ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 357

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

57. vuosikerta
12. joulukuuta 2014


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

PÄÄTÖKSET

 

 

2014/882/EU

 

*

Komission päätös, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013, valtiontuesta SA 16237 (C58/02) (ex N118/02), jonka Ranska on myöntänyt SNCM:lle (tiedoksiannettu numerolla C(2013) 7066)  ( 1 )

1

 

 

2014/883/EU

 

*

Komission päätös, annettu 11 päivänä helmikuuta 2014, toimenpiteestä SA.35388 (13/C) (ex 13/NN ja ex 12/N) – Puola – Gdynia-Kosakowon lentoaseman muuttaminen (tiedoksiannettu numerolla C(2014) 759)  ( 1 )

51

 

 

2014/884/EU

 

*

Komission päätös, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, valtiontuesta SA.34445 (12/C), jonka Tanska on myöntänyt kiinteään omaisuuteen liittyvien omaisuuserien siirtoon FIH:lta Tanskan rahoitusvakausyhtiölle (tiedoksiannettu numerolla C(2014) 1280)  ( 1 )

89

 

 

2014/885/EU

 

*

Komission päätös, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2014, valtiontuesta SA.34825 (2012/C), SA.34825 (2014/NN), SA.36006 (2013/NN), SA.34488 (2012/C) (ex 2012/NN), SA.31155 (2013/C) (2013/NN) (ex 2010/N), jota Kreikka on myöntänyt Eurobank-konsernille ja joka liittyy Eurobank Ergasias S.A:n pääomapohjan vahvistamiseen ja rakenneuudistukseen; Kreikan rahoitusvakausrahaston Proton Bankille Nea Protonin perustamisen ja pääomituksen sekä New Proton Bankin pääomanlisäysten muodossa myöntämään rakenneuudistustukeen; Hellenic Postbankin kriisinratkaisuun perustamalla omaisuudenhoitoyhtiö (tiedoksiannettu numerolla C(2014) 2933)  ( 1 )

112

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

PÄÄTÖKSET

12.12.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 357/1


KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 20 päivänä marraskuuta 2013,

valtiontuesta SA 16237 (C58/02) (ex N118/02), jonka Ranska on myöntänyt SNCM:lle

(tiedoksiannettu numerolla C(2013) 7066)

(Ainoastaan ranskankielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2014/882/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 108 artiklan (1) 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

on mainittujen artiklojen mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa (2) ja ottaa huomioon nämä huomautukset,

sekä katsoo seuraavaa:

I   MENETTELY

(1)

Ranskan ilmoitti 18 päivänä helmikuuta 2002 komissiolle suunnitelmasta myöntää rakenneuudistustukea Société Nationale Maritime Corse-Méditerranée -meriliikenneyhtiölle, jäljempänä ’SNCM’. Se täydensi ilmoitusta 3 päivänä heinäkuuta 2002 (3). Ennen rakenneuudistushanketta Ranskan viranomaiset olivat 20 päivänä joulukuuta 2001 ilmoittaneet 22,5 miljoonan euron suuruisesta käteisennakosta, jonka Compagnie Générale Maritime et Financière -yritys (4), jäljempänä ’CGMF’, oli myöntänyt SNCM:lle pelastamistukena. Komissio hyväksyi 17 päivänä heinäkuuta 2002 tehdyllä päätöksellä (5), jäljempänä ’vuoden 2002 päätös’, SNCM:lle myönnetyn pelastamistuen perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrätyn tukien alustavan tutkintamenettelyn perusteella. Ilmoitettu rakenneuudistustuki koostui siitä, että SNCM:n pääomaa korotettiin CGMF:n välityksellä 76 miljoonalla eurolla.

(2)

Komissio ilmoitti 19 päivänä elokuuta 2002 päivätyllä kirjeellä Ranskan viranomaisille päätöksestään (6) aloittaa muodollinen tutkintamenettely perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (7) 6 artiklan nojalla.

(3)

Ranskan viranomaiset toimittivat komissiolle 8 päivänä lokakuuta 2002 huomautuksensa (8)19 päivänä elokuuta 2002 tehdystä päätöksestä (9).

(4)

Ranskan viranomaisten ja komission yksiköiden välillä pidettiin viranomaisten pyynnöstä työkokouksia 24 päivänä lokakuuta 2002, 3 päivänä joulukuuta 2002 ja 25 päivänä helmikuuta 2003.

(5)

Menettelyn aloittamisen yhteydessä komissio sai huomautuksia kahdelta yritykseltä. Corsica Ferries France -yritys, jäljempänä ’CFF’, toimitti huomautuksena 8 päivänä tammikuuta 2003 (10) ja STIM d’Orbigny -konserni Stef-TFE, jäljempänä ’STIM’, 7 päivänä tammikuuta 2003. Useat Ranskan alueelliset yhteisöt toimittivat huomautuksia 18 päivänä joulukuuta 2002 sekä 9 päivänä ja 10 päivänä tammikuuta 2003. Komissio toimitti huomautukset Ranskalle 13 päivänä ja 16 päivänä tammikuuta 2003 sekä 5 päivänä ja 21 päivän helmikuuta 2003 päivätyillä kirjeillä, jotta Ranska voisi ottaa niihin kantaa.

(6)

Ranskan viranomaiset toimittivat komissiolle 13 päivänä helmikuuta 2003 (11) ja 27 päivänä toukokuuta 2003 (12) päivätyillä kirjeillä kommentteja CFF:n ja STIM:n huomautuksiin.

(7)

Komission yksiköt pyysivät 16 päivänä tammikuuta 2003 lisätietoja, ja Ranskan viranomaiset vastasivat pyyntöön 21 päivänä helmikuuta 2003.

(8)

Ranskan viranomaiset esittivät komissiolle 10 päivänä helmikuuta 2003 päivätyssä kirjeessä (13) perusteluja sen osoittamiseksi, että tukihanke noudatti kaikilta osiltaan yhteisön suuntaviivoja valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi (14), jäljempänä ’vuoden 1999 suuntaviivat’.

(9)

Ranskan viranomaiset toimittivat 25 päivänä helmikuuta 2003 komission pyynnöstä jäljennöksen osakassopimuksesta (15), josta käyvät ilmi SNCM:n ja STIM:n väliset sidokset.

(10)

Komissio hyväksyi päätöksellä 2004/166/EY (16), jäljempänä ’vuoden 2003 päätös’, tietyin ehdoin rakenneuudistustuen myöntämisen SNCM:lle kahdessa osassa. Ensimmäinen erä on 66 miljoonaa euroa ja toinen, enintään 10 miljoonan euron suuruinen erä määräytyy vuoden 2003 päätöksen jälkeen toteutetusta omaisuudenluovutuksesta saatavan nettotuoton mukaan. Ensimmäisen erän maksu hyväksyttiin vuoden 2003 päätöksellä.

(11)

CFF nosti 13 päivänä lokakuuta 2003 kumoamiskanteen vuoden 2003 päätöksestä yhteisöjen tuomioistuimen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa, jäljempänä ’ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin’ (asia T-349/03).

(12)

Komissio teki päätöksen 2005/36/EY (17), jäljempänä ’vuoden 2004 päätös’, jossa se totesi, että Ranskan 23 päivänä kesäkuuta 2004 pyytämät muutokset – Aliso-aluksen vaihto Asco-alukseen niiden alusten luettelossa, joita SNCM saa käyttää koko rakenneuudistuksen ajan vuoden 2003 päätöksen nojalla, ja Alison myynti Ascon sijasta – eivät asettaneet kyseenalaiseksi vuoden 2003 päätöksellä hyväksytyn rakenneuudistustuen soveltuvuutta yhteismarkkinoille.

(13)

Komissio hyväksyi 16 päivänä maaliskuuta 2005 tehdyllä päätöksellä (18), jäljempänä ’vuoden 2005 päätös’, rakenneuudistustuen 3,3 miljoonan euron suuruisen toisen erän maksamisen, mikä nosti hyväksytyn rakenneuudistustuen kokonaismäärän 69,3 miljoonaan euroon.

(14)

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin kumosi 15 päivänä kesäkuuta 2005 asiassa T-349/03 antamassaan tuomiossa (19) vuoden 2003 päätöksen sillä perusteella, että siinä oli arvioitu virheellisesti välttämättömän tuen määrä.

(15)

Ranskan viranomaiset toimittivat komissiolle 25 päivänä lokakuuta 2005 tietoja (20) yhtiön taloudellisesta tilanteesta sen jälkeen, kun suunnitelma rakenneuudistustuen myöntämisestä oli ilmoitettu 18 päivänä helmikuuta 2002.

(16)

Ranskan viranomaiset toimittivat 17 päivänä marraskuuta 2005 tietoja (21) vuoden 2002 rakenneuudistussuunnitelman saattamisesta ajan tasalle ja SNCM:n oman pääoman uudelleenmuodostamisesta (22).

(17)

Ranskan viranomaiset toimittivat 15 päivänä maaliskuuta 2006 komissiolle yhteenvetokatsauksen markkinoihin, liiketoimintasuunnitelman (tulo-osa) ja alustavan tuloslaskelman (23). Komission yksiköille lähetettiin vielä muita asiakirjoja 28 päivänä maaliskuuta 2006 ja 7 päivänä huhtikuuta 2006 (24). Viimeksi mainitussa kirjeessä Ranskan viranomaiset esittivät komissiolle, että osaa vuoden 2002 rakenneuudistustuesta, nimittäin 53,48 miljoonaa euroa, tulisi pitää ”korvauksena julkisesta palvelusta”, joka ei ole rakenneuudistussuunnitelman yhteydessä toteutettu toimenpide eikä tuki asian Altmark  (25) oikeuskäytännön mukaisesti, tai rakenneuudistussuunnitelmasta erillisenä ja riippumattomana toimenpiteenä perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(18)

Komissiolle ilmoitettiin 21 päivänä huhtikuuta 2006 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (26) 4 artiklan nojalla suunnitellusta yrityskeskittymästä, jolla yritykset Veolia Transport (27), jäljempänä ’VT’, ja Butler Capital Partners, jäljempänä ’BCP’, hankkivat yhteisen määräysvallan SNCM:ssä (28). Komissio päätti, ettei se vastusta ilmoitettua toimenpidettä ja totesi sen soveltuvan yhteismarkkinoille 29 päivänä toukokuuta 2006 tehdyllä päätöksellä (29).

(19)

Ranskan viranomaiset toimittivat 21 päivänä kesäkuuta 2006 (30) komissiolle Ranskan talous-, valtiovarain- ja teollisuusministeriön 26 päivänä toukokuuta 2006 tekemän päätöksen, jolla hyväksyttiin valtion rautatieyhtiön, Société nationale des chemins de fer français, jäljempänä ’SNCF’, rahoitusjärjestelyt, ja SNCM:n yksityistämisestä 26 päivänä toukokuuta 2006 annetun asetuksen nro 2006–606.

(20)

Komissiolle toimitettiin 7 päivänä kesäkuuta 2006 tietoja (31) julkisen palvelun hoitamisesta ja sosiaalisista tuista, jotka liittyivät Korsikan liikenneyhteyksien turvaamiseen.

(21)

Komissio ilmoitti 13 päivänä syyskuuta 2006 päivätyllä kirjeellä Ranskan viranomaisille päätöksestään aloittaa perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 659/1999 6 artiklan mukainen muodollinen tutkintamenettely, joka koski SNCM:n hyväksi toteutettuja uusia toimenpiteitä ja vuonna 2002 ilmoitettua rakenneuudistussuunnitelmaa (32), jäljempänä ’vuoden 2006 päätös’.

(22)

Ranska toimitti 16 päivänä marraskuuta 2006 komissiolle vuoden 2006 päätökseen liittyvät huomautuksensa (33).

(23)

Tiettyjen osapuolien pyydettyä kuukauden lisäaikaa huomautusten esittämiseen (34) komissio päätti myöntää tämän lisäajan kaikille asianomaisille (35).

(24)

Komissio sai CFF:ltä (36) ja STIM:ltä (37) huomautuksia, jotka toimitettiin Ranskan viranomaisille 20 päivänä helmikuuta 2007 päivätyllä kirjeellä. Myös eräs muu kolmas osapuoli esitti huomautuksia, jotka niin ikään toimitettiin Ranskan viranomaisille, mutta ne peruttiin 28 päivänä toukokuuta 2008.

(25)

Ranskan viranomaiset toimittivat 30 päivänä huhtikuuta 2007 (38) huomautuksensa kolmansien osapuolten kommenteista.

(26)

CFF täydensi 15 päivänä kesäkuuta 2007 ja 30 päivänä marraskuuta 2007 lähetettyjä tietoja jättämällä komissiolle 20 päivänä joulukuuta 2007 kantelun SNCM:lle myönnetyistä valtiontuista. Kantelu koski Korsikan aluehallinnon ja Compagnie Méridionale de Navigation – SNCM -yhteenliittymän välillä julkisen palvelun hoitamisesta vuosina 2007–2013 kesäkuussa 2007 allekirjoitetun uuden sopimuksen 3 §:ää. CFF:n mukaan kyseisen artiklan täytäntöönpanon myötä SNCM saisi ylimääräiset 10 miljoonaa euroa vuonna 2007. Lisäksi SNCM:lle julkisen palvelun velvoitteiden nojalla maksettava korvaus oli CFF:n mielestä valtiontuki, joka oli siksikin sääntöjenvastainen, ettei sitä ollut ilmoitettu komissiolle.

(27)

Komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille päätöksestään pidentää kolmansien huomautuksille asetettua määräaikaa 14 päivään maaliskuuta 2008.

(28)

Komissio toimitti 26 päivänä maaliskuuta 2008 kolmansien osapuolten huomautukset Ranskalle, joka esitti kommenttinsa 28 päivänä maaliskuuta 2008, 10 päivänä huhtikuuta 2008 ja 28 päivänä huhtikuuta 2008.

(29)

Komissio katsoi 8 päivänä heinäkuuta 2008 tekemässään päätöksessä, että vuonna 2006 toteutetut uudet toimenpiteet eivät olleet EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea ja että vuonna 2002 ilmoitetut toimenpiteet olivat yhteismarkkinoille soveltuvaa valtiontukea.

(30)

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin kumosi tämän päätöksen osittain 11 päivänä syyskuuta 2012 (39). Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi, että komission päätelmät vuonna 2006 toteutetuista toimenpiteistä perustuivat ilmeisiin arviointivirheisiin. Tuomioistuimen mukaan vuoden 2002 rakenneuudistustoimenpiteet olisi analysoitava uudelleen, koska kumotun päätöksen lähtökohtana oli, että vuonna 2006 toteutetut toimenpiteet eivät sisältäneet tukea.

(31)

Kumoamatta jäi ainoastaan se päätöksen osa, jossa todettiin, että SNCM:lle korvauksena julkisen palvelun velvoitteesta kaudella 1991–2001 maksettu 53,4 miljoonan euron tuki soveltuu sisämarkkinoille. Tästä syystä tätä asiaa ei käsitellä tässä päätöksessä.

(32)

Tämän vuoksi komission on annettava uusi lopullinen päätös. Kumotun päätöksen hyväksymispäivän jälkeisiä tapahtumia ei ole syytä tutkia. Kumoamispäätöksen jälkeen komission on arvioitava, vastaavatko tietyt kyseessä olevat toimenpiteet yksityisen markkinataloussijoittajan toimintaa, ja jos tutkittavat toimenpiteet ovat valtiontukea, täyttyvätkö asiaa koskevissa suuntaviivoissa asetetut sisämarkkinoille soveltuvuutta koskevat edellytykset. Komission on näitä kahta asiaa tutkiessaan otettava ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen oikeuskäytännön (40) mukaisesti huomioon ainoastaan tiedot, jotka sillä oli käytettävissään kumotun päätöksen hyväksymisajankohtana eli 8 päivänä heinäkuuta 2008 (41).

(33)

Komission, Ranskan viranomaisten ja SNCM:n edustajien välillä pidettiin kokous 13 päivänä marraskuuta 2012.

(34)

Ranskan viranomaiset pyysivät kahteen otteeseen, eli 6 päivänä joulukuuta 2012 ja 5 päivänä helmikuuta 2013 päivätyillä kirjeillä, komissiota tekemään päätöksen menettelyn aloittamisesta uudelleen, koska tuomioistuin oli antanut uuden tuomion, jossa täsmennettiin asiantuntevaa markkinataloussijoittajaa koskevan testin vaatimuksia. Tämän vuoksi kontradiktorinen menettely olisi aloitettava uudelleen. Komissio hylkäsi nämä pyynnöt 15 päivänä tammikuuta ja 13 päivänä helmikuuta 2013 päivätyillä kirjeillä. Se korosti, että menettely voitaisiin aloittaa uudelleen ainoastaan niiden yksittäisten kysymysten osalta, joihin liittyi sääntöjenvastaisuutta. Lisäksi komissio muistutti, ettei menettelyn aloittamisesta vuonna 2006 tehty päätös ollut miltään osiltaan sääntöjenvastainen. Komissio ilmoitti kuitenkin Ranskan viranomaisille, että ne voisivat toimittaa sille täydentäviä tutkimus- tai analyysitietoja tai asianmukaisiksi katsomiaan asiakirjoja.

(35)

Ranskan viranomaiset toimittivat komissiolle tietoja 16 päivänä toukokuuta 2013.

(36)

Myös SNCM pyysi 19 päivänä kesäkuuta 2013 päivätyllä kirjeellä päätöstä muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta uudelleen. Se esitti samankaltaisia perusteluja kuin Ranskan viranomaiset. Komissio hylkäsi pyynnön 10 päivänä heinäkuuta 2013 päivätyllä kirjeellään. Komissio ilmoitti kuitenkin SNCM:lle, että se voisi toimittaa sille täydentäviä tutkimus- tai analyysitietoja tai asianmukaisiksi katsomiaan asiakirjoja.

(37)

SNCM lähetti 27 päivänä elokuuta 2013 tietoja ja uuden selvityksen SNCM:n luovutuksesta.

II   KUVAUS

2.1   TÄMÄN PÄÄTÖKSEN SOVELTAMISALAAN KUULUVIEN TOIMENPITEIDEN EDUNSAAJA

(38)

Tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluvien toimenpiteiden edunsaaja on SNCM, jolla on useita tytäryrityksiä merenkulkualalla ja joka harjoittaa matkustajien, autojen ja raskaiden ajoneuvojen merikuljetuksia Manner-Ranskan sekä Korsikan, Italian (Sardinian) ja Pohjois-Afrikan (Algerian ja Tunisian) välillä.

(39)

SNCM on osakeyhtiö, joka syntyi vuonna 1969, kun vuonna 1850 perustetut yhtiöt Compagnie Générale Transatlantique ja Compagnie de Navigation Mixte sulautettiin yhteen. Uudelle yhtiölle annettiin nimeksi Compagnie Générale Transméditerranéenne, mutta se nimettiin uudelleen Société Nationale Maritime Corse-Méditerranéeksi vuonna 1976, kun Société Nationale des Chemins de Fer (SNCF) hankki osuuden sen pääomasta. Ranskan hallituksen päätöksen mukaisesti yhtiön tehtävänä oli panna täytäntöön Korsikan alueen katkeamattomien liikenneyhteyksien turvaamisen periaate eli yhdenmukaistaa meriliikenteen hinnoittelu SNCF:n harjoittaman rautatieliikenteen hinnoittelun kanssa 31 päivänä maaliskuuta 1976 tehdyn 25-vuotisen sopimuksen nojalla. Ranskan hallitus oli antanut jo aiemmin 23 päivänä joulukuuta 1948 tehdyllä sopimuksella Compagnie Générale Transatlantique -yhtiön tehtäväksi hoitaa liikennöintiä Korsikaan.

(40)

Vuonna 2002 ilmoitetun pääomapohjan vahvistamisen aikaan SNCF omisti 20 prosenttia ja CGMF 80 prosenttia SNCM:stä. Sen jälkeen kun SNCM:n omistuspohjaa oli laajennettu 30 päivänä toukokuuta 2006 (ks. tämän päätöksen johdanto-osan 18 kappale), BCP omisti 38 prosenttia ja VT 28 prosenttia SNCM:n pääomasta. CGMF:llä säilyi 25 prosenttia pääomasta (9 prosenttia pääomasta varattiin työntekijöille).

(41)

Vuonna 2008 SNCM:n merkittävimmät tytäryritykset olivat Compagnie Méridionale de Navigation, jäljempänä ’CMN’ (42), Compagnie Générale de Tourisme et d’Hôtellerie, jäljempänä ’CGTH’ (43), Aliso Voyage (44), Sud-Cargos (45), Société Aubagnaise de Restauration et d’Approvisionnement, jäljempänä ’SARA’ (46), Ferrytour (47) ja Les Comptoirs du Sud (48).

(42)

SNCM:n luovuttua kahdesta huippunopeasta aluksesta – syyskuussa 2004 Alisosta (49) ja toukokuussa 2005 Ascosta – sen laivastoon kuuluu kymmenen alusta (viisi autolauttaa (50), neljä yhdistetyn liikenteen alusta (rahti- ja matkustaja-alusta) (51) ja yksi huippunopea alus, joka liikennöi pääasiallisesti Nizzasta (52)). Näistä seitsemän on sen yksinomistuksessa (53).

(43)

Tarkkuuden vuoksi on syytä muistuttaa, että Manner-Ranskan ja Korsikan satamien välinen säännöllinen meriliikenne on vuodesta 1948 lähtien kuulunut julkisiin palveluihin. SNCM ja CMN hoitivat sitä vuosina 1976–2001 alun perin 25 vuodeksi tehdyn puitesopimuksen nojalla. Voimassa olevien yhteisön sääntöjen mukaisesti (54) ja Korsikan aluehallinnon (55) järjestämän Euroopan laajuisen tarjouskilpailun (56) seurauksena SNCM ja CMN saivat yhteisesti julkisen palvelun sopimuksen Korsikan ja Marseillen väliseen liikennöintiin taloudellista korvausta vastaan vuosina 2002–2006.

(44)

Julkisen palvelun sopimuksen päättyessä vuoden 2006 lopulla yllä mainitusta julkisesta merikuljetuspalvelusta järjestettiin uusi Euroopan laajuinen tarjouskilpailu (57). Sen tuloksena sopimus tehtiin SNCM:n ja CMN:n yhteenliittymän kanssa 1 päivän toukokuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2013 väliseksi ajaksi noin 100 miljoonan euron vuotuista korvausta vastaan.

(45)

Kaikille saareen Toulonista ja Nizzasta liikennöiville toimijoille on asetettu vuorotiheyteen liittyviä velvoitteita. Näillä reiteillä Korsikan asukkaat ja tietyt muut matkustajaryhmät saavat vuodesta 2002 lähtien ja vuoteen 2013 asti sosiaalisia tukia, jotka on otettu käyttöön komission 2 päivänä heinäkuuta 2002 (58) ja 24 päivänä huhtikuuta 2007 (59) tekemillä päätöksillä.

2.2   KILPAILUTILANNE

(46)

SNCM toimii pääasiallisesti kaksilla erillisillä markkinoilla eli matkustajaliikenteen ja tavaraliikenteen markkinoilla. Se liikennöi Ranskasta Korsikaan ja Pohjois-Afrikkaan sekä toissijaisesti Italiaan ja Espanjaan.

2.2.1   Liikennöinti Korsikaan

2.2.1.1   Matkustajaliikenne

(47)

Matkustajaliikenteessä Korsikaan on voimakasta kausivaihtelua. Kiireisinä kausina matkustajamäärät voivat olla kymmenen kertaa suuremmat kuin hiljaisimpana kuukautena, joten liikenteenharjoittajien aluskannan on kyettävä vastaamaan ruuhkahuippujen tarpeisiin. Puolet liikevaihdosta tehdään heinäkuussa ja elokuussa. Lisäksi liikennöinti eri suuntiin on epätasaista jopa kiireisenä kautena: esimerkiksi heinäkuussa lähdöt mantereelta ovat täysiä, mutta paluut lähes tyhjiä. Alusten keskimääräinen käyttöaste jää näin ollen melko alhaiseksi.

(48)

SNCM on perinteisesti hoitanut Korsikan ja Manner-Ranskan välistä liikennöintiä. Julkisen palvelun hoitaminen Marseillen ja Korsikan välisessä liikenteessä muodostaa kaksi kolmasosaa sen toiminnasta. Jäljelle jäävä kolmannes koostuu liikenteestä muiden lähtö- tai määräpaikkojen välillä (Nizza–Korsika, Toulon–Korsika, kansainvälinen liikenne Sardiniaan tai Pohjois-Afrikkaan).

(49)

SNCM oli pitkään monopoliasemassa päätoimialallaan. Vuodesta 1996 lähtien se on kuitenkin joutunut kohtaamaan kilpailua, joka on voimistunut hyvin nopeasti. Nykyään mantereen ja Korsikan välisiä merikuljetuksia hallitseekin CFF, jonka markkinaosuus kasvaa jatkuvasti. Vaikka CFF on toiminut näillä markkinoilla vasta vuodesta 1996 lähtien, sen matkustajamäärä on kasvanut vuosittain 44 prosenttia vuosina 2000–2005, ja tämä kasvu jatkuu edelleen. Vuonna 2008 lähes […] (60) prosenttia mantereen ja Korsikan välillä kulkevista matkustajista valitsi CFF:n laivan, vain […] (60) prosenttia käytti SNCM:n alusta ja CMN kuljetti loput, eli […] (60) prosenttia matkustajista.

(50)

CFF:n vuodesta 2000 saavuttama asema tarkastelun kohteena olevilla markkinoilla ilmenee myös Korsikan ja Manner-Ranskan välillä eri kausina kuljetettujen matkustajien määrissä. Seuraavasta kaaviosta ilmenee, että vuosina 2000–2007 CFF:n markkinaosuus on kasvanut 45 prosentista 70 prosenttiin ja SNCM:n markkinaosuus on supistunut 53 prosentista 26 prosenttiin. Matkustajien määrässä eroa on yli miljoonan matkustajan verran.

Kuvio

Manner-Ranskan ja Korsikan välillä eri kausina (touko-syyskuu) kuljetettujen matkustajien määrät vuosina 2000–2007

Image

Lähde:

Observatoire régional des transports de la Corse.

(51)

SNCM:n pienemmät kilpailijat Korsikan reitillä ovat Compagnie Méridionale de Navigation, jäljempänä ’CMN’, Moby Lines, Happy Lines ja TRIS.

(52)

Vuoden 2006 jälkeen SNCM:n markkinaosuus Korsikan reitillä on pienentynyt ja paikkojen tarjonta on vähentynyt 8 prosenttia (– 20 prosenttia Nizzasta lähtevillä kuljetuksilla ja – 3 prosenttia Marseillesta lähtevillä kuljetuksilla).

(53)

Markkinaosuuden laskun jatkuminen osoittaa, että matkustajien luottamus, jota lakot ja työmarkkinaosapuolten väliset konfliktit heikensivät voimakkaasti vuosina 2004 ja 2005 erityisesti yrityksen yksityistämisen yhteydessä, on palautunut hyvin hitaasti.

(54)

Mantereen ja Korsikan välisen matkustajaliikenteen markkinat ovat kasvaneet keskimäärin 4 prosenttia vuodesta 1993. Vuonna 2008 (tämän asian tarkastelun kannalta merkityksellisenä ajanjaksona) kasvun odotettiin olevan […] (60) prosenttia, ja seuraaviksi vuosiksi ennustettiin maltillista kasvua. Näille markkinoille ei kuitenkaan vaikuta olevan tulossa uusia toimijoita. Kun Korsikan liikennevirasto (Office des Transports de Corse) järjesti tarjouskilpailun tiettyjen Korsikan satamien liikennöintiä koskevan julkisen palvelun hoitamisesta vuosina 2007–2013, kilpailuun osallistuivat vain CFF ja SNCM-CMN, vaikka tarjouksen olisi voinut tehdä vain tietystä reitistä.

(55)

SNCM:n tärkein kilpailija CFF on kasvattanut paikkatarjontaansa 500 000:sta 4,5 miljoonaan vuosina 1999–2007 (määrä kasvoi 30 prosenttia vuosina 2006–2007), ja siten se on voinut lisätä kuljetuksia (1,3 miljoonasta 1,6 miljoonaan vuosina 2005–2007) ja kasvattaa markkinaosuuttaan. Tämän politiikan seurauksena CFF:n käyttöaste on kuitenkin rakenteellisesti alhaisempi kuin SNCM:n – vuonna 2007 eroa oli noin 10 prosenttiyksikköä. Vuonna 2007 SNCM:n keskimääräinen käyttöaste oli 48 prosenttia, mikä on täysin normaalia, kun otetaan huomioon markkinoiden voimakkaat kausivaihtelut (ks. edellä).

2.2.1.2   Rahtiliikenne

(56)

SNCM:llä oli vuonna 2005 noin 45 prosentin osuus Marseillesta ja Toulonista Korsikaan suuntautuvan rahtiliikenteen markkinoista.

(57)

SNCM:llä ja CMN:llä on käytännössä monopoliasema yleisen tavaraliikenteen (kauppatavara ilman saattajaa) alalla. Julkisen palvelun tarjoamista koskevan sopimuksen mukaisesti nämä kaksi yhtiötä liikennöivät säännöllisesti Marseillesta kaikkiin Korsikan satamiin.

(58)

Kaikki matkustajia kuljettavat yritykset kilpailevat lautoille lastattujen saatettujen perävaunujen kuljetuksesta; niiden osuus yleisestä tavaraliikenteestä on pituusmetreinä laskettuna yhteensä 24 prosenttia. SNCM ja CMN pitävät hallussaan suurinta osuutta myös näistä saatetun tavaraliikenteen markkinoista. Muiden toimijoiden, pääasiassa CFF:n, osuus on 10 prosenttia eli 2 prosenttia kokonaismarkkinoista.

(59)

SNCM:llä ja CMN:llä on suurin markkinaosuus myös lautoille lastattujen saatettujen moottoriajoneuvojen (61) alalla (noin 24 prosenttia yleisestä tavaraliikenteestä vuonna 2003). CFF on kuitenkin kasvattanut tarjontaa vuodesta 2002 lähtien, ja pitää hallussaan noin 15 prosenttia markkinoista.

2.2.2   Liikennöinti Pohjois-Afrikkaan

(60)

Tunisia ja Algeria muodostavat tärkeät, noin viiden miljoonan matkustajan markkinat, joita hallitsee lentoliikenne. Meriliikenteen osuus kuljetuksista on noin 15 prosenttia. Algeriassa on merkittävät merikuljetusmarkkinat, jotka palvelevat noin 560 000 matkustajaa, kun taas Tunisian pienemmillä markkinoilla on noin 250 000 matkustajaa.

(61)

Ranskasta Pohjois-Afrikkaan suuntautuvien merikuljetusten markkinat kasvoivat tasaisesti noin 13 prosenttia vuosina 2001–2005. Kun otetaan huomioon alueen matkailun kasvuodotukset, (asian tarkastelun kannalta merkityksellisenä ajanjaksona) merikuljetusten uskottiin kasvavan vuosittain noin 4 prosenttia vuoteen 2010 asti.

(62)

Algeriassa SNCM on toiseksi suurin markkinatoimija julkisen Entreprise Nationale de Transport Maritime de Voyageurs -yrityksen, jäljempänä ’ENTMV’, jälkeen. SNCM:n markkinaosuus oli 24 prosenttia vuonna 2001 ja 35 prosenttia vuonna 2005.

(63)

Tunisian liikenteen markkinoilla SNCM on toiseksi suurin toimija Compagnie tunisienne de navigation -yrityksen, jäljempänä ’CTN’, jälkeen. Vaikka SNCM on menettänyt markkinaosuuttaan CTN:lle vuoden 2001 jälkeen siten, että se laski 44 prosentista 39 prosenttiin vuoteen 2004 mennessä, tilanne parani vuonna 2005 (40 prosenttia).

2.3   TÄMÄN PÄÄTÖKSEN SOVELTAMISALAAN KUULUVIEN TOIMENPITEIDEN KUVAUS

2.3.1   SNCM:n pääoman korottaminen vuonna 2002

(64)

Kun komissio oli päättänyt 17 päivänä heinäkuuta 2002 hyväksyä SNCM:lle myönnettävän pelastamistuen, Ranskan viranomaiset ilmoittivat komissiolle 18 päivänä helmikuuta 2002 suunnitelmasta myöntää rakenneuudistustukea SNCM:lle (62). Toimenpiteessä oli kyse SNCM:n pääoman korottamisesta sen emoyhtiön, CGMF:n, kautta 76 miljoonalla eurolla, josta 46 miljoonaa euroa oli tarkoitettu rakenneuudistuskustannusten kattamiseen (63). Tällä pääomankorotuksella oli tarkoitus lisätä SNCM:n omaa pääomaa 30 miljoonasta eurosta 106 miljoonaan euroon.

(65)

Vuoden 1999 suuntaviivojen mukaisesti Ranskan viranomaiset esittivät komissiolle SNCM:ää koskevan rakenneuudistussuunnitelman (64), jossa oli viisi kohtaa:

i)

matkojen määrän vähentäminen ja alusten jakaminen uudelleen eri reiteille (Korsikaan liikennöinnin vähentäminen ja Pohjois-Afrikkaan liikennöinnin lisääminen). Rakenneuudistussuunnitelman mukaan matkojen määrää oli tarkoitus vähentää 4 138:sta (3 835 SNCM:n ja 303 sen tytäryhtiön Corsica Marittiman matkaa) 3 410:een vuonna 2003 seuraavin muutoksin:

Marseillen ja Korsikan välisen liikennöinnin muuttaminen vuosiksi 2001–2006 tehdyn julkisen palvelun sopimuksen ehtojen mukaisesti;

Toulonin ja Korsikan välisten reittien lakkauttaminen lähes kokonaan;

Nizzan ja Korsikan välisen liikennöinnin vähentäminen;

Livorno–Bastia-yhteyden lopettaminen ja siihen käytetyn kaluston poistaminen, joka toteutui vuonna 2003;

Algeriaan ja Tunisiaan suuntautuvan liikennöinnin vahvistaminen aluksilla Méditerranée, Ile de Beauté ja Corse, sekä Genova–Tunis-yhteyden lakkauttaminen.

ii)

aluskannan pienentäminen neljällä aluksella, minkä pitäisi lisätä käteisvaroja 21 miljoonalla eurolla;

iii)

tiettyjen kiinteistöjen luovutus;

iv)

henkilöstön vähentäminen (65) noin 12 prosentilla, minkä pitäisi yhdessä järkevän palkkapolitiikan kanssa mahdollistaa miehistökulujen vähentäminen 61,8 miljoonasta eurosta vuonna 2001 keskimäärin 54,8 miljoonaan euroon vuosina 2003–2006 ja maahenkilöstökulujen vähentäminen 50,3 miljoonasta eurosta (vuonna 2001) 45,8 miljoonaan euroon samana ajanjaksona;

v)

kahden tytäryhtiön, Compagnie Maritime Toulonnaise -yhtiön ja Corsica Marittima -yhtiön, lakkauttaminen ja niiden jäljelle jäävien toimintojen siirtäminen SNCM:lle.

(66)

Ranskan viranomaiset kertoivat 31 päivänä tammikuuta 2003 päivätyssä kirjeessä parannuksista, joita rakenneuudistussuunnitelmaan oli tehty 19 päivänä elokuuta 2002 tehdyssä komission päätöksessä esitettyjen huomautusten johdosta. Parannukset koskivat seuraavia seikkoja:

palkkapolitiikkaa koskevat sitoumukset ja täsmennykset,

suunnitelma välituotehankintoihin liittyvien kulujen vähentämiseksi,

sitoumus, jonka mukaan SNCM ei ryhdy hintasotaan Korsikaan liikennöivien kilpailijoidensa kanssa.

(67)

Viimeksi mainitusta seikasta Ranskan viranomaiset tarkensivat, että SNCM tekee sitoumuksen varauksetta, koska se katsoo, että sen käynnistämä hintasota olisi ristiriidassa yhtiön strategisen aseman kanssa, yhtiön etujen kanssa, sillä se johtaisi yhtiön tulojen laskuun, sekä yhtiön tavanomaisten toimintatapojen ja taitotiedon kanssa.

(68)

Ranskan viranomaiset esittivät rakenneuudistussuunnitelmassaan tiettyjen muuttujien mediaaniennusteeseen (66) perustuvan yksityiskohtaisen rahoitusmallin kaudeksi 2002–2007. Rahoitusennusteesta käy ilmi muun muassa se, että tulos rahoituserien jälkeen muuttuu positiiviseksi jo vuonna 2003.

Taulukko 1

Rahoitusmalli kaudeksi 2002–2007

miljoonaa euroa

2000 Toteutunut

2001 Toteutunut

2002 Suunnitelma

2002 Toteutunut

2003 Suunnitelma

2004 Suunnitelma

2005 Suunnitelma

2006 Suunnitelma

2007 Suunnitelma

Liikevaihto

204,9

204,1

178

205,8

190,4

192,9

195,2

197,1

193,9

Toimintatuet

85,4

86,7

74,5

77,7

69,9

68,8

68,4

67

68,5

Tulos rahoituserien jälkeen

–14,7

–5,1

1,2

–5,8

6,8

10,6

10,7

8,1

9

Nettotulos

–6,2

–40,4

23

4,2

12

14

1

3

3

Omat varat

67,5

29,7

119

33,8

124

134

145

160

169

Nettorahoituslainat (ilman leasing-sopimuksia)

135,8

134,5

67,7

144,8

55,2

38,2

57,1

115,7

228,1

Taloudelliset suhdeluvut

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tulos rahoituserien jälkeen / liikevaihto + tuet

–5 %

–2 %

0 %

–2 %

3 %

4 %

4 %

3 %

3 %

Oma pääoma / taseen velkaantumisaste

50 %

22 %

176 %

23 %

225 %

351 %

254 %

138 %

74 %

Vuosien 2000, 2001 ja 2002 luvut ovat peräisin SNCM:n vuosikertomuksista 2001 ja 2002.

(69)

Ranskan viranomaisten mukaan 76 miljoonan euron pääomansiirto ja toiminnan kannattavuuden palautuminen jo vuonna 2003 mahdollistavat oman pääoman kasvattamisen vuoden 2001 lopun 30 miljoonasta eurosta 120 miljoonaan euroon lyhyellä aikavälillä (2003) ja 160–170 miljoonaan euroon suunnitelman toteuttamisen loppuvaiheessa (2006–2007). Tämän ansiosta rahoituslainan määrää pitäisi voida vähentää 145 miljoonasta eurosta vuonna 2002 40–55 miljoonaan euroon vuosina 2003–2005. Yhtiö aikoi ottaa suunnitelman viimeisinä toteuttamisvuosina uutta lainaa uudistaakseen yhden tai kaksi yksinomistuksessaan olevaa alusta.

(70)

Ranskan viranomaiset toimittivat myös tutkimuksen odotettujen tulosten herkkyydestä suhteessa eri reittien liikennöintiä koskeviin oletuksiin. Tältä pohjalta erilaiset simulaatiot osoittivat, että SNCM:n oli pitänyt palata kannattavaksi ennakoiduissa olosuhteissa.

(71)

Aluksi Ranskan viranomaiset esittivät kaksi vaihtoehtoista menetelmää, joita ei käytetty liian korkean hinnan vuoksi.

i)

Ensimmäisessä arviointimenetelmässä kaikkien rakenneuudistustoimenpiteiden kustannukset lasketaan yhteen. Sen tuloksena on 90,9 miljoonan euron rahoitustarve, kun otetaan huomioon:

vuosina 1991–2001 kertyneet tappiot eli 41,7 miljoonaa euroa (eli –29 miljoonaa euroa, minkä komissio vahvisti 30 päivänä lokakuuta 2001 tehdyssä päätöksessään 2002/149/EY (EYVL L 50, 21.2.2002, s. 66), –6,1 miljoonaa euroa vuonna 2000 ja –6,6 miljoonaa euroa vuonna 2001 ennen rakenneuudistuskuluja);

poikkeuksellisista poistoista koostuvien varojen vähentyminen samana aikana eli 24 miljoonaa euroa (kyseinen erä väheni 86:sta 62 miljoonaan euroon kauden taseessa, joten poistokautta on pidennetty 12 vuodesta 20 vuoteen, varoja käytetään vähemmän ja viimeiset toimitetut yksiköt on hankittu leasing-sopimuksella);

rakenneuudistuksen aikana toteutetun luovutuksen myyntivoitto eli 21 miljoonaa euroa, joka vähennetään rahoitustarpeesta;

rakenneuudistuskulujen yhteisvaikutus, jonka summa on 42,6 miljoonaa euroa (ks. alaviite 58).

ii)

Toisessa arviointimenetelmässä määritetään, kuinka suuren oman pääoman pankkilaitokset vaatisivat koko aluskantaa varten, kun tiedetään, että pankit vaativat yleensä laivan hankinnan rahoittamista varten omaa pääomaa noin 20–25 prosenttia ostettavan aluksen arvosta. Ranskan viranomaisten suorittaman laskutoimituksen mukaan aluskannan vakiintuneet hankintakustannukset ovat 843 miljoonaa euroa, joten oman pääoman tarve on 157–196 miljoonaa euroa. Kun summasta vähennetään yhtiön hallussa vuoden 2001 lopussa oleva oma pääoma, lisäpääoman tarpeeksi saadaan 101–140 miljoonaa euroa.

(72)

Ranskan viranomaiset käyttivät pääomankorotuksen määrän määrittelemiseen lopulta menetelmää, jossa rahoitustarve lasketaan viidessä eurooppalaisessa meriliikenneyhtiössä vuonna 2000 vallinneena oman pääoman ja rahoituslainojen keskimääräisenä suhteena. Vaikka yritysten taseissa on suuria eroja, Ranskan viranomaiset laskivat keskiarvoksi 79 prosenttia. Ranskan viranomaisten mukaan kauden 2002–2007 rahoitusennusteessa oman pääoman ja rahoituslainojen keskimääräinen suhde oli 77 prosenttia ja oman pääoman suuruus oli 169 miljoonaa euroa vuonna 2007. Tämänsuuruiseen omaan pääomaan pääsy edellyttäisi 76 miljoonan euron lisäpääomaa ja rakenneuudistussuunnitelmassa määriteltyjen toimien onnistumista.

2.3.2   Vuoden 2002 pääomankorotuksen jälkeen toteutetut toimet

2.3.2.1   Alustava huomio

(73)

Vuoden 2002 pääomankorotus ja rakenneuudistussuunnitelma eivät tuottaneet odotettuja tuloksia, ja vuodesta 2004 lähtien SNCM:n talous- ja rahoitustilanne heikkeni voimakkaasti. Heikkenemiseen vaikuttivat sekä SNCM:n sisäiset tekijät (työmarkkinaosapuolten väliset konfliktit, tuottavuustavoitteiden riittämätön ja myöhäinen toteutuminen, markkinaosuuden menetys) että sen ulkoiset tekijät (Korsikan houkuttelevuuden väheneminen matkailukohteena, CFF:n markkinaosuuden kasvu, valtion tekemät liikkeenjohdolliset virheet (67)) sekä polttoaineiden hinnan nousu.

(74)

SNCM:n tulos rahoituserien jälkeen oli – 32,6 miljoonaa euroa vuonna 2004 ja – 25,8 miljoonaa euroa vuonna 2005. Nettotulos oli puolestaan – 29,7 miljoonaa euroa vuonna 2004 ja – 28,8 miljoonaa euroa vuonna 2005.

(75)

SNCM:n talous- ja rahoitustilanteen heikkenemisen johdosta Ranskan viranomaiset päättivät luovuttaa enemmän omaisuutta kuin vuoden 2002 rakenneuudistussuunnitelmassa oli ennakoitu ja vuoden 2003 päätöksessä oli vaadittu sekä aloittaa yksityisten kumppanien hakemisen.

Taulukko 2

SNCM:n vuoden 2002 jälkeen luovuttama omaisuus

 

Luovutusten nettotuotto

Päivämäärä

Vuoden 2002 ilmoituksessa ehdotetut luovutukset (tuhatta euroa)

25 165

 

Aliso

(Ascon sijaan 8.9.2004 tehdyn komission päätöksen mukaisesti)

(315)

30.9.2004

Napoléon

6 396

6.5.2002

Monte Rotondo

591

31.7.2002

Liberté

10 088

27.1.2003

Schuman-kiinteistö

8 405

20.1.2003

 

 

 

Ylimääräiset luovutukset, jotka komissio määräsi 9.7.2003 tekemässään päätöksessä (tuhatta euroa)

5 022

 

SCI Espace Schuman

765,7

24.6.2003

Southern Trader

2 153

22.7.2003

Someca

1 423,9

30.4.2004

Amadeus

680

12.10.2004

CCM

 (68)

 

 

 

Ylimääräiset luovutukset, jotka ovat toteutuneet heinäkuussa 2003 tehdyn päätöksen jälkeen (tuhatta euroa)

12 600

 

Asco

7 100

24.5.2005

Sud Cargos

4 300

15.9.2005

SNCM:n kiinteistöjen myynti

(SNCM:n henkilöstön entiset asuintilat)

1 200

Syyskuu 2003–2006

YHTEENSÄ (tuhatta euroa)

42 385

 

2.3.2.2   Vuoden 2002 pääomankorotuksen jälkeen toteutetut toimet

(76)

Yksityisten kumppanien valintamenettely käynnistyi 26 päivänä tammikuuta 2005 ja päättyi saman vuoden syyskuun lopussa.

(77)

Ranskan hallitus ilmoitti 26 päivänä tammikuuta ja 17 päivänä helmikuuta 2005 hakevansa yksityistä kumppania osallistumaan SNCM:n pääomapohjaan yhtiön rahoitusrakenteen vahvistamiseksi ja sen auttamiseksi kehityksen vaatimissa muutoksissa.

(78)

Valtion osakkuuksia hoitava virasto (Agence des Participations de l’Etat, APE) nimitti riippumattoman henkilön valvomaan hakuprosessia ja antoi neuvonantajapankille (HSBC) tehtäväksi ottaa yhteyttä mahdollisiin toiminnan jatkajiin.

(79)

Tässä vaiheessa otettiin yhteyttä 72 teollisuus- ja rahoitussijoittajaan sellaisen tarjonnan rahoitusehtojen määrittelemiseksi, joka mahdollistaa yhtiön liiketoimintasuunnitelman toteuttamisen, työpaikkojen säilyttämisen ja hyvän julkisen palvelun. Niistä 23 ilmaisi kiinnostuksensa, 15 salassapitosopimusta tehtiin ja 15 tiedotetta lähetettiin. Yhteensä 6 yritystä teki tarjouksen ensimmäisellä kierroksella 5 päivänä huhtikuuta 2005. Toisella kierroksella 17 päivänä kesäkuuta 2005 saatiin kolme tarjousta (Connex, josta oli tullut Veolia Transdev, jäljempänä ’VT’, Caravelle ja BCP) ja yksi ilmaus kiinnostuksesta vähemmistöosakkuuteen (Comanav). Kolmannella kierroksella 28 päivänä heinäkuuta 2005 tehtiin kolme tarjousta.

(80)

Kaikkia yrityksiä pyydettiin 14 päivänä syyskuuta 2005 toimittamaan sitova ja lopullinen tarjous viimeistään 15 päivänä syyskuuta 2005. Kyseisenä päivänä Connex-yhtiön vetäydyttyä kilpailusta valtion yksiköt saivat kaksi sitovaa tarjousta lisäpääomasta ja koko omaisuuden haltuunotosta ranskalaisilta konserneilta Butler Capital Partners, jäljempänä ’BCP’, ja Caravelle.

(81)

Ranska julkaisi 27 päivänä syyskuuta 2005 lehdistötiedotteen, jonka mukaan näiden kahden tarjouksen perusteellisen tarkastelun tuloksena oli valittu BCP-konsernin tarjous, joka oli paitsi taloudellisesti helpompi hyväksyä myös eniten yrityksen, julkisen palvelun ja työntekijöiden etujen mukainen. BCP tarjosi alun perin negatiivista 113 miljoonan euron hintaa, joka oli heikoin arvio negatiiviseksi hinnaksi.

(82)

Tässä mahdollisten toiminnan jatkajien alkuperäisessä tarjouksessa oli erikseen varattu mahdollisuus mukauttaa alkuperäistä tarjousta tilintarkastusten pohjalta. Ranskan viranomaiset ovat ilmoittaneet, että alkuperäistä negatiivista hintaa on korotettu 16 päivänä joulukuuta 2005 valmistuneiden tilintarkastusten seurauksena sellaisten objektiivisten seikkojen johdosta, jotka vaikuttavat SNCM:n toiminnan lainsäädännöllisiin ja taloudellisiin puitteisiin ja jotka ovat ilmaantuneet vasta sen jälkeen, kun tarjous oli jätetty 15 päivänä syyskuuta 2005. Näin ollen negatiiviseksi hinnaksi tuli tarkistuksen jälkeen 200 miljoonaa euroa.

(83)

Ranskan viranomaisten ja toiminnan jatkajien, eli BCP:n ja Connex-konsernin (Connexista tuli sittemmin Veolian tytäryritys Veolia Transdev), välisissä neuvotteluissa hinnaksi vahvistettiin 142,5 miljoonaa euroa, johon lisättiin rahoitusvastuu osasta SNCM:n eläkerahastoihin liittyvistä menoista (15,5 miljoonaa euroa).

(84)

Avoimen, julkisen ja syrjimättömän valintamenettelyn tuloksena valtio, BCP ja VT saivat lopulta 13 päivänä lokakuuta 2005 aikaan sopimuksen erittäin vaikeassa työmarkkina- ja rahoitustilanteessa. VT:stä tuli SNCM:n teollisuustoimija (28 prosentin osakkuudella) ja BCP:stä sen pääosakas 38 prosentin osakkuudella. Valtio antoi erityisesti palkansaajille sitoumuksen säilyttää 25 prosentin osakkuus yrityksessä (69). BCP ja VT laativat SNCM:lle liiketoimintasuunnitelman, joka toimitettiin komissiolle 7 päivänä huhtikuuta 2006.

a)   Sopimuspöytäkirjan sisältö

(85)

Sopimuspuolet (BCP, VT ja CGMF) allekirjoittivat 16 päivänä toukokuuta 2006 sopimuspöytäkirjan, jonka mukaan 75 prosenttia SNCM:n pääomasta luovutetaan yksityisille toiminnan jatkajille.

(86)

Sopimuspöytäkirjan osassa II määrätään, että CGMF sitoutuu hyväksymään, merkitsemään ja vapauttamaan SNCM:n pääoman korottamisen yhteensä 142,5 miljoonalla eurolla.

(87)

Pääomankorotuksen ohella CGMF sitoutuu tarjoamaan SNCM:lle käteisennakkona 38,5 miljoonaa euroa. Tämä käteisennakko, jonka SNCM laittaa sulkutilille (CIC-pankkiin), on tarkoitettu niiden kustannusten kattamiseen, jotka yhtiön on maksettava lakisääteisten ja sopimusperusteisten määrien lisäksi, jos toiminnan jatkajat panevat täytäntöön henkilöstönvähentämisohjelman. Lakisääteisten ja sopimusperusteisten hyvitysten lisäksi suoritettavat korvaukset maksetaan yksilöllisesti ja henkilökohtaisesti niiden palkansaajien osalta, jotka ovat lähteneet yrityksestä ja joiden työsopimus on purettu.

(88)

Tästä mekanismista määrätään 16 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn luovutuspöytäkirjan II.2 artiklassa, jonka mukaan tililtä on tarkoitus rahoittaa mahdollisten vapaaehtoisten irtisanoutumisten tai työsopimusten purkamisten kustannukset […], jotka ylittävät työnantajan kaikenlaiset lakisääteiset ja sopimusperusteiset maksut. Omaisuudenhoitaja vapauttaa varoja sitä mukaa kuin asianomaiset palkansaajat, joita ei sijoiteta uudelleen SNCM-konsernin sisällä, lähtevät tosiasiallisesti yhtiöstä, ja jäljelle jäävän määrän, kun hänen tehtävänsä omaisuudenhoitajana on suoritettu loppuun. Tilin toiminnasta tehtiin sopimuspöytäkirjaan liitetty turvatalletussopimus. Jotta omaisuudenhoitaja voisi hoitaa tehtävänsä, SNCM:n on toimitettava CGMF:n hallituksen puheenjohtajalle luettelo henkilöistä, joiden työsopimus on päättynyt ja joiden osalta omaisuudenhoitajalta pyydetään toimia, sekä kuukausittaisia nettomenoja koskeva selvitys, joka on täydellinen laskelma kaikista kyseisille työntekijöille maksetuista korvauksista ja kuluista. Samalla SNCM ilmoittaa omaisuudenhoitajalle työntekijäkohtaisesti eriteltyinä ”toteutuneet kuukausittaiset lisäkustannukset”, joka käsittävät työnantajalle lakisääteisesti ja sopimusperusteisesti kuuluvat maksut ylittävät kustannukset. Näiden valtion ylimääräisten täydentävien toimenpiteiden kokonaismäärä saisi kuitenkin olla enintään 38,5 miljoonaa euroa. Jos nämä ylimääräiset sosiaaliset toimenpiteet eivät saavuttaisi tätä määrää luovutusta seuraavien kolmen vuoden aikana, jäljelle jäävä osa maksettaisiin takaisin valtiolle.

(89)

Näiden toimien seurauksena sopimuspöytäkirjan osassa III määrätään, että CGMF luovuttaa yksityisille toiminnan jatkajille osakkeensa, jotka edustavat 75:tä prosenttia yhtiön osakepääomasta, ja turvatalletustilin, joka on tarkoitettu sopimusperusteiset ja lakisääteiset velvoitteet ylittävän sosiaaliohjelman osan rahoittamiseen.

(90)

Sopimuspöytäkirjan osassa III määrätään myös BCP/VT:n suorittamasta 8,75 miljoonan euron täydentävästä pääomankorotuksesta, joka annettiin SNCM:n käyttöön sen kassatarpeiden mukaan. Sopimuspöytäkirjan kohdassa III.2.7 määrätään, että CGMF:n osakkeiden arvo vastaa aina niiden alkuperäistä nimellisarvoa, joka on korotettu […] (60) prosentilla vapautetusta nimellisarvosta kerrottuna luvulla P/365, jossa P on päivien määrä toteutumispäivän jälkeen, ja josta on vähennetty kaikki perittävät maksut (esimerkiksi osingot). Näitä ehtoja ei sovelleta akordi- tai konkurssimenettelyn yhteydessä.

(91)

Sopimuspöytäkirjassa (osa III.5) on SNCM:n luovutukseen liittyvä sopimuksen purkamista koskeva ehto, johon toiminnan jatkajat voivat yhdessä turvautua alla mainituissa tilanteissa, jos liiketoimintasuunnitelman uskottavuus ja yhtiön paluu elinkelpoiseksi joutuvat kyseenalaisiksi:

Korsikan meriliikennöintiä koskevan julkisen palvelun sopimuksen menettäminen kaudeksi, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2007, tai sen myöntäminen huomattavasti heikommin ehdoin,

Euroopan komission kielteinen päätös tai ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tai yhteisöjen tuomioistuimen tuomio, jolla esimerkiksi kielletään toiminta tai määrätään ehtoja, jotka vaikuttavat olennaisesti yhtiön arvoon, kuuden vuoden kuluessa päivästä, jolloin osakkaat hankkivat yhtiötä koskevat oikeudet.

(92)

Sopimuspöytäkirjan osassa VII määrätään, että CGMF ottaa yrityksen omistajuuden siirtymisen päivänä vastuulleen osan SNCM:n sosiaalisista sitoumuksista, jotka liittyvät eläkerahastojen kuluihin ja joiden määräksi arvioidaan 15,5 miljoonaa euroa.

(93)

Yrityksen hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä määritellään yksityiskohtaisesti sopimuspöytäkirjan osassa IV. Sen mukaan SNCM:n hallinnointitapaa muutetaan, kun yhtiöstä tulee osakeyhtiö, jolla on johtokunta ja hallitus. Hallituksessa on ensin 10 ja myöhemmin 14 jäsentä. Sitä johtaa väliaikaisesti valtion edustaja. Jos SNCM saa julkisen palvelun sopimuksen, hallituksen puheenjohtajaksi vaihdetaan BCP:n edustaja. Johtokunta puolestaan vastaa SNCM:n operatiivisesta johtamisesta.

(94)

Ranskan hallitus vahvisti 26 päivänä toukokuuta 2006 SNCM:n luovutuksen ja edellä mainitut toimenpiteet.

b)   Toimenpiteet

(95)

Edellä esitetyn perusteella sopimuspöytäkirjassa on kolmenlaisia valtion toimenpiteitä, joita on syytä tarkastella unionin valtiontukisääntöjen perusteella:

75 prosentin osuuden luovutus SNCM:stä 158 miljoonan euron negatiiviseen hintaan (142,5 miljoonan euron pääomansiirto ja eläkerahaston 15,5 miljoonan euron kulujen kattaminen),

CGMF:n myöntämä 38,5 miljoonan euron käteisennakko SNCM:ltä irtisanottujen työntekijöiden hyväksi,

8,75 miljoonan euron pääomankorotus, jonka CGMF toteuttaa yhdessä ja samanaikaisesti kun VT ja BCP toteuttavat 26,25 miljoonan euron pääomansiirron,

luovutuksen purkamista koskeva ehto (70).

2.4   TÄMÄN PÄÄTÖKSEN SOVELTAMISALA

(96)

Tämä lopullinen päätös koskee toimenpiteitä, jotka Ranska on toteuttanut SNCM:n hyväksi 18 päivästä helmikuuta 2002 alkaen. Nämä toimenpiteet ovat seuraavat:

erotus CGMF:n 76 miljoonan euron pääomansiirrosta SNCM:lle vuonna 2002 eli 15,81 miljoonaa euroa;

CGMF:n SNCM:stä saama 158 miljoonan euron negatiivinen hinta,

CGMF:n myöntämä 38,5 miljoonan euron käteisennakko SNCM:ltä irtisanottujen työntekijöiden hyväksi,

CGMF:n merkitsemä 8,75 miljoonan euron pääomankorotus.

(97)

Tämä päätös ei koske SNCM:n julkisen palvelun velvoitteista maksettua korvausta kaudella 1991–2001. Sen soveltuvuus sisämarkkinoille on vahvistettu 11 päivänä syyskuuta 2012 annetussa tuomiossa (71).

(98)

Tämä päätös ei koske niiden taloudellisten korvausten tutkintaa, jotka SNCM on saanut tai saa julkisen palvelun velvoitteiden nojalla kaudella 2007–2013 ja joita käsitellään erillisessä menettelyssä (72).

(99)

Lisäksi on syytä huomata, että 11 päivänä syyskuuta 2013 annetusta tuomiosta on esitetty kaksi valitusta. SNCM ja Ranska ovat hakeneet siihen muutosta yhdistetyissä asioissa C-533/12 P ja C-536/12 P. Tämä päätös annetaan muutoksenhaun kohteena olevan tuomion perusteella, koska sillä kumottiin 8 päivänä heinäkuuta 2008 tehty päätös. Jos valitusten käsittely johtaa 11 päivänä marraskuuta 2012 annetun tuomion kumoamiseen osittain tai kokonaan ja palauttaa voimaan tietyt kyseisellä tuomiolla 8 päivänä heinäkuuta 2008 tehdystä päätöksestä kumotut osat, tämä päätös menettäisi merkityksensä niiltä osin, jotka koskevat voimaan palautettuja toimenpiteitä.

2.5   SYYT, JOTKA JOHTIVAT MUODOLLISEN TUTKINTAMENETTELYN ALOITTAMISEEN VUONNA 2002 JA SEN LAAJENTAMISEEN VUONNA 2006

2.5.1   Muodollisen tutkintamenettelyn aloittaminen vuonna 2002

(100)

Menettelyn aloittamisesta 19 päivänä elokuuta 2002 tehdyssä päätöksessään komissio myönsi, että SNCM oli vaikeuksissa oleva yritys, mutta samalla se epäili, täyttikö ilmoitettu toimenpide tuolloin voimassa olleiden vuoden 1999 suuntaviivojen 3.2.2 kohdassa esitetyt arviointiperusteet.

(101)

Komissio esitti joitakin epäilyjä rakenneuudistussuunnitelmasta, koska yhtiön tekemien tappioiden syitä ei ollut analysoitu. Komissio tiedusteli erityisesti tappioiden ja julkisen palvelun velvoitteiden välisistä yhteyksistä, SNCM:n alustenhankintaohjelman vaikutuksesta yhtiön tuloslaskelmiin ja yhtiön tuottavuuden parantamiseksi suunnitelluista toimenpiteistä.

(102)

Lisäksi komissio korosti tiettyjä rakenneuudistussuunnitelman puutteita, kuten sitä, ettei siinä ollut konkreettisia toimenpiteitä välituotekulutuksen määrän vähentämiseksi ja että siitä puuttui SNCM:n tulevaa hinnoittelupolitiikkaa koskevia tietoja.

(103)

Komissio epäili myös sekä Ranskan viranomaisten pääomankorotuksen suuruuden määrittämiseen käyttämän laskutavan asianmukaisuutta että eräitä taloudellisten simulaatioiden laatimisessa käytettyjä oletuksia.

2.5.2   Muodollisen tutkintamenettelyn laajentaminen vuonna 2006

(104)

Komissio päätti 13 päivänä syyskuuta 2006 tekemällään päätöksellä ulottaa muodollisen tutkintamenettelyn toimenpiteisiin, jotka liittyivät SNCM:n luovutukseen yksityiselle sektorille.

(105)

Jos tämä määrä katsottaisiin sääntöjenmukaiseksi tueksi EY:n perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan nojalla, komissio katsoi, että sitä olisi arvioitava valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annettujen yhteisön suuntaviivojen (73) perusteella, jäljempänä ’vuoden 2004 suuntaviivat’. Kun rakenneuudistustuen määrä olisi huomattavasti alhaisempi kuin vuonna 2002 ilmoitettu ja vuonna 2003 hyväksytty määrä, komissio epäili, oliko kaikki SNCM:lle vuoden 2003 päätöksessä määrätyt vastasuoritteet aiheellista säilyttää.

(106)

Komissio epäili myös, oliko vuoden 2003 päätöksellä määrättyjä ehtoja, erityisesti hintajohtajuuden periaatetta ja Korsikaan suuntautuvien matkojen määrää koskevia ehtoja noudatettu.

(107)

SNCM:n negatiivisen luovutushinnan osalta komissio epäili, oliko valtion ennen SNCM:n luovutusta tekemä pääomankorotus markkinataloussijoittajaperiaatteen mukainen. Komissiota epäilyttivät erityisesti laskelmat selvitystilasta aiheutuvista kustannuksista, jotka valtio osakkeenomistajana joutuisi maksamaan, jos SNCM asetettaisiin selvitystilaan.

(108)

Komissio asetti kyseenalaiseksi sen, että rahoitustoimenpiteet voitaisiin oikeuttaa vuoden 2004 suuntaviivoilla.

(109)

Lisäksi se epäili, vastasiko toinen, 8,75 miljoonan euron pääomankorotus periaatteita, joiden mukaan yksityiset ja julkiset sijoitukset on tehtävä samanaikaisesti ja merkintäehtojen on oltava oikeuskäytännössä tarkoitetulla tavalla identtiset.

(110)

Lopuksi komissio esitti epäilyjä siitä, voivatko 38,5 miljoonan euron täydentävät sosiaaliset toimenpiteet henkilöstön auttamiseksi muodostaa välillisen edun yritykselle. Se korosti mahdollista ristiriitaa, kun täydentävät irtisanomiskorvaukset huomioitiin osana asiantuntevalle sijoittajalle kuuluvia riskejä.

III   RANSKAN VIRANOMAISTEN HUOMAUTUKSET MENETTELYN ALOITTAMISTA KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ

3.1   VUODEN 2002 PÄÄOMANKOROTUS

(111)

Vuonna 2002 ilmoitettu rakenneuudistussuunnitelma koostui 76 miljoonan euron pääomasijoituksesta, josta 53,48 miljoonaa euroa oli korvausta julkisen palvelun velvoitteesta. Jos otetaan huomioon SNCM:n toteuttamat omaisuuserien luovutukset (74), todellisuudessa myönnetyn tuen määrä on 69 292 400 euroa. Ranskan viranomaiset katsovat, että jos 53,48 miljoonan euron määrän todetaan olevan sisämarkkinoille soveltuvaa tukea, vuonna 2002 ilmoitettuna rakenneuudistustukena pidettävän tuen määräksi jää 15,81 miljoonaa euroa.

3.2   VUODEN 2002 PÄÄOMANKOROTUKSEN JÄLKEEN TOTEUTETUT TOIMENPITEET

(112)

Ranska muistuttaa aluksi, että vuosien 2004 ja 2005 voimakas työmarkkinaliikehdintä ja SNCM:n talous- ja rahoitustilanteen heikkeneminen saivat valtion osakkeenomistajana käynnistämään tammikuussa 2005 yksityisten sijoittajien valintamenettelyn ja toteuttamaan kiireellisiä toimenpiteitä (erityisesti luopumaan Ascosta ja osakkuudesta Sud-Cargos-yhtiössä (75)).

3.2.1   SNCM:n negatiivinen luovutushinta

(113)

Ranskan viranomaiset vetosivat asiaa koskevaan, kyseisenä ajankohtana voimassa olleeseen yhteisön oikeuskäytäntöön ja pyysivät komissiota toteamaan, että SNCM:n 158 miljoonan euron negatiivinen luovutushinta ei sisällä mitään EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi tueksi luonnehdittavaa toimenpidettä, koska Ranskan valtio toimi markkinataloussijoittajan tavoin.

(114)

Ensinnäkin Ranska tuo esiin, että lopulliseen 158 miljoonan euron hintaan, joka on alhaisempi kuin toiminnan jatkajien alun perin tilintarkastuksen perusteella pyytämä negatiivinen hinta, päädyttiin määräysvallan luovutuksesta käydyissä neuvotteluissa, jotka olivat osa avointa, läpinäkyvää ja syrjimätöntä kilpailua, joten hinta on oikea markkinahinta.

(115)

Ranska katsoo, että kun SNCM:n yksityisen kumppanin hakemiseksi pidettiin avoin, läpinäkyvä ja syrjimätön kilpailumenettely, jonka tuloksena valittiin paras tarjous, luovutushinta on markkinahinta.

(116)

Ranskan viranomaisten mukaan yritys luovutettiin 158 miljoonan euron negatiiviseen hintaan valtion kannalta kaikkein edullisimmilla ehdoilla tuolloin voimassa olleen yhteisön oikeuskäytännön ja komission päätöksentekokäytännön mukaisesti, eikä toimenpiteeseen näin ollen sisälly mitään tuen piirteitä. Ranska todellakin katsoo, että tämä negatiivinen hinta on alhaisempi kuin selvitystilakustannukset, jotka valtio olisi joutunut maksamaan, jos yritys olisi asetettu selvitystilaan.

(117)

Tähän päätelmään päästään Ranskan mukaan sekä soveltamalla Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöä (oikeuskäytäntö asiassa Gröditzer (76)) että analysoimalla SNCM:n tosiasiallisia selvitystilakustannuksia (ABX-päätös (77)).

(118)

Ensimmäisestä menetelmästä, joka perustuu oikeuskäytäntöön asiassa Gröditzer, Ranska tuo esiin, että kyseisessä tuomiossa vahvistettiin 8 päivänä heinäkuuta 1999 tehdyssä komission päätöksessä esitetty kanta, jonka mukaan ”vain […] pääoman realisointiarvo […] on otettava huomioon selvitystilasta aiheutuvana kustannuksena” (78).

(119)

Tältä osin CGMF:n (79) ja Oddo-Hastingsin (80) raporteissa on arvioitu, että pääoman realisointiarvo oli vähintään 190,3 miljoonaa euroa 30 päivänä syyskuuta 2005 (81).

(120)

Kun valtio yhtiön omistajaosakkaana vastaa veloista vain pääoman realisointiarvoon asti (oikeuskäytäntö asiassa Hytasa (82)), Ranska katsoo, että yrityksen pääoman realisointiarvoksi vähimmillään arvioitu 190,3 miljoonaa euroa on selkeästi enemmän kuin 158 miljoonan euron negatiivinen luovutushinta.

(121)

Toisesta menetelmästä Ranska tuo esiin, että se perustuu komission päätökseen valtiontuesta, jonka Belgia on toteuttanut ABX Logistics -yhtiön hyväksi. Kyseisessä päätöksessä komissio tarkasteli negatiivista luovutushintaa, joka oli luonteeltaan markkinahinta – kuten käsiteltävänä olevassa tapauksessa –, ja vertasi sitä kustannuksiin, joita valtiolle osakkeenomistajana olisi aiheutunut vapaaehtoisesta selvitystilasta ja konkurssimenettelystä, sellaisina kuin riippumaton asiantuntija oli ne laskenut. Ranskan mukaan komissio tunnustaa kyseisessä päätöksessä päteviksi tietyt kustannukset, joita velkojille voi aiheutua siitä, että ne ottavat vastuut vastattavakseen, tai joita konsernin tytäryhtiön selvitystilasta voi aiheutua muille konsernin yhtiöille.

(122)

Edellä mainittujen CGMF:n ja Oddo-Hastingsin raporttien perusteella Ranskan viranomaiset arvioivat, että Ranskan valtiolle osakkeenomistajana aiheutuneet tosiasialliset kustannukset olisivat olleet 312,1–361 miljoonaa euroa 30 päivänä syyskuuta 2005. Kustannukset muodostuvat seuraavista osista:

[70–80]  (60) miljoonaa euroa sosiaaliohjelman sopimusperusteisia kustannuksia, mikä kattaa kaikki työsopimuksen päättämiseen liittyvät kustannukset, jotka kuuluvat sopimuksen perusteella työnantajan maksettaviksi;

[30–40]  (60) miljoonaa euroa sosiaaliohjelman muita kuin sopimusperusteisia kustannuksia, mikä kattaa kaikki SNCM:n irtisanomisia koskeviin lakisääteisiin ja sääntömääräisiin velvollisuuksiin liittyvien toimenpiteiden kustannukset ja sopimusperusteiseen sosiaaliohjelmaan liittyvät välilliset kustannukset;

[200–210]  (60)[250–260]  (60) miljoonaa euroa täydentäviä irtisanomiskorvauksia, jotka tuomioistuin velvoittaisi valtion maksamaan ja joilla täydennetään sosiaaliohjelman sopimusperusteisia ja muita kuin sopimusperusteisia korvauksia Rouenin muutoksenhakutuomioistuimen asiassa Aspocomp Group Oyj 22 päivänä maaliskuuta 2005 antaman tuomion mukaisesti.

(123)

Tässä menetelmässä otetaan muun muassa huomioon riski siitä, että Ranskan valtio olisi joutunut ottamaan vastuut vastattavakseen, jos tuomioistuin olisi katsonut sen tosiasiallisesti johtaneen SNCM:ää. Ranskan viranomaiset katsovat, ettei riskiä vastuiden siirtymisestä sen vastattavaksi voitu sivuuttaa etenkään erään Ranskan kassaatiotuomioistuimen ennakkotapauksen (83) vuoksi. Ranskan viranomaiset vakuuttivat komissiolle useassa kirjeessä, että oli hyvin mahdollista, että kansallinen tuomioistuin tuomitsisi valtion vastaamaan johtamansa yrityksen vastuista ja että tämä mahdollisuus oli otettava huomioon SNCM:n mahdollisen selvitystilan tosiasiallisten kustannusten laskennassa.

(124)

SNCM:n omaisuuden arvo 30 päivänä syyskuuta 2005 (190,3 miljoonaa euroa) olisi etuoikeutettujen saatavien maksamisen jälkeen ollut 36,5 miljoonaa euroa. Jos vastuut siirtyvät valtion vastattavaksi, on lisäksi otettava huomioon kustannukset, joita aiheutuu muun muassa tärkeimpien käyttösopimusten purkamisesta, alusten leasing-sopimusten purkamisesta ja vakuudettomien saatavien maksamisesta. Tällöin pääomavajeen määräksi tulee 134,4 miljoonaa euroa. Ranskan viranomaiset katsovat, että valtion vastattavaksi olisi tullut 85–100 prosenttia tästä määrästä.

(125)

Ranskan viranomaiset katsovat myös, että koska valtiolla on sidoksia SNCM:ään ja kun otetaan huomioon toinen Ranskan oikeuskäytännön tapaus (84), tuomioistuin olisi voinut määrätä valtion maksamaan korvauksia työntekijöille, jos yritys olisi asetettu selvitystilaan. Mainitun oikeuskäytännön nojalla Ranskan viranomaiset pitävät erittäin todennäköisenä, että tuomioistuin olisi määritellyt täydentävät korvaukset niiden korvausten perusteella, jotka on maksettu ennen selvitystilaa esitetyn sosiaaliohjelman yhteydessä.

(126)

Tämän lähestymistavan mukaan valtiolle osakkeenomistajana aiheutuvien todellisten kustannusten analyysi osoittaa, että SNCM:n myynnistä 158 miljoonan euron negatiiviseen hintaan aiheutui valtiolle vähemmän kustannuksia kuin sille olisi aiheutunut yrityksen konkurssimenettelystä.

(127)

Johtopäätöksenä Ranskan viranomaiset katsovat, ettei tätä määrää voida pitää valtiontukena.

3.2.2   Osakkeenomistajien toteuttama yhteinen pääomankorotus

(128)

Ranska katsoo toimineensa tässä pääomasijoituksessa asiantuntevan sijoittajan tavoin, koska se toimi samanaikaisesti vähemmistöosakkaana BCP:n ja VT:n rinnalla ja koska tämä sijoitus tuottaa kiinteää pääomakorkoa […] (60) prosenttia vuodessa, joten valtiolla ei ole riskiä liiketoimintasuunnitelman täytäntöönpanosta. Ranskan mukaan tällainen tuottavuus on erittäin hyvä yksityiselle sijoittajalle (85). Se kuitenkin tarkentaa, ettei se saa mitään tuottoa, jos SNCM:ään sovelletaan akordi- tai konkurssimenettelyä tai jos toiminnan jatkajat soveltavat sopimuksen purkamista koskevaa ehtoa.

3.2.3   Täydentävät sosiaaliset toimenpiteet (henkilötuki)

(129)

Ranska vetoaa komission päätöksentekokäytäntöön erityisesti asiassa SFP – Société française de production (86) väittäessään, että tässä rahoituksessa on kyse henkilötuesta, joka ei hyödytä yritystä. Näin ollen täydentävien sosiaalisten toimenpiteiden toteuttaminen irtisanottujen hyväksi julkisilla varoilla ilman, että toimenpiteet vähentävät työnantajalle kuuluvia tavallisia maksuja, kuuluu jäsenvaltioiden sosiaalipolitiikkaan eikä ole valtiontukea.

3.2.4   Vuoden 2003 kumotussa päätöksessä asetettujen rajoitusten poistaminen

(130)

Ranskan viranomaiset muistuttavat, että kaikki vuoden 2003 päätöksessä asetetut ehdot täytettiin kaudella 2003–2006. Lisäksi Ranskan viranomaiset katsovat, etteivät nämä toimenpiteet ole enää tarpeen kilpailun vääristymisen ehkäisemiseksi ja että niiden jatkaminen olisi vastoin suhteellisuusperiaatetta, kun rakenneuudistustuen määrä on laskenut 15,81 miljoonaan euroon. Ranskan viranomaisten mielestä on erityisesti lakkautettava ehdot, joita voitaisiin vielä soveltaa, eli ne, jotka koskevat kieltoa nykyaikaistaa SNCM:n aluskantaa, hintajohtajuutta koskevan eriaatteen noudattamista hinnoittelussa ja tietyn vuorotiheyden säilyttämistä.

3.3   PÄÄTELMÄT

(131)

Jos komissio luokittelee uudet toimenpiteet osittain tai kokonaisuudessaan valtiontueksi, Ranska pyytää komissiota ottamaan huomioon, että uusilla toimenpiteillä varmistetaan SNCM:n paluu kannattavaksi yhtiöksi ja siten niillä ylläpidetään kilpailua asianomaisilla markkinoilla, erityisesti Korsikan liikennöinnin markkinoilla. Ranskan mukaan tämä näkökohta vastaa yhtä vaikeuksissa olevan yrityksen pelastamiseksi laadittujen suuntaviivojen periaatetta, kuten komissio (kumotun päätöksen johdanto-osan 283 kappaleessa) ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin 15 päivänä kesäkuuta 2005 antamassaan tuomiossa (117 kohta) ovat tuoneet esiin. Tuomioistuin vielä muistutti, että komissio voi laajan harkintavaltansa puitteissa katsoa, että yrityksen toiminta on tarpeen entistä tiukempien oligopolististen markkinoiden syntymisen estämiseksi.

(132)

Ranska ehdottaa, että komissio ottaa huomioon markkinatilanteen, kun se määrittelee SNCM:n mahdolliset vastasuoritteet. SNCM:n kapasiteetin heikentäminen vahvistaisi CFF:n johtavaa asemaa Korsikan liikennöinnin markkinoilla (87).

(133)

Ranskan viranomaisten mukaan rakenneuudistussuunnitelma vastaa nykyisessä muodossaan niitä soveltuvuuskriteerejä, jotka komissio on esittänyt vuosien 1999 ja 2004 suuntaviivoissa. SNCM:n yksityistämisen yhteydessä ilmoitetuilla toimenpiteillä oli viranomaisten mukaan tarkoitus palauttaa SNCM pysyvästi kannattavaksi jo vuoden 2009 lopulla, ja ne rajoittuvat välttämättömiin toimenpiteisiin.

IV   ASIANOMAISTEN HUOMAUTUKSET

4.1   PÄÄTÖS ALOITTAA MUODOLLINEN TUTKINTAMENETTELY VUONNA 2002

4.1.1   Corsica Ferries -yhtiön (CFF) huomautukset

(134)

Ensinnäkin CFF kiistää, että SNCM olisi suuntaviivoissa tarkoitettu vaikeuksissa oleva yritys (88), ja toiseksi se epäilee SNCM:n kykyä palata kannattavaksi muilla kuin tuetuilla reiteillä. CFF toteaa, että toisin kuin rakenneuudistussuunnitelmassa (89) ilmoitetaan, Livornoon liikennöidään edelleen.

(135)

Kustannusten vähentämisen osalta CFF valittaa, ettei se ole saanut tiettyjä rakenneuudistussuunnitelman osia, joista sen edustajat ovat esittäneet kritiikkiä (90).

(136)

CFF:n mukaan Ranskan viranomaisten laskelma, jonka tulos on 76 miljoonaa euroa, on täysin kuvitteellinen (91), ja Ranskan viranomaisten esittämä oman pääoman ja rahoituslainojen välinen 79 prosentin suuruinen suhde taas on liioiteltu (92). SNCM:n osakkuuksista CFF tuo esiin, että jotkin tytäryhtiöistä ovat hyödyttömiä meriliikenneyhtiön toiminnan kannalta (93).

(137)

Lopuksi CFF katsoo, että tukihankkeella pyritään kiertämään kabotaasista annettua asetusta ja mitätöimään Marseillen ja Korsikan välistä liikennöintiä koskevan tarjouspyynnön merkitys. CFF painottaa, ettei suunniteltu tuki saa antaa SNCM:lle mahdollisuutta hyökkäävämpään markkinointiin. Se ehdottaa, että rakenneuudistustukea myönnettäisiin vain vuonna 2007 ja vain siinä tapauksessa, että SNCM ei saa vuonna 2006 uutta sopimusta, sillä sen mielestä tämä olisi ainoa tilanne, jossa kyseinen valtion meriliikenneyhtiö olisi todella vaikeuksissa.

4.1.2   STIM:n huomautukset

(138)

CMN:n pääosakas STIM esittää, että SNCM:n CMN:ssä omistamia osakkeita on arvioitava puhtaasti rahoitusvaroina. STIM:n mukaan CMN ja SNCM ovat toisistaan riippumattomia yrityksiä ja muilla kuin Marseillesta lähtevillä reiteillä toistensa kilpailijoita, vaikka ne ovatkin yhdessä julkisen palvelun tarjoamista koskevan sopimuksen osapuolina.

(139)

Kirjeessä ilmoitetaan, että STIM sitoutuisi ”ostamaan osittain tai kokonaan, mieluummin kokonaan, SNCM:n omistuksessa olevat CMN:n osakkeet”, joiden arvoksi se arvioi 15–17 miljoonaa euroa, jos komissio katsoisi lopullisessa päätöksessään asettamiensa edellytysten mukaisesti, että ”luovutus olisi välttämätön rakenneuudistussuunnitelman tasapainon varmistamiseksi”.

4.1.3   Paikallishallinnon edustajien huomautukset

(140)

Marseillen kaupunginjohtaja, Bouches-du-Rhônen departementin neuvoston puheenjohtaja ja Provence-Alpes-Côte d’Azurin alueneuvoston puheenjohtaja korostavat SNCM:n taloudellista merkitystä alueella.

(141)

Provence-Alpes-Côte d’Azurin alueneuvoston puheenjohtaja lisää, että SNCM:n rakenneuudistussuunnitelma täyttää edellytykset, joiden mukaan se voi taata yrityksen elinkelpoisuuden.

(142)

Korsikan parlamentin toimeenpanevan neuvoston puheenjohtaja välitti Korsikan parlamentin 18 päivänä joulukuuta 2002 tekemän päätöksen, jossa se antoi myönteisen lausunnon SNCM:n pääomankorotushankkeesta.

4.1.4   Korsikan liikenneviraston (OTC) huomautukset

(143)

OTC tuo esiin, että SNCM on nykyään ainoa yhtiö, joka pystyy täyttämään sopimuksessa asetetut matkustajaliikennettä koskevat vaatimukset, joten sen lakkauttaminen ”johtaisi välittömästi palvelujen vähentymiseen merkittävällä tavalla”. Lisäksi muistutetaan SNCM:n merkityksestä Korsikan talouden kannalta.

4.2   PÄÄTÖS LAAJENTAA TUTKINTAMENETTELYÄ VUONNA 2006

4.2.1   Corsica Ferries -yhtiön (CFF) huomautukset

(144)

CFF korostaa, että kyse on merkittävistä rahamääristä, jotka ovat suhteettomia SNCM:n liikevaihtoon nähden ja jotka on maksettu SNCM:lle ennen kuin komissio otti kantaa niiden luokitteluun perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(145)

CFF pyytää komissiota kiinnittämään huomiota siihen, että Ranskan valtion tuella SNCM:lle on strategista merkitystä CFF:n kehitykselle. Näiden luvattomien toimenpiteiden ansiosta SNCM voisi harjoittaa erittäin aggressiivista hintapolitiikkaa reiteillä, joilla CFF on toiminut 10 vuotta ja joilla se menettäisi markkinaosuuksia ensimmäisen kerran toiminnan aloittamisen jälkeen.

(146)

CFF:n mielestä yrityksen luovutukseen liittynyt tarjouskilpailu ei ollut täysin avoin, koska valittu yritys, BCP, ei enää johda SNCM:n toimintaa vaan se on luovuttanut paikkansa VT-konsernille. Lisäksi taloudellinen tilanne on muuttunut paljon suotuisammaksi yrityksen hankkijoille, joten CFF pohtii, noudatettiinko sijoittajien yhdenvertaisen kohtelun periaatetta koko menettelyssä.

(147)

CFF epäilee 158 miljoonan euron negatiivisen luovutushinnan osalta, sovellettiinko käsiteltävänä olevassa tapauksessa asiantuntevan markkinataloussijoittajan periaatetta. CFF pohtii, voidaanko valtion katsoa toteuttaneen kyseisen toimenpiteen samanaikaisesti ja samankaltaisissa oloissa asianomaisten yksityissijoittajien merkittävän panostamisen kanssa, kun otetaan huomioon, että valtio sijoitti yritykseen pääomaa ennen osakkaiden yhteistä pääomankorotusta ja uutta rakenneuudistussuunnitelmaa. Toisaalta CFF katsoo, että SNCM:n vakavassa taloudellisessa tilanteessa asiantunteva sijoittaja olisi ryhtynyt toimiin jo aikaisemmin, jotta sijoituksen arvo ei olisi päässyt laskemaan (94).

(148)

CFF:n mielestä viittaus ABX Logistics -asiaan ei ole tarkoituksenmukainen. Kyseisen asian olosuhteita ei voi verrata käsiteltävänä olevan tapauksen olosuhteisiin. Lisäksi CFF korostaa, että kyseisessä asiassa tuensaaja osallistui itse merkittävällä rahoitusosuudella, mitä SNCM ei selvästikään ole tehnyt. Lisäksi CFF toteaa, ettei komissio ottanut vuonna 2006 tekemässään päätöksessä huomioon kustannuksia, jotka liittyvät kanteiden riskiin, kun yritys asetetaan selvitystilaan. Tältä osin CFF katsoo, ettei käsiteltävänä olevassa tapauksessa voida soveltaa kansallista lainsäädäntöä, johon Ranska on vedonnut perustellakseen SNCM:n selvitystilasta aiheutuvia kustannuksia. CFF:n mielestä kassaatiotuomioistuin ei ole Salsignesin kaivoksia ja kemikaaleja koskevassa asiassa maininnut mitenkään valtion suoraa vastuuta osakkeenomistajana, kun yritys, jonka osakkeita se omistaa, asetetaan selvitystilaan. Tuomioistuin on pikemminkin tuonut esiin, että julkista teollisuus- tai liikelaitosta vastaan voidaan nostaa kanne velkojen maksamiseksi henkilöstölle eivätkä tällaisten laitosten johtajat voi väistää velvollisuuksiaan vetoamalla julkisen vallan tukitoimiin.

(149)

Rouenin muutoksenhakutuomioistuimen asiassa Aspocomp vahvistaman oikeuskäytännön soveltamisesta käsiteltävänä olevassa asiassa CFF toteaa, että mainittu oikeuskäytäntö koski emoyhtiön tuomitsemista maksamaan tytäryhtiön työntekijöille sosiaalisia korvauksia tytäryhtiön tekemän sopimuksen rikkomisesta, mikä on kaukana SNCM:n tapauksesta. Ei siis ole merkittävää riskiä siitä, että CGMF tai valtio joutuisi maksamaan irtisanomiskorvauksia konkurssimenettelyn yhteydessä. Lisäksi CFF epäilee muiden sosiaalisten kustannusten arvioita, jotka vaikuttavat eroavan toisistaan sen mukaan, keneltä asiantuntijalta niitä pyydetään.

(150)

CFF katsoo, että asioissa Gröditzer ja Hytasa vahvistetun yhteisön oikeuskäytännön soveltaminen käsiteltävänä olevassa tapauksessa johtaa väistämättä sen toteamiseen, ettei valtio ole toiminut yksityissijoittajan tavoin, koska mainitun oikeuskäytännön mukaisesti valtion tekemä pääomasijoitus liittyi siihen, että se myi 75 prosenttia osakkuudestaan SNCM:ssä, mikä heikensi saman verran sen tuotto-odotuksia.

(151)

Lopuksi CFF katsoo, että selvitystilasta ja pääomankorotuksesta aiheutuvien kustannusten vertailussa pitäisi ottaa huomioon niiden varojen arvo, jotka molemmissa tapauksissa siirtyvät hankkijalle. CFF arvioi toiminnan jatkajille luovutetun varallisuuden arvoksi 640–755 miljoonaa euroa (95), kun otetaan huomioon SNCM:n aluskannan myyntiarvo, joka oli CFF:n arvion mukaan 644–664 miljoonaa euroa elokuussa 2006.

(152)

Vuoden 2002 pääomankorotuksen jälkeen toteutettujen toimenpiteiden määrittelystä rakenneuudistustuiksi CFF toteaa, että jos SNCM:n voidaan katsoa vuoden 2004 suuntaviivojen mukaisesti olleen vaikeuksissa oleva yritys ennen ensimmäistä 142,5 miljoonan euron pääomankorotusta, tämä luonnehdinta on hyvin kyseenalainen toisen 8,75 miljoonan euron pääomankorotuksen jälkeen, kun yrityksen oma pääoma oli muodostettu uudelleen.

(153)

Yrityksen elinkelpoisuuden osalta CFF korostaa, että SNCM:n luovutus on vain osittainen eikä se ole peruuttamaton, sillä toiminnan jatkajien kanssa on neuvoteltu sopimuksen purkamista koskeva ehto. Nämä seikat herättävät vakavan epäilyn toiminnan jatkajien halusta ja kyvystä saneerata SNCM, ja siten ne heikentävät yrityksen kestävän elinkelpoisuuden näkymiä. Lisäksi CFF tuo esiin, että toisin kuin vuoden 2004 suuntaviivoissa vaaditaan, Ranskan viranomaiset eivät ole suunnitelleet luopuvansa toiminnoista, jotka ovat rakenteellisesti tappiollisia vielä rakenneuudistuksen jälkeen (96). Lisäksi CFF suhtautuu epäilevästi kulujenvähennysohjelmaan, kun SNCM:n aluskanta on kasvanut (97), ja henkilöstönvähennysohjelmaan, kun vuoden 2002 sosiaaliohjelma on kariutunut.

(154)

CFF epäilee uusien tukien rajoittumista vähimmäismäärään, koska sosiaalisten kustannusten sisältö on epäselvä ja koska SNCM:n 28 päivänä huhtikuuta 2006 pidetyn yhtiökokouksen pöytäkirjasta ilmenee, että tuilla on osittain katettu yrityksen liiketappioita vuosina 2006 ja 2007. CFF myös katsoo, etteivät SNCM:n toiminnan jatkajat osallistu merkittävästi yrityksen rakenneuudistukseen.

(155)

CFF:n mielestä kilpailun kohtuutonta vääristymistä pitäisi ehkäistä muokkaamalla ja tarkentamalla SNCM:lle vuonna 2003 määrättyjä vastasuoritteita sekä määräämällä uusia vastasuoritteita SNCM:n markkinaosuuden pienentämiseksi (98). Lisäksi CFF katsoo, ettei SNCM ole noudattanut joitakin vuoden 2003 päätöksellä määrättyjä toimenpiteitä. CFF väittää, että SNCM on hankkinut uusia aluksia vuoden 2003 komission päätöksen 2 artiklan vastaisesti. SNCM ei myöskään ole luopunut osakkuudestaan CCM:ssä, kuten komission päätöksen 3 artiklassa määrätään. Lopuksi SNCM on rikkonut mainitun päätöksen 4 artiklaa harjoittamalla vuodesta 2003 lähtien aggressiivista hintapolitiikkaa CFF:n hintoja alhaisemmilla hinnoilla (jopa 30 prosenttia halvemmat liput samanlaisilla tai vastaavilla vuoroilla).

(156)

Toisesta 8,75 miljoonan euron pääomankorotuksesta CFF toteaa, että sen lisäksi, että julkinen ja yksityinen sijoitus on tehtävä samanaikaisesti, yksityisen osuuden on oltava merkittävä ja toteutettu vastaavanlaisissa olosuhteissa, jotta valtion toimenpide olisi perusteltu. Käsiteltävänä olevassa tapauksessa nämä kaksi edellytystä eivät täyty. Ensinnäkin toiminnan jatkajien osuus, joka on tiukasti sidoksissa ensimmäiseen 142,5 miljoonan euron pääomankorotukseen, ei ole merkittävä. Toiseksi toiminnan jatkajien toimenpidettä ei toteutettu samankaltaisissa olosuhteissa kuin valtion toimenpide, kun otetaan huomioon sopimuksen purkamista koskevat ehdot ja CGMF:n vähemmistöosakkuudesta odotettu tuotto.

(157)

CFF kiistää 38,5 miljoonan euron sosiaalisten toimenpiteiden luokittelun henkilötueksi. Vaikka SNCM:n työntekijät hyötyvät suoraan tästä määrästä, CFF korostaa, että toimenpiteellä voi olla välillisesti suotuisia vaikutuksia SNCM:lle, erityisesti työmarkkinatilanteen rauhoittumisen myötä.

4.2.2   STIM:n huomautukset

4.2.2.1   Vuoden 2002 pääomankorotuksen jälkeen toteutetut toimenpiteet

(158)

STIM katsoo, että 158 miljoonan euron negatiivinen luovutushinta ei ole avoimeen ja syrjimättömään tarjouskilpailuun perustuva markkinahinta, koska pääomankorotus toteutettiin olosuhteissa, jotka eivät vastaa yksityissijoittajan tavallisia olosuhteita. STIM:n mukaan uudelleenarvioidun kirjanpidollisen nettovarallisuuden ansiosta valtiolle ei pahimmassa tapauksessa aiheutuisi mitään kustannuksia selvitystilasta tai se voisi jopa saada siitä voittoa, luovutushinta on aivan mitätön suhteessa yrityksen arvoon (STIM arvioi arvoksi 350 miljoonaa euroa) ja tuki on suhteeton yrityksen tarpeisiin nähden.

(159)

STIM pyytää komissiota kiinnittämään huomiota yksityiselle sektorille siirrosta tehdyn sopimuksen purkamista koskevan ehdon kohtuuttomuuteen.

(160)

Lisäksi STIM kiistää negatiivisen myyntihinnan perustelemisen sillä epätodennäköisellä oletuksella, että selvitystila aiheuttaisi työmarkkinaongelmia.

(161)

STIM katsoo, että toinen 8,75 miljoonan euron pääomankorotus ei noudata markkinataloussijoittajaperiaatetta, sillä sijoituksen tuotosta ei ole riittävästi takeita. STIM ei hyväksy väitettä, jonka mukaan pääomankorotus ei ole valtiontukea, koska yksityinen ja julkinen sijoitus on tehty samanaikaisesti. Vaikka tällainen samanaikaisuus voitaisiin osoittaa, se on vain yksi merkki eikä se riitä yksinään perustelemaan luokitusta (99). STIM väittää, että pääomankorotus oli Ranskan hallituksen tae toiminnan jatkajille siitä, että SNCM saisi Korsikan liikennöintiä koskevan julkisen palvelun sopimuksen.

(162)

STIM katsoo, että 38,5 miljoonan euron henkilötuella on tosiasiallisesti tarkoitus antaa SNCM:lle mahdollisuus toteuttaa jotkin komissiolle esitetyn saneeraussuunnitelman olennaiset kohdat, joita ei ole pantu täytäntöön, kuten henkilöstön vähentäminen.

4.2.2.2   Yhdenmukaisuus vuoden 2004 suuntaviivojen kanssa

(163)

STIM:n mielestä SNCM:n saamat tuet eivät rajoitu vähimmäismäärään. SNCM:n ja rakenneuudistussuunnitelman mukaisten toiminnan jatkajien rahoitusosuudet eivät täytä vuoden 2004 suuntaviivoissa määrättyjä edellytyksiä, eikä ole osoitettu, että SNCM:n tilanne olisi ollut siinä määrin poikkeuksellinen, että se olisi oikeuttanut alhaisemman oman rahoitusosuuden. STIM korostaa myös, että vuonna 2006 myönnetyt tuet olivat suhteettomia, koska SNCM pystyi niiden avulla muodostamaan varantoja myöhempien tappioiden kattamiseksi. Lopuksi se, ettei SNCM suunnitellut luopuvansa omaisuuseristä, jotka eivät olleet välttämättömiä yrityksen elinkelpoisuuden kannalta, on vastoin vuoden 2004 suuntaviivoissa asetettuja vaatimuksia.

(164)

STIM katsoo, että määrät maksettiin vuoden 2004 suuntaviivoissa vahvistetun kertaluontoisuuden periaatteen vastaisesti. Yrityksen taloudellisen tilanteen heikkeneminen ja työmarkkinaosapuolten väliset konfliktit eivät ole poikkeuksellisia ja odottamattomia tilanteita, joista tuensaajayritys ei itse ole vastuussa.

(165)

Näin ollen STIM vaatii, että SNCM suorittaa puolta tuen määrästä (98,25 miljoonaa euroa) vastaavat ylimääräiset korvaukset luopumalla vielä yhdestä aluksesta sekä suorista ja välillisistä osakkuuksistaan CMN:ssä. Tässä yhteydessä STIM toteaa, etteivät kyseiset osakkuudet ole rakenneuudistustukia koskevissa vuoden 2004 suuntaviivoissa tarkoitetulla tavalla strategisia, koska ne eivät ole välttämättömiä yrityksen elinkelpoisuuden kannalta eivätkä ne ole omaisuuseriä, joita ei voida luovuttaa.

(166)

STIM tuo vielä esiin, ettei SNCM:n ja CMN:n välillä ole väitettyä synergiaa, koska SNCM:llä ei ole mitään tosiasiallista roolia CMN:n johtamisessa ja kehittämisessä. Lopuksi STIM korostaa, ettei näiden kahden yrityksen välillä ole ollut osakassopimusta sen jälkeen, kun CMN purki sen 15 päivänä maaliskuuta 2006, kuten Pariisin muutoksenhakutuomioistuin on todennut.

4.2.3   SNCM:n huomautukset

(167)

SNCM toimitti komissiolle selvityksen talous- ja kilpailutilanteestaan sekä sen mukana oikeudellisen lausunnon, jossa arvioitiin riskiä siitä, että selvitystilamenettelyn yhteydessä valtion katsotaan oikeudellisesti toimineen yrityksen tosiasiallisena johtajana yksityistämistä edeltäneenä aikana.

(168)

SNCM:n konsultoima asianajotoimisto Baker & McKenzie päättelee, että kun otetaan huomioon yhtiön työntekijöitä koskevat asiakirjat sekä sen kirjeenvaihto ja valvontaelinten toimet ja selonteot, valtio […] (60) päätöstä (100) […] (60) elimet (101), […] (60) yritysten hallintoelimet (102). Raportissa korostetaan, että […] (60) SNCM (103). Lopuksi samassa raportissa esitetään, että […] (60) SNCM.

(169)

Tämän perusteella SNCM:n asiantuntija toteaa, että Marseillen kauppatuomioistuin olisi erittäin todennäköisesti katsonut Ranskan valtion toimineen tosiasiallisena johtajana.

(170)

Muun muassa tilintarkastustuomioistuimen kertomuksissa esitetyistä seikoista tulee lisäksi esiin, että tietyt liikkeenjohdolliset virheet, joista Ranskan valtio SNCM:n tosiasiallisena johtajana on vastuussa, ovat vaikuttaneet todettuun SNCM:n varojen riittämättömyyteen. Raportissa tuodaan esiin muun muassa seuraavat liikkeenjohdolliset virheet: liiketoiminnalliset […] (60) valinnat. Valtion tekemistä liikkeenjohdollisista virheistä aiheutuneen haitan arvo on […] (60).

(171)

Tässä tilanteessa SNCM:n asiantuntija katsoo, ettei ole mitään epäilystä siitä, että Ranska tuomittaisiin vastaamaan osittain tai kokonaan varojen riittämättömyydestä korvauskanteen yhteydessä, kun otetaan huomioon valtion tiivis osallistuminen SNCM:n johtamiseen, sen ilmeiset liikkeenjohdolliset virheet ja sen suuret taloudelliset resurssit.

(172)

Asiaa koskevan oikeuskäytännön perusteella SNCM:n asiantuntija toteaa, että jos SNCM olisi asetettu selvitystilaan, valtio olisi hyvin todennäköisesti tuomittu vastaamaan kaikista SNCM:n työntekijöihin liittyvistä korvauksista. Valtion vastuulle osakkeenomistajana olisi kuulunut 85–100 prosenttia todetusta varojen riittämättömyydestä (316,6–385,7 miljoonaa euroa). Näin ollen Ranskan valtio toimi asiantuntevan sijoittajan tavoin, kun se päätti yksityistää SNCM:n vahvistettuaan ensin sen omaa pääomaa 158 miljoonalla eurolla.

V   RANSKAN VIRANOMAISTEN KOMMENTIT ASIANOMAISTEN HUOMAUTUKSIIN

5.1   RANSKAN VIRANOMAISTEN KOMMENTIT ASIANOMAISTEN HUOMAUTUKSIIN, JOTKA KOSKEVAT PÄÄTÖSTÄ ALOITTAA MUODOLLINEN TUTKINTAMENETTELY VUONNA 2002

5.1.1   CFF:n huomautukset

(173)

Ranskan viranomaiset ovat tuoneet esiin, että tietyt CFF:n esittämät tiedot SNCM:n tarjonnasta ovat virheellisiä.

(174)

Valtio katsoo, että toisin kuin CFF väittää, rakenneuudistussuunnitelma on laadittu siten, että sen avulla voidaan palauttaa SNCM:n kannattavuus mitä pikimmin ja luoda keskipitkän ja pitkän aikavälin elinkelpoisuuden edellyttämät olosuhteet. Ranskan viranomaiset täsmentävät, että kulujenvähennysohjelmasta on jo pantu täytäntöön merkittävä osa. Merenkulkukalustoa on vähennetty ja omaisuudenluovutusohjelmaa toteutetaan liiketoimintasuunnitelman mukaisesti. Liikenneyhteyksiä on järjestelty uudelleen ja välituotekäytön vähentämistä koskeva toimintaohjelma on tuottanut ensimmäiset tuloksensa. Liiketoimintasuunnitelman työpaikkoihin liittyvää osa-aluetta pannaan asteittain täytäntöön. Lisäksi SNCM varasi 21,3 miljoonaa euroa vuonna 2001 rakenneuudistustoimenpiteitä ja erityisesti työpaikkojen säilyttämistä koskevaa ohjelmaa varten.

(175)

Tuen määrän määrittelyn osalta Ranskan viranomaiset vakuuttavat, että oman pääoman ja yleisen velkaantumisen välinen suhde 0,79 on hyvinkin yleinen useimpien meriliikenneyhtiöiden taseissa tavanomaisissa olosuhteissa. Sen sijaan CFF:n ilmoittama CMN:n suhdeluku 0,497 vuodelta 2001 on Ranskan viranomaisten mukaan virheellinen, sillä siinä ei oteta huomioon taseen käytettävissä olevia rahavaroja. Kun tämä laiminlyönti korjataan, CMN:n suhdeluvuksi saadaan 0,557. Ranskan viranomaisten mukaan suhdeluku on sittenkin riittämätön CMN:lle, mistä on osoituksena CMN:n vaikea kassatilanne vuonna 2002. CMN joutui lainaamaan STIM:ltä jopa 8 miljoonaa euroa rahoittaakseen kassavajeen, jota pankit eivät kattaneet.

5.1.2   STIM:n esittämät huomautukset

(176)

Ranskan viranomaiset vakuuttavat, ettei SNCM:n osakkuutta CMN:n pääomasta voida analysoida puhtaasti rahoitusvaroina, kuten STIM väittää. Ranska puolustaa kantaa, jonka mukaan SNCM:n osakkuudella CMN:ssä on erittäin strateginen merkitys. Osakkeiden luovutus olisi sen mukaan elinkeinotoiminnan kannalta perusteetonta ja lisäksi paha strateginen virhe.

5.1.3   Paikallishallinnon edustajien huomautukset

(177)

Ranska pitää yleisesti ottaen oikeana Provence-Alpes-Côte d’Azurin alueneuvoston puheenjohtajan kirjeen sisältöä, mutta se tuo kuitenkin esiin, että toisin kuin kirjeen (104) 2 kohdassa väitetään, Manner-Ranskan ja Korsikan välisten liikenneyhteyksien tarjonta ei ole ylimitoitettua kysyntään nähden, ja SNCM:n hinnoittelupolitiikka noudattaa yhtiön tekemiä sitoumuksia, joiden mukaan se ei aloita hintasotaa eikä pyri hintajohtajaksi.

5.2   ASIANOMAISTEN HUOMAUTUKSET VUODEN 2006 PÄÄTÖKSESTÄ

(178)

Ranska panee merkille, että yleisesti ottaen STIM ja CFF ovat toistaneet paljon samoja huomautuksia, jotka ne esittivät komissiolle jo vuonna 2003. Se korostaa erityisesti, että CFF:n huomautukset on käsitelty ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa komission 9 päivänä heinäkuuta 2003 tekemän päätöksen kumoamiskanteen yhteydessä ja sekä komissio että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on hylännyt niistä suurimman osan.

5.2.1   Ensimmäisessä rakenneuudistussuunnitelmassa ja sen muutetuissa versioissa esitettyjen toimenpiteiden ennenaikainen täytäntöönpano

(179)

Yleiseen huomioon, joka koskee tuiksi luokiteltavien toimenpiteiden ennenaikaista täytäntöönpanoa, Ranskan viranomaiset vastaavat, että tällainen täytäntöönpano johtuu menettelyn erityispiirteistä eli siitä, että komission 9 päivänä heinäkuuta 2003 tekemä hyväksymispäätös kumottiin vuonna 2005, eikä siitä, että Ranskan viranomaiset haluaisivat kiertää EY:n perustamissopimuksen mukaisia velvoitteitaan. Ranska lisää vielä tiedottaneensa aina komissiolle asian etenemisestä ja erilaisista tammikuun 2005 jälkeen sovituista toimenpiteistä jäsenvaltioiden ja komission vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti.

(180)

Ranska katsoo, että koska viimeksi mainitut toimenpiteet eivät ole tukia, niihin ei sovelleta perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohtaa, ja että näin ollen ei ole mitään syytä lykätä niiden täytäntöönpanoa.

5.2.2   Vuoden 2002 pääomankorotuksen jälkeen toteutetut toimenpiteet

(181)

Ranska tarkentaa luovutusmenettelystä, että se aikoi alusta lähtien soveltaa perinteisiä valintaperusteita, joissa otetaan ensisijaisesti huomioon SNCM:n osakkeista tarjottava hinta ja toissijaisesti muita tekijöitä (liiketoimintasuunnitelma, henkilöstösuunnitelma jne.), joihin kuuluu määrä, jonka ehdokas on valmis sijoittamaan yhtiöön pääomankorotuksen muodossa. Ranska kiistää jyrkästi kolmansien osapuolien väitteen, jonka mukaan myyntimenettely ei olisi ollut läpinäkyvä, ja se muistuttaa, että käsiteltävänä olevassa tapauksessa se on mennyt jopa valtion osakkuuksien luovutuksiin sovellettavia lakisääteisiä ja sääntömääräisiä velvoitteitaan pidemmälle, vaikka nekin ovat ankaria ja pakottavia. Ranska muistuttaa, että tapahtumat, jotka seurasivat BCP:n tarjousta hankkia 100 prosenttia SNCM:n osakkeista, sijoittuivat erittäin vaikeaa taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen, eikä VT:n liittyminen BCP:n tarjoukseen muuttanut toimen kaupallisia ja taloudellisia ehtoja (pääoman jakoa lukuun ottamatta).

(182)

Ranska muistuttaa 158 miljoonan euron negatiivisesta hinnasta, että kun otetaan huomioon SNCM:n taloudellinen tilanne 30 päivänä syyskuuta 2005, yritys myytiin markkinahintaan ja myynti oli taloudellisesti kannattavampi vaihtoehto kuin yrityksen asettaminen selvitystilaan. Tässä yhteydessä Ranskan viranomaiset tarkentavat, että selvitystilan partaalla olevan yrityksen luovutuksen yhteydessä yksityissijoittajan periaatteen soveltamisella ei ole tarkoitus hakea julkisen toimen tuottavuutta vaan ehkäistä merkittävämpiä tappioita, joita osakkaille aiheutuisi kalliimmasta selvitystilasta.

(183)

Ranska kiistää väitteen, jonka mukaan SNCM:stä maksettu hinta ei vastannut sen todellista arvoa. Ranska erityisesti torjuu STIM:n yrityksen arvosta esittämän arvion, joka on lähes 350 miljoonaa euroa. Määrässä otetaan huomioon vain ne taseen osat, jotka nostavat arvoa kirjanpidollisen oman pääoman pohjalta (poikkeukselliset poistot, alusten jäljelle jäävä myyntivoitto jne.) eikä siinä oteta huomioon niitä velkoja, jotka laskisivat arvoa. Tämä puhtaasti kirjanpidollinen laskentamenetelmä ei vastaa SNCM:n kaltaisen meriliikenneyhtiön taloudellista todellisuutta, koska yhtiöllä on taseessa näkyvien omaisuuserien lisäksi merkittäviä taseen ulkopuolisia velkoja ja vain rajallinen tuottavuus.

(184)

Ranskan viranomaiset torjuvat myös CFF:n väitteen, että Ranska aliarvioi SNCM:n aluskannan myyntiarvon, joka on CFF:n mukaan 406,5–426,5 miljoonaa euroa. Ranskan viranomaisten mukaan kaikki CFF:n laskelmaan sisällytetyt alukset eivät olleet SNCM:n yksinomistuksessa 30 päivänä syyskuuta 2005. Tilannetta, jossa mahdollinen omaisuuden realisointi olisi toteutettu, ei mietitty, kun alusten myyntiarvoon ei ole sovellettu hinnanalennuksia, ja myyntiarvon laskennassa käytetty ajankohta, elokuu 2006, ei ole SNCM:n realisoinnin kannalta asianmukainen, vaan viitepäivämäärä on 30 päivä syyskuuta 2005. Lisäksi Ranska panee merkille, että jos CFF:n ehdottama laskelma hyväksyttäisiin, negatiivinen hinta olisi kolme kertaa alhaisempi kuin asian Gröditzer oikeuskäytännössä vaadittu pääoman realisointiarvo, mikä olisi suotuisampi tilanne kuin oletukset, joita Ranskan viranomaiset ovat esittäneet komissiolle.

(185)

Ranskan viranomaiset vastaavat CFF:n väitteeseen, jolla se kyseenalaistaa asian Gröditzer oikeuskäytännön soveltamisen sen perusteella, että valtion SNCM:ään tekemä pääomasijoitus oli sidoksissa siihen, että se myi 75 prosenttia osakkeistaan, jolloin se heikensi saman verran tuotto-odotuksiaan. Viranomaisten mukaan 158 miljoonan euron negatiivinen luovutushinta vastasi koko SNCM:n pääoman luovutusta, jonka jälkeen valtio sijoitti uudelleen 25 prosenttia, josta se sai tuottoa […] (60) prosenttia vuodessa. Näin ollen Ranska katsoo, että sijoituksen tuotto on edelleen taattu, kun se omistaa 25 prosenttia yhtiön osakkeista, sillä näiden osakkeiden tuottotakuu on erittäin korkea.

(186)

Ranska kiistää CFF:n väitteen, ettei käsiteltävänä olevassa tapauksessa voisi soveltaa päätöksen ABX lähestymistapaa, joka perustuu erityisesti SNCM:n selvitystilasta aiheutuvien kustannusten analyysiin ja valtion riskiin joutua vastaamaan yrityksen veloista korvauskanteen yhteydessä siten, kuin siitä määrätään Ranskan yleistäytäntöönpanomenettelyissä ja se vahvistetaan kansallisessa oikeuskäytännössä (Rouenin muutoksenhakutuomioistuimen 22 päivänä maaliskuuta 2005 antama tuomio). Ranskan viranomaiset katsovat, että vaikka niiden käyttäytymistä SNCM:n johtajana ei voida korvauskanteen käsittelyn yhteydessä luonnehtia moitittavaksi, on erittäin suuri riski, että kansallinen tuomioistuin tuomitsee valtion vastaamaan SNCM:n varojen riittämättömyydestä, kun otetaan huomioon, että kauppalain L. 651–2 §:ään perustuva liikkeenjohdollisen virheen määritelmä on hyvin joustava, ja kun otetaan huomioon edellä mainittu oikeuskäytäntö, jota voidaan soveltaa käsiteltävänä olevassa tapauksessa.

(187)

Ranska muistuttaa, että toisin kuin CFF ja STIM väittävät, 8,75 miljoonan euron pääomankorotus ei ole valtiontukea, koska sijoitus oli samanaikainen, sen merkintäehdot olivat samankaltaiset ja valtio sai keskimääräistä korkeamman korvauksen CGMF:n kautta.

(188)

Ranskan viranomaiset tarkentavat erityisesti, etteivät sopimuksen purkamista koskevat ehdot vaaranna sijoittajien yhdenvertaisuuden periaatetta, koska ne sovittiin SNCM:n sataprosenttisen luovutuksen yhteydessä eikä sitä seuranneen 35 miljoonan euron suuruisen pääomankorotuksen yhteydessä.

(189)

Lisäksi Ranska muistuttaa, että sen sijoitus on paljon alhaisempi kuin toiminnan jatkajien, sillä toiminnan jatkajien sijoitukseen (26,25 miljoonaa euroa) on verrattava vain 8,75 miljoonan euron määrää. Ensimmäistä 142,5 miljoonan euron pääomankorotusta tulisi tarkastella vain vertailussa selvitystilan hinnan kanssa.

(190)

Lopuksi Ranska kiistää STIM:n väitteen, jonka mukaan pääomankorotus olisi yksityisille toiminnan jatkajille annettu tae siitä, että SNCM saa Korsikan liikennöintiä koskevan julkisen palvelun sopimuksen. Ranskan viranomaisten mukaan pääomankorotus on järkevä ja yrityksen tuloksesta riippumaton eikä julkisen palvelun sopimuksen myöntäminen SNCM:lle parantaisi sijoituksesta odotettavaa tuottoa.

(191)

Ranska toistaa, että 38,5 miljoonan euron sosiaaliset toimenpiteet ovat henkilötukia eikä niiden siirtymisen valtion vastuulle voida katsoa tuovan yritykselle välillistä etua, koska ne toteutetaan SNCM:n lakisääteisten ja sopimusperusteisten velvollisuuksien lisäksi. Ranska myös muistuttaa, ettei näiden toimenpiteiden turvin voida irtisanoa työntekijöitä, jotka ilman niitä jäisivät SNCM:n vastuulle.

(192)

Ranskan viranomaiset tarkentavat, että toisin kuin CFF väittää, kyseistä 38,5 miljoonan euron summaa ei käytetä vuoden 2003 sosiaaliohjelmassa esitettyjen henkilöstövähennysten toteuttamiseen, sillä kyseiset vähennykset on viiveestä huolimatta jo pantu täytäntöön. Uudella sosiaaliohjelmalla täydennetään näin ollen vuoden 2003 sosiaalisia toimenpiteitä.

5.2.3   Yhdenmukaisuus suuntaviivojen kanssa

(193)

Edellä esitetyn perusteella Ranska katsoo, että tarkasteltava tuen määrä on 15,81 miljoonaa euroa.

(194)

Toisin kuin CFF väittää, ensimmäinen pääomankorotus antoi kyllä SNCM:lle mahdollisuuden muodostaa uudelleen oman pääoman, mutta se ei muuttanut sen vuoden 2004 suuntaviivojen 11 kohdan mukaista asemaa vaikeuksissa olevana yrityksenä, koska pääomankorotuksen tarkoituksena oli varmistaa yhtiön toiminnan jatkuminen.

(195)

Ranska torjuu CFF:n väitteet, joiden mukaan sen ei olisi pitänyt myöntää yritykselle enempää rahoitusta, sillä SNCM olisi voinut ottaa pankkilainaa. Tässä yhteydessä Ranskan viranomaiset muistuttavat, että pankit olivat 24 päivänä elokuuta 2005 kieltäytyneet myöntämästä SNCM:lle enempää luottolimiittiä, joten ainoat vaihtoehdot olivat yksityistäminen ja selvitystila.

(196)

Ranska kiistää CFF:n ja STIM:n väitteet vuoden 2002 rakenneuudistussuunnitelman epäonnistumisesta, sillä suunnitelma pantiin viivästymisestä huolimatta täytäntöön ja se tuotti tavoitellut tulokset vuonna 2005. SNCM:n talous- ja rahoitustilanteen heikkeneminen yrityksestä riippumattomista syistä pakotti pidentämään vuonna 2002 ilmoitetun suunnitelman täytäntöönpanoa ja ottamaan käyttöön uusia toimenpiteitä.

(197)

Ranskan mielestä SNCM:n saneerausnäkymät ovat hyvät ja uusien osakkaiden suunnittelemat toimenpiteet, erityisesti sosiaaliohjelman täytäntöönpano, reittien muokkaus ja tiettyjen alusten uudistaminen, mahdollistavat yrityksen paluun kannattavaksi. Tässä yhteydessä Ranska tuo esiin, että kun otetaan huomioon julkisen palvelun sopimuksesta saatavat tuotot (noin [50–70] (60) prosenttia SNCM:n liikevaihdosta), kiinteiden kulujen korkea taso ja Marseille–Korsika-linjalla käytettyjen kuuden aluksen siirtoon liittyvät vaikeudet, julkisen palvelun sopimus on olennainen yrityksen strategian ja elinkelpoisuuden kannalta.

(198)

Tuen rajoittumisesta vähimmäismäärään Ranska toteaa, että se on rajoittanut rakenneuudistuksen kustannukset rakenneuudistuksen toteuttamisen edellyttämään vähimmäismäärään. Ranskan viranomaiset muistuttavat, että kuten komissio myönsi vuoden 2003 päätöksessään, yritys on itse osallistunut rakenneuudistussuunnitelmaan riittävästi omilla varoillaan, kun se on luovuttanut omaisuuttaan yhteensä 30,2 miljoonan euron arvosta. Kun otetaan vielä huomioon SNCM:n muut luovutukset, joiden kokonaissumma on 12,2 miljoonaa euroa, yrityksen oma rahoitusosuus on yhteensä 42,38 miljoonaa euroa. Ranskan mielestä määrä on huomattavasti suurempi kuin rakenneuudistustukien hyväksymiseen tarvittava oma rahoitusosuus, kun näiden tukien määräksi jää 15,81 miljoonaa euroa, jos muita toimenpiteitä ei katsota valtiontuiksi.

5.2.4   Komission vuoden 2003 päätöksessä asetetut ehdot ja mahdolliset uudet vastasuoritteet

(199)

Ranskan viranomaiset vakuuttavat, että toisin kuin STIM ja CFF väittävät, ne ovat täyttäneet kaikki vuoden 2003 päätöksessä vahvistetut edellytykset, jotka sitoivat niitä vuoden 2006 loppuun asti, ja ne ovat erityisesti säilyttäneet aluskannan 11 aluksessa ja soveltaneet alhaisempia hintoja kuin kilpailijat.

(200)

Lisäksi Ranska katsoo, että uudessa lopullisessa päätöksessä SNCM:lle määrättävät vastasuoritteet tulisi mukauttaa siihen, että rakenneuudistustuen määrä on enää 15,81 miljoonaa euroa 69,3 miljoonan euron sijasta.

(201)

Tässä yhteydessä Ranska torjuu STIM:n väitteet, jotka koskevat komission mahdollisuutta määrätä SNCM vastasuoritteena luopumaan osakkuudestaan CMN:ssä. Ranska kiistää myös STIM:n väitteen, jonka mukaan vuoden 2004 suuntaviivoissa olisi kyseenalaistettu vuoden 1999 suuntaviivojen mukainen strategisten omaisuuserien määritelmä.

(202)

Toimenpiteistä, joilla CFF:n mukaan voitaisiin pienentää SNCM:n markkinaosuutta, Ranskan viranomaiset täsmentävät, että kuten komissio totesi vuoden 2003 päätöksessään (johdanto-osan 87 kappale), kyseisillä markkinoilla (liikennöinti Manner-Ranskasta Korsikaan ja Pohjois-Afrikkaan) ei ole ylikapasiteettia ja Korsikaan julkisen palvelun sopimuksen nojalla ja sen ulkopuolella liikennöitävien linjojen uudistaminen vaarantaisi yrityksen elinkelpoisuuden.

(203)

CFF:n väitteestä, jonka mukaan edellä kuvailtujen toimenpiteiden toteuttamisesta SNCM:n hyväksi aiheutuu vakava riski, että SNCM:n pääasiallinen kilpailija, CFF, katoaa Manner-Ranskan ja Korsikan välisen liikennöinnin markkinoilta, Ranskan viranomaiset tuovat esiin, että kun otetaan huomioon nykyinen tilanne kyseisillä markkinoilla, joilla CFF on hallitsevassa asemassa, kilpailun säilyminen edellyttää, että SNCM:n rakenneuudistussuunnitelma hyväksytään ja että SNCM jatkaa toimintaansa kyseisillä markkinoilla.

VI   TOIMENPITEIDEN ARVIOINTI

6.1   SEUT-SOPIMUKSEN 107 ARTIKLAN 1 KOHDASSA TARKOITETUN TUEN OLEMASSAOLO

(204)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa määrätään seuraavaa: ”Jollei perussopimuksissa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.”

(205)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaan kansallinen toimenpide luokitellaan valtiontueksi vain, jos seuraavat kumulatiiviset edellytykset täyttyvät: 1) toimenpiteellä myönnetään valikoiva taloudellinen etu; 2) tämä etu rahoitetaan valtion varoista; 3) etu vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua; ja 4) toimenpide on omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan (105).

(206)

Komissio toteaa, että SNCM:lle on myönnetty Ranskan valtion kokonaan omistaman CGMF:n kautta yhteensä 274,54 miljoonaa euroa (106) valtion varoja.

(207)

Koska SNCM toimii meriliikennealalla, joka on avoinna Euroopan sisäiselle kilpailulle, sen saama mahdollinen taloudellinen etu vääristää kilpailua ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(208)

Asetusta (ETY) N:o 3577/92 oltiin väliaikaisesti soveltamatta 1 päivään tammikuuta 1999 asti saarikabotaasiin Välimerellä. Tämän perusteella ei voida lähtökohtaisesti sulkea pois mahdollisuutta siihen, että Välimerellä harjoitetun saarikabotaasin turvaamiseksi julkisen palvelun sopimuksen mukaisesti maksetut tuet ovat saattaneet vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja vääristää kilpailua.

(209)

Vaikka on mahdollista, etteivät kabotaasiliikenteen turvaamiseksi myönnetyt tuet vaikuttaneet kauppaan ja ettei niistä aiheutunut kilpailunvääristymiä ennen 1 päivää tammikuuta 1999, tilanne on joka tapauksessa muuttunut kyseisen ajankohdan jälkeen, koska asetuksen N:o 3577/92 mukaisesti kabotaasitoiminta on vastaisuudessa avoinna kaikille Euroopan unionin toimijoille. On myös syytä korostaa, että kabotaasiliikenteen harjoittamisen lisäksi SNCM toimii kansainvälisillä meriliikennemarkkinoilla, jotka on vapautettu neuvoston asetuksella (ETY) N:o 4055/86 (107).

(210)

Tämän vuoksi komissio katsoo, että tarkasteltavana olevassa tapauksessa tämän päätöksen johdanto-osan 205 kappaleessa mainitut SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan kolme viimeistä arviointiperustetta täyttyvät. Tästä syystä komission on tarkasteltava 11 päivänä syyskuuta 2012 annetun tuomion mukaisesti erikseen kutakin toimenpidettä sen arvioimiseksi, onko kyseessä valikoiva taloudellinen etu.

6.1.1   Analyysin viiteajankohta

(211)

Tuomioistuimen oikeuskäytännön (108) mukaan komission on päätöksensä kumoamisen jälkeen käytettävä uuden analyysinsa lähtökohtana ainoastaan tietoja, jotka olivat sen käytettävissä kumotun päätöksen hyväksymisajankohtana. Käsiteltävänä olevassa tapauksessa kyseessä on siis 8 päivä heinäkuuta 2008.

(212)

Kyseisen ajankohdan eli 8 päivän heinäkuuta 2008 jälkeisiä tapahtumia ei siis voida ottaa huomioon. Markkinatilanteen muutokset ja kehitys tai tuensaajayrityksen tilanteen muutokset on siis jätettävä analyysin ulkopuolelle. Komissio ei myöskään ota huomioon rakenneuudistussuunnitelman toteuttamista heinäkuun 2008 jälkeen (109).

(213)

Komissiolla ei ole velvoitetta käynnistää uudelleen asian tutkintaa edes sen täydentämiseksi uusilla teknisillä asiantuntijaselvityksillä (110). Vaikka päätös eri vaiheita sisältävän hallinnollisen menettelyn lopettamisesta kumottaisiin, se ei välttämättä merkitse, että koko menettely kumotaan. Jos komission tekemä analyysi osoittautuu puutteelliseksi huolimatta tutkintatoimista, jotka mahdollistavat tuen sisämarkkinoille soveltuvuuden kattavan analysoinnin (kuten käsiteltävänä olevassa tapauksessa), ja johtaa näin siihen, että päätös kumotaan, kyseisen päätöksen korvaamiseen tähtäävässä menettelyssä voidaan ottaa lähtökohdaksi jo toteutettuja tutkintatoimia (111).

(214)

Koska komission on käytettävä uuden analyysinsa lähtökohtana pelkästään niitä tietoja, jotka sillä oli käytettävissään heinäkuussa 2008 ja joista Ranskan viranomaiset ja SNCM ovat jo esittäneet huomautuksensa, niitä ei ole tarpeen kuulla uudelleen (112). Kolmansien osapuolten oikeus esittää huomautuksensa on turvattu sillä, että menettelyn aloittamisesta tehty päätös on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (113). Asetuksen (EY) N:o 659/1999 säännöksissä ei edellytetä, että kolmansille olisi annettava tämä mahdollisuus uudelleen, jos alkuperäistä rakenneuudistussuunnitelmaa muutetaan tutkinnan aikana (114).

(215)

Tämän vuoksi tämä päätös perustuu ensisijaisesti ainoastaan 8 päivänä heinäkuuta 2008 käytettävissä olleisiin tietoihin. Komissio osoittaa kuitenkin toissijaisesti, että sen päätelmät eivät muuttuisi, vaikka Ranskan viranomaisten 16 päivänä toukokuuta 2013 toimittamat tiedot, jotka koskevat ennen 8 päivää heinäkuuta 2008 esitettyjä tosiseikkoja, ja SNCM:n 27 päivänä elokuuta 2013 toimittamat tiedot otettaisiin huomioon

6.1.2   SNCM:n luovutus 158 miljoonan euron negatiiviseen myyntihintaan

(216)

Käsiteltävänä olevassa asiassa komission on selvitettävä, voidaanko todeta, ettei 158 miljoonan euron pääomansiirtoon, jonka valtio teki ennen SNCM:n yksityistämistä, toisin sanoen viime kädessä yrityksen vastaavansuuruiseen negatiiviseen myyntihintaan, sisälly valtiontuelle ominaisia piirteitä.

(217)

Avoin, läpinäkyvä ja syrjimätön julkinen valintamenettely, jonka päätteeksi valtio luovuttaa yrityksen etukäteen toteutetun pääomankorotuksen (jonka määrä on suurempi kuin myyntihinta) jälkeen, ei välttämättä riitä sulkemaan pois mahdollisuutta siihen, että kyseessä on tuki, joka saattaa hyödyttää samanaikaisesti sekä yksityistettyä yritystä että sen ostajaa (115).

(218)

Selvittääkseen, onko yritys hyötynyt valtion pääomansiirtoon liittyvästä taloudellisesta edusta, komissio soveltaa markkinataloussijoittajaperiaatetta, jos edunsaajaa ei ole vaadittu maksamaan takaisin muita valtiontukia ja kyseistä pääomansiirtoa voidaan analysoida tämän edellytyksen perusteella. Markkinataloussijoittajaperiaate on ilmaus SEUT-sopimuksen 345 artiklaan sisältyvästä julkisen ja yksityisen sektorin yhdenvertaisen kohtelun periaatteesta. Tämän periaatteen mukaan pääomia, jotka valtio antaa suoraan tai välillisesti jonkin yrityksen käyttöön tavanomaisia markkinaehtoja vastaavilla ehdoilla, ei voida pitää valtiontukina (116).

(219)

Tätä varten komissio voi erityisesti arvioida, onko varojen myöntäjä toiminut sellaisen yksityisen sijoittajan tavoin, joka noudattaa kokonaisvaltaista tai alakohtaista rakennepolitiikkaa, joka perustuu sijoitetun pääoman pitkän aikavälin tuotto-odotuksiin. Euroopan unionin tuomioistuin on vahvistanut tämän lähestymistavan asianmukaisuuden useiden asioiden yhteydessä (117).

(220)

Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan pääomasijoitus, jonka julkisoikeudellinen sijoittaja tekee odottamatta tuottoa edes pitkällä aikavälillä, on valtiontukea (118).

(221)

Euroopan unionin tuomioistuin on lisäksi todennut, että yksityinen sijoittaja, joka noudattaa kokonaisvaltaista tai alakohtaista rakennepolitiikkaa, joka perustuu pitkän aikavälin tuotto-odotuksiin, ei kuitenkaan voi järkevästi ajatellen toimia siten, että se tekisi yhtämittaisesti vuosien ajan jatkuneiden tappiollisten kausien jälkeen pääomasijoituksen, joka taloudelliselta kannalta katsoen ei ainoastaan osoittaudu yrityksen omaisuuden realisointia kalliimmaksi, vaan lisäksi liittyy yrityksen myyntiin, joka vie tältä sijoittajalta kaikki voiton saamisen mahdollisuudet myös pitkällä aikavälillä (119)

(222)

Asiassa Gröditzer antamassaan tuomiossa tuomioistuin totesi, että sen ratkaisemiseksi, sisältyykö yrityksen yksityistämiseen negatiivisella myyntihinnalla valtiontukea ”on arvioitava, olisiko kooltaan julkista sektoria hoitaviin organisaatioihin rinnastettavissa oleva yksityinen sijoittaja saattanut tehdä samanlaisissa olosuhteissa yhtä suuria pääomasijoituksia mainitun yrityksen myynnin yhteydessä vai olisiko se päättänyt purkaa yrityksen.” (120)

(223)

Sen ratkaisemiseksi, onko kysymyksessä oleva toimenpide luonteeltaan tuki, komission on ”arvioitava, onko valtion valitsema ratkaisu edullisin myös muihin ratkaisuihin (mukaan luettuna tukitoimien toteuttamatta jättäminen) verrattuna. Jos näin on, päädytään johtopäätökseen, jonka mukaan valtio on toiminut yksityisen sijoittajan tavoin” (121).

(224)

Toisin sanoen komission on varmistettava, että näin huomattavan pääomansiirron toteuttaminen on todellakin edullisempi vaihtoehto kuin selvitystila.

6.1.2.1   Selvitystilan kustannusten arviointi

a)   Täydentävien irtisanomiskorvausten maksamisen ottaminen huomioon

(225)

Kun määritetään selvitystilan osakkaalle aiheuttamia kustannuksia, Ranskan viranomaiset katsovat, että suuret yritysryhmät eivät voi tällä hetkellä sulkiessaan tuotantolaitoksia tai asettaessaan tytäryhtiöitä selvitystilaan olla välittämättä niistä yhteiskunnallisista seurauksista, joita sulkemiseen tai selvitystilaan asettamiseen liittyy. Tämän vuoksi ne toteuttavat yleensä sosiaaliohjelmia, joihin saattaa sisältyä sellaisia henkilöstön uudelleenkoulutustoimia, työnhaun tukemista, erorahoja ja jopa paikalliseen taloudelliseen rakenteeseen kohdistuvia toimia, jotka ylittävät sen, mitä lainsäädännössä ja työehtosopimuksissa edellytetään.

(226)

Ranskan viranomaiset ovat esittäneet, että vuoden 2002 sosiaaliohjelmaan pohjautuvan vuoden 2005 sosiaaliohjelman perusteella esitettävä arvio vaihteluvälistä on [90 000–100 000] (60)–[120 000–130 000] (60) euroa työntekijää kohti, toisin sanoen yhteensä [200–210] (60)–[250–260] (60) miljoonaa euroa. Ranskan viranomaiset täsmentävät, että edellä mainitun vaihteluvälin alarajan osalta on otettu huomioon se, että sosiaaliohjelman kuluja nostaa eläkeikää lähestyvien työntekijöiden erittäin suuri osuus, sillä heidän poistumisensa yrityksestä tapahtuu erittäin edullisissa olosuhteissa. Lisäksi on otettu huomioon, että yhtiön selvitystila ja koko henkilökunnan irtisanominen ei ole verrattavissa tilanteeseen, jossa toimintaa voidaan jatkaa työvoiman uudelleenjärjestelyn ansiosta, kuten viitteenä olevan sosiaaliohjelman tapauksessa.

(227)

Ranskan viranomaiset katsovat lisäksi, että vaikka sovellettaisiin tuomioistuimen 15 päivänä syyskuuta 2012 antamassa tuomiossa määriteltyä menetelmää, SNCM:n määräysvallan luovutus 158 miljoonan euron negatiiviseen hintaan ei sisällä valtiontukea. Viranomaiset katsovat, että komissiolla on käytettävissään kaikki tarvittavat tiedot, jotta se voi vastata tuomioistuimen esittämään arvosteluun.

(228)

Komissio ei ole samaa mieltä Ranskan viranomaisten kanssa.

(229)

Tuomioistuimen tuomion (122) mukaan täydentävien irtisanomiskorvausten maksaminen voi periaatteessa olla olosuhteista riippuen laillinen ja tarkoituksenmukainen käytäntö työmarkkinaosapuolten välisen rauhanomaisen vuoropuhelun edistämiseksi sekä yhtiön tai konsernin yrityskuvan ylläpitämiseksi. Myös jäsenvaltioille on yksityisen ja julkisen sektorin yhdenvertaista kohtelua koskevan periaatteen (ks. edellä johdanto-osan 75 kappale) nojalla annettu oikeus maksaa täydentäviä irtisanomiskorvauksia, kun julkinen yritys asetetaan selvitystilaan, vaikka niiden velvoitteet eivät lähtökohtaisesti saakaan ylittää lakisääteistä ja sopimusperusteista ehdotonta vähimmäismäärää. Tuomioistuin täsmentää kuitenkin, että ”sillä, että kyseisistä lisäkustannuksista päätetään vastata legitiimien huolenaiheiden vuoksi, ei kuitenkaan saa pyrkiä yksinomaan sosiaaliseen tai poliittiseen päämäärään, sillä muussa tapauksessa […] yksityistä sijoittajaa koskevaa arviointiperustetta ei voida enää soveltaa. Jos taloudellista järkevyyttä ei ole lainkaan edes pitkällä tähtäimellä, lakisääteisiä ja sopimusperusteisia ehdottomia velvoitteita pidemmälle menevien velvoitteiden vastattavaksi ottamista on siis pidettävä EY 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna tukena.” (123)

(230)

Kun tarkastellaan Ranskan viranomaisten esiin nostamaa valtion imagoa, tuomioistuin katsoo, että ”markkinataloudessa maailmanlaajuisena sijoittajana toimivan jäsenvaltion imagon säilyttäminen ei voi erityisiä olosuhteita lukuun ottamatta ja ilman erityisen vakuuttavaa perustelua muodostaa riittävää oikeuttamisperustetta sen osoittamiseksi, että täydentävien irtisanomiskorvausten kaltaisista lisäkustannuksista vastattavaksi ottaminen on pitkällä tähtäimellä taloudellista järkevää.” (124) Käsiteltävänä olevassa tapauksessa ei kuitenkaan ole tällaisia erityisiä olosuhteita.

(231)

Komissio toteaa, että Ranskan viranomaiset eivät ole määritelleet taloudellisen toiminnan aloittamisen jälkeen valtion toimenpiteiden pitkän aikavälin taloudellista kannattavuutta etenkään maantieteellisellä ja toimialakohtaisella tasolla. Viranomaiset ovat kuitenkin todenneet 16 päivänä toukokuuta 2013 päivätyssä kirjeessään, että valtion toimintaa tulisi verrata monialaiseen holdingyhtiöön, joka pyrkii maksimoimaan voittonsa ja suojaamaan imagoaan maailmanlaajuisena teollisuustoimijana etenkin henkilöstöhallinnon osalta.

(232)

Kun tarkastellaan CGMF:n yrityskuvaa, komissio toteaa, että sillä ei ole SNCM:n lisäksi muita omaisuuseriä meriliikennealalla. Tästä syystä tämä perustelu ei voi koskea sitä.

(233)

Kun tarkastellaan valtion imagoa osakkaana, Ranskan viranomaiset ovat esittäneet, että valtion määräysvallassa olevissa yrityksissä on suuri työmarkkinaosapuolten välisten konfliktien riski sekä maantieteellisesti lähellä SNCM:n toiminta-aluetta sijaitsevissa yrityksissä että kaikilla toimialoilla ja erityisesti liikennealalla. Komissio toteaa, että Ranskan viranomaiset eivät ole osoittaneet, että riski konfliktin leviämisestä kaikkiin valtionyrityksiin olisi todellinen. Viranomaiset eivät ole myöskään osoittaneet, että näiden täydentävien korvausten maksu olisi estänyt uusien lakkojen esiintymisen. Komission mielestä pelkästään sosiaalisen perustelun esittäminen sille, että valtio otti vastattavakseen nämä täydentävät korvaukset, ei ole riittävä estämään sitä, että kyseessä voisi olla valtiontuki.

(234)

Komissio katsoo lisäksi, että Ranskan viranomaiset eivät ole esittäneet riittävän objektiivisia ja tarkistettavissa olevia tietoja, joilla voitaisiin osoittaa, että täydentävien irtisanomiskorvausten maksu olisi vastaavanlaisissa olosuhteissa saman toimialan yksityisyritysten vakiintunut toimintatapa. Komissio toteaa, että pelkkä viittaus muutamiin sosiaaliohjelmiin ei riitä osoittamaan, että kyseessä olisi riittävän vakiintunut käytäntö tätä tapausta vastaavissa tilanteissa. Ranskan viranomaisten mainitsemat sosiaaliohjelmat liittyvät mieluumminkin rakenneuudistussuunnitelmiin kuin selvitystilaan. Pääosa niistä koskee toimialoja, joilla ei ole mitään yhteistä liikenneinfrastruktuurien kanssa, kuten kosmetiikkateollisuus (Yves Saint-Laurent Haute couture), elintarviketeollisuus (Danone) tai elektroniikkateollisuus (Hewlett Packard). Ranskan viranomaisten 16 päivänä toukokuuta 2013 päivättyyn viestiin sisältyy taulukko, jossa luetellaan sosiaaliohjelmia. Näistä kuusi ohjelmaa sijoittuu SNCM:n yksityistämisen jälkeiseen aikaan, eikä niitä siis voida ottaa huomioon perusteltaessa täydentävien irtisanomiskorvausten maksun ottamista valtion vastuulle.

(235)

SNCM toimitti 27 päivänä elokuuta 2013 päivätyssä viestissään uuden luettelon viidestä sosiaaliohjelmasta. Komissio arvioi, että tämän luettelon avulla ei pystytä osoittamaan, että täydentävien irtisanomiskorvausten maksaminen olisi vastaavanlaisissa olosuhteissa saman toimialan yksityisyritysten vakiintunut toimintatapa. Komissio toteaa ensiksi, että viidestä mainitusta ohjelmasta kaksi koski SNCM:ää ja niistä toinen on tämän päätöksen kohteena. Näitä kahta ohjelmaa ei siis voida pitää objektiivisina vertailukohtina seuraavista syistä. SNCM ei voi vedota omiin aikaisempiin käytäntöihinsä tällä alalla perustellakseen riittävällä tavalla kyseisen toimintatavan vakiintuneisuutta. Vuoden 2002 sosiaaliohjelma liittyy ajanjaksoon, jolloin SNCM oli edelleen valtionyhtiö. Tuomioistuin asetti kuitenkin vertailukohdaksi saman toimialan yksityisyritykset. Tämän vuoksi komissio toteaa, että Marseillen sataman sosiaaliohjelmaa ei voida ottaa huomioon, sillä vuonna 2004 satama oli julkinen laitos eikä yksityinen yritys. Kun tarkastellaan kahta jäljellä olevaa sosiaaliohjelmaa eli Air Libin ja Eurostarin ohjelmaa, komissio toteaa, että kyse on rakenneuudistussuunnitelmista eikä selvitystilasuunnitelmista. Lisäksi komissio toteaa, että näiden kahden ohjelman mukaiset täydentävät korvaukset ovat keskimäärin puolet alhaisempia kuin SNCM:n keskimääräiset täydentävät korvaukset.

(236)

Lopuksi komissio toteaa, että Ranskan viranomaiset eivät ole osoittaneet, että Ranskan valtion toiminta olisi ollut perusteltua siksi, että se olisi saanut kohtuullisella todennäköisyydellä välillistä aineellista hyötyä edes pitkällä aikavälillä välttämällä yrityksen työmarkkinailmapiirin heikentymisen, koska selvitystilan tapauksessa yrityksen toiminnan odotetaan nimenomaan päättyvän. Väitettä laajemmasta hyödystä muiden valtionyhtiöiden työntekijöiden keskuudessa ei perustella riittävästi. Tämä käsitys vahvistuu entisestään jopa Ranskan viranomaisten esittämän maailmanlaajuista sijoittajaa koskevan perustelun myötä. Jos yritys maksaa erittäin suuria irtisanomiskorvauksia työntekijöilleen, se voi monimutkaistaa muiden samalle sijoittajalle kuuluvien yritysten mahdollisia rakenneuudistuksia. Ranskan viranomaiset eivät ole kvantifioineet niiden mahdollisten merkittävien työmarkkinakustannusten määrää, joihin ne vetoavat täydentävien irtisanomiskustannusten maksamisen perusteluna.

(237)

Ranskan viranomaiset ovat myös esittäneet, että selvitystilamenettely olisi kestänyt pidempään ja ollut mahdollisesti riskialttiimpi valtiolle osakkaana verrattuna SNCM:n luovuttamiseen negatiiviseen hintaan. Komissio toteaa, että Ranskan viranomaiset eivät ole toimittaneet todisteita tästä riskistä. Ne eivät ole selittäneet, miksi yksityinen osakas olisi ottanut huomioon selvitystilamenettelyn keston. Ranskan viranomaisten mainitsema Frucona Kosice -asia (125) ei ole merkityksellinen käsiteltävänä olevassa tapauksessa, koska siinä kyse on yksityisen velkojan testistä. Selvitystilamenettelyn keston arviointi on merkityksellistä silloin, kun valtio Frucona Kosicen velkojana maksimoi saataviensa saannin hyväksymällä niiden osittaisen mutta välittömän takaisinmaksun, sillä muuten sen olisi pitänyt odottaa yrityksen selvitystilamenettelyn lopputulosta. Käsiteltävänä olevassa tapauksessa tilanne on erilainen, sillä valtio on SNCM:n osakas eikä sen yksityinen velkoja. Koska SNCM:n selvitystilan tapauksessa varat eivät selvästikään riittäisi kattamaan velkoja, valtion olisi mahdotonta saada takaisin pääomasijoitustaan. Tästä syystä selvitystilamenettelyn kestolla ei ole merkitystä käsiteltävänä olevassa asiassa.

(238)

Ranskan viranomaiset eivät siis ole osoittaneet, että olisi perusteltua, että valtio ottaisi täydentävien korvausten aiheuttamat kustannukset vastattavakseen, kun se toimisi yksityisenä sijoittajana selvitystilamenettelyssä.

(239)

Tutkinnan tässä vaiheessa komission on määritettävä SNCM:n likvidaatioarvo ilman täydentäviä irtisanomiskorvauksia.

b)   SNCM:n likvidaatioarvo

(240)

Jälleenhankinta-arvoihin perustuvaa varojen arvoa koskevan menetelmän mukaan varat todetaan riittämättömiksi, kun reaalivarallisuuden taloudellinen arvo (joka on yleensä suurempi kuin nettomääräinen kirjanpitoarvo) ei kata todellisten velkojen taloudellista arvoa.

(241)

Jotta varojen riittämättömyys voidaan todeta, komissio on käsiteltävänä olevassa asiassa asiantuntijansa (126) avustuksella vahvistanut, ettei SNCM:n omaisuuden arvo 30 päivänä syyskuuta 2005 riittänyt saatavien suorittamiseen etuoikeutetuille ja etuoikeudettomille velkojille.

(242)

Komissio katsoo, että nettovarallisuuden arvioiminen on yleisesti käytetty menetelmä arvioitaessa meriliikennealan yhtiöitä. Lisäksi se katsoo, että tämä menetelmä soveltuu erittäin hyvin SNCM:n tilanteeseen, koska sen pääosakkaalle yrityksen luovutuksen ainoana vaihtoehtona on selvitystilaan asetetun yrityksen hakeminen konkurssiin.

(243)

Muiden arviointimenetelmien, erityisesti vapaiden operationaalisten diskontattujen kassavirtojen menetelmän, osalta komissio katsoo, että kyseisellä menetelmällä ei ole merkitystä tarkasteltavana olevassa SNCM:n mahdollisen selvitystilan tapauksessa, koska siinä oletetaan yrityksen toiminnan jatkuvan.

(244)

Komissio pitää 30 päivää syyskuuta 2005 SNCM:n arvioinnin viitepäivänä, koska se on päivä, jona valinta ostotarjouksen hyväksymisen ja yrityksen selvitystilan välillä tosiasiallisesti suoritettiin. BCP:n valinnasta päätettiin 27 päivänä syyskuuta 2005.

i)   SNCM:n omaisuuserien arvo

245.

Komissio panee erityisesti merkille, että SNCM:n osakas määritti yhdessä Ernst & Young -toimiston kanssa yrityksen selvitystilasta aiheutuvat kustannukset 30 päivänä syyskuuta 2005 (edellä mainittu CGMF:n raportti), ja Oddo Corporate Finance ja Paul Hastings laativat asiasta oman raporttinsa. Komissio muistuttaa, että Oddo-Hastingsin raportissa SNCM:n omaisuuden arvoksi esitetään 190,3 miljoonaa euroa.

246.

Laivoihin erikoistunut välittäjä, BRS, arvioi SNCM:n omistamien alusten (127) bruttomyyntiarvoksi 224 miljoonaa euroa 30 päivänä syyskuuta 2005. Oddon raportissa SNCM:n aluskannan arvoksi esitettiin 150,7 miljoonaa euroa hinnanalennusten (128), välityspalkkion (129) ja ennakoimattomien oikeudellisten kulujen (130) jälkeen.

Taulukko 3

Arvioita SNCM:n omaisuuserien arvosta 30 päivänä syyskuuta 2005

 

Omaisuuden arvo

Oddon raportissa

miljoonina euroina

Omaisuuden arvo

komission asiantuntijan mukaan

miljoonina euroina

Aineettomat hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet

 

 

omistetut alukset

150,7

151,7

kiinteistöt  (131)

11,2

11,2

Rahoitusomaisuus  (132)

32,7

38,3

Käyttöomaisuus

194,6

201,2

Varastot

Ennakkomaksut

Saatavat asiakkailta

0,8

0,8

Muut saatavat  (133)

9,4

9,4

Nettokassavarat

–14,5

Siirtovelat ja ennakkomaksut

Muut omaisuuserät

–4,3

10,20

Omaisuuserät yhteensä

190,3

211,4

Lähteet:

Oddo-Hastingsin raportti, komission asiantuntijan raportti

(247)

Yllä olevasta taulukosta komissio panee merkille, että aluskanta muodostaa merkittävimmän osan yrityksen omaisuuden arvosta. Komission asiantuntija totesi vertailuanalyysin (niissä kohdin, joissa se oli mahdollinen) perusteella, että alusten bruttomyyntiarvoon sovellettava hinnanalennus ja ennakoimattomat oikeudelliset kulut olivat asianmukaisia. Näin ollen asiantuntija ei nähnyt mitään syytä hylätä Ranskan viranomaisten esittämää arviota aluskannan arvosta.

(248)

Komissio pitää hinnanalennusta yhdenmukaisena niiden alennusten kanssa, joita aluksista myönnetään, kun ne myydään konkurssin yhteydessä. Komission asiantuntijan mukaan esimerkiksi Oostende–Ramsgate -linjalla liikennöivä belgialainen Régie des Transports Maritimes luopui vuonna 1997 kahdesta autolautasta noin 35 prosentin ja 45 prosentin hinnanalennuksella. Tuoreempana esimerkkinä Festival Cruises luopui kolmesta risteilyaluksesta keskimäärin 20 prosentin hinnanalennuksella. Samankaltaisissa tilanteissa todetut hinnanalennukset ovat siis samansuuruisia kuin ne, joita Ranskan viranomaiset ovat soveltaneet käsiteltävänä olevassa tapauksessa.

(249)

Koska markkinoilla ei ole tehty mitään vastaavaa liiketoimea, komissio katsoo, että ennakoimattomien oikeudellisten kulujen perustelut ovat yhdenmukaisia sen kanssa, että melko tarkoin rajattuun käyttöön tarkoitettujen alusten markkinat ovat kapeat.

(250)

Komissio panee myös merkille, että sen riippumaton asiantuntija on tarkistanut ylöspäin rahoitusomaisuuden arvoa, erityisesti SNCM:n osakkuutta CMN:ssä (21,8 miljoonasta eurosta 28 miljoonaan euroon). Kun otetaan huomioon, että Stef-TFE on esittänyt komissiolle tämän tutkinnan yhteydessä tarjouksen ostaa kyseiset osakkeet 35,2 miljoonalla eurolla, komissio katsoo, että yhtiön selvitystilan yhteydessä on kohtuullista arvioida SNCM:n CMN:ssä omistamien osakkeiden arvoksi 28 miljoonaa euroa.

(251)

Komission asiantuntija ei esittänyt erityisiä huomioita muista omaisuuseristä esitetyistä arvioista. Hän ei kuitenkaan hyväksynyt omaisuuden kohtaa ”nettokassavarat”, koska se osoittaa tappiota. Komissio on samaa mieltä siitä, että kyseinen kohta kuuluu SNCM:n vastuisiin.

(252)

Mukautusten jälkeen komissio arvioi, että SNCM:n omaisuuden arvo oli 211,4 miljoonaa euroa 30 päivänä syyskuuta 2005.

ii)   SNCM:n vastuiden arviointi

(253)

Komissio toteaa, että Ranskan viranomaiset esittävät etuoikeutettujen saatavien määräksi 153,8 miljoonaa euroa ja muiden saatavien määräksi 170,9 miljoonaa euroa (lukuun ottamatta täydentäviä irtisanomiskorvauksia).

(254)

Kun tarkastellaan erityisesti työmarkkinavastuita, Ranskan viranomaiset ovat arvioineet sopimusperusteisen sosiaaliohjelman kustannuksiksi [70–80] (60) miljoonaa euroa. Sopimusperusteiset sosiaaliohjelmaan liittyvät kustannukset on laskettu yksilökohtaisesti kunkin palkansaajan osalta työsopimuksen luonteen (toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, määräaikainen työsopimus), sovellettavien määräysten ja työehtosopimusten (laivahenkilöstö, maahenkilöstö ja päällystö), palvelusvuosien, luokituksen ja palkan perusteella. Määrä sisältää erorahat ([20–30] (60) miljoonaa euroa), irtisanomisajan korvaukset ([0–10] (60) miljoonaa euroa), tavanomaiset irtisanomiskorvaukset ([30–40] (60) miljoonaa euroa) ja Delalande-maksun ([0–10] (60) miljoonaa euroa) (134).

(255)

Sosiaaliohjelman muut kuin sopimusperusteiset kustannukset ovat Ranskan viranomaisten mukaan noin [30–40] (60) miljoonaa euroa. Näihin sosiaaliohjelman kustannuksiin kuuluvat kaikki SNCM:n irtisanomisia koskeviin lakisääteisiin ja sääntömääräisiin velvollisuuksiin liittyvät toimenpiteet (135) ja sopimusperusteiseen sosiaaliohjelmaan liittyvät välilliset kustannukset (136).

(256)

Tärkeimpien käyttösopimusten purkamisen kustannukset liittyvät lähinnä 7,4 miljoonan euron pankkitakaukseen, joka on annettu takeeksi siitä, että SNCM täyttää moitteettomasti julkisen palvelun velvoitteensa, sekä sopimussakkoon, joka on 2 prosenttia 63 miljoonan euron viitekorvauksesta vuonna 2005 eli noin 1,2 miljoonaa euroa, jos sopimuskumppani ei täytä velvoitteitaan.

(257)

Leasing-sopimuksella hankittujen alusten luovutukseen liittyvistä nettovastuista (137) Ranskan viranomaiset korostavat, että laivoihin erikoistunut välittäjä BRS arvioi tiettyjen oletusten (138) perusteella luovutusten nettotuotoksi 144,8 miljoonaa euroa 30 päivänä syyskuuta 2005 hinnanalennuksen, välityspalkkion ja kuljetusmaksujen jälkeen. Kun verosäästöt ja pankkivelat ovat yhteensä 193,5 miljoonaa euroa, leasing-sopimuksella hankittuihin aluksiin liittyväksi pankkivelaksi jää 48,7 miljoonaa euroa.

Taulukko 4

Arvioita SNCM:n vastuiden arvosta 30 päivänä syyskuuta 2005

 

Vastuiden arvo

Oddon raportissa

miljoonina euroina

Vastuiden arvo

komission asiantuntijan mukaan

miljoonina euroina

Etuoikeutetut velat:

 

 

työmarkkinakorvaukset ja verovelat

[20–30]*

[20–30]*

Velat, joiden vakuutena on omaisuutta  (139)

15,9

15,9

Sopimusperusteiset sosiaaliohjelman kustannukset

[70–80]*

[70–80]*

Eläkerahastojen kustannukset  (140)

10,2

10,2

Selvitystilasta aiheutuvat kustannukset

4,7

4,7

Toiminnan lisätappiot  (141)

26,5

26,5

Etuoikeutettujen velkojien saatavien suorittaminen

153,8

153,8

Etuoikeudettomat saatavat  (142)

69,7

84,2

Sosiaaliohjelman muut kuin sopimusperusteiset kustannukset

[30–40]*

[30–40]*

Tärkeimpien käyttösopimusten purkamisen kustannukset

[10–20]*

[10–20]*

Leasing-sopimuksella hankittujen alusten luovutuksen lisäkustannukset

48,7

48,7

Etuoikeudettomien velkojien saatavien suorittaminen

170,9

181,1

Lähteet:

Oddo-Hastingsin raportti, komission asiantuntijan raportti

(258)

Komissio panee merkille, että työmarkkinakorvaukset muodostavat suurimman osan SNCM:n vastuista. Komission asiantuntija on tarkistanut sosiaaliohjelman kaikkien sopimusperusteisten kustannusten laskentakaavat kyselyjen avulla, eikä hän ole todennut mitään poikkeavuuksia tai virheitä. Tarkistuksen perusteella komissio pitää asianmukaisena [70–80] (60) miljoonan euron määrää, jonka Ranskan viranomaiset ovat esittäneet sosiaaliohjelman sopimusperusteisiksi kustannuksiksi.

(259)

Komissio pitää toiminnan lisätappioiden arviota varovaisena, kun otetaan huomioon, että kauppalain L.622–10 §:n ja 27 päivänä joulukuuta 1985 annetun asetuksen nro 85–1388 119–2 §:n nojalla kauppatuomioistuin voi määrätä SNCM:n jatkamaan toimintaa kahden kuukauden ajan ja syyttäjän pyynnöstä vielä kahden kuukauden ajan julkisen palvelun velvoitteen johdosta.

(260)

Komission asiantuntija ei ole esittänyt erityisiä vastaväitteitä etuoikeudettomista saatavista. Hän on kuitenkin korjannut 69,7 miljoonan euron määrää 14,5 miljoonan euron nettokassavaroilla, jotka siirrettiin omaisuuserien puolelta. Komission mielestä tämä korjaus vastaa SNCM:n omaisuuserien arvon arvioinnissa tehtyä muutosta.

(261)

Sosiaaliohjelman muiden kuin sopimusperusteisten kustannusten osalta (lukuun ottamatta täydentäviä irtisanomiskorvauksia) komission asiantuntija arvioi oikeudenkäyntien kustannuksiksi [0–5] (60) miljoonaa euroa Ranskan viranomaisten esittämän [0–10] (60) miljoonan euron sijasta. Tässä yhteydessä komissio pitää varmana, että ammattiyhdistykset vaativat määräaikaisten sopimusten muuttamista vakituisiksi työsopimuksiksi (143), mutta lukuun tulisi sen mukaan sisällyttää vain ne määräaikaiset työntekijät, joiden kohdalla tämä riski on lähes varma (eli 150 määräaikaista työntekijää). Kun oletetaan, että ensimmäiseen ryhmään kuuluvien [100–120] (60) määräaikaisen työntekijän bruttokuukausipalkka on [2 000–2 500] (60) euroa ja heille korvataan 9 kuukauden palkka, ja toisen ryhmän [50–70] (60) määräaikaiselle työntekijälle korvataan 6 kuukauden palkka, määräksi saadaan [0–10] (60) miljoonaa euroa.

(262)

Komissio katsoo, että leasing-sopimuksella hankittujen alusten luovutukseen liittyvien nettovastuiden laskennan pohjana olevat oletukset ovat perusteltuja, erityisesti kun taloudellisten yhteenliittymien sopimuksissa rajoitetaan kolmansien osapuolien tukia SNCM:lle ja asetetaan veroetujen edellytykseksi alusten purjehtiminen Ranskan lipun alla. Leasing-sopimuksella hankittujen alusten yhteydessä ei myöskään voida soveltaa ennakoimattomia oikeudellisia kuluja, koska nämä alukset ovat taloudellisten yhteenliittymien velkojapankkien luovuttamia. Tämän vuoksi komissio katsoo aiheelliseksi, että 30 päivänä syyskuuta 2005 ja aluksen tosiasiallisen luovutuspäivämäärän välisenä aikana otetaan huomioon kuljetusmaksu.

(263)

Edellä esitetyn perusteella komissio arvioi, että 30 päivänä syyskuuta 2005 SNCM:n velkojien etuoikeutetut saatavat olivat yhteensä 153,8 miljoonaa euroa ja etuoikeudettomat saatavat 181,1 miljoonaa euroa.

iii)   Omaisuuserien riittämättömyys

(264)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että 30 päivänä syyskuuta 2005 SNCM:n omaisuuserien arvo (211,4 miljoonaa euroa) ei riittänyt kattamaan etuoikeutettujen velkojien saatavia (153,8 miljoonaa euroa) ja etuoikeudettomien velkojien saatavia (181,1 miljoonaa euroa), sillä velkojen kokonaismäärä oli 334,9 miljoonaa euroa. Omaisuuserien vajaus on siis noin 123,5 miljoonaa euroa.

c)   Vastuiden määrääminen valtion vastattavaksi

(265)

Komissio tarkasteli myös Ranskan viranomaisten ja SNCM:n väitettä, jonka mukaan valtio voitaisiin enemmistöosakkaana määrätä vastaamaan vastuista, jos yritys asetettaisiin selvitystilaan. Yksi asianomainen osapuoli eli CFF on kiistänyt Ranskan viranomaisten mainitseman kansallisen oikeuskäytännön sovellettavuuden käsiteltävänä olevassa asiassa. CFF katsoo, että kun kyse on Rouenin muutoksenhakutuomioistuimen oikeuskäytännöstä asiassa Aspocom Group Oyj, tuomioistuin tuomitsi suomalaisen emoyhtiön maksamaan selvitystilaan asetetun ranskalaisen tytäryhtiönsä työntekijöille korvauksia, koska näistä korvauksista oli määrätty sosiaaliohjelmassa emoyhtiön vahvistaman yhtiötason työehtosopimuksen perusteella, mutta niitä ei ollut maksettu.

(266)

Ranskan viranomaiset arvioivat, että Ranskan valtio olisi osakkeenomistajana joutunut vastaamaan CGMF:n kautta yhteensä 321,1–361 miljoonasta eurosta 30 päivänä syyskuuta 2005. Viranomaisten mukaan tässä arviossa otetaan huomioon muun muassa riski siitä, että Ranskan valtio määrätään vastaamaan vastuista, jos tuomioistuin katsoisi sen tosiasiallisesti johtaneen SNCM:ää, ja riski siitä, että valtio tuomitaan maksamaan irtisanotuille työntekijöille täydentäviä irtisanomiskorvauksia. Ranskan viranomaisten mielestä nämä riskit on sisällytettävä SNCM:n mahdollisen selvitystilan kustannusten laskelmaan.

(267)

Näin ollen on arvioitava tosiasialliset kustannukset, jotka SNCM:n konkurssista olisi todennäköisesti aiheutunut Ranskalle osakkeenomistajana, jotta voitaisiin määritellä, olisiko asiantunteva osakkeenomistaja näiden kustannusten suuruuden johdosta mieluummin myynyt välittömästi tytäryhtiönsä 158 miljoonan euron negatiiviseen hintaan kuin ottanut riskin siitä, että hänet tuomitaan maksamaan kyseiset kustannukset.

(268)

Ranskan lainsäädännön mukaan konkurssissa olevan yhtiön selvittäjä voi nostaa yhtiön entisiä johtajia vastaan korvauskanteen ja vaatia niitä vastaamaan vastuista, jos pelastamissuunnitelma puretaan tai yritykseen sovelletaan akordi- tai konkurssimenettelyä (144).

(269)

Konkurssissa olevan yhtiön entisiä johtajia vastaan nostetun korvauskanteen perusteena on tarve palauttaa ennalleen yhtiön omaisuus, mikä kuuluu selvittäjän tehtäviin.

(270)

Ranskan viranomaiset ovat vakuuttaneet useissa komissiolle lähettämissään kirjeissä, että on erittäin todennäköistä, että kansallinen tuomioistuin tuomitsee valtion vastaamaan johtamansa yrityksen vastuista ja että tämä oletus on sisällytettävä SNCM:n mahdollisen selvitystilan kustannusten laskelmaan.

(271)

SNCM esitti 28 päivänä helmikuuta 2008 toimittamissaan asiakirjoissa Baker & McKenzien raportin, jossa arvioidaan Ranskan valtiota vastaan nostettavan korvauskanteen oikeudellisia seurauksia. Raportissa todetaan, että asiaa käsittelevä kauppatuomioistuin pitäisi erittäin todennäköisesti Ranskaa vastuullisena ja tuomitsisi sen vastaamaan kaikista SNCM:n työmarkkinakorvauksista.

(272)

Asiaa koskevassa lainsäädännössä säädetään, että selvitystilassa olevan yhtiön työmarkkinakorvaukset voidaan siirtää yhtiön entisten tosiasiallisten tai oikeudellisten johtajien vastuulle, jos neljä edellytystä täyttyy.

i)   Valtion tunnustaminen konkurssimenettelyssä olevan yrityksen lailliseksi tai tosiasialliseksi johtajaksi

(273)

SNCM:n toimittaman Baker & McKenzien raportin perusteella komissio päättelee, että […] (60). Edellä mainitussa raportissa pyritään osoittamaan vakiintuneen oikeuskäytännön (145) perusteella, että valtio oli toteuttanut […] (60) toistuvasti. Kyseisen raportin mukaan valtio on tehnyt […] (60) päätöksiä. Lisäksi vaikuttaa siltä, että yrityksen johtoelimet […] (60). Valtio on myös […] (60).

(274)

Lisäksi komissio toteaa, että 28 päivänä maaliskuuta 2008 päivätyissä kirjeissään Ranskan viranomaiset eivät vastustaneet […] (60). Ranskan viranomaiset esittävät itse 20 päivänä marraskuuta 2006 päivätyssä kirjeessään, että tuomioistuin […] (60) yrityksen.

(275)

Komissio kuitenkin katsoo, ettei Ranskan viranomaisten valtiontukimenettelyn yhteydessä 20 päivänä marraskuuta 2006 esittämää ilmoitusta voida pitää oikeudellisesti riittävänä näyttönä siitä, että tuomioistuin olisi katsonut kansalliset viranomaiset kyseisten toimenpiteiden kohteena olleen yrityksen tosiasiallisiksi johtajiksi, tai siitä, kuinka todennäköistä tämä olisi ollut.

(276)

Erityisesti ei ole näyttöä siitä, että valtion tekemä lopullinen päätös poikkeaisi huomattavasti valtion käytännöstä sen johtaessa osakkuuksiaan. Jopa Baker & McKenzien raportissa muistutetaan siitä, että valtion toivottavan osallistumisen aste osakkuuksien johtamiseen aiheuttaa jatkuvasti kiistaa, ja mainitsee […] (60) erittäin vahvan roolin.

(277)

Valtion ja SNCM:n mainitsemia kansallisen oikeuskäytännön osia ei voida suoraan soveltaa tämäntyyppiseen tilanteeseen. Pääasialliset mainitut tapaukset koskevat paikallisyhteisöjä, ja 6 päivänä helmikuuta 2001 annettu BRGM-tuomio liittyy julkiseen teollisuus- ja liikelaitokseen.

(278)

Joka tapauksessa ei ole selvää näyttöä siitä, että valtion toimiessa julkisena viranomaisena sitä pidettäisiin yrityksen tosiasiallisena johtajana.

ii)   Yksi tai useampi liikkeenjohdollinen virhe, johon Ranskan valtio on syyllistynyt konkurssimenettelyssä olevan yrityksen tosiasiallisena johtajana

(279)

Komissio huomauttaa, että SNCM:n asiantuntijan raportissa luetellaan joukko tosiseikkoja sen osoittamiseksi, että valtio, […] (60), on tehnyt liikkeenjohdollisia virheitä.

(280)

Se tuo erityisesti esiin, että Ranskan valtio on tehnyt virheitä investoinneissa, jotka liittyvät […] (60) SNCM:ään. Lisäksi valtio on sen mukaan tehnyt useita liikkeenjohdollisia virheitä laskelmissa […] (60) SNCM:ään.

(281)

Ranskan viranomaiset pitävät 30 päivänä huhtikuuta 2007 päivätyssä kirjeessään valtion riskiä tulla tuomituksi vastuuseen hyvin suurena, kun otetaan huomioon kauppalain L. 651–2 §:ssä tarkoitetun liikkeenjohdollisen virheen määrittelyperusteet.

(282)

Komissio toteaa uudelleen, ettei tällaista valtiontukimenettelyn yhteydessä 30 päivänä huhtikuuta 2007 annettua ilmoitusta voida pitää oikeudellisesti riittävänä näyttönä siitä, että tuomioistuin olisi katsonut kansallisten viranomaisten syyllistyneen väitettyihin virheisiin, tai siitä, kuinka todennäköistä tämä olisi ollut. Tämä on sitäkin ilmeisempää, koska Ranskan viranomaiset kiistävät syyllistyneensä liikkeenjohdollisiin virheisiin. Virheisiin syyllistyminen on kuitenkin edellytyksenä sille, että valtiota vastaan voitaisiin nostaa korvauskanne.

(283)

Vielä tärkeämpää on huomata, että SNCM ja Ranskan viranomaiset vetoavat pääasiassa hyvin vanhoihin liikkeenjohdollisiin päätöksiin. Näin ollen Baker & McKenzien raportti keskittyy vuoteen 2000 asti toteutettuihin […] (60). Raportissa viitataan myös tilintarkastustuomioistuimen kertomuksiin tilikausilta 1993–1999. Merkittävimmät väitetyistä liikkeenjohdollisista virheistä sijoittuvat 1990-luvun puoliväliin. SNCM:n velkojille ilmoitettiin tästä liikkeenjohtotavasta silloin, kun ne myönsivät lainaa. Ne siis hyväksyivät ainakin epäsuoraan tähän liikkeenjohtotapaan liittyvät riskit. Mikään ei viittaa siihen, että valtio voitaisiin määrätä vastaamaan vastuista korvauskanteen perusteella tällaisessa tilanteessa.

(284)

Lisäksi nämä väitetyt liikkeenjohdolliset virheet voidaan selittää viranomaisten tekemillä poliittisilla valinnoilla. Mikään ei myöskään viittaa siihen, että nämä poliittiset valinnat voitaisiin luokitella liikkeenjohdollisiksi virheiksi vastuiden siirtymistä valtion vastattavaksi koskevan oikeuskäytännön mukaisesti.

(285)

Baker & McKenzien raportti ei kuitenkaan ole täysin uskottava erityisesti siltä osin kuin siinä arvioidaan, että SNCM:n tilanne johtuisi ulkoisen viestinnän virheistä, jotka valtio on tehnyt SNCM:n tilanteesta tiedottaessaan. Tästä raportista käy itse asiassa ilmi ainoastaan, että valtio on maininnut asian, joka oli jo yleisesti tunnettu. Valtion toimintaan ei siis vaikuta sisältyvän liikkeenjohdollisia virheitä.

iii)   Varojen riittämättömyyden toteaminen

(286)

Käsiteltävänä olevassa asiassa komissio toteaa, että varojen riittämättömyyttä 30 päivänä syyskuuta 2005 kuvaavien lukujen osalta Oddo-Hastingsin raportissa mainitaan 134,4 miljoonan euron määrä, johon on päädytty määrittämällä SNCM:n omaisuuserien arvon (190,3 miljoonaa euroa) ja yrityksen vastuiden arvon (etuoikeutettujen velkojen, joiden määräksi arvioitiin 153,8 miljoonaa euroa, ja etuoikeudettomien velkojen, joiden määräksi arvioitiin 170,9 miljoonaa euroa) välinen erotus.

(287)

Komissio arvioi aiemmin, että SNCM:n varojen vajaus oli 123,5 miljoonaa euroa 30 päivänä syyskuuta 2005 (ks. johdanto-osan 264 kappale).

iv)   Virheiden ja todetun varojen riittämättömyyden välinen syy-yhteys

(288)

Ranskan viranomaisten mukaan oikeushenkilön johtaja voidaan katsoa kauppalain L. 624–3 §:n nojalla vastuulliseksi, vaikka liikkeenjohdollinen virhe, johon hän on syyllistynyt, olisi ainoastaan yksi varojen riittämättömyyden syistä: Hänet voidaan velvoittaa ottamaan työmarkkinakorvaukset vastattavikseen kokonaisuudessaan tai osittain, vaikka ainoastaan osa niistä johtuisi hänen tekemästään virheestä (146). Ranskan viranomaisten arvioiden mukaan Ranskan valtio velvoitettaisiin korvaamaan 85–100 prosenttia puuttuvista varoista, toisin sanoen 114,3–134,4 miljoonaa euroa.

(289)

Tämä analyysi ei pohjaudu asianmukaisiin perusteluihin. Jos väitetyt liikkeenjohdolliset virheet perustuvat 1990-luvun puolivälissä tehtyihin päätöksiin, jotka aiheuttivat SNCM:lle välittömiä lisäkustannuksia, on erittäin vaikeaa katsoa niiden johtaneen varojen riittämättömyyteen vuonna 2005 varsinkin, kun kyseisten ajankohtien välillä on tapahtunut paljon.

(290)

Lisäksi vaikuttaa siltä, että varojen riittämättömyyden vuoksi myönnettyjen korvausten määrän ja johdon liikkeenjohdollisista virheistä (jos ne osoitettaisiin) johtuvan vastuiden lisääntymisen välillä ei ole automaattista yhteyttä. Tämä merkitsee myös sitä, että tuomioistuin voi päättää vahvistaa johdon maksettavaksi tulevan korvauksen määrän huomattavasti pienemmäksi kuin riittämättömäksi todettujen varojen määrä (147).

(291)

Toisin kuin Ranskan viranomaiset (ja SNCM) näyttävät uskovan, mikään ei viittaa siihen, että asiaa käsittelevä tuomioistuin pitäisi kyseisiä päätöksiä niin vakavina, että ne oikeuttaisivat siirtämään merkittävän osan vastuista valtion maksettavaksi. Tarkasteltavina olevien väitteiden perusteella päätökset tehtiin protektionistisista syistä ja osana harjoitettua politiikkaa (useimmiten lisäksi yli kymmenen vuotta aikaisemmin) tai kyse oli uudemmista päätöksistä, jotka tehtiin työntekijöiden säästämiseksi velvoitteelta parantaa tuottavuutta tai osana toimia työmarkkinailmapiirin parantamiseksi.

v)   Mahdollinen vastuu täydentävistä irtisanomiskorvauksista, jos SNCM joutuu konkurssimenettelyyn

(292)

Kun otetaan varojen riittämättömyyden lisäksi huomioon asiaa koskeva oikeuskäytäntö (148), tuomioistuin olisi Ranskan viranomaisten mukaan varmasti velvoittanut Ranskan valtion ottamaan vastattavikseen täydentävät irtisanomiskorvaukset (toisin sanoen [200–210] (60)–[250–260] (60) miljoonaa euroa). Ranskan viranomaisten mukaan niiden todellisten kustannusten, jotka Ranskan valtio olisi joutunut osakkeenomistajana ottamaan vastattavikseen, kokonaismäärä olisi ollut 212,1–361 miljoonaa euroa.

(293)

Ranskan viranomaiset täsmentävät, että viimeaikaisissa tuomioissa Ranskan tuomioistuimet ovat velvoittaneet laillisen tai tosiasiallisen johtajan ottamaan vastattavikseen varojen riittämättömyyden lisäksi myös täydentävät irtisanomiskorvaukset, jotka on määritetty ennen yrityksen selvitystilaan asettamista laaditun sosiaaliohjelman perusteella.

(294)

Ranskan viranomaiset tuovat esiin erityisesti sen, että asiassa Aspocomp ranskalainen yritys Aspocomp SAS, joka on suomalaisen Aspocomp Group Oyj -yhtiön 99-prosenttinen tytäryhtiö, oli allekirjoittanut 18 päivänä tammikuuta 2002 yritystason työehtosopimuksen, jossa kuvailtiin 210:tä työntekijää (työntekijöiden kokonaismäärä oli 550) koskevan sosiaaliohjelman korvausedellytykset. Sopimuksessa kuvailtiin erityisesti tasoittavien ja täydentävien korvausten määrää sekä vapaaehtoisen lähdön yhteydessä maksettavia etuuksia. Konsernin strategianmuutoksen johdosta emoyhtiö Aspocomp Group Oyj päätti kuitenkin 21 päivänä helmikuuta 2002 olla enää rahoittamatta tytäryhtiötään Aspocomp SAS:aa ja tämä ajautui konkurssiin. Tämä päätös tosiasiallisesti esti yritystä noudattamasta yritystason työehtosopimuksen yhteydessä tehtyjä sitoumuksia ja johti sen kaikkien muiden työntekijöiden irtisanomiseen.

(295)

Tässä tilanteessa Rouenin muutoksenhakutuomioistuimen tuomiossa vahvistettiin Evreux’n työtuomioistuimen tuomio ja Aspocomp Group Oyj -yhtiö, jolla oli 99 prosentin määräysvalta tytäryhtiössään, määrättiin maksamaan i) yritystason työehtosopimuksen piiriin kuuluville työntekijöille kaikki kyseisessä sopimuksessa tarkoitetut tasoittavat ja täydentävät korvaukset ja perusteettomasta irtisanomisesta maksettavat vahingonkorvaukset sekä ii) Aspocompin konkurssin yhteydessä irtisanotuille työntekijöille vastaavat korvaukset, koska emoyhtiö ei ollut noudattanut tehtyjä sitoumuksia ja se oli toiminut epälojaalisti ja piittaamattomasti.

(296)

Vaikka Ranska vetosi myös kassaatiotuomioistuimen kaupallisen jaoston 19 päivänä huhtikuuta 2005 antamaan tuomioon (149) teoriansa tueksi, komissio ei havaitse tässä tuomiossa mitään ratkaisevaa tekijää, jolla olisi merkitystä käsiteltävänä olevassa riidanalaisessa asiassa. Kassaatiotuomioistuin toteaa pelkästään, että muutoksenhakutuomioistuin ei ole esittänyt riittäviä oikeudellisia perusteluja, joilla olisi voitu ratkaista omaisuuteen emoyhtiön ja sen tytäryhtiön välillä liittyvät epävarmuustekijät. Komissio toteaa, että Aspocomp-oikeuskäytäntöön liittyvät tosiseikat eivät vastaa käsiteltävänä olevaa tapausta. Käsiteltävänä olevassa asiassa CGMF on täyttänyt sitoumuksensa ja maksanut täydentäviä irtisanomiskorvauksia.

(297)

On syytä todeta, että niin SNCM kuin Ranskan viranomaiset näyttävät pitävän merkityksellisenä sitä, että sosiaaliohjelma […] (60). On erittäin epätodennäköistä, että […] (60) voitaisiin katsoa liikkeenjohdolliseksi virheeksi, joka on omiaan asettamaan valtion vastuuseen työntekijöitä kohtaan […] (60). Jopa siinä epätodennäköisessä tilanteessa, että […] (60), valtio olisi ollut vastuussa työntekijöitä kohtaan ja niillä olisi oikeus saada korvausta valtiolta (150), tällaisen oikeuden myöntäminen olisi jo sellaisenaan SNCM:lle myönnetty etu ja katsottava valtiontueksi samoista syistä kuin jäljempänä esitetään 38,5 miljoonan euron henkilötuen osalta. Itse asiassa tällä toimenpiteellä voitiin parantaa hieman yrityksen työmarkkinailmapiiriä.

vi)   Vastuiden siirtymistä valtion vastattavaksi koskevat päätelmät

(298)

Esitetyt oikeudelliset perustelut eivät riitä osoittamaan riittävällä todennäköisyydellä, että kansallinen tuomioistuin olisi määrännyt Ranskan viranomaiset maksamaan korvauksia varojen riittämättömyyden vuoksi. Vielä vähemmän on näyttöä siitä, että määrättävä korvaus olisi suurempi kuin negatiivinen hinta, jolla SNCM ”myytiin”.

(299)

On myös otettava huomioon, että valtion toiminnalla – vaikka oletettaisiin, että se olisi syyllistynyt liikkeenjohdollisiin virheisiin – pyrittiin suojaamaan kansallisia teollisuusyrityksiä ja palveluja, myös SNCM:ää ja sen työntekijöitä, ja välttämään niiden joutuminen tilanteeseen, joka olisi saattanut aiheuttaa sosiaalisia ongelmia. Vaikka julkista elintä, myös valtiota, voidaan todellisuudessa joissakin olosuhteissa pitää yrityksen todellisena johtajana, mikään ei osoita, että vastuiden siirtämistä voidaan käyttää osoittamaan valtion poliittisia valintoja etenkään tällaisissa tilanteissa. Käsiteltävänä olevassa asiassa ollaan etäännytty kauas Aspocomp-asian olosuhteista, joihin ei liity tällaisia ongelmia.

(300)

Komissio katsoo kuitenkin, että Ranskan viranomaiset eivät voi nykytilanteessa vedota menneisyyden poliittisiin valintoihin perustellakseen julkisia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on korjata aikaisempien toimenpiteiden vaikutuksia. Sen sijaan molempia toimenpiteitä, eli menneitä ja uusia julkisia toimenpiteitä, olisi pidettävä kahtena kumulatiivisena kilpailun vääristämisenä. Jos valtion katsottaisiin olevan vastuussa varojen riittämättömyydestä, se merkitsisi, että valtion katsottaisiin myös syyllistyneen liikkeenjohdollisiin virheisiin, jotta pääomansiirtoa ei katsottaisi valtiontueksi. Tämä olisi kuitenkin uusi kilpailunvääristymä. Valtio käyttäisi siis omia liikkeenjohdollisia virheitään perusteluna ylimääräisen rahoitusosuuden myöntämiselle. Tämä olisi vastoin yleistä periaatetta, jonka mukaan kukaan ei voi vedota omaan lainvastaiseen menettelyynsä (”nemo auditur propriam turpitudinem allegans”) (151).

(301)

Olisi myös täysin keinotekoista erottaa toisistaan valtion toiminta ”huonona johtajana” (jos tämä osoitettaisiin) ja toiminta johtajana, joka tulee pelastamaan huonosti johtamansa yrityksen. Liikkeenjohdollisten virheiden tekeminen ei myöskään ole osa asiantuntevan markkinataloussijoittajan normaalia toimintaa. Näin ollen järjestelyt tällaisten virheiden oikaisemiseksi siirtämällä vastuita eivät myöskään ole sellaista toimintaa.

(302)

Ranskan viranomaisten ja SNCM:n esittämän näkemyksen hyväksyminen merkitsisi myös sen hyväksymistä, että valtio voisi myöntää takauksen yritykselle tehden tarkoituksellisesti liikkeenjohdollisia virheitä. Tätä ei voida pitää hyväksyttävänä valtiontukisääntöjen perusteella.

(303)

Käsiteltävänä olevassa asiassa toimet, jotka SNCM:n ja Ranskan viranomaisten puolustaman teorian mukaan johtavat valtion vastuuseen, ovat käytännössä valtion toimintaa julkisena viranomaisena, eikä sen toimintaa osakkeenomistajana. Koska asiantunteva markkinataloussijoittaja ei olisi tehnyt päätöksiä poliittisten ja julkisten näkökohtien perusteella, tällaisista päätöksistä seuraavaa riskiä joutua vastuuseen veloista ei voida ottaa huomioon asiantuntevan markkinataloussijoittajan testissä (152).

(304)

Ranskan viranomaiset muistuttavat, että 7 päivänä joulukuuta 2005 tehdyssä ABX-päätöksessään komissio harkitsi ottavansa huomioon, että ”joissakin kansallisissa lainsäädännöissä säädetään kolmansien mahdollisuudesta vaatia tietyissä poikkeustapauksissa korvausta selvitystilaan asetetulta yhtiöltä, erityisesti, jos nämä osakkeenomistajat voidaan katsoa laillisiksi tai tosiasiallisiksi johtajiksi, jotka ovat tehneet yritystä vahingoittavia liikkeenjohdollisia virheitä” (153).

(305)

Komissio muistuttaa kuitenkin, että tuen käsitettä on arvioitava objektiivisesti. Menettelyn aloittamista samassa asiassa koskevassa päätöksessään komissio täsmensi, että vaikka kaikki kansallisessa lainsäädännössä vastuuseen asettamista […] koskevat ehdot täyttyisivät, mikä on erittäin epätodennäköistä, se ei kuitenkaan merkitsisi sitä, että nämä toimenpiteet tytäryrityksen hyväksi eivät olisi valtiontukea (154).

(306)

Käsiteltävänä olevassa asiassa komissio katsoo, etteivät Ranskan viranomaiset ole saaneet sitä riittävän vakuuttuneeksi siitä, että SNCM:n osakkeenomistaja olisi katsottu vastuulliseksi.

(307)

Näissä olosuhteissa ja hylättyään täydentävien irtisanomiskorvausten huomioinnin (ks. johdanto-osan 225 kappale ja sitä seuraavat kappaleet) komissio päättelee, että SNCM:n selvitystila ei olisi aiheuttanut valtiolle mitään kustannuksia. Komissio katsoo, että valtiolle ei osakkeenomistajana voida siirtää selvitystilan kustannuksia, sillä osakkeenomistajan vastuu perustuu sen osuuden arvoon yhtiön osakepääomasta.

6.1.2.2   Päätelmät

(308)

Komissio katsoo näin ollen, että yksityinen sijoittaja olisi suosinut edullisempaa vaihtoehtoa eli SNCM:n asettamista selvitystilaan. Tämän vuoksi komissio päättelee, että 158 miljoonan euron negatiivinen hinta on valtiontukea.

6.1.3   CGMF:n tekemä 8,75 miljoonan euron pääomansiirto

(309)

Menettelyn aloittamista seuranneissa huomautuksissaan Ranskan viranomaiset katsovat, että valtion myöntämä 8,75 miljoonan euron pääomankorotus toteutettiin samaan aikaan yksityisten sijoittajien tekemän pääomansiirron kanssa. Viranomaiset selittävät, että samanaikaisuutta korostaa valtion vähemmistöosakkuus, sillä pääosa varoista hankittiin markkinarahoituksena. Lisäksi viranomaiset katsovat, että valtion sijoittamalle pääomalle saatava tuotto – […] (60) prosenttia vuodessa – takaa yksityisen sijoittajan edellyttämällä tavalla sijoitetun pääoman riittävän tuoton pitkällä aikavälillä. Viranomaiset arvioivat lisäksi 16 päivänä toukokuuta 2013 päivätyssä viestissään, että sopimuksen purkamista koskevaan ehtoon liittyvät riskit kompensoidaan yksityisosakkaille annetulla takaisinosto-optiolla.

(310)

Valtion pääomansiirtoa on verrattava yksityisten toiminnan jatkajien pääomansiirtoon eli 26,25 miljoonaan euroon. Kuten 6.1.2. jaksossa osoitetaan, valtion pääomasijoitus on 158 miljoonaa euroa. Siihen on lisättävä 38,5 miljoonaa euroa henkilötukea ja 15,81 miljoonaa euroa vuoden 2002 suunnitelman mukaista rahoitusta, kuten 6.1.4. ja 6.1.5. jaksoissa osoitetaan.

(311)

Kaikki vuoden 2006 toimenpiteet sisältyvät sopimuspöytäkirjaan. Pöytäkirjan osapuolet, CGMF, BCP ja VT, sopivat asiakirjassa 158 miljoonan euron pääomansiirrosta, 38,5 miljoonan euron käteisennakosta ja 8,75 miljoonan euron pääomankorotuksesta. Käsiteltävänä olevassa asiassa nämä kolme toimenpidettä ovat osa yhtä ja samaa järjestelyä eli SNCM:n yksityistämistä. Kuten tuomioistuimen 11 päivänä syyskuuta 2012 antaman tuomion 125 kohdasta ilmenee, ”kyseinen pääomasijoitus [8,75 miljoonaa euroa] on toteutettu sellaisen yksiin ainoisiin neuvotteluihin perustuvan kokonaisvaltaisen myyntipöytäkirjan yhteydessä, jossa toiminnan jatkajien sijoitukset ovat vastike Ranskan valtion eri muodoissa antamista raskaista sitoumuksista.” Näitä edellä mainittuja kolmea toimenpidettä on siis tarkasteltava kokonaisuudessaan yhtenä valtion varainsiirtona SNCM:lle ja verrattava sitä yksityisten sijoittajien pääomasijoitukseen, jotta voidaan arvioida kyseisen toimenpiteen merkittävyyttä.

(312)

Edellä esitetyn perusteella komissio päättelee, että yksityisten osakkaiden pääomasijoitusta, joka muodostaa 10,6 prosenttia koko pääomankorotuksesta, ei voida pitää merkittävänä.

(313)

Kuten johdanto-osan 311 kappaleessa on jo todettu, kyseiset kolme toimenpidettä ovat osa yhtä yksityistämisjärjestelyä. Komissio katsoo, että julkiset ja yksityiset pääomansiirrot olivat siten samanaikaisia.

(314)

Kun tarkastellaan vastaavanlaisissa tilanteissa toteutettuja pääomansiirtoja koskevia arviointiperusteita, komissio toteaa, että asianomaiset osapuolet eli CCF ja STIM ovat epäilleet yksityisen osuuden merkittävyyttä ja erityisesti sitä, olivatko julkisen sijoittajan ja yksityisten sijoittajien ehdot samat sopimuksen purkamista koskevan ehdon vuoksi.

(315)

Komissio katsoo, että tämän pääomankorotuksen ehdot osoittavat jo sellaisinaan, että yksityisten ja julkisten sijoittajien ottamat riskit eivät olleet yhtä suuret. Luovutuksen purkamista koskevan ehdon olemassaolo ja sen edellytykset osoittavat jo sellaisinaan, että yksityisten sijoittajien ja julkisen sijoittajan riskit eivät ole samat, jos ehdossa mainitut edellytykset täyttyvät. Sopimuspöytäkirjan mukaan yksityisillä sijoittajilla on mahdollisuus vetäytyä ja saada rahoitusosuutensa takaisin, jos komissio tai unionin tuomioistuimet tekevät kielteisen päätöksen tai jos julkisen palvelun sopimusta ei uusita. Tämä purkamista koskevan ehdon loppuosa on valtion kannalta erittäin riskialtis, sillä se koskee SNCM:n ydintoimintaa. SNCM on perinteisesti hoitanut Korsikan ja Manner-Ranskan välistä liikennöintiä. Julkisen palvelun hoitaminen Marseillen ja Korsikan välisessä liikenteessä muodostaa kaksi kolmasosaa sen toiminnasta. Purkamista koskeva ehto siis suojaa yksityisiä sijoittajia liiketoimintariskeiltä, jotka liittyvät pääosaan SNCM:n toiminnasta. Näistä riskeistä vastaa yksinomaan valtio.

(316)

Edellä mainitun purkamista koskevan ehdon toteutuminen johtaisi siihen, että SNCM:n olisi korvattava kaikki toiminnan jatkajien pääomasijoitukset näille yksityisille sijoittajille. SNCM:n pääoma siirtyisi jälleen kokonaisuudessaan CGMF:n haltuun, ja riski selvitystilasta ja julkisten sijoitusten merkittävän osan menettämisestä kasvaisi tuntuvasti.

(317)

Kun tarkastellaan yksityisten sijoittajien ostolupausta, CGMF ei voi vedota siihen SNCM:n konkurssi- tai selvitystilamenettelyssä. Tämä vahvistaa sen, että vaikeuksien ilmetessä optiota ei voida käyttää ja riskit kohdistuvat pääasiassa CGMF:ään eli valtioon. Komissio siis katsoo, että tätä ostolupausta ei voida pitää vastikkeena purkamista koskevalle ehdolle.

(318)

Lisäksi komissio ei voi hyväksyä Ranskan viranomaisten väitettä, jonka mukaan sopimuspöytäkirja sisältäisi joukon takuita valtion sijoituksen suojaamiseksi. Toiminnan jatkajille asetetut velvoitteet eivät muodosta sellaisia riskejä tai ylimääräisiä rasitteita, jotka asettaisivat jatkajat vastaavaan asemaan kuin CGMF:n. Niillä pyritään vain varmistamaan, että sen ajanjakson aikana, jolloin yksityiset toiminnan jatkajat voivat vedota purkamista koskevaan ehtoon, ne eivät tee oikeudellisia muutoksia SNCM:ään eivätkä toteuta muita kuin liiketoimintasuunnitelman ja sosiaaliohjelman edellyttämiä toimia.

(319)

Kuten tuomioistuin lisäksi korostaa 11 päivänä syyskuuta 2012 antamassaan tuomiossa, pelkän kannattavuusanalyysin perusteella ei voida päätellä, että valtio on tehnyt sijoituksen markkinaehdoin, sillä riskejä ei jaeta tasapuolisesti julkisten ja yksityisten osakkaiden kesken.

(320)

Vaikka tasavertaisin ehdoin tehtyä sijoitusta koskeva edellytys ei täyty, toimenpide voi kuitenkin olla markkinataloussijoittajaperiaatteen mukainen. Tällöin olisi esimerkiksi sijoituksen kannattavuutta koskevilla ennakkoanalyyseilla osoitettava, että valtion toimenpide vastasi asiantuntevan yksityisen sijoittajan toimintaa vastaavanlaisessa tilanteessa. Ranskan viranomaiset eivät ole kuitenkaan toimittaneet näyttöä tällaisesta ennakkoanalyysista. Ranskan viranomaiset ovat vain todenneet jälkikäteen huomautuksissaan, että […] (60) prosentin kiinteä korko olisi riittävä yksityiselle sijoittajalle ja verranneet sitä Ranskan valtion obligaation tuottoon, joka oli tuolloin 3,72–3,95 prosenttia. Viranomaiset eivät kuitenkaan ole toimittaneet analyysia, joka osoittaisi, että 10 prosentin korko olisi yksityissijoittajan mielestä hyväksyttävä, kun otetaan huomioon valtion riskit, esimerkiksi purkamista koskeva ehto ja yrityksen tilanne.

(321)

Kyseistä […] (60) prosentin korkoa sovelletaan lisäksi vain 8,75 miljoonan euron pääomasijoitukseen, mutta tällaisessa analyysissa olisi pitänyt ottaa huomioon sopimuspöytäkirjan mukainen valtion koko pääomasijoitus. Koska 158 miljoonan euron negatiiviseen hintaan ja 38,5 miljoonan euron käteisennakkoon ei liity minkäänlaista tuottoa, valtion SNCM:ään sen yksityistämisajankohtana vuonna 2006 tekemän koko sijoituksen tuotto olisi ollut selvästi alle Ranskan valtion obligaation tuoton. Sijoitukseen liittyvien riskien vuoksi markkinataloussijoittaja ei olisi hyväksynyt tällaista tuottoa.

(322)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että oikeuskäytännössä esitetyt arviointiperusteet, joiden nojalla voidaan suoralta kädeltä sulkea pois kyseisen toimenpiteen määrittely valtiontueksi, eivät täyty. Tämän vuoksi komissio katsoo, että Ranskan valtion 8,75 miljoonan euron pääomansiirto on SNCM:lle myönnetty taloudellinen etu, koska pääomansiirto tehtiin samanaikaisesti yksityisten pääomansiirtojen kanssa olosuhteissa, jotka eivät ole rinnastettavissa toisiinsa unionin oikeuskäytännössä tarkoitetulla tavalla. Tästä syystä kyseessä oleva toimenpide on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

6.1.4   Toimenpiteet, joilla tuetaan yksityishenkilöitä (38,5 miljoonaa euroa)

(323)

Ranskan viranomaiset katsovat, että tämä rahoitus on henkilötukea, joka ei hyödytä yritystä eikä tämän vuoksi ole valtiontukea. Asianomaiset osapuolet, CCF ja STIM, ovat kiistäneet tämän toimenpiteen luokittelemisen henkilötueksi, koska ne katsovat muun muassa, että toimenpide voi aiheuttaa välillisiä myönteisiä vaikutuksia SNCM:lle.

(324)

Komissio katsoo, että vaikka henkilötuen suorat edunsaajat ovat työntekijöitä, se ei riitä osoittamaan, että toimenpide ei sisällä tukea niiden työnantajalle. Tuomioistuin onkin täsmentänyt seuraavaa: ”se, että henkilötuen suorat edunsaajat ovat työntekijöitä, ei voi riittää osoittamaan, ettei heidän työnantajalleen ole maksettu tukea” (155).

(325)

Tuomioistuimen 11 päivänä syyskuuta 2012 antaman tuomion 138 kohdassa todetaan myös, että ”[t]utkittaessa sitä, ovatko kyseiset henkilötuet EY 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tukea, on […] määritettävä, saako SNCM sellaista välillistä taloudellista etua, joka vapauttaa sen vastattavaksi tavallisesti kuuluvista kustannuksista ja joka siis estää sen, että markkinavoimilla on tavanomaiset vaikutuksensa”.

(326)

Komissio toteaa myös, että sopimuspöytäkirjan mukaan toimenpide on yksityisille kumppaneille annettu valtion sitoumus rahoittaa se osuus mahdollisista kustannuksista, jotka aiheutuvat vapaaehtoisista irtisanoutumisista tai työsopimusten rikkomisesta (niiden luonteesta riippumatta) ja joka maksetaan kaikkien työnantajan maksettavaksi kuuluvien määrien lisäksi. Kuten tuomioistuin toteaa 11 päivänä syyskuuta 2012 antamansa tuomion 145 kohdassa, se, että tällaiset henkilötuet ovat osa myyntipöytäkirjaa, on omiaan osoittamaan, että niillä luodaan etu. Osapuolet ovat turvautuneet niihin sen vuoksi, että ne saattoivat saada niistä tiettyä hyötyä.

(327)

Näin ollen kyseiset tuet ovat omiaan muodostamaan taloudellisen edun SNCM:n hyväksi mahdollistamalla sen, ettei sen tarvinnut vastata kaikista tiettyjen työntekijöiden mahdolliseen lähtöön tulevaisuudessa liittyvistä kustannuksista. Jos valtio vapauttaa jonkin yrityksen tällaisista kustannuksista, toimenpide muodostaa edun yritykselle. Komissio muistuttaa, että tällaisten täydentävien työmarkkinatoimenpiteiden tarkoituksena on helpottaa sellaisten irtisanomissuunnitelmien toteuttamista, jotka ovat tarpeen yrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ne eivät perustu lakisääteiseen velvoitteeseen. Käsiteltävänä olevassa asiassa SNCM:n työntekijöiden toistuva liikehdintä osoittaa, että sosiaaliohjelman toteuttaminen kyseisessä yrityksessä on johtanut lähes järjestelmällisesti lakkoihin ja muuhun ammattiyhdistysliikehdintään. Ei ole epäilystä siitä, että nämä täydentävät sosiaaliset toimenpiteet ovat etu SNCM:lle.

(328)

Tämän vuoksi komissio katsoo, että toimenpide on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

6.1.5   Rakenneuudistustukena vuonna 2002 maksettu 15,81 miljoonan euron määrä

(329)

Vuoden 2006 toimenpiteillä korotetaan huomattavasti vuoden 2002 suunnitelman pohjalta tarkasteltua 69,29 miljoonan euron rakenneuudistustukea. Ne voidaan katsoa muutoksiksi rakenneuudistussuunnitelmaan ja sen kustannuksiin. Kun yksityistämistä suunniteltiin, rakenneuudistussuunnitelma oli kesken. SNCM ei kuitenkaan saavuttanut suunnitelman tavoitteena ollutta elinkelpoisuuden paluuta. Tuomioistuin on täsmentänyt, että ”on näet korostettava, että vuoden 2006 päätöksessä on ilmaistu täysin selvästi, että jos vuoden 2006 suunnitelmaan sisältyy rakennusuudistustukea, kyseistä tukea on tarkasteltava yhdessä vuoden 2002 rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyvän tuen kanssa […]” (156). Tuomioistuin korostaa, että kyseinen analyysi on tehty perustellusti. Kyseessä oleva 69,29 miljoonaa euroa muodostuu rakenneuudistussuunnitelman ensimmäisenä eränä vuonna 2002 myönnetystä 66 miljoonasta eurosta ja toisena eränä vuonna 2005 myönnetystä 3,29 miljoonasta eurosta.

(330)

Tästä vuoden 2002 rakenneuudistussuunnitelman mukaisesti myönnetystä tuesta 53,4 miljoonaa euroa liittyy käytännössä julkisen palvelun velvoitteeseen. Tuomioistuin on 11 päivänä syyskuuta 2012 antamassaan tuomiossa vahvistanut tämän tuen sääntöjenmukaisuuden. Komission on siis tutkittava vuoden 2002 rakenneuudistuksen yhteydessä myönnetyn varsinaisen 15,81 miljoonan euron rakenneuudistustuen sekä kaikkien vuoden 2006 toimenpiteiden soveltuvuutta sisämarkkinoille vuoden 2004 suuntaviivojen perusteella.

6.2   VUOSINA 2002 JA 2006 MAKSETTUJEN RAKENNEUUDISTUSTUKIEN SISÄMARKKINOILLE SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI

6.2.1   Huomioon otettavat suuntaviivat

(331)

Komissio toteaa, että vuoden 2002 rakenneuudistussuunnitelmaa on tarkasteltu vuoden 1999 suuntaviivojen perusteella. Se toteaa myös, että vuoden 2006 uudet toimenpiteet, jotka sisältyvät vuoden 2002 suunnitelmaan, on toteutettu vuoden 2004 uusien suuntaviivojen voimaantulon jälkeen ja ilman komission ennakkohyväksyntää.

(332)

Vuoden 2004 suuntaviivojen siirtymämääräysten (157) mukaan kyseisiä suuntaviivoja sovelletaan sellaiseen sääntöjenvastaiseen tukeen, josta osa on myönnetty niiden voimaantulon jälkeen.

(333)

Koska vuoden 2006 toimenpiteet ovat valtiontukea, ne ovat siis osa vuonna 2002 aloitettuja rakenneuudistustoimenpiteitä ja niitä on tarkasteltava yhdessä niiden kanssa. Kaikkien tukitoimenpiteiden soveltuvuutta sisämarkkinoille arvioidaan siis vuoden 2004 suuntaviivojen perusteella.

6.2.2   Onko tuensaaja vaikeuksissa oleva yritys

(334)

Jotta yritykselle voidaan myöntää rakenneuudistustukea, sitä on voitava pitää suuntaviivoissa tarkoitettuna vaikeuksissa olevana yrityksenä.

(335)

Komissio huomauttaa, että se on sekä 17 päivänä heinäkuuta 2002 tehdyssä komission päätöksessä, joka koski SNCM:lle myönnettyä pelastamistukea (158), että 19 päivänä elokuuta 2002 tehdyssä komission päätöksessä, joka koski muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista pääomankorotusta koskevan suunnitelman vuoksi, todennut SNCM:n vuotta 2001 koskevan vuosikirjanpidon perusteella, että tätä arviointiperustetta noudatettiin.

(336)

Tätä päätöstä varten komissio on tarkistanut, että SNCM täytti tämän edellytyksen vuoden 2002 vuosikirjanpidon perusteella. Pakollisten varausten ulkopuolinen oma pääoma (159) oli – 26,5 miljoonaa euroa vuonna 2002, toisin sanoen edelleen negatiivinen, kun se oli ollut – 30,7 miljoonaa euroa vuonna 2001. Tämä taso on osoitus siitä, että yli puolet yrityksen osakepääomasta oli menetetty. Yli neljännes osakepääomasta menetettiin ilmoitusta seuranneiden 12 kuukauden kuluessa, mikä on osoitus suuntaviivojen 5 a kohdassa kuvaillun edellytyksen täyttymisestä.

(337)

Osakepääoman kehityksen lisäksi komissio toteaa muun muassa seuraavaa:

vuosina 2001–2002 rahoitustulos, josta ei ole vähennetty veroja, oli –5,1 miljoonaa euroa vuonna 2001, kun vastaava luku vuonna 2002 oli –5,8 miljoonaa euroa; vuoden 2002 nettotappioita lievensi ainoastaan joidenkin alusten myynti,

SNCM:n omarahoituksen bruttomarginaali oli vuoden 2001 lopussa 39,2 miljoonaa euroa ja 35,7 miljoonaa euroa vuoden 2002 lopussa,

nettorahoitusvelkojen määrä ilman leasing-sopimuksia oli 135,8 miljoonaa euroa vuonna 2000 ja 144,8 miljoonaa euroa vuonna 2002,

rahoituskulut (korkokulut ja niihin rinnastettavat kulut) olivat 7,0 miljoonaa euroa vuonna 2000 ja 9,503 miljoonaa euroa vuonna 2002.

(338)

Ranskan viranomaiset ovat lisäksi vahvistaneet komissiolle, että pankit eivät enää myöntäneet lainaa SNCM:lle yrityksen velkaantuneisuuden vuoksi siitä huolimatta, että se ehdotti antavansa vakuudeksi viimeisimmät kiinnityksistä tai muista sidonnaisuuksista vapaat aluksensa.

(339)

Julkisen palvelun sopimus ei muuta tätä analyysia millään tavoin. Vaikka tämä sopimus ja rakenneuudistussuunnitelman onnistuminen luovat SNCM:lle edellytykset saavuttaa ajan mittaan myönteisiä tuloksia toiminnassaan, on selvää, että sen omien varojen puute, lisääntyvä velkaantuminen ja rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyvien operatiivisten toimien kustannukset todennäköisesti johtavat tietyn ajan kuluessa SNCM:n maksujen lakkaamiseen.

(340)

Koska rakenneuudistuskausi kattaa vuodet 2002–2006, on tarpeen varmistaa, että SNCM täyttää tämän edellytyksen kyseisen kauden ajan ja erityisesti ajankohtana, jolloin uusista julkisista pääomansiirroista päätettiin.

(341)

Vuonna 2003 tehdyssä päätöksessä todettiin, että SNCM täytti tämän vaatimuksen tilikaudella 2001 ja 2002 (160).

(342)

Nyt olisi syytä varmistaa, että SNCM täytti edelleen tämän vaatimuksen tilikausilla 2003–2005 eli viimeisellä kokonaisella tilikaudella ennen SNCM:n yksityistämistä koskevien uusien toimenpiteiden toteuttamista vuonna 2006.

(343)

Kuten johdanto-osan 73 kappaleessa ja sitä seuraavissa kappaleissa on jo todettu, SNCM:n tilanne heikkeni huomattavasti vuosina 2004 ja 2005. SNCM:n tulos rahoituserien jälkeen oli – 32,6 miljoonaa euroa vuonna 2004 ja – 25,8 miljoonaa euroa vuonna 2005. Nettotulos oli puolestaan – 29,7 miljoonaa euroa vuonna 2004 ja – 28,8 miljoonaa euroa vuonna 2005. Oma pääoma vuonna 2005 (– 1,7 miljoonaa) supistui 25,5 miljoonaa vuoteen 2004 verrattuna. Tämä pääoman supistuminen merkitsee, että noin puolet yhtiön osakepääomasta oli menetetty ja yli neljäsosa pääomasta menetettiin 12 viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Näin ollen vuoden 2004 suuntaviivojen 10 a kohdassa kuvailtu edellytys täyttyy.

(344)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että SNCM:ää voidaan pitää vuoden 2004 suuntaviivoissa tarkoitettuna vaikeuksissa olevana yrityksenä.

6.2.2.1   Oma rahoitusosuus

(345)

Suuntaviivojen 43 kohdan mukaan ”tukimäärä ja -intensiteetti on rajattava määrään, joka on ehdottomasti välttämätön rakenneuudistuksen toteuttamiseksi ottaen huomioon yrityksen, sen osakkaiden tai yhtymän, johon yritys kuuluu, käytettävissä olevat varat. Tässä arvioinnissa otetaan huomioon aikaisemmin mahdollisesti myönnetty pelastamistuki. Tuensaajien on osallistuttava rakenneuudistussuunnitelmaan merkittävällä määrällä omia varojaan, myös myymällä omaisuuseriä, jotka eivät ole välttämättömiä yrityksen elinkelpoisuuden kannalta, tai markkinaehtoisella ulkoisella rahoituksella. Tällainen rahoitusosuus on merkki markkinoiden uskosta elinkelpoisuuden palautumiseen. Rahoitusosuuden on oltava todellinen ja mahdollisimman suuri, eikä siihen voida laskea arvioituja tulevia voittoja, kuten kassavaroja”.

(346)

Suuntaviivojen 44 kohdassa täsmennetään, että ”yleensä komissio pitää seuraavia rakenneuudistuksen rahoitusosuuksia(19) sopivina: pienyritykset vähintään 25 prosenttia, keskisuuret yritykset vähintään 40 prosenttia ja suuret yritykset vähintään 50 prosenttia. Jos jäsenvaltio osoittaa poikkeusolojen ja erityisten vaikeuksien olemassaolon, komissio voi hyväksyä alhaisemman rahoitusosuuden”.

(347)

Suuntaviivojen 7 kohdassa täsmennetään lisäksi, että ”on tarkoituksenmukaista todeta aiempaa selkeämmin periaate, että [rakenneuudistustuen saajan huomattavan] rahoitusosuuden on oltava todellinen ja tuen ulkopuolelle jäävä. Tuensaajan rahoitusosuudella on kaksinainen merkitys, sillä yhtäältä se osoittaa, että markkinat (omistajat, velkojat) uskovat elinkelpoisuuden palautumiseen kohtuullisessa ajassa, ja toisaalta rahoitusosuudella varmistetaan, että rakenneuudistustuki rajoittuu määrään, joka on välttämätön elinkelpoisuuden palautumiseen, ja että kilpailun vääristymistä rajoitetaan. […]”.

(348)

Myös oikeuskäytännössä on korostettu, että oman rahoitusosuuden on osoitettava, että markkinat uskovat elinkelpoisuuden palautumiseen (161). Komissio korostaa, että tämä on erityisen merkityksellistä SNCM:n tapauksessa, kun otetaan huomioon sen tilanne vuodesta 2002 alkaen. Komissio muistuttaa, että vuoden 2002 rakenneuudistuksen ensimmäiset toimenpiteet eivät ole tuottaneet odotettuja tuloksia. Osaa toimenpiteistä ei toteutettu tai tavoitteita ei saavutettu (ks. johdanto-osan 351 kappale). Koska SNCM ei pystynyt panemaan kaikkia näitä ensimmäisiä rakenneuudistustoimenpiteitä täytäntöön, sen taloudellinen ja rahoitustilanne heikkeni edelleen vuodesta 2004 alkaen (ks. johdanto-osan 73–75 kappale).

(349)

Rakenneuudistuksen kustannukset olivat 46 miljoonaa euroa vuonna 2002. Vuoden 2006 toimenpiteistä komissio katsoo, että rakenneuudistuksen kustannusten määränä (162) voidaan pitää tuen määrää eli 202,55 miljoonaa euroa. Tähän on lisättävä yksityisten osakkaiden tekemä pääomankorotus eli 26,25 miljoonaa euroa, jolloin määrä on yhteensä 274,8 miljoonaa euroa. Oma rahoitusosuus koostuu 42,385 miljoonan omaisuuserien luovutuksesta (nettomäärä) ja yksityisten osakkaiden tekemästä 26,25 miljoonan euron pääomankorotuksesta. Oma rahoitusosuus on siis yhteensä 68,635 miljoonaa euroa. Kun otetaan huomioon vuoden 2006 uudet toimenpiteet, oma rahoitusosuus on 25 prosenttia. Suuntaviivoissa edellytetään osuudeksi kuitenkin vähintään 50 prosenttia. Komissio täsmentää, että Ranskan viranomaiset eivät ole vedonneet poikkeusoloihin ja erityisiin vaikeuksiin, jotta komissio hyväksyisi alhaisemman todellisen oman rahoitusosuuden. Joka tapauksessa komissio katsoo, että käsiteltävänä olevaan asiaan ei liity poikkeusoloja, jotka oikeuttaisivat laskemaan vuoden 2004 suuntaviivoissa vaadittua oman rahoitusosuuden tasoa.

(350)

Komissio katsoo näin ollen, että SNCM:n oma rahoitusosuus rakenneuudistuksen toteuttamiseksi on riittämätön suhteessa suuntaviivojen määräyksiin.

6.2.2.2   Pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttaminen

(351)

Menettelyn aloittamissa koskevassa päätöksessä komissio esitti epäilyjä siitä, voidaanko SNCM:n pitkän aikavälin elinkelpoisuus palauttaa erityisesti seuraavista syistä:

SNCM ei aikonut lopettaa kaikkia tappiollisia toiminnan osa-alueita,

rakenneuudistussuunnitelman onnistuminen liittyi läheisesti Marseillen ja Korsikan välistä liikennettä koskevan julkisen palvelun sopimuksen myöntämiseen 1 päivän tammikuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2012 väliseksi ajaksi,

vuoden 2002 rakenneuudistussuunnitelman mukaisia laivahenkilöstön vähennyksiä ei toteutettu eikä tuottavuutta saatu parannettua 10 prosenttia,

400 työpaikan vähentäminen (kokoaikavastaavana) ja vuoden 2006 rakenneuudistussuunnitelman mukaiset tuottavuustoimenpiteet eivät riitä, koska vuoden 2002 suunnitelmasta oli poikettu.

(352)

Ranskan viranomaiset ovat vastanneet, että osakkaiden vaihto ja yksityistämissuunnitelman kolmen toimenpiteen toteuttaminen mahdollistaisivat sen, että SNCM voisi kehittää toimintaansa terveeltä pohjalta. Vaikka tietyt sen toiminnan osa-alueet olivat tappiollisia, tilanne ei olisi lopullinen.

(353)

Komissio toteaa, että vuoden 2002 rakenneuudistussuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä ei voitu toteuttaa kokonaisuudessaan, mikä aiheutti yrityksen tuloksen merkittävän heikkenemisen vuosina 2004 ja 2005. Liikevaihdon kasvu 20 miljoonalla eurolla ja julkisen palvelun velvoitteesta maksettavan korvauksen nousu 9 miljoonalla eurolla vuonna 2006 eivät ole mahdollistaneet tuloksen kohentumista, koska polttoaineiden hinnat ja käyttökustannukset nousivat huomattavasti ennustettua enemmän. Komission käyttämä asiantuntija on todennut, että toiminnan jatkajien liiketoimintasuunnitelman toteuttamista hidastivat merkittävästi useammat eri tapahtumat (163). Asiantuntijan mukaan kertyneet tappiot olisivat todennäköisesti huomattavasti suuremmat kuin alun perin odotettiin vuodeksi 2007.

(354)

Tämän vuoksi komissio katsoo, että Ranskan viranomaisten vastaukset eivät ole poistaneet kaikkia sen epäilyjä. Vaikuttaa riskialttiilta sitoa elinkelpoisuuden palauttaminen julkisen palvelun sopimuksen myöntämiseen kaudeksi 2007–2013 ja yksityistämissuunnitelman kolmen sellaisen toimenpiteen toteuttamiseen, joiden sääntöjenmukaisuutta ja soveltuvuutta sisämarkkinoille ei ollut varmistettu. Pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamista koskevan suunnitelman uskottavuus edellyttää vähintäänkin, että käytetyt oletukset ovat realistisia. Käsiteltävänä olevassa asiassa suunnitelman onnistuminen tukeutuu kuitenkin lähes yksinomaan kahden SNCM:n määräysvallan ulottumattomissa olevan hypoteettisen tapahtuman toteutumiseen. Kun otetaan huomioon SNCM:n rahoitustilanne kyseisenä ajankohtana, komissio epäilee sen mahdollisuuksia rahoittaa tiettyjen autolauttojensa välttämätön uusiminen. Ranskan viranomaiset kuitenkin esittävät, että tämä uusiminen mahdollistaa elinkelpoisuuden palauttamista koskevien tavoitteiden saavuttamisen.

(355)

Komissio katsoo siis, että suuntaviivojen edellyttämä vaatimus pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamisesta ei täyty.

6.2.2.3   Kilpailun kohtuuttoman vääristymisen välttäminen (vastasuoritteet)

(356)

Kumotussa vuoden 2008 päätöksessä mainittiin neljä vastasuoritetta:

Italian ja Korsikan välisestä liikennöinnistä vastaavan tytäryhtiön Corsica Marittiman (82 000 matkustajaa vuonna 2000) sulkeminen ja siten SNCM-konsernin vetäytyminen Italian ja Korsikan välisen liikenteen markkinoilta,

SNCM:n lähes täydellinen vetäytyminen Toulonin ja Korsikan välisiltä reiteiltä; nämä markkinat käsittivät vuonna 2002 peräti 460 000 matkustajaa,

SNCM:n yhteen lasketun paikkatarjonnan ja vuorojen vähentäminen joka vuosi vuodesta 2003 alkaen etenkin Nizzan ja Korsikan välisessä liikenteessä,

neljän aluksen myynti.

(357)

Komissio haluaa muistuttaa, että Ranskan viranomaiset ehdottivat näitä toimenpiteitä 15,81 miljoonan euron tuen osalta. Kyseinen määrä vastaa vuonna 2002 myönnettyä rakenneuudistustukea.

(358)

Koska vuoden 2008 päätös kumottiin 11 päivänä syyskuuta 2012 annetulla tuomiolla, tuen kokonaismäärä on nyt yli 210 miljoonaa euroa. Komissio katsoo, että sen epäilyt eivät ole poistuneet seuraavassa esitetyistä syistä.

(359)

Kun tarkastellaan vuoden 2002 rakenneuudistuksessa esitettyä neljän aluksen myyntiä, komissio toteaa, että nämä luovutukset on kompensoitu osittain Danielle Casanovan toimituksella kesäkuussa 2002 sekä ro-ro-matkustaja-aluksilla Pagli Orba ja Pascal Paoli vuonna 2003.

(360)

Kun tarkastellaan Corsica Marittiman sulkemista, suuntaviivojen 40 kohdassa todetaan muun muassa, että ”[v]elvoitteiden poistamista kirjanpidosta ja tappiollisen toiminnan lopettamista, jotka olisivat joka tapauksessa tarpeen elinkelpoisuuden palauttamiseksi, ei pidetä kapasiteetin tai markkinaläsnäolon supistamisena vastasuoritteita arvioitaessa”. Näin ollen perustamisestaan vuonna 1990 alkaen tappiollisen Corsica Marittiman sulkemista ei voida katsoa vastasuoritteeksi, vaan pikemminkin kyse oli pitkän aikavälin elinkelpoisuuteen liittyvästä toimenpiteestä.

(361)

Samaa perustelua voidaan soveltaa myös Korsikan ja Nizzan väliseen liikenteeseen. Komissio toteaa, että SNCM:llä on vähemmistöosuus markkinoista, sillä Corsica Ferries Francen hallussa on 70 prosenttia markkinoista (164). Stephensin raportin mukaan Nizzasta lähtevään liikenteeseen kohdistuu erityisesti kesäkaudella erittäin kova kysyntä. Tällä reitillä on kuitenkin kysyntää myös kesäkauden ulkopuolella. Tästä huolimatta reitti oli tappiollinen vuosina 2004–2007. Tämän vuoksi tätä toimenpidettä ei voida katsoa vastasuoritteeksi, vaan pikemminkin kyse oli pitkän aikavälin elinkelpoisuuteen liittyvästä toimenpiteestä.

(362)

Komissio toteaa myös, että matkustajaliikenne on lisääntynyt huomattavasti Korsikan ja Toulonin sataman välillä. Matkustajia oli 200 000 vuonna 1999, kun määrä oli lähes miljoona vuonna 2007 (165). Tämän vuoksi SNCM:n lähes täydellistä vetäytymistä reitiltä voitaisiin pitää vastasuoritteena. Komissio toteaa kuitenkin, että Toulon–Korsika-reitillä on SNCM:lle vähiten merkitystä matkustajamäärän perusteella.

(363)

Vaikka tämä toimenpide katsottaisiin vastasuoritteeksi, komissio katsoo kuitenkin, että se olisi selvästi riittämätön. Suuntaviivojen 40 kohdassa todetaan, että ”[t]oimenpiteet on suhteutettava tuesta aiheutuviin kilpailua vääristäviin vaikutuksiin […]”. Kuten johdanto-osan 341 ja 342 kappaleessa muistutettiin, komissio toteaa, että Ranskan viranomaiset ehdottivat näitä toimenpiteitä 15,81 miljoonan euron tuen kompensoimiseksi. Kyseinen määrä vastaa vuonna 2002 myönnettyä rakenneuudistustukea. Tuen kokonaismäärä on kuitenkin nyt noin 218 miljoonaa euroa. Tämän vuoksi komissio katsoo, että ehdotetut toimenpiteet ovat riittämättömiä verrattuna näiden tukien myöntämisen aiheuttamaan kilpailun vääristymiseen.

(364)

Komissio toteaa tämän vuoksi, että näiden toimenpiteiden luokitteluun joko vastasuoritteiksi tai elinkelpoisuuden palauttamisen kannalta välttämättömiksi toimenpiteiksi liittyvät epäilyt eivät ole poistuneet. Joka tapauksessa ehdotetut toimenpiteet ovat selvästi riittämättömiä.

(365)

Ranskan viranomaiset ovat vedonneet riskiin CFF:n monopoliaseman synnystä, jos SNCM lopettaa toimintansa. Komissio katsoo, että Ranskan viranomaiset eivät ole osoittaneet riittävällä tavalla, onko tämä riski olemassa ja kuinka suuri se on. Matkustaja- ja rahtiliikenne Manner-Ranskan ja Korsikan välillä muodostaa avoimet markkinat, joilla kilpailevat kaikki Välimerellä toimivat varustamot. Markkinoille on myös ominaista, ettei niille pääsylle ole esteitä. Joka tapauksessa Corsica Ferries -yhtiön asema ei voi oikeuttaa sitä, että kilpailu vääristyy kyseisillä riidanalaisilla toimenpiteillä.

(366)

Edellä esitetyn perusteella komissio päättelee, että ehdotetut toimenpiteet eivät täytä suuntaviivojen 38–42 kohdassa mainittuja arviointiperusteita.

VII   PÄÄTELMÄT

7.1   RANSKAN VIRANOMAISTEN VUONNA 2002 ILMOITTAMA PÄÄOMANSIIRTO JA VIRANOMAISTEN VUONNA 2006 TOTEUTTAMAT KOLME UUTTA TOIMENPIDETTÄ EIVÄT SOVELLU SISÄMARKKINOILLE JA NE ON PERITTÄVÄ TAKAISIN

(367)

Ranskan viranomaisten vuonna 2002 ilmoittama 15,81 miljoonan euron pääomansiirto ja viranomaisten vuonna 2006 toteuttamat kolme uutta toimenpidettä eli SNCM:n luovutus kokonaisuudessaan 158 miljoonan euron negatiiviseen hintaan, CGMF:n merkitsemä 8,75 miljoonan euron pääomankorotus ja 38,5 miljoonan euron käteisennakko SNCM:n työntekijöiden hyväksi ovat SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Tämä tuki ei sovellu sisämarkkinoille.

(368)

Komissio muistuttaa, että asetuksen (EY) N:o 659/1999 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti kaikki sääntöjenvastainen ja sisämarkkinoille soveltumaton tuki on perittävä takaisin edunsaajalta.

(369)

Takaisinperinnän yhteydessä Ranskan viranomaisten on lisättävä tuen määrään takaisinperinnässä sovellettava korko, jota lasketaan päivästä, jolloin kyseessä oleva tuki on annettu yrityksen käyttöön, sen tosiasialliseen takaisinperintään asti (166) komission asetuksen (EY) N:o 794/2004 V luvun mukaisesti (167).

7.2   PELASTAMISTUKI EI SOVELLU SISÄMARKKINOILLE JA ON PERITTÄVÄ TAKAISIN

(370)

Jos rakenneuudistustukena ilmoitetut toimenpiteet eivät täytä suuntaviivoissa asetettuja sisämarkkinoille soveltuvuuden ehtoja, yleensä on syytä päätellä, että Ranskan viranomaisten hyväksymä pelastamistuki SNCM:lle, jota koskevan päätöksen komissio teki 17 päivänä heinäkuuta 2002, ei sovellu sisämarkkinoille, ja vaatia, että tuki peritään takaisin.

(371)

Ranskan viranomaiset toimittivat komissiolle 19 päivänä marraskuuta 2002 jäljennöksen SNCM:n ja CGMF:n välisistä käteisennakkoja koskevista sopimuksista sekä todisteet siitä, että SNCM oli maksanut ennakon takaisin CGMF:lle 13 päivänä toukokuuta ja 14 päivänä kesäkuuta 2002 päivätyillä pankkisiirroilla,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Pääomansiirto, jonka määrä on 15,81 miljoonaa euroa, ja Ranskan viranomaisten vuonna 2006 toteuttamat kolme uutta toimenpidettä, eli 75 prosentin osuuden luovutus SNCM:stä 158 miljoonan euron negatiiviseen hintaan, CGMF:n merkitsemä 8,75 miljoonan euron pääomankorotus ja 38,5 miljoonan euron käteisennakko SNCM:n työntekijöiden hyväksi, jotka Ranskan viranomaiset ovat toteuttaneet SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan vastaisesti, ovat sääntöjenvastaista ja sisämarkkinoille soveltumatonta valtiontukea.

2 artikla

1.   Ranskan on perittävä 1 artiklassa tarkoitetut tuet takaisin tuensaajalta.

2.   Takaisinperittävästä tuesta on maksettava korkoa siitä lähtien, kun tuki saatettiin tuensaajan käyttöön, sen tosiasialliseen takaisinperintään asti.

3.   Korko on laskettava asetuksen (EY) N:o 794/2004 V luvun ja asetuksen (EY) N:o 794/2004 muuttamisesta annetun komission asetuksen (EY) N:o 271/2008 (168) säännösten mukaisesti.

3 artikla

1.   Edellä 1 artiklassa tarkoitettu tuki on perittävä takaisin välittömästi ja tehokkaasti.

2.   Ranskan on varmistettava, että tämä päätös pannaan täytäntöön neljän kuukauden kuluessa sen tiedoksiantamisesta.

4 artikla

1.   Ranskan on toimitettava kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksiantamisesta komissiolle seuraavat tiedot:

a)

tuensaajalta takaisin perittävän tuen kokonaismäärä (pääoma ja korot);

b)

yksityiskohtainen kuvaus toimenpiteistä, jotka on jo toteutettu ja joita suunnitellaan tämän päätöksen noudattamiseksi;

c)

asiakirjat, jotka osoittavat, että tuensaaja on määrätty maksamaan tuki takaisin.

2.   Ranskan on ilmoitettava komissiolle tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi toteutettavien kansallisten toimenpiteiden edistymisestä säännöllisesti siihen saakka, kun 1 artiklassa tarkoitetun tuen takaisinperintä on saatettu loppuun. Sen on komission pyynnöstä toimitettava välittömästi tiedot toimenpiteistä, jotka on jo toteutettu ja joita suunnitellaan tämän päätöksen noudattamiseksi. Sen on annettava myös tarkat tiedot tuensaajalta jo perityistä tukimääristä ja koroista.

5 artikla

Tämä päätös on osoitettu Ranskan tasavallalle.

Tehty Brysselissä 20 päivänä marraskuuta 2013.

Komission puolesta

Joaquín ALMUNIA

Varapuheenjohtaja


(1)  EY:n perustamissopimuksen 87 artiklasta tuli 1 päivänä joulukuuta 2009 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimuksen) 107 artikla ja 88 artiklasta SEUT-sopimuksen 108 artikla. Asiasisällöltään nämä kaksi määräyskokonaisuutta ovat samanlaiset. Tässä päätöksessä SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklaan tehtyjä viittauksia on tarvittaessa pidettävä viittauksina EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklaan. SEUT-sopimuksella muutettiin myös tiettyjä käsitteitä. Yhteisö korvattiin unionilla, yhteismarkkinat korvattiin sisämarkkinoilla ja ensimmäisen asteen tuomioistuin unionin yleisellä tuomioistuimella. Tässä päätöksessä käytetään SEUT-sopimuksen mukaisia käsitteitä.

(2)  EUVL C 303, 13.12.2006, s. 53.

(3)  Kirjattu viitenumerolla TREN A/61846.

(4)  CGMF on Ranskan valtion kokonaan omistama holdingyhtiö, jonka kautta se hoitaa kaikki meriliikenteeseen sekä laivojen varusteluun ja vuokraukseen liittyvät toiminnat Välimerellä.

(5)  EUVL C 148, 25.6.2003, s. 7.

(6)  EYVL C 308, 11.12.2002, s. 29.

(7)  Neuvoston asetus (EY) N:o 659/1999, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1999, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1). Ranskan viranomaiset olivat 11 päivänä syyskuuta 2002 pyytäneet korjausta joihinkin 19 päivänä elokuuta 2002 tehdyn päätöksen asiavirheisiin, joten komissio teki 27 päivänä marraskuuta 2002 päätöksen 19 päivänä elokuuta 2002 tehdyn päätöksen muuttamisesta (EYVL C 308, 11.12.2002, s. 29). Asianomaisia pyydettiin esittämään huomautuksensa suunnitellusta tuesta kyseisestä päivämäärästä lähtien.

(8)  Ranskan viranomaiset pyysivät 11 päivänä syyskuuta 2002 lisäaikaa 19 päivänä elokuuta 2002 tehtyä päätöstä koskevien huomautusten esittämistä varten. Komission yksiköt myönsivät tämän lisäajan 17 päivänä syyskuuta 2002.

(9)  Kirjattu viitenumerolla SG(2002) A/10050.

(10)  Kirjattu saapuneeksi 15.1.2003 viitenumerolla DG TREN A/10962.

(11)  Kirjattu viitenumerolla SG(2003) A/1691.

(12)  Kirjattu viitenumerolla TREN A/21531.

(13)  Kirjattu viitenumerolla SG(2003) A/1546.

(14)  EYVL C 288, 9.10.1999, s. 2.

(15)  Kirjattu viitenumerolla TREN A/21701.

(16)  Komission päätös 2004/166/EY, tehty 9 päivänä heinäkuuta 2003, rakenneuudistustuesta, jonka Ranska aikoo myöntää Société Nationale Maritime Corse-Méditerranée (SNCM) -meriliikenneyhtiölle (EUVL L 61, 27.2.2004, s. 13).

(17)  Komission päätös 2005/36/EY, tehty 8 päivänä syyskuuta 2004, rakenneuudistustuesta, jonka Ranska aikoo myöntää Société Nationale Maritime Corse-Méditerranée (SNCM) -meriliikenneyhtiölle, tehdyn päätöksen 2004/166/EY muuttamisesta (EUVL L 19, 21.1.2005. s. 70).

(18)  EUVL C 16, 21.1.2006, s. 20.

(19)  Ks. asia T-349/03, Corsica Ferries France SAS v. komissio, tuomio 15.6.2005 (Kok., s. II-2197).

(20)  Kirjattu viitenumerolla TREN A/27546.

(21)  Kirjattu viitenumerolla TREN A/30842.

(22)  Lisätietoja toimitettiin 30 päivänä marraskuuta 2005 (SG(2005) A/10782), 14 päivänä joulukuuta 2005 (SG(2005)A/11122) ja 30 päivänä joulukuuta 2005 (TRENA/10016) päivätyillä kirjeillä.

(23)  Kirjattu viitenumerolla TREN A/16904.

(24)  Kirjattu viitenumerolla TREN A/19105.

(25)  Asia 280/00, Altmark Trans GmbH v. Nahverkehrsgesellschaft Altmark GmbH, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 24.7.2003 (Kok., s. 7747).

(26)  Neuvoston asetus (EY) N:o 139/2004, annettu 20 päivänä tammikuuta 2004, yrityskeskittymien valvonnasta (”EY:n sulautuma-asetus”) (EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1).

(27)  Veolia Transport on Veolia Environnement -yrityksen kokonaan omistama tytäryritys. Se tarjosi nimellä Connex matkustajien kuljetuspalveluja julkisyhteisöille (joukkoliikenne taajamissa, kaupunkien välinen ja alueellinen joukkoliikenne) ja hallinnoi siinä yhteydessä maantie- ja rautatieverkostoja. Lisäksi se tarjosi vähemmässä määrin merikuljetuspalveluja.

(28)  EUVL C 103, 29.4.2006, s. 28.

(29)  EUVL C 148, 24.6.2006, s. 42.

(30)  Kirjattu viitenumerolla TREN A/25295.

(31)  Kirjattu viitenumerolla TREN A/24111.

(32)  Katso alaviite 2.

(33)  Kirjattu viitenumerolla TREN A/37907.

(34)  Stef-TFE-konserni pyysi lisäaikaa 28 päivänä joulukuuta 2007 (A/20313) ja Corsica Ferries 27 päivänä joulukuuta 2006 (A/20056).

(35)  Stef-TFE-konsernille (D 2007 300067) ja Corsica Ferries -konsernille (D 2007 300068) osoitetut 4 päivänä tammikuuta 2007 päivätyt kirjeet.

(36)  Päivätty 11 päivänä tammikuuta, 16 päivänä tammikuuta ja 9 päivänä helmikuuta 2007 ja kirjattu viitenumeroilla TREN/A/21142, A/21669 ja A/23798.

(37)  Päivätty 13 päivänä helmikuuta 2007 ja kirjattu viitenumeroilla TREN/A/24473 ja TREN/A/23981.

(38)  Komission yksiköt kirjasivat ne viitenumerolla TREN/A/30979. Ranskan viranomaiset pyysivät ja saivat kommenttien esittämiseen kaksi ylimääräistä kuukauden pituista lisäaikaa 15 päivänä maaliskuuta 2007 ja 19 päivänä huhtikuuta 2007. Pyynnöt kirjattiin viitenumeroilla TREN/A//27002 ja A/29928.

(39)  Ks. asia T-565/08, Corsica Ferries France SAS, tuomio 11.9.2012, jäljempänä ’11 päivänä syyskuuta 2012 annettu tuomio’.

(40)  Ks. asia T-301/01, Alitalia v. komissio, tuomio 9.7.2008 (Kok., s. II-01753), erityisesti 137 ja 146 kohta.

(41)  Ks. myös asia C-124/10 P, EDF v. komissio, tuomio 5.6.2012, 83–85 ja 104–105 kohta; se käsittelee seikkoja, jotka on otettava huomioon määritettäessä, onko valtio toiminut kuten asiantunteva yksityinen markkinataloussijoittaja.

(42)  SNCM:llä on CMN:ssä 45 prosentin suora vähemmistöosakkuus ja Compagnie Générale de Tourisme et d’Hôtellerie -yhtiön (CGTH) kautta 24,1 prosentin välillinen vähemmistöosakkuus. Tosiasiallinen määräysvalta siirtyi vuonna 1992 Stef-TFE-konsernille, joka omistaa 49 prosenttia Compagnie Méridionale de Participations -yhtiöstä (CMP). SNCM ja CMN olivat kumppaneita julkisen palvelun sopimuksessa vuosina 2001–2006 ja saivat yhdessä uuden sopimuksen vuosiksi 2007–2012/2013.

(43)  CGTH on SNCM:n kokonaan omistama holdingyhtiö.

(44)  Aliso Voyage on SNCM:n jakelukanava. Se muodostuu 17:sta eri puolilla Ranskaa sijaitsevasta toimistosta ja hallinnoi meriliikennelippujen myyntiä, josta 49,9 prosenttia koostuu SNCM:n lipuista.

(45)  Kun vuoden 2003 päätös tehtiin, SNCM omisti yhdessä Delmas-kuljetuskonsernin kanssa osuuden ranskalaisesta tavaroiden merikuljetusyhtiöstä Sud-Cargosista, joka liikennöi pääasiallisesti Marokkoon. Osuus myytiin vuoden 2005 lopulla 3,3 miljoonalla eurolla, kuten Ranskan viranomaisten 28 päivänä maaliskuuta 2006 toimittamasta vuoden 2005 investointisuunnitelmasta ilmenee.

(46)  SNCM omistaa kokonaan tämän yhtiön, joka hoitaa SNCM:n alusten polttoainetäydennykset.

(47)  SNCM:n kokonaan omistama avoin yhtiö Ferrytour on matkanjärjestäjä. Se tarjoaa merimatkoja Korsikaan, Sardiniaan ja Tunisiaan, mutta myös lentoja useisiin eri kohteisiin. Lisäksi se tarjoaa miniristeilyjä ja liikematkapalveluja.

(48)  Vuonna 1996 perustettu ja SNCM:n kokonaan omistama tytäryhtiö Comptoirs du Sud johtaa kaikkia laivoilla sijaitsevia myymälöitä.

(49)  Ks. alaviite 16.

(50)  Autolautat ovat Napoléon Bonaparte (kapasiteetti 2 150 matkustajaa ja 708 autoa, teho 43 MW, nopeus 23,8 solmua), suuri ylellinen autolautta; uusi Danielle Casanova, hankittu toukokuussa 2002 (kapasiteetti 2 204 matkustajaa ja 700 autoa, teho 37,8 MW, nopeus 23,8 solmua), toinen suuri ylellinen autolautta; Ile de Beauté (kapasiteetti 1 554 matkustajaa ja 520 autoa, teho 37,8 MW, nopeus 21,5 solmua), otettu käyttöön vuonna 1979 ja kunnostettu kaudella 1989–1990; Méditerranée (kapasiteetti 2 254 matkustajaa ja 800 autoa, teho 35,8 MW, nopeus 24 solmua) ja Corse (kapasiteetti 2 150 matkustajaa ja 600 autoa, teho 27,56 MW, nopeus 23,5 solmua).

(51)  Yhdistetyn liikenteen alukset ovat Paglia Orba (kapasiteetti 500 matkustajaa, 2 000 pituusmetriä rahtia ja 120 autoa, teho 19,7 MW, nopeus 19 solmua); Monte d’Oro (kapasiteetti 508 matkustajaa, 1 615 pituusmetriä rahtia ja 130 autoa, teho 14,8 MW, nopeus 19,5 solmua); Monte Cinto (kapasiteetti 111 matkustajaa, 1 200 pituusmetriä rahtia, teho 8,8 MW, nopeus 18 solmua); toukokuusta 2003 lähtien Pascal Paoli (kapasiteetti 594 matkustajaa, 2 300 pituusmetriä rahtia ja 130 autoa, teho 37,8 MW, nopeus 23 solmua).

(52)  Huippunopea alus Liamone (kapasiteetti 1 116 matkustajaa ja 250 autoa, teho 65 MW, nopeus 42 solmua), joka liikennöi myös Toulonista.

(53)  Kaikki paitsi Danielle Casanova, Pascal Paoli ja Liamone on hankittu leasing-sopimuksella.

(54)  Neuvoston asetus (ETY) N:o 3577/92, annettu 7 päivänä joulukuuta 1992, palvelujen tarjoamisen vapauden periaatteen soveltamisesta meriliikenteeseen jäsenvaltioissa (meriliikenteen kabotaasi) (EYVL L 364, 12.12.1992, s. 7).

(55)  Julkisen palvelun velvoitteen hoitamisesta vastaava viranomainen vuodesta 1991, Ranskan laki nroo 91–428, annettu 13.5.1991.

(56)  EYVL S 2001/10-007-005.

(57)  EUVL 2006/S 100–107350.

(58)  Valtiontuki N 781/2001, joka on hyväksytty 2 päivänä heinäkuuta 2002 tehdyllä komission päätöksellä (EYVL C 186, 6.8.2002, s. 3).

(59)  Valtiontuki N 13/2007, joka on hyväksytty 24 päivänä huhtikuuta 2007 tehdyllä komission päätöksellä; julkaistu komission verkkosivuilla osoitteessa http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/transports_2007.htm

(60)  Luottamuksellinen tieto.

(61)  Kuljettaja matkustaa tiekaluston mukana laivamatkan ajan. Tietyissä tapauksissa yksi kuljettaja laivaa ajoneuvon lähtösatamassa ja toinen kuljettaja purkaa sen laivasta määränpäässä. Myös tämä luetaan saatettuun liikenteeseen eron tekemiseksi ro-ro-liikenteeseen, jossa perävaunu matkustaa ilman traktoria.

(62)  Katso alaviite 5.

(63)  Määrä eriteltiin seuraavasti: 20,4 miljoonaa euroa varsinaiseen rakenneuudistussuunnitelmaan, 1,8 miljoonaa euroa myynnissä olevien alusten käytöstä poistamiseen, 14,8 miljoonaa euroa Liamone-aluksen arvon alentamisen kuluihin ja 9 miljoonaa euroa toiminnan laajentamiseen Pohjois-Afrikkaan.

(64)  SNCM:n hallintoneuvosto hyväksyi suunnitelman 17 päivänä joulukuuta 2001.

(65)  Henkilöstön määrän vähennykset oli tarkoitus toteuttaa luonnollisen poistuman avulla eläkeiän saavuttaneiden työntekijöiden siirtyessä eläkkeelle tai siirtämällä työntekijöitä iän perusteella varhennetulle eläkkeelle (ennenaikainen siirtyminen pois työelämästä), hyödyntämällä työkiertojärjestelmää sekä jättämällä uusimatta määräaikaiset työsopimukset. Vähennykset maksaisivat SNCM:lle kuitenkin noin 20,4 miljoonaa euroa.

(66)  Muuttujia ovat muun muassa liikenne, bruttokansantuotteen kasvuennuste (1,5 %), lainojen korkokanta (5,5 %), korkotulotaso (4,5 %) ja lyhytaikaisten lainojen korko (5 %).

(67)  Ks. jäljempänä.

(68)  SNCM ei löytänyt jatkajaa osakkuudelleen CCM:ssä.

(69)  SNCM:n sisäinen prosessi pääomankorotus- ja yksityistämistoimien täytäntöönpanemiseksi alkoi virallisesti 12 päivänä huhtikuuta 2006 ja päättyi 31 päivänä toukokuuta 2006. On syytä korostaa, että työntekijöiden mahdollisuutta hankkia yhtiön pääomaa ei ollut pantu täytäntöön 27 päivänä marraskuuta 2007.

(70)  Tätä ehtoa tarkastellaan pääomankorotusta koskevassa arvioinnissa, jossa täsmennetään, että tällä ehdolla on sellaisenaan merkittävä arvo.

(71)  Asia T-565/08, Corsica Ferries France SAS.

(72)  Päätös C(2013) 1926 final, annettu 2 päivänä toukokuuta 2013.

(73)  EUVL C 244, 1.10.2004, s. 2.

(74)  Vrt. taulukko 2.

(75)  Ranskan viranomaiset olivat vuonna 2002 puolustaneet sitä, miksi SNCM:n osakkuus Sud-Cargos-yhtiössä oli strategisesti tärkeä. Tavaraliikenteen kehitys (konttikuljetusten lisääntyminen ro-ro-kuljetusten kustannuksella), Delmas-yhtiön (toisen Sud-Cargosin osakkaan) myynti CMA CGM:lle sekä Sud-Cargosin taloudelliset vaikeudet selittävät osaltaan, miksi SNCM ei enää pitänyt osakkuutta strategisesti tärkeänä ja luopui siitä vuonna 2005.

(76)  Asia 334/99, Saksan liittotasavalta v. komissio, tuomio 28.1.2003 (Kok. s. I-1139).

(77)  Valtiontuesta, jonka Belgia on toteuttanut ABX Logistics -yhtiön hyväksi (nro C 53/2003 (ex NN 62/2003)), 7 päivänä joulukuuta 2005 tehty komission päätös (EUVL L 383, 28.12.2006, s. 21).

(78)  Valtiontuesta, jonka Saksa on myöntänyt Gröditzer Stahlwerke GmbH:lle ja tämän tytäryhtiölle Walzwerk Burg GmbH:lle, 8 päivänä heinäkuuta 1999 tehty komission päätös (EYVL L 292, 13.11.1999, s. 27).

(79)  CGMF:n yhdessä SNCM:n tilintarkastajan, Ernst & Young -yhtiön, kanssa laatima raportti toimitettiin komissiolle maaliskuussa 2006, jäljempänä ’CGMF:n raportti’.

(80)  Oddo Corporate Finance -yhtiön ja Paul Hastings -toimiston 29 päivänä maaliskuuta 2006 laatima raportti toimitettiin komissiolle 7 päivänä huhtikuuta 2006, jäljempänä ’Oddo-Hastingsin raportti’. Siinä tarkastellaan valtion osakkuuksia hoitavan viraston (Agence des Participations de l’Etat, APE) pyynnöstä kriittisesti CGMF:n raportteja ja arvioidaan yhteisön näkökulmasta hyväksyttävinä pidettävät selvitystilakustannukset..

(81)  Kun otetaan huomioon aineelliset hyödykkeet (161,9 miljoonaa euroa) ja rahoitusomaisuus (32,7 miljoonaa euroa), myyntisaamiset (0,8 miljoonaa euroa), muut saamiset (9,4 miljoonaa euroa) ja kassavaje (–14,5 miljoonaa euroa). Ranska tarkensi, että realistisemmalla arviolla, jossa otetaan huomioon myöhemmät taloudelliset seikat, arvoksi saadaan 330 miljoonaa euroa.

(82)  Yhdistetyt asiat C-278/92, C-279/92 ja C-280/92, Espanja v. komissio, tuomio 14.9.1994 (Kok., s. I-4103).

(83)  Asia nro 98–15129, kassaatiotuomioistuimen (Cour de Cassation) tuomio 6.2.2001. Kyseisessä asiassa Bureau de Recherches Géologiques et Minières (BRMG, geologisten tutkimusten ja kaivostutkimusten julkinen laitos) tuomittiin maksamaan sen tytäryhtiön, Mines de Salsignesin, pääomavaje kokonaisuudessaan sen perusteella, että BRMG oli toiminnan heikkenemisestä ja varoituksista tietoisena käyttäytynyt tosiasiallisena johtajana moitittavasti ja jatkanut toimintaa.

(84)  Asia Aspocomp Group Oyj, Rouenin muutoksenhakutuomioistuimen tuomio 22.3.2005.

(85)  Vertailun vuoksi 31 päivänä lokakuuta 2006 Ranskan valtion obligaation tuottavuus oli 30 vuoden laina-ajalla 3,95 prosenttia, 10 vuoden laina-ajalla 3,82 prosenttia, 5 vuoden laina-ajalla 3,75 prosenttia ja 2 vuoden laina-ajalla 3,72 prosenttia.

(86)  Komission päätös, tehty 17 päivänä heinäkuuta 2002, Société Française de Production -yhtiöstä, K(2002) 2593 lopullinen (EUVL C 71, 25.3.2003, s. 3).

(87)  Ranskan toimittaman riippumattoman markkinatutkimuksen mukaan CFF:n osuus matkustajaliikenteen alalla on nykyään lähes 60 prosenttia, kun taas SNCM:n markkinaosuus on laskenut 82 prosentista 33 prosenttiin vuosina 2000–2005, ja CFF on kasvanut voimakkaasti rahtiliikenteen markkinoilla, joilla SNCM on edelleen suurin toimija CMN:n osakkuuden ansiosta.

(88)  CFF muistuttaa, että julkisen palvelun sopimus takaa yritykselle keskimäärin 64,3 miljoonan euron julkisen tuen vuodessa eli yhteensä 321,5 miljoonaa euroa viidessä vuodessa. CFF:n mukaan julkisen palvelun sopimuksen 5 § takaa SNCM:lle 72,8 miljoonan euron kassavirran. Lisäksi CFF korostaa, että SNCM:n vuonna 2001 kirjaamista 40,6 miljoonan euron tappioista 15 miljoonaa euroa on peräisin huippunopean Liamone-aluksen arvonalennuksesta.

(89)  Menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä esitettiin, että rakenneuudistussuunnitelman mukaan Bastia–Livorno-yhteys lopetetaan ja siihen käytetty kalusto poistetaan.

(90)  CFF:n kritiikki kohdistuu seuraaviin asioihin: henkilöstömäärää ei vähennetä kunnolla, SNCM:n osakkuuksia ei käytetä rakenneuudistukseen, alusten myyntivoittoa ei oteta huomioon.

(91)  CFF:n mukaan 76 miljoonan euron summa vastaa 500:aa miljoonaa Ranskan frangia, jotka yritys menettäisi katkeamattomien liikenneyhteyksien periaatteen toteuttamiseen tarkoitetuista määrärahoista uudella kaudella 2002–2006.

(92)  Verrattuna suhdelukuihin, jotka se itse laski kymmenen meriliikenneyhtiön otoksesta. Suhdeluvut vaihtelivat 23,69 prosentista (Moby Lines) 49,7 prosenttiin (CMN) ja jopa 55,09 prosenttiin (Grimaldi).

(93)  CFF mainitsee 50 prosentin osakkuuden Sud-Cargos-meriliikenneyhtiöstä, 13 prosentin osakkuuden lentoliikenteen paikanvarausjärjestelmiin erikoistuneesta Amadeus-yrityksestä, osakkuuden CMN:stä ja CGTH:n kiinteistöomaisuuden.

(94)  Tässä yhteydessä CFF muistuttaa, että vuoden 2005 toisella vuosipuoliskolla oli Marseillen kauppatuomioistuimessa aloitettu hätämenettely ja että yritys olisi voinut hakeutua konkurssiin jo syksyllä 2005, kun vuoden 2005 tappioiksi arvioitiin 30 miljoonaa euroa.

(95)  CFF arvioi, että alusten tosiasiallinen arvo, jonka SNCM ilmoitti julkisen palvelun sopimuksesta tekemässään tarjouksessa, olisi pitänyt ottaa huomioon Oddon ja CGMF:n raporteissa esitetyissä SNCM:n varojen arvioinneissa.

(96)  CFF:n mukaan Ranska painottaa, kuinka välttämättömiä ovat Nizzan liikennöinnin kokonaisuus, aluskannan säilyttäminen nykyisellä tasolla ja SNCM:n oletetusti strateginen osakkuus CMN-konsernissa.

(97)  Superfast X -alus otettiin käyttöön 1 päivänä tammikuuta 2007.

(98)  CFF ehdottaa, että kapasiteettia rajoitettaisiin kaikilla kilpailluilla markkinoilla (Nizza, Tunisia ja Algeria) vuoden 2005 tasolle, uusien reittien avaaminen kiellettäisiin ja Marseillen ja Korsikan välinen liikenne hoidettaisiin ro-ro-matkustaja-aluksilla kustannusten vähentämiseksi.

(99)  Yhdistetyt asiat 328/99 ja 399/00, Italia ja SIM 2 Multimedia v. komissio, tuomio 8.5.2003 (Kok. s. I–4035).

(100)  Raportissa esitetyistä seikoista ilmenee, että SNCM:n johtokunta […] () valtuuksiaan ennakkohyväksyntään.

(101)  Tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen tueksi raportissa mainitaan muun muassa, että valtio päätti […] (), jotta siitä voidaan keskustella.

(102)  Raportissa esitetyistä seikoista ilmenee, että valtio […] () liiketoimintasuunnitelmaa.

(103)  Esimerkiksi valtio […] () SNCM:n johtajia.

(104)  Provence-Alpes-Côte d’Azurin alueneuvosto lainasi 9 päivänä tammikuuta 2003 päivätyssä kirjeessään markkinatutkimusta, joka oli toimitettu komissiolle ilmoitusmenettelyn yhteydessä ja josta se ilmeisestikin oli saanut jäljennöksen, korostaessaan seuraavaa toteamusta: ”[Korsikan ja Manner-Ranskan välisten liikenneyhteyksien] tarjonta on ylimitoitettua kysyntään nähden. Alusten käyttöaste vaihtelee keskimäärin talven 20 prosentista kesän 50 prosenttiin.”

(105)  Ks. esim. asia C-222/04, Ministero dell’Economia e delle Finanze v. Cassa di Risparmio di Firenze, tuomio 10.1.2006 (Kok., s. I-289, 129 kohta).

(106)  Tämä määrä vastaa 15,81 miljoonan euron pääomansiirtoa, josta ilmoitettiin vuonna 2002, ja 53,48 miljoonan euron korvausta julkisen palvelun velvoitetta koskevasta sopimuksesta sekä Ranskan viranomaisten vuonna 2006 toteuttamaa kolmea uutta toimenpidettä eli SNCM:n luovutusta kokonaisuudessaan 158 miljoonan euron negatiiviseen hintaan, CGMF:n merkitsemää 8,75 miljoonan euron pääomankorotusta ja 38,5 miljoonan euron käteisennakkoa SNCM:n työntekijöiden hyväksi.

(107)  Neuvoston asetus (ETY) N:o 4055/86, annettu 22 päivänä joulukuuta 1986, palvelujen tarjoamisen vapauden periaatteen soveltamisesta jäsenvaltioiden väliseen meriliikenteeseen sekä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden väliseen meriliikenteeseen (EYVL L 378, 31.12.1986, s. 1).

(108)  Asiassa Alitalia v. komissio annettu tuomio, mainittu edellä alaviitteessä 7.

(109)  Asiassa Alitalia v. komissio annettu tuomio, mainittu edellä, 137 kohta.

(110)  Asiassa Alitalia v. komissio annettu tuomio, mainittu edellä, 144 ja 159 kohta.

(111)  Ks. asiassa Alitalia v. komissio annettu tuomio, mainittu edellä, 99–101 ja 142 kohta.

(112)  Asiassa Alitalia v. komissio annettu tuomio, mainittu edellä, 174 kohta.

(113)  Ks. alaviite 29.

(114)  Katso alaviite 110.

(115)  Asia C-334/99, Saksa v. komissio, tuomio 28.1.2003 (Kok., s. I-1139, 142 kohta).

(116)  Komission tiedonanto jäsenvaltioille perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan sekä komission direktiivin 80/723/ETY 5 artiklan soveltamisesta julkisiin yrityksiin tehdasteollisuuden alalla (EYVL C 307, 13.11.1993, s. 3, kohta 11). Tiedonannossa käsitellään tehdasteollisuuden alaa, mutta sitä sovelletaan soveltuvin osin samalla tavoin kaikkiin taloudenaloihin.

(117)  Ks. erityisesti asia T-233/99, Westdeutsche Landesbank Girozentrale v. komissio, tuomio 6.3.2003 (Kok., s. II-435).

(118)  Yhdistetyt asiat T-2/96 ja T-129/95, Neue Maxhütte Stahlwerke GmbH ja Lech-Stahlwerke GmbH v. Euroopan yhteisöjen komissio, tuomio 21.1.1999 (Kok., s. II-17, 116 kohta).

(119)  Katso alaviite 80.

(120)  Katso alaviite 113.

(121)  Komission päätös 98/204/EY, tehty 30 päivänä heinäkuuta 1997, Ranskan GAN-ryhmälle myöntämien tukien ehdollisesta hyväksymisestä (EYVL L 78, 16.3.1998, s. 1).

(122)  Asiassa Corsica Ferries France SAS v. komissio annettu tuomio, mainittu edellä alaviitteessä 39, 81–83 kohta.

(123)  Ks. edellä mainitun tuomion 84 kohta.

(124)  Ks. edellä mainitun tuomion 85 kohta.

(125)  Asia C-73/11 P, Frucona Kosice v. Euroopan komissio.

(126)  Tarjouspyyntömenettelyn jälkeen komissio antoi toimeksiannon riippumattomalle asiantuntijalle eli kauppakamarin hyväksymälle tilintarkastajalle Moore Stephensille, joka jätti loppuraporttinsa 25 päivänä tammikuuta 2008.

(127)  Seuraavat seitsemän alusta: Corse, Ile de Beauté, Méditerranée, Napoléon Bonaparte, Paglia Orba, Monte d’Oro ja Monte Cino.

(128)  Hinnanalennuksen, joka on 52,2 miljoonaa euroa (eli keskimäärin 25–30 % bruttomyyntiarvosta), perusteena on muun muassa SNCM:n liikennöintiin tarkoitettujen alusten erityislaatuisuus, alusten kunto ja koko aluskannan saattaminen myyntiin samanaikaisesti (erityisesti myyjän aseman heikkous). BRS:n arvio arvosta perustuu erityisesti oletukseen, että tavallisissa myyntioloissa myytävät alukset ovat hyvässä kunnossa, niitä on huollettu asianmukaisesti ja ne toimivat moitteettomasti.

(129)  Arvioitu olevan 4,6 miljoonaa euroa.

(130)  Ennakoimattomat oikeudelliset kulut ovat perusteltuja, koska selvittäjä joutuu todennäköisesti toteuttamaan alusten luovutuksen nopeasti ja koska liikatarjonta tukkii markkinat.

(131)  Ranskan viranomaiset tarkentavat, että kiinteistöjen (mm. SNCM:n pääkonttorin) realisointiarvo perustuu kiinteistöasiantuntijan marraskuussa 2003 esittämään arvioon, johon on lisätty 20 prosenttia hintojen nousun huomioimiseksi.

(132)  Rahoitusomaisuuteen kuuluvat pääasiallisesti SNCM:n omistamat osakkeet yhtiöissä Sud-Cargos, Aliso, CGTH, CMN ja Ferrytour.

(133)  Tähän kohtaan sisältyy pääasiallisesti saatavia valtiolta, erityisesti korvaus julkisen palvelun velvoitteista syyskuulta 2005 ja työttömyyskassan (Assedic) palauttamatta olevat työnantajamaksut tilikaudelta 2004.

(134)  Kyseinen maksu on työlain L.321–13 §:ssä säädetty velvollisuus, jonka mukaan työnantajan on maksettava korvaus yli 50-vuotiaan työntekijän irtisanomisesta.

(135)  Kustannukset, jotka liittyvät työmarkkina-alueen elvyttämiseen ([0–10] (*) miljoonaa euroa), uudelleen työllistämistä koskeviin sopimuksiin ([10–20] (*) miljoonaa euroa) sekä uudelleen työllistämisen eli työkierron tuki- ja avustuspakettiin ([0–10] (*) miljoonaa euroa).

(136)  Kustannukset, jotka liittyvät sellaisten henkilöiden irtisanomiseen, joilla on työsopimus SNCM:n kanssa ja jotka työskentelevät sidosyrityksissä tai selvitystilaan asetetuissa tytäryhtiöissä ([0–5] (*) miljoonaa euroa), sekä kustannukset, jotka liittyvät työsopimusten purkamisesta ja muuttamisvaatimuksista käytäviin oikeudenkäynteihin ([0–10] (*) miljoonaa euroa).

(137)  SNCM:llä oli 30 päivänä syyskuuta 2005 kolme alusta leasing-sopimuksella: huippunopea-alus Liamone (omistaja taloudellinen yhteenliittymä Véronique Bail), Danielle Casanova (taloudellinen yhteenliittymä Joliette Bail) ja Pascal Paoli (taloudellinen yhteenliittymä Castellane Bail).

(138)  Arviointi perustui seuraaviin oletuksiin: SNCM irtisanoo leasing-sopimuksensa 30 päivänä syyskuuta 2005, eli alukset palautetaan omistajilleen (taloudellisille yhteenliittymille) eikä niistä makseta lainkaan vuokraa; osto-optioita ei voida käyttää; taloudellisten yhteenliittymien velkojapankit luovuttavat alukset 30 päivänä syyskuuta 2005; alusten myynnin nettotuotto käytetään ensisijaisesti pankki- ja verovelkojen maksamiseen.

(139)  Alukset Napoléon Bonaparte ja Paglia Orba ovat niiden rahoittamiseksi otettujen lainojen vakuutena.

(140)  Tämä kohta perustuu siihen, että SNCM on sitoutunut vastaamaan osasta täydentävien eläkerahastojen kustannuksista.

(141)  Selvitystilan päättymiseen asti. Lisätappiot perustuvat oletukseen, että palkat maksetaan vain yhdeltä kuukaudelta. Niihin kuuluvat myös yksinomistuksessa olevien alusten käytöstä poistamisen kustannukset, joista ei ole vähennetty omaisuuden arvoa. Tämä kustannus vastaa alusten seisontaa satamassa luovutukseen asti.

(142)  Etuoikeudettomat saatavat jakautuvat seuraavasti: riski- ja kuluvaraukset (3,3 miljoonaa euroa), sidotut velat / osakkuudet (0,1 miljoonaa euroa), toimittajat (28,6 miljoonaa euroa), yleinen edustus (23 miljoonaa euroa), velat konsernille ja kumppaneille (7,8 miljoonaa euroa), siirtovelat (6,9 miljoonaa euroa).

(143)  Kun otetaan huomioon, että SNCM on harjoittanut paljon määräaikaissopimusten ketjuttamista.

(144)  Akordi- ja konkurssimenettelyistä 25 päivänä tammikuuta 1985 annettu laki nro 85–98, joka on kodifioitu kauppalain L620-1 §:ään ja sitä seuraaviin §:iin; yritysten pelastamisesta, saneerauksesta ja asettamisesta selvitystilaan 26 päivänä heinäkuuta 2005 annettu laki nro 2005–845, joka on kodifioitu kauppalain 620-1-670–8 §:ään.

(145)  Ranskan oikeuskäytännössä johtajalta edellytetään, että hän on toteuttanut toistuvasti positiivisia johtamistoimia.

(146)  Asia nro 91–20.554, kassaatiotuomioistuimen tuomio 30.11.1993 (Bull. civ. IV, nro 440, s. 319).

(147)  Ks. Baker & McKenzien raportti, s. 46–48.

(148)  Ks. erityisesti Rouenin muutoksenhakutuomioistuimen 22.3.2005 antamat kaksi tuomiota: tuomio nro RG 04/02549 Aspocomp Group Oyj ja tuomio nro RG 01/02667–04/02675.

(149)  Cass. com., 19.4.2005, Métaleurop.

(150)  Tai että se olisi tässä yhteydessä sitoutunut maksamaan korvauksia tulevissa irtisanomistilanteissa.

(151)  Päätös 98/204/EY, kohta 3.3.

(152)  Ks. esimerkiksi asia C-334/99, Saksa v. komissio (Gröditzer), tuomio 28.1.2003 (Kok., s. I–1139), 133–141 kohta, ja yhdistetyt asiat T-268/08 ja T-281/08, Land Burgenland ym. v. komissio, tuomio 28.2.2012, 152–159 kohta.

(153)  Ks. päätöksen johdanto-osan 208 kappale.

(154)  EUVL C 142, 11.6.2005, s. 2, johdanto-osan 63 kappale.

(155)  11 päivänä syyskuuta 2012 annetun tuomion 137 kohta.

(156)  11 päivänä syyskuuta 2012 annetun tuomion 150 kohta.

(157)  Vuoden 2004 suuntaviivojen 102–104 kohta.

(158)  Katso alaviite 5.

(159)  Pakolliset varaukset ovat kirjanpitoon verolainsäädännön mukaisesti merkittäviä kuluja.

(160)  Johdanto-osan 209–297 kappale.

(161)  Asia T-11/07, Frucona Košice a.s. v. komissio, tuomio 7.12.2010 (ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa, 244–245 kohta).

(162)  Vuoden 2006 toimenpiteissä on kyse SNCM:n yksityistämisestä.

(163)  Ks. Stephensin raportti SNCM:n rakenneuudistuksesta, s. 85, 3 kappale: julkisen palvelun sopimuksen myöntäminen heinäkuussa 2007 tammikuun sijaan ja monet kiistat CFF:n kanssa.

(164)  Ks. Stephensin raportti SNCM:n rakenneuudistuksesta, s. 96.

(165)  Ks. Ranskan kilpailuviranomaisen lausunto nroo12-A-05, 17.2.2012, 124 ja 125 kohta.

(166)  Ks. asetuksen (EY) N:o 659/99 14 artiklan 2 kohta.

(167)  Komission asetus (EY) N:o 794/2004, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 täytäntöönpanosta (EUVL L 140, 30.4.2004, s. 1).

(168)  Komission asetus (EY) N:o 271/2008, annettu 30 päivänä tammikuuta 2008, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 täytäntöönpanosta annetun asetuksen (EY) N:o 794/2004 muuttamisesta (EUVL L 82, 25.3.2008, s. 1).


LIITE

TIEDOT MAKSETUISTA, TAKAISINPERITTÄVISTÄ JA TAKAISINPERITYISTÄ TUKIMÄÄRISTÄ

Tuensaajan tiedot

Toimintaan saadun tuen kokonaismäärä (1)

Takaisinperittävän tuen kokonaismäärä (1)

(Pääoma)

Palautetun tuen kokonaismäärä (1)

Pääoma

Korot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


(1)  Miljoonaa (kansallinen valuutta).


12.12.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 357/51


KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 11 päivänä helmikuuta 2014,

toimenpiteestä SA.35388 (13/C) (ex 13/NN ja ex 12/N) – Puola – Gdynia-Kosakowon lentoaseman muuttaminen

(tiedoksiannettu numerolla C(2014) 759)

(Ainoastaan puolankielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2014/883/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 108 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

on mainittujen artiklojen mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa (1),

sekä katsoo seuraavaa:

1.   MENETTELY

(1)

Oikeusvarmuuteen liittyvistä syistä Puola ilmoitti komissiolle 7 päivänä syyskuuta 2012 päivätyllä kirjeellä suunnitellusta rahoituksesta, jolla on tarkoitus muuttaa Gdynian lähellä Puolan pohjoisosassa sijaitseva sotilaslentoasema siviili-ilmailuun käytettäväksi lentoasemaksi. Toimenpide kirjattiin valtiontukiasiaksi numerolla SA.35388.

(2)

Komissio pyysi 7 päivänä marraskuuta 2012 ja 6 päivänä helmikuuta 2013 päivätyillä kirjeillä lisätietoja ilmoitetusta toimenpiteestä. Puola toimitti lisätietoja 7 päivänä joulukuuta 2012 ja 15 päivänä maaliskuuta 2013. Komission ja Puolan välinen kokous järjestettiin 17 päivänä huhtikuuta 2013. Puola vahvisti kokouksessa, että ilmoitettu rahoitus oli jo myönnetty peruuttamattomasti.

(3)

Komissio ilmoitti Puolalle 15 päivänä toukokuuta 2013 päivätyllä kirjeellä siirtävänsä asian ilmoittamatta jätettyjen tukien rekisteriin (tunnuksella NN), koska suurin osa komissiolle ilmoitetusta rahoituksesta oli jo myönnetty peruuttamattomasti. Puola toimitti lisätietoja 16 päivänä toukokuuta 2013 päivätyllä kirjeellä.

(4)

Komissio ilmoitti Puolalle 10 päivänä heinäkuuta 2013 päivätyllä kirjeellä päätöksestään, jäljempänä ’menettelyn aloittamista koskeva päätös’, aloittaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) (2) 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely, joka koskee Gdynian kaupungin, jäljempänä ’Gdynia’, ja Kosakowon kunnan, jäljempänä ’Kosakowo’, yhtiölle Port Lotniczy Gdynia-Kosakowo sp. z o. o., jäljempänä ’Gdynia-Kosakowon lentoasemayhtiö’, myöntämää rahoitusta. Puola esitti huomautuksensa menettelyn aloittamista koskevasta päätöksestä 6 päivänä elokuuta 2013.

(5)

Komission päätös menettelyn aloittamisesta julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (3). Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksensa toimenpiteestä kuukauden kuluessa päätöksen julkaisemisesta.

(6)

Komissio ei saanut asianomaisilta osapuolilta huomautuksia. Puolalle ilmoitettiin asiasta 9 päivänä lokakuuta 2013 päivätyllä kirjeellä.

(7)

Komissio pyysi lisätietoja 30 päivänä lokakuuta 2013 päivätyllä kirjeellä. Puola toimitti lisätietoja 4 päivänä marraskuuta 2013 ja 15 päivänä marraskuuta 2013 päivätyillä kirjeillä. Komission ja Puolan välinen kokous järjestettiin 26 päivänä marraskuuta 2013. Puola toimitti lisätietoja 3 päivänä joulukuuta 2013 ja 2 päivänä tammikuuta 2014 päivätyillä kirjeillä.

2.   TOIMENPITEEN KUVAUS JA MENETTELYN ALOITTAMISEN SYYT

2.1   TUTKINNAN TAUSTA

(8)

Asia koskee Pommerin voivodikunnassa Gdynian kaupungin ja Kosakowon kunnan välisellä rajalla 25 kilometrin päässä Gdanskin lentoasemasta sijaitsevan uuden siviili-ilmailuun käytettävän lentoaseman rahoitusta (4). Uuden lentoaseman omistaa ja sitä ylläpitää vastaisuudessa Gdynia-Kosakowon lentoasemayhtiö, jäljempänä myös ’lentoaseman pitäjä’ tai ’Gdynian lentoasema’. Lentoaseman pitäjä on kokonaan Gdynian ja Kosakowon kuntien omistuksessa.

(9)

Investointihankkeen tavoitteena on luoda Kosakowossa sijaitsevan sotilaslentoaseman infrastruktuuriin perustuva Pommerin voivodikunnan toinen lentoasema (5). Uutta lentoasemaa käytettäisiin lähinnä yleisilmailussa (esimerkiksi yksityislentokoneet, purjelentokoneet/pien- ja urheilulentokoneet) sekä halpalentoyhtiöiden ja tilauslentoyhtiöiden toiminnassa. Ilmoituksen tekohetkellä lentoaseman odotettiin aloittavan toimintansa vuoden 2014 alussa. PricewaterhouseCoopersin, jäljempänä ’PWC’, vuonna 2012 laatimassa raportissa esitetään seuraavat ennusteet ensimmäisten toimintavuosien matkustajamääristä: vuonna 2014 noin […], vuonna 2017 noin […], vuonna 2020 noin […] ja vuonna 2028 noin […].

(10)

Hanke sai alkunsa huhtikuussa 2005, jolloin useat alueelliset viranomaiset, puolustusministeriö ja Gdanskin lentoaseman edustajat (6) tekivät aiesopimuksen Kosakowossa sijaitsevan sotilaslentoaseman infrastruktuuriin perustuvan uuden lentoaseman luomisesta Pommerin voivodikunnan alueelle. Heinäkuussa 2007 Gdynian ja Kosakowon paikallisviranomaiset perustivat Gdynia-Kosakowon lentoasemayhtiön. Joulukuussa 2009 Gdynia ja Kosakowo saivat liikenneministeriön suostumuksen siihen, että Gdynia-Kosakowon lentoasemayhtiö olisi vastedes vastuussa uudesta lentoasemasta. Tämän perusteella Puolan hallitus siirsi 9 päivänä syyskuuta 2010 tehdyn sopimuksen mukaisesti sotilaslentoaseman 254 hehtaarin alueen Kosakowolle 30 vuoden ajaksi; Kosakowo vuokrasi tämän jälkeen maan Gdynia-Kosakowon lentoasemayhtiölle samaksi ajanjaksoksi.

Investointihanke

(11)

Koska olemassa olevaa Gdynia-Kosakowon (Gdynia-Oksywie) lentoasemaa oli alun perin käytetty ainoastaan sotilaallisiin tarkoituksiin, uuden lentoaseman pitäjän pitäisi pystyä käyttämään olemassa olevaa infrastruktuuria (kuten 2 500 metriä pitkää kiitotietä, rullausteitä, asematasoa ja suunnistuslaitteita). Muutoshankkeen arvioidut kokonaisinvestointikustannukset ovat nimellisarvoltaan 164,9 miljoonaa Puolan zlotya (41,2 miljoonaa euroa (7)) ja reaaliarvoltaan 148,4 Puolan zlotya (37,1 miljoonaa euroa). Jäljempänä olevassa taulukossa esitetään yleiskatsaus lentoaseman asteittaisesta rakentamisesta, joka on jaettu neljään vaiheeseen. Puolan viranomaisten mukaan kokonaisinvestointikustannuksiin sisältyy myös yleisen edun mukaisiin tehtäviin liittyviä investointeja (8), jotka ovat yhteensä (kaikkien neljän vaiheen osalta) noin […] miljoonaa Puolan zlotya ([…] miljoonaa euroa).

Taulukko 1

Gdynia-Kosakowon lentoasemaan tehtävän investoinnin nimellismääräiset kokonaiskustannukset vuosina 2007–2030

Investointihanke

 

Kustannukset, Kustannukset,

Puolan zlotya miljoonaa euroa

Vaihe I: 2007 - 2011

[…]

[…]

Valmistelutyöt (esim. tontin raivaus, rakennusten ja puiden poisto) ja toteutettavuustutkimukset, suunnittelu

 

 

Vaihe II: 2012 - 2013

[…]

[…]

Terminaali (valmistuu kesäkuussa 2013 ja käytetään aluksi yleisilmailuun)

Rakennus lentoaseman hallintoa ja palokuntaa varten

Asematason uudistaminen

Energiainfrastruktuuri, suunnistusvalot ja lentoaseman aita

Lentoaseman kunnossapito- ja turvallisuusvälineet

Suunnistuslaitteiden säätö

Liittymätiet, huoltoasema ja pysäköintialue

 

 

Vaihe III: 2014 - 2019

[…]

[…]

Suurempia lentokoneita varten tarvittavat investoinnit (esim. Boeing 737 tai Airbus A320), kuten rullaustien laajennus, asematason ja lentoaseman laitteet

Muut matkustajien palvelemiseen liittyvät investoinnit (esim. pysäköintialueen laajennus)

 

 

Vaihe IV: 2020 - 2030

[…]

[…]

Terminaalin laajennus

Lentoaseman hallinnon ja palokunnan rakennuksen laajennus

Asematasojen, rullausteiden ja pysäköintialueiden laajennus

 

 

Investointikustannukset yhteensä

164,90

41,02

Lähde:

Puolan toimittamat tiedot.

Investointihankkeen rahoitus

(12)

Investointihanke rahoitetaan julkisten osakkaiden (Gdynia ja Kosakowo) pääomasijoituksilla. Niillä on tarkoitus kattaa sekä investointikustannukset että lentoaseman toimintakustannukset sen toiminnan alkuvaiheessa (eli vuoden 2019 loppuun asti). Julkiset osakkaat odottavat, että lentoaseman pitäjä alkaa tuottaa voittoa ja pystyy siten rahoittamaan kaiken toimintansa omista tuloistaan vuonna 2020.

(13)

Ennen kuin hankkeesta ilmoitettiin komissiolle (eli ennen 7 päivää syyskuuta 2012), Gdynian lentoaseman julkiset osakkaat olivat sopineet myöntävänsä yhteensä noin 207,48 miljoonaa Puolan zlotya (9) (noin 51,87 miljoonaa euroa) investointihankkeen toteuttamiseen ja lentoaseman ensimmäisten toimintavuosien tappioiden kattamiseen. Gdynian osuus olisi 142,48 miljoonaa Puolan zlotya (noin 35,62 miljoonaa euroa) rahasijoituksina vuosina 2007–2019. Kosakowo teki 0,1 miljoonan Puolan zlotyn (noin 25 000 euron) rahasijoituksen, kun yhtiö perustettiin. Lisäksi Kosakowo sijoittaisi hankkeeseen apporttina 64,9 miljoonaa Puolan zlotya (noin 16,2 miljoonaa euroa) vuosina 2011–2040 muuntamalla osan Gdynian lentoaseman maksettavaksi vuosittain vuokrasopimuksen mukaan tulevasta vuokrasta lentoaseman osakkeiksi (ks. jäljempänä oleva taulukko 2).

Taulukko 2

Investointihankkeen rahoitus pääomankorotuksilla

 

miljoonaa Puolan zlotya

miljoonaa euroa

Ennen 18. kesäkuuta 2012

Gdynian pääomasijoitukset rahasijoituksina

60,73

15,18

Kosakowon pääomasijoitus rahasijoituksena

0,10

0,03

Kosakowon sijoitus velan muuntamisena osakkeiksi

3,98

1,00

Sijoitukset ennen 18. kesäkuuta 2012 yhteensä

64,81

16,20

Ennakoidut sijoitukset 18. kesäkuuta 2012 jälkeen

Gdynian pääomasijoitukset rahasijoituksina:

81,75

20,44

joista:

 

 

vuonna 2013

29,90

7,48

vuonna 2014

[…]

[…]

vuonna 2015

[…]

[…]

vuonna 2016

[…]

[…]

vuonna 2017

[…]

[…]

vuonna 2018

[…]

[…]

vuonna 2019

[…]

[…]

Kosakowon sijoitus velan muuntamisena osakkeiksi:

60,92

15,23

josta:

 

 

vuosina 2013-2039 (27 * […] Puolan zlotya)

[…]

[…]

vuonna 2040

[…]

[…]

Ennakoidut sijoitukset 18. kesäkuuta 2012 jälkeen yhteensä

142,67

35,67

Gdynia-Kosakowon lentoasemayhtiön ennakoitu pääoma yhteensä

207,48

51,87

Lähde:

Perustuu Puolan toimittamiin tietoihin.

2.2   SYYT MUODOLLISEN TUTKINTAMENETTELYN ALOITTAMISEEN JA ALUSTAVA ARVIOINTI

(14)

Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä käsiteltiin seuraavia kysymyksiä:

Ensinnäkin onko investointihankkeen julkinen rahoitus markkinataloussijoittajaperiaatteen mukaista erityisesti seuraavilta osin: i) periaatteen ajallinen soveltaminen ja soveltamismenetelmä sekä ii) perustuuko Puolan viranomaisten tekemä markkinataloussijoittajaperiaatteen mukainen analyysi, jonka mukaan rahoitus johtaa positiiviseen nettonykyarvoon (10), realistisiin ja luotettaviin oletuksiin;

Toiseksi voidaanko Gdynian lentoasemalle myönnetyn toiminta- ja investointituen katsoa soveltuvan sisämarkkinoille.

Markkinataloussijoittajaperiaatteen soveltaminen

(15)

Ensimmäisen kysymyksen osalta komissio suhtautui epäilevästi siihen, voidaanko vuonna 2012 eli sen jälkeen, kun julkiset osakkaat tekivät peruuttamattoman päätöksen rahoittaa lentoaseman muuttamista, tehtyä markkinaolosuhteissa toimivan sijoittajan testiä käyttää valtiontuen olemassaolon arviointiin. Tämän vuoksi komissio epäili, oliko vaihtoehtoinen skenaario, jossa investoinnin oletetaan päättyneen vuonna 2012, asianmukainen.

(16)

Kun otetaan huomioon, että Gdynian lentoasemalla on samanlainen liiketoimintamalli (jossa keskitytään halpalentoyhtiöiden ja tilauslentoyhtiöiden toimintaan sekä yleisilmailuun) kuin olemassa olevalla Gdanskin lentoasemalla, jolla on yhä ylimääräistä kapasiteettia ja laajentumissuunnitelmia ja joka sijaitsee vain 25 kilometrin päässä, komissio epäili, perustuuko Gdynian lentoaseman tuloennuste realistisiin oletuksiin erityisesti lentoasemamaksujen tason ja odotetun matkustajaliikenteen tason osalta. Komissio totesi erityisesti, että Gdynian lentoaseman liiketoimintasuunnitelmassa ennakoitu matkustajamaksu on korkeampi kuin Gdanskin lentoasemalla ja muilla vastaavilla Puolan alueellisilla lentoasemilla alennusten/hyvitysten vähentämisen jälkeen perittävä matkustajamaksu.

(17)

Lisäksi komissio epäili, otetaanko liiketoimintasuunnitelmassa huomioon kaikki suunnitellut kannustimet (kuten markkinointituki, hyvitykset tai muut reittien kehittämisen kannustimet), jotka Gdynian lentoasema itse, sen osakkeenomistajat tai muut alueelliset viranomaiset aikovat myöntää lentoyhtiöille niiden houkuttelemiseksi avaamaan uusia reittejä kyseiseltä lentoasemalta.

(18)

Koska yritys ei yleensä kasva nopeammin kuin talous, jossa yritys toimii (BKT:n kasvulla mitattuna), komissio epäili, onko päätearvon laskemiseen käytetty […]:n liikevaihdon kasvu asianmukainen (11). Esitetty epäilys vaikuttaa suoraan investointihankkeen kannattavuuden arviointiin, koska uuden lentoaseman oman pääoman arvo on positiivinen vain, kun otetaan huomioon vuodelle 2040 laskettu hankkeen päätearvo (kumulatiiviset diskontatut kassavirrat ovat negatiivisia ennustejaksolla 2010–2040).

(19)

Tämän vuoksi komissio katsoi, että investointihankkeelle myönnetystä julkisesta rahoituksesta koituu valikoivaa taloudellista etua Gdynian lentoaseman pitäjälle. Julkinen rahoitus myös myönnettiin valtion varoista, ja se on valtion toteuttama toimenpide. Lisäksi rahoitus vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua ja jäsenvaltioiden välistä kauppaa. Koska kaikki valtiontuelle määritellyt kumulatiiviset perusteet täyttyivät, komissio katsoi julkisen rahoituksen olevan SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

Tuen soveltuvuus sisämarkkinoille

(20)

Toisen kysymyksen osalta komissio suhtautui epäilevästi siihen, voidaanko Gdynian lentoasemalle myönnetyn investointi- ja toimintatuen katsoa soveltuvan sisämarkkinoille.

(21)

Investointituen osalta komissio epäili, täyttääkö tuki kaikki vuonna 2005 annetuissa lentoliikenteen suuntaviivoissa (12) vahvistetut lentoasemien investointituen soveltuvuutta sisämarkkinoille koskevat perusteet. Komissio epäili erityisesti, vastaako kyseinen investointi jotakin selkeästi määriteltyä yleishyödyllistä tavoitetta, onko infrastruktuuri tarpeen ja oikeasuhteinen ja ovatko sen käyttöön liittyvät odotukset tyydyttävät keskipitkällä aikavälillä. Lisäksi komissio epäili, onko vaikutus kaupan kehitykseen yhteisen edun mukainen.

(22)

Gdynia-Kosakowon lentoasemayhtiölle sen ensimmäisten toimintavuosien aikaisten liiketappioiden rahoittamisen muodossa annettavan toimintatuen osalta komissio epäili, voidaanko tällaiseen tukeen soveltaa SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaista poikkeusta. Komissio epäili erityisesti, voitaisiinko toimintatuen katsoa soveltuvan sisämarkkinoille vuosille 2007–2013 annettujen alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen mukaisesti (13).

3.   PUOLAN HUOMAUTUKSET

3.1   MARKKINATALOUSSIJOITTAJAPERIAATTEEN SOVELTAMINEN JA VALTIONTUEN OLEMASSAOLO

(23)

Puola katsoo edelleen, että Gdynian lentoasemalle myönnetty julkinen rahoitus on markkinataloussijoittajaperiaatteen mukaista ja ettei se siten ole valtiontukea. Tässä yhteydessä Puola viittaa investointia varten vuosina 2010–2012 tehtyihin markkinaolosuhteissa toimivan sijoittajan testeihin. Puola toteaa, että kaikkien testien tulosten mukaan rahoitus johtaa positiiviseen nettonykyarvoon ja sisäiseen tuottoprosenttiin (14), joka on pääoman kustannusta suurempi.

3.1.1   Päätöksentekoprosessi ja markkinaolosuhteissa toimivan sijoittajan testin metodologinen asianmukaisuus

(24)

Puolan viranomaisten mukaan keskustelut ja työ Gdynia-Kosakowon sotilaslentoaseman muuttamiseksi siviili-ilmailuun käytettäväksi lentoasemaksi alkoivat jo vuonna 2005. Tuolloin mukana oli muita osapuolia (kuten Gdanskin lentoasema). Lisäksi Puola selittää, että Gdynia ja Kosakowo perustivat vuonna 2007 Gdynia-Kosakowon lentoasemayhtiön, joka on sittemmin vastannut investoinnista.

(25)

Menettelyjen aikana Puola toimitti kolme PWC:n tekemää markkinaolosuhteissa toimivan sijoittajan testiä. Ensimmäinen (16 päivänä heinäkuuta 2010 päivätty) testi, jäljempänä ’vuoden 2010 tutkimus’, tehtiin heinäkuussa 2010. PWC päivitti testin myöhemmin kahdesti: ensimmäisen kerran toukokuussa 2011 (päivätty 13 päivänä toukokuuta 2011, jäljempänä ’vuoden 2011 tutkimuspäivitys’ tai ’vuoden 2011 tutkimus’) ja toisen kerran heinäkuussa 2012 (päivätty 13 päivänä heinäkuuta 2012, jäljempänä ’vuoden 2012 tutkimuspäivitys’ tai ’vuoden 2012 tutkimus’). Päivitykset sisältävät uusia ennusteita matkustajaliikenteestä, hankkeen laajuuden muutoksia, investointikustannusten muutoksia sekä muutoksia metodologiassa ja nettonykyarvolaskelmien peruslähtötiedoissa (kuten beeta ja diskonttokorko). Marraskuussa 2013 Puola toimitti lisätietoja, joiden mukaan uudet tulolähteet (eli polttoainemyynti ja suunnistuspalvelujen tarjoaminen) parantaisivat hankkeen nettonykyarvoa. Menettelyn aloittamista koskevan päätöksen tekohetkellä Puola oli toimittanut vain vuoden 2012 tutkimuspäivityksen.

(26)

Lisäksi Puola selittää Gdynian lentoaseman rahoitusta koskevan Gdynian ja Kosakowon hankkeen aikataulua. Tässä suhteessa Puola korostaa, että investointiprosessi voidaan jakaa kahteen hankkeen toteutusvaiheeseen:

i)   Ensimmäinen vaihe (2007–2009) käsitti uuden lentoaseman perustamista koskevat valmistelutyöt ja toteutettavuustutkimukset (tämä liittyy taulukossa 1 kuvailtuun vaiheeseen 1)

(27)

Puola selittää, että ensimmäisessä vaiheessa Gdynian ja Kosakowon perustama yhtiö huolehti valmistelutehtävistä (esimerkiksi investoinnin yleissuunnitelman, lentoaseman pitäjän aseman saamiseksi tarvittavien asiakirjojen, investoinnin ympäristövaikutuksia koskevan kertomuksen ja suunnitteluasiakirjojen laatiminen).

(28)

Puola katsoo, ettei ensimmäisessä vaiheessa tehty merkittäviä pääomasijoituksia ja että lentoaseman pitäjälle myönnetty julkinen rahoitus oli vähämerkityksistä tukea (15) koskevien sääntöjen mukaista. Puola toteaa, että yhtiöön ennen 26 päivää kesäkuuta 2009 tehdyt pääomasijoitukset olivat yhteensä 1,691 miljoonaa Puolan zlotya (noin 423 000 euroa).

ii)   Toinen vaihe (vuodesta 2010 lähtien) koski lentoaseman varsinaista muuttamista (tämä liittyy taulukossa 1 kuvailtuihin vaiheisiin II–IV)

(29)

Puola selittää edelleen, että ensimmäinen, valmisteleva vaihe päättyi vuonna 2010, jolloin sekä yleissuunnitelma (16) että vuonna 2010 tehty ensimmäinen Gdynian lentoasemaa koskeva markkinaolosuhteissa toimivan sijoittajan testi saatettiin päätökseen. Puola huomauttaa, että vuoden 2010 tutkimus osoitti, että kyseisten kahden paikallisviranomaisen investointi toteutettaisiin markkinaehdoin (eli se ei olisi valtiontukea), ja sen avulla osakkeenomistajat korottaisivat yhtiön osakepääoman 6,05 miljoonaan Puolan zlotyyn (noin 1,5 miljoonaan euroon).

(30)

Vuoden 2010 tutkimuksessa investointihankkeen nettonykyarvo lasketaan vapaa kassavirta yritykselle -mallilla (free cash flow to the firm, FCFF) (17). Laskelma perustuu oletukseen, että kaikki investointisuunnitelman mukaiset pääomasijoitukset tehdään investointihankkeen toteuttamiseksi (18). Tätä arvonmääritysmenetelmää käytetään laskettaessa kaikkien yrityksen pääomaa hallussaan pitävien (sekä oman pääoman haltijoiden että joukkovelkakirjojen haltijoiden) ennustejakson aikana saamia kassavirtoja. Kassavirtaennusteet diskontataan keskimääräisellä pääomakustannuksella (weighted average cost of capital, WACC) (19), jolloin saadaan ennustejakson aikainen yrityksen diskontattu kassavirta. Tämän jälkeen lasketaan päätearvo jatkuvan kasvun mallilla (perpetuity growth model, jossa oletuksena on viimeisimmän ennustejakson vapaaseen kassavirtaan perustuva tasainen kasvu). Nettonykyarvo perustuu ennustejakson diskontatun kassavirran ja päätearvon summaan. Tässä tapauksessa vuoden 2010 tutkimuksessa esitetään kassavirtaennusteet ajanjaksolle 2010–2040 käyttämällä […] prosentin keskimääräistä pääomakustannusta (20). Näitä syöttötietoja käyttämällä tutkimuksessa saatiin ajanjakson 2010–2040 diskontatuksi kassavirraksi -[…] miljoonaa Puolan zlotya (-[…] miljoonaa euroa) ja (diskontatuksi) päätearvoksi noin […] miljoonaa Puolan zlotya ([…] miljoonaa euroa) (21). Koko hankkeen arvioitu päätearvo on siten […] miljoonaa Puolan zlotya (eli […] miljoonaa euroa).

(31)

Jäljempänä olevassa kaaviossa (ks. kaavio 1) kuvataan ennustejakson 2010–2040 odotettu kumulatiivinen diskontattu kassavirta vuoden 2010 tutkimuksen laskelmien mukaisesti.

Kaavio 1

Kumulatiivinen (reaalinen) diskontattu kassavirta (Puolan zlotya)

(…)

(32)

Puolan viranomaisten mukaan yhtiön oma pääoma korotettiin 6,052 miljoonaan Puolan zlotyyn (noin 1,5 miljoonaan euroon) 29 päivänä heinäkuuta 2010. Puola lisää samalla, että osakkeenomistajat alkoivat valmistella komissiolle lähetettävää ilmoitusta, joka oli tarkoitus esittää ainoastaan oikeusvarmuuteen liittyvistä syistä, vaikka markkinaolosuhteissa toimivan sijoittajan testi osoitti, ettei investointi ollut valtiontukea.

(33)

Puola selittää edelleen, että uusi markkinaolosuhteissa toimivan sijoittajan testi tehtiin toukokuussa 2011. Puola toteaa, että tämä testi oli vuoden 2010 tutkimuksen päivitys, joka tehtiin ottaen huomioon valmistelujen edistyminen sekä investointisuunnitelmaa, sen aikataulua ja rahoitusta koskevien aiempaa tarkempien tietojen saatavuus. Puola selittää, että vuoden 2010 tutkimuksen ja vuoden 2011 tutkimuksen laatimisen välisenä aikana:

osakkeenomistajat tekivät 11 päivänä maaliskuuta 2011 sopimuksen siviililentoaseman toiminnan aloittamiseen tehtävän investoinnin rahoitusehdoista. Sopimuksessa Gdynia sitoutui sijoittamaan yhteensä 59 miljoonaa Puolan zlotya vuosina 2011–2013. Kosakowo puolestaan sitoutui sijoittamaan osuutensa apporttina muuntamalla velkaa osakkeiksi (kuten taulukossa 2 esitetään) vuosina 2011–2040;

samana päivänä, 11 päivänä maaliskuuta 2011, Gdynian lentokentän muuttamisesta vastaava yhtiö teki Kosakowon kanssa lentoaseman maa-alueesta vuokrasopimuksen (jossa määriteltiin muun muassa vuokrattava maa-alue, vuokranmaksun ehdot ja verotusta koskevat kysymykset);

investointisuunnitelmaan sisältyviä investointikustannuksia täsmennettiin ja päivitettiin.

(34)

Puola selittää, että myös vuoden 2011 tutkimuksen mukaan nettonykyarvo on positiivinen. Puola toteaa edelleen, että lentoaseman pitäjän julkiset osakkaat tekivät myöhempiä pääomasijoituksia tämän perusteella. Puola huomauttaa, että yhtiön oma pääoma korotettiin 33,801 miljoonaan Puolan zlotyyn (8,45 miljoonaan euroon) heinäkuussa 2011 ja 64,810 miljoonaan Puolan zlotyyn (16,20 miljoonaan euroon) huhtikuussa 2013.

(35)

Vuoden 2011 tutkimuksessa diskontattu kassavirta laskettiin ennustejakson 2011–2040 diskontatun kassavirran perusteella. Päivitetty diskontattu kassavirta oli (-[…]) miljoonaa Puolan zlotya (-[…] miljoonaa euroa) ja viittasi aiempaa suurempiin tappioihin, kun taas päätearvo laski […] miljoonaan Puolan zlotyyn (noin […] miljoonaan euroon). Nettonykyarvo alennettiin sen vuoksi […] miljoonaan Puolan zlotyyn (eli alle […] miljoonaan euroon). Keskimääräinen pääomakustannus alennettiin […] prosenttiin (22) ja päätearvon laskennassa käytetty tasainen kasvuvauhti […] prosentista […] prosenttiin.

(36)

Puola toteaa, että makrotalouden tilanteen muutos (rahoituskriisi ja talouden hidastuminen) johti hankkeen uudelleenarviointiin vuonna 2012 ja edelleen uuteen markkinaolosuhteissa toimivan sijoittajan testiin (eli vuoden 2012 tutkimukseen). Puola toteaa, että aiempien testien olettamuksiin tehtiin seuraavat muutokset vuoden 2012 tutkimusta varten:

Gdynian lentoaseman ennustettuja matkustajamääriä pienennettiin.

Investoinnin laajuutta pienennettiin vähentämällä investointikustannuksia […] miljoonaa Puolan zlotya ([…] miljoonaa euroa).

Ajatuksesta rakentaa pääterminaali (sekä siihen liittyvät tieinfrastruktuuri ja pysäköintialueet) luovuttiin. Sen sijaan päätettiin laajentaa yleisilmailuun käytettävän terminaalin kapasiteettia […] prosenttia toisessa investointivaiheessa.

Markkinoilla vallinneen tilanteen tarkistamisen jälkeen turvallisuuteen liittyviä investointikustannuksia oli lisättävä […] miljoonaa Puolan zlotya ([…] miljoonaa euroa).

Investoinnin pienentäminen johti aiempaa lyhyempään investoinnin takaisinmaksuaikaan (nimellismääräisesti […] vuotta lyhyempään eli […] vuodesta ja […] kuukaudesta […] vuoteen ja […] kuukauteen).

(37)

Lisäksi Puola toteaa, että aiemmissa testeissä käytettyä menetelmää muutettiin vuoden 2012 tutkimusta varten seuraavasti:

Jotta rahoituksen rakenne ja velanhoitokustannukset voitaisiin ottaa aiempaa paremmin huomioon, vapaa kassavirta yritykselle -malli (free cash flow to the firm, jäljempänä ’FCFF-malli’) korvattiin vapaa kassavirta omalle pääomalle -mallilla (free cash flow to equity, jäljempänä ’FCFE-malli’) (23).

Rahoitusmarkkinoilla (arvopaperimarkkinoilla) tapahtuneiden muutosten vuoksi riskitön korko ja beeta-kerroin päivitettiin. Lisäksi Euroopan ulkopuoliset yhtiöt poistettiin vertailuanalyyseista. Tämä johti uuteen diskonttokorkoon.

Nettonykyarvon laskennassa käytetty diskonttokorko määriteltiin vastaavien yhtiöiden analyysin perusteella. Analyysissa tarkasteltiin sekä lentoasemayhtiöitä että lentoasemapalveluja tarjoavia yhtiöitä (joiden taloudelliset tulokset korreloivat läheisesti lentoasemayhtiöiden tulosten kanssa) (24).

Oletuksena oli, että hanke rahoitettaisiin ensisijaisesti osakkeenomistajien varoista ja vasta sitten ulkopuolisista lähteistä (käyttöpääomalainat) ja toiminnan tuloista.

(38)

Diskontattu kassavirta laskettiin vuoden 2012 tutkimuksessa ennustejakson 2012–2030 diskontatun kassavirran perusteella (eli edellisessä tutkimuksessa käytettyä ennustejaksoa lyhennettiin 10 vuotta). Päivitetty diskontattu kassavirta oli (-[…] miljoonaa) Puolan zlotya (noin (-[…]) miljoonaa euroa), kun taas päätearvo kasvoi merkittävästi ja nousi […] miljoonaan Puolan zlotyyn ([…] miljoonaan euroon). Jo tehtyjen investointien pääomitettu arvo ([…] miljoonaa Puolan zlotya) vähennettiin. Vuonna 2012 päivitetty nettonykyarvo oli […] miljoonaa Puolan zlotya (eli […] miljoonaa euroa). Nettonykyarvon laskennassa käytettiin […] prosentin oman pääoman kustannusta (25), ja päätearvon laskennassa käytettyä tasaista kasvuvauhtia alennettiin edelleen […] prosentista […] prosenttiin.

(39)

Puola huomauttaa, että vuoden 2012 tutkimuksen tulokset olivat yhä positiivisia ja johtivat osakkeenomistajien uusiin pääomasijoituksiin. Puola totesi, että yhtiön osakepääoma oli korotettu 91,310 miljoonaan Puolan zlotyyn (22,8 miljoonaan euroon) huhtikuuhun 2013 mennessä eikä se muuttunut enää tämän jälkeen vuonna 2013, kuten taulukossa 3 esitetään.

Taulukko 3

Gdynian ja Kosakowon tekemät Gdynian lentoaseman pitäjän pääomankorotukset

Osakkeiden rekisteröintiä koskevan päätöksen päivämäärä

Pääoman korottamista koskevan päätöksen päivämäärä

Osakkeen¬ omistajan nimi

Päätöksen kohde

Osakkeiden arvo

Osake¬ pääoma

Kumulatiivine n osuus kaikista vuoden 2013 loppuun mennessä tehdyistä pääoman- korotuksista

(miljoonaa Puolan zlotya)

(miljoonaa Puolan zlotya)

28.8.2007

23.7.2007

Gdynia

uusien osakkeiden luominen

0,030

0,030

0,03 %

28.8.2007

23.7.2007

Kosakowo

uusien osakkeiden luominen

0,020

0,050

0,05 %

4.3.2008

6.12.2007

Gdynia

uusien osakkeiden luominen

0,120

0,170

0,19 %

4.3.2008

6.12.2007

Kosakowo

uusien osakkeiden luominen

0,080

0,250

0,27 %

11.9.2008

21.7.2008

Gdynia

uusien osakkeiden luominen

0,500

0,750

0,82 %

28.7.2009

26.6.2009

Gdynia

404 Gdynian kunnan omistamaa osaketta mitätöitiin ilman korvausta osakkeenomistajalle

–0,404

0,346

0,38 %

28.7.2009

26.6.2009

Gdynia

uusien osakkeiden luominen

1,345

1,691

1,85 %

8.12.2010

29.7.2010

Gdynia

uusien osakkeiden luominen

4,361

6,052

6,63 %

8.7.2011

7.6.2011

Gdynia

uusien osakkeiden luominen

25,970

32,022

35,07 %

1.9.2011

26.7.2011

Kosakowo

uusien osakkeiden luominen

1,779

33,801

37,02 %

25.4.2012

5.4.2012

Gdynia

uusien osakkeiden luominen

28,809

62,610

68,57 %

25.4.2012

5.4.2012

Kosakowo

uusien osakkeiden luominen

2,200

64,810

70,98 %

27.5.2013

8.4.2013

Gdynia

uusien osakkeiden luominen

4,269

69,079

75,65 %

27.5.2013

8.4.2013

Kosakowo

uusien osakkeiden luominen

2,200

71,279

78,06 %

17.6.2013

25.4.2013

Gdynia

uusien osakkeiden luominen

20,031

91,310

100,00 %

Lähde:

Puolan toimittamat tiedot.

(40)

Puola toteaa yhteenvetona, että vaikka paikallisviranomaiset aloittivat Gdynian lentoaseman muuttamiseen liittyvät valmistelut jo vuonna 2005, hanke sai lopullisen muotonsa vasta yleissuunnitelman ja ensimmäisen markkinaolosuhteissa toimivan sijoittajan testin laatimisen yhteydessä eli vuonna 2010. Puola selittää, että hankkeen alussa tehtyjä oletuksia tarkistettiin huomattavasti ulkoisissa olosuhteissa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Puola esittää, että julkisten osakkaiden lopullinen päätös hankkeen toteuttamisesta ja lopullisesta muodosta tehtiin vuonna 2012. Puola korostaa myös, että markkinaolosuhteissa toimivan sijoittajan testin kaikki kolme versiota vahvistivat hankkeen kannattavuuden ja osoittivat, että markkinaolosuhteissa toimiva sijoittaja olisi toteuttanut hankkeen.

(41)

Vaihtoehtoisesta skenaariosta Puola esittää, että kansallisen lainsäädännön mukaan Kosakowolla oli oikeus käyttää maata, jolla Gdynian lentoasema sijaitsee, vain uuden siviililentoaseman perustamiseen. Tässä suhteessa Puola selittää, että lentoaseman alue vuokrattiin Kosakowolle 30 vuodeksi. Puola toteaa, että vuokrasopimuksen mukaan Kosakowo voi vuokrata alueen vain yhteisölle, joka perustaa siviililentoaseman ja/tai pitää siviililentoasemaa. Puolan mukaan valtio olisi voinut ottaa alueen takaisin, jos Kosakowo ei olisi vuokrannut sitä lentoaseman perustamiseen kuuden kuukauden kuluessa, jos sitä olisi käytetty muihin tarkoituksiin tai jos lentoasema ei olisi aloittanut toimintaansa kolmen vuoden kuluessa. Koska skenaario, jossa Gdynian lentoaseman aluetta käytettäisiin / alue vuokrattaisiin muuhun kuin ilmailuun, ei ollut mahdollinen, sitä ei voitu käyttää vaihtoehtoisena skenaariona.

3.1.2   Vuoden 2012 tutkimuksen tärkeimpien oletusten luotettavuus

Liikennemäärä- ja tuloennusteet

(42)

Puola selittää, että suunnitellut lentoasemamaksut perustuvat julkisesti saatavilla oleviin muiden lentoasemien hinnastoihin, jotta nykyisiä markkinoita ei häiritä, mutta samalla varmistetaan hankkeen asianmukainen kannattavuus ennustetun matkustajaliikennemäärän perusteella. Puolan mukaan maksut eivät poikkea merkittävästi pienten lentoasemien perimistä vakiomaksuista. Erityisesti kaksi hiljattain Modlinissa ja Lublinissa avattua alueellista lentoasemaa perivät vakiolentoasemamaksuja, jotka ovat samanlaisia kuin markkinaolosuhteissa toimivan sijoittajan testissä Gdynian lentoasemalle ennakoidut maksut.

(43)

Vastauksena komission huomautukseen, että Gdynian lentoasemalle ennakoidut maksut (25 Puolan zlotya (5,25 euroa) lähtevää matkustajaa kohti kahtena ensimmäisenä vuonna ja 40 Puolan zlotya (10 euroa) sen jälkeen) ovat korkeampia kuin Gdanskin lentoasemalla perittävät maksut, joista on vähennetty alennukset (24 Puolan zlotya (5 euroa) lähtevää matkustajaa kohti kansainvälisellä reitillä vähintään kaksi kertaa viikossa liikennöivälle halpalentoyhtiön alukselle ja 12,5 Puolan zlotya (3,1 euroa) kotimaan reiteillä), Puola toteaa, että liiketoimintasuunnitelmassa esitetty maksujen taso vastaa koko ennustejakson (2014–2030) keskiarvoa, ottaen huomioon, että Gdanskin lentoasemalla perittävät maksut odotettavasti nousevat pitkällä aikavälillä, kun lentoaseman palvelutaso paranee.

(44)

Lisäksi Puola huomauttaa, että hankkeen voittomarginaali, tarkistettu (hieman suurempi) ilmaliikenteen ennuste ja tiettyjen toimintakustannusten jakaminen puolustusvoimien kanssa tarkoittavat sitä, että Gdynian lentoaseman pitäisi pystyä pitämään matkustajamaksut alhaisempina pidemmän ajanjakson ajan (alempia maksuja voitaisiin periä vuoden 2021 loppuun asti) ja silti nettonykyarvo pysyisi positiivisena julkisille osakkaille.

(45)

Puola esittää myös, että (maaliskuussa 2013) päivitetyssä Pommerin liikenne-ennusteessa oletettu liikennemäärä on suurempi kuin vuoden 2012 tutkimuksessa. Tuoreimpien lukujen mukaan Gdynian lentoaseman matkustajamäärä olisi 1 149 978 vuonna 2030 eikä 1 083 746. Koko Pommerin alueella matkustajamäärien ennustetaan kasvavan 7,8 miljoonasta niin, että määrä vuonna 2030 on 9 miljoonaa.

(46)

Puolan näkemyksen mukaan nämä luvut vahvistavat, että Gdanskin ja Gdynian lentoasemat voivat olla ja toimia yhdessä Pommerin markkinoilla kannattavasti. Puola katsoo, että vaikka Gdanskin lentoasemaa laajennettaisiin suunniteltuun 7 miljoonan matkustajan kapasiteettiin, Pommerin kehittyvillä ilmailumarkkinoilla on yhä tilaa toiselle pienelle alueelliselle lentoasemalle (jonka kapasiteetti on miljoona matkustajaa), joka täydentäisi Gdanskin lentoaseman tarjoamia palveluja.

Taulukko 4

Vuoden 2012 tutkimuksen mukaisten Gdynian lentoaseman liikennemääräennusteiden ja päivitettyjen liikennemääräennusteiden (maaliskuu 2013) vertailu

Vuosi

Kaupallinen liikenne

Kaupallinen liikenne

Yleisilmailu

 

Matkustajia (tuhatta)

Nousuja ja laskuja

Nousuja ja laskuja

 

Vuoden 2012 tutkimuksen ennuste

Päivitetty ennuste

Vuoden 2012 tutkimuksen ennuste

Päivitetty ennuste

Vuoden 2012 tutkimuksen ennuste

Päivitetty ennuste

 

Yhteensä

Yhteensä

Yhteensä

Yhteensä

Yhteensä

Yhteensä

2009

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

2010

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

2011

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

2012

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

2013

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

2014

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

2015

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

2016

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

2017

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

2018

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

2019

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

2020

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

2021

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

2022

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

2023

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

2024

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

2025

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

2026

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

2027

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

2028

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

2029

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

(…)

2030

1 083 746

1 149 978

(…)

(…)

(…)

(…)

Lähde:

Puolan toimittamat tiedot.

Toimintakustannukset (lentoyhtiöille annettavat kannustimet, lentoaseman sotilaskäyttöön liittyvät kustannukset)

(47)

Puola selittää, että markkinaolosuhteissa toimivan sijoittajan testissä otetaan huomioon lentoaseman markkinointi- ja myynninedistämistoimenpiteet arvioitaessa

i)

toimintakustannuksia, jotka arvioidaan Puolan kaikkien suurimpien lentoasemien saatavilla olevien tilinpäätösten perusteella

ii)

lajeittain muita kustannuksia, jotka arvioidaan Gdynian lentoasemalle varovaisesti korkean tason mukaan ottaen huomioon muiden lentoasemien vastaavat kustannukset.

(48)

Lisäksi Puola toteaa, että markkinaolosuhteissa toimivan sijoittajan testissä oletettiin, että sijoittaja vastaisi kaikista toimintakustannuksista, joten siinä ei otettu huomioon, että lentoaseman sotilaskäyttäjä osallistuu toimintakustannuksiin. Puola esittää, että yhteisen infrastruktuurin toimintakustannusten jaon oletettiin olevan […] siviili- ja sotilaslentojen määrän mukaan. Puola selittää myös, että uudistamis- ja rakentamiskustannukset ovat […]. Puola korostaa, että lentoaseman yhteistä käyttöä koskevien sääntöjen hyväksyminen (sotilaskäyttäjän ja lentoaseman välistä muodollista sopimusta ei ole vielä tehty) vähentää kolmannen osapuolen tarjoamien palvelujen kustannuksia ja palkkakustannuksia vähintään […]. Puolan mukaan tämän tekijän huomioon ottaminen markkinaolosuhteissa toimivan sijoittajan testeissä johtaisi hankkeen parempaan ennakoituun kannattavuuteen.

Pitkän aikavälin kasvu

(49)

Puola selittää, että markkinaolosuhteissa toimivan sijoittajan testissä käytetty […] prosentin kasvu viittaa päätearvoon nimellismääräisenä.

(50)

Puola toteaa myös, että […] prosentin kasvu on yhtä suuri kuin Puolan kansallisen keskuspankin päätöksentekoelimen rahapolitiikkaneuvoston (Rada Polityki Pieniężnej, Monetary Policy Council) Puolalle asettama inflaatiotavoite. Puola toteaa, että Kansainvälisen valuuttarahaston heinäkuussa 2013 julkaiseman tuoreimman ennusteen mukaan Puolan BKT kasvaa 2,2 prosenttia vuonna 2014, 3 prosenttia vuonna 2015, 3,3 vuonna 2017 ja 3,8 prosenttia vuonna 2018.

Marraskuussa 2013 tehty päivitys

(51)

Marraskuussa 2013 Puola ilmoitti, että lentoaseman pitäjä oli saanut Puolan tulliviranomaisilta ja Puolan sähkömarkkinoiden sääntelyvirastolta (Urząd Regulacji Energetyki) hallinnolliset päätökset, joiden nojalla lentoaseman pitäjällä on oikeus myydä polttoainetta suoraan ilma-aluksille. Lentoaseman pitäjän harjoittama polttoainemyynti olisi lisätulonlähde ja parantaisi liiketoimintasuunnitelmassa esitettyä taloudellista tulosta.

(52)

Puolan mukaan kaikissa tähän mennessä tehdyissä markkinaolosuhteissa toimivan sijoittajan testeissä oletettiin, että polttoainemyynnistä vastaa ulkopuolinen toimija. Lentoaseman pitäjän harjoittama polttoainemyynti nostaisi yhtiön voittomarginaalia tästä toiminnasta […] Puolan zlotysta ([…] eurosta) litralta (kun polttoaineen myy ulkopuolinen toimija) […] Puolan zlotyyn ([…] euroon) litralta (kun polttoaineen myy suoraan lentoaseman pitäjä).

(53)

Puolan näkemyksen mukaan tämä lisätulo parantaisi vuoden 2012 päivityksessä esitettyä tulosta. Puola huomauttaa, että hankeen nettonykyarvon odotetaan siten kasvavan […] miljoonasta Puolan zlotysta ([…] miljoonasta eurosta) […] miljoonaan Puolan zlotyyn ([…] miljoonaan euroon). Puola selittää edelleen, että sisäinen tuottoprosentti nousisi […] prosentista […] prosenttiin.

(54)

Puola esittää, että lisätulon ansiosta voitaisiin vaihtoehtoisesti pitää lentoyhtiöiltä perittävät lentoasemamaksut alemmalla tasolla pitkällä aikavälillä.

(55)

Puola vahvistaa, että varovainen lähestymistapa oli estänyt lentoaseman omaan lukuun tehtävän polttoainemyynnin huomioon ottamisen markkinaolosuhteissa toimivan sijoittajan testeissä. Testien tekoajankohtana lentoaseman pitäjällä ei ollut myyntiin tarvittavia lupia tai takeita siitä, että luvat olisi mahdollista saada.

(56)

Lisäksi Puola toteaa, että yhtiö aikoo tarjota lentoyhtiöille suunnistuspalveluja (Puolan lennonvarmistuspalveluviraston (Polska Agencja Żeglugi Powietrznej, Polish Air Navigation Services Agency) tarjoamien palvelujen sijaan. Puola huomauttaa, että lentoyhtiöiden maksamaa terminaalimaksua (joka nyt maksetaan virastolle) voitaisiin tämän ansiosta alentaa ja Gdynian lentokentästä voitaisiin tehdä siten lentoyhtiöiden kannalta houkuttelevampi. Lentoaseman pitäjä pystyisi siten tarjoamaan lentoyhtiöille naapurilentoasemien lentoasemamaksuja kilpailukykyisemmät maksut.

3.2   TUEN SOVELTUVUUTTA SISÄMARKKINOILLE KOSKEVA ARVIOINTI

3.2.1   Investointituki

(57)

Puolan mukaan kaikki vuonna 2005 annetuissa lentoliikenteen suuntaviivoissa vahvistetut lentoasemien investointituen soveltuvuutta sisämarkkinoille koskevat perusteet täyttyvät.

Hanke vastaa selkeästi määriteltyä yleishyödyllistä tavoitetta

(58)

Puola esittää, että Gdynian lentoaseman muuttaminen osana Pommerin liikennejärjestelmää optimoi käytettävissä olevan infrastruktuurin käytön ja vaikuttaa myönteisesti aluekehitykseen erityisesti lentoaseman tarjoamien työpaikkojen lisääntymisen, ilmailumarkkinoiden toimitusketjusta saatavien tulojen ja matkailun kehityksen ansiosta.

(59)

Puola viittaa vuosia 2007–2020 koskevaan Pommerin seutuliikenteen kehitysstrategiaan, joka perustuu alueen lentoliikenne-ennusteisiin ja jossa todetaan, että on tarpeen luoda keskenään tiiviissä yhteistyössä toimivien lentoasemien keskus, jotta voidaan vastata kolmen kaupungin alueen (obszar Trójmiasta, Tricity area) väestön tarpeisiin (26).

(60)

Puolan mukaan tärkeimmät perusteet lentoasemien keskuksen rakentamiseksi kolmen kaupungin alueelle ovat: lentoliikenteen lisääntyminen Puolassa, riittämättömät mahdollisuudet lisätä Gdanskin lentoaseman kapasiteettia ja kaupunkialueen ulottuminen lähes 60 kilometrin etäisyydelle asti (tai yli 100 kilometrin etäisyydelle asti, jos Tczewin ja Wejherowon kaupungit otetaan mukaan alueeseen). Puola esittää, että vaikka Gdanskin lentoaseman kapasiteetti on nykyisin noin 5 miljoonaa matkustajaa, joidenkin lentoliikenne-ennusteiden mukaan lentoaseman mahdollinen matkustajaliikenne voi olla yli 6 miljoonaa matkustajaa vuonna 2035. Toisaalta Puola esitti huomautuksissaan, että ympäristörajoitteet ja asuntojen rakentaminen Gdanskin lentoaseman lähellä rajoittavat mahdollisuuksia laajentaa lentoasemaa lisää. Toisaalta Puola vetosi 6 päivänä joulukuuta 2012 esittämissään huomautuksissa Gdanskin lentoaseman yleissuunnitelmaan ja esitti, ettei Gdanskin lentoaseman laajentamista koskevia rajoitteita ole.

(61)

Puola toteaa, että myös lentoturvallisuus edellyttää lentoasemien keskuksen rakentamista kolmen kaupungin alueelle, jolloin Gdynian lentoasema toimisi varalentoasemana (laskeutuminen Gdynian lentoasemalle on mahdollista noin 80 prosentissa tapauksista, joissa pilven alaraja ja näkyvyys estävät laskeutumisen Gdanskin lentoasemalle).

(62)

Lopuksi Puola esittää, että Gdynian lentoaseman kehittäminen vastaa Puolan ilmailuinfrastruktuurin kehittämistä koskevia kansallisten ja alueellisten strategia-asiakirjojen tavoitteita. Puola selittää, että Gdynian lentoaseman kehittämisen odotetaan vaikuttavan myönteisesti Pommerin kehitykseen ja olemassa olevan sotilasinfrastruktuurin käyttöön ja että lentoasema täydentää Gdanskin lentoaseman tarjoamia palveluja.

Infrastruktuurin tarpeellisuus ja oikeasuhteisuus

(63)

Puola esittää, että infrastruktuuri on tarpeen ja oikeasuhteinen määriteltyyn tavoitteeseen nähden, kun otetaan huomioon lentoaseman toiminnan pienimuotoisuus (1,55 prosentin osuus Puolan ilmailumarkkinoista vuonna 2030), matkustajamääräennusteet, jotka ylittävät Gdanskin lentoaseman laajentumiskapasiteetin, alueen houkuttelevuus matkailukohteena ja ennustettu Pommerin nopea kehitys.

(64)

Puola painottaa Gdynian sotilaslentoaseman strategista asemaa alueella ja toteaa, että olemassa olevan infrastruktuurin käyttäminen minimoi investointikustannukset ja maksimoi aluekehitykseen kohdistuvan myönteisen vaikutuksen.

(65)

Puola huomauttaa myös, että kustannukset on minimoitu ja investoinnin tehokkuutta parannettu teknisillä ratkaisuilla, kuten rakentamalla yleisilmailuterminaali sekä yleisilmailua että matkustajaliikennettä varten, sijoittamalla valtaosa lentoasemapalveluista (rajavartijat, tulli, poliisi, palokunta, johto) samaan rakennukseen ja mukauttamalla olemassa olevia rakennuksia niiden käytön optimoimiseksi. Lisäksi infrastruktuurin toimintakustannukset jaetaan puolustusvoimien kanssa.

Tyydyttävät käyttöön liittyvät odotukset keskipitkällä aikavälillä

(66)

Puola huomauttaa, että Gdynian lentoaseman käyttöön liittyvät odotukset ovat tyydyttävät keskipitkällä aikavälillä seuraavista syistä: BKT:n kasvu, jonka odotetaan Pommerissa ylittävän Puolan ja EU:n keskimääräisen kasvun, alueen houkuttelevuus matkailukohteena, alueen asema ulkomaisten sijoitusten keskuksena ja ennustettu lentoliikenteen kasvu.

(67)

Puola korostaa, että myös suunniteltu yhteistyö Gdanskin lentoaseman kanssa ja näiden kahden lentoaseman tarjoamat toisiaan täydentävät palvelut (Gdynian lentoasema palvelee pääasiassa yleisilmailuliikennettä) parantavat Gdynian lentoaseman käyttöön liittyviä odotuksia keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

(68)

Puola selittää edelleen, että lentoasema aikoo lisäksi kehittää lentoaseman alueella ilmailuun liittyviä erikoistuneita toimia, kuten yksinkertaisten varaosien tuotantoa, ilma-alusten osien korjausta tai muiden osien/tuotteiden tuotantoa juuri haluttuna ajankohtana toimitettuina.

(69)

Puola viittaa liikepankin allekirjoittamaan aiesopimukseen, joka osoittaa, että pankki on halukas aloittamaan neuvottelut Gdynian lentoaseman investoinnin rahoittamisesta, lisätodisteena hankkeen houkuttelevuudesta.

Vaikutus kaupan kehitykseen tavalla, joka on ristiriidassa yhteisen edun kanssa

(70)

Koska Gdynian lentoaseman markkinaosuus tulee olemaan pieni (lentoasema palvelee alle miljoonaa matkustajaa vuodessa), Puola katsoo, ettei hanke vaikuta kaupan kehitykseen tavalla, joka on ristiriidassa yhteisen edun kanssa. Kun otetaan huomioon lentoliikenteen ennustettu kasvu, Puola odottaa Gdanskin ja Gdynian lentoasemien muodostavan yhteistyössä toimivan ilmailun keskuksen, joka palvelee Pommerin kolmen kaupungin aluetta ja tarjoaa toisiaan täydentäviä palveluja.

(71)

Puola korostaa, että Gdynian lentoasemasta ei tule Gdanskin lentoaseman kilpailijaa, sillä Gdynian lentoasema keskittyy tarjoamaan palveluja yleisilmailun alalla (huolto-, korjaus- ja tarkastuspalvelut, lentokoulu) ja tekemään yhteistyötä Gdynian merisataman kanssa.

(72)

Puola esittää edelleen, että Gdynian lentoaseman tilaus- ja halpalentoliikenne ei tapahdu Gdanskin lentoaseman kustannuksella vaan perustuu vaurauden ja liikkuvuuden kokonaiskasvuun. Puola huomauttaa, että Gdanskin lentoaseman kasvunopeus ja sen palveleman lentotoiminnan luonne johtavat tämän lentoaseman käsittelemien lentojen määrän rajoittamiseen ennemmin tai myöhemmin. Puola toteaa, että nämä päätelmät esitetään Gdanskin Lech Wałęsa -lentoaseman laajennushankkeen ympäristövaikutusten arviointikertomuksessa.

(73)

Puola selittää, että investointi Gdynian lentoasemaan voi rajoittaa mahdollisesta Gdanskin lentoaseman toiminnan rajoittumisesta aiheutuvia taloudellisia ja sosiaalisia kustannuksia. Puola huomauttaa, että kun osa lentoliikenteestä siirretään Gdanskin lentoasemalta Gdynian lentoasemalle, molempien lentoasemien kapasiteettia voidaan käyttää entistä paremmin.

Tuen tarpeellisuus ja kannustava vaikutus

(74)

Puola esittää, ettei yhtiö olisi toteuttanut hanketta ilman julkista rahoitusta. Puola toteaa, että tuki rajoitettiin välttämättömään ja että hankkeen kustannuksia vähennettiin ja optimoitiin käyttämällä olemassa olevaa sotilasinfrastruktuuria.

(75)

Gdynian lentoasemaan tehdyt pääomasijoitukset ovat Puolan näkemyksen mukaan tarpeellisia ja ne on rajattu välttämättömään, mistä ovat osoituksena

i)

hankkeen sisäinen tuottoprosentti, joka on […] prosenttia ja vain hieman korkeampi kuin diskonttokorko (oman pääoman kustannus), joka on […] prosenttia (vuoden 2012 tutkimuksen perusteella);

ii)

talousennusteessa ennustettu tarve ottaa käyttöpääomalaina lentoaseman toiminnan rahoittamiseksi, koska yhtiö voi muuten menettää maksuvalmiutensa;

iii)

se, että kokonaisrahoitus omasta pääomasta on pienempi kuin kokonaispääomamenot (omalla pääomalla katetun rahoituksen osuus on alle […] ennustejakson kokonaiskassamenoista, joihin sisältyvät myös kokonaispääomamenot).

(76)

Puola selittää edelleen tukitoimenpiteen oikeasuhteisuutta vertaamalla toimenpiteen julkista rahoitusta (reaaliarvoltaan noin 148 miljoonaa Puolan zlotya) täysin uuden investoinnin (Lublin-Świdnikin lentoasema, jonka nettorakennuskustannukset olivat noin 420 miljoonaa Puolan zlotya) rahoitukseen ja sotilaslentoasemaan perustuvan investoinnin rahoitukseen (Varsova-Modlinin lentoasema, jonka rakentaminen on tähän mennessä maksanut lähes 454 miljoonaa Puolan zlotya).

3.2.2   Toimintatuki

(77)

Puola esittää, että hanke täyttää soveltuvuusperiaatteet, jotka on asetettu SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdan kattamalle toimintatuelle alueellisia valtiontukia koskevissa suuntaviivoissa. Puola katsoo, että hankkeelle myönnetty toimintatuki

i)

on tarkoitettu etukäteen määritellyn menokokonaisuuden rahoittamiseen;

ii)

on rajattu välttämättömään ja myönnetään väliaikaisesti (toimintakustannuksien tukea myönnetään siinä määrin ja siksi ajaksi, joka tarvitaan lentoaseman käynnistämiseksi eli vuoden 2018 loppuun asti):

iii)

on asteittain vähenevää ja vähenee siten, että tuki on […] prosenttia pääomamenoista vuonna 2013 ja […] prosenttia vuonna 2018;

iv)

on suunniteltu niin, että se vastaa hankkeen aluekehitystavoitteita ja lieventää olemassa olevia rajoitteita. Kun otetaan huomioon tuen määrä suhteessa niihin suotuisiin vaikutuksiin, joita tuella on Pommerin kehitykseen, Puola esittää, että tuen on katsottava olevan oikeasuhteista.

(78)

Puola korostaa myös, että tuki on tarkoitettu pienelle lentoasemalle, jonka enimmäiskapasiteetti on miljoona matkustajaa vuodessa. Tämä tarkoittaa sitä, että kilpailun vääristymisen ja yhteisen edun vastaisen vaikutuksen vaara on erittäin vähäinen, erityisesti kun otetaan huomioon Gdynian ja Gdanskin lentoasemien välinen suunniteltu yhteistyö ja niiden yhteistyön toistensa toimintaa täydentävä luonne.

(79)

Lisäksi Puola huomauttaa, että yhteistyö, josta neuvotellaan parhaillaan lentoaseman sotilaskäyttäjän kanssa, ja tämän osallistuminen lentoaseman toimintakustannuksiin vähentävät yhtiön tappioita ja toimintakustannuksia.

4.   ASIANOMAISTEN OSAPUOLTEN HUOMAUTUKSET

(80)

Komissio ei ole saanut huomautuksia asianomaisilta osapuolilta julkaistuaan päätöksensä aloittaa SEUT-sopimuksen 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely, joka koskee Gdynian ja Kosakowon Gdynia-Kosakowon lentoasemayhtiölle myöntämää rahoitusta.

5.   ARVIOINTI

5.1   VALTIONTUEN OLEMASSAOLO

(81)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaan ”jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan”.

(82)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa vahvistetut arviointiperusteet ovat kumulatiivisia. Sen määrittämiseksi, onko toimenpide SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, on tutkittava, täyttyvätkö kaikki seuraavat edellytykset. Taloudellinen tuki

i)

on valtion myöntämää tukea tai myönnetään valtion varoista;

ii)

suosii tiettyjä yrityksiä tai tuotannonaloja;

iii)

vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua; ja

iv)

vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

5.1.1   Taloudellinen toiminta ja yrityksen käsite

(83)

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan komission on ensin tutkittava, onko Gdynia-Kosakowon lentoasemayhtiö SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yritys. Yrityksen käsite kattaa kaikki taloudellista toimintaa harjoittavat yksiköt riippumatta niiden oikeudellisesta muodosta ja rahoitustavasta (27). Taloudellista toimintaa on kaikki toiminta, jossa tavaroita tai palveluja tarjotaan tietyillä markkinoilla (28).

(84)

Asiassa Leipzig-Hallen lentoasema antamassaan tuomiossa unionin tuomioistuin vahvisti, että lentoaseman toiminnan harjoittaminen kaupallisiin tarkoituksiin ja lentoasemien infrastruktuurin rakentaminen ovat taloudellista toimintaa (29). Kun lentoaseman pitäjä harjoittaa taloudellista toimintaa tarjoamalla lentoasemapalveluja korvausta vastaan, lentoaseman pitäjä katsotaan oikeudellisesta muodostaan tai rahoitustavastaan riippumatta SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi yritykseksi, ja sopimuksessa vahvistettuja valtiontukisääntöjä voidaan siten soveltaa valtion lentoaseman pitäjälle myöntämiin tai valtion varoista myönnettyihin etuihin (30).

(85)

Tässä suhteessa komissio toteaa, että lentoaseman pitäjä Gdynia-Kosakowon lentoasemayhtiö aikoo harjoittaa tässä päätöksessä tarkasteltavana olevan infrastruktuurin toimintaa kaupallisiin tarkoituksiin. Koska lentoaseman pitäjä veloittaa vastaisuudessa käyttäjiä infrastruktuurin käytöstä, infrastruktuuria on pidettävä kaupallisesti hyödynnettävänä. Näin ollen kyseistä infrastruktuuria hyödyntävä yksikkö on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yritys.

(86)

Kaikki lentoaseman pitäjän toiminta ei kuitenkaan välttämättä ole taloudellista toimintaa (31).

(87)

Unionin tuomioistuin (32) on todennut, että toiminta, joka kuuluu tavallisesti julkista valtaa käyttävän valtion vastuulle, ei ole luonteeltaan taloudellista eikä siten kuulu valtiontukisääntöjen soveltamisalaan. Tällaiseen toimintaan kuuluvat ilmailun turvaaminen, lennonjohto, poliisi, tulli jne. Tällaiseen toimintaan annetun tuen tulee rajoittua ainoastaan toiminnasta aiheutuvien kustannusten kattamiseen, eikä sitä saa siirtää muun taloudellisen toiminnan hyväksi (33).

(88)

Siksi yleisen edun mukaisten palvelujen piiriin kuuluvan toiminnan tai tähän toimintaan suoraan liittyvän infrastruktuurin rahoitus ei yleensä ole valtiontukea (34). Lentoasemalla sellaisen toiminnan kuin lennonjohto, poliisi, tulli, palokunta ja toiminta, joka on tarpeen siviili-ilmailun turvaamiseksi siihen kohdistuvilta laittomilta teoilta, sekä tällaisen toiminnan harjoittamiseen tarvittaviin infrastruktuuriin ja laitteisiin liittyvien investointien ei yleensä katsota olevan luonteeltaan taloudellista toimintaa (35).

(89)

Taloudellisen toiminnan harjoittamiseen läheisesti liittyvän muun kuin taloudellisen toiminnan julkinen rahoittaminen ei kuitenkaan saa aiheuttaa perusteetonta syrjintää lentoyhtiöiden ja lentoasemien pitäjien välillä. Itse asiassa vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan on kyse edusta silloin, kun viranomaiset vapauttavat yritykset kustannuksista, jotka ovat olennainen osa niiden taloudellista toimintaa (36). Sen vuoksi jos tietyssä oikeusjärjestelmässä on tavanomaista, että lentoyhtiöiden tai lentoaseman pitäjien on vastattava tiettyjen palvelujen kustannuksista, kun taas joidenkin lentoyhtiöiden tai lentoaseman pitäjien, jotka tarjoavat samoja palveluja samojen viranomaisten puolesta, ei tarvitse vastata kyseisistä kustannuksista, jälkimmäiset lentoyhtiöt tai lentoaseman pitäjät voivat saada etua, vaikka palvelut katsottaisiinkin muuksi kuin taloudelliseksi toiminnaksi. Siksi lentoaseman pitäjään sovellettavan oikeuskehyksen analyysi on tarpeen, jotta voidaan arvioida, edellytetäänkö kyseisessä oikeuskehyksessä lentoaseman pitäjien tai lentoyhtiöiden vastaavan jonkin sellaisen toiminnan kustannuksista, joka ei ole taloudellista toimintaa, mutta joka on olennainen osa niiden taloudellisen toiminnan harjoittamista.

(90)

Vaikka johdanto-osan 88 kappaleessa esitetyn toiminnan voidaan katsoa olevan luonteeltaan muuta kuin taloudellista toimintaa, komissio huomauttaa, että Puolan lainsäädännössä (37) velvoitetaan lentoaseman pitäjiä rahoittamaan tämän toiminnan harjoittamiseen tarvittavat rakennelmat ja laitteet omista varoistaan.

(91)

Siksi komissio katsoo, että Gdynian lentoaseman pitäjälle edellä mainittuja rakennelmia ja laitteita varten myönnetty julkinen rahoitus vapauttaa sen kustannuksista, jotka ovat olennainen osa sen taloudellista toimintaa (ks. 5.1.3 jakso). Komissio toteaa näin ollen, että näitä rakennelmia ja laitteita varten annettu pääoma olisi otettava huomioon kyseisen investoinnin kannattavuutta laskettaessa. Tässä yhteydessä komissio soveltaa lähestymistapaa, jota Puola perustellusti noudatti markkinaolosuhteissa toimivan sijoittajan testeissä.

5.1.2   Valtion varat ja valtion toimenpide

(92)

Tuen käsitteeseen kuuluu kaikentyyppinen suosiminen, joka rahoitetaan suoraan tai välillisesti valtion varoista joko valtion itsensä tai valtion valtuuttamien laitosten toimesta (38). SEUT-sopimuksen 107 artiklassa tarkoitettua valtiontukea tarkasteltaessa paikallisviranomaisten varat ovat valtion varoja (39). Esillä olevassa asiassa Gdynia-Kosakowon lentoasemayhtiöön sijoitettu pääoma on peräisin kahden paikallisviranomaisen, Gdynian ja Kosakowon, talousarvioista. Näin ollen komissio katsoo, että näiden mukana olevien kahden kunnan varat ovat valtion varoja.

(93)

Tästä syystä komissio katsoo, että investoinnit rahoitetaan valtion varoista ja että kyse on valtion toteuttamasta toimenpiteestä.

5.1.3   Taloudellinen etu

(94)

Komissio huomauttaa Puolan esittävän toisaalta, että pääomasijoitukset ovat markkinasijoittajaperiaatteen mukaisia, ja katsovan toisaalta, että tuki soveltuu sisämarkkinoille, koska lentoaseman pitäjä ei olisi tehnyt investointia ilman julkista rahoitusta.

(95)

Sen määrittelemiseksi, aiheuttaako tässä asiassa käsiteltävänä oleva toimenpide Gdynia-Kosakowon lentoasemayhtiölle etua, jota se ei olisi saanut tavanomaisissa markkinaolosuhteissa, komission on verrattava lentoaseman pitäjän julkisten osakkaiden käyttäytymistä sellaisen markkinaolosuhteissa toimivan sijoittajan käyttäytymiseen, jonka käyttäytymistä ohjaavat pidemmän aikavälin kannattavuusnäkymät (40).

(96)

Lentoaseman sijaintialueen talouteen kohdistuvat myönteiset vaikutukset olisi jätettävä arvioinnissa huomiotta, sillä unionin tuomioistuin on todennut, että markkinaolosuhteissa toimivan sijoittajan testiä sovellettaessa on pyrittävä ratkaisemaan kysymys, olisiko ”yksityinen sijoittaja, joka perustaa toimintansa odotettavissa olevaan tuottoon jättäen kaikki yhteiskunnalliset sekä aluepoliittiset ja alakohtaiset näkökannat huomioon ottamatta, tehnyt tällaisen pääomasijoituksen samanlaisissa olosuhteissa” (41).

(97)

Puola esittää, että käsiteltävänä olevat toimenpiteet eivät aiheuta taloudellista etua Gdynian lentoasemalle, koska ne ovat markkinataloussijoittajaperiaatteen mukaisia. Kuten 3.1 jaksossa kuvailtiin, Puola toimitti tämän tueksi kolme PWC:n tekemää markkinaolosuhteissa toimivan sijoittajan testiä (42). Marraskuussa 2013 Puola toimitti lisätietoja, joiden mukaan uudet tulolähteet (eli polttoainemyynti ja suunnistuspalvelujen tarjoaminen), parantaisivat hankkeen nettonykyarvoa. Menettelyn aloittamista koskevan päätöksen tekohetkellä Puola oli toimittanut vain vuoden 2012 tutkimuspäivityksen.

(98)

Siitä huolimatta, että vuonna 2011 tehty osakkaiden sopimus velvoitti Gdynian ja Kosakowon osallistumaan investointihankkeen rahoitukseen rahasijoitusten ja apporttien muodossa vuoteen 2040 asti, Puola esittää, että ainoastaan vuoden 2012 tutkimuspäivitys ja myöhemmät tiedot lisätulovirroista ovat merkityksellisiä arvioitaessa, soveltuvatko pääomasijoitukset sisämarkkinoille.

(99)

Asiassa Stardust Marine yhteisöjen tuomioistuin totesi seuraavaa: ”Sen tutkimiseksi, vastasiko valtion toiminta markkinataloudessa järkevästi toimivan sijoittajan toimintaa, valtion toiminnan taloudellista järkevyyttä on arvioitava ottaen huomioon rahoitustukien myöntämishetkellä vallinneet olosuhteet, ja on siis syytä jättää tekemättä arviointeja, jotka perustuvat myöhemmin vallinneeseen tilanteeseen” (43).

(100)

Lisäksi unionin tuomioistuin vahvisti asiassa EDF antamassaan tuomiossa, että ”[…] kyseisen edun myöntämisen jälkeen laaditut taloudelliset arviot, kyseisen jäsenvaltion toteuttaman sijoituksen todellisen tuottavuuden toteaminen jälkikäteen tai myöhemmät perustelut tosiasiallisesti valitusta toimintatavasta eivät riitä osoittamaan sitä, että tämä jäsenvaltio olisi ennen edun myöntämistä tai samanaikaisesti sen kanssa tehnyt tällaisen päätöksen osakkeenomistajan ominaisuudessaan” (44).

(101)

Voidakseen soveltaa markkinataloussijoittajaperiaatetta komission on otettava huomioon entisen sotilaslentoaseman muuttamista siviililentoasemaksi koskevien yksittäisten päätösten tekohetkellä vallinneet olosuhteet. Lisäksi komission on käytettävä arviointinsa perustana tietoja ja oletuksia, jotka olivat julkisten osakkaiden käytettävissä investointihankkeen rahoitusjärjestelyjä koskevien päätösten tekohetkellä.

(102)

Komissio katsoo, että vuoden 2010 tutkimus on ensimmäinen merkityksellinen analyysi määriteltäessä sitä, toimivatko Gdynian ja Kosakowon kunnat kuten yksityinen sijoittaja olisi toiminut. Itse asiassa sitä, onko valtion tukitoimenpide markkinaolosuhteiden mukainen, olisi arvioitava ennakkoarvioinnin perusteella ottaen huomioon tiedot, jotka olivat käytettävissä investoinnista päätettäessä.

(103)

Komissio huomauttaa, että kyseistä investointihanketta koskevia tutkimuksia ja valmistelutöitä tehtiin vuoteen 2010 asti. Näitä olivat esimerkiksi investointihankkeen yleissuunnitelma, ympäristökertomus, yleisilmailuun käytettävän terminaalin suunnitteluasiakirjat, hallintorakennuksen ja paloaseman suunnitteluasiakirjat, ilmailua koskevat asiakirjat ja muut tutkimukset. Vuoden 2010 loppuun mennessä näiden tutkimusten kustannukset olivat […] miljoonaa Puolan zlotya ([…] euroa) (45). Tämä osoittaa, että sijoittajat tekivät Gdynian lentoaseman kehittämistä koskevan päätöksensä ennen vuotta 2010. Gdynia ja Kosakowo toteuttivat alustavia toimenpiteitä hankkeen toteuttamiseksi (ks. edellä oleva johdanto-osan 10 kappale), ja hanketta varten tehtiin erityisiä tutkimuksia.

(104)

Kuten Puola toteaa, lentoaseman pitäjän julkiset osakkaat saattoivat vuonna 2010 päätökseen kyseisen investointihankkeen valmistelut. Samana vuonna julkiset osakkaat korottivat yhtiön osakepääoman 6,05 miljoonaan Puolan zlotyyn (noin 1,5 miljoonaan euroon) investointihankkeen toteuttamiseksi. Tärkeimmät investoinnit käyttöomaisuuteen (kuten yleisilmailuun käytettävän terminaalin rakentaminen) piti suunnitelman mukaan aloittaa vuonna 2011, mutta ne aloitettiin vasta vuonna 2012. Komissio katsoo, että yksityinen sijoittaja olisi tuolloin arvioinut hankkeen odotetun kannattavuuden. Jos tuottoprosentti ei olisi ollut investointisuunnitelman mukaan hyväksyttävä tai jos investointisuunnitelma olisi perustunut kyseenalaisiin oletuksiin, yksityinen sijoittaja ei olisi aloittanut suunnitelman toteuttamista eikä olisi käyttänyt siihen enää enempää varoja edellä olevassa johdanto-osan kappaleessa mainittuihin valmistelutöihin jo käytettyjen varojen lisäksi.

a)   Pääomasijoitukset

(105)

Pääomasijoituksista komissio toteaa, että ensimmäisestä merkittävästä 4,4 miljoonan Puolan zlotyn pääomasijoituksesta päätettiin 29 päivänä heinäkuuta 2010 (jolloin silloinen 1,7 miljoonan Puolan zlotyn pääoma lähes nelinkertaistettiin) heti 16 päivänä heinäkuuta 2010 päivätyn vuoden 2010 tutkimuksen valmistumisen jälkeen. Lisäksi (johdanto-osan 33 kappaleessa mainittu) sopimus (vuoteen 2040 asti tehtävistä) lisäpääomasijoituksista muutoshankkeen rahoittamiseksi tehtiin maaliskuussa 2011 (jo ennen toisen, 13 päivänä toukokuuta 2011 päivätyn markkinaolosuhteissa toimivan sijoittajan testin valmistumista). Samaan aikaan tehtiin lisäksi toimintasopimus lentoaseman sotilaskäyttäjän kanssa (7 päivänä maaliskuuta 2011) ja yhtiön maa-aluetta koskeva vuokrasopimus (joka mainitaan edellä johdanto-osan 33 kappaleessa, 11 päivänä maaliskuuta 2011).

(106)

Lisäksi komissio korostaa, että Puola vahvisti, että 29 päivänä heinäkuuta 2010 päätetty pääomasijoitus perustui vuoden 2010 tutkimukseen sisältyvään hankkeen taloudelliseen arviointiin. Tämän vuoksi on selvää, että julkiset osakkaat olivat tässä vaiheessa päättäneet osallistua kyseiseen investointihankkeeseen, joka oli tarkoitus toteuttaa 30 vuoden aikana. Vaikka yksityisen sijoittajan on mahdollista muuttaa investointisuunnitelmaa muuttuvien olosuhteiden vuoksi sen toteuttamisen aikana, on selvää, että yksityinen sijoittaja olisi arvioinut kyseisen investointihankkeen kannattavuutta jo vuonna 2010 ennen kuin olisi alkanut sijoittaa siihen huomattavasti varoja.

(107)

Siihen mennessä, kun markkinaolosuhteissa toimivan sijoittajan testi päivitettiin ensimmäisen kerran vuonna 2011, julkiset osakkaat olivat sijoittaneet yhtiöön jo 6,05 miljoonaa Puolan zlotya (ks. taulukko 3). Yhtiö oli jo vuokrannut lentoasemaa varten maan Kosakowolta (Gdynia-Kosakowon lentoasemayhtiön ja Kosakowon välinen vuokrasopimus tehtiin 11 päivänä maaliskuuta 2011) ja tehnyt myös toimintasopimuksen lentoaseman sotilaskäyttäjän kanssa (7 päivänä maaliskuuta 2011). Lisäksi osakkaat tekivät 11 päivänä maaliskuuta 2011 sopimuksen vuoteen 2040 asti tehtävistä yhtiön pääomankorotuksista (46). Siihen mennessä, kun markkinaolosuhteissa toimivan sijoittajan testin toinen päivitys valmistui heinäkuussa 2012, julkiset osakkaat olivat sijoittaneet yhteensä 64,810 miljoonaa Puolan zlotya (eli noin 70 prosenttia kaikesta sijoitetusta pääomasta). Komissio korostaa, että vuoden 2011 ja 2012 tutkimukset ovat kiistatta muutoksia alkuperäiseen investointisuunnitelmaan, jonka perusteella alkuperäinen päätös sotilaslentoaseman muutoshankkeeseen osallistumisesta tehtiin. Vaikka vuonna 2010 tehdyn ensimmäisen markkinaolosuhteissa toimivan sijoittajan testin jälkeen tehtiin suurempia pääomasijoituksia, niitä ei voida tarkastella erillään.

b)   Pääomamenot

(108)

Käyttöomaisuuteen tehtävät investoinnit jaetaan vuoden 2012 tutkimuksessa neljään vaiheeseen. Investointihankkeen ensimmäinen vaihe käsitti suunnittelutyön sekä lisäksi tontin raivaamisen (puiden ja pensaiden poisto, lentokonehallien purku ja maan tasoitus). Nämä kustannukset syntyivät vuonna 2011 ja olivat yhteensä […] miljoonaa Puolan zlotya […] euroa). Hankkeen toinen vaihe, joka käsittää yleisilmailuun käytettävän terminaalin, hallintorakennuksen ja paloaseman rakentamisen, oli jo alkanut vuonna 2012. Hankkeen toinen vaihe on pääomamenojen kannalta tärkein, sillä sen osuus nimellismääräisistä pääomamenoista on […] prosenttia vuosina 2012–2013. Puolan toimittamien tietojen mukaan pääomamenot olivat vuonna 2012 yhteensä […] miljoonaa Puolan zlotya (josta yli puolet käytettiin jo ennen vuoden 2012 tutkimuspäivityksen aloittamista). Jäljempänä olevassa kaaviossa (kaavio 2) esitetään (nimellismääräiset) pääomamenot investointivaiheittain vuoden 2012 tutkimuksen mukaisesti.

Kaavio 2

Pääomamenot investointivaiheittain (vuoden 2012 tutkimus)

(…)

(109)

Johdanto-osan 103 ja 108 kappaleen huomioon ottaen komissio katsoo, ettei vuoden 2011 tutkimusta eikä vuoden 2012 tutkimusta tehty muutoshankkeen rahoittamista koskevan tärkeimmän päätöksen tekohetkellä eikä julkisten osakkaiden käytettävissä tuolloin olleiden tietojen perusteella. Komissio ei myöskään voi ottaa suunniteltuja lisätulonlähteitä jälkeenpäin huomioon marraskuussa 2013 toimitettujen tietojen perusteella perusteina julkisten osakkaiden vuosina 2010 ja 2011 tekemille päätöksille.

(110)

Tämän vuoksi komissio katsoo, että sen arvioimiseksi, vastasiko Gdynian ja Kosakowon toiminta markkinataloudessa järkevästi toimivan sijoittajan toimintaa, komission on käytettävä arviointinsa perustana ensisijaisesti vuoden 2010 tutkimusta ja jätettävä huomiotta myöhempi kehitys ja tiedot, jotka eivät olleet julkisten osakkaiden käytettävissä kyseisen investointihankkeen toteuttamista koskevan päätöksen tekohetkellä.

(111)

Toisaalta vuoden 2011 tutkimuksessa ja vuoden 2012 tutkimuksessa arvioitiin vain muutoksia, jotka oli tehty investointihankkeeseen osallistumista koskevaan alkuperäiseen päätökseen, joka tehtiin vuonna 2010 vuoden 2010 tutkimuksen perusteella. Itse asiassa vuoden 2012 tutkimuksessa todetaan, että useiden investointien (kuten yleisilmailuun käytettävän terminaalin, hallintorakennuksen ja sähköjärjestelmän) toteuttaminen oli jo edennyt pitkälle. Nämä kaksi myöhempää tutkimusta osoittavat, että osakkaiden käyttäytymistä ohjasi markkinakehitys ja että ne sopeuttivat hankkeen laajuutta sen mukaisesti (joko suurentaen tai pienentäen investointeja investoinnin tyypin mukaan). Nämä muutokset olivat kuitenkin vähäpätöisiä verrattuna kokonaispäätökseen muuttaa sotilastukikohta siviililentoasemaksi. Jäljempänä olevassa kaaviossa (kaavio 3) esitetään pääomamenot vuoden 2010, 2011 ja 2012 tutkimusten mukaan (vuoden 2010 reaaliarvossa ilmaistuna). Vaikka investointien ajoitusta ja laajuutta päivitettiin sekä vuonna 2011 että vuonna 2012, luvut osoittavat, että muutokset eivät olleet huomattavia hankkeen kokonaislaajuuteen verrattuna. Vuonna 2010 reaalimääräisten pääomamenojen arvioitiin olevan noin […] miljoonaa Puolan zlotya ja tämä luku kasvoi […] noin […] miljoonaan Puolan zlotyyn sekä vuonna 2011 että vuonna 2012 (eli […] prosenttia lähes 20 vuoden investointiajan kuluessa).

(112)

Pääkohdiltaan tässä asiassa on siis kyse siitä, että komission on arvioitava samojen julkisten osakkaiden tekemiä investointipäätöksiä, jotka on tehty lyhyen ajanjakson kuluessa, jonka aikana ei ole tapahtunut ennalta arvaamattomia tapahtumia, ja jotka koskevat periaatteessa saman investointihankkeen toteuttamista. Näin ollen vuoden 2011 ja 2012 tutkimuspäivitykset eivät voi muuttaa investointipäätöstä, joka ei ollut markkinataloussijoittajaperiaatteen mukainen päätöksentekohetkellä, järkeväksi investointipäätökseksi. Päivitykset voisivat korkeintaan osoittaa, että Puolan viranomaisten toiminta vastasi yksityisen sijoittajan käyttäytymistä, ainoastaan siinä tapauksessa, että ne osoittaisivat, että sijoittamalla lisävaroja hanke voisi tuottaa tuoton, joka olisi riittävä korvaus pääomasta, joka oli sijoitettu tai sijoitettaisiin hankkeeseen (tai joka korvaisi asianmukaisesti kyseisen pääoman, kun otetaan huomioon riski, että aiemmin saatu sääntöjenvastainen tuki olisi maksettava takaisin).

Kaavio 3

Pääomamenot (tuhatta Puolan zlotya) vuosien 2010, 2011 ja 2012 tutkimusten ennusteiden mukaan (vuoden 2010 reaaliarvossa ilmaistuna)

(…)

Markkinataloussijoittajaperiaatteen soveltaminen vuoden 2010 tutkimuksen perusteella

(113)

Puolan toimittama vuoden 2010 tutkimus perustuu liiketoimintasuunnitelmaan, jossa ennustetaan pääomasijoittajien vuosina 2010–2040 saamat vastaiset kassavirrat. Tutkimuksen tekoajankohtana Puola odotti, että lentoasema alkaisi palvella yleisilmailuliikennettä vuonna 2011, tilauslentoliikennettä vuonna 2013 ja halpalentoyhtiöitä vuonna 2015. Tällöin lentoaseman matkustajamäärä kasvaisi tasaisesti, eli vuonna 2013 matkustajia olisi […], vuonna 2024 lähes […] miljoonaa ja vuonna 2040 yhteensä 1,753 miljoonaa (kuten jäljempänä olevassa taulukossa 5 esitetään).

Taulukko 5

Vuoden 2010 tutkimuksessa käytetyt Gdynian lentoaseman liikennemääräennusteet (tuhatta matkustajaa)

Odotettu matkustajamäärien kehitys (vuoden 2010 tutkimus)

Vuosi

2013

2014

2015

2016

2020

2024

2028

2032

2036

2040

Matkustajien määrä

[…]

[…]

[…]

[…]

[…]

[…]

[…]

[…]

[…]

1 752 835

(114)

Vuoden 2010 tutkimuksen mukaan yhtiö olisi kannattava EBITDA:n (earnings before interest, taxes, depreciation and amortisation; tulos ennen korkoja, veroja, poistoja ja kuoletuksia) tasolla vuodesta 2018 alkaen. Vuosittainen diskontattu kassavirta olisi positiivinen vuodesta 2020 alkaen, kuten jäljempänä olevassa kaaviossa (kaavio 4) esitetään. Kumulatiivisesti tarkasteltuna (eli kun lasketaan vuosittain yhteen aiempien vuosien kassavirrat) diskontatun kokonaiskassavirran koko ajanjaksolta 2010–2040 odotetaan kuitenkin olevan negatiivinen (kuten kaaviossa 4 esitetään). Toisin sanoen vuodesta 2018 alkaen syntyvien positiivisten kassavirtojen odotetaan olevan niin pieniä, etteivät ne riitä kattamaan alkuvaiheen investointikausien selvästi negatiivisia kassavirtoja.

Kaavio 4

Diskontattu kassavirta tuhansina Puolan zlotyina (vuoden 2010 tutkimus)

(…)

Lähde:

Perustuu vuoden 2010 tutkimukseen.

(115)

Vuoden 2040 jälkeen lentoaseman pitäjän odotettiin kasvavan ikuisesti vapaan kassavirran tasaisella kasvunopeudella, joka olisi […] prosenttia. Puola laski lentoaseman pitäjän päätearvon vuodelle 2040 tämän oletuksen mukaisesti. Diskontattu päätearvo on […] miljoonaa Puolan zlotya.

(116)

Vuoden 2010 tutkimuksen mukaan rahoitus johtaa oman pääoman positiiviseen arvoon (47), joka on […] miljoonaa Puolan zlotya (eli noin […] miljoonaa euroa). Lisäksi investointihankkeen […] prosentin sisäinen tuottoprosentti on korkeampi kuin lentoaseman pitäjän ennustettu pääomakustannus ([…] prosenttia).

(117)

Komissio toteaa, että Gdynian lentoaseman pitäjän vastaisten kassavirtojen tärkein osatekijä ovat odotetut tulot, jotka riippuvat matkustajamääristä ja lentoyhtiöiltä perittävien lentoasemamaksujen tasosta. Vuoden 2010 tutkimuksessa halpalentoyhtiöiden lennoista ja tilauslennoista saatavien tulojen (matkustaja-, laskeutumis- ja paikoitusmaksut) osuus on [80–90] prosenttia kaikista tuloista vuonna 2040 ja keskimäärin [80–90] prosenttia kaikista tuloista koko arviointikauden aikana eli vuosina 2010–2040. Komissio toteaa, että tämä on ristiriidassa Puolan toteamusten kanssa, joiden mukaan Gdynian lentoaseman toiminta täydentäisi Gdanskin lentoaseman toimintaa, koska Gdynia keskittyisi yleisilmailuliikenteen palvelemiseen. Itse asiassa halpalentoyhtiöiden lennot ja tilauslennot ovat tärkein tulolähde useimpina ennusteen kattamina vuosina, kuten edellä esitetyt tiedot osoittavat. Kuten jäljempänä selitetään tarkemmin, myös suurin osa Gdanskin lentoaseman tuloista tulee kuitenkin halpalentoyhtiöiden lennoista ja tilauslennoista (ks. johdanto-osan 121 kappale).

(118)

Matkustajien ja lentoyhtiöiden aiheuttaman kysynnän yhteydessä komissio huomauttaa, että Gdynian lentoasemalla olisi sama vaikutusalue kuin Gdanskin lentoasemalla, joka sijaitsee vain noin 25 kilometrin päässä Gdynian lentoasemasta. Gdanskin lentoasemaa laajennettiin vuonna 2012 palvelemaan jopa 5:tä miljoonaa matkustajaa, ja lisälaajennus jopa 7 miljoonan matkustajan palvelemiseksi on suunnitteilla vuodeksi 2015. Tämä laajennusaikataulu oli jo julkistettu vuonna 2010 eli vuoden 2010 tutkimuksen tekoajankohtana (48). Lisäksi julkisesta rahoituksesta Gdanskin lentoaseman kapasiteetin laajentamiseksi 5 miljoonaan matkustajaan ilmoitettiin myös komissiolle 24 päivänä syyskuuta 2008 valtiontukiasiana nro N 472/08, ja komissio hyväksyi rahoituksen 5 päivänä helmikuuta 2009 (49).

(119)

Puola ilmoitti komissiolle, että Gdanskin lentoasemalle vuonna 2010 laaditussa yleissuunnitelmassa (50) varaudutaan kiitotien, asematasojen ja muun lentoasemainfrastruktuurin laajennukseen, jonka ansiosta Gdanskin lentoasema pystyisi tulevaisuudessa käsittelemään yli 10 miljoonaa matkustajaa vuodessa.

(120)

Komissio huomauttaa lisäksi, että vuonna 2010 Gdanskin lentoasema käsitteli 2,2 miljoonaa matkustajaa (eli se käytti 45 prosenttia kapasiteetistaan, kun mukaan lasketaan rakenteilla oleva kapasiteetti). Gdanskin lentoasemalle tehdyn ennusteen mukaan käytettävissä olevasta kapasiteetista vain 50–60 prosenttia on käytössä vuoteen 2020 mennessä (51). Näissä ennusteissa ei oteta huomioon Gdynian lentoaseman toiminnan aloittamista (eli oletuksena on, että kaikki vaikutusalueen kysyntä tyydytetään Gdanskin lentoaseman palvelujen avulla). Komissio toteaa, että Gdanskin lentoasema pystyy tyydyttämään alueen kysynnän pitkään eli ainakin vuoteen 2030 asti, vaikka oletuksena olisi matkustajaliikenteen dynaaminen kasvu.

(121)

Kuten edellä on todettu, Gdynian lentoasemalle laaditussa vuoden 2010 tutkimuksessa odotetaan, että suurin osa lentoaseman tuloista (keskimäärin [80–90] prosenttia koko ajanjaksona 2012–2040) tulee halpa- ja tilauslentoyhtiöiltä. Tässä yhteydessä komissio toteaa, että myös Gdanskin lentoasema palvelee pääasiassa halpa- ja tilauslentoyhtiöiden liikennettä. Vuonna 2010 halpalentoyhtiöiden lentojen ja tilauslentojen osuus oli 72 prosenttia kaikista Gdanskin lentoaseman käsittelemistä matkustajista (52).

(122)

Kun otetaan huomioon, että aivan lähellä Gdynian lentoasemaa sijaitsee toinen asemansa vakiinnuttanut ja ruuhkaton lentoasema, jolla on samanlainen liiketoimintamalli ja pitkällä aikavälillä merkittävästi ylimääräistä kapasiteettia, komissio katsoo, että Gdynian lentoaseman pitäjän kyky houkutella liikennettä ja matkustajia riippuu pitkälti lentoyhtiöille tarjottavien lentoasemamaksujen tasosta, erityisesti lähimpien kilpailijoiden maksuihin verrattuna.

(123)

Tässä yhteydessä komissio huomauttaa, että vuoden 2010 tutkimuksessa ennakoitu matkustajamaksu on tilauslennoille ja halpalentoyhtiöiden lennoille 25 Puolan zlotya/matkustaja (6,25 euroa) vuoteen 2014 asti ja 40 Puolan zlotya/matkustaja (10 euroa) vuodesta 2015 alkaen (vuoteen 2040 asti). Laskeutumismaksuksi saman luokan lennoille asetettiin 25 Puolan zlotya/tonni (6,25 euroa) koko ajanjakson ajaksi (keskimääräisen suurimman sallitun lentoonlähtöpainon oletettiin olevan 70 tonnia), kun taas paikoitusmaksun arvioitiin olevan 4 Puolan zlotya/24 h/tonni (1,0 euroa) (kun keskimääräinen suurin sallittu lentoonlähtöpaino on 70 tonnia). Vuoden 2010 tutkimuksen mukaan hinnat asetettiin tasolle, joka vastasi muiden alueellisten lentoasemien hintatasoa tutkimuksen tekoajankohtana. Gdynian lentoaseman hinnat asetettiin myös olettaen, ettei Gdanskin lentoasema kilpaile Gdynian lentoaseman kanssa.

(124)

Komissio toteaa myös, että Gdanskin lentoaseman 31 päivästä joulukuuta 2008 alkaen noudattamassa hinnastossa vakiomatkustajamaksu on 48 Puolan zlotya/matkustaja (12,0 euroa), vakiolaskeutumismaksu yli kaksi tonnia painavalle lentoalukselle (myös kaikille tilaus- ja halpalentokoneille) 25 Puolan zlotya/tonni (6,25 euroa) ja paikoitusmaksu 4,5 Puolan zlotya/24 h/tonni (1,25 euroa).

(125)

Komissio toteaa kuitenkin, että Gdanskin lentoaseman hinnasto käsittää myös erilaisia alennuksia ja hyvityksiä, jotka koskevat muun muassa halpalentoyhtiöiden lentoja. Gdanskin lentoasema tarjoaa 24 Puolan zlotyn/matkustaja (6 euroa) alennetun matkustajamaksun kaikille uusille yhteyksille (1 päivästä tammikuuta 2004 lähtien) ja kaikille lentovuorojen tihennyksille, kun lentokoneen suurin sallittu lentoonlähtöpaino on 50–100 tonnia (esimerkiksi Airbus A320- ja Boeing 737 -koneet ja muut halpalentoyhtiöiden käyttämät lentokoneet). Myös tällaisilta yhteyksiltä perittävää laskeutumismaksua alennetaan 50 prosenttia (eli maksu on 12,5 Puolan zlotya/tonni). Paikoitusmaksua ei peritä ollenkaan, jos yhteydellä on vuoroja vähintään kuusi viikossa. Lisäksi vakiomatkustajamaksusta vähennetään lähtevien matkustajien osalta ensin 23 Puolan zlotya kaikilla kotimaan reittilennoilla. Tämän jälkeen sovelletaan asianmukaista alennusta. Komissio katsoo, että ottaen huomioon Gdanskin lentoasemalla myönnettävät alennukset ja hyvitykset Gdynian lentoaseman ennakoidut keskimääräiset lentoasemamaksut olivat merkittävästi korkeampia kuin asemansa vakiinnuttaneella naapurilentoasemalla perittävät maksut.

(126)

Soveltamalla kyseisiä lentoasemamaksuja Gdynian lentoasema ei pysty uutena toimijana houkuttelemaan merkittävästi liikennettä, kun samalla vaikutusalueella on asemansa vakiinnuttanut lentoasema, jolla on ylimääräistä kapasiteettia ja joka soveltaa alhaisempia nettomaksuja uusiin yhteyksiin ja vuorojaan tihentäviin olemassa oleviin yhteyksiin. Komissio toteaa myös, että Gdanskin lentoaseman hinnaston mukaan alennettuja maksuja sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2028 asti. Koska vuoden 2010 tutkimuksessa (joka perustuu lentoaseman pitäjän silloiseen liiketoimintasuunnitelmaan) pidetään lentoasemamaksuja lentoaseman pitäjän päätulonlähteenä, komissio katsoo tämän ratkaisun todistavan, ettei vuoden 2010 tutkimus ole riittävän luotettava ja uskottava osoittamaan, että yksityinen sijoittaja olisi toteuttanut kyseisen investointihankkeen.

(127)

Kun otetaan huomioon, että sekä Gdynian lentoasema että Gdanskin lentoasema keskittyisivät pääasiassa halpa- ja tilauslentoyhtiöiden palvelemiseen, että Gdanskin lentoasema ei käytä koko kapasiteettiaan, että todelliset maksut ovat alhaisempia kuin Gdynian liiketoimintasuunnitelmassa oletetut maksut ja että lentoasemat sijaitsevat hyvin lähellä toisiaan, komissio katsoo vääräksi myös sen olettamuksen, ettei näiden kahden lentoaseman välillä olisi hintakilpailua.

(128)

Lisäksi komissio toteaa, että vuoden 2010 tutkimuksen tekoajankohtana Bydgoszczin lentoaseman (joka sijaitsee 196 kilometrin eli 2 tunnin ja 19 minuutin automatkan päässä Gdynian lentoasemasta) ja Szczecinin lentoaseman (joka sijaitsee 296 kilometrin eli 4 tunnin ja 24 minuutin automatkan päässä Gdynian lentoasemasta) eli toiseksi ja kolmanneksi lähimpänä Puolassa sijaitsevien alueellisten lentoasemien perimät nettomaksut (vakiomaksut, joista on vähennetty sovellettavat alennukset) olivat merkittävästi alhaisempia (53).

(129)

Edellä esitetyn perusteella ja ottaen huomioon toisen ruuhkattoman ja samanlaista liiketoimintamallia toteuttavan lentoaseman läheisyyden komissio katsoo, että vuoden 2010 tutkimuksessa ennakoidut lentoasemamaksut, jotka ovat korkeampia kuin Gdanskin lentoaseman ja muiden lähellä sijaitsevien alueellisten lentoasemien perimät maksut, ovat epärealistisia. Lisäksi ottaen huomioon Gdynian lentoaseman kilpailutilanteen komissio katsoo, että vuoden 2010 tutkimuksen liikennemääräennusteet perustuvat epärealistisiin oletuksiin.

(130)

On myös pantava merkille, ettei vuoden 2010 tutkimus käsittänyt herkkyysanalyysia eikä mitään arviota lopputuloksen todennäköisyyksistä (kuten parhaimman mahdollisen tilanteen, pahimman mahdollisen tilanteen ja perustilanteen skenaarioita). Komissio toteaa tämän vuoksi, että vuoden 2010 tutkimuksessa esitettävä skenaario näyttää perustuvan liian optimistisiin matkustajaliikenteen kehitystä ja maksujen tasoa koskeviin oletuksiin.

(131)

Komissio toteaa, että vain […] prosentinkin vähennys halpalentoyhtiöiden liikenteeseen ja tilauslentoliikenteeseen liittyvistä matkustajamaksuista saatuihin vuotuisiin tuloihin (ennustejaksolla 2010–2040) johtaa julkisten osakkaiden oman pääoman negatiiviseen arvoon. Tällainen tulojen supistuminen voisi tapahtua, jos maksut ovat alhaisempia ja/tai liikenne vähäisempää kuin on oletettu. Tässä suhteessa on syytä panna merkille, että vuoden 2010 tutkimukseen käytetyssä liiketoimintasuunnitelmassa esitettävät lentoasemamaksut ovat jo […] prosenttia korkeampia kuin Gdanskin lentoaseman perimät maksut (54). Tässä tilanteessa on hyvin epätodennäköistä, että Gdynian lentoasema pystyisi houkuttelemaan liikennettä myöntämättä merkittäviä alennuksia liiketoimintasuunnitelmassa esitettävään 40 Puolan zlotyn (10 euron) maksuun. Nettonykyarvon suuri herkkyys näennäisen vähäiselle lentoasemamaksujen alenemiselle (joka perustuu realistisiin oletuksiin) antaa merkittävää aihetta epäillä alkuperäisen liiketoimintasuunnitelman uskottavuutta.

(132)

Vaikka vuoden 2010 tutkimus perustui tekoajankohtana saatavilla oleviin liikennemääräennusteisiin eikä jälkikäteen käytettävissä olevia tietoja pitäisi käyttää tutkimuksen suoraan arviointiin, komissio panee silti merkille, missä määrin ennusteet olivat ylioptimistisia. Itse asiassa vuoden 2010 ja vuoden 2012 liikennemääräennusteiden vertailu osoittaa, että niiden välillä on merkittäviä eroja. Hankkeen aloittamisen lykkäämisen lisäksi ”positiivisen EBITDA:n” kauden ajan liikennemääräennusteita alennettiin […]–[…] prosenttia jokaisen vuoden osalta. Näin merkittävä korjaus vain kahden vuoden jälkeen ja ilman merkittävää olosuhteiden muutosta merkitsee hyödyllistä alkuperäisten oletusten järkevyyden tarkistamista. Korjaus osoittaa myös, että komission tekemät herkkyystarkistukset (jotka ovat korjaukseen verrattuna vähäisiä) ovat erityisen paljonpuhuvia hankkeen kannattavuutta tukevien oletusten epärealistisuuden osalta.

Taulukko 6

Vuoden 2010 tutkimuksessa ja vuoden 2012 tutkimuspäivityksessä käytettyjen liikennemääräennusteiden vertailu

 

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

2021

Matkustajien kok.määrä - 2010

[…]

[…]

[…]

[…]

[…]

[…]

[…]

[…]

[…]

Matkustajien kok.määrä - 2012

[…]

[…]

[…]

[…]

[…]

[…]

[…]

[…]

Ero(%)

 

–53

–69

–55

–38

–36

–29

–27

–25

 

2022

2023

2024

2025

2026

2027

2028

2029

2030

Matkustajien kok.määrä - 2010

[…]

[…]

[…]

[…]

[…]

[…]

[…]

[…]

1 343 234

Matkustajien kok.määrä - 2012

[…]

[…]

[…]

[…]

[…]

[…]

[…]

[…]

1 083 746

Ero (%)

–23

–21

–19

–17

–17

–18

–18

–19

–19

(133)

Lisäherkkyystestit viittaavat siihen, että hankkeesta tulisi kannattamaton, jos kokonaistulot olisivat vuosittain vain […] prosenttia pienemmät koko ennustejakson ajan tai jos tulot olisivat […] prosenttia pienemmät ja toimintakustannukset […] prosenttia suuremmat. Hankkeen kannattavuus on siis erittäin herkkä perusoletusten vähäisille muutoksille. Komissio katsoo, että tällaiset muutokset ovat vähäisiä peräkkäisiin markkinaolosuhteissa toimivan sijoittajan testeihin tehtyihin muutoksiin verrattuna.

(134)

Komission tekemät herkkyystarkistukset vaikuttavat sitäkin perustellummilta, kun otetaan huomioon, että alle vuoden kuluttua vuoden 2010 tutkimuksesta Puolan viranomaiset saivat päivitetyn analyysin, joka osoitti, että hankkeen nettonykyarvo olisi merkittävästi pienempi eli vain […] miljoonaa Puolan zlotya (noin […] euroa). Hankkeen nettonykyarvoa pienennettiin toukokuussa 2011 tästä syystä […] prosenttia alkuperäiseen hankkeeseen verrattuna.

(135)

Komissio huomauttaa lisäksi, että vuoden 2010 tutkimuksen positiiviset tulokset riippuvat myös suurelta osin hankkeen päätearvosta liiketoimintasuunnitelman kattaman ajanjakson lopussa (eli vuonna 2040). Itse asiassa yhtiön diskontattu kassavirta ajanjaksolta 2010–2040 on negatiivinen eli (-[…]) miljoonaa Puolan zlotya. Diskontattu päätearvo 30 päivänä kesäkuuta 2010 on […] miljoonaa Puolan zlotya.

(136)

Päätearvo perustuu oletukseen, että hankkeen kassavirran vuosittainen kasvu vuoden 2040 jälkeen olisi […] prosenttia. Vakiokäytännön mukaan yrityksen kasvunopeuden ei pitäisi olla suurempi kuin sen talouden kasvunopeus, jossa yritys toimii (BKT:n kasvuna ilmaistuna). Itse asiassa päätearvo lasketaan ajankohtana, jona yrityksen odotetaan olevan täysin kehittynyt ja jolloin yrityksen nopean kasvun vaihe on jo ohi. Koska talouden odotetaan käsittävän nopeasti kasvavia yrityksiä ja tasaisesti kasvavia yrityksiä, täysin kehittyneiden yritysten kasvunopeuden odotetaan siksi olevan pienempi kuin koko talouden keskimääräinen kasvunopeus. Puola ei ilmoittanut huomautuksissaan, minkä perusteella se valitsi pitkän aikavälin kasvuksi […] prosenttia, mutta selitti, että kyse on nimellisestä kasvusta. Komissio totesi Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF) saatavissa olevien tietojen perusteella, että vuoden 2010 alussa käytettävissä olleet Puolan reaalisen BKT:n kasvun ennusteet osoittivat, että Puolan talouden nimellinen kasvu vaihtelisi vuodelle 2011 ennustetusta 5,6 prosentista vuodelle 2015 ennustettuun 6,6 prosenttiin. Kun inflaatio olisi suunnilleen 2,5 prosenttia, reaalisen BKT:n voitaisiin odottaa kasvavan 4 prosenttia. Näin ollen […] prosentin nimellisen kasvun valitsemista Gdynian lentoaseman kasvunopeudeksi voitaisiin ensi näkemältä pitää kyseisenä ajankohtana käytettävissä olevien tietojen ja sen vakiokäytännön mukaisena, että valitaan talouden kasvunopeutta pienempi kasvunopeus. Valitsemalla inflaatiota (jonka vauhdiksi huhtikuussa 2010 arvioitiin 2,5 prosenttia) suurempi pitkän aikavälin kasvunopeus liiketoimintasuunnitelmassa kuitenkin oletettiin, että lentoaseman kasvu jatkuisi joka vuosi myös vuoden 2040 jälkeen.

Taulukko 7

IMF:ltä huhtikuussa 2010 saatavissa olleet BKT:tä ja inflaatiota koskevat tiedot ja ennusteet

 

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

% BKT:n kasvu (kiinteät hinnat)

1,70

2,70

3,20

3,90

4,00

4,00

4,00

% BKT:n kasvu (käyvät hinnat)

5,50

4,40

5,60

6,20

6,60

6,50

6,60

% Inflaatio

4,20

3,50

2,30

2,40

2,50

2,50

2,50

Lähde:

Kansainvälinen valuuttarahasto, World Economic Outlook Database, huhtikuu 2010 (ladattu osoitteesta http://www.imf.org/external/data.htm).

(137)

Lisäksi komissio toteaa, että tässä tapauksessa, kun otetaan huomioon erityisen pitkä ennustejakso ja sen päivän kaukaisuus, jota varten päätearvo laskettiin, asianmukaisimman kasvunopeuden määrittäminen on erityisen monimutkaista ja epävarmuus sitäkin suurempi. Itse asiassa BKT:n kasvuennusteita laaditaan harvoin viittä vuotta pidemmäksi ajanjaksoksi, kun taas tässä tapauksessa mallilla oli ennustettava lentoasemalle 30 toimintavuoden jälkeinen perusteltu kasvunopeus. Tämä osoittaa, että järkevästi toimiva sijoittaja olisi tehnyt herkkyystestejä.

(138)

Tässä suhteessa on syytä panna merkille, että alkuperäisen liiketoimintasuunnitelman myöhemmissä päivityksissä tasaisen kasvun nopeutta vähennettiin […] prosentista […] prosenttiin. Puola ei kuitenkaan ole antanut selkeää selitystä vähennykselle. Päätearvo on paitsi oletetun jatkuvan tasaisen kasvunopeuden funktio myös tasaisen kasvun ajalta odotettujen ennustettujen tuottojen funktio. Komissio teki herkkyystestejä, jotka vahvistivat, että vuoden 2010 tutkimuksen päätelmä on erittäin herkkä perusolettamusten pienille ja realistisille muutoksille. Ensinnäkin tasaisen kasvun nopeus, jolla vuoden 2010 liiketoimintasuunnitelma johtaa negatiiviseen nettonykyarvoon on noin […] prosenttia. Jos kuitenkin oletetaan, että tulot ovat vain […] prosenttia ennustettua pienemmät, tasaisen kasvun nopeus, jolla hankkeesta tulee kannattamaton, on […] prosenttia.

(139)

Tässä tapauksessa päätearvon laskemiseen käytetty tasaisen kasvun malli edellyttää myös oletusten tekemistä siitä ajankohdasta, jolloin yritys alkaa kasvaa tasaisella nopeudella, jota se kykenee pitämään yllä jatkuvasti. Vuoden 2010 tutkimuksessa täksi ajankohdaksi oli määritelty vuosi 2040, jolloin ennustejakso oli 30 vuotta (2010–2040). Vuoden 2012 tutkimuspäivityksessä ennustejakso lyhennettiin 18 vuodeksi (2012–2030), joten päätearvo laskettiin vuodelle 2030. Jos samaa ajanjaksoa sovelletaan vuoden 2010 tutkimukseen, nettonykyarvosta tulee negatiivinen.

(140)

Komissio toteaa myös, että vuoden 2012 tutkimuksessa mainitaan erityisesti, että järkevästi toimiva sijoittaja olisi ottanut huomioon sen, että hankkeesta tulee kannattava vasta erityisen pitkän ajanjakson jälkeen. (Ks. vuoden 2012 tutkimuksen kohta 4.10.1.2, jossa todetaan, että ”nettonykyarvon positiivinen tulos osoittaa, että Gdynia-Kosakowon lentoasemaan sijoittaminen voi olla mielenkiintoinen toimi potentiaalisille sijoittajille. Ennen päätösten tekemistä sijoittajien on kuitenkin otettava huomioon myös infrastruktuuri-investointihankkeille tyypillinen pitkä sijoitushorisontti.”)

(141)

Komissio toteaa, että vuonna 2010, jolloin ensimmäinen markkinaolosuhteissa toimivan sijoittajan testi tehtiin, liiketoimintasuunnitelmassa ja nettonykyarvolaskelmissa otettiin huomioon kaikki pääomamenot, myös yleisen edun mukaisiin tehtäviin (esimerkiksi palokunta, turvallisuus ja tulli) liittyvät menot. Komissio toteaa, että tämä lähestymistapa vaikuttaa oikealta, koska tällaiset menot liittyvät olennaisena osana lentoaseman rakentamiseen ja toimintaan (ja lisäävät siten hankkeen kustannuksia).

(142)

Komissio on kuitenkin arvioinut hankkeen kannattavuutta vuoden 2010 tutkimuksen perusteella myös ilman yleisen edun mukaisiin tehtäviin liittyviä pääomamenoja.

(143)

Puolan toimittamista tiedoista ei ole mahdollista määritellä tarkkaan, mikä osa pääomamenoista ja toimintakustannuksista johtuu yleisen edun mukaisista tehtävistä. Komissio toteaa, että vuoden 2012 tutkimuspäivityksessä Puola on ilmoittanut erikseen yleisen edun mukaisiin tehtäviin liittyvät investoinnit. Näin ei kuitenkaan tehty vuoden 2010 tutkimuksessa. Komissio laski siitä huolimatta nettonykyarvon uudelleen jättämällä laskelman ulkopuolelle tunnistettavissa olevia pääomamenoeriä, jotka liittyvät selvästi yleisen edun mukaisiin tehtäviin. Komissio laski nettonykyarvon uudelleen jättämällä laskelman ulkopuolelle erityisesti seuraavat pääomamenot: ”Paloautot ja palontorjuntavälineet”, ”Lentoaseman aita ja valvonta” sekä ”Lentoaseman vartijoiden välineet”, jotka olivat yhteensä […] miljoonaa Puolan zlotya (nimellismääräisenä).

(144)

Jos vuoden 2010 tutkimuksen laskelmista poistetaan yleisen edun mukaisiin tehtäviin liittyvät menot, diskontattu kassavirta kasvaa noin (-[…]) miljoonaan Puolan zlotyyn (tai toisin sanoen odotettu diskontattu tappio ajanjaksolta 2010–2040 pienenee […] miljoonaa Puolan zlotya eli (-[…]) miljoonasta Puolan zlotysta (-[…]) miljoonaan Puolan zlotyyn). Koska päätearvoa ei muuteta (ja se on […] miljoonaa Puolan zlotya), hankkeen nettonykyarvo kasvaa […] miljoonasta Puolan zlotysta […] miljoonaan Puolan zlotyyn (eli […] miljoonasta eurosta noin […] miljoonaan euroon).

(145)

Tehdyt lisäherkkyystestit osoittavat, että nettonykyarvosta tulee negatiivinen, jos tehdään seuraavat muutokset: […] prosentin vähennys kokonaistuloihin, […] prosentin vähennys lentoasemamaksuista saataviin tuloihin tai […] prosenttia korkeammista kustannuksista johtuva […] prosentin vähennys kokonaistuloihin (kaikki vuositasolla). Kun otetaan huomioon lentoasemamaksuja koskevat erittäin epärealistiset oletukset ([…] prosenttia korkeammat kuin Gdanskin lentoasemalla (55)) ja liian optimistiset liikennemääräennusteet (tarkistetut ennusteet, jotka ovat […]–[…] prosenttia alhaisempia kuin alun perin ennakoidut), nämä herkkyystestit viittaavat siihen, että hieman realistisemmat oletukset johtavat päätelmään, ettei hanke olisi kannattava.

(146)

Kun vuoden 2010 tutkimukseen sisältyvät tunnistettavissa olevat yleisen edun mukaisiin tehtäviin liittyvät menot jätetään laskelman ulkopuolelle, herkkyystestit viittaavat siihen, että nettonykyarvosta tulisi negatiivinen, jos halpalentoyhtiöiltä perittävistä lentoasemamaksuista saatavat odotetut tulot (alentamatta tilauslennoista perittäviä lentoasemamaksuja) vähenisivät […] prosenttia vuodessa, kun tilauslennoista saatavat tulot, kaikki muut tulot, toimintakustannukset ja pääomamenot olisivat liiketoimintasuunnitelmassa ennustettujen mukaisia (ottaen huomioon, että halpalentoyhtiöiltä perittävistä maksuista saatavia tuloja alkaa kertyä vuonna 2017 ja että ne lisääntyvät vähitellen ajan myötä).

(147)

Lisäksi on syytä muistaa, että hanke on kannattava vain päätearvon perusteella (eli lentoasemalle vuodelle 2040 lasketun arvon perusteella, kun oletetaan kassavirran kasvavan jatkuvasti tasaisesti […] prosenttia vuodessa). Vuoteen 2040 asti hankkeen kassavirta on negatiivinen.

(148)

Näin ollen vaikka hankkeen kannattavuutta arvioidaan vuoden 2010 tutkimuksen perusteella jättämällä huomiotta yleisen edun mukaisiin tehtäviin liittyvät pääomamenot, ei voida päätellä selvästi, että yksityinen sijoittaja olisi tehnyt kyseisen investoinnin.

Yhteenveto ja päätelmä

(149)

Gdynian lentoaseman muuttaminen on merkittävä investointi ja synnyttää pitkään negatiivisia kassavirtoja. Liiketoimintasuunnitelma osoittaakin, että ennustejakson 2010–2040 kumulatiivinen diskontattu kassavirta on negatiivinen (-[…] miljoonaa Puolan zlotya eli -[…] miljoonaa euroa). Liiketoimintasuunnitelman mukaan hanke johtaa positiivisiin lukuihin vain vuodelle 2040 ja sen jälkeiselle ajalle lasketun diskontatun päätearvon ansiosta, joka on […] miljoonaa Puolan zlotya, kun oletetaan, että lentoaseman nimellinen kasvu vuosittain ja ikuisesti ennustejakson jälkeen olisi […] prosenttia. Tällaiseen pitkäaikaiseen hankkeeseen liittyvistä merkittävistä epävarmuustekijöistä huolimatta liiketoimintasuunnitelma ei sisällä herkkyysanalyysia ja poikkeaa siten analyysista, jonka järkevästi toimiva sijoittaja olisi tehnyt tällaista hanketta varten.

(150)

Lisäksi komission tarkastelussa todettiin, että liiketoimintasuunnitelma perustuu oletuksiin, jotka ovat optimistisia ja epärealistisia, kun otetaan huomioon, että Gdynian lentoaseman lähellä sijaitsee Gdanskin lentoasema, jolla on samanlainen liiketoimintamalli, ylimääräistä kapasiteettia ja laajentumissuunnitelmia. Useat herkkyystestit osoittavat, että hankkeen nettonykyarvosta tulee negatiivinen, jos perustana oleviin oletuksiin tehdään vähäisiä ja realistisia muutoksia.

(151)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, ettei yksityinen sijoittaja olisi päättänyt ryhtyä kyseiseen sijoitushankkeeseen vuoden 2010 tutkimuksen perusteella. Gdynian ja Kosakowon kuntien tekemä päätös aiheuttaa siksi lentoaseman pitäjälle taloudellista etua, jota se ei olisi saanut tavanomaisissa markkinaolosuhteissa.

Markkinataloussijoittajaperiaatteen soveltaminen vuoden 2011 tutkimuksen ja vuoden 2012 tutkimuspäivityksen perusteella

(152)

Vuonna 2011 ja 2012 tehtyjen markkinaolosuhteissa toimivan sijoittajan testien (ja niiden varojen, jotka Puolan mukaan sijoitettiin lentoaseman pitäjään näiden testien jälkeen) perusteella komissio katsoo, että testien jälkeisiin pääomasijoituksiin oli sitouduttu jo 11 päivänä maaliskuuta 2011 tehdyssä osakkaiden sopimuksessa (ks. edellä oleva johdanto-osan 33 kappale) eli ennen vuoden 2011 ja vuoden 2012 tutkimusten tekemistä. Näin ollen ajankohtana, jona vuoden 2011 ja vuoden 2012 tutkimukset tehtiin, osakkaiden investointipäätökset oli jo tehty, vaikka ne toteutettiinkin vasta myöhemmin. Komissio katsoo kuitenkin, ettei vuoden 2011 ja vuoden 2012 tutkimusten jälkeen tehtyjä pääomasijoituksia voida pitää itsenäisinä erikseen tehtyinä investointipäätöksinä, koska sijoitukset koskevat samaa investointihanketta, jota julkiset osakkaat alkoivat toteuttaa viimeistään vuonna 2010, ja koska sijoitukset ovat pelkkiä mukautuksia tai muutoksia alkuperäiseen hankkeeseen.

(153)

Näin ollen komissio katsoo, kuten edellä jo todettiin, että tutkimukset voisivat osoittaa, että Puolan toiminta vastasi yksityisen sijoittajan käyttäytymistä ainoastaan siinä tapauksessa, että ne osoittaisivat, että lisävaroja sijoittamalla hankkeesta saataisiin asianmukainen tuotto jo sijoitetulle ja myöhemmin sijoitettavalle pääomalle (tai saataisiin asianmukainen tuotto tälle pääomalle silloinkin, kun otetaan huomioon se riski, että aiemmin saatu sääntöjenvastainen tuki olisi maksettava takaisin).

(154)

Tutkimukset eivät kuitenkaan osoita mitään tällaista, vaan vaikuttavat epäluotettavilta jäljempänä esitettävistä syistä.

Markkinataloussijoittajaperiaatteen soveltaminen vuoden 2011 tutkimuspäivityksen perusteella

(155)

Markkinaolosuhteissa toimivan sijoittajan testi päivitettiin ensimmäisen kerran toukokuussa 2011. Vaikka tämän tutkimuksen tekemisen jälkeen tehtyihin pääomasijoituksiin sitouduttiin ennen toukokuuta 2011 (ks. edellä oleva johdanto-osan 33 kappale), komissio arvioi myös tähän taloudelliseen tutkimukseen sisältyvien tietojen perusteella, voidaanko pääomasijoitusten katsoa vastaavan markkinataloudessa toimivan yksityisen sijoittajan toimintaa. Vuoden 2011 tutkimuksessa hankkeesta saatavat tulot pidettiin ennallaan, mutta pääomamenoja lisättiin (ks. kaavio 3, jossa esitetään kumulatiiviset investointimenot vuoden 2010 reaaliarvossa ilmaistuna). Tutkimuksessa otetaan huomioon myös aiemmat pääomasijoitukset ja jo toteutuneet pääomamenot. Keskimääräistä pääomakustannusta pienennettiin hieman ([…] prosentista […] prosenttiin) ja pitkän aikavälin kasvunopeutta vähennettiin […] prosentista […] prosenttiin. Nämä päivitykset johtivat merkittävästi pienempään nettonykyarvoon, joka oli […] miljoonaa Puolan zlotya (noin […] euroa). Vähennys johtui suuremmista tappioista (ajanjakson 2011–2030 diskontattu kassavirta olisi -[…] miljoonaa Puolan zlotya), ja päätearvo pienenisi hieman eli […] miljoonaan Puolan zlotyyn.

(156)

Näin ollen komissio toteaa, ettei Gdynian ja Kosakowon kuntien päätös rahoittaa Gdynia-Kosakowon (Gdynia-Oksywie) sotilaslentoaseman muuttamista siviililentoasemaksi ole markkinataloussijoittajaperiaatteen mukainen myöskään vuoden 2011 tutkimuspäivityksen perusteella ja että päätös aiheuttaa siksi lentoaseman pitäjälle taloudellista etua, jota se ei olisi saanut tavanomaisissa markkinaolosuhteissa.

Markkinataloussijoittajaperiaatteen soveltaminen vuoden 2012 tutkimuspäivityksen perusteella

(157)

Puola katsoo, että komission olisi arvioitava markkinataloussijoittajaperiaatteen mukaisuutta vuoden 2012 tutkimuksen perusteella. Tähän väitteeseen vastaamiseksi komissio arvioi myös kyseiseen taloudelliseen tutkimukseen sisältyvien tietojen perusteella, voidaanko pääomasijoitusten katsoa vastaavan markkinataloudessa toimivan yksityisen sijoittajan toimintaa, vaikka tämän tutkimuksen tekemisen jälkeen tehtyihin pääomasijoituksiin sitouduttiinkin jo aiemmin (ks. edellä oleva johdanto-osan 33 kappale).

(158)

Komissio toteaa, että vuoden 2012 tutkimuspäivityksessä otetaan huomioon aiemmat pääomasijoitukset ja jo toteutuneet pääomamenot. Vuoden 2012 tutkimuspäivitys osoittaa, että Gdynia-Kosakowon lentoasemayhtiölle myönnetty rahoitus johtaa osakkeenomistajien oman pääoman positiiviseen arvoon, joka on […] miljoonaa Puolan zlotya (noin […] miljoonaa euroa). Lisäksi investointihankkeen […] prosentin sisäinen tuottoprosentti on korkeampi kuin lentoaseman pitäjän ennustettu pääomakustannus ([…] prosenttia).

(159)

Vuoden 2012 tutkimuksessa verrataan yhtiön oman pääoman arvoa, kun lisäsijoitukset tehdään tilanteessa, jossa uusi lentoasema aloittaa toimintansa (”perusskenaario”), yhtiön oman pääoman arvoon, kun lisäsijoituksia ei tehdä tilanteessa, jossa investointihanke lopetetaan kesäkuusta 2012 alkaen (”vaihtoehtoinen skenaario”) (56).

(160)

Tässä yhteydessä komissio on jo todennut, että vuoden 2010 jälkeen tehtyjä pääomasijoituksia ei voida tarkastella erillään vuonna 2010 tehdystä alkuperäisestä investointipäätöksestä. Oikea vaihtoehtoinen skenaario vuonna 2010 olisi ollut se, ettei hankkeen toteutusta aloitettaisi. Puolan mukaan vuokrasopimus salli Kosakowon käyttää maata ainoastaan siviililentoasemaa varten. Komissio toteaa, ettei yksityinen sijoittaja olisi alun alkaenkaan tehnyt sellaista sopimusta, jos suunnitelmilla kehittää uusi siviililentoasema alueelle ei näyttäisi olevan realistisia mahdollisuuksia tuottaa voittoa. Vuoden 2012 tutkimuksessa määritelty vaihtoehtoinen skenaario on siten vääristynyt aiemman päätöksen vuoksi, joka ei vastannut yksityisen sijoittajan toimintaa. Toisin sanoen oikea vaihtoehtoinen skenaario vuosina 2010 ja 2012 olisi ollut se, ettei hanketta rakentaa kyseinen siviililentoasema toteutettaisi, koska kaikki Puolan tekemät pääomasijoitukset ja markkinaolosuhteissa toimivan sijoittajan testit koskevat saman investointihankkeen toteutusta.

(161)

Joka tapauksessa komissio huomauttaa, että Puolan toimittamaan vuoden 2012 tutkimukseen sisältyvä perusskenaario perustuu liiketoimintasuunnitelmaan, jossa oletuksena ovat pääomasijoittajille ajanjakson 2012–2030 aikana (eli nopean kasvun aikana) tulevat kassavirrat (57). Arvio tulevista kassavirroista perustuu oletukseen, että lentokenttä aloittaa toimintansa vuonna 2013. Vuoden 2012 tutkimuksen tekoajankohtana Puola odotti, että lentoasema palvelisi noin […] matkustajaa vuonna 2014 ja laajentaisi asteittain toimintaansa […] matkustajaan vuonna 2020 ja noin […] matkustajaan vuonna 2028 (ks. jäljempänä olevassa taulukossa 8 esitettävät matkustajamääräennusteet).

Taulukko 8

Gdynian lentoaseman liikennemääräennusteet (tuhatta matkustajaa)

Odotettu matkustajamäärien kehitys

Vuosi

2013

2014

2015

2017

2018

2019

2020

2023

2026

2030

Yhteensä

[…]

[…]

[…]

[…]

[…]

[…]

[…]

[…]

[…]

1 083,7

(162)

Vuoden 2012 tutkimuspäivityksen mukaan lentoaseman pitäjän odotetaan kasvavan vuoden 2030 jälkeen jatkuvasti tasaisella […]:n kasvunopeudella. Puola laski lentoaseman pitäjän päätearvon vuodelle 2030 tämän oletuksen mukaisesti.

(163)

Komissio toteaa, että samoin kuin vuoden 2010 tutkimuksessa tässäkin tutkimuksessa Gdynian lentoaseman vastaisten kassavirtojen tärkeimpänä osatekijänä ovat odotetut ilmailutulot, jotka riippuvat matkustajamääristä ja lentoyhtiöiltä perittävien lentoasemamaksujen tasosta.

(164)

Puola esittää odotetusta matkustajamäärien kehityksestä, että lentomatkustajaliikenteen kysyntä kasvaa ajan mittaan sekä Puolan BKT:n odotetun kasvun ja alueen kehityksen myötä. Puola on siksi sitä mieltä, että liikennemääräennusteet ovat varovaisia ja että todellisuudessa liikenne voi olla ennustettua vilkkaampaa. Maaliskuussa 2013 tehdyssä alueen liikenne-ennusteiden päivityksessä ennakoidaan Puolan näkemyksen mukaan vuoden 2012 tutkimuspäivityksessä käytettyjä ennusteita vilkkaampaa liikennettä.

(165)

Puola esittää, että liiketoimintasuunnitelmassa ennustetaan, että Gdynian lentoasema käsittelisi alle […] prosenttia alueen matkustajaliikenteestä. Lisäksi Puolan näkemyksen mukaan Pommerin kehittyvillä lentoliikennemarkkinoilla on tilaa pienelle uudelle lentoasemalle, joka täydentää Gdanskin lentoaseman tarjoamia palveluja.

(166)

Lentomatkustajaliikenteen kysynnästä komissio katsoo, että johdanto-osan 118–129 kappaleessa esitetyt perustelut, jotka koskevat Gdynian lentoaseman kilpailua lentoyhtiöistä ja matkustajista Gdanskin lentoaseman kanssa, pätevät myös vuoden 2012 tutkimuspäivityksen arviointiin.

(167)

Komissio huomauttaa erityisesti, että vuoden 2012 tutkimuspäivityksessä esitettävien lentoasemamaksujen taso on sama kuin vuoden 2010 tutkimuksessa. Vuoden 2012 tutkimuspäivityksessä käytetyt maksut eivät Puolan mukaan poikkea merkittävästi muiden pienten lentoasemien Puolassa perimistä vakiomaksuista. Puola selittää, että liiketoimintasuunnitelmassa käytetty maksujen taso on koko liiketoimintasuunnitelmakauden (eli vuosien 2014–2040) keskiarvo, ja olettaa, että pitkällä aikavälillä Gdanskin lentoasemalla perittävien maksujen on noustava, kun lentoaseman palvelujen taso paranee.

(168)

Koska Gdanskin, Bydgoszczin ja Szczecinin lentoasemat sovelsivat vuonna 2012 samoja hintoja (ja samoja alennuksia) kuin vuonna 2010, komission arviointi vuoden 2012 tutkimuksessa Gdynian lentoasemalle käytetystä hintatasosta on sama kuin vuoden 2010 tutkimuksen perusteella tehdyssä arvioinnissa (ks. johdanto-osan 122–129 kappale).

(169)

Komissio katsoo, ettei markkinaolosuhteissa toimiva sijoittaja, jonka käyttäytymistä ohjaavat kannattavuusnäkymät, olisi perustanut kyseistä hanketta koskevaa investointipäätöstä maksujen tasoon, joka on merkittävästi korkeampi kuin muilla Puolan alueellisilla lentoasemilla (58) ja erityisesti Gdanskin lentoasemalla perittävien nettomaksujen taso.

(170)

Komissio toteaa myös, että Puolan tekemä stressitesti osoittaa, että oman pääoman arvosta tulee negatiivinen, jos matkustajamaksu alennetaan […] Puolan zlotyyn. Tässä yhteydessä komissio toteaa, että muilla Puolan alueellisilla lentoasemilla (esimerkiksi Gdanskin, Bydgoszczin, Szczecinin ja Lublinin lentoasemilla) perittäviä maksuja vastaava alennettu lentoasemamaksu johtaisi oman pääoman negatiiviseen arvoon.

(171)

Komissio katsoo lisäksi, ettei markkinaolosuhteissa toimiva sijoittaja asettaisi maksujaan korkeammalle tasolle sen oletuksen perusteella, että Gdanskin lentoaseman perimät maksut nousevat pitkällä aikavälillä. Tässä suhteessa komissio huomauttaa, että Gdanskin lentoaseman hinnastossa ennakoidaan, että alennuksia sovelletaan vuoteen 2028 asti (eli vain kaksi vuotta vuoden 2012 tutkimuspäivitykseen sisältyvän liiketoimintasuunnitelman ajanjaksoa lyhyemmän ajanjakson ajan). Komissio katsoo tämän perusteella, että vaikka Gdanskin lentoaseman perimät lentoasemamaksut nousisivatkin vuoden 2028 jälkeen, liiketoimintasuunnitelman ajanjaksolle (eli vuoteen 2030 asti) ennustetut keskimääräiset lentoasemamaksut pysyvät korkeampina kuin kilpailevan lentoaseman keskimääräiset maksut.

(172)

Puola vahvisti, että vuoden 2012 tutkimuspäivityksessä otetaan huomioon lentoasemalla harjoitettavaan sotilastoimintaan liittyvät toimintakustannukset. Valtion odotetaan hyvittävän nämä kustannukset. Puola vahvisti myös, ettei kustannusten (sekä toiminta- että investointikustannusten) jakamisesta ole vielä päästy muodolliseen sopimukseen Gdynian lentoaseman ja sotilaskäyttäjän välillä.

(173)

Komissio katsoo, että markkinaolosuhteissa toimiva sijoittaja perustaisi arviointinsa vain investointipäätöksen tekohetkellä ennakoitavissa oleviin tuloksiin. Tämän vuoksi komissio katsoo, ettei kustannusten jakamisesta lentoaseman sotilaskäyttäjän kanssa johtuvaa mahdollista kustannusten vähentymistä (sekä vaikutusta lentoaseman kokonaiskustannuksiin ja tuloihin) pitäisi ottaa huomioon arvioitaessa, onko investointi markkinataloussijoittajaperiaatteen mukainen. Itse asiassa vuoden 2012 tutkimuksessa ei ilmaista määrällisesti niitä kustannusten vähennyksiä, jotka lentoaseman pitäjä voisi saada tässä yhteydessä.

(174)

Samoin kuin vuoden 2010 tutkimuksessa tässäkin tutkimuksessa hankkeen diskontattu kokonaiskassavirta ajanjaksolta 2012–2030 on negatiivinen, kuten kaaviossa 5 esitetään. Lentoasema alkaa synnyttää positiivisia kassavirtoja vuonna 2020, mutta pitkä investointiaika merkitsee sitä, että kumulatiivinen diskontattu kassavirta pysyisi negatiivisena ennustejakson ajan.

Kaavio 5

Kumulatiivinen (reaalinen) diskontattu kassavirta vuoden 2012 tutkimuksen mukaan

(…)

(175)

Näin ollen komissio toteaa, ettei Gdynian ja Kosakowon kuntien päätös rahoittaa Gdynian sotilaslentoaseman muuttamista siviililentoasemaksi ole markkinataloussijoittajaperiaatteen mukainen myöskään vuoden 2012 tutkimuspäivityksen perusteella ja että päätös aiheuttaa siksi lentoaseman pitäjälle taloudellista etua, jota se ei olisi saanut tavanomaisissa markkinaolosuhteissa.

Marraskuussa 2013 tehty päivitys

(176)

Komissio katsoo myös, ettei investointisuunnitelmaan tehtyjä muutoksia, joilla pyritään saamaan lisätuloja lentoaseman (eikä ulkopuolisen toimijan) harjoittaman polttoainemyynnin ja tarjoamien suunnistuspalvelujen avulla, pitäisi ottaa huomioon arvioitaessa, onko investointi markkinataloussijoittajaperiaatteen mukainen. Puola vahvisti, että nämä mahdolliset lisätulonlähteet eivät sisältyneet Gdynian lentoasemaa koskeviin vuoden 2010 tutkimukseen, vuoden 2011 tutkimukseen ja vuoden 2012 tutkimuspäivitykseen, koska julkiset osakkaat ja yhtiö eivät kumpikaan olleet tutkimusten tekoajankohtana varmoja siitä, että ne saisivat palvelujen tarjoamiseen tarvittavat toimiluvat ja muut luvat. Koska tarvittavia toimilupia ja muita lupia ei ollut mahdollista saada tutkimusten tekoajankohtana, komissio ei voi ottaa niitä jälkikäteen huomioon.

Päätelmä

(177)

Komissio katsoo, että Gdynian ja Kosakowon kuntien lentoaseman pitäjälle myöntämä julkinen rahoitus ei ole markkinataloussijoittajaperiaatteen mukaista. Näin ollen komissio katsoo, että käsiteltävänä oleva toimenpide aiheuttaa Gdynia-Kosakowon lentoasemayhtiölle taloudellista etua, jota se ei olisi saanut tavanomaisissa markkinaolosuhteissa.

5.1.4   Tuen valikoivuus

(178)

Jotta toimenpide voidaan määritellä valtiontueksi, toimenpiteen on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaisesti suosittava ”jotakin yritystä tai tuotannonalaa”. Käsiteltävänä olevassa asiassa komissio toteaa, että pääomasijoitukset koskevat ainoastaan Gdynia-Kosakowon lentoasemayhtiötä. Ne ovat siksi SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaan valikoivia.

5.1.5   Kilpailun vääristyminen ja vaikutus kauppaan

(179)

Kun jäsenvaltion myöntämä tuki vahvistaa yrityksen asemaa sisämarkkinoilla muihin, kilpaileviin yrityksiin verrattuna, tuen on katsottava vaikuttavan sisämarkkinoihin (59). Käsiteltävänä olevan toimenpiteen aiheuttama taloudellinen etu vahvistaa lentoaseman pitäjän taloudellista asemaa, koska lentoaseman pitäjä pystyy aloittamaan liiketoimintansa vastaamatta siihen olennaisena osana liittyvistä investointi- ja toimintakustannuksista.

(180)

Kuten 5.1.1 jaksossa todettiin, lentoaseman pitäminen on taloudellista toimintaa. Kilpailua on toisaalta lentoasemien välillä, kun ne pyrkivät houkuttelemaan lentoyhtiöitä ja vastaavaa lentoliikennettä (matkustajia ja rahtitavaraa), ja toisaalta lentoaseman pitäjien välillä, jotka voivat kilpailla keskenään tietyn lentoaseman hallinnoinnista. Lisäksi komissio korostaa, että eri vaikutusalueilla ja eri jäsenvaltioissa sijaitsevat lentoasemat saattavat kilpailla keskenään houkutellessaan lentoyhtiöitä erityisesti halpalentoyhtiöiden osalta. Komissio toteaa, että Gdynian lentoasema käsittelee noin […] 000 matkustajaa vuoteen 2020 asti ja jopa miljoona matkustajaa vuonna 2030.

(181)

Kuten vuonna 2005 annettujen lentoliikenteen suuntaviivojen 40 kohdassa todetaan, edes pieniä lentoasemia ei ole mahdollista sulkea SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan soveltamisalan ulkopuolelle. Kun otetaan huomioon Gdynian lentoaseman ennustetut liikennemäärät ja sijainti lähellä Gdanskin lentoasemaa (vain 25 kilometrin päässä), komissio katsoo, että myönnetty rahoitus voi vaikuttaa kilpailuun ja jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(182)

Johdanto-osan 179–181 kappaleessa esitettyjen perustelujen nojalla voidaan todeta, että Gdynian lentoaseman pitäjälle aiheutuva taloudellinen etu vahvistaa sen asemaa kilpailijoihin verrattuna lentoasemapalvelujen tarjoajien keskuudessa unionin markkinoilla. Näin ollen tarkastelun kohteena oleva julkinen rahoitus vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

5.1.5   Päätelmä

(183)

Johdanto-osan 83–182 kappaleessa esitettyjen perustelujen vuoksi komissio katsoo, että Gdynia-Kosakowon lentoasemayhtiöön tehdyt pääomasijoitukset ovat SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Koska rahoitus oli jo asetettu Gdynia-Kosakowon lentoasemayhtiön käyttöön, komissio katsoo lisäksi, ettei Puola ole noudattanut SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdassa asetettua kieltoa (60).

5.2   TUEN SOVELTUVUUS SISÄMARKKINOILLE

(184)

Komissio on tutkinut, voidaanko käsiteltävänä olevan tuen katsoa soveltuvan sisämarkkinoille. Kuten edellä kuvailtiin, tuki koostuu Gdynian lentoaseman toiminnan aloittamiseen liittyvien investointikustannusten ja lentoaseman ensimmäisten toimintavuosien aikaisten liiketappioiden (vuoden 2019 loppuun asti sekä vuoden 2010 että vuoden 2012 tutkimuksen mukaan) rahoittamisesta.

(185)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa määrätään poikkeuksista SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa vahvistettuun yleiseen sääntöön, jonka mukaan valtiontuki ei sovellu sisämarkkinoille. Kyseistä tukea voidaan arvioida vain SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan perusteella, jonka mukaan sisämarkkinoille soveltuvana voidaan pitää ”tukea tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla”. Vuonna 2005 annetut lentoliikenteen suuntaviivat luovat tässä suhteessa kehyksen sen arvioimiseksi, voidaanko lentoaseman pitäjille myönnettävä tuki julistaa sisämarkkinoille soveltuvaksi SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla. Suuntaviivoissa mainitaan useita perusteita, jotka komission on otettava huomioon.

5.2.1   Investointituki

(186)

Lentoasemien infrastruktuurin rahoitukseen myönnettävä valtiontuki on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaista, jos se täyttää vuonna 2005 annetuissa lentoliikenteen suuntaviivoissa vahvistetut edellytykset:

i)

infrastruktuurin rakentaminen ja käyttö vastaa selkeästi määriteltyä yleishyödyllistä tavoitetta (aluekehitys, liikenneyhteyksien parantaminen jne.);

ii)

infrastruktuuri on tarpeen ja oikeasuhteinen vahvistetun tavoitteen kannalta;

iii)

infrastruktuurin käyttöön liittyvät odotukset ovat tyydyttävät keskipitkällä aikavälillä, erityisesti kun niitä verrataan jo olemassa olevien infrastruktuurien käyttöön;

iv)

kaikilla mahdollisilla käyttäjillä on tasavertainen ja syrjimätön oikeus infrastruktuurin käyttöön; ja

v)

tuki ei vaikuta kaupan kehitykseen tavalla, joka on ristiriidassa unionin etujen kanssa.

(187)

Jotta lentoasemille myönnettävän valtiontuen voidaan katsoa soveltuvan sisämarkkinoille, sillä samoin kuin kaikilla muillakin valtiontukitoimenpiteillä olisi lisäksi oltava kannustava vaikutus ja sen olisi oltava tarpeellista ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun oikeutettuun päämäärään.

(188)

Puola on sitä mieltä, että Gdynian lentoaseman muutoshankkeen julkinen rahoitus täyttää kaikki vuonna 2005 annetuissa lentoliikenteen suuntaviivoissa vahvistetut perusteet.

i)   Infrastruktuurin rakentaminen ja käyttö vastaa selkeästi määriteltyä yleishyödyllistä tavoitetta (aluekehitys, liikenneyhteyksien parantaminen jne.)

(189)

Komissio toteaa, että vain 25 kilometrin päässä suunnitellusta uudesta lentoasemasta sijaitseva Gdanskin lentoasema palvelee jo tehokkaasti Pommerin aluetta.

(190)

Gdanskin lentoasema sijaitsee kolmen kaupungin alueen kehätien vieressä, joka on osa Gdynian, Sopotin ja Gdanskin ohittavaa S6-moottoriliikennetietä ja tarjoaa valtaosalle Pommerin asukkaista hyvät yhteydet lentoasemalle. Uuden lentoaseman rakentaminen ei parantaisi huomattavasti edes Gdynian asukkaiden liikenneyhteyksiä, koska sekä Gdynian että Gdanskin lentoasemat sijaitsevan noin 20–25 minuutin automatkan päässä Gdynian keskustasta.

(191)

Komissio huomauttaa myös, että parhaillaan rakennettavan unionin rakennerahastoista rahoitettavan kolmen kaupungin alueen ratayhteyden (Trójmiejska Kolej Metropolitalna, Tricity Metropolitan Rail) ansiosta sekä Gdanskin että Gdynian asukkaat voivat tulevaisuudessa matkustaa kotikaupunkinsa keskustasta suoraan Gdanskin lentoasemalle noin 25 minuutissa. Rakennettava ratayhteys tarjoaa myös Pommerin muiden alueiden asukkaille suoran tai välillisen ratayhteyden Gdanskin lentoasemalle.

(192)

Komissio huomauttaa myös, että Gdanskin lentoaseman nykyinen kapasiteetti on 5 miljoonaa matkustajaa vuodessa, kun taas todelliset matkustajamäärät vuosina 2010–2013 olivat seuraavat: vuonna 2010–2,2 miljoonaa, vuonna 2011–2,5 miljoonaa, vuonna 2012–2,9 miljoonaa, vuonna 2013–2,8 miljoonaa. Lisäksi komissio toteaa, että Gdanskin lentoasemaa laajennetaan parhaillaan käsittelemään 7 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Investoinnin on määrä valmistua vuonna 2015.

(193)

Lisäksi Puolan toimittaman, vuoden 2012 tutkimuspäivityksen laatimiseen käytetyn Pommeria koskevan liikenne-ennusteen mukaan alueen kokonaiskysyntä on […] matkustajaa vuodessa […].

Taulukko 9

Pommerin liikennemääräennusteet (miljoonaa matkustajaa)

2013

2015

2017

2019

2020

2023

2026

2027

2028

2030

2,8

[…]

[…]

[…]

[…]

[…]

[…]

[…]

 

7,7

(194)

Komissio huomauttaa myös, että Puolan toimittamien tietojen mukaan Gdanskin lentoaseman yleissuunnitelmassa varaudutaan lentoaseman lisälaajennukseen, jonka ansiosta lentoasema pystyisi käsittelemään yli 10 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Tulevaisuudessa saatetaan siis tehdä päätös laajentaa Gdanskin lentoaseman kapasiteettia yli 7 miljoonaan matkustajaan liikenteen kehityksestä riippuen.

(195)

Päivitetty ennuste (laadittu maaliskuussa 2013) osoittaa Puolan mukaan, että vaikutusalueen kysynnän odotetaan olevan vuoden 2012 liikennemääräennusteita suurempaa. Muutettujen ennusteiden mukaan vaikutusalueen kysyntä on noin 9 miljoonaa matkustajaa vuonna 2030. Tämäkin ennuste kuitenkin osoittaa, että Gdanskin lentoasema pystyisi tyydyttämään alueen kysynnän yksin ilman lisäinvestointeja ainakin vuoteen 2025 asti (johdanto-osan 45 kappaleessa kuvailtujen tarkistettujen liikennemääräennusteiden perusteella).

(196)

Lisäksi Puolan toimittamien tietojen mukaan Gdanskin lentoaseman nykyinen kiitotiekapasiteetti on 40–44 nousua/laskua tunnissa, kun taas käyttö on nykyisin keskimäärin 4,7 nousua/laskua tunnissa.

(197)

Komissio huomauttaa Puolan toimittamien tietojen perusteella (ks. johdanto-osan 192–196 kappale edellä), että Gdanskin lentoasema käyttää tulevina vuosina vain noin 50–60 prosenttia kapasiteetistaan. Gdanskin lentoasema pystyy siis pitkään tyydyttämään sekä lentoyhtiöiden että matkustajien aiheuttaman kysynnän, vaikka matkustajamäärät kasvaisivatkin Pommerissa nopeasti.

(198)

Komissio huomauttaa lisäksi, että Gdanskin lentoasema tarjoaa yhteyksiä yli 40 kansalliseen ja kansainväliseen kohteeseen (sekä kahden paikkakunnan välisiä yhteyksiä että yhteyksiä keskuslentoasemiin, kuten Frankfurtiin, Müncheniin, Varsovaan ja Kööpenhaminaan).

(199)

Kuten johdanto-osan 60 kappaleessa mainitaan, Puola esittää toisaalta, että Gdanskin lentoaseman mahdollisuudet laajentaa kapasiteettiaan ovat rajalliset rakentamiseen ja ympäristöön liittyvistä syistä. Toisaalta Puola esittää myös, ettei Gdanskin lentoaseman kapasiteetin laajentamiselle ole mitään rajoitteita. Koska kapasiteetin laajentamisen rajoitteita koskevat lausumat ovat keskenään ristiriitaisia eikä niiden tueksi esitetä mitään todisteita, komissio katsoo, ettei se voi perustaa arviointiaan niiden varaan.

(200)

Kun otetaan huomioon Gdanskin lentoaseman ylimääräinen kapasiteetti, jota ei käytetä täysin vielä pitkän aikavälin kuluessakaan, ja suunnitelmat laajentaa tarvittaessa lentoaseman kapasiteettia pitkällä aikavälillä entisestään, komissio katsoo, ettei toisen lentoaseman perustaminen Pommeriin edistäisi alueen kehitystä. Lisäksi komissio huomauttaa, että yhteydet Pommerin alueelle ovat jo hyvät Gdanskin lentoaseman ansiosta ja ettei uusi lentoasema paranna yhteyksiä alueelle.

(201)

Komissio toteaa myös, että Gdynian lentoaseman liiketoimintamalli viittaa siihen, että lentoasema kilpailisi matkustajista Gdanskin lentoaseman kanssa halpalentojen, tilauslentojen ja yleisilmailun markkinoilla. Lisäksi uuden lentoaseman perustamisella varalentoasemaksi ei voida perustella Gdynian lentoaseman investoinnin laajuutta.

(202)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että Gdynian lentoaseman investointi johtaa alueella infrastruktuurin päällekkäisyyteen, mikä ei vastaa selkeästi määriteltyä yleishyödyllistä tavoitetta.

ii)   Infrastruktuuri on tarpeen ja oikeasuhteinen vahvistetun tavoitteen kannalta

(203)

Kuten johdanto-osan 189–202 kappaleessa todetaan, komissio katsoo, että Gdanskin lentoasema palvelee nykyisin ja vastaisuudessa Gdynian lentoaseman vaikutusaluetta tehokkaasti. Lisäksi molemmilla lentoasemilla on samanlainen toimintamalli ja ne keskittyvät pääasiassa halpa- ja tilauslentoihin.

(204)

Koska selkeästi määriteltyä yleishyödyllistä tavoitetta ei ole, komissio katsoo, ettei infrastruktuurin voida katsoa olevan tarpeen eikä oikeasuhteinen yleishyödyllisen tavoitteen kannalta (ks. myös edellä oleva johdanto-osan 202 kappale).

iii)   Infrastruktuurin käyttöön liittyvät odotukset ovat tyydyttävät keskipitkällä aikavälillä, erityisesti kun niitä verrataan jo olemassa olevien infrastruktuurien käyttöön

(205)

Kuten i kohdassa todettiin, Gdynian lentoasema on vain 25 kilometrin päässä olemassa olevasta Gdanskin lentoasemasta ja lentoasemilla on sama vaikutusalue ja samanlainen liiketoimintamalli.

(206)

Gdanskin lentoaseman kapasiteetista on nykyisin käytössä alle 60 prosenttia. Kun otetaan huomioon Gdanskin lentoasemalla parhaillaan toteutettavat investoinnit, Gdanskin lentoaseman kapasiteetti riittää tyydyttämään alueen kysynnän ainakin vuosiin 2025–2028 asti käytettävästä ennusteesta riippuen, ja lentoaseman lisälaajennus on mahdollinen.

(207)

Komissio toteaa myös, että Gdynian lentoaseman liiketoimintasuunnitelman mukaan lentoasema saisi noin [80–90] prosenttia tuloistaan palvelemalla halpa- ja tilauslentoyhtiöitä. Tämä tarkoittaa, että se keskittyisi markkinoihin, jotka ovat Gdanskin lentoaseman ydinliiketoimintaa.

(208)

Tässä yhteydessä komissio huomauttaa myös, ettei Puola ole esittänyt mitään todisteita lentoasemien mahdollisesta yhteistyöstä.

(209)

Myöskään suunnitelmat saada tuloja muista ilmailuun ja muuhun kuin ilmailuun liittyvästä toiminnasta (tuotanto ja palvelut) eivät itsessään riittäisi kattamaan Gdynian lentoaseman pitämiseen liittyviä korkeita toimintakustannuksia.

(210)

Näin ollen komissio katsoo, etteivät Gdynian lentoaseman käyttöön liittyvät odotukset ole tyydyttäviä keskipitkällä aikavälillä.

iv)   Kaikilla mahdollisilla käyttäjillä on tasavertainen ja syrjimätön oikeus infrastruktuurin käyttöön

(211)

Puola vahvisti, että kaikilla mahdollisilla käyttäjillä olisi tasavertainen ja syrjimätön oikeus lentoasemainfrastruktuurin käyttöön ilman kaupallisesti perusteetonta syrjintää.

v)   Tuki ei vaikuta kaupan kehitykseen tavalla, joka on ristiriidassa yhteisen edun kanssa

(212)

Komissio toteaa, ettei Puola ole esittänyt mitään todisteita siitä, että Gdynian ja Gdanskin lentoasemat muodostaisivat keskenään yhteistyötä tekevän ilmailun keskuksen. Loogisesti ajateltuna vaikuttaisi siltä, että lentoasemien olisi itse asiassa kilpailtava keskenään periaatteessa samoista matkustajista.

(213)

Komissio toteaa lisäksi, että Gdynian lentoaseman liiketoimintasuunnitelma (jonka mukaan noin [80–90] prosenttia tuloista tulee halpa- ja tilauslennoista) ja investoinnin laajuus (esimerkiksi terminaali, jonka kapasiteetti on 0,5 miljoonaa matkustajaa vuodessa ja jota on tarkoitus laajentaa tulevaisuudessa) eivät vahvista väitettä, että Gdynian lentoasema keskittyisi yleisilmailuliikenteeseen ja tarjoaisi palveluja vain tai pääasiassa yleisilmailun alalla.

(214)

Kun otetaan huomioon edellä esitetty ja se, että molemmat lentoasemat keskittyisivät halpa- ja tilauslentoihin, komissio katsoo, että tuki on kohdistettu lentoasemalle, joka kilpailisi suoraan toisen samalla vaikutusalueella toimivan lentoaseman kanssa ilman, että alueella olisi lentoasemapalvelujen kysyntää, jota jo olemassa oleva lentoasema ei voisi tyydyttää.

(215)

Näin ollen komissio katsoo, että kyseinen tuki vaikuttaisi kauppaan tavalla, joka on ristiriidassa yhteisen edun kanssa. Tätä päätelmää tukee se, ettei ole yleishyödyllistä tavoitetta, joka tuella pyrittäisiin saavuttamaan.

vi)   Tuen tarpeellisuus ja kannustava vaikutus

(216)

Komissio katsoo Puolan toimittamien tietojen perusteella, että investointikustannukset voivat olla alhaisemmat kuin rakennettaessa muita vastaavia alueellisia lentoasemia Puolassa. Tämä johtuu pääasiassa sotilaslentoaseman olemassa olevan infrastruktuurin käytöstä. Lisäksi Puola esittää, että ilman tukea lentoaseman pitäjä ei tekisi investointia.

(217)

Komissio huomauttaa lisäksi, että tämäntyyppisissä investoinneissa kannattavuusrajan saavuttamiseen tarvittava pitkä aika tarkoittaa, että julkinen rahoitus voisi olla tarpeen, jotta tuensaajan käyttäytymistä voidaan muuttaa niin, että tuensaaja jatkaa investointia. Koska investointihankkeen odotettua kannattavuutta ei voida osoittaa (ks. johdanto-osan 177 kappale) eikä markkinaolosuhteissa toimiva sijoittaja ryhtyisi tällaiseen hankkeeseen, on lisäksi itse asiassa todennäköistä, että tuki muuttaa lentoaseman pitäjän käyttäytymistä.

(218)

Koska selkeästi määriteltyä yleishyödyllistä tavoitetta ei ole, komissio toteaa kuitenkin, ettei tuen voida katsoa olevan tarpeellista eikä oikeassa suhteessa tavoitteeseen.

(219)

Komissio katsoo näin ollen, että Gdynian ja Kosakowon Gdynia-Kosakowon lentoasemayhtiölle myöntämä investointituki ei täytä vuonna 2005 annetuissa lentoliikenteen suuntaviivoissa vahvistettuja vaatimuksia ja ettei tuen voida katsoa soveltuvan sisämarkkinoille.

5.2.2   Toimintatuki

(220)

Komissio katsoo, että Gdynia-Kosakowon lentoasemayhtiön liiketappioiden rahoittaminen on toimintatukea, joka vähentää lentoaseman pitäjän juoksevia menoja. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan tällainen toimintatuki ei periaatteessa sovellu sisämarkkinoille. Vuonna 2005 annettujen lentoliikenteen suuntaviivojen mukaan lentoasemille myönnetty toimintatuki voidaan katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi vain poikkeuksellisesti ja tiukkojen edellytysten täyttyessä Euroopan köyhimmillä alueilla.

(221)

Komissio toteaa, että Gdynian lentoasema sijaitsee tällaisella alueella, johon sovelletaan SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdan poikkeusta, joten komission on arvioitava, voidaanko kyseistä toimintatukea pitää sisämarkkinoille soveltuvana alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen nojalla.

(222)

Alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen 76 kohdan mukaan toimintatuki voidaan sallia alueilla, joihin sovelletaan SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdan poikkeusta edellyttäen, että seuraavat kumulatiiviset perusteet täyttyvät: i) tuki edistää alueellista kehitystä, myöntäminen on perusteltua tuen laadun vuoksi ja ii) tuen taso on suhteessa niihin haittoihin, joita sillä pyritään lievittämään.

(223)

Puola on sitä mieltä, että toimintatuki on alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen 76 kohdan mukaista (ks. johdanto-osan 77–79 kappale).

(224)

Koska Gdanskin lentoasema palvelee jo Pommerin aluetta eikä uusi lentoasema paranna yhteyksiä alueelle, komissio ei voi katsoa, että tuki edistäisi alueellista kehitystä.

(225)

Komissio toteaa näin ollen, ettei toimintatuen voida katsoa olevan oikeassa suhteessa niihin haittoihin, joita sillä pyritään lievittämään, koska Pommerin alue ei näytä kärsivän liikenneyhteyksiä koskevista haitoista.

(226)

Lisäksi komissio katsoo, että arvioinnin kohteena oleva toimintatuki on osoitettu etukäteen määritellyn menokokonaisuuden rahoittamiseen. Kun otetaan huomioon 5.1.3 jaksossa esitetyt Gdynian lentoaseman liiketoimintasuunnitelmaa sekä ennustettujen tulojen ja kustannusten tasoa koskevat komission arviot, ei voida katsoa, että tuki olisi rajattu välttämättömään tai että se olisi myönnetty väliaikaisesti ja olisi asteittain vähenevää. Erityisesti kun otetaan huomioon lentoaseman pitäjän odotettuun kannattavuuteen liittyvä epävarmuus (ks. valtion tuen olemassaoloa koskeva jakso), tuen väliaikaisuutta ja asteittaista vähenemistä ei voida taata.

(227)

Komissio katsoo joka tapauksessa, että toimintatuen myöntäminen sellaisen investointihankkeen toiminnan varmistamiseksi, jolle on myönnetty sisämarkkinoille soveltumatonta investointitukea, on luonnostaan sisämarkkinoille soveltumatonta.

(228)

Näin ollen komissio katsoo, että Gdynian ja Kosakowon Gdynia-Kosakowon lentoasemayhtiölle myöntämä toimintatuki ei täytä alueellisia valtiontukia koskevissa suuntaviivoissa vahvistettuja soveltuvuusperusteita.

5.2.3   Päätelmä tuen soveltuvuudesta sisämarkkinoille

(229)

Näin ollen komissio katsoo, että Gdynia-Kosakowon lentoasemayhtiölle myönnetty valtiontuki ei sovellu sisämarkkinoille.

(230)

Komissio ei ole löytänyt muuta tuen soveltuvuutta sisämarkkinoille koskevaa säännöstä, jonka perusteella kyseinen tuki voitaisiin katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi perussopimuksen mukaisesti. Myöskään Puola ei ole vedonnut mihinkään tuen soveltuvuutta sisämarkkinoille koskevaan säännökseen eikä esittänyt perusteluja, joiden perusteella komissio voisi katsoa tuen soveltuvan sisämarkkinoille.

(231)

Investointituki ja toimintatuki, jotka Puola on myöntänyt tai aikoo myöntää Gdynia-Kosakowon lentoasemayhtiölle, eivät sovellu sisämarkkinoille. Puola on myöntänyt sääntöjenvastaisesti kyseessä olevat tuet, jotka ovat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan vastaisia.

6.   TAKAISINPERINTÄ

(232)

Kun komissio on todennut, että tuki ei sovellu sisämarkkinoille, sillä on SEUT-sopimuksen ja unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan toimivalta päättää, että kyseisen valtion on poistettava tuki tai muutettava sitä (61). Tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan valtiolle asetetulla velvollisuudella poistaa komission sisämarkkinoille soveltumattomaksi katsoma valtiontuki pyritään palauttamaan aikaisempi tilanne (62). Tuomioistuin on todennut, että tällainen tavoite on saavutettu, kun tuensaaja on palauttanut sääntöjenvastaisesti myönnetyt tuet ja tämän myötä menettänyt markkinoilla kilpailijoihinsa nähden saamansa edun ja kun ennen tuen maksamista vallinnut tilanne on palautettu (63).

(233)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (64) 14 artiklassa säädetään oikeuskäytännön mukaisesti seuraavaa: ”Sääntöjenvastaista tukea koskevissa kielteisissä päätöksissä komissio päättää, että asianomaisen jäsenvaltion on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet tuen perimiseksi takaisin tuensaajalta […].”

(234)

Näin ollen edellä mainittu valtiotuki on maksettava takaisin Puolan viranomaisille siltä osin kuin tuki on jo maksettu tuensaajalle,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1.   Valtiontuki, jonka Puola on myöntänyt Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan vastaisesti 28 päivän elokuuta 2007 ja 17 päivän kesäkuuta 2013 välisenä aikana yhtiölle Port Lotniczy Gdynia-Kosakowo sp. z o.o 91 714 000 Puolan zlotyn pääomasijoituksina, ei sovellu sisämarkkinoille.

2.   Valtiontuki, jonka Puola aikoo myöntää yhtiölle Port Lotniczy Gdynia-Kosakowo sp. z o.o 17 päivän kesäkuuta 2013 jälkeen Gdynia-Kosakowon sotilaslentoaseman muuttamiseen siviililentoasemaksi, ei sovellu sisämarkkinoille. Valtiontukea ei saa sen vuoksi myöntää.

2 artikla

1.   Puolan on perittävä 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tuki takaisin tuensaajalta.

2.   Takaisinperittävistä summista kertyy korkoa toisessa alakohdassa luetelluista päivämääristä alkaen määrien tosiasialliseen takaisinperintään saakka.

Takaisinperittävät määrät asetettiin tuensaajan käyttöön seuraavina ajankohtina:

a)

50 000 Puolan zlotya 28 päivänä elokuuta 2007;

b)

200 000 Puolan zlotya 4 päivänä maaliskuuta 2008;

c)

500 000 Puolan zlotya 11 päivänä syyskuuta 2008;

d)

1 345 000 Puolan zlotya 28 päivänä heinäkuuta 2009;

e)

4 361 000 Puolan zlotya 8 päivänä joulukuuta 2010;

f)

25 970 000 Puolan zlotya 8 päivänä heinäkuuta 2011;

g)

1 779 000 Puolan zlotya 1 päivänä syyskuuta 2011;

h)

31 009 000 Puolan zlotya 25 päivänä huhtikuuta 2012;

i)

6 469 000 Puolan zlotya 27 päivänä toukokuuta 2013;

j)

20 031 000 Puolan zlotya 17 päivänä kesäkuuta 2013.

3.   Korolle on laskettava korkoa komission asetuksen (EY) N:o 794/2004 (65) V luvun mukaisesti.

4.   Puolan on peruttava kaikki 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut vielä maksattamattomat tukierät tämän päätöksen tiedoksiantamispäivästä alkaen.

3 artikla

1.   Edellä 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tuki on perittävä takaisin välittömästi ja tosiasiallisesti.

2.   Puolan on varmistettava, että tämä päätös pannaan täytäntöön neljän kuukauden kuluessa sen tiedoksi antamisesta.

4 artikla

1.   Puolan on toimitettava komissiolle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksiantamisesta seuraavat tiedot:

a)

tuensaajalta takaisin perittävä kokonaismäärä (tuki ja siitä perittävä korko);

b)

yksityiskohtainen kuvaus toimenpiteistä, jotka on jo toteutettu tai joita suunnitellaan tämän päätöksen noudattamiseksi;

c)

asiakirjat, jotka osoittavat, että tuensaaja on määrätty maksamaan tuki takaisin.

2.   Puolan on ilmoitettava komissiolle tämän päätöksen täytäntöön panemiseksi toteutettavien kansallisten toimenpiteiden edistymisestä siihen saakka, kunnes 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuen takaisinperintä on saatettu loppuun. Puolan on annettava välittömästi komission pyynnöstä tiedot toimenpiteistä, jotka on jo toteutettu tai joita suunnitellaan tämän päätöksen noudattamiseksi. Puolan on annettava myös tarkat tiedot tuensaajalta jo perityistä tukimääristä ja koroista.

5 artikla

Tämä päätös on osoitettu Puolan tasavallalle.

Tehty Brysselissä 11 päivänä helmikuuta 2014.

Komission puolesta

Joaquín ALMUNIA

Varapuheenjohtaja


(1)  EUVL C 243, 23.8.2013, s. 25.

(2)  EY:n perustamissopimuksen 87 artiklasta tuli 1 päivänä joulukuuta 2009 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107 artikla ja perustamissopimuksen 88 artiklasta SEUT-sopimuksen 108 artikla. Asiasisällöltään nämä kaksi määräyskokonaisuutta ovat samanlaiset. Tässä päätöksessä SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklaan tehtyjä viittauksia on tarvittaessa pidettävä viittauksina perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklaan. SEUT-sopimuksella muutettiin myös tiettyjä käsitteitä. ’Yhteisö’ korvattiin ’unionilla’ ja ’yhteismarkkinat’’sisämarkkinoilla’. Tässä päätöksessä käytetään SEUT-sopimuksen terminologiaa.

(3)  Ks. alaviite 1.

(4)  Gdynian lentoaseman ja Gdanskin lentoaseman välinen etäisyys on maanteitse 26–29 kilometriä valitun reitin mukaan; lähde: Google Maps, Bing Maps. Gdanskin lentoaseman omistaa ja sitä ylläpitää julkisyhteisöjen perustama Gdansk Lech Wałęsa -lentoasemayhtiö. Yhtiön osakepääoma jakautuu omistajien kesken seuraavasti: Gdanskin kaupunki (32 %), Pommerin voivodikunta (32 %), ”Polish Airports” -valtionyhtiö (Przedsiębiorstwo Państwowe ”Porty Lotnicze”) (31 %), Sopotin kaupunki (3 %) ja Gdynian kaupunki (2 %). Gdansk Lech Wałęsa -lentoasema, jäljempänä ’Gdanskin lentoasema’, on Puolan kolmanneksi suurin lentoasema. Vuonna 2012 lentoaseman matkustajaliikenne oli 2,9 miljoonaa matkustajaa (2,7 miljoonaa reittiliikenteessä ja 0,2 miljoonaa tilauslentoliikenteessä).

Seuraavat kahdeksan lentoyhtiötä harjoittavat säännöllistä lentoliikennettä Gdanskin lentoasemalta (tammikuu 2014): Wizzair (22 kohdetta), Ryanair (7 kohdetta), Eurolot (4 kohdetta), LOT (2 kohdetta), Lufthansa (2 kohdetta), SAS (2 kohdetta), Air Berlin (1 kohde) ja Norwegian (1 kohde). Toukokuussa 2012 avatun uuden terminaalin ansiosta Gdanskin lentoaseman kapasiteetti on 5 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Puolan antamien tietojen mukaan (vuosille 2013–2015 kaavailtu) terminaalin laajennus nostaa lentoaseman kapasiteetin 7 miljoonaan matkustajaan. Myös Gdanskin lentoaseman investointiin on käytetty valtiontukea (ks. valtiontukiasiassa N 153/08 vuonna 2008 annettu komission päätös – 1,7 miljoonaa euroa (EUVL C 46, 25.2.2009, s. 7); valtiontukiasiassa N 472/08 vuonna 2009 annettu komission päätös, jonka seurauksena Puola myönsi Gdanskin lentoasemalle tukea noin 33 miljoonaa euroa (EUVL C 79, 2.4.2009, s. 2)).

(5)  Nykyinen Gdynia-Oksywien sotilaslentoasema sijaitsee Gdynian kaupungin ja Kosakowon kunnan välisellä rajalla.

(6)  Sopimuksen allekirjoittivat Pommerin viranomaiset, Gdanskin, Gdynian ja Sopotin kaupungit, Kosakowon kunta, Puolan valtion edustajat (Pommerin voivodialue, puolustusministeriö ja liikenneministeriö) ja Gdanskin lentoasema.

(7)  Tässä päätöksessä on käytetty vaihtokurssia 1 euro = 4 Puolan zlotya, joka vastaa vuoden 2010 keskimääräistä viikoittaista vaihtokurssia. Lähde: Eurostat.

(8)  Puolan näkemyksen mukaan yleisen edun mukaisiin tehtäviin liittyviä investointeja ovat muun muassa palomiehiä, tullivirkailijoita, lentoaseman vartijoita, poliiseja ja rajavartijoita varten tarvittavat rakennukset ja laitteet sekä lentoaseman aita ja sen videovalvonta.

(9)  Nimellismääräisenä.

(10)  Nettonykyarvo ilmaisee sen, ylittävätkö tietystä hankkeesta saatavat tuotot pääoman (vaihtoehto)kustannukset. Hankkeen katsotaan olevan taloudellisesti kannattava sijoitus, jos sillä on positiivinen nettonykyarvo. Investoinnit, joiden tuotot ovat pienemmät kuin pääoman (vaihtoehto)kustannukset, eivät ole taloudellisesti kannattavia. Pääoman (vaihtoehto)kustannukset näkyvät diskonttokorossa.

(11)  Päätearvo on kaikkien vastaisten kassavirtojen nykyarvo, kun yritys kasvaa tasaisesti ikuisesti (eli lentoaseman pitäjän oman pääoman arvo esitetyn liiketoimintasuunnitelman viimeisenä vuonna).

(12)  Komission tiedonanto – Yhteisön suuntaviivat lentoasemien rahoittamisesta ja alueellisilta lentoasemilta liikennöivien lentoyhtiöiden toiminnan aloittamista koskevasta valtiontuesta (EUVL C 312, 9.12.2005, s. 1).

(13)  Alueellisia valtiontukia koskevat suuntaviivat vuosille 2007–2013 (EUVL C 54, 4.3.2006, s. 13).

(14)  Sisäisellä tuottoprosentilla mitataan sijoittajan sijoittamalleen pääomalle saamaa tuottoa/voittoa.

(15)  Kyseisenä ajankohtana sovellettavat säännöt oli vahvistettu perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen 15 päivänä joulukuuta 2006 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1998/2006 (EUVL L 379, 28.12.2006, s. 5).

(16)  Investointihankkeen yleissuunnitelmassa määriteltiin lentoaseman muuttamiseen tarvittavat toimenpiteet.

(17)  Vapaa kassavirta yritykselle -mallia käytetään laskettaessa yrityksen tulos ennen korkoja ja veroja (EBIT) kunakin vuonna lisäten poistot ja kuoletukset (koska niihin ei liity maksutapahtumaa) ja vähentäen investointitarpeet, käyttöpääoman muutokset ja verot (ks. vuoden 2010 tutkimuksen taulukko 5).

(18)  Vapaa kassavirta yritykselle -laskelmat perustuvat (yhtiöön tuleviin ja yhtiöstä lähteviin) odotettuihin kassavirtoihin ennustejaksolla 2010–2040. Kassavirrat perustuvat liiketoimintasuunnitelmaan ja sen perustana oleviin oletuksiin liikenteestä, maksuista, toimintakustannuksista ja pääomainvestoinneista. Näin ollen vapaa kassavirta yritykselle -laskelmissa otetaan huomioon kaikki lentoaseman muuttamiseen liittyvät suunnitellut pääomainvestoinnit.

(19)  Keskimääräinen pääomakustannus on hinta, joka yhtiön odotetaan maksavan kaikille arvopaperinhaltijoilleen varojensa rahoittamiseksi.

(20)  Se perustuu seuraaviin arvoihin: riskitön korko […] prosenttia, luottoriskipreemio […] prosenttia, yhtiöveron verokanta 19 prosenttia, beeta […], markkinariskipreemio […] prosenttia sekä pääomarakenne, jossa velan osuus on […] prosenttia ja oman pääoman osuus […] prosenttia (ks. vuoden 2010 tutkimuksen kohta 4.4 sivulla 21). Komissio toteaa, että Puolan esittämät laskelmat näyttävät viittaavan siihen, että markkinaolosuhteissa toimivan sijoittajan testissä käytettiin keskimääräistä pääomakustannusta, jonka korkorakenne oli laskeva.

(21)  Päätearvo perustui […] prosentin tasaisen kasvun oletukseen.

(22)  Riskitön korko nostettiin […] prosenttiin ja beeta arvoon […]. Pääomarakennetta muutettiin lisäämällä velan osuutta ([…] prosenttia) ja pienentämällä oman pääoman osuutta ([…] prosenttia).

(23)  FCFE = FCFF + otetut luotot ja lainat – takaisin maksetut luotot ja lainat – luottojen ja lainojen korot. Toisin kuin FCFF-mallissa, FCFE-mallissa vapaa kassavirta diskontataan oman pääoman tuottoprosentilla, joka on aina suurempi kuin keskimääräinen pääomakustannus. Tämän vuoksi nettonykyarvo osoittaa, mikä osa sijoituksen tuotosta on osakkeenomistajien (pääomasijoittajien) käytettävissä. FCFE-mallin perusteella laskettu nettonykyarvo ei siten kuvaa sijoituksen kokonaistuottoa eli osakkeenomistajien saamaa tuottoa ja velkojien saamaa tuottoa.

(24)  Lentoasemayhtiöiden ja lentoasemapalveluja tarjoavien yhtiöiden tyypillisen rahoitusrakenteen erojen huomioon ottamiseksi oman pääoman tuottoa nostettiin ennen keskiarvojen laskemista.

(25)  Riskitön korko alennettiin […] prosenttiin ja beeta arvoon […].

(26)  Kolmen kaupungin alue on Pommerin kolmen suuren kaupungin (Gdansk, Gdynia ja Sopot) muodostama kaupunkialue. Alueella on nykyään kolme lentoasemaa: Lech Wałęsa -lentoasema Gdanskissa, Pruszcz Gdanskissa sijaitseva sotilaslentoasema sekä Gdynian ja Kosakowon rajalla sijaitseva sotilaslentoasema (Gdynia-Oksywie).

(27)  Asia C-35/96, komissio v. Italia, tuomio 18.6.1998 (Kok., s. I-3851); asia C-41/90, Höfner ja Elser, tuomio 23.4.1991 (Kok., s. I-1979, Kok. Ep. I, s. 147); asia C-244/94, Fédération Française des Sociétés d’Assurances ym. v. Ministère de l’Agriculture et de la Pêche, tuomio 16.11.1995 (Kok., s. I-4013); asia C-55/96, Job Centre coop.arl., tuomio 11.12.1997 (Kok., s. I-7119).

(28)  Asia 118/85, komissio v. Italia, tuomio 16.12.1987 (Kok., s. 2599); asia C-35/96, ks. edellä.

(29)  Yhdistetyt asiat T-455/08 ja T-443/08, Flughafen Leipzig-Halle GmbH ja Mitteldeutsche Flughafen AG v. komissio sekä Freistaat Sachsen ym. v. komissio, tuomio 24.11.2011 (Kok., s. II-1311), jonka unionin tuomioistuin on vahvistanut; asia C-288/11 P, Mitteldeutsche Flughafen ja Flughafen Leipzig-Halle v. komissio, tuomio 19.12.2012 (ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa); ks. myös asia T-128/98, Aéroports de Paris v. komissio, tuomio 12.12.2000 (Kok., s. II-3929), jonka yhteisöjen tuomioistuin on vahvistanut, asia C-82/01 P, tuomio 24.10.2002 (Kok., s. I-9297) ja asia T-196/04, Ryanair Ltd v. komissio, tuomio 17.12.2008 (Kok., s. II-3643).

(30)  Asiat C-159/91 ja C-160/91, Poucet v. AGF ja Pistre v. Cancava, tuomio 17.2.1993 (Kok., s. I-637, Kok. Ep. I, s. 27).

(31)  Asia C-364/92, SAT Fluggesellschaft v. Eurocontrol, tuomio 19.1.1994 (Kok., s. I-43, Kok. Ep. I, s. 1).

(32)  Komission päätös N 309/2002, tehty 19 päivänä maaliskuuta 2003, Ilmailun turvaaminen – 11. syyskuuta 2001 tapahtuneiden terrori-iskujen aiheuttamien kustannusten korvaaminen.

(33)  Asia C-343/95, Calì & Figli v. Servizi Ecologici Porto di Genova, tuomio 18.3.1997 (Kok., s. I-1547). Komission päätös N 309/2002, tehty 19 päivänä maaliskuuta 2003. Komission päätös N 438/02, tehty 16 päivänä lokakuuta 2002, Tuki satamaviranomaisille julkisten viranomaisten tehtävien suorittamiseksi.

(34)  Ks. alaviite 32.

(35)  Ks. erityisesti asia C-364/92, SAT Fluggesellschaft v. Eurocontrol, tuomio 19.1.1994 (Kok., s. I-43, 30 kohta, Kok. Ep. I, s. 1) ja asia C-113/07 P, Selex Sistemi Integrati v. komissio, tuomio 26.3.2009 (Kok., s. I-2207, 71 kohta).

(36)  Ks. muun muassa asia C-172/03, Wolfgang Heiser v. Finanzamt Innsbruck, tuomio 3.3.2005 (Kok., s. I-1627, 36 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

(37)  Ilmailulaki (Ustawa z dnia 3 lipca 2002 r. – Prawo lotnicze (Puolan virallinen lehti nro 130/2002, asiakohta 1112, sellaisena kuin se on muutettuna)), ks. muun muassa 74 ja 84 §.

(38)  Asia C-482/99, Ranska v. komissio, tuomio 16.5.2002 (Kok., s. I-4397).

(39)  Tuomio yhdistetyissä asioissa T-267/08 ja T-279/08, Nord-Pas-de-Calais, tuomio 12.5.2011 (Kok., s. II-1999, 108 kohta).

(40)  Asia C-305/89, Italia v. komissio (”Alfa Romeo”), tuomio 21.3.1991 (Kok., s. I-1603); asia T-296/97, Alitalia v. komissio, tuomio 12.12.2000 (Kok., s. II-3871).

(41)  Asia C-40/85, Belgia v. komissio, tuomio 10.7.1986 (Kok., s. 2321).

(42)  Vaikka komissio pyysi Puolan viranomaisia toimittamaan laskelmien perustana käytetyt Excel-taulukot kaavoineen, Puolan viranomaiset toimittivat Excel-taulukot ilman kaavoja.

(43)  Ks. alaviite 38.

(44)  Asia C-124/10 P, Euroopan komissio v. Électricité de France (EDF), tuomio 5.6.2012 (ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa), 85 kohta.

(45)  Ks. vuoden 2012 tutkimuksen kohta 4.7.5. Puolalta saatujen huomautusten mukaan Gdynian lentoasemaan tehdyt pääomasijoitukset olivat 26 päivänä kesäkuuta 2009 yhteensä 1,691 miljoonaa Puolan zlotya (noin 423 000 euroa). Vain […] miljoonaa Puolan zlotya (noin […] euroa) oli käytetty erilaisten hankkeen valmisteluun liittyvien tutkimusten rahoittamiseen.

(46)  Osakkaiden 11 päivänä maaliskuuta 2011 tekemän sopimuksen mukaan Gdynia sijoittaa rahasijoituksina yhteensä 59,048 miljoonaa Puolan zlotya (14,8 miljoonaa euroa) vuosina 2011–2013 ja Kosakowo apporttina (muuntamalla vuosittaisia vuokramaksuja osakkeiksi) vuosina 2011–2040.

(47)  Tämä oman pääoman arvo käsittää ajanjakson 2012–2040 kassavirtojen nettonykyarvon ja lentoaseman pitäjän vuodelle 2040 lasketun diskontatun päätearvon.

(48)  Ks. esimerkiksi Euroopan laajuisten liikenneverkkojen alalla myönnettävästä yhteisön rahoitustuesta 3 päivänä kesäkuuta 2009 tehty komission päätös K(2009) 4445.

(49)  Ks. alaviite 4.

(50)  Yleissuunnitelmaa koskeva toimeksianto annettiin helmikuussa 2010, ja suunnitelma valmistui marraskuussa 2010.

(51)  Gdanskin lentoaseman matkustajaliikenne (tuhatta matkustajaa vuodessa)

Toteutuneet matkustajamäärät

Vuosi

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

Matkustajien määrä

466

672

1 256

1 715

1 954

1 911

2 232

2 463

2 906

Odotettu matkustajamäärien kehitys

Vuosi

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

 

Matkustajien määrä

3 153

3 311

3 477

3 616

3 760

3 911

4 067

4 230

 

(52)  Halpalentoyhtiöiden lennot 64,5 prosenttia ja tilauslennot 7,5 %. Sekä vuonna 2009 että vuonna 2011 niiden yhteenlaskettu osuus oli 70 prosenttia.

(53)  Bydgoszczin lentoasema: Lähtevän matkustajan vakiomaksu on 30 Puolan zlotya (7,5 euroa); vakiolaskeutumismaksu on 45 Puolan zlotya/tonni (11,25 euroa) suurimman sallitun lentoonlähtöpainon kahdesta ensimmäisestä tonnista, 40 Puolan zlotya/tonni (10 euroa) suurimman sallitun lentoonlähtöpainon tonneista 2–15, 35 Puolan zlotya/tonni (8,75 euroa) suurimman sallitun lentoonlähtöpainon tonneista 15–40, 30 Puolan zlotya/tonni (7,5 euroa) suurimman sallitun lentoonlähtöpainon tonneista 40–60, 25 Puolan zlotya/tonni (6,25 euroa) suurimman sallitun lentoonlähtöpainon tonneista 60–80 ja 20 Puolan zlotya/tonni (5 euroa) jokaisesta 80 tonnia ylittävästä suurimman sallitun lentoonlähtöpainon tonnista; vakiopaikoitusmaksu on 8 Puolan zlotya/tonni/24 h (2 euroa; ensimmäiset neljä tuntia maksuttomia). Alennukset: Matkustajamaksun alennukset vaihtelevat 5 prosentista (jos lentoyhtiöllä on kuukaudessa 100–300 matkustajaa, jotka lähtevät Bydgoszczin lentoasemalta) 50 prosenttiin (jos lentoyhtiöllä on kuukaudessa yli 8 000 matkustajaa, jotka lähtevät Bydgoszczin lentoasemalta); laskeutumismaksu – 50 prosentin alennus yhteyden 12 ensimmäisen kuukauden ajan, 50 prosentin alennus laskeuduttaessa klo 14.00–20.00; laskeutumis- ja paikoitusmaksut: 10 prosenttia lentoyhtiölle, jos lentoja on 4–10 kuukaudessa, 15 prosenttia, jos lentoja on 11–30 kuukaudessa ja 20 prosenttia, jos lentoja on vähintään 31 kuukaudessa. Szczecinin lentoasema: Lähtevän matkustajan vakiomaksu on 35 Puolan zlotya (8,75 euroa); vakiolaskeutumismaksu on 70 Puolan zlotya/tonni (17,5 euroa); vakiopaikoitusmaksu on 8 Puolan zlotya/tonni/24 h (ensimmäiset kaksi tuntia maksuttomia). Alennukset: 20 prosentista (jos lentoyhtiö tarjoaa lähteville matkustajille yli 800 paikkaa viikossa) 90 prosenttiin (jos tarjottavien paikkojen määrä on yli 1 300).

(54)  Halpalentoyhtiöiltä perittäviä matkustajamaksuja koskeva laskelma.

(55)  Ks. alaviite 54.

(56)  Koska tutkimus tehtiin kesäkuussa 2012, analyysi perustuu tähän ajankohtaan.

(57)  Laajasti käytetty pääomasijoituspäätösten arviointimenetelmä on tarkastella yhtiön pääoman arvoa. Pääoman arvo on yhtiön arvo, joka on sen omistajien tai osakkeenomistajien käytettävissä. Pääoman arvo lasketaan laskemalla yhteen kaikki pääomasijoittajien käytettävissä olevat vastaiset kassavirrat, jotka on diskontattu asianmukaisella tuottoprosentilla. Diskonttokorkona käytetään yleensä pääoman kustannusta, joka kuvastaa kassavirtoihin liittyvää riskiä.

(58)  Gdanskin, Bydgoszczin ja Szczecinin lentoasemien maksujen lisäksi komissio tarkasteli myös joulukuussa 2012 avatulla alueellisella Lublinin lentoasemalla perittäviä maksuja. Lublinin lentoasemalla lähtevän matkustajan vakiomaksu on 34 Puolan zlotya (8,5 euroa); vakiolaskeutumismaksu on 36 Puolan zlotya/tonni; vakiopaikoitusmaksu on 15 Puolan zlotya/tonni/24 h (ensimmäiset neljä tuntia ovat maksuttomia). Jos lentoyhtiö avaa Lublinin lentoasemalla toimipaikan, lähtevän matkustajan maksu on 4,21–5,76 Puolan zlotya (1,05–1,44 euroa) viiden ensimmäisen kauden ajan (2,5 vuotta); paikoitus- ja laskeutumismaksuihin myönnetään 99 prosentin alennus. Viiden kauden jälkeen myönnetään alennuksia uusille yhteyksille. Matkustaja-, laskeutumis- ja paikoitusmaksujen alennukset vaihtelevat yhteyden ensimmäisen vuoden 95 prosentista viidennen vuoden 25–65 prosenttiin (matkustajien määrästä riippuen). Viidennen vuoden jälkeen myönnetään 60 prosentin alennus, jos lentoyhtiö käsittelee yli 250 000 Lublinin lentoasemalta lähtevää matkustajaa.

(59)  Asia T-214/95, Het Vlaamse Gewest v. komissio, tuomio 30.4.1998 (Kok., s. II-717).

(60)  Asia T 109/01, Fleuren Compost v. komissio, tuomio 14.1.2004 (Kok., s. II-127).

(61)  Asia C-70/72, komissio v. Saksa, 13 kohta.

(62)  Yhdistetyt asiat C-278/92, C-279/92 ja C-280/92, Espanja v. komissio, 75 kohta.

(63)  Asia C-75/97, Belgia v. komissio, 64–65 kohta.

(64)  Neuvoston asetus (EY) N:o 659/1999, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1999, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1).

(65)  Komission asetus (EY) N:o 794/2004, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 täytäntöönpanosta (EUVL L 140, 30.4.2004, s. 1).


LIITE

Tiedot saaduista tukimääristä, takaisinperittävistä tuista ja jo palautetuista tuista

Tuensaajan tiedot

Saadun tuen kokonaismäärä (1)

Takaisinperittävän tuen kokonaismäärä (1)

(Pääoma)

Palautetun tuen kokonaismäärä (1)

Pääoma

Korko

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


(1)  miljoonaa kansallisessa valuutassa.


12.12.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 357/89


KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014,

valtiontuesta SA.34445 (12/C), jonka Tanska on myöntänyt kiinteään omaisuuteen liittyvien omaisuuserien siirtoon FIH:lta Tanskan rahoitusvakausyhtiölle

(tiedoksiannettu numerolla C(2014) 1280)

(Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2014/884/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 108 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

on mainittujen artiklojen mukaisesti kehottanut jäsenvaltioita ja muita asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksensa (1),

sekä katsoo seuraavaa:

1.   MENETTELY

(1)

Tanskan valtio lisäsi pankin FIH Erhvervsbank A/S ja sen tytäryhtiöiden, jäljempänä ’FIH’, pääomaa 1,9 miljardilla Tanskan kruunulla ensisijaisen hybridipääoman muodossa Tanskan valtion rahoittamaa pääomanlisäystä koskevan lain mukaisesti (2).

(2)

Tanska ilmoitti 6 päivänä maaliskuuta 2012 valtiontukipaketista, joka on tarkoitus myöntää FIH:lle. Komissio hyväksyi esitetyt toimenpiteet (3) väliaikaisesti ja katsoi niiden soveltuvan sisämarkkinoille 29 päivänä kesäkuuta 2012 annetulla päätöksellä, jäljempänä ’pelastamis- ja aloittamispäätös’ (4).

(3)

Komissio aloitti samalla Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn, koska toimenpiteen asianmukaisuuteen, tuen rajoittamiseen välttämättömään vähimmäismäärään ja pankin oman rahoitusosuuden tasoon liittyy epäilyjä, erityisesti kun otetaan huomioon FIH:lle myönnettyjen arvoltaan alentuneita omaisuuseriä koskevista toimenpiteistä maksettavien korvausten vähäisyys.

(4)

FIH maksoi 2 päivänä heinäkuuta 2012 takaisin Tanskan valtion rahoittamaa pääomanlisäystä koskevan lain mukaisesti vuonna 2009 saamansa 1,9 miljardin Tanskan kruunun pääoman (5).

(5)

Tanska esitti 4 päivänä tammikuuta 2013 pelastamis- ja aloittamispäätöksen mukaisesti rakennesuunnitelman (6), jota se muutti myöhemmin. Tanska esitti 24 päivänä kesäkuuta 2013 lopullisen version kyseisestä suunnitelmasta, jäljempänä ’rakenneuudistussuunnitelma’.

(6)

Tanska esitti 3 päivänä helmikuuta 2014 FIH:n rakenneuudistukselle ehdot, jotka Tanska on sitoutunut panemaan täytäntöön, jäljempänä ’sitoumukset’.

(7)

Tanskan viranomaiset toimittivat lisätietoja 30 päivän kesäkuuta 2012 ja 3 päivän helmikuuta 2014 välisenä aikana.

(8)

Tanska hyväksyy asian kiireellisyyden vuoksi tämän päätöksen antamisen poikkeuksellisesti englannin kielellä (7).

2.   KUVAUS

2.1   TUENSAAJA

(9)

FIH on rajavastuuyhtiö, johon sovelletaan Tanskan pankkilainsäädäntöä ja jota valvoo Tanskan finanssivalvontaviranomainen. FIH perustettiin vuonna 1958, ja sen pääkonttori sijaitsee Tanskan Kööpenhaminassa. Se on kokonaan FIH Holding A/S:n, jäljempänä ’FIH Holding’, omistuksessa.

(10)

FIH-ryhmä koostuu FIH Holdingista ja FIH Erhvervsbankista sekä sen kokonaan omistamista tytäryhtiöistä. Nämä tytäryhtiöt ovat FIH Partners A/S (joka vastaa yritysrahoituksen liiketoimintasegmentistä), FIH Kapital Bank A/S, jäljempänä ’FIH Kapital Bank’ (8), FIH Realkredit A/S (joka on kiinnitysluottolaitos) ja FIH Leasing and Finans A/S. FIH:n liiketoimintaan kuuluu kolme segmenttiä: pankkitoiminta (9), markkinat (10) ja yritysrahoitus (11).

(11)

FIH Holdingin omistajat olivat 31 päivänä joulukuuta 2012 Tanskan työntekijöiden lisäeläkerahasto 48,8 prosentin osuudella, PF I A/S (12) 48,8 prosentin osuudella, hallintoneuvosto ja yritysjohto 2,3 prosentin osuudella ja FIH Holding itse 0,1 prosentin osuudella.

(12)

Vuoden 2011 lopussa FIH-ryhmän tase oli 84,16 miljardia Tanskan kruunua (11,28 miljardia euroa) ja sen kokonaispääomaosuus (13) oli 17,8 prosenttia. Kokonaispääomaosuus nostettiin 21,2 prosenttiin 31 päivään joulukuuta 2012 mennessä. FIH:n tase oli 31 päivänä joulukuuta 2012 yhteensä 60,76 miljardia Tanskan kruunua (8,1 miljardia euroa) (14) ja sen riskipainotettujen omaisuuserien arvo oli 29,84 miljardia Tanskan kruunua (3,98 miljardia euroa).

(13)

FIH on keskittänyt toimintansa keskipitkän aikavälin rahoituksen sekä riskinhallintaa koskevan neuvonnan ja yritysrahoituspalvelujen tarjoamiseen tanskalaisille yrityksille, joiden tase on yli 10 miljoonaa Tanskan kruunua (1,34 miljoonaa euroa). Alun perin FIH:n pankkitoiminta kattoi kolme segmenttiä: omaisuuden rahoituksen, yritysostorahoituksen ja yrityspankkitoiminnan.

(14)

FIH oli pelastamis- ja aloittamispäätöksen ajankohtana käyttöpääomalla mitattuna (15) Tanskan kuudenneksi suurin pankki, ja ryhmällä oli yhteensä yli 2 000 pankkiasiakasta. Samana ajankohtana FIH:n markkinaosuus pankki- ja kiinnitysluotoista oli arviolta 1,7 prosenttia. Markkinaosuus pk-yrityksille ja muille yrityksille myönnetyistä luotoista oli 2,5 prosenttia. Kesäkuussa 2012 FIH:n markkinaosuus yrityksille myönnetyistä luotoista oli 2,1 prosenttia (pankkien ja kiinnitysluottopankkien osalta).