ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 44

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

58. vuosikerta
18. helmikuu 2015


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

PÄÄTÖKSET

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2015/217, annettu 10 päivänä huhtikuuta 2014, luvan antamisesta jäsenvaltioille myöntää tiettyjä poikkeuksia vaarallisten aineiden sisämaankuljetuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/68/EY nojalla (tiedoksiannettu numerolla C(2014) 2292)

1

 

*

Komission päätös (EU) 2015/218, annettu 7 päivänä toukokuuta 2014, valtiontuesta SA.29786 (ex N 633/09), SA.33296 (11/N), SA.31891 (ex N 553/10), N 241/09, N 160/10 ja SA.30995 (ex C 25/10), jonka Irlanti on toteuttanut Allied Irish Banks plc – ja EBS Building Society -yritysten rakenneuudistussuunnitelman osalta (tiedoksiannettu numerolla C(2014) 2638)  ( 1 )

40

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2015/219, annettu 29 päivänä tammikuuta 2015, SIRENE-käsikirjasta ja muista toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) täytäntöönpanotoimenpiteistä annetun täytäntöönpanopäätöksen 2013/115/EU liitteen korvaamisesta (tiedoksiannettu numerolla C(2015) 326)

75

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

PÄÄTÖKSET

18.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 44/1


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2015/217,

annettu 10 päivänä huhtikuuta 2014,

luvan antamisesta jäsenvaltioille myöntää tiettyjä poikkeuksia vaarallisten aineiden sisämaankuljetuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/68/EY nojalla

(tiedoksiannettu numerolla C(2014) 2292)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon vaarallisten aineiden sisämaankuljetuksista 24 päivänä syyskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/68/EY (1) ja erityisesti sen 6 artiklan 2 ja 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivin 2008/68/EY liitteessä I oleva I.3 jakso, liitteessä II oleva II.3 jakso ja liitteessä III oleva III.3 jakso sisältävät luettelot kansallisista poikkeuksista, joiden ansiosta on mahdollista ottaa huomioon kansalliset erityisolot. Tietyt jäsenvaltiot ovat pyytäneet uusia kansallisia poikkeuksia.

(2)

Nämä poikkeukset olisi sallittava.

(3)

Koska liitteessä I olevaa I.3 jaksoa, liitteessä II olevaa II.3 jaksoa ja liitteessä III olevaa III.3 jaksoa on sen vuoksi muutettava, on syytä selkeyden vuoksi korvata ne kokonaan.

(4)

Direktiiviä 2008/68/EY olisi sen vuoksi muutettava.

(5)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat direktiivillä 2008/68/EY perustetun vaarallisten aineiden kuljetuksia käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Liitteessä luetellut jäsenvaltiot saavat panna täytäntöön liitteessä esitetyt poikkeukset, jotka koskevat vaarallisten aineiden kuljetuksia niiden alueella.

Näitä poikkeuksia on sovellettava ketään syrjimättä.

2 artikla

Muutetaan direktiivin 2008/68/EY liitteessä I oleva I.3 jakso, liitteessä II oleva II.3 jakso ja liitteessä III oleva III.3 jakso tämän päätöksen liitteen mukaisesti.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 10 päivänä huhtikuuta 2014.

Komission puolesta

Siim KALLAS

Varapuheenjohtaja


(1)  EUVL L 260, 30.9.2008, s. 13.


LIITE

Muutetaan direktiivin 2008/68/EY liitteet I, II ja III seuraavasti:

1)

Korvataan liitteessä I oleva I.3 jakso seuraavasti:

”I.3   Kansalliset poikkeukset

Jäsenvaltioita koskevat poikkeukset, jotka on myönnetty niiden alueella tapahtuvia vaarallisten aineiden kuljetuksia varten direktiivin 2008/68/EY 6 artiklan 2 kohdan nojalla.

Poikkeusten numerointi: RO-a/bi/bii-MS-nn

RO= tie

a/bi/bii= 6 artiklan 2 kohdan a/bi/bii alakohta

MS= jäsenvaltion lyhenne

nn= järjestysnumero

Poikkeukset direktiivin 2008/68/EY 6 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla

BE Belgia

RO–a–BE–1

Aihe: Luokka 1 — Pienet määrät.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 1.1.3.6

Direktiivin liitteen sisältö: 1.1.3.6 kohdassa rajoitetaan tavallisessa ajoneuvossa kuljetettavien kaivosräjähteiden määrä 20 kilogrammaan.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Kaukana toimituspaikoista sijaitsevien varastojen toiminnanharjoittajat voivat saada luvan kuljettaa enintään 25 kg dynamiittia tai voimakkaita räjähdysaineita ja 300 nallia tavallisella moottoriajoneuvolla räjähdysaineyksikön asettamin ehdoin.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Article 111 de l'arrêté royal 23 septembre 1958 sur les produits explosifs.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–a–BE– 2

Aihe: Eri luokkien aineita sisältäneiden puhdistamattomien tyhjien konttien kuljettaminen.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 5.4.1.1.6

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Rahtikirjassa on oltava maininta ’puhdistamattomia tyhjiä pakkauksia, jotka ovat sisältäneet eri luokkien aineita’.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Dérogation 6–97.

Huomautuksia: Komissio on kirjannut poikkeuksen numerolla 21 (direktiivin 94/55/EY 6 artiklan 10 kohdan nojalla).

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–a–BE–3

Aihe: Poikkeuksen RO–a–UK–4 hyväksyminen.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Arrêté royal relatif au transport des marchadises dangereuses par route (1–2009)

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–a–BE–4

Aihe: Poikkeus kaikista ADR-määräysten vaatimuksista, kun kyseessä ovat enintään 1 000:n kotitalouskäyttöön tarkoitetun käytetyn ionisavuilmaisimen keräyspisteiden kautta tapahtuvat kotimaan kuljetukset käsittelylaitokseen Belgiassa savuilmaisimien lajittelua ja keräämistä koskevan suunnitelman mukaisesti.

Viittaus ADR-määräysten vaatimuksiin: Kaikki vaatimukset.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon:

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Ionisavuilmaisimien säteilyyn kotitalouskäytössä liittyvien näkökohtien osalta ei edellytetä viranomaisvalvontaa silloin, kun savuilmaisintyyppi on hyväksytty. ADR-määräysten vaatimuksia ei myöskään sovelleta tällaisten savuilmaisimien kuljettamiseen loppukäyttäjälle. (ks. 2.2.7.1.2 kohdan d alakohta).

Direktiivissä 2002/96/EY (sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta) edellytetään, että käytetyt savuilmaisimet lajitellaan keräämisen yhteydessä piirilevyjen käsittelyn varmistamiseksi ja ionisavuilmaisimien osalta radioaktiivisten aineiden poistamiseksi. Lajittelun ja keräämisen mahdollistamiseksi on laadittu suunnitelma, jolla kotitalouksia kannustetaan tuomaan käytetyt savuilmaisimet keräyspisteeseen, josta ne voidaan kuljettaa käsittelylaitokseen suoraan tai toisen keräyspisteen taikka välivaraston kautta.

Keräyspisteissä on metallisäiliöitä, joihin mahtuu enintään 1 000 savuilmaisinta. Säiliöön pakatut savuilmaisimet voidaan kuljettaa keräyspisteistä yhdessä muiden jätteiden kanssa välivarastoon tai käsittelylaitokseen. Säiliössä on merkintä ’Savuilmaisin’.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Savuilmaisimien lajittelua ja keräämistä koskeva suunnitelma on osa edellytyksiä, joita sovelletaan hyväksyttyjen laitteiden hävittämiseen ja joista säädetään seuraavan säädöksen 3 §:n 1 momentin d.2 alamomentissa: Arrêté royal du 20 juillet 2001 portant règlement général de la protection de la population, des travailleurs et de l'environnement contre le danger des rayonnements ionisants.

Huomautuksia: Tätä poikkeusta tarvitaan käytettyjen ionisavuilmaisimien lajittelun ja keräämisen mahdollistamiseksi.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

DE Saksa

RO–a–DE–1

Aihe: Autonosien, joiden luokitustunnus on 1.4G, yhteenpakkaaminen ja yhteenkuormaus eräiden vaarallisten aineiden kanssa (n4).

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 4.1.10 ja 7.5.2.1

Direktiivin liitteen sisältö: Yhteenpakkaamista ja yhteenkuormausta koskevat säännökset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: YK-numeroihin 0431 ja 0503 kuuluvia aineita voidaan kuormata yhteen tiettyjen vaarallisten esineiden kanssa (autonvalmistukseen liittyvät tuotteet) tiettyinä määrinä, jotka on lueteltu poikkeuksessa. Arvoa 1 000 (vastaa 1.1.3.6.4 kohtaa) ei saa ylittää.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Gefahrgut-Ausnahmeverordnung — GGAV 2002 vom 6.11.2002 (BGBl. I S. 4350); Ausnahme 28.

Huomautuksia: Poikkeusta tarvitaan autojen turvalaitteiden nopeiden toimitusten mahdollistamiseksi paikallisen kysynnän mukaisesti. Koska kyseessä oleva tuotevalikoima on laaja, näitä tuotteita ei yleensä varastoida paikallisissa autokorjaamoissa.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–a–DE–2

Aihe: Poikkeus vaatimukseen, jonka mukaan 1.1.3.6 kohdassa määriteltyjen tiettyjen vaarallisten aineiden määrien mukana on oltava rahtikirja ja lähettäjän vakuutus (n1).

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 5.4.1.1.1 ja 5.4.1.1.6

Direktiivin liitteen sisältö: Rahtikirjan sisältö.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Kaikki luokat luokkaa 7 lukuun ottamatta: rahtikirjaa ei tarvita, jos kuljetettavien tavaroiden määrä ei ylitä 1.1.3.6 kohdassa annettuja määriä.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Gefahrgut-Ausnahmeverordnung — GGAV 2002 vom 6.11.2002 (BGBl. I S. 4350); Ausnahme 18.

Huomautuksia: Pakkausten merkinnöissä ja varoituslipukkeissa annettujen tietojen katsotaan riittävän kotimaisissa kuljetuksissa, sillä rahtikirja ei aina sovellu kuljetuksiin, joihin liittyy paikallista jakelua.

Komissio on kirjannut poikkeuksen numerolla 22 (direktiivin 94/55/EY 6 artiklan 10 kohdan nojalla).

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–a–DE–3

Aihe: Mittanormaalien ja polttoainepumppujen kuljettaminen (tyhjinä ja puhdistamattomina).

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: YK-numeroita 1202, 1203 ja 1223 koskevat määräykset.

Direktiivin liitteen sisältö: Pakkaus, merkinnät, asiakirjat, kuljetus- ja käsittelyohjeet, ajoneuvon miehistön ohjeet.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Poikkeuksen soveltamista varten määritellään sovellettavat määräykset ja lisäsäännökset; 1 000 litraan saakka: puhdistamattomia tyhjiä pakkauksia vastaavat määräykset; yli 1 000 litraa: säiliöitä koskevien tiettyjen määräysten noudattaminen; kuljetus ainoastaan tyhjänä ja puhdistamattomana.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Gefahrgut-Ausnahmeverordnung — GGAV 2002 vom 6.11.2002 (BGBl. I S. 4350); Ausnahme 24.

Huomautuksia: Luettelo nro 7, 38 ja 38a.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–a–DE–5

Aihe: Lupa yhteenpakkaamiseen.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 4.1.10.4 MP2

Direktiivin liitteen sisältö: Yhteenpakkaaminen kielletty.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Luokat 1.4S, 2, 3 ja 6.1; lupa pakata yhteen luokan 1.4S esineitä (pienten aseiden ammuksia), aerosoleja (luokka 2) sekä luokkiin 3 ja 6.1 kuuluvia puhdistus- ja käsittelyaineita (YK-numerot lueteltu) yhdistelmiksi, joita myydään pakkausryhmään II kuuluvassa yhteisessä pakkauksessa pieninä määrinä.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Gefahrgut-Ausnahmeverordnung — GGAV 2002 vom 6.11.2002 (BGBl. I S. 4350); Ausnahme 21.

Huomautuksia: Luettelo nro 30*, 30a, 30b, 30c, 30d, 30e, 30f ja 30 g.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

DK Tanska

RO–a–DK–2

Aihe: Räjähde- ja sytytinpakkausten tiekuljetus samassa ajoneuvossa.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 7.5.2.2

Direktiivin liitteen sisältö: Yhteenpakkaamista koskevat määräykset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Vaarallisten aineiden tiekuljetuksissa on noudatettava ADR-määräyksiä.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Bekendtgørelse nr. 729 af 15. august 2001 om vejtransport of farligt gods § 4, stk. l.

Huomautuksia: Käytännössä on tarpeellista, että räjähteet voidaan kuormata yhteen sytytinten kanssa samaan ajoneuvoon, kun näitä tavaroita kuljetetaan niiden varastointipaikalta työmaalle ja takaisin.

Kun vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevaa Tanskan lainsäädäntöä muutetaan, Tanskan viranomaiset sallivat tällaiset kuljetukset seuraavin ehdoin:

1.

Ryhmän D räjähteitä saa kuljettaa enintään 25 kg.

2.

Ryhmän B sytyttimiä saa kuljettaa enintään 200 kappaletta.

3.

Sytyttimet ja räjähteet on pakattava erikseen UN-sertifioituihin pakkauksiin direktiivin 94/55/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2000/61/EY, säännösten mukaisesti.

4.

Sytyttimiä sisältävän pakkauksen ja räjähteitä sisältävän pakkauksen välisen etäisyyden on oltava vähintään yksi metri. Etäisyyden on säilyttävä myös äkillisessä jarrutuksessa. Sytyttimiä sisältävät pakkaukset ja räjähteitä sisältävät pakkaukset on sijoitettava siten, että ne voidaan poistaa nopeasti ajoneuvosta.

5.

Kaikkia muita vaarallisten aineiden tiekuljetuksia koskevia sääntöjä on noudatettava.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–a–DK–3

Aihe: Sellaisten kotitalouksista ja yrityksistä jätteistä huolehtimista varten kerättyjen pakkausten ja esineiden tiekuljetus, jotka sisältävät tiettyyn luokkaan kuuluvien vaarallisten aineiden jätteitä tai jäämiä.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: Osat 2, 3 ja 6 sekä luvut 4.1, 5.1, 5.2, 5.4, 8.1 ja 8.2.

Direktiivin liitteen sisältö: Luokitusta koskevat määräykset, erityismääräykset, pakkausmääräykset, lähettämismenettelyt, pakkausten rakennetta ja testausta koskevat vaatimukset, kuljetusyksiköitä ja mukana pidettäviä varusteita koskevat määräykset ja koulutusvaatimukset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Kotitalouksista tai yrityksistä jätteistä huolehtimista varten kerättyjä sisäpakkauksia ja esineitä, jotka sisältävät tiettyyn luokkaan kuuluvien vaarallisten aineiden jätteitä tai jäämiä, voidaan pakata toistensa kanssa tiettyihin samoihin ulkopakkauksiin ja/tai lisäpäällyksiin ja kuljettaa erityisten lähettämismenettelyjen mukaisesti, pakkaamiseen ja merkitsemiseen liittyvät rajoitukset mukaan luettuina. Vaarallisten aineiden määrä sisäpakkausta, ulkopakkausta ja/tai kuljetusyksikköä kohden on rajoitettu.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Bekendtgørelse nr. 818 af 28. juni 2011 om vejtransport af farligt gods § 4, stk. 3.

Huomautuksia: Jätehuollosta vastaavien tahojen ei ole mahdollista soveltaa kaikkia direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevan I.1 jakson määräyksiä, kun kotitalouksista ja yrityksistä on kerätty jätteistä huolehtimista varten vaarallisten aineiden jäämiä sisältäviä jätteitä. Jätteet sisältyvät tavallisesti vähittäiskaupassa myytyihin pakkauksiin.

Viimeinen voimassaolopäivä: 1 päivä tammikuuta 2019.

FI Suomi

RO–a–FI–1

Aihe: Vaarallisten aineiden tiettyjen määrien kuljettaminen linja-autoissa ja vähäaktiivisten radioaktiivisten aineiden pienten määrien kuljettaminen terveydenhuoltoa ja tutkimusta varten.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 4.1, 5.4.

Direktiivin liitteen sisältö: Pakkausmääräykset, asiakirjat.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Linja-autoissa saa kuljettaa ilman rahtikirjaa vaarallisia aineita 1.1.3.6 kohdassa tarkoitettuja määriä pienempinä määrinä siten, että suurin kokonaismassa on enintään 200 kg, eikä kaikkia pakkausvaatimuksia tarvitse noudattaa. Kuljetettaessa vähäaktiivisia radioaktiivisia aineita enintään 50 kg:n määrinä terveydenhoitoa ja tutkimusta varten, ajoneuvoa ei tarvitse merkitä ja varustaa ADR-määräysten mukaisesti.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Liikenne- ja viestintäministeriön asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä (277/2002; 313/2003; 312/2005).

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–a–FI–2

Aihe: Tyhjiä säiliöitä koskeva merkintä rahtikirjassa.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 5.4.1.1.6

Direktiivin liitteen sisältö: Erityismääräykset tyhjille, puhdistamattomille pakkauksille, ajoneuvoille, konteille, säiliöille, monisäiliöajoneuvoille ja monisäiliökonteille (MEG-kontit).

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Sellaisten tyhjien puhdistamattomien säiliöajoneuvojen osalta, joissa on kuljetettu kahta tai useampaa YK-numeroon 1202, 1203 tai 1223 kuuluvaa ainetta, rahtikirjassa olevaa merkintää voidaan täydentää sanoilla ’viimeisin kuorma’ ja ilmoittamalla sen tuotteen nimi, jonka syttymispiste on alhaisin: ’Tyhjä säiliöajoneuvo, 3, viimeisin kuorma: UN 1203 Moottoripolttoaine, II’.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Liikenne- ja viestintäministeriön asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä (277/2002; 313/2003).

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–a–FI–3

Aihe: Räjähteiden kuljettamiseen käytettävän kuljetusyksikön varoituslipukkeet ja merkinnät.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 5.3.2.1.1

Direktiivin liitteen sisältö: Oranssikilpeä koskevat yleiset määräykset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Kuljetusyksiköihin (yleensä pakettiautoihin), joissa kuljetetaan pieniä määriä räjähteitä (suurin nettopaino 1 000 kg) louhoksille ja työmaille, voidaan kiinnittää eteen ja taakse mallin nro 1 mukainen suurlipuke.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Liikenne- ja viestintäministeriön asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä (277/2002; 313/2003).

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

FR Ranska

RO–a–FR–2

Aihe: Sellaisen hoitotoimenpiteistä syntyvän jätteen kuljetukset, johon liittyy YK-numeroon 3291 kuuluva infektiovaara ja jonka massa on enintään 15 kg.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: Liitteet A ja B.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: ADR-määräysten vaatimuksista vapautetaan sellaisen hoitotoimenpiteistä syntyvän jätteen kuljetukset, johon liittyy YK-numeroon 3291 kuuluva infektiovaara ja jonka massa on enintään 15 kg.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Arrêté du 1er juin 2001 relatif au transport des marchandises dangereuses par route — Article 12.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–a–FR–5

Aihe: Vaarallisten aineiden kuljettaminen julkisissa matkustaja-ajoneuvoissa (18).

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 8.3.1.

Direktiivin liitteen sisältö: Matkustajien ja vaarallisten aineiden kuljettaminen.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Muiden kuin luokkaan 7 kuuluvien vaarallisten aineiden kuljettaminen käsimatkatavarana julkisissa kulkuneuvoissa sallitaan: ainoastaan kollien pakkauksia, merkintöjä ja varoituslipukkeita koskevia 4.1, 5.2 ja 3.4 luvun määräyksiä sovelletaan.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Arrêté du 29 mai 2009 relatif au transport des marchandises dangereuses par voies terrestres, annexe I paragraphe 3.1.

Huomautuksia: Vaarallisia tavaroita saa kuljettaa käsimatkatavarana ainoastaan henkilökohtaiseen tai omaan ammattikäyttöön. Hengitysongelmista kärsivät potilaat voivat kuljettaa kannettavia kaasuastioita, joissa on yhteen matkaan riittävä määrä kaasua.

Viimeinen voimassaolopäivä: 29 päivä helmikuuta 2016.

RO–a–FR–6

Aihe: Vaarallisten aineiden pienten määrien kuljettaminen omaan lukuun (18).

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 5.4.1.

Direktiivin liitteen sisältö: Rahtikirja vaaditaan.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Jos omaan lukuun kuljetetaan muiden kuin luokkaan 7 kuuluvien vaarallisten aineiden pieniä määriä, jotka eivät ylitä 1.1.3.6 kohdassa määrättyjä rajoja, 5.4.1 kohdassa määrättyä rahtikirjaa ei tarvita.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Arrêté du 29 mai 2009 relatif au transport des marchandises dangereuses par voies terrestres annexe I, paragraphe 3.2.1.

Viimeinen voimassaolopäivä: 29 päivä helmikuuta 2016.

RO–a–FR–7

Aihe: Kemiallisten aineiden, seosten ja vaarallisia aineita sisältävien esineiden tiekuljetus, kun kyse on markkinavalvontaan liittyvistä näytteistä.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: Osat 1–9.

Direktiivin liitteen sisältö: Yleiset määräykset, luokitus, erityismääräykset ja rajoitetuissa määrin pakattujen vaarallisten aiheiden kuljetukseen liittyvät vapautukset, pakkausten ja säiliöiden käyttöä koskevat määräykset, lähettämismenettelyt, pakkausten rakennetta koskevat vaatimukset, kuljetusolosuhteita, käsittelyä, kuormausta ja purkamista koskevat määräykset, kuljetusvälineitä ja kuljetusta koskevat vaatimukset, ajoneuvojen rakennetta ja hyväksyntää koskevat vaatimukset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Kemialliset aineet, seokset ja vaarallisia aineita sisältävät esineet, kun kyse on markkinavalvontaan liittyvistä näytteistä, on kuljetettava pakkausyhdistelmissä. Niiden on oltava sisäpakkauksille vahvistettuja enimmäismääriä koskevien sääntöjen mukaisia kyseessä olevan vaarallisen aineen tyypin mukaan. Ulkopakkauksen on oltava kovamuovilaatikoille asetettujen vaatimusten mukainen (4H2, direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevan I.1 jakson 6.1 luku). Ulkopakkauksessa on oltava direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevan I.1 jakson 3.4.7 luvun mukainen merkintä ja teksti ’Analyysinäytteitä’ (ranskaksi: ’Echantillons destinés à l'analyse’). Mikäli näitä määräyksiä noudatetaan, kuljetukseen ei sovelleta direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevan I.1 jakson määräyksiä.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Arrêté du 12 décembre 2012 modifiant l'arrêté du 29 mai 2009 relatif aux transports de marchandises dangereuses par voies terrestres

Huomautuksia: Direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevan I.1 jakson 1.1.3 luvun poikkeus ei koske toimivaltaisten viranomaisten ottamien tai niiden puolesta otettujen vaarallisten aineiden analyysinäytteiden kuljetusta. Tehokkaan markkinavalvonnan varmistamiseksi Ranska on ottanut käyttöön menettelyn, joka perustuu rajoitettuihin määriin sovellettavaan järjestelmään, jotta varmistettaisiin vaarallisia aineita sisältävien näytteiden kuljetusten turvallisuus. Koska aina ei ole mahdollista soveltaa taulukon A määräyksiä, sisäpakkausta koskeva enimmäismäärä on määritelty toiminnallisten näkökohtien mukaisesti.

Viimeinen voimassaolopäivä: 1 päivä tammikuuta 2019.

IE Irlanti

RO–a–IE–1

Aihe: Poikkeus ADR-määräysten 5.4.0 kohdan vaatimuksesta, jonka mukaan kuljetuksen mukana on oltava rahtikirja; poikkeus koskee luokan 3 torjunta-aineita, jotka on lueteltu 2.2.3.3 kohdassa FT2 torjunta-aineina (syttymispiste < 23° C), ja luokan 6.1 torjunta-aineita, jotka on lueteltu 2.2.61.3 kohdassa T6 nestemäisinä torjunta-aineina (syttymispiste vähintään 23° C), kun kuljetettavien vaarallisten aineiden määrät eivät ylitä ADR-määräysten 1.1.3.6 kohdassa vahvistettuja määriä.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 5.4.

Direktiivin liitteen sisältö: Rahtikirja vaaditaan.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Rahtikirjaa ei vaadita ADR-määräysten luokkiin 3 ja 6.1 kuuluvien torjunta-aineiden kuljetuksissa, kun kuljetettavien vaarallisten aineiden määrät eivät ylitä ADR-määräysten 1.1.3.6 kohdassa vahvistettuja määriä.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Regulation 82(9) of the ’Carriage of Dangerous Goods by Road Regulations 2004’.

Huomautuksia: Vaatimus olisi tarpeettoman työläs näiden torjunta-aineiden paikallisissa kuljetuksissa ja toimituksissa.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–a–IE–4

Aihe: Poikkeus ADR-määräysten 5.3 ja 5.4 kohdan, 7 kohdan ja liitteen B vaatimuksista juomien annosteluaineita sisältävien kaasupullojen kuljetuksissa, kun niitä kuljetetaan samassa ajoneuvossa kuin juomia, joiden annosteluun niitä käytetään.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 5.3, 5.4, 7 ja liite B.

Direktiivin liitteen sisältö: Ajoneuvon merkinnät, kuljetuksen mukana seuraavat asiakirjat sekä kuljetusvälineitä ja kuljetuksia koskevat määräykset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Poikkeus ADR-määräysten 5.3 ja 5.4 kohdan, 7 kohdan ja liitteen B vaatimuksista juomien annosteluaineita sisältävien kaasupullojen kuljetuksissa, kun niitä kuljetetaan samassa ajoneuvossa kuin juomia, joiden annosteluun niitä käytetään.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Proposed amendment to ’Carriage of Dangerous Goods by Road Regulations, 2004’.

Huomautuksia: Pääasiallisena toimintana on sellaisten juomien pakkausten jakelu, jotka eivät ole ADR-määräysten alaisia aineita; niiden ohella kuljetetaan pieniä määriä pieniä pulloja, joissa on juomien annosteluaineita.

Aiemmin direktiivin 94/55/EY 6 artiklan 10 kohdan nojalla kirjattu poikkeus.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–a–IE–5

Aihe: Irlannin sisäisiä kuljetuksia koskeva poikkeus astioiden rakennetta ja testausta sekä käyttöä koskevista vaatimuksista, jotka sisältyvät ADR-määräysten 6.2 ja 4.1 kohtaan; poikkeus koskee luokan 2 kaasuja sisältäviä kaasupulloja ja -astioita, joita on kuljetettu multimodaalisessa kuljetusketjussa, johon sisältyy merikuljetus, kun i) pullot ja astiat on rakennettu ja testattu ja niitä käytetään IMDG-koodin mukaisesti, ii) pulloja ja astioita ei täytetä uudelleen Irlannissa vaan ne palautetaan nimellisesti tyhjinä multimodaalisen kuljetusketjun lähtömaahan ja iii) pulloja ja astioita jaellaan paikallisesti pieninä määrinä.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 1.1.4.2, 4.1 ja 6.2.

Direktiivin liitteen sisältö: Multimodaalikuljetuksia koskevat määräykset, mukaan lukien merikuljetukset, pullojen ja astioiden käyttö luokan 2 kaasuille ja näiden pullojen ja astioiden rakenne ja testaus.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Määräysten 4.1 ja 6.2 kohdan määräyksiä ei sovelleta luokan 2 kaasuille tarkoitettuihin pulloihin ja astioihin seuraavin ehdoin: i) pullot ja astiat on rakennettu ja testattu IMDG-koodin mukaisesti, ii) pulloja ja astioita käytetään IMDG-koodin mukaisesti, iii) pullot ja astiat on toimitettu lähettäjälle multimodaalikuljetuksena, johon sisältyy merikuljetus, iv) pullojen ja astioiden kuljetus multimodaalikuljetuksen vastaanottajalta (johon viitataan iii alakohdassa) loppukäyttäjälle koostuu yhdestä saman päivän aikana toteutettavasta kuljetustapahtumasta, v) pulloja ja astioita ei täytetä uudelleen Irlannin alueella ja ne palautetaan nimellisesti tyhjinä multimodaalikuljetuksen lähtömaahan (johon viitataan iii alakohdassa) ja vi) pulloja ja astioita jaellaan pieninä määrinä paikallisesti Irlannin alueella.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Proposed amendment to ’Carriage of Dangerous Goods by Road Regulations, 2004’.

Huomautuksia: Tällaiset pullot ja astiat sisältävät loppukäyttäjien laatimien eritelmien mukaisia kaasuja, minkä vuoksi niitä on tuotava ADR-alueen ulkopuolelta. Käytön jälkeen nämä nimellisesti tyhjät pullot ja astiat on palautettava alkuperämaahan täytettäviksi uudelleen erityisten eritelmien mukaisilla kaasuilla; niitä ei saa täyttää uudelleen Irlannin alueella tai missään ADR-alueella. Vaikka pullot ja astiat eivät olekaan ADR-määräysten mukaisia, ne ovat IMDG-koodin mukaisia ja sen nojalla hyväksyttyjä. ADR-alueen ulkopuolelta alkavan multimodaalikuljetuksen on määrä päättyä maahantuojan tiloihin, joista näitä pulloja ja astioita on tarkoitus jaella pieninä määrinä paikallisesti Irlannissa sijaitseville loppukäyttäjille. Tällainen Irlannin alueella tapahtuva kuljetus kuuluu direktiivin 94/55/EY 6 artiklan 9 kohdan, sellaisena kuin se on muutettuna, soveltamisalaan.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–a–IE–6

Aihe: Poikkeus joistain pakkaamista, merkintöjä ja varoituslipukkeita koskevista direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevan I.1 jakson vaatimuksista, kun kuljetetaan pieniä määriä (pienempiä kuin 1.1.3.6 kohdassa vahvistetut määrät) luokkaan 1 kuuluvia vanhentuneita pyroteknisiä esineitä, joiden luokituskoodi on 1.3G, 1.4G tai 1.4S ja joiden YK-numero on 0092, 0093, 0191, 0195, 0197, 0240, 0312, 0403, 0404, 0453, 0505, 0506 tai 0507, lähimpään varuskuntaan tai sotilaalliselle toiminta-alueelle lopullista huolehtimista varten.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: Osat 1, 2, 4, 5 ja 6.

Direktiivin liitteen sisältö: Yleiset määräykset. Luokitus. Pakkausmääräykset. Lähettämismenettelyt. Pakkausten rakenne ja testaus.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Pakkaamista, merkintöjä ja varoituslipukkeita koskevia direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevan I.1 jakson määräyksiä ei sovelleta YK-numeroon 0092, 0093, 0191, 0195, 0197, 0240, 0312, 0403, 0404, 0453, 0505, 0506 tai 0507 kuuluvien vanhentuneiden pyroteknisten esineiden kuljetuksiin lähimpään varuskuntaan tai sotilaalliselle toiminta-alueelle sillä edellytyksellä, että direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevan I.1 jakson yleisiä pakkausmääräyksiä noudatetaan ja rahtikirjassa annetaan lisätietoja. Poikkeusta sovelletaan ainoastaan näiden vanhentuneiden pyroteknisten esineiden paikallisiin kuljetuksiin varuskuntaan tai sotilaalliselle toiminta-alueelle, jolla niistä voidaan huolehtia turvallisesti.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: S.I. 349 of 2011 Regulation 57(f) and (g).

Huomautuksia: Vanhentuneiden pyroteknisten esineiden pienten määrien kuljettaminen varuskuntiin tai sotilaalliselle toiminta-alueelle turvallista huolehtimista varten on aiheuttanut huviveneiden omistajille ja alusten tavarantoimittajille erityisesti pakkausvaatimuksiin liittyviä vaikeuksia. Poikkeus koskee ainoastaan pienten määrien (pienempien kuin 1.1.3.6 kohdassa vahvistetut määrät) paikallisia kuljetuksia. Poikkeusta sovelletaan kaikkiin YK-numeroihin kuuluviin meriliikenteen pyroteknisten esineisiin.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä tammikuuta 2020.

LT Liettua

RO–a–LT–1

Aihe: Poikkeuksen RO–a–UK–6 hyväksyminen.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Lietuvos Respublikos Vyriausybės 2000 m. kovo 23 d. nutarimas Nr. 337 ’Dėl pavojingų krovinių vežimo kelių transportu Lietuvos Respublikoje’ (Liettuan hallituksen 23. maaliskuuta 2000 tekemä päätös N:o 337 vaarallisten aineiden tiekuljetuksista Liettuan tasavallassa).

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

HU Unkari

RO–a–HU–1

Aihe: Poikkeuksen RO-a-DE-2 hyväksyminen.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: A nemzeti fejlesztési miniszter rendelete az ADR Megállapodás A és B Mellékletének belföldi alkalmazásáról.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä tammikuuta 2020.

RO–a–HU–2

Aihe: Poikkeuksen RO–a–UK–4 hyväksyminen.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: A nemzeti fejlesztési miniszter rendelete az ADR Megállapodás A és B Mellékletének belföldi alkalmazásáról.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä tammikuuta 2020.

UK Yhdistynyt kuningaskunta

RO–a–UK–1

Aihe: Vähäistä vaaraa aiheuttavien radioaktiivisten esineiden, kuten kellojen, rannekellojen, savuilmaisimien ja kompassineulojen, kuljettaminen (E1).

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: Useimmat ADR-määräysten vaatimukset.

Direktiivin liitteen sisältö: Luokkaan 7 kuuluvien aineiden kuljettamista koskevat vaatimukset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Tiettyjen kaupallisten tuotteiden, jotka sisältävät vähäisiä määriä radioaktiivisia aineita, täydellinen vapauttaminen kansallisten säädösten vaatimuksista. (Valaiseva laite, joka on tarkoitettu kulkemaan henkilön mukana; yhdessä ajoneuvossa tai rautatievaunussa saa kuljettaa enintään 500 kotitalouskäyttöön tarkoitettua savuilmaisinta, joiden kunkin aktiivisuus on enintään 40 kBq; tai yhdessä ajoneuvossa tai rautatievaunussa saa kuljettaa enintään viittä valaisinta, jotka sisältävät kaasumaista tritiumia ja joiden kunkin aktiivisuus on enintään 10 GBq).

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: The Radioactive Material (Road Transport) Regulations 2002: Regulation 5(4)(d). The Carriage of Dangerous Goods and Use of Transportable Pressure Equipment Regulations 2004: Regulation 3(10).

Huomautuksia: Tämä poikkeus on lyhytaikainen toimenpide, jota ei enää tarvita sen jälkeen kun Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) määräysten vastaavat muutokset sisällytetään ADR-määräyksiin.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–a–UK–2

Aihe: Poikkeus vaatimukseen, jonka mukaan 1.1.3.6 kohdassa määriteltyjen vaarallisten aineiden (muiden kuin luokan 7 aineiden) tiettyjen määrien mukana on oltava rahtikirja (E2).

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 1.1.3.6.2 ja 1.1.3.6.3.

Direktiivin liitteen sisältö: Poikkeukset tietyistä vaatimuksista, kun kuljetetaan tiettyjä määriä kuljetusyksikköä kohden.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Vähäisiä määriä kuljetettaessa ei tarvita rahtikirjaa, paitsi jos nämä määrät ovat osa suurempaa kuormaa.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: The Carriage of Dangerous Goods and Use of Transportable Pressure Equipment Regulations 2004: Regulation 3(7)(a).

Huomautuksia: Tämä poikkeus sopii kotimaanliikenteeseen, sillä rahtikirja ei aina sovellu kuljetuksiin, joihin liittyy paikallista jakelua.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–a–UK–3

Aihe: Poikkeus vaatimuksesta, jonka mukaan matala-aktiivisia radioaktiivisia aineita kuljettavissa ajoneuvoissa on oltava sammuttimet (E4).

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 8.1.4.

Direktiivin liitteen sisältö: Vaatimus, jonka mukaan ajoneuvoissa on oltava sammuttimet.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Poistetaan sammuttimia koskeva vaatimus ajoneuvoilta, joissa kuljetetaan ainoastaan poikkeuksen piiriin kuuluvia kolleja (YK-numerot 2908, 2909, 2910 ja 2911).

Vaatimusta lievennetään tapauksissa, joissa kuljetettavien kollien määrä on pieni.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: The Radioactive Material (Road Transport) Regulations 2002: Regulation 5(4)(d).

Huomautuksia: Sammuttimien kuljettaminen on käytännössä merkityksetöntä kuljetettaessa YK-numeroihin 2908, 2909, 2910 tai 2911 kuuluvia tavaroita, sillä niitä kuljetetaan usein pienissä ajoneuvoissa.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–a–UK–4

Aihe: Tavaroiden (lukuun ottamatta luokkien 1, 4.2, 6.2 ja 7 aineita) jakelu sisäpakkauksissa jakelukeskuksesta vähittäismyyjälle tai käyttäjälle tai vähittäismyyjältä loppukäyttäjälle (N1).

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 6.1.

Direktiivin liitteen sisältö: Pakkausten rakennetta ja testausta koskevat vaatimukset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Pakkauksissa ei tarvitse olla RID/ADR- tai UN-merkintää tai muita merkintöjä, jos ne sisältävät vähäisiä määriä tavaroita luettelon 3 mukaisesti.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: The Carriage of Dangerous Goods and Use of Transportable Pressure Equipment Regulations 2004: Regulation 7(4) and Regulation 36 Authorisation Number 13.

Huomautuksia: ADR-määräysten vaatimukset eivät sovellu kuljetusten loppuvaiheisiin, jotka suuntautuvat jakelukeskuksesta vähittäismyyjälle tai käyttäjälle tai vähittäismyyjältä loppukäyttäjälle. Poikkeuksen tarkoituksena on sallia se, että vähittäismyyntiin tarkoitettujen tavaroiden sisäpakkauksia voidaan kuljettaa ilman ulkopakkauksia paikallisten jakelukuljetusten viimeisessä vaiheessa.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–a–UK–5

Aihe: Sallitaan erilainen ’enimmäismäärä kuljetusyksikössä’ luokan 1 tavaroille 1.1.3.6.3 kohdassa olevan taulukon kuljetusluokissa 1 ja 2 (N10).

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 1.1.3.6.3 ja 1.1.3.6.4.

Direktiivin liitteen sisältö: Kuljetusyksikköä kohden kuljetettaviin määriin liittyvät poikkeukset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Vähäisiin räjähdemääriin ja räjähteiden yhteenkuormaukseen liittyviä poikkeuksia koskevat säännöt.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Carriage of Explosives by Road Regulations 1996, reg. 13 and Schedule 5; reg. 14 and Schedule 4.

Huomautuksia: Säännöksissä sallitaan luokan 1 tavaroille erilaiset enimmäismäärät, eli ’50’ kuljetusluokassa 1 ja ’500’ kuljetusluokassa 2. Yhteenkuormattujen kuormien laskemiseksi käytetään kuljetuskategorialle 1 kerrointa ’20’ ja kuljetuskategorialle 2 kerrointa ’2’.

Aiemmin direktiivin 94/55/EY 6 artiklan 10 kohdan nojalla kirjattu poikkeus.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–a–UK–6

Aihe: EX/II-tyypin ajoneuvoissa kuljetettavien räjähteitä sisältävien esineiden suurimman sallitun nettomassan suurentaminen (N13).

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 7.5.5.2.

Direktiivin liitteen sisältö: Kuljetettavien räjähteiden ja räjähteitä sisältävien esineiden määriä koskevat rajoitukset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Kuljetettavien räjähteiden ja räjähteitä sisältävien esineiden määriä koskevat rajoitukset.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Carriage of Explosives by Road Regulations 1996, reg. 13, Schedule 3.

Huomautuksia: Yhdistyneen kuningaskunnan säännöksissä sallitaan II-tyypin ajoneuvoissa 5 000 kg:n suurin nettomassa yhteensopivuusryhmille 1.1C, 1.1D, 1.1E ja 1.1J.

Monet unionissa kuljetettavat luokkien 1.1C, 1.1D, 1.1E ja 1.1J esineet ovat suurikokoisia tai tilaa vieviä ja yli 2,5 metriä pitkiä. Ne ovat pääasiassa sotilaskäyttöön tarkoitettuja räjähdysaineita sisältäviä esineitä. EX/III-ajoneuvojen rakenteeseen liittyvien rajoitusten vuoksi (ajoneuvojen on oltava suljettuja) tällaisia esineitä on erittäin vaikea lastata ja purkaa. Eräiden esineiden lastaukseen ja purkamiseen tarvittaisiin erikoislaitteita reitin molemmissa päissä. Käytännössä tällaisia laitteita on saatavilla vain harvoin. Yhdistyneessä kuningaskunnassa on käytössä vain muutamia EX/III-ajoneuvoja, ja teollisuuden kannalta olisi erittäin työlästä vaatia useampien EX/III-erikoisajoneuvojen rakentamista tämäntyyppisten räjähteiden kuljettamista varten.

Yhdistyneessä kuningaskunnassa sotilasräjähteitä kuljettavat pääasiassa kaupalliset liikenteenharjoittajat, jotka eivät voi hyödyntää direktiivissä 2008/68/EY säädettyä, sotilasajoneuvoja koskevaa poikkeusta. Tämän ongelman poistamiseksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa on aina ollut sallittua, että EX/II-tyypin ajoneuvoissa kuljetetaan enintään 5 000 kg tällaisia esineitä. Nykyinen raja ei aina riitä, koska yksi esine voi sisältää yli 1 000 kg räjähdettä.

Vuoden 1950 jälkeen on sattunut vain kaksi vaaratilannetta (molemmat 1950-luvulla), joissa on ollut mukana yli 5 000 kg räjähdysaineita. Vaaratilanteiden syinä olivat rengaspalo ja kuuman pakokaasujärjestelmän sytyttämät peitteet. Tulipalot olisivat voineet sattua myös pienemmällä kuormalla. Vaaratilanteet eivät aiheuttaneet kuolonuhreja tai vammoja.

On olemassa empiiristä näyttöä siitä, että oikein pakatut räjähteitä sisältävät esineet eivät todennäköisesti laukea iskun, esimerkiksi ajoneuvojen törmäyksen, seurauksena. Sotilasraporteista ja ohjusten iskukokeiden testitiedoista saatu näyttö osoittaa, että ammusten laukeaminen edellyttää iskunopeutta, joka on suurempi kuin 12 metrin pudotuskokeessa saavutettu nopeus.

Poikkeus ei vaikuttaisi voimassa oleviin turvallisuusnormeihin.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–a–UK–7

Aihe: Tiettyjen luokan 1 tavaroiden pieniä määriä koskeva poikkeus valvontavaatimuksesta (N12).

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 8.4 ja 8.5 S1(6).

Direktiivin liitteen sisältö: Valvontavaatimukset ajoneuvoille, joissa kuljetetaan tiettyjä määriä vaarallisia aineita.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Lainsäädännössä säädetään turvallisista pysäköinti- ja valvontajärjestelyistä, mutta siinä ei edellytetä, että tiettyjen luokan 1 tavaroiden kuormia olisi valvottava kaiken aikaa, kuten edellytetään ADR-määräysten 8.5 kohdan S1(6) kohdassa.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Carriage of Dangerous Goods by Road Regulations 1996, reg. 24.

Huomautuksia: ADR-määräyksiin sisältyviä valvontavaatimuksia ei voida aina toteuttaa kansallisella tasolla.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–a–UK–8

Aihe: Lievennetään rajoituksia, jotka koskevat räjähteiden kuljettamista yhteenkuormattuina ja yhdessä muiden vaarallisten aineiden kanssa rautatievaunuissa, ajoneuvoissa ja säiliöissä (N4/5/6).

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 7.5.2.1 ja 7.5.2.2.

Direktiivin liitteen sisältö: Tietyntyyppisten yhteenkuormausten rajoittaminen.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Kansallinen lainsäädäntö on räjähteiden yhteenkuormauksen osalta vähemmän rajoittava sillä edellytyksellä, että tällainen kuljetus voidaan toteuttaa ilman riskejä.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Carriage of Dangerous Goods by Road Regulations 1996, Regulation 18.

Huomautuksia: Yhdistynyt kuningaskunta haluaa sallia joitain muunnelmia säännöistä, jotka koskevat räjähteiden yhteenkuormausta toisten räjähteiden ja muiden vaarallisten aineiden kanssa. Kaikkiin muunnelmiin liittyy yhtä tai useampaa kuorman osatekijää koskevia määrällisiä rajoituksia, ja nämä muunnelmat sallitaan ainoastaan siinä tapauksessa, että on toteutettu kaikki kohtuudella toteutettavissa olevat käytännön toimenpiteet, joilla estetään räjähteiden joutuminen kosketuksiin tällaisten aineiden kanssa tai se, että ne jollain muulla tavalla vaarantavat nämä aineet tai että nämä aineet vaarantavat räjähteet.

Esimerkkejä muunnelmista, jotka Yhdistynyt kuningaskunta saattaa haluta sallia:

1.

Räjähteitä, joille on annettu YK-numero 0029, 0030, 0042, 0065, 0081, 0082, 0104, 0241, 0255, 0267, 0283, 0289, 0290, 0331, 0332, 0360 tai 0361, voidaan kuljettaa samassa ajoneuvossa sellaisten vaarallisten aineiden kanssa, joille on annettu YK-numero 1942. YK-numeroon 1942 kuuluvan kuljetettavan aineen määrää rajoitetaan siten, että sen katsotaan olevan räjähde, jonka luokitustunnus on 1.1D.

2.

Räjähteitä, joille on annettu YK-numero 0191, 0197, 0312, 0336, 0403, 0431 tai 0453, voidaan kuljettaa samassa ajoneuvossa kuin kuljetusluokan 2 vaarallisia aineita (lukuun ottamatta helposti syttyviä kaasuja, tartuntavaarallisia aineita ja myrkyllisiä aineita) tai kuljetusluokan 3 vaarallisia aineita tai mitä tahansa näiden yhdistelmää, jos kuljetusluokkaan 2 kuuluvien vaarallisten aineiden kokonaismassa on enintään 500 kg tai kokonaistilavuus enintään 500 l ja mainittujen räjähteiden kokonaisnettomassa on enintään 500 kg.

3.

Räjähteitä, joiden luokitustunnus on 1.4G, voidaan kuljettaa samassa ajoneuvossa kuin kuljetusluokkaan 2 kuuluvia helposti syttyviä nesteitä ja helposti syttyviä kaasuja tai kuljetusluokkaan 3 kuuluvia huonosti syttyviä, ei-myrkyllisiä kaasuja tai mitä tahansa näiden yhdistelmää, jos vaarallisten aineiden yhteenlaskettu kokonaismassa on enintään 200 kg tai kokonaistilavuus enintään 200 l ja räjähteiden kokonaisnettomassa on enintään 20 kg.

4.

Räjähteitä, joille on annettu YK-numero 0106, 0107 tai 0257, voidaan kuljettaa yhdessä sellaisten yhteensopivuusryhmään D, E tai F kuuluvien räjähdysainetta sisältävien esineiden kanssa, joiden osia ne ovat. YK-numeroon 0106, 0107 tai 0257 kuuluvien räjähteiden kokonaismäärä saa olla enintään 20 kg.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–a–UK–9

Aihe: Vaihtoehto oranssikilpien käytölle, kun kuljetetaan pieniä määriä radioaktiivisia aineita pienissä ajoneuvoissa.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 5.3.2.

Direktiivin liitteen sisältö: Radioaktiivisia aineita kuljettavat pienet ajoneuvot on varustettava oranssikilvillä.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Sallitaan kaikki tässä menettelyssä hyväksytyt poikkeukset. Pyydetty poikkeus on seuraava:

Ajoneuvot on joko:

a)

varustettava kilvillä ADR-määräysten 5.3.2 kohdan sovellettavien sääntöjen mukaisesti; tai

b)

niissä voi vaihtoehtoisesti olla kansallisessa lainsäädännössä asetettujen vaatimusten mukainen varoituskyltti, kun on kyse ajoneuvoista, joissa kuljetetaan enintään kymmentä pakkausta, jotka sisältävät poikkeuksen piiriin kuuluvia halkeamiskelvottomia tai halkeamiskelpoisia radioaktiivisia aineita, ja kun näiden pakkausten kuljetusindeksien summa on enintään 3.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: The Radioactive Material (Road Transport) Regulations 2002, Regulation 5(4)(d).

Huomautuksia:

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–a–UK–10

Aihe: Sellaisen hoitotoimenpiteistä syntyvän jätteen kuljetukset, johon liittyy YK-numeroon 3291 kuuluva infektiovaara ja jonka massa on enintään 15 kg.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: Kaikki säännökset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Liitteessä I olevan I.1 jakson säännösten vaatimuksista vapautetaan sellaisen hoitotoimenpiteistä syntyvän jätteen kuljetukset, johon liittyy YK-numeroon 3291 kuuluva infektiovaara ja jonka massa on enintään 15 kg.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Poikkeuksen perustana on The Carriage of Dangerous Goods and Use of Transportable Pressure Equipment Regulations 2011.

Viimeinen voimassaolopäivä: 1 päivä tammikuuta 2017.

Poikkeukset direktiivin 2008/68/EY 6 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdan nojalla

BE Belgia

RO–bi–BE–4

Aihe: Vaarallisten aineiden kuljettaminen säiliöissä polttamalla tapahtuvaa hävittämistä varten.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 3.2.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Toisin kuin 3.2 kohdassa olevassa taulukossa määrätään, säiliötunnuksella L4BH varustettua säiliökonttia voidaan käyttää säiliötunnuksella L4DH varustetun säiliökontin sijasta, kun kuljetetaan veden kanssa reagoivaa nestemäistä ainetta (myrkyllinen, III, n.o.s) tietyissä olosuhteissa.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Dérogation 01–2002.

Huomautuksia: Tätä säännöstä voidaan soveltaa ainoastaan vaarallisten aineiden kuljetuksiin lyhyillä matkoilla.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–bi–BE–5

Aihe: Jätteiden kuljettaminen ongelmajätelaitoksiin.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 5.2, 5.4 ja 6.1 (vanhat määräykset: A5, 2X14, 2X12).

Direktiivin liitteen sisältö: Luokitus, merkinnät ja pakkauksia koskevat vaatimukset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Sen sijaan, että jätteet luokiteltaisiin ADR-määräysten mukaisesti, ne luokitellaan eri jäteryhmiin (syttyvät liuottimet, maalit, hapot, akut jne.) vaarallisten reaktioiden välttämiseksi tietyn ryhmän sisällä. Pakkausten rakennetta koskevat vaatimukset ovat vähemmän tiukat.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Arrêté royal relatif au transport des marchandises dangereuses par route (1–2009)

Huomautuksia: Määräystä voidaan soveltaa pienten jätemäärien kuljetuksiin ongelmajätelaitoksiin.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–bi–BE–6

Aihe: Poikkeuksen RO–bi–SE–5 hyväksyminen.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Arrêté royal relatif au transport des marchadises dangereuses par route (1–2009)

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–bi–BE–7

Aihe: Poikkeuksen RO–bi–SE-6 hyväksyminen.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Arrêté royal relatif au transport des marchadises dangereuses par route (2–2008)

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–bi–BE–8

Aihe: Poikkeuksen RO–bi–UK–2 hyväksyminen.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Arrêté royal relatif au transport des marchadises dangereuses par route

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–bi–BE–9

Aihe: Poikkeuksen RO–bi–SE–3 hyväksyminen.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Arrêté royal relatif au transport des marchadises dangereuses par route.

Viimeinen voimassaolopäivä: 15 päivä tammikuuta 2018.

RO–bi–BE–10

Aihe: Kuljetukset teollisuuslaitosten välittömässä läheisyydessä, mukaan luettuina kuljetukset yleisillä teillä.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: Liitteet A ja B.

Direktiivin liitteen sisältö: Liitteet A ja B.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Poikkeukset koskevat asiakirjoja, kollien varoituslipukkeita ja merkintöjä sekä kuljettajan todistusta.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Arrêté royal relatif au transport des marchandises dangereuses par route.

Huomautuksia: Seuraavassa luettelossa mainitaan poikkeuksen numero kansallisessa lainsäädännössä, sallittu etäisyys ja kyseeseen tulevat vaaralliset aineet.

 

poikkeus 2–89: yleisen tien ylittäminen (pakkauksissa olevat kemikaalit)

 

poikkeus 4–97: 2 km (raakarautaharkot, joiden lämpötila on korkea)

 

poikkeus 2–2001: 300 m (luokat 3, 6.1 ja 8)

 

poikkeus 6–2004: enintään 5 km (pakkauksissa olevat kemikaalit)

 

poikkeus 12–2004: 800 m (UN 3082)

 

poikkeus 16–2004: enintään 55 km (vähäiset määrät)

 

poikkeus 7–2005: yleisen tien ylittäminen (UN 1202)

 

poikkeus 9–2005: 1 200 m (UN 3077)

 

poikkeus 1–2006: 600 m (pakkauksissa olevat kemikaalit)

 

poikkeus 13–2007: 8 km (pakkauksissa olevat kemikaalit)

 

poikkeus 7–2008: enintään 1,5 km (tyhjät, puhdistamattomat säiliöt ja säiliöt luokan 9 osalta)

 

poikkeus 8–2008: 800 m (UN 2735 ja UN 3082)

 

poikkeus 2–2009: 350 m (pakkauksissa olevat kemikaalit)

 

poikkeus 3–2009: enintään 4,5 km (pakkauksissa olevat kemikaalit)

 

poikkeus 5–2009: enintään 4,5 km (pakkauksissa olevat kemikaalit)

 

poikkeus 9–2009: enintään 20 km (luokka 2 pakkauksissa)

 

poikkeus 16–2009: 200 m (IBC-pakkaukset)

Viimeinen voimassaolopäivä: 15 päivä tammikuuta 2018.

DE Saksa

RO–bi–DE–1

Aihe: Rahtikirjassa ei tarvitse ilmoittaa tiettyjä tietoja (n2).

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 5.4.1.1.1.

Direktiivin liitteen sisältö: Rahtikirjan sisältö.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Koskee kaikkia luokkia lukuun ottamatta luokkia 1 (paitsi 1.4S), 5.2 ja 7.

Rahtikirjassa ei tarvitse ilmoittaa

a)

vastaanottajaa, kun on kyse paikallisista jakelukuljetuksista (lukuun ottamatta täysiä kuormia ja kuljetuksia, joita suoritetaan tietyillä reiteillä);

b)

pakkausten määrää ja tyyppiä, jos 1.1.3.6 kohtaa ei sovelleta ja jos ajoneuvo on liitteiden A ja B kaikkien säännösten mukainen;

c)

tyhjien puhdistamattomien säiliöiden osalta riittää viimeisen kuorman rahtikirja.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Gefahrgut-Ausnahmeverordnung — GGAV 2002 vom 6.11.2002 (BGBl. I S. 4350); Ausnahme 18.

Huomautuksia: Kaikkien säännösten soveltaminen ei olisi käytännöllistä tällaisissa kuljetuksissa.

Komissio kirjasi poikkeuksen numerolla 22 (direktiivin 94/55/EY 6 artiklan 10 kohdan nojalla).

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–bi–DE–2

Aihe: Luokkaan 9 kuuluvien PCB-kontaminoitujen aineiden kuljettaminen irtotavarana.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 7.3.1.

Direktiivin liitteen sisältö: Kuljetus irtotavarana.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Kuljettaminen irtotavarana sallitaan vaihtokoreissa tai säiliöissä, jotka on tiivistetty nestettä tai pölyä läpäisemättömiksi.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Gefahrgut-Ausnahmeverordnung — GGAV 2002 vom 6.11.2002 (BGBl. I S. 4350); Ausnahme 11.

Huomautuksia: Poikkeuksen 11 voimassaolo päättyy 31. joulukuuta 2004; vuodesta 2005 alkaen ADR- ja RID-määräykset ovat samat.

Ks. myös monenvälinen sopimus M137.

Luettelo nro 4*.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–bi–DE–3

Aihe: Pakattujen vaarallisten jätteiden kuljetukset.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 1–5.

Direktiivin liitteen sisältö: Luokitus, pakkaaminen ja merkinnät.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Luokat 2–6.1, 8 ja 9: vaarallisten jätteiden yhteenpakkaaminen ja kuljetus pakkauksissa ja IBC-pakkauksissa; jätteet on pakattava sisäpakkauksissa (joissa ne on kerätty) ja luokiteltava erillisiin jäteryhmiin (vaarallisten reaktioiden välttäminen jäteryhmässä); jäteryhmiin liittyvät erityiset kirjalliset ohjeet, joita käytetään rahtikirjana; kotitalous- ja laboratoriojätteen kerääminen jne.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Gefahrgut-Ausnahmeverordnung — GGAV 2002 vom 6.11.2002 (BGBl. I S. 4350); Ausnahme 20.

Huomautuksia: Luettelo nro 6*.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–bi–DE–4

Aihe: Poikkeuksen RO–bi–BE–1 hyväksyminen.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön:

Viimeinen voimassaolopäivä: 1 päivä tammikuuta 2017.

RO–bi–DE–5

Aihe: Poikkeus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevan I.1 jakson 4.3.2.1.1 kohtaan YK-numeroon 3343 kuuluvan aineen (nitroglyseroliseos, flegmatoitu, nestemäinen, herkästi syttyvä, n.o.s., nitroglyserolipitoisuus enintään 30 painoprosenttia) osalta säiliökonteissa tehtävissä paikallisissa kuljetuksissa.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 3.2, 4.3.2.1.1.

Direktiivin liitteen sisältö: Säiliökonttien käyttöä koskevat säännökset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Nitroglyserolin (YK-numero 3343) paikallinen kuljettaminen säiliökonteissa lyhyitä matkoja seuraavia edellytyksiä noudattaen:

1   Säiliökonttien käyttöä koskevat vaatimukset

1.1

Kuljetuksissa voidaan käyttää ainoastaan säiliökontteja, jotka on hyväksytty erityisesti tätä tarkoitusta varten ja jotka muilta osin vastaavat direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevan I.1 jakson 6.8 luvun säännöksiä rakenteesta, varusteista, rakenteen mallin hyväksynnästä, testauksesta, varoituslipukkeista ja käytöstä.

1.2

Säiliökontin sulkumekanismissa on oltava paineenalennusjärjestelmä, joka aktivoituu 300 kPa (3 bar) normaalia painetta korkeammasta sisäisestä paineesta ja avaa ylöspäin suuntautuvan aukon, jonka paineenalennusala on vähintään 135 cm2 (halkaisija 132 mm). Aktivoiduttuaan aukko ei saa sulkeutua uudelleen. Turvalaitteena voidaan käyttää yhtä tai useampia turvallisuuselementtejä, jotka aktivoituvat samalla tavalla ja joissa on samanlaiset paineenalennusalat. Turvalaitteen rakennetyypin on oltava hyväksynnästä vastaavan viranomaisen testaama ja hyväksymä.

2   Merkinnät

Jokaisen säiliökontin molemmilla puolilla on oltava varoitusmerkinnät direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevan I.1 jakson 5.2.2.2.2 kohdassa olevan mallin 3 mukaisesti.

3   Toimintaa koskevat säännökset

3.1

Kuljetuksen aikana on varmistettava, että nitroglyseroli on sekoittunut tasaisesti flegmatoinnissa käytettyyn laimentimeen ja etteivät aineet pääse erottumaan toisistaan.

3.2

Kuormauksen ja purkamisen aikana ajoneuvossa tai sen päällä ei saa oleskella muulloin kuin kuormaamiseen ja purkamiseen käytettäviä laitteita käytettäessä.

3.3

Purkupaikalla säiliökontit on tyhjennettävä täysin. Jos säiliökontteja ei voida tyhjentää täysin, ne on suljettava tiiviisti tyhjentämisen jälkeen kunnes ne täytetään uudelleen.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Ausnahme Nordrhein-Westfalen (Nordrhein--Westfalenia koskeva poikkeus).

Huomautukset: Poikkeus koskee säiliökonteissa tehtäviä paikallisia, lyhyitä maantiekuljetuksia, jotka ovat osa teollista prosessia kahden tuotantopaikan välillä. Lääkeaineen valmistusprosessissa tuotantopaikalta A toimitetaan osana sääntöjenmukaista kuljetusta 600 l:n säiliökontissa herkästi syttyvää (UN 1866), pakkausryhmään II kuuluvaa hartsiliuosta tuotantopaikalle B. Siellä hartsiliuokseen lisätään nitroglyseroliliuosta ja liuokset sekoitetaan. Lopputuloksena syntyy jatkokäyttöön tarkoitettu nitroglyserolia sisältävä liimaseos (flegmatoitu, nestemäinen, herkästi syttyvä, n.o.s., nitroglyserolipitoisuus enintään 30 painoprosenttia (UN 3343)). Kyseisen aineen paluukuljetus tuotantopaikalle A tapahtuu myös mainituissa säiliökonteissa, jotka ovat asianomaisten viranomaisten erikseen kyseistä kuljetustapahtumaa varten tarkastamia ja hyväksymiä ja säiliötunnuksella L10DN varustettuja.

Viimeinen voimassaolopäivä: 1 päivä tammikuuta 2017.

RO–bi–DE–6

Aihe: Poikkeuksen RO–bi–SE-6 hyväksyminen.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: § 1 Absatz 3 Nummer 1 der Gefahrgutverordnung Straße, Eisenbahn und Binnenschifffahrt (GGVSEB).

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

DK Tanska

RO–bi–DK–1

Aihe: YK-numerot 1202, 1203, 1223 ja luokka 2 — ei rahtikirjaa.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 5.4.1.

Direktiivin liitteen sisältö: Rahtikirja vaaditaan.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Kun kuljetetaan luokkaan 3 kuuluvia mineraaliöljytuotteita, YK-numeroihin 1202, 1203 ja 1223 kuuluvia aineita sekä luokkaan 2 kuuluvia kaasuja jakelun yhteydessä (tavaroita toimitetaan kahdelle tai useammalle vastaanottajalle ja palautetut tavarat kootaan samalla tavoin), rahtikirjaa ei tarvita, jos kirjallisissa ohjeissa mainitaan ADR-määräyksissä edellytettyjen tietojen lisäksi YK-numero, nimi ja luokka.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Bekendtgørelse nr. 729 af 15/08/2001 om vejtransport af farligt gods.

Huomautuksia: Kansallisen poikkeuksen syynä on sellaisten sähköisten laitteiden kehittäminen, joiden avulla esim. öljy-yhtiöt voivat jatkuvasti välittää asiakkaita koskevia tietoja ajoneuvoille. Koska nämä tiedot eivät ole saatavilla kuljetuksen alussa ja ne välitetään ajoneuvolle kuljetuksen aikana, rahtikirjaa ei voida laatia ennen kuljetuksen alkua. Tällaisia kuljetuksia suoritetaan rajatuilla alueilla.

Vastaavaa säännöstä koskeva Tanskan poikkeus on kirjattu direktiivin 94/55/EY 6 artiklan 10 kohdan nojalla.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–bi–DK–2

Aihe: Poikkeuksen RO–bi–SE-6 hyväksyminen.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Bekendtgørelse nr. 437 af 6. juni 2005 om vejtransport af farligt gods, as amended.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–bi–DK–3

Aihe: Poikkeuksen RO–bi–UK–1 hyväksyminen.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Bekendtgørelse nr. 437 af 6. juni 2005 om vejtransport af farligt gods, sellaisena kuin se on muutettuna.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–bi–DK–4

Aihe: Kotitalouksista ja yrityksistä jätteistä huolehtimista varten kerättyjen, tiettyihin luokkiin kuuluvien vaarallisten aineiden tiekuljetus lähistöllä sijaitseviin jätteiden keräyspisteisiin tai välivaiheen käsittelylaitoksiin.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: Osat 1–9.

Direktiivin liitteen sisältö: Yleiset määräykset, luokitusta koskevat määräykset, erityismääräykset, pakkausmääräykset, lähettämismenettelyt, pakkausten rakennetta ja testausta koskevat vaatimukset, kuljetusolosuhteita, kuormausta, purkamista ja käsittelyä koskevat määräykset, ajoneuvon miehistöä, laitteita, toimintoja ja asiakirjoja koskevat vaatimukset ja ajoneuvojen rakennetta ja hyväksyntää koskevat vaatimukset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Kotitalouksista ja yrityksistä jätteistä huolehtimista varten kerätyt vaaralliset aineet voidaan tietyin edellytyksin kuljettaa lähistöllä sijaitseviin jätteiden keräyspisteisiin tai välivaiheen käsittelylaitoksiin. Kuljetuksen luonteen ja siihen liittyvien riskien mukaan (vaarallisen aineen määrä sisäpakkausta, ulkopakkausta ja/tai kuljetusyksikköä kohden; onko vaarallisten aineiden kuljetus luonteeltaan liitännäistä yritysten pääasialliseen toimintaan nähden vai ei) on noudatettava eri määräyksiä.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Bekendtgørelse nr. 818 af 28. juni 2011 om vejtransport af farligt gods § 4, stk. 3.

Huomautuksia: Jätehuollosta vastaavien tahojen ja yritysten ei ole mahdollista soveltaa kaikkia direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevan I.1 jakson määräyksiä, kun kotitalouksista ja/tai yrityksistä jätteistä huolehtimista varten kerättyjä jätteitä, jotka voivat sisältää vaarallisten aineiden jäämiä, kuljetetaan lähistöllä sijaitseviin jätteiden keräyspisteisiin. Jätteet ovat tyypillisesti pakkauksia, jotka on alun perin kuljetettu direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevan I.1 jakson 1.1.3.1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun vapautuksen mukaisesti ja/tai myyty vähittäiskaupassa. Kyseisessä 1.1.3.1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua vapautusta ei kuitenkaan sovelleta, kun on kyse jätteiden kuljetuksesta jätteiden keräyspisteisiin, ja direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevan I.1 jakson 3.4 luvun määräykset eivät sovellu kuljetuksiin, joissa on kyse sisäpakkauksista muodostuvasta jätteestä.

Viimeinen voimassaolopäivä: 1 päivä tammikuuta 2019.

EL Kreikka

RO–bi–EL–1

Aihe: Poikkeus ennen 31. joulukuuta 2001 rekisteröityjen kiinteiden säiliöiden (säiliöajoneuvojen) turvallisuusvaatimuksiin tiettyjen vaarallisten aineiden luokkien paikallisia kuljetuksia tai pieniä määriä varten.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 1.6.3.6, 6.8.2.4.2, 6.8.2.4.3, 6.8.2.4.4, 6.8.2.4.5, 6.8.2.1.17–6.8.2.1.22, 6.8.2.1.28, 6.8.2.2, 6.8.2.2.1, 6.8.2.2.2.

Direktiivin liitteen sisältö: Rakennetta, varusteita, tyyppihyväksyntää, tarkastuksia ja testausta koskevat vaatimukset sekä merkintävaatimukset kiinteille säiliöille (säiliöajoneuvoille), irrotettaville säiliöille, säiliökonteille ja säiliövaihtokoreille, joiden säiliöt on valmistettu metallista, sekä monisäiliöajoneuvoille ja MEG-konteille.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Siirtymäsäännös: Kiinteitä säiliöitä (säiliöajoneuvoja), irrotettavia säiliöitä ja säiliökontteja, jotka on ensimmäisen kerran rekisteröity Kreikassa 1. tammikuuta 1985 ja 31. joulukuuta 2001 välisenä aikana, saa käyttää 31. joulukuuta 2010 saakka. Tämä siirtymäsäännös koskee ajoneuvoja, joita käytetään seuraavien vaarallisten aineiden kuljetuksiin: (YK-numerot 1202, 1268, 1223, 1863, 2614, 1212, 1203, 1170, 1090, 1193, 1245, 1294, 1208, 1230, 3262 ja 3257). Sen on tarkoitus koskea pieniä määriä tai paikallisia kuljetuksia kyseisenä ajanjaksona rekisteröidyillä ajoneuvoilla. Siirtymäkautta sovelletaan säiliöajoneuvoihin, jotka vastaavat seuraavia vaatimuksia:

1.

ADR-määräysten tarkastuksia ja testejä koskevat vaatimukset 6.8.2.4.2, 6.8.2.4.3, 6.8.2.4.4, 6.8.2.4.5, (ADR 1999: 211.151, 211.152, 211.153, 211.154).

2.

Rakenneteräksestä valmistetun säiliön seinämän paksuuden on oltava vähintään 3 mm säiliöissä, joiden tilavuus on enintään 3 500 litraa, ja 4 mm säiliöissä, joiden tilavuus on enintään 6 000 litraa, väliseinien tyypistä tai paksuudesta riippumatta;

3.

Jos käytetään alumiinia tai muita metalleja, säiliöiden on täytettävä seinämän paksuutta ja muita teknisiä eritelmiä koskevat vaatimukset, jotka on esitetty sen maan kansallisten viranomaisten hyväksymissä teknisissä piirustuksissa, jossa säiliöt on alun perin rekisteröity. Jos teknisiä piirustuksia ei ole, säiliöiden on täytettävä 6.8.2.1.17 kohdan (211.127) vaatimukset;

4.

Säiliöiden on täytettävä seuraavien reunanumeroiden tai kohtien vaatimukset: 211.128, 6.8.2.1.28 (211.129), 6.8.2.2, 6.8.2.2.1 ja 6.8.2.2.2 (211.130, 211.131).

Tarkemmin sanottuna säiliöajoneuvoja, joiden paino on alle 4 tonnia, joita käytetään pelkästään kaasuöljyn (UN 1202) paikallisiin kuljetuksiin, jotka on rekisteröity ensimmäistä kertaa ennen 31. joulukuuta 2002 ja joiden säiliön seinämän paksuus on alle 3 mm, saa käyttää ainoastaan, jos ne muutetaan reunanumeron 211.127 (5) b 4 kohdan (6.8.2.1.20 kohdan) mukaisesti.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Τεχνικές Προδιαγραφές κατασκευής, εξοπλισμού και ελέγχων των δεξαμενών μεταφοράς συγκεκριμένων κατηγοριών επικινδύνων εμπορευμάτων για σταθερές δεξαμενές (οχήματα-δεξαμενές), αποσυναρμολογούμενες δεξαμενές που βρίσκονται σε κυκλοφορία (Liikenteessä olevien kiinteiden säiliöiden (säiliöajoneuvojen-) ja irrotettavien säiliöiden rakennetta, varusteita, tarkastuksia ja testausta koskevat vaatimukset tiettyjä vaarallisten aineiden luokkia varten).

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–bi–EL–2

Aihe: Poikkeus perusajoneuvon rakennetta koskeviin vaatimuksiin vaarallisten aineiden paikallisiin kuljetuksiin tarkoitetuille ajoneuvoille, jotka on rekisteröity ensimmäistä kertaa ennen 31. joulukuuta 2001.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: ADR 2001: 9.2, 9.2.3.2, 9.2.3.3.

Direktiivin liitteen sisältö: Perusajoneuvon rakennetta koskevat vaatimukset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Poikkeusta sovelletaan ajoneuvoihin, jotka on tarkoitettu vaarallisten aineiden paikallisiin kuljetuksiin (YK-numerot 1202, 1268, 1223, 1863, 2614, 1212, 1203, 1170, 1090, 1193, 1245, 1294, 1208, 1230, 3262 ja 3257) ja jotka on rekisteröity ensimmäisen kerran ennen 31. joulukuuta 2001.

Ajoneuvojen on täytettävä direktiivin 94/55/EY liitteessä B olevan 9 kohdan (9.2.1–9.2.6 kohdan) vaatimukset seuraavin poikkeuksin.

9.2.3.2 kohdan vaatimuksia on noudatettava ainoastaan silloin, kun ajoneuvossa on sen valmistajan asentama lukkiutumaton jarrujärjestelmä; ajoneuvoon on asennettava 9.2.3.3.1 kohdassa määritelty lisäjarrujärjestelmä, mutta sen ei tarvitse välttämättä täyttää 9.2.3.3.2 ja 9.2.3.3.3 kohdan vaatimuksia.

Ajopiirturin sähkönsyötössä on käytettävä suoraan akkuun kytkettyä turvajohdinta (reunanumero 220 514), ja teliakselin nostoon tarkoitetun laitteen sähkövarusteet on asennettava paikkaan, johon ajoneuvon valmistaja on ne alun perin asentanut, ja ne on suojattava asianmukaiseen tiiviiseen koteloon (reunanumero 220 517).

Lämmitysöljyn (UN 1202) paikallisiin kuljetuksiin tarkoitettujen erityisten säiliöajoneuvojen, joiden enimmäispaino on alle 4 tonnia, on täytettävä 9.2.2.3, 9.2.2.6, 9.2.4.3 ja 9.2.4.5 kohdan vaatimukset, muttei välttämättä muita vaatimuksia.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Τεχνικές Προδιαγραφές ήδη κυκλοφορούντων οχημάτων που διενεργούν εθνικές μεταφορές ορισμένων κατηγοριών επικινδύνων εμπορευμάτων (Tiettyjen vaarallisten aineiden luokkien paikallisiin kuljetuksiin tarkoitettuja, jo käytössä olevia ajoneuvoja koskevat tekniset vaatimukset.)

Huomautuksia: Ajoneuvojen lukumäärä on pieni jo rekisteröityjen ajoneuvojen kokonaismäärään verrattuna, ja lisäksi ne on tarkoitettu ainoastaan paikallisiin kuljetuksiin. Pyydetyn poikkeuksen muoto, kyseessä olevan ajoneuvokannan koko ja kuljetettavien aineiden tyyppi eivät aiheuta liikenneturvallisuuteen liittyviä ongelmia.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

ES Espanja

RO–bi–ES–2

Aihe: Erikoislaitteet vedettömän ammoniakin jakelua varten.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 6.8.2.2.2.

Direktiivin liitteen sisältö: Jotta ulkopuolisten varusteiden (putket, sivuilla olevat suljinlaitteet) vahingoittuessa ei aiheutuisi vuotoja, on sisäpuolinen sulkuventtiili ja sen istukka suojattava ulkoisten voimien aiheuttamalta repeytymiseltä tai ne on suunniteltava siten, että ne kestävät nämä voimat. Täyttö- ja tyhjennyslaitteet (mukaan lukien laipat tai kierresulkimet) ja mahdolliset suojakuvut on voitava varmistaa tahatonta aukeamista vastaan.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Säiliöt, joita käytetään maataloudessa vedettömän ammoniakin jakeluun ja levittämiseen ja jotka on otettu käyttöön ennen 1. tammikuuta 1997, voidaan sisäpuolisten turvavarusteiden sijasta varustaa ulkopuolisilla turvavarusteilla sillä edellytyksellä, että ne tarjoavat vähintään yhtä hyvän suojan kuin säiliön seinä.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Real Decreto 551/2006. Anejo 1. Apartado 3.

Huomautuksia: Ennen 1. tammikuuta 1997 maataloudessa käytettiin ainoastaan ulkoisilla turvavarusteilla varustettua säiliötyyppiä vedettömän ammoniakin suoraan levittämiseen maaperään. Tämäntyyppisiä säiliöitä on edelleen käytössä. Niitä ajetaan harvoin kuormattuina teillä, ja niitä käytetään ainoastaan lannoitteita varten suurtiloilla.

Viimeinen voimassaolopäivä: 29 päivä helmikuuta 2016.

FI Suomi

RO–bi–FI–1

Aihe: Rahtikirjassa annettavien tietojen muuttaminen räjähteiden osalta.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 5.4.1.2.1 kohdan a alakohta.

Direktiivin liitteen sisältö: Luokan 1 erityismääräykset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Rahtikirjassa voidaan räjähteiden nettomassan sijasta käyttää nallien lukumäärää (1 000 nallia vastaa 1:tä kilogrammaa räjähdettä).

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Liikenne- ja viestintäministeriön asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä (277/2002; 313/2003).

Huomautuksia: Näiden tietojen katsotaan riittävän kotimaankuljetuksissa. Poikkeusta sovelletaan pääasiassa louhinta-alalla pienten määrien paikallisissa kuljetuksissa.

Komissio on kirjannut poikkeuksen numerolla 31.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–bi–FI–2

Aihe: Poikkeuksen RO–bi–SE–10 hyväksyminen.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön:

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–bi–FI-3

Aihe: Poikkeuksen RO–bi–DE–1 hyväksyminen.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön:

Viimeinen voimassaolopäivä: 29 päivä helmikuuta 2016.

FR Ranska

RO–bi–FR–1

Aihe: Merirahtikirjaa voidaan käyttää rahtikirjana aluksen purkamisen jälkeen tehtävillä lyhyillä matkoilla.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 5.4.1

Direktiivin liitteen sisältö: Vaarallisten aineiden kuljetuksissa rahtikirjana käytettävässä asiakirjassa ilmoitettavat tiedot.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Merirahtikirjaa käytetään rahtikirjana 15 kilometrin säteellä satamasta.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Arrêté du 1er juin 2001 relatif au transport des marchandises dangereuses par route — Article 23–4.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–bi–FR–3

Aihe: Kiinteiden nestekaasun varastosäiliöiden kuljettaminen (18).

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: Liitteet A ja B.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Kiinteiden nestekaasun varastosäiliöiden kuljettamiseen sovelletaan erityissääntöjä. Poikkeusta sovelletaan ainoastaan lyhyillä matkoilla.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Arrêté du 1er juin 2001 relatif au transport des marchandises dangereuses par route — Article 30.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–bi–FR–4

Aihe: Kuljettajien koulutusta ja maatalouskuljetuksissa (lyhyillä matkoilla) käytettävien ajoneuvojen hyväksymistä koskevat erityisvaatimukset.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 6.8.3.2; 8.2.1 ja 8.2.2.

Direktiivin liitteen sisältö: Säiliöiden varusteet ja kuljettajien koulutus.

Kansallisen lainsäädännön sisältö:

Ajoneuvojen hyväksyntää koskevat erityismääräykset.

Kuljettajien erityiskoulutus.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Arrêté du 1er juin 2001 relatif au transport des marchandises dangereuses par route — Article 29–2 — Annex D4.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

HU Unkari

RO–bi–HU–1

Aihe: Poikkeuksen RO–bi–SE–3 hyväksyminen.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: A nemzeti fejlesztési miniszter rendelete az ADR Megállapodás A és B Mellékletének belföldi alkalmazásáról.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä tammikuuta 2020.

IE Irlanti

RO–bi–IE–3

Aihe: Poikkeus, jolla sallitaan sellaisten vaarallisten aineiden, joita koskee 7.5.11 kohdassa vahvistettu erityismääräys CV1 tai 8.5 kohdassa vahvistettu erityismääräys S1, kuormaaminen ja purkaminen julkisella paikalla ilman toimivaltaisten viranomaisten erityistä lupaa.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 7.5 ja 8.5.

Direktiivin liitteen sisältö: Kuormaamista, purkamista ja käsittelyä koskevat lisämääräykset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Vaarallisten aineiden kuormaaminen ja purkaminen julkisella paikalla sallitaan ilman toimivaltaisen viranomaisen erityistä lupaa 7.5.11 tai 8.5 kohdan vaatimuksista poiketen.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Regulation 82(5) of the ’Carriage of Dangerous Goods by Road Regulations, 2004’.

Huomautuksia: Kotimaisissa kuljetuksissa tämä vaatimus aiheuttaa erittäin suuren työtaakan toimivaltaisille viranomaisille.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–bi–IE–6

Aihe: Poikkeus 4.3.4.2.2 kohdan vaatimuksesta, jonka mukaan taipuisat täyttö- ja tyhjennysputket/-letkut, joita ei ole kytketty kiinteästi säiliöajoneuvon säiliöihin, on pidettävä kuljetuksen aikana tyhjinä.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 4.3.

Direktiivin liitteen sisältö: Säiliöajoneuvojen käyttö.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: YK-numeroihin 1011, 1202, 1223, 1863 ja 1978 kuuluvien öljytuotteiden vähittäisjakelua suorittaviin säiliöajoneuvoihin asennettujen taipuisien letkukelojen (mukaan lukien niihin liittyvät kiinteät putket) ei tarvitse olla tyhjiä tiekuljetuksen aikana sillä edellytyksellä, että vuotojen estämiseksi on toteutettu riittävät toimenpiteet.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Regulation 82(8) of the ’Carriage of Dangerous Goods by Road Regulations, 2004’.

Huomautuksia: Kotiintoimituksia suorittaviin säiliöajoneuvoihin asennettujen taipuisien letkujen on pysyttävä täysinä myös kuljetuksen aikana. Purkujärjestelmä (wet-line-järjestelmä) edellyttää, että säiliöajoneuvon mittarissa ja letkussa on öljyä, jotta asiakas saa oikean määrän tuotetta.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–bi–IE–7

Aihe: Poikkeus eräistä 5.4.0, 5.4.1.1.1 ja 7.5.11 kohdan vaatimuksista, kun YK-numeroon 2067 kuuluvaa ammoniumnitraattilannoitetta kuljetetaan irtotavarana satamista vastaanottajille.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 5.4.0, 5.4.1.1.1 ja 7.5.11.

Direktiivin liitteen sisältö: Vaatimus, jonka mukaan jokaisella kuljetuksella on oltava erillinen rahtikirja, jossa ilmoitetaan kuljetettavan kuorman oikea kokonaismäärä, sekä vaatimus, jonka mukaan ajoneuvo on puhdistettava ennen kuljetusta ja sen jälkeen.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Ehdotettu poikkeus, joka mahdollistaa rahtikirjaa ja ajoneuvon puhdistamista koskevien ADR-vaatimusten muuttamisen, jotta voidaan ottaa huomioon satamista vastaanottajille tapahtuvien irtotavarakuljetusten käytännön näkökohdat.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Proposed amendment to ’Carriage of Dangerous Goods by Road Regulations, 2004’.

Huomautuksia: ADR-määräyksissä edellytetään a) erillistä rahtikirjaa, jossa ilmoitetaan tietyssä kuormassa kuljetettujen vaarallisten aineiden kokonaismassa, ja b) erityismääräyksen CV24 soveltamista, jonka mukaan ajoneuvo olisi irtolastialuksen purkamisen aikana puhdistettava jokaisen sataman ja vastaanottajan välisen kuljetuksen jälkeen. Koska kuljetukset ovat paikallisia ja niissä on kyse irtolastialuksen purkamisesta, johon sisältyy useita saman aineen kuljetuksia (samana tai peräkkäisinä päivinä) irtolastialuksen ja vastaanottajan välillä, yhden rahtikirjan, jossa ilmoitetaan kunkin kuorman likimääräinen kokonaismassa, pitäisi riittää, eikä erityismääräyksen CV24 soveltamisen pitäisi olla tarpeellista.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–bi–IE–8

Aihe: Vaarallisten aineiden kuljetukset yksityisalueen ja sen välittömässä läheisyydessä olevan ajoneuvon välillä tai yksityisalueen kahden osan välillä, jos ne sijaitsevat toistensa välittömässä läheisyydessä mutta niiden välissä on yleinen tie.

Viittaus direktiivin liitteeseen: Direktiivin 2008/68/EY liitteessä I oleva I.1 jakso: Liitteet A ja B.

Direktiivin liitteen sisältö: Vaarallisten aineiden tiekuljetuksia koskevat vaatimukset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Määräyksiä ei sovelleta, jos ajoneuvoa käytetään vaarallisten aineiden kuljetuksissa

a)

yksityisalueiden ja sen välittömässä läheisyydessä olevan ajoneuvon välillä tai

b)

yksityisalueen kahden osan välillä, jos ne sijaitsevat toistensa välittömässä läheisyydessä mutta niiden välissä on yleinen tie,

mikäli kuljetukset suoritetaan suorinta mahdollista reittiä käyttäen.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: European Communities (Carriage of Dangerous Goods by Road and Use of Transportable Pressure Equipment) Regulations 2011 and 2013, Regulation 56.

Huomautuksia: Erilaisia tilanteita voi syntyä, kun tavaroita siirretään tien molemmilla puolilla sijaitsevan yksityisalueen kahden eri osan välillä tai yksityisalueiden ja niihin liittyvän, tien toisella puolella olevan ajoneuvon välillä. Tällaiset kuljetukset eivät ole vaarallisten aineiden kuljetuksia käsitteen tavanomaisessa merkityksessä, eikä niihin siten tarvitse soveltaa vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevia määräyksiä. Katso myös RO-bi-SE-3 ja RO-bi-UK-1.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä tammikuuta 2020.

LT Liettua

RO–bi–LT–1

Aihe: Poikkeuksen RO–bi–EL–1 hyväksyminen.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Lietuvos Respublikos Vyriausybės 2000 m. kovo 23 d. nutarimas Nr. 337 ’Dėl pavojingų krovinių vežimo kelių transportu Lietuvos Respublikoje’ (Liettuan hallituksen 23. maaliskuuta 2000 tekemä päätös N:o 337 vaarallisten aineiden tiekuljetuksista Liettuan tasavallassa).

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–bi–LT–2

Aihe: Poikkeuksen RO–bi–EL–2 hyväksyminen.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Lietuvos Respublikos Vyriausybės 2000 m. kovo 23 d. nutarimas Nr. 337 ’Dėl pavojingų krovinių vežimo kelių transportu Lietuvos Respublikoje’ (Liettuan hallituksen 23. maaliskuuta 2000 tekemä päätös N:o 337 vaarallisten aineiden tiekuljetuksista Liettuan tasavallassa).

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

NL Alankomaat

RO–bi–NL–13

Aihe: Vuonna 2004 käyttöön otettu järjestelmä kotitalouksien vaarallisten jätteiden kuljetusta varten.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 1.1.3.6, 3.3, 4.1.4, 4.1.6, 4.1.8, 4.1.10, 5.1.2, 5.4.0, 5.4.1, 5.4.3, 6.1, 7.5.4, 7.5.7, 7.5.9, 8 ja 9.

Direktiivin liitteen sisältö: tiettyihin määriin liittyvät vapautukset; erityissäännökset; pakkausten käyttö; lisäpäällysten käyttö; asiakirjat; pakkausten rakenne ja testaus; kuormaaminen, purkaminen ja käsittely; miehitys; varusteet; toiminnot; ajoneuvot ja asiakirjat; ajoneuvojen rakenne ja hyväksyntä.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: 17 perussäännöstä, jotka koskevat kotitalouksilta kerättyjen pienten vaarallisen jätteen määrien kuljetusta. Koska kaikissa tapauksissa puhutaan vain pienistä määristä ja aineet ovat luonteeltaan hyvin erilaisia, kuljetuksissa ei ole mahdollista noudattaa kaikkia ADR-määräyksiä. Tästä syystä edellä mainittuun järjestelmään sisältyy yksinkertaistettu vaihtoehto, joka eroaa useista ADR-määräyksistä.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Vuonna 2004 käyttöön otettu järjestelmä kotitalouksien vaarallisten jätteiden kuljetusta varten.

Huomautuksia: Järjestelmä luotiin, jotta yksityishenkilöt voisivat tuoda yhteen paikkaan pieniä määriä kemikaalijätettä. Kyseiset aineet ovat näin ollen jäämiä kuten maalijätettä. Vaaran tasoa minimoidaan kuljetusmuodon valinnalla, johon sisältyy muun muassa erityisten kuljetusyksiköiden käyttäminen ja selvästi näkyvillä olevat tupakointikieltokyltit ja keltainen vilkkuvalo. Keskeistä kuljetuksessa on turvallisuuden takaaminen. Tämä toteutuu esimerkiksi siten, että aineiden leviämisen estämiseksi tai myrkyllisten kaasujen vuotamisen ja ajoneuvoon kertymisen estämiseksi ne kuljetetaan tiiviisti suljetuissa pakkauksissa. Ajoneuvossa on kiinteät yksiköt, jotka soveltuvat erilaisten jätteiden varastointiin ja jotka on suojattu siirtämiseltä, vahingossa tapahtuvalta siirtymiseltä ja vahingossa tapahtuvalta avautumiselta. Koska kuljetettavat aineet voivat olla hyvin monenlaisia, rahdinkuljettajalla on oltava todistus ammatillisesta pätevyydestä huolimatta siitä, että jätemäärät ovat pieniä. Koska yksityishenkilöt eivät tunne näihin aineisiin liittyvän vaaran tasoa, on annettava järjestelmää koskevassa liitteessä määrättyjä kirjallisia turvallisuusohjeita.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

PT Portugali

RO–bi–PT–1

Aihe: YK-numeroa 1965 koskevat rahtikirjat.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 5.4.1.

Direktiivin liitteen sisältö: Rahtikirjoja koskevat vaatimukset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Kaasupulloissa kuljetettavista kaupallisista butaani- ja propaanikaasuista, jotka kuuluvat numeroon ’UN 1965 hiilivetykaasujen seos, nesteytetty, n.o.s.’, voidaan rahtikirjassa säädöksen RPE (Regulamento Nacional de Transporte de Mercadorias Perigosas por Estrada) 5.4.1 kohdan mukaan ilmoitettavan virallisen nimen sijasta käyttää muita kauppanimiä seuraavasti:

’UN 1965 butaani’, kun on kyse säädöksen RPE 2.2.2.3 kohdassa kuvatuista, kaasupulloissa kuljetettavista seoksista A, A01, A02 ja A0;

’UN 1965 propaani’, kun on kyse säädöksen RPE 2.2.2.3 kohdassa kuvatusta, kaasupulloissa kuljetettavasta seoksesta C.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Despacho DGTT 7560/2004, 16 April 2004, under Article 5, No 1, of Decreto-Lei No 267-A/2003 of 27 October.

Huomautuksia: Tunnustetaan olevan tärkeää helpottaa vaarallista aineita koskevien rahtikirjojen täyttämistä taloudellisten toimijoiden kannalta, mutta ehtona on, ettei se vaikuta kuljetusten turvallisuuteen.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–bi–PT–2

Aihe: Tyhjiä, puhdistamattomia säiliöitä ja kontteja koskevat rahtikirjat.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 5.4.1.

Direktiivin liitteen sisältö: Rahtikirjoja koskevat vaatimukset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Kun vaarallisia aineita on kuljetettu säiliöissä ja konteissa, jotka kuljetetaan tyhjinä takaisin, säädöksen RPE 5.4.1 kohdassa tarkoitettu rahtikirja voidaan paluumatkaa varten korvata sitä edeltävää matkaa koskevalla rahtikirjalla, joka on annettu kyseisten vaarallisten aineiden toimitusta varten.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Despacho DGTT 15162/2004, 28 July 2004, under Article 5, No 1, of Decreto-Lei No 267-A/2003, of 27 October.

Huomautuksia: Vaatimus, jonka mukaan vaarallisia aineita sisältäneiden tyhjien säiliöiden ja konttien kuljetukseen tarvitaan säädöksen RPE mukainen rahtikirja, aiheuttaa joissain tapauksissa käytännön vaikeuksia, jotka voidaan minimoida tällä tavalla heikentämättä kuitenkaan turvallisuutta.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

SE Ruotsi

RO–bi–SE–1

Aihe: Vaarallisten jätteiden kuljettaminen ongelmajätelaitoksiin.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 2, 5.2 ja 6.1.

Direktiivin liitteen sisältö: Luokitus, merkinnät ja varoituslipukkeet sekä pakkausten rakennetta ja testausta koskevat vaatimukset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Säädöksessä on yksinkertaistetut luokitusperusteet, lievemmät pakkausten rakennetta ja testausta koskevat vaatimukset sekä lipukkeita ja merkintöjä koskevat muutetut vaatimukset.

Sen sijaan, että vaaralliset jätteet luokiteltaisiin ADR-määräysten mukaisesti, ne luokitellaan eri jäteryhmiin. Kuhunkin jäteryhmään sisältyy aineita, jotka ADR-määräysten mukaisesti voidaan pakata yhteen (yhteenkuormaus).

Kuhunkin kolliin on YK-numeron sijaan merkittävä asianmukainen jäteryhmän koodi.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Särskilda bestämmelser om vissa inrikes transporter av farligt gods på väg och i terräng.

Huomautuksia: Näitä säännöksiä voidaan soveltaa ainoastaan vaarallisten jätteiden kuljettamiseen julkisista kierrätyskeskuksista ongelmajätelaitoksiin.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–bi–SE–2

Aihe: Lähettäjän nimi ja osoite rahtikirjassa.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 5.4.1.1.

Direktiivin liitteen sisältö: Yleiset tiedot, joiden edellytetään olevan rahtikirjassa.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Kansallisen lainsäädännön mukaan lähettäjän nimeä ja osoitetta ei tarvita, jos tyhjiä puhdistamattomia pakkauksia palautetaan osana jakelujärjestelmää.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Särskilda bestämmelser om vissa inrikes transporter av farligt gods på väg och i terräng.

Huomautuksia: Tyhjät puhdistamattomat pakkaukset, jotka palautetaan, sisältävät useimmiten vielä pieniä määriä vaarallisia aineita.

Tätä poikkeusta käytetään pääasiassa teollisuudessa, kun tyhjiä puhdistamattomia kaasuastioita palautetaan täysiä astioita vastaan.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–bi–SE–3

Aihe: Vaarallisten aineiden kuljetukset teollisuuslaitosten läheisyydessä, mukaan lukien kuljetukset yleisillä teillä laitoksen eri osien välillä.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: Liitteet A ja B.

Direktiivin liitteen sisältö: Vaarallisten aineiden kuljetuksia yleisillä teillä koskevat vaatimukset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Kuljetukset teollisuuslaitosten läheisyydessä, mukaan luettuina kuljetukset yleisillä teillä laitoksen eri osien välillä. Poikkeus koskee kollien varoituslipukkeita ja merkintöjä, rahtikirjoja, kuljettajan todistusta sekä 9 kohdan mukaista hyväksymistodistusta.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Särskilda bestämmelser om vissa inrikes transporter av farligt gods på väg och i terräng.

Huomautuksia: On olemassa lukuisia tilanteita, joissa vaarallisia aineita siirretään yleisen tien eri puolilla sijaitsevien tuotantotilojen välillä. Tällaiset kuljetukset eivät ole vaarallisten aineiden kuljetuksia yksityisteillä, ja niihin pitäisi sen vuoksi soveltaa asianmukaisia vaatimuksia. Vertaa myös direktiivin 96/49/EY 6 artiklan 14 kohta.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–bi–SE–4

Aihe: Viranomaisten takavarikoimien vaarallisten aineiden kuljetukset.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: Liitteet A ja B.

Direktiivin liitteen sisältö: Vaarallisten aineiden tiekuljetuksia koskevat vaatimukset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Poikkeukset määräyksistä voidaan sallia, jos niiden syynä on työntekijöiden suojelu, purkamiseen liittyvät vaarat, aineiden käyttäminen todisteina jne.

Poikkeukset määräyksistä sallitaan ainoastaan siinä tapauksessa, että tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa saavutetaan tyydyttävä turvallisuustaso.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Särskilda bestämmelser om vissa inrikes transporter av farligt gods på väg och i terräng.

Huomautuksia: Näitä poikkeuksia voivat soveltaa ainoastaan viranomaiset, jotka ovat takavarikoineet vaarallisia aineita.

Poikkeus on tarkoitettu paikallisiin kuljetuksiin, esimerkiksi poliisin takavarikoimien räjähteiden tai varastetun omaisuuden kuljettamiseen. Tämäntyyppiset tavarat ovat ongelmallisia, koska niiden luokituksesta ei voi koskaan olla varma. Lisäksi tavaroita ei useinkaan ole pakattu ADR-määräysten mukaisesti eikä niissä ole määräysten mukaisia merkintöjä tai varoituslipukkeita. Poliisi tekee vuosittain useita satoja tällaisia kuljetuksia. Salakuljetettu alkoholi on puolestaan kuljetettava takavarikointipaikalta tullivarastoon ja sieltä edelleen hävitettäväksi; nämä paikat voivat sijaita varsin kaukana toisistaan. Sallitut poikkeukset ovat seuraavat: a) jokaista pakkausta ei tarvitse merkitä ja b) hyväksyttyjä pakkauksia ei tarvitse käyttää. Jokainen tällaisia pakkauksia sisältävä lava on kuitenkin merkittävä asianmukaisesti. Kaikkia muita vaatimuksia on noudatettava. Kunakin vuonna tehdään noin 20 tällaista kuljetusta.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–bi–SE–5

Aihe: Vaarallisten aineiden kuljettaminen satamissa ja niiden läheisyydessä.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 8.1.2, 8.1.5, 9.1.2.

Direktiivin liitteen sisältö: Kuljetusyksikössä mukana pidettävät asiakirjat; jokaisessa vaarallisia aineita kuljettavassa kuljetusyksikössä on oltava määrätyt varusteet; ajoneuvojen hyväksyntä.

Kansallisen lainsäädännön sisältö:

Asiakirjoja (kuljettajan todistusta lukuun ottamatta) ei tarvitse kuljettaa kuljetusyksikön mukana.

Kuljetusyksikössä ei tarvitse olla 8.1.5 kohdassa määrättyjä varusteita.

Traktoreille ei tarvita hyväksymistodistusta.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Särskilda bestämmelser om vissa inrikes transporter av farligt gods på väg och i terräng.

Huomautuksia: Vertaa direktiivin 96/49/EY 6 artiklan 14 kohta.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–bi–SE–6

Aihe: Tarkastajien ADR-koulutustodistus.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 8.2.1.

Direktiivin liitteen sisältö: Ajoneuvojen kuljettajien on osallistuttava koulutukseen.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Ajoneuvojen vuosikatsastuksia suorittavien tarkastajien ei tarvitse osallistua 8.2 luvussa mainituille kursseille eikä heillä tarvitse olla ADR-koulutustodistusta.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Särskilda bestämmelser om vissa inrikes transporter av farligt gods på väg och i terräng.

Huomautuksia: Joissain tapauksissa katsastuksessa testattavissa ajoneuvoissa saattaa olla kuormana vaarallisia aineita, esimerkiksi tyhjiä puhdistamattomia säiliöitä.

1.3 ja 8.2.3 kohdan vaatimuksia sovelletaan kuitenkin edelleen.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–bi–SE–7

Aihe: Säiliöajoneuvoissa kuljetettavien YK-numeroihin 1202, 1203 ja 1223 kuuluvien aineiden paikallinen jakelu.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 5.4.1.1.6, 5.4.1.4.1.

Direktiivin liitteen sisältö: Tyhjät puhdistamattomat säiliöt ja säiliökontit on merkittävä rahtikirjaan 5.4.1.1.6 kohdan mukaisesti. Jos vastaanottajia on useita, näiden nimet ja osoitteet voidaan merkitä muihin asiakirjoihin.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Tyhjiä puhdistamattomia säiliöitä tai säiliökontteja ei tarvitse merkitä rahtikirjaan 5.4.1.1.6 kohdan mukaisesti, jos aineen määräksi on lastaussuunnitelmassa merkitty nolla. Vastaanottajien nimiä ja osoitteita ei tarvitse merkitä ajoneuvon mukana seuraaviin asiakirjoihin.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Särskilda bestämmelser om vissa inrikes transporter av farligt gods på väg och i terräng.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–bi–SE–9

Aihe: Maataloustuotantopaikkoihin ja rakennustyömaihin liittyvät paikalliset kuljetukset.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 5.4, 6.8 ja 9.1.2.

Direktiivin liitteen sisältö: Rahtikirja; säiliöiden rakenne; hyväksymistodistus.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Maataloustuotantopaikkoihin ja rakennustyömaihin liittyvissä paikallisissa kuljetuksissa ei tarvitse noudattaa tiettyjä määräyksiä:

a)

vaarallisia aineita koskevaa vakuutusta ei tarvita;

b)

kuljetuksissa voidaan edelleen käyttää vanhempia säiliöitä tai säiliökontteja, joita ei ole rakennettu 6.8 luvun vaatimusten vaan vanhemman kansallisen lainsäädännön vaatimusten mukaisesti ja jotka on asennettu henkilövaunuihin;

c)

paikallisiin kuljetuksiin tietyömaan läheisyydessä voidaan edelleen käyttää vanhoja säiliöajoneuvoja, jotka on tai joita ei ole varustettu tienpinnan päällystyslaitteilla ja jotka on tarkoitettu YK-numeroihin 1268, 1999, 3256 ja 3257 kuuluvien aineiden kuljettamiseen, mutta jotka eivät täytä 6.7 tai 6.8 luvun vaatimuksia;

d)

henkilövaunuilla sekä säiliöajoneuvoilla, jotka on tai joita ei ole varustettu tienpinnan päällystyslaitteilla, ei tarvitse olla hyväksymistodistusta.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Särskilda bestämmelser om vissa inrikes transporter av farligt gods på väg och i terräng.

Huomautuksia: Henkilövaunu on eräänlainen asuntovaunu, jossa on tilat työntekijöille ja johon on asennettu hyväksymätön säiliö tai säiliökontti metsätraktoreiden käyttämää dieselpolttoainetta varten.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–bi–SE–10

Aihe: Räjähteiden kuljetus säiliöissä.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 4.1.4.

Direktiivin liitteen sisältö: Räjähteitä voidaan pakata ainoastaan 4.1.4 kohdan vaatimusten mukaisiin pakkauksiin.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Toimivaltainen kansallinen viranomainen hyväksyy ajoneuvot, jotka on tarkoitettu räjähteiden kuljettamiseen säiliöissä. Kuljetus säiliöissä on sallittu ainoastaan määräyksessä luetelluille räjähteille tai toimivaltaisen viranomaisen erityisluvalla.

Säiliöissä olevilla räjähteillä kuormattu ajoneuvo on merkittävä ja varustettava varoituslipukkeilla 5.3.2.1.1, 5.3.1.1.2 ja 5.3.1.4 kohdan mukaisesti. Vain yksi ajoneuvo kuljetusyksikössä saa sisältää vaarallisia aineita.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Tillägg S — Särskilda regler för inrikes transport av farligt gods på väg, utgivet i enlighet med lagen om transport av farligt gods på väg, ja Ruotsin asetus SÄIFS 1993:4.

Huomautuksia: Poikkeusta sovelletaan ainoastaan kotimaanliikenteessä, ja kuljetukset ovat useimmiten paikallisia. Kyseiset määräykset olivat voimassa ennen Ruotsin liittymistä Euroopan unioniin.

Vain kaksi yritystä suorittaa räjähteiden kuljetuksia säiliöajoneuvoilla. Lähitulevaisuudessa siirryttäneen emulsioräjähdysaineiden käyttöön.

Vanha poikkeus nro 84.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–bi–SE–11

Aihe: Kuljettajan todistus.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 8.2.

Direktiivin liitteen sisältö: Ajoneuvon miehistön koulutusta koskevat määräykset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Kuljettajien koulutusta ei tarvita 8.2.1.1 kohdassa tarkoitetuilla ajoneuvoilla.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Tillägg S — Särskilda regler för inrikes transport av farligt gods på väg, utgivet i enlighet med lagen om transport av farligt gods på väg.

Huomautuksia: Paikalliset kuljetukset.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–bi–SE–12

Aihe: Ilotulitusvälineiden (UN 0335) kuljettaminen.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: Liite B, 7.2.4 kohta, V2 (1).

Direktiivin liitteen sisältö: EX/II- ja EX/III-ajoneuvojen käyttöä koskevat määräykset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Kohdassa 7.2.4 olevan erityismääräyksen V2 kohtaa 1 sovelletaan ilotulitusvälineiden (UN 0335) kuljettamiseen ainoastaan, jos ilotulistusvälineiden sisältämän räjähdysaineen nettomäärä on yli 3 000 kg (4 000 kg perävaunun kanssa), sillä edellytyksellä, että ilotulitusvälineet on luokiteltu YK-numeroon UN 0335 vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevien YK:n suositusten 14. uudistetun laitoksen kohdassa 2.1.3.5.5 olevassa ilotulitusvälineiden perusluokitustaulukossa. Vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevat suositukset.

Luokitus edellyttää toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntää. Luokitustodistus on kuljetettava kuljetusyksikön mukana.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Tillägg S — Särskilda regler för inrikes transport av farligt gods på väg, utgivet i enlighet med lagen om transport av farligt gods på väg.

Huomautuksia: Ilotulitusvälineitä kuljetetaan vain kahtena lyhyenä aikana vuodesta: vuodenvaihteessa ja huhti-toukokuun vaihteessa. Kuljetus tavarantoimittajilta terminaaleihin voidaan suorittaa nykyisillä EX-hyväksytyillä ajoneuvoilla ilman suurempia ongelmia. EX-hyväksyttyjen ajoneuvojen puute haittaa kuitenkin ilotulitusvälineiden jakelua terminaaleista jälleenmyyjille ja ylijäämän toimittamista takaisin terminaaleihin. Liikenteenharjoittajat eivät halua investoida hyväksyttyihin ajoneuvoihin, koska ne eivät voi kattaa kustannuksiaan. Tämä vaarantaa koko ilotulitusvälineiden toimittajien olemassaolon, koska ne eivät voi saada tuotteitaan markkinoille.

Tätä poikkeusta sovellettaessa ilotulitusvälineiden on oltava luokiteltuja YK:n suosituksissa annetun perusluettelon mukaisesti, jotta käytetty luokitus olisi mahdollisimman hyvin ajan tasalla.

ADR 2005 -määräysten 3.3.1 kohdassa olevaan erityismääräykseen 651 sisältyy samantyyppinen poikkeus YK-numeroon UN 0336 luokitelluille ilotulitusvälineille.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

UK Yhdistynyt kuningaskunta

RO–bi–UK–1

Aihe: Yleisten teiden ylitys vaarallisia aineita kuljettavilla ajoneuvoilla (N8).

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: Liitteet A ja B.

Direktiivin liitteen sisältö: Vaarallisten aineiden kuljetuksia yleisillä teillä koskevat vaatimukset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevia määräyksiä ei sovelleta kuljetuksiin, jotka tehdään tien jakamalla yksityisalueella. Luokan 7 osalta tätä poikkeusta ei sovelleta mihinkään radioaktiivisten aineiden maantiekuljetuksista vuonna 2002 annettuun sääntöön (Radioactive Material (Road Transport) Regulations 2002).

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Carriage of Dangerous Goods by Road Regulations 1996, reg. 3 Schedule 2 (3)(b); Carriage of Explosives by Road Regulations 1996, reg. 3(3)(b).

Huomautuksia: Tällainen tilanne syntyy helposti, kun tavaroita siirretään tien molemmilla puolilla sijaitsevalla yksityisalueella. Tällaiset siirrot eivät ole vaarallisten aineiden kuljetuksia yleisillä teillä käsitteen tavanomaisessa merkityksessä, eikä niihin pitäisi soveltaa mitään vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevia määräyksiä.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–bi–UK–2

Aihe: Poikkeus kieltoon, jonka mukaan kuljettaja tai kuljettajan apulainen ei saa avata vaarallisten aineiden pakkauksia, paikallisessa jakeluketjussa, joka ulottuu paikallisesta jakelukeskuksesta vähittäismyyjälle tai loppukäyttäjälle ja vähittäismyyjältä loppukäyttäjälle (ei koske luokan 7 aineita) (N11).

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 8.3.3.

Direktiivin liitteen sisältö: Kuljettaja tai kuljettajan apulainen eivät saa avata vaarallisten aineiden pakkauksia.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Pakkausten avaamista koskevaa kieltoa lievennetään seuraavalla varauksella: ’Paitsi jos liikenteenharjoittaja on antanut siihen luvan’.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Carriage of Dangerous Goods by Road Regulations 1996, reg. 12 (3).

Huomautuksia: Jos liitteessä asetetun kiellon sanamuoto ymmärretään kirjaimellisesti, se voi aiheuttaa vakavia ongelmia vähittäiskaupan jakelukuljetuksille.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–bi–UK–3

Aihe: Vaihtoehtoiset kuljetusmääräykset, jotka koskevat pakkausryhmässä III YK-numeroon 3065 kuuluvaa ainetta sisältäviä puutynnyreitä.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: 1.4, 4.1, 5.2 ja 5.3 kohta.

Direktiivin liitteen sisältö: Pakkaus- ja merkintävaatimukset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Alkoholijuomia, joiden alkoholipitoisuus on yli 24 mutta enintään 70 tilavuusprosenttia (pakkausryhmä III), voidaan kuljettaa muissa kuin UN-hyväksytyissä puutynnyreissä ilman varoitusmerkintöjä, kun sovelletaan tiukempia kuormausta ja ajoneuvoja koskevia vaatimuksia.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: The Carriage of Dangerous Goods and Use of Transportable Pressure Equipment Regulations 2004: Regulation 7 (13) and (14).

Huomautuksia: Kyseessä on arvokas, valmisteveron alainen tuote, joka on kuljetettava tislaamosta tullivarastoon sinetöidyissä ajoneuvoissa, joissa on viranomaisten turvasinetit. Pakkaus- ja merkintäsääntöjen lieventäminen otetaan huomioon täydentävissä turvallisuusvaatimuksissa.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–bi–UK–4

Aihe: Poikkeuksen RO–bi–SE–12 hyväksyminen.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: The Carriage of Dangerous Goods and Use of Transportable Pressure Equipment Regulations 2007 Part 1.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RO–bi–UK–5

Aihe: Käytettyjen akkujen kerääminen hävittämistä tai kierrätystä varten.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä I olevaan I.1 jaksoon: Liitteet A ja B.

Direktiivin liitteen sisältö: Erityismääräys 636.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Lainsäädäntö antaa mahdollisuuden soveltaa luvun 3.3 erityismääräyksen 636 sijasta seuraavia ehtoja:

Hävitettäväksi kerätyt käytetyt litiumkennot ja -akut (YK-numerot 3090 ja 3091), joita ollaan kuljettamassa kuluttajille tarkoitetusta keräyspisteestä välivaiheen käsittelylaitokseen yhdessä muiden ei-litiumkennojen ja -akkujen (YK-numerot 2800 ja 3028) kanssa, eivät ole muiden ADR-määräysten alaisia, jos ne täyttävät seuraavat ehdot:

 

ne pakataan IH2-tynnyreihin tai 4H2-laatikoihin, jotka täyttävät kiinteille aineille asetetut pakkausryhmän II vaatimukset;

 

kukin pakkaus sisältää enintään 5 prosenttia litium- ja litiumioniakkuja;

 

kunkin pakkauksen bruttomassa on enintään 25 kg;

 

pakkausten kokonaispaino kuljetusyksikköä kohden on enintään 333 kg;

 

samalla ei kuljeteta muita vaarallisia aineita.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: The Carriage of Dangerous Goods and Use of Transportable Pressure Equipment 2007 part 1.

Huomautuksia: Kuluttajille tarkoitetut keräyspisteet sijaitsevat usein vähittäismyymälöissä, eikä ole käytännöllistä kouluttaa suurta määrää henkilöitä lajittelemaan ja pakkaamaan käytettyjä akkuja ADR-määräysten mukaisesti. Yhdistyneen kuningaskunnan järjestelmä toimisi Yhdistyneen kuningaskunnan ’Waste and Resources’ -toimintaohjelmassa annettujen suuntaviivojen mukaisesti, ja siihen kuuluisi ADR-määräysten mukaisten pakkausten toimittaminen ja asianmukaisten ohjeiden antaminen.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.”

2)

Korvataan liitteessä II oleva II.3 jakso seuraavasti:

”II.3   Kansalliset poikkeukset

Jäsenvaltioita koskevat poikkeukset, jotka on myönnetty niiden alueella tapahtuvia vaarallisten aineiden kuljetuksia varten direktiivin 2008/68/EY 6 artiklan 2 kohdan nojalla.

Poikkeusten numerointi: RA-a/bi/bii-MS-nn

RA= rautatie

a/bi/bii= 6 artiklan 2 kohdan a/bi/bii alakohta

MS= jäsenvaltion lyhenne

nn= järjestysnumero

Poikkeukset direktiivin 2008/68/EY 6 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla

DE Saksa

RA–a–DE–2

Aihe: Lupa yhteenpakkaamiseen.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä II olevaan II.1 jaksoon: 4.1.10.4 MP2.

Direktiivin liitteen sisältö: Yhteenpakkaaminen kielletty.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Luokat 1.4S, 2, 3 ja 6.1; lupa pakata yhteen luokan 1.4S esineitä (pienten aseiden ammuksia), aerosoleja (luokka 2) sekä luokkiin 3 ja 6.1 kuuluvia puhdistus- ja käsittelyaineita (YK-numerot lueteltu) yhdistelmiksi, joita myydään pakkausryhmään II kuuluvassa yhteisessä pakkauksessa pieninä määrinä.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Gefahrgut-Ausnahmeverordnung — GGAV 2002 vom 6.11.2002 (BGBl. I S. 4350); Ausnahme 21.

Huomautuksia: Luettelo nro 30*, 30a, 30b, 30c, 30d, 30e, 30f ja 30 g.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

FR Ranska

RA–a–FR–3

Aihe: Kuljetukset rautatieliikenteen harjoittajan omiin tarpeisiin.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä II olevaan II.1 jaksoon: 5.4.1.

Direktiivin liitteen sisältö: Rahtikirjassa ilmoitettavat tiedot vaarallisista aineista.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Kuormaa ei tarvitse ilmoittaa, jos rautatieliikenteen harjoittajan omiin tarpeisiin kuljetetaan määriä, jotka eivät ylitä 1.1.3.6 kohdassa määrättyjä rajoja.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Arrêté du 5 juin 2001 relatif au transport des marchandises dangereuses par chemin de fer — Article 20.2.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RA–a–FR–4

Aihe: Tiettyjen postivaunujen vapauttaminen varoituslipukkeita koskevasta vaatimuksesta.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä II olevaan II.1 jaksoon: 5.3.1.

Direktiivin liitteen sisältö: Velvollisuus kiinnittää varoituslipukkeet vaunujen sivuille.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Varoituslipukkeet on kiinnitettävä ainoastaan sellaisiin postivaunuihin, joissa kuljetetaan yli 3 tonnia samaan luokkaan kuuluvaa ainetta (lukuun ottamatta luokkia 1, 6.2 tai 7).

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Arrêté du 5 juin 2001 relatif au transport des marchandises dangereuses par chemin de fer — Article 21.1.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

SE Ruotsi

RA–a–SE–1

Aihe: Vaarallisia aineita kiitotavaroina kuljettavia vaunuja ei tarvitse merkitä varoituslipukkeilla.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä II olevaan II.1 jaksoon: 5.3.1.

Direktiivin liitteen sisältö: Vaarallisia aineita kuljettavat vaunut on merkittävä varoituslipukkeilla.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Vaarallisia aineita kiitotavaroina kuljettavia vaunuja ei tarvitse merkitä varoituslipukkeilla.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Särskilda bestämmelser om vissa inrikes transporter av farligt gods på väg och i terräng.

Huomautuksia: RID-määräyksissä kiitotavaroille on asetettu määrällisiä rajoituksia. Kysymys on siis pienistä määristä.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

UK Yhdistynyt kuningaskunta

RA–a–UK–1

Aihe: Vähäistä vaaraa aiheuttavien radioaktiivisten esineiden, kuten kellojen, rannekellojen, savuilmaisimien ja kompassineulojen, kuljettaminen.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä II olevaan II.1 jaksoon: Useimmat RID-määräysten vaatimukset.

Direktiivin liitteen sisältö: Luokkaan 7 kuuluvien aineiden kuljettamista koskevat vaatimukset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Tiettyjen kaupallisten tuotteiden, jotka sisältävät vähäisiä määriä radioaktiivisia aineita, täydellinen vapauttaminen kansallisten säädösten vaatimuksista.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Packaging, Labelling and Carriage of Radioactive Material by Rail Regulations 1996, reg. 2(6) (as amended by Schedule 5 of the Carriage of Dangerous Goods (Amendment) Regulations 1999).

Huomautuksia: Tämä poikkeus on lyhytaikainen toimenpide, jota ei enää tarvita sen jälkeen kun IAEA:n määräysten vastaavat muutokset sisällytetään RID-määräyksiin.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RA–a–UK–2

Aihe: Lievennetään rajoituksia, jotka koskevat räjähteiden kuljettamista yhteenkuormattuina ja yhdessä muiden vaarallisten aineiden kanssa rautatievaunuissa, ajoneuvoissa ja säiliöissä (N4/5/6).

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä II olevaan II.1 jaksoon: 7.5.2.1 ja 7.5.2.2.

Direktiivin liitteen sisältö: Tietyntyyppisten yhteenkuormausten rajoittaminen.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Kansallinen lainsäädäntö on räjähteiden yhteenkuormauksen osalta vähemmän rajoittava sillä edellytyksellä, että tällainen kuljetus voidaan toteuttaa ilman riskejä.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Packaging, Labelling and Carriage of Radioactive Material by Rail Regulations 1996, reg. 2(6) (as amended by Schedule 5 of the Carriage of Dangerous Goods (Amendment) Regulations 1999).

Huomautuksia: Yhdistynyt kuningaskunta haluaa sallia joitain muunnelmia säännöistä, jotka koskevat räjähteiden yhteenkuormausta toisten räjähteiden ja muiden vaarallisten aineiden kanssa. Kaikkiin muunnelmiin liittyy yhtä tai useampaa kuorman osatekijää koskevia määrällisiä rajoituksia, ja nämä muunnelmat sallitaan ainoastaan siinä tapauksessa, että on toteutettu kaikki kohtuudella toteutettavissa olevat käytännön toimenpiteet, joilla estetään räjähteiden joutuminen kosketuksiin tällaisten aineiden kanssa tai se, että ne jollain muulla tavalla vaarantavat nämä aineet tai että nämä aineet vaarantavat räjähteet.

Esimerkkejä muunnelmista, jotka Yhdistynyt kuningaskunta saattaa haluta sallia:

1.

Räjähteitä, joille on annettu YK-numero 0029, 0030, 0042, 0065, 0081, 0082, 0104, 0241, 0255, 0267, 0283, 0289, 0290, 0331, 0332, 0360 tai 0361, voidaan kuljettaa samassa ajoneuvossa sellaisten vaarallisten aineiden kanssa, joille on annettu YK-numero 1942. YK-numeroon 1942 kuuluvan kuljetettavan aineen määrää rajoitetaan siten, että sen katsotaan olevan räjähde, jonka luokitustunnus on 1.1D.

2.

Räjähteitä, joille on annettu YK-numero 0191, 0197, 0312, 0336, 0403, 0431 tai 0453, voidaan kuljettaa samassa ajoneuvossa kuin kuljetusluokan 2 vaarallisia aineita (lukuun ottamatta helposti syttyviä kaasuja, tartuntavaarallisia aineita ja myrkyllisiä aineita) tai kuljetusluokan 3 vaarallisia aineita tai mitä tahansa näiden yhdistelmää, jos kuljetusluokkaan 2 kuuluvien vaarallisten aineiden kokonaismassa on enintään 500 kg tai kokonaistilavuus enintään 500 l ja mainittujen räjähteiden kokonaisnettomassa on enintään 500 kg.

3.

Räjähteitä, joiden luokitustunnus on 1.4G, voidaan kuljettaa samassa ajoneuvossa kuin kuljetusluokkaan 2 kuuluvia helposti syttyviä nesteitä ja helposti syttyviä kaasuja tai kuljetusluokkaan 3 kuuluvia huonosti syttyviä, ei-myrkyllisiä kaasuja tai mitä tahansa näiden yhdistelmää, jos vaarallisten aineiden yhteenlaskettu kokonaismassa on enintään 200 kg tai kokonaistilavuus enintään 200 l ja räjähteiden kokonaisnettomassa on enintään 20 kg.

4.

Räjähteitä, joille on annettu YK-numero 0106, 0107 tai 0257, voidaan kuljettaa yhdessä sellaisten yhteensopivuusryhmään D, E tai F kuuluvien räjähdysainetta sisältävien esineiden kanssa, joiden osia ne ovat. YK-numeroon 0106, 0107 tai 0257 kuuluvien räjähteiden kokonaismäärä saa olla enintään 20 kg.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RA–a–UK–3

Aihe: Sallitaan erilainen ’enimmäismäärä kuljetusyksikössä’ luokan 1 tavaroille 1.1.3.1 kohdassa olevan taulukon kuljetusluokissa 1 ja 2.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä II olevaan II.1 jaksoon: 1.1.3.1.

Direktiivin liitteen sisältö: Kuljetustapahtuman luonteeseen liittyvät poikkeukset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Vähäisiin räjähdemääriin ja räjähteiden yhteenkuormaukseen liittyviä poikkeuksia koskevat säännöt.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: The Carriage of Dangerous Goods and Use of Transportable Pressure Equipment Regulations 2004: Regulation 3(7)(b).

Huomautuksia: Säännöksissä sallitaan luokan 1 tavaroille erilaiset enimmäismäärät, eli ’50’ kuljetuskategoriassa 1 ja ’500’ kuljetuskategoriassa 2. Yhteenkuormattujen kuormien laskemiseksi käytetään kuljetusluokalle 1 kerrointa ’20’ ja kuljetusluokalle 2 kerrointa ’2’.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RA–a–UK–4

Aihe: Poikkeuksen RA–a–FR–6 hyväksyminen.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä II olevaan II.1 jaksoon: 5.3.1.3.2.

Direktiivin liitteen sisältö: Varoituslipukkeita koskevien vaatimusten lieventäminen, kun junissa kuljetetaan maantieajoneuvoja.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Varoituslipukkeita koskevaa vaatimusta ei sovelleta, jos ajoneuvon varoituslipukkeet ovat selvästi näkyvillä.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: The Carriage of Dangerous Goods and Use of Transportable Pressure Equipment Regulations 2004: Regulation 7(12).

Huomautuksia: Tämä on aina ollut kansallinen säännös Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RA–a–UK–5

Aihe: Tavaroiden (lukuun ottamatta luokkien 1, 4.2, 6.2 ja 7 aineita) jakelu sisäpakkauksissa jakelukeskuksesta vähittäismyyjälle tai käyttäjälle tai vähittäismyyjältä loppukäyttäjälle.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä II olevaan II.1 jaksoon: 6.1.

Direktiivin liitteen sisältö: Pakkausten rakennetta ja testausta koskevat vaatimukset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Pakkauksissa ei tarvitse olla RID/ADR- tai UN-merkintää.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: The Carriage of Dangerous Goods and Use of Transportable Pressure Equipment Regulations 2007: Regulation 26.

Huomautuksia: RID-määräysten vaatimukset eivät sovellu kuljetusten loppuvaiheisiin, jotka suuntautuvat jakelukeskuksesta vähittäismyyjälle tai käyttäjälle tai vähittäismyyjältä loppukäyttäjälle. Poikkeuksen tarkoituksena on sallia se, että vähittäismyyntiin tarkoitettujen tavaroiden sisäpakkauksia voidaan kuljettaa ilman ulkopakkauksia paikallisten jakelukuljetusten rautatieosuudella.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

Poikkeukset direktiivin 2008/68/EY 6 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdan nojalla

DE Saksa

RA–bi–DE–2

Aihe: Pakattujen vaarallisten jätteiden kuljetukset.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä II olevaan II.1 jaksoon: 1–5.

Direktiivin liitteen sisältö: Luokitus, pakkaaminen ja merkinnät.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Luokat 2–6.1, 8 ja 9: vaarallisten jätteiden yhteenpakkaaminen ja kuljetus pakkauksissa ja IBC-pakkauksissa; jätteet on pakattava sisäpakkauksiin (joissa ne on kerätty) ja luokiteltava erillisiin jäteryhmiin (vaarallisten reaktioiden välttäminen jäteryhmässä); jäteryhmiin liittyvät erityiset kirjalliset ohjeet, joita käytetään rahtikirjana; kotitalous- ja laboratoriojätteen kerääminen jne.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Gefahrgut-Ausnahmeverordnung — GGAV 2002 vom 6.11.2002 (BGBl. I S. 4350); Ausnahme 20.

Huomautuksia: Luettelo nro 6*.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RA–bi–DE–3

Aihe: YK-numeroon 1381 (fosfori, keltainen, veden alla), luokka 4.2, pakkausryhmä I, kuuluvien aineiden paikalliset rautatiekuljetukset säiliövaunuissa.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä II olevaan II.1 jaksoon: 6.8, 6.8.2.3.

Direktiivin liitteen sisältö: Säiliöiden ja säiliövaunujen rakennetta koskevat säännökset. Luvun 6.8 kohta 6.8.2.3 edellyttää tyyppihyväksyntää säiliöille, joissa kuljetetaan YK-numeroon 1381 (fosfori, keltainen, veden alla) kuuluvia aineita.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: YK-numeroon 1381 (fosfori, keltainen, veden alla), luokka 4.2, pakkausryhmä I, kuuluvien aineiden lyhyet paikalliset rautatiekuljetukset (Sassnitz-Mukranista Lutherstadt Wittenberg-Piesteritziin ja Bitterfeldiin) venäläisten standardien mukaisesti valmistetuissa säiliövaunuissa. Aineiden kuljetukseen sovelletaan toimivaltaisten turvallisuusviranomaisten vahvistamia operatiivisia lisäsäännöksiä.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Ausnahme Eisenbahn-Bundesamt Nr. E 1/92.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä tammikuuta 2020 (jatkettu)

DK Tanska

RA–bi–DK–1

Aihe: Vaarallisten aineiden kuljettaminen tunneleissa.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä II olevaan II.1 jaksoon: 7.5

Direktiivin liitteen sisältö: Kuormaaminen, purkaminen ja suojaetäisyydet.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Lainsäädännössä vahvistetaan vaihtoehtoisia säännöksiä direktiivin 2008/68/EY liitteessä II olevassa II.1 jaksossa vahvistetuille säännöksille Ison-Beltin poikki kulkevan kiinteän yhteyden rautatietunnelin kautta tapahtuvien kuljetusten osalta. Vaihtoehtoiset säännökset liittyvät ainoastaan kuormatilan tilavuuteen ja kuormana olevien vaarallisten aineiden väliseen etäisyyteen.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Bestemmelser om transport af eksplosiver i jernbanetunnelerne på Storebælt og Øresund, 15 February 2005.

Huomautuksia:

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

RA–bi–DK–2

Aihe: Vaarallisten aineiden kuljettaminen tunneleissa.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä II olevaan II.1 jaksoon: 7.5

Direktiivin liitteen sisältö: Kuormaaminen, purkaminen ja suojaetäisyydet.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Lainsäädännössä vahvistetaan vaihtoehtoisia säännöksiä direktiivin 2008/68/EY liitteessä II olevassa II.1 jaksossa vahvistetuille säännöksille Juutinrauman poikki kulkevan kiinteän yhteyden rautatietunnelin kautta tapahtuvien kuljetusten osalta. Vaihtoehtoiset säännökset liittyvät ainoastaan kuormatilan tilavuuteen ja kuormana olevien vaarallisten aineiden väliseen etäisyyteen.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Bestemmelser om transport af eksplosiver i jernbanetunnelerne på Storebælt og Øresund, 15 February 2005.

Huomautuksia:

Viimeinen voimassaolopäivä: 29 päivä helmikuuta 2016.

CZ Tšekki

(poikkeuksen voimassaolo päättynyt)

SE Ruotsi

RA–bi–SE–1

Aihe: Vaarallisten jätteiden kuljettaminen ongelmajätelaitoksiin.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä II olevaan II.1 jaksoon: 2, 5.2 ja 6.1.

Direktiivin liitteen sisältö: Luokitus, merkinnät ja varoituslipukkeet sekä pakkausten rakennetta ja testausta koskevat vaatimukset.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Säädöksessä on yksinkertaistetut luokitusperusteet, lievemmät pakkausten rakennetta ja testausta koskevat vaatimukset sekä lipukkeita ja merkintöjä koskevat muutetut vaatimukset. Sen sijaan, että vaaralliset jätteet luokiteltaisiin RID-määräysten mukaisesti, ne luokitellaan eri jäteryhmiin. Kuhunkin jäteryhmään sisältyy aineita, jotka RID-määräysten mukaisesti voidaan pakata yhteen (yhteenkuormaus). Kuhunkin kolliin on YK-numeron sijaan merkittävä asianmukainen jäteryhmän koodi.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Särskilda bestämmelser om vissa inrikes transporter av farligt gods på väg och i terräng.

Huomautuksia: Näitä säännöksiä voidaan soveltaa ainoastaan vaarallisten jätteiden kuljettamiseen julkisista kierrätyskeskuksista ongelmajätelaitoksiin.

Viimeinen voimassaolopäivä: 30 päivä kesäkuuta 2015.

Poikkeukset direktiivin 2008/68/EY 6 artiklan 2 kohdan b alakohdan ii alakohdan nojalla

DE Saksa

RA–bii–DE–1

Aihe: Poikkeus direktiivin 2008/68/EY liitteessä II olevan II.1 jakson 4.3.2.1.1 kohdasta koskien YK-numeroon 1051 kuuluvan nestemäisen vetysyanidin (stabiloitu, vesipitoisuus enintään yksi painoprosentti) paikallisia rautatiekuljetuksia säiliövaunuissa.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä II olevaan II.1 jaksoon: 3.2, 4.3.2.1.1.

Direktiivin liitteen sisältö: YK-numeroon 1051 kuuluvan aineen (vetysyanidi, stabiloitu, nestemäinen, vesipitoisuus enintään yksi painoprosentti) kuljetuksen kieltäminen.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Sellaiset määrätyillä reiteillä suoritettavat paikalliset rautatiekuljetukset, jotka ovat osa tiettyä teollista prosessia ja joita valvotaan tarkasti selkeästi määritellyin edellytyksin. Kuljetuksessa käytetään säiliövaunuja, joille on myönnetty lupa erityisesti tätä tarkoitusta varten ja joiden rakennetta ja varusteita mukautetaan jatkuvasti viimeisimmän turvallisuusteknologian mukaisiksi (esim. varustaminen TE 22:n mukaisilla törmäyspuskureilla). Kuljetustapahtumaa koskevat lisäksi yksityiskohtaiset käyttöturvallisuussäännökset, jotka ovat asianmukaisten turvallisuusviranomaisten vaatimusten mukaisia ja asianmukaisten valvontaviranomaisten valvomia.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Ausnahme Nr. E 1/97 (4. Neufassung), Eisenbahn-Bundesamt (Liittotasavallan rautatieviraston poikkeus N:o E 1/97, 4. muutettu versio).

Viimeinen voimassaolopäivä: 1 päivä tammikuuta 2017.

DE Saksa

RA–bii–DE–2

Aihe: YK-numeroon 1402 (kalsiumkarbidi), pakkausryhmä I, kuuluvien aineiden paikalliset kuljetukset määrätyillä reiteillä rautatievaunuihin lastatuissa konteissa.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä II olevaan II.1 jaksoon: 3.2, 7.3.1.1.

Direktiivin liitteen sisältö: Irtotavarakuljetuksia koskevat yleiset säännökset. Luku 3.2, taulukko A, ei salli kalsiumkarbidin kuljettamista irtotavarana.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Sellaiset määrätyillä reiteillä suoritettavat YK-numeroon 1402 (kalsiumkarbidi) ja pakkausryhmään I kuuluvan aineen paikalliset rautatiekuljetukset, jotka ovat osa tiettyä teollista prosessia ja joita valvotaan tarkasti selkeästi määritellyin edellytyksin. Määrät kuljetetaan erikoisvalmisteissa konteissa rautatievaunuissa. Aineiden kuljetukseen sovelletaan toimivaltaisten turvallisuusviranomaisten vahvistamia operatiivisia lisäsäännöksiä.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Ausnahme Eisenbahn-Bundesamt Nr. E 3/10.

Viimeinen voimassaolopäivä: 15 päivä tammikuuta 2018.”

3)

Korvataan liitteessä III oleva III.3 jakso seuraavasti:

”III.3   Kansalliset poikkeukset

Jäsenvaltioita koskevat poikkeukset, jotka on myönnetty niiden alueella tapahtuvia vaarallisten aineiden kuljetuksia varten direktiivin 2008/68/EY 6 artiklan 2 kohdan nojalla.

Poikkeusten numerointi: IW-a/bi/bii-MS-nn

IW= sisävesiliikenne

a/bi/bii= 6 artiklan 2 kohdan a/bi/bii alakohta

MS= jäsenvaltion lyhenne

nn= järjestysnumero

Poikkeukset direktiivin 2008/68/EY 6 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdan nojalla

BG Bulgaria

IW–bi–BG–1

Aihe: Säiliöalusten luokitus ja tarkastus.

Viittaus direktiivin 2008/68/EY liitteessä III olevaan III.1 jaksoon: Luku 1.15.

Direktiivin liitteen sisältö: Luvun 1.15 säännökset (luokituslaitosten hyväksyminen) edellyttävät, että niiden mukaisesti hyväksyttävä luokituslaitos toteuttaa hyväksyntää varten 1.15.2 kohdan mukaisen menettelyn.

Kansallisen lainsäädännön sisältö: Bulgarian jokisatamien vesillä ja muilla niiden välittömään toimivaltaan kuuluvilla alueilla purjehtivien öljytuotteita kuljettavien säiliöalusten luokitus ja tarkastus sellaisten luokituslaitosten toimesta, joita ei ole hyväksytty direktiivin 2008/68/EY liitteessä III olevan 1.15 luvun III.1 kohdan mukaisesti, hyväksytään kunhan turvallisuus ei vaarannu.

Alkuperäinen viittaus kansalliseen lainsäädäntöön: Наредба № 16 от 20 юни 2006 г. за обработка и превоз на опасни товари по море и по вътрешни водни пътища; Наредба № 4 от 9 януари 2004 г. за признаване на организации за извършване на прегледи на кораби и корабопритежатели (määräys N:o 16, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2006, vaarallisten aineiden käsittelystä ja kuljetuksesta merellä ja sisävesillä; määräys N:o 4, annettu 9 päivänä tammikuuta 2004, alusten ja varustamojen tarkastuksista huolehtivien laitosten hyväksynnästä).

Huomautuksia: Poikkeusta sovelletaan ainoastaan aluksiin, jotka purjehtivat satama-alueilla ja muilla satamien välittömään toimivaltaan kuuluvilla alueilla.

Viimeinen voimassaolopäivä: 15 päivä tammikuuta 2018.”


18.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 44/40


KOMISSION PÄÄTÖS (EU) 2015/218,

annettu 7 päivänä toukokuuta 2014,

valtiontuesta SA.29786 (ex N 633/09), SA.33296 (11/N), SA.31891 (ex N 553/10), N 241/09, N 160/10 ja SA.30995 (ex C 25/10), jonka Irlanti on toteuttanut Allied Irish Banks plc – ja EBS Building Society -yritysten rakenneuudistussuunnitelman osalta

(tiedoksiannettu numerolla C(2014) 2638)

(Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 108 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

on mainittujen artiklojen mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa (1),

sekä katsoo seuraavaa:

1   MENETTELY

(1)

Allied Irish Banks, plc, jäljempänä ’AIB’, ja EBS Building Society, jäljempänä ’EBS’, ovat kummatkin saaneet valtiontukea, mistä ilmoitettiin komissiolle erillisissä menettelyissä. EBS ja AIB sulautuivat 1 päivänä heinäkuuta 2011, jäljempänä ’pankki’, ja komissio arvioi pankille myönnettyä tukea erillisessä menettelyssä. Tästä syystä AIB:hen, EBS:iin ja sulautuman tuloksena syntyneeseen yritykseen sovelletaan kolmea valtiontukimenettelyä.

1.1   AIB

(2)

Komissio hyväksyi 12 päivänä toukokuuta 2009 antamassaan päätöksessä (2) väliaikaisesti 3,5 miljardin euron pääomasijoituksen AIB:hen ensisijaisen pääoman (Tier 1) uusilla etuosakkeilla. Toimenpide hyväksyttiin useiden sitoumusten perusteella. Sitoumuksiin sisältyi muun muassa rakenneuudistussuunnitelman esittäminen kuuden kuukauden kuluessa pääomaa vahvistavasta sijoituksesta.

(3)

Tämän ensimmäisen pääomasijoituksen jälkeen Irlannin viranomaiset toimittivat AIB:n alustavan rakenneuudistussuunnitelman 13 päivänä marraskuuta 2009 useiden keskustelujen jälkeen. Irlannin viranomaiset toimittivat 4 päivänä toukokuuta 2010 tarkistetun rakenneuudistussuunnitelman, jonka jälkeen se ja komissio ottivat useasti yhteyttä toisiinsa.

(4)

Komissio hyväksyi 21 päivänä joulukuuta 2010 antamallaan päätöksellä (3) väliaikaisesti 9,8 miljardin euron pääomaa vahvistavan sijoituksen kantaosakkeilla odotettaessa, että se hyväksyy tarkistetun rakenneuudistussuunnitelman, jossa otetaan huomioon AIB:lle myönnettävä uusi tuki. Pääomasijoitus oli tarkoitus toteuttaa kahdessa vaiheessa: i) 3,7 miljardia euroa myönnettäväksi 31 päivänä joulukuuta 2010, ja ii) 6,1 miljardia euroa myönnettäväksi helmikuussa 2011 (4).

(5)

Vaikka Irlannin valtio myönsi hyväksytyn pääomapohjaa vahvistavan sijoituksen ensimmäisen erän joulukuun 2010 lopussa, toista sijoitusta, joka oli tarkoitus tehdä helmikuussa 2011, ei koskaan toteutettu (5).

1.2   EBS

(6)

Komissio hyväksyi 2 päivänä kesäkuuta 2010 antamallaan päätöksellä (6) väliaikaisesti EBS:n pääomapohjan vahvistamisen hätäapuna odotettaessa, että komissio hyväksyy rakenneuudistussuunnitelman. Irlannin viranomaiset esittivät suunnitelman 31 päivänä toukokuuta 2010.

(7)

Komissio päätti aloittaa 11 päivänä lokakuuta 2010 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 108 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn, joka koskee Irlannin toimittamaa EBS:n rakenneuudistussuunnitelmaa, jäljempänä ’menettelyn aloittamista koskeva päätös’ (7). Komissiolla oli epäilyjä rakenneuudistussuunnitelman ja siihen liittyvien tukitoimien soveltuvuudesta sisämarkkinoille, kun otetaan huomioon komission tiedonanto elinkelpoisuuden palauttamisesta ja rahoitusalalla tämänhetkisessä kriisissä toteutettujen rakenneuudistustoimenpiteiden arvioinnista valtiontukisääntöjen perusteella (8), jäljempänä ’rakenneuudistustoimenpiteitä koskeva tiedonanto’.

(8)

Komissio sai huomautuksia EBS:ltä ja kahdelta muulta asianosaiselta.

(9)

Heinäkuussa 2011 EBS sulautui AIB:hen ja siitä tuli pankkiin täysin integroitu tytäryhtiö. Tämän seurauksena EBS ei ollut enää itsenäinen yksikkö. Menettelyn aloittamista koskeva päätös, jossa EBS:ää pidettiin itsenäisenä yksikkönä, menetti siten merkityksensä ja komissio päätti olla jatkamatta menettelyä.

1.3   YHTEINEN MENETTELY

(10)

Irlannin valtiovarainministeri ilmoitti 31 päivänä maaliskuuta 2011, että Irlannin pankkijärjestelmä oli järjestettävä uudelleen kahden pankin, Bank of Irelandin, jäljempänä ’BoI’, ja AIB:n muodostamalle pilarille (9). Hän ilmoitti myös, että EBS sulautuu AIB:hen toiseksi pankkipilarin laitokseksi.

(11)

Komissio hyväksyi 15 päivänä heinäkuuta 2011 annetulla päätöksellä (10) 13,1 miljardin euron yhdistetyn pelastamispaketin pankille odotettaessa hyväksyntää pankin rakenneuudistussuunnitelmalle, jossa olisi otettava huomioon myönnetty täydentävä tuki.

(12)

Irlanti ilmoitti pankin rakenneuudistussuunnitelmasta 28 päivänä syyskuuta 2012 (11).

(13)

Komissio ja Irlannin viranomaiset vaihtoivat tietoja säännöllisesti lokakuun 2012 ja maaliskuun 2014 välillä. Komissio pyysi toistuvasti tietoja, ja Irlanti esitti useita täydentäviä huomautuksia (12).

2   TOSISEIKAT

2.1   EDUNSAAJIEN KUVAUS

2.1.1   AIB

(14)

Yksityiskohtainen kuvaus AIB:sta esitetään ensimmäisestä pankin pääomaa vahvistavasta sijoituksesta 12 päivänä toukokuuta 2009 annetun komission päätöksen II.1 jaksossa (13). Jäljempänä esitetään lyhyt yhteenveto.

(15)

AIB oli talouskriisiä edeltävinä vuosina monipuolinen rahoituspalvelukonserni, joka tarjosi täyden valikoiman yksityis- ja yritysasiakkaiden pankkipalveluita. Vuonna 2008 sen tase oli 182 miljardia euroa. Se oli yksi kahdesta suurimmasta pankista Irlannissa ja sen markkinaosuus oli noin 35 prosenttia henkilökohtaisista käyttötileistä, 27 prosenttia asuntolainoista, 46 prosenttia säästötileistä ja 41 prosenttia pk-yritysten käyttötileistä.

(16)

AIB laajeni nopeasti ennen kriisiä keskittyen erityisesti uusien luottojen myöntämiseen Irlannin kiinteistömarkkinoilla, ja se tukeutui vahvasti tukkurahoitukseen. AIB:n liiketoimintamallin haavoittuvuus oli ilmeinen Irlannin talouteen ja etenkin Irlannin kiinteistömarkkinoihin erityisen voimakkaasti vaikuttaneen maailmanlaajuisen talouskriisin vuoksi, ja valtiontuen tarve oli välttämätön.

(17)

AIB sulautui heinäkuussa 2011 EBS:ään.

2.1.2   EBS

(18)

Yksityiskohtainen kuvaus EBS:tä esitetään EBS:n/AIB:n pääomapohjan vahvistamiseen käytettävästä hätäavusta 15 päivänä heinäkuuta 2011 annetun komission päätöksen 2.1.2 jaksossa (14). Seuraavissa johdanto-osan kappaleissa esitetään lyhyt yhteenveto.

(19)

EBS oli talouskriisiä edeltävinä vuosina Irlannin suurin asuntorahasto ja Irlannissa toimiva kahdeksanneksi suurin rahoituslaitos, ja sen taseen loppusumma oli 21,5 miljardia euroa vuonna 2009. Asuntorahastot ovat keskinäisiä yhtiöitä, joilla ei ole osakkeenomistajia, vaan niiden omistajina ovat niiden jäsenet, jotka ovat myös niiden asiakkaita. Niiden tavoitteena on kerätä talletuksia ja antaa lainoja. Voitot käytetään mukauttamaan korkotasoa jäsenten eduksi tai niitä kerätään varannoksi.

(20)

EBS tarjosi jäsenilleen perinteisiä vähittäispankkipalveluja (säästötilejä ja asuntolainoja) asuntorahaston tavoitteensa mukaisesti. Sillä oli myös rahasto, joka tarjosi kohdennettuja palveluita yritysasiakkaille, yrityksille ja luotto-osuuskunnille. EBS laajensi vuodesta 2005 lähtien toimintaansa liikekiinteistölainoihin ja rakensi huomattavan luottokannan tällä segmentillä. EBS kärsi Irlannin talouden taantumasta ja erityisesti liikekiinteistöjen hinnanromahduksesta. Rahoituksen saatavuus heikkeni vähitellen ja sen kaupallisen ja asuntolainakannan valtava arvonalentuminen vähensi sen pääomaa.

(21)

EBS on ollut 1 päivästä heinäkuuta 2011 lähtien AIB:n täysin omistama tytäryhtiö. Se tarjoaa pääasiassa asuntolainoja ja talletuspalveluita Irlannin markkinoilla. EBS jatkaa toimintaansa omalla markkinointinimellään.

2.1.3   Pankki (sulautunut AIB ja EBS)

(22)

Maaliskuun 31 päivänä 2011 ilmoitetun Irlannin talouden sopeutusohjelman, jäljempänä ’ohjelma’ (15), vakavaraisuusarvion ja vakavaraisuustarkastelun tuloksessa (16) tunnistettiin, että AIB tarvitsi 13,3 miljardia euroa ja EBS 1,5 miljardia euroa pääomaa (lukuun sisältyy kummastakin laitoksesta yhteinen pääoma (17) ja ehdollinen pääomajärjestely (18)).

(23)

Ohjelman ehtojen perusteella siihen osallistuvien luottolaitosten oli valmisteltava pääomapohjan vahvistamista koskevia suunnitelmia vakavaraisuustarkastelussa ja vakavaraisuusarviossa määritellyn lisäpääoman tarpeen täyttämiseksi. Tarvittavan pääoman piti olla käytössä heinäkuun 2011 loppuun mennessä.

(24)

Irlannin valtiovarainministeri ilmoitti 31 päivänä maaliskuuta 2011 koko Irlannin pankkisektorin rakenneuudistuksesta. AIB ja EBS päätettiin sulauttaa; vasta perustetusta pankista piti tulla Irlannin uudistetun pankkijärjestelmän pilaripankki.

(25)

Ministeri, AIB ja EBS allekirjoittivat 26 päivänä toukokuuta 2011 kauppasopimuksen, jolla AIB osti EBS:n (sen jälkeen kun se oli muutettu yksityiseksi osakeyhtiöksi ja kun oli saatu kaikki tarvittavat viranomaisluvat). Tämän sopimuksen ehtojen nojalla EBS on kokonaan AIB:n omistuksessa oleva tytäryhtiö, joka hyötyy sen täydestä tuesta ja jatkaa toimintaansa EBS:n markkinointinimellä. Kahden yksikön sulautuessa EBS muutettiin osakeyhtiöksi ja täysin luvanvaraisesti toimivaksi pankiksi sen jälkeen kun AIB hankki sen osakepääoman nimellistä vastiketta vastaan. Sulautuma hyväksyttiin 27 päivänä kesäkuuta 2011, ja se saatettiin päätökseen 1 päivänä heinäkuuta 2011.

(26)

Kesäkuun 15 päivästä 2011 lähtien 99,8 prosenttia pankin osakepääomasta on Irlannin valtion omistuksessa.

(27)

Pankki on täyden palvelun pankki, joka keskittyy pääasiassa Irlantiin, ja se tarjoaa laajan valikoiman pankkituotteita ja -palveluita laajan jakeluverkoston välityksellä. Pankilla on jonkin verran toimintaa ulkomailla Isossa-Britanniassa. AIB aloitti vuoden 2012 lopulla sisäisen rakenteensa järjestämisen asiakaslähtöisemmäksi malliksi, johon sisältyvät seuraavat keskeiset segmentit: kotimaan ydinpankkirakenne (Domestic Core Bank), AIB UK ja Financial Solutions Group, jäljempänä ’FSG’. Raportointi tämän uuden segmenttimallin perusteella aloitettiin vuonna 2013.

(28)

Kotimaan ydinpankkirakenne toimii eri jakelureiteillä, jotka käsittävät 274 konttoria (19). Konttoriverkostossa on käynnissä rakenneuudistus, ja sivukonttoreita ollaan sulkemassa. Pankki tarjoaa pankkipalveluja postitoimistojen välityksellä. EBS:ää hallinnoidaan kotimaisessa ydinpankkirakenteessa (Domestic Core Bank). Sillä on oma pankkitoimilupansa ja se toimii tytäryhtiönä erillisellä markkinointinimellä omassa konttoriverkostossaan. Sen painopisteenä ovat asuntolainat ja talletuspalvelut.

(29)

AIB UK toimii Isossa-Britanniassa ja Pohjois-Irlannissa. Pankki toimii Isossa-Britanniassa toiminimellä Allied Irish Bank (GB) ja tarjoaa 20 täyden palvelun sivukonttorissa sekä verkkopankissa täysimääräiset pankkipalvelut. Sen päämarkkinat ovat pk-yritykset. Pankki tarjoaa myös talletuspalveluita markkinointinimellä Allied Irish Bank (GB) Savings Direct (20). AIB UK toimii Pohjois-Irlannissa 32 konttorissa markkinointinimellä First Trust Bank, jäljempänä ’FTB’. Yrityksille ja yksityishenkilöille tarjotaan täysimääräiset pankkipalvelut.

(30)

Financial Solutions Group perustettiin vuonna 2012 auttamaan pk-yritysten ja yksityisasiakkaita, joilla oli vaikeuksia noudattaa lainasitoumuksiaan, ja toteuttamaan pankin velkavivun purkamista koskeva suunnitelma.

(31)

Tällä hetkellä pankki on yksi kolmesta suuresta kotimaisesta pankista Irlannissa yhdessä BoI:n ja Permanent TSB:n, jäljempänä ’PTSB’, kanssa. Pankin taseen loppusumma oli 118 miljardia euroa 31 päivänä joulukuuta 2013, verrattuna BoI:n taseen loppusummaan, 132 miljardia euroa, ja PTSB:n taseen loppusummaan, 38 miljardia euroa 31 päivänä joulukuuta 2013. Pankki on monipuolinen rahoituspalvelukonserni, joka tarjoaa täyden valikoiman yksityisiä ja yritysten pankkipalveluita painottaen Irlannin vähittäispankkimarkkinoita. Pankilla on erityisen vahva asema pk-yrityksiä koskevassa segmentissä.

Taulukko 1

Pankki — tietoja taloudellisesta tilanteesta vuonna 2013

 

31.12.2013

Kokonaisvarat (euroa)

118 miljardia

Asiakkaille myönnetyt lainat ja saatavat (euroa)

66 miljardia

Liikevoitto/tappio ennen kirjanpidollisia tappioita (euroa)

0,445 miljardia

Asiakkaiden talletukset (euroa)

66 miljardia

Lainojen ja talletusten välinen suhde (prosenttia)

100 %

Riskipainotetut omaisuuserät (euroa)

62 miljardia

Core Tier 1 -suhde (prosenttia)

14,3 %

Henkilöstö yhteensä (kokoaikavastaava)

11 431

Lähde: Pankin rakenneuudistussuunnitelma, syyskuu 2012; AIB:n vuoden 2013 vuosikertomus

Taulukko 2

Pankin asemointi pk-yritysten, yksityisillä, kiinnitysluotto- ja talletusmarkkinoilla

%

 

Markkinaosuudet

Pk-yritysten pääkäyttötilit

40

Yksityisasiakkaiden pääkäyttötilit

37

Kiinteistöala — jäljellä oleva saldo

31

Talletusmarkkinat (AIB ja EBS yhteensä)

40

Lähde: Maaliskuussa 2014 toimitetut täydentävät huomautukset; markkinaosuudet koskevat joulukuuta 2013.

2.2   AIB:N JA EBS:N VAIKEUDET

(32)

AIB:n valtiontuen tarve johtui maailmanlaajuisen talouskriisin vaikutuksesta sekä sen liiallisesta kasvusta, vahvasta tukeutumisesta tukkurahoitukseen, altistumisesta Irlannin kiinteistömarkkinoiden ongelmille ja riittämättömästä riskienhallinnasta.

(33)

AIB päätti pysyä talouskriisiä edeltävinä vuosina Irlannin talouden ja kiinteistöalan ennennäkemättömän kasvun vauhdissa. Absoluuttisesti tarkasteltuna AIB:n rakennuslainojen määrä kasvoi 336 prosenttia vuosien 2002 ja 2006 välillä ja sen riski lisääntyi tällä osa-alueella 19 prosentista 36:een vuosien 2002 ja 2008 välillä. Pankki otti liikaa riskejä suurten omaisuuserien tavoittelussa ilman rahoitusrajoitteita (keskittymällä kiinteistö- ja rakennusalalle), myös tarjottujen lainatyyppien suhteen (eli tracker mortgage -lainat (21)).

(34)

Irlannin kiinteistömarkkinoiden heikentyminen, sitä seurannut kiinteistöjen hinnanlasku sekä Irlannin talouden hidastuminen vuodesta 2008 lähtien johtivat AIB:n omaisuuserien laadun ja sen luottokannan merkittävään heikentymiseen, mikä supisti pankin pääomapuskuria.

(35)

Pankki lisäsi nopean kasvunsa rahoittamiseksi riippuvuuttaan tukkurahoituksesta suunnilleen 35 prosentista vuonna 2004 42 prosenttiin vuonna 2006, ja lainojen suhde talletuksiin kasvoi 101 prosentista vuonna 2002 157 prosenttiin vuonna 2007.

(36)

Lehman Brothers Holdings -pankin syyskuun 2008 romahduksen jälkeen levottomuus maailman rahoitusmarkkinoilla rajoitti AIB:n (ja muiden irlantilaisten pankkien) mahdollisuutta saada rahoitusta ja se vaikutti AIB:n mahdollisuuteen jatkaa normaalia toimintaa. Näin ollen valtio puuttui asiaan ensimmäisessä vaiheessa tarjoamalla rahoitustakauksia. Koska rahoituskustannukset kallistuivat (talletusten korkean hinnoittelun ja takuumaksujen vuoksi) ja Euroopan keskuspankin, jäljempänä ’EKP’, peruskorko laski merkittävästi (22), pankin tracker mortgage -lainat (noin 45 prosenttia AIB:n vuoden 2011 asuntoluottokannasta) johtivat siihen, että pankin nettokorkomarginaali laski huomattavasti.

(37)

AIB:n taloudellisen aseman materiaalinen heikentyminen johti siihen, että se osallistui kaikkiin Irlannin valtion maan rahoitusvakauden turvaamiseksi käyttöön ottamiin tukitoimiin. Valtion vakuuksien lisäksi AIB sai valtion pääomasijoituksia ja hyötyi kansallisen omaisuudenhoitoviraston (National Asset Management Agency), jäljempänä ’NAMA’, varojen siirrosta (23) taseensa tasapainottamiseksi.

(38)

Talouskriisi vaikutti EBS:n taloudelliseen asemaan erityisesti Irlannin kiinteistöjen arvon jyrkän laskun vuoksi. Ennen kriisiä EBS oli luonut huomattavan luottokannan liikekiinteistölainojen alalla.

(39)

EBS joutui toteuttamaan huomattavia arvonalennuksia kaupallisessa ja asuntolainakannassaan. EBS:n mahdollisuus saada rahoitusta heikkeni vähitellen ja lopulta päättyi kokonaan. EBS:n oli heikentyneen asemansa vuoksi pyydettävä valtion tukitoimia. EBS tarvitsi rahoitustakeita, omaisuudensiirtoja NAMA:an ja pääomasijoituksia.

2.3   TUKITOIMENPITEET

(40)

Valtion oli AIB:n ja EBS:n vaikeuksien vuoksi myönnettävä kummallekin, samoin kuin pankille (sulautuman tuloksena syntynyt yritys), huomattavaa tukea.

(41)

Sekä AIB:lle että EBS:lle myönnettiin takauksia velkojen hallintavälineisiin luottolaitoksia koskevasta takausohjelmasta, jäljempänä ’CIFS’ (24), ja Eligible Liability Guarantee -ohjelmasta, jäljempänä ’ELG’ (25), ja arvoltaan alentuneisiin omaisuuseriin kohdistuvia tukitoimia, jotka muodostuivat NAMA:lle siirrettävistä huonolaatuisista omaisuuseristä.

(42)

Lisäksi AIB ja EBS saivat toistuvaa pääomatukea (26).

(43)

Valtio myönsi myös takauksia Irlannin keskuspankin tarjoamalle maksuvalmiusavulle.

(44)

Pankki hyötyi edelleen ELG-järjestelmästä ja sen pääomapohjaa vahvistettiin heinäkuussa 2011 (27) osakepääoma- ja pääomasijoituksella (28) sekä ehdollisella pääomajärjestelyllä.

(45)

Pankin pääomasijoitustoimenpiteiden (mukaan luettuina etuosakkeet ja ehdolliset pääomajärjestelyt) määrä oli yhteensä 20,775 miljardia euroa. Eri pääomasijoituksien seurauksena Irlannin valtio omistaa kansallisen eläkerahaston komitean, jäljempänä ’NPRFC’, välityksellä 99,8 prosenttia pankin kantaosakkeista.

(46)

NPRFC:llä on myös 3,5 miljardia euroa etuosakkeita, jotka myönnettiin alun perin AIB:lle vuonna 2009 ja jotka hyväksyttiin komission asiassa N 241/09 antamalla päätöksellä (29). Näiden osakkeiden lunastus/takaisinosto on pankin harkintavallassa. Toukokuusta 2014 lähtien (eli viisi vuotta tämän jälkeen) osakkeiden arvoa korotetaan 25 prosenttia ja niiden lunastukseen sovelletaan 125 prosenttia nimellisarvosta.

(47)

Taulukko 3 sisältää yhteenvedon kaikista AIB:lle, EBS:lle ja pankille (sulautuman seurauksena syntynyt yksikkö) myönnetyistä tukitoimista.

Taulukko 3

Yhteenveto AIB:lle, EBS:lle ja pankille (sulautuman seurauksena syntynyt yksikkö) myönnetyistä tukitoimista

(hyväksytyt määrät ja tosiasiallisesti myönnetyt määrät eroavat joissain tapauksissa)

 

Toimenpidetyyppi

Määrä

(miljardia euroa)

Korvaus

Toimenpiteet AIB:n hyväksi (itsenäisenä yksikkönä)

a

CIFS-järjestelmän puitteissa myönnetyt takaukset

(taatun velkakannan määrä)

enintään 133

CIFS-järjestelmän mukaisesti

b

ELG-järjestelmän puitteissa myönnetyt takaukset

(taatun velkakannan määrä)

enintään 62,5

ELG-järjestelmän mukaisesti

c

Arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskeva toimenpide — siirrot NAMA:lle

20,4

(arvioitu tuen määrä = 1,6)  (30)

Ei sovelleta — keskimääräinen alennus oli noin 56 prosenttia

d

Pääomapohjan vahvistaminen etuosakkeilla, toukokuu 2009

3,5

8 prosenttia vuodessa tai kantaosakkeita sen sijasta

e

Pääomapohjan vahvistaminen uudella pääomalla, joulukuu 2010

3,7

 

f

Valtion takaus maksuvalmiusavusta, jäljempänä ’ELA’, vuoden 2011 toiselle vuosineljännekselle saakka

[5–15] (31)

 

 

 

 

 

Toimenpiteet EBS:n hyväksi

g

CIFS-järjestelmän puitteissa myönnetyt takaukset

(taatun velkakannan määrä)

enintään 14,4

CIFS-järjestelmän mukaisesti

h

ELG-järjestelmän puitteissa myönnetyt takaukset

(taatun velkakannan määrä)

enintään 8,0

ELG-järjestelmän mukaisesti

i

Arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskeva toimenpide — siirrot NAMA:lle

0,9

(arvioitu tuen määrä = 0,1)  (30)

Ei sovelleta — keskimääräinen alennus oli noin 57 prosenttia

j

Pääomapohjan vahvistaminen erityisillä investointiosakkeilla, toukokuu ja joulukuu 2010

0,625

Voidaan korvata osinkoa maksamalla, jos on olemassa riittävät jakokelpoiset rahastot

k

Pääomapohjan vahvistaminen suoralla avustuksella velkakirjalla, joulukuu 2010

0,250

Korvausta ei makseta erikseen

l

ELA:ta koskeva valtiontakaus

[0–5]

 

Pankin hyväksi suoritetut toimenpiteet (sulautuman tuloksena syntynyt yritys)

m

Pääomapohjan vahvistaminen kantaosakkeilla, heinäkuu 2011

5,0

 

n

Pääomapohjan vahvistaminen ehdollisella pääomajärjestelyllä, heinäkuu 2011

1,6

Kiinteä pakollinen 10 prosentin korkotaso vuodessa

o

Pääomapohjan vahvistaminen pääomasijoituksella, heinäkuu 2011

6,1

Vastike on nolla

 

 

 

 

 

Yhteenlaskettu pääomapohjan vahvistaminen (d + e + j + k + m + n + o)

20 775

 

Lähde: Irlannin viranomaiset ja AIB:n ja EBS:n sekä pankin rakenneuudistussuunnitelmat

2.4   YKSITTÄISET RAKENNEUUDISTUSSUUNNITELMAT

(48)

Irlannin viranomaiset toimittivat marraskuussa 2009 AIB:n ensimmäisen rakenneuudistussuunnitelman, jossa esitettiin ensimmäiset ehdotukset siitä, miten AIB:n pitäisi palata elinkelpoiseksi. Irlanti toimitti päivitetyn version suunnitelmasta toukokuussa 2010, ja siinä muun muassa esitettiin uusia järjestelyitä (AIB:n Puolan, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Yhdysvaltojen tytäryhtiöt), jotta rahoitusalan sääntelyviranomaisen vakavaraisuusarvioinnissa maaliskuussa 2010 ilmoittamat uudet pääomaa koskevat vähimmäisvaatimukset täytetään.

(49)

EBS:n rakenneuudistussuunnitelmaan, joka toimitettiin 31 päivänä toukokuuta 2010, sisältyi EBS:n sisäinen rakenneuudistus, jolla varmistettiin kannattavuus, sekä nopea myynti kolmannelle osapuolelle. Tämän suunnitelman mukaan EBS päättäisi liikekiinteistölainauksen ja keskittäisi toiminnot vähittäistalletuksiin ja asuntolainoihin. EBS vähentäisi riippuvuuttaan (lyhytaikaisesta) tukkurahoituksesta ja keskittyisi sen sijaan vähittäistalletuksiin.

2.5   PANKIN (SULAUTUNUT AIB JA EBS) TOTEUTTAMAT TOIMENPITEET

(50)

Pankki toteutti jo monenlaisia uudelleenjärjestelytoimia ennen kuin se toimitti lopullisen version rakenneuudistussuunnitelmasta, jotta se voisi saavuttaa pitkän aikavälin kannattavuutta, omaa rahoitusosuutta ja vastuunjakoa koskevat tavoitteet. Näihin toimenpiteisiin sisältyvät divestointi, velkavivun purkaminen, velkojen hallintaa koskevat ohjelmat (32) ja kustannussäästötoimenpiteet seuraavasti (33):

Divestoinnit, jotka ovat tuottaneet 3,3 miljardia euroa ensisijaista pääomaa (Tier 1):

Syys-2010

Goodbody Stockbrokersin myynti

Marras-2010

23,9 prosentin osuuden myynti M&T Corporationille

Helmi-2011

Anglo Irish Bankin 9 miljardin euron talletuksien siirto AIB:lle

Huhti-2011

Puolan BZWBK:n 70,36 prosentin osuuden myynti

Huhti-2011

Puolan BZWBK Asset Managementin 50 prosentin osuuden myynti

Touko-2011

Bulgarian American Credit Bankin 49,99 prosentin osuuden myynti

Elo-2011

AIB International Financial Services -palvelun myynti

Elo-2011

AIB Jersey Trustin myynti

Tammi-2012

AIB ilmoittaa päätöksestä lopettaa yhteisyritys Aviva Life Holdings Ireland Ltd:n kanssa

Huhti-2012

AIB ilmoittaa päätöksestä lopettaa toiminta Man-saarella ja Jerseyllä

Huhti-2012

Yrityksen AIB Baltics liiketoiminnan myynti

Kesä-2012

Yrityksen AIB Investment Managers myynti

Elo-2012

Puolan kiinteistörahastojen osuuksien myynti

Omaisuudensiirtoina 21,3 miljardia euroa NAMA:lle;

Velkavivun purkaminen vuoden 2011 vakavaraisuustarkastelun perusteella, 20,5 miljardia euroa (kokonaisuudessaan);

Velkojen hallintaa koskevat ohjelmat/velan takaisinosto, toteutettu vuosina 2009, 2010 ja 2011, ja joiden tuotto oli 5,4 miljardia euroa ensisijaista pääomaa (Tier 1):

Kesä-2009

Tier 1 Hybrid -välineiden takaisinosto + 1,1 miljardin euron pääomasijoitus

Maalis-2010

Tier 2 -joukkovelkakirjan takaisinosto + 0,4 miljardin euron pääomasijoitus

Tammi-2011

Tier 2 -joukkovelkakirjan takaisinosto + 1,5 miljardin euron pääomasijoitus

Heinä-2011

Tier 1 ja Tier 2 -joukkovelkakirjan takaisinosto + 2,1 miljardin euron pääomasijoitus

Kesä-2010– Helmi-2011

Useita EBS:n Tier 1 ja Tier 2 -joukkovelkakirjojen takaisinostoja + 0,3 miljardin euron pääomasijoitus

Konttorien sulkeminen (68 Irlannissa, 22 EBS:n konttorin sulkeminen, 22 AIB UK:n konttorin sulkeminen);

Varhaiseläkettä ja vapaaehtoista erorahaa koskeva ohjelma: vähennys +/– 2 877 kokoaikavastaavasti laskettuna (34)31 päivänä joulukuuta 2013, muita erojärjestelyitä suunnitteilla;

Johtokunnan ja ylimmän johdon tehtävien korvaaminen kokonaan (verrattuna ennen syyskuuta 2008 vallinneeseen tilanteeseen);

Liiketoiminnan suuntaaminen Irlantiin, jossa tarjotaan yritys- ja vähittäispankkipalveluita.

2.6   PANKIN (SULAUTUNUT AIB JA EBS) RAKENNEUUDISTUSSUUNNITELMA

(51)

Irlannin viranomaiset esittivät pankin rakenneuudistussuunnitelman 28 päivänä syyskuuta 2012 ajanjaksolle 2012–2015. Irlannin viranomaiset mukauttivat ja täydensivät suunnitelmaa toistuvasti, ja rakenneuudistuskaudeksi asetettiin lopulta vuodet 2014–2017.

(52)

Irlannin viranomaiset toimittivat perusskenaarion, varovaisempiin oletuksiin perustuvan vaihtoehtoisen perusskenaarion ja epäsuotuisan skenaarion. Tavoitteena on osoittaa pankin kyky saavuttaa elinkelpoisuus pitkällä aikavälillä.

(53)

Rakenneuudistusjakson loppuun mennessä pankin on tarkoitus olla vakaa, kannattava ja hyvin rahoitettu laitos, jolla on asianmukainen vakavaraisuussuhde ja perinteisempi liiketoimintamalli. Suunnitelmassa esitetään liiketoimintastrategia, jolla pankista tehdään pienempi täyden palvelun pankki, joka keskittyy pääasiassa Irlantiin, verrattuna kansainvälisesti monipuoliseen rahoituspalvelukonserniin, joka se oli ennen kriisiä. Pankin liiketoimintarakenne perustuu kolmeen painopisteeseen, kotimaiseen ydinpankkirakenteeseen (Domestic Core Bank), AIB UK:hon (Yhdistyneen kuningaskunnan liiketoiminta, joka käsittää liiketoiminnan Isossa-Britanniassa ja Pohjois-Irlannissa), ja Financial Solutions Group -ryhmään, joka perustettiin vuonna 2012.

(54)

Tärkeimmät tekijät pankin elinkelpoisuuden palauttamiseksi ovat

a)

sen suuntaaminen uudelleen pienemmäksi pankiksi, ja pääasiassa Irlantiin keskittyvä parannettu rahoitusprofiili;

b)

kannattavuustason parantaminen nettokorkomarginaalia tehostamalla, kustannusleikkaustoimenpiteet ja arvonalentumiset;

c)

vahvempi pääomapuskuri.

2.6.1   Perusskenaario

2.6.1.1   Makrotalouden oletukset ja tärkeimmät taloudelliset ennusteet

(55)

Perusskenaariossa oletetaan, että bruttokansantuote (BKT) kasvaa Irlannissa 2,2 prosenttia vuonna 2014 ja kiihtyy 2,8 prosenttiin vuonna 2015, 3,2 prosenttiin vuonna 2016 ja 3,2 prosenttiin vuonna 2017. Yhdistyneen kuningaskunnan BKT:n odotetaan kasvavan 1,9 prosenttia vuonna 2014, 2,1 prosenttia vuonna 2015, 2,5 prosenttia vuonna 2016 ja 2,5 prosenttia vuonna 2017.

(56)

Työllisyyden odotetaan parantuvan koko rakenneuudistuksen aikana, ja kasvun arvioidaan olevan 0,8 prosenttia vuonna 2014, 1,5 prosenttia vuonna 2015, 2 prosenttia vuonna 2016 ja 2 prosenttia vuonna 2017.

(57)

Asumisen ja rakentamisen odotetaan elpyvän taantumasta. Asuntojen hintojen ennustetaan nousevan 3 prosenttia vuonna 2014, 3 prosenttia vuonna 2015, 2,5 prosenttia vuonna 2016 ja 2,5 prosenttia vuonna 2017.

(58)

Pankin rakenneuudistussuunnitelma johtaa seuraaviin taloudellisiin ennusteisiin perusskenaariossa:

Taulukko 4

Pankin taloudellinen tulos ja taloudelliset ennusteet perusskenaariossa

Tärkeimmät taloudelliset indikaattorit

2012

Toteutuneet

2013

Toteutuneet

2014

Suunniteltu

2015

Suunniteltu

2016

Suunniteltu

2017

Suunniteltu

—   Pääoma ja riskipainotetut omaisuuserät

Ensisijaisen pääoman (CT1) tai ydinpääomainstrumenttien (CET1) suhdeluku (prosenttia)

15,2 %

14,3 %

[10–20 %]

[10–20 %]

[10–20 %]

[10–20 %]

Pääomapuskuri (miljoonaa euroa) v. 8 prosenttia CT1/CET1

5 133

3 934

[0–5 000]

[5 000–10 000]

[5 000–10 000]

[5 000–10 000]

Riskipainotetut omaisuuserät (miljoonaa euroa)

71 417

62 395

[55 000–65 000]

[55 000–65 000]

[55 000–65 000]

[55 000–65 000]

—   Kannattavuus

nettokorkomarginaali — ELG-järjestelmää lukuun ottamatta (prosenttia)

1,22 %

1,37 %

[1,5–2,25 %]

[1,5–2,25 %]

[1,5–2,25 %]

[1,5–2,25 %]

Kustannus-tuottosuhde

123 %

77 %

[60–70 %]

[50–60 %]

[45–55 %]

[45–55 %]

Voitto verojen jälkeen (miljoonaa euroa)

(3 557)

(1 597)

[0–750]

[0–750]

[250–1 250]

[250–1 250]

Oman pääoman tuotto (ROE) (35)

– 37,0 %

– 21,5 %

[0,5–10 %]

[0,5–10 %]

[5–15 %]

[5–15 %]

—   Rahoitus

Lainojen suhde talletuksiin

115 %

100 %

[95–120 %]

[95–120 %]

[95–120 %]

[95–120 %]

Riippuvuus EKP:stä (prosenttia kaikista veloista (36))

20 %

12 %

[10–20 %]

[< 10 %]

[< 10 %]

[< 10 %]

—   Muut

Bruttolainat ja ennakkomaksut asiakkaille (miljoonaa euroa)

89 872

82 851

[70 000–80 000]

[65 000–75 000]

[65 000–75 000]

[65 000–75 000]

Varat yhteensä (miljoonaa euroa)

122 501

117 734

[100 000–150 000]

[100 000–150 000]

[100 000–150 000]

[100 000–150 000]

Kokoaikavastaava (numero)

13 429

11 431

[10 000–15 000]

[8 000–13 000]

[8 000–13 000]

[8 000–13 000]

Lähde: Pankin rakenneuudistussuunnitelma ja 10 päivänä tammikuuta 2014 esitetty lisäys; AIB:n vuoden 2013 vuosikertomus

2.6.1.2   Tärkeimmät tekijät pankin elinkelpoisuuden palauttamiseksi

i)   Pankin suuntaaminen uudelleen pienemmäksi pankiksi, jolla on parannettu rahoitusprofiili

(59)

Pankin tavoitteena on merkittävän toissijaisiin omaisuuseriin liittyvän lainarahoituksen vähentämisen (37) avulla olla pienempi laitos rahoituskriisiä edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna. Pankki on jo toteuttanut merkittävät lainarahoituksen vähentämistoimet luopumalla useista yrityksistään, vähentämällä velkaantuneisuuttaan ja siirtämällä ’korkean riskin omaisuuteen’ liittyvät omaisuuserät NAMA:lle (21,3 miljardia euroa), joten se on voinut supistaa tasettaan merkittävästi. AIB-konsernin taseen loppusummaa on saatu vähennettyä 136,7 miljoonasta eurosta vuoden 2011 loppupuolella 117,7 miljardiin euroon 31 päivään joulukuuta 2013 mennessä (14 prosentin vähennys) (38).

(60)

Tämä tärkeä velkavivun purkaminen/pankin toimintaohjelman supistaminen yhdessä kasvavan asiakkaiden talletuskannan kanssa (vuodesta 2011 lähtien), on osaltaan parantanut pankin rahoitusprofiilia. Asiakkaiden talletusten osuus rahoituslähteestä yhteensä (eli vastattavat yhteensä (39)) kohentui 49,7 prosentista vuoden 2011 loppupuolella 61,2 prosenttiin vuoden 2013 loppuun mennessä, ja lainojen suhde talletuksiin supistui 138 prosentista vuoden 2011 loppupuolella sataan prosenttiin 31 päivään joulukuuta 2013 mennessä.

(61)

Pankki aikoo lisätä rakenneuudistuskaudella edelleen asiakastalletusten osuutta kokonaisvaroistaan (eli vastattavat yhteensä), ja EKP:n rahoituksen osuuden odotetaan laskevan merkittävästi rakenneuudistussuunnitelman aikana, 20 prosentista vuonna 2012 (< 10 prosenttiin) vuonna 2017 (eli vähennystä on 15–25 miljardia euroa), arvioitua alemman lainojen määrän (40), NAMA-joukkovelkakirjojen (41) lunastusten ja pankkien lisääntyneiden talletusten yhdistelmän vuoksi.

(62)

Pankki on pääsemässä asteittain takaisin tukkurahoitusmarkkinoille. Pankki laski tammikuussa ja syyskuussa 2013 liikkeeseen kaksi kiinnitysluottopankin joukkovelkakirjalainaa, joista kumpikin on 500 miljoonaa euroa. Lokakuussa 2013 pankki toteutti luottokorttisaamisten arvopaperistamisen 500 miljoonalla eurolla ensimmäisenä Irlannin pankeista. Marraskuussa 2013 pankki pystyi sijoittamaan 500 miljoonaa euroa kolmivuotista velkarahaa täysin ilman vakuuksia. Tämä oli pankin ensimmäinen vakuudeton saamista koskeva liiketoimi vuoden 2009 jälkeen. Pankki laski maaliskuussa 2014 liikkeeseen 500 miljoonan euron seitsenvuotisen vakuudellisen omaisuuserillä katetun joukkovelkakirjan. Tämä on AIB:n pisin päivätty vertailukohtana oleva julkinen omaisuuserillä katettu joukkovelkakirja vuoden 2007 jälkeen.

(63)

Kun kyseessä ovat ennustetut likviditeettisuhteet ja kun otetaan huomioon tässä vaiheessa käytettävissä olevat tiedot Euroopan unionin tasolla edelleen kuulemisvaiheessa olevasta maksuvalmiusvaatimuksen laatimisesta (42), pankki arvioi, että maksuvalmiusvaatimus ylittää rakenneuudistuskaudella reilusti vähimmäisvaatimukset (ks. taulukko 5).

Taulukko 5

Pankin maksuvalmiussuhdeluvut

%

Maksuvalmiussuhdeluvut

2014

Suunniteltu

2015

Suunniteltu

2016

Suunniteltu

2017

Suunniteltu

Maksuvalmiusvaatimus

[75–150]

[75–170]

[75–170]

[75–170]

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukainen maksuvalmiusvaatimus on vähintään

 

60

70

80

Pysyvän varainhankinnan vaatimus

[70–120]

[70–120]

[70–120]

[70–120]

Lähde: pankin rakenneuudistussuunnitelma

ii)   Parempi kannattavuus

(64)

Pankin tavoitteena on palata kannattavaksi vuonna 2014. Ennustettu liikevoitto verojen jälkeen on [0–750] miljoonaa euroa, mikä nousee noin [250–1 250] miljoonaan euroon vuonna 2017. Oman pääoman tuoton odotetaan olevan [0,5–10 prosenttia] vuonna 2014 ja [5–15 prosenttia] vuonna 2017. Tavoitteeseen päästään seuraavassa esitetyllä tavalla.

(65)

Ensinnäkin rakenneuudistussuunnitelmassa esitetään useita toimenpiteitä, joilla edistetään nettokorkomarginaalin elpymistä (ilman ELG-kustannuksia) 1,22 prosentista vuonna 2012 [1,5–2,25 prosenttiin] vuonna 2017. Näihin toimiin sisältyy [20–30] miljardin euron uusi laina vuosien 2014–2017 välillä korkeammalla korolla, asuntoluottosalkun lainojen hinnoittelun parantaminen (43) ja talletustuotteiden kustannusten alentaminen edelleen vuoteen 2015 saakka (ks. taulukko 6). Lisäksi pankin osuuden heikkotuottoisista omaisuuseristä (tracker mortgage -lainat ja NAMA:n joukkovelkakirjalainat) verrattuna taseen loppusumman ennustetaan supistuvan rakenneuudistuskaudella [20–30 prosentista] vuonna 2014 [10–20 prosenttiin] vuonna 2017 NAMA-joukkovelkakirjojen lunastuksen ja sellaisten tracker mortgage -lainasalkkujen kuoletuksien tuloksena, joiden osalta uutta luotonantoa ei ole suunnitteilla.

Taulukko 6

Pankin varojen ja velkojen keskimääräisen tuoton ennustettu kehitys

%

Keskimääräinen tuotto

2013

Toteutunut

2014

Suunniteltu

2015

Suunniteltu

2016

Suunniteltu

2017

Suunniteltu

Keskimääräinen tuotto — uudet lainat

[3–7]

[3–7]

[3–7]

[3–7]

[3–7]

Keskimääräinen tuotto — asuntoluottosalkun lainat

[2–5]

[2–5]

[2–5]

[2–5]

[2–5]

Keskimääräinen tuotto — lainat yhteensä

2,74

[2–6]

[2–6]

[2–6]

[2–6]

Keskimääräinen tuotto — talletukset

(mukaan lukien käyttötilit)

– 1,54

[– 0,5 – – 2,5]

[– 0,5 – – 2,5]

[– 0,5 – – 2,5]

[– 0,5 – – 2,5]

Lähde: Pankin rakenneuudistussuunnitelma ja 20 päivänä maaliskuuta 2014 esitetty lisäys.

(66)

ELG-järjestelmän päättäminen 28 päivän maaliskuuta 2013 jälkeen parantaa nettokorkomarginaalia ELG-kustannusten jälkeen, koska valtiolle maksettavat takauskustannukset vähenevät. Niiden määrä oli 0,4 miljardia euroa vuonna 2012, ja niiden ennustetaan olevan ainoastaan 8 miljoonaa euroa vuonna 2017.

(67)

Jotta kestävään liikevoittoon päästäisiin ennen toimenpidettä, pankki aikoo edelleen supistaa toimintakustannuksiaan 1,8 miljardista eurosta vuonna 2012 [1,0–1,5] miljardiin euroon vuonna 2015 ja [1,0–1,5] miljardiin euroon vuonna 2017. Kaksi keskeistä toimea tämän suunnitellun supistamisen taustalla ovat eläkkeelle siirtymistä ja vapaaehtoista erorahaa koskeva järjestelmä sekä vuodelle 2012 esitetty palkkojen ja etuuksien arviointi. Pankin ennustetaan vähentävän henkilöstöään [20–40] prosenttia vuoteen 2015 ja [20–40] prosenttia vuoteen 2017 mennessä vuoden 2012 tasoon verrattuna, mikä johtaa yhteensä [2 000–5 000] työntekijän vähentämiseen.

(68)

Kun kyse on liikevoitosta toimenpiteen jälkeen ja ennen satunnaiseriä, pankki suunnittelee luottojen arvonalentumisten jyrkkää vähentämistä 2,5 miljardista eurosta vuonna 2012 [0–0,5] miljardiin euroon vuonna 2014 ja noin [0–0,5] miljardiin euroon vuonna 2017, koska Irlannin talouden odotetaan elpyvän suunnitelman mukaisesti. AIB olettaa, että elpyminen johtaa uusien maksamattomien lainojen vähentymiseen. Suunnitelmassa esitetään myös tehokkaampi luotonhallinta, jota heijastaa taloudellista ratkaisua käsittelevän ryhmän (Financial Solution Group) perustaminen ja asuntoluottorästejä koskevan strategian (44) käyttöönotto. Näiden toimien tavoitteena on parantaa pankin lainankeruuta ja tehokkuutta, mikä lisää vakuudellisten lainojen määrää.

iii)   Vahvan pääomapuskurin säilyttäminen

(69)

Pankki aikoo säilyttää vahvan pääomapuskurin rakenneuudistuskaudella lisäämällä kertyneitä voittovaroja ja vähentämällä riskipainotettuja omaisuuseriä. Pankki aikoo kasvattaa voittoaan, jonka se aikoo säilyttää täysin johdanto-osan 65–68 kappaleessa kuvatuilla toimenpiteillä. Riskipainotettujen omaisuuserien odotetaan vähenevän noin [5–10] miljardia euroa vuosien 2013 ja 2016 välillä periaatteessa siksi, että luottokanta supistuu jatkuvasti (mukaan lukien arvonalennukset, uudelleenjärjestellyt ongelmalainat ja lainojen lyhennykset), laskennalliset verosaamiset käsitellään uudella tavalla (45), ja koska pankki suunnittelee ottavansa käyttöön a) EBS:n lainakantaan sovellettavan sisäisten luottoluokitusten menetelmän ja b) AIB:n lainakantaan sovellettavat päivitetyt sisäisten luottoluokitusten menetelmän mallit.

(70)

Lisäksi Irlannin viranomaiset ovat toimittaneet tietoja siitä, että keskuspankki vähentää pääomaa koskevaa vähimmäisvaatimusta (46) 10,5 prosentista […] prosenttiin lyhyellä aikavälillä, minkä vaikutuksesta pankin pääomapuskuria lisätään [0–5] miljardilla eurolla vuonna 2014 kaiken muun pysyessä ennallaan. Keskuspankin marraskuussa 2010 uuden vakavaraisuusarvioinnin yhteydessä vahvistamalla 10,5 prosentin tavoitteella ei ole siten enää merkitystä.

(71)

Kun otetaan huomioon 8 prosentin ensisijaisen pääoman (CET1) vähimmäispääomavaatimus koko ajanjaksolla, pankin pääomapuskurin ennakoidaan olevan noin [0–5] miljardia euroa vuonna 2014 ja noin [5–10] miljardia euroa vuonna 2017. Jos pääomakynnys on 5,5 prosenttia (47), pääomapuskuri on [5–10] miljardia euroa vuonna 2014.

(72)

Lisäksi pankilla on ehdollisia pääomavälineitä (48) 1,6 miljardia euroa, ja ne voidaan vaihtaa tarvittaessa kantaosakkeiksi. Kun ehdolliset pääomavälineet otetaan huomioon, vuoden 2014 pääomapuskuri on [5–10] miljardia euroa, vähimmäispääomavaatimus 8 prosenttia ja [5–10] miljardia euroa, ja pääomakynnys 5,5 prosenttia.

(73)

CET1:tä varten esitettyihin lukuihin johdanto-osan 71 ja 72 kappaleessa sisältyy asianmukainen asteittainen laskennallisten verosaamisten vähennys (49). Pankin tunnistetut laskennalliset verosaamiset, jotka johtuvat käyttämättömistä verotuksellisista tappioista, ovat 3,9 miljardia euroa 31 päivänä joulukuuta 2013.

2.6.2   Varovaisempiin odotuksiin perustuva skenaario

(74)

Pankki toimitti 11 päivänä helmikuuta 2014 komissiolle vaihtoehtoisen skenaarion, joka perustuu perusskenaariota varovaisempiin odotuksiin. Varovaisemmat odotukset koskivat riskipainotettujen omaisuuserien kehitystä, tasearvioinnin tuloksia (50), uusien lainojen määrää, erilaista rahoitusrakennetta, korkeampia rahoituskustannuksia ja korkeampia menovarauksia, jotka esitetään tiivistetysti taulukossa 7. Kun kyse on varovaisempiin odotuksiin perustuvan skenaarion taustalla olevista makrotalouden oletuksista, ne ovat samat kuin johdanto-osan 55 ja 56 kappaleessa kuvatussa perusskenaariossa.

Taulukko 7

Varovaisempiin odotuksiin perustuva skenaario: oletuksien pääasialliset muutokset perusskenaarioon verrattuna

Muuttuva

Varovaisempiin odotuksiin perustuva skenaario (muutos perusskenaarioon verrattuna)

Riskipainotetut varat

Sisältää tasearvioinnin tulokset, mutta ei ota varovaisuuden vuoksi huomioon uusien ja päivitettyjen sisäisten luottoluokitusmallien suunnitellun käyttöönoton vaikutusta, koska keskuspankin on vielä hyväksyttävä ne (51). Näiden kahden muutoksen vuoksi riskipainotetut varat lisääntyivät perusskenaarion verrattuna [3–8] miljardia euroa vuonna 2014, [3–8] miljardia euroa vuonna 2015, [3–8] miljardia euroa vuonna 2016 ja [3–8] miljardia euroa vuonna 2017.

Luottotappioita koskevat toimenpiteet

Sisältävät tasearvioinnin tulokset kokonaisuudessaan. Tasearvioinnista kävi ilmi 1,1 miljardin euron lisävarauksen tarve, joka oli perusskenaarion mukaan ainoastaan […] miljardia euroa. Tämä merkitsee, että varovaisempiin odotuksiin perustuvassa skenaariossa varaukset ovat […] miljardia euroa korkeammat perusskenaarioon verrattuna vuonna 2013, ja tämä heijastaa lineaarisempaa vähennystä ennen kriisiä vallinneeseen tasoon nähden. Tämän mukaan menovarauksia tarvitaan lisää [500–1 000] miljoonaa euroa vuonna 2014, [500–1 000] miljoonaa euroa vuonna 2015, [0–500] miljoonaa euroa vuonna 2016 ja [0–500] miljoonaa euroa vuonna 2017 perusskenaarioon verrattuna.

Uusi luotonanto

On otettava huomioon, että uudet liikekiinteistö-, yritys- ja pk-yrityslainat kullekin ennustetulle vuodelle rajoitetaan BKT:n ennustettuun kasvuvauhtiin. Tämä merkitsee, että uutta kumulatiivista luotonantoa on rakenneuudistuksen aikana [2–4] miljardia euroa vähemmän kuin perusskenaariossa. (Uuteen luotonantoon liittyvät oletukset vaikuttavat riskipainotettuihin varoihin [0–3] miljardia euroa vuonna 2014, [0–3] miljardia euroa vuonna 2015, [0–3] miljardia euroa vuonna 2016 ja [0–3] miljardia euroa vuonna 2017.)

Rahoitusrakenne

Sisältää suuremman osuuden (2–3 prosenttia) pitkän aikavälin rahoitusta perusskenaarioon verrattuna vuoteen 2016 mennessä.

Rahoituskustannukset

On otettava huomioon, että vähittäismarkkinoiden määräaikaiset talletukset sekä pk-yritysten ja yritysten talletuksien kustannukset seuraavat tiiviimmin ennustetun EKP:n peruskoron kehittymistä perusskenaarioon verrattuna.

Lähde: Pankin rakenneuudistussuunnitelma ja 11 päivänä helmikuuta ja 27 päivänä maaliskuuta 2014 esitetyt täydentävät huomautukset.

(75)

Varovaisempien oletusten mukaan pankki ei ole kannattava ennen vuotta 2016, ja ennustettu voitto verojen jälkeen on [0–750] miljoonaa euroa, mikä nousee noin [250–1 250] miljoonaan euroon vuonna 2017. Oman pääoman tuoton odotetaan olevan [0,5–10] prosenttia vuonna 2016 ja [5–15] prosenttia vuonna 2017.

(76)

Pankin pääomapuskurin ennustetaan olevan noin [2–6] miljardia euroa vuonna 2014 ja noin [2–6] miljardia euroa vuonna 2017, kun otetaan huomioon 8 prosentin vähimmäispääomavaatimus. Kun ehdolliset pääomavälineet otetaan huomioon, vuoden 2014 pääomapuskuri olisi [3–8] miljardia euroa, vähimmäispääomavaatimus 8 prosenttia (ja [3–8] miljardin euron osalta pääomakynnys on 5,5 prosenttia).

Taulukko 8

Pankin rahoitussuunnitelma varovaisempiin odotuksiin perustuvan skenaarion mukaan

Tärkeimmät taloudelliset indikaattorit

2014

Suunniteltu

2015

Suunniteltu

2016

Suunniteltu

2017

Suunniteltu

—   Pääoma & riskipainotetut omaisuuserät

CT1-suhde tai CET1-suhde (prosenttia)

[10–20 %]

[10–20 %]

[10–20 %]

[10–20 %]

Pääomapuskuri (miljoonaa euroa) v. 8 prosenttia CT1/CET1

[2 000–6 000]

[2 000–6 000]

[2 000–6 000]

[2 000–6 000]

Pääomapuskuri (miljoonaa euroa) v. 8 prosenttia CT1/CET1 mukaan lukien ehdollisten vaihtokelpoisten instrumenttien muuntaminen

[3 000–8 000]

[3 000–8 000]

[3 000–8 000]

[3 000–8 000]

Riskipainotetut omaisuuserät (miljoonaa euroa)

[55 000–65 000]

[55 000–65 000]

[55 000–65 000]

[50 000–60 000]

—   Kannattavuus

nettokorkomarginaali — lukuun ottamatta ELG-kustannuksia (prosenttia)

[1,5–2,25 %]

[1,5–2,25 %]

[1,5–2,25 %]

[1,5–2,25 %]

Kustannus-tuottosuhde

[60–70 %]

[60–70 %]

[50–60 %]

[45–55 %]

Voitto verojen jälkeen (miljoonaa euroa)

[ve 0–750 euroa]

[ve 0–750 euroa]

[0–750]

[250–1 250]

Oman pääoman tuotto

[Ei merkitystä]

[Ei merkitystä]

[0,5–10 %]

[5–15 %]

—   Rahoitus

Lainojen suhde talletuksiin

[95–120 %]

[95–120 %]

[95–120 %]

[95–120 %]

—   Muut

Bruttolainat ja ennakkomaksut asiakkaille (miljoonaa euroa)

[70 000–80 000]

[65 000–75 000]

[65 000–75 000]

[65 000–75 000]

Varat yhteensä (miljoonaa euroa)

[100 000–150 000]

[100 000–150 000]

[100 000–150 000]

[100 000–150 000]

Lähde: Pankin rakenneuudistussuunnitelma ja 11 päivänä helmikuuta ja 27 päivänä maaliskuuta 2014 esitetyt täydentävät huomautukset

2.6.3   Epäsuotuisa skenaario

(77)

Pankin toimittamassa epäsuotuisassa skenaariossa Irlannin oletettu talouskasvu on 1 prosentti vuonna 2014, 1,5 prosenttia vuonna 2015, 2,2 prosenttia vuonna 2016 ja 2,2 prosenttia vuonna 2017. Työllisyyden kasvu viivästyy vuoteen 2015 saakka, jolloin sen arvioidaan kasvavan 0,5 prosenttia, 1 prosentin vuonna 2016 ja 1 prosentin vuonna 2017. Asuntojen hintojen ennustetaan nousevan 1,2 prosenttia vuonna 2014, 1,7 prosenttia vuonna 2015, 1,9 prosenttia vuonna 2016 ja 1,9 prosenttia vuonna 2017. Yhdistyneen kuningaskunnan BKT:n odotetaan kasvavan 0,8 prosenttia vuonna 2014, 1 prosenttia vuonna 2015, 1,5 prosenttia vuonna 2016 ja 1,5 prosenttia vuonna 2017.

(78)

Epäsuotuisa skenaario perustuu vakavampiin makrotalouden oletuksiin perusskenaarioon ja varovaisempiin odotuksiin perustuvaan skenaarioon verrattuna. Varovaisempiin odotuksiin perustuva skenaario johtaa kuitenkin alhaisempaan kannattavuuteen ja pienempään pääomapuskuriin epäsuotuisaan skenaarioon verrattuna, koska oletukset, jotka ovat pankin liiketoimintaa koskevien taloudellisten ennusteiden taustalla, ovat vakavampia kuin epäsuotuisassa skenaariossa.

(79)

Pankin liikevoiton ennustetaan kasvavan epäsuotuisassa skenaariossa noin [1–3] miljardista eurosta vuonna 2014 [1–3] miljardiin euroon vuonna 2017. Pankin liikevoiton ennen kirjanpidollisia tappioita ennustetaan kasvavan noin [0–1] miljardista eurosta vuonna 2014 [0,75–1,75] miljardiin euroon vuonna 2017. Epäsuotuisassa skenaariossa pankin odotetaan palaavan kannattavaksi vuonna [2014–2016], jolloin voitto ennen veroja on [0–750] miljoonaa euroa.

(80)

Kustannus-tuottosuhteen odotetaan paranevan [60–70] prosentista vuonna 2014 [45–55] prosenttiin vuonna 2017.

(81)

Epäsuotuisassa skenaariossa pankin CET1:n suhdelukujen ennustetaan olevan [10–20] prosenttia vuonna 2014, [10–20] prosenttia vuonna 2015, [10–20] prosenttia vuonna 2016 ja [10–20] prosenttia vuonna 2017. Tämä merkitsisi sitä, että pääomapuskuri on [3–8] miljardia euroa vuonna 2014, [3–8] miljardia euroa vuonna 2015, [3–8] miljardia euroa vuonna 2016 ja [3–8] miljardia euroa vuonna 2017, kun otetaan huomioon 8 prosentin vähimmäispääomavaatimus.

2.7   TAKAISINMAKSUAIKATAULU

(82)

Ennen kuin rakenneuudistus saatetaan loppuun, pankki alkaa maksaa takaisin valtiontukea osinkomaksuilla tai muilla keinoin edellyttäen, että sillä on vähintään 1–4 prosenttia pääomaylijäämää yli CET1-suhteen säädetyn minimirajan (Basel III -sääntöjen täysimääräisen täytäntöönpanon perusteella), kuten keskuspankki vahvisti 31 päivänä joulukuuta 2016. Takaisinmaksettu määrä on sama kuin ylijäämä, joka ylittää CET1-suhteen säädetyn minimirajan ja siihen lisättävän 1–4 prosenttia.

(83)

Pankki ei voi takaisinmaksun helpottamiseksi ryhtyä toimenpiteisiin, jotka johtaisivat pääomavientiin ennen […], paitsi jos […].

(84)

Pankilla on edelleen mahdollisuus muuttaa osittain tai kokonaan NPRFC:n etuosakkeet 13 päivään toukokuuta 2014 saakka nimellisarvon mukaisesti ja sen jälkeen sovelletaan 125 prosenttia merkintähinnasta etukäteen, tai osana valtion irtautumista (tai osittaista irtautumista) yksityisen sektorin osallistuessa toimenpiteeseen.

(85)

Pankki voi periaatteessa luovuttaa valtion ehdolliset pääomavälineet milloin tahansa. Irlanti on kuitenkin antanut sitoumuksen siitä, ettei pankki lunasta ehdollisia pääomavälineitä ennen kuin EKP:n ja Euroopan pankkiviranomaisen, jäljempänä ’EPV’, omaisuuserien laadun tarkastelu/stressitesti (52) on julkistettu ja viranomaiset ovat antaneet luvan.

2.8   IRLANNIN EHDOTTAMAT SITOUMUKSET

(86)

Irlannin viranomaiset ovat esittäneet useita sitoumuksia, joita pankki noudattaa rakenneuudistuksen aikana. Näihin sitoumuksiin sisältyvät

asuntolainojen ja pk-yritysten lainojen uudelleenjärjestely

määrällisten uudelleenjärjestelytavoitteiden saavuttaminen uudelleenjärjestelyä varten/kestävien ratkaisujen ehdottaminen;

optimaalinen uudelleenjärjestelyvaihtoehto, joka perustuu nykynettoarvon maksimointiin;

uusi luotonanto […] on rajoitettu […] vuonna […] ja […]. Uusi luotonanto voi ylittää rajat, jos lainojen yhteenlaskettu loppusaldo on enintään […] vuoden […] lopussa ja […] vuoden […] lopussa;

valtiontuen takaisinmaksu (osinkoa maksamalla, jos pankin vakavaraisuussuhde ylittää vähimmäispääomavaatimuksen, ja tähän lisätään 1–4 prosenttia vuodesta 2016 lähtien);

ehdollisia pääomavälineitä (1,6 miljardia euroa) ei lunasteta ennen kuin omaisuuserien laadun tarkastelun/stressitestin tulokset tiedetään;

kustannusten vähentäminen [200–600] miljoonalla eurolla vuoteen 2015 mennessä vuoteen 2012 verrattuna, ja kustannus-tuottosuhde on [45–65] prosenttia tai [50–70] prosenttia, jos BKT:n kasvu jää alle kahden prosentin;

Irlannin valtion joukkovelkakirjalainojen riskin rajoittaminen [10–20] miljardiin euroon;

käyttäytymiseen liittyvät sitoumukset ostojen, markkinoinnin ja mainostamisen sekä sponsoroinnin rajoittamisesta Irlannissa, nykyisten instrumenttien osingon ja kuponkikoron maksamista koskeva kielto;

toimenpiteet, joilla parannetaan kilpailua Irlannin pankkimarkkinoilla (”markkinoiden avaamiseen tähtäävät toimet”, jotka käsittävät palvelupaketin ja kuluttajien liikkuvuutta koskevan paketin);

valvonnasta vastaavan toimitsijamiehen nimittäminen valvomaan kyseisten sitoumusten noudattamista.

(87)

Irlanti on sitoutunut varmistamaan, että 28 päivänä syyskuuta 2012 esitetty rakenneuudistussuunnitelma, mukaan luettuina siihen tehdyt täydennykset, on pantu kokonaisuudessaan täytäntöön, mukaan luettuina sitoumukset, jotka esitetään yksityiskohtaisesti liitteessä.

3   EBS:Ä KOSKEVA MENETTELYN ALOITTAMISTA KOSKEVA PÄÄTÖS

(88)

Irlannin viranomaiset esittivät 31 päivänä toukokuuta 2010 EBS:n rakenneuudistussuunnitelman. Komissio aloitti perusteellisen tutkimuksen, koska se epäili, soveltuuko rakenneuudistussuunnitelma sisämarkkinoille. Komissio ilmaisi erityisesti epäilyksensä siitä,

i)

voitiinko rakenneuudistussuunnitelmalla palauttaa EBS:n pitkän aikavälin elinkelpoisuus;

ii)

oliko tuki rajattu välttämättömään;

iii)

olivatko käytössä riittävät kilpailun vääristymistä rajoittavat toimet.

(89)

Komissio pani merkille, että rakenneuudistussuunnitelman taloudelliset ennusteet olivat epäjohdonmukaisia ja niistä puuttuivat riittävät tiedot epäsuotuisan skenaarion mukaisista makrotalouden olettamuksista. Lisäksi komissio epäili EBS:n laskelmien pohjalla olevia olettamuksia asuntolainauksen kehityksestä Irlannissa keskipitkällä aikavälillä. Komissio pyysi lisäselvennystä yritysten talletusmarkkinoita koskevista EBS:n olettamuksista. Komissio katsoi, että EBS:n rakenneuudistussuunnitelmassa aliarvioitiin asuntolainojen arvon alentumista tietyllä ajanjaksolla ja siitä puuttui perusteellinen analyysi liikekiinteistölainojen arvon alentumisesta alasajon yhteydessä. Lopuksi komissio epäili EBS:n kustannus-tuottosuhteen laskentaa ja tukkuvarainhankinnan kustannuksia keskipitkällä aikavälillä.

(90)

Kun kyse on tuen rajaamisesta välttämättömään, komissio totesi, ettei sillä ole riittävästi tietoa päätellä tämän vaatimuksen täyttymistä, kun otetaan huomioon ristiriita pääomapohjan vahvistamisen tavoitteen ja rakenneuudistussuunnitelman ennusteiden, joissa esitettiin, että EBS ylittäisi merkittävästi vähittäispääomavaatimuksen, välillä.

(91)

Lopuksi komissio epäili, olivatko suunnitelmaan sisältyvät kilpailun vääristymistä rajoittavat toimenpiteet riittäviä. Komissio arvosteli erityisesti sitä, että ehdotettu tasevähennys oli huomattavasti pienempi, kuin mitä komissio normaalisti odottaa näin suuren tuen saaneelta pankilta sekä absoluuttisesti mitattuna että riskipainotettujen varojen kannalta.

(92)

Komissio sai huomautuksia EBS:ltä, joka toimitti lisätietoja rakenneuudistussuunnitelman tueksi. Lisäksi kaksi asianomaista osapuolta esitti huomautuksia, jotka suurelta osin vahvistivat komission epäilyt siitä, voitaisiinko ehdotetuilla toimenpiteillä vastata riittävästi kilpailun vääristymiseen ja vastuun jakamiseen. Irlanti ei esittänyt mitään huomautuksia.

(93)

EBS sulautui AIB:hen heinäkuussa 2011 ja siitä tuli pankkiin täysin integroitu tytäryhtiö. Tämän seurauksena EBS ei ollut enää itsenäinen yksikkö. Menettelyn aloittamista koskeva päätös, jossa EBS:ää pidettiin itsenäisenä yksikkönä, menetti siten merkityksensä ja komissio päätti olla jatkamatta menettelyä. Koska EBS:n ja kahden asianosaisen osapuolen huomautukset liittyvät toimenpiteisiin, joilla puututaan kilpailun vääristymiseen ja vastuunjakoon EBS:n toimittamassa rakenneuudistussuunnitelmassa, jota ei enää panna täytäntöön, nämä huomautukset eivät ole merkityksellisiä pankin (sulautunut AIB ja EBS) toimittaman rakenneuudistussuunnitelman suhteen. Komissiolla ei ole siten mitään syytä tutkia niitä tässä päätöksessä. Sen sijaan tämän päätöksen 5.2 jaksossa komissio tarkastelee EBS:lle alun perin myönnettyjen tukitoimenpiteiden soveltuvuutta sekä AIB:lle ja pankille alun perin myönnettyjä toimenpiteitä, kun otetaan huomioon pankkia koskeva rakenneuudistussuunnitelma, mukaan lukien pankin elinkelpoisuus, tuen rajaaminen välttämättömään ja kilpailun vääristymien rajoittamista koskevien toimenpiteiden asianmukaisuus.

4   IRLANNIN VIRANOMAISTEN KANTA

(94)

Irlanti myöntää, että toimenpiteet ovat valtiontukea ja katsoo, että toimenpiteet soveltuvat sisämarkkinoille perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla, koska ne ovat tarpeellisia Irlannin taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseksi.

(95)

Kuten tämän päätöksen 2.7 jaksossa kuvattiin, Irlanti on antanut useita sitoumuksia, jotka esitetään yksityiskohtaisesti liitteessä.

5   ARVIOINTI

5.1   VALTIONTUEN OLEMASSAOLO

(96)

Komission on ensin arvioitava, ovatko edunsaajalle myönnetyt toimenpiteet perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Kyseisen kohdan mukaan jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä, on valtiontukea siltä osin, kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(97)

Toimenpiteen luokitteleminen valtiontueksi edellyttää, että seuraavat ehdot täyttyvät: i) tarkasteltavana oleva tukitoimenpide on rahoitettava valtion varoista; ii) siitä saatavan edun on suosittava tuensaajaa; iii) edun on oltava valikoiva; ja iv) toimenpiteen on vääristettävä tai uhattava vääristää kilpailua ja voitava vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Kaikkien näiden ehtojen on täytyttävä, jotta toimenpidettä pidetään valtiontukena.

(98)

Komissio on jo todennut aiemmissa päätöksissä (53), että perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdan edellytykset täyttyvät kaikkien taulukossa 3 mainittujen rakenneuudistustukitoimien osalta ja että toimenpiteet ovat näin ollen tässä määräyksessä tarkoitettua tukea. Komissio pitäytyy tässä kannassa ja toteaa, että pääomapohjan vahvistamisen ja omaisuuserän arvonalennusta koskevien toimenpiteiden tuen kokonaismääräksi on laskettu 22,475 miljardia euroa. Tämä summa käsittää 20,775 miljardia euroa AIB:n ja EBS:n sekä sulautuneen yksikön pääomapohjan vahvistamiseen sekä 1,7 miljardia euroa (arvioitu määrä) AIB:n ja EBS:n omaisuuserän arvonalennusta koskeviin toimenpiteisiin. Komissio on lisäksi ottanut huomioon AIB:n ja EBS:n hyväksi myönnetyt takaukset (54).

(99)

Lisäksi komissio katsoo, että vuoden 2009 etuosakkeiden lunastus (ennen tai jälkeen korotusta) ja myöhemmin kantaosakkeina myönnetty sama määrä eivät ole uutta tukea. Komissio on jo hyväksynyt tämän toimenpiteen päätöksissään asioista N 241/09 ja SA.32891 (N 553/10).

5.2   SOVELTUVUUS SISÄMARKKINOILLE

5.2.1   Perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan soveltaminen

(100)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaan valtiontukea voidaan pitää sisämarkkinoille soveltuvana, jos tuki on tarkoitettu ”jäsenvaltion taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseen”.

(101)

Vaikka talous onkin hitaasti elpynyt vuoden 2013 alusta lähtien, komissio katsoo edelleen, että SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaiset edellytykset valtiontuen myöntämiselle täyttyvät, koska rahoitusmarkkinoihin kohdistuu edelleen paineita. Euroopan komissio hyväksyi 1 päivänä heinäkuuta 2013 tämän näkökannan antamalla tiedonannon valtiontukisääntöjen soveltamisesta finanssikriisin yhteydessä pankkien hyväksi toteutettaviin tukitoimenpiteisiin 1 päivästä elokuuta 2013 lähtien (55).

(102)

Keskuspankki on jo aiemmin todennut, että pankilla on systeemistä merkitystä Irlannin rahoitusmarkkinoille (56). Ilman myönnettyjä rakenneuudistustukitoimenpiteitä valvontaviranomainen olisi saattanut sulkea pankin tai AIB:n ja EBS:n ennen sulautumista, koska vähittäispääomavaatimusta olisi rikottu.

5.2.2   Sisämarkkinoille soveltuvuuden arviointi

(103)

Kaikista valtiontueksi tunnistetuista toimenpiteistä on ilmoitettu pankin (sulautunut yksikkö) rakenneuudistuksen yhteydessä. Rakenneuudistustoimenpiteitä koskevaan tiedonantoon sisältyvät voimassa olevat säännökset rakenneuudistustuen myöntämisestä rahoitusalalla. Rakenneuudistustoimenpiteitä koskevan tiedonannon mukaan rahoituslaitos soveltuu tämänhetkisen rahoitusalan kriisin yhteydessä sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla, jos sen rakenneuudistus i) johtaa pankin elinkelpoisuuden palauttamiseen, ii) edunsaajat osallistuvat rakenneuudistukseen riittävästi omalla osallistumisellaan (vastuunjako) ja iii) rakenneuudistuksen yhteydessä toteutetaan riittävästi toimenpiteitä kilpailun vääristymisen rajoittamiseksi.

(104)

Komissio on nojautunut sisämarkkinoille soveltuvuuden arvioinnissaan pankin ehdottamaan skenaarioon, joka perustuu perusskenaariota varovaisempiin odotuksiin.

Pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttaminen

(105)

Kuten komissio ilmoitti rakenneuudistustoimenpiteitä koskevassa tiedonannossaan, jäsenvaltion on esitettävä kattava rakenneuudistussuunnitelma, jossa osoitetaan, kuinka yksikön pitkän aikavälin elinkelpoisuus palautetaan ilman valtiontukea kohtuullisessa ajassa ja enintään viiden vuoden kuluessa. Rakenneuudistustoimenpiteitä koskevan tiedonannon 13 kohdan mukaan pitkän aikavälin elinkelpoisuus on saavutettu, kun pankki pystyy kilpailemaan markkinoilla pääomasta omin voimin ja säädettyjen valvontaperusteiden mukaisesti. Sen on siten pystyttävä vastaamaan itse kaikista kustannuksistaan ja sen on saatava asianmukainen tuotto omalle pääomalleen, kun otetaan huomioon sen riskiprofiili. Tiedonannon 14 kohdan mukaan pitkän aikavälin elinkelpoisuus edellyttää, että kaikki vastaanotettu valtiontuki joko lunastetaan ajan kuluessa tai maksetaan takaisin normaalin markkinatilanteen mukaisesti, millä varmistetaan, että kaikenlainen ylimääräinen valtiontuki on päätetty.

(106)

Irlannin viranomaiset ovat esittäneet rakenneuudistussuunnitelman, jossa esitetään pankin strategia kannattavuuden palauttamisesta ilman täydentävää valtiontukea keskittymällä i) pankin uudelleensuuntaamiseen pienemmäksi organisaatioksi, joka keskittyy Irlantiin ja jossa on parannettu rahoitusprofiilia; ii) parantamaan kannattavuustasoa nettokorkomarginaalia tehostamalla, kustannusleikkaustoimenpiteillä ja asteittain vähennettävillä arvonalennuskustannuksilla; ja iii) ylläpitämään vahvaa pääomapuskuria.

i)   Irlantiin keskittyvä pienempi pankki, jolla on parannettu rahoitusprofiili

(107)

Pankki on jo toteuttanut kauaskantoisia rakennemuutostoimia, jotka johtivat huomattavasti pienempään taseeseen verrattuna kriisiä edeltäneeseen tasoon, mikä oli hallitsemattoman kasvun seurausta (118 miljardia euroa vuonna 2013 verrattuna 136,7 miljardiin euroon vuonna 2011 (57)). Tämä vähennys saatiin toteutettua ulkomaisilla liiketoiminnoilla, korkean riskin omaisuuserien siirroilla NAMA:lle ja muilla omaisuuserien velkavivun purkamistoimilla (58). Tämän seurauksena pankin nykyiset riskit kiinteistö- ja rakennusalalla ovat vähentyneet ja niiden odotetaan edelleen vähentyvän suhteellisesti rakenneuudistuksen loppuun mennessä. Komissio pitää uutta strategiaa harkittuna ja asianmukaisena kriisin jälkeisessä tilanteessa. Pankki on sitoutunut rajoittamaan luotonantoa […], millä tuetaan sen järkevämpää liiketoimintastrategiaa.

(108)

Pankki vahvistaa myös paluutaan konservatiivisempaan perinteiseen pankkitoimintamalliin, jossa se rahoittaa merkittävästi lainasalkkuaan asiakastalletuksilla, ja lainojen suhteen talletuksiin ennustetaan olevan [95–120] prosenttia rakenneuudistuskauden lopussa varovaisempiin odotuksiin perustuvassa skenaariossa. Tämä tavoite on seurausta kunnianhimoisesta ja hyvin toteutetusta velkavivun purkamista koskevasta suunnitelmasta ja talletusten määrän kehityksen suhteellisen varovaisista oletuksista. Komissio pitää myönteisenä, ettei pankki aio olla liian riippuvainen tukkurahoituksesta ja institutionaalisista rahoituslähteistä, kuten EKP:n rahoituksesta, varovaisempiin odotuksiin perustuvan skenaarion mukaisesti.

ii)   Parempi kannattavuus

(109)

Kun kyse on kannattavuuden palauttamisesta, suunnitelmassa esitetään sopiva yhdistelmä suunniteltuja toimenpiteitä. Uusia luottoja myönnetään korkeammilla koroilla. Lisäksi lainojen ja talletuksien (asuntoluottojen) hinnoittelua parannetaan mahdollisuuksien mukaan. Näillä toimenpiteillä yhdessä ELG-järjestelmän takauskustannusten päättämisen kanssa pankki voi vähitellen elvyttää nettokorkomarginaaliaan.

(110)

Lisäksi pankin suunniteltujen toimien, erityisesti henkilöstön irtisanomisohjelman (59) sekä palkkojen ja etuuksien arvioinnin, jonka tavoitteena on vähentää sen käyttökustannuksia ([200–600] miljoonaa euroa vuoteen 2015 mennessä vuoden 2012 tasoon verrattuna), ansiosta käyttökustannuspohjasta tulee kestävämpi, kun otetaan huomioon pankin tulevaisuudennäkymät ja kyky tuottaa tuloja. Nämä toimet yhdessä suunnitellun tulonlisäyksen kanssa auttavat pankkia parantamaan merkittävästi kustannus-tuottosuhdettaan (jonka ennustetaan olevan [45–55] prosenttia vuonna 2017 verrattuna 123 prosenttiin vuonna 2012). Komissio on siten tyytyväinen Irlannin sitoumukseen vähentää pankin toimintakustannuksia [200–600] miljoonalla eurolla vuoteen 2015 mennessä vuoteen 2012 verrattuna sekä sitoumukseen siitä, ettei kustannus-tuottosuhde ylitä [45–65] prosenttia (paitsi jos BKT kasvaa alle 2 prosenttia, missä tapauksessa kulujen ja tulojen suhde ei saa ylittää [50–70] prosenttia).

(111)

Pankki arvioi, että se vähentää asteittain arvonalennuskustannuksia rakenneuudistuskaudella varovaisempiin odotuksiin perustuvan skenaarion mukaisesti. Kustannusten vähentämistä pidetään asianmukaisena, koska i) Irlannin odotettavissa olevan taloudellisen elpymisen pitäisi vähentää uusia maksamattomia lainoja, ii) ennustetun asuntojen hintojen nousun pitäisi rajoittaa asuntolainoihin liittyvän tappion vakavuutta ja iii) pankin tehokkaamman luotonhallintatoiminnan (60) pitäisi nopeuttaa/parantaa lainojen perimistä ja uudelleenjärjestelyä. Komissio on tältä osin tyytyväinen Irlannin sitoumukseen pankin laadullisista ja määrällisistä rakenneuudistuksen tavoitteista, jotka koskevat pk-yritysten lainoja ja asuntolainoja.

(112)

Varovaisempiin odotuksiin perustuvan skenaarion mukaan pankki ei ole kannattava ennen vuotta 2016. Pankin kannattavuus on rakenteellisesti heikko arvonalennuskustannuksien vaikutuksista huolimatta, koska sillä on heikkotuottoisia omaisuuseriä koskeva lainasalkku (tracker mortgage -lainat ja NAMA-joukkovelkakirjalainat). Tästä syystä oman pääoman tuotto pysyy alhaisena rakenneuudistuskauden loppuun saakka, ja saavuttaa vain [5–15] prosentin tason vuonna 2017. Komissio katsoo kuitenkin, että pankki toimii oikealla tavalla tavoitellessaan kilpailukykyisempää oman pääoman tuoton tasoa/kannattavuutta tulevaisuudessa, sillä uudet luotot, joiden kate on korkeampi, ja uudelleen hinnoitellut lainat (asuntoluottosalkku) korvaavat vähitellen heikon kannattavuuden, joka aiheutuu perityistä heikkotuottoisista omaisuuseristä. Tästä syystä kannattavuuden oletetaan parantuvan vähitellen.

iii)   Vahvempi pääomapuskuri

(113)

Lopuksi komissio pitää myönteisenä, että pankki on hyvin pääomitettu laitos, jolla on riittävä pääomapuskuri rakenneuudistuksen loppuun saakka. Varovaisempiin odotuksiin perustuvan skenaarion mukaan pankki säilyttää vuonna 2017 [2–6] miljardin euron pääomapuskurin, johon liittyy 8 prosentin vähittäispääomavaatimus (ja [3–8] miljardia euroa, jolla on 5,5 prosentin pääomakynnys), jonka avulla pankki voisi vastata uusista tappioista, jos Irlannin talous elpyy ennustetta heikommin. Lisäksi pankilla on 1,6 miljardia euroa ehdollisia pääomavälineitä käytettävissä oman pääoman vahvistamiseen tarvittaessa. Irlanti on antanut sitoumuksen siitä, ettei pankki lunasta ehdollisia pääomavälineitä ennen kuin EKP:n ja Euroopan pankkiviranomaisen omaisuuserien laadun tarkastelu/stressitesti on julkistettu.

(114)

Komissio panee merkille, että pankki aikoo lunastaa vuoden 2009 etuosakkeet (61) ennen rakenneuudistuksen päättymistä. Lunastuksessa sovelletaan nimellisarvoa 13 päivään toukokuuta 2014 saada, ja sen jälkeen sovelletaan 25 prosentin korotusta. Tarkoituksena on, että valtio lunastaa tietyn etuosakkeiden määrän, ja sijoittaa heti saman verran pääomaa (kantaosakkeita) pankkiin. Pankin tase ei muutu tämän vaikutuksesta. Pankin pääomarakennetta kuitenkin parannetaan uusien Basel III -sääntöjen (62) suhteen. Lisäksi valtion osuus pankista kasvaa hieman nykyisestä 99,8 prosentin osuudesta toimenpiteen vuoksi.

iv)   Päätelmät

(115)

AIB jo toteuttamat aloitteet (eli velkavivun purkaminen, kustannussäästöt, parannettu rahoitusprofiili) yhdessä rakenneuudistuskaudella suunniteltujen kannattavuuden palauttamista koskevien toimien kanssa (eli uusi luotonanto korkeampaan hintaan/asuntoluottojen ja talletusten uudelleenhinnoittelu, henkilöstökustannusten säästöjen lisääminen ja luotonhallintatoiminnan tehostaminen (63)) ovat asianmukaiset pankin taloudellisten vaikeuksien vuoksi (64).

(116)

Näin ollen rakenneuudistussuunnitelmassa esitetään vakuuttavasti oikeanlainen strategia pankin pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamiseksi. Edellä kuvattujen toimien yhdistelmä vaikuttaa sopivalta varmistamaan pankin tuleva elinkelpoisuus ilman valtiontukea.

(117)

Pankin paluu kannattavuuteen voi kuitenkin pitkittyä rakenneuudistuskauden loppuun saakka sen heikkotuottoisten omaisuuserien vuoksi. Tästä syystä pankin oman pääoman tuotto pysyy varovaisempiin odotuksiin perustuvan skenaarion mukaan edelleen suhteellisen alhaisella tasolla jopa rakenneuudistuskauden loppupuolella mutta parantuu kuitenkin jonkun verran.

(118)

Kun edellä mainitut tekijät otetaan huomioon, komissio päättelee, että pankin rakenneuudistussuunnitelmassa esitetään vakuuttavasti toimenpiteet, jolla sen pitkän aikavälin elinkelpoisuus palautetaan.

Tuen rajoittaminen välttämättömään: oma rahoitusosuus ja vastuunjako

(119)

Rakenneuudistustoimenpiteitä koskevan tiedonannon 3 kohdassa todetaan, että tuensaajan on osallistuttava asianmukaisella omalla rahoitusosuudella, jotta tuki voidaan rajoittaa välttämättömään ja jotta kilpailun vääristymistä voidaan rajoittaa ja estää moraalikato. Tästä syystä i) tuen määrän olisi oltava rajoitettu ja ii) huomattava oma rahoitusosuus on välttämätön.

(120)

Rakenneuudistustoimenpiteitä koskevan tiedonannon mukaan pankin olisi käytettävä rakenneuudistuksen rahoittamiseen ensiksi omia varojaan, jotta tuki voidaan rajoittaa välttämättömään. Rakenneuudistukseen liittyvien kustannusten ei pitäisi jäädä pelkästään valtion kannettavaksi vaan myös niiden, jotka ovat sijoittaneet pankkiin. Tämä tavoite saavutetaan erityisesti vastaamalla tappioista käytettävissä olevalla pääomalla.

(121)

AIB:n entiset omistajat ovat jakaneet vastuun lähes täysin. Osakkeenomistajat on ”pyyhitty kartalta”, ja valtio omistaa tällä hetkellä 99,8 prosenttia pankista. Komissio katsoo tästä syystä, että edellisten omistajien vastuunjako on merkittävä ja riittävä.

(122)

Kun kyseessä ovat etuoikeusasemaltaan huonommat velkojat, useita velkojen hallintaa/takaisinostoa koskevia toimenpiteitä toteutettiin vuosien 2009 ja 2011 välillä, ja niillä saatiin 5,4 miljardia euroa ensisijaista pääomaa (Tier 1) (Tier 1 ja Tier 2 -arvopapereiden takaisinosto). Tällä hetkellä pankilla on vain vähäinen määrä pääomalainoja (eli noin 34 miljoonaa euroa 31 päivänä joulukuuta 2012) […]. Siksi etuoikeusasemaltaan huonommat velkojat ovat kantaneet asianmukaisesti uudelleenjärjestelykulut.

(123)

Pankki on lisäksi edistänyt merkittävästi osaltaan rakenneuudistuskustannuksien kantamista myymällä tytäryhtiöitä ja osuuksia (65). Pankki on siten käyttänyt 3,3 miljardia euroa ensisijaista pääomaa (Tier 1) avun rajoittamiseksi välttämättömään.

(124)

Pankki maksaa 10 prosentin kiinteän korvauksen ehdollisista pääomavälineistä ja kahdeksan prosenttia etuosakkeista (käteisenä tai laskemalla niiden sijasta liikkeeseen uusia kantaosakkeita). Lisäksi etuosakkeisiin sovelletaan 25 prosentin korotusta, jos pankki ei osta niitä 13 päivään toukokuuta 2014 mennessä. Komissio pitää korvausta asianmukaisena, vaikkakin alhaisena, AIB:n/pankin huonon tilanteen vuoksi (66).

(125)

Komissio päättelee edellä esitetyn perusteella, että pankin rakenneuudistussuunnitelmassa määrätään asianmukaisesta omasta rahoitusosuudesta ja vastuunjaosta.

Toimenpiteet, joilla rajoitetaan kilpailun vääristymistä

(126)

Rakenneuudistustoimenpiteitä koskevan tiedonannon 4 jaksossa edellytetään, että rakenneuudistussuunnitelma sisältää kilpailun vääristymistä rajoittavia toimenpiteitä. Näissä toimenpiteissä olisi käsiteltävä vääristymiä markkinoilla, joilla tuensaaja toimii rakenneuudistuksen jälkeen. Esillä olevassa asiassa on varmistettava, että mahdolliset uudet tulokkaat voivat osallistua helposti Irlannin keskittyneille pankkimarkkinoille tehostamaan kilpailua.

(127)

Pankki sitoutuu heinäkuun 2014 ja kesäkuun 2017 välillä tiettyihin kilpailutoimenpiteisiin, eli tarjoamaan asianomaisille kilpailijoille (67) palvelupaketin ja kuluttajien liikkuvuutta koskevan paketin.

(128)

Palvelupaketilla pyritään vähentämään markkinoille tulon kustannuksia tai kilpailijan laajentamistoimiin liittyviä kustannuksia. Palvelupakettia koskevan toimenpiteen edunsaaja saa tukea useille back-up-toiminnoille (kuten selvitystoiminnoille, aropaperikaupan käsittelyyn) suorittamalla pankille lisämaksun (kyseisestä palvelusta suoraan aiheutuvista kustannuksista), ja voi sitten päättää investoivansa omaan infrastruktuuriin vasta myöhemmässä vaiheessa, kun sen asiakaskunta on riittävän suuri vastaamaan kiinteistä kustannuksista. Toimenpiteen edunsaajat voivat myös lisämaksusta käyttää pankin ATM-verkkoa, joka tarjoaa välittömästi kansallisen kattavuuden asiakkailleen.

(129)

Kuluttajien liikkuvuutta koskeva paketti vähentää toimenpiteen edunsaajan asiakashinnan kustannuksia. Toimenpiteen edunsaajat ottavat yhteyttä pankin asiakkaisiin pankin kautta ja esittävät heille vaihtoehtoisia tuotteita, joihin kuuluvat käyttötilit, henkilökohtaiset luottokorttituotteet, yritystilit, yritysten luottokortit, asuntolainat sekä pk-yritysten ja yritysten lainat. Vaikka on vaikea ennustaa, kuinka monta pankin asiakasta päättää vaihtaa pankkituotteensa toimenpiteen edunsaajien tuotteisiin, tämä asiakkaisiin liittyvä lähestymistapa on kohdennetumpi ja halvempi kuin yleiset mainostustoimenpiteet.

(130)

Edellä mainitut toimenpiteet tarjoavat puitteet, joilla edistetään uusien yritysten tuloa Irlannin pankkimarkkinoille ja rajoitetaan siten pankille myönnettyjen tukien aiheuttamaa kilpailun vääristymistä.

(131)

Lisäksi komissio pitää myönteisenä Irlannin antamia sitoumuksia, jotka koskevat tiettyjä liiketoiminnan rajoituksia rakenneuudistuksen aikana, erityisesti luotonannon enimmäisrajaa, joka on […] vuonna […] ja […]. Yritysostokiellolla varmistetaan myös, ettei valtiontukea käytetä kilpailijoiden valtaamiseen vaan aiottuun tarkoitukseen, eli rakenneuudistuksen rahoittamiseen. Lisäksi pankki kunnioittaa käyttäytymiseen liittyviä sitoumuksia, jotka koskevat mainonnan ja sponsoroinnin kieltämistä (68).

Toteutus ja seuranta

(132)

Lopuksi rakenneuudistustoimenpiteitä koskevan tiedonannon 5 jakson mukaan komissiolle on toimitettava säännöllisesti yksityiskohtaiset raportit, jotta se voi tarkistaa, että rakenneuudistussuunnitelma toteutetaan asianmukaisesti.

(133)

Valvonnasta vastaava toimitsijamies nimitetään, ja tämä toimittaa säännöllisesti komissiolle raportit siitä, miten pankki panee rakenneuudistussuunnitelman täytäntöön ja noudattaa antamiaan sitoumuksia.

(134)

Kun otetaan huomioon sitoumukset, pankin jo toteuttamat kauaskantoiset rakenneuudistustoimet ja edellä mainittu oman rahoitusosan ja vastuunjaon asianmukaisuus, komissio katsoo, että mahdollisten kilpailun vääristymien rajoittamiseksi on olemassa riittävät takeet huolimatta siitä, että AIB ja EBS saivat suuren määrän tukea ennen sulautumistaan ja sen jälkeen.

5.3   PÄÄTELMÄ TUEN OLEMASSAOLOSTA JA SOVELTUVUUDESTA SISÄMARKKINOILLE

(135)

Taulukossa 3 lueteltuja toimenpiteitä a–o pidetään perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna rakenneuudistustukena. Kun otetaan huomioon Irlannin antamat sitoumukset, komissio päättelee, että pankin rakenneuudistussuunnitelma on yhdenmukainen rakenneuudistustoimenpiteitä koskevan tiedonannon kanssa, rakenneuudistustuki on rajattu välttämättömään ja kilpailun vääristymiseen on puututtu asianmukaisesti. Rakenneuudistustuki soveltuu näin ollen sisämarkkinoille perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1.   Seuraavat toimenpiteet ovat perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea:

Toimenpiteet AIB:n hyväksi

a)

CIFS-järjestelmän mukaiset takaukset, joita on enintään 133 miljardia euroa;

b)

ELG-järjestelmän mukaiset takaukset, joita on enintään 62,5 miljardia euroa;

c)

omaisuuseriin kohdistuvat tukitoimet (20,4 miljardin euron siirrot NAMA:lle), jotka muodostavat noin 1,6 miljardin euron tukimäärän;

d)

pääomapohjan vahvistaminen 3,5 miljardilla eurolla etuoikeutetuilla osakkeilla toukokuussa 2009;

e)

pääomapohjan vahvistaminen 3,7 miljardilla eurolla uudella pääomalla joulukuussa 2010;

f)

valtion takaus maksuvalmiusavusta vuoden 2011 toiselle vuosineljännekselle saakka [5–15 miljardin euron takaus].

EBS:n hyväksi toteutetut toimenpiteet

g)

CIFS-järjestelmän mukaiset takaukset, joita on enintään 14,4 miljardia euroa;

h)

ELG-järjestelmän mukaiset takaukset, joita on enintään 8,0 miljardia euroa;

i)

omaisuuseriin kohdistuvat tukitoimet (0,9 miljardin euron siirrot NAMA:lle), jotka muodostavat noin 0,1 miljardin euron tukimäärän;

j)

pääomapohjan vahvistaminen erityisillä investointiosakkeilla 0,625 miljardilla eurolla toukokuussa ja joulukuussa 2010;

k)

pääomapohjan vahvistaminen suoralla avustuksella velkakirjan välityksellä 0,25 miljardilla eurolla joulukuussa 2010;

l)

valtion takaus maksuvalmiusavusta [0–5 miljardin euron takaus].

Pankin hyväksi toteutetut toimenpiteet (sulautuman tuloksena syntynyt yritys)

m)

pääomapohjan vahvistaminen 5 miljardilla eurolla kantaosakkeilla heinäkuussa 2011;

n)

pääomapohjan vahvistaminen 1,6 miljardilla eurolla ehdollisilla pääomavälineillä heinäkuussa 2011;

o)

pääomapohjan vahvistaminen 6,1 miljardilla eurolla pääomasijoituksella heinäkuussa 2011.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu valtiontuki soveltuu sisämarkkinoille perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan mukaisesti, kun otetaan huomioon rakenneuudistussuunnitelma ja liitteessä esitetyt sitoumukset.

2 artikla

Irlannin on varmistettava, että 28 päivänä syyskuuta 2012 esitetty rakenneuudistussuunnitelma, mukaan luettuina siihen sen jälkeen tehdyt täydennykset, pannaan kokonaisuudessaan täytäntöön, myös liitteessä esitetyt sitoumukset.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu Irlannille.

Tehty Brysselissä 7 päivänä toukokuuta 2014.

Komission puolesta

Joaquín ALMUNIA

Varapuheenjohtaja


(1)  EUVL C 214, 7.8.2010, s. 3.

(2)  Komission päätös asiassa N 241/09, Irlannin valtion toteuttama Allied Irish Bankin pääomapohjan vahvistaminen (EUVL C 223, 16.9.2009, s. 2).

(3)  Komission päätös asiassa N 553/10, Second emergency recapitalisation in favour of Allied Irish Banks plc (EUVL C 76, 10.3.2011, s. 4).

(4)  Bruttopääomasijoitukset olivat vastaavasti 3,9 ja 6,3 miljardia euroa, joihin kumpaankin sisältyi 0,2 miljardia euroa maksuja takaisin AIB:lta Irlannin valtiolle.

(5)  Komission päätöksen mukaan pääomapohjan vahvistamista voitiin käyttää pelastamistoimena 6 kuukauden kuluessa päivitetyn rakenneuudistussuunnitelman jättämisestä. Pääomapohjan vahvistamisen toista erää ei maksettu helmikuussa.

(6)  Komission päätös asiassa N 160/10, Recapitalisation of EBS (EUVL C 217, 11.8.2010, s. 2).

(7)  Komission päätös asiassa C 25/10 (ex-N 212/10), Restructuring of Educational Building Society (EUVL C 300, 6.11.2010, s. 17).

(8)  EUVL C 195, 19.8.2009, s. 9.

(9)  Huhtikuussa 2012 päätettiin, että Permanent TSB:n pitäisi pysyä kolmantena lainanantajana AIB:n ja BoI:n rinnalla.

(10)  Komission päätös asiassa SA.33296, Emergency recapitalisation in favour of the merged entity Educational Building Society/Allied Irish Banks plc (EUVL C 268, 10.9.2011, s. 3).

(11)  Suunnitelma kirjattiin asianumerolla SA.29786.

(12)  Tärkeimmät täydentävät huomautukset toimitettiin 10 ja 11 päivänä tammikuuta, 13 päivänä helmikuuta sekä 20 ja 27 päivänä maaliskuuta 2014 yhdessä asiaa koskevien rahoitussuunnitelmien kanssa.

(13)  Ks. alaviite 2.

(14)  Ks. alaviite 10.

(15)  Irlannin talouden sopeutusohjelmasta päätettiin virallisesti joulukuussa 2010. Siihen sisältyi 85 miljardin euron yhteinen rahoituspaketti ja se kattoi ajanjakson 2010–2013.

(16)  Vakavaraisuustarkastelu ja vakavaraisuusarvio, joita kuvataan yksityiskohtaisesti asiasta SA.33296 annetun päätöksen johdanto-osan 25–31 kappaleessa.

(17)  Pääomainstrumentit, jotka täyttävät luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1) 28, 29 ja 31 artiklan vaatimukset.

(18)  Ehdollinen pääoma on velkaa, joka realisoidaan omaksi pääomaksi, kun tietyt käynnistysedellytykset täytetään.

(19)  AIB:llä on 200 ja EBS:llä 74 sivukonttoria joulukuusta 2013 lähtien.

(20)  Aiemmin Anglo Irish Bankin hallussa olleet asiakkaiden talletukset siirrettiin helmikuussa 2011 Allied Irish Bankille (GB), joka tarjoaa nyt talletuspalveluita noin 60 000 massamarkkinoiden asiakkaalle Isossa-Britanniassa.

(21)  Tracker mortgage -lainat ovat vaihtuvakorkoisia asuntolainoja. Lainan korko seuraa Euroopan keskuspankin peruskorkoa, johon lisätään tietty marginaali.

(22)  EKP:n korko oli 4,25 prosenttia heinäkuussa 2008, ja se laski 1 prosenttiin toukokuussa 2009.

(23)  Ks. komission päätös asiassa N 725/09, Establishment of a National Asset Management Agency (NAMA) (EUVL C 94, 14.4.2010, s. 10).

(24)  Ks. komission päätös asiassa NN 48/08, Guarantee Scheme for Banks in Ireland (EUVL C 312, 6.12.2008, s. 2).

(25)  Ks. komission päätös asiassa N 349/09, Credit Institutions Eligible Liability Guarantee Scheme (EUVL C 72, 20.3.2010, s. 6), ja sitä täydentävät asiakirjat.

(26)  AIB: komission päätös asiassa N 241/09 ja komission päätös asiassa SA.31891 (N 533/10)

EBS: Komission päätös asiassa N 160/10.

(27)  Ks. alaviite 10.

(28)  Valtiovarainministerin ja kansallisen eläkerahaston (NPRF) komitean pääomasijoitus oli 6,1 miljardia euroa; uusia osakkeita ei laskettu liikkeelle eikä vastiketta tälle pääomasijoitukselle pohdittu.

(29)  Tätä kuvataan päätöksen N 241/09 johdanto-osan 18–33 kappaleessa.

(30)  Tukimäärät, jotka liittyvät AIB:n ja EBS:n alentuneisiin omaisuuseriin kohdistuviin tukitoimenpiteisiin, ovat arvioituja määriä, koska komission on vielä hyväksyttävä uusimmat NAMA:lle siirretyt omaisuuserät. Arviot perustuvat Irlannin 14 päivänä helmikuuta 2013 esittämiin tietoihin.

(31)  Liikesalaisuus

(32)  Velkojen hallintaa koskevat ohjelmat: etuoikeusasemaltaan huonomman velan ostaminen tai muuntaminen pääomainstrumenteiksi (ensisijainen pääoma (CET1) yleensä alennuksella. Nämä toimenpiteet voidaan toteuttaa myös vähentämällä velan nimellisarvoa tai lunastamalla se ennenaikaisesti muulla kuin nimellisarvolla.

(33)  Tilanne 30 päivänä kesäkuuta 2013.

(34)  Kokoaikavastaavasti laskettuna.

(35)  ROE sisältää etuoikeutetut osakkeet keskimääräisessä pääomassa.

(36)  Lukuun ottamatta omaa pääomaa.

(37)  Vuoden 2011 vakavaraisuustarkastelun velkavivun purkamista koskevan 20,5 miljardin euron tavoite on saavutettu.

(38)  Vähennys on vielä suurempi (38 prosenttia), jos tätä verrataan vuoden 2009 lukuihin ennen AIB:n ja EBS sulautumista, jolloin AIB:n taseen loppusumma oli 174,3 miljardia euroa ja EBS:n 21,5 miljardia euroa.

(39)  Lukuun ottamatta omaa pääomaa.

(40)  Lainojen vähentyminen aiheutuu siitä, että arvonalennuksia ja lunastuksia on yhdessä enemmän kuin uutta tuotantoa.

(41)  NAMA laskee liikkeelle joukkovelkakirjalainoja vastineeksi osallistuvien luottolaitosten sille siirtämistä huonolaatuisista omaisuuseristä. NAMA:lle siirrettyjen omaisuuserien ostohinta on maksettu NAMA:n myöntämillä valtion takaamilla etuoikeutetuilla velkapapereilla/joukkovelkakirjoilla, joiden osuus on 95 prosenttia kauppahinnasta, ja (muilla kun valtion takaamilla) toissijaiseen velkaan perustuvilla arvopapereilla, joiden osuus on viisi prosenttia.

(42)  Suunnitelluissa maksuvalmiusvaatimuksissa pankin hallussa pitämiä NAMA-joukkovelkakirjoja pidetään korkealaatuisena rahoitusomaisuutena, kuten Euroopan pankkiviranomainen esittää joulukuussa 2013 maksuvalmiustoimenpiteistä antamassaan raportissa. Pysyvän varainhankinnan vaatimuksen lopullisesta rakenteesta neuvotellaan tulevaisuudessa.

(43)  Olemassa oleva lainasalkku uusiin lainoihin verrattuna.

(44)  Pankin asuntoluottorästejä koskeva strategia otettiin käyttöön vuonna 2012. Se seurasi neuvotteluita Irlannin valtion ja keskuspankin kanssa mahdollisista ratkaisuista asuntoluottojen erääntyneisiin saataviin. Tämän strategian mukaan pankki tarjoaa maksuviivästyksiin liittyviä uusia vaihtoehtoja asuntolaina-asiakkaille. Asuntoluottorästejä koskeva strategia on nyt otettu täysin käyttöön, ja yli 300 erikoistunutta henkilöstön jäsentä hoitaa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntolaina-asiakkaiden asioita.

(45)  Tammikuun 1 päivästä 2014 lähtien Basel III -sääntöjen mukaisesti.

(46)  Tässä päätöksessä vähimmäispääomavaatimuksella tarkoitetaan keskuspankin Irlannin pankeilta edellyttämää pääomaa.

(47)  Euroopan keskuspankin ja Euroopan pankkiviranomaisen parhaillaan suorittamassa kattavassa arviossa CET1:n 5,5 prosentin kynnystä sovelletaan epäsuotuisassa skenaariossa.

(48)  Pankin jäljellä olevat ehdolliset pääomainstrumentit on välittömästi ja pakollisesti lunastettava, ja ne on vaihdettava kantaosakkeiksi, jos ensisijaisen pääoman (CET1) suhdeluku (vastaavasti CET1:n suhdeluku CRD IV -paketin voimaansaattamispäivämäärän jälkeen) alittaa 8,25 prosentin kynnysosuuden. CRD IV-paketti (vakavaraisuusdirektiivi ja -asetus) (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).

(49)  CRD IV -paketin uusien sääntöjen mukaan pankin on vähennettävä CET1:stä useimpien laskennallisten verosaamistensa arvo, mukaan lukien kaikki laskennalliset verosaamiset, jotka johtuvat käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Tämä vähennys CET1:stä otetaan asteittain käyttöön kymmenen vuoden kuluessa.

(50)  Keskuspankki teki tasearvioinnin luottolaitoksista, joihin sovelletaan vakavaraisuusarviointia (AIB, BoI ja PTSB) vuonna 2013. Tällaisen arvioinnin edellyttämisestä sovittiin Kansainvälisen valuuttarahaston, komission ja Euroopan keskuspankin kanssa osana ohjelmaa. Tällä toimenpiteellä, joka koskee tiettyä ajanjaksoa, koska siinä ei oteta huomioon tulevia voittoja tai tappioita, pyritään arvioimaan uudelleen toimia ja riskipainotettuja omaisuuseriä pankkien vakavaraisuuden arvioimiseksi kesäkuussa 2013.

(51)  Ks. johdanto-osan 69 kappale.

(52)  EKP:n ja EPV:n kattava arviointi, mukaan lukien tärkeimpien eurooppalaisten pankkien omaisuuserien laadun tarkastelu ja stressitesti. Tuloksia odotetaan lokakuuksi 2014.

(53)  Ks. pääomapohjan vahvistamiseen liittyvät toimenpiteet: komission päätös asiassa N 160/10, johdanto-osan 40–47 kappale; komission päätös asiassa N 241/09, johdanto-osan 43–48 kappale; komission päätös asiassa SA.31891 (N 553/10), johdanto-osan 59–65 kappale ja komission päätös asiassa SA.33296, johdanto-osan 54–60 kappale. Lisäksi komissio on todennut aiemmissa päätöksissä, että CIFS- ja ELG-järjestelmän sekä NAMA:n myöntämä tuki on valtiontukea (ks. johdanto-osan 37 ja 41 kappale).

(54)  Ks. taulukkoon 3 sisältyvät CIFS- ja ELG-järjestelmän mukaiset vastaavat määrät.

(55)  EUVL C 216, 30.7.2013, s. 1 (ks. erityisesti 6 kohta).

(56)  Irlannin keskuspankin pääjohtajan 19 päivänä marraskuuta 2010 päivätty kirje valtiovarainministerille.

(57)  Tase pienenee yhä merkittävämmin, kun tarkastellaan AIB:n ja EBS:n vuoden 2009 tasetta ennen sulautumista. Kahdella rahoituslaitoksella oli yli 195 miljardia euroa varoja vuonna 2009.

(58)  Ks. tämän päätöksen 2.5 kohta.

(59)  Varhaiseläketta ja vapaaehtoista erorahaa koskeva ohjelma.

(60)  Kuten johdanto-osan 68 kappaleessa kuvataan.

(61)  Ks. johdanto-osan 46 kappale.

(62)  Etuosakkeita ei lasketa enää CET1-pääomaksi 1 päivästä tammikuuta 2018 lähtien.

(63)  Kuten johdanto-osan 68 kappaleessa kuvataan.

(64)  Ks. johdanto-osan 32–39 kappale.

(65)  Ks. tämän päätöksen 2.5 kohta.

(66)  Ks. asiassa N 241/209 tehdyn päätöksen johdanto-osan 62–82 kappale, ja asiassa SA.33296 tehdyn päätöksen johdanto-osan 76–78 kappale.

(67)  Tämän sitoumuksen puitteissa asianomaisena kilpailijana tarkoitetaan Irlannissa toimivaa luottolaitosta, joka ei kuulu valtiontuen piirin rakenneuudistuskauden aikana, kun se pyytää palvelupaketin ja kuluttajien liikkuvuutta koskevan paketin toimenpiteitä.

(68)  Ks. johdanto-osan 86 kappale ja liite.


LIITE

SITOUMUKSIA KOSKEVA ASIAKIRJA — ASIA SA.29786 — IRLANTI — AIB:N RAKENNEUUDISTUS

Irlanti sitoutuu varmistamaan, että syyskuussa 2012 toimitettu rakenneuudistussuunnitelma, mukaan luettuina siihen tehdyt muutokset ja täydennykset, pannaan asianmukaisesti ja kokonaisuudessaan täytäntöön. Tässä asiakirjassa (sitoumuksia koskevassa asiakirjassa) esitetään AIB:n rakenneuudistuksen ehdot (sitoumukset), jotka Irlanti on sitoutunut panemaan täytäntöön.

1.   Määritelmät

Jollei asiayhteydestä muuta johdu, tässä asiakirjassa yksikkömuotoon sisältyy monikkomuoto (ja päinvastoin), ja tässä käytetyillä käsitteillä on seuraavat merkitykset:

1.1

’Ostoa’ käytetään tämän liitteen 6.1 lausekkeen merkityksessä.

1.2

’AIB:llä’ tarkoitetaan pankkia Allied Irish Banks, p.l.c., sen tytär- ja osakkuusyhtiöt mukaan lukien.

1.3

’Vuosittaisilla hoitokuluilla’ tarkoitetaan 1) henkilöstökulujen, 2) hallinto- ja yleiskustannuksien ja 3) poistojen, arvonalentumisten ja kuoletusten muodostamaa kokonaisuutta.

1.4

’Pankkipäivällä’ tarkoitetaan maanantaita ja perjantaita sekä niiden välisiä päiviä, mutta ei mitään yleistä vapaapäivää Irlannissa.

1.5

’Pääomaviennillä’ tarkoitetaan osinkojen maksamista valtiolle kantaosakkeista ja kantaosakkeiden takaisinostoa valtiolta.

1.6

’Keskuspankilla’ tarkoitetaan Irlannin keskuspankkia.

1.7

’Kustannus-tuottosuhteella’ tarkoitetaan suhdetta, joka lasketaan liikekuluista, jotka jaetaan liikevoitolla.

1.8

’Lausekkeella’ tarkoitetaan ainoastaan tässä asiakirjassa olevaa lauseketta ja tällainen lauseke on osa tätä asiakirjaa. Lausekkeiden otsikot esitetään vain helppokäyttöisyyttä koskevista syistä ja ne eivät ole sitovia.

1.9

’Kattavalla arvioinnilla’ tarkoitetaan Euroopan keskuspankin ja Euroopan pankkiviranomaisen vuoden 2014 EU:n laajuista stressitestiä, jolla parannetaan merkittävien pankkien, myös AIB:n, taseiden avoimuutta.

1.10

’Ehdollisella pääomavälineellä’ tarkoitetaan AIB:n valtiolle liikkeeseen laskemaa ehdollista 1,6 miljardin euron Tier 2 -arvopapereiden velkainstrumenttia, jota kuvataan yksityiskohtaisemmin 27 päivänä lokakuuta 2011 päivätyssä listalleottoesitteessä.

1.11

’Kuluttajien liikkuvuutta koskevalla paketilla’ tarkoitetaan tämän liitteen 11.5 lausekkeessa kuvattua toimenpidepakettia.

1.12

’Lopullisen päätöksen päivämäärällä’ tarkoitetaan päivää, jona Euroopan komissio hyväksyy lopullisen päätöksen AIB:n rakenneuudistussuunnitelmasta.

1.13

’Pyynnön esittämispäivämäärällä’ tarkoitetaan päivämäärää, jolloin asianomainen kilpailija esittää asianmukaisesti kirjallisen pyynnön AIB:lle tämän liitteen lausekkeessa 11.5 tarkoitetusta kuluttajien liikkuvuutta koskevasta paketista.

1.14

’Vaikeuksissa olevia pk-yrityksiä koskevalla lainasalkulla’ tarkoitetaan tiettyä pk-yritysten lainasalkkua AIB:ssa, jota AIB Financial Solutions Group hallinnoi 31 päivästä joulukuuta 2012 lähtien ja johon sovelletaan keskuspankin asettamia ratkaisutoimia.

1.15

’EBS:llä’ tarkoitetaan yritystä EBS Limited, mukaan lukien sen tytär- ja osakkuusyhtiöt.

1.16

’Lopullisella päätöksellä’ tarkoitetaan päätöstä, jossa Euroopan komissio tekee päätöksen rakenneuudistussuunnitelmasta sekä kaikesta AIB:lle ja EBS:lle myönnetystä valtiontuesta sulautumista ennen ja sen jälkeen.

1.17

’FRAND-ehdoilla’ tarkoitetaan oikeudenmukaisia, kohtuullisia ja syrjimättömiä ehtoja (fair, reasonable and non-discriminatory).

1.18

’BKT:llä’ tarkoitetaan Irlannin tilastokeskuksen ilmoittamaa Irlannin bruttokansantuotetta.

1.19

’Arvoltaan alentuneella’ tarkoitetaan lainojen yhteydessä, että on olemassa objektiivista näyttöä arvonalennuksesta, joka johtuu yhdestä tai useammasta tapahtumasta omaisuuserän alkuperäisen kirjaamisen jälkeen (’tappion synnyttävä tapahtuma’) ja että tappion synnyttävän tapahtuman (tai tapahtumien) vuoksi tulevien rahavirtojen nykyarvo on alhaisempi kuin rahoitusvarojen tai omaisuuserien nykyinen tasearvo, minkä vuoksi tuloslaskemassa on otettava huomioon arvonalentumisvaraus.

1.20

’Lisäkustannuksilla’ tarkoitetaan AIB:lle aiheutuvia lisäkustannuksia palvelujen tarjoamisesta asianomaisille kilpailijoille toimenpiteiden soveltamisessa. Lisäkustannukset eivät kata mitään kiinteitä tai muuttuvia kustannuksia, jotka AIB kantaisi ilman toimenpiteitä.

1.21

’Irlannilla’ tai ’valtiolla’ tarkoitetaan Irlannin tasavaltaa mukaan lukien Irlannin valtion viranomaiset, joihin luetaan rajoituksetta ulkoasiainministeriö, valtiovarainministeriö ja keskuspankki.

1.22

’Maksamattomiin lainoihin myönnetyillä lainoilla’ tarkoitetaan lainoja, joissa on kulunut vähintään 90 päivää siitä, kun ne olisi pitänyt suorittaa sopimuksessa asetetun määräajan mukaisesti, ja joihin sisältyvät rakenneuudistuksen puitteissa myönnetyt lainat, jos alkuperäinen laina jää alkuperäisten ehtojen ulkopuolelle yli 90 päivän ajaksi. Kun lainat erääntyvät tai katettavat riskit joutuvat maksettaviksi, koko määrä ilmoitetaan erääntyneenä, ei ainoastaan ylimääränä tai maksamattoman velan määränä.

1.23

’Lähetyspäivämäärää’ käytetään liitteen 11.5.2.2 lausekkeen merkityksessä.

1.24

’Markkinaosuudella’ tarkoitetaan tiettyä prosentuaalista osuutta markkinoista sen i) varannon tai ii) virran osalta, joka tietyllä yrityksellä on tietyillä markkinoilla Irlannissa (merkityksellisenä tuotemarkkinana) ja mitattuna riippumattomassa ulkopuolisessa tutkimuksessa sopivan käytännön perustella, mukaan lukien AIB:n ehdottamat ja valvonnasta vastaavan toimitsijamiehen (jonka lupaa ei saa perusteettomasti evätä) tapauskohtaisesti ennen pyynnön esittämispäivämäärää hyväksymät säännönmukaiset palautukset.

1.25

’Markkinoinnilla, mainostamisella ja sponsoroinnilla’ tarkoitetaan AIB:n liiketoiminnan (tai sen osan) edistämistä viestinnällä, kuten television, radion, sanomalehtien, internetin ja muiden vastaavien viestintävälineiden avulla.

1.26

’Materiaalia’ käytetään tämän liitteen 11.5.1.4 lausekkeen merkityksessä.

1.27

’Toimenpiteillä’ tarkoitetaan AIB:lle asetettuja velvoitteita Irlannin tämän liitteen 3–11 lausekkeissa tekemien sitoumusten perusteella.

1.28

’Valvonnasta vastaavalla toimitsijamiehellä’ tarkoitetaan AIB:stä riippumatonta yhtä tai useampaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jonka Euroopan komissio on hyväksynyt ja AIB on nimittänyt, ja jolla on velvollisuus valvoa, miten AIB noudattaa lopulliseen päätökseen liitettyjä sitoumuksia, ja jonka tehtävää kuvataan yksityiskohtaisemmin tässä liitteessä olevassa lisäyksessä.

1.29

’Asuntolainalla’ tarkoitetaan kaikkia luottolaitoksen tai asuntosäästöpankkien lainoja, joiden vakuutena on asuinkiinteistö Irlannissa, jossa lainan tarkoituksena on tyypillisesti joko rahoittaa sen asuinkiinteistön omistajuuden muutos tai parannuksien tekeminen, jota varten laina myönnetään, mutta johon voi sisältyä myös muita kuin kiinteistöön liittyviä päämääriä. Kaikkiin asuntolainaa koskeviin viittauksiin sisältyvät omistajan asuinkäyttöön tai vuokrattavaksi tarkoitetut kiinteistöt.

1.30

’NAMA:lla’ tarkoitetaan kansallista omaisuudenhoitovirastoa (National Asset Management Agency), joka perustettiin kansallisesta omaisuudenhoitovirastosta vuonna 2009 annetulla lailla.

1.31

’Nettoriskillä’ tarkoitetaan asiakkaan osalta asiakkaan bruttomääräistä luottoriskiä, josta vähennetään AIB:n kyseistä asiakasta varten suorittamat järjestelyt.

1.32

’Ilmoituspäivämäärällä’ tarkoitetaan päivämäärää, jolloin AIB ilmoittaa asiaankuuluvalle kilpailijalle, että AIB postittaa sen materiaalin.

1.33

’NPRFC:llä’ tarkoitetaan kansallisen eläkerahaston komiteaa (National Pension Reserve Fund Commission).

1.34

’NPRFC:n etuosakkeilla’ tarkoitetaan NPRFC:n investoinnista syntyviä etuosakkeita.

1.35

’NPRFC:n investoinnilla’ tarkoitetaan NPRFC:n 3,5 miljardin euron merkintää AIB:n etuosakkeisiin ja optiotodistuksen liikkeelle laskemista kantaosakkeista, mikä saatettiin päätökseen 31 päivänä toukokuuta 2009.

1.36

’Kantaosakkeella’ tarkoitetaan AIB:n pääoman 0,01 euron kantaosakkeita.

1.37

[…]

1.38

’Asianomaisella kilpailijalla’ tarkoitetaan yritystä, jolla on pyynnön esittämispäivämääränä 1) lupa Irlannissa tai muualla toimia luottolaitoksena Irlannissa; 2) joka ei saa valtiontukea (eli ei ole pankki, joka on saanut valtion tukea, joka olisi edelleen rakenneuudistuksen piirissä ja jota ei pidetä ’asianomaisena kilpailijana’; kuitenkin pankkeja, jotka ovat saaneet valtion tukea, mutta joiden rakenneuudistus on päättynyt, pidetään ’asianomaisina kilpailijoina’); ja 3) jonka (kaikki siihen liittyvät yritykset huomioon ottaen) markkinaosuus on alle 15 prosenttia virrasta tai varannosta niillä merkityksellisillä tuotemarkkinoilla, joilla AIB:n markkinaosuus ylittää 30 prosenttia merkityksellisten tuotemarkkinoiden virrasta tai varannosta, perustuen riippumattoman ulkopuolisen tutkimuksen markkinaosuuden mittaukseen, mukaan lukien AIB:n ehdottamat ja valvonnasta vastaavan toimitsijamiehen hyväksymät säännönmukaiset palautukset.

1.39

’Asiaankuuluvalla tuotteella’ tarkoitetaan: i) henkilökohtaisia käyttötilejä; ii) henkilökohtaisia luottokortteja; iii) yritysten käyttötilejä; iv) yritysten luottokortteja, v) asuntolainoja ja vi) pk-yritysten lainoja ja yrityslainoja.

1.40

’Rakenneuudistuskaudella’ tarkoitetaan ajanjaksoa lopullisen päätöksen päivämäärästä 31 päivään joulukuuta 2017 saakka.

1.41

’Rakenneuudistussuunnitelmalla’ tarkoitetaan AIB:n Euroopan komissiolle Irlannin välityksellä syyskuussa 2012 esittämää suunnitelmaa sellaisena kuin se on muutettuna ja täydennettynä kirjallisilla asiakirjoilla.

1.42

’Lisäyksellä’ tarkoitetaan ainoastaan tässä asiakirjassa olevaa lisäystä ja tällainen lisäys on osa tätä asiakirjaa. Lisäys liittyy kiinteästi sitoumuksia koskevan asiakirjaan ja se on yhtä sitova.

1.43

’Pk-yritysten lainoilla’ tarkoitetaan kaikkia taloudelliseen toimintaan osallistuville pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyjä lainoja, sellaisina kuin ne määritellään Euroopan komission suosituksessa (1), riippumatta niiden oikeudellisesta muodosta (esim. osakeyhtiö, avoin yhtiö, yksityisyrittäjä). Tällaisen yrityksen palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää, sen vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai sen taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa euroa. Tällaiseen luotonantoon sisältyvät vakuudellinen ja vakuudeton luotonanto pitkäaikaisilla lainoilla, liikekiinteistölainat, jotka maksetaan takaisin tietyllä, enintään 15 vuoden ajanjaksolla sekä yritysrahoitus ja kaupallinen rahoitus ja laskujen diskonttaus, riippumatta siitä, onko tällaisen lainan korko muuttuva tai kiinteä tietyllä viitekorolla taikka siitä, määritelläänkö viitekorko koko laina-ajalle tai sen osalle. Tämä määritelmä ei sisällä mitään lainoja muille kuin pk-yritysten kaupallisille toimijoille, kuten kuluttajille, julkishallinnolle tai muille rahoituslaitosten asiakasryhmille.

1.44

’Valtiontuesta’ käytetään tämän sitoumuksia koskevan asiakirjan 2.1 lausekkeen merkitystä.

1.45

’Asianmukaisella hakemuksella’ tarkoitetaan hakemusta, jonka esittää asianomainen kilpailijayritys, joka on pyynnön esittämispäivämääränä asianomainen kilpailija tämän asiakirjan 11.5 lausekkeessa tarkoitetun palvelun osalta, ja jossa esitetään riittävän yksityiskohtaisesti tiedot, joiden perusteella AIB tarjoaa palvelun.

2.   Toimenpiteiden perusta

2.1

Jäljempänä esitetyt toimenpiteet riippuvat siitä, hyväksyykö Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, lopullisen päätöksen siitä, että EBS:n ja AIB:n saama valtiontuki, joka sisältää valtiontuen Irlannin vuosien 2008 ja 2009 pankkitakausjärjestelmille, Irlannin toimet EBS:n pääomapohjan vahvistamiseksi, joita kuvataan 2 päivänä kesäkuuta 2010 annetussa pelastamispakettia koskevassa päätöksessä N 160/10, ja AIB:n pääomapohjan vahvistaminen, jota kuvataan pelastamispakettia koskevissa päätöksissä N 241/09, tehty 12 päivänä toukokuuta 2009, N 553/10, tehty 21 päivänä joulukuuta 2010, sekä SA.33296, tehty 15 päivänä heinäkuuta 2011, jotka liittyvät niihin, ja NAMA:n EBS:lle ja AIB:lle myöntämä valtiontuki (valtiontuella tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkea tällaisia tukia), soveltuvat sisämarkkinoille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107–109 artiklan mukaisesti.

2.2

AIB:n on käytettävä kaikkia kohtuullisia keinoja täyttääkseen Irlannin sitoumuksista johtuvien toimenpiteiden vuoksi sille asetetut velvoitteet (mukaan lukien kaikkien tarvittavien lupien hakeminen ja saaminen).

2.3

Kun kyse on AIB:n velvollisuudesta panna nämä toimenpiteet täytäntöön, AIB ei ole velvollinen rikkomaan mitään lakisääteisiä velvoitteitaan. Jos tämän sitoumuksia koskevan asiakirjan toimenpiteen ja AIB:n laillisten velvoitteiden välille syntyy ristiriita, AIB ilmoittaa asiasta valvonnasta vastaavalle toimitsijamiehelle ja sitoutuu ehdottamaan vaihtoehtoista ratkaisua, jonka perusteella se voi täyttää velvoitteensa. Valvonnasta vastaava toimitsijamies tarkistaa komissiota kuullen, onko ehdotettu ratkaisu sitoumusta koskevan asiakirjan sitoumusten ja AIB:n oikeudellisten velvoitteiden mukainen.

3.   Lainasalkun uudelleenjärjestelyä koskeva sitoumus

3.1

Irlanti sitoutuu siihen, että AIB saavuttaa seuraavat lainan uudelleenjärjestelytavoitteet (tässä 3 lausekkeessa ilmoitetut prosenttiosuudet ovat kunkin alan euromääräisen käytetyn katteen prosenttiosuuksia) EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston ohjelman puitteissa sovituille asuntolainoille ja pk-yritysten lainoille:

3.1.1

Vaikeuksissa olevia pk-yrityksiä koskevasta lainasalkusta saadaan 31 päivään joulukuuta 2014 mennessä järjestettyä uudelleen [80–100] prosenttia (2) (eli AIB on ollut virallisessa yhteydessä asiakkaan kanssa uudistetusta järjestelmästä (esim. tarkistetusta lainasopimuksesta/sitoumuksia koskevasta asiakirjasta) tai oikeudellinen menettely on aloitettu); ja

3.1.2

AIB on ehdottanut kesäkuun 30 päivään 2014 mennessä kestäviä ratkaisuja 75 prosentille asuntolainoista, jotka ovat maksamattomiin lainoihin myönnettyjä lainoja, ja asiakkaiden kanssa on päästy ratkaisuun 35 prosentista asuntolainoja, jotka ovat maksamattomiin lainoihin myönnettyjä lainoja.

3.2

Irlanti sitoutuu siihen, että AIB ottaa yhteyttä asiakkaisiinsa muista lainasalkuista, joita hallinnoi AIB Financial Solutions Group, ja ehdottaa kestäviä ratkaisuja [50–100] prosentille näistä lainoista 31 päivään joulukuuta 2014 mennessä.

3.3

Irlanti sitoutuu kolme kuukautta lopullisesta päätöksen päivämäärästä alkaen aina rakenneuudistuskauden loppuun saakka siihen, että AIB:n hyväksymä menetelmä sen arvioimiseksi, mikä ratkaisu on asianmukaisin järjestämään uudelleen pk-yritysten lainat, yrityslainat ja liikekiinteistöluotot, jotka ovat arvoltaan alentuneita ja/tai maksamattomiin lainoihin myönnettyjä lainoja, perustuu seuraaviin taloudellisiin ja kaupallisiin kriteereihin:

3.3.1

Jos asiakkaalle aiheutuva nettoriski ylittää [2,5–10] miljoonaa euroa, tehdään rakennemuutosvaihtoehtojen nettonykyarvon analyysi. Tavoitteena on maksimoida AIB:n nettonykyarvoa, ja lisäksi on varmistettava, ettei pk-yrityksien tai liikeyrityksien elinkelpoisuus vaarannu tämän vuoksi. Jos valittu ratkaisu ei tarjoa korkeinta nettonykyarvoa, sen on perustuttava todennettavissa oleviin taloudellisiin ja kaupallisiin kriteereihin, ja päätös edellyttää asianmukaisen AIB:n luottokomitean hyväksyntää.

3.3.2

Jos asiakkaalle aiheutuva nettoriski ei ole yli [2,5–10] miljoonaa euroa, Irlanti sitoutuu siihen, että AIB soveltaa tehokkaasti ja yhdenmukaisesti ohjeita, joilla autetaan päätöksentekijöitä käyttämään asianmukaisia keinoja arvioida sopivaa rakenneuudistusvaihtoehtoa taloudellisesti elinkelpoisille ja muille asiakkaille.

4.   Sitoumus luotonannon rajoittamisesta […]

4.1

Irlanti sitoutuu siihen, että AIB pyrkii rajoittamaan kaiken uuden luotonannon seuraaviin rajoihin: […] […] vuonna […] ja […] vuonna […].

4.2

AIB:n harkinnan mukaan uusi luotonanto voi ylittää 4.1 lausekkeessa tarkoitetun rajan […], mikäli bruttolainan loppusaldo on yhteensä […] ja ei ylitä […] […] lopussa ja […] miljardia euroa […] lopussa.

5.   Irlannin sitoumus markkinoinnista, mainostamisesta ja sponsoroinnista

5.1

Irlanti sitoutuu siihen, että AIB asettaa markkinointiin, mainostamiseen ja sponsorointiin Irlannissa käytettyjen ulkoisten menojen nimellisen tason enimmäismääräksi saman kuin se oli 31 päivänä joulukuuta 2012 päättyneellä tilikaudella rakenneuudistuskauden loppuun saakka (eli […] miljoonaa euroa vuosittain).

5.2

Irlanti sitoutuu rakenneuudistuskauden aikana siihen, ettei AIB viittaa mainoskampanjassaan mihinkään sen nauttimaan valtiontukeen, eikä toteuta toimenpiteitä, joita voidaan pitää aggressiivisena kaupallisena menettelynä.

5.3

Edellä 5.1 kohdassa tarkoitettua enimmäismäärää ei sovelleta mihinkään: a) menoihin, joita sääntely- tai valtion viranomainen edellyttää tai suosittaa; ja/tai b) menoihin, jotka liittyvät joihinkin tällaisiin toimenpiteisiin; ja/tai c) menoihin, jotka liittyvät hyväntekeväisyyteen; ja/tai d) aloitteeseen, jota tarvitaan neuvomaan asiakkaita ja muita ongelmista, esimerkiksi petoksista, rikollisista teoista (esim. väärennetyistä seteleistä tai pankkiryöstöistä, muutoksista tuotteiden ehtoihin) tai suuremmasta riskistä.

6.   Sitoumus olla tekemättä yritysostoja ja hyväksyä AIB:n liiketoiminnan laajuuden rajoittaminen tietyllä ajanjaksolla

6.1

Irlanti sitoutuu siihen, että lopullisen päätöksen päivämäärästä aikaisintaan a) rakenneuudistuskauden loppuun saakka tai b) siihen päivämäärään saakka, johon mennessä NPRFC:n etuosakkeet ja ehdolliset pääomavälineet on pitänyt maksaa kokonaisuudessaan takaisin tai ne eivät ole enää Irlannin omistuksessa, AIB ei saa mistään syystä hankkia osuutta mistään yrityksestä (eli yritys, jonka oikeudellinen muoto on yhtiö tai liiketoiminnan muodostava omaisuuserä) (’osto’) 6.2 lausekkeessa tarkoitettuja poikkeuksia lukuun ottamatta.

6.2

AIB voi tehdä tällaisen oston,

6.2.1

jos komissio antaa etukäteen kirjallisen suostumuksen sillä perusteella, että osto katsotaan tarpeelliseksi poikkeustapauksessa rahoitusjärjestelmän vakauden palauttamiseksi tai tosiasiallisen kilpailun varmistamiseksi;

6.2.2

jos AIB:n kyseisen oston hinta (ilman velkaoletusta) on alle 0,01 prosenttia AIB:n taseen loppusummasta lopullisen päätöksen päivämääränä ja kumulatiivinen hinta kaikista AIB:n rakenneuudistuksen aikana tekemistä ostoista (ilman velkaoletusta) on pienempi kuin 0,025 prosenttia AIB:n taseen loppusummasta lopullisen päätöksen päivämääränä;

6.2.3

jos osto toteutetaan osana pankin tavanomaista liiketoimintaa, kun huolehditaan vaikeuksissa oleviin yrityksiin kohdistuvista olemassa olevista vaateista.

7.   Pääomainstrumenttien maksuja koskevat sitoumukset

7.1

Irlanti sitoutuu siihen, ettei AIB maksa päätösperusteisesti kuponkikorkoja tai sovella pääomainstrumentteihin vapaaehtoisia osto-optioita rakenneuudistuksen aikana, paitsi jos

7.1.1

komissio antaa hyväksyntänsä maksamiseen tai osto-optioon;

7.1.2

kuponkikorot maksetaan valtiolle (edellyttäen, että tällaiset maksut eivät aiheuta muille sijoittajille kuponkimaksuja, jotka eivät muuten olisi pakollisia); tai

7.1.3

maksu aiheutuu uudestaan liikkeeseen lasketusta instrumentista (mikä tarkoittaa lopullisen päätöksen päivämääränä tai sen jälkeen liikkeeseen laskettuja instrumentteja) edellyttäen, ettei mikään kuponkikorkojen maksu tällaisista uudelleen liikkeelle lasketuista instrumenteista luo oikeudellista velvoitetta suorittaa kuponkikorkoa olemassa olleista AIB:n arvopapereista ennen lopullisen päätöksen päivämäärää.

8.   Kustannussäästötoimiin sitoutuminen

8.1

Irlanti sitoutuu siihen, että AIB hallinnoi aktiivisesti kustannuksia niin, että 31 päivänä joulukuuta 2015 AIB:n

8.1.1

vuotuiset käyttökustannukset ovat enintään […] miljoonaa euroa, mikä on [200–600] miljoonaa euroa vähemmän kuin talousraporteissa ilmoitettu vuoden 2012 vastaava luku; ja

8.1.2

kustannus-tuottosuhde on enintään [45–65] prosenttia, paitsi jos BKT:n kasvu on kyseisellä ajankohdalla alle 2 prosenttia, missä tapauksessa sen kustannus-tuottosuhde ei ylitä [50–70] prosenttia.

9.   Sitoumus AIB:llä olevista valtion joukkovelkakirjalainoista

9.1

Irlanti sitoutuu siihen, että AIB:n hallussa olevien Irlannin valtion joukkovelkakirjalainojen, lukuun ottamatta NAMA:n liikkeelle laskemia joukkovelkakirjalainoja, arvo on enintään [10–20] miljardia euroa kaikissa rakenneuudistuskauden vaiheissa.

10.   Sitoumus maksaa takaisin valtiontuki

10.1

Irlanti sitoutuu siihen, että AIB maksaa valtiontuen takaisin ennen rakenneuudistuskauden loppua maksamalla osinkoa tai muilla keinoin, esimerkiksi sellaisella määrällä, joka vastaa lakisääteistä ylijäämäpääomaa, joka ylittää CET1-suhteen (Basel III -sääntöjen täysimääräisen täytäntöönpanon perusteella), kuten keskuspankki vahvisti (sekä tähän lisättävä 1–4 prosentin pääomapuskuri) 31 päivänä joulukuuta 2016.

10.2

Irlanti ja AIB tunnustavat, että 10.1 lausekkeessa vahvistettu sitoumus riippuu kaikkien lakisääteisten ja muiden lupien vastaanottamisesta.

10.3

Edellä 10.1 lausekkeessa mainitun takaisinmaksun helpottamiseksi Irlanti sitoutuu siihen, ettei AIB ryhdy mihinkään toimenpiteisiin, jotka johtaisivat pääomavientiin ennen […], paitsi jos […].

10.4

Rajoittamatta 10.1–10.3 lauseketta Irlannilla ja AIB:lla on oikeus

10.4.1

muuttaa osittain tai kokonaan NPRFC:n etuosakkeet pääomaksi nimellisarvon mukaisesti 13 päivään toukokuuta 2014 saakka, ja sen jälkeen 125 prosenttiin merkintähinnasta, etukäteen, tai osana valtion irtautumista (tai osittaista irtautumista) yksityisen sektorin osallistuessa toimenpiteeseen; ja

10.4.2

luopua valtion ehdollisesta pääomavälineestä milloin tahansa, siitä huolimatta, ettei AIB:llä ole mahdollisuutta lunastaa valtion ehdollisia pääomavälineitä ennen kattavaa arviointia, viranomaisten hyväksynnästä riippuen.

11.   Sitoumus toteuttaa tiettyjä kilpailutoimia

11.1

Irlanti sitoutuu 1 päivästä heinäkuuta 2014 lähtien kolmen vuoden ajaksi siihen, että AIB toteuttaa tiettyjä kilpailutoimia erityisesti tarjoamalla asiaankuuluville kilpailijoille: a) palvelupaketin; ja b) kuluttajien liikkuvuutta koskevan paketin.

11.2

Irlanti sitoutuu siihen, että AIB käyttää 500 000 euroa vuodessa kolmen vuoden ajan 1 päivästä heinäkuuta 2014 alkaen tiedotuskampanjaan (Irlanti helpottaa tällaista kampanjaa asiaankuuluvan valtiollisen elimen avulla), jolla lisätään tietoisuutta ja edistetään sitä, että asiakkaat voivat vaihtaa palvelua.

11.3

AIB ja asianomainen kilpailija välittävät kaikki niiden väliset 11 lausekkeeseen liittyvät ristiriidat valvonnasta vastaavalle toimitsijamiehelle, joka vaikuttaa ratkaisun aikaansaamiseen. Jos ratkaisua ei saada aikaan, valvonnasta vastaava toimitsijamies siirtää asian käsittelyn komissiolle, jonka päätös on sitova.

Palvelupaketti

11.4

Irlanti sitoutuu siihen, että AIB tarjoaa palvelupaketin asianomaisille kilpailijoille, jotka haluavat hyödyntää tällaista pakettia.

11.4.1

AIB:n on tarjottava asianomaisille kilpailijoille FRAND-ehdoilla ja edellytyksillä, joilla hyvitetään AIB:n lisäkustannukset (mukaan lukien asiaankuuluvat pääomakustannukset; ’pääomakustannuksilla’ tarkoitetaan AIB:n varoihin liittyviä kustannuksia (esim. velka ja pääoma), joilla tuetaan tätä liiketoimintaa)

11.4.1.1

pääsy Irlannin pankin clearing-järjestelmään (jolla hoidetaan sekä arvopaperikauppa että sähköinen kauppa);

11.4.1.2

pankkikortilla pääsy mihin tahansa Irlannissa olevaan pankkiautomaattiverkostoon, jonka jäsen AIB on;

11.4.1.3

pääsy markkinatietoihin (esim. asiakkaiden laiminlyömät maksut yleensä ja makro-/mikrotaloudelliset tiedot yleensä), mutta näihin tietoihin pääsyssä on noudatettava kaikkia lakeja, sääntöjä ja käytäntöjä, mukaan lukien rajoituksetta niitä, jotka koskevat tietosuojaa, luottamuksellisuutta, teollis- ja tekijänoikeuksia, sopimuksia ja kilpailua;

11.4.1.4

pääsy käteistarjonta- ja jakelupalveluihin;

11.4.1.5

valuuttakaupan tarjonta- ja jakelupalvelut.

11.4.2

AIB:n on otettava asianmukaisesti huomioon kaikki kohtuulliset pyynnöt asianomaiselta kilpailijalta valvonnasta vastaavan toimitsijamiehen välityksellä 11.4.1 lausekkeen mukaan tarjottavien palveluiden muuttamisesta. Epäselvyyksien välttämiseksi tällaisten palvelujen tarjoamisessa on noudatettava kaikkia soveltuvia lakeja, sääntöjä ja käytäntöjä yleisesti (mukaan lukien rajoituksetta EU:n maksupalveludirektiivi), ja AIB on ainoastaan velvollinen tarjoamaan palveluja, jotka ovat sen valvonnassa ja vallassa.

Asiakkaiden liikkuvuutta koskeva paketti

11.5

Irlanti sitoutuu siihen, että AIB tarjoaa palvelupaketin asianomaisille kilpailijoille, jotka haluavat hyödyntää tällaista pakettia.

11.5.1

Asiakkaiden liikkuvuutta koskevan paketin ansiosta asianomainen kilpailija voi toimittaa mainosmateriaalia asiaankuuluvasta tuotteesta AIB:n asiakkaille edellyttäen, että kaikki tämän liitteen 11.5.1 lausekkeen edellytykset täyttyvät kokonaisuudessaan:

11.5.1.1

AIB on saanut asianmukaisen hakemuksen asianomaiselta kilpailijalta;

11.5.1.2

asianomaista kilpailijaa voidaan pitää asianomaisena kilpailijana pyynnön esittämispäivämääränä;

11.5.1.3

AIB:lla on asiaankuuluvan tuotteen osalta yli 30 prosentin markkinaosuus pyynnön esittämispäivämääränä;

11.5.1.4

asianomainen kilpailija korvaa AIB:lle kaupallisin ehdoin kaikki kustannukset, jotka liittyvät suoraan asianomaisen kilpailijan materiaaliin asiaankuuluvasta tuotteesta (’materiaali’) AIB:n asiakkaille (mukaan lukien tarvittaessa tulostus, pakkaus ja tällaisen materiaalin postitus). Asianomaiset kilpailijat vastaavat AIB:lle kaikista kustannuksista, jotka liittyvät asiaankuuluvan materiaalin tuotantoon, toimitukseen ja sivukuluihin, samoin kuin postituskuluista. AIB kantaa kuluttajien liikkuvuutta koskevaan pakettiin liittyvän asiakkaiden valinnan kustannukset. AIB kantaa kustannukset, jotka eivät liity suoraan asianomaisen kilpailijan materiaalin postitukseen AIB:n asiakkaille;

11.5.1.5

asianomainen kilpailija kantaa täyden vastuun materiaalin laillisuudesta, tarkkuudesta ja asianmukaisuudesta ja toimittaa AIB:lle etukäteen kirjallisen vakuuden kaikkien tappioiden tai vahinkojen varalta, joita AIB:lle voi aiheutua postituksen vuoksi. Epäselvyyksien välttämiseksi AIB ei ole velvollinen tarkistamaan materiaalia, ja AIB ei kanna minkäänlaista vastuuta tämän toimenpiteen mukaisesti tai yleensä tämän toimenpiteen täyttämiseksi jaettavasta materiaalista; jos AIB:n ja asianomaisen kilpailijan välille aiheutuu tältä osin riitaa, asia välitetään valvonnasta vastaavalle toimitsijamiehelle, joka toimii välittäjänä ratkaisun aikaansaamiseksi. Jos ratkaisua ei saada aikaan, valvonnasta vastaava toimitsijamies siirtää asian käsittelyn komissiolle; ja

11.5.1.6

AIB saa asianomaiselta kilpailijalta asianmukaiset kopiot materiaalista, joka jaetaan jäljempänä tarkoitetulla tavalla klo 17.00 mennessä viisi pankkipäivää ennen postituspäivämäärää, ja materiaalin on oltava kaikilta osin kaikkien sovellettavien lakien, sääntöjen ja käytäntöjen mukainen. Kaikki riita-asiat välitetään valvonnasta vastaavalle toimitsijamiehelle, joka toimii välittäjänä ratkaisun aikaansaamiseksi. Jos ratkaisua ei saada aikaan, valvonnasta vastaava toimitsijamies siirtää asian käsittelyn komissiolle.

11.5.2

AIB:n suorittamaan postitukseen sovelletaan seuraavaa:

11.5.2.1

Postilähetykset jaetaan kuudeksi kuuden kuukauden pituiseksi kaudeksi, joista ensimmäinen alkaa kolmen kuukauden kuluttua lopullisen päätöksen päivämäärästä. Asianomaiset kilpailijat voivat esittää näiden ajanjaksojen aikana postitushakemuksen AIB:lle. Kukin asianomainen kilpailija voi ottaa AIB:hen yhteyttä kerran kullakin kuuden kuukauden postituskaudella.

11.5.2.2

Postitus suoritetaan kullakin kuuden kuukauden postituskaudella kolmena ennalta vahvistettuna päivänä (’postituspäivät’) asiaankuuluvien kilpailijoiden intressin ja AIB:n postitusaikataulun huomioon ottaen ja edellyttäen, että asianomaisten kilpailijoiden pyynnön esittämispäivämäärä on kohtuullisella etäisyydellä postituspäivistä, jotta AIB voi valmistautua näin laajoihin postituksiin kunakin postituspäivänä (AIB:n pitäisi saada tällaiset pyynnöt viimeistään klo 17.00 (Dublinin aikaa) asiaankuuluvana pyynnön esittämispäivänä). AIB varmistaa, että postituspäivät julkistetaan sen verkkosivuilla etukäteen, jotta asiasta kiinnostuneilla asianomaisilla kilpailijoilla on riittävästi aikaa laatia hakemus. Kaikki riita-asiat välitetään valvonnasta vastaavalle toimitsijamiehelle, joka toimii välittäjänä ratkaisun aikaansaamiseksi. Jos ratkaisua ei saada aikaan, valvonnasta vastaava toimitsijamies siirtää asian käsittelyn komissiolle.

11.5.2.3

AIB:n on valittava postitusta varten satunnaisesti asianomaisen kilpailijan pyynnöstä enintään kolmasosa asiakaskunnastaan kutakin ensimmäisen kuuden kuukauden postituskautta varten; tällainen asiakaskunta muodostuu AIB:n asiakkaista sen asiaankuuluvan tuotteen suhteen, jota asianomainen kilpailija mainostaa postituksen avulla, ja rajoittuu ainoastaan niihin AIB:n asiakkaisiin, jotka ovat antaneet suostumuksensa AIB:n markkinointimateriaalin vastaanottamiseen. AIB valitsee toisen kolmasosan asiakaskunnastaan toisella kuuden kuukauden postituskaudella ja viimeisen kolmasosan kolmannella kaudella. Sama prosessi toistuu peräkkäisillä kolmella kuuden kuukauden postituskaudella. Valvonnasta vastaava toimitsijamies tarkistaa AIB:n suorittaman asiakkaiden valinnan. Asianomaisen kilpailijan pyynnöstä kuuden kuukauden postituskaudella tavoiteltujen asiakkaiden määrää voidaan vähentää suodatuskriteereillä, joita AIB voi helposti käyttää (tällä tarkoitetaan, että tähän suodatukseen tarvittavat välineet ovat AIB:n helposti saatavilla tai se voi laskea tiedot helposti). Irlannin tietosuojalainsäädännön mukaan kenellekään asiakkaalle ei saa lähettää materiaalia, jos asiakas ei ole antanut AIB:lle suostumustaan saada AIB:n samankaltaista materiaalia.

11.5.2.4

Sen varmistamiseksi, ettei kuluttajille toimiteta kohtuuttomia määriä mainosmateriaalia ja jotta voidaan maksimoida mahdollisuus siitä, että asianomaisten kilpailijoiden toimittama materiaali luetaan, AIB lähettää tämän toimenpiteen osalta korkeintaan kahden asianomaisen kilpailijan materiaalia asiaankuuluvaa tuotetta kohti kunakin kuuden kuukauden postituskauden postituspäivämääränä.

11.5.2.5

Epäselvyyksien välttämiseksi käyttämättömät postitusmahdollisuudet menetetään ja niitä ei voida siirtää myöhemmäksi.

11.5.3

AIB (tai sen edustaja) hallinnoi, käsittelee ja suorittaa postituksen asianomaisen kilpailijan puolesta ja sen lukuun ilman, että kilpailija osallistuu tähän. Epäselvyyksien välttämiseksi asianomaisella kilpailijalla ei ole pääsyä AIB:n asiakastietokannan nimiin tai osoitteisiin tai muihin yksityiskohtiin.

11.5.4

AIB:lla on velvollisuus lähettää materiaali enintään kahden asianomaisen kilpailijan puolesta kunakin postituspäivämääränä, ja nämä asiaankuuluvaan tuotteeseen liittyvät kilpailijat valitaan siinä järjestyksessä, jossa ne esittävät hakemuksen AIB:lle. Jos kyseessä on enemmän kuin kaksi asianomaista kilpailijaa tuotetta kohti, jotka esittävät hakemuksen yhtä aikaa kullekin postituspäivämäärälle, valvonnasta vastaava toimitsijamies valitsee arvalla kaksi asianomaista kilpailijaa asiaankuuluvaa tuotetta kohti. Jotta hakemus on asianmukainen, asianomaista kilpailijaa on voitava pitää asianomaisena kilpailijana pyynnön esittämispäivämääränä ja tämän on täytettävä kaikki 11.5.1 lausekkeessa esitetyt ehdot. AIB ilmoittaa asianomaiselle kilpailijalle kirjallisesti, onko sen hakemus menestynyt ja että AIB postittaa sen materiaalin.

11.5.5

Asianomainen kilpailija voi pyytää, että materiaalia postitetaan yhdestä tai useammasta asiaankuuluvasta tuotteesta, mutta ei mistään muista tuotteista. Lisäksi asianomainen kilpailija voi ilmoittaa kuluttajille mahdollisuudesta vaihtaa kokonaan tai osittain pankkisuhdettaan ja viitata yleisesti muihin pankkituotteisiin. Pyyntöä pidetään sitovana huolimatta siitä, että kilpailija on halunnut hyötyä tästä asiakkaiden liikkuvuutta koskevasta toimenpiteestä tapauksessa, jossa AIB:n markkinaosuus asiaankuuluvasta tuotteesta on alle 30 prosenttia, jos pyynnön tarkoituksena on postittaa tietoa sellaisista asiaankuuluvista tuotteista, joissa AIB:n markkinaosuus on yli 30 prosenttia. Jos asianmukaiselta kilpailijalta saatu markkinointimateriaali sisältää materiaalia muista kuin asiaankuuluvista tuotteista (lukuun ottamatta yleisiä viittauksia pankkisuhteen vaihtamisesta kokonaan tai osittain ja yleisiä viittauksia muihin pankkituotteisiin), niin AIB:lla ei ole velvollisuutta postittaa tällaista materiaalia, mutta sen on ilmoitettava hyvissä ajoin asianomaiselle kilpailijalle päätöksestään, kun tämä on toteutettavissa ja mahdollista, jotta asiamukaisella kilpailijalla on mahdollisuus toimittaa uudelleen muutettu materiaali. Kaikki riita-asiat välitetään valvonnasta vastaavalle toimitsijamiehelle, joka toimii välittäjänä ratkaisun aikaansaamiseksi. Jos ratkaisua ei saada aikaan, valvonnasta vastaava toimitsijamies siirtää asian käsittelyn komissiolle. AIB:llä ei ole mitään velvollisuutta postittaa uudestaan toimitettua materiaalia, ellei sitä vastaanoteta viisi pankkipäivää postituspäivämäärää ennen klo 17.00 mennessä ja edellyttäen, että uudestaan toimitettu materiaali täyttää 11.5.5 lausekkeen ehdot.

11.5.6

AIB sitoutuu jokaisen postitettavan asiaankuuluvan tuotteen osalta

11.5.6.1

olemaan ottamatta yhteyttä kuluttajaan kyseiseen asiaankuuluvaan tuotteeseen liittyvästä mainosmateriaalista, jos kyseinen asiakas on ollut yksi valituista kontaktihenkilöistä ja jos asianomainen kilpailija on ottanut häneen yhteyttä, kuuden kuukauden ajan tällaisen yhteydenoton jälkeen;

11.5.6.2

olemaan ottamatta yhteyttä kuluttajaan vielä yhden vuoden ajan kyseiseen asiaankuuluvaan tuotteeseen liittyvästä mainosmateriaalista, jos tällainen kuluttaja vaihtaa tämän toimenpiteen mukaisen palvelun asianomaiselle kilpailijalle ja AIB on tästä tietoinen; ja

11.5.6.3

olemaan ottamatta yhteyttä kuluttajaan 11.5.6.2 lausekkeessa tarkoitetun vuoden aikana millään mainosmateriaalilla, jolla pyritään erityisesti saamaan takaisin asiakkaat, jotka vaihtoivat asiaankuuluvan tuotteen tarjoajaa.

11.5.7

Jotta epäselvyydet vältetään, AIB saa ottaa vapaasti yhteyttä tällaisiin kuluttajiin lainsäädännöllisistä syistä ja osana kaikkia kohtuullisesti tarpeellisia toimia, joilla kuluttajia ja muita neuvotaan ongelmista, esimerkiksi petoksista, rikollisista teoista (esim. väärennetyistä seteleistä tai pankkiryöstöistä, muutoksista tuotteiden ehtoihin) tai suuremmasta riskistä.

11.5.8

AIB sitoutuu siihen, että jos AIB:n asiakas päättää asianmukaisen kilpailijan materiaalin postituksen perusteella siirtää osan tai kaiken liiketoiminnastaan (mukaan lukien asiaankuuluvat tuotteet ja muut tuotteet) asianmukaiselle kilpailijalle, AIB ei estä tätä millään tavalla, eikä peri mitään (rankaisevia) siirtomaksuja, paitsi jos sillä on AIB:n tuotteen ehtoihin sisältyvä laillinen tai oikeudellinen velvoite toimia näin.

11.5.9

Jos on kohtuullista epäillä asianomaisen kilpailijan markkinaosuutta, kyseisen kilpailijan on toimitettava ehdottoman luottamuksellisesti valvonnasta vastaavalle toimitsijamiehelle asiaankuuluvia tietoja, joita valvonnasta vastaava toimitsijamies voi kohtuudella vaatia asianomaisen kilpailijan markkinaosuuden selvittämiseksi merkityksellisillä tuotemarkkinoilla, koska muussa tapauksessa kilpailijalla ei ole oikeutta käyttää hyväkseen asiaankuuluvan tuotteen osalta kuluttajien liikkuvuutta koskevaa pakettia.

LISÄYS VALVONNASTA VASTAAVA TOIMITSIJAMIES

Tässä lisäyksessä käsitteillä on sama merkitys kuin edellä olevassa 1 lausekkeessa.

I —   Nimitysmenettely

1.

Irlanti sitoutuu siihen, että AIB nimittää valvonnasta vastaavan toimitsijamiehen suorittamaan valvonnasta vastaavan toimitsijamiehen sitoumuksissa tarkoitettuja tehtäviä.

2.

Valvonnasta vastaavan toimitsijamiehen on oltava AIB:stä riippumaton, ja hänellä on oltava tehtävänsä hoitamiseen tarvittava kokemus (esimerkiksi sijoituspankkiirina, konsulttina tai tilintarkastajana hankittu kokemus). Toimitsijamiehellä ei saa olla eikä hänelle saa muodostua eturistiriitoja. Toimitsijamiehelle maksetaan korvauksia niin, ettei vaikuteta kielteisesti toimitsijamiehen tehtävän riippumattomaan ja tehokkaaseen hoitamiseen.

II —   AIB:n ehdotus

3.

Irlanti sitoutuu siihen, että enintään kahden viikon kuluessa lopullisen päätöksen päivämäärästä AIB esittää komission hyväksyttäväksi luettelon kahdesta tai useammasta henkilöstä, joista AIB ehdottaa nimitettävän valvonnasta vastaavan toimitsijamiehen, ja mainitsee AIB:n ensisijaisen valinnan. Ehdotuksen on sisällettävä riittävästi tietoja, jotta komissio voi varmistaa, että ehdotettu toimitsijamies täyttää 2 kohdassa asetetut vaatimukset. Lisäksi ehdotukseen on sisällyttävä

a)

täydelliset ehdot ehdotetusta toimeksiannosta, johon sisältyvät kaikki tarvittavat säännökset, jotta valvonnasta vastaava toimitsijamies voi täyttää näiden sitoumuksien mukaiset tehtävänsä; ja

b)

tiivistelmä työsuunnitelmasta, jossa kuvataan, kuinka valvonnasta vastaava toimitsijamies aikoo toteuttaa hänelle osoitetut tehtävät.

III —   Komission hyväksyntä tai hylkäys

4.

Komissio voi harkintansa mukaan joko hyväksyä tai hylätä ehdotetut valvonnasta vastaavat toimitsijamiehet ja hyväksyä ehdotetun tehtävänkuvan sellaisista muutoksista riippuen, joita se pitää tarpeellisina valvonnasta vastaavan toimitsijamiehen velvollisuuksien täyttämisen kannalta. Jos vain yksi nimi hyväksytään, AIB nimeää tai nimityttää henkilön tai laitoksen valvonnasta vastaavaksi toimitsijamieheksi, komission hyväksymän tehtävänkuvan mukaisesti. Jos hyväksyttyjä ehdotuksia on useampi kuin yksi, AIB voi vapaasti valita hyväksyttyjen nimien joukosta valvonnasta vastaavan toimitsijamiehen. Valvonnasta vastaava toimitsijamies nimitetään viikon kuluessa komission hyväksynnästä komission hyväksymän tehtävänkuvan mukaisesti.

IV —   AIB:n uusi ehdotus

5.

Jos kaikki ehdotetut valvonnasta vastaavat toimitsijamiehet hylätään, Irlanti varmistaa, että AIB toimittaa vähintään kahden muun henkilön tai laitoksen nimet viikon kuluessa hylkäämisen ilmoittamisesta 3 kohdassa esitettyjen vaatimusten ja menettelyn mukaisesti.

V —   Komission nimeämä valvonnasta vastaava toimitsijamies

6.

Jos komissio hylkää kaikki esitetyt valvonnasta vastaavat toimitsijat, komissio nimeää valvonnasta vastaavan toimitsijan, jonka AIB nimittää, tai nimityttää komission hyväksymään toimitsijan tehtävään.

VI —   Valvonnasta vastaavan toimitsijamiehen tehtävät

7.

Valvonnasta vastaava toimitsijamies hoitaa määritetyt tehtävänsä varmistaakseen sitoumusten noudattamisen. Komissio voi omasta aloitteestaan tai toimitsijamiehen tai AIB:n pyynnöstä antaa toimitsijamiehelle käskyjä tai ohjeita, joilla varmistetaan lopulliseen päätökseen liitettyjen sitoumusten noudattaminen.

VII —   Valvonnasta vastaavan toimitsijamiehen tehtävät ja velvollisuudet

8.

Valvonnasta vastaava toimitsijamies

a)

ehdottaa ensimmäisessä komissiolle esitettävässä selvityksessä yksityiskohtaista toimintasuunnitelmaa, jossa kuvataan, miten toimitsijamies aikoo valvoa lopullisen päätöksen liitteenä olevien sitoumusten noudattamista;

b)

valvoa lopullisen päätöksen ja sitoumuksia koskevan asiakirjan 3–11 kohdan kaikkien sitoumusten noudattamista;

c)

hoitaa muut päätökseen liitetyissä sitoumuksissa määritetyt valvovan välimiehen tehtävät;

d)

ehdottaa AIB:lle sellaisia toimenpiteitä, joita valvonnasta vastaava toimitsijamies pitää tarpeellisina, jotta varmistetaan, että AIB noudattaa lopullisen päätöksen liitteenä olevia sitoumuksia; ja

e)

toimittaa komissiolle — lähettämällä samanaikaisesti AIB:lle ei-luottamuksellisen jäljennöksen — kirjallisen raportin 15 päivän kuluessa kunkin vuosineljänneksen lopusta. Raportissa käsitellään sitoumuksia koskevan asiakirjan 3–11 lausekkeen toimintaa ja hallinnointia, jotta komissio voi arvioida, harjoitetaanko liiketoimintaa sitoumusten mukaisella tavalla. Näiden asiakirjojen lisäksi valvonnasta vastaava toimitsijamies ilmoittaa heti kirjallisesti komissiolle — lähettämällä samanaikaisesti AIB:lle ei-luottamuksellisen jäljennöksen — jos se pitää perusteltuna, että AIB ei ole noudattanut Irlannilla olevia sitoumuksia.

VIII —   AIB:n tehtävät ja velvollisuudet

9.

Irlanti sitoutuu siihen, että AIB antaa ja vaikuttaa siihen, että sen neuvonantajat antavat valvonnasta vastaavalle toimitsijamiehelle apua ja tietoa ja ovat sen kanssa yhteistyössä niin kuin valvonnasta vastaava toimitsijamies voi kohtuudella vaatia tehtäviensä hoitamiseksi. Valvonnasta vastaavalla toimitsijamiehellä on oltava täysimääräinen mahdollisuus tutustua AIB:n kirjanpitoon, arkistoihin, asiakirjoihin, hallinnointiin tai muuhun henkilöstöön, tiloihin, paikkoihin ja teknisiin tietoihin, joita tarvitaan sen tehtävien täyttämiseksi sitoumusten mukaisesti, ja AIB:n on annettava valvonnasta vastaavan toimitsijamiehen pyynnöstä jäljennökset kaikista asiakirjoista. AIB antaa välimiehen käyttöön yhden tai useamman toimistotilan omissa liiketiloissaan ja osallistuu kokouksiin, jotta toimitsijamiehelle annetaan kaikki tehtäviensä hoitamiseksi tarpeelliset tiedot.

10.

Irlanti sitoutuu siihen, että AIB antaa valvonnasta vastaavalle toimitsijamiehelle kaiken liikkeenjohdollisen ja hallinnollisen tuen, jota se voi kohtuudella vaatia.

11.

Irlanti sitoutuu siihen, että AIB maksaa hyvityksen valvonnasta vastaavalle toimitsijamiehelle ja sen työntekijöille tai toimijoille, jäljempänä ’hyvitetyt osapuolet’, ja suojelee hyvitettyjä osapuolia AIB:n osalta ja näin ollen myös varmistaa, että hyvitetyt osapuolet eivät ole vastuuvelvollisia AIB:lle, kun kyseessä on sitoumusten mukaisten välimiehen tehtävien hoitamisesta johtuva vastuuvelvollisuus, paitsi jos kyseinen vastuuvelvollisuus johtuu toimitsijamiehen, sen työntekijöiden, toimijoiden tai neuvonantajien tahallisesta sääntöjenvastaisesta toiminnasta, laiminlyönnistä, törkeästä huolimattomuudesta tai vilpillisyydestä.

12.

Toimitsijamies voi nimittää neuvonantajia AIB:n kustannuksella (etenkin yritysten rahoituksen tai oikeusavun alalla), jos AIB hyväksyy nimittämisen (hyväksyntää ei saa pidättää tai viivyttää perusteettomasti) ja jos toimitsijamies katsoo, että tällaisten neuvonantajien nimittäminen on tarpeen tai asianmukaista oman toimeksiantonsa mukaisten tehtävien ja velvoitteiden hoitamiseksi edellyttäen, että toimitsijasta johtuvat maksut ja muut kustannukset ovat kohtuulliset. Jos AIB ei hyväksy toimitsijamiehen hyväksymiä neuvonantajia, komissio voi hyväksyä neuvonantajien nimittämisen kuultuaan AIB:tä. Ainoastaan valvonnasta vastaavalla toimitsijamiehellä on oikeus antaa ohjeita neuvonantajille.

IX —   Valvonnasta vastaavan toimitsijamiehen korvaaminen, tehtävistä vapauttaminen ja uudelleennimittäminen

13.

Mikäli valvonnasta vastaava toimitsijamies ei hoida sitoumuksissa määritettyjä tehtäviään tai muusta hyvästä syystä, myös jos riippumaton asiantuntija on eturistiriitatilanteessa,

a)

komissio voi kuultuaan valvonnasta vastaavaa toimitsijamiestä vaatia AIB:tä korvaamaan valvonnasta vastaavan toimitsijamiehen;

b)

AIB voi korvata valvonnasta vastaavan toimitsijamiehen ilman komission ennakkohyväksyntää.

14.

Jos valvonnasta vastaava toimitsijamies poistetaan 13 kohdan mukaisesti, valvonnasta vastaavaa toimitsijamiestä voidaan vaatia jatkamaan toimessaan siihen saakka, että niitä hoitaa uusi valvonnasta vastaava toimitsijamies, jolle aikaisempi toimitsijamies on siirtänyt kaikki olennaiset tiedot. Uusi valvonnasta vastaava toimitsijamies nimitetään 3–6 kappaleessa määritetyn menettelyn mukaisesti.

15.

Edellä 13 kohdassa esitetyn korvaamisen lisäksi valvonnasta vastaavan toimitsijamiehen on luovuttava toimeksiannostaan ainoastaan siinä tapauksessa, että komissio on vapauttanut hänet tehtävistään sen jälkeen, kun kaikki sitoumukset, joita valvonnasta vastaavalle toimitsijamiehelle on uskottu, on täytetty. Komissio voi kuitenkin milloin tahansa vaatia valvonnasta vastaavan toimitsijamiehen uudelleennimittämistä, jos myöhemmin havaitaan, että asiaa koskevia korjaustoimia ei ole pantu täydellisesti ja asianmukaisesti täytäntöön.


(1)  Komission suositus 2003/361/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).

(2)  Keskuspankin tavoite. Tämä voi muuttua keskuspankin aloitteesta.


18.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 44/75


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2015/219,

annettu 29 päivänä tammikuuta 2015,

SIRENE-käsikirjasta ja muista toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) täytäntöönpanotoimenpiteistä annetun täytäntöönpanopäätöksen 2013/115/EU liitteen korvaamisesta

(tiedoksiannettu numerolla C(2015) 326)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä 20 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1987/2006 (1) ja erityisesti sen 8 artiklan 4 kohdan, 9 artiklan 1 kohdan, 20 artiklan 3 kohdan, 22 artiklan a alakohdan, 36 artiklan 4 kohdan ja 37 artiklan 7 kohdan,

ottaa huomioon toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä 12 päivänä kesäkuuta 2007 tehdyn neuvoston päätöksen 2007/533/YOS (2) ja erityisesti sen 8 artiklan 4 kohdan, 9 artiklan 1 kohdan, 20 artiklan 4 kohdan, 22 artiklan a alakohdan, 51 artiklan 4 kohdan ja 52 artiklan 7 kohdan,

on kuullut Euroopan tietosuojavaltuutettua,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmä (SIS II) otettiin käyttöön 9 päivänä huhtikuuta 2013. Se sisältää henkilön tai esineen tunnistamiseksi ja tarvittavien toimenpiteiden toteuttamiseksi riittävät tiedot. Lisäksi jäsenvaltiot vaihtavat kuulutuksiin liittyviä lisätietoja, jotta SIS II voisi toimia tehokkaasti. Tämän lisätietojen vaihdon toteuttavat SIRENE-toimistot.

(2)

SIRENE-toimistojen ja SIRENE-toimiin päivittäisessä työssään osallistuvien SIS II:n käyttäjien työn helpottamiseksi vuonna 2008 hyväksyttiin SIRENE-käsikirja aiemman ensimmäisen pilarin säädöksellä eli komission päätöksellä 2008/333/EY (3) sekä aiemman kolmannen pilarin säädöksellä eli komission päätöksellä 2008/334/YOS (4). Mainitut päätökset korvattiin komission täytäntöönpanopäätöksellä 2013/115/EU (5), jotta voidaan vastata paremmin SIRENE-toimiin osallistuvien käyttäjien ja henkilöstön operatiivisiin tarpeisiin, yhdenmukaistaa työmenetelmiä sekä varmistaa, että tekniset säännöt vastaavat alan viimeisintä kehitystä.

(3)

SIS II:n ensimmäisen toimintavuoden jälkeen on aiheellista muuttaa täytäntöönpanopäätöstä 2013/115/EU, jotta voidaan ottaa huomioon uudet haasteet ja operationaaliset vaatimukset ja selkeyttää säännöksiä joillakin SIS II -tietojen käsittelyyn liittyvillä aloilla. Tämän pitäisi parantaa oikeusvarmuutta ja lujittaa perusoikeuksia entisestään.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 1987/2006 29 artiklan 1 kohdan ja 30 artiklan 1 kohdan sekä päätöksen 2007/533/YOS 44 artiklan 1 kohdan ja 45 artiklan 1 kohdan mukaan SIS II:een tallennettuja kuulutuksia säilytetään ainoastaan sen ajan, joka on tarpeen niihin tarkoituksiin, joita varten ne on tallennettu. Koska jäsenvaltiot noudattavat erilaisia käytäntöjä määritellessään ajankohdan, jona kuulutus on täyttänyt tarkoituksensa, on aiheellista esittää kutakin kuulutusluokkaa koskevat yksityiskohtaiset arviointiperusteet sen määrittelemiseksi, milloin kuulutus olisi poistettava SIS II -järjestelmästä.

(5)

Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu asetukseen (EY) N:o 1987/2006, minkä vuoksi se ei voi tehdä kolmansien maiden kansalaisia koskevia hakuja tai kuulutuksia maahantulon tai maassa oleskelun epäämisestä. Kaikkien kuulutusluokkien yhteensopivuutta ja ensisijaisuusjärjestystä koskevat säännöt sitovat sitä kuitenkin edelleen, sillä SIS II muodostaa yhden ainoan tietojärjestelmän. Sen vuoksi on tarpeen määritellä kuulemismenettely, jota sovelletaan, jos Yhdistyneen kuningaskunnan tekemän kuulutuksen ja toisen jäsenvaltion tekemän, maahantulon tai maassa oleskelun epäämistä koskevan kuulutuksen välillä on väitetty yhteensopimattomuus.

(6)

On välttämätöntä vahvistaa uusi nopeutettu menettely tietojen vaihtamiseksi kuulutuksista salaista tarkkailua ja erityistarkastuksia varten, jotta voidaan ryhtyä toimiin terrorismiin tai vakavaan rikollisuuteen osallistuvien henkilöiden aiheuttaman mahdollisen kasvaneen uhan johdosta, joka vaatii toimivaltaisten viranomaisten välittömiä toimia. Jos matkustustarkoituksiin käytetyn asiakirjan myöntäneet kansalliset viranomaiset ovat mitätöineet asiakirjan, loppukäyttäjille on ilmoitettava asiasta, jotta voidaan varmistaa tällaisten asiakirjojen takavarikointi. Jotta loppukäyttäjille voitaisiin antaa nopeutettua raportointia ja matkustustarkoituksiin käytettäviä mitätöityjä asiakirjoja koskevia ohjeita, liitettä 2 olisi muutettava.

(7)

Kansallisten käytäntöjen yhdenmukaistamiseksi olisi tarkistettava eräitä yksityiskohtaisia menettelyjä. Koska sormenjäljet ja valokuvat on lisättävä kuulutuksiin, kun ne ovat saatavilla, tai ne voidaan liittää lomakkeisiin niiden toimittamiseksi kuulutuksen tekevälle jäsenvaltiolle, Sirpit-menettelyä koskeva säännös ja liite 5 olisi poistettava.

(8)

Jotta kussakin SIRENE-toimistossa toimivan SIRENE-yhteyshenkilön toimien tehokkuutta voitaisiin arvioida paremmin, olisi kerättävä niihin liittyviä tilastotietoja. Tätä varten olisi muutettava aikaisempaa liitettä 6.

(9)

SIS II:n henkilötietosuojaa ja tietoturvaa koskevat säännökset on vahvistettu asetuksessa (EY) N:o 1987/2006 ja päätöksessä 2007/533/YOS. Koska asetuksessa (EY) N:o 1987/2006 ei ole erityisiä säännöksiä asiasta, asetuksen (EY) N:o 1987/2006 24 artiklaan perustuviin kuulutuksiin liittyvään lisätietojen vaihtoon olisi sovellettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY (6). Koska päätöksessä 2007/533/YOS ei ole erityisiä säännöksiä asiasta, kaikkiin muihin kuulutuksiin liittyvään lisätietojen vaihtoon olisi sovellettava neuvoston puitepäätöstä 2008/977/YOS (7).

(10)

Koska asetuksella (EY) N:o 1987/2006 kehitetään Schengenin säännöstöä, Tanska on ilmoittanut Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan 5 artiklan mukaisesti 15 päivänä kesäkuuta 2007 päivätyllä kirjeellä tämän säännöstön saattamisesta osaksi sen kansallista lainsäädäntöä. Tanska osallistuu päätökseen 2007/533/YOS. Sen vuoksi Tanskan on pantava tämä päätös täytäntöön.

(11)

Yhdistynyt kuningaskunta osallistuu tähän päätökseen Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, osaksi Euroopan unionia sisällytetystä Schengenin säännöstöstä tehdyssä pöytäkirjassa olevan 5 artiklan sekä neuvoston päätöksen 2000/365/EY (8) 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti siltä osin kuin ei ole kyse asetuksen (EY) N:o 1987/2006 24 ja 25 artiklaan liittyvästä lisätietojen vaihdosta.

(12)

Irlanti osallistuu tähän päätökseen Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, osaksi Euroopan unionia sisällytetystä Schengenin säännöstöstä tehdyssä pöytäkirjassa olevan 5 artiklan sekä neuvoston päätöksen 2002/192/EY (9) 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti siltä osin kuin ei ole kyse asetuksen (EY) N:o 1987/2006 24 ja 25 artiklaan liittyvästä lisätietojen vaihdosta.

(13)

Kyproksen osalta tämä päätös on vuoden 2003 liittymisasiakirjan 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muutoin siihen liittyvä säädös.

(14)

Kroatian osalta tämä päätös on vuoden 2012 liittymisasiakirjan 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muutoin siihen liittyvä säädös.

(15)

Islannin ja Norjan osalta tällä päätöksellä kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä sopimuksessa viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (10) ja jotka kuuluvat neuvoston päätöksen 1999/437/EY (11) 1 artiklan G kohdassa tarkoitettuun alaan.

(16)

Sveitsin osalta tällä päätöksellä kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (12) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan G kohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2004/860/EY (13) 4 artiklan 1 kohdan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(17)

Liechtensteinin osalta tällä päätöksellä kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisessä pöytäkirjassa Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (14) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan G kohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2011/350/EU (15) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(18)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 1987/2006 51 artiklalla ja päätöksen 2007/533/YOS 67 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Korvataan täytäntöönpanopäätöksen 2013/115/EU liite tämän päätöksen liitteellä.

2 artikla

Täytäntöönpanopäätöksen 2013/115/EU liitteeseen kuuluvaa liitettä 2 sovelletaan 31 päivään tammikuuta 2015.

Tämän päätöksen liitteessä olevaan liitteeseen kuuluvaa liitettä 2 sovelletaan 1 päivästä helmikuuta 2015.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 29 päivänä tammikuuta 2015.

Komission puolesta

Dimitrios AVRAMOPOULOS

Komission jäsen


(1)  EUVL L 381, 28.12.2006, s. 4.

(2)  EUVL L 205, 7.8.2007, s. 63.

(3)  Komission päätös 2008/333/EY, tehty 4 päivänä maaliskuuta 2008, SIRENE-käsikirjan ja muiden toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) täytäntöönpanotoimenpiteiden hyväksymisestä (EUVL L 123, 8.5.2008, s. 1).

(4)  Komission päätös 2008/334/YOS, tehty 4 päivänä maaliskuuta 2008, Sirene-käsikirjan ja muiden toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) täytäntöönpanotoimenpiteiden hyväksymisestä (EUVL L 123, 8.5.2008, s. 39.

(5)  Komission täytäntöönpanopäätös 2013/115/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2013, SIRENE-käsikirjasta ja muista toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) täytäntöönpanotoimenpiteistä (EUVL L 71, 14.3.2013, s. 1).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31).

(7)  Neuvoston puitepäätös 2008/977/YOS, tehty 27 päivänä marraskuuta 2008, rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamisesta (EUVL L 350, 30.12.2008, s. 60).

(8)  Neuvoston päätös 2000/365/EY, tehty 29 päivänä toukokuuta 2000, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin (EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43).

(9)  Neuvoston päätös 2002/192/EY, tehty 28 päivänä helmikuuta 2002, Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin (EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20).

(10)  EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

(11)  Neuvoston päätös 1999/437/EY, tehty 17 päivänä toukokuuta 1999, tietyistä Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä (EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31).

(12)  EUVL L 53, 27.2.2008, s. 52.

(13)  Neuvoston päätös 2004/860/EY, tehty 25 päivänä lokakuuta 2004, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan yhteisön puolesta sekä sopimuksen tiettyjen määräysten väliaikaisesta soveltamisesta (EUVL L 370, 17.12.2004, s. 78).

(14)  EUVL L 160, 18.6.2011, s. 21.

(15)  Neuvoston päätös 2011/350/EU, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2011, Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen, joka koskee Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä tehtävän pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta, siltä osin kuin kyse on tarkastusten poistamisesta sisärajoilta ja henkilöiden liikkumisesta rajojen yli (EUVL L 160, 18.6.2011, s. 19).


LIITE

”LIITE

SIRENE-käsikirja ja muut toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) täytäntöönpanotoimenpiteet

SISÄLLYSLUETTELO

JOHDANTO 82

1.

SIRENE-TOIMISTOT JA LISÄTIEDOT 84

1.1

SIRENE-toimisto 84

1.2

SIRENE-käsikirja 84

1.3

Tämän SIRENE-käsikirjan liitteet 84

1.4

Luettelo Schengenin säännöstön asianmukaista soveltamista koskevista suosituksista ja parhaista käytännöistä (Schengenin tietojärjestelmä) 85

1.5

SIRENE-toimistojen rooli Euroopan unionin poliisiyhteistyössä 85

1.5.1

SIS II -tietojen ja lisätietojen siirtäminen kolmansille maille tai kansainvälisille järjestöille 85

1.6

SIRENE-toimistojen ja Europolin suhteet 85

1.7

SIRENE-toimistojen ja Eurojustin suhteet 85

1.8

SIRENE-toimistojen ja Interpolin suhteet 85

1.8.1

SIS II -kuulutusten ensisijaisuus Interpol-kuulutuksiin nähden 85

1.8.2

Viestintäkanavan valinta 86

1.8.3

Interpol-kuulutuksen käyttö ja jakelu Schengen-valtioissa 86

1.8.4

Osuma ja kuulutuksen poistaminen 86

1.8.5

Sirene-toimistojen ja Interpolin kansallisten keskustoimistojen välisen yhteistyön parantaminen 86

1.9

Vaatimukset 86

1.9.1

Saatavuus 86

1.9.2

Jatkuvuus 86

1.9.3

Luottamuksellisuus 86

1.9.4

Saavutettavuus 86

1.10

Yhteydenpito 86

1.10.1

Yhteydenpidossa käytettävä kieli 86

1.10.2

SIRENE-toimistojen välinen tietojenvaihto 86

1.10.3

Verkosto, viestit ja postilaatikot 87

1.10.4

Viestintä poikkeustapauksissa 87

1.11

S I R E N E-osoitekirja 87

1.12

SIRENE-työnkulkujärjestelmä 88

1.13

Määräajat vastauksen antamiselle 88

1.13.1

Kiireellisyyden ilmoittaminen SIRENE-lomakkeissa, mukaan lukien osuman kiireellinen ilmoittaminen 88

1.14

Translitterointi- ja transkriptiosäännöt 88

1.15

Tietojen laatu 88

1.16

Arkistointi 88

1.17

Henkilöstö 89

1.17.1

SIRENE-toimistojen päälliköt 89

1.17.2

SIRENE-yhteyshenkilö 89

1.17.3

Osaaminen 89

1.17.4

Koulutus 90

1.17.5

Henkilövaihto 90

2.

YLEISET MENETTELYT 90

2.1

Määritelmät 90

2.2

Päällekkäiset kuulutukset (SIS II -asetuksen 34 artiklan 6 kohta ja SIS II -päätöksen 49 artiklan 6 kohta) 91

2.2.1

Kuulutusten yhteensopivuus 91

2.2.2

Kuulutusten ensisijaisuusjärjestys 92

2.2.3

Tarkistaminen yhteensopimattomuuden varalta ja päällekkäisten kuulutusten syöttäminen 93

2.2.4

Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin erityistilanne 94

2.3

Tietojenvaihto osuman löydyttyä 94

2.4

Kun osuman edellyttämiä menettelyjä ei voida noudattaa (SIS II -päätöksen 48 artikla ja SIS II -asetuksen 33 artikla) 95

2.5

Tietojen käsittely muuhun kuin siihen tarkoitukseen, jota varten ne on syötetty SIS II:een (SIS II -päätöksen 46 artiklan 5 kohta) 95

2.6

Liputus 96

2.6.1

Johdanto 96

2.6.2

Muiden jäsenvaltioiden kanssa käytävät neuvottelut liputuksen lisäämisestä kuulutukseen 96

2.6.3

Liputuksen poistamista koskeva pyyntö 96

2.7

Tiedot, jotka on tallennettu oikeudettomasti tai joissa on havaittu asiavirheitä (SIS II -asetuksen 34 artikla ja SIS II -päätöksen 49 artikla) 97

2.8

Tarkastusoikeus ja oikeus oikaista tietoja (SIS II -asetuksen 41 artikla ja SIS II -päätöksen 58 artikla) 97

2.8.1

Tietojen tarkastus- tai oikaisupyynnöt 97

2.8.2

Tietojenvaihto muiden jäsenvaltioiden kuulutuksia koskevista tarkastuspyynnöistä 97

2.8.3

Tietojenvaihto muiden jäsenvaltioiden syöttämien tietojen oikaisemis- tai poistamispyynnöistä 98

2.9

Kuulutuksen poistaminen, kun sen edellytykset eivät enää täyty 98

2.10

Nimien syöttäminen 98

2.11

Henkilöllisyysluokat 98

2.11.1

Väärinkäytetty henkilöllisyys (SIS II -asetuksen 36 artikla ja SIS II -päätöksen 51 artikla) 98

2.11.2

Peitenimen syöttäminen 99

2.11.3

Muut henkilöllisyyden selvittämiseksi toimitettavat tiedot 99

2.12

Tietojenvaihto linkitettyjen kuulutusten tapauksessa 99

2.12.1

Operatiiviset säännöt 100

2.13

Biometristen tietojen muoto ja laatu SIS II:ssa 100

2.13.1

Vaihdettujen tietojen jatkokäyttö ja arkistointi 100

2.13.2

Sormenjälkien ja valokuvien vaihtaminen 100

2.13.3

Tekniset vaatimukset 100

2.13.4

Biometristen tietojen muoto ja laatu 100

2.14

Erityisetsinnät 101

2.14.1

Maantieteellisesti kohdennettu etsintä 101

2.14.2

Pakoilevien henkilöiden aktiivisesta etsinnästä vastaavien yksiköiden (FAST) osallistuminen etsintään 101

3.

KUULUTUKSET KIINNIOTTOA JA EUROOPPALAISEN PIDÄTYSMÄÄRÄYKSEN TAI LUOVUTUSSOPIMUKSEN PERUSTEELLA TAPAHTUVAA LUOVUTTAMISTA VARTEN (SIS II -PÄÄTÖKSEN 26 ARTIKLA) 101

3.1

Kuulutuksen syöttäminen 101

3.2

Päällekkäiset kuulutukset 102

3.3

Väärinkäytetty henkilöllisyys 102

3.4

Peitenimen syöttäminen 102

3.5

Jäsenvaltioille lähetettävät lisätiedot 102

3.5.1

Väliaikaisen kiinnioton yhteydessä lähetettävät lisätiedot 102

3.6

Liputuksen lisääminen 103

3.6.1

Pyyntö liputuksen säännöllisestä lisäämisestä kuulutuksiin henkilöistä, joita etsitään heidän pidättämisekseen luovutustarkoituksessa, kun puitepäätöstä 2002/584/YOS ei sovelleta 103

3.7

SIRENE-toimistoilta edellytettävät toimenpiteet kiinniottoa varten tehdyn kuulutuksen vastaanoton yhteydessä 103

3.8

Tietojenvaihto osuman löydyttyä 103

3.9

Luovuttamista koskeva lisätietojen vaihto 104

3.10

Lisätietojen vaihto kuljettaessa toisen jäsenvaltion kautta 104

3.11

Kuulutusten poistaminen luovuttamisen yhteydessä 104

4.

MAAHANTULON TAI OLESKELUN EPÄÄMISTÄ KOSKEVAT KUULUTUKSET (SIS II -ASETUKSEN 24 ARTIKLA) 104

4.1

Kuulutuksen syöttäminen 104

4.2

Päällekkäiset kuulutukset 105

4.3

Väärinkäytetty henkilöllisyys 105

4.4

Peitenimen syöttäminen 105

4.5

Tietojenvaihto oleskelulupia tai viisumeja myönnettäessä 105

4.5.1

Menettely 5 artiklan 4 kohdan a alakohdan soveltamisalaan kuuluvissa tapauksissa 106

4.5.2

Menettely 5 artiklan 4 kohdan c alakohdan soveltamisalaan kuuluvissa tapauksissa 107

4.6

Kohdassa 4.5 tarkoitettuja menettelyjä koskevat yhteiset säännöt 107

4.7

Tietojenvaihto osuman löydyttyä ja evättäessä maahantulo tai karkotettaessa Schengen-alueelta 107

4.8

Tietojenvaihto silloin, kun osuma kohdistuu kolmannen maan kansalaiseen, jolla on oikeus vapaaseen liikkuvuuteen 108

4.9

Tietojenvaihto silloin, kun jäsenvaltio havaitsee ilman osumaa, että kolmannen maan kansalaisesta, jolla on oikeus vapaaseen liikkuvuuteen, on tehty maahantulon epäävä kuulutus 109

4.10

Maahantulon tai oleskelun epäämistä koskevien kuulutusten poistaminen 109

5.

KUULUTUKSET KADONNEISTA HENKILÖISTÄ (SIS II -PÄÄTÖKSEN 32 ARTIKLA) 109

5.1

Päällekkäiset kuulutukset 109

5.2

Väärinkäytetty henkilöllisyys 109

5.3

Peitenimen syöttäminen 109

5.4

Liputuksen lisääminen 109

5.5

Kuvausten toimittaminen kadonneista alaikäisistä ja muista henkilöistä, joiden arvioidaan olevan vaarassa 109

5.6

Tietojenvaihto osuman löydyttyä 110

5.7

Kadonneista henkilöistä tehtyjen kuulutusten poistaminen 111

5.7.1

Alaikäiset 111

5.7.2

Aikuiset, joiden osalta ei pyydetä turvaamistoimia 111

5.7.3

Aikuiset, joiden osalta pyydetään turvaamistoimia 111

6.

KUULUTUKSET HENKILÖISTÄ, JOITA ETSITÄÄN OIKEUDELLISTA MENETTELYÄ VARTEN (SIS II -PÄÄTÖKSEN 34 ARTIKLA) 111

6.1

Päällekkäiset kuulutukset 111

6.2

Väärinkäytetty henkilöllisyys 111

6.3

Peitenimen syöttäminen 112

6.4

Tietojenvaihto osuman löydyttyä 112

6.5

Oikeudellista menettelyä varten etsittyjä henkilöitä koskevien kuulutusten poistaminen 112

7.

KUULUTUKSET SALAISTA TARKKAILUA TAI ERITYISTARKASTUKSIA VARTEN (SIS II -PÄÄTÖKSEN 36 ARTIKLA) 112

7.1

Päällekkäiset kuulutukset 112

7.2

Väärinkäytetty henkilöllisyys 112

7.3

Peitenimen syöttäminen 112

7.4

Ilmoittaminen muille jäsenvaltioille kuulutusten tekemisestä 112

7.5

Liputuksen lisääminen 113

7.6

Tietojenvaihto osuman löydyttyä 113

7.7

Salaista tarkkailua ja erityistarkastusta varten tehtyjen kuulutusten poistaminen 113

7.8

Automaattiset ajoneuvojen rekisterinumeroiden tunnistamisjärjestelmät (ANPR) 113

8.

KUULUTUKSET ESINEISTÄ TAKAVARIKOINTIA TAI TODISTEENA KÄYTTÄMISTÄ VARTEN (SIS II -PÄÄTÖKSEN 38 ARTIKLA) 113

8.1

Päällekkäiset kuulutukset 113

8.2

Kuulutukset ajoneuvoista 113

8.2.1

Samaa ajoneuvoa koskevien päällekkäisten kuulutusten tarkistaminen 113

8.2.2

VIN-kaksoset 114

8.3

Tietojenvaihto osuman löydyttyä 115

8.4

Esineistä takavarikointia tai rikosprosessin todisteena käyttämistä varten tehtyjen kuulutusten poistaminen 115

9.

AUTOMAATTISET AJONEUVOJEN REKISTERINUMEROIDEN TUNNISTAMISJÄRJESTELMÄT (ANPR) 115

10.

TILASTOTIEDOT 116

JOHDANTO

Schengen-alue

Alankomaiden kuningaskunnan, Belgian kuningaskunnan, Luxemburgin suurherttuakunnan, Ranskan tasavallan ja Saksan liittotasavallan hallitukset allekirjoittivat 14 päivänä kesäkuuta 1985 luxemburgilaisessa Schengenin pikkukaupungissa sopimuksen, jonka tarkoituksena on mahdollistaa ’jäsenvaltioiden kaikkien kansalaisten vapaus ylittää sisäiset rajat sekä tavaroiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus’.

Viisi perustajamaata allekirjoittivat 19 päivänä kesäkuuta 1990 Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen (1), jonka ovat sittemmin allekirjoittaneet myös Italian tasavalta 27 päivänä marraskuuta 1990, Espanjan kuningaskunta ja Portugalin tasavalta 25 päivänä kesäkuuta 1991, Helleenien tasavalta 6 päivänä marraskuuta 1992, Itävallan tasavalta 28 päivänä huhtikuuta 1995 sekä Tanskan kuningaskunta, Ruotsin kuningaskunta ja Suomen tasavalta 19 päivänä joulukuuta 1996.

Schengenin säännöstön täysimääräinen soveltaminen alkoi Alankomaissa, Belgiassa, Luxemburgissa, Ranskassa, Saksassa, Espanjassa ja Portugalissa 26 päivänä maaliskuuta 1995 (2). Itävallassa ja Italiassa se alkoi 31 päivänä maaliskuuta 1998 (3), Kreikassa 26 päivänä maaliskuuta 2000 (4), ja viimein 25 päivänä maaliskuuta 2001 Schengenin säännöstöä alettiin soveltaa täysimääräisesti Norjassa, Islannissa, Ruotsissa, Tanskassa ja Suomessa (5).

Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti osallistuvat vain joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin, edellinen neuvoston päätöksen 2000/365/EY mukaisesti ja jälkimmäinen päätöksen 2002/192/EY mukaisesti.

Määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta on halunnut osallistua, sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2005 alkaen (SIS-järjestelmää lukuun ottamatta) (6)

Schengenin säännöstö liitettiin osaksi Euroopan unionin oikeudellista kehystä Amsterdamin sopimukseen (7) vuonna 1999 liitetyillä pöytäkirjoilla. Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen asiaa koskevien määräysten mukainen oikeusperusta kullekin Schengenin säännöstöön kuuluvalle määräykselle ja päätökselle vahvistettiin 12 päivänä toukokuuta 1999 tehdyllä neuvoston päätöksellä.

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyllä pöytäkirjalla, jäljempänä ’Schengen-pöytäkirja’, osaksi Euroopan unionia sisällytetty Schengenin säännöstö sekä säädökset, jotka perustuvat tai muuten liittyvät Schengenin säännöstöön, sitovat 1 päivästä toukokuuta 2004 lähtien Latvian tasavaltaa, Liettuan tasavaltaa, Maltan tasavaltaa, Puolan tasavaltaa, Slovakian tasavaltaa, Slovenian tasavaltaa, Tšekin tasavaltaa, Unkaria ja Viron tasavaltaa. Nämä jäsenvaltiot liittyivät Schengen-alueen täysjäseniksi 21 päivänä joulukuuta 2007.

Kypros on allekirjoittanut Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen, mutta sen liittymisasiakirjassa vuodelta 2003 määrätään poikkeuksista.

Bulgarian tasavalta ja Romania liittyivät Euroopan unioniin 1 päivänä tammikuuta 2007. Schengenin säännöstö sekä säädökset, jotka perustuvat tai muuten liittyvät Schengenin säännöstöön, sitovat niitä kyseisestä päivästä lähtien, niiden vuonna 2005 tehdyssä liittymisasiakirjassa määrätyin poikkeuksin.

Kroatia liittyi Euroopan unioniin 1 päivänä heinäkuuta 2013. Se soveltaa Schengenin säännöstöä sen vuonna 2011 tehdyssä liittymisasiakirjassa määrätyin poikkeuksin.

Joitakin Schengenin säännöstön määräyksiä aletaan soveltaa uusien jäsenvaltioiden liittyessä EU:hun. Toisia säännöksiä aletaan soveltaa kyseisiin jäsenvaltioihin vasta asiaa koskevan neuvoston päätöksen nojalla. Lopuksi neuvosto tekee päätöksen rajatarkastusten poistamisesta todettuaan sovellettavien Schengenin arviointimenettelyjen mukaisesti ja Euroopan parlamenttia kuultuaan, että tarvittavat edellytykset säännöstön kaikkien osien soveltamiseksi täyttyvät kyseisessä jäsenvaltiossa.

Schengen-alueeseen on liittynyt joitakin muita Euroopan maita: Norjan kuningaskunta ja Islannin tasavalta tekivät jäsenvaltioiden kanssa 18 päivänä toukokuuta 1999 sopimuksen (8) liittyäkseen Schengenin yleissopimukseen.

Sveitsin valaliitto allekirjoitti vuonna 2004 Euroopan unionin ja Euroopan yhteisön kanssa sopimuksen osallistumisestaan Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (9) ja liittyi kyseisen sopimuksen perusteella Schengen-alueen jäseneksi 12 päivänä joulukuuta 2008.

Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välinen pöytäkirja Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen, joka koskee Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (10), allekirjoitettiin vuonna 2008, ja sen perusteella Liechtensteinin ruhtinaskunnasta tuli Schengen-alueen jäsen 19 päivänä joulukuuta 2011.

Toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmä (SIS II)

SIS II -järjestelmä, joka perustettiin asetuksen (EY) N:o 1987/2006 ja toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä annetun päätöksen 2007/533/YOS, jäljempänä ’SIS II -päätös’, jäljempänä yhteisesti ’SIS II -säädökset’, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1986/2006 (11) mukaisesti, on yhteinen tietojärjestelmä, jonka avulla jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat tehdä yhteistyötä tietoja vaihtamalla. Se on keskeinen väline Euroopan unionin osaksi sisällytettyjen Schengenin säännöstön määräysten soveltamisessa. Kun näitä säädöksiä alettiin soveltaa 9 päivästä huhtikuuta 2013, niillä kumottiin Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen IV osasto. SIS II:lla korvataan ensimmäisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmä, joka aloitti toimintansa vuonna 1995 ja jota laajennettiin vuosina 2005 ja 2007.

SIS II -säädösten 1 artiklassa säädetään, että SIS II:n tavoitteena on ’varmistaa jäsenvaltioiden alueella korkea turvallisuustaso Euroopan unionin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä turvallisuuden takaaminen mukaan lukien, ja soveltaa niiden alueella henkilöiden liikkuvuutta koskevia perustamissopimuksen (jäljempänä ’EY:n perustamissopimus’) kolmannen osan IV osaston määräyksiä kyseisellä järjestelmällä toimitettujen tietojen avulla’.

SIS II -säädösten mukaisesti seuraavilla viranomaisilla on oltava SIS II:ssa automaattisen hakumenettelyn avulla pääsy henkilöistä ja esineistä tehtyihin kuulutuksiin:

a)

rajavalvonnasta vastaavat viranomaiset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 562/2006 (12) mukaisesti;

b)

muita poliisi- ja tullitarkastuksia valtion sisällä suorittavat ja niitä koordinoivat viranomaiset;

c)

kansalliset oikeusviranomaiset ja niitä koordinoivat viranomaiset;

d)

viranomaiset, joiden tehtävänä on viisumien myöntäminen, keskusviranomaiset, joiden tehtävänä on viisumihakemusten käsittely, sekä viranomaiset, joiden tehtävänä on oleskelulupien myöntäminen ja kolmansien maiden kansalaisia koskevan lainsäädännön hallinnointi henkilöiden liikkuvuutta koskevaa unionin säännöstöä sovellettaessa;

e)

ajoneuvojen rekisteröintitodistusten myöntämisestä vastaavat jäsenvaltioiden viranomaiset (asetuksen (EY) N:o 1986/2006 mukaisesti).

SIS II -päätöksen mukaan myös Europolilla ja Eurojustilla on pääsy tiettyihin kuulutusluokkiin.

SIS II muodostuu seuraavista:

1.

keskusjärjestelmä, joka muodostuu seuraavista osista:

a)

teknisen tuen yksikkö (CS-SIS), johon sisältyy SIS II -tietokanta;

b)

yhdenmukainen kansallinen käyttöliittymä (NI-SIS);

2.

kussakin jäsenvaltiossa oleva kansallinen järjestelmä (N.SIS II), joka sisältää SIS II -keskusjärjestelmään yhteydessä olevat kansalliset tietojärjestelmät. N.SIS II:een voi sisältyä tiedosto (kansallinen kopio), joka sisältää täydellisen tai osittaisen kopion SIS II -tietokannasta;

3.

CS-SIS:n ja NI-SIS:n välinen viestintäinfrastruktuuri, joka on SIS II -tiedoille ja jäljempänä määriteltyyn SIRENE-toimistojen väliseen tietojenvaihtoon tarkoitettu salattu virtuaalinen verkko.

1.   SIRENE-TOIMISTOT JA LISÄTIEDOT

1.1   SIRENE-toimisto

SIS II sisältää ainoastaan tiedot (ns. kuulutustiedot), jotka ovat välttämättömiä henkilön tai esineen tunnistamiseksi tai tarvittavien toimenpiteiden toteuttamiseksi. Lisäksi jäsenvaltioiden on SIS II -säädösten mukaan vaihdettava joko kahden- tai monenvälisesti kuulutukseen liittyviä lisätietoja, joita SIS II -säädösten joidenkin säännösten täytäntöönpaneminen ja SIS II:n moitteeton toiminta edellyttävät.

Lisätietojen vaihtoa varten luodulle järjestelylle on annettu nimeksi SIRENE, joka on lyhenne järjestelyn englanninkielisestä määritelmästä: Supplementary Information Request at the National Entries.

Kukin jäsenvaltio perustaa kansallisen SIRENE-toimiston SIS II -säädösten yhteisen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Toimisto, joka muodostaa jäsenvaltioiden ainoan yhteyspisteen lisätietojen vaihtamista varten, on täysimääräisesti toiminnassa kaikkina päivinä ympäri vuorokauden sellaisten lisätietojen vaihtamiseksi, joita tarvitaan kuulutusten tekemisen yhteydessä ja joiden avulla voidaan toteuttaa asianmukaiset toimet tapauksissa, joissa SIS II -järjestelmään tehtyjen hakujen tuloksena löytyy henkilöitä tai esineitä, joita koskevia tietoja on tallennettu kyseiseen järjestelmään. SIRENE-toimistojen pääasiallisiin tehtäviin (13) kuuluu huolehtiminen lisätietojen vaihdosta tämän SIRENE-käsikirjan vaatimusten mukaisesti, kuten SIS II -säädösten yhteisessä 8 artiklassa säädetään:

a)

jotta jäsenvaltiot voivat neuvotella tai vaihtaa tietoja keskenään, kun tehdään kuulutus (esim. kun tehdään kuulutuksia kiinniottoa varten);

b)

jotta osuman edellyttämät toimenpiteet voidaan toteuttaa (esim. kuulutuksen yhdistäminen henkilöön);

c)

kun pyydettyä toimenpidettä ei voida toteuttaa (esim. liputuksen lisääminen);

d)

kun on kyse SIS II -tietojen laadusta (esim. kun tiedot on syötetty oikeudettomasti tai niissä on asiavirheitä), mukaan lukien lähtevien ja tulevien kuulutusten validoiminen, jos siitä säädetään kansallisessa lainsäädännössä;

e)

kun on kyse kuulutusten yhteensopivuudesta ja ensisijaisuusjärjestyksestä (esim. kuulutusten päällekkäisyyttä tarkistettaessa);

f)

kun on kyse rekisteröityjen oikeuksista, erityisesti tietoihin tutustumista koskevista oikeuksista.

Jäsenvaltioita kannustetaan organisoimaan jäsennellysti kaikki kansainvälisestä poliisiyhteistyöstä vastaavat kansalliset elimet, SIRENE-toimistot mukaan luettuina, toimivaltaristiriitojen ja toimintojen päällekkäisyyksien välttämiseksi.

1.2.   SIRENE-käsikirja

SIRENE-käsikirja on ohjeisto, jossa kuvaillaan yksityiskohtaisesti lisätietojen kahden- tai monenvälistä vaihtoa koskevia sääntöjä ja menettelyjä.

1.3   Tämän SIRENE-käsikirjan liitteet

Tietyt teknisluonteiset säännöt, jotka vaikuttavat suoraan loppukäyttäjien (SIRENE-toimistot mukaan lukien) työhön jäsenvaltioissa, on aiheellista sisällyttää SIRENE-käsikirjaan. Näin ollen tämän käsikirjan liitteissä esitetään muun muassa translitterointisäännöt, kooditaulukot, lomakkeet lisätietojen toimittamista varten ja muut tietojenkäsittelyn tekniset täytäntöönpanotoimenpiteet.

1.4   Luettelo Schengenin säännöstön asianmukaista soveltamista koskevista suosituksista ja parhaista käytännöistä (Schengenin tietojärjestelmä)

Luettelon avulla jäsenvaltioille esitetään kokemuksen perusteella suosituksia ja parhaita käytäntöjä, jotka eivät ole oikeudellisesti sitovia. Se toimii myös vertailukohtana arvioitaessa SIS II -säädösten asianmukaista täytäntöönpanoa. Näin ollen sitä olisi noudatettava mahdollisimman tarkasti.

1.5   SIRENE-toimistojen rooli Euroopan unionin poliisiyhteistyössä

Lisätietojen vaihto ei vaikuta kansainvälisen poliisiyhteistyön tehtäviin, jotka on annettu SIRENE-toimistojen hoidettavaksi Euroopan unionin muiden säädösten täytäntöönpanemiseksi annetulla kansallisella lainsäädännöllä.

SIRENE-toimistoille voidaan antaa lisätehtäviä erityisesti kansallisella lainsäädännöllä, jolla pannaan täytäntöön puitepäätös 2006/960/YOS, Schengenin yleissopimuksen 39 ja 46 artikla siltä osin kuin niitä ei ole korvattu puitepäätöksellä 2006/960/YOS tai Schengenin yleissopimuksen 40 tai 41 artikla, tai jos tietojenvaihto kuuluu keskinäisen oikeusavun piiriin.

Jos SIRENE-toimisto saa toiselta SIRENE-toimistolta pyynnön, joka ei kansallisen lainsäädännön mukaan kuulu sen toimivaltaan, sen olisi välittömästi toimitettava pyyntö toimivaltaiselle viranomaiselle ja ilmoitettava pyynnön esittäneelle SIRENE-toimistolle asiasta. Sen olisi tarvittaessa autettava pyynnön esittänyttä SIRENE-toimistoa viestinnän helpottamiseksi.

1.5.1   SIS II -tietojen ja lisätietojen siirtäminen kolmansille maille tai kansainvälisille järjestöille

SIS II -asetuksen 39 artiklan ja SIS II -päätöksen 54 artiklan mukaan SIS II:ssa näiden kahden säädöksen nojalla käsiteltyjä henkilötietoja ei saa siirtää kolmansille maille tai kansainvälisille järjestöille eikä asettaa niiden saataville. Tätä kieltoa sovelletaan lisätietojen siirtämiseen kolmansille maille tai kansainvälisille järjestöille. SIS II -päätöksen 55 artiklassa säädetään poikkeuksesta tähän yleissääntöön, kun on kyseessä varastettuja, kavallettuja tai muutoin kadonneita tai mitätöityjä passeja koskevien tietojen vaihto Interpolin kanssa kyseisessä artiklassa säädettyjä ehtoja noudattaen.

1.6   SIRENE-toimistojen ja Europolin suhteet

Europolilla on oikeus saada SIS II:een SIS II -päätöksen 26, 36 ja 38 artiklan mukaisesti syötettyjä tietoja ja tehdä niistä suoraan hakuja. Europol saa pyytää kyseisiltä jäsenvaltioilta lisätietoja Europol-päätöksen (14) säännösten mukaisesti. Kansallisen lainsäädännön mukaisesti suositellaan vahvasti yhteistyön tekemistä Europolin kansallisen yksikön kanssa sen varmistamiseksi, että SIRENE-toimistolle ilmoitetaan, jos Europolin ja Europolin kansallisen yksikön välillä vaihdetaan SIS II:ssa olevia kuulutuksia koskevia lisätietoja. Poikkeustapauksissa, joissa Europolin kansallinen yksikkö hoitaa kansallisella tasolla SIS II -kuulutuksia koskevaa viestintää, kaikille viestinnän osapuolille, erityisesti SIRENE-toimistolle, olisi ilmoitettava tästä, jotta vältetään sekaannukset.

1.7   SIRENE-toimistojen ja Eurojustin suhteet

Eurojust-yksikön kansallisilla jäsenillä ja heidän avustajillaan on oikeus saada SIS II:een SIS II -päätöksen 26, 32, 34 ja 38 artiklan mukaisesti syötettyjä tietoja ja tehdä niistä suoraan hakuja. Eurojustin kanssa olisi tehtävä yhteistyötä kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jotta osuman löytyessä tietojenvaihto on sujuvaa. SIRENE-toimiston olisi oltava yhteyspisteenä Eurojustin kansallisille jäsenille ja heidän avustajilleen, kun halutaan SIS II:ssa oleviin kuulutuksiin liittyviä lisätietoja.

1.8   SIRENE-toimistojen ja Interpolin suhteet  (15)

SIS II -järjestelmän tarkoituksena ei ole korvata Interpolia eikä hoitaa samaa tehtävää. Vaikka tehtävissä voi olla päällekkäisyyttä, Schengenin puitteissa harjoitettavan jäsenvaltioiden välisen toiminnan ja yhteistyön pääperiaatteet eroavat huomattavasti Interpolin vastaavista periaatteista. Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa säännöt SIRENE-toimistojen ja Interpolin kansallisten keskustoimistojen (NCB) kansallisella tasolla tekemälle yhteistyölle.

Sovelletaan seuraavia periaatteita:

1.8.1   SIS II -kuulutusten ensisijaisuus Interpol-kuulutuksiin nähden

Jäsenvaltioiden tekemien kuulutusten osalta SIS II -kuulutukset ja niitä koskeva tietojenvaihto ovat aina ensisijaisia Interpolin kuulutuksiin ja sen kautta vaihdettuihin tietoihin nähden. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun kuulutukset ovat keskenään ristiriidassa.

1.8.2   Viestintäkanavan valinta

Jäsenvaltioiden tekemien kuulutusten suhteen on noudatettava periaatetta Schengen-kuulutuksen ensisijaisuudesta suhteessa Interpol-kuulutuksiin ja varmistettava, että Interpolin kansalliset keskustoimistot jäsenvaltioissa noudattavat kyseistä periaatetta. Kun SIS II -kuulutus on luotu, kaikki kuulutukseen ja sen luomiseen johtaneisiin syihin liittyvä viestintä sekä toteutettavat toimenpiteet on hoidettava SIRENE-toimistojen välityksellä. Jos jäsenvaltio haluaa vaihtaa viestintäkanavaa, asiasta on keskusteltava ennakkoon muiden osapuolten kanssa. Viestintäkanavan vaihto on mahdollista vain erityistapauksissa.

1.8.3   Interpol-kuulutuksen käyttö ja jakelu Schengen-valtioissa

Koska SIS II -kuulutukset ovat ensisijaisia Interpol-kuulutuksiin nähden, Interpol-kuulutusten käyttö on rajattava poikkeustapauksiin (ts. tapauksiin, joissa SIS II -säädöksissä ei ole säännöksiä, jotka mahdollistaisivat kuulutuksen syöttämisen SIS II:een, syöttäminen on teknisesti mahdotonta tai osa SIS II -kuulutuksen tekemiseen tarvittavista tiedoista puuttuu). Schengen-alueella olisi vältettävä rinnakkaisia SIS II- ja Interpol-kuulutuksia. Interpolin kautta välitettävissä, myös Schengen-alueen tai sen osan kattavissa kuulutuksissa olisi oltava seuraava maininta: ’Schengen-valtioita lukuun ottamatta’.

1.8.4   Osuma ja kuulutuksen poistaminen

Jotta SIRENE-toimistot voisivat huolehtia tehtävästään, jonka mukaan niiden on koordinoitava SIS II:een syötettyjen tietojen laadun tarkistamista, jäsenvaltiot huolehtivat siitä, että SIRENE-toimistot ja Interpolin kansalliset keskustoimistot ilmoittavat toisilleen osumista ja kuulutusten poistamisesta.

1.8.5   Sirene-toimistojen ja Interpolin kansallisten keskustoimistojen välisen yhteistyön parantaminen

Kunkin jäsenvaltion on kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti toteutettava asianmukaiset toimenpiteet, jotta sen SIRENE-toimiston ja Interpolin kansallisten keskustoimistojen välinen tietojenvaihto kansallisella tasolla olisi toimivaa.

1.9   Vaatimukset

SIRENE-toimistojen kautta harjoitettavan yhteistyön vaatimukset ovat seuraavat:

1.9.1   Saatavuus

Kullakin SIRENE-toimistolla on oltava täydet toimintavalmiudet ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa, jotta ne pystyvät reagoimaan määräajan kuluessa, kuten kohdassa 1.13 edellytetään. Myös teknisiä ja oikeudellisia analyyseja, ratkaisuja sekä teknistä tukea on tarjottava ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa.

1.9.2   Jatkuvuus

Kunkin SIRENE-toimiston on muodostettava sisäinen rakenne, jolla taataan hallinnon, henkilöstön ja teknisen infrastruktuurin jatkuvuus.

1.9.3   Luottamuksellisuus

SIS II -säädösten yhteisen 11 artiklan mukaan vaitiolovelvollisuutta tai muita vastaavia salassapitovelvollisuutta koskevia kansallisia sääntöjä sovelletaan kaikkiin SIRENE-henkilöstöön kuuluviin. Salassapitovelvollisuus jatkuu vielä senkin jälkeen, kun kyseinen henkilö jättää tehtävänsä tai toimensa.

1.9.4   Saavutettavuus

Lisätietojen toimittamista koskevan vaatimuksen täyttämiseksi SIRENE-toimistojen työntekijöillä on oltava oikeus saada suoraan tai välillisesti käyttöönsä kaikki asian kannalta merkitykselliset kansalliset tiedot ja asiantuntijoiden neuvot.

1.10   Yhteydenpito

1.10.1   Yhteydenpidossa käytettävä kieli

Jotta SIRENE-toimistojen kahdenvälinen viestintä olisi mahdollisimman tehokasta, viestinnässä käytetään kieltä, jota molemmat osapuolet osaavat.

1.10.2   SIRENE-toimistojen välinen tietojenvaihto

SIRENE-toimistojen välistä tietojenvaihtoa koskevat tekniset yksityiskohdat esitetään SIRENE-toimistojen välistä tietojenvaihtoa koskevassa asiakirjassa (Data exchange between SIRENE Bureaux, DEBS). Kyseisiä ohjeita on noudatettava.

1.10.3   Verkosto, viestit ja postilaatikot

SIRENE-toimistot käyttävät viestinnässään SIS II -tiedoille ja SIRENE-toimistojen väliseen lisätietojen vaihtoon tarkoitettua salattua virtuaalista verkkoa, kuten SIS II -säädösten yhteisissä 4 artiklan 1 kohdan c alakohdassa ja 8 artiklan 1 kohdassa säädetään. Ainoastaan siinä tapauksessa, että kyseinen viestintäkanava ei ole käytettävissä, voidaan käyttää jotakin muuta asianmukaisesti suojattua ja sopivinta viestintäkanavaa. Viestintäkanavan valintamahdollisuus tarkoittaa, että siitä päätetään tapauskohtaisesti teknisten mahdollisuuksien ja viestinnälle asetettujen turvallisuus- ja laatuvaatimusten perusteella.

Kirjallisia sanomia on kahdenlaisia: vapaamuotoiset tekstit ja vakiolomakkeet. Liitteessä 3 esitellään SIRENE-toimistojen välillä vaihdettavat lomakkeet ja neuvotaan, millaista sisältöä kenttiin toivotaan. Myös se ilmoitetaan, ovatko kentät pakollisia vai eivät.

Edellä mainittuun verkostoon kuuluu neljä eri postilaatikkoa vapaamuotoisia tekstejä ja SIRENE-lomakkeita varten.

Postilaatikko

Postilaatikon osoite

Tarkoitus

Toiminnallinen

oper@xx.sirenemail2.eu

Käytetään lomakkeiden ja liitteiden vaihtoon SIRENE-toimistojen välillä

Tekninen

tech@xx.sirenemail2.eu

Käytetään sähköpostiviestien vaihtoon SIRENE-toimistojen teknisen tukihenkilöstön välillä

SIRENE-toimistojen päälliköt

director@xx.sirenemail2.eu

Käytetään sähköpostiviestien vaihtoon SIRENE-toimistojen päälliköiden kanssa

Sähköposti

message@xx.sirenemail2.eu

Käytetään vapaamuotoisten tekstien vaihtoon SIRENE-toimistojen välillä

Testausta varten on olemassa toinen verkkoalue (16) (testxx.sirenemail2.eu), johon kaikki edellä esitetyt postilaatikot voidaan kopioida testitarkoituksessa ilman, että tämä haittaa reaaliaikaista viestien vaihtoa ja työnkulkua.

SIRENE-toimistojen välistä tietojenvaihtoa koskevassa asiakirjassa (DEBS) on selostettu SIRENE-postilaatikoita ja SIRENE-lomakkeiden lähettämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt, joita on noudatettava.

SIRENE-työnkulkujärjestelmällä (ks. kohta 1.12) valvotaan toiminnallista postilaatikkoa ja sähköpostilaatikkoa (’oper’ ja ’message’), jotta huomataan saapuvat lomakkeet, niihin liittyvät sähköpostit ja liitetiedostot. Kiireellisiä viestejä on lähetettävä vain toiminnalliseen sähköpostiin.

1.10.4   Viestintä poikkeustapauksissa

Kun normaalit viestintäkanavat eivät ole saatavilla ja vakiolomakkeita on tarpeen lähettää esimerkiksi faksilla, sovelletaan DEBS-asiakirjassa kuvattua menettelyä.

1.11   S I R E N E-osoitekirja

SIRENE-toimistojen yhteystiedot ja toimistojen välisen viestinnän ja yhteistyön kannalta merkitykselliset tiedot kerätään SIRENE-osoitekirjaan. Komissio huolehtii osoitekirjan päivityksestä. Komissio julkaisee päivitetyn osoitekirjan vähintään kahdesti vuodessa. Kunkin SIRENE-toimiston on varmistettava, että

a)

osoitekirjan tietoja ei paljasteta kolmansille;

b)

SIRENE-henkilöstö tuntee osoitekirjan ja käyttää sitä;

c)

osoitekirjaan kirjattujen tietojen päivitykset toimitetaan viipymättä komissiolle.

1.12   SIRENE-työnkulkujärjestelmä

SIRENE-toimistojen työmäärää voidaan parhaiten hallita tehokkaasti sillä, että kullakin SIRENE-toimistolla on atk-pohjainen hallinnointijärjestelmä (työnkulkujärjestelmä), jolla mahdollistetaan toimiston päivittäisen työskentelyn hallinnoiminen suurelta osin automaattisesti.

SIRENE-toimistoilla voi olla työnkulkua varten toiseen paikkaan sijoitettu varatietokone- ja tietokantajärjestelmä SIRENE-toimistossa ilmenevän vakavan hätätilanteen varalta. Tähän olisi sisällyttävä riittävä varasähkö- ja varaviestintäjärjestelmä.

SIRENE-työnkulkujärjestelmälle olisi tarjottava asianmukaista tietoteknistä tukea luotettavan järjestelmään pääsyn varmistamiseksi.

1.13   Määräajat vastauksen antamiselle

SIRENE-toimiston on vastattava mahdollisimman pian muiden jäsenvaltioiden SIRENE-toimistojensa kautta esittämiin kuulutuksia ja osumiin liittyviä menettelyitä koskeviin tietopyyntöihin. Tietopyyntöihin on kaikissa tapauksissa vastattava 12 tunnin kuluessa. Ks. myös kohta 1.13.1 kiireellisyyden ilmoittamisesta SIRENE-lomakkeissa.

Päivittäisessä työssä tietopyyntöjen käsittelyjärjestys määräytyy kuulutusluokan ja asian tärkeyden perusteella.

1.13.1   Kiireellisyyden ilmoittaminen SIRENE-lomakkeissa, mukaan lukien osuman kiireellinen ilmoittaminen

Sellaisiin SIRENE-lomakkeisiin, jotka pyynnön vastaanottaneen SIRENE-toimiston on käsiteltävä mahdollisimman kiireellisesti, kenttään 311 ’Important Notice’ (tärkeä huomautus) voidaan merkitä ’URGENT’ (kiireellinen) ja sen jälkeen kiireellisyyden syy. Kiireellisyyden syy on selitettävä SIRENE-lomakkeiden asianmukaisissa kentissä. Kun vastaus on saatava kiireellisesti, asiasta on mahdollista viestiä tai ilmoittaa myös puhelimitse.

Jos kuulutuksesta saatuun osumaan liittyy sellaisia olosuhteita kuin aito kiireellisyys tai se on huomattavan tärkeä, osuman löytäneen jäsenvaltion SIRENE-toimiston on tarvittaessa ilmoitettava kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimistolle osumasta puhelimitse G-lomakkeen lähettämisen jälkeen.

1.14   Translitterointi- ja transkriptiosäännöt

Translitterointia ja transkriptiota koskevat määritelmät ja säännöt esitetään liitteessä 1. Niitä on noudatettava myös SIRENE-toimistojen välisessä viestinnässä (ks. myös kohta 2.10 nimien syöttämisestä).

1.15   Tietojen laatu

SIS II -säädösten 7 artiklan 2 kohdan mukaan SIRENE-toimistot koordinoivat myös SIS II:een syötettyjen tietojen laadun tarkistamista. SIRENE-toimistoilla on oltava tehtävän suorittamiseen tarvittava kansallinen toimivalta. Sen vuoksi kansallisella tasolla olisi taattava asianmukaisessa muodossa tietojen laadun tarkistaminen, joka kattaa kuulutusten/osumien suhdeluvun ja tietojen sisällön tarkastelun.

Jotta SIRENE-toimistot voisivat hoitaa tietojen laadun tarkistamisen koordinointia koskevaa tehtäväänsä, niillä olisi oltava käytettävissään tarvittava atk-tuki ja asianmukaiset oikeudet järjestelmien sisällä.

Jäsenvaltioiden olisi yhteistyössä kansallisen SIRENE-toimiston kanssa vahvistettava kansalliset vaatimukset koulutukselle, jota annetaan käyttäjille tietojen laatua koskeviin periaatteisiin ja käytäntöihin tutustumista varten. Jäsenvaltiot voivat kehottaa SIRENE-toimistojen henkilöstöä osallistumaan kaikkien kuulutuksia tekevien viranomaisten koulutukseen, jossa korostetaan tietojen laatua ja SIS II -järjestelmän maksimaalista käyttöä.

1.16   Arkistointi

a)

Kunkin jäsenvaltion on vahvistettava edellytykset tietojen säilyttämiselle.

b)

Kuulutuksen tekevän jäsenvaltion SIRENE-toimiston on asetettava muiden jäsenvaltioiden saataville kaikki antamiaan kuulutuksia koskevat tiedot, myös viittaus päätökseen, jonka perusteella kuulutus on tehty.

c)

Kunkin Sirene-toimiston arkistointi olisi järjestettävä siten, että tiedot ovat nopeasti saatavilla, jotta ne voidaan toimittaa eteenpäin erittäin lyhyiden toimitusaikojen puitteissa.

d)

SIS II -säädösten 12 artiklan 4 kohdan mukaisesti henkilötietoja, joita SIRENE-toimistolla on tiedostoissa tietojen vaihdon tuloksena, säilytetään ainoastaan niin kauan kuin se on välttämätöntä niiden tavoitteiden saavuttamiseksi, joita varten ne on toimitettu. Yleensä tiedot poistetaan heti, kun niihin liittyvä kuulutus on poistettu SIS II:sta, ja joka tapauksissa viimeistään vuoden kuluttua siitä. Tietoja, jotka liittyvät tiettyyn jäsenvaltion syöttämään kuulutukseen tai kuulutukseen, jonka perusteella sen alueella on toteutettu toimenpiteitä, voidaan kuitenkin säilyttää kauemmin kansallista lainsäädäntöä noudattaen.

e)

Muiden jäsenvaltioiden lähettämät lisätiedot säilytetään vastaanottavan jäsenvaltion kansallista tietosuojalainsäädäntöä noudattaen. Lisäksi sovelletaan SIS-säädösten yhteistä 12 artiklaa, direktiiviä 95/46/EY ja puitepäätöstä 2008/977/YOS.

f)

Väärinkäytettyä henkilöllisyyttä koskevat tiedot on poistettava väärinkäyttöä koskevan kuulutuksen poistamisen jälkeen.

g)

Pääsy arkistoihin on kirjattava, sitä on valvottava ja se on rajattava valtuutettuun henkilöstöön.

1.17   Henkilöstö

Kokenut henkilöstö pystyy toimimaan oma-aloitteisesti ja käsittelemään tapauksia tehokkaasti. Henkilöstön vähäinen vaihtuvuus on sen vuoksi toivottavaa, mikä edellyttää johdon varauksetonta tukea delegoivan työympäristön luomiselle. Jäsenvaltioita on kannustettava toteuttamaan asianmukaiset toimenpiteet, joilla voidaan välttää osaamisen ja kokemuksen häviäminen henkilöstön vaihtuessa.

1.17.1   SIRENE-toimistojen päälliköt

SIRENE-toimistojen päälliköiden olisi kokoonnuttava vähintään kahdesti vuodessa arvioimaan toimistojen välisen yhteistyön laatua, keskustelemaan mahdollisten vaikeuksien edellyttämistä teknisistä tai organisatorisista toimenpiteistä ja selventämään menettelyjä tarvittaessa. Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltio järjestää SIRENE-toimistojen päälliköiden kokoontumiset.

1.17.2   SIRENE-yhteyshenkilö

Tapauksissa, joissa vakiomenettelyt saattavat olla riittämättömiä, SIRENE-yhteyshenkilö (SIRENE Contact Person, SIRCoP) voi ottaa hoitaakseen asiat, joissa edistyminen on monimutkaista, ongelmallista tai arkaluonteista ja joiden ratkaisemiseksi saatetaan tarvita laadunvarmistusta ja/tai pidempiaikaisia yhteyksiä toiseen SIRENE-toimistoon. SIRENE-yhteyshenkilön toimenkuvaan ei ole tarkoitus sisällyttää kiireellisiä tapauksia, jotka käsitellään pääsääntöisesti ympärivuorokautisten palvelujen avulla.

SIRENE-yhteyshenkilö voi tehdä ehdotuksia laadun parantamiseksi ja esittää vaihtoehtoja tällaisten asioiden ratkaisemiseksi pidemmällä tähtäimellä.

Pääsääntönä on, että SIRENE-yhteyshenkilö voi ottaa yhteyttä toiseen SIRENE-yhteyshenkilöön ainoastaan virka-aikana.

Liitteessä 5 vahvistetun tilastotietojen vuosittaisen ilmoittamisen yhteydessä suoritetaan vuosittainen arviointi seuraavien indikaattorien perusteella:

a)

SIRENE-yhteyshenkilön toimenpiteiden lukumäärä jäsenvaltioittain

b)

yhteydenoton syy

c)

toimenpiteiden tulos raportointiajanjaksona käytettävissä olevien tietojen perusteella.

1.17.3   Osaaminen

SIRENE-toimiston henkilöstöllä olisi oltava mahdollisimman kattava kielitaito, ja kulloinkin työssä olevan henkilöstön on kyettävä kommunikoimaan kaikkien SIRENE-toimistojen kanssa.

Henkilöstöllä on oltava tarvittavat tiedot

kansallisesta, kansainvälisestä ja eurooppaoikeudesta

kansallisista lainvalvontaviranomaisista ja

kansallisista ja eurooppalaisista oikeus- ja maahanmuuttoasioiden hallintojärjestelmistä.

Henkilöstöllä on oltava valtuudet käsitellä itsenäisesti mitä tahansa esille tulevaa tapausta.

Virka-ajan ulkopuolella päivystävillä työntekijöillä on oltava sama pätevyys, tietämys ja valtuudet sekä mahdollisuus kääntyä päivystävien asiantuntijoiden puoleen.

SIRENE-toimistossa olisi oltava oikeudellista asiantuntemusta, joka kattaa sekä tavanomaiset että poikkeukselliset tapaukset. Tapauksesta riippuen tällaista asiantuntemusta voi tarjota kuka tahansa henkilöstöön kuuluva, jolla on tarvittava oikeudellinen tausta, tai oikeusviranomaisia edustava asiantuntija.

1.17.4   Koulutus

Kansallinen taso

Riittävän koulutuksen avulla varmistetaan kansallisella tasolla, että henkilöstö täyttää tässä käsikirjassa asetetut vaatimukset. Ennen kuin henkilöstölle annetaan oikeus käsitellä SIS II:een tallennettuja tietoja, sen on muun muassa saatava asianmukaista koulutusta tietoturva- ja tietosuojasäännöistä ja tietoa asiaan liittyvistä rikoksista ja seuraamuksista.

Euroopan taso

Yhteisiä koulutuskursseja on järjestettävä vähintään kerran vuodessa. Näin SIRENE-toimistojen yhteistyötä tuetaan antamalla henkilöstölle mahdollisuus tavata kollegoitaan muista SIRENE-toimistoista, vaihtaa tietoa kansallisista työmenetelmistä sekä luoda yhtenäinen ja vastaava osaamistaso. Tällä tavoin henkilöstö myös tiedostaa työnsä tärkeyden ja jäsenvaltioiden yleisen turvallisuuden edellyttämän keskinäisen solidaarisuuden tarpeellisuuden.

Koulutus on toteutettava SIRENE-kouluttajan käsikirjan mukaisesti.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1077/2011 (17) 3 artiklassa säädetään, että vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava eurooppalainen virasto, jäljempänä ’tietotekniikkavirasto’, huolehtii tehtävistä, jotka liittyvät erityisesti SIRENE-henkilöstölle annettavaan SIS II:n tekniseen käyttäjäkoulutukseen.

1.17.5   Henkilövaihto

SIRENE-toimistojen olisi myös mahdollisuuksien mukaan järjestettävä henkilövaihtoa muiden SIRENE-toimistojen kanssa vähintään kerran vuodessa. Henkilövaihdon tarkoituksena on parantaa henkilöstön tietämystä työmenetelmistä, näyttää, kuinka muut SIRENE-toimistot on organisoitu, ja luoda henkilökohtaisia yhteyksiä kollegoihin muissa jäsenvaltioissa.

2.   YLEISET MENETTELYT

Jäljempänä kuvattuja menettelyjä sovelletaan kaikkiin kuulutusluokkiin. Kutakin kuulutusluokkaa koskevat menettelyt esitetään tämän käsikirjan asiaa koskevissa osioissa.

2.1   Määritelmät

’Kuulutuksen tehnyt jäsenvaltio’: jäsenvaltio, joka on syöttänyt kuulutuksen SIS II:een

’Täytäntöönpaneva jäsenvaltio’: jäsenvaltio, joka ryhtyy tarvittaviin toimiin osuman seurauksena.

’Tiedot toimittava SIRENE-toimisto’: sen jäsenvaltion SIRENE-toimisto, jolla on sormenjäljet tai kuvia henkilöstä, josta toinen jäsenvaltio on tehnyt kuulutuksen.

’Osuma’ saadaan silloin, kun

a)

käyttäjä tekee haun

b)

haku paljastaa ulkomailla tehdyn SIS II -kuulutuksen

c)

SIS II:n kuulutusta koskevat tiedot vastaavat hakutietoja ja

d)

osuman tuloksena pyydetään lisätoimia.

’Liputus’: kuulutuksen vaikutuksen kansallisen tason mitätöiminen, jonka jäsenvaltio voi kohdistaa kiinniottoa varten tehtyihin kuulutuksiin, kadonneista henkilöistä tehtyihin kuulutuksiin ja tarkkailua ja tarkastuksia varten tehtyihin kuulutuksiin, jos se katsoo, että kuulutuksen edellyttämä toimenpide on ristiriidassa sen kansallisen lainsäädännön, sen kansainvälisten velvoitteiden tai sen oleellisten kansallisten etujen kanssa. Kun kuulutukseen on lisätty liputus, kuulutuksen perusteella pyydettyä toimenpidettä ei toteuteta kyseisen jäsenvaltion alueella.

2.2   Päällekkäiset kuulutukset (SIS II -asetuksen 34 artiklan 6 kohta ja SIS II -päätöksen 49 artiklan 6 kohta)

SIS II:een voidaan syöttää samasta henkilöstä tai esineestä vain yksi kuulutus jäsenvaltiota kohden.

Näin ollen samaa henkilöä tai esinettä koskeva toinen kuulutus ja sen jälkeiset kuulutukset pidetään tarvittaessa mahdollisuuksien mukaan saatavilla kansallisella tasolla, jotta ne voidaan syöttää järjestelmään, kun ensimmäisen kuulutuksen voimassaolo päättyy tai se poistetaan.

On mahdollista, että eri jäsenvaltiot tekevät kuulutuksen samoista kohteista. On tärkeää, että tämä ei aiheuta hämmennystä käyttäjien keskuudessa ja että heille on selvää, mitä toimenpiteitä kuulutuksen syöttämisen yhteydessä on toteutettava ja mitä menettelyä on noudatettava, kun löytyy osuma. Sen vuoksi on määritettävä menettelytavat päällekkäisten kuulutusten havaitsemiseksi. Lisäksi on vahvistettava ensisijaisuusjärjestys niiden syöttämiseksi SIS II:een.

Tämä edellyttää seuraavia toimenpiteitä:

ennen kuulutuksen syöttämistä on tarkistettava, ettei SIS II:ssa ole jo kyseistä kohdetta koskevaa kuulutusta,

kun kuulutuksen syöttäminen johtaa päällekkäisiin kuulutuksiin, jotka ovat keskenään yhteensopimattomia, asiasta on neuvoteltava muiden jäsenvaltioiden kanssa.

2.2.1   Kuulutusten yhteensopivuus

Useampi jäsenvaltio voi syöttää samaa henkilöä tai esinettä koskevan kuulutuksen, jos kuulutukset ovat yhteensopivia.

Henkilöitä koskevien kuulutusten yhteensopivuustaulukko

Ensisijaisuusjärjestys

Kuulutus kiinniottoa varten

Kuulutus maahantulon epäämistä varten

Kuulutus kadonneesta henkilöstä (suojelu)

Kuulutus erityistarkastusta varten — välittömät toimet

Kuulutus erityistarkastusta varten

Kuulutus salaista tarkkailua varten — välittömät toimet

Kuulutus salaista tarkkailua varten

Kuulutus kadonneesta henkilöstä (olinpaikka)

Kuulutus oikeudellista menettelyä varten

Kuulutus kiinniottoa varten

kyllä

kyllä

kyllä

ei

ei

ei

ei

kyllä

kyllä

Kuulutus maahantulon epäämistä varten

kyllä

kyllä

ei

ei

ei

ei

ei

ei

ei

Kuulutus kadonneesta henkilöstä (suojelu)

kyllä

ei

kyllä

ei

ei

ei

ei

kyllä

kyllä

Kuulutus erityistarkastusta varten — välittömät toimet

ei

ei

ei

kyllä

kyllä

ei

ei

ei

ei

Kuulutus erityistarkastusta varten

ei

ei

ei

kyllä

kyllä

ei

ei

ei

ei

Kuulutus salaista tarkkailua varten — välittömät toimet

ei

ei

ei

ei

ei

kyllä

kyllä

ei

ei

Kuulutus salaista tarkkailua varten

ei

ei

ei

ei

ei

kyllä

kyllä

ei

ei

Kuulutus kadonneesta henkilöstä (olinpaikka)

kyllä

ei

kyllä

ei

ei

ei

ei

kyllä

kyllä

Kuulutus oikeudellista menettelyä varten

kyllä

ei

kyllä

ei

ei

ei

ei

kyllä

kyllä


Esineitä koskevien kuulutusten yhteensopivuustaulukko

Ensisijaisuusjärjestys

Kuulutus todisteena käyttöä varten

Matkustustarkoituksiin käytettävä asiakirja mitätöity

Kuulutus takavarikointia varten

Kuulutus erityistarkastusta varten — välittömät toimet

Kuulutus erityistarkastusta varten

Kuulutus salaista tarkkailua varten — välittömät toimet

Kuulutus salaista tarkkailua varten

Kuulutus todisteena käyttöä varten

kyllä

kyllä

kyllä

ei

ei

ei

ei

Matkustustarkoituksiin käytettävä asiakirja mitätöity

kyllä

kyllä

kyllä

ei

ei

ei

ei

Kuulutus takavarikointia varten

kyllä

kyllä

kyllä

ei

ei

ei

ei

Kuulutus erityistarkastusta varten — välittömät toimet

ei

ei

ei

kyllä

kyllä

ei

ei

Kuulutus erityistarkastusta varten

ei

ei

ei

kyllä

kyllä

ei

ei

Kuulutus salaista tarkkailua varten — välittömät toimet

ei

ei

ei

ei

ei

kyllä

kyllä

Kuulutus salaista tarkkailua varten

ei

ei

ei

ei

ei

kyllä

kyllä

2.2.2   Kuulutusten ensisijaisuusjärjestys

Yhteensopimattomien kuulutusten osalta henkilöitä koskevien kuulutusten ensisijaisuusjärjestys on seuraava:

kiinniotto eurooppalaisen pidätysmääräyksen tai luovutussopimuksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten (päätöksen 26 artikla)

Schengen-alueelle tulon tai siellä oleskelun epääminen (asetuksen 24 artikla)

turvasäilöön sijoittaminen (päätöksen 32 artikla)

erityistarkastus — välittömät toimet (päätöksen 36 artikla)

erityistarkastus (päätöksen 36 artikla)

salainen tarkkailu — välittömät toimet (päätöksen 36 artikla)

salainen tarkkailu (päätöksen 36 artikla)

olinpaikan ilmoittaminen (päätöksen 32 ja 34 artikla).

Esineitä koskevien kuulutusten ensisijaisuusjärjestys on seuraava:

todisteena käyttäminen (päätöksen 38 artikla)

matkustustarkoituksiin käytettävän mitätöidyn asiakirjan takavarikointi (päätöksen 38 artikla)

takavarikointi (päätöksen 38 artikla)

erityistarkastus — välittömät toimet (päätöksen 36 artikla)

erityistarkastus (päätöksen 36 artikla)

salainen tarkkailu — välittömät toimet (päätöksen 36 artikla)

salainen tarkkailu (päätöksen 36 artikla).

Tästä ensisijaisuusjärjestyksestä voidaan poiketa jäsenvaltioiden keskinäisten neuvottelujen jälkeen, jos se on olennaisten kansallisten etujen mukaista.

2.2.3   Tarkistaminen yhteensopimattomuuden varalta ja päällekkäisten kuulutusten syöttäminen

Mahdollisten yhteensopimattomien päällekkäisten kuulutusten välttämiseksi on tärkeää erottaa ominaisuuksiltaan samankaltaiset henkilöt tai esineet tarkasti toisistaan. Sen vuoksi on olennaista, että SIRENE-toimistot neuvottelevat ja tekevät yhteistyötä keskenään. Kunkin jäsenvaltion on myös otettava käyttöön asianmukaiset tekniset menettelytavat tällaisten tapausten havaitsemiseksi ennen kuulutuksen syöttämistä järjestelmään.

Jos kuulutuspyyntö on ristiriidassa saman jäsenvaltion tekemän kuulutuksen kanssa, SIRENE-toimiston on kansallisen menettelyn mukaisesti varmistettava, että SIS II:ssa on vain yksi kuulutus.

Seuraavaa menettelyä sovelletaan sen tarkistamiseen, onko samasta henkilöstä tai esineestä tehty useampia kuulutuksia:

a)

Kun tarkistetaan, onko päällekkäisiä kuulutuksia tehty, verrataan seuraavia pakollisia tunnistamisperusteita:

i)

henkilöt:

sukunimi

etunimi

syntymäaika

sukupuoli;

ii)

ajoneuvot:

VIN-numero

rekisterinumero ja rekisteröintimaa

merkki

tyyppi;

iii)

ilma-alukset:

ilma-alusluokka

ICAO-rekisterinumero;

iv)

vesialukset:

vesialuksen luokka

runkojen määrä

vesialuksen ulkoinen tunnistenumero (ei pakollinen, mutta voidaan käyttää);

v)

kontit:

BIC-numero (18).

b)

Kun syötetään uusi kuulutus ajoneuvosta tai muusta esineestä, jolla on VIN-numero tai rekisterinumero, katso menettelyt kohdassa 8.2.1.

c)

Muita esineitä koskevien päällekkäisten kuulutusten havaitsemiseen soveltuvat parhaiten pakolliset kentät, joita kaikkia järjestelmä käyttää automaattiseen vertailuun.

Jäljempänä kohdassa 8.2.1 kuvattuja menetelmiä (samaa ajoneuvoa koskevien päällekkäisten kuulutusten varalta tehtävä tarkistaminen) käytetään erottamaan toisistaan muihin ryhmiin kuuluvat esineet SIS II -järjestelmässä silloin, kun ilmenee, että kahdella toisiaan muistuttavalla esineellä on sama sarjanumero.

Jos tarkistuksessa ilmenee, että kyseessä on kaksi eri henkilöä tai esinettä, SIRENE-toimiston on hyväksyttävä uuden kuulutuksen syöttämistä koskeva pyyntö (19).

Jos kuulutusten päällekkäisyyden tarkistamisessa ilmenee, että tiedot ovat identtiset ja liittyvät samaan henkilöön tai esineeseen, SIRENE-toimiston, joka aikoo syöttää uuden kuulutuksen, on neuvoteltava kuulutuksen tehneen jäsenvaltion kanssa siinä tapauksessa, että kuulutukset ovat yhteensopimattomia.

Kuulutusten yhteensopivuus tarkistetaan seuraavalla menettelyllä:

a)

Ennen kuulutuksen syöttämistä on pakollista varmistaa, että yhteensopimattomia kuulutuksia ei ole.

b)

Jos on olemassa toinen kuulutus, joka on yhteensopiva, SIRENE-toimistojen ei tarvitse neuvotella keskenään. Jos on tarpeen selvittää, liittyykö kuulutus samaan henkilöön, SIRENE-toimiston on otettava yhteyttä kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimistoon L-lomakkeella.

c)

Jos kuulutukset ovat yhteensopimattomia, SIRENE-toimistojen on otettava yhteyttä toisiinsa E-lomakkeella sen varmistamiseksi, että vain yksi kuulutus syötetään.

d)

Kuulutukset kiinniottoa varten syötetään välittömästi odottamatta muiden jäsenvaltioiden kanssa käytävien neuvottelujen tulosta.

e)

Jos aiempien kuulutusten kanssa yhteensopimaton kuulutus asetetaan neuvottelujen tuloksena etusijalle, muut kuulutukset syöttäneiden jäsenvaltioiden on poistettava kuulutuksensa, kun uusi kuulutus syötetään. Jäsenvaltioiden on ratkaistava mahdolliset erimielisyydet SIRENE-toimistojen välityksellä.

f)

Jäsenvaltiot, jotka eivät voineet syöttää kuulutusta, voivat tilata CS-SIS:stä ilmoituksen kuulutuksen poistamisesta.

g)

Sellaisen jäsenvaltion SIRENE-toimisto, joka ei voinut syöttää kuulutusta, voi pyytää kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimistoa antamaan sille tiedon osumista kyseiseen kuulutukseen.

2.2.4   Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin erityistilanne

Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti eivät osallistu SIS II -asetukseen, eivätkä maahantulon tai oleskelun epäämistä koskevat kuulutukset (SIS II -asetuksen 24 ja 26 artikla) sen vuoksi ole niiden käytettävissä. Niitä sitovat kuitenkin jaksossa 2.2 esitetyt kuulutusten yhteensopivuutta koskevat säännöt, ja niiden on noudatettava erityisesti jaksossa 2.2.3 tarkoitettua menettelyä.

Seuraavaa menettelyä sovelletaan:

a)

Jos Yhdistynyt kuningaskunta tai Irlanti syöttää kuulutuksen, joka on mahdollisesti yhteensopimaton olemassa olevan, maahantulon tai oleskelun epäämistä koskevan kuulutuksen kanssa jakson 2.2.1 mukaisesti, Central SIS II ilmoittaa näille jäsenvaltioille mahdollisesta yhteensopimattomuudesta välittämällä ainoastaan olemassa olevan kuulutuksen Schengen-tunnisteen.

b)

Jos Yhdistyneen kuningaskunnan tai Irlannin syöttämän kuulutuksen osalta ilmoitetaan mahdollisesta yhteensopimattomuudesta toisen jäsenvaltion syöttämän, maahantulon tai oleskelun epäämistä koskevan kuulutuksen kanssa, Yhdistyneen kuningaskunnan tai Irlannin SIRENE-toimiston on käynnistettävä neuvottelu kuulutuksen tehneen jäsenvaltion kanssa käyttämällä vapaamuotoista tekstiä ja poistettava mahdollisesti yhteensopimaton kuulutus neuvottelun aikana.

c)

Neuvottelun tuloksesta riippuen Yhdistynyt kuningaskunta tai Irlanti voi lisätä uudelleen kuulutuksen, joka on osoittautunut yhteensopivaksi.

2.3.   Tietojenvaihto osuman löydyttyä

Jos käyttäjä tarvitsee osuman löydyttyä lisätietoja, SIRENE-toimiston on otettava yhteyttä kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimistoon viipymättä ja pyydettävä tarvittavat tiedot. SIRENE-toimistojen on toimittava tarvittaessa välittäjinä kansallisten viranomaisten välillä ja toimitettava ja vaihdettava kyseiseen kuulutukseen liittyviä lisätietoja.

Ellei toisin ilmoiteta, kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle on ilmoitettava osumasta ja sen seurauksista (ks. myös kiireellisyyden ilmoittamista koskeva kohta 1.13.1).

Seuraavaa menettelyä sovelletaan:

a)

Rajoittamatta tämän käsikirjan kohdan 2.4 soveltamista, kuulutuksen kohteena olevaa henkilöä tai esinettä koskevasta osumasta on periaatteessa ilmoitettava kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimistolle yhdellä G-lomakkeella.

b)

Kun kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle ilmoitetaan osumasta, G-lomakkeen kentässä 090 on mainittava sovellettava SIS II -säädösten artikla sekä mahdollisia lisätietoja (esim. ’MINOR’ (alaikäinen)).

G-lomakkeella on annettava mahdollisimman paljon tietoa osumasta sekä ilmoitettava toteutetut toimet kentässä 088. Kuulutuksen tehneeltä jäsenvaltiolta voidaan pyytää lisätietoja kentässä 089.

c)

Jos täytäntöönpanevan jäsenvaltion SIRENE-toimisto aikoo toimittaa muita tietoja G-lomakkeen lähettämisen jälkeen, sen on käytettävä M-lomaketta.

d)

Kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimiston on tarvittaessa lähetettävä tämän jälkeen kaikki asiaankuuluvat tiedot ja ilmoitettava mahdolliset erityistoimenpiteet, joita se pyytää täytäntöönpanevan jäsenvaltion SIRENE-toimistoa toteuttamaan.

Automaattisella rekisteritunnusten lukujärjestelmällä (ANPR) saatujen osumien raportointimenettelyn osalta ks. kohta 9.

2.4   Kun osuman edellyttämiä menettelyjä ei voida noudattaa (SIS II -päätöksen 48 artikla ja SIS II -asetuksen 33 artikla)

SIS II -päätöksen 48 artiklan ja SIS II -asetuksen 33 artiklan mukaisesti sovelletaan seuraavaa menettelyä:

a)

Jäsenvaltion, jonka ei kaikkien käytettävissä olevien tietojen perusteella ole missään tapauksessa mahdollista noudattaa menettelyä, on ilmoitettava kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle SIRENE-toimistonsa välityksellä, että se ei voi toteuttaa pyydettyä toimenpidettä, ja esitettävä syyt tähän H-lomakkeen kentässä 083.

b)

Kyseiset jäsenvaltiot voivat sopia toteutettavista toimenpiteistä kansallisen lainsäädäntönsä ja SIS II -säädösten mukaisesti.

2.5   Tietojen käsittely muuhun kuin siihen tarkoitukseen, jota varten ne on syötetty SIS II:een (SIS II -päätöksen 46 artiklan 5 kohta)

SIS II:een sisältyviä tietoja voidaan käsitellä ainoastaan niihin tarkoituksiin, jotka on määritetty kullekin kuulutusluokalle.

Jos kuulutuksen tehneeltä jäsenvaltiolta on saatu ennakkoon lupa, tietoja voidaan yleistä järjestystä ja turvallisuutta uhkaavan vakavan uhan torjumiseksi, valtion turvallisuuteen liittyvien vakavien syiden vuoksi tai vakavan rikoksen ehkäisemiseksi kuitenkin käsitellä muuhun kuin siihen tarkoitukseen, jota varten ne on syötetty.

Jos jäsenvaltio aikoo käsitellä SIS II:ssa olevia tietoja muuhun kuin siihen tarkoitukseen, jota varten ne on syötetty, tiedonvaihdossa noudatetaan seuraavia sääntöjä:

a)

Jäsenvaltion, joka aikoo käyttää tietoja muuhun tarkoitukseen, on ilmoitettava SIRENE-toimistonsa välityksellä kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle I-lomakkeella syyt tietojen käsittelemiseen muuhun tarkoitukseen.

b)

Kuulutuksen tehneen jäsenvaltion on selvitettävä mahdollisimman pian, voiko se hyväksyä pyynnön, ja ilmoitettava päätöksestään toiselle jäsenvaltiolle M-lomaketta käyttäen SIRENE-toimistonsa välityksellä.

c)

Kuulutuksen tehnyt jäsenvaltio voi tarvittaessa asettaa luvan saamiselle tietojen käyttötarkoitusta koskevia ehtoja. Tämä lupa on lähetettävä käyttämällä M-lomaketta.

Kuulutuksen tehneen jäsenvaltion annettua luvan toisen jäsenvaltion on käytettävä tietoja ainoastaan tarkoitukseen, jota varten lupa on myönnetty. Sen on otettava huomioon kuulutuksen tehneen jäsenvaltion mahdollisesti asettamat ehdot.

2.6   Liputus

2.6.1   Johdanto

a)

SIS II -päätöksen 24 artiklassa säädetään seuraavista tapauksista, joissa jäsenvaltion voi olla tarpeen lisätä liputus:

i)

Jos jäsenvaltio arvioi, että SIS II -päätöksen 26, 32 tai 36 artiklan mukaisesti tehdyn kuulutuksen edellyttämä toimenpide on ristiriidassa sen kansallisen lainsäädännön, sen kansainvälisten velvoitteiden tai sen oleellisten kansallisten etujen kanssa, se voi jälkeenpäin vaatia, että kuulutuksen kohdalle lisätään liputus, josta käy ilmi, että sen alueella ei tämän kuulutuksen johdosta ryhdytä kyseiseen toimenpiteeseen. Kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimiston on lisättävä liputus.

ii)

Jotta jäsenvaltiot voivat vaatia liputuksen lisäämistä 26 artiklan mukaisesti tehtyihin kuulutuksiin, kaikille jäsenvaltioille ilmoitetaan automaattisesti kaikista uusista tähän luokkaan kuuluvista kuulutuksista lisätietojen vaihdon avulla.

iii)

Jos pyynnön tehnyt jäsenvaltio pyytää toimenpiteen toteuttamista erityisen kiireellisissä ja vakavissa tapauksissa, täytäntöönpanevan jäsenvaltion on tutkittava, voiko se sallia sen kehotuksesta lisätyn liputuksen peruuttamisen. Jos täytäntöönpaneva jäsenvaltio voi peruuttaa liputuksen, sen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että pyydetty toimenpide voidaan toteuttaa viipymättä.

b)

Ainoastaan kiinniottoa koskevia kuulutuksia varten on käytettävissä vaihtoehtoinen menettely (ks. kohta 3.6).

c)

Kun liputus lisätään kuulutuksiin kadonneista henkilöistä ja kuulutuksiin salaista tarkkailua tai erityistarkastuksia varten, kuulutus ei tule näkyviin näyttöruudulla, kun käyttäjä tekee haun järjestelmässä.

d)

Jäsenvaltio ei saa pyytää liputusta pelkästään sen perusteella, että kuulutuksen on tehnyt tietty jäsenvaltio, tämän kuitenkaan rajoittamatta kohdan 3.6.1 soveltamista. Liputusta on pyydettävä pelkästään tapauskohtaisesti.

2.6.2   Muiden jäsenvaltioiden kanssa käytävät neuvottelut liputuksen lisäämisestä kuulutukseen

Kuulutukseen on lisättävä liputus ainoastaan toisen jäsenvaltion pyynnöstä.

Seuraavaa menettelyä sovelletaan:

a)

Jos jäsenvaltio pyytää liputuksen lisäämistä kuulutukseen, sen on esitettävä F-lomakkeella sitä koskeva pyyntö kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle ja selitettävä syyt liputuksen lisäämiseen. Tähän tarkoitukseen käytetään kenttää 071, ja kentässä 080 selitetään liputuksen syy. Kenttää 083 käytetään muihin kuulutusta koskeviin lisätietoihin.

b)

Kuulutuksen tehneen jäsenvaltion on lisättävä liputus kuulutukseen välittömästi.

c)

Kuulutusta voidaan joutua muuttamaan, se voidaan joutua poistamaan tai liputuksen lisäämistä koskeva pyyntö voidaan joutua perumaan tietojenvaihdon jälkeen liputuksen lisäämistä pyytävän jäsenvaltion neuvottelumenettelyssä antamien tietojen perusteella ilman, että kuulutusta muutetaan.

2.6.3   Liputuksen poistamista koskeva pyyntö

Jäsenvaltioiden on pyydettävä aiemmin pyydetyn liputuksen poistamista heti, kun liputuksen syy ei enää päde. Näin voi olla erityisesti, jos kansallista lainsäädäntöä on muutettu tai tapausta koskevassa myöhemmässä tietojenvaihdossa on käynyt ilmi, että SIS II -päätöksen 24 artiklan 1 kohdassa tai 25 artiklassa tarkoitetut olosuhteet eivät ole enää voimassa.

Seuraavaa menettelyä sovelletaan:

a)

Aiemmin liputuksen lisäämistä pyytäneen SIRENE-toimiston on pyydettävä F-lomakkeella kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimistoa poistamaan liputus. Tähän tarkoitukseen käytetään kenttää 075 (20). Kenttää 080 käytetään tarkempiin kansallista lainsäädäntöä koskeviin tietoihin ja kenttää 083 käytetään tarvittaessa liputuksen poistamisen syytä koskeviin ja muihin lisätietoihin.

b)

Kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimiston on poistettava liputus välittömästi.

2.7   Tiedot, jotka on tallennettu oikeudettomasti tai joissa on havaittu asiavirheitä (SIS II -asetuksen 34 artikla ja SIS II -päätöksen 49 artikla)

Jos havaitaan, että tiedoissa on asiavirhe tai että ne on tallennettu oikeudettomasti SIS II:een, lisätietoja vaihdetaan noudattaen SIS II -asetuksen 34 artiklan 2 kohdan ja SIS II -päätöksen 49 artiklan 2 kohdan mukaisia sääntöjä, joiden mukaan ainoastaan kuulutuksen tehnyt jäsenvaltio voi muuttaa, täydentää, oikaista, päivittää tai poistaa tietoja.

Jäsenvaltion, joka havaitsi virheellisiä tai oikeudettomasti tallennettuja tietoja, on SIRENE-toimistonsa välityksellä ilmoitettava asiasta kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle mahdollisimman pian ja viimeistään kymmenen päivän kuluessa siitä, kun se sai tietoonsa todisteet mahdollisesta virheestä. Tietojenvaihdossa olisi käytettävä J-lomaketta.

a)

Kuulutuksen tehnyt jäsenvaltio voi neuvottelujen tuloksesta riippuen joutua poistamaan tai oikaisemaan tiedot kyseisten tietojen oikaisemista koskevien kansallisten menettelyjensä mukaisesti.

b)

Jos yhteisymmärrykseen ei päästä kahdessa kuukaudessa, virheen tai oikeudettomasti tallennetun tiedon havainneen jäsenvaltion SIRENE-toimiston on ilmoitettava asiasta maansa toimivaltaiselle viranomaiselle, jotta asia voidaan siirtää Euroopan tietosuojavaltuutetulle, joka toimii sovittelijana yhdessä asianomaisten kansallisten tietosuojaviranomaisten kanssa.

2.8   Tarkastusoikeus ja oikeus oikaista tietoja (SIS II -asetuksen 41 artikla ja SIS II -päätöksen 58 artikla)

2.8.1   Tietojen tarkastus- tai oikaisupyynnöt

Kun kansallisille viranomaisille on tarpeen ilmoittaa tietojen tarkastamista tai oikaisemista koskevasta pyynnöstä, tietojenvaihdossa noudatetaan seuraavia sääntöjä, rajoittamatta kansallisen lainsäädännön soveltamista:

a)

Jokainen SIRENE-toimisto soveltaa henkilötietojen tarkastusoikeuteen kansallista lainsäädäntöään. Tapauksesta riippuen ja sovellettavan lainsäädännön mukaisesti SIRENE-toimistojen on joko toimitettava tietojen tarkastamista tai tietojen oikaisua koskevat pyynnöt edelleen toimivaltaisille kansallisille viranomaisille tai ratkaistava ne toimivaltansa rajoissa.

b)

Kyseisten jäsenvaltioiden SIRENE-toimistojen on kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti toimitettava tietoja tarkastusoikeuden käytöstä, jos toimivaltaiset kansalliset viranomaiset sitä edellyttävät.

2.8.2   Tietojenvaihto muiden jäsenvaltioiden kuulutuksia koskevista tarkastuspyynnöistä

Muiden jäsenvaltioiden SIS II:een syöttämiä kuulutuksia koskevia tarkastuspyyntöjä koskeva tietojenvaihto on toteutettava kansallisten SIRENE-toimistojen välityksellä henkilöiden osalta K-lomakkeella ja esineiden osalta M-lomakkeella.

Seuraavaa menettelyä sovelletaan:

a)

Tarkastuspyyntö toimitetaan kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimistolle mahdollisimman nopeasti, jotta se voi esittää näkemyksensä pyynnöstä.

b)

Kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimiston on ilmoitettava kannastaan tarkastuspyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion SIRENE-toimistolle.

c)

Kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimiston on otettava huomioon määräajat, joita tarkastuspyynnön vastaanottanut jäsenvaltio on mahdollisesti asettanut pyynnön käsittelylle.

d)

Sen jäsenvaltion SIRENE-toimiston, joka vastaanottaa yksityishenkilöltä tarkastusta, oikaisemista tai poistamista koskevan kyselyn, on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet nopean vastaamisen varmistamiseksi.

Jos kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimisto ilmoittaa kannastaan tarkastuspyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion SIRENE-toimistolle, kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja toimivaltansa rajoissa tämä joko tekee pyynnön osalta ratkaisun tai huolehtii siitä, että kanta saatetaan mahdollisimman nopeasti sen viranomaisen tietoon, jolla on toimivalta tehdä ratkaisu asiassa.

2.8.3   Tietojenvaihto muiden jäsenvaltioiden syöttämien tietojen oikaisemis- tai poistamispyynnöistä

Jos henkilö pyytää itseään koskevien tietojen oikaisua tai poistamista, ainoastaan kuulutuksen tehnyt jäsenvaltio voi sen tehdä. Jos henkilö kääntyy muun jäsenvaltion kuin kuulutuksen tehneen jäsenvaltion puoleen, pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion SIRENE-toimiston on ilmoitettava tästä K-lomakkeella kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimistolle, ja tällöin sovelletaan kohdassa 2.8.2 kuvattua menettelyä.

2.9   Kuulutuksen poistaminen, kun sen edellytykset eivät enää täyty

SIS II:een syötettyjä kuulutuksia säilytetään ainoastaan sen ajan, joka on tarpeen niihin tarkoituksiin, joita varten ne on syötetty.

Kun kuulutuksen säilyttämisen edellytykset eivät enää täyty, kuulutuksen tehneen jäsenvaltion on poistettava se viipymättä. Jos kuulutuksen voimassaololle on määritelty päättymispäivä, se poistetaan CS-SIS:ssä automaattisesti. Jos kuulutus tuottaa osuman, sovelletaan kohdassa 3.11, 4.10, 5.7, 6.5, 7.7 ja 8.4 kuvattuja menettelyjä.

N.SIS II:n on käsiteltävä CS-SIS:n poistoviesti automaattisesti.

Jäsenvaltiot voivat tilata automaattisen ilmoituksen kuulutuksen poistamisesta.

2.10   Nimien syöttäminen

Nimet (etu- ja sukunimet) on syötettävä SIS II:een kansallisista järjestelmistä johtuvien syöttämisrajoitteiden ja tietojen saatavuutta koskevien rajoitteiden puitteissa siinä ICAO:n standardien mukaisessa, virallisissa matkustusasiakirjoissa käytetyssä muodossa (kirjaimet ja oikeinkirjoitus), jota käytetään myös keskusjärjestelmän translitterointi- ja transkriptiotoiminnoissa. Lisätietoja vaihtaessaan SIRENE-toimistojen on käytettävä nimiä siinä muodossa kuin ne on syötetty SIS II:een. Jäsenvaltioissa sekä käyttäjät että SIRENE-toimistot käyttävät yleensä latinalaisia kirjaimia syöttäessään tietoa SIS II:een, jolloin noudatetaan liitteessä 1 esitettyjä translitterointi- ja transkriptiosääntöjä.

Kun on tarpeen vaihtaa lisätietoja henkilöstä, josta ei ole kuulutusta mutta joka saattaa liittyä kuulutukseen (esim. henkilö, joka on kadonneen alaikäisen mukana), nimen esitystavassa ja kirjoitusasussa on noudatettava liitteessä 1 esitettyjä sääntöjä sekä käytettävä latinalaisia kirjaimia ja alkuperäistä muotoa, jos tiedot antavalla jäsenvaltiolla on valmiudet syöttää mahdolliset erikoismerkit alkuperäisessä muodossa.

2.11   Henkilöllisyysluokat

Varmennettu henkilöllisyys

Varmennettu henkilöllisyys tarkoittaa, että henkilöllisyys on varmennettu aitojen henkilötodistusten, passin tai toimivaltaisten viranomaisten lausunnon perusteella.

Varmentamaton henkilöllisyys

Varmentamaton henkilöllisyys tarkoittaa, että henkilöllisyydestä ei ole riittäviä todisteita.

Väärinkäytetty henkilöllisyys

Kyseessä on väärinkäytetty henkilöllisyys (sukunimi, etunimi ja syntymäaika), jos SIS II:een syötetty henkilö käyttää toisen todellisen henkilön henkilöllisyyttä. Tästä on kyse esimerkiksi silloin, kun asiakirjaa käytetään todellisen haltijan vahingoksi.

Peitenimi

Peitenimi tarkoittaa keksittyä henkilöllisyyttä, jota muilla nimillä tunnettu henkilö käyttää.

2.11.1   Väärinkäytetty henkilöllisyys (SIS II -asetuksen 36 artikla ja SIS II -päätöksen 51 artikla)

Saatuaan tiedon siitä, että henkilö, jota koskeva kuulutus on syötetty SIS II:een, käyttää väärin jonkun toisen henkilöllisyyttä, kuulutuksen tehneen jäsenvaltion on henkilöllisyyden väärinkäyttötapausten monimutkaisuuden vuoksi tarkistettava, onko väärinkäytetty henkilöllisyys tarpeen säilyttää SIS II -kuulutuksessa.

Kun on todettu, että henkilön henkilöllisyyttä on käytetty väärin, SIS II:ssa olevaan kuulutukseen on kyseisen henkilön nimenomaisella suostumuksella lisättävä tietoja, jotta voidaan välttää virheellisten tunnistusten aiheuttamat kielteiset seuraukset. Henkilö, jonka henkilöllisyyttä on käytetty väärin, voi kansallisia menettelyjä noudattaen antaa toimivaltaiselle viranomaiselle SIS II -asetuksen 36 artiklan 3 kohdassa ja SIS II -päätöksen 51 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tiedot. Henkilöllä, jonka henkilöllisyyttä on käytetty väärin, on oikeus peruuttaa suostumuksensa tietojen käsittelyyn.

Kuulutuksen tehneen jäsenvaltion on lisättävä kuulutukseen huomautus ’misused identity’ (väärinkäytetty henkilöllisyys) ja syötettävä henkilöllisyyden väärinkäytön uhrista täydentäviä tietoja, kuten valokuvia, sormenjäljet ja tiedot mahdollisista voimassa olevista henkilötodistuksista.

Jos jäsenvaltio havaitsee, että toisen jäsenvaltion henkilöstä tekemä kuulutus liittyy henkilöllisyyden väärinkäyttötapaukseen, ja on todettu, että kyseisen henkilön henkilöllisyyttä käytetään väärin, sen on ilmoitettava asiasta kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimistolle Q-lomakkeella, jotta väärinkäytettyä henkilöllisyyttä koskevat tiedot voidaan liittää SIS II -kuulutukseen.

Tämänkaltaisten tietojen syöttämistarkoituksen vuoksi kuulutukseen olisi lisättävä sen henkilön, jonka henkilöllisyyttä on käytetty väärin, valokuva ja sormenjäljet, jos ne ovat saatavilla. Kyseessä on henkilöllisyyden väärinkäyttötapaus, jos viattoman henkilön tiedot vastaavat kuulutuksessa olevaa henkilöllisyyttä. Q-lomakkeessa on oltava kuulutuksesta henkilötiedot, peitenimen numero mukaan lukien, jotta kuulutuksen tehnyt jäsenvaltio voi tarkistaa, mihin kuulutuksen henkilöllisyyteen lomakkeessa viitataan. Pakolliset kentät, jotka Q-lomakkeesta on tällaisissa tapauksissa täytettävä, esitetään liitteessä 3.

Tietoja henkilöstä, jonka henkilöllisyyttä on käytetty väärin, voidaan käyttää vain tarkastettavan henkilön henkilöllisyyden selvittämiseksi eikä missään tapauksessa mihinkään muuhun tarkoitukseen. Väärinkäytettyä henkilöllisyyttä koskevat tiedot, mahdolliset sormenjäljet ja valokuvat mukaan lukien, on poistettava samaan aikaan kuin kuulutuskin tai aikaisemmin, jos kyseinen henkilö sitä pyytää.

2.11.2   Peitenimen syöttäminen

Jotta peitenimikuulutuksen syötöstä ei olisi seurauksena yhteensopimattomia kuulutuksia tai jotta voidaan välttää viattomille uhreille aiheutuvia ongelmia ja varmistaa tietojen riittävä laatu, jäsenvaltioiden on mahdollisuuksien mukaan ilmoitettava toisilleen peitenimistä ja toimitettava toisilleen kaikki tarpeelliset tiedot etsityn henkilön todellisesta henkilöllisyydestä, jos tällaista tietoa on niiden käytettävissä.

Kuulutuksen syöttänyt jäsenvaltio vastaa peitenimien lisäämisestä. Jos toinen jäsenvaltio havaitsee peitenimen, se ilmoittaa asiasta kuulutuksen syöttäneelle jäsenvaltiolle M-lomaketta käyttäen.

2.11.3   Muut henkilöllisyyden selvittämiseksi toimitettavat tiedot

Jos SIS II:een syötetyt tiedot ovat riittämättömiä, kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimisto voi neuvoteltuaan asiasta toisen jäsenvaltion kanssa antaa omasta aloitteestaan tai toisen jäsenvaltion pyynnöstä vielä muita tietoja henkilön henkilöllisyyden selvittämiseksi. Tähän tarkoitukseen käytetään L-lomaketta (ja liitteitä). Kyseessä ovat erityisesti seuraavat tiedot:

etsityn henkilön hallussa olevan passin tai henkilöasiakirjan alkuperä,

passin tai henkilöasiakirjan viitenumero, myöntämispäivämäärä ja -paikka, myöntävä viranomainen sekä voimassaoloaika,

etsityn henkilön kuvaus,

etsityn henkilön isän ja äidin suku- ja etunimet,

etsityn henkilön suku- ja etunimien mahdolliset muut kirjoitusasut,

valokuvat ja sormenjäljet, jos saatavilla,

viimeisin tunnettu osoite.

Kyseisten tietojen on mahdollisuuksien mukaan oltava saatavissa SIRENE-toimistoista, tai SIRENE-toimistojen on voitava saada kyseiset tiedot välittömästi, jotta pyydetyt tiedot voidaan toimittaa mahdollisimman nopeasti.

Yhteisenä tavoitteena on minimoida riski kuulutuksen kohteena olevaa henkilöä henkilötiedoiltaan muistuttavan toisen henkilön aiheettomasta pysäyttämisestä.

2.12   Tietojenvaihto linkitettyjen kuulutusten tapauksessa

Linkillä osoitetaan kahden tai useamman kuulutuksen keskinäinen yhteys.

Jäsenvaltio voi luoda linkin SIS II:een syöttämiensä kuulutusten välille, ja ainoastaan se voi muuttaa linkkiä ja poistaa sen. Linkit ovat käyttäjien nähtävissä ainoastaan, jos heillä on asiaankuuluvat käyttöoikeudet, jotka antavat heidän nähdä vähintään kaksi linkitettyä kuulutusta. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että linkkeihin ei ole mahdollista päästä ilman lupaa.

2.12.1   Operatiiviset säännöt

Kuulutusten väliset linkit eivät edellytä lisätietojen vaihdolta erityisiä menettelyjä. Seuraavia periaatteita on kuitenkin noudatettava:

Jos osuma kohdistuu kahteen tai useampaan keskenään linkitettyyn kuulutukseen, täytäntöönpanevan jäsenvaltion SIRENE-toimisto lähettää kustakin niistä G-lomakkeen ja ilmoittaa linkitettyjä kuulutuksia koskevien G-lomakkeiden lähettämisestä kentässä 086.

Lomakkeita ei lähetetä kuulutuksista, jotka eivät ole osuman kohteena, vaikka ne onkin linkitetty osuman kohteena olevaan kuulutukseen. Jos linkitetty kuulutus koskee pidättämistä luovutustarkoituksessa tai kadonnutta henkilöä (henkilön suojelemiseksi tai uhkien estämiseksi), viesti linkitetyn kuulutuksen havaitsemisesta on kuitenkin tehtävä M-lomakkeella, jos se on asianmukaista ja tieto on saatavilla.

2.13   Biometristen tietojen muoto ja laatu SIS II:ssa

Henkilön valokuvat ja sormenjäljet on SIS II -päätöksen 23 artiklan 2 kohdan nojalla lisättävä kuulutukseen, jos ne ovat saatavilla.

SIRENE-toimistojen on voitava vaihtaa sormenjälkiä ja kuvia kuulutuksen täydentämiseksi ja/tai pyydettyjen toimenpiteiden toteuttamisen tukemiseksi. Jos jäsenvaltiolla on sellaisen henkilön kuva tai sormenjäljet, josta toinen jäsenvaltio on tehnyt kuulutuksen, se voi lähettää kuvan ja sormenjäljet kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle liitetiedostona, jotta tämä voi täydentää kuulutusta.

Tämä tietojenvaihto ei vaikuta puitepäätöksen 2006/960/YOS mukaiseen poliisiyhteistyön puitteissa toteutettavaan tietojenvaihtoon.

2.13.1   Vaihdettujen tietojen jatkokäyttö ja arkistointi

SIS II -säädöksissä on asetettu rajoituksia SIS II:ssa olevia kuulutuksia varten annettujen tietojen käytölle. Välitettyjen kuvien ja sormenjälkien jatkokäytön, myös arkistoinnin, yhteydessä on noudatettava asiaa koskevia SIS II -säädösten säännöksiä sekä direktiivin 95/46/EY ja puitepäätöksen 2008/977/YOS mukaisia asiassa sovellettavia kansallisia tietosuojasäännöksiä.

Tallennettaessa sormenjälkiä kansallisella tasolla on noudatettava täysimääräisesti SIS II:n tietosuojasääntöjä. Jäsenvaltion on pidettävä CS-SIS:stä ladattuja sormenjälkitietoja erillään kansallisista sormenjälkitietokannoista, ja tällaiset tiedot on poistettava samaan aikaan kuin niitä vastaavat kuulutukset ja lisätiedot.

2.13.2   Sormenjälkien ja valokuvien vaihtaminen

Seuraavaa menettelyä sovelletaan:

a)

Tiedot toimittava SIRENE-toimisto lähettää tavanomaista sähköistä kanavaa pitkin L-lomakkeen, ja ilmoittaa sen kentässä 083, että sormenjäljet ja kuvat lähetetään SIS II:ssa olevan kuulutuksen täydentämiseksi.

b)

Kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimisto lisää sormenjäljet tai kuvat SIS II:ssa olevaan kuulutukseen tai lähettää ne toimivaltaiselle viranomaiselle kuulutuksen täydentämistä varten.

2.13.3   Tekniset vaatimukset

Sormenjäljet ja kuvat on kerättävä ja välitettävä biometristen tietojen syöttämistä SIS II:een koskevissa täytäntöönpanosäännöissä määriteltävien vaatimusten mukaisesti.

Jokaisen SIRENE-toimiston on täytettävä nämä tekniset vaatimukset.

2.13.4   Biometristen tietojen muoto ja laatu

Järjestelmään syötettäville biometrisille tiedoille on tehtävä laatutarkastus, jossa varmistetaan, että ne täyttävät kaikille SIS II -käyttäjille yhteiset vähimmäislaatuvaatimukset.

Ennen tietojen syöttämistä tarkastetaan kansallisella tasolla seuraavat seikat:

a)

Sormenjälkitiedot ovat Interpolin käyttämässä ja SIS II:een mukautetussa ANSI/NIST — ITL 1-2000 -muodossa.

b)

Valokuvat, joita käytetään ainoastaan sellaisen henkilön henkilöllisyyden varmentamiseen, joka on löydetty SIS II:een tehdyn aakkosnumeerisen haun tuloksena, täyttävät seuraavat vaatimukset: suoraan edestä koko kasvoista otetun kuvan sivujen suhteen on oltava mahdollisuuksien mukaan 3:4 tai 4:5. Jos mahdollista, resoluution on oltava vähintään 480 × 600 pikseliä ja värisyvyyden 24 bittiä. Jos kuva saadaan skannaamalla, kuvakoon on oltava mahdollisuuksien mukaan pienempi kuin 200 kilotavua.

2.14   Erityisetsinnät

2.14.1   Maantieteellisesti kohdennettu etsintä

Maantieteellisesti kohdennetulla etsinnällä tarkoitetaan etsintää tilanteessa, jossa jäsenvaltiolla on vankkoja todisteita kuulutuksen kohteena olevan henkilön olinpaikasta tai kuulutuksen kohteena olevan esineen sijaintipaikasta rajatulla maantieteellisellä alueella.

Maantieteellisesti kohdennetut etsinnät Schengen-alueella on toteutettava SIS II:ssa olevan kuulutuksen perusteella. Jos henkilön olinpaikka tai esineen sijaintipaikka on tiedossa, voidaan täyttää kenttä 311 (Important Notice — Tärkeä huomautus) ja merkitä siihen maantieteellinen etsintä sekä valita asianomaiset maat. Jos etsityn henkilön olinpaikka on tiedossa tehtäessä kuulutusta kiinniottoa varten, tieto on sisällytettävä myös A-lomakkeen kenttään 061. Kaikissa muissa tapauksissa, myös esineen sijaintipaikasta ilmoitettaessa, on käytettävä M-lomaketta (kenttä 083). Etsittyä henkilöä koskeva kuulutus on syötettävä SIS II:een sen varmistamiseksi, että toimenpidepyyntö on välittömästi täytäntöönpanokelpoinen (neuvoston puitepäätöksen 2002/584/YOS (21) 9 artiklan 3 kohta).

Jos maantieteellisen etsinnän kohde on muualla kuin maantieteellisessä etsinnässä mainitussa paikassa, kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimiston on ilmoitettava tästä M-lomakkeella niille jäsenvaltioille, jotka ovat maantieteellisessä etsinnässä mukana, jotta etsintään liittyvä työ voidaan lopettaa.

2.14.2   Pakoilevien henkilöiden aktiivisesta etsinnästä vastaavien yksiköiden (FAST) osallistuminen etsintään

Pyynnön vastaanottavien jäsenvaltioiden SIRENE-toimistojen olisi käytettävä soveltuvin osin myös pakoilevien henkilöiden aktiivisesta etsinnöistä vastaavien yksiköiden (FAST) tarjoamia palveluita. SIS II:een syötettävää kuulutusta ei pitäisi korvata kyseisten poliisiyksiköiden kansainvälisellä yhteistyöllä. Tällainen yhteistyö ei saisi olla päällekkäistä sen kanssa, että SIRENE-toimiston tehtävänä on toimia yhteyspisteenä SIS II -järjestelmää käyttäen tehtävissä etsinnöissä.

Asianmukaisella yhteistyöllä varmistetaan, että kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimisto saa kansalliselta FAST-yksiköltään tiedon käynnissä olevista operaatioista, jotka liittyvät SIS II -järjestelmään syötettyyn kuulutukseen. SIRENE-toimiston on tarvittaessa toimitettava tämä tieto muille SIRENE-toimistoille. Kaikista ENFAST-verkoston (Pakoilevien henkilöiden aktiivisesta etsinnästä vastaavien yksiköiden eurooppalainen verkosto, European Network on Fugitive Active Search Teams) koordinoiduista toimista, joihin sisältyy SIRENE-toimiston yhteistyötä, on ilmoitettava etukäteen SIRENE-toimistolle.

SIRENE-toimistojen on varmistettava, että lisätiedot, osumaa koskevat tiedot mukaan lukien, toimitetaan nopeasti kansalliselle FAST-yksikölle, jos viimeksi mainittu on mukana etsinnässä.

3.   KUULUTUKSET KIINNIOTTOA JA EUROOPPALAISEN PIDÄTYSMÄÄRÄYKSEN TAI LUOVUTUSSOPIMUKSEN PERUSTEELLA TAPAHTUVAA LUOVUTTAMISTA VARTEN (SIS II -PÄÄTÖKSEN 26 ARTIKLA)

3.1   Kuulutuksen syöttäminen

Useimpiin kiinniottoa varten tehtyihin kuulutuksiin liittyy eurooppalainen pidätysmääräys. Rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen 16 artiklan mukaan myös henkilön väliaikainen pidättäminen on kuitenkin mahdollista kiinniottoa varten tehdyn kuulutuksen perusteella ennen luovutuspyynnön saamista.

Eurooppalaisen pidätysmääräyksen tai luovutuspyynnön antajana on oltava kuulutuksen tehneessä jäsenvaltiossa toimivaltainen oikeusviranomainen.

Kun syötetään kuulutus kiinniottoa ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten, SIS II:een on syötettävä jäljennös alkuperäisestä eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä. Eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä voidaan syöttää käännös yhdellä tai useammalla unionin toimielinten virallisella kielellä.

Lisäksi lisätään valokuvia henkilöstä ja hänen sormenjälkensä, jos ne ovat saatavilla.

SIRENE-toimistolla on oltava kuulutusta syötettäessä käytössään tiedot kiinniottoa ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen tai luovutussopimuksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten etsityistä henkilöistä, myös eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja luovuttamispyynnöstä. On tarkistettava, että tiedoissa ei ole puutteita ja että ne on esitetty asianmukaisessa muodossa.

Jäsenvaltioilla on oltava mahdollisuus syöttää useampia kuin yksi eurooppalainen pidätysmääräys kutakin kiinniottokuulutusta kohti. Kuulutuksen tehneen jäsenvaltion on poistettava eurooppalainen pidätysmääräys, joka ei ole enää voimassa, ja tarkistettava, että kuulutukseen ei liity mitään muuta eurooppalaista pidätysmääräystä, sekä tarvittaessa pidennettävä kuulutuksen voimassaoloa.

Jäsenvaltiot voivat liittää kiinniottokuulutukseen eurooppalaisen pidätysmääräyksen lisäksi siitä tehtyjä käännöksiä, tarvittaessa erillisinä binääritiedostoina.

Kuulutuksiin liitettävien skannattujen asiakirjojen vähimmäisresoluution on oltava mahdollisuuksien mukaan 150 pistettä tuumalle (DPI).

3.2   Päällekkäiset kuulutukset

Ks. yleiset menettelyt kohdassa 2.2.

Lisäksi sovelletaan seuraavia sääntöjä:

On mahdollista, että useat jäsenvaltiot syöttävät kuulutuksen samasta henkilöstä. Jos vähintään kaksi jäsenvaltiota on tehnyt samaa henkilöä koskevan kuulutuksen, päätösvalta siitä, mikä määräys pannaan täytäntöön pidätystilanteessa, kuuluu pidätyksen tehneen jäsenvaltion toimeenpanevalle oikeusviranomaiselle. Täytäntöönpanevan jäsenvaltion SIRENE-toimisto lähettää G-lomakkeen kaikille jäsenvaltioille, joita asia koskee.

3.3   Väärinkäytetty henkilöllisyys

Ks. yleinen menettely kohdassa 2.11.1.

3.4   Peitenimen syöttäminen

Ks. yleinen menettely kohdassa 2.11.2.

Jos SIRENE-toimistolla on tietoa kiinniottoa varten tehtyyn kuulutukseen liittyvistä peitenimistä, sen on ilmoitettava tiedot muille jäsenvaltioille käyttäen kiinniottoa varten tehtyjen kuulutusten tapauksessa A-lomakkeen kenttää 011 (22) (kuulutuksen syöttämisen yhteydessä) ja sen jälkeen M-lomakkeella.

3.5   Jäsenvaltioille lähetettävät lisätiedot

Kun kuulutus syötetään, kuulutusta koskevat lisätiedot lähetetään kaikille jäsenvaltioille.

Kohdassa 3.5.1 tarkoitetut tiedot lähetetään muille SIRENE-toimistoille A-lomakkeella samaan aikaan, kun kuulutus syötetään. Henkilöllisyyden toteamiseen tarvittavat lisätiedot on toimitettava toisen jäsenvaltion kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen ja/tai sen pyynnöstä.

Jos samasta henkilöstä on annettu useita eurooppalaisia pidätysmääräyksiä tai luovutuspyyntöjä, kustakin pidätysmääräyksestä ja luovutuspyynnöstä on täytettävä erillinen A-lomake.

Eurooppalaisessa pidätysmääräyksessä tai luovutuspyynnössä ja A-lomakkeella (erityisesti eurooppalaisen pidätysmääräyksen kohdassa e ’kuvaus olosuhteista, joissa rikos/rikokset tehtiin, mukaan lukien aika ja paikka’ ja kentissä 042, 043, 044 ja 045 ’kuvaus olosuhteista’) on annettava riittävän yksityiskohtaiset tiedot, jotta muut SIRENE-toimistot voivat tarkistaa kuulutuksen. Tarvittavat tiedot ja niiden yhteys eurooppalaisen pidätysmääräyksen kenttiin esitetään liitteessä 3.

Kun eurooppalainen pidätysmääräys korvataan toisella tai perutaan, asiasta ilmoitetaan A-lomakkeen kentässä 267 (SIS II -päätöksen 26 artikla) tai kentässä 044 (Luovutuspyynnöt/Siirretyt kuulutukset) käyttäen seuraavaa tekstiä: ’Tämä lomake korvaa lomakkeen (viitenumero), jossa viitataan (päivämäärä) annettuun eurooppalaiseen pidätysmääräykseen (viitenumero).’

3.5.1   Väliaikaisen kiinnioton yhteydessä lähetettävät lisätiedot

3.5.1.1   Kuulutus perustuu sekä eurooppalaiseen pidätysmääräykseen että luovutuspyyntöön

Kun kuulutus syötetään kiinniottoa ja luovutussopimuksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten, lisätiedot lähetetään kaikille jäsenvaltioille A-lomakkeella. Jos kuulutuksen tiedot ja jäsenvaltioille eurooppalaisen pidätysmääräyksen yhteydessä lähetetyt lisätiedot eivät ole riittäviä luovutussopimuksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten, on annettava vielä muita tietoja.

Kentässä 239 mainitaan, että lomake koskee sekä eurooppalaista pidätysmääräystä että luovutuspyyntöä.

3.5.1.2   Kuulutus perustuu ainoastaan luovutussopimuksen perusteella tehtyyn luovutuspyyntöön

Kun kuulutus syötetään kiinniottoa ja luovutussopimuksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten, lisätiedot lähetetään kaikille jäsenvaltioille A-lomakkeella.

Kentässä 239 mainitaan, että lomake koskee luovutuspyyntöä.

3.6   Liputuksen lisääminen

Ks. yleiset säännöt kohdassa 2.6.

Jos vähintään yksi kuulutukseen liitetty eurooppalainen pidätysmääräys voidaan toteuttaa, kuulutukseen ei lisätä liputusta.

Jos eurooppalaiseen pidätysmääräykseen sisältyy useampia kuin yksi rikos ja jos luovuttaminen voidaan toteuttaa ainakin yhden rikoksen osalta, kuulutukseen ei lisätä liputusta.

Kuten kohdassa 2.6 kerrotaan, SIS II -päätöksen 26 artiklan mukaista liputettua kuulutusta on liputuksen ajan pidettävä kuulutuksena kyseisen henkilön olinpaikasta.

3.6.1   Pyyntö liputuksen säännöllisestä lisäämisestä kuulutuksiin henkilöistä, joita etsitään heidän pidättämisekseen luovutustarkoituksessa, kun puitepäätöstä 2002/584/YOS ei sovelleta

Seuraavaa menettelyä sovelletaan:

a)

Kun kyseessä ovat kuulutukset henkilöistä, joita etsitään heidän pidättämisekseen luovutustarkoituksessa, eikä puitepäätöstä 2002/584/YOS sovelleta, SIRENE-toimisto voi pyytää muita SIRENE-toimistoja lisäämään kansalaisiaan koskeviin, SIS II -päätöksen 26 artiklan mukaisiin kuulutuksiin järjestelmällisesti liputuksen.

b)

SIRENE-toimiston, joka haluaa näin tehdä, on lähetettävä muille SIRENE-toimistoille kirjallinen pyyntö.

c)

Tällaisen pyynnön vastaanottaneen SIRENE-toimiston on lisättävä liputus kyseisen jäsenvaltion puolesta välittömästi kuulutuksen tekemisen jälkeen.

d)

Liputus on pidettävä voimassa, kunnes pyynnön esittänyt SIRENE-toimisto pyytää sen poistamista.

3.7   SIRENE-toimistoilta edellytettävät toimenpiteet kiinniottoa varten tehdyn kuulutuksen vastaanoton yhteydessä

Kun SIRENE-toimisto vastaanottaa A-lomakkeen, sen on tutkittava mahdollisimman pian kaikki mahdolliset lähteet henkilön löytämiseksi. Jos kuulutuksen tehneen jäsenvaltion toimittamat tiedot eivät ole vastaanottavan jäsenvaltion mielestä riittäviä, tämä ei saisi estää tutkimusten suorittamista. Vastaanottavan jäsenvaltion on suoritettava tutkimuksia siinä määrin kuin se on kansallisen lainsäädännön nojalla sallittua.

Jos kiinniottoa varten tehty kuulutus varmennetaan ja henkilö paikallistetaan tai pidätetään jäsenvaltion alueella, vastaanottava SIRENE-toimisto voi toimittaa A-lomakkeella olevat tiedot edelleen eurooppalaisen pidätysmääräyksen tai luovutuspyynnön täytäntöönpanevan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle. Jos pyydetään alkuperäistä eurooppalaista pidätysmääräystä tai luovutuspyyntöä, asiakirjan antanut oikeusviranomainen voi välittää sen suoraan toimeenpanevalle oikeusviranomaiselle (ellei asiakirjan antanut jäsenvaltio ja/tai täytäntöönpaneva jäsenvaltio ole tehnyt vaihtoehtoisia järjestelyjä).

3.8   Tietojenvaihto osuman löydyttyä

Ks. yleinen menettely kohdassa 2.3.

Lisäksi sovelletaan seuraavaa menettelyä:

a)

Kiinniottoa varten tehdyn kuulutuksen kohteena olevaa henkilöä koskevan osuman löytymisestä on aina välittömästi ilmoitettava kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimistolle. Lisäksi täytäntöönpanevan jäsenvaltion SIRENE-toimiston on tarvittaessa ilmoitettava osumasta G-lomakkeen lähettämisen jälkeen kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimistolle myös puhelimitse.

b)

Sen jälkeen kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimiston on tarvittaessa lähetettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot toimenpiteistä, jotka täytäntöönpanevan jäsenvaltion SIRENE-toimiston on toteutettava.

c)

G-lomakkeen kentässä 091 on ilmoitettava eurooppalaisen pidätysmääräyksen tai luovutuspyynnön vastaanottamiseen toimivaltainen viranomainen, sen yhteystiedot (postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen faksinumero ja sähköpostiosoite), mahdollinen viitenumero, mahdollinen toimivaltainen henkilö, edellytetty kieli sekä toimituksen määräaika ja muoto.

d)

Lisäksi kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimiston on ilmoitettava muille SIRENE-toimistoille osumasta M-lomakkeella, jos tosiseikkojen ja käynnistettyjen lisätiedustelujen perusteella on todettu selvä yhteys tiettyihin jäsenvaltioihin.

e)

SIRENE-toimistot voivat antaa lisätietoja SIS II -päätöksen 26 artiklan mukaisista kuulutuksista ja toimia siten oikeusviranomaisten nimissä, jos kyseiset tiedot kuuluvat keskinäisen oikeusavun piiriin.

3.9   Luovuttamista koskeva lisätietojen vaihto

Kun toimivaltaiset oikeusviranomaiset antavat täytäntöönpanevan jäsenvaltion SIRENE-toimistolle tiedon siitä, voidaanko henkilön, josta kuulutus kiinniottoa varten on tehty, luovuttaminen toteuttaa, kyseisen SIRENE-toimiston on välittömästi ilmoitettava tieto kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimistolle M-lomakkeella merkitsemällä kenttään 083 sana ’SURRENDER’ (luovutus eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella) tai ’EXTRADITION’ (luovutussopimuksen perusteella tapahtuva luovuttaminen) (23). Mahdollisen luovuttamisen yksityiskohtaiset järjestelyt on ilmoitettava SIRENE-toimistojen kautta mahdollisimman pian.

3.10   Lisätietojen vaihto kuljettaessa toisen jäsenvaltion kautta

Jos henkilön luovuttaminen edellyttää kauttakulkua, sen jäsenvaltion SIRENE-toimiston, jonka kautta henkilö on määrä kuljettaa, on annettava tarvittavat tiedot ja tuki vastauksena pyyntöön, jonka kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimisto tai toimivaltainen oikeusviranomainen esittää SIRENE-toimiston lähettämällä M-lomakkeella, jonka kentän 083 alkuun on merkitty sana ’TRANSIT’ (kauttakulku).

3.11   Kuulutusten poistaminen luovuttamisen yhteydessä

Kuulutukset kiinniottoa ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen tai luovutussopimuksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten on poistettava, kun henkilö on luovutettu kuulutuksen tehneen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille. Poistaminen voi tapahtua myös, kun toimivaltainen oikeusviranomainen on kansallisen lainsäädännön mukaisesti kumonnut oikeuden päätöksen, johon kuulutus perustuu.

4.   MAAHANTULON TAI OLESKELUN EPÄÄMISTÄ KOSKEVAT KUULUTUKSET (SIS II -ASETUKSEN 24 ARTIKLA)

Johdanto

Tietojen vaihtaminen kolmansien maiden kansalaisista, joista on tehty SIS II -asetuksen 24 artiklan mukainen kuulutus, antaa jäsenvaltioille valmiudet tehdä päätöksen maahantulosta tai viisumihakemuksesta. Jos henkilö on jo jäsenvaltion alueella, tiedonvaihto antaa kansallisille viranomaisille valmiudet toteuttaa tarvittavat toimenpiteet oleskeluluvan tai pitkäaikaisen viisumin myöntämiseksi tai henkilön karkottamiseksi. Viisumeilla tarkoitetaan tässä kohdassa pitkäaikaisia viisumeja, ellei ole selvästi selostettu toisin (esim. paluuviisumi).

Schengenin rajasäännöstön 5 artiklan 4 kohdassa säädettyjen ilmoittamismenettelyjen ja Schengenin yleissopimuksen 25 artiklassa määrättyjen neuvottelumenettelyjen hoitaminen kuuluu rajavalvonnasta ja oleskelulupien ja viisumien myöntämisestä vastaavien viranomaisten toimivaltaan. SIRENE-toimistot osallistuvat näihin menettelyihin periaatteessa ainoastaan välittämällä lisätietoja, jotka liittyvät suoraan kuulutuksiin (esim. osumasta tiedottaminen ja henkilöllisyyden selvittäminen), ja poistamalla kuulutuksia.

SIRENE-toimistot voivat kuitenkin osallistua menettelyihin välittämällä kolmannen maan kansalaisen karkottamiseksi tai maahantulon epäämiseksi tarvittavia lisätietoja ja välittämällä näistä toimenpiteistä johtuvia lisätietoja.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2004/38/EY (24) ei sovelleta Sveitsissä. Näin ollen silloin, kun osuma kohdistuu kolmannen maan kansalaiseen, jolla on oikeus vapaaseen liikkuvuuteen, on käytävä tavanomaiset neuvottelumenettelyt Sveitsin, kuulutuksen tehneen jäsenvaltion ja minkä tahansa muun sellaisen jäsenvaltion välillä, jolla saattaa olla merkityksellistä tietoa kolmannen maan kansalaisen oikeudesta vapaaseen liikkuvuuteen.

4.1   Kuulutuksen syöttäminen

SIS II -asetuksen 25 artiklan mukaisesti kolmannen maan kansalaisiin, joilla on direktiivissä 2004/38/EY tarkoitettu oikeus vapaaseen liikkuvuuteen, sovelletaan erityissääntöjä. SIRENE-toimiston on mahdollisuuksien mukaan voitava julkistaa tiedot, joita on käytetty arvioitaessa, syötetäänkö henkilöstä, jolla on oikeus vapaaseen liikkuvuuteen, maahantulon tai oleskelun epäämistä koskeva kuulutus (25). Siinä poikkeustapauksessa, että syötetään kuulutus kolmannen maan kansalaisesta, jolla on oikeus vapaaseen liikkuvuuteen, kuulutuksen tekevän jäsenvaltion SIRENE-toimiston on lähetettävä M-lomake kaikille jäsenvaltioille niiden tietojen perusteella, jotka kuulutuksen syöttänyt viranomainen on antanut (ks. kohdat 4.6 ja 4.7).

Lisäksi SIS II -asetuksen 26 artiklassa säädetään, että tietyin edellytyksin voidaan syöttää myös maahantulon tai maassa oleskelun epäämistä koskeva kuulutus sellaisista kolmansien maiden kansalaisista, joihin sovelletaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 29 artiklan mukaisesti toteutettavaa rajoittavaa toimenpidettä, jonka tarkoituksena on estää pääsy jäsenvaltioiden alueelle tai kauttakulku jäsenvaltioiden alueiden kautta (26). Kuulutukset syöttää ja pitää ajan tasalla sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, joka on Euroopan unionin puheenjohtaja toimenpiteen hyväksymisajankohtana. Jos kyseisellä jäsenvaltiolla ei ole pääsyä SIS II:een tai SIS II -asetuksen 24 artiklan mukaisiin kuulutuksiin, tehtävän ottaa jäsenvaltio, joka on seuraava puheenjohtaja ja jolla on pääsy SIS II:een ja SIS II -asetuksen 24 artiklan mukaisiin kuulutuksiin.

Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön tarvittavat menettelyt tällaisten kuulutusten syöttämiseksi, ajan tasalla pitämiseksi ja poistamiseksi.

4.2   Päällekkäiset kuulutukset

Ks. yleinen menettely kohdassa 2.2.

4.3   Väärinkäytetty henkilöllisyys

Ks. yleinen menettely kohdassa 2.11.1.

Ongelmia voi syntyä, jos kolmannen maan kansalainen, josta on tehty maahantulon tai oleskelun epäävä kuulutus, käyttää laittomasti jäsenvaltion kansalaisen henkilöllisyyttä pyrkiäkseen maahan. Jos tällainen tilanne havaitaan, jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille voidaan tiedottaa, mikä on oikea tapa käyttää väärinkäytettyä henkilöllisyyttä koskevaa toimintoa SIS II:ssa. Maahantulon epäämistä koskevat kuulutukset eivät saa kohdistua jäsenvaltion kansalaisten pääasialliseen henkilöllisyyteen.

4.4   Peitenimen syöttäminen

Ks. yleiset säännöt kohdassa 2.11.2.

4.5   Tietojenvaihto oleskelulupia tai viisumeja myönnettäessä

Seuraavaa menettelyä sovelletaan:

a)

Täytäntöönpaneva jäsenvaltio voi ilmoittaa maahantulon epäämistä koskevan kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle, että oleskeluluvan tai viisumin myöntämismenettelyn yhteydessä on löytynyt osuma. Tällä ei rajoiteta Schengenin yleissopimuksen 25 artiklan mukaisesti tapahtuvan erityisen tietojenvaihtomenettelyn soveltamista eikä kohdan 4.8 (tietojenvaihto silloin, kun osuma kohdistuu kolmannen maan kansalaiseen, jolla on oikeus vapaaseen liikkuvuuteen, jolloin on neuvoteltava kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimiston kanssa) soveltamista. Kuulutuksen tehnyt jäsenvaltio voi ilmoittaa sen jälkeen osumasta muille jäsenvaltioille tarvittaessa M-lomakkeella.

b)

Kyseisten jäsenvaltioiden SIRENE-toimistot voivat pyynnöstä ja kansallista lainsäädäntöä noudattaen avustaa tarvittavien tietojen toimittamisessa oleskelulupien ja viisumien myöntämisestä vastaaville viranomaisille.

Schengenin yleissopimuksen 25 artiklassa määrätyt erityismenettelyt

Schengenin yleissopimuksen 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu menettely

Jos jäsenvaltio, joka harkitsee oleskeluluvan tai viisumin myöntämistä, huomaa, että toinen jäsenvaltio on tehnyt kyseisestä hakijasta maahantulon tai oleskelun epäämistä koskevan kuulutuksen, sen on neuvoteltava kuulutuksen tehneen jäsenvaltion kanssa SIRENE-toimistojen välityksellä. Jäsenvaltion, joka harkitsee oleskeluluvan tai viisumin myöntämistä, on ilmoitettava kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle N-lomakkeella päätöksestä myöntää oleskelulupa tai viisumi. Jos jäsenvaltio päättää myöntää oleskeluluvan tai viisumin, kuulutus on poistettava. Henkilö voidaan kuitenkin merkitä kuulutuksen tehneen jäsenvaltion kansalliseen luetteloon maahantulon epäämistä koskevista kuulutuksista.

Schengenin yleissopimuksen 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely

Jos maahantulon tai oleskelun epäämistä koskevan kuulutuksen syöttänyt jäsenvaltio huomaa, että kuulutuksen kohteena olevalle henkilölle on myönnetty oleskelulupa tai viisumi, se käynnistää oleskeluluvan tai viisumin myöntäneen jäsenvaltion kanssa neuvottelumenettelyn SIRENE-toimistojen välityksellä. Jäsenvaltion, joka on myöntänyt oleskeluluvan tai viisumin, on ilmoitettava kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle O-lomakkeella päätöksestä peruuttaa tai olla peruuttamatta oleskelulupa tai viisumi. Jos jäsenvaltio päättää pitää oleskeluluvan tai viisumin voimassa, kuulutus on poistettava. Henkilö voidaan kuitenkin merkitä jäsenvaltion kansalliseen luetteloon maahantulon epäämistä koskevista kuulutuksista.

SIRENE-toimistojen välityksellä käydään neuvotteluja O-lomakkeella myös, jos oleskeluluvan tai viisumin myöntänyt jäsenvaltio huomaa myöhemmin, että SIS II:een on syötetty kyseisen henkilön maahantulon tai oleskelun epäämistä koskeva kuulutus (27).

Jos kolmas jäsenvaltio (ei siis se, joka on myöntänyt oleskeluluvan tai viisumin, eikä se, joka on tehnyt kuulutuksen) huomaa, että kolmannen maan kansalaisesta, jolla on jonkin jäsenvaltion oleskelulupa tai viisumi, on tehty kuulutus, sen on ilmoitettava sekä oleskeluluvan tai viisumin myöntäneelle jäsenvaltiolle että kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle asiasta SIRENE-toimistojen välityksellä H-lomakkeella.

Jos Schengenin yleissopimuksen 25 artiklan mukainen menettely johtaa maahantulon tai oleskelun epäämistä koskevan kuulutuksen poistamiseen, SIRENE-toimistojen on pyynnöstä tarjottava apua kansallista lainsäädäntöään noudattaen.

Schengenin rajasäännöstön 5 artiklan 4 kohdan a ja c alakohdassa säädetyt erityismenettelyt

4.5.1   Menettely 5 artiklan 4 kohdan a alakohdan soveltamisalaan kuuluvissa tapauksissa

Schengenin rajasäännöstön 5 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaan kolmannen maan kansalaiselle, josta on tehty maahantulon tai oleskelun epäävä kuulutus mutta jolla on jonkin jäsenvaltion myöntämä oleskelulupa, pitkäaikainen viisumi tai paluuviisumi, sallitaan kauttakulku kolmannen jäsenvaltion alueella oleskeluluvan tai paluuviisumin myöntäneeseen jäsenvaltioon. Maahantulo voidaan evätä, jos kyseinen jäsenvaltio on tehnyt maahantulon epäämistä koskevan kansallisen kuulutuksen. Kummassakin tapauksessa sen jäsenvaltion SIRENE-toimiston, johon kyseinen henkilö on pyrkimässä, on toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä lähetettävä kyseisten kahden jäsenvaltion SIRENE-toimistoille viesti (H-lomake, jos kauttakulku sallitaan, ja G-lomake, jos maahantulo evätään), jolla niille ilmoitetaan ristiriidasta ja jolla niitä pyydetään neuvottelemaan keskenään, jotta voidaan joko poistaa kuulutus SIS II:sta tai peruuttaa oleskelulupa tai viisumi. Se voi myös pyytää, että sille ilmoitetaan neuvottelujen tuloksesta.

Jos kyseinen kolmannen maan kansalainen pyrkii jäsenvaltioon, joka on syöttänyt kuulutuksen SIS II -järjestelmään, kyseinen jäsenvaltio voi evätä maahantulon. Kyseisen jäsenvaltion SIRENE-toimiston on kuitenkin toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä neuvoteltava oleskeluluvan tai viisumin myöntäneen jäsenvaltion SIRENE-toimiston kanssa, jotta toimivaltainen viranomainen voi päättää, onko oleskeluluvan tai viisumin peruuttamiselle riittäviä perusteita. Jäsenvaltion, joka on myöntänyt oleskeluluvan tai viisumin, on ilmoitettava kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle O-lomakkeella päätöksestä peruuttaa tai olla peruuttamatta oleskelulupa tai viisumi. Jos jäsenvaltio päättää pitää oleskeluluvan tai viisumin voimassa, kuulutus on poistettava. Henkilö voidaan kuitenkin merkitä jäsenvaltion kansalliseen luetteloon maahantulon epäämistä koskevista kuulutuksista.

Jos kyseinen henkilö pyrkii oleskeluluvan tai viisumin myöntäneeseen jäsenvaltioon, hänet päästetään maahan, mutta kyseisen jäsenvaltion SIRENE-toimiston on toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä neuvoteltava kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimiston kanssa, jotta kyseiset toimivaltaiset viranomaiset voivat päättää oleskeluluvan tai viisumin peruuttamisesta tai kuulutuksen poistamisesta. Jäsenvaltion, joka on myöntänyt oleskeluluvan tai viisumin, on ilmoitettava kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle O-lomakkeella päätöksestä peruuttaa tai olla peruuttamatta oleskelulupa tai viisumi. Jos jäsenvaltio päättää pitää oleskeluluvan tai viisumin voimassa, kuulutus on poistettava. Henkilö voidaan kuitenkin merkitä jäsenvaltion kansalliseen luetteloon maahantulon epäämistä koskevista kuulutuksista.

4.5.2   Menettely 5 artiklan 4 kohdan c alakohdan soveltamisalaan kuuluvissa tapauksissa

Jäsenvaltio voi 5 artiklan 4 kohdan c alakohdan mukaan humanitaarisesta syystä, kansallisen edun vuoksi tai kansainvälisten velvoitteiden perusteella poiketa periaatteesta, jonka mukaan maahantulo evätään henkilöltä, josta on tehty maahantulon epäämistä koskeva kuulutus. Maahantulon sallineen jäsenvaltion SIRENE-toimiston on toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä ilmoitettava asiasta kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimistolle H-lomakkeella.

4.6.   Kohdassa 4.5 tarkoitettuja menettelyjä koskevat yhteiset säännöt

a)

Oleskeluluvan tai pitkäaikaisen viisumin myöntäneen tai sen myöntämistä tai voimassa pitämistä suunnittelevan jäsenvaltion SIRENE-toimiston on lähetettävä vain yksi N-lomake tai O-lomake neuvottelumenettelyä kohden ilmoittaakseen maahantulon epäämistä koskevan kuulutuksen antaneelle tai kuulutuksen antamista suunnittelevalle jäsenvaltiolle lopullisesta päätöksestään, joka koskee oleskeluluvan tai viisumin myöntämistä, voimassa pitämistä tai peruuttamista.

b)

Tämän neuvottelumenettelyn on oltava joko Schengenin yleissopimuksen 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu menettely tai Schengenin yleissopimuksen 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely.

c)

Kun M-, G- tai H-lomake lähetetään neuvottelumenettelyn yhteydessä, siihen voidaan merkitä avainsana ’Consultation procedure’ (neuvottelumenettely). (M-lomake: kenttä 083; G-lomake: kenttä 086; H-lomake: kenttä 083).

4.7   Tietojenvaihto osuman löydyttyä ja evättäessä maahantulo tai karkotettaessa Schengen-alueelta

Jäsenvaltio voi pyytää, että sille ilmoitetaan osumista kuulutuksiin, jotka se on syöttänyt maahantulon tai oleskelun epäämistä varten. Tällä ei rajoiteta Schengenin rajasäännöstön 5 artiklan 4 kohdan a ja c alakohdan mukaisesti tapahtuvien erityisten tietojenvaihtomenettelyjen soveltamista eikä tämän käsikirjan kohdan 4.8 (tietojenvaihto silloin, kun osuma kohdistuu kolmannen maan kansalaiseen, jolla on oikeus vapaaseen liikkuvuuteen, jolloin on neuvoteltava kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimiston kanssa) soveltamista.

Jäsenvaltioiden SIRENE-toimistoille, jotka ovat syöttäneet maahantulon epäämistä koskevia kuulutuksia, ei välttämättä ilmoiteta osumista automaattisesti, vaan ilmoitus saatetaan antaa poikkeusolosuhteissa. G-lomake tai H-lomake, toteutettavasta toimenpiteestä riippuen, voidaan lähettää joka tapauksessa esimerkiksi silloin, kun tarvitaan lisätietoja. G-lomake on lähetettävä aina, kun osuma kohdistuu henkilöön, jolla on oikeus vapaaseen liikkuvuuteen.

Kuten kohdassa 10 esitetään, SIRENE-toimistojen on edellisen kohdan säännösten estämättä laadittava tilastoja osumista, jotka kohdistuvat ulkomaisiin kuulutuksiin niiden alueella.

Seuraavaa menettelyä sovelletaan:

a)

Jäsenvaltio voi pyytää, että sille annetaan tieto kaikista osumista, jotka kohdistuvat sen tekemiin, maahantulon tai oleskelun epäämistä koskeviin kuulutuksiin. Jäsenvaltion, joka haluaa käyttää tätä mahdollisuutta, on pyydettävä sitä muilta jäsenvaltioilta kirjallisesti.

b)

Täytäntöönpaneva jäsenvaltio voi ilmoittaa kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle kyseistä kuulutusta koskevan osuman löytymisestä ja siitä, että kolmannen maan kansalaista ei ole päästetty maahan tai hänet on karkotettu Schengen-alueelta.

c)

Kun osuman perusteella on toteutettu jokin toimenpide, täytäntöönpanevan jäsenvaltion SIRENE-toimiston on lähetettävä kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimistolle G-lomake. G-lomake on lähetettävä myös silloin, kun kyseessä on osuma, josta tarvitaan lisätietoja toimenpiteen toteuttamiseksi.

d)

Kun kuulutuksen tehneeltä jäsenvaltiolta saadaan kohdassa c tarkoitetut tiedot,

i)

jos toimenpide toteutetaan, täytäntöönpanevan jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimistolle M-lomakkeella (samasta osumasta ei käytetä toista G-lomaketta),

ii)

jos toimenpidettä ei toteuteta, täytäntöönpanevan jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimistolle H-lomakkeella, tai

iii)

jos lisäneuvottelut ovat tarpeen, käytetään M-lomaketta,

iv)

neuvottelumenettelyn viimeisessä lomakkeiden vaihdossa käytetään N- tai O-lomaketta.

e)

Jos jäsenvaltio havaitsee alueellaan kolmannen maan kansalaisen, josta on tehty kuulutus, kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimiston on pyynnöstä toimitettava kyseisen kolmannen maan kansalaisen palauttamiseen tarvittavat tiedot. Riippuen siitä, mitkä ovat täytäntöönpanevan jäsenvaltion tarpeet, M-lomakkeella toimitettaviin tietoihin on sisällytettävä seuraavat:

päätöksen tyyppi ja perustelut

päätöksen tehnyt viranomainen

päätöksen päivämäärä

päätöksen tiedoksiantopäivä

päätöksen täytäntöönpanopäivä

päivämäärä, jona päätöksen voimassaolo päättyy, tai sen voimassaolon pituus

tieto siitä, onko kyseinen henkilö tuomittu, ja seuraamuksen luonne.

Jos kuulutuksen kohteena oleva henkilö otetaan kiinni rajalla, on noudatettava Schengenin rajasäännöstössä säädettyjä ja kuulutuksen tehneen jäsenvaltion määräämiä menettelyjä.

Henkilön tunnistaminen varmuudella saattaa myös tietyissä tapauksissa edellyttää lisätietojen kiireellistä vaihtoa SIRENE-toimistojen välityksellä.

4.8.   Tietojenvaihto silloin, kun osuma kohdistuu kolmannen maan kansalaiseen, jolla on oikeus vapaaseen liikkuvuuteen

Jos kyseessä on kolmannen maan kansalainen, jolla on direktiivissä 2004/38/EY (28) tarkoitettu oikeus vapaaseen liikkuvuuteen, sovelletaan seuraavia erityissääntöjä:

Jos osuma kohdistuu kolmannen maan kansalaiseen, jolla on direktiivissä 2004/38/EY tarkoitettu oikeus vapaaseen liikkuvuuteen, sovelletaan seuraavia erityissääntöjä (ks. kuitenkin kohdan 4 johdanto Sveitsin asemasta). Seuraavaa menettelyä sovelletaan:

a)

Täytäntöönpanevan jäsenvaltion SIRENE-toimiston on toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä otettava välittömästi yhteyttä kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimistoon G-lomakkeella tarvittavien tietojen saamiseksi, jotta toteutettavista toimenpiteistä voidaan päättää viipymättä.

b)

Tietopyynnön saatuaan kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimiston on alettava välittömästi koota pyydettyjä tietoja ja lähetettävä ne täytäntöönpanevan jäsenvaltion SIRENE-toimistolle mahdollisimman pian.

c)

Jos tietoa ei vielä ole saatavilla, kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimiston on tarkistettava toimivaltaiselta viranomaiselta, voidaanko kuulutus säilyttää direktiivin 2004/38/EY nojalla. Jos toimivaltainen viranomainen päättää säilyttää kuulutuksen, kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimiston on ilmoitettava asiasta kaikille muille SIRENE-toimistoille M-lomakkeella.

d)

Täytäntöönpanevan jäsenvaltion on ilmoitettava SIRENE-toimistonsa välityksellä kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimistolle, onko pyydetty toimenpide toteutettu (M-lomake) vai ei (H-lomake) (29).

4.9   Tietojenvaihto silloin, kun jäsenvaltio havaitsee ilman osumaa, että kolmannen maan kansalaisesta, jolla on oikeus vapaaseen liikkuvuuteen, on tehty maahantulon epäävä kuulutus

Jos jäsenvaltio havaitsee osumaa saamatta, että kolmannen maan kansalaisesta, jolla on oikeus vapaaseen liikkuvuuteen, on tehty maahantulon epäävä kuulutus, kyseisen jäsenvaltion SIRENE-toimiston on toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä annettava kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimistolle tästä tieto M-lomakkeella.

Jos tietoa ei vielä ole saatavilla, kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimiston on tarkistettava toimivaltaiselta viranomaiselta, voidaanko kuulutus säilyttää direktiivin 2004/38/EY nojalla. Jos toimivaltainen viranomainen päättää säilyttää kuulutuksen, kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimiston on ilmoitettava asiasta kaikille muille SIRENE-toimistoille M-lomakkeella.

4.10   Maahantulon tai oleskelun epäämistä koskevien kuulutusten poistaminen

Rajoittamatta Schengenin yleissopimuksen 25 artiklassa määrättyjen erityismenettelyjen ja Schengenin rajasäännöstön 5 artiklan 4 kohdan a ja c alakohdan soveltamista kolmansien maiden kansalaisia koskevat maahantulon tai oleskelun epäävät kuulutukset on poistettava, kun

a)

kuulutuksen voimassaolo on päättynyt,

b)

kuulutuksen tehneen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on päättänyt poistaa sen,

c)

maahantulon epäämistä koskeva määräaika on umpeutunut, jos kuulutuksen tehneen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on määrittänyt päätöksensä voimassaololle päättymispäivän, tai

d)

henkilö on saanut jonkin jäsenvaltion kansalaisuuden. Jos jonkin muun jäsenvaltion kuin kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimisto saa tietää kansalaisuuden saamisesta, sen on neuvoteltava kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimiston kanssa ja tarvittaessa lähetettävä J-lomake oikeudettomasti tallennettujen tai asiavirheitä sisältävien tietojen oikaisemista ja poistamista koskevan menettelyn mukaisesti (ks. kohta 2.7).

5.   KUULUTUKSET KADONNEISTA HENKILÖISTÄ (SIS II -PÄÄTÖKSEN 32 ARTIKLA)

5.1   Päällekkäiset kuulutukset

Ks. yleinen menettely kohdassa 2.2.

5.2   Väärinkäytetty henkilöllisyys

Ks. yleinen menettely kohdassa 2.11.1.

5.3   Peitenimen syöttäminen

Ks. yleinen menettely kohdassa 2.11.2.

5.4   Liputuksen lisääminen

Voi olla tilanteita, joissa kadonnutta henkilöä koskevaan kuulutukseen kohdistuu osuma ja täytäntöönpanevan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset päättävät, että pyydettyä toimenpidettä ei toteuteta ja/tai että kuulutuksen suhteen ei toteuteta jatkotoimenpiteitä. Tällainen päätös saatetaan tehdä, vaikka kuulutuksen tehneen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset päättäisivät säilyttää kuulutuksen SIS II:ssa. Tällaisessa tilanteessa täytäntöönpaneva jäsenvaltio voi pyytää liputusta osuman löydyttyä. Liputuksen lisäämisessä noudatetaan kohdassa 2.6 kuvattua yleistä menettelyä.

Kadonneista henkilöistä tehtyjen kuulutusten osalta ei ole vaihtoehtoisesti toteutettavia toimenpiteitä.

5.5   Kuvausten toimittaminen kadonneista alaikäisistä ja muista henkilöistä, joiden arvioidaan olevan vaarassa

SIRENE-toimistoilla on oltava kansallisella tasolla pääsy kaikkiin kadonneista tehtyjä kuulutuksia koskeviin merkityksellisiin lisätietoihin, jotta ne voivat olla täysimääräisesti mukana tapauksien ratkaisemisessa, helpottaa henkilön tunnistamista ja antaa nopeasti lisätietoja tapaukseen liittyvistä seikoista. Merkityksellisiin lisätietoihin voivat kuulua erityisesti kansalliset päätökset lapsen tai haavoittuvassa asemassa olevan henkilön huoltajuudesta tai pyynnöt lapsikaappausten hälytysmekanismien (Child Alert) käytöstä.

Koska kaikki haavoittuvassa asemassa olevat kadonneet henkilöt eivät ylitä valtion rajoja, päätökset siitä, toimitetaanko lisätietoja (kuvauksia) ja kenelle ne toimitetaan, tehdään tapauskohtaisesti ottaen huomioon kaikki mahdolliset tilanteet. Kun kansallisella tasolla on tehty päätös siitä, miten laajalti lisätietoja on toimitettava, kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimisto päättää, mikä seuraavista toimenpiteistä on kussakin tapauksessa tarkoituksenmukaisin:

a)

Tiedot jätetään toistaiseksi toimittamatta, jotta lisätietoja voidaan toimittaa jonkin toisen jäsenvaltion pyynnöstä.

b)

Jos tutkimukset osoittavat kadonneen henkilön todennäköisen määränpään, asianomaiselle SIRENE-toimistolle toimitetaan M-lomake.

c)

Sen perusteella, mitkä katoamisen olosuhteet olivat, kaikille asianomaisille SIRENE-toimistoille toimitetaan M-lomake, jotta kadonnutta henkilöä koskevat kaikki tiedot saataisiin toimitettua pikaisesti.

Kun kadonnut henkilö kuuluu hyvin riskialttiisiin henkilöihin, M-lomakkeen kentän 311 alkuun on lisättävä sana ’URGENT’ (kiireellinen) ja selitys kiireellisyyden syistä. (Kun kadonnut alaikäinen on ilman huoltajaa (30), lisätään selitys ’Unaccompanied minor’ (ilman huoltajaa oleva alaikäinen)). Lisäksi voidaan puhelimitse ilmoittaa, että kyse on kiireellisestä tapauksesta, ja korostaa M-lomakkeen tärkeyttä ja kiireellisyyttä.

Kun kadonnut henkilö kuuluu hyvin riskialttiisiin henkilöihin, lisätietojen merkitsemiseen on käytettävä yhteisesti sovittua merkitsemistapaa ja -järjestystä (31). Tiedot on syötettävä M-lomakkeen kenttään 083.

Jotta mahdollisuudet paikantaa henkilö kohdistetulla ja mielekkäällä tavalla olisivat mahdollisimman suuret, SIRENE-toimiston on tiedot saatuaan ilmoitettava ne seuraaville, mikäli se on tarkoituksenmukaista:

a)

asianomaiset raja-asemat

b)

henkilöiden paikantamisessa ja suojelemisessa toimivaltaiset hallinto- ja poliisiviranomaiset

c)

kuulutuksen tehneen jäsenvaltion asianomaiset konsuliviranomaiset, kun SIS II -järjestelmästä on löytynyt osuma.

5.6   Tietojenvaihto osuman löydyttyä

Ks. yleinen menettely kohdassa 2.3.

Lisäksi sovelletaan seuraavia sääntöjä:

a)

SIRENE-toimistojen on toimitettava mahdollisuuksien mukaan kyseisten henkilöiden terveydentilaan liittyviä tietoja, jos heidän suojelemisekseen on ryhdyttävä toimenpiteisiin.

Toimitettuja tietoja säilytetään ainoastaan niin kauan kuin se on ehdottoman välttämätöntä, ja niitä voidaan käyttää yksinomaan kyseisen henkilön terveyden hoidossa.

b)

Täytäntöönpanevan jäsenvaltion SIRENE-toimiston on aina ilmoitettava olinpaikka kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimistolle.

c)

Kadonneen täysi-ikäisen henkilön olinpaikka voidaan SIS II -päätöksen 33 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoittaa henkilölle, joka ilmoitti hänet kadonneeksi, ainoastaan kadonneen henkilön suostumuksella (32). Suostumus on annettava kirjallisesti tai siitä on oltava vähintäänkin kirjallinen todiste. Suostumus on evättävä kirjallisesti tai siitä on oltava kirjallinen todiste. Toimivaltaiset viranomaiset voivat kuitenkin ilmoittaa katoamisilmoituksen tehneelle henkilölle, että kuulutus on poistettu osuman löydyttyä.

5.7   Kadonneista henkilöistä tehtyjen kuulutusten poistaminen

Jos kuulutuksen tehneen jäsenvaltion toteuttama kuulutuksen poistaminen viivästyy merkittävästi, viivästyksestä on ilmoitettava täytäntöönpanevan jäsenvaltion SIRENE-toimistolle, jotta kuulutukseen voidaan lisätä liputus, kuten SIRENE-käsikirjan kohdassa 5.4 kuvataan.

5.7.1   Alaikäiset

Kuulutus on poistettava, kun

a)

tapaus on ratkennut (esim. alaikäinen palautetaan kotimaahan tai täytäntöönpanevan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset tekevät päätöksen lapsesta huolehtimisesta),

b)

kuulutuksen voimassaolo on päättynyt, tai

c)

kuulutuksen tehneen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on tehnyt päätöksen.

5.7.2   Aikuiset, joiden osalta ei pyydetä turvaamistoimia

Kuulutus on poistettava, kun

a)

toimenpide on toteutettu (täytäntöönpaneva jäsenvaltio on varmistanut olinpaikan),

b)

kuulutuksen voimassaolo on päättynyt, tai

c)

kuulutuksen tehneen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on tehnyt päätöksen.

5.7.3   Aikuiset, joiden osalta pyydetään turvaamistoimia

Kuulutus on poistettava, kun

a)

toimenpide on toteutettu (henkilö on sijoitettu turvasäilöön),

b)

kuulutuksen voimassaolo on päättynyt, tai

c)

kuulutuksen tehneen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on tehnyt päätöksen.

Jos henkilö on virallisten turvaamistoimien kohteena, kuulutus voidaan kansallisen lainsäädännön sen salliessa säilyttää siihen saakka, että henkilö palautetaan kotimaahan.

6.   KUULUTUKSET HENKILÖISTÄ, JOITA ETSITÄÄN OIKEUDELLISTA MENETTELYÄ VARTEN (SIS II -PÄÄTÖKSEN 34 ARTIKLA)

6.1   Päällekkäiset kuulutukset

Ks. yleinen menettely kohdassa 2.2.

6.2   Väärinkäytetty henkilöllisyys

Ks. yleinen menettely kohdassa 2.11.1.

6.3   Peitenimen syöttäminen

Ks. yleinen menettely kohdassa 2.11.2.

6.4   Tietojenvaihto osuman löydyttyä

Ks. yleinen menettely kohdassa 2.3.

Lisäksi sovelletaan seuraavia sääntöjä:

a)

Tosiasiallisen olinpaikan tai asuinpaikan selvittämiseksi on toteutettava kaikki toimet, jotka ovat sallittuja sen jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä, jossa henkilö on löydetty.

b)

Käytössä on oltava tarvittavat kansalliset menettelyt, joilla varmistetaan, että kuulutuksia säilytetään SIS II:ssa ainoastaan sen ajan, joka on tarpeen niihin tarkoituksiin, joita varten ne on syötetty.

SIRENE-toimistot voivat antaa lisätietoja SIS II -päätöksen 34 artiklan nojalla syötetyistä kuulutuksista ja toimia siten oikeusviranomaisten nimissä, jos kyseiset tiedot kuuluvat keskinäisen oikeusavun piiriin.

6.5   Oikeudellista menettelyä varten etsittyjä henkilöitä koskevien kuulutusten poistaminen

Kuulutus on poistettava, kun

a)

henkilön olinpaikasta on ilmoitettu kuulutuksen tehneen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle. Jos toimitettujen tietojen pohjalta ei voida ryhtyä toimenpiteisiin (esim. osoite on virheellinen tai vakinaista asuinpaikkaa ei ole), kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimiston on ilmoitettava asiasta täytäntöönpanevan jäsenvaltion SIRENE-toimistolle ongelman ratkaisemiseksi,

b)

kuulutuksen voimassaolo on päättynyt, tai

c)

kuulutuksen tehneen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on tehnyt päätöksen asiassa.

Jos osuma löytyy yhdessä jäsenvaltiossa ja osoitetiedot on toimitettu kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle ja kyseisessä jäsenvaltiossa löytyneessä osumassa ilmenee samat osoitetiedot, osuma kirjataan täytäntöönpanevassa jäsenvaltiossa mutta osoitetietoja tai G-lomaketta ei lähetetä uudelleen kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle. Tällaisissa tapauksissa täytäntöönpaneva jäsenvaltio ilmoittaa kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle näistä toistuvista osumista, ja kuulutuksen tehnyt jäsenvaltio harkitsee kuulutuksen säilyttämisen tarpeellisuutta.

7.   KUULUTUKSET SALAISTA TARKKAILUA TAI ERITYISTARKASTUKSIA VARTEN (SIS II -PÄÄTÖKSEN 36 ARTIKLA)

7.1   Päällekkäiset kuulutukset

Ks. yleinen menettely kohdassa 2.2.

7.2   Väärinkäytetty henkilöllisyys

Ks. yleinen menettely kohdassa 2.11.1.

7.3   Peitenimen syöttäminen

Ks. yleinen menettely kohdassa 2.11.2.

7.4   Ilmoittaminen muille jäsenvaltioille kuulutusten tekemisestä

Jäsenvaltion SIRENE-toimiston on kuulutusta tehdessään ilmoitettava asiasta kaikille muille SIRENE-toimistoille M-lomakkeella seuraavissa tapauksissa:

a)

Se tekee kuulutuksen salaista tarkkailua tai erityistarkastusta varten ja pyytää, että osumat ilmoitetaan viipymättä kuulutuksen tehneelle SIRENE-toimistolle. Sen on käytettävä M-lomakkeessa seuraavaa tekstiä: ’ARTICLE 36(2) of the SIS II Decision — immediate action’ tai ’ARTICLE 36(3) of the SIS II Decision — immediate action’. Välittömien toimien perustelut olisi esitettävä myös M-lomakkeen kentässä 083; tai

b)

Kansallisesta turvallisuudesta vastaava viranomainen pyytää kuulutuksen tekemistä SIS II -päätöksen 36 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Sen on käytettävä M-lomakkeessa tekstiä: ’ARTICLE 36(3) of the SIS II Decision’.

Jos kuulutus tehdään SIS II -päätöksen 36 artiklan 3 kohdan mukaisesti, M-lomakkeen kentässä 080 on mainittava kuulutuksen tekemistä pyytävän viranomaisen nimi ensin kuulutuksen tekevän jäsenvaltion kielellä ja sen jälkeen myös englanniksi sekä kentässä 081 sen yhteystiedot muodossa, joka ei edellytä kääntämistä.

Tiettyjen tietojen luottamuksellisuus on turvattava kansallisen lainsäädännön mukaisesti, kuten pitämällä SIRENE-toimistojen välinen yhteydenpito erillään valtion turvallisuudesta vastaavien viranomaisten välisestä yhteydenpidosta.

7.5   Liputuksen lisääminen

Ks. yleinen menettely kohdassa 2.6.

Salaista tarkkailua ja erityistarkastuksia varten tehtyjen kuulutusten osalta ei ole vaihtoehtoisesti toteutettavia toimenpiteitä.

Lisäksi, jos täytäntöönpanevan jäsenvaltion kansallisesta turvallisuudesta vastaava viranomainen päättää, että kuulutukseen on lisättävä liputus, sen on otettava yhteyttä kansalliseen SIRENE-toimistoonsa ja ilmoitettava, että pyydettyä toimenpidettä ei voida toteuttaa. SIRENE-toimisto pyytää liputusta lähettämällä kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimistolle F-lomakkeen. Kuten muidenkin liputuspyyntöjen yhteydessä, syy on ilmoitettava yleisellä tasolla. Arkaluonteisia seikkoja ei tarvitse paljastaa (ks. myös kohdan 7.6 alakohta b).

7.6   Tietojenvaihto osuman löydyttyä

Ks. yleinen menettely kohdassa 2.3.

Lisäksi sovelletaan seuraavia sääntöjä:

a)

Kun SIS II -päätöksen 36 artiklan 3 kohdan mukaisesti tehtyyn kuulutukseen kohdistuu osuma, täytäntöönpanevan jäsenvaltion SIRENE-toimiston on ilmoitettava kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimistolle (salaisen tarkkailun tai erityistarkastuksen) tuloksista G-lomakkeella. Täytäntöönpanevan jäsenvaltion SIRENE-toimiston on ilmoitettava samaan aikaan tuloksista omalle kansallisesta turvallisuudesta vastaavalle viranomaiselle.

b)

Tietojen luottamuksellisuuden turvaaminen edellyttää erityismenettelyä. Kansallisesta turvallisuudesta vastaavien viranomaisten välinen yhteydenpito on sen vuoksi pidettävä erillään SIRENE-toimistojen yhteydenpidosta. Liputuksen lisäämistä koskevan pyynnön yksityiskohtaisista syistä onkin keskusteltava suoraan kansallisesta turvallisuudesta vastaavien viranomaisten kesken eikä SIRENE-toimistojen kautta.

c)

Kun osuma kohdistuu kuulutukseen, jossa pyydetään ilmoittamaan osumasta välittömästi, kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimistolle olisi lähetettävä viipymättä G-lomake.

7.7   Salaista tarkkailua ja erityistarkastusta varten tehtyjen kuulutusten poistaminen

Kuulutus on poistettava, kun

a)

kuulutuksen voimassaolo on päättynyt, tai

b)

kuulutuksen tehneen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on päättänyt poistaa sen.

7.8   Automaattiset ajoneuvojen rekisterinumeroiden tunnistamisjärjestelmät (ANPR)

Ks. kohta 9.

8.   KUULUTUKSET ESINEISTÄ TAKAVARIKOINTIA TAI TODISTEENA KÄYTTÄMISTÄ VARTEN (SIS II -PÄÄTÖKSEN 38 ARTIKLA)

8.1   Päällekkäiset kuulutukset

Ks. yleinen menettely kohdassa 2.2.

8.2   Kuulutukset ajoneuvoista

8.2.1   Samaa ajoneuvoa koskevien päällekkäisten kuulutusten tarkistaminen

Ajoneuvoa koskevien päällekkäisten kuulutusten toteamiseksi pakollisia tunnistetietoja ovat

a)

rekisteri-/numerokilpi ja/tai

b)

ajoneuvon valmistenumero (VIN).

Molemmat numerot voidaan tallentaa SIS II:een.

Jos uutta kuulutusta tallennettaessa ilmenee, että sama VIN ja/tai rekisterinumero on jo SIS II:ssa, voidaan olettaa, että uuden kuulutuksen tekeminen johtaa päällekkäisiin kuulutuksiin samasta ajoneuvosta. Tämä tarkistusmenetelmä toimii kuitenkin vain silloin, kun tunnistetiedot ovat samat. Näin ollen vertailu ei ole aina mahdollista.

SIRENE-toimiston on saatava käyttäjät kiinnittämään huomiota ongelmiin, joita saattaa aiheutua siitä, että vertailuun käytetään vain yhtä näistä numeroista, sekä kiinnittämään huomiota VIN-kaksosiin ja rekisterikilpien uudelleenkäyttöön. Myönteinen tulos ei välttämättä merkitse osuman löytymistä, eikä kielteinen tulos välttämättä sitä, että ajoneuvosta ei ole tehty kuulutusta.

Tunnistamisperusteet, joita käytetään selvitettäessä, onko samasta ajoneuvosta tehty kaksi kuulutusta, esitetään kohdassa 2.2.3.

SIRENE-toimistojen on päällekkäisiä ja yhteensopimattomia kuulutuksia tarkistaessaan sovellettava ajoneuvoihin samoja neuvottelumenettelyjä kuin henkilöihin. Ks. yleiset menettelyt kohdassa 2.2.

Kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimiston on säilytettävä kuulutuksen poistamiseen saakka tieto uuden kuulutuksen tekemistä koskevista pyynnöistä, jotka on hylätty neuvotteluiden jälkeen edellä mainittujen määräysten nojalla.

8.2.2   VIN-kaksoset

VIN-kaksosella tarkoitetaan SIS II:een syötettyä samaan ajoneuvotyyppiin kuuluvaa ajoneuvoa, jolla on sama ajoneuvon valmistenumero (VIN) kuin alkuperäisellä ajoneuvolla (esim. traktori ja moottoripyörä, joilla on sama VIN, eivät kuulu tähän ryhmään). Seuraavaa erityismenettelyä on noudatettava, jotta vältetään ne kielteiset seuraukset, joita aiheutuisi siitä, että alkuperäinen ajoneuvo, jolla on sama VIN, otettaisiin toistuvasti haltuun:

a)

Kun mahdollinen VIN-kaksonen on havaittu, SIRENE-toimiston on tarvittaessa

i)

varmistettava, että SIS II -kuulutuksessa ei ole virhettä ja että kuulutuksen tiedot ovat mahdollisimman täydelliset;

ii)

tarkistettava SIS II -kuulutukseen johtaneen tapauksen olosuhteet;

iii)

selvitettävä kummankin ajoneuvon historia valmistuksesta lähtien;

iv)

pyydettävä haltuun otetun ajoneuvon ja erityisesti sen VIN-numeron perusteellista tarkistamista sen selvittämiseksi, onko ajoneuvo alkuperäinen ajoneuvo.

Osallisten SIRENE-toimistojen on tehtävä näiden toimien toteuttamisessa tiivistä yhteistyötä.

b)

Jos VIN-kaksosuus vahvistetaan, kuulutuksen tehneen jäsenvaltion on harkittava, onko kuulutus tarpeen säilyttää SIS II:ssa. Jos jäsenvaltio päättää säilyttää kuulutuksen SIS II:ssa, kuulutuksen tehneen jäsenvaltion on

i)

lisättävä kuulutukseen ajoneuvoon liittyvä huomautus ’Suspicion of clone’ (klooniepäily) (33);

ii)

kehotettava alkuperäisen ajoneuvon omistajaa hänen nimenomaisesti tähän suostuessaan toimittamaan kuulutuksen tehneen jäsenvaltion kansalliselle SIRENE-toimistolle kansallista lainsäädäntöä noudattaen tiedot, joita virheellisten tunnistusten aiheuttamien kielteisten seurausten välttäminen edellyttää.

iii)

Jäsenvaltion on lähetettävä SIRENE-toimistonsa välityksellä kaikille muille toimistoille M-lomake, jossa tilanteen mukaan esitetään alkuperäisen ajoneuvon tuntomerkit ja erityispiirteet, jotka erottavat sen SIS II:een syötetystä ajoneuvosta. M-lomakkeen kenttään 083 on merkittävä selvästi ’ORIGINAL MANUFACTURED VEHICLE’ (alkuperäinen ajoneuvo).

c)

Jos SIS II:n käytön yhteydessä havaitaan ajoneuvoon liittyvä huomautus ’Suspicion of clone’ (klooniepäily), tarkastuksen suorittavan käyttäjän on otettava yhteyttä kansalliseen SIRENE-toimistoon ja pyydettävä lisätietoja selvittääkseen, onko tarkastettava ajoneuvo etsitty ajoneuvo vai alkuperäinen ajoneuvo.

d)

Jos tarkastuksen yhteydessä todetaan, että M-lomakkeen tiedot eivät ole enää ajan tasalla, täytäntöönpanevan jäsenvaltion SIRENE-toimiston on otettava yhteyttä kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimistoon selvittääkseen ajoneuvon senhetkisen laillisen omistajan. Viimeksi mainitun SIRENE-toimiston on lähetettävä uusi M-lomake, jonka kenttään 083 on merkittävä selvästi ’ORIGINAL MANUFACTURED VEHICLE’ (alkuperäinen ajoneuvo).

8.3   Tietojenvaihto osuman löydyttyä

SIRENE-toimistot voivat antaa lisätietoja SIS II -päätöksen 38 artiklan nojalla syötetyistä kuulutuksista ja toimia siten oikeusviranomaisten nimissä, jos kyseiset tiedot kuuluvat kansallisen lainsäädännön mukaisesti keskinäisen oikeusavun piiriin.

SIRENE-toimistojen on lähetettävä lisätiedot mahdollisimman pian P-lomakkeella, jos sitä pyydetään G-lomakkeen kentässä 089, kun ilmoitetaan osumasta, joka koskee SIS II -päätöksen 38 artiklan mukaisesti takavarikointia tai todisteena käyttämistä varten tehtyä kuulutusta ajoneuvosta, ilma-aluksesta, vesialuksesta, teollisuuslaitteistosta tai kontista.

Koska vastaus on annettava kiireellisesti eikä kaikkia tietoja voida koota välittömästi yhteen, P-lomakkeen kaikkia kenttiä ei tarvitse täyttää. On kuitenkin pyrittävä kokoamaan tiedot, jotka liittyvät tärkeimpiin kenttiin, joita ovat 041, 042, 043, 162, 164, 165, 166, 167 ja 169.

Jos saatu osuma kohdistuu esineen yksilöitävissä olevaan komponenttiin, täytäntöönpanevan jäsenvaltion SIRENE-toimiston on ilmoitettava kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimistolle osuman olosuhteista käyttäen G-lomaketta ja selostettava kentässä 090 (’Additional information’ — Lisätietoja), että takavarikointi ei kohdistu koko esineeseen vaan sen komponenttiin tai komponentteihin. Jos samaan aikaan löydetään useita komponentteja, jotka liittyvät samaan kuulutukseen, lähetetään vain yksi G-lomake. Kaikki myöhemmät tähän kuulutukseen kohdistuvat osumat ilmoitetaan kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimistolle G-lomakkeella. Kuulutusta ei saa poistaa, elleivät kohdassa 8.4 esitetyt edellytykset täyty.

8.4   Esineistä takavarikointia tai rikosprosessin todisteena käyttämistä varten tehtyjen kuulutusten poistaminen

Kuulutus on poistettava, kun

a)

esine on takavarikoitu tai on toteutettu vastaava toimenpide sen jälkeen, kun tarvittava lisätietojen jatkovaihto on toteutettu SIRENE-toimistojen välillä tai esineestä tulee toisen oikeudellisen tai hallinnollisen menettelyn kohde (esim. hyvässä uskossa tehtyä hankintaa koskeva oikeudellinen menettely, kiistanalainen omistusoikeus tai todisteita koskeva oikeudellinen yhteistyö);

b)

kuulutuksen voimassaolo on päättynyt; tai

c)

kuulutuksen tehneen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on päättänyt poistaa sen.

9.   AUTOMAATTISET AJONEUVOJEN REKISTERINUMEROIDEN TUNNISTAMISJÄRJESTELMÄT (ANPR)

Automaattisilla ajoneuvojen rekisterinumeroiden tunnistamisjärjestelmillä (ANPR) on merkitystä SIS II -päätöksen 36 ja 38 artiklan nojalla tehtyjen kuulutusten kannalta. Koska ANPR-järjestelmiä käytetään laajalti lainvalvontatarkoituksissa, on teknisesti mahdollista saada lyhyessä ajassa lukuisia ajoneuvoon tai rekisterikilpeen kohdistuvia osumia.

Koska jotkut ANPR-asemat ovat miehitettyjä, on mahdollista havaita ajoneuvo ja toteuttaa pyydetty toimenpide. Tällaisessa tapauksessa ANPR-järjestelmän käyttäjien on ennen minkään toimenpiteen toteuttamista tarkistettava, liittyykö ANPR:n kautta saatu osuma SIS II -päätöksen 36 ja 38 artiklan nojalla tehtyyn kuulutukseen.

On kuitenkin monia kiinteitä ANPR-asemia, joissa ei ole jatkuvaa miehitystä. Vaikka teknologia rekisteröi ajoneuvon kulun ja saadaan osuma, pyydettyä toimenpidettä ei voida toteuttaa.

Kun pyydettyä toimenpidettä, joka liittyy 36 tai 38 artiklan nojalla tehtyihin kuulutuksiin, ei ole voitu toteuttaa, sovelletaan seuraavaa menettelyä:

Ensimmäisestä osumasta on lähetettävä H-lomake. Jos ajoneuvon liikkumisesta tarvitaan enemmän tietoa, kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimiston on otettava kahdenvälisesti yhteyttä täytäntöönpanevan jäsenvaltion SIRENE-toimistoon, jotta tiedontarpeesta voidaan keskustella.

Kuulutuksiin, jotka on tehty 36 artiklan nojalla, sovelletaan seuraavaa menettelyä:

a)

osuman löytäneen jäsenvaltion SIRENE-toimiston on ilmoitettava kuulutuksen tehneelle SIRENE-toimistolle osumaan liittyvistä olosuhteista G-lomakkeella, jossa kentän 086 alkuun merkitään ’ANPR’. Jos ajoneuvon liikkumisesta tarvitaan enemmän tietoa, kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimiston on otettava kahdenvälisesti yhteyttä täytäntöönpanevan jäsenvaltion SIRENE-toimistoon;

b)

erityistarkastusta koskevaan kuulutukseen kohdistuvan osuman löytäneen jäsenvaltion SIRENE-toimiston on siinä tapauksessa, että pyydettyä toimenpidettä ei voida toteuttaa, ilmoitettava kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimistolle osumaan liittyvistä olosuhteista H-lomakkeella, jossa kenttään 083 merkitään ’ANPR’ ja sen jälkeen ’This hit has been achieved by use of ANPR. Please inform us if your country wishes to be informed of further hits achieved through ANPR for this vehicle or number plate where the requested action could not be undertaken.’ (Osuma on löydetty ANPR-järjestelmää käyttämällä. Pyydämme ilmoittamaan, jos maanne haluaa jatkossakin tiedon tähän ajoneuvoon tai rekisterikilpeen kohdistuvista ANPR:n välityksellä saaduista osumista, joiden osalta ei ole voitu toteuttaa pyydettyä toimenpidettä.);

c)

kuulutuksen tehneen jäsenvaltion on päätettävä, onko kuulutuksen tarkoitus saavutettu, poistetaanko kuulutus ja olisiko tiedon tarpeista keskusteltava kahdenvälisesti.

Kuulutuksiin, jotka on tehty 38 artiklan nojalla, sovelletaan seuraavaa menettelyä:

a)

tilanteissa, joissa osuma löytyy ja pyydetty toimenpide on toteutettu, osuman löytäneen jäsenvaltion SIRENE-toimiston on ilmoitettava kuulutuksen tehneelle SIRENE-toimistolle osumaan liittyvistä olosuhteista G-lomakkeella;

b)

tilanteissa, joissa osuma löytyy ja pyydettyä toimenpidettä ei ole toteutettu, osuman löytäneen jäsenvaltion SIRENE-toimiston on ilmoitettava kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimistolle osumaan liittyvistä olosuhteista H-lomakkeella, jossa kenttään 083 merkitään ’ANPR’ ja sen jälkeen ’This hit has been achieved by the use of ANPR. Please inform us if your country wishes to be informed of further hits achieved through ANPR for this vehicle or number plate where the requested action could not be taken.’ (Osuma on löydetty ANPR-järjestelmää käyttämällä. Pyydämme ilmoittamaan, jos maanne haluaa jatkossakin tiedon tähän ajoneuvoon tai rekisterikilpeen kohdistuvista ANPR:n välityksellä saaduista osumista, joiden osalta ei ole voitu toteuttaa pyydettyä toimenpidettä.);

c)

vastaanottaessaan tällaisen H-lomakkeen kuulutuksen tehneen jäsenvaltion SIRENE-toimiston on neuvoteltava toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Viranomaisten on päätettävä, onko tarpeen vastaanottaa jatkossakin H-lomakkeita vai vastaanottaa täytäntöönpanevan jäsenvaltion SIRENE-toimistolta tietoja kahdenvälisesti.

10.   TILASTOTIEDOT

SIRENE-toimistojen on laadittava kerran vuodessa tilastot, jotka on lähetettävä tietotekniikkavirastolle ja komissiolle. Tilastotiedot on lähetettävä pyynnöstä myös Euroopan tietosuojavaltuutetulle ja toimivaltaisille kansallisille tietosuojaviranomaisille. Tilastoissa selvitetään, montako kappaletta kutakin lomaketyyppiä on lähetetty kuhunkin jäsenvaltioon. Tilastoissa on esitettävä muun muassa osumien ja liputusten määrä. Osumat, jotka koskevat toisen jäsenvaltion tekemiä kuulutuksia, ja osumat, jotka koskevat osuman löytäneen jäsenvaltion tekemiä kuulutuksia, on erotettava toisistaan.

Tämän kohdan nojalla laadittavien tilastojen esittämistä koskevat menettelyt ja mallit esitetään liitteessä 5.”


(1)  EYVL L 239, 22.9.2000, s. 19.

(2)  Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 22 päivänä joulukuuta 1994, Schengenin sopimuksen soveltamisesta 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehdyn yleissopimuksen voimaansaattamisesta (SCH/Com-ex (94) 29 rev 2) (EYVL L 239, 22.9.2000, s. 130).

(3)  Toimeenpanevan komitean päätökset, tehty 7 päivänä lokakuuta 1997, Italian osalta (SCH/com-ex 97(27) rev. 4) ja Itävallan osalta (SCH/com-ex 97(28) rev. 4).

(4)  Neuvoston päätös 1999/848/EY, tehty 13 päivänä joulukuuta 1999, Schengenin säännöstön täysimääräisestä soveltamisesta Kreikassa (EYVL L 327, 21.12.1999, s. 58).

(5)  Neuvoston päätös 2000/777/EY, tehty 1 päivänä joulukuuta 2000, Schengenin säännöstön soveltamisesta Tanskassa, Suomessa ja Ruotsissa sekä Islannissa ja Norjassa (EYVL L 309, 9.12.2000, s. 24).

(6)  Neuvoston päätös 2004/926/EY, tehty 22 päivänä joulukuuta 2004, Schengenin säännöstön osien voimaansaattamisesta Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneessä kuningaskunnassa (EUVL L 395, 31.12.2004, s. 70).

(7)  EYVL C 340, 10.11.1997.

(8)  Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välinen sopimus viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36).

(9)  EUVL L 370, 17.12.2004, s. 78.

(10)  EUVL L 160, 18.6.2011, s. 3.

(11)  EUVL L 381, 28.12.2006, s. 1.

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 562/2006, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2006, henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) (EUVL L 105, 13.4.2006, s. 1).

(13)  SIRENE-toimistoilla voi olla poliisiyhteistyön puitteissa myös muita alan lainsäädäntöön perustuvia tehtäviä, esim. neuvoston puitepäätöstä 2006/960/YOS, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan unionin jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välisen tietojen ja tiedustelutietojen vaihdon yksinkertaistamisesta (EUVL L 386, 29.12.2006, s. 89) sovellettaessa.

(14)  Neuvoston päätös 2009/371/YOS, tehty 6 päivänä huhtikuuta 2009, Euroopan poliisiviraston (Europol) perustamisesta (EUVL L 121, 15.5.2009, s. 37).

(15)  Ks. myös Schengen-luettelo, suositukset ja parhaat käytännöt.

(16)  Tämä toinen verkkoalue sijaitsee teknisessä esituotantoympäristössä.

(17)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1077/2011, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston perustamisesta (EUVL L 286, 1.11.2011, s. 1).

(18)  Osa kuljetusyhtiöistä käyttää toisenlaisia viitenumeroita. SIS II mahdollistaa BIC-numeron lisäksi myös muiden sarjanumeroiden syöttämisen.

(19)  Koska esineiden sarjanumeroita ei ole standardoitu, on mahdollista, että esimerkiksi kahdella erimerkkisellä ampuma-aseella on sama sarjanumero. On niin ikään mahdollista, että jollakin esineellä, esimerkiksi myönnetyllä asiakirjalla, on sama sarjanumero kuin hyvin erityyppisellä esineellä, kuten teollisuuslaitteistolla. Kun on selvää, että sarjanumerot ovat samat mutta esineet selvästikään eivät, SIRENE-toimistojen ei tarvitse neuvotella keskenään. Käyttäjille voidaan ilmoittaa, että tällaisia tilanteita saattaa esiintyä. Lisäksi on mahdollista, että esine — esimerkiksi passi tai auto — on varastettu ja varkaudesta on ilmoiteltu yhdessä maassa, jonka jälkeen siitä ilmoitetaan vielä uudelleen alkuperämaassa. Tämä voi johtaa siihen, että samasta esineestä on tehty kaksi kuulutusta. Jos asia käy ilmi, asianomaiset SIRENE-toimistot voivat ratkaista sen.

(20)  Teknisen toteutuksen osalta ks. SIRENE-toimistojen välistä tietojenvaihtoa koskeva asiakirja, johon viitataan kohdassa 1.10.2.

(21)  Neuvoston puitepäätös 2002/584/YOS tehty 13 päivänä kesäkuuta 2002, eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä (EYVL L 190, 18.7.2002, s. 1).

(22)  Teknisen toteutuksen osalta ks. SIRENE-toimistojen välistä tietojenvaihtoa koskeva asiakirja, johon viitataan kohdassa 1.10.2.

(23)  Ks. myös kohta 1.13.1 kiireellisyyden ilmoittamisesta SIRENE-lomakkeissa.

(24)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/38/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella (EUVL L 158, 30.4.2004, s. 77).

(25)  Direktiivin 2004/38/EY 30 artiklassa säädetään, että henkilölle, jonka maahanpääsy on evätty, on ilmoitettava asiasta kirjallisesti ja kerrottava seikat, joihin päätös perustuu, jollei tämä ole vastoin valtion turvallisuusetuja.

(26)  SIS II -asetuksen 26 artiklassa viitataan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 15 artiklaan. Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä tästä 15 artiklasta on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen konsolidoidussa toisinnossa tullut 29 artikla.

(27)  Jos EU:n kansalaisten perheenjäsenistä on tehty maahantulon epäämistä koskevia kuulutuksia, on muistettava, että SIS II:n rutiininomainen konsultoiminen ei ole mahdollista ennen oleskelukortin myöntämistä kyseiselle henkilölle. Direktiivin 2004/38/EY 10 artiklassa luetellaan edellytykset, joiden täyttyessä unionin kansalaisen perheenjäsenille, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia, myönnetään oikeus oleskella vastaanottavassa jäsenvaltiossa yli kolme kuukautta. Tässä tyhjentävässä luettelossa ei sallita SIS-järjestelmän rutiininomaista konsultointia ennen oleskelukortin myöntämistä. Direktiivin 27 artiklan 3 kohdassa täsmennetään, että jäsenvaltio voi, jos se pitää sitä välttämättömänä, pyytää toista jäsenvaltiota antamaan tietoja ainoastaan kyseisen henkilön mahdollisesta aikaisemmasta poliisirekisteristä (eli ei kaikkia SIS II -tietoja). Tällaisten tiedustelujen tekeminen ei saa olla järjestelmällistä.

(28)  Direktiivin 2004/38/EY mukaan henkilöltä, jota oikeus vapaaseen liikkuvuuteen koskee, voidaan evätä maahantulo tai oleskelu ainoastaan yleiseen järjestykseen tai yleiseen turvallisuuteen liittyvistä syistä, jos hänen käyttäytymisensä muodostaa todellisen, välittömän ja riittävän vakavan uhkan, joka vaikuttaa yhteiskunnan olennaisiin etuihin, ja direktiivin 27 artiklan 2 kohdan muita kriteerejä noudatetaan. Direktiivin 27 artiklan 2 kohdassa säädetään seuraavaa: ’Yleisen järjestyksen tai yleisen turvallisuuden vuoksi toteutettujen toimenpiteiden on oltava suhteellisuusperiaatteen mukaisia, ja niiden on perustuttava yksinomaan asianomaisen henkilön omaan käyttäytymiseen. Aiemmat rikostuomiot eivät yksin saa olla perusteena tällaisten toimenpiteiden toteuttamiselle. Asianomaisen yksilön käyttäytymisen on muodostettava todellinen, välitön ja riittävän vakava uhka, joka vaikuttaa johonkin yhteiskunnan olennaiseen etuun. Perustelut, jotka eivät liity yksittäiseen tapaukseen tai jotka johtuvat yleistävistä näkökohdista, eivät ole hyväksyttäviä.’ Lisäksi direktiivin 2004/38/EY 28 artiklan 2 kohdassa säädetään lisärajoituksista, jotka koskevat henkilöitä, joilla on pysyvä oleskeluoikeus. Heidän maahantulonsa ja oleskelunsa voidaan evätä ainoastaan yleiseen järjestykseen tai yleiseen turvallisuuteen liittyvistä vakavista syistä.

(29)  Jos kolmannen maan kansalaisella on oikeus vapaaseen liikkuvuuteen, direktiivin 2004/38/EY mukaisesti täytäntöönpaneva jäsenvaltio ei voi pelkästään sillä perusteella rajoittaa tämän liikkuvuutta, että kuulutuksen tehnyt jäsenvaltio pitää kuulutuksen voimassa, elleivät alaviitteessä 28 tarkoitetut edellytykset täyty.

(30)  Ilman huoltajaa olevat alaikäiset ovat 20 päivänä marraskuuta 1989 lapsen oikeuksista tehdyn yleissopimuksen 1 artiklassa määriteltyjä lapsia, jotka ovat erossa kummastakin vanhemmastaan ja joista ei huolehdi heistä joko oikeuden tai vakiintuneen käytännön mukaan vastuussa oleva aikuinen.

(31)  Tiedot katoamisesta:

a)

katoamispaikka, -päivä ja -aika

b)

katoamisolosuhteet.

Tiedot kadonneesta:

c)

ikä

d)

pituus

e)

ihonväri

f)

hiusten väri ja muoto

g)

silmien väri

h)

muut ulkoiset ominaisuudet (esim. lävistykset, epämuodostumat, amputoinnit, tatuoinnit, syntymämerkit, arvet jne.)

i)

tiedot henkisestä tilasta: itsemurhariski, mielenterveysongelmat, aggressiivisuus jne.

j)

muita tietoja: lääkitys jne.

k)

vaatetus katoamishetkellä

l)

valokuva: on/ei ole

m)

ante mortem -lomake: on/ei ole.

Lisätietoja:

n)

mukana oleva(t) henkilö(t) (ja Schengen-henkilöys, jos mahdollista)

o)

tapaukseen liittyvä(t) ajoneuvo(t) (ja Schengen-tunniste, jos mahdollista)

p)

Jos mahdollista: matkapuhelinnumero ja viimeinen sisäänkirjautuminen tai yhteydenotto sosiaalisissa verkkoyhteisöissä.

Kenttään 083 ei merkitä eri alakenttien otsikkoja, vaan vain viitekirjain. Jos tiedot ovat jo saatavilla kuulutuksen kentissä, tiedot, myös sormenjäljet tai valokuvat, sisällytetään kuulutukseen.

(32)  Suostumuksen selvyydestä, kun on kyse yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta, ks. direktiivin 95/46/EY 2 artiklan h alakohta.

(33)  ’Klooniepäily’ liittyy tapauksiin, joissa esimerkiksi ajoneuvon rekisteröintiasiakirjat varastetaan ja niitä käytetään rekisteröitäessä uudelleen toinen, myös varastettu ajoneuvo, jonka merkki, malli ja väri on sama.