16.12.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 359/1

NEUVOSTON DIREKTIIVI 2014/107/EU,

annettu 9 päivänä joulukuuta 2014,

direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 115 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Rajat ylittäviin veropetoksiin ja veronkiertoon liittyvät haasteet ovat viime vuosina lisääntyneet huomattavasti, ja niistä on tullut keskeinen huolenaihe unionissa ja maailmanlaajuisesti. Ilmoittamattomat ja verottamatta jäävät tulot vähentävät huomattavasti kansallisia verotuloja. Veronkannon tehokkuutta ja tuloksellisuutta on siksi kiireellisesti parannettava. Automaattinen tietojenvaihto on tässä mielessä tärkeä väline, ja komission 6 päivänä joulukuuta 2012 antamassa tiedonannossa, joka sisältää toimintasuunnitelman veropetosten ja veronkierron torjunnan tehostamiseksi, korostetaan tarvetta edistää voimakkaasti automaattista tietojenvaihtoa tulevana eurooppalaisena ja kansainvälisenä veroasioita koskevana avoimuuden ja tietojenvaihdon standardina.

(2)

Automaattisen tietojenvaihdon merkitys keinona torjua rajat ylittäviä veropetoksia ja veronkiertoa on äskettäin tunnustettu myös kansainvälisesti (G20 ja G8). Amerikan yhdysvaltojen ja useiden muiden maiden, kaikki jäsenvaltiot mukaan lukien, välillä Foreign Account Tax Compliance -lainsäädännön (tunnetaan yleisesti nimityksellä ’FATCA’, ulkomaisten tilien verosäännösten noudattamisesta annettu laki) täytäntöönpanemiseksi tehtävistä, automaattista tietojenvaihtoa koskevista kahdenvälisistä sopimuksista käytyjen neuvottelujen seurauksena G20 antoi taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) tehtäväksi laatia kyseisten sopimusten perusteella verotustietojen automaattista vaihtoa koskeva maailmanlaajuinen standardi.

(3)

Eurooppa-neuvosto pyysi 22 päivänä toukokuuta 2013, että automaattista tietojenvaihtoa laajennettaisiin unionin ja maailmanlaajuisella tasolla veropetosten, veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun torjumiseksi. Eurooppa-neuvosto oli myös tyytyväinen G20:n, G8:n ja OECD:n meneillään oleviin toimiin automaattista tietojenvaihtoa veroasioissa koskevan maailmanlaajuisen standardin kehittämiseksi.

(4)

OECD julkaisi helmikuussa 2014 finanssitilien automaattista tietojenvaihtoa veroasioissa koskevan maailmanlaajuisen standardin tärkeimmät osatekijät eli toimivaltaisten viranomaisten mallisopimuksen ja yhteisen tietojenvaihtostandardin, jotka G20-ministerit ja keskuspankkien pääjohtajat ovat sittemmin hyväksyneet. OECD:n neuvosto julkaisi heinäkuussa 2014 kokonaisuudessaan maailmanlaajuisen standardin, joka sisältää loputkin osatekijät eli toimivaltaisten viranomaisten mallisopimusta ja yhteistä tietojenvaihtostandardia koskevat huomautukset sekä maailmanlaajuisen standardin täytäntöönpanoa koskevat tietotekniset vaatimukset. G20-ministerit ja keskuspankkien pääjohtajat hyväksyivät maailmanlaajuisen standardipaketin kokonaisuudessaan syyskuussa 2014.

(5)

Neuvoston direktiivissä 2011/16/EU (2) säädetään jo pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta jäsenvaltioiden välillä tiettyjen, pääasiassa muiden kuin luonteeltaan taloudellisten tulo- ja pääomalajien osalta, joita veronmaksajilla on muissa jäsenvaltioissa kuin heidän asuinvaltiossaan. Siinä vahvistetaan myös vaiheittainen lähestymistapa automaattisen tietojenvaihdon tehostamiseksi laajentamalla sitä asteittain uusiin tulo- ja pääomalajeihin ja poistamalla ehto, jonka mukaan tietoja on vaihdettava ainoastaan silloin, kun ne ovat saatavilla. Ottaen huomioon lisääntyneet mahdollisuudet sijoittaa ulkomailla monenlaisiin finanssituotteisiin, verotuksen alalla voimassa olevista unionin ja kansainvälistä hallinnollista yhteistyötä koskevista välineistä on tullut tehottomampia rajat ylittävien veropetosten ja veronkierron torjunnassa.

(6)

Eurooppa-neuvoston pyyntö osoittaa, että on aiheellista aikaistaa automaattisen tietojenvaihdon laajentamista, jota direktiivin 2011/16/EU 8 artiklan 5 kohdassa jo kaavaillaan muissa jäsenvaltioissa asuvien henkilöiden osalta. Unionin aloitteella varmistetaan unionin laajuisesti yhtenäinen, johdonmukainen ja kattava lähestymistapa automaattiseen tietojenvaihtoon sisämarkkinoilla, mikä johtaisi sekä veroviranomaisten että talouden toimijoiden kustannussäästöihin.

(7)

Se, että jäsenvaltiot ovat tehneet tai ovat tekemäisillään Amerikan yhdysvaltojen kanssa FATCAan liittyviä sopimuksia, tarkoittaa, että nämä jäsenvaltiot tarjoavat tai aikovat tarjota direktiivin 2011/16/EU 19 artiklassa tarkoitettua laajempaa yhteistyötä, jolloin niillä on tai tulee olemaan velvollisuus tarjota tällaista laajempaa yhteistyötä myös muille jäsenvaltioille.

(8)

Se, että jäsenvaltiot tekevät direktiivin 2011/16/EU 19 artiklan nojalla samanaikaisesti ja koordinoimatta sopimuksia, voisi johtaa sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa haittaaviin vääristymiin. Automaattisen tietojenvaihdon laajentaminen unionin laajuisella oikeudellisella välineellä poistaisi jäsenvaltioilta tarpeen turvautua kyseiseen artiklaan tehdäkseen kahden- tai monenvälisiä sopimuksia, joita voidaan pitää tarpeellisina asiaa koskevan unionin lainsäädännön puuttuessa.

(9)

Veroviranomaisille ja talouden toimijoille aiheutuvien kustannusten ja hallinnollisten rasitteiden minimoimiseksi on keskeisen tärkeää myös varmistaa, että automaattisen tietojenvaihdon laajennettu soveltamisala unionissa on kansainvälisen kehityksen mukainen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi jäsenvaltioiden olisi vaadittava Finanssilaitoksiaan ottamaan käyttöön tietojenvaihto- ja huolellisuussäännöt, jotka ovat täysin yhdenmukaiset OECD:n laatimaan yhteiseen tietojenvaihtostandardiin sisältyvien sääntöjen kanssa. Direktiivin 2011/16/EU 8 artiklan soveltamisalaa olisi lisäksi laajennettava niin, että se sisältää samat tiedot, jotka sisältyvät OECD:n laatimaan toimivaltaisten viranomaisten mallisopimukseen ja yhteiseen tietojenvaihtostandardiin. Jokaisen jäsenvaltion odotetaan laativan kansallisesti määritellyistä Ei-raportoivista finanssilaitoksista ja Muista kuin finanssitileistä yksi luettelo, jota se käyttää sekä tämän direktiivin täytäntöönpanossa että maailmanlaajuisen standardin täytäntöönpanoa koskevien muiden sopimusten soveltamisessa.

(10)

Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien Raportoivien finanssilaitosten ja Raportoitavien tilien lajit on suunniteltu rajoittamaan veronmaksajien mahdollisuuksia välttää raportointia siirtämällä varoja tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolella oleviin Finanssilaitoksiin tai sijoittamalla tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolisiin finanssituotteisiin. Tietyt Finanssilaitokset ja tilit, joissa on pieni riski siitä, että niitä käytettäisiin veron välttämiseen, olisi kuitenkin jätettävä tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Kynnysmääriä ei olisi yleisesti ottaen sisällytettävä tähän direktiiviin, koska niitä voitaisiin helposti kiertää jakamalla tilit eri Finanssilaitoksiin. Raportoitavien ja vaihdettavien finanssitietojen olisi koskettava kaikkien asianomaisten tulojen (korot, osingot ja vastaavantyyppiset tulot) lisäksi myös tilisaldoja ja Finanssivarallisuuden myyntituottoja, jotta voidaan puuttua tilanteisiin, joissa veronmaksaja yrittää piilottaa pääomaa, joka on itsessään tuloa, tai varoja, joita koskevia veroja on vältelty. Sen vuoksi tämän direktiivin mukainen tietojen käsittely on tarpeen ja oikeasuhteista, jotta jäsenvaltioiden verohallinnot voivat asianmukaisesti ja yksiselitteisesti tunnistaa asianomaiset veronmaksajat, hallinnoida ja panna täytäntöön verolakejaan rajat ylittävissä tilanteissa, arvioida veron välttämisen todennäköisyyttä ja välttää tarpeettomia lisätutkimuksia.

(11)	Raportoivat finanssilaitokset voisivat täyttää tiedonantovelvoitteensa yksittäisille Raportoitaville henkilöille noudattamalla niiden sisäisissä menettelyissä kansallisen lainsäädännön mukaisesti säädettyjä tarkemmin määrättyjä ilmoittamismenettelyjä, ilmoittamistiheys mukaan lukien.

(12)

Raportoivien finanssilaitosten, lähettävien jäsenvaltioiden ja vastaanottavien jäsenvaltioiden olisi rekisterinpitäjinä säilytettävä tämän direktiivin mukaisesti käsiteltyjä tietoja ainoastaan niin kauan kuin sen tarkoitusten saavuttamiseksi on tarpeen. Jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen erot huomioon ottaen enimmäissäilytysaika olisi vahvistettava ottaen huomioon kunkin rekisterinpitäjän kansallisessa verolainsäädännössä säädetyt vanhentumisajat.

(13)

Jäsenvaltioiden olisi käytettävä tämän direktiivin täytäntöönpanossa OECD:n laatimia kommentaareja, jotka koskevat toimivaltaisten viranomaisten mallisopimusta ja yhteistä tietojenvaihtostandardia, esimerkkien ja tulkintojen lähteenä ja jotta varmistetaan johdonmukainen soveltaminen eri jäsenvaltioissa. Unionin tämän alan toimissa olisi jatkossakin otettava erityisesti huomioon tuleva kehitys OECD:ssä.

(14)	Direktiivin 2011/16/EU 8 artiklan 1 kohdassa säädettyä edellytystä, jonka mukaan automaattinen tietojenvaihto voi edellyttää tietojen saatavuutta, ei pitäisi soveltaa tällä direktiivillä direktiiviin 2011/16/EU sisällytettäviin uusiin tulo- ja pääomalajeihin.

(15)	Direktiivin 2011/16/EU 8 artiklan 3 kohdassa oleva viittaus kynnysmäärään olisi poistettava, koska tällainen kynnysmäärä ei näytä olevan käytännössä hallittavissa.

(16)	Saatavuusedellytyksen vuonna 2017 tehtävä uudelleentarkastelu olisi ulotettava kaikkiin direktiivin 2011/16/EU 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin viiteen lajiin, jotta voitaisiin tarkastella kaikkien jäsenvaltioiden tarvetta kaikki nämä lajit kattavaan tietojenvaihtoon.

(17)	Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, erityisesti oikeutta henkilötietojen suojaan.

(18)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta eli jäsenvaltioiden välistä tehokasta hallinnollista yhteistyötä sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta soveltuvin edellytyksin, vaan se voidaan vaaditun yhdenmukaisuuden ja tehokkuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(19)	Nykyisten rakenteellisten erojen vuoksi tulisi sallia, että Itävalta vaihtaa tietoja automaattisesti tämän direktiivin mukaisesti ensimmäisen kerran 30 päivään syyskuuta 2018 mennessä eikä 30 päivään syyskuuta 2017 mennessä.

(20)	Direktiivi 2011/16/EU olisi sen vuoksi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivi 2011/16/EU seuraavasti:

Korvataan 3 artiklan 9 alakohta seuraavasti:

”9.

’automaattisella tietojenvaihdolla’ ilman edeltävää pyyntöä tapahtuvaa ennalta määriteltyjen tietojen järjestelmällistä ilmoittamista muissa jäsenvaltioissa asuvista henkilöistä asiaankuuluvalle asuinjäsenvaltiolle ennalta vahvistetuin säännöllisin väliajoin. Jäljempänä 8 artiklan yhteydessä tarkoitetaan saatavilla olevilla tiedoilla tiedot ilmoittavan jäsenvaltion verotiedostoissa olevia tietoja, jotka voidaan saada käyttöön kyseisen jäsenvaltion tietojen keräämis- ja käsittelymenettelyjä noudattaen. Jäljempänä 8 artiklan 3 a ja 7 a kohdassa, 21 artiklan 2 kohdassa sekä 25 artiklan 2 ja 3 kohdassa isolla alkukirjaimella kirjoitetuilla ilmauksilla on merkitys, joka niillä on liitteessä I olevissa vastaavissa määritelmissä.”

Muutetaan 8 artikla seuraavasti:

Korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi ilmoittaa toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, ettei se halua ottaa vastaan tietoja yhdestä tai useammasta 1 kohdassa tarkoitetusta tulo- ja pääomalajista. Sen on ilmoitettava tästä myös komissiolle.

Voidaan katsoa, ettei jäsenvaltio halua ottaa vastaan tietoja 1 kohdan mukaisesti, jos se ei ilmoita komissiolle yhdestäkään lajista, josta sillä on tietoja saatavilla.”

Lisätään kohta seuraavasti:

”3 a. Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla sen Raportoivia finanssilaitoksia vaaditaan ottamaan käyttöön liitteissä I ja II olevat tietojenvaihto- ja huolellisuussäännöt ja varmistettava niiden tehokas täytäntöönpano ja noudattaminen liitteessä I olevan IX jakson mukaisesti.

Liitteisiin I ja II sisältyvien sovellettavien tietojenvaihto- ja huolellisuussääntöjen mukaisesti kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on automaattisella tietojenvaihdolla ilmoitettava 6 kohdan b alakohdassa vahvistetussa määrärajassa toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle seuraavat tiedot Raportoitavaa tiliä koskevista verokausista 1 päivästä tammikuuta 2016:

kunkin sellaisen Raportoitavan henkilön nimi, osoite, verotunniste(et) ja syntymäaika- ja paikka (jos kyseessä on luonnollinen henkilö), joka on Tilinhaltija, ja jos kyseessä on Yksikkö, joka on Tilinhaltija ja jossa liitteissä esitettyjen huolellisuussääntöjen soveltamisen jälkeen tunnistetaan olevan yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö, tämän Yksikön ja jokaisen Raportoitavan henkilön nimi, osoite ja verotunniste(et) sekä jokaisen Raportoitavan henkilön syntymäaika ja -paikka;

b)	tilinumero (tai sen puuttuessa sitä tehtävältään vastaava tieto);

c)	Raportoivan finanssilaitoksen nimi ja tunnistenumero (jos sellainen on);

d)	tilin saldo tai arvo (mukaan lukien Käteisarvovakuutussopimuksen tai Elinkorkosopimuksen osalta Käteisarvo tai takaisinostoarvo) kyseisen kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson lopussa, tai jos tili suljettiin tällaisen vuoden tai kauden aikana, tilin sulkeminen;

Säilytystilin osalta:

i)	koron kokonaisbruttomäärä, osingon kokonaisbruttomäärä ja tilillä pidettyihin varoihin liittyen syntyneen muun tulon kokonaisbruttomäärä, kussakin tapauksessa maksettuna tai hyvitettynä tilille (tai tiliin liittyen) kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana; ja

ii)

Finanssivarojen myynnistä tai lunastuksesta tilille maksettu tai hyvitetty kokonaisbruttotulo sen kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana, jonka osalta Raportoiva finanssilaitos toimi säilytyksenhoitajana, välittäjänä, nimellisomistajana tai muutoin Tilinhaltijan asiamiehenä;

f)	Talletustilin osalta tilille kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana suoritetun tai hyvitetyn koron kokonaisbruttomäärä; ja

sellaisen tilin osalta, jota ei kuvata 2 kohdan e tai f alakohdassa, Tilinhaltijalle tilin osalta kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana maksettu tai hyvitetty kokonaisbruttomäärä, jonka osalta Raportoiva finanssilaitos on velvoittautunut tai velallinen, mukaan lukien Tilinhaltijalle kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana maksettujen lunastusmaksujen yhteismäärä.

Vaihdettaessa tietoja tämän kohdan mukaisesti, ellei tässä kohdassa tai liitteissä toisin säädetä, voidaan Raportoitavaan tiliin liittyen suoritettujen maksujen määrä ja luonnehdinta määrittää tiedot toimittavan jäsenvaltion verolainsäädännön mukaan.

Tämän kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta ovat etusijalla 1 kohdan c alakohtaan tai mihin tahansa muuhun unionin säädökseen nähden, mukaan lukien neuvoston direktiivi 2003/48/EY (3), siinä määrin kuin asiassa käytävä tietojenvaihto kuuluisi 1 kohdan c alakohdan tai minkä tahansa muun unionin säädöksen soveltamisalaan, mukaan lukien direktiivi 2003/48/EY.

(3) Neuvoston direktiivi 2003/48/EY, annettu 3 päivänä kesäkuuta 2003, säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta (EUVL L 157, 26.6.2003, s. 38).”"

Korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5. Komissio esittää ennen 1 päivää heinäkuuta 2017 kertomuksen, jossa annetaan yleiskatsaus ja arvio saaduista tilastoista ja tiedoista sellaisten kysymysten osalta kuin automaattisesta tietojenvaihdosta aiheutuvat hallinnolliset ja muut asiaankuuluvat kustannukset ja hyödyt sekä siihen liittyvät käytännön näkökohdat. Komissio esittää tarvittaessa neuvostolle ehdotuksen, joka koskee 1 kohdassa tarkoitettuja tulo- ja pääomalajeja ja siinä säädettyjä edellytyksiä, mukaan luettuna edellytys, jonka mukaan muissa jäsenvaltioissa asuvia henkilöitä koskevien tietojen on oltava saatavilla, taikka 3 a kohdassa tarkoitettuja tietoja tai molempia.

Tarkastellessaan komission ehdotusta neuvosto arvioi mahdollisuutta vahvistaa edelleen automaattisen tietojenvaihdon tehokkuutta ja toimivuutta sekä nostaa sen tasoa siinä tarkoituksessa, että:

kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava automaattisella tietojenvaihdolla toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle kyseisessä toisessa jäsenvaltiossa asuvia henkilöitä koskevat tiedot verokausilta 1 päivästä tammikuuta 2017 alkaen kaikista 1 kohdassa luetelluista tulo- ja pääomalajeista, sellaisina kuin nämä on ymmärrettävä tiedot ilmoittavan jäsenvaltion lainsäädännön nojalla; ja

b)	edellä 1 ja 3 a kohdassa säädettyjä tulo- ja pääomalajien ja tietojen luetteloja laajennetaan niin, että ne kattavat myös muut tulo- ja pääomalajit, rojaltit mukaan luettuina, ja muut tiedot.”

Korvataan 6 kohta seuraavasti:

”6. Tietojenvaihto toteutetaan seuraavasti:

a)	edellä 1 kohdassa säädettyjen tulo- ja pääomalajien osalta vähintään kerran vuodessa, kuuden kuukauden kuluessa jäsenvaltion sen verovuoden päättymisestä, jonka aikana tiedot tulivat saataville;

b)	edellä 3 a kohdassa säädettyjen tietojen osalta tietoja vaihdetaan vuosittain, yhdeksän kuukauden kuluessa kalenterivuoden tai muun sellaisen asianmukaisen raportointijakson päättymisestä, johon tiedot liittyvät.”

Lisätään kohta seuraavasti:

”7 a. Liitteessä I olevan VIII jakson B kohdan 1 alakohdan c alakohtaa ja C kohdan 17 alakohdan g alakohtaa sovellettaessa kunkin jäsenvaltion on 31 päivään heinäkuuta 2015 mennessä ilmoitettava komissiolle luettelo yksiköistä ja tileistä, joita kohdellaan Ei-raportoivina finanssilaitoksina ja Muina kuin finanssitileinä. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle mahdollisista muutoksista tältä osin. Komissio julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä vastaanotettujen tietojen luettelon ja päivittää sitä tarpeen mukaan.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseisenlaiset Ei-raportoivat finanssilaitokset ja Muut kuin finanssitilit täyttävät kaikki liitteessä I olevan VIII jakson B kohdan 1 alakohdan c alakohdassa ja C kohdan 17 alakohdan g alakohdassa luetellut vaatimukset ja erityisesti, että asema ei-raportoivana finanssilaitoksena tai muuna kuin finanssitilinä ei estä tämän direktiivin tarkoituksia.”

Korvataan 20 artiklan 4 kohta seuraavasti:

”4. Edellä olevan 8 artiklan mukaiset automaattisesti vaihdettavat tiedot on lähetettävä käyttämällä komission 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vahvistamaa vakiomuotoista tiedonsiirtoformaattia, jonka tarkoituksena on helpottaa tällaista automaattista tietojenvaihtoa ja joka perustuu direktiivin 2003/48/EY 9 artiklan mukaiseen olemassa olevaan tiedonsiirtoformaattiin, jota on käytettävä kaikentyyppisessä automaattisessa tietojenvaihdossa.”

Korvataan 21 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Komissio vastaa kaikesta CCN-verkon kehittämisestä, joka on tarpeen näiden tietojen vaihdon mahdollistamiseksi jäsenvaltioiden välillä ja CCN-verkon turvallisuuden varmistamiseksi.

Jäsenvaltioiden on vastattava kaikesta järjestelmiensä kehittämisestä, joka on tarpeen näiden tietojen vaihtamisen mahdollistamiseksi CCN-verkkoa käyttäen ja niiden järjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jokaiselle Raportoitavalle luonnolliselle henkilölle ilmoitetaan häntä koskeviin tietoihin liittyvistä tietoturvaloukkauksista, jos kyseinen loukkaus todennäköisesti vahingoittaa hänen henkilötietojensa tai yksityisyytensä suojaa.

Jäsenvaltioiden on luovuttava kaikista tämän direktiivin soveltamisesta johtuvia kustannuksia koskevista korvausvaatimuksista, lukuun ottamatta tapauksen mukaan niitä, jotka koskevat asiantuntijoille maksettuja palkkioita.”

Muutetaan 25 artikla seuraavasti:

a)	Nykyisestä 25 artiklan tekstistä tulee 1 kohta.

Lisätään kohdat seuraavasti:

”2. Raportoivia finanssilaitoksia ja kunkin jäsenvaltion toimivaltaisia viranomaisia pidetään direktiivissä 95/46/EY tarkoitettuina rekisterinpitäjinä.

3. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että kukin sen lainkäyttöalueella toimiva raportoiva finanssilaitos ilmoittaa kullekin asianomaiselle Raportoitavalle luonnolliselle henkilölle, että 8 artiklan 3 a kohdassa tarkoitettuja häntä koskevia tietoja kerätään ja siirretään tämän direktiivin mukaisesti, sekä varmistettava, että raportoiva finanssilaitos antaa kyseiselle henkilölle kaikki tiedot, joihin hänellä on oikeus direktiivin 95/46/EY täytäntöönpanemiseksi annetun kansallisen lainsäädännön nojalla; tiedot on annettava riittävän ajoissa, jotta henkilö voi käyttää tietosuojaoikeuksiaan ja joka tapauksessa ennen kuin asianomainen raportoiva finanssilaitos ilmoittaa 8 artiklan 3 a kohdassa tarkoitetut tiedot asuinjäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle.

4. Tämän direktiivin mukaisesti käsiteltyjä tietoja säilytetään ainoastaan niin kauan kuin tämän direktiivin tarkoitusten saavuttamiseksi on tarpeen ja joka tapauksessa kunkin rekisterinpitäjän vanhentumisaikoja koskevien kansallisten sääntöjen mukaisesti.”

6)	Lisätään liitteet I ja II, joiden teksti on tämän direktiivin liitteessä.

2 artikla

1. Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2015. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset.

Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä säännöksiä 1 päivästä tammikuuta 2016.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Sen estämättä, mitä 1 artiklan 2 alakohdan b alakohdassa ja tämän artiklan 1 kohdassa säädetään, Itävalta soveltaa tämän direktiivin säännöksiä 1 päivästä tammikuuta 2017 verokausiin, jotka alkavat mainitusta päivästä.

3. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 9 päivänä joulukuuta 2014.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

P. C. PADOAN

(1) EUVL C 67, 6.3.2014, s. 68.

(2) Neuvoston direktiivi 2011/16/EU, annettu 15 päivänä helmikuuta 2011, hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta (EUVL L 64, 11.3.2011, s. 1).

LIITE

”

LIITE I

FINANSSITILITIETOJA KOSKEVAT TIETOJENVAIHTO- JA HUOLELLISUUSSÄÄNNÖT

Tässä liitteessä vahvistetaan tietojenvaihto- ja huolellisuussäännöt, joita Raportoivien finanssilaitosten on sovellettava, jotta jäsenvaltiot voivat ilmoittaa automaattisella tietojenvaihdolla tämän direktiivin 8 artiklan 3 a kohdassa tarkoitetut tiedot. Tässä liitteessä kuvataan myös säännöt ja hallinnolliset menettelyt, jotka jäsenvaltioiden on otettava käyttöön varmistaakseen jäljempänä esitettyjen tietojenvaihto- ja huolellisuussääntöjen tehokkaan täytäntöönpanon ja noudattamisen.

I JAKSO

YLEISET RAPORTOINTIVAATIMUKSET

Jollei C–E kohdasta muuta johdu, kunkin Raportoivan finanssilaitoksen on raportoitava jäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle seuraavat tiedot kustakin tällaisessa Raportoivassa finanssilaitoksessa olevasta Raportoitavasta tilistä:

jokaisen sellaisen Raportoitavan henkilön nimi, osoite, asuinjäsenvaltio(t), verotunniste(et) ja syntymäaika- ja paikka (jos kyseessä on luonnollinen henkilö), joka on Tilinhaltija, ja jos kyseessä on Yksikkö, joka on Tilinhaltija ja jossa V, VI ja VII jaksojen mukaisten huolellisuussääntöjen soveltamisen jälkeen tunnistetaan olevan yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö, tämän yksikön nimi, osoite, asuinjäsenvaltio(t) ja muu(t) asuinlainkäyttöalue(et) (jos on) ja verotunniste(et) sekä jokaisen Raportoitavan henkilön nimi, osoite, asuinjäsenvaltio(t), verotunniste(et) sekä syntymäaika- ja paikka;

2.	tilinumero (tai sen puuttuessa sitä tehtävältään vastaava tieto);

3.	Raportoivan finanssilaitoksen nimi ja tunnistenumero (jos sellainen on);

4.	tilin saldo tai arvo (mukaan lukien Käteisarvovakuutussopimuksen tai Elinkorkosopimuksen osalta Käteisarvo tai takaisinostoarvo) kyseisen kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson lopussa, tai jos tili suljettiin tällaisen vuoden tai kauden aikana, tilin sulkeminen;

Säilytystilin osalta:

a)	koron kokonaisbruttomäärä, osingon kokonaisbruttomäärä ja tilillä pidettyihin varoihin liittyen syntyneen muun tulon kokonaisbruttomäärä, kussakin tapauksessa maksettuna tai hyvitettynä tilille (tai tiliin liittyen) kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana; ja

6.	Talletustilin osalta tilille kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana suoritetun tai hyvitetyn koron kokonaisbruttomäärä; ja

sellaisen tilin osalta, jota ei kuvata A kohdan 5 tai 6 alakohdassa, tilinhaltijalle tilin osalta kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana maksettu tai hyvitetty kokonaisbruttomäärä, jonka osalta raportoiva finanssilaitos on velvoittautunut tai velallinen, mukaan lukien tilinhaltijalle kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana maksettujen lunastusmaksujen yhteismäärä.

B.	Raportoitavissa tiedoissa on ilmoitettava valuutta, jossa kukin määrä on ilmaistu.

Sen estämättä, mitä A kohdan 1 alakohdassa säädetään, kustakin sellaisesta Raportoitavasta tilistä, joka on Aiempi tili, ei tarvitse ilmoittaa verotunnistetta (verotunnisteita) tai syntymäaikaa, jos Raportoivalla finanssilaitoksella ei ole kyseisiä tietoja, eikä Raportoivan finanssilaitoksen tarvitse kerätä niitä kansallisen lainsäädännön tai muun unionin säädöksen nojalla. Raportoivan finanssilaitoksen kuitenkin edellytetään pyrkivän kohtuullisin keinoin hankkimaan verotunniste (verotunnisteet) ja syntymäaika Aiempien tilien osalta sitä vuotta seuraavan toisen kalenterivuoden loppuun mennessä, jona Aiemmat tilit on tunnistettu Raportoitaviksi tileiksi.

D.	Sen estämättä, mitä A kohdan 1 alakohdassa säädetään, verotunnistetta ei tarvitse ilmoittaa, jos asianomainen jäsenvaltio tai muu asuinlainkäyttöalue ei ole antanut kyseistä verotunnistetta.

Sen estämättä, mitä A kohdan 1 alakohdassa säädetään, syntymäpaikkaa koskevia tietoja ei tarvitse ilmoittaa, paitsi jos:

Raportoivan finanssilaitoksen edellytetään muutoin kansallisen lainsäädäntönsä nojalla hankkivan ja ilmoittavan kyseiset tiedot tai Raportoivan finanssilaitoksen muutoin edellytetään tai on edellytetty unionin voimassa olevan tai 5 päivänä tammikuuta 2015 voimassa olleen säädöksen perusteella hankkivan tai ilmoittavan kyseiset tiedot; ja

2)	tiedot ovat saatavilla Raportoivan finanssilaitoksen ylläpitämissä sähköisesti hakukelpoisissa tiedoissa.

II JAKSO

YLEISET HUOLELLISUUSVAATIMUKSET

Tiliä käsitellään Raportoitavana tilinä siitä päivästä alkaen, jona se on tunnistettu Raportoitavaksi tiliksi II–VII jaksossa olevien huolellisuusmenettelyjen mukaisesti, ja ellei toisin säädetä, Raportoitavaa tiliä koskevat tiedot on raportoiva vuosittain sitä vuotta seuraavana kalenterivuonna, johon tiedot liittyvät.

B.	Tilin saldo tai arvo on määritettävä kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson viimeisen päivän mukaan.

C.	Jos tilin saldo tai arvoraja on määritettävä kalenterivuoden viimeisen päivän mukaan, asianomainen saldo tai arvo on määritettävä sen raportointijakson viimeisen päivän mukaan, joka loppuu kyseisen kalenterivuoden päättyessä tai kuluessa.

Kukin jäsenvaltio voi sallia Raportoivien finanssilaitosten käyttää palveluntarjoajia täyttämään tällaisille Raportoiville finanssilaitoksille asetetut kansallisessa lainsäädännössä tarkoitetut tietojenvaihto- ja huolellisuusvelvoitteet, mutta näiden velvoitteiden on pysyttävä Raportoivien finanssilaitosten vastuulla.

Kukin jäsenvaltio voi sallia Raportoivan finanssilaitoksen soveltaa Uusia tilejä koskevia huolellisuusmenettelyjä Aiempiin tileihin ja Suuriarvoisia tilejä koskevia huolellisuusmenettelyjä Vähäarvoisiin tileihin. Jos jäsenvaltio sallii Uusia tilejä koskevien huolellisuusmenettelyjen käytön Aiempiin tileihin, Aiempiin tileihin muutoin sovellettavia sääntöjä sovelletaan edelleen.

III JAKSO

AIEMPIA HENKILÖTILEJÄ KOSKEVAT HUOLELLISUUSMENETTELYT

A.	Johdanto. Seuraavia menettelyjä sovelletaan Raportoitavien tilien tunnistamiseksi Aiempien henkilötilien joukosta.

Vähäarvoiset tilit. Seuraavia menettelyjä sovelletaan vähäarvoisiin tileihin.

Kotipaikkaosoite. Jos Raportoivan finanssilaitoksen arkistotiedoissa on Asiakirjanäyttöön perustuva Henkilötilin haltijan voimassa oleva kotipaikkaosoite, Raportoiva finanssilaitos voi käsitellä Henkilötilin haltijaa siinä jäsenvaltiossa tai muulla lainkäyttöalueella, jossa osoite sijaitsee, verotuksellisesti asuvana sen määrittämiseksi, onko kyseinen Henkilötilin haltija Raportoitava henkilö.

Sähköinen arkistohaku. Jos Raportoivan finanssilaitoksen arkistotiedoissa ei ole Asiakirjanäyttöön perustuvaa Henkilötilin haltijan voimassa olevaa kotipaikkaosoitetta B kohdan 1 kohdassa esitetyn mukaisesti, Raportoivan finanssilaitoksen on tutkittava sillä oleva sähköisesti hakukelpoinen tieto seuraavien tunnusmerkkien osalta ja sovellettava B kohdan 3–6 alakohtaa:

a)	Tilinhaltijan tunnistaminen jäsenvaltiossa asuvaksi;

b)	voimassa oleva posti- tai kotipaikkaosoite (mukaan lukien postilokero-osoite) jäsenvaltiossa;

c)	yksi tai useampi puhelinnumero jäsenvaltiossa; ei puhelinnumeroa Raportoivan finanssilaitoksen jäsenvaltiossa;

d)	(muut kuin Talletustiliä koskevat) pysyväisohjeet varojen siirrosta jäsenvaltiossa ylläpidetylle tilille;

e)	nykyisin voimassa oleva asianajovaltakirja tai allekirjoitusvaltuus myönnettynä henkilölle, jolla on osoite jäsenvaltiossa; tai

f)	postinsäilytysohje tai c/o-osoite jäsenvaltiossa, jos Raportoivan finanssilaitoksen arkistotiedoissa ei ole muuta osoitetta Tilinhaltijalle.

3.	Jos sähköisessä haussa ei löydetä mitään B kohdan 2 alakohdassa lueteltuja tunnusmerkkejä, mitään lisätoimia ei tarvita ennen kuin olosuhteissa tapahtuu muutos, jonka seurauksena tiliin liittyy yksi tai useampi tunnusmerkki tai tili muuttuu Suuriarvoiseksi tiliksi.

Jos sähköisessä haussa löydetään B kohdan 2 alakohdan a–e alakohdassa lueteltuja tunnusmerkkejä tai jos olosuhteissa tapahtuu muutos, jonka seurauksena tiliin liittyy yksi tai useampi tunnusmerkki, Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä Tilinhaltijaa kussakin sellaisessa jäsenvaltiossa, jonka osalta on tunnistettu tunnusmerkki, verotuksellisesti asuvana, paitsi jos se päättää soveltaa B kohdan 6 alakohtaa ja jokin mainitun alakohdan poikkeuksista soveltuu kyseisen tilin osalta.

Jos sähköisessä haussa paljastuu postinsäilytysohje tai c/o-osoite eikä Tilinhaltijalle tunnisteta muuta osoitetta eikä mitään B kohdan 2 alakohdan a–e alakohdassa lueteltua tunnusmerkkiä, Raportoivan finanssilaitoksen on sovellettava C kohdan 2 alakohdassa kuvattua paperiarkistohakua tai yritettävä hankkia Tilinhaltijalta itse annettu todistus tai Asiakirjanäyttöä kyseisen Tilinhaltijan verotuksellis(t)en kotipaikan (kotipaikkojen) määrittämiseksi, siinä järjestyksessä, mikä on tilanteeseen sopivinta. Jos paperiarkistohaussa ei pystytä määrittämään tunnusmerkkejä eikä itse annettua todistusta tai Asiakirjanäyttöä saada, Raportoivan finanssilaitoksen on raportoitava tili jäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle dokumentoimattomana tilinä.

Sen estämättä, että B kohdan 2 alakohdan mukaisia tunnusmerkkejä löydetään, Raportoivan finanssilaitoksen ei tarvitse käsitellä tilinhaltijaa jäsenvaltiossa asuvana, jos:

Tilinhaltijatietoihin sisältyy voimassa oleva posti- tai kotipaikkaosoite kyseisessä jäsenvaltiossa tai yksi tai useampi puhelinnumero kyseisessä jäsenvaltiossa (eikä puhelinnumeroa Raportoivan finanssilaitoksen jäsenvaltiossa) tai pysyväisohjeet (muun Finanssitilin kuin Talletustilin osalta) varojen siirrosta jossakin jäsenvaltiossa ylläpidetylle tilille, ja raportoiva finanssilaitos hankkii tai se on aiemmin tutkinut ja sillä on arkistotieto:

i)	itse annetusta todistuksesta Tilinhaltijalta tämän asuinjäsenvaltio(i)sta tai muusta (muista) asuinlainkäyttöalueesta (asuinlainkäyttöalueista), joihin kyseinen jäsenvaltio ei kuulu; ja

ii)	asiakirjanäytöstä, josta käy ilmi Tilinhaltijan ei-raportoitava status.

Tilinhaltijatietoihin sisältyy nykyisin voimassa oleva asianajovaltakirja tai allekirjoitusvaltuus myönnettynä henkilölle, jolla on osoite kyseisessä jäsenvaltiossa; ja Raportoiva finanssilaitos hankkii tai se on aiemmin tutkinut ja sillä on arkistossa tieto:

i)	itse annetusta todistuksesta Tilinhaltijalta tämän asuinjäsenvaltio(i)sta tai muusta (muista) asuinlainkäyttöalueesta (asuinlainkäyttöalueista), joihin kyseinen jäsenvaltio ei kuulu; tai

ii)	asiakirjanäytöstä, josta käy ilmi Tilinhaltijan ei-raportoitava status.

Suuriarvoisten tilien laajennettu tutkimismenettely. Seuraavaa laajennettua menettelyä sovelletaan Suuriarvoisiin tileihin.

1.	Sähköinen arkistohaku. Raportoivan finanssilaitoksen on Suuriarvoisten tilien osalta tutkittava sillä oleva sähköisesti hakukelpoinen tieto B kohdan 2 alakohdassa kuvattujen tunnusmerkkien osalta.

Paperiarkistohaku. Jos Raportoivan finanssilaitoksen sähköisesti hakukelpoisiin tietokantoihin sisältyy kentät kaikkia C kohdan 3 alakohdassa kuvattuja tietoja ja niiden poimintaa varten, paperiarkistohakua ei vaadita sen lisäksi. Jos sähköiset tietokannat eivät poimi kaikkia näitä tietoja, Raportoivan finanssilaitoksen on Suuriarvoisen tilin osalta tutkittava myös asiakkaan nykyinen kantatiedosto ja, siltä osin kuin ne eivät sisälly asiakkaan nykyiseen kantatiedostoon, seuraavat tiliin liittyvät ja Raportoivan finanssilaitoksen viimeisten viiden vuoden aikana hankkimat asiakirjat B kohdan 2 alakohdassa kuvattujen tunnusmerkkien osalta:

a)	viimeisin tilin osalta kerätty Asiakirjanäyttö;

b)	viimeisin tilinavaussopimus tai -dokumentaatio;

Raportoivan finanssilaitoksen rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan AML/KYC-menettelyn (Anti-Money Laundering, rahanpesun estäminen; Know Your Customer, tunne asiakkaasi eli asiakkaan henkilöllisyyden tarkistaminen) mukaan tai muihin sääntelytarkoituksiin hankkima viimeisin dokumentaatio;

d)	kaikki nykyisin voimassa olevat asianajovaltakirjat tai allekirjoitusvaltuuslomakkeet; ja

e)	(muut kuin Talletustiliä koskevat) nykyiset voimassa olevat pysyväisohjeet varojen siirrosta.

Poikkeus, jos tietokannat sisältävät riittävät tiedot. Raportoivan finanssilaitoksen ei tarvitse tehdä C kohdan 2 alakohdassa kuvattua paperiarkistohakua, jos sen sähköisesti hakukelpoisiin tietoihin sisältyvät seuraavat:

a)	Tilinhaltijan kansallisuus- tai kotipaikkastatus;

b)	Raportoivan finanssilaitoksen arkistotiedoissa nykyisin oleva Tilinhaltijan kotipaikkaosoite ja postiosoite;

c)	Raportoivan finanssilaitoksen arkistossa nykyisin oleva(t) Tilinhaltijan puhelinnumero(t) (jos niitä on);

d)	kun kyseessä on Muu finanssitili kuin talletustili, onko olemassa pysyväisohjeita tilillä olevien varojen siirrosta toiselle tilille (mukaan lukien tili Raportoivan finanssilaitoksen toisessa sivuliikkeessä tai toisessa Rahoituslaitoksessa);

e)	onko Tilinhaltijan osalta olemassa nykyinen c/o-osoite tai postinsäilytysohje; ja

f)	onko tiliä varten asianajovaltakirja tai allekirjoitusvaltuus.

Asiakasvastaavalle tehtävä tosiasiallista tietoa koskeva kysely. Edellä C kohdan 1 ja 2 alakohdassa kuvattujen sähköisten ja paperiarkistohakujen lisäksi Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä Raportoitavana tilinä Suuriarvoista tiliä, joka on osoitettu asiakasvastaavalle (mukaan lukien Finanssitili, joka on yhdistetty tällaisen Suuriarvoisen tilin kanssa), jos asiakasvastaavalla on tosiasiallinen tieto siitä, että Tilinhaltija on Raportoitava henkilö.

Tunnusmerkkien löytymisen vaikutus.

Jos edellä C kohdassa kuvatussa Suuriarvoisten tilien laajennetussa tutkimisessa ei löydetä mitään B kohdan 2 alakohdassa lueteltuja tunnusmerkkejä eikä tiliä tunnisteta C kohdan 4 alakohdassa tarkoitetun Raportoitavan henkilön pitämäksi, mitään lisätoimia ei vaadita ennen kuin olosuhteissa tapahtuu muutos, jonka seurauksena tiliin liittyy yksi tai useampi tunnusmerkki.

Jos C kohdassa kuvatussa Suuriarvoisten tilien laajennetussa tutkimisessa löydetään B kohdan 2 alakohdan a–e alakohdassa lueteltuja tunnusmerkkejä tai jos olosuhteissa tapahtuu muutos, jonka seurauksena tiliin liittyy yksi tai useampi tunnusmerkki, Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä tiliä Raportoitavana tilinä kunkin sellaisen jäsenvaltion osalta, josta on tunnistettu tunnusmerkki, paitsi jos se päättää soveltaa B kohdan 6 alakohtaa ja jokin mainitun kohdan poikkeuksista soveltuu kyseisen tilin osalta.

Jos edellä C kohdassa kuvatussa Suuriarvoisten tilien laajennetussa tutkimisessa paljastuu postinsäilytysohje tai c/o-osoite eikä Tilinhaltijalle tunnisteta muuta osoitetta eikä mitään B kohdan 2 alakohdan a–e alakohdassa lueteltua tunnusmerkkiä, Raportoivan finanssilaitoksen on hankittava Tilinhaltijalta itse annettu todistus tai Asiakirjanäyttöä kyseisen Tilinhaltijan verotuksellis(t)en kotipaikan (kotipaikkojen) määrittämiseksi. Jos Raportoiva finanssilaitos ei pysty hankkimaan itse annettua todistusta tai asiakirjanäyttöä, Raportoivan finanssilaitoksen on raportoitava tili jäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle dokumentoimattomana tilinä.

Jos Aiempi henkilötili ei ole Suuriarvoinen tili 31 päivänä joulukuuta 2015, mutta muuttuu Suuriarvoiseksi tiliksi jonkin myöhemmän kalenterivuoden viimeisenä päivänä, Raportoivan finanssilaitoksen on saatettava tiliä koskevat C kohdassa kuvatut laajennetut tutkimismenettelyt loppuun sitä vuotta seuraavan kalenterivuoden aikana, jona tili muuttuu Suuriarvoiseksi tiliksi. Jos tili tämän tutkimisen perusteella tunnistetaan Raportoitavaksi tiliksi, Raportoivan finanssilaitoksen on raportoitava vaaditut tiedot tilistä siltä vuodelta, jona tili tunnistetaan Raportoitavaksi tiliksi, ja myöhemmiltä vuosilta vuosittain, paitsi jos Tilinhaltija lakkaa olemasta Raportoitava henkilö.

Kun Raportoiva finanssilaitos soveltaa tämän C kohdassa kuvattuja laajennettuja tutkimismenettelyjä Suuriarvoiseen tiliin, se ei ole velvollinen soveltamaan näitä menettelyjä uudelleen, lukuun ottamatta C kohdan 4 alakohdassa kuvattua kyselyä asiakasvastaavalle, samaan Suuriarvoiseen tiliin jonain myöhempänä vuonna, paitsi jos tili on dokumentoimaton tili, johon Raportoivan finanssilaitoksen tulisi soveltaa laajennettuja tutkimusmenettelyjä uudelleen vuosittain, kunnes tili ei ole enää dokumentoimaton.

Jos Suuriarvoisen tilin osalta tapahtuu olosuhteiden muutos, jonka seurauksena tiliin liittyy yksi tai useampi B kohdan 2 alakohdassa kuvattu tunnusmerkki, Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä tiliä raportoitavana tilinä kunkin sellaisen jäsenvaltion osalta, josta on tunnistettu tunnusmerkki, paitsi jos se päättää soveltaa B kohdan 6 alakohtaa ja jokin mainitun alakohdan poikkeuksista soveltuu kyseisen tilin osalta.

Raportoivan finanssilaitoksen on toteutettava menettely sen varmistamiseksi, että asiakasvastaava tunnistaa kaikki tilin olosuhteissa tapahtuvat muutokset. Jos asiakasvastaavalle esimerkiksi ilmoitetaan, että Tilinhaltijalla on uusi postiosoite jossakin jäsenvaltiossa, Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä uutta osoitetta olosuhteiden muutoksena, ja jos se päättää soveltaa B kohdan 6 alakohtaa, sen on hankittava Tilinhaltijalta asianmukainen dokumentaatio.

D.	Aiemman Suuriarvoisen henkilötilin tutkiminen on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016. Aiemman vähäarvoisen henkilötilin tutkiminen on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2017.

E.	Aiempia henkilötilejä, jotka on tunnistettu tämän osaston nojalla Raportoitaviksi tileiksi, on käsiteltävä Raportoitavina tileinä kaikkina myöhempinä vuosina, paitsi jos Tilinhaltija lakkaa olemasta Raportoitava henkilö.

IV JAKSO

UUSIA HENKILÖTILEJÄ KOSKEVAT HUOLELLISUUSMENETTELYT

Seuraavia menettelyjä sovelletaan Raportoitavien tilien tunnistamiseksi Uusien henkilötilien joukosta.

Raportoivan finanssilaitoksen on Uusien henkilötilien osalta hankittava tilinavauksen yhteydessä itse annettu todistus, joka voi olla osa tilinavausdokumentaatiota, joka sallii Raportoivan finanssilaitoksen määrittää Tilinhaltijan verotuksellisen kotipaikan (verotukselliset kotipaikat) ja vahvistaa tällaisen itse annetun todistuksen kohtuullisuuden niiden tietojen perusteella, jotka Raportoiva finanssilaitos on hankkinut tilinavauksen yhteydessä, mukaan lukien rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan menettelyn mukaisesti kerätty dokumentaatio.

Jos itse annettu todistus vahvistaa, että Tilinhaltija on verotuksellisesti jäsenvaltiossa asuva, Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä tiliä Raportoitavana tilinä ja itse annetun todistuksen on myös sisällettävä Tilinhaltijan verotunniste kunkin tällaisen jäsenvaltion osalta (jollei I jakson D kohdasta muuta johdu) sekä syntymäaika.

Jos Uuden henkilötilin osalta tapahtuu olosuhteissa muutos, jonka vuoksi Raportoiva finanssilaitos tietää tai sillä on syy tietää, että alkuperäinen itse annettu todistus on virheellinen tai epäluotettava, Raportoiva finanssilaitos ei voi käyttää alkuperäistä itse annettua todistusta ja sen täytyy hankkia pätevä itse annettu todistus, joka selvittää Tilinhaltijan verotuksellisen kotipaikan (verotukselliset kotipaikat).

V JAKSO

AIEMPIA YKSIKKÖTILEJÄ KOSKEVAT HUOLELLISUUSMENETTELYT

Seuraavia menettelyjä sovelletaan Raportoitavien tilien tunnistamiseksi Aiempien yksikkötilien joukosta.

Yksikkötilit, joita ei tarvitse tutkia, tunnistaa tai raportoida. Jollei Raportoiva finanssilaitos toisin valitse, joko kaikkien Aiempien yksikkötilien osalta tai erikseen minkä tahansa tällaisten yksikkötilien selvästi tunnistetun ryhmän osalta, Aiempaa yksikkötiliä, jonka kokonaissaldo tai -arvo ei ylitä kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitettua määrää, joka vastaa 250 000:ta Yhdysvaltain dollaria, 31 päivänä joulukuuta 2015, ei tarvitse tutkia, tunnistaa tai raportoida Raportoitavana tilinä ennen kuin kokonaissaldo tai -arvo ylittää kyseisen määrän jonkin myöhemmän kalenterivuoden viimeisenä päivänä.

Tutkittavat yksikkötilit. Aiempi yksikkötili, jonka yhteenlaskettu saldo tai arvo ylittää 31 päivänä joulukuuta 2015 kansallisessa valuutassa ilmoitetun määrän, joka vastaa 250 000:ta Yhdysvaltain dollaria, ja Aiempi yksikkötili, joka ei 31 päivänä joulukuuta 2015 ylitä kyseistä määrää, mutta jonka kokonaissaldo tai -arvo ylittää kyseisen määrän jonkin myöhemmän kalenterivuoden viimeisenä päivänä, täytyy tutkia D kohdassa esitettyjen menettelyjen mukaisesti.

Yksikkötilit, joista on raportoitava. Edellä B kohdassa kuvattujen Aiempien yksikkötilien osalta on Raportoitavina tileinä käsiteltävä vain niitä, joita pitää yksi tai useampi Yksikkö, joka on Raportoitava henkilö, tai Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö.

Tutkimismenettelyt niiden yksikkötilien tunnistamiseksi, joista on raportoitava. Raportoivan finanssilaitoksen on sovellettava B kohdassa kuvattujen Aiempien yksikkötilien osalta seuraavia tutkimismenettelyjä sen määrittämiseksi, pitääkö tiliä yksi tai useampi Raportoitava henkilö tai Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö:

Määritetään, onko yksikkö Raportoitava henkilö.

Tutkitaan sääntely- tai asiakassuhdetarkoituksia varten säilytetyt tiedot (mukaan lukien rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan menettelyn mukaisesti kerätty dokumentaatio) sen määrittämiseksi, osoittavatko ne Tilinhaltijan olevan jäsenvaltiossa asuva henkilö. Tietoihin, jotka osoittavat Tilinhaltijan asuvan jäsenvaltiossa, kuuluu tässä yhteydessä muodostamis- tai organisointipaikka tai jäsenvaltiossa sijaitseva osoite.

Jos tiedot osoittavat, että Tilinhaltijan asuinpaikka on jäsenvaltiossa, Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä tiliä Raportoitavana tilinä, paitsi jos se hankkii Tilinhaltijalta itse annetun todistuksen tai hallussaan olevien tai julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella kohtuudella määrittää, ettei Tilinhaltija ole Raportoitava henkilö.

Määritetään, onko yksikkö Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö. Raportoivan finanssilaitoksen on Aiemman yksikkötilin (mukaan lukien Yksikkö, joka on Raportoitava henkilö) osalta määritettävä, onko Tilinhaltija Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö. Jos yksikin Passiivisen ei-finanssiyksikön Kontrolloivista henkilöistä on Raportoitava henkilö, tiliä on käsiteltävä Raportoitavana tilinä. Näitä määrityksiä tehdessään Raportoivan finanssilaitoksen on seurattava D kohdan 2 alakohdan a–c alakohdassa olevia ohjeita tilanteen mukaan tarkoituksenmukaisimmassa järjestyksessä.

Määritetään, onko Tilinhaltija Passiivinen ei-finanssiyksikkö. Määrittäessään sitä, onko Tilinhaltija Passiivinen ei-finanssiyksikkö, Raportoivan finanssilaitoksen on hankittava Tilinhaltijalta itse annettu todistus sen statuksen vahvistamiseksi, paitsi jos sillä on hallussaan olevia tai julkisesti saatavilla olevia tietoja, joiden perusteella se voi kohtuudella määrittää, että Tilinhaltija on Aktiivinen ei-finanssiyksikkö tai VIII jakson A kohdan 6 alakohdan b alakohdassa kuvattu Muu finanssilaitos kuin sijoitusyksikkö, joka ei ole Osallistuvan lainkäyttöalueen finanssilaitos.

b)	Määritetään Tilinhaltijan Kontrolloivat henkilöt. Tilinhaltijan Kontrolloivia henkilöitä määrittäessään Raportoiva finanssilaitos voi käyttää tietoja, jotka on kerätty ja säilytetty rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan menettelyn mukaisesti.

Määritetään, onko Passiivisen ei-finanssilaitoksen Kontrolloiva henkilö raportoitava henkilö. Määrittäessään, onko Passiivisen ei-finanssiyksikön Kontrolloiva henkilö Raportoitava henkilö, Raportoiva finanssilaitos voi käyttää:

tietoja, jotka on kerätty ja säilytetty rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan menettelyn mukaisesti, kun kyseessä on Aiempi yksikkötili, jota pitää yksi tai useampi Ei-finanssiyksikkö ja jonka kokonaissaldo tai -arvo ei ylitä kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitettua määrää, joka vastaa 1 000 000:aa Yhdysvaltain dollaria; tai

ii)	itse annettua todistusta Tilinhaltijalta tai Kontrolloivalta henkilöltä siinä jäsenvaltiossa tai muulla lainkäyttöalueella, jossa on Kontrolloivan henkilön verotuksellinen kotipaikka.

Tutkimisajankohta ja aiempiin yksikkötileihin sovellettavat lisämenettelyt

1.	Sellaisten Aiempien yksikkötilien tutkiminen, joiden kokonaissaldo tai -arvo ylittää kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitetun määrän, joka vastaa 250 000:ta Yhdysvaltain dollaria, 31 päivänä joulukuuta 2015, on saatettava loppuun 31 päivään joulukuuta 2017 mennessä.

Sellaisten Aiempien yksikkötilien tutkiminen, joiden kokonaissaldo tai -arvo ei ylitä kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitettua määrää, joka vastaa 250 000:ta Yhdysvaltain dollaria; 31 päivänä joulukuuta 2015 mutta joiden kokonaissaldo tai -arvo ylittää kyseisen määrän jonkin myöhemmän kalenterivuoden joulukuun 31 päivänä, on saatettava loppuun sitä vuotta seuraavan kalenterivuoden aikana, jona yhteenlaskettu saldo tai arvo ylittää kyseisen määrän.

Jos Aiemman yksikkötilin olosuhteissa tapahtuu muutos, joka aiheuttaa sen, että Raportoiva finanssilaitos tietää tai sillä on syy tietää, että itse annettu todistus tai muu tiliin liittyvä dokumentaatio on virheellinen tai epäluotettava, Raportoivan finanssilaitoksen täytyy määrittää tilin status uudelleen D kohdassa esitettyjen menettelyjen mukaisesti.

VI JAKSO

UUSIA YKSIKKÖTILEJÄ KOSKEVAT HUOLELLISUUSMENETTELYT

Seuraavia menettelyjä sovelletaan Raportoitavien tilien tunnistamiseksi Uusien yksikkötilien joukosta.

Tutkimismenettelyt niiden yksikkötilien tunnistamiseksi, joista on raportoitava. Raportoivan finanssilaitoksen on sovellettava Uusien yksikkötilien osalta seuraavaa tutkimismenettelyä sen määrittämiseksi, pitääkö tiliä yksi tai useampi Raportoitava henkilö tai Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö:

Määritetään, onko Yksikkö Raportoitava henkilö.

Hankitaan itse annettu todistus, joka voi olla osa tilinavausdokumentaatiota, joka sallii Raportoivan finanssilaitoksen määrittää Tilinhaltijan verotuksellisen kotipaikan (verotukselliset kotipaikat) ja vahvistaa tällaisen itse annetun todistuksen kohtuullisuuden niiden tietojen perusteella, jotka Raportoiva finanssilaitos on hankkinut tilinavauksen yhteydessä, mukaan lukien rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan menettelyn mukaisesti kerätty dokumentaatio. Jos Yksikkö vahvistaa, että sillä ei ole verotuksellista kotipaikkaa, Raportoiva finanssilaitos voi käyttää Yksikön päätoimipaikan osoitetta Tilinhaltijan kotipaikan määrittämiseksi.

Jos itse annettu todistus osoittaa, että Tilinhaltija asuu jäsenvaltiossa, Raportoivan finanssilaitoksen on käsiteltävä tiliä Raportoitavana tilinä, paitsi jos se hallussaan olevien tai julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella kohtuudella määrittää, ettei Tilinhaltija ole Raportoitava henkilö kyseiseen jäsenvaltioon nähden.

Määritetään, onko Yksikkö Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö. Raportoivan rahoituslaitoksen on Uuden yksikkötilin (mukaan lukien Yksikkö, joka on Raportoitava henkilö) osalta määritettävä, onko Tilinhaltija Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö. Jos yksikin Passiivisen ei-finanssiyksikön Kontrolloivista henkilöistä on Raportoitava henkilö, tiliä on käsiteltävä Raportoitavana tilinä. Näitä määrityksiä tehdessään Raportoivan finanssilaitoksen on seurattava D kohdan 2 alakohdan a–c alakohdassa olevia ohjeita tilanteen mukaan tarkoituksenmukaisimmassa järjestyksessä.

Määritetään, onko Tilinhaltija Passiivinen ei-finanssiyksikkö. Määrittäessään sitä, onko Tilinhaltija Passiivinen ei-finanssiyksikkö, Raportoivan finanssilaitoksen on hankittava Tilinhaltijalta itse annettu todistus sen aseman vahvistamiseksi, paitsi jos sillä on hallussaan olevia tai julkisesti saatavilla olevia tietoja, joiden perusteella se voi kohtuudella määrittää, että Tilinhaltija on Aktiivinen ei-finanssiyksikkö tai VIII jakson A kohdan 6 alakohdan b alakohdassa kuvattu Muu finanssilaitos kuin sijoitusyksikkö, joka ei ole Osallistuvan lainkäyttöalueen finanssilaitos.

b)	Määritetään Tilinhaltijan Kontrolloivat henkilöt. Tilinhaltijan Kontrolloivia henkilöitä määrittäessään Raportoiva finanssilaitos voi käyttää tietoja, jotka on kerätty ja säilytetty rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan menettelyn mukaisesti.

c)	Määritetään, onko Passiivisen ei-finanssilaitoksen Kontrolloiva henkilö Raportoitava henkilö. Määrittäessään, onko Passiivisen ei-finanssiyksikön Kontrolloiva henkilö Raportoitava henkilö, Raportoiva finanssilaitos voi käyttää itse annettua todistusta Tilinhaltijalta tai Kontrolloivalta henkilöltä.

VII JAKSO

ERITYISET HUOLELLISUUSSÄÄNNÖT

Seuraavia lisäsääntöjä sovelletaan edellä kuvattuja huolellisuusmenettelyjä toteutettaessa:

A.	Itse annettujen todistusten ja asiakirjanäytön käyttö. Raportoiva finanssilaitos ei voi käyttää itse annettua todistusta tai Asiakirjanäyttöä, jos se tietää tai sillä on syy tietää, että itse annettu todistus tai Asiakirjanäyttö on virheellinen tai epäluotettava.

Käteisarvovakuutussopimusten tai elinkorkosopimusten edunsaajina olevien luonnollisten henkilöiden pitämiä finanssitilejä ja ryhmäkäteisarvovakuutussopimuksia tai ryhmäelinkorkosopimuksia koskevat vaihtoehtoiset menettelyt. Raportoiva finanssilaitos voi olettaa, että Käteisarvovakuutussopimuksen tai Elinkorkosopimuksen edunsaajana oleva luonnollinen henkilö (muu kuin omistaja), joka saa kuolintapaussumman, ei ole Raportoitava henkilö, ja voi käsitellä tällaista Finanssitiliä Muuna kuin raportoitavana tilinä, paitsi jos Raportoiva finanssilaitos tosiasiallisesti tietää tai sillä on syy tietää, että edunsaaja on Raportoitava henkilö. Raportoivalla finanssilaitoksella on syy tietää, että Käteisarvovakuutussopimuksen edunsaaja on Raportoitava henkilö, jos Raportoivan finanssilaitoksen keräämät ja edunsaajaan liittyvät tiedot sisältävät tunnusmerkkejä niin kuin ne kuvataan III jakson B kohdassa. Jos Raportoiva finanssilaitos tosiasiallisesti tietää tai sillä on syy tietää, että edunsaaja on Raportoitava henkilö, Raportoivan finanssilaitoksen on noudatettava tämän III jakson B kohdassa olevia menettelyjä.

Raportoiva finanssilaitos voi käsitellä Finanssitiliä, joka on jäsenen osuus Ryhmäkäteisarvovakuutussopimuksesta tai Ryhmäelinkorkosopimuksesta, Finanssitilinä, joka ei ole Raportoitava tili, siihen saakka, kunnes työntekijälle, todistuksenhaltijalle tai edunsaajalle suoritetaan maksu, jos Finanssitili, joka on jäsenen osuus Ryhmäkäteisarvovakuutussopimuksesta tai Ryhmäelinkorkosopimuksesta, täyttää seuraavat vaatimukset:

i)	Ryhmäkäteisarvovakuutussopimus tai Ryhmäelinkorkosopimus myönnetään työntekijälle ja siihen kuuluu vähintään 25 työntekijää tai todistuksenhaltijaa;

ii)	työntekijällä tai todistuksenhaltijalla on oikeus saada intresseihinsä liittyvä sopimuksen arvo ja nimetä edunsaajia työntekijän kuoleman yhteydessä maksettavalle edulle; ja

iii)	työntekijälle, todistuksenhaltijalle tai edunsaajalle maksettava kokomaismäärä ei ylitä kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitettua määrää, joka vastaa 1 000 000:aa Yhdysvaltain dollaria.

’Ryhmäkäteisarvovakuutussopimuksella’ tarkoitetaan Käteisarvovakuutusta, joka i) tarjoaa suojaa luonnollisille henkilöille, jotka ovat sopimuksen jäseniä työnantajan, ammatti- tai työntekijäjärjestön tai muun yhdistyksen tai ryhmän kautta; ja ii) perii kultakin ryhmän jäseneltä (tai ryhmän sisäisen alaryhmän jäseneltä) maksun, joka määräytyy ottamatta huomioon muita ryhmän jäsenen (tai jäsenluokan) yksilöllisiä terveydentilan piirteitä kuin ikä, sukupuoli ja tupakointi.

’Ryhmäelinkorkosopimuksella’ tarkoitetaan Elinkorkosopimusta, jossa velkojat ovat luonnollisia henkilöitä, jotka ovat sopimuksen jäseniä työnantajan, ammatti- tai työntekijäjärjestön tai muun yhdistyksen tai ryhmän kautta.

Tilisaldon yhdistäminen ja valuuttasäännöt

Henkilötilien yhdistäminen. Luonnollisen henkilön pitämien Finanssitilien kokonaissaldon tai -arvon määrittämiseksi Raportoivan finanssilaitoksen on yhdistettävä kaikki sen tai lähiyksikön ylläpitämät tilit mutta vain siltä osin kuin Raportoivan finanssilaitoksen tietokonejärjestelmät jonkin tietoalkion perusteella, kuten asiakasnumero tai verotunniste, linkittävät Finanssitilit ja mahdollistavat tilisaldojen tai -arvojen yhdistämisen. Jokaiselle yhteisesti pidetyn Finanssitilin haltijalle on luettava kuuluvaksi yhteisesti pidetyn Finanssitilin koko saldo tai arvo tässä alakohdassa kuvattuja yhdistämisvaatimuksia sovellettaessa.

Yksikkötilien yhdistäminen. Yksikön pitämien Finanssitilien kokonaissaldon tai -arvon määrittämiseksi Raportoivan finanssilaitoksen on yhdistettävä kaikki Raportoivan finanssilaitoksen tai Lähiyksikön ylläpitämät tilit, mutta vain siltä osin kuin Raportoivan finanssilaitoksen tietokonejärjestelmät jonkin tietoalkion, kuten asiakasnumero tai verotunniste, perusteella linkittävät Finanssitilit ja mahdollistavat tilisaldojen tai -arvojen yhdistämisen. Jokaiselle yhteisesti pidetyn Finanssitilin haltijalle on luettava kuuluvaksi yhteisesti pidetyn Finanssitilin koko saldo tai arvo tässä alakohdassa kuvattuja yhdistämisvaatimuksia sovellettaessa.

Asiakasvastaaviin sovellettava erityinen yhdistämissääntö. Henkilön pitämien Finanssitilien kokonaissaldoa tai -arvoa määritettäessä, sen ratkaisemiseksi, onko Finanssitili Suuriarvoinen tili, Raportoivan finanssilaitoksen on myös, milloin kyseessä ovat Finanssitilit, joiden asiakasvastaava tietää tai hänellä on syy tietää olevan suoraan tai välillisesti saman henkilön omistamia, kontrolloimia tai perustamia (muutoin kuin fidusiaarisessa ominaisuudessa), yhdistettävä kaikki tällaiset tilit.

4.	Määrät, joiden ymmärretään käsittävän vastaavat määrät muissa valuutoissa. Kaikkien kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitettujen määrien ymmärretään käsittävän vastaavat määrät muissa valuutoissa kansallisessa lainsäädännössä määritetyn mukaisesti.

VIII JAKSO

MÄÄRITELMÄT

Jäljempänä olevilla ilmaisuilla tarkoitetaan seuraavaa:

A. Raportoiva finanssilaitos

’Raportoivalla finanssilaitoksella’ tarkoitetaan jäsenvaltion Finanssilaitosta, joka ei ole Ei-raportoiva finanssilaitos. ’Jäsenvaltion finanssilaitoksella’ tarkoitetaan i) Finanssilaitosta, jonka kotipaikka on jäsenvaltiossa, lukuun ottamatta tällaisen Finanssilaitoksen jäsenvaltion ulkopuolella sijaitsevaa sivuliikettä, ja ii) sellaisen Finanssilaitoksen sivuliikettä, jonka kotipaikka ei ole jäsenvaltiossa, jos tämä sivuliike sijaitsee kyseisessä jäsenvaltiossa.

’Osallistuvan lainkäyttöalueen finanssilaitoksella’ tarkoitetaan i) Finanssilaitosta, jonka kotipaikka on Osallistuvalla lainkäyttöalueella, lukuun ottamatta tällaisen Finanssilaitoksen Osallistuvan lainkäyttöalueen ulkopuolella sijaitsevaa sivuliikettä, ja ii) sellaisen Finanssilaitoksen sivuliikettä, jonka kotipaikka ei ole Osallistuvalla lainkäyttöalueella, jos tämä sivuliike sijaitsee kyseisellä Osallistuvalla lainkäyttöalueella.

3.	’Finanssilaitoksella’ tarkoitetaan Säilytyslaitosta, Talletuslaitosta, Sijoitusyksikköä tai Määriteltyä vakuutusyhtiötä.

’Säilytyslaitoksella’ tarkoitetaan Yksikköä, joka olennaisena osana liiketoimintaansa pitää Finanssivaroja toisten lukuun. Yksikkö pitää Finanssivaroja toisten lukuun olennaisena osana liiketoimintaansa, jos varojen pitämisestä ja siihen liittyvistä finanssipalveluista johtuva Yksikön bruttotulo on vähintään 20 prosenttia Yksikön bruttotulosta seuraavista lyhempänä aikana: i) kolmevuotisjakso, joka päättyy 31 päivänä joulukuuta (tai kalenterivuodesta poikkeavan tilikauden viimeisenä päivänä) ennen vuotta, jona asia ratkaistaan; tai ii) jakso, jonka yksikkö on ollut olemassa.

5.	’Talletuslaitoksella’ tarkoitetaan Yksikköä, joka vastaanottaa talletuksia säännönmukaisen pankki- tai samanlaisen liiketoiminnan puitteissa.

’Sijoitusyksiköllä’ tarkoitetaan Yksikköä:

joka pääasiallisesti harjoittaa liiketoimintana yhtä tai useampaa seuraavista toiminnoista tai toimenpiteistä asiakasta varten tai asiakkaan puolesta:

i)	kaupankäynti rahamarkkinainstrumenteilla (shekki, velkakirja, talletustodistus, johdannainen jne.); ulkomaan valuutalla; valuutta-, korko- ja indeksi-instrumenteilla; siirrettävillä arvopapereilla; tai kaupankäynti hyödykefutuureilla;

ii)	yksilöllinen ja kollektiivinen salkunhoito; tai

iii)	muu Finanssivarojen tai rahan sijoittaminen, hoito tai hallinnointi muiden henkilöiden puolesta;

tai

b)	jonka bruttotulo johtuu pääasiallisesti Finanssivarojen sijoittamisesta, uudelleensijoittamisesta tai niillä käytävästä kaupasta, jos yksikköä hallinnoi toinen Yksikkö, joka on Säilytyslaitos, Talletuslaitos, Määritelty vakuutusyhtiö tai A kohdan 6 alakohdan a alakohdassa kuvattu Sijoitusyksikkö.

Yksikön katsotaan harjoittavan pääasiallisesti liiketoimintana yhtä tai useampaa A kohdan 6 alakohdan a alakohdassa kuvattua toimintaa tai Yksikön bruttotulon katsotaan johtuvan pääasiallisesti Finanssivarojen sijoittamisesta, uudelleensijoittamisesta tai niillä käytävästä kaupasta A kohdan 6 alakohdan b alakohtaa sovellettaessa, jos asianomaisesta toiminnasta johtuva Yksikön bruttotulo on vähintään 50 prosenttia Yksikön bruttotulosta seuraavista lyhempänä aikana: i) kolmevuotisjakso, joka päättyy sitä vuotta edeltävän vuoden 31 päivänä joulukuuta, jona asia ratkaistaan; tai ii) jakso, jonka Yksikkö on ollut olemassa. ’Sijoitusyksikkö’ ei sisällä Yksikköä, joka on Aktiivinen ei-finanssiyksikkö, koska kyseinen Yksikkö täyttää jonkin D kohdan 8 alakohdan d–g alakohdassa tarkoitetuista kriteereistä.

Tämä kohta on tulkittava tavalla, joka vastaa rahanpesunvastaisen toimintaryhmän (FATF) suosituksessa ’finanssilaitoksen’ määritelmästä käytettyjä samanlaisia ilmauksia.

’Finanssivaroihin’ sisältyvät arvopaperi (esimerkiksi yhtiön osake, yhtymäosuus tai todellinen etuuden omistajuus laajalti omistetussa tai julkisen kaupankäynnin kohteena olevassa yhtymässä tai trustissa, joukkovelkakirjalaina, debentuuri tai muu velka-asiakirja), yhtymäosuus, hyödyke, swap-sopimus (esimerkiksi koronvaihtosopimukset, valuutanvaihtosopimukset, viitekoronvaihtosopimukset, enimmäis- ja vähimmäiskorkojen vaihtosopimukset, hyödykkeisiin perustuvat vaihtosopimukset, osakkeenvaihtosopimukset, osakeindeksien vaihtosopimukset ja samankaltaiset sopimukset), Vakuutussopimus tai Elinkorkosopimus tai muu osuus (mukaan lukien futuuri- tai termiinisopimus tai optio) arvopaperista, yhtymäosuudesta, hyödykkeestä, vaihtosopimuksesta, Vakuutussopimuksesta tai Elinkorkosopimuksesta. ’Finanssivarat’ eivät sisällä velatonta suoraa osuutta kiinteästä omaisuudesta.

8.	’Määritellyllä vakuutusyhtiöllä’ tarkoitetaan Yksikköä, joka on vakuutusyhtiö (tai vakuutusyhtiön holdingyhtiö), joka antaa Käteisarvovakuutussopimuksia (Cash Value Insurance Contract) tai Elinkorkosopimuksia (Annuity Contract) tai on velvollinen suorittamaan maksuja niihin liittyen.

B. Ei-raportoiva finanssilaitos

’Ei-raportoivalla finanssilaitoksella’ tarkoitetaan Finanssilaitosta, joka on:

a)	Julkisen vallan yksikkö, Kansainvälinen järjestö tai Keskuspankki, muutoin kuin sellaisen maksun osalta, joka saadaan obligaatiosta, joka pidetään tyypiltään sellaisen kaupallisen rahoitustoiminnan yhteydessä, jota Määritelty vakuutusyhtiö, Säilytyslaitos tai Talletuslaitos harjoittaa;

b)	Laajan osallistumisen eläkerahasto; Suppean osallistumisen eläkerahasto; Julkisen vallan yksikön, Kansainvälisen järjestön tai Keskuspankin Eläkerahasto; tai Kvalifioitu luottokorttien liikkeellelaskija;

muu Yksikkö, jossa on pieni riski siitä, että sitä käytettäisiin veron välttämiseen ja jolla on huomattavassa määrin samanlaisia ominaisuuksia kuin yksiköillä, jotka kuvataan B kohdan 1 alakohdan a ja b alakohdassa ja joka sisältyy tämän direktiivin 8 artiklan 7 a kohdassa tarkoitettuun luetteloon Ei-raportoivista finanssilaitoksista edellyttäen, että tällaisen Yksikön asema Ei-raportoivana finanssilaitoksena ei estä tämän direktiivin tarkoituksia;

d)	Vapautettu yhteissijoitusväline; tai

e)	trusti sikäli kuin sen trustinhoitaja on Raportoiva finanssilaitos ja raportoi kaikista tiedoista, joista on I jakson mukaisesti raportoitava kaikkien trustin Raportoitavien tilien osalta.

’Julkisen vallan yksiköllä’ tarkoitetaan jäsenvaltion tai muun lainkäyttöalueen hallitusta, jäsenvaltion valtiollista osaa tai muuta lainkäyttöaluetta (joka epäselvyyden välttämiseksi käsittää osavaltion, maakunnan, piirikunnan tai kunnan) tai jäsenvaltion tai muun lainkäyttöalueen tai yhden tai useamman edellisistä (kukin ’Julkisen vallan yksikkö’) kokonaan omistamaa laitosta tai välinettä. Tämä luokka muodostuu jäsenvaltion tai muun lainkäyttöalueen erottamattomista osista, kontrolloiduista yksiköistä ja valtiollisista osista.

Jäsenvaltion tai muun lainkäyttöalueen ’erottamattomalla osalla’ tarkoitetaan henkilöä, organisaatiota, laitosta, toimistoa, rahastoa, välinettä tai muuta miten tahansa nimitettyä elintä, joka muodostaa jäsenvaltion tai muun lainkäyttöalueen erottamattoman osan. Hallitsevan viranomaisen nettotuotot on hyvitettävä sen omalle tilille tai jäsenvaltion tai muun lainkäyttöalueen muille tileille ilman että mikään osuus tulee jonkun yksityishenkilön hyväksi. Erottamaton osa ei käsitä sellaista luonnollista henkilöä, joka on hallitsija, virkamies tai hallinnoija, joka toimii yksityisessä tai henkilökohtaisessa ominaisuudessa.

’Kontrolloidulla yksiköllä’ tarkoitetaan Yksikköä, joka on muodollisesti jäsenvaltiosta tai muusta lainkäyttöalueesta erillinen tai joka muutoin muodostaa erillisen oikeudellisen yksikön, edellyttäen että:

i)	Yksikkö on yhden tai useamman Julkisen vallan yksikön suoraan tai yhden tai useamman kontrolloidun yksikön kautta kokonaan omistama ja kontrolloima;

ii)	Yksikön nettotuotot hyvitetään sen omalle tilille tai Julkisen vallan yhden tai useamman yksikön tileille ilman että mikään osuus sen tulosta tulee jonkun yksityishenkilön hyväksi; ja

iii)	Yksikön varat määrätään yhdelle tai useammalle Julkisen vallan yksikölle purkautumisessa.

Tulo ei tule yksityishenkilöiden hyväksi, jos tällaiset henkilöt ovat julkisen vallan ohjelmassa tarkoitettuja edunsaajia ja ohjelman aktiviteetit suoritetaan yleisöä varten yleiseen hyvinvointiin liittyen tai ne liittyvät hallinnon jonkin vaiheen hallinnointiin. Edellä olevasta poiketen tulon kuitenkin katsotaan tulevan yksityishenkilöiden hyväksi, jos tulo saadaan Julkisen vallan yksikön käytöstä sellaisen liiketoiminnan, kuten kaupallinen pankkiliiketoiminta, harjoittamiseen, joka tarjoaa finanssipalveluja yksityishenkilöille.

’Kansainvälisellä järjestöllä’ tarkoitetaan kansainvälistä järjestöä tai sen kokonaan omistamaa laitosta tai välinettä. Tämä luokka käsittää minkä tahansa hallitustenvälisten järjestön (mukaan lukien ylikansallinen järjestö) i), joka muodostuu pääasiallisesti hallituksista, ii) jolla on voimassa päämajasopimus tai olennaisilta osiltaan vastaava sopimus jäsenvaltion kanssa ja iii) jonka tulo ei tule yksityishenkilöiden hyväksi.

’Keskuspankilla’ tarkoitetaan laitosta, joka on lain tai julkisen vallan hyväksynnän mukaan pääasiallinen viranomainen, muu kuin jäsenvaltion julkinen valta itse, joka laskee liikkeelle välineitä, joiden on tarkoitus kiertää valuuttana. Tällainen laitos voi käsittää välineen, joka on jäsenvaltion julkisesta vallasta erillinen, olipa se jäsenvaltion kokonaan tai osittain omistama tai ei.

’Laajan osallistumisen eläkerahastolla’ tarkoitetaan rahastoa, joka on perustettu antamaan eläke-, työkyvyttömyys- tai kuolintapausetuuksia tai mitä tahansa niiden yhdistelmiä edunsaajille, jotka ovat yhden tai useamman työnantajan nykyisiä tai entisiä työntekijöitä (tai näiden työntekijöiden nimeämiä henkilöitä), tehdyn työn vastikkeena, edellyttäen että:

a)	rahastolla ei ole ainoatakaan edunsaajaa, jolla on oikeus enempään kuin viiteen prosenttiin rahaston varoista;

b)	rahasto on julkisen vallan sääntelemä ja antaa tietoja veroviranomaisille; ja

rahasto täyttää ainakin yhden seuraavista vaatimuksista:

i)	rahasto on yleisesti vapaa sijoitustulosta kannettavasta verosta tai tällaisen tulon verotusta lykätään tai sitä verotetaan alennetulla verokannalla sen aseman perusteella, joka sillä on eläkejärjestelynä;

ii)	rahasto saa vähintään 50 prosenttia kokonaismaksuistaan (muut kuin varojen siirrot muista järjestelyistä, jotka kuvataan B kohdan 5–7 alakohdassa, tai eläketileiltä, jotka kuvataan C kohdan 17 alakohdan a alakohdassa) sitä rahoittavilta työnantajilta;

iii)

jaot tai nostot rahastosta sallitaan vain niiden erityisten tapahtumien sattuessa, jotka liittyvät eläköitymiseen, työkyvyttömyyteen tai kuolemaan (paitsi jaot siirtoina muille eläkerahastoille, jotka kuvataan B kohdan 5–7 alakohdassa, tai eläketileille, jotka kuvataan C kohdan 17 alakohdan a alakohdassa), tai rangaistuksia sovelletaan jakoihin tai nostoihin, jotka suoritetaan ennen näitä erityisiä tapahtumia; tai

iv)

työntekijöiden eläkemaksuja (muut kuin eräät sallitut muodostamismaksut) rahastoon on rajoitettu työntekijän ansiotulon perusteella tai ne eivät voi vuosittain ylittää kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitettua määrää, joka vastaa 50 000:ta Yhdysvaltain dollaria, soveltaen VII jakson C kohdassa esitettyjä sääntöjä tilien yhdistämisestä ja valuutanmuunnosta.

’Suppean osallistumisen eläkerahastolla’ tarkoitetaan rahastoa, joka on perustettu antamaan eläke-, työkyvyttömyys- tai kuolintapausetuuksia edunsaajille, jotka ovat yhden tai useamman työnantajan nykyisiä tai entisiä työntekijöitä (tai näiden työntekijöiden nimittämiä henkilöitä), tehdyn työn vastikkeena, edellyttäen että:

a)	rahastossa on vähemmän kuin 50 osallistujaa;

b)	rahastoa rahoittaa yksi tai useampi työnantaja, jotka eivät ole Sijoitusyksiköitä tai Passiivisia ei-finanssiyksiköitä;

c)	työnantaja- ja työntekijämaksuja rahastoon (muut kuin varainsiirrot C kohdan 17 alakohdan a alakohdassa kuvatuilta eläketileiltä) on rajoitettu työntekijän ansiotulon ja korvauksen perusteella;

d)	ne osallistujat, jotka eivät asu siinä jäsenvaltiossa, johon rahasto on sijoittautunut, eivät ole oikeutetut enempään kuin 20 prosenttiin rahaston varoista; ja

e)	rahasto on julkisen vallan sääntelemä ja antaa tietoja raportoiden veroviranomaisille.

’Julkisen vallan yksikön, Kansainvälisen järjestön tai Keskuspankin Eläkerahastolla’ tarkoitetaan rahastoa, jonka Julkisen vallan yksikkö, Kansainvälinen järjestö tai Keskuspankki on perustanut antamaan eläke-, työkyvyttömyys- tai kuolintapausetuuksia edunsaajille tai osallistujille, jotka ovat nykyisiä tai entisiä työntekijöitä (tai näiden työntekijöiden nimittämiä henkilöitä) tai jotka eivät ole nykyisiä tai entisiä työntekijöitä, jos näille edunsaajille tai osallistujille suoritetut etuudet ovat vastiketta Julkisen vallan yksikölle, Kansainväliselle järjestölle tai Keskuspankille tehdystä henkilökohtaisesta työstä.

’Kvalifioidulla luottokorttien liikkeellelaskijalla’ tarkoitetaan Finanssilaitosta, joka täyttää seuraavat vaatimukset:

a)	Finanssilaitos on Finanssilaitos yksinomaan sen vuoksi, että se on luottokorttien liikkeellelaskija, joka vastaanottaa talletuksia vain, kun asiakas suorittaa erääntyneen debetsaldon ylittävän maksun kortin osalta eikä liikamaksua palauteta asiakkaalle välittömästi; ja

tammikuun 1 päivästä 2016 alkaen tai sitä ennen finanssilaitos toteuttaa toimintaperiaatteet ja menettelyt joko estääkseen asiakasta suorittamasta kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitettua määrää, joka vastaa 50 000:ta Yhdysvaltain dollaria, suuremman liikamaksun tai varmistaakseen, että jokainen kyseistä määrää suurempi liikamaksu, soveltaen kummassakin tapauksessa VII jakson C kohdassa esitettyjä sääntöjä tilien yhdistämisestä ja valuutanmuunnosta, palautetaan asiakkaalle 60 päivän kuluessa. Tätä sovellettaessa asiakkaan liikamaksu ei viittaa saataviin riidanalaisten maksujen osalta mutta käsittää saatavat, jotka ovat seurausta tavarapalautuksista.

’Vapautetulla yhteissijoitusvälineellä’ tarkoitetaan Sijoitusyksikköä, jota säännellään yhteissijoitusvälineenä, edellyttäen, että kaikkia osuuksia yhteissijoitusvälineestä hallitsevat luonnolliset henkilöt tai Yksiköt, jotka eivät ole Raportoitavia henkilöitä lukuun ottamatta Passiivista ei-finanssiyksikköä, jossa Kontrolloivat henkilöt ovat Raportoitavia henkilöitä.

Sijoitusyksikköä, jota säännellään yhteissijoitusvälineenä, ei voida jättää pitämättä B kohdan 9 alakohdan mukaisena Vapautettuna yhteissijoitusvälineenä pelkästään siksi, että yhteissijoitusväline on laskenut liikkeeseen fyysisiä haltijaosakkeita, edellyttäen, että:

a)	yhteissijoitusvälineen osakkeita ei ole laskettu eikä lasketa liikkeelle fyysisinä haltijaosakkeina 31 päivänä joulukuuta 2015 jälkeen;

b)	yhteissijoitusväline poistaa kaikki tällaiset osakkeet liikkeestä takaisinlunastuksen yhteydessä;

c)	yhteissijoitusväline soveltaa II–VII jaksossa olevia huolellisuusmenettelyjä ja ilmoittaa vaaditut tiedot kaikista tällaisista osakkeista niiden lunastuksen tai muun maksun yhteydessä, ja

d)	yhteissijoitusvälineellä on toimintaperiaatteet ja menettelyt sen varmistamiseksi, että tällaiset osakkeet lunastetaan tai poistetaan liikkeestä mahdollisimman pian ja joka tapauksessa ennen 1 päivää tammikuuta 2018.

C. Finanssitili

’Finanssitilillä’ tarkoitetaan Finanssilaitoksen ylläpitämää tiliä, ja se käsittää Talletustilin, Säilytystilin ja:

kun kyseessä on Sijoitusyksikkö, minkä tahansa omapääoma- tai velkaosuuden Finanssilaitoksessa. Edellä olevan estämättä ilmaus ’Finanssitili’ ei käsitä omapääoma- tai velkaosuutta Yksikössä, joka on Sijoitusyksikkö yksinomaan sen vuoksi, että se i) antaa sijoitusneuvoja ja toimii tai ii) hoitaa salkkuja ja toimii asiakkaan puolesta Finanssilaitokseen, joka ei ole kyseinen Yksikkö, asiakkaan nimissä talletettujen Finanssivarojen sijoittamisen, hoitamisen tai hallinnoinnin osalta;

b)	kun kyseessä on Finanssilaitos, jota ei ole kuvattu C kohdan 1 alakohdan a alakohdassa, mikä tahansa omapääoma- tai velkaosuus Finanssilaitoksessa, jos osuusluokan perustamisen tarkoituksena on ollut välttää I jakson mukainen raportointi; ja

Finanssilaitoksen antamat tai ylläpitämät Käteisarvovakuutussopimukset ja Elinkorkosopimukset, muut kuin ei-sijoitussidonnaiset, ei-siirrettävissä olevat välittömät elinkorot, jotka annetaan luonnolliselle henkilölle ja jotka laskevat raha-arvon eläke- tai työkyvyttömyysetuudelle, joka annetaan sellaisen tilin perusteella, joka on Muu kuin finanssitili.

’Finanssitili’ ei käsitä tiliä, joka on Muu kuin finanssitili.

’Talletustili’ käsittää yritys-, shekki-, säästö-, määräaikais- tai säästökassatilin, tai tilin, josta on todisteena talletus-, säästökassa-, sijoitus- tai velkasertifikaatti tai -asiakirja tai muu samanlainen asiakirja, ja jota Finanssilaitos ylläpitää säännönmukaisen pankki- tai samanlaisen liiketoiminnan rajoissa. Talletustili käsittää myös määrän, joka vakuutusyhtiöllä on taatun investointisopimuksen tai koron maksamista tai hyvittämistä määrälle koskevan samanlaisen sopimuksen perusteella.

3.	’Säilytystilillä’ tarkoitetaan tiliä (muuta kuin Vakuutussopimusta tai Elinkorkosopimusta), jossa pidetään Finanssivaroja toisen henkilön hyväksi.

’Omapääomaosuudella’ tarkoitetaan sellaisen yhtymän osalta, joka on Finanssilaitos, joko pääoma- tai tulo-osuutta yhtymästä. Sellaisen trustin osalta, joka on Finanssilaitos, Omapääomaosuuden katsotaan olevan jokaisella henkilöllä, jota käsitellään koko trustin tai sen osan asettajana tai edunsaajana, tai jokaisella muulla luonnollisella henkilöllä, joka viime kädessä tosiasiallisesti kontrolloi trustia. Raportoitavaa henkilöä on käsiteltävä ulkomaisen trustin edunsaajana, jos Raportoitavalla henkilöllä on oikeus saada suoraan tai välillisesti (esimerkiksi nimellisomistajan kautta) pakollinen voitonjako tai hän voi suoraan tai välillisesti saada harkinnanvaraisen voitonjaon trustista.

5.	’Vakuutussopimuksella’ tarkoitetaan sopimusta (muuta kuin Elinkorkosopimusta), jonka mukaan vakuutuksenantaja suostuu maksamaan määrän, kun toteutuu määritelty vakuutustapahtuma, joka käsittää kuolemantapaus-, sairastumis-, onnettomuus-, vastuu- tai omaisuusriskin.

’Elinkorkosopimuksella’ tarkoitetaan sopimusta, jonka mukaan vakuutuksenantaja suostuu suorittamaan maksuja sellaisen jakson ajan, joka kokonaan tai osittain määräytyy yhden tai useamman luonnollisen henkilön elinajan odotteen perusteella. Ilmaus käsittää myös sopimuksen, jonka katsotaan olevan Elinkorkosopimus sen jäsenvaltion tai muun lainkäyttöalueen lain, säädöksen tai käytännön mukaan, jossa sopimus annettiin, ja jonka mukaan antaja suostuu suorittamaan maksuja vuosien pituisen määräajan aikana.

7.	’Käteisarvovakuutussopimuksella’ tarkoitetaan Vakuutussopimusta (muuta kuin kahden vakuutusyhtiön välistä korvausta koskevaa jälleenvakuutussopimusta), jolla on Käteisarvo.

’Käteisarvolla’ tarkoitetaan suurempaa seuraavista: i) määrä, jonka vakuutuksenottaja on oikeutettu saamaan sopimusta lunastettaessa tai irtisanottaessa (määritettynä ilman vähennystä lunastukseen tai vakuutuslainaan liittyvän maksun osalta), ja ii) määrä, jonka vakuutuksenottaja voi lainata sopimuksen perusteella tai sopimukseen liittyen. Edellä olevan estämättä ilmaus ’Käteisarvo’ ei käsitä määrää, joka on Vakuutussopimuksen mukaan maksettava:

a)	yksinomaan kuolemanvaravakuutussopimuksen nojalla vakuutetun henkilön kuolemasta johtuen;

b)	henkilövahinko- tai sairausetuutena tai muuna etuutena, joka antaa korvauksen vakuutustapahtuman toteutuessa syntyvästä taloudellisesta menetyksestä;

Vakuutussopimuksen (muu kuin sijoitussidonnainen henkivakuutus tai elinkorkosopimus) mukaan aikaisemmin maksetun vakuutusmaksun palautuksena (vähennettynä vakuutusmaksukuluilla olipa ne tosiasiallisesti määrätty tai ei) sen johdosta, että sopimus perutaan tai irtisanotaan, riskialttius alenee Vakuutussopimuksen voimassaoloaikana, tai palautuksena, joka syntyy, kun maksu määritetään uudelleen tiliöinti- tai muun samanlaisen virheen oikaisemisen johdosta;

d)	vakuutuksenottajan osinkona (muu kuin irtisanomisen yhteydessä maksettava osinko) edellyttäen, että osinko liittyy Vakuutussopimukseen, jonka mukaan maksetaan ainoastaan C kohdan 8 alakohdan b alakohdassa kuvatut etuudet; tai

sellaisesta Vakuutussopimuksesta maksetun ennakkovakuutusmaksun tai vakuutusmaksutalletuksen palautuksena, jonka vakuutusmaksu on maksettava ainakin vuosittain, jos ennakkovakuutusmaksun tai vakuutusmaksutalletuksen määrä ei ole suurempi kuin sopimuksen mukaan maksettava seuraava vuosittainen vakuutusmaksu.

’Aiemmalla tilillä’ tarkoitetaan:

a)	Raportoivan finanssilaitoksen 31 päivänä joulukuuta 2015 ylläpitämää Finanssitiliä;

Tilinhaltijan mitä tahansa Finanssitiliä riippumatta päivästä, jona tili on avattu, jos:

i)	Tilinhaltijalla on Finanssilaitoksessa (tai Lähiyksikössä, joka sijaitsee samassa jäsenvaltiossa kuin Raportoiva finanssilaitos) myös Finanssitili, joka on aiempi tili C kohdan 9 alakohdan a alakohdan nojalla;

ii)

Raportoiva finanssilaitos (ja tilanteen mukaan Lähiyksikkö, joka sijaitsee samassa jäsenvaltiossa kuin Raportoiva finanssilaitos) käsittelee kumpaakin edellä mainittua Finanssitiliä ja muita Tilinhaltijan finanssitilejä, joita käsitellään aiempina tileinä b alakohdan mukaisesti, yhtenä Finanssitilinä VII jakson A kohdassa esitettyjen tiedonsaantivaatimusten täyttämiseksi ja Finanssitilien saldon tai arvon määrittämiseksi sovellettaessa tilien kynnysmääriä;

iii)

sellaisen Finanssitilin osalta, johon sovelletaan rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevia menettelyjä, Raportoivan finanssilaitoksen sallitaan toteuttaa kyseiset menettelyt Finanssitilin osalta käyttämällä C kohdan 9 alakohdan a alakohdassa kuvattuja, aiempien tilien osalta sovellettuja rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevia menettelyjä; ja

iv)	Finanssitilin avaaminen ei edellytä, että Tilinhaltija toimittaa uusia lisätietoja tai muutettuja asiakastietoja muutoin kuin tämän direktiivin soveltamista varten.

10.	’Uudella tilillä’ tarkoitetaan Raportoivan finanssilaitoksen ylläpitämää tiliä, joka on avattu 1 päivänä tammikuuta 2016 tai sen jälkeen, paitsi jos sitä käsitellään Aiempana tilinä C kohdan 9 alakohdan b alakohdan mukaisesti.

11.	’Aiemmalla henkilötilillä’ tarkoitetaan Aiempaa tiliä, jota pitää yksi tai useampi luonnollinen henkilö.

12.	’Uudella henkilötilillä’ tarkoitetaan Uutta tiliä, jota pitää yksi tai useampi luonnollinen henkilö.

13.	’Aiemmalla yksikkötilillä’ tarkoitetaan aiempaa tiliä, jota pitää yksi tai useampi yksikkö.

14.	’Vähäarvoisella tilillä’ tarkoitetaan Aiempaa henkilötiliä, jonka kokonaissaldo tai -arvo 31 päivänä joulukuuta 2015 ei ylitä kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitettua määrää, joka vastaa 1 000 000:aa Yhdysvaltain dollaria.

15.	’Suuriarvoisella tilillä’ tarkoitetaan Aiempaa henkilötiliä, jonka kokonaissaldo tai -arvo ylittää 31 päivänä joulukuuta 2015 tai 31 päivänä joulukuuta minä tahansa myöhempänä vuonna kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitetun määrän, joka vastaa 1 000 000:aa Yhdysvaltain dollaria.

16.	’Uudella yksikkötilillä’ tarkoitetaan uutta tiliä, jota pitää yksi tai useampi Yksikkö.

17.

’Muulla kuin finanssitilillä’ tarkoitetaan jotakin seuraavista tileistä:

eläketili, joka täyttää seuraavat vaatimukset:

i)	tili on sääntelyn alainen henkilökohtaisena eläketilinä tai se on osa rekisteröityä tai säänneltyä eläkesuunnitelmaa eläke-etuuksien antamiseksi (mukaan lukien työkyvyttömyys- ja kuolemantapausetuudet);

ii)

tilin verokohtelu on edullinen (esim. maksut tilille, jotka muutoin olisivat veronalaisia, ovat vähennyskelpoisia tai jätetään Tilinhaltijan bruttotulon ulkopuolelle tai verotetaan alennetulla verokannalla tai tililtä tulevan sijoitustulon verotusta lykätään tai sitä verotetaan alennetulla verokannalla);

iii)	tilin osalta edellytetään vuosittaista tietojen raportointia veroviranomaisille;

iv)	nostojen ehtona on erityisen eläkeiän saavuttaminen, työkyvyttömyys tai kuolema, tai ennen näitä erityisiä tapahtumia tehtyihin nostoihin sovelletaan rangaistuksia; ja

joko i) vuosimaksut on rajoitettu kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitettuun määrään, joka vastaa 50 000:ta Yhdysvaltain dollaria, tai vähempään tai ii) tilille elinaikana suoritettavat enimmäismaksut on rajoitettu kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitettuun määrään, joka vastaa 1 000 000:aa Yhdysvaltain dollaria, tai vähempään, soveltaen kussakin tapauksissa VII jakson C kohdassa esitettyjä sääntöjä tilien yhdistämisestä ja valuutanmuunnosta.

Finanssitilin, joka muutoin täyttää C kohdan 17 alakohdan a alakohdan v alakohdan vaatimuksen, ei katsota jättävän täyttämättä kyseistä vaatimusta yksinomaan siksi, että kyseiselle Finanssitilille voidaan siirtää varoja yhdeltä tai useammalta Finanssitililtä, joka täyttää C kohdan 17 alakohdan a tai b alakohdan vaatimukset tai yhdestä tai useammasta eläkerahastosta, joka täyttää B kohdan 5–7 alakohdan vaatimukset.

tili, joka täyttää seuraavat vaatimukset:

i)	tili on sääntelyn alainen sijoitusvälineenä muuhun tarkoitukseen kuin eläkkeeseen ja sillä käydään säännöllisesti kauppaa vakiintuneilla arvopaperimarkkinoilla tai tili on sääntelyn alainen säästämisvälineenä muuhun tarkoitukseen kuin eläkkeeseen;

ii)

iii)	nostojen ehtona on sijoitus- tai säästötilin tarkoitukseen liittyvien erityisten kriteerien täyttäminen (esimerkiksi koulutus- tai lääketieteellisten etuuksien antaminen) tai ennen näiden kriteerien täyttymistä tehtyihin nostoihin sovelletaan rangaistuksia; ja

iv)	vuosimaksut on rajoitettu kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitettuun määrään, joka vastaa 50 000:ta Yhdysvaltain dollaria, tai vähempään, soveltaen kussakin tapauksessa VII jakson C kohdassa esitettyjä sääntöjä tilien yhdistämisestä ja valuutanmuunnosta.

Finanssitilin, joka muutoin täyttää C kohdan 17 alakohdan b alakohdan iv alakohdan vaatimuksen, ei katsota jättävän täyttämättä kyseistä vaatimusta yksinomaan siksi, että kyseiselle Finanssitilille voidaan siirtää varoja yhdeltä tai useammalta Finanssitililtä, joka täyttää C kohdan 17 alakohdan a tai b alakohdan vaatimukset tai yhdestä tai useammasta eläkerahastosta, joka täyttää B kohdan 5–7 alakohdan vaatimukset.

henkivakuutussopimus, jonka kattama jakso loppuu ennen kuin vakuutettu luonnollinen henkilö saavuttaa 90 vuoden iän, edellyttäen, että sopimus täyttää seuraavat edellytykset:

i)	jaksottaiset vakuutusmaksut, jotka eivät ajan myötä alene, on maksettava ainakin vuosittain sen ajanjakson ajan, jonka sopimus on voimassa, tai siihen asti kun vakuutettu saavuttaa 90 vuoden iän, sen mukaan kumpi on lyhyempi;

ii)	sopimuksella ei ole sellaista sopimuksellista arvoa, jonka joku henkilö voi saada (nostolla, lainalla tai muuten) ilman sopimuksen irtisanomista;

iii)

sopimusta peruttaessa tai irtisanottaessa maksettava määrä (muu kuin kuolemantapausetuus) ei voi ylittää sopimuksesta maksettuja kokonaisvakuutusmaksuja, vähennettynä kuolemantapaus-, sairaus- ja kuluveloitusten summalla (olipa ne tosiasiallisesti määrätty tai ei) sopimuksen voimassaolojaksolta tai -jaksoilta ja ennen sopimuksen perumista tai irtisanomista maksetuilla määrillä; ja

iv)	siirronsaaja ei pidä sopimusta arvon vuoksi.

d)	tili, jota pitää yksinomaan kuolinpesä, jos tällaista tiliä koskevaan dokumentaatioon sisältyy kopio vainajan testamentista tai kuolintodistuksesta.

tili, joka on perustettu jonkin seuraavan tapahtuman yhteydessä:

i)	tuomioistuimen määräys tai tuomio.

ii)

kiinteän tai irtaimen omaisuuden myynti, vaihto tai vuokraus, edellyttäen, että tili täyttää seuraavat edellytykset:

—	tili rahoitetaan yksinomaan käsirahalla, talletuksella, joka on määrältään sopiva turvaamaan transaktioon suoraan liittyvän velvoitteen, tai samanlaisella maksulla, tai se rahoitetaan Finanssivaroilla, jotka talletetaan tilille omaisuuden myynnin, vaihdon tai vuokrauksen yhteydessä;

—

tili on perustettu ja sitä käytetään yksinomaan varmistamaan ostajan velvollisuus maksaa omaisuuden ostohinta, myyjän velvollisuus maksaa jokin ehdollinen velvoite tai vuokralleantajan tai -ottajan velvollisuus maksaa kaikki vuokrattuun omaisuuteen liittyvät vahingot niin kuin vuokrasopimuksessa on sovittu;

—	tilin varat, niille ansaittu tulo mukaan lukien, maksetaan tai muutoin jaetaan ostajan, myyjän, vuokralleantajan tai -ottajan hyväksi (mukaan lukien tällaisen henkilön velvollisuuden täyttämiseksi), kun omaisuus myydään, vaihdetaan tai luovutetaan tai vuokrasopimus irtisanotaan;

—	tili ei ole marginaali- tai muu vastaava tili, joka on perustettu Finanssivarojen myynnin tai vaihdon yhteydessä; ja

—	tiliä ei ole yhdistetty C kohdan 17 alakohdan f alakohdassa kuvattuun tiliin.

iii)	kiinteällä omaisuudella turvatun lainan myöntävän Rahoituslaitoksen velvollisuus varata osa maksusta yksinomaan mahdollistamaan kiinteään omaisuuteen myöhemmin liittyvien verojen tai vakuutuksen maksaminen.

iv)	Finanssilaitoksen velvollisuus yksinomaan mahdollistaa verojen maksaminen myöhempänä ajankohtana.

talletustili, joka täyttää seuraavat vaatimukset:

i)	tili on olemassa yksinomaan siitä syystä, että asiakas suorittaa erääntyneen debetsaldon ylittävän maksun luottokortin tai uusiutuvan luottolimiittitilin osalta eikä liikamaksua palauteta asiakkaalle välittömästi; ja

ii)

tammikuun 1 päivästä 2016 alkaen tai sitä ennen Finanssilaitos toteuttaa toimintaperiaatteet ja menettelyt joko estääkseen asiakasta suorittamasta kunkin jäsenvaltion kansallisessa valuutassa ilmoitettua määrää, joka vastaa 50 000:ta Yhdysvaltain dollaria, suuremman liikamaksun tai varmistaakseen, että jokainen kyseistä määrää suurempi liikamaksu, soveltaen kummassakin tapauksessa VII jakson C kohdassa esitettyjä sääntöjä tilien yhdistämisestä ja valuutanmuunnosta, palautetaan asiakkaalle 60 päivän kuluessa. Tätä sovellettaessa asiakkaan liikamaksu ei viittaa saataviin riidanalaisten maksujen osalta mutta käsittää saatavat, jotka ovat seurausta tavarapalautuksista.

muu tili, jossa on pieni riski siitä, että sitä käytettäisiin veron välttämiseen ja jolla on huomattavassa määrin samanlaisia ominaisuuksia kuin tileillä, jotka kuvataan C kohdan 17 alakohdan a–f alakohdassa ja joka sisältyy tämän direktiivin 8 artiklan 7 a kohdassa tarkoitettuun luetteloon ei-raportoivista finanssilaitoksista edellyttäen, että tällaisen tilin asema Muuna kuin finanssitilinä ei estä tämän direktiivin tarkoituksia.

D. Raportoitava tili

’Raportoitavalla tilillä’ tarkoitetaan Finanssitiliä, jota ylläpitää jäsenvaltion Raportoiva finanssilaitos ja jota pitää yksi tai useampi Raportoitava henkilö tai Passiivinen ei-finanssiyksikkö, jossa on yksi tai useampi Kontrolloiva henkilö, joka on Raportoitava henkilö, edellyttäen, että se on tunnistettu Raportoitavaksi tiliksi II–VII jaksossa kuvattujen huolellisuusmenettelyjen mukaisesti.

’Raportoitavalla henkilöllä’ tarkoitetaan Jäsenvaltiossa asuvaa henkilöä, joka on muu kuin: i) yhtiö, jonka osakkeilla käydään säännöllisesti kauppaa yksillä tai useammilla vakiintuneilla arvopaperimarkkinoilla, ii) yhtiö, joka on i alakohdassa kuvatun yhtiön Lähiyhtiö; iii) Julkisen vallan yksikkö; iv) Kansainvälinen järjestö; v) Keskuspankki; tai vi) Rahoituslaitos.

’Jäsenvaltiossa asuvalla henkilöllä’ tarkoitetaan kunkin jäsenvaltion osalta luonnollista henkilöä tai Yksikköä, joka asuu missä tahansa muussa jäsenvaltiossa kyseisen muun jäsenvaltion verolainsäädännön mukaan, tai missä tahansa muussa jäsenvaltiossa asuneen henkilön kuolinpesää. Tätä varten sellaisen Yksikön kuten henkilöyhtiön (partnership), kommandiittiyhtiön (limited liability partnership) tai samankaltaisen oikeudellisen järjestelyn, jolla ei ole verotuksellista kotipaikkaa, kotipaikan katsotaan olevan sillä lainkäyttöalueella, jossa sen toimiva johto sijaitsee.

’Osallistuvalla lainkäyttöalueella’ tarkoitetaan kunkin jäsenvaltion osalta:

a)	mitä tahansa muuta jäsenvaltiota;

b)	mitä tahansa muuta lainkäyttöaluetta, i) jonka kanssa asianomaisella jäsenvaltiolla on sopimus, jonka mukaan kyseinen lainkäyttöalue antaa I jaksossa määriteltyjä tietoja ja ii) joka on tunnistettu kyseisen jäsenvaltion julkaisemassa ja Euroopan komissiolle ilmoitetussa luettelossa;

c)	mitä tahansa muuta lainkäyttöaluetta, i) jonka kanssa unionilla on sopimus, jonka mukaan kyseinen lainkäyttöalue antaa I jaksossa määriteltyjä tietoja ja ii) joka on tunnistettu Euroopan komission julkaisemassa luettelossa.

’Kontrolloivilla henkilöillä’ tarkoitetaan jotakin Yksikköä kontrolloivia luonnollisia henkilöitä. Trustin osalta kyseinen ilmaus tarkoittaa asettajaa (asettajia), trustinhoitajaa (trustinhoitajia), suojelijaa (suojelijoita) (jos on), edunsaajaa (edunsaajia) tai edunsaajaryhmää (edunsaajaryhmiä) ja muita luonnollisia henkilöitä, jotka viime kädessä tosiasiallisesti kontrolloivat trustia, ja muun oikeudellisen järjestelyn kuin trustin osalta ilmaus tarkoittaa vastaavassa tai samanlaisessa asemassa olevia henkilöitä. Ilmausta ’Kontrolloivat henkilöt’ on tulkittava rahanpesunvastaisen toimintaryhmän (FATF) suosituksien kanssa yhdenmukaisella tavalla.

6.	’Ei-finanssiyksiköllä’ tarkoitetaan Yksikköä, joka ei ole Finanssilaitos.

7.	’Passiivisella ei-finanssiyksiköllä’ tarkoitetaan: i) Ei-finanssiyksikköä, joka ei ole Aktiivinen ei-finanssiyksikkö; tai ii) A kohdan 6 alakohdan b alakohdassa kuvattua Sijoitusyksikköä, joka ei ole Osallistuvan lainkäyttöalueen finanssilaitos.

’Aktiivisella ei-finanssiyksiköllä’ tarkoitetaan Ei-finanssiyksikköä, joka täyttää jonkin seuraavista kriteereistä:

vähemmän kuin 50 prosenttia Ei-finanssiyksikön bruttotuloista edelliseltä kalenterivuodelta tai muulta asianmukaiselta raportointijaksolta on passiivituloa ja vähemmän kuin 50 prosenttia Ei-finanssiyksiköllä edellisen kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson aikana olleista varoista on varoja, jotka tuottavat passiivituloa tai joita pidetään passiivitulon tuottamista varten;

b)	Ei-finanssiyksikön osakkeilla käydään säännöllisesti kauppaa vakiintuneilla arvopaperimarkkinoilla tai Ei-finanssiyksikkö on sellaisen Yksikön Lähiyksikkö, jonka osakkeilla käydään säännöllisesti kauppaa vakiintuneilla arvopaperimarkkinoilla;

c)	Ei-finanssiyksikkö on Julkisen vallan yksikkö, Kansainvälinen järjestö, Keskuspankki tai Yksikkö, joka on yhden tai useamman edellä mainituista kokonaan omistama;

käytännöllisesti katsoen kaikki Ei-finanssiyksikön toiminta koostuu yhden tai useamman muuta kauppa- tai liiketoimintaa kuin Finanssilaitostoimintaa harjoittavan tytäryhtiön ulkona olevan osakekannan omistamisesta (kokonaan tai osittain) tai rahoituksen ja palvelujen tarjoamisesta yhdelle tai useammalle tällaiselle tytäryhtiölle, paitsi että Yksikkö ei täytä Ei-finanssiyksikön aseman vaatimuksia, jos Yksikkö toimii (tai esiintyy) sijoitusrahastona, kuten yksityisenä pääomarahastona, riskipääomarahastona, lainapääomaa käyttävänä yritysostorahastona tai minä tahansa sijoitusvälineenä, jonka tarkoitus on hankkia tai rahoittaa yhtiöitä ja pitää osuuksia näistä yhtiöistä pääomavaroina sijoitustarkoituksessa;

Ei-finanssiyksikkö ei vielä harjoita liiketoimintaa eikä ole aiemmin harjoittanut liiketoimintaa, vaan sijoittaa pääomaa varoihin tarkoituksena harjoittaa muuta liiketoimintaa kuin Finanssilaitostoimintaa, edellyttäen, että Ei-finanssiyksikkö ei saa täyttää tämän poikkeuksen vaatimuksia sen ajankohdan jälkeen, joka on 24 kuukautta Ei-finanssiyksikön alkuorganisoinnin ajankohdan jälkeen;

f)	Ei-finanssiyksikkö ei ollut Finanssilaitos menneinä viitenä vuotena ja on realisoimassa varansa tai organisoitumassa uudelleen tarkoituksena jatkaa tai aloittaa uudelleen muun liiketoiminnan kuin Finanssilaitostoiminnan harjoittaminen;

Ei-finanssiyksikkö suorittaa pääasiallisesti rahoitus- ja suojaustransaktioita sellaisten Lähiyksiköiden kanssa tai niitä varten, jotka eivät ole Finanssilaitoksia, eikä tarjoa rahoitus- tai suojauspalveluja millekään Yksikölle, joka ei ole Lähiyksikkö, edellyttäen, että kaikkien tällaisten Lähiyksiköiden ryhmä harjoittaa pääasiallisesti muuta liiketoimintaa kuin Finanssilaitostoimintaa; tai

Ei-finanssiyksikkö täyttää kaikki seuraavat vaatimukset:

se on sijoittautunut jäsenvaltioonsa tai muulle kotilainkäyttöalueelle ja toimii siellä yksinomaan uskonnollisessa, tieteellisessä, taiteellisessa, kasvatuksellisessa, kulttuuri-, urheilu- tai hyväntekeväisyystarkoituksessa tai se on sijoittautunut jäsenvaltioonsa tai kotilainkäyttöalueelle ja toimii siellä ja on ammattijärjestö, elinkeinojärjestö, kauppakamari, työjärjestö, maatalous- tai puutarhanviljelyjärjestö, kansalaisjärjestö tai järjestö, joka toimii yksinomaan sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi;

ii)	se on jäsenvaltiossaan tai muulla kotilainkäyttöalueella vapautettu tuloverosta;

iii)	sillä ei ole osakkaita tai jäseniä, joilla on omistus- tai hyötyosuus sen tuloista tai varoista;

iv)

Ei-finanssiyksikön jäsenvaltion tai muun kotilainkäyttöalueen sovellettavat lait tai Ei-finanssiyksikön muodostamisasiakirjat eivät salli Ei-finanssiyksikön tulon tai varojen jakamista yksityishenkilölle tai ei-hyväntekeväisyysyksikölle tai käyttöä niiden hyödyksi muutoin kuin Ei-finanssiyksikön hyväntekeväisyystoimintaa hoidettaessa tai maksettaessa kohtuullinen korvaus tehdyistä palveluista tai maksuna, joka edustaa Ei-finanssiyksikön ostaman omaisuuden käypää markkina-arvoa; ja

Ei-finanssiyksikön jäsenvaltion tai muun kotilainkäyttöalueen sovellettavat lait tai Ei-finanssiyksikön muodostamisasiakirjat edellyttävät, että Ei-finanssiyksikköä selvitystilaan asetettaessa tai purettaessa kaikki sen varat jaetaan Julkisen vallan yksikölle tai muulle voittoa tavoittelemattomalle organisaatiolle tai ne palautuvat Ei-finanssiyksikön kotilainkäyttöalueen tai sen valtiollisen osan julkiselle vallalle.

E. Muuta

’Tilinhaltijalla’ tarkoitetaan henkilöä, jonka tiliä ylläpitävä Finanssilaitos on listannut tai tunnistanut Finanssitilin haltijaksi. Henkilöä, muuta kuin Finanssilaitosta, joka pitää Finanssitiliä toisen henkilön hyväksi tai lukuun asiamiehenä, säilytyksenhoitajana, nimellisomistajana, allekirjoittajana, sijoitusneuvojana tai välittäjänä, ei käsitellä tilinhaltijana tätä direktiiviä sovellettaessa, ja tätä toista henkilöä käsitellään tilinhaltijana. Käteisarvovakuutussopimuksen tai Elinkorkosopimuksen osalta Tilinhaltija on jokainen henkilö, joka on oikeutettu saamaan Käteisarvon tai muuttamaan sopimuksen edunsaajan. Jos kukaan ei voi saada Käteisarvoa tai vaihtaa edunsaajaa, Tilinhaltija on jokainen henkilö, joka on sopimuksessa nimetty omistajaksi, ja jokainen henkilö, jolla sopimusehtojen mukaan on kiistaton oikeus maksuun. Käteisarvovakuutussopimuksen tai Elinkorkosopimuksen erääntyessä Tilinhaltijana käsitellään jokaista henkilöä, joka on sopimuksen perusteella oikeutettu saamaan maksun.

2.	’Rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevilla menettelyillä’ tarkoitetaan Raportoivan finanssilaitoksen asiakasta koskevaa tutkimismenettelyä niiden rahanpesun estämistä koskevien tai samanlaisten vaatimusten mukaan, joiden alainen tämä Raportoiva finanssilaitos on.

3.	’Yksiköllä’ tarkoitetaan oikeushenkilöä tai oikeudellista järjestelyä, kuten yhtiötä, yhtymää, trustia tai säätiötä.

Yksikkö on toisen Yksikön ’Lähiyksikkö’, jos i) joko toinen Yksikkö kontrolloi toista Yksikköä; ii) kaksi Yksikköä ovat yhteisen kontrollin alaiset; tai iii) molemmat Yksiköt ovat A kohdan 6 alakohdan b alakohdassa kuvattuja Sijoitusyksikköjä, molemmilla Yksiköillä on yhteinen hallinto, joka täyttää kyseisten Sijoitusyksikköjen huolellisuusvaatimukset. Tätä sovellettaessa kontrolli käsittää sellaisen välittömän tai välillisen omistuksen Yksikön äänivallasta tai arvosta, joka ylittää 50 prosenttia.

5.	’Verotunnisteella’ tarkoitetaan verovelvollisen tunnistenumeroa (tai sen puuttuessa sitä tehtävältään vastaavaa tietoa).

’Asiakirjanäyttö’ sisältää jonkin seuraavista:

a)	asuinpaikkatodistus, jonka on antanut siihen oikeutettu sen jäsenvaltion tai muun lainkäyttöalueen julkisen vallan toimielin (esimerkiksi hallitus tai sen virasto tai kunta), jolla maksunsaaja ilmoittaa asuvansa.

b)	luonnollisen henkilön osalta voimassa oleva henkilöllisyystodistus, jonka on antanut siihen oikeutettu julkisen vallan toimielin (esimerkiksi hallitus tai sen virasto tai kunta), joka sisältää luonnollisen henkilön nimen ja jota tyypillisesti käytetään identifiointiin.

Yksikön osalta virallinen dokumentaatio, jonka on antanut siihen oikeutettu julkisen vallan toimielin (esimerkiksi hallitus tai sen virasto tai kunta) ja johon sisältyy Yksikön nimi ja pääkonttoriosoite joko jäsenvaltiossa tai muulla lainkäyttöalueella, jonka se ilmoittaa kotipaikakseen, tai jäsenvaltiossa tai muulla lainkäyttöalueella, jolla se muodostettiin tai organisoitiin.

d)	tarkastettu tilinpäätös, kolmannen osapuolen luottoraportti, konkurssihakemus tai arvopaperimarkkinavalvojien raportti.

Aiemman yksikkötilin osalta Raportoivat finanssilaitokset voivat käyttää Asiankirjanäyttönä Raportoivan finanssilaitoksen tietoihin sisältyviä Tilinhaltijan luokituksia, jotka on määritelty vakiomuotoisen toimialakoodausjärjestelmän perusteella, jotka Raportoiva finanssilaitos on kirjannut tavanomaisia liiketoimintatapojaan noudattaen rahanpesun estämistä tai asiakastunnistusta koskevan menettelyn tai muun sääntelyä (muissa kuin verotustarkoituksissa) koskevan menettelyn mukaisesti ja jotka Raportoiva finanssilaitos on pannut täytäntöön ennen sitä päivää, jota on käytetty Finanssitilin luokittelemiseen Aiemmaksi tiliksi edellyttäen, että Raportoiva finanssilaitos ei tiedä tai sillä ei ole syytä tietää, että luokittelu on virheellinen tai epäluotettava. Vakiomuotoinen toimialakoodausjärjestelmä tarkoittaa koodausjärjestelmää, jota käytetään laitosten toimialakohtaisessa luokittelussa muissa kuin verotustarkoituksissa.

IX JAKSO

TEHOKAS TÄYTÄNTÖÖNPANO

Jäsenvaltioiden on tämän direktiivin 8 artiklan 3 a kohdan mukaisesti otettava käyttöön säännöt ja hallinnolliset menettelyt varmistaakseen edellä esitettyjen tietojenvaihto- ja huolellisuusmenettelyjen tehokkaan täytäntöönpanon ja noudattamisen, mukaan lukien:

1)	säännöt, joilla estetään Finanssilaitoksia, henkilöitä tai välittäjiä ottamasta käyttöön käytäntöjä, joilla pyritään kiertämään tietojenvaihto- ja huolellisuusmenettelyt;

2)	säännöt, joilla Finanssilaitoksia vaaditaan pitämään kirjaa toteutetuista toimista ja todisteista edellä mainittujen menettelyjen käytöstä sekä toteuttamaan asianmukaiset toimenpiteet kyseisten tietojen saamiseksi;

3)	hallinnolliset menettelyt sen tarkistamiseksi, noudattavatko Raportoivat finanssilaitokset tietojenvaihto- ja huolellisuusmenettelyjä; hallinnolliset menettelyt Raportoivan finanssilaitoksen seurantaa varten, jos dokumentoimattomia tilejä raportoidaan;

4)	hallinnolliset menettelyt sen varmistamiseksi, että Yksiköissä ja tileissä, jotka kansallisessa lainsäädännössä on määritelty Ei-raportoiviksi finanssilaitoksiksi ja Muiksi kuin finanssitileiksi, on edelleen pieni riski siitä, että niitä käytettäisiin veron välttämiseen; ja

5)	tehokkaat täytäntöönpanosäännökset, joita sovelletaan, jos sääntöjä ei noudateta.

PÄÄLUOKKA X

TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄIVÄMÄÄRÄT ITÄVALLASSA SIJAITSEVIEN RAPORTOIVIEN FINANSSILAITOSTEN OSALTA

Itävallassa sijaitsevien raportoivien finanssilaitosten osalta kaikki tässä liitteessä olevat viittaukset vuosiin ’2016’ ja ’2017’ tarkoittavat viittauksia vuosiin ’2017’ ja ’2018’.

Itävallassa sijaitsevien raportoivien finanssilaitosten aiempien tilien osalta kaikki tässä liitteessä olevat viittaukset päivämäärään ’31. joulukuuta 2015’ tarkoittavat viittauksia päivämäärään ’31. joulukuuta 2016’.

LIITE II

FINANSSITILITIETOJA KOSKEVAT TÄYDENTÄVÄT TIETOJENVAIHTO- JA HUOLELLISUUSSÄÄNNÖT

1. Olosuhteiden muutos

’Olosuhteiden muutokseen’ kuuluu mikä tahansa muutos, jonka johdosta saadaan henkilön asemaan liittyviä lisätietoja tai joka on muulla tavoin ristiriidassa kyseisen henkilön aseman kanssa. Lisäksi olosuhteiden muutokseen kuuluvat Tilinhaltijan tiliä koskevat muutokset tai lisätiedot (mukaan lukien Tilinhaltijan lisääminen, korvaaminen tai Tilinhaltijaa koskeva muu muutos) tai tiliin liittyvää tiliä koskevien tietojen muutokset tai lisätiedot (soveltaen liitteessä I olevan VII jakson C kohdan 1–3 alakohdassa kuvattuja sääntöjä tilien yhdistämisestä), jos kyseinen tietojen muutos tai lisäys vaikuttaa Tilinhaltijan asemaan.

Jos Raportoiva finanssilaitos on käyttänyt liitteessä I olevan III jakson B kohdan 1 alakohdassa kuvattua kotipaikkaosoitetestiä ja jos olosuhteissa on tapahtunut muutos, jonka vuoksi Raportoiva rahoituslaitos tietää tai sillä on syy tietää, että Alkuperäinen asiakirjanäyttö (tai muu vastaava dokumentaatio) on virheellinen tai epäluotettava, Raportoivan finanssilaitoksen on hankittava kyseisen kalenterivuoden tai muun asianmukaisen raportointijakson viimeiseen päivään mennessä tai 90 kalenteripäivän kuluessa olosuhteiden muutosta koskevasta ilmoituksesta tai muutoksen havaitsemisesta, riippuen siitä, kumpi ajankohdista on myöhäisempi, itse annettu todistus tai uusi Asiakirjanäyttö, joka selvittää Tilinhaltijan verotuksellisen kotipaikan (verotukselliset kotipaikat). Jos Raportoiva finanssilaitos ei pysty hankkimaan itse annettua todistusta tai uutta Asiakirjanäyttöä kyseiseen ajankohtaan mennessä, Raportoivan finanssilaitoksen on käytettävä liitteessä I olevan III jakson B kohdan 2–6 alakohdassa kuvattua sähköistä arkistohakumenettelyä.

2. Itse annettu todistus uusista yksikkötileistä

Määrittäessään Uusien yksikkötilien osalta, onko Passiivisen ei-finanssiyksikön Kontrolloiva henkilö Raportoitava henkilö, Raportoiva finanssilaitos voi käyttää ainoastaan itse annettua todistusta joko Tilinhaltijalta tai Kontrolloivalta henkilöltä.

3. Finanssilaitoksen kotipaikka

Finanssilaitoksen kotipaikka on jäsenvaltiossa, jos se kuuluu kyseisen jäsenvaltion lainkäyttövaltaan (jäsenvaltio voi valvoa Finanssilaitoksen raportointia). Jos Finanssilaitoksen verotuksellinen kotipaikka on jäsenvaltiossa, se kuuluu kyseisen jäsenvaltion lainkäyttövaltaan ja on näin ollen Jäsenvaltion finanssilaitos. Sellaisen trustin osalta, joka on Finanssilaitos (riippumatta siitä, onko sen verotuksellinen kotipaikka jäsenvaltiossa), trustin katsotaan kuuluvan jäsenvaltion lainkäyttövaltaan, jos yksi tai useampi sen trustinhoitajista asuu kyseisessä jäsenvaltiossa, paitsi jos trusti raportoi kaikki tämän direktiivin mukaisesti vaaditut tiedot trustin ylläpitämistä Raportoitavista tileistä toiseen jäsenvaltioon, koska sen verotuksellinen kotipaikka on kyseisessä toisessa jäsenvaltiossa. Jos Finanssilaitoksella (muulla kuin trustilla) ei kuitenkaan ole verotuksellista kotipaikkaa (koska se sivuutetaan verotuksessa tai sijaitsee lainkäyttöalueella, jolla ei ole tuloveroa), sen katsotaan kuuluvan jäsenvaltion lainkäyttövaltaan ja on näin ollen Jäsenvaltion finanssilaitos, jos:

a)	se on perustettu jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti;

b)	sen johto (mukaan lukien toimiva johto) sijaitsee jäsenvaltiossa; tai

c)	se on finanssivalvonnan alainen jäsenvaltiossa.

Jos Finanssilaitoksella (muulla kuin trustilla) on kotipaikka kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa, kyseiseen Finanssilaitokseen sovelletaan sen jäsenvaltion tietojenvaihto- ja huolellisuusvelvoitteita, jossa se ylläpitää Finanssitiliä (Finanssitilejä).

4. Tilin ylläpitäminen

Tilin ylläpitäjäksi katsotaan yleensä Finanssilaitos seuraavissa tapauksissa:

a)	Säilytystilin osalta Finanssilaitos, jonka hallussa tilillä olevat varat ovat (mukaan lukien Finanssilaitos, joka pitää varoja välittäjän nimissä kyseisessä laitoksessa olevan tilin Tilinhaltijaa varten).

b)	Talletustilin osalta Finanssilaitos, joka on velvollinen suorittamaan tiliin liittyviä maksuja (lukuun ottamatta Finanssilaitoksen asiamiestä riippumatta siitä, onko asiamies Finanssilaitos).

c)	sellaisen Finanssilaitoksessa olevan pääoma- tai velkaosuuden osalta, joka muodostaa Finanssitilin, kyseinen Finanssilaitos.

d)	Käteisarvovakuutussopimuksen tai Elinkorkosopimuksen osalta Finanssilaitos, joka on velvollinen suorittamaan sopimukseen liittyviä maksuja.

5. Trustit, jotka ovat passiivisia ei-finanssiyksiköitä

Sellaisen Yksikön kuten henkilöyhtiön (partnership), kommandiittiyhtiön (limited liability partnership) tai samankaltaisen oikeudellisen järjestelyn, jolla ei ole verotuksellista kotipaikkaa, kotipaikan katsotaan liitteessä I olevan VIII jakson D kohdan 3 alakohdan mukaisesti olevan sillä lainkäyttöalueella, jossa sen toimiva johto sijaitsee. Tätä varten oikeushenkilöä tai oikeudellista järjestelyä pidetään henkilöyhtiön ja kommandiittiyhtiön kanssa ’samankaltaisena’, jos sitä ei käsitellä jäsenvaltiossa verotettavana yksikkönä kyseisen jäsenvaltion verolainsäädännön nojalla. Päällekkäisen raportoinnin välttämiseksi (ottaen huomioon ilmauksen ’Kontrolloivat henkilöt’ laaja soveltamisala trustien osalta) trustia, joka on Passiivinen ei-finanssiyksikkö, ei kuitenkaan voida pitää samankaltaisena oikeudellisena järjestelynä.

6. Yksikön päätoimipaikan osoite

Yksi liitteessä I olevan VIII jakson E kohdan 6 alakohdan c alakohdassa kuvatuista vaatimuksista on se, että Yksikön osalta viralliseen dokumentaatioon sisältyy joko Yksikön päätoimipaikan osoite jäsenvaltiossa tai muulla lainkäyttöalueella, jonka se ilmoittaa kotipaikakseen, tai jäsenvaltiossa tai muulla lainkäyttöalueella, jolla se muodostettiin tai organisoitiin. Yksikön päätoimipaikan osoite on yleensä paikka, jossa sen toimiva johto sijaitsee. Sen Finanssilaitoksen osoite, jossa Yksikkö ylläpitää tiliä, postilokero-osoite tai osoite, jota käytetään yksinomaan postitustarkoituksiin, ei ole Yksikön päätoimipaikan osoite, paitsi jos kyseinen osoite on ainoa Yksikön käyttämä osoite ja käy ilmi yksikön rekisteröitynä osoitteena Yksikön perustamisasiakirjoista. Myöskään postinsäilytystä varten annettu osoite ei ole Yksikön päätoimipaikan osoite.

”

16.12.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 359/97

EUROOPAN KESKUSPANKIN ASETUS (EU) N:o 1333/2014,

annettu 26 päivänä marraskuuta 2014,

rahamarkkinatilastoista

(EKP/2014/48)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankin valtuuksista kerätä tilastotietoja 23 päivänä marraskuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2533/98 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 1 kohdan ja 6 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission lausunnon (2),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan keskuspankkijärjestelmä (EKPJ) tarvitsee tehtäviensä suorittamista varten tilastoja rahamarkkinataloustoimista, nimittäin sellaisista tässä asetuksessa täsmennetyistä rahamarkkinoilla toteutetuista vakuudellisista ja vakuudettomista taloustoimista ja tietyistä johdannaistaloustoimista, joita rahalaitokset, pois lukien keskuspankit ja rahamarkkinarahastot, ovat toteuttaneet muiden rahalaitosten kanssa taikka joita rahalaitokset ovat toteuttaneet muiden rahoituslaitosten, julkisyhteisöjen tai yritysten kanssa, kuitenkin pois lukien ryhmittymänsisäiset taloustoimet.

(2)

Tällaisten tietojen keräämisen päätarkoituksena on tuottaa Euroopan keskuspankille (EKP) kattavat, yksityiskohtaiset ja yhdenmukaiset tilastotiedot euroalueen rahamarkkinoista. Edellä mainittuun markkinasegmenttiin liittyvistä taloustoimista kerätyistä tiedoista saadaan tietoa rahapoliittisten päätösten välittymismekanismista. Ne ovat näin ollen euroalueen rahapolitiikan kannalta tarpeellisia tilastotietoja.

(3)

Tilastotietojen kerääminen on myös tarpeen, jotta EKP voisi antaa analyyttistä ja tilastollista tukea yhteiselle valvontamekanismille (YVM) neuvoston asetuksen (EU) N:o 1024/2013 (3) mukaisesti. Tähän liittyen tilastotietojen kerääminen on myös tarpeen EKP:n tehtävien tueksi rahoitusvakauden alalla.

(4)	Kansallisten keskuspankkien olisi ilmoitettava EKP:lle, jos kansallinen keskuspankki päättää olla keräämättä tässä asetuksessa vaadittuja tietoja, jolloin EKP ottaa tehtäväkseen huolehtia tietojen keruusta suoraan tiedonantajilta.

(5)

EKP antaa asetuksia perussopimuksissa sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännössä (jäljempänä ’EKPJ:n perussääntö’) vahvistetuin edellytyksin siinä laajuudessa kuin se on tarpeen EKPJ:n tehtävien hoitamiseksi, sellaisina kuin nämä tehtävät on määritelty EKPJ:n perussäännössä ja joissain tapauksissa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 129 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuissa neuvoston antamissa säännöksissä.

(6)

Jotta minimoitaisiin rahalaitoksille aiheutuva rasite ja varmistettaisiin samalla oikea-aikaisten ja laadukkaiden tilastojen saatavuus, EKP tulee aluksi vaatimaan tietojen raportoimista vain euroalueen suurimmilta rahalaitoksilta, perustuen niiden päätaseen kokonaisvaroihin verrattuna kaikkien euroalueen rahalaitosten päätaseiden kokonaisvaroihin. EKP:n neuvosto voi 1 päivästä tammikuuta 2017 lisätä raportoivien rahalaitosten määrää ottamalla huomioon myös muita kriteerejä, kuten rahalaitoksen toimintojen merkittävyys rahamarkkinoilla sekä sen merkitys rahoitusjärjestelmän vakaudelle ja toimivuudelle. Maantieteellisen edustavuuden varmistamiseksi EKP pitää huolen siitä, että kussakin jäsenvaltiossa, jonka rahayksikkö on euro (jäljempänä ’euroalueen jäsenvaltio’) on ainakin kolme raportoivaa rahalaitosta. Kansalliset keskuspankit voivat tilastointia koskevien kansallisten raportointivaatimustensa mukaisesti kerätä tietoja myös rahalaitoksilta, jotka eivät kuulu varsinaiseen tiedonantajien joukkoon, ja tässä tapauksessa nämä tiedot kerätään ja verifioidaan tämän asetuksen mukaisesti.

(7)

Jotta rahalaitosten raportointitaakkaa voitaisiin entisestään pienentää niin, että vältetään päällekkäisten tietojen raportointi, mutta varmistetaan oikea-aikaisten ja laadukkaiden tilastojen saatavuus, EKP:n tulisi voida myöntää poikkeus arvopapereilla toteutettavia rahoitustoimia ja johdannaissopimuksia koskevien tietojen ilmoittamisesta, jos nämä tiedot on jo ilmoitettu kauppatietorekisteriin; tämä edellyttää, että EKP pystyy tosiasiassa saamaan käyttöönsä oikea-aikaiset ja yhdenmukaiset tiedot tässä asetuksessa täsmennettyjen vaatimusten mukaisesti.

(8)

Asetuksen (EY) N:o 2533/98 5 artiklan 1 kohdassa säädetään, että EKP voi antaa asetuksia niiden tilastoihin liittyvien tietojenantovaatimustensa määrittelemiseksi ja täytäntöön panemiseksi, jotka koskevat euroalueen jäsenvaltioiden varsinaista tiedonantajien joukkoa. Saman asetuksen 6 artiklan 4 kohdassa säädetään, että EKP voi antaa asetuksia edellytyksistä, joiden mukaisesti voidaan käyttää oikeutta tilastotietojen tarkistamiseen tai pakollisen tilastotietojen keruun toimittamiseen.

(9)	Asetuksen (EY) N:o 2533/98 4 artiklassa edellytetään, että jäsenvaltioiden on järjestettävä omalta osaltaan tilastotietojen keruu ja tehtävä EKPJ:n kanssa kiinteää yhteistyötä varmistaakseen EKPJ:n perussäännön 5 artiklasta johtuvien velvollisuuksien täyttämisen.

(10)	Jos tämän asetuksen mukaisesti kerättyihin tietoihin sisältyy luottamuksellisia tietoja, näiden tietojen suojaamiseen ja käyttöön sovelletaan asetuksen (EY) N:o 2533/98 8 ja 8 c artiklassa vahvistettuja sääntöjä.

(11)	Asetuksen (EY) N:o 2533/98 7 artiklan 1 kohdassa säädetään, että EKP:llä on oikeus määrätä seuraamuksia tietojen antajille, jotka eivät noudata EKP:n asetuksissa tai päätöksissä asetettuja tilastoihin liittyviä tietojenantovaatimuksia.

(12)

Vaikka on tunnustettua, että EKPJ:n perussäännön 34.1 artiklan nojalla annetuissa EKP:n asetuksissa ei anneta mitään oikeuksia eikä aseteta mitään velvollisuuksia jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö ei ole euro (jäljempänä ’euroalueeseen kuulumattomat jäsenvaltiot’), EKPJ:n perussäännön 5 artikla koskee sekä euroalueeseen kuuluvia jäsenvaltioita että euroalueeseen kuulumattomia jäsenvaltioita. Asetuksessa (EY) N:o 2533/98 viitataan siihen, että EKPJ:n perussäännön 5 artikla yhdessä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan 3 kohdan kanssa tarkoittavat, että euroalueeseen kuulumattomien jäsenvaltioiden on laadittava ja otettava käyttöön kansallisella tasolla kaikki toimenpiteet, joita ne pitävät tarkoituksenmukaisina tilastointiin liittyvien EKP:n tietojenantovaatimusten edellyttämän tiedonkeruun järjestämiseksi, ja saatava tilastoihin liittyvät valmistelunsa ajoissa valmiiksi, jotta niistä voi tulla euroalueen jäsenvaltiota.

(13)	Tämän asetuksen mukaiset tiedonantovaatimukset eivät vaikuta muissa EKP:n säädöksissä vahvistettuihin tiedonantovaatimuksiin, jotka saattavat ainakin osittain kattaa rahamarkkinoita koskevien tilastotietojen raportointia taloustoimikohtaisesti tai aggregoidusti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1.	’tiedonantajilla’ ja ’kotimaisella’ samaa kuin asetuksen (EY) N:o 2533/98 1 artiklassa.

2.	’rahalaitoksella’ samaa kuin Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) (4) 1 artiklassa, ja jollei tämän asetuksen säännöksissä ole nimenomaisesti toisin säädetty, käsite sisältää rahalaitoksen unionissa ja EFTAssa sijaitsevat sivuliikkeet,

3.	’muilla rahoituksen välittäjillä’ muita rahoituksen välittäjiä kuin vakuutuslaitoksia ja eläkerahastoja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 549/2013 (5) vahvistetun uudistetun Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän (jäljempänä ’EKT 2010’) mukaisesti,

4.	’vakuutuslaitoksilla’ EKT 2010:n mukaisesti kaikkia rahoitusalan yrityksiä ja yritysmäisiä yhteisöjä, joiden toiminta rahoituksen välittäjinä on pääasiassa seurausta on riskien hallinnasta ensivakuutuksen tai jälleenvakuutuksen muodossa,

5.	’eläkerahastoilla’ EKT 2010:n mukaisesti kaikkia rahoitusalan yrityksiä ja yritysmäisiä yhteisöjä, joiden toiminta rahoituksen välittäjinä on pääasiassa seurausta vakuutettujen henkilöiden sosiaalisten riskien ja tarpeiden hallinnasta (sosiaalivakuutus),

6.	’yrityksillä’ EKT 2010:ssä tarkoitettua yrityssektoria,

’julkisyhteisöillä’ EKT 2010:n mukaisesti institutionaalisia yksiköitä, jotka ovat markkinattomia tuottajia ja joiden tuotos on tarkoitettu yksilölliseen tai kollektiiviseen kulutukseen ja jotka rahoitetaan muihin sektoreihin kuuluvien yksiköiden suorittamin pakollisin maksuin, sekä pääasiallisesti kansantulon ja -varallisuuden uudelleenjakoa harjoittavia institutionaalisia yksiköitä,

8.	’päätaseen kokonaisvaroilla’’saamisten kokonaismäärän’ ja ’muiden saamisten’ erotusta, sellaisina kuin nämä käsitteet on määritelty asetuksessa (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33),

’rahamarkkinatilastoilla’ tilastoja, jotka koskevat rahamarkkinainstrumentteihin kohdistuvia vakuudellisia ja vakuudettomia taloustoimia ja johdannaistaloustoimia kyseessä olevan raportointijakson aikana rahalaitosten välillä tai rahalaitosten ja muiden rahoituksen välittäjien, vakuutuslaitosten, eläkerahastojen, keskuspankkien, julkisyhteisöjen ja yritysten välillä, kuitenkin pois lukien ryhmittymänsisäiset taloustoimet,

10.	’rahamarkkinainstrumentilla’ mitä tahansa liitteissä I, II ja III luetelluista instrumenteista,

11.

’rahamarkkinarahastoilla’ yhteissijoitusyritystä, joka tarvitsee Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/65/EY (6) mukaisen siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavan yrityksen toimiluvan tai joka on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2011/61/EU (7) tarkoitettu vaihtoehtoinen sijoitusrahasto, joka sijoittaa lyhytaikaisiin omaisuuseriin ja jonka erillisenä tai kumulatiivisena tavoitteena on tarjota rahamarkkinakorkoja vastaavaa tuottoa tai säilyttää sijoituksen arvo,

12.	’keskuspankilla’ mitä tahansa keskuspankkia sen sijaintipaikasta riippumatta,

13.	’kansallisilla keskuspankeilla’ unionin jäsenvaltioiden kansallisia keskuspankkeja,

14.

’tiedonantajien perusjoukolla’ euroalueen kotimaisia rahalaitoksia, pois lukien keskuspankit ja rahamarkkinarahastot, jotka liitteiden I, II ja III mukaisesti vastaanottavat euromääräisiä talletuksia muilta rahalaitoksilta, muilta rahoituksen välittäjiltä, vakuutuslaitoksilta, eläkerahastoilta, julkisyhteisöiltä, keskuspankeilta sijoitustarkoituksessa tai yrityksiltä ja/tai laskevat liikkeeseen mitä tahansa muita velkainstrumentteja ja/tai myöntävät euromääräisiä lainoja sanotuille laitoksille tai yhteisöille,

15.	’ryhmittymällä’ yritysten ryhmittymää, myös sellaista pankkiryhmittymää, joka koostuu emoyrityksestä ja sen tytäryrityksistä, joiden tilinpäätöksistä laaditaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2013/34/EU (8) tarkoitettu konsolidoitu tilinpäätös,

16.	’sivuliikkeellä’ liiketoimipaikkaa, joka on laitoksesta oikeudellisesti riippuvainen osa ja jossa harjoitetaan suoraan laitoksen liiketoimintaan olennaisesti kuuluvia toimia,

17.	’unionissa tai EFTA:ssa toimivalla sivuliikkeellä’ sivuliikettä, joka sijaitsee ja on rekisteröity unionin jäsenvaltiossa tai EFTA-maassa,

18.	’Euroopan vapaakauppajärjestöllä’ hallituksenvälistä järjestöä, joka perustettiin edistämään vapaata kauppaa ja taloudellista yhdentymistä sen jäsenvaltioiden hyväksi,

19.

’ryhmittymänsisäisellä taloustoimella’ rahamarkkinainstrumentteihin kohdistuvaa taloustoimea, jonka tiedonantaja suorittaa toisen yrityksen kanssa, joka täysimääräisesti yhdistellään samaan konsernitaseeseen. Taloustoimen osapuolet katsotaan täysimääräisesti yhdistellyiksi samaan konsernitaseeseen, jos molemmat joko

yhdistellään konsernitilinpäätökseen direktiivin 2013/34/EU mukaisesti tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 (9) nojalla hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti tai, kun kyseessä on ryhmittymä jonka pääkonttori on kolmannessa maassa, sellaisten kyseisessä maassa yleisesti hyväksyttyjen tilinpäätösstandardien mukaisesti, joiden komission asetuksen (EY) N:o 1569/2007 (10) mukaisesti katsotaan vastaavan IFRS-standardeja (taikka kolmannen maan sellaisten tilinpäätösstandardien mukaisesti joiden käyttö on sallittu sanotun asetuksen 4 artiklan mukaisesti), tai

kuuluvat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2013/36/EU (11) tarkoitettuun samaan konsolidoituun valvontaan tai, kun kysymyksessä on ryhmittymä, jonka pääkonttori on kolmannessa maassa, sellaiseen kolmannen maan toimivaltaisen viranomaisen suorittamaan samaan konsolidoituun valvontaan, joka on arvioitu direktiivin 2013/36/EU 127 artiklan periaatteita vastaavaksi,

20.

’pankkipäivällä’ mitä tahansa sellaista rahamarkkinainstrumenttiin kohdistuvaa taloustoimea koskevassa sopimuksessa tai vahvistuksessa täsmennettyä päivää, jona liikepankit ja valuuttamarkkinat ovat auki yleisesti liiketoimintaansa varten (mukaan luettuna kaupankäynti kyseessä olevilla rahamarkkinainstrumenteilla) ja selvittävät ja suorittavat maksuja sen maksuvelvoitteen valuutassa, joka erääntyy kyseisenä päivänä tai jonka määrä lasketaan viittaamalla kyseiseen päivään. Jos rahamarkkinainstrumenttiin kohdistuva taloustoimi perustuu EBF:n (Euroopan pankkiyhdistysten liitto), LMA:n (Loan Market Association), ISDA:n (International Swaps and Derivatives Association) tai jonkun toisen johtavan eurooppalaisen tai kansainvälisen markkinajärjestön vakiosopimukseen, sovelletaan kyseisessä vakiosopimukseen olevaa tai siihen viittauksella sisällytettyä määräystä. Jos kyseessä on rahamarkkinainstrumenttiin kohdistuva taloustoimi, jonka selvittää nimetty selvitysjärjestelmä, pankkipäivällä tarkoitetaan päivää, jona kyseinen järjestelmä on auki tällaisten taloustoimien selvitystä varten,

21.	’TARGET2-suorituspäivällä’ mitä tahansa päivää, jona TARGET2-järjestelmä (Euroopan laajuinen automatisoitu reaaliaikainen bruttomaksujärjestelmä) on avoinna,

22.

’takaisinostosopimuksella’ sopimusta, jossa sopimusosapuolet sopivat taloustoimista, joissa toinen osapuoli (”myyjä”) sitoutuu myymään tiettynä päivänä lähitulevaisuudessa toiselle osapuolelle (”ostaja”) määriteltyjä omaisuuseriä (”arvopapereita”, ”hyödykkeitä” tai ”muita rahoitusvaroja”) ostajan myyjälle maksamaa ostohintaa vastaan siten, että ostaja samanaikaisesti sitoutuu myymään omaisuuserät takaisin myyjälle tiettynä myöhempänä ajankohtana tai vaadittaessa myyjän ostajalle maksamaa takaisinostohintaa vastaan. Kukin näistä taloustoimista voi olla joko ”takaisinostotaloustoimi” tai ”osto- ja takaisinmyyntitaloustoimi”. ”Takaisinostosopimus” voi myös tarkoittaa sitoumusta tiettynä päivänä lähitulevaisuudessa pantata omaisuuseriä ja antaa yleisen uudelleenkäyttöoikeuden käteisen rahan lainaa vastaan sekä lainan ja koron takaisinmaksua näiden omaisuuserien palautusta vastaan myöhempänä ajankohtana. Takaisinostotaloustoimilla joko on määritetty erääntymispäivä (”määräaikainen takaisinostotaloustoimi”) tai niillä ei ole määritettyä erääntymispäivää; viimeksi mainitussa tapauksessa molemmilla osapuolilla on päivittäin mahdollisuus sopia sopimuksen uusimisesta tai päättämisestä (”avoin takaisinostotaloustoimi”),

23.	’kolmikantarepolla’ takaisinostotransaktiota, jossa kolmas osapuoli on koko taloustoimen juoksuajan vastuussa vakuuksien valitsemisesta ja hallinnoimisesta,

24.

’valuutanvaihtosopimuksella’ valuutanvaihtotransaktiota, jossa toinen osapuoli myy toiselle tietyn määrän määritettyä valuuttaa sovittua määrää tiettyä toista valuuttaa vastaan sovittuun valuuttakurssiin (valuutan avistakurssiin) siten, että sovitaan myydyn valuutan takaisinostosta myöhempänä ajankohtana (erääntymispäivänä) alun perin ostetun valuutan myyntiä vastaan toiseen valuuttakurssiin (valuutan termiinikurssiin),

25.

’yliyön indeksivaihtosopimuksella’ koronvaihtosopimusta, jossa jaksoittain vaihtuva kelluva korko vastaa yliyön koron geometrista keskiarvoa (tai yliyön indeksikorkoa) tiettynä ajanjaksona. Maksettava erä on kiinteän koron ja koko indeksivaihtosopimuksen juoksuajalta lasketun yliyön koron erotus sovellettuna transaktion nimellisarvoon. Yliyön korko on EONIA, koska tässä asetuksessa käsitellään ainoastaan euromääräisiä yliyön indeksivaihtosopimuksia,

26.

’BASEL III:n LCR-järjestelmällä’ Baselin pankkivalvontakomitean pankkisektorin lyhyen aikavälin maksuvalmiutta koskevaksi maailmanlaajuiseksi vähimmäissääntelystandardiksi ehdottamia ja keskuspankkien pääjohtajien ja valvontaviranomaisten johtajien ryhmän 7 päivänä tammikuuta 2013 hyväksymiä maksuvalmiusvaatimuksia (Liquidity Coverage Ratio, LCR).

2 artikla

Varsinainen tiedonantajien joukko

1. Varsinainen tiedonantajien joukko koostuu euroalueen kotimaisista rahalaitoksista, jotka EKP:n neuvosto on valinnut tiedonantajiksi tiedonantajien perusjoukosta tapauksesta riippuen 2 tai 3 kohdan nojalla, tai rahalaitoksista, jotka on valittu tiedonantajiksi 4 kohdassa mainittujen kriteerien perusteella, ja joille on ilmoitettu niitä koskevista tiedonantovaatimuksista 5 kohdan mukaisesti (jäljempänä ’tiedonantajat’).

2. Tämän asetuksen tultua voimaan EKP:n neuvosto voi päättää, että rahalaitos on tiedonantaja, jos rahalaitoksen päätaseen kokonaisvarat ylittävät 0,35 prosenttia kaikkien euroalueen rahalaitosten päätaseiden kokonaisvaroista, kun perusteeksi otetaan EKP:n saatavilla olevat tuoreimmat tiedot, eli

a)	käyttäen viitearvona 5 kohdan mukaisen ilmoituksen tekemistä edeltävän vuoden joulukuun lopun tietoja, tai

b)	jos a alakohdan mukaiset tiedot eivät ole saatavilla, käyttäen viitearvona edeltävän vuoden joulukuun lopun tietoja.

Tätä päätöstä sovellettaessa rahalaitoksen päätaseen varojen summaan ei lasketa vastaanottavan valtion ulkopuolella olevia asianomaisen rahalaitoksen sivukonttoreita.

3. EKP:n neuvosto voi 1 päivästä tammikuuta 2017 päättää luokitella minkä tahansa muun rahalaitoksen tiedonantajaksi sen perusteella, mikä on rahalaitoksen päätaseen kokonaisvarojen summan suhde kaikkien euroalueen rahalaitosten päätaseiden varoihin, mikä on rahalaitoksen merkittävyys rahamarkkinainstrumenttien kaupassa ja mikä on rahalaitoksen merkitys euroalueen ja/tai yksittäisen jäsenvaltion rahoitusjärjestelmän vakaudelle ja toimivuudelle.

4. EKP:n neuvosto voi myös 1 päivästä tammikuuta 2017 päättää, että kustakin euroalueen jäsenvaltiosta on valittava vähintään kolme rahalaitosta tiedonantajiksi. Vastaavasti, jos EKP:n neuvoston 2 tai 3 kohdan mukaisesti tekemien päätösten perusteella jostakin euroalueen jäsenvaltiosta on valittu vähemmän kuin kolme rahalaitosta, varsinaiseen tiedonantajien joukkoon kuuluu kyseisestä euroalueen jäsenvaltiosta myös muita rahalaitoksia, jotka asianomainen kansallinen keskuspankki katsoo edustaviksi (jäljempänä ’edustavat tiedonantajat’) siten, että varsinaiseen tiedonantajien joukkoon kuuluu vähintään kolme tiedonantajaa kyseisestä euroalueen jäsenvaltiosta.

Edustavat tiedonantajat valitaan luottolaitosten päätaseiden kokonaisvarojen perusteella asianomaisen jäsenvaltion suurimpien kotimaisten luottolaitosten joukosta, jolleivät kansalliset keskuspankit ole ehdottaneet vaihtoehtoisia valintakriteerejä ja sopineet näistä EKP:n kanssa kirjallisesti.

5. EKP tai asianomainen kansallinen keskuspankki ilmoittaa rahalaitoksille, joita asia koskee, 2, 3 ja 4 kohdan nojalla tehdyistä EKP:n neuvoston päätöksistä sekä niiden velvoitteista tämän asetuksen mukaisesti. Ilmoitus on lähetettävä kirjallisesti viimeistään neljä kuukautta ennen kuin tiedot on annettava ensimmäisen kerran.

6. Riippumatta EKP:n neuvoston 2, 3 tai 4 kohdan mukaisesti tekemistä päätöksistä, kansalliset keskuspankit voivat lisäksi omien kansallisten tilastointia koskevien tiedonantovaatimuksiensa mukaisesti kerätä rahamarkkinatilastoja sellaisilta oman jäsenvaltionsa kotimaisilta rahalaitoksilta, jotka eivät ole 2, 3 tai 4 kohdassa tarkoitettuja tiedonantajia (jäljempänä ’muut tiedonantajat’). Jos kansallinen keskuspankki yksilöi tällaisia muita tiedonantajia, sen on viipymättä ilmoitettava niille tästä.

3 artikla

Tilastovaatimukset

1. Varsinaiset tiedonantajat antavat rahamarkkinatilastojen säännöllistä laatimista varten kotijäsenvaltionsa kansalliselle keskuspankille konsolidoidusti rahamarkkinainstrumentteihin liittyvät päiväkohtaiset tilastotiedot, mukaan lukien tiedot unionissa ja EFTA:ssa olevista sivuliikkeistä. Vaaditut tilastotiedot täsmennetään liitteissä I, II ja III. Kansallinen keskuspankki toimittaa tiedonantajilta saamansa tiedot EKP:lle tämän asetuksen 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2. Kansalliset keskuspankit määrittelevät ja ottavat käyttöön rahamarkkinainstrumentteja koskevat tiedonantomenettelyt, joita tiedonantajien on noudatettava. Näillä tiedonantomenettelyillä varmistetaan, että saadaan tarvittavat tilastotiedot, ja mahdollistetaan tietojen toimittamista, tarkkuutta, käsitteellistä vastaavuutta ja tarkistuksia koskevien vähimmäisvaatimusten noudattamisen tarkka valvonta liitteessä IV tarkoitetulla tavalla.

3. Edellä 1 kohdassa täsmennettyjen tiedonantovaatimusten estämättä kansallinen keskuspankki voi päättää, että 2 artiklan 2, 3 ja 4 kohdan mukaisesti valittujen tiedonantajien, jotka ovat kotimaisia kansallisen keskuspankin jäsenvaltiossa, on raportoitava liitteissä I, II ja III täsmennetyt tilastotiedot EKP:lle. Kansallinen keskuspankki ilmoittaa tästä asianmukaisesti EKP:lle ja tiedonantajille, ja EKP määrittelee ja ottaa käyttöön tiedonantomenettelyt, joita tiedonantajien tulee noudattaa, ja ottaa hoidettavakseen vaadittujen tietojen keräämiseen suoraan tiedonantajilta.

4. Jos kansallinen keskuspankki on valinnut myös muita tiedonantajia ja antanut näille ilmoituksen 2 artiklan 6 kohdan mukaisesti, ne raportoivat päivittäiset, rahamarkkinainstrumentteihin liittyvät tilastotiedot kansalliselle keskuspankille. Kansallinen keskuspankki toimittaa pyynnöstä muilta tiedonantajilta saamansa tiedot EKP:lle tämän asetuksen 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

5. Kansalliset keskuspankit määrittelevät ja ottavat tilastointia koskevien kansallisten tiedonantovaatimustensa mukaisesti käyttöön tiedonantomenettelyt, joita muiden tiedonantajien on noudatettava. Kansalliset keskuspankit varmistavat, että muiden tiedonantajien on kansallisten raportointijärjestelyjen mukaisesti noudatettava tämän asetuksen 6–8 artiklaa, 10 artiklan 3 kohtaa, 11 artiklaa ja 12 artiklaa vastaavia vaatimuksia. Kansalliset keskuspankit varmistavat, että näillä tiedonantomenettelyillä saadaan tarvittavat tilastotiedot ja että tietojen toimittamista, tarkkuutta, käsitteellistä vastaavuutta ja tarkistuksia koskevien vähimmäisvaatimusten noudattamisen tarkka valvonta liitteessä IV tarkoitetulla tavalla on mahdollista.

4 artikla

Oikea-aikaisuus

1. Jos kansallinen keskuspankki päättää 3 artiklan 3 kohdan nojalla, että tiedonantajien on annettava liitteissä I, II ja III tarkoitetut tilastotiedot suoraan EKP:lle, tiedonantajat toimittavat nämä tiedot EKP:lle seuraavasti:

a)	2 artiklan 2 kohdan nojalla valituilta tiedonantajilta kerätyt tiedot toimitetaan EKP:lle kerran päivässä aikaisintaan kaupantekopäivänä klo 18 Keski-Euroopan aikaa (CET) ja viimeistään ensimmäisenä kaupantekopäivän jälkeisenä TARGET2-suorituspäivänä klo 7 (CET).

b)	2 artiklan 3 ja 4 kohdan nojalla valituilta tiedonantajilta kerätyt tiedot toimitetaan EKP:lle kerran päivässä aikaisintaan kaupantekopäivänä klo 18 (CET) ja viimeistään ensimmäisenä kaupantekopäivän jälkeisenä TARGET2-suorituspäivänä klo 13 (CET).

c)	Sellaiset tiedot, joiden osalta kansallinen keskuspankki voi soveltaa 5 artiklan mukaista poikkeusta, toimitetaan EKP:lle kerran viikossa aikaisintaan klo 18 (CET) kaupantekopäivänä ja viimeistään klo 13 (CET) ensimmäisenä kaupantekopäivän jälkeisenä TARGET2-suorituspäivänä.

2. Muissa kuin 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa kansallinen keskuspankki toimittaa tiedonantajilta saamansa liitteissä I, II ja III täsmennetyt päiväkohtaiset rahamarkkinatilastotiedot EKP:lle seuraavasti:

a)	2 artiklan 2 kohdan nojalla valituilta tiedonantajilta kerätyt tiedot toimitetaan EKP:lle kerran päivässä ennen klo 7 (CET) ensimmäisenä kaupantekopäivän jälkeisenä TARGET2-suorituspäivänä.

b)	2 artiklan 3 ja 4 kohdan nojalla valituilta tiedonantajilta kerätyt tiedot toimitetaan EKP:lle kerran päivässä ennen klo 13 (CET) ensimmäisenä kaupantekopäivän jälkeisenä TARGET2-suorituspäivänä.

2 artiklan 6 kohdan mukaisesti valituilta muilta tiedonantajilta kerätyt tiedot toimitetaan EKP:lle kerran päivässä ennen klo 13 (CET) ensimmäisenä kaupantekopäivän jälkeisenä TARGET2-suorituspäivänä, kerran viikossa ennen klo 13 (CET) ensimmäisenä TARGET2-suorituspäivänä sen viikon päättymisen jälkeen, johon tiedot liittyvät, tai kerran kuukaudessa ennen klo 13 (CET) ensimmäisenä TARGET2-suorituspäivänä sen kuukauden päättymisen jälkeen, johon tiedot viittaavat. Kansalliset keskuspankit tekevät päätöksen raportointitiheydestä ja ilmoittavat tästä EKP:lle. Kansalliset keskuspankit voivat vuosittain muuttaa raportointitiheyttä.

d)	Tiedot, joiden osalta kansallinen keskuspankki voi soveltaa 5 artiklan mukaista poikkeusta, toimitetaan EKP:lle kerran viikossa ennen klo 13 (CET) ensimmäisenä TARGET2-suorituspäivänä sen viikon päättymisen jälkeen, johon tiedot liittyvät.

3. Kansalliset keskuspankit päättävät, mihin mennessä niiden on saatava tiedot tiedonantajilta, jotta ne pystyvät toimittamaan tiedot määräajassa EKP:lle 2 kohdan mukaisesti, ja ilmoittavat tästä tiedonantajille.

4. Jos 1 tai 2 kohdassa tarkoitettu määräaika osuu TARGET2-järjestelmän kiinniolopäivälle, määräaikaa pidennetään TARGET2-järjestelmän seuraavaan aukiolopäivään siten kuin EKP:n verkkosivuilla ilmoitetaan.

5 artikla

Poikkeukset

Kun tiedonantajat on valittu 2 artiklan 3 tai 4 kohdan mukaisesti, kansallinen keskuspankki voi päättää, että jos tiedonantajat operatiivisista syistä eivät voi noudattaa päivittäistä raportointivaatimusta, ne voivat toimittaa kansalliselle keskuspankille päivittäiset rahamarkkinatilastot kerran viikossa ennen klo 13 (CET) ensimmäisenä TARGET2-suorituspäivänä sen viikon jälkeen, johon tiedot liittyvät. EKP voi asettaa ehtoja sille, miten kansalliset keskuspankit voivat soveltaa poikkeusta.

6 artikla

Sulautumiset, jakautumiset, uudelleenjärjestelyt ja maksukyvyttömyys

1. Jos kyseessä on sulautuminen, jakautuminen, eriyttäminen (spin off) tai muu uudelleenjärjestely, joka saattaa vaikuttaa tilastotietojen antamista koskevien velvollisuuksien täyttämiseen, asianomainen tiedonantaja ilmoittaa, sen jälkeen kun aikomus tällaisen toimen toteuttamisesta on tullut julkiseksi ja kohtuullisessa ajassa ennen sen voimaantuloa EKP:lle ja asianomaiselle kansalliselle keskuspankille suunnitelluista menettelyistä tässä asetuksessa asetettujen tilastovaatimusten täyttämiseksi. Tiedonantajan on myös ilmoitettava EKP:lle ja asianomaiselle kansalliselle keskuspankille 14 päivän kuluessa tällaisen toimen loppuun saattamisesta.

2. Jos tiedonantaja sulautuu toiseen yhteisöön hankkimalla sen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2011/35/EU (12) tarkoitetulla tavalla, ja toinen sulautuvista yhteisöistä oli tiedonantaja, sulautumisen tuloksena syntyneen yhteisön on jatkettava tämän asetuksen mukaista raportointia.

3. Jos tiedonantaja sulautuu toiseen yhteisöön perustamalla uuden yhteisön direktiivissä 2011/35/EU tarkoitetulla tavalla, ja toinen sulautuvista yhteisöistä oli tiedonantaja, sulautumisen tuloksena syntynyt yhteisö raportoi tämän asetuksen mukaisesti, jos se on tiedonantajan määritelmän mukainen.

4. Jos tiedonantaja jakautuu kuudennessa direktiivissä 82/891/ETY (13) tarkoitetulla tavalla hankkimalla tai uusia yhteisöjä perustamalla tapahtuvan jakautumisen seurauksena, ja toinen uusista yhteisöistä on tiedonantaja, uusi yhteisö raportoi tämän asetuksen mukaisesti. Jakautuminen kattaa myös eriyttämistoimet (spin off), joissa tiedonantaja siirtää varansa ja velkansa kokonaan tai osittain uudelle yritykselle ja saa vastikkeeksi uuden yhteisön osakkeita.

5. Jos tiedonantaja tulee maksukyvyttömäksi, menettää pankkitoimintaa koskevan toimilupansa tai toimivaltainen valvontaviranomainen vahvistaa, että tiedonantaja on lakannut harjoittamasta pankkitoimintaa, sen raportointivelvollisuus tämän asetuksen mukaisesti lakkaa.

6. Sovellettaessa 5 artiklaa tiedonantaja katsotaan maksukyvyttömäksi, kun yksi tai useampi seuraavista ehdoista täyttyy:

a)	tiedonantaja tekee omaisuuttaan koskevan yleisen luovutuksen velkojiensa hyväksi, aloittaakseen tervehdyttämis- tai sovintomenettelyn tai tehdäkseen akordin velkojiensa kanssa;

b)	tiedonantaja vahvistaa kirjallisesti olevansa kyvytön maksamaan velkansa eräpäivänä,

c)	tiedonantaja hakee itselleen tai koko omaisuudelleen tai sen merkittävälle osalle uskotun miehen, hallinnonhoitajan, selvitysmiehen, pesänselvittäjän tai muun vastaavan toimitsijan määräämistä tai antaa siihen suostumuksensa tai hiljaisen hyväksyntänsä;

d)	tuomioistuimelle tai muulle toimivaltaiselle elimelle tai viranomaiselle tehdään hakemus tai pyyntö tiedonantajan asettamiseksi konkurssiin (paitsi jos hakemuksen jättää vastapuoli liittyen vastuuseen, joka tiedonantajalla on tälle vastapuolelle),

tiedonantaja asetetaan likvidaatiomenettelyyn tai se tulee maksukyvyttömäksi (tai aloittaa muun tätä vastaavan menettelyn), tai se tai mikä tahansa julkinen viranomainen taikka yhteisö tai henkilö hakee sen tervehdyttämistä, sovintojärjestelyä, akordia, uudelleenjärjestelyä, maksukyvyttömyysmenettelyä, selvitystilaa, purkamista tai muita oikeuskeinoja minkä tahansa nykyisen tai tulevan säädöksen, lain tai sääntelyn perusteella, ja tällaista hakemusta (paitsi jos hakemus koskee likvidaatiota tai vastaavaa menettelyä, jolloin 30 päivän määräaikaa ei sovelleta) ei ole jätetty sillensä tai hylätty 30 päivän sisällä hakemuksen jättämisestä.

f)	tiedonantajalle tai sen omaisuuden olennaiselle osalle nimitetään selvitysmies, hallinnonhoitaja, toimitusmies tai vastaava henkilö, tai

g)	velkojat kutsutaan kokoukseen, jonka tarkoituksena on keskustella vapaaehtoisesta järjestelystä (tai vastaavasta menettelystä).

7 artikla

Luottamuksellisuutta koskevat säännökset

1. Vastaanottaessaan ja käsitellessään, mukaan lukien tietojenvaihto euroalueen muiden kansallisten keskuspankkien kanssa, luottamuksellisia tietoja sisältäviä tietoja tämän asetuksen mukaisesti, EKP ja kansalliset keskuspankit soveltavat asetuksen (EY) N:o 2533/98 8 ja 8 c artiklassa säädettyjä standardeja luottamuksellisten tilastotietojen suojaamisesta ja käytöstä.

2. Jollei 1 kohdasta muuta johdu, EKP:n tai kansallisten keskuspankkien tämän asetuksen mukaisesti keräämiin tilastotietoihin sisältyviä luottamuksellisia tietoja ei toimiteta tai muutoin jaeta millekään muulle viranomaiselle tai kolmannelle osapuolelle kuin EKP:lle ja euroalueen kansallisille keskuspankeille, ellei tietojenantaja ole etukäteen antanut EKP:lle tai asianomaiselle kansalliselle keskuspankille nimenomaista kirjallista suostumusta ja elleivät EKP, tiedonantaja ja tarvittaessa asianomainen kansallinen keskuspankki ole allekirjoittaneet salassapitosopimusta.

8 artikla

Tilastotietojen tarkistaminen ja pakollinen keruu

EKP:llä ja kansallisilla keskuspankeilla, tilanteen mukaan, on oikeus tarkistaa tiedonantajien tämän asetuksen 3 artiklan ja liitteiden I, II ja III mukaisesti toimittamia tilastotietoja ja tarvittaessa toimittaa niiden pakollinen keruu. Tätä oikeutta voidaan käyttää erityisesti, jos jokin tiedonantajista ei täytä liitteessä IV säädettyjä tietojen toimittamista, tarkkuutta, käsitteellistä vastaavuutta ja tarkistuksia koskevia vähimmäisvaatimuksia. Asetuksen (EY) N:o 2533/98 6 artiklaa sovelletaan vastaavasti.

9 artikla

Yksinkertaistettu muutosmenettely

EKP:n johtokunta voi EKPJ:n tilastokomiteaa kuultuaan tehdä teknisiä muutoksia tämän asetuksen liitteisiin edellyttäen, etteivät tällaiset muutokset vaikuta niiden perustana olevaan käsitteelliseen viitekehykseen tai tiedonantajien raportointirasitteeseen. Johtokunta ilmoittaa viipymättä tällaisista muutoksista EKP:n neuvostolle.

10 artikla

Tietojen antaminen ensimmäisen kerran

1. Jollei 12 artiklan siirtymäsäännöksistä muuta johdu, ensimmäiset tiedot, jotka 2 artiklan 2 kohdan nojalla valitut tiedonantajat toimittavat tämän asetuksen mukaisesti, ovat 1 päivän huhtikuuta 2016 tiedot.

2. Ensimmäiset tiedot, jotka 2 artiklan 3 ja 4 kohdan nojalla valitut tiedonantajat toimittavat tämän asetuksen mukaisesti, toimitetaan EKP:n tai asianomaisen kansallisen keskuspankin 2 artiklan 5 kohdan mukaisesti ilmoittamana päivämääränä; ensimmäiset tiedot toimitetaan kuitenkin aikaisintaan 12 kuukauden kuluttua 2 artiklan 3 tai 4 kohdan nojalla tehdystä EKP:n neuvoston päätöksestä.

3. Lisäksi jos valitaan 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja edustavia tiedonantajia, edustava tiedonantaja voi pyytää EKP:ltä tai asianomaiselta kansalliselta keskuspankilta tilapäistä lykkäystä päivämäärään, jolloin tiedot on toimitettava ensimmäisen kerran; lykkäystä on pyydettävä kirjallisesti ja pyyntö on perusteltava. Pyydetty lykkäys voidaan myöntää enintään kuudeksi kuukaudeksi ja sitä voidaan pidentää enintään kuudella kuukaudella. Edustavan tiedonantajan hakemuksesta EKP tai asianomainen kansallinen keskuspankki voi lykätä tietojen ensimmäistä toimituspäivämäärää, jos ne katsovat hakemuksen perustelluksi. Lisäksi jos edustavilla tiedonantajilla ei ole raportoitavia tietoja tai jos sekä EKP että kansallinen keskuspankki katsovat, että raportoitavissa olevat tiedot eivät ole edustavia, kansallinen keskuspankki voi päättää, että kyseinen edustava tiedonantaja jätetään ensimmäisen raportoinnin soveltamisalan ulkopuolelle. Tällainen poikkeus voidaan myöntää ainoastaan kansallisen keskuspankin ja EKP:n välisten keskustelujen tuloksena, mikäli molemmat katsovat pyynnön perustelluksi ja mikäli poikkeus ei vaaranna tiedonantajien joukon edustavuutta.

4. Jos rahalaitoksia on tämän asetuksen 2 artiklan 6 kohdan mukaisesti valittu muiksi tiedonantajiksi, tämän asetuksen mukaiset tiedot toimitetaan ensimmäisen kerran kansallisen keskuspankin 2 artiklan 6 kohdan mukaisesti tiedonantajalle ilmoittamana päivämääränä.

11 artikla

Säännöllinen tarkistaminen

EKP tarkistaa tämän asetuksen toimivuuden 12 kuukautta ensimmäisten tietojen antamisen jälkeen ja laatii tätä koskevan kertomuksen. Kyseisen kertomuksen suositusten mukaisesti EKP voi lisätä tai vähentää tiedonantajien ja/tai tilastoihin liittyvien tiedonantovaatimusten määrää. Tämän ensimmäisen tarkistuksen jälkeen varsinainen tiedonantajien joukko tarkistetaan säännöllisesti joka toinen vuosi.

12 artikla

Siirtymäsäännökset

Tiedonantajat voivat 1 päivän huhtikuuta 2016 ja 1 päivän heinäkuuta 2016 välisenä aikana raportoida EKP:lle tai asianomaiselle kansalliselle keskuspankille joidenkin mutta ei kaikkien relevanttien päivien rahamarkkinatilastot. EKP tai asianomainen kansallinen keskuspankki voi määritellä päivät, joiden osalta raportointia vaaditaan.

13 artikla

Loppusäännökset

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Frankfurt am Mainissa 26 päivänä marraskuuta 2014.

EKP:n neuvoston puolesta

EKP:n puheenjohtaja

Mario DRAGHI

(1) EYVL L 318, 27.11.1998, s. 8.

(2) Lausunto annettu 14 päivänä marraskuuta 2014 (EUVL C 407, 15.11.2014, s. 1).

(3) Neuvoston asetus (EU) N:o 1024/2013, annettu 15 päivänä lokakuuta 2013, luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille (EUVL L 287, 29.10.2013, s. 63).

(4) Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 1071/2013, annettu 24 päivänä syyskuuta 2013, rahalaitossektorin taseesta (EKP/2013/33), (EUVL L 297, 7.11.2013, s. 1).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 549/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa (EUVL L 174, 26.6.2013, s. 1).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/65/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (EUVL L 302, 17.11.2009, s. 32).

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/61/EU, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2011, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista ja direktiivin 2003/41/EY ja 2009/65/EY sekä asetuksen (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta (EUVL L 174, 1.7.2011, s. 1).

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19).

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1606/2002, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2002, kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta (EYVL L 243, 11.9.2002, s. 1).

(10) Komission asetus (EY) N:o 1569/2007, annettu 21 päivänä joulukuuta 2007, menetelmästä kolmansien maiden arvopapereiden liikkeeseenlaskijoiden soveltamien tilinpäätösstandardien vastaavuuden määrittämiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2003/71/EY ja 2004/109/EY nojalla (EUVL L 340, 22.12.2007, s. 66).

(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338).

(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/35/EU, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2011, osakeyhtiöiden sulautumisesta (EUVL L 110, 29.4.2011, s. 1).

(13) Kuudes neuvoston direktiivi 82/891/ETY, annettu 17 päivänä joulukuuta 1982, 54 artiklan 3 kohdan g alakohdan nojalla osakeyhtiöiden jakautumisesta (EYVL L 378, 31.12.1982, s. 47).

LIITE I

Vakuudellisiin taloustoimiin liittyvien rahamarkkinatilastojen ilmoittaminen

1 OSA

INSTRUMENTIN TYYPPI

Tiedonantajat raportoivat Euroopan keskuspankille (EKP) tai asianomaiselle kansalliselle keskuspankille kaikki euromääräiset takaisinostosopimukset sekä kaikki niiden mukaisesti suoritetut taloustoimet, kolmikantarepot mukaan luettuina, joiden juoksuaika on korkeintaan yksi vuosi (eli taloustoimet, joiden juoksuaika on korkeintaan 397 päivää kaupantekopäivän jälkeen), ja joiden osapuolina on toisaalta tiedonantaja ja toisaalta toinen rahalaitos, muu rahoituksen välittäjä, vakuutuslaitos, eläkerahasto, julkisyhteisö tai kansallinen keskuspankki sijoitustarkoituksessa taikka yritys, joka luokitellaan Basel III:n LCR-järjestelmässä tukkukaupan piiriin.

2 OSA

TIEDON TYYPPI

Kunkin transaktion osalta raportoitavan transaktioon perustuvan tiedon (1) tyyppi:

Kenttä	Tiedon kuvaus	Mahdollinen vaihtoehtoinen tiedonantomenetelmä ja muut huomautukset
Transaction identifier (tapahtumatunnus)	Yksilöllinen sisäinen tapahtumatunnus, jota tiedonantaja käyttää kunkin taloustoimen yhteydessä.	Kunakin raportointipäivänä kultakin rahamarkkinasegmentiltä raportoidun taloustoimen tapahtumatunnus on yksilöllinen.
Reporting date (raportointipäivä)	Päivämäärä, jona tiedot toimitetaan EKP:lle tai kansalliselle keskuspankille.
Electronic time stamp (sähköinen aikaleima)	Taloustoimen toteuttamisen tai kirjaamisen ajankohta.
Counterparty code (vastapuolikoodi)	Tunnistekoodi, jonka avulla voidaan tunnistaa tiedonantajan vastapuoli raportoidussa transaktiossa.	Jos taloustoimet toteutetaan keskusvastapuolen välityksellä, keskusvastapuolen yhteisötunnus (LEI-tunnus) on toimitettava. Vastapuoliryhmä toimitetaan yritysten, muiden rahoituksen välittäjien, vakuutuslaitosten, eläkerahastojen, julkisyhteisöjen ja keskuspankkien osalta, sekä sellaisten mahdollisten muiden raportoitujen taloustoimien osalta, joista vastapuolen LEI-tunnusta ei toimiteta.
Counterparty code ID (vastapuolikoodin ID)	Attribuutti määrittää toimitetun yksilöllisen vastapuolikoodin tyypin.	Käytetään aina. Vastapuolelle annetaan yksilöllinen koodi.
Counterparty location (vastapuolen sijainti)	Sen maan ISO-maakoodi, jossa vastapuolella on kotipaikka.	Pakollinen, jos yksilöllistä vastapuolikoodia ei ole toimitettu. Valinnainen muissa tapauksissa.
Transaction nominal amount (taloustoimen nimellisarvo)	Alkuperäisen anto- tai ottolainauksen määrä.
Collateral nominal amount (vakuuden nimellisarvo)	Vakuudeksi annetun arvopaperin nimellisarvo.	Ei koske kolmikantarepoja tai muita mahdollisia taloustoimia, joiden kohdalla vakuudeksi annettua taloustoimea ei voida yksilöidä ISIN-koodilla (International Securities Identification Number).
Trade date (kaupantekopäivä)	Päivämäärä, jona osapuolet tekevät raportoidun rahoitustaloustoimen.
Settlement date (suorituspäivä)	Ostopäivä eli päivä jona lainanantajan on maksettava käteinen lainanottajalle ja lainananottajan on toimitettava arvopaperi lainanantajalle.	Jos kyseessä on avoin takaisinostotaloustoimi, päivämäärä, jona uusimiseen liittyvät suoritukset tehdään (vaikka käteissiirtoja ei tehtäisi).
Maturity date (erääntymispäivä)	Takaisinostopäivä eli päivämäärä jona lainanottajan on maksettava käteinen takaisin lainanantajalle.	Jos kyseessä on avoin takaisinostotaloustoimi, päivämäärä, jona pääoma ja korko on maksettava takaisin, jos sopimusta ei enää uusita.
Transaction sign (taloustoimen merkki)	Käteisen ottolainaus repojen tapauksessa ja käteisen antolainaus käänteisoperaatioiden tapauksessa.
ISIN of the collateral (vakuuden ISIN-koodi)	Rahoitusmarkkinoilla liikkeeseen lasketuille arvopapereille annettu 12 aakkosnumeerisesta merkistä koostuva kansainvälinen koodi, jonka avulla tunnistetaan yksittäinen arvopaperi (ISO 6166 -standardissa tarkoitetulla tavalla).	Ei ilmoiteta, jos kyseessä on kolmikantarepo tai muu takaisinostosopimus, jonka kohdalla vakuudeksi annettua taloustoimea ei voida yksilöidä ISIN-koodilla.
Collateral type (vakuuden tyyppi)	Vakuudeksi annetun omaisuuserän tunnistamiseksi tapauksissa, joissa yksilöllistä ISIN-koodia ei ole annettu.	Toimitetaan aina jos yksilöllistä ISIN-koodia ei ole toimitettu.
Special collateral flag (erityisen vakuuden merkki)	Sellaisten takaisinostotaloustoimien erottelemiseksi, jotka toteutetaan yleisvakuutta vastaan ja jotka toteutetaan erityistä vakuutta vastaan. Valinnainen kenttä, joka toimitetaan vain jos se on tiedonantajan kannalta tarkoituksenmukaista.	Tämän kentän raportointi on vapaaehtoista.
Deal rate (taloustoimen korko)	ACT/360-rahamarkkinakonvention mukaisesti ilmaistu korko, jonka mukaisesti repo toteutettiin ja lainaksi annettu käteinen on maksettava takaisin.
Collateral haircut (vakuuden aliarvostus)	Vakuuksiin sovellettava riskienhallintatoimi; vakuuden arvo lasketaan vähentämällä tietty prosentti-osuus (haircut) vakuuden markkina-arvosta. Raportoinnissa vähennettävä prosentti-osuus (haircut) on sata miinus lainaksi annetun tai otetun käteisen ja vakuuden markkina-arvon (ml. kertyneet korot) suhde.	Tämä kenttä raportoidaan ainoastaan yhden vakuuden taloustoimissa.
Counterparty code of the tri-party agent (kolmikantasopimusagentin vastapuolikoodi)	Kolmikantasopimusagentin vastapuolikoodi.	Raportoidaan kolmikantarepojen osalta.
Tri-party agent code ID (kolmikantasopimusagentin koodin ID)	Attribuutti määrittää toimitetun yksilöidyn kolmikantasopimusagentin koodin tyypin.	Käytetään aina, kun yksilöity kolmikantasopimusagentin koodi toimitetaan.
Beneficiary in case of transactions conducted via CCPs (edunsaaja, jos taloustoimi toteutetaan keskusvastapuolten välityksellä)

2. Olennaisuuskynnys

Yritysten kanssa toteutetut taloustoimet raportoidaan vain, jos ne on toteutettu Basel III:n LCR-järjestelmässä tukkukaupan piiriin luokiteltavien yritysten kanssa (2).

3. Poikkeukset

Ryhmittymänsisäisiä taloustoimia ei raportoida.

(1) Tietojen sähköistä toimittamista koskevat standardit ja tekniset eritelmät vahvistetaan erikseen. Ne ovat saatavilla EKP:n verkkosivuilla www.ecb.int

(2) Ks. ’Basel III: The liquidity coverage ratio and liquidity risk monitoring tools’, s. 23–27, saatavilla kansainvälisen järjestelypankin verkkosivuilla www.bis.org

LIITE II

Vakuudettomiin taloustoimiin liittyvien rahamarkkinatilastojen ilmoittaminen

OSA1

INSTRUMENTIN TYYPPI

Tiedonantajat raportoivat Euroopan keskuspankille (EKP) tai asianomaiselle kansalliselle keskuspankille seuraavat tiedot:

tiedonantajan jäljempänä olevassa taulukossa määriteltyjä instrumentteja käyttäen ottamat, maturiteetiltaan enintään yhden vuoden pituiset (eli erääntymispäivä on enintään 397 päivää kaupantekopäivästä) euromääräiset lainat muilta rahalaitoksilta, muilta rahoituksen välittäjiltä, vakuutuslaitoksilta, eläkerahastoilta, julkisyhteisöiltä tai keskuspankeilta sijoitustarkoituksessa taikka yrityksiltä, jotka luokitellaan Basel III LCR-järjestelmässä tukkukaupan piiriin.

kaikki muille luottolaitoksille annetut lainat, joiden maturiteetti on enintään yksi vuosi (eli erääntymispäivä on enintään 397 päivää kaupantekopäivästä) ja jotka annettu vakuudettomina talletuksina tai ostamalla liikkeeseenlaskevien luottolaitosten yritystodistuksia, talletustodistuksia, vaihtuvakorkoisia instrumentteja tai muita velkapapereita, joiden maturiteetti on enintään yksi vuosi.

Jäljempänä olevassa taulukossa esitetään yksityiskohtaiset vakiokuvaukset instrumenttiluokista, joihin kuuluvista taloustoimista tiedonantajien on raportoitava EKP:lle. Jos tiedonantajien on raportoitava nämä taloustoimet suoraan kansalliselle keskuspankilleen, asianomainen kansallinen keskuspankki muokkaa nämä yksityiskohtaiset vakiokuvaukset instrumenttiluokista kansallisella tasolla sovellettaviksi luokiksi tämän asetuksen mukaisesti.

Instrumentin tyyppi

Kuvaus

Deposits (talletukset)

Vakuudettomat korolliset talletukset, jotka ovat joko irtisanomisehtoisia tai joiden maturiteetti on enintään vuoden ja jotka tiedonantaja joko vastaanottaa (lainaa) tai tallettaa.

Certificate of deposit (talletustodistus)

Rahalaitoksen liikkeeseen laskema velkainstrumentti, jolla on kiinteä määräaika, ja joka oikeuttaa haltijan yksilöityyn kiinteään korkoon tietyn kiinteän, korkeintaan vuoden pituisen ajanjakson ajan.

Commercial paper (yritystodistus)

Velkainstrumentti, joka on joko vakuudeton tai jonka vakuutena on liikkeeseenlaskijan antama vakuus, jonka maturiteetti on korkeintaan vuoden ja joka on joko korollinen tai diskontattu.

Floating rate note (vaihtuvakorkoinen instrumentti)

Velkainstrumentti, jolle määräajoin maksettava korko lasketaan arvon perusteella, eli tarkistamalla viitekorko (esim. euribor) tiettyinä päivinä (korontarkistuspäivät) ja jossa maturiteetti on korkeintaan vuoden.

Puttable instruments (myyntioption sisältävät instrumentit)

Velkainstrumentti, jonka haltijalla on myyntioptio, eli optio vaatia liikkeeseenlaskijalta ennenaikaista takaisinmaksua ja jossa ensimmäinen mahdollisuus käyttää optiota tai irtisanomisaika on viimeistään vuoden kuluttua liikkeeseenlaskusta.

Callable instruments (osto-option sisältävät instrumentit)

Velkainstrumentti, jossa liikkeeseenlaskijalla on osto-optio, eli optio lunastaa instrumentti ennenaikaisesti ja jossa lopullinen takaisinmaksupäivä on korkeintaan vuoden liikkeeseenlaskupäivästä.

Other short-term debt securities (muut lyhytaikaiset arvopaperit)

Muut kuin etuoikeusasemaltaan toissijaiset arvopaperit, jotka eivät ole osakkeita tai osuuksia ja joiden maturiteetti on korkeintaan yksi vuosi; nämä instrumentit ovat yleensä jälkimarkkinakelpoisia ja niillä käydään kauppaa jälkimarkkinoilla, tai ne voidaan vaihtaa markkinoilla; instrumentit eivät tuota haltijalleen omistusoikeutta liikkeeseenlaskevaan laitokseen. Nämä erät sisältävät:

a)	arvopapereita, jotka antavat haltijalleen ehdottoman oikeuden kiinteään tai sopimusperusteiseen tuloon kuponkimaksujen muodossa ja/tai ilmoitetun kiinteän summan tiettynä päivänä (tai tiettyinä päivinä) tai liikkeeseenlaskuhetkellä määritetystä päivästä lukien;

b)	tiedonantajien liikkeeseen laskemia ei-jälkimarkkinakelpoisia instrumentteja, jotka myöhemmin tulevat jälkimarkkinakelpoisiksi ja joiden luokitus muuttuu ”velkainstrumenteiksi”.

2 OSA

TIEDON TYYPPI

Kunkin taloustoimen osalta ilmoitetaan taloustoimeen liittyvän tiedon tyyppi (1).

Tiedon kuvaus	Määritelmä	Mahdollinen vaihtoehtoinen tiedonantomenetelmä ja muut huomautukset
Transaction identifier (tapahtumatunnus)	Tiedonantajan kunkin taloustoimen yhteydessä käyttämä yksilöllinen sisäinen tapahtumatunnus.	Kunakin raportointipäivänä kultakin rahamarkkinasegmentiltä raportoidun taloustoimen tapahtumatunnus on yksilöllinen.
Reporting date (raportointipäivämäärä)	Päivämäärä, jona tiedot toimitetaan EKP:lle tai kansalliselle keskuspankille.
Electronic time stamp (sähköinen aikaleima)	Taloustoimen toteuttamisen tai kirjaamisen ajankohta.
Counterparty code (vastapuolikoodi)	Tunnistekoodi, jonka avulla voidaan tunnistaa tiedonantajan vastapuoli raportoidussa transaktiossa.	Jos taloustoimet toteutetaan keskusvastapuolen välityksellä, keskusvastapuolen yhteisötunnus (LEI-tunnus) on toimitettava. Vastapuoliryhmä toimitetaan yritysten, muiden rahoituksen välittäjien, vakuutuslaitosten, eläkerahastojen, julkisyhteisöjen ja keskuspankkien osalta, sekä sellaisisten mahdollisten muiden raportoitujen taloustoimien osalta, joista vastapuolen LEI-tunnusta ei toimiteta.
Counterparty code ID (vastapuolikoodin ID)	Attribuutti määrittää toimitetun yksilöllisen vastapuolikoodin tyypin.	Käytetään aina jos toimitetaan yksilöllinen vastapuolikoodi.
Counterparty location (vastapuolen sijainti)	Sen maan ISO-maakoodi, jossa vastapuolella on kotipaikka.	Pakollinen, jos yksilöllistä vastapuolikoodia ei ole toimitettu. Valinnainen muissa tapauksissa.
Trade date (kaupantekopäivä)	Päivämäärä, jona osapuolet tekevät raportoidun rahoitustaloustoimen.
Settlement date (suorituspäivä)	Päivä jona lainanantaja lainaa käteisen lainanottajalle tai jona velkainstrumentin kauppa selvitetään.	Kun kyse on avistatileistä tai muusta vakuudettomasta irtisanomisehtoisesta otto-/antolainauksesta, päivä, jona talletus uudistetaan (eli päivä, jona se olisi maksettu takaisin, jos se olisi lunastettu/jätetty uudistamatta).
Maturity date (erääntymispäivä)	Päivä, jona lainanottajan on maksettava käteinen takaisin lainanantajalle tai jona velkainstrumentti erääntyy ja tulee maksaa takaisin.	Kun kyse on osto-option sisältävistä instrumenteista, ilmoitetaan lopullinen erääntymispäivä. Kun kyse on myyntioption sisältävistä instrumenteista, ilmoitetaan ensimmäinen päivä, jolloin myyntioptiota voidaan käyttää. Jos kyse on avistatileistä tai muusta vakuudettomasta irtisanomisehtoisesta otto-/antolainauksesta, ilmoitetaan ensimmäinen päivä, jona instrumentti voidaan lunastaa.
First call/put date (ensimmäinen osto-/myyntipäivä)	Ensimmäinen päivä jona osto-/myyntioptiota voidaan käyttää	Ilmoitetaan ainoastaan, jos kyse on osto-/myyntioption sisältävistä instrumenteista, joille on määritelty ensimmäinen osto-/myyntioption päivä.
Call/put notice period (osto-/myyntioptiota koskeva irtisanomisaika)	Osto-/myyntioption sisältäville instrumenteille ajanjakso (kalenteripäivien lukumäärä), jonka tulee kulua option haltijan ilmoituksesta haltijalle/liikkeeseenlaskijalle päivään, jona optio-oikeutta voidaan käyttää. Irtisanomisehtoisille talletuksille ajanjakso (kalenteripäivien lukumäärä), jonka tulee kulua talletuksen haltijan ilmoituksesta lainanottajalle päivään, jona talletus voidaan lunastaa.	Ilmoitetaan osto-/myyntioption sisältävien instrumenttien osalta vain, jos niille on määritelty irtisanomisaika ja irtisanomisehtoisten talletusten on osalta vain, jos niitä koskee etukäteen sovittu irtisanomisaika.
Call/put (osto- /myyntioptio)	Merkki yksilöi, onko instrumentilla osto- tai myyntioptio.
Transaction sign (taloustoimen merkki)	Taloustoimen merkki ilmoittaa, onko taloustoimen yhteydessä ilmoitetun käteisen nimellisarvo otettu vai annettu lainaksi.
Transaction nominal amount (taloustoimen nimellisarvo)	Talletukseen liittyvä, lainaksi annettu tai otettu käteinen. Jos kyse on velkapapereista, tämä on liikkeeseenlasketun/hankitun arvopaperin nimellisarvo.
Transaction price (taloustoimen hinta)	Arvopaperin liikkeeseenlaskuhinta, eli alun perin saadun käteisen ja nimellisarvon suhde prosenttilukuna.	Vakuudettomien talletusten osalta ilmoitetaan 100.
Instrument type (instrumentin tyyppi)	Käytetään osoittamaan instrumentti, jonka kautta otto-/antolainaus tapahtuu, esim. vakuudettomat talletukset, muut vakuudettomat lyhytaikaiset kiinteäkorkoiset velkainstrumentit, muut vakuudettomat lyhytaikaiset vaihtuvakorkoiset velkainstrumentit, omaisuusvakuudelliset yritystodistukset jne.
Type of rate (koron tyyppi)	Käytetään osoittamaan, onko instrumentin korko kiinteä vai vaihtuva.
Deal rate (taloustoimen korko)	Korko (ilmaistu ACT/360-rahamarkkinakonvention mukaisesti), jolla talletus tehtiin ja jonka mukaan lainaksi annetusta käteismäärästä suoritetaan maksu. Jos kyse on velkainstrumenteista, tämä on reaalikorko (ilmaistu ACT/360-rahamarkkinakonvention mukaisesti), jolla instrumentti laskettiin liikkeeseen tai hankittiin.	Ilmoitetaan ainoastaan kiinteäkorkoisten instrumenttien osalta.
Reference rate (viitekorko)	Perustana oleva viitekorko, jonka perusteella jaksoittaiset korkomaksut lasketaan.	Ilmoitetaan ainoastaan vaihtuvakorkoisten instrumenttien osalta.
Spread (marginaali)	Peruspisteiden lukumäärä, joka lisätään (jos positiivinen) tai vähennetään (jos negatiivinen) perustana olevaan viitekorkoon todellisen koron laskemiseksi tietylle ajanjaksolle.	Ilmoitetaan ainoastaan vaihtuvakorkoisten instrumenttien osalta.

2. Olennaisuuskynnys

Yritysten kanssa toteutetut taloustoimet raportoidaan vain, jos ne on toteutettu Basel III:n LCR-järjestelmässä tukkukaupan piiriin luokiteltavien yritysten kanssa.

3. Poikkeukset

Ryhmittymänsisäisiä taloustoimia ei raportoida.

(1) Tietojen sähköistä toimittamista koskevat standardit ja tekniset eritelmät vahvistetaan erikseen. Ne ovat saatavilla EKP:n verkkosivuilla www.ecb.int

LIITE III

Johdannaisiin liittyvien rahamarkkinatilastojen ilmoittaminen

OSA 1

INSTRUMENTIN TYYPPI

Tiedonantajat raportoivat Euroopan keskuspankille (EKP) tai asianomaiselle kansalliselle keskuspankille:

kaikki valuutanvaihtosopimukset, joissa euroja ostetaan/myydään avistapäivänä ulkomaan valuuttaa vastaan ja jossa eurot myydään tai ostetaan takaisin termiinipäivänä etukäteen sovittuun termiinikurssiin ja joiden osapuolina on toisaalta tiedonantaja ja toisaalta toinen rahalaitos, muu rahoituksen välittäjä, vakuutuslaitos, eläkerahasto, julkisyhteisö tai kansallinen keskuspankki sijoitustarkoituksessa taikka sellaisten yritys, joka luokitellaan Basel III:n LCR-järjestelmässä tukkukaupan piiriin,

euromääräiset yliyön indeksivaihtosopimukset, joiden osapuolina on toisaalta tiedonantaja ja toisaalta toinen rahalaitos, muu rahoituksen välittäjä, vakuutuslaitos, eläkerahasto, julkisyhteisö tai kansallinen keskuspankki sijoitustarkoituksessa taikka sellainen yritys, joka luokitellaan Basel III:n LCR-järjestelmässä on tukkukaupan piiriin.

2 OSA

TIEDON TYYPPI

Kunkin taloustoimen osalta raportoitavan valuutanvaihtosopimuksiin liittyvän tiedon tyyppi (1).

Kenttä	Tiedon kuvaus	Mahdollinen vaihtoehtoinen tiedonantomenetelmä ja muut huomautukset
Transaction identifier (tapahtumatunnus)	Yksilöllinen sisäinen tapahtumatunnus, jota tiedonantaja käyttää kunkin taloustoimen yhteydessä.	Kunakin raportointipäivänä kultakin rahamarkkinasegmentiltä raportoidun taloustoimen tapahtumatunnus on yksilöllinen.
Reporting date (raportointipäivä)	Päivä, jona tiedot toimitetaan EKP:lle tai kansalliselle keskuspankille.
Electronic time stamp (sähköinen aikaleima)	Taloustoimen toteuttamisen tai kirjaamisen ajankohta.
Counterparty code (vastapuolikoodi)	Tunnistekoodi, jonka avulla voidaan tunnistaa tiedonantajan vastapuoli raportoidussa transaktiossa.	Jos taloustoimet toteutetaan keskusvastapuolen välityksellä, keskusvastapuolen yhteisötunnus (LEI-tunnus) on toimitettava. Vastapuoliryhmä toimitetaan yritysten, muiden rahoituksen välittäjien, vakuutuslaitosten, eläkerahastojen, julkisyhteisöjen ja keskuspankkien osalta sekä sellaisten mahdollisten muiden raportoitujen taloustoimien osalta, joista vastapuolen LEI-tunnusta ei toimiteta.
Counterparty code ID (vastapuolikoodin ID)	Attribuutti määrittää toimitetun yksilöllisen vastapuolikoodin tyypin.	Käytetään aina. Annetaan yksilöllinen vastapuolikoodi.
Counterparty location (vastapuolen sijainti)	Sen maan ISO-maakoodi, jossa vastapuolella on kotipaikka.	Pakollinen, jos yksilöllistä vastapuolikoodia ei ole toimitettu. Valinnainen muissa tapauksissa.
Trade date (kaupantekopäivä)	Päivä, jona osapuolet tekevät raportoidun rahoitustaloustoimen.
Spot value date (avistapäivä)	Päivä, jona osapuoli myy toiselle osapuolelle tietyn määrän tiettyä valuuttaa sovittua määrää tiettyä toista valuuttaa vastaan sovittuun valuuttakurssiin eli valuutan avistakurssiin.
Maturity date (erääntymispäivä)	Päivämäärä, jona valuutanvaihtosopimus erääntyy ja valuuttakaupan avistapäivänä myyty valuutta ostetaan takaisin.
Transaction sign (taloustoimen merkki)	Merkin avulla tunnistetaan, onko taloustoimen nimellisarvona raportoitu euromäärä ostettu vai myyty avistapäivänä.	Tulee viitata maksettuun euromäärään, eli siihen, onko euroja myyty vai ostettu avistapäivänä.
Transaction nominal value (taloustoimen nimellisarvo)	Avistapäivänä myytyjen tai ostettujen eurojen määrä.
Foreign currency code (valuuttakoodi)	Euroa vastaan ostetun/myydyn valuutan kansainvälinen kolmimerkkinen ISO-koodi.
Foreign exchange spot rate (valuuttakaupan avistakurssi)	Valuutanvaihtosopimuksen avistaosaan sovellettava euron ja ulkomaisen valuutan välinen valuuttakurssi.
Foreign exchange forward points (valuuttatermiinit)	Valuuttakaupan avistakurssin ja valuuttakaupan termiinikurssin välinen ero peruspisteinä ilmaistuna ja laskettuna valuuttaparin senhetkisen markkinakäytännön mukaisesti.
Beneficiary in case of transactions conducted via CCPs (edunsaaja jos taloustoimi toteutetaan keskusvastapuolten välityksellä)

Kunkin taloustoimen osalta yliyön indeksivaihtosopimuksiin liittyvän tiedon tyyppi

Kenttä	Tiedon kuvaus	Mahdollinen vaihtoehtoinen tiedonantomenetelmä ja muut huomautukset
Transaction identifier (tapahtumatunnus)	Yksilöllinen sisäinen tapahtumatunnus, jota tiedonantaja käyttää kunkin taloustoimen yhteydessä.	Tapahtumatunnus on kunakin raportointipäivänä kultakin rahamarkkinasegmentiltä raportoidun taloustoimen osalta yksilöllinen.
Reporting date (raportointipäivä)	Päivä, jona tiedot toimitetaan EKP:lle tai kansalliselle keskuspankille.
Electronic time stamp (sähköinen aikaleima)	Taloustoimen toteuttamisen tai kirjaamisen ajankohta.	Valinnainen.
Counterparty code (vastapuolikoodi)	Tunnistekoodi, jonka avulla voidaan tunnistaa tiedonantajan vastapuoli raportoidussa transaktiossa.	Jos taloustoimet toteutetaan keskusvastapuolen välityksellä, keskusvastapuolen yhteisötunnus (LEI-tunnus) on ilmoitettava. Vastapuoliryhmä toimitetaan yritysten, muiden rahoituksen välittäjien, vakuutuslaitosten, eläkerahastojen, julkisyhteisöjen ja keskuspankkien osalta sekä sellaisten mahdollisten muiden raportoitujen taloustoimien osalta, joista vastapuolen LEI-tunnusta ei toimiteta.
Counterparty code ID (vastapuolikoodin ID)	Attribuutti määrittää toimitetun yksilöllisen vastapuolikoodin tyypin.	Käytetään aina. Annetaan yksilöllinen vastapuolikoodi.
Counterparty location (vastapuolen sijainti)	Sen maan ISO-maakoodi, jossa vastapuolella on kotipaikka.	Pakollinen, jos yksilöllistä vastapuolikoodia ei ole toimitettu. Muuten valinnainen.
Trade date (kaupantekopäivä)	Päivä, jona osapuolet tekevät raportoidun rahoitustaloustoimen.
Start date (aloituspäivä)	Päivä, jona lasketaan jaksoittain vaihtuvan kelluvan koron yliyön korko.
Maturity date (erääntymispäivä)	Sen ajanjakson viimeinen päivä, jolta yhteenlaskettu yliyön korko lasketaan.
Fixed interest rate (kiinteä korko)	Kiinteä korko, jota käytetään laskettaessa yliyön indeksivaihtosopimuksesta maksettava määrä.
Transaction sign (taloustoimen merkki)	Merkki osoittaa, onko tiedonantaja maksanut vai vastaanottanut kiinteän koron.
Transaction nominal amount (taloustoimen nimellisarvo)	Yliyön koronvaihtosopimuksen nimellisarvo.

3. Olennaisuuskynnys

Yritysten kanssa toteutetut taloustoimet raportoidaan vain, jos ne on toteutettu Basel III:n LCR-järjestelmässä tukkukaupan piiriin luokiteltavien yritysten kanssa.

4. Poikkeukset

Ryhmittymänsisäisiä taloustoimia ei raportoida.

(1) Tietojen sähköistä toimittamista koskevat standardit ja tekniset eritelmät vahvistetaan erikseen. Ne ovat saatavilla EKP:n verkkosivuilla www.ecb.int

LIITE IV

Vähimmäisvaatimukset, joita varsinaisen tiedonantajien joukon on noudatettava

Tiedonantajien on täytettävä seuraavat vähimmäisvaatimukset noudattaakseen Euroopan keskuspankin (EKP) tilastointiin liittyviä tiedonantovaatimuksia.

Toimitusta koskevat vähimmäisvaatimukset:

i)	Raportoinnin on oltava oikea-aikaista ja tiedot on toimitettava EKP:n ja asianomaisen kansallisen keskuspankin asettamien määräaikojen kuluessa,

ii)	tilastotiedot on esitettävä EKP:n ja asianomaisen kansallisen keskuspankin asettamien teknisten raportointivaatimusten mukaista muotoa ja esitystapaa käyttäen;

iii)	tiedonantajan on toimitettava yhden tai useamman yhteyshenkilön tiedot EKP:lle ja asianomaiselle keskuspankille;

iv)	tiedonantajien on noudatettava teknisiä erittelyjä, jotka koskevat tietojen toimittamista EKP:lle ja asianomaiselle kansalliselle keskuspankille.

Tarkkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset:

i)	tilastotiedoissa ei saa olla virheitä;

ii)	tiedonantajien on kyettävä antamaan lisätietoja toimittamiensa tietojen taustalla olevista muutoksista;

iii)	tilastotietojen on oltava täydellisiä, eikä niissä saa olla jatkuvia ja rakenteellisia puutteita; puuttuvista tiedoista on ilmoitettava ja annettava selitys EKP:lle ja asianomaiselle kansalliselle keskuspankille, ja niitä on soveltuvin osin täydennettävä mahdollisimman pian;

iv)	tiedonantajien on noudatettava EKP:n ja asianomaisen kansallisen keskuspankin antamia ohjeita tietomääristä, lukujen pyöristämisestä ja desimaalien määristä tietojen teknistä siirtoa varten.

Käsitteellistä vastaavuutta koskevat vähimmäisvaatimukset:

i)	tilastotietojen on vastattava tässä asetuksessa olevia määritelmiä ja luokitteluja;

ii)	jos näistä määritelmistä ja luokitteluista poiketaan, tiedonantajien on säännöllisesti seurattava ja mitattava käyttämiensä tilastointiperusteiden ja tämän asetuksen mukaisten tilastointiperusteiden tuottamien tulosten välisiä eroja.

iii)	tiedonantajien on pystyttävä selittämään katkokset, joita niiden ilmoittamissa tilastotiedoissa on verrattuna aikaisempien jaksojen tietoihin.

4.	Tarkistuksia koskevat vähimmäisvaatimukset EKP:n ja asianomaisen kansallisen keskuspankin määrittelemiä tarkistusperiaatteita ja -menettelyjä on noudatettava. Tavanomaisista tarkistuksista poikkeaviin tarkistuksiin on liitettävä selitykset.

16.12.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 359/117

KOMISSION DIREKTIIVI 2014/108/EU,

annettu 12 päivänä joulukuuta 2014,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/43/EY muuttamisesta siltä osin kuin on kyse puolustukseen liittyvien tuotteiden luettelosta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisön sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien ehtojen yksinkertaistamisesta 6 päivänä toukokuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/43/EY (1) ja erityisesti sen 13 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Direktiivi 2009/43/EY kattaa kaikki puolustukseen liittyvät tuotteet, jotka vastaavat neuvoston 19 päivänä maaliskuuta 2007 hyväksymässä Euroopan unionin yhteisessä puolustustarvikeluettelossa lueteltuja tuotteita.

(2)	Neuvosto hyväksyi 17 päivänä maaliskuuta 2014 ajantasaistetun Euroopan unionin yhteisen puolustustarvikeluettelon (2).

(3)	Tämän vuoksi direktiiviä 2009/43/EY olisi muutettava.

(4)	Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat EU:n sisäisiä puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Korvataan direktiivin 2009/43/EY liite tämän direktiivin liitteellä.

2 artikla

1. Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 16 päivänä maaliskuuta 2015. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset.

Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä säännöksiä 24 päivästä maaliskuuta 2015.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 12 päivänä joulukuuta 2014.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EUVL L 146, 10.6.2009, s. 1.

(2) EUVL C 107, 9.4.2014, s. 1.

LIITE

Puolustustarvikeluettelo

Huomautus 1

”Lainausmerkeissä” olevat termit ovat määriteltyjä termejä. Katso tämän luettelon liitteenä oleva osio ’Luettelossa käytetyt määritelmät ja termit’.

Huomautus 2

Joissain tapauksissa kemikaalit on luetteloitu nimen ja CAS-numeron mukaan. Luetteloa sovelletaan kemikaaleihin, joilla on sama rakennekaava (mukaan lukien hydraatit) riippumatta nimestä tai CAS-numerosta. CAS-numerot on esitetty, jotta olisi helpompi tunnistaa tietty kemikaali tai seos nimikkeistöstä riippumatta. CAS-numeroita ei voida käyttää yksilöllisinä tunnisteina, koska joillakin tietyn luetteloidun kemikaalin muodoilla on eri CAS-numerot ja tiettyä luetteloitua kemikaalia sisältävillä seoksilla voi myös olla eri CAS-numerot.

ML1
Seuraavat rihlattomat aseet, joiden kaliiperi on alle 20 mm, muut aseet ja automaattiaseet, joiden kaliiperi on 12,7 mm (0,50 tuumaa) tai vähemmän, ja niihin liittyvät lisälaitteet sekä niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit:

Huomautus

ML1 kohta ei koske seuraavia tuotteita:

a.	Ampuma-aseet, jotka on erityisesti suunniteltu harjoitusampumatarvikkeiden käyttöä varten ja joilla ei voi laukaista ammusta;

b.	Ampuma-aseet, jotka on erityisesti suunniteltu sellaisten kytkettyjen ammusten laukaisemiseen, joilla ei ole suurta räjähdysainelatausta tai viestintäyhteyttä, enintään 500 metrin etäisyydelle;

c.	Aseet, joissa käytetään reunasytytteisiä hylsyllisiä ampumatarvikkeita ja jotka eivät ole täysautomaattisia.

Kiväärit ja yhdistelmäaseet, käsiaseet, konekiväärit, konepistoolit ja monipiippuiset aseet.

Huomautus

ML1.a kohta ei koske seuraavia tuotteita:

a.	Ennen vuotta 1938 valmistetut kiväärit ja yhdistelmäaseet;

b.	Sellaisten kiväärien ja yhdistelmäaseiden jäljennökset, joiden alkuperäiskappaleet on valmistettu ennen vuotta 1890;

c.	Käsiaseet, monipiippuiset aseet ja konekiväärit, jotka on valmistettu ennen vuotta 1890, sekä niiden jäljennökset;

d.	Kiväärit tai käsiaseet, jotka on erityisesti suunniteltu laukaisemaan inertti ammus paineistetulla ilmalla tai paineistetulla hiilidioksidilla.

Seuraavat rihlattomat aseet:

1.	Erityisesti sotilaskäyttöön suunnitellut rihlattomat aseet;

Seuraavat muut rihlattomat aseet:

a.	Täysautomaattiset aseet;

b.	Puoliautomaattiset tai pumpputoimiset aseet.

Huomautus

ML1.b.2 kohta ei koske aseita, jotka on erityisesti suunniteltu laukaisemaan inertti ammus paineistetulla ilmalla tai paineistetulla hiilidioksidilla.

Huomautus

ML1.b kohta ei koske seuraavia tuotteita:

a.	Ennen vuotta 1938 valmistetut rihlattomat aseet;

b.	Sellaisten rihlattomien aseiden jäljennökset, joiden alkuperäiskappaleet on valmistettu ennen vuotta 1890;

c.	Metsästys- ja urheilutarkoituksiin käytettävät rihlattomat aseet. Kyseiset aseet eivät saa olla erityisesti sotilaskäyttöön suunniteltuja eivätkä täysautomaattisia;

Rihlattomat aseet, jotka on erityisesti tarkoitettu johonkin seuraavista:

1.	Kotieläinten teurastus;

2.	Eläinten rauhoittaminen;

3.	Seismiset testit;

4.	Teolliseen käyttöön tarkoitettujen ammusten ampuminen; tai

Omatekoisten räjähteiden (IED) rikkominen.

Huom.

Rikkojien osalta katso ML4 kohta ja EU:n kaksikäyttötuotteiden luettelon kohta 1A006.

c.	Aseet, joissa käytetään hylsyttömiä ampumatarvikkeita.

Irrotettavat patruunalippaat, äänenpoistimet tai -vaimentimet, erityiset asejalustat, aseiden tähtäimet ja suuliekinsammuttimet ML1.a, ML1.b tai ML1.c kohdassa tarkoitettuihin aseisiin.

Huomautus

ML1.d kohta ei koske aseiden tähtäimiä, joissa ei ole elektronista kuvankäsittelyä ja joissa on enintään yhdeksänkertainen suurennuskyky, edellyttäen että niitä ei ole erityisesti suunniteltu eikä muunnettu sotilaskäyttöön eikä niihin sisälly sotilaskäyttöön suunniteltuja hiusristikoita.

ML2
Seuraavat rihlattomat aseet, joiden kaliiperi on 20 mm tai enemmän, muut aseet tai aseistus, joiden kaliiperi on enemmän kuin 12,7 mm (0,50 tuumaa), heittimet ja lisälaitteet sekä niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit:

Tykit, haupitsit, kanuunat, kranaatinheittimet, panssarintorjunta-aseet, heittimet, sotilasliekinheittimet, kiväärit, singot, rihlattomat aseet ja niihin tarkoitetut häivetekniikkalaitteet.

Huomautus 1

ML2.a kohtaan sisältyvät injektorit, mittalaitteet, varastosäiliöt ja muut komponentit, jotka on erityisesti suunniteltu käytettäviksi ML2.a kohdassa tarkoitettujen tarvikkeiden nestemäisten ajopanosten kanssa.

Huomautus 2

ML2.a kohta ei koske seuraavia aseita:

a.	Ennen vuotta 1938 valmistetut kiväärit, rihlattomat aseet ja yhdistelmäaseet;

b.	Sellaisten kiväärien, rihlattomien aseiden ja yhdistelmäaseiden jäljennökset, joiden alkuperäiskappaleet on valmistettu ennen vuotta 1890;

c.	Ennen vuotta 1890 valmistetut tykit, haupitsit, kanuunat ja kranaatinheittimet;

d.	Metsästys- ja urheilutarkoituksiin käytettävät rihlattomat aseet. Kyseiset aseet eivät saa olla erityisesti sotilaskäyttöön suunniteltuja eivätkä täysautomaattisia;

Rihlattomat aseet, jotka on erityisesti tarkoitettu johonkin seuraavista:

1.	Kotieläinten teurastus;

2.	Eläinten rauhoittaminen;

3.	Seismiset testit;

4.	Teolliseen käyttöön tarkoitettujen ammusten ampuminen; tai

Omatekoisten räjähteiden (IED) rikkominen.

Huom.

Rikkojien osalta katso ML4 kohta ja EU:n kaksikäyttötuotteiden luettelon kohta 1A006.

f.	Kädessä pidettävät heittimet, jotka on erityisesti suunniteltu sellaisten kytkettyjen ammusten laukaisemiseen, joilla ei ole suurta räjähdysainelatausta tai viestintäyhteyttä, enintään 500 metrin etäisyydelle.

Erityisesti sotilaskäyttöön suunnitellut tai muunnetut savu-, kaasu- ja pyrotekniset heittimet sekä savun ja kaasun muodostajat.

Huomautus

ML2.b kohta ei koske valopistooleja.

Aseiden tähtäimet ja tähtäinalustat, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1.	Ne on erityisesti suunniteltu sotilaskäyttöön; ja

2.	Ne on erityisesti suunniteltu ML2.a kohdassa tarkoitettuja aseita varten.

d.	Jalustat ja irrotettavat patruunalippaat, jotka on erityisesti suunniteltu ML2.a kohdassa tarkoitettuihin aseisiin.

ML3
Seuraavat ampumatarvikkeet ja sytyttimen asetuslaitteet sekä niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit:

a.	Ampumatarvikkeet ML1, ML2 ja ML12 kohdassa tarkoitettuja aseita varten.

ML3.a kohdassa tarkoitettuja ampumatarvikkeita varten erityisesti suunnitellut sytytinlaitteet.

Huomautus 1

ML3 kohdassa tarkoitettuihin erityisesti suunniteltuihin komponentteihin sisältyvät:

a.	Metalliset tai muoviset komponentit kuten esimerkiksi nallin alasimet, hylsykupit, vyönivelet, johtorenkaat ja ampumatarvikkeiden metalliosat;

b.	Varmistus- ja viritinlaitteet, sytyttimet, sensorit ja laukaisulaitteet;

c.	Virtalähteet, jotka aiheuttavat voimakkaan kertatoimintotehon;

d.	Räjähteiden palavat hylsyt;

e.	Tytärammukset, mukaan lukien pienoispommit, pienoisammukset ja maaliin hakeutuvat ammukset.

Huomautus 2

ML3.a kohta ei koske seuraavia tuotteita:

a.	Ilman ammusta olevat ryppysuupaukkupatruunat (tähtiniippaus);

b.	Latausharjoituspatruunat, joissa on rei'itetty panoskammio;

c.	Muut paukku- ja latausharjoituspatruunat, jotka eivät sisällä kovapanoksia varten suunniteltuja komponentteja; tai

d.	Komponentit, jotka on erityisesti suunniteltu tämän huomautuksen 2 a, b tai c kohdassa tarkoitettuja paukku- tai latausharjoituspatruunoita varten.

Huomautus 3

ML3.a kohta ei koske patruunoita, jotka on erityisesti suunniteltu johonkin seuraavista tarkoituksista:

a.	Merkinantoon;

b.	Lintujen pelotteluun; tai

c.	Kaasuliekkien sytyttämiseen öljylähteillä.

ML4
Seuraavat pommit, torpedot, raketit, ohjukset, muut räjähteet ja panokset ja niihin liittyvät varusteet ja lisälaitteet sekä niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit:

Huom. 1:

Ohjaus- ja navigointivarustuksen osalta katso ML11 kohta.

Huom. 2:

Ilma-alusten ohjustentorjuntajärjestelmien (AMPS) osalta katso ML4.c kohta.

Erityisesti sotilaskäyttöön suunnitellut pommit, torpedot, kranaatit, savuammukset, raketit, miinat, ohjukset, syvyyspommit, raivauspanokset, -laitteet ja -pakkaukset, ”pyrotekniset” laitteet, patruunat ja harjoitustarvikkeet (eli laitteet, joilla simuloidaan näiden tuotteiden ominaisuuksia).

Huomautus

ML4.a kohtaan sisältyvät:

a.	Savukäsikranaatit, palopommit ja räjähteet;

b.	Ohjusten rakettien suuttimet ja ilmakehään palaamaan tarkoitettujen alusten kärkikartiot.

Varustus, jolla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1.	Ne on erityisesti suunniteltu sotilaskäyttöön; ja

Se on erityisesti suunniteltu ’toimiin’, jotka liittyvät johonkin seuraavista:

a.	ML4.a kohdassa tarkoitetut tuotteet, tai

b.	Omatekoiset räjähteet (IED).

Tekninen huomautus

ML4.b.2 kohdassa ’toimet’ koskee käsittelyä, laukaisua, asettamista, valvontaa, purkamista, räjäyttämistä, virittämistä, aikautusta, harhautusta, häirintää, raivausta, havaitsemista, rikkomista ja hävittämistä.

Huomautus 1

ML4.b kohtaan sisältyvät:

a.	Siirrettävät kaasun nesteytyslaitteet, joilla voidaan tuottaa päivässä 1 000 kiloa tai enemmän nestemäisessä muodossa olevaa kaasua;

b.	Kelluva sähköä johtava kaapeli, jota voidaan käyttää magneettimiinojen etsintään.

Huomautus 2

ML4.b kohta ei koske kädessä pidettäviä laitteita, jotka on suunniteltu vain metalliesineiden havaitsemiseen ja joilla ei voi erottaa toisistaan miinoja ja muita metalliesineitä.

Ilma-alusten ohjustentorjuntajärjestelmät (AMPS).

Huomautus

ML4.c kohta ei koske sellaisia ilma-alusten ohjustentorjuntajärjestelmiä, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

Jompikumpi seuraavista ohjusvaroitussensoreista:

1.	Passiiviset sensorit, joiden vastehuippu on välillä 100–400 nm; tai

2.	Aktiiviset Doppler-ohjusvaroitussensorit;

b.	Vastatoimijärjestelmät;

c.	Valoammukset, joiden tarkoituksena on näkyvän ja infrapunavalon alueella harhauttaa maasta–ilmaan ohjuksia; ja

Ohjustentorjuntajärjestelmä on asennettu ”siviili-ilma-alukseen”, ja sillä on kaikki seuraavat ominaisuudet:

Ohjustentorjuntajärjestelmä toimii ainoastaan siinä ”siviili-ilma-aluksessa”, johon kyseinen ohjustentorjuntajärjestelmä on asennettu ja jolle on myönnetty jompikumpi seuraavista:

a.	Tyyppihyväksyntä siviilikäyttöön; tai

b.	Vastaava Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) hyväksymä asiakirja;

2.	Ohjustentorjuntajärjestelmään sisältyy suojaus luvattoman ”ohjelmistoihin” pääsyn estämiseksi; ja

3.	Ohjustentorjuntajärjestelmään sisältyy aktiivinen mekanismi, joka estää järjestelmän toiminnan, jos ohjustentorjuntajärjestelmä poistetaan siitä ”siviili-ilma-aluksesta”, johon se on asennettu.

ML5
Seuraavat erityisesti sotilaskäyttöön suunnitellut tulenjohto- sekä niihin liittyvät hälytys- ja varoituslaitteet sekä niihin liittyvät järjestelmät, testaus-, suuntaus- ja vastatoimintavarusteet sekä niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit ja lisälaitteet:

a.	Aseiden tähtäimet, pommituslaskimet, aseiden suuntausvarusteet ja aseiden hallintajärjestelmät.

b.	Maalinmääritys-, osoitus-, etäisyydenmittaus-, valvonta- ja seurantajärjestelmät; havaitsemis-, tiedonkoostamis-, tunnistamis- ja identifiointilaitteet; ja sensoritiedon käsittelyjärjestelmät.

Vastatoimintavarusteet ML5.a ja ML5.b kohdassa tarkoitettuja tuotteita varten.

Huomautus

ML5.c kohdassa termi ’vastatoimintavarusteet’ sisältää havaitsemislaitteet.

d.	Kenttätestaus- ja suuntauslaitteet, jotka on erityisesti suunniteltu ML5.a, ML5.b ja ML5.c kohdassa tarkoitettuja tuotteita varten.

ML6
Seuraavat maakulkuneuvot ja komponentit:

Huom.

Ohjaus- ja navigointivarustuksen osalta katso ML11 kohta.

a.	Erityisesti sotilaskäyttöön suunnitellut tai muunnetut maakulkuneuvot ja niiden komponentit. Tekninen huomautus ML6.a kohdassa termi ’maakulkuneuvot’ sisältää perävaunut.

Muut maakulkuneuvot ja niiden komponentit seuraavasti:

Kulkuneuvot, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a.	Valmistettu tai varustettu käyttäen materiaaleja tai komponentteja, joilla aikaansaadaan tasoa III (NIJ-standardi 0108.01, syyskuu 1985, tai vertailukelpoinen kansallinen standardi) vastaava tai parempi ballistinen suojaus;

b.	Voimansiirto etu- ja takapyörille samanaikaisesti, mukaan lukien kulkuneuvot, joissa on lisäpyöriä kantokyvyn parantamiseksi, riippumatta siitä, ovatko ne vetäviä;

c.	Ajoneuvon suurin sallittu kokonaispaino yli 4 500 kg; ja

d.	Suunniteltu tai muunnettu maastokäyttöön;

Komponentit, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a.	Ne on erityisesti suunniteltu ML6.b.1 kohdassa tarkoitettuihin ajoneuvoihin; ja

b.	Niillä aikaansaadaan tasoa III (NIJ-standardi 0108.01, syyskuu 1985, tai vertailukelpoinen kansallinen standardi) vastaava tai parempi ballistinen suojaus.

Huom.

Katso myös ML13.a kohta.

Huomautus 1

ML6.a kohtaan sisältyvät:

a.	Panssarivaunut ja muut aseistetut sotilasajoneuvot sekä sotilasajoneuvot, jotka on varustettu asealustoilla tai miinoituslaitteistoilla tai ML4 kohdassa tarkoitettujen puolustusvälineiden laukaisuun tarkoitetuilla laitteistoilla;

b.	Panssaroidut ajoneuvot;

c.	Amfibioajoneuvot ja syvän kahlauskyvyn omaavat ajoneuvot;

d.	Korjaamoajoneuvot ja ajoneuvot ampumatarvikkeiden tai asejärjestelmien hinaamiseksi tai kuljettamiseksi ja niihin liittyvä kuormankäsittelyvälineistö.

Huomautus 2

ML6.a kohdassa tarkoitetun ajoneuvon muuntaminen sotilaskäyttöön edellyttää rakenteellista, sähköistä tai mekaanista muutosta, jossa käytetään yhtä tai useampaa erityisesti sotilaskäyttöön suunniteltua komponenttia. Kyseisiin komponentteihin sisältyvät:

a.	Ilmaulkorenkaat, jotka on erityisesti suunniteltu luodinkestäviksi;

b.	Tärkeiden osien (esimerkiksi polttoainesäiliöiden ja ajoneuvon ohjaamojen) panssarisuojaus;

c.	Aseiden erityisvahvistukset ja -alustat;

d.	Varavalaistus.

Huomautus 3

ML6 kohta ei koske siviiliajoneuvoja, jotka on suunniteltu tai muunnettu rahan tai arvoesineiden kuljetukseen.

Huomautus 4

ML6 kohta ei koske ajoneuvoja, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a.	Ne on valmistettu ennen vuotta 1946;

b.	Niissä ei ole EU:n yhteisessä puolustustarvikeluettelossa tarkoitettuja, vuoden 1945 jälkeen valmistettuja tuotteita, lukuun ottamatta ajoneuvon alkuperäisten komponenttien tai lisälaitteiden jäljennöksiä; ja

c.	Niihin ei sisälly ML1, ML2 ja ML4 kohdassa tarkoitettuja aseita, paitsi jos ne ovat toimintakyvyttömiä eikä niillä pystytä laukaisemaan ammusta.

ML7
Seuraavat myrkylliset kemialliset tai biologiset aineet, ”mellakantorjunta-aineet”, radioaktiiviset aineet, niihin liittyvät varusteet, komponentit ja materiaalit:

a.	Biologiset tai radioaktiiviset aineet, jotka on ”sovitettu sodankäyntiin”, tuottamaan ihmis- ja eläintappioita, vahingoittamaan varustusta, satoa tai ympäristöä.

Kemiallisen sodankäynnin (CW) taisteluaineet, mukaan lukien:

Kemiallisen sodankäynnin hermomyrkyt:

O-alkyyli (C10 tai vähemmän, myös sykloalkyyli) alkyyli(metyyli, etyyli, n-propyyli tai isopropyyli)fosfonofluoridaatit, kuten:

sariini (GB): O-isopropyylimetyylifosfonofluoridaatti (CAS 107-44-8), ja

somaani (GD): O-pinakolyylimetyylifosfonofluoridaatti (CAS 96-64-0);

b.	O-alkyyli (C10 tai vähemmän sisältäen sykloalkyylin)(N,N)-dialkyyli(metyyli, etyyli, n-propyyli tai isopropyyli)fosforoamidosyanidaatit, kuten: tabuuni (GA): O-etyyli (N,N)-dimetyylifosforoamidosyanidaatti (CAS 77-81-6);

O-alkyyli (H tai C10 tai vähemmän, myös sykloalkyyli) S-2-(N,N)-dialkyyli-(metyyli, etyyli, n-propyyli tai isopropyyli)-aminoetyylialkyyli(metyyli, etyyli, n-propyyli tai isopropyyli)fosfonotiolaatit tai vastaavat alkyloidut tai protonoidut suolat, kuten:

VX: O-etyyli-S-2-(N,N)-di-isopropyyliaminoetyylimetyylifosfonotiolaatti (CAS 50782-69-9);

Kemiallisen sodankäynnin syövyttävät aineet:

Rikkisinappikaasut, kuten:

1.	2-kloorietyylikloorimetyylisulfidi (CAS 2625-76-5);

2.	bis(2-kloorietyyli)sulfidi (CAS 505-60-2);

3.	bis(2-kloorietyylitio)metaani (CAS 63869-13-6);

4.	1,2-bis(2-kloorietyylitio)etaani (CAS 3563-36-8);

5.	1,3-bis(2-kloorietyylitio)-n-propaani (CAS 63905-10-2);

6.	1,4-bis(2-kloorietyylitio)-n-butaani (CAS 142868-93-7);

7.	1,5-bis(2-kloorietyylitio)-n-pentaani (CAS 142868-94-8);

8.	bis(2-kloorietyylitiometyyli)eetteri (CAS 63918-90-1);

9.	bis(2-kloorietyylitioetyyli)eetteri (CAS 63918-89-8);

Levisiitit, kuten:

1.	2-kloorivinyylidiklooriarsiini (CAS 541-25-3);

2.	tris(2-kloorivinyyli)arsiini (CAS 40334-70-1);

3.	bis(2-kloorivinyyli)klooriarsiini (CAS 40334-69-8);

Typpisinappikaasut, kuten:

1.	HN1: bis(2-kloorietyyli)etyyliamiini (CAS 538-07-8);

2.	HN2: bis(2-kloorietyyli)metyyliamiini (CAS 51-75-2);

3.	HN3: tris(2-kloorietyyli)amiini (CAS 555-77-1);

Kemiallisen sodankäynnin lamauttavat aineet, kuten:

a.	3-kinuklidinyylibentsilaatti (BZ) (CAS 6581-06-2);

Kemiallisen sodankäynnin kasvintuhoaineet, kuten:

a.	butyyli-2-kloori-4-fluorifenoksiasetaatti (LNF);

b.	2,4,5-trikloorifenoksietikkahappo (CAS 93-76-5) sekoitettuna 2,4-dikloorifenoksietikkahappoon (CAS 94-75-7) (Agent Orange (CAS 39277-47-9)).

Seuraavat kemiallisten taisteluaineiden binäärilähtöaineet ja avainlähtöaineet:

1.	Alkyyli(metyyli, etyyli, n-propyyli tai isopropyyli)fosfonyylidifluoridit, kuten: DF: metyylifosfonyylidifluoridi (CAS 676-99-3);

O-alkyyli(H tai C10 tai vähemmän, myös sykloalkyyli)-O-2-(N,N)-dialkyyli(metyyli, etyyli, n-propyyli tai isopropyyli)-aminoetyylialkyyli(metyyli, etyyli, n-propyyli tai isopropyyli)fosfoniitit tai vastaavat alkyloidut tai protonoidut suolat, kuten:

QL: O-etyyli-O-2-(N,N)di-isopropyyliaminoetyylimetyylifosfoniitti (CAS 57856-11-8);

3.	Kloorisariini: O-isopropyylimetyylifosfonokloridaatti (CAS 1445-76-7);

4.	Kloorisomaani: O-pinakolyylimetyylifosfonokloridaatti (CAS 7040-57-5);

Seuraavat ”mellakantorjunta-aineet” ja niiden aktiiviset ainesosat ja yhdistelmät:

1.	α-Bromibentseeniasetonitriili (bromibentsyylisyanidi) (CA) (CAS 5798-79-8);

2.	[(2-kloorifenyyli)metyleeni)] propaanidinitriili, o-klooribentsaalimalononitriili (CS) (CAS 2698-41-1);

3.	2-kloori-1-fenyylietanoni, fenasyylikloridi (ω-klooriasetofenoni) (CN) (CAS 532 27-4);

4.	Dibentso(b,f)-1,4-oksatsepiini (CR) (CAS 257-07-8);

5.	10-kloori-5,10-dihydrofenarsatsiini (fenarsatsiinikloridi) (adamsiitti) (DM) (CAS 578-94-9);

6.	N-nonanoyylimorfoliini (MPA) (CAS 5299-64-9).

Huomautus 1

ML7.d kohta ei koske henkilökohtaiseen itsepuolustukseen tarkoitettuja yksittäispakattuja ”mellakantorjunta-aineita”.

Huomautus 2

ML7.d kohta ei koske aktiivisia kemiallisia ainesosia ja niiden yhdistelmiä, jotka on eritelty ja pakattu elintarvikkeiden tuotantoa tai lääkinnällisiä tarkoituksia varten.

Varustus, joka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu sotilaskäyttöön, suunniteltu tai muunnettu levittämään jotakin seuraavista aineista, ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit:

1.	Aineet, jotka on määritelty ML7.a, ML7.b tai ML7.d kohdassa; tai

2.	Kemialliset taisteluaineet, jotka koostuvat ML7.c kohdassa tarkoitetuista lähtöaineista.

Seuraavat suoja- ja puhdistamisvarusteet, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu sotilaskäyttöön, komponentit sekä kemialliset seokset:

1.	Varustus, joka on suunniteltu tai muunnettu ML7.a, ML7.b tai ML7.d kohdassa tarkoitettujen aineiden torjuntaan, ja sitä varten erityisesti suunnitellut komponentit;

2.	Varustus, joka on suunniteltu tai muunnettu ML7.a tai ML7.b kohdassa tarkoitetuilla aineilla saastuneiden esineiden puhdistamiseen, ja sitä varten erityisesti suunnitellut komponentit;

3.	Kemialliset seokset, jotka on erityisesti kehitetty tai suunniteltu ML7.a tai ML7.b kohdassa tarkoitetuilla aineilla saastuneiden esineiden puhdistamiseen.

Huomautus

ML7.f.1 kohtaan sisältyvät:

a.	Ydinsäteily-, biologista tai kemiallista suodatusta varten erityisesti suunnitellut tai muunnetut ilmastointiyksiköt;

b.	Suoja-asut.

Huom.

Siviilikäyttöön tarkoitettujen kaasunaamareiden sekä suoja- ja puhdistamisvarusteiden osalta katso myös EU:n kaksikäyttötuotteiden luettelon kohta 1A004.

Varustus, joka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu sotilaskäyttöön, suunniteltu tai muunnettu ML7.a, ML7.b tai ML7.d kohdassa tarkoitettujen aineiden havaitsemiseen tai tunnistamiseen, ja sitä varten erityisesti suunnitellut komponentit.

Huomautus

ML7.g kohta ei koske henkilökohtaisia säteilyannosmittareita.

Huom.

Katso myös EU:n kaksikäyttötuotteiden luettelon kohta 1A004.

h.	”Biopolymeerit”, jotka on erityisesti suunniteltu tai tuotettu havaitsemaan ja tunnistamaan ML7.b kohdassa tarkoitettuja kemiallisia taisteluaineita, ja erityissoluviljelmät, joita käytetään niiden tuottamiseen.

Seuraavat ”biokatalyytit” kemiallisten taisteluaineiden puhdistamiseen ja hajottamiseen ja siihen tarkoitukseen soveltuvat biologiset järjestelmät:

1.	”Biokatalyytit”, jotka on erityisesti suunniteltu puhdistamaan ja hajottamaan ML7.b kohdassa tarkoitettuja kemiallisia taisteluaineita ja jotka on tuotettu laboratorio-olosuhteissa tai biologisten järjestelmien geenimanipuloinnilla;

Seuraavat biologiset järjestelmät, jotka sisältävät geneettistä informaatiota erityisesti ML7.i.1 kohdassa tarkoitettujen ”biokatalyyttien” tuotantoon:

a.	”Ekspressiovektorit”;

Virukset;

c.	Soluviljelmät.

Huomautus 1

ML7.b ja ML7.d kohta ei koske seuraavia:

a.	Kloorisyanidi (CAS 506-77-4). Katso EU:n kaksikäyttötuotteiden luettelon kohta 1C450.a.5;

b.	Syaanivetyhappo (CAS 74-90-8);

c.	Kloori (CAS 7782-50-5);

d.	Karbonyylikloridi (fosgeeni) (CAS 75-44-5). Katso EU:n kaksikäyttötuotteiden luettelon kohta 1C450.a.4;

e.	Difosgeeni (trikloorimetyyli-kloroformaatti) (CAS 503-38-8);

f.	Ei käytössä vuoden 2004 jälkeen.

g.	Ksylyylibromidi, orto-: (CAS 89-92-9), meta-: (CAS 620-13-3), para-: (CAS 104-81-4);

h.	Bentsyylibromidi (CAS 100-39-0);

i.	Bentsyylijodidi (CAS 620-05-3);

j.	Bromiasetoni (CAS 598-31-2);

k.	Syaanibromidi (CAS 506-68-3);

l.	Bromimetyylietyyliketoni (CAS 816-40-0);

m.	Klooriasetoni (CAS 78-95-5);

n.	Etyylijodiasetaatti (CAS 623-48-3);

o.	Jodiasetoni (CAS 3019-04-3);

p.	Klooripikriini (CAS 76-06-2). Katso EU:n kaksikäyttötuotteiden luettelon kohta 1C450.a.7.

Huomautus 2

ML7.h ja ML7.i.2 kohdassa tarkoitetut soluviljelmät ja biologiset järjestelmät ovat yksinomaisia eivätkä kyseiset kohdat koske soluja tai biologisia järjestelmiä, jotka on tarkoitettu siviilikäyttöön esimerkiksi maataloudessa, lääketeollisuudessa, lääketieteessä, eläinlääketieteessä, ympäristöalalla, jätehuollossa tai elintarviketeollisuudessa.

ML8
Seuraavat ”energeettiset aineet” sekä niihin liittyvät aineet:

Huom. 1:

Katso myös EU:n kaksikäyttötuotteiden luettelon kohta 1C011.

Huom. 2:

Panosten ja laitteiden osalta katso ML4 kohta ja EU:n kaksikäyttötuotteiden luettelon kohta 1A008.

Tekniset huomautukset

1.	ML8 kohdassa seoksella tarkoitetaan kahden tai useamman aineen koostumusta, jossa on vähintään yhtä ML8 kohdan alakohdissa luetteloitua ainetta.

2.	Kaikki ML8 kohdan alakohdissa luetteloidut aineet kuuluvat tähän luetteloon, vaikka niitä käytettäisiin muuhun kuin luettelossa mainittuun tarkoitukseen (esim. TAGN:ää käytetään pääasiassa räjähteenä, mutta sitä voidaan käyttää myös joko polttoaineena tai hapettajana).

3.	ML8 kohdassa hiukkaskoko on painoon tai tilavuuteen perustuva hiukkasen keskimääräinen läpimitta. Näytteenotossa ja hiukkaskoon määrittämisessä käytetään kansainvälisiä tai vastaavia kansallisia standardeja.

Seuraavat ”räjähteet” ja niiden seokset:

1.	ADNBF (aminodinitrobentsofuroksaani tai 7-amino-4,6-dinitrobentsofuratsaani-1-oksidi) (CAS 97096-78-1);

2.	BNCP (cis-bis(5-nitrotetratsolaatto)tetra-amiinikobaltti(III)perkloraatti) (CAS 117412-28-9);

3.	CL-14 (diaminodinitrobentsofuroksaani tai 5,7-diamino-4,6-dinitrobentsofuratsaani-1-oksidi) (CAS 117907-74-1);

4.	CL-20 (HNIW tai heksanitroheksa-atsaisowurzitaani) (CAS 135285-90-4); CL-20:n klatraatit (katso myös ML8.g.3 ja g.4 kohta sen ”lähtöaineiden” osalta);

5.	CP (2-(5-syanotetratsolaatto)penta-amiinikobaltti(III)perkloraatti) (CAS 70247-32-4);

6.	DADE (1,1-diamino-2,2-dinitroetyleeni, FOX7) (CAS 145250-81-3);

7.	DATB (diaminotrinitrobentseeni) (CAS 1630-08-6);

8.	DDFP (1,4-dinitrodifuratsanopiperatsiini);

9.	DDPO (2,6-diamino-3,5-dinitropyratsiini-1-oksidi, PZO) (CAS 194486-77-6);

10.	DIPAM (3,3′-diamino-2,2′,4,4′,6,6′-heksanitrobifenyyli tai dipikramidi) (CAS 17215-44-0);

11.	DNGU (DINGU tai dinitroglykoluriili) (CAS 55510-04-8);

12.

Seuraavat furatsaanit:

a.	DAAOF (DAAF, DAAFox tai diaminoatsoksifuratsaani);

b.	DAAzF (diaminoatsofuratsaani) (CAS 78644-90-3);

13.

HMX ja sen johdannaiset (katso myös ML8.g.5 kohta sen ”lähtöaineiden” osalta), seuraavasti:

a.	HMX (syklotetrametyleenitetranitramiini; oktahydro-1,3,5,7-tetranitro-1,3,5,7-tetratsiini; 1,3,5,7-tetranitro-1,3,5,7-tetra-atsa-syklo-oktaani; oktogeeni) (CAS 2691-41-0);

b.	HMX:n difluoroaminoidut analogit;

c.	K-55 (2,4,6,8-tetranitro-2,4,6,8-tetra-atsabisyklo[3,3,0]-oktanoni-3, tetranitrosemiglykouriili tai ketobisyklinen HMX) (CAS 130256-72-3);

14.	HNAD (heksanitroadamantaani) (CAS 143850-71-9);

15.	HNS (heksanitrostilbeeni) (CAS 20062-22-0);

16.

Seuraavat imidatsolit:

a.	BNNII (oktahydro-2,5-bis(nitroimino)imidatso [4,5-d]imidatsoli);

b.	DNI (2,4-dinitroimidatsoli) (CAS 5213-49-0);

c.	FDIA (1-fluoro-2,4-dinitroimidatsoli);

d.	NTDNIA (N-(2-nitrotriatsolo)-2,4-dinitroimidatsoli);

e.	PTIA (1-pikryyli-2,4,5-trinitroimidatsoli);

17.	NTNMH (1-(2-nitrotriatsolo)-2-dinitrometyleenihydratsiini);

18.	NTO (ONTA tai 3-nitro-1,2,4-triatsoli-5-oni) (CAS 932-64-9);

19.	Polynitrokubaanit, joissa on enemmän kuin neljä nitroryhmää;

20.	PYX (2,6-bis(pikryyliamino)-3,5-dinitropyridiini) (CAS 38082-89-2);

21.

RDX ja sen johdannaiset seuraavasti:

a.	RDX (syklotrimetyleenitrinitramiini; sykloniitti; T4; heksahydro-1,3,5-trinitro-1,3,5-triatsiini; 1,3,5-trinitro-1,3,5-triatsa-sykloheksaani, heksogeeni) (CAS 121-82-4);

b.	Keto-RDX (K-6 tai 2,4,6-trinitro-2,4,6-triatsasykloheksanoni) (CAS 115029-35-1);

22.	TAGN (triaminoguanidiinitraatti) (CAS 4000-16-2);

23.	TATB (triaminotrinitrobentseeni) (CAS 3058-38-6), (katso myös ML8.g.7 kohta sen ”lähtöaineiden” osalta);

24.	TEDDZ (3,3,7,7-tetrabis(difluoriamiini) oktahydro-1,5-dinitro-1,5-diatsosiini);

25.

Seuraavat tetratsolit:

a.	NTAT (nitrotriatsoliaminotetratsoli);

b.	NTNT (1-N-(2-nitrotriatsolo)-4-nitrotetratsoli);

26.	Tetryyli (trinitrofenyylimetyylinitramiini) (CAS 479-45-8);

27.	TNAD (1,4,5,8-tetranitro-1,4,5,8-tetra-atsadekaliini) (CAS 135877-16-6) (katso myös ML8.g.6 kohta sen ”lähtöaineiden” osalta);

28.	TNAZ (1,3,3-trinitroasetidiini) (CAS 97645-24-4) (katso myös ML8.g.2 kohta sen ”lähtöaineiden” osalta);

29.	TNGU (SORGUYL tai tetranitroglykoluriili) (CAS 55510-03-7);

30.	TNP (1,4,5,8-tetranitro-pyridatsino[4,5-d]pyridatsiini) (CAS 229176-04-9);

31.

Seuraavat triatsiinit:

a.	DNAM (2-oksi-4,6-dinitroamino-s-triatsiini) (CAS 19899-80-0);

b.	NNHT (2-nitroimino-5-nitro-heksahydro-1,3,5-triatsiini) (CAS 130400-13-4);

32.

Seuraavat triatsolit:

a.	5-atsido-2-nitrotriatsoli;

b.	ADHTDN (4-amino-3,5-dihydratsino-1,2,4-triatsolidinitramidi) (CAS 1614-08-0);

c.	ADNT (1-amino-3,5-dinitro-1,2,4-triatsoli);

d.	BDNTA ([bis-dinitrotriatsoli]amiini);

e.	DBT (3,3-dinitro-5,5-bi-1,2,4-triatsoli) (CAS 30003-46-4);

f.	DNBT (dinitrobistriatsoli) (CAS 70890-46-9);

g.	Ei käytössä vuoden 2010 jälkeen.

h.	NTDNT (1-N-(2-nitrotriatsolo)-3,5-dinitrotriatsoli);

i.	PDNT (1-pikryyli-3,5-dinitrotriatsoli);

j.	TACOT (tetranitrobentsotriatsolobentsotriatsoli) (CAS 25243-36-1);

33.

Räjähteet, joita ei ole mainittu muualla ML8.a kohdassa ja joilla on jompikumpi seuraavista ominaisuuksista:

a.	Niiden räjähdysnopeus suurimmalla tiheydellä on yli 8 700 m/s; tai

b.	Niiden räjähdyspaine on yli 34 GPa (340 kbar);

34.	Ei käytössä vuoden 2013 jälkeen.

35.	DNAN (2,4-dinitroanisoli) (CAS 119-27-7);

36.	TEX (4,10-dinitro-4,10-diatsa-2,6,8,12-tetraoksaisowurtsitaani);

37.	GUDN (guanyyliureadinitramidi) FOX 12 (CAS 217464-38-5);

38.

Seuraavat tetratsiinit:

a.	BTAT (bis(2,2,2-trinitroetyyli)-3,6-diaminotetrasiini);

b.	LAX-112 (3,6-diamino-1,2,4,5-tetrasiini-1,4-dioksidi);

39.	Energeettiset ioniaineet, joiden sulamispiste on 343 K (70 °C) ja 373 K (100 °C) välillä ja joiden räjähdysnopeus on yli 6 800 m/s tai räjähdyspaine yli 18 GPa (180 kbar).

Seuraavat ”ajoaineet”:

Kiinteä ”ajoaine”, jonka teoreettinen ominaisimpulssi (standardiolosuhteissa) on yli:

a.	240 sekuntia, kun kyseessä ovat metalloimattomat, halogenoimattomat ”ajoaineet”;

b.	250 sekuntia, kun kyseessä ovat metalloimattomat, halogenoidut ”ajoaineet”; tai

c.	260 sekuntia, kun kyseessä ovat metalloidut ”ajoaineet”;

2.	Ei käytössä vuoden 2013 jälkeen.

3.	”Ajoaineet”, joiden voimavakio on yli 1200 kJ/kg;

4.	”Ajoaineet”, jotka voivat pitää yllä jatkuvaa yli 38 mm/s:n lineaarista palamistasoa 6,89 MPa:n (68,9 bar) paineen ja 294 K:n (21 °C) lämpötilan standardiolosuhteissa (mitattuna inhiboidusta yksittäissäikeestä);

5.	Valetut kaksiperustaiset elastomeeri (EMCDB) -”ajoaineet”, joiden laajentuma maksimipaineessa on yli 5 prosenttia 233 K:n (– 40 °C) lämpötilassa;

6.	ML8.a kohdassa tarkoitettuja aineita sisältävä ”ajoaine”;

7.	Erityisesti sotilaskäyttöön suunnitellut ”ajoaineet”, joita ei ole määritelty muualla EU:n yhteisessä puolustustarvikeluettelossa.

Seuraavat ”pyrotekniset aineet”, polttoaineet ja niihin liittyvät aineet sekä niiden seokset:

Erityisesti sotilaskäyttöön suunnitellut lentopolttoaineet;

Huomautus

ML8.c.1 kohdassa tarkoitetut lentopolttoaineet ovat lopputuotteita eivätkä lopputuotteiden ainesosia.

2.	Alaani (alumiinihydridi) (CAS 7784-21-6);

3.	Karboraanit; dekarboraani (CAS 17702-41-9); pentaboraanit (CAS 19624-22-7 ja 18433-84-6) ja niiden johdannaiset;

Hydratsiini ja sen johdannaiset seuraavasti (katso myös ML8.d.8 ja d.9 kohta hapettavien hydratsiinijohdannaisten osalta):

a.	Hydratsiini (CAS 302-01-2) 70 prosentin tai sitä korkeampina pitoisuuksina;

b.	Monometyylihydratsiini (CAS 60-34-4);

c.	Symmetrinen dimetyylihydratsiini (CAS 540-73-8);

Epäsymmetrinen dimetyylihydratsiini (CAS 57-14-7);

Huomautus

ML8.c.4.a kohta ei koske hydratsiini ’seoksia’, jotka on erityisesti suunniteltu korroosionestoon.

Metalliset polttoaineet, polttoaineseokset tai pyrotekniset seokset, jotka ovat pallomaisten, hivennettyjen, sferoidisten, hiutaloitujen tai jauhettujen hiukkasten muodossa ja joka on valmistettu materiaalista, jonka pitoisuus on 99 prosenttia tai enemmän jotakin seuraavista:

Seuraavat metallit ja niiden seokset:

1.	Beryllium (CAS 7440-41-7), jonka hiukkaset ovat kooltaan alle 60 μm;

2.	Rautajauhe (CAS 7439-89-6), jonka hiukkaset ovat kooltaan 3 μm tai vähemmän ja joka on valmistettu rautaoksidista vetypelkistyksellä;

Seokset, jotka sisältävät jotakin seuraavista:

1.	Zirkonium (CAS 7440-67-7), magnesium (CAS 7439-95-4) ja niiden seokset, joiden hiukkaset ovat kooltaan alle 60 μm; tai

2.	Boori- (CAS 7440-42-8) tai boorikarbidi-polttoaineet (CAS 12069-32-8), joiden puhtaus on 85 prosenttia tai enemmän ja hiukkaskoko alle 60 μm;

Huomautus 1

ML8.c.5 kohta koskee räjähteitä ja polttoaineita riippumatta siitä, onko metallit tai seokset kapseloitu alumiiniin, magnesiumiin, zirkoniumiin tai berylliumiin.

Huomautus 2

ML8.c.5.b kohta koskee vain hiukkasten muodossa olevia metallisia polttoaineita, jotka on sekoitettu muihin aineisiin sotilaskäyttöön suunnitellun seoksen, kuten nestemäisen ajoaineen, kiinteän ajoaineen tai pyroteknisen seoksen aikaansaamiseksi.

Huomautus 3

ML8.c.5.b.2 kohta ei koske booria ja boori-10:llä rikastettua boorikarbidia (vähintään 20-prosenttinen boori-10-pitoisuus).

6.	Puolustustarvikkeet, jotka sisältävät sakeuttamisaineita hiilivetypolttoaineita varten, jotka on erityisesti suunniteltu käytettäväksi liekinheittimissä tai sytytystarvikkeissa, kuten metallistearaatit (esim. oktaali (CAS 637-12-7)) tai -palmitaatit;

7.	Perkloraatit, kloraatit ja kromaatit, jotka on yhdistetty metallijauheesta koostuviin tai muihin suurenergisiin polttoaineen osiin;

8.	Pallomainen tai sferoidinen alumiinijauhe (CAS 7429-90-5), jonka hiukkaset ovat kooltaan 60 μm tai vähemmän ja joka on valmistettu materiaalista, jonka alumiinipitoisuus on 99 prosenttia tai enemmän;

9.	Titaanin alahydridi (TiHn), jonka stoikiometria vastaa arvoa n = 0,65–1,68;

10.

Seuraavat korkean energiatiheyden omaavat nestemäiset polttoaineet, joita ei ole määritelty ML8.c.1 kohdassa:

a.	Sekapolttoaineet, jotka sisältävät sekä kiinteitä että nestemäisiä polttoaineita (esim. booriliete), ja joiden massaan perustuva energiatiheys on 40 MJ/kg tai enemmän;

Muut polttoaineet ja polttoaineiden lisäaineet, joiden energiatiheys on korkea (esim. kubaani, ioniliokset, JP-7, JP-10) ja joiden tilavuuteen perustuva energiatiheys on 37,5 GJ/m3 tai enemmän mitattuna 293 K (20 °C) lämpötilassa ja yhden ilmakehän (101,325 kPa) paineessa;

Huomautus

ML8.c.10.b kohta ei koske JP-4:ää, JP-8:aa, jalostettuja fossiilisia polttoaineita tai biopolttoaineita tai moottoripolttoaineita, jotka on sertifioitu käytettäväksi siviili-ilmailussa.

11.

Seuraavat ”pyrotekniset” ja pyroforiset aineet:

a.	”Pyrotekniset” ja pyroforiset aineet, jotka on erityisesti suunniteltu tehostamaan tai säätelemään säteilyenergian tuotantoa millä tahansa infrapunaspektrin taajuudella;

b.	Magnesiumin, polytetrafluoroetyleenin (PTFE) ja vinylideeni difluoridi-heksafluoripropyleeni kopolymeerin (esim. MTV) seokset;

12.

Polttoaineseokset, ”pyrotekniset” seokset tai ”energeettiset aineet”, joita ei ole määritelty muualla ML8 kohdassa ja joilla on seuraavat ominaisuudet:

Ne sisältävät yli 0,5 % hiukkasia seuraavista:

Alumiini;

2.	Beryllium;

Boori;

4.	Zirkonium;

5.	Magnesium; tai

Titaani;

b.	ML8.c.12.a kohdassa tarkoitetut hiukkaset, jotka ovat kooltaan alle 200 nm missä tahansa suunnassa; ja

c.	ML8.c.12.a kohdassa tarkoitetut hiukkaset, joiden metallipitoisuus on 60 % tai enemmän.

Seuraavat hapettajat ja niiden seokset:

1.	ADN (ammoniumdinitramidi tai SR 12) (CAS 140456-78-6);

2.	AP (ammoniumperkloraatti) (CAS 7790-98-9);

Yhdisteet, jotka muodostuvat fluorista ja jostakin seuraavista:

a.	Muut halogeenit;

b.	Happi; tai

Typpi;

Huomautus 1

ML8.d.3 kohta ei koske klooritrifluoridia (CAS 7790-91-2).

Huomautus 2

ML8.d.3 kohta ei koske kaasumaisessa muodossa olevaa typpitrifluoridia (CAS 7783-54-2).

4.	DNAD (1,3-dinitro-1,3-diatsetidiini) (CAS 78246-06-7);

5.	HAN (hydroksyyliammoniumnitraatti) (CAS 13465-08-2);

6.	HAP (hydroksyyliammoniumperkloraatti) (CAS 15588-62-2);

7.	HNF (hydratsiininitroformiaatti) (CAS 20773-28-8);

8.	Hydratsiininitraatti (CAS 37836-27-4);

9.	Hydratsiiniperkloraatti (CAS 27978-54-7);

10.

Nestemäiset hapettimet, jotka koostuvat inhiboidusta punaisesta savuavasta typpihaposta (IRFNA) (CAS 8007-58-7) tai jotka sisältävät sitä.

Huomautus

ML8.d.10 kohta ei koske inhiboimatonta savuavaa typpihappoa.

Seuraavat sidosaineet, plastisoimisaineet, monomeerit ja polymeerit:

1.	AMMO (atsidometyylimetyylioksetaani ja sen polymeerit) (CAS 90683-29-7) (katso myös ML8.g.1 kohta sen ”lähtöaineiden” osalta);

2.	BAMO (bisatsidometyylioksetaani ja sen polymeerit) (CAS 17607-20-4) (katso myös ML8.g.1 kohta sen ”lähtöaineiden” osalta);

3.	BDNPA (bis(2,2-dinitropropyyli)asetaali) (CAS 5108-69-0);

4.	BDNPF (bis(2,2-dinitropropyyli) formaali) (CAS 5917-61-3);

5.	BTTN (butaanitriolitrinitraatti) (CAS 6659-60-5) (katso myös ML8.g.8 kohta sen ”lähtöaineiden” osalta);

Erityisesti sotilaskäyttöön suunnitellut energeettiset monomeerit, plastisoimisaineet ja polymeerit, jotka sisältävät jotakin seuraavista:

a.	Nitroryhmiä;

b.	Atsidoryhmiä;

c.	Nitraattiryhmiä;

d.	Nitratsaryhmiä; tai

e.	Difluoriamiiniryhmiä;

7.	FAMAO (3-difluoriaminometyyli-3-atsidometyylioksetaani) ja sen polymeerit;

8.	FEFO (bis-(2-fluori-2,2-dinitroetyyli)formaali) (CAS 17003-79-1);

9.	FPF-1 (poly-2,2,3,3,4,4-heksafluoropentaani-1,5-dioli-formaali) (CAS 376-90-9);

10.	FPF-3 (poly-2,4,4,5,5,6,6-heptafluoro-2-tri-fluorometyyli-3-oksaheptaani-1,7-dioli-formaali);

11.	GAP (glysidyyliatsidipolymeeri) (CAS 143178-24-9) ja sen johdannaiset;

12.	HTPB (hydroksyylipäätteinen polybutadieeni), jonka hydroksyylifunktionaalisuus on vähintään 2,2 ja korkeintaan 2,4, hydroksyyliluku on alle 0,77 meq/g ja viskositeetti 30 °C:ssa alle 47 poisia (CAS 69102-90-5);

13.

Seuraavat hydroksyloidut poly(epikloorihydriinit), joiden molekyylipaino on alle 10 000:

a.	Poly(epikloori-hydriinidioli);

b.	Poly(epikloori-hydriinitrioli);

14.	NENA:t (nitraattietyylinitramiiniyhdisteet) (CAS 17096-47-8, 85068-73-1, 82486-83-7, 82486-82-6 ja 85954-06-9);

15.	PGN (poly-GLYN, polyglysidyylinitraatti tai poly(nitraattimetyylioksiraani)) (CAS 27814-48-8);

16.	Poly-NIMMO (polynitraattimetyylimetyylioksetaani), poly-NMMO tai poly(3-nitraattimetyyli-3-metyylioksetaani) (CAS 84051-81-0);

17.	Polynitro-ortokarbonaatit;

18.	TVOPA (1,2,3-tris[1,2-bis(difluoriamiini)etoksi]propaani tai trisvinoksipropaaniadukti) (CAS 53159-39-0);

19.	4,5 diatsidometyyli-2-metyyli-1,2,3-triatsoli (iso-DAMTR);

20.	PNO (poly(3-nitraattioksetaani)).

Seuraavat ”lisäaineet”:

1.	Emäksinen kuparisalisylaatti (CAS 62320-94-9);

2.	BHEGA (bis-(2-hydroksietyyli)glykoliamidi) (CAS 17409-41-5);

3.	BNO (butadieenitriiliksidi);

Seuraavat ferroseenijohdannaiset:

a.	Butaseeni (CAS 125856-62-4);

b.	Katoseeni (2,2-bis-etyyliferrosenyylipropaani) (CAS 37206-42-1);

c.	Ferroseenikarboksyylihapot ja ferroseenikarboksyylihapon esterit;

d.	n-butyyli-ferroseeni (CAS 31904-29-7);

e.	Muut yhdistetyt polymeeriset ferroseenijohdannaiset, joita ei ole määritelty muualla ML8.f.4 kohdassa;

f.	Etyyliferroseeni (CAS 1273-89-8);

g.	Propyyliferroseeni;

h.	Pentyyliferroseeni (CAS 1274-00-6);

i.	Disyklopentyyliferroseeni;

j.	Disykloheksyyliferroseeni;

k.	Dietyyliferroseeni (CAS 1273-97-8);

l.	Dipropyyliferroseeni;

m.	Dibutyyliferroseeni (CAS 1274-08-4);

n.	Diheksyyliferroseeni (CAS 93894-59-8);

o.	Asetyyliferroseeni (CAS 1271-55-2)/1,1′ -diasetyyliferroseeni (CAS 1273-94-5);

5.	Lyijybeeta-resorsinolaatti (CAS 20936-32-7);

6.	Lyijysitraatti (CAS 14450-60-3);

7.	Beeta-resorsinolaattien tai salisylaattien lyijy-kupari-kelaatit (CAS 68411-07-4);

8.	Lyijymaleaatti (CAS 19136-34-6);

9.	Lyijysalisylaatti (CAS 15748-73-9);

10.	Lyijystannaatti (CAS 12036-31-6);

11.	MAPO (tris-1-(2-metyyli)atsiridinyylifosfiinioksidi) (CAS 57-39-6); BOBBA 8 (bis(2-metyyliatsiridinyyli) 2-(2-hydroksipropanoksi) propyyliamiinifosfiinioksidi); ja muut MAPO-johdannaiset;

12.	Metyyli BAPO (bis(2-metyyliatsiridinyyli) metyyliaminofosfiinioksidi) (CAS 85068-72-0);

13.	N-metyyli-p-nitroaniliini (CAS 100-15-2);

14.	3-nitratsa-1,5-pentaani-di-isosyanaatti (CAS 7406-61-9);

15.

Seuraavat metallo-orgaaniset kiinnitysaineet:

a.	Neopentyyli[diallyyli]oksi, tri[dioktyyli]fosfaattotitanaatti (CAS 103850-22-2); toiselta nimitykseltään titaani IV, 2,2[bis 2-propenolaatto-metyyli, butanolaatto, tris(dioktyyli)fosfaatto] (CAS 110438-25-0); tai LICA 12 (CAS 103850-22-2);

b.	Titaani IV, [(2-propenolaatto-1)metyyli, n-propanolaattometyyli]butanolaatto-1, tris[dioktyyli]pyrofosfaatti tai KR3538;

c.	Titaani IV, [(2-propenolaatto-1)metyyli, n-propanolaattometyyli]butanolaatto-1,tris(dioktyyli)fosfaatti;

16.	Polysyanodifluoriamiinietyleenioksidi;

17.

Seuraavat sideaineet:

a.	1,1R,1S-trimesoyyli-tris(2-etyyliatsiridiini) (HX-868, BITA) (CAS 7722-73-8);

Polyfunktionaaliset atsiridiiniamidit isoftaali-, trimesiini, isosyanuuri- tai trimetyyliadipiinihapon kantarakenteiden kanssa, joilla on myös 2-metyyli- tai 2-etyyli-atsiridiiniryhmä;

Huomautus

ML.8.f.17.b kohtaan sisältyvät:

a.	1,1H-isoftaloyyli-bis (2-metyyliatsiridiini) (HX-752) (CAS 7652-64-4);

b.	2,4,6-tris(2-etyyli-1-atsiridinyyli)-1,3,5-triatsiini (HX-874) (CAS 18924-91-9);

c.	1,1′-trimetyyladipoyyli-bis(2-etyyliatsiridiini) (HX-877) (CAS 71463-62-2);

18.	Propyleeni-imiini (2-metyyliatsiridiini) (CAS 75-55-8);

19.	Erittäin hieno rautaoksidi (Fe2O3) (CAS 1317-60-8), jonka ominaispinta-ala on yli 250 m2/g ja keskimääräinen hiukkaskoko korkeintaan 3,0 nm;

20.	TEPAN (tetraetyleenipenta-amiiniakryylinitriili) (CAS 68412-45-3); syanoetyloidut polyamiinit ja niiden suolat;

21.	TEPANOL (tetraetyleenipenta-amiiniakryylinitriiliglysidoli) (CAS 68412-46-4); glysidolilla hapetetut syanoetyloidut polyamiinit ja niiden suolat;

22.	TPB (trifenyylivismutti) (CAS 603-33-8);

23.	TEPB (tris(etoksifenyyli)vismutti) (CAS 90591-48-3).

Seuraavat ”lähtöaineet”:

Huom.

ML8.g kohdassa tarkoitetaan kyseisistä aineista valmistettuja erikseen määriteltyjä ”energeettisiä aineita”.

1.	BCMO (biskloorimetyylioksetaani) (CAS 142173-26-0) (katso myös ML8.e.1 ja e.2 kohta);

2.	Dinitroatsetidiini-t-butyyli-suola, (CAS 125735-38-8) (katso myös ML8.a.28 kohta);

3.	Heksa-atsaisowurzitaanijohdannaiset, mukaan lukien HBIW (heksabentsyyliheksa-atsaisowurzitaani) (CAS 124782-15-6), (katso myös ML8.a.4 kohta) ja TAIW (tetra-asetyylidibentsyyliheksa-atsaisowurzitaani) (CAS 182763-60-6) (katso myös ML8.a.4 kohta);

4.	Ei käytössä vuoden 2013 jälkeen.

5.	TAT (1,3,5,7 tetra-asetyyli-1,3,5,7,-tetra-atsasyklo-oktaani) (CAS 41378-98-7) (katso myös ML8.a.13 kohta);

6.	1,4,5,8-tetra-atsadekaliini (CAS 5409-42-7) (katso myös ML8.a.27 kohta);

7.	1,3,5-triklooribentseeni (CAS 108-70-3), (katso myös ML8.a.23 kohta);

8.	1,2,4-trihydroksibutaani (1,2,4-butaanitrioli) (CAS 3068-00-6) (katso myös ML8.a.5 kohta);

9.	DADN (1,5-diasetyyli-3,7-dinitro-1,3,5,7-tetra-atsasyklo-oktaani) (katso myös ML8.a.13 kohta).

Huomautus 1

ML8 kohta ei koske seuraavia aineita, jos niihin ei ole yhdistetty tai sekoitettu ML8.a kohdassa tarkoitettuja ”energeettisiä aineita” tai ML8.c kohdassa tarkoitettuja metallijauheita:

a.	Ammoniumpikraatti (CAS 131-74-8);

b.	Mustaruuti;

c.	Heksanitrodifenyyliamiini (CAS 131-73-7);

d	Difluoriamiini (CAS 10405-27-3);

e.	Nitrotärkkelys (CAS 9056-38-6);

f.	Kaliumnitraatti (CAS 7757-79-1);

g.	Tetranitronaftaleeni;

h.	Trinitroanisoli;

i.	Trinitronaftaleeni;

j.	Trinitroksyleeni;

k.	N-pyrrolidoni; 1-metyyli-2-pyrrolidoni (CAS 872-50-4);

l.	Dioktyylimaleaatti (CAS 142-16-5);

m.	Etyyliheksyyliakrylaatti (CAS 103-11-7);

n.	Trietyylialumiini (TEA) (CAS 97-93-8), trimetyylialumiini (TMA) (CAS 75-24-1) ja muut sytytysmetallialkyylit sekä litiumin, natriumin, magnesiumin, sinkin ja boorin aryylit;

o.	Nitroselluloosa (CAS 9004-70-0);

p.	Nitroglyseriini (tai glyserolitrinitraatti, trinitroglyseriini) (NG) (CAS 55-63-0);

q.	2,4,6-trinitrotolueeni (TNT) (CAS 118-96-7);

r.	Etyleenidiamiinidinitraatti (EDDN) (CAS 20829-66-7);

s.	Pentaerytritolitetranitraatti (PETN) (CAS 78-11-5);

t.	Lyijyatsidi (CAS 13424-46-9), normaali lyijystyfnaatti (CAS 15245-44-0) ja emäksinen lyijystyfnaatti (CAS 12403-82-6) sekä atsideja tai atsidiyhdisteitä sisältävät ensiöräjähteet tai sytytysainekoostumukset;

u.	Trietyleeniglysolidinitraatti (TEGDN) (CAS 111-22-8);

v.	2,4,6-trinitroresorsinooli (styfniinihappo) (CAS 82-71-3);

w.	Dietyylidifenyyliurea (CAS 85-98-3); dimetyylidifenyyliurea (CAS 611-92-7); metyylietyylidifenyyliurea [sentraliitit];

x.	N,N-difenyyliurea (epäsymmetrinen difenyyliurea) (CAS 603-54-3);

y.	Metyyli-N,N-difenyyliurea (epäsymmetrinen metyylidifenyyliurea) (CAS 13114-72-2);

z.	Etyyli-N,N-difenyyliurea (epäsymmetrinen metyylidifenyyliurea) (CAS 64544-71-4);

aa.	2-nitrodifenyyliamiini (2-NDPA) (CAS 119-75-5);

bb.	4-nitrodifenyyliamiini (4-NDPA) (CAS 836-30-6);

cc.	2-2-dinitropropanoli (CAS 918-52-5);

dd.	Nitroguanidiini (CAS 556-88-7) (katso EU:n kaksikäyttötuotteiden luettelon kohta 1C011.d).

Huomautus 2

ML8 kohta ei koske ammoniumperkloraattia (ML8.d.2 kohta), NTO:ta (ML8.a.18 kohta) tai katoseenia (ML8.f.4.b.), joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a.	Ne on erityisesti muodostettu ja suunniteltu siviilikäyttöön tarkoitettuja kaasugeneraattoreita varten;

b.	Niihin on yhdistetty tai sekoitettu reagoimattomia lämpökovetettuja sidosaineita tai plastisoimisaineita ja niiden massa on alle 250 g;

c.	Ne sisältävät enintään 80 prosenttia ammoniumperkloraattia (ML8.d.2 kohta) aktiivisen materiaalin massasta;

d.	Ne sisältävät enintään 4 g NTO:ta (ML8.a.18 kohta); ja

e.	Ne sisältävät enintään 1 g katoseenia (ML8.f.4.b kohta).

ML9
Seuraavat (pinta- ja vedenalaiset) sota-alukset, laivaston erikoisvarusteet, lisälaitteet, komponentit ja muut pinta-alukset:

Huom.

Ohjaus- ja navigointivarustuksen osalta katso ML11 kohta.

Seuraavat alukset ja komponentit:

Erityisesti sotilaskäyttöön suunnitellut tai muunnetut (pinta- ja vedenalaiset) alukset riippumatta alusten nykyisestä kunnosta tai toimintavalmiudesta ja siitä, sisältävätkö ne asejärjestelmiä tai panssarointia, sekä sellaisten alusten rungot tai rungon osat ja niiden erityisesti sotilaskäyttöön suunnitellut komponentit;

Muut kuin ML9.a.1 kohdassa tarkoitetut pinta-alukset, joihin on kiinnitetty tai integroitu jokin seuraavista:

ML1 kohdassa tarkoitettuja automaattiaseita, joiden kaliiperi on 12,7 mm tai enemmän, ML2, ML4, ML12 tai ML19 kohdassa tarkoitettuja aseita tai alustoja tai tasoja tällaisille aseille;

Tekninen huomautus

’Alustoilla’ tarkoitetaan lavetteja tai rakenteellisia vahvisteita aseiden kiinnittämistä varten.

b.	ML5 kohdassa tarkoitetut tulenjohtojärjestelmät;

Alukset, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1.	’Kemiallinen, biologinen, säteily- ja ydinsuoja (CBRN)’; ja

2.	’Etukäteiskastelu- tai pesujärjestelmä’ puhdistamista varten; tai

Tekniset huomautukset

1.	’CBRN-suoja’ tarkoittaa erillistä sisätilaa, jossa on sellaisia ominaisuuksia kuin ylipaineistus, ilmanvaihtojärjestelmien eristys, rajoitettu määrä ilmastointiaukkoja, joissa CBRN-suodattimet, ja rajoitettu määrä henkilöstön sisäänkäyntejä, joissa kiinteinä ilmasulut.

2.	’Etukäteiskastelu- tai pesujärjestelmä’ on meriveden suihkutusjärjestelmä, jolla voidaan kastella yhtä aikaa aluksen ylärakenne ja kannet.

ML4.b, ML5.c tai ML11.a kohdassa tarkoitetut aktiiviset vastatoimijärjestelmät, joilla on jokin seuraavista ominaisuuksista:

1.	’CBRN-suoja’;

2.	Runko ja ylärakenne, jotka on erityisesti suunniteltu vähentämään tutkakaikupintaa;

3.	Lämpötilasignaalia pienentävät laitteet (esim. pakokaasun jäähdytysjärjestelmä) lukuun ottamatta laitteita, jotka on erityisesti suunniteltu lisäämään voimalaitteen kokonaistehoa tai vähentämään ympäristövaikutusta; tai

4.	Magnetoinnin poistojärjestelmä, joka on suunniteltu pienentämään koko aluksen magneettista signaalia.

Seuraavat moottorit ja käyttövoimayksiköt, jotka on erityisesti suunniteltu sotilaskäyttöön, ja niiden komponentit, jotka on erityisesti suunniteltu sotilaskäyttöön:

Dieselmoottorit, jotka on erityisesti suunniteltu sukellusveneisiin ja joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a.	Ulostuloteho on vähintään 1,12 MW (1 500 hv) tai enemmän; ja

b.	akselinpyörimisnopeus on vähintään 700 kierrosta minuutissa;

Sähkömoottorit, jotka on erityisesti suunniteltu sukellusveneisiin ja joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a.	Ulostuloteho on enemmän kuin 0,75 MW (1 000 hv);

b.	nopea kierrossuunnan vaihto;

c.	Nestejäähdytteisyys; ja

d.	ne ovat täysin koteloidut;

Ei-magneettiset dieselmoottorit, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a.	Ulostuloteho on vähintään 37,3 kW (50 hv) tai enemmän; ja

b.	ei-magneettinen runko-osuus ylittää 75 prosenttia kokonaismassasta;

’Ilmasta riippumattomat käyttövoimayksiköt’ (AIP), jotka on suunniteltu erityisesti sukellusveneisiin.

Tekninen huomautus

’Ilmasta riippumaton käyttövoimayksikkö’ (AIP) mahdollistaa sukelluksissa olevan sukellusveneen käyttövoimajärjestelmän toiminnan ilman ilmakehän happea pidempään kuin akut. ML9.b.4 kohdassa tarkoitettujen osalta AIP:hen ei sisälly ydinvoima.

c.	Erityisesti sotilaskäyttöön suunnitellut vedenalaiset havaintolaitteet, niiden valvontalaitteet ja niihin erityisesti sotilaskäyttöön suunnitellut komponentit.

d.	Erityisesti sotilaskäyttöön suunnitellut sukellusveneiden ja torpedojen torjuntaverkot.

e.	Ei käytössä vuoden 2003 jälkeen.

Erityisesti sotilaskäyttöön suunnitellut aluksen rungon läpiviennit ja liittimet, joilla mahdollistetaan vuorovaikutus aluksen ulkopuolisen laitteiston kanssa, ja niihin erityisesti sotilaskäyttöön suunnitellut komponentit.

Huomautus

ML9.f kohtaan sisältyvät sekä sellaiset yksijohtimiset, monijohtimiset, koaksiaaliset tai aaltoputkityyppiset alusten liittimet että sellaiset alusten rungon läpiviennit, jotka säilyvät ulkopuolisia vuotoja läpäisemättöminä ja säilyttävät vaaditut ominaisuudet yli 100 metrin syvyydessä; sekä kuituoptiset liittimet ja optiset aluksen rungon läpiviennit, jotka on erityisesti suunniteltu ”laser”-sädekäyttöiseen voimansiirtoon syvyydestä riippumatta. ML9.f kohta ei koske propulsio- ja peräsinakselien runkoläpivientejä.

Erityisesti sotilaskäyttöön suunnitellut hiljaiset laakerit, joilla on jokin seuraavista ominaisuuksista, niihin tarkoitetut komponentit ja kyseisiä laakereita sisältävä varustus:

1.	Kaasu- tai magneettiset ripustuslaakerit;

2.	Aktiiviset herätteiden vaimennuksen säädöt; tai

3.	Tärinän vaimennuksen säädöt.

ML10
Seuraavat erityisesti sotilaskäyttöön suunnitellut tai muunnetut ”ilma-alukset”, ”ilmaa keveämmät ilma-alukset”, miehittämättömät ilma-alukset (”UAV”:t), lentokonemoottorit sekä ”ilma-alusten” varustus, lisävarusteet ja komponentit:

Huom.

Ohjaus- ja navigointivarustuksen osalta katso ML11 kohta.

a.	Miehitetyt ”ilma-alukset” ja ”ilmaa keveämmät ilma-alukset” sekä niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit.

b.	Ei käytössä vuoden 2011 jälkeen.

Seuraavat miehittämättömät ilma-alukset ja niiden lisävarusteet sekä niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit:

1.	”UAV”:t, kauko-ohjatut ilma-alukset, automaattiset ohjelmoitavat ilma-alukset ja miehittämättömät ”ilmaa keveämmät ilma-alukset”;

2.	Laukaisulaitteet, talteenottolaitteistot ja maalaitteistot;

3.	Johtamista tai valvontaa varten suunnitellut laitteistot.

d.	Lentokoneiden käyttömoottorit ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit.

Ilmatankkausjärjestelmät, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu seuraavia varten, sekä niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit:

1.	ML10.a kohdassa tarkoitetut ”ilma-alukset”; tai

2.	ML10.c kohdassa tarkoitetut miehittämättömät ilma-alukset.

ML10.a kohdassa tarkoitettuja ilma-aluksia tai ML10.d kohdassa tarkoitettuja lentokoneiden moottoreita varten erityisesti suunnitellut ’maalaitteet’.

Tekninen huomautus

’Maalaitteet’ tarkoittavat painetankkausvarustusta ja sekä varustusta, joka on erityisesti suunniteltu mahdollistamaan operaatiot ahtaissa tiloissa.

Lentomiehistön pelastautumisvarusteet, lentomiehistön turvallisuusvarusteet ja muut järjestelmät hätäpoistumista varten, joita ei ole määritelty ML10.a kohdassa ja jotka on suunniteltu ML10.a kohdassa tarkoitettuihin ”ilma-aluksiin”.

Huomautus

ML10.g kohdassa ei aseteta valvonnanalaisiksi lentomiehistön kypäriä, joissa ei ole yhteiseen puolustustarvikeluetteloon kuuluvia varusteita tai asennuksia taikka kiinnityksiä niitä varten.

Huom.

Kypärien osalta katso myös ML13.c kohta.

Seuraavat laskuvarjot, laskuvarjoliitimet ja niihin liittyvä varustus sekä niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit:

1.	Laskuvarjot, joita ei ole mainittu muualla EU:n yhteisessä puolustustarvikeluettelossa;

2.	Laskuvarjoliitimet;

3.	Erityisesti suurten korkeuksien laskuvarjohyppääjiä varten suunniteltu varustus (esim. puvut, hengitysjärjestelmät ja navigointilaitteet).

i.	Ohjatut avaamislaitteet tai automaattiset ohjausjärjestelmät, jotka on suunniteltu laskuvarjokuormille.

Huomautus 1

ML10.a kohta ei koske sellaisia erityisesti sotilaskäyttöön suunniteltuja ”ilma-aluksia” ja ”ilmaa keveämpiä ilma-aluksia” tai näiden ”ilma-alusten” variantteja, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a.	Ne eivät ole taistelulentokoneita;

b.	Niitä ei ole sovitettu sotilaskäyttöön eikä varustettu erityisesti sotilaskäyttöön suunnitelluilla tai muunnetuilla laitteilla tai lisävarusteilla; ja

c.	Jonkin EU:n jäsenvaltion tai Wassenaarin järjestelyyn osallistuvan valtion siviili-ilmailuviranomainen on hyväksynyt ne siviilikäyttöön.

Huomautus 2

ML10.d kohta ei koske:

a.	Erityisesti sotilaskäyttöön suunniteltuja tai muunnettuja lentokonemoottoreita, jotka jonkin EU:n jäsenvaltion tai Wassenaarin järjestelyyn osallistuvan valtion siviili-ilmailuviranomaiset ovat hyväksyneet käytettäviksi ”siviili-ilma-aluksissa”, sekä niihin erityisesti suunniteltuja komponentteja;

b.	Mäntämoottoreita tai niihin erityisesti suunniteltuja komponentteja, lukuun ottamatta ”UAV”:eita varten erityisesti suunniteltuja mäntämoottoreita.

Huomautus 3

ML10.a ja ML10.d kohdassa sellaiset komponentit tai lisävarusteet, jotka on erityisesti suunniteltu muuhun kuin sotilaskäyttöön tarkoitettuja mutta sotilaskäyttöön muunnettuja ”ilma-aluksia” tai lentokonemoottoreita varten, koskevat ainoastaan niitä sotilaallisia komponentteja ja sotilaallisia lisävarusteita, joita tarvitaan sotilaskäyttöön muuntamiseksi.

Huomautus 4

ML10.a kohdassa sotilaskäyttöön sisältyvät taistelu, sotilastiedustelu, rynnäkkö, sotilaskoulutus, logistiikkatuki ja joukkojen tai puolustustarvikkeiden kuljetus- ja maahanlaskutoiminta.

Huomautus 5

ML10.a kohta ei koske ”ilma-aluksia”, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a.	Ne on valmistettu ensimmäisen kerran ennen vuotta 1946;

b.	Niissä ei ole EU:n yhteisessä puolustustarvikeluettelossa tarkoitettuja tuotteita, paitsi jos tuotteiden edellytetään täyttävän jonkin EU:n jäsenvaltion tai Wassenaarin järjestelyyn osallistuvan valtion turvallisuus- tai lentokelpoisuusvaatimukset; ja

c.	Niihin ei sisälly EU:n yhteisessä puolustustarvikeluettelossa tarkoitettuja aseita, paitsi jos ne ovat toimintakyvyttömiä eikä niitä pystytä palauttamaan toimintakelpoisiksi.

ML11
Elektroniset laitteet, ”avaruusalukset” ja komponentit, joita ei ole määritelty muualla EU:n yhteisessä puolustustarvikeluettelossa, seuraavasti:

Erityisesti sotilaskäyttöön suunnitellut elektroniset laitteet ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit.

Huomautus

ML11.a kohtaan sisältyvät:

Elektroninen vastatoimi- ja elektroninen vasta-vastatoimivälineistö (eli välineistö, joka on suunniteltu tuottamaan ylimääräisiä tai harhaanjohtavia signaaleja kaikuluotain- tai radiovastaanottimiin tai jotka muuten estävät vastapuolen elektronisten laitteiden vastaanoton ja toiminnan tai niiden tehokkuuden vastapuolen vastatoimivälineistö mukaan lukien), häirintä- ja vastahäirintävälineistö mukaan lukien;

b.	Hyppivät taajuusputket;

c.	Elektroniset järjestelmät tai laitteet, jotka on tarkoitettu joko sotilaallisen tiedustelun tai turvallisuuden tarpeita palvelevan elektromagneettisen spektrin valvontaan ja tarkkailuun tai vastatoimeksi sellaiselle valvonnalle tai tarkkailulle;

d.	Vedenalaiset vastatoimivälineet, joihin kuuluvat akustiset ja magneettiset häirintävälineet ja harhamaalit sekä laitteet, jotka on suunniteltu tuottamaan ylimääräisiä tai harhaanjohtavia signaaleja kaikuluotainvastaanottimiin;

e.	Tietojenkäsittelyn turvavälineet, tietoturvalaitteet sekä lähetyksen ja viestitysyhteyksien turvavarustus, jotka on varustettu salausmenetelmällä;

f.	Tunnistus, tunnistuksen varmennus ja käyttöavainvälineistö sekä salausavainten hallinta-, valmistus- ja jakeluvälineistö;

g.	Ohjaus- ja navigointivarustus;

h.	Digitaaliset troposfäärisirontaradiolaitteistot;

i.	Erityisesti signaalitiedusteluun suunnitellut digitaaliset demodulaattorit;

j.	”Automaattiset johto- ja valvontajärjestelmät”.

Huom.

Sotilaalliseen ohjelmistoradioon (SDR) liittyvän ”ohjelmiston” osalta katso ML21 kohta.

b.	Maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) häirintälaitteet ja sekä erityisesti niitä varten suunnitellut komponentit.

c.	”Avaruusalukset”, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu sotilaskäyttöön ja ”avaruusalusten” komponentit, jotka on erityisesti suunniteltu sotilaskäyttöön.

ML12
Seuraavat suurnopeuksiseen liike-energiaan perustuvat asejärjestelmät ja niihin liittyvät varusteet sekä niihin erityisesti suunnitellut komponentit:

a.	Liike-energiaan perustuvat asejärjestelmät, jotka on erityisesti suunniteltu maalin tuhoamiseen tai sen toiminnan keskeyttämiseen.

b.	Liike-energiaan perustuvien ammusten ja järjestelmien toimintakokeita varten erityisesti suunnitellut testi- ja arviointilaitteistot ja testimallit, mukaan lukien vianmääritykseen tarvittava instrumentointilaitteisto sekä maalit.

Huom.

Alikaliiperiammuksia käyttävien tai pelkästään kemiallista työntövoimaa käyttävien asejärjestelmien ja niiden ampumatarvikkeiden osalta katso ML1–ML4 kohta.

Huomautus 1

ML12 kohtaan sisältyvät seuraavat tuotteet, jos ne on erityisesti suunniteltu liike-energiaan perustuvia asejärjestelmiä varten:

a.	Ajopanosjärjestelmät, joilla pystytään kiihdyttämään yli 0,1 gramman massoja yli 1,6 km/s:n nopeuksiin kerta- tai sarjatuliammunnalla;

Päävoimalähteeseen, sähkömagneettiseen panssarointiin, energian varastointiin (esim. suurenergiset varauskondensaattorit), lämmöntuoton hallintaan, säätelyyn, kytkentään tai polttoaineenkäsittelyyn tarkoitetut laitteet; ja teholähteen, aseen ja muiden tornin sähkökäyttöjen väliset sähköliitynnät;

Huom.

Suurenergisten varauskondensaattoreiden osalta katso myös EU:n kaksikäyttötuotteiden luettelon kohta 3A001.e.2.

c.	Maalinmääritys-, maalinseuranta-, tulenjohto- ja vahingonarviointijärjestelmät;

d.	Ammusten maalinetsintä- ja ohjausjärjestelmät sekä suuntaa kääntävän työntövoiman (sivusuuntaiskiihdytys) järjestelmät.

Huomautus 2

ML12 kohta koskee asejärjestelmiä, jotka käyttävät jotain seuraavista työntövoimamenetelmistä:

a.	Sähkömagneettinen;

b.	Sähköterminen;

Plasma;

d.	Kevyt kaasu; tai

e.	Kemiallinen (jos käytetään yhdessä jonkin edellä mainitun kanssa).

ML13
Seuraava panssarointi- tai suojavarustus sekä suojarakenteet ja -komponentit:

Panssarilevyt, joilla on jokin seuraavista ominaisuuksista:

1.	Ne on valmistettu täyttämään sotilasstandardi tai -laatuvaatimus; tai

2.	Ne soveltuvat sotilaskäyttöön.

Huom.

Vartalosuojalevyjen osalta katso ML13.d.2 kohta.

b.	Metalli- tai ei-metallimateriaaleista kokoonpannut rakenteet tai yhdistelmät, jotka on erityisesti suunniteltu antamaan ballistista suojaa sotilasjärjestelmille, ja niihin erityisesti suunnitellut komponentit.

c.	Sotilasstandardien tai -laatuvaatimusten tai vastaavien kansallisten standardien mukaan valmistetut kypärät ja niihin erityisesti suunnitellut komponentit, kuten kypärän kuoret, vuoraukset ja pehmusteet.

Seuraavat vartalosuojat ja suojavaatteet sekä komponentit niitä varten:

Pehmeät vartalosuojat ja suojavaatteet, jotka on valmistettu sotilasstandardien tai -laatuvaatimusten tai vastaavien mukaisesti, sekä niihin erityisesti suunnitellut komponentit;

Huomautus

ML13.d.1 kohdassa sotilasstandardeihin tai -laatuvaatimuksiin sisältyvät vähintään sirpalesuojausta koskevat laatuvaatimukset.

2.	Kovat vartalosuojalevyt, joiden luodinkestävyys vastaa vähintään tasoa III (NIJ 0101.06, heinäkuu 2008) tai sen kansallisia vastineita.

Huomautus 1

ML13.b kohta koskee materiaaleja, jotka on erityisesti suunniteltu räjähtävän reaktiivipanssarin muodostamiseen tai sotilaallisten suojavarustusten rakentamiseen.

Huomautus 2

ML13.c kohta ei koske tavanomaisia teräskypäriä, joita ei ole varustettu minkäänlaisella lisälaitteella tai joita ei ole muunnettu tai suunniteltu siten, että ne voidaan sellaisella varustaa.

Huomautus 3

ML13.c ja d kohta ei koske kypäriä, vartalosuojia eikä suojavaatteita silloin, kun ne ovat käyttäjänsä mukana hänen henkilökohtaista suojautumistaan varten.

Huomautus 4

Pomminraivaushenkilöstöä varten suunnitelluista kypäristä ML13 kohta koskee ainoastaan sotilaskäyttöön suunniteltuja kypäriä.

Huom. 1:

Katso myös EU:n kaksikäyttötuotteiden luettelon kohta 1A005.

Huom. 2:

Vartalosuojien valmistukseen käytetyt ”kuitu- tai säiemateriaalit” sekä kypärät, katso EU:n kaksikäyttötuotteiden luettelon kohta 1C010.

ML14
’Erikoisvarustus sotilaskoulutukseen’ tai sotilaallisten tilanteiden simulointiharjoituksiin, simulaattorit, jotka on erityisesti suunniteltu ML1 tai ML2 kohdassa tarkoitettujen ampuma-aseiden tai aseiden harjoituskäyttöä varten, ja niihin erityisesti suunnitellut komponentit ja lisälaitteet: ***

Tekninen huomautus

Termillä ’erikoisvarustus sotilaskoulutukseen’ tarkoitetaan sotilaallisia hyökkäysharjoituslaitteita, harjoituslaitteita operatiivisiin lentoharjoituksiin, tutkamaalisimulaattoreita, tutkamaaligeneraattoreita, ampumataidon (erityisesti tykistön) harjoituslaitteita, sukellusveneiden vastaisen sodankäynnin simulaattoreita, lentosimulaattoreita (mukaan lukien ihmiselle soveltuvaksi luokitellut sentrifugit lentäjien ja astronauttien koulutukseen), tutkaharjoituslaitteita, mittarilentosimulaattoreita, suunnistusharjoituslaitteita, ohjusten harjoituslaukaisulaitteita, maalilaitteistoja, miehittämättömiä ”ilma-aluksia”, aseistussimulaattoreita, miehittämättömiä harjoitus-”ilma-aluksia”, liikkuvia koulutusyksikköjä sekä koulutusvarustusta maaoperaatioita varten.

Huomautus 1

ML14 kohtaan sisältyvät simulaattoreiden kuvanmuodostusjärjestelmät ja vuorovaikutteisen ympäristön tuottamisjärjestelmät, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu sotilaskäyttöön.

Huomautus 2

ML14 kohta ei koske varustusta, joka on erityisesti suunniteltu metsästys- tai urheiluaseiden harjoituskäyttöä varten.

ML15
Seuraava erityisesti sotilaskäyttöön suunniteltu kuvaus- ja sen vastatoimivarustus ja niihin erityisesti suunnitellut komponentit ja lisälaitteet:

a.	Nauhoitus- ja kuvankäsittelyvarustus;

b.	Kamerat, valokuvausvarustus ja filmin kehityslaitteet;

c.	Kuvanvahvistinlaitteet;

d.	Infrapuna- tai lämpökuvausvarustus;

e.	Kuvaavat tutkalaitteet;

f.	Vastatoimi- tai suojautumisvarustus ML15.a–ML15.e kohdassa tarkoitetuille laitteille.

Huomautus

ML15.f kohtaan sisältyy varustus, joka on suunniteltu sotilaallisten kuvausjärjestelmien toiminnan tai tehokkuuden haittaamiseen tai tällaisten haittavaikutusten minimoimiseen.

Huomautus 1

ML15 kohdassa termillä ’erityisesti suunnitellut komponentit’ tarkoitetaan seuraavia, kun ne on erityisesti suunniteltu sotilaskäyttöön:

a.	Infrapunakuvauksen konvertteriputket;

b.	Kuvanvahvistinputket (muut kuin ensimmäisen sukupolven putket);

c.	Mikrokanavalevyt;

d.	Heikon valotason televisiokameraputket;

e.	Ilmaisinrakenteet (mukaan lukien elektroniset kytkentä- tai lukemajärjestelmät);

f.	Pyrosähköiset televisiokameraputket;

g.	Kuvausjärjestelmien jäähdytysjärjestelmät;

h.	Fotokromaattiset tai sähköoptiset, sähköisesti laukaistavat sulkimet, joiden suljinnopeus on alle 100 μs, paitsi sulkimet, jotka ovat suurinopeuksisen kameran olennaisena osana;

i.	Kuituoptiset kuvainvertterit;

j.	Yhdistepuolijohteisiin perustuvat valokatodit.

Huomautus 2

ML15 kohta ei koske ”ensimmäisen sukupolven kuvanvahvistinputkia” tai laitteita, jotka on erityisesti suunniteltu sisältämään ”ensimmäisen sukupolven kuvanvahvistinputkia”.

Huom.

”Ensimmäisen sukupolven kuvanvahvistinputkia” sisältävien aseiden tähtäimien luokittelun osalta katso ML1, ML2 ja ML5.a kohta.

Huom.

Katso myös EU:n kaksikäyttötuotteiden luettelon kohta 6A002.a.2 ja kohta 6A002.b.

ML16
Taotut, valetut ja muut puolivalmiit tuotteet, jotka on erityisesti suunniteltu ML1–ML4, ML6, ML9, ML10, ML12 tai ML19 kohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin.

Huomautus

ML16 kohta koskee viimeistelemättömiä tuotteita, jotka voidaan tunnistaa rakenteen, muodon tai toiminnan perusteella.

ML17
Seuraavat eri laitteet, materiaalit ja ’tiedostot’ ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit:

Seuraavat itsenäiset sukelluslaitteet ja vedenalaiset uivat laitteet:

1.	Erityisesti sotilaskäyttöön suunnitellut (eli erityisesti ei-magneettiseksi suunnitellut) suljetun tai puolisuljetun kierron (rebreathing-) omaavat laitteet;

2.	Erityisesti suunnitellut komponentit käytettäväksi avoimen kierron omaavien laitteiden muuntamiseen sotilastarkoitukseen;

3.	Välineet, jotka on yksinomaan suunniteltu sotilaskäyttöön itsenäisesti sukeltavissa ja vedenalaisissa uivissa laitteissa.

Huom.

Katso myös EU:n kaksikäyttötuotteiden luettelon kohta 8A002.q.

b.	Erityisesti sotilaskäyttöön suunniteltu rakentamisvarustus.

c.	Erityisesti sotilaskäyttöön suunnitellut sovitteet, pinnoitteet ja käsittelyt signaalien häivyttämiseksi.

d.	Pioneerivarustus, joka on erityisesti suunniteltu käytettäväksi taistelualueella.

”Robotit”, ”robottien” valvontajärjestelmät ja ”robottien””päätelaitteet”, joilla on jokin seuraavista ominaisuuksista:

1.	Se on erityisesti suunniteltu sotilaskäyttöön;

2.	Järjestelmän hydrauliputket on suojattu ballististen sirpaleiden aiheuttamalta ulkoiselta puhkeamiselta (esimerkiksi itsetiivistyvät putket) ja suunniteltu käyttämään hydraulinestettä, jonka leimahduspiste on korkeampi kuin 839 K (566 °C); tai

3.	Erityisesti suunniteltu tai luokiteltu toimimaan elektromagneettisen pulssin vaikutuksen alaisena. Tekninen huomautus Elektromagneettinen pulssi ei tarkoita lähellä olevan tarvikkeen (esim. koneen, laitteen tai elektroniikan) tai valaistuksen aiheuttamaa tahatonta elektromagneettista häiriötä.

f.	Teknillisiä lukuarvoja sisältävät ’tiedostot’, jotka on erityisesti suunniteltu sotilaskäyttöön varustuksissa, jotka on määritelty EU:n yhteisessä puolustustarvikeluettelossa.

g.	Erityisesti sotilaskäyttöön suunnitellut ydinenergiaa tai työntövoimaa tuottavat laitteet, mukaan lukien ”ydinreaktorit” ja niiden erityisesti sotilaskäyttöön suunnitellut tai ’muunnetut’ komponentit.

h.	Erityisesti sotilaskäyttöön suunnitellut laitteet ja materiaalit, jotka on päällystetty tai käsitelty signaalien häivyttämiseksi, lukuun ottamatta niitä, jotka on määritelty muualla EU:n yhteisessä puolustustarvikeluettelossa.

i.	Simulaattorit, jotka on erityisesti suunniteltu sotilaallisiin ”ydinreaktoreihin”.

j.	Liikkuvat korjauspajajärjestelmät, jotka on erityisesti suunniteltu tai ’muunnettu’ sotilasvarustuksen huoltoon.

k.	Kenttägeneraattorit, jotka on erityisesti suunniteltu tai ’muunnettu’ sotilaskäyttöön.

l.	Kontit, jotka on erityisesti suunniteltu tai ’muunnettu’ sotilaskäyttöön.

m.	Erityisesti sotilaskäyttöön suunnitellut lautat, lukuun ottamatta niitä, jotka on määritelty muualla EU:n yhteisessä puolustustarvikeluettelossa, sillat ja ponttonit.

n.	Testimallit, jotka on erityisesti suunniteltu ML4, ML6, ML9 tai ML10 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden ”kehittämiseen”.

o.	Erityisesti sotilaskäyttöön suunniteltu lasersuojavarustus (esim. silmä- ja sensorisuojaus).

p.	Erityisesti sotilaskäyttöön suunnitellut tai ’muunnetut’”polttokennot”, lukuun ottamatta niitä, jotka on määritelty muualla EU:n yhteisessä puolustustarvikeluettelossa.

Tekniset huomautukset

1.	ML17 kohdassa termillä (teknillisiä lukuarvoja sisältävä) ’tiedosto’ tarkoitetaan sotilaallisluonteisten teknisten tietojen kokoelmaa, jonka käyttäminen voi parantaa sotilaallisten laitteiden tai järjestelmien suorituskykyä.

2.	ML17 kohdassa termillä ’muunnettu’ tarkoitetaan rakenteellista, sähköistä, mekaanista tai muunlaista muutosta, jolla ei-sotilaalliselle tuotteelle annetaan sotilaallisia ominaisuuksia, jotka vastaavat erityisesti sotilaskäyttöön suunnitellun tuotteen ominaisuuksia.

ML18
Seuraavat tuotantolaitteet ja komponentit:

a.	EU:n yhteisessä puolustustarvikeluettelossa määriteltyjen tuotteiden tuottamista varten erityisesti suunnitellut tai muunnetut ’tuotantolaitteet’ ja siihen erityisesti suunnitellut komponentit.

b.	Erityisesti suunnitellut olosuhdetestauslaitteistot ja niitä varten erityisesti suunniteltu varustus EU:n yhteisessä puolustustarvikeluettelossa määriteltyjen tuotteiden varmentamista, laadunvarmistusta tai testausta varten.

Tekninen huomautus

ML18 kohdassa ’tuotantoon’ sisältyy suunnittelu, tarkastelu, valmistus, testaus ja tarkastus.

Huomautus

ML18.a ja ML18.b kohtaan sisältyy seuraava varustus:

a.	Jatkuvatoimiset nitraajat;

Keskipakoistestauslaite tai -varustus, jolla on jokin seuraavista ominaisuuksista:

1.	Käyttövoimana on moottori tai moottorit, joiden kokonaisnimellisteho ylittää 298 kW (400 hv);

2.	pystyy kuljettamaan vähintään 113 kg:n hyötykuorma; tai

3.	pystyy kohdistamaan 8 g:n tai suuremman keskipakoisvoiman vähintään 91 kg:n hyötykuormaan;

c.	Kuivatuspuristimet;

d.	Ruuvisuulakepuristimet, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu sotilasräjähteiden puristamiseen;

e.	Leikkurit puristettujen ajoaineiden työstämiseen;

f.	Puhdistusrummut, joiden läpimitta on 1,85 m tai enemmän ja joiden tuotekapasiteetti on yli 227 kg;

g.	Kiinteiden ajoaineiden jatkuvatoimiset sekoittajat;

h.	Neste-energiamyllyt sotilasräjähteiden ainesosien jauhamiseen tai hienontamiseen;

i.	Laitteisto ML8.c.8 kohdassa luetteloidun metallijauheen pallomaisuuden ja yhtenäisen hiukkaskoon aikaansaamiseksi;

j.	Konvektiovirtamuuntajat ML8.c.3 kohdassa luetteloitujen aineiden muuntamiseen.

ML19
Seuraavat suunnatun energian asejärjestelmät ja niihin liittyvät laitteet tai vastatoimintalaitteet sekä testimallit ja niihin erityisesti suunnitellut komponentit:

a.	”Laser”-järjestelmät, jotka on erityisesti suunniteltu maalin tuhoamiseen tai sen toiminnan keskeyttämiseen.

b.	Hiukkassuihkujärjestelmät, jotka kykenevät maalin tuhoamiseen tai sen toiminnan keskeyttämiseen.

c.	Korkeatehoiset radiotaajuusjärjestelmät, jotka kykenevät maalin tuhoamiseen tai sen toiminnan keskeyttämiseen.

d.	Varustus, joka on erityisesti suunniteltu havaitsemaan tai tunnistamaan ML19.a–ML19.c kohdassa tarkoitetut järjestelmät tai puolustukseen tällaisia järjestelmiä vastaan.

e.	Fysikaaliset testimallit ML19 kohdassa tarkoitetuista järjestelmistä, laitteista ja komponenteista.

f.	”Laser”-järjestelmät, jotka on erityisesti suunniteltu aiheuttamaan ilman näkemistä parantavaa varustusta olevan näön eli paljaan silmän tai näköä korjaavin laittein varustetun silmän pysyvä sokeutuminen.

Huomautus 1

ML19 kohdassa tarkoitettuihin suunnatun energian asejärjestelmiin kuuluvat järjestelmät, joiden suorituskyky perustuu seuraavien tekniikoiden hallittuun käyttöön:

a.	”Laserit”, joiden teho riittää aiheuttamaan samanlaista tuhoa kuin tavanomaiset ammukset;

b.	Hiukkaskiihdyttimet, jotka tuottavat tuhovoimaisen, varatun tai varauksettoman hiukkassuihkun;

c.	Korkean pulssitehon tai korkean keskimääräisen tehon radiotaajuussädelähettimet, joiden tuottamat kentät ovat riittävän voimakkaita saattamaan kaukana olevan maalin elektroniset piirit toimintakyvyttömiksi.

Huomautus 2

ML19 kohtaan kuuluvat seuraavat laitteet ja järjestelmät silloin, kun ne on erityisesti suunniteltu suunnatun energian asejärjestelmiä varten:

a.	Päätehonlähde-, energian varastointi-, kytkin-, tehonsäätö- ja polttoaineen käsittelylaitteet;

b.	Maalinosoitus- ja seurantajärjestelmät;

c.	Järjestelmät, joilla kyetään arvioimaan maalille aiheutettua vahinkoa, sen tuhoutumista tai toiminnan keskeytymistä;

d.	Säteen käsittely-, levittämis- ja suuntauslaitteet;

e.	Säteen nopean kääntämisen mahdollistavat laitteet nopeisiin monimaalioperaatioihin;

f.	Adaptiivinen optiikka ja vaihetahdistimet;

g.	Negatiivisten vetyionisuihkujen virtainjektorit;

h.	”Avaruuskelpoiset” kiihdyttimien komponentit;

i.	Negatiivisen ionisuihkun ohjauslaitteet;

j.	Laitteet suurenergisen ionisuihkun hallitsemiseksi ja suuntaamiseksi;

k.	”Avaruuskelpoiset” kalvot negatiivisten vetyisotooppisuihkujen neutralisoimiseksi.

ML20
Seuraavat kryogeeniset ja ”suprajohtavat” laitteet sekä niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit ja lisälaitteet:

Laitteet, jotka on erityisesti suunniteltu tai sovitettu asennettaviksi ajoneuvoon maalla, merellä, ilmassa tai avaruudessa käytettäviä sotilassovelluksia varten, ja jotka voivat toimia liikkeessä ja tuottaa tai pitää yllä alle 103 K:n (– 170 °C:n) lämpötiloja.

Huomautus

ML20.a kohtaan sisältyvät liikkuvat järjestelmät, joihin sisältyy tai joissa käytetään lisävarusteita tai komponentteja, jotka on valmistettu epämetallisista tai muista kuin sähköisistä johtavista materiaaleista, kuten esimerkiksi muoveista tai epoksilla kyllästetyistä materiaaleista.

”Suprajohtavat” sähkölaitteet (pyörivät sähkökoneet ja muuntajat), jotka on erityisesti suunniteltu tai sovitettu asennettaviksi ajoneuvoon maalla, merellä, ilmassa tai avaruudessa käytettäviä sotilassovelluksia varten ja jotka voivat toimia liikkeessä.

Huomautus

ML20.b kohta ei koske tasavirtaisia hybridejä homopolaarigeneraattoreita, jotka on varustettu yksinapaisilla normaaleilla metalliankkureilla, jotka pyörivät suprajohtavien käämien tuottamassa magneettikentässä edellyttäen, että kyseiset käämit ovat generaattorin ainoa suprajohtava komponentti.

ML21
Seuraavat ”ohjelmistot”:

a.	”Ohjelmistot”, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu EU:n yhteisessä puolustustarvikeluettelossa tarkoitettujen tarvikkeiden, materiaalien tai ”ohjelmistojen””kehittämistä”, ”tuotantoa” tai ”käyttöä” varten.

Seuraavat muut kuin ML21.a kohdassa tarkoitetut erityiset ”ohjelmistot”:

1.	”Ohjelmistot”, jotka on erityisesti suunniteltu sotilaskäyttöön ja erityisesti suunniteltu sotilasasejärjestelmien mallintamiseen, simulointiin tai arviointiin;

2.	”Ohjelmistot”, jotka on erityisesti suunniteltu sotilaskäyttöön ja erityisesti suunniteltu sotilasoperaatioskenaarioiden mallintamiseen tai simulointiin;

3.	”Ohjelmistot”, joilla määritellään tavanomaisten aseiden, ydinaseiden tai kemiallisten tai biologisten aseiden vaikutuksia;

4.	”Ohjelmistot”, jotka on erityisesti suunniteltu sotilaskäyttöön ja erityisesti suunniteltu johtamis-, viesti-, valvonta- ja tiedustelusovelluksiin (C3I) tai johtamis-, viesti-, valvonta-, tietokone- ja tiedustelusovelluksiin (C3I).

”Ohjelmistot”, jotka eivät sisälly ML21.a tai b kohtaan mutta jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu mahdollistamaan se, että varusteilla, joita ei ole määritelty EU:n yhteisessä puolustustarvikeluettelossa, voidaan suorittaa EU:n yhteisessä puolustustarvikeluettelossa määritellyn varusteen sotilaalliset tehtävät.

ML22
Seuraava ”teknologia”:

a.	Muu kuin ML22.b kohdassa tarkoitettu ”teknologia”, jota ”tarvitaan” EU:n yhteisessä puolustustarvikeluettelossa tarkoitettujen tuotteiden ”kehittämiseen”, ”tuotantoon”, käyttöön, asennukseen, ylläpitoon (tarkastukseen), korjaukseen, huoltoon tai kunnostukseen.

Seuraava ”teknologia”:

1.	”Teknologia”, jota ”tarvitaan” EU:n yhteisessä puolustustarvikeluettelossa tarkoitettujen tuotteiden täydellisten tuotantolaitosten suunnittelua, komponenteista kokoamista, käyttöä, ylläpitoa ja korjausta varten, vaikka tällaisten tuotantolaitosten komponentteja ei ole määritelty;

2.	”Teknologia”, jota ”tarvitaan” pienaseiden ”kehittämistä” ja ”tuotantoa” varten, vaikka sitä käytetään antiikkipienaseiden jäljennösten tuottamiseen;

Ei käytössä vuoden 2013 jälkeen.

Huom.

ML22.b.3 kohdassa tarkoitetun ”teknologian” osalta katso ML22.a kohta.

Ei käytössä vuoden 2013 jälkeen.

Huom.

ML22.b.4 kohdassa tarkoitetun ”teknologian” osalta katso ML22.a kohta.

5.	”Teknologia”, jota ”tarvitaan” yksinomaisesti ML7.i.1 kohdassa tarkoitettujen ”biokatalyyttien” liittämiseksi sotilaalliseen kantaja-aineeseen tai sotilasmateriaaliin.

Huomautus 1

EU:n yhteisessä puolustustarvikeluettelossa valvonnan alaisiksi asetettujen tuotteiden ”kehittämistä”, ”tuotantoa”, käyttöä, asennusta, ylläpitoa (tarkastusta), korjausta, huoltoa tai kunnostusta varten ”tarvittava””teknologia” on valvonnan alaista, vaikka sitä sovellettaisiin EU:n yhteisessä puolustustarvikeluettelossa määrittelemättömiin tuotteisiin.

Huomautus 2

ML22 kohta ei koske:

a.	”Vähimmäisteknologiaa” niiden tuotteiden asentamiseksi, käyttämiseksi, ylläpitämiseksi (tarkastukset) tai korjaamiseksi, joita ei valvota tai joiden vienti on sallittu;

b.	”Julkista teknologiaa”, ”tieteellistä perustutkimusta” tai patenttihakemusten osalta vaadittavia vähimmäistietoja;

c.	Siviilikuljetusvälineissä jatkuvan työntövoiman tuottamiseen liittyvän magneettisen induktion ”teknologiaa”.

LUETTELOSSA KÄYTETTYJEN TERMIEN MÄÄRITELMÄT

Jäljempänä ovat luettelossa käytettyjen termien määritelmät aakkosjärjestyksessä:

Huomautus 1

Määritelmiä sovelletaan koko luetteloon. Viittaukset ovat pelkästään ohjeellisia eivätkä ne vaikuta määriteltyjen termien yleiseen soveltamiseen koko luettelossa.

Huomautus 2

Määritelmäluettelossa olevia sanoja ja termejä käytetään määritellyssä merkityksessä vain silloin, kun ne on sijoitettu ”lainausmerkkeihin”. ’Puolilainausmerkkeihin’ sijoitettujen termien määritelmät annetaan kyseisten kohtien teknisissä huomautuksissa. Muualla sanoilla ja termeillä on niiden yleisesti hyväksytyt (sanakirja-) merkitykset.

ML8
”Ajoaineet” (Propellants)

Aineita tai seoksia, jotka kemiallisessa reaktiossa tuottavat suuria määriä kuumia kaasuja säädellyillä nopeuksilla mekaanisen työn suorittamiseksi.

ML11
”Automaattiset johto- ja valvontajärjestelmät” (Automated Command and Control Systems)

Sähköiset järjestelmät, joita käyttäen johdon alaisen ryhmityksen, päämuodostelman, taktisen muodostelman, yksikön, aluksen, alayksikön tai aseiden tehokkaan toiminnan kannalta olennaiset tiedot kirjataan, käsitellään ja lähetetään. Tämä toteutetaan käyttämällä tietokone- ja muuta erityistä laitteistoa, joka on suunniteltu sotilaallisen johto- ja valvontaorganisaation tueksi. Automaattisten johto- ja valvontajärjestelmien päätoiminnot ovat: tehokas automaattinen tietojen keruu, kokoaminen, tallentaminen ja käsittely; taisteluoperaatioiden valmisteluun ja toteuttamiseen vaikuttavan tilanteen ja olosuhteiden näyttö; operatiiviset ja taktiset laskelmat voimavarojen jakamiseksi joukkojen eri ryhmien tai operatiivisen taistelujaotuksen osien tai sijoitettujen joukkojen kesken tehtävän tai operaation vaiheen mukaisesti; tietojen valmistelu tilannearviointia ja päätöksentekoa varten operaation tai taistelun kaikissa vaiheissa; tietokonesimulaatiot.

ML11
”Avaruusalukset” (Spacecraft)

Aktiiviset ja passiiviset satelliitit ja avaruusluotaimet.

ML19
”Avaruuskelpoinen” (Space-qualified)

Suunniteltu, valmistettu tai hyväksytty onnistuneen testin perusteella toimimaan yli 100 km:n korkeudella maan pinnasta.

Huomautus

Tietyn tuotteen määrittäminen ”avaruuskelpoiseksi” testin perusteella ei tarkoita, että saman tuotantosarjan tai mallisarjan muut tuotteet eivät olisi ”avaruuskelpoisia”, jos niitä ei ole erikseen testattu.

ML7, 22
”Biokatalysaattorit” (Biocatalysts)

Tietyille kemiallisille tai biokemiallisille reaktioille spesifisiä entsyymejä tai muita biologisia yhdisteitä, jotka sitoutuvat kemiallisiin taisteluaineisiin ja nopeuttavat niiden hajoamista.

Tekninen huomautus

”Entsyymit” ovat tietyille kemiallisille tai biokemiallisille reaktioille spesifisiä ”biokatalysaattoreita”.

ML7, 22
”Biopolymeerit” (Biopolymers)

Seuraavat biologiset makromolekyylit:

a.	Tietyille kemiallisille tai biokemiallisille reaktioille spesifiset entsyymit;

b.	Monoklonaaliset, polyklonaaliset ja anti-idiotyyppiset vasta-aineet;

c.	Erityisesti suunnitellut tai prosessoidut reseptorit.

Tekniset huomautukset

1.	”Anti-idiotyyppiset vasta-aineet” ovat vasta-aineita, jotka sitoutuvat muiden vasta-aineiden spesifisiin antigeenisiin sitoutumiskohtiin;

2.	”Monoklonaaliset vasta-aineet” ovat proteiineja, jotka sitoutuvat yhteen antigeeniseen kohtaan ja ovat yhden ainoan solukloonin tuottamia;

3.	”Polyklonaaliset vasta-aineet” ovat proteiiniseoksia, jotka sitoutuvat tiettyyn antigeeniin ja ovat useamman kuin yhden solukloonin tuottamia;

4.	”Reseptorit” ovat biologisia makromolekyylirakenteita, jotka pystyvät sitomaan ligandeja, mikä vaikuttaa fysiologisiin toimintoihin.

ML7
”Ekspressiovektorit” (Expression Vectors)

Kantajia (esim. plasmidi tai virus), jonka avulla geneettistä materiaalia siirretään isäntäsoluihin.

ML8
”Energeettiset aineet” (Energetic materials)

Aineita tai seoksia, jotka reagoivat kemiallisesti vapauttaen energiaa tarkoitettuun käyttösovellukseen. ”Räjähteet”, ”pyrotekniset aineet” ja ”ajoaineet” ovat energeettisten aineiden alaryhmiä.

ML15
”Ensimmäisen sukupolven kuvanvahvistinputket” (First generation image intensifier tubes)

Sähköstaattisesti tarkentavia putkia, joissa käytetään kuituoptisia tai lasisia etutasoja sisäänmenoon ja ulostuloon, monialkaalivalokatodeja (S-20 tai S-25) mutta ei mikrokanavalevyvahvistimia.

ML10
”Ilmaa kevyemmät ilma-alukset” (Lighter-than-air-vehicles)

Ilmapalloja ja ilma-aluksia, jotka käyttävät nousemiseen kuumaa ilmaa tai muita ilmaa kevyempiä kaasuja, kuten heliumia tai vetyä.

ML8, 10, 14
”Ilma-alus” (Aircraft)

Kiinteäsiipinen, kääntyväsiipinen, pyöriväsiipinen (helikopteri) tai kallistuvalla roottorilla tai siivillä varustettu ilmakulkuneuvo.

ML22
”Julkinen” (In the public domain)

”Teknologiaa” tai ”ohjelmistoja”, jotka ovat saatavilla ilman edelleenlevitystä koskevia rajoituksia.

Huomautus Tekijänoikeusrajoitukset eivät estä ”teknologiaa” tai ”ohjelmistoa” olemasta ”julkisia”.

ML21, 22
”Kehittäminen” (Development)

Liittyy kaikkiin sarjatuotantoa edeltäviin vaiheisiin kuten suunnitteluun, suunnittelun tutkimukseen, suunnittelun analysointiin, suunnittelukäsitteisiin, prototyyppien kokoonpanoon ja testaukseen, pilottituotantohankkeisiin, suunnittelutietoihin, suunnittelutietojen muuntamiseen tuotteeksi, konfigurointisuunnitteluun, integrointisuunnitteluun ja piirustuksiin.

ML13
”Kuitu- tai säiemateriaalit” (Fibrous or filamentary materials)

Sisältävät:

a.	Jatkuvat monofilamentit;

b.	Jatkuvat langat ja rovingit (esilangat);

c.	Teipit, kudokset, matot ja punokset;

d.	Katkeet, tapulikuidut ja yhtenäiset kuituhuovat;

e.	Erilliskuitukiteet (whiskersit), yksi- tai monikiteisinä ja kaiken pituisina;

f.	Aromaattisen polyamidimassan.

ML21, 22
”Käyttö” (Use)

Käyttö, asennus (paikalla suoritettava asennus mukaan lukien), ylläpito (tarkastus), korjaus, huolto ja kunnostus.

ML9, 19
”Laser” (Laser)

Komponenttien muodostama kokonaisuus, joka tuottaa sekä avaruudellisesti että ajallisesti koherenttia valoa, jota vahvistetaan stimuloidulla säteilyemissiolla.

ML8
”Lisäaineet” (Additives)

Aineita, joita käytetään räjähdeseoksissa niiden ominaisuuksien parantamiseksi.

ML8
”Lähtöaineet” (Precursors)

Erikoiskemikaaleja, joita käytetään räjähteiden valmistuksessa.

ML7
”Mellakantorjunta-aineet” (Riot control agents)

Aineita, jotka mellakantorjuntaan tarkoitetuissa käyttöolosuhteissa aiheuttavat ihmiselle nopeasti aistielinten ärsytystä tai toimintakyvyttömyyttä, jotka häviävät pian altistumisen päätyttyä. (Kyynelkaasut ovat ”mellakantorjunta-aineiden” alaryhmä.)

ML10
”Miehittämätön ilma-alus” (”UAV”)

”Ilma-alus”, joka pystyy aloittamaan lennon ja pitämään yllä johdettua lentoa ja lentosuunnistusta ilman, että aluksella on ketään ihmistä.

ML21
”Ohjelmisto” (Software)

Yhden tai useamman ”ohjelman” tai ”mikro-ohjelman” muodostama kokonaisuus missä tahansa käsitettävässä muodossa.

ML17
”Polttokenno” (Fuel cell)

Sähkökemiallinen laite, joka muuntaa kemiallista energiaa suoraan tasavirtasähköksi käyttämällä ulkoisesta lähteestä peräisin olevaa polttoainetta.

ML4, 8
”Pyrotekniset aineet” (Pyrotechnic(s))

Kiinteiden tai nestemäisten polttoaineiden ja hapettimien seoksia, jotka sytytettyinä saavat aikaan säädetyllä nopeudella energiaa tuottavia kemiallisia reaktioita, joiden tarkoituksena on aiheuttaa aikaviiveitä tai muodostaa lämpöä, melua, savua, näkyvää valoa tai infrapunasäteilyä. Pyroforiset aineet ovat pyroteknisten aineiden alaryhmä; ne eivät sisällä hapettimia vaan syttyvät itsestään ilman kosketuksesta.

ML17
”Päätetyövälineet” (End-effectors)

Tarraimia, aktiivisia työkaluyksikköjä ja kaikkia muita työkaluja, jotka kiinnitetään ”robotin” tai manipulaattorin käsivarren kiinnityslaippaan.

Tekninen huomautus

’Aktiivinen työkaluyksikkö’ tarkoittaa laitetta, joka kohdistaa työkappaleeseen liikevoimaa tai prosessienergiaa tai anturoi sitä.

ML17
”Robotti” (Robot)

Manipulaatiomekanismi, joka voi olla jatkuvaa rataa tai pisteestä pisteeseen kulkevaa tyyppiä, voi käyttää antureita ja jolla on seuraavat ominaisuudet:

a.	On monitoiminen;

b.	Pystyy muuttuvin liikkein asemoimaan tai suuntaamaan materiaaleja, osia, työkaluja tai erikoislaitteita kolmessa ulottuvuudessa;

c.	Sisältää kolme tai useampia suljetun tai avoimen piirin servolaitteita, jotka voivat sisältää askelmoottoreita; ja

d.	On ”käyttäjän ohjelmoitavissa” opetusajo/toistomenetelmällä tai tietokoneella, joka voi olla ohjelmoitava logiikkaohjain, ts. ilman mekaanista väliintuloa.

Huomautus

Edellä oleva määritelmä ei sisällä seuraavia laitteita:

1.	Manipulaatiomekanismit, jotka ovat ohjattavissa vain manuaalisesti tai kaukokäyttölaitteella;

Kiinteäsekvenssiset manipulaatiomekanismit, jotka ovat automaattisesti liikkuvia laitteita ja jotka toimivat mekaanisesti kiinteästi ohjelmoiduilla liikkeillä. Ohjelma on mekaanisesti rajoitettu kiinteillä pysäyttimillä kuten tapeilla tai toimikäyrillä. Liikkeiden sarja ja liikeradat tai -kulmat eivät ole muuttuvia eivätkä muutettavissa mekaanisin, elektronisin eikä sähköisin keinoin;

Mekaanisesti ohjatut muuttuvasekvenssiset manipulaatiomekanismit, jotka ovat automaattisesti liikkuvia laitteita ja toimivat mekaanisesti kiinteästi ohjelmoiduilla liikkeillä. Ohjelma on mekaanisesti rajoitettu kiinteillä mutta aseteltavilla pysäyttimillä, kuten tapeilla tai toimikäyrillä. Liikkeiden sarja ja liikeratojen tai liikekulmien valinta on muuteltavissa kiinteän ohjelmamallin rajoissa. Yhden tai useamman akselin ohjelman muutokset (esim. tapeilla tai toimikäyrillä) ovat suoritettavissa vain mekaanisilla operaatioilla;

Muut kuin servo-ohjatut muuttuvan sekvenssin manipulaatiomekanismit, jotka ovat automaattisesti liikkuvia laitteita ja toimivat mekaanisesti kiinteiden ohjelmaliikkeiden mukaisesti. Ohjelma on muunneltavissa, mutta liikejakso etenee vain mekaanisesti kiinnitettyjen sähköisten binaarilaitteiden tai aseteltavien pysäyttimien antamien binaarisignaalien mukaan;

5.	Pinoamislaitteet, joita kutsutaan karteesisiksi manipulaatiojärjestelmiksi, jotka on valmistettu korkeavaraston kiinteiksi osiksi ja joiden avulla lokeroiden sisältöä käsitellään (lisätään tai poistetaan).

ML8, 18
”Räjähteet” (Explosives)

Kiinteitä, nestemäisiä tai kaasumaisia aineita tai aineseoksia, joiden käytettyinä aloite-, lisä- tai päälatauksena taistelukärjissä sekä hävitys- ja muissa tarkoituksissa edellytetään räjähtävän.

ML4, 10
”Siviili-ilma-alus” (Civil aircraft)

”Ilma-aluksia”, jotka siviili-ilmailuviranomaisten julkaisemien lentokelpoisuusluetteloiden mukaan on tarkoitettu lentämään kaupallisilla koti- ja ulkomaan siviililentoreiteillä tai joita saadaan käyttää lainmukaiseen siviili-, yksityis- tai kaupalliseen käyttöön.

ML7
”Sodankäyntiin sovitettu” (Adapted for use in war)

Mikä tahansa muuntelu tai valinta (kuten puhtauden, varastointi-iän, myrkyllisyyden, levittämisominaisuuksien tai UV-säteilyn kestävyyden muuttaminen), jolla on tarkoitus lisätä tehokkuutta ihmis- ja eläintappioiden tuottamisessa, laitteiden turmelemisessa tai sadon taikka ympäristön vahingoittamisessa.

ML20
”Suprajohtava” (Superconductive)

Viittaa materiaaleihin, esim. metallit, metalliseokset tai yhdisteet, jotka voivat menettää kokonaan sähköisen vastusarvonsa, ts., jotka voivat saavuttaa äärettömän suuren sähköisen johtavuuden ja kuljettaa hyvin suuria sähkövirtoja ilman Joule-lämpenemistä.

”Kriittinen lämpötila” (kutsutaan joskus myös transitiolämpötilaksi) tarkoittaa tietyn ”suprajohtavan” materiaalin sitä lämpötilaa, jossa materiaali menettää täysin tasavirtavastusarvonsa.

Tekninen huomautus

Materiaalin ”suprajohtavalle” tilalle on yksilöllisesti tunnusomaista ”kriittinen lämpötila”, kriittinen magneettinen kenttä, joka on lämpötilan funktio, sekä kriittinen virrantiheys, joka on sekä magneettisen kentän että lämpötilan funktio.

ML22
”Tarvittava” (Required)

”Teknologian” osalta viittaa vain siihen osaan ”teknologiaa”, joka nimenomaisesti aikaansaa valvottuja ominaisuuksia tai toimintoja tai lisää niitä. ”Tarvittava””teknologia” voi olla yhteinen eri tuotteille.

ML22
”Teknologia” (Technology)

Erityistä tietoa, jota tarvitaan tuotteen ”kehittämistä”, ”tuotantoa” tai ”käyttöä” varten. Tämä tieto on ’teknisen tiedon’ tai ’teknisen avun’ muodossa.

Tekniset huomautukset

1.	’Tekninen tieto’ voi olla muodoltaan piirustuksia, suunnitelmia, kaavioita, malleja, kaavoja, taulukoita, suunnittelukonstruktioita tai määritelmiä, kirjallisia tai muulle medialle tai laitteille, kuten levylle, nauhalle tai lukumuistiin, talletettuja käsikirjoja ja ohjeita.

2.	”Tekninen apu” voi olla muodoltaan ohjeita, taitoja, opetusta, työnsuoritustietoutta tai konsultointipalveluja ja saattaa sisältää ”teknisen tiedon” siirtoa.

ML22
”Tieteellinen perustutkimus” (Basic scientific research)

Kokeellinen tai teoreettinen työ, jota tehdään pääasiassa uuden tiedon saamiseksi ilmiöiden tai havaittavien tosiasioiden perusperiaatteista ja joilla ei ensisijaisesti pyritä mihinkään tiettyyn käytännön päämäärään tai tavoitteeseen.

ML18, 21, 22
”Tuotanto” (Production)

Kaikki tuotantovaiheet kuten rakentaminen, tuotanto, suunnittelu, valmistus, integrointi, kokoonpano, asennus, tarkastus, testaus, laadunvalvonta.

ML17
”Ydinreaktori” (Nuclear reactor)

Sisältää laitteet, jotka ovat reaktoriastian sisällä tai jotka on liitetty suoraan siihen, laitteet, jotka kontrolloivat reaktorisydämen tehotasoa ja komponentit, jotka normaalisti sisältävät reaktorisydämen primäärijäähdytettä tai joutuvat suoraan kosketukseen sen kanssa tai ohjaavat sen kulkua.

16.12.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 359/164

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,

annettu 12 päivänä joulukuuta 2014,

unionin rahoitustuesta vuonna 2014 kasveille tai kasvituotteille haitallisten organismien torjumisesta Saksalle, Espanjalle, Ranskalle, Italialle, Alankomaille ja Itävallalle aiheutuneisiin menoihin

(tiedoksiannettu numerolla C(2014) 9478)

(Ainoastaan espanjan-, hollannin-, italian-, ranskan- ja saksankieliset tekstit ovat todistusvoimaiset)

(2014/910/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon elintarvikeketjuun, eläinten terveyteen ja eläinten hyvinvointiin, kasvien terveyteen ja kasvien lisäysaineistoon liittyvien menojen hallinnointia koskevista säännöksistä 15 päivänä toukokuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 652/2014 (1) ja erityisesti sen 45 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (2) ja erityisesti sen 84 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EU) N:o 652/2014 16 artiklan 1 kohdan a–c alakohdan mukaan jäsenvaltioille voidaan myöntää unionin rahoitusta kattamaan tuhoojien hävittämisestä tai rajoittamisesta taikka niiden leviämisen estämisestä koituvat menot, jotka liittyvät suoraan neuvoston direktiivin 2000/29/EY (3) 16 artiklan 1 tai 3 kohdan, tapauksen mukaan, nojalla toteutettuihin toimenpiteisiin. Kyseisen asetuksen 45 artiklan 3 kohdan siirtymäsäännöksen mukaan jäsenvaltioiden hakemuksiin, jotka koskevat unionin rahoituksen saamista edellä tarkoitettuihin kiireellisiin toimenpiteisiin ja jotka on toimitettu komissiolle viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2014, sovelletaan edelleen direktiivin 2000/29/EY 22–24 artiklaa.

(2)

Saksa toimitti kahdeksan unionin rahoitusta koskevaa hakemusta. Ensimmäinen hakemus esitettiin 12 päivänä joulukuuta 2013, ja se liittyy vuonna 2012 toteutettuihin toimenpiteisiin Anoplophora glabripennis -organismin torjumiseksi Baden-Württembergissä. Kyseisen haitallisen organismin esiintyminen havaittiin siellä vuonna 2012.

(3)	Toinen hakemus esitettiin 18 päivänä joulukuuta 2013, ja se liittyy vuosina 2012 ja 2013 toteutettuihin toimenpiteisiin Diabrotica virgifera -organismin torjumiseksi Saksissa. Kyseisen haitallisen organismin esiintyminen havaittiin vuonna 2012.

(4)	Kolmas hakemus esitettiin 19 päivänä joulukuuta 2013, ja se liittyy vuosina 2012 ja 2013 toteutettuihin toimenpiteisiin Anoplophora glabripennis -organismin torjumiseksi Baijerissa. Kyseisen haitallisen organismin esiintyminen havaittiin siellä vuonna 2012.

(5)

Neljäs hakemus esitettiin 3 päivänä huhtikuuta 2014, ja se liittyy vuonna 2013 toteutettuihin toimenpiteisiin Anoplophora glabripennis -organismin torjumiseksi Baden-Württembergissä. Kyseisen haitallisen organismin esiintyminen havaittiin siellä vuonna 2012 (kyseessä on sama esiintymä kuin johdanto-osan 2 kappaleessa).

(6)	Viides hakemus esitettiin 16 päivänä huhtikuuta 2014, ja se liittyy vuonna 2013 toteutettuihin toimenpiteisiin Diabrotica virgifera -organismin torjumiseksi Rheinland-Pfalzissa. Kyseisen haitallisen organismin esiintymiä havaittiin vuosina 2011 ja 2012.

(7)

Kuudes hakemus esitettiin 16 päivänä huhtikuuta 2014, ja se liittyy vuonna 2013 toteutettuihin toimenpiteisiin Diabrotica virgifera -organismin torjumiseksi Baden-Württembergissä. Kyseisen haitallisen organismin esiintymiä havaittiin kyseisen osavaltion eri maaseutu- ja kaupunkialueilla vuosina 2010, 2011, 2012 ja 2013.

(8)	Seitsemäs hakemus esitettiin 28 päivänä huhtikuuta 2014, ja se liittyy elokuun 2012 ja elokuun 2013 välisenä aikana toteutettuihin toimenpiteisiin Anoplophora glabripennis -organismin torjumiseksi Nordrhein-Westfalenissa. Kyseisen haitallisen organismin esiintyminen havaittiin siellä vuonna 2009.

(9)	Kahdeksas hakemus esitettiin 30 päivänä huhtikuuta 2014, ja se liittyy vuosina 2012 ja 2013 toteutettuihin toimenpiteisiin Diabrotica virgifera -organismin torjumiseksi Hessenissä. Kyseisen haitallisen organismin esiintyminen havaittiin vuonna 2011.

(10)

Espanja toimitti viisi unionin rahoitusta koskevaa hakemusta 16 päivänä huhtikuuta 2014. Ensimmäinen hakemus liittyy vuonna 2013 toteutettuihin tehostettuihin tarkastuksiin Portugaliin rajoittuvilla neljällä itsehallintoalueella Bursaphelenchus xylophilus -organismin torjumiseksi. Nämä tarkastukset tehtiin siksi, että kyseistä haitallista organismia esiintyi laajalti raja-alueilla Portugalin puolella, eivätkä ne johtuneet kyseisen haitallisen organismin tietystä esiintymästä Espanjan alueella.

(11)	Toinen hakemus liittyy Galiciassa vuonna 2014 toteutettuihin tai toteutettavaksi suunniteltuihin toimenpiteisiin Bursaphelenchus xylophilus -organismin torjumiseksi. Kyseisen haitallisen organismin esiintyminen havaittiin vuonna 2010 As Nevesin alueella.

(12)	Kolmas hakemus liittyy Kataloniassa vuonna 2014 toteutettuihin tai toteutettavaksi suunniteltuihin toimenpiteisiin Pomacea insularum -organismin torjumiseksi. Kyseisen haitallisen organismin esiintyminen havaittiin vuonna 2010.

(13)	Neljäs hakemus liittyy Extremadurassa vuonna 2014 toteutettuihin tai toteutettavaksi suunniteltuihin toimenpiteisiin Bursaphelenchus xylophilus -organismin torjumiseksi. Kyseisen haitallisen organismin esiintyminen havaittiin vuonna 2012 Valverde del Fresnon alueella.

(14)	Viides hakemus liittyy Castilla y Leónissa vuonna 2014 toteutettuihin tai toteutettavaksi suunniteltuihin toimenpiteisiin Bursaphelenchus xylophilus -organismin torjumiseksi. Kyseisen haitallisen organismin esiintyminen havaittiin vuonna 2013 Sancti-Spiritusin alueella.

(15)

Ranska esitti 30 päivänä huhtikuuta 2014 kaksi unionin rahoitusta koskevaa hakemusta. Ensimmäinen hakemus liittyy vuonna 2014 toteutettuihin tai toteutettavaksi suunniteltuihin toimenpiteisiin Anoplophora glabripennis -organismin torjumiseksi Alsacessa. Ranskassa toteutettiin toimenpiteitä, koska kyseistä haitallista organismia havaittiin heinäkuussa 2011 Saksassa lähellä rajaa.

(16)	Toinen hakemus liittyy vuonna 2013 ja 2014 toteutettuihin tai toteutettavaksi suunniteltuihin toimenpiteisiin Anoplophora glabripennis -organismin torjumiseksi Korsikalla. Kyseisen haitallisen organismin esiintyminen havaittiin vuonna 2013.

(17)

Italia toimitti kolme unionin rahoitusta koskevaa hakemusta. Ensimmäinen hakemus esitettiin 29 päivänä huhtikuuta 2014, ja se liittyy vuonna 2014 toteutettuihin tai toteutettavaksi suunniteltuihin toimenpiteisiin Anoplophora glabripennis -organismin torjumiseksi Marchessa. Kyseisen haitallisen organismin esiintyminen havaittiin vuonna 2013.

(18)	Toinen hakemus esitettiin 29 päivänä huhtikuuta 2014, ja se liittyy vuosina 2013 ja 2014 toteutettuihin tai toteutettavaksi suunniteltuihin toimenpiteisiin Xylella fastidiosa -organismin torjumiseksi Pugliassa. Kyseisen haitallisen organismin esiintyminen havaittiin vuonna 2013.

(19)

Kolmas hakemus jätettiin 30 päivänä huhtikuuta 2014, ja se liittyy syyskuun 2014 ja syyskuun 2015 välisenä aikana toteutettuihin tai toteutettavaksi suunniteltuihin toimenpiteisiin Citrus tristeza -viruksen torjumiseksi Sisiliassa, jossa vahvistettiin viruksen vaarallisen kannan ilmaantuminen vuonna 2013.

(20)

Alankomaat toimitti kolme unionin rahoitusta koskevaa hakemusta. Ensimmäinen hakemus jätettiin 31 päivänä joulukuuta 2013, ja se liittyy Westlandin alueella vuonna 2012 ja 2013 toteutettuihin toimenpiteisiin Anthonomus eugenii -organismin torjumiseksi. Kyseisen haitallisen organismin esiintyminen havaittiin vuonna 2012.

(21)	Toinen ja kolmas hakemus jätettiin 30 päivänä huhtikuuta 2014. Toinen hakemus liittyy Winterswijkin alueella vuonna 2013 ja 2014 toteutettuihin toimenpiteisiin Anoplophora glabripennis -organismin torjumiseksi. Kyseisen haitallisen organismin esiintyminen havaittiin vuonna 2012.

(22)	Kolmas hakemus liittyy Etelä-Hollannin alueella vuonna 2013 ja 2014 toteutettuihin toimenpiteisiin perunan sukkulamukulataudin torjumiseksi. Kyseisen haitallisen organismin esiintyminen havaittiin vuonna 2013.

(23)

Itävalta toimitti 30 päivänä huhtikuuta 2014 kaksi unionin rahoitusta koskevaa hakemusta, jotka liittyvät toteutettuihin toimenpiteisiin Anoplophora glabripennis -organismin torjumiseksi. Ensimmäinen hakemus liittyy vuosina 2012 ja 2013 toteutettuihin toimenpiteisiin Sankt Georgen bei Obernberg am Innin alueella, jossa kyseisen haitallisen organismin esiintyminen havaittiin vuonna 2012. Kyseinen hakemus sisältää päivitykset toukokuussa 2013 esitettyyn hakemukseen, joka koskee vuonna 2012 toteutettuja ja kyseisenä ajankohtana vuodeksi 2013 suunniteltuja toimenpiteitä.

(24)	Toinen hakemus liittyy vuosina 2013 ja 2014 toteutettuihin toimenpiteisiin Gallspachin alueella, jossa kyseisen haitallisen organismin esiintyminen havaittiin vuonna 2013.

(25)

Saksa, Espanja, Ranska, Italia, Alankomaat ja Itävalta ovat vahvistaneet hakemuksissaan omat toimenpideohjelmansa edellä mainittujen, niiden alueille kulkeutuneiden haitallisten organismien hävittämiseksi tai, kun se on oikeudellisesti mahdollista, niiden leviämisen estämiseksi. Ohjelmissa määritellään tavoitteet sekä toteutettavat toimenpiteet, niiden kesto ja kustannukset.

(26)

Kaikkiin edellä mainittuihin toimenpiteisiin sisältyy useanlaisia direktiivin 2000/29/EY 23 artiklan 2 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettuja kasvien terveyteen liittyviä toimenpiteitä, mukaan luettuina saastuneiden puiden tai viljelykasvien tuhoaminen, kasvinsuojeluaineiden levittäminen, puhdistamistekniikat, viranomaisten suorittamat tai viranomaisten vaatimuksesta suoritetut tarkastukset tai kokeet haitallisten organismien aiheuttaman saastumisen tai saastumisen laajuuden seuraamiseksi sekä tuhoutuneiden kasvien korvaaminen.

(27)

Saksan, Espanjan, Ranskan, Italian, Alankomaiden ja Itävallan toimittamien teknisten tietojen perusteella komissio on voinut analysoida tilanteen tarkasti ja kokonaisvaltaisesti. Komissio on tullut siihen tulokseen, että erityisesti direktiivin 2000/29/EY 23 artiklassa vahvistetut edellytykset unionin rahoituksen myöntämiseksi täyttyvät. Näin ollen on aiheellista antaa unionin rahoitustukea kattamaan kyseisissä hakemuksissa esitetyt menot.

(28)	Unionin rahoitukseen oikeutetut toimenpiteet ja menot on selvitetty 25 päivänä toukokuuta 2012 päivätyssä kirjeessä, jonka komissio on lähettänyt jäsenvaltioiden kasvinterveyspäälliköille.

(29)

Direktiivin 2000/29/EY 23 artiklan 5 kohdan toisen alakohdan mukaan unionin rahoitustuki voi olla enintään 50 prosenttia toimenpiteiden tukikelpoisista menoista edellyttäen, että toimenpiteet on toteutettu tai suunniteltu toteutettaviksi enintään kahden vuoden kuluessa haitallisen organismin havaitsemispäivästä. Kyseisen artiklan kolmannen alakohdan mukaisesti edellä mainittua ajanjaksoa voidaan kuitenkin pidentää, jos on todettu, että toteutettavien toimenpiteiden tavoite saavutetaan kohtuullisessa lisäajassa, missä tapauksessa unionin rahoitustuki laskee asteittain kyseisten vuosien aikana.

(30)

Ottaen huomioon päätelmät, jotka kasvinterveyttä käsittelevä komission arviointilautakunta antoi 30 päivänä kesäkuuta–4 päivänä heinäkuuta 2014 pyyntöjen arvioinnin yhteydessä, tätä kahden vuoden ajanjaksoa on aiheellista pidentää kyseisten pyyntöjen osalta vielä kahdella vuodella komission asetuksen (EY) N:o 1040/2002 (4) 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti. Asteittaisen vähentämisen periaatetta noudattaen on kuitenkin asianmukaista laskea unionin rahoitustuki 45 prosenttiin tukikelpoisista menoista kolmantena vuonna ja 40 prosenttiin neljäntenä vuonna näitä toimenpiteitä koskevien pyyntöjen osalta.

(31)

Enintään 50 prosenttia tukikelpoisista menoista kattavaa unionin rahoitusta olisi sen vuoksi sovellettava seuraaviin hakemuksiin: Saksa, Baden-Württemberg, Diabrotica virgifera, Alb-Donau-Kreisen ja Karlsruhen maaseutualueet (2013), Saksa, Baden-Württemberg, Anoplophora glabripennis (2012 ja 2013), Saksa, Baijeri, Anoplophora glabripennis (2012 ja 2013), Saksa, Hessen, Diabrotica virgifera (2012), Saksa, Rheinland-Pfalz, Diabrotica virgifera (2013), Saksa, Saksi, Diabrotica virgifera (2012 ja 2013), Espanja, Castilla y León, Bursaphelenchus xylophilus (2014), Ranska, Korsika, Anoplophora glabripennis (2013 ja 2014), Italia, Marche, Anoplophora glabripennis (2014), Italia, Sisilia, Citrus Tristeza -virus (2014 ja 2015), Italia, Puglia, Xylella fastidiosa (2013 ja 2014), Alankomaat, Winterswijkin alue, Anoplophora glabripennis (2013), Alankomaat, Etelä-Hollanti, perunan sukkulamukulatauti (2013 ja 2014), Alankomaat, Westland, Anthonomus eugenii (2012 ja 2013), Itävalta, Sankt Georgen bei Obernberg am Inn, Anoplophora glabripennis (2012 ja 2013) ja Itävalta, Gallspach, Anoplophora glabripennis (2013 ja 2014).

(32)

Enintään 45 prosenttia tukikelpoisista kuluista kattavaa unionin rahoitusta olisi sen vuoksi sovellettava seuraaviin pyyntöihin: Saksa, Baden-Württemberg, Diabrotica virgifera, Rastattin maaseutualueet (2013), Saksa, Hessen, Diabrotica virgifera (2013), Espanja, Extremadura, Valverde del Fresno, Bursaphelenchus xylophilus (2014), Ranska, Alsace, Anoplophora glabripennis (2014) ja Alankomaat, Winterswijkin alue, Anoplophora glabripennis (2014), koska kyseisiin toimenpiteisiin on jo myönnetty unionin rahoitustukea komission täytäntöönpanopäätöksen 2012/789/EU (5) (Saksa, Espanja ja Ranska) ja komission täytäntöönpanopäätöksen 2013/800/EU (6) (Saksa: Baden-Württemberg, Espanja, Ranska ja Alankomaat) mukaisesti niiden kahden ensimmäisen toteutusvuoden ajaksi.

(33)

Lisäksi enintään 40 prosenttia kattavaa unionin rahoitusta olisi sovellettava seuraaviin pyyntöihin niiden neljäntenä toteutusvuotena: Saksa, Baden-Württemberg, Diabrotica virgifera, Breisgau-Hochschwarzwaldin maaseutualueet (2013), Saksa, Anoplophora glabripennis, Nordrhein-Westfalen (elokuu 2012–elokuu 2013), Espanja, Katalonia, Pomacea insularum (2014) ja Espanja, Galicia, Bursaphelenchus xylophilus (2014), koska kussakin neljässä tapauksessa kyseisiin toimenpiteisiin on jo myönnetty unionin rahoitustukea komission täytäntöönpanopäätöksen 2011/868/EU (7), täytäntöönpanopäätöksen 2012/789/EU ja täytäntöönpanopäätöksen 2013/800/EU mukaisesti niiden kolmen ensimmäisen toteutusvuoden ajaksi.

(34)

Direktiivin 2000/29/EY 23 artiklan 6 kohdan ensimmäisen ja toisen alakohdan mukaan lisätoimenpiteiden toteuttamisesta ja unionin rahoituksen myöntämisestä näiden lisätoimenpiteiden toteuttamiseen voidaan päättää unionin tilanteen kehittymisen mukaan. Näille toimenpiteille voidaan asettaa lisävaatimuksia tai -edellytyksiä, jos ne ovat tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi. Lisäksi 23 artiklan 6 kohdan kolmannen alakohdan mukaan voidaan päättää, että unionin taloudellinen apu kattaa yli 50 prosenttia menoista, jos tällaiset lisätoimenpiteet on tarkoitettu pääasiallisesti suojaamaan unionin muita kuin kyseisen jäsenvaltion alueita.

(35)

Espanja on suorittanut intensiivisiä tarkastuksia Bursaphelenchus xylophilus -organismin osalta Portugalin raja-alueilla Andalusian, Castilla y Leónin, Extremaduran ja Galician itsehallintoalueilla ja kattanut alueita, joita ei ole rajattu tämän haitallisen organismin esiintymisalueiksi. Näiden tarkastusten tavoitteena on tehokas seuranta, jotta organismi voidaan tietyillä alueilla havaita varhaisessa vaiheessa ja hävittää unionin muun alueen suojelemiseksi. Espanja on jo osoittanut merkittävän määrän voimavaroja Bursaphelenchus xylophilus -organismin kolmen erillisen taudinpurkauksen torjumiseksi Castilla y Leónissa, Extremadurassa ja Galiciassa. Näiden toimien katsotaan olennaisesti suojaavan Espanjan aluetta sekä muita unionin alueita kuin Espanjaa, kun otetaan huomioon Bursaphelenchus xylophilus -organismin suuri merkitys havupuille ja puutavaralle, kyseisen haitallisen organismin leviämisnopeus sekä mahdollinen vaikutus unionin metsätalouteen ja kansainväliseen puukauppaan. Sen vuoksi kyseiselle pyynnölle on aiheellista myöntää suurempi eli 75 prosentin suuruinen unionin rahoitustuki.

(36)

Asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 84 artiklassa säädetään, että ennen kuin unionin talousarviosta sitoudutaan menoihin, on tehtävä rahoituspäätös, jossa määritetään rahoitettavia menoja aiheuttavan toiminnan keskeiset osat ja jonka tekee toimielin tai sen valtuuttamat viranomaiset. Komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 (8) 94 artiklassa vahvistetaan rahoituspäätöstä koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

(37)	Tämä päätös on jäsenvaltioiden esittämiin unionin rahoitusta koskeviin hakemuksiin sisältyvien menojen rahoituspäätös.

(38)	Tämän päätöksen soveltamiseksi on aiheellista määritellä termi ”olennainen muutos” delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 94 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(39)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Rahoitustuki

1. Hyväksytään jäsenvaltioiden toimittamien ja komission analysoimien hakemusten perusteella unionin rahoitus vuodeksi 2014 kattamaan Saksalle, Espanjalle, Ranskalle, Italialle, Alankomaille ja Itävallalle aiheutuneita menoja direktiivin 2000/29/EY 23 artiklan 2 kohdan a, b ja c alakohdassa määritellyistä tarpeellisista toimenpiteistä, jotka on toteutettu tämän päätöksen liitteessä I luetelluissa pyynnöissä tarkoitettujen haitallisten organismien torjumiseksi.

Hyväksytään Espanjan toimittaman ja komission analysoiman hakemuksen perusteella unionin rahoitus vuodeksi 2014 kattamaan kyseiselle jäsenvaltiolle aiheutuneita menoja direktiivin 2000/29/EY 23 artiklan 6 kohdassa määritellyistä lisätoimenpiteistä, jotka on toteutettu liitteessä II mainitussa pyynnössä mainitun Bursaphelenchus xylophilus -organismin torjumiseksi.

2. Edellä olevassa 1 artiklassa tarkoitettu unionin rahoituksen kokonaismäärä on 5 715 000 euroa. Unionin rahoituksen enimmäismäärät kunkin pyynnön osalta ilmoitetaan tämän päätöksen liitteessä I tai II.

3. Unionin rahoitus otetaan Euroopan unionin vuoden 2014 yleisen talousarvion seuraavasta budjettikohdasta: budjettikohta 17 04 04.

4. Tämä päätös ja sen liitteet muodostavat asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 84 artiklassa tarkoitetun rahoituspäätöksen.

2 artikla

Unionin rahoitustuen maksaminen

1. Tämän päätöksen liitteissä I ja II vahvistettu unionin rahoitus myönnetään sillä edellytyksellä, että asianomaiset jäsenvaltiot

a)	toteuttavat toimenpiteet unionin lainsäädännön asiaa koskevien säännösten mukaisesti, mukaan lukien kilpailusääntöjä ja julkisia hankintoja koskevat säännöt;

b)	toimittavat todisteet toimenpiteistä asetuksessa (EY) N:o 1040/2002 vahvistettujen säännösten mukaisesti;

c)	esittävät komissiolle asetuksen (EY) N:o 1040/2002 5 artiklan mukaisesti maksupyynnön, jonka mukana on tekninen raportti toteutetuista toimenpiteistä.

2. Unionin rahoitusta ei makseta, jos 1 kohdan c alakohdassa mainittu pyyntö toimitetaan 31 päivän lokakuuta 2015 jälkeen.

3 artikla

Joustolauseke

Erityisiin toimiin osoitettujen määrärahojen kumulatiivisia muutoksia, jotka ovat enintään 15 prosenttia tämän päätöksen 2 artiklan 1 kohdassa vahvistetusta enimmäistuesta, ei pidetä delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 94 artiklan 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla olennaisina edellyttäen, että ne eivät huomattavasti vaikuta ohjelman toimien luonteeseen ja tavoitteeseen. Tämän päätöksen 1 artiklassa vahvistetun enimmäistuen lisäys saa olla enintään 15 prosenttia.

Tulojen ja menojen hyväksyjä voi hyväksyä ensimmäisessä kohdassa tarkoitetut muutokset moitteettoman varainhoidon ja suhteellisuuden periaatteita noudattaen.

4 artikla

Osoitus

Tämä päätös on osoitettu Saksan liittotasavallalle, Espanjan kuningaskunnalle, Ranskan tasavallalle, Italian tasavallalle, Alankomaiden kuningaskunnalle ja Itävallan tasavallalle.

Tehty Brysselissä 12 päivänä joulukuuta 2014.

Komission puolesta

Vytenis ANDRIUKAITIS

Komission jäsen

(1) EUVL L 189, 27.6.2014, s. 1.

(2) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(3) Neuvoston direktiivi 2000/29/EY, annettu 8 päivänä toukokuuta 2000, kasveille ja kasvituotteille haitallisten organismien yhteisöön kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseen liittyvistä suojatoimenpiteistä (EYVL L 169, 10.7.2000, s. 1)

(4) Komission asetus (EY) N:o 1040/2002, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2002, kasvien terveystarkastuksiin tarkoitetun yhteisön rahoitusosuuden myöntämiseen liittyvien säännösten täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 2051/97 kumoamisesta (EYVL L 157, 15.6.2002, s. 38).

(5) Komission täytäntöönpanopäätös 2012/789/EU, annettu 14 päivänä joulukuuta 2012, unionin rahoitustuesta neuvoston direktiivin 2000/29/EY nojalla vuonna 2012 kasveille tai kasvituotteille haitallisten organismien torjumisesta Saksalle, Espanjalle, Ranskalle, Italialle, Kyprokselle, Alankomaille ja Portugalille aiheutuneisiin kuluihin (EUVL L 348, 18.12.2012, s. 22).

(6) Komission täytäntöönpanopäätös 2013/800/EU, annettu 18 päivänä joulukuuta 2013, unionin rahoitustuesta vuonna 2013 kasveille tai kasvituotteille haitallisten organismien torjumisesta Saksalle, Espanjalle, Italialle, Kyprokselle, Maltalle, Alankomaille ja Portugalille aiheutuneisiin kuluihin (EUVL L 352, 24.12.2013, s. 58).

(7) Komission täytäntöönpanopäätös 2011/868/EU, annettu 19 päivänä joulukuuta 2011, unionin rahoitustuesta vuonna 2011 kasveille tai kasvituotteille haitallisten organismien torjumisesta Saksalle, Espanjalle, Italialle, Kyprokselle, Maltalle, Alankomaille ja Portugalille aiheutuneisiin kuluihin (EUVL L 341, 22.12.2011, s. 57).

(8) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1268/2012, annettu 29 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1).

LIITE I

DIREKTIIVIN 2000/29/EY 23 ARTIKLAN 5 KOHTAAN PERUSTUVAT PYYNNÖT, JOILLE VOIDAAN MYÖNTÄÄ UNIONIN RAHOITUSTUKEA

I jakso

Pyynnöt, joiden osalta unionin rahoitustuki on 50 prosenttia tukikelpoisista menoista

Jäsenvaltio	Torjuttava haitallinen organismi	Saastuneet kasvit	Vuosi	a	Unionin enimmäistuki (euroa)
Saksa, Baden-Württemberg, Alb — Donau — Kreisin ja Karlsruhen maaseutualueet	Diabrotica virgifera	Zea mays	2013	2	12 000
Saksa, Baden-Württemberg	Anoplophora glabripennis	Eri puulajit	2012 ja 2013	1 ja 2	79 000
Saksa, Baijeri	Anoplophora glabripennis	Eri puulajit	2012 ja 2013	1 ja 2	388 000
Saksa, Hessen	Diabrotica virgifera	Zea mays	2012	2	11 500
Saksa, Rheinland-Pflatz	Diabrotica virgifera	Zea mays	2013	2	31 000
Saksa, Saksi	Diabrotica virgifera	Zea mays	2012 ja 2013	1 ja 2	27 000
Espanja, Castilla y León, Sancti Spiritu	Bursaphelenchus xylophilus	Havupuut	2014	1	279 000
Ranska, Korsika	Anoplophora glabripennis	Eri puulajit	7.2013–7.2014	1	109 000
Italia, Marche	Anoplophora glabripennis	Eri puulajit	2014	1	178 000
Italia, Sisilia	Citrus tristeza -virus	Sitruspuut	9.2014–9.2015	1	891 000
Italia, Puglia	Xylella fastidiosa	Oliivipuut ja muut isännät	2013 ja 2014	1 ja 2	751 000
Alankomaat, Winterswijkin kunta	Anoplophora glabripennis	Acer pseudoplatanus	2013	2	23 000
Alankomaat, Etelä-Hollanti	Perunan sukkulamukulatauti	Dahlia sp.	2013 ja 2014	1 ja 2	72 000
Alankomaat, Westland	Anthonomus eugenii	Capsicum annuum	2012 ja 2013	1 ja 2	280 000
Itävalta, Sankt Georgen bei Obernberg am Inn	Anoplophora glabripennis	Eri puulajit	2012 ja 2013	1 ja 2	80 000
Itävalta, Gallspach	Anoplophora glabripennis	Eri puulajit	2013 ja 2014	1 ja 2	60 000
Selitys: a = pyynnössä esitettyjen toimenpiteiden toteutusvuosi

II jakso

Pyynnöt, joiden osalta unionin rahoitustuen taso vaihtelee sovellettavan asteittaisen vähentämisen periaatteen mukaan

Jäsenvaltio	Torjuttava haitallinen organismi	Saastuneet kasvit	Vuosi	a	Yhteisrahoituksen osuus (%)	Unionin enimmäistuki (euroa)
Saksa, Baden-Württemberg, Rastattin maaseutualueet	Diabrotica virgifera	Zea mays	2013	3	45	5 000
Saksa, Baden-Württemberg, Breisgau-Hochschwarzwaldin maaseutualueet	Diabrotica virgifera	Zea mays	2013	4	40	33 000
Saksa, Hessen	Diabrotica virgifera	Zea mays	2013	3	45	10 000
Saksa, Nordrhein-Westfalen	Anoplophora glabripennis	Eri puulajit	8.2012–8.2013	4	40	108 000
Espanja, Katalonia	Pomacea insularum	Oryza sativa	2014	4	40	235 000
Espanja, Galicia, As Neves	Bursaphelenchus xylophilus	Havupuut	2014	4	40	1 186 000
Espanja, Extremadura, Valverde del Fresno	Bursaphelenchus xylophilus	Havupuut	2014	3	45	397 000
Ranska, Alsace	Anoplophora glabripennis	Eri puulajit	2014	3	45	75 000
Alankomaat, Winterswijk	Anoplophora glabripennis	Acer pseudoplatanus	2014	3	45	22 500
Selitys: a = pyynnössä esitettyjen toimenpiteiden toteutusvuosi

LIITE II

DIREKTIIVIN 2000/29/EY 23 ARTIKLAN 5 KOHTAAN PERUSTUVAT PYYNNÖT, JOILLE VOIDAAN MYÖNTÄÄ UNIONIN RAHOITUSTUKEA

Jäsenvaltio	Torjuttava haitallinen organismi	Saastuneet kasvit tai kasvituotteet	Vuosi	a	Yhteisrahoituksen osuus (%)	Unionin enimmäistuki (euroa)
Espanja, intensiivinen tarkastusohjelma raja-alueilla Portugalin puolella	Bursaphelenchus xylophilus	Havupuut	2013	2	75	372 000
Selitys: a = pyynnössä esitettyjen toimenpiteiden toteutusvuosi.

Unionin rahoitustuki yhteensä (euroa)

5 715 000

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 359

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	57. vuosikerta 16. joulukuuta 2014

Sisältö		I Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		DIREKTIIVIT
	*	Neuvoston direktiivi 2014/107/EU, annettu 9 päivänä joulukuuta 2014, direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla	1

	II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset
	ASETUKSET
*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1329/2014, annettu 9 päivänä joulukuuta 2014, toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja virallisten asiakirjojen hyväksymisestä ja täytäntöönpanosta perintöasioissa sekä eurooppalaisen perintötodistuksen käyttöönotosta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 650/2012 tarkoitettujen lomakkeiden vahvistamisesta	30
*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1330/2014, annettu 15 päivänä joulukuuta 2014, tehoaineen meptyylidinokappi hyväksymisestä kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteen muuttamisesta ( 1 )	85
*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1331/2014, annettu 15 päivänä joulukuuta 2014, Kiinan kansantasavallasta ja Taiwanista peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuonnin kirjaamisvelvoitteesta	90
	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1332/2014, annettu 15 päivänä joulukuuta 2014, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	95
*	Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 1333/2014, annettu 26 päivänä marraskuuta 2014, rahamarkkinatilastoista (EKP/2014/48)	97
	DIREKTIIVIT
*	Komission direktiivi 2014/108/EU, annettu 12 päivänä joulukuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/43/EY muuttamisesta siltä osin kuin on kyse puolustukseen liittyvien tuotteiden luettelosta ( 1 )	117
	PÄÄTÖKSET
*	Neuvoston päätös 2014/906/YUTP, annettu 15 päivänä joulukuuta 2014, Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2118 (2013) ja Kemiallisten aseiden kieltojärjestön hallintoneuvoston päätöksen EC-M-33/Dec 1 tukemiseksi joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian täytäntöönpanon yhteydessä annetun neuvoston päätöksen 2013/726/YUTP muuttamisesta	151
	2014/907/EU
*	Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 11 päivänä joulukuuta 2014, luvan myöntämisestä Clostridium butyricum (CBM 588):n saattamiseksi markkinoille elintarvikkeiden uutena ainesosana Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 258/97 mukaisesti (tiedoksiannettu numerolla C(2014) 9345)	153
	2014/908/EU
*	Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 12 päivänä joulukuuta 2014, tiettyjen kolmansien maiden ja alueiden valvonta- ja sääntelyvaatimusten vastaavuudesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisen vastuiden kohtelun soveltamiseksi ( 1 )	155
	2014/909/EU
*	Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 12 päivänä joulukuuta 2014, pienen pesäkuoriaisen vahvistettuihin esiintymiin Italiassa liittyvistä tietyistä suojatoimenpiteistä (tiedoksiannettu numerolla C(2014) 9415) ( 1 )	161
	2014/910/EU
*	Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 12 päivänä joulukuuta 2014, unionin rahoitustuesta vuonna 2014 kasveille tai kasvituotteille haitallisten organismien torjumisesta Saksalle, Espanjalle, Ranskalle, Italialle, Alankomaille ja Itävallalle aiheutuneisiin menoihin (tiedoksiannettu numerolla C(2014) 9478)	164

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0702 00 00	AL	60,4
	IL	97,8
	MA	77,7
	TN	139,2
	TR	97,9
	ZZ	94,6
0707 00 05	AL	63,5
	EG	191,6
	TR	147,2
	ZZ	134,1
0709 93 10	MA	63,4
	TR	128,9
	ZZ	96,2
0805 10 20	AR	35,3
	MA	68,6
	TR	61,9
	UY	32,9
	ZA	31,0
	ZW	33,9
	ZZ	43,9
0805 20 10	MA	67,5
0805 20 10	ZZ	67,5
0805 20 30, 0805 20 50, 0805 20 70, 0805 20 90	IL	88,5
	TR	79,4
	ZZ	84,0
0805 50 10	TR	83,3
0805 50 10	ZZ	83,3
0808 10 80	BR	51,7
	CL	79,9
	NZ	90,6
	US	93,8
	ZA	143,5
	ZZ	91,9
0808 30 90	CN	82,7
	TR	174,9
	US	173,2
	ZZ	143,6

Elinkelpoisten aerobisten mikro-organismien kokonaismäärä	Enintään 103 PMY/g
Escherichia coli	Ei todettavissa 1 g:ssa
Staphylococcus aureus	Ei todettavissa 1 g:ssa
Pseudomonas aeruginosa	Ei todettavissa 1 g:ssa
Hiiva ja homeet	Enintään 102 PMY/g

Jäsenvaltio	Alueet, joilla sovelletaan suojatoimenpiteitä
Italia	Calabrian alue: koko alue
Italia	Sisilian alue: koko alue