kannettu kyseisistä tavaroista niiden saapuessa Islannin tullialueelle. Kyseisten Islantiin tuotavien palvelinten ja vastaavien laitteiden omistajat saivat siksi taloudellisen edun muihin tavaroiden maahantuojiin nähden. |
(50) |
Vapauttamalla Islannissa sijaitsevien tietokeskusten asiakkaat alv:sta alennettiin niiden kustannuksia. Sen takia kyseisillä yrityksillä oli suurempi houkutus harjoittaa liiketoimintaa Islannin tietokeskusten kanssa |
1.3 Valikoivuus
(51) |
Toimenpiteen on oltava valikoiva siten, että se suosii ”jotakin yritystä tai tuotannonalaa”, jotta kyseessä olisi ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valtiontuki. |
(52) |
Valikoivuuden arviointi edellyttää sen ratkaisemista, onko tietyssä oikeudellisessa järjestelmässä jokin kansallinen toimenpide omiaan suosimaan jotakin yritystä tai tuotannonalaa verrattuna muihin, jotka ovat kyseisellä järjestelmällä tavoitellun päämäärän kannalta siihen rinnastettavassa tosiasiallisessa ja oikeudellisessa tilanteessa (18). Valtiontuen käsite ei kata toimenpiteitä, joilla aikaansaadaan erilaista kohtelua yritysten välillä, ja täten ensi näkemältä valikoivia toimenpiteitä, kun kyseinen erottelu johtuu sen järjestelmän luonteesta tai rakenteesta, jonka osa toimenpiteet ovat (19). |
(53) |
Valvontaviranomainen arvioi jäljempänä, ovatko muutokset valikoivia toimenpiteitä, ja mikäli ovat, kuuluvatko ne Islannin arvonlisäverojärjestelmän logiikkaan ja yleiseen luonteeseen. |
1.3.1 Ilmoitetut muutokset ovat lähtökohtaisesti valikoivia toimia
(54) |
Alv:n kantamatta jättäminen yhdistelmäpalveluista toi etua vain tietylle yritysryhmälle, nimittäin Islannissa sijaitsevien tietokeskusten ulkomaisille asiakkaille. |
(55) |
Myös Islannissa käytettävien palvelinten tuonnin vapauttaminen alv:sta, kun tuojana on ulkomainen asiakas, toi etua tietylle yritysryhmälle. Se koski ainoastaan ulkomaisia yrityksiä, jotka tuovat maahan omat Islannissa sijaitsevissa tietokeskuksissa käytettävät palvelimensa. |
(56) |
Kyseessä olevan toimenpiteen valikoivuutta ei voida kyseenalaistaa – eikä toimenpidettä näin ollen voida jättää katsomatta valtiontueksi – sillä perusteella, että niiden yritysten lukumäärä, jotka voivat vaatia itselleen toimenpiteestä koituvaa hyötyä, on suuri, tai sillä perusteella, että toimenpide kattaa kokonaisen toimialan (20). Myöskään se, että toimenpidettä koskevat horisontaalisesti sovellettavat objektiiviset perusteet, ei kyseenalaista sen valikoivuutta, koska tällä voidaan ainoastaan osoittaa, että kyseessä oleva tuki kuuluu tukijärjestelmän piiriin eikä se ole yksittäistä tukea (21). |
(57) |
Valvontaviranomainen katsoo, että kaikki yritykset, jotka käyttävät Islannissa sijaitsevien yhtiöiden palveluita Islannissa tai tuovat maahan Islannissa käytettäviä omia tavaroitaan, ovat samassa oikeudellisessa ja tosiasiallisessa asemassa kuin ilmoitettujen arvonlisäveromuutosten yksilöidyt edunsaajat. Muiden islantilaisten yritysten palveluja käyttävien tai oman liiketoimintansa harjoittamiseen tarvittavia tavaroita maahan tuovien yhtiöiden on noudatettava yleisesti sovellettavia arvonlisäverosääntöjä. Valvontaviranomaisen mielestä ei ole syytä katsoa, että tuensaajayritykset olivat erilaisessa oikeudellisessa ja tosiasiallisessa asemassa muihin Islannissa arvonlisäverovelvollisiin yrityksiin nähden. Näin ollen valvontaviranomainen toteaa lopuksi, että ilmoitetut muutokset olivat valikoivia. |
1.3.2 Arvonlisäverojärjestelmän logiikka ja yleinen luonne
(58) |
Erityistä tai valikoivaa verotoimenpidettä voidaan kuitenkin perustella verojärjestelmän logiikalla (22). Toimenpiteet, joiden tarkoituksena on vapauttaa osittain tai kokonaan tietyn alan yritykset yleisen järjestelmän tavanomaisen soveltamisen mukaisista maksuista, voivat olla valtiontukea, ellei kyseistä vapautusta voida perustella yleisen verojärjestelmän luonteella tai rakenteella (23). Valvontaviranomaisen on arvioitava, johtuuko kyseisestä verotoimenpiteestä aiheutuva yritysten erilainen kohtelu etujen tai rasitteiden suhteen koko sovellettavan yleisen järjestelmän luonteesta tai rakenteesta. Jos erilainen kohtelu perustuu muihin tavoitteisiin kuin niihin, joita koko järjestelmällä haetaan, kyseinen toimenpide on periaatteessa katsottava valikoivaksi. |
(59) |
Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan EFTA-valtion, joka on ottanut käyttöön yritysten erilaisen kohtelun, on osoitettava, että se on perusteltu kyseisen järjestelmän luonteen ja rakenteen vuoksi (24). Valvontaviranomaisen on sen jälkeen selvitettävä, täyttääkö verosääntöjen muutos verojärjestelmään olennaisesti kuuluvat tavoitteet vai onko sen tavoite toinen. |
(60) |
Islannin viranomaisten antamien tietojen mukaan ilmoitettujen muutosten tavoitteena oli tuoda Islannin tietokeskustoimiala samalle lähtöviivalle EU:n tietokeskustoimialan kanssa. Jättämällä alv kantamatta yhdistelmäpalveluista ja vapauttamalla palvelinten tuonti alv:sta pyrittiin houkuttelemaan liikkuvaa (ja verojen vaikutuksille altista) palvelualaa, nimittäin tietokeskustoimialaa, Islantiin. |
(61) |
On tärkeää huomata, että tässä tapauksessa vertailukohtana käytettävä verotusjärjestelmä, jonka suhteen on selvitettävä, kuuluvatko ilmoitetut muutokset järjestelmän logiikkaan ja yleiseen luonteeseen, on Islannin arvonlisäverojärjestelmä. |
(62) |
Kuten päätöksessä N:o 3/13/KOL todetaan, Islannin lainsäädännössä, määräyksissä ja suuntaviivoissa ei ole määritelty yhdistelmäpalveluita selkeästi. Termiä ”yhdistelmäpalvelut” ei ole määritelty eikä voida osoittaa, että kaikkia yhdistelmäpalveluita, joita islantilaiset tietokeskukset tarjoavat ulkomaisille asiakkaille, käytettäisiin ja hyödynnettäisiin tosiasiallisesti ulkomailla. Esimerkkeinä yhdistelmäpalveluista Islannin viranomaiset ovat maininneet ylläpidon, valvonnan ja palvelimien jäähdytyksen. Termi ”yhdistelmäpalvelut” vaikuttaa kuitenkin kattavan muitakin selvästi Islannissa tarjottavia palveluja, kuten huolto- ja säilytyspalveluja, ja niiden pitäisi siten tavanomaisissa olosuhteissa olla arvonlisäverollisia. |
(63) |
Silloin kun yhdistelmäpalvelut ja sähköisesti suoritetut palvelut ovat toisistaan erottamattomia ja kytköksissä toisiinsa ja niitä käytetään ja hyödynnetään ulkomailla, niihin sovelletaan samoja verotuksen neutraaliutta koskevia näkökohtia kuin sähköisesti tarjottuihin palveluihin (25). Näin ollen alv:n kantamatta jättäminen niistä yhdistelmäpalveluista, jotka ovat tässä tarkoitettuja Islannin tietokeskusten ulkomaisille asiakkaille sähköisesti tarjoamien palvelujen ”liitännäisiä”, kuuluu arvonlisäverojärjestelmän luonteeseen ja logiikkaan. |
(64) |
Islannin viranomaiset ovat todenneet, että kun on kyse sellaisista yhdistelmäpalveluista, joita ei voida pitää ulkomailla käytettävinä ja hyödynnettävinä palveluina, useimpiin vertailukelpoisiin arvonlisäverojärjestelmiin sisältyy tiettyjä sääntöjä tavaroista ja palveluista, jotka eivät sisälly verolliseen liikevaihtoon ja joita on siksi vapautettu alv:sta. Näin ollen muutoksella pyrittiin varmistamaan, että Islannissa sijaitsevien tietokeskusten liiketoimintaympäristö oli arvonlisäverokohtelun osalta rinnastettavissa niiden EU:ssa toimivien kilpailijoiden liiketoimintaympäristöön. |
(65) |
Valvontaviranomaisen mukaan se, että muissa arvonlisäverojärjestelmissä määrätään tiettyjä vapautuksia, ei sinänsä ole peruste jättää alv kantamatta Islannissa. Vaikka toimenpiteen tarkoituksena olisi hyvittää Islannin tietokeskustoimialalle aiheutuvia haittoja, tällaista toimenpidettä ei missään tapauksessa voida perustella sillä, että sen on tarkoitus oikaista kilpailun vääristymistä ETA:n markkinoilla tietokeskuspalveluiden osalta. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan se, että ETA-valtio pyrkii yksipuolisin toimin lähentämään kilpailuolosuhteita tietyllä talouden alalla toisissa ETA-valtiossa vallitseviin edellytyksiin nähden, ei muuta sitä, että toimet ovat tukea (26). Sitä, sisältyykö tietty vapautus järjestelmän logiikkaan, on näin ollen arvioitava ennen kaikkea suhteessa vertailukohtana käytettävään verojärjestelmään, toisin sanoen Islannin arvonlisäverojärjestelmään (27). |
(66) |
Ei ole Islannin arvonlisäverojärjestelmän yleisen luonteen ja logiikan mukaista suosia islantilaisten tavaroiden valmistusta tai parantaa islantilaisten yhtiöiden kilpailuedellytyksiä niiden muihin ETA-alueen maihin sijoittautuneisiin kilpailijoihin verrattuna. Islannin alv-laissa ei tosiasiassa ole säännöksiä, joilla on tarkoitus suosia islantilaisia palveluja tai tavaroita kilpaileviin ulkomaisiin palveluihin tai tavaroihin nähden. Ulkoisilla tavoitteilla, kuten Islannin tietokeskustoimialan kilpailukyvyn parantamisella ja Islannin energiavarojen uudenlaisella hyödyntämisellä, jotka eivät ole olennainen osa vertailukohtana käytettävää järjestelmää, ei voida perustella järjestelmästä poikkeamista (28). |
(67) |
Edellä esitetyn perusteella valvontaviranomainen toteaa, ettei alv:n kantamatta jättämistä sellaisista yhdistelmäpalveluista ja sähköisesti suoritetuista palveluista, jotka ovat toisistaan erottamattomia eivätkä kytköksissä toisiinsa, voida pitää Islannin arvonlisäverojärjestelmän yleiseen luonteen ja logiikan mukaisena. |
(68) |
Palvelinten tuonnin osalta Islannin viranomaiset ovat väittäneet, että alv-lain 36 §:n 1 momentissa säädetään mahdollisuudesta vapauttaa tietyt tuontitavarat alv:sta ja että tästä syystä tiettyjen tavaroiden tuontia koskevat arvonlisäverovapautukset ovat olennainen osa arvonlisäverojärjestelmää. Lisäksi ne ovat väittäneet, että useimmissa arvonlisäverojärjestelmissä määrätään tietyistä taloudellisiin tosiseikkoihin sekä kyseessä olevan maan verojärjestelmän luonteeseen ja yleiseen rakenteeseen perustuvista vapautuksista. |
(69) |
Valvontaviranomainen katsoo, että alv-lain 36 §:n 1 momentissa säädettyjä poikkeuksia (esimerkiksi tekijän maahan tuomat taiteelliset teokset, tietyt kirjalliset teokset, pelastusajoneuvot ja tullimaksuista vapautetut tavarat) on erittäin vähän, eivätkä ne välttämättä liity taloudellisen toiminnan harjoittamiseen. Sitä vastoin niissä yhtiöissä, joita palvelinten tuonnin vapauttaminen alv:sta hyödyttää, palvelinten tuonti on olennainen osa niiden taloudellista toimintaa. Kuten aiemmin todettiin, Islannin alv-lain pääperiaatteena on, että taloudelliset toiminnot ovat veronalaisia ja että veroviranomaisille suoritetaan arvonlisävero kaikista kotimaan liiketoiminnoista kaikissa vaiheissa sekä tavaroiden ja palvelujen tuonnista (29). Islannin viranomaiset eivät ole maininneet muutosten perusteeksi muita esimerkkejä samankaltaisista alakohtaisista poikkeuksista Islannin alv-laissa. |
(70) |
Islannin viranomaiset ovat edelleen vedonneet periaatteeseen, jonka mukaan luovutettaessa tavaroita ainoastaan palvelujen suorittamisen tarkoituksessa ilman omistajanvaihdosta, kyseisten tavaroiden luovutus on osa palvelusuoritusta eikä siitä näin ollen kanneta erikseen arvonlisäveroa. Islannin viranomaiset eivät ole kuitenkaan selvittäneet tämän periaatteen oikeusperustaa eivätkä sitä, miksi palvelinten ja vastaavien laitteiden alv:sta vapauttamisesta oli tarpeen antaa erityinen säännös, jos periaatetta olisi joka tapauksessa sovellettu kyseisen kaltaiseen maahantuontiin. |
(71) |
Valvontaviranomaisen mielestä palvelinten tuonnin vapauttaminen alv:sta ja alv:n kantamatta jättäminen yhdistelmäpalveluista eivät sopeuta yleistä järjestelmää Islannin arvonlisäverojärjestelmän luonteen ja yleisen rakenteen mukaisesti. Näyttää siltä, että tehtyjen muutosten taloudellisena ja poliittisena tavoitteena on päinvastoin ollut (30) houkutella ulkomaisia yrityksiä ostamaan tietokeskuspalveluja Islannissa ja siten parantaa Islannin tietokeskusalan kilpailukykyä (31). Nämä näkökohdat eivät valvontaviranomaisen mielestä kuulu kulutusverojärjestelmän logiikkaan ja yleiseen luonteeseen (32). |
(72) |
Islannin viranomaiset väittävät, että kyseessä olevilla toimenpiteillä pyritään mukauttamaan Islannin arvonlisäverojärjestelmä EU:n jäsenvaltioiden arvonlisäverojärjestelmiin EU:n kanssa samankaltaisen kilpailuympäristön luomiseksi kotimaiselle tietokeskustoimialalle. Valvontaviranomainen kehotti päätöksessä N:o 3/13/KOL Islannin viranomaisia toimittamaan lisää olennaisia tietoja paitsi niiden lausuntojensa tueksi, joiden mukaan uusissa arvonlisäveromuutoksissa otetaan huomioon EU:n jäsenvaltioiden arvonlisäverojärjestelmät, myös ennen kaikkea sen seikan tueksi, että muutokset kuuluvat Islannin arvonlisäverojärjestelmän logiikkaan. Islannin viranomaiset eivät kuitenkaan esittäneet tästä mitään huomautuksia tai lisätietoja. |
(73) |
Edellä esitetyn perusteella valvontaviranomainen katsoo, että palvelinten tuonnin vapauttaminen alv:sta ja alv:n kantamatta jättäminen yhdistelmäpalveluista eivät kuulu Islannin arvonlisäverojärjestelmän logiikkaan ja yleiseen luonteeseen. |
1.4 Kilpailun vääristyminen ja vaikutus sopimuspuolten väliseen kauppaan
(74) |
Toimenpiteen täytyy vääristää kilpailua ja vaikuttaa ETA-sopimuksen sopimuspuolten väliseen kauppaan, jotta kyseessä olisi ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valtiontuki. |
(75) |
Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan silloin, kun toimenpide vahvistaa yrityksen asemaa ETA-valtioiden välisessä kaupassa muihin kilpaileviin yrityksiin verrattuna, tuen on katsottava vaikuttavan sopimuspuolten väliseen kauppaan ja vääristävän kilpailua muihin ETA-valtioihin sijoittautuneiden yritysten välillä (33). |
(76) |
Kyseessä olevat kaksi toimenpidettä oli tarkoitettu Islannin ulkopuolelle – myös ETA-alueelle – sijoittautuneille yrityksille. Ne hyötyisivät toimenpiteistä ostaessaan palveluja islantilaisilta tietokeskuksilta. Islantilaiset tietokeskukset puolestaan kilpailevat ETA-alueella samankaltaisten palveluntarjoajien kanssa. Toimenpiteet otettiin lisäksi tarkoituksellisesti käyttöön, jotta ETA-alueella ja sen ulkopuolella olevia asiakkaita houkuteltaisiin ostamaan tietokeskuspalveluja Islannista. Koska kyseiset asiakkaat kilpailevat muiden eri aloilla toimivien yritysten kanssa koko ETA-alueella, toimenpiteet olivat siten omiaan vaikuttamaan ETA-sopimuksen sopimuspuolten väliseen kauppaan ja vääristävät ja uhkaavat vääristää kilpailua koko ETA-alueella. |
1.5 Valtiontuen olemassaoloa koskeva päätelmä
(77) |
Edellä esitetyn perusteella valvontaviranomainen toteaa, että tarkasteltavat toimenpiteet eli islantilaisissa tietokeskuksissa käytettävien palvelinten ja vastaavien laitteiden tuonnin vapauttaminen alv:sta, kun tuojina ovat ulkomailla asuvat henkilöt, ja alv:n kantamatta jättäminen tietokeskuksiin liittyvistä liiketoiminnoista lukuun ottamatta sähköisesti suoritettujen palveluiden ”liitännäispalveluita”, ovat ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Edellä esitettyjen olosuhteiden perusteella on siis tutkittava, voidaanko toimenpiteiden todeta soveltuvan ETA-sopimuksen toimintaan. |
2. MENETTELYYN LIITTYVÄT VAATIMUKSET
(78) |
Pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan nojalla ”EFTAn valvontaviranomaiselle on ilmoitettava tuen myöntämistä tai muuttamista koskevasta suunnitelmasta riittävän ajoissa, jotta se voi esittää huomautuksensa. […] Asianomainen valtio ei saa panna ehdottamiaan toimenpiteitä täytäntöön ennen kuin menettelyn tuloksena on saatu aikaan lopullinen päätös.” |
(79) |
Islannin viranomaiset eivät ilmoittaneet tukitoimenpiteistä valvontaviranomaiselle riittävän ajoissa ennen niiden täytäntöönpanoa 1. toukokuuta 2011. Islannin viranomaiset ovat lisäksi panneet toimenpiteet täytäntöön ennen kuin valvontaviranomainen on antanut lopullisen päätöksen. Näin ollen valvontaviranomainen toteaa, etteivät Islannin viranomaiset ole noudattaneet pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdasta johtuvia velvoitteitaan. Kyseisen tuen myöntäminen on siis tapahtunut sääntöjenvastaisesti. |
3. TUEN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI
(80) |
Islannin viranomaiset eivät ole esittäneet väitteitä, joiden mukaan edellä esitetyn kaltaista arvonlisäverotoimenpiteisiin sisältyvää valtiontukea voitaisiin pitää sopimuksenmukaisena valtiontukena. |
(81) |
ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvat tukitoimenpiteet eivät yleensä sovellu ETA-sopimuksen toimintaan, elleivät ne kuulu ETA-sopimuksen 61 artiklan 2 tai 3 kohdassa tarkoitettujen poikkeusten soveltamisalaan. |
(82) |
ETA-sopimuksen 61 artiklan 2 kohdan mukaista poikkeusta ei sovelleta kyseessä olevaan tukeen eikä sillä ole tarkoitus saavuttaa mitään säännöksessä luetelluista tavoitteista. Myöskään ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan a tai b alakohtaa ei sovelleta käsiteltävään asiaan. Valvontaviranomaiselle ei myöskään ole toimitettu tietoja, joista ilmenisi, että tuensaajat sijaitsevat alueella, joka voi saada ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettua aluetukea. Myöskään ETA-sopimuksen 59 artiklan 2 kohdassa määrättyä poikkeusta ei voida soveltaa käsiteltävässä asiassa. |
(83) |
Valvontaviranomainen toteaa edellä esitetyn perusteella, että islantilaisissa tietokeskuksissa käytettävien palvelinten ja vastaavien laitteiden tuonnin vapauttaminen alv:sta, kun tuojina ovat ulkomailla asuvat henkilöt, ja alv:n kantamatta jättäminen liiketoiminnoista, joihin liittyy islantilaisten tietokeskusten yhdistelmäpalveluiden tarjoaminen ulkomailla asuville henkilöille, siltä osin kuin kyseiset palvelut eivät ole sähköisesti suoritettujen palvelujen liitännäisiä, ei ole perusteltua ETA-sopimuksen valtiontukimääräysten perusteella. |
4. LUOTTAMUKSENSUOJA JA OIKEUSVARMUUS
(84) |
Tuensaajat voivat vedota luottamuksensuojan ja oikeusvarmuuden oikeusperiaatteisiin kyseenalaistaakseen sääntöjenvastaisesti myönnetyn valtiontuen takaisinperintää koskevan määräyksen. Periaatteita sovelletaan kuitenkin vain poikkeustilanteessa, eikä yritys pysty tavallisesti luottamaan perustellusti siihen, että tuki on sääntöjenmukaista, ellei tukea ole myönnetty siten, että siitä on ilmoitettu valvontaviranomaiselle (tai tarvittaessa Euroopan komissiolle) määrätyn menettelyn mukaisesti (34). Unionin tuomioistuin on vahvistanut tämän periaatteen uudelleen seuraavasti: ”Pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa poikkeuksellisen olosuhteen ei myöskään voida katsoa olevan olemassa oikeusvarmuuden periaatteen nojalla, koska yhteisöjen tuomioistuin on todennut, että niin kauan kuin komissio ei ole tehnyt hyväksymispäätöstä […], tuensaajalla ei ole varmuutta tuen laillisuudesta, joten luottamuksensuojan periaatteeseen ja oikeusvarmuuden periaatteeseen ei ole mahdollista vedota.” (35) |
(85) |
Lähtökohtaisesti unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on todettu, että tuen sääntöjenmukaisuuden osalta luottamuksensuojan periaatteeseen ei voida vedota, ellei tukea ole myönnetty pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdassa määrätyn menettelyn mukaisesti (36), ja huomautettu, että huolellinen talouden toimija pystyy yleensä varmistamaan, että kyseistä menettelyä on noudatettu (37). |
(86) |
Tästä huolimatta tuomioistuin on kuitenkin myöntänyt, että sääntöjenvastaisesti myönnetyn tuen saaja voi, silloin kun sääntöjenvastaisuus johtuu ilmoittamatta jättämisestä, vastustaa tuen takaisinmaksua ja vedota poikkeuksellisiin olosuhteisiin, joiden perusteella se on voinut perustellusti luottaa tuen sääntöjenmukaisuuteen (38). Tuomioistuin on todennut, että toimija voi vedota luottamuksensuojan periaatteeseen, jos yhteisön viranomaisen toiminnan vuoksi on syntynyt perusteltuja odotuksia (39). Valvontaviranomainen ei ole toiminut tällä tavoin, ja tosiasiassa valvontaviranomaisen päätöksistä, jotka koskivat valikoivien verotukitoimenpiteiden kieltämistä, olisi pitänyt käydä selvästi ilmi, että tiettyjä yhtiöitä tai yhtiöryhmiä suosivista arvonlisäverotoimenpiteistä olisi ilmoitettava valvontaviranomaiselle (40). |
(87) |
Edellä esitetyn perusteella valvontaviranomainen on sitä mieltä, etteivät myöskään oikeusvarmuuteen ja luottamuksensuojaan liittyvät perustelut päde tässä asiassa unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön sekä (ETA-sopimuksen) 61 artiklan ja (SEUT-sopimuksen) 107 artiklan laajan sovellettavuuden vuoksi. Kaikkina aikoina oli selvästi ennakoitavissa, että tutkinnan kohteena oleviin arvonlisäverotoimenpiteisiin saattaa liittyä valtiontukea. |
5. TAKAISINPERINTÄ
(88) |
Koska tuki myönnettiin ilmoittamatta siitä valvontaviranomaiselle, se on valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 1 artiklan f alakohdassa tarkoitettua sääntöjenvastaista tukea. Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 14 artiklan mukaan valvontaviranomainen päättää, että sääntöjenvastainen tuki, joka on ristiriidassa ETA-sopimuksen valtiontukisääntöjen kanssa, on perittävä takaisin tuensaajilta. |
(89) |
Valvontaviranomainen katsoo, ettei mikään yleinen periaate estä takaisinmaksua käsiteltävässä asiassa. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan lainvastaisen tuen poistaminen siten, että tuki palautetaan, on johdonmukainen seuraus siitä, että tuki on todettu lainvastaiseksi. Tästä seuraa, että aikaisemman tilanteen ennalleen palauttamiseksi suoritettua lainvastaisesti myönnetyn valtiontuen palauttamista ei periaatteessa voida pitää suhteettomana toimenpiteenä ETA-sopimuksessa olevien valtiontukia koskevien määräysten tavoitteet huomioon ottaen. |
(90) |
Maksamalla tuen takaisin tuensaajat menettävät edun, jonka ne saivat markkinoilla kilpailijoihinsa verrattuna, ja ennen tuen maksua vallinnut tilanne palautuu ennalleen (41). Tästä takaisin maksamisen tarkoituksesta seuraa myös, että lähtökohtaisesti valvontaviranomainen ei ylitä harkintavaltansa rajoja muuta kuin poikkeustapauksissa, jos se määrää kyseisen EFTA-valtion perimään takaisin lainvastaisena tukena myönnetyt määrät, sillä näin se ainoastaan palauttaa tilanteen ennalleen (42). Tuensaajayrityksille voi sitä paitsi, valvontaviranomaisen valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjan 3 perusteella harjoittaman valtiontukia koskevan valvonnan pakottava luonne huomioon ottaen, periaatteessa syntyä tuen lainmukaisuutta koskeva perusteltu luottamus vain siinä tapauksessa, että tuki on myönnetty mainitussa pöytäkirjassa määrättyä menettelyä noudattaen (43). Tässä tapauksessa ei ole havaittavissa poikkeuksellisia olosuhteita, jotka olisivat antaneet tuensaajille aihetta tuen lainmukaisuutta koskevaan luottamukseen. |
(91) |
Takaisin perittävään sääntöjenvastaiseen tukeen tulee valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 14 artiklan 2 kohdan ja valvontaviranomaisen 14 päivänä heinäkuuta 2004 tekemän päätöksen 195/04/KOL 9 ja 11 artiklan mukaisesti lisätä kertyneet korot (44). |
(92) |
Islannin viranomaiset ovat toistaiseksi antaneet vain vähän tietoa lain nro 163/2010 muutosten perusteella myönnetyn tuen määrästä. Ne eivät myöskään ole antaneet riittävästi tietoa toimenpiteiden mahdollisista tuensaajista ja niiden määrästä. Islannin viranomaisia kehotetaan näin ollen toimittamaan yksityiskohtaiset ja täsmälliset tiedot myönnetyn tuen määrästä ja tuensaajista. |
6. PÄÄTELMÄ
(93) |
Valvontaviranomainen katsoo edellä esitetyn perusteella, että Islannin viranomaiset ovat kyseisellä toimenpiteellä myöntäneet tukea sääntöjenvastaisesti ja näin rikkoneet pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan määräyksiä. |
(94) |
Lain nro 163/2010 säännösten mukaisesti myönnetty valtiontuki eli islantilaisissa tietokeskuksissa käytettävien palvelinten ja vastaavien laitteiden tuonnin vapauttaminen alv:sta, kun tuojina ovat ulkomailla asuvat henkilöt, ja alv:n kantamatta jättäminen islantilaisten tietokeskusten ulkomailla asuville henkilöille tarjoamista yhdistelmäpalveluista siltä osin kuin kyseiset palvelut eivät olleet sähköisesti suoritettujen palvelujen liitännäisiä, ei edellä esitetyistä syistä sovellu ETA-sopimuksen toimintaan, ja se on perittävä takaisin sen myöntämispäivästä lukien, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Lain nro 163/2010 4 ja 12 §:n säännösten täytäntöönpano eli islantilaisissa tietokeskuksissa käytettävien palvelinten ja vastaavien laitteiden tuonnin vapauttaminen alv:sta, kun tuojina ovat ulkomailla asuvat henkilöt, ja alv:n kantamatta jättäminen ulkomaisille asiakkaille tarjotuista islantilaisten tietokeskusten yhdistelmäpalveluista, jotka ovat erotettavissa sähköisesti suoritettavista palveluista eivätkä ole kytköksissä niihin, sisältää valtiontukea, joka ei sovellu ETA-sopimuksen toimintaan.
2 artikla
Islannin viranomaisten on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet 1 artiklassa tarkoitetun ja tuensaajille 1. toukokuuta 2011 ja 13. maaliskuuta 2013 välisenä aikana sääntöjenvastaisesti myönnetyn tuen takaisin perimiseksi.
3 artikla
Takaisinperiminen on toteutettava viipymättä ja joka tapauksessa neljän kuukauden kuluessa tämän päätöksen antamisesta kansallisen lainsäädännön menettelyjen mukaisesti edellyttäen, että kyseiset menettelyt mahdollistavat päätöksen välittömän ja tehokkaan täytäntöönpanon.
Takaisinperittävään tukeen sisällytetään korko ja koronkorot, jotka lasketaan siitä päivästä, jona tuki asetettiin tuensaajan käyttöön, siihen päivään, jona tuki peritään takaisin.
Korko on laskettava EFTAn valvontaviranomaisen päätöksen 195/04/KOL 9 artiklan mukaisesti (45).
4 artikla
Islannin viranomaisten on 8 päivään heinäkuuta 2014 mennessä ilmoitettava valvontaviranomaiselle tuensaajalta tai -saajilta takaisinperittävä kokonaissumma (tuki ja siitä perittävä korko) sekä tuen takaisin perimiseksi suunnitellut tai toteutetut toimenpiteet.
Islannin on pantava valvontaviranomaisen päätös täytäntöön ja perittävä tuki kokonaisuudessaan takaisin syyskuun 8 päivään 2014 mennessä.
5 artikla
Tämä päätös on osoitettu Islannille.
6 artikla
Ainoastaan tämän päätöksen englanninkielinen teksti on todistusvoimainen.
Tehty Brysselissä 8 päivänä toukokuuta 2014.
EFTAn valvontaviranomaisen puolesta
Oda Helen SLETNES
Puheenjohtaja
Frank J. BÜCHEL
Kollegion jäsen
(1) EFTA Surveillance Authority Decision No 3/13/COL of 16.1.2013 to initiate the formal investigation procedure concerning certain amendments to Act No 50/1988 on Value Added Tax applicable to customers of Icelandic data centres, julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä (EUVL C 111, 18.4.2013, s. 5), ja ETA-täydennysosassa N:o 23, 18.4.2013, s. 1.
(2) Tarkempi kuvaus kirjeenvaihdosta, ks. valvontaviranomaisen päätöksen N:o 3/13/KOL 1–6 kohta.
(3) Ilmoituksessaan Islannin viranomaiset käyttivät kaikista kolmesta toimenpiteestä nimitystä ”arvonlisäverovapautus”. Valvontaviranomaisen näkemyksen mukaan toimenpiteistä, joihin liittyy sähköisesti suoritettuja palveluita ja yhdistelmäpalveluita, olisi arvonlisäverojärjestelmän logiikan mukaisesti käytettävä mieluummin nimitystä ”nollaverokannan alaiset palvelut”, koska kyseisten palvelujen toimittajilla on valvontaviranomaisen käsityksen mukaan oikeus vähentää näihin palveluihin liittyvä ostoihin sisältyvä arvonlisävero.
(4) Ks. lain nro 163/2010 4 §.
(5) Alv-lain 12 §:n 1 momentin 10 kohdan c alakohta.
(6) Alv-lain 12 §:n 1 momentin 10 kohdan d alakohta. Islannin viranomaisten selvityksen mukaan termi ”tietotekniset palvelut” kattoi ainoastaan tietyt sähköisesti suoritetut palvelut, ja muutoksen tarkoituksena oli ulottaa vapautus koskemaan useampia sähköisesti suoritettuja palveluita.
(7) Islannin viranomaisten virallisen määritelmän mukaan ”sähköisesti suoritettujen palveluiden” käsite ”kattaa internetin tai muun verkon kautta automaattisesti toimitetun palvelun, johon liittyy mahdollisimman vähän ihmisen toimintaa silloin kun tietotekniikan käyttö on välttämätön osa toimitettavaa palvelua”.
(8) Ks. alv-lain 42 A §.
(9) Tässä yhteydessä Islannin tietokeskustoimialan edustaja ehdotti tuloverosta annetun lain muuttamista siten, että maahan tuodut ja islantilaisiin tietokeskuksiin sijoitetut ulkomaalaisten omistamat palvelimet eivät muodosta kiinteää toimipaikkaa Islannissa. Parlamentti ei kuitenkaan hyväksynyt muutosehdotusta.
(10) Ks. Islannin viranomaisten 5. huhtikuuta 2011 päivätyn sähköpostiviestin sivulla 5 antamat esimerkit: EU:n jäsenvaltiossa sijaitsevalla verkkopalvelinyhtiöllä, joka ylläpitää palvelimiaan Islannissa sijaitsevassa tietokeskusyhtiössä ja ostaa tiedontallennuspalveluita islantilaiselta tietokeskukselta, katsotaan olevan kiinteä toimipaikka Islannissa, joten se on nykyisten voimassa olevien sääntöjen perusteella arvonlisäverovelvollinen (ks. alv-lain 42 A §). EU:n jäsenvaltiossa sijaitsevalla tilitoimistolla, jonka ydintoimintoihin ei kuulu tietojen ylläpito palvelimilla, ei kuitenkaan katsota olevan kiinteää toimipaikkaa Islannissa, vaikka se siirtäisi palvelimensa islantilaiseen tietokeskukseen säilyttämistarkoituksessa.
(11) Yksityiskohtaisemman arvion osalta ks. valvontaviranomaisen päätöksen N:o 3/13/KOL 50 kohta.
(12) Ks. 14. joulukuuta 2012 päivätty tullihallinnon kirje.
(13) Kaikki luvut ovat Islannin kruunuissa.
(14) Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan toimenpiteen luokitteleminen tueksi edellyttää, että kaikki edellytykset täyttyvät samanaikaisesti, ks. asia C-142/87, Belgia v. komissio (”Tubemeuse”), tuomio 21.3.1990 (Kok., s. I-959).
(15) Ks. yritysten verotusta koskevien valvontaviranomaisen suuntaviivojen 3 kohdan 3 alakohta, asia 248/84, Saksa v. komissio, tuomio 14.10.1987 (Kok., s. 4013) ja asia E-6/98, Norjan kuningaskunta v. EFTAn valvontaviranomainen, EFTAn oikeustapauskokoelma 1999, 34 kohta.
(16) Asia C-41/90, Höfner ja Elser v. Macroton, tuomio 23.4.1991 (Kok., s. I-1979, 21–23 kohta) ja asia E-5/07, Private Barnehagers Landsforbund v. EFTAn valvontaviranomainen, EFTAn oikeustapauskokoelma 2008, s. 61, 78 kohta.
(17) Asia C-222/04, Ministero dell'Economica e delle Finanze v. Cassa di Risparmio di Firenze SpA, tuomio 10.1.2006 (Kok., s. I-289, 108 kohta).
(18) Yhdistetyt asiat C-106/09 P ja C-107/9 P, komissio ja Espanja v. Government of Gibraltar ja Yhdistynyt kuningaskunta, tuomio 15.11.2011 (Kok., s. I-11113, 75 kohta).
(19) Ibid., 145 kohta.
(20) Asia C-75/97, Belgia v. komissio, tuomio 17.6.1999 (Kok., s. I-3671, 32 kohta); asia C-143/99, Adria-Wien Pipeline ja Wietersdorfer & Peggauer Zementwerke, tuomio 8.11.2001 (Kok., s. I-8365, 48 kohta) ja asia C-409/00, Espanja v. komissio, tuomio 13.2.2003 (Kok., s. I-1487, 48 kohta).
(21) Ks. asia C-409/00, Espanja v. komissio, tuomio 13.2.2003 (Kok., s. I-1487, 49 kohta).
(22) Asia E-6/98, Norja v. EFTAn valvontaviranomainen, EFTAn oikeustapauskokoelma 1999, s. 76, 38 kohta; yhdistetyt asiat E-5/04, E-6/04 ja E-7/04, Fesil ja Finnfjord, PIL ym. ja Norja v. EFTAn valvontaviranomainen, EFTAn oikeustapauskokoelma 2005, s. 117, 84–85 kohta; yhdistetyt asiat T-127/99, T-129/99 ja T-148/99, Territorio Histórico de Álava ym. v. komissio, tuomio 6.3.2002 (Kok., s. II-1275, 163 kohta); asia C-143/99, Adria-Wien Pipeline, tuomio 8.11.2001 (Kok., s. I-8365, 42 kohta); asia T-308/00, Salzgitter v. komissio, tuomio 1.7.2004 (Kok., s. II-1933, 42 kohta); asia C-172/03, Wolfgang Heiser, tuomio 3.3.2005 (Kok., s. I-1627, 43 kohta) ja asia C-279/08 P, komissio v. Alankomaat, tuomio 8.9.2011 (Kok., s. I-7671, 62 kohta).
(23) Em. asia E-6/98, Norja v. EFTAn valvontaviranomainen, 38 kohta; em. yhdistetyt asiat E-5/04, E-6/04 ja E-7/04, Fesil ja Finnfjord, PIL ym. ja Norja v. EFTAn valvontaviranomainen, 76–89 kohta; asia 173/73, Italia v. komissio, tuomio 2.7.1974 (Kok., s. 709, 16 kohta).
(24) Em. asia E-6/98, Norja v. EFTAn valvontaviranomainen, 67 kohta; asia C-159/01, Alankomaat v. komissio, tuomio 29.4.2004 (Kok., s. I-4461, 43 kohta); em. yhdistetyt asiat C-106/09 P ja C-107/9 P, komissio ja Espanja v. Government of Gibraltar ja Yhdistynyt kuningaskunta, 146 kohta.
(25) Ks. valvontaviranomaisen päätöksen N:o 3/13/KOL 50–51 kohta.
(26) Asia C-372/97, Italia v. komissio, tuomio 29.4.2004 (Kok., s. I-3679, 67 kohta) ja asia C-172/03, Heiser, tuomio 3.3.2005 (Kok., s. I-1627, 54 kohta).
(27) Ks. asia T-210/02, RENV British Aggregates Association v. komissio, tuomio 13.9.2006 (Kok., s. II-0000, 49–50 kohta) ja yhdistetyt asiat C-106/09 P ja C-107/9 P, komissio ja Espanja v. Government of Gibraltar ja Yhdistynyt kuningaskunta, tuomio 15.11.2011 (Kok., s. I-11113, 75 ja 90 kohta).
(28) Ks. yhdistetyt asiat C-78/08–C-80/09, Paint Graphos ym., tuomio 8.9.2011 (Kok., s. I-7611, 70 kohta).
(29) Ks. arvonlisäverosta annetun lain nro 50/1988 1 §.
(30) Syyskuun 2 päivänä 2011 päivätty ilmoituskirje.
(31) Ks. yhdistetyt asiat E-17/10 ja E-6/11, Liechtensteinin ruhtinaskunta ja VTM Fundmanagement v. EFTAn valvontaviranomainen, EFTAn oikeustapauskokoelma 2012, s. 117, 76 kohta.
(32) Vastaavien perustelujen osalta ks. toimenpiteestä, jonka Alankomaat on toteuttanut kansainvälisen rahoitustoiminnan tukemiseksi, 17 päivänä helmikuuta 2003 tehdyn komission päätöksen 2003/515/EY 95 kohta (EUVL L 180, 18.7.2003, s. 52).
(33) Asia E-6/98, Norjan hallitus v. EFTAn valvontaviranomainen, EFTAn oikeustapauskokoelma 1999, s. 76, 59 kohta; asia 730/79, Philip Morris v. komissio, tuomio 17.9.1980 (Kok.,s. 2671, 11 kohta).
(34) Asia C-5/89, komissio v. Saksa, tuomio 20.9.1990 (Kok., s. I-3437, 14 kohta); asia C-169/95, komissio v. Espanja, tuomio 14.1.1997 (Kok., s. I-135, 51 kohta); asia C-24/95, Land Rheinland-Pfalz v. Alcan Deutschland GmbH, tuomio 20.3.1997 (Kok., s. I-1591, 25 kohta).
(35) Asia C-1/09, Centre d'Exportation du Livre Français (CELF), Ministre de la Culture et de la Communication v. Société Internationale de Diffusion et d'Édition, tuomio 11.3.2010 (Kok., s. I-02099, 53 kohta). Ks. myös asia C-91/01, Italia v. komissio, tuomio 29.4.2004 (Kok., s. I-4355, 66 ja 67 kohta).
(36) Asia C-5/89, komissio v. Saksa, tuomio 20.9.1990 (Kok., s. I-3437, 14 kohta) ja asia T-171-02, Regione Autónoma della Sardegna v. komissio, tuomio 15.6.2005 (Kok., s. II-2123, 64 kohta).
(37) Asia C-5/89, komissio v. Saksa, tuomio 20.9.1990 (Kok., s. I-3437, 14 kohta) ja asia C-169/95, Espanja v. komissio, tuomio 14.1.1997 (Kok., s. I-135, 51 kohta).
(38) Yhdistetyt asiat C-183/02 P ja C-187/02 P, Demesa ja Territorio Histórico de Álava v. komissio, tuomio 11.11.2004 (Kok., s. I-10609, 51 kohta).
(39) Asia T-290/97, Mehibas Dordstelaan v. komissio, tuomio 18.1.2000 (Kok., s. II-15) ja yhdistetyt asiat C-182/03 ja C-217/03, Belgia ja Forum 187 ASBL v. komissio, tuomio 22.6.2006 (Kok., s. I-05479, 147 kohta).
(40) Ks. lasipakkausten vapauttamisesta kertakäyttöisille juomapakkauksille määrätystä perusverosta 31.10.1995 tehty EFTAn valvontaviranomaisen päätös N:o 106/95/KOL, (EYVL L 124, 23.5.1996, s. 30, ja ETA-täydennysosa N:o 23, 23.5.1996, s. 75), valtion tuesta alueellisesti eriytettyjen sosiaaliturvamaksujen muodossa 14.5.1997 tehty EFTAn valvontaviranomaisen päätös N:o 145/97/KOL ja Liechtensteinin verolain mukaisesta vakuutusalan kytkösyhtiöiden verotuksesta 24.3.2010 tehty EFTAn valvontaviranomaisen päätös N:o 97/10/KOL (EUVL L 261, 27.9.2012, s. 1, ja ETA-täydennysosa N:o 53, 27.9.2012, s. 1).
(41) Ks. yhdistetyt asiat E-17/10 ja E-6/11, Liechtensteinin ruhtinaskunta ja VTM Fundmanagement v. EFTAn valvontaviranomainen, EFTAn oikeustapauskokoelma 2012, s. 117, 141–142 kohta.
(42) Asia C-75/97, Belgia v. komissio, tuomio 17.6.1999 (Kok., s. I-3671, 66 kohta) ja asia C-310/99, Italia v. komissio, tuomio 7.3.2002 (Kok., s. I-2289, 99 kohta).
(43) Ks. asia C-169/95, Espanja v. komissio, tuomio 14.1.1997 (Kok., s. I-135, 51 kohta).
(44) Sellaisena kuin se on muutettuna valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta tehdyn EFTA-valtioiden sopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 27 artiklassa tarkoitetuista täytäntöönpanosäännöksistä tehdyn kollegion päätöksen N:o 195/04/KOL muuttamisesta valtiontuen vakioilmoituslomakkeen osalta 17.12.2008 tehdyllä EFTAn valvontaviranomaisen päätöksellä N:o 789/08/KOL (EUVL L 340, 22.12.2010, s. 1, ja ETA-täydennysosa N:o 72, 22.12.2010, s. 1).
(45) Sellaisena kuin se on muutettuna EFTAn valvontaviranomaisen päätöksellä N:o 789/08/KOL.