(1)

Korean tasavallasta ja Malesiasta, jäljempänä ’asianomaiset maat’, peräisin olevien tiettyjen putkien liitososien, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’, tuonnissa voimassa olevat polkumyyntitoimenpiteet otettiin alun perin käyttöön neuvoston asetuksella (EY) N:o 1514/2002 (2), jäljempänä ’alkuperäiset toimenpiteet’.

(2)

Malesiaa koskeva voimassa oleva polkumyyntitulli on 75 prosenttia, lukuun ottamatta yritystä Anggerik Laksana Sdn Bhd, johon sovelletaan 59,2 prosentin suuruista polkumyyntitullia, ja yritystä Pantech Steel Industries Sdn Bhd, johon sovelletaan 49,9 prosentin suuruista polkumyyntitullia. Korean tasavallan osalta tulli on 44 prosenttia kaikille yrityksille.

(3)

Alkuperäiset toimenpiteet pidettiin voimassa neuvoston asetuksella (EY) N:o 1001/2008 (3), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EU) N:o 363/2010 (4), jäljempänä ’voimassa olevat toimenpiteet’.

(4)

Tämän menettelyn lisäksi polkumyyntitoimenpiteitä sovelletaan tarkasteltavana olevan tuotteen vientiin Kiinan kansantasavallasta ja Thaimaasta (5). Kiinasta peräisin olevaan tarkasteltavana olevaan tuotteeseen sovellettavat toimenpiteet laajennettiin koskemaan saman tuotteen Taiwanista (6), Indonesiasta (7), Sri Lankasta (8) ja Filippiineiltä (9) lähetettyä tuontia. Komissio käynnisti 3 päivänä syyskuuta 2014 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien putkien liitososien tuontiin sovellettavien ja Taiwania, Indonesiaa, Sri Lankaa ja Filippiinejä koskemaan laajennettujen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun. Se julkaisi vireillepanoilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä (10). Thaimaasta tapahtuvaa vientiä koskevien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolo on päättynyt.

(5)

Tammikuussa 2013 otettiin käyttöön toimenpiteitä, jotka koskevat Venäjältä ja Turkista (11) peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia.

(6)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, julkaisi 8 päivänä helmikuuta 2013 ilmoituksen (12) Korean tasavallasta ja Malesiasta peräisin olevien putkien liitososien tuontia koskevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon lähestyvästä päättymisestä.

(7)

Kesäkuun 26 päivänä 2013 komissio vastaanotti pyynnön kyseisiä toimenpiteitä koskevan toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta asetuksen (EY) N:o 1225/2009, jäljempänä ’perusasetus’, 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(8)

Pyynnön esitti teräksisten tyssähitsauksessa käytettävien liitososien valmistajien etuja valvova järjestö Defence Committee of the Steel Butt-Welding Fittings Industry of the European Union, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, joka edustaa tuottajia, joiden tuotanto muodostaa yli 40 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaistuotannosta unionissa.

(9)

Pyyntö perustuu siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon toistumiseen.

(10)

Komissio käynnisti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun 15 päivänä lokakuuta 2013 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Se julkaisi vireillepanoilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä (13).

(11)

Vireillepanoilmoituksessa komissio pyysi kaikkia asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Komissio ilmoitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta pyynnön esittäjälle, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, käyttäjille ja tuojille, Korean tasavallassa ja Malesiassa toimiville vientiä harjoittaville tuottajille sekä Korean ja Malesian viranomaisille ja pyysi niitä toimimaan yhteistyössä.

(12)

Kaikilla asianomaisilla osapuolilla oli tilaisuus esittää huomautuksensa tutkimuksen vireillepanosta ja pyytää saada tulla komission ja/tai kuulemismenettelystä kauppaan liittyvissä menettelyissä vastaavan neuvonantajan kuulemiksi.

(13)

Vireillepanoilmoituksessa komissio ilmoitti, että se mahdollisesti valitsee otoksen unionin tuottajista, tuojista ja korealaisista vientiä harjoittavista tuottajista perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

(14)

Vireillepanoilmoituksessa komissio ilmoitti, että se oli valinnut alustavasti unionin tuottajien otoksen, ja pyysi asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia. Otos valittiin tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana unionissa toteutuneiden samankaltaisen tuotteen tuotanto- ja myyntimäärien perusteella varmistaen maantieteellinen jakauma, ja se muodostui neljästä unionin tuottajasta tai unionin tuottajien ryhmästä (viisi yksittäistä yritystä), jotka sijaitsevat Saksassa, Ranskassa, Italiassa, Romaniassa ja Itävallassa. Huomautuksia ei esitetty, ja alustavasti valitut yritykset sisältyivät lopulliseen otokseen.

(15)

Menettelyn käynnistämisen jälkeen komission oli kuitenkin jätettävä otoksen ulkopuolelle kaksi unionin tuottajaa, koska ne eivät toimineet yhteistyössä. Kahden jäljelle jääneen yrityksen/yritysryhmän (kolme yksittäistä yritystä) osuus unionin tuotannosta oli 49 prosenttia ja unionin myynnistä 45 prosenttia ja niillä on tuotantolaitoksia kolmessa eri maassa. Näin ollen muutetun otoksen katsottiin yhä edustavan unionin tuotannonalaa.

(16)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja muodostaakseen tarvittaessa otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Yksikään tuoja ei kuitenkaan toiminut yhteistyössä tutkimuksessa.

(17)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja muodostaakseen tarvittaessa otoksen komissio pyysi kaikkia Koreassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Lisäksi komissio pyysi Korean tasavallan EU-edustustoa yksilöimään muut mahdolliset vientiä harjoittavat tuottajat, jotka ehkä haluaisivat osallistua tutkimukseen, ja/tai ottamaan niihin yhteyttä.

(18)

Kaksi korealaista vientiä harjoittavaa tuottajaa toimitti pyydetyt tiedot, mutta vain toinen niistä suostui toimimaan yhteistyössä tutkimuksessa ja osallistumaan otokseen. Sen vuoksi katsottiin, että korealaisia vientiä harjoittavia tuottajia koskeva otanta ei ollut tarpeellinen.

(19)

Malesiassa toimivien vientiä harjoittavien tuottajien vähäisen määrän vuoksi komissio ei katsonut vireillepanoilmoituksessa, että niitä koskeva otanta on tarpeen.

(20)

Komissio pyysi kaikkia vientiä harjoittavia tuottajia ilmoittautumaan 15 päivän kuluessa vireillepanoilmoituksen julkaisemisesta. Lisäksi komissio pyysi Malesian EU-edustustoa yksilöimään muut mahdolliset vientiä harjoittavat tuottajat, jotka ehkä haluaisivat osallistua tutkimukseen, ja/tai ottamaan niihin yhteyttä.

(21)

Komissio lähetti kyselylomakkeet kaikille otokseen valituille unionin yrityksille, yhteistyössä toimivalle korealaiselle yritykselle ja kaikille tiedossa oleville malesialaisille vientiä harjoittaville tuottajille.

(22)

Yksi unionin tuottaja ei palauttanut kyselylomaketta lainkaan, ja yksi toimitti vain osittaisen vastauksen eikä vastannut puutteista ilmoittavaan kirjeeseen. Nämä kaksi unionin tuottajaa jätettiin näin ollen otoksen ulkopuolelle (ks. edellä oleva 15 kappale). Yksi korealainen vientiä harjoittava tuottaja palautti kyselylomakkeen. Malesialaisista vientiä harjoittavista tuottajista yksikään ei palauttanut kyselylomaketta.

(23)

Komissio hankki ja todensi kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot määrittääkseen, onko polkumyynnin ja siitä aiheutuvan vahingon toistuminen todennäköistä ja onko toimenpiteiden käyttöönotto unionin edun mukaista. Tarkastuskäynnit tehtiin perusasetuksen 16 artiklan mukaisesti seuraavien yritysten toimitiloihin:

(24)

Polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä koskeva tutkimus kattoi 1 päivän lokakuuta 2012 ja 30 päivän syyskuuta 2013 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’.

(25)

Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin kaudella, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2010 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(26)

Komissio ilmoitti 12 päivänä syyskuuta 2014 kaikille asianomaisille osapuolille niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi ehdottaa voimassa olevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden soveltamisen jatkamista, ja kehotti kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia. Komissio tarkasteli asianomaisten osapuolten toimittamia huomautuksia ja otti ne huomioon soveltuvin osin.

(27)

Tarkastelun kohteena ovat Korean tasavallasta ja Malesiasta peräisin olevat raudasta tai teräksestä (ei kuitenkaan ruostumattomasta teräksestä) valmistetut putkien liitososat (muut kuin valetut osat, laipat ja kierteitetyt osat), joiden suurin ulkoläpimitta on enintään 609,6 mm, jollaisia käytetään tyssähitsauksessa tai muihin tarkoituksiin ja jotka nykyisin luokitellaan CN-koodeihin ex 7307 93 11 , ex 7307 93 19 ja ex 7307 99 80 , jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’ tai ’putkien liitososat’.

(28)

Tarkastelua koskevassa tutkimuksessa todettiin, että asianomaisissa maissa tuotetulla ja kotimarkkinoilla myydyllä ja/tai unioniin ja/tai muille vientimarkkinoille viedyllä tuotteella on samat fyysiset, tekniset ja kemialliset perusominaisuudet ja samat käyttötarkoitukset kuin unionin tuotannonalan unionissa myymillä tuotteilla.

(29)

Komissio katsoi, että kyseinen tuote on näin ollen perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu samankaltainen tuote.

(30)

Perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio tutki, johtaisiko toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti asianomaisista maisten tapahtuvan polkumyynnin toistumiseen.

(31)

Yksi suurimmista korealaisista putkien liitososien tuottajista, TK Corporation, toimi tutkimuksessa yhteistyössä. Kyseisen yhteistyössä toimineen yrityksen osuus Koreasta tulevasta putkien liitososien tuonnista oli 25–40 prosenttia (tarkkaa lukua ei anneta luottamuksellisuussyistä). TK Corporation palautti kyselylomakkeen komissiolle ja antoi tietoja kotimarkkina- ja vientimyynnistään sekä tuotantokustannuksistaan. Ottaen huomioon kyseisen yrityksen osuus Koreasta tapahtuvasta putkien liitososien viennistä komissio katsoi, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla Koreasta tapahtuvan polkumyynnin analyysi ja osa toistumista koskevasta analyysista voitiin tehdä yrityksen antamien tietojen perusteella. TK Corporationin antama vastaus tarkastettiin.

(32)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla Koreasta tuotiin unioniin vain vähäisiä määriä putkien liitososia (alle 50 tonnia). Osan tästä määrästä myi ainoa yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja TK Corporation. Mainittu määrä ei selvästikään ollut edustava, koska sen osuus TK Corporationin tuotannosta oli alle 0,1 prosenttia. Jäi myös epäselväksi, oliko TK Corporationin tuonnista maksettu polkumyyntitulli, mikä herättää epäilyjä siitä, oliko tavara tosiasiallisesti saapunut unionin tullialueelle. Lisäksi kyseinen myynti oli tarkoitettu kolmea tiettyä hanketta varten, jossa liitososia koskivat erityisvaatimukset (mistä syystä myynti ei ollut edustavaa), ja myynti tapahtui ”pakettina” muiden (pääasiassa ruostumattomasta teräksestä valmistettujen) liitososien kanssa. Edellä mainituista syistä TK Corporationilta unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tulevan putkien liitososien tuonnin perusteella ei voitu tehdä mielekästä analyysia polkumyynnistä.

(33)

Päätelmästä ilmoittamisen jälkeen TK Corporation totesi, että komission polkumyyntiä koskevan analyysin olisi pitänyt perustua yrityksen unioniin suuntautuvaan vientimyyntiin seuraavista syistä: i) yrityksen vientimyynti unioniin tarkastelua koskevalla ajanjaksolla oli merkittävä ja siten edustavaa, koska se sisälsi ”polkumyyntitullista huolimatta peräti 26 laskua ja 282 yksittäistä myyntitapahtumaa”; ii) polkumyyntitullimaksuihin liittyy epäselvyyksiä, koska osa myynnistä (joka on tarkoitettu offshore-hankkeeseen) ei ole polkumyyntitullin alaista ja toisaalta koska tuojat eivät aina maksaneet polkumyyntitullia tarkastelua koskevalla ajanjaksolla tapahtuneesta muusta myynnistä kyseisten tuotteiden virheellisen luokittelun seurauksena, minkä vuoksi tuojat eivät olleet tietoisia siitä, että niistä olisi pitänyt maksaa polkumyyntitulli. Tuojille on ilmoitettu tästä virheestä, ja ne ovat nyt maksaneet kyseiset polkumyyntitullit takautuvasti; ja iii) unioniin suuntautuvan vientimyynnin olosuhteet olivat tavanomaiset, sillä toimitusajat eivät olleet lyhyemmät eikä velotettuja hintoja ristiinkompensoitu.

(34)

Huomautuksia tarkasteltiin asianmukaisesti. TK Corporation ei kiistänyt, että sen unioniin tapahtuvan viennin määrä oli vähäinen sekä absoluuttisesti että suhteessa yrityksen samankaltaisen tuotteen kokonaistuotantoon (alle 0,1 prosenttia). Komissio katsoo kuitenkin, että näin vähäistä määrää, niin suhteellisesti kuin absoluuttisesti ilmaistuna, ei voida pitää edustavana.

(35)

Komissio ei voinut toimitettujen asiakirjojen perusteella varmistaa, mikä osuus TK Corporationin väitetystä unioniin suuntautuneesta myynnistä oli loppujen lopuksi luokiteltu ja tuotu asianmukaisesti; myöskään väitettä, jonka mukaan hintoja ei ollut ristiinkompensoitu, ei pystytty todentamaan eikä siten hyväksymään, sillä väitettä tukevat asiakirjat toimitettiin vasta tarkastuskäynnin jälkeen. Edellä 34 kappaleessa esitetyn päätelmän mukaisesti komission ei kuitenkaan kummassakaan tapauksessa ole tarpeen antaa lopullista päätelmää, koska edes koko ilmoitettu TK Corporationin unioniin suuntautuva myyntimäärä ei ole tarpeeksi edustava.

(36)

Näin ollen komissio vahvistaa, että TK Corporationin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla unioniin suuntautuvaa myyntiä ei voida käyttää mielekkään polkumyyntianalyysin perustana tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa.

(37)

Komissio tutki, onko polkumyynnin toistuminen todennäköistä, jos toimenpiteiden annetaan raueta. Tällöin tutkittiin seuraavat asiat: muihin kohteisiin suuntautuneen viennin hinta, tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Koreassa sekä unionin markkinoiden houkuttelevuus.

(38)

Koska putkien liitososien tuonti Koreasta unioniin oli vähäistä ja mainitun myynnin hintatiedot eivät ole luotettavia (ks. 32–36 kappale), komissio katsoi, että olisi käytettävä Koreasta muihin maihin suuntautuvan putkien liitososien myynnin tietoja, kun arvioidaan unioniin suuntautuvan viennin todennäköisiä hintoja siinä tapauksessa, että toimenpiteiden annetaan raueta.

(39)

Katsottiin aiheelliseksi tarkastella ensin Koreasta Yhdysvaltoihin tapahtuvaa myyntiä, koska kyseiset markkinat ovat — toisin kuin muut Korean vientikohteet — samansuuruiset kuin unionin markkinat ja niillä on sekä lukuisia koimaisia tuottajia että paljon tuontia ja alhaiset tuontitullit, mikä tekee niistä hyvin kilpaillut markkinat. Yhdysvallat on myös niin koko Korean kuin TK Corporationinkin tärkeimpiä vientikohteita.

(40)

Tutkimuksessa tutkittiin lisäksi kaikki muu Koreasta tapahtuva putkien liitososien vientimyynti.

(41)

Polkumyyntilaskelmat tehtiin sekä Yhdysvaltojen että kaikkien muiden vientikohteiden osalta (paitsi unionin osalta 32–36 kappaleessa esitetyistä syistä).

(42)

Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti TK Corporationin normaaliarvo määritettiin riippumattomien asiakkaiden kotimarkkinoilla tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamien tai maksettavaksi tulevien hintojen perusteella silloin, kun se oli mahdollista.

(43)

Niiden tuotelajien osalta, joiden kohdalla tämä ei ollut mahdollista, normaaliarvo muodostettiin perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(44)

Perustana käytettiin TK Corporationin kyselylomakkeessa ilmoittamia todellisia tuotantokustannuksia eli todellisia tuotantokustannuksia, joihin oli lisätty todelliset myynti-, yleis- ja hallintokustannukset sekä voitto perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

(45)

Kuten 32–36 kappaleessa selitettiin, TK Corporationin unioniin suuntautuvaa myyntiä ei voitu käyttää polkumyyntilaskelmissa, minkä vuoksi vientihintojen perustana käytettiin sen vientiä kolmansien maiden markkinoille.

(46)

Perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti käytettiin TK Corporationin vientihintaa muihin maihin, ja sitä oikaistiin noudettuna lähettäjältä -tasolle ottamalla huomioon soveltuvin osin muun muassa kuljetuskustannukset, tullit ja verot.

(47)

Painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti putkien liitososien vientihinnan painotettuun keskiarvoon noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(48)

Normaaliarvon ja vientihinnan välisen tasapuolisen vertailun varmistamiseksi otettiin huomioon eroavuudet hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa tekijöissä perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Tältä osin tehtiin oikaisuja sisämaarahti- ja merirahti-, vakuutus-, käsittely-, lastaus- ja liitännäiskustannusten huomioon ottamiseksi.

(49)

Tarkasteltavana olevan tuotteen eri tuotelajien erottamiseksi toisistaan käytettiin alkuperäisen tuotevalvontakoodimenettelyn (PCN) 11 numeron rakennetta, jolla eri tuotelajit jäsennettiin. Polkumyyntilaskelmat tehtiin käyttäen hiukan yksinkertaistettua 7 numeron PCN-rakennetta. Eritelmiä koskeva standardi ja materiaalin laatuasteet korvattiin yksinkertaistetulla kriteerillä, jolla erotettiin hiiliteräksestä ja seosteräksestä valmistetut tuotteet. Näin tehtiin, koska todettiin, että käytetyissä standardimääritelmissä (kuten ANSI tai EN) oli vain vähän eroavaisuuksia ja materiaalin laatuastejärjestelmä noudatti käytettyä standardia. Tästä syystä yksinkertaistettu järjestelmä nosti vastaavuustasoa polkumyyntilaskelmissa (ja vahinkolaskelmissa) tuhansien tuotevalvontakoodien osalta vääristämättä itse laskelman tulosta.

(50)

TK Corporation pyysi, että komissio nostaa alkuperäisen PCN-järjestelmän 16 numeron tasolle, mutta pyyntö evättiin, koska tuote voitiin luokitella tehokkaasti käytetyn järjestelmän avulla. Lisäksi olisi huomattava, että laskettu polkumyyntimarginaali (tai vahinkomarginaali) ei kuitenkaan muuttuisi merkittävästi sen mukaan, perustuuko se 7, 11 tai 16 numeroon, koska TK Corporationin myynnin keskimääräiset hinnat vaihtelivat huomattavasti eri markkinoilla.

(51)

Toinen laskemiseen liittyvä seikka koski polkumyyntilaskelmassa käytettävää määrään liittyvää menettelyä. TK Corporation väitti, että koska sen myyntilaskuissa, (potentiaalisten) asiakkaiden ohjehinnoissa ja tilinpidossa käytetään ”kappaleita” määrien ilmoittamiseen, kappaleita olisi käytettävä myös laskelman mittayksikkönä. Kyselylomakkeessa määrä pyydettiin ilmoittamaan painona, mutta osasta myyntiä TK Corporation ilmoitti määrän kappaleina. Tällaisen myynnin muuntamisen kappaleista painoksi teki TK Corporation puutteita koskevan prosessin yhteydessä. Komissio päätti, että painon ilmoittaminen on paras menettelytapa seuraavista syistä:

(52)

Lisäksi olisi huomattava, että lasketut polkumyyntimarginaalit eivät pääosin tuntuneet muuttuvan merkittävästi sen mukaan, perustuivatko ne kappaleisiin, koska TK Corporationin myynnin keskimääräisten hintojen todettiin vaihtelevan huomattavasti eri markkinoilla.

(53)

Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen TK Corporation esitti uudelleen huomautuksensa siitä, että komission olisi pitänyt käyttää polkumyyntilaskelmissaan kappalemäärää painon sijaan. Yksi perusteluista oli se, että TK Corporationin myynti- ja kustannustiedot ilmoitetaan kappaleina, ja näin ollen muuntaminen painoksi johtaisi vääristymiin polkumyyntilaskelmissa.

(54)

Vertailukelpoisuudesta unionin tuotannonalaan TK Corporation totesi, että komissio ei laskenut vahinkomarginaalia ja että polkumyyntimarginaalia varten ei ole tarpeen tehdä vertailua unionin tuotannonalan kustannusten ja myyntitietojen osalta. Lisäksi TK Corporation väitti, että myyntitapahtumissa käytetty (myös unionin tuotannonalan käyttämä) mittayksikkö on kappale eikä kilogramma tai tonni.

(55)

TK Corporation ei myöskään ymmärtänyt, miksi on oleellista, että unionin tullitoimipaikoissa ja Korean vientilastoissa tiedot ilmoitetaan painona.

(56)

Edellä esitettyjä huomautuksia tarkasteltiin asianmukaisesti. Ensiksi on tärkeää huomata, että TK Corporation ei toimittanut vaihtoehtoista polkumyyntilaskelmaa, joka olisi perustunut kappalemääriin. Vaikka yritys väittikin, että kappaleisiin perustuva laskelma antaisi tarkemman tuloksen, se ei tosiasiallisesti osoittanut sitä. Komissio toteaa uudelleen, että lasketut polkumyyntimarginaalit ovat huomattavat ja, kuten 52 kappaleessa selitetään, painon tai kappaleiden perusteella lasketuissa polkumyyntimarginaaleissa ei havaittu merkittäviä eroja. Toisin sanoen on kiistatonta, että laskettiinpa polkumyyntimarginaalit kummalla menetelmällä tahansa, tuloksena oli suuria marginaaleja. Lisäksi on tärkeää muistaa, että TK Corporation muunsi itse kappaleet painoksi myynti- ja kustannustietojensa osalta käyttäen omaa menettelyään. Niin ikään yrityksen omilla verkkosivuilla saatavilla olevassa luettelossa kullekin liitososalle ilmoitetaan likimääräinen paino.

(57)

Unionin tuotannonalan liiketapahtumat ilmoitetaan sekä painona että kappaleina, kuten komission todentamista laskuista käy ilmi. Laskutuksen lisäksi painon ilmoittaminen on menettely, jota käytetään tuotantokapasiteetin, -määrien ja -kustannusten määrittelyssä — eikä pelkästään unionissa vaan kaikkialla maailmassa, myös Koreassa. Raaka-aineet, jotka ovat tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannon merkittävin kustannustekijä, ostetaan tonneina. Muut tekijät, kuten energiankulutus ja työvoima- ja rahtikustannukset, lasketaan myös painon perusteella. Unionin tuotannonala määrittelee niin ikään asiakkaille vuoden lopussa myönnettävät alennukset asiakkaan ostaman määrän (tonneina) eikä kappalemäärien perusteella. Lisäksi tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa oli laskettava myös hinnan alittavuuden marginaalit (mikä myös tehtiin, ks. 98–105 kappale), minkä vuoksi 54 kappaleessa esitetty väite, jonka mukaan Korean ja unionin tuotannonalan tietoja ei ole tarpeen verrata, on virheellinen.

(58)

Tässä tutkimuksessa kerätyt ja käytetyt maailmanlaajuiset tilastot, jotka sisältävät myös Korean vientitilastot ja unionin tullitilastot, ilmaistaan painona. Niitä käytettiin muun muassa analysoitaessa tarkasteltavana olevan tuotteen vientiä Koreasta unioniin ja kolmansiin maihin. Jotta voitiin määrittää TK Corporationin osuus tästä viennistä ja verrata sen myyntimääriä unioniin kyselyvastauksessa ilmoitettuihin määriin, oli tarpeen muuntaa TK Corporationin tiedot painoksi, sillä Korean vientitilastojen ja unionin tullitilastojen muuntaminen kappaleiksi ei olisi ollut mahdollista.

(59)

On vielä syytä huomata, että myös aiemmissa tutkimuksissa (kuten alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönottoon johtaneessa tutkimuksessa ja nykyisten toimenpiteiden käyttöönottoon johtaneessa ensimmäisessä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa) ja uudemmissa tutkimuksissa, jotka koskivat saman tuotteen tuontia Venäjältä ja Turkista, käytettiin painoon perustuvaa menettelyä.

(60)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että väite, jonka mukaan laskelmien olisi perustuttava kappalemääriin, on hylättävä.

(61)

Tällä tavalla TK Corporationille lasketut polkumyyntimarginaalit olivat vientikohteen mukaan 46 ja 27 prosenttia.

(62)

Komissio ei saanut tutkimuksessa tietoa Korean kokonaistuotantokapasiteetista ja käyttämättömästä kapasiteetista miltään muulta korealaiselta tuottajalta kuin TK Corporationilta. Tästä syystä komission oli tehtävä päätelmät tältä osin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti; komission käytettävissä olevat tiedot koostuvat näin ollen TK Corporationin toimittamista todennetuista tiedoista, jotka koskivat vain kyseistä yritystä, sekä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevaan tarkastelupyyntöön sisältyneistä koko maata koskevista tiedoista.

(63)

TK Corporationin ilmoittamat tiedot käyttämättömästä kapasiteetista todennettiin. Ekstrapoloimalla TK Corporationin ilmoittama käyttämätön kapasiteetti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla suhteessa sen osuuteen Korean kokonaisvientimäärästä komissio laski, että Korean käyttämätön kapasiteetti olisi yhteensä vähintään 15 000 tonnia, joka on noin 25 prosenttia unionin kokonaiskulutuksesta. Tällaisen laskelman yhteydessä on kuitenkin syytä huomata, että tuotannon määrä verrattuna kokonaiskapasiteettiin on suuressa määrin yrityskohtainen, ja vaikka TK Corporation onkin yksi suurimmista korealaisista samankaltaisen tuotteen tuottajista, se on kuitenkin vain yksi monista eikä suinkaan merkittävin. Sen vuoksi komissio vertasi tätä päätelmää pyynnössä esitettyihin tietoihin.

(64)

Pyynnössä esitetyt tiedot käyttämättömästä kapasiteetista perustuivat pyynnön esittäjän arvioihin kaikkien korealaisten tuottajien kapasiteetista ja tuotantoluvuista. Kolmen suurimman tuottajan tuotantokapasiteetin arvioinnissa käytettiin julkisesti saatavilla olevia tietoja. Muiden (paljon pienempien) korealaisten tuottajien osalta julkisia tietoja ei ollut saatavilla, minkä vuoksi pyynnön esittäjä käytti muita kohtuullisia menetelmiä niiden tuotantokapasiteetin arviointiin. Lisäksi pyynnön esittäjä otti käyttämättömän kapasiteetin arvioinnissa huomioon tietyntasoisen kotimaisen kulutuksen, tuonnin Koreaan ja viennin Koreasta. Sekä tuotantokapasiteetin että käyttämättömän kapasiteetin osalta tehtiin asianmukaisia vähennyksiä sellaisten tuotelajien tuotannon huomioon ottamiseksi, jotka eivät kuulu kyseessä olevan tuotemääritelmän piiriin. Näiden tietojen kokonaisuutta pidettiin selkeästi kattavampana ja tyhjentävämpänä kuin 63 kappaleessa tarkoitettuja tietoja. Ei ole saatu huomautuksia, joissa nämä luvut kiistettäisiin. Näin ollen käytettävissä olevien tosiasioiden perusteella Korean käyttämättömän kapasiteetin arvioidaan olevan 119 300 tonnia, mikä jo sinänsä on kaksinkertainen määrä verrattuna unionin markkinoihin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(65)

On syytä muistaa, että putkien liitososia käytetään pääasiassa öljy- ja kaasuteollisuudessa, rakentamisessa, energiantuotannossa, laivanrakennuksessa ja teollisuuslaitoksissa. Mikään käytettävissä olevista tiedoista ei viittaa näiden sektorien huomattavaan kasvuun Koreassa, ja siksi katsotaan Korean kotimarkkinat pysyvät varsin vakaina tulevina vuosina eivätkä tarjoava huomattavia kasvumahdollisuuksia korealaisille putkien liitososille. Korean lisäksi näiden tuotannonalojen päävientimarkkinat ovat unioni, Yhdysvallat, Lähi-idän maat ja Kaakkois-Aasia. Tutkimuksen aikana kerätyt tiedot eivät anna aihetta olettaa, että kyseisten markkinoiden kysyntä vähenisi tai kasvaisi merkittävässä määrin tulevina vuosina.

(66)

Koreasta viedään jo suuria määriä Yhdysvaltoihin, Lähi-idän maihin ja Kaakkois-Aasiaan, minkä vuoksi nämä markkinat eivät tarjoa merkittävää kasvupotentiaalia Korean tuotannonalalle. On myös syytä muistaa, että vienti Koreasta Yhdysvaltoihin tapahtuu merkittävällä polkumyynnillä (46 prosenttia). Unionin markkinat, jotka ovat maailmanlaajuisesti yhdet suurimmista markkinoista, ovat siksi houkuttelevat kasvumarkkinat, jos toimenpiteet kumotaan, koska nykyisten polkumyyntitoimenpiteiden vuoksi korealaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät ole vielä pystyneet täysin hyödyntämään niiden potentiaalia.

(67)

Koon ja markkinaolosuhteiden kannalta Yhdysvaltojen ja unionin markkinat ovat samanlaiset. Molemmilla markkinoilla on suuri määrä kotimaisia tuottajia, ja tuonnilla on merkittävä markkinaosuus. Tutkimuksessa kävi ilmi, että keskimääräinen myyntihinta unionin markkinoilla (kun otetaan huomioon sekä unionin tuottajien kokonaismyynti että unioniin tullut tuonti) oli 2 600 euroa/tonni. Keskimääräinen unionin markkinoiden hinta on siten samantasoinen kun korealaisten vientiä harjoittavien tuottajien Yhdysvaltojen markkinoilla saama hinta (2 700 euroa/tonni) sillä erotuksella, että Yhdysvalloissa niihin ei sovelleta polkumyyntitullia. Koreasta unioniin suuntautuvan myynnin vähäisyys tällä hetkellä johtuu sen vuoksi todennäköisesti tarkasteltavana olevaan tuotteeseen kohdistuvista voimassa olevista toimenpiteistä. On syytä muistaa, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla Yhdysvallat olivat korealaisten viejien suurin vientimarkkina. Tämä osoittaa, että unioni olisi houkutteleva markkina korealaisille viejille, ja jos tullit kumotaan, voidaan olettaa, että unionin markkinat houkuttelisivat yhtä suuria tuontimääriä kuin Yhdysvaltojen markkinat. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla Koreasta peräisin olevien putkien liitososien osuus kaikesta putkien liitososien tuonnista Yhdysvaltoihin oli 20–25 prosenttia, ja niiden markkinaosuus Yhdysvaltojen markkinoista oli 10–15 prosenttia (tarkkoja lukuja ei ilmoiteta luottamuksellisuussyistä). Toisin sanoen korealaiset tuottajat todennäköisesti hyödyntävät käytettävissä olevaa ylimääräistä kapasiteettia (ks. 64 kappale) päästäkseen takaisin unionin markkinoille, jos toimenpiteet kumotaan.

(68)

Kuten edellä 39 kappaleessa selitetään, Yhdysvaltojen lisäksi ei olemassa toista Korean vientikohdetta, jonka perusteella voitaisiin tehdä luotettava analyysi unionin markkinoiden kehityksestä siinä tapauksessa, että toimenpiteiden annetaan raueta. Sen vuoksi tässä analyysissä ei katsota, että kaiken muihin kohteisiin kuin unioniin tai Yhdysvaltoihin suuntautuneen vientimyynnin yhdistäminen antaisi tulokseksi luotettavat keskimääräiset hinnat, koska näillä (paljon pienemmillä) markkinoilla vallitsee erilaiset olosuhteet. Kun otetaan huomioon edellä kuvatut tähän analyysiin kohdistuvat rajoitukset ja mainittujen ”muiden markkinoiden” lähitulevaisuuden kasvupotentiaalin puuttuminen, ei voida olettaa, että nämä markkinat ottaisivat vastaan huomattavia määriä lisätuontia Koreasta.

(69)

Edellä esitetyn perusteella on todennäköistä, että polkumyynti toistuu, jos toimenpiteiden annetaan raueta. Tutkimus osoitti, että Koreasta Yhdysvaltoihin ja muihin kolmansiin maihin suuntautuva putkien liitososien vientimyynti tapahtui polkumyynnillä; polkumarginaali Yhdysvaltojen osalta oli 46 prosenttia ja muiden kolmansien maiden osalta 27 prosenttia.

(70)

Lisäksi Koreassa oli unionin kulutukseen nähden merkittävä määrä käyttämätöntä kapasiteettia tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Jos tämä kapasiteetti käytettäisiin unioniin suuntautuvaan vientiin ja hintakilpailuun unionin tuottajien tai kolmansista maista tulevan merkittävän tuonnin kanssa, on erittäin todennäköistä, että vienti tapahtuisi polkumyyntihinnoin.

(71)

Koska yksikään malesialaisista vientiä harjoittavista tuottajista ei toiminut yhteistyössä, yleisanalyysi oli tehtävä komission muista lähteistä saamien tietojen perusteella. Perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti komissio tarkasteli tätä varten eri tilastolähteitä. Perusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan mukaisesti kerätyistä tuontitilastoista (14 artiklan 6 kohdan mukainen tietokanta) saatiin parhaimmat käytettävissä olevat tiedot, joiden perusteella laskettiin unionin markkinoiden tuontimäärät ja -hinnat. Muita lähteitä, kuten Eurostatia, ei käytetty, koska tarkasteltavana olevaa tuotetta ei voitu erottaa muista samalla 8 numeron koodilla luokitelluista tuotteista.

(72)

14 artiklan 6 kohdan mukaisesta tietokannasta kävi ilmi, että Malesiasta ei ollut tuontia unionin markkinoille. Sen vuoksi pääteltiin, että polkumyynti Malesiasta ei jatkunut tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(73)

Komissio tutki, onko polkumyynnin toistuminen todennäköistä, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Tällöin tutkittiin seuraavat asiat: muihin kohteisiin suuntautuneen viennin hinta, tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Malesiassa sekä unionin markkinoiden houkuttelevuus.

(74)

Koska Malesiasta ei tuotu putkien liitososia unionin markkinoille, komission oli käytettävä muuta maata koskevia tietoja. Yhdysvallat katsottiin soveltuvaksi, koska sen markkinat ovat samankokoiset kuin unionin markkinat, kotimaisia tuottajia on paljon mutta myös tuonnin osuus suuri, mistä syystä kyseiset markkinat ovat erittäin kilpaillut. Lisäksi Yhdysvallat on selkeästi suurin Malesiasta peräisin olevan viennin kohde, jonka osuus Malesian viennistä tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana oli 87 prosenttia. Tällaista lähestymistapaa käytettiin jo niin edellisessä Malesiaa koskevassa tutkimuksessa kuin vahingon toistumisen todennäköisyyttä koskevassa arvioinnissa.

(75)

Koska yksikään malesialainen vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut yhteistyössä, normaaliarvo laskettiin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti tarkastelupyynnössä annettujen tietojen perusteella eli arvioitujen tuotantokustannusten, joihin lisättiin 6 prosenttia myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia sekä voittoa, perusteella ilmaistuna prosentteina noudettuna lähettäjältä -tason kustannuksista. Edellä mainittua prosenttiosuutta pidetään kohtuullisena. Tätä tukee se, että ainoan tässä menettelyssä yhteistyössä toimineen yrityksen (TK Corporation) vastaava luku oli selvästi enemmän kuin 6 prosenttia.

(76)

Koska yksikään malesialainen vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut yhteistyössä, vientihinta laskettiin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käyttämällä Malesiasta Yhdysvaltoihin suuntautuvan tarkasteltavana olevan tuotteen viennin hintoja, jotka saatiin Yhdysvaltojen tuontitilastoista.

(77)

Painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti putkien liitososien vientihinnan painotettuun keskiarvoon noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(78)

Normaaliarvon ja vientihinnan välisen tasapuolisen vertailun varmistamiseksi otettiin huomioon eroavuudet hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa tekijöissä perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Tältä osin 75 kappaleessa mainitut myynti-, yleis- ja hallintokustannukset sekä voittoprosentti laskettiin noudettuna lähettäjältä -tasolla eikä niihin sisältynyt sisämaarahti- ja merirahti-, vakuutus-, käsittely-, lastaus- ja liitännäiskustannuksia.

(79)

Edellä kuvatun menettelyn, jota käytettiin myös ensimmäisessä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa, jolla niiden voimassaoloa jatkettiin, jäljempänä ’voimassa olevat toimenpiteet’, perusteella laskettu polkumyyntimarginaali oli 57,7 prosenttia.

(80)

Koska Malesiassa yksikään yritys ei toiminut yhteistyössä, tuotantokapasiteetista ja käyttämättömästä kapasiteetista ei toimitettu mitään tietoja. Pyynnössä esitetyt tiedot viittaavat siihen, että Malesiassa kapasiteettia on käytössä kaiken kaikkiaan noin 55 000 tonnia ja käyttämätöntä kapasiteettia on 27 000 tonnia. Tähän määrään johtavassa analyysissä oli jätetty pois muiden tuotteiden tuotantokapasiteetti, ja sitä pidettiin näin ollen kohtuullisena. Malesian 27 000 tonnin käyttämätön kapasiteetti vastaa noin 40 prosenttia unionin kokonaiskulutuksesta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(81)

Kuten 65 kappaleessa selitetään, tärkeimpien tuotetta käyttävien tuotannonalojen maailmanlaajuisten markkinoiden kehityksen kannalta unionin markkinat ovat yksi putkien liitososien tärkeimmistä markkinoista, eikä tiedossa ole mitään, minkä perusteella voisi odottaa, että markkinat pienenisivät tai kasvaisivat merkittävässä määrin tulevina vuosina.

(82)

Tutkimus on osoittanut, että unionin tuottajien myyntihinnat unionin markkinoilla ovat korkeammat kuin Malesian vientihinnat muilla vientimarkkinoilla, varsinkin Yhdysvaltojen markkinoilla. Keskimääräinen unionin markkinahinta on 2 600 euroa/tonni, kun taas Yhdysvaltojen tilastojen mukaan keskimääräinen Yhdysvaltojen tuontihinta Malesiasta tulevalle tuonnille on 1 600 euroa/tonni. Näin ollen unionin markkinat olisivat houkuttelevat malesialaisille viejille, jos toimenpiteet kumotaan. Tämä on oleellista, kun otetaan huomioon Malesian käyttämätön kapasiteetti, mutta on myös muistettava, että tällä hetkellä 87 prosenttia Malesian viennistä suuntautuu Yhdysvaltoihin, jossa malesialaiset vientiä harjoittavat tuottajat myyvät huomattavasti alhaisempaan hintaan.

(83)

Edellä esitetyn perusteella on todennäköistä, että polkumyynti toistuu, jos toimenpiteiden annetaan raueta. Todettiin, että Malesiasta Yhdysvaltoihin suuntautuva putkien liitososien myynti tapahtui polkumyynnillä ja että polkumyyntimarginaali oli 57,7 prosenttia.

(84)

Lisäksi Malesiassa oli unionin kulutukseen nähden merkittävä määrä käyttämätöntä kapasiteettia tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Kun otetaan huomioon unionin hintataso, tämä kapasiteetti kohdistetaan todennäköisesti ainakin osittain unioniin suuntautuvaan vientiin, jos toimenpiteet kumotaan. Voidaan myös olettaa, että siinä tapauksessa suuri osuus Yhdysvaltoihin tapahtuvasta viennistä suunnataan unioniin, koska unionin markkinoiden hinnat ovat korkeammat kuin Yhdysvaltojen markkinoiden hinnat.

(85)

Edellä esitettyjen seikkojen eli korkeiden polkumyyntimarginaalien ja kyseisissä maissa käytettävissä olevan suuren käyttämättömän kapasiteetin sekä maiden suuren vientikapasiteetin ja unionin markkinoiden houkuttelevuuden perusteella voidaan päätellä, että polkumyynnillä Korean tasavallasta ja Malesiasta tapahtuva tuonti unioniin jatkuisi, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(86)

Unionin tuotannonalalla ei tapahtunut mitään suuria rakenteellisia muutoksia verrattuna tilanteeseen, joka kuvattiin 3 kappaleessa mainitussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1001/ 2008. Unionissa 22 tuottajan tiedettiin valmistavan samankaltaista tuotetta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’.

(87)

Unionin kokonaistuotanto oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla noin 57 736 tonnia. Komissio päätyi tähän lukuun kaikkien unionin tuotannonalasta käytettävissä olevien tietojen perusteella eli otokseen kuuluneita yrityksiä koskevien tietojen ja pyynnön esittäjän toimittamien tietojen perusteella.

(88)

Tutkimuksessa otokseen kuuluneiden yritysten/yritysryhmien osuus unionin tuotannosta oli 49 prosenttia ja unionin myynnistä 45 prosenttia (ks. 15 kappale). Otoksesta saadut tiedot edustavat siten unionin tuotannonalaa.

(89)

Komissio määritteli unionin kulutuksen seuraavien perusteella: i) unionin tuotannonalan myynnin määrä unionin markkinoilla pyynnön esittäjän toimittamien tietojen mukaan ja ii) tuonti kolmansista maista 14 artiklan 6 kohdan mukaisesta tietokannasta saatujen tietojen perusteella.

(90)

Unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 1

Unionin kulutus (tonnia)

(91)

Vuonna 2011 kulutus kasvoi 12 prosenttia vuoden 2010 tasosta. Kulutus laski uudelleen vuonna 2012 mutta pysyi vuoden 2010 tason yläpuolella (6 % kasvua). Vuoden 2010 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana unionin kulutus väheni 8 prosenttia.

(92)

Komissio määritti tuonnin määrän 14 artiklan 6 kohdan mukaisesta tietokannasta saatujen tietojen perusteella. Tuonnin markkinaosuus määritettiin 14 artiklan 6 kohdan mukaisesta tietokannasta saatujen tietojen ja pyynnön esittäjän toimittamien tietojen perusteella.

(93)

Tuonti Korean tasavallasta unioniin kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Tuontimäärä (tonnia) ja markkinaosuus

(94)

Tarkastelujaksolla tuonti Korean tasavallasta oli erittäin vähäistä verrattuna unionin kokonaiskulutukseen. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla määrä väheni edelleen 18 tonniin. Tuonti on ollut vähäistä sen jälkeen, kun alkuperäiset toimenpiteet otettiin käyttöön vuonna 2002, mistä syystä sen voidaan katsoa johtuvan voimassa olevista polkumyyntitoimenpiteistä.

(95)

Komissio määritti tuonnin määrän 14 artiklan 6 kohdan mukaisesta tietokannasta saatujen tietojen perusteella. Tuonnin markkinaosuus määritettiin 14 artiklan 6 kohdan mukaisesta tietokannasta saatujen tietojen ja pyynnön esittäjän toimittamien tietojen perusteella.

(96)

Tuonti Malesiasta unioniin kehittyi seuraavasti:

Taulukko 3

Tuontimäärä (tonnia) ja markkinaosuus

(97)

Tarkastelujaksolla tuonti Malesiasta oli erittäin vähäistä verrattuna unionin kokonaiskulutukseen. Eniten (silti hyvin vähäinen määrä) tuotiin vuonna 2010 (19,4 tonnia), mutta vuoden 2010 jälkeen tuonti käytännöllisesti katsoen loppui. Tuonnin taso on vaihdellut sen jälkeen, kun alkuperäiset toimenpiteet otettiin käyttöön vuonna 2002, mutta ei ole missään vaiheessa yltänyt tasolle, jolla se oli ennen toimenpiteiden käyttöönottoa. Tästä syystä voidaan katsoa, että tuonnin hyvin vähäinen määrä vuonna 2002 tapahtuneen alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen johtuu voimassa olevista polkumyyntitoimenpiteistä.

(98)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla se vähäinen määrä, jonka tutkimuksessa yhteistyössä toiminut yritys (TK Corporation) toi unioniin, tapahtui merkittävästi unionin tuotannonalan hintoja alhaisemmilla hinnoilla (CIF-hinta). Kuten 32 kappaleessa todetaan, on kuitenkin kyseenalaista, saapuivatko tavarat tosiasiallisesti unionin tullialueelle.

(99)

Joka tapauksessa tuonti Koreasta unioniin oli erittäin vähäistä, sillä sen osuus unionin markkinoista oli ainoastaan 0,03 prosenttia (ks. 32 kappale ja taulukko 2). Koska tuonnin määrä Korean tasavallasta unioniin oli vähäinen ja tuotelajeja on useita, tuotteen hintoja ei voitu käyttää hinnan alittavuuden määrittämiseen.

(100)

Sen vuoksi Komissio käytti sen sijaan Koreasta Yhdysvaltoihin ja muihin maihin suuntautuneen viennin hintoja määrittääkseen, mikä hinnan alittavuus olisi ollut, jos korealaiset yritykset myisivät kyseisillä hinnoilla unioniin.

(101)

Koska TK Corporationin maailmanlaajuinen vienti on noin 25–40 prosenttia Koreasta peräisin olevasta putkien liitososien kokonaisviennistä, sen myynnin katsottiin edustavan Korean vientimyyntiä. Näin ollen vertailussa käytettiin kyseisiä hintoja. Komissio oikaisi hintoja ylöspäin ottaakseen asianmukaisesti huomioon tulli-, lastaus- ja käsittelymaksut.

(102)

Näin laskettu hinnan alittavuuden marginaali oli 17 prosenttia Yhdysvaltoihin suuntautuneen myynnin osalta ja 10 prosenttia maailmanlaajuisen myynnin osalta.

(103)

Yksikään malesialainen yritys ei toiminut yhteistyössä tutkimuksessa. 14 artiklan 6 kohdan mukaisesta tietokannasta saatujen tilastotietojen perusteella tuonti unioniin oli tarkastelua koskevalla ajanjaksolla vähäistä (ks. taulukko 3). Koska tuonnin määrä Malesiasta unioniin oli vähäinen ja tuotelajeja on useita, tuotteen hintoja ei voitu käyttää hinnan alittavuuden määrittämiseen.

(104)

Tästä syystä komissio käytti hinnan alittavuuden määrittämiseen samaa menettelyä kuin aiemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa eli vertasi keskenään Malesian vientihintoja Yhdysvaltoihin ja unionin markkinoiden myyntihintoja. Komissio oikaisi hintaa ottaakseen asianmukaisesti huomioon tulli-, lastaus- ja käsittelymaksut.

(105)

Näin laskettu hinnan alittavuuden marginaali oli 34 prosenttia Yhdysvaltoihin suuntautuneen myynnin osalta. Lisäksi komissio vertasi Malesiasta muihin maihin suuntautuneen myynnin hintoja, joiden osalta hinnan alittavuuden marginaali oli 28 prosenttia.

(106)

Muista kolmansista maista tarkastelujaksolla unioniin tulleen tuonnin määrän ja markkinaosuuden kehitys sekä keskimääräiset tuontihinnat esitetään seuraavassa taulukossa.

Taulukko 4

Tuonti kolmansista maista

(107)

Muista kolmansista maista kuin asianomaisista maista peräisin olevan tuonnin markkinaosuus oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 31 prosenttia unionin kokonaiskulutuksesta. Tästä suurin markkinaosuus oli Kiinan kansantasavallasta peräisin olevalla tuonnilla — 11 prosenttia unionin kokonaiskulutuksesta. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla muu merkittävä tuonti oli peräisin Thaimaasta (4 % unionin markkinoista), Vietnamista (3 %) ja Saudi Arabiasta (ei lainkaan tuontia vuonna 2010, 4 % unionin markkinoista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla).

(108)

Hinta, jolla tämä tuonti saapui unioniin, oli suhteellisen alhainen verrattuna keskimääräisiin unionin tuotannonalan hintoihin varsinkin Kiinan kansantasavallasta tulevan tuonnin kohdalla. Vaikka Kiinan kansantasavallasta tulevaan tuontiin sovelletaan 58,6 prosentin polkumyyntitullia, kyseisen tuonnin keskimääräinen hinta oli alhaisempi kuin unionin kotimainen hinta (ks. taulukko 4).

(109)

Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(110)

Vahinkoanalyysiä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit tarkastelupyyntöön sisältyvien tietojen sekä tilastojen perusteella. Tiedot koskivat kaikkia tiedossa olevia unionin tuottajia. Mikrotaloudelliset indikaattorit komissio arvioi otokseen valittujen unionin tuottajien kyselyvastauksissa olevien tietojen perusteella. Tiedot koskevat otokseen valittuja unionin tuottajia. Molempien tietosarjojen todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(111)

Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttö, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, polkumyyntimarginaalin suuruus ja toipuminen aiemmasta polkumyynnistä.

(112)

Mikrotaloudellisia indikaattoreita ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti. Mikrotaloudellisia indikaattoreita koskevat luvut perustuvat ainoastaan kahdelta otokseen kuuluneelta yritykseltä tai yritysryhmältä saatuihin todennettuihin tietoihin. Tästä syystä tiedot esitetään ainoastaan indeksoidussa muodossa, jotta varmistetaan tietojen luottamuksellisuus.

(113)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste yhteensä kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 5

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(114)

Tuotantomäärä nousi 20 prosenttia tarkastelujakson aikana. Koska unionin kulutus kasvoi vain 8 prosenttia samalla ajanjaksolla, jäljelle jäävä osuus tuotannosta suunnattiin vientiin.

(115)

Kapasiteetin käyttöaste näyttää olleen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla alhainen (32 %). Edellä olevassa taulukossa ilmoitettu kapasiteetti perustui tämän teollisuudenalan tavanomaisen käytännön ja aiemmissa menettelyissä käytetyn menetelmän mukaisesti teoreettiseen enimmäiskapasiteettiin (kolmivuorotyö, 6 pv/vko ja 48 vko/v). Tosiasiallisesti tuotannonala toimii kuitenkin kaksivuorotyön pohjalta viitenä päivänä viikossa ja 48 viikkoa vuodessa. Tästä syystä ilmoitettu kapasiteetti ei välttämättä kuvasta tarkoin tosiasiallista kapasiteettia tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(116)

Kapasiteetin käyttöaste nousi jonkin verran tarkastelujaksolla. Käyttöasteen nousu 20 prosentilla heijastaa tuotannon määrän kasvua tarkastelujaksolla.

(117)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Myyntimäärä ja markkinaosuus

(118)

Myyntimäärä unionin markkinoilla nousi 14 prosenttia vuonna 2011 verrattuna vuonna 2010 myytyihin määriin. Tämän jälkeen myyntimäärät laskivat 41 350 tonniin, mikä tarkoitti 9 prosentin kasvua tarkastelujaksolla.

(119)

Unionin tuotannonalan markkinaosuus pysyi tarkastelujakson aikana melko vakaana.

(120)

Unionin kulutuksen kohtuullisen kasvun myötä (+ 8 %) unionin tuotannonalan myynti kasvoi tarkastelujaksolla 9 prosenttia.

(121)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Työllisyys ja tuottavuus

(122)

Tarkastelujaksolla työntekijöiden määrä laski asteittain 10 prosenttia. Koska samanaikaisesti tuotanto kasvoi, unionin työvoiman tuottavuus, mitattuna tuotoksena (tonnia) työntekijää kohti vuodessa, nousi 34 prosenttia vuoden 2010 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä.

(123)

Otokseen valittujen unionin tuottajien painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Myyntihinnat unionissa

(124)

Myyntihinnat unionissa pienenivät 6 prosenttia tarkastelujaksolla. Hinnat pysyivät suhteellisen vakaina vuosina 2010–2012 välillä, ja suurin lasku tapahtui vuoden 2011 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä.

(125)

Koska tuotannossa kiinteillä kuluilla on suuri merkitys, tuotannon kasvu 20 prosentilla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla johti tuotannon yksikkökustannusten pienenemiseen. Keskimääräinen yksikkömyyntihinta laski vastaavasti.

(126)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

(127)

Työntekijäkohtaisten keskimääräisten työvoimakustannusten suuntaus oli tarkastelujaksolla kasvava. Vuoden 2010 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana keskimääräiset työvoimakustannukset nousivat 10 prosenttia.

(128)

Otokseen valittujen unionin tuottajien varastojen tasot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Varastot

(129)

Loppuvarastot laskivat ensin 7 prosenttia vuonna 2011 verrattuna vuoteen 2010 ja kasvoivat sitten tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 11 prosenttia verrattuna vuoteen 2010. Tuotannon tasoon verrattuna loppuvarastot laskivat 13 prosenttia vuoden 2010 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä.

(130)

Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

(131)

Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta.

(132)

Tarkastelujaksolla unionin tuotannonala kärsi huomattavia tappioita. Vuonna 2010 tuotannonalan tappiot olivat – 20 %– – 15 %. Vuoden 2010 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä tappiot vähenivät 33 prosenttia, mutta tulos säilyi siitä huolimatta negatiivisena tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (– 14 %– – 9 %). Nettokassavirta on unionin tuottajien kyky rahoittaa itse toimintaansa. Nettokassavirta oli positiivinen vuonna 2010. Se laski yhtäkkiä vuonna 2011 ja muuttui negatiiviseksi pysyen negatiivisena tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(133)

Investointien suuntaus oli nouseva. Verrattuna vuoteen 2010 investoinnit kasvoivat 15 prosenttia vuonna 2011 ja 12 prosenttia vuonna 2012 ja pysyivät 5 prosenttia vuoden 2010 tasoa suurempina tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(134)

Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Se oli – 25 %– – 20 % vuonna 2010 ja laski sitten noin – 45 %– – 40 %:iin, missä se pysyi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(135)

Koska tuonti asianomaisista maista väheni merkittävästi ja oli vähäistä tarkastelujaksolla (ks. taulukko 2 ja 3), polkumyyntimarginaalin merkittävyyttä ei voida arvioida. Kun kuitenkin otetaan huomioon jäljempänä 136–144 kappaleessa esitetty arviointi, unionin tuotannonalan tilanteen todettiin olevan edelleen vaikea ja haavoittuva.

(136)

Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1001/2008 pääteltiin, että Korean tasavallasta ja Malesiasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa vuonna 2002 käyttöönotetut polkumyyntitullit johtivat ainoastaan osittaiseen unionin tuotannonalan elpymiseen. Edellistä tarkastelua koskevan tarkastelujakson (tammikuu 2002–kesäkuu 2007) aikainen vahinkoindikaattoreiden (myönteinen) kehitys johtui suuressa määrin kysynnän kasvusta vuosina 2007 ja 2008.

(137)

Vuoden 2008 jälkeen unionin tuotannonalan tilanne kuitenkin huononi merkittävästi (verrattuna vuosien 2007 ja 2008 tilanteeseen). Kehitys johtui pääasiassa kysynnän pienenemisestä vuoden 2008 jälkeen.

(138)

Jotkin indikaattorit ovat kehittyneet myönteisesti vuodesta 2010 lähtien. Esimerkiksi unionin tuotanto kasvoi vuoden 2010 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana 20 prosenttia. Kasvu johtui osittain unionin kulutuksen kasvusta, joka oli kyseisenä ajanjaksona 8 prosenttia. Tuotannon kasvu johti korkeampaan kapasiteetin käyttöasteeseen, joka kasvoi yli 20 prosenttia. Unionin tuotannonalan myyntimäärä kasvoi 9 prosenttia, mikä vastaa unionin kulutuksen kasvua, jolloin unionin yritysten markkinaosuus säilyi ennallaan. Koska työntekijöiden määrää oli vähennettiin 10 prosenttia, myös tuottavuus nousi (34 %).

(139)

Kapasiteetin käyttöaste oli kuitenkin alhainen. Tämä selittyy osittain sillä, että olemassa oleva infrastruktuuri oli suunniteltu käytettäväksi kolmivuorotyössä kuutena päivänä viikossa, ja enimmäiskapasiteetti laskettiin sen mukaisesti. Tarkastelujaksolla unionin tuotannonalalla tehtiin työtä kuitenkin kaksivuorotyössä viitenä päivänä viikossa.

(140)

Koska kiinteät kustannukset muodostavat merkittävän osan tuotantokustannuksista, unionin tuotannonala pysyi suuressa määrin tappiollisena tarkastelujaksolla. Vaikka taloudelliset tulokset paranivatkin 30 prosenttia vuoden 2010 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä, tappiot olivat silti merkittävät tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (– 14 %– – 9 %).

(141)

Nämä huomattavat tappiot yhdessä huomattavan negatiivisen kassavirran kanssa ovat tärkeitä indikaattoreita, jotka todistavat unionin tuotannonalan haavoittuvaisuuden.

(142)

On syytä huomata, että neuvoston asetuksessa (EU) N:o 78/2013, jolla otettiin käyttöön polkumyyntitoimenpiteet tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa Venäjältä ja Turkista, unionin tuotannonalan todettiin kärsineen vahinkoa ja olevan vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Kyseisestä menettelyä koskeva tarkastelujakso kattoi tammikuun 2008 ja syyskuun 2011 välisen ajan ja on siten osittain päällekkäinen tätä tutkimusta koskevan tarkastelujakson kanssa (14).

(143)

Edellä mainitulla asetuksella käyttöön otetuilla toimenpiteillä näyttää olleen myönteinen vaikutus, sillä useat vahinkoindikaattorit (esimerkiksi tuotanto, kapasiteetin käyttöaste, kannattavuus, tuottavuus ja kulutus) osoittavat myönteistä kehitystä. Kuten tässä tutkimuksessa on osoitettu, unionin tuotannonala ei ole kuitenkaan täysin toipunut aiemmasta polkumyynnistä.

(144)

Näin ollen komissio katsoo, että unionin tuotannonalan tilanne on edelleen haavoittuva ja tietyissä suhteissa kaukana siitä tasosta, jonka sen olisi voinut odottaa saavuttavan, jos se olisi kokonaan toipunut alkuperäisessä tutkimuksessa todetusta vahingosta.

(145)

Komissio toteaa 85 kappaleessa, että toimenpiteiden kumoaminen johtaisi todennäköisesti asianomaisista maista tulevan polkumyynnin toistumiseen.

(146)

Tutkimus on osoittanut, että unionin tuotannonalan tilanne on haavoittuva. Vaikka tilanne paranikin hiukan tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, unionin tuotannonala ei tuottanut voittoa missään vaiheessa tarkastelujaksolla.

(147)

Sen vuoksi asianomaisista maista tulevan polkumyynnin mahdollinen toistuminen pahentaisi unionin tuotannonalan epävarmaa tilannetta. Kyseisen tuonnin epäillään valtaavan unionin tuotannonalan markkinaosuuden unionin markkinoilla. Tämä johtaisi entistä alhaisempaan unionin tuotannonalan kapasiteetin käyttöasteeseen, mikä on yksi tärkeimmistä unionin tuotannonalan negatiivisiin tuloksiin tarkastelujaksolla vaikuttaneista tekijöistä.

(148)

Polkumyynnin mahdollinen toistuminen aiheuttaisi unionin tuotannonalalle lisää hintapaineita, mikä puolestaan myötävaikuttaisi unionin tuotannonalan taloudellisten tulosten heikkenemiseen entisestään.

(149)

Sen vuoksi komissio katsoo, että Korean tasavaltaan ja Malesiaan kohdistuvien toimenpiteiden kumoaminen erittäin todennäköisesti johtaisi näistä maista tulevan polkumyynnin toistumiseen, mikä taas aiheuttaisi painetta alentaa unionin tuotannonalan hintoja, vähentäisi sen myyntimääriä ja markkinaosuutta sekä pahentaisi sen taloudellista tilannetta. Korean tasavaltaan ja Malesiaan kohdistuvien toimenpiteiden kumoaminen johtaisi sen vuoksi todennäköisesti vahingon toistumiseen, mikä todennäköisesti pahentaisi unionin tuotannonalan jo nyt hankalaksi todettua tilannetta.

(150)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti komissio tarkasteli, olisiko Korean tasavaltaan ja Malesiaan kohdistuvien voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden jatkaminen kokonaisuudessaan unionin edun vastaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien, tukkukauppiaiden ja käyttäjien edut.

(151)

Kaikille asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa perusasetuksen 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(152)

Alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, ettei toimenpiteiden käyttöönotto ole unionin edun vastaista. Koska kyseessä on tarkastelua koskeva tutkimus ja toimenpiteet ovat olleet voimassa vuodesta 2002 lähtien, analyysissä voidaan arvioida voimassa olevien toimenpiteiden mahdollisia kielteisiä vaikutuksia eri osapuoliin.

(153)

Tällä perusteella tutkittiin, oliko polkumyynnin toistumista ja vahingon toistumisen todennäköisyyttä koskevista päätelmistä huolimatta olemassa pakottavia syitä, joiden johdosta olisi pääteltävä, että toimenpiteiden voimassa pitäminen ei ole unionin edun mukaista.

(154)

Vaikka voimassa olevat polkumyyntitoimenpiteet estivät polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin unionin markkinoille, unionin tuotannonala on vaikeassa tilanteessa, kuten eräiden keskeisten vahinkoindikaattorien negatiiviset suuntaukset osoittavat.

(155)

Jos toimenpiteiden annetaan raueta, on todennäköistä, että asianomaisista maista peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrä lisääntyisi huomattavasti. Tällainen tuonti johtaisi todennäköisesti muun muassa markkinaosuuden menetyksiin, myyntihintojen laskuun, kapasiteetin käyttöasteen pienenemiseen ja yleisesti ottaen unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen heikkenemiseen.

(156)

Sen vuoksi komissio katsoo, että Korean tasavaltaan ja Malesiaan kohdistuvien polkumyyntitoimenpiteiden pitäminen voimassa ei olisi vastoin unionin tuotannonalan etua.

(157)

Alkuperäisessä tutkimuksessa havaittiin, että toimenpiteiden käyttöönotolla ei todennäköisesti ole vakavaa kielteistä vaikutusta unionin tuojien ja käyttäjien tilanteeseen. Yksikään tuoja tai käyttäjä ei toiminut yhteistyössä tässä tutkimuksessa. Koska ei ole näyttöä siitä, että voimassa olevat toimenpiteet ovat merkittävästi vaikuttaneet näihin ryhmiin, voidaan päätellä, ettei toimenpiteiden jatkamisella ole merkittävää kielteistä vaikutusta unionin tuojiin ja käyttäjiin.

(158)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, ettei mistään pakottavasta syystä ole unionin edun mukaista olla ottamatta käyttöön toimenpiteitä Korean tasavallasta ja Malesiasta tulevien putkien liitososien tuonnissa.

(159)

Edellä esitettyjen päätelmien perusteella katsotaan perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, että Korean tasavallasta ja Malesiasta peräisin olevien tiettyjen putkien liitososien tuontiin sovellettavat polkumyyntitoimenpiteet olisi pidettävä voimassa.

(160)

Tässä tutkimuksessa on kuitenkin osoitettu, että unionin tuotannonalan yleinen tilanne on vähitellen parantumassa, ja Venäjältä ja Turkista peräisin olevan samankaltaisen tuotteen tuontiin sovellettavien lopullisten polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotolla vuonna 2013 (ks. 5 kappale) vaikuttaa niin ikään olleen myönteinen vaikutus unionin tuotannonalan tilanteeseen, kuten 143 kappaleessa selitetään. Näin ollen kattavan vahinkoanalyysin perusteella sekä toimenpiteiden voimassa ollessa tapahtuvan todennäköisen markkinakehityksen johdosta arvioitiin, että vähemmän kuin viisi vuotta kestävän ajanjakson pitäisi riittää unionin tuotannonalan taloudellisen ja rahoituksellisen aseman lopulliseen toipumiseen.

(161)

Unionin tuotannonalan tilannetta ja vahinkoanalyysiä ei myöskään voida arvioida pelkästään Korean tasavallasta ja Malesiasta tulevan (mahdollisen) tuonnin perusteella — unionin tuotannonalaan vaikuttavat myös muu tuonti ja tähän tuontiin sovellettavat toimenpiteet, varsinkin edellä mainitut Venäjään ja Turkkiin kohdistuvat toimenpiteet.

(162)

Sen vuoksi katsotaan, että ottaen huomioon tämän tapauksen erityiset olosuhteet toimenpiteiden voimassaoloa ei poikkeuksellisesti pitäisi jatkaa perusasetuksessa säädetyllä täydellä viiden vuoden ajanjaksolla vaan niiden voimassaolon pitäisi päättyä samaan aikaan kuin Turkista ja Venäjältä peräisin olevaan tuontiin sovellettavien toimenpiteiden voimassaolon. Toimenpiteiden voimassaolon yhtenäistäminen mahdollistaisi myös sen, että mahdollisten polkumyyntikäytäntöjen vaikutusta unionin tuotannonalaan voidaan myöhemmin tutkia kattavasti ja johdonmukaisesti, jos tällainen tutkimus osoittautuu tulevaisuudessa tarpeelliseksi.

(163)

Venäjältä ja Turkista peräisin olevien putkien liitososien tuontiin tällä hetkellä sovellettavien toimenpiteiden voimassaolo päättyy 29 päivänä tammikuuta 2018. Näin ollen Korean tasavallasta ja Malesiasta peräisin olevien putkien liitososien tuontiin sovellettavat lopulliset polkumyyntitoimenpiteet olisi yhtenäistettävä kyseisten toimenpiteiden kanssa, ja niiden voimassaolon olisi päätyttävä samaan aikaan.

(164)

Teräksisten tyssähitsauksessa käytettävien liitososien valmistajien etuja valvova järjestö Defence Committee of the Steel Butt-Welding Fittings Industry of the European Union on yhtä mieltä siitä, että ehdotettu toimenpiteiden voimassaolon päättymispäivä mahdollistaisi yhtenäisen tarkastelumenettelyn tulevaisuudessa, jos tällaista pyydetään, ja siten useista maista tulevaa tuontia käsittävän kattavan polkumyynti- ja vahinkoanalyysin. Se väitti kuitenkin, että tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaistuonti kaikista maista on lisääntynyt voimakkaasti ja että kyseisen tuonnin keskimääräinen hinta on laskenut jyrkästi. Tämä tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeinen kehitys on väitetysti johtanut unionin tuotannonalan tilanteen heikkenemiseen, minkä vuoksi olosuhteet eivät ole enää sellaiset, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto lyhyemmäksi ajanjaksoksi kuin viideksi vuodeksi olisi perusteltua.

(165)

Komissio huomauttaa, että väite tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeisestä kehityksestä (eli tuonnin lisääntyminen alhaisemmilla hinnoilla) perustuu julkisesti saatavilla oleviin Eurostatin tietoihin, joihin sisältyy tuotelajeja, jotka eivät kuulu tämän tutkimuksen piiriin. Komission käytettävissä olevat tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeiset tuontitilastot, jotka koskevat vain tarkasteltavana olevaa tuotetta, osoittavat sen sijaan, että tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen tuonti on vähentynyt 10–15 prosenttia, joskin kyseisen tuonnin keskimääräinen hinta on niin ikään alentunut (15–20 %). Muun unionin tuotannonalan tilannetta koskevan näytön puuttuessa komissio katsoo, että tarkasteltavana olevan tuotteen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeinen kehitys ei muuta komission päätelmiä siitä, mikä on asianmukaisen ajanjakso lopullisten polkumyyntitoimenpiteiden voimassaololle (ks. 160–163 kappale). Sen vuoksi tämä väite hylätään.

(166)

Ottaen huomioon polkumyynnin ja vahingon toistumisen todennäköisyydestä tehdyt päätelmät katsotaan siksi, että neuvoston asetuksella (EY) N:o 1001/2008, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EU) N:o 363/2010, voimassa pidetyt Korean tasavallasta ja Malesiasta peräisin olevien putkien liitososien tuontiin sovellettavat voimassa olevat polkumyyntitoimenpiteet pidetään voimassa 29 päivään tammikuuta 2018.

(167)

Perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustettu komitea ei antanut lausuntoa,