ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 359

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

57. vuosikerta
16. joulukuuta 2014


Sisältö

 

I   Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

DIREKTIIVIT

 

*

Neuvoston direktiivi 2014/107/EU, annettu 9 päivänä joulukuuta 2014, direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla

1

 

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

 

 

ASETUKSET

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1329/2014, annettu 9 päivänä joulukuuta 2014, toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja virallisten asiakirjojen hyväksymisestä ja täytäntöönpanosta perintöasioissa sekä eurooppalaisen perintötodistuksen käyttöönotosta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 650/2012 tarkoitettujen lomakkeiden vahvistamisesta

30

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1330/2014, annettu 15 päivänä joulukuuta 2014, tehoaineen meptyylidinokappi hyväksymisestä kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteen muuttamisesta ( 1 )

85

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1331/2014, annettu 15 päivänä joulukuuta 2014, Kiinan kansantasavallasta ja Taiwanista peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuonnin kirjaamisvelvoitteesta

90

 

 

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1332/2014, annettu 15 päivänä joulukuuta 2014, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

95

 

*

Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 1333/2014, annettu 26 päivänä marraskuuta 2014, rahamarkkinatilastoista (EKP/2014/48)

97

 

 

DIREKTIIVIT

 

*

Komission direktiivi 2014/108/EU, annettu 12 päivänä joulukuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/43/EY muuttamisesta siltä osin kuin on kyse puolustukseen liittyvien tuotteiden luettelosta ( 1 )

117

 

 

PÄÄTÖKSET

 

*

Neuvoston päätös 2014/906/YUTP, annettu 15 päivänä joulukuuta 2014, Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2118 (2013) ja Kemiallisten aseiden kieltojärjestön hallintoneuvoston päätöksen EC-M-33/Dec 1 tukemiseksi joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian täytäntöönpanon yhteydessä annetun neuvoston päätöksen 2013/726/YUTP muuttamisesta

151

 

 

2014/907/EU

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 11 päivänä joulukuuta 2014, luvan myöntämisestä Clostridium butyricum (CBM 588):n saattamiseksi markkinoille elintarvikkeiden uutena ainesosana Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 258/97 mukaisesti (tiedoksiannettu numerolla C(2014) 9345)

153

 

 

2014/908/EU

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 12 päivänä joulukuuta 2014, tiettyjen kolmansien maiden ja alueiden valvonta- ja sääntelyvaatimusten vastaavuudesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisen vastuiden kohtelun soveltamiseksi ( 1 )

155

 

 

2014/909/EU

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 12 päivänä joulukuuta 2014, pienen pesäkuoriaisen vahvistettuihin esiintymiin Italiassa liittyvistä tietyistä suojatoimenpiteistä (tiedoksiannettu numerolla C(2014) 9415)  ( 1 )

161

 

 

2014/910/EU

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 12 päivänä joulukuuta 2014, unionin rahoitustuesta vuonna 2014 kasveille tai kasvituotteille haitallisten organismien torjumisesta Saksalle, Espanjalle, Ranskalle, Italialle, Alankomaille ja Itävallalle aiheutuneisiin menoihin (tiedoksiannettu numerolla C(2014) 9478)

164

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

DIREKTIIVIT

16.12.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 359/1


NEUVOSTON DIREKTIIVI 2014/107/EU,

annettu 9 päivänä joulukuuta 2014,

direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 115 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Rajat ylittäviin veropetoksiin ja veronkiertoon liittyvät haasteet ovat viime vuosina lisääntyneet huomattavasti, ja niistä on tullut keskeinen huolenaihe unionissa ja maailmanlaajuisesti. Ilmoittamattomat ja verottamatta jäävät tulot vähentävät huomattavasti kansallisia verotuloja. Veronkannon tehokkuutta ja tuloksellisuutta on siksi kiireellisesti parannettava. Automaattinen tietojenvaihto on tässä mielessä tärkeä väline, ja komission 6 päivänä joulukuuta 2012 antamassa tiedonannossa, joka sisältää toimintasuunnitelman veropetosten ja veronkierron torjunnan tehostamiseksi, korostetaan tarvetta edistää voimakkaasti automaattista tietojenvaihtoa tulevana eurooppalaisena ja kansainvälisenä veroasioita koskevana avoimuuden ja tietojenvaihdon standardina.

(2)

Automaattisen tietojenvaihdon merkitys keinona torjua rajat ylittäviä veropetoksia ja veronkiertoa on äskettäin tunnustettu myös kansainvälisesti (G20 ja G8). Amerikan yhdysvaltojen ja useiden muiden maiden, kaikki jäsenvaltiot mukaan lukien, välillä Foreign Account Tax Compliance -lainsäädännön (tunnetaan yleisesti nimityksellä ’FATCA’, ulkomaisten tilien verosäännösten noudattamisesta annettu laki) täytäntöönpanemiseksi tehtävistä, automaattista tietojenvaihtoa koskevista kahdenvälisistä sopimuksista käytyjen neuvottelujen seurauksena G20 antoi taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) tehtäväksi laatia kyseisten sopimusten perusteella verotustietojen automaattista vaihtoa koskeva maailmanlaajuinen standardi.

(3)

Eurooppa-neuvosto pyysi 22 päivänä toukokuuta 2013, että automaattista tietojenvaihtoa laajennettaisiin unionin ja maailmanlaajuisella tasolla veropetosten, veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun torjumiseksi. Eurooppa-neuvosto oli myös tyytyväinen G20:n, G8:n ja OECD:n meneillään oleviin toimiin automaattista tietojenvaihtoa veroasioissa koskevan maailmanlaajuisen standardin kehittämiseksi.

(4)

OECD julkaisi helmikuussa 2014 finanssitilien automaattista tietojenvaihtoa veroasioissa koskevan maailmanlaajuisen standardin tärkeimmät osatekijät eli toimivaltaisten viranomaisten mallisopimuksen ja yhteisen tietojenvaihtostandardin, jotka G20-ministerit ja keskuspankkien pääjohtajat ovat sittemmin hyväksyneet. OECD:n neuvosto julkaisi heinäkuussa 2014 kokonaisuudessaan maailmanlaajuisen standardin, joka sisältää loputkin osatekijät eli toimivaltaisten viranomaisten mallisopimusta ja yhteistä tietojenvaihtostandardia koskevat huomautukset sekä maailmanlaajuisen standardin täytäntöönpanoa koskevat tietotekniset vaatimukset. G20-ministerit ja keskuspankkien pääjohtajat hyväksyivät maailmanlaajuisen standardipaketin kokonaisuudessaan syyskuussa 2014.

(5)

Neuvoston direktiivissä 2011/16/EU (2) säädetään jo pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta jäsenvaltioiden välillä tiettyjen, pääasiassa muiden kuin luonteeltaan taloudellisten tulo- ja pääomalajien osalta, joita veronmaksajilla on muissa jäsenvaltioissa kuin heidän asuinvaltiossaan. Siinä vahvistetaan myös vaiheittainen lähestymistapa automaattisen tietojenvaihdon tehostamiseksi laajentamalla sitä asteittain uusiin tulo- ja pääomalajeihin ja poistamalla ehto, jonka mukaan tietoja on vaihdettava ainoastaan silloin, kun ne ovat saatavilla. Ottaen huomioon lisääntyneet mahdollisuudet sijoittaa ulkomailla monenlaisiin finanssituotteisiin, verotuksen alalla voimassa olevista unionin ja kansainvälistä hallinnollista yhteistyötä koskevista välineistä on tullut tehottomampia rajat ylittävien veropetosten ja veronkierron torjunnassa.

(6)

Eurooppa-neuvoston pyyntö osoittaa, että on aiheellista aikaistaa automaattisen tietojenvaihdon laajentamista, jota direktiivin 2011/16/EU 8 artiklan 5 kohdassa jo kaavaillaan muissa jäsenvaltioissa asuvien henkilöiden osalta. Unionin aloitteella varmistetaan unionin laajuisesti yhtenäinen, johdonmukainen ja kattava lähestymistapa automaattiseen tietojenvaihtoon sisämarkkinoilla, mikä johtaisi sekä veroviranomaisten että talouden toimijoiden kustannussäästöihin.

(7)

Se, että jäsenvaltiot ovat tehneet tai ovat tekemäisillään Amerikan yhdysvaltojen kanssa FATCAan liittyviä sopimuksia, tarkoittaa, että nämä jäsenvaltiot tarjoavat tai aikovat tarjota direktiivin 2011/16/EU 19 artiklassa tarkoitettua laajempaa yhteistyötä, jolloin niillä on tai tulee olemaan velvollisuus tarjota tällaista laajempaa yhteistyötä myös muille jäsenvaltioille.

(8)

Se, että jäsenvaltiot tekevät direktiivin 2011/16/EU 19 artiklan nojalla samanaikaisesti ja koordinoimatta sopimuksia, voisi johtaa sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa haittaaviin vääristymiin. Automaattisen tietojenvaihdon laajentaminen unionin laajuisella oikeudellisella välineellä poistaisi jäsenvaltioilta tarpeen turvautua kyseiseen artiklaan tehdäkseen kahden- tai monenvälisiä sopimuksia, joita voidaan pitää tarpeellisina asiaa koskevan unionin lainsäädännön puuttuessa.

(9)

Veroviranomaisille ja talouden toimijoille aiheutuvien kustannusten ja hallinnollisten rasitteiden minimoimiseksi on keskeisen tärkeää myös varmistaa, että automaattisen tietojenvaihdon laajennettu soveltamisala unionissa on kansainvälisen kehityksen mukainen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi jäsenvaltioiden olisi vaadittava Finanssilaitoksiaan ottamaan käyttöön tietojenvaihto- ja huolellisuussäännöt, jotka ovat täysin yhdenmukaiset OECD:n laatimaan yhteiseen tietojenvaihtostandardiin sisältyvien sääntöjen kanssa. Direktiivin 2011/16/EU 8 artiklan soveltamisalaa olisi lisäksi laajennettava niin, että se sisältää samat tiedot, jotka sisältyvät OECD:n laatimaan toimivaltaisten viranomaisten mallisopimukseen ja yhteiseen tietojenvaihtostandardiin. Jokaisen jäsenvaltion odotetaan laativan kansallisesti määritellyistä Ei-raportoivista finanssilaitoksista ja Muista kuin finanssitileistä yksi luettelo, jota se käyttää sekä tämän direktiivin täytäntöönpanossa että maailmanlaajuisen standardin täytäntöönpanoa koskevien muiden sopimusten soveltamisessa.

(10)

Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien Raportoivien finanssilaitosten ja Raportoitavien tilien lajit on suunniteltu rajoittamaan veronmaksajien mahdollisuuksia välttää raportointia siirtämällä varoja tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolella oleviin Finanssilaitoksiin tai sijoittamalla tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolisiin finanssituotteisiin. Tietyt Finanssilaitokset ja tilit, joissa on pieni riski siitä, että niitä käytettäisiin veron välttämiseen, olisi kuitenkin jätettävä tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Kynnysmääriä ei olisi yleisesti ottaen sisällytettävä tähän direktiiviin, koska niitä voitaisiin helposti kiertää jakamalla tilit eri Finanssilaitoksiin. Raportoitavien ja vaihdettavien finanssitietojen olisi koskettava kaikkien asianomaisten tulojen (korot, osingot ja vastaavantyyppiset tulot) lisäksi myös tilisaldoja ja Finanssivarallisuuden myyntituottoja, jotta voidaan puuttua tilanteisiin, joissa veronmaksaja yrittää piilottaa pääomaa, joka on itsessään tuloa, tai varoja, joita koskevia veroja on vältelty. Sen vuoksi tämän direktiivin mukainen tietojen käsittely on tarpeen ja oikeasuhteista, jotta jäsenvaltioiden verohallinnot voivat asianmukaisesti ja yksiselitteisesti tunnistaa asianomaiset veronmaksajat, hallinnoida ja panna täytäntöön verolakejaan rajat ylittävissä tilanteissa, arvioida veron välttämisen todennäköisyyttä ja välttää tarpeettomia lisätutkimuksia.

(11)

Raportoivat finanssilaitokset voisivat täyttää tiedonantovelvoitteensa yksittäisille Raportoitaville henkilöille noudattamalla niiden sisäisissä menettelyissä kansallisen lainsäädännön mukaisesti säädettyjä tarkemmin määrättyjä ilmoittamismenettelyjä, ilmoittamistiheys mukaan lukien.

(12)

Raportoivien finanssilaitosten, lähettävien jäsenvaltioiden ja vastaanottavien jäsenvaltioiden olisi rekisterinpitäjinä säilytettävä tämän direktiivin mukaisesti käsiteltyjä tietoja ainoastaan niin kauan kuin sen tarkoitusten saavuttamiseksi on tarpeen. Jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen erot huomioon ottaen enimmäissäilytysaika olisi vahvistettava ottaen huomioon kunkin rekisterinpitäjän kansallisessa verolainsäädännössä säädetyt vanhentumisajat.

(13)

Jäsenvaltioiden olisi käytettävä tämän direktiivin täytäntöönpanossa OECD:n laatimia kommentaareja, jotka koskevat toimivaltaisten viranomaisten mallisopimusta ja yhteistä tietojenvaihtostandardia, esimerkkien ja tulkintojen lähteenä ja jotta varmistetaan johdonmukainen soveltaminen eri jäsenvaltioissa. Unionin tämän alan toimissa olisi jatkossakin otettava erityisesti huomioon tuleva kehitys OECD:ssä.

(14)

Direktiivin 2011/16/EU 8 artiklan 1 kohdassa säädettyä edellytystä, jonka mukaan automaattinen tietojenvaihto voi edellyttää tietojen saatavuutta, ei pitäisi soveltaa tällä direktiivillä direktiiviin 2011/16/EU sisällytettäviin uusiin tulo- ja pääomalajeihin.

(15)

Direktiivin 2011/16/EU 8 artiklan 3 kohdassa oleva viittaus kynnysmäärään olisi poistettava, koska tällainen kynnysmäärä ei näytä olevan käytännössä hallittavissa.

(16)

Saatavuusedellytyksen vuonna 2017 tehtävä uudelleentarkastelu olisi ulotettava kaikkiin direktiivin 2011/16/EU 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin viiteen lajiin, jotta voitaisiin tarkastella kaikkien jäsenvaltioiden tarvetta kaikki nämä lajit kattavaan tietojenvaihtoon.

(17)

Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, erityisesti oikeutta henkilötietojen suojaan.

(18)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta eli jäsenvaltioiden välistä tehokasta hallinnollista yhteistyötä sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta soveltuvin edellytyksin, vaan se voidaan vaaditun yhdenmukaisuuden ja tehokkuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(19)

Nykyisten rakenteellisten erojen vuoksi tulisi sallia, että Itävalta vaihtaa tietoja automaattisesti tämän direktiivin mukaisesti ensimmäisen kerran 30 päivään syyskuuta 2018 mennessä eikä 30 päivään syyskuuta 2017 mennessä.

(20)

Direktiivi 2011/16/EU olisi sen vuoksi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivi 2011/16/EU seuraavasti:

1)

Korvataan 3 artiklan 9 alakohta seuraavasti:

”9.

’automaattisella tietojenvaihdolla’ ilman edeltävää pyyntöä tapahtuvaa ennalta määriteltyjen tietojen järjestelmällistä ilmoittamista muissa jäsenvaltioissa asuvista henkilöistä asiaankuuluvalle asuinjäsenvaltiolle ennalta vahvistetuin säännöllisin väliajoin. Jäljempänä 8 artiklan yhteydessä tarkoitetaan saatavilla olevilla tiedoilla tiedot ilmoittavan jäsenvaltion verotiedostoissa olevia tietoja, jotka voidaan saada käyttöön kyseisen jäsenvaltion tietojen keräämis- ja käsittelymenettelyjä noudattaen. Jäljempänä 8 artiklan 3 a ja 7 a kohdassa, 21 artiklan 2 kohdassa sekä 25 artiklan 2 ja 3 kohdassa isolla alkukirjaimella kirjoitetuilla ilmauksilla on merkitys, joka niillä on liitteessä I olevissa vastaavissa määritelmissä.”

2)

Muutetaan 8 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi ilmoittaa toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, ettei se halua ottaa vastaan tietoja yhdestä tai useammasta 1 kohdassa tarkoitetusta tulo- ja pääomalajista. Sen on ilmoitettava tästä myös komissiolle.

Voidaan katsoa, ettei jäsenvaltio halua ottaa vastaan tietoja 1 kohdan mukaisesti, jos se ei ilmoita komissiolle yhdestäkään lajista, josta sillä on tietoja saatavilla.”

b)

Lisätään kohta seuraavasti:

”3 a.   Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla sen Raportoivia finanssilaitoksia vaaditaan ottamaan käyttöön liitteissä I ja II olevat tietojenvaihto- ja huolellisuussäännöt ja varmistettava niiden tehokas täytäntöönpano ja noudattaminen liitteessä I olevan IX jakson mukaisesti.

Liitteisiin I ja II sisältyvien sovellettavien tietojenvaihto- ja huolellisuussääntöjen mukaisesti kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on automaattisella tietojenvaihdolla ilmoitettava 6 kohdan b alakohdassa vahvistetussa määrärajassa toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle seuraavat tiedot Raportoitavaa tiliä koskevista verokausista 1 päivästä tammikuuta 2016:

a)

kunkin sellaisen Raportoitavan henkilön nimi, osoite, verotunniste(et) ja syntymäaika- ja paikka (jos kyseessä on luonnollinen henkilö), joka on Tilinhaltija, ja jos kyseessä on Yksikkö, joka on Tilinhaltija ja jossa liitteissä esitettyjen huolellisuussääntöjen soveltamisen jälkeen tunnistetaan olevan yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö, tämän Yksikön ja jokaisen Raportoitavan henkilön nimi, osoite ja verotunniste(et) sekä jokaisen Raportoitavan henkilön syntymäaika ja -paikka;

b)

tilinumero (tai sen puuttuessa sitä tehtävältään vastaava tieto);

c)

Raportoivan finanssilaitoksen nimi ja tunnistenumero (jos sellainen on);

d)

tilin saldo tai arvo (mukaan lukien Käteisarvovakuutussopimuksen tai Elinkorkosopimuksen osalta Käteisarvo tai takaisinostoarvo) kyseisen kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson lopussa, tai jos tili suljettiin tällaisen vuoden tai kauden aikana, tilin sulkeminen;

e)

Säilytystilin osalta:

i)

koron kokonaisbruttomäärä, osingon kokonaisbruttomäärä ja tilillä pidettyihin varoihin liittyen syntyneen muun tulon kokonaisbruttomäärä, kussakin tapauksessa maksettuna tai hyvitettynä tilille (tai tiliin liittyen) kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana; ja

ii)

Finanssivarojen myynnistä tai lunastuksesta tilille maksettu tai hyvitetty kokonaisbruttotulo sen kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana, jonka osalta Raportoiva finanssilaitos toimi säilytyksenhoitajana, välittäjänä, nimellisomistajana tai muutoin Tilinhaltijan asiamiehenä;

f)

Talletustilin osalta tilille kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana suoritetun tai hyvitetyn koron kokonaisbruttomäärä; ja

g)

sellaisen tilin osalta, jota ei kuvata 2 kohdan e tai f alakohdassa, Tilinhaltijalle tilin osalta kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana maksettu tai hyvitetty kokonaisbruttomäärä, jonka osalta Raportoiva finanssilaitos on velvoittautunut tai velallinen, mukaan lukien Tilinhaltijalle kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana maksettujen lunastusmaksujen yhteismäärä.

Vaihdettaessa tietoja tämän kohdan mukaisesti, ellei tässä kohdassa tai liitteissä toisin säädetä, voidaan Raportoitavaan tiliin liittyen suoritettujen maksujen määrä ja luonnehdinta määrittää tiedot toimittavan jäsenvaltion verolainsäädännön mukaan.

Tämän kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta ovat etusijalla 1 kohdan c alakohtaan tai mihin tahansa muuhun unionin säädökseen nähden, mukaan lukien neuvoston direktiivi 2003/48/EY (3), siinä määrin kuin asiassa käytävä tietojenvaihto kuuluisi 1 kohdan c alakohdan tai minkä tahansa muun unionin säädöksen soveltamisalaan, mukaan lukien direktiivi 2003/48/EY.

(3)  Neuvoston direktiivi 2003/48/EY, annettu 3 päivänä kesäkuuta 2003, säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta (EUVL L 157, 26.6.2003, s. 38).”"

c)

Korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5.   Komissio esittää ennen 1 päivää heinäkuuta 2017 kertomuksen, jossa annetaan yleiskatsaus ja arvio saaduista tilastoista ja tiedoista sellaisten kysymysten osalta kuin automaattisesta tietojenvaihdosta aiheutuvat hallinnolliset ja muut asiaankuuluvat kustannukset ja hyödyt sekä siihen liittyvät käytännön näkökohdat. Komissio esittää tarvittaessa neuvostolle ehdotuksen, joka koskee 1 kohdassa tarkoitettuja tulo- ja pääomalajeja ja siinä säädettyjä edellytyksiä, mukaan luettuna edellytys, jonka mukaan muissa jäsenvaltioissa asuvia henkilöitä koskevien tietojen on oltava saatavilla, taikka 3 a kohdassa tarkoitettuja tietoja tai molempia.

Tarkastellessaan komission ehdotusta neuvosto arvioi mahdollisuutta vahvistaa edelleen automaattisen tietojenvaihdon tehokkuutta ja toimivuutta sekä nostaa sen tasoa siinä tarkoituksessa, että:

a)

kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava automaattisella tietojenvaihdolla toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle kyseisessä toisessa jäsenvaltiossa asuvia henkilöitä koskevat tiedot verokausilta 1 päivästä tammikuuta 2017 alkaen kaikista 1 kohdassa luetelluista tulo- ja pääomalajeista, sellaisina kuin nämä on ymmärrettävä tiedot ilmoittavan jäsenvaltion lainsäädännön nojalla; ja

b)

edellä 1 ja 3 a kohdassa säädettyjä tulo- ja pääomalajien ja tietojen luetteloja laajennetaan niin, että ne kattavat myös muut tulo- ja pääomalajit, rojaltit mukaan luettuina, ja muut tiedot.”

d)

Korvataan 6 kohta seuraavasti:

”6.   Tietojenvaihto toteutetaan seuraavasti:

a)

edellä 1 kohdassa säädettyjen tulo- ja pääomalajien osalta vähintään kerran vuodessa, kuuden kuukauden kuluessa jäsenvaltion sen verovuoden päättymisestä, jonka aikana tiedot tulivat saataville;

b)

edellä 3 a kohdassa säädettyjen tietojen osalta tietoja vaihdetaan vuosittain, yhdeksän kuukauden kuluessa kalenterivuoden tai muun sellaisen asianmukaisen raportointijakson päättymisestä, johon tiedot liittyvät.”

e)

Lisätään kohta seuraavasti:

”7 a.   Liitteessä I olevan VIII jakson B kohdan 1 alakohdan c alakohtaa ja C kohdan 17 alakohdan g alakohtaa sovellettaessa kunkin jäsenvaltion on 31 päivään heinäkuuta 2015 mennessä ilmoitettava komissiolle luettelo yksiköistä ja tileistä, joita kohdellaan Ei-raportoivina finanssilaitoksina ja Muina kuin finanssitileinä. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle mahdollisista muutoksista tältä osin. Komissio julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä vastaanotettujen tietojen luettelon ja päivittää sitä tarpeen mukaan.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseisenlaiset Ei-raportoivat finanssilaitokset ja Muut kuin finanssitilit täyttävät kaikki liitteessä I olevan VIII jakson B kohdan 1 alakohdan c alakohdassa ja C kohdan 17 alakohdan g alakohdassa luetellut vaatimukset ja erityisesti, että asema ei-raportoivana finanssilaitoksena tai muuna kuin finanssitilinä ei estä tämän direktiivin tarkoituksia.”

3)

Korvataan 20 artiklan 4 kohta seuraavasti:

”4.   Edellä olevan 8 artiklan mukaiset automaattisesti vaihdettavat tiedot on lähetettävä käyttämällä komission 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vahvistamaa vakiomuotoista tiedonsiirtoformaattia, jonka tarkoituksena on helpottaa tällaista automaattista tietojenvaihtoa ja joka perustuu direktiivin 2003/48/EY 9 artiklan mukaiseen olemassa olevaan tiedonsiirtoformaattiin, jota on käytettävä kaikentyyppisessä automaattisessa tietojenvaihdossa.”

4)

Korvataan 21 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Komissio vastaa kaikesta CCN-verkon kehittämisestä, joka on tarpeen näiden tietojen vaihdon mahdollistamiseksi jäsenvaltioiden välillä ja CCN-verkon turvallisuuden varmistamiseksi.

Jäsenvaltioiden on vastattava kaikesta järjestelmiensä kehittämisestä, joka on tarpeen näiden tietojen vaihtamisen mahdollistamiseksi CCN-verkkoa käyttäen ja niiden järjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jokaiselle Raportoitavalle luonnolliselle henkilölle ilmoitetaan häntä koskeviin tietoihin liittyvistä tietoturvaloukkauksista, jos kyseinen loukkaus todennäköisesti vahingoittaa hänen henkilötietojensa tai yksityisyytensä suojaa.

Jäsenvaltioiden on luovuttava kaikista tämän direktiivin soveltamisesta johtuvia kustannuksia koskevista korvausvaatimuksista, lukuun ottamatta tapauksen mukaan niitä, jotka koskevat asiantuntijoille maksettuja palkkioita.”

5)

Muutetaan 25 artikla seuraavasti:

a)

Nykyisestä 25 artiklan tekstistä tulee 1 kohta.

b)

Lisätään kohdat seuraavasti:

”2.   Raportoivia finanssilaitoksia ja kunkin jäsenvaltion toimivaltaisia viranomaisia pidetään direktiivissä 95/46/EY tarkoitettuina rekisterinpitäjinä.

3.   Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että kukin sen lainkäyttöalueella toimiva raportoiva finanssilaitos ilmoittaa kullekin asianomaiselle Raportoitavalle luonnolliselle henkilölle, että 8 artiklan 3 a kohdassa tarkoitettuja häntä koskevia tietoja kerätään ja siirretään tämän direktiivin mukaisesti, sekä varmistettava, että raportoiva finanssilaitos antaa kyseiselle henkilölle kaikki tiedot, joihin hänellä on oikeus direktiivin 95/46/EY täytäntöönpanemiseksi annetun kansallisen lainsäädännön nojalla; tiedot on annettava riittävän ajoissa, jotta henkilö voi käyttää tietosuojaoikeuksiaan ja joka tapauksessa ennen kuin asianomainen raportoiva finanssilaitos ilmoittaa 8 artiklan 3 a kohdassa tarkoitetut tiedot asuinjäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle.

4.   Tämän direktiivin mukaisesti käsiteltyjä tietoja säilytetään ainoastaan niin kauan kuin tämän direktiivin tarkoitusten saavuttamiseksi on tarpeen ja joka tapauksessa kunkin rekisterinpitäjän vanhentumisaikoja koskevien kansallisten sääntöjen mukaisesti.”

6)

Lisätään liitteet I ja II, joiden teksti on tämän direktiivin liitteessä.

2 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2015. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset.

Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä säännöksiä 1 päivästä tammikuuta 2016.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.   Sen estämättä, mitä 1 artiklan 2 alakohdan b alakohdassa ja tämän artiklan 1 kohdassa säädetään, Itävalta soveltaa tämän direktiivin säännöksiä 1 päivästä tammikuuta 2017 verokausiin, jotka alkavat mainitusta päivästä.

3.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 9 päivänä joulukuuta 2014.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

P. C. PADOAN


(1)  EUVL C 67, 6.3.2014, s. 68.

(2)  Neuvoston direktiivi 2011/16/EU, annettu 15 päivänä helmikuuta 2011, hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta (EUVL L 64, 11.3.2011, s. 1).


LIITE

LIITE I

FINANSSITILITIETOJA KOSKEVAT TIETOJENVAIHTO- JA HUOLELLISUUSSÄÄNNÖT

Tässä liitteessä vahvistetaan tietojenvaihto- ja huolellisuussäännöt, joita Raportoivien finanssilaitosten on sovellettava, jotta jäsenvaltiot voivat ilmoittaa automaattisella tietojenvaihdolla tämän direktiivin 8 artiklan 3 a kohdassa tarkoitetut tiedot. Tässä liitteessä kuvataan myös säännöt ja hallinnolliset menettelyt, jotka jäsenvaltioiden on otettava käyttöön varmistaakseen jäljempänä esitettyjen tietojenvaihto- ja huolellisuussääntöjen tehokkaan täytäntöönpanon ja noudattamisen.

I JAKSO

YLEISET RAPORTOINTIVAATIMUKSET

A.

Jollei C–E kohdasta muuta johdu, kunkin Raportoivan finanssilaitoksen on raportoitava jäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle seuraavat tiedot kustakin tällaisessa Raportoivassa finanssilaitoksessa olevasta Raportoitavasta tilistä:

1.

jokaisen sellaisen Raportoitavan henkilön nimi, osoite, asuinjäsenvaltio(t), verotunniste(et) ja syntymäaika- ja paikka (jos kyseessä on luonnollinen henkilö), joka on Tilinhaltija, ja jos kyseessä on Yksikkö, joka on Tilinhaltija ja jossa V, VI ja VII jaksojen mukaisten huolellisuussääntöjen soveltamisen jälkeen tunnistetaan olevan yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö, tämän yksikön nimi, osoite, asuinjäsenvaltio(t) ja muu(t) asuinlainkäyttöalue(et) (jos on) ja verotunniste(et) sekä jokaisen Raportoitavan henkilön nimi, osoite, asuinjäsenvaltio(t), verotunniste(et) sekä syntymäaika- ja paikka;

2.

tilinumero (tai sen puuttuessa sitä tehtävältään vastaava tieto);

3.

Raportoivan finanssilaitoksen nimi ja tunnistenumero (jos sellainen on);

4.

tilin saldo tai arvo (mukaan lukien Käteisarvovakuutussopimuksen tai Elinkorkosopimuksen osalta Käteisarvo tai takaisinostoarvo) kyseisen kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson lopussa, tai jos tili suljettiin tällaisen vuoden tai kauden aikana, tilin sulkeminen;

5.

Säilytystilin osalta:

a)

koron kokonaisbruttomäärä, osingon kokonaisbruttomäärä ja tilillä pidettyihin varoihin liittyen syntyneen muun tulon kokonaisbruttomäärä, kussakin tapauksessa maksettuna tai hyvitettynä tilille (tai tiliin liittyen) kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana; ja

b)

Finanssivarojen myynnistä tai lunastuksesta tilille maksettu tai hyvitetty kokonaisbruttotulo sen kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana, jonka osalta Raportoiva finanssilaitos toimi säilytyksenhoitajana, välittäjänä, nimellisomistajana tai muutoin Tilinhaltijan asiamiehenä;

6.

Talletustilin osalta tilille kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana suoritetun tai hyvitetyn koron kokonaisbruttomäärä; ja

7.

sellaisen tilin osalta, jota ei kuvata A kohdan 5 tai 6 alakohdassa, tilinhaltijalle tilin osalta kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana maksettu tai hyvitetty kokonaisbruttomäärä, jonka osalta raportoiva finanssilaitos on velvoittautunut tai velallinen, mukaan lukien tilinhaltijalle kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana maksettujen lunastusmaksujen yhteismäärä.

B.

Raportoitavissa tiedoissa on ilmoitettava valuutta, jossa kukin määrä on ilmaistu.

C.

Sen estämättä, mitä A kohdan 1 alakohdassa säädetään, kustakin sellaisesta Raportoitavasta tilistä, joka on Aiempi tili, ei tarvitse ilmoittaa verotunnistetta (verotunnisteita) tai syntymäaikaa, jos Raportoivalla finanssilaitoksella ei ole kyseisiä tietoja, eikä Raportoivan finanssilaitoksen tarvitse kerätä niitä kansallisen lainsäädännön tai muun unionin säädöksen nojalla. Raportoivan finanssilaitoksen kuitenkin edellytetään pyrkivän kohtuullisin keinoin hankkimaan verotunniste (verotunnisteet) ja syntymäaika Aiempien tilien osalta sitä vuotta seuraavan toisen kalenterivuoden loppuun mennessä, jona Aiemmat tilit on tunnistettu Raportoitaviksi tileiksi.

D.

Sen estämättä, mitä A kohdan 1 alakohdassa säädetään, verotunnistetta ei tarvitse ilmoittaa, jos asianomainen jäsenvaltio tai muu asuinlainkäyttöalue ei ole antanut kyseistä verotunnistetta.

E.

Sen estämättä, mitä A kohdan 1 alakohdassa säädetään, syntymäpaikkaa koskevia tietoja ei tarvitse ilmoittaa, paitsi jos:

1)

Raportoivan finanssilaitoksen edellytetään muutoin kansallisen lainsäädäntönsä nojalla hankkivan ja ilmoittavan kyseiset tiedot tai Raportoivan finanssilaitoksen muutoin edellytetään tai on edellytetty unionin voimassa olevan tai 5 päivänä tammikuuta 2015 voimassa olleen säädöksen perusteella hankkivan tai ilmoittavan kyseiset tiedot; ja

2)

tiedot ovat saatavilla Raportoivan finanssilaitoksen ylläpitämissä sähköisesti hakukelpoisissa tiedoissa.

II JAKSO

YLEISET HUOLELLISUUSVAATIMUKSET

A.

Tiliä käsitellään Raportoitavana tilinä siitä päivästä alkaen, jona se on tunnistettu Raportoitavaksi tiliksi II–VII jaksossa olevien huolellisuusmenettelyjen mukaisesti, ja ellei toisin säädetä, Raportoitavaa tiliä koskevat tiedot on raportoiva vuosittain sitä vuotta seuraavana kalenterivuonna, johon tiedot liittyvät.

B.

Tilin saldo tai arvo on määritettävä kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson viimeisen päivän mukaan.

C.

Jos tilin saldo tai arvoraja on määritettävä kalenterivuoden viimeisen päivän mukaan, asianomainen saldo tai arvo on määritettävä sen raportointijakson viimeisen päivän mukaan, joka loppuu kyseisen kalenterivuoden päättyessä tai kuluessa.

D.

Kukin jäsenvaltio voi sallia Raportoivien finanssilaitosten käyttää palveluntarjoajia täyttämään tällaisille Raportoiville finanssilaitoksille asetetut kansallisessa lainsäädännössä tarkoitetut tietojenvaihto- ja huolellisuusvelvoitteet, mutta näiden velvoitteiden on pysyttävä Raportoivien finanssilaitosten vastuulla.

E.

Kukin jäsenvaltio voi sallia Raportoivan finanssilaitoksen soveltaa Uusia tilejä koskevia huolellisuusmenettelyjä Aiempiin tileihin ja Suuriarvoisia tilejä koskevia huolellisuusmenettelyjä Vähäarvoisiin tileihin. Jos jäsenvaltio sallii Uusia tilejä koskevien huolellisuusmenettelyjen käytön Aiempiin tileihin, Aiempiin tileihin muutoin sovellettavia sääntöjä sovelletaan edelleen.

III JAKSO

AIEMPIA HENKILÖTILEJÄ KOSKEVAT HUOLELLISUUSMENETTELYT

A.

Johdanto. Seuraavia menettelyjä sovelletaan Raportoitavien tilien tunnistamiseksi Aiempien henkilötilien joukosta.

B.

Vähäarvoiset tilit. Seuraavia menettelyjä sovelletaan vähäarvoisiin tileihin.

1.

Kotipaikkaosoite. Jos Raportoivan finanssilaitoksen arkistotiedoissa on Asiakirjanäyttöön perustuva Henkilötilin haltijan voimassa oleva kotipaikkaosoite, Raportoiva finanssilaitos voi käsitellä Henkilötilin haltijaa siinä jäsenvaltiossa tai muulla lainkäyttöalueella, jossa osoite sijaitsee, verotuksellisesti asuvana sen määrittämiseksi, onko kyseinen Henkilötilin haltija Raportoitava henkilö.

2.

Sähköinen arkistohaku. Jos Raportoivan finanssilaitoksen arkistotiedoissa ei ole Asiakirjanäyttöön perustuvaa Henkilötilin haltijan voimassa olevaa kotipaikkaosoitetta B kohdan 1 kohdassa esitetyn mukaisesti, Raportoivan finanssilaitoksen on tutkittava sillä oleva sähköisesti hakukelpoinen tieto seuraavien tunnusmerkkien osalta ja sovellettava B kohdan 3–6 alakohtaa:

a)

Tilinhaltijan tunnistaminen jäsenvaltiossa asuvaksi;

b)

voimassa oleva posti- tai kotipaikkaosoite (mukaan lukien postilokero-osoite) jäsenvaltiossa;

c)

yksi tai useampi puhelinnumero jäsenvaltiossa; ei puhelinnumeroa Raportoivan finanssilaitoksen jäsenvaltiossa;

d)

(muut kuin Talletustiliä koskevat) pysyväisohjeet varojen siirrosta jäsenvaltiossa ylläpidetylle tilille;

e)

nykyisin voimassa oleva asianajovaltakirja tai allekirjoitusvaltuus myönnettynä henkilölle, jolla on osoite jäsenvaltiossa; tai

f)

postinsäilytysohje tai c/o-osoite jäsenvaltiossa, jos Raportoivan finanssilaitoksen arkistotiedoissa ei ole muuta osoitetta Tilinhaltijalle.

3.

Jos sähköisessä haussa ei löydetä mitään B kohdan 2 alakohdassa lueteltuja tunnusmerkkejä, mitään lisätoimia ei tarvita ennen kuin olosuhteissa tapahtuu muutos, jonka seurauksena tiliin liittyy yksi tai useampi tunnusmerkki tai tili muuttuu Suuriarvoiseksi tiliksi.

4.

Jos sähköisessä haussa löydetään B kohdan 2 alakohdan a–e alakohdassa lueteltuja tunnusmerkkejä tai jos olosuhteissa tapahtuu muutos, jonka seurauksena tiliin liittyy yksi tai useampi tunnusmerkki, Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä Tilinhaltijaa kussakin sellaisessa jäsenvaltiossa, jonka osalta on tunnistettu tunnusmerkki, verotuksellisesti asuvana, paitsi jos se päättää soveltaa B kohdan 6 alakohtaa ja jokin mainitun alakohdan poikkeuksista soveltuu kyseisen tilin osalta.

5.

Jos sähköisessä haussa paljastuu postinsäilytysohje tai c/o-osoite eikä Tilinhaltijalle tunnisteta muuta osoitetta eikä mitään B kohdan 2 alakohdan a–e alakohdassa lueteltua tunnusmerkkiä, Raportoivan finanssilaitoksen on sovellettava C kohdan 2 alakohdassa kuvattua paperiarkistohakua tai yritettävä hankkia Tilinhaltijalta itse annettu todistus tai Asiakirjanäyttöä kyseisen Tilinhaltijan verotuksellis(t)en kotipaikan (kotipaikkojen) määrittämiseksi, siinä järjestyksessä, mikä on tilanteeseen sopivinta. Jos paperiarkistohaussa ei pystytä määrittämään tunnusmerkkejä eikä itse annettua todistusta tai Asiakirjanäyttöä saada, Raportoivan finanssilaitoksen on raportoitava tili jäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle dokumentoimattomana tilinä.

6.

Sen estämättä, että B kohdan 2 alakohdan mukaisia tunnusmerkkejä löydetään, Raportoivan finanssilaitoksen ei tarvitse käsitellä tilinhaltijaa jäsenvaltiossa asuvana, jos:

a)

Tilinhaltijatietoihin sisältyy voimassa oleva posti- tai kotipaikkaosoite kyseisessä jäsenvaltiossa tai yksi tai useampi puhelinnumero kyseisessä jäsenvaltiossa (eikä puhelinnumeroa Raportoivan finanssilaitoksen jäsenvaltiossa) tai pysyväisohjeet (muun Finanssitilin kuin Talletustilin osalta) varojen siirrosta jossakin jäsenvaltiossa ylläpidetylle tilille, ja raportoiva finanssilaitos hankkii tai se on aiemmin tutkinut ja sillä on arkistotieto:

i)

itse annetusta todistuksesta Tilinhaltijalta tämän asuinjäsenvaltio(i)sta tai muusta (muista) asuinlainkäyttöalueesta (asuinlainkäyttöalueista), joihin kyseinen jäsenvaltio ei kuulu; ja

ii)

asiakirjanäytöstä, josta käy ilmi Tilinhaltijan ei-raportoitava status.

b)

Tilinhaltijatietoihin sisältyy nykyisin voimassa oleva asianajovaltakirja tai allekirjoitusvaltuus myönnettynä henkilölle, jolla on osoite kyseisessä jäsenvaltiossa; ja Raportoiva finanssilaitos hankkii tai se on aiemmin tutkinut ja sillä on arkistossa tieto:

i)

itse annetusta todistuksesta Tilinhaltijalta tämän asuinjäsenvaltio(i)sta tai muusta (muista) asuinlainkäyttöalueesta (asuinlainkäyttöalueista), joihin kyseinen jäsenvaltio ei kuulu; tai

ii)

asiakirjanäytöstä, josta käy ilmi Tilinhaltijan ei-raportoitava status.

C.

Suuriarvoisten tilien laajennettu tutkimismenettely. Seuraavaa laajennettua menettelyä sovelletaan Suuriarvoisiin tileihin.

1.

Sähköinen arkistohaku. Raportoivan finanssilaitoksen on Suuriarvoisten tilien osalta tutkittava sillä oleva sähköisesti hakukelpoinen tieto B kohdan 2 alakohdassa kuvattujen tunnusmerkkien osalta.

2.

Paperiarkistohaku. Jos Raportoivan finanssilaitoksen sähköisesti hakukelpoisiin tietokantoihin sisältyy kentät kaikkia C kohdan 3 alakohdassa kuvattuja tietoja ja niiden poimintaa varten, paperiarkistohakua ei vaadita sen lisäksi. Jos sähköiset tietokannat eivät poimi kaikkia näitä tietoja, Raportoivan finanssilaitoksen on Suuriarvoisen tilin osalta tutkittava myös asiakkaan nykyinen kantatiedosto ja, siltä osin kuin ne eivät sisälly asiakkaan nykyiseen kantatiedostoon, seuraavat tiliin liittyvät ja Raportoivan finanssilaitoksen viimeisten viiden vuoden aikana hankkimat asiakirjat B kohdan 2 alakohdassa kuvattujen tunnusmerkkien osalta:

a)

viimeisin tilin osalta kerätty Asiakirjanäyttö;

b)

viimeisin tilinavaussopimus tai -dokumentaatio;

c)

Raportoivan finanssilaitoksen rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan AML/KYC-menettelyn (Anti-Money Laundering, rahanpesun estäminen; Know Your Customer, tunne asiakkaasi eli asiakkaan henkilöllisyyden tarkistaminen) mukaan tai muihin sääntelytarkoituksiin hankkima viimeisin dokumentaatio;

d)

kaikki nykyisin voimassa olevat asianajovaltakirjat tai allekirjoitusvaltuuslomakkeet; ja

e)

(muut kuin Talletustiliä koskevat) nykyiset voimassa olevat pysyväisohjeet varojen siirrosta.

3.

Poikkeus, jos tietokannat sisältävät riittävät tiedot. Raportoivan finanssilaitoksen ei tarvitse tehdä C kohdan 2 alakohdassa kuvattua paperiarkistohakua, jos sen sähköisesti hakukelpoisiin tietoihin sisältyvät seuraavat:

a)

Tilinhaltijan kansallisuus- tai kotipaikkastatus;

b)

Raportoivan finanssilaitoksen arkistotiedoissa nykyisin oleva Tilinhaltijan kotipaikkaosoite ja postiosoite;

c)

Raportoivan finanssilaitoksen arkistossa nykyisin oleva(t) Tilinhaltijan puhelinnumero(t) (jos niitä on);

d)

kun kyseessä on Muu finanssitili kuin talletustili, onko olemassa pysyväisohjeita tilillä olevien varojen siirrosta toiselle tilille (mukaan lukien tili Raportoivan finanssilaitoksen toisessa sivuliikkeessä tai toisessa Rahoituslaitoksessa);

e)

onko Tilinhaltijan osalta olemassa nykyinen c/o-osoite tai postinsäilytysohje; ja

f)

onko tiliä varten asianajovaltakirja tai allekirjoitusvaltuus.

4.

Asiakasvastaavalle tehtävä tosiasiallista tietoa koskeva kysely. Edellä C kohdan 1 ja 2 alakohdassa kuvattujen sähköisten ja paperiarkistohakujen lisäksi Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä Raportoitavana tilinä Suuriarvoista tiliä, joka on osoitettu asiakasvastaavalle (mukaan lukien Finanssitili, joka on yhdistetty tällaisen Suuriarvoisen tilin kanssa), jos asiakasvastaavalla on tosiasiallinen tieto siitä, että Tilinhaltija on Raportoitava henkilö.

5.

Tunnusmerkkien löytymisen vaikutus.

a)

Jos edellä C kohdassa kuvatussa Suuriarvoisten tilien laajennetussa tutkimisessa ei löydetä mitään B kohdan 2 alakohdassa lueteltuja tunnusmerkkejä eikä tiliä tunnisteta C kohdan 4 alakohdassa tarkoitetun Raportoitavan henkilön pitämäksi, mitään lisätoimia ei vaadita ennen kuin olosuhteissa tapahtuu muutos, jonka seurauksena tiliin liittyy yksi tai useampi tunnusmerkki.

b)

Jos C kohdassa kuvatussa Suuriarvoisten tilien laajennetussa tutkimisessa löydetään B kohdan 2 alakohdan a–e alakohdassa lueteltuja tunnusmerkkejä tai jos olosuhteissa tapahtuu muutos, jonka seurauksena tiliin liittyy yksi tai useampi tunnusmerkki, Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä tiliä Raportoitavana tilinä kunkin sellaisen jäsenvaltion osalta, josta on tunnistettu tunnusmerkki, paitsi jos se päättää soveltaa B kohdan 6 alakohtaa ja jokin mainitun kohdan poikkeuksista soveltuu kyseisen tilin osalta.

c)

Jos edellä C kohdassa kuvatussa Suuriarvoisten tilien laajennetussa tutkimisessa paljastuu postinsäilytysohje tai c/o-osoite eikä Tilinhaltijalle tunnisteta muuta osoitetta eikä mitään B kohdan 2 alakohdan a–e alakohdassa lueteltua tunnusmerkkiä, Raportoivan finanssilaitoksen on hankittava Tilinhaltijalta itse annettu todistus tai Asiakirjanäyttöä kyseisen Tilinhaltijan verotuksellis(t)en kotipaikan (kotipaikkojen) määrittämiseksi. Jos Raportoiva finanssilaitos ei pysty hankkimaan itse annettua todistusta tai asiakirjanäyttöä, Raportoivan finanssilaitoksen on raportoitava tili jäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle dokumentoimattomana tilinä.

6.

Jos Aiempi henkilötili ei ole Suuriarvoinen tili 31 päivänä joulukuuta 2015, mutta muuttuu Suuriarvoiseksi tiliksi jonkin myöhemmän kalenterivuoden viimeisenä päivänä, Raportoivan finanssilaitoksen on saatettava tiliä koskevat C kohdassa kuvatut laajennetut tutkimismenettelyt loppuun sitä vuotta seuraavan kalenterivuoden aikana, jona tili muuttuu Suuriarvoiseksi tiliksi. Jos tili tämän tutkimisen perusteella tunnistetaan Raportoitavaksi tiliksi, Raportoivan finanssilaitoksen on raportoitava vaaditut tiedot tilistä siltä vuodelta, jona tili tunnistetaan Raportoitavaksi tiliksi, ja myöhemmiltä vuosilta vuosittain, paitsi jos Tilinhaltija lakkaa olemasta Raportoitava henkilö.

7.

Kun Raportoiva finanssilaitos soveltaa tämän C kohdassa kuvattuja laajennettuja tutkimismenettelyjä Suuriarvoiseen tiliin, se ei ole velvollinen soveltamaan näitä menettelyjä uudelleen, lukuun ottamatta C kohdan 4 alakohdassa kuvattua kyselyä asiakasvastaavalle, samaan Suuriarvoiseen tiliin jonain myöhempänä vuonna, paitsi jos tili on dokumentoimaton tili, johon Raportoivan finanssilaitoksen tulisi soveltaa laajennettuja tutkimusmenettelyjä uudelleen vuosittain, kunnes tili ei ole enää dokumentoimaton.

8.

Jos Suuriarvoisen tilin osalta tapahtuu olosuhteiden muutos, jonka seurauksena tiliin liittyy yksi tai useampi B kohdan 2 alakohdassa kuvattu tunnusmerkki, Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä tiliä raportoitavana tilinä kunkin sellaisen jäsenvaltion osalta, josta on tunnistettu tunnusmerkki, paitsi jos se päättää soveltaa B kohdan 6 alakohtaa ja jokin mainitun alakohdan poikkeuksista soveltuu kyseisen tilin osalta.

9.

Raportoivan finanssilaitoksen on toteutettava menettely sen varmistamiseksi, että asiakasvastaava tunnistaa kaikki tilin olosuhteissa tapahtuvat muutokset. Jos asiakasvastaavalle esimerkiksi ilmoitetaan, että Tilinhaltijalla on uusi postiosoite jossakin jäsenvaltiossa, Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä uutta osoitetta olosuhteiden muutoksena, ja jos se päättää soveltaa B kohdan 6 alakohtaa, sen on hankittava Tilinhaltijalta asianmukainen dokumentaatio.

D.

Aiemman Suuriarvoisen henkilötilin tutkiminen on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016. Aiemman vähäarvoisen henkilötilin tutkiminen on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2017.

E.

Aiempia henkilötilejä, jotka on tunnistettu tämän osaston nojalla Raportoitaviksi tileiksi, on käsiteltävä Raportoitavina tileinä kaikkina myöhempinä vuosina, paitsi jos Tilinhaltija lakkaa olemasta Raportoitava henkilö.

IV JAKSO

UUSIA HENKILÖTILEJÄ KOSKEVAT HUOLELLISUUSMENETTELYT

Seuraavia menettelyjä sovelletaan Raportoitavien tilien tunnistamiseksi Uusien henkilötilien joukosta.

A.

Raportoivan finanssilaitoksen on Uusien henkilötilien osalta hankittava tilinavauksen yhteydessä itse annettu todistus, joka voi olla osa tilinavausdokumentaatiota, joka sallii Raportoivan finanssilaitoksen määrittää Tilinhaltijan verotuksellisen kotipaikan (verotukselliset kotipaikat) ja vahvistaa tällaisen itse annetun todistuksen kohtuullisuuden niiden tietojen perusteella, jotka Raportoiva finanssilaitos on hankkinut tilinavauksen yhteydessä, mukaan lukien rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan menettelyn mukaisesti kerätty dokumentaatio.

B.

Jos itse annettu todistus vahvistaa, että Tilinhaltija on verotuksellisesti jäsenvaltiossa asuva, Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä tiliä Raportoitavana tilinä ja itse annetun todistuksen on myös sisällettävä Tilinhaltijan verotunniste kunkin tällaisen jäsenvaltion osalta (jollei I jakson D kohdasta muuta johdu) sekä syntymäaika.

C.

Jos Uuden henkilötilin osalta tapahtuu olosuhteissa muutos, jonka vuoksi Raportoiva finanssilaitos tietää tai sillä on syy tietää, että alkuperäinen itse annettu todistus on virheellinen tai epäluotettava, Raportoiva finanssilaitos ei voi käyttää alkuperäistä itse annettua todistusta ja sen täytyy hankkia pätevä itse annettu todistus, joka selvittää Tilinhaltijan verotuksellisen kotipaikan (verotukselliset kotipaikat).

V JAKSO

AIEMPIA YKSIKKÖTILEJÄ KOSKEVAT HUOLELLISUUSMENETTELYT

Seuraavia menettelyjä sovelletaan Raportoitavien tilien tunnistamiseksi Aiempien yksikkötilien joukosta.

A.

Yksikkötilit, joita ei tarvitse tutkia, tunnistaa tai raportoida. Jollei Raportoiva finanssilaitos toisin valitse, joko kaikkien Aiempien yksikkötilien osalta tai erikseen minkä tahansa tällaisten yksikkötilien selvästi tunnistetun ryhmän osalta, Aiempaa yksikkötiliä, jonka kokonaissaldo tai -arvo ei ylitä kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitettua määrää, joka vastaa 250 000:ta Yhdysvaltain dollaria, 31 päivänä joulukuuta 2015, ei tarvitse tutkia, tunnistaa tai raportoida Raportoitavana tilinä ennen kuin kokonaissaldo tai -arvo ylittää kyseisen määrän jonkin myöhemmän kalenterivuoden viimeisenä päivänä.

B.

Tutkittavat yksikkötilit. Aiempi yksikkötili, jonka yhteenlaskettu saldo tai arvo ylittää 31 päivänä joulukuuta 2015 kansallisessa valuutassa ilmoitetun määrän, joka vastaa 250 000:ta Yhdysvaltain dollaria, ja Aiempi yksikkötili, joka ei 31 päivänä joulukuuta 2015 ylitä kyseistä määrää, mutta jonka kokonaissaldo tai -arvo ylittää kyseisen määrän jonkin myöhemmän kalenterivuoden viimeisenä päivänä, täytyy tutkia D kohdassa esitettyjen menettelyjen mukaisesti.

C.

Yksikkötilit, joista on raportoitava. Edellä B kohdassa kuvattujen Aiempien yksikkötilien osalta on Raportoitavina tileinä käsiteltävä vain niitä, joita pitää yksi tai useampi Yksikkö, joka on Raportoitava henkilö, tai Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö.

D.

Tutkimismenettelyt niiden yksikkötilien tunnistamiseksi, joista on raportoitava. Raportoivan finanssilaitoksen on sovellettava B kohdassa kuvattujen Aiempien yksikkötilien osalta seuraavia tutkimismenettelyjä sen määrittämiseksi, pitääkö tiliä yksi tai useampi Raportoitava henkilö tai Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö:

1.

Määritetään, onko yksikkö Raportoitava henkilö.

a)

Tutkitaan sääntely- tai asiakassuhdetarkoituksia varten säilytetyt tiedot (mukaan lukien rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan menettelyn mukaisesti kerätty dokumentaatio) sen määrittämiseksi, osoittavatko ne Tilinhaltijan olevan jäsenvaltiossa asuva henkilö. Tietoihin, jotka osoittavat Tilinhaltijan asuvan jäsenvaltiossa, kuuluu tässä yhteydessä muodostamis- tai organisointipaikka tai jäsenvaltiossa sijaitseva osoite.

b)

Jos tiedot osoittavat, että Tilinhaltijan asuinpaikka on jäsenvaltiossa, Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä tiliä Raportoitavana tilinä, paitsi jos se hankkii Tilinhaltijalta itse annetun todistuksen tai hallussaan olevien tai julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella kohtuudella määrittää, ettei Tilinhaltija ole Raportoitava henkilö.

2.

Määritetään, onko yksikkö Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö. Raportoivan finanssilaitoksen on Aiemman yksikkötilin (mukaan lukien Yksikkö, joka on Raportoitava henkilö) osalta määritettävä, onko Tilinhaltija Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö. Jos yksikin Passiivisen ei-finanssiyksikön Kontrolloivista henkilöistä on Raportoitava henkilö, tiliä on käsiteltävä Raportoitavana tilinä. Näitä määrityksiä tehdessään Raportoivan finanssilaitoksen on seurattava D kohdan 2 alakohdan a–c alakohdassa olevia ohjeita tilanteen mukaan tarkoituksenmukaisimmassa järjestyksessä.

a)

Määritetään, onko Tilinhaltija Passiivinen ei-finanssiyksikkö. Määrittäessään sitä, onko Tilinhaltija Passiivinen ei-finanssiyksikkö, Raportoivan finanssilaitoksen on hankittava Tilinhaltijalta itse annettu todistus sen statuksen vahvistamiseksi, paitsi jos sillä on hallussaan olevia tai julkisesti saatavilla olevia tietoja, joiden perusteella se voi kohtuudella määrittää, että Tilinhaltija on Aktiivinen ei-finanssiyksikkö tai VIII jakson A kohdan 6 alakohdan b alakohdassa kuvattu Muu finanssilaitos kuin sijoitusyksikkö, joka ei ole Osallistuvan lainkäyttöalueen finanssilaitos.

b)

Määritetään Tilinhaltijan Kontrolloivat henkilöt. Tilinhaltijan Kontrolloivia henkilöitä määrittäessään Raportoiva finanssilaitos voi käyttää tietoja, jotka on kerätty ja säilytetty rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan menettelyn mukaisesti.

c)

Määritetään, onko Passiivisen ei-finanssilaitoksen Kontrolloiva henkilö raportoitava henkilö. Määrittäessään, onko Passiivisen ei-finanssiyksikön Kontrolloiva henkilö Raportoitava henkilö, Raportoiva finanssilaitos voi käyttää:

i)

tietoja, jotka on kerätty ja säilytetty rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan menettelyn mukaisesti, kun kyseessä on Aiempi yksikkötili, jota pitää yksi tai useampi Ei-finanssiyksikkö ja jonka kokonaissaldo tai -arvo ei ylitä kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitettua määrää, joka vastaa 1 000 000:aa Yhdysvaltain dollaria; tai

ii)

itse annettua todistusta Tilinhaltijalta tai Kontrolloivalta henkilöltä siinä jäsenvaltiossa tai muulla lainkäyttöalueella, jossa on Kontrolloivan henkilön verotuksellinen kotipaikka.

E.

Tutkimisajankohta ja aiempiin yksikkötileihin sovellettavat lisämenettelyt

1.

Sellaisten Aiempien yksikkötilien tutkiminen, joiden kokonaissaldo tai -arvo ylittää kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitetun määrän, joka vastaa 250 000:ta Yhdysvaltain dollaria, 31 päivänä joulukuuta 2015, on saatettava loppuun 31 päivään joulukuuta 2017 mennessä.

2.

Sellaisten Aiempien yksikkötilien tutkiminen, joiden kokonaissaldo tai -arvo ei ylitä kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitettua määrää, joka vastaa 250 000:ta Yhdysvaltain dollaria; 31 päivänä joulukuuta 2015 mutta joiden kokonaissaldo tai -arvo ylittää kyseisen määrän jonkin myöhemmän kalenterivuoden joulukuun 31 päivänä, on saatettava loppuun sitä vuotta seuraavan kalenterivuoden aikana, jona yhteenlaskettu saldo tai arvo ylittää kyseisen määrän.

3.

Jos Aiemman yksikkötilin olosuhteissa tapahtuu muutos, joka aiheuttaa sen, että Raportoiva finanssilaitos tietää tai sillä on syy tietää, että itse annettu todistus tai muu tiliin liittyvä dokumentaatio on virheellinen tai epäluotettava, Raportoivan finanssilaitoksen täytyy määrittää tilin status uudelleen D kohdassa esitettyjen menettelyjen mukaisesti.

VI JAKSO

UUSIA YKSIKKÖTILEJÄ KOSKEVAT HUOLELLISUUSMENETTELYT

Seuraavia menettelyjä sovelletaan Raportoitavien tilien tunnistamiseksi Uusien yksikkötilien joukosta.

Tutkimismenettelyt niiden yksikkötilien tunnistamiseksi, joista on raportoitava. Raportoivan finanssilaitoksen on sovellettava Uusien yksikkötilien osalta seuraavaa tutkimismenettelyä sen määrittämiseksi, pitääkö tiliä yksi tai useampi Raportoitava henkilö tai Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö:

1.

Määritetään, onko Yksikkö Raportoitava henkilö.

a)

Hankitaan itse annettu todistus, joka voi olla osa tilinavausdokumentaatiota, joka sallii Raportoivan finanssilaitoksen määrittää Tilinhaltijan verotuksellisen kotipaikan (verotukselliset kotipaikat) ja vahvistaa tällaisen itse annetun todistuksen kohtuullisuuden niiden tietojen perusteella, jotka Raportoiva finanssilaitos on hankkinut tilinavauksen yhteydessä, mukaan lukien rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan menettelyn mukaisesti kerätty dokumentaatio. Jos Yksikkö vahvistaa, että sillä ei ole verotuksellista kotipaikkaa, Raportoiva finanssilaitos voi käyttää Yksikön päätoimipaikan osoitetta Tilinhaltijan kotipaikan määrittämiseksi.

b)

Jos itse annettu todistus osoittaa, että Tilinhaltija asuu jäsenvaltiossa, Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä tiliä Raportoitavana tilinä, paitsi jos se hallussaan olevien tai julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella kohtuudella määrittää, ettei Tilinhaltija ole Raportoitava henkilö kyseiseen jäsenvaltioon nähden.

2.

Määritetään, onko Yksikkö Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö. Raportoivan rahoituslaitoksen on Uuden yksikkötilin (mukaan lukien Yksikkö, joka on Raportoitava henkilö) osalta määritettävä, onko Tilinhaltija Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö. Jos yksikin Passiivisen ei-finanssiyksikön Kontrolloivista henkilöistä on Raportoitava henkilö, tiliä on käsiteltävä Raportoitavana tilinä. Näitä määrityksiä tehdessään Raportoivan finanssilaitoksen on seurattava D kohdan 2 alakohdan a–c alakohdassa olevia ohjeita tilanteen mukaan tarkoituksenmukaisimmassa järjestyksessä.

a)

Määritetään, onko Tilinhaltija Passiivinen ei-finanssiyksikkö. Määrittäessään sitä, onko Tilinhaltija Passiivinen ei-finanssiyksikkö, Raportoivan finanssilaitoksen on hankittava Tilinhaltijalta itse annettu todistus sen aseman vahvistamiseksi, paitsi jos sillä on hallussaan olevia tai julkisesti saatavilla olevia tietoja, joiden perusteella se voi kohtuudella määrittää, että Tilinhaltija on Aktiivinen ei-finanssiyksikkö tai VIII jakson A kohdan 6 alakohdan b alakohdassa kuvattu Muu finanssilaitos kuin sijoitusyksikkö, joka ei ole Osallistuvan lainkäyttöalueen finanssilaitos.

b)

Määritetään Tilinhaltijan Kontrolloivat henkilöt. Tilinhaltijan Kontrolloivia henkilöitä määrittäessään Raportoiva finanssilaitos voi käyttää tietoja, jotka on kerätty ja säilytetty rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan menettelyn mukaisesti.

c)

Määritetään, onko Passiivisen ei-finanssilaitoksen Kontrolloiva henkilö Raportoitava henkilö. Määrittäessään, onko Passiivisen ei-finanssiyksikön Kontrolloiva henkilö Raportoitava henkilö, Raportoiva finanssilaitos voi käyttää itse annettua todistusta Tilinhaltijalta tai Kontrolloivalta henkilöltä.

VII JAKSO

ERITYISET HUOLELLISUUSSÄÄNNÖT

Seuraavia lisäsääntöjä sovelletaan edellä kuvattuja huolellisuusmenettelyjä toteutettaessa:

A.

Itse annettujen todistusten ja asiakirjanäytön käyttö. Raportoiva finanssilaitos ei voi käyttää itse annettua todistusta tai Asiakirjanäyttöä, jos se tietää tai sillä on syy tietää, että itse annettu todistus tai Asiakirjanäyttö on virheellinen tai epäluotettava.

B.

Käteisarvovakuutussopimusten tai elinkorkosopimusten edunsaajina olevien luonnollisten henkilöiden pitämiä finanssitilejä ja ryhmäkäteisarvovakuutussopimuksia tai ryhmäelinkorkosopimuksia koskevat vaihtoehtoiset menettelyt. Raportoiva finanssilaitos voi olettaa, että Käteisarvovakuutussopimuksen tai Elinkorkosopimuksen edunsaajana oleva luonnollinen henkilö (muu kuin omistaja), joka saa kuolintapaussumman, ei ole Raportoitava henkilö, ja voi käsitellä tällaista Finanssitiliä Muuna kuin raportoitavana tilinä, paitsi jos Raportoiva finanssilaitos tosiasiallisesti tietää tai sillä on syy tietää, että edunsaaja on Raportoitava henkilö. Raportoivalla finanssilaitoksella on syy tietää, että Käteisarvovakuutussopimuksen edunsaaja on Raportoitava henkilö, jos Raportoivan finanssilaitoksen keräämät ja edunsaajaan liittyvät tiedot sisältävät tunnusmerkkejä niin kuin ne kuvataan III jakson B kohdassa. Jos Raportoiva finanssilaitos tosiasiallisesti tietää tai sillä on syy tietää, että edunsaaja on Raportoitava henkilö, Raportoivan finanssilaitoksen on noudatettava tämän III jakson B kohdassa olevia menettelyjä.

Raportoiva finanssilaitos voi käsitellä Finanssitiliä, joka on jäsenen osuus Ryhmäkäteisarvovakuutussopimuksesta tai Ryhmäelinkorkosopimuksesta, Finanssitilinä, joka ei ole Raportoitava tili, siihen saakka, kunnes työntekijälle, todistuksenhaltijalle tai edunsaajalle suoritetaan maksu, jos Finanssitili, joka on jäsenen osuus Ryhmäkäteisarvovakuutussopimuksesta tai Ryhmäelinkorkosopimuksesta, täyttää seuraavat vaatimukset:

i)

Ryhmäkäteisarvovakuutussopimus tai Ryhmäelinkorkosopimus myönnetään työntekijälle ja siihen kuuluu vähintään 25 työntekijää tai todistuksenhaltijaa;

ii)

työntekijällä tai todistuksenhaltijalla on oikeus saada intresseihinsä liittyvä sopimuksen arvo ja nimetä edunsaajia työntekijän kuoleman yhteydessä maksettavalle edulle; ja

iii)

työntekijälle, todistuksenhaltijalle tai edunsaajalle maksettava kokomaismäärä ei ylitä kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitettua määrää, joka vastaa 1 000 000:aa Yhdysvaltain dollaria.

’Ryhmäkäteisarvovakuutussopimuksella’ tarkoitetaan Käteisarvovakuutusta, joka i) tarjoaa suojaa luonnollisille henkilöille, jotka ovat sopimuksen jäseniä työnantajan, ammatti- tai työntekijäjärjestön tai muun yhdistyksen tai ryhmän kautta; ja ii) perii kultakin ryhmän jäseneltä (tai ryhmän sisäisen alaryhmän jäseneltä) maksun, joka määräytyy ottamatta huomioon muita ryhmän jäsenen (tai jäsenluokan) yksilöllisiä terveydentilan piirteitä kuin ikä, sukupuoli ja tupakointi.

’Ryhmäelinkorkosopimuksella’ tarkoitetaan Elinkorkosopimusta, jossa velkojat ovat luonnollisia henkilöitä, jotka ovat sopimuksen jäseniä työnantajan, ammatti- tai työntekijäjärjestön tai muun yhdistyksen tai ryhmän kautta.

C.

Tilisaldon yhdistäminen ja valuuttasäännöt

1.

Henkilötilien yhdistäminen. Luonnollisen henkilön pitämien Finanssitilien kokonaissaldon tai -arvon määrittämiseksi Raportoivan finanssilaitoksen on yhdistettävä kaikki sen tai lähiyksikön ylläpitämät tilit mutta vain siltä osin kuin Raportoivan finanssilaitoksen tietokonejärjestelmät jonkin tietoalkion perusteella, kuten asiakasnumero tai verotunniste, linkittävät Finanssitilit ja mahdollistavat tilisaldojen tai -arvojen yhdistämisen. Jokaiselle yhteisesti pidetyn Finanssitilin haltijalle on luettava kuuluvaksi yhteisesti pidetyn Finanssitilin koko saldo tai arvo tässä alakohdassa kuvattuja yhdistämisvaatimuksia sovellettaessa.

2.

Yksikkötilien yhdistäminen. Yksikön pitämien Finanssitilien kokonaissaldon tai -arvon määrittämiseksi Raportoivan finanssilaitoksen on yhdistettävä kaikki Raportoivan finanssilaitoksen tai Lähiyksikön ylläpitämät tilit, mutta vain siltä osin kuin Raportoivan finanssilaitoksen tietokonejärjestelmät jonkin tietoalkion, kuten asiakasnumero tai verotunniste, perusteella linkittävät Finanssitilit ja mahdollistavat tilisaldojen tai -arvojen yhdistämisen. Jokaiselle yhteisesti pidetyn Finanssitilin haltijalle on luettava kuuluvaksi yhteisesti pidetyn Finanssitilin koko saldo tai arvo tässä alakohdassa kuvattuja yhdistämisvaatimuksia sovellettaessa.

3.

Asiakasvastaaviin sovellettava erityinen yhdistämissääntö. Henkilön pitämien Finanssitilien kokonaissaldoa tai -arvoa määritettäessä, sen ratkaisemiseksi, onko Finanssitili Suuriarvoinen tili, Raportoivan finanssilaitoksen on myös, milloin kyseessä ovat Finanssitilit, joiden asiakasvastaava tietää tai hänellä on syy tietää olevan suoraan tai välillisesti saman henkilön omistamia, kontrolloimia tai perustamia (muutoin kuin fidusiaarisessa ominaisuudessa), yhdistettävä kaikki tällaiset tilit.

4.

Määrät, joiden ymmärretään käsittävän vastaavat määrät muissa valuutoissa. Kaikkien kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitettujen määrien ymmärretään käsittävän vastaavat määrät muissa valuutoissa kansallisessa lainsäädännössä määritetyn mukaisesti.

VIII JAKSO

MÄÄRITELMÄT

Jäljempänä olevilla ilmaisuilla tarkoitetaan seuraavaa:

A.   Raportoiva finanssilaitos

1.

’Raportoivalla finanssilaitoksella’ tarkoitetaan jäsenvaltion Finanssilaitosta, joka ei ole Ei-raportoiva finanssilaitos. ’Jäsenvaltion finanssilaitoksella’ tarkoitetaan i) Finanssilaitosta, jonka kotipaikka on jäsenvaltiossa, lukuun ottamatta tällaisen Finanssilaitoksen jäsenvaltion ulkopuolella sijaitsevaa sivuliikettä, ja ii) sellaisen Finanssilaitoksen sivuliikettä, jonka kotipaikka ei ole jäsenvaltiossa, jos tämä sivuliike sijaitsee kyseisessä jäsenvaltiossa.

2.

’Osallistuvan lainkäyttöalueen finanssilaitoksella’ tarkoitetaan i) Finanssilaitosta, jonka kotipaikka on Osallistuvalla lainkäyttöalueella, lukuun ottamatta tällaisen Finanssilaitoksen Osallistuvan lainkäyttöalueen ulkopuolella sijaitsevaa sivuliikettä, ja ii) sellaisen Finanssilaitoksen sivuliikettä, jonka kotipaikka ei ole Osallistuvalla lainkäyttöalueella, jos tämä sivuliike sijaitsee kyseisellä Osallistuvalla lainkäyttöalueella.

3.

’Finanssilaitoksella’ tarkoitetaan Säilytyslaitosta, Talletuslaitosta, Sijoitusyksikköä tai Määriteltyä vakuutusyhtiötä.

4.

’Säilytyslaitoksella’ tarkoitetaan Yksikköä, joka olennaisena osana liiketoimintaansa pitää Finanssivaroja toisten lukuun. Yksikkö pitää Finanssivaroja toisten lukuun olennaisena osana liiketoimintaansa, jos varojen pitämisestä ja siihen liittyvistä finanssipalveluista johtuva Yksikön bruttotulo on vähintään 20 prosenttia Yksikön bruttotulosta seuraavista lyhempänä aikana: i) kolmevuotisjakso, joka päättyy 31 päivänä joulukuuta (tai kalenterivuodesta poikkeavan tilikauden viimeisenä päivänä) ennen vuotta, jona asia ratkaistaan; tai ii) jakso, jonka yksikkö on ollut olemassa.

5.

’Talletuslaitoksella’ tarkoitetaan Yksikköä, joka vastaanottaa talletuksia säännönmukaisen pankki- tai samanlaisen liiketoiminnan puitteissa.

6.

’Sijoitusyksiköllä’ tarkoitetaan Yksikköä:

a)

joka pääasiallisesti harjoittaa liiketoimintana yhtä tai useampaa seuraavista toiminnoista tai toimenpiteistä asiakasta varten tai asiakkaan puolesta:

i)

kaupankäynti rahamarkkinainstrumenteilla (shekki, velkakirja, talletustodistus, johdannainen jne.); ulkomaan valuutalla; valuutta-, korko- ja indeksi-instrumenteilla; siirrettävillä arvopapereilla; tai kaupankäynti hyödykefutuureilla;

ii)

yksilöllinen ja kollektiivinen salkunhoito; tai

iii)

muu Finanssivarojen tai rahan sijoittaminen, hoito tai hallinnointi muiden henkilöiden puolesta;

tai

b)

jonka bruttotulo johtuu pääasiallisesti Finanssivarojen sijoittamisesta, uudelleensijoittamisesta tai niillä käytävästä kaupasta, jos yksikköä hallinnoi toinen Yksikkö, joka on Säilytyslaitos, Talletuslaitos, Määritelty vakuutusyhtiö tai A kohdan 6 alakohdan a alakohdassa kuvattu Sijoitusyksikkö.

Yksikön katsotaan harjoittavan pääasiallisesti liiketoimintana yhtä tai useampaa A kohdan 6 alakohdan a alakohdassa kuvattua toimintaa tai Yksikön bruttotulon katsotaan johtuvan pääasiallisesti Finanssivarojen sijoittamisesta, uudelleensijoittamisesta tai niillä käytävästä kaupasta A kohdan 6 alakohdan b alakohtaa sovellettaessa, jos asianomaisesta toiminnasta johtuva Yksikön bruttotulo on vähintään 50 prosenttia Yksikön bruttotulosta seuraavista lyhempänä aikana: i) kolmevuotisjakso, joka päättyy sitä vuotta edeltävän vuoden 31 päivänä joulukuuta, jona asia ratkaistaan; tai ii) jakso, jonka Yksikkö on ollut olemassa. ’Sijoitusyksikkö’ ei sisällä Yksikköä, joka on Aktiivinen ei-finanssiyksikkö, koska kyseinen Yksikkö täyttää jonkin D kohdan 8 alakohdan d–g alakohdassa tarkoitetuista kriteereistä.

Tämä kohta on tulkittava tavalla, joka vastaa rahanpesunvastaisen toimintaryhmän (FATF) suosituksessa ’finanssilaitoksen’ määritelmästä käytettyjä samanlaisia ilmauksia.

7.

’Finanssivaroihin’ sisältyvät arvopaperi (esimerkiksi yhtiön osake, yhtymäosuus tai todellinen etuuden omistajuus laajalti omistetussa tai julkisen kaupankäynnin kohteena olevassa yhtymässä tai trustissa, joukkovelkakirjalaina, debentuuri tai muu velka-asiakirja), yhtymäosuus, hyödyke, swap-sopimus (esimerkiksi koronvaihtosopimukset, valuutanvaihtosopimukset, viitekoronvaihtosopimukset, enimmäis- ja vähimmäiskorkojen vaihtosopimukset, hyödykkeisiin perustuvat vaihtosopimukset, osakkeenvaihtosopimukset, osakeindeksien vaihtosopimukset ja samankaltaiset sopimukset), Vakuutussopimus tai Elinkorkosopimus tai muu osuus (mukaan lukien futuuri- tai termiinisopimus tai optio) arvopaperista, yhtymäosuudesta, hyödykkeestä, vaihtosopimuksesta, Vakuutussopimuksesta tai Elinkorkosopimuksesta. ’Finanssivarat’ eivät sisällä velatonta suoraa osuutta kiinteästä omaisuudesta.

8.

’Määritellyllä vakuutusyhtiöllä’ tarkoitetaan Yksikköä, joka on vakuutusyhtiö (tai vakuutusyhtiön holdingyhtiö), joka antaa Käteisarvovakuutussopimuksia (Cash Value Insurance Contract) tai Elinkorkosopimuksia (Annuity Contract) tai on velvollinen suorittamaan maksuja niihin liittyen.

B.   Ei-raportoiva finanssilaitos

1.

’Ei-raportoivalla finanssilaitoksella’ tarkoitetaan Finanssilaitosta, joka on:

a)

Julkisen vallan yksikkö, Kansainvälinen järjestö tai Keskuspankki, muutoin kuin sellaisen maksun osalta, joka saadaan obligaatiosta, joka pidetään tyypiltään sellaisen kaupallisen rahoitustoiminnan yhteydessä, jota Määritelty vakuutusyhtiö, Säilytyslaitos tai Talletuslaitos harjoittaa;

b)

Laajan osallistumisen eläkerahasto; Suppean osallistumisen eläkerahasto; Julkisen vallan yksikön, Kansainvälisen järjestön tai Keskuspankin Eläkerahasto; tai Kvalifioitu luottokorttien liikkeellelaskija;

c)

muu Yksikkö, jossa on pieni riski siitä, että sitä käytettäisiin veron välttämiseen ja jolla on huomattavassa määrin samanlaisia ominaisuuksia kuin yksiköillä, jotka kuvataan B kohdan 1 alakohdan a ja b alakohdassa ja joka sisältyy tämän direktiivin 8 artiklan 7 a kohdassa tarkoitettuun luetteloon Ei-raportoivista finanssilaitoksista edellyttäen, että tällaisen Yksikön asema Ei-raportoivana finanssilaitoksena ei estä tämän direktiivin tarkoituksia;

d)

Vapautettu yhteissijoitusväline; tai

e)

trusti sikäli kuin sen trustinhoitaja on Raportoiva finanssilaitos ja raportoi kaikista tiedoista, joista on I jakson mukaisesti raportoitava kaikkien trustin Raportoitavien tilien osalta.

2.

’Julkisen vallan yksiköllä’ tarkoitetaan jäsenvaltion tai muun lainkäyttöalueen hallitusta, jäsenvaltion valtiollista osaa tai muuta lainkäyttöaluetta (joka epäselvyyden välttämiseksi käsittää osavaltion, maakunnan, piirikunnan tai kunnan) tai jäsenvaltion tai muun lainkäyttöalueen tai yhden tai useamman edellisistä (kukin ’Julkisen vallan yksikkö’) kokonaan omistamaa laitosta tai välinettä. Tämä luokka muodostuu jäsenvaltion tai muun lainkäyttöalueen erottamattomista osista, kontrolloiduista yksiköistä ja valtiollisista osista.

a)

Jäsenvaltion tai muun lainkäyttöalueen ’erottamattomalla osalla’ tarkoitetaan henkilöä, organisaatiota, laitosta, toimistoa, rahastoa, välinettä tai muuta miten tahansa nimitettyä elintä, joka muodostaa jäsenvaltion tai muun lainkäyttöalueen erottamattoman osan. Hallitsevan viranomaisen nettotuotot on hyvitettävä sen omalle tilille tai jäsenvaltion tai muun lainkäyttöalueen muille tileille ilman että mikään osuus tulee jonkun yksityishenkilön hyväksi. Erottamaton osa ei käsitä sellaista luonnollista henkilöä, joka on hallitsija, virkamies tai hallinnoija, joka toimii yksityisessä tai henkilökohtaisessa ominaisuudessa.

b)

’Kontrolloidulla yksiköllä’ tarkoitetaan Yksikköä, joka on muodollisesti jäsenvaltiosta tai muusta lainkäyttöalueesta erillinen tai joka muutoin muodostaa erillisen oikeudellisen yksikön, edellyttäen että:

i)

Yksikkö on yhden tai useamman Julkisen vallan yksikön suoraan tai yhden tai useamman kontrolloidun yksikön kautta kokonaan omistama ja kontrolloima;

ii)

Yksikön nettotuotot hyvitetään sen omalle tilille tai Julkisen vallan yhden tai useamman yksikön tileille ilman että mikään osuus sen tulosta tulee jonkun yksityishenkilön hyväksi; ja

iii)

Yksikön varat määrätään yhdelle tai useammalle Julkisen vallan yksikölle purkautumisessa.

c)

Tulo ei tule yksityishenkilöiden hyväksi, jos tällaiset henkilöt ovat julkisen vallan ohjelmassa tarkoitettuja edunsaajia ja ohjelman aktiviteetit suoritetaan yleisöä varten yleiseen hyvinvointiin liittyen tai ne liittyvät hallinnon jonkin vaiheen hallinnointiin. Edellä olevasta poiketen tulon kuitenkin katsotaan tulevan yksityishenkilöiden hyväksi, jos tulo saadaan Julkisen vallan yksikön käytöstä sellaisen liiketoiminnan, kuten kaupallinen pankkiliiketoiminta, harjoittamiseen, joka tarjoaa finanssipalveluja yksityishenkilöille.

3.

’Kansainvälisellä järjestöllä’ tarkoitetaan kansainvälistä järjestöä tai sen kokonaan omistamaa laitosta tai välinettä. Tämä luokka käsittää minkä tahansa hallitustenvälisten järjestön (mukaan lukien ylikansallinen järjestö) i), joka muodostuu pääasiallisesti hallituksista, ii) jolla on voimassa päämajasopimus tai olennaisilta osiltaan vastaava sopimus jäsenvaltion kanssa ja iii) jonka tulo ei tule yksityishenkilöiden hyväksi.

4.

’Keskuspankilla’ tarkoitetaan laitosta, joka on lain tai julkisen vallan hyväksynnän mukaan pääasiallinen viranomainen, muu kuin jäsenvaltion julkinen valta itse, joka laskee liikkeelle välineitä, joiden on tarkoitus kiertää valuuttana. Tällainen laitos voi käsittää välineen, joka on jäsenvaltion julkisesta vallasta erillinen, olipa se jäsenvaltion kokonaan tai osittain omistama tai ei.

5.

’Laajan osallistumisen eläkerahastolla’ tarkoitetaan rahastoa, joka on perustettu antamaan eläke-, työkyvyttömyys- tai kuolintapausetuuksia tai mitä tahansa niiden yhdistelmiä edunsaajille, jotka ovat yhden tai useamman työnantajan nykyisiä tai entisiä työntekijöitä (tai näiden työntekijöiden nimeämiä henkilöitä), tehdyn työn vastikkeena, edellyttäen että:

a)

rahastolla ei ole ainoatakaan edunsaajaa, jolla on oikeus enempään kuin viiteen prosenttiin rahaston varoista;

b)

rahasto on julkisen vallan sääntelemä ja antaa tietoja veroviranomaisille; ja

c)

rahasto täyttää ainakin yhden seuraavista vaatimuksista:

i)

rahasto on yleisesti vapaa sijoitustulosta kannettavasta verosta tai tällaisen tulon verotusta lykätään tai sitä verotetaan alennetulla verokannalla sen aseman perusteella, joka sillä on eläkejärjestelynä;

ii)

rahasto saa vähintään 50 prosenttia kokonaismaksuistaan (muut kuin varojen siirrot muista järjestelyistä, jotka kuvataan B kohdan 5–7 alakohdassa, tai eläketileiltä, jotka kuvataan C kohdan 17 alakohdan a alakohdassa) sitä rahoittavilta työnantajilta;

iii)

jaot tai nostot rahastosta sallitaan vain niiden erityisten tapahtumien sattuessa, jotka liittyvät eläköitymiseen, työkyvyttömyyteen tai kuolemaan (paitsi jaot siirtoina muille eläkerahastoille, jotka kuvataan B kohdan 5–7 alakohdassa, tai eläketileille, jotka kuvataan C kohdan 17 alakohdan a alakohdassa), tai rangaistuksia sovelletaan jakoihin tai nostoihin, jotka suoritetaan ennen näitä erityisiä tapahtumia; tai

iv)

työntekijöiden eläkemaksuja (muut kuin eräät sallitut muodostamismaksut) rahastoon on rajoitettu työntekijän ansiotulon perusteella tai ne eivät voi vuosittain ylittää kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitettua määrää, joka vastaa 50 000:ta Yhdysvaltain dollaria, soveltaen VII jakson C kohdassa esitettyjä sääntöjä tilien yhdistämisestä ja valuutanmuunnosta.

6.

’Suppean osallistumisen eläkerahastolla’ tarkoitetaan rahastoa, joka on perustettu antamaan eläke-, työkyvyttömyys- tai kuolintapausetuuksia edunsaajille, jotka ovat yhden tai useamman työnantajan nykyisiä tai entisiä työntekijöitä (tai näiden työntekijöiden nimittämiä henkilöitä), tehdyn työn vastikkeena, edellyttäen että:

a)

rahastossa on vähemmän kuin 50 osallistujaa;

b)

rahastoa rahoittaa yksi tai useampi työnantaja, jotka eivät ole Sijoitusyksiköitä tai Passiivisia ei-finanssiyksiköitä;

c)

työnantaja- ja työntekijämaksuja rahastoon (muut kuin varainsiirrot C kohdan 17 alakohdan a alakohdassa kuvatuilta eläketileiltä) on rajoitettu työntekijän ansiotulon ja korvauksen perusteella;

d)

ne osallistujat, jotka eivät asu siinä jäsenvaltiossa, johon rahasto on sijoittautunut, eivät ole oikeutetut enempään kuin 20 prosenttiin rahaston varoista; ja

e)

rahasto on julkisen vallan sääntelemä ja antaa tietoja raportoiden veroviranomaisille.

7.

’Julkisen vallan yksikön, Kansainvälisen järjestön tai Keskuspankin Eläkerahastolla’ tarkoitetaan rahastoa, jonka Julkisen vallan yksikkö, Kansainvälinen järjestö tai Keskuspankki on perustanut antamaan eläke-, työkyvyttömyys- tai kuolintapausetuuksia edunsaajille tai osallistujille, jotka ovat nykyisiä tai entisiä työntekijöitä (tai näiden työntekijöiden nimittämiä henkilöitä) tai jotka eivät ole nykyisiä tai entisiä työntekijöitä, jos näille edunsaajille tai osallistujille suoritetut etuudet ovat vastiketta Julkisen vallan yksikölle, Kansainväliselle järjestölle tai Keskuspankille tehdystä henkilökohtaisesta työstä.

8.

’Kvalifioidulla luottokorttien liikkeellelaskijalla’ tarkoitetaan Finanssilaitosta, joka täyttää seuraavat vaatimukset:

a)

Finanssilaitos on Finanssilaitos yksinomaan sen vuoksi, että se on luottokorttien liikkeellelaskija, joka vastaanottaa talletuksia vain, kun asiakas suorittaa erääntyneen debetsaldon ylittävän maksun kortin osalta eikä liikamaksua palauteta asiakkaalle välittömästi; ja

b)

tammikuun 1 päivästä 2016 alkaen tai sitä ennen finanssilaitos toteuttaa toimintaperiaatteet ja menettelyt joko estääkseen asiakasta suorittamasta kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitettua määrää, joka vastaa 50 000:ta Yhdysvaltain dollaria, suuremman liikamaksun tai varmistaakseen, että jokainen kyseistä määrää suurempi liikamaksu, soveltaen kummassakin tapauksessa VII jakson C kohdassa esitettyjä sääntöjä tilien yhdistämisestä ja valuutanmuunnosta, palautetaan asiakkaalle 60 päivän kuluessa. Tätä sovellettaessa asiakkaan liikamaksu ei viittaa saataviin riidanalaisten maksujen osalta mutta käsittää saatavat, jotka ovat seurausta tavarapalautuksista.

9.

’Vapautetulla yhteissijoitusvälineellä’ tarkoitetaan Sijoitusyksikköä, jota säännellään yhteissijoitusvälineenä, edellyttäen, että kaikkia osuuksia yhteissijoitusvälineestä hallitsevat luonnolliset henkilöt tai Yksiköt, jotka eivät ole Raportoitavia henkilöitä lukuun ottamatta Passiivista ei-finanssiyksikköä, jossa Kontrolloivat henkilöt ovat Raportoitavia henkilöitä.

Sijoitusyksikköä, jota säännellään yhteissijoitusvälineenä, ei voida jättää pitämättä B kohdan 9 alakohdan mukaisena Vapautettuna yhteissijoitusvälineenä pelkästään siksi, että yhteissijoitusväline on laskenut liikkeeseen fyysisiä haltijaosakkeita, edellyttäen, että:

a)

yhteissijoitusvälineen osakkeita ei ole laskettu eikä lasketa liikkeelle fyysisinä haltijaosakkeina 31 päivänä joulukuuta 2015 jälkeen;

b)

yhteissijoitusväline poistaa kaikki tällaiset osakkeet liikkeestä takaisinlunastuksen yhteydessä;

c)

yhteissijoitusväline soveltaa II–VII jaksossa olevia huolellisuusmenettelyjä ja ilmoittaa vaaditut tiedot kaikista tällaisista osakkeista niiden lunastuksen tai muun maksun yhteydessä, ja

d)

yhteissijoitusvälineellä on toimintaperiaatteet ja menettelyt sen varmistamiseksi, että tällaiset osakkeet lunastetaan tai poistetaan liikkeestä mahdollisimman pian ja joka tapauksessa ennen 1 päivää tammikuuta 2018.

C.   Finanssitili

1.

’Finanssitilillä’ tarkoitetaan Finanssilaitoksen ylläpitämää tiliä, ja se käsittää Talletustilin, Säilytystilin ja:

a)

kun kyseessä on Sijoitusyksikkö, minkä tahansa omapääoma- tai velkaosuuden Finanssilaitoksessa. Edellä olevan estämättä ilmaus ’Finanssitili’ ei käsitä omapääoma- tai velkaosuutta Yksikössä, joka on Sijoitusyksikkö yksinomaan sen vuoksi, että se i) antaa sijoitusneuvoja ja toimii tai ii) hoitaa salkkuja ja toimii asiakkaan puolesta Finanssilaitokseen, joka ei ole kyseinen Yksikkö, asiakkaan nimissä talletettujen Finanssivarojen sijoittamisen, hoitamisen tai hallinnoinnin osalta;

b)

kun kyseessä on Finanssilaitos, jota ei ole kuvattu C kohdan 1 alakohdan a alakohdassa, mikä tahansa omapääoma- tai velkaosuus Finanssilaitoksessa, jos osuusluokan perustamisen tarkoituksena on ollut välttää I jakson mukainen raportointi; ja

c)

Finanssilaitoksen antamat tai ylläpitämät Käteisarvovakuutussopimukset ja Elinkorkosopimukset, muut kuin ei-sijoitussidonnaiset, ei-siirrettävissä olevat välittömät elinkorot, jotka annetaan luonnolliselle henkilölle ja jotka laskevat raha-arvon eläke- tai työkyvyttömyysetuudelle, joka annetaan sellaisen tilin perusteella, joka on Muu kuin finanssitili.

’Finanssitili’ ei käsitä tiliä, joka on Muu kuin finanssitili.

2.

’Talletustili’ käsittää yritys-, shekki-, säästö-, määräaikais- tai säästökassatilin, tai tilin, josta on todisteena talletus-, säästökassa-, sijoitus- tai velkasertifikaatti tai -asiakirja tai muu samanlainen asiakirja, ja jota Finanssilaitos ylläpitää säännönmukaisen pankki- tai samanlaisen liiketoiminnan rajoissa. Talletustili käsittää myös määrän, joka vakuutusyhtiöllä on taatun investointisopimuksen tai koron maksamista tai hyvittämistä määrälle koskevan samanlaisen sopimuksen perusteella.

3.

’Säilytystilillä’ tarkoitetaan tiliä (muuta kuin Vakuutussopimusta tai Elinkorkosopimusta), jossa pidetään Finanssivaroja toisen henkilön hyväksi.

4.

’Omapääomaosuudella’ tarkoitetaan sellaisen yhtymän osalta, joka on Finanssilaitos, joko pääoma- tai tulo-osuutta yhtymästä. Sellaisen trustin osalta, joka on Finanssilaitos, Omapääomaosuuden katsotaan olevan jokaisella henkilöllä, jota käsitellään koko trustin tai sen osan asettajana tai edunsaajana, tai jokaisella muulla luonnollisella henkilöllä, joka viime kädessä tosiasiallisesti kontrolloi trustia. Raportoitavaa henkilöä on käsiteltävä ulkomaisen trustin edunsaajana, jos Raportoitavalla henkilöllä on oikeus saada suoraan tai välillisesti (esimerkiksi nimellisomistajan kautta) pakollinen voitonjako tai hän voi suoraan tai välillisesti saada harkinnanvaraisen voitonjaon trustista.

5.

’Vakuutussopimuksella’ tarkoitetaan sopimusta (muuta kuin Elinkorkosopimusta), jonka mukaan vakuutuksenantaja suostuu maksamaan määrän, kun toteutuu määritelty vakuutustapahtuma, joka käsittää kuolemantapaus-, sairastumis-, onnettomuus-, vastuu- tai omaisuusriskin.

6.

’Elinkorkosopimuksella’ tarkoitetaan sopimusta, jonka mukaan vakuutuksenantaja suostuu suorittamaan maksuja sellaisen jakson ajan, joka kokonaan tai osittain määräytyy yhden tai useamman luonnollisen henkilön elinajan odotteen perusteella. Ilmaus käsittää myös sopimuksen, jonka katsotaan olevan Elinkorkosopimus sen jäsenvaltion tai muun lainkäyttöalueen lain, säädöksen tai käytännön mukaan, jossa sopimus annettiin, ja jonka mukaan antaja suostuu suorittamaan maksuja vuosien pituisen määräajan aikana.

7.

’Käteisarvovakuutussopimuksella’ tarkoitetaan Vakuutussopimusta (muuta kuin kahden vakuutusyhtiön välistä korvausta koskevaa jälleenvakuutussopimusta), jolla on Käteisarvo.

8.

’Käteisarvolla’ tarkoitetaan suurempaa seuraavista: i) määrä, jonka vakuutuksenottaja on oikeutettu saamaan sopimusta lunastettaessa tai irtisanottaessa (määritettynä ilman vähennystä lunastukseen tai vakuutuslainaan liittyvän maksun osalta), ja ii) määrä, jonka vakuutuksenottaja voi lainata sopimuksen perusteella tai sopimukseen liittyen. Edellä olevan estämättä ilmaus ’Käteisarvo’ ei käsitä määrää, joka on Vakuutussopimuksen mukaan maksettava:

a)

yksinomaan kuolemanvaravakuutussopimuksen nojalla vakuutetun henkilön kuolemasta johtuen;

b)

henkilövahinko- tai sairausetuutena tai muuna etuutena, joka antaa korvauksen vakuutustapahtuman toteutuessa syntyvästä taloudellisesta menetyksestä;

c)

Vakuutussopimuksen (muu kuin sijoitussidonnainen henkivakuutus tai elinkorkosopimus) mukaan aikaisemmin maksetun vakuutusmaksun palautuksena (vähennettynä vakuutusmaksukuluilla olipa ne tosiasiallisesti määrätty tai ei) sen johdosta, että sopimus perutaan tai irtisanotaan, riskialttius alenee Vakuutussopimuksen voimassaoloaikana, tai palautuksena, joka syntyy, kun maksu määritetään uudelleen tiliöinti- tai muun samanlaisen virheen oikaisemisen johdosta;

d)

vakuutuksenottajan osinkona (muu kuin irtisanomisen yhteydessä maksettava osinko) edellyttäen, että osinko liittyy Vakuutussopimukseen, jonka mukaan maksetaan ainoastaan C kohdan 8 alakohdan b alakohdassa kuvatut etuudet; tai

e)

sellaisesta Vakuutussopimuksesta maksetun ennakkovakuutusmaksun tai vakuutusmaksutalletuksen palautuksena, jonka vakuutusmaksu on maksettava ainakin vuosittain, jos ennakkovakuutusmaksun tai vakuutusmaksutalletuksen määrä ei ole suurempi kuin sopimuksen mukaan maksettava seuraava vuosittainen vakuutusmaksu.

9.

’Aiemmalla tilillä’ tarkoitetaan:

a)

Raportoivan finanssilaitoksen 31 päivänä joulukuuta 2015 ylläpitämää Finanssitiliä;

b)

Tilinhaltijan mitä tahansa Finanssitiliä riippumatta päivästä, jona tili on avattu, jos:

i)

Tilinhaltijalla on Finanssilaitoksessa (tai Lähiyksikössä, joka sijaitsee samassa jäsenvaltiossa kuin Raportoiva finanssilaitos) myös Finanssitili, joka on aiempi tili C kohdan 9 alakohdan a alakohdan nojalla;

ii)

Raportoiva finanssilaitos (ja tilanteen mukaan Lähiyksikkö, joka sijaitsee samassa jäsenvaltiossa kuin Raportoiva finanssilaitos) käsittelee kumpaakin edellä mainittua Finanssitiliä ja muita Tilinhaltijan finanssitilejä, joita käsitellään aiempina tileinä b alakohdan mukaisesti, yhtenä Finanssitilinä VII jakson A kohdassa esitettyjen tiedonsaantivaatimusten täyttämiseksi ja Finanssitilien saldon tai arvon määrittämiseksi sovellettaessa tilien kynnysmääriä;

iii)

sellaisen Finanssitilin osalta, johon sovelletaan rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevia menettelyjä, Raportoivan finanssilaitoksen sallitaan toteuttaa kyseiset menettelyt Finanssitilin osalta käyttämällä C kohdan 9 alakohdan a alakohdassa kuvattuja, aiempien tilien osalta sovellettuja rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevia menettelyjä; ja

iv)

Finanssitilin avaaminen ei edellytä, että Tilinhaltija toimittaa uusia lisätietoja tai muutettuja asiakastietoja muutoin kuin tämän direktiivin soveltamista varten.

10.

’Uudella tilillä’ tarkoitetaan Raportoivan finanssilaitoksen ylläpitämää tiliä, joka on avattu 1 päivänä tammikuuta 2016 tai sen jälkeen, paitsi jos sitä käsitellään Aiempana tilinä C kohdan 9 alakohdan b alakohdan mukaisesti.

11.

’Aiemmalla henkilötilillä’ tarkoitetaan Aiempaa tiliä, jota pitää yksi tai useampi luonnollinen henkilö.

12.

’Uudella henkilötilillä’ tarkoitetaan Uutta tiliä, jota pitää yksi tai useampi luonnollinen henkilö.

13.

’Aiemmalla yksikkötilillä’ tarkoitetaan aiempaa tiliä, jota pitää yksi tai useampi yksikkö.

14.

’Vähäarvoisella tilillä’ tarkoitetaan Aiempaa henkilötiliä, jonka kokonaissaldo tai -arvo 31 päivänä joulukuuta 2015 ei ylitä kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitettua määrää, joka vastaa 1 000 000:aa Yhdysvaltain dollaria.

15.

’Suuriarvoisella tilillä’ tarkoitetaan Aiempaa henkilötiliä, jonka kokonaissaldo tai -arvo ylittää 31 päivänä joulukuuta 2015 tai 31 päivänä joulukuuta minä tahansa myöhempänä vuonna kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitetun määrän, joka vastaa 1 000 000:aa Yhdysvaltain dollaria.

16.

’Uudella yksikkötilillä’ tarkoitetaan uutta tiliä, jota pitää yksi tai useampi Yksikkö.

17.

’Muulla kuin finanssitilillä’ tarkoitetaan jotakin seuraavista tileistä:

a)

eläketili, joka täyttää seuraavat vaatimukset:

i)

tili on sääntelyn alainen henkilökohtaisena eläketilinä tai se on osa rekisteröityä tai säänneltyä eläkesuunnitelmaa eläke-etuuksien antamiseksi (mukaan lukien työkyvyttömyys- ja kuolemantapausetuudet);

ii)

tilin verokohtelu on edullinen (esim. maksut tilille, jotka muutoin olisivat veronalaisia, ovat vähennyskelpoisia tai jätetään Tilinhaltijan bruttotulon ulkopuolelle tai verotetaan alennetulla verokannalla tai tililtä tulevan sijoitustulon verotusta lykätään tai sitä verotetaan alennetulla verokannalla);

iii)

tilin osalta edellytetään vuosittaista tietojen raportointia veroviranomaisille;

iv)

nostojen ehtona on erityisen eläkeiän saavuttaminen, työkyvyttömyys tai kuolema, tai ennen näitä erityisiä tapahtumia tehtyihin nostoihin sovelletaan rangaistuksia; ja

v)

joko i) vuosimaksut on rajoitettu kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitettuun määrään, joka vastaa 50 000:ta Yhdysvaltain dollaria, tai vähempään tai ii) tilille elinaikana suoritettavat enimmäismaksut on rajoitettu kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitettuun määrään, joka vastaa 1 000 000:aa Yhdysvaltain dollaria, tai vähempään, soveltaen kussakin tapauksissa VII jakson C kohdassa esitettyjä sääntöjä tilien yhdistämisestä ja valuutanmuunnosta.

Finanssitilin, joka muutoin täyttää C kohdan 17 alakohdan a alakohdan v alakohdan vaatimuksen, ei katsota jättävän täyttämättä kyseistä vaatimusta yksinomaan siksi, että kyseiselle Finanssitilille voidaan siirtää varoja yhdeltä tai useammalta Finanssitililtä, joka täyttää C kohdan 17 alakohdan a tai b alakohdan vaatimukset tai yhdestä tai useammasta eläkerahastosta, joka täyttää B kohdan 5–7 alakohdan vaatimukset.

b)

tili, joka täyttää seuraavat vaatimukset:

i)

tili on sääntelyn alainen sijoitusvälineenä muuhun tarkoitukseen kuin eläkkeeseen ja sillä käydään säännöllisesti kauppaa vakiintuneilla arvopaperimarkkinoilla tai tili on sääntelyn alainen säästämisvälineenä muuhun tarkoitukseen kuin eläkkeeseen;

ii)

tilin verokohtelu on edullinen (esim. maksut tilille, jotka muutoin olisivat veronalaisia, ovat vähennyskelpoisia tai jätetään Tilinhaltijan bruttotulon ulkopuolelle tai verotetaan alennetulla verokannalla tai tililtä tulevan sijoitustulon verotusta lykätään tai sitä verotetaan alennetulla verokannalla);

iii)

nostojen ehtona on sijoitus- tai säästötilin tarkoitukseen liittyvien erityisten kriteerien täyttäminen (esimerkiksi koulutus- tai lääketieteellisten etuuksien antaminen) tai ennen näiden kriteerien täyttymistä tehtyihin nostoihin sovelletaan rangaistuksia; ja

iv)

vuosimaksut on rajoitettu kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitettuun määrään, joka vastaa 50 000:ta Yhdysvaltain dollaria, tai vähempään, soveltaen kussakin tapauksessa VII jakson C kohdassa esitettyjä sääntöjä tilien yhdistämisestä ja valuutanmuunnosta.

Finanssitilin, joka muutoin täyttää C kohdan 17 alakohdan b alakohdan iv alakohdan vaatimuksen, ei katsota jättävän täyttämättä kyseistä vaatimusta yksinomaan siksi, että kyseiselle Finanssitilille voidaan siirtää varoja yhdeltä tai useammalta Finanssitililtä, joka täyttää C kohdan 17 alakohdan a tai b alakohdan vaatimukset tai yhdestä tai useammasta eläkerahastosta, joka täyttää B kohdan 5–7 alakohdan vaatimukset.

c)

henkivakuutussopimus, jonka kattama jakso loppuu ennen kuin vakuutettu luonnollinen henkilö saavuttaa 90 vuoden iän, edellyttäen, että sopimus täyttää seuraavat edellytykset:

i)

jaksottaiset vakuutusmaksut, jotka eivät ajan myötä alene, on maksettava ainakin vuosittain sen ajanjakson ajan, jonka sopimus on voimassa, tai siihen asti kun vakuutettu saavuttaa 90 vuoden iän, sen mukaan kumpi on lyhyempi;

ii)

sopimuksella ei ole sellaista sopimuksellista arvoa, jonka joku henkilö voi saada (nostolla, lainalla tai muuten) ilman sopimuksen irtisanomista;

iii)

sopimusta peruttaessa tai irtisanottaessa maksettava määrä (muu kuin kuolemantapausetuus) ei voi ylittää sopimuksesta maksettuja kokonaisvakuutusmaksuja, vähennettynä kuolemantapaus-, sairaus- ja kuluveloitusten summalla (olipa ne tosiasiallisesti määrätty tai ei) sopimuksen voimassaolojaksolta tai -jaksoilta ja ennen sopimuksen perumista tai irtisanomista maksetuilla määrillä; ja

iv)

siirronsaaja ei pidä sopimusta arvon vuoksi.

d)

tili, jota pitää yksinomaan kuolinpesä, jos tällaista tiliä koskevaan dokumentaatioon sisältyy kopio vainajan testamentista tai kuolintodistuksesta.

e)

tili, joka on perustettu jonkin seuraavan tapahtuman yhteydessä:

i)

tuomioistuimen määräys tai tuomio.

ii)

kiinteän tai irtaimen omaisuuden myynti, vaihto tai vuokraus, edellyttäen, että tili täyttää seuraavat edellytykset:

tili rahoitetaan yksinomaan käsirahalla, talletuksella, joka on määrältään sopiva turvaamaan transaktioon suoraan liittyvän velvoitteen, tai samanlaisella maksulla, tai se rahoitetaan Finanssivaroilla, jotka talletetaan tilille omaisuuden myynnin, vaihdon tai vuokrauksen yhteydessä;

tili on perustettu ja sitä käytetään yksinomaan varmistamaan ostajan velvollisuus maksaa omaisuuden ostohinta, myyjän velvollisuus maksaa jokin ehdollinen velvoite tai vuokralleantajan tai -ottajan velvollisuus maksaa kaikki vuokrattuun omaisuuteen liittyvät vahingot niin kuin vuokrasopimuksessa on sovittu;

tilin varat, niille ansaittu tulo mukaan lukien, maksetaan tai muutoin jaetaan ostajan, myyjän, vuokralleantajan tai -ottajan hyväksi (mukaan lukien tällaisen henkilön velvollisuuden täyttämiseksi), kun omaisuus myydään, vaihdetaan tai luovutetaan tai vuokrasopimus irtisanotaan;

tili ei ole marginaali- tai muu vastaava tili, joka on perustettu Finanssivarojen myynnin tai vaihdon yhteydessä; ja

tiliä ei ole yhdistetty C kohdan 17 alakohdan f alakohdassa kuvattuun tiliin.

iii)

kiinteällä omaisuudella turvatun lainan myöntävän Rahoituslaitoksen velvollisuus varata osa maksusta yksinomaan mahdollistamaan kiinteään omaisuuteen myöhemmin liittyvien verojen tai vakuutuksen maksaminen.

iv)

Finanssilaitoksen velvollisuus yksinomaan mahdollistaa verojen maksaminen myöhempänä ajankohtana.

f)

talletustili, joka täyttää seuraavat vaatimukset:

i)

tili on olemassa yksinomaan siitä syystä, että asiakas suorittaa erääntyneen debetsaldon ylittävän maksun luottokortin tai uusiutuvan luottolimiittitilin osalta eikä liikamaksua palauteta asiakkaalle välittömästi; ja

ii)

tammikuun 1 päivästä 2016 alkaen tai sitä ennen Finanssilaitos toteuttaa toimintaperiaatteet ja menettelyt joko estääkseen asiakasta suorittamasta kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitettua määrää, joka vastaa 50 000:ta Yhdysvaltain dollaria, suuremman liikamaksun tai varmistaakseen, että jokainen kyseistä määrää suurempi liikamaksu, soveltaen kummassakin tapauksessa VII jakson C kohdassa esitettyjä sääntöjä tilien yhdistämisestä ja valuutanmuunnosta, palautetaan asiakkaalle 60 päivän kuluessa. Tätä sovellettaessa asiakkaan liikamaksu ei viittaa saataviin riidanalaisten maksujen osalta mutta käsittää saatavat, jotka ovat seurausta tavarapalautuksista.

g)

muu tili, jossa on pieni riski siitä, että sitä käytettäisiin veron välttämiseen ja jolla on huomattavassa määrin samanlaisia ominaisuuksia kuin tileillä, jotka kuvataan C kohdan 17 alakohdan a–f alakohdassa ja joka sisältyy tämän direktiivin 8 artiklan 7 a kohdassa tarkoitettuun luetteloon ei-raportoivista finanssilaitoksista edellyttäen, että tällaisen tilin asema Muuna kuin finanssitilinä ei estä tämän direktiivin tarkoituksia.

D.   Raportoitava tili

1.

’Raportoitavalla tilillä’ tarkoitetaan Finanssitiliä, jota ylläpitää jäsenvaltion Raportoiva finanssilaitos ja jota pitää yksi tai useampi Raportoitava henkilö tai Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö, edellyttäen, että se on tunnistettu Raportoitavaksi tiliksi II–VII jaksossa kuvattujen huolellisuusmenettelyjen mukaisesti.

2.

’Raportoitavalla henkilöllä’ tarkoitetaan Jäsenvaltiossa asuvaa henkilöä, joka on muu kuin: i) yhtiö, jonka osakkeilla käydään säännöllisesti kauppaa yksillä tai useammilla vakiintuneilla arvopaperimarkkinoilla, ii) yhtiö, joka on i alakohdassa kuvatun yhtiön Lähiyhtiö; iii) Julkisen vallan yksikkö; iv) Kansainvälinen järjestö; v) Keskuspankki; tai vi) Rahoituslaitos.

3.

’Jäsenvaltiossa asuvalla henkilöllä’ tarkoitetaan kunkin jäsenvaltion osalta luonnollista henkilöä tai Yksikköä, joka asuu missä tahansa muussa jäsenvaltiossa kyseisen muun jäsenvaltion verolainsäädännön mukaan, tai missä tahansa muussa jäsenvaltiossa asuneen henkilön kuolinpesää. Tätä varten sellaisen Yksikön kuten henkilöyhtiön (partnership), kommandiittiyhtiön (limited liability partnership) tai samankaltaisen oikeudellisen järjestelyn, jolla ei ole verotuksellista kotipaikkaa, kotipaikan katsotaan olevan sillä lainkäyttöalueella, jossa sen toimiva johto sijaitsee.

4.

’Osallistuvalla lainkäyttöalueella’ tarkoitetaan kunkin jäsenvaltion osalta:

a)

mitä tahansa muuta jäsenvaltiota;

b)

mitä tahansa muuta lainkäyttöaluetta, i) jonka kanssa asianomaisella jäsenvaltiolla on sopimus, jonka mukaan kyseinen lainkäyttöalue antaa I jaksossa määriteltyjä tietoja ja ii) joka on tunnistettu kyseisen jäsenvaltion julkaisemassa ja Euroopan komissiolle ilmoitetussa luettelossa;

c)

mitä tahansa muuta lainkäyttöaluetta, i) jonka kanssa unionilla on sopimus, jonka mukaan kyseinen lainkäyttöalue antaa I jaksossa määriteltyjä tietoja ja ii) joka on tunnistettu Euroopan komission julkaisemassa luettelossa.

5.

’Kontrolloivilla henkilöillä’ tarkoitetaan jotakin Yksikköä kontrolloivia luonnollisia henkilöitä. Trustin osalta kyseinen ilmaus tarkoittaa asettajaa (asettajia), trustinhoitajaa (trustinhoitajia), suojelijaa (suojelijoita) (jos on), edunsaajaa (edunsaajia) tai edunsaajaryhmää (edunsaajaryhmiä) ja muita luonnollisia henkilöitä, jotka viime kädessä tosiasiallisesti kontrolloivat trustia, ja muun oikeudellisen järjestelyn kuin trustin osalta ilmaus tarkoittaa vastaavassa tai samanlaisessa asemassa olevia henkilöitä. Ilmausta ’Kontrolloivat henkilöt’ on tulkittava rahanpesunvastaisen toimintaryhmän (FATF) suosituksien kanssa yhdenmukaisella tavalla.

6.

’Ei-finanssiyksiköllä’ tarkoitetaan Yksikköä, joka ei ole Finanssilaitos.

7.

’Passiivisella ei-finanssiyksiköllä’ tarkoitetaan: i) Ei-finanssiyksikköä, joka ei ole Aktiivinen ei-finanssiyksikkö; tai ii) A kohdan 6 alakohdan b alakohdassa kuvattua Sijoitusyksikköä, joka ei ole Osallistuvan lainkäyttöalueen finanssilaitos.

8.

’Aktiivisella ei-finanssiyksiköllä’ tarkoitetaan Ei-finanssiyksikköä, joka täyttää jonkin seuraavista kriteereistä:

a)

vähemmän kuin 50 prosenttia Ei-finanssiyksikön bruttotuloista edelliseltä kalenterivuodelta tai muulta asianmukaiselta raportointijaksolta on passiivituloa ja vähemmän kuin 50 prosenttia Ei-finanssiyksiköllä edellisen kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana olleista varoista on varoja, jotka tuottavat passiivituloa tai joita pidetään passiivitulon tuottamista varten;

b)

Ei-finanssiyksikön osakkeilla käydään säännöllisesti kauppaa vakiintuneilla arvopaperimarkkinoilla tai Ei-finanssiyksikkö on sellaisen Yksikön Lähiyksikkö, jonka osakkeilla käydään säännöllisesti kauppaa vakiintuneilla arvopaperimarkkinoilla;

c)

Ei-finanssiyksikkö on Julkisen vallan yksikkö, Kansainvälinen järjestö, Keskuspankki tai Yksikkö, joka on yhden tai useamman edellä mainituista kokonaan omistama;

d)

käytännöllisesti katsoen kaikki Ei-finanssiyksikön toiminta koostuu yhden tai useamman muuta kauppa- tai liiketoimintaa kuin Finanssilaitostoimintaa harjoittavan tytäryhtiön ulkona olevan osakekannan omistamisesta (kokonaan tai osittain) tai rahoituksen ja palvelujen tarjoamisesta yhdelle tai useammalle tällaiselle tytäryhtiölle, paitsi että Yksikkö ei täytä Ei-finanssiyksikön aseman vaatimuksia, jos Yksikkö toimii (tai esiintyy) sijoitusrahastona, kuten yksityisenä pääomarahastona, riskipääomarahastona, lainapääomaa käyttävänä yritysostorahastona tai minä tahansa sijoitusvälineenä, jonka tarkoitus on hankkia tai rahoittaa yhtiöitä ja pitää osuuksia näistä yhtiöistä pääomavaroina sijoitustarkoituksessa;

e)

Ei-finanssiyksikkö ei vielä harjoita liiketoimintaa eikä ole aiemmin harjoittanut liiketoimintaa, vaan sijoittaa pääomaa varoihin tarkoituksena harjoittaa muuta liiketoimintaa kuin Finanssilaitostoimintaa, edellyttäen, että Ei-finanssiyksikkö ei saa täyttää tämän poikkeuksen vaatimuksia sen ajankohdan jälkeen, joka on 24 kuukautta Ei-finanssiyksikön alkuorganisoinnin ajankohdan jälkeen;

f)

Ei-finanssiyksikkö ei ollut Finanssilaitos menneinä viitenä vuotena ja on realisoimassa varansa tai organisoitumassa uudelleen tarkoituksena jatkaa tai aloittaa uudelleen muun liiketoiminnan kuin Finanssilaitostoiminnan harjoittaminen;

g)

Ei-finanssiyksikkö suorittaa pääasiallisesti rahoitus- ja suojaustransaktioita sellaisten Lähiyksiköiden kanssa tai niitä varten, jotka eivät ole Finanssilaitoksia, eikä tarjoa rahoitus- tai suojauspalveluja millekään Yksikölle, joka ei ole Lähiyksikkö, edellyttäen, että kaikkien tällaisten Lähiyksiköiden ryhmä harjoittaa pääasiallisesti muuta liiketoimintaa kuin Finanssilaitostoimintaa; tai

h)

Ei-finanssiyksikkö täyttää kaikki seuraavat vaatimukset:

i)

se on sijoittautunut jäsenvaltioonsa tai muulle kotilainkäyttöalueelle ja toimii siellä yksinomaan uskonnollisessa, tieteellisessä, taiteellisessa, kasvatuksellisessa, kulttuuri-, urheilu- tai hyväntekeväisyystarkoituksessa tai se on sijoittautunut jäsenvaltioonsa tai kotilainkäyttöalueelle ja toimii siellä ja on ammattijärjestö, elinkeinojärjestö, kauppakamari, työjärjestö, maatalous- tai puutarhanviljelyjärjestö, kansalaisjärjestö tai järjestö, joka toimii yksinomaan sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi;

ii)

se on jäsenvaltiossaan tai muulla kotilainkäyttöalueella vapautettu tuloverosta;

iii)

sillä ei ole osakkaita tai jäseniä, joilla on omistus- tai hyötyosuus sen tuloista tai varoista;

iv)

Ei-finanssiyksikön jäsenvaltion tai muun kotilainkäyttöalueen sovellettavat lait tai Ei-finanssiyksikön muodostamisasiakirjat eivät salli Ei-finanssiyksikön tulon tai varojen jakamista yksityishenkilölle tai ei-hyväntekeväisyysyksikölle tai käyttöä niiden hyödyksi muutoin kuin Ei-finanssiyksikön hyväntekeväisyystoimintaa hoidettaessa tai maksettaessa kohtuullinen korvaus tehdyistä palveluista tai maksuna, joka edustaa Ei-finanssiyksikön ostaman omaisuuden käypää markkina-arvoa; ja

v)

Ei-finanssiyksikön jäsenvaltion tai muun kotilainkäyttöalueen sovellettavat lait tai Ei-finanssiyksikön muodostamisasiakirjat edellyttävät, että Ei-finanssiyksikköä selvitystilaan asetettaessa tai purettaessa kaikki sen varat jaetaan Julkisen vallan yksikölle tai muulle voittoa tavoittelemattomalle organisaatiolle tai ne palautuvat Ei-finanssiyksikön kotilainkäyttöalueen tai sen valtiollisen osan julkiselle vallalle.

E.   Muuta

1.

’Tilinhaltijalla’ tarkoitetaan henkilöä, jonka tiliä ylläpitävä Finanssilaitos on listannut tai tunnistanut Finanssitilin haltijaksi. Henkilöä, muuta kuin Finanssilaitosta, joka pitää Finanssitiliä toisen henkilön hyväksi tai lukuun asiamiehenä, säilytyksenhoitajana, nimellisomistajana, allekirjoittajana, sijoitusneuvojana tai välittäjänä, ei käsitellä tilinhaltijana tätä direktiiviä sovellettaessa, ja tätä toista henkilöä käsitellään tilinhaltijana. Käteisarvovakuutussopimuksen tai Elinkorkosopimuksen osalta Tilinhaltija on jokainen henkilö, joka on oikeutettu saamaan Käteisarvon tai muuttamaan sopimuksen edunsaajan. Jos kukaan ei voi saada Käteisarvoa tai vaihtaa edunsaajaa, Tilinhaltija on jokainen henkilö, joka on sopimuksessa nimetty omistajaksi, ja jokainen henkilö, jolla sopimusehtojen mukaan on kiistaton oikeus maksuun. Käteisarvovakuutussopimuksen tai Elinkorkosopimuksen erääntyessä Tilinhaltijana käsitellään jokaista henkilöä, joka on sopimuksen perusteella oikeutettu saamaan maksun.

2.

’Rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevilla menettelyillä’ tarkoitetaan Raportoivan finanssilaitoksen asiakasta koskevaa tutkimismenettelyä niiden rahanpesun estämistä koskevien tai samanlaisten vaatimusten mukaan, joiden alainen tämä Raportoiva finanssilaitos on.

3.

’Yksiköllä’ tarkoitetaan oikeushenkilöä tai oikeudellista järjestelyä, kuten yhtiötä, yhtymää, trustia tai säätiötä.

4.

Yksikkö on toisen Yksikön ’Lähiyksikkö’, jos i) joko toinen Yksikkö kontrolloi toista Yksikköä; ii) kaksi Yksikköä ovat yhteisen kontrollin alaiset; tai iii) molemmat Yksiköt ovat A kohdan 6 alakohdan b alakohdassa kuvattuja Sijoitusyksikköjä, molemmilla Yksiköillä on yhteinen hallinto, joka täyttää kyseisten Sijoitusyksikköjen huolellisuusvaatimukset. Tätä sovellettaessa kontrolli käsittää sellaisen välittömän tai välillisen omistuksen Yksikön äänivallasta tai arvosta, joka ylittää 50 prosenttia.

5.

’Verotunnisteella’ tarkoitetaan verovelvollisen tunnistenumeroa (tai sen puuttuessa sitä tehtävältään vastaavaa tietoa).

6.

’Asiakirjanäyttö’ sisältää jonkin seuraavista:

a)

asuinpaikkatodistus, jonka on antanut siihen oikeutettu sen jäsenvaltion tai muun lainkäyttöalueen julkisen vallan toimielin (esimerkiksi hallitus tai sen virasto tai kunta), jolla maksunsaaja ilmoittaa asuvansa.

b)

luonnollisen henkilön osalta voimassa oleva henkilöllisyystodistus, jonka on antanut siihen oikeutettu julkisen vallan toimielin (esimerkiksi hallitus tai sen virasto tai kunta), joka sisältää luonnollisen henkilön nimen ja jota tyypillisesti käytetään identifiointiin.

c)

Yksikön osalta virallinen dokumentaatio, jonka on antanut siihen oikeutettu julkisen vallan toimielin (esimerkiksi hallitus tai sen virasto tai kunta) ja johon sisältyy Yksikön nimi ja pääkonttoriosoite joko jäsenvaltiossa tai muulla lainkäyttöalueella, jonka se ilmoittaa kotipaikakseen, tai jäsenvaltiossa tai muulla lainkäyttöalueella, jolla se muodostettiin tai organisoitiin.

d)

tarkastettu tilinpäätös, kolmannen osapuolen luottoraportti, konkurssihakemus tai arvopaperimarkkinavalvojien raportti.

Aiemman yksikkötilin osalta Raportoivat finanssilaitokset voivat käyttää Asiankirjanäyttönä Raportoivan finanssilaitoksen tietoihin sisältyviä Tilinhaltijan luokituksia, jotka on määritelty vakiomuotoisen toimialakoodausjärjestelmän perusteella, jotka Raportoiva finanssilaitos on kirjannut tavanomaisia liiketoimintatapojaan noudattaen rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan menettelyn tai muun sääntelyä (muissa kuin verotustarkoituksissa) koskevan menettelyn mukaisesti ja jotka Raportoiva finanssilaitos on pannut täytäntöön ennen sitä päivää, jota on käytetty Finanssitilin luokittelemiseen Aiemmaksi tiliksi edellyttäen, että Raportoiva finanssilaitos ei tiedä tai sillä ei ole syytä tietää, että luokittelu on virheellinen tai epäluotettava. Vakiomuotoinen toimialakoodausjärjestelmä tarkoittaa koodausjärjestelmää, jota käytetään laitosten toimialakohtaisessa luokittelussa muissa kuin verotustarkoituksissa.

IX JAKSO

TEHOKAS TÄYTÄNTÖÖNPANO

Jäsenvaltioiden on tämän direktiivin 8 artiklan 3 a kohdan mukaisesti otettava käyttöön säännöt ja hallinnolliset menettelyt varmistaakseen edellä esitettyjen tietojenvaihto- ja huolellisuusmenettelyjen tehokkaan täytäntöönpanon ja noudattamisen, mukaan lukien:

1)

säännöt, joilla estetään Finanssilaitoksia, henkilöitä tai välittäjiä ottamasta käyttöön käytäntöjä, joilla pyritään kiertämään tietojenvaihto- ja huolellisuusmenettelyt;

2)

säännöt, joilla Finanssilaitoksia vaaditaan pitämään kirjaa toteutetuista toimista ja todisteista edellä mainittujen menettelyjen käytöstä sekä toteuttamaan asianmukaiset toimenpiteet kyseisten tietojen saamiseksi;

3)

hallinnolliset menettelyt sen tarkistamiseksi, noudattavatko Raportoivat finanssilaitokset tietojenvaihto- ja huolellisuusmenettelyjä; hallinnolliset menettelyt Raportoivan finanssilaitoksen seurantaa varten, jos dokumentoimattomia tilejä raportoidaan;

4)

hallinnolliset menettelyt sen varmistamiseksi, että Yksiköissä ja tileissä, jotka kansallisessa lainsäädännössä on määritelty Ei-raportoiviksi finanssilaitoksiksi ja Muiksi kuin finanssitileiksi, on edelleen pieni riski siitä, että niitä käytettäisiin veron välttämiseen; ja

5)

tehokkaat täytäntöönpanosäännökset, joita sovelletaan, jos sääntöjä ei noudateta.

PÄÄLUOKKA X

TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄIVÄMÄÄRÄT ITÄVALLASSA SIJAITSEVIEN RAPORTOIVIEN FINANSSILAITOSTEN OSALTA

Itävallassa sijaitsevien raportoivien finanssilaitosten osalta kaikki tässä liitteessä olevat viittaukset vuosiin ’2016’ ja ’2017’ tarkoittavat viittauksia vuosiin ’2017’ ja ’2018’.

Itävallassa sijaitsevien raportoivien finanssilaitosten aiempien tilien osalta kaikki tässä liitteessä olevat viittaukset päivämäärään ’31. joulukuuta 2015’ tarkoittavat viittauksia päivämäärään ’31. joulukuuta 2016’.

LIITE II

FINANSSITILITIETOJA KOSKEVAT TÄYDENTÄVÄT TIETOJENVAIHTO- JA HUOLELLISUUSSÄÄNNÖT

1.   Olosuhteiden muutos

’Olosuhteiden muutokseen’ kuuluu mikä tahansa muutos, jonka johdosta saadaan henkilön asemaan liittyviä lisätietoja tai joka on muulla tavoin ristiriidassa kyseisen henkilön aseman kanssa. Lisäksi olosuhteiden muutokseen kuuluvat Tilinhaltijan tiliä koskevat muutokset tai lisätiedot (mukaan lukien Tilinhaltijan lisääminen, korvaaminen tai Tilinhaltijaa koskeva muu muutos) tai tiliin liittyvää tiliä koskevien tietojen muutokset tai lisätiedot (soveltaen liitteessä I olevan VII jakson C kohdan 1–3 alakohdassa kuvattuja sääntöjä tilien yhdistämisestä), jos kyseinen tietojen muutos tai lisäys vaikuttaa Tilinhaltijan asemaan.

Jos Raportoiva finanssilaitos on käyttänyt liitteessä I olevan III jakson B kohdan 1 alakohdassa kuvattua kotipaikkaosoitetestiä ja jos olosuhteissa on tapahtunut muutos, jonka vuoksi Raportoiva rahoituslaitos tietää tai sillä on syy tietää, että Alkuperäinen asiakirjanäyttö (tai muu vastaava dokumentaatio) on virheellinen tai epäluotettava, Raportoivan finanssilaitoksen on hankittava kyseisen kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson viimeiseen päivään mennessä tai 90 kalenteripäivän kuluessa olosuhteiden muutosta koskevasta ilmoituksesta tai muutoksen havaitsemisesta, riippuen siitä, kumpi ajankohdista on myöhäisempi, itse annettu todistus tai uusi Asiakirjanäyttö, joka selvittää Tilinhaltijan verotuksellisen kotipaikan (verotukselliset kotipaikat). Jos Raportoiva finanssilaitos ei pysty hankkimaan itse annettua todistusta tai uutta Asiakirjanäyttöä kyseiseen ajankohtaan mennessä, Raportoivan finanssilaitoksen on käytettävä liitteessä I olevan III jakson B kohdan 2–6 alakohdassa kuvattua sähköistä arkistohakumenettelyä.

2.   Itse annettu todistus uusista yksikkötileistä

Määrittäessään Uusien yksikkötilien osalta, onko Passiivisen ei-finanssiyksikön Kontrolloiva henkilö Raportoitava henkilö, Raportoiva finanssilaitos voi käyttää ainoastaan itse annettua todistusta joko Tilinhaltijalta tai Kontrolloivalta henkilöltä.

3.   Finanssilaitoksen kotipaikka

Finanssilaitoksen kotipaikka on jäsenvaltiossa, jos se kuuluu kyseisen jäsenvaltion lainkäyttövaltaan (jäsenvaltio voi valvoa Finanssilaitoksen raportointia). Jos Finanssilaitoksen verotuksellinen kotipaikka on jäsenvaltiossa, se kuuluu kyseisen jäsenvaltion lainkäyttövaltaan ja on näin ollen Jäsenvaltion finanssilaitos. Sellaisen trustin osalta, joka on Finanssilaitos (riippumatta siitä, onko sen verotuksellinen kotipaikka jäsenvaltiossa), trustin katsotaan kuuluvan jäsenvaltion lainkäyttövaltaan, jos yksi tai useampi sen trustinhoitajista asuu kyseisessä jäsenvaltiossa, paitsi jos trusti raportoi kaikki tämän direktiivin mukaisesti vaaditut tiedot trustin ylläpitämistä Raportoitavista tileistä toiseen jäsenvaltioon, koska sen verotuksellinen kotipaikka on kyseisessä toisessa jäsenvaltiossa. Jos Finanssilaitoksella (muulla kuin trustilla) ei kuitenkaan ole verotuksellista kotipaikkaa (koska se sivuutetaan verotuksessa tai sijaitsee lainkäyttöalueella, jolla ei ole tuloveroa), sen katsotaan kuuluvan jäsenvaltion lainkäyttövaltaan ja on näin ollen Jäsenvaltion finanssilaitos, jos:

a)

se on perustettu jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti;

b)

sen johto (mukaan lukien toimiva johto) sijaitsee jäsenvaltiossa; tai

c)

se on finanssivalvonnan alainen jäsenvaltiossa.

Jos Finanssilaitoksella (muulla kuin trustilla) on kotipaikka kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa, kyseiseen Finanssilaitokseen sovelletaan sen jäsenvaltion tietojenvaihto- ja huolellisuusvelvoitteita, jossa se ylläpitää Finanssitiliä (Finanssitilejä).

4.   Tilin ylläpitäminen

Tilin ylläpitäjäksi katsotaan yleensä Finanssilaitos seuraavissa tapauksissa:

a)

Säilytystilin osalta Finanssilaitos, jonka hallussa tilillä olevat varat ovat (mukaan lukien Finanssilaitos, joka pitää varoja välittäjän nimissä kyseisessä laitoksessa olevan tilin Tilinhaltijaa varten).

b)

Talletustilin osalta Finanssilaitos, joka on velvollinen suorittamaan tiliin liittyviä maksuja (lukuun ottamatta Finanssilaitoksen asiamiestä riippumatta siitä, onko asiamies Finanssilaitos).

c)

sellaisen Finanssilaitoksessa olevan pääoma- tai velkaosuuden osalta, joka muodostaa Finanssitilin, kyseinen Finanssilaitos.

d)

Käteisarvovakuutussopimuksen tai Elinkorkosopimuksen osalta Finanssilaitos, joka on velvollinen suorittamaan sopimukseen liittyviä maksuja.

5.   Trustit, jotka ovat passiivisia ei-finanssiyksiköitä

Sellaisen Yksikön kuten henkilöyhtiön (partnership), kommandiittiyhtiön (limited liability partnership) tai samankaltaisen oikeudellisen järjestelyn, jolla ei ole verotuksellista kotipaikkaa, kotipaikan katsotaan liitteessä I olevan VIII jakson D kohdan 3 alakohdan mukaisesti olevan sillä lainkäyttöalueella, jossa sen toimiva johto sijaitsee. Tätä varten oikeushenkilöä tai oikeudellista järjestelyä pidetään henkilöyhtiön ja kommandiittiyhtiön kanssa ’samankaltaisena’, jos sitä ei käsitellä jäsenvaltiossa verotettavana yksikkönä kyseisen jäsenvaltion verolainsäädännön nojalla. Päällekkäisen raportoinnin välttämiseksi (ottaen huomioon ilmauksen ’Kontrolloivat henkilöt’ laaja soveltamisala trustien osalta) trustia, joka on Passiivinen ei-finanssiyksikkö, ei kuitenkaan voida pitää samankaltaisena oikeudellisena järjestelynä.

6.   Yksikön päätoimipaikan osoite

Yksi liitteessä I olevan VIII jakson E kohdan 6 alakohdan c alakohdassa kuvatuista vaatimuksista on se, että Yksikön osalta viralliseen dokumentaatioon sisältyy joko Yksikön päätoimipaikan osoite jäsenvaltiossa tai muulla lainkäyttöalueella, jonka se ilmoittaa kotipaikakseen, tai jäsenvaltiossa tai muulla lainkäyttöalueella, jolla se muodostettiin tai organisoitiin. Yksikön päätoimipaikan osoite on yleensä paikka, jossa sen toimiva johto sijaitsee. Sen Finanssilaitoksen osoite, jossa Yksikkö ylläpitää tiliä, postilokero-osoite tai osoite, jota käytetään yksinomaan postitustarkoituksiin, ei ole Yksikön päätoimipaikan osoite, paitsi jos kyseinen osoite on ainoa Yksikön käyttämä osoite ja käy ilmi yksikön rekisteröitynä osoitteena Yksikön perustamisasiakirjoista. Myöskään postinsäilytystä varten annettu osoite ei ole Yksikön päätoimipaikan osoite.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

16.12.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 359/30


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 1329/2014,

annettu 9 päivänä joulukuuta 2014,

toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja virallisten asiakirjojen hyväksymisestä ja täytäntöönpanosta perintöasioissa sekä eurooppalaisen perintötodistuksen käyttöönotosta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 650/2012 tarkoitettujen lomakkeiden vahvistamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja virallisten asiakirjojen hyväksymisestä ja täytäntöönpanosta perintöasioissa sekä eurooppalaisen perintötodistuksen käyttöönotosta 4 päivänä heinäkuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 650/2012 (1), ja erityisesti sen 46 artiklan 3 kohdan b alakohdan, 59 artiklan 1 kohdan, 60 artiklan 2 kohdan, 61 artiklan 2 kohdan, 65 artiklan 2 kohdan ja 67 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EU) N:o 650/2012 soveltamiseksi moitteettomasti olisi vahvistettava useita lomakkeita.

(2)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyn pöytäkirjan N:o 21 mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti eivät osallistuneet asetuksen (EU) N:o 650/2012 hyväksymiseen. Sen vuoksi Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti eivät osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen.

(3)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat perintöasioiden komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Asetuksen (EU) N:o 650/2012 46 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettu lomake, jota on käytettävä perintöasiaa koskevaa päätöstä koskevan todistuksen antamiseen, vahvistetaan liitteessä 1 lomakkeena I.

2.   Asetuksen (EU) N:o 650/2012 59 artiklan 1 kohdassa ja 60 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu lomake, jota on käytettävä virallista asiakirjaa perintöasiassa koskevan todistuksen antamiseen, vahvistetaan liitteessä 2 lomakkeena II.

3.   Asetuksen (EU) N:o 650/2012 61 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu lomake, jota on käytettävä tuomioistuimessa tehtyä sovintoa perintöasiassa koskevan todistuksen antamiseen, vahvistetaan liitteessä 3 lomakkeena III.

4.   Asetuksen (EU) N:o 650/2012 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu lomake, jota on käytettävä eurooppalaisen perintötodistuksen hakemiseen, vahvistetaan liitteessä 4 lomakkeena IV.

5.   Asetuksen (EU) N:o 650/2012 67 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu lomake, jota on käytettävä eurooppalaisen perintötodistuksen antamiseen, vahvistetaan liitteessä 5 lomakkeena V.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 17 päivänä elokuuta 2015.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä 9 päivänä joulukuuta 2014.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 201, 27.7.2012, s. 107.


LIITE 1

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image


LIITE 2

Image

Image

Image

Image

Image

Image


LIITE 3

Image

Image

Image

Image

Image


LIITE 4

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image


LIITE 5

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image


16.12.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 359/85


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 1330/2014,

annettu 15 päivänä joulukuuta 2014,

tehoaineen meptyylidinokappi hyväksymisestä kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteen muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta 21 päivänä lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 2 kohdan ja 78 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1107/2009 80 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti neuvoston direktiivin 91/414/ETY (2) säännöksiä sovelletaan hyväksymismenettelyn ja hyväksynnän edellytysten osalta tehoaineisiin, joista on tehty päätös kyseisen direktiivin 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti ennen 14 päivää kesäkuuta 2011. Meptyylidinokapin osalta asetuksen (EY) N:o 1107/2009 80 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät komission päätöksellä 2006/589/EY (3).

(2)

Yhdistynyt kuningaskunta vastaanotti 12 päivänä elokuuta 2005 yritykseltä Dow AgroSciences direktiivin 91/414/ETY 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti hakemuksen tehoaineen meptyylidinokappi sisällyttämiseksi direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I. Päätöksessä 2006/589/EY vahvistettiin, että asiakirja-aineisto oli täydellinen eli sen voitiin periaatteessa katsoa täyttävän direktiivin 91/414/ETY liitteissä II ja III asetetut tietovaatimukset.

(3)

Kyseisen tehoaineen vaikutukset ihmisten ja eläinten terveyteen ja ympäristöön on arvioitu direktiivin 91/414/ETY 6 artiklan 2 ja 4 kohdan säännösten mukaisesti hakijan ehdottamien käyttötarkoitusten osalta. Esittelevä jäsenvaltio Yhdistynyt kuningaskunta toimitti arviointikertomuksen luonnoksen 25 päivänä lokakuuta 2006. Hakijalta pyydettiin komission asetuksen (EU) N:o 188/2011 (4) 11 artiklan 6 kohdan mukaisesti lisätietoja 17 päivänä toukokuuta 2011. Yhdistyneen kuningaskunnan näistä lisätiedoista tekemä arviointi toimitettiin päivitetyn arviointikertomuksen luonnoksen muodossa 10 päivänä elokuuta 2012.

(4)

Jäsenvaltiot ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, tarkastelivat arviointikertomuksen luonnosta. Elintarviketurvallisuusviranomainen esitti komissiolle päätelmänsä (5) tehoaineen meptyylidinokappi käyttöä torjunta-aineissa koskevasta riskinarvioinnista 26 päivänä marraskuuta 2013. Jäsenvaltiot ja komissio tarkastelivat arviointikertomuksen luonnosta ja elintarviketurvallisuusviranomaisen päätelmiä pysyvässä kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomiteassa, ja meptyylidinokappia koskeva komission tarkastelukertomus saatiin valmiiksi 10 päivänä lokakuuta 2014.

(5)

Eri tutkimuksista on käynyt ilmi, että meptyylidinokappia sisältävien kasvinsuojeluaineiden voidaan yleisesti olettaa täyttävän direktiivin 91/414/ETY 5 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa ja 5 artiklan 3 kohdassa säädetyt vaatimukset erityisesti tutkittujen ja komission tarkastelukertomuksessa lueteltujen käyttötarkoitusten osalta. Näin ollen meptyylidinokappi on aiheellista hyväksyä.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 1107/2009 13 artiklan 2 kohdan sekä sen 6 artiklan mukaisesti ja ottaen huomioon nykyinen tieteellinen ja tekninen tietämys hyväksyntään on kuitenkin tarpeen liittää tiettyjä edellytyksiä ja rajoituksia. Erityisesti on aiheellista edellyttää lisää vahvistavia tietoja.

(7)

Kohtuullinen määräaika on tarpeen ennen hyväksymistä, jotta jäsenvaltiot ja asianomaiset osapuolet voivat valmistautua hyväksymisestä seuraaviin uusiin vaatimuksiin.

(8)

Rajoittamatta asetuksessa (EY) N:o 1107/2009 säädettyjen hyväksynnästä johtuvien velvoitteiden soveltamista ja ottaen huomioon direktiivistä 91/414/ETY asetukseen (EY) N:o 1107/2009 siirtymisestä aiheutuva erityistilanne olisi kuitenkin sovellettava seuraavia säännöksiä. Jäsenvaltioilla olisi hyväksymisen jälkeen oltava kuusi kuukautta aikaa tarkistaa meptyylidinokappia sisältävien kasvinsuojeluaineiden luvat. Jäsenvaltioiden olisi tapauksen mukaan muutettava lupia taikka korvattava tai peruutettava ne. Mainitusta määräajasta poiketen olisi yhdenmukaisten periaatteiden mukaisesti säädettävä pidemmästä määräajasta kutakin kasvinsuojeluainetta ja kutakin aiottua käyttötarkoitusta koskevan täydellisen, direktiivin 91/414/ETY liitteen III mukaisen asiakirja-aineiston toimittamista ja arviointia varten.

(9)

Komission asetuksen (ETY) N:o 3600/92 (6) puitteissa arvioitujen tehoaineiden sisällyttämisestä direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I saatu kokemus on osoittanut, että tietojen saantiin liittyviä nykyisten lupien haltijoiden velvollisuuksia voi olla vaikea tulkita. Uusien vaikeuksien välttämiseksi näyttääkin olevan tarpeen selkeyttää jäsenvaltioiden velvollisuuksia ja erityisesti velvollisuutta tarkistaa, että luvanhaltija osoittaa kyseisen direktiivin liitteen II vaatimukset täyttävän asiakirja-aineiston saatavuuden. Tällä selvennyksellä ei kuitenkaan aiheuteta jäsenvaltioille tai luvanhaltijoille uusia velvoitteita verrattuna direktiiveihin, joita on tähän mennessä annettu kyseisen direktiivin liitteen I muuttamiseksi, tai verrattuna asetuksiin, joita on annettu tehoaineiden hyväksymisestä.

(10)

Asetuksen (EY) N:o 1107/2009 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti olisi muutettava komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 (7) liitettä.

(11)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tehoaineen hyväksyminen

Hyväksytään liitteessä I määritetty tehoaine meptyylidinokappi kyseisessä liitteessä vahvistetuin edellytyksin.

2 artikla

Kasvinsuojeluaineiden uudelleenarviointi

1.   Jäsenvaltioiden on asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti tarvittaessa muutettava tai peruutettava meptyylidinokappia tehoaineena sisältävien kasvinsuojeluaineiden voimassa olevat luvat viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2015.

Jäsenvaltioiden on kyseiseen päivämäärään mennessä erityisesti tarkistettava, että tämän asetuksen liitteen I edellytykset täyttyvät, lukuun ottamatta kyseisessä liitteessä olevassa erityisiä säännöksiä koskevassa sarakkeessa mainittuja edellytyksiä, ja että luvanhaltijalla tai luvanhaltijan saatavilla on direktiivin 91/414/ETY liitteen II vaatimukset täyttävä asiakirja-aineisto kyseisen direktiivin 13 artiklan 1–4 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 1107/2009 62 artiklan edellytysten mukaisesti.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on arvioitava uudelleen kaikki sellaiset sallitut kasvinsuojeluaineet, jotka sisältävät meptyylidinokappia joko ainoana tehoaineena tai yhtenä monista tehoaineista, jotka kaikki oli 31 päivään maaliskuuta 2015 mennessä sisällytetty täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2015 liitteeseen; arviointi on suoritettava asetuksen (EY) N:o 1107/2009 29 artiklan 6 kohdassa säädettyjen yhdenmukaisten periaatteiden mukaisesti, direktiivin 91/414/ETY liitteessä III säädetyt vaatimukset täyttävän asiakirja-aineiston perusteella ja ottaen huomioon tämän asetuksen liitteessä I oleva erityisiä säännöksiä koskeva sarake. Jäsenvaltioiden on kyseisen arvioinnin perusteella määritettävä, täyttääkö tuote asetuksen (EY) N:o 1107/2009 29 artiklan 1 kohdassa vahvistetut edellytykset.

Määrittämisen jälkeen jäsenvaltioiden on

a)

niiden tuotteiden osalta, jotka sisältävät meptyylidinokappia ainoana tehoaineena, tarvittaessa muutettava lupaa tai peruutettava se viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2016; tai

b)

niiden tuotteiden osalta, jotka sisältävät meptyylidinokappia yhtenä monista tehoaineista, tarvittaessa muutettava lupaa tai peruutettava se viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2016 taikka siinä säädöksessä tai niissä säädöksissä, joilla kyseinen aine tai aineet lisättiin direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I tai joilla kyseinen aine tai kyseiset aineet hyväksyttiin, tällaista muuttamista tai peruuttamista varten vahvistettuna ajankohtana sen mukaan, kumpi ajankohta on myöhäisempi.

3 artikla

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 muuttaminen

Muutetaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liite tämän asetuksen liitteen II mukaisesti.

4 artikla

Voimaantulo ja soveltamispäivä

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä huhtikuuta 2015.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 15 päivänä joulukuuta 2014.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1.

(2)  Neuvoston direktiivi 91/414/ETY, annettu 15 päivänä heinäkuuta 1991, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta (EYVL L 230, 19.8.1991, s. 1).

(3)  Komission päätös 2006/589/EY, tehty 31 päivänä elokuuta 2006, yksityiskohtaista tutkimusta varten toimitetun asiakirja-aineiston täydellisyyden periaatteellisesta hyväksymisestä aviglysiini HCl, mandipropamidin ja meptyylidinokapin mahdolliseksi sisällyttämiseksi neuvoston direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I (EUVL L 240, 2.9.2006, s. 9).

(4)  Komission asetus (EU) N:o 188/2011, annettu 25 päivänä helmikuuta 2011, neuvoston direktiivin 91/414/ETY täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä siltä osin kuin on kyse sellaisten tehoaineiden arviointimenettelystä, joita ei ollut markkinoilla kahtena kyseisen direktiivin tiedoksi antamista seuraavana vuonna (EUVL L 53, 26.2.2011, s. 51).

(5)  EFSA Journal (2014);12(1):3473. Saatavilla verkossa osoitteessa www.efsa.europa.eu

(6)  Komission asetus (ETY) N:o 3600/92, annettu 11 päivänä joulukuuta 1992, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun neuvoston direktiivin 91/414/ETY 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun työohjelman ensimmäisen vaiheen täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EYVL L 366, 15.12.1992, s. 10).

(7)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 540/2011, annettu 25 päivänä toukokuuta 2011, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 täytäntöönpanosta hyväksyttyjen tehoaineiden luettelon osalta (EUVL L 153, 11.6.2011, s. 1).


LIITE I

Nimi, tunnistenumero

IUPAC-nimi

Puhtaus (1)

Hyväksymispäivä

Hyväksynnän päättymispäivä

Erityiset säännökset

Meptyylidinokappi

CAS-numero: 6119-92-2

CIPAC-numero: 811

Seos: 75–100 % (RS)-2-(1-metyyliheptyyli)-4,6-dinitrofenyylikrotonaatti ja 25–0 % (RS)-2-(1-metyyliheptyyli)-4,6-dinitrofenyyli-isokrotonaatti

≥ 900 g/kg (trans- ja cis-isomeerien seos, jossa isomeerien määritetty suhde on 25:1–20:1)

Merkityksellinen epäpuhtaus:

2,6-dinitro-4-[(4RS)-oktaani-4-yyli]fenyyli-(2E/Z)-but-2-enoaatti

enimmäispitoisuus 0,4 g/kg

1. huhtikuuta 2015

31. maaliskuuta 2025

Asetuksen (EY) N:o 1107/2009 29 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen yhdenmukaisten periaatteiden täytäntöön panemiseksi on otettava huomioon elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 16. toukokuuta 2014 valmiiksi saadun meptyylidinokappia koskevan tarkastelukertomuksen päätelmät ja erityisesti sen lisäykset I ja II.

Kokonaisarvioinnissa jäsenvaltioiden on kiinnitettävä erityistä huomiota

a)

käyttäjille aiheutuviin riskeihin,

b)

vesieliöille aiheutuviin riskeihin.

Käyttöedellytyksiin on tarvittaessa sisällyttävä riskinhallintatoimenpiteitä.

Hakijan on toimitettava vahvistavat tiedot seuraavista:

a)

arviointi pohjavesien altistumisesta metaboliiteille (3RS)-3-(2-hydroksi-3,5-dinitrofenyyli)-butaanihappo (X103317) ja (2RS)-2-(2-hydroksi-3,5-dinitrofenyyli)-propionihappo (X12335709);

b)

isomeerien seoksen mahdollisen ensisijaisen hajoamisen ja/tai muuntumisen mahdollinen vaikutus työntekijöille aiheutuvan riskin arviointiin, kuluttajille aiheutuvan riskin arviointiin ja ympäristöön.

Hakijan on toimitettava komissiolle, jäsenvaltioille ja elintarviketurvallisuusviranomaiselle a alakohdassa tarkoitetut tiedot viimeistään 31. maaliskuuta 2017 ja b alakohdassa tarkoitetut tiedot kahden vuoden kuluttua siitä, kun komissio on antanut erityisohjeet.


(1)  Lisätietoja tehoaineen tunnistuksesta ja spesifikaatiosta annetaan sitä koskevassa tarkastelukertomuksessa.


LIITE II

Lisätään täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteessä olevaan B osaan seuraava kohta:

Numero

Nimi, tunnistenumero

IUPAC-nimi

Puhtaus (1)

Hyväksymispäivä

Hyväksynnän päättymispäivä

Erityiset säännökset

”80

Meptyylidinokappi

CAS-numero: 6119-92-2

CIPAC-numero: 811

Seos: 75–100 % (RS)-2-(1-metyyliheptyyli)-4,6-dinitrofenyylikrotonaatti ja 25 – 0 % (RS)-2-(1-metyyliheptyyli)-4,6-dinitrofenyyli-isokrotonaatti

≥ 900 g/kg (trans- ja cis-isomeerien seos, jossa isomeerien määritetty suhde on 25:1–20:1)

Merkityksellinen epäpuhtaus:

2,6-dinitro-4-[(4RS)-oktaani-4-yyli]fenyyli-(2E/Z)-but-2-enoaatti

enimmäispitoisuus 0,4 g/kg

1. huhtikuuta 2015

31. maaliskuuta 2015

Asetuksen (EY) N:o 1107/2009 29 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen yhdenmukaisten periaatteiden täytäntöön panemiseksi on otettava huomioon elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 16. toukokuuta 2014 valmiiksi saadun meptyylidinokappia koskevan tarkastelukertomuksen päätelmät ja erityisesti sen lisäykset I ja II.

Kokonaisarvioinnissa jäsenvaltioiden on kiinnitettävä erityistä huomiota

a)

käyttäjille aiheutuviin riskeihin,

b)

vesieliöille aiheutuviin riskeihin.

Käyttöedellytyksiin on tarvittaessa sisällyttävä riskinhallintatoimenpiteitä.

Hakijan on toimitettava vahvistavat tiedot seuraavista:

a)

arviointi pohjavesien altistumisesta metaboliiteille (3RS)-3-(2-hydroksi-3,5-dinitrofenyyli)-butaanihappo (X103317) ja (2RS)-2-(2-hydroksi-3,5-dinitrofenyyli)-propionihappo (X12335709);

b)

isomeerien seoksen mahdollisen ensisijaisen hajoamisen ja/tai muuntumisen mahdollinen vaikutus työntekijöille aiheutuvan riskin arviointiin, kuluttajille aiheutuvan riskin arviointiin ja ympäristöön.

Hakijan on toimitettava komissiolle, jäsenvaltioille ja elintarviketurvallisuusviranomaiselle a alakohdassa tarkoitetut tiedot viimeistään 31. maaliskuuta 2017 ja b alakohdassa tarkoitetut tiedot kahden vuoden kuluttua siitä, kun komissio on antanut erityisohjeet.”


(1)  Lisätietoja tehoaineen tunnistuksesta ja spesifikaatiosta annetaan sitä koskevassa tarkastelukertomuksessa.


16.12.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 359/90


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 1331/2014,

annettu 15 päivänä joulukuuta 2014,

Kiinan kansantasavallasta ja Taiwanista peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuonnin kirjaamisvelvoitteesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 30 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 (1), jäljempänä ’polkumyyntiä koskeva perusasetus’, ja erityisesti sen 14 artiklan 5 kohdan,

ottaa huomioon muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta 11 päivänä kesäkuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 597/2009 (2), jäljempänä ’tukien vastainen perusasetus’, ja erityisesti sen 24 artiklan 5 kohdan,

on ilmoittanut asiasta jäsenvaltioille,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, ilmoitti 26 päivänä kesäkuuta 2014Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella (3) Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, ja Taiwanista peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn vireillepanosta, koska EUROFER, jäljempänä ’valituksen tekijä’, oli tehnyt 13 päivänä toukokuuta 2014 valituksen sellaisten tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa yli 25 prosenttia ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden kokonaistuotannosta unionissa.

(2)

Komissio ilmoitti 14 päivänä elokuuta 2014Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella (4) Kiinasta peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuontia koskevan tukien vastaisen menettelyn vireillepanosta, koska EUROFER oli tehnyt 1 päivänä heinäkuuta 2014 valituksen sellaisten tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa yli 25 prosenttia ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden kokonaistuotannosta unionissa.

A.   TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE

(3)

Tuotteena, jota kirjaamisvelvoite koskee, ovat ruostumattomasta teräksestä valmistetut levyvalmisteet, ei enempää valmistetut kuin kylmävalssatut, jotka ovat peräisin Kiinasta tai Taiwanista ja jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 7219 31 00, 7219 32 10, 7219 32 90, 7219 33 10, 7219 33 90, 7219 34 10, 7219 34 90, 7219 35 10, 7219 35 90, 7220 20 21, 7220 20 29, 7220 20 41, 7220 20 49, 7220 20 81 ja 7220 20 89, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’.

B.   PYYNTÖ

(4)

Valituksen tekijä teki polkumyyntiä koskevan perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan ja tukien vastaisen perusasetuksen 24 artiklan 5 kohdan mukaiset kirjaamispyynnöt 25 ja 29 päivänä syyskuuta 2014. Valituksen tekijä pyysi, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin sovelletaan kirjaamisvelvoitetta siten, että tätä tuontia vastaan voidaan myöhemmin soveltaa toimenpiteitä kirjaamispäivästä alkaen.

C.   PERUSTEET KIRJAAMISVELVOITTEELLE

(5)

Polkumyyntiä koskevan perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan ja tukien vastaisen perusasetuksen 24 artiklan 5 kohdan mukaan komissio voi määrätä tulliviranomaiset toteuttamaan aiheelliset toimenpiteet tuonnin kirjaamiseksi siten, että tätä tuontia vastaan voidaan myöhemmin soveltaa toimenpiteitä. Tuonnin kirjaaminen voidaan tehdä pakolliseksi unionin tuotannonalan asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä.

(6)

Valituksen tekijä väitti, että kirjaamisvelvoite on perusteltu, koska tarkasteltavana olevaa tuotetta tuotiin polkumyynnillä ja tuettuna. Kyseinen halpatuonti aiheutti unionin tuotannonalalle merkittävää ja vaikeasti korjattavissa olevaa vahinkoa.

(7)

Siltä osin kuin on kyse polkumyynnistä, komissiolla on riittävästi alustavaa näyttöä siitä, että tarkasteltavana olevaa tuotetta tuodaan polkumyynnillä. Kiinan osalta valituksen tekijä esitti näyttöä normaaliarvosta, joka perustui tuotannon kokonaiskustannuksiin, joihin oli lisätty kohtuullinen määrä myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia sekä voittoa, käyttäen Yhdysvaltoja vertailumaana. Taiwanin osalta valituksen tekijä esitti näyttöä normaaliarvosta, joka perustui laskennalliseen normaaliarvoon (valmistuskustannukset, myynti-, yleis- ja hallintokustannukset sekä voitto).

(8)

Polkumyyntiä koskeva näyttö perustuu tällä tavoin määritettyjen normaaliarvojen ja unioniin suuntautuvaa vientiä varten myydyn tarkasteltavana olevan tuotteen vientihinnan (noudettuna lähettäjältä -tasolla) vertailuun. Kun otetaan huomioon väitettyjen polkumyyntimarginaalien suuruus, näyttö antaa kaiken kaikkiaan tässä vaiheessa riittävästi tukea sille, että viejät sekä Kiinassa että Taiwanissa harjoittavat polkumyyntiä.

(9)

Tukien osalta komissiolla on riittävästi alustavaa näyttöä siitä, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti Kiinasta on tuettua. Väitetyt tuet ovat muun muassa seuraavia:

varojen suora siirto ja varojen tai velvoitteiden mahdollinen suora siirto, esimerkiksi ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuotannonalalle myönnetyt tukipoliittiset lainat;

pääomaohjelmat, esimerkiksi velan muuntaminen osakkeiksi, omaan pääomaan tehdyt sijoitukset, valtio-omisteisille yrityksille maksamattomat osingot;

avustusohjelmat, esimerkiksi China World Top Brand -ohjelma, Famous Brands -ohjelmat/keskustason alapuoliset hallituksen ohjelmat, joilla tuetaan kuuluisia vientimerkkejä (kuten Chongqing, Hubei, Ma'anashan, Wuhan Famous Brands- ja Shandong Province Top Brands -ohjelma), ohjelmat polkumyyntimenettelyistä aiheutuvien oikeudellisten kulujen alentamiseksi, avainteknologioita tukeva valtion hankerahasto, vientiä edistävät avustukset;

alueelliset ohjelmat, esimerkiksi koillisen alueen elvytysohjelma, vientiluottojen korkotuet, vientiluotot, avustukset Jiangsun maakunnan tiede- ja teknologiaohjelmasta, Liaoningin maakunnan avustukset — Five Point One Line -ohjelma, sekä tuet, joita myönnetään Tianjinin Binhain uudella alueella (Tianjin Binhai New Area) ja Tianjinin talous- ja teknologiakehitysalueella (Tianjin Economic and Technological Development Area), ja tiede- ja teknologiarahasto;

julkiset tulot, joista luovutaan tai joita ei kanneta, esimerkiksi vapautukset lainojen ja korkojen maksusta valtio-omisteisten yritysten osalta;

tulovero-ohjelmat ja muut välittömän verotuksen ohjelmat, kuten

tuloverohyvitys kotimaassa valmistettujen tuotantovälineiden oston yhteydessä,

huipputeknologian tai uuden teknologian yrityksiksi tunnustettujen yritysten edullinen verokohtelu,

tutkimus- ja kehitysmenoja koskevat verovähennykset,

tuloverohuojennukset yrityksille, jotka pyrkivät kokonaisvaltaiseen resurssien käyttöön (erikoisraaka-aineet),

erikoislaitteiden ostoa koskeva verohyvitys,

maan koillisosassa sijaitseviin yrityksiin kohdistuva etuuskohteluun perustuva tuloverotus,

erilaiset paikalliset verohuojennukset, esimerkiksi Shandongin maakunnassa, Chongqingin kaupungissa ja Guangxi Zhuangin alueella, veroetuudet maan keski- ja länsiosan alueiden kehittämiseksi,

osinkojen vapautus vaatimukset täyttävien kotimaisten yritysten välillä,

välillisestä verosta ja tariffeista vapauttamista koskevat ohjelmat, esimerkiksi maahantuotuja laitteita kannustetuilla toimialoilla käyttävien ulkomaisrahoitteisten yritysten ja eräiden kotimaisten yritysten vapautukset tuontitariffeista ja alv:sta,

alv-palautukset kotimaassa tuotettuja laitteita ostaville ulkomaisrahoitteisille yrityksille,

verohuojennukset maan keski- ja länsiosan alueilla,

vapautus käyttöomaisuuden alv:sta maan keskiosassa;

alueelliset ohjelmat, esimerkiksi tuet, joita myönnetään Tianjinin Binhain uudella alueella (Tianjin Binhai New Area) ja Tianjinin talous- ja teknologiakehitysalueella (Tianjin Economic and Technological Development Area);

tavaroiden tai palveluiden toimittaminen riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan, esimerkiksi ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden raaka-aineiden (ferrokromin, nikkelin ja nikkeliä sisältävän harkkoraudan sekä molybdeenin ja ruostumattoman teräsromun) toimittaminen riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan;

tuotantopanosten toimittaminen riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan, esimerkiksi kuumavalssattu ruostumaton teräs ja laatat, maankäyttöoikeudet, vesi ja sähkö, sähkön ja veden toimittaminen Jiangsun maakunnassa.

(10)

Kyseisten järjestelyjen väitetään olevan tukia, koska Kiinan hallinto tai alueelliset hallinnot (alueelliset viranomaiset mukaan luettuina) osallistuvat niiden rahoitukseen ja niistä koituu etua niiden vastaanottajille. Tukien väitetään riippuvan vientituloksesta ja/tai kotimaisten tuotteiden suosimisesta ulkomaisiin nähden ja/tai rajoittuvan tiettyihin sektoreihin ja/tai tietyntyyppisiin yrityksiin ja/tai sijaintiin, mistä syystä ne ovat erityisiä ja mahdollistavat tasoitustullin käyttöönoton.

(11)

Sen vuoksi näyttö antaa tässä vaiheessa riittävästi tukea sille, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti hyötyy tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavista tuista.

(12)

Vahingon osalta pyyntö sisältää riittävästi näyttöä kriittisistä olosuhteista, joissa tarkasteltavana olevan tuotteen mittava tuonti, joka hyötyy tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavasta tuesta, on aiheuttanut suhteellisen lyhyellä aikavälillä vahinkoa, jota on vaikea korjata. Näyttönä edellä tarkoitetuista olosuhteista on muun muassa se, että kummankin asianomaisen maan tuonti kasvoi lyhyessä ajassa (tammi–heinäkuu 2014) merkittävästi, yhteensä noin 90 prosentilla.

(13)

Lisäksi komissiolla on riittävästi alustavaa näyttöä siitä, että viejien polkumyynti- ja tukikäytännöt aiheuttavat merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Valituksiin ja myöhemmin esitettyihin tuonnin kirjaamispyyntöihin liittyviin näkökantoihin sisältyvä tuontihintaa ja -määrää koskeva näyttö osoittaa, että vuosien 2010 ja 2013 välisenä aikana tuonti kasvoi mittavasti sekä absoluuttisesti tarkasteltuna että markkinaosuudella mitattuna ja että vuonna 2014 Kiinan osuus kasvoi edelleen 115 prosentilla ja Taiwanin osuus 66 prosentilla. Tarkasteltavana olevan tuotteen määrillä ja hinnoilla on ollut kielteinen vaikutus unionin markkinoilla myytyihin tuotemääriin ja veloitettuihin hintoihin sekä unionin tuotannonalan markkinaosuuteen. Tämä vaikuttaa erittäin kielteisesti unionin tuotannonalan kokonaistulokseen ja taloudelliseen tilanteeseen. Näyttö polkumyyntiä koskevan perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa ja tukien vastaisen perusasetuksen 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuista vahinkotekijöistä koostuu tiedoista, jotka sisältyvät valituksiin ja myöhemmin esitettyihin tuonnin kirjaamispyyntöihin liittyviin näkökantoihin, joita tukevat Eurostatin julkisesti saatavilla olevat tiedot.

(14)

Komissiolla on myös riittävästi polkumyyntiä koskevaan valitukseen ja sen jälkeen käytyyn kirjeenvaihtoon perustuvaa alustavaa näyttöä siitä, että tuojat olivat tietoisia tai niiden olisi pitänyt olla tietoisia siitä, että viejien polkumyyntikäytännöt ovat vahingollisia tai aiheuttavat todennäköisesti vahinkoa unionin tuotannonalalle. Kiinan ja Taiwanin tuonti oli jo kertaalleen polkumyyntitutkimuksen kohteena unionissa vuosina 2008–2009. Komission päätöksessä (5) tutkimuksen päättämisestä todettiin, että Kiinan ja Taiwanin hinnat alittivat unionin tuotannonalan hinnat ja että vahingollisen polkumyynnin ilmaantumista ei voitu sulkea pois. Myös tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti unioniin tehtiin valvonnan alaiseksi, minkä tarkoituksena oli muun muassa uuden menettelyn vireillepano. Lisäksi Brasilia, Taiwan, Thaimaa ja Vietnam ovat sittemmin ottaneet käyttöön polkumyyntitulleja, joita sovelletaan tutkimuksen kohteena olevan tuotteen vientiin Kiinasta. Kun vielä otetaan huomioon väitetyn polkumyynnin laajuus, on kohtuullista olettaa, että tuojat ovat tai heidän pitäisi olla tietoisia tilanteesta.

(15)

Polkumyynnin osalta komissiolla on riittävästi alustavaa näyttöä siitä, että tällainen vahinko aiheutuu tai aiheutuisi siitä, että kyseinen tuonti jatkaisi merkittävää kasvuaan. Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin ajoitus ja määrä ja muut olosuhteet (kuten varastojen nopea kertyminen tai kapasiteetin käyttöasteen aleneminen) todennäköisesti heikentäisivät vakavasti lopullisten polkumyyntitullien korjaavaa vaikutusta, ellei tulleja sovelleta takautuvasti. Kyseessä olevien menettelyjen vireillepanon vuoksi on lisäksi kohtuullista olettaa, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti saattaa kasvaa edelleen ennen mahdollisten väliaikaisten toimenpiteiden hyväksymistä ja että tuojat saattavat kerätä varastoja nopeasti.

D.   MENETTELY

(16)

Edellä esitetyn perusteella komissio toteaa, että valituksen tekijä on esittänyt riittävästi alustavaa näyttöä, jotta on perusteltua soveltaa tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin kirjaamisvelvoitetta polkumyyntiä koskevan perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan ja tukien vastaisen perusasetuksen 24 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(17)

Asianomaisia osapuolia pyydetään esittämään näkökantansa kirjallisesti ja toimittamaan asiaa tukevaa näyttöä. Komissio voi lisäksi kuulla osapuolia, jos ne pyytävät sitä kirjallisesti ja osoittavat, että niiden kuulemiseen on olemassa erityisiä syitä.

E.   KIRJAAMINEN

(18)

Polkumyyntiä koskevan perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan ja tukien vastaisen perusasetuksen 24 artiklan 5 kohdan mukaisesti tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti olisi kirjattava, jotta voidaan varmistaa, että jos tutkimusten tulosten perusteella otetaan käyttöön polkumyyntitulli ja/tai tasoitustulli, tullit voidaan tarvittavien edellytysten täyttyessä periä takautuvasti kirjatun tuonnin osalta polkumyyntiä koskevan perusasetuksen 10 artiklan 4 kohdan ja tukien vastaisen perusasetuksen 16 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(19)

Mahdolliset myöhemmät tullit määritetään polkumyyntitutkimuksen ja tukien vastaisen tutkimuksen tulosten perusteella.

(20)

Polkumyyntitutkimuksen vireillepanoa pyytänyt valituksen tekijä arvioi, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen keskimääräinen polkumyyntimarginaali on noin 10–25 prosenttia Kiinan ja Taiwanin osalta ja että hinnan alittavuuden marginaali on 40–50 prosenttia Kiinan ja 20–40 prosenttia Taiwanin osalta. Mahdollisten myöhempien tullien arvioiduksi määräksi vahvistetaan polkumyyntiä koskevan valituksen perusteella arvioitu polkumyyntitaso eli 10–25 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen CIF-tuontiarvosta (arvo unionin rajalla tullaamattomana).

(21)

Tukien vastaisen tutkimuksen vireillepanoa pyytänyt valituksen tekijä arvioi, että tuen taso on merkittävä toimittamatta kuitenkaan tarkkaa määrällistä arviota tukimarginaalista. Se arvioi, että tarkasteltavana olevan tuotteen keskimääräinen hinnan alittavuuden marginaali on 40–50 prosenttia Kiinan osalta. Mahdollisten myöhempien tullien arvioiduksi määräksi vahvistetaan tukien vastaisen valituksen perusteella arvioitu tukitaso eli 40–50 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen CIF-tuontiarvosta (arvo unionin rajalla tullaamattomana).

F.   HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELY

(22)

Tässä kirjaamisessa kerättyjä henkilötietoja käsitellään yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (6) mukaisesti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Tulliviranomaisten on asetuksen (EY) N:o 1225/2009 14 artiklan 5 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 597/2009 24 artiklan 5 kohdan nojalla toteutettava tarvittavat toimenpiteet seuraavien tuotteiden unioniin suuntautuvan tuonnin kirjaamiseksi: ruostumattomasta teräksestä valmistetut levyvalmisteet, ei enempää valmistetut kuin kylmävalssatut, jotka ovat peräisin Kiinan kansantasavallasta tai Taiwanista ja jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 7219 31 00, 7219 32 10, 7219 32 90, 7219 33 10, 7219 33 90, 7219 34 10, 7219 34 90, 7219 35 10, 7219 35 90, 7220 20 21, 7220 20 29, 7220 20 41, 7220 20 49, 7220 20 81 ja 7220 20 89.

Tuonnin kirjaamisvelvoite päättyy yhdeksän kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä.

2.   Asianomaisia osapuolia pyydetään esittämään näkökantansa kirjallisesti, toimittamaan asiaa tukevaa näyttöä tai esittämään pyyntö tulla kuulluksi kahdenkymmenen päivän kuluessa tämän asetuksen julkaisupäivästä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 15 päivänä joulukuuta 2014.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 343, 22.12.2009, s. 51.

(2)  EUVL L 188, 18.7.2009, s. 93.

(3)  EUVL C 196, 26.6.2014, s. 9.

(4)  EUVL C 267, 14.8.2014, s. 17.

(5)  EUVL L 98, 17.4.2009, s. 42, johdanto-osan 18 kappale.

(6)  EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.


16.12.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 359/95


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 1332/2014,

annettu 15 päivänä joulukuuta 2014,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (2) ja erityisesti sen 136 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)

Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 15 päivänä joulukuuta 2014.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Jerzy PLEWA

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.

(2)  EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.


LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmansien maiden koodi (1)

Kiinteä tuontiarvo

0702 00 00

AL

60,4

IL

97,8

MA

77,7

TN

139,2

TR

97,9

ZZ

94,6

0707 00 05

AL

63,5

EG

191,6

TR

147,2

ZZ

134,1

0709 93 10

MA

63,4

TR

128,9

ZZ

96,2

0805 10 20

AR

35,3

MA

68,6

TR

61,9

UY

32,9

ZA

31,0

ZW

33,9

ZZ

43,9

0805 20 10

MA

67,5

ZZ

67,5

0805 20 30, 0805 20 50, 0805 20 70, 0805 20 90

IL

88,5

TR

79,4

ZZ

84,0

0805 50 10

TR

83,3

ZZ

83,3

0808 10 80

BR

51,7

CL

79,9

NZ

90,6

US

93,8

ZA

143,5

ZZ

91,9

0808 30 90

CN

82,7

TR

174,9

US

173,2

ZZ

143,6


(1)  Kolmansien maiden kanssa käytävää ulkomaankauppaa koskevista yhteisön tilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 471/2009 täytäntöönpanosta maa- ja alueluokituksen ajan tasalle saattamisen osalta 27 päivänä marraskuuta 2012 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1106/2012 (EUVL L 328, 28.11.2012, s. 7) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


16.12.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 359/97


EUROOPAN KESKUSPANKIN ASETUS (EU) N:o 1333/2014,

annettu 26 päivänä marraskuuta 2014,

rahamarkkinatilastoista

(EKP/2014/48)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankin valtuuksista kerätä tilastotietoja 23 päivänä marraskuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2533/98 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 1 kohdan ja 6 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission lausunnon (2),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan keskuspankkijärjestelmä (EKPJ) tarvitsee tehtäviensä suorittamista varten tilastoja rahamarkkinataloustoimista, nimittäin sellaisista tässä asetuksessa täsmennetyistä rahamarkkinoilla toteutetuista vakuudellisista ja vakuudettomista taloustoimista ja tietyistä johdannaistaloustoimista, joita rahalaitokset, pois lukien keskuspankit ja rahamarkkinarahastot, ovat toteuttaneet muiden rahalaitosten kanssa taikka joita rahalaitokset ovat toteuttaneet muiden rahoituslaitosten, julkisyhteisöjen tai yritysten kanssa, kuitenkin pois lukien ryhmittymänsisäiset taloustoimet.

(2)

Tällaisten tietojen keräämisen päätarkoituksena on tuottaa Euroopan keskuspankille (EKP) kattavat, yksityiskohtaiset ja yhdenmukaiset tilastotiedot euroalueen rahamarkkinoista. Edellä mainittuun markkinasegmenttiin liittyvistä taloustoimista kerätyistä tiedoista saadaan tietoa rahapoliittisten päätösten välittymismekanismista. Ne ovat näin ollen euroalueen rahapolitiikan kannalta tarpeellisia tilastotietoja.

(3)

Tilastotietojen kerääminen on myös tarpeen, jotta EKP voisi antaa analyyttistä ja tilastollista tukea yhteiselle valvontamekanismille (YVM) neuvoston asetuksen (EU) N:o 1024/2013 (3) mukaisesti. Tähän liittyen tilastotietojen kerääminen on myös tarpeen EKP:n tehtävien tueksi rahoitusvakauden alalla.

(4)

Kansallisten keskuspankkien olisi ilmoitettava EKP:lle, jos kansallinen keskuspankki päättää olla keräämättä tässä asetuksessa vaadittuja tietoja, jolloin EKP ottaa tehtäväkseen huolehtia tietojen keruusta suoraan tiedonantajilta.

(5)

EKP antaa asetuksia perussopimuksissa sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännössä (jäljempänä ’EKPJ:n perussääntö’) vahvistetuin edellytyksin siinä laajuudessa kuin se on tarpeen EKPJ:n tehtävien hoitamiseksi, sellaisina kuin nämä tehtävät on määritelty EKPJ:n perussäännössä ja joissain tapauksissa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 129 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuissa neuvoston antamissa säännöksissä.

(6)

Jotta minimoitaisiin rahalaitoksille aiheutuva rasite ja varmistettaisiin samalla oikea-aikaisten ja laadukkaiden tilastojen saatavuus, EKP tulee aluksi vaatimaan tietojen raportoimista vain euroalueen suurimmilta rahalaitoksilta, perustuen niiden päätaseen kokonaisvaroihin verrattuna kaikkien euroalueen rahalaitosten päätaseiden kokonaisvaroihin. EKP:n neuvosto voi 1 päivästä tammikuuta 2017 lisätä raportoivien rahalaitosten määrää ottamalla huomioon myös muita kriteerejä, kuten rahalaitoksen toimintojen merkittävyys rahamarkkinoilla sekä sen merkitys rahoitusjärjestelmän vakaudelle ja toimivuudelle. Maantieteellisen edustavuuden varmistamiseksi EKP pitää huolen siitä, että kussakin jäsenvaltiossa, jonka rahayksikkö on euro (jäljempänä ’euroalueen jäsenvaltio’) on ainakin kolme raportoivaa rahalaitosta. Kansalliset keskuspankit voivat tilastointia koskevien kansallisten raportointivaatimustensa mukaisesti kerätä tietoja myös rahalaitoksilta, jotka eivät kuulu varsinaiseen tiedonantajien joukkoon, ja tässä tapauksessa nämä tiedot kerätään ja verifioidaan tämän asetuksen mukaisesti.

(7)

Jotta rahalaitosten raportointitaakkaa voitaisiin entisestään pienentää niin, että vältetään päällekkäisten tietojen raportointi, mutta varmistetaan oikea-aikaisten ja laadukkaiden tilastojen saatavuus, EKP:n tulisi voida myöntää poikkeus arvopapereilla toteutettavia rahoitustoimia ja johdannaissopimuksia koskevien tietojen ilmoittamisesta, jos nämä tiedot on jo ilmoitettu kauppatietorekisteriin; tämä edellyttää, että EKP pystyy tosiasiassa saamaan käyttöönsä oikea-aikaiset ja yhdenmukaiset tiedot tässä asetuksessa täsmennettyjen vaatimusten mukaisesti.

(8)

Asetuksen (EY) N:o 2533/98 5 artiklan 1 kohdassa säädetään, että EKP voi antaa asetuksia niiden tilastoihin liittyvien tietojenantovaatimustensa määrittelemiseksi ja täytäntöön panemiseksi, jotka koskevat euroalueen jäsenvaltioiden varsinaista tiedonantajien joukkoa. Saman asetuksen 6 artiklan 4 kohdassa säädetään, että EKP voi antaa asetuksia edellytyksistä, joiden mukaisesti voidaan käyttää oikeutta tilastotietojen tarkistamiseen tai pakollisen tilastotietojen keruun toimittamiseen.

(9)

Asetuksen (EY) N:o 2533/98 4 artiklassa edellytetään, että jäsenvaltioiden on järjestettävä omalta osaltaan tilastotietojen keruu ja tehtävä EKPJ:n kanssa kiinteää yhteistyötä varmistaakseen EKPJ:n perussäännön 5 artiklasta johtuvien velvollisuuksien täyttämisen.

(10)

Jos tämän asetuksen mukaisesti kerättyihin tietoihin sisältyy luottamuksellisia tietoja, näiden tietojen suojaamiseen ja käyttöön sovelletaan asetuksen (EY) N:o 2533/98 8 ja 8 c artiklassa vahvistettuja sääntöjä.

(11)

Asetuksen (EY) N:o 2533/98 7 artiklan 1 kohdassa säädetään, että EKP:llä on oikeus määrätä seuraamuksia tietojen antajille, jotka eivät noudata EKP:n asetuksissa tai päätöksissä asetettuja tilastoihin liittyviä tietojenantovaatimuksia.

(12)

Vaikka on tunnustettua, että EKPJ:n perussäännön 34.1 artiklan nojalla annetuissa EKP:n asetuksissa ei anneta mitään oikeuksia eikä aseteta mitään velvollisuuksia jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö ei ole euro (jäljempänä ’euroalueeseen kuulumattomat jäsenvaltiot’), EKPJ:n perussäännön 5 artikla koskee sekä euroalueeseen kuuluvia jäsenvaltioita että euroalueeseen kuulumattomia jäsenvaltioita. Asetuksessa (EY) N:o 2533/98 viitataan siihen, että EKPJ:n perussäännön 5 artikla yhdessä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan 3 kohdan kanssa tarkoittavat, että euroalueeseen kuulumattomien jäsenvaltioiden on laadittava ja otettava käyttöön kansallisella tasolla kaikki toimenpiteet, joita ne pitävät tarkoituksenmukaisina tilastointiin liittyvien EKP:n tietojenantovaatimusten edellyttämän tiedonkeruun järjestämiseksi, ja saatava tilastoihin liittyvät valmistelunsa ajoissa valmiiksi, jotta niistä voi tulla euroalueen jäsenvaltiota.

(13)

Tämän asetuksen mukaiset tiedonantovaatimukset eivät vaikuta muissa EKP:n säädöksissä vahvistettuihin tiedonantovaatimuksiin, jotka saattavat ainakin osittain kattaa rahamarkkinoita koskevien tilastotietojen raportointia taloustoimikohtaisesti tai aggregoidusti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1.

’tiedonantajilla’ ja ’kotimaisella’ samaa kuin asetuksen (EY) N:o 2533/98 1 artiklassa.

2.

’rahalaitoksella’ samaa kuin Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) (4) 1 artiklassa, ja jollei tämän asetuksen säännöksissä ole nimenomaisesti toisin säädetty, käsite sisältää rahalaitoksen unionissa ja EFTAssa sijaitsevat sivuliikkeet,

3.

’muilla rahoituksen välittäjillä’ muita rahoituksen välittäjiä kuin vakuutuslaitoksia ja eläkerahastoja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 549/2013 (5) vahvistetun uudistetun Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän (jäljempänä ’EKT 2010’) mukaisesti,

4.

’vakuutuslaitoksilla’ EKT 2010:n mukaisesti kaikkia rahoitusalan yrityksiä ja yritysmäisiä yhteisöjä, joiden toiminta rahoituksen välittäjinä on pääasiassa seurausta on riskien hallinnasta ensivakuutuksen tai jälleenvakuutuksen muodossa,

5.

’eläkerahastoilla’ EKT 2010:n mukaisesti kaikkia rahoitusalan yrityksiä ja yritysmäisiä yhteisöjä, joiden toiminta rahoituksen välittäjinä on pääasiassa seurausta vakuutettujen henkilöiden sosiaalisten riskien ja tarpeiden hallinnasta (sosiaalivakuutus),

6.

’yrityksillä’ EKT 2010:ssä tarkoitettua yrityssektoria,

7.

’julkisyhteisöillä’ EKT 2010:n mukaisesti institutionaalisia yksiköitä, jotka ovat markkinattomia tuottajia ja joiden tuotos on tarkoitettu yksilölliseen tai kollektiiviseen kulutukseen ja jotka rahoitetaan muihin sektoreihin kuuluvien yksiköiden suorittamin pakollisin maksuin, sekä pääasiallisesti kansantulon ja -varallisuuden uudelleenjakoa harjoittavia institutionaalisia yksiköitä,

8.

’päätaseen kokonaisvaroilla’’saamisten kokonaismäärän’ ja ’muiden saamisten’ erotusta, sellaisina kuin nämä käsitteet on määritelty asetuksessa (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33),

9.

’rahamarkkinatilastoilla’ tilastoja, jotka koskevat rahamarkkinainstrumentteihin kohdistuvia vakuudellisia ja vakuudettomia taloustoimia ja johdannaistaloustoimia kyseessä olevan raportointijakson aikana rahalaitosten välillä tai rahalaitosten ja muiden rahoituksen välittäjien, vakuutuslaitosten, eläkerahastojen, keskuspankkien, julkisyhteisöjen ja yritysten välillä, kuitenkin pois lukien ryhmittymänsisäiset taloustoimet,

10.

’rahamarkkinainstrumentilla’ mitä tahansa liitteissä I, II ja III luetelluista instrumenteista,

11.

’rahamarkkinarahastoilla’ yhteissijoitusyritystä, joka tarvitsee Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/65/EY (6) mukaisen siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavan yrityksen toimiluvan tai joka on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2011/61/EU (7) tarkoitettu vaihtoehtoinen sijoitusrahasto, joka sijoittaa lyhytaikaisiin omaisuuseriin ja jonka erillisenä tai kumulatiivisena tavoitteena on tarjota rahamarkkinakorkoja vastaavaa tuottoa tai säilyttää sijoituksen arvo,

12.

’keskuspankilla’ mitä tahansa keskuspankkia sen sijaintipaikasta riippumatta,

13.

’kansallisilla keskuspankeilla’ unionin jäsenvaltioiden kansallisia keskuspankkeja,

14.

’tiedonantajien perusjoukolla’ euroalueen kotimaisia rahalaitoksia, pois lukien keskuspankit ja rahamarkkinarahastot, jotka liitteiden I, II ja III mukaisesti vastaanottavat euromääräisiä talletuksia muilta rahalaitoksilta, muilta rahoituksen välittäjiltä, vakuutuslaitoksilta, eläkerahastoilta, julkisyhteisöiltä, keskuspankeilta sijoitustarkoituksessa tai yrityksiltä ja/tai laskevat liikkeeseen mitä tahansa muita velkainstrumentteja ja/tai myöntävät euromääräisiä lainoja sanotuille laitoksille tai yhteisöille,

15.

’ryhmittymällä’ yritysten ryhmittymää, myös sellaista pankkiryhmittymää, joka koostuu emoyrityksestä ja sen tytäryrityksistä, joiden tilinpäätöksistä laaditaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2013/34/EU (8) tarkoitettu konsolidoitu tilinpäätös,

16.

’sivuliikkeellä’ liiketoimipaikkaa, joka on laitoksesta oikeudellisesti riippuvainen osa ja jossa harjoitetaan suoraan laitoksen liiketoimintaan olennaisesti kuuluvia toimia,

17.

’unionissa tai EFTA:ssa toimivalla sivuliikkeellä’ sivuliikettä, joka sijaitsee ja on rekisteröity unionin jäsenvaltiossa tai EFTA-maassa,

18.

’Euroopan vapaakauppajärjestöllä’ hallituksenvälistä järjestöä, joka perustettiin edistämään vapaata kauppaa ja taloudellista yhdentymistä sen jäsenvaltioiden hyväksi,

19.

’ryhmittymänsisäisellä taloustoimella’ rahamarkkinainstrumentteihin kohdistuvaa taloustoimea, jonka tiedonantaja suorittaa toisen yrityksen kanssa, joka täysimääräisesti yhdistellään samaan konsernitaseeseen. Taloustoimen osapuolet katsotaan täysimääräisesti yhdistellyiksi samaan konsernitaseeseen, jos molemmat joko

a)

yhdistellään konsernitilinpäätökseen direktiivin 2013/34/EU mukaisesti tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 (9) nojalla hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti tai, kun kyseessä on ryhmittymä jonka pääkonttori on kolmannessa maassa, sellaisten kyseisessä maassa yleisesti hyväksyttyjen tilinpäätösstandardien mukaisesti, joiden komission asetuksen (EY) N:o 1569/2007 (10) mukaisesti katsotaan vastaavan IFRS-standardeja (taikka kolmannen maan sellaisten tilinpäätösstandardien mukaisesti joiden käyttö on sallittu sanotun asetuksen 4 artiklan mukaisesti), tai

b)

kuuluvat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2013/36/EU (11) tarkoitettuun samaan konsolidoituun valvontaan tai, kun kysymyksessä on ryhmittymä, jonka pääkonttori on kolmannessa maassa, sellaiseen kolmannen maan toimivaltaisen viranomaisen suorittamaan samaan konsolidoituun valvontaan, joka on arvioitu direktiivin 2013/36/EU 127 artiklan periaatteita vastaavaksi,

20.

’pankkipäivällä’ mitä tahansa sellaista rahamarkkinainstrumenttiin kohdistuvaa taloustoimea koskevassa sopimuksessa tai vahvistuksessa täsmennettyä päivää, jona liikepankit ja valuuttamarkkinat ovat auki yleisesti liiketoimintaansa varten (mukaan luettuna kaupankäynti kyseessä olevilla rahamarkkinainstrumenteilla) ja selvittävät ja suorittavat maksuja sen maksuvelvoitteen valuutassa, joka erääntyy kyseisenä päivänä tai jonka määrä lasketaan viittaamalla kyseiseen päivään. Jos rahamarkkinainstrumenttiin kohdistuva taloustoimi perustuu EBF:n (Euroopan pankkiyhdistysten liitto), LMA:n (Loan Market Association), ISDA:n (International Swaps and Derivatives Association) tai jonkun toisen johtavan eurooppalaisen tai kansainvälisen markkinajärjestön vakiosopimukseen, sovelletaan kyseisessä vakiosopimukseen olevaa tai siihen viittauksella sisällytettyä määräystä. Jos kyseessä on rahamarkkinainstrumenttiin kohdistuva taloustoimi, jonka selvittää nimetty selvitysjärjestelmä, pankkipäivällä tarkoitetaan päivää, jona kyseinen järjestelmä on auki tällaisten taloustoimien selvitystä varten,

21.

’TARGET2-suorituspäivällä’ mitä tahansa päivää, jona TARGET2-järjestelmä (Euroopan laajuinen automatisoitu reaaliaikainen bruttomaksujärjestelmä) on avoinna,

22.

’takaisinostosopimuksella’ sopimusta, jossa sopimusosapuolet sopivat taloustoimista, joissa toinen osapuoli (”myyjä”) sitoutuu myymään tiettynä päivänä lähitulevaisuudessa toiselle osapuolelle (”ostaja”) määriteltyjä omaisuuseriä (”arvopapereita”, ”hyödykkeitä” tai ”muita rahoitusvaroja”) ostajan myyjälle maksamaa ostohintaa vastaan siten, että ostaja samanaikaisesti sitoutuu myymään omaisuuserät takaisin myyjälle tiettynä myöhempänä ajankohtana tai vaadittaessa myyjän ostajalle maksamaa takaisinostohintaa vastaan. Kukin näistä taloustoimista voi olla joko ”takaisinostotaloustoimi” tai ”osto- ja takaisinmyyntitaloustoimi”. ”Takaisinostosopimus” voi myös tarkoittaa sitoumusta tiettynä päivänä lähitulevaisuudessa pantata omaisuuseriä ja antaa yleisen uudelleenkäyttöoikeuden käteisen rahan lainaa vastaan sekä lainan ja koron takaisinmaksua näiden omaisuuserien palautusta vastaan myöhempänä ajankohtana. Takaisinostotaloustoimilla joko on määritetty erääntymispäivä (”määräaikainen takaisinostotaloustoimi”) tai niillä ei ole määritettyä erääntymispäivää; viimeksi mainitussa tapauksessa molemmilla osapuolilla on päivittäin mahdollisuus sopia sopimuksen uusimisesta tai päättämisestä (”avoin takaisinostotaloustoimi”),

23.

’kolmikantarepolla’ takaisinostotransaktiota, jossa kolmas osapuoli on koko taloustoimen juoksuajan vastuussa vakuuksien valitsemisesta ja hallinnoimisesta,

24.

’valuutanvaihtosopimuksella’ valuutanvaihtotransaktiota, jossa toinen osapuoli myy toiselle tietyn määrän määritettyä valuuttaa sovittua määrää tiettyä toista valuuttaa vastaan sovittuun valuuttakurssiin (valuutan avistakurssiin) siten, että sovitaan myydyn valuutan takaisinostosta myöhempänä ajankohtana (erääntymispäivänä) alun perin ostetun valuutan myyntiä vastaan toiseen valuuttakurssiin (valuutan termiinikurssiin),

25.

’yliyön indeksivaihtosopimuksella’ koronvaihtosopimusta, jossa jaksoittain vaihtuva kelluva korko vastaa yliyön koron geometrista keskiarvoa (tai yliyön indeksikorkoa) tiettynä ajanjaksona. Maksettava erä on kiinteän koron ja koko indeksivaihtosopimuksen juoksuajalta lasketun yliyön koron erotus sovellettuna transaktion nimellisarvoon. Yliyön korko on EONIA, koska tässä asetuksessa käsitellään ainoastaan euromääräisiä yliyön indeksivaihtosopimuksia,

26.

’BASEL III:n LCR-järjestelmällä’ Baselin pankkivalvontakomitean pankkisektorin lyhyen aikavälin maksuvalmiutta koskevaksi maailmanlaajuiseksi vähimmäissääntelystandardiksi ehdottamia ja keskuspankkien pääjohtajien ja valvontaviranomaisten johtajien ryhmän 7 päivänä tammikuuta 2013 hyväksymiä maksuvalmiusvaatimuksia (Liquidity Coverage Ratio, LCR).

2 artikla

Varsinainen tiedonantajien joukko

1.   Varsinainen tiedonantajien joukko koostuu euroalueen kotimaisista rahalaitoksista, jotka EKP:n neuvosto on valinnut tiedonantajiksi tiedonantajien perusjoukosta tapauksesta riippuen 2 tai 3 kohdan nojalla, tai rahalaitoksista, jotka on valittu tiedonantajiksi 4 kohdassa mainittujen kriteerien perusteella, ja joille on ilmoitettu niitä koskevista tiedonantovaatimuksista 5 kohdan mukaisesti (jäljempänä ’tiedonantajat’).

2.   Tämän asetuksen tultua voimaan EKP:n neuvosto voi päättää, että rahalaitos on tiedonantaja, jos rahalaitoksen päätaseen kokonaisvarat ylittävät 0,35 prosenttia kaikkien euroalueen rahalaitosten päätaseiden kokonaisvaroista, kun perusteeksi otetaan EKP:n saatavilla olevat tuoreimmat tiedot, eli

a)

käyttäen viitearvona 5 kohdan mukaisen ilmoituksen tekemistä edeltävän vuoden joulukuun lopun tietoja, tai

b)

jos a alakohdan mukaiset tiedot eivät ole saatavilla, käyttäen viitearvona edeltävän vuoden joulukuun lopun tietoja.

Tätä päätöstä sovellettaessa rahalaitoksen päätaseen varojen summaan ei lasketa vastaanottavan valtion ulkopuolella olevia asianomaisen rahalaitoksen sivukonttoreita.

3.   EKP:n neuvosto voi 1 päivästä tammikuuta 2017 päättää luokitella minkä tahansa muun rahalaitoksen tiedonantajaksi sen perusteella, mikä on rahalaitoksen päätaseen kokonaisvarojen summan suhde kaikkien euroalueen rahalaitosten päätaseiden varoihin, mikä on rahalaitoksen merkittävyys rahamarkkinainstrumenttien kaupassa ja mikä on rahalaitoksen merkitys euroalueen ja/tai yksittäisen jäsenvaltion rahoitusjärjestelmän vakaudelle ja toimivuudelle.

4.   EKP:n neuvosto voi myös 1 päivästä tammikuuta 2017 päättää, että kustakin euroalueen jäsenvaltiosta on valittava vähintään kolme rahalaitosta tiedonantajiksi. Vastaavasti, jos EKP:n neuvoston 2 tai 3 kohdan mukaisesti tekemien päätösten perusteella jostakin euroalueen jäsenvaltiosta on valittu vähemmän kuin kolme rahalaitosta, varsinaiseen tiedonantajien joukkoon kuuluu kyseisestä euroalueen jäsenvaltiosta myös muita rahalaitoksia, jotka asianomainen kansallinen keskuspankki katsoo edustaviksi (jäljempänä ’edustavat tiedonantajat’) siten, että varsinaiseen tiedonantajien joukkoon kuuluu vähintään kolme tiedonantajaa kyseisestä euroalueen jäsenvaltiosta.

Edustavat tiedonantajat valitaan luottolaitosten päätaseiden kokonaisvarojen perusteella asianomaisen jäsenvaltion suurimpien kotimaisten luottolaitosten joukosta, jolleivät kansalliset keskuspankit ole ehdottaneet vaihtoehtoisia valintakriteerejä ja sopineet näistä EKP:n kanssa kirjallisesti.

5.   EKP tai asianomainen kansallinen keskuspankki ilmoittaa rahalaitoksille, joita asia koskee, 2, 3 ja 4 kohdan nojalla tehdyistä EKP:n neuvoston päätöksistä sekä niiden velvoitteista tämän asetuksen mukaisesti. Ilmoitus on lähetettävä kirjallisesti viimeistään neljä kuukautta ennen kuin tiedot on annettava ensimmäisen kerran.

6.   Riippumatta EKP:n neuvoston 2, 3 tai 4 kohdan mukaisesti tekemistä päätöksistä, kansalliset keskuspankit voivat lisäksi omien kansallisten tilastointia koskevien tiedonantovaatimuksiensa mukaisesti kerätä rahamarkkinatilastoja sellaisilta oman jäsenvaltionsa kotimaisilta rahalaitoksilta, jotka eivät ole 2, 3 tai 4 kohdassa tarkoitettuja tiedonantajia (jäljempänä ’muut tiedonantajat’). Jos kansallinen keskuspankki yksilöi tällaisia muita tiedonantajia, sen on viipymättä ilmoitettava niille tästä.

3 artikla

Tilastovaatimukset

1.   Varsinaiset tiedonantajat antavat rahamarkkinatilastojen säännöllistä laatimista varten kotijäsenvaltionsa kansalliselle keskuspankille konsolidoidusti rahamarkkinainstrumentteihin liittyvät päiväkohtaiset tilastotiedot, mukaan lukien tiedot unionissa ja EFTA:ssa olevista sivuliikkeistä. Vaaditut tilastotiedot täsmennetään liitteissä I, II ja III. Kansallinen keskuspankki toimittaa tiedonantajilta saamansa tiedot EKP:lle tämän asetuksen 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2.   Kansalliset keskuspankit määrittelevät ja ottavat käyttöön rahamarkkinainstrumentteja koskevat tiedonantomenettelyt, joita tiedonantajien on noudatettava. Näillä tiedonantomenettelyillä varmistetaan, että saadaan tarvittavat tilastotiedot, ja mahdollistetaan tietojen toimittamista, tarkkuutta, käsitteellistä vastaavuutta ja tarkistuksia koskevien vähimmäisvaatimusten noudattamisen tarkka valvonta liitteessä IV tarkoitetulla tavalla.

3.   Edellä 1 kohdassa täsmennettyjen tiedonantovaatimusten estämättä kansallinen keskuspankki voi päättää, että 2 artiklan 2, 3 ja 4 kohdan mukaisesti valittujen tiedonantajien, jotka ovat kotimaisia kansallisen keskuspankin jäsenvaltiossa, on raportoitava liitteissä I, II ja III täsmennetyt tilastotiedot EKP:lle. Kansallinen keskuspankki ilmoittaa tästä asianmukaisesti EKP:lle ja tiedonantajille, ja EKP määrittelee ja ottaa käyttöön tiedonantomenettelyt, joita tiedonantajien tulee noudattaa, ja ottaa hoidettavakseen vaadittujen tietojen keräämiseen suoraan tiedonantajilta.

4.   Jos kansallinen keskuspankki on valinnut myös muita tiedonantajia ja antanut näille ilmoituksen 2 artiklan 6 kohdan mukaisesti, ne raportoivat päivittäiset, rahamarkkinainstrumentteihin liittyvät tilastotiedot kansalliselle keskuspankille. Kansallinen keskuspankki toimittaa pyynnöstä muilta tiedonantajilta saamansa tiedot EKP:lle tämän asetuksen 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

5.   Kansalliset keskuspankit määrittelevät ja ottavat tilastointia koskevien kansallisten tiedonantovaatimustensa mukaisesti käyttöön tiedonantomenettelyt, joita muiden tiedonantajien on noudatettava. Kansalliset keskuspankit varmistavat, että muiden tiedonantajien on kansallisten raportointijärjestelyjen mukaisesti noudatettava tämän asetuksen 6–8 artiklaa, 10 artiklan 3 kohtaa, 11 artiklaa ja 12 artiklaa vastaavia vaatimuksia. Kansalliset keskuspankit varmistavat, että näillä tiedonantomenettelyillä saadaan tarvittavat tilastotiedot ja että tietojen toimittamista, tarkkuutta, käsitteellistä vastaavuutta ja tarkistuksia koskevien vähimmäisvaatimusten noudattamisen tarkka valvonta liitteessä IV tarkoitetulla tavalla on mahdollista.

4 artikla

Oikea-aikaisuus

1.   Jos kansallinen keskuspankki päättää 3 artiklan 3 kohdan nojalla, että tiedonantajien on annettava liitteissä I, II ja III tarkoitetut tilastotiedot suoraan EKP:lle, tiedonantajat toimittavat nämä tiedot EKP:lle seuraavasti:

a)

2 artiklan 2 kohdan nojalla valituilta tiedonantajilta kerätyt tiedot toimitetaan EKP:lle kerran päivässä aikaisintaan kaupantekopäivänä klo 18 Keski-Euroopan aikaa (CET) ja viimeistään ensimmäisenä kaupantekopäivän jälkeisenä TARGET2-suorituspäivänä klo 7 (CET).

b)

2 artiklan 3 ja 4 kohdan nojalla valituilta tiedonantajilta kerätyt tiedot toimitetaan EKP:lle kerran päivässä aikaisintaan kaupantekopäivänä klo 18 (CET) ja viimeistään ensimmäisenä kaupantekopäivän jälkeisenä TARGET2-suorituspäivänä klo 13 (CET).

c)

Sellaiset tiedot, joiden osalta kansallinen keskuspankki voi soveltaa 5 artiklan mukaista poikkeusta, toimitetaan EKP:lle kerran viikossa aikaisintaan klo 18 (CET) kaupantekopäivänä ja viimeistään klo 13 (CET) ensimmäisenä kaupantekopäivän jälkeisenä TARGET2-suorituspäivänä.

2.   Muissa kuin 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa kansallinen keskuspankki toimittaa tiedonantajilta saamansa liitteissä I, II ja III täsmennetyt päiväkohtaiset rahamarkkinatilastotiedot EKP:lle seuraavasti:

a)

2 artiklan 2 kohdan nojalla valituilta tiedonantajilta kerätyt tiedot toimitetaan EKP:lle kerran päivässä ennen klo 7 (CET) ensimmäisenä kaupantekopäivän jälkeisenä TARGET2-suorituspäivänä.

b)

2 artiklan 3 ja 4 kohdan nojalla valituilta tiedonantajilta kerätyt tiedot toimitetaan EKP:lle kerran päivässä ennen klo 13 (CET) ensimmäisenä kaupantekopäivän jälkeisenä TARGET2-suorituspäivänä.

c)

2 artiklan 6 kohdan mukaisesti valituilta muilta tiedonantajilta kerätyt tiedot toimitetaan EKP:lle kerran päivässä ennen klo 13 (CET) ensimmäisenä kaupantekopäivän jälkeisenä TARGET2-suorituspäivänä, kerran viikossa ennen klo 13 (CET) ensimmäisenä TARGET2-suorituspäivänä sen viikon päättymisen jälkeen, johon tiedot liittyvät, tai kerran kuukaudessa ennen klo 13 (CET) ensimmäisenä TARGET2-suorituspäivänä sen kuukauden päättymisen jälkeen, johon tiedot viittaavat. Kansalliset keskuspankit tekevät päätöksen raportointitiheydestä ja ilmoittavat tästä EKP:lle. Kansalliset keskuspankit voivat vuosittain muuttaa raportointitiheyttä.

d)

Tiedot, joiden osalta kansallinen keskuspankki voi soveltaa 5 artiklan mukaista poikkeusta, toimitetaan EKP:lle kerran viikossa ennen klo 13 (CET) ensimmäisenä TARGET2-suorituspäivänä sen viikon päättymisen jälkeen, johon tiedot liittyvät.

3.   Kansalliset keskuspankit päättävät, mihin mennessä niiden on saatava tiedot tiedonantajilta, jotta ne pystyvät toimittamaan tiedot määräajassa EKP:lle 2 kohdan mukaisesti, ja ilmoittavat tästä tiedonantajille.

4.   Jos 1 tai 2 kohdassa tarkoitettu määräaika osuu TARGET2-järjestelmän kiinniolopäivälle, määräaikaa pidennetään TARGET2-järjestelmän seuraavaan aukiolopäivään siten kuin EKP:n verkkosivuilla ilmoitetaan.

5 artikla

Poikkeukset

Kun tiedonantajat on valittu 2 artiklan 3 tai 4 kohdan mukaisesti, kansallinen keskuspankki voi päättää, että jos tiedonantajat operatiivisista syistä eivät voi noudattaa päivittäistä raportointivaatimusta, ne voivat toimittaa kansalliselle keskuspankille päivittäiset rahamarkkinatilastot kerran viikossa ennen klo 13 (CET) ensimmäisenä TARGET2-suorituspäivänä sen viikon jälkeen, johon tiedot liittyvät. EKP voi asettaa ehtoja sille, miten kansalliset keskuspankit voivat soveltaa poikkeusta.

6 artikla

Sulautumiset, jakautumiset, uudelleenjärjestelyt ja maksukyvyttömyys

1.   Jos kyseessä on sulautuminen, jakautuminen, eriyttäminen (spin off) tai muu uudelleenjärjestely, joka saattaa vaikuttaa tilastotietojen antamista koskevien velvollisuuksien täyttämiseen, asianomainen tiedonantaja ilmoittaa, sen jälkeen kun aikomus tällaisen toimen toteuttamisesta on tullut julkiseksi ja kohtuullisessa ajassa ennen sen voimaantuloa EKP:lle ja asianomaiselle kansalliselle keskuspankille suunnitelluista menettelyistä tässä asetuksessa asetettujen tilastovaatimusten täyttämiseksi. Tiedonantajan on myös ilmoitettava EKP:lle ja asianomaiselle kansalliselle keskuspankille 14 päivän kuluessa tällaisen toimen loppuun saattamisesta.

2.   Jos tiedonantaja sulautuu toiseen yhteisöön hankkimalla sen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2011/35/EU (12) tarkoitetulla tavalla, ja toinen sulautuvista yhteisöistä oli tiedonantaja, sulautumisen tuloksena syntyneen yhteisön on jatkettava tämän asetuksen mukaista raportointia.

3.   Jos tiedonantaja sulautuu toiseen yhteisöön perustamalla uuden yhteisön direktiivissä 2011/35/EU tarkoitetulla tavalla, ja toinen sulautuvista yhteisöistä oli tiedonantaja, sulautumisen tuloksena syntynyt yhteisö raportoi tämän asetuksen mukaisesti, jos se on tiedonantajan määritelmän mukainen.

4.   Jos tiedonantaja jakautuu kuudennessa direktiivissä 82/891/ETY (13) tarkoitetulla tavalla hankkimalla tai uusia yhteisöjä perustamalla tapahtuvan jakautumisen seurauksena, ja toinen uusista yhteisöistä on tiedonantaja, uusi yhteisö raportoi tämän asetuksen mukaisesti. Jakautuminen kattaa myös eriyttämistoimet (spin off), joissa tiedonantaja siirtää varansa ja velkansa kokonaan tai osittain uudelle yritykselle ja saa vastikkeeksi uuden yhteisön osakkeita.

5.   Jos tiedonantaja tulee maksukyvyttömäksi, menettää pankkitoimintaa koskevan toimilupansa tai toimivaltainen valvontaviranomainen vahvistaa, että tiedonantaja on lakannut harjoittamasta pankkitoimintaa, sen raportointivelvollisuus tämän asetuksen mukaisesti lakkaa.

6.   Sovellettaessa 5 artiklaa tiedonantaja katsotaan maksukyvyttömäksi, kun yksi tai useampi seuraavista ehdoista täyttyy:

a)

tiedonantaja tekee omaisuuttaan koskevan yleisen luovutuksen velkojiensa hyväksi, aloittaakseen tervehdyttämis- tai sovintomenettelyn tai tehdäkseen akordin velkojiensa kanssa;

b)

tiedonantaja vahvistaa kirjallisesti olevansa kyvytön maksamaan velkansa eräpäivänä,

c)

tiedonantaja hakee itselleen tai koko omaisuudelleen tai sen merkittävälle osalle uskotun miehen, hallinnonhoitajan, selvitysmiehen, pesänselvittäjän tai muun vastaavan toimitsijan määräämistä tai antaa siihen suostumuksensa tai hiljaisen hyväksyntänsä;

d)

tuomioistuimelle tai muulle toimivaltaiselle elimelle tai viranomaiselle tehdään hakemus tai pyyntö tiedonantajan asettamiseksi konkurssiin (paitsi jos hakemuksen jättää vastapuoli liittyen vastuuseen, joka tiedonantajalla on tälle vastapuolelle),

e)

tiedonantaja asetetaan likvidaatiomenettelyyn tai se tulee maksukyvyttömäksi (tai aloittaa muun tätä vastaavan menettelyn), tai se tai mikä tahansa julkinen viranomainen taikka yhteisö tai henkilö hakee sen tervehdyttämistä, sovintojärjestelyä, akordia, uudelleenjärjestelyä, maksukyvyttömyysmenettelyä, selvitystilaa, purkamista tai muita oikeuskeinoja minkä tahansa nykyisen tai tulevan säädöksen, lain tai sääntelyn perusteella, ja tällaista hakemusta (paitsi jos hakemus koskee likvidaatiota tai vastaavaa menettelyä, jolloin 30 päivän määräaikaa ei sovelleta) ei ole jätetty sillensä tai hylätty 30 päivän sisällä hakemuksen jättämisestä.

f)

tiedonantajalle tai sen omaisuuden olennaiselle osalle nimitetään selvitysmies, hallinnonhoitaja, toimitusmies tai vastaava henkilö, tai

g)

velkojat kutsutaan kokoukseen, jonka tarkoituksena on keskustella vapaaehtoisesta järjestelystä (tai vastaavasta menettelystä).

7 artikla

Luottamuksellisuutta koskevat säännökset

1.   Vastaanottaessaan ja käsitellessään, mukaan lukien tietojenvaihto euroalueen muiden kansallisten keskuspankkien kanssa, luottamuksellisia tietoja sisältäviä tietoja tämän asetuksen mukaisesti, EKP ja kansalliset keskuspankit soveltavat asetuksen (EY) N:o 2533/98 8 ja 8 c artiklassa säädettyjä standardeja luottamuksellisten tilastotietojen suojaamisesta ja käytöstä.

2.   Jollei 1 kohdasta muuta johdu, EKP:n tai kansallisten keskuspankkien tämän asetuksen mukaisesti keräämiin tilastotietoihin sisältyviä luottamuksellisia tietoja ei toimiteta tai muutoin jaeta millekään muulle viranomaiselle tai kolmannelle osapuolelle kuin EKP:lle ja euroalueen kansallisille keskuspankeille, ellei tietojenantaja ole etukäteen antanut EKP:lle tai asianomaiselle kansalliselle keskuspankille nimenomaista kirjallista suostumusta ja elleivät EKP, tiedonantaja ja tarvittaessa asianomainen kansallinen keskuspankki ole allekirjoittaneet salassapitosopimusta.

8 artikla

Tilastotietojen tarkistaminen ja pakollinen keruu

EKP:llä ja kansallisilla keskuspankeilla, tilanteen mukaan, on oikeus tarkistaa tiedonantajien tämän asetuksen 3 artiklan ja liitteiden I, II ja III mukaisesti toimittamia tilastotietoja ja tarvittaessa toimittaa niiden pakollinen keruu. Tätä oikeutta voidaan käyttää erityisesti, jos jokin tiedonantajista ei täytä liitteessä IV säädettyjä tietojen toimittamista, tarkkuutta, käsitteellistä vastaavuutta ja tarkistuksia koskevia vähimmäisvaatimuksia. Asetuksen (EY) N:o 2533/98 6 artiklaa sovelletaan vastaavasti.

9 artikla

Yksinkertaistettu muutosmenettely

EKP:n johtokunta voi EKPJ:n tilastokomiteaa kuultuaan tehdä teknisiä muutoksia tämän asetuksen liitteisiin edellyttäen, etteivät tällaiset muutokset vaikuta niiden perustana olevaan käsitteelliseen viitekehykseen tai tiedonantajien raportointirasitteeseen. Johtokunta ilmoittaa viipymättä tällaisista muutoksista EKP:n neuvostolle.

10 artikla

Tietojen antaminen ensimmäisen kerran

1.   Jollei 12 artiklan siirtymäsäännöksistä muuta johdu, ensimmäiset tiedot, jotka 2 artiklan 2 kohdan nojalla valitut tiedonantajat toimittavat tämän asetuksen mukaisesti, ovat 1 päivän huhtikuuta 2016 tiedot.

2.   Ensimmäiset tiedot, jotka 2 artiklan 3 ja 4 kohdan nojalla valitut tiedonantajat toimittavat tämän asetuksen mukaisesti, toimitetaan EKP:n tai asianomaisen kansallisen keskuspankin 2 artiklan 5 kohdan mukaisesti ilmoittamana päivämääränä; ensimmäiset tiedot toimitetaan kuitenkin aikaisintaan 12 kuukauden kuluttua 2 artiklan 3 tai 4 kohdan nojalla tehdystä EKP:n neuvoston päätöksestä.

3.   Lisäksi jos valitaan 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja edustavia tiedonantajia, edustava tiedonantaja voi pyytää EKP:ltä tai asianomaiselta kansalliselta keskuspankilta tilapäistä lykkäystä päivämäärään, jolloin tiedot on toimitettava ensimmäisen kerran; lykkäystä on pyydettävä kirjallisesti ja pyyntö on perusteltava. Pyydetty lykkäys voidaan myöntää enintään kuudeksi kuukaudeksi ja sitä voidaan pidentää enintään kuudella kuukaudella. Edustavan tiedonantajan hakemuksesta EKP tai asianomainen kansallinen keskuspankki voi lykätä tietojen ensimmäistä toimituspäivämäärää, jos ne katsovat hakemuksen perustelluksi. Lisäksi jos edustavilla tiedonantajilla ei ole raportoitavia tietoja tai jos sekä EKP että kansallinen keskuspankki katsovat, että raportoitavissa olevat tiedot eivät ole edustavia, kansallinen keskuspankki voi päättää, että kyseinen edustava tiedonantaja jätetään ensimmäisen raportoinnin soveltamisalan ulkopuolelle. Tällainen poikkeus voidaan myöntää ainoastaan kansallisen keskuspankin ja EKP:n välisten keskustelujen tuloksena, mikäli molemmat katsovat pyynnön perustelluksi ja mikäli poikkeus ei vaaranna tiedonantajien joukon edustavuutta.

4.   Jos rahalaitoksia on tämän asetuksen 2 artiklan 6 kohdan mukaisesti valittu muiksi tiedonantajiksi, tämän asetuksen mukaiset tiedot toimitetaan ensimmäisen kerran kansallisen keskuspankin 2 artiklan 6 kohdan mukaisesti tiedonantajalle ilmoittamana päivämääränä.

11 artikla

Säännöllinen tarkistaminen

EKP tarkistaa tämän asetuksen toimivuuden 12 kuukautta ensimmäisten tietojen antamisen jälkeen ja laatii tätä koskevan kertomuksen. Kyseisen kertomuksen suositusten mukaisesti EKP voi lisätä tai vähentää tiedonantajien ja/tai tilastoihin liittyvien tiedonantovaatimusten määrää. Tämän ensimmäisen tarkistuksen jälkeen varsinainen tiedonantajien joukko tarkistetaan säännöllisesti joka toinen vuosi.

12 artikla

Siirtymäsäännökset

Tiedonantajat voivat 1 päivän huhtikuuta 2016 ja 1 päivän heinäkuuta 2016 välisenä aikana raportoida EKP:lle tai asianomaiselle kansalliselle keskuspankille joidenkin mutta ei kaikkien relevanttien päivien rahamarkkinatilastot. EKP tai asianomainen kansallinen keskuspankki voi määritellä päivät, joiden osalta raportointia vaaditaan.

13 artikla

Loppusäännökset

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Frankfurt am Mainissa 26 päivänä marraskuuta 2014.

EKP:n neuvoston puolesta

EKP:n puheenjohtaja

Mario DRAGHI


(1)  EYVL L 318, 27.11.1998, s. 8.

(2)  Lausunto annettu 14 päivänä marraskuuta 2014 (EUVL C 407, 15.11.2014, s. 1).

(3)  Neuvoston asetus (EU) N:o 1024/2013, annettu 15 päivänä lokakuuta 2013, luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille (EUVL L 287, 29.10.2013, s. 63).

(4)  Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 1071/2013, annettu 24 päivänä syyskuuta 2013, rahalaitossektorin taseesta (EKP/2013/33), (EUVL L 297, 7.11.2013, s. 1).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 549/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa (EUVL L 174, 26.6.2013, s. 1).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/65/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (EUVL L 302, 17.11.2009, s. 32).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/61/EU, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2011, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista ja direktiivin 2003/41/EY ja 2009/65/EY sekä asetuksen (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta (EUVL L 174, 1.7.2011, s. 1).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1606/2002, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2002, kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta (EYVL L 243, 11.9.2002, s. 1).

(10)  Komission asetus (EY) N:o 1569/2007, annettu 21 päivänä joulukuuta 2007, menetelmästä kolmansien maiden arvopapereiden liikkeeseenlaskijoiden soveltamien tilinpäätösstandardien vastaavuuden määrittämiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2003/71/EY ja 2004/109/EY nojalla (EUVL L 340, 22.12.2007, s. 66).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338).

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/35/EU, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2011, osakeyhtiöiden sulautumisesta (EUVL L 110, 29.4.2011, s. 1).

(13)  Kuudes neuvoston direktiivi 82/891/ETY, annettu 17 päivänä joulukuuta 1982, 54 artiklan 3 kohdan g alakohdan nojalla osakeyhtiöiden jakautumisesta (EYVL L 378, 31.12.1982, s. 47).


LIITE I

Vakuudellisiin taloustoimiin liittyvien rahamarkkinatilastojen ilmoittaminen

1 OSA

INSTRUMENTIN TYYPPI

Tiedonantajat raportoivat Euroopan keskuspankille (EKP) tai asianomaiselle kansalliselle keskuspankille kaikki euromääräiset takaisinostosopimukset sekä kaikki niiden mukaisesti suoritetut taloustoimet, kolmikantarepot mukaan luettuina, joiden juoksuaika on korkeintaan yksi vuosi (eli taloustoimet, joiden juoksuaika on korkeintaan 397 päivää kaupantekopäivän jälkeen), ja joiden osapuolina on toisaalta tiedonantaja ja toisaalta toinen rahalaitos, muu rahoituksen välittäjä, vakuutuslaitos, eläkerahasto, julkisyhteisö tai kansallinen keskuspankki sijoitustarkoituksessa taikka yritys, joka luokitellaan Basel III:n LCR-järjestelmässä tukkukaupan piiriin.

2 OSA

TIEDON TYYPPI

1.

Kunkin transaktion osalta raportoitavan transaktioon perustuvan tiedon (1) tyyppi:

Kenttä

Tiedon kuvaus

Mahdollinen vaihtoehtoinen tiedonantomenetelmä ja muut huomautukset

Transaction identifier (tapahtumatunnus)

Yksilöllinen sisäinen tapahtumatunnus, jota tiedonantaja käyttää kunkin taloustoimen yhteydessä.

Kunakin raportointipäivänä kultakin rahamarkkinasegmentiltä raportoidun taloustoimen tapahtumatunnus on yksilöllinen.

Reporting date (raportointipäivä)

Päivämäärä, jona tiedot toimitetaan EKP:lle tai kansalliselle keskuspankille.

 

Electronic time stamp (sähköinen aikaleima)

Taloustoimen toteuttamisen tai kirjaamisen ajankohta.

 

Counterparty code (vastapuolikoodi)

Tunnistekoodi, jonka avulla voidaan tunnistaa tiedonantajan vastapuoli raportoidussa transaktiossa.

Jos taloustoimet toteutetaan keskusvastapuolen välityksellä, keskusvastapuolen yhteisötunnus (LEI-tunnus) on toimitettava.

Vastapuoliryhmä toimitetaan yritysten, muiden rahoituksen välittäjien, vakuutuslaitosten, eläkerahastojen, julkisyhteisöjen ja keskuspankkien osalta, sekä sellaisten mahdollisten muiden raportoitujen taloustoimien osalta, joista vastapuolen LEI-tunnusta ei toimiteta.

Counterparty code ID (vastapuolikoodin ID)

Attribuutti määrittää toimitetun yksilöllisen vastapuolikoodin tyypin.

Käytetään aina. Vastapuolelle annetaan yksilöllinen koodi.

Counterparty location (vastapuolen sijainti)

Sen maan ISO-maakoodi, jossa vastapuolella on kotipaikka.

Pakollinen, jos yksilöllistä vastapuolikoodia ei ole toimitettu. Valinnainen muissa tapauksissa.

Transaction nominal amount (taloustoimen nimellisarvo)

Alkuperäisen anto- tai ottolainauksen määrä.

 

Collateral nominal amount (vakuuden nimellisarvo)

Vakuudeksi annetun arvopaperin nimellisarvo.

Ei koske kolmikantarepoja tai muita mahdollisia taloustoimia, joiden kohdalla vakuudeksi annettua taloustoimea ei voida yksilöidä ISIN-koodilla (International Securities Identification Number).

Trade date (kaupantekopäivä)

Päivämäärä, jona osapuolet tekevät raportoidun rahoitustaloustoimen.

 

Settlement date (suorituspäivä)

Ostopäivä eli päivä jona lainanantajan on maksettava käteinen lainanottajalle ja lainananottajan on toimitettava arvopaperi lainanantajalle.

Jos kyseessä on avoin takaisinostotaloustoimi, päivämäärä, jona uusimiseen liittyvät suoritukset tehdään (vaikka käteissiirtoja ei tehtäisi).

Maturity date (erääntymispäivä)

Takaisinostopäivä eli päivämäärä jona lainanottajan on maksettava käteinen takaisin lainanantajalle.

Jos kyseessä on avoin takaisinostotaloustoimi, päivämäärä, jona pääoma ja korko on maksettava takaisin, jos sopimusta ei enää uusita.

Transaction sign (taloustoimen merkki)

Käteisen ottolainaus repojen tapauksessa ja käteisen antolainaus käänteisoperaatioiden tapauksessa.

 

ISIN of the collateral (vakuuden ISIN-koodi)

Rahoitusmarkkinoilla liikkeeseen lasketuille arvopapereille annettu 12 aakkosnumeerisesta merkistä koostuva kansainvälinen koodi, jonka avulla tunnistetaan yksittäinen arvopaperi (ISO 6166 -standardissa tarkoitetulla tavalla).

Ei ilmoiteta, jos kyseessä on kolmikantarepo tai muu takaisinostosopimus, jonka kohdalla vakuudeksi annettua taloustoimea ei voida yksilöidä ISIN-koodilla.

Collateral type (vakuuden tyyppi)

Vakuudeksi annetun omaisuuserän tunnistamiseksi tapauksissa, joissa yksilöllistä ISIN-koodia ei ole annettu.

Toimitetaan aina jos yksilöllistä ISIN-koodia ei ole toimitettu.

Special collateral flag (erityisen vakuuden merkki)

Sellaisten takaisinostotaloustoimien erottelemiseksi, jotka toteutetaan yleisvakuutta vastaan ja jotka toteutetaan erityistä vakuutta vastaan. Valinnainen kenttä, joka toimitetaan vain jos se on tiedonantajan kannalta tarkoituksenmukaista.

Tämän kentän raportointi on vapaaehtoista.

Deal rate (taloustoimen korko)

ACT/360-rahamarkkinakonvention mukaisesti ilmaistu korko, jonka mukaisesti repo toteutettiin ja lainaksi annettu käteinen on maksettava takaisin.

 

Collateral haircut (vakuuden aliarvostus)

Vakuuksiin sovellettava riskienhallintatoimi; vakuuden arvo lasketaan vähentämällä tietty prosentti-osuus (haircut) vakuuden markkina-arvosta. Raportoinnissa vähennettävä prosentti-osuus (haircut) on sata miinus lainaksi annetun tai otetun käteisen ja vakuuden markkina-arvon (ml. kertyneet korot) suhde.

Tämä kenttä raportoidaan ainoastaan yhden vakuuden taloustoimissa.

Counterparty code of the tri-party agent (kolmikantasopimusagentin vastapuolikoodi)

Kolmikantasopimusagentin vastapuolikoodi.

Raportoidaan kolmikantarepojen osalta.

Tri-party agent code ID (kolmikantasopimusagentin koodin ID)

Attribuutti määrittää toimitetun yksilöidyn kolmikantasopimusagentin koodin tyypin.

Käytetään aina, kun yksilöity kolmikantasopimusagentin koodi toimitetaan.

Beneficiary in case of transactions conducted via CCPs (edunsaaja, jos taloustoimi toteutetaan keskusvastapuolten välityksellä)

 

 

2.   Olennaisuuskynnys

Yritysten kanssa toteutetut taloustoimet raportoidaan vain, jos ne on toteutettu Basel III:n LCR-järjestelmässä tukkukaupan piiriin luokiteltavien yritysten kanssa (2).

3.   Poikkeukset

Ryhmittymänsisäisiä taloustoimia ei raportoida.


(1)  Tietojen sähköistä toimittamista koskevat standardit ja tekniset eritelmät vahvistetaan erikseen. Ne ovat saatavilla EKP:n verkkosivuilla www.ecb.int

(2)  Ks. ’Basel III: The liquidity coverage ratio and liquidity risk monitoring tools’, s. 23–27, saatavilla kansainvälisen järjestelypankin verkkosivuilla www.bis.org


LIITE II

Vakuudettomiin taloustoimiin liittyvien rahamarkkinatilastojen ilmoittaminen

OSA1

INSTRUMENTIN TYYPPI

1.

Tiedonantajat raportoivat Euroopan keskuspankille (EKP) tai asianomaiselle kansalliselle keskuspankille seuraavat tiedot:

a)

tiedonantajan jäljempänä olevassa taulukossa määriteltyjä instrumentteja käyttäen ottamat, maturiteetiltaan enintään yhden vuoden pituiset (eli erääntymispäivä on enintään 397 päivää kaupantekopäivästä) euromääräiset lainat muilta rahalaitoksilta, muilta rahoituksen välittäjiltä, vakuutuslaitoksilta, eläkerahastoilta, julkisyhteisöiltä tai keskuspankeilta sijoitustarkoituksessa taikka yrityksiltä, jotka luokitellaan Basel III LCR-järjestelmässä tukkukaupan piiriin.

b)

kaikki muille luottolaitoksille annetut lainat, joiden maturiteetti on enintään yksi vuosi (eli erääntymispäivä on enintään 397 päivää kaupantekopäivästä) ja jotka annettu vakuudettomina talletuksina tai ostamalla liikkeeseenlaskevien luottolaitosten yritystodistuksia, talletustodistuksia, vaihtuvakorkoisia instrumentteja tai muita velkapapereita, joiden maturiteetti on enintään yksi vuosi.

2.

Jäljempänä olevassa taulukossa esitetään yksityiskohtaiset vakiokuvaukset instrumenttiluokista, joihin kuuluvista taloustoimista tiedonantajien on raportoitava EKP:lle. Jos tiedonantajien on raportoitava nämä taloustoimet suoraan kansalliselle keskuspankilleen, asianomainen kansallinen keskuspankki muokkaa nämä yksityiskohtaiset vakiokuvaukset instrumenttiluokista kansallisella tasolla sovellettaviksi luokiksi tämän asetuksen mukaisesti.

Instrumentin tyyppi

Kuvaus

Deposits (talletukset)

Vakuudettomat korolliset talletukset, jotka ovat joko irtisanomisehtoisia tai joiden maturiteetti on enintään vuoden ja jotka tiedonantaja joko vastaanottaa (lainaa) tai tallettaa.

Certificate of deposit (talletustodistus)

Rahalaitoksen liikkeeseen laskema velkainstrumentti, jolla on kiinteä määräaika, ja joka oikeuttaa haltijan yksilöityyn kiinteään korkoon tietyn kiinteän, korkeintaan vuoden pituisen ajanjakson ajan.

Commercial paper (yritystodistus)

Velkainstrumentti, joka on joko vakuudeton tai jonka vakuutena on liikkeeseenlaskijan antama vakuus, jonka maturiteetti on korkeintaan vuoden ja joka on joko korollinen tai diskontattu.

Floating rate note (vaihtuvakorkoinen instrumentti)

Velkainstrumentti, jolle määräajoin maksettava korko lasketaan arvon perusteella, eli tarkistamalla viitekorko (esim. euribor) tiettyinä päivinä (korontarkistuspäivät) ja jossa maturiteetti on korkeintaan vuoden.

Puttable instruments (myyntioption sisältävät instrumentit)

Velkainstrumentti, jonka haltijalla on myyntioptio, eli optio vaatia liikkeeseenlaskijalta ennenaikaista takaisinmaksua ja jossa ensimmäinen mahdollisuus käyttää optiota tai irtisanomisaika on viimeistään vuoden kuluttua liikkeeseenlaskusta.

Callable instruments (osto-option sisältävät instrumentit)

Velkainstrumentti, jossa liikkeeseenlaskijalla on osto-optio, eli optio lunastaa instrumentti ennenaikaisesti ja jossa lopullinen takaisinmaksupäivä on korkeintaan vuoden liikkeeseenlaskupäivästä.

Other short-term debt securities (muut lyhytaikaiset arvopaperit)

Muut kuin etuoikeusasemaltaan toissijaiset arvopaperit, jotka eivät ole osakkeita tai osuuksia ja joiden maturiteetti on korkeintaan yksi vuosi; nämä instrumentit ovat yleensä jälkimarkkinakelpoisia ja niillä käydään kauppaa jälkimarkkinoilla, tai ne voidaan vaihtaa markkinoilla; instrumentit eivät tuota haltijalleen omistusoikeutta liikkeeseenlaskevaan laitokseen. Nämä erät sisältävät:

a)

arvopapereita, jotka antavat haltijalleen ehdottoman oikeuden kiinteään tai sopimusperusteiseen tuloon kuponkimaksujen muodossa ja/tai ilmoitetun kiinteän summan tiettynä päivänä (tai tiettyinä päivinä) tai liikkeeseenlaskuhetkellä määritetystä päivästä lukien;

b)

tiedonantajien liikkeeseen laskemia ei-jälkimarkkinakelpoisia instrumentteja, jotka myöhemmin tulevat jälkimarkkinakelpoisiksi ja joiden luokitus muuttuu ”velkainstrumenteiksi”.

2 OSA

TIEDON TYYPPI

1.

Kunkin taloustoimen osalta ilmoitetaan taloustoimeen liittyvän tiedon tyyppi (1).

Tiedon kuvaus

Määritelmä

Mahdollinen vaihtoehtoinen tiedonantomenetelmä ja muut huomautukset

Transaction identifier (tapahtumatunnus)

Tiedonantajan kunkin taloustoimen yhteydessä käyttämä yksilöllinen sisäinen tapahtumatunnus.

Kunakin raportointipäivänä kultakin rahamarkkinasegmentiltä raportoidun taloustoimen tapahtumatunnus on yksilöllinen.

Reporting date (raportointipäivämäärä)

Päivämäärä, jona tiedot toimitetaan EKP:lle tai kansalliselle keskuspankille.

 

Electronic time stamp (sähköinen aikaleima)

Taloustoimen toteuttamisen tai kirjaamisen ajankohta.

 

Counterparty code (vastapuolikoodi)

Tunnistekoodi, jonka avulla voidaan tunnistaa tiedonantajan vastapuoli raportoidussa transaktiossa.

Jos taloustoimet toteutetaan keskusvastapuolen välityksellä, keskusvastapuolen yhteisötunnus (LEI-tunnus) on toimitettava.

Vastapuoliryhmä toimitetaan yritysten, muiden rahoituksen välittäjien, vakuutuslaitosten, eläkerahastojen, julkisyhteisöjen ja keskuspankkien osalta, sekä sellaisisten mahdollisten muiden raportoitujen taloustoimien osalta, joista vastapuolen LEI-tunnusta ei toimiteta.

Counterparty code ID (vastapuolikoodin ID)

Attribuutti määrittää toimitetun yksilöllisen vastapuolikoodin tyypin.

Käytetään aina jos toimitetaan yksilöllinen vastapuolikoodi.

Counterparty location (vastapuolen sijainti)

Sen maan ISO-maakoodi, jossa vastapuolella on kotipaikka.

Pakollinen, jos yksilöllistä vastapuolikoodia ei ole toimitettu. Valinnainen muissa tapauksissa.

Trade date (kaupantekopäivä)

Päivämäärä, jona osapuolet tekevät raportoidun rahoitustaloustoimen.

 

Settlement date (suorituspäivä)

Päivä jona lainanantaja lainaa käteisen lainanottajalle tai jona velkainstrumentin kauppa selvitetään.

Kun kyse on avistatileistä tai muusta vakuudettomasta irtisanomisehtoisesta otto-/antolainauksesta, päivä, jona talletus uudistetaan (eli päivä, jona se olisi maksettu takaisin, jos se olisi lunastettu/jätetty uudistamatta).

Maturity date (erääntymispäivä)

Päivä, jona lainanottajan on maksettava käteinen takaisin lainanantajalle tai jona velkainstrumentti erääntyy ja tulee maksaa takaisin.

Kun kyse on osto-option sisältävistä instrumenteista, ilmoitetaan lopullinen erääntymispäivä. Kun kyse on myyntioption sisältävistä instrumenteista, ilmoitetaan ensimmäinen päivä, jolloin myyntioptiota voidaan käyttää. Jos kyse on avistatileistä tai muusta vakuudettomasta irtisanomisehtoisesta otto-/antolainauksesta, ilmoitetaan ensimmäinen päivä, jona instrumentti voidaan lunastaa.

First call/put date (ensimmäinen osto-/myyntipäivä)

Ensimmäinen päivä jona osto-/myyntioptiota voidaan käyttää

Ilmoitetaan ainoastaan, jos kyse on osto-/myyntioption sisältävistä instrumenteista, joille on määritelty ensimmäinen osto-/myyntioption päivä.

Call/put notice period (osto-/myyntioptiota koskeva irtisanomisaika)

Osto-/myyntioption sisältäville instrumenteille ajanjakso (kalenteripäivien lukumäärä), jonka tulee kulua option haltijan ilmoituksesta haltijalle/liikkeeseenlaskijalle päivään, jona optio-oikeutta voidaan käyttää. Irtisanomisehtoisille talletuksille ajanjakso (kalenteripäivien lukumäärä), jonka tulee kulua talletuksen haltijan ilmoituksesta lainanottajalle päivään, jona talletus voidaan lunastaa.

Ilmoitetaan osto-/myyntioption sisältävien instrumenttien osalta vain, jos niille on määritelty irtisanomisaika ja irtisanomisehtoisten talletusten on osalta vain, jos niitä koskee etukäteen sovittu irtisanomisaika.

Call/put (osto- /myyntioptio)

Merkki yksilöi, onko instrumentilla osto- tai myyntioptio.

 

Transaction sign (taloustoimen merkki)

Taloustoimen merkki ilmoittaa, onko taloustoimen yhteydessä ilmoitetun käteisen nimellisarvo otettu vai annettu lainaksi.

 

Transaction nominal amount (taloustoimen nimellisarvo)

Talletukseen liittyvä, lainaksi annettu tai otettu käteinen. Jos kyse on velkapapereista, tämä on liikkeeseenlasketun/hankitun arvopaperin nimellisarvo.

 

Transaction price (taloustoimen hinta)

Arvopaperin liikkeeseenlaskuhinta, eli alun perin saadun käteisen ja nimellisarvon suhde prosenttilukuna.

Vakuudettomien talletusten osalta ilmoitetaan 100.

Instrument type (instrumentin tyyppi)

Käytetään osoittamaan instrumentti, jonka kautta otto-/antolainaus tapahtuu, esim. vakuudettomat talletukset, muut vakuudettomat lyhytaikaiset kiinteäkorkoiset velkainstrumentit, muut vakuudettomat lyhytaikaiset vaihtuvakorkoiset velkainstrumentit, omaisuusvakuudelliset yritystodistukset jne.

 

Type of rate (koron tyyppi)

Käytetään osoittamaan, onko instrumentin korko kiinteä vai vaihtuva.

 

Deal rate (taloustoimen korko)

Korko (ilmaistu ACT/360-rahamarkkinakonvention mukaisesti), jolla talletus tehtiin ja jonka mukaan lainaksi annetusta käteismäärästä suoritetaan maksu. Jos kyse on velkainstrumenteista, tämä on reaalikorko (ilmaistu ACT/360-rahamarkkinakonvention mukaisesti), jolla instrumentti laskettiin liikkeeseen tai hankittiin.

Ilmoitetaan ainoastaan kiinteäkorkoisten instrumenttien osalta.

Reference rate (viitekorko)

Perustana oleva viitekorko, jonka perusteella jaksoittaiset korkomaksut lasketaan.

Ilmoitetaan ainoastaan vaihtuvakorkoisten instrumenttien osalta.

Spread (marginaali)

Peruspisteiden lukumäärä, joka lisätään (jos positiivinen) tai vähennetään (jos negatiivinen) perustana olevaan viitekorkoon todellisen koron laskemiseksi tietylle ajanjaksolle.

Ilmoitetaan ainoastaan vaihtuvakorkoisten instrumenttien osalta.

2.   Olennaisuuskynnys

Yritysten kanssa toteutetut taloustoimet raportoidaan vain, jos ne on toteutettu Basel III:n LCR-järjestelmässä tukkukaupan piiriin luokiteltavien yritysten kanssa.

3.   Poikkeukset

Ryhmittymänsisäisiä taloustoimia ei raportoida.


(1)  Tietojen sähköistä toimittamista koskevat standardit ja tekniset eritelmät vahvistetaan erikseen. Ne ovat saatavilla EKP:n verkkosivuilla www.ecb.int


LIITE III

Johdannaisiin liittyvien rahamarkkinatilastojen ilmoittaminen

OSA 1

INSTRUMENTIN TYYPPI

Tiedonantajat raportoivat Euroopan keskuspankille (EKP) tai asianomaiselle kansalliselle keskuspankille:

a)

kaikki valuutanvaihtosopimukset, joissa euroja ostetaan/myydään avistapäivänä ulkomaan valuuttaa vastaan ja jossa eurot myydään tai ostetaan takaisin termiinipäivänä etukäteen sovittuun termiinikurssiin ja joiden osapuolina on toisaalta tiedonantaja ja toisaalta toinen rahalaitos, muu rahoituksen välittäjä, vakuutuslaitos, eläkerahasto, julkisyhteisö tai kansallinen keskuspankki sijoitustarkoituksessa taikka sellaisten yritys, joka luokitellaan Basel III:n LCR-järjestelmässä tukkukaupan piiriin,

b)

euromääräiset yliyön indeksivaihtosopimukset, joiden osapuolina on toisaalta tiedonantaja ja toisaalta toinen rahalaitos, muu rahoituksen välittäjä, vakuutuslaitos, eläkerahasto, julkisyhteisö tai kansallinen keskuspankki sijoitustarkoituksessa taikka sellainen yritys, joka luokitellaan Basel III:n LCR-järjestelmässä on tukkukaupan piiriin.

2 OSA

TIEDON TYYPPI

1.

Kunkin taloustoimen osalta raportoitavan valuutanvaihtosopimuksiin liittyvän tiedon tyyppi (1).

Kenttä

Tiedon kuvaus

Mahdollinen vaihtoehtoinen tiedonantomenetelmä ja muut huomautukset

Transaction identifier (tapahtumatunnus)

Yksilöllinen sisäinen tapahtumatunnus, jota tiedonantaja käyttää kunkin taloustoimen yhteydessä.

Kunakin raportointipäivänä kultakin rahamarkkinasegmentiltä raportoidun taloustoimen tapahtumatunnus on yksilöllinen.

Reporting date (raportointipäivä)

Päivä, jona tiedot toimitetaan EKP:lle tai kansalliselle keskuspankille.

 

Electronic time stamp (sähköinen aikaleima)

Taloustoimen toteuttamisen tai kirjaamisen ajankohta.

 

Counterparty code (vastapuolikoodi)

Tunnistekoodi, jonka avulla voidaan tunnistaa tiedonantajan vastapuoli raportoidussa transaktiossa.

Jos taloustoimet toteutetaan keskusvastapuolen välityksellä, keskusvastapuolen yhteisötunnus (LEI-tunnus) on toimitettava.

Vastapuoliryhmä toimitetaan yritysten, muiden rahoituksen välittäjien, vakuutuslaitosten, eläkerahastojen, julkisyhteisöjen ja keskuspankkien osalta sekä sellaisten mahdollisten muiden raportoitujen taloustoimien osalta, joista vastapuolen LEI-tunnusta ei toimiteta.

Counterparty code ID (vastapuolikoodin ID)

Attribuutti määrittää toimitetun yksilöllisen vastapuolikoodin tyypin.

Käytetään aina. Annetaan yksilöllinen vastapuolikoodi.

Counterparty location (vastapuolen sijainti)

Sen maan ISO-maakoodi, jossa vastapuolella on kotipaikka.

Pakollinen, jos yksilöllistä vastapuolikoodia ei ole toimitettu. Valinnainen muissa tapauksissa.

Trade date (kaupantekopäivä)

Päivä, jona osapuolet tekevät raportoidun rahoitustaloustoimen.

 

Spot value date (avistapäivä)

Päivä, jona osapuoli myy toiselle osapuolelle tietyn määrän tiettyä valuuttaa sovittua määrää tiettyä toista valuuttaa vastaan sovittuun valuuttakurssiin eli valuutan avistakurssiin.

 

Maturity date (erääntymispäivä)

Päivämäärä, jona valuutanvaihtosopimus erääntyy ja valuuttakaupan avistapäivänä myyty valuutta ostetaan takaisin.

 

Transaction sign (taloustoimen merkki)

Merkin avulla tunnistetaan, onko taloustoimen nimellisarvona raportoitu euromäärä ostettu vai myyty avistapäivänä.

Tulee viitata maksettuun euromäärään, eli siihen, onko euroja myyty vai ostettu avistapäivänä.

Transaction nominal value (taloustoimen nimellisarvo)

Avistapäivänä myytyjen tai ostettujen eurojen määrä.

 

Foreign currency code (valuuttakoodi)

Euroa vastaan ostetun/myydyn valuutan kansainvälinen kolmimerkkinen ISO-koodi.

 

Foreign exchange spot rate (valuuttakaupan avistakurssi)

Valuutanvaihtosopimuksen avistaosaan sovellettava euron ja ulkomaisen valuutan välinen valuuttakurssi.

 

Foreign exchange forward points (valuuttatermiinit)

Valuuttakaupan avistakurssin ja valuuttakaupan termiinikurssin välinen ero peruspisteinä ilmaistuna ja laskettuna valuuttaparin senhetkisen markkinakäytännön mukaisesti.

 

Beneficiary in case of transactions conducted via CCPs (edunsaaja jos taloustoimi toteutetaan keskusvastapuolten välityksellä)

 

 

2.

Kunkin taloustoimen osalta yliyön indeksivaihtosopimuksiin liittyvän tiedon tyyppi

Kenttä

Tiedon kuvaus

Mahdollinen vaihtoehtoinen tiedonantomenetelmä ja muut huomautukset

Transaction identifier (tapahtumatunnus)

Yksilöllinen sisäinen tapahtumatunnus, jota tiedonantaja käyttää kunkin taloustoimen yhteydessä.

Tapahtumatunnus on kunakin raportointipäivänä kultakin rahamarkkinasegmentiltä raportoidun taloustoimen osalta yksilöllinen.

Reporting date (raportointipäivä)

Päivä, jona tiedot toimitetaan EKP:lle tai kansalliselle keskuspankille.

 

Electronic time stamp (sähköinen aikaleima)

Taloustoimen toteuttamisen tai kirjaamisen ajankohta.

Valinnainen.

Counterparty code (vastapuolikoodi)

Tunnistekoodi, jonka avulla voidaan tunnistaa tiedonantajan vastapuoli raportoidussa transaktiossa.

Jos taloustoimet toteutetaan keskusvastapuolen välityksellä, keskusvastapuolen yhteisötunnus (LEI-tunnus) on ilmoitettava.

Vastapuoliryhmä toimitetaan yritysten, muiden rahoituksen välittäjien, vakuutuslaitosten, eläkerahastojen, julkisyhteisöjen ja keskuspankkien osalta sekä sellaisten mahdollisten muiden raportoitujen taloustoimien osalta, joista vastapuolen LEI-tunnusta ei toimiteta.

Counterparty code ID (vastapuolikoodin ID)

Attribuutti määrittää toimitetun yksilöllisen vastapuolikoodin tyypin.

Käytetään aina. Annetaan yksilöllinen vastapuolikoodi.

Counterparty location (vastapuolen sijainti)

Sen maan ISO-maakoodi, jossa vastapuolella on kotipaikka.

Pakollinen, jos yksilöllistä vastapuolikoodia ei ole toimitettu. Muuten valinnainen.

Trade date (kaupantekopäivä)

Päivä, jona osapuolet tekevät raportoidun rahoitustaloustoimen.

 

Start date (aloituspäivä)

Päivä, jona lasketaan jaksoittain vaihtuvan kelluvan koron yliyön korko.

 

Maturity date (erääntymispäivä)

Sen ajanjakson viimeinen päivä, jolta yhteenlaskettu yliyön korko lasketaan.

 

Fixed interest rate (kiinteä korko)

Kiinteä korko, jota käytetään laskettaessa yliyön indeksivaihtosopimuksesta maksettava määrä.

 

Transaction sign (taloustoimen merkki)

Merkki osoittaa, onko tiedonantaja maksanut vai vastaanottanut kiinteän koron.

 

Transaction nominal amount (taloustoimen nimellisarvo)

Yliyön koronvaihtosopimuksen nimellisarvo.

 

3.   Olennaisuuskynnys

Yritysten kanssa toteutetut taloustoimet raportoidaan vain, jos ne on toteutettu Basel III:n LCR-järjestelmässä tukkukaupan piiriin luokiteltavien yritysten kanssa.

4.   Poikkeukset

Ryhmittymänsisäisiä taloustoimia ei raportoida.


(1)  Tietojen sähköistä toimittamista koskevat standardit ja tekniset eritelmät vahvistetaan erikseen. Ne ovat saatavilla EKP:n verkkosivuilla www.ecb.int


LIITE IV

Vähimmäisvaatimukset, joita varsinaisen tiedonantajien joukon on noudatettava

Tiedonantajien on täytettävä seuraavat vähimmäisvaatimukset noudattaakseen Euroopan keskuspankin (EKP) tilastointiin liittyviä tiedonantovaatimuksia.

1.

Toimitusta koskevat vähimmäisvaatimukset:

i)

Raportoinnin on oltava oikea-aikaista ja tiedot on toimitettava EKP:n ja asianomaisen kansallisen keskuspankin asettamien määräaikojen kuluessa,

ii)

tilastotiedot on esitettävä EKP:n ja asianomaisen kansallisen keskuspankin asettamien teknisten raportointivaatimusten mukaista muotoa ja esitystapaa käyttäen;

iii)

tiedonantajan on toimitettava yhden tai useamman yhteyshenkilön tiedot EKP:lle ja asianomaiselle keskuspankille;

iv)

tiedonantajien on noudatettava teknisiä erittelyjä, jotka koskevat tietojen toimittamista EKP:lle ja asianomaiselle kansalliselle keskuspankille.

2.

Tarkkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset:

i)

tilastotiedoissa ei saa olla virheitä;

ii)

tiedonantajien on kyettävä antamaan lisätietoja toimittamiensa tietojen taustalla olevista muutoksista;

iii)

tilastotietojen on oltava täydellisiä, eikä niissä saa olla jatkuvia ja rakenteellisia puutteita; puuttuvista tiedoista on ilmoitettava ja annettava selitys EKP:lle ja asianomaiselle kansalliselle keskuspankille, ja niitä on soveltuvin osin täydennettävä mahdollisimman pian;

iv)

tiedonantajien on noudatettava EKP:n ja asianomaisen kansallisen keskuspankin antamia ohjeita tietomääristä, lukujen pyöristämisestä ja desimaalien määristä tietojen teknistä siirtoa varten.

3.

Käsitteellistä vastaavuutta koskevat vähimmäisvaatimukset:

i)

tilastotietojen on vastattava tässä asetuksessa olevia määritelmiä ja luokitteluja;

ii)

jos näistä määritelmistä ja luokitteluista poiketaan, tiedonantajien on säännöllisesti seurattava ja mitattava käyttämiensä tilastointiperusteiden ja tämän asetuksen mukaisten tilastointiperusteiden tuottamien tulosten välisiä eroja.

iii)

tiedonantajien on pystyttävä selittämään katkokset, joita niiden ilmoittamissa tilastotiedoissa on verrattuna aikaisempien jaksojen tietoihin.

4.

Tarkistuksia koskevat vähimmäisvaatimukset

EKP:n ja asianomaisen kansallisen keskuspankin määrittelemiä tarkistusperiaatteita ja -menettelyjä on noudatettava. Tavanomaisista tarkistuksista poikkeaviin tarkistuksiin on liitettävä selitykset.


DIREKTIIVIT

16.12.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 359/117


KOMISSION DIREKTIIVI 2014/108/EU,

annettu 12 päivänä joulukuuta 2014,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/43/EY muuttamisesta siltä osin kuin on kyse puolustukseen liittyvien tuotteiden luettelosta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisön sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien ehtojen yksinkertaistamisesta 6 päivänä toukokuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/43/EY (1) ja erityisesti sen 13 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivi 2009/43/EY kattaa kaikki puolustukseen liittyvät tuotteet, jotka vastaavat neuvoston 19 päivänä maaliskuuta 2007 hyväksymässä Euroopan unionin yhteisessä puolustustarvikeluettelossa lueteltuja tuotteita.

(2)

Neuvosto hyväksyi 17 päivänä maaliskuuta 2014 ajantasaistetun Euroopan unionin yhteisen puolustustarvikeluettelon (2).

(3)

Tämän vuoksi direktiiviä 2009/43/EY olisi muutettava.

(4)

Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat EU:n sisäisiä puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Korvataan direktiivin 2009/43/EY liite tämän direktiivin liitteellä.

2 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 16 päivänä maaliskuuta 2015. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset.

Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä säännöksiä 24 päivästä maaliskuuta 2015.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 12 päivänä joulukuuta 2014.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 146, 10.6.2009, s. 1.

(2)  EUVL C 107, 9.4.2014, s. 1.


LIITE

Puolustustarvikeluettelo

Huomautus 1

”Lainausmerkeissä” olevat termit ovat määriteltyjä termejä. Katso tämän luettelon liitteenä oleva osio ’Luettelossa käytetyt määritelmät ja termit’.

Huomautus 2

Joissain tapauksissa kemikaalit on luetteloitu nimen ja CAS-numeron mukaan. Luetteloa sovelletaan kemikaaleihin, joilla on sama rakennekaava (mukaan lukien hydraatit) riippumatta nimestä tai CAS-numerosta. CAS-numerot on esitetty, jotta olisi helpompi tunnistaa tietty kemikaali tai seos nimikkeistöstä riippumatta. CAS-numeroita ei voida käyttää yksilöllisinä tunnisteina, koska joillakin tietyn luetteloidun kemikaalin muodoilla on eri CAS-numerot ja tiettyä luetteloitua kemikaalia sisältävillä seoksilla voi myös olla eri CAS-numerot.

ML1
Seuraavat rihlattomat aseet, joiden kaliiperi on alle 20 mm, muut aseet ja automaattiaseet, joiden kaliiperi on 12,7 mm (0,50 tuumaa) tai vähemmän, ja niihin liittyvät lisälaitteet sekä niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit:

Huomautus

ML1 kohta ei koske seuraavia tuotteita:

a.

Ampuma-aseet, jotka on erityisesti suunniteltu harjoitusampumatarvikkeiden käyttöä varten ja joilla ei voi laukaista ammusta;

b.

Ampuma-aseet, jotka on erityisesti suunniteltu sellaisten kytkettyjen ammusten laukaisemiseen, joilla ei ole suurta räjähdysainelatausta tai viestintäyhteyttä, enintään 500 metrin etäisyydelle;

c.

Aseet, joissa käytetään reunasytytteisiä hylsyllisiä ampumatarvikkeita ja jotka eivät ole täysautomaattisia.

a.

Kiväärit ja yhdistelmäaseet, käsiaseet, konekiväärit, konepistoolit ja monipiippuiset aseet.

Huomautus

ML1.a kohta ei koske seuraavia tuotteita:

a.

Ennen vuotta 1938 valmistetut kiväärit ja yhdistelmäaseet;

b.

Sellaisten kiväärien ja yhdistelmäaseiden jäljennökset, joiden alkuperäiskappaleet on valmistettu ennen vuotta 1890;

c.

Käsiaseet, monipiippuiset aseet ja konekiväärit, jotka on valmistettu ennen vuotta 1890, sekä niiden jäljennökset;

d.

Kiväärit tai käsiaseet, jotka on erityisesti suunniteltu laukaisemaan inertti ammus paineistetulla ilmalla tai paineistetulla hiilidioksidilla.

b.

Seuraavat rihlattomat aseet:

1.

Erityisesti sotilaskäyttöön suunnitellut rihlattomat aseet;

2.

Seuraavat muut rihlattomat aseet:

a.

Täysautomaattiset aseet;

b.

Puoliautomaattiset tai pumpputoimiset aseet.

Huomautus

ML1.b.2 kohta ei koske aseita, jotka on erityisesti suunniteltu laukaisemaan inertti ammus paineistetulla ilmalla tai paineistetulla hiilidioksidilla.

Huomautus

ML1.b kohta ei koske seuraavia tuotteita:

a.

Ennen vuotta 1938 valmistetut rihlattomat aseet;

b.

Sellaisten rihlattomien aseiden jäljennökset, joiden alkuperäiskappaleet on valmistettu ennen vuotta 1890;

c.

Metsästys- ja urheilutarkoituksiin käytettävät rihlattomat aseet. Kyseiset aseet eivät saa olla erityisesti sotilaskäyttöön suunniteltuja eivätkä täysautomaattisia;

d.

Rihlattomat aseet, jotka on erityisesti tarkoitettu johonkin seuraavista:

1.

Kotieläinten teurastus;

2.

Eläinten rauhoittaminen;

3.

Seismiset testit;

4.

Teolliseen käyttöön tarkoitettujen ammusten ampuminen; tai

5.

Omatekoisten räjähteiden (IED) rikkominen.

Huom.

Rikkojien osalta katso ML4 kohta ja EU:n kaksikäyttötuotteiden luettelon kohta 1A006.

c.

Aseet, joissa käytetään hylsyttömiä ampumatarvikkeita.

d.

Irrotettavat patruunalippaat, äänenpoistimet tai -vaimentimet, erityiset asejalustat, aseiden tähtäimet ja suuliekinsammuttimet ML1.a, ML1.b tai ML1.c kohdassa tarkoitettuihin aseisiin.

Huomautus

ML1.d kohta ei koske aseiden tähtäimiä, joissa ei ole elektronista kuvankäsittelyä ja joissa on enintään yhdeksänkertainen suurennuskyky, edellyttäen että niitä ei ole erityisesti suunniteltu eikä muunnettu sotilaskäyttöön eikä niihin sisälly sotilaskäyttöön suunniteltuja hiusristikoita.

ML2
Seuraavat rihlattomat aseet, joiden kaliiperi on 20 mm tai enemmän, muut aseet tai aseistus, joiden kaliiperi on enemmän kuin 12,7 mm (0,50 tuumaa), heittimet ja lisälaitteet sekä niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit:

a.

Tykit, haupitsit, kanuunat, kranaatinheittimet, panssarintorjunta-aseet, heittimet, sotilasliekinheittimet, kiväärit, singot, rihlattomat aseet ja niihin tarkoitetut häivetekniikkalaitteet.

Huomautus 1

ML2.a kohtaan sisältyvät injektorit, mittalaitteet, varastosäiliöt ja muut komponentit, jotka on erityisesti suunniteltu käytettäviksi ML2.a kohdassa tarkoitettujen tarvikkeiden nestemäisten ajopanosten kanssa.

Huomautus 2

ML2.a kohta ei koske seuraavia aseita:

a.

Ennen vuotta 1938 valmistetut kiväärit, rihlattomat aseet ja yhdistelmäaseet;

b.

Sellaisten kiväärien, rihlattomien aseiden ja yhdistelmäaseiden jäljennökset, joiden alkuperäiskappaleet on valmistettu ennen vuotta 1890;

c.

Ennen vuotta 1890 valmistetut tykit, haupitsit, kanuunat ja kranaatinheittimet;

d.

Metsästys- ja urheilutarkoituksiin käytettävät rihlattomat aseet. Kyseiset aseet eivät saa olla erityisesti sotilaskäyttöön suunniteltuja eivätkä täysautomaattisia;

e.

Rihlattomat aseet, jotka on erityisesti tarkoitettu johonkin seuraavista:

1.

Kotieläinten teurastus;

2.

Eläinten rauhoittaminen;

3.

Seismiset testit;

4.

Teolliseen käyttöön tarkoitettujen ammusten ampuminen; tai

5.

Omatekoisten räjähteiden (IED) rikkominen.

Huom.

Rikkojien osalta katso ML4 kohta ja EU:n kaksikäyttötuotteiden luettelon kohta 1A006.

f.

Kädessä pidettävät heittimet, jotka on erityisesti suunniteltu sellaisten kytkettyjen ammusten laukaisemiseen, joilla ei ole suurta räjähdysainelatausta tai viestintäyhteyttä, enintään 500 metrin etäisyydelle.

b.

Erityisesti sotilaskäyttöön suunnitellut tai muunnetut savu-, kaasu- ja pyrotekniset heittimet sekä savun ja kaasun muodostajat.

Huomautus

ML2.b kohta ei koske valopistooleja.

c.

Aseiden tähtäimet ja tähtäinalustat, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1.

Ne on erityisesti suunniteltu sotilaskäyttöön; ja

2.

Ne on erityisesti suunniteltu ML2.a kohdassa tarkoitettuja aseita varten.

d.

Jalustat ja irrotettavat patruunalippaat, jotka on erityisesti suunniteltu ML2.a kohdassa tarkoitettuihin aseisiin.

ML3
Seuraavat ampumatarvikkeet ja sytyttimen asetuslaitteet sekä niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit:

a.

Ampumatarvikkeet ML1, ML2 ja ML12 kohdassa tarkoitettuja aseita varten.

b.

ML3.a kohdassa tarkoitettuja ampumatarvikkeita varten erityisesti suunnitellut sytytinlaitteet.

Huomautus 1

ML3 kohdassa tarkoitettuihin erityisesti suunniteltuihin komponentteihin sisältyvät:

a.

Metalliset tai muoviset komponentit kuten esimerkiksi nallin alasimet, hylsykupit, vyönivelet, johtorenkaat ja ampumatarvikkeiden metalliosat;

b.

Varmistus- ja viritinlaitteet, sytyttimet, sensorit ja laukaisulaitteet;

c.

Virtalähteet, jotka aiheuttavat voimakkaan kertatoimintotehon;

d.

Räjähteiden palavat hylsyt;

e.

Tytärammukset, mukaan lukien pienoispommit, pienoisammukset ja maaliin hakeutuvat ammukset.

Huomautus 2

ML3.a kohta ei koske seuraavia tuotteita:

a.

Ilman ammusta olevat ryppysuupaukkupatruunat (tähtiniippaus);

b.

Latausharjoituspatruunat, joissa on rei'itetty panoskammio;

c.

Muut paukku- ja latausharjoituspatruunat, jotka eivät sisällä kovapanoksia varten suunniteltuja komponentteja; tai

d.

Komponentit, jotka on erityisesti suunniteltu tämän huomautuksen 2 a, b tai c kohdassa tarkoitettuja paukku- tai latausharjoituspatruunoita varten.

Huomautus 3

ML3.a kohta ei koske patruunoita, jotka on erityisesti suunniteltu johonkin seuraavista tarkoituksista:

a.

Merkinantoon;

b.

Lintujen pelotteluun; tai

c.

Kaasuliekkien sytyttämiseen öljylähteillä.

ML4
Seuraavat pommit, torpedot, raketit, ohjukset, muut räjähteet ja panokset ja niihin liittyvät varusteet ja lisälaitteet sekä niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit:

Huom. 1:

Ohjaus- ja navigointivarustuksen osalta katso ML11 kohta.

Huom. 2:

Ilma-alusten ohjustentorjuntajärjestelmien (AMPS) osalta katso ML4.c kohta.

a.

Erityisesti sotilaskäyttöön suunnitellut pommit, torpedot, kranaatit, savuammukset, raketit, miinat, ohjukset, syvyyspommit, raivauspanokset, -laitteet ja -pakkaukset, ”pyrotekniset” laitteet, patruunat ja harjoitustarvikkeet (eli laitteet, joilla simuloidaan näiden tuotteiden ominaisuuksia).

Huomautus

ML4.a kohtaan sisältyvät:

a.

Savukäsikranaatit, palopommit ja räjähteet;

b.

Ohjusten rakettien suuttimet ja ilmakehään palaamaan tarkoitettujen alusten kärkikartiot.

b.

Varustus, jolla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1.

Ne on erityisesti suunniteltu sotilaskäyttöön; ja

2.

Se on erityisesti suunniteltu ’toimiin’, jotka liittyvät johonkin seuraavista:

a.

ML4.a kohdassa tarkoitetut tuotteet, tai

b.

Omatekoiset räjähteet (IED).

Tekninen huomautus

ML4.b.2 kohdassa ’toimet’ koskee käsittelyä, laukaisua, asettamista, valvontaa, purkamista, räjäyttämistä, virittämistä, aikautusta, harhautusta, häirintää, raivausta, havaitsemista, rikkomista ja hävittämistä.

Huomautus 1

ML4.b kohtaan sisältyvät:

a.

Siirrettävät kaasun nesteytyslaitteet, joilla voidaan tuottaa päivässä 1 000 kiloa tai enemmän nestemäisessä muodossa olevaa kaasua;

b.

Kelluva sähköä johtava kaapeli, jota voidaan käyttää magneettimiinojen etsintään.

Huomautus 2

ML4.b kohta ei koske kädessä pidettäviä laitteita, jotka on suunniteltu vain metalliesineiden havaitsemiseen ja joilla ei voi erottaa toisistaan miinoja ja muita metalliesineitä.

c.

Ilma-alusten ohjustentorjuntajärjestelmät (AMPS).

Huomautus

ML4.c kohta ei koske sellaisia ilma-alusten ohjustentorjuntajärjestelmiä, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a.

Jompikumpi seuraavista ohjusvaroitussensoreista:

1.

Passiiviset sensorit, joiden vastehuippu on välillä 100–400 nm; tai

2.

Aktiiviset Doppler-ohjusvaroitussensorit;

b.

Vastatoimijärjestelmät;

c.

Valoammukset, joiden tarkoituksena on näkyvän ja infrapunavalon alueella harhauttaa maasta–ilmaan ohjuksia; ja

d.

Ohjustentorjuntajärjestelmä on asennettu ”siviili-ilma-alukseen”, ja sillä on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1.

Ohjustentorjuntajärjestelmä toimii ainoastaan siinä ”siviili-ilma-aluksessa”, johon kyseinen ohjustentorjuntajärjestelmä on asennettu ja jolle on myönnetty jompikumpi seuraavista:

a.

Tyyppihyväksyntä siviilikäyttöön; tai

b.

Vastaava Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) hyväksymä asiakirja;

2.

Ohjustentorjuntajärjestelmään sisältyy suojaus luvattoman ”ohjelmistoihin” pääsyn estämiseksi; ja

3.

Ohjustentorjuntajärjestelmään sisältyy aktiivinen mekanismi, joka estää järjestelmän toiminnan, jos ohjustentorjuntajärjestelmä poistetaan siitä ”siviili-ilma-aluksesta”, johon se on asennettu.

ML5
Seuraavat erityisesti sotilaskäyttöön suunnitellut tulenjohto- sekä niihin liittyvät hälytys- ja varoituslaitteet sekä niihin liittyvät järjestelmät, testaus-, suuntaus- ja vastatoimintavarusteet sekä niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit ja lisälaitteet:

a.

Aseiden tähtäimet, pommituslaskimet, aseiden suuntausvarusteet ja aseiden hallintajärjestelmät.

b.

Maalinmääritys-, osoitus-, etäisyydenmittaus-, valvonta- ja seurantajärjestelmät; havaitsemis-, tiedonkoostamis-, tunnistamis- ja identifiointilaitteet; ja sensoritiedon käsittelyjärjestelmät.

c.

Vastatoimintavarusteet ML5.a ja ML5.b kohdassa tarkoitettuja tuotteita varten.

Huomautus

ML5.c kohdassa termi ’vastatoimintavarusteet’ sisältää havaitsemislaitteet.

d.

Kenttätestaus- ja suuntauslaitteet, jotka on erityisesti suunniteltu ML5.a, ML5.b ja ML5.c kohdassa tarkoitettuja tuotteita varten.

ML6
Seuraavat maakulkuneuvot ja komponentit:

Huom.

Ohjaus- ja navigointivarustuksen osalta katso ML11 kohta.

a.

Erityisesti sotilaskäyttöön suunnitellut tai muunnetut maakulkuneuvot ja niiden komponentit.

Tekninen huomautus

ML6.a kohdassa termi ’maakulkuneuvot’ sisältää perävaunut.

b.

Muut maakulkuneuvot ja niiden komponentit seuraavasti:

1.

Kulkuneuvot, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a.

Valmistettu tai varustettu käyttäen materiaaleja tai komponentteja, joilla aikaansaadaan tasoa III (NIJ-standardi 0108.01, syyskuu 1985, tai vertailukelpoinen kansallinen standardi) vastaava tai parempi ballistinen suojaus;

b.

Voimansiirto etu- ja takapyörille samanaikaisesti, mukaan lukien kulkuneuvot, joissa on lisäpyöriä kantokyvyn parantamiseksi, riippumatta siitä, ovatko ne vetäviä;

c.

Ajoneuvon suurin sallittu kokonaispaino yli 4 500 kg; ja

d.

Suunniteltu tai muunnettu maastokäyttöön;

2.

Komponentit, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a.

Ne on erityisesti suunniteltu ML6.b.1 kohdassa tarkoitettuihin ajoneuvoihin; ja

b.

Niillä aikaansaadaan tasoa III (NIJ-standardi 0108.01, syyskuu 1985, tai vertailukelpoinen kansallinen standardi) vastaava tai parempi ballistinen suojaus.

Huom.

Katso myös ML13.a kohta.

Huomautus 1

ML6.a kohtaan sisältyvät:

a.

Panssarivaunut ja muut aseistetut sotilasajoneuvot sekä sotilasajoneuvot, jotka on varustettu asealustoilla tai miinoituslaitteistoilla tai ML4 kohdassa tarkoitettujen puolustusvälineiden laukaisuun tarkoitetuilla laitteistoilla;

b.

Panssaroidut ajoneuvot;

c.

Amfibioajoneuvot ja syvän kahlauskyvyn omaavat ajoneuvot;

d.

Korjaamoajoneuvot ja ajoneuvot ampumatarvikkeiden tai asejärjestelmien hinaamiseksi tai kuljettamiseksi ja niihin liittyvä kuormankäsittelyvälineistö.

Huomautus 2

ML6.a kohdassa tarkoitetun ajoneuvon muuntaminen sotilaskäyttöön edellyttää rakenteellista, sähköistä tai mekaanista muutosta, jossa käytetään yhtä tai useampaa erityisesti sotilaskäyttöön suunniteltua komponenttia. Kyseisiin komponentteihin sisältyvät:

a.

Ilmaulkorenkaat, jotka on erityisesti suunniteltu luodinkestäviksi;

b.

Tärkeiden osien (esimerkiksi polttoainesäiliöiden ja ajoneuvon ohjaamojen) panssarisuojaus;

c.

Aseiden erityisvahvistukset ja -alustat;

d.

Varavalaistus.

Huomautus 3

ML6 kohta ei koske siviiliajoneuvoja, jotka on suunniteltu tai muunnettu rahan tai arvoesineiden kuljetukseen.

Huomautus 4

ML6 kohta ei koske ajoneuvoja, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a.

Ne on valmistettu ennen vuotta 1946;

b.

Niissä ei ole EU:n yhteisessä puolustustarvikeluettelossa tarkoitettuja, vuoden 1945 jälkeen valmistettuja tuotteita, lukuun ottamatta ajoneuvon alkuperäisten komponenttien tai lisälaitteiden jäljennöksiä; ja

c.

Niihin ei sisälly ML1, ML2 ja ML4 kohdassa tarkoitettuja aseita, paitsi jos ne ovat toimintakyvyttömiä eikä niillä pystytä laukaisemaan ammusta.

ML7
Seuraavat myrkylliset kemialliset tai biologiset aineet, ”mellakantorjunta-aineet”, radioaktiiviset aineet, niihin liittyvät varusteet, komponentit ja materiaalit:

a.

Biologiset tai radioaktiiviset aineet, jotka on ”sovitettu sodankäyntiin”, tuottamaan ihmis- ja eläintappioita, vahingoittamaan varustusta, satoa tai ympäristöä.

b.

Kemiallisen sodankäynnin (CW) taisteluaineet, mukaan lukien:

1.

Kemiallisen sodankäynnin hermomyrkyt:

a.

O-alkyyli (C10 tai vähemmän, myös sykloalkyyli) alkyyli(metyyli, etyyli, n-propyyli tai isopropyyli)fosfonofluoridaatit, kuten:

 

sariini (GB): O-isopropyylimetyylifosfonofluoridaatti (CAS 107-44-8), ja

 

somaani (GD): O-pinakolyylimetyylifosfonofluoridaatti (CAS 96-64-0);

b.

O-alkyyli (C10 tai vähemmän sisältäen sykloalkyylin)(N,N)-dialkyyli(metyyli, etyyli, n-propyyli tai isopropyyli)fosforoamidosyanidaatit, kuten:

tabuuni (GA): O-etyyli (N,N)-dimetyylifosforoamidosyanidaatti (CAS 77-81-6);

c.

O-alkyyli (H tai C10 tai vähemmän, myös sykloalkyyli) S-2-(N,N)-dialkyyli-(metyyli, etyyli, n-propyyli tai isopropyyli)-aminoetyylialkyyli(metyyli, etyyli, n-propyyli tai isopropyyli)fosfonotiolaatit tai vastaavat alkyloidut tai protonoidut suolat, kuten:

VX: O-etyyli-S-2-(N,N)-di-isopropyyliaminoetyylimetyylifosfonotiolaatti (CAS 50782-69-9);

2.

Kemiallisen sodankäynnin syövyttävät aineet:

a.

Rikkisinappikaasut, kuten:

1.

2-kloorietyylikloorimetyylisulfidi (CAS 2625-76-5);

2.

bis(2-kloorietyyli)sulfidi (CAS 505-60-2);

3.

bis(2-kloorietyylitio)metaani (CAS 63869-13-6);

4.

1,2-bis(2-kloorietyylitio)etaani (CAS 3563-36-8);

5.

1,3-bis(2-kloorietyylitio)-n-propaani (CAS 63905-10-2);

6.

1,4-bis(2-kloorietyylitio)-n-butaani (CAS 142868-93-7);

7.

1,5-bis(2-kloorietyylitio)-n-pentaani (CAS 142868-94-8);

8.

bis(2-kloorietyylitiometyyli)eetteri (CAS 63918-90-1);

9.

bis(2-kloorietyylitioetyyli)eetteri (CAS 63918-89-8);

b.

Levisiitit, kuten:

1.

2-kloorivinyylidiklooriarsiini (CAS 541-25-3);

2.

tris(2-kloorivinyyli)arsiini (CAS 40334-70-1);

3.

bis(2-kloorivinyyli)klooriarsiini (CAS 40334-69-8);

c.

Typpisinappikaasut, kuten:

1.

HN1: bis(2-kloorietyyli)etyyliamiini (CAS 538-07-8);

2.

HN2: bis(2-kloorietyyli)metyyliamiini (CAS 51-75-2);

3.

HN3: tris(2-kloorietyyli)amiini (CAS 555-77-1);

3.

Kemiallisen sodankäynnin lamauttavat aineet, kuten:

a.

3-kinuklidinyylibentsilaatti (BZ) (CAS 6581-06-2);

4.

Kemiallisen sodankäynnin kasvintuhoaineet, kuten:

a.

butyyli-2-kloori-4-fluorifenoksiasetaatti (LNF);

b.

2,4,5-trikloorifenoksietikkahappo (CAS 93-76-5) sekoitettuna 2,4-dikloorifenoksietikkahappoon (CAS 94-75-7) (Agent Orange (CAS 39277-47-9)).

c.

Seuraavat kemiallisten taisteluaineiden binäärilähtöaineet ja avainlähtöaineet:

1.

Alkyyli(metyyli, etyyli, n-propyyli tai isopropyyli)fosfonyylidifluoridit, kuten:

DF: metyylifosfonyylidifluoridi (CAS 676-99-3);

2.

O-alkyyli(H tai C10 tai vähemmän, myös sykloalkyyli)-O-2-(N,N)-dialkyyli(metyyli, etyyli, n-propyyli tai isopropyyli)-aminoetyylialkyyli(metyyli, etyyli, n-propyyli tai isopropyyli)fosfoniitit tai vastaavat alkyloidut tai protonoidut suolat, kuten:

QL: O-etyyli-O-2-(N,N)di-isopropyyliaminoetyylimetyylifosfoniitti (CAS 57856-11-8);

3.

Kloorisariini: O-isopropyylimetyylifosfonokloridaatti (CAS 1445-76-7);

4.

Kloorisomaani: O-pinakolyylimetyylifosfonokloridaatti (CAS 7040-57-5);

d.

Seuraavat ”mellakantorjunta-aineet” ja niiden aktiiviset ainesosat ja yhdistelmät:

1.

α-Bromibentseeniasetonitriili (bromibentsyylisyanidi) (CA) (CAS 5798-79-8);

2.

[(2-kloorifenyyli)metyleeni)] propaanidinitriili, o-klooribentsaalimalononitriili (CS) (CAS 2698-41-1);

3.

2-kloori-1-fenyylietanoni, fenasyylikloridi (ω-klooriasetofenoni) (CN) (CAS 532 27-4);

4.

Dibentso(b,f)-1,4-oksatsepiini (CR) (CAS 257-07-8);

5.

10-kloori-5,10-dihydrofenarsatsiini (fenarsatsiinikloridi) (adamsiitti) (DM) (CAS 578-94-9);

6.

N-nonanoyylimorfoliini (MPA) (CAS 5299-64-9).

Huomautus 1

ML7.d kohta ei koske henkilökohtaiseen itsepuolustukseen tarkoitettuja yksittäispakattuja ”mellakantorjunta-aineita”.

Huomautus 2

ML7.d kohta ei koske aktiivisia kemiallisia ainesosia ja niiden yhdistelmiä, jotka on eritelty ja pakattu elintarvikkeiden tuotantoa tai lääkinnällisiä tarkoituksia varten.

e.

Varustus, joka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu sotilaskäyttöön, suunniteltu tai muunnettu levittämään jotakin seuraavista aineista, ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit:

1.

Aineet, jotka on määritelty ML7.a, ML7.b tai ML7.d kohdassa; tai

2.

Kemialliset taisteluaineet, jotka koostuvat ML7.c kohdassa tarkoitetuista lähtöaineista.

f.

Seuraavat suoja- ja puhdistamisvarusteet, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu sotilaskäyttöön, komponentit sekä kemialliset seokset:

1.

Varustus, joka on suunniteltu tai muunnettu ML7.a, ML7.b tai ML7.d kohdassa tarkoitettujen aineiden torjuntaan, ja sitä varten erityisesti suunnitellut komponentit;

2.

Varustus, joka on suunniteltu tai muunnettu ML7.a tai ML7.b kohdassa tarkoitetuilla aineilla saastuneiden esineiden puhdistamiseen, ja sitä varten erityisesti suunnitellut komponentit;

3.

Kemialliset seokset, jotka on erityisesti kehitetty tai suunniteltu ML7.a tai ML7.b kohdassa tarkoitetuilla aineilla saastuneiden esineiden puhdistamiseen.

Huomautus

ML7.f.1 kohtaan sisältyvät:

a.

Ydinsäteily-, biologista tai kemiallista suodatusta varten erityisesti suunnitellut tai muunnetut ilmastointiyksiköt;

b.

Suoja-asut.

Huom.

Siviilikäyttöön tarkoitettujen kaasunaamareiden sekä suoja- ja puhdistamisvarusteiden osalta katso myös EU:n kaksikäyttötuotteiden luettelon kohta 1A004.

g.

Varustus, joka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu sotilaskäyttöön, suunniteltu tai muunnettu ML7.a, ML7.b tai ML7.d kohdassa tarkoitettujen aineiden havaitsemiseen tai tunnistamiseen, ja sitä varten erityisesti suunnitellut komponentit.

Huomautus

ML7.g kohta ei koske henkilökohtaisia säteilyannosmittareita.

Huom.

Katso myös EU:n kaksikäyttötuotteiden luettelon kohta 1A004.

h.

”Biopolymeerit”, jotka on erityisesti suunniteltu tai tuotettu havaitsemaan ja tunnistamaan ML7.b kohdassa tarkoitettuja kemiallisia taisteluaineita, ja erityissoluviljelmät, joita käytetään niiden tuottamiseen.

i.

Seuraavat ”biokatalyytit” kemiallisten taisteluaineiden puhdistamiseen ja hajottamiseen ja siihen tarkoitukseen soveltuvat biologiset järjestelmät:

1.

”Biokatalyytit”, jotka on erityisesti suunniteltu puhdistamaan ja hajottamaan ML7.b kohdassa tarkoitettuja kemiallisia taisteluaineita ja jotka on tuotettu laboratorio-olosuhteissa tai biologisten järjestelmien geenimanipuloinnilla;

2.

Seuraavat biologiset järjestelmät, jotka sisältävät geneettistä informaatiota erityisesti ML7.i.1 kohdassa tarkoitettujen ”biokatalyyttien” tuotantoon:

a.

”Ekspressiovektorit”;

b.

Virukset;

c.

Soluviljelmät.

Huomautus 1

ML7.b ja ML7.d kohta ei koske seuraavia:

a.

Kloorisyanidi (CAS 506-77-4). Katso EU:n kaksikäyttötuotteiden luettelon kohta 1C450.a.5;

b.

Syaanivetyhappo (CAS 74-90-8);

c.

Kloori (CAS 7782-50-5);

d.

Karbonyylikloridi (fosgeeni) (CAS 75-44-5). Katso EU:n kaksikäyttötuotteiden luettelon kohta 1C450.a.4;

e.

Difosgeeni (trikloorimetyyli-kloroformaatti) (CAS 503-38-8);

f.

Ei käytössä vuoden 2004 jälkeen.

g.

Ksylyylibromidi, orto-: (CAS 89-92-9), meta-: (CAS 620-13-3), para-: (CAS 104-81-4);

h.

Bentsyylibromidi (CAS 100-39-0);

i.

Bentsyylijodidi (CAS 620-05-3);

j.

Bromiasetoni (CAS 598-31-2);

k.

Syaanibromidi (CAS 506-68-3);

l.

Bromimetyylietyyliketoni (CAS 816-40-0);

m.

Klooriasetoni (CAS 78-95-5);

n.

Etyylijodiasetaatti (CAS 623-48-3);

o.

Jodiasetoni (CAS 3019-04-3);

p.

Klooripikriini (CAS 76-06-2). Katso EU:n kaksikäyttötuotteiden luettelon kohta 1C450.a.7.

Huomautus 2

ML7.h ja ML7.i.2 kohdassa tarkoitetut soluviljelmät ja biologiset järjestelmät ovat yksinomaisia eivätkä kyseiset kohdat koske soluja tai biologisia järjestelmiä, jotka on tarkoitettu siviilikäyttöön esimerkiksi maataloudessa, lääketeollisuudessa, lääketieteessä, eläinlääketieteessä, ympäristöalalla, jätehuollossa tai elintarviketeollisuudessa.

ML8
Seuraavat ”energeettiset aineet” sekä niihin liittyvät aineet:

Huom. 1:

Katso myös EU:n kaksikäyttötuotteiden luettelon kohta 1C011.

Huom. 2:

Panosten ja laitteiden osalta katso ML4 kohta ja EU:n kaksikäyttötuotteiden luettelon kohta 1A008.

Tekniset huomautukset

1.

ML8 kohdassa seoksella tarkoitetaan kahden tai useamman aineen koostumusta, jossa on vähintään yhtä ML8 kohdan alakohdissa luetteloitua ainetta.

2.

Kaikki ML8 kohdan alakohdissa luetteloidut aineet kuuluvat tähän luetteloon, vaikka niitä käytettäisiin muuhun kuin luettelossa mainittuun tarkoitukseen (esim. TAGN:ää käytetään pääasiassa räjähteenä, mutta sitä voidaan käyttää myös joko polttoaineena tai hapettajana).

3.

ML8 kohdassa hiukkaskoko on painoon tai tilavuuteen perustuva hiukkasen keskimääräinen läpimitta. Näytteenotossa ja hiukkaskoon määrittämisessä käytetään kansainvälisiä tai vastaavia kansallisia standardeja.

a.

Seuraavat ”räjähteet” ja niiden seokset:

1.

ADNBF (aminodinitrobentsofuroksaani tai 7-amino-4,6-dinitrobentsofuratsaani-1-oksidi) (CAS 97096-78-1);

2.

BNCP (cis-bis(5-nitrotetratsolaatto)tetra-amiinikobaltti(III)perkloraatti) (CAS 117412-28-9);

3.

CL-14 (diaminodinitrobentsofuroksaani tai 5,7-diamino-4,6-dinitrobentsofuratsaani-1-oksidi) (CAS 117907-74-1);

4.

CL-20 (HNIW tai heksanitroheksa-atsaisowurzitaani) (CAS 135285-90-4); CL-20:n klatraatit (katso myös ML8.g.3 ja g.4 kohta sen ”lähtöaineiden” osalta);

5.

CP (2-(5-syanotetratsolaatto)penta-amiinikobaltti(III)perkloraatti) (CAS 70247-32-4);

6.

DADE (1,1-diamino-2,2-dinitroetyleeni, FOX7) (CAS 145250-81-3);

7.

DATB (diaminotrinitrobentseeni) (CAS 1630-08-6);

8.

DDFP (1,4-dinitrodifuratsanopiperatsiini);

9.

DDPO (2,6-diamino-3,5-dinitropyratsiini-1-oksidi, PZO) (CAS 194486-77-6);

10.

DIPAM (3,3′-diamino-2,2′,4,4′,6,6′-heksanitrobifenyyli tai dipikramidi) (CAS 17215-44-0);

11.

DNGU (DINGU tai dinitroglykoluriili) (CAS 55510-04-8);

12.

Seuraavat furatsaanit:

a.

DAAOF (DAAF, DAAFox tai diaminoatsoksifuratsaani);

b.

DAAzF (diaminoatsofuratsaani) (CAS 78644-90-3);

13.

HMX ja sen johdannaiset (katso myös ML8.g.5 kohta sen ”lähtöaineiden” osalta), seuraavasti:

a.

HMX (syklotetrametyleenitetranitramiini; oktahydro-1,3,5,7-tetranitro-1,3,5,7-tetratsiini; 1,3,5,7-tetranitro-1,3,5,7-tetra-atsa-syklo-oktaani; oktogeeni) (CAS 2691-41-0);

b.

HMX:n difluoroaminoidut analogit;

c.

K-55 (2,4,6,8-tetranitro-2,4,6,8-tetra-atsabisyklo[3,3,0]-oktanoni-3, tetranitrosemiglykouriili tai ketobisyklinen HMX) (CAS 130256-72-3);

14.

HNAD (heksanitroadamantaani) (CAS 143850-71-9);

15.

HNS (heksanitrostilbeeni) (CAS 20062-22-0);

16.

Seuraavat imidatsolit:

a.

BNNII (oktahydro-2,5-bis(nitroimino)imidatso [4,5-d]imidatsoli);

b.

DNI (2,4-dinitroimidatsoli) (CAS 5213-49-0);

c.

FDIA (1-fluoro-2,4-dinitroimidatsoli);

d.

NTDNIA (N-(2-nitrotriatsolo)-2,4-dinitroimidatsoli);

e.

PTIA (1-pikryyli-2,4,5-trinitroimidatsoli);

17.

NTNMH (1-(2-nitrotriatsolo)-2-dinitrometyleenihydratsiini);

18.

NTO (ONTA tai 3-nitro-1,2,4-triatsoli-5-oni) (CAS 932-64-9);

19.

Polynitrokubaanit, joissa on enemmän kuin neljä nitroryhmää;

20.

PYX (2,6-bis(pikryyliamino)-3,5-dinitropyridiini) (CAS 38082-89-2);

21.

RDX ja sen johdannaiset seuraavasti:

a.

RDX (syklotrimetyleenitrinitramiini; sykloniitti; T4; heksahydro-1,3,5-trinitro-1,3,5-triatsiini; 1,3,5-trinitro-1,3,5-triatsa-sykloheksaani, heksogeeni) (CAS 121-82-4);

b.

Keto-RDX (K-6 tai 2,4,6-trinitro-2,4,6-triatsasykloheksanoni) (CAS 115029-35-1);

22.

TAGN (triaminoguanidiinitraatti) (CAS 4000-16-2);

23.

TATB (triaminotrinitrobentseeni) (CAS 3058-38-6), (katso myös ML8.g.7 kohta sen ”lähtöaineiden” osalta);

24.

TEDDZ (3,3,7,7-tetrabis(difluoriamiini) oktahydro-1,5-dinitro-1,5-diatsosiini);

25.

Seuraavat tetratsolit:

a.

NTAT (nitrotriatsoliaminotetratsoli);

b.

NTNT (1-N-(2-nitrotriatsolo)-4-nitrotetratsoli);

26.

Tetryyli (trinitrofenyylimetyylinitramiini) (CAS 479-45-8);

27.

TNAD (1,4,5,8-tetranitro-1,4,5,8-tetra-atsadekaliini) (CAS 135877-16-6) (katso myös ML8.g.6 kohta sen ”lähtöaineiden” osalta);

28.

TNAZ (1,3,3-trinitroasetidiini) (CAS 97645-24-4) (katso myös ML8.g.2 kohta sen ”lähtöaineiden” osalta);

29.

TNGU (SORGUYL tai tetranitroglykoluriili) (CAS 55510-03-7);

30.

TNP (1,4,5,8-tetranitro-pyridatsino[4,5-d]pyridatsiini) (CAS 229176-04-9);

31.

Seuraavat triatsiinit:

a.

DNAM (2-oksi-4,6-dinitroamino-s-triatsiini) (CAS 19899-80-0);

b.

NNHT (2-nitroimino-5-nitro-heksahydro-1,3,5-triatsiini) (CAS 130400-13-4);

32.

Seuraavat triatsolit:

a.

5-atsido-2-nitrotriatsoli;

b.

ADHTDN (4-amino-3,5-dihydratsino-1,2,4-triatsolidinitramidi) (CAS 1614-08-0);

c.

ADNT (1-amino-3,5-dinitro-1,2,4-triatsoli);

d.

BDNTA ([bis-dinitrotriatsoli]amiini);

e.

DBT (3,3-dinitro-5,5-bi-1,2,4-triatsoli) (CAS 30003-46-4);

f.

DNBT (dinitrobistriatsoli) (CAS 70890-46-9);

g.

Ei käytössä vuoden 2010 jälkeen.

h.

NTDNT (1-N-(2-nitrotriatsolo)-3,5-dinitrotriatsoli);

i.

PDNT (1-pikryyli-3,5-dinitrotriatsoli);

j.

TACOT (tetranitrobentsotriatsolobentsotriatsoli) (CAS 25243-36-1);

33.

Räjähteet, joita ei ole mainittu muualla ML8.a kohdassa ja joilla on jompikumpi seuraavista ominaisuuksista:

a.

Niiden räjähdysnopeus suurimmalla tiheydellä on yli 8 700 m/s; tai

b.

Niiden räjähdyspaine on yli 34 GPa (340 kbar);

34.

Ei käytössä vuoden 2013 jälkeen.

35.

DNAN (2,4-dinitroanisoli) (CAS 119-27-7);

36.

TEX (4,10-dinitro-4,10-diatsa-2,6,8,12-tetraoksaisowurtsitaani);

37.

GUDN (guanyyliureadinitramidi) FOX 12 (CAS 217464-38-5);

38.

Seuraavat tetratsiinit:

a.

BTAT (bis(2,2,2-trinitroetyyli)-3,6-diaminotetrasiini);

b.

LAX-112 (3,6-diamino-1,2,4,5-tetrasiini-1,4-dioksidi);

39.

Energeettiset ioniaineet, joiden sulamispiste on 343 K (70 °C) ja 373 K (100 °C) välillä ja joiden räjähdysnopeus on yli 6 800 m/s tai räjähdyspaine yli 18 GPa (180 kbar).

b.

Seuraavat ”ajoaineet”:

1.

Kiinteä ”ajoaine”, jonka teoreettinen ominaisimpulssi (standardiolosuhteissa) on yli:

a.

240 sekuntia, kun kyseessä ovat metalloimattomat, halogenoimattomat ”ajoaineet”;

b.

250 sekuntia, kun kyseessä ovat metalloimattomat, halogenoidut ”ajoaineet”; tai

c.

260 sekuntia, kun kyseessä ovat metalloidut ”ajoaineet”;

2.

Ei käytössä vuoden 2013 jälkeen.

3.

”Ajoaineet”, joiden voimavakio on yli 1200 kJ/kg;

4.

”Ajoaineet”, jotka voivat pitää yllä jatkuvaa yli 38 mm/s:n lineaarista palamistasoa 6,89 MPa:n (68,9 bar) paineen ja 294 K:n (21 °C) lämpötilan standardiolosuhteissa (mitattuna inhiboidusta yksittäissäikeestä);

5.

Valetut kaksiperustaiset elastomeeri (EMCDB) -”ajoaineet”, joiden laajentuma maksimipaineessa on yli 5 prosenttia 233 K:n (– 40 °C) lämpötilassa;

6.

ML8.a kohdassa tarkoitettuja aineita sisältävä ”ajoaine”;

7.

Erityisesti sotilaskäyttöön suunnitellut ”ajoaineet”, joita ei ole määritelty muualla EU:n yhteisessä puolustustarvikeluettelossa.

c.

Seuraavat ”pyrotekniset aineet”, polttoaineet ja niihin liittyvät aineet sekä niiden seokset:

1.

Erityisesti sotilaskäyttöön suunnitellut lentopolttoaineet;

Huomautus

ML8.c.1 kohdassa tarkoitetut lentopolttoaineet ovat lopputuotteita eivätkä lopputuotteiden ainesosia.

2.

Alaani (alumiinihydridi) (CAS 7784-21-6);

3.

Karboraanit; dekarboraani (CAS 17702-41-9); pentaboraanit (CAS 19624-22-7 ja 18433-84-6) ja niiden johdannaiset;

4.

Hydratsiini ja sen johdannaiset seuraavasti (katso myös ML8.d.8 ja d.9 kohta hapettavien hydratsiinijohdannaisten osalta):

a.

Hydratsiini (CAS 302-01-2) 70 prosentin tai sitä korkeampina pitoisuuksina;

b.

Monometyylihydratsiini (CAS 60-34-4);

c.

Symmetrinen dimetyylihydratsiini (CAS 540-73-8);

d.

Epäsymmetrinen dimetyylihydratsiini (CAS 57-14-7);

Huomautus

ML8.c.4.a kohta ei koske hydratsiini ’seoksia’, jotka on erityisesti suunniteltu korroosionestoon.

5.

Metalliset polttoaineet, polttoaineseokset tai pyrotekniset seokset, jotka ovat pallomaisten, hivennettyjen, sferoidisten, hiutaloitujen tai jauhettujen hiukkasten muodossa ja joka on valmistettu materiaalista, jonka pitoisuus on 99 prosenttia tai enemmän jotakin seuraavista:

a.

Seuraavat metallit ja niiden seokset:

1.

Beryllium (CAS 7440-41-7), jonka hiukkaset ovat kooltaan alle 60 μm;

2.

Rautajauhe (CAS 7439-89-6), jonka hiukkaset ovat kooltaan 3 μm tai vähemmän ja joka on valmistettu rautaoksidista vetypelkistyksellä;

b.

Seokset, jotka sisältävät jotakin seuraavista:

1.

Zirkonium (CAS 7440-67-7), magnesium (CAS 7439-95-4) ja niiden seokset, joiden hiukkaset ovat kooltaan alle 60 μm; tai

2.

Boori- (CAS 7440-42-8) tai boorikarbidi-polttoaineet (CAS 12069-32-8), joiden puhtaus on 85 prosenttia tai enemmän ja hiukkaskoko alle 60 μm;

Huomautus 1

ML8.c.5 kohta koskee räjähteitä ja polttoaineita riippumatta siitä, onko metallit tai seokset kapseloitu alumiiniin, magnesiumiin, zirkoniumiin tai berylliumiin.

Huomautus 2

ML8.c.5.b kohta koskee vain hiukkasten muodossa olevia metallisia polttoaineita, jotka on sekoitettu muihin aineisiin sotilaskäyttöön suunnitellun seoksen, kuten nestemäisen ajoaineen, kiinteän ajoaineen tai pyroteknisen seoksen aikaansaamiseksi.

Huomautus 3

ML8.c.5.b.2 kohta ei koske booria ja boori-10:llä rikastettua boorikarbidia (vähintään 20-prosenttinen boori-10-pitoisuus).

6.

Puolustustarvikkeet, jotka sisältävät sakeuttamisaineita hiilivetypolttoaineita varten, jotka on erityisesti suunniteltu käytettäväksi liekinheittimissä tai sytytystarvikkeissa, kuten metallistearaatit (esim. oktaali (CAS 637-12-7)) tai -palmitaatit;

7.

Perkloraatit, kloraatit ja kromaatit, jotka on yhdistetty metallijauheesta koostuviin tai muihin suurenergisiin polttoaineen osiin;

8.

Pallomainen tai sferoidinen alumiinijauhe (CAS 7429-90-5), jonka hiukkaset ovat kooltaan 60 μm tai vähemmän ja joka on valmistettu materiaalista, jonka alumiinipitoisuus on 99 prosenttia tai enemmän;

9.

Titaanin alahydridi (TiHn), jonka stoikiometria vastaa arvoa n = 0,65–1,68;

10.

Seuraavat korkean energiatiheyden omaavat nestemäiset polttoaineet, joita ei ole määritelty ML8.c.1 kohdassa:

a.

Sekapolttoaineet, jotka sisältävät sekä kiinteitä että nestemäisiä polttoaineita (esim. booriliete), ja joiden massaan perustuva energiatiheys on 40 MJ/kg tai enemmän;

b.

Muut polttoaineet ja polttoaineiden lisäaineet, joiden energiatiheys on korkea (esim. kubaani, ioniliokset, JP-7, JP-10) ja joiden tilavuuteen perustuva energiatiheys on 37,5 GJ/m3 tai enemmän mitattuna 293 K (20 °C) lämpötilassa ja yhden ilmakehän (101,325 kPa) paineessa;

Huomautus

ML8.c.10.b kohta ei koske JP-4:ää, JP-8:aa, jalostettuja fossiilisia polttoaineita tai biopolttoaineita tai moottoripolttoaineita, jotka on sertifioitu käytettäväksi siviili-ilmailussa.

11.

Seuraavat ”pyrotekniset” ja pyroforiset aineet:

a.

”Pyrotekniset” ja pyroforiset aineet, jotka on erityisesti suunniteltu tehostamaan tai säätelemään säteilyenergian tuotantoa millä tahansa infrapunaspektrin taajuudella;

b.

Magnesiumin, polytetrafluoroetyleenin (PTFE) ja vinylideeni difluoridi-heksafluoripropyleeni kopolymeerin (esim. MTV) seokset;

12.

Polttoaineseokset, ”pyrotekniset” seokset tai ”energeettiset aineet”, joita ei ole määritelty muualla ML8 kohdassa ja joilla on seuraavat ominaisuudet:

a.

Ne sisältävät yli 0,5 % hiukkasia seuraavista:

1.

Alumiini;

2.

Beryllium;

3.

Boori;

4.

Zirkonium;

5.

Magnesium; tai

6.

Titaani;

b.

ML8.c.12.a kohdassa tarkoitetut hiukkaset, jotka ovat kooltaan alle 200 nm missä tahansa suunnassa; ja

c.

ML8.c.12.a kohdassa tarkoitetut hiukkaset, joiden metallipitoisuus on 60 % tai enemmän.

d.

Seuraavat hapettajat ja niiden seokset:

1.

ADN (ammoniumdinitramidi tai SR 12) (CAS 140456-78-6);

2.

AP (ammoniumperkloraatti) (CAS 7790-98-9);

3.

Yhdisteet, jotka muodostuvat fluorista ja jostakin seuraavista:

a.

Muut halogeenit;

b.

Happi; tai

c.

Typpi;

Huomautus 1

ML8.d.3 kohta ei koske klooritrifluoridia (CAS 7790-91-2).

Huomautus 2

ML8.d.3 kohta ei koske kaasumaisessa muodossa olevaa typpitrifluoridia (CAS 7783-54-2).

4.

DNAD (1,3-dinitro-1,3-diatsetidiini) (CAS 78246-06-7);

5.

HAN (hydroksyyliammoniumnitraatti) (CAS 13465-08-2);

6.

HAP (hydroksyyliammoniumperkloraatti) (CAS 15588-62-2);

7.

HNF (hydratsiininitroformiaatti) (CAS 20773-28-8);

8.

Hydratsiininitraatti (CAS 37836-27-4);

9.

Hydratsiiniperkloraatti (CAS 27978-54-7);

10.

Nestemäiset hapettimet, jotka koostuvat inhiboidusta punaisesta savuavasta typpihaposta (IRFNA) (CAS 8007-58-7) tai jotka sisältävät sitä.

Huomautus

ML8.d.10 kohta ei koske inhiboimatonta savuavaa typpihappoa.

e.

Seuraavat sidosaineet, plastisoimisaineet, monomeerit ja polymeerit:

1.

AMMO (atsidometyylimetyylioksetaani ja sen polymeerit) (CAS 90683-29-7) (katso myös ML8.g.1 kohta sen ”lähtöaineiden” osalta);

2.

BAMO (bisatsidometyylioksetaani ja sen polymeerit) (CAS 17607-20-4) (katso myös ML8.g.1 kohta sen ”lähtöaineiden” osalta);

3.

BDNPA (bis(2,2-dinitropropyyli)asetaali) (CAS 5108-69-0);

4.

BDNPF (bis(2,2-dinitropropyyli) formaali) (CAS 5917-61-3);

5.

BTTN (butaanitriolitrinitraatti) (CAS 6659-60-5) (katso myös ML8.g.8 kohta sen ”lähtöaineiden” osalta);

6.

Erityisesti sotilaskäyttöön suunnitellut energeettiset monomeerit, plastisoimisaineet ja polymeerit, jotka sisältävät jotakin seuraavista:

a.

Nitroryhmiä;

b.

Atsidoryhmiä;

c.

Nitraattiryhmiä;

d.

Nitratsaryhmiä; tai

e.

Difluoriamiiniryhmiä;

7.

FAMAO (3-difluoriaminometyyli-3-atsidometyylioksetaani) ja sen polymeerit;

8.

FEFO (bis-(2-fluori-2,2-dinitroetyyli)formaali) (CAS 17003-79-1);

9.

FPF-1 (poly-2,2,3,3,4,4-heksafluoropentaani-1,5-dioli-formaali) (CAS 376-90-9);

10.

FPF-3 (poly-2,4,4,5,5,6,6-heptafluoro-2-tri-fluorometyyli-3-oksaheptaani-1,7-dioli-formaali);

11.

GAP (glysidyyliatsidipolymeeri) (CAS 143178-24-9) ja sen johdannaiset;

12.

HTPB (hydroksyylipäätteinen polybutadieeni), jonka hydroksyylifunktionaalisuus on vähintään 2,2 ja korkeintaan 2,4, hydroksyyliluku on alle 0,77 meq/g ja viskositeetti 30 °C:ssa alle 47 poisia (CAS 69102-90-5);

13.

Seuraavat hydroksyloidut poly(epikloorihydriinit), joiden molekyylipaino on alle 10 000:

a.

Poly(epikloori-hydriinidioli);

b.

Poly(epikloori-hydriinitrioli);

14.

NENA:t (nitraattietyylinitramiiniyhdisteet) (CAS 17096-47-8, 85068-73-1, 82486-83-7, 82486-82-6 ja 85954-06-9);

15.

PGN (poly-GLYN, polyglysidyylinitraatti tai poly(nitraattimetyylioksiraani)) (CAS 27814-48-8);

16.

Poly-NIMMO (polynitraattimetyylimetyylioksetaani), poly-NMMO tai poly(3-nitraattimetyyli-3-metyylioksetaani) (CAS 84051-81-0);

17.

Polynitro-ortokarbonaatit;

18.

TVOPA (1,2,3-tris[1,2-bis(difluoriamiini)etoksi]propaani tai trisvinoksipropaaniadukti) (CAS 53159-39-0);

19.

4,5 diatsidometyyli-2-metyyli-1,2,3-triatsoli (iso-DAMTR);

20.

PNO (poly(3-nitraattioksetaani)).

f.

Seuraavat ”lisäaineet”:

1.

Emäksinen kuparisalisylaatti (CAS 62320-94-9);

2.

BHEGA (bis-(2-hydroksietyyli)glykoliamidi) (CAS 17409-41-5);

3.

BNO (butadieenitriiliksidi);

4.

Seuraavat ferroseenijohdannaiset:

a.