12.9.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/1

NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 959/2014,

annettu 8 päivänä syyskuuta 2014,

Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 215 artiklan,

ottaa huomioon rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta 17 päivänä maaliskuuta 2014 annetun neuvoston päätöksen 2014/145/YUTP (1),

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja Euroopan komission yhteisen ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetuksella (EU) N:o 269/2014 (2) pannaan täytäntöön tietyt päätöksessä 2014/145/YUTP säädetyt toimenpiteet ja siinä säädetään tiettyjen sellaisten luonnollisten henkilöiden, jotka aktiivisesti tukevat tai panevat täytäntöön Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä tai Ukrainan vakautta ja turvallisuutta heikentäviä tai uhkaavia toimia tai politiikkoja tai estävät kansainvälisten järjestöjen työskentelyn Ukrainassa, ja heitä lähellä olevien luonnollisten henkilöiden, oikeushenkilöiden, yhteisöjen tai elimien, tai niiden oikeushenkilöiden, yhteisöjen tai elimien, jotka tukevat aineellisesti tai taloudellisesti toimia, jotka heikentävät tai uhkaavat Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä, Krimillä tai Sevastopolissa olevien oikeushenkilöiden, yhteisöjen ja elimien, joiden omistusoikeus on siirretty Ukrainan lainsäädännön vastaisesti, tai oikeushenkilöiden, yhteisöjen ja elimien, jotka ovat hyötyneet tällaisesta siirrosta, tai luonnollisten tai oikeushenkilöiden, yhteisöjen ja elimien, jotka aktiivisesti tukevat aineellisesti tai taloudellisesti niitä venäläisiä päätöksentekijöitä, jotka ovat vastuussa Krimin liittämisestä Venäjään tai Itä-Ukrainan vakauden horjuttamisesta, tai jotka hyötyvät näistä pääätöksentekijöistä, varojen ja muiden taloudellisten resurssien jäädyttämisestä.

(2)

Neuvosto sopi 8 päivänä syyskuuta 2014 rajoittavien toimenpiteiden laajentamisesta yksilöihin tai yhteisöihin, jotka toteuttavat liiketoimia separatistiryhmien kanssa Donbassin alueella Ukrainassa. Neuvosto hyväksyi päätöksen 2014/658/YUTP (3), jolla muutetaan päätöstä 2014/145/YUTP ja jossa säädetään luetteloon ottamisen perusteiden muuttamisesta tätä tarkoitusta varten.

(3)	Tuo toimenpide kuuluu perussopimuksen soveltamisalaan, ja sen vuoksi sen täytäntöönpano edellyttää lainsäädäntöä unionin tasolla erityisesti sen varmistamiseksi, että sitä sovelletaan yhtenäisesti kaikissa jäsenvaltioissa.

(4)	Asetus (EU) N:o 269/2014 olisi sen vuoksi muutettava.

(5)	Jotta tässä asetuksessa säädetyillä toimenpiteillä olisi tavoiteltu vaikutus, sen olisi tultava voimaan välittömästi,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Lisätään asetuksen (EU) N:o 269/2014 3 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”e)	luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, yhteisöt tai elimet, jotka toteuttavat liiketoimia separatistiryhmien kanssa Donbassin alueella Ukrainassa.”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 8 päivänä syyskuuta 2014.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

S. GOZI

(1) EUVL L 78, 17.3.2014, s. 16.

(2) Neuvoston asetus (EU) N:o 269/2014, annettu 17 päivänä maaliskuuta 2014, Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä (EUVL L 78, 17.3.2014, s. 6).

(3) Neuvoston päätös 2014/658/YUTP, annettu 8 päivänä syyskuuta 2014, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun päätöksen 2014/145/YUTP muuttamisesta (katso tämän virallisen lehden sivu 47).

12.9.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/3

NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 960/2014,

annettu 8 päivänä syyskuuta 2014,

rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun asetuksen (EU) N:o 833/2014 muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 215 artiklan,

ottaa huomioon rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun päätöksen 2014/512/YUTP muuttamisesta 8 päivänä syyskuuta 2014 annetun neuvoston päätöksen 2014/659/YUTP (1),

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja Euroopan komission yhteisen ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetuksella (EU) N:o 833/2014 (2) pannaan täytäntöön tietyt neuvoston päätöksessä 2014/512/YUTP (3) säädetyt toimenpiteet. Kyseisiin toimenpiteisiin kuuluvat kaksikäyttötuotteiden ja -teknologian vientiä koskevat rajoitukset, niihin liittyvien palvelujen tarjoamista sekä tiettyjen aseiden ja puolustustarvikkeiden toimittamiseen liittyvien palvelujen tarjoamista koskevat rajoitukset, eräiden teknologioiden myyntiä, toimitusta, siirtoa tai vientiä suoraan tai välillisesti Venäjän öljyteollisuuden käyttöön koskevat rajoitukset vaatimalla tätä varten ennakkolupa sekä tiettyjen rahoituslaitosten pääsyä pääomamarkkinoille koskevat rajoitukset.

(2)	Euroopan unionin jäsenvaltioiden valtion- tai hallitusten päämiehet kehottivat valmistelemaan uusia kohdennettuja toimenpiteitä, jotta lisätoimiin voitaisiin ryhtyä viipymättä.

(3)	Tilanteen vakavuuden vuoksi neuvosto katsoo aiheelliseksi toteuttaa uusia rajoittavia toimenpiteitä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta.

(4)	Tässä yhteydessä on aiheellista soveltaa lisärajoituksia kaksikäyttötuotteiden ja -teknologian vientiin neuvoston asetuksen (EY) N:o 428/2009 (4) mukaisesti.

(5)	Lisäksi olisi kiellettävä sellaisten palvelujen tarjoaminen, jotka liittyvät syvänmeren öljynetsintään ja -tuotantoon, öljynetsintään ja -tuotantoon arktisella alueella sekä liuskeöljyhankkeisiin.

(6)

Venäjän hallituksen painostamiseksi on lisäksi aiheellista soveltaa lisärajoituksia tiettyjen rahoituslaitosten pääsyyn pääomamarkkinoille lukuun ottamatta Venäjällä sijaitsevia hallitustenvälisillä sopimuksilla perustettuja kansainvälisluonteisia laitoksia, joissa Venäjä on yhtenä osakkaana; rajoituksia, jotka koskevat Venäjälle sijoittautuneita oikeushenkilöitä, yhteisöjä tai elimiä puolustusalalla, lukuun ottamatta niitä, jotka ovat aktiivisia pääasiassa avaruusteollisuuden ja ydinenergiateollisuuden aloilla; sekä rajoituksia, jotka koskevat Venäjälle sijoittautuneita oikeushenkilöitä, yhteisöjä tai elimiä, joiden päätoimiala liittyy raakaöljyn tai öljytuotteiden myyntiin tai kuljetukseen. Muut rahoituspalvelut kuten talletuspalvelut, maksupalvelut, vakuutuspalvelut ja lainat asetuksen (EU) N:o 833/2014 5 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuilta laitoksilta sekä rahoitustoimien suojaamiseen käytetyt johdannaiset energiamarkkinoilla, lukuun ottamatta 5 artiklassa tarkoitettuja rahoituspalveluja, eivät kuulu näiden rajoitusten soveltamisalaan. Lainat katsotaan uusiksi lainoiksi ainoastaan, jos ne on nostettu 12 päivän syyskuuta 2014 jälkeen.

(7)	Nämä toimenpiteet kuuluvat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen soveltamisalaan, minkä vuoksi niiden täytäntöön panemiseksi tarvitaan unionin tason sääntelyä erityisesti sen varmistamiseksi, että niitä sovelletaan yhdenmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa.

(8)	Jotta tässä asetuksessa säädetyillä toimenpiteillä olisi tavoiteltu vaikutus, sen olisi tultava voimaan välittömästi,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EU) N:o 833/2014 seuraavasti:

Korvataan 1 artiklan e ja f kohta seuraavasti:

”e)

’sijoituspalveluilla’ seuraavia palveluja ja toimintoja:

i)	yhtä tai useampaa rahoitusvälinettä koskevien toimeksiantojen vastaanottaminen ja välittäminen,

ii)	toimeksiantojen toteuttaminen asiakkaiden lukuun,

iii)	kaupankäynti omaan lukuun,

iv)	salkunhoito,

v)	sijoitusneuvonta,

vi)	rahoitusvälineiden merkinnän ja/tai rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskun järjestäminen kiinteän sitoumuksen perusteella,

vii)	rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskun toteuttaminen ilman kiinteää sitoumusta,

viii)

kaikki palvelut, jotka liittyvät rahoitusinstrumenttien ottamiseen kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä;

’siirtokelpoisilla arvopapereilla’ seuraavia arvopaperilajeja, maksuvälineitä lukuun ottamatta, jotka ovat vaihdantakelpoisia pääomamarkkinoilla:

i)	yhtiöiden osakkeet ja muut arvopaperit, jotka vastaavat yhtiöiden, henkilöyhtiöiden ja muiden yhteisöjen osakkeita, sekä osaketalletustodistukset,

ii)	joukkovelkakirjat tai muut arvopaperistetut velan muodot, mukaan lukien tällaisia arvopapereita koskevat talletustodistukset,

iii)	kaikki muut arvopaperit, jotka oikeuttavat hankkimaan tai myymään edellä mainitun kaltaisia siirtokelpoisia arvopapereita;”

Lisätään artikla seuraavasti:

”2 a artikla

1. Kielletään asetuksen 428/2009 liitteeseen I sisältyvien, unionista tai muualta peräisin olevien kaksikäyttötuotteiden ja -teknologian myynti, toimitus, siirto tai vienti suoraan tai välillisesti tämän asetuksen liitteessä IV luetelluille luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille, yhteisöille tai elimille Venäjällä.

2. Kielletään

edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin ja teknologiaan liittyvän sekä näiden tuotteiden ja tämän teknologian toimitukseen, valmistamiseen, huoltoon ja käyttöön liittyvän teknisen avun, välityspalvelujen tai muiden palvelujen tarjoaminen suoraan tai välillisesti liitteessä IV luetelluille henkilöille, yhteisöille tai elimille Venäjällä;

edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin ja teknologiaan liittyvän rahoituksen tai rahoitusavun, erityisesti avustusten, lainojen ja vientiluottovakuutusten, myöntäminen näiden tuotteiden ja tämän teknologian myyntiin, toimitukseen, siirtoon tai vientiin tai niihin liittyvän teknisen avun, välityspalvelujen tai muiden palvelujen tarjoamiseen suoraan tai välillisesti liitteessä IV luetelluille henkilöille, yhteisöille tai elimille Venäjällä.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa säädetyt kiellot eivät rajoita sellaisten sopimusten täytäntöönpanoa, jotka on tehty ennen 12 päivää syyskuuta 2014, eivätkä sellaisen avun tarjoamista, joka on tarpeen olemassa olevien voimavarojen ylläpidolle ja turvallisuudelle EU:ssa.

4. Edellä 1 ja 2 kohdassa säädettyjä kieltoja ei sovelleta sellaisten kaksikäyttötuotteiden ja teknologian vientiin, myyntiin, toimitukseen, eikä siirtoon, eikä niihin liittyvään teknisen tai rahoitusavun tarjoamiseen, jotka on tarkoitettu ilmailu- ja avaruusteollisuuteen muuhun kuin sotilaalliseen käyttöön tai muita kuin sotilaallisia loppukäyttäjiä varten, tai EU:ssa olemassa olevien siviilikäyttöön tarkoitettujen ydinvoimavarojen huoltoon ja turvallisuuteen muuhun kuin sotilaalliseen tarkoitukseen tai muita kuin sotilaallisia loppukäyttäjiä varten.”

Lisätään artikla seuraavasti:

”3 a artikla

1. Kielletään seuraavien syvänmeren öljynetsintään ja -tuotantoon, arktisella alueella tapahtuvaan öljynetsintään ja -tuotantoon tai liuskeöljyhankkeisiin Venäjällä liittyvien välttämättömien palvelujen tarjoaminen suoraan tai välillisesti:

i) poraus, ii) koepumppaus, iii) luotauspalvelut ja porauskaivon tuotantoon saattaminen, iv) kelluvien lauttojen toimittaminen.

2. Edellä 1 kohdassa säädetyt kiellot eivät rajoita sellaisiin sopimuksiin tai puitesopimuksiin perustuvien velvoitteiden täytäntöönpanoa, jotka on tehty ennen 12 päivää syyskuuta 2014, tai tällaisten sopimusten täytäntöön panemiseksi tarvittavien liitännäissopimusten täytäntöönpanoa.

3. Edellä 1 kohdassa säädettyä kieltoa ei sovelleta, jos kyseiset palvelut ovat tarpeen sellaisen tapahtuman kiireelliseksi estämiseksi tai lieventämiseksi, jolla on todennäköisesti vakavia ja merkittäviä vaikutuksia ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen tai ympäristöön.”

Korvataan 4 artiklan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b)

yhteisessä puolustustarvikeluettelossa lueteltuihin tuotteisiin ja teknologiaan liittyvän rahoituksen tai rahoitustuen, erityisesti avustusten, lainojen ja vientiluottovakuutusten tai -vakuuksien sekä vakuutusten ja jälleenvakuutusten myöntäminen suoraan tai välillisesti kyseisten tuotteiden myyntiin, toimitukseen, siirtoon tai vientiin tai niihin liittyvän teknisen avun tarjoamiseen Venäjällä toimiville luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille, yhteisöille tai elimille Venäjällä tai Venäjällä käytettäväksi;”

Korvataan 5 artikla seuraavasti:

”5 artikla

1. Kielletään epäsuora tai välillinen osto, myynti, sijoituspalvelujen tarjoaminen tai liikkeeseenlaskussa avustaminen tai kaikenlainen muu käsittely, jonka kohteena ovat sellaiset siirtokelpoiset arvopaperit ja rahamarkkinavälineet, joiden maturiteetti on yli 90 päivää ja jotka on laskettu liikkeeseen 1 päivän elokuuta 2014 ja 12 päivän syyskuuta 2014 välisenä aikana taikka joiden maturiteetti on yli 30 päivää ja jotka on laskettu liikkeeseen 12 päivän syyskuuta 2014 jälkeen ja joiden liikkeeseenlaskijana on

liitteessä III lueteltu Venäjälle sijoittautunut merkittävä luottolaitos tai muu liitteessä III lueteltu Venäjälle sijoittautunut merkittävä laitos, jonka nimenomaisena tehtävänä on edistää Venäjän talouden kilpailukykyä, sen monipuolistamista ja investointien lisäämistä ja joka on yli 50-prosenttisesti julkisomisteinen tai julkisessa määräysvallassa 1 päivänä elokuuta 2014; tai

b)	unionin ulkopuolelle sijoittautunut oikeushenkilö, yhteisö tai elin, jonka omistusoikeuksista liitteessä III lueteltu yhteisö omistaa suoraan tai välillisesti yli 50 prosenttia; tai

c)	edellä b alakohdassa tarkoitetun tai liitteessä III luetellun yhteisön puolesta tai johdolla toimiva oikeushenkilö, yhteisö tai elin.

2. Kielletään epäsuora tai välillinen osto, myynti, sijoituspalvelujen tarjoaminen tai liikkeeseenlaskussa avustaminen tai kaikenlainen muu käsittely, jonka kohteena ovat sellaiset siirtokelpoiset arvopaperit ja rahamarkkinavälineet, joiden maturiteetti on yli 30 päivää ja jotka on laskettu liikkeeseen 12 päivän syyskuuta 2014 jälkeen ja joiden liikkeeseenlaskijana on

Venäjälle sijoittautunut oikeushenkilö, yhteisö tai elin, joka harjoittaa pääasiassa puolustustarvikkeiden tai -palvelujen suunnitteluun, tuotantoon, myyntiin tai vientiin liittyvää merkittävänlaajuista toimintaa ja joka on lueteltu liitteessä V, lukuun ottamatta avaruusteollisuuden tai ydinenergian alalla toimivia oikeushenkilöitä, yhteisöjä tai elimiä;

Venäjälle sijoittautunut oikeushenkilö, yhteisö tai elin, joka on julkisessa määräysvallassa tai yli 50-prosenttisesti julkisomisteinen ja jonka kokonaisvarallisuuden arvioidaan olevan yli biljoona Venäjän ruplaa ja jonka tuloista vähintään 50 prosentin arvioidaan olevan peräisin raakaöljyn tai öljytuotteiden myynnistä tai kuljetuksesta ja joka on lueteltu liitteessä VI;

c)	unionin ulkopuolelle sijoittautunut oikeushenkilö, yhteisö tai elin, jonka omistusoikeuksista tämän kohdan a ja b alakohdassa lueteltu yhteisö omistaa suoraan tai välillisesti yli 50 prosenttia; tai

d)	tämän kohdan a, b tai c alakohdassa tarkoitetun yhteisön puolesta tai johdolla toimiva oikeushenkilö, yhteisö tai elin.

3. Kielletään suora tai välillinen uusien lainojen tai luottojen myöntäminen tai osallistuminen järjestelyyn sellaisen uuden lainan tai luoton myöntämiseksi, jonka maturiteetti on yli 30 päivää, 1 ja 2 kohdassa tarkoitetulle oikeushenkilölle, yhteisölle tai elimelle 12 päivän syyskuuta 2014 jälkeen, lukuun ottamatta lainoja tai luottoja, joiden erityisenä ja dokumentoituna tavoitteena on tarjota rahoitusta sellaiseen unionin ja Venäjän väliseen tavaroiden ja muiden kuin rahoituspalvelujen tuontiin tai vientiin, jota kiellot eivät koske, tai lainoja, joiden erityisenä ja dokumentoituna tavoitteena on tarjota hätärahoitusta sellaisten unioniin sijoittautuneiden oikeushenkilöiden vakavaraisuus- ja likviditeettikriteerien täyttämiseksi, joiden omistusoikeuksista liitteessä III mainittu yhteisö omistaa yli 50 prosenttia.”

5 a)

Korvataan 11 artiklan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)	edellä 5 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa sekä 2 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitetut tai liitteessä III, IV, V ja VI luetellut yhteisöt;”

Korvataan 12 artikla seuraavasti:

”12 artikla

Kielletään tietoinen ja tarkoituksellinen osallistuminen toimintaan, jonka tavoitteena tai seurauksena on 2, 2 a, 3 a, 4 tai 5 artiklassa säädettyjen kieltojen kiertäminen, mukaan lukien toimimalla 5 artiklassa tarkoitettujen yhteisöjen sijaisena tai käyttämällä 5 artiklan 3 kohdassa säädettyjä poikkeuksia 5 artiklassa tarkoitettujen yhteisöjen rahoittamiseksi.”

7)	Lisätään tämän asetuksen liite I liitteeksi IV.

8)	Lisätään tämän asetuksen liite II liitteeksi V.

9)	Lisätään tämän asetuksen liite III liitteeksi VI.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 8 päivänä syyskuuta 2014.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

S. GOZI

(1) Katso tämän virallisen lehden sivu 54.

(2) Neuvoston asetus (EU) N:o 833/2014, annettu 31 päivänä heinäkuuta 2014, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta (EUVL L 229, 31.7.2014, s. 1).

(3) Neuvoston päätös 2014/512/YUTP, annettu 31 päivänä heinäkuuta 2014, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta (EUVL L 229, 31.7.2014, s. 13).

(4) Neuvoston asetus (EY) N:o 428/2009, annettu 5 päivänä toukokuuta 2009, kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan yhteisön valvontajärjestelmän perustamisesta (EUVL L 134, 29.5.2009, s. 1).

LIITE I

”LIITE IV

Luettelo 2 a artiklassa tarkoitetuista luonnollisista henkilöistä, oikeushenkilöistä, yhteisöistä ja elimistä

JSC Sirius (siviili- ja sotilaskäyttöön tarkoitettu optoelektroniikka)

OJSC Stankoinstrument (siviili- ja sotilaskäyttöön tarkoitettu koneenrakennus)

OAO JSC Chemcomposite (siviili- ja sotilaskäyttöön tarkoitetut materiaalit)

JSC Kalashnikov (pienaseet)

JSC Tula Arms Plant (asejärjestelmät)

NPK Technologii Maschinostrojenija (ampumatarvikkeet)

OAO Wysokototschnye Kompleksi (panssari- ja ilmatorjuntajärjestelmät)

OAO Almaz Antey (valtio-omisteinen yritys; aseet, ampumatarvikkeet, tutkimus)

OAO NPO Bazalt (valtio-omisteinen yritys; aseiden ja ampumatarvikkeiden tuotantoon tarkoitettujen koneiden tuotanto)”

LIITE II

”LIITE V

Luettelo 5 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista henkilöistä, yhteisöistä ja elimistä

OPK OBORONPROM

UNITED AIRCRAFT CORPORATION

URALVAGONZAVOD”

LIITE III

”LIITE VI

Luettelo 5 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista henkilöistä, yhteisöistä ja elimistä

ROSNEFT

TRANSNEFT

GAZPROM NEFT”

12.9.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/8

NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 961/2014,

annettu 8 päivänä syyskuuta 2014,

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä 17 päivänä maaliskuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 269/2014 (1) ja erityisesti sen 14 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Neuvosto hyväksyi 17 päivänä maaliskuuta 2014 asetuksen (EU) N:o 269/2014.

(2)	Tilanteen vakavuus huomioon ottaen neuvosto katsoo, että uusia henkilöitä ja yhteisöjä olisi lisättävä asetuksen (EU) N:o 269/2014 liitteessä I olevaan luetteloon luonnollisista henkilöistä ja oikeushenkilöistä, yhteisöistä ja elimistä, joihin kohdistetaan rajoittavia toimenpiteitä.

(3)	Asetuksen (EU) N:o 269/2014 liite I olisi näin ollen muutettava tämän mukaisesti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Lisätään tämän asetuksen liitteessä luetellut henkilöt ja yhteisöt asetuksen (EU) N:o 269/2014 liitteessä I olevaan luetteloon.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 8 päivänä syyskuuta 2014.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

S. GOZI

(1) EUVL L 78, 17.3.2014, s. 6.

LIITE

Luettelo 1 artiklassa tarkoitetuista henkilöistä ja yhteisöistä

	Nimi	Tunnistustiedot	Perustelut	Luetteloon merkitsemisen päivämäärä
1.	Alexander ZAKHARCHENKO Александр Владимирович Захарченко	Syntynyt vuonna 1976, Donetsk	Hänestä tuli 7. elokuuta ”Donetskin kansantasavallan””pääministeri” Alexander Borodain tilalle. Tähän tehtävään ryhtyessään ja ”pääministerinä” toimiessaan Zakharchenko on tukenut toimia ja politiikkoja, jotka heikentävät Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä.	12.9.2014
2.	Vladimir KONONOV/alias ”Tsar”	Syntynyt 14.10.1974, Gorski	Hänestä tuli 14. elokuuta ”Donetskin kansantasavallan””puolustusministeri” Igor Strelkovin/Girkinin tilalle. Tietojen mukaan hän on johtanut separatistitaistelijoiden divisioonaa Donetskissa huhtikuusta lähtien ja luvannut ”ratkaista Ukrainan sotilashyökkäyksen strategisen torjuntatehtävän”. Konokov on siten tukenut toimia ja politiikkoja, jotka heikentävät Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä.	12.9.2014
3.	Miroslav Vladimirovich RUDENKO Мирослав Владимирович Руденко	21.1.1983, Debaltsevo	Donbassin kansanmiliisin komentaja. Hän on muun maussa todennut, että he jatkavat taisteluaaan muualla maassa. Rudenko on siten tukenut toimia ja politiikkoja, jotka heikentävät Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä.	12.9.2014
4.	Gennadiy Nikolaiovych TSYPKALOV Геннадий Николаевич Цыпкалов.	Syntynyt 21.6.1973	Hänestä tuli ”Luhanskin kansantasavallan””pääministeri” Marat Bashirovin tilalle. Toimi aktiivisesti kapinallisten kaakkoisessa armeijassa. Tsyplakov on siten tukenut toimia ja politiikkoja, jotka heikentävät Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä.	12.9.2014
5.	Andrey Yurevich PINCHUK Андрей Юрьевич ПИНЧУК		”Donetskin kansantasavallan””valtiollisen turvallisuuden ministeri”. Yhteydessä Vladimir Antyufeyeviin, joka on vastuussa ”Donetskin kansantasavallan hallituksen” separatistisista ”hallitustoimista”. Hän on siten tukenut toimia ja politiikkoja, jotka heikentävät Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä.	12.9.2014
6.	Oleg BEREZA Олег БЕРЕЗА		”Donetskin kansantasavallan””sisäasianministeri”. Yhteydessä Vladimir Antyufeyeviin, joka on vastuussa ”Donetskin kansantasavallan hallituksen” separatistisista ”hallitustoimista”. Hän on siten tukenut toimia ja politiikkoja, jotka heikentävät Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä.	12.9.2014
7.	Andrei Nikolaevich RODKIN Андрей Николаевич Родкин		”Donetskin kansantasavallan” Moskovan-edustaja. Hän on lausunnoissaan puhunut muun muassa kapinallisjoukkojen valmiudesta käydä sissisotaa ja niiden Ukrainan asevoimilta anastamista asejärjestelmistä. Hän on siten tukenut toimia ja politiikkoja, jotka heikentävät Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä.	12.9.2014
8.	Aleksandr KARAMAN Александр караман		”Donetskin kansantasavallan””sosiaaliasioista vastaava varapääministeri”. Yhteydessä Vladimir Antyufeyeviin, joka on vastuussa ”Donetskin kansantasavallan hallituksen” separatistisista ”hallitustoimista”. Hän on siten tukenut toimia ja politiikkoja, jotka heikentävät Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä. Venäjän varapääministerin Dmitri Rogozinin suojeluksessa.	12.9.2014
9.	Georgiy L'vovich MURADOV Георгий Львович Мурадов	Syntynyt 19.11.1954	Krimin ”varapääministeri” ja presidentti Putinin täysivaltainen edustaja Krimillä. Muradovilla on ollut tärkeä rooli Venäjän institutionaalisen valvonnan vahvistamisessa Krimillä laittomasta liittämisestä alkaen. Hän on siten tukenut toimia ja politiikkoja, jotka heikentävät Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä.	12.9.2014
10.	Mikhail Sergeyevich SHEREMET Михаил Сергеевич Шеремет	Syntynyt 23.5.1971, Džankoi	Krimin ”ensimmäinen varapääministeri”. Sheremetillä oli keskeinen asema Krimin yhdistymisestä Venäjään 16.3. pidetyn kansanäänestyksen järjestämisessä ja toimittamisessa. Kansanäänestyksen aikaan Sheremet johti tietojen mukaan Moskovan-mielisiä ”itsepuolustusjoukkoja” Krimillä. Hän on siten tukenut toimia ja politiikkoja, jotka heikentävät Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä.	12.9.2014
11.	Yuri Leonidovich VOROBIOV Юрий Леонидович Воробьев	Syntynyt 2.2.1948, Krasnojarsk	Venäjän federaation liittoneuvoston varapuhemies. Vorobiov kannatti 1. maaliskuuta julkisesti liittoneuvostossa venäläisten joukkojen lähettämistä Ukrainaan. Myöhemmin hän äänesti asiaa koskevan asetuksen puolesta.	12.9.2014
12.	Vladimir Volfovich ZHIRINOVSKY Владимир Вольфович Жириновски	Syntynyt 10.6.1964, Eidelštein, Kazakstan	Valtionduuman neuvoston jäsen; LDPR-puolueen johtaja. Hän tuki aktiivisesti Venäjän asevoimien käyttöä Ukrainassa ja Krimin liittämistä. Hän on vaatinut aktiivisesti Ukrainan jakamista. Hän allekirjoitti johtamansa LDPR-puolueen puolesta sopimuksen ”Donetskin kansantasavallan” kanssa.	12.9.2014
13.	Vladimir Abdualiyevich VASILYEV	Syntynyt 11.8.1949, Klin	Valtionduuman varapuhemies. Hän äänesti 20. maaliskuuta 2014 federaation perustuslakiehdotuksen puolesta, joka koski ”Krimin tasavallan hyväksymistä Venäjän federaatioon ja uusien liittovaltiosubjektien — Krimin tasavallan ja Sevastopolin liittokaupungin — muodostamista Venäjän federaatioon”.	12.9.2014
14.	Viktor Petrovich VODOLATSKY Виктор Петрович Водолацкий	Syntynyt 19.8.1957, Azovin alue.	Venäläisten ja ulkomaisten kasakkajoukkojen unionin puheenjohtaja (”ataman”) ja valtionduuman varajäsen. Hän kannatti Krimin liittämistä ja myönsi venäläisten kasakoiden osallistuneen aktiivisesti Ukrainan konfliktiin Moskovan tukemien separatistien rinnalla. Hän äänesti 20. maaliskuuta 2014 federaation perustuslakiehdotuksen puolesta, joka koski ”Krimin tasavallan hyväksymistä Venäjän federaatioon ja uusien liittovaltiosubjektien — Krimin tasavallan ja Sevastopolin liittokaupungin — muodostamista Venäjän federaatioon”.	12.9.2014
15.	Leonid Ivanovich KALASHNIKOV Леонид Иванович Калашников	Syntynyt 6.8.1960, Stepnoi Dvorets	Valtionduuman ulkoasiankomitean ensimmäinen varapuheenjohtaja. Hän äänesti 20. maaliskuuta 2014 federaation perustuslakiehdotuksen puolesta, joka koski ”Krimin tasavallan hyväksymistä Venäjän federaatioon ja uusien liittovaltiosubjektien — Krimin tasavallan ja Sevastopolin liittokaupungin — muodostamista Venäjän federaatioon”.	12.9.2014
16.	Vladimir Stepanovich NIKITIN	Syntynyt 5.4.1948, Opotška	Ensimmäinen varapuheenjohtaja suhteita IVY-maihin, Euraasian integraatiota ja yhteyksiä maanmiehiin käsittelevässä valtionduuman komiteassa. Hän äänesti 20. maaliskuuta 2014 federaation perustuslakiehdotuksen puolesta, joka koski ”Krimin tasavallan hyväksymistä Venäjän federaatioon ja uusien liittovaltiosubjektien — Krimin tasavallan ja Sevastopolin liittokaupungin — muodostamista Venäjän federaatioon”.	12.9.2014
17.	Oleg Vladimirovich LEBEDEV Олег Владимирович Лебедев	Syntynyt 21.3.1964, Orjol/Rudnyi	Ensimmäinen varapuheenjohtaja suhteita IVY-maihin, Euraasian integraatiota ja yhteyksiä maanmiehiin käsittelevässä valtionduuman komiteassa. Hän äänesti 20. maaliskuuta 2014 federaation perustuslakiehdotuksen puolesta, joka koski ”Krimin tasavallan hyväksymistä Venäjän federaatioon ja uusien liittovaltiosubjektien — Krimin tasavallan ja Sevastopolin liittokaupungin — muodostamista Venäjän federaatioon”.	12.9.2014
18.	Ivan Ivanovich MELNIKOV Иван Иванович Мельников	Syntynyt 7.8.1950, Bogoroditsk	Valtionduuman ensimmäinen varapuhemies. Hän äänesti 20. maaliskuuta 2014 federaation perustuslakiehdotuksen puolesta, joka koski ”Krimin tasavallan hyväksymistä Venäjän federaatioon ja uusien liittovaltiosubjektien — Krimin tasavallan ja Sevastopolin liittokaupungin — muodostamista Venäjän federaatioon”.	12.9.2014
19.	Igor Vladimirovich LEBEDEV Игорь Владимирович Лебедев	Syntynyt 27.9.1972, Moskova	Valtionduuman varapuhemies. Hän äänesti 20. maaliskuuta 2014 federaation perustuslakiehdotuksen puolesta, joka koski ”Krimin tasavallan hyväksymistä Venäjän federaatioon ja uusien liittovaltiosubjektien — Krimin tasavallan ja Sevastopolin liittokaupungin — muodostamista Venäjän federaatioon”.	12.9.2014
20.	Nikolai Vladimirovich LEVICHEV Николай Владимирович Левичев	Syntynyt 28.5.1953, Puškin	Valtionduuman varapuhemies. Hän äänesti 20. maaliskuuta 2014 federaation perustuslakiehdotuksen puolesta, joka koski ”Krimin tasavallan hyväksymistä Venäjän federaatioon ja uusien liittovaltiosubjektien — Krimin tasavallan ja Sevastopolin liittokaupungin — muodostamista Venäjän federaatioon”.	12.9.2014
21.	Svetlana Sergeevna ZHUROVA Светлана Сергеевна Журова	Syntynyt 7.1.1972, Pavlovo-na-Neve	Valtionduuman ulkoasiankomitean ensimmäinen varapuheenjohtaja. Hän äänesti 20. maaliskuuta 2014 federaation perustuslakiehdotuksen puolesta, joka koski ”Krimin tasavallan hyväksymistä Venäjän federaatioon ja uusien liittovaltiosubjektien — Krimin tasavallan ja Sevastopolin liittokaupungin — muodostamista Venäjän federaatioon”.	12.9.2014
22.	Aleksey Vasilevich NAUMETS Алексей Васильевич Hаумец	Syntynyt 11.2.1968	Venäjän armeijan kenraalimajuri. Hän on 76. maahanlaskudivisioonan komentaja, joka on ollut osallisena Venäjän sotilaallisessa läsnäolossa Ukrainan alueella, varsinkin Krimin laittoman liittämisen aikana.	12.9.2014
23.	Sergey Viktorovich CHEMEZOV	Syntynyt 20.8.1952, Tšeremhovo	Sergei Chemezov kuuluu presidentti Putinin läheisiin liittolaisiin; molemmat olivat Dresdeniin lähetettyjä KGB:n upseereita; hän on ”Yhdistyneen Venäjän” ylimmän neuvoston jäsen. Hän on hyötynyt yhteyksistään Venäjän presidenttiin ja on päässyt korkeisiin asemiin valtiojohtoisissa yrityksissä. Hän johtaa Rostec-konglomeraattia, joka on Venäjän johtava valtiojohtoinen puolustus- ja teollisuustuotantoyritys. Venäjän hallituksen päätöksen johdosta Rostecin tytäryhtiö Technopromexport suunnittelee rakentavansa energialaitoksia Krimille ja tukevansa näin sen integraatiota Venäjän federaatioon. Lisäksi Rostecin tytäryhtiö Rosoboronexport on tukenut Krimin puolustusalan yritysten yhdistämistä Venäjän puolustusteollisuuteen ja vahvistanut näin Krimin laitonta liittämistä Venäjän federaatioon.	12.9.2014
24.	Alexander Mikhailovich BABAKOV Aлександр Михайлович Бабаков	Syntynyt 8.2.1963, Chişinău	Valtionduuman jäsen, Venäjän federaation sotilaallis-teollisen kompleksin kehittämissäännöksiä käsittelevän valtionduuman valiokunnan puheenjohtaja. ”Yhdistyneen Venäjän” näkyvä jäsen ja liikemies, jolla on huomattavia investointeja Ukrainassa ja Krimillä. Hän äänesti 20. maaliskuuta 2014”Krimin tasavallan hyväksymistä Venäjän federaatioon ja uusien liittovaltiosubjektien — Krimin tasavallan ja Sevastopolin liittokaupungin — muodostamista Venäjän federaatioon” koskevan federaation perustuslakiehdotuksen puolesta.	12.9.2014

12.9.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/14

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 962/2014,

annettu 29 päivänä elokuuta 2014,

nimityksen kirjaamisesta suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin (Pescabivona (SMM))

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä 21 päivänä marraskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) ja erityisesti sen 52 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Italian hakemus nimityksen ”Pescabivona” rekisteröimiseksi julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä (2) asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(2)	Koska komissiolle ei ole toimitettu vastaväitteitä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan mukaisesti, nimitys ”Pescabivona” olisi rekisteröitävä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Rekisteröidään nimitys ”Pescabivona” (SMM).

Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu nimitys liittyy komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 668/2014 (3) liitteessä XI mainitun luokan 1.6 ”Hedelmät, vihannekset ja viljat sellaisenaan tai jalostettuina” tuotteeseen.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä elokuuta 2014.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Tonio BORG

Komission jäsen

(1) EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

(2) EUVL C 103, 8.4.2014, s. 13.

(3) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 668/2014, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2014, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 179, 19.6.2014, s. 36).

12.9.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/15

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 963/2014,

annettu 29 päivänä elokuuta 2014,

nimityksen kirjaamisesta suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin (Zázrivské vojky (SMM))

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Slovakian hakemus nimityksen ”Zázrivské vojky” rekisteröimiseksi julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä (2) asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(2)	Koska komissiolle ei ole toimitettu vastaväitteitä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan mukaisesti, nimitys ”Zázrivské vojky” olisi rekisteröitävä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Rekisteröidään nimitys ”Zázrivské vojky” (SMM).

Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu nimitys liittyy komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 668/2014 (3) liitteessä XI mainitun luokan 1.3 ”Juustot” tuotteeseen.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä elokuuta 2014.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Tonio BORG

Komission jäsen

(1) EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

(2) EUVL C 109, 11.4.2014, s. 27.

12.9.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/16

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 964/2014,

annettu 11 päivänä syyskuuta 2014,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 soveltamissäännöistä rahoitusvälineitä koskevien vakioehtojen ja -edellytysten osalta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (1) ja erityisesti sen 38 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Kansallisella, alueellisella, valtioiden välisellä tai rajat ylittävällä tasolla perustettujen ja hallintoviranomaisen toimesta tai sen vastuulla asetuksen (EU) N:o 1303/2013 38 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti hallinnoitavien rahoitusvälineiden käytön helpottamiseksi olisi laadittava säännöt, jotka koskevat eräisiin rahoitusvälineisiin sovellettavia vakioehtoja ja -edellytyksiä. Kyseisten vakioehtojen ja -edellytysten ansiosta rahoitusvälineet olisivat heti käyttövalmiita.

(2)	Rahoitusvälineiden käytön helpottamiseksi vakioehdoissa ja -edellytyksissä on varmistettava valtiontukisääntöjen noudattaminen ja edistettävä unionin rahoitustuen antamista lopullisille tuensaajille yhdistämällä erilaisia rahoitusvälineitä ja avustuksia.

(3)

Vakioehtojen ja -edellytysten mukaisesti ei saisi olla mahdollista, että rahoittaja, kuten julkinen tai yksityinen sijoittaja tai lainanantaja, rahoitusvälineen hallinnoija tai lopullinen tuensaaja voi vastaanottaa sisämarkkinoille soveltumatonta valtiontukea. Vakioehdoissa ja -edellytyksissä olisi otettava huomioon keskeiset vähämerkityksistä tukea koskevat asetukset, kuten komission asetus (EU) N:o 1407/2013 (2), komission asetus (EU) N:o 1408/2013 (3), komission asetus (EU) N:o 651/2014 (4) ja komission asetus (EU) N:o 702/2014 (5), sekä suuntaviivat valtiontuesta riskirahoitussijoitusten edistämiseksi (6) ja suuntaviivat maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden valtiontuesta vuosina 2014–2020 (7).

(4)

Koska valtiontukisääntöjä ei sovelleta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta tuettavaan maataloustoimintaan, vakioehtojen ja -edellytysten noudattamisen olisi oltava vapaaehtoista. Muuhun Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta tuettavaan toimintaan sovelletaan yleisiä valtiontukisääntöjä, minkä vuoksi vakioehtojen ja -edellytysten soveltamisen olisi oltava pakollista.

(5)

On mahdollista, että kalastusalalla toimivat yritykset, erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset, jäljempänä ’pk-yritykset’, saattavat hyötyä rahoitusvälineistä, joita rahoitetaan jostakin Euroopan rakenne- ja investointirahastosta, jäljempänä ’ERI-rahasto’. Jos tällaista hyötyä rahoitetaan jostakin muusta Euroopan rakenne- ja investointirahastosta kuin Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta, rahoitusvälineistä kaikille kalatalous- ja vesiviljelyalalla toimiville yrityksille kolmen vuoden aikana myönnetyn tuen kokonaismäärä ei saisi ylittää komission asetuksessa (EU) N:o 717/2014 (8) määriteltyä jäsenvaltiokohtaista enimmäismäärää kalastus-, vesiviljely- ja jalostustoiminnan vuotuisesta liikevaihdosta. Lisäksi olisi otettava huomioon asetus (EU) N:o 702/2014 sekä suuntaviivat kalastus- ja vesiviljelyalan valtiontukien tarkastelemista varten (9).

(6)	Vakioehtoihin ja -edellytyksiin olisi lisäksi sisällytettävä hallintoa koskevat vähimmäisvaatimukset, joiden avulla voidaan varmistaa rahoitusvälineiden asianmukainen hallinnointi asetuksessa (EU) N:o 1303/2013 vahvistettuja sääntöjä tarkempien sääntöjen mukaisesti.

(7)

Asianmukainen rahoitusväline pk-yritysten kasvun tukemiseksi vaikeassa rahoitusympäristössä on riskinjakolainainstrumentti. Riskinjakolainat tarjoavat pk-yrityksille mahdollisuuden saada helpommin uutta lainaa, sillä rahoituksen välittäjille tarjotaan rahoitusosuutta ja luottoriskin jakamista. Näin pk-yritykset saavat enemmän rahoitusta edullisin ehdoin eli alhaisemmalla korolla ja/tai pienemmin vakuuksin.

(8)

Riskinjakolainojen avulla tapahtuva rahoitus voi olla erityisen tuloksekas tapa tukea pk-yrityksiä tilanteessa, jossa rahoitusta on saatavilla rajoitetusti tai jossa rahoituksen välittäjillä ei ole halua ottaa suuria riskejä tiettyjen toimialojen tai tietyntyyppisten pk-yritysten osalta. Tässä yhteydessä vakioehdot ja -edellytykset ovat tuloksekas keino puuttua tällaiseen markkinoiden toimintapuutteeseen.

(9)	Rahoituksen välittäjiä kannustetaan lisäämään lainanantoa pk-yrityksille myöntämällä unionin rahoittama takaus. Asianmukainen rahoitusväline on rajattu portfoliovakuus.

(10)

Rajatun portfoliovakuuden avulla olisi poistettava pk-yritysten velkamarkkinoilla tällä hetkellä esiintyvä vaje tukemalla uusien lainojen myöntämistä luottoriskisuojan avulla (suuririskisimmän osan kattava rajattu portfoliovakuus). Tarkoituksena on vähentää pk-yritysten erityisiä vaikeuksia saada rahoitusta sen takia, että niillä ei ole riittäviä vakuuksia ja että niihin liittyy suhteellisen suuri luottoriski. Odotetun vaikutuksen aikaansaamiseksi unionin rahoitusosuus rajatusta portfoliovakuudesta ei kuitenkaan saisi korvata vastaavia vakuuksia, joita rahoituslaitokset ovat saaneet samaa tarkoitusta varten unionin, jäsenvaltioiden tai alueellisten nykyisten rahoitusvälineiden puitteissa. Tässä yhteydessä vakioehdot ja -edellytykset ovat tuloksekas keino puuttua tällaiseen markkinoiden toimintapuutteeseen.

(11)	Kerrostalojen remontointiin liittyvää energiansäästöpotentiaalia voidaan edistää asianmukaisella rahoitusvälineellä eli kunnostuslainalla.

(12)

Kunnostuslainan tavoitteeksi olisi asetettava tuettujen pitkäaikaisten lainaehtojen sekä välittömän teknisen tuen ja rahoituksen tarjoaminen kerrostalojen omistajille, jotta he voivat valmistella ja toteuttaa rakennuksissa kunnostushankkeita. Lisäksi lainan taustalla on olettamus, että pankit ovat rahoitusmarkkinoilla käytännössä ainoa rahoituksen lähde, mutta rahoitusta on tarjolla liian vähän (rahoituksen välittäjän vähäisen riskinottohalukkuuden takia), rahoituksen kesto on liian lyhyt, rahoitus on liian kallista tai se ei muuten sovellu rahoitettavien hankkeiden pitkäkestoiseen takaisinmaksuun. Ongelmat rahoituksen saannissa sekä kunnostustöiden käynnistämistä ja järjestämistä useiden yksittäisten asunnonomistajien puolesta koskevan järjestelmän tehottomuus, jossa ei ole suljettu pois mahdollisuutta tukea yksityishenkilöitä, muodostavat yhdessä markkinoiden toimintapuutteen. Vakioehdot ja -edellytykset ovat tässä yhteydessä tuloksekas keino poistaa tällainen markkinoiden toimintapuute.

(13)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan rakenne- ja investointirahastojen yhteensovittamisesta vastaavan komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat seuraaviin rahoitusvälineisiin sovellettavia vakioehtoja ja -edellytyksiä:

a)	riskinjakolaina,

b)	rajattu portfoliovakuus,

c)	kunnostuslaina.

2 artikla

Lisäehdot ja -edellytykset

Hallintoviranomaiset voivat asettaa rahoitussopimukseen sisältyvien ehtojen ja edellytysten lisäksi muita ehtoja ja edellytyksiä tässä asetuksessa säädettyä rahoitusvälinettä koskevien ehtojen ja edellytysten mukaisesti.

3 artikla

Valtiontukisääntöjen noudattaminen vakioehtojen ja -edellytysten mukaisesti

1. Jos rahoitusvälineisiin liitetään avustuksia teknisen avun antamiseksi lopullisille tuensaajille, jotka saavat tukea jostakin välineestä, avustuksen määrä voi olla enintään 5 prosenttia ERI-rahastoista välineeseen osoitettavasta rahoitusosuudesta, ja avustuksiin on sovellettava asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklassa tarkoitetun, avustusten perustelemiseksi toteutetun ennakkoarvioinnin päätelmiä.

2. Rahoitusvälineen käyttöön ottava taho, jäljempänä ’rahoituksen välittäjä’, hallinnoi teknistä tukea koskevia avustuksia. Tekninen tuki ei kata toimia, joihin sovelletaan hallinnointikustannuksia ja rahoitusvälineen hallinnointia varten kerättäviä palkkioita. Menoerät, jotka katetaan teknisellä tuella, eivät voi olla osa investointia, joka rahoitetaan rahoitusvälineen puitteissa myönnettävällä lainalla.

4 artikla

Hallinto vakioehtojen ja -edellytysten mukaisesti

1. Hallintoviranomainen tai, tarvittaessa, rahasto-osuusrahaston hallinnoija, osallistuu valvontakomiteaan tai vastaavaan rahoitusvälineen hallintorakenteeseen.

2. Hallintoviranomainen ei osallistu suoraan yksittäisiin investointipäätöksiin. Rahasto-osuusrahastossa hallintoviranomainen hoitaa valvontatehtäväänsä pelkästään rahaston tasolla eikä puutu rahasto-osuusrahaston yksittäisiin päätöksiin.

3. Rahoitusvälineen hallintorakenteen on oltava sellainen, että sen puitteissa voidaan tehdä luottoa ja riskin hajauttamista koskevia päätöksiä avoimesti ja markkinakäytäntöä noudattaen.

4. Rahasto-osuusrahaston hallinnoijan ja rahoituksen välittäjän hallintorakenteen on varmistettava niiden toiminnan puolueettomuus ja riippumattomuus.

5 artikla

Vakioehtojen ja -edellytysten mukainen rahoitussopimus

1. Hallintoviranomainen laatii kirjallisen rahoitussopimuksen ohjelmista rahoitusvälineeseen myönnettävistä rahoitusosuuksista, ja sopimuksessa vahvistetaan ehdot ja edellytykset liitteen I mukaisesti.

2. Rahoitussopimus käsittää seuraavat liitteet:

a)	asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklassa vaadittu ennakkoarviointi, jossa perustellaan rahoitusvälineen olemassaolo;

b)	rahoitusvälineen liiketoimintasuunnitelma, mukaan lukien investointistrategia sekä kuvaus investointi-, vakuus- tai lainanantopolitiikasta;

c)	välineen kuvaus, jonka on vastattava välinettä koskevia yksityiskohtaisia vakioehtoja ja -edellytyksiä ja jossa on vahvistettava rahoitusvälineiden taloudelliset parametrit;

d)	seurantaa ja raportointia koskevat mallit.

6 artikla

Riskinjakolaina

1. Riskinjakolaina on rahoituksen välittäjän perustama lainarahasto, johon osoitetaan ohjelmasta rahoitusosuus ja jonka varoista vähintään 25 prosenttia on peräisin rahoituksen välittäjältä. Lainarahaston salkku käsittää uusia lainoja, eikä lainarahastoa ole mahdollista käyttää vanhojen lainojen jälleenrahoitukseen.

2. Riskinjakolainan on vastattava liitteessä II esitettyjä ehtoja ja edellytyksiä.

7 artikla

Rajattu portfoliovakuus

1. Rajattu portfoliovakuus tarjoaa lainakohtaista suojaa luottoriskiltä ja kattaa enintään 80 prosenttia lainasta: sen tarkoituksena on luoda pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävistä uusista lainoista koostuva salkku, jonka osalta enimmäistappion määrä määräytyy vakuuden enimmäisosuuden mukaan; tämä voi olla enintään 25 prosenttia salkun riskin määrästä.

2. Rajatun portfoliovakuuden on vastattava liitteessä III esitettyjä ehtoja ja edellytyksiä.

8 artikla

Kunnostuslaina

1. Kunnostuslaina on rahoituksen välittäjän perustama lainarahasto, johon osoitetaan ohjelmasta rahoitusosuus ja jonka varoista vähintään 15 prosenttia on peräisin rahoituksen välittäjältä. Lainarahaston salkku käsittää uusia lainoja, eikä lainarahastoa ole mahdollista käyttää vanhojen lainojen jälleenrahoitukseen.

2. Lopulliset tuensaajat voivat olla oikeushenkilöitä tai itsenäisiä ammatinharjoittajia, jotka omistavat kiinteistöjä, sekä toimitsijoita tai muita oikeussubjekteja, jotka toimivat omistajien puolesta ja hyväksi ja jotka toteuttavat energiansäästöön tai uusiutuviin energialähteisiin liittyviä toimenpiteitä, jotka ovat tukikelpoisia asetuksen (EU) N:o 1303/2013 sekä ohjelman tukisäännösten mukaisesti.

3. Kunnostuslainan on vastattava liitteessä IV esitettyjä ehtoja ja edellytyksiä.

9 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 11 päivänä syyskuuta 2014.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO

(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320.

(2) Komission asetus (EU) N:o 1407/2013, annettu 18 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen (EUVL L 352, 24.12.2013, s. 1).

(3) Komission asetus (EU) N:o 1408/2013, annettu 18 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen maatalousalalla (EUVL L 352, 24.12.2013, s. 9).

(4) Komission asetus (EU) N:o 651/2014, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (EUVL L 187, 26.6.2014, s. 1).

(5) Komission asetus (EU) N:o 702/2014, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (EUVL L 193, 1.7.2014, s. 1).

(6) Suuntaviivat valtiontuesta riskirahoitussijoitusten edistämiseksi (EUVL C 19, 22.1.2014, s. 4).

(7) Euroopan unionin suuntaviivat maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden valtiontuesta vuosina 2014–2020 (EUVL C 204, 1.7.2014, s. 1).

(8) Komission asetus (EU) N:o 717/2014, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2014, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen kalastus- ja vesiviljelyalalla (EUVL L 190, 28.6.2014, s. 45).

(9) Suuntaviivat kalastus- ja vesiviljelyalan valtiontukien tarkastelemista varten (EUVL C 84, 3.4.2008, s. 10).

LIITE I

Hallintoviranomaisen ja rahoituksen välittäjän välisen rahoitussopimuksen sisällysluettelo selityksineen

Sisällysluettelo:

Johdanto

Määritelmät

Soveltamisala ja tavoite

Toimintapoliittiset tavoitteet ja ennakkoarviointi

Lopulliset tuensaajat

Taloudellinen hyöty ja valtiontuki

Investointi-, vakuus- tai lainanantopolitiikka

Toimet ja operaatiot

Tulostavoitteet

10.

Rahoituksen välittäjän rooli ja vastuu: riskin ja tuoton jakaminen

11.

Rahoitusvälineen hallinnointi ja tarkastus

12.

Ohjelmasta osoitettava rahoitusosuus

13.

Maksut

14.

Tilinhoito

15.

Hallintokustannukset

16.

Tukikelpoisuusaika ja menojen tukikelpoisuus ohjelman sulkemisen yhteydessä

17.

Hallintoviranomaisen maksamien varojen käyttäminen uudelleen (mukaan lukien korko)

18.

Korkotuen ja vakuuspalkkiohyvitysten pääomittaminen (tarvittaessa)

19.

Rahoitusvälineen hallinto

20.

Eturistiriidat

21.

Raportointi ja seuranta

22.

Arviointi

23.

Näkyvyys ja avoimuus

24.

Yksinoikeus

25.

Riitojen ratkaiseminen

26.

Luottamuksellisuus

27.

Sopimuksen muuttaminen sekä oikeuksien ja velvoitteiden siirtäminen

1. JOHDANTO

Maan/alueen nimi

Hallintoviranomaista koskevat tiedot

Ohjelman CCI-nro (Common Code for Identification No)

Asianomaisen ohjelman nimi

Ohjelman osa, jossa viitataan rahoitusvälineeseen

Euroopan rakenne- ja investointirahaston (ERI-rahasto) nimi

Toimintalinjaa koskevat tiedot

Alueet, joilla rahoitusvälinettä on tarkoitus toteuttaa (NUTS-taso tai muu)

Hallintoviranomaisen rahoitusvälineeseen osoittama määrä

ERI-rahastosta osoitettava määrä

Kansallisista julkisista varoista osoitettava määrä (ohjelman julkinen rahoitusosuus)

Kansallisista yksityisistä varoista osoitettava määrä (ohjelman yksityinen rahoitusosuus)

Ohjelman rahoitusosuuden ulkopuolelle jäävä, kansallisista ja yksityisistä varoista osoitettava määrä

Rahoitusvälineen odotettu alkamispäivä

Rahoitusvälineen päättymispäivä

Yhteystiedot osapuolten välistä viestintää varten

Sopimuksen tarkoitus

2. MÄÄRITELMÄT

3. SOVELTAMISALA JA TAVOITE

Rahoitusvälineen kuvaus, mukaan lukien sen investointistrategia tai -periaatteet sekä välineestä annettava tuki.

4. TOIMINTAPOLIITTISET TAVOITTEET JA ENNAKKOARVIOINTI

Rahoituksen välittäjiin mahdollisesti sovellettavat tukikelpoisuuskriteerit sekä muut toimintaan liittyvät vaatimukset välineen toimintapoliittisten vaatimusten saavuttamiseksi, tarjolle asetettavat rahoitustuotteet, kohderyhmänä olevat lopulliset tuensaajat sekä rahoitusvälineen yhdistäminen avustuksiin.

5. LOPULLISET TUENSAAJAT

Rahoitusvälineen lopullisten tuensaajien määrittäminen ja tukikelpoisuus (kohderyhmä).

6. TALOUDELLINEN HYÖTY JA VALTIONTUKI

Ohjelman julkisesta rahoitusosuudesta aiheutuvan taloudellisen hyödyn arviointi sekä sen yhdenmukaisuus valtiontukisääntöjen kanssa.

7. INVESTOINTI-, VAKUUS- TAI LAINANANTOPOLITIIKKA

Määräykset, jotka koskevat investointi-, vakuus- tai lainanantopolitiikkaa ja erityisesti salkun hajauttamista (riski, ala, maantieteelliset alueet, koko) sekä rahoituksen välittäjän nykyistä salkkua.

8. TOIMET JA OPERAATIOT

Käyttöön otettavaa rahoitusvälinettä koskeva liiketoimintasuunnitelma tai vastaavat asiakirjat, jotka sisältävät arvion asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetusta odotetusta vipuvaikutuksesta.

Tukikelpoisten toimien määritelmä.

Toimien ja niiden soveltamisalan selkeä määritelmä, erityisesti toimien muuttaminen ja salkun hallinta (tappiot sekä maksulaiminlyönteihin ja takaisinperintään sovellettava menettely).

9. TULOSTAVOITTEET

Toimien, tulosten ja vaikutusindikaattoreiden määrittely suhteessa lähtötilanteeseen ja odotettuihin tuloksiin.

Tulostavoitteet, jotka rahoitusvälineellä odotetaan saavutettavan asianomaista prioriteettia tai toimenpidettä koskevien erityistavoitteiden ja tulosten edistämiseksi. Luettelo toimenpideohjelman ja asetuksen (EU) N:o 1303/2013 46 artiklan mukaisista indikaattoreista.

10. RAHOITUKSEN VÄLITTÄJÄN ROOLI JA VASTUU: RISKIN JA TUOTON JAKAMINEN

Rahoituksen välittäjän ja muiden rahoitusvälineen täytäntöönpanoon osallistuvien tahojen vastuun määrittely ja sitä koskevat määräykset.

Kuvaus riskinarvioinnista sekä riskin ja tuoton jakautumisesta osapuolten kesken.

Komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 (1) 6 artiklan mukaiset määräykset, jotka koskevat rahoitusvälineiden käyttöönotosta vastaavien yhteisöjen asemaa, vastuita ja tehtäviä.

11. RAHOITUSVÄLINEEN HALLINNOINTI JA TARKASTUS

Komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 9 artiklan mukaiset keskeiset määräykset, jotka koskevat rahoitusvälineiden hallinnointia ja valvontaa.

Määräykset, jotka koskevat tarkastusvaatimuksia, kuten vähimmäisvaatimukset rahoituksen välittäjän (ja tapauksen mukaan rahasto-osuusrahaston) tasolla toteutettavasta dokumentoinnista ja vaatimukset erillisen kirjanpidon pitämisestä eri tukimuotojen osalta asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklan 7 ja 8 kohdan mukaisesti (soveltuvin osin), mukaan lukien määräykset ja vaatimukset jäsenvaltioiden tarkastusviranomaisten, komission tarkastajien ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen oikeudesta saada tutustua asiakirjoihin, jotta varmistetaan jäljitysketjun selkeys asetuksen (EU) N:o 1303/2013 40 artiklan mukaisesti.

Määräykset, joiden mukaisesti tarkastusviranomaisen on noudatettava tarkastusmenetelmiä, tarkastuslistaa ja asiakirjojen saatavuutta koskevia ohjeita.

12. OHJELMASTA OSOITETTAVA RAHOITUSOSUUS

Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 38 artiklan 10 kohdan mukaiset määräykset, jotka koskevat ohjelmasta osoitettavien rahoitusosuuksien siirtämistä ja hallinnointia.

Tarvittaessa määräykset, jotka koskevat Euroopan aluekehitysrahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta, koheesiorahastosta, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta osoitettaviin rahoitusosuuksiin sovellettavia edellytyksiä.

13. MAKSUT

Vaatimukset ja menettelyt, jotka koskevat erissä maksettavien maksujen hallinnointia asetuksen (EU) N:o 1303/2013 41 artiklassa asetettujen enimmäismäärien mukaisesti sekä rahoitustoimien volyymista laadittuja ennusteita.

Ehdot ohjelmasta rahoitusvälineelle osoitettavan julkisen rahoitusosuuden mahdolliselle peruuttamiselle.

Säännöt asiakirjoista, joita tarvitaan hallintoviranomaisen rahoituksen välittäjälle suorittamien maksujen perustelemiseksi.

Edellytykset, joiden mukaisesti hallintoviranomaisen rahoituksen välittäjälle suorittamat maksut tai niiden määräajan kuluminen on keskeytettävä.

14. TILINHOITO

Yksityiskohtaiset tiedot tileistä, tarvittaessa mukaan lukien vaatimukset varainhoitotilin perustamisesta/erillisestä kirjanpidosta asetuksen (EU) N:o 1303/2013 38 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

Määräykset, jotka koskevat rahoitusvälineen tilin hoitoa. Määräyksiin on sisällytettävä pankkitilien käyttöä koskevat edellytykset: vastapuoliriskit (tarvittaessa), hyväksyttävät varainhallintatoiminnot, osapuolten vastuut, varainhoitotilien liian suurten saldojen yhteydessä sovellettavat korjaavat toimet, asiakirjojen säilyttäminen ja raportointi.

15. HALLINTOKUSTANNUKSET

Määräykset, jotka koskevat rahoituksen välittäjän korvausta, hallintokustannusten laskemista ja maksamista sekä rahoituksen välittäjälle maksettavia palkkioita delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 12 ja 13 artiklan mukaisesti.

Määräyksiin on sisällytettävä sovellettava enimmäispalkkio sekä laskennassa käytettävät viitemäärät.

16. TUKIKELPOISUUSAIKA JA MENOJEN TUKIKELPOISUUS OHJELMAN SULKEMISEN YHTEYDESSÄ

Sopimuksen voimaantulopäivä.

Rahoitusvälineen toteutusjakson aloitus- ja päättymispäivät sekä tukikelpoisuusaika.

Määräykset, jotka koskevat mahdollisuutta pidentää ohjelmasta rahoituksen välittäjälle rahoitusvälineen osalta maksettavan julkisen rahoitusosuuden voimassaoloa tai kyseisen rahoitusosuuden päättämistä, mukaan lukien edellytykset ohjelmasta osoitettavien rahoitusosuuksien ennenaikaiselle päättämiselle tai peruuttamiselle, irtautumisstrategiat sekä määräykset rahoitusvälineen purkamisesta (tarvittaessa myös rahasto-osuusrahaston purkamisesta).

Määräykset, jotka koskevat tukikelpoisia menoja ohjelman sulkemisen yhteydessä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 42 artiklan mukaisesti.

17. HALLINTOVIRANOMAISEN MAKSAMIEN VAROJEN KÄYTTÄMINEN UUDELLEEN (MUKAAN LUKIEN KORKO)

Määräykset, jotka koskevat hallintoviranomaisen maksamien varojen käyttämistä uudelleen.

Vaatimukset ja menettelyt, jotka koskevat ERI-rahastoista myönnetystä tuesta asetuksen (EU) N:o 1303/2013 43 artiklassa tarkoitetulla tavalla kertyneiden korkotulojen ja muiden tuottojen hallinnointia.

Määräykset, jotka koskevat ERI-rahastoista myönnetystä tuesta kertyneiden varojen käyttämistä uudelleen tukikelpoisuusajan päättymiseen mennessä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 44 artiklan mukaisesti.

Määräykset, jotka koskevat ERI-rahastoista myönnetystä tuesta kertyneiden varojen käyttämistä tukikelpoisuusajan päättymisen jälkeen asetuksen (EU) N:o 1303/2013 45 artiklan mukaisesti.

18. KORKOTUEN JA VAKUUSPALKKIOHYVITYSTEN PÄÄOMITTAMINEN (TARVITTAESSA)

Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 42 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut, delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 11 artiklan mukaiset määräykset, jotka koskevat korkotuen ja vakuuspalkkiohyvitysten vuotuisten maksuerien pääomittamista.

19. RAHOITUSVÄLINEEN HALLINTO

Määräykset, jotka koskevat rahoitusvälineen asianmukaista hallintorakennetta sen varmistamiseksi, että lainoja/vakuuksia/investointeja, divestointeja ja riskin hajauttamista koskevat päätökset pannaan täytäntöön sovellettavien säännösten ja markkinastandardien mukaisesti.

Määräykset, jotka koskevat rahoitusvälineen sijoitusneuvostoa (rooli, riippumattomuus, kriteerit).

20. ETURISTIRIIDAT

Eturistiriitojen ratkaisemista varten on luotava selkeät menettelyt.

21. RAPORTOINTI JA SEURANTA

Määräykset, jotka koskevat investointien täytäntöönpanon ja rahoitustoimien volyymin seurantaa, mukaan lukien rahoituksen välittäjän raportointia rahasto-osuusrahastolle ja/tai hallintoviranomaiselle asetuksen (EU) N:o 1303/2013 46 artiklan sekä valtiontukisääntöjen noudattamisen varmistamiseksi.

Säännöt, jotka koskevat raportointia hallintoviranomaiselle tehtävien suorittamisesta sekä raportointia tuloksista, sääntöjenvastaisuuksista ja toteutetuista korjaavista toimenpiteistä.

22. ARVIOINTI

Edellytykset ja järjestelyt rahoitusvälineen arviointia varten.

23. NÄKYVYYS JA AVOIMUUS

Määräykset, jotka koskevat unionin rahoituksen näkyvyyttä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 liitteen XII mukaisesti.

Määräykset, joilla varmistetaan lopullisten tuensaajien tiedonsaantioikeus.

24. YKSINOIKEUS

Määräykset niistä edellytyksistä, joiden mukaisesti rahasto-osuusrahaston hallinnoija tai rahoituksen välittäjä voi käynnistää uuden sijoitusvälineen.

25. RIITOJEN RATKAISEMINEN

Riitojen ratkaisemista koskevat määräykset.

26. LUOTTAMUKSELLISUUS

Määräykset, joissa määritellään ne rahoitusvälineen osa-alueet, jotka kuuluvat salassapitolausekkeiden soveltamisalaan. Kaikki muut tiedot katsotaan julkisiksi.

Tähän sopimukseen perustuvat salassapitovelvollisuudet eivät estä asianmukaista raportointia sijoittajille, mukaan lukien niille tahoille, jotka ovat myöntäneet julkisia varoja.

27. SOPIMUKSEN MUUTTAMINEN SEKÄ OIKEUKSIEN JA VELVOITTEIDEN SIIRTÄMINEN

Määräykset, joissa määritellään sopimuksen mahdollisen muuttamisen ja päättämisen soveltamisala ja muuttamisen ja päättämisen edellytykset.

Määräykset, joissa kielletään rahoituksen välittäjää siirtämästä oikeuksia tai velvoitteita ilman hallintoviranomaisen ennalta antamaa suostumusta.

LIITE A	:	asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklassa vaadittu ennakkoarviointi, jossa perustellaan rahoitusvälineen tarpeellisuus.
LIITE B	:	rahoitusvälineen liiketoimintasuunnitelma, mukaan lukien investointistrategia sekä kuvaus investointi-, vakuus- tai lainanantopolitiikasta.
LIITE C	:	välineen kuvaus, jonka on vastattava välinettä koskevia yksityiskohtaisia vakioehtoja ja -edellytyksiä ja jossa on vahvistettava rahoitusvälineen taloudelliset parametrit.
LIITE D	:	seurantaa ja raportointia koskevat mallit.

(1) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 480/2014, annettu 3 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 täydentämisestä (EUVL L 138, 13.5.2014, s. 5).

LIITE II

Pk-yrityksille tarkoitettu laina, joka perustuu salkun riskinjakolainamalliin

Kaavioesitys riskinjakolainan toimintaperiaatteesta

Rahoitusvälineen rakenne

Riskinjakolaina on rahoituksen välittäjän perustama lainarahasto, johon osoitetaan rahoitusosuudet ohjelmasta sekä rahoituksen välittäjältä. Sen tarkoituksena on rahoittaa uusista lainoista koostuva salkku, eikä rahastoa ole mahdollista käyttää vanhojen lainojen jälleenrahoitukseen.

Riskinjakolainaa on tarkoitus tarjota sellaisen toimenpiteen yhteydessä, joka sisältyy asianomaisesta ERI-rahastosta osarahoitettavassa ohjelmassa määriteltyyn toimintalinjaan ja joka on otettu huomioon asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklassa tarkoitetussa ennakkoarvioinnissa.

Välineen tavoite

Välineen tavoitteena on

1.	yhdistää ERI-rahaston ohjelmasta saatavat varat ja rahoituksen välittäjän tarjoamat varat, jotta voidaan tukea pk-yrityksille myönnettävää rahoitusta asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklan 4 kohdan mukaisesti, sekä

2.	helpottaa pk-yritysten rahoituksen saantia tarjoamalla rahoituksen välittäjälle rahoitusosuutta ja luottoriskin jakamista, jolloin pk-yritykset saavat enemmän rahoitusta edullisin ehdoin eli alhaisemmalla korolla ja tarvittaessa vähemmin vakuuksin.

ERI-rahaston ohjelmasta rahoituksen välittäjälle osoitettava rahoitusosuus ei saa syrjäyttää rahoitusta, jota on saatavilla muilta yksityisiltä tai julkisilta sijoittajilta.

ERI-rahaston ohjelmasta tarjotaan rahoitusta rahoituksen välittäjälle, jotta se voi perustaa pk-yrityksille myönnettävistä uusista lainoista koostuvan salkun. Lisäksi ohjelma osallistuu salkkuun sisältyviin, pk-yrityksille myönnettyihin lainoihin liittyviin tappioihin/maksulaiminlyönteihin ja takaisinperintään lainakohtaisesti ja ohjelmasta rahoitusvälineeseen myönnettyä rahoitusosuutta vastaavasti.

Jos järjestelyyn sisältyy rahasto-osuusrahasto, se siirtää ERI-rahaston ohjelmasta myönnetyn rahoitusosuuden rahoituksen välittäjälle.

ERI-rahaston ohjelmasta osoitettavan rahoitusosuuden lisäksi rahasto-osuusrahasto voi tarjota omia varojaan, jotka yhdistetään rahoituksen välittäjän tarjoamiin varoihin. Siinä tapauksessa rahasto-osuusrahasto osallistuu riskinjakoon lainasalkun eri rahoitusosuuksien välillä määräsuhteen mukaisesti. Jos rahasto-osuusrahastosta myönnetyt varat ovat peräisin valtion varoista, on noudatettava valtiontukisääntöjä.

Mahdollinen valtiontuki

Riskinjakolainan on tarkoitus olla väline, johon ei sisälly valtiontukea. Kyseessä on siis markkinaehtoinen korvaus rahoituksen välittäjälle, joka siirtää taloudellisen hyödyn kokonaisuudessaan lopullisille tuensaajille. Lopullisille tuensaajille tarjottavaan rahoitukseen sovelletaan voimassa olevaa vähämerkityksisestä tuesta annettua asetusta.

a) Valtiontuki voidaan sulkea pois rahoituksen välittäjän ja rahasto-osuusrahaston tasolla, kun

1.	rahoituksen välittäjä ja hallintoviranomainen tai rahasto-osuusrahasto vastaavat joka hetki tappioista ja hyödyistä omaa rahoitusosuuttaan vastaavasti (määräsuhteen mukaisesti) ja rahoituksen välittäjä osallistuu taloudellisesti merkittävällä tavalla riskinjakolainaan; ja

rahoituksen välittäjän ja rahasto-osuusrahaston korvaus (hallintokustannukset ja/tai -palkkiot) vastaa yleistä markkinakorvausta vastaavassa tilanteessa. Nämä edellytykset täyttyvät, jos rahasto-osuusrahasto on valittu avoimella, läpinäkyvällä, syrjimättömällä ja puolueettomalla valintamenettelyllä tai jos korvaus on delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 12 ja 13 artiklan mukainen eikä valtio myönnä muita etuja. Jos rahasto-osuusrahasto ainoastaan siirtää ERI-rahaston rahoitusosuuden rahoituksen välittäjälle ja hoitaa yleisen edun mukaista tehtävää eikä toimenpidettä toteuttaessaan harjoita kaupallista toimintaa tai sijoita toimenpiteeseen omia varojaan, jolloin sitä ei katsota tuensaajaksi, riittää, että rahasto-osuusrahastolle ei makseta liian suuria palkkioita; ja

ohjelmasta rahoitusvälineeseen myönnettävästä julkisesta rahoitusosuudesta aiheutuva taloudellinen hyöty on siirrettävä kokonaisuudessaan lopullisille tuensaajille alentamalla korkoa. Hallintoviranomaisen on rahoituksen välittäjää valitessaan arvioitava delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti hinnoittelupolitiikkaa ja menetelmää, jota noudattaen taloudellinen hyöty siirretään lopullisille tuensaajille.

Jos rahoituksen välittäjä ei siirrä koko taloudellista hyötyä lopullisille tuensaajille, vielä maksamatta oleva osuus julkisesta rahoitusosuudesta on siirrettävä takaisin hallintoviranomaiselle.

b) Pk-yritysten tasolla:

Lainan on pk-yritysten tasolla vastattava vähämerkityksiseen tukeen sovellettavia sääntöjä.

Rahoituksen välittäjä laskee jokaisen salkkuun otettavan lainan osalta bruttoavustusekvivalentin (BAE) seuraavalla laskentamenetelmällä:

BAE:n laskeminen = lainan nimellismäärä (euroa) × (rahoituskustannukset (vakiomenettely) + riskikustannus (vakiomenettely) — palkkiot, jotka hallintoviranomainen mahdollisesti perii ohjelmasta rahoituksen välittäjälle osoitettavasta rahoitusosuudesta) × lainan keskimääräinen juoksuaika (vuosina) × osuus riskistä.

Kun BAE lasketaan edellä kuvatulla kaavalla, vähämerkityksisestä tuesta annetun asetuksen (1) 4 artiklassa säädetyn vaatimuksen katsotaan täyttyvän riskinjakolainan osalta. Riskinjakolainojen vakuuksille ei ole asetettu vähimmäisvaatimusta.

Tarkistusmekanismin avulla varmistetaan, että edellä esitetyn kaavan avulla laskettu BAE ei ole pienempi kuin vähämerkityksestä tuesta annetun asetuksen 4 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti laskettu BAE.

BAE:n avulla lasketun tuen kokonaismäärä voi olla enintään 200 000 euroa kolmen varainhoitovuoden kuluessa ottaen huomioon vähämerkityksisestä tuesta annetussa asetuksessa vahvistettu sääntö, joka koskee tuen kasautumista lopullisille tuensaajille.

Lopulliselle tuensaajalle tarjottu tekninen apu tai muu avustus lasketaan yhteen edellä kuvatulla tavalla lasketun BAE:n kanssa.

Kalastus- ja vesiviljelyalalla toimivien pk-yritysten osalta tuen on vastattava vähämerkityksisestä tuesta kalastus- ja vesiviljelyalalla annetussa asetuksessa vahvistettuja keskeisiä sääntöjä.

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta tuettaviin toimiin sovelletaan yleisiä sääntöjä.

Lainanantopolitiikka

a) Hallintoviranomaisen tai rahasto-osuusrahaston suorittamat maksut rahoituksen välittäjälle:

Sen jälkeen kun hallintoviranomainen ja rahasto-osuusrahasto tai rahoituksen välittäjä ovat allekirjoittaneet rahoitussopimuksen, hallintoviranomainen siirtää ohjelmasta osoitettavat julkiset rahoitusosuudet rahasto-osuusrahastolle tai rahoituksen välittäjälle, joka sijoittaa ne erilliseen riskinjakolainarahastoon. Siirrot tehdään erissä, ja niissä noudatetaan asetuksen (EU) N:o 1303/2013 41 artiklassa vahvistettuja enimmäismääriä.

Tavoitteena oleva lainavolyymi ja korkotaso vahvistetaan asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklan mukaisessa ennakkoarvioinnissa, ja ne otetaan huomioon määritettäessä rahoitusvälineen luonnetta (joustava vai joustamaton väline).

b) Uusista lainoista koostuvan salkun alulle paneminen:

Rahoituksen välittäjän on luotava ennalta määrätyn ajanjakson kuluessa uusista tukikelpoisista lainoista koostuva salkku, joka täydentää sen olemassa olevaa lainanantotoimintaa ja joka rahoitetaan osittain ohjelmasta maksetuilla varoilla rahoitussopimuksessa sovitun riskiosuuden mukaisesti.

Pk-yrityksille myönnettävät tukikelpoiset lainat (jotka täyttävät ennalta määrätyt laina- ja salkkukohtaiset tukikelpoisuuskriteerit) sisällytetään automaattisesti salkkuun, ja niistä annetaan vähintään neljännesvuosittain liittämisilmoitus.

Rahoituksen välittäjä noudattaa johdonmukaista lainanantopolitiikkaa, joka koskee erityisesti salkun hajauttamista, mahdollistaa asianmukaisen luottosalkun hallinnan ja riskien hajauttamisen ja vastaa alalla sovellettavia standardeja sekä on hallintoviranomaisen taloudellisen etujen ja toimintapoliittisten tavoitteiden mukainen.

Rahoituksen välittäjä vastaa lainojen yksilöinnistä, valinnasta, due diligence -prosessista, dokumentaatiosta ja lainojen myöntämisestä lopullisille tuensaajille tavanomaisten menettelyjensä sekä asianomaisessa rahoitussopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

c) Rahoitusvälineeseen takaisin maksettujen varojen uudelleenkäyttö:

Rahoitusvälineeseen takaisin maksetut varat on joko käytettävä uudelleen saman rahoitusvälineen puitteissa tai ne maksetaan takaisin hallintoviranomaiselle tai rahasto-osuusrahastoon, minkä jälkeen ne käytetään asetuksen (EU) N:o 1303/2013 44 artiklan mukaisesti.

Jos varat käytetään uudelleen saman rahoitusvälineen puitteissa, ERI-rahaston tuesta johtuvat määrät, jotka rahoituksen välittäjä maksaa ja/tai perii takaisin lopullisille tuensaajille myönnetyistä lainoista investointien voimassaoloaikana, on periaatteessa asetettava saataville käytettäväksi uudelleen saman rahoitusvälineen puitteissa. Tämä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 44 ja 45 artiklassa tarkoitettu varojen kierrättämisen periaate on sisällytettävä rahoitussopimukseen.

Jos sen sijaan varat maksetaan suoraan takaisin hallintoviranomaiselle tai rahasto-osuusrahastolle, takaisinmaksu on suoritettava säännöllisin välein, ja siinä on otettava huomioon pk-yrityksille myönnettyihin lainoihin liittyvät i) pääoman takaisinmaksut (määräsuhteen mukaisesti riskiosuuden perusteella) ja ii) mahdollisesti takaisin perityt määrät ja tappioiden vähennykset (riskiosuuden mukaisesti) sekä iii) mahdolliset koronmaksut. Nämä varat on käytettävä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 44 ja 45 artiklan mukaisesti.

d) Tappioiden takaisinperintä:

Rahoituksen välittäjän on toteutettava perintätoimia jokaisen sellaisen rahoitusvälineestä rahoitetun ja pk-yritykselle myönnetyn lainan osalta, jonka takaisinmaksu on laiminlyöty, omien sisäisten suuntaviivojensa ja menettelyjensä mukaisesti.

Rahoituksen välittäjän takaisin perimät määrät (ilman mahdollisia perintä- ja ulosmittauskustannuksia) jaetaan rahoituksen välittäjän ja hallintoviranomaisen tai rahasto-osuusrahaston kesken määräsuhteessa niiden riskiosuuksiin.

e) Muut:

ERI-rahastoista rahoitusvälineeseen osoitetusta tuesta johtuvat korko- ja muut tuotot käytetään asetuksen (EU) N:o 1303/2013 43 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

Hinnoitteluperiaatteet

Rahoituksen välittäjän on hinnoittelua määrittäessään valittava sellaiset hinnoitteluperiaatteet ja menetelmä, joiden avulla varmistetaan, että ohjelman julkisesta rahoitusosuudesta aiheutuva taloudellinen hyöty siirretään kokonaisuudessaan tukikelpoisille pk-yrityksille. Hinnoitteluperiaatteiden ja menetelmän on sisällettävä seuraavat seikat:

1)	Rahoituksen välittäjän rahoitusosuudesta perittävä korko on markkinaehtoinen (rahoituksen välittäjän oman toimintapolitiikan mukaisesti).

Salkkuun sisältyvistä, tukikelpoisille pk-yrityksille myönnettävistä lainoista perittävää kokonaiskorkoa on alennettava suhteessa ohjelman julkisesta rahoitusosuudesta peräisin olevaan rahoitukseen. Vähennyksessä otetaan huomioon palkkiot, joita hallintoviranomainen saattaa periä ohjelmasta osoitettavasta rahoitusosuudesta.

3)	Valtiontukea koskevassa kohdassa esitettyä BAE:n laskentamenetelmää on sovellettava kaikkiin lainoihin, jotka sisältyvät salkkuun.

4)	Hinnoitteluperiaatteiden ja menetelmän on säilyttävä muuttumattomina tukikelpoisuuskaudella.

Ohjelmasta rahoitusvälineeseen osoitettava rahoitusosuus: määrä ja osuus (tuotteen yksityiskohtaiset tiedot)

Todellinen riskiosuus, ohjelman julkinen rahoitusosuus sekä lainoista perittävä korko määritetään ennakkoarvioinnin tulosten pohjalta, ja niiden avulla on varmistettava, että lopullisille tuensaajille aiheutuva hyöty vastaa vähämerkityksistä tukea koskevaa sääntöä.

Kohteena olevan salkun riskinjakolainan määrä vahvistetaan rahoitusvälineelle myönnettävän tuen tarpeellisuutta koskevan ennakkoarvioinnin puitteissa (asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artikla) ja ottaen huomioon rahoitusvälineeseen sisältyvä varojen kierrättämisen periaate (tarvittaessa). Kohteena olevan lainasalkun kokoonpanon avulla on pyrittävä varmistamaan riskin hajauttaminen.

Riskinjakolainan myöntämisen ja riskiosuuden määrittämisen tavoitteena on varmistaa ennakkoarvioinnissa havaitun markkinapuutteen poistaminen, minkä lisäksi niiden on vastattava tässä vahvistettuja edellytyksiä.

Rahoituksen välittäjän kanssa sovittu riskiosuus määrittää kunkin salkkuun sisältyvän tukikelpoisen lainan osalta sen osuuden lainapääomasta, joka rahoitetaan ohjelmasta.

Rahoituksen välittäjän kanssa sovittu riskiosuus määrää rahoituksen välittäjän ja ohjelmasta osoitettavan rahoitusosuuden vastuulle jäävän osuuden tappioista.

Ohjelmasta rahoitusvälineeseen osoitettava rahoitusosuus (toimet)

Riskinjakolainavälineellä rahoitettava salkku sisältää ainoastaan pk-yrityksille myönnettäviä uusia lainoja, eikä sitä ole mahdollista käyttää vanhojen lainojen jälleenrahoitukseen. Salkkuun sisällyttämistä koskevat kriteerit määräytyvät unionin lainsäädännön (esim. asetus (EU) N:o 1303/2013 sekä rahastokohtaiset säännöt), ohjelman sääntöjen ja kansallisten tukikelpoisuussääntöjen sekä rahoituksen välittäjän soveltaman käytännön mukaisesti, ja tavoitteena on saavuttaa suuri määrä lopullisia tuensaajia ja varmistaa salkun riittävä hajauttaminen. Rahoituksen välittäjän on esitettävä perusteltu arvio salkun riskiprofiilista. Kriteereissä on otettava huomioon markkinaolosuhteet ja -käytännöt kyseisessä jäsenvaltiossa tai kyseisellä alueella.

Hallintoviranomaisen vastuu

Hallintoviranomaisen vastuu rahoitusvälineen osalta määräytyy delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 6 artiklan mukaisesti.

Katettaviin tappioihin sisältyvät erääntyneet ja maksamatta olevat pääomasaamiset sekä vakiokorko (niihin eivät sisälly viivästysmaksut tai muut kustannukset).

Kesto

Rahoitusvälineen lainakautta määritettäessä on varmistettava, että asetuksen (EU) N:o 1303/2013 42 artiklassa tarkoitettu ohjelmasta osoitettava rahoitusosuus käytetään lainoihin, jotka maksetaan lopullisille tuensaajille viimeistään 31. joulukuuta 2023.

Lainasalkun luomiseen tarvittava aika on suositusten mukaan yleensä enintään neljä vuotta rahoitussopimuksen allekirjoittamisesta (hallintoviranomaisen tai rahasto-osuusrahaston ja rahoituksen välittäjän välillä).

Lainananto ja riskinjako rahoituksen välittäjän tasolla (etujen yhteensovittaminen)

Hallintoviranomaisen ja rahoituksen välittäjän edut sovitetaan yhteen seuraavasti:

—	Delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 12 ja 13 artiklassa tarkoitetut suoriteperusteiset palkkiot.

—	Ohjelmasta osoitettavan rahoitusosuuden lisäksi rahoituksen välittäjä osoittaa paikallisten markkinaedellytysten mukaisesti vähintään 25 prosenttia kokonaisrahoitussitoumuksesta, joka tarvitaan pk-yrityksille riskinjakolainavälineen puitteissa myönnettäville lainoille.

—	Tappiot ja takaisinperinnät vaikuttavat rahoituksen välittäjään ja hallintoviranomaiseen määräsuhteen mukaisesti riippuen niiden riskiosuuteen perustuvasta vastuusta.

Arvioitu riskiosuus määräytyy rahoitusvälineelle annettavan tuen tarpeellisuutta koskevan ennakkoarvioinnin tulosten perusteella.

Tukikelpoiset rahoituksen välittäjät

Nämä ovat jäsenvaltioon sijoittautuneita julkisia ja yksityisiä elimiä, joilla on lailliset valtuudet tarjota lainoja rahoitusvälinettä tukevan ohjelman kattamalla alueella toimiville yrityksille. Ne ovat rahoituslaitoksia ja tarvittaessa mikrorahoituslaitoksia tai muita laitoksia, joilla on lupa myöntää lainoja.

Lopullisten tuensaajien tukikelpoisuus

Lopullisten tuensaajien tukikelpoisuus määräytyy EU:n ja jäsenvaltioiden lainsäädännön, asianomaisen ohjelman ja rahoitussopimuksen mukaisesti. Seuraavien tukikelpoisuuskriteerien on täytyttävä lainan allekirjoitushetkellä:

a)	tuensaaja on mikroyritys, pienyritys tai keskisuuri yritys (pk-yritys) (mukaan lukien yksityisyrittäjät/itsenäiset ammatinharjoittajat) komission suosituksen 2003/361/EY (2) (3), mukaisesti;

b)	tuensaaja ei ole vähämerkityksisestä tuesta annetun asetuksen 1 artiklan d–f alakohdassa määritellyillä aloilla toimiva pk-yritys;

c)	tuensaaja ei toimi yhdellä tai useammalla rajoitetulla alalla (4);

d)	tuensaaja ei ole valtiontukisäännöissä tarkoitettu vaikeuksissa oleva yritys;

e)	tuensaaja ei ole jättänyt maksamatta tai laiminlyönyt rahoituksen välittäjän tai jonkin muun rahoituslaitoksen myöntämää toista lainaa tai leasing-järjestelyä rahoituksen välittäjän sisäisten suuntaviivojen ja tavanomaisen luottopolitiikan mukaisten tarkastusten perusteella.

Lisäksi lopullisilla tuensaajilla on oltava investoinnin tekohetkellä sekä lainan maksuhetkellä rekisteröity toimipaikka jäsenvaltiossa, ja lainan kohteena olevan taloudellisen toiminnan on tapahduttava ERI-rahaston ohjelman soveltamisalaan kuuluvassa jäsenvaltiossa ja/tai kuuluvalla alueella/toiminta-alueella.

Tuotteen ominaisuudet lopullisten tuensaajien kannalta

Rahoituksen välittäjä myöntää lopullisille tuensaajille lainoja, joilla edistetään ohjelman tavoitetta ja joita varten myönnetään osarahoitusta ohjelmasta riskijakolainavälineen puitteissa. Lainaehdot perustuvat asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklassa tarkoitettuun ennakkoarviointiin.

Lainat on käytettävä yksinomaan seuraavassa lueteltuja, sallittuja tarkoituksia varten:

a)	investoinnit aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen, mukaan lukien yritysten hallintaoikeuksien siirto, edellyttäen, että se tapahtuu riippumattomien sijoittajien kesken;

b)	edellä a alakohdassa tarkoitettua toimintaa täydentäviin (ja niihin liittyviin) kehitys- tai laajentamistoimiin liittyvä käyttöpääoma (täydentävyydestä on osoituksena muun muassa pk-yrityksen liiketoimintasuunnitelma ja rahoituksen määrä).

Salkkuun sisältyvien lainojen on joka hetki täytettävä seuraavat tukikelpoisuuskriteerit:

c)	Lainat ovat uusia lainoja, eikä voimassa olevien lainojen jälleenrahoitus ole mahdollista.

Riskinjakolainasalkkuun sisältyvän lainan pääoma i) on ennakkoarvioinnin perusteella enintään 1 000 000 euroa, ja ii) lainaehtojen mukaisesti BAE on kunkin lopullisen tuensaajan osalta enintään 200 000 euroa (tai 100 000 euroa, kun on kyse maanteiden rahtiliikenteestä, tai 30 000 euroa, kun on kyse kalastus- ja vesiviljelyalasta) minkä tahansa kolmen varainhoitovuoden aikana. Tukikelpoiset pk-yritykset voivat hakea rahoitusvälineen puitteissa myönnettävää lainaa useammin kuin kerran edellyttäen, että ne noudattavat edellä esitettyä BAE:n enimmäismäärää.

e)	Lainoilla tarjotaan rahoitusta yhtä tai useampaa sallittua tarkoitusta varten, ja ne myönnetään euroissa ja/tai kyseisen alueen kansallisessa valuutassa tai tarvittaessa muussa valuutassa.

f)	Lainat eivät voi olla mezzanine-lainoja, toissijaisia lainoja eivätkä oman pääoman luonteista rahoitusta.

g)	Lainat eivät voi olla jatkuvia luottojärjestelyjä.

h)	Lainoille on määritettävä takaisinmaksuaikataulu, joka sisältää säännölliset takaisinmaksut ja/tai kertaluonteisen takaisinmaksun.

i)	Lainoilla ei saa rahoittaa pelkästään taloudellista toimintaa tai kiinteistöjen kehittämistä, jonka tarkoituksena on taloudellinen investointitoiminta, eikä niillä myöskään saa rahoittaa kuluttajarahoituksen tarjoamista.

j)	Lainojen vähimmäismaturiteetti on 12 kuukautta, johon sisältyy lyhennysvapaa (tarvittaessa), ja enimmäismaturiteetti on 120 kuukautta.

Raportointi ja tulostavoitteet

Rahoituksen välittäjien on toimitettava hallintoviranomaiselle tai rahasto-osuusrahastolle vakiomuodossa tietyt perustiedot vähintään neljännesvuosittain.

Raportissa on esitettävä kaikki keskeiset seikat, joita hallintoviranomainen tarvitsee täyttääkseen asetuksen (EU) N:o 1303/2013 46 artiklassa säädetyt edellytykset.

Myös jäsenvaltioiden on noudatettava vähämerkityksisestä tuesta annetun asetuksen mukaisia raportointivelvoitteitaan.

Indikaattoreiden on vastattava rahoitusvälineen rahoitukseen osallistuvan ERI-rahaston asianomaisen prioriteetin erityistavoitteita sekä ennakkoarvioinnin mukaisia odotettavissa olevia tuloksia. Ne on mitattava ja niistä on raportoitava vähintään neljännesvuosittain riskinjakolainavälineen osalta, ja niiden on vastattava ainakin lainsäädännössä asetettuja vaatimuksia. ERI-rahaston ohjelmaan sisältyvän toimintalinjan yhteisten indikaattoreiden (työllisyyden kasvu, pk-yritysten lukumäärä jne.) lisäksi sovelletaan seuraavia indikaattoreita:

rahoitettavien lainojen/hankkeiden lukumäärä

rahoitettavien lainojen määrät

maksulaiminlyönnit (lukumäärä ja määrät)

takaisin maksetut varat ja tuotot

Ohjelman rahoitusosuudesta saatavan taloudellisen hyödyn arvioiminen

Rahoituksen välittäjän on alennettava lopullisilta tuensaajilta kustakin salkkuun sisältyvästä tukikelpoisesta lainasta perittävää todellista kokonaiskorkoa (sekä tarvittaessa vähennettävä vakuuksia) ottaen huomioon riskinjakolainan suotuisat rahoitus- ja riskinjakoehdot.

Ohjelmasta rahoitusvälineeseen myönnettävästä julkisesta rahoitusosuudesta aiheutuva taloudellinen hyöty on siirrettävä kokonaisuudessaan lopullisille tuensaajille alentamalla korkoa. Rahoituksen välittäjä valvoo BAE:ta lopullisten tuensaajien osalta ja raportoi siitä valtiontukea koskevan kohdan mukaisesti. Tämä periaate on otettava huomioon hallintoviranomaisen tai rahasto-osuusrahaston ja rahoituksen välittäjän välillä tehtävässä rahoitussopimuksessa.

(1) Komission asetus (EU) N:o 1407/2013, annettu 18 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen (EUVL L 352, 24.12.2013, s. 1).

(2) Komission suositus 2003/361/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (tiedoksiannettu numerolla K(2003) 1422) (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).

(3) Näitä ovat yritykset, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto on alle 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma on alle 43 miljoonaa euroa. Yritys ei myöskään saa kuulua yritysryhmään, joka ylittää edellä mainitut raja-arvot. Komission suosituksen mukaan ”yrityksiksi katsotaan niiden oikeudellisesta muodosta riippumatta kaikki yksiköt, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa”.

(4) Seuraavat talouden alat yhdessä ovat rajoitettuja aloja:

a)	laiton taloudellinen toiminta: tuotanto, kauppa tai muu toiminta, joka on kyseiseen tuotantoon, kauppaan tai toimintaan sovellettavien lakien tai asetusten mukaan laitonta;

b)	tupakka ja tislatut alkoholijuomat: tupakan, tislattujen alkoholijuomien ja niihin liittyvien tuotteiden tuotanto ja kauppa;

c)	aseiden ja ampumatarvikkeiden tuotanto ja kauppa: kaikenlaisten aseiden ja ampumatarvikkeiden tuotannon ja kaupan rahoittaminen. Tätä rajoitusta ei sovelleta silloin, jos toiminta liittyy Euroopan unionin politiikkaan tai täydentää sitä;

d)	pelikasinot: pelikasinot ja vastaavat yritykset;

tietotekniikka-alaa koskevat rajoitukset: sähköisiin tieto-ohjelmiin tai -ratkaisuihin liittyvät tutkimus-, kehitys- ja tekniset sovellukset, joiden i) tarkoituksena on a) tukea edellä a–d alakohdassa tarkoitettuihin rajoitettuihin aloihin liittyvää toimintaa; b) rahapelit internetissä ja online-kasinoissa; tai c) pornografia, tai joilla ii) on tarkoitus mahdollistaa a) laiton pääsy sähköisiin tietoverkkoihin; tai b) laiton sähköisen tiedon lataaminen.

f)	biotieteitä koskevat rajoitukset: tuki seuraaviin seikkoihin liittyvien tutkimus-, kehitys- ja teknisten sovellusten rahoittamiseen: i) tutkimus- tai hoitotarkoituksessa tapahtuva ihmisen kloonaaminen; tai ii) muuntogeeniset organismit.

LIITE III

Pk-yrityksille myönnettävä rajattu portfoliovakuus (rajattu vakuus)

Kaavioesitys rajatusta vakuudesta

Sidosryhmien ja rajatun portfoliovakuuden suhde

Rahoitusvälineen rakenne

Rajattu portfoliovakuus tarjoaa lainakohtaista suojaa luottoriskiltä, ja sen tarkoituksena on auttaa luomaan pk-yrityksille myönnettävistä uusista lainoista koostuva salkku, jonka osalta määritellään tappion enimmäismäärä.

Hallintoviranomainen tarjoaa rajattua portfoliovakuutta sellaisen toimen yhteydessä, joka sisältyy asianomaisesta ERI-rahastosta osarahoitettavassa ohjelmassa määriteltyyn ja asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklan mukaisessa ennakkoarvioinnissa tarkoitettuun toimintalinjaan.

Välineen tavoite

Välineen tavoitteena on

1)	helpottaa kohderyhmään kuuluvien pk-yritysten rahoituksen saantia ja poistaa käytännössä havaittuja markkinoiden toimintapuutteita;

2)	hyödyntää ERI-rahastojen vipuvaikutusta rahoituksen aikaansaamiseksi pk-yrityksille asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

Hallintoviranomaisen ERI-rahaston ohjelmasta osoittama rahoitusosuus toteutetaan rahoituksen välittäjän hallinnoiman vakuusrahaston muodossa. Kyseinen rahoitusosuus ei saa syrjäyttää muilta julkisilta tai yksityisiltä sijoittajilta saatavilla olevia vakuuksia.

Rahoituksen välittäjän hallinnoima vakuusrahasto sitoutuu tarjoamaan ERI-rahaston ohjelmasta peräisin olevia varoja rahoituslaitoksille, jotka perustavat uusista lainoista koostuvia salkkuja, siinä tapauksessa, että lopulliset tuensaajat laiminlyövät lainojen takaisinmaksun.

Jos järjestelyyn sisältyy rahasto-osuusrahasto, rahasto siirtää ERI-rahaston ohjelmasta myönnetyn rahoitusosuuden rahoituksen välittäjälle.

Rajattu vakuusväline otetaan käyttöön sitä varten, että yksi tai useampi rahoituslaitos voi perustaa uusista lainoista koostuvan salkun.

Uusista lainoista koostuvia salkkuja perustavat rahoituslaitokset voivat hyödyntää osittaista vakuutta, joka kattaa tappiot tiettyyn enimmäismäärään asti, tarjotessaan lainoja tukikelpoisille pk-yrityksille.

Vakuudesta aiheutuva taloudellinen hyöty on siirrettävä lopullisille tuensaajille (esim. alentamalla lainojen korkoa ja/tai vähentämällä vaadittuja vakuuksia, mutta aina siten, että ohjelman julkisesta rahoitusosuudesta aiheutuva taloudellinen hyöty siirretään kokonaisuudessaan lopullisille tuensaajille).

Mahdollinen valtiontuki

Rajatun portfoliovakuuden on tarkoitus olla väline, johon ei sisälly valtiontukea. Se on siis markkinaehtoinen, kun on kyse vakuusrahastoa hallinnoivasta rahoituksen välittäjästä, uusista lainoista koostuvia salkkuja perustavista rahoituslaitoksista sekä lopullisille tuensaajille vähämerkityksisestä tuesta annetun asetuksen mukaisesti myönnettävästä tuesta.

a) Valtiontuki voidaan sulkea pois rahasto-osuusrahaston, vakuusrahastoa hallinnoivan rahoituksen välittäjän sekä uusista lainoista koostuvia salkkuja perustavien rahoituslaitosten tasolla, kun

rahoituksen välittäjän ja rahasto-osuusrahaston korvaus (hallintokustannukset ja/tai -palkkiot) vastaa yleistä markkinakorvausta vastaavassa tilanteessa. Nämä edellytykset täyttyvät, jos rahasto-osuusrahasto on valittu avoimella, läpinäkyvällä, puolueettomalla ja syrjimättömällä valintamenettelyllä tai jos korvaus on delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 12 ja 13 artiklan mukainen eikä valtio myönnä muita etuja. Jos rahasto-osuusrahasto ainoastaan siirtää ERI-rahaston rahoitusosuuden rahoituksen välittäjälle ja hoitaa yleisen edun mukaista tehtävää eikä toimenpidettä toteuttaessaan harjoita kaupallista toimintaa tai sijoita toimenpiteeseen omia varojaan, jolloin sitä ei katsota tuensaajaksi, riittää, että rahasto-osuusrahastolle ei makseta liian suuria palkkioita; ja

2)	rahoituslaitos valitaan avoimella, läpinäkyvällä, syrjimättömällä ja puolueettomalla valintamenettelyllä perustamaan uusista lainoista koostuva salkku sen omilla varoilla, ja rahoituslaitoksen kantama riski on aina vähintään 20 prosenttia lainan määrästä (lainakohtaisesti); ja

lisäksi ohjelmasta rahoitusvälineeseen myönnettävästä julkisesta rahoitusosuudesta aiheutuva taloudellinen hyöty on siirrettävä kokonaisuudessaan lopullisille tuensaajille alentamalla korkoa. Hallintoviranomaisen on rahoituksen välittäjää valitessaan arvioitava delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti hinnoittelupolitiikkaa ja menetelmää, jota noudattaen taloudellinen hyöty siirretään lopullisille tuensaajille.

Jos rahoituksen välittäjä ei siirrä koko taloudellista hyötyä lopullisille tuensaajille, vielä sitomatta oleva osa julkisesta rahoitusosuudesta on siirrettävä takaisin hallintoviranomaiselle.

Vakuuden on liityttävä tiettyyn rahoitustapahtumaan, ja sille on määritettävä kiinteä enimmäismäärä ja rajoitettu voimassaoloaika.

b) Lopullisten tuensaajien tasolla:

Taatun lainan on pk-yritysten tasolla vastattava vähämerkityksiseen tukeen sovellettavia sääntöjä.

Rahoituksen välittäjä laskee kaikkien vakuuden kohteena olevaan salkkuun sisältyvien lainojen osalta bruttoavustusekvivalentin (BAE) seuraavalla laskentamenetelmällä:

Bruttoavustusekvivalentin (BAE) laskeminen = lainan nimellismäärä (euroa) × riskikustannus (vakiomenettely) × vakuuden kattama osuus × vakuuden enimmäisosuus × lainan keskimääräinen juoksuaika (vuosina).

BAE:n avulla laskettu tuen kokonaismäärä voi olla enintään 200 000 euroa kolmen varainhoitovuoden kuluessa ottaen huomioon vähämerkityksisestä tuesta annetussa asetuksessa vahvistettu sääntö, joka koskee tuen kasautumista lopullisille tuensaajille.

Kun BAE lasketaan edellä kuvatulla kaavalla, vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (1) 4 artiklassa säädetyn vaatimuksen katsotaan täyttyvän rajatun portfoliovakuusvälineen osalta.

Tarkistusmekanismin avulla varmistetaan, että edellä esitetyn kaavan avulla laskettu BAE ei ole pienempi kuin vähämerkityksestä tuesta annetun asetuksen 4 artiklan 6 kohdan c alakohdan mukaisesti laskettu BAE.

Lopulliselle tuensaajalle tarjottu tekninen apu tai muu avustus lasketaan yhteen edellä kuvatulla tavalla lasketun BAE:n kanssa.

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta tuettaviin toimiin sovelletaan yleisiä sääntöjä.

Vakuuspolitiikka

a) Siirto hallintoviranomaiselta rahoituksen välittäjälle:

Sen jälkeen kun hallintoviranomainen ja rahasto-osuusrahasto tai rahoituksen välittäjä ovat allekirjoittaneet rahoitussopimuksen, hallintoviranomainen siirtää ohjelmasta osoitettavat rahoitusosuudet rahasto-osuusrahastolle tai rahoituksen välittäjälle, joka sijoittaa ne erilliseen vakuusrahastoon. Siirrot tehdään erissä, ja niissä noudatetaan asetuksen (EU) N:o 1303/2013 41 artiklassa vahvistettuja enimmäismääriä.

b) Uusista lainoista koostuvan salkun alulle paneminen:

Rahoituslaitosten on perustettava ennalta määrätyssä ajassa salkkuja, jotka koostuvat pk-yrityksille myönnettävistä uusista lainoista. Pk-yrityksille myönnettävät uudet lainat katetaan osittain ohjelmasta osoitettavalla rahoitusosuudella lainakohtaisesti tiettyyn enimmäismäärään asti. Tukikelpoisille pk-yrityksille myönnetyt lainat sisällytetään automaattisesti salkkuun edellyttäen, että ne täyttävät ennalta määritetyt sisällyttämiskriteerit.

Pk-yrityksille myönnettävät lainat sisällytetään salkkuun automaattisesti, kun vakuusrahastoa hallinnoiva rahoituksen välittäjä on vastaanottanut sisällyttämisilmoituksen, joka toimitetaan vähintään neljännesvuosittain kyseisen sisällyttämiskauden loppuun asti.

Rahoituslaitosten on noudatettava johdonmukaista lainanantopolitiikkaa, joka koskee salkun hajauttamista, mahdollistaa asianmukaisen salkun hallinnan ja riskien hajauttamisen ja vastaa alalla sovellettavia standardeja sekä on hallintoviranomaisen taloudellisen etujen ja toimintapoliittisten tavoitteiden mukainen.

Rahoituslaitokset vastaavat lainojen yksilöinnistä, valinnasta, due diligence -prosessista, dokumentaatiosta ja lainojen myöntämisestä lopullisille tuensaajille tavanomaisten menettelyjensä sekä rahoituksen välittäjän ja uusista lainoista koostuvan salkun perustavan rahoituslaitoksen välillä tehtävässä rahoitussopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

c) Tappioiden kattaminen:

Rajattu portfoliovakuus kattaa tappiot, joita rahoituslaitoksille aiheutuu tukikelpoiselle pk-yritykselle myönnetyn lainan maksulaiminlyönnistä, siten, että vakuuden kattama osuus on enintään 80 prosenttia.

Tappiot, jotka rajatulla portfoliovakuudella katetaan tukikelpoisille pk-yrityksille myönnetyistä lainoista koostuvan salkun osalta, eivät saa yhteensä ylittää vakuuden enimmäismäärää.

Vakuuden enimmäismäärä on tämän välineen mukaisesti kohteena olevan lainasalkun volyymi kerrottuna vakuuden kattamalla osuudella ja vakuuden enimmäisosuudella.

Katettaviin tappioihin sisältyvät erääntyneet ja maksamatta olevat pääomasaamiset sekä vakiokorko (niihin eivät sisälly viivästysmaksut, palkkiot tai muut kustannukset).

d) Vakuuden maksaminen:

Jos maksulaiminlyönnistä aiheutuu tappiota, vakuusrahastoa hallinnoiva rahoituksen välittäjä suorittaa rahoituslaitokselle vakuuden mukaiset maksut yleensä 60 päivän kuluessa.

Hinnoittelu- ja vakuusperiaatteet

Rahoituksen välittäjän on valittava menetelmä, jonka avulla varmistetaan, että ohjelman julkisesta rahoitusosuudesta aiheutuva taloudellinen hyöty siirretään kokonaisuudessaan tukikelpoisille pk-yrityksille. Rahoituslaitoksen hinnoittelu-/vakuusperiaatteiden on vastattava tätä menetelmää. Hinnoittelu-/vakuusperiaatteiden ja menetelmän on sisällettävä seuraavat seikat:

1)	Väline kattaa enintään 80 prosenttia kuhunkin tukikelpoiselle pk-yritykselle myönnettyyn lainaan liittyvästä riskistä (enimmäismäärään asti).

2)	Ohjelman julkisesta rahoitusosuudesta aiheutuva taloudellinen hyöty on siirrettävä tukikelpoisille pk-yrityksille alentamalla rahoituslaitoksen yrityksiltä perimää korkoa ja/tai vähentämällä vaadittuja vakuuksia.

3)	Valtiontukea koskevassa kohdassa esitettyä BAE:n laskentamenetelmää on sovellettava kaikkiin lainoihin, jotka sisältyvät salkkuun.

4)	Vakuusrahastoa hallinnoiva rahoituksen välittäjä ei saa periä rahoituslaitokselta vakuuspalkkioita.

Rahoituslaitoksen on alennettava kaikkien salkkuun sisältyvien, tukikelpoisille pk-yrityksille myönnettyjen lainojen kokonaiskorkoa ja/tai vähennettävä lainojen osalta vaadittuja vakuuksia hinnoitteluperiaatteiden ja menetelmän mukaisesti, jotta voidaan varmistaa taloudellisen hyödyn siirtyminen kokonaisuudessaan pk-yrityksille. Rahoituksen välittäjä analysoi asianmukaisesti rahoituslaitoksen ehdottamaa koronalennusta ja/tai vakuuksien vähentämistä due diligence -prosessia noudattaen ja hyväksyy alennuksen/vähentämisen. Koronalennus ja/tai vakuuden vähentäminen katsotaan pk-yrityksille myönnettävien lainojen osalta kelpoisuusperusteeksi salkkuun sisällyttämiseksi.

Hallintoviranomainen voi vaatia lopullisia tuensaajia maksamaan vakuuspalkkioita. Päätöksen on perustuttava ennakkoarviointiin, jossa määritetään kohderyhmään kuuluvat pk-yritykset, sekä ennalta toteutettuun riskinarviointiin. Siinä tapauksessa BAE lasketaan edellä valtiontukea koskevassa kohdassa esitetyn kaavan avulla, tai sen on vastattava takaustiedonannossa esitettyjä edellytyksiä. Lopullisten tuensaajien maksamat vakuuspalkkiot maksetaan takaisin vakuusrahastoon, ja ne ovat asetuksen (EU) N:o 1303/2013 43 artiklassa tarkoitettuja palautettuja tuloja.

7)	Hinnoitteluperiaatteiden ja menetelmän on säilyttävä muuttumattomina tukikelpoisuuskauden ajan.

Rahoituslaitokselle myönnettävän vakuuden määrä ja osuus (tuotteen yksityiskohtaiset tiedot)

Rajatun portfoliovakuuden on noudatettava delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 8 artiklassa esitettyjä edellytyksiä.

Vakuuden enimmäisosuus määritetään ennalta suoritettavassa riskinarvioinnissa asetuksen (EU) N:o 1303/2013 42 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 8 artiklan mukaisesti, eikä se voi milloinkaan olla enemmän kuin 25 prosenttia. Vakuus voi kattaa odotettavissa olevat ja odottamattomat tappiot.

Ohjelmasta osoitettavasta rahoitusosuudesta rahoitettavan vakuuden kerroin määritellään seuraavasti:

Kerroin = (1/vakuuden kattama osuus) × (1/vakuuden enimmäisosuus).

Kerroin perustuu ennalta suoritettuun riskinarviointiin, ja se on vähintään 5.

Vakuuden osittain kattaman salkun koko perustuu rahoitusvälineelle myönnettävän tuen tarpeellisuutta koskevaan ennakkoarviointiin (asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artikla). Siinä on otettava huomioon rahoitusvälineeseen sisältyvä varojen kierrättämisen periaate (tarvittaessa). Kohteena olevan lainasalkun kokoonpanon on oltava sellainen, että voidaan varmistaa riskin hajauttaminen.

Rahoituslaitokselle myönnettävä vakuus (toimet)

Vakuusvälineellä katettavaan lainasalkkuun sisältyy lopullisille tuensaajille tarjottavia uusia lainoja, eikä sitä ole mahdollista käyttää vanhojen lainojen jälleenrahoitukseen. Lainan salkkuun sisällyttämistä koskevat kriteerit määräytyvät unionin lainsäädännön (esim. asetus (EU) N:o 1303/2013 sekä rahastokohtaiset säännöt), ohjelman sääntöjen ja kansallisten tukikelpoisuussääntöjen sekä rahoituksen välittäjän soveltaman käytännön mukaisesti, ja tavoitteena on saavuttaa suuri määrä lopullisia tuensaajia ja varmistaa salkun riittävä hajauttaminen. Rahoituslaitosten on arvioitava asianmukaisesti salkun riskiprofiili (esimerkiksi alakohtainen keskittymäraja). Kriteereissä on otettava huomioon markkinaolosuhteet ja -käytännöt kyseisessä maassa tai kyseisellä alueella.

Rahoituslaitoksen on ennalta arvioitava takaisinperintäaste, jota käytetään laskettaessa salkkuun kohdistuvien maksulaiminlyöntien pohjalta takaisin perittävä määrä ja joka vaikuttaa vakuuden enimmäisosuuden arviointiin.

Hallintoviranomaisen vastuu

Hallintoviranomaisen vastuu rahoitusvälineen osalta määräytyy delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 6 artiklan mukaisesti.

Maksulaiminlyönti tarkoittaa lopulliselle tuensaajalle myönnetyn lainan osalta, että i) rahoituslaitos voi todistaa milloin tahansa (omien sisäisten menettelyjensä mukaisesti sekä lakisääteisten ja tilinpäätösraporttien pohjalta), että lopullinen tuensaaja ei todennäköisesti noudata maksuvelvoitteitaan; tai ii) lopullinen tuensaaja on laiminlyönyt kaikki kyseiseen pk-yritykselle myönnettyyn lainaan liittyvät maksuvelvoitteet vähintään 90 peräkkäisen kalenteripäivän ajan.

Kesto

Rahoitusvälineen vakuuskautta määritettäessä on varmistettava, että asetuksen (EU) N:o 1303/2013 42 artiklassa tarkoitettu ohjelmasta osoitettava rahoitusosuus käytetään vakuuksiin lainoille, jotka maksetaan lopullisille tuensaajille viimeistään 31. joulukuuta 2023.

Aika, joka tarvitaan vakuuden kattamia lainoja sisältävän salkun luomiseen, on suositusten mukaisesti yleensä enintään neljä vuotta rahoitussopimuksen allekirjoittamisesta (hallintoviranomaisen tai rahasto-osuusrahaston ja rahoituksen välittäjän välillä).

Riskinjako rahoituslaitoksen tasolla (etujen yhteensovittaminen)

Hallintoviranomaisen, rahoituksen välittäjän ja rahoituslaitoksen edut sovitetaan yhteen seuraavasti:

—	Rahoituslaitoksen oman luottoriskin on aina oltava vähintään 20 prosenttia lainakohtaisesti.

—	Rahoituslaitos sitoutuu perustamaan uusista lainoista koostuvan salkun omilla varoillaan.

—	Rajatusta vakuudesta aiheutuva taloudellinen hyöty siirretään kokonaisuudessaan pk-yrityksille, jotka ovat lopullisia tuensaajia.

—	Rahoituksen välittäjälle maksetaan suoriteperusteisia palkkioita delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 12 ja 13 artiklan mukaisesti.

Tukikelpoiset rahoituksen välittäjät ja rahoituslaitokset

Rahoituksen välittäjät ovat jäsenvaltioon sijoittautuneita julkisia ja yksityisiä elimiä, joilla on lailliset valtuudet tarjota vakuuksia lainoille, joita myönnetään rahoitusvälinettä tukevan ohjelman kattamalla toiminta-alueella toimiville yrityksille.

Rahoituslaitokset ovat jäsenvaltioon sijoittautuneita julkisia ja yksityisiä elimiä, joilla on lailliset valtuudet tarjota lainoja rahoitusvälinettä tukevan ohjelman kattamalla toiminta-alueella toimiville yrityksille. Ne ovat rahoituslaitoksia ja tarvittaessa mikrorahoituslaitoksia tai muita laitoksia, joilla on lupa tarjota lainoja.

Lopullisten tuensaajien tukikelpoisuus

Lopullisten tuensaajien tukikelpoisuus määräytyy unionin ja jäsenvaltioiden lainsäädännön, asianomaisen ohjelman ja rahoitussopimuksen mukaisesti. Lopullisten tuensaajien on täytettävä seuraavat tukikelpoisuuskriteerit vakuussitoumuksen tekopäivämääränä (asiakirja, joka on osoituksena pk-yritystä koskevasta vakuudesta):

a)	tuensaaja on mikroyritys, pienyritys tai keskisuuri yritys (pk-yritys) (mukaan lukien yksityisyrittäjät/itsenäiset ammatinharjoittajat) komission suosituksen 2003/361/EY (2) mukaisesti;

b)	tuensaaja ei ole vähämerkityksisestä tuesta annetun asetuksen 1 artiklan d–f alakohdassa määritellyillä aloilla toimiva pk-yritys;

c)	tuensaaja ei toimi yhdellä tai useammalla rajoitetulla alalla (3);

d)	tuensaaja ei ole valtiontukisäännöissä tarkoitettu vaikeuksissa oleva yritys;

e)	tuensaaja ei ole jättänyt maksamatta tai laiminlyönyt rahoituksen välittäjän tai jonkin muun rahoituslaitoksen myöntämää toista lainaa tai leasing-järjestelyä rahoituksen välittäjän sisäisten suuntaviivojen ja tavanomaisen luottopolitiikan mukaisten tarkastusten perusteella.

Lisäksi lopullisilla tuensaajilla on oltava investoinnin tekohetkellä sekä vakuudellisen lainan maksuhetkellä rekisteröity toimipaikka jäsenvaltiossa, ja taatun lainan kohteena olevan taloudellisen toiminnan on tapahduttava ERI-rahaston ohjelman soveltamisalaan kuuluvassa jäsenvaltiossa ja/tai kuuluvalla alueella/toiminta-alueella.

Tuotteen ominaisuudet lopullisten tuensaajien kannalta

Rahoituslaitos myöntää lopullisille tuensaajille lainoja, joilla edistetään ohjelman tavoitetta ja joille myönnetään ohjelmasta vakuus rajatun portfoliovakuuden puitteissa. Vakuus- ja lainaehdot perustuvat asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun ennakkoarviointiin.

Lainat on käytettävä yksinomaan seuraavassa lueteltuja, sallittuja tarkoituksia varten:

a)	investoinnit aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen, mukaan lukien yritysten hallintaoikeuksien siirto, edellyttäen, että se tapahtuu riippumattomien sijoittajien kesken;

b)	edellä a alakohdassa tarkoitettua toimintaa täydentäviin (ja niihin liittyviin) kehitys- tai laajentamistoimiin liittyvä käyttöpääoma (täydentävyydestä on osoituksena muun muassa lopullisen tuensaajan liiketoimintasuunnitelma ja rahoituksen määrä).

Salkkuun sisältyvien lainojen on joka hetki täytettävä seuraavat tukikelpoisuuskriteerit:

c)	Lainat ovat uusia lainoja, eikä voimassa olevien lainojen jälleenrahoitus ole mahdollista.

Vakuuden kattama osuus salkkuun sisältyvästä lainasta i) on ennakkoarvioinnin perusteella enintään 1 500 000 euroa, ja ii) lainaehtojen mukaisesti BAE on kunkin lopullisen tuensaajan osalta enintään 200 000 euroa (tai 100 000 euroa, kun on kyse maanteiden rahtiliikenteestä, tai 30 000 euroa, kun on kyse kalastus- ja vesiviljelyalasta) minkä tahansa kolmen tilikauden aikana. Tukikelpoiset pk-yritykset voivat hakea rahoitusvälineen puitteissa myönnettävää lainaa useammin kuin kerran edellyttäen, että ne noudattavat edellä esitettyä BAE:n enimmäismäärää.

e)	Lainoilla tarjotaan rahoitusta yhtä tai useampaa sallittua tarkoitusta varten, ja ne myönnetään euroissa ja/tai kyseisen alueen kansallisessa valuutassa tai tarvittaessa muussa valuutassa.

f)	Lainat eivät voi olla mezzanine-lainoja, toissijaisia lainoja eivätkä oman pääoman luonteista rahoitusta.

g)	Lainat eivät voi olla jatkuvia luottojärjestelyjä.

h)	Lainoille on määritettävä takaisinmaksuaikataulu, joka sisältää säännölliset takaisinmaksut ja/tai kertaluonteisen takaisinmaksun.

i)	Lainoilla ei saa rahoittaa pelkästään taloudellista toimintaa tai kiinteistöjen kehittämistä, jonka tarkoituksena on taloudellinen investointitoiminta, eikä niillä myöskään saa rahoittaa kuluttajarahoituksen tarjoamista.

j)	Lainojen vähimmäismaturiteetti on 12 kuukautta ja enimmäismaturiteetti 120 kuukautta.

Raportointi ja tulostavoitteet

Rahoituksen välittäjien on toimitettava hallintoviranomaiselle tai rahasto-osuusrahastolle vakiomuodossa tietyt perustiedot vähintään neljännesvuosittain.

Raportissa on esitettävä kaikki keskeiset seikat, joita hallintoviranomainen tarvitsee täyttääkseen asetuksen (EU) N:o 1303/2013 46 artiklan säännökset.

Myös jäsenvaltioiden on noudatettava vähämerkityksisestä tuesta annetun asetuksen mukaisia raportointivelvoitteittaan.

Indikaattoreiden on vastattava rahoitusvälineen rahoitukseen osallistuvan ERI-rahaston asianomaisen prioriteetin erityistavoitteita sekä ennakkoarvioinnin mukaisia odotettavissa olevia tuloksia. Ne on mitattava ja niistä on raportoitava vähintään neljännesvuosittain vakuusrahaston osalta, ja niiden on vastattava vähintään asetuksessa asetettuja vaatimuksia. ERI-rahaston ohjelmaan sisältyvän toimintalinjan yhteisten indikaattoreiden (työllisyyden kasvu, pk-yritysten lukumäärä jne.) lisäksi sovelletaan seuraavia indikaattoreita:

taattujen lainojen lukumäärä

taattujen lainojen volyymi

laiminlyötyjen lainojen lukumäärä

laiminlyötyjen lainojen arvo

sidotut/maksettavaksi vaaditut vakuudet (lukumäärä, arvo)

käyttämättä jääneet varat ja tuotot (esim. korkotuotto)

Ohjelman rahoitusosuudesta saatavan taloudellisen hyödyn arvioiminen

Ohjelmasta rahoitusvälineeseen myönnettävästä julkisesta rahoitusosuudesta aiheutuva taloudellinen hyöty siirretään kokonaisuudessaan lopullisille tuensaajille (vakuudesta aiheutuva hyöty).

Tukikelpoisille pk-yrityksille aiheutuva taloudellinen hyöty toteutetaan alentamalla rahoituslaitoksen perimää kokonaiskorkoa ja/tai vähentämällä pk-yritykselle myönnetystä lainasta vaadittuja vakuuksia.

Rahoituksen välittäjä seuraa BAE:ta lopullisten tuensaajien osalta ja raportoi siitä valtiontukea koskevan kohdan mukaisesti.

Nämä periaatteet on otettava huomioon hallintoviranomaisen tai rahasto-osuusrahaston ja rahoituksen väittäjien sekä rahoituksen välittäjien ja uusista lainoista koostuvia salkkuja perustavien rahoituslaitosten välisissä sopimuksissa.

(2) Näitä ovat yritykset, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto on alle 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma on alle 43 miljoonaa euroa. Yritys ei myöskään saa kuulua yritysryhmään, joka ylittää edellä mainitut raja-arvot. Komission suosituksen mukaan ”yrityksiksi katsotaan niiden oikeudellisesta muodosta riippumatta kaikki yksiköt, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa”.

(3) Seuraavat talouden alat yhdessä ovat rajoitettuja aloja:

a)	laiton taloudellinen toiminta: tuotanto, kauppa tai muu toiminta, joka on kyseiseen tuotantoon, kauppaan tai toimintaan sovellettavien lakien tai asetusten mukaan laitonta;

b)	tupakka ja tislatut alkoholijuomat: tupakan, tislattujen alkoholijuomien ja niihin liittyvien tuotteiden tuotanto ja kauppa;

c)	aseiden ja ampumatarvikkeiden tuotanto ja kauppa: kaikenlaisten aseiden ja ampumatarvikkeiden tuotannon ja kaupan rahoittaminen. Tätä rajoitusta ei sovelleta silloin, jos toiminta liittyy Euroopan unionin politiikkaan tai täydentää sitä;

d)	kasinot: pelikasinot ja vastaavat yritykset;

f)	biotieteitä koskevat rajoitukset: tuki seuraaviin seikkoihin liittyvien tutkimus-, kehitys- ja teknisten sovellusten rahoittamiseen: i) tutkimus- tai hoitotarkoituksessa tapahtuva ihmisen kloonaaminen; tai ii) muuntogeeniset organismit.

LIITE IV

Asuinrakennusten energiansäästöön ja uusiutuviin energialähteisiin tarkoitetut lainat (kunnostuslainat)

Kaavioesitys kunnostuslainan toimintaperiaatteesta

Rahoitusvälineen rakenne

Kunnostuslaina on rahoituksen välittäjän perustama lainarahasto, johon osoitetaan rahoitusosuudet ohjelmasta sekä rahoituksen välittäjältä. Tarkoituksena on rahoittaa uusista lainoista koostuva salkku, eikä rahastoa ole mahdollista käyttää vanhojen lainojen jälleenrahoitukseen.

Kunnostuslainaa on tarkoitus tarjota sellaisen toimen yhteydessä, joka sisältyy ERI-rahastosta rahoitettavassa ohjelmassa määriteltyyn ja asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklan mukaisessa ennakkoarvioinnissa tarkoitettuun toimintalinjaan.

Välineen tavoite

Välineen tavoitteena on tarjota edullisia lainoja luonnollisille tai oikeushenkilöille tai itsenäisille ammatinharjoittajille, jotka omistavat kiinteistöjä (asunnot, sosiaaliset asunnot tai yksittäiset kotitaloudet), sekä toimitsijoille tai muille oikeussubjekteille, jotka toimivat omistajien puolesta ja hyväksi, jotta ne voivat toteuttaa kunnostustöitä, joille voidaan myöntää tukea ERI-rahastosta.

ERI-rahaston ohjelmasta osoitettava rahoitusosuus hallintoviranomaiselta rahoituksen välittäjälle ei saa syrjäyttää rahoitusta, jota on saatavilla muilta yksityisiltä tai julkisilta sijoittajilta.

ERI-rahaston ohjelmasta tarjotaan rahoitusta rahoituksen välittäjälle, jotta se voi perustaa uusista lainoista koostuvan salkun. Lisäksi ohjelma osallistuu salkkuun sisältyviin lainoihin liittyviin tappioihin/maksulaiminlyönteihin ja takaisinperintään lainakohtaisesti ja ohjelmasta rahoitusvälineeseen myönnettyä rahoitusosuutta vastaavasti.

Jos järjestelyyn sisältyy rahasto-osuusrahasto, rahasto siirtää ERI-rahaston ohjelmasta myönnetyn rahoitusosuuden rahoituksen välittäjälle.

ERI-rahaston ohjelmasta osoitettavan rahoitusosuuden lisäksi rahasto-osuusrahasto voi tarjota omia varojaan, jotka yhdistetään rahoituksen välittäjän tarjoamiin varoihin. Siinä tapauksessa rahasto-osuusrahasto osallistuu lainasalkun eri rahoitusosuuksien väliseen riskinjakoon määräsuhteen mukaisesti. Valtiontukisääntöjä on noudatettava myös kyseisten varojen osalta, jos ne ovat julkisia varoja.

Mahdollinen valtiontuki

Kunnostuslainan on tarkoitus olla instrumentti, johon ei sisälly valtiontukea. Kyseessä on siis markkinaehtoinen korvaus rahoituksen välittäjälle, joka siirtää taloudellisen hyödyn kokonaisuudessaan lopullisille tuensaajille. Näille tarjottavaan rahoitukseen sovelletaan voimassa olevaa vähämerkityksisestä tuesta annettua asetusta.

a) Valtiontuki voidaan sulkea pois rahoituksen välittäjän ja rahasto-osuusrahaston tasolla, kun

1)	rahoituksen välittäjä ja hallintoviranomainen tai rahasto-osuusrahasto vastaavat joka hetki tappioista ja hyödyistä omaa rahoitusosuuttaan vastaavasti (määräsuhteen mukaisesti) ja kun rahoituksen välittäjä osallistuu taloudellisesti merkittävällä tavalla kunnostuslainaan; ja

rahoituksen välittäjän ja rahasto-osuusrahaston korvaus (hallintokustannukset ja/tai -palkkiot) vastaa yleistä markkinakorvausta vastaavassa tilanteessa. Nämä edellytykset täyttyvät, jos rahoituksen välittäjä ja rahasto-osuusrahasto on valittu avoimella, läpinäkyvällä, syrjimättömällä ja puolueettomalla valintamenettelyllä tai jos niiden korvaus on delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 12 ja 13 artiklan mukainen eikä valtio myönnä muita etuja. Jos rahasto-osuusrahasto ainoastaan siirtää ERI-rahaston rahoitusosuuden rahoituksen välittäjälle ja hoitaa yleisen edun mukaista tehtävää eikä toimenpidettä toteuttaessaan harjoita kaupallista toimintaa tai sijoita toimenpiteeseen omia varojaan, jolloin sitä ei katsota tuensaajaksi, riittää, että rahasto-osuusrahastolle ei makseta liian suuria palkkioita; ja

b) Valtiontuen poissulkeminen omistajien puolesta toimivan tahon (luonnolliset ja oikeushenkilöt, itsenäiset ammatinharjoittajat, jotka omistavat kiinteistöjä, toimitsijat tai muut oikeussubjektit) tasolla:

Valtiontuki voidaan sulkea pois omistajien puolesta toimivan tahon osalta, kun

1)	kyseinen taho ei suoraan vastaanota julkista tukea, ja

2)	kyseinen taho siirtää kaikki ohjelman julkisesta rahoitusosuudesta aiheutuvat taloudelliset hyödyt lopullisille tuensaajille.

c) Tuen poissulkeminen omistajien tasolla riippumatta siitä, harjoittavatko nämä taloudellista toimintaa (oikeushenkilöt tai itsenäiset ammatinharjoittajat, vuokranantajat ja omistajat, jota hyödyntävät uusiutuvaa energiaa, joka kattaa osan verkkoon tuotettavasta energiasta):

Omistajien, jotka ovat luonnollisia henkilöitä ja joita ei pidetä yrityksinä, koska he eivät harjoita taloudellista toimintaa, ei katsota saavan valtiontukea.

Omistajat, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa, katsotaan yrityksiksi, ja heihin sovelletaan valtiontukisääntöjä. Tämä koskee erityisesti vuokranantajia (vuokraaminen on taloudellista toimintaa) sekä tilannetta, jossa kiinteistöön asennetaan uusiutuvaa energiaa, jos osa tuotetusta uusiutuvasta energiasta siirretään verkkoon (energian toimittaminen verkkoon katsotaan taloudelliseksi toiminnaksi).

Taloudellista toimintaa harjoittavien omistajien osalta tuen on vastattava vähämerkityksistä tukea koskevia sääntöjä.

Rahoituksen välittäjä laskee jokaisen salkkuun sisältyvän, taloudellista toimintaa harjoittavalle omistajalle myönnetyn lainan osalta bruttoavustusekvivalentin (BAE) käyttäen seuraavaa laskentamenetelmää:

BAE:n laskeminen = lainan nimellismäärä (euroina) × (rahoituskustannukset (vakiomenettely) + riskikustannus (vakiomenettely) – palkkiot, jotka hallintoviranomainen mahdollisesti perii ohjelmasta rahoituksen välittäjälle osoitettavasta rahoitusosuudesta) × lainan keskimääräinen juoksuaika (vuosina) × osuus riskistä.

Kun BAE lasketaan edellä esitetyn kaavan avulla, vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (1) 4 artiklassa säädetyn vaatimuksen katsotaan täyttyvän kunnostuslainan osalta. Kunnostuslainojen vakuuksille ei ole asetettu vähimmäisvaatimusta.

Lopulliselle tuensaajalle tarjottu tekninen apu tai muu avustus lasketaan yhteen edellä kuvatulla tavalla lasketun BAE:n kanssa.

Lainanantopolitiikka

a) Hallintoviranomaisen tai rahasto-osuusrahaston suorittamat maksut rahoituksen välittäjälle:

Sen jälkeen kun hallintoviranomainen ja rahasto-osuusrahasto tai rahoituksen välittäjä ovat allekirjoittaneet rahoitussopimuksen, hallintoviranomainen siirtää ohjelmasta osoitettavat julkiset rahoitusosuudet rahasto-osuusrahastolle tai rahoituksen välittäjälle, joka sijoittaa ne erilliseen kunnostuslainarahastoon. Siirrot tehdään erissä, ja niissä noudatetaan asetuksen (EU) N:o 1303/2013 41 artiklassa vahvistettuja enimmäismääriä.

Rahoitusvälineen enimmäisosuus riskeistä lopullisten tuensaajien osalta on enintään 85 prosenttia (rahoituksen välittäjä vastaa vähintään 15 prosentista omilla varoillaan).

b) Uusista lainoista koostuvan salkun alulle paneminen:

Rahoituksen välittäjän on perustettava ennalta määrätyssä ajassa uusista lainoista koostuva salkku, joka rahoitetaan rahoitussopimuksessa sovitun riskinjaon mukaisesti (salkku rahoitetaan i) ohjelmasta osoitettavalla rahoitusosuudella ja ii) rahoituksen välittäjän omilla varoilla).

Ennalta määritettyjen laina- ja salkkukohtaisten tukikelpoisuuskriteerien mukaiset tukikelpoiset lainat sisällytetään automaattisesti salkkuun toimittamalla sisällyttämisilmoitus vähintään neljännesvuosittain.

Rahoituksen välittäjä noudattaa johdonmukaista lainanantopolitiikkaa, joka koskee erityisesti salkun rakennetta ja mahdollistaa asianmukaisen luottosalkun hallinnan ja riskien hajauttamisen, jonka avulla pyritään poistamaan ennakkoarvioinnissa havaittu markkinoiden toimintapuute (asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklan mukaisesti) ja joka on samalla hallintoviranomaisen taloudellisen etujen ja toimintapoliittisten tavoitteiden mukainen.

c) Rahoitusvälineeseen takaisin maksettujen varojen uudelleenkäyttö:

Jos varat käytetään uudelleen saman rahoitusvälineen puitteissa, ERI-rahaston tuesta johtuvat määrät, jotka rahoituksen välittäjä maksaa ja/tai perii takaisin lopullisille tuensaajille myönnettävistä lainoista investointien aikana, on periaatteessa asetettava saataville käytettäväksi uudelleen saman rahoitusvälineen puitteissa. Tämä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 44 ja 45 artiklassa tarkoitettu varojen kierrättämisen periaate on sisällytettävä rahoitussopimukseen.

Jos sen sijaan varat maksetaan suoraan takaisin hallintoviranomaiselle tai rahasto-osuusrahastoon, takaisinmaksu on suoritettava säännöllisin välein, ja siinä on otettava huomioon kunnostuslainoihin liittyvät i) pääoman takaisinmaksut (määräsuhteen mukaisesti riskiosuuden perusteella) ja ii) mahdollisesti takaisin perityt määrät ja tappioiden vähennykset (riskiosuuden mukaisesti) sekä iii) mahdolliset koronmaksut. Nämä varat on käytettävä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 44 ja 45 artiklan mukaisesti.

d) Tappioiden takaisinperintä:

Rahoituksen välittäjän on toteutettava perintätoimia jokaisen laiminlyödyn kunnostuslainalla osarahoitetun lainan osalta omien sisäisten suuntaviivojensa ja menettelyjensä mukaisesti.

e) Muut:

ERI-rahastoista rahoitusvälineeseen osoitetusta tuesta johtuvat korko- ja muut tuotot on käytettävä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 43 artiklan mukaisesti.

Hinnoitteluperiaatteet

Rahoituksen välittäjän on hinnoittelua määrittäessään valittava hinnoitteluperiaatteet ja menetelmä, joiden avulla varmistetaan, että ohjelman julkisesta rahoitusosuudesta aiheutuva taloudellinen hyöty siirretään kokonaisuudessaan lopullisille tuensaajille. Hinnoitteluperiaatteiden ja menetelmän on sisällettävä seuraavat seikat:

1)	Rahoituksen välittäjän osallistumisesta perittävä korko on markkinaehtoinen (rahoituksen välittäjän oman toimintapolitiikan mukaisesti).

Salkkuun sisältyvistä, lopullisille tuensaajille myönnettävistä lainoista perittävää kokonaiskorkoa on alennettava suhteessa ohjelman julkisesta rahoitusosuudesta peräisin olevaan rahoitukseen. Alennuksessa otetaan huomioon palkkiot, joita hallintoviranomainen saattaa periä ohjelmasta osoitettavasta rahoitusosuudesta.

3)	Valtiontukea koskevassa kohdassa esitettyä BAE:n laskentamenetelmää on sovellettava kaikkiin lainoihin, jotka sisältyvät salkkuun.

4)	Hinnoitteluperiaatteiden ja menetelmän on säilyttävä muuttumattomina tukikelpoisuuskaudella.

Ohjelmasta rahoitusvälineeseen osoitettava rahoitusosuus: määrä ja osuus (tuotteen yksityiskohtaiset tiedot)

Kunnostuslainojen jakautuminen rahoituksen välittäjien kesken sekä vähimmäisriskiosuus perustuvat rahoitusvälineelle myönnettävän tuen tarpeellisuutta koskevaan ennakkoarviointiin (asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artikla), ja niissä otetaan huomioon rahoitusvälineeseen sisältyvä varojen kierrättämisen periaate (tarvittaessa).

Ohjelmasta rahoitusvälineeseen osoitettava rahoitusosuus (toimet)

Kunnostuslainalla rahoitettavaan lainasalkkuun sisältyy lopullisille tuensaajille tarjottavia uusia lainoja, eikä sitä ole mahdollista käyttää vanhojen lainojen jälleenrahoitukseen. Salkkuun sisällyttämistä koskevat kriteerit määräytyvät unionin lainsäädännön (esim. asetus (EU) N:o 1303/2013 sekä rahastokohtaiset säännöt), ohjelman sääntöjen ja kansallisten tukikelpoisuussääntöjen sekä rahoituksen välittäjän soveltaman käytännön mukaisesti, ja tavoitteena on saavuttaa suuri määrä lopullisia tuensaajia ja varmistaa salkun riittävä hajauttaminen ja homogeenisuus, jotta salkun riskiprofiili voidaan arvioida luotettavasti. Kriteereissä on otettava huomioon markkinaolosuhteet ja -käytännöt kyseisessä maassa tai kyseisellä alueella.

Rahoituksen välittäjän on tehtävä yhteistyötä alueellisten tai kansallisten elinten kanssa, joiden on tarjottava kunnostushankkeiden toteuttamisen liittyviä lisäpalveluja, kuten konsulttipalveluja, hankkeiden valmisteluun liittyviä tarkistuksia ja arviointeja, rakennuspalveluja, teknistä valvontaa ja hankeasiakirjoja, kunnostushankkeiden arviointia unionin ja kansallisen lainsäädännön pohjalta, avustusten tarjoamista, valtiontukisääntöjen noudattamisen arviointia ja rekisteröintipalveluja.

Hallintoviranomaisen vastuu

Hallintoviranomaisen vastuu rahoitusvälineen osalta määräytyy delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 6 artiklan mukaisesti.

Kesto

Lainananto ja riskinjako rahoituksen välittäjän tasolla (etujen yhteensovittaminen)

Hallintoviranomaisen ja rahoituksen välittäjän edut sovitetaan yhteen seuraavasti:

—	Delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 12 ja 13 artiklassa tarkoitetut suoriteperusteiset palkkiot.

—	Rahoituksen välittäjän on osoitettava paikallisten markkinaedellytysten mukaisesti vähintään 15 prosenttia kokonaisrahoitussitoumuksesta lainanantoon lopullisille tuensaajille (riskiosuuden määrittämiseksi).

—	Tappiot ja takaisinperinnät vaikuttavat rahoituksen välittäjään ja hallintoviranomaiseen määräsuhteessa niiden vastuisiin.

Tukikelpoiset rahoituksen välittäjät

Nämä ovat jäsenvaltioon sijoittautuneita julkisia ja yksityisiä elimiä, joilla on lailliset valtuudet tarjota kunnostuslainoja henkilöille, jotka omistavat kiinteistöjä, ja yrityksille, jotka toimivat ja omistavat kiinteistöjä rahoitusvälinettä tukevan ohjelman toiminta-alueella. Ne ovat rahoituslaitoksia ja tarvittaessa mikrorahoituslaitoksia tai muita laitoksia, joilla on lupa tarjota lainoja.

Lopullisten tuensaajien tukikelpoisuus

Lopullisten tuensaajien tukikelpoisuus määräytyy unionin ja jäsenvaltioiden lainsäädännön, asianomaisen prioriteetin ja rahoitussopimuksen mukaisesti.

Lopulliset tuensaajat ovat luonnollisia tai oikeushenkilöitä tai itsenäisiä ammatinharjoittajia (taloudellinen toiminta) sekä toimitsijoita tai muita oikeussubjekteja, jotka toimivat omistajien puolesta ja hyväksi, jotka omistavat kiinteistöjä (asunnot tai yksittäiset kotitaloudet) ja toteuttavat energiansäästöön tai uusiutuviin energialähteisiin liittyviä toimenpiteitä, joita varten voidaan myöntää tukea asetuksen (EU) N:o 1303/2013 sekä ohjelman tukisäännösten mukaisesti.

Ohjelman tukikelpoisuussääntöjen sekä kansallisten ja unionin sääntöjen mukaisesti tukea voidaan myöntää esimerkiksi seuraavan kaltaisiin kunnostustöihin:

—	Tekninen tuki energiatehokkuuteen tai uusiutuviin energialähteisiin liittyvän hankkeen osan valmisteluun.

—	Energiatehokkuuteen tai uusiutuviin energialähteisiin liittyvän hankkeen osan toteutuskustannukset.

—	Lämmitys- ja kuumavesijärjestelmien suuret korjaus- tai vaihtotyöt.

—	Lämmönjakokeskuksen tai kattilahuoneen (yksittäiset lämpökattilat) sekä kuumavesijärjestelmien vaihtaminen tai kunnostaminen.

—	Tasausventtiilien asentaminen pystyputkiin.

—	Putkien lämmönerityksen parantaminen.

—	Putkien ja lämmityslaitteiden vaihtaminen.

—	Yksilöllisen lämpötilanmittausjärjestelmän ja termostaattien asentaminen asuntoihin.

—	Kuumavesijärjestelmän putkien ja muiden osien vaihtaminen tai kunnostaminen.

—	Ilmastointijärjestelmän vaihtaminen tai kunnostaminen.

—	Ikkunoiden ja ulko-ovien vaihtaminen.

—	Katon eristäminen, mukaan lukien uuden kaltevan katon rakentaminen (ei sisällä asuintilojen rakentamista ullakolle).

—	Julkisivujen eristäminen.

—	Kellarin katon eristäminen.

—	Vaihtoehtoisia energialähteitä (mm. aurinko- ja tuulienergia) hyödyntävien järjestelmien asentaminen.

—	Hissejä koskevat suuret korjaustyöt tai hissien vaihtaminen energiaa vähemmän kuluttaviin malleihin.

—	Yhteiskäytössä olevien rakennuksen teknisten järjestelmien (viemäröinti, sähköasennukset, palontorjuntalaitteistot, juomavesiputket ja ilmastointijärjestelmä) vaihtaminen tai korjaaminen.

Lopullisten tuensaajien osalta sovelletaan seuraavia tukikelpoisuuskriteerejä, kun on kyse lainan myöntämisestä lopulliselle tuensaajalle/omistajalle, joka harjoittaa taloudellista toimintaa oikeussubjektina (esimerkiksi itsenäiset ammatinharjoittajat). Seuraavien tukikelpoisuuskriteerien on täytyttävä lainan allekirjoitushetkellä:

a)	tuensaaja on mikroyritys, pienyritys tai keskisuuri yritys (pk-yritys) (mukaan lukien yksityisyrittäjät/itsenäiset ammatinharjoittajat) komission suosituksen 2003/361/EY mukaisesti;

b)	tuensaaja ei ole vähämerkityksisestä tuesta annetun asetuksen 1 artiklan a–f alakohdassa määritellyillä aloilla toimiva pk-yritys;

c)	tuensaaja ei toimi yhdellä tai useammalla rajoitetulla alalla (2);

d)	tuensaaja ei ole valtiontukisäännöissä tarkoitettu vaikeuksissa oleva yritys;

e)	tuensaaja ei ole jättänyt maksamatta tai laiminlyönyt rahoituksen välittäjän tai jonkin muun rahoituslaitoksen myöntämää toista lainaa tai leasing-järjestelyä rahoituksen välittäjän sisäisten suuntaviivojen ja tavanomaisen luottopolitiikan mukaisten tarkastusten perusteella.

Tuotteen ominaisuudet lopullisten tuensaajien kannalta

Rahoituksen välittäjä myöntää lopullisille tuensaajille uusia lainoja, joilla edistetään ohjelman tavoitetta ja joille myönnetään osarahoitusta ohjelmasta kunnostuslainan puitteissa mutta joita ei voida käyttää olemassa olevien lainojen jälleenrahoitukseen. Lainaehdot perustuvat asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklassa tarkoitettuun ennakkoarviointiin.

Kunnostuslainan maturiteetti voi olla enintään 20 vuotta.

Jokaisen kunnostuslainan enimmäismäärä määräytyy ohjelmasta rahoitusvälineeseen myönnettävän rahoitusosuuden tarpeellisuutta koskevan ennakkoarvioinnin tulosten mukaisesti, ja se vahvistetaan hallintoviranomaisen, rahasto-osuusrahaston ja rahoituksen välittäjän välillä tehtävässä rahoitussopimuksessa. Lainan enimmäismäärä yksittäistä kotitaloutta kohti voi olla enintään 75 000 euroa. Kiinteistön hoitajalle myönnettävien lainojen enimmäismäärä on kyseisen rakennuksen yksittäisille kotitalouksille myönnettyjen lainojen yhteismäärä.

Rahoitusvälineen puitteissa voidaan lopullisilta tuensaajilta tai heidän puolestaan toimivilta kiinteistön hoitajilta edellyttää ”omaa” rahoitusosuutta.

Kunnostuslainaan sovelletaan vuotuista kiinteää korkoa, ja lainaa on maksettava takaisin säännöllisesti. Rahoituksen välittäjän rahoitusosuudesta perittävä korko määräytyy markkinaedellytysten mukaisesti. Salkkuun sisältyvään tukikelpoiseen lainaan sovellettavaa korkoa alennetaan suhteessa ohjelman julkiseen rahoitusosuuteen lopullisten tuensaajien eduksi.

Korkotukea voidaan myöntää asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklan 7 kohdan mukaisesti pienituloisille tai muita heikommassa asemassa oleville kotitalouksille (3). Korkotuen enimmäismäärä vastaa korkoa, jota pienituloiset tai muita heikommassa asemassa olevat kotitaloudet maksavat rahoituksen välittäjän kuhunkin lainaan myöntämästä rahoitusosuudesta.

Eräät teknisen tuen kustannukset voidaan sisällyttää rahoitusvälineeseen asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklan 7 kohdan mukaisesti. Tuki on osoitettava pelkästään hankkeiden valmisteluun (taustaselvitykset ja avustaminen investoinnin valmistelussa aina investointipäätökseen asti). Teknisen tuen kustannukset ovat tukikelpoisia ainoastaan silloin, kun sopimus kunnostuslainasta tehdään rahoituksen välittäjän ja lopullisten tuensaajien välillä, riippumatta siitä, mikä taho tarjoaa kyseiset palvelut (tarjoaako rahoituksen välittäjä palvelut vai hankitaanko ne muualta).

Raportointi ja tulostavoitteet

Rahoituksen välittäjien on toimitettava hallintoviranomaiselle tai rahasto-osuusrahastolle vakiomuodossa tietyt perustiedot vähintään neljännesvuosittain.

Raportissa on esitettävä kaikki keskeiset seikat, joita hallintoviranomainen tarvitsee asetuksen (EU) N:o 1303/2013 46 artiklassa säädettyjen edellytysten täyttämiseksi.

Myös jäsenvaltioiden on noudatettava vähämerkityksisestä tuesta annetun asetuksen mukaisia raportointivelvoitteittaan.

Indikaattoreiden on vastattava rahoitusvälineen rahoitukseen osallistuvan ERI-rahaston asianomaisen prioriteetin erityistavoitteita sekä ennakkoarvioinnin mukaisia odotettavissa olevia tuloksia. Ne on mitattava ja niistä on raportoitava vähintään neljännesvuosittain kunnostuslainan osalta, ja niiden on vastattava vähintään asetuksessa asetettuja vaatimuksia. ERI-rahaston ohjelmaan sisältyvän toimintalinjan yhteisten indikaattoreiden (niiden kotitalouksien määrä, joiden energiatehokkuusluokka paranee, kasvuhuonekaasupäästöjen arvioitu vuotuinen väheneminen jne.) lisäksi sovelletaan seuraavia indikaattoreita:

lainojen lukumäärä ja volyymi

remontoidut omakotitalot (neliömetriä)

remontoidut kerrostaloasunnot (neliömetriä)

maksulaiminlyönnit (lukumäärä ja arvo)

takaisin maksetut varat ja tuotot

teknisten tukitoimien lukumäärä ja arvo

korkotukien lukumäärä ja arvo

Ohjelman rahoitusosuudesta saatavan taloudellisen hyödyn arvioiminen

Rahoituksen välittäjän on alennettava lopullisilta tuensaajilta kustakin salkkuun sisältyvästä tukikelpoisesta lainasta perittävää todellista kokonaiskorkoa (sekä tarvittaessa vähennettävä vaadittavia vakuuksia) ottaen huomioon kunnostuslainan suotuisat rahoitus- ja riskinjakoehdot.

Ohjelmasta rahoitusvälineeseen myönnettävästä julkisesta rahoitusosuudesta aiheutuva taloudellinen hyöty on siirrettävä kokonaisuudessaan lopullisille tuensaajille alentamalla korkoa. Rahoituksen välittäjä seuraa BAE:ta lopullisten tuensaajien osalta ja raportoi siitä valtiontukea koskevan kohdan mukaisesti. Tämä periaate on otettava huomioon hallintoviranomaisen tai rahasto-osuusrahaston ja rahoituksen välittäjän välillä tehtävässä rahoitussopimuksessa.

(2) Seuraavat talouden alat yhdessä ovat rajoitettuja aloja:

a)	laiton taloudellinen toiminta: tuotanto, kauppa tai muu toiminta, joka on kyseiseen tuotantoon, kauppaan tai toimintaan sovellettavien lakien tai asetusten mukaan laitonta;

b)	tupakka ja tislatut alkoholijuomat: tupakan, tislattujen alkoholijuomien ja niihin liittyvien tuotteiden tuotanto ja kauppa;

c)	aseiden ja ampumatarvikkeiden tuotanto ja kauppa: kaikenlaisten aseiden ja ampumatarvikkeiden tuotannon ja kaupan rahoittaminen. Tätä rajoitusta ei sovelleta silloin, jos toiminta liittyy Euroopan unionin politiikkaan tai täydentää sitä;

d)	kasinot: pelikasinot ja vastaavat yritykset;

tietotekniikka-alaa koskevat rajoitukset: sähköisiin tieto-ohjelmiin tai -ratkaisuihin liittyvät tutkimus-, kehitys- ja tekniset sovellukset, joiden i) tarkoituksena on: a) tukea edellä a–d alakohdassa tarkoitettuihin rajoitettuihin aloihin liittyvää toimintaa; b) rahapelit internetissä ja online-kasinoissa; tai c) pornografia, tai joilla ii) on tarkoitus mahdollistaa a) laiton pääsy sähköisiin tietoverkkoihin; tai b) laiton sähköisen tiedon lataaminen.

f)	biotieteitä koskevat rajoitukset: tuki seuraaviin seikkoihin liittyvien tutkimus-, kehitys- ja teknisten sovellusten rahoittamiseen: i) tutkimus- tai hoitotarkoituksessa tapahtuva ihmisen kloonaaminen; tai ii) muuntogeeniset organismit.

(3) Joulukuun 20 päivänä 2011 annetun komission päätöksen 2012/21/EU mukaisesti, jossa määritellään muita heikommassa asemassa olevat kansalaiset ja yhteiskuntaryhmät, jotka eivät vähäisen maksukykynsä vuoksi kykene hankkimaan asuntoa markkinaehdoin.

12.9.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/45

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 965/2014,

annettu 11 päivänä syyskuuta 2014,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (2) ja erityisesti sen 136 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)	Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 11 päivänä syyskuuta 2014.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Jerzy PLEWA

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2) EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.

LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0702 00 00	MK	59,9
	TR	64,5
	ZZ	62,2
0707 00 05	TR	124,7
0707 00 05	ZZ	124,7
0709 93 10	TR	123,3
0709 93 10	ZZ	123,3
0805 50 10	AR	187,5
	BR	100,4
	CL	194,1
	IL	182,0
	UY	126,6
	ZA	179,1
	ZZ	161,6
0806 10 10	BR	163,2
	EG	159,9
	MA	157,9
	TR	120,3
	ZZ	150,3
0808 10 80	BA	50,7
	BR	65,4
	CL	74,2
	NZ	120,1
	US	129,1
	ZA	101,1
	ZZ	90,1
0808 30 90	CN	102,4
	TR	132,3
	XS	50,3
	ZA	120,5
	ZZ	101,4
0809 30	TR	134,9
0809 30	ZZ	134,9
0809 40 05	MK	41,2
0809 40 05	ZZ	41,2

(1) Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.

12.9.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/47

NEUVOSTON PÄÄTÖS 2014/658/YUTP,

annettu 8 päivänä syyskuuta 2014,

rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun päätöksen 2014/145/YUTP muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 29 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Neuvosto hyväksyi 17 päivänä maaliskuuta 2014 päätöksen 2014/145/YUTP (1).

(2)	Eurooppa-neuvosto ilmaisi 30 päivänä elokuuta 2014 huolensa Itä-Ukrainassa jatkuvista, yhä kiivaammista taisteluista ja pyysi uutta säännöstä, jonka perusteella luetteloon merkitään jokainen henkilö ja instituutio, joka on tekemisissä separatistiryhmien kanssa Donbassin alueella.

(3)	Lisäksi neuvosto katsoo, että päätöksen 2014/145/YUTP liitteessä olevaan luetteloon henkilöistä, yhteisöistä ja elimistä, joihin kohdistetaan rajoittavia toimenpiteitä, olisi lisättävä luonnollisia henkilöitä ja oikeushenkilöitä.

(4)	Koska Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävät tai uhkaavat toimet jatkuvat, päätöksen 2014/145/YUTP voimassaoloa olisi jatkettava kuudella kuukaudella.

(5)	Päätös 2014/145/YUTP olisi muutettava tämän mukaisesti.

(6)	Unionin lisätoimet ovat tarpeen näiden toimenpiteiden panemiseksi täytäntöön,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan päätös 2014/145/YUTP seuraavasti:

Korvataan 1 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet estääkseen seuraavien, liitteessä lueteltujen tahojen pääsyn alueelleen ja kauttakulun alueensa kautta:

luonnolliset henkilöt, jotka ovat vastuussa sellaisista toimista tai politiikoista tai tukevat aktiivisesti tai panevat täytäntöön sellaisia toimia tai politiikkoja, jotka heikentävät tai uhkaavat Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä tai Ukrainan vakautta tai turvallisuutta tai jotka estävät kansainvälisten järjestöjen työskentelyn Ukrainassa, sekä heitä lähellä olevat luonnolliset henkilöt;

b)	luonnolliset henkilöt, jotka antavat aktiivisesti aineellista tai taloudellista tukea niille venäläisille päättäjille tai hyötyvät niistä venäläisistä päättäjistä, jotka ovat vastuussa Krimin liittämisestä tai Itä-Ukrainan vakauden horjuttamisesta, tai

c)	luonnolliset henkilöt, jotka toteuttavat liiketoimia separatistiryhmien kanssa Ukrainan Donbassin alueella.”

Korvataan 2 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Jäädytetään kaikki varat ja taloudelliset resurssit, jotka kuuluvat seuraaville, liitteessä luetelluille tahoille tai ovat niiden omistuksessa, hallussa tai määräysvallassa:

b)	oikeushenkilöt, yhteisöt tai elimet, jotka tukevat aineellisesti tai taloudellisesti toimia, jotka heikentävät tai uhkaavat Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä;

c)	Krimillä tai Sevastopolissa sijaitsevat oikeushenkilöt, yhteisöt tai elimet, joiden omistusoikeus on siirretty Ukrainan lainsäädännön vastaisesti, taikka oikeushenkilöt, yhteisöt tai elimet, jotka ovat hyötyneet tällaisesta siirrosta;

d)	luonnolliset henkilöt, oikeushenkilöt, yhteisöt tai elimet, jotka antavat aktiivisesti aineellista tai taloudellista tukea niille venäläisille päättäjille tai hyötyvät niistä venäläisistä päättäjistä, jotka ovat vastuussa Krimin liittämisestä tai Itä-Ukrainan vakauden horjuttamisesta; tai

e)	luonnolliset henkilöt, oikeushenkilöt, yhteisöt tai elimet, jotka toteuttavat liiketoimia separatistiryhmien kanssa Ukrainan Donbassin alueella.”

3)	Korvataan 6 artiklan toinen kohta seuraavasti: ”Tätä päätöstä sovelletaan 15 päivään maaliskuuta 2015.”

2 artikla

Lisätään tämän päätöksen liitteessä luetellut henkilöt ja yhteisöt päätöksen 2014/145/YUTP liitteessä olevaan luetteloon.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 8 päivänä syyskuuta 2014.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

S. GOZI

(1) Neuvoston päätös 2014/145/YUTP, annettu 17 päivänä maaliskuuta 2014, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta (EUVL L 78, 17.3.2014, s. 16).

LIITE

Luettelo 2 artiklassa tarkoitetuista henkilöistä ja yhteisöistä

	Nimi	Tunnistustiedot	Perustelut	Luetteloon merkitsemisen päivämäärä
1.	Alexander ZAKHARCHENKO Александр Владимирович Захарченко	Syntynyt vuonna 1976, Donetsk	Hänestä tuli 7. elokuuta ”Donetskin kansantasavallan””pääministeri” Alexander Borodain tilalle. Tähän tehtävään ryhtyessään ja ”pääministerinä” toimiessaan Zakharchenko on tukenut toimia ja politiikkoja, jotka heikentävät Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä.	12.9.2014
2.	Vladimir KONONOV/alias ”Tsar”	Syntynyt 14.10.1974, Gorski	Hänestä tuli 14. elokuuta ”Donetskin kansantasavallan””puolustusministeri” Igor Strelkovin/Girkinin tilalle. Tietojen mukaan hän on johtanut separatistitaistelijoiden divisioonaa Donetskissa huhtikuusta lähtien ja luvannut ”ratkaista Ukrainan sotilashyökkäyksen strategisen torjuntatehtävän”. Konokov on siten tukenut toimia ja politiikkoja, jotka heikentävät Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä.	12.9.2014
3.	Miroslav Vladimirovich RUDENKO Мирослав Владимирович Руденко	21.1.1983, Debaltsevo	Donbassin kansanmiliisin komentaja. Hän on muun maussa todennut, että he jatkavat taisteluaaan muualla maassa. Rudenko on siten tukenut toimia ja politiikkoja, jotka heikentävät Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä.	12.9.2014
4.	Gennadiy Nikolaiovych TSYPKALOV Геннадий Николаевич Цыпкалов.	Syntynyt 21.6.1973	Hänestä tuli ”Luhanskin kansantasavallan””pääministeri” Marat Bashirovin tilalle. Toimi aktiivisesti kapinallisten kaakkoisessa armeijassa. Tsyplakov on siten tukenut toimia ja politiikkoja, jotka heikentävät Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä.	12.9.2014
5.	Andrey Yurevich PINCHUK Андрей Юрьевич ПИНЧУК		”Donetskin kansantasavallan””valtiollisen turvallisuuden ministeri”. Yhteydessä Vladimir Antyufeyeviin, joka on vastuussa ”Donetskin kansantasavallan hallituksen” separatistisista ”hallitustoimista”. Hän on siten tukenut toimia ja politiikkoja, jotka heikentävät Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä.	12.9.2014
6.	Oleg BEREZA Олег БЕРЕЗА		”Donetskin kansantasavallan””sisäasianministeri”. Yhteydessä Vladimir Antyufeyeviin, joka on vastuussa ”Donetskin kansantasavallan hallituksen” separatistisista ”hallitustoimista”. Hän on siten tukenut toimia ja politiikkoja, jotka heikentävät Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä.	12.9.2014
7.	Andrei Nikolaevich RODKIN Андрей Николаевич Родкин		”Donetskin kansantasavallan” Moskovan-edustaja. Hän on lausunnoissaan puhunut muun muassa kapinallisjoukkojen valmiudesta käydä sissisotaa ja niiden Ukrainan asevoimilta anastamista asejärjestelmistä. Hän on siten tukenut toimia ja politiikkoja, jotka heikentävät Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä.	12.9.2014
8.	Aleksandr KARAMAN Александр караман		”Donetskin kansantasavallan””sosiaaliasioista vastaava varapääministeri”. Yhteydessä Vladimir Antyufeyeviin, joka on vastuussa ”Donetskin kansantasavallan hallituksen” separatistisista ”hallitustoimista”. Hän on siten tukenut toimia ja politiikkoja, jotka heikentävät Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä. Venäjän varapääministerin Dmitri Rogozinin suojeluksessa.	12.9.2014
9.	Georgiy L'vovich MURADOV Георгий Львович Мурадов	Syntynyt 19.11.1954	Krimin ”varapääministeri” ja presidentti Putinin täysivaltainen edustaja Krimillä. Muradovilla on ollut tärkeä rooli Venäjän institutionaalisen valvonnan vahvistamisessa Krimillä laittomasta liittämisestä alkaen. Hän on siten tukenut toimia ja politiikkoja, jotka heikentävät Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä.	12.9.2014
10.	Mikhail Sergeyevich SHEREMET Михаил Сергеевич Шеремет	Syntynyt 23.5.1971, Džankoi	Krimin ”ensimmäinen varapääministeri”. Sheremetillä oli keskeinen asema Krimin yhdistymisestä Venäjään 16.3. pidetyn kansanäänestyksen järjestämisessä ja toimittamisessa. Kansanäänestyksen aikaan Sheremet johti tietojen mukaan Moskovan-mielisiä ”itsepuolustusjoukkoja” Krimillä. Hän on siten tukenut toimia ja politiikkoja, jotka heikentävät Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä.	12.9.2014
11.	Yuri Leonidovich VOROBIOV Юрий Леонидович Воробьев	Syntynyt 2.2.1948, Krasnojarsk	Venäjän federaation liittoneuvoston varapuhemies. Vorobiov kannatti 1. maaliskuuta julkisesti liittoneuvostossa venäläisten joukkojen lähettämistä Ukrainaan. Myöhemmin hän äänesti asiaa koskevan asetuksen puolesta.	12.9.2014
12.	Vladimir Volfovich ZHIRINOVSKY Владимир Вольфович Жириновски	Syntynyt 10.6.1964, Eidelštein, Kazakstan	Valtionduuman neuvoston jäsen; LDPR-puolueen johtaja. Hän tuki aktiivisesti Venäjän asevoimien käyttöä Ukrainassa ja Krimin liittämistä. Hän on vaatinut aktiivisesti Ukrainan jakamista. Hän allekirjoitti johtamansa LDPR-puolueen puolesta sopimuksen ”Donetskin kansantasavallan” kanssa.	12.9.2014
13.	Vladimir Abdualiyevich VASILYEV	Syntynyt 11.8.1949, Klin	Valtionduuman varapuhemies. Hän äänesti 20. maaliskuuta 2014 federaation perustuslakiehdotuksen puolesta, joka koski ”Krimin tasavallan hyväksymistä Venäjän federaatioon ja uusien liittovaltiosubjektien — Krimin tasavallan ja Sevastopolin liittokaupungin — muodostamista Venäjän federaatioon”.	12.9.2014
14.	Viktor Petrovich VODOLATSKY Виктор Петрович Водолацкий	Syntynyt 19.8.1957, Azovin alue.	Venäläisten ja ulkomaisten kasakkajoukkojen unionin puheenjohtaja (”ataman”) ja valtionduuman varajäsen. Hän kannatti Krimin liittämistä ja myönsi venäläisten kasakoiden osallistuneen aktiivisesti Ukrainan konfliktiin Moskovan tukemien separatistien rinnalla. Hän äänesti 20. maaliskuuta 2014 federaation perustuslakiehdotuksen puolesta, joka koski ”Krimin tasavallan hyväksymistä Venäjän federaatioon ja uusien liittovaltiosubjektien — Krimin tasavallan ja Sevastopolin liittokaupungin — muodostamista Venäjän federaatioon”.	12.9.2014
15.	Leonid Ivanovich KALASHNIKOV Леонид Иванович Калашников	Syntynyt 6.8.1960, Stepnoi Dvorets	Valtionduuman ulkoasiankomitean ensimmäinen varapuheenjohtaja. Hän äänesti 20. maaliskuuta 2014 federaation perustuslakiehdotuksen puolesta, joka koski ”Krimin tasavallan hyväksymistä Venäjän federaatioon ja uusien liittovaltiosubjektien — Krimin tasavallan ja Sevastopolin liittokaupungin — muodostamista Venäjän federaatioon”.	12.9.2014
16.	Vladimir Stepanovich NIKITIN	Syntynyt 5.4.1948, Opotška	Ensimmäinen varapuheenjohtaja suhteita IVY-maihin, Euraasian integraatiota ja yhteyksiä maanmiehiin käsittelevässä valtionduuman komiteassa. Hän äänesti 20. maaliskuuta 2014 federaation perustuslakiehdotuksen puolesta, joka koski ”Krimin tasavallan hyväksymistä Venäjän federaatioon ja uusien liittovaltiosubjektien — Krimin tasavallan ja Sevastopolin liittokaupungin — muodostamista Venäjän federaatioon”.	12.9.2014
17.	Oleg Vladimirovich LEBEDEV Олег Владимирович Лебедев	Syntynyt 21.3.1964, Orjol/Rudnyi	Ensimmäinen varapuheenjohtaja suhteita IVY-maihin, Euraasian integraatiota ja yhteyksiä maanmiehiin käsittelevässä valtionduuman komiteassa. Hän äänesti 20. maaliskuuta 2014 federaation perustuslakiehdotuksen puolesta, joka koski ”Krimin tasavallan hyväksymistä Venäjän federaatioon ja uusien liittovaltiosubjektien — Krimin tasavallan ja Sevastopolin liittokaupungin — muodostamista Venäjän federaatioon”.	12.9.2014
18.	Ivan Ivanovich MELNIKOV Иван Иванович Мельников	Syntynyt 7.8.1950, Bogoroditsk	Valtionduuman ensimmäinen varapuhemies. Hän äänesti 20. maaliskuuta 2014 federaation perustuslakiehdotuksen puolesta, joka koski ”Krimin tasavallan hyväksymistä Venäjän federaatioon ja uusien liittovaltiosubjektien — Krimin tasavallan ja Sevastopolin liittokaupungin — muodostamista Venäjän federaatioon”.	12.9.2014
19.	Igor Vladimirovich LEBEDEV Игорь Владимирович Лебедев	Syntynyt 27.9.1972, Moskova	Valtionduuman varapuhemies. Hän äänesti 20. maaliskuuta 2014 federaation perustuslakiehdotuksen puolesta, joka koski ”Krimin tasavallan hyväksymistä Venäjän federaatioon ja uusien liittovaltiosubjektien — Krimin tasavallan ja Sevastopolin liittokaupungin — muodostamista Venäjän federaatioon”.	12.9.2014
20.	Nikolai Vladimirovich LEVICHEV Николай Владимирович Левичев	Syntynyt 28.5.1953, Puškin	Valtionduuman varapuhemies. Hän äänesti 20. maaliskuuta 2014 federaation perustuslakiehdotuksen puolesta, joka koski ”Krimin tasavallan hyväksymistä Venäjän federaatioon ja uusien liittovaltiosubjektien — Krimin tasavallan ja Sevastopolin liittokaupungin — muodostamista Venäjän federaatioon”.	12.9.2014
21.	Svetlana Sergeevna ZHUROVA Светлана Сергеевна Журова	Syntynyt 7.1.1972, Pavlovo-na-Neve	Valtionduuman ulkoasiankomitean ensimmäinen varapuheenjohtaja. Hän äänesti 20. maaliskuuta 2014 federaation perustuslakiehdotuksen puolesta, joka koski ”Krimin tasavallan hyväksymistä Venäjän federaatioon ja uusien liittovaltiosubjektien — Krimin tasavallan ja Sevastopolin liittokaupungin — muodostamista Venäjän federaatioon”.	12.9.2014
22.	Aleksey Vasilevich NAUMETS Алексей Васильевич Hаумец	Syntynyt 11.2.1968	Venäjän armeijan kenraalimajuri. Hän on 76. maahanlaskudivisioonan komentaja, joka on ollut osallisena Venäjän sotilaallisessa läsnäolossa Ukrainan alueella, varsinkin Krimin laittoman liittämisen aikana.	12.9.2014
23.	Sergey Viktorovich CHEMEZOV	Syntynyt 20.8.1952, Tšeremhovo	Sergei Chemezov kuuluu presidentti Putinin läheisiin liittolaisiin; molemmat olivat Dresdeniin lähetettyjä KGB:n upseereita; hän on ”Yhdistyneen Venäjän” ylimmän neuvoston jäsen. Hän on hyötynyt yhteyksistään Venäjän presidenttiin ja on päässyt korkeisiin asemiin valtiojohtoisissa yrityksissä. Hän johtaa Rostec-konglomeraattia, joka on Venäjän johtava valtiojohtoinen puolustus- ja teollisuustuotantoyritys. Venäjän hallituksen päätöksen johdosta Rostecin tytäryhtiö Technopromexport suunnittelee rakentavansa energialaitoksia Krimille ja tukevansa näin sen integraatiota Venäjän federaatioon. Lisäksi Rostecin tytäryhtiö Rosoboronexport on tukenut Krimin puolustusalan yritysten yhdistämistä Venäjän puolustusteollisuuteen ja vahvistanut näin Krimin laitonta liittämistä Venäjän federaatioon.	12.9.2014
24.	Alexander Mikhailovich BABAKOV Aлександр Михайлович Бабаков	Syntynyt 8.2.1963, Chişinău	Valtionduuman jäsen, Venäjän federaation sotilaallis-teollisen kompleksin kehittämissäännöksiä käsittelevän valtionduuman valiokunnan puheenjohtaja. ”Yhdistyneen Venäjän” näkyvä jäsen ja liikemies, jolla on huomattavia investointeja Ukrainassa ja Krimillä. Hän äänesti 20. maaliskuuta 2014”Krimin tasavallan hyväksymistä Venäjän federaatioon ja uusien liittovaltiosubjektien — Krimin tasavallan ja Sevastopolin liittokaupungin — muodostamista Venäjän federaatioon” koskevan federaation perustuslakiehdotuksen puolesta.	12.9.2014

12.9.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/54

NEUVOSTON PÄÄTÖS 2014/659/YUTP,

annettu 8 päivänä syyskuuta 2014,

rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun päätöksen 2014/512/YUTP muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 29 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Neuvosto hyväksyi 31 päivänä heinäkuuta 2014 päätöksen 2014/512/YUTP (1).

(2)	Eurooppa-neuvosto tuomitsi 30 päivänä elokuuta 2014 kasvavat taistelijoiden ja aseiden virrat Venäjän federaation alueelta Itä-Ukrainaan samoin kuin Venäjän asevoimien hyökkäykset Ukrainan maaperällä.

(3)	Eurooppa-neuvosto pyysi ryhtymään toimiin ehdotusten valmistelemiseksi, jotta merkittäviä lisätoimia voitaisiin toteuttaa konfliktialueen tilanteen kehittymisen valossa.

(4)	Neuvosto katsoo tilanteen vakavuuden vuoksi, että on aiheellista toteuttaa rajoittavia lisätoimenpiteitä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta.

(5)

Tässä yhteydessä on aiheellista laajentaa kieltoa tiettyjen rahoitusvälineiden osalta. Venäjän valtion omistamille rahoituslaitoksille, tietyille venäläisille puolustusalan yhteisöille, sekä tietyille venäläisille yhteisöille, joiden pääasiallinen toimiala on öljyn myynti tai kuljetus, olisi asetettava pääomamarkkinoille pääsyä koskevia lisärajoituksia. Nämä kiellot eivät koske sellaisia rahoituspalveluja, joita ei tarkoiteta 1 artiklassa. Lainoja on pidettävä uusina lainoina ainoastaan, jos ne nostetaan 12 päivän syyskuuta 2014 jälkeen.

(6)	Myös kaksikäyttötuotteiden myynti, toimitus tai siirto tietyille henkilöille, yhteisöille tai elimille Venäjällä olisi kiellettävä.

(7)	Lisäksi syvänmeren öljynetsintää ja -tuotantoa, arktisella alueella tapahtuvaa öljynetsintää ja -tuotantoa ja liuskeöljyhankkeita varten tarvittavien palvelujen tarjoaminen olisi kiellettävä.

(8)	Unionin lisätoimet ovat tarpeen tiettyjen toimenpiteiden panemiseksi täytäntöön,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan päätös 2014/512/YUTP seuraavasti:

Korvataan 1 artikla seuraavasti:

”1 artikla

1. Kielletään sellaisten joukkovelkakirjojen, osakkeiden tai vastaavien rahoitusvälineiden osalta suora tai välillinen osto tai myynti, suora tai välillinen investointipalvelujen tarjoaminen, liikkeeseenlaskussa avustaminen tai muu kaupankäynti, joiden maturiteetti on yli 90 päivää ja jotka on laskettu liikkeeseen 1 päivän elokuuta 2014 jälkeen ja 12 päivään syyskuuta 2014 mennessä, tai joiden maturiteetti on yli 30 päivää ja jotka on laskettu liikkeeseen 12 päivän syyskuuta 2014 jälkeen, ja jotka ovat seuraavien liikkeeseen laskemia:

a)	liitteessä I luetellut merkittävät rahoituslaitokset tai kehittämisrahoituslaitokset, jotka ovat sijoittautuneet Venäjälle ja yli 50-prosenttisesti julkisomisteisia tai julkisessa määräysvallassa 1 päivästä elokuuta 2014;

b)	unionin ulkopuolelle sijoittautuneet oikeushenkilöt, yhteisöt tai elimet, jotka ovat yli 50-prosenttisesti liitteessä I lueteltujen yhteisöjen omistuksessa; tai

c)	tämän kohdan b alakohdassa tarkoitettuun luokkaan kuuluvien tai liitteessä I lueteltujen yhteisöjen puolesta tai johdolla toimivat oikeushenkilöt, yhteisöt tai elimet.

2. Kielletään sellaisten joukkovelkakirjojen, osakkeiden tai vastaavien rahoitusvälineiden osalta suora tai välillinen osto tai myynti, suora tai välillinen investointipalvelujen tarjoaminen, liikkeeseenlaskussa avustaminen tai muu kaupankäynti, joiden maturiteetti on yli 30 päivää ja jotka ovat seuraavien liikkeeseen laskemia 12 päivän syyskuuta 2014 jälkeen:

Venäjälle sijoittautuneet yhteisöt, jotka harjoittavat pääasiassa puolustustarvikkeiden tai -palvelujen suunnitteluun, tuotantoon, myyntiin tai vientiin liittyvää merkittävänlaajuista toimintaa ja jotka on lueteltu liitteessä II, lukuun ottamatta avaruusteollisuuden ja ydinenergian aloilla toimivia yhteisöjä;

Venäjälle sijoittautuneet yhteisöt, jotka ovat julkisessa määräysvallassa tai yli 50-prosenttisesti julkisomisteisia ja joiden kokonaisvarojen arvioidaan olevan yli biljoona Venäjän ruplaa ja joiden arvioiduista tuloista vähintään 50 prosenttia on peräisin raakaöljyn tai öljytuotteiden myynnistä tai kuljetuksesta 12 päivästä syyskuuta 2014 ja jotka on lueteltu liitteessä III;

c)	oikeushenkilöt, yhteisöt tai elimet, jotka ovat sijoittautuneet unionin ulkopuolelle ja jotka ovat yli 50-prosenttisesti a ja b alakohdassa tarkoitettujen yhteisöjen omistuksessa; tai

d)	edellä c alakohdassa tarkoitettuun luokkaan kuuluvien tai liitteessä II tai III lueteltujen yhteisöjen puolesta tai johdolla toimivat oikeushenkilöt, yhteisöt tai elimet.

3. Kielletään sellaisen järjestelyn tekeminen suoraan tai välillisesti tai sellaisen järjestelyn osana toimiminen suoraan tai välillisesti, jossa myönnetään 12 päivän syyskuuta 2014 jälkeen 1 tai 2 kohdassa tarkoitetuille oikeushenkilöille, yhteisöille tai elimille uusia lainoja tai luottoja, joiden maturiteetti on yli 30 päivää, lukuun ottamatta lainoja tai luottoja, joiden erityisenä, dokumentoidusti osoitettavissa olevana tavoitteena on tarjota rahoitusta sellaiseen unionin ja Venäjän väliseen tavaroiden ja muiden palvelujen kuin rahoituspalvelujen tuontiin tai vientiin, jota kiellot eivät koske, tai lainoja, joiden erityisenä, dokumentoidusti osoitettavissa olevana tavoitteena on tarjota hätärahoitusta sellaisten unioniin sijoittautuneiden oikeushenkilöiden vakavaraisuus- ja likviditeettivaatimusten täyttämiseksi, joiden omistusoikeuksista liitteessä I tarkoitettu yhteisö omistaa yli 50 prosenttia.”

Lisätään artikla seuraavasti:

”3 a artikla

1. Kielletään tiettyjen 5 päivänä toukokuuta 2009 annetun asetuksen (EY) N:o 428/2009 liitteeseen I merkittyjen kaksikäyttötuotteiden ja -teknologian suora tai välillinen myynti, toimitus, siirto ja vienti tämän päätöksen liitteessä IV luetelluille henkilöille, yhteisöille tai elimille Venäjällä jäsenvaltioiden kansalaisten toimesta tai jäsenvaltioiden alueelta käsin taikka jäsenvaltioiden lippua käyttäviä aluksia tai ilma-aluksia käyttäen riippumatta siitä, ovatko ne peräisin jäsenvaltioiden alueelta.

2. Kielletään

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa säädetyt kiellot eivät vaikuta sellaisten sopimusten täytäntöönpanoon, jotka on tehty ennen 12 päivän syyskuuta 2014, eivätkä sellaisen avun tarjoamista, joka on tarpeen olemassa olevien voimavarojen ylläpidolle ja turvallisuudelle EU:ssa.

4. Edellä 1 ja 2 kohdassa säädettyjä kieltoja ei sovelleta sellaisten kaksikäyttötuotteiden ja -teknologian vientiin, myyntiin, toimitukseen, eikä siirtoon eikä niihin liittyvään teknisen tai rahoitusavun tarjoamiseen, jotka on tarkoitettu ilmailu- ja avaruusteollisuuteen, muuhun kuin sotilaalliseen käyttöön tai muita kuin sotilaallisia loppukäyttäjiä varten tai EU:ssa olemassa olevien siviilikäyttöön tarkoitettujen ydinvoimavarojen huoltoon ja turvallisuuteen, muuhun kuin sotilaalliseen käyttöön tai muita kuin sotilaallisia loppukäyttäjiä varten.”

Lisätään artikla seuraavasti:

”4 a artikla

1. Kielletään syvänmeren öljynetsintään ja -tuotantoon, arktisella alueella tapahtuvaan öljynetsintään ja -tuotantoon tai liuskeöljyhankkeisiin Venäjällä liittyvien välttämättömien palvelujen suora tai välillinen tarjoaminen jäsenvaltioiden kansalaisten toimesta tai jäsenvaltioiden alueelta käsin taikka jäsenvaltioiden lainkäyttövallan alaisia aluksia tai ilma-aluksia käyttäen.

2. Edellä olevassa 1 kohdassa asetettu kielto ei rajoita ennen 12 päivän syyskuuta 2014 tehtyjen sopimusten tai puitesopimusten täytäntöönpanoa eivätkä mainittujen sopimusten täytäntöönpanemiseksi tarvittavien liitännäissopimusten soveltamista.

3. Edellä olevassa 1 kohdassa asetettua kieltoa ei sovelleta, jos kyseessä olevat palvelut ovat välttämättömiä sellaisen tapahtuman estämiseksi tai hillitsemiseksi kiireellisesti, jolla on todennäköisesti vakavia ja merkittäviä vaikutuksia ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen tai ympäristöön.”

7 artiklan 1 kohdan a alakohta korvataan seuraavasti:

”a)	edellä 1 artiklan 1 kohdan b tai c alakohdassa sekä 1 artiklan 2 kohdan c tai d alakohdassa tarkoitetut tai liitteessä I, II, III tai IV luetellut yhteisöt;”

5.	Korvataan 8 artikla seuraavasti: ”8 artikla Kielletään tietoinen ja tarkoituksellinen osallistuminen toimintaan, jonka tavoitteena tai seurauksena on 1–4 a artiklassa säädettyjen kieltojen kiertäminen, mukaan lukien toimimalla 1 artiklassa tarkoitettujen yhteisöjen sijaisena.” .

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 8 päivänä syyskuuta 2014.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

S. GOZI

(1) Neuvoston päätös 2014/512/YUTP, annettu 31 päivänä heinäkuuta 2014, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta (EUVL L 229, 31.7.2014, s. 13).

LIITE

1.	Muutetaan päätöksen 2014/512/YUTP liite liitteeksi I;

Lisätään seuraavat liitteet:

”

LIITE II

1 ARTIKLAN 2 KOHDAN a ALAKOHDASSA TARKOITETTUJEN OIKEUSHENKILÖIDEN, YHTEISÖJEN JA ELINTEN LUETTELO

OPK OBORONPROM

UNITED AIRCRAFT CORPORATION

URALVAGONZAVOD

LIITE III

1 ARTIKLAN 2 KOHDAN b ALAKOHDASSA TARKOITETTUJEN OIKEUSHENKILÖIDEN, YHTEISÖJEN JA ELINTEN LUETTELO

ROSNEFT

TRANSNEFT

GAZPROM NEFT

LIITE IV

3 a ARTIKLASSA TARKOITETTUJEN OIKEUSHENKILÖIDEN, YHTEISÖJEN JA ELINTEN LUETTELO

JSC Sirius (siviili- ja sotilaskäyttöön tarkoitettu optoelektroniikka)

OJSC Stankoinstrument (siviili- ja sotilaskäyttöön tarkoitettu koneenrakennus)

OAO JSC Chemcomposite (siviili- ja sotilaskäyttöön tarkoitetut materiaalit)

JSC Kalashnikov (pienaseet)

JSC Tula Arms Plant (asejärjestelmät)

NPK Technologii Maschinostrojenija (ampumatarvikkeet)

OAO Wysokototschnye Kompleksi (panssari- ja ilmatorjuntajärjestelmät)

OAO Almaz Antey (valtio-omisteinen yritys; aseet, ampumatarvikkeet, tutkimus)

OAO NPO Bazalt (valtio-omisteinen yritys, aseiden ja ampumatarvikkeiden tuotantoon tarkoitettujen koneiden tuotanto)

”

12.9.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/58

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,

annettu 11 päivänä syyskuuta 2014,

rahoitussopimuksen mallista, joka koskee Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston rahoitusosuuksia pienille ja keskisuurille yrityksille tarkoitetuissa rajaamattomiin vakuuksiin ja arvopaperistamiseen perustuvissa yhteisissä rahoitusvälineissä

(2014/660/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Finanssikriisi on vaikuttanut Euroopan unionin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jäljempänä ’pk-yritykset’, vuodesta 2009 alkaen muun muassa sen myötä, että Euroopan pankit ovat vähentäneet luotonantoa täyttääkseen pääomavaatimukset, jotka sisältyvät oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2013 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2013/36/EU (2) ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2013 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 575/2013 (3). Jotta voitaisiin korjata tästä seuranneet pk-yritysten saatavilla olevia rahoituspalveluja ja rahoitusvälineitä rajoittavat mahdolliset markkinahäiriöt, Eurooppa-neuvosto on valtuuttanut komission tutkimaan vaihtoehtoja rahoitusvälineiden asettamiseksi pk-yritysten saataville yleiseurooppalaisella tasolla.

(2)	Komissio suoritti yhdessä Euroopan investointipankin (EIP) kanssa joulukuussa 2013 ennakkoarvioinnin (4), josta kävi ilmi, että elinkelpoisille pk-yrityksille tarjottavan rahoituksen markkinoilla Euroopan unionissa on häiriö, jonka suuruuden arvioidaan olevan 20–112 miljardia euroa.

(3)

Ennakkoarvioinnissa painotettiin, että pk-yrityksiin vaikuttavan finanssikriisin johdosta on tärkeää ryhtyä pikaisiin toimiin samassa yhteydessä kun toteutetaan yhteisiä eurooppalaisia pyrkimyksiä elvyttää pk-yrityksille tarkoitetut luottokanavat, piristää talouskasvua ja torjua pk-yritysten luotonsaantia haittaavaa sisämarkkinoiden pirstaloitumista.

(4)

Osana näitä toimia on tarkoitus luoda erityisjärjestelyjä yritysten kilpailukykyä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman (COSME) (2014–2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 1639/2006/EY kumoamisesta 11 päivänä joulukuuta 2103 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1287/2013 (5) sekä tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta 11 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1291/2013 (6) mukaisesti unionin tasolla perustettujen rahoitusvälineiden yhteyteen.

(5)

Koska asetuksen (EU) N:o 1287/2013, jäljempänä ’COSME-asetus’, 17 artiklan 2 kohdassa ja Horisontti 2020 -puiteohjelman perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1291/2013 20 ja 21 artiklassa nimenomaan pyritään huolehtimaan täydentävyydestä ja synergiasta suhteessa Euroopan rakenne- ja investointirahastoihin, jäljempänä ’ERI-rahastot’, toisena osana toteutettavia toimia annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus käyttää Euroopan aluekehitysrahastoa, jäljempänä ’EAKR’ ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa, jäljempänä ’maaseuturahasto’, rahoituksen antamiseksi näille asetuksen (EU) N:o 1303/2013 39 artiklan 2 kohdan mukaisesti unionin tasolla perustetuille rahoitusvälineille.

(6)

Komissio huolehtii näiden unionin tasolla perustettujen rahoitusvälineiden hallinnosta välillisesti siten, että EIP:lle tai EIR:lle on siirretty täytäntöönpanotehtäviä unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (7) 58 artiklan 1 kohdan c alakohdan iii alakohdan ja 139 artiklan 4 kohdan mukaisesti pk-yrityksille tarkoitettujen rajaamattomiin vakuuksiin ja arvopaperistamiseen perustuvien rahoitusvälineiden osalta. Tätä tarkoitusta varten komission on tehtävä valtuutussopimuksia EIP:n tai Euroopan investointirahaston, jäljempänä ’EIR’, kanssa.

(7)

Jos jäsenvaltio käyttää mahdollisuutta antaa EAKR:n tai maaseuturahaston varoista rahoitusta unionin tasolla perustettuihin rahoitusvälineisiin, asetuksen (EU) N:o 1303/2013 39 artiklan 4 kohdan c alakohdassa edellytetään, että osallistuvat jäsenvaltiot tekevät EIP:n tai EIR:n kanssa rahoitussopimuksen.

(8)

Unionin tasolla perustetuilla rahoitusvälineillä voidaan saada aikaan toivottu nopea vaikutus ainoastaan, jos niiden toiminnassa noudatetaan kahta ehtoa. Ensinnäkin EAKR:n ja maaseuturahaston varojen käytön yhteydessä on huolehdittava osallistuviin jäsenvaltioihin sovellettavista yhdenmukaisista edellytyksistä ja niiden yhdenvertaisesta kohtelusta. Toiseksi EAKR:n ja maaseuturahaston varoihin perustuvaa rahoitusosuutta koskevien ehtojen, joista määrätään osallistuvien jäsenvaltioiden ja EIP:n tai EIR:n välillä tehtävissä yksittäisissä rahoitussopimuksissa, ja COSME- ja Horisontti 2020 -ohjelmiin perustuvia muita lähteitä koskeviin valtuutussopimuksiin sisältyvien ehtojen on oltava yhdenmukaisia. Paras tapa varmistaa näiden ehtojen noudattaminen on laatia rahoitussopimuksen malli, joka on sekä osallistuvien jäsenvaltioiden että EIP:n tai EIR:n käytettävissä. Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa rahoitussopimuksen malli.

(9)

Jotta voidaan varmistaa kyseisten EAKR:n ja maaseuturahaston varojen tehokas käyttö, rahoitussopimuksen malliin olisi sisällytettävä muun muassa EIP:n tai EIR:n tehtävät ja velvoitteet, kuten palkkiot, saavutettava vähimmäisvipuvaikutus selkeästi määriteltyjen välitavoitteiden mukaisesti, pk-yrityksille suunnattavan uuden velkarahoituksen alulle panemisen ehdot, muihin kuin tukikelpoisiin toimintoihin liittyvät määräykset ja poissulkemisperusteet, EAKR:stä ja maaseuturahastosta rahoitusvälineille suoritettavien maksujen aikataulu, seuraamukset siinä tapauksessa, että rahoituksen välittäjät laiminlyövät velvoitteensa, rahoituksen välittäjien valintaa koskevat määräykset, rahoitusvälineiden seurantaa sekä niihin liittyvää raportointia, tarkastuksia ja näkyvyyttä koskevat määräykset ja sopimuksen purkamista koskevat ehdot.

(10)	Tässä päätöksessä säädettyjen toimenpiteiden ripeän soveltamisen varmistamiseksi päätöksen olisi tultava voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(11)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) N:o 1303/2013 150 artiklan 1 kohdalla perustetun Euroopan rakenne- ja investointirahastojen yhteensovittamisesta vastaavan komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Euroopan investointipankin tai Euroopan investointirahaston ja kunkin osallistuvan jäsenvaltion välillä tehtävän rahoitussopimuksen malli, joka koskee Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston rahoitusosuuksia pk-yrityksille tarkoitetuissa rajaamattomiin vakuuksiin ja arvopaperistamiseen perustuvissa yhteisissä rahoitusvälineissä, vahvistetaan tämän päätöksen liitteessä.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 11 päivänä syyskuuta 2014.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO

(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320.

(2) EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338.

(3) EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1.

(4) Komission yksiköiden valmisteluasiakirja SWD(2013) 517 final.

(5) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 33.

(6) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104.

(7) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

LIITE

[PK-YRITYKSIÄ KOSKEVAAN ALOITTEESEEN OSALLISTUVAN JÄSENVALTION HALLINTOVIRANOMAINEN]

[EUROOPAN INVESTOINTIRAHASTO]/[EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI]

RAHOITUSSOPIMUKSEN MALLI

Sisällysluettelo

1 artikla

Määritelmät ja tulkinta

2 artikla

Tämän rahoitussopimuksen tarkoitus ja soveltamisala

3 artikla

Uuteen velkarahoitukseen sovellettavat tukikelpoisuus- ja poissulkemisperusteet

4 artikla

Erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] täytäntöönpanoon ja hallinnointiin liittyvät yleiset periaatteet

5 artikla

Erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] tavoitteet ja kuvaus

6 artikla

Alueellinen kattavuus

7 artikla

Vähimmäisvipuvaikutus, välitavoitteet ja seuraamukset

8 artikla

EIR:n tehtävät ja velvoitteet

9 artikla

Rahoituksen välittäjien valinta ja toimenpidesopimukset

10 artikla

Hallinto

11 artikla

Jäsenvaltion rahoitusosuus

12 artikla

EIR:n rahoitusosuus

13 artikla

Erityisjärjestelytili [erityisjärjestelytilit] ja käteisvarojen hoito

14 artikla

Hallinnointikustannukset ja -palkkiot

15 artikla

Kirjanpito

16 artikla

Toimintaa ja taloutta koskeva raportointi

17 artikla

Tarkastukset, valvonta ja seuranta

18 artikla

Arviointi

19 artikla

Tavaroiden, työsuoritusten ja palvelujen hankinta

20 artikla

Näkyvyys

21 artikla

Rahoituksen välittäjiä koskevien tietojen julkaiseminen

22 artikla

Sopimuksen siirtäminen

23 artikla

Vastuu

24 artikla

Sovellettava lainsäädäntö ja toimivaltainen tuomioistuin

25 artikla

Voimassaolo — Purkaminen

26 artikla

Ilmoitukset ja viestintä

27 artikla

Muutokset ja sekalaiset määräykset

28 artikla

Liitteet

Liite 1

Erityisjärjestelyä [erityisjärjestelyjä] koskevat ehdot

Liite 2

Rahoituksen välittäjiin ja lopullisiin tuensaajiin sovellettavat poissulkemisperusteet ja EU:n rahoitusosuuteen sovellettavat tukikelpoisuusperusteet [osa määräyksistä otetaan erillisiin rahoitussopimuksiin]

Liite 3

Maksupyynnöt [määräykset otetaan erillisiin rahoitussopimuksiin]

Liite 4

Käteisvarojen hoitoa koskevat suuntaviivat [määräykset otetaan erillisiin rahoitussopimuksiin]

Liite 5

Erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] toiminnallisia näkökohtia koskeva raportointi [määräykset otetaan erillisiin rahoitussopimuksiin]

Liite 6

Erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] taloudellisia näkökohtia koskeva raportointi [määräykset otetaan erillisiin rahoitussopimuksiin]

Tämä sopimus on tehty [•] 2014 seuraavien välillä:

1)	[Pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevaan aloitteeseen osallistuvan jäsenvaltion hallintoviranomainen], jäljempänä ’hallintoviranomainen’, jota edustaa tätä sopimusta allekirjoitettaessa [Henkilön nimi], [Asema]; ja

[Euroopan investointirahasto]/[Euroopan Investointipankki], [15, avenue J.F. Kennedy]/[98–100 Boulevard Konrad Adenauer], [2968]/[2950] Luxembourg, Luxembourg, jäljempänä ’EIR’, jota edustaa tätä sopimusta allekirjoitettaessa [Henkilön nimi], [Asema]; asiayhteyden mukaan yhdessä ’sopimuspuolet’ ja erikseen ’sopimuspuoli’,

OTTAEN HUOMIOON SEURAAVAA:

(1)

Eurooppa-neuvoston 27. ja 28. kesäkuuta 2013 antamien päätelmien mukaisesti Euroopan investointipankki (EIP) ja Euroopan komissio suorittivat ennakkoarvioinnin, jonka tarkoituksena oli määrittää pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä ’pk-yritykset’, saatavilla olevia rahoituspalveluja ja rahoitusvälineitä rajoittava yleiseurooppalainen markkinahäiriö, jäljempänä ’ennakkoarviointi’; ennakkoarviointi liittyy yhteisiin eurooppalaisiin pyrkimyksiin elvyttää pk-yrityksille tarkoitetut luottokanavat, piristää talouskasvua ja torjua pk-yritysten luotonsaantia haittaavaa sisämarkkinoiden pirstaloitumista, jäljempänä ’pk-yrityksiä koskeva aloite’.

(2)	Ennakkoarviointi saatiin päätökseen joulukuussa 2013, ja siitä käy ilmi, että elinkelpoisille pk-yrityksille tarjottavan rahoituksen markkinoilla on häiriö [jäsenvaltion nimi], jonka suuruuden arvioidaan olevan [•] — [•] miljoonaa euroa.

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013 (1) Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta, jäljempänä ’yhteisiä säännöksiä koskeva asetus’, annettiin 17. joulukuuta 2013.

(4)

Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 38 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaan hallintoviranomaiset voivat antaa rahoitusta unionin tasolla perustettuihin rahoitusvälineisiin; yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 39 artiklan 2 kohdan mukaan [jäsenvaltion nimi] voi käyttää enintään seitsemän prosenttia Euroopan aluekehitysrahastossa, jäljempänä ’EAKR’, ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastossa, jäljempänä ’maaseuturahasto’, olevista kokonaismäärärahoistaan antaakseen rahoitusosuuden sellaisille rahoitusvälineille, joiden hallinnosta Euroopan komissio huolehtii välillisesti siten, että EIP-ryhmälle (EIP:n määritellään yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 2 artiklan 23 kohdassa koostuvan Euroopan investointipankista, Euroopan investointirahastosta (EIR) tai mistä tahansa Euroopan investointipankin tytäryhteisöstä, jäljempänä ’EIP-ryhmä’, on siirretty täytäntöönpanotehtäviä unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (2) (varainhoitoasetus) 58 artiklan 1 kohdan c alakohdan iii alakohdan ja 139 artiklan 4 kohdan mukaisesti seuraavien toimien osalta: [rajaamattomat vakuudet, joilla supistetaan rahoituksen välittäjien pääomavaatimuksia tukikelpoisille pk-yrityksille yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 37 artiklan 4 kohdan mukaisesti myönnettävään velkarahoitukseen liittyvien uusien salkkujen osalta] JA/TAI [arvopaperistaminen, sellaisena kuin se on määritelty luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 (3) 4 artiklan 1 kohdan 61 alakohdassa, joka koskee [pk-yrityksille ja muille alle 500 työntekijän yrityksille tarkoitetusta velkarahoituksesta koostuvia olemassa olevia salkkuja;] JA/TAI [pk-yrityksille tarkoitetun velkarahoituksen uusia salkkuja] (vaihtoehto 2); [, ja johon kuuluu lisäksi jäsenvaltion rahoitusosuuden yhdistäminen muiden jäsenvaltioiden rahoitusosuuksiin (vaihtoehto 3)].

(5)

Komissio on perustanut yritysten kilpailukykyä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman (COSME) (2014–2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 1639/2006/EY kumoamisesta 11 päivänä joulukuuta 2103 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1287/2013 (4), jäljempänä ’COSME-asetus’, mukaisesti rahoitusvälineitä, jäljempänä ’COSME-rahoitusvälineet’, joilla pyritään helpottamaan ja parantamaan pk-yritysten rahoituksen saantia niiden käynnistys-, kasvu- ja luovutusvaiheessa ja joilla täydennetään jäsenvaltioiden rahoitusvälineiden käyttöä pk-yritysten hyväksi kansallisella ja alueellisella tasolla; Euroopan komission rahoitusosuuden COSME-rahoitusvälineisiin arvioidaan olevan enintään [•] miljoonaa euroa vuosina 2014–2016.

(6)

Euroopan komissio on perustanut tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta 11 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1291/2013 (5) ja tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020” (2014–2020) täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta ja päätösten 2006/971/EY, 2006/972/EY, 2006/973/EY, 2006/974/EY ja 2006/975/EY kumoamisesta 3 päivänä joulukuuta 2013 annetun neuvoston päätöksen 2013/743/EU (6), jäljempänä yhdessä ’H2020-asetus’, mukaisesti rahoitusvälineitä, jäljempänä ’H2020-rahoitusvälineet’, joilla pyritään helpottamaan tutkimus- ja innovaatiohankkeita toteuttavien lopullisten tuensaajien riskirahoituksen saatavuutta; alustavan arvion mukaan Euroopan komission rahoitusosuus H2020-rahoitusvälineisiin on enintään [•] miljoonaa euroa vuosina 2014–2016;

(7)

Euroopan komissio [, EIP] ja EIR allekirjoittivat [päivämäärä] [ja [päivämäärä] [valtuutussopimuksen] [valtuutussopimukset], jäljempänä ’valtuutussopimus [valtuutussopimukset]’, jossa [joissa] määritetään muun muassa ehdot, joita sovelletaan i) [COSME-rahoitusvälineisiin] JA/TAI [H2020-rahoitusvälineisiin] ja erityisesti erityisjärjestelyihin, jotka vastaavat erilaisia oman ja vieraan pääoman ehtoisia rahoitustuotteita (mukaan lukien pk-yrityksiä koskevan aloitteen yhteydessä ehdotetut tuotteet), joihin myös jäsenvaltiot voivat antaa rahoitusosuuksia, ja ii) Euroopan komission tällaisiin [COSME-rahoitusvälineiden] JA/TAI [H2020-rahoitusvälineiden] erityisjärjestelyihin antamiin rahoitusosuuksiin.

(8)

Sopimuspuolet ovat pk-yrityksiä koskevan aloitteen yhteydessä valmiit tekemään yhteistyötä sellaisen erityisjärjestelyn [sellaisten erityisjärjestelyjen], jäljempänä ’erityisjärjestely [erityisjärjestelyt]’, täytäntöönpanossa ja hallinnoinnissa, joka vastaa [jotka vastaavat] jäsenvaltion rahoitusosuutta [COSME- rahoitusvälineissä] [JA/TAI] [H2020-rahoitusvälineissä] ja joka tarjoaa [jotka tarjoavat] [rajaamattomia vakuuksia pk-yrityksille myönnettävästä velkarahoituksesta koostuville uusille salkuille yleisiä säännöksiä koskevan asetuksen 37 artiklan 4 kohdan mukaisesti (vaihtoehto 1)] [JA/TAI] [arvopaperistamista, sellaisena kuin se määritellään asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 61 alakohdassa, [pk-yrityksille ja muille alle 500 työntekijän yrityksille tarkoitetusta velkarahoituksesta koostuville olemassa oleville salkuille] [JA/TAI] [pk-yrityksille tarkoitetun velkarahoituksen uusille salkuille] (vaihtoehto 2); [, siten että kyseisen arvopaperistamisen yhteydessä jäsenvaltion rahoitusosuus yhdistetään muiden jäsenvaltioiden rahoitusosuuksiin (vaihtoehto 3)].

(9)

[Jäsenvaltion nimi] toimitti [päivämäärä] yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 39 artiklan 4 kohdan b alakohdan mukaisesti komissiolle erityisjärjestelyä koskevan kansallisen ohjelman, jäljempänä ’erityisjärjestelyä koskeva kansallinen ohjelma’, joka koskee jäsenvaltion osallistumista erityisjärjestelyyn [erityisjärjestelyihin]. Kyseinen kansallinen ohjelma hyväksyttiin [päivämäärä] annetulla Euroopan komission päätöksellä C(2014) [•].

(10)	Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 39 artiklan mukaisesti pk-yrityksiä koskevaan aloitteeseen osallistumisen ehdot on määritettävä kunkin osallistuvan jäsenvaltion ja EIP-ryhmän välisessä rahoitussopimuksessa.

(11)

Erityisjärjestely [erityisjärjestelyt] toteutetaan osana [JÄSENVALTION NIMI] kohdistettua [COSME-rahoitusvälineiden] JA/TAI [H2020-rahoitusvälineiden] osastoa, jäljempänä ’osasto’; osastossa hyödynnetään myös EU:n rahoitusosuutta ja tapauksen mukaan EIR:n rahoitusosuutta ja EIP:n ja muiden sijoittajien omia varoja valtuutussopimuksen [valtuutussopimusten] ja tapauksen mukaan EIR:n ja muiden asianomaisten sijoittajien välisten sopimusten ehtojen mukaisesti. Jotta otetaan asianmukaisesti huomioon jäsenvaltion rahoitusosuuden suuruus ja rooli [COSME- rahoitusvälineissä] JA/TAI [H2020-rahoitusvälineissä], sopimuspuolet aikovat perustaa erityisjärjestelylle [erityisjärjestelyille] hallintomallin, johon kuuluu muun muassa tilapäinen sijoittajaneuvosto, jolla on neuvoa-antava rooli ja joka täydentää valtuutussopimuksen [valtuutussopimusten] määräyksiä jäsenvaltioiden rahoitusosuuksiin liittyvissä asioissa.

(12)

Kun otetaan myös huomioon ennakkoarvioinnin tulokset sekä asianomaisten instituutioiden ja markkinatoimijoiden kanssa käydyt keskustelut, joiden perusteella pyritään määrittämään erityisjärjestelylle [erityisjärjestelyille] kohdistettavien julkisten varojen määrä, erityisjärjestelylle [erityisjärjestelyille] myönnetään alustavasti jäsenvaltion rahoitusosuutena [•] miljoonaa euroa; alustavan arvion mukaan EU:n rahoitusosuus on enintään [•] miljoonaa euroa vuosina 2014–2016.

(13)

Erityisjärjestelyä [erityisjärjestelyjä] perustettaessa noudatetaan unionin lainsäädäntöön sisältyviä valtiontukisääntöjä; [JÄSENVALTION NIMI] ja EIR myöntävät, että erityisjärjestelyä [erityisjärjestelyitä] toteutettaessa on noudatettava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen 18 päivänä joulukuuta 2013 annetun komission asetuksen (EU) N:o 1407/2013 (7), Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen maatalousalalla 18 päivänä joulukuuta 2013 annetun komission asetuksen (EU) N:o 1408/2013 (8) tai asian kannalta merkityksellisen yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen säännöksiä, ja että muussa tapauksessa edellytetään ilmoitusta Euroopan komissiolle, joka laatii tapauskohtaisen arvioinnin.

(14)	Tämän rahoitussopimuksen allekirjoittamisen hallintoviranomaisen puolesta on valtuuttanut [hallintoviranomaisen ilmoittama taho].

(15)	Tämän rahoitussopimuksen allekirjoittamisen EIR:n puolesta on valtuuttanut [EIR:n ilmoittama taho],

sopimuspuolet ovat sopineet seuraavaa:

1 artikla

Määritelmät ja tulkinta

1.1

Tässä sopimuksessa käytetyillä jäljempänä esitetyillä ilmaisuilla on seuraavat merkitykset:

’Työpäivällä’

tarkoitetaan päivää, jona hallintoviranomaisen julkiset palvelut ja EIR ovat avoinna [jäsenvaltion liiketoimipaikka] ja Luxemburgissa.

’Sitoumuskaudella’

tarkoitetaan ajanjaksoa, jonka aikana [JÄSENVALTION NIMI] voi sitoa [JÄSENVALTION NIMI] talousarviosta saatavan rahoitusosuuden EIR:n käytettäväksi erityisjärjestelyä [erityisjärjestelyjä] varten. Sitoumuskausi päättyy 31. joulukuuta 2016.

’Osastolla’

on johdanto-osan 11 kappaleessa määrätty merkitys.

’COSME-rahoitusvälineillä’

on johdanto-osan 5 kappaleessa määrätty merkitys.

’COSME-asetuksella’

on johdanto-osan 5 kappaleessa määrätty merkitys.

’Yhteisiä säännöksiä koskevalla asetuksella’

on johdanto-osan 3 kappaleessa määrätty merkitys.

’Erityisjärjestelyllä [erityisjärjestelyillä]’

on johdanto-osan 8 kappaleessa määrätty merkitys.

’Erityisjärjestelytilillä [erityisjärjestelytileillä]’

tarkoitetaan erillistä tiliä [erillisiä tilejä], i) jonka [jotka] EIR on avannut liikepankissa omissa nimissään hallintoviranomaisen puolesta ja ii) jota [joita] hoidetaan hallintoviranomaisen puolesta tämän rahoitussopimuksen 13 artiklan mukaisesti.

’Valtuutussopimuksella [valtuutussopimuksilla]’

on johdanto-osan 7 kappaleessa määrätty merkitys.

’Nimetyllä yksiköllä’

tarkoitetaan Euroopan komission yksikköä, jonka tehtäväksi on annettu [COSME-rahoitusvälineiden] [JA/TAI] [H2020-rahoitusvälineiden] välillinen hallinnointi; tätä rahoitussopimusta sovellettaessa nimetty yksikkö on [nimettyjä yksikköjä ovat] Euroopan komission [yritys- ja teollisuustoiminnan JA/TAI tutkimuksen ja innovoinnin] pääosasto [pääosastot] tai sen [niiden] seuraaja [seuraajat].

’Maaseuturahastolla’

tarkoitetaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa.

’EIR:llä’

on johdanto-osassa määrätty merkitys.

’EIR:n toiminnalla’

tarkoitetaan EIR:lle tässä rahoitussopimuksessa määrättyjä velvoitteita ja tehtäviä.

’EIR:n rahoitusosuudella’

tarkoitetaan niiden varojen kokonaismäärää, jotka EIR on sitonut osastoon 12 artiklan mukaisesti (mukaan lukien EIP:ltä saadut valtuutukset mutta pois lukien Euroopan rakenne- ja investointirahastojen muut varat sekä COSME-rahoitusvälineen ja H2020-rahoitusvälineen varat).

’EAKR:lla’

tarkoitetaan Euroopan aluekehitysrahastoa.

’EU:n rahoitusosuudella’

tarkoitetaan niiden varojen kokonaismäärää, jotka Euroopan komissio on tapauksen mukaan sitonut tai maksanut osastoon.

’Euromääräisellä tilillä’

tarkoitetaan euromääräistä pankkitiliä, joka on osa erityisjärjestelytiliä [erityisjärjestelytilejä].

’Arvioinnilla’

tarkoitetaan 18 artiklassa mainittua arviointia, joka tehdään erityisjärjestelystä [erityisjärjestelyistä], lukuun ottamatta yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 57 artiklan 3 kohdan mukaista arviointia.

’Rahoitusosuuden poistamisella järjestelystä’

tarkoitetaan menettelyä, jolla erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyiden] purkamisesta syntyvät tuotot jaetaan tämän rahoitussopimuksen purkamisen jälkeen ja erityisesti i) erityisjärjestelytilin [erityisjärjestelytilien] saldon [saldojen] laskemista jäsenvaltion rahoitusosuuden osalta sen jälkeen, kun asianomaiset hallinnointikustannukset ja -palkkiot on vähennetty, ii) erityisjärjestelytilin [erityisjärjestelytilien] nettomäärän palauttamista hallintoviranomaiselle ja iii) erityisjärjestelytilin [erityisjärjestelytilien] sulkemista [Menettelystä määrätään tarkemmin sopimuksessa].

’Lopullisella tuensaajalla’

tarkoitetaan pk-yritystä, joka saa uutta velkarahoitusta transaktion mukaisesti.

’Rahoituksen välittäjällä’

tarkoitetaan rahoitusyhteisöjä, kuten pankkia, rahoituslaitosta, rahastoa, vakuusohjelmaa toteuttavaa yhteisöä, keskinäistä vakuusorganisaatiota, mikrorahoituslaitosta, leasing-yhtiötä tai muuta oikeushenkilöä tai yhteisöä, jonka EIR on valinnut tässä rahoitussopimuksessa asetettujen edellytysten mukaisesti toimenpidettä varten tavoitteena toteuttaa erityisjärjestely [erityisjärjestelyt]; selvyyden vuoksi todettakoon, että rahoituksen välittäjän määritelmään i) sisältyvät myös rahoitusyhteisöt, jotka rahoituksen välittäjä on mahdollisesti valinnut alivälittäjiksi ii) eivät sisälly vastapuolet, jotka EIR on valinnut EIR:n harjoittamaa omaisuudenhoitoa varten tai, vaihtoehtoon 2 sisältyvän todelliseen myyntiin perustuvan arvopaperistamisen tapauksessa, vakuussopimuksen edunsaaja.

’Varainhoitoasetuksella’

tarkoitetaan asetusta (EU, Euratom) N:o 966/2012 yhdessä sen soveltamissääntöjen kanssa (unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä 29 päivänä lokakuuta 2012 annettu komission delegoitu asetus (EU) N:o 1268/2012 (9), sellaisina kuin ne ovat ajoittain muutettuina, täydennettyinä tai mukautettuina.

’Ylivoimaisella esteellä’

tarkoitetaan sopimuspuolten vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevaa ennalta arvaamatonta poikkeuksellista tilannetta tai tapahtumaa, joka estää jompaakumpaa sopimuspuolista täyttämästä jotakin tämän rahoitussopimuksen mukaisista velvoitteistaan, joka ei johdu jommankumman sopimuspuolen tai alihankkijan virheestä tai tuottamuksesta ja jota ei olisi voitu asianmukaista huolellisuuttakaan noudattaen välttää. Palvelun puutteisiin tai laitteiden tai materiaalien vikoihin tai niiden saataville asettamiseen liittyviin viiveisiin ei voida vedota ylivoimaisena esteenä, elleivät ne ole välittömästi seurausta asian kannalta merkityksellisestä ylivoimaisesta esteestä; myöskään työmarkkinakiistoihin, lakkoihin tai taloudellisiin vaikeuksiin ei voida vedota ylivoimaisena esteenä.

’Rahoitussopimuksella’

tarkoitetaan tätä rahoitussopimusta sellaisena kuin se on mahdollisesti ajoittain muutettuna, täydennettynä tai mukautettuna.

’Vakuussopimuksella’

tarkoitetaan toimenpidesopimusta ja vaihtoehtoon 2 sisältyvän todelliseen myyntiin perustuvan arvopaperistamisen tapauksessa EIR:n ja toimenpiteeseen liittyvän tuensaajan välistä vakuussopimusta.

’H2020-rahoitusvälineillä’

on johdanto-osan 6 kappaleessa määrätty merkitys.

’H2020-asetuksella’

on johdanto-osan 6 kappaleessa määrätty merkitys.

’Täytäntöönpanojaksolla’

tarkoitetaan jaksoa, jonka aikana EIR voi sitoa jäsenvaltion rahoitusosuuden minkä tahansa osan erityisjärjestelyyn [erityisjärjestelyihin] kuuluvaan [kuuluviin] toimenpiteeseen [toimenpiteisiin]. Täytäntöönpanojakso päättyy 31. joulukuuta 2016 lukuun ottamatta palautuksia ja tuloja, joita voidaan sitoa erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] purkamiseen saakka.

’Täytäntöönpanostrategialla’

tarkoitetaan EIR:n toimintapolitiikkaa, joka koskee toimenpiteiden jakamista 4.6 artiklassa määrätyllä tavalla.

’Sisäisellä valvonnalla’

tarkoitetaan prosessia, jota sovelletaan hallinnon kaikilla tasoilla ja jonka avulla on tarkoitus saada riittävä varmuus siitä, että seuraavat tavoitteet saavutetaan:

a)	toimenpiteiden vaikuttavuus, tehokkuus ja taloudellisuus;

b)	raportoinnin luotettavuus;

c)	varojen ja tietojen suojaaminen;

d)	petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ennaltaehkäisy, havaitseminen, korjaaminen ja seuranta;

e)	rahoitustoimenpiteiden laillisuuteen ja asianmukaisuuteen liittyvien riskien riittävä hallinta ottaen huomioon ohjelmien monivuotisuus ja suoritettavien maksujen luonne.

’Sijoittajaneuvostolla’

tarkoitetaan erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] ohjauskomiteaa, josta määrätään 10 artiklassa.

’Vipuvaikutuksella’

tarkoitetaan tätä rahoitussopimusta sovellettaessa erityisjärjestelystä [erityisjärjestelyistä] lopullisille tuensaajille myönnettävän uuden velkarahoituksen ja vastaavan jäsenvaltion rahoitusosuuden suhdetta tai yksittäisen toimenpidesopimuksen tapauksessa asianomaisen toimenpidesopimuksen mukaisesti lopullisille tuensaajille myönnettävän uuden velkarahoituksen ja vastaavan jäsenvaltion rahoitusosuuden suhdetta.

’Hallinnointikustannuksilla ja -palkkioilla’

on 14 artiklassa määrätty merkitys.

’Hallintoviranomaisella’

on johdanto-osassa määrätty merkitys.

’Välitavoitteella’

tarkoitetaan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 39 artiklan 5 kohdan mukaisia välitavoitteita, joista määrätään tämän rahoitussopimuksen 7 artiklassa.

’Jäsenvaltion rahoitusosuudella’

tarkoitetaan sidottua tai maksettua jäsenvaltion rahoitusosuutta taikka tapauksesta riippuen molempia.

’Sidotulla jäsenvaltion rahoitusosuudella’

tarkoitetaan erityisjärjestelyyn [erityisjärjestelyihin] kuuluvien [EAKR:n toimenpideohjelman] [ja maaseuturahaston alaan kuuluvan maaseudun kehittämisohjelman] talousarvion maksusitoumusmäärärahojen kokonaismäärää.

’Maksetulla jäsenvaltion rahoitusosuudella’

tarkoitetaan [EAKR:n toimenpideohjelman] [ja maaseuturahaston alaan kuuluvan maaseudun kehittämisohjelman] niiden varojen kokonaismäärää, jotka hallintoviranomainen on maksanut erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] yhteydessä, mukaan lukien tulot ja palautukset.

’Uudella velkarahoituksella’

tarkoitetaan lopullisille tuensaajille suunnattuja uusia lainoja, leasing-järjestelyjä ja vakuuksia, jotka rahoituksen välittäjä myöntää viimeistään 31. joulukuuta 2023 toimenpidesopimuksissa määrättyjen ehtojen ja edellytysten mukaisesti.

’Muulla kuin euromääräisellä tilillä’

tarkoitetaan muun valuutan kuin euron määräistä tiliä, joka on erityisjärjestelytilin [erityisjärjestelytilien] osa.

’OLAFilla’

tarkoitetaan Euroopan petostentorjuntavirastoa.

’Toimenpiteellä’

tarkoitetaan [EIR:n ja rahoituksen välittäjän] [ vaihtoehto 1 ] JA/TAI [EIR:n, rahoituksen välittäjän ja muiden osapuolten] [ vaihtoehto 2 ] toteuttamia toimia, jotka esitetään yksityiskohtaisemmin liitteessä 1 ja joiden tavoitteena on erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] toteuttaminen.

’Toimenpidesopimuksella’

tarkoitetaan [EIR:n ja rahoituksen välittäjän välistä sopimusta [välisiä sopimuksia] jossa [joissa] määritetään toimenpiteen ehdot ja edellytykset] [ vaihtoehto 1 ], JA/TAI [uuden velkarahoituksen myöntämiseksi tehtyä [tehtyjä] EIR:n ja rahoituksen välittäjän [välittäjien] välistä sopimusta [välisiä sopimuksia]] [ vaihtoehto 2 ];

’Vaihtoehdolla 1’

on 5 artiklan i alakohdassa määrätty merkitys.

’Vaihtoehdolla 2’

on 5 artiklan ii alakohdassa määrätty merkitys.

’Vaihtoehdolla 3’

on 5 artiklan ii alakohdassa määrätty merkitys.

’Maksupyynnöllä’

tarkoitetaan 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua maksupyyntöä.

’Seuraamuksilla’

tarkoitetaan 7 artiklassa määrättyjä sopimusperusteisia seuraamuksia, joihin liittyvät määrät rahoituksen välittäjän on maksettava toimenpidesopimuksen ja sovellettavan lainsäädännön mukaisesti.

’Palautuksilla’

tarkoitetaan vapautuneista vakuuksista saatavia ja erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] mukaisesti takaisin perittyjä määriä.

’Tuloilla’

tarkoitetaan kaikkia tuloja, mukaan lukien vakuuspalkkiot ja varainhoitotileille kertyneet korot, jotka on maksettu erityisjärjestelyssä [erityisjärjestelyissä] erityisjärjestelytilille [erityisjärjestelytileille], mukaan lukien määrät, jotka syntyvät poistettaessa rahoitusosuutta järjestelystä.

’Sihteeristöllä’

tarkoitetaan sijoittajaneuvoston sihteeristöä, josta määrätään 10 artiklassa.

’Erityisjärjestelyä koskevalla kansallisella ohjelmalla’

on johdanto-osan 9 kappaleessa määrätty merkitys.

’Pk-yrityksellä’

tarkoitetaan mikroyrityksiä (mukaan lukien yrittäjät ja itsenäiset ammatinharjoittajat) sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, sellaisina kuin ne on määritelty mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6 päivänä toukokuuta 2003 annetussa komission suosituksessa 2003/361/EY (10).

’Pk-yrityksiä koskevalla aloitteella’

on johdanto-osan 1 kappaleessa määrätty merkitys.

’Sopimuksen purkamiseen johtavalla tapahtumalla’

tarkoitetaan 25 artiklan 5 kohdassa mainittuja tapahtumia.

’Toimeksiannolla’

tarkoitetaan EIR:n laatimaa avointa kiinnostuksenilmaisupyyntöä.

’Transaktiolla’

tarkoitetaan rahoituksen välittäjän (tai alemman tason rahoituksen välittäjän) ja lopullisen tuensaajan välistä laina-, leasing- tai vakuustransaktiota, jolla järjestetään uutta velkarahoitusta.

’Käteisvarojen hoidolla’

tarkoitetaan jäsenvaltion maksetun rahoitusosuuden hoitamista, kuten jäljempänä 13 artiklassa esitetään.

’Unionin symbolilla’

tarkoitetaan Euroopan unionin tunnusta, jossa on Euroopan unionin kaksitoista keltaista tähteä sinisellä pohjalla.

1.2

Tässä sopimuksessa, ellei asiayhteys muuta edellytä,

a)	otsakkeiden tarkoituksena on helpottaa ymmärtämistä eivätkä ne vaikuta tämän rahoitussopimuksen määräyksien rakenteeseen tai tulkintaan;

b)	yksikkömuotoiset sanat kattavat myös monikkomuodon ja päinvastoin;

c)	viittauksella artiklaan, jaksoon, osaan tai luetteloon tarkoitetaan viittausta tämän sopimuksen artiklaan, jaksoon, osaan tai luetteloon.

2 artikla

Tämän rahoitussopimuksen tarkoitus ja soveltamisala

2.1	Tässä rahoitussopimuksessa vahvistetaan ehdot ja edellytykset jäsenvaltion rahoitusosuuden käytölle EIR:n toteuttaman erityisjärjestelyn [toteuttamien erityisjärjestelyjen] täytäntöönpanon yhteydessä.

2.2	Jäsenvaltion erityisjärjestelyä [erityisjärjestelyjä] varten osoittaman rahoitusosuuden alustava määrä on enintään [•] miljoonaa euroa.

2.3

Hallintoviranomainen valtuuttaa EIR:n panemaan täytäntöön erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyt] ja hallinnoimaan sitä [niitä] jäsenvaltion rahoitusosuuden osalta EIR:n nimissä ja hallintoviranomaisen puolesta ja riskillä yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen säännösten ja tämän rahoitussopimuksen määräysten mukaisesti.

3 artikla

Uuteen velkarahoitukseen sovellettavat tukikelpoisuus- ja poissulkemisperusteet

3.1

EIR sitoo jäsenvaltion rahoitusosuuden toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on osana erityisjärjestelyä [erityisjärjestelyjä] panna alulle uutta velkarahoitusta ja joilla tuetaan pk-yrityksiä seuraavilla osa-alueilla:

—	uusien yritysten perustaminen,

—	alkuvaiheen pääoma (eli siemenpääoma ja käynnistysvaiheen pääoma),

—	laajentamiseen tarvittava pääoma,

—	yrityksen yleistoimintojen tehostamiseen tarkoitettu pääoma, tai

—	uusien hankkeiden toteuttaminen tai uuden kehittäminen olemassa olevien yritysten toimesta tai tällaisten yritysten pääsy uusille markkinoille;

soveltuvin osin kussakin tapauksessa EAKR:n ja maaseuturahaston erityissääntöjä noudattaen ja sovellettaviksi tulevia unionin valtiontukisääntöjä rajoittamatta.

3.2

Edellä tämän artiklan 1 kohdassa määrättyjen perusteiden puitteissa:

erityisjärjestely[t] voi[vat] sovellettaviksi tulevien unionin valtiontukisääntöjen asettamissa rajoissa sisältää sellaisia aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen sekä käyttöpääomaan tehtäviä investointeja, joiden tarkoituksena on kannustaa yksityissektoria tarjoamaan yrityksille rahoitusta. Investoinnit voivat myös sisältää yritysten hallintaoikeuksien siirtokustannuksia edellyttäen, että kyseiset siirrot toteutetaan riippumattomien investoijien välillä;

ii)	erityisjärjestelystä [erityisjärjestelyistä] tuetaan sellaisia investointeja, joiden odotetaan olevan taloudellisesti kannattavia, ja investointeja, joita ei ole uuteen velkarahoitukseen sisällyttämisajankohtana saatettu fyysisesti päätökseen tai toteutettu kokonaisuudessaan; ja

iii)

erityisjärjestelystä [erityisjärjestelyistä] tuetaan sellaisia lopullisia tuensaajia, joita jäsenvaltion rahoitusosuuteen perustuvan tuen ajankohtana pidetään yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa [COSME-asetuksessa] TAI [H2020-asetuksessa] asetettujen tavoitteiden mukaisesti taloudellisesti elinkelpoisina, kuten tässä rahoitussopimuksessa mahdollisesti tarkemmin määritellään.

[3.3]

Erityisjärjestelystä [erityisjärjestelyistä] voidaan myöntää tukea ainoastaan sellaista käyttöpääomaa varten, joka liittyy uuteen maa- tai metsätalousalan investointiin, ja tuki saa olla enintään 30 prosenttia transaktion kokonaismäärästä, ja sen myöntämiselle on oltava rahoituksen välittäjän hyväksyttävissä oleva asianmukainen peruste. Jos kyse on muusta kuin maataloustoiminnasta, käyttöpääomaa varten ei saa myöntää tukea.] [ Tätä kohtaa sovelletaan ainoastaan siinä tapauksessa, että erityisjärjestely [erityisjärjestelyt] kuuluu [kuuluvat] maaseuturahaston tuen alaan ]

3.4	Myönnettäessä rahoitustukea erityisjärjestelystä [erityisjärjestelyistä] otetaan huomioon [COSME-rahoitusvälineistä] JA/TAI [H2020-rahoitusvälineistä] peräisin olevaan EU:n rahoitusosuuteen sovellettavat poissulkemisperusteet, jotka on esitetty tiedoksi liitteessä 2.

3.5

Sopimuspuolet hyväksyvät sen, että 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti alulle pannusta uudesta velkarahoituksesta muodostuvaan osuuteen, joka on [COSME- rahoitusvälineistä] JA/TAI [H2020-rahoitusvälineistä] peräisin olevan EU:n rahoitusosuuden kerrannainen, sovelletaan EU:n rahoitusosuuteen sovellettavia valtuutussopimuksen [valtuutussopimusten] määräyksiä.

4 artikla

Erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] täytäntöönpanoon ja hallinnointiin liittyvät yleiset periaatteet

4.1

EIR huolehtii erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] täytäntöönpanosta, hallinnoinnista, seurannasta ja purkamisesta rahoitussopimuksen sekä yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen, valtuutussopimukseen [valtuutussopimuksiin], varainhoitoasetukseen ja unionin muuhun säännöstöön, erityisesti valtiontukisääntöihin, sisältyvien sovellettaviksi tulevien ehtojen mukaisesti. EIR soveltaa tällöin omia sääntöjään, toimintatapojaan ja menettelyjään, sellaisina kuin ne ovat muutettuina tai täydennettyinä niihin ajoittain tehtyjen muutosten tai täydennysten seurauksena, alan hyviä käytänteitä sekä asianmukaisia seuranta-, valvonta- ja tarkastustoimenpiteitä, kuten jäljempänä esitetään.

4.2

EIR vastaa henkilöstön ja/tai konsulttien palkkaamisesta ja palvelussuhteesta, ja se voi antaa näille tehtäväksi erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] täytäntöönpanon; kyseiset henkilöt ovat tätä rahoitussopimusta sovellettaessa EIR:n vastuulla ja heihin sovelletaan kaikkien näkökohtien osalta niitä sääntöjä, toimintatapoja ja menettelyitä, joita EIR soveltaa henkilöstöönsä ja/tai konsultteihinsa.

4.3	EIR hoitaa erityisjärjestelyyn [erityisjärjestelyihin] liittyvät velvoitteensa tässä rahoitussopimuksessa määrätyn mukaisesti varmistamalla vaadittavan ammatillisen huolellisuuden sekä tehokkuuden, avoimuuden ja tarkkuuden samalla tavalla kuin omassa toiminnassaan.

4.4

Sopimuspuolen, joka kohtaa ylivoimaisen esteen, on viipymättä annettava siitä toiselle sopimuspuolelle ilmoitus, jossa selvitetään kyseisen esteen luonne, sen todennäköinen kesto sekä sen odotettavissa olevat vaikutukset. Sopimuspuolten on toteutettava tarvittavat toimenpiteet rajoittaakseen tai minimoidakseen ylivoimaisesta esteestä aiheutuvat kustannukset ja mahdolliset vahingot.

4.5	Erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] hallinnointi ja täytäntöönpano perustuvat sopimuspuolten etujen yhteensovittamiseen. Etujen yhteensovittamisen periaatteen osalta EIR noudattaa 12 artiklassa ja liitteessä 1 vahvistettuja periaatteita.

4.6

Toimenpidejako perustuu täytäntöönpanostrategiassa vahvistettuihin perusteisiin. EIR toimittaa täytäntöönpanostrategiansa hallintoviranomaiselle [3] kuukauden kuluessa tämän rahoitussopimuksen allekirjoittamisesta ja ilmoittaa hallintoviranomaiselle ilman aiheetonta viivytystä kaikista täytäntöönpanostrategiaan tehdyistä muutoksista.

4.7	Jäsenvaltion rahoitusosuus ei saa tuottaa perusteetonta etua, etenkään kolmansien osapuolten saamien perusteettomien osinkojen tai voittojen muodossa, muutoin kuin tämän rahoitussopimuksen mukaisesti.

4.8	Erityisjärjestelystä [erityisjärjestelyistä] ei myönnetä rahoitustukea sellaisille rahoituksen välittäjille tai lopullisille tuensaajille, jotka ovat jossakin 9 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuista tilanteista [kyseiset edellytykset täsmennetään sopimuksessa].

5 artikla

Erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] tavoitteet ja kuvaus

Kuten liitteessä 1 täsmennetään, erityisjärjestely[t] kattaa [kattavat]

uudesta velkarahoituksesta muodostuviin salkkuihin liittyvät riskit, jotka katetaan rajaamattomilla vakuuksilla, jotka sovellettavien pääomavaatimuksia koskevien sääntöjen mukaan supistavat pääomavaatimusta ja jotka kattavat enintään 80 prosenttia kustakin salkkuihin sisältyvästä lainasta (”vaihtoehto 1”); TAI

ii)

[pk-yrityksille tai muille alle 500 työntekijän yrityksille myönnetyistä lainoista, leasing-järjestelyihin perustuvasta velkarahoituksesta tai vakuuksista muodostuviin olemassa oleviin salkkuihin] TAI [uudesta velkarahoituksesta muodostuviin salkkuihin] liittyvät riskit, jotka katetaan arvopaperistamisella, sellaisena kuin se on määritelty asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 61 alakohdassa (”vaihtoehto 2”) [, johon kuuluu lisäksi jäsenvaltion rahoitusosuuden yhdistäminen muiden jäsenvaltioiden rahoitusosuuksiin (”vaihtoehto 3”).

6 artikla

Alueellinen kattavuus

Jäsenvaltion rahoitusosuus on käytettävä uuden velkarahoituksen alulle panemiseen ainoastaan sellaisia lopullisia tuensaajia varten, jotka on rekisteröity ja jotka toimivat [JÄSENVALTION NIMI] alueella, seuraavassa esitetyn jaottelun mukaisesti: [•] [kyseiset edellytykset täsmennetään sopimuksessa].

7 artikla

Vähimmäisvipuvaikutus, välitavoitteet ja seuraamukset

7.1

EIR varmistaa, että jokaiseen toimenpidesopimukseen sisällytetään määräykset, joiden mukaan rahoituksen välittäjien on saavutettava seuraavassa luetellut välitavoitteet:

i)	toimenpidesopimuksen allekirjoittamisen jälkeisen, [•] kuukauden pituisen jakson lopussa vipuvaikutuksen on oltava vähintään [•];

ii)	tämän sopimuksen voimassaolon päättymispäivänä tai 31 päivänä joulukuuta 2023 sen mukaan, kumpi näistä ajankohdista on aikaisempi, vipuvaikutuksen on oltava vähintään [•].

7.2

EIR ilmoittaa osana 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua raporttia kirjallisesti hallintoviranomaiselle 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja määräaikoja edeltävän ja niiden jälkeisen välitavoitteen saavuttamisesta ja antaa hallintoviranomaiselle tiedot uuden velkarahoituksen määrästä, kuten jäljempänä määrätään.

7.3

Kussakin toimenpidesopimuksessa on määrättävä rahoituksen välittäjille asetettavista ja viime kädessä hallintoviranomaisen hyväksi tulevista seuraamuksista, jotka ovat ohjeellisesti seuraavat:

jos rahoituksen välittäjän asianomaisten toimenpidesopimusten mukaisesti alulle paneman uuden velkarahoituksen määrä asianomaisena välitavoiteajankohtana on pienempi kuin [A] prosenttia kyseisissä toimenpidesopimuksissa sovitusta uuden velkarahoituksen määrästä, määrätään seuraamus, joka on [X] prosenttia sovitun uuden velkarahoituksen määrän ja alulle pannun uuden velkarahoituksen määrän välisestä erotuksesta tai

jos rahoituksen välittäjän asianomaisten toimenpidesopimusten mukaisesti alulle paneman uuden velkarahoituksen määrä asianomaisena välitavoiteajankohtana on suurempi kuin [A] prosenttia mutta pienempi kuin [B] prosenttia kyseisissä toimenpidesopimuksissa sovitusta uuden velkarahoituksen määrästä, määrätään seuraamus, joka on [Y] prosenttia sovitun uuden velkarahoituksen määrän ja alulle pannun uuden velkarahoituksen määrän välisestä erotuksesta.

Lisäksi kun kyse on vaihtoehdon 2 mukaisesta [mukaisista] erityisjärjestelystä [erityisjärjestelyistä], jos rahoituksen välittäjä ei saavuta vipuvaikutusta, joka on vähintään 1, sille määrätään seuraamus, joka vastaa asianomaiseen toimenpiteeseen osoitetun maksetun jäsenvaltion rahoitusosuuden ja kyseiseen toimenpiteeseen liittyvän alulle pannun uuden velkarahoituksen välistä erotusta;

[ehdot, jotka koskevat toimenpidekohtaisten seuraamusten määrittämistä ja täytäntöönpanon yksityiskohtia, täsmennetään sopimuksessa]

7.4	Hallintoviranomainen hyväksyy sen, että sillä, ettei rahoituksen välittäjä saavuta tämän rahoitussopimuksen tai asianomaisen toimenpidesopimuksen mukaisesti asetettuja vipuvaikutusta koskevia vaatimuksia, ei ole vaikutusta vakuussopimuksiin eikä asianomaisiin toimenpiteisiin.

7.5

Seuraamus on toimenpidekohtainen kertamaksuna suoritettava määrä, jonka EIR laskee jokaisena välitavoiteajankohtana ja joka rahoituksen välittäjän on maksettava viimeksi laskettujen 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen määrien osalta EIR:lle kunkin toimenpidesopimuksen mukaisesti joko (x) rahoituksen välittäjästä johtuneista syistä tapahtuneen, toimenpidesopimuksen purkamisen ajankohtana tai (y) uuden velkarahoituksen alullepanoa varten vahvistetun sisällyttämisjakson päättyessä sen mukaan kumpi näistä ajankohdista on aikaisempi. EIR maksaa kyseisen määrän hallintoviranomaiselle saadessaan maksusuorituksen asianomaiselta rahoituksen välittäjältä. [Lisäedellytyksistä voidaan tarvittaessa määrätä sopimuksessa]

7.6	[Selvyyden vuoksi täsmennetään, että seuraamuksia sovelletaan rajoittamatta muita [COSME-rahoitusvälineisiin] TAI [H2020-rahoitusvälineisiin] liittyvien valtuutussopimusten mukaisesti sovellettaviksi tulevia EU:n rahoitusosuutta koskevia seuraamuksia tai maksuja.]

8 artikla

EIR:n tehtävät ja velvoitteet

8.1	Tämän rahoitussopimuksen allekirjoittamisen jälkeen ja toimenpiteiden toteuttamiseksi EIR pyrkii tekemään ensimmäisen toimenpidesopimuksen viimeistään [X] kuukauden kuluttua tämän rahoitussopimuksen allekirjoittamisesta.

8.2

Rajoittamatta tämän rahoitussopimuksen muita määräyksiä EIR

a)	panee tämän rahoitussopimuksen voimassaoloaikana täytäntöön kunkin erityisjärjestelyn siten, että siihen sovelletaan vaikuttavaa ja tehokasta sisäisen valvonnan järjestelmää;

b)	saattaa sovellettaviksi tulevat tämän rahoitussopimuksen ehdot ja edellytykset, etenkin 7 artiklassa tarkoitetut vipuvaikutusta koskevat määräykset, osaksi rahoituksen välittäjien kanssa tehtäviä toimenpidesopimuksia;

c)	tekee kaikki päätökset varojen sitomisesta toimenpiteisiin ja tarvittaessa varojen vapauttamisesta ja ilmoittaa näistä päätöksistä sijoittajaneuvostolle;

d)	neuvottelee kaikki sellaiset oikeudelliset instrumentit ja on niissä sopimuspuolena, joiden se katsoo ammatillisen näkemyksensä perusteella olevan toimenpiteiden toteuttamisen ja hallinnoinnin sekä tapauksen mukaan niiden lopettamisen kannalta aiheellisia;

e)	vaatii rahoituksen välittäjiä palauttamaan kaikki näille toimenpidesopimusten perusteella mahdollisesti aiheettomasti maksetut määrät;

f)	edellyttää, että rahoituksen välittäjät sitoutuvat kussakin toimenpidesopimuksessa toteuttamaan asianmukaiset toimenpiteet periäkseen määrät, jotka lopullisten tuensaajien on maksettava transaktioiden perusteella;

tarvittaessa, ja jollei 14 artiklan 9 kohdassa tarkoitettujen riita-asiain oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta muuta johdu, huolehtii toimenpiteeseen liittyvästä riita-asiain oikeudenkäyntimenettelystä (mukaan luettuna mutta ei yksinomaan menettelyn aloittaminen, toteuttaminen, riita-asian sopiminen ja kannan perusteleminen);

huolehtii erityisjärjestelytilin [erityisjärjestelytilien] avaamisesta, ylläpidosta ja sulkemisesta sekä tiliveloitusten ja -hyvitysten tekemisestä tämän rahoitussopimuksen määräysten mukaisesti, suorittaa kaikki tämän rahoitussopimuksen mukaiset maksut ja myös muutoin huolehtii kaikista tässä rahoitussopimuksessa tarkoitetuista erityisjärjestelytiliin [erityisjärjestelytileihin] liittyvistä transaktioista;

i)	pitää erillistä kirjanpitoa ja asianmukaisesti ja tarkasti kirjaa jäsenvaltion rahoitusosuuden käytöstä;

toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että sen hallussa olevia henkilötietoja suojataan yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 45/2001 (11) ja sen muutossäädöksissä vaaditulla tavalla;

k)	varmistaa, että toimenpidesopimuksiin otetaan sopimusehdot, joiden mukaan rahoituksen välittäjien sopima korkovähennys on siirrettävä edelleen lopullisille tuensaajille, ja seuraa kyseisten ehtojen noudattamista;

l)	toteuttaa tässä rahoitussopimuksessa määrätyissä puitteissa sellaiset muut toimenpiteet, joiden se katsoo olevan tarpeen erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] asianmukaiselle täytäntöönpanolle ja hallinnoinnille.

8.3

EIR sitoutuu hoitamaan kaikki tämän rahoitussopimuksen mukaiset velvollisuutensa ja tehtävänsä noudattamalla riittävää ammatillista huolellisuutta ja erityisesti:

a)	soveltamaan sellaisia ammattistandardeja ja -käytänteitä, jotka eivät ole epäedullisempia kuin ne, joita se soveltaa omassa toiminnassaan, tämän rahoitussopimuksen ehdot huomioon ottaen;

b)	myöntämään riittävästi varoja, jotka mahdollistavat erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] asianmukaisen täytäntöönpanon ja hallinnoinnin;

c)	edistämään erityisjärjestelyä [erityisjärjestelyjä] ja auttamaan hallintoviranomaista varmistamaan, että unionin tuki saa kauttaaltaan näkyvyyttä lopullisiin tuensaajiin ulottuvassa täytäntöönpanoketjussa, kuten tässä rahoitussopimuksessa tarkemmin määrätään.

d)	olemaan ottamatta käyttöön maksuja tai perustamatta panttioikeuksia tai pantteja tai muita rasitteita, jotka kohdistuvat erityisjärjestelytilillä [erityisjärjestelytileillä] oleviin varoihin (lukuun ottamatta niitä, jotka ovat seurausta lainsäädännöstä tai pankkitavasta);

e)	huolehtimaan erityisjärjestelytilillä [erityisjärjestelytileillä] olevien käteisvarojen hoidosta tämän rahoitussopimuksen 13 artiklan mukaisesti.

8.4	[Epäselvyyksien välttämiseksi todetaan, että EIR:n tehtäviä ja velvollisuuksia koskevia tämän rahoitussopimuksen määräyksiä sovelletaan rajoittamatta [COSME-rahoitusvälineisiin] TAI [H2020-rahoitusvälineisiin] liittyvien valtuutussopimusten mukaisia muita EIR:n asiaankuuluvia velvollisuuksia.]

9 artikla

Rahoituksen välittäjien valinta ja toimenpidesopimukset

9.1

EIR valitsee omalla vastuullaan yhden tai useamman rahoituksen välittäjän panemaan täytäntöön erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyt] [COSME-rahoitusvälineitä] JA/TAI [H2020-rahoitusvälineitä] koskevien valtuutussopimusten sovellettaviksi tulevien ehtojen mukaisesti. [Lisäedellytyksistä voidaan tarvittaessa määrätä sopimuksessa]

9.2

Niiden rahoituksen välittäjien, joiden kanssa EIR aikoo tehdä toimenpidesopimuksen, valinnassa noudatetaan EIR:n toimintatapoja ja menettelyjä ja käytetään avointa, läpinäkyvää, oikeasuhteista, syrjimätöntä ja objektiivista valintamenettelyä, jossa vältetään eturistiriidat ja otetaan asianmukaisesti huomioon erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] ominaispiirteet sekä rahoituksen välittäjän kokemus ja taloudellinen kapasiteetti. Tällaisten rahoituksen välittäjien valinta on luonteeltaan jatkuvaa toimintaa, ja se perustuu pisteytysjärjestelmään, jonka avulla rahoituksen välittäjät asetetaan etusijajärjestykseen tietyin perustein.

9.3

EIR:n rahoituksen välittäjien kanssa tekemissä toimenpidesopimuksissa on otettava huomioon kaikki tämän rahoitussopimuksen mukaiset sovellettaviksi tulevat EIR:n velvoitteet. Erityisesti tällaisten toimenpidesopimusten on sisällettävä määräykset rahoituksen välittäjien vastuusta seuraamusten osalta.

9.4

Toimenpidesopimuksissa on edellytettävä, että erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] täytäntöönpanemiseksi valittujen rahoituksen välittäjien on

a)	tehdäkseen kaikilta osin yhteistyötä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi;

b)	tarjotakseen hallintoviranomaiselle mahdollisuuden käyttää täysimääräisesti toimivaltuuksiaan;

annettava OLAFille kaikki keinot sekä kyseeseen tulevia toimenpiteitä koskevat tiedot ja asiakirjat, jotta OLAF voi käyttää toimivaltuuksiaan täysimääräisesti ja tämän ansiosta suorittaa tutkimuksia, myös paikalla suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia, niiden säännösten ja menettelyjen mukaisesti, joista säädetään Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta 11 päivänä syyskuuta 2013 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 (12), komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetussa neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 (13) ja Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetussa neuvoston asetuksessa (EY, Euratom) N:o 2988/95 (14), sellaisina kuin ne ovat muutettuina tai täydennettyinä niihin ajoittain tehtyjen muutosten tai täydennysten seurauksena, voidakseen suojata unionin taloudellisia etuja ja selvittää, onko erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] mukaisesti toteutettuun rahoitustoimenpiteeseen liittynyt petoksia, lahjontaa tai muuta unionin taloudellisia etuja vahingoittavaa laitonta toimintaa;

säilytettävä ja pystyttävä esittämään kaikki erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] täytäntöönpanoon liittyvät asiakirjat ([7]) seitsemän vuoden ajan siitä, kun täytäntöönpanojakso on päättynyt tai toimenpidesopimus on purettu tai toimet on saatettu päätökseen, sen mukaan, mikä näistä ajanjaksoista on pisin;

e)	annettava Euroopan tilintarkastustuomioistuimen käyttöön kaikki keinot ja tiedot, joiden tämä katsoo olevan tarpeen tehtäviensä hoitamiseksi, varainhoitoasetuksen 161 artiklan mukaisesti;

f)	noudatettava rahanpesun ehkäisemiseen ja terrorismin ja veropetosten torjuntaan sovellettavia vaatimuksia ja lainsäädäntöä;

saatettava tämän artiklan 4 ja 5 kohdassa määrätyt edellytykset kaikkien muiden välittäjien ja lopullisten tuensaajien osalta osaksi näiden kanssa tekemiään sopimuksia lukuun ottamatta tämän artiklan 5 kohtaa, jonka osalta rahoituksen välittäjien ja lopullisten tuensaajien on lisäksi annettava ilmoitus siitä, etteivät ne ole missään liitteessä 2 esitetyistä poissulkemiseen johtavista tilanteista;

h)	sitouduttava olemaan perimättä EIR:ltä mitään toimenpiteiden toteuttamiseen liittyviä palkkioita;

i)	laskettava vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu bruttoavustusekvivalentti kullekin transaktiolle liitteessä 1 esitetyn kaavan mukaisesti ja ilmoitettava laskelma EIR:lle ja

j)	siirrettävä lopullisille tuensaajille jäsenvaltion rahoitusosuudesta syntyvän rahoituksellisen edun valtiontukiosuus kokonaisuudessaan, kuten liitteessä 1 tarkemmin esitetään.

[Lisäedellytykset täsmennetään sopimuksessa].

9.5	Valituksi eivät voi tulla sellaiset rahoituksen välittäjät, jotka ovat jossakin liitteessä 2 mainituista tilanteista.

9.6

EIR ilmoittaa ennen toimenpidesopimuksen allekirjoittamista kirjallisesti hallintoviranomaiselle kunkin toimen pääosatekijöistä, kuten rahoitussopimuksessa täsmennetään. [Lisäedellytykset täsmennetään sopimuksessa]. EIR:n on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava kirjallisesti hallintoviranomaiselle toimenpidesopimuksen allekirjoittamisesta.

9.7

EIR:n on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava kirjallisesti hallintoviranomaiselle toimenpidesopimuksen osittaisesta peruuttamisesta, olennaisesta muuttamisesta tai ennenaikaisesta purkamisesta ja tällaiseen tilanteeseen johtaneista syistä, kuten tässä rahoitussopimuksessa täsmennetään. [Lisäedellytykset täsmennetään sopimuksessa].

10 artikla

Hallinto

10.1

EIR:n suorittamaa erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] täytäntöönpanoa valvoo sijoittajista muodostuva neuvosto, jäljempänä ’sijoittajaneuvosto’. Sijoittajaneuvostossa on [4] hallintoviranomaisen nimittämää ja sitä edustavaa asianmukaisesti valtuutettua jäsentä, [1] EIR:n nimittämä jäsen, [1] EIP:n nimittämä tarkkailija ja [2] Euroopan komission nimittämää tarkkailijaa.

10.2

Sijoittajaneuvosto

a)	hyväksyy EIR:n sille ennen julkaisemista toimittamat toimeksiannot ja tarvittaessa niiden muutokset ja tarkistukset sekä tarkistaa EIR:n sille ennen julkaisemista toimittamat ehdotuspyynnöt;

b)	tarkastelee erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] täytäntöönpanon edistymistä, myös välitavoitteiden saavuttamista ja valmisteilla olevia uusia toimenpiteitä;

c)	tarkastelee erityisjärjestelyyn [erityisjärjestelyihin] liittyviä poliittisia ja strategisia näkökohtia ja antaa niistä lausuntoja;

d)	antaa ohjeistusta 3 artiklan 1–4 kohdassa asetettujen tukikelpoisuusperusteiden tulkinnasta;

e)	arvioi 16 artiklassa tarkoitetut erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] vuosikertomukset;

f)	arvioi erityisjärjestelystä [erityisjärjestelyistä] tehtäviin arviointeihin liittyvät toimeksiannot ja mahdolliset arviointikertomukset;

g)	arvioi 18 artiklassa tarkoitettujen arviointikertomusten seurauksena erityisjärjestelyyn [erityisjärjestelyihin] ehdotetut muutokset;

h)	ehdottaa tarvittaessa muutoksia tähän rahoitussopimukseen;

i)	[muut tehtävät]. [Lisäedellytyksistä voidaan tarvittaessa määrätä sopimuksessa]

10.3

Sijoittajaneuvosto tekee päätökset yksimielisesti eikä missään olosuhteissa heikennä sellaisia päätöksiä, jotka asianomaisessa valtuutussopimuksessa [asianomaisissa valtuutussopimuksissa] määrätty ohjauskomitea on tehnyt [COSME- rahoitusvälineitä] [JA/TAI] [H2020-rahoitusvälineitä] koskevan kokonaisstrategian toteuttamisesta.

10.4	Sijoittajaneuvosto valitsee puheenjohtajansa. Puheenjohtajan on oltava hallintoviranomaisen edustaja. Sijoittajaneuvosto kokoontuu jäsenensä pyynnöstä, kuitenkin vähintään [•] kertaa vuodessa. Sijoittajaneuvoston kokoukset järjestää sen sihteeristö.

10.5	Sijoittajaneuvosto hyväksyy työjärjestyksensä sihteeristön ehdotuksesta.

10.6	Sijoittajaneuvoston kokouksiin osallistumisesta ei makseta korvausta. Jäsenen nimittänyt yhteisö vastaa kaikista jäsenen kustannuksista, jotka aiheutuvat sijoittajaneuvoston kokouksiin matkustamisesta ja niihin osallistumisesta.

10.7

EIR huolehtii sihteeristön tehtävistä tämän rahoitussopimuksen mukaisesti.

Sihteeristö hoitaa muun muassa seuraavia tehtäviä:

a)	sijoittajaneuvoston kokousten järjestäminen, myös sijoittajaneuvoston asiakirjojen, esityslistojen ja kokouspöytäkirjojen laatiminen ja jakelu;

b)	kaikki muut [tässä rahoitussopimuksessa määritellyt] tai sijoittajaneuvoston määrittelemät tehtävät;

c)	sijoittajaneuvoston toimintaan liittyvä viestintä hoidetaan sihteeristön kautta.

11 artikla

Jäsenvaltion rahoitusosuus

11.1	Jäsenvaltioiden rahoitusosuus on käytettävä yksinomaan osana erityisjärjestelyä [erityisjärjestelyitä] ja siihen [niihin] liittyviä toimenpiteitä.

11.2

EIR toimittaa hallintoviranomaiselle vuosittain viimeistään [X] tiedot seuraavista: i) suunnitellut toimenpiteet, jotka on tarkoitus allekirjoittaa kuluvan vuoden aikana, sekä jäsenvaltion rahoitusosuus, joka ehdotetaan maksettavaksi kuluvaa vuotta varten; ii) ehdotetun jäsenvaltion rahoitusosuuden maksamiseksi suoritettavien vuotuisten maksujen aikataulu sitoumusjakson loppuun saakka hallinnointipalkkiot mukaan luettuina; iii) kaikki muutokset, jotka katsotaan aiheellisiksi, jotta ilmoitettu jäsenvaltion rahoitusosuus voidaan sitoa kuluvana vuonna.

EIR:n on toimitettava hallintoviranomaiselle edellä olevaa alakohtaa koskevat tarkistetut luvut vuosittain viimeistään [X], jos tämä on tarpeen.

11.3

Tämän rahoitussopimuksen 9 artiklan mukaisesti valittavien rahoituksen välittäjien due diligence -prosessin jälkeen EIR lähettää hallintoviranomaiselle liitteessä 3 esitetyssä muodossa maksupyynnön, jäljempänä ’maksupyyntö’, katsoessaan sen tarpeelliseksi. Maksupyynnön on sisällettävä i) jäsenvaltion rahoitusosuuden ehdotettu määrä, joka kattaa kolmen kuukauden kuluessa maksupyynnön päivämäärästä odotettavasti allekirjoitettavien vakuussopimusten mukaiset sitoumukset, ja ii) ehdotetun jäsenvaltion rahoitusosuuden maksamiseksi suoritettavien vuotuisten maksujen aikataulu sitoumusjakson loppuun saakka asianomaisten toimenpiteiden osalta.

11.4	Maksupyyntö voi sisältää ehdotetun jäsenvaltion rahoitusosuuden, joka on 100 prosenttia vakuussopimuksen mukaisten sitoumusten kattamiseksi tarvittavista määristä.

11.5

Saatuaan maksupyynnön ja edellyttäen, että talousarviossa on tätä varten määrärahoja, hallintoviranomainen tallettaa ilman aiheetonta viivytystä, ja joka tapauksessa ennen kuin EIR allekirjoittaa vakuussopimuksen, erityisjärjestelytilille [erityisjärjestelytileille] jäsenvaltion rahoitusosuuden, joka vastaa maksupyynnössä esitettyä jäsenvaltion rahoitusosuuden määrää, ja ilmoittaa tästä EIR:lle.

11.6

Hallintoviranomainen voi milloin tahansa keskeyttää jäsenvaltion rahoitusosuuden maksun ilmoittamalla EIR:lle, ettei sen maksupyyntöä voida hyväksyä, koska

a)	se ei vastaa olennaisilta osiltaan tämän rahoitussopimuksen määräyksiä; tai

b)	sen perustana olevien suunniteltujen menojen hyväksyttävyydestä on vakavia epäilyjä; tai

hallintoviranomainen saa tietoja, jotka antavat aihetta olettaa, että sisäisen valvonnan järjestelmän toiminnassa on vakava puute tai että EIR:n vahvistamat menot liittyvät vakavaan sääntöjenvastaisuuteen, jota ei ole korjattu. Tässä tapauksessa hallintoviranomainen voi keskeyttää maksun vain, jos se on tarpeen, jotta estetään sen taloudellisiin etuihin kohdistuvan merkittävän vahingon aiheutuminen suhteessa Euroopan unionin talousarvioon.

Hallintoviranomaisen on perusteltava asianmukaisesti kaikki tällaiset keskeytykset, eivätkä ne saa olla takautuvia. EIR:lle on ilmoitettava tällaisesta keskeytyksestä ja sen syistä mahdollisimman pian.

Keskeytys tulee voimaan päivänä, jona hallintoviranomainen ilmoittaa siitä EIR:lle. Jäljellä olevan maksuajan kuluminen jatkuu päivästä, jona pyydetyt tiedot tai tarkistetut asiakirjat vastaanotetaan tai jona tarvittavat lisätarkistukset, paikalla tehtävät tarkastukset mukaan luettuina, tehdään.

Jos keskeytys jatkuu yli [kaksi] kuukautta, EIR voi pyytää hallintoviranomaista arvioimaan, onko keskeytystä jatkettava.

12 artikla

EIR:n rahoitusosuus

EIR maksaa rahoitusosuutensa osastoon liitteessä 1 määrättyjen ehtojen mukaisesti.

13 artikla

Erityisjärjestelytili [erityisjärjestelytilit] ja käteisvarojen hoito

13.1	Erityisjärjestelytilillä [erityisjärjestelytileillä] olevien käteisvarojen hoidosta vastaa EIR tai jokin sen nimeämä, sijoittajaneuvoston hyväksymä yhteisö liitteessä 4 annettujen, käteisvarojen hoitoa koskevien suuntaviivojen mukaisesti.

13.2

EIR avaa kutakin erityisjärjestelyä varten erityisjärjestelytilin [erityisjärjestelytilit] [EAKR:n toimenpideohjelmasta peräisin olevaa rahoitusosuutta varten ja erityisjärjestelytilin [erityisjärjestelytilit] maaseuturahaston alaan kuuluvasta maaseudun kehittämisohjelmasta peräisin olevaa rahoitusosuutta varten] ja ylläpitää kyseistä tiliä [kyseisiä tilejä] omia sisäisiä toimintatapojaan ja menettelyjään noudattaen.

13.3	Jäsenvaltion rahoitusosuus erityisjärjestelyyn [erityisjärjestelyihin] maksetaan erityisjärjestelytilille [erityisjärjestelytileille] tämän sopimuksen 11 artiklan mukaisesti.

13.4

Erityisjärjestelytilin [erityisjärjestelytilien] käytössä ja hallinnoinnissa sekä sen [niiden] varojen sitomisessa tai muussa luovuttamisessa on aina ja kaikilta osin huolehdittava siitä, että kyseinen tili [kyseiset tilit] pidetään kirjanpidossa erillään muista EIR:n varoista tai tileistä. Kaikilla tapahtumilla on oltava arvopäivä.

13.5	Erityisjärjestelytiliä [erityisjärjestelytilejä] käytetään vain tämän rahoitussopimuksen mukaisten transaktioiden tai toimenpiteiden yhteydessä.

13.6

Käteisvarojen hoidossa noudatetaan EIR:n toimintatapoja ja menettelyjä, moitteettoman varainhoidon periaatetta ja liitteessä 4 vahvistettuja periaatteita. Nämä varat sijoitetaan hallintoviranomaisen riskillä (joihin kuuluvat myös negatiivisesta korosta ja omaisuudenhoidosta syntyvät tappiot) ennalta sovitun riskiprofiilin ja sijoitusstrategian mukaisesti ja soveltuvin osin liitteessä 4 esitettyjen käteisvarojen hoitoa koskevien suuntaviivojen mukaisesti.

13.7	EIR veloittaa hallintoviranomaiselta palkkion 14 artiklan mukaisesti vastineeksi suorittamastaan tai puolestaan suoritetusta käteisvarojen hoidosta.

13.8	Erityisjärjestelytilin [erityisjärjestelytilien] pitämiseksi EIR avaa euromääräisen tilin ja ylläpitää sitä ja avaa tarvittaessa myös muun valuutan kuin euron määräisen tilin muun valuutan kuin euron määräisiä toimenpiteitä varten.

13.9

Erityisjärjestelytilille [erityisjärjestelytileille] hyvitetään seuraavat erät:

a)	maksettu jäsenvaltioiden rahoitusosuus;

b)	palautukset;

tulot.

13.10

Erityisjärjestelytililtä [erityisjärjestelytileiltä] veloitetaan seuraavat erät:

a)	toimenpiteitä varten tarvittavat määrät;

b)	EIR:lle 14 artiklan mukaisesti maksettavat määrät;

c)	hallintoviranomaiselle palautetut määrät, jotka liittyvät rahoitusosuuden poistamiseen järjestelystä;

d)	käteisvarojen hoitoa varten tarvittavat määrät.

13.11

Edellä tämän artiklan 10 kohdan c alakohdassa tarkoitettu siirto tehdään seuraavalle hallintoviranomaisen pankkitilille:

[Pankin] nimi:	[•]
[Pankin] osoite:	[•]
BIC-koodi:	[•]
IBAN:	[•]
Tuensaajan nimi:	[•]
Tuensaajan osoite:	[•]
Tuensaajan BIC-koodi:	[•]
Viite:	[ilmoitetaan erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] lyhenne [lyhenteet] ja muu mahdollinen viite] liittyvän rahoitusosuuden poistamista koskeva palautus.

13.12

Jäljempänä olevan 25 artiklan mukaista rahoitussopimuksen purkamista varten EIR sulkee erityisjärjestelytilin [erityisjärjestelytilit] ja ilmoittaa tästä hallintoviranomaiselle ilman aiheetonta viivytystä.

13.13

EIR käyttää tulot ja palautukset erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] tarkoituksiin, joihin kuuluu myös hallinnointikustannusten ja -palkkioiden maksaminen, ja pitää kirjaa tulojen ja palautusten käytöstä.

13.14

[Tarvittaessa ja joka tapauksessa sitoumusjakson päätyttyä ja kunakin vuonna viimeistään [X] EIR ilmoittaa hallintoviranomaiselle sen osuuden jäsenvaltion rahoitusosuudesta, joka on sidottu mutta jota ei ole maksettu erityisjärjestelytilille [erityisjärjestelytileille] ja jota ei enää tarvita tätä rahoitussopimusta tai vakuussopimusta varten, kuten tässä sopimuksessa jäljempänä määrätään [Lisäedellytykset täsmennetään sopimuksessa].]

13.15

[Sitoumusjakson päätyttyä, ja jos jäsenvaltion rahoitusosuutta ei ole enää maksettavana, EIR ilmoittaa vuosittain viimeistään [X] hallintoviranomaiselle määristä, joita ei enää tarvita erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] tai vakuussopimusten yhteydessä. Hallintoviranomainen voi tämän jälkeen osoittaa EIR:lle veloituslaskun periäkseen kyseiset määrät takaisin talousarvioonsa.]

14 artikla

Hallinnointikustannukset ja -palkkiot

14.1

Hallintoviranomainen maksaa EIR:lle tämän toiminnasta palkkion, joka muodostuu seuraavista: i) hallintopalkkio, (ii) kannustinpalkkio, iii) käteisvarojen hoitopalkkio ja iv) varausmaksu ennakoimattomien menojen kattamiseksi, jäljempänä yhdessä ’hallinnointikustannukset ja -palkkiot’, sellaisina kuin ne määritellään tarkemmin tässä artiklassa.

14.2

EIR veloittaa hallinnointikustannukset ja -palkkiot erityisjärjestelytililtä [erityisjärjestelytileiltä] laskutettuaan ne hallintoviranomaiselta, joka tarkistaa laskutetut kustannukset ja palkkiot, ja kyseiset EIR:lle maksettavat hallinnointikustannukset ja -palkkiot [täsmennetään sopimuksessa] muodostavat täyden korvauksen EIR:n toiminnasta. [Lisäedellytyksistä voidaan tarvittaessa määrätä sopimuksessa]

14.3

Hallintopalkkion ja kannustinpalkkion yhteenlaskettu määrä ei milloinkaan saa olla enemmän kuin 6 prosenttia sidotusta jäsenvaltion rahoitusosuudesta asianmukaisesti perusteltuja olosuhteita lukuun ottamatta. Kannustinpalkkion on oltava vähintään kolmannes hallintopalkkion ja kannustinpalkkion yhteenlasketusta määrästä, jollei tämän artiklan 6 ja 7 kohdasta muuta johdu.

Hallinto- ja kannustinpalkkioita koskevien ehtojen lisäksi määrätään, että käteisvarojen hoitopalkkio saa olla enintään [1] prosenttia [tai kuten yksittäisissä rahoitussopimuksissa muutoin määrätään] sidotusta jäsenvaltion rahoitusosuudesta. Lisäksi varausmaksu saa olla enintään [0,5] prosenttia [tai kuten yksittäisissä rahoitussopimuksissa muutoin määrätään] sidotusta jäsenvaltion rahoitusosuudesta.

14.4

Hallintopalkkion katsotaan korvaavan kaikki EIR:lle erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] hallinnosta aiheutuvat kustannukset, joihin kuuluvat muun muassa seuraavien kustannukset: markkinatutkimus, markkinointi, tuotekehitys, tiedotustoiminta, neuvottelut, seuranta, tietojärjestelmien mukauttaminen, juridiset kulut, matkakustannukset, veroneuvonta, pankkikulut, alihankintakustannukset, kirjanpito ja raportointi, seuranta ja tarkastukset, sihteeristö, arvioinnit (tarvittaessa), sisäinen ja ulkoinen tarkastus sekä näkyvyys ja julkisuus. Siinä otetaan huomioon rahoituksen välittäjiltä veloitetut kustannukset. [Lisäedellytyksistä voidaan tarvittaessa määrätä sopimuksessa]

14.5

Hallintopalkkio suoritetaan EIR:lle seuraavasti, jollei tämän artiklan 3 kohdassa vahvistetuista enimmäismääristä muuta johdu:

Hallintopalkkion ensimmäinen osa on liitetty erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] perustamiseen, ja se on [2] prosenttia maksetusta jäsenvaltion rahoitusosuudesta. Tämä määrä maksetaan EIR:lle ensimmäisen toimenpidesopimuksen allekirjoittamisajankohtana. [kyseiset edellytykset täsmennetään sopimuksessa].

2)	Jäljelle jäävä osa hallintopalkkiosta on liitetty erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] täytäntöönpanoon, hallinnointiin, seurantaan ja lopettamiseen, ja se maksetaan vuosittain taannehtivasti [Lisäedellytyksistä voidaan tarvittaessa määrätä sopimuksessa].

14.6	Kannustinpalkkio suoritetaan EIR:lle palkintona erityisjärjestelyyn [erityisjärjestelyihin] liittyvistä taloudellisista ja toiminnallisista tuloksista.

14.7

Kannustinpalkkio maksetaan EIR:lle tulosindikaattorien, etenkin 7 artiklassa asetettujen välitavoitteiden mukaisen vipuvaikutuksen, saavuttamisesta, jollei tämän artiklan 3 kohdassa vahvistetusta enimmäismäärästä muuta johdu. [Kyseiset edellytykset täsmennetään sopimuksessa]. Kannustinpalkkio suoritetaan takautuvasti puolivuosittain.

14.8	Käteisvarojen hoitopalkkio käytetään käteisvarojen hoitoon.

14.9	Varausmaksu käytetään ennakoimattomiin menoihin, kuten riita-asiain oikeudenkäyntikuluihin. Maksuille, joilla katetaan ennakoimattomia menoja, tarvitaan hallintoviranomaisen etukäteishyväksyntä. [Lisäedellytykset täsmennetään sopimuksessa].

14.10

Hallinnointikustannukset ja -palkkiot katetaan ensisijaisesti tuloilla ja palautuksilla. Jos tällaiset tulot ja palautukset osoittautuvat riittämättömiksi, vaje katetaan maksetusta jäsenvaltion rahoitusosuudesta noudattaen tässä artiklassa annettuja sääntöjä. Sen estämättä, mitä edellä määrätään, hallintoviranomainen suorittaa EIR:lle 31 päivän joulukuuta 2023 jälkeisestä EIR:n toiminnasta korvauksen hallinnointikustannuksista ja -palkkioista erillisinä, tässä rahoitussopimuksessa jäljempänä täsmennettyinä palkkioina. [Lisäedellytykset täsmennetään sopimuksessa].

15 artikla

Kirjanpito

15.1	EIR ylläpitää erillistä erityisjärjestelytiliä [erillisiä erityisjärjestelytilejä] kuhunkin rahoitusvälineeseen liittyviä toimintoja varten omien sääntöjensä ja menettelyjensä mukaisesti.

15.2

Erityisjärjestelyn rahoitustapahtumalaskelmat ja sen taloutta koskeva selvitys laaditaan seuraavien sääntöjen mukaisesti:

a)	kyseiseen erityisjärjestelyyn sovellettaviksi tulevat EIR:n säännöt ja menettelyt; ja

Euroopan komission tilinpitäjän vahvistamat, julkisen sektorin kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja käsittelevän komitean (Board for International Public Sector Accounting Standards) standardeihin perustuvat unionin kirjanpito- ja tilinpäätössäännöt, sellaisina kuin ne ovat muutettuina niihin ajoittain tehtävien muutosten seurauksena ja Euroopan komission etukäteen EIR:lle valtuutussopimuksen [valtuutussopimusten] mukaisesti ilmoittamina [Lisäedellytyksistä voidaan tarvittaessa määrätä sopimuksessa]

15.3

EIR säilyttää maksettua jäsenvaltion rahoitusosuutta koskevat rahoitus- ja kirjanpitoasiakirjat seitsemän (7) vuoden ajan täytäntöönpanojakson päättymisestä tai tämän rahoitussopimuksen purkamisesta tai rahoitusvälineen alaan kuuluvien toimenpiteiden päättämisestä sen mukaan, mikä näistä jaksoista on pisin.

15.4	EIR toimittaa hallintoviranomaiselle erityisjärjestelyn taloutta koskevan tarkastetun selvityksen vuosittain.

16 artikla

Toimintaa ja taloutta koskeva raportointi

16.1

EIR raportoi hallintoviranomaiselle sovittavin väliajoin [Lisäedellytykset täsmennetään sopimuksessa] seuraavista erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] toiminnallisista näkökohdista liitteessä 5 määrätyn mukaisesti:

a)	tiedot erityisjärjestelyä koskevasta kansallisesta ohjelmasta ja painopistealasta tai toimenpiteestä, josta jäsenvaltion rahoitusosuus on peräisin;

b)	erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] kuvaus ja täytäntöönpanojärjestelyt;

c)	tiedot rahoituksen välittäjistä;

d)	erityisjärjestelyä koskevaan kansalliseen ohjelmaan kuuluvasta painopistealasta tai toimenpiteestä peräisin olevan maksetun jäsenvaltion rahoitusosuuden kokonaismäärä;

e)	asianomaisella vuosineljänneksellä ja raportointiajankohtaan mennessä alulle pannun uuden velkarahoituksen kokonaismäärä;

f)	hallinnointikustannusten ja -palkkioiden kokonaismäärä;

g)	erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] tulokset mukaan luettuna edistyminen järjestelyjen perustamisessa ja rahoituksen välittäjien valinnassa;

h)	palautusten ja tulojen kokonaismäärä;

i)	vipuvaikutuksen saavuttamisessa edistyminen;

j)	erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] panos erityisjärjestelyä koskevaan kansalliseen ohjelmaan kuuluvan painopistealan tai toimenpiteen indikaattorien saavuttamisessa;

k)	lopullisten tuensaajien lukumäärä (kokonaismäärä ja toimenpidekohtainen määrä)

l)	kunkin transaktion bruttoavustusekvivalentti.

[Lisäedellytykset täsmennetään sopimuksessa].

16.2	EIR raportoi hallintoviranomaiselle 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuin väliajoin erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] taloudellisista näkökohdista liitteessä 6 määrätyn mukaisesti. [Lisäedellytykset täsmennetään sopimuksessa].

16.3

Viimeistään kunkin vuoden [•] EIR toimittaa hallintoviranomaiselle vuosikertomuksen, johon on koottu kaikki erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] toiminnallisia ja taloudellisia näkökohtia koskevat tiedot sen [niiden] perustamisesta lähtien. Tämä vuosikertomus esitetään sijoittajaneuvostolle tarkastelua varten ilman aiheetonta viivytystä. [Lisäedellytykset täsmennetään sopimuksessa].

EIR toimittaa säännöllisin väliajoin hallintoviranomaiselle tässä rahoitussopimuksessa nimettyjen ulkopuolisten tarkastajien laatimia tarkastuskertomuksia tarkastuskirjelmän muodossa. [Lisäedellytykset täsmennetään sopimuksessa].

Lisäksi sopimuspuolet voivat tarvittaessa keskustella ja sopia toimenpiteisiin liittyvistä täydentävistä raportointitoimenpiteistä. [Lisäedellytykset täsmennetään sopimuksessa].

16.4

Tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut raportointivaatimukset perustuvat ajoittaisiin tietoihin, jotka EIR saa erityisjärjestelyä [erityisjärjestelyjä] täytäntöön panevien rahoituksen välittäjien kanssa tekemiinsä toimenpidesopimuksiin sisältyvien asianomaisten raportointivaatimusten mukaisesti. Toimenpidesopimuksessa on edellytettävä, että rahoituksen välittäjät toimittavat EIR:lle edellä tarkoitetut tiedot. [Lisäedellytykset täsmennetään sopimuksessa].

16.5

Hallintoviranomaiselle toimitettavat kertomukset laaditaan euroina. Kyseiset kertomukset voidaan laatia EIR:n vaatimusten mukaisesti muun valuutan kuin euron määräisinä laadittujen taloutta koskevien selvitysten perusteella. Tarvittaessa määrät muunnetaan euroiksi. Jollei tässä rahoitussopimuksessa toisin määrätä, muun valuutan kuin euron määräiset määrät, jotka toinen sopimuspuoli ilmoittaa toiselle euroina, muunnetaan euroiksi käyttäen Euroopan keskuspankin vahvistamaa raportointipäivän euron kurssia.

17 artikla

Tarkastukset, valvonta ja seuranta

17.1	Asiaa koskevan unionin lainsäädännön mukaisesti tilintarkastustuomioistuimella ja Euroopan komissiolla on valtuudet tarkastaa erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] täytäntöönpano.

17.2

EIR tekee erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] täytäntöönpanoa koskevia tarkastuksia omien sääntöjensä, toimintatapojensa ja menettelyidensä sekä tämän rahoitussopimuksen mukaisesti, ja tällaisiin tarkastuksiin kuuluvat soveltuvin osin myös paikalla tehtävät tarkastukset, joiden kohteena on transaktioista poimittu edustava ja/tai riskiperusteinen otos, varmistaakseen, että erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] täytäntöönpano on tehokasta ja moitteetonta ja muun muassa ehkäistäkseen sääntöjenvastaisuudet ja petokset sekä korjatakseen ne.

17.3

EIR:n on ilmoitettava OLAFille viipymättä tapauksista, joissa on aihetta epäillä petosta, lahjontaa tai muuta unionin taloudellisia etuja vahingoittavaa laitonta toimintaa, ja se voi läheisessä yhteistyössä OLAFin kanssa toteuttaa asianmukaiset varotoimenpiteet, myös toimenpiteet todistusaineiston säilyttämiseksi. Jos jäsenvaltion rahoitusosuuteen liittyy sääntöjenvastaisuuksia, EIR ilmoittaa asiasta hallintoviranomaiselle viipymättä ja toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet, myös oikeudenkäyntimenettelyt, periäkseen takaisin määrät, jotka on maksettava liitteen 1 mukaisesti toimenpidesopimuksen nojalla, ja palauttaakseen kaikki perityt määrät erityisjärjestelytilille [erityisjärjestelytileille].

17.4

EIR seuraa erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] täytäntöönpanoa rahoituksen välittäjien toimittamien raporttien ja/tai järjestelyn [järjestelyjen] taloutta koskevien selvitysten, saatavilla olevien sisäisten ja ulkoisten tarkastusten ja rahoituksen välittäjien tekemien tarkastusten tai omien tarkastustensa avulla, joihin kuuluu myös analyysi järjestelmissä havaittujen virheiden ja puutteiden luonteesta ja laajuudesta ja toteutetuista tai suunnitelluista korjaavista toimenpiteistä. EIR raportoi hallintoviranomaiselle tällaisten toimien olennaisista tuloksista.

17.5

EIR:n suorittaman erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] täytäntöönpanoseurannan tarkoituksena on antaa hallintoviranomaiselle mahdollisuus arvioida i) onko sisäisen valvonnan järjestelmä tehokas ja vaikuttava, ii) onko jäsenvaltion rahoitusosuus käytetty sovellettaviksi tulevien säännösten ja sopimusmääräysten mukaisesti, ja iii) miten sovellettaviksi tulevien tulos- ja tuotosindikaattorien mukaisten toiminnan tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty.

17.6	Hallintoviranomainen voi valvoa ja seurata erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] täytäntöönpanoa sijoittajaneuvostossa EIR:n 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti toimittamien järjestelyn [järjestelyjen] taloutta koskevien tarkastettujen selvitysten avulla.

17.7

OLAF voi suorittaa tutkimuksia, myös paikalla suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia, niiden säännösten ja menettelyjen mukaisesti, joista säädetään asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013, asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja asetuksessa (EY, Euratom) N:o 2988/95, sellaisina kuin ne ovat mahdollisesti muutettuina tai täydennettyinä niihin ajoittain tehtyjen muutosten tai täydennysten seurauksena, voidakseen suojata unionin taloudellisia etuja ja selvittää, onko erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] mukaisesti toteutettuun rahoitustoimenpiteeseen liittynyt petoksia, lahjontaa tai muuta unionin taloudellisia etuja vahingoittavaa laitonta toimintaa.

18 artikla

Arviointi

18.1	Sopimuspuolet voivat sopia, että rahoitussopimuksen täytäntöönpanoa arvioidaan jäljempänä esitettyjen ehtojen mukaisesti. [Lisäedellytyksiä voidaan täsmentää sopimuksessa].

18.2	EIR vaatii jokaisessa toimenpidesopimuksessa rahoituksen välittäjiä toimittamaan sille näiden hallussa olevat tiedot, joita voidaan kohtuudella edellyttää, jotta Euroopan komissio voi tehdä arvioinnin yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 57 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

19 artikla

Tavaroiden, työsuoritusten ja palvelujen hankinta

19.1

Hankkiessaan erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] yhteydessä tavaroita, työsuorituksia tai palveluja EIR noudattaa hyväksymiään sovellettaviksi tulevia sääntöjä ja menettelyjä ja ottaa hankintasopimuksia tehdessään huomioon avoimuuden, oikeasuhteisuuden, yhdenvertaisen kohtelun, kokonaistaloudellisen edullisuuden, eturistiriitojen välttämisen ja syrjimättömyyden periaatteet; lisäksi edellytyksenä on, että hankinnan kustannukset ja kesto huomioon ottaen alihankinta ei tule kalliimmaksi kuin se, että EIR tuottaa kyseiset tavarat, työsuoritukset tai palvelut itse. Epäselvyyksien välttämiseksi täsmennetään, että tällaisella alihankinnalla ei tarkoiteta rahoituksen välittäjien valintaa 9 artiklan mukaisesti.

19.2

Valituksi eivät voi tulla sellaiset ehdokkaat tai tarjoajat, jotka on erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] hallinnoinnin osalta lueteltu poissulkemisia koskevassa keskustietokannassa, jonka komissio on perustanut ja jota se ylläpitää poissulkemisia koskevasta keskustietokannasta 17 päivänä joulukuuta 2008 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 1302/2008 (15) mukaisesti.

20 artikla

Näkyvyys

20.1

EIR:n on toteutettava kaikki tässä rahoitussopimuksessa määrätyt aiheelliset toimenpiteet julkistaakseen sen, että erityisjärjestelyä [erityisjärjestelyjä] osarahoitetaan [EAKR:stä] TAI [maaseuturahastosta] ja otettava asianomaisiin sopimuksiin määräykset, joissa edellytetään, että tämän artiklan vaatimukset ulotetaan koskemaan rahoituksen välittäjiä ja lopullisia tuensaajia. [Lisäedellytykset täsmennetään sopimuksessa].

20.2

EIR:n on vaadittava, että erityisjärjestelystä [erityisjärjestelyistä] lehdistölle, sidosryhmille, rahoituksen välittäjille ja lopullisille tuensaajille annettavissa tiedoissa ilmoitetaan, että erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] toteuttamisessa on käytetty ”Euroopan unionin rahoitusta” (asianomaisella unionin kielellä), ja esitettävä niiden yhteydessä asianmukaisella tavalla unionin symboli (kaksitoista keltaista tähteä sinisellä pohjalla) valtuutussopimusten vaatimusten mukaisesti.

20.3

EIR:n on edellytettävä, että rahoituksen välittäjä toteuttaa [JÄSENVALTION NIMI] alueella tässä rahoitussopimuksessa [Lisäedellytykset täsmennetään sopimuksessa] määrätyn mukaisesti tiedotus-, markkinointi- ja julkisuuskampanjoita, joiden tarkoituksena on tehdä erityisjärjestely[t] tunnetuksi kyseisellä alueella, ja varmistaa tässä yhteydessä, että kaikissa erityisjärjestelystä [erityisjärjestelyistä] myönnettävää tukea koskevissa asiakirjoissa on maininta siitä, että transaktio saa Euroopan unionilta tukea osana ”[pk-yrityksiä koskevaa aloitetta], eli erityisjärjestelyä [erityisjärjestelyjä], johon [joihin] on osoitettu unionin rahoitusta [EAKR:stä] TAI [maaseuturahastosta] tai [COSME-ohjelmasta] JA/TAI [Horisontti 2020 -puiteohjelmasta]”.

20.4

Euroopan unionin rahoitusta koskevan maininnan ja unionin symbolin on oltava kooltaan ja näkyvyydeltään sellainen, että ne ovat selvästi havaittavissa tavalla, joka ei aiheuta sekaannusta EIR:n toiminnan erottumisessa eikä sen osalta, että erityisjärjestelyyn [erityisjärjestelyihin] sovelletaan EIR:n erioikeuksia ja vapauksia.

20.5

Kaikissa missä tahansa muodossa ja millä tahansa välineellä olevissa EIR:n julkaisuissa, jotka koskevat erityisesti erityisjärjestelyä [erityisjärjestelyjä], on oltava seuraava tai sitä vastaava maininta asianomaisella unionin kielellä: ”Tämän asiakirjan laatimiselle on saatu taloudellista tukea Euroopan unionilta. Asiakirjassa esitettyjen näkemysten ei voi missään yhteyksissä tulkita edustavan Euroopan unionin virallista kantaa.”

20.6

Hallintoviranomainen toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet julkistaakseen sen, että erityisjärjestely[t] on [ovat] EIR:n ja tapauksen mukaan EIP:n yhteisrahoittam[i]a. Lehdistölle, sidosryhmille, rahoituksen välittäjille ja lopullisille tuensaajille annetuissa tiedoissa ja kaikessa asiaan liittyvässä tiedotusaineistossa, virallisissa ilmoituksissa, raporteissa, julkaisuissa ja internetissä olevissa tiedoissa on mainittava (asianomaisella unionin kielellä), että erityisjärjestely[t] on [ovat] ”Euroopan investointirahaston [ja Euroopan investointipankin] yhteisrahoittam[i]a” ja niissä on esitettävä asianmukaisella tavalla EIR:n tunnus ja tapauksen mukaan EIP:n tunnus.

20.7

Ensimmäisen toimenpidesopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä EIR laatii allekirjoittamisen jälkeen ilman aiheetonta viivytystä lehdistötiedotteen englanniksi ja julkaisee sen verkkosivuillaan, jollei sovellettavista luottamuksellisuutta koskevista vaatimuksista muuta johdu. EIR päättää lehdistötiedotteen sisällöstä.

20.8	Sopimuspuolet kuulevat toisiaan tähän rahoitussopimukseen liittyvistä väli- ja tilanneraporteista, julkaisuista, lehdistötiedotteista ja päivityksistä ennen niiden antamista tai julkaisemista ja toimittavat kyseiset asiakirjat toisilleen, kun ne julkaistaan.

20.9	EIR sisällyttää jokaiseen toimenpidesopimukseen asianomaisten valtuutussopimusten vaatimukset, joiden mukaan rahoituksen välittäjien on oltava tietoisia Euroopan unionin myöntämästä tuesta.

21 artikla

Rahoituksen välittäjiä koskevien tietojen julkaiseminen

21.1	EIR julkaisee vuosittain erityisjärjestelystä [erityisjärjestelyistä] tukea saaneiden rahoituksen välittäjien nimet valtuutussopimuksen [valtuutussopimusten] mukaisesti.

21.2	Tietojen julkaisemiseen sovellettavissa perusteissa ja julkaistavien tietojen yksityiskohtaisuudessa otetaan huomioon rahoitusalan erityispiirteet ja erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] luonne; tässä yhteydessä noudatetaan lisäksi EAKR:n ja maaseuturahaston erityissääntöjä soveltuvin osin.

22 artikla

Sopimuksen siirtäminen

Sopimuspuolet eivät saa kokonaan tai osittain siirtää tämän rahoitussopimuksen mukaisia oikeuksiaan tai velvoitteitaan kolmansille ilman toisen sopimuspuolen kirjallista etukäteissuostumusta.

23 artikla

Vastuu

23.1	EIR on vastuussa hallintoviranomaiselle tämän rahoitussopimuksen mukaisten tehtäviensä ja velvoitteidensa hoitamisesta ammattimaista huolellisuutta noudattaen ja kaikista vahingoista, joita aiheutuu sen tahallisen laiminlyönnin tai vakavan huolimattomuuden seurauksena.

[23.2

Tämän rahoitussopimuksen täytäntöönpanemiseksi hallintoviranomainen ja EIR neuvottelevat sopimusperusteisista oikeussuojakeinoista, jotka koskevat EIR:n kärsimiä tappioita ja vahinkoja.]

23.3	Sopimuspuolen, joka on kohdannut ylivoimaisen esteen, ei katsota rikkoneen tämän rahoitussopimuksen mukaisia velvoitteitaan, jos velvoitteen täyttämättä jättäminen johtuu ylivoimaisesta esteestä.

24 artikla

Sovellettava lainsäädäntö ja toimivaltainen tuomioistuin

24.1	Tähän rahoitussopimukseen ja sen tulkintaan sovelletaan [täsmennetään sopimuksessa] lakia sovellettaviksi tulevista lainvalintaa koskevista periaatteista riippumatta.

24.2	Sopimuspuolet pyrkivät ratkaisemaan sovinnollisesti kaikki tämän rahoitussopimuksen tulkintaan, soveltamiseen tai täytäntöönpanoon, myös sopimuksen olemassaoloon, voimassaoloon ja purkamiseen, liittyvät riidat ja valitukset.

24.3	Jos asiaa ei saada ratkaistua sovitellen, sopimuspuolet sopivat, että [sopimuksessa määrätty toimivaltainen tuomioistuin] on yksinomainen toimivalta ratkaista kaikki tähän rahoitussopimukseen liittyvät riidat.

25 artikla

Voimassaolo — Purkaminen

25.1

Tämä rahoitussopimus tulee voimaan, kun sopimuspuolet ovat allekirjoittaneet sen, ja se on voimassa [31. joulukuuta 2023 asti] tai sopimuksen purkamiseen johtavan 25 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun ratkaisematta jääneen tapahtuman tapahtuma-ajankohtaan asti sen mukaan, kumpi näistä ajankohdista on aikaisempi.

25.2	Sopimuspuolet neuvottelevat viimeistään [6] kuukautta ennen [31. joulukuuta 2023] tämän rahoitussopimuksen voimassaolon jatkamisesta uudeksi sopimuskaudeksi.

25.3

Jos toimenpidesopimuksia/vakuussopimuksia on [31. joulukuuta 2023] voimassa edelleen yksi tai useampia, tämän rahoitussopimuksen voimassaoloaikaa pidennetään sopimuspuolten sopimuksella. Jos tällaista sopimusta ei saavuteta, tämä rahoitussopimus on voimassa ainoastaan toimenpiteitä koskevien tosiasiallisten tai ehdollisten sitoumusten tai vastuiden osalta siihen asti, kun tällaiset sitoumukset tai vastuut on poistettu kirjanpidosta tai todettu perimiskelvottomiksi ja kun mahdollisesti sovellettavaksi tuleva vanhentumisaika on päättynyt.

25.4	Tämän rahoitussopimuksen voimassaoloaikana kumpi tahansa sopimuspuolista voi purkaa sopimuksen siten, että purkaminen tulee voimaan välittömästi, ilmoittamalla toiselle sopimuspuolelle, että on tapahtunut sopimuksen purkamiseen johtava tapahtuma.

25.5

Sopimuksen purkamiseen johtavan tapahtuman syynä voi olla jokin seuraavista:

hallintoviranomainen voi ilmoittaa, että on tapahtunut sopimuksen purkamiseen johtava tapahtuma, jos:

a)	EIR ei ole allekirjoittanut maksupyyntöön sisältyvään jäsenvaltion rahoitusosuuden määrään liittyvää toimenpidesopimusta kolmen kuukauden kuluessa tällaisen maksupyynnön päivämäärästä; tai

b)	EIR ei ole noudattanut jotakin tämän sopimuksen mukaisista olennaisista velvoitteistaan;

c)	EIR ei ole allekirjoittanut ensimmäistä toimenpidesopimusta 8 artiklan 2 kohdassa määrätyssä ajassa;

edellyttäen kussakin tapauksessa, että hallintoviranomainen on lähettänyt EIR:lle varoituksen, jossa se ilmoittaa, että on tapahtunut tällainen sopimuksen purkamiseen mahdollisesti johtava tapahtuma, eikä EIR ole korjannut tilannetta 60 päivän kuluessa tällaisen varoituksen vastaanottamisesta; ja

ii)

EIR voi ilmoittaa, että on tapahtunut sopimuksen purkamiseen johtava tapahtuma, jos:

a)	hallintoviranomainen ei ole ilman kohtuutonta viivytystä tallettanut [erityisjärjestelytilille] [erityisjärjestelytileille] jäsenvaltion rahoitusosuutta, joka vastaa maksupyynnössä ilmoitettua jäsenvaltion rahoitusosuutta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 11 artiklan soveltamista; tai

b)	hallintoviranomainen ei ole noudattanut jotakin tämän rahoitussopimuksen mukaisista olennaisista velvoitteistaan;

edellyttäen kussakin tapauksessa, että EIR on lähettänyt hallintoviranomaiselle varoituksen, jossa se ilmoittaa, että on tapahtunut tällainen sopimuksen purkamiseen mahdollisesti johtava tapahtuma, eikä hallintoviranomainen ei ole korjannut tilannetta 60 päivän kuluessa tällaisen varoituksen vastaanottamisesta.

25.6

Jos tämä sopimus puretaan, EIR vapautuu kaikista tämän sopimuksen mukaisista toimintaansa koskevista velvoitteistaan purkamisen voimaantulopäivästä alkaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 25 artiklan 9 kohdan soveltamista. Hallinnointikustannukset ja -palkkiot, joihin EIR:llä on oikeus purkamisen voimaantulopäivää edeltäviltä jaksoilta, erääntyvät maksettaviksi purkamisen voimaantulopäivästä. [Lisäedellytyksistä voidaan tarvittaessa määrätä sopimuksessa, mukaan luettuina tämän rahoitussopimuksen ennenaikaisen purkamisen seurauksena maksettaviksi tulevat hallinnointikustannusten ja -palkkioiden mahdolliset mukautukset.]

25.7	Sopimuspuolelle sopimuksen purkamiseen johtavan tapahtuman yhteydessä aiheutuneista menoista vastaa kyseisestä tapahtumasta vastuussa oleva sopimuspuoli.

25.8

Kun tämän rahoitussopimuksen voimassaolo päättyy tai kun se puretaan, erityisjärjestelytilille [erityisjärjestelytileille] talletetun jäsenvaltion rahoitusosuuden nettosaldo palautetaan hallintoviranomaiselle osana rahoitusosuuden poistamista järjestelystä. Kaikista EIR:lle tällaisen siirron seurauksena aiheutuneista kustannuksista vastaa hallintoviranomainen, ja ne pidätetään palautettavasta jäsenvaltion rahoitusosuudesta, jollei kyseinen siirto liity tilanteeseen, jossa tämä rahoitussopimus puretaan hallintoviranomaisen ilmoittaman purkamiseen johtavan tapahtuman seurauksena.

25.9

Tämän rahoitussopimuksen purkaminen tai sen voimassaolon päättyminen ei vaikuta sopimuspuolten oikeuksiin ja velvoitteisiin, jotka näille ovat kertyneet tai jotka näillä ovat purkamisen voimaantulopäivänä tai voimassaolon päättymispäivänä, mukaan luettuina mutta ei yksinomaan sopimuspuolelle kertyneet maksuvelvoitteisiin liittyvät oikeudet ja velvoitteet. Kun tämä rahoitussopimus puretaan tai sen voimassaolo päättyy, se säilyy voimassa kaikkien toimenpiteisiin liittyvien tosiasiallisten tai ehdollisten sitoumusten tai vastuiden osalta siihen asti, kun tällaiset sitoumukset tai vastuut on poistettu kirjanpidosta tai todettu perimiskelvottomiksi ja kun mahdollisesti sovellettavaksi tuleva vanhentumisaika on päättynyt, ja erityisesti määrätään, että EIR voi pidättää itsellään sellaiset määrät, jotka ovat tämän sopimuksen tai jonkin toimenpidesopimuksen mukaisesti tarpeen EIR:n saamisten tai käynnissä oleviin toimenpiteisiin liittyvien kertyneiden tai ehdollisten velvoitteiden kattamiseksi.

25.10

Jos EIR Euroopan komission kanssa neuvoteltuaan katsoo, että erityisjärjestelyyn [erityisjärjestelyihin] osoitettu yhteenlaskettu vähimmäisrahoitusosuus, joka vastaa kaikkien osallistuvien Euroopan unionin jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien summaa, on riittämätön, kun otetaan asianmukaisesti huomioon ennakkoarvioinnissa määritelty kriittinen massa, se voi ilmoittaa hallintoviranomaiselle, että on tapahtunut sopimuksen purkamiseen johtava tapahtuma.

25.11

Tämän rahoitussopimuksen 23 artiklan (Vastuu) 24 artiklan (Sovellettava lainsäädäntö ja toimivaltainen tuomioistuin), 25 artiklan (Voimassaolo — Purkaminen) ja 26 artiklan (Ilmoitukset ja viestintä) määräyksiä sovelletaan tämän rahoitussopimuksen purkamisen tai sen voimassaolon päättymisen jälkeenkin.

25.12

Jos [COSME- rahoitusvälineet] JA/TAI [H2020-rahoitusvälineet] puretaan, sopimuspuolet sopivat jäsenvaltion rahoitusosuuden käyttämisestä.

26 artikla

Ilmoitukset ja viestintä

26.1

Tähän rahoitussopimukseen liittyvät sopimuspuolten väliset ilmoitukset ja viestintä hoidetaan kirjallisesti paperilla tai sähköisessä muodossa jäljempänä olevien 2 ja 3 kohdan määräysten mukaisesti käyttämällä seuraavia yhteystietoja:

Hallintoviranomaisen osalta:

[täydennetään].

EIR:n osalta:

Euroopan investointirahasto

[täydennetään yksikkö].

15, Avenue J.F. Kennedy

2968 Luxembourg (GD Luxembourg)

Yhteyshenkilö: [täydennetään].

Sähköpostiosoite: [täydennetään].

26.2	Kaikki edellä esitettyihin yhteystietoihin tehdyt muutokset tulevat voimaan vasta, kun niistä on ilmoitettu kirjallisesti paperilla tai sähköisesti toiselle sopimuspuolelle.

26.3	Viestit ja ilmoitukset katsotaan asianmukaisesti tiedoksiannetuiksi kun [täydennetään].

27 artikla

Muutokset ja sekalaiset määräykset

27.1	Kaikki tähän rahoitussopimukseen tehtävät tarkistukset ja muutokset on tehtävä kirjallisella molempien sopimuspuolten allekirjoittamalla asiakirjalla, jossa ilmoitetaan kyseisen asiakirjan voimaantulopäivämäärä.

27.2

Jos sopimuspuoli yhteen tai useampaan otteeseen luopuu tai pidättyy vaatimasta jonkin tämän rahoitussopimuksen määräyksen täytäntöönpanoa, tämän ei katsota tarkoittavan, että kyseinen sopimuspuoli luopuu oikeudestaan tällaisen määräyksen täytäntöönpanoon tulevaisuudessa, ja toisen sopimuspuolen velvollisuus, joka koskee tällaista tulevaa täytäntöönpanoa, on voimassa täysimääräisesti.

28 artikla

Liitteet

Johdanto-osa ja seuraavassa luetellut liitteet ovat erottamaton osa tätä rahoitussopimusta:

Liite 1

Erityisjärjestelyä [erityisjärjestelyjä] koskevat ehdot

—	Rajaamatonta vakuutta koskeva väline (vaihtoehto 1)

—	Arvopaperistamista koskeva väline (vaihtoehto 2)

Liite 2

Liite 3

Maksupyynnöt [määräykset otetaan erillisiin rahoitussopimuksiin]

Liite 4

Käteisvarojen hoitoa koskevat suuntaviivat [määräykset otetaan erillisiin rahoitussopimuksiin]

Liite 5

Erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] toiminnallisia näkökohtia koskeva raportointi [määräykset otetaan erillisiin rahoitussopimuksiin]

Liite 6

Erityisjärjestelyn [erityisjärjestelyjen] taloudellisia näkökohtia koskeva raportointi [määräykset otetaan erillisiin rahoitussopimuksiin]

LIITE 1

RAJAAMATONTA VAKUUTTA KOSKEVA VÄLINE (16)

Pk-yrityksiä koskeva aloite — vaihtoehto 1

PK-YRITYKSIÄ KOSKEVAAN ALOITTEESEEN SISÄLTYVÄ RAJAAMATONTA VAKUUTTA KOSKEVA VÄLINE — (VAIHTOEHTO 1)

Tässä välineessä käytetään EIR:n tarjoamia rajaamattomia vakuuksia kattamaan pk-yrityksille myönnettyihin lainoihin, leasing-järjestelyihin ja vakuuksiin sisältyvää luottoriskiä. Pk-yrityksiä koskevaan aloitteeseen sisältyvä rajaamatonta vakuutta koskeva väline perustuu riskiin, joka katetaan eri tasoilla EU:n varoista (COSME ja/tai Horisontti 2020), EAKR:n/maaseuturahaston varoista yhdessä EIP-ryhmän varojen kanssa sekä potentiaalisesti kansallisten kehityspankkien ja kansallisten vakuusjärjestelmien rinnalla.

Pk-yrityksiä koskevaan aloitteeseen sisältyvässä rajaamatonta vakuutta koskevassa välineessä EIR tarjoaa rajaamattomia vakuuksia tiettyyn sovittuun enimmäismäärään saakka. Alullepanijoina toimiville rahoituslaitoksille on jäätävä olennainen intressi vakuuden saaneisiin salkkuihinsa, eli 20 prosenttia kuhunkin vakuudelliseen lainaan sisältyvästä taloudellisesta riskistä, jotta ne ottavat riskiä omaan lukuunsa, ja voidaan varmistaa tarvittava etujen yhteensovittaminen.

Kukin rahoituksen välittäjä saa EIR:ltä rajaamattoman vakuuden vakuuspalkkion maksua vastaan. Lopputuloksena olevan salkun suurempi riski katetaan jäsenvaltion rahoitusosuuden sekä COSME-ohjelman ja/tai Horisontti 2020 -puiteohjelman varojen yhdistelmällä. Lopputuloksena olevan salkun pienempi riski katetaan EIP-ryhmän varoilla tiettyyn sovittuun enimmäismäärään asti ja mahdollisesti yhdistämällä ne kansallisten kehityspankkien varoihin ja kansallisiin vakuusjärjestelmiin. Tällainen takauksen luonteinen riskinsiirto, jossa luottoriski voidaan siirtää osittain kolmansille ilman, että omaisuuserien muodostama salkku poistetaan rahoituslaitoksen taseesta, tarjoaisi alullepanijana toimivalle rahoituslaitokselle muiden asiaa koskevien vaatimusten puitteissa mahdollisuuden supistaa lakisääteistä vähimmäispääomaansa. Tällaisen toimenpiteen yhteydessä olisi otettava huomioon asianomaisen valtion lainsäädännön vaatimukset.

Rahoituksen välittäjät vastaavat tukikelpoisista pk-yritysten lainoihin, leasing-järjestelyihin tai vakuuksiin liittyvistä transaktioista koostuvan salkun alullepanosta, due diligence -prosessista, dokumentaatiosta ja hoitamisesta tavanomaisten alullepano- ja salkunhoitomenettelyjensä mukaisesti. Rahoituksen välittäjä (tai rahoituksen alivälittäjä, jos on kyse vastatakauksesta) säilyttää suoran asiakas- ja luottosuhteen kuhunkin lopulliseen tuensaajaan. Rahoituksen välittäjä toimittaa EIR:lle säännöllisesti tietoja salkusta, ja EIR välittää kaikki merkitykselliset tiedot riskinottajille asiaa koskevien sopimusten mukaisesti.

Rahoituksen välittäjä siirtää pk-yrityksille kokonaisuudessaan valtiontuesta koituvan edun, joka määritellään alustavissa ehdoissa ja jäljempänä 5 ja 6 jaksossa esitetyn kaavan mukaisesti. Lisäksi katsotaan, että rahoituksen välittäjälle aiheutuvat epäsuorat kustannukset (maineriski, rahoitusriski, hallinnollinen riski ja osaston täytäntöönpanoon liittyvä riski (17)), kuittaavat valtion varoihin (jäsenvaltion rahoitusosuuteen) liittyvän mahdollisen edun. Tämän vuoksi rahoituksen välittäjä ei saa aiheetonta etua.

Jollei nimenomaisesti toisin määrätä, tässä liitteessä 1 määritellyillä termeillä on samat merkitykset kuin vastaavilla tässä rahoitussopimuksen mallissa määritellyillä termeillä.

Rajaamattomien vakuuksien alustavat ehdot (vaihtoehto 1)

1.	Pääpiirteet

Rahoitusvälineen sisältö

Rahoituksen välittäjä panee alulle uudesta velkarahoituksesta muodostuvan salkun (jonka on täytettävä vähimmäisvipuvaikutusta koskeva vaatimus), jolle se saa EIR:ltä rajaamattoman portfoliovakuuden (suorana takauksena, vastatakauksena tai yhteistakauksena), josta maksetaan vakuuspalkkio.

EIR vastaa rahoitusvälineen päivittäisestä hoitamisesta ja hallinnoi jäsenvaltion rahoitusosuutta, EU:n rahoitusosuutta (eli [COSME-asetuksen] JA/TAI [H2020-asetuksen] mukaisia rahoitusosuuksia), EIR:n rahoitusosuutta sekä EIP:n ja mahdollisesti kansallisten kehityspankkien ottamaa luottoriskiä.

Vakuus

EIR antaa rahoituksen välittäjän hyväksi vakuuden vakuusmaksua vastaan. Vakuus kattaa (enimmäismäärän rajoissa) osan uudesta velkarahoituksesta muodostuvaan salkkuun, jäljempänä ’salkku’, liittyvästä luottoriskistä.

Vakuuden kattama osuus

Enintään 80 prosenttia kustakin salkkuun sisältyvästä transaktiosta siten, että rahoituksen välittäjällä säilyy salkussa merkittävä taloudellinen intressi, joka vastaa vähintään 20:tä prosenttia salkkuun kohdistuvasta taloudellisesta riskistä. Näin varmistetaan etujen yhteensovittaminen.

Rakenne

Vakuus kattaa määrättyyn osuuteen asti laiminlyödyt maksut, joista rahoituksen välittäjälle aiheutuu tappioita kunkin salkkuun sisältyvän maksulaiminlyöntiin liittyvän tukikelpoisen transaktion osalta.

Jäsenvaltion rahoitusosuudesta katetaan salkun suurin riski prosenttiosuuteen asti, joka määritetään ottaen huomioon rahoitussopimuksessa sovittu jäsenvaltion rahoitusosuuteen sovellettava kerroin. Tämä voi tyypillisesti johtaa siihen, että 100 prosenttia kyseisestä määrästä käytetään kattamaan salkusta aiheutuneet nettotappiot.

Toiseksi riskialttein osa salkusta katetaan yhdistämällä EIR:n, EU:n talousarvion ja hallintoviranomaisen varoja. Salkun jäännösriski katetaan yhdistämällä EIP-ryhmältä ja mahdollisesti kansallisilta kehityspankeilta saatavia varoja ja kansallisten vakuusjärjestelmien resursseja.

Riskinottajien tarjoamien varojen määrä on asetettava sellaiselle tasolle, että riski vastaa EIP-ryhmän ja muiden potentiaalisten riskinottajien riskinsietokykyä.

Kunkin salkun on oltava riittävän homogeeninen, mutta sammion riittävän hajautettu, jotta EIR voi antaa sille luokituksen käyttämällään riskinarviointimenetelmällä.

Maksulaiminlyönnit

Maksamattomasta pääomasta ja koroista aiheutuvat tappiot, joita rahoituksen välittäjälle syntyy salkkuun sisältyvän maksulaiminlyöntiin liittyvän tukikelpoisen transaktion osalta.

Salkku

Saatavuusaika

EIR ja rahoituksen välittäjä sopivat saatavuusajasta (yleensä enintään kolme vuotta), jonka aikana transaktioita voidaan sisällyttää sijoitussalkkuun.

Tukikelpoiset lopulliset tuensaajat

Lopullisten tuensaajien on täytettävä yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 37 artiklan 4 kohdassa ja 39 artiklassa säädetyt tukikelpoisuusvaatimukset sekä EAKR- ja maaseuturahastoasetuksissa asetetut erityiset tukikelpoisuusvaatimukset.

COSME-rahoitusvälineiden tukikelpoisuusperusteet

Ks. liite 2.

H2020-rahoitusvälineiden tukikelpoisuusvaatimukset

Ks. liite 2.

Poissulkemisprosessi

Jos transaktio ei ole tukikelpoisuusperusteiden mukainen, se suljetaan salkun ulkopuolelle, eikä se kuulu vakuuden piiriin. Joissakin rajatuissa tapauksissa ja yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 39 artiklan 2 kohdan a alakohdan vaatimusten täytäntöönpanon yhteydessä voi käydä niin, että transaktio pysyy vakuuden piirissä sen jälkeen kun on arvioitu, johtuiko perusteiden noudattamatta jättäminen rahoituksen välittäjästä.

Jäsenvaltion rahoitusosuuden vipuvaikutusvaatimus

Vipuvaikutus lasketaan tukikelpoisille lopullisille tuensaajille myönnetyn uuden velkarahoituksen suhteena jäsenvaltion rahoitusosuuteen. Vähimmäisvipuvaikutuksen on oltava vähintään [x] kertaa niin suuri kuin jäsenvaltion koko rahoitusosuus.

COSME-asetuksen mukaisen rahoitusosuuden vähimmäisvipuvaikutusta koskeva vaatimus

Kun otetaan huomioon COSME-asetuksen mukainen mahdollinen rahoitusosuus, tukikelpoisille lopullisille tuensaajille COSME-oikeusperustassa ja valtuutussopimuksessa määritettyjen vipuvaikutusvaatimusten mukaisesti myönnetyn uuden velkarahoituksen määrän on täytettävä myös COSME-asetuksessa säädetyt tukikelpoisuusperusteet.

H2020-asetuksen mukaisen rahoitusosuuden vähimmäisvipuvaikutusta koskeva vaatimus

Kun otetaan huomioon H2020-asetuksen mukainen mahdollinen rahoitusosuus, tukikelpoisille lopullisille tuensaajille Horisontti 2020 -oikeusperustassa ja valtuutussopimuksessa määritettyjen vipuvaikutusvaatimusten mukaisesti myönnetyn uuden velkarahoituksen määrän on täytettävä myös H2020-asetuksessa säädetyt tukikelpoisuusperusteet.

3.	Hinnoittelu

Vakuuspalkkio

EIR veloittaa rahoituksen välittäjältä vakuuspalkkion salkkuihin sisällytetyistä transaktioista.

Vakuuspalkkio, joka on [x] prosenttia vuodessa, lasketaan neljännesvuosittain salkussa jäljessä olevan määrän perusteella.

Jäsenvaltion rahoitusosuuden hinnoittelu

Jäsenvaltion rahoitusosuus hinnoitellaan tasolle, joka on oikeassa suhteessa otettuun riskiin, lukuun ottamatta salkun riskialtteimman osan kattamista, jonka hinnaksi katsotaan nolla euroa (toisin sanoen jäsenvaltion rahoitusosuus tarjotaan ilman palkkiota).

4.	Muita määräyksiä

Seuraamukset

ks. 7 artikla.

Raportointi

ks. liite 5.

Seuranta ja tarkastukset

ks. 17 artikla.

5.	Edun siirtäminen

Edun siirtäminen

EIR arvioi mekanismin, jolla etu siirretään lopullisille tuensaajille. Kyseinen mekanismi on sisällytettävä rahoituksen välittäjien valintaprosessiin, ja se muodostaa osan EIR:n lopullisesta päätöksestä, jolla ratkaistaan, voidaanko vakuussopimus tehdä ja millä ehdoin. Edun siirtämistä on sovellettava vakuuden kattaman uuden velkarahoituksen osalta lopullisilta tuensaajilta perittävään vakiokorkoon alentamalla luottoriskin kattamisesta tai vakuudesta perittävää preemiota. Edun siirtäminen on dokumentoitava asianmukaisesti.

Kokonaisetu

Kokonaisetu määritellään vakuuden kattamalle lainan osalle rahoituksen välittäjän lopullisilta tuensaajilta perimän koron tai vakuuspalkkion alennuksena, ottaen huomioon vakuudella katettu otettu luottoriski sekä vakuuden vaikutus ja kustannukset. Koska rahoituksen välittäjä ei saa EIR:ltä palkkiota eikä rahoitusta, kokonaisetua arvioitaessa keskitytään ainoastaan luottoriskipreemioon. Rahoituksen välittäjän on otettava huomioon vakuuden kustannukset (vakuuspalkkio) laskiessaan uutta luottoriski-/vakuuspreemiota kullekin lainalle tai vakuudelle.

Kokonaisetu lasketaan seuraavalla kaavalla:

Kokonaisetu = vakiomääräinen luottoriski-/vakuuspreemio — vakuuspalkkio

6.	Valtiontuki

Valtiontuesta koituva etu

Valtiontuesta koituva etu on vakuuden kattaman lainan osalta osuus kokonaisedusta, joka suhteutetaan jäsenvaltion rahoitusosuuteen (18) uuteen velkarahoitukseen perustuvassa salkussa. Etu lasketaan seuraavalla kaavalla:

Valtiontuesta koituva etu = Kokonaisetu x jäsenvaltion %-osuus vakuudessa (uuteen velkarahoitukseen perustuvan salkun vakuudellinen osa).

Rahoituksen välittäjän on siirrettävä valtiontuesta koituva etu kokonaisuudessaan lopulliselle tuensaajalle.

Bruttoavustusekvivalentin (BAE) laskeminen

Lopullisen tuensaajan tasolla valtiontuesta koituva etu katsotaan vähämerkityksisestä tuesta annetun asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuksi korkotueksi.

Bruttoavustusekvivalentti (BAE) lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti:

BAE = Vakuuden kattama lainan määrä (19) x lainan (vakuuden) maturiteetti (keskimääräinen juoksuaika) (20) x valtiontuesta koituva etu

Rahoituksen välittäjän on laskettava BAE jokaiselle uuteen velkarahoitukseen perustuvan salkun lainalle (vakuudelle) (20) ja ilmoitettava se EIR:lle. BAE ei voi missään tapauksessa ylittää vähämerkityksisestä tuesta annetussa komission asetuksessa asetettua raja-arvoa.

Valtiontuesta koituvat seuraamukset

EIR veloittaa rahoituksen välittäjältä seuraamusmaksun, jos valtiontuesta koituvaa etua ei siirretä kokonaisuudessaan lopulliselle tuensaajalle.

ARVOPAPERISTAMISTA KOSKEVA VÄLINE

Pk-yrityksiä koskeva aloite — vaihtoehto 2

PK-YRITYKSIÄ KOSKEVAAN ALOITTEESEEN SISÄLTYVÄ ARVOPAPERISTAMISTA KOSKEVA VÄLINE

Tässä välineessä on tarkoitus käyttää pk-yritysten lainoihin, leasing-järjestelyihin tai vakuuksiin perustuvia arvopaperistamistransaktioita silloin kun EU:n varoilla (COSME ja/tai Horisontti 2020) ja EAKR:n/maaseuturahaston ja EIP-ryhmän varoilla potentiaalisesti yhdessä kansallisten kehityspankkien, kansallisten vakuusjärjestelmien ja muiden institutionaalisten sijoittajien kanssa merkitään tiettyjä määriä eri riskitasoilla tai myönnetään niille vakuuksia.

Arvopaperistamista koskevassa välineessä pk-yritysten tukikelpoisista rahoitusvälineistä muodostuvaa salkkua käytetään vakuutena vaihdantakelpoisille arvopapereille (etuoikeusluokille), ja hajautus on tehty riskin mukaan.

Takauksen luonteiset riskinsiirtojärjestelyt (synteettinen arvopaperistaminen) olisivat myös mahdollisia. Tällöin luottoriski voidaan siirtää kolmansille ilman että omaisuuserien muodostama salkku poistetaan pankin taseesta, ja alullepanijana toimiva pankki saa näin mahdollisuuden supistaa lakisääteistä vähimmäispääomaansa. Tällaisten toimenpiteiden yhteydessä olisi otettava huomioon asianomaisen valtion lainsäädännön vaatimukset.

Arvopaperistamista koskevalla välineellä tarjotaan vakuus huomattavalle osalle kohteena olevasta tukikelpoisesta velkarahoitussalkusta, kun asianomainen rahoituksen välittäjä sitoutuu luomaan lisäsalkun uutta pk-yritysrahoitusta varten käyttäen varoja, jotka saadaan käyttöön arvopaperistamistransaktion seurauksena.

Pk-yrityksiä koskevaan aloitteeseen sisältyvässä arvopaperistamista koskevassa välineessä EIR:n ja EIP:n (mahdollisesti yhdessä kansallisten kehityspankkien, kansallisten vakuusjärjestelmien ja muiden institutionaalisten sijoittajien kanssa) on tarkoitus merkitä tiettyjä etuoikeusluokkia tai myöntää niille vakuuksia sovittuun enimmäismäärään saakka. Alullepanijoina toimivilla rahoituslaitoksilla pitää säilyä merkittävä intressi transaktiossa, esimerkiksi riittävä osuus (vähintään 50 prosenttia) alemmasta etuoikeusluokasta ja riittävä vastuu kussakin sijoittajille tarjottavassa etuoikeusluokassa ja muissa vastaavissa järjestelyissä, jotta voidaan varmistaa tarvittava etujen yhteensovittaminen (ns. riskinotto omaan lukuun) ja noudattaa direktiivissä 2013/36/EU ja asetuksessa (EU) N:o 575/2013 säädettyjä riskin säilyttämistä koskevia vaatimuksia.

Ylimmän ja mezzanine-tason etuoikeusluokkien luokituksen on vastattava EIP-ryhmän ja potentiaalisten kansallisten kehityspankkien, kansallisten vakuusjärjestelmien ja ulkopuolisten institutionaalisten sijoittajien riskinsietokykyä. Kyseiset tahot voivat sijoittaa myös tällaisten arvopaperistettujen omaisuuserien ylempiin etuoikeusluokkiin, mikä lisää sidottujen talousarviovarojen vipuvaikutusta.

Alempaan ja mezzanine-etuoikeusluokkaan kuuluvat erät merkitään yhdistämällä EAKR:n, maaseuturahaston, COSME-ohjelman ja Horisontti 2020 -puiteohjelman ja EIR:n omia varoja.

Hallintoviranomaiset, jotka ovat halukkaita osallistumaan vakuusjärjestelmään (EIR:n kautta, mutta ERI-rahastojen rahoitusosuuden riskillä), tarjoavat vakuuden enintään 50 prosentille alemmasta etuoikeusluokasta tai tekevät siihen enintään 50 prosentin sijoituksen.

Pk-yrityksille ja muille alle 500 työntekijän yrityksille myönnetyistä tukikelpoisista lainoista, leasing-järjestelyistä tai vakuuksista muodostuvan arvopaperistetun salkun alullepanosta, due diligence -prosessista, dokumentaatiosta ja hoidosta vastaavat rahoituksen välittäjät tavanomaisten alullepano- ja salkunhoitomenettelyjensä mukaisesti. Rahoituksen välittäjillä säilyy yleensä suora asiakas- ja luottosuhde kunkin pk-yrityksen kanssa. Rahoituksen välittäjät toimittavat arvopaperistettua salkkua ja lisäsalkkua (uusi pk-yritysten rahoitusjärjestely) koskevat tiedot neljännesvuosittain EIP:lle ja EIR:lle arvopaperistamista koskevan transaktion päättymiseen saakka.

Arvopaperistamisen ohjeelliset ehdot

1.	Yleiset ehdot

Rahoitusvälineen sisältö

Rahoituksen välittäjät pyrkivät omaisuuserien arvopaperistamisella vapauttamaan lakisääteistä ja taloudellista pääomaa ja/tai hankkimaan uusia rahoituslähteitä, jotta ne voivat panna alulle tukikelpoisille lopullisille tuensaajille suunnattua uutta velkarahoitusta rakentamalla lisäsalkun.

Rahoituksen välittäjä saa EIR:ltä vakuuden tai sijoituksen kattamaan arvopaperistettua salkkua. Vastineeksi rahoituksen välittäjä maksaa palkkion ja sitoutuu panemaan alulle uudesta velkarahoituksesta muodostuvan salkun (jolla on oltava vähimmäisvipuvaikutus).

Transaktion rakenne

Perinteinen (todelliseen myyntiin perustuva) ja synteettinen (takauksen luonteinen) arvopaperistaminen ovat sallittuja.

Perinteinen arvopaperistaminen on transaktio, jossa alullepanija (rahoituksen välittäjä) arvopaperistaa omaisuuserät keräämällä ne arvopaperistettuun salkkuun ja myymällä salkun erityistä tarkoitusta varten perustetulle yksikölle, jäljempänä ’erillisyhtiö’. Erillisyhtiö rahoittaa arvopaperistetun salkun ostamisen laskemalla liikkeeseen velkakirjoja, joiden vakuutena ovat salkkuun kuuluvat omaisuuserät (omaisuusvakuudelliset arvopaperit). Erillisyhtiö maksaa velkakirjojen liikkeeseenlaskusta saaduilla tuotoilla arvopaperistetun salkun ostohinnan rahoituksen välittäjälle.

Synteettisessä arvopaperistamisessa rahoituksen välittäjä säilyttää asianomaiset omaisuuserät taseessaan, ja EIR kattaa osan arvopaperistettuun salkkuun liittyvästä riskistä. Tämä voi supistaa rahoituksen välittäjän vakavaraisuusvaatimusta.

EIR jakaa arvopaperistetun salkun etuoikeusluokkiin arvopaperistettuihin vastuisiin sisältyvän riskin mukaan.

Alempi etuoikeusluokka koostuu arvopaperistetun salkun riskialtteimmasta osasta ennalta määrättyyn prosenttiosuuteen asti, ottaen huomion salkun ominaispiirteet sekä erillisiin takauksiin ja jäsenvaltion rahoitusosuuden vipuvaikutukseen liittyvät vaatimukset. Jäsenvaltion rahoitusosuus kattaa enintään 50 prosenttia alemmasta etuoikeusluokasta, ja jäljelle jäävä osuus säilyy rahoituksen välittäjällä. Tämä voi tyypillisesti johtaa siihen, että 100 prosenttia kyseisestä määrästä käytetään kattamaan salkusta aiheutuneet nettotappiot.

Mezzanine-luokka koostuu arvopaperistetun salkun toiseksi riskialtteimmasta osasta. Siihen kuuluu kolme alaluokkaa, joissa käytetään EIR:n, EU:n talousarvion ja hallintoviranomaisen varojen yhdistelmää. Jäsenvaltion rahoitusosuudella on katettava erityisesti alempaan mezzanine-luokkaan sisältyvä riski. [COSME-asetuksen] ja/tai [H2020-asetuksen] mukaisella rahoitusosuudella katetaan keskimmäiseen mezzanine-luokkaan sisältyvä riski. EIR:n rahoitusosuudella katetaan ylempään mezzanine-luokkaan sisältyvä riski.

EIR määrittää mezzanine-luokan koon ottaen huomioon salkun ominaispiirteet sekä erillisiin takauksiin ja jäsenvaltion rahoitusosuuden vipuvaikutukseen liittyvät vaatimukset.

Alemman mezzanine-luokan osuus on enintään [ennalta määrätty %-osuus] ja keskimmäisen mezzanine-luokan osuus enintään [ennalta määrätty %-osuus] arvopaperistetusta salkusta.

Ylempi etuoikeusluokka koostuu arvopaperistetun salkun jäännösriskistä, ja se rahoitetaan/säilytetään tiettyyn enimmäismäärään asti EIP-ryhmän varoilla, joihin yhdistetään potentiaalisesti kansallisten kehityspankkien ja muiden sijoittajien varoja ja kansallisia vakuusjärjestelmiä.

Ylempi etuoikeusluokka ja ylempi mezzanine-luokka on määritettävä sellaiselle tasolle, että niihin sisältyvä riski vastaa EIP-ryhmän ja muiden osallistuvien riskinottajien riskinsietokykyä.

2.	Viitesalkku (arvopaperistettu salkku)

Arvopaperistettu salkku

Arvopaperistettu salkku voi sisältää olemassa olevia omaisuuseriä (velkarahoitusta pk-yrityksille ja muille alle 500 työntekijän yrityksille) ja pk-yrityksille myönnetystä uudesta velkarahoituksesta muodostuvia salkkuja.

Kunkin arvopaperistetun salkun on oltava riittävän homogeeninen, mutta sammion riittävän hajautettu, jotta EIR voi antaa sille luokituksen käyttämällään riskinarviointimenetelmällä.

Olemassa olevia salkkuja ei saa sisällyttää arvopaperistettuun salkkuun sitoumuskauden jälkeen.

3.	Lisäsalkku

Lisäsalkku

Jokainen rahoituksen välittäjä on sopimuksen nojalla velvollinen tarjoamaan uutta velkarahoitusta tukikelpoisille lopullisille tuensaajille (lisäsalkku).

Jos rahoituksen välittäjä ei täytä jotakin asianomaisessa toimenpidesopimuksessa määrättyä vaatimusta, tämä ei vaikuta arvopaperistetulle salkulle annettuun vakuuteen.

Jäsenvaltion rahoitusosuuden vipuvaikutusvaatimus

Saatavuusaika

EIR ja rahoituksen välittäjä sopivat saatavuusajasta (yleensä enintään [3] vuotta), jonka aikana transaktioita voidaan sisällyttää lisäsalkkuun.

Tukikelpoiset lopulliset tuensaajat

COSME-rahoitusvälineiden tukikelpoisuusperusteet

Ks. COSME-asetus.

H2020-rahoitusvälineiden tukikelpoisuusvaatimukset

Ks. H2020-asetus.

COSME-asetuksen mukaisen rahoitusosuuden vähimmäisvipuvaikutusta koskeva vaatimus

H2020-asetuksen mukaisen rahoitusosuuden vähimmäisvipuvaikutusta koskeva vaatimus

4.	Hinnoittelu

Palkkio

Palkkio vahvistetaan sen mukaan, miten kukin rahoitusvälineiden riskinottaja hinnoittelee yksittäiset etuoikeusluokkansa (ks. jäljempänä).

EIR veloittaa rahoituksen välittäjältä vuosittain [X] prosentin palkkion suhteessa arvopaperistetun salkun katettuun osaan.

Ylemmän etuoikeusluokan hinnoittelu

EIP ja muut potentiaaliset riskinottajat määrittävät palkkion vuosittain prosenttiosuutena hinnoittelupolitiikkansa mukaisesti.

Mezzanine-luokan hinnoittelu

EIP määrittää mezzanine-luokan palkkioksi [X] prosenttia vuodessa hinnoittelupolitiikkansa mukaisesti.

Keskimmäinen ja alempi mezzanine-luokka hinnoitellaan siten, että palkkio vastaa asianomaisten etuoikeusluokkien odotettavissa oleviin tappioihin liittyvää riskiä. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa palkkiota voidaan laskea rahoituksen välittäjiä houkuttelevalle tasolle.

Alemman etuoikeusluokan hinnoittelu

Palkkiota ei peritä (eli muu kuin alullepanijalle jäävä alempi etuoikeusluokka tarjotaan ilman palkkiota).

5.	Muita määräyksiä

Seuraamukset

ks. 7 artikla.

Raportointi

ks. liite 5.

Seuranta ja tarkastukset

ks. 17 artikla.

6.	Edun siirtäminen

Edun siirtäminen

EIR arvioi mekanismin, jolla rahoituksen välittäjä siirtää lisäsalkusta koituvan edun lopullisille tuensaajille. Kyseinen mekanismi on sisällytettävä pisteytysjärjestelmään, jota käytetään valittaessa rahoituksen välittäjiä, ja se on yksi peruste EIR:n lopullisessa päätöksessä, jolla ratkaistaan, voidaanko vakuus- tai sijoitussopimus tehdä ja millä ehdoin.

Edun siirtämistä on sovellettava lisäsalkkuun sisältyvän uuden velkarahoituksen lopullisilta tuensaajilta perittävään vakiokorkoon alentamalla luottoriskipreemiota. Edun siirtomekanismi on dokumentoitava asianmukaisesti.

Kokonaisetu

Kokonaisetua määritettäessä on otettava huomioon rahoituksen välittäjälle koituva etu arvopaperistetun salkun jokaisen etuoikeusluokan osalta.

Kokonaisetu on laskettava markkinahinnan ja EIR:n kustakin saman verran riskiä sisältävästä etuoikeusluokasta perimän hinnan erotuksena. Kunkin etuoikeusluokan riskitaso määritetään EIR:n sisäisellä luokitusmenetelmällä.

Jos markkinahintaa ei ole saatavilla, EIR:n on sovellettava safe harbour -maksua, joka vastaa EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta valtiontukiin takauksina annetussa komission tiedonannossa (EUVL C 155, 20.6.2008, s. 25) vastaavan riskitason takauksille määritettyä maksua. Alemman etuoikeusluokan safe harbour -maksu on enintään 10 prosenttia vuodessa.

Kokonaisetu lasketaan seuraavalla kaavalla:

Kokonaisetu = yksittäisten etuoikeusluokkien etujen summa

Yksittäisen etuoikeusluokan etu lasketaan seuraavasti:

Yksittäisen etuoikeusluokan etu = (etuoikeusluokan markkinahinta — palkkio) x etuoikeusluokan kokonaismäärä euroissa x etuoikeusluokan maturiteetti (keskimääräinen juoksuaika)

7.	Valtiontuki:

Valtiontuesta koituva etu

Valtiontuesta koituvan edun kokonaismäärä on osuus kokonaisedusta suhteutettuna jäsenvaltion rahoitusosuuteen (21) arvopaperistetussa salkussa.

Valtiontuesta rahoituksen välittäjälle koituvan edun kokonaismäärä (euroina) lasketaan seuraavasti:

kunkin yksittäisen etuoikeusluokan etu kerrotaan jäsenvaltion rahoitusosuuden %-osuudella kyseisessä etuoikeusluokassa ja summat lasketaan yhteen.

Rahoituksen välittäjän on siirrettävä valtiontuesta koituvan edun kokonaismäärä kokonaisuudessaan kaikille lisäsalkkuun kuuluville lopulliselle tuensaajalle.

Valtiontuesta kullekin lopulliselle tuensaajalle koituvan edun kokonaismäärä lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti:

Valtiontuesta koituva etu (korkotuki peruspisteinä) = (valtiontuesta koituvan edun kokonaismäärä/lisäsalkkuun sisältyvä uusi velkarahoitus)/lisäsalkun maturiteetti (keskimääräinen juoksuaika)

Bruttoavustusekvivalentin (BAE) laskeminen

Lisäsalkkuun kuuluville lopullisille tuensaajille valtiontuesta koituva etu katsotaan vähämerkityksisestä tuesta annetun asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuksi korkotueksi.

Bruttoavustusekvivalentti (BAE) lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti:

BAE = lainan nimellismäärä x lainan maturiteetti (keskimääräinen juoksuaika) x valtiontuesta koituva etu

Rahoituksen välittäjän on laskettava BAE jokaiselle lisäsalkkuun sisältyvälle lainalle (vakuudelle) ja ilmoitettava se EIR:lle. BAE ei voi missään tapauksessa ylittää vähämerkityksisestä tuesta annetussa komission asetuksessa asetettua raja-arvoa.

Ei lisäetua pääomavaatimusten supistumisesta

Pääomavaatimuksia koskevia kansallisia sääntöjä sovellettaessa uuden velkarahoituksen määrää ei saa asettaa tasolle, joka on alempi kuin pk-yrityksille tarjottavan velkarahoituksen määrä, jonka rahoituksen välittäjien voisi odottaa hankkivan käyttämällä jäsenvaltion rahoitusosuuden tuloksena vapautunutta pääomaa.

Valtiontuesta koituvat seuraamukset

EIR veloittaa rahoituksen välittäjältä seuraamusmaksun, jos valtiontuesta koituvaa etua ei ole siirretty kokonaisuudessaan lopulliselle tuensaajalle.

LIITE 2

Rahoituksen välittäjiin ja lopullisiin tuensaajiin sovellettavat poissulkemisperusteet ja EU:n rahoitusosuuteen sovellettavat tukikelpoisuusperusteet

1. RAHOITUKSEN VÄLITTÄJIIN SOVELLETTAVAT POISSULKEMISPERUSTEET

Rahoituksen välittäjiä, jotka ovat jossakin jäljempänä kuvatussa tilanteessa, ei valita, jos kyseinen tilanne EIR:n asiantuntijalausunnon mukaan vaikuttaisi niiden kykyyn toteuttaa rahoitusväline:

1.	rahoituksen välittäjä on konkurssissa, selvitystilassa tai tuomioistuimen määräämässä yrityssaneerausmenettelyssä, kyseisiä asioita koskevan menettelyn kohteena taikka muun vastaavan kansalliseen lainsäädäntöön ja kansallisiin määräyksiin perustuvan menettelyn alainen;

2.	rahoituksen välittäjä on tuomittu ammattinsa harjoittamiseen liittyvästä rikollisesta teosta lainvoimaisella tuomiolla, mikä vaikuttaisi sen kykyyn toteuttaa transaktio;

3.	rahoituksen välittäjä on tuomittu lainvoimaisella tuomiolla petoksesta, lahjonnasta, rikollisjärjestöön osallistumisesta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja;

4.	rahoituksen välittäjä on syyllistynyt väärien tietojen antamiseen toimittaessaan tietoja, jotka vaaditaan valintaprosessissa;

5.	rahoituksen välittäjä on merkitty 9 artiklan 5 kohdan e alakohdassa tarkoitettuun poissulkemisia koskevaan keskustietokantaan;

rahoituksen välittäjä on sijoittautunut alueelle, jonka tuomioistuimet eivät tee unionin kanssa yhteistyötä, kun on kyse kansainvälisesti sovittujen veronormien soveltamisesta, tai sen soveltamat verokäytänteet eivät noudata toimenpiteistä, joilla kannustetaan kolmansia maita soveltamaan hyvän hallintotavan vähimmäisvaatimuksia verotusalalla, 6 päivänä joulukuuta 2012 annettuun komission suositukseen (C(2012) 8805) sisältyviä periaatteita;

7.	rahoituksen välittäjän liiketoiminta ei noudata rajoitettuja aloja koskevaa EIR:n politiikkaa.

Edellä olevia 2 ja 3 kohtaa ei sovelleta, jos rahoituksen välittäjä pystyy osoittamaan EIR:lle, että riittäviä toimenpiteitä on kohdistettu henkilöihin, joilla on valtuudet edustaa sitä, tehdä päätöksiä sen puolesta tai valvoa sitä ja joita 2 tai 3 kohdassa tarkoitettu tuomio koskee.

2. LOPULLISIIN TUENSAAJIIN SOVELLETTAVAT POISSULKEMISPERUSTEET

Rahoituksen välittäjä ei saa valita lopullista tuensaajaa, jos se täyttää yhden tai useamman seuraavassa esitetyistä vaatimuksista:

1.	lopullinen tuensaaja ei ole taloudellisesti elinkelpoinen;

lopullinen tuensaaja on sijoittautunut alueelle, jonka tuomioistuimet eivät tee unionin kanssa yhteistyötä, kun on kyse kansainvälisesti sovittujen veronormien soveltamisesta, tai sen soveltamat verokäytänteet eivät noudata toimenpiteistä, joilla kannustetaan kolmansia maita soveltamaan hyvän hallintotavan vähimmäisvaatimuksia verotusalalla, 6 päivänä joulukuuta 2012 annettuun komission suositukseen (C(2012) 8805) sisältyviä periaatteita;

3.	lopullinen tuensaaja on konkurssissa, selvitystilassa tai tuomioistuimen määräämässä yrityssaneerausmenettelyssä, kyseisiä asioita koskevan menettelyn kohteena taikka muun vastaavan kansalliseen lainsäädäntöön ja kansallisiin määräyksiin perustuvan menettelyn alainen;

4.	lopullinen tuensaaja on tuomittu ammattinsa harjoittamiseen liittyvästä rikollisesta teosta jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen antamalla lainvoimaisella tuomiolla, mikä vaikuttaisi sen kykyyn harjoittaa liiketoimintaa;

5.	lopullinen tuensaaja on tuomittu lainvoimaisella tuomiolla petoksesta, lahjonnasta, rikollisjärjestöön osallistumisesta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja;

6.	lopullinen tuensaaja on syyllistynyt väärien tietojen antamiseen toimittaessaan tietoja, jotka vaaditaan lopullisen tuensaajan valintaprosessissa;

7.	lopullinen tuensaaja on merkitty poissulkemisia koskevaan keskustietokantaan, jonka komissio on perustanut ja jota se ylläpitää asetuksen (EY, Euratom) N:o 1302/2008 mukaisesti.

lopullisen tuensaajan liiketoiminta muodostuu yhdestä tai useammasta seuraavista:

a)	laiton taloudellinen toiminta (tuotanto, kauppa tai muu toiminta, joka on rahoituksen välittäjään tai lopulliseen tuensaajaan sovellettavien lakien tai asetusten mukaan laitonta, mukaan lukien mutta ei yksinomaan, jäljentämistarkoituksessa tapahtuva ihmisen kloonaaminen);

b)	tupakan, tislattujen alkoholijuomien ja niihin liittyvien tuotteiden tuotanto ja kauppa;

c)	kaikenlaisten aseiden ja ampumatarvikkeiden tuotannon rahoittaminen ja kauppa tai sotilaalliset operaatiot;

d)	pelikasinot ja vastaavat yritykset;

e)	rahapelit internetissä ja online-kasinoissa;

f)	pornografia ja prostituutio;

g)	ydinvoima;

h)	H2020-asetuksen 19 artiklassa tarkoitetut toiminnot;

sellaisiin sähköisiin tietojenkäsittelyohjelmiin ja -sovelluksiin liittyvät tutkimus- ja kehitystoimet ja tekniset sovellukset, joilla pyritään nimenomaisesti tukemaan jotain edellä a–h alakohdassa tarkoitettua toimintaa tai joiden avulla on tarkoitus laittomasti päästä sähköisiin tietoverkkoihin tai ladata sähköisiä tietoja;

9.	lopullisen tuensaajan liiketoiminta ei noudata rajoitettuja aloja koskevaa EIR:n politiikkaa;

10.	lopullinen tuensaaja on saanut uutta velkarahoitusta, joka rikkoo asianomaisessa vähämerkityksisestä tuesta annetussa asetuksessa säädettyjä tuen kasautumista koskevia sääntöjä;

11.	lopullinen tuensaaja on saanut tukea kolmansiin maihin tai muihin EU:n jäsenvaltioihin suuntautuvaan vientiin liittyvään toimintaan, tarkemmin sanoen tukea, joka liittyy suoraan vientimääriin, jakeluverkoston perustamiseen ja ylläpitoon tai muihin vientitoimintaan liittyviin juokseviin menoihin;

12.	lopullinen tuensaaja on saanut tukea, jonka ehtona on kotimaisten tuotteiden suosiminen tuontituotteiden kustannuksella.

3. EU:N RAHOITUSOSUUTEEN SOVELLETTAVAT TUKIKELPOISUUSPERUSTEET

3.1

COSME-rahoitusvälineille myönnettävään EU:n rahoitusosuuteen sovellettavat tukikelpoisuusperusteet [määräykset otetaan erillisiin rahoitussopimuksiin edellyttäen, että komissio ja EIR sopivat asiasta COSME-ohjelmaa koskevassa valtuutussopimuksessa]

3.2

H2020-rahoitusvälineille myönnettävään EU:n rahoitusosuuteen sovellettavat tukikelpoisuusperusteet [määräykset otetaan erillisiin rahoitussopimuksiin edellyttäen, että komissio ja EIR sopivat asiasta Horisontti 2020 -puiteohjelmaa koskevassa valtuutussopimuksessa]

(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320.

(2) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(3) EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1.

(4) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 33.

(5) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104.

(6) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 965.

(7) EUVL L 352, 24.12.2013, s. 1.

(8) EUVL L 352, 24.12.2013, s. 9.

(9) EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1.

(10) EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36.

(11) EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

(12) EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1.

(13) EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

(14) EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1.

(15) EUVL L 344, 20.12.2008, s. 12.

(16) ’Rajaamaton vakuus’ on termi, jota käytetään yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 39 artiklassa.

(17) Osastoon osallistumisen erityisedellytyksiä ovat muun muassa seuraavat:

a)	vähimmäisvipuvaikutus, jolla saavutetaan vaadittu vähimmäismäärä uutta velkarahoitusta, joka täyttää jäsenvaltion rahoitusosuutta koskevat tukikelpoisuusvaatimukset;

b)	uuden velkarahoituksen vaadittu vähimmäismäärä, jonka on noudatettava myös COSME-ohjelman ja/tai Horisontti 2020 -puiteohjelman tukikelpoisuusvaatimuksia;

c)	tukikelpoisuusperusteiden arviointi ja valvonta;

d)	seuraamukset siinä tapauksessa, että vähimmäisvipuvaikutuksen välitavoitteita ei ole saavutettu eikä valtiontuesta koituvaa etua siirretty;

e)	edun siirtämiseen liittyvät sitoumukset, mukaan lukien siirtämismekanismin arviointi ja raportointi EIR:lle;

f)	bruttoavustusekvivalentin laskeminen uudesta velkarahoituksesta muodostuvan salkun kullekin yksittäiselle lainalle ja raportointi EIR:lle;

g)	EU:n tuen näkyvyys lopullisten tuensaajien kanssa laadituissa sopimusasiakirjoissa ja markkinointimateriaalissa;

h)	Euroopan komissioon ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen liittyvät tarkastuksia ja seurantaa koskevat sitoumukset.

Edellä mainitut riskit ja vaatimukset aiheuttavat epäsuoria kustannuksia rahoituksen välittäjälle, joka ei saa korvausta transaktion hallinnoinnista (ei myöskään hallintopalkkioita eikä tulosperusteista palkkiota).

(18) Valtiontuen näkökulmasta ainoastaan jäsenvaltion rahoitusosuudella on merkitystä: Komission, EIP:n ja EIR:n omista varoista saadut rahoitusosuudet eivät ole valtiontukea.

(19) Vakuuden kattama lainan määrä = lainan nimellismäärä (vakuuden nimellismäärä) x vakuuden kattama osuus.

(20) Vastatakausten osalta.

(21) Ainoastaan jäsenvaltion arvopaperistettua salkkua varten EIR:lle osoittamalla rahoitusosuudella on merkitystä valtiontuen näkökulmasta. Komission, EIP:n ja EIR:n omista varoista saadut rahoitusosuudet eivät ole valtiontukea.

12.9.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/93

KOMISSION SUOSITUS,

annettu 10 päivänä syyskuuta 2014,

2- ja 3-monoklooripropaani-1,2-dioli (2- ja 3-MCPD), 2- ja 3-MCPD-rasvahappoestereiden ja glysidyylirasvahappoestereiden esiintymisen seurannasta elintarvikkeissa

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2014/661/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 292 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

3-monoklooripropaani-1,2-dioli (3-MCPD) on elintarvikkeiden jalostuksessa syntyvä vierasaine, joka on luokiteltu mahdollisesti ihmisille syöpää aiheuttavaksi aineeksi ja jonka siedettäväksi päiväsaanniksi (TDI) on vahvistettu 2 μg painokiloa kohti (1). Hydrolysoitua kasviproteiinia (HVP) ja soijakastiketta varten on komission asetuksella (EY) N:o 1881/2006 (2) vahvistettu enimmäismäärä 20 μg/kg nestemäiselle valmisteelle, joka sisältää 40 prosenttia kuiva-ainetta, mikä vastaa 50 μg/kg enimmäismäärää kuiva-aineessa.

(2)

2- ja 3-monoklooripropaani-1,2-diolin (MCPD) esterit ja glysidyyliesterit ovat merkittäviä elintarvikkeina tai elintarvikkeiden ainesosina käytettävien jalostettujen ruokaöljyjen vierasaineita. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen, jäljempänä ’EFSA’, elintarvikeketjun vierasaineita käsittelevä lautakunta (CONTAM) arvioi, että 100 prosenttia 3-MCPD:stä vapautuu estereistään ihmisen sisällä (3).

(3)

Glysidyylirasvahappoesterit (GE) ovat ruokaöljyn jalostusprosessin hajunpoistovaiheessa sivutuotteena syntyviä vierasaineita. Glysidyylirasvahappoestereiden toksikologista merkitystä ei ole vielä täysin selvitetty. Glysidoli itse on luokiteltu todennäköisesti syöpää ihmisissä aiheuttavaksi. Uusimmat tieteelliset tutkimukset osoittavat, että (lähes) kaikki glysidoli vapautuu rasvahappoestereistä ihmisen ruoansulatuskanavassa.

(4)	Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen julkaisi 20 päivänä syyskuuta 2013 tieteellisen raportin (4) 3-monoklooripropaani-1,2-diolin (3-MCPD) esiintymisestä elintarvikkeissa Euroopassa vuosina 2009–2011 sekä alustavista altistusarvioista.

(5)	Tarvitaan lisää tietoja MCPD-rasvahappoesterien ja glysidyylirasvahappoestereiden esiintymisestä, jotta altistumista voidaan arvioida tarkemmin.

(6)	Sen vuoksi on aiheellista suositella, että MCPD:n, MCPD-esterien ja glysidyyliesterien esiintymistä kasviöljyissä ja -rasvoissa, niistä johdetuissa elintarvikkeissa ja kasviöljyjä ja -rasvoja sisältävissä elintarvikkeissa seurataan,

ON ANTANUT TÄMÄN SUOSITUKSEN:

Jäsenvaltioiden olisi rehu- ja elintarvikealan toimijoiden aktiivisella myötävaikutuksella seurattava 2- ja 3-MCPD:n, 2- ja 3-MCPD-rasvahappoesterien ja glysidyylirasvahappoesterien esiintymistä elintarvikkeissa, ja erityisesti seuraavissa:

a)	kasviöljyt ja -rasvat ja niistä johdetut tuotteet kuten margariini ja sen kaltaiset tuotteet,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/39/EY (5) määritellyt erityisravinnoksi tarkoitetut elintarvikkeet, jotka on tarkoitettu imeväisille ja pikkulapsille, mukaan luettuina komission direktiivissä 2006/141/EY (6) määritellyt äidinmaidonkorvikkeet ja vieroitusvalmisteet ja imeväisille tarkoitetut komission direktiivissä 1999/21/EY (7) määritellyt ruokavaliovalmisteet erityisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin.

c)	konditoriatuotteet, leipä ja sämpylät,

d)	säilykeliha (savustettu) ja säilykekala (savustettu),

e)	peruna- tai viljapohjaiset välipalat, muut paistettuihin perunoihin pohjautuvat tuotteet,

f)	kasviöljyjä sisältävät elintarvikkeet ja kasviöljyillä valmistetut/tuotetut elintarvikkeet.

On tiedossa, että 2- ja 3-MCPD:n, 2- ja 3-MCPD-rasvahappoesterien ja glysidyylirasvahappoesterien analysoiminen b–f alakohdassa mainituissa elintarvikkeissa on erittäin vaikeaa, eikä saatavilla vielä ole laboratorioiden välisessä vertailussa validoituja määritysmenetelmiä. Siksi b–f kohdassa mainittujen elintarvikkeiden analysoinnissa olisi oltava erityisen tarkkana, jotta varmistetaan saatujen tietojen luotettavuus.

Sen vuoksi jäsenvaltiot, jotka aikovat analysoida 2- ja 3-MCPD:n, 2- ja 3-MCPD-rasvahappoesterien ja glysidyylirasvahappoesterien esiintymistä b–f kohdassa mainituissa elintarvikkeissa, voivat tarpeen vaatiessa ja soveltuvissa tapauksissa pyytää teknistä apua komission yhteiseen tutkimuskeskuksen kuuluvan Vertailumateriaalien ja mittausten tutkimuslaitoksen (IRMM) Standards for Food Bioscience -yksiköltä.

2.	Jäsenvaltioiden olisi noudatettava komission asetuksen (EY) N:o 333/2007 (8) liitteessä olevassa B osassa vahvistettuja näytteenottomenetelmiä sen varmistamiseksi, että näytteet ovat tutkittavan erän suhteen edustavia.

Estereihin sitoutuneen MCPD:n ja glysidolin määrittämiseksi on suositeltavaa käyttää American Oil Chemists' Societyn standardimenetelmiä. Nämä menetelmät ovat kaasukromatografi-massaspektrometrimenetelmiä (GC-MS), jotka on vahvistettu kasviöljyjä ja -rasvoja koskevassa laboratorioiden välisessä vertailussa ja saatavilla osoitteessa www.aocs.org.

Ruokaöljyjen rasvahappoestereihin sitoutuneen MCPD:n ja glysidolin määritysraja (LOQ) ei saisi olla suurempi kuin 100 μg/kg. Yli 10 prosenttia rasvaa sisältävien muiden elintarvikkeiden osalta määritysraja ei mielellään saisi olla korkeampi suhteutettuna elintarvikkeen rasvapitoisuuteen, eli 20 prosenttia rasvaa sisältävien elintarvikkeiden MCPD- ja glysidolirasvahappoestereiden analysoinnissa määritysraja ei saisi olla suurempi kuin 20 μg/kg kokonaispainon perusteella. Alle 10 prosenttia rasvaa sisältävien elintarvikkeiden osalta määritysraja ei saisi olla suurempi kuin 10 μg/kg kokonaispainon perusteella.

Laboratorioiden olisi käytettävä laadunvalvontamenettelyjä, jotta vältetään glysidyyliesterien muuntuminen MCPD-estereiksi ja päinvastoin analyysin aikana. Lisäksi mittaussuureen yksiselitteinen määritelmä ja erillinen raportointi ovat tarpeen 2- ja 3-MCPD-rasvahappoesterien analysoidussa matriisissa esiintyvän vapaan 2- ja 3-MCPD:n osalta, koska molemmat mitataan 3-MCPD:nä. Seuraavat mittaussuureet olisi ilmoitettava erikseen:

—

2-MCPD

—

3-MCPD

—	2-MCPD:n esterit

—	3-MCPD:n esterit

—	glysidyyliesterit.

Toistaiseksi ei ole näyttöä vapaan glysidolin esiintymisestä 1 kohdassa tarkoitetuissa elintarvikkeissa. Jos vapaata glysidolia kuitenkin analysoidaan, siitä on raportoitava erikseen.

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että analyysien tulokset toimitetaan säännöllisesti (kuuden kuukauden välein) EFSA:lle EFSA:n tietojen esitysmuodossa, joka on elintarvikkeiden ja rehujen osalta käytettävää näytteen standardikuvausta (SSD) koskevissa EFSA:n ohjeissa (9) esitettyjen vaatimusten ja EFSA:n erityisten raportointivaatimusten mukainen.

Saataville tullaan asettamaan yksinkertaistettu malli, jossa on vähemmän pakollisia täytettäviä kenttiä, jotta varmistetaan, että mahdollisimman paljon hyödyllisiä saatavissa olevia seurantatietoja toimitetaan.

6.	Tämän suosituksen yhdenmukaisen soveltamisen ja tulosten vertailtavuuden varmistamiseksi tullaan laatimaan ohjeet.

Tehty Brysselissä 10 päivänä syyskuuta 2014.

Komission puolesta

Tonio BORG

Komission jäsen

(1) Elintarvikealan tiedekomitean vuonna 1994 3-monoklooripropaani-1,2-diolista (3-MCPD) antaman lausunnon ajantasaistava lausunto (annettu 30 päivänä toukokuuta 2001). http://ec.europa.eu/food/fs/sc/scf/out91_en.pdf

(2) Komission asetus (EY) N:o 1881/2006, annettu 19 päivänä joulukuuta 2006, tiettyjen elintarvikkeissa olevien vierasaineiden enimmäismäärien vahvistamisesta (EUVL L 364, 20.12.2006, s. 5).

(3) Elintarvikeketjun vierasaineita käsittelevän lautakunnan (CONTAM) Euroopan komission pyynnöstä antama lausunto 3-MCPD:n estereistä: http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/doc/1048.pdf.

(4) European Food Safety Authority, 2013 Analysis of occurrence of 3-monochloropropane-1,2-diol (3-MCPD) in food in Europe in the years 2009–2011 and preliminary exposure assessment. EFSA Journal 2013;11(9):3381, 45 pp. doi:10.2903/j.efsa.2013.3381 Saatavilla verkossa osoitteessa: www.efsa.europa.eu/efsajournal

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/39/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, erityisravinnoksi tarkoitetuista elintarvikkeista (EUVL L 124, 20.5.2009, s. 21).

(6) Komission direktiivi 2006/141/EY, annettu 22 päivänä joulukuuta 2006, äidinmaidonkorvikkeista ja vieroitusvalmisteista ja direktiivin 1999/21/EY muuttamisesta (EUVL L 401, 30.12.2006, s. 1).

(7) Komission direktiivi 1999/21/EY, annettu 25 päivänä maaliskuuta 1999, ruokavaliovalmisteista erityisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin(EYVL L 91, 7.4.1999, s. 29).

(8) Komission asetus (EY) N:o 333/2007, annettu 28 päivänä maaliskuuta 2007, näytteenotto- ja määritysmenetelmistä elintarvikkeiden lyijy-, kadmium-, elohopea-, epäorgaanisen tinan, 3-MCPD:n ja polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen pitoisuuksien virallista tarkastusta varten (EUVL L 88, 29.3.2007, s. 29).

(9) http://www.efsa.europa.eu/en/datex/datexsubmitdata.htm

12.9.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/96

KOMISSION SUOSITUS,

annettu 10 päivänä syyskuuta 2014,

hyvistä käytännöistä oopiumalkaloidien esiintymisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi unikonsiemenissä ja unikonsiemeniä sisältävissä tuotteissa

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2014/662/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 292 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Unikonsiemeniä saadaan oopiumunikosta (Papaver somniferum L.). Niitä käytetään leivonnaisissa, koristeina ruoka-annosten päällä, kakkujen täytteissä ja jälkiruoissa sekä ruokaöljyn tuottamiseen. Oopiumunikko on kasvi, joka sisältää huumausaineina käytettäviä alkaloideja, kuten morfiinia ja kodeiinia. Unikonsiemenet eivät sisällä ollenkaan tai sisältävät vain hyvin vähän oopiumalkaloideja, mutta siemenet voivat saastua joko siten, että ne joutuvat kosketuksiin alkaloidien kanssa hyönteisten tekemän vahingon seurauksena tai ulkoisen saastumisen seurauksena sadonkorjuun aikana, kun varresta (kodan seinämä mukaan luettuna) irtoavat pölyhiukkaset kiinnittyvät siemeniin.

(2)	Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) elintarvikeketjun vierasaineita käsittelevä lautakunta (CONTAM) on antanut tieteellisen lausunnon (1) kansanterveydelle oopiumalkaloidien esiintymisestä ihmisravinnoksi tarkoitetuissa unikonsiemenissä aiheutuvista riskeistä.

(3)	Arvioiden mukaan ravinnon kautta tapahtuva altistuminen morfiinille voi EU:ssa ylittää akuutin altistumisen viiteannoksen unikonsiemeniä sisältävien elintarvikkeiden osalta joidenkin kuluttajien, erityisesti lasten, tapauksessa jo yksittäisannoksen seurauksena.

(4)	Sen vuoksi on asianmukaista soveltaa hyviä käytäntöjä oopiumalkaloidien esiintymisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi unikonsiemenissä ja unikonsiemeniä sisältävissä tuotteissa,

ON ANTANUT TÄMÄN SUOSITUKSEN:

On suositeltavaa, että jäsenvaltiot ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin, joilla varmistetaan, että kaikki unikonsiementen tuotantoon ja käsittelyyn osallistuvat toimijat täytäntöönpanevat oopiumalkaloidien esiintymisen ehkäisemistä ja vähentämistä unikonsiemenissä ja unikonsiemeniä sisältävissä tuotteissa koskevat hyvät käytännöt tämän suosituksen liitteen mukaisesti.

Tehty Brysselissä 10 päivänä syyskuuta 2014.

Komission puolesta

Tonio BORG

Komission jäsen

(1) Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) elintarvikeketjun vierasaineita käsittelevä lautakunta; ”Scientific Opinion on the risks for public health related to the presence of opium alkaloids in poppy seeds”. EFSA Journal 2011; 9(11):2405. [150 s.] doi:10.2903/j.efsa.2011.2405. Saatavilla verkossa osoitteessa www.efsa.europa.eu/efsajournal

LIITE

I Hyvät maatalouskäytännöt oopiumalkaloidien esiintymisen ehkäisemiseksi viljelyn, sadonkorjuun ja varastoinnin aikana

Morfiiniesiintymät ja muut alkaloidiyhdistelmien esiintymät johtuvat pääasiassa ulkoisesta saastumisesta kasvien riittämättömän suojauksen ja epäasianmukaisten sadonkorjuu- ja puhdistusmenetelmien vuoksi. Muita alkaloidien aiheuttamaan unikonsiementen ja unikonsiemeniä sisältävien tuotteiden saastumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. kyseessä oleva unikkolajike ja kasvuolosuhteisiin vaikuttavat stressitekijät, kuten kuivuus ja sienet. Lisäksi hyönteisillä on merkittävä rooli unikonsiementen saastumisessa.

Unikkolajikkeen valinta

Unikkolajikkeet voidaan jakaa kahteen ryhmään:

a)	unikkolajikkeet, joita viljellään ainoastaan elintarvikekäyttöön tarkoitettujen unikonsiemenien tuotantoa varten. Nämä lajikkeet sisältävät vain vähän oopiumalkaloideja.

b)	unikkolajikkeet, joita viljellään farmaseuttiseen käyttöön mutta joiden siemeniä (sivutuote) käytetään elintarvikkeissa. Unikon kotaan ja varteen verrattuna unikonsiemenet sisältävät suhteellisen vähän oopiumalkaloideja.

Riittävä tuholaisten ja tautien torjunta

Kaikkia tässä osassa mainittuja tuholaisia tai tauteja ei esiinny kaikilla tuotantoalueilla EU:ssa. Sen vuoksi joidenkin tuholaisten ja tautien torjuntatoimenpiteet koskevat ainoastaan niitä alueita, joilla mainittuja tuholaisia ja tauteja esiintyy.

Unikoissa esiintyy pääasiassa kahta seuraavaa tautia: Peronospora arboresces (lehtihome) ja Pleospora papaveracea. Näiden sienten rihmastot tunkeutuvat kotaan, mikä johtaa huonolaatuiseen satoon ja siihen, että siemenet kypsyvät ennenaikaisesti ja niiden väri vaihtelee tummasta mustaan. Taudit heikentävät myös unikon aistinvaraisia ominaisuuksia eli sen makua ja väriä, eikä poikkeavan värisiä homeisia siemeniä pystytä kokonaan erottamaan muista siemenistä puhdistuslinjalla.

Myös unikon elintarvikelaatu huononee merkittävästi unikkotautien myötä, jotka häiritsevät unikon kasvua myöhemmissä kehitysvaiheissa. Useimmiten kyseessä ovat Neoglycianus macula-alba -kärsäkkäät ja Dasineura papaveris -äkämäsääsket. Neoglycianus macula-alba -kärsäkkäät munivat munia kehittymättömien vihreiden kotien sisään. Unikon kodan sisässä kuoriutuneet toukat löytävät kodan sisältä ravintoa (kehittymässä olevia unikonsiemeniä), ja ne myös likaavat kodan sisäpuolelta, vahingoittavat unikonsiemeniä ja lopulta poistuvat kodasta siihen nakertamiensa reikien kautta. Dasineura papaveris -äkämäsääsket käyttävät näitä aukkoja muniensa laskemiseen. Täysin kehittynyt kota voi sisältää jopa 50 oranssia toukkaa, jotka aiheuttavat sen, että lopulta kota tuhoutuu kokonaan. Siemenet ovat mustia, alikehittyneitä ja syömäkelvottomia.

Vielä tärkeämpää on se, että sienirihmastojen ja kärsäkkäiden kotaan tunkeutumisen seurauksena ”unikon kyyneleet” ja vapautunut maitomainen maitiaisneste saastuttavat siemenet. Nämä ongelmat koskevat kaikkea unikon tuotantoa.

Sen vuoksi näiden tautien ja tuholaisten, mikäli sellaisia esiintyy, asianmukainen torjunta on suositeltavaa.

Kasvien lakoamisesta aiheutuvien huonojen sadonkorjuuolosuhteiden ehkäiseminen

Lakoaminen voidaan suureksi osaksi estää pitämällä istutusvälit sopivina.

Elintarvikekäyttöön tarkoitetun unikon osalta pituuskasvun aikana voidaan käyttää kasvunsäätelyaineita varren pituuskasvun hillitsemiseksi. Kasvunsäätelyaineita ei yleensä käytetä farmaseuttiseen käyttöön viljeltävän unikon tuotannossa, koska ne aiheuttavat muutoksia alkaloidin biosynteesireitissä. Kasvunsäätelyaineiden ansiosta varresta tulee lyhyempi ja varren alaosasta vahvempi. Lyhyet ja vankat kasvit ovat vähemmän alttiita lakoamiselle erityisesti sinä aikana, kun vihreät kodat kypsyvät.

Lakoamisen seurauksena kodat kypsyvät epätasaisesti ja alkaloidit pääsevät saastuttamaan siemenet korjuuvaiheessa. Laonneet kasvit alkavat yleensä haarautua uudelleen. Näiden uusien haarojen kodat kypsyvät myöhemmin. Korjuuta ajatellen kypsymisprosessia pitäisi säännellä sen takia, että kypsymättömät kodat sisältävät maitiaisnestettä. Korjuun yhteydessä kodat rikkoutuvat ja maitiaisnestettä pääsee tihkumaan maitotiehyistä, mistä seuraa oopiumalkaloidien aiheuttama välitön unikonsiementen pinnan saastuminen alkaloidien kuivuessa siementen pinnalle. Lisäksi ruosteenväriset kypsymättömien kotien siemenet heikentävät unikon laatua, ulkomuotoa ja erityisesti sen aistinvaraisia ominaisuuksia.

Kuivausainetta voidaan käyttää kasvinsuojeluaineiden sallimista ja niiden käyttöedellytyksiä koskevien kansallisten sääntöjen mukaisesti sen varmistamiseksi, että kaikki kodat olisivat kehittyneet sadonkorjuuseen mennessä.

Korjuu

Elintarvikekäyttöön tarkoitetun unikon korjuun aikana ilmankosteus saa olla korkeintaan 10 prosenttia. Siementen kosteus korjuun aikana on yleensä kuudesta kymmeneen prosenttia. Jos unikonsiemeniä ei ilmastollisten olosuhteiden vuoksi voida korjata edellä mainituissa olosuhteissa, unikko pitäisi korjata varsineen ja ilmakuivata välittömästi korkeintaan 40 °C:n lämpötilassa. Näissä olosuhteissa pienikin viivästys aiheuttaa kohonneen riskin, millä voi olla haitallinen vaikutus ihmisravinnoksi tarkoitettujen siementen laatuun sekä aistinvaraisten ominaisuuksien että fyysisten, kemiallisten ja mikrobiologisten ominaisuuksien kannalta.

Farmaseuttiseen käyttöön tarkoitetun unikon korjuun aikana myös suurempi ilmankosteus voidaan sallia, mutta siemenet on kuivattava ja ennen kaikkea jäähdytettävä välittömästi korjuun jälkeen. Kuivauksen ja jäähdytyksen jälkeen siemenet sisältävät kahdeksasta yhdeksään prosenttiin kosteutta.

Elintarvikekäyttöön tarkoitettu unikko korjataan leikkuupuimureilla, jotka on säädetty pienten siementen korjuuseen sopiviksi. Unikonkorjuuta varten koneiston osiin on tehtävä erityisiä säätöjä, koska unikonsiemen on erittäin altis mekaanisille vaurioille. Elintarvikekäyttöön tarkoitetun unikon siemenistä 45–50 prosenttia on öljyä. Jos unikonsiemen vahingoittuu, siemenen pinnasta tulee öljyinen, mikä edistää rikkoutuneista kodista peräisin olevan pölyn tarttumista niihin. Siemeniin tarttunut pöly lisää oopiumalkaloidien pitoisuutta unikonsiemenissä. Lisäksi unikkoöljyn säilyvyys on alhainen, ja se hapettuu hyvin nopeasti. Vahingoittuneet siemenet huonontavat näin ollen merkittävästi elintarvikekäyttöön tarkoitetun unikon aistinvaraisia ominaisuuksia ja sen säilyvyyttä, ja ne aiheuttavat myös saastumista ja kohonneita oopiumalkaloidipitoisuuksia.

Farmaseuttiseen käyttöön tarkoitetun unikon korjuussa on olennaista kerätä ainoastaan kota ja osa varresta. Sen vuoksi korjuussa on käytettävä rehusilppuria, jossa on mukautettu tähkänleikkuukone, joka kerää vain kasvin yläosan. Rehusilppuri kerää vain kasvin tarpeelliset osat, mikä pienentää saastumisriskiä.

Sadonkorjuun jälkeinen käsittely

Unikonsiemenet eivät sisällä ollenkaan tai sisältävät vain hyvin vähän oopiumalkaloideja. Unikonsiementen oopiumalkaloidipitoisuudella tarkoitetaan varresta (kodan seinämä mukaan luettuna) irronneita pieniä pölyhiukkasia. Sen vuoksi sadonkorjuun jälkeinen puhdistaminen tai käsittely on erittäin tärkeää riippumatta siitä, onko pölyhiukkasten oopiumalkaloidipitoisuus alhainen vai korkea.

Ennen elintarvikekäyttöön ottamista siemenet on korjuun jälkeen puhdistettava, pölyhiukkaset poistettava puhaltimella ja mahdolliset muut epäpuhtaudet hävitettävä siten, että lopullinen puhtausaste on yli 99,8 prosenttia.

Varastointi

Jos unikonsiemenet joudutaan varastoimaan ennen loppukäsittelyä, unikko tulisi kerätä varsineen ja kerätty aines tulisi kuivattaa asianmukaisesti ritilöillä ilmastoiduissa tiloissa, jotta kosteuspitoisuus olisi korkeintaan kahdeksasta kymmeneen prosenttia.

Pitkäaikaisen varastoinnin ollessa kyseessä ilmastoinnissa tulisi käyttää ”käsittelemätöntä ilmaa” eli ilmaa, jota ei ole esilämmitetty.Tällä tavalla käsitellyt unikonsiemenet voidaan varastoida vaivatta 12 kuukauden ajaksi ilman, että laatu kärsii merkittävästi.

Puhdistuksen jälkeen unikonsiemenet tulisi varastoida ilmastoituihin säiliöihin, ”big-bag”-säkkeihin tai elintarvikkeiden pakkaamiseen irtotavarana hyväksyttyihin säkkeihin, jotka eivät ole suorassa kosketuksessa varastointitilan lattian kanssa.

Merkinnät

Jos oopiumalkaloidipitoisuuden vähentämiseen tähtäävä jatkokäsittely on tarpeen unikonsiementen käyttämiseksi ihmisravintona tai ainesosana elintarvikkeessa, siemenissä on oltava asianmukaiset merkinnät, joista käy ilmi, että unikonsiemenille on tehtävä fyysinen käsittely oopiumalkaloidipitoisuuden vähentämiseksi ennen kuin niitä voidaan käyttää ihmisravintona tai ainesosana elintarvikkeessa.

II Hyvät käytännöt oopiumalkaloidien esiintymisen ehkäisemiseksi käsittelyn aikana

Unikonsiementen oopiumalkaloidipitoisuutta voidaan pienentää useilla esikäsittelymenetelmillä tai elintarvikkeiden jalostusmenetelmillä. On osoitettu, että elintarvikkeiden jalostuksen seurauksena alkaloidipitoisuus voi vähentyä jopa noin 90 prosentilla tai, jos hyödynnetään sekä esi- että lämpökäsittelyä, lähes kokonaan.

Seuraavat menetelmät ovat tehokkaimpia: peseminen ja liotus, vähintään 135 celsiusasteen, mutta kuitenkin mieluiten yli 200 celsiusasteen, lämpötilassa tehtävä lämpökäsittely, alhaisemmassa lämpötilassa (esim. 100 °C) tehtävä lämpökäsittely yhdistettynä kosteutukseen tai pesuun ja jauhamiseen sekä useiden eri käsittelyjen yhdistelmät.

Elintarvikkeissa käytetyille unikonsiemenille tehdään useita käsittelyjä ennen kuin ne laitetaan tarjolle.

Leivissä ja sämpylöissä käytetään usein kokonaisia käsittelemättömiä unikonsiemeniä pääasiassa koristeina, jolloin ainoa unikonsiementen läpikäymä käsittely on paistaminen.

Muissa elintarvikkeissa käytetyt unikonsiemenet yleensä jauhetaan ennen niiden käyttöä koristeina ruoka-annosten päällä tai leivonnaisissa. Unikonsiemeniä käytetään myös unikonsiementäytteissä, joihin tulee jauhettuja unikonsiemeniä, sokeria, nestettä (vettä tai maitoa) sekä mahdollisesti muita ainesosia ja mausteita. Unikonsiementäyte käy yleensä läpi lämpökäsittelyn ennen kuin sitä käytetään ruoanvalmistuksessa. Tietyissä ruokakulttuureissa unikonsiemenet ovat tärkeä osa ateriaa, ja niitä lisätään ruokiin raakoina, joko kokonaisina tai jauhettuina, ilman minkäänlaista lämpökäsittelyä.

Näin ollen elintarvikkeissa käytettävät unikonsiemenet käyvät usein läpi erilaisia käsittelyvaiheita, kuten jauhatuksen, nesteeseen sekoittamisen, lämpökäsittelyn tai jopa useita lämpökäsittelyn vaiheita. Vaikka yksittäinen käsittelyvaihe ei vähennä merkittävästi unikonsiementen alkaloidipitoisuutta, esikäsittelyn (esim. unikonsiementäytteen käsittely) ja sitä seuraavan lämpökäsittelyn (esim. paistaminen) yhdistelmä voi vähentää sen lähes huomaamattomiin. Teknisellä tasolla toteutetun kuivauksen ja pesun yhdistelmää käyttämällä myös erittäin paljon morfiinia sisältäneiden raakojen unikonsiementen erien (pitoisuus alun perin 50–220 mg morfiinia/kilo) morfiinipitoisuutta onnistuttiin pienentämään alle neljään milligrammaan morfiinia/kilo ilman, että siementen laatu tai aistinvaraiset ominaisuudet kärsivät.

Suositellut unikonsiementen ja unikonsiemeniä sisältävien tuotteiden alkaloidipitoisuuden vähentämiseen tähtäävät esikäsittely- ja käsittelymenetelmät on lueteltu jäljempänä esitetyssä taulukossa.

On kuitenkin huomattava, että

—	lämpökäsittely ennen lopullista elintarvikkeiden jalostusvaihetta ei ole suositeltavaa, koska se voi johtaa rasvojen tuhoutumiseen, härskiintymiseen ja unikonsiemenelle tyypillisen maun katoamiseen,

—	jos unikonsiementen alkaloidipitoisuuden vähentämiseen tarvitaan vedellä pesua tai vedessä liottamista, se on toteutettava pian korjuun jälkeen. On kuitenkin otettava huomioon, että tämä voi huonontaa unikonsiementen laatua ja/tai säilyvyyttä.

Taulukko

Suositellut unikonsiementen ja unikonsiemeniä sisältävien tuotteiden alkaloidipitoisuuden vähentämiseen tähtäävät esikäsittely- ja käsittelymenetelmät

Esikäsittely- ja käsittelymenetelmät	Muut olosuhteet	Vaikutus	Määrällinen vaikutus
Vedellä pesu tai vedessä liottaminen	Aika (5 min) Pidempi aika (30 s — 2 min — 30 min) ja veden lämpötila:	Alkaloidipitoisuuden väheneminen	46 % ↓
	15 °C 60 °C 100 °C		60–75 % ↓ 80–95 % ↓ 80–100 % ↓
	Yksi pesukerta, lievästi happamat olosuhteet		40 % ↓
Lämpötila/lämpökäsittely	Leipien paistaminen 135 °C 220 °C 200 °C + jauhatus	Alkaloidipitoisuuden väheneminen	~10–50 % ↓ ~30 % ↓ ~80–90 % ↓ ~90 % ↓
Jauhatus	Happi (suuri vaikutuspinta) Korkeampi pH	Morfiinipitoisuuden nopea aleneminen, pseudomorfiinin muodostus, tuotteen aromin parantuminen	~25–34 % ↓
Valo		Vähäinen vaikutus pitoisuuden alenemiseen
Esikäsittelymenetelmien yhdistelmät	Huuhtelu, 100 °C, 1 min + paahtaminen, 200 °C, 20 min	Alkaloidipitoisuuden väheneminen	98–100 % ↓
	Huuhtelu, 100 °C, 1 min + kuivaus 90 °C, 120 min		99 % ↓
	Kosteuskäsittely höyryllä, 100 °C, 10 min + kuivaus (90 °C, 120 min)		50–75 % ↓
	Kosteuskäsittely, 100 °C, 10 min + jauhatus + kuivaus (90 °C, 120 min)		90–98 % ↓
Esikäsittely + paistaminen	Jauhatus + paistaminen	Alkaloidipitoisuuden merkittävä väheneminen, joka on seurausta kosteus- ja lämpöesikäsittelyn ja sitä seuraavan kuumailmakäsittelyn yhdistelmästä	80–95 % ↓
	Höyryesikäsittelyn, jauhatuksen ja paistamisen yhdistelmä		90–95 % ↓
	Pesuesikäsittelyn, jauhatuksen ja paistamisen yhdistelmä		100 % ↓

12.9.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 271/101

Oikaisu neuvoston päätökseen, annettu 26 päivänä toukokuuta 2014, Sveitsin valaliiton osallistumista Euroopan unionin yhdennettyyn rajavalvonnan avustusoperaatioon Libyassa (EUBAM Libya) koskevan Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisen osallistumissopimuksen allekirjoittamisesta ja tekemisestä

( Euroopan unionin virallinen lehti L 205, 12. heinäkuuta 2014 )

Sivulla 2, nimessä:

on:

”NEUVOSTON PÄÄTÖS,

annettu 26 päivänä toukokuuta 2014,

Sveitsin valaliiton osallistumista Euroopan unionin yhdennettyyn rajavalvonnan avustusoperaatioon Libyassa (EUBAM Libya) koskevan Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisen osallistumissopimuksen allekirjoittamisesta ja tekemisestä

(2014/451/EU)”

pitää olla:

”NEUVOSTON PÄÄTÖS 2014/451/YUTP,

annettu 26 päivänä toukokuuta 2014,

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 271

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	57. vuosikerta 12. syyskuu 2014

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		ASETUKSET
	*	Neuvoston asetus (EU) N:o 959/2014, annettu 8 päivänä syyskuuta 2014, Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 muuttamisesta	1
	*	Neuvoston asetus (EU) N:o 960/2014, annettu 8 päivänä syyskuuta 2014, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun asetuksen (EU) N:o 833/2014 muuttamisesta	3
	*	Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 961/2014, annettu 8 päivänä syyskuuta 2014, Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 269/2014 täytäntöönpanosta	8
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 962/2014, annettu 29 päivänä elokuuta 2014, nimityksen kirjaamisesta suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin (Pescabivona (SMM))	14
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 963/2014, annettu 29 päivänä elokuuta 2014, nimityksen kirjaamisesta suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin (Zázrivské vojky (SMM))	15
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 964/2014, annettu 11 päivänä syyskuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 soveltamissäännöistä rahoitusvälineitä koskevien vakioehtojen ja -edellytysten osalta	16
		Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 965/2014, annettu 11 päivänä syyskuuta 2014, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	45
		PÄÄTÖKSET
	*	Neuvoston päätös 2014/658/YUTP, annettu 8 päivänä syyskuuta 2014, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun päätöksen 2014/145/YUTP muuttamisesta	47
	*	Neuvoston päätös 2014/659/YUTP, annettu 8 päivänä syyskuuta 2014, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun päätöksen 2014/512/YUTP muuttamisesta	54
		2014/660/EU
	*	Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 11 päivänä syyskuuta 2014, rahoitussopimuksen mallista, joka koskee Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston rahoitusosuuksia pienille ja keskisuurille yrityksille tarkoitetuissa rajaamattomiin vakuuksiin ja arvopaperistamiseen perustuvissa yhteisissä rahoitusvälineissä	58
		SUOSITUKSET
		2014/661/EU
	*	Komission suositus, annettu 10 päivänä syyskuuta 2014, 2- ja 3-monoklooripropaani-1,2-dioli (2- ja 3-MCPD), 2- ja 3-MCPD-rasvahappoestereiden ja glysidyylirasvahappoestereiden esiintymisen seurannasta elintarvikkeissa ( 1 )	93
		2014/662/EU
	*	Komission suositus, annettu 10 päivänä syyskuuta 2014, hyvistä käytännöistä oopiumalkaloidien esiintymisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi unikonsiemenissä ja unikonsiemeniä sisältävissä tuotteissa ( 1 )	96

		Oikaisuja
	*	Oikaisu neuvoston päätökseen, annettu 26 päivänä toukokuuta 2014, Sveitsin valaliiton osallistumista Euroopan unionin yhdennettyyn rajavalvonnan avustusoperaatioon Libyassa (EUBAM Libya) koskevan Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisen osallistumissopimuksen allekirjoittamisesta ja tekemisestä ( EUVL L 205, 12.7.2014 )	101