ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 261

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

57. vuosikerta
30. elokuu 2014


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET

 

 

2014/494/EU

 

*

Neuvoston päätös, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2014, Euroopan unionin, Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Georgian välisen assosiaatiosopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta ja sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta

1

 

 

Euroopan unionin, Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Georgian välinen assosiaatiosopimus

4

 

 

2014/495/Euratom

 

*

Neuvoston päätös, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2014, hyväksynnän antamisesta sille, että Euroopan komissio tekee Euroopan unionin, Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Georgian välisen assosiaatiosopimuksen Euroopan atomienergiayhteisön puolesta

744

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET

30.8.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 261/1


NEUVOSTON PÄÄTÖS,

annettu 16 päivänä kesäkuuta 2014,

Euroopan unionin, Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Georgian välisen assosiaatiosopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta ja sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta

(2014/494/EU)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 37 artiklan ja 31 artiklan 1 kohdan yhdessä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan 5 kohdan ja 218 artiklan 8 kohdan toisen alakohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 217 artiklan yhdessä 218 artiklan 5 kohdan ja 218 artiklan 8 kohdan toisen alakohdan kanssa, sekä 218 artiklan 7 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto valtuutti 10 päivänä toukokuuta 2010 komission aloittamaan Georgian kanssa neuvottelut kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen (1) korvaavan unionin ja Georgian välisen uuden sopimuksen tekemisestä.

(2)

Ottaen huomioon osapuolten läheiset historialliset siteet ja vähitellen tiivistyvät yhteydet sekä niiden halun lujittaa ja laajentaa suhteitaan kunnianhimoisesti ja innovatiivisesti, Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Georgian välistä assosiaatiosopimusta, jäljempänä ’sopimus’, koskevat neuvottelut saatettiin menestyksekkäästi päätökseen parafoimalla sopimus 29 päivänä marraskuuta 2013.

(3)

Sopimus olisi allekirjoitettava unionin puolesta ja sopimuksen osia olisi sovellettava ennen sen voimaan tuloa väliaikaisesti sen 431 artiklan mukaisesti, kunnes sopimuksen tekemistä varten tarvittavat menettelyt on saatettu päätökseen.

(4)

Sopimuksen osien väliaikainen soveltaminen ei vaikuta perussopimusten mukaiseen unionin ja sen jäsenvaltioiden väliseen toimivallan jakoon.

(5)

Neuvosto voi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan 7 kohdan nojalla antaa komissiolle valtuudet hyväksyä sopimukseen tehtäviä muutoksia, jotka assosiaatiokomitea hyväksyy sopimuksen 408 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa kauppaan liittyviä kysymyksiä käsittelevässä erityiskokoonpanossaan maantieteellisten merkintöjen alakomitean sopimuksen 179 artiklan nojalla tekemän ehdotuksen johdosta.

(6)

On aiheellista vahvistaa asiaankuuluvat menettelyt, joilla suojataan tämän sopimuksen mukaisesti suojattavia maantieteellisiä merkintöjä.

(7)

Sopimusta ei saisi tulkita siten, että sillä myönnettäisiin oikeuksia tai asetettaisiin velvoitteita, joihin voidaan suoraan vedota unionin tai jäsenvaltioiden tuomioistuimissa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1.   Annetaan lupa allekirjoittaa unionin puolesta Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Georgian välinen assosiaatiosopimus sillä varauksella, että mainitun sopimuksen tekeminen saatetaan päätökseen.

2.   Sopimuksen teksti on liitetty tähän päätökseen.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja valtuutetaan nimeämään yksi tai useampi henkilö, jolla on oikeus allekirjoittaa sopimus unionin puolesta.

3 artikla

1.   Ennen sopimuksen voimaantuloa unionin ja Georgian välillä sovelletaan väliaikaisesti sopimuksen seuraavia osia sen 431 artiklan mukaisesti ja edellyttäen, että siinä tarkoitetut ilmoitukset on annettu, mutta vain siltä osin kuin ne kattavat unionin toimivaltaan kuuluvia kysymyksiä, mukaan lukien ne, jotka kuuluvat unionin toimivaltaan määritellä ja toteuttaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa:

a)

I osasto;

b)

II osasto: 3 ja 4 artikla sekä 7–9 artikla;

c)

III osasto: 13 ja 16 artikla;

d)

IV osasto (lukuun ottamatta 151 artiklaa siltä osin kuin se koskee teollis- ja tekijänoikeuksien rikosoikeudellista täytäntöönpanoa ja lukuun ottamatta 223 ja 224 artiklaa siltä osin kuin niitä sovelletaan hallinnollisiin menettelyihin sekä uudelleentarkasteluun ja muutoksenhakuun jäsenvaltion tasolla);

e)

V osasto: 285 ja 291 artikla;

f)

VI osasto: 1 luku (lukuun ottamatta 293 artiklan a alakohtaa, 293 artiklan e alakohtaa, 294 artiklan 2 kohdan a ja b alakohtaa), 2 luku (lukuun ottamatta 298 artiklan k alakohtaa), 3 luku (lukuun ottamatta 302 artiklan 1 kohtaa), 7 ja 10 luku (lukuun ottamatta 333 artiklan i alakohtaa), 11 luku (lukuun ottamatta 338 artiklan b alakohtaa ja 339 artiklaa), 13, 20 ja 23 luku sekä 312, 319, 327, 354 ja 357 artikla;

g)

VII osasto;

h)

VIII osasto: lukuun ottamatta 423 artiklan 1 kohtaa, siltä osin kuin kyseisen osaston määräykset rajoittuvat siihen mikä on tarpeen tämän sopimuksen väliaikaisen soveltamisen varmistamiseksi tässä kohdassa määritellyllä tavalla;

i)

liitteet II–XXXI ja XXXIV sekä pöytäkirjat I–IV.

2.   Neuvoston pääsihteeristö julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä päivän, josta alkaen sopimusta sovelletaan väliaikaisesti.

4 artikla

Sopimuksen 179 artiklan soveltamiseksi komissio hyväksyy unionin puolesta sopimuksen muutokset, jotka johtuvat maantieteellisten merkintöjen alakomitean päätöksistä. Jos asianomaiset osapuolet eivät maantieteellistä merkintää koskevien vastaväitteiden esittämisen jälkeen pääse keskenään sopimukseen, komissio vahvistaa asiaa koskevan kannan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (2) 57 artiklan 2 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

5 artikla

1.   Sopimuksen IV osaston 9 luvun 3 alajakson ”Maantieteelliset merkinnät” mukaisesti suojattua nimeä saavat käyttää kaikki sitä vastaavan eritelmän mukaisia maataloustuotteita, elintarvikkeita, viinejä, maustettuja viinejä tai väkeviä alkoholijuomia kaupan pitävät toimijat.

2.   Jäsenvaltiot ja unionin toimielimet toteuttavat sopimuksen 175 artiklan mukaisesti sopimuksen 170–174 artiklassa määrätyn suojan, myös asianomaisen osapuolen pyynnöstä.

6 artikla

Sopimusta ei saa tulkita siten, että sillä myönnettäisiin oikeuksia tai asetettaisiin velvoitteita, joihin voidaan suoraan vedota unionin ja jäsenvaltioiden tuomioistuimissa.

7 artikla

Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Luxemburgissa 16 päivänä kesäkuuta 2014.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

G. KARASMANIS


(1)  Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Georgian välinen kumppanuus- ja yhteistyösopimus (EYVL L 205, 4.8.1999, s. 1).

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1151/2012, annettu 21 päivänä marraskuuta 2012, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä (EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1).


30.8.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 261/4


EUROOPAN UNIONIN,

Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Georgian välinen assosiaatiosopimus

JOHDANTO-OSA

BELGIAN KUNINGASKUNTA,

BULGARIAN TASAVALTA,

TŠEKIN TASAVALTA,

TANSKAN KUNINGASKUNTA,

SAKSAN LIITTOTASAVALTA,

VIRON TASAVALTA,

IRLANTI,

HELLEENIEN TASAVALTA,

ESPANJAN KUNINGASKUNTA,

RANSKAN TASAVALTA,

KROATIAN TASAVALTA,

ITALIAN TASAVALTA,

KYPROKSEN TASAVALTA,

LATVIAN TASAVALTA,

LIETTUAN TASAVALTA,

LUXEMBURGIN SUURHERTTUAKUNTA,

UNKARI,

MALTAN TASAVALTA,

ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNTA,

ITÄVALLAN TASAVALTA,

PUOLAN TASAVALTA,

PORTUGALIN TASAVALTA,

ROMANIA,

SLOVENIAN TASAVALTA,

SLOVAKIAN TASAVALTA,

SUOMEN TASAVALTA,

RUOTSIN KUNINGASKUNTA,

ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA,

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen sopimuspuolet; jäljempänä ’jäsenvaltiot’,

EUROOPAN UNIONI, jäljempänä ’unioni‘ tai ”EU”, ja

EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖ, jäljempänä ’Euratom’,

sekä

GEORGIA,

jäljempänä yhdessä ’osapuolet’, jotka

OTTAVAT HUOMIOON osapuolten vahvat siteet ja yhteiset arvot, jotka ovat aiemmin perustuneet Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Georgian kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen ja joita kehitetään Euroopan naapuruuspolitiikan erityisen ulottuvuuden muodostavan itäisen kumppanuuden puitteissa, sekä tunnustavat osapuolten yhteisen halun kehittää, lujittaa ja laajentaa suhteitaan edelleen kunnianhimoisesti ja innovatiivisesti;

TUNNUSTAVAT Georgian Eurooppaan suuntautuvat pyrkimykset ja Eurooppa-myönteiset valinnat;

TUNNUSTAVAT, että EU:n perustana olevat yhteiset arvot – demokratia, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen sekä oikeusvaltioperiaate – ovat keskeisiä myös tähän sopimukseen perustuvassa poliittisessa assosiaatiossa ja taloudellisessa yhdentymisessä;

TUNNUSTAVAT, että Georgia on itäeurooppalaisena valtiona sitoutunut noudattamaan ja edistämään näitä arvoja;

TUNNUSTAVAT Georgian historialliset yhteydet ja yhteiset arvot jäsenvaltioiden kanssa;

OTTAVAT HUOMIOON, että tämä sopimus ei rajoita EU:n ja Georgian suhteiden tulevaa, asteittain etenevää kehitystä, vaan jättää sen avoimeksi;

OVAT SITOUTUNEET lujittamaan entisestään perusvapauksien, ihmisoikeuksien, mukaan lukien vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeudet, demokratian, oikeusvaltion ja hyvän hallintotavan periaatteiden kunnioitusta osapuolten yhteisten arvojen pohjalta;

YMMÄRTÄVÄT, että sisäiset uudistukset demokratian ja markkinatalouden lujittamiseksi helpottavat Georgian osallistumista EU:n politiikkoihin ja ohjelmiin sekä sen erillisvirastojen toimintaan. Tämä prosessi ja konfliktien ratkaiseminen kestävällä tavalla tukevat toisiaan ja edistävät konfliktin jakamien yhteisöjen keskinäisen luottamuksen rakentamista;

HALUAVAT edistää Georgian poliittista, sosioekonomista ja institutionaalista kehitystä laajalla yhteistyöllä monilla yhteisen edun mukaisilla aloilla, joita ovat esimerkiksi kansalaisyhteiskunnan kehittäminen, hyvä hallintotapa (myös verotuksen alalla), kaupan yhdentäminen ja taloudellisen yhteistyön lujittaminen, instituutioiden kehittäminen, julkishallinto ja sen uudistaminen sekä korruption torjuminen, köyhyyden vähentäminen ja tämän sopimuksen täytäntöönpanemiseksi välttämätön yhteistyö vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alalla, ja panevat merkille EU:n valmiuden tukea näihin liittyviä uudistuksia Georgiassa;

OVAT SITOUTUNEET kaikkiin Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) ja erityisesti vuonna 1975 pidetyn Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen Helsingin päätösasiakirjan, Madridissa, Istanbulissa ja Wienissä vuosina 1991 ja 1992 pidettyjen kokousten päätösasiakirjojen, uutta Eurooppaa koskevan vuoden 1990 Pariisin peruskirjan, Yhdistyneiden kansakuntien vuonna 1948 antaman ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi vuonna 1950 tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen periaatteisiin ja määräyksiin;

PALAUTTAVAT MIELIIN halunsa edistää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta sekä sitoutuvat tehokkaaseen monenvälisyyteen ja riitojen rauhanomaiseen ratkaisemiseen, erityisesti tekemällä tämän päämäärän saavuttamiseksi yhteistyötä Yhdistyneissä kansakunnissa (YK) ja ETYJ:ssä;

OVAT SITOUTUNEET kansainvälisiin velvoitteisiin, jotka koskevat joukkotuhoaseiden ja niiden kantolaitteiden leviämisen torjumista ja yhteistyötä aseidenriisunnan alalla;

TUNNUSTAVAT lisäarvon, jota osapuolten aktiivinen osallistuminen erilaisiin alueellisen yhteistyön muotoihin tuottaa;

HALUAVAT edelleen kehittää säännöllistä poliittista vuoropuhelua molempia osapuolia kiinnostavista kahdenvälisistä ja kansainvälisistä asioista, mukaan lukien alueelliset näkökohdat, ottaen huomioon Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP), mukaan lukien yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (YTPP);

KUNNIOITTAVAT TÄYSIN itsenäisyyden, täysivaltaisuuden, alueellisen koskemattomuuden ja kansainvälisesti tunnustettujen rajojen loukkaamattomuuden periaatteita, Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjaa, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen Helsingin päätösasiakirjaa ja asiaa koskevia YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmia;

TUNNUSTAVAT merkityksen, joka on Georgian sitoutumisella sovintoon, ja sen pyrkimykset palauttaa alueellinen koskemattomuutensa ja saada kokonaan ja tosiasiallisesti hallintaansa Georgiaan kuuluvat alueet Abhasia sekä Tshinvalin alue / Etelä-Ossetia tavoitteena rauhanomainen ja kestävä ratkaisu konfliktiin kansainvälisen oikeuden periaatteiden pohjalta, sekä merkityksen, joka on EU:n sitoutumisella konfliktin rauhanomaisen ja kestävän ratkaisun tukemiseen;

TUNNUSTAVAT tässä yhteydessä, että on tärkeää jatkaa 12 päivänä elokuuta 2008 tehdyn kuusikohtaisen sopimuksen ja sen jatkotoimenpiteiden täytäntöönpanoa, ja että tärkeitä ovat myös tarkoituksenmukainen kansainvälinen läsnäolo rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi paikalla, toisiaan tukevien tunnustamattomuus- ja lähentymispolitiikkojen jatkaminen, Geneven kansainvälisten neuvottelujen tukeminen sekä kaikkien kotimaansa sisällä siirtymään joutuneiden henkilöiden ja pakolaisten turvallinen ja ihmisarvoinen paluu kansainvälisen oikeuden periaatteiden mukaisesti;

OVAT SITOUTUNEET tarjoamaan Georgian läheisemmästä poliittisesta assosiaatiosta ja taloudellisesta yhdentymisestä EU:n kanssa koituvia etuja kaikille Georgian kansalaisille, mukaan lukien konfliktin jakamat yhteisöt;

OVAT SITOUTUNEET torjumaan järjestäytynyttä rikollisuutta ja laitonta kauppaa sekä lujittamaan entisestään yhteistyötä terrorismin torjumiseksi;

OVAT SITOUTUNEET syventämään liikkuvuutta, muuttoliikettä, turvapaikka-asioita ja rajavalvontaa koskevaa vuoropuheluaan ja yhteistyötään ottaen myös huomioon EU:n ja Georgian liikkuvuuskumppanuuden ja noudattaen kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon laillinen maahanmuutto, mukaan lukien kiertomuutto, sekä yhteistyöhön laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan torjumiseksi sekä takaisinottosopimuksen panemiseksi täytäntöön tehokkaasti;

TUNNUSTAVAT viisumivapaan matkustusjärjestelmän käyttöönoton merkityksen Georgian kansalaisille aikanaan edellyttäen, että hallitun ja turvallisen liikkuvuuden ehdot täyttyvät, mukaan lukien viisumien myöntämisen helpottamista ja takaisinottoa koskevien sopimusten tosiasiallinen täytäntöönpano;

OVAT SITOUTUNEET vapaan markkinatalouden periaatteisiin ja EU:n valmiuteen tukea Georgian talousuudistuksia, myös Euroopan naapuruuspolitiikan ja itäisen kumppanuuden puitteissa;

OVAT SITOUTUNEET toteuttamaan taloudellisen yhdentymisen etenkin pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen avulla erottamattomana osana tätä sopimusta, mukaan lukien sääntelyn lähentäminen, ja noudattaen osapuolille Maailman kauppajärjestön (WTO) jäsenyydestä johtuvia oikeuksia ja velvollisuuksia;

USKOVAT, että tämä sopimus luo uudenlaisen ilmapiirin keskinäisille taloussuhteille ja ennen kaikkea kaupan ja investointien kehitykselle ja edistää kilpailua, jotka kaikki ovat olennaisen tärkeitä tekijöitä talouden rakenneuudistuksen ja nykyaikaistamisen kannalta;

OVAT SITOUTUNEET kunnioittamaan kestävän kehityksen periaatteita, suojelemaan ympäristöä ja hillitsemään ilmastonmuutosta, kehittämään jatkuvasti ympäristöhallintaa ja täyttämään ympäristöön liittyvät tarpeet, mukaan lukien rajatylittävä yhteistyö ja monenvälisten kansainvälisten sopimusten täytäntöönpano;

OVAT SITOUTUNEET parantamaan energian toimitusvarmuutta, mukaan lukien eteläisen käytävän kehittäminen, muun muassa edistämällä asiaan liittyvien hankkeiden kehittämistä Georgiassa, helpottamalla asiaan liittyvän infrastruktuurin kehittämistä (myös kauttakuljetukseen Georgian kautta), lisäämällä markkinoiden yhdentymistä ja lainsäädännön asteittaista lähentämistä EU:n säännöstön keskeisiin elementteihin ja edistämällä energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä;

TUNNUSTAVAT tarpeen tehostaa yhteistyötä energia-alalla sekä osapuolten sitoutumisen energiaperuskirjan täytäntöönpanoon;

HALUAVAT parantaa kansanterveyden ja ihmisten terveyden suojelun tasoa olennaisena osana kestävää kehitystä ja talouskasvua;

OVAT SITOUTUNEET tukemaan ihmisten välisiä yhteyksiä muun muassa tieteen ja tekniikan, liike-elämän, nuorisotyön, koulutuksen ja kulttuurin alojen yhteistyöllä ja vaihtotoiminnalla;

OVAT SITOUTUNEET edistämään rajatylittävää ja alueiden välistä yhteistyötä molemmin puolin ja hyvien naapurisuhteiden hengessä;

TUNNUSTAVAT Georgian sitoutumisen lainsäädäntönsä asteittaiseen lähentämiseen asiaankuuluvilla aloilla EU:n lainsäädännön kanssa tämän sopimuksen mukaisesti ja lainsäädännön tehokkaaseen täytäntöönpanoon;

TUNNUSTAVAT Georgian sitoutumisen kehittämään hallintoaan ja institutionaalisia rakenteitaan tämän sopimuksen täytäntöönpanon edellyttämässä laajuudessa;

OTTAVAT HUOMIOON, että EU haluaa tukea uudistusten toteuttamista ja hyödyntää tätä varten kaikkia käytettävissä olevia yhteistyön sekä teknisen, rahoituksellisen ja taloudellisen avun välineitä;

VAHVISTAVAT, että tämän sopimuksen määräykset, jotka kuuluvat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan V osaston soveltamisalaan, sitovat Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia erillisinä osapuolina eivätkä osana unionia, ellei unioni yhdessä Yhdistyneen kuningaskunnan ja/tai Irlannin kanssa ole ilmoittanut Georgialle, että määräykset sitovat Yhdistynyttä kuningaskuntaa tai Irlantia osana unionia Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyn pöytäkirjan N:o 21 mukaisesti. Jos määräykset eivät enää sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja/tai Irlantia osana unionia pöytäkirjassa olevan 4 a artiklan mukaisesti, unionin on yhdessä Yhdistyneen kuningaskunnan ja/tai Irlannin kanssa välittömästi ilmoitettava Georgialle niiden asemaa koskevasta muutoksesta, jonka jälkeen tämän sopimuksen määräykset sitovat niitä erillisinä osapuolina. Sama koskee myös Tanskaa mainittuihin sopimuksiin liitetyn, Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan N:o 22 mukaisesti,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

Tavoitteet

1.   Perustetaan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Georgian välinen assosiaatio.

2.   Tämän assosiaation tavoitteena on:

a)

edistää yhteisiin arvoihin ja läheisiin yhteyksiin perustuvia poliittista assosiaatiota ja taloudellista yhdentymistä osapuolten välillä muun muassa lisäämällä Georgian osallistumista EU:n politiikkoihin ja ohjelmiin sekä sen erillisvirastojen toimintaan;

b)

luoda vahvemmat puitteet poliittisen vuoropuhelun tehostamiselle kaikilla molempia osapuolia kiinnostavilla aloilla, mikä mahdollistaa läheisten poliittisten suhteiden kehittämisen osapuolten välillä;

c)

edistää demokratian lujittamista ja poliittista, taloudellista ja institutionaalista vakautta Georgiassa;

d)

edistää, säilyttää ja lujittaa rauhaa ja vakautta alueellisella ja kansainvälisellä tasolla Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan ja vuonna 1975 pidetyn Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen Helsingin päätösasiakirjan periaatteiden mukaisesti muun muassa pyrkimällä yhdessä poistamaan jännitteiden aiheita, tehostamaan rajaturvallisuutta ja edistämään rajatylittävää yhteistyötä ja hyviä naapurisuhteita;

e)

edistää yhteistyötä, jolla pyritään konfliktien rauhanomaiseen ratkaisemiseen;

f)

tehostaa yhteistyötä oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioiden alalla tavoitteena vahvistaa oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista;

g)

tukea Georgian pyrkimyksiä kehittää taloudellisia mahdollisuuksiaan kansainvälisellä yhteistyöllä muun muassa siten, että se lähentää lainsäädäntöään EU:n lainsäädäntöön,

h)

yhdentää Georgian talous asteittain EU:n sisämarkkinoihin tässä sopimuksessa määrätyllä tavalla etenkin perustamalla pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppa-alue, joka tarjoaa laajamittaisen pääsyn markkinoille lainsäädäntöjen pitkäjänteisen ja laaja-alaisen lähentämisen perusteella ja noudattaen Georgian WTO-jäsenyydestä johtuvia oikeuksia ja velvollisuuksia;

i)

luoda edellytykset yhä tiiviimmälle yhteistyölle muilla molempia osapuolia kiinnostavilla aloilla.

I   OSASTO

YLEISET PERIAATTEET

2 artikla

Yleiset periaatteet

1.   Osapuolten sisä- ja ulkopolitiikan perustan ja olennaisen osan tätä sopimusta muodostavat vuonna 1948 annetussa ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa Yhdistyneiden kansakuntien julistuksessa ilmaistujen ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi vuonna 1950 tehdyssä yleissopimuksessa, vuonna 1975 pidetyn Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen Helsingin päätösasiakirjassa sekä uutta Eurooppaa koskevassa vuoden 1990 Pariisin peruskirjassa määriteltyjen demokratian periaatteiden, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioitus. Myös joukkotuhoaseiden, niihin liittyvien materiaalien ja niiden kantolaitteiden leviämisen estäminen ovat tämän sopimuksen olennaisia osia.

2.   Osapuolet toistavat sitoutumisensa vapaan markkinatalouden, kestävän kehityksen ja tehokkaan monenvälisyyden periaatteisiin.

3.   Osapuolet vahvistavat kunnioittavansa oikeusvaltion ja hyvän hallintotavan periaatteita sekä kansainvälisiä velvollisuuksiaan, erityisesti velvollisuuksiaan YK:n, Euroopan neuvoston ja ETYJ:n jäseninä. Ne sopivat erityisesti edistävänsä täysivaltaisuuden ja alueellisen koskemattomuuden, rajojen loukkaamattomuuden ja itsenäisyyden periaatteita.

4.   Osapuolet sitoutuvat oikeusvaltioperiaatteeseen, hyvään hallintotapaan, korruption torjuntaan, rajatylittävän järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin eri muotojen torjuntaan, kestävän kehityksen edistämiseen, tehokkaaseen monenvälisyyteen sekä joukkotuhoaseiden ja niiden kantolaitteiden leviämisen torjumiseen. Tämä sitoumus on keskeinen tekijä osapuolten suhteiden ja yhteistyön kehittämisen kannalta ja lisää siten alueellista rauhaa ja vakautta.

II   OSASTO

POLIITTINEN VUOROPUHELU JA POLIITTISET UUDISTUKSET, YHTEISTYÖ ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN ALALLA

3 artikla

Poliittisen vuoropuhelun tavoitteet

1.   Poliittista vuoropuhelua molempia osapuolia kiinnostavista aloista, mukaan lukien ulko- ja turvallisuusasiat sekä kansalliset uudistukset, kehitetään edelleen ja tehostetaan osapuolten välillä. Tämä lisää poliittisen yhteistyön tehokkuutta ja edistää lähentymistä ulko- ja turvallisuusasioissa, mikä lujittaa suhteita kunnianhimoisella ja innovatiivisella tavalla.

2.   Poliittisen vuoropuhelun tavoitteena on:

a)

syventää poliittista assosiaatiota ja lisätä poliittista ja turvallisuuspoliittista lähentymistä ja tehokkuutta;

b)

edistää alueellisen koskemattomuuden, kansainvälisesti tunnustettujen rajojen loukkaamattomuuden, täysivaltaisuuden ja itsenäisyyden periaatteita, sellaisina kuin ne määritellään Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjassa ja vuonna 1975 pidetyn Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen Helsingin päätösasiakirjassa;

c)

edistää konfliktien rauhanomaista ratkaisemista;

d)

edistää kansainvälistä vakautta ja turvallisuutta tehokkaan monenvälisyyden pohjalta;

e)

lujittaa osapuolten välistä yhteistyötä ja vuoropuhelua kansainvälisestä turvallisuudesta ja kriisinhallinnasta, etenkin jotta voidaan käsitellä maailmanlaajuisia ja alueellisia haasteita ja keskeisiä uhkia;

f)

lujittaa yhteistyötä joukkotuhoaseiden ja niiden kantolaitteiden leviämisen torjumiseksi mukaan lukien joukkotuhoaseohjelmissa aiemmin työskennelleiden tiedemiesten uudelleenkouluttaminen muihin työtehtäviin;

g)

edistää tulossuuntautunutta käytännön yhteistyötä osapuolten välillä rauhan, turvallisuuden ja vakauden saavuttamiseksi Euroopan mantereella;

h)

lujittaa demokratian periaatteiden, oikeusvaltioperiaatteen ja hyvän hallinnon, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista, mukaan lukien lehdistönvapaus ja kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien oikeudet, sekä edistää kansallisten poliittisten uudistusten lujittamista;

i)

kehittää vuoropuhelua ja syventää osapuolten yhteistyötä turvallisuuden ja puolustuksen alalla;

j)

toimia alueellisen yhteistyön eri muotojen edistämiseksi nykyisestään;

k)

tarjota kaikille Georgian kansalaisille sen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä kaikki EU:n ja Georgian läheisemmän poliittisen assosiaation edut, mukaan lukien turvallisuuspoliittisen lähentymisen lisääminen.

4 artikla

Kansalliset uudistukset

Osapuolet tekevät yhteistyötä demokraattisten instituutioiden ja oikeusvaltion vakauden ja tehokkuuden kehittämiseksi, lujittamiseksi ja lisäämiseksi; ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioituksen varmistamiseksi; oikeuslaitos- ja lainsäädäntöuudistuksen jatkamiseksi, jotta oikeuslaitoksen riippumattomuus voidaan taata lujittamalla sen hallinnollisia valmiuksia ja takaamalla lainvalvontaelinten puolueettomuus ja tehokkuus; julkishallinnon uudistuksen jatkamiseksi ja vastuuvelvollisen, tehokkaan, toimivan, avoimen ja ammattitaitoisen virkamieskunnan kehittämiseksi; sekä korruption tehokkaan torjunnan jatkamiseksi etenkin korruption torjuntaa koskevan kansainvälisen yhteistyön tehostamiseksi ja asiaa koskevien kansainvälisten oikeudellisten asiakirjojen, kuten vuonna 2003 tehdyn korruption vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen, panemiseksi tosiasiallisesti täytäntöön.

5 artikla

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

1.   Osapuolet tehostavat vuoropuheluaan ja yhteistyötään ja edistävät asteittaista lähentymistä ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla, yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka mukaan lukien, ja käsittelevät erityisesti konfliktien estämiseen ja rauhanomaiseen ratkaisemiseen sekä kriisinhallintaan, alueelliseen vakauteen, aseidenriisuntaan, asesulkuun, asevalvontaan ja aseviennin valvontaan liittyviä kysymyksiä. Yhteistyö perustuu yhteisiin arvoihin ja yhteisiin etuihin, ja sen tarkoituksena on lisätä politiikkojen lähentämistä ja tehokkuutta hyödyntäen kahdenvälisiä, kansainvälisiä ja alueellisia foorumeja.

2.   Osapuolet vahvistavat sitoumuksensa noudattaa alueellisen koskemattomuuden, kansainvälisesti tunnustettujen rajojen loukkaamattomuuden, täysivaltaisuuden ja itsenäisyyden periaatteita, sellaisina kuin ne määritellään Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjassa ja vuonna 1975 pidetyn Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen Helsingin päätösasiakirjassa, ja edistää näitä periaatteita kahdenvälisissä ja monenvälisissä suhteissa. Osapuolet korostavat myös tukevansa täysin periaatetta, jonka mukaan ulkomaisten asevoimien sijoittaminen alueelle edellyttää isäntämaan suostumusta. Ne ovat yksimielisiä siitä, että ulkomaisten asevoimien sijoittamisen niiden alueelle on tapahduttava isäntävaltion nimenomaisella suostumuksella kansainvälisen oikeuden mukaisesti.

6 artikla

Vakavat kansainvälistä yhteisöä koskettavat rikokset

1.   Osapuolet vahvistavat, että vakavimmat kansainvälistä yhteisöä koskettavat rikokset eivät saa jäädä rankaisematta ja jotta ne eivät jäisi rankaisematta, on toteutettava toimenpiteitä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla, myös Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa.

2.   Osapuolet katsovat, että Kansainvälisen rikostuomioistuimen perustaminen ja tehokas toiminta edistävät merkittävällä tavalla kansainvälistä rauhaa ja oikeutta. Osapuolet vahvistavat sitoumuksensa jatkaa yhteistyötä Kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa panemalla täytäntöön Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön ja siihen liittyvät välineet huolehtien asianmukaisesti sen riippumattomuudesta.

7 artikla

Konfliktien estäminen ja kriisinhallinta

Osapuolet tehostavat käytännön yhteistyötä konfliktien estämisen ja kriisinhallinnan alalla, erityisesti tarjotakseen Georgialle mahdollisuuden osallistua EU:n johdolla toteutettaviin siviili- ja sotilaskriisinhallintaoperaatioihin sekä tähän liittyviin harjoituksiin ja koulutukseen tapauskohtaisesti ja EU:n mahdollisesta kutsusta.

8 artikla

Alueellinen vakaus

1.   Osapuolet tehostavat yhteisiä pyrkimyksiään edistää alueen vakautta, turvallisuutta ja demokratiakehitystä sekä toimia alueellisen yhteistyön eri muotojen edistämiseksi entisestään, ja ne toimivat erityisesti alueen ratkaisemattomien konfliktien ratkaisemiseksi rauhanomaisella tavalla.

2.   Näissä toimissa noudatetaan kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseen tähtääviä yhteisiä periaatteita, sellaisina kuin ne on vahvistettu Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjassa, vuonna 1975 pidetyn Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen Helsingin päätösasiakirjassa ja muissa asiaa koskevissa monenvälisissä asiakirjoissa. Osapuolet hyödyntävät myös täysimääräisesti itäisen kumppanuuden monenvälistä kehystä, joka tarjoaa mahdollisuuden yhteistyöhön ja avoimeen ja vapaaseen vuoropuheluun lujittaen kumppanimaiden keskinäisiä yhteyksiä.

9 artikla

Konfliktien ratkaiseminen rauhanomaisesti

1.   Osapuolet vahvistavat sitoumuksensa konfliktien ratkaisemiseen rauhanomaisesti kunnioittaen täysin Georgian täysivaltaisuutta ja alueellista koskemattomuutta sen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä sekä konfliktin jälkeisten jälleenrakennus- ja sovittelutoimien helpottamiseen yhdessä. Siihen saakka, kunnes konfliktiin löydetään kestävä ratkaisu, ja rajoittamatta konfliktiin liittyvien asioiden käsittelyyn käytettävissä olevia toimintamalleja, konfliktin rauhanomainen ratkaiseminen on yksi keskeisistä aiheista osapuolten välisessä poliittisessa vuoropuhelussa sekä vuoropuhelussa muiden asiaan liittyvien kansainvälisten toimijoiden kanssa.

2.   Osapuolet tunnustavat, että Georgian sitoutuminen sovintoon ja sen pyrkimykset alueellisen koskemattomuutensa palauttamiseen pyrkien rauhanomaiseen ja kestävään konfliktin ratkaisuun, 12 päivänä elokuuta 2008 tehdyn kuusikohtaisen sopimuksen ja sen jatkotoimenpiteiden täysimääräisen täytäntöönpanon jatkaminen, toisiaan tukevien tunnustamattomuus- ja lähentymispolitiikkojen jatkaminen, Geneven kansainvälisten neuvottelujen sekä kaikkien kotimaansa sisällä siirtymään joutuneiden henkilöiden ja pakolaisten turvallisen ja ihmisarvoisen tavanomaisiin kotipaikkoihinsa paluun tukeminen kansainvälisen oikeuden periaatteiden mukaisesti sekä tarkoituksenmukainen kansainvälinen, tarpeen mukaan myös EU:n, läsnäolo ovat tärkeitä.

3.   Osapuolet koordinoivat, myös muiden asiaan liittyvien kansainvälisten organisaatioiden kanssa, toimiaan, joilla edistetään konfliktin, mukaan lukien humanitaaristen kysymysten, rauhanomaista ratkaisemista Georgiassa.

4.   Kaikissa näissä toimissa noudatetaan kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseen tähtääviä yhteisiä periaatteita, sellaisina kuin ne on vahvistettu Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjassa, vuonna 1975 pidetyn Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen Helsingin päätösasiakirjassa ja muissa asiaa koskevissa monenvälisissä asiakirjoissa.

10 artikla

Joukkotuhoaseet

1.   Osapuolet katsovat, että joukkotuhoaseiden ja niiden kantolaitteiden leviäminen niin valtiollisille kuin valtioista riippumattomille toimijoille on yksi vakavimmista kansainvälisen vakauden ja turvallisuuden uhkatekijöistä. Tästä syystä osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä ja osallistuvansa joukkotuhoaseiden ja niiden kantolaitteiden leviämisen estämiseen panemalla kansallisella tasolla täytäntöön kansainvälisistä aseidenriisunta- ja asesulkusopimuksista johtuvat velvoitteensa ja noudattamalla niitä sekä muita asiaa koskevia kansainvälisiä velvoitteita täysimääräisesti. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että tämä määräys on olennainen osa sopimusta.

2.   Lisäksi osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä ja osallistuvansa joukkotuhoaseiden ja niiden kantolaitteiden leviämisen estämiseen:

a)

toteuttamalla toimia kaikkien muiden asiaan liittyvien kansainvälisten sopimusten allekirjoittamiseksi, ratifioimiseksi tai niihin liittymiseksi tapauksesta riippuen ja niiden panemiseksi kaikilta osin täytäntöön; sekä

b)

luomalla tehokkaan kansallisen vientivalvontajärjestelmän, jolla valvotaan joukkotuhoaseisiin liittyvien tavaroiden vientiä ja kauttakulkua, mukaan luettuna kaksikäyttöteknologian loppukäytön valvonta, ja johon sisältyy tehokkaat seuraamukset vientivalvonnan laiminlyömisestä.

3.   Osapuolet sopivat käsittelevänsä näitä asioita poliittisessa vuoropuhelussaan.

11 artikla

Pienaseet ja kevyet aseet sekä tavanomaisten aseiden vientivalvonta

1.   Osapuolet tunnustavat, että pienaseiden ja kevyiden aseiden ja niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laiton tuotanto, siirto ja liikkuminen sekä niiden liiallinen keskittyminen, huono hallinnointi, riittämättömästi turvatut varastot ja valvomaton leviäminen ovat edelleenkin vakava uhka rauhalle ja kansainväliselle turvallisuudelle.

2.   Osapuolet sopivat noudattavansa kansainvälisistä sopimuksista ja YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmista johtuvia velvoitteitaan pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laittoman kaupan torjumiseksi sekä muiden alan kansainvälisiin välineisiin, kuten pienaseiden ja kevyiden aseiden laittoman kaupan kaikkien osa-alueiden ehkäisemistä, torjumista ja poistamista koskevaan Yhdistyneiden kansakuntien toimintaohjelmaan perustuvia sitoumuksiaan ja panevansa ne täysimääräisesti täytäntöön.

3.   Osapuolet sitoutuvat tekemään yhteistyötä ja huolehtimaan toimiensa koordinoinnista, täydentävyydestä ja yhteisvaikutuksesta pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laittoman kaupan torjumiseksi sekä liiallisten varastojen hävittämiseksi maailmanlaajuisella, alueellisella ja osa-alueellisella sekä kansallisella tasolla.

4.   Lisäksi osapuolet sopivat jatkavansa yhteistyötä tavanomaisten aseiden vientivalvonnan alalla sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien yhteisten sääntöjen määrittämisestä 8 päivänä joulukuuta 2008 vahvistetun neuvoston yhteisen kannan 2008/944/YUTP hengessä.

5.   Osapuolet sopivat käsittelevänsä näitä asioita poliittisessa vuoropuhelussaan.

12 artikla

Terrorismin torjunta

1.   Osapuolet vahvistavat terrorismin torjumisen ja ehkäisemisen tärkeyden ja sopivat tekevänsä yhteistyötä kahdenvälisellä, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla ehkäistäkseen ja torjuakseen kaikenlaista terrorismia kaikissa sen ilmenemismuodoissa.

2.   Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että terrorismin torjunnassa on kunnioitettava täysimääräisesti oikeusvaltioperiaatetta ja noudatettava täysimääräisesti kansainvälistä oikeutta, mukaan lukien kansainvälistä ihmisoikeuslainsäädäntöä, kansainvälistä pakolaislainsäädäntöä ja kansainvälistä humanitaarista lainsäädäntöä, Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteita ja kaikkia asianmukaisia terrorismin torjuntaan liittyviä kansainvälisiä asiakirjoja.

3.   Osapuolet korostavat kaikkien terrorismin torjuntaan liittyvien YK:n yleissopimusten ja pöytäkirjojen yleismaailmallisen ratifioinnin ja täysimääräisen täytäntöönpanon merkitystä. Osapuolet sopivat jatkavansa kansainvälistä terrorismia koskevan kattavan yleissopimuksen laatimista koskevan vuoropuhelun edistämistä sekä yhteistyötä Yhdistyneiden kansakuntien maailmanlaajuisen terrorisminvastaisen strategian sekä YK:n turvallisuusneuvoston asiaa koskevien päätöslauselmien ja Euroopan neuvoston yleissopimusten täytäntöönpanemiseksi. Osapuolet sopivat myös tekevänsä yhteistyötä edistääkseen kansainvälistä yhteisymmärrystä terrorismin ehkäisemisestä ja torjumisesta.

III   OSASTO

VAPAUS, TURVALLISUUS JA OIKEUS

13 artikla

Oikeusvaltioperiaate ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen

1.   Yhteistyössään vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alalla osapuolet pyrkivät erityisesti edistämään oikeusvaltioperiaatetta, johon kuuluvat oikeuslaitoksen riippumattomuus, oikeussuojan toteutuminen ja oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.

2.   Osapuolet tekevät täysimääräistä yhteistyötä, jotta lainvalvonnan ja oikeudenkäytön alan instituutiot toimisivat tehokkaasti.

3.   Kaiken vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alalla tehtävän yhteistyön lähtökohtana on ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen.

14 artikla

Henkilötietojen suoja

Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä varmistaakseen henkilötietojen korkeatasoisen suojan tämän sopimuksen liitteessä I mainittujen EU:n, Euroopan neuvoston ja kansainvälisten oikeudellisten välineiden ja normien mukaisesti.

15 artikla

Yhteistyö maahanmuutto- ja turvapaikka-asioiden ja rajaturvallisuuden alalla

1.   Osapuolet vahvistavat, että ne pitävät alueidensa välisten muuttovirtojen yhteistä hallintaa tärkeänä, ja käyvät kattavaa vuoropuhelua kaikista muuttoliikettä koskevista kysymyksistä, joihin kuuluvat muun muassa laillinen maahanmuutto, kansainvälinen suojelu sekä laittoman maahanmuuton, ihmisten salakuljetuksen ja ihmiskaupan torjunta.

2.   Yhteistyö perustuu osapuolten keskinäisin neuvotteluin tehtävään tarvearviointiin, ja sitä tehdään asiaan liittyvän, voimassa olevan osapuolten lainsäädännön mukaisesti. Keskeisiä yhteistyöaloja ovat erityisesti

a)

muuttoliikkeen taustalla olevat syyt ja sen seuraukset;

b)

kansainvälistä suojelua koskevien kansallisten lainsäädäntöjen ja käytäntöjen kehittäminen ja täytäntöönpano pakolaisten oikeusasemasta vuonna 1951 tehdyn Geneven yleissopimuksen ja vuonna 1967 tehdyn pakolaisten oikeusasemaa koskevan pöytäkirjan sekä muiden asiaan liittyvien kansainvälisten asiakirjojen, kuten vuonna 1950 tehty yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi, määräysten noudattamiseksi ja palauttamiskieltoa koskevan periaatteen noudattamisen varmistamiseksi;

c)

maahanpääsyä koskevat säännöt ja maahantuloluvan saaneiden henkilöiden oikeudet ja asema, maassa laillisesti asuvien ulkomaalaisten oikeudenmukainen kohtelu ja heidän kotouttamisensa, yleissivistävä ja ammatillinen koulutus sekä rasismin ja muukalaisvihan vastaiset toimenpiteet;

d)

tuloksellisen ja ennaltaehkäisevän toimintapolitiikan lujittaminen laitonta maahanmuuttoa, maahanmuuttajien salakuljetusta ja ihmiskauppaa vastaan kiinnittäen huomiota myös siihen, millä tavoin salakuljettajien ja ihmiskauppaa harjoittavien verkostoja voidaan torjua ja ihmiskaupan uhreja suojella;

e)

4 päivänä joulukuuta 2008 allekirjoitetun Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston (Frontex) ja Georgian sisäasianministeriön välistä operatiivista yhteistyötä koskevan työjärjestelyn täytäntöönpano;

f)

asiakirjojen turvallisuuden ja rajaturvallisuuden aloilla organisointi, koulutus, parhaat käytännöt ja muut operatiiviset toimenpiteet.

3.   Yhteistyöllä voidaan myös helpottaa kehitystä hyödyttävää kiertomuuttoa.

16 artikla

Henkilöiden liikkuvuus ja takaisinotto

1.   Osapuolet varmistavat, että seuraavat sopimukset pannaan täysimääräisesti täytäntöön:

a)

Euroopan unionin ja Georgian välinen sopimus luvattomasti maassa oleskelevien henkilöiden takaisinottamisesta, joka tuli voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2011; ja

b)

Euroopan unionin ja Georgian välinen sopimus viisumien myöntämisen helpottamisesta, joka tuli voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2011.

2.   Osapuolet jatkavat pyrkimyksiä kansalaisten liikkuvuuden tukemiseksi ja toteuttavat asteittain toimenpiteitä edetäkseen kohti yhteistä tavoitetta, joka on viisumivapauden saavuttaminen sopivassa vaiheessa, kun viisumipakon poistamista koskevassa kaksivaiheisessa toimintasuunnitelmassa määritellyt edellytykset hallitulle ja turvalliselle liikkuvuudelle täyttyvät.

17 artikla

Järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjunta

1.   Osapuolet tekevät yhteistyötä seuraavien, etenkin kansainvälisten, rikollisten ja laittomien toimien torjumiseksi ja estämiseksi, riippumatta siitä, liittyvätkö ne järjestäytyneeseen rikollisuuteen:

a)

ihmisten ja laittomien huumausaineiden salakuljetus ja kauppa sekä pienaseiden salakuljetus ja laiton kauppa;

b)

tavaroiden salakuljetus ja laiton kauppa;

c)

laiton toiminta talous- ja rahoitusalalla, kuten väärentäminen, veropetokset ja julkisiin hankintoihin liittyvät petokset;

d)

kavallukset kansainvälisten avunantajien rahoittamissa hankkeissa;

e)

yksityisen ja julkisen sektorin aktiivinen ja passiivinen korruptio;

f)

asiakirjojen väärentäminen, väärien lausuntojen antaminen; ja

g)

tietoverkkorikollisuus.

2.   Osapuolet tehostavat lainvalvontaelinten kahdenvälistä, alueellista ja kansainvälistä yhteistyötä, myös kehittämällä yhteistyötä Europolin ja Georgian asianomaisten viranomaisten välillä. Osapuolet ovat sitoutuneet panemaan tehokkaasti täytäntöön kansainväliset normit ja etenkin vuonna 2000 tehtyyn kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaiseen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimukseen ja sen kolmeen pöytäkirjaan sekä vuonna 2003 tehtyyn korruption vastaiseen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimukseen kirjatut normit.

18 artikla

Laittomat huumausaineet

1.   Osapuolet tekevät toimivaltansa rajoissa yhteistyötä varmistaakseen, että niiden huumausaineita koskeva lähestymistapa on tasapainoinen ja kokonaisvaltainen. Huumepolitiikkojen ja toimien tavoitteena on lujittaa laittomien huumausaineiden ehkäisemisen ja torjunnan rakenteita, vähentää laittomien huumausaineiden tarjontaa, kauppaa ja kysyntää, puuttua huumausaineiden väärinkäytöstä aiheutuviin terveydellisiin ja sosiaalisiin seurauksiin vahinkojen vähentämiseksi sekä estää tehokkaammin huumausaineiden lähtöaineiden kulkeutumista huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittomaan valmistukseen.

2.   Osapuolet sopivat näiden tavoitteiden toteuttamiseksi tarvittavista yhteistyömenetelmistä. Toimien perustana ovat yhteisesti sovitut, alan kansainvälisten yleissopimusten, EU:n huumausainestrategian (2013–2020) ja Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen huumeita käsittelevän 20. erityisistunnon kesäkuussa 1998 antaman, huumausaineiden kysynnän vähentämisen suuntaa-antavia periaatteita koskevan poliittisen julistuksen mukaiset periaatteet.

19 artikla

Rahanpesu ja terrorismin rahoitus

1.   Osapuolet tekevät yhteistyötä estääkseen rahoitusjärjestelmiensä ja muiden asiaan liittyvien järjestelmiensä käytön ylipäätään rikollisen toiminnan ja erityisesti huumausainerikosten tuottaman hyödyn rahanpesuun sekä terrorismin rahoittamiseen.

Yhteistyö kattaa myös rikosten tuottoon perustuvan omaisuuden tai varojen takaisin saamisen.

2.   Tämän alan yhteistyöllä mahdollistetaan asiaan liittyvien tietojen vaihto osapuolten lainsäädännön mukaisesti sekä alan kansainvälisten elinten, kuten rahanpesunvastaisen toimintaryhmän (FATF), hyväksymiä vaatimuksia vastaavien asianmukaisten rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäisyä ja torjuntaa koskevien vaatimusten käyttöönotto.

20 artikla

Yhteistyö terrorismin torjumiseksi

1.   Täysin tämän sopimuksen 12 artiklassa määriteltyjen terrorismin torjuntaa koskevien periaatteiden mukaisesti osapuolet vahvistavat lainvalvontaan ja oikeuslaitokseen liittyvän lähestymistavan merkityksen terrorismin torjunnassa ja sopivat tekevänsä yhteistyötä terrorismin ehkäisemiseksi ja tukahduttamiseksi erityisesti

a)

huolehtimalla siitä, että terrorismin torjumisesta tehdyn puitepäätöksen 2002/475/YOS muuttamisesta 28 päivänä marraskuuta 2008 tehdyssä neuvoston puitepäätöksessä 2008/919/YOS määritellyn kaltaiset terrorismirikokset on kriminalisoitu;

b)

vaihtamalla tietoa terroristiryhmistä ja terroristeista sekä tukiverkostoista (etenkin tietosuojaa ja yksityisyyden suojelua koskevan) kansainvälisen oikeuden ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

c)

vaihtamalla kokemuksia terrorismin ehkäisemisestä ja tukahduttamisesta, keinoista ja menetelmistä ja niihin liittyvistä teknisistä näkökohdista sekä koulutuksesta sovellettavan lainsäädännön mukaisesti;

d)

jakamalla tietoja parhaista käytännöistä, joilla on puututtu radikalisoitumiseen ja värväystoimintaan ja torjuttu niitä, sekä yhteiskuntaan sopeuttamisen edistämisestä;

e)

vaihtamalla näkemyksiä ja kokemuksia terrorismista epäiltyjen henkilöiden rajatylittävästä liikkumisesta ja matkustamisesta sekä terroriuhista;

f)

jakamalla ihmisoikeuksien suojelua terrorismin torjunnassa koskevia parhaita käytäntöjä etenkin rikosoikeudellisten menettelyjen osalta;

g)

toteuttamalla toimenpiteitä kemiallisen, biologisen, säteily- ja ydinterrorismin uhkaa vastaan ja toteuttamalla tarvittavat toimenpiteet, joilla estetään kemiallisten, biologisten, radiologisten ja ydinaineiden hankinta, siirto ja käyttö terroritarkoituksiin sekä suuren riskin kemiallisten, biologisten, radiologisten ja ydinlaitosten vastaiset laittomat teot.

2.   Yhteistyö perustuu käytettävissä oleviin asiaa koskeviin arviointeihin, joita tekevät muun muassa YK:n ja Euroopan neuvoston asiaa käsittelevät elimet ja joita osapuolet tekevät toisiaan kuullen.

21 artikla

Oikeudellinen yhteistyö

1.   Osapuolet sopivat kehittävänsä siviili- ja kauppaoikeuden alan yhteistyötä siviilioikeudellista yhteistyötä koskevien monenvälisten yleissopimusten neuvottelemisessa, ratifioinnissa ja täytäntöönpanossa, mukaan lukien etenkin kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevän Haagin konferenssin yleissopimukset kansainvälisen oikeudellisen yhteistyön ja kansainvälisten oikeudenkäyntien alalla sekä lastensuojelun alalla.

2.   Rikosasioita koskevassa oikeudellisessa yhteistyössä osapuolet pyrkivät tehostamaan keskinäiseen oikeusapuun liittyvää yhteistyötä asiaa koskevien monenvälisten sopimusten mukaisesti. Tähän kuuluu tarpeen mukaan liittyminen YK:n ja Euroopan neuvoston asiaa koskeviin kansainvälisiin välineisiin ja niiden täytäntöönpano sekä läheisempi yhteistyö Eurojustin kanssa.

IV   OSASTO

KAUPPA JA KAUPAN LIITÄNNÄISTOIMENPITEET

1   LUKU

Tavaroiden kansallinen kohtelu ja markkinoillepääsy

1   jakso

Yhteiset määräykset

22 artikla

Tavoite

Osapuolet perustavat tämän sopimuksen sekä tullitariffeja ja kauppaa koskevan vuoden 1994 yleissopimuksen, jäljempänä ’GATT 1994 -sopimus’, XXIV artiklan määräysten mukaisesti vapaakauppa-alueen tämän sopimuksen voimaantulopäivästä.

23 artikla

Soveltamisala

1.   Tämän luvun määräyksiä sovelletaan osapuolten väliseen tavarakauppaan (1).

2.   Tätä lukua sovellettaessa ”peräisin olevalla” tarkoitetaan sellaista, joka täyttää tämän sopimuksen pöytäkirjassa I olevat alkuperäsäännöt.

2   jakso

Tullien, palkkioiden ja muiden maksujen poistaminen

24 artikla

Tullien määritelmä

Tätä lukua sovellettaessa ”tullilla” tarkoitetaan kaikkia tulleja ja muita maksuja, joita sovelletaan tavaran tuonnissa, viennissä tai niiden yhteydessä ja myös kaikkia tuontiin tai vientiin sovellettavia tai niiden yhteydessä kannettavia lisäveroja tai -maksuja. ”Tulliin” eivät sisälly seuraavat:

a)

tämän sopimuksen 31 artiklan mukaista sisäistä veroa vastaava maksu;

b)

tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 2 luvun (Kaupan suojakeinot) mukaisesti määrätty tulli;

c)

tämän sopimuksen 30 artiklan mukaisesti määrätty palkkio tai muu maksu.

25 artikla

Tavaroiden luokittelu

Tavaroiden luokittelussa osapuolten välisessä kaupassa käytetään kummankin osapuolen tariffinimikkeistöä, joka perustuu vuoden 1983 harmonoitua tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmää koskevan kansainvälisen yleissopimuksen mukaiseen vuoden 2012 harmonoituun järjestelmään, jäljempänä ’HS-järjestelmä’, ja sen myöhempiin muutoksiin.

26 artikla

Tuontitullien poistaminen

1.   Osapuolet poistavat kaikki toisen osapuolen alueelta peräisin olevien tavaroiden tullit tämän sopimuksen voimaantulopäivästä lukuun ottamatta sitä, mitä määrätään tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa, ja sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 4 kohdan soveltamista.

2.   Tämän sopimuksen liitteessä II-A lueteltujen tuotteiden tuonti unioniin on tullitonta kyseisessä liitteessä vahvistettujen tariffikiintiöiden rajoissa. Tariffikiintiön rajan ylittävään tuontiin sovelletaan suosituimmuustullia.

3.   Tämän sopimuksen liitteessä II-B lueteltuihin tuotteisiin sovelletaan unioniin tuotaessa tuontitullia ilman sen arvotulliosuutta.

4.   Tämän sopimuksen liitteessä II-C lueteltuihin Georgiasta peräisin oleviin tuotteisiin sovelletaan tämän sopimuksen 27 artiklassa vahvistettua toimenpiteiden kiertämisen ehkäisemismekanismia.

5.   Viiden vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta osapuolet neuvottelevat kumman tahansa osapuolen pyynnöstä mahdollisuudesta laajentaa tullien poistamista niiden välisessä kaupassa. Tämän kohdan mukaisen päätöksen tekee tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa oleva assosiaatiokomitea.

27 artikla

Maataloustuotteita ja jalostettuja maataloustuotteita koskeva toimenpiteiden kiertämisen ehkäisemismekanismi

1.   Tämän sopimuksen liitteessä II-C lueteltuihin tuotteisiin sovelletaan tässä artiklassa vahvistettua toimenpiteiden kiertämisen ehkäisemismekanismia. Tämän sopimuksen liitteessä II-C esitetään kyseisten tuotteiden jokaisen tuoteluokan Georgiasta unioniin tapahtuvan tuonnin keskimääräiset vuotuiset määrät.

2.   Kun yhden tai useamman 1 kohdassa tarkoitetun tuoteluokan tuonnin määrä saavuttaa 70 prosenttia tämän sopimuksen liitteessä II-C mainitusta määrästä minkä tahansa 1 päivästä tammikuuta alkaneeksi laskettavan vuoden osalta, unioni ilmoittaa Georgialle kyseisen tuotteen (kyseisten tuotteiden) tuonnin määrän. Tämän ilmoituksen jälkeen ja 14 kalenteripäivän kuluessa päivästä, jona yhden tai useamman 1 kohdassa tarkoitetun tuoteluokan tuonnin määrä saavuttaa 80 prosenttia tämän sopimuksen liitteessä II-C mainitusta määrästä, Georgian on annettava unionille vakuuttavat perustelut sille, että Georgialla on kapasiteettia tuottaa kyseisiä tuotteita unioniin vietäväksi enemmän kuin mainitussa liitteessä esitetty määrä. Jos kyseisen tuonnin määrä saavuttaa 100 prosenttia tämän sopimuksen liitteessä II-C mainitusta määrästä eikä Georgia ole esittänyt vakuuttavia perusteluja, unioni voi tilapäisesti keskeyttää kyseisten tuotteiden etuuskohtelun.

Keskeytystä sovelletaan kuuden kuukauden ajan, ja se tulee voimaan päivänä, jona etuuskohtelun keskeyttämistä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

3.   Unioni ilmoittaa kaikista 2 kohdan mukaisista tilapäisistä keskeytyksistä Georgialle ilman aiheetonta viivytystä.

4.   Unioni lopettaa tilapäisen keskeytyksen soveltamisen ennen sen voimaantuloa seuraavan kuuden kuukauden jakson päättymistä, jos Georgia esittää tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevassa assosiaatiokomiteassa vakuuttavan ja tyydyttävän näytön siitä, että tämän sopimuksen liitteessä II-C mainitun määrän ylittävä tuonti kyseessä olevassa tuoteluokassa johtuu siitä, että kyseisen tuotteen (kyseisten tuotteiden) tuotanto- ja vientikapasiteetti Georgiassa on muuttunut.

5.   Unioni ja Georgia voivat yhteisestä sopimuksesta muuttaa tämän sopimuksen liitettä II-C ja siinä mainittuja määriä kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevassa assosiaatiokomiteassa Georgian pyynnöstä sen mukaan, miten kyseisen tuotteen (kyseisten tuotteiden) tuotanto- ja vientikapasiteetti ovat muuttuneet Georgiassa.

28 artikla

Vallitsevan tilanteen säilyttäminen

Kumpikaan osapuoli ei saa ottaa käyttöön uusia tulleja toisen osapuolen alueelta peräisin olevien tavaroiden tuonnissa tai korottaa tämän sopimuksen voimaantulopäivänä sovellettavia tulleja. Tämä ei estä kumpaakaan osapuolta säilyttämästä tai korottamasta WTO:n riitojenratkaisuelimen hyväksymää tullia.

29 artikla

Vientitullit

Osapuolet eivät saa ottaa käyttöön tai pitää voimassa mitään muita tulleja tai veroja kuin 30 artiklan mukaisesti sovellettuja sisäisiä maksuja toisen osapuolen alueelle suuntautuvassa tavaroiden viennissä tai sen yhteydessä.

30 artikla

Palkkiot ja muut maksut

Kumpikin osapuoli varmistaa GATT 1994 -sopimuksen VIII artiklan ja sen tulkintaan liittyvien huomautusten mukaisesti, että kaikenlaiset tavaroiden viennissä tai tuonnissa tai niiden yhteydessä perittävät palkkiot ja maksut, lukuun ottamatta tulleja ja muita tämän sopimuksen 26 artiklassa tarkoitettuja toimenpiteitä, on määrältään rajattu suoritettujen palvelujen likimääräisiin kustannuksiin ja etteivät ne ole kotimarkkinatuotteiden välillistä suojelua tai tuonnin tai viennin verotusta.

3   jakso

Muut kuin tariffitoimenpiteet

31 artikla

Kansallinen kohtelu

Kumpikin osapuoli myöntää kansallisen kohtelun toisen osapuolen tavaroille GATT 1994 -sopimuksen III artiklan ja sen tulkintaan liittyvien huomautusten mukaisesti. Tätä varten GATT 1994 -sopimuksen III artikla ja sen tulkintaan liittyvät huomautukset liitetään tähän sopimukseen ja otetaan erottamattomaksi osaksi sitä.

32 artikla

Tuonti- ja vientirajoitukset

Ellei tässä sopimuksessa tai GATT 1994 -sopimuksen XI artiklassa ja sen tulkintaan liittyvissä huomautuksissa toisin määrätä, kumpikaan osapuoli ei saa ottaa käyttöön tai pitää voimassa toisen osapuolen tavaroiden tuontiin tai niiden toisen osapuolen alueelle tarkoitettuun vientiin tai vientiä varten tapahtuvaan myyntiin sovellettavia kieltoja tai rajoituksia. Tätä varten GATT 1994 -sopimuksen XI artikla ja sen tulkintaan liittyvät huomautukset liitetään tähän sopimukseen ja otetaan erottamattomaksi osaksi sitä.

4   jakso

Tavaroihin liittyvät erityismääräykset

33 artikla

Yleiset poikkeukset

Tämän luvun määräysten ei voida tulkita estävän osapuolta ottamasta käyttöön tai soveltamasta toimenpiteitä, jotka ovat GATT 1994 -sopimuksen XX ja XXI artiklan ja niiden tulkintaan liittyvien huomautusten mukaisia; GATT 1994 -sopimuksen XX ja XXI artikla ja niiden tulkintaan liittyvät huomautukset liitetään täten tähän sopimukseen ja otetaan erottamattomaksi osaksi sitä.

5   jakso

Hallinnollinen yhteistyö ja koordinointi muiden maiden kanssa

34 artikla

Etuuksien väliaikainen peruuttaminen

1.   Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että hallinnollinen yhteistyö ja apu ovat välttämättömiä tämän luvun nojalla myönnetyn tullietuuskohtelun täytäntöönpanemiseksi ja valvomiseksi, ja korostavat sitoumustaan sääntöjenvastaisuuksien ja petosten torjuntaan tullialalla ja siihen liittyvissä asioissa.

2.   Jos osapuoli puolueettomien tietojen perusteella toteaa, että toinen osapuoli on laiminlyönyt tämän luvun mukaisen hallinnollisen yhteistyön tai avun, ja/tai havaitsee sääntöjenvastaisuuksia tai petoksia, asianomainen osapuoli voi väliaikaisesti keskeyttää etuuskohtelun kyseiseltä yhdeltä tai useammalta tuotteelta tämän artiklan mukaisesti.

3.   Tätä artiklaa sovellettaessa tarkoitetaan hallinnollisen yhteistyön tai avun laiminlyönnillä muun muassa:

a)

toistuvaa velvoitteiden noudattamatta jättämistä tavaran (tavaroiden) alkuperäaseman tarkastamiseksi;

b)

toistuvaa kieltäytymistä tai aiheetonta viivyttelyä alkuperäselvityksen jälkitarkastusta suoritettaessa ja/tai ilmoitettaessa kyseisen tarkastuksen tuloksista;

c)

toistuvaa kieltäytymistä tai aiheetonta viivyttelyä luvan saamisessa selvityskäyntien tekemiseen asiakirjojen aitouden tai kyseessä olevan etuuskohtelun myöntämisen kannalta merkityksellisten tietojen oikeellisuuden määrittämiseksi.

4.   Tässä artiklassa tarkoitettu sääntöjenvastaisuus tai petos voidaan todeta muun muassa silloin, kun osapuolen tavanomaisen tuotantotason ja vientikapasiteetin ylittävä tavaroiden tuontimäärän nopea kasvu ilman riittävää perustetta voidaan yhdistää sääntöjenvastaisuutta tai petosta koskevaan puolueettomaan tietoon.

5.   Etuuskohtelun väliaikaisen keskeyttämisen edellytykset ovat seuraavat:

a)

osapuolen, joka on puolueettomien tietojen perusteella havainnut toisen osapuolen laiminlyöneen hallinnollisen yhteistyön tai avun ja/tai havainnut sääntöjenvastaisuuden tai petoksen, on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle havainnostaan ja sitä koskevista puolueettomista tiedoistaan ja aloitettava kyseisessä komiteassa kaikkiin asiaa koskeviin tietoihin ja puolueettomiin tuloksiin perustuvat neuvottelut, jotta löydettäisiin kummankin osapuolen kannalta hyväksyttävissä oleva ratkaisu;

b)

kun osapuolet ovat aloittaneet edellä mainitut neuvottelut kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevassa assosiaatiokomiteassa eivätkä ole löytäneet hyväksyttävissä olevaa ratkaisua kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksesta, asianomainen osapuoli voi keskeyttää väliaikaisesti kyseisen tavaran (kyseisten tavaroiden) etuuskohtelun. Väliaikaisesta keskeyttämisestä on ilmoitettava viipymättä kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle;

c)

tässä artiklassa tarkoitettu väliaikainen keskeytys ei saa kestää pidempään kuin asianomaisen osapuolen taloudellisten etujen suojaamiseksi on tarpeen. Se ei saa kestää kuutta kuukautta pidempään, mutta keskeytys voidaan uusia, jos voimassaolon päättymispäivään mennessä mikään ei ole muuttunut olosuhteissa, jotka alun perin antoivat aihetta keskeyttämiseen. Keskeytyksestä neuvotellaan kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevassa assosiaatiokomiteassa säännöllisin väliajoin, ja pyrkimyksenä on erityisesti lopettaa keskeyttäminen heti, kun sen soveltamisen edellytykset eivät enää täyty.

6.   Kumpikin osapuoli ilmoittaa sisäisten menettelyjensä mukaisesti tuojille kaikista 5 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista ilmoituksista, 5 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista päätöksistä ja 5 kohdan c alakohdassa tarkoitetuista uusimisista tai lopettamisista.

35 artikla

Hallinnollisten virheiden käsittely

Jos toimivaltainen viranomainen tekee virheen vientiin liittyvää etuuskohtelujärjestelmää hallinnoidessaan, etenkin soveltaessaan tähän sopimukseen liitetyn, alkuperätuotteiden määrittelyä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmiä koskevan pöytäkirjan I määräyksiä, ja jos virhe vaikuttaa tuontitulleihin, osapuoli, johon kyseiset vaikutukset kohdistuvat, voi pyytää tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevaa assosiaatiokomiteaa selvittämään mahdollisuudet toteuttaa tilanteen korjaamiseksi tarvittavat toimenpiteet.

36 artikla

Sopimukset muiden maiden kanssa

1.   Tämä sopimus ei ole este tulliliittojen, vapaakauppa-alueiden tai rajaliikennejärjestelyjen ylläpitämiselle tai perustamiselle, sikäli kuin ne eivät ole ristiriidassa tässä sopimuksessa määrättyjen kauppajärjestelyjen kanssa.

2.   Osapuolet keskustelevat kumman tahansa osapuolen pyynnöstä tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevassa assosiaatiokomiteassa sopimuksista, joilla perustetaan tulliliittoja, vapaakauppa-alueita tai rajaliikennejärjestelyjä tai jotka koskevat muita keskeisiä asioita niiden kauppapolitiikassa kolmansia maita kohtaan. Erityisesti tapauksissa, joissa jokin kolmas maa liittyy EU:hun, näitä neuvotteluja järjestetään sen varmistamiseksi, että tässä sopimuksessa ilmaistut unionin ja Georgian yhteiset edut otetaan huomioon.

2   LUKU

Kaupan suojakeinot

1   jakso

Yleiset suojatoimenpiteet

37 artikla

Yleiset määräykset

1.   Osapuolet vahvistavat oikeutensa ja velvollisuutensa, jotka johtuvat GATT 1994 -sopimuksen XIX artiklasta, WTO-sopimuksen liitteeseen 1A sisältyvästä suojalausekesopimuksesta, jäljempänä ’suojalausekesopimus’, sekä WTO-sopimuksen liitteeseen 1A sisältyvän maataloutta koskevan sopimuksen, jäljempänä ’maataloussopimus’, 5 artiklasta.

2.   Tähän jaksoon ei sovelleta tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 1 luvun (Tavaroiden kansallinen kohtelu ja markkinoillepääsy) mukaisesti vahvistettuja etuuskohtelualkuperäsääntöjä.

3.   Tämän jakson määräyksiin ei sovelleta tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 14 lukua (Riitojen ratkaiseminen).

38 artikla

Avoimuus

1.   Osapuolen, joka panee vireille tutkimuksen suojatoimenpiteiden käyttöönottoa varten, on ilmoitettava tutkimuksen vireillepanosta toiselle osapuolelle, jos asiaan liittyy jälkimmäisen osapuolen huomattava taloudellinen etu.

2.   Sen estämättä, mitä tämän sopimuksen 37 artiklassa määrätään, osapuolen, joka aloittaa suojatoimenpidetutkimuksen ja aikoo toteuttaa suojatoimenpiteitä, on toisen osapuolen pyynnöstä toimitettava tälle välittömästi kirjallisesti kaikki ne olennaiset tiedot, joiden perusteella suojatoimenpidetutkimus pannaan vireille ja suojatoimenpiteet otetaan käyttöön, sekä tarvittaessa myös tiedot suojatoimenpidetutkimuksen aloittamisesta sekä tutkimuksen alustavista ja lopullisista päätelmistä, ja tarjottava toiselle osapuolelle lisäksi mahdollisuus neuvotteluihin.

3.   Tätä artiklaa sovellettaessa katsotaan, että asiaan liittyy osapuolen huomattava taloudellinen etu, jos se on ollut viimeksi kuluneen kolmen vuoden aikana yksi tuodun tuotteen viidestä tärkeimmästä toimittajasta, joko tuotteen absoluuttisena määränä tai sen arvona mitattuna.

39 artikla

Toimenpiteiden soveltaminen

1.   Osapuolet pyrkivät suojatoimenpiteitä käyttöön ottaessaan huolehtimaan siitä, että ne otetaan käyttöön tavalla, joka vaikuttaa mahdollisimman vähän niiden kahdenväliseen kauppaan.

2.   Sovellettaessa tämän artiklan 1 kohtaa osapuolen, joka katsoo, että lopullisten suojatoimenpiteiden käyttöönoton oikeudelliset edellytykset täyttyvät, ja joka aikoo soveltaa tällaisia toimenpiteitä, on ilmoitettava asiasta toiselle osapuolelle ja tarjottava tälle mahdollisuus kahdenvälisiin neuvotteluihin. Jos tyydyttävään ratkaisuun ei ole päästy 30 päivän kuluessa siitä, kun asiasta ilmoitettiin, tuojaosapuoli voi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet ongelman korjaamiseksi.

2   jakso

Polkumyynnin vastaiset toimenpiteet ja tasoitustoimenpiteet

40 artikla

Yleiset määräykset

1.   Osapuolet vahvistavat oikeutensa ja velvollisuutensa, jotka johtuvat GATT 1994 -sopimuksen VI artiklasta, WTO-sopimuksen liitteessä 1A olevasta GATT 1994 -sopimuksen VI artiklan soveltamisesta tehdystä sopimuksesta, jäljempänä ’polkumyyntisopimus’, ja WTO-sopimuksen liitteessä 1A olevasta tukia ja tasoitustulleja koskevasta sopimuksesta, jäljempänä ’tukisopimus’.

2.   Tähän jaksoon ei sovelleta tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 1 luvun (Tavaroiden kansallinen kohtelu ja markkinoillepääsy) mukaisesti vahvistettuja etuuskohtelualkuperäsääntöjä.

3.   Tämän jakson määräyksiin ei sovelleta tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 14 lukua (Riitojen ratkaiseminen).

41 artikla

Avoimuus

1.   Osapuolet sopivat, että polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä ja tasoitustoimenpiteitä olisi käytettävä täysin polkumyyntisopimuksen ja tukisopimuksen vaatimuksia noudattaen ja että niiden olisi perustuttava oikeudenmukaiseen ja avoimeen järjestelmään.

2.   Osapuolten on varmistettava, että kaikki ne olennaiset tosiseikat ja näkökannat, joihin niiden päätös toimenpiteiden soveltamisesta pohjautuu, ilmoitetaan kokonaisuudessaan ja tarkoituksenmukaisella tavalla välittömästi väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen ja ennen lopullisten päätelmien tekemistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta polkumyyntisopimuksen 6 artiklan 5 kohdan ja tukisopimuksen 12 artiklan 4 kohdan soveltamista. Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti, ja asianomaisille osapuolille on annettava riittävästi aikaa näkemystensä esittämiseen.

3.   Sillä edellytyksellä, että tutkimuksen toteuttaminen ei tarpeettomasti lykkäänny, kummallekin asianomaiselle osapuolelle on tarjottava mahdollisuus tulla kuulluksi, jotta se voi esittää näkemyksiään polkumyyntiä ja tukia koskevien tutkimusten aikana.

42 artikla

Yleisen edun huomioon ottaminen

Osapuoli ei saa ottaa käyttöön polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä tai tasoitustoimenpiteitä, jos tutkimuksen aikana käytettävissä olevien tietojen perusteella voidaan selvästi päätellä, että toimenpiteiden käyttöönotto olisi yleisen edun vastaista. Yleistä etua määritettäessä on kaikkia etuja arvioitava kokonaisuutena, mukaan lukien kotimaisen tuotannonalan sekä käyttäjien, kuluttajien ja tuojien edut sikäli kuin ne ovat toimittaneet asiaan liittyviä tietoja tutkintaviranomaisille.

43 artikla

Alhaisemman tullin sääntö

Jos osapuoli päättää ottaa käyttöön väliaikaisen tai lopullisen polkumyynti- tai tasoitustullin, tällaisen tullin määrä ei saa ylittää polkumyyntimarginaalia tai tasoitustoimenpiteiden alaisen tuen koko määrää, vaan sen olisi oltava polkumyyntimarginaalia tai tasoitustoimenpiteiden alaisen tuen koko määrää pienempi, jos tällainen alhaisempi tulli on riittävä kotimaiselle tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseksi.

3   LUKU

Kaupan tekniset esteet, standardointi, metrologia, akkreditointi ja vaatimustenmukaisuuden arviointi

44 artikla

Soveltamisala ja määritelmät

1.   Tätä lukua sovelletaan WTO-sopimuksen liitteessä 1A olevassa kaupan teknisistä esteistä tehdyssä sopimuksessa, jäljempänä ’kaupan teknisiä esteitä koskeva sopimus’, määriteltyjen standardien, teknisten määräysten ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyiden valmisteluun, käyttöönottoon ja soveltamiseen, kun ne voivat vaikuttaa osapuolten väliseen tavarakauppaan.

2.   Sen estämättä, mitä 1 kohdassa määrätään, tätä lukua ei sovelleta terveys- ja kasvinsuojelutoimiin, sellaisina kuin ne on määritelty WTO-sopimuksen liitteessä IA olevan terveys- ja kasvinsuojelutoimia koskevan sopimuksen, jäljempänä ’terveys- ja kasvinsuojelusopimus’, liitteessä A, eikä julkisten viranomaisten omia tuotanto- tai kulutusvaatimuksiaan varten laatimiin hankintaeritelmiin.

3.   Tähän lukuun sovelletaan kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen liitteen 1 määritelmiä.

45 artikla

Kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen vahvistaminen

Osapuolet vahvistavat voimassa olevat kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen mukaiset oikeutensa ja velvollisuutensa toisiaan kohtaan ja sopivat, että mainittu sopimus liitetään tähän sopimukseen ja otetaan erottamattomaksi osaksi sitä.

46 artikla

Tekninen yhteistyö

1.   Osapuolet tehostavat yhteistyötään standardien, teknisten määräysten, metrologian, markkinavalvonnan, akkreditoinnin ja vaatimustenmukaisuuden arviointijärjestelmien alalla, jotta ne voisivat lisätä vastavuoroisesti toistensa järjestelmien tuntemusta ja helpottaa pääsyä toistensa markkinoille. Tätä varten osapuolet voivat käynnistää sääntelyä koskevia vuoropuheluja sekä laaja-alaisesti että alakohtaisesti.

2.   Osapuolet pyrkivät yhteistyönsä puitteissa määrittelemään, kehittämään ja edistämään erilaisia kauppaa helpottavia toimia, joihin voi kuulua muun muassa seuraavia:

a)

tehostetaan sääntelyalan yhteistyötä vaihtamalla tietoja ja kokemuksia sekä tekemällä tieteellistä ja teknistä yhteistyötä osapuolten teknisten määräysten, standardien, markkinavalvonnan, vaatimustenmukaisuuden arvioinnin ja akkreditoinnin laadun parantamiseksi ja sääntelykeinojen saamiseksi tehokkaaseen käyttöön;

b)

edistetään ja tuetaan yhteistyötä metrologian, standardoinnin, markkinavalvonnan, vaatimustenmukaisuuden arvioinnin ja akkreditoinnin aloilla toimivien, osapuolten julkisten tai yksityisten organisaatioiden välillä;

c)

edistetään standardointiin, metrologiaan, akkreditointiin, vaatimustenmukaisuuden arviointiin ja markkinavalvontaan liittyvän laatuinfrastruktuurin kehittämistä Georgiassa;

d)

edistetään Georgian osallistumista alan eurooppalaisten järjestöjen toimintaan;

e)

pyritään löytämään ratkaisuja mahdollisesti ilmeneviin kaupan teknisiin esteisiin; ja

f)

pyritään tarvittaessa koordinoimaan osapuolten kantoja molempia osapuolia kiinnostaviin asioihin kansainvälisissä kauppa- ja sääntelyjärjestöissä, kuten WTO:ssa ja Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomissiossa, jäljempänä ’UNECE’.

47 artikla

Teknisten määräysten, standardien ja vaatimustenmukaisuuden arvioinnin lähentäminen

1.   Ottaen huomioon eri alojen lähentämisen tärkeysjärjestyksensä Georgia toteuttaa tarvittavat toimenpiteet lähentyäkseen asteittain unionin teknisiin määräyksiin, standardeihin, metrologiaan, akkreditointiin ja vaatimustenmukaisuuden arviointiin ja sen vastaaviin järjestelmiin sekä markkinavalvonnan järjestelmään ja sitoutuu noudattamaan asiaa koskevassa unionin säännöstössä (alustava luettelo tämän sopimuksen liitteessä III-B) vahvistettuja periaatteita ja käytäntöjä. Tämän sopimuksen liitteessä III-A on luettelo lähestymistoimenpiteistä; luetteloa voidaan muuttaa tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevan assosiaatiokomitean päätöksellä.

2.   Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi Georgia

a)

lähentää lainsäädäntöään asteittain, tärkeysjärjestyksensä huomioon ottaen, unionin asiaa koskevaan säännöstöön; ja

b)

saavuttaa sellaisen hallinnollisen ja institutionaalisen toiminnan tehokkuuden tason, joka on välttämätön tämän luvun täytäntöönpanon edellyttämän tehokkaan ja avoimen järjestelmän aikaansaamiseksi, ja ylläpitää sitä.

3.   Georgia pidättäytyy muuttamasta lähentämisen ensisijaisilla aloilla antamaansa horisontaalista ja alakohtaista lainsäädäntöään muuten kuin lähentääkseen sitä asteittain unionin vastaavaan säännöstöön ja pitääkseen sen sitä lähellä; se ilmoittaa unionille kaikista tällaisista kansallisen lainsäädäntönsä muutoksista.

4.   Georgia varmistaa, että sen kansalliset kyseisten alojen elimet osallistuvat standardoinnin, lakisääteisen metrologian ja perusmetrologian sekä vaatimustenmukaisuuden arvioinnin, mukaan lukien akkreditointi, alalla toimivien eurooppalaisten ja kansainvälisten järjestöjen toimintaan kunkin järjestön toimialan ja tarjolla olevan jäsenyysaseman mukaisesti, ja helpottaa tätä osallistumista.

5.   Standardointijärjestelmänsä yhdentämiseksi Georgia pyrkii parhaansa mukaan varmistamaan, että sen standardointielin

a)

saattaa asteittain voimaan eurooppalaiset standardit (EN) kansallisina standardeina, mukaan lukien yhdenmukaistetut eurooppalaiset standardit, joiden vapaaehtoisen käytön perusteella oletetaan, että Georgian lainsäädäntö on unionin lainsäädännön mukaista;

b)

samaan aikaan näiden standardien voimaansaattamisen kanssa poistaa niiden kanssa ristiriidassa olevat kansalliset standardit;

c)

täyttää asteittain muut edellytykset täysjäsenyydelle eurooppalaisessa standardointiorganisaatiossa.

48 artikla

Teollisuustuotteiden vaatimustenmukaisuuden arviointia ja hyväksymistä koskeva sopimus

Osapuolet voivat sopia liittävänsä pöytäkirjana tähän sopimukseen teollisuustuotteiden vaatimustenmukaisuuden arviointia ja hyväksymistä koskevan sopimuksen yhdellä tai useammalla alalla, joista sovitaan sen jälkeen kun unioni on tarkastanut, että Georgian asianomainen horisontaalinen ja alakohtainen lainsäädäntö sekä alan toimielimet ja standardit on kaikilta osin yhdenmukaistettu unionin vastaavien kanssa. Teollisuustuotteiden vaatimustenmukaisuuden arviointia ja hyväksymistä koskevassa sopimuksessa määrätään, että osapuolten välistä tuotteiden kauppaa sopimuksen kattamilla aloilla koskevat samat edellytykset kuin vastaavien tuotteiden kauppaa jäsenvaltioiden välillä.

49 artikla

Merkinnät

1.   Osapuolet vahvistavat merkintöihin liittyviä vaatimuksia koskevien teknisten määräysten osalta kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen 2 artiklan 2 kohtaan sisältyvät periaatteet, joiden mukaan tällaisia vaatimuksia ei pitäisi laatia, hyväksyä tai soveltaa siten, että niiden avulla tai vaikutuksesta luodaan tarpeettomia esteitä kansainväliselle kaupalle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen 47 ja 48 artiklan määräysten soveltamista. Tämän vuoksi tällaiset merkintöihin liittyvät vaatimukset eivät saa rajoittaa kauppaa enemmän kuin on tarpeen oikeutettujen tarkoitusten täyttämiseksi, ottaen huomioon riskit, jotka niiden täyttämättä jättäminen aiheuttaisi.

2.   Etenkin pakollisten merkintöjen osalta osapuolet sopivat seuraavaa:

a)

ne pyrkivät minimoimaan merkintöjä koskevat tarpeensa lukuun ottamatta tapauksia, joissa ne ovat tarpeen alaa koskevan unionin säännöstön hyväksymiseksi sekä terveyden, turvallisuuden tai ympäristön suojelemiseksi taikka muiden kohtuullisten yleisten etujen vuoksi;

b)

osapuoli voi määrätä merkintöjen muodon, mutta se ei saa edellyttää merkintöjen hyväksyntää, rekisteröintiä tai varmentamista; ja

c)

osapuolilla on edelleen oikeus edellyttää, että merkintöjen tiedot annetaan tietyllä kielellä.

4   LUKU

Terveys- ja kasvinsuojelutoimet

50 artikla

Tavoite

1.   Tämän luvun tavoitteena on helpottaa terveys- ja kasvinsuojelutoimien, mukaan lukien kaikki tämän sopimuksen liitteessä IV luetellut toimet, soveltamisalaan kuuluvien perushyödykkeiden kauppaa osapuolten välillä ja samalla suojella ihmisten, eläinten ja kasvien elämää tai terveyttä:

a)

varmistamalla kauppaan sovellettavien, tämän sopimuksen liitteessä IV lueteltujen toimien täysi avoimuus;

b)

lähentämällä Georgian sääntelyjärjestelmää EU:n sääntelyjärjestelmään;

c)

tunnustamalla osapuolten eläinten ja kasvien terveystilanne ja soveltamalla alueellistamisen periaatetta;

d)

ottamalla käyttöön osapuolten soveltamien, tämän sopimuksen liitteessä IV lueteltujen toimien vastaavuuden tunnustamista koskeva järjestelmä;

e)

jatkamalla terveys- ja kasvinsuojelusopimuksen soveltamista;

f)

ottamalla käyttöön mekanismeja ja menetelmiä kaupankäynnin helpottamiseksi; ja

g)

parantamalla osapuolten välistä tiedonkulkua ja yhteistyötä tämän sopimuksen liitteessä IV luetelluissa toimissa.

2.   Lisäksi tämän luvun määräyksillä pyritään siihen, että osapuolet pääsevät yhteisymmärrykseen eläinten hyvinvointia koskevista normeista.

51 artikla

Monenväliset velvoitteet

Osapuolet vahvistavat WTO-sopimusten ja erityisesti terveys- ja kasvinsuojelusopimuksen mukaiset oikeutensa ja velvollisuutensa.

52 artikla

Soveltamisala

Tätä lukua sovelletaan kaikkiin osapuolen terveys- ja kasvinsuojelutoimiin, jotka voivat suoraan tai epäsuorasti vaikuttaa osapuolten väliseen kauppaan, mukaan lukien kaikki tämän sopimuksen liitteessä IV luetellut toimet. Tämä soveltamisala ei vaikuta tämän sopimuksen 55 artiklassa tarkoitetun lähentämisen soveltamisalaan.

53 artikla

Määritelmät

Tätä luku sovellettaessa tarkoitetaan

1)

’terveys- ja kasvinsuojelutoimilla’ terveys- ja kasvinsuojelusopimuksen liitteessä A olevassa 1 kohdassa määriteltyjä toimenpiteitä;

2)

’eläimillä’ Maailman eläintautijärjestön, jäljempänä ’OIE’, maaeläinten terveyttä koskevassa säännöstössä ja vesieläinten terveyttä koskevassa säännöstössä määriteltyjä maa- ja vesieläimiä;

3)

’eläintuotteilla’ eläinperäisiä tuotteita, mukaan lukien OIE:n vesieläinten terveyttä koskevassa säännöstössä määritellyt vesieläimistä saadut tuotteet;

4)

’muilla kuin ihmisravinnoksi tarkoitetuilla eläimistä saatavilla sivutuotteilla’ tämän sopimuksen liitteessä IV-A olevan 2 osan II kohdassa lueteltuja kuolleiden eläinten kokonaisia ruhoja tai ruhonosia taikka muita eläinperäisiä tuotteita, joita ei ole tarkoitettu ihmisravinnoksi;

5)

’kasveilla’ eläviä kasveja ja tiettyjä eläviä kasvinosia, myös siemenet ja ituplasma:

a)

hedelmät, kasvitieteellisessä merkityksessä, muut kuin pakastetut,

b)

kasvikset, muut kuin pakastetut,

c)

mukulat, sipulit, juurakot,

d)

leikkokukat,

e)

oksat lehtineen,

f)

puut, jotka on katkaistu lehtineen,

g)

kasvisolukkoviljelmät,

h)

lehdet, lehvistö,

i)

elävä siitepöly; ja

j)

silmulliset oksat (bud-wood), pistokkaat, varttamisoksat;

6)

’kasvituotteilla’ kasviperäisiä jalostamattomia tai yksinkertaisesti valmistettuja tuotteita, sikäli kuin ne eivät ole tämän sopimuksen liitteessä IV-A olevassa 3 osassa määriteltyjä kasveja;

7)

’siemenillä’ kylvämiseen tarkoitettuja siemeniä termin kasvitieteellisessä merkityksessä;

8)

’kasvintuhoojilla’ (haitallisilla organismeilla) kasveille tai kasvituotteille haitallisia kasvien, eläinten tai taudinaiheuttajien lajeja, kantoja tai biotyyppejä;

9)

’suojelluilla alueilla’ kasveille ja kasvituotteille haitallisten organismien yhteisöön kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseen liittyvistä suojatoimenpiteistä 8 päivänä toukokuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/29/EY 2 artiklan 1 kohdan h alakohdassa tai mahdollisessa sen korvaavassa säännöksessä tarkoitettuja alueita;

10)

’eläintaudilla’ jonkin infektion kliinistä tai patologista esiintymistä eläimissä;

11)

’vesieläinten taudilla’ OIE:n vesieläinten terveyttä koskevassa säännöstössä tarkoitettujen tautien yhden tai useamman etiologisen tekijän aiheuttamaa kliinistä tai ei-kliinistä infektiota;

12)

’eläinten infektiolla’ tilannetta, jossa eläimet toimivat tartunnanaiheuttajien kantajina ja jolloin infektio eläimissä saattaa ilmetä tai olla ilmenemättä kliinisesti tai patologisesti;

13)

’eläinten hyvinvointia koskevilla normeilla’ osapuolten laatimia ja soveltamia normeja eläinten suojelemiseksi, soveltuvin osin OIE:n normien mukaisesti;

14)

’terveys- ja kasvinsuojelun asianmukaisella suojatasolla’ terveys- ja kasvinsuojelusopimuksen liitteessä A olevassa 5 kohdassa määriteltyä terveys- ja kasvinsuojelun asianmukaista tasoa;

15)

’alueella’ vyöhykettä tai aluetta, sellaisina kuin ne on eläinten terveyden osalta määritelty OIE:n maaeläinten terveyttä koskevassa säännöstössä ja vesieläinten osalta vesieläinten terveyttä koskevassa kansainvälisessä säännöstössä. Unionin osalta ’alueella’ tai ’maalla’ tarkoitetaan unionin aluetta;

16)

’kasvintuhoojista vapaalla alueella’ aluetta, jolla määrättyä kasvintuhoojaa ei esitetyn tieteellisen näytön perusteella esiinny ja jolla tämän tilanteen säilyttämiseksi on tarvittaessa ryhdytty virallisiin toimiin;

17)

’alueellistamisella’ alueellisen sopeuttamisen käsitettä sellaisena kuin se on kuvattu terveys- ja kasvinsuojelusopimuksen 6 artiklassa;

18)

’eläin- tai eläintuotelähetyksellä’ tiettyä määrää sellaisia samaa lajia olevia eläimiä tai eläintuotteita, joita koskee sama todistus tai asiakirja, jotka kuljetetaan samalla kuljetusvälineellä, jotka lähettää yksi ainoa lähettäjä ja jotka ovat peräisin samasta viejäosapuolesta tai samalta (samoilta) viejäosapuolen alueelta (alueilta). Eläinlähetys voi koostua yhdestä tai useammasta hyödykkeestä tai erästä;

19)

’kasvien tai kasvituotteiden lähetyksellä’ tiettyä määrää sellaisia osapuolesta toiseen kuljetettavia kasveja, kasvituotteita ja/tai muita tavaroita, joita koskee, silloin kun sitä vaaditaan, yksi ainoa kasvien terveystodistus. Lähetys voi koostua yhdestä tai useammasta hyödykkeestä tai erästä;

20)

’erällä’ lähetykseen kuuluvaa yhden hyödykkeen tiettyä yksikkömäärää, joka on yksilöitävissä koostumuksensa homogeenisuuden ja alkuperänsä perusteella;

21)

’toimenpiteiden vastaavuudella kaupankäynnin tarkoituksiin’ tai ’vastaavuudella’ tilannetta, jossa viejänä toimivan osapuolen soveltamat, liitteessä IV luetellut toimet, jotka voivat olla samoja tai erilaisia kuin tuojana toimivan osapuolen soveltamat, liitteessä IV luetellut toimet, puolueettomasti saavuttavat tuojana toimivan osapuolen asianmukaisen suojatason tai hyväksyttävän riskitason;

22)

’alalla’ jonkin tuotteen tai tuoteluokan tuotannon ja kaupan rakennetta osapuolen alueella;

23)

’osa-alueella’ tarkoin määriteltyä ja valvottua alan osaa;

24)

’hyödykkeellä’ 2–7 alakohdassa tarkoitettuja tuotteita tai tavaroita;

25)

’erityisellä tuontiluvalla’ virallista tuojaosapuolen toimivaltaisten viranomaisten yksittäiselle tuojalle antamaa ennakkolupaa, joka on edellytys jonkin tämän luvun soveltamisalaan kuuluvan hyödykkeen yhden tai useamman lähetyksen tuonnille viejäosapuolen alueelta;

26)

’työpäivillä’ muita päiviä kuin sunnuntaita, lauantaita ja osapuolen yleisiä vapaapäiviä;

27)

’tarkastuksella’ rehua, elintarvikkeita, eläinten terveyttä tai eläinten hyvinvointia koskevan minkä tahansa näkökohdan tutkimista sen toteamiseksi, onko kyseinen näkökohta (tai ovatko kyseiset näkökohdat) rehuja ja elintarvikkeita koskevassa lainsäädännössä sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevissa säännöissä esitettyjen oikeudellisten vaatimusten mukainen (mukaisia);

28)

’kasvien terveystarkastuksella’ kasvien, kasvituotteiden tai muiden säänneltyjen tuotteiden virallista, silmämääräistä tutkintaa sen määrittämiseksi, onko niissä kasvintuhoojia ja/tai onko kasvinsuojelua koskevia määräyksiä noudatettu;

29)

’vaatimustenmukaisuuden tarkastuksella’ sitä, että tarkastetaan, onko esitetyt vaatimukset täytetty, tutkimalla ja tarkastelemalla objektiivista todistusaineistoa.

54 artikla

Toimivaltaiset viranomaiset

Osapuolet ilmoittavat toisilleen toimivaltaisten viranomaistensa rakenteen, organisaation ja toimivallan jaon tämän sopimuksen 65 artiklassa tarkoitetun terveys- ja kasvinsuojeluasioiden alakomitean, jäljempänä ’terveys- ja kasvinsuojeluasioiden alakomitea’, ensimmäisessä kokouksessa. Osapuolet ilmoittavat toisilleen näiden toimivaltaisten viranomaisten rakenteen, organisaation ja toimivallan jaon, mukaan lukien yhteyspisteet, muutoksista.

55 artikla

Asteittainen lähentäminen

1.   Georgia jatkaa tämän sopimuksen liitteessä IV tarkoitetun terveys- ja kasvinsuojelutoimia ja eläinten hyvinvointia sekä muita toimenpiteitä koskevan lainsäädäntönsä asteittaista lähentämistä vastaavaan unionin säännöstöön tämän sopimuksen liitteessä XI vahvistettujen periaatteiden ja menettelyjen mukaisesti.

2.   Osapuolet tekevät yhteistyötä asteittaisessa lähentämisessä ja valmiuksien kehittämisessä.

3.   Terveys- ja kasvinsuojeluasioiden alakomitea seuraa säännöllisesti tämän sopimuksen liitteessä XI tarkoitetun lähentämisprosessin toteutusta, jotta se voi tarvittaessa antaa lähentämistä koskevia suosituksia.

4.   Georgia toimittaa kuuden kuukauden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta luettelon tämän sopimuksen liitteessä IV tarkoitetusta terveys- ja kasvinsuojelutoimia ja eläinten hyvinvointia sekä muita toimenpiteitä koskevasta EU:n lainsäädännöstä, johon Georgia aikoo lähentyä. Luettelo jaotellaan ensisijaisiin aloihin, joilla tietyn hyödykkeen tai hyödykeryhmän kauppaa helpotetaan lähentämisellä. Lähentämistä koskeva luettelo toimii viiteasiakirjana tämän luvun täytäntöönpanossa.

56 artikla

Eläinten terveystilanteen, kasvintuhoojatilanteen ja alueellisten olosuhteiden tunnustaminen kauppaa varten

1.   Eläintautien ja eläinten infektioiden (zoonoosit mukaan luettuina) osalta sovelletaan seuraavaa:

a)

tuojaosapuoli tunnustaa kauppaa varten viejäosapuolen tai sen alueiden eläinten terveystilanteen tämän sopimuksen liitteessä VI-A yksilöityjen eläintautien osalta tämän sopimuksen liitteessä VI esitetyn menettelyn mukaisesti;

b)

jos osapuoli katsoo, että sen koko alueella tai jossakin osassa vallitsee erityinen tilanne jonkin tietyn, tämän sopimuksen liitteeseen VI-A sisältymättömän eläintaudin osalta, se voi pyytää tämän tilanteen tunnustamista tämän sopimuksen liitteessä VI olevassa C osassa vahvistetun menettelyn mukaisesti. Tässä yhteydessä tuojaosapuoli voi pyytää elävien eläinten ja eläintuotteiden tuonnissa takeita, joihin on liitetty selittävä huomautus ja jotka ovat osapuolten tunnustetun terveystilanteen mukaisia;

c)

osapuolet tunnustavat keskinäisen kauppansa perustaksi muiden kuin tämän sopimuksen liitteessä V-A lueteltujen eläintautien tai eläinten infektioiden yleisyyttä tai esiintyvyyttä ja/tai tapauksen mukaan siihen liittyvää riskiä koskevan osapuolten alueiden tai osien tai alojen tai osa-alueiden tilanteen, sellaisena kuin OIE on sen määritellyt. Tässä yhteydessä tuojaosapuoli voi pyytää elävien eläinten ja eläintuotteiden tuonnissa takeita, jotka ovat määritellyn terveystilanteen mukaisia OIE:n suositusten mukaisesti; ja

d)

jollei tuojaosapuoli nimenomaisesti vastusta ja vaadi tausta- tai lisätietoja taikka neuvotteluja ja/tai vaatimustenmukaisuuden tarkastusta, kumpikin osapuoli toteuttaa ilman aiheetonta viivytystä tarvittavat lainsäädännölliset ja hallinnolliset toimenpiteet kaupankäynnin mahdollistamiseksi tämän kohdan a, b ja c alakohdan määräysten mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen 58, 60 ja 64 artiklan soveltamista.

2.   Kasvintuhoojien osalta sovelletaan seuraavaa:

a)

Osapuolet tunnustavat kauppaa varten kasvintuhoojatilanteensa liitteen VI-B mukaisesti tämän sopimuksen liitteessä V-B yksilöityjen kasvintuhoojien osalta; ja

b)

jollei tuojaosapuoli nimenomaisesti vastusta ja vaadi tausta- tai lisätietoja taikka neuvotteluja ja/tai vaatimustenmukaisuuden tarkastusta, kumpikin osapuoli toteuttaa ilman aiheetonta viivytystä tarvittavat lainsäädännölliset ja hallinnolliset toimenpiteet kaupankäynnin mahdollistamiseksi tämän kohdan a alakohdan määräyksen mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen 58, 60 ja 64 artiklan soveltamista.

3.   Osapuolet tunnustavat vuoden 1997 kansainvälisessä kasvinsuojeluyleissopimuksessa, jäljempänä ’kasvinsuojeluyleissopimus’, ja elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n kansainvälisissä kasvinsuojelutoimenpidestandardeissa, jäljempänä ’ISPM-standardit’, määritellyt alueellistamisen ja kasvintuhoojista vapaiden alueiden käsitteet ja direktiivin 2000/29/EY mukaisen suojeltujen alueiden käsitteen ja sopivat, että niitä sovelletaan niiden väliseen kauppaan.

4.   Osapuolet sopivat, että tämän sopimuksen liitteessä V-A lueteltuihin eläin- ja kalatauteihin sekä tämän sopimuksen liitteessä V-B lueteltuihin kasvintuhoojiin liittyvät alueellistamista koskevat päätökset tehdään tämän sopimuksen liitteessä VI olevien A ja B osan määräysten mukaisesti.

5.   Eläintautien osalta tämän sopimuksen 58 artiklan määräysten mukaisesti viejäosapuolen, joka pyytää tuojaosapuolen tunnustusta alueellistamista koskevalle päätökselleen, on ilmoitettava toimenpiteistään ja annettava täydellinen selvitys sekä päätöstensä ja ratkaisujensa tukena käytetyt tiedot. Jollei tuojaosapuoli nimenomaisesti vastusta ja vaadi lisätietoja tai neuvotteluja ja/tai vaatimustenmukaisuuden tarkastusta 15 työpäivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta, ilmoitettu alueellistamista koskeva päätös katsotaan hyväksytyn, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen 59 artiklan soveltamista.

Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut neuvottelut käydään tämän sopimuksen 59 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Tuojaosapuolen on arvioitava lisätiedot 15 työpäivän kuluessa niiden vastaanottamisesta. Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu vaatimustenmukaisuuden tarkastus toteutetaan tämän sopimuksen 62 artiklan mukaisesti 25 työpäivän kuluessa tarkastuspyynnön vastaanottamisesta.

6.   Kasvintuhoojien osalta kumpikin osapuoli varmistaa, että kasveilla, kasvituotteilla ja muilla tavaroilla käytävässä kaupassa otetaan tapauksen mukaan huomioon toisen osapuolen suojelluksi alueeksi tai kasvintuhoojista vapaaksi alueeksi tunnustaman alueen kasvintuhoojatilanne. Osapuolen, joka pyytää toisen osapuolen tunnustusta kasvintuhoojista vapaalle alueelleen, on ilmoitettava toimenpiteistään ja annettava pyydettäessä täydellinen selvitys ja kyseisen alueen perustamista ja ylläpitoa tukevat tiedot FAO:n tai IPPC:n asianmukaisten standardien mukaisesti, mukaan lukien ISPM-standardit. Jollei toinen osapuoli nimenomaisesti vastusta ja vaadi lisätietoja tai neuvotteluja ja/tai vaatimustenmukaisuuden tarkastusta kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta, ilmoitettu kasvintuhoojista vapaata aluetta koskeva alueellistamispäätös katsotaan hyväksytyn, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen 64 artiklan soveltamista.

Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut neuvottelut käydään tämän sopimuksen 59 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Tuojaosapuolen on arvioitava lisätiedot kolmen kuukauden kuluessa niiden vastaanottamisesta. Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu vaatimustenmukaisuuden tarkastus toteutetaan tämän sopimuksen 62 artiklan mukaisesti 12 kuukauden kuluessa tarkastuspyynnön vastaanottamisesta, ottaen huomioon kyseisen kasvintuhoojan ja viljelykasvin biologiset ominaisuudet.

7.   Kun 4–6 kohdassa kuvatut menettelyt on saatettu päätökseen, kumpikin osapuoli toteuttaa ilman aiheetonta viivytystä tarvittavat lainsäädännölliset ja hallinnolliset toimenpiteet kaupan mahdollistamiseksi tämän mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen 64 artiklan soveltamista.

8.   Osapuolet voivat jatkaa neuvotteluja osastoimisesta.

57 artikla

Vastaavuuden tunnustaminen

1.   Vastaavuus voidaan tunnustaa suhteessa

a)

yksittäiseen toimenpiteeseen;

b)

toimenpideryhmään; tai

c)

järjestelmään, jota sovelletaan tietyllä alalla tai osa-alueella tai tiettyihin hyödykkeisiin tai hyödykkeiden ryhmään.

2.   Vastaavuutta tunnustaessaan osapuolet noudattavat tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä. Menettelyssä viejäosapuolen on puolueettomasti osoitettava vastaavuus ja tuojaosapuolen on arvioitava pyyntöä puolueettomasti. Tämä arviointi voi sisältää tarkastuksia.

3.   Vastaavuuden tunnustamista tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti koskevasta viejäosapuolen pyynnöstä osapuolet aloittavat viipymättä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun tuojaosapuoli on vastaanottanut pyynnön, neuvottelumenettelyn, johon sisältyvät tämän sopimuksen liitteessä VIII vahvistetut vaiheet. Jos viejäosapuoli on esittänyt useita pyyntöjä, osapuolet sopivat tuojaosapuolen pyynnöstä tämän sopimuksen 65 artiklassa tarkoitetussa terveys- ja kasvinsuojeluasioiden alakomiteassa aikataulusta, jonka mukaisesti ne aloittavat ja toteuttavat tässä kohdassa tarkoitetun menettelyn.

4.   Georgia ilmoittaa unionille heti kun se on lähentänyt jonkin toimenpiteen, toimenpideryhmän tai järjestelmän tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti tämän sopimuksen 55 artiklan 3 kohdan mukaisen seurannan tuloksena. Tätä seikkaa pidetään perustana Georgian pyynnölle aloittaa tämän artiklan 3 kohdan mukainen kyseisten toimenpiteiden vastaavuuden tunnustamista koskeva menettely.

5.   Jollei toisin sovita, tuojaosapuoli saattaa tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetun vastaavuuden tunnustamista koskevan menettelyn päätökseen 360 päivän kuluessa siitä, kun se on saanut viejäosapuolen pyynnön vastaavuuden osoittavat asiakirjat mukaan luettuna. Tätä määräaikaa voidaan pidentää kausittaisten viljelykasvien osalta, jos arviointia on perusteltua lykätä, jotta tarkastus voidaan suorittaa viljelykasvin sopivana kasvukautena.

6.   Tuojaosapuoli määrittää vastaavuuden kasvien, kasvituotteiden ja muiden tavaroiden osalta asianmukaisten ISPM-standardien mukaisesti.

7.   Tuojaosapuoli voi kumota vastaavuuden tunnustamisen tai keskeyttää sen voimassaolon, jos jompikumpi osapuoli muuttaa vastaavuuteen vaikuttavia toimenpiteitä, mikäli noudatetaan seuraavaa menettelyä:

a)

Tämän sopimuksen 58 artiklan 2 kohdan määräysten mukaisesti viejäosapuoli ilmoittaa tuojaosapuolelle kaikista sen sellaisten toimenpiteiden muutosehdotuksista, joiden vastaavuus on tunnustettu, ja ehdotettujen toimenpiteiden todennäköisestä vaikutuksesta tunnustettuun vastaavuuteen. Tuojaosapuoli ilmoittaa viejäosapuolelle 30 työpäivän kuluessa näiden tietojen vastaanottamisesta, pysyykö vastaavuus tunnustettuna ehdotettujen toimenpiteiden perusteella.

b)

Tämän sopimuksen 58 artiklan 2 kohdan määräysten mukaisesti tuojaosapuoli ilmoittaa viipymättä viejäosapuolelle kaikista sen sellaisten toimenpiteiden muutosehdotuksista, joihin vastaavuuden tunnustaminen on perustunut, ja ehdotettujen toimenpiteiden todennäköisestä vaikutuksesta tunnustettuun vastaavuuteen. Jos tuojaosapuoli ei enää tunnusta vastaavuutta, osapuolet voivat sopia ehdoista tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetun menettelyn aloittamiselle uudelleen ehdotettujen toimenpiteiden perusteella.

8.   Vastaavuuden tunnustaminen, sen voimassaolon keskeyttäminen tai sen kumoaminen riippuu kokonaan tuojaosapuolesta, joka toimii omien hallinnollisten ja lainsäädännöllisten puitteidensa mukaisesti. Kyseisen osapuolen on toimitettava viejänä toimivalle osapuolelle täydellinen selitys ja tämän artiklan kattamien ratkaisujen ja päätösten tukena käytetyt tiedot. Jos vastaavuutta ei tunnusteta, sen voimassaolo keskeytetään tai se kumotaan, tuojaosapuoli ilmoittaa viejäosapuolelle tarvittavat edellytykset, joiden perusteella 3 kohdassa tarkoitettu menettely voidaan aloittaa uudestaan.

9.   Tuojaosapuoli ei voi kumota vastaavuuden tunnustamista tai keskeyttää sen voimassaoloa ennen kuin jommankumman osapuolen ehdottamat uudet toimenpiteet tulevat voimaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen 64 artiklan soveltamista.

10.   Jos tuojaosapuoli tunnustaa vastaavuuden virallisesti tämän sopimuksen liitteessä VIII vahvistetun neuvottelumenettelyn perusteella, terveys- ja kasvinsuojeluasioiden alakomitea vahvistaa tämän sopimuksen 65 artiklan 5 kohdassa määrätyn menettelyn mukaisesti, että vastaavuus on tunnustettu osapuolten välisessä kaupassa. Päätöksessä voidaan määrätä tapauksen mukaan myös fyysisten rajatarkastusten vähentämisestä, yksinkertaistetuista todistuksista ja laitosten ennakkoluetteloinnin menetelmistä.

Vastaavuuden tunnustamista koskeva tilanne esitetään tämän sopimuksen liitteessä XII.

58 artikla

Avoimuus ja tietojen vaihto

1.   Osapuolet tekevät yhteistyötä parantaakseen tämän sopimuksen liitteessä IV lueteltujen toimien soveltamisesta vastaavien toisen osapuolen virallisten valvontarakenteiden ja -järjestelmien ja niiden toiminnan tuntemusta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen 59 artiklan soveltamista. Tämä voidaan saavuttaa muun muassa kansainvälisiä tarkastuksia koskevien kertomusten avulla, silloin kun ne julkistetaan, ja osapuolet voivat vaihtaa näiden tarkastusten tuloksia koskevia tai muita tietoja asianmukaiseksi katsomallaan tavalla.

2.   Osapuolet ilmoittavat toisilleen asianomaisten alojen lainsäädäntöä tai menettelyjä koskevista muutoksista tämän sopimuksen 55 artiklassa tarkoitetun lainsäädännön lähentämisen ja 57 artiklassa tarkoitetun vastaavuuden tunnustamisen yhteydessä.

3.   Tässä yhteydessä unioni ilmoittaa Georgialle hyvissä ajoin etukäteen unionin lainsäädäntöön tehtävistä muutoksista, jotta Georgia voisi harkita oman lainsäädäntönsä muuttamista vastaavasti.

Jotta lainsäädäntöasiakirjojen siirto jommankumman osapuolen pyynnöstä olisi helpompaa, olisi saavutettava riittävä yhteistyön taso.

Tätä varten osapuolet ilmoittavat toisilleen yhteyspisteistään. Osapuolet ilmoittavat toisilleen myös kaikista yhteyspisteitään koskevista muutoksista.

59 artikla

Ilmoitukset, neuvottelut ja viestinnän helpottaminen

1.   Kumpikin osapuoli ilmoittaa toiselle osapuolelle kirjallisesti kahden työpäivän kuluessa kaikista vakavista tai merkittävistä riskeistä ihmisten, eläinten tai kasvien terveydelle, mukaan lukien elintarvikevalvonnan hätätilanteet tai tilanteet, joissa on selvästi havaittu riski eläin- tai kasvituotteiden käyttämiseen liittyvistä vaarallisista vaikutuksista terveydelle, sekä erityisesti seuraavista:

a)

toimenpiteet, jotka vaikuttavat tämän sopimuksen 56 artiklassa tarkoitettuihin alueellistamista koskeviin päätöksiin;

b)

minkä tahansa tämän sopimuksen liitteessä V-A luetellun eläintaudin tai liitteessä V-B luetellun säännellyn kasvintuhoojan esiintyvyys tai kehitys;

c)

epidemiologisesti tärkeät havainnot tai merkittävät niihin liittyvät riskit, jotka koskevat tämän sopimuksen liitteeseen V-A sisältymättömiä eläintauteja ja liitteeseen V-B sisältymättömiä kasvintuhoojia tai uusia eläintauteja tai kasvintuhoojia; ja

d)

eläintautien tai kasvintuhoojien torjumiseksi tai hävittämiseksi taikka kansanterveyden tai kasvien terveyden suojelemiseksi toteutettujen toimenpiteiden lisäksi toteutettavat, perusvaatimuksia laajemmat toimenpiteet ja kaikki ennaltaehkäisevään politiikkaan, rokotuspolitiikka mukaan luettuna, liittyvät muutokset.

2.   Ilmoitukset tehdään kirjallisesti tämän sopimuksen 58 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille yhteyspisteille.

Kirjallisella ilmoituksella tarkoitetaan ilmoitusta postitse, faksilla tai sähköpostilla.

3.   Jos jompikumpi osapuoli on vakavasti huolissaan ihmisten, eläinten tai kasvien terveyteen liittyvistä vaaroista, tilannetta koskeva neuvottelu järjestetään kyseisen osapuolen pyynnöstä mahdollisimman pian ja joka tapauksessa 15 työpäivän kuluessa pyynnöstä. Tällaisissa tilanteissa kumpikin osapuoli pyrkii toimittamaan kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen, jotta voitaisiin välttää kaupan häiriöt ja saavuttaa molempien osapuolten kannalta hyväksyttävät ihmisten, eläinten tai kasvien terveyden suojelun mukaiset ratkaisut.

4.   Kumman tahansa osapuolen pyynnöstä käydään eläinten hyvinvointia koskevia neuvotteluja mahdollisimman pian ja viimeistään 20 työpäivän kuluessa ilmoituksen tekemisestä. Kumpikin osapuoli pyrkii näissä tilanteissa toimittamaan kaikki pyydetyt tiedot.

5.   Tämän artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut neuvottelut voidaan osapuolen pyynnöstä pitää video- tai audiokokouksena. Pyynnön esittänyt osapuoli varmistaa, että neuvotteluista laaditaan pöytäkirja, jonka osapuolet virallisesti hyväksyvät. Tähän hyväksyntään sovelletaan tämän sopimuksen 58 artiklan 3 kohdan määräyksiä.

6.   Yhteinen nopea hälytysjärjestelmä ja ennakkovaroitusjärjestelmä eläinlääkintä- ja kasvinsuojelualan hätätapauksia varten käynnistetään myöhemmässä vaiheessa sen jälkeen, kun Georgia on pannut täytäntöön tarvittavan alaa koskevan lainsäädännön ja luonut edellytykset näiden järjestelmien asianmukaiselle toiminnalle käytännössä.

60 artikla

Kauppaa koskevat edellytykset

1.   Tuontiedellytykset ennen vastaavuuden tunnustamista

a)

Osapuolet sopivat soveltavansa tämän sopimuksen liitteessä IV-A ja liitteessä IV-C olevassa 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen hyödykkeiden tuontiin ennen vastaavuuden tunnustamista tiettyjä edellytyksiä. Tuojaosapuolen tuontiedellytyksiä sovelletaan koko viejäosapuolen alueeseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen 56 artiklan mukaisesti tehtyjen päätösten soveltamista. Tuojaosapuoli ilmoittaa tämän sopimuksen tullessa voimaan ja tämän sopimuksen 58 artiklan määräysten mukaisesti viejäosapuolelle tuontia koskevista terveys- ja/tai kasvinsuojeluvaatimuksistaan tämän sopimuksen liitteessä IV-A ja IV-C tarkoitetuille hyödykkeille. Näihin tietoihin sisältyvät tarvittaessa tuojaosapuolen edellyttämien virallisten todistusten tai ilmoitusten tai kaupallisten asiakirjojen mallit; ja

b)

i)

tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen edellytysten muutoksissa tai muutosehdotuksissa on noudatettava terveys- ja kasvinsuojelusopimuksen asiaa koskevia ilmoitusmenettelyjä;

ii)

tuojaosapuoli ottaa huomioon osapuolten välisen kuljetusajan vahvistaessaan tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen edellytysten muutosten voimaantulopäivän, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen 64 artiklan määräysten soveltamista; ja

iii)

jos tuojaosapuoli ei noudata tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja ilmoitusvaatimuksia, sen on hyväksyttävä aikaisemmin sovelletut edellytykset takaava todistus tai vahvistus 30 päivän ajan muutettujen tuontiedellytysten voimaantulosta.

2.   Tuontiedellytykset vastaavuuden tunnustamisen jälkeen

a)

Osapuolet toteuttavat 90 päivän kuluessa tämän sopimuksen 57 artiklan 10 kohdassa tarkoitetun, vastaavuuden tunnustamista koskevan päätöksen tekopäivästä tarvittavat lainsäädännölliset ja hallinnolliset toimenpiteet vastaavuuden tunnustamisen täytäntöönpanemiseksi mahdollistaakseen sen perusteella tämän sopimuksen liitteessä IV-A ja liitteessä IV-C olevassa 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen hyödykkeiden kaupan välillään. Näiden hyödykkeiden osalta tuojaosapuolen vaatiman virallisen todistuksen tai asiakirjan malli voidaan tällöin korvata todistuksella, joka on laadittu tämän sopimuksen liitteessä X-B määrätyllä tavalla;

b)

sellaisten alojen tai osa-alueiden hyödykkeiden, joiden osalta kaikkia toimenpiteitä ei ole tunnustettu vastaaviksi, kauppa jatkuu tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen edellytysten noudattamisen perusteella. Viejäosapuolen pyynnöstä sovelletaan tämän artiklan 5 kohdan määräyksiä.

3.   Tämän sopimuksen liitteessä IV-A ja liitteessä IV-C olevassa 2 kohdassa tarkoitetuilta hyödykkeiltä ei vaadita osapuolten välillä tuontilupaa tämän sopimuksen voimaantulopäivästä alkaen.

4.   Osapuolet neuvottelevat viejäosapuolen pyynnöstä terveys- ja kasvinsuojeluasioiden alakomiteassa tämän sopimuksen 65 artiklan määräysten mukaisesti edellytyksistä, jotka vaikuttavat tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen hyödykkeiden kauppaan, sopiakseen vaihtoehtoisista tai uusista tuojaosapuolen tuontiedellytyksistä. Tällaiset vaihtoehtoiset tai uudet tuontiedellytykset voivat perustua soveltuvissa tapauksissa viejäosapuolen toimenpiteisiin, jotka tuojaosapuoli on tunnustanut vastaaviksi. Jos sopimukseen päästään, tuojaosapuoli toteuttaa tarvittavat lainsäädännölliset ja/tai hallinnolliset toimenpiteet 90 päivän kuluessa tuonnin mahdollistamiseksi sovittujen tuontiedellytysten perusteella.

5.   Luettelo laitoksista, alustava hyväksyntä

a)

Tuojaosapuoli hyväksyy alustavasti tämän sopimuksen liitteessä IV-A olevassa 2 osassa tarkoitettujen eläintuotteiden tuonnin osalta viejäosapuolen pyynnöstä, jonka liitteenä on tarvittavat takeet, tämän sopimuksen liitteessä VII olevassa 2 kohdassa tarkoitetut viejäosapuolen alueella sijaitsevat jalostuslaitokset ilman yksittäisten laitosten ennakkotarkastusta. Hyväksynnän on oltava tämän sopimuksen liitteessä VII vahvistettujen edellytysten ja määräysten mukainen. Ellei lisätietoja edellytetä, tuojaosapuoli toteuttaa tarvittavat lainsäädännölliset ja/tai hallinnolliset toimenpiteet tuonnin mahdollistamiseksi tämän perusteella 30 työpäivän kuluessa siitä päivästä, jona tuojaosapuoli on vastaanottanut pyynnön ja asianmukaiset takeet.

Alustava luettelo laitoksista hyväksytään tämän sopimuksen liitteen VII määräysten mukaisesti.

b)

Viejäosapuoli antaa tämän artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen eläintuotteiden tuonnin osalta tuojaosapuolelle tiedoksi luettelon laitoksistaan, jotka täyttävät tuojaosapuolen vaatimukset.

6.   Osapuolen on toisen osapuolen pyynnöstä toimitettava tarvittava selitys ja tämän artiklan kattamia päätöksiä ja ratkaisuja tukevat tiedot.

61 artikla

Sertifiointimenettely

1.   Osapuolet sopivat noudattavansa tämän sopimuksen liitteessä X vahvistettuja periaatteita sertifiointimenettelyissä ja todistusten ja virallisten asiakirjojen antamisen yhteydessä.

2.   Tämän sopimuksen 65 artiklassa tarkoitettu terveys- ja kasvinsuojeluasioiden alakomitea voi sopia sähköisessä sertifioinnissa sekä todistusten peruuttamisessa tai korvaamisessa noudatettavista säännöistä.

3.   Osapuolet sopivat tarvittaessa yhteisistä todistusmalleista tämän sopimuksen 55 artiklassa tarkoitetun lainsäädännön lähentämisen yhteydessä.

62 artikla

Vaatimustenmukaisuuden tarkastus

1.   Luottamuksen säilyttämiseksi tämän luvun määräysten tosiasialliseen täytäntöönpanoon kummallakin osapuolella on oikeus

a)

suorittaa toisen osapuolen viranomaisten tarkastus- ja sertifiointijärjestelmän tai sen osan ja/tai muiden sovellettavien toimenpiteiden vaatimustenmukaisuuden tarkastus kansainvälisten normien, Codex Alimentarius -komission, OIE:n ja IPPC:n suuntaviivojen ja suositusten mukaisesti;

b)

saada toiselta osapuolelta tietoa sen valvontajärjestelmästä ja saada tietoa tämän järjestelmän mukaisesti suoritettujen tarkastusten tuloksista noudattaen kummassakin osapuolessa sovellettavia luottamuksellisuutta koskevia määräyksiä.

2.   Kumpikin osapuoli voi ilmoittaa tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen vaatimustenmukaisuuden tarkastusten tuloksista kolmansille osapuolille ja julkistaa ne kumpaan tahansa osapuoleen sovellettavien määräysten mahdollisesti edellyttämällä tavalla. Tällaisessa tulosten ilmoittamisessa muille osapuolille ja/tai julkistamisessa on tarvittaessa noudatettava kumpaan tahansa osapuoleen sovellettavia, luottamuksellisuutta koskevia määräyksiä.

3.   Jos tuojaosapuoli päättää suorittaa tarkastuskäynnin viejäosapuolen alueelle, tuojaosapuolen on ilmoitettava tarkastuskäynnistä viejäosapuolelle vähintään 60 työpäivää ennen kyseisen tarkastuksen aiottua suorittamista paitsi silloin, kun on kyseessä hätätapaus tai jos osapuolet toisin sopivat. Osapuolten on sovittava keskenään kaikista tarkastuskäyntiä koskevista muutoksista.

4.   Toisen osapuolen toimivaltaisten viranomaisten tarkastus- ja sertifiointijärjestelmien tai niiden osan ja/tai muiden sovellettavien toimenpiteiden vaatimustenmukaisuuden tarkastuksesta aiheutuvat kulut maksaa tarkastuksen suorittava osapuoli.

5.   Tarkastuskertomuksen luonnos toimitetaan viejäosapuolelle 60 työpäivän kuluessa vaatimustenmukaisuuden tarkastuksen päättymisestä. Viejäosapuolelle on annettava 45 työpäivää aikaa esittää huomautuksensa kertomusluonnoksesta. Viejäosapuolen huomautukset on liitettävä ja tarvittaessa sisällytettävä lopulliseen kertomukseen. Jos vaatimustenmukaisuuden tarkastuksessa on kuitenkin todettu merkittävä ihmisten, eläinten tai kasvien terveyteen liittyvä riski, viejäosapuolelle on ilmoitettava asiasta mahdollisimman nopeasti ja joka tapauksessa 10 työpäivän kuluessa vaatimustenmukaisuuden tarkastuksen päättymisestä.

6.   Selvyyden vuoksi vaatimustenmukaisuuden tarkastuksen tuloksia voidaan käyttää osapuolten tai toisen osapuolen tämän sopimuksen 55, 57 ja 63 artiklan mukaisesti suorittamissa menettelyissä.

63 artikla

Tuontitarkastukset ja tarkastusmaksut

1.   Osapuolet sopivat, että tuojaosapuolen suorittamissa viejäosapuolen alueelta tulevien lähetysten tuontitarkastuksissa noudatetaan tämän sopimuksen liitteessä IX olevan A osan periaatteita. Näiden tarkastusten tulokset saattavat vaikuttaa tämän sopimuksen 62 artiklassa tarkoitettuun vaatimustenmukaisuuden tarkastamista koskevaan menettelyyn.

2.   Kummankin osapuolen soveltamien fyysisten tuontitarkastusten tiheys on vahvistettu tämän sopimuksen liitteessä IX olevassa B osassa. Osapuoli voi muuttaa tarkastustiheyttä toimivaltansa rajoissa ja sisäisen lainsäädäntönsä mukaisesti tämän sopimuksen 55, 57 ja 60 artiklan mukaisesti tapahtuneen edistymisen taikka vaatimustenmukaisuuden tarkastusten, neuvottelujen tai muiden tässä sopimuksessa määrättyjen toimenpiteiden tuloksena. Edellä olevassa 65 artiklassa tarkoitettu terveys- ja kasvinsuojeluasioiden alakomitea tekee päätöksen tämän sopimuksen liitteessä IX olevan B osan muuttamisesta vastaavasti.

3.   Mahdolliset tarkastusmaksut voivat kattaa ainoastaan toimivaltaiselle viranomaiselle tuontitarkastusten suorittamisesta aiheutuvat kustannukset. Ne lasketaan samoin perustein kuin maksut, jotka veloitetaan vastaavien kotimaisten tuotteiden tarkastuksesta.

4.   Tuojaosapuoli ilmoittaa viejäosapuolelle tämän pyynnöstä kaikista tuontitarkastuksiin ja tarkastusmaksuihin vaikuttaviin toimenpiteisiin tehtävistä muutoksista, näiden muutosten syistä sekä merkittävistä muutoksista tällaisten tarkastusten hallinnollisessa toteutuksessa.

5.   Osapuolet voivat sopia tämän sopimuksen 65 artiklassa tarkoitetun terveys- ja kasvinsuojeluasioiden alakomitean määrittämästä päivämäärästä alkaen edellytyksistä, joilla ne hyväksyvät toistensa 62 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut valvontatoimet tarkoituksenaan mukauttaa ja vastavuoroisesti vähentää fyysisten tuontitarkastusten tiheyttä tämän sopimuksen 60 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen hyödykkeiden osalta.

Osapuolet voivat kyseisestä päivämäärästä alkaen vastavuoroisesti hyväksyä toistensa tekemät tiettyjen hyödykkeiden valvontatoimet ja tämän johdosta vähentää tai korvata niitä koskevia tuontitarkastuksia.

64 artikla

Suojatoimenpiteet

1.   Jos viejäosapuoli ottaa alueellaan käyttöön toimenpiteitä hallitakseen jotakin sellaista tekijää, joka todennäköisesti aiheuttaa vakavan vaaran tai riskin ihmisten, eläinten tai kasvien terveydelle, viejäosapuolen on toteutettava vastaavat toimenpiteet estääkseen kyseisen vaaran tai riskin kulkeutumisen tuojaosapuolen alueelle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 2 kohdan määräysten soveltamista.

2.   Tuojaosapuoli voi vakavasta ihmisten, eläinten tai kasvien terveyteen liittyvästä syystä toteuttaa ihmisten, eläinten tai kasvien terveyden suojelun kannalta välttämättömiä tilapäisiä toimenpiteitä. Osapuolten välillä matkalla olevien lähetysten osalta tuojaosapuoli harkitsee, mikä olisi sopivin ja kohtuullisin ratkaisu, jotta tarpeettomat kaupan häiriöt voitaisiin välttää.

3.   Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet käyttöön ottava osapuoli ilmoittaa asiasta toiselle osapuolelle viimeistään yhden työpäivän kuluttua toimenpiteiden käyttöönotosta. Osapuolet neuvottelevat tilanteesta kumman tahansa osapuolen pyynnöstä ja tämän sopimuksen 59 artiklan 3 kohdan määräysten mukaisesti 15 työpäivän kuluessa ilmoituksesta. Osapuolet ottavat asianmukaisesti huomioon kaikki tällaisissa neuvotteluissa saadut tiedot ja pyrkivät välttämään tarpeettomia kaupan häiriöitä ottamalla tarvittaessa huomioon tämän sopimuksen 59 artiklan 3 kohdan määräysten mukaisten neuvottelujen tuloksen.

65 artikla

Terveys- ja kasvinsuojelutoimien alakomitea

1.   Perustetaan terveys- ja kasvinsuojelutoimien alakomitea. Se kokoontuu kolmen kuukauden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulopäivästä ja sen jälkeen kumman tahansa osapuolen pyynnöstä tai vähintään kerran vuodessa. Osapuolten sopimuksesta terveys- ja kasvinsuojeluasioiden alakomitean kokous voidaan pitää video- tai audiokokouksena. Terveys- ja kasvinsuojeluasioiden alakomitea voi kokoustensa välisinä aikoina käsitellä asioita myös kirjeitse.

2.   Terveys- ja kasvinsuojeluasioiden alakomitean tehtävänä on

a)

käsitellä kaikkia tähän lukuun liittyviä asioita;

b)

valvoa tämän luvun täytäntöönpanoa ja tarkastella kaikkia asioita, joita sen täytäntöönpanossa voi tulla esille;

c)

tarkastella tämän sopimuksen liitteitä IV–XII erityisesti tässä luvussa määrätyissä neuvotteluissa ja menettelyissä saavutetun edistymisen perusteella;

d)

muuttaa tämän sopimuksen liitteitä IV–XII vahvistuspäätöksillä tämän kohdan c alakohdassa tarkoitetun tarkastelun mukaisesti tai kuten tässä luvussa muuten määrätään; ja

e)

antaa tämän kohdan c alakohdassa tarkoitetun tarkastelun perusteella lausuntoja ja suosituksia tämän sopimuksen VIII osastossa (Institutionaaliset määräykset, yleiset määräykset ja loppumääräykset) määritellyille muille elimille.

3.   Osapuolet sopivat perustavansa tarvittaessa teknisiä työryhmiä, jotka koostuvat osapuolten asiantuntijatason edustajista ja joiden tehtävänä on määrittää ja käsitellä tämän luvun soveltamisesta aiheutuvia teknisiä ja tieteellisiä kysymyksiä. Jos tarvitaan muuta asiantuntemusta, osapuolet voivat perustaa tilapäisiä työryhmiä, mukaan lukien tieteelliset työryhmät ja asiantuntijaryhmät. Tällaiseen tilapäiseen työryhmään voi kuulua muitakin kuin osapuolten edustajia.

4.   Terveys- ja kasvinsuojeluasioiden alakomitea antaa tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle säännöllisesti kertomuksen toimivaltansa mukaisesti tekemistään toimista ja päätöksistä.

5.   Terveys- ja kasvinsuojeluasioiden alakomitea hyväksyy työjärjestyksensä ensimmäisessä kokouksessaan.

6.   Osapuolet hyväksyvät yksimielisesti kaikki terveys- ja kasvinsuojeluasioiden alakomitean tai sen mahdollisesti perustamien työryhmien päätökset, suositukset, kertomukset ja muut toimet.

5   LUKU

Tullimenettelyjen ja kaupan helpottaminen

66 artikla

Tavoitteet

1.   Osapuolet tunnustavat tullimenettelyjen ja kaupan helpottamisen merkityksen kehittyvän kahdenvälisen kaupankäyntiympäristön kannalta. Osapuolet sopivat tämän alan yhteistyön vahvistamisesta, jotta voidaan varmistaa, että sovellettava lainsäädäntö ja menettelyt sekä asianomaisten viranomaisten hallinnolliset valmiudet vastaavat tehokkaan valvonnan tavoitteita ja tukevat periaatteellisesti laillisen kaupan helpottamista.

2.   Osapuolet pitävät ensiarvoisen tärkeinä yleisen edun mukaisia tavoitteita, kuten kaupan helpottamista, turvallisuutta ja petosten torjuntaa, sekä niitä koskevaa tasapainoista lähestymistapaa.

67 artikla

Lainsäädäntö ja menettelyt

1.   Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että niiden kauppa- ja tullialaa koskevan lainsäädännön on lähtökohtaisesti oltava vakaata ja kattavaa ja että alan säännösten ja menettelyjen on oltava oikeasuhteisia, avoimia, ennakoitavia, syrjimättömiä ja puolueettomia ja niitä on sovellettava yhdenmukaisesti ja tehokkaasti; tässä tarkoituksessa osapuolet muun muassa

a)

suojelevat ja helpottavat laillista kauppaa panemalla lainsäädännölliset vaatimukset tehokkaasti täytäntöön ja noudattamalla niitä;

b)

välttävät asettamasta tarpeettomia tai syrjiviä rasitteita talouden toimijoille, estävät petoksia ja tarjoavat talouden toimijoille lisähelpotuksia vastineeksi vaatimusten hyvästä noudattamisesta;

c)

käyttävät yhtenäistä hallinnollista asiakirjaa tulli-ilmoitusten tekemiseen;

d)

toteuttavat toimenpiteitä, jotka lisäävät rajalla sovellettavien tullimenettelyjen ja -käytäntöjen tehokkuutta ja avoimuutta ja yksinkertaistavat niitä;

e)

soveltavat tavaroiden maahantuonnin, maasta poistamisen ja luovutuksen yksinkertaistamiseksi ja helpottamiseksi nykyaikaisia tullimenetelmiä, mukaan luettuina riskinarviointi, luovutuksen jälkeiset tarkastukset ja yritysten tarkastusmenettelyt;

f)

pyrkivät pienentämään säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia ja lisäämään ennakoitavuutta kaikkien talouden toimijoiden hyödyksi;

g)

varmistavat, että tavaroiden tuontia, vientiä ja kauttakuljetusta koskevia vaatimuksia ja menettelyjä sovelletaan syrjimättömästi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta objektiivisten riskinarviointikriteerien soveltamista;

h)

soveltavat tullin ja kaupan alalla sovellettavia kansainvälisiä välineitä, joihin kuuluvat muun muassa Maailman tullijärjestön, jäljempänä ’WCO’, kehittämät välineet (väliaikaista maahantuontia koskeva vuoden 1990 Istanbulin yleissopimus, harmonoitua tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmää koskeva vuoden 1983 yleissopimus), WTO:n kehittämät välineet, vuoden 1975 TIR-yleissopimus sekä tavaroiden rajatarkastusten yhdenmukaistamista koskeva vuoden 1982 yleissopimus; ne saattavat ottaa tarvittaessa huomioon maailmankaupan turvaamista ja helpottamista koskevan WCO:n normikehyksen sekä tullitoiminnan ohjeiden kaltaiset Euroopan komission suuntaviivat;

i)

ryhtyvät tarvittaviin toimiin ottaakseen huomioon ja pannakseen täytäntöön tullimenettelyjen yksinkertaistamista ja yhdenmukaistamista koskevan tarkistetun vuoden 1973 Kioton yleissopimuksen määräykset;

j)

mahdollistavat sitovat ennakkopäätökset tariffiluokittelun ja alkuperäsääntöjen osalta. Osapuolet varmistavat, että päätöstä voidaan muuttaa tai se voidaan kumota vasta, kun siitä on ensin ilmoitettu asianomaiselle toimijalle, ja ilman takautuvaa vaikutusta, ellei päätöksiä ole tehty virheellisten tai puutteellisten tietojen perusteella;

k)

ottavat käyttöön ja soveltavat yksinkertaistettuja menettelyjä valtuutettujen toimijoiden osalta objektiivisten ja syrjimättömien perusteiden mukaisesti;

l)

vahvistavat säännöt, joilla varmistetaan, että tullimääräysten tai menettelyihin liittyvien vaatimusten rikkomisista aiheutuvat seuraamukset ovat oikeasuhteisia ja syrjimättömiä ja ettei niiden soveltaminen aiheuta kohtuuttomia ja perusteettomia viivästyksiä; ja

m)

soveltavat avoimia, syrjimättömiä ja oikeasuhteisia sääntöjä, jos valtiolliset elimet tarjoavat samoja palveluja kuin yksityinen sektori.

2.   Työskentelytapojen parantamiseksi sekä toiminnan syrjimättömyyden, avoimuuden, tehokkuuden, rehellisyyden ja vastuullisuuden takaamiseksi osapuolet

a)

toteuttavat lisätoimia, joiden tavoitteena on vähentää, yksinkertaistaa ja standardoida tullin ja muiden asiaa käsittelevien viranomaisten vaatimia tietoja ja asiakirjoja;

b)

yksinkertaistavat tavaroiden nopeaan luovutukseen ja tulliselvitykseen liittyviä vaatimuksia ja muodollisuuksia aina, kun se on mahdollista;

c)

huolehtivat tehokkaista, viiveettömistä ja syrjimättömistä menettelyistä, joilla turvataan muutoksenhakuoikeus sellaisiin tullin ja muiden asiaa käsittelevien viranomaisten hallinnollisiin toimiin ja päätöksiin, jotka vaikuttavat tullille esitettyihin tavaroihin. Muutoksenhakumenettelyjen on oltava helposti käytettävissä, ja niihin liittyvien maksujen on oltava kohtuullisia ja oikeassa suhteessa muutoksenhakumenettelyistä viranomaisille aiheutuviin kustannuksiin;

d)

ryhtyvät toimiin varmistaakseen, että jos kiistanalaiseen hallinnolliseen toimeen tai päätökseen haetaan muutosta, tavarat voidaan yleensä luovuttaa ja tullimaksut jättää toistaiseksi kantamatta, jollei mahdollisesti tarpeellisiksi katsotuista turvaamistoimenpiteistä muuta johdu. Tarvittaessa tavaroiden luovuttamista varten olisi vaadittava vakuuden antamista esimerkiksi takauksen tai talletuksen muodossa; ja

e)

varmistavat mahdollisimman korkeatasoisten rehellisyysvaatimusten noudattamisen erityisesti rajalla soveltamalla tarpeen mukaan tämän alan kansainvälisiin sopimuksiin ja välineisiin, erityisesti WCO:n tarkistettuun Arushan julistukseen vuodelta 2003 ja tullietiikkaa koskeviin Euroopan komission ohjeisiin vuodelta 2007, sisältyvien periaatteiden mukaisia toimenpiteitä.

3.   Osapuolet sopivat luopuvansa

a)

tulliasioitsijoiden pakollista käyttöä koskevista vaatimuksista; ja

b)

kuljetusta edeltävien tai määräpaikassa suoritettavien tarkastusten pakollista käyttöä koskevista vaatimuksista.

4.   Kauttakuljetusten osalta

a)

tässä sopimuksessa sovelletaan WTO:n määräyksissä (erityisesti GATT 1994 -sopimuksen V artikla ja siihen liittyvät määräykset, mukaan lukien kaupan helpottamisesta käytyjen Dohan kierroksen neuvottelujen tuloksena aikaansaadut selvennykset ja parannukset) vahvistettuja kauttakulkua koskevia sääntöjä ja määritelmiä. Näitä määräyksiä sovelletaan myös tapauksiin, joissa tavaroiden kauttakuljetus alkaa tai päättyy osapuolen alueella;

b)

osapuolet jatkavat tullipassitusjärjestelmiensä asteittaista yhteenliittämistä tavoitteenaan Georgian tuleva osallistuminen yhteiseen passitusjärjestelmään (2);

c)

osapuolet varmistavat kaikkien asiaankuuluvien viranomaisten välisen yhteistyön ja koordinoinnin alueellaan tarkoituksenaan helpottaa kauttakuljetuksia. Osapuolet edistävät myös viranomaisten ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä kauttakuljetuksiin liittyvissä asioissa.

68 artikla

Suhteet liike-elämään

Osapuolet sopivat

a)

varmistavansa, että niiden lainsäädäntö ja menettelyt ovat avoimia ja että ne ovat julkisesti saatavilla, mahdollisuuksien mukaan sähköisin keinoin, ja että ne sisältävät perustelut niiden käyttöönotolle. Kuulemisia olisi järjestettävä säännöllisesti, ja uusien tai muutettujen säännösten julkaisemisen ja voimaantulon välillä on oltava riittävän pitkä ajanjakso;

b)

tarpeesta käydä oikea-aikaisia ja säännöllisiä neuvotteluja liike-elämän edustajien kanssa lainsäädäntöehdotuksista ja menettelyistä, jotka koskevat tullialaa ja kaupan kysymyksiä;

c)

asettavansa julkisesti saataville asiaankuuluvat hallinnolliset ilmoitukset, jotka koskevat muun muassa viranomaisten vaatimuksia sekä saapumista ja poistumista koskevia menettelyjä, satamissa ja rajanylityspaikoissa sijaitsevien tullitoimipaikkojen aukioloaikoja ja toimintamenetelmiä sekä yhteyspisteitä tiedusteluja varten;

d)

edistävänsä yhteistyötä toimijoiden ja asiaankuuluvien viranomaisten välillä käyttämällä ennakoitavia ja julkisesti saatavilla olevia menettelyjä, jotka perustuvat muun muassa Maailman tullijärjestön suosittelemiin menettelyihin; ja

e)

varmistavansa, että niiden tullia ja siihen liittyviä seikkoja koskevat vaatimukset ja menettelyt täyttävät edelleen kaupan alan toimijoiden oikeutetut tarpeet, ovat parhaiden toimintatapojen mukaisia ja jatkossakin rajoittavat kauppaa mahdollisimman vähän.

69 artikla

Maksut ja palkkiot

1.   Osapuolet kieltävät vaikutukseltaan tuonti- tai vientitulleja ja -maksuja vastaavien hallinnollisten maksujen perimisen.

2.   Tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 1 luvun (Tavaroiden kansallinen kohtelu ja markkinoillepääsy) asiaa koskevien määräysten soveltamista rajoittamatta kaikenlaisiin tuonnissa tai viennissä tai niiden yhteydessä perittäviin, osapuolten tulliviranomaisten määräämiin maksuihin ja palkkioihin, mukaan luettuina toisen tahon näiden viranomaisten puolesta suorittamiin tehtäviin liittyvät maksut ja palkkiot, sovelletaan seuraavaa:

a)

maksuja ja palkkioita voidaan määrätä ainoastaan kyseessä olevan tuonnin tai viennin yhteydessä tarjotuista palveluista, jotka tavaranilmoittajan pyynnöstä suoritetaan muissa kuin tavanomaisissa työoloissa, muulloin kuin tavanomaisina työaikoina ja muussa kuin tullisäännöksissä tarkoitetussa paikassa, tai tällaisiin palveluihin mahdollisesti liittyvistä muodollisuuksista, joita tuonnin tai viennin toteuttaminen edellyttää;

b)

maksut ja palkkiot eivät saa ylittää tarjotun palvelun kustannuksia;

c)

maksuja ja palkkioita ei lasketa arvon perusteella;

d)

tiedot maksuista ja palkkioista on julkaistava virallisesti nimetyn välineen kautta ja mahdollisuuksien mukaan virallisen verkkosivuston kautta. Näihin tietoihin on sisällytettävä tarjotusta palvelusta perittävän maksun tai palkkion peruste, vastuussa oleva viranomainen, sovellettavat maksut ja palkkiot sekä maksun suoritusaika ja -tapa; ja

e)

uusia tai muutettuja maksuja ja palkkioita ei saa määrätä, ennen kuin niitä koskevat tiedot on julkaistu ja asetettu helposti saataville.

70 artikla

Tullausarvon määrittäminen

1.   Tavaroiden tullausarvon määrittämisessä osapuolten välisessä kaupassa noudatetaan WTO-sopimuksen liitteessä IA olevan, GATT 1994 -sopimuksen VII artiklan soveltamisesta tehdyn sopimuksen määräyksiä ja niiden mahdollisia myöhempiä muutoksia. Kyseiset WTO-sopimuksen määräykset liitetään täten tähän sopimukseen ja otetaan osaksi sitä. Vähimmäistullausarvoja ei käytetä.

2.   Osapuolet tekevät yhteistyötä, jotta tullausarvon määrittämiseen liittyvissä kysymyksissä päästäisiin yhteiseen toimintatapaan.

71 artikla

Tulliyhteistyö

Osapuolet lujittavat tullialan yhteistyötään varmistaakseen tässä luvussa määriteltyjen tavoitteiden toteutumisen, jotta ne voivat entisestään helpottaa kauppaa ja varmistaa samalla tehokkaan valvonnan, turvallisuuden ja petosten ehkäisyn. Tätä varten osapuolet voivat hyödyntää vertailuaineistona soveltuvin osin Euroopan komission laatimia tullitoiminnan ohjeita.

Varmistaakseen tämän luvun määräysten noudattamisen osapuolet muun muassa

a)

vaihtavat tietoja tullilainsäädännön ja tullimenettelyjen alalla;

b)

kehittävät yhteisiä aloitteita, joiden aiheina ovat tuonti-, vienti- ja kauttakuljetusmenettelyt, ja pyrkivät varmistamaan, että liike-elämän toimijoille tarjotaan tehokkaita palveluja;

c)

tekevät yhteistyötä tullimenettelyjen ja muiden kauppaan liittyvien menettelyjen automatisoinnin alalla;

d)

vaihtavat tarvittaessa tietoja ottaen kuitenkin huomioon tarpeen kunnioittaa arkaluonteisten tietojen luottamuksellisuutta ja varmistaa henkilötietojen suojaaminen;

e)

tekevät yhteistyötä ehkäistäkseen rajatylittävää tavaroiden, mukaan lukien tupakkatuotteet, laitonta kauppaa ja torjuakseen sitä;

f)

vaihtavat tietoja tai käyvät neuvotteluja voidakseen mahdollisuuksien mukaan määrittää yhteisiä kantoja tullialalla toimivissa kansainvälisissä järjestöissä, joita ovat muun muassa WTO, WCO, YK, YK:n kauppa- ja kehityskonferenssi (UNCTAD) ja YK:n Euroopan talouskomissio;

g)

tekevät yhteistyötä teknisen avun suunnittelussa ja täytäntöönpanossa, etenkin edistääkseen tullimenettelyihin ja kauppaa koskeviin helpotuksiin liittyviä uudistuksia tämän sopimuksen asiaa koskevien määräysten mukaisesti;

h)

vaihtavat tullioperaatioihin liittyviä parhaita käytänteitä erityisesti riskeihin perustuvien tullivalvontajärjestelmien sekä teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanon alalla etenkin liittyen tuoteväärennöksiin;

i)

edistävät koordinointia osapuolten kaikkien rajaviranomaisten välillä rajanylitysprosessin helpottamiseksi ja valvonnan tehostamiseksi ottaen huomioon mahdollisuuden yhteisiin rajatarkastuksiin, jos se on toteutettavissa ja tarkoituksenmukaista; ja

j)

tunnustavat tarvittaessa aiheellisilta osin vastavuoroisesti kauppakumppanuusohjelmat ja tullivalvonnan mukaan lukien niitä vastaavat kauppaa helpottavat toimenpiteet.

72 artikla

Keskinäinen hallinnollinen avunanto tulliasioissa

Osapuolet antavat toisilleen tähän sopimukseen liitetyn, keskinäistä hallinnollista avunantoa tulliasioissa koskevan pöytäkirjan II määräysten mukaisesti hallinnollista apua tulliasioissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden tämän sopimuksen, ja erityisesti sen 71 artiklan, mukaisten yhteistyömuotojen käyttöä.

73 artikla

Tekninen apu ja valmiuksien kehittäminen

Osapuolet tekevät yhteistyötä, jonka tavoitteena on teknisen avun antaminen ja valmiuksien kehittäminen kaupan helpottamista ja tullialaa koskevien uudistusten toteuttamiseksi.

74 artikla

Tulliasioiden alakomitea

1.   Perustetaan tulliasioiden alakomitea. Se on vastuussa tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle.

2.   Alakomitean tehtävänä on muun muassa järjestää säännöllisiä neuvotteluja ja valvoa tämän luvun täytäntöönpanoa ja hallinnointia, missä yhteydessä se käsittelee muun muassa tulliyhteistyöhön, raja-alueiden tulliyhteistyöhön ja sen hallinnointiin, tekniseen apuun, alkuperäsääntöihin, kaupan helpottamiseen ja keskinäiseen hallinnolliseen avunantoon tulliasioissa liittyviä seikkoja.

3.   Tulliasioiden alakomitea muun muassa

a)

huolehtii siitä, että tämän luvun ja tämän sopimuksen pöytäkirjojen I ja II määräyksiä sovelletaan asianmukaisesti;

b)

päättää tämän luvun ja tämän sopimuksen pöytäkirjojen I ja II täytäntöönpanon edellyttämistä käytännön järjestelyistä, toimenpiteistä ja ratkaisuista, mukaan luettuina tietojenvaihto, tullitarkastusten ja kauppakumppanuusohjelmien vastavuoroinen tunnustaminen ja vastavuoroisesti hyväksytyt etuudet;

c)

vaihtaa näkemyksiä kaikista yhteistä etua koskevista kysymyksistä, mukaan lukien tulevat toimenpiteet ja niiden täytäntöönpanemiseksi ja soveltamiseksi käytettävissä olevat voimavarat;

d)

antaa tarvittaessa suosituksia; ja

e)

hyväksyy työjärjestyksensä.

75 artikla

Tullilainsäädännön lähentäminen

Asteittainen lähentyminen unionin tullilainsäädäntöön ja tiettyyn kansainväliseen lainsäädäntöön toteutetaan tämän sopimuksen liitteessä XIII esitetyllä tavalla.

6   LUKU

Sijoittautuminen, palvelukauppa ja sähköinen kauppa

1   jakso

Yleiset määräykset

76 artikla

Tavoite ja soveltamisala

1.   Osapuolet vahvistavat uudelleen WTO-sopimuksen mukaiset sitoumuksensa ja vahvistavat täten tarvittavat järjestelyt, jotta sijoittautuminen ja palvelukauppa voidaan vapauttaa asteittain ja vastavuoroisesti ja jotta sähköisessä kaupassa voidaan tehdä yhteistyötä.

2.   Julkisia hankintoja käsitellään tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 8 luvussa (Julkiset hankinnat), eikä tämän luvun määräysten voida tulkita johtavan minkäänlaisiin julkisia hankintoja koskeviin velvoitteisiin.

3.   Tukia käsitellään tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 10 luvussa (Kilpailu), eikä tämän luvun määräyksiä sovelleta osapuolten myöntämiin tukiin.

4.   Osapuolet säilyttävät tämän luvun määräysten mukaisesti oikeutensa säännellä ja ottaa käyttöön uusia säännöksiä perusteltujen poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

5.   Tätä lukua ei sovelleta osapuolen työmarkkinoille pyrkiviä luonnollisia henkilöitä koskeviin toimenpiteisiin eikä myöskään kansalaisuutta taikka vakituista asumista tai työntekoa koskeviin toimenpiteisiin.

6.   Tämän luvun määräykset eivät estä osapuolta käyttämästä toimenpiteitä, joilla säädellään luonnollisten henkilöiden pääsyä sen alueelle tai heidän väliaikaista oleskeluaan sen alueella, mukaan lukien ne toimenpiteet, joita tarvitaan sen rajojen koskemattomuuden suojelemiseksi ja jotta varmistettaisiin luonnollisten henkilöiden asianmukainen liikkuvuus sen rajojen yli, sillä edellytyksellä, että tällaisia toimenpiteitä ei sovelleta siten, että ne mitätöisivät ne edut, joita jompikumpi osapuoli saa tämän luvun ja tämän sopimuksen liitteen XIV erityisen sitoumuksen ehtojen mukaisesti, tai heikentäisivät näitä etuja (3).

77 artikla

Määritelmät

Tätä lukua sovellettaessa

a)

”toimenpiteellä” tarkoitetaan mitä tahansa osapuolen toimenpidettä, joka voi olla lain, säännöksen tai määräyksen, säännön, menettelyn, päätöksen tai hallinnollisen toimen muodossa tai missä tahansa muussa muodossa;

b)

”osapuolen käyttöön ottamalla tai voimassa pitämällä toimenpiteellä” tarkoitetaan toimenpidettä, jonka toteuttavat

i)

keskus-, alue- tai paikallistason hallintoelimet ja viranomaiset; ja

ii)

julkishallinnon ulkopuoliset elimet käyttäessään keskus-, alue- tai paikallistason hallintoelinten tai viranomaisten niille siirtämää toimivaltaa;

c)

”osapuolen luonnollisella henkilöllä” tarkoitetaan Euroopan unionin jonkin jäsenvaltion tai Georgian kansalaista näiden maiden lainsäädännön mukaisesti;

d)

”oikeushenkilöllä” tarkoitetaan sovellettavan lainsäädännön mukaan mitä tahansa joko voiton tavoittelemiseksi tai muuta tarkoitusta varten asianmukaisesti perustettua tai muulla tavoin järjestettyä, yksityisessä tai julkisessa omistuksessa olevaa oikeussubjektia, kuten yrityksiä, säätiöitä, henkilöyhtiöitä, yhteisyrityksiä, yksityisiä elinkeinonharjoittajia tai yhdistyksiä;

e)

”osapuolen oikeushenkilöllä” tarkoitetaan d alakohdassa määriteltyä ja EU:n jäsenvaltion tai Georgian lainsäädännön mukaisesti perustettua oikeushenkilöä, jolla on sääntömääräinen kotipaikka, keskushallinto tai päätoimipaikka alueella (4), jolla sovelletaan Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta, tai Georgian alueella.

Jos tällaisella oikeushenkilöllä on ainoastaan sääntömääräinen kotipaikka tai keskushallinto alueella, jolla sovelletaan Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta, tai Georgian alueella, sitä ei katsota unionin tai Georgian oikeushenkilöksi, ellei sen toiminnalla ole tosiasiallista ja jatkuvaa yhteyttä unionin tai Georgian talouteen.

Sen estämättä, mitä edellisessä alakohdassa määrätään, myös unionin tai Georgian ulkopuolelle sijoittautuneet laivanvarustamot, jotka ovat EU:n jäsenvaltion kansalaisten tai Georgian kansalaisten määräysvallassa, hyötyvät tästä sopimuksesta, jos niiden alukset on rekisteröity asianomaisen maan lainsäädännön mukaisesti kyseisessä jäsenvaltiossa tai Georgiassa ja ne purjehtivat jäsenvaltion tai Georgian lipun alla;

f)

osapuolen oikeushenkilön ”tytäryrityksellä” tarkoitetaan kyseisen oikeushenkilön omistuksessa tai tosiasiallisessa määräysvallassa olevaa oikeushenkilöä (5);

g)

oikeushenkilön ”sivuliikkeellä” tarkoitetaan liiketoimintayksikköä, jolla ei ole oikeushenkilön asemaa mutta jonka toiminta on luonteeltaan pysyvää, kuten emoyrityksen sivutoimipaikkaa, jolla on oma johto ja käytännön valmiudet käydä liikeneuvotteluja kolmansien osapuolten kanssa siten, että näiden kolmansien osapuolten ei tarvitse olla suoraan yhteydessä emoyritykseen, vaikka ne ovatkin tietoisia tarvittaessa syntyvästä oikeussuhteesta emoyritykseen, jonka päätoimipaikka on ulkomailla, vaan ne voivat harjoittaa liiketoimintaa tämän sivutoimipaikan muodostavan liiketoimintayksikön kanssa;

h)

”sijoittautumisella” tarkoitetaan

i)

unionin tai Georgian oikeushenkilöiden osalta oikeutta ryhtyä harjoittamaan taloudellista toimintaa perustamalla tai hankkimalla oikeushenkilö ja/tai perustamalla sivuliike tai edustusto Georgiassa tai unionissa;

ii)

luonnollisten henkilöiden osalta unionin tai Georgian luonnollisten henkilöiden oikeutta ryhtyä harjoittamaan taloudellista toimintaa itsenäisinä ammatinharjoittajina ja perustaa yrityksiä, erityisesti yhtiöitä, jotka ovat heidän tosiasiallisessa määräysvallassaan;

i)

”taloudellinen toiminta” kattaa teollisen, kaupallisen ja ammatillisen toiminnan sekä käsityöläistoiminnan mutta ei julkista valtaa käytettäessä harjoitettua toimintaa;

j)

”toiminnalla” tarkoitetaan taloudellisen toiminnan harjoittamista;

k)

”palveluihin” sisältyvät kaikkien alojen kaikki palvelut lukuun ottamatta julkista valtaa käytettäessä tarjottavia palveluja;

l)

”julkista valtaa käytettäessä suoritetut palvelut ja muu toiminta” ovat palveluja tai toimintaa, joita ei suoriteta kaupallisesti eikä kilpailtaessa yhden tai useamman talouden toimijan kanssa;

m)

”rajatylittävällä palvelujen tarjonnalla” tarkoitetaan palvelujen tarjontaa

i)

osapuolen alueelta toisen osapuolen alueelle (1. tapa), tai

ii)

osapuolen alueella toisen osapuolen palvelunkäyttäjälle (2. tapa);

n)

osapuolen ”palveluntarjoajalla” tarkoitetaan osapuolen kaikkia luonnollisia tai oikeushenkilöitä, jotka aikovat tarjota tai tarjoavat palveluja;

o)

”yrittäjällä” kaikkia osapuolen luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä, jotka aikovat harjoittaa tai harjoittavat taloudellista toimintaa sijoittautumalla.

2   jakso

Sijoittautuminen

78 artikla

Soveltamisala

Tätä jaksoa sovelletaan osapuolten hyväksymiin tai ylläpitämiin toimenpiteisiin, jotka vaikuttavat sijoittautumiseen millä tahansa taloudellisen toiminnan alalla lukuun ottamatta seuraavia:

a)

ydinaineiden louhinta, valmistus ja jalostus (6);

b)

aseiden ja ampuma- ja sotatarvikkeiden tuotanto tai kauppa;

c)

audiovisuaalialan palvelut;

d)

kansallinen meriliikenteen kabotaasi (7), ja

e)

kotimaan ja kansainväliset lentoliikennepalvelut (8), mukaan luettuna sekä säännöllinen että muunlainen lentoliikenne, ja suoraan liikenneoikeuksien käyttöön liittyvät palvelut, eivät kuitenkaan seuraavat:

i)

ilma-alusten korjaus- ja huoltopalvelut, joiden ajaksi lentokone poistetaan liikenteestä;

ii)

lentoliikennepalvelujen myynti ja markkinointi;

iii)

tietokonepohjaiseen paikanvarausjärjestelmään (TPJ) liittyvät palvelut;

iv)

maahuolintapalvelut;

v)

lentokenttäpalvelut.

79 artikla

Kansallinen kohtelu ja suosituimmuuskohtelu

1.   Jollei tämän sopimuksen liitteessä XIV-E luetelluista varauksista muuta johdu, Georgia myöntää tämän sopimuksen voimaantulosta alkaen

a)

unionin oikeushenkilöiden tytäryrityksille, sivuliikkeille ja edustustoille näiden sijoittautumisen osalta yhtä edullisen kohtelun kuin sen omille oikeushenkilöille ja niiden sivuliikkeille ja edustustoille tai minkä tahansa kolmannen maan oikeushenkilöiden tytäryrityksille, sivuliikkeille ja edustustoille sen mukaan, kumpi näistä kohteluista on edullisempi;

b)

Georgiaan jo sijoittautuneille unionin oikeushenkilöiden tytäryrityksille, sivuliikkeille ja edustustoille näiden toiminnan osalta yhtä edullisen kohtelun kuin sen omille oikeushenkilöille ja niiden sivuliikkeille ja edustustoille tai minkä tahansa kolmannen maan oikeushenkilöiden tytäryrityksille, sivuliikkeille ja edustustoille sen mukaan, kumpi näistä kohteluista on edullisempi (9).

2.   Jollei tämän sopimuksen liitteessä XIV-A luetelluista varauksista muuta johdu, unioni myöntää tämän sopimuksen voimaantulosta alkaen

a)

Georgian oikeushenkilöiden tytäryrityksille, sivuliikkeille ja edustustoille näiden sijoittautumisen osalta yhtä edullisen kohtelun kuin sen omille oikeushenkilöille ja niiden sivuliikkeille ja edustustoille tai minkä tahansa kolmannen maan oikeushenkilöiden tytäryrityksille, sivuliikkeille ja edustustoille sen mukaan, kumpi näistä kohteluista on edullisempi;

b)

unioniin jo sijoittautuneille Georgian oikeushenkilöiden tytäryrityksille, sivuliikkeille ja edustustoille näiden toiminnan osalta yhtä edullisen kohtelun kuin sen omille oikeushenkilöille ja niiden sivuliikkeille ja edustustoille tai minkä tahansa kolmannen maan oikeushenkilöiden tytäryrityksille, sivuliikkeille ja edustustoille sen mukaan, kumpi näistä kohteluista on edullisempi (10).

3.   Jollei tämän sopimuksen liitteissä XIV-A ja XIV-E luetelluista varauksista muuta johdu, osapuolet eivät anna uusia säännöksiä tai toteuta uusia toimenpiteitä, joilla olisi syrjivä vaikutus unionin tai Georgian oikeushenkilöiden sijoittautumiseen niiden alueelle tai niiden toimintaan sijoittautumisen jälkeen osapuolten omiin oikeushenkilöihin verrattuna.

80 artikla

Uudelleentarkastelu

1.   Jotta sijoittautumista koskevat edellytykset voidaan asteittain vapauttaa, osapuolet tarkastelevat säännöllisesti uudelleen tämän jakson määräyksiä ja tämän sopimuksen 79 artiklassa tarkoitettujen varausten luetteloa sekä sijoittautumista koskevia edellytyksiä kansainvälisissä sopimuksissa antamiensa sitoumusten mukaisesti.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun uudelleentarkastelun yhteydessä osapuolet tarkastelevat esiin tulleita sijoittautumisen esteitä. Tämän luvun määräysten syventämiseksi osapuolet käyttävät tarvittaessa tällaisten esteiden poistamiseksi soveltuvia tapoja, joita voivat olla muun muassa lisäneuvottelut, myös sijoitusten suojasta sekä sijoittajien ja valtion välisistä riitojenratkaisumenetelmistä.

81 artikla

Muut sopimukset

Tämä luku ei vaikuta sellaisista nykyisistä tai tulevista sijoituksia koskevista kansainvälisistä sopimuksista johtuviin osapuolten yrittäjien oikeuksiin, joissa EU:n jäsenvaltiot ja Georgia ovat osapuolina.

82 artikla

Sivuliikkeiden ja edustustojen kohtelun taso

1.   Mitä tämän sopimuksen 79 artiklassa määrätään, ei estä osapuolta soveltamasta erityisiä sääntöjä sellaisten toisen osapuolen oikeushenkilöiden sivuliikkeiden ja edustustojen sijoittautumiseen ja toimintaan sen alueella, joita ei ole perustettu ensiksi mainitun osapuolen alueella, jos nämä erityiset säännöt ovat perusteltuja sen vuoksi, että näissä sivuliikkeissä ja edustustoissa on oikeudellisia tai teknisiä eroja verrattuna ensiksi mainitun osapuolen alueella perustettujen oikeushenkilöiden sivuliikkeisiin ja edustustoihin; rahoituspalveluihin voidaan soveltaa erityisiä sääntöjä toiminnan vakauden ja luotettavuuden turvaamiseen liittyvistä syistä.

2.   Kohtelun ero ei saa olla suurempi kuin mikä on ehdottomasti tarpeen tällaisten oikeudellisten tai teknisten erojen vuoksi tai rahoituspalvelujen osalta toiminnan vakauden ja luotettavuuden turvaamiseksi.

3   jakso

Rajatylittävä palvelujen tarjonta

83 artikla

Soveltamisala

Tätä jaksoa sovelletaan osapuolten toimenpiteisiin, jotka vaikuttavat rajatylittävään palvelujen tarjontaan kaikilla palvelualoilla lukuun ottamatta seuraavia:

a)

audiovisuaalialan palvelut;

b)

kansallinen meriliikenteen kabotaasi (11), ja

c)

kotimaan ja kansainväliset lentoliikennepalvelut (12), mukaan luettuna sekä säännöllinen että muunlainen lentoliikenne, ja suoraan liikenneoikeuksien käyttöön liittyvät palvelut, eivät kuitenkaan seuraavat:

i)

ilma-alusten korjaus- ja huoltopalvelut, joiden ajaksi lentokone poistetaan liikenteestä;

ii)

lentoliikennepalvelujen myynti ja markkinointi;

iii)

tietokonepohjaiseen paikanvarausjärjestelmään (TPJ) liittyvät palvelut;

iv)

maahuolintapalvelut;

v)

lentokenttäpalvelut.

84 artikla

Markkinoillepääsy

1.   Kun kyse on markkinoillepääsystä rajatylittävän palvelujen tarjonnan muodossa, kumpikin osapuoli myöntää toisen osapuolen palveluille ja palveluntarjoajille kohtelun, joka on vähintään yhtä edullinen kuin tämän sopimuksen liitteissä XIV-B ja XIV-F olevien erityisten sitoumusten mukainen kohtelu.

2.   Aloilla, joilla on tehty markkinoillepääsysitoumuksia, osapuoli ei saa, ellei tämän sopimuksen liitteessä XIV-B ja XIV-F toisin mainita, pitää voimassa tai ottaa käyttöön alueellisesti tai koko alueellaan seuraavia toimenpiteitä:

a)

palveluntarjoajien määrän rajoitukset lukumääräisten kiintiöiden, monopolien, yksinomaisten palveluntarjoajien tai taloudellista tarveharkintaa koskevien vaatimusten muodossa;

b)

palvelujen kaupan tai varojen kokonaisarvoa koskevat rajoitukset lukumääräisten kiintiöiden tai taloudellista tarveharkintaa koskevien vaatimusten muodossa; tai

c)

palveluliiketoimien kokonaismäärää tai palvelutuotannon kokonaismäärää koskevat rajoitukset määrättyinä lukumääräisinä yksikköinä kiintiöiden tai taloudellista tarveharkintaa koskevien vaatimusten muodossa.

85 artikla

Kansallinen kohtelu

1.   Kumpikin osapuoli myöntää niillä aloilla, jotka on kirjattu tämän sopimuksen liitteiden XIV-B ja XIV-F markkinoillepääsysitoumuksiin, ja näissä sitoumuksissa asetettujen edellytysten ja kelpoisuusehtojen mukaisesti toisen osapuolen palveluille ja palveluntarjoajille kaikkien rajatylittävään palvelujen tarjontaan vaikuttavien toimenpiteiden osalta yhtä edullisen kohtelun kuin omille vastaaville palveluilleen ja palveluntarjoajilleen.

2.   Osapuoli voi täyttää 1 kohdan vaatimuksen myöntämällä toisen osapuolen palveluille ja palveluntarjoajille joko muodollisesti samanlaisen tai muodollisesti erilaisen kohtelun kuin se myöntää omille vastaaville palveluilleen ja palvelujentarjoajilleen.

3.   Muodollisesti samanlaisen tai muodollisesti erilaisen kohtelun katsotaan olevan vähemmän edullista, jos se muuttaa kilpailuedellytyksiä osapuolen palvelujen tai palveluntarjoajien eduksi verrattuna vastaaviin toisen osapuolen palveluihin tai palveluntarjoajiin.

4.   Tämän artiklan nojalla tehdyt erityiset sitoumukset eivät velvoita osapuolta korvaamaan luontaista kilpailuhaittaa, joka johtuu asianomaisten palvelujen tai palveluntarjoajien ulkomaalaisuudesta.

86 artikla

Sitoumusluettelot

Kummankin osapuolen tämän jakson mukaisesti vapauttamat alat sekä ne markkinoillepääsyn ja kansallisen kohtelun rajoitukset, joita näillä aloilla varausten muodossa sovelletaan toisen osapuolen palveluihin ja palveluntarjoajiin, luetellaan tämän sopimuksen liitteisiin XIV-B ja XIV-F sisältyvissä sitoumusluetteloissa.

87 artikla

Uudelleentarkastelu

Jotta osapuolten välinen rajatylittävä palvelujen tarjonta voitaisiin asteittain vapauttaa, tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa oleva assosiaatiokomitea tarkastelee säännöllisesti tämän sopimuksen 86 artiklassa tarkoitettuja sitoumusluetteloita. Tarkastelussa otetaan huomioon tämän sopimuksen 103, 113, 122 ja 126 artiklassa tarkoitettu asteittaisen lähentämisen prosessi ja sen vaikutus jäljellä olevien esteiden poistamiseen rajatylittävässä palvelujen tarjonnassa osapuolten välillä.

4   jakso

Luonnollisten henkilöiden tilapäinen oleskelu liiketoimintaa varten

88 artikla

Soveltamisala ja määritelmät

1.   Tätä jaksoa sovelletaan osapuolten toimenpiteisiin, jotka koskevat avainhenkilöstön, korkeakoulututkinnon suorittaneiden harjoittelijoiden, yritysmyyjien, sopimusperusteisten palveluntarjoajien ja itsenäisten ammatinharjoittajien saapumista ja tilapäistä oleskelua niiden alueella tämän sopimuksen 76 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

2.   Tätä jaksoa sovellettaessa tarkoitetaan

a)

’avainhenkilöstöllä’ luonnollisia henkilöitä, jotka työskentelevät osapuolen sellaisessa oikeushenkilössä, joka ei ole voittoa tavoittelematon organisaatio (13), ja jotka ovat vastuussa sijoittautuneen yksikön perustamisesta tai sen asianmukaisesta valvonnasta, hallinnosta ja toiminnasta. ”Avainhenkilöstöön” kuuluvat sijoittautumisen vuoksi matkustavat ”liikematkalaiset” ja ”yrityksen sisäisesti siirretyt”.

i)

sijoittautumisen vuoksi matkustavilla ”liikematkalaisilla” tarkoitetaan luonnollisia henkilöitä, jotka työskentelevät johtotehtävissä ja ovat vastuussa sijoittautuneen yksikön perustamisesta. He eivät tarjoa palveluja eivätkä harjoita muuta taloudellista toimintaa kuin sijoittautuminen edellyttää. He eivät saa korvausta isäntämaana olevan osapuolen alueella sijaitsevasta lähteestä;

ii)

”yrityksen sisäisesti siirretyillä” tarkoitetaan luonnollisia henkilöitä, jotka ovat olleet jonkin oikeushenkilön palveluksessa taikka sen yhtiömiehenä tai osakkaana vähintään yhden vuoden ajan ja jotka on tilapäisesti siirretty toisen osapuolen alueelle sijoittautuneeseen yksikköön, joka voi olla yrityksen/oikeushenkilön tytäryritys, sivuliike tai emoyritys. Kyseisen luonnollisen henkilön on kuuluttava johonkin seuraavista luokista:

1)

Johtajat: Johtoasemassa olevat oikeushenkilön palveluksessa työskentelevät henkilöt, jotka ensisijaisesti vastaavat sijoittautuneen yksikön johtamisesta ja työskentelevät pääasiassa yrityksen hallituksen tai osakkeenomistajien tai vastaavan elimen yleisen valvonnan alaisuudessa ja joiden toimenkuvaan kuuluvat ainakin seuraavat:

sijoittautuneen yksikön tai sen osaston tai alaosaston johtaminen,

muun valvonta-, asiantuntija- tai johtotehtävissä toimivan henkilöstön työskentelyn ohjaus ja valvonta, ja

henkilökohtainen toimivalta palkata ja irtisanoa työntekijöitä taikka antaa palkkaamista, irtisanomista tai muita henkilöstöä koskevia suosituksia;

2)

Asiantuntijat: Oikeushenkilön palveluksessa työskentelevät henkilöt, joilla on sijoittautuneen yksikön tuotannon, tutkimuslaitteiden, tekniikan, prosessien, menetelmien tai hallinnon kannalta olennaista erityisosaamista. Tätä osaamista arvioitaessa otetaan huomioon paitsi yrityksen sisäinen tieto myös henkilön huomattava pätevyys erityistä teknistä osaamista vaativassa työssä tai ammatissa, samoin kuin henkilön kuuluminen luvanvaraisten ammattien harjoittajiin;

b)

”korkeakoulututkinnon suorittaneilla harjoittelijoilla” luonnollisia henkilöitä, jotka ovat olleet osapuolen jonkin oikeushenkilön palveluksessa vähintään yhden vuoden ajan, joilla on korkeakoulututkinto ja jotka tilapäisesti siirretään oikeushenkilön toisen osapuolen alueelle sijoittautuneeseen yksikköön urakehitystä varten tai liiketoiminnan tekniikoita tai menetelmiä koskevan koulutuksen saamiseksi (14);

c)

”yritysmyyjillä” (15) luonnollisia henkilöitä, jotka edustavat osapuolen palveluntarjoajaa tai tavarantoimittajaa ja hakevat lupaa maahanpääsyyn ja tilapäiseen oleskeluun toisen osapuolen alueella palveluja tai tavaroita koskevien myyntineuvottelujen käymiseksi tai palvelujen tai tavaroiden myyntiä koskevan sopimuksen tekemiseksi kyseisen palveluntarjoajan tai tavarantoimittajan puolesta. He eivät osallistu suoraan myyntiin suurelle yleisölle eivätkä saa korvausta isäntämaana olevan osapuolen alueella sijaitsevasta lähteestä;

d)

”sopimusperusteisilla palveluntarjoajilla” luonnollisia henkilöitä, jotka ovat osapuolen jonkin sellaisen oikeushenkilön palveluksessa, joka ei ole työnvälitys- ja henkilöstönhankintapalvelujen toimisto eikä toimi tällaisen toimiston kautta, jolla ei ole sijoittautunutta yksikköä toisen osapuolen alueella ja joka on tehnyt vilpittömässä mielessä sopimuksen palvelujen tarjoamisesta viimeksi mainitun osapuolen alueella olevalle lopulliselle kuluttajalle, mikä edellyttää sen työntekijöiden tilapäistä läsnäoloa mainitun osapuolen alueella palvelujen tarjontaa koskevan sopimuksen täyttämiseksi;

e)

”itsenäisillä ammatinharjoittajilla” osapuolen alueelle itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi asettautuneita luonnollisia henkilöitä, jotka harjoittavat jonkin palvelun tarjontaa, joilla ei ole sijoittautunutta yksikköä toisen osapuolen alueella ja jotka ovat tehneet vilpittömässä mielessä sopimuksen (muu kuin työnvälitys- ja henkilöstönhankintapalvelujen toimiston kautta tehty sopimus) palvelujen tarjoamisesta viimeksi mainitun osapuolen alueella olevalle lopulliselle kuluttajalle, mikä edellyttää heidän tilapäistä läsnäoloaan mainitun osapuolen alueella palvelujen tarjontaa koskevan sopimuksen täyttämiseksi;

f)

”tutkinnoilla” tutkinto- ja muita todistuksia ja muuta näyttöä (virallisesta tutkinnosta), jonka viranomainen on antanut lainsäädännön, asetusten tai hallinnollisten määräysten mukaisesti ja jolla osoitetaan ammatillisen koulutuksen suorittaminen.

89 artikla

Avainhenkilöstö ja korkeakoulututkinnon suorittaneet harjoittelijat

1.   Kaikilla aloilla, joiden osalta on tämän luvun 2 jakson (Sijoittautuminen) mukaisesti tehty sitoumuksia, ja jollei tämän sopimuksen liitteissä XIV-A ja XIV-E tai tämän sopimuksen liitteissä XIV-C ja XIV-G luetelluista varauksista muuta johdu, kumpikin osapuoli sallii toisen osapuolen yrittäjien palkata omiin sijoittautuneisiin yksikköihinsä kyseisen toisen osapuolen luonnollisia henkilöitä sillä edellytyksellä, että työntekijät ovat tämän sopimuksen 88 artiklassa määriteltyä avainhenkilöstöä tai korkeakoulututkinnon suorittaneita harjoittelijoita. Avainhenkilöstön ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden harjoittelijoiden tilapäinen maahantulo ja tilapäinen oleskelu saa kestää enintään kolme vuotta yrityksen sisäisesti siirrettyjen osalta, 90 päivää minkä tahansa 12 kuukauden jakson aikana sijoittautumisen vuoksi matkustavien liikematkalaisten osalta ja yhden vuoden korkeakoulututkinnon suorittaneiden harjoittelijoiden osalta.

2.   Ellei tämän sopimuksen liitteissä XIV-C ja XIV-G toisin todeta, kaikilla aloilla, joiden osalta on tämän luvun 2 jakson (Sijoittautuminen) mukaisesti tehty sitoumuksia, osapuoli ei saa pitää voimassa tai ottaa käyttöön alueellisesti tai koko alueellaan toimenpiteitä, jotka määritellään lukumääräisten kiintiöiden tai taloudellista tarveharkintaa koskevien vaatimusten muodossa oleviksi rajoituksiksi niiden luonnollisten henkilöiden kokonaismäärään, jotka yrittäjä voi ottaa palvelukseen avainhenkilöstönä ja korkeakoulututkinnon suorittaneina harjoittelijoina jollakin tietyillä aloilla, ja syrjiviksi rajoituksiksi.

90 artikla

Yritysmyyjät

Kaikilla aloilla, joiden osalta on tämän luvun 2 jakson (Sijoittautuminen) tai 3 jakson (Rajatylittävä palvelujen tarjonta) mukaisesti tehty sitoumuksia, ja jollei tämän sopimuksen liitteissä XIV-A, XIV-E, XIV-B ja XIV-F luetelluista varauksista muuta johdu, kumpikin osapuoli sallii yritysmyyjien maahantulon ja tilapäisen oleskelun enintään 90 päivän ajan minkä tahansa 12 kuukauden jakson aikana.

91 artikla

Sopimusperusteiset palveluntarjoajat

1.   Osapuolet vahvistavat uudelleen palvelukaupan yleissopimuksen, jäljempänä ’GATS-sopimus’, mukaisista sitoumuksistaan johtuvat velvoitteensa, jotka koskevat sopimusperusteisten palveluntarjoajien maahantuloa ja tilapäistä oleskelua. Tämän sopimuksen liitteiden XIV-D ja XIV-H mukaisesti kumpikin osapuoli sallii toisen osapuolen sopimusperusteisten palveluntarjoajien tarjota palveluita alueellaan tämän artiklan 2 kohdassa tarkemmin määrätyin edellytyksin.

2.   Osapuolten sitoumuksiin sovelletaan seuraavia edellytyksiä:

a)

luonnollisten henkilöiden on tarjottava palveluja väliaikaisesti sellaisen oikeushenkilön työntekijöinä, joka on saanut palvelusopimuksen enintään 12 kuukauden ajaksi;

b)

toisen osapuolen alueelle tulevien luonnollisten henkilöiden olisi tarjottava tällaisia palveluja sellaisen oikeushenkilön työntekijöinä, joka on tarjonnut kyseisiä palveluja vähintään vuoden ajan välittömästi ennen kuin toisen osapuolen alueelle tuloa koskeva hakemus on esitetty. Lisäksi luonnollisilla henkilöillä on oltava sinä päivänä, jona toisen osapuolen alueelle tuloa koskeva hakemus esitetään, vähintään kolmen vuoden työkokemus (16) alalta, jota sopimus koskee;

c)

toisen osapuolen alueelle saapuvilla luonnollisilla henkilöillä on oltava

i)

korkeakoulututkinto tai vastaavan osaamistason osoittava kelpoisuus (17); ja

ii)

sen osapuolen, jonka alueella palvelua tarjotaan, lakien, asetusten tai oikeudellisten vaatimusten mukaisen toiminnan harjoittamiseksi tarvittava ammattipätevyys;

d)

luonnollinen henkilö ei saa saada palvelujen tarjoamisesta toisen osapuolen alueella muuta korvausta kuin sen, jonka hänen työnantajanaan oleva oikeushenkilö hänelle maksaa;

e)

luonnollisten henkilöiden maahantulo ja tilapäinen oleskelu kyseisen osapuolen alueella saa kestää enintään kuusi kuukautta tai Luxemburgin osalta 25 viikkoa minkä tahansa 12 kuukauden jakson aikana tai sopimuksen keston aikana, sen mukaan kumpi on lyhyempi;

f)

tämän artiklan määräysten nojalla myönnetty pääsy koskee ainoastaan sopimuksen kohteena olevaa palvelutoimintaa eikä luo oikeutta käyttää sen osapuolen ammattinimikettä, jonka alueella palvelu tarjotaan;

g)

palvelusopimuksen kattamien henkilöiden määrä ei saa olla suurempi kuin on tarpeen sopimuksen täytäntöön panemiseksi sen osapuolen, jonka alueella palvelua tarjotaan, lakien, asetusten ja muiden oikeudellisten vaatimusten mukaisesti;

92 artikla

Itsenäiset ammatinharjoittajat

1.   Tämän sopimuksen liitteiden XIV-D ja XIV-H mukaisesti kumpikin osapuoli sallii toisen osapuolen itsenäisten ammatinharjoittajien tarjota palveluita alueellaan tämän artiklan 2 kohdassa tarkemmin määrätyin edellytyksin.

2.   Osapuolten sitoumuksiin sovelletaan seuraavia edellytyksiä:

a)

luonnollisten henkilöiden on tarjottava palveluja väliaikaisesti toisen osapuolen alueelle sijoittautuneina itsenäisinä ammatinharjoittajina, ja heillä on oltava palvelusopimus enintään kahdentoista kuukauden ajaksi;

b)

luonnollisilla henkilöillä, jotka saapuvat toisen osapuolen alueelle, on sinä päivänä, jona toisen osapuolen alueelle saapumista koskeva hakemus esitetään, oltava vähintään kuuden vuoden työkokemus toiminnasta, jota sopimus koskee;

c)

toisen osapuolen alueelle saapuvilla luonnollisilla henkilöillä on oltava

i)

korkeakoulututkinto tai vastaavan osaamistason osoittava kelpoisuus (18) ja

ii)

sen osapuolen, jonka alueella palvelua tarjotaan, lakien, asetusten tai muiden oikeudellisten vaatimusten mukainen, toiminnan harjoittamiseksi tarvittava ammattipätevyys;

d)

luonnollisten henkilöiden maahantulo ja tilapäinen oleskelu kyseisen osapuolen alueella saa kestää enintään kuusi kuukautta tai Luxemburgin osalta 25 viikkoa minkä tahansa 12 kuukauden jakson aikana tai sopimuksen keston aikana, sen mukaan kumpi on lyhyempi;

e)

tämän artiklan määräysten nojalla myönnetty pääsy koskee ainoastaan sopimuksen kohteena olevaa palvelutoimintaa eikä luo oikeutta käyttää sen osapuolen ammattinimikettä, jonka alueella palvelu tarjotaan.

5   jakso

Sääntelykehys

1   Alajakso

Kansallinen sääntely

93 artikla

Soveltamisala ja määritelmät

1.   Seuraavia sääntöjä sovelletaan sellaisiin lupavaatimuksia ja -menettelyjä sekä pätevyysvaatimuksia ja -menettelyjä koskeviin osapuolten toimenpiteisiin, jotka vaikuttavat

a)

rajatylittävään palvelujen tarjontaan;

b)

tämän sopimuksen 77 artiklan 9 kohdassa määriteltyyn oikeushenkilöiden ja luonnollisten henkilöiden sijoittautumiseen niiden alueelle, ja

c)

tämän sopimuksen 88 artiklan 2 kohdan a–e alakohdassa määriteltyihin luokkiin kuuluvien luonnollisten henkilöiden tilapäiseen oleskeluun niiden alueella.

2.   Rajatylittävän palvelujen tarjonnan osalta näitä sääntöjä sovelletaan ainoastaan aloihin, joilla osapuoli on tehnyt erityisiä sitoumuksia ja niiltä osin kuin näitä sitoumuksia sovelletaan tämän sopimuksen liitteiden XIV-B ja XIV-F mukaisesti. Sijoittautumisen osalta näitä sääntöjä ei sovelleta aloihin, joita koskee tämän sopimuksen liitteissä XIV-A ja XIV-E ilmoitettu varaus. Luonnollisten henkilöiden tilapäisen oleskelun osalta näitä sääntöjä ei sovelleta aloihin, joita koskee tämän sopimuksen liitteissä XIV-C, XIV-D, XIV-G ja XIV-H ilmoitettu varaus.

3.   Näitä sääntöjä ei sovelleta toimenpiteisiin, jotka ovat tämän sopimuksen asiaa koskevien liitteiden mukaisia rajoituksia.

4.   Tätä jaksoa sovellettaessa tarkoitetaan

a)

’lupavaatimuksilla’ muita kuin pätevyyttä koskevia sisällöllisiä vaatimuksia, jotka luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön on täytettävä saadakseen tai uusiakseen luvan tai muuttaakseen lupaa 1 kohdan a–c alakohdassa tarkoitettuun toimintaan;

b)

’lupamenettelyllä’ hallinnollisia tai menettelyä koskevia sääntöjä, joita lupaa 1 kohdan a–c alakohdassa tarkoitettuun toimintaan hakevan, mukaan lukien luvan muuttaminen tai uusiminen, luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön on noudatettava lupavaatimukset täyttääkseen;

c)

’pätevyysvaatimuksilla’ sisällöllisiä vaatimuksia, jotka koskevat luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön pätevyyttä tarjota palvelua ja joiden täyttyminen on osoitettava luvan saamiseksi palvelun tarjoamiseen;

d)

’pätevyysmenettelyllä’ hallinnollisia tai menettelyä koskevia sääntöjä, joita luonnollisen henkilön on noudatettava osoittaakseen pätevyysvaatimusten täyttymisen ja saadakseen luvan palvelun tarjoamiseen;

e)

’toimivaltaisella viranomaisella’ keskus-, alue- tai paikallistason hallintoelintä ja viranomaista tai julkishallinnon ulkopuolista elintä, joka käyttää keskus-, alue- tai paikallistason hallintoelinten tai viranomaisten sille siirtämiä valtuuksia ja joka päättää palvelun tarjoamista, myös sijoittautuneen yksikön kautta, koskevan luvan tai muun taloudellisen toiminnan kuin palvelujen tarjoamisen aloittamista koskevasta luvasta.

94 artikla

Lupia ja pätevyyttä koskevat edellytykset

1.   Kumpikin osapuoli varmistaa, että lupavaatimuksia ja -menettelyjä sekä pätevyysvaatimuksia ja -menettelyjä koskevat toimenpiteet perustuvat kriteereihin, joilla määritellään toimivaltaisten viranomaisten harkintavallan laajuus, jotta sitä ei käytetä mielivaltaisesti.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen kriteerien on oltava

a)

oikeassa suhteessa yleisen edun mukaisiin tavoitteisiin;

b)

selkeitä ja yksiselitteisiä;

c)

objektiivisia;

d)

ennalta vahvistettuja;

e)

yleisesti ennalta tiedossa;

f)

avoimia ja saatavilla.

3.   Lupa on myönnettävä heti, kun asianmukaisen tarkastelun perusteella on todettu, että luvan saamisen edellytykset täyttyvät.

4.   Kumpikin osapuoli pitää yllä tai perustaa oikeudellisia, välitys- tai hallinnollisia tuomioistuimia tai menettelyitä, jotka mahdollistavat vahinkoa kärsineen yrittäjän tai palveluntarjoajan pyynnöstä nopean uudelleenkäsittelyn ja tarvittaessa asianmukaiset oikaisukeinot, kun kyse on hallinnollisista päätöksistä, jotka koskevat sijoittautumista, rajatylittävää palveluntarjontaa tai luonnollisten henkilöiden tilapäistä oleskelua liiketoimintaa varten. Siinä tapauksessa, että edellä mainitut menettelytavat eivät ole riippumattomia elimestä, jolle on uskottu asianomaisen hallinnollisen päätöksen tekeminen, kummankin osapuolen on taattava, että menettelytavat turvaavat asian objektiivisen ja puolueettoman tarkastelun.

5.   Kun tiettyyn toimintaan saatavilla olevien lupien määrää on rajoitettu vähäisistä luonnonvaroista tai teknisistä valmiuksista johtuvista syistä, kummankin osapuolen on sovellettava mahdollisten ehdokkaiden valintaan menettelyä, jolla varmistetaan tasapuolisuus ja avoimuus, erityisesti saattamalla menettelyn aloittaminen, toteuttaminen ja päättäminen riittävän laajalti tiedoksi.

6.   Jollei tämän artiklan määräyksistä muuta johdu, kumpikin osapuoli voi valintamenettelyä koskevia sääntöjä vahvistaessaan ottaa huomioon yleisen edun mukaisia tavoitteita, mukaan lukien terveyttä, turvallisuutta, ympäristönsuojelua ja kulttuuriperinnön säilyttämistä koskevia näkökohtia.

95 artikla

Lupia ja pätevyyttä koskevat menettelyt

1.   Lupia ja pätevyyttä koskevien menettelyjen ja muodollisuuksien on oltava selkeitä, ne on saatettava ennalta yleiseen tietoon ja niiden on oltava omiaan takaamaan hakijoille, että hakemukset käsitellään objektiivisesti ja tasapuolisesti.

2.   Lupia ja pätevyyttä koskevien menettelyjen ja muodollisuuksien on oltava mahdollisimman yksinkertaisia, eivätkä ne saa tehdä palvelun tarjoamisesta kohtuuttoman mutkikasta tai viivästyttää sitä aiheettomasti. Hakijoille hakemuksesta mahdollisesti aiheutuvien lupamaksujen (19) on oltava kohtuullisia ja oikeasuhteisia lupamenettelyjen kustannuksiin nähden.

3.   Kummankin osapuolen on varmistettava, että toimivaltaisen viranomaisen lupaprosessissa käyttämät menettelyt ja tekemät päätökset ovat puolueettomia kaikkien hakijoiden suhteen. Toimivaltaisen viranomaisen olisi tehtävä päätöksensä itsenäisesti, eikä se saa olla vastuuvelvollinen millekään niiden palvelujen tarjoajalle, joita varten lupa vaaditaan.

4.   Jos hakemuksille on määräaika, hakijalle on jätettävä kohtuullisesti aikaa hakemukseen tekemiseen. Toimivaltaisen viranomaisen on aloitettava hakemuksen käsittely ilman aiheetonta viivytystä. Jos mahdollista, hakemuksia olisi vastaanotettava sähköisessä muodossa samoin aitoutta koskevin edellytyksin kuin paperimuodossa.

5.   Kummankin osapuolen on varmistettava, että hakemusten käsittely, mukaan lukien lopullisen päätöksen tekeminen, saadaan päätökseen kohtuullisessa ajassa täydellisen hakemuksen toimittamisesta. Kumpikin osapuoli pyrkii vahvistamaan hakemusten käsittelyä varten tavanomaiset käsittelyajat.

6.   Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava hakijalle kohtuullisessa ajassa hakemuksen vastaanottamisesta, jos se katsoo hakemuksen epätäydelliseksi, ja mahdollisuuksien mukaan yksilöitävä hakemuksen täydentämiseksi vaadittavat lisätiedot sekä tarjottava mahdollisuus korjata puutteet.

7.   Alkuperäisten asiakirjojen sijasta olisi mahdollisuuksien mukaan hyväksyttävä oikeaksi todistetut jäljennökset.

8.   Jos toimivaltainen viranomainen hylkää hakemuksen, tästä on ilmoitettava hakijalle kirjallisesti ja ilman aiheetonta viivytystä. Pääsääntöisesti hakijalle on tämän pyynnöstä ilmoitettava hakemuksen hylkäämisen syyt ja määräaika, jonka kuluessa päätökseen voi hakea muutosta.

9.   Kummankin osapuolen on varmistettava, että myönnetty lupa tulee voimaan ilman aiheetonta viivytystä luvassa määriteltyjen ehtojen mukaisesti.

2   Alajakso

Yleisesti sovellettavat määräykset

96 artikla

Vastavuoroinen tunnustaminen

1.   Tämän luvun määräykset eivät estä osapuolta vaatimasta, että luonnollisilla henkilöillä on sellainen tarvittava pätevyys ja/tai työkokemus, jota edellytetään asianomaisen toimialan osalta sillä alueella, jolla palvelua tarjotaan.

2.   Kumpikin osapuoli rohkaisee alueellaan toimivia ammattialajärjestöjä antamaan tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle vastavuoroista tunnustamista koskevia suosituksia, jotta yrittäjät ja palveluntarjoajat voisivat kokonaan tai osittain täyttää kummankin osapuolen soveltamat kriteerit, jotka koskevat yrittäjien ja palveluntarjoajien, erityisesti ammatillisten palvelujen, lupia, toimintaa ja todistuksia.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetun suosituksen vastaanotettuaan kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa oleva assosiaatiokomitea tarkastelee suositusta kohtuullisessa ajassa selvittääkseen, onko se tämän sopimuksen mukainen, ja arvioi siihen sisältyvien tietojen perusteella erityisesti

a)

missä määrin kummankin osapuolen soveltamat standardit ja kriteerit, jotka koskevat palveluntarjoajien ja yrittäjien lupia, toimintaa ja todistuksia, ovat samankaltaisia, ja

b)

vastavuoroista tunnustamista koskevan sopimuksen mahdollista taloudellista arvoa.

4.   Jos edellä mainitut vaatimukset täyttyvät, kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa oleva assosiaatiokomitea määrittelee toimenpiteet vastavuoroista tunnustamista koskevan sopimuksen neuvotteluja varten, ja tämän jälkeen osapuolet aloittavat neuvottelut toimivaltaisten viranomaistensa välityksellä.

5.   Tällaisen sopimuksen on oltava WTO-sopimuksen asiaa koskevien määräysten ja erityisesti GATS-sopimuksen VII artiklan mukainen.

97 artikla

Avoimuus ja luottamuksellisten tietojen luovuttaminen

1.   Osapuoli vastaa viipymättä toisen osapuolen pyyntöihin saada siltä tietoja sen yleisesti soveltamista toimenpiteistä tai kansainvälisistä sopimuksista, jotka liittyvät tai vaikuttavat tähän sopimukseen. Kumpikin osapuoli perustaa lisäksi yhden tai useamman tiedotuskeskuksen, joka toimittaa pyynnöstä tietoja kaikista tällaisista seikoista toisen osapuolen yrittäjille ja palveluntarjoajille. Osapuolet ilmoittavat toisilleen tiedotuskeskuksistaan kolmen kuukauden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulopäivästä. Tiedotuskeskusten ei tarvitse olla lakien ja säännösten tallettajia.

2.   Tämän sopimuksen määräykset eivät velvoita osapuolta toimittamaan luottamuksellisia tietoja, joiden luovuttaminen estäisi lain noudattamisen tai olisi muutoin yleisen edun vastaista tai vaarantaisi yksittäisen julkisen tai yksityisen yrityksen oikeutetut kaupalliset edut.

3   Alajakso

Tietojenkäsittelypalvelut

98 artikla

Tietojenkäsittelypalveluja koskeva yhteisymmärrys

1.   Niiltä osin kuin tietojenkäsittelypalvelujen kauppa vapautetaan tämän luvun 2 jakson (Sijoittautuminen), 3 jakson (Rajatylittävä palvelujen tarjonta) ja 4 jakson (Luonnollisten henkilöiden tilapäinen oleskelu liiketoimintaa varten) mukaisesti osapuolet noudattavat tämän artiklan 2, 3 ja 4 kohtaa.

2.   Yhdistyneiden kansakuntien koodi, CPC (20) 84, jolla kuvataan tietojenkäsittelypalveluja ja niihin liittyviä palveluja, kattaa perustoiminnot, joilla tarjotaan kaikkia tietojenkäsittelypalveluja ja niihin liittyviä palveluja:

a)

tietokoneohjelmia, jotka määritellään ohjekokonaisuuksiksi, joita tietokoneiden toiminta ja viestintä edellyttävät (mukaan lukien niiden kehittäminen ja toteuttaminen);

b)

tietojen käsittely ja varastointi, ja

c)

niihin liittyvät palvelut, kuten konsulttipalvelut ja asiakkaiden henkilöstön koulutuspalvelut.

Tekniikan kehitys on johtanut siihen, että näitä palveluita tarjotaan yhä useammin toisiinsa liittyvien palvelujen kokonaisuutena tai pakettina, johon voivat sisältyä kaikki tällaiset perustoiminnot tai joitain niistä. Esimerkiksi verkkosivujen tai verkkoalueen isännöinti, tietojen louhintapalvelut ja grid-laskenta koostuvat tietojenkäsittelypalvelujen perustoimintojen yhdistelmistä.

3.   Tietojenkäsittelypalvelut ja niihin liittyvät palvelut, riippumatta siitä, tarjotaanko ne verkon, kuten internetin, kautta, sisältävät kaikki palvelut, joissa tarjotaan

a)

tietokoneita tai tietokonejärjestelmiä koskevaa tai niitä varten tehtävää konsultointia, strategioita, analyysia, suunnittelua, määrittelyä, tuotesuunnittelua, kehittämistä, asentamista, toteuttamista, integrointia, testausta, vianetsintää, päivitystä, tukea, teknistä apua tai hallinnointia;

b)

tietokoneohjelmia, jotka määritellään ohjekokonaisuuksiksi, joita tietokoneiden toiminta ja (sekä sisäinen että keskinäinen) viestintä edellyttävät, sekä lisäksi tietokoneohjelmia koskevaa tai niitä varten tehtävää konsultointia, strategioita, analyysia, suunnittelua, määrittelyä, tuotesuunnittelua, kehittämistä, asentamista, toteuttamista, integrointia, testausta, vianetsintää, päivitystä, sopeuttamista, ylläpitoa, tukea, teknistä apua, hallinnointia tai käyttöä; tai

c)

tietojenkäsittelyä, tietojen tallennusta, tietojen isännöintiä tai tietokantapalveluja; tai toimistokoneiden ja -laitteiden sekä tietokoneiden huolto- ja korjauspalveluja; tai tietokoneohjelmiin, tietokoneisiin tai tietokonejärjestelmiin liittyviä, muualle luokittelemattomia asiakkaiden henkilöstön koulutuspalveluja.

4.   Tietojenkäsittelypalvelut ja niihin liittyvät palvelut mahdollistavat muiden palvelujen (esimerkiksi pankkipalvelujen) tarjonnan sähköisesti tai muilla keinoin. On kuitenkin tärkeää erottaa toisistaan mahdollistava palvelu (esim. verkko- tai sovellusisännöinti) ja sisältö- tai ydinpalvelu, jota tarjotaan sähköisesti (esim. pankkipalvelu). Näissä tapauksissa sisältö- tai ydinpalvelu ei kuulu CPC 84:ään.

4   Alajakso

Posti- ja kuriiripalvelut

99 artikla

Soveltamisala ja määritelmät

1.   Tässä alajaksossa vahvistetaan sääntelykehyksen periaatteet, jotka koskevat kaikkia posti- ja kuriiripalveluja, jotka on vapautettu tämän luvun 2 jakson (Sijoittautuminen), 3 jakson (Rajatylittävä palvelujen tarjonta) ja 4 jakson (Luonnollisten henkilöiden tilapäinen oleskelu liiketoimintaa varten) mukaisesti.

2.   Tässä alajaksossa ja tämän luvun 2 jaksossa (Sijoittautuminen), 3 jaksossa (Rajatylittävä palvelujen tarjonta) ja 4 jaksossa (Luonnollisten henkilöiden tilapäinen oleskelu liiketoimintaa varten) tarkoitetaan

a)

’toimiluvalla’ lupaa, jonka sääntelyviranomainen on myöntänyt yksittäiselle palveluntarjoajalle ja jota tietyn palvelun tarjoaminen edellyttää;

b)

’yleispalvelulla’ tietynlaatuisten postipalvelujen pysyvää tarjontaa kaikille käyttäjille kohtuullisin hinnoin osapuolen koko alueella.

100 artikla

Yleispalvelu

Kummallakin osapuolella on oikeus määritellä, minkälaisen yleispalveluvelvoitteen se haluaa pitää voimassa. Tällaisia velvoitteita ei sinänsä katsota kilpailun vastaisiksi, jos niitä hallinnoidaan avoimesti, ketään syrjimättä ja kilpailun kannalta puolueettomalla tavalla eivätkä ne aiheuta suurempaa rasitetta kuin mitä osapuolen määrittelemä yleispalvelu edellyttää.

101 artikla

Toimiluvat

1.   Toimilupaa voidaan edellyttää ainoastaan palveluihin, jotka kuuluvat yleispalvelun piiriin.

2.   Jos toimilupa vaaditaan, seuraavat tiedot on julkistettava:

a)

kaikki toimiluvan myöntämiseen liittyvät perusteet sekä aika, joka yleensä tarvitaan toimilupahakemusta koskevan päätöksen tekemiseen; ja

b)

toimilupien ehdot ja edellytykset.

3.   Toimiluvan epäämisperusteet on pyynnöstä ilmoitettava hakijalle, ja kumpikin osapuoli vahvistaa riippumattoman elimen välityksellä tapahtuvan muutoksenhakumenettelyn. Tällaisen menettelyn on oltava avoin ja syrjimätön, ja sen on perustuttava objektiivisiin perusteisiin.

102 artikla

Sääntelyelimen riippumattomuus

Sääntelyelimen on oltava oikeudellisesti erillinen kaikista posti- ja kuriiripalvelujen tarjoajista, eikä se saa olla niihin nähden vastuussa toiminnastaan. Sääntelyelimen päätösten ja sen käyttämien menettelyjen on oltava tasapuolisia kaikkien markkinaosapuolten kannalta.

103 artikla

Asteittainen lähentäminen

Voidakseen harkita palvelujen kaupan vapauttamista edelleen osapuolet tunnustavat, että on tärkeää lähentää Georgian nykyistä ja tulevaa lainsäädäntöä asteittainen tämän sopimuksen liitteessä XV-C lueteltuun unionin säännöstöön.

5   Alajakso

Sähköisen viestinnän verkot ja palvelut

104 artikla

Soveltamisala ja määritelmät

1.   Tässä alajaksossa vahvistetaan sääntelykehyksen periaatteet, jotka koskevat kaikkia sähköisen viestinnän palveluja, jotka on vapautettu tämän luvun 2 jakson (Sijoittautuminen), 3 jakson (Rajatylittävä palvelujen tarjonta) ja 4 jakson (Luonnollisten henkilöiden tilapäinen oleskelu liiketoimintaa varten) mukaisesti.

2.   Tätä alajaksoa ja tämän luvun 2 jaksoa (Sijoittautuminen), 3 jaksoa (Rajatylittävä palvelujen tarjonta) ja 4 jaksoa (Luonnollisten henkilöiden tilapäinen oleskelu liiketoimintaa varten) sovellettaessa

a)

”sähköisillä viestintäpalveluilla” tarkoitetaan kaikkia palveluja, jotka muodostuvat kokonaan tai pääosin signaalien siirtämisestä sähköisissä viestintäverkoissa, mukaan lukien televiestintäpalvelut ja siirtopalvelut radio- ja televisiotoiminnassa käytetyissä verkoissa. Palvelujen ulkopuolelle jäävät sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen avulla siirretyt sisältöpalvelut tai sisältöä toimituksellisessa valvonnassaan pitävät palvelut;

b)

”yleisellä viestintäverkolla” tarkoitetaan sähköistä viestintäverkkoa, jota käytetään ainoastaan tai pääasiallisesti yleisesti saatavilla olevien sähköisten viestintäpalvelujen tarjontaan;

c)

”sähköisellä viestintäverkolla” tarkoitetaan siirtojärjestelmiä sekä soveltuvin osin kytkentä- tai reitityslaitteistoa ja muita välineitä, joilla voidaan siirtää signaaleja johtojen välityksellä, radioteitse, optisesti tai muulla sähkömagneettisella tavalla, mukaan luettuina satelliittiverkot, kiinteät (piiri- ja pakettikytkentäiset, mukaan luettuna internet) ja matkaviestinnän maanpäälliset verkot, sähkökaapelijärjestelmät siinä määrin kuin niitä käytetään signaalinsiirtoon, radio- ja televisiolähetyksiin käytetyt verkot sekä kaapelitelevisioverkot riippumatta siitä, minkä tyyppistä informaatiota niissä siirretään;

d)

”sääntelyviranomaisella” tarkoitetaan sähköisen viestinnän alalla yhtä tai useampaa elintä, jonka tehtävänä on säännellä tässä alajaksossa tarkoitettua sähköistä viestintää;

e)

palveluntarjoajalla katsotaan olevan ”huomattava markkinavoima”, jos sillä on yksin tai yhdessä muiden kanssa määräävää asemaa vastaava asema eli sellaista taloudellista vaikutusvaltaa, jonka turvin se voi toimia huomattavassa määrin riippumattomana kilpailijoista, asiakkaista ja viime kädessä kuluttajista;

f)

”yhteenliittämisellä” tarkoitetaan saman tai eri palveluntarjoajan käyttämien yleisten viestintäverkkojen fyysistä ja loogista yhdistämistä, jotta tietyn palveluntarjoajan palveluja käyttävät voivat olla yhteydessä saman tai toisen palveluntarjoajan palvelujen käyttäjiin tai käyttää toisen palveluntarjoajan palveluja. Palveluja voivat tarjota niissä mukana olevat osapuolet tai muut osapuolet, joilla on pääsy verkkoon; yhteenliittäminen on erityinen käyttöoikeuden tyyppi, joka toteutetaan yleisten verkkojen operaattoreiden kesken;

g)

”yleispalvelulla” tarkoitetaan tietynlaatuisten palvelujen kokonaisuutta, joka tarjotaan kohtuullisin hinnoin kaikille käyttäjille osapuolen alueella maantieteellisestä sijainnista riippumatta; osapuolet päättävät itse sen laajuudesta ja täytäntöönpanosta;

h)

”käyttöoikeudella” tarkoitetaan järjestelmien ja/tai palvelujen asettamista toisen palveluntarjoajan saataville määritellyin ehdoin joko yksinoikeudella tai muutoin sähköisten viestintäpalvelujen tarjoamista varten. Se kattaa muun muassa verkkoelementtien ja niihin liittyvien toimintojen käyttöoikeuden, johon saattaa sisältyä laitteiden liittäminen kiinteää tai muuta kuin kiinteää tapaa käyttäen (tässä tarkoitetaan erityisesti tilaajayhteyksien sekä sellaisten toimintojen ja palvelujen käyttöoikeutta, joita tarvitaan palvelujen tarjoamiseksi tilaajayhteyksien kautta); fyysisten perusrakenteiden käyttöoikeuden, mukaan lukien rakennukset, kaapelikanavat ja mastot; asiaan liittyvien ohjelmistojen käyttöoikeuden, mukaan lukien käyttötukijärjestelmät; numeronmuuntoa tai vastaavia toimintoja tarjoavien järjestelmien käyttöoikeuden; kiinteiden ja matkaviestintäverkkojen käyttöoikeuden erityisesti verkkovierailua varten; digitaalitelevisiopalvelujen ehdollisen käyttöoikeuden järjestelmien käyttöoikeuden; virtuaaliverkkopalvelujen käyttöoikeuden;

i)

”loppukäyttäjällä” tarkoitetaan käyttäjää, joka ei tarjoa käyttöön yleisiä viestintäverkkoja eikä yleisesti saatavilla olevia sähköisiä viestintäpalveluja;

k)

”tilaajayhteydellä” tarkoitetaan fyysisiä johtoja, jotka yhdistävät tilaajan tiloissa olevan liityntäpisteen ristikytkentätelineeseen tai vastaavaan kiinteän yleisen viestintäverkon verkkoelementtiin.

105 artikla

Sääntelyviranomainen

1.   Kumpikin osapuoli varmistaa, että sähköisten viestintäpalvelujen sääntelyviranomaiset ovat oikeudellisesti erillisiä ja toiminnallisesti riippumattomia kaikista sähköisten viestintäpalvelujen tarjoajista. Jos osapuolella on omistusosuuksia tai määräysvaltaa sähköisiä viestintäverkkoja tai -palveluja tarjoavassa palveluntarjoajassa, sen on varmistettava, että sääntelytoiminta ja omistajuuteen tai määräysvaltaan liittyvä toiminta erotetaan rakenteellisesti tehokkaasti toisistaan.

2.   Kumpikin osapuoli varmistaa, että sääntelyviranomaisella on riittävät valtuudet toimialan sääntelyyn. Sääntelyviranomaisen tehtävät on julkaistava helposti saatavilla olevassa ja selkeässä muodossa, erityisesti jos tehtävät on osoitettu useammalle kuin yhdelle elimelle.

3.   Kumpikin osapuoli varmistaa, että sääntelyviranomaisten päätökset ja niiden käyttämät menettelyt ovat tasapuolisia kaikkien markkinaosapuolten kannalta ja avoimia.

4.   Sääntelyviranomaisella on valtuudet suorittaa analyysi ennakkosääntelyn alaisiksi tulevista merkityksellisistä tuote- ja palvelumarkkinoista. Jos sääntelyviranomaisen on tämän sopimuksen 107 artiklan mukaisesti tehtävä päätös siitä, asettaako, pitääkö voimassa, muuttaako tai poistaako se velvoitteita, sen on markkina-analyysin perusteella määriteltävä, onko merkityksellisillä markkinoilla todellista kilpailua.

5.   Jos sääntelyviranomainen toteaa, ettei merkityksellisillä markkinoilla ole todellista kilpailua, sen on määriteltävä ja nimettävä palveluntarjoajat, joilla on huomattava markkinavoima kyseisillä markkinoilla, ja tarpeen mukaan asetettava niille tämän sopimuksen 107 artiklassa tarkoitettuja erityisiä sääntelyllisiä velvoitteita tai pidettävä ne edelleen voimassa tai muutettava niitä. Jos sääntelyviranomainen toteaa, että merkityksellisillä markkinoilla on todellista kilpailua, se ei saa asettaa eikä pitää voimassa minkäänlaisia tämän sopimuksen 107 artiklassa tarkoitettuja erityisiä sääntelyllisiä velvoitteita.

6.   Kumpikin osapuoli varmistaa, että palveluntarjoajalla, johon sääntelyviranomaisen päätös vaikuttaa, on oikeus hakea muutosta päätökseen muutoksenhakuelimeltä, joka on riippumaton kaikista päätöksen tekemiseen osallistuneista osapuolista. Kumpikin osapuoli varmistaa, että tapaukseen liittyvät tosiseikat otetaan asianmukaisesti huomioon. Sääntelyviranomaisen päätös on voimassa, kunnes muutoksenhakupyyntö on käsitelty, jollei muutoksenhakuelin toisin päätä. Jos muutoksenhakuelin ei ole luonteeltaan tuomioistuin, sen päätökset on aina perusteltava kirjallisesti ja sen päätöksistä on lisäksi voitava valittaa puolueettomalle ja riippumattomalle oikeusviranomaiselle. Muutoksenhakuelinten päätökset on pantava tehokkaasti täytäntöön.

7.   Kumpikin osapuoli varmistaa, että jos sääntelyviranomaiset aikovat toteuttaa tämän alajakson määräyksiin liittyviä, merkityksellisiin markkinoihin huomattavalla tavalla vaikuttavia toimenpiteitä, ne antavat asianomaisille osapuolille mahdollisuuden esittää kohtuullisessa määräajassa huomautuksia ehdotetuista toimenpiteistä. Sääntelyviranomaisten on julkaistava tiedot kuulemismenettelyistään. Kuulemisen tulokset on asetettava julkisesti saataville, paitsi jos tiedot ovat luottamuksellisia.

8.   Kumpikin osapuoli varmistaa, että sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja tarjoavat palveluntarjoajat toimittavat kaikki tarvittavat tiedot, taloudelliset tiedot mukaan lukien, jotta sääntelyviranomaiset voivat varmistua siitä, että tämän alajakson määräyksiä tai niiden mukaisesti tehtyjä päätöksiä noudatetaan. Näiden palveluntarjoajien on pyynnöstä toimitettava tiedot viipymättä sekä sääntelyviranomaisen edellyttämän aikataulun mukaisesti että sen vaatimalla tarkkuudella. Sääntelyviranomaisen pyytämien tietojen on oltava oikeasuhteisia tehtävien suorittamiseen nähden. Sääntelyviranomaisen on perusteltava tietopyyntönsä.

106 artikla

Lupa sähköisten viestintäpalvelujen tarjoamiseen

1.   Kumpikin osapuoli varmistaa, että palvelujen tarjontaan on myönnettävä lupa, niin suurelta osin kuin se on mahdollista, pelkän ilmoituksen perusteella.

2.   Kumpikin osapuoli varmistaa, että toimilupaa voidaan vaatia numeroiden ja taajuuksien myöntämiseen liittyvien kysymysten ratkaisemiseksi. Tällaisten toimilupien ehdot on julkistettava.

3.   Kumpikin osapuoli varmistaa, että jos toimilupa vaaditaan,

a)

kaikki toimiluvan myöntämiseen liittyvät perusteet sekä kohtuullinen aika, joka yleensä tarvitaan toimilupahakemusta koskevan päätöksen tekemiseen, on julkistettava;

b)

toimiluvan epäämisperusteet on pyynnöstä ilmoitettava hakijalle kirjallisesti;

c)

toimiluvan hakijan on voitava tehdä valitus muutoksenhakuelimeen, jos toimilupa evätään perusteettomasti;

d)

lupamaksut (21), jotka osapuoli vaatii toimiluvan myöntämisestä, eivät saa ylittää hallinnollisia kustannuksia, joita kyseisten toimilupien hallinnosta, valvonnasta ja täytäntöönpanosta tavallisesti aiheutuu. Tämän kohdan vaatimuksia ei sovelleta radiotaajuuksien ja numerointivarojen käytöstä perittäviin lupamaksuihin.

107 artikla

Käyttöoikeudet ja yhteenliittäminen

1.   Kumpikin osapuoli varmistaa, että kaikilla palveluntarjoajilla, joilla on sähköisten viestintäpalvelujen tarjoamista koskeva lupa, on oikeus ja velvollisuus neuvotella käyttöoikeuksista ja yhteenliittämisestä muiden yleisesti saatavilla olevien sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen tarjoajien kanssa. Käyttöoikeuksista ja verkkojen yhteenliittämisestä on pääsääntöisesti sovittava kyseisten palveluntarjoajien kaupallisten neuvottelujen pohjalta.

2.   Kumpikin osapuoli varmistaa, että palveluntarjoajat, jotka verkkojen yhteenliittämisjärjestelyjä koskevien neuvottelujen myötä saavat tietoja toiselta palveluntarjoajalta, käyttävät tällaisia tietoja ainoastaan siihen tarkoitukseen, johon ne on annettu, ja huolehtivat aina toimitettujen tai tallennettujen tietojen luottamuksellisuudesta.

3.   Kumpikin osapuoli varmistaa, että jos sääntelyviranomainen toteaa tämän sopimuksen 105 artiklan mukaisesti, ettei merkityksellisillä markkinoilla ole todellista kilpailua, sillä on valtuudet asettaa palveluntarjoajalle, jolla on todettu olevan huomattava markkinavoima, yksi tai useampi seuraavista yhteenliittämistä ja/tai käyttöoikeuksia koskevista velvoitteista:

a)

syrjimättömyyttä koskeva velvoite sen varmistamiseksi, että operaattori soveltaa samankaltaisia ehtoja samankaltaisissa olosuhteissa muihin palveluntarjoajiin, jotka tarjoavat samankaltaisia palveluja, ja tarjoaa palveluja ja tietoja muille samoilla ehdoilla ja samanlaatuisina kuin omille yksiköilleen, tytäryrityksilleen tai kumppaneilleen;

b)

useassa tarjontaketjun vaiheessa toimivaa yritystä koskeva velvoite saattaa tietoon tukkuhintansa ja sisäiset siirtohintansa syrjimättömyysvelvoitteen noudattamiseksi tai epärehellisen ristiintukemisen estämiseksi. Sääntelyviranomainen voi määritellä käytettävän menettely- ja kirjanpitotavan;

c)

velvoitteet toteuttaa kohtuulliset pyynnöt, jotka koskevat erityisten verkkoelementtien ja niihin liittyvien toimintojen käyttöoikeutta, mukaan luettuna tilaajayhteyksien eriytetty tarjonta, tai oikeutta hyödyntää niitä muun muassa silloin, kun sääntelyviranomainen katsoo, että käyttöoikeuden epääminen tai saman vaikutuksen aiheuttavat kohtuuttomat ehdot estäisivät kestävien kilpailumarkkinoiden kehittymistä vähittäismyyntitasolla tai että se ei olisi loppukäyttäjien edun mukaista.

Sääntelyviranomaiset voivat liittää tämän alakohdan velvoitteisiin tasapuolisuutta, kohtuullisuutta ja määräaikoja koskevia ehtoja;

d)

velvoite tarjota tiettyjä palveluja tukkumyynnissä kolmansille osapuolille jälleenmyyntiä varten; myöntää teknisten rajapintojen, yhteyskäytäntöjen tai muiden keskeisten, palvelujen tai virtuaaliverkkopalvelujen yhteentoimivuuden kannalta välttämättömien tekniikkojen avoin käyttöoikeus; tarjota rinnakkain sijoittamista tai muita toimintojen yhteiskäyttötapoja, mukaan lukien kaapelikanavien, rakennusten tai mastojen käyttöoikeus; tarjota tiettyjä palveluja, joita tarvitaan päästä päähän -palvelujen yhteentoimivuuden varmistamiseksi käyttäjille, mukaan lukien älyverkkopalveluihin liittyvät toiminnot; antaa käyttötukijärjestelmien tai samankaltaisten ohjelmistojärjestelmien käyttöoikeus terveen kilpailun varmistamiseksi palvelujen tarjonnassa; liittää yhteen verkot tai verkkotoiminnot.

Sääntelyviranomaiset voivat liittää tämän alakohdan velvoitteisiin vilpittömyyttä, kohtuullisuutta ja määräaikoja koskevia ehtoja;

e)

kustannusvastaavuutta ja hintavalvontaa koskevat velvoitteet, mukaan lukien hintojen kustannuslähtöisyyttä ja kustannuslaskentaa koskevat velvoitteet, tietyntyyppisten yhteenliittämisten ja/tai käyttöoikeuksien tarjonnassa, jos markkina-analyysi osoittaa, että todellinen kilpailu puuttuu ja tämä saattaa johtaa siihen, että kyseinen operaattori saattaa pitää hintoja liian korkealla tasolla tai harjoittaa hintapainostusta loppukäyttäjien haitaksi.

Sääntelyviranomaisten on otettava huomioon operaattorin tekemät investoinnit ja sallittava operaattorille kohtuullinen tuotto sijoitetulle pääomalle, ottaen huomioon investointeihin liittyvät riskit;

f)

velvoite julkaista sääntelyviranomaisen palveluntarjoajalle asettamat erityisvelvoitteet ja yksilöidä samalla tuote-/palvelumarkkinat ja maantieteelliset markkinat. Ajantasaiset tiedot on saatettava yleisesti ja helposti kaikkien asianomaisten osapuolten saataville, jolleivät tiedot ole luottamuksellisia eivätkä sisällä liikesalaisuuksia;

g)

avoimuutta koskevat velvoitteet, joiden mukaan operaattoreiden on julkistettava määrätyt tiedot ja erityisesti tilanteessa, jossa operaattorilla on syrjimättömyyteen liittyviä velvoitteita, sääntelyviranomainen voi vaatia sitä julkaisemaan viitetarjouksen, jonka on oltava riittävän eritelty sen varmistamiseksi, että palveluntarjoajia ei vaadita maksamaan toiminnoista, jotka eivät ole halutun palvelun kannalta välttämättömiä, ja joka sisältää tarjottavan palvelun eriteltynä markkinoiden tarpeiden mukaisiin osatekijöihin sekä siihen liittyvät ehdot, mukaan lukien hinnat.

4.   Kumpikin osapuoli varmistaa, että palveluntarjoaja, joka pyytää verkkojen yhteenliittämistä sellaisen palveluntarjoajan kanssa, jolla on todettu olevan huomattava markkinavoima, voi hakea verkkojen yhteenliittämistä ja/tai käyttöoikeuksia koskeviin ehtoihin liittyvän riidan ratkaisua riippumattomalta kotimaiselta elimeltä, joka voi olla tämän sopimuksen 104 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitettu sääntelyelin, joko milloin tahansa tai julkisesti ilmoitetun kohtuullisen ajan kuluttua.

108 artikla

Rajalliset voimavarat

1.   Kumpikin osapuoli varmistaa, että kaikki menettelyt, jotka koskevat rajallisten voimavarojen, kuten taajuuksien, numeroiden ja asennusoikeuksien, myöntämistä ja käyttöä, toteutetaan puolueettomasti, oikeasuhteisesti, viivytyksettä, avoimesti ja syrjimättömästi. Myönnettyjen taajuuskaistojen kulloinenkin tilanne on julkaistava, mutta yksityiskohtaisia tietoja julkishallinnon erityisiin käyttötarkoituksiin myönnetyistä taajuuksista ei edellytetä.

2.   Kumpikin osapuoli varmistaa sähköisissä viestintäpalveluissa niiden alueella käytettävien radiotaajuuksien tehokkaan hallinnoinnin, jotta voitaisiin varmistaa taajuuksien tosiasiallinen ja tehokas käyttö. Jos tiettyjen taajuuksien kysyntä ylittää saatavilla olevien taajuuksien määrän, tällaisten taajuuksien jakamisessa käyttäjille olisi noudatettava tarkoituksenmukaisia ja avoimia menettelyjä, jotta voidaan varmistaa niiden mahdollisimman tehokas käyttö ja edistää kilpailun kehittymistä.

3.   Kumpikin osapuoli varmistaa, että kansallisten numerointivarojen jakaminen ja kansallisten numerointisuunnitelmien hallinnointi annetaan sääntelyviranomaisen tehtäväksi.

4.   Jos julkisilla viranomaisilla tai paikallisviranomaisilla on omistusosuuksia tai määräysvaltaa yleisiä viestintäverkkoja ja/tai -palveluja tarjoavissa palveluntarjoajissa, on varmistettava, että asennusoikeuksien myöntämiseen liittyvät toiminnot erotetaan rakenteellisesti tehokkaasti omistajuuteen ja määräysvaltaan liittyvästä toiminnasta.

109 artikla

Yleispalvelu

1.   Kummallakin osapuolella on oikeus määritellä, minkälaiset yleispalveluvelvoitteet se haluaa pitää voimassa.

2.   Tällaisia velvoitteita ei sinänsä pidetä kilpailunvastaisina sillä edellytyksellä, että niitä hallinnoidaan avoimesti, objektiivisesti ja syrjimättömästi. Tällaisten velvoitteiden hallinnoinnin on myös oltava kilpailun suhteen neutraalia, eikä se saa olla raskaampaa kuin mikä on tarpeen osapuolen määrittelemää yleispalvelutyyppiä varten.

3.   Kumpikin osapuoli varmistaa, että kaikki palveluntarjoajat voivat tarjoutua yleispalvelun varmistajiksi eikä mitään palveluntarjoajaa suljeta ennakolta tämän mahdollisuuden ulkopuolelle. Valinta on tehtävä tehokkaalla, avoimella, puolueettomalla ja syrjimättömällä tavalla. Kumpikin osapuoli arvioi tarvittaessa, muodostaako yleispalvelun tarjoaminen kohtuuttoman rasitteen yhdelle tai useammalle yleispalvelun tarjoajaksi nimetylle organisaatiolle. Jos se tällaisen kustannuslaskelman nojalla on perusteltua ja ottaen huomioon yleispalvelua tarjoavalle organisaatiolle mahdollisesti koituva markkinaetu, sääntelyviranomaisten on päätettävä, tarvitaanko kyseistä yhtä tai useampaa palveluntarjoajaa koskevaa kompensaatiomenettelyä tai yleispalvelujen nettokustannusten jakamismenettelyä.

4.   Kumpikin osapuoli varmistaa, että jos käyttäjien saatavilla on joko painettuja tai sähköisiä tilaajaluetteloita, nämä luettelot toimittavat organisaatiot soveltavat syrjimättömyyden periaatetta muiden organisaatioiden niille toimittamien tietojen käsittelyssä.

110 artikla

Sähköisten viestintäpalvelujen rajatylittävä tarjonta

Kumpikaan osapuoli ei voi rajatylittävän palvelujen tarjonnan ehtona edellyttää, että toisen osapuolen palveluntarjoajan on perustettava toimipaikka, oltava jollain tavalla sijoittautunut osapuolen alueelle tai asuttava siellä.

111 artikla

Tietojen luottamuksellisuus

Kumpikin osapuoli varmistaa palvelukauppaa rajoittamatta yleisessä sähköisessä viestintäverkossa tapahtuvan ja julkisesti saatavilla olevia sähköisiä viestintäpalveluita käyttävän sähköisen viestinnän ja siihen liittyvien liikennetietojen luottamuksellisuuden.

112 artikla

Palveluntarjoajien väliset riidat

1.   Kumpikin osapuoli varmistaa, että jos sähköisten viestintäverkkojen tai -palvelujen tarjoajien välillä ilmenee riita, joka liittyy tässä jaksossa tarkoitettuihin oikeuksiin ja velvoitteisiin, asianomainen sääntelyviranomainen antaa kumman tahansa osapuolen pyynnöstä sitovan päätöksen, jolla riita ratkaistaan mahdollisimman nopeasti ja joka tapauksessa neljän kuukauden kuluessa.

2.   Sääntelyviranomaisen päätös on julkistettava liikesalaisuutta koskevia vaatimuksia noudattaen. Asianomaisille sähköisten viestintäverkkojen tai -palvelujen tarjoajille on esitettävä päätöksen täydelliset perustelut.

3.   Jos tällainen riita koskee rajatylittävää palvelujen tarjontaa, kyseisten sääntelyviranomaisten on koordinoitava toimintansa, jotta riita voidaan ratkaista.

113 artikla

Asteittainen lähentäminen

Voidakseen harkita palvelujen kaupan vapauttamista edelleen osapuolet tunnustavat, että on tärkeää lähentää Georgian nykyistä ja tulevaa lainsäädäntöä asteittainen tämän sopimuksen liitteessä XV-B lueteltuun unionin säännöstöön.

6   Alajakso

Rahoituspalvelut

114 artikla

Soveltamisala ja määritelmät

1.   Tässä alajaksossa vahvistetaan sääntelykehyksen periaatteet, jotka koskevat kaikkia rahoituspalveluja, jotka on vapautettu tämän luvun 2 jakson (Sijoittautuminen), 3 jakson (Rajatylittävä palvelujen tarjonta) ja 4 jakson (Luonnollisten henkilöiden tilapäinen oleskelu liiketoimintaa varten) mukaisesti.

2.   Tätä alajaksoa ja tämän luvun 2 jaksoa (Sijoittautuminen), 3 jaksoa (Rajatylittävä palvelujen tarjonta) ja 4 jaksoa (Luonnollisten henkilöiden tilapäinen oleskelu liiketoimintaa varten) sovellettaessa tarkoitetaan

a)

”rahoituspalvelulla” mitä tahansa osapuolen rahoituspalvelujen tarjoajan tarjoamaa rahoitusluonteista palvelua. Rahoituspalveluihin kuuluvat seuraavat toimintamuodot:

i)

vakuutustoiminta ja siihen liittyvät palvelut:

1)

ensivakuutus (mukaan luettuna rinnakkaisvakuutus):

a)

henkivakuutus,

b)

vahinkovakuutus;

2)

jälleenvakuutus ja edelleenvakuutus;

3)

vakuutusten välittäminen, kuten vakuutusmeklarien ja -asiamiesten toiminta; ja

4)

vakuutusten liitännäispalvelut, kuten neuvonta-, aktuaari-, riskinarviointi- ja vahingonkäsittelypalvelut.

ii)

pankkipalvelut ja muut rahoituspalvelut (lukuun ottamatta vakuutuspalveluja):

1)

talletusten ja muiden takaisinmaksettavien varojen vastaanotto yleisöltä;

2)

kaikentyyppinen luotonanto, mukaan lukien kulutusluotot, kiinnitysluotot, factoring-rahoitus ja liiketoimien rahoitus;

3)

rahoitusleasing;

4)

kaikki maksu- ja rahansiirtopalvelut, mukaan lukien luotto- ja maksukortit, matkasekit ja pankkivekselit;

5)

takaukset ja sitoumukset;

6)

kaupankäynti omaan tai asiakkaiden lukuun arvopaperipörssissä, OTC-markkinoilla tai muuten seuraavilla välineillä:

a)

rahamarkkinavälineet (mukaan lukien sekit, vekselit ja talletustodistukset);

b)

ulkomaanvaluutta,

c)

johdannaistuotteet, esimerkiksi futuurit ja optiot,

d)

valuuttakursseihin ja korkoihin liittyvät välineet, mukaan lukien sellaiset tuotteet kuin swap-sopimukset ja korkotermiinit,

e)

siirtokelpoiset arvopaperit;

f)

muut markkinakelpoiset välineet ja rahoitusomaisuus, mukaan lukien jalometalliharkot;

7)

osallistuminen asiamiehenä (julkisesti tai yksityisesti) kaikentyyppisten arvopapereiden liikkeeseenlaskuun, myös merkintävastuuseen ja sijoitukseen, ja liikkeeseenlaskuun liittyvien palvelujen tarjoaminen;

8)

välitystoiminta rahamarkkinoilla;

9)

varainhoito, kuten käteisvarojen tai arvopaperisalkun hoito, kaikentyyppinen yhteissijoitusten hoito, eläkerahastojen hoito, arvopapereiden talletus- ja notariaattipalvelut;

10)

rahoitusvaroihin kuten arvopapereihin, johdannaistuotteisiin ja muihin markkinakelpoisiin välineisiin liittyvät selvitys- ja toimituspalvelut;

11)

rahoitustietojen antaminen ja siirto, rahoitukseen liittyvä tietojenkäsittely ja siihen liittyvät ohjelmistot;

12)

neuvonta, välitys ja muut liitännäisrahoituspalvelut 1–11 alakohdassa lueteltujen toimintamuotojen osalta, mukaan lukien luottotiedot ja luottotietoanalyysit, sijoituksiin ja arvopaperisalkkuihin liittyvä tutkimus ja neuvonta, yritysostoihin sekä yritysten uudelleenjärjestelyyn ja strategiaan liittyvä neuvonta;

b)

”rahoituspalvelujen tarjoajalla” osapuolen luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka haluaa tarjota tai tarjoaa rahoituspalveluja. Käsitteeseen ”rahoituspalvelujen tarjoaja” eivät kuulu julkiset elimet;

c)

”julkisella elimellä”

i)

osapuolen julkisia viranomaisia, keskuspankkia tai rahaviranomaista taikka osapuolen omistuksessa tai valvonnassa olevaa laitosta, jos sen pääasiallisena tehtävänä on hoitaa julkisia tehtäviä tai suorittaa julkishallintoon kuuluvia toimintoja, ei kuitenkaan laitosta, joka pääasiallisesti tarjoaa rahoituspalveluja kaupallisin ehdoin; tai

ii)

näiden tehtävien osalta yksityistä elintä, joka hoitaa tehtäviä, joita yleensä hoitaa keskuspankki tai rahaviranomainen;

d)

”uudella rahoituspalvelulla” luonteeltaan rahoitukseen liittyvää palvelua, jota mikään rahoituspalvelujen tarjoaja ei tarjoa osapuolen alueella mutta jota tarjotaan toisen osapuolen alueella, mukaan lukien palvelut, jotka liittyvät olemassa oleviin ja uusiin tuotteisiin tai tuotteen toimitustapaan.

115 artikla

Vakauden ja luotettavuuden turvaamista koskeva poikkeus

1.   Kumpikin osapuoli voi ottaa käyttöön tai pitää voimassa toimenpiteitä toiminnan vakauden ja luotettavuuden turvaamiseen liittyvistä syistä muun muassa

a)

suojellakseen sijoittajia, tallettajia, vakuutuksenottajia tai henkilöitä, joiden omaisuudenhoidosta vastaa rahoituspalvelujen tarjoaja;

b)

varmistaakseen osapuolen rahoitusjärjestelmän luotettavuuden ja vakauden.

2.   Nämä toimenpiteet eivät saa olla vaativampia kuin on tarpeen niille asetetun tavoitteen saavuttamiseksi, eivätkä ne saa johtaa toisen osapuolen rahoituspalvelujen tarjoajien syrjintään osapuolen omiin rahoituspalvelujen tarjoajiin verrattuna.

3.   Tämän sopimuksen määräyksiä ei saa tulkita siten, että osapuoli olisi velvoitettu paljastamaan yksittäisten kuluttajien liiketoimiin ja tileihin liittyviä tietoja tai julkisten elinten hallussa olevia luottamuksellisia tai yksityisiä tietoja.

116 artikla

Tehokas ja avoin sääntely

1.   Kumpikin osapuoli pyrkii parhaansa mukaan ilmoittamaan etukäteen kaikille asianomaisille henkilöille sellaisista yleisesti sovellettaviksi tarkoitetuista toimenpiteistä, jotka se aikoo ottaa käyttöön, antaakseen näille henkilöille mahdollisuuden esittää huomautuksia kyseisistä toimenpiteistä. Näistä toimenpiteistä ilmoitetaan

a)

virallisessa julkaisussa; tai

b)

muussa kirjallisessa tai sähköisessä muodossa.

2.   Kumpikin osapuoli antaa kaikkien asianomaisten henkilöiden tiedoksi vaatimukset, joita se soveltaa rahoituspalvelujen tarjoamista koskevien hakemusten laatimiseen.

Asianomainen osapuoli antaa hakijalle tämän pyynnöstä tiedon hakemuksen käsittelyvaiheesta. Jos asianomainen osapuoli tarvitsee lisätietoja hakijalta, sen on ilmoitettava tästä hakijalle ilman tarpeetonta viivytystä.

3.   Kumpikin osapuoli pyrkii parhaansa mukaan varmistamaan, että rahoituspalvelualan sääntelyä ja valvontaa sekä veropetosten ja veronkierron torjuntaa koskevat kansainvälisesti sovitut normit pannaan täytäntöön ja niitä sovelletaan sen alueella. Tällaisia kansainvälisesti sovittuja normeja ovat muun muassa Baselin pankkivalvontakomitean ”Core Principle for Effective Banking Supervision” (pankkivalvontaa koskevat perusperiaatteet), kansainvälisen vakuutusvalvojien järjestön ”Insurance Core Principles and Methodology” (vakuutuksen perusperiaatteet ja menetelmät), arvopaperipörssiä valvovien viranomaisten kansainvälisen järjestön ”Objectives and Principles of Securities Regulation” (arvopaperikaupan sääntelyn tavoitteet ja periaatteet), Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) tietojenvaihtoa veroasioissa koskeva sopimus, G20-ryhmän antama ”Statement on Transparency and Exchange of Information for Tax Purposes” (lausuma avoimuudesta ja tietojenvaihdosta verotusta varten) sekä rahanpesunvastaisen kansainvälisen toimintaryhmän ”Forty Recommendations” (neljäkymmentä rahanpesun vastaista suositusta) ja ”Nine Special Recommendations” (yhdeksän terrorismin rahoituksen vastaista erityissuositusta).

Osapuolet ottavat myös huomioon G7-maiden valtiovarainministerien vahvistaman ”Ten Key Principles for Information Exchange” (tietojenvaihdon kymmenen perusperiaatetta) ja ryhtyvät tarvittaviin toimiin näiden periaatteiden soveltamiseksi kahdenvälisissä yhteyksissään.

117 artikla

Uudet rahoituspalvelut

Kumpikin osapuoli sallii toisen osapuolen rahoituspalvelujen tarjoajan tarjota samantyyppisiä uusia rahoituspalveluja kuin ne, joita osapuolen omat rahoituspalvelujen tarjoajat saavat kansallisen lainsäädännön nojalla tarjota vastaavissa olosuhteissa. Osapuoli voi määrätä sen oikeudellisen muodon, jonka kautta palvelua voidaan tarjota, ja se voi edellyttää, että palvelun tarjoamiseen hankitaan lupa. Jos lupa vaaditaan, päätös sen antamisesta on tehtävä kohtuullisen ajan kuluessa, ja lupa voidaan evätä vain toiminnan vakauden ja luotettavuuden turvaamiseen liittyvistä syistä.

118 artikla

Tietojenkäsittely

1.   Kumpikin osapuoli sallii toisen osapuolen rahoituspalvelujen tarjoajan siirtää tietojenkäsittelyssä tarvittavia tietoja sähköisesti tai muussa muodossa alueelleen ja sieltä pois, jos tällainen tietojenkäsittely on tarpeen rahoituspalvelujen tarjoajan tavanomaisessa liiketoiminnassa.

2.   Kumpikin osapuoli ottaa käyttöön riittäviä suojatoimenpiteitä yksityisyyden ja perusoikeuksien sekä yksilönvapauden suojaamiseksi, erityisesti henkilötietojen siirron osalta.

119 artikla

Erityiset poikkeukset

1.   Tämän luvun määräysten ei saa tulkita estävän osapuolta tai sen julkisia elimiä harjoittamasta yksinoikeudella alueellaan yleiseen eläkejärjestelmään tai lakisääteiseen sosiaaliturvajärjestelmään kuuluvaa toimintaa tai tarjoamasta siihen liittyviä palveluja, paitsi jos kyseistä toimintaa voivat osapuolen kansallisten säännösten mukaisesti harjoittaa myös julkisten elinten tai yksityisten laitosten kanssa kilpailevat rahoituspalvelujen tarjoajat.

2.   Tämän sopimuksen määräyksiä ei sovelleta keskuspankin, rahaviranomaisen tai muun julkisen elimen raha- ja valuuttakurssipolitiikan yhteydessä toteuttamiin toimiin.

3.   Tämän luvun määräysten ei saa tulkita estävän osapuolta, mukaan lukien sen julkiset elimet, harjoittamasta toimintaa tai tarjoamasta palveluja yksinoikeudella alueellaan osapuolen tai sen julkisten elinten lukuun taikka niiden takauksella tai niiden myöntämin varoin.

120 artikla

Itsesääntelyorganisaatiot

Jos osapuoli edellyttää liittymistä tai osallistumista tai pääsyä johonkin itsesääntelyelimeen, arvopaperi- tai futuuripörssiin tai -markkinoihin, selvitystoimistoon tai muuhun organisaatioon tai yhdistykseen, jotta toisen osapuolen rahoituspalvelujen tarjoaja saisi tarjota rahoituspalveluja samoista lähtökohdista kuin osapuolen omat rahoituspalvelujen tarjoajat, tai jos osapuoli välittömästi tai välillisesti tarjoaa tällaisille elimille oikeuksia tai etuja rahoituspalvelujen tarjonnassa, osapuolen on varmistettava tämän sopimuksen 79 ja 85 artiklassa vahvistettujen velvoitteiden noudattaminen.

121 artikla

Selvitys- ja maksujärjestelmät

Kummankin osapuolen on sallittava alueelleen sijoittautuneiden toisen osapuolen rahoituspalvelujen tarjoajien osallistuminen julkisten elinten ylläpitämiin maksu- ja selvitysjärjestelmiin sekä sellaisiin virallisiin rahoitus- ja jälleenrahoitusmahdollisuuksiin, jotka ovat käytettävissä tavanomaisen liiketoiminnan yhteydessä, niillä ehdoilla ja edellytyksillä, joilla myönnetään kansallinen kohtelu. Tällä artiklalla ei ole tarkoitus antaa näille rahoituspalvelujen tarjoajille mahdollisuutta osallistua osapuolten viimesijaista lainaajaa koskeviin järjestelyihin.

122 artikla

Asteittainen lähentäminen

Voidakseen harkita palvelujen kaupan vapauttamista edelleen osapuolet tunnustavat, että on tärkeää lähentää Georgian nykyistä ja tulevaa lainsäädäntöä asteittainen tämän sopimuksen 116 artiklan 3 kohdassa lueteltuihin kansainvälisten parhaiden käytäntöjen standardeihin sekä tämän sopimuksen liitteessä XV-A lueteltuun unionin säännöstöön.

7   Alajakso

Liikennepalvelut

123 artikla

Soveltamisala

Tässä alajaksossa esitetään periaatteet, jotka koskevat kansainvälisten liikennepalvelujen vapauttamista tämän luvun 2 jakson (Sijoittautuminen), 3 jakson (Rajatylittävä palvelujen tarjonta) ja 4 jakson (Luonnollisten henkilöiden tilapäinen oleskelu liiketoimintaa varten) mukaisesti.

124 artikla

Kansainvälinen meriliikenne

1.   Tätä alajaksoa ja tämän luvun 2 jaksoa (Sijoittautuminen), 3 jaksoa (Rajatylittävä palvelujen tarjonta) ja 4 jaksoa (Luonnollisten henkilöiden tilapäinen oleskelu liiketoimintaa varten) sovellettaessa

a)

”kansainväliseen meriliikenteeseen” sisältyvät ovelta ovelle -kuljetukset ja multimodaalikuljetukset, joilla tarkoitetaan tavaroiden kuljettamista useammalla kuin yhdellä liikennemuodolla, joihin sisältyy meriosuus, ja ainoastaan yhdellä kuljetusasiakirjalla, minkä vuoksi tähän sisältyy oikeus tehdä suoraan sopimuksia muiden liikennemuotojen tarjoajien kanssa;

b)

”meriliikenteen lastinkäsittelypalveluilla” tarkoitetaan ahtausyritysten, myös terminaalien operaattoreiden, harjoittamaa toimintaa, mutta siihen ei sisälly satamatyöläisten välitön toiminta, jos tällainen työvoima on järjestetty ahtausyrityksistä ja terminaalien operaattoriyrityksistä riippumattomasti. Tähän sisältyvät seuraavien vaiheiden järjestely ja valvonta:

i)

lastin lastaaminen laivaan / purkaminen laivasta;

ii)

lastin kiinnittäminen/irrottaminen;

iii)

lastin vastaanottaminen/toimittaminen ja säilyttäminen ennen laivausta tai purkamisen jälkeen;

c)

”tulliselvityspalveluilla” (vaihtoehtoisesti ”tullitoimipaikan asiamiespalvelut”) tarkoitetaan toimia, jotka koostuvat rahdin tuontiin, vientiin tai kauttakuljetukseen liittyvien tullimuodollisuuksien täyttämisestä toisen osapuolen puolesta riippumatta siitä, onko tämä palvelu kyseisen palveluntarjoajan päätoimi vai sen päätoimialaa täydentävä muu toimintamuoto;

d)

”konttiasema- ja varastopalveluilla” tarkoitetaan konttien säilyttämistä joko satama-alueilla tai sisämaassa niiden pakkaamiseksi, purkamiseksi ja korjaamiseksi sekä niiden saattamiseksi liikennekelpoisiksi;

e)

”varustamon edustajan palveluilla” tarkoitetaan yhden tai useamman linja- tai laivanvarustamon kaupallisten etujen edustamista tietyllä maantieteellisellä alueella seuraavissa tarkoituksissa:

i)

meriliikenteen ja siihen liittyvien oheispalvelujen markkinointiin ja myyntiin liittyvät toimet hinnoittelusta laskutukseen sekä konossementtien laatiminen yhtiöiden puolesta, tarvittavien oheispalvelujen ostaminen ja jälleenmyynti, asiakirjojen laatiminen ja liiketoimintaa koskevien tietojen toimittaminen;

ii)

aluksen satamassakäynnin järjestäminen tai rahdin haltuunotto tarvittaessa varustamon puolesta;

f)

”huolintapalveluilla” tarkoitetaan laivauksen järjestämistä ja seurantaa laivaajan puolesta hankkimalla kuljetus- ja tarvittavat oheispalvelut, laatimalla tarvittavat asiakirjat ja toimittamalla tarvittavat liiketoimintatiedot;

g)

”syöttöliikennepalveluilla” tarkoitetaan kansainvälisten lastien, erityisesti konttirahdin, kuljetusta meritse osapuolen alueella sijaitsevien satamien välillä ennen kansainvälistä kuljetusosuutta tai sen jälkeen.

2.   Kansainvälisen meriliikenteen osalta kumpikin osapuoli varmistaa lastin vapaata kuljetusoikeutta kaupallisin ehdoin koskevan periaatteen tosiasiallisen soveltamisen, kansainvälisten meriliikennepalvelujen vapaan tarjoamisen sekä kansallisen kohtelun soveltamisen tällaisten palvelujen tarjoamisen yhteydessä.

Ottaen huomioon kansainvälisten meriliikennepalvelujen nykyisen vapauttamisasteen osapuolten välillä

a)

kumpikin osapuoli soveltaa tosiasiallisesti periaatetta, jonka mukaan kansainvälisille meriliikennemarkkinoille ja meriliikenteeseen on rajoittamaton pääsy kaupallisin ehdoin ja syrjimättömästi;

b)

kumpikin osapuoli myöntää toisen osapuolen lipun alla purjehtiville tai sen palveluntarjoajien liikennöimille aluksille yhtä edullisen kohtelun kuin omille aluksilleen tai minkä tahansa kolmannen maan aluksille sen mukaan, kumpi näistä kohteluista on edullisempi, muun muassa satamiin pääsyn, satamien infrastruktuurin ja palvelujen ja merenkulun tukipalvelujen käytön ja niistä johtuvien maksujen ja palkkioiden, tullipalvelujen ja laituripaikkojen sekä lastausta ja purkamista varten osoitettavien tilojen ja välineiden osalta.

3.   Soveltaessaan näitä periaatteita osapuolet

a)

eivät ota käyttöön tulevissa, kolmansien maiden kanssa meriliikennepalveluista tehtävissä sopimuksissa lastinjakojärjestelyjä, kuivan ja nestemäisen irtolastin kuljetukset ja linjaliikenne mukaan luettuina, ja lopettavat kohtuullisen ajan kuluessa tällaiset lastinjakojärjestelyt, jos niitä on aiemmissa sopimuksissa; ja

b)

poistavat tämän sopimuksen voimaan tullessa kaikki yksipuoliset toimenpiteet sekä hallinnolliset, tekniset tai muut esteet, jotka voisivat rajoittaa peitellysti kansainvälisten merikuljetuspalvelujen vapaata tarjoamista tai vaikuttaa niihin syrjivästi, ja pidättäytyvät ottamasta tällaisia käyttöön.

4.   Kumpikin osapuoli sallii toisen osapuolen kansainvälisten meriliikennepalvelujen tarjoajien sijoittautumisen alueelleen yhtä edullisin sijoittautumis- ja toimintaedellytyksin kuin ne, jotka se tarjoaa joko omille tai minkä tahansa kolmannen maan palvelujen tarjoajille sen mukaan, kummat näistä edellytyksistä ovat paremmat.

5.   Kumpikin osapuoli tarjoaa toisen osapuolen meriliikennepalvelujen tarjoajille kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin seuraavat satamapalvelut: luotsaaminen, hinaus ja vetoapu, muonitus, polttoaineen ja veden toimitus, jätehuolto ja painolastin hävittäminen, satamakapteenipalvelut, navigointilaitteet, alusten käytön kannalta ratkaisevan tärkeät maissa sijaitsevat viestintä-, vesi-, sähkö- ja muut vastaavat palvelut, korjausvälineet hätätapauksia varten, ankkurointi, laituripaikka ja alusten kiinnityspalvelut.

6.   Kumpikin osapuoli sallii välineistön, kuten tyhjien konttien, kuljetuksen muuna kuin maksua vastaan kuljetettavana rahtina EU:n jäsenvaltion satamien välillä tai Georgian satamien välillä.

7.   Kumpikin osapuoli sallii toimivaltaisen viranomaisen luvalla toisen osapuolen kansainvälisten meriliikennepalvelujen tarjoajien tarjota syöttöliikennepalveluja kansallisten satamiensa välillä.

125 artikla

Lentoliikenne

Lentoliikenteen asteittaista vapauttamista osapuolten välillä niiden kaupallisten tarpeiden mukaisesti ja vastavuoroista markkinoillepääsyä koskevia edellytyksiä hallinnoidaan Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Georgian yhteistä ilmailualuetta koskevassa sopimuksessa.

126 artikla

Asteittainen lähentäminen

Voidakseen harkita palvelujen kaupan vapauttamista edelleen osapuolet tunnustavat, että on tärkeää lähentää Georgian nykyistä ja tulevaa lainsäädäntöä asteittainen tämän sopimuksen liitteessä XV-D lueteltuun unionin säännöstöön.

6   jakso

Sähköinen kaupankäynti

1   Alajakso

Yleiset määräykset

127 artikla

Tavoitteet ja periaatteet

1.   Osapuolet tunnustavat, että sähköinen kaupankäynti lisää kaupankäynnin mahdollisuuksia monilla aloilla, ja ne sopivat edistävänsä sähköistä kaupankäyntiä välillään tekemällä yhteistyötä erityisesti tämän luvun määräyksiin perustuvissa sähköiseen kaupankäyntiin liittyvissä asioissa.

2.   Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että sähköisen kaupan kehityksen on oltava yhteensopivaa kansainvälisten tietosuojastandardien kanssa, jotta käyttäjien luottamus sähköiseen kauppaan voidaan varmistaa.

3.   Osapuolet sopivat, että sähköisiä siirtoja pidetään tämän luvun 3 jaksossa (Rajatylittävä palvelujen tarjonta) tarkoitettuna palvelujen tarjontana, johon ei voida soveltaa tulleja.

128 artikla

Sähköistä kauppaa koskeva yhteistyö

1.   Osapuolet käyvät sähköisen kaupan esille nostamista sääntelykysymyksistä vuoropuhelua, jossa käsitellään muuan muassa seuraavia seikkoja:

a)

yleisölle annettujen elektronisten allekirjoitusten varmenteiden tunnustaminen ja rajatylittävien varmennepalvelujen helpottaminen;

b)

välittävien palveluntarjoajien vastuu tiedon toimittamisen tai tallentamisen osalta,

c)

ei-toivotun sähköisen kaupallisen viestinnän käsittely;

d)

kuluttajansuoja sähköisen kaupan alalla, ja

e)

kaikki muut sähköisen kaupan kehityksen kannalta merkitykselliset seikat.

2.   Tällainen yhteistyö voi tapahtua tietojenvaihtona, jonka aiheena on osapuolten lainsäädäntö näissä kysymyksissä ja tällaisen lainsäädännön täytäntöönpano.

2   Alajakso

Palvelunvälittäjien vastuu

129 artikla

Välittäjien palvelujen käyttö

1.   Osapuolet tunnustavat, että kolmannet osapuolet voivat käyttää välittäjien palveluita väärinkäytöksiin ja huolehtivat tässä alajaksossa säädettyjen toimenpiteiden toteuttamisesta välittäjinä toimivien palveluntarjoajien osalta (22).

2.   Sovellettaessa tämän sopimuksen 130 artiklaa ”palveluntarjoajalla” tarkoitetaan digitaalisen verkossa tapahtuvan viestinnän tiedonsiirto-, reititys- tai yhteyspalvelujen tarjoajaa, kun viestin sisältöä ei muuteta käyttäjän, joka on valinnut itse aineiston, määrittämien pisteiden välillä tai kyseisissä pisteissä. Sovellettaessa tämän sopimuksen 131 ja 132 artiklaa ”palveluntarjoajalla” tarkoitetaan palveluntarjoajaa tai operaattoria, joka tarjoaa verkkopalveluja tai verkon käyttöoikeuksia.

130 artikla

Palvelunvälittäjien vastuu: ”pelkkä siirtotoiminta”

1.   Kummankin osapuolen on varmistettava, että jos tarjottava tietoyhteiskunnan palvelu muodostuu palvelun vastaanottajan toimittamien tietojen siirrosta viestintäverkossa tai viestintäverkkoyhteyden tarjoamisesta, palvelun tarjoaja ei ole vastuussa siirretyistä tiedoista, edellyttäen, että palvelun tarjoaja

a)

ei ole siirron alkuunpanija;

b)

ei valitse siirron vastaanottajaa; ja

c)

ei valitse eikä muuta siirrettäviä tietoja.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut siirtoon ja yhteyden tarjoamiseen liittyvät toiminnot käsittävät siirrettyjen tietojen automaattisen, tilapäisen ja lyhytaikaisen tallentamisen, sikäli kuin tallentaminen palvelee yksinomaan siirron toimeenpanoa tietoverkossa eikä sen kesto ylitä siirtoon tarvittavaa kohtuullista aikaa.

3.   Tämä artikla ei vaikuta tuomioistuimen tai hallintoviranomaisen mahdollisuuteen vaatia osapuolten oikeusjärjestelmien mukaisesti palveluntarjoajaa lopettamaan tai estämään väärinkäytökset.

131 artikla

Palvelunvälittäjien vastuu: ”välimuistiin tallentaminen”

1.   Kummankin osapuolen on varmistettava, että jos tietoyhteiskunnan palvelun tarjoaminen muodostuu palvelun vastaanottajan toimittamien tietojen siirrosta viestintäverkossa, palvelun tarjoaja ei ole vastuussa tämän tiedon sellaisen automaattisen, tilapäisen ja lyhytaikaisen tallentamisen osalta, jonka suorittamisen ainoana tavoitteena on muille palvelun vastaanottajille niiden pyynnöstä myöhemmin tehtävän tiedonsiirron tehostaminen, edellyttäen, että

a)

palveluntarjoaja ei muuta tietoja;

b)

palveluntarjoaja noudattaa tietoihin pääsyä koskevia ehtoja;

c)

palveluntarjoaja noudattaa tiedon päivitystä koskevia sääntöjä, jotka on ilmoitettu toimialalla laajalti hyväksytyllä ja käytetyllä tavalla;

d)

palveluntarjoaja ei puutu toimialalla laajalti hyväksytyn ja käytetyn teknologian lailliseen käyttöön saadakseen tietoja tallennetun tiedon käytöstä; ja

e)

palveluntarjoaja toimii viipymättä tallentamansa tiedon poistamiseksi tai sen saannin estämiseksi heti saatuaan tosiasiallisesti tietoonsa (23) sen, että tieto on poistettu sieltä, missä se alun perin oli verkossa, tai että kyseisen tiedon saanti on estetty taikka tuomioistuin tai hallintoviranomainen on määrännyt poistamaan kyseisen tiedon tai estämään sen saannin.

2.   Tämä artikla ei vaikuta tuomioistuimen tai hallintoviranomaisen mahdollisuuteen vaatia osapuolten oikeusjärjestelmien mukaisesti palveluntarjoajaa lopettamaan tai estämään väärinkäytökset.

132 artikla

Palvelunvälittäjien vastuu: säilytys (”hosting”)

1.   Jos tietoyhteiskunnan palvelun tarjoaminen käsittää palvelun vastaanottajan toimittamien tietojen tallentamisen, kummankin osapuolen on varmistettava, että palveluntarjoaja ei ole vastuussa palvelun vastaanottajan pyynnöstä tallennetuista tiedoista, edellyttäen, että

a)

palveluntarjoajalla ei ole tosiasiallista tietoa laittomasta toiminnasta tai tiedoista eikä sen tiedossa ole vahingonkorvausvaatimuksen tapauksessa tosiasioita tai olosuhteita, joiden perusteella toiminnan tai tietojen laittomuus on ilmeistä;

b)

palveluntarjoaja toimii viipymättä tietojen poistamiseksi tai niihin pääsyn estämiseksi heti saatuaan tiedon tällaisista seikoista.

2.   Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta, kun palvelun vastaanottaja toimii palveluntarjoajan johdon tai määräysvallan alaisena.

3.   Tämä artikla ei vaikuta tuomioistuimen tai hallintoviranomaisen mahdollisuuteen vaatia osapuolten oikeusjärjestelmän mukaisesti palveluntarjoajaa lopettamaan tai estämään väärinkäytökset, eikä se myöskään vaikuta osapuolten mahdollisuuteen vahvistaa menettelyjä, joita sovelletaan tietojen poistamiseen tai niihin pääsyn estämiseen.

133 artikla

Yleisen valvontavelvoitteen puuttuminen

1.   Osapuolet eivät aseta palveluntarjoajille tämän sopimuksen 130, 131 ja 132 artiklassa tarkoitettujen palvelujen toimittamisen osalta yleistä velvoitetta valvoa siirtämiään ja tallentamiaan tietoja eivätkä yleistä velvoitetta pyrkiä aktiivisesti saamaan selville laittomia toimia osoittavia tosiasioita ja olosuhteita.

2.   Osapuoli voi asettaa tietoyhteiskunnan palveluntarjoajille velvoitteen ilmoittaa välittömästi toimivaltaisille viranomaisille palvelun vastaanottajien toteuttamista laittomiksi väitetyistä toimista tai näiden antamista laittomiksi väitetyistä tiedoista tai velvoitteen ilmoittaa toimivaltaisille viranomaisille niiden pyynnöstä tiedot, joiden avulla voidaan tunnistaa niiden palvelujen vastaanottajat, joiden kanssa niillä on säilytyssopimuksia.

7   jakso

Poikkeukset

134 artikla

Yleiset poikkeukset

1.   Tämän luvun ja tämän sopimuksen liitteiden XIV-A ja XIV-E, XIV-B ja XIV-F, XIV-C ja XIV-G, XIV-D ja XIV-H määräyksiin sovelletaan tässä artiklassa vahvistettuja poikkeuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen 415 artiklassa vahvistettujen yleisten poikkeusten soveltamista.

2.   Edellyttäen, että toimenpiteitä ei sovelleta tavalla, joka johtaisi mielivaltaiseen tai perusteettomaan syrjintään maiden välillä samankaltaisten olosuhteiden vallitessa taikka sijoittautumisen tai rajatylittävän palveluntarjonnan peiteltyyn rajoittamiseen, tämän luvun määräysten ei voida tulkita estävän osapuolta ottamasta käyttöön tai soveltamasta toimenpiteitä, jotka

a)

ovat tarpeen yleisen turvallisuuden ja julkisen moraalin suojelemiseksi tai yleisen järjestyksen ylläpitämiseksi;

b)

ovat tarpeen ihmisten, eläinten tai kasvien elämän tai terveyden suojelemiseksi;

c)

liittyvät ehtyvien luonnonvarojen suojeluun, jos kyseisten toimenpiteiden toteuttamisen ohella rajoitetaan kotimaisia yrittäjiä tai kotimaista palvelujen tuotantoa tai kulutusta;

d)

ovat tarpeen taiteellisten, historiallisten tai arkeologisten kansallisaarteiden suojelemiseksi;

e)

ovat tarpeen sellaisten lakien tai määräysten noudattamisen turvaamiseksi, jotka eivät ole ristiriidassa tämän luvun määräysten kanssa, mukaan luettuina seuraavia seikkoja koskevat lait ja määräykset:

i)

harhaanjohtavien ja petollisten toimintatapojen ehkäiseminen tai sopimusten noudattamatta jättämisen seurauksista huolehtiminen;

ii)

henkilöiden yksityisyyden suojaaminen henkilötietojen käsittelyssä ja levittämisessä sekä henkilöä koskevien tiedostojen ja tilitietojen luottamuksellisuuden turvaaminen;

iii)

turvallisuus;

f)

ovat ristiriidassa tämän sopimuksen 79 ja 85 artiklan kanssa, edellyttäen että erilaisen kohtelun tarkoituksena on varmistaa välittömien verojen tehokas tai tasapuolinen määrääminen tai kantaminen toisen osapuolen taloudellisen toiminnan, yrittäjien tai palveluntarjoajien osalta (24).

3.   Tämän luvun ja tämän sopimuksen liitteiden XIV-A ja XIV-E, XIV-B ja XIV-F, XIV-C ja XIV-G, XIV-D ja XIV-H määräyksiä ei sovelleta osapuolten sosiaaliturvajärjestelmiin tai sellaiseen osapuolen alueella harjoitettavaan toimintaan, joka liittyy vaikka vain satunnaisesti julkisen vallan käyttöön.

135 artikla

Verotusta koskevat toimenpiteet

Tämän luvun määräysten mukaista suosituimmuuskohtelua ei sovelleta verokohteluun, jonka osapuolet myöntävät tai aikovat tulevaisuudessa myöntää kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevien sopimusten perusteella.

136 artikla

Turvallisuuteen perustuvat poikkeukset

1.   Mikään tässä sopimuksessa ei

a)

velvoita osapuolta toimittamaan tietoja, joiden paljastamista se pitää tärkeiden turvallisuusetujensa vastaisina;

b)

estä osapuolta ryhtymästä toimenpiteisiin, joita se pitää välttämättöminä tärkeiden turvallisuusetujensa suojelemiseksi ja jotka

i)

liittyvät aseiden, ammusten tai sotatarvikkeiden tuotantoon tai kauppaan;

ii)

liittyvät taloudelliseen toimintaan, jonka tarkoituksena on suoraan tai välillisesti sotilaskohteen varustaminen;

iii)

liittyvät fissioituvaan ja fuusioituvaan ydinmateriaaliin tai materiaaleihin, joista edellä mainitut on johdettu; tai

iv)

toteutetaan sodan tai muun kansainvälisissä suhteissa ilmenevän hätätilanteen aikana; tai

c)

estä osapuolia toteuttamasta toimenpiteitä täyttääkseen velvoitteet, joihin ne ovat sitoutuneet kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi.

7   LUKU

Juoksevat maksut ja pääomanliikkeet

137 artikla

Juoksevat maksut

Osapuolet sitoutuvat Kansainvälistä valuuttarahastoa koskevan sopimuksen VIII artiklan määräysten mukaisesti siihen, että ne sallivat kaikki vapaasti vaihdettavassa valuutassa suoritettavat vaihtotaseeseen liittyvät maksut ja siirrot välillään eivätkä rajoita niitä millään tavoin.

138 artikla

Pääomanliikkeet

1.   Osapuolet varmistavat tämän sopimuksen voimaantulosta alkaen maksutaseen pääoma- ja rahoitustasetta koskevien suoritusten osalta pääomien vapaan liikkuvuuden suorissa sijoituksissa, mukaan lukien kiinteistöjen hankinnat, jotka on tehty vastaanottajamaan lainsäädännön mukaisesti, ja sijoituksissa, jotka on tehty tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 6 luvun (Sijoittautuminen, palvelukauppa ja sähköinen kauppa) määräysten mukaisesti, sekä näiden sijoitusten ja niistä saatujen voittojen rahaksi muuttamisessa ja kotiuttamisessa.

2.   Rajoittamatta tämän sopimuksen muiden määräysten soveltamista kumpikin osapuoli varmistaa tämän sopimuksen voimaantulosta alkaen muiden kuin tämän artiklan 1 kohdassa mainittujen maksutaseen pääoma- ja rahoitustasetta koskevien suoritusten osalta

a)

pääomien vapaan liikkuvuuden, kun on kyse luotoista, jotka liittyvät liiketoimiin tai palveluihin, joissa jommankumman osapuolen alueella asuva on osallisena;

b)

pääomien vapaan liikkuvuuden, kun on kyse toisen osapuolen sijoittajien arvopaperisijoituksista ja rahoituslainoista ja -luotoista.

139 artikla

Suojatoimenpiteet

Jos maksut tai pääomanliikkeet poikkeuksellisissa olosuhteissa aiheuttavat tai uhkaavat aiheuttaa vakavia ongelmia valuuttakurssi- tai rahapolitiikan toiminnalle, mukaan lukien vakavia maksutasevaikeuksia, yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa tai Georgiassa, asianomaiset osapuolet voivat toteuttaa suojatoimenpiteitä enintään kuuden kuukauden ajan, jos mainitut toimenpiteet ovat ehdottomasti tarpeen. Suojatoimenpiteen käyttöön ottavan osapuolen on ilmoitettava toimenpiteen käyttöönotosta viipymättä toiselle osapuolelle ja esitettävä mahdollisimman pian sen poistamista koskeva aikataulu.

140 artikla

Helpottamista ja kehittymistä koskevat määräykset

1.   Osapuolet neuvottelevat keskenään helpottaakseen pääomanliikkeitä välillään ja edistääkseen näin tämän sopimuksen tavoitteita.

2.   Osapuolet toteuttavat tämän sopimuksen voimaantulopäivää seuraavien neljän vuoden aikana toimenpiteitä, joilla luodaan tarvittavat edellytykset pääomien vapaata liikkuvuutta koskevien unionin sääntöjen asteittaisen soveltamisen jatkamiselle.

3.   Tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa oleva assosiaatiokomitea tarkastelee toteutettuja toimenpiteitä ja määrittää yksityiskohtaiset säännöt lisävapauttamista varten tämän sopimuksen voimaantulopäivää seuraavan viidennen vuoden loppuun mennessä.

8   LUKU

Julkiset hankinnat

141 artikla

Tavoitteet

1.   Osapuolet tunnustavat, että läpinäkyvä, syrjimätön, kilpailullinen ja avoin tarjouskilpailu edistää kestävää talouskehitystä, ja asettavat tavoitteekseen tehokkaan, vastavuoroisen ja asteittaisen julkisten hankintojensa markkinoiden avaamisen.

2.   Tämän luvun mukaisesti vastavuoroinen pääsy julkisten hankintojen markkinoille toteutetaan kansallisen kohtelun periaatteen mukaisesti kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla perinteisen alan sekä yleishyödyllisten palvelujen alan julkisten sopimusten ja käyttöoikeussopimusten osalta. Tässä luvussa määrätään Georgian julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön asteittaisesta lähentämisestä unionin julkisia hankintoja koskevaan säännöstöön, joka perustuu julkisia hankintoja unionissa ohjaaviin periaatteisiin sekä edellytyksiin ja määritelmiin, jotka vahvistetaan julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/18/EY, jäljempänä ’direktiivi 2004/18/EY’, ja vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/17/EY, jäljempänä ’direktiivi 2004/17/EY’.

142 artikla

Soveltamisala

1.   Tätä lukua sovelletaan julkisia rakennusurakoita sekä tavara- ja palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin, yleishyödyllisten palvelujen alan rakennusurakoita sekä tavara- ja palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin sekä, mikäli tällaiset sopimukset ovat käytössä, käyttöoikeusurakoita ja palveluja koskeviin käyttöoikeussopimuksiin.

2.   Tätä lukua sovelletaan kaikkiin hankintaviranomaisiin ja kaikkiin hankintayksiköihin, jotka täyttävät unionin julkisia hankintoja koskevan säännöstön määritelmät, jäljempänä ’hankintayksiköt’. Se kattaa myös yleishyödyllisten palvelujen alan julkisoikeudelliset laitokset ja julkiset yritykset, kuten valtion omistamat yritykset, jotka harjoittavat asianomaisia toimia, ja yksityiset yritykset, joiden toiminta perustuu yleishyödyllisten palvelujen alan erityisiin ja yksinomaisiin oikeuksiin (25).

3.   Tätä lukua sovelletaan tämän sopimuksen liitteessä XVI-A vahvistetut kynnysarvot ylittäviin sopimuksiin.

4.   Julkisen sopimuksen ennakoidun arvon laskentaperusteena käytetään maksettavaa kokonaismäärää ilman arvonlisäveroa. Soveltaessaan kyseisiä kynnysarvoja Georgia laskee ja muuntaa kyseiset arvot kansalliseksi valuutakseen käyttäen kansallisen pankkinsa vaihtokurssia.

5.   Kynnysarvoja tarkistetaan säännöllisesti kahden vuoden välein alkaen sopimuksen voimaantulovuodesta euron erityisnosto-oikeuksina ilmaistun ja 1 päivänä tammikuuta voimaan tulevaa tarkistusta edeltävän elokuun viimeisenä päivänä päättyvän 24 kuukauden jakson keskimääräisen päivänkurssin perusteella. Tarkistetut kynnysarvot pyöristetään tarvittaessa alaspäin lähimpään tuhanteen euroon. Kynnysarvojen tarkistus hyväksytään tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevan assosiaatiokomitean päätöksellä.

143 artikla

Institutionaalinen tausta

1.   Kumpikin osapuoli perustaa asianmukaisen institutionaalisen kehyksen ja mekanismit ja ylläpitää niitä julkisten hankintojen järjestelmän toiminnan varmistamiseksi ja tämän luvun periaatteiden täytäntöönpanemiseksi.

2.   Georgia nimittää erityisesti

a)

keskushallinnon tason toimeenpanevan elimen, jonka tehtävänä on taata johdonmukainen politiikka ja sen toteutus kaikilla julkisiin hankintoihin liittyvillä aloilla. Kyseinen elin helpottaa ja koordinoi tämän luvun täytäntöönpanoa ja ohjaa asteittaista lähentämistä tämän sopimuksen liitteessä XVI-B tarkoitettuun unionin säännöstöön;

b)

puolueettoman ja riippumattoman elimen, jonka tehtävänä on hankintaviranomaisten tai -yksiköiden julkisten hankintojen yhteydessä tekemien päätösten tarkistaminen. Tässä yhteydessä ”riippumaton” tarkoittaa sitä, että elimen on oltava julkinen viranomainen, joka on erillinen kaikista hankintayksiköistä ja talouden toimijoista. Kyseisen elimen tekemiin päätöksiin voidaan soveltaa oikeudellista valvontaa.

3.   Kumpikin osapuoli varmistaa, että talouden toimijoiden tekemien, kansallisen lainsäädännön rikkomisia koskevien valitusten käsittelystä vastuussa olevien viranomaisten tekemät päätökset pannaan tosiasiallisesti täytäntöön.

144 artikla

1.   Osapuolten on täytettävä viimeistään kolmen vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta kaikkien hankintasopimusten tekemistä koskevat perussäännöt tämän artiklan 2–15 kohdan mukaisesti. Nämä perussäännöt johtuvat suoraan julkisia hankintoja koskevista säännöistä ja periaatteista, sellaisina kuin ne sisältyvät julkisia hankintoja koskevaan unionin säännöstöön, mukaan lukien syrjimättömyyden, tasa-arvoisen kohtelun, avoimuuden ja suhteellisuuden periaate.

2.   Kumpikin osapuoli varmistaa, että kaikki aiotut hankinnat julkaistaan sopivissa tiedotusvälineissä (26) tavalla, joka on riittävä

a)

avaamaan markkinat kilpailulle; ja

b)

antamaan kaikille kiinnostuneille talouden toimijoille mahdollisuuden tutustua tietoihin aiotusta hankinnasta ennen hankintasopimuksen tekemistä ja ilmaista kiinnostuksensa sopimuksen tekemiseen.

3.   Julkaisun on oltava asianmukainen talouden toimijalle tulevaan hankintasopimuksen taloudelliseen etuun nähden.

4.   Julkaisun on sisällettävä vähintään tehtävää hankintasopimusta koskevat olennaiset tiedot, laadulliset valintaperusteet, hankintasopimuksen tekemistä koskeva menetelmä, hankintasopimuksen tekoperusteet ja muut lisätiedot, joita talouden toimijat tarvitsevat tehdäkseen päätöksen siitä, ilmaisevatko ne kiinnostuksensa sopimuksen tekemiseen.

5.   Kaikki hankintasopimukset tehdään avoimella ja puolueettomalla menetelmällä, jolla estetään korruptio. Puolueettomuus varmistetaan erityisesti hankintasopimuksen aiheen syrjimättömällä kuvauksella, sillä, että hankintasopimus on avoin kaikille talouden toimijoille tasa-arvoiselta pohjalta, asianmukaisilla määräajoilla ja avoimella ja objektiivisella lähestymistavalla.

6.   Hankintayksiköt käyttävät vaadittua rakennusurakkaa, tavaraa tai palvelua kuvatessaan suoritusta ja toimintaa koskevia yleisiä kuvauksia ja kansainvälisiä, eurooppalaisia tai kansallisia standardeja.

7.   Vaadittua rakennusurakkaa, tavaraa tai palvelua koskevassa kuvauksessa ei saa viitata tiettyyn merkkiin tai lähteeseen tai erityiseen prosessiin, tai tavaramerkkeihin, patentteihin, tuotantotyyppeihin tai tuotannon erityiseen alkuperään paitsi, jos kyseinen viittaus on perusteltavissa hankintasopimuksen aiheella ja siinä esiintyy sanat ”tai vastaava”. Ensisijaisesti käytetään yleistä kuvausta suorituksista tai toiminnoista.

8.   Hankintayksiköt eivät saa asettaa ehtoja, jotka johtavat toisen osapuolen talouden toimijoiden suoraan tai välilliseen syrjintään, kuten vaatimusta siitä, että sopimuksen tekemisestä kiinnostuneiden talouden toimijoiden on oltava sijoittautuneita samaan maahan tai samalle alueelle kuin hankintayksikkö.

Edellä sanotusta huolimatta hakijalta, jonka kanssa sopimus aiotaan tehdä, voidaan vaatia tietyn yritysinfrastruktuurin perustamista toiminnan toteuttamisalueelle, jos se on hankintasopimuksen erityispiirteistä johtuen perusteltua.

9.   Kiinnostuksenilmausten ja tarjousten esittämisen määräajan on oltava riittävän pitkä, jotta toisen osapuolen talouden toimijat voivat tehdä mielekkään arvioinnin tarjouskilpailusta ja valmistella tarjoustaan.

10.   Kaikkien osallistujien on etukäteen tiedettävä sovellettavat säännöt, valintaperusteet ja sopimuksen tekoperusteet. Näitä sääntöjä on sovellettava tasapuolisesti kaikkiin osallistujiin.

11.   Hankintayksiköt voivat pyytää rajoitettua määrää hakijoita esittämään tarjouksen edellyttäen, että

a)

se tapahtuu avoimesti ja syrjimättömästi; ja

b)

valinta perustuu ainoastaan objektiivisiin tekijöihin kuten hakijoiden kokemukseen asianomaiselta alalta, niiden yritysten kokoon ja infrastruktuuriin sekä niiden teknisiin ja ammatillisiin kykyihin.

Pyydettäessä rajoitettua määrää hakijoita esittämään tarjous on kiinnitettävä huomiota tarpeeseen varmistaa riittävä kilpailu.

12.   Hankintayksiköt voivat käyttää neuvottelumenettelyjä ainoastaan poikkeustapauksissa, jos kyseisen menettelyn käyttö ei vääristä kilpailua.

13.   Hankintayksiköt voivat käyttää kelpuuttamisjärjestelmiä ainoastaan, jos kelpuutettujen toimijoiden luettelo on laadittu avoimella menettelyllä, josta on tiedotettu riittävästi. Näiden järjestelmien soveltamisalaan kuuluvat hankintasopimukset tehdään niin ikään syrjimättömästi.

14.   Kumpikin osapuoli varmistaa, että sopimukset tehdään avoimella tavalla sellaisen hakijan kanssa, joka on esittänyt taloudellisesti edullisimman tarjouksen tai hinnaltaan alhaisimman tarjouksen ennakkoon laadittujen ja ilmoitettujen tarjouskilpailua ja menettelysääntöjä koskevien perusteiden pohjalta. Lopulliset päätökset ilmoitetaan kaikille hakijoille viipymättä. Jos hylätyn hakemuksen tekijä sitä pyytää, päätöksen perusteet on esitettävä riittävän yksityiskohtaisesti, jotta päätöstä voidaan tarkastella uudelleen.

15.   Kumpikin osapuoli varmistaa, että henkilöt, jotka ovat tai ovat olleet kiinnostuneita tekemään tietyn sopimuksen, ja joille on aiheutunut tai joille on vaarana aiheutua vahinkoa väitetystä sääntöjen rikkomisesta, ovat oikeutettuja tehokkaaseen ja puolueettomaan oikeussuojaan sopimuksen tekemiseen liittyvien hankintayksikön päätösten osalta. Tämän tarkastelumenettelyn aikana ja sen lopuksi tehdyt päätökset on julkistettava tavalla, joka on riittävä päätösten ilmoittamiseksi kaikille asianomaisille talouden toimijoille.

145 artikla

Asteittaisen lähentämisen suunnittelu

1.   Ennen asteittaisen lähentämisen aloittamista Georgian on toimitettava tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle kattava etenemissuunnitelma tämän luvun täytäntöönpanemiseksi sekä aikataulut ja välitavoitteet, joihin on sisällyttävä kaikki uudistukset, jotka liittyvät lainsäädännön lähentämiseen unionin säännöstöön ja institutionaalisten valmiuksien kehittämiseen. Tämä etenemissuunnitelma noudattaa tämän sopimuksen liitteessä XVI-B vahvistettuja aikatauluja ja vaiheita.

2.   Kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevan assosiaatiokomitean myönteisen lausunnon jälkeen kyseistä etenemissuunnitelmaa pidetään viiteasiakirjana tämän luvun täytäntöönpanemiseksi. Euroopan unioni tekee parhaansa avustaakseen Georgiaa etenemissuunnitelman täytäntöönpanossa.

146 artikla

Asteittainen lähentäminen

1.   Georgia varmistaa, että sen julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö lähennetään asteittain julkisia hankintoja koskevaan unionin säännöstöön.

2.   Lainsäädännön lähentäminen unionin säännöstöön toteutetaan peräkkäisissä vaiheissa tämän sopimuksen liitteessä XVI-B olevan aikataulun ja liitteiden XVI-C–XVI-F, XVI-H, XVI-I ja XVI-K mukaisesti. Tämän sopimuksen liitteissä XVI-G ja XVI-J määritetään ei-pakolliset osat, joita ei tarvitse sisällyttää lainsäädäntöön, ja tämän sopimuksen liitteissä XVI-L–XVI-O määritetään ne unionin säännöstön osat, jotka jäävät lainsäädännön lähentämisen ulkopuolelle. Prosessissa otetaan asianmukaisesti huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen vastaava oikeuskäytäntö ja Euroopan komission hyväksymät täytäntöönpanotoimenpiteet sekä tarvittaessa unionin säännöstöön tehtävät muutokset. Kunkin vaiheen täytäntöönpanoa arvioi tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa oleva assosiaatiokomitea, ja komitean annettua myönteisen arvioinnin myönnetään vastavuoroinen markkinoillepääsy tämän sopimuksen liitteen XVI-B mukaisesti. Euroopan komissio ilmoittaa Georgialle viipymättä kaikista EU:n säännöstön muutoksista. Se antaa pyynnöstä asianmukaista neuvontaa ja teknistä apua kyseisten muutosten täytäntöönpanemista varten.

3.   Kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa oleva assosiaatiokomitea aloittaa seuraavan vaiheen arvioinnin vasta sitten, kun edellisen vaiheen täytäntöönpanotoimenpiteet on suoritettu ja hyväksytty 2 kohdassa esitettyjen sääntöjen mukaisesti.

4.   Kumpikin osapuoli varmistaa, että tämän artiklan soveltamisalan ulkopuolelle jäävät julkisia hankintoja koskevat näkökohdat ja alat ovat avoimuuden, syrjimättömyyden ja tasapuolisen kohtelun periaatteiden mukaisia tämän sopimuksen 144 artiklan mukaisesti.

147 artikla

Markkinoillepääsy

1.   Osapuolet sopivat, että osapuolten markkinoiden tehokas ja vastavuoroinen avautuminen tapahtuu asteittain ja samanaikaisesti. Lähentämisprosessin aikana vastavuoroisesti myönnettävän markkinoillepääsyn laajuus on yhteydessä prosessissa tapahtuneeseen edistykseen tämän sopimuksen liitteen XVI-B mukaisesti.

2.   Päätös siirtyä markkinoiden avautumisen myöhempään vaiheeseen perustuu arviointiin hyväksytyn lainsäädännön vastaavuudesta unionin säännöstön kanssa ja sen käytännön täytäntöönpanosta. Kyseisiä arviointeja suorittaa säännöllisesti tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa oleva assosiaatiokomitea.

3.   Siltä osin kuin osapuoli on tämän sopimuksen liitteen XVI-B mukaisesti avannut julkisten hankintojen markkinansa toiselle osapuolelle,

a)

unioni myöntää Georgian yrityksille riippumatta siitä, ovatko yritykset sijoittautuneet unioniin vai eivät, pääsyn hankintasopimusmenettelyihin julkisia hankintoja koskevien unionin sääntöjen mukaisesti ja soveltaa niihin yhtä edullista kohtelua kuin unionin yrityksiin;

b)

Georgia myöntää unionin yrityksille riippumatta siitä, ovatko yritykset sijoittautuneet Georgiaan vai eivät, pääsyn hankintasopimusmenettelyihin julkisia hankintoja koskevien kansallisten sääntöjen mukaisesti ja soveltaa niihin yhtä edullista kohtelua kuin Georgian yrityksiin.

4.   Lähentämisprosessin viimeisen vaiheen täytäntöönpanon jälkeen osapuolet tarkastelevat mahdollisuutta myöntää vastavuoroinen markkinoillepääsy tämän sopimuksen liitteessä XVI-A asetetun kynnysarvon alapuolelle jääville hankintasopimuksille.

5.   Suomi tekee varauman Ahvenanmaan osalta.

148 artikla

Tiedottaminen

1.   Kumpikin osapuoli varmistaa, että hankintayksiköille ja talouden toimijoille tiedotetaan asianmukaisesti julkisista hankintamenettelyistä, myös julkaisemalla kaikki asiaa koskeva lainsäädäntö ja kaikki asiaa koskevat hallinnolliset päätökset.

2.   Kumpikin osapuoli varmistaa, että tarjouskilpailumahdollisuuksista jaetaan tietoa tehokkaasti.

149 artikla

Yhteistyö

1.   Osapuolet tehostavat yhteistyötään vaihtamalla kokemuksia ja tietoja parhaista käytänteistään ja sääntelykehyksistään.

2.   Unioni helpottaa tämän luvun täytäntöönpanoa tarvittaessa antamalla teknistä apua. Tämän sopimuksen VII osaston (Rahoitusapu ja petostentorjuntaa ja -valvontaa koskevat määräykset) rahoitusyhteistyötä koskevien määräysten mukaisesti rahoitusapua koskevat päätökset tehdään asianmukaisten unionin rahoitusmekanismien ja -välineiden kautta.

3.   Tämän sopimuksen liitteeseen XVI-P sisältyy ohjeellinen luettelo yhteistyöalueista.

9   LUKU

Teollis- ja tekijänoikeudet

1   jakso

Yleiset määräykset

150 artikla

Tavoitteet

Tämän luvun tavoitteena on

a)

helpottaa innovatiivisten ja luovien tuotteiden tuotantoa ja kauppaa osapuolten välillä; ja

b)

saavuttaa riittävä ja tehokas teollis- ja tekijänoikeuksien suojan ja täytäntöönpanon taso.

151 artikla

Velvoitteiden luonne ja soveltamisala

1.   Osapuolet varmistavat sellaisten teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien kansainvälisten sopimusten, joiden osapuolia ne ovat, myös teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehdyn WTO:n sopimuksen, jäljempänä ’TRIPS-sopimus’, asianmukaisen ja tehokkaan täytäntöönpanon. Tämän luvun määräyksissä täydennetään ja täsmennetään TRIPS-sopimuksen ja muiden teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien kansainvälisten sopimusten mukaisia osapuolten oikeuksia ja velvoitteita.

2.   Tässä sopimuksessa ”teollis- ja tekijänoikeuksilla” tarkoitetaan vähintään kaikkia sellaisia teollis- ja tekijänoikeuksien luokkia, joita käsitellään tämän sopimuksen 153–189 artiklassa.

3.   Teollis- ja tekijänoikeuksien suoja sisältää myös suojan vilpillistä kilpailua vastaan vuonna 1967 tehdyn teollisoikeuden suojelemista koskevan Pariisin yleissopimuksen, jäljempänä ’Pariisin yleissopimus’, 10 a artiklan mukaisesti.

152 artikla

Sammuminen

Kumpikin osapuoli perustaa teollis- ja tekijänoikeuksien kansallista tai alueellista sammumista koskevan järjestelmän.

2   jakso

Teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat normit

1   Alajakso

Tekijänoikeus ja lähioikeudet

153 artikla

Annettava suoja

Osapuolet vahvistavat sitoutumisensa

a)

kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamisesta tehdyssä Bernin yleissopimuksessa, jäljempänä ’Bernin yleissopimus’, vahvistettuihin oikeuksiin ja velvoitteisiin;

b)

Roomassa vuonna 1961 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen esittävien taiteilijoiden, äänitteiden valmistajien sekä radioyritysten suojaamisesta;

c)

TRIPS-sopimukseen;

d)

Maailman henkisen omaisuuden järjestön, jäljempänä ’WIPO’, tekijänoikeussopimukseen;

e)

WIPOn esitys- ja äänitesopimukseen.

154 artikla

Tekijät

Kumpikin osapuoli säätää, että tekijöillä on yksinoikeus sallia tai kieltää

a)

teostensa toisintaminen suoraan tai välillisesti, tilapäisesti tai pysyvästi, millä keinolla ja missä muodossa tahansa, kokonaan tai osittain;

b)

teostensa alkuperäiskappaleen tai niiden kopioiden levitys yleisölle myymällä tai millä tahansa muulla tavalla;

c)

teostensa johtoa pitkin tai vapaasti etenevien radioaaltojen välityksellä tapahtuva välittäminen yleisölle, mukaan lukien teosten saattaminen yleisön saataviin siten, että yleisöön kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus saada teokset saataviinsa itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana.

155 artikla

Esittävät taiteilijat

Kumpikin osapuoli säätää, että esittävillä taiteilijoilla on yksinoikeus

a)

sallia tai kieltää esitystensä tallennus (27);

b)

sallia tai kieltää esitystensä tallenteiden kopiointi suoraan tai välillisesti, tilapäisesti tai pysyvästi, millä keinolla ja missä muodossa tahansa, kokonaan tai osittain;

c)

saattaa yleisön saataville esitystensä tallenteet joko myymällä tai muulla tavalla;

d)

sallia tai kieltää esitystensä tallenteiden saattaminen yleisön saataviin johtoa pitkin tai vapaasti etenevien radioaaltojen välityksellä siten, että yleisöön kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus saada esitysten tallenteet saataviinsa itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana;

e)

sallia tai kieltää esitystensä yleisradiointi vapaasti etenevien radioaaltojen välityksellä ja niiden välittäminen yleisölle, paitsi jos esitys jo sinänsä on yleisradioitu esitys tai on peräisin tallenteelta.

156 artikla

Äänitteiden tuottajat

Kumpikin osapuoli säätää, että äänitteiden tuottajilla on yksinoikeus

a)

sallia tai kieltää äänitteidensä kopiointi suoraan tai välillisesti, tilapäisesti tai pysyvästi, millä keinolla ja missä muodossa tahansa, kokonaan tai osittain;

b)

saattaa yleisön saataville äänitteensä ja niiden kopiot joko myymällä tai muulla tavalla;

c)

sallia tai kieltää äänitteidensä saattaminen yleisön saataviin johtoa pitkin tai vapaasti etenevien radioaaltojen välityksellä siten, että yleisöön kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus saada äänitteet saataviinsa itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana.

157 artikla

Yleisradio-organisaatiot

Kumpikin osapuoli säätää, että yleisradio-organisaatioilla on yksinoikeus sallia tai kieltää

a)

lähetystensä tallennus;

b)

lähetystensä tallenteiden kopiointi;

c)

lähetystensä tallenteiden saattaminen yleisön saataville johtoa pitkin tai vapaasti etenevien radioaaltojen välityksellä; ja

d)

lähetystensä uudelleen tapahtuva yleisradiointi vapaasti etenevien radioaaltojen välityksellä sekä lähetystensä välittäminen yleisölle, jos tämä välittäminen tapahtuu paikoissa, joihin yleisöllä on pääsy pääsymaksua vastaan.

158 artikla

Yleisradiointi ja välittäminen yleisölle

1.   Kumpikin osapuoli säätää oikeudesta, jolla voidaan varmistaa, että käyttäjä maksaa kohtuullisen kertakorvauksen, jos kaupallisessa tarkoituksessa julkaistua äänitettä tai sen kopiota käytetään vapaasti etenevien radioaaltojen välityksellä tapahtuvaan yleisradiointiin tai mihin tahansa välittämiseen yleisölle, ja varmistaa, että tämä korvaus jaetaan asianomaisten esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien kesken.

2.   Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien välisen sopimuksen puuttuessa osapuolet voivat määrätä ehdot tämän korvauksen jakamiselle näiden kesken.

159 artikla

Suoja-aika

1.   Bernin yleissopimuksen 2 artiklassa tarkoitetut kirjallisen tai taiteellisen teoksen tekijänoikeudet ovat voimassa tekijän koko elinajan ja 70 vuotta tämän kuolemasta riippumatta päivästä, jona teos on laillisesti saatettu yleisön saataville.

2.   Sanoitetun sävellyksen suojan voimassaoloaika päättyy 70 vuoden kuluttua seuraavista henkilöistä viimeisenä elossa olleen kuolemasta, riippumatta siitä, onko nämä henkilöt nimetty tekijäkumppaneiksi: sanoittaja ja säveltäjä, mikäli sekä sanoitus että sävellys luotiin erityisesti kyseistä sanoitettua sävellystä varten.

3.   Esittävien taiteilijoiden oikeudet lakkaavat aikaisintaan 50 vuoden kuluttua esityksestä. Kuitenkin

a)

jos esityksen tallennus muussa muodossa kuin äänitteenä julkaistaan laillisesti tai välitetään laillisesti yleisölle kyseisenä aikana, oikeudet lakkaavat 50 vuoden kuluttua näistä tapahtumista ensimmäisestä,

b)

jos esityksen tallennus äänitteenä julkaistaan laillisesti tai välitetään laillisesti yleisölle kyseisenä aikana, oikeudet lakkaavat 70 vuoden kuluttua näistä tapahtumista ensimmäisestä.

4.   Äänitteiden tuottajien oikeudet lakkaavat aikaisintaan 50 vuoden kuluttua tallennuksesta. Kuitenkin

a)

jos äänite julkaistaan laillisesti tämän ajan kuluessa, oikeudet lakkaavat aikaisintaan 70 vuoden kuluttua ensimmäisestä laillisesta julkaisemisesta. Jos äänitettä ei ole laillisesti julkaistu ensimmäisessä virkkeessä mainittuna aikana ja jos äänite on laillisesti välitetty yleisölle tämän ajan kuluessa, mainitut oikeudet lakkaavat aikaisintaan 70 vuoden kuluttua ensimmäisestä laillisesta välittämisestä yleisölle;

b)

jos äänitteiden tuottaja 50 vuoden kuluttua äänitteen laillisesta julkaisusta tai äänitteen laillisesta välittämisestä yleisölle ei enää tarjoa äänitteen kopioita myyntiin riittävinä määrinä taikka saata äänitettä yleisön saataviin, esittävä taiteilija voi irtisanoa sopimuksen, jolla esittävä taiteilija on siirtänyt tai luovuttanut oikeutensa esityksensä tallenteeseen äänitteiden tuottajalle.

5.   Yleisradio-organisaatioiden oikeudet lakkaavat aikaisintaan 50 vuoden kuluttua lähetyksen ensimmäisestä yleisradioinnista, riippumatta siitä, tapahtuuko lähetys johtoa pitkin vai vapaasti etenevien radioaaltojen välityksellä, myös kaapelin tai satelliitin välityksellä.

6.   Tässä artiklassa esitetyt voimassaoloajat on laskettava voimassaoloajan aloittavaa tapahtumaa seuraavan vuoden tammikuun 1 päivästä.

160 artikla

Teknisten toimenpiteiden suojaaminen

1.   Kumpikin osapuoli säätää riittävästä oikeudellisesta suojasta, jolla torjutaan sellaisten tehokkaiden teknisten toimenpiteiden kiertämistä, jota asianomainen henkilö suorittaa tietäen tai niin että hänellä olisi riittävät perusteet tietää pyrkivänsä kyseiseen tavoitteeseen.

2.   Kumpikin osapuoli säätää riittävästä oikeudellisesta suojasta, jolla torjutaan sellaista laitteiden, tuotteiden tai komponenttien valmistamista, maahantuontia, jakelua, myyntiä, vuokrausta, myytäväksi tai vuokrattavaksi ilmoittelua taikka kaupallisiin tarkoituksiin omistamista tai sellaisten palvelujen tarjoamista,

a)

joita markkinoidaan, mainostetaan tai pidetään kaupan tehokkaiden teknisten toimenpiteiden kiertämiseksi;

b)

joiden tarkoituksella tai käytöllä on tehokkaan teknisen toimenpiteen kiertämisen lisäksi vain vähäistä muuta kaupallista merkitystä, tai

c)

jotka on pääasiallisesti suunniteltu, tuotettu, mukautettu tai toteutettu siten, että niiden tarkoituksena on mahdollistaa tehokkaiden teknisten toimenpiteiden kiertäminen tai helpottaa sitä.

3.   Tässä sopimuksessa ”teknisillä toimenpiteillä” tarkoitetaan tekniikkaa, laitetta tai komponenttia, joka on suunniteltu normaalissa käyttötarkoituksessa estämään tai rajoittamaan teoksiin tai muuhun suojeltuun aineistoon kohdistuvia tekoja, joihin ei ole saatu lupaa tekijänoikeuden tai tekijänoikeuden lähioikeuksien haltijalta kansallisessa lainsäädännössä tarkoitetulla tavalla. Teknisiä toimenpiteitä pidetään ”tehokkaina”, jos oikeudenhaltijat valvovat teoksen tai muun suojatun aineiston käyttöä jonkin sellaisen pääsynvalvonta- tai suojauskeinon avulla, jolla tavoiteltu suoja saavutetaan ja joita ovat esimerkiksi teoksen tai muun aineiston salaus, muuntaminen tai muunlainen muuttaminen taikka kopioinnin valvontajärjestelmä.

161 artikla

Oikeuksien hallinnointitietojen suoja

1.   Kumpikin osapuoli säätää riittävästä oikeudellisesta suojasta sellaista henkilöä vastaan, joka suorittaa luvatta jonkin seuraavista teoista:

a)

oikeuksien sähköisten hallinnointitietojen poistaminen tai muuttaminen; tai

b)

tämän sopimuksen nojalla suojattujen teosten tai muun aineiston levittäminen, maahantuonti levitystä varten, yleisradiointi, yleisölle välittäminen tai yleisön saataviin saattaminen niin, että sähköiset oikeuksien hallinnointitiedot on poistettu tai niitä on muutettu luvatta,

jos henkilö tietää tai hänen voidaan kohtuudella olettaa tietävän aiheuttavansa, mahdollistavansa, helpottavansa tai salaavansa kansallisessa laissa säädetyn tekijänoikeuden tai tekijänoikeuden lähioikeuksien loukkaamisen.

2.   Tässä luvussa ilmaisulla ”oikeuksien hallinnointitiedot” tarkoitetaan kaikkia oikeudenhaltijoiden toimittamia tietoja, joilla tunnistetaan tämän luvun perusteella annettavan suojan kohteena oleva teos tai muu aineisto, tekijä tai muu oikeudenhaltija, tai tietoja teoksen tai muun aineiston käyttöehdoista ja -edellytyksistä sekä numeroita tai koodeja, jotka tarkoittavat tällaista tietoa. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan, jos jokin näistä tiedoista on liitetty tämän luvun perusteella annettavan suojan kohteena olevan teoksen tai muun aineiston kappaleeseen tai ilmenee mainittua teosta tai aineistoa yleisölle välitettäessä.

162 artikla

Poikkeukset ja rajoitukset

1.   Kumpikin osapuoli voi niiden yleissopimusten ja kansainvälisten sopimusten mukaisesti, joiden osapuolia ne ovat, säätää rajoituksia tai poikkeuksia tämän sopimuksen 154–159 artiklassa tarkoitettuihin oikeuksiin vain tietyissä erityistapauksissa, jotka eivät ole ristiriidassa suojatun aineiston tavanomaisen hyödyntämisen kanssa eivätkä kohtuuttomasti haittaa oikeudenhaltijan oikeutettuja etuja.

2.   Kumpikin osapuoli säätää, että tämän sopimuksen 155–158 artiklassa vahvistettu kopiointioikeus ei koske sellaista tämän sopimuksen 155–158 artiklassa tarkoitettua tilapäistä kopiointia, joka on väliaikaista tai satunnaista sekä erottamaton ja välttämätön osa teknistä prosessia ja jonka ainoa tarkoitus on mahdollistaa

a)

välittäjän toimesta tapahtuva teoksen tai muun suojatun aineiston siirto verkossa kolmansien osapuolien välillä, tai

b)

teoksen tai muun suojatun aineiston laillinen käyttö, ja jolla ei ole itsenäistä taloudellista merkitystä.

163 artikla

Taiteilijan oikeus taideteoksen jälleenmyyntiin

1.   Kumpikin osapuoli säätää, että alkuperäisen taideteoksen tekijällä on luovuttamaton oikeus, josta ei voida luopua edes etukäteen, saada rojalti teoksen sellaisesta jälleenmyynnistä saadusta hinnasta, joka tapahtuu sen jälkeen, kun tekijä on luovuttanut teoksensa ensimmäisen kerran.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettua oikeutta sovelletaan kaikkeen jälleenmyyntiin, johon osallistuu myyjinä, ostajina tai välittäjinä taidekaupan ammattilaisia, kuten huutokauppakamareita, taidegallerioita sekä taidekauppiaita yleensä.

3.   Kumpikin osapuoli voi säätää, että 1 kohdassa tarkoitettua oikeutta ei sovelleta jälleenmyyntiin, jossa myyjä on hankkinut teoksen suoraan tekijältä vähemmän kuin kolme vuotta ennen tätä jälleenmyyntiä ja joissa jälleenmyyntihinta ei ylitä tiettyä vähimmäismäärää.

4.   Korvauksen suorittamisesta on vastuussa myyjä. Kumpikin osapuoli voi säätää, että 2 kohdassa tarkoitetuista luonnollisista henkilöistä tai oikeushenkilöistä joku muu kuin myyjä on yksin tai yhdessä myyjän kanssa velvollinen maksamaan korvauksen.

5.   Suojelua voidaan vaatia sen osapuolen sallimissa rajoissa, jossa suojaa vaaditaan. Korvausten keräämistä koskeva menettely ja korvausten määrät määritetään kansallisessa lainsäädännössä.

164 artikla

Oikeuksien kollektiivista hallinnointia koskeva yhteistyö

Osapuolet pyrkivät edistämään vuoropuhelua ja yhteistyötä yhteisvalvontajärjestöjensä välillä teosten ja muun suojatun aineiston saatavuuden ja tällaisten teosten tai muun suojatun aineiston käytöstä maksettavien korvausten siirron edistämiseksi.

2   Alajakso

Tavaramerkit

165 artikla

Kansainväliset sopimukset

Osapuolet vahvistavat sitoutumisensa

a)

tavaramerkkien kansainvälisestä rekisteröinnistä tehtyyn Madridin sopimukseen liittyvään lisäpöytäkirjaan ja

b)

tavaroiden ja palvelujen kansainvälistä luokitusta tavaramerkkien rekisteröimistä varten koskevaan Nizzan sopimukseen.

166 artikla

Rekisteröintimenettely

1.   Kumpikin osapuoli perustaa tavaramerkkien rekisteröintijärjestelmän, jossa jokainen tavaramerkkien hallintoelimen lopullinen kielteinen päätös ilmoitetaan hakijalle kirjallisesti ja perustellaan asianmukaisesti.

2.   Kumpikin osapuoli antaa mahdollisuuden vastustaa tavaramerkkien rekisteröintihakemuksia. Tällaisten vastustusmenettelyjen on oltava kontradiktorisia.

3.   Osapuolet tarjoavat yleisesti saataville sähköisen tietokannan tavaramerkkihakemuksista ja tavaramerkkien rekisteröinneistä.

167 artikla

Tunnetut tavaramerkit

Kumpikin osapuoli panee täytäntöön Pariisin yleissopimuksen 6 a artiklan ja TRIPS-sopimuksen tunnettujen tavaramerkkien suojelua koskevan 16 artiklan 2 ja 3 kohdan ja voi ottaa huomioon teollisoikeuden suojelemiseksi perustetun Pariisin liiton konferenssin ja WIPOn yleiskokouksen tunnettujen tavaramerkkien suojelua koskevan yhteisen suosituksen (Joint Recommendation Concerning Provisions on the Protection of Well-Known Marks), joka annettiin kolmannessakymmenennessäneljännessä WIPOn jäsenvaltioiden konferenssien kokoussarjassa (syyskuussa 1999).

168 artikla

Poikkeukset tavaramerkillä myönnettyihin oikeuksiin

Kumpikin osapuoli säätää rajoitetuista poikkeuksista tavaramerkillä myönnettyihin oikeuksiin, kuten kuvaavien termien oikeudenmukaisesta käytöstä, 176 artiklassa määrätystä maantieteellisten merkintöjen suojelusta tai muista rajoitetuista poikkeuksista, joissa otetaan huomioon tavaramerkin omistajan ja kolmansien osapuolien oikeutetut edut.

3   Alajakso

Maantieteelliset merkinnät

169 artikla

Soveltamisala

1.   Tätä alajaksoa sovelletaan osapuolten alueilta peräisin olevien maantieteellisten merkintöjen tunnustamiseen ja suojaan.

2.   Jotta osapuolen maantieteellinen merkintä saisi toisen osapuolen suojan, merkinnän on koskettava tuotteita, jotka kuuluvat kyseisen osapuolen tämän sopimuksen 170 artiklassa tarkoitetun lainsäädännön soveltamisalaan.

170 artikla

Vakiintuneet maantieteelliset merkinnät

1.   Tarkasteltuaan tavaroiden alkuperänimityksistä ja maantieteellisistä merkinnöistä 22 päivänä elokuuta 1999 annettua Georgian lakia unioni toteaa, että kyseinen laki on tämän sopimuksen liitteen XVII-A määräysten mukainen.

2.   Tarkasteltuaan maustettujen viinien, maustettujen viinipohjaisten juomien ja maustettujen viinistä valmistettujen juomasekoitusten määritelmää, kuvausta ja esittelyä koskevista yleisistä säännöistä 10 päivänä kesäkuuta 1991 annettua neuvoston asetusta (ETY) N:o 1601/91, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta 20 päivänä maaliskuuta 2006 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 510/2006 ja sen täytäntöönpanosääntöjä maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen rekisteröinnin, valvonnan ja suojelun osalta Euroopan unionissa, maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) II osan II osaston I luvun I jaksoa sekä tislattujen alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta 15 päivänä tammikuuta 2008 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 110/2008 Georgia toteaa, että kyseiset säädökset, säännöt ja menettelyt ovat tämän sopimuksen liitteen XVII-A määräysten mukaisia.

3.   Saatuaan vastaväitemenettelyn päätökseen tämän sopimuksen liitteessä XVII-B vahvistettujen perusteiden mukaisesti ja tarkasteltuaan tämän sopimuksen liitteessä XVII-C lueteltuja unionin maantieteellisiä merkintöjä vastaavien maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden eritelmiä koskevaa yhteenvetoa ja tämän sopimuksen liitteessä XVII-D lueteltujen unionin viinien, maustettujen viinien ja tislattujen alkoholijuomien maantieteellisiä merkintöjä, jotka unioni on rekisteröinyt tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäädännön mukaisesti, Georgia suojaa kyseisiä maantieteellisiä merkintöjä tässä alajaksossa vahvistetun suojan tason mukaisesti.

4.   Saatuaan vastaväitemenettelyn päätökseen tämän sopimuksen liitteessä XVII-B vahvistettujen perusteiden mukaisesti ja tarkasteltuaan tämän sopimuksen liitteessä XVII-C lueteltuja Georgian maantieteellisiä merkintöjä vastaavien maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden eritelmiä koskevaa yhteenvetoa ja tämän sopimuksen liitteessä XVII-D lueteltujen viinien, maustettujen viinien ja tislattujen alkoholijuomien maantieteellisiä merkintöjä, jotka Georgia rekisteröi tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainsäädännön mukaisesti, unioni suojaa kyseisiä maantieteellisiä merkintöjä tässä alajaksossa vahvistetun suojan tason mukaisesti.

5.   Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen suojasta tehdyn Euroopan unionin ja Georgian sopimuksen 11 artiklalla perustetun sekakomitean päätösten, jotka koskevat kyseisen sopimuksen liitteiden III ja IV muuttamista ja jotka annetaan ennen tämän sopimuksen voimaantuloa, katsotaan olevan maantieteellisten merkintöjen alakomitean päätöksiä, ja kyseisen sopimuksen liitteisiin III ja IV lisättyjen maantieteellisten merkintöjen katsotaan olevan osa tämän sopimuksen liitteitä XVII-C ja XVII-D. Näin ollen osapuolten on suojattava kyseisiä maantieteellisiä merkintöjä tämän sopimuksen mukaisina vakiintuneina maantieteellisinä merkintöinä.

171 artikla

Uusien maantieteellisten merkintöjen lisääminen

1.   Osapuolet sopivat mahdollisuudesta lisätä tämän sopimuksen 179 artiklan 3 kohdassa vahvistettua menettelyä noudattaen uusia suojattavia maantieteellisiä merkintöjä tämän sopimuksen liitteisiin XVII-C ja XVII-D sen jälkeen, kun vastaväitemenettely on saatettu päätökseen ja tämän sopimuksen 170 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja maantieteellisiä merkintöjä on tarkasteltu molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla.

2.   Osapuolta ei voi vaatia suojaamaan maantieteellisenä merkintänä nimeä, joka on ristiriidassa kasvilajikkeen tai eläinrodun nimen kanssa ja on sen vuoksi omiaan johtamaan kuluttajaa harhaan tuotteen todellisen alkuperän osalta.

172 artikla

Maantieteellisten merkintöjen suojan laajuus

1.   Tämän sopimuksen liitteissä XVII-C ja XVII-D luetellut sekä niihin tämän sopimuksen 171 artiklan mukaisesti lisätyt maantieteelliset merkinnät ovat suojattuja

a)

suojatun nimen suoralta tai välilliseltä kaupalliselta käytöltä

i)

vastaavissa tuotteissa, jotka eivät ole suojattua nimeä koskevan eritelmän mukaisia, tai

ii)

jos nimen käytöllä hyödynnetään maantieteellisen merkinnän mainetta;

b)

väärinkäytöltä, jäljittelyltä tai mielleyhtymiltä (28), vaikka tuotteen oikea alkuperä on merkitty tai vaikka suojattu nimi on käännetty tai siihen on liitetty ilmaisu kuten ”laatu”, ”tyyppi”, ”menetelmä”, ”tuotettu kuten”, ”jäljitelmä”, ”makuinen”, ”kaltainen” tai muu samankaltainen ilmaisu;

c)

muilta vääriltä tai harhaanjohtavilta merkinnöiltä, jotka liittyvät tuotteen lähtöpaikkaan, alkuperään, luonteeseen tai olennaisiin ominaisuuksiin, jotka on merkitty sisä- tai ulkopakkaukseen, mainoksiin tai asianomaista tuotetta koskeviin asiakirjoihin sekä tuotteen pakkaamiseen tavalla, joka on omiaan antamaan väärän kuvan sen alkuperästä;

d)

muilta käytännöiltä, jotka saattaisivat johtaa kuluttajaa harhaan tuotteen todellisen alkuperän suhteen.

2.   Jos maantieteelliset merkinnät ovat kokonaan tai osittain homonyymisiä, suoja myönnetään jokaiselle nimitykselle edellyttäen, että niitä on käytetty vilpittömässä mielessä ja ottaen asianmukaisesti huomioon paikalliset ja perinteiset käytännöt sekä sekaannusten todennäköisyys. Osapuolten on yhdessä päätettävä niistä käytännön edellytyksistä, joilla homonyymiset maantieteelliset merkinnät erotetaan toisistaan, ottaen huomioon tarve varmistaa kyseisten tuottajien tasapuolinen kohtelu ja se, että kuluttajia ei johdeta harhaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta TRIPS-sopimuksen 23 artiklan soveltamista. Homonyymistä nimitystä, joka saa kuluttajan virheellisesti uskomaan, että tuotteet ovat peräisin joltain muulta alueelta, ei saa rekisteröidä, vaikka nimi olisikin oikea sen alueen tai paikan osalta, mistä kyseiset tuotteet ovat peräisin.

3.   Jos osapuoli kolmannen maan kanssa neuvotellessaan ehdottaa sellaisen kyseisen kolmannen maan viinin maantieteellisen merkinnän suojaamista, joka on homonyyminen toisen osapuolen maantieteellisen merkinnän kanssa, toiselle osapuolelle on annettava tästä tieto ja mahdollisuus tehdä huomautuksensa ennen kuin nimitys suojataan.

4.   Tämä alajakso ei velvoita osapuolta suojaamaan toisen osapuolen maantieteellistä merkintää, joka ei ole suojattu tai jonka suoja lakkaa sen alkuperämaassa. Osapuolet ilmoittavat toisilleen, jos maantieteellinen merkintä ei ole enää suojattu sen alkuperämaassa.

173 artikla

Maantieteellisten merkintöjen kirjoitusasun suoja

1.   Tämän alajakson mukaisesti suojatut maantieteelliset merkinnät, joissa käytetään Georgian aakkostoa ja muita jäsenvaltioissa virallisesti käytettyjä ei-latinalaisia aakkostoja, suojataan yhdessä niiden latinalaisen kirjoitusasun kanssa. Kyseistä kirjoitusasua voidaan käyttää myös asianomaisten tuotteiden päällysmerkinnöissä.

2.   Samalla tavalla tämän alajakson mukaisesti suojatut maantieteelliset merkinnät, joissa käytetään latinalaista aakkostoa, suojataan yhdessä niiden Georgian aakkoston ja muiden jäsenvaltioissa virallisesti käytettyjen ei-latinalaisten aakkostojen kirjoitusasun kanssa. Kyseistä kirjoitusasua voidaan käyttää myös asianomaisten tuotteiden päällysmerkinnöissä.

174 artikla

Maantieteellisten merkintöjen käyttöoikeus

1.   Tämän alajakson mukaisesti suojattua nimeä voivat käyttää kaikki toimijat, jotka pitävät kaupan vastaavien eritelmien mukaisia maataloustuotteita, elintarvikkeita, viinejä, maustettuja viinejä tai väkeviä alkoholijuomia.

2.   Kun maantieteellinen merkintä on tämän alajakson mukaisesti suojattu, tällaisen suojatun nimen käyttö ei edellytä käyttäjiltä minkäänlaista rekisteröintiä tai lisämaksuja.

175 artikla

Suojan täytäntöönpanon valvonta

Osapuolten on valvottava tämän sopimuksen 170–174 artiklassa määrätyn suojan täytäntöönpanoa viranomaistensa asianmukaisilla toimilla. Niiden on valvottava tällaisen suojan täytäntöönpanoa myös jonkin asianomaisen osapuolen pyynnöstä.

176 artikla

Suhde tavaramerkkeihin

1.   Osapuolten on viran puolesta tai minkä tahansa asianomaisen osapuolen pyynnöstä hylättävä tai mitätöitävä kummankin osapuolen lainsäädännön mukaisesti sellaisen tavaramerkin rekisteröinti, joka koskee suojatun maantieteellisen merkinnän rekisteröintiä vastaavalle tuotteelle 172 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, jos hakemus tavaramerkin rekisteröimiseksi on jätetty sen päivän jälkeen, jona maantieteellisen merkinnän suojaa kyseisellä alueella koskeva hakemus on jätetty.

2.   Tämän sopimuksen 170 artiklassa tarkoitettujen maantieteellisten merkintöjen osalta suojaa koskevan hakemuksen jättämispäivä on 1 päivä huhtikuuta 2012.

3.   Tämän sopimuksen 171 artiklassa tarkoitettujen maantieteellisten merkintöjen osalta suojaa koskevan hakemuksen jättämispäivä on päivä, jona pyyntö maantieteellisen merkinnän suojaamisesta toimitetaan toiselle osapuolelle.

4.   Osapuolet eivät ole velvollisia suojaamaan maantieteellistä merkintää, jos suoja saattaisi johtaa kuluttajaa harhaan tuotteen tunnistamisessa tavaramerkin maineen ja tunnettavuuden vuoksi.

5.   Osapuolten on suojattava maantieteelliset merkinnät myös silloin, kun aiempi tavaramerkki on olemassa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 kohdan soveltamista. Aiempi tavaramerkki tarkoittaa tavaramerkkiä, jonka käyttö vastaa jotakin tämän sopimuksen 172 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tapausta ja jota koskeva rekisteröintihakemus on tehty tai joka on rekisteröity tai jota koskeva oikeus on saatu asiaa koskevan lainsäädännön mukaisesti toisen osapuolen alueella tapahtuneella käytöllä ennen kuin toinen osapuoli on jättänyt maantieteellisen merkinnän suojaamista koskevan hakemuksen tämän alajakson mukaisesti. Tällaisen tavaramerkin käyttöä voidaan jatkaa ja se voidaan uusia maantieteellisen merkinnän suojaamisesta huolimatta, jos osapuolten tavaramerkkilainsäädännössä säädettyjä tavaramerkin mitättömyys- tai menettämisperusteita ei ole olemassa.

177 artikla

Yleiset säännöt

1.   Tätä alajaksoa sovelletaan rajoittamatta osapuolille WTO-sopimuksesta johtuvien oikeuksien ja velvollisuuksien soveltamista.

2.   Tämän sopimuksen 170 ja 171 artiklassa tarkoitettuja tuotteita tuodaan, viedään ja pidetään kaupan tuojana olevan osapuolen alueella sovellettavan lainsäädännön mukaisesti.

3.   Kaikki rekisteröityjen nimien teknisistä eritelmistä johtuvat kysymykset käsitellään tämän sopimuksen 179 artiklan mukaisesti perustetussa alakomiteassa.

4.   Tämän alajakson mukaisesti suojatut maantieteelliset merkinnät voi peruuttaa ainoastaan se osapuoli, josta tuote on peräisin.

5.   Sen osapuolen viranomaiset, jonka alueelta tuote on peräisin, hyväksyvät tässä alajaksossa tarkoitetun tuotteen eritelmän ja sen muutokset.

178 artikla

Yhteistyö ja avoimuus

1.   Osapuolet ovat yhteydessä joko suoraan tai tämän sopimuksen 179 artiklan mukaisesti perustetun maantieteellisten merkintöjen alakomitean välityksellä kaikissa tämän alajakson täytäntöönpanoon ja soveltamiseen liittyvissä asioissa. Osapuoli voi etenkin pyytää toiselta osapuolelta tietoja tuote-eritelmistä ja niiden muutoksista sekä valvontaan liittyviä yhteystietoja.

2.   Kumpikin osapuoli voi julkistaa tämän artiklan nojalla suojattuja toisen osapuolen maantieteellisiä merkintöjä koskevat eritelmät tai niiden yhteenvedon sekä valvontaan liittyvät yhteystiedot.

179 artikla

Maantieteellisten merkintöjen alakomitea

1.   Perustetaan maantieteellisten merkintöjen alakomitea. Unionin ja Georgian edustajista koostuvan maantieteellisten merkintöjen alakomitean tehtävänä on seurata tämän alajakson kehittymistä sekä tehostaa osapuolten yhteistyötä ja vuoropuhelua maantieteellisten merkintöjen alalla. Se on vastuussa tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle.

2.   Maantieteellisten merkintöjen alakomitea tekee päätöksensä yksimielisesti. Se vahvistaa oman työjärjestyksensä. Se kokoontuu jommankumman osapuolen pyynnöstä vuorotellen EU:ssa ja Georgiassa sellaiseen aikaan, sellaisessa paikassa ja sellaisella tavalla (myös videoneuvotteluna), jonka osapuolet ovat keskenään sopineet, kuitenkin viimeistään 90 päivän kuluttua pyynnöstä.

3.   Maantieteellisten merkintöjen alakomitea valvoo myös tämän alajakson moitteetonta soveltamista, ja se voi tarkastella kaikkia alajakson täytäntöönpanoon ja toimintaan liittyviä kysymyksiä. Sen tehtävänä on erityisesti

a)

tehdä muutoksia sopimuksen 170 artiklan 1 ja 2 kohtaan siltä osin kuin kyseessä ovat viittaukset osapuolten alueella sovellettavaan lainsäädäntöön;

b)

tehdä muutoksia tämän sopimuksen liitteisiin XVII-C ja XVII-D siltä osin kuin kyseessä ovat maantieteelliset merkinnät;

c)

vaihtaa tietoja maantieteellisiä merkintöjä koskevan lainsäädännön ja politiikan kehityksestä ja mistä tahansa muusta yhteistä etua koskevasta aiheesta maantieteellisten merkintöjen alalla;

d)

vaihtaa maantieteellisiä merkintöjä koskevia tietoja, jotta voidaan harkita merkintöjen suojaamista tämän alajakson mukaisesti.

4   Alajakso

Mallit

180 artikla

Kansainväliset sopimukset

Osapuolet vahvistavat sitoutumisensa teollismallien kansainvälistä rekisteröintiä koskevaan Haagin sopimukseen liittyvään Geneven asiakirjaan vuodelta 1999.

181 artikla

Rekisteröityjen mallien suoja

1.   Kumpikin osapuoli säätää sellaisten itsenäisesti luotujen mallien suojasta, jotka ovat uusia tai omaperäisiä (29). Tällainen suoja on tarjottava rekisteröinnillä, jolla myönnetään rekisteröityjen mallien haltijoille yksinoikeudet tämän artiklan määräysten mukaisesti.

2.   Sellaista mallia, jota sovelletaan tai joka sisältyy moniosaisen tuotteen osana olevaan tuotteeseen, pidetään uutena ja omaperäisenä vain

a)

jos osa, sen jälkeen, kun se on sisällytetty moniosaiseen tuotteeseen, pysyy näkyvissä tuotteen tavanomaisen käytön aikana; ja

b)

siltä osin kuin nämä osan näkyvät piirteet itsessään täyttävät uutuuden ja omaperäisyyden vaatimukset.

3.   Edellä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetaan ’tavanomaisella käytöllä’ käyttäjän toimesta tapahtuvaa käyttöä, pois luettuna kunnossapito-, huolto- tai korjaustyöt.

4.   Rekisteröidyn mallin haltijalla on oltava oikeus estää kolmansia osapuolia ilman hänen suostumustaan ainakaan valmistamasta, tarjoamasta myytäväksi, myymästä, tuomasta maahan, viemästä maasta, varastoimasta tai käyttämästä tuotetta, jossa on tai joka muodostaa suojatun mallin, kun tällaisiin toimiin ryhdytään kaupallisessa tarkoituksessa, toimet kohtuuttomasti haittaavat mallin tavanomaista hyödyntämistä tai ne eivät ole hyvän kauppatavan mukaisia.

5.   Saatavilla olevan suojan keston on oltava 25 vuotta rekisteröintihakemuksen jättämispäivästä tai teollismallien kansainvälistä rekisteröintiä koskevan Haagin sopimuksen mukaisesti vahvistetusta päivästä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Pariisin yleissopimuksen soveltamista.

182 artikla

Poikkeukset ja rajoitukset

1.   Kumpikin osapuoli voi säätää rajoitetuista poikkeuksista mallien suojaan edellyttäen, että poikkeukset eivät ole kohtuuttomasti ristiriidassa suojattujen mallien tavanomaisen hyödyntämisen kanssa eivätkä kohtuuttomasti vahingoita suojatun mallin omistajan oikeutettuja etuja, ottaen huomioon kolmansien osapuolien oikeutetut edut.

2.   Mallisuoja ei ulotu malleihin, jotka määräytyvät olennaisesti teknisten tai toiminnallisten seikkojen perusteella. Mallioikeutta ei etenkään myönnetä tuotteen ulkoasun niille piirteille, jotka on välttämättä toisinnettava tarkalleen saman muotoisina ja kokoisina, jotta tuote, johon malli sisältyy tai johon sitä sovelletaan, voitaisiin mekaanisesti liittää toiseen tuotteeseen tai asentaa siihen, sen ympärille tai sitä vasten siten, että kumpikin tuote toimii tarkoitetulla tavalla.

183 artikla

Suhde tekijänoikeuteen

Malli suojataan myös osapuolen tekijänoikeuslain nojalla siitä päivästä lähtien, jona malli on luotu tai saatettu johonkin muotoon. Kumpikin osapuoli määrää näin myönnettävän suojan laajuuden ja edellytykset sekä vaadittavan omaperäisyyden.

5   Alajakso

Patentit

184 artikla

Kansainväliset sopimukset

Osapuolet vahvistavat sitoutumisensa WIPOn patenttiyhteistyösopimukseen.

185 artikla

Patentit ja kansanterveys

1.   Osapuolet tunnustavat 14 päivänä marraskuuta 2001 WTO:n ministerikokouksessa TRIPS-sopimuksesta ja kansanterveydestä annetun julistuksen merkityksen.

2.   Osapuolet noudattavat tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun julistuksen 6 kohdasta 30 päivänä elokuuta 2003 annettua WTO:n yleisneuvoston päätöstä, ja osallistuvat sen täytäntöönpanoon.

186 artikla

Lisäsuojatodistus

1.   Osapuolet tunnustavat, että niiden alueilla patentilla suojattuihin lääkkeisiin ja kasvinsuojelutuotteisiin voidaan soveltaa hallinnollista lupamenettelyä ennen markkinoille saattamista. Ne tunnustavat, että aika, joka kuluu patenttihakemuksen tekemisen ja tuotteen markkinoille saattamista koskevan ensimmäisen luvan myöntämisen välillä kansallisessa lainsäädännössä määritellyn mukaisesti, voi lyhentää patentin antamaa todellista suojaa.

2.   Kumpikin osapuoli tarjoaa patentin suojaamalle lääkkeelle tai kasvinsuojelutuotteelle, johon on sovellettu hallinnollista lupamenettelyä, lisäsuojan, joka on sama kuin 1 kohdan toisessa virkkeessä tarkoitettu aika vähennettynä viidellä vuodella.

3.   Sen estämättä, mitä 2 kohdassa määrätään, lisäsuojan kesto voi olla enintään viisi vuotta.

4.   Sellaisten lääkkeiden osalta, joista on tehty pediatrisia tutkimuksia, joiden tulokset sisältyvät tuotetietoihin, osapuolet säätävät 2 kohdassa tarkoitettuun suojaan kuuden kuukauden lisäajan.

187 artikla

Lääkkeitä koskevan myyntiluvan hankkimiseksi toimitettujen tietojen suoja (30)

1.   Osapuolet ottavat käyttöön kattavan järjestelmän, jolla taataan niiden tietojen luottamuksellisuus, salassapito ja riippumattomuus, jotka on toimitettu lääkkeiden markkinoille saattamista koskevan luvan saamiseksi.

2.   Kumpikin osapuoli varmistaa lainsäädännöllään, että lääkkeiden markkinoille saattamista koskevan luvan saamiseksi toimitetut tiedot pysyvät luottamuksellisina, niitä ei anneta kolmansille osapuolille ja niitä suojataan epärehellistä kaupallista käytäntöä vastaan.

3.   Sen vuoksi kumpikaan osapuoli ei salli vähintään kuuden vuoden ajan osapuolen alueella sovellettavan ensimmäisen markkinointiluvan myöntämispäivästä muiden hakijoiden pitää kaupan samaa tai samankaltaista tuotetta testi- tai tutkimustulokset esittäneelle hakijalle myönnetyn markkinointiluvan perusteella, ellei testi- tai tutkimustulokset esittänyt hakija ole antanut siihen suostumustaan. Mainitun ajanjakson aikana ensimmäisen markkinointiluvan osalta esitettyjä testi- tai tutkimustuloksia ei käytetä kenenkään muun sellaisen hakijan eduksi, jonka tavoitteena on saada markkinointilupa lääkkeelle, ellei ensimmäinen hakija ole antanut siihen suostumustaan.

4.   Edellä 3 kohdassa tarkoitettua kuuden vuoden määräaikaa pidennetään enintään seitsemään vuoteen, jos haltijalle myönnetään kuuden ensimmäisen vuoden aikana ensimmäisen luvan saamisesta lupa, joka koskee yhtä tai useampaa uutta käyttöaihetta, joista katsotaan olevan huomattavaa kliinistä hyötyä verrattuna olemassa oleviin hoitomuotoihin.

5.   Georgia yhdenmukaistaa lääkkeiden tietosuojaa koskevan lainsäädäntönsä unionin lainsäädännön kanssa tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevan assosiaatiokomitean päättämänä ajankohtana.

188 artikla

Kasvinsuojeluaineita koskevan myyntiluvan hankkimiseksi toimitettujen tietojen suoja

1.   Kumpikin osapuoli määrittää turvallisuutta ja tehokkuutta koskevat vaatimukset ennen lupien myöntämistä kasvinsuojeluaineiden asettamiseen markkinoille.

2.   Kumpikin osapuoli varmistaa, että kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamista koskevan luvan saamiseksi ensimmäistä kertaa toimitettuja tietoja suojataan epärehellistä kaupallista käytäntöä vastaan eikä niitä käytetä kenenkään muun sellaisen henkilön eduksi, jonka tavoitteena on saada markkinointilupa, ellei ensimmäisen luvan haltija ole antanut siihen suostumustaan.

3.   Markkinointiluvan saamiseksi ensimmäistä kertaa toimitettavien testien ja tutkimusraporttien on täytettävä seuraavat ehdot:

a)

ne on tarkoitettu luvan hankkimiseen tai luvan muuttamiseen siten, että aineen käyttö muihin viljelykasveihin sallitaan; ja

b)

ne on sertifioitu hyvän laboratoriokäytännön tai hyvän koekäytännön periaatteiden mukaisiksi.

4.   Tietosuojan on kestettävä vähintään kymmenen vuotta kyseisen osapuolen alueella sovellettavan ensimmäisen myyntiluvan myöntämisestä.

189 artikla

Kasvilajikkeet

Osapuolet suojelevat kasvinjalostajanoikeuksia uusien kasvilajikkeiden suojaamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen mukaisesti ja tekevät yhteistyötä edistääkseen kyseisiä oikeuksia ja pannakseen ne täytäntöön.

3   jakso

Teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpano

190 artikla

Yleiset velvoitteet

1.   Osapuolet vahvistavat TRIPS-sopimuksen ja varsinkin sen III osan mukaiset sitoumuksensa ja säätävät tässä jaksossa määrätyistä täydentävistä toimenpiteistä, menettelyistä ja oikeussuojakeinoista, jotka ovat tarpeen teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanon varmistamiseksi (31).

2.   Näiden täydentävien toimenpiteiden, menettelyjen ja oikeussuojakeinojen on oltava oikeudenmukaisia ja tasapuolisia, ne eivät saa olla liian monimutkaisia tai kalliita eivätkä ne saa sisältää kohtuuttomia määräaikoja tai johtaa aiheettomiin viivytyksiin.

3.   Näiden täydentävien toimenpiteiden ja oikeussuojakeinojen on myös oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia, ja niitä on sovellettava siten, että vältetään luomasta esteitä lailliselle kaupankäynnille ja säädetään takeista niiden väärinkäytön estämiseksi.

191 artikla

Oikeutetut hakijat

Kumpikin osapuoli myöntää oikeuden pyytää tässä jaksossa ja TRIPS-sopimuksen III osassa tarkoitettujen toimenpiteiden, menettelyjen ja oikeussuojakeinojen soveltamista seuraaville:

a)

teollis- ja tekijänoikeuksien haltijoille sovellettavan lainsäädännön mukaisesti,

b)

kaikille muille henkilöille, joilla on oikeus käyttää näitä oikeuksia, erityisesti käyttöluvan haltijoille, jos sovellettava lainsäädäntö sen sallii ja mainitun lainsäädännön mukaisesti,

c)

teollis- ja tekijänoikeuksia kollektiivisesti hallinnoiville elimille, joilla on säännönmukaisesti tunnustettu oikeus edustaa teollis- ja tekijänoikeuksien haltijoita, jos sovellettava lainsäädäntö sen sallii ja mainitun lainsäädännön mukaisesti,

d)

alan edunvalvonnasta vastaaville elimille, joilla on säännönmukaisesti tunnustettu oikeus edustaa teollis- ja tekijänoikeuksien haltijoita, jos sovellettava lainsäädäntö sen sallii ja mainitun lainsäädännön mukaisesti.

1   Alajakso

Yksityisoikeudellinen täytäntöönpano

192 artikla

Toimenpiteet todisteiden suojaamiseksi

1.   Kumpikin osapuoli varmistaa, että toimivaltaiset oikeusviranomaiset voivat jo ennen pääasiaa koskevan kanteen nostamista sen osapuolen hakemuksesta, joka on esittänyt kohtuullisesti saatavissa olevaa todistusaineistoa tukeakseen väitteitään teollis- tai tekijänoikeutensa loukkaamisesta tai tällaisen loukkaamisen uhasta, määrätä nopeita ja tehokkaita väliaikaisia toimia väitettyyn loukkaamiseen liittyvän asiaankuuluvan todistusaineiston suojaamiseksi edellyttäen, että luottamukselliset tiedot suojataan.

2.   Nämä toimet voivat sisältää väitettyjen riidanalaisten tavaroiden yksityiskohtaisen kuvaamisen ja mahdollisen näytteiden oton tai riidanalaisten tavaroiden ja soveltuvissa tapauksissa näiden tavaroiden valmistuksessa ja/tai jakelussa käytettyjen materiaalien ja välineiden sekä tavaroihin liittyvien asiakirjojen haltuunottamisen. Nämä toimenpiteet toteutetaan tarvittaessa toista osapuolta kuulematta, erityisesti jos mahdollisesta viiveestä voi koitua korvaamatonta haittaa oikeudenhaltijalle tai jos todistusaineiston hävittämisen vaara on ilmeinen.

3.   Jos todistusaineiston suojaamistoimenpiteet on otettu käyttöön toista osapuolta kuulematta, osapuolille, joita asia koskee, on ilmoitettava asiasta viipymättä ja viimeistään toimenpiteiden täytäntöönpanon jälkeen.

193 artikla

Tiedonsaantioikeus

1.   Kumpikin osapuoli varmistaa, että toimivaltaiset oikeusviranomaiset voivat teollis- tai tekijänoikeuden loukkausta koskevan oikeudenkäynnin yhteydessä kantajan perustellusta ja oikeasuhteisesta pyynnöstä määrätä, että sellaisten tavaroiden ja palvelujen alkuperästä ja jakeluverkosta, jotka loukkaavat teollis- tai tekijänoikeutta, antaa tietoja oikeudenloukkaaja ja/tai kuka tahansa muu henkilö,

a)

jonka on todettu pitävän hallussaan riidanalaisia tavaroita kaupallisessa laajuudessa;

b)

joka on tavattu käyttämästä riidanalaisia palveluja kaupallisessa laajuudessa;

c)

jonka on todettu tarjoavan loukkaavassa toiminnassa käytettäviä palveluja kaupallisessa laajuudessa; tai

d)

jonka on jonkin a, b tai c alakohdassa tarkoitetun henkilön toimittamien tietojen perusteella todettu tuottavan, valmistavan tai jakelevan riidanalaisia tavaroita tai tarjoavan palveluja.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin sisältyvät tapauksen mukaan:

a)

tuotteen tai palvelujen tuottajien, valmistajien, jakelijoiden, toimittajien ja muiden aikaisempien haltijoiden sekä aiottujen tukku- ja vähittäiskauppiaiden nimet ja osoitteet, ja

b)

tiedot tuotettujen, valmistettujen, toimitettujen, vastaanotettujen tai tilattujen tavaroiden taikka palvelujen määrästä sekä kyseisistä tavaroista tai palveluista saaduista hinnoista.

3.   Edellä olevan 1 ja 2 kohdan määräykset eivät rajoita muita laissa annettuja säännöksiä, jotka

a)

antavat oikeudenhaltijalle oikeudet saada laajempia tietoja;

b)

koskevat tämän artiklan nojalla ilmoitettujen tietojen käyttöä rikos- tai yksityisoikeudellisessa menettelyssä;

c)

koskevat vastuuta tiedonsaantioikeuden väärinkäytöstä;

d)

antavat mahdollisuuden kieltäytyä sellaisten tietojen antamisesta, jotka pakottaisivat 1 kohdassa tarkoitetun henkilön myöntämään oman tai lähisukulaisensa osallistumisen teollis- tai tekijänoikeuden loukkaukseen; tai

e)

koskevat tietolähteiden luottamuksellisuuden suojaa tai henkilötietojen käsittelyä.

194 artikla

Väliaikaiset toimenpiteet

1.   Kumpikin osapuoli varmistaa, että oikeusviranomaiset voivat määrätä hakijan pyynnöstä väitettyä oikeudenloukkaajaa koskevan väliaikaisen kiellon, jonka tarkoituksena on estää teollis- tai tekijänoikeuden välittömät loukkaukset tai kieltää väliaikaisesti tai, jos kansallinen lainsäädäntö sen mahdollistaa, tarvittaessa uhkasakon uhalla kyseisen oikeuden väitettyjen loukkausten jatkaminen tai asettaa jatkamisen ehdoksi oikeudenhaltijalle kuuluvan korvauksen takaamiseen tarkoitetut vakuudet. Väliaikainen kielto voidaan määrätä samoin edellytyksin välittäjälle, jonka palveluja kolmas osapuoli käyttää loukatakseen teollis- tai tekijänoikeutta.

2.   Väliaikaisella kiellolla voidaan myös määrätä takavarikoitaviksi tai luovutettaviksi sellaiset tavarat, joiden epäillään loukkaavan teollis- tai tekijänoikeutta, jotta voidaan estää niiden saattaminen markkinointikanaviin tai levittäminen markkinointikanavia pitkin.

3.   Väitettyjen kaupallisessa laajuudessa tehtyjen loukkausten osalta osapuolet varmistavat, että jos hakija osoittaa olosuhteet, jotka saattavat uhata vahingonkorvauksen maksamista, oikeusviranomaiset voivat määrätä väitetyn oikeudenloukkaajan irtainta ja kiinteää omaisuutta asetettavaksi hukkaamiskieltoon sekä myös pankkitilit ja muut varat jäädytettäviksi. Tässä tarkoituksessa toimivaltaiset viranomaiset voivat tarvittaessa antaa määräyksen oikeudesta tutustua väitetyn oikeudenloukkaajan pankki-, rahoitus- ja kaupallisiin asiakirjoihin.

195 artikla

Pääasiaa koskevasta tuomiosta johtuvat toimenpiteet

1.   Kumpikin osapuoli varmistaa, että toimivaltaiset oikeusviranomaiset voivat hakijan pyynnöstä, oikeudenhaltijalle loukkauksen johdosta kuuluvia vahingonkorvauksia rajoittamatta ja ilman minkäänlaista korvausta, määrätä sellaiset tavarat, joiden ne ovat todenneet loukkaavan teollis- tai tekijänoikeutta, vähintään poistettavaksi lopullisesti markkinointikanavasta tai hävitettäväksi. Toimivaltaiset oikeusviranomaiset voivat tarvittaessa määrätä hävitettäväksi myös näiden tavaroiden luomisessa tai valmistuksessa pääasiassa käytetyt materiaalit ja välineet.

2.   Osapuolten oikeusviranomaisilla on oltava valtuudet määrätä, että nämä toimenpiteet toteutetaan oikeudenloukkaajan kustannuksella, jollei tämän esteeksi vedota erityisiin syihin.

3.   Kumpikin osapuoli varmistaa, että kun teollis- tai tekijänoikeuden loukkauksen toteava oikeuden päätös on tehty, oikeusviranomaiset voivat antaa oikeudenloukkaajaa vastaan sekä sellaista välittäjää vastaan, jonka palveluja kolmas osapuoli käyttää teollis- ja tekijänoikeuden loukkaamiseksi, kieltotuomion, jonka tarkoituksena on kieltää loukkauksen jatkaminen.

4.   Osapuolet voivat säätää, että toimivaltaiset oikeusviranomaiset voivat soveltuvissa tapauksissa määrätä sen henkilön pyynnöstä, johon tässä artiklassa määrätyt toimenpiteet voivat kohdistua, että vahingonkärsijälle maksetaan tässä artiklassa mainittujen toimenpiteiden soveltamisen sijasta rahallinen hyvitys, jos kyseinen henkilö on toiminut ilman tuottamusta tai laiminlyöntiä, jos kyseisten toimenpiteiden täytäntöönpano aiheuttaisi tälle henkilölle suhteetonta vahinkoa ja jos vahingonkärsijälle maksettavaa rahallista hyvitystä voidaan kohtuudella pitää tyydyttävänä.

196 artikla

Vahingonkorvaukset

1.   Kumpikin osapuoli varmistaa, että oikeusviranomaiset määräävät vahingonkärsijän hakemuksesta oikeudenloukkaajan, joka tiesi tai jolla oli riittävät perusteet tietää ryhtyneensä loukkaavaan tekoon, maksamaan oikeudenhaltijalle vahingonkorvauksen, joka vastaa tälle loukkauksen johdosta koitunutta toisasiallista vahinkoa. Kun oikeusviranomaiset vahvistavat vahingonkorvauksen,

a)

niiden otettava huomioon kaikki asianmukaiset näkökohdat, kuten vahingonkärsijälle aiheutuneet kielteiset taloudelliset seuraukset, saamatta jäänyt voitto mukaan lukien, oikeudenloukkaajan saama perusteeton etu ja soveltuvissa tapauksissa muita kuin taloudellisia tekijöitä, kuten oikeudenhaltijalle loukkauksen johdosta aiheutunut aineeton vahinko; tai

b)

ne voivat a alakohdasta poiketen vahvistaa soveltuvissa tapauksissa vahingonkorvauksen kiinteänä määränä esimerkiksi vähintään niiden rojaltien tai maksujen määrän perusteella, jotka oikeudenloukkaaja olisi joutunut suorittamaan, jos se olisi pyytänyt lupaa kyseisen teollis- tai tekijänoikeuden käyttöön.

2.   Sellaisia tapauksia varten, joissa oikeudenloukkaaja ei ole tietoisesti ryhtynyt loukkaavaan tekoon tai ryhtyi loukkaavaan tekoon ilman, että sillä oli riittävät perusteet tietää ryhtyvänsä siihen, osapuolet voivat säätää, että oikeusviranomaiset voivat määrätä vahingonkärsijän hyväksi voittojen perimisestä takaisin tai vahingonkorvauksesta, joka voi olla ennalta määrätty.

197 artikla

Oikeudenkäyntikulut

Kumpikin osapuoli varmistaa, että kohtuulliset ja oikeasuhteiset oikeudenkäyntikulut ja muut oikeudenkäynnin voittaneelle osapuolelle aiheutuneet kulut kuuluvat yleensä oikeudenkäynnin hävinneen maksettaviksi, jollei se ole kohtuutonta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisissa menettelysäännöissä määrättyjen poikkeusten soveltamista.

198 artikla

Tuomioistuinten päätösten julkistaminen

Kumpikin osapuoli varmistaa, että oikeusviranomaiset voivat joko teollis- tai tekijänoikeuden loukkauksen johdosta tai molemmissa tapauksissa nostetun kanteen yhteydessä kantajan pyynnöstä ja oikeudenloukkaajan kustannuksella määrätä toteutettaviksi soveltuvia toimenpiteitä päätöstä koskevien tietojen levittämiseksi, mukaan lukien päätöksen julkistaminen ja sen julkaiseminen kokonaan tai osittain.

199 artikla

Olettama tekijänoikeudesta

Tässä alajaksossa määrättyjä toimenpiteitä, menettelyjä ja oikeussuojakeinoja sovellettaessa,

a)

jotta kirjallisen tai taiteellisen teoksen tekijää voidaan pitää, jollei toisin osoiteta, tekijänä ja sen johdosta oikeutettuna ajamaan kannetta tekijänoikeutensa loukkaamisesta, riittää, että hänen nimensä on tavanmukaisella tavalla ilmoitettu teoksessa;

b)

a alakohdan säännöstä sovelletaan soveltuvin osin lähioikeuksien haltijoihin heidän suojatun aineistonsa osalta.

2   Alajakso

Muut määräykset

200 artikla

Rajatoimenpiteet

1.   Tässä artiklassa vahvistetaan tämän sopimuksen yleiset periaatteet teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoon tulliviranomaisten toimesta ja osapuolten tulliviranomaisten velvoitteet yhteistyöhön, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen 75 artiklan ja liitteen XIII soveltamista.

2.   Kun rajatoimenpiteitä sovelletaan teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoon, osapuolet varmistavat toimenpiteiden yhteensopivuuden GATT 1994 -sopimuksen ja TRIPS-sopimuksen velvoitteidensa kanssa.

3.   Tämän artiklan määräykset rajatoimenpiteistä koskevat menettelyjä. Niissä vahvistetaan edellytykset ja menettelyt, joita noudatetaan tulliviranomaisten toimissa, kun tavarat, joiden epäillään loukkaavan teollis- tai tekijänoikeutta, ovat tai niiden olisi pitänyt olla tullivalvonnassa. Ne eivät millään tavalla vaikuta osapuolten teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan lainsäädännön sisältöön.

4.   Teollis- ja tekijänoikeuksien tosiasiallisen täytäntöönpanon helpottamiseksi tulliviranomaiset noudattavat erilaisia lähestymistapoja sellaisten lähetysten tunnistamiseksi, jotka sisältävät tavaroita, joiden epäillään loukkaavan teollis- tai tekijänoikeutta. Näihin lähestymistapoihin sisältyy riskianalyysitekniikoita, jotka perustuvat muun muassa oikeuksien haltijoiden antamiin tietoihin, hankittuun tiedustelutietoon ja rahdin tarkastuksiin.

5.   Osapuolet sopivat soveltavansa TRIPS-sopimuksen 69 artiklaa tehokkaasti sellaisten tavaroiden kansainväliseen kauppaan, joiden epäillään loukkaavan teollis- tai tekijänoikeuksia. Osapuolet perustavat tätä varten tullihallintoihinsa yhteyspisteet ja ilmoittavat niistä toisilleen, ja ne ovat valmiita vaihtamaan tietoja molempiin osapuoliin vaikuttavasta tällaisten tuotteiden kaupasta. Ne erityisesti edistävät tietojenvaihtoa ja yhteistyötä tulliviranomaisten välillä tavaramerkkioikeutta loukkaavien tuoteväärennösten ja tekijänoikeutta loukkaavien piraattituotteiden kauppaa koskevissa kysymyksissä. Tulliviranomaiset vaihtavat tarvittaessa tällaisia tietoja nopeasti ja noudattaen asianmukaisesti osapuolten tietosuojaa koskevia säännöksiä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tähän sopimukseen liitetyn, keskinäisestä hallinnollisesta avunannosta tulliasioissa tehdyn pöytäkirjan II määräyksiä.

6.   Kummankin osapuolen tulliviranomaiset tekevät pyynnöstä tai omasta aloitteestaan yhteistyötä antaakseen toisen osapuolen tulliviranomaisille käytettävissä olevaa hyödyllistä tietoa etenkin tavaroista, joita kuljetetaan osapuolen alueen kautta ja jotka ovat matkalla toisen osapuolen alueelle (tai sieltä peräisin).

7.   Tämän sopimuksen 74 artiklassa tarkoitettu alakomitea vahvistaa tarvittavat käytännön järjestelyt tässä artiklassa tarkoitettua tietojenvaihtoa varten.

8.   Tämän sopimuksen keskinäisestä hallinnollisesta avunannosta tulliasioissa tehtyä pöytäkirjaa sovelletaan teollis- ja tekijänoikeuksien rikkomisiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 5–7 kohdan soveltamisesta johtuvia yhteistyömuotoja.

9.   Tämän sopimuksen 74 artiklassa tarkoitettu alakomitea toimii tämän artiklan asianmukaisen toiminnan ja täytäntöönpanon varmistamisesta vastaavana alakomiteana.

201 artikla

Käytännesäännöt

Osapuolet edistävät

a)

teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamiseen tähtäävien käytännesääntöjen laatimista ammattialan tai ammatillisten järjestöjen tai liittojen toimesta;

b)

käytännesääntöjen luonnosten ja kyseisten käytännesääntöjen soveltamista koskevien arviointien toimittamista osapuolten toimivaltaisille viranomaisille.

202 artikla

Yhteistyö

1.   Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä tukeakseen tämän luvun mukaisten sitoumusten ja velvoitteiden täytäntöönpanoa.

2.   Yhteistyö koskee muun muassa seuraavia toimintoja:

a)

tietojen vaihto teollis- ja tekijänoikeuksia sekä suojelu- ja täytäntöönpanosääntöjä koskevasta oikeudellisesta kehyksestä; kyseisten alojen lainsäädännön kehittämisestä saatujen kokemusten vaihto;

b)

teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanosta saatujen kokemusten ja tietojen vaihto;

c)

tullin, poliisin sekä hallinto- ja oikeuselinten keskushallinnon ja alemmalla tasolla suorittamasta teollis- ja tekijänoikeuksien valvonnasta saatujen kokemusten vaihto; koordinointi väärennettyjen tavaroiden viennin estämiseksi, myös muiden maiden kanssa;

d)

toimintaedellytysten kehittäminen; henkilöstön vaihto ja koulutus;

e)

teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan tiedon edistäminen ja levittäminen muun muassa yritysmaailmaan ja kansalaisyhteiskuntaan; kuluttajien ja oikeudenhaltijoiden tietoisuuden lisääminen;

f)

institutionaalisen yhteistyön kehittäminen esimerkiksi teollis- ja tekijänoikeuksista vastaavien virastojen välillä;

g)

suurelle yleisölle suunnatun, teollis- ja tekijänoikeuspolitiikkaa koskevan aktiivisen tiedotuksen ja koulutuksen edistäminen: tehokkaiden strategioiden laatiminen tärkeimpien kohderyhmien tunnistamiseksi ja tiedotusohjelmien laatiminen kuluttajien ja tiedotusvälineiden tietoisuuden lisäämisestä teollis- ja tekijänoikeuksien rikkomisen vaikutuksista, terveysriskit ja yhteydet järjestäytyneeseen rikollisuuteen mukaan luettuina.

10   LUKU

Kilpailu

203 artikla

Periaatteet

Osapuolet tunnustavat vapaan ja vääristymättömän kilpailun merkityksen kauppasuhteissaan. Osapuolet tunnustavat, että kilpailunvastaiset yritysten toimintatavat ja valtiolliset toimet (mukaan lukien tuet) voivat vääristää markkinoiden asianmukaista toimintaa ja vaarantaa kaupan vapauttamisesta saatavat edut.

204 artikla

Kilpailunrajoituksia ja yrityskeskittymiä koskeva lainsäädäntö ja sen täytäntöönpano

1.   Kumpikin osapuoli pitää alueellaan voimassa kattavan kilpailulainsäädännön, jonka avulla torjutaan kilpailua rajoittavia sopimuksia, yhdenmukaistettuja menettelytapoja ja määräävässä markkina-asemassa olevien yritysten yksipuolista kilpailua rajoittavaa toimintaa ja jossa säädetään yrityskeskittymien tehokkaasta valvonnasta tehokkaan kilpailun olennaisen estymisen ja määräävän aseman väärinkäytön välttämiseksi.

2.   Kumpikin osapuoli ylläpitää viranomaista, jonka vastuulla on 1 kohdassa tarkoitetun kilpailulainsäädännön tehokas täytäntöönpano ja jolla on siihen asianmukaiset välineet.

3.   Osapuolet tunnustavat, että on tärkeää soveltaa niiden kilpailulainsäädäntöä avoimesti ja syrjimättömästi noudattaen oikeudenmukaisen menettelyn ja asianomaisten yritysten puolustautumisoikeuksien periaatteita.

205 artikla

Valtion monopolit, julkiset yritykset ja yritykset, joille on myönnetty erityis- tai yksinoikeuksia

1.   Tämän luvun määräykset eivät estä osapuolta perustamasta tai ylläpitämästä valtion monopoleja, julkisia yrityksiä ja yrityksiä, joille on myönnetty erityis- tai yksinoikeuksia sen lainsäädännön mukaisesti.

2.   Kumpikin osapuoli huolehtii siitä, että valtion monopoleihin, julkisiin yrityksiin ja yrityksiin, joille on myönnetty erityis- tai yksinoikeuksia, sovelletaan 204 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua kilpailulainsäädäntöä siltä osin kuin kyseisen lainsäädännön soveltaminen ei oikeudellisesti tai tosiasiallisesti estä kyseisille yrityksille uskottujen yleisen edun mukaisten tehtävien suorittamista.

206 artikla

Tuet

1.   Tätä artiklaa sovellettaessa ”tuella” tarkoitetaan toimenpidettä, joka täyttää tukisopimuksen 1 artiklassa säädetyt edellytykset, riippumatta siitä, onko se myönnetty tavaroiden tuottamiseen vai palvelujen tarjoamiseen, ja joka on mainitun sopimuksen 2 artiklassa tarkoitetulla tavalla erityinen.

2.   Kumpikin osapuoli varmistaa tukien avoimuuden. Tätä varten kumpikin osapuoli toimittaa kahden vuoden välein toiselle osapuolelle kertomuksen, joka koskee sen hallituksen tai viranomaisten myöntämien, tavaroiden tuotantoon liittyvien tukien oikeusperustaa, muotoa, määrää tai talousarvioita ja mahdollisuuksien mukaan tuensaajaa. Kertomus katsotaan toimituksi, jos kukin osapuoli asettaa asianmukaiset tiedot saataville julkisille verkkosivuille.

3.   Osapuoli toimittaa toisen osapuolen pyynnöstä nopeasti sellaiset tiedot ja vastaukset kysymyksiin, jotka koskevat palvelujen tarjoamiseen liittyviä yksilöityjä tukia.

207 artikla

Riitojen ratkaiseminen

Tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 14 luvun (Riitojen ratkaiseminen) määräyksiä riitojenratkaisumenettelystä ei sovelleta tämän sopimuksen 203, 204 ja 205 artiklaan.

208 artikla

Suhde WTO:hon

Tämän luvun määräykset eivät vaikuta osapuolelle WTO-sopimuksesta ja erityisesti tukisopimuksesta ja riitojen ratkaisemista koskevasta sopimuksesta johtuviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

209 artikla

Luottamuksellisuus

Osapuolet ottavat tämän luvun mukaisessa tietojenvaihdossa huomioon lainsäädäntönsä mukaiset salassapitovelvollisuuden ja liikesalaisuuden vaatimusten asettamat rajoitukset.

11   LUKU

Kauppaan liittyvät energia-alan määräykset

210 artikla

Määritelmät

Tätä lukua sovellettaessa tarkoitetaan

a)

’energiatuotteilla’ raakaöljyä (HS-nimike 27.09), maakaasua (HS-nimike 27.11) ja sähköenergiaa (HS-nimike 27.16);

b)

’energiankuljetusvälineillä’ korkeapaineisia maakaasuputkia, suurjännitteisiä sähkönsiirtoverkkoja ja -johtoja mukaan lukien rajayhdysputket ja -johdot kaasun tai sähkön eri siirtoverkkojen yhdistämiseksi, raakaöljyputkia, rautateitä ja muita kiinteitä välineitä energiatuotteiden kauttakuljetusta varten;

c)

’kauttakululla’ energiatuotteiden kulkua osapuolen alueen kautta, mihin voi sisältyä lastaus kuljetusvälineestä toiseen, varastointi, kollien jakaminen tai kuljetusmuodon muutos, kun kysymyksessä on vain osa koko matkasta, joka alkaa ja päättyy sen osapuolen rajojen ulkopuolella, jonka alueen kautta kuljetus tapahtuu;

d)

’luvattomalla haltuunotolla’ kaikkia toimia, joissa energiatuotteita otetaan laittomasti haltuun energiankuljetusvälineistä.

211 artikla

Kauttakulku

Osapuolet varmistavat kauttakulun kansainvälisten sitoumustensa sekä GATT 1994 -sopimuksen ja energiaperuskirjan määräysten mukaisesti.

212 artikla

Kauttakuljetettavien tuotteiden luvaton haltuunotto

Kumpikin osapuoli toteuttaa tarvittavat toimenpiteet kieltääkseen ja lopettaakseen alueensa kautta kuljetettavien energiatuotteiden luvattoman haltuunoton minkään kyseisen osapuolen valvontaan tai lainkäyttövaltaan kuuluvan yksikön toiminnan johdosta.

213 artikla

Kauttakulun keskeytyksettömyys

1.   Osapuoli ei ota alueensa kautta kulkevia energiatuotteita tai muuten puutu niiden kauttakulkuun paitsi jos tällaisesta ottamisesta tai muusta puuttumisesta on erikseen määrätty jossakin kauttakulkua koskevassa kaupallisessa tai muussa sopimuksessa tai jos energiankuljetusvälineiden toiminnan jatkuminen ilman nopeita korjaavia toimenpiteitä aiheuttaa kohtuuttoman uhan yleiselle turvallisuudelle, kulttuuriperinnölle, terveydelle, turvallisuudelle tai ympäristölle, jolloin edellytetään, ettei kyseistä toimenpidettä toteuteta tavalla, joka johtaisi mielivaltaiseen tai perusteettomaan syrjintään tai kansainvälisen kaupan peiteltyyn rajoittamiseen.

2.   Jos mistään osapuolia tai yhtä tai useampaa osapuolen valvontaan tai lainkäyttövaltaan kuuluvaa yksikköä koskevasta asiasta syntyy riitaa, osapuoli, jonka alueen kautta energiatuotteiden kauttakulku tapahtuu, pidättäytyy keskeyttämästä tai vähentämästä tai sallimasta valvontansa tai lainkäyttövaltansa piiriin kuuluvan yksikön, mukaan luettuina julkiset kaupalliset yritykset, keskeyttää tai vähentää kyseistä kauttakulkua, jollei keskeyttämisestä tai vähentämisestä ole erikseen määrätty sopimuksessa, jolla kauttakulkua tai kuljetusta hallitaan, ennen asianomaisessa sopimuksessa määrätyn riitojen ratkaisumenettelyn tai tämän sopimuksen liitteen XVIII tai tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 14 luvun (Riitojen ratkaiseminen) mukaisen kiireellisen menettelyn päättämistä, paitsi jos on kyse 1 kohdassa tarkoitetuista olosuhteista.

3.   Osapuolta ei pidetä vastuussa tämän artiklan mukaisesta kauttakulun keskeytyksestä tai vähentämisestä, jos osapuolen on mahdotonta tarjota tai kauttakuljettaa energiatuotteita kolmannen maan tai kolmannen maan valvonnassa tai lainkäyttövallassa olevan yksikön toiminnan johdosta.

214 artikla

Operaattoreiden kauttakuljetusvelvoite

Kumpikin osapuoli varmistaa, että energiankuljetusvälineiden operaattorit toteuttavat tarvittavat toimenpiteet

a)

kauttakulun tahattoman keskeyttämisen tai vähentämisen riskin minimoimiseksi;

b)

tahattomasti keskeytetyn tai vähennetyn kauttakulun tavanomaisen toiminnan pikaiseksi palauttamiseksi.

215 artikla

Sääntelyviranomaiset

1.   Kumpikin osapuoli nimittää riippumattomat sääntelyviranomaiset, joilla on toimivalta säännellä kaasu- ja sähkömarkkinoita. Näiden sääntelyviranomaisten on oltava oikeudellisesti erillisiä ja toiminnallisesti riippumattomia kaikista muista julkisista ja yksityisistä yrityksistä, markkinatoimijoista ja muista toimijoista.

2.   Sääntelyviranomaisen päätösten ja sen käyttämien menettelyjen on oltava tasapuolisia kaikkien markkinatoimijoiden kannalta.

3.   Toimijalla, johon sääntelyviranomaisen päätös vaikuttaa, on oikeus valittaa päätöksestä muutoksenhakuelimeen, joka on riippumaton kaikista asianomaisista osapuolista. Jos muutoksenhakuelin ei ole luonteeltaan tuomioistuin, sen päätökset on aina perusteltava kirjallisesti ja sen päätöksistä on lisäksi voitava valittaa puolueettomalle ja riippumattomalle oikeusviranomaiselle. Muutoksenhakuelinten päätökset on pantava tehokkaasti täytäntöön.

216 artikla

Markkinoiden organisointi

1.   Osapuolet varmistavat, että energiamarkkinoilla toimitaan tavalla, jolla voidaan saavuttaa kilpailukykyiset, turvalliset ja ympäristön kannalta kestävät olosuhteet, eikä yrityksiä syrjitä oikeuksien tai velvollisuuksien osalta.

2.   Sen estämättä, mitä 1 kohdassa määrätään, osapuoli voi asettaa yleisen taloudellisen edun nimissä yrityksille velvoitteita, jotka koskevat turvallisuutta toimitusvarmuus mukaan lukien, toimitusten säännöllisyyttä, laatua ja hintaa sekä ympäristön suojelua, mukaan lukien energiatehokkuus, energian tuotanto uusiutuvista lähteistä ja ilmaston suojelu. Velvoitteet on määriteltävä selkeästi, ja niiden on oltava läpinäkyviä, oikeasuhteisia ja todennettavissa.

3.   Jos osapuoli sääntelee kaasun ja sähkön myyntihintaa kotimarkkinoilla, kyseinen osapuoli varmistaa, että säännellyn hinnan laskennan perustana oleva menetelmä julkaistaan ennen säännellyn hinnan voimaantuloa.

217 artikla

Mahdollisuus käyttää energiankuljetusvälineitä

1.   Kumpikin osapuoli varmistaa alueellaan kaikkiin käyttäjiin avoimella, objektiivisella ja syrjimättömällä tavalla sovellettavan järjestelmän, joka koskee kolmansien osapuolten mahdollisuutta käyttää energiankuljetusvälineitä, nesteytetyn maakaasun käsittelylaitoksia ja varastoja.

2.   Kumpikin osapuoli varmistaa, että energiankuljetusvälineiden pääsytariffi ja muut energiankuljetusvälineiden käyttömahdollisuuteen liittyvät ehdot ovat objektiivisia, kohtuullisia ja avoimia eivätkä aiheuta syrjintää alkuperän, omistajuuden tai energiatuotteiden määräpaikan perusteella.

3.   Kumpikin osapuoli varmistaa, että kaikki sekä fyysinen että virtuaalinen tekninen ja sovittu kapasiteetti jaetaan avoimia ja syrjimättömiä perusteita ja menettelyjä soveltaen.

4.   Jos kolmannelle osapuolelle kieltäydytään myöntämästä käyttömahdollisuutta, osapuolet varmistavat, että energiankuljetusvälineiden operaattorit antavat käyttömahdollisuutta pyytäneelle toimijalle pyynnöstä perustellun selityksen, jollei oikeussuojasta muuta johdu.

5.   Kumpikin osapuoli voi poikkeuksellisesti poiketa 1–4 kohdan määräyksistä sen lainsäädännössä vahvistettujen objektiivisten perusteiden mukaisesti. Osapuoli voi etenkin soveltaa omassa lainsäädännössään mahdollisuutta myöntää tapauskohtaisesti määräajaksi poikkeus kolmannen osapuolen käyttömahdollisuutta koskeviin sääntöihin merkittävien uusien energiankuljetusvälineiden osalta.

218 artikla (32)

Suhde energiayhteisösopimukseen

1.   Jos tämän luvun määräykset ja energiayhteisösopimuksen määräykset tai energiayhteisösopimuksen mukaisesti sovellettavat unionin lainsäädännön säännökset ovat keskenään ristiriidassa, sovelletaan energiayhteisösopimuksen määräyksiä tai energiayhteisösopimuksen mukaisesti sovellettavia unionin lainsäädännön säännöksiä.

2.   Tämän luvun määräyksiä sovellettaessa etusija annetaan sellaisen lainsäädännön tai muiden säädösten antamiselle, jotka ovat yhdenmukaisia energiayhteisösopimuksen kanssa tai jotka perustuvat unionissa sovellettavaan lainsäädäntöön. Jos tämän luvun määräyksistä syntyy riitaa, kyseiset edellytykset täyttävien lainsäädännön tai muiden säädösten katsotaan olevan yhdenmukaisia tämän luvun kanssa. Arvioitaessa sitä, täyttävätkö lainsäädäntö tai muut säädökset kyseiset edellytykset, otetaan huomioon kaikki energiayhteisösopimuksen 91 artiklan mukaisesti annetut päätökset.

12   LUKU

Avoimuus

219 artikla

Määritelmät

Tätä lukua sovellettaessa

a)

”yleisesti sovellettava toimenpide” sisältää lait, säädökset, tuomioistuinten päätökset, menettelyt ja hallinnolliset päätökset, jotka voivat vaikuttaa johonkin tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) soveltamisalaan kuuluvaan asiaan. Se ei sisällä toimenpiteitä, jotka kohdistuvat tiettyyn henkilöön tai henkilöiden ryhmään;

b)

”asianomaisella henkilöllä” tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai osapuolen alueelle sijoittautunutta oikeushenkilöä, johon yleisesti sovellettava toimenpide saattaa suoraan vaikuttaa.

220 artikla

Tavoite

Osapuolet tunnustavat sen vaikutuksen, joka niiden sääntelyjärjestelmällä voi olla niiden väliseen kauppaan ja investointeihin, ja tarjoavat talouden toimijoille, myös pienille ja keskisuurille yrityksille, ennakoitavissa olevan sääntelyjärjestelmän ja tehokkaat menettelyt ottaen asianmukaisesti huomioon oikeusvarmuuden ja suhteellisuuden vaatimukset.

221 artikla

Julkaiseminen

1.   Kumpikin osapuoli varmistaa, että yleisesti sovellettavat toimenpiteet

a)

ovat nopeasti ja helposti käytettävissä virallisesti tähän tarkoitettujen välineiden avulla ja mahdollisuuksien mukaan sähköisesti, jotta kuka tahansa voi tutustua niihin;

b)

tarjoavat selityksen kyseisten toimenpiteiden tavoitteesta ja sen perusteluista; ja

c)

ovat sellaisia, että niiden julkaisun ja voimaantulon välinen aika on riittävä, paitsi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, kuten turvallisuudesta tai hätätilanteesta johtuen.

2.   Kumpikin osapuoli

a)

pyrkii julkaisemaan sopivan varhaisessa vaiheessa kaikki ehdotukset toteuttaa tai muuttaa yleisesti sovellettavia toimenpiteitä ja selvityksen kyseisen ehdotuksen tavoitteesta ja sen perusteluista;

b)

antaa asianomaisille henkilöille riittävästi mahdollisuuksia esittää huomautuksia kyseisestä ehdotuksesta ja varaa erityisesti riittävästi aikaa näille mahdollisuuksille; ja

c)

pyrkii ottamaan huomioon asianomaisten henkilöiden kyseisestä ehdotuksesta esittämät huomautukset.

222 artikla

Tiedustelut ja yhteyspisteet

1.   Kaikkia tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) soveltamisalaan kuuluvia asioita koskevan viestinnän helpottamiseksi osapuolten välillä kumpikin osapuoli nimeää yhteyspisteen, joka toimii koordinaattorina.

2.   Kumpikin osapuoli perustaa mekanismin tai pitää yllä mekanismia, jolla vastataan henkilöiden esittämiin tiedusteluihin, jotka koskevat ehdotettua tai voimassaolevaa yleisesti sovellettavaa toimenpidettä ja sen soveltamista. Tiedustelut voidaan esittää 1 kohdan nojalla perustetun yhteyspisteen kautta tai muulla tarkoituksenmukaisella tavalla.

3.   Osapuolet tunnustavat, että 2 kohdassa tarkoitettu vastaus ei välttämättä ole lopullinen tai oikeudellisesti sitova, vaan se on annettu vain tiedoksi, jollei niiden lainsäädännössä toisin säädetä.

4.   Osapuolen pyynnöstä toinen osapuoli toimittaa viipymättä tietoja ja vastaa kysymyksiin, jotka koskevat yleisesti sovellettavaa toimenpidettä tai yleisesti sovellettavan toimenpiteen hyväksymis- tai muutosehdotusta, joka pyynnön esittäneen osapuolen mukaan voi vaikuttaa tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) toimintaan, riippumatta siitä, onko pyynnön esittäneelle osapuolelle aiemmin ilmoitettu kyseisestä toimenpiteestä.

223 artikla

Yleisesti sovellettavien toimenpiteiden hallinnointi

1.   Kumpikin osapuoli hallinnoi kaikkia yleisesti sovellettavia toimenpiteitä objektiivisella, puolueettomalla ja kohtuullisella tavalla.

2.   Soveltaessaan kyseisiä toimenpiteitä yksittäistapauksissa toisen osapuolen yksittäisiin henkilöihin, tavaroihin tai palveluihin kumpikin osapuoli

a)

pyrkii tarjoamaan asianomaisille henkilöille, joita menettely välittömästi koskee, kohtuullisessa määräajassa menettelysääntöjensä mukaisesti menettelyjen aloittamisen jälkeen selvityksen siitä oikeusviranomaisesta, jossa menettely on aloitettu, ja yleisen kuvauksen riidan aiheista;

b)

antaa asianomaisille henkilöille kohtuullisen mahdollisuuden esittää tosiasioita ja väitteitä näkemystensä tueksi ennen lopullista hallinnollista toimenpidettä, jos siihen on aikaa ja jos menettelyn luonne ja yleinen etu sen sallivat; ja

c)

varmistaa, että sen menettelyt perustuvat sen lainsäädäntöön ja toteutetaan sen lainsäädännön mukaisesti.

224 artikla

Uudelleentarkastelu ja muutoksenhaku

1.   Kumpikin osapuoli perustaa tai pitää yllä oikeudellisia, välitys- tai hallinnollisia tuomioistuimia tai menettelyjä, joiden tarkoituksena on tarkastella pikaisesti uudelleen ja, jos on aihetta, korjata tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) soveltamisalaan kuuluviin asioihin liittyviä hallinnollisia toimenpiteitä. Kyseisten tuomioistuinten ja menettelyjen on oltava puolueettomia ja riippumattomia hallinnollisesta toimeenpanosta vastaavasta viranomaisesta, ja niistä vastaaville ei saa koitua merkittävää etua asian lopputuloksesta.

2.   Kumpikin osapuoli varmistaa, että menettelyn osapuolilla on kyseisissä tuomioistuimissa tai menettelyissä oikeus

a)

kohtuulliseen mahdollisuuteen tukea tai puolustaa kantojaan; ja

b)

ratkaisuun, joka perustuu näyttöön ja esitettyihin asiakirjoihin tai, jos lainsäädäntö niin edellyttää, hallintoviranomaisen kokoamiin asiakirjoihin.

3.   Kumpikin osapuoli varmistaa, että kyseessä olevasta hallinnollisesta toimenpiteestä vastaava viranomainen panee kyseisen ratkaisun täytäntöön ja noudattaa sitä, jollei sen omassa lainsäädännössä säädetystä muutoksenhausta tai toisesta uudelleentarkastelusta muuta johdu.

225 artikla

Sääntelyn laatu ja toimivuus sekä hyvä hallintotapa

1.   Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä sääntelyn laadun ja toimivuuden parantamiseksi muun muassa vaihtamalla tietoja ja parhaita toimintatapoja, jotka koskevat niiden sääntelypolitiikkaa ja sääntelyn vaikutusten arviointeja.

2.   Osapuolet tunnustavat hyvän hallintotavan periaatteiden (33) merkityksen ja sopivat tekevänsä yhteistyötä edistääkseen niitä muun muassa tietojen ja parhaiden toimintatapojen vaihdon avulla.

226 artikla

Erityiset säännöt

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan rajoittamatta tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) muissa luvuissa vahvistettuja avoimuutta koskevia erityisiä sääntöjä.

13   LUKU

Kauppa ja kestävä kehitys

227 artikla

Taustaa ja tavoitteet

1.   Osapuolet muistuttavat mieliin Yhdistyneiden kansakuntien ympäristö- ja kehityskonferenssin Agenda 21 -asiakirjan vuodelta 1992, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistuksen työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista vuodelta 1998, kestävää kehitystä koskevan Johannesburgin täytäntöönpanosuunnitelman vuodelta 2002, Yhdistyneiden kansakuntien talous- ja sosiaalineuvoston kokouksen ministeritason julkilausuman vuodelta 2006, joka koskee tuottavaa täystyöllisyyttä ja ihmisarvoista työtä kaikille, sekä ILO:n julistuksen sosiaalisesti oikeudenmukaisesta globalisaatiosta vuodelta 2008. Osapuolet vahvistavat sitoutumisensa kansainvälisen kaupan kehittämiseen sellaisella tavalla, joka edistää kestävän kehityksen tavoitetta nykyisten ja tulevien sukupolvien hyväksi, sekä sen varmistamiseen, että tämä tavoite sisältyy niiden kauppasuhteiden kaikkiin tasoihin ja näkyy niissä.

2.   Osapuolet vahvistavat sitoumuksensa kestävän kehityksen tavoitteluun, ja tunnustavat, että taloudellinen ja sosiaalinen kehitys sekä ympäristönsuojelu ovat sen toisistaan riippuvaisia ja toisiaan vahvistavia tukipilareita. Ne korostavat, että on hyödyllistä huomioida kauppaan liittyvät työ (34) - ja ympäristökysymykset osana kaupan ja kestävän kehityksen globaalia lähestymistapaa.

228 artikla

Oikeus sääntelyyn ja suojelun tasot

1.   Osapuolet tunnustavat kummankin osapuolen oikeuden määritellä kestävää kehitystä koskevan politiikkansa ja painopisteensä, vahvistaa omat kansalliset ympäristön- ja työsuojelun tasonsa ja antaa tai muuttaa asiaa koskevaa lainsäädäntöään ja politiikkaansa sen mukaisesti tämän sopimuksen 229 ja 230 artiklassa tarkoitettuja kansainvälisesti tunnustettuja normeja ja sopimuksia koskevia sitoumuksiaan noudattaen.

2.   Tässä yhteydessä kumpikin osapuoli pyrkii varmistamaan, että sen lainsäädännöllä ja politiikoilla tarjotaan korkea ympäristön- ja työsuojelun taso ja kannustetaan siihen, sekä pyrkii jatkamaan lainsäädäntönsä ja politiikkojensa sekä niihin perustuvien suojelun tasojen parantamista.

229 artikla

Monenväliset työelämää koskevat normit ja sopimukset

1.   Osapuolet tunnustavat tuottavan täystyöllisyyden ja ihmisarvoisen työn keskeisen merkityksen globalisaatioprosessin hallitsemisessa ja vahvistavat sitoumuksensa edistää kansainvälisen kaupan kehitystä tavalla, joka tukee tuottavaa täystyöllisyyttä ja ihmisarvoisen työn tarjoamista kaikille. Osapuolet sitoutuvat tässä yhteydessä asianmukaiseen vuoropuheluun ja yhteistyöhän molemmille tärkeissä kauppaan liittyvissä työelämän kysymyksissä.

2.   Osapuolet sitoutuvat ILO:n jäsenyydestä johtuvien velvoitteidensa ja Kansainvälisen työkonferenssin 86. kokouksessaan vuonna 1998 työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista hyväksymän ILO:n julistuksen ja sen seurannan velvoitteiden mukaisesti kunnioittamaan, edistämään ja toteuttamaan lainsäädännössään ja käytännössään ja koko alueellaan kansainvälisesti tunnustettuja keskeisiä työelämän perusnormeja, jotka sisältyvät ILO:n keskeisiin yleissopimuksiin, ja erityisesti seuraavia:

a)

järjestäytymisoikeus ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden tosiasiallinen tunnustaminen;

b)

kaikenlaisen pakkotyön poistaminen;

c)

lapsityövoiman käytön tosiasiallinen poistaminen; ja

d)

työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvan syrjinnän poistaminen.

3.   Osapuolet vahvistavat sitoutuneensa panemaan tehokkaasti täytäntöön lainsäädännössään ja menettelytavoissaan keskeiset, tärkeimmät ja muut ILO:n yleissopimukset, jotka Georgia ja jäsenvaltiot ovat ratifioineet.

4.   Osapuolet aikovat myös harkita toisten, ILO:n ajantasaisiksi luokittelemien tärkeiden ja muiden yleissopimusten ratifioimista. Osapuolet vaihtavat säännöllisesti tietoja tilanteestaan ja kehityksestään tässä asiassa.

5.   Osapuolet tunnustavat, että työelämän perusperiaatteiden ja -oikeuksien loukkaamiseen ei voida vedota eikä sitä voida muutenkaan käyttää oikeutettuna kilpailuetuna ja ettei työnormeja pitäisi käyttää kaupassa protektionistisiin tarkoituksiin.

230 artikla

Monenvälinen ympäristöhallinto ja monenväliset ympäristösopimukset

1.   Osapuolet tunnustavat monenvälisen ympäristöhallinnon ja monenvälisten ympäristösopimusten merkityksen kansainvälisen yhteisön vastauksena maailmanlaajuisiin tai alueellisiin ympäristöongelmiin ja korostavat tarvetta kaupan ja ympäristöpolitiikkojen keskinäisen täydentävyyden lujittamiseen. Osapuolet sitoutuvat tässä yhteydessä asianmukaiseen vuoropuheluun ja yhteistyöhön kauppaan liittyviä ympäristökysymyksiä koskevissa neuvotteluissa sekä muissa molemmille tärkeissä kauppaan liittyvissä ympäristökysymyksissä

2.   Osapuolet vahvistavat sitoutuneensa panemaan tehokkaasti täytäntöön lainsäädännössään ja menettelytavoissaan monenväliset ympäristösopimukset, joiden osapuolia ne ovat.

3.   Osapuolet vaihtavat säännöllisesti tietoja tilanteestaan ja edistymisestään monenvälisten ympäristösopimusten tai tällaisten sopimusten muutosten ratifioinnin suhteen.

4.   Osapuolet vahvistavat sitoumuksensa pyrkiä saavuttamaan Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen, jäljempänä ’UNFCCC’, ja sen pöytäkirjan (Kioton pöytäkirja) lopullisen tavoitteen. Ne sitoutuvat tekemään yhteistyötä tulevien kansainvälisten ilmastonmuutostoimien kehittämiseksi UNFCCC:n ja siihen liittyvien sopimusten ja päätösten yhteydessä.

5.   Edellyttäen, että toimenpiteitä ei sovelleta tavalla, joka johtaisi mielivaltaiseen tai perusteettomaan syrjintään osapuolten välillä taikka kaupan peiteltyyn rajoittamiseen, tämän sopimuksen määräysten ei voida tulkita estävän osapuolia hyväksymästä tai ylläpitämästä toimenpiteitä sellaisten monenvälisten ympäristösopimusten soveltamiseksi, joiden osapuolia ne ovat.

231 artikla

Kestävää kehitystä edistävät kauppa ja investoinnit

Osapuolet vahvistavat sitoutumisensa kaupan vaikutuksen tehostamiseen pyrittäessä kestävään taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristöasioiden kehitykseen. Sen vuoksi

a)

osapuolet tunnustavat keskeisten työelämän perusnormien ja ihmisarvoisen työn myönteisen vaikutuksen talouden tehokkuuden, innovaatioiden ja tuottavuuden kannalta ja pyrkivät lisäämään sekä kauppapolitiikkojensa että työllisyyttä ja työelämää koskevien politiikkojensa johdonmukaisuutta;

b)

osapuolet pyrkivät helpottamaan ja edistämään kauppaa ja investointeja ympäristöhyödykkeiden ja -palveluiden alalla muun muassa käsittelemällä niihin liittyviä muita kuin tulliesteitä;

c)

osapuolet pyrkivät helpottamaan kaupan ja investointien esteiden poistamista sellaisten tavaroiden ja palvelujen osalta, joilla on erityistä merkitystä ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta, esimerkiksi kestävät ja uusiutuvat energialähteet sekä energiatehokkaat tuotteet ja palvelut. Tähän saattaa sisältyä soveltuvien teknologioiden käyttöönotto sekä ympäristön ja talouden tarpeita vastaavien ja kaupan teknisiä esteitä vähentävien normien edistäminen;

d)

osapuolet sopivat edistävänsä sellaisten tavaroiden kauppaa, jotka parantavat sosiaalisia oloja ja edistävät ympäristön kannalta kestäviä käytäntöjä, mukaan lukien tavarat, jotka kuuluvat kestävyyden takaavien vapaaehtoisten järjestelmien piiriin, joita ovat esimerkiksi reilu kauppa, eettinen kaupan ja ympäristömerkit;

e)

osapuolet sopivat edistävänsä yritysten sosiaalista vastuuta muun muassa tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihdon avulla. Osapuolet viittaavat tässä yhteydessä asiaa koskeviin, kansainvälisesti tunnustettuihin periaatteisiin ja suuntaviivoihin, etenkin OECD:n toimintaohjeisiin monikansallisille yrityksille.

232 artikla

Biologinen monimuotoisuus

1.   Osapuolet tunnustavat biologisen monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön keskeiseksi tekijäksi kestävän kehityksen saavuttamiseksi ja vahvistavat sitoutumisensa biologisen monimuotoisuuden suojeluun ja kestävään käyttöön biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen ja muiden sellaisten kansainvälisten sopimusten mukaisesti, joiden osapuolia ne ovat.

2.   Tätä varten osapuolet sitoutuvat

a)

edistämään biologisten luonnonvarojen kestävästä käytöstä saatujen, luonnonvaroja hyödyntävien tuotteiden kauppaa ja edistämään biologisen monimuotoisuuden suojelua;

b)

vaihtamaan tietoja toimista, jotka koskevat sellaisten luonnonvaroja hyödyntävien tuotteiden kauppaa, joilla pyritään pysäyttämään biologisen monimuotoisuuden menetys ja vähentämään biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvia paineita, sekä tarvittaessa tekemään yhteistyötä politiikkojensa vaikutuksen maksimoimiseksi ja niiden keskinäisen täydentävyyden varmistamiseksi;

c)

edistämään luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen, jäljempänä ’CITES-sopimus’, mukaista lajien luettelointia, jos kyseisten lajien säilymistä pidetään uhanalaisena; ja

d)

tekemään alueellista ja maailmanlaajuista yhteistyötä luonnon tai maatalouden ekosysteemien biologisen monimuotoisuuden, mukaan lukien uhanalaiset lajit ja niiden elinympäristö, luonnonsuojelualueet ja geneettinen monimuotoisuus, suojelun ja kestävän käytön edistämiseksi, ekosysteemien elvyttämiseksi sekä elävien tai elottomien luonnonvarojen tai ekosysteemien käytöstä johtuvien kielteisten ympäristövaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi.

233 artikla

Kestävä metsätalous ja metsätuotteiden kauppa

1.   Osapuolet tunnustavat metsien suojelun ja kestävän metsätalouden tärkeyden sekä metsien vaikutuksen osapuolten taloudellisiin, sosiaalisiin ja ympäristöä koskeviin tavoitteisiin.

2.   Tätä varten osapuolet sitoutuvat

a)

edistämään sellaisten metsätuotteiden kauppaa, jotka on saatu kestävästi hoidetuista metsistä noudattaen sen maan lainsäädäntöä – johon voi sisältyä myös asiaa koskevia kahdenvälisiä tai alueellisia sopimuksia – jonka metsissä korjuu tapahtuu;

b)

vaihtamaan tietoja toimenpiteistä, joilla edistetään kestävästi hoidetuista metsistä saatavien puun ja puutuotteiden kulutusta, ja tarvittaessa tekemään yhteistyötä tällaisten toimenpiteiden kehittämiseksi;

c)

toteuttamaan toimenpiteitä, joilla edistetään metsäpinta-alan säilyttämistä ja torjutaan laittomia hakkuita ja niihin liittyvää, mahdollisesti myös kolmansien maiden kanssa käytävää, kauppaa;

d)

vaihtamaan tietoja metsähallintoa parantavista toimista ja tekemään tarvittaessa yhteistyötä politiikkojensa, joilla pyritään sulkemaan laittomasti korjattu puu ja laittomat puutuotteet kauppavirtojen ulkopuolelle, vaikutuksen maksimoimiseksi ja keskinäisen täydentävyyden varmistamiseksi;

e)

edistämään CITES-sopimuksen mukaista puulajien luettelointia, jos kyseisten lajien säilymistä pidetään uhanalaisena; ja

f)

tekemään alueellista ja maailmanlaajuista yhteistyötä metsäpinta-alan säilyttämisen ja kaikenlaisten metsien kestävän hoidon edistämiseksi.

234 artikla

Kalatuotteiden kauppa

Ottaen huomioon kalavarojen vastuullisen ja kestävän hoidon merkityksen sekä hyvän hallinnon edistämisen kaupassa osapuolet sitoutuvat

a)

edistämään parhaita käytäntöjä kalavarojen hoidossa, jotta voidaan varmistaa kalavarojen säilyttäminen ja hoito kestävällä tavalla ja ekosysteemiin perustuvan lähestymistavan pohjalta;

b)

toteuttamaan tehokkaita toimenpiteitä kalastustoiminnan seuraamiseksi ja valvomiseksi;

c)

noudattamaan meren elollisten luonnonvarojen pitkän aikavälin suojelutoimenpiteitä ja kestävää hyödyntämistä, sellaisina kuin ne on määritelty tärkeimmissä näitä asioita koskevissa YK:n ja FAO:n asiakirjoissa;

d)

edistämään koordinoitua tietojenkeruuta ja tieteellistä yhteistyötä osapuolten välillä, jotta kalavarojen hoitoa varten saataisiin nykyistä parempaa tieteellistä neuvontaa;

e)

tekemään mahdollisimman laajaa yhteistyötä alueellisten kalastusjärjestöjen kanssa ja niiden puitteissa; ja

f)

tekemään yhteistyötä laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen (LIS-kalastus) ja kalastukseen liittyvän toiminnan torjumiseksi kokonaisvaltaisilla, tehokkailla ja avoimilla toimenpiteillä. Osapuolet soveltavat lisäksi toimintapolitiikkoja ja toimenpiteitä LIS-tuotteiden sulkemiseksi kauppavirtojen ja markkinoidensa ulkopuolelle.

235 artikla

Suojelun tasojen säilyttäminen

1.   Osapuolet tunnustavat, että ei ole asianmukaista edistää kauppaa tai investointeja alentamalla kansallisen ympäristö- ja työlainsäädännön mukaista suojaa.

2.   Osapuoli ei jätä soveltamatta ympäristö- tai työlainsäädäntöään tai poikkea siitä tai tarjoudu jättämään sitä soveltamatta tai poikkeamaan siitä edistääkseen kauppaa tai investoijan investoinnin sijoittautumista, hankintaa, laajentumista tai säilyttämistä alueellaan.

3.   Osapuoli ei lyö laimin ympäristö- ja työlainsäädäntönsä tehokasta täytäntöönpanoa toimimalla tai olemalla toimimatta jatkuvasti tai toistuvasti tavalla, jolla pyritään edistämään kauppaa tai investointeja.

236 artikla

Tieteellinen tieto

Valmisteltaessa ja pantaessa täytäntöön ympäristön tai työolojen suojeluun tähtääviä toimenpiteitä, jotka saattavat vaikuttaa kauppaan tai investointeihin, osapuolet ottavat huomioon käytettävissä olevan tieteellisen ja teknisen tiedon sekä mahdolliset asiaa koskevat kansainväliset normit, suuntaviivat tai suositukset. Osapuolet voivat noudattaa tässä myös varovaisuusperiaatetta.

237 artikla

Avoimuus

Kumpikin osapuoli varmistaa lainsäädäntönsä ja tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 12 luvun (Avoimuus) mukaisesti, että kaikki ympäristön ja työolojen suojelemiseen tähtäävät toimenpiteet, jotka saattavat vaikuttaa kauppaan ja investointeihin, kehitetään, otetaan käyttöön ja pannaan täytäntöön avoimella tavalla ja ottaen asianmukaisesti huomioon julkisen kuulemisen sekä muiden kuin valtiollisten toimijoiden asianmukaisen ja oikea-aikaisen kuulemisen ja sille tiedottamisen.

238 artikla

Kestävän kehityksen vaikutusten uudelleenarviointi

Osapuolet sitoutuvat tarkastelemaan uudelleen, valvomaan ja arvioimaan tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) täytäntöönpanon vaikutusta kestävään kehitykseen sekä niiden omien että tällä sopimuksella perustettujen osallistumisprosessien ja instituutioiden välityksellä ja esimerkiksi kauppaan liittyvien kestävää kehitystä koskevien vaikutusten arviointien avulla.

239 artikla

Yhteistyö kaupan ja kestävän kehityksen alalla

Osapuolet tunnustavat yhteistyön merkityksen työ- ja ympäristöalan politiikkojen kauppaan liittyvissä kysymyksissä tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) tavoitteiden saavuttamiseksi. Ne voivat tehdä yhteistyötä muun muassa seuraavilla aloilla:

a)

työhön ja ympäristöön liittyvät kaupan ja kestävän kehityksen näkökohdat kansainvälisillä foorumeilla, etenkin WTO:ssa, ILO:ssa, Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelmassa ja monenvälisissä ympäristösopimuksissa;

b)

menetelmät ja indikaattorit kaupan kestävyyden mittaamiseen vaikutustenarvioinneissa;

c)

työ- ja ympäristölainsäädännön, -normien ja -standardien vaikutus kauppaan sekä kauppaa ja investointeja koskevien sääntöjen vaikutus työ- ja ympäristölainsäädäntöön ja muun muassa työ- ja ympäristölainsäädännön ja -politiikkojen kehittämiseen;

d)

tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) myönteiset ja kielteiset vaikutukset kestävään kehitykseen ja tavat vahvistaa, ehkäistä tai lievittää niitä ottaen myös huomioon joko yhden osapuolen tai molempien osapuolten toteuttamat, kestävyyttä mittaavat vaikutustenarvioinnit;

e)

näkemysten ja parhaiden käytäntöjen vaihtaminen kauppaan liittyvien keskeisten, tärkeimpien ja muiden ajantasaisten ILO:n yleissopimusten ja monenvälisten ympäristösopimusten ratifioinnin ja tosiasiallisen täytäntöönpanon edistämisestä;

f)

yksityisten ja julkisten sertifiointi-, jäljitettävyys- ja pakkausmerkintäjärjestestelmien edistäminen, mukaan lukien ympäristömerkintä;

g)

yritysten sosiaalisen vastuun edistäminen esimerkiksi toimilla, jotka liittyvät tiedottamiseen kansainvälisesti tunnustetuista ohjeista ja periaatteista, niiden täytäntöönpanoon ja levittämiseen;

h)

ihmisarvoista työtä koskevan ILO:n ohjelman kaupan alan näkökohdat, mukaan lukien kaupan ja tuottavan täystyöllisyyden, työmarkkinoiden mukauttamisen, työelämän perusnormien, työllisyystilastojen, henkilövoimavarojen kehittämisen ja elinikäisen oppimisen, sosiaalisen suojelun ja sosiaalisen osallisuuden, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun ja sukupuolten tasa-arvon väliset yhteydet;

i)

monenvälisten ympäristösopimusten kauppaan liittyvät näkökohdat, mukaan lukien tulliyhteistyö;

j)

nykyisen ja tulevan kansainvälisen ilmastonmuutosta koskevan järjestelmän kauppaan liittyvät näkökohdat, mukaan lukien keinot edistää vähähiilisiä teknologioita ja energiatehokkuutta;

k)

kauppaan liittyvät toimenpiteet biologisen monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön edistämiseksi;

l)

kauppaan liittyvät toimenpiteet metsien suojelun ja kestävän hoidon edistämiseksi, jotta voidaan vähentää painetta metsien hävittämiseen muun muassa laittomien hakkuiden muodossa; ja

m)

kauppaan liittyvät toimenpiteet kestävien kalastuskäytäntöjen ja kestävästi hoidettujen kalastustuotteiden kaupan edistämiseksi.

240 artikla

Institutionaalinen rakenne ja valvontamekanismit

1.   Kumpikin osapuoli nimeää hallinnostaan yksikön, joka toimii yhteyspisteenä toiseen osapuoleen nähden tämän luvun täytäntöönpanoa varten.

2.   Perustetaan kaupan ja kestävän kehityksen alakomitea. Se raportoi toiminnastaan tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle. Sen jäseninä on kummankin osapuolen korkean tason virkamiehiä.

3.   Kaupan ja kestävän kehityksen alakomitea kokoontuu vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulopäivästä ja sen jälkeen tarvittaessa valvomaan tämän luvun täytäntöönpanoa, myös 239 artiklassa tarkoitettujen yhteistyötoimien toteuttamista. Alakomitea vahvistaa työjärjestyksensä.

4.   Kumpikin osapuoli nimittää yhden tai useamman uuden tai kutsuu koolle yhden tai useamman olemassa olevan kestävää kehitystä käsittelevän kansallisen neuvoa-antavan ryhmän, jonka tehtävänä on antaa neuvoja tähän lukuun liittyvistä asioista. Tällainen ryhmä voi (tällaiset ryhmät voivat) antaa lausuntoja tai suosituksia tämän luvun täytäntöönpanosta, myös omasta aloitteestaan.

5.   Kansallinen neuvoa-antava ryhmä koostuu (kansalliset neuvoa-antavat ryhmät koostuvat) riippumattomista ja edustavista kansalaisyhteiskunnan järjestöistä, joissa taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöasioihin liittyvät sidosryhmät, mukaan lukien työnantaja- ja työntekijäjärjestöt, valtiosta riippumattomat järjestöt, liike-elämän ryhmittymät ja muut olennaiset sidosryhmät, ovat tasapainoisesti edustettuina.

241 artikla

Yhteinen kansalaisyhteiskunnan keskustelufoorumi

1.   Osapuolet tukevat alueillaan toimivien kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, mukaan lukien kansallisten neuvoa-antavien ryhmiensä jäsenet, sekä suuren yleisön yhteisiä foorumeita vuoropuhelun järjestämisessä kestävää kehitystä koskevista tämän sopimuksen näkökohdista. Osapuolet edistävät asiaan liittyvien etujen, esimerkiksi riippumattomien työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen ja liike-elämän ryhmittymien etujen ja ympäristöetujen, tasapuolista edustusta.

2.   Yhteinen kansalaisyhteiskunnan keskustelufoorumi kokoontuu kerran vuodessa, jolleivät osapuolet muuta sovi. Osapuolet sopivat yhteisen kansalaisyhteiskunnan keskustelufoorumin toiminnasta viimeistään vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta.

3.   Osapuolet antavat yhteiselle kansalaisyhteiskunnan keskustelufoorumille selvityksen tämän luvun täytäntöönpanotilanteesta. Yhteisen kansalaisyhteiskunnan keskustelufoorumin näkemykset ja lausunnot toimitetaan tämän sopimuksen osapuolille ja yleisön saataville.

242 artikla

Hallitustason neuvottelut

1.   Tätä lukua koskevissa kysymyksissä osapuolet voivat turvautua vain tässä artiklassa ja tämän sopimuksen 243 artiklassa määrättyihin menettelyihin.

2.   Osapuoli voi pyytää neuvotteluja toisen osapuolen kanssa mistä tahansa tämän luvun soveltamisalaan kuuluvasta kysymyksestä toimittamalla kirjallisen pyynnön toisen osapuolen yhteyspisteeseen. Pyynnössä esitellään asia selkeästi, tuodaan esiin kyseessä oleva ongelma ja esitetään lyhyesti tätä lukua koskevat vaatimukset. Neuvottelut aloitetaan viipymättä sen jälkeen kun osapuoli on toimittanut neuvottelupyynnön.

3.   Osapuolet pyrkivät kaikin tavoin pääsemään asiassa molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun. Osapuolet ottavat huomioon ILO:n tai asianomaisten monenvälisten ympäristöjärjestöjen tai -elinten toimet, jotta voidaan edistää yhteistyötä ja johdonmukaisuutta osapuolten ja kyseisten organisaatioiden välillä. Osapuolet voivat tarvittaessa pyytää näiltä järjestöiltä tai elimiltä tai miltä tahansa asianmukaiseksi katsomaltaan henkilöltä tai elimeltä neuvoa voidakseen tarkastella asiaa perusteellisesti.

4.   Jos osapuoli katsoo, että asiasta on keskusteltava edelleen, osapuoli voi pyytää, että kaupan ja kestävän kehityksen alakomitea kokoontuu tarkastelemaan asiaa, toimittamalla kirjallisen pyynnön toisen osapuolen yhteyspisteelle. Alakomitean on kokoonnuttava viipymättä, ja sen on pyrittävä löytämään asiaan ratkaisu.

5.   Alakomitea voi tarvittaessa pyytää neuvoa toisen tai molempien osapuolten kansalliselta neuvoa-antavalta ryhmältä (kansallisilta neuvoa-antavilta ryhmiltä) tai muuta asiantuntija-apua.

6.   Neuvottelevien osapuolten asiassa saavuttama ratkaisu asetetaan julkisesti saataville.

243 artikla

Asiantuntijapaneeli

1.   Kumpikin osapuoli voi 90 päivän kuluttua tämän sopimuksen 242 artiklan 2 kohdan mukaisen neuvottelupyynnön toimittamisen jälkeen pyytää, että asiantuntijapaneeli kutsutaan koolle tarkastelemaan asiaa, jota ei ole saatu ratkaistua tyydyttävästi hallitustason neuvotteluissa.

2.   Tämän sopimuksen 3 jakson (Riitojenratkaisumenettelyt) 1 alajakson (Välimiesmenettely) ja 3 alajakson (Yhteiset määräykset) sekä IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 14 luvun (Riitojen ratkaiseminen) 270 artiklan määräyksiä, tämän sopimuksen liitteessä XX vahvistettua työjärjestystä ja tämän sopimuksen liitteessä XXI vahvistettuja menettelysääntöjä välimiehille ja sovittelijoille, jäljempänä ’menettelysäännöt’, sovelletaan, ellei tässä artiklassa toisin määrätä.

3.   Kaupan ja kestävän kehityksen alakomitea laatii ensimmäisessä kokouksessaan tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen luettelon vähintään 15 henkilöstä, jotka ovat halukkaita ja sopivia toimimaan asiantuntijoina paneelin menettelyissä. Kumpikin osapuoli ehdottaa asiantuntijaksi vähintään viittä henkilöä. Osapuolet valitsevat myös viisi henkilöä, jotka eivät ole kummankaan osapuolen kansalaisia ja jotka voivat toimia asiantuntijapaneelin puheenjohtajana. Kaupan ja kestävän kehityksen alakomitea huolehtii luettelon pitämisestä jatkuvasti tällaisena.

4.   Tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettu luettelo koostuu henkilöistä, joilla on erityistä osaamista tai asiantuntemusta tämän luvun soveltamisalaan kuuluvissa oikeus-, työ- tai ympäristöasioissa tai kansainvälisistä sopimuksista aiheutuvien riitojen ratkaisemisessa. Heidän on oltava riippumattomia ja toimittava yksilöinä, he eivät saa ottaa käsiteltävänä olevaan asiaan liittyviä ohjeita miltään organisaatiolta tai miltään viranomaisilta eikä heillä saa olla sidoksia kummankaan osapuolen viranomaisiin, ja heidän on noudatettava tämän sopimuksen liitteen XXI määräyksiä.

5.   Asiantuntijapaneeli muodostuu tämän sopimuksen 249 artiklan ja tämän sopimuksen liitteessä XX vahvistetun työjärjestyksen 8 artiklan mukaisesti tämän luvun soveltamisalaan kuuluvien asioiden osalta asiantuntijoista, jotka sisältyvät tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun luetteloon.

6.   Asiantuntijapaneeli voi pyytää kummalta tahansa osapuolelta, kansalliselta neuvoa-antavalta ryhmältä (kansallisilta neuvoa-antavilta ryhmiltä) tai muista asianmukaisiksi katsomistaan lähteistä tietoja ja neuvoja. Tämän sopimuksen 229 ja 230 artiklassa tarkoitettuihin monenvälisiin sopimuksiin liittyvissä asioissa asiantuntijapaneelin on pyydettävä tietoja ja neuvoa ILO:n tai monenvälisten ympäristösopimusten elimiltä.

7.   Asiantuntijapaneeli antaa asiaa koskevien, tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 14 luvussa (Riitojen ratkaiseminen) vahvistettujen menettelyjen mukaisesti osapuolille kertomuksensa, jossa esitetään selvitetyt tosiseikat, asiaa koskevien määräysten sovellettavuus sekä selvitettyjen seikkojen ja sen esittämien suositusten perustelut. Osapuolet asettavat kertomuksen julkisesti saataville 15 päivän kuluessa sen antamisesta.

8.   Osapuolet keskustelevat toteutettavista asianmukaisista toimenpiteistä ottaen huomioon asiantuntijapaneelin kertomuksen ja suositukset. Kyseinen osapuoli ilmoittaa neuvoa-antaville ryhmilleen ja toiselle osapuolelle päätöksistään, jotka koskevat toteutettavia toimia tai toimenpiteitä kolmen kuukauden kuluessa kertomuksen julkaisemisesta. Kaupan ja kestävän kehityksen alakomitea seuraa asiantuntijapaneelin kertomuksen ja suositusten jatkotoimia. Neuvoa-antavat elimet ja yhteinen kansalaisyhteiskunnan keskustelufoorumi voivat esittää asiasta huomautuksia kaupan ja kestävän kehityksen alakomitealle.

14   LUKU

Riitojen ratkaiseminen

1   jakso

Tavoite ja soveltamisala

244 artikla

Tavoite

Tämän luvun tavoitteena on perustaa tuloksellinen ja tehokas mekanismi tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) tulkintaa ja soveltamista koskevien osapuolten välisten riitojen välttämiseksi ja ratkaisemiseksi, jotta niissä voitaisiin mahdollisuuksien mukaan saavuttaa yhteisesti sovittu ratkaisu.

245 artikla

Soveltamisala

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan kaikkiin tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) määräysten tulkintaan ja soveltamiseen liittyviin riitoihin, jollei toisin määrätä.

2   jakso

Neuvottelut ja sovittelu

246 artikla

Neuvottelut

1.   Osapuolet pyrkivät ratkaisemaan kaikki tämän sopimuksen 245 artiklassa tarkoitetut riidat käymällä neuvotteluja vilpittömässä mielessä ja tavoitteena saavuttaa yhteisesti sovittu ratkaisu.

2.   Osapuoli pyytää neuvotteluja esittämällä toiselle osapuolelle kirjallisen pyynnön, josta toimitetaan jäljennös tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle ja jossa esitetään pyynnön syyt muun muassa yksilöimällä kyseinen toimenpide ja tämän sopimuksen 245 artiklassa tarkoitetut määräykset, joiden se katsoo soveltuvan tapaukseen.

3.   Neuvottelut on järjestettävä 30 päivän kuluessa pyynnön vastaanottamispäivästä, ja ne on järjestettävä, jolleivät osapuolet muuta sovi, pyynnön kohteena olevan osapuolen alueella. Neuvottelut on katsottava loppuunsuoritetuiksi 30 päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta, ellei kumpikin osapuoli hyväksy neuvottelujen jatkamista. Neuvottelut, erityisesti kaikki osapuolten neuvottelujen aikana paljastamat tiedot ja esittämät kannat, ovat luottamuksellisia eivätkä vaikuta kummankaan osapuolen oikeuteen ryhtyä muihin toimenpiteisiin.

4.   Neuvottelut kiireellisistä asioista, mukaan lukien pilaantuvia tavaroita tai kausiluontoisia tavaroita tai palveluita koskevat asiat, on järjestettävä 15 päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin pyynnön kohteena oleva osapuoli on vastaanottanut pyynnön, ja ne katsotaan loppuunsuoritetuiksi kyseisten 15 päivän kuluessa, ellei kumpikin osapuoli hyväksy neuvottelujen jatkamista.

5.   Jos pyynnön kohteena oleva osapuoli ei ole vastannut neuvottelupyyntöön kymmenen päivän kuluessa sen vastaanottamisesta tai jos neuvotteluja ei ole järjestetty tämän artiklan 3 tai 4 kohdassa tarkoitetussa määräajassa tai jos osapuolet sopivat olevansa neuvottelematta tai jos neuvottelut on saatettu päätökseen saavuttamatta yhteisesti sovittua ratkaisua, neuvotteluja pyytänyt osapuoli voi soveltaa tämän sopimuksen 248 artiklaa.

6.   Neuvottelujen aikana kumpikin osapuoli esittää riittävät tosiasioita koskevat tiedot, joiden avulla on mahdollista arvioida kattavasti tapaa, jolla kyseessä oleva toimenpide saattaa vaikuttaa tämän sopimuksen toimintaan ja soveltamiseen.

7.   Jos neuvottelut koskevat energiatuotteiden kuljetusta verkkojen kautta ja toinen osapuoli pitää riidan ratkaisemista kiireellisenä osapuolten välisen maakaasun, öljyn tai sähkön kuljetuksen täydellisen tai osittaisen keskeytymisen vuoksi, neuvottelut on järjestettävä kolmen päivän kuluessa pyynnön esittämisestä ja ne katsotaan loppuunsuoritetuiksi kolmen päivän kuluessa pyynnön esittämisestä, ellei kumpikin osapuoli hyväksy neuvottelujen jatkamista.

247 artikla

Sovittelu

Tämän sopimuksen liitteen XIX mukaisesti osapuoli voi pyytää toista osapuolta osallistumaan sovittelumenettelyyn minkä tahansa toimenpiteen osalta, joka vaikuttaa haitallisesti sen kauppaetuihin.

3   jakso

Riitojenratkaisumenettelyt

1   Alajakso

Välimiesmenettely

248 artikla

Välimiesmenettelyn aloittaminen

1.   Jos osapuolet eivät ole onnistuneet ratkaisemaan riitaa tämän sopimuksen 246 artiklassa määrättyjen neuvottelujen avulla, neuvotteluja pyytänyt osapuoli voi pyytää välimiespaneelin perustamista tämän artiklan mukaisesti.

2.   Välimiespaneelin perustamista koskeva pyyntö on esitettävä kirjallisesti toiselle osapuolelle ja tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle. Valituksen tehneen osapuolen on pyynnössään yksilöitävä kyseinen toimenpide ja selitettävä, millä tavoin toimenpide rikkoo tämän sopimuksen 245 artiklassa tarkoitettuja määräyksiä, siten, että pyyntöön sisältyy riittävän selkeät oikeudelliset perusteet valitukselle.

249 artikla

Välimiespaneelin perustaminen

1.   Välimiespaneeli koostuu kolmesta välimiehestä.

2.   Välimiespaneelin perustamista koskevan pyynnön vastaanotettuaan osapuolet neuvottelevat viipymättä ja pyrkivät sopimaan välimiespaneelin kokoonpanosta. Sen estämättä, mitä tämän artiklan 3 ja 4 kohdassa määrätään, osapuolet voivat milloin tahansa ennen välimiespaneelin perustamista päättää välimiespaneelin kokoonpanosta yhteisen sopimuksen mukaisesti.

3.   Kumpi tahansa osapuoli voi pyytää tässä kohdassa vahvistetun, paneelin kokoonpanoa koskevan menettelyn soveltamista viiden päivän kuluttua paneelin perustamista koskevasta pyynnöstä, jos välimiespaneelin kokoonpanosta ei ole saavutettu yksimielisyyttä. Kumpikin osapuoli nimittää välimiehen tämän sopimuksen 268 artiklan mukaisesti laaditusta luettelosta kymmenen päivän kuluessa pyynnöstä, joka koskee tässä kohdassa tarkoitetun menettelyn soveltamista. Jos jompikumpi osapuolista jättää nimittämättä välimiehen, tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevan assosiaatiokomitean puheenjohtaja tai puheenjohtajat tai heidän valtuuttamansa henkilöt valitsevat toisen osapuolen pyynnöstä välimiehen arpomalla tämän sopimuksen 268 artiklan mukaisesti laadittuun luetteloon sisältyvästä kyseisen osapuolen luettelosta. Elleivät osapuolet ole päässeet yksimielisyyteen välimiespaneelin puheenjohtajasta, kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevan assosiaatiokomitean puheenjohtaja tai puheenjohtajat tai heidän valtuuttamansa henkilöt valitsevat välimiespaneelin puheenjohtajan kumman tahansa osapuolen pyynnöstä arpomalla tämän sopimuksen 268 artiklan mukaisesti laadittuun luetteloon sisältyvästä puheenjohtajien luettelosta.

4.   Jos yksi tai useampi välimies valitaan arpomalla, arvonta suoritetaan viiden päivän kuluessa 3 kohdassa tarkoitetusta, arpomalla suoritettavaa valintaa koskevasta pyynnöstä.

5.   Välimiespaneelin perustamispäivä on päivä, jona viimeinen kolmesta valitusta välimiehestä hyväksyy nimityksensä tämän sopimuksen liitteessä XX vahvistetun työjärjestyksen mukaisesti.

6.   Jos tämän sopimuksen 268 artiklassa määrättyjä luetteloja ei ole laadittu tai ne eivät sisällä tarpeeksi nimiä sillä hetkellä, kun 3 kohdan mukainen pyyntö esitetään, välimiehet valitaan arpomalla. Arvonta suoritetaan niistä henkilöistä, joita kummatkin osapuolet ovat virallisesti ehdottaneet, tai jos yksi osapuoli ei ole tehnyt tällaista ehdotusta, arvonta suoritetaan toisen osapuolen ehdottamista henkilöistä.

7.   Elleivät osapuolet sovi toisin, tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 11 lukua (Energian kauppapoliittiset näkökohdat) koskevaan riitaan, jonka ratkaisemista osapuoli pitää kiireellisenä osapuolten välisen maakaasun, öljyn tai sähkön kuljetuksen täydellisen tai osittaisen keskeytymisen tai sen uhan vuoksi, sovelletaan tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettua arpomalla suoritettavaa valintamenettelyä soveltamatta tämän artiklan 2 kohdan ensimmäistä virkettä tai muita tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja vaiheita, ja tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitettu määräaika on kaksi päivää.

250 artikla

Alustava päätös asian kiireellisyydestä

Jos osapuoli sitä pyytää, välimiespaneeli antaa kymmenen päivän kuluessa perustamispäivästään alustavan päätöksen siitä, katsooko se asian kiireelliseksi.

251 artikla

Välimiespaneelin raportti

1.   Välimiespaneelin on annettava osapuolille viimeistään 90 päivän kuluttua välimiespaneelin perustamispäivästä väliraportti, jossa esitetään selvitetyt tosiseikat, asiaa koskevien määräysten sovellettavuus sekä sen mahdollisesti tekemien päätelmien ja antamien suositusten perustelut. Jos paneeli katsoo, että määräaikaa ei pystytä noudattamaan, paneelin puheenjohtajan on ilmoitettava asiasta kirjallisesti osapuolille sekä tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle ja mainittava syyt viivästykseen sekä päivä, jona paneeli aikoo antaa väliraporttinsa. Väliraportti olisi joka tapauksessa annettava viimeistään 120 päivän kuluttua välimiespaneelin perustamispäivästä. Väliraporttia ei julkaista.

2.   Osapuoli voi 14 päivän kuluessa väliraportin antamisesta toimittaa välimiespaneelille kirjallisen pyynnön tarkistaa tiettyjä väliraportin kohtia.

3.   Kiireellisissä tapauksissa, myös silloin kun on kyse pilaantuvista tavaroista tai kausiluontoisista tavaroista tai palveluista, välimiespaneeli pyrkii kaikin keinoin antamaan väliraporttinsa 45 päivän kuluessa ja joka tapauksessa viimeistään 60 päivän kuluessa välimiespaneelin perustamispäivästä. Osapuoli voi seitsemän päivän kuluessa väliraportin antamisesta toimittaa välimiespaneelille kirjallisen pyynnön tarkistaa tiettyjä väliraportin kohtia.

4.   Tarkasteltuaan väliraporttia koskevia osapuolten kirjallisia huomautuksia välimiespaneeli voi muuttaa raporttiaan ja tehdä tarpeelliseksi katsomiaan lisätutkimuksia. Välimiespaneelin lopullisen ratkaisun päätelmien on sisällettävä riittävät perustelut alustavassa tutkintavaiheessa esitetyille väitteille, ja lisäksi päätelmissä on vastattava selkeästi kummankin osapuolen esittämiin kysymyksiin ja havaintoihin.

5.   Tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 11 lukua (Energian kauppapoliittiset näkökohdat) koskevan riidan osalta, jonka ratkaisemista osapuoli pitää kiireellisenä osapuolten välisen maakaasun, öljyn tai sähkön kuljetuksen täydellisen tai osittaisen keskeytymisen tai sen uhan vuoksi, väliraportti annetaan 20 päivän kuluttua välimiespaneelin perustamispäivästä ja mahdolliset tämän artiklan 2 kohdan mukaiset pyynnöt esitetään viiden päivän kuluessa kirjallisen raportin antamisesta. Välimiespaneeli voi myös päättää olla antamatta väliraporttia.

252 artikla

Kiireellisten energiaa koskevien riitojen sovittelu

1.   Tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 11 lukua (Energian kauppapoliittiset näkökohdat) koskevassa riidassa, jonka ratkaisemista osapuoli pitää kiireellisenä osapuolten välisen maakaasun, öljyn tai sähkön kuljetuksen täydellisen tai osittaisen keskeytymisen tai sen uhan vuoksi, kumpi tahansa osapuoli voi pyytää välimiespaneelin puheenjohtajaa toimimaan minkä tahansa riitaan liittyvän asian sovittelijana esittämällä paneelille tätä koskevan pyynnön.

2.   Sovittelija pyrkii saavuttamaan sovun riidan ratkaisemiseksi tai sovun menettelystä, jolla riita voitaisiin ratkaista. Jos sovittelija ei onnistu saavuttamaan sopua 15 päivän kuluessa nimittämisestään, hän suosittelee riitaan ratkaisua tai menettelyä, jolla riita voitaisiin ratkaista, ja päättää ehdoista, joita noudatetaan sovittelijan määräämästä päivämäärästä alkaen riidan ratkaisuun saakka.

3.   Osapuolet ja niiden valvontaan tai lainkäyttövaltaan kuuluvat yksiköt noudattavat 2 kohdan mukaisesti annettuja suosituksia ehdoista kolmen kuukauden ajan sovittelijan päätöksestä tai riidan ratkaisuun saakka, sen mukaan, kumpi näistä päivämääristä on aikaisempi.

4.   Sovittelija noudattaa tämän sopimuksen liitteessä XXI vahvistettuja käytännesääntöjä.

253 artikla

Välimiespaneelin ratkaisun tiedoksiantaminen

1.   Välimiespaneeli antaa lopullisen ratkaisunsa osapuolille ja tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle 120 päivän kuluessa välimiespaneelin perustamisesta. Jos paneeli katsoo, että määräaikaa ei pystytä noudattamaan, paneelin puheenjohtajan on ilmoitettava asiasta kirjallisesti osapuolille sekä kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle ja mainittava syyt viivästykseen sekä päivä, jona paneeli aikoo antaa ratkaisunsa. Ratkaisu olisi joka tapauksessa annettava viimeistään 150 päivän kuluttua välimiespaneelin perustamispäivästä.

2.   Kiireellisissä tapauksissa, myös silloin kun on kyse pilaantuvista tavaroista tai kausiluontoisista tavaroista tai palveluista, välimiespaneeli pyrkii kaikin keinoin antamaan ratkaisunsa 60 päivän kuluessa paneelin perustamispäivästä. Ratkaisu olisi joka tapauksessa annettava viimeistään 75 päivän kuluttua välimiespaneelin perustamispäivästä.

3.   Tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 11 lukua (Energian kauppapoliittiset näkökohdat) koskevassa riidassa, jonka ratkaisemista osapuoli pitää kiireellisenä osapuolten välisen maakaasun, öljyn tai sähkön kuljetuksen täydellisen tai osittaisen keskeytymisen tai sen uhan vuoksi, välimiespaneeli antaa ratkaisunsa 40 päivän kuluessa välimiespaneelin perustamispäivästä.

2   Alajakso

Ratkaisujen noudattaminen

254 artikla

Välimiespaneelin ratkaisujen noudattaminen

Valituksen kohteena olevan osapuolen on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet noudattaakseen välimiespaneelin ratkaisua nopeasti ja vilpittömässä mielessä.

255 artikla

Kohtuullinen määräaika ratkaisujen noudattamiseen

1.   Jos ratkaisua ei ole mahdollista noudattaa välittömästi, osapuolet pyrkivät sopimaan määräajasta ratkaisun noudattamiselle. Tällöin valituksen kohteena oleva osapuoli ilmoittaa viimeistään 30 päivän kuluttua välimiespaneelin ratkaisun vastaanottamisen jälkeen valituksen tehneelle osapuolelle ja tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle ajanjaksosta, jonka se tarvitsee ratkaisun noudattamiseen, jäljempänä ’kohtuullinen määräaika’.

2.   Jos osapuolten välillä on erimielisyyttä välimiespaneelin ratkaisun noudattamisen edellyttämästä kohtuullisesta määräajasta, valituksen tehneen osapuolen on 20 päivän kuluessa valituksen kohteena olevan osapuolen tekemän 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamispäivästä pyydettävä kirjallisesti alkuperäistä välimiespaneelia määrittämään kohtuullisen määräajan pituus. Tällaisesta pyynnöstä on ilmoitettava samanaikaisesti toiselle osapuolelle ja kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle. Alkuperäinen välimiespaneeli antaa ratkaisunsa osapuolille ja kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle 20 päivän kuluessa pyynnön esittämisestä.

3.   Valituksen kohteena oleva osapuoli ilmoittaa valituksen tehneelle osapuolelle kirjallisesti edistymisestään välimiespaneelin ratkaisun noudattamisessa viimeistään kuukautta ennen kohtuullisen määräajan umpeutumista.

4.   Kohtuullista määräaikaa voidaan jatkaa osapuolten yhteisellä sopimuksella.

256 artikla

Välimiespaneelin ratkaisun noudattamiseksi toteutettujen toimenpiteiden tarkastelu

1.   Valituksen kohteena olevan osapuolen on ilmoitettava valituksen tehneelle osapuolelle sekä tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle ennen kohtuullisen määräajan päättymistä toimenpiteistä, jotka se on toteuttanut välimiespaneelin ratkaisun noudattamiseksi.

2.   Jos osapuolet ovat erimielisiä 1 kohdassa tarkoitettujen, tämän sopimuksen 245 artiklan määräysten noudattamiseksi toteutettujen toimenpiteiden olemassaolosta tai johdonmukaisuudesta, valituksen tehnyt osapuoli voi pyytää kirjallisesti alkuperäistä välimiespaneelia ratkaisemaan asian. Pyynnössä on yksilöitävä kyseinen toimenpide ja selitettävä, millä tavoin toimenpide rikkoo tämän sopimuksen 245 artiklassa tarkoitettuja määräyksiä, siten, että pyyntöön sisältyy riittävän selkeät oikeudelliset perusteet valitukselle. Alkuperäinen välimiespaneeli antaa ratkaisunsa osapuolille ja kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle 45 päivän kuluessa pyynnön esittämisestä.

257 artikla

Ratkaisun noudattamatta jättämisestä seuraavat väliaikaiset korjaavat toimenpiteet

1.   Jos valituksen kohteena oleva osapuoli ei ilmoita välimiespaneelin ratkaisun noudattamiseksi toteuttamistaan toimenpiteistä ennen kohtuullisen määräajan päättymistä tai jos välimiespaneeli toteaa ratkaisussaan, että mitään toimenpiteitä ratkaisun noudattamiseksi ei ole tehty tai tämän sopimuksen 256 artiklan 1 kohdan mukaisesti ilmoitettu toimenpide ei ole tämän sopimuksen 245 artiklassa tarkoitetuista määräyksistä johtuvien osapuolen velvoitteiden mukainen, valituksen kohteena olevan osapuolen on valituksen tehneen osapuolen tätä vaatiessa ja tätä osapuolta kuullen tarjottava väliaikaista korvausta.

2.   Jos valituksen tehnyt osapuoli päättää olla vaatimatta tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua väliaikaista korvausta tai jos vaatimus on esitetty mutta korvauksesta ei ole saavutettu yksimielisyyttä 30 päivän kuluessa kohtuullisen määräajan päättymisestä tai siitä, kun välimiespaneeli on antanut tämän sopimuksen 256 artiklan mukaisen ratkaisun, jossa todetaan, että mitään toimenpiteitä ratkaisun noudattamiseksi ei ole tehty tai ratkaisun noudattamiseksi toteutettu toimenpide ei ole johdonmukainen tämän sopimuksen 245 artiklassa tarkoitettujen määräysten kanssa, valituksen tehneellä osapuolella on oikeus keskeyttää mistä tahansa tämän sopimuksen 245 artiklassa tarkoitetusta määräyksestä johtuvien velvoitteiden täyttäminen rikkomisesta johtuvien mitätöivien tai heikentävien vaikutusten tasoa vastaavasti sen jälkeen, kun se on ilmoittanut tästä toiselle osapuolella ja tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle. Ilmoituksessa on tarkennettava, millä tasolla velvoitteiden täyttäminen keskeytetään. Valituksen tehnyt osapuoli voi aloittaa keskeytyksen milloin tahansa 10 päivän määräajan umpeuduttua päivästä, jona valituksen kohteena oleva osapuoli on vastaanottanut ilmoituksen, ellei valituksen kohteena oleva osapuoli ole pyytänyt välimiesmenettelyä tämän artiklan 4 kohdan mukaisesti.

3.   Kun valituksen tehnyt osapuoli keskeyttää velvoitteiden täyttämisen, se voi valintansa mukaan nostaa tullejaan muihin WTO:n jäseniin sovellettavalle tasolle suhteessa kaupan määrään, joka määritellään siten, että kaupan määrä kerrottuna tullin korotuksella on yhtä kuin rikkomisesta johtuvan mitätöinnin tai heikentämisen arvo.

4.   Jos valituksen kohteena oleva osapuoli katsoo, että keskeytyksen taso ei vastaa rikkomisesta johtuvia mitätöiviä tai heikentäviä vaikutuksia, se voi pyytää kirjallisesti alkuperäistä välimiespaneelia ratkaisemaan asian. Kyseinen pyyntö on annettava tiedoksi valituksen tehneelle osapuolelle ja kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle ennen 2 kohdassa tarkoitetun 10 päivän määräajan umpeutumista. Alkuperäisen välimiespaneelin on annettava velvoitteiden täyttämisen keskeyttämisen tasoa koskeva ratkaisunsa osapuolille ja kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle 30 päivän kuluessa pyynnön esittämisestä. Velvoitteiden täyttämistä ei saa keskeyttää ennen kuin alkuperäinen välimiespaneeli on antanut ratkaisunsa, ja keskeytys on toteutettava välimiespaneelin ratkaisua noudattaen.

5.   Tässä artiklassa tarkoitettu velvoitteiden täyttämisen keskeyttäminen ja korvaus ovat väliaikaisia, eikä niitä sovelleta sen jälkeen, kun

a)

osapuolet ovat saavuttaneet tämän sopimuksen 262 artiklan mukaisen yhteisesti sovitun ratkaisun; tai

b)

osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että tämän sopimuksen 256 artiklan 1 kohdan mukaisesti ilmoitettu toimenpide saa valituksen kohteena olevan osapuolen noudattamaan tämän sopimuksen 245 artiklassa tarkoitettuja määräyksiä; tai

c)

toimenpide, jonka on todettu rikkovan 245 artiklassa tarkoitettuja määräyksiä, on peruutettu tai muutettu kyseisten määräysten mukaiseksi, kuten tämän sopimuksen 256 artiklan 2 kohdassa määrätään.

258 artikla

Kiireellisten energiaa koskevien riitojen korjaavat toimenpiteet

1.   Tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 11 lukua (Energian kauppapoliittiset näkökohdat) koskevaan riitaan, jonka ratkaisemista osapuoli pitää kiireellisenä osapuolten välisen maakaasun, öljyn tai sähkön kuljetuksen täydellisen tai osittaisen keskeytymisen tai sen uhan vuoksi, sovelletaan tässä artiklassa tarkoitettuja korjaavia toimenpiteitä koskevia määräyksiä.

2.   Tämän sopimuksen 255, 256 ja 257 artiklasta poiketen valituksen tehnyt osapuoli voi keskeyttää tämän sopimuksen IV osastosta (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) johtuvien velvoitteiden täyttämisen sen osapuolen, joka ei ole noudattanut välimiespaneelin ratkaisua 15 päivän kuluessa sen antamisesta, aiheuttamien mitätöivien tai heikentävien vaikutusten tasoa vastaavassa määrin. Keskeyttäminen voidaan aloittaa välittömästi. Keskeytystä voidaan jatkaa niin kauan kuin valituksen kohteena oleva osapuoli ei noudata välimiespaneelin ratkaisua.

3.   Jos valituksen kohteena oleva osapuoli kiistää noudattamatta jättämisen tai noudattamatta jättämisestä johtuvan keskeyttämisen tason, se voi aloittaa tämän sopimuksen 257 artiklan 4 kohdan tai 259 artiklan mukaiset menettelyt, joita käsitellään mahdollisimman nopeasti. Valituksen tehneen osapuolen on lopetettava keskeytys tai mukautettava sitä vasta sitten, kun paneeli on antanut asiassa ratkaisunsa, ja se voi pitää keskeytyksen voimassa kunnes menettelyt on saatu päätökseen.

259 artikla

Ratkaisun noudattamatta jättämisestä seuraavien väliaikaisten korjaavien toimenpiteiden hyväksymisen jälkeen ratkaisun noudattamiseksi toteutettujen toimenpiteiden tarkastelu

1.   Valituksen kohteena olevan osapuolen on ilmoitettava valituksen tehneelle osapuolelle sekä tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle toimenpiteestä, jonka se on toteuttanut sen jälkeen, kun joko myönnytyksen soveltaminen on keskeytetty tai väliaikaista korvausta on alettu soveltaa. Valituksen tehnyt osapuoli lopettaa myönnytysten soveltamisen keskeytyksen 30 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta, lukuun ottamatta tämän artiklan 2 kohdan mukaisia tapauksia. Jos on sovellettu korvausta, valituksen kohteena oleva osapuoli voi lopettaa korvauksen soveltamisen 30 päivän kuluttua ilmoituksestaan, jonka mukaan se on noudattanut välimiespaneelin ratkaisua, lukuun ottamatta tämän artiklan 2 kohdan mukaisia tapauksia.

2.   Jos osapuolet eivät pääse sopimukseen siitä, saako ilmoitettu toimenpide valituksen kohteena olevan osapuolen noudattamaan tämän sopimuksen 245 artiklassa tarkoitettuja määräyksiä 30 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta, valituksen tehnyt osapuoli voi pyytää kirjallisesti alkuperäistä välimiespaneelia ratkaisemaan asian. Tällaisesta pyynnöstä on ilmoitettava samanaikaisesti toiselle osapuolelle ja kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle. Välimiespaneelin ratkaisu annetaan osapuolille ja kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle 45 päivän kuluessa pyynnön esittämisestä. Jos välimiespaneeli toteaa ratkaisussaan, että ratkaisun noudattamiseksi toteutettu toimenpide on tämän sopimuksen 245 artiklassa tarkoitettujen määräysten mukainen, velvoitteiden täyttämisen keskeytys tai tapauksesta riippuen korvaus on lopetettava. Tarvittaessa valituksen tehnyt osapuoli mukauttaa myönnytysten soveltamisen keskeyttämisen tasoa välimiespaneelin määrittämän tason mukaiseksi.

260 artikla

Välimiesten korvaaminen

Jos tämän luvun mukaisessa välimiesmenettelyssä alkuperäinen paneeli tai jotkut sen jäsenistä eivät kykene osallistumaan menettelyyn, ne vetäytyvät tehtävästä tai ne on korvattava, koska ne eivät ole tämän sopimuksen liitteessä XXI vahvistettujen menettelysääntöjen vaatimusten mukaisia, sovelletaan tämän sopimuksen 249 artiklassa vahvistettua menettelyä. Määräaikaa välimiespaneelin ratkaisun antamiseen pidennetään 20 päivällä lukuun ottamatta 249 artiklan 7 kohdassa tarkoitettuja kiireellisiä riitoja, joiden määräaikaa jatketaan viidellä päivällä.

3   Alajakso

Yhteiset määräykset

261 artikla

Välimiesmenettelyjen ja ratkaisun noudattamista koskevien menettelyjen keskeyttäminen ja lopettaminen

Molempien osapuolten sitä kirjallisesti pyytäessä välimiespaneelin on keskeytettävä työnsä milloin tahansa osapuolten sopimaksi ajaksi, joka on enintään 12 kuukautta. Välimiespaneeli jatkaa työtään ennen kyseisen ajanjakson päättymistä molempien osapuolten kirjallisesta pyynnöstä tai kyseisen ajanjakson päättyessä kumman tahansa osapuolen kirjallisesta pyynnöstä. Pyynnön esittänyt osapuoli ilmoittaa pyynnöstään tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevan assosiaatiokomitean puheenjohtajalle tai puheenjohtajille sekä toiselle osapuolelle. Jos kumpikaan osapuoli ei pyydä välimiespaneelia jatkamaan työtään sovitun keskeytyksen jälkeen, menettely lopetetaan. Välimiespaneelin työn keskeyttäminen ja lopettaminen eivät vaikuta kummankaan osapuolen oikeuksiin muissa tämän sopimuksen 269 artiklan mukaisissa menettelyissä.

262 artikla

Yhteisesti sovittu ratkaisu

Osapuolet voivat milloin tahansa päästä yhteisesti sovittuun ratkaisuun tämän sopimuksen IV osastoon (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) liittyvässä riidassa. Ne ilmoittavat tällaisesta ratkaisusta yhdessä tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle ja tarvittaessa välimiespaneelin puheenjohtajalle. Jos ratkaisu edellyttää kumman tahansa osapuolen kansallisten menettelyjen mukaista hyväksyntää, ilmoituksessa mainitaan kyseinen vaatimus ja riitojenratkaisumenettely keskeytetään. Riitojenratkaisumenettely lopetetaan, jos tällaista hyväksyntää ei vaadita tai jos on annettu ilmoitus kyseisten kansallisten menettelyjen päätökseen saattamisesta.

263 artikla

Työjärjestys

1.   Tämän luvun soveltamisalaan kuuluviin riitojenratkaisumenettelyihin sovelletaan tämän sopimuksen liitteessä XX vahvistettua työjärjestystä ja tämän sopimuksen liitteessä XXI vahvistettuja käytännesääntöjä.

2.   Välimiespaneelin kuulemiset ovat julkisia ellei työjärjestyksessä toisin määrätä.

264 artikla

Tiedot ja tekninen neuvonta

Välimiespaneeli voi osapuolen pyynnöstä tai omasta aloitteestaan hankkia välimiesmenettelyä varten asianmukaisiksi katsomiaan tietoja mistä tahansa lähteestä, myös kyseisen riidan osapuolilta. Välimiespaneelilla on myös oikeus hankkia asianmukaisiksi katsomiaan asiantuntijalausuntoja. Välimiespaneelin on kuultava osapuolia ennen tällaisten asiantuntijoiden valitsemista. Osapuolen alueelle sijoittautuneet luonnolliset tai oikeushenkilöt voivat antaa välimiespaneelille amicus curiae -lausumia työjärjestyksen mukaisesti. Kaikki tämän artiklan mukaisesti saadut tiedot on ilmoitettava kummallekin osapuolelle, ja niiden johdosta on voitava esittää huomautuksia.

265 artikla

Tulkintasäännöt

Välimiespaneelin on tulkittava tämän sopimuksen 245 artiklassa tarkoitettuja määräyksiä kansainvälisen julkisoikeuden tavanmukaisten tulkintasääntöjen, myös valtiosopimusoikeutta koskevassa vuoden 1969 Wienin yleissopimuksessa määrättyjen tulkintasääntöjen, mukaisesti. Paneelin on lisäksi otettava huomioon paneelien sekä WTO:n riitojenratkaisuelimen (DSB) perustaman valituselimen kertomuksissa esitetyt asiaa koskevat tulkinnat. Välimiespaneelin ratkaisuilla ei voida lisätä eikä vähentää tässä sopimuksessa määrättyjä osapuolten oikeuksia ja velvoitteita.

266 artikla

Välimiespaneelin päätökset ja ratkaisut

1.   Välimiespaneelin on kaikin keinoin pyrittävä tekemään kaikki päätökset yksimielisesti. Jos yksimielisyyteen ei kuitenkaan päästä, asiasta on päätettävä äänten enemmistöllä. Asioiden käsittely paneelissa on luottamuksellista eikä eriäviä lausuntoja anneta.

2.   Osapuolet hyväksyvät välimiespaneelin ratkaisut ehdoitta. Ratkaisut eivät aiheuta oikeuksia tai velvoitteita luonnollisille tai oikeushenkilöille. Ratkaisuissa on esitettävä selvitetyt tosiseikat, tämän sopimuksen 245 artiklassa tarkoitettujen, asiaa koskevien määräysten sovellettavuus sekä paneelin mahdollisesti tekemien päätelmien ja antamien suositusten perustelut. Tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa oleva assosiaatiokomitea saattaa välimiespaneelin ratkaisut kokonaisuudessaan julkisesti saataville kymmenen päivän kuluessa niiden antamisesta, ellei se päätä pidättäytyä tästä sellaisten tietojen luottamuksellisuuden turvaamiseksi, jotka tiedot antanut osapuoli on määritellyt luottamuksellisiksi lainsäädäntönsä perusteella.

267 artikla

Asioiden käsittely Euroopan unionin tuomioistuimessa

1.   Tässä artiklassa vahvistettuja menettelyjä sovelletaan sellaisiin tämän sopimuksen määräyksen tulkintaa ja soveltamista koskeviin riitoihin, jossa osapuolelle asetetaan unionin lainsäädännön säännöksissä määritelty velvoite.

2.   Kun riidassa on kysymys 1 kohdassa tarkoitetun unionin lainsäädännön säännösten tulkinnasta, välimiespaneeli ei anna asiassa päätöstä vaan pyytää Euroopan unionin tuomioistuinta antamaan asiassa ratkaisun. Tällöin välimiespaneelin ratkaisujen määräaikojen soveltaminen keskeytetään kunnes Euroopan unionin tuomioistuin on antanut ratkaisunsa. Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisu sitoo välimiespaneelia.

4   jakso

Yleiset määräykset

268 artikla

Välimiesten luettelo

1.   Tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa oleva assosiaatiokomitea laatii kuuden kuukauden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta luettelon vähintään 15 henkilöstä, jotka ovat halukkaita ja kykeneviä toimimaan välimiehinä. Luetteloon sisältyy kolme alaluetteloa: yksi alaluettelo kummankin osapuolen osalta sekä yksi alaluettelo henkilöistä, jotka eivät ole kummankaan osapuolen kansalaisia ja jotka voivat toimia välimiespaneelin puheenjohtajana. Jokaisessa alaluettelossa on oltava vähintään viisi henkilöä. Kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa oleva assosiaatiokomitea huolehtii luettelon pitämisestä jatkuvasti tällaisena.

2.   Välimiehillä on oltava erityistä asiantuntemusta ja kokemusta oikeudellisista kysymyksistä ja kansainvälisestä kaupasta. Heidän on oltava riippumattomia ja toimittava yksilöinä, he eivät saa ottaa ohjeita miltään organisaatiolta tai hallitukselta eikä heillä saa olla sidoksia kummankaan osapuolen hallitukseen ja heidän on noudatettava tämän sopimuksen liitteessä XXI vahvistettuja käytännesääntöjä.

3.   Kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa oleva assosiaatiokomitea voi laatia lisäluetteloja, joissa on 12 henkilöä, joilla on tämän sopimuksen kattamiin aloihin liittyvää asiantuntemusta ja kokemusta. Osapuolten niin sopiessa tällaisia lisäluetteloja käytetään välimiespaneelin muodostamiseen tämän sopimuksen 249 artiklassa vahvistetun menettelyn mukaisesti.

269 artikla

Suhde WTO:n asettamiin velvoitteisiin

1.   Tämän luvun riitojenratkaisua koskevien määräysten soveltaminen ei rajoita mahdollisia WTO-sopimukseen perustuvia toimia, riitojen ratkaiseminen mukaan luettuna.

2.   Jos osapuoli kuitenkin on aloittanut tiettyä toimenpidettä koskevan riitojenratkaisumenettelyn joko tämän luvun tai WTO-sopimuksen mukaisesti, se ei voi aloittaa samaa toimenpidettä koskevaa riitojenratkaisumenettelyä toisella foorumilla ennen ensimmäisen menettelyn päättymistä. Osapuoli ei myöskään saa hakea korvausta molemmilta foorumeilta tapauksessa, jossa on rikottu velvoitetta, joka on samanlainen sekä tämän sopimuksen että WTO-sopimuksen mukaisesti. Kun riitojenratkaisumenettely on käynnistetty, osapuolet käyttävät tällöin yksinomaan valittua foorumia, paitsi jos valittu foorumi ei pysty menettelyllisten tai toimivaltaan liittyvien syiden vuoksi tutkimaan kyseisen velvoitteen rikkomista koskevaa korvausvaatimusta.

3.   Sovellettaessa tämän artiklan 2 kohtaa

a)

WTO-sopimuksen mukaisen riitojenratkaisumenettelyn katsotaan käynnistyneen, kun osapuoli pyytää paneelin perustamista WTO-sopimuksen liitteessä 2 olevan, riitojen ratkaisusta annettuja sääntöjä ja menettelyjä koskevan sopimuksen, jäljempänä ’riitojen ratkaisemista koskeva sopimus’, 6 artiklan mukaisesti, ja päättyneen, kun riitojenratkaisuelin hyväksyy paneelin raportin ja, tapauksen mukaan, valituselimen raportin riitojen ratkaisemista koskevan sopimuksen 16 artiklan ja 17 artiklan 14 kohdan mukaisesti; ja

b)

tämän luvun mukaisen riitojenratkaisumenettelyn katsotaan käynnistyneen, kun osapuoli pyytää välimiespaneelin perustamista tämän sopimuksen 248 artiklan mukaisesti, ja päättyneen, kun välimiespaneeli antaa ratkaisunsa osapuolille ja tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle tämän sopimuksen 253 artiklan mukaisesti.

4.   Tämän sopimuksen määräykset eivät estä osapuolta soveltamasta riitojenratkaisuelimen hyväksymää velvoitteiden keskeyttämistä. WTO-sopimukseen ei voida vedota siinä tarkoituksessa, että estetään toista osapuolta keskeyttämästä velvoitteidensa soveltaminen tämän luvun mukaisesti.

270 artikla

Määräajat

1.   Kaikki tässä luvussa vahvistetut määräajat, myös välimiespaneelille ratkaisun antamista varten asetettu määräaika, lasketaan kalenteripäivinä alkaen sitä toimea tai tosiseikkaa seuraavasta päivästä, johon ne viittaavat, jollei toisin määrätä.

2.   Riidan osapuolet voivat yhteisellä sopimuksella muuttaa mitä tahansa tässä luvussa mainittua määräaikaa. Välimiespaneeli voi milloin tahansa ehdottaa osapuolille minkä tahansa tässä luvussa tarkoitetun määräajan muuttamista esittäen ehdotuksen syyt.

15   LUKU

Yleiset määräykset iv osastossa tarkoitetusta lähentämisestä

271 artikla

Lähentämisen eteneminen kauppaan liittyvillä aloilla

1.   Jotta voitaisiin helpottaa tämän sopimuksen 419 artiklassa tarkoitettua arviointia, joka koskee Georgian lainsäädännön lähentämistä unionin lainsäädäntöön tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) soveltamisalaan kuuluvilla kauppaan liittyvillä aloilla, osapuolet keskustelevat vähintään kerran vuodessa lähentämisen etenemisestä tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 3, 4, 5, 6 ja 8 luvussa sovittujen aikataulujen mukaisesti tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevassa assosiaatiokomiteassa tai jossakin sen tämän sopimuksen mukaisesti perustetussa alakomiteassa.

2.   Georgia toimittaa unionin pyynnöstä keskusteluja varten tapauksen mukaan kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle tai sen alakomitealle kirjalliset tiedot lähentämisen edistymisestä ja lähennetyn kansallisen lainsäädännön tosiasiallisesta täytäntöönpanosta ja soveltamisesta tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) asiaa koskevien lukujen osalta.

3.   Georgia ilmoittaa unionille, kun se katsoo saattaneensa lähentämisen päätökseen jonkin 1 kohdassa tarkoitetun luvun osalta.

272 artikla

Ristiriidassa olevan kansallisen lainsäädännön kumoaminen

Osana lähentämistä Georgia kumoaa kansallisen lainsäädäntönsä sellaiset säännökset tai lakkauttaa sellaiset hallinnolliset käytännöt, jotka ovat ristiriidassa tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) mukaisten lähentämismääräysten kohteena olevan unionin lainsäädännön tai vastaavasti unionin lainsäädäntöön lähennetyn kansallisen lainsäädännön kanssa.

273 artikla

Lähentämisen arviointi kauppaan liittyvillä aloilla

1.   Unioni aloittaa tämän sopimuksen IV osastossa (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) tarkoitetun lähentymisen arvioinnin sen jälkeen, kun Georgia on antanut unionille tämän sopimuksen 271 artiklan 3 kohdan mukaisen ilmoituksen, ellei tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 4 ja 8 luvussa toisin määrätä.

2.   Unioni arvioi, onko Georgian lainsäädäntö lähennetty unionin lainsäädäntöön ja onko se pantu tosiasiallisesti täytäntöön ja sovelletaanko sitä tosiasiallisesti. Georgia antaa unionille arvioinnin mahdollistamiseksi tarvittavat tiedot yhteisesti sovitulla kielellä.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetussa unionin suorittamassa arvioinnissa otetaan huomioon Georgian lainsäädännön tosiasiallista täytäntöönpanoa ja soveltamista varten välttämättömien infrastruktuurin, elinten ja menettelyjen olemassaolo ja toiminta Georgiassa.

4.   Edellä olevan 2 kohdan mukaisessa unionin suorittamassa arvioinnissa otetaan huomioon kansallisen lainsäädännön sellaiset säännökset tai sellaiset hallinnolliset käytännöt, jotka ovat ristiriidassa tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) mukaisten lähentämismääräysten kohteena olevan unionin lainsäädännön tai vastaavasti unionin lainsäädäntöön lähennetyn kansallisen lainsäädännön kanssa.

5.   Unioni ilmoittaa arviointinsa tuloksista Georgialle tämän sopimuksen 276 artiklan 1 kohdan mukaisesti vahvistetussa aikataulussa, ellei toisin määrätä. Osapuolet voivat keskustella arvioinnista tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevassa assosiaatiokomiteassa tai sen asiaa käsittelevässä alakomiteassa tämän sopimuksen 419 artiklan 4 kohdan mukaisesti, ellei toisin määrätä.

274 artikla

Lähentämisen kannalta merkitykselliset muutokset

1.   Georgia varmistaa tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) mukaisesti lähennetyn kansallisen lainsäädännön tosiasiallisen täytäntöönpanon ja toteuttaa tarvittavat toimet ottaakseen kansallisessa lainsäädännössään huomioon unionin lainsäädännön muutokset tämän artiklan 418 artiklan mukaisesti.

2.   Unioni ilmoittaa Georgialle kaikista lopullisista komission ehdotuksista sellaisen unionin lainsäädännön antamiseksi tai muuttamiseksi, jolla on merkitystä tämän sopimuksen IV osastosta (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) Georgialle aiheutuvien lähentämisvelvoitteiden kannalta.

3.   Georgia ilmoittaa unionille toimista, mukaan lukein lainsäädäntöehdotukset ja hallinnolliset käytännöt, jotka saattavat vaikuttaa sille tämän sopimuksen IV osastosta (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) aiheutuvien lähentämisvelvoitteiden täyttymiseen.

4.   Osapuolet keskustelevat pyynnöstä 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen ehdotusten tai toimien vaikutuksesta Georgian lainsäädäntöön tai tämän sopimuksen IV osastosta (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) aiheutuvien lähentämisvelvoitteiden täyttymiseen.

5.   Jos Georgia muuttaa kansallista lainsäädäntöään sen jälkeen, kun tämän sopimuksen 273 artiklan mukainen arviointi on tehty, ottaakseen huomioon tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 3, 4, 5, 6 ja 8 luvussa mainitut lähentämisen muutokset, unioni suorittaa uuden arvioinnin tämän sopimuksen 273 artiklan mukaisesti. Jos Georgia toteuttaa muita toimia, joilla voi olla vaikutusta lähennetyn kansallisen lainsäädännön täytäntöönpanoon ja soveltamiseen, unioni suorittaa uuden arvioinnin tämän sopimuksen 273 artiklan mukaisesti.

6.   Olosuhteiden vaatiessa voidaan tilapäisesti keskeyttää sellaisten etujen soveltaminen, joita unioni on myöntänyt sen perusteella, että se on katsonut arvioinnissaan Georgian lähentäneen lainsäädäntönsä unionin lainsäädäntöön ja panneen sen tosiasiallisesti täytäntöön ja soveltavansa sitä tosiasiallisesti, jos Georgia ei lähennä kansallista lainsäädäntöään ottaakseen huomioon lähentämistä koskevat tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) muutokset, jos tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitettu arviointi osoittaa, että Georgian lainsäädäntö ei ole enää lähennetty unionin lainsäädäntöön, tai jos assosiaationeuvosto ei tee päätöstä tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) ajantasaistamisesta unionin lainsäädännön muutosten mukaisesti.

7.   Jos unioni aikoo soveltaa jotakin tällaista keskeytystä, se ilmoittaa siitä viipymättä Georgialle. Georgia voi kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksesta ja esittäen tähän kirjallisesti syyt pyytää tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevaa assosiaatiokomiteaa käsittelemään asiaa. Kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa oleva assosiaatiokomitea keskustelee asiasta kolmen kuukauden kuluessa käsittelypyynnöstä. Jos kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevaa assosiaatiokomiteaa ei pyydetä käsittelemään asiaa tai kyseinen komitea ei saa ratkaistua asiaa kolmen kuukauden kuluessa käsittelypyynnöstä, unioni voi soveltaa etujen keskeyttämistä. Keskeytys lopetetaan viipymättä, jos kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa oleva assosiaatiokomitea saa sittemmin ratkaistua asian.

275 artikla

Tiedonvaihto

Tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) mukaista lähentämistä koskeva tiedonvaihto tapahtuu tämän sopimuksen 222 artiklan 1 kohdan mukaisesti perustettujen yhteyspisteiden välityksellä.

276 artikla

Yleinen määräys

1.   Tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa oleva assosiaatiokomitea hyväksyy menettelyt, joilla helpotetaan lähentämisen arviointia ja varmistetaan tehokas lähentämistä koskeva tiedonvaihto, mukaan lukien arvioinnin aikataulut sekä vaihdettujen tietojen muoto, sisältö ja kieli.

2.   Kaikki tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) viittaukset tiettyyn unionin säädökseen kattavat Euroopan unionin virallisessa lehdessä ennen 29 päivää marraskuuta 2013 julkaistut muutokset, lisäykset ja korvaustoimenpiteet.

3.   Tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 3, 4, 5, 6 ja 8 luvun määräykset ovat ristiriitatilanteessa ensisijaisia suhteessa tämän luvun määräyksiin.

4.   Tämän luvun määräysten rikkomista koskevia väitteitä ei käsitellä tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 14 luvun (Riitojen ratkaiseminen) mukaisesti.

V   OSASTO

TALOUDELLINEN YHTEISTYÖ

1   LUKU

Taloudellinen vuoropuhelu

277 artikla

1.   EU ja Georgia helpottavat talousuudistusprosessia parantamalla tietämystä niiden talouksien perusteista sekä talouspolitiikkojen laatimisesta ja toteuttamisesta.

2.   Georgia pyrkii vakiinnuttamaan toimivan markkinatalouden ja lähentämään asteittain talouden ja rahoitusalan sääntelyään EU:n sääntelyyn huolehtien samalla vakaasta makrotalouspolitiikasta.

278 artikla

Tätä varten osapuolet sopivat säännöllisestä taloudellisesta vuoropuhelusta, jolla pyritään

a)

vaihtamaan tietoja makrotaloudellisista suuntauksista ja politiikoista sekä rakenteellisista uudistuksista, mukaan lukien taloudellisen kehityksen strategiat;

b)

vaihtamaan asiantuntemusta ja parhaita käytäntöjä muun muassa julkisen talouden, raha- ja valuuttakurssipolitiikan puitteiden, rahoitusalaa koskevan politiikan ja taloustilastojen aloilla;

c)

vaihtamaan tietoja ja kokemuksia alueellisesta taloudellisesta yhdentymisestä, mukaan lukien Euroopan talous- ja rahaliiton toiminta;

d)

tarkastelemaan kahdenvälisen yhteistyön asemaa talouden, rahoituksen ja tilastoinnin aloilla.

2   LUKU

Julkisen talouden hoito ja varainhoidon valvonta

279 artikla

Osapuolet tekevät yhteistyötä julkisen talouden varainhoidon sisäisen valvonnan sekä ulkoisten tarkastusten alalla tavoitteena

a)

kehittää edelleen ja ottaa käyttöön johdon vastuuvelvollisuuden periaatteeseen perustuva julkisen talouden varainhoidon sisäisen valvonnan järjestelmä, mukaan lukien toiminnallisesti itsenäinen koko julkisen sektorin sisäinen tarkastus, yhdenmukaistamalla se yleisesti hyväksyttyjen kansainvälisten normien ja menetelmien sekä EU:n hyvien käytäntöjen kanssa Georgian hallituksen hyväksymän, julkisen talouden varainhoidon sisäistä valvontaa koskevan poliittisen asiakirjan perusteella;

b)

tarkastella julkisen talouden varainhoidon sisäistä valvontaa koskevassa poliittisessa asiakirjassa, voidaanko varainhoidon tarkastusjärjestelmä ottaa käyttöön ja millä ehdoilla näin voidaan tehdä, jolloin kyseinen toiminto perustuu valituksiin ja sillä täydennetään sisäisen valvonnan toimintoa mutta ei toimita sen kanssa päällekkäin;

c)

tehokas yhteistyö julkisen talouden varainhoidon sisäistä valvontaa koskevassa poliittisessa asiakirjassa määriteltyjen toimijoiden välillä hallinnon kehittämisen tueksi;

d)

tukea julkisen talouden varainhoidon sisäiseen valvontaan kuuluvasta yhdenmukaistamisesta vastaavaa keskusyksikköä ja kehittää sen valmiuksia;

e)

lujittaa entisestään Georgian ylimmän tarkastuselimen, valtion tilintarkastusviraston, itsenäisyyttä, organisatorisia ja tarkastamiseen liittyviä valmiuksia, rahoitusta ja henkilöresursseja sekä edistää sitä, että ylin tarkastuselin soveltaa kansainvälisesti hyväksyttyjä ulkoisen tarkastuksen (INTOSAI:n) standardeja; ja

f)

vaihtaa tietoja, kokemuksia ja hyviä käytäntöjä muun muassa kyseisten alojen henkilöstövaihdon ja yhteisen koulutuksen avulla.

3   LUKU

Verotus

280 artikla

Osapuolet tekevät yhteistyötä tehostaakseen hyvää hallintoa verotuksen alalla tarkoituksenaan parantaa edelleen taloudellisia suhteitaan, kauppaa, investointeja ja reilua kilpailua.

281 artikla

Viitaten tämän sopimuksen 280 artiklaan osapuolet tunnustavat verotusalan hyvän hallintotavan periaatteet eli avoimuutta, tietojenvaihtoa ja oikeudenmukaista verokilpailua koskevat periaatteet, joihin jäsenvaltiot ovat sitoutuneet EU:n tasolla, ja sitoutuvat noudattamaan niitä. Osapuolet pyrkivät tätä varten parantamaan kansainvälistä yhteistyötä verotuksen alalla, helpottamaan lainmukaisten verotulojen keräämistä ja laatimaan toimenpiteitä edellä mainittujen periaatteiden tehokkaan noudattamisen varmistamiseksi, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta EU:n ja jäsenvaltioiden toimivaltuuksiin.

282 artikla

Osapuolet tehostavat ja lujittavat myös yhteistyötä, jonka tarkoituksena on kehittää Georgian verojärjestelmää ja -hallintoa, mukaan lukien veronkanto- ja valvontavalmiuksien tehostaminen, varmistaa tehokas veronkanto ja lujittaa veropetosten ja veronkierron torjuntaa. Osapuolet pyrkivät tehostamaan yhteistyötä ja jakamaan kokemuksia veropetosten torjunnasta ja erityisesti karusellipetoksista.

283 artikla

Osapuolet kehittävät yhteistyötään ja yhdenmukaistavat toimiaan, joilla torjutaan petoksia ja valmisteveron alaisten tuotteiden salakuljetusta. Tämä yhteistyö kattaa muun muassa tupakkatuotteiden valmisteverojen asteittaisen lähentämisen mahdollisuuksien mukaan ottaen huomioon alueellisesta toimintaympäristöstä johtuvat rajoitteet ja tupakoinnin torjuntaa koskevan Maailman terveysjärjestön puitesopimuksen mukaisesti. Osapuolet pyrkivät tätä varten lujittamaan yhteistyötään alueellisessa toimintaympäristössä.

284 artikla

Tämän luvun soveltamisalaan kuuluvista asioista käydään säännöllistä vuoropuhelua.

285 artikla

Georgia lähentää lainsäädäntönsä tämän sopimuksen liitteessä XXII tarkoitettuihin EU:n säädöksiin ja kansainvälisiin sopimuksiin kyseisen liitteen määräysten mukaisesti.

4   LUKU

Tilastot

286 artikla

Osapuolet kehittävät ja lujittavat yhteistyötään tilastoihin liittyvissä kysymyksissä ja edistävät näin pitkän aikavälin tavoitetta tuottaa oikea-aikaisesti kansainvälisesti vertailukelpoisia ja luotettavia tilastotietoja. Kestävän, tehokkaan ja ammatillisesti riippumattoman kansallisen tilastointijärjestelmän odotetaan tuottavan Georgiassa ja EU:ssa kansalaisten, yritysten ja päättäjien tarvitsemia tietoja, jotta nämä pystyvät tekemään tietoon perustuvia päätöksiä. Kansallisen tilastointijärjestelmän olisi oltava YK:n hyväksymien virallisen tilaston perusperiaatteiden mukainen ja siinä olisi otettava huomioon tilastotietoja koskeva unionin säännöstö, mukaan lukien Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt, jotta kansallinen tilastojärjestelmä saataisiin yhdenmukaiseksi unionin normien ja standardien kanssa.

287 artikla

Yhteistyöllä pyritään

a)

vahvistamaan edelleen kansallisen tilastojärjestelmän valmiuksia, keskittymään vankan oikeusperustan luomiseen, riittävän tiedon ja metatiedon tuottamiseen, tietojen levittämistä koskevaan politiikkaan ja käyttäjäystävällisyyteen ottaen huomioon eri käyttäjäryhmät, etenkin julkinen ja yksityinen sektori, akateeminen yhteisö ja muut käyttäjät;

b)

yhdenmukaistamaan asteittain Georgian tilastojärjestelmä Euroopan tilastojärjestelmän kanssa;

c)

tarkentamaan tietojen toimittamista EU:lle, ottaen huomioon asiaa koskevien kansainvälisten ja eurooppalaisten menetelmien soveltaminen, luokittelut mukaan lukien;

d)

parantamaan kansallisten tilastotyöntekijöiden ammatillisia ja hallinnointivalmiuksia, jotta voidaan helpottaa eurooppalaisten tilastostandardien soveltamista ja edistää Georgian tilastointijärjestelmän kehittämistä;

e)

vaihtamaan osapuolten välillä kokemuksia tilastoalan osaamisen kehittämisestä; ja

f)

edistämään kaikkien tilastojen tuotantoon liittyvien prosessien ja tilastojen levittämisen kokonaisvaltaista laadunhallintaa.

288 artikla

Osapuolet tekevät yhteistyötä Euroopan tilastojärjestelmän puitteissa, jossa Eurostat on Euroopan tilastoviranomainen. Yhteistyössä keskitytään seuraaviin aloihin:

a)

makrotaloudelliset tilastot, mukaan lukien kansantalouden tilinpito, ulkomaankauppatilastot, maksutasetilastot ja suoria ulkomaisia sijoituksia koskevat tilastot;

b)

väestötilastot, mukaan lukien väestölaskennat ja sosiaalitilastot;

c)

maataloustilastot, mukaan lukien maatalouslaskennat ja ympäristötilastot;

d)

liiketoimintatilastot, mukaan lukien yritysrekisterit ja hallintolähteiden käyttö tilastotarkoituksiin;

e)

energiatilastot, mukaan lukien energiataseet;

f)

aluetilastot;

g)

monialaiset toimet, mukaan lukien tilastoluokitukset, laadunhallinta, koulutus, tiedonjakelu, levittäminen, ajanmukaisen tietotekniikan käyttö; ja

h)

muut asiaan liittyvät alat.

289 artikla

Osapuolet muun muassa vaihtavat tietoja ja asiantuntemusta ja kehittävät yhteistyötään ottaen huomioon eri avustusohjelmien puitteissa käynnistetystä tilastojärjestelmän uudistuksesta tähän asti kertyneet kokemukset. Tavoitteena on jatkaa lähentymistä tilastoja koskevaan EU:n säännöstöön Georgian tilastointijärjestelmän kehittämistä koskevan kansallisen strategian pohjalta ja Euroopan tilastojärjestelmän kehitys huomioon ottaen. Tilastotietojen tuottamisprosessissa painotetaan otantatutkimusten edelleen kehittämistä ja hallinnollisten tietojen käyttöä, ja samalla otetaan huomioon tarve vähentää vastaustaakkaa. Tietojen on oltava politiikan suunnittelun ja valvonnan kannalta tarkoituksenmukaisia yhteiskunta- ja talouselämän keskeisillä aloilla.

290 artikla

Tämän luvun soveltamisalaan kuuluvista asioista käydään säännöllistä vuoropuhelua. Georgian olisi mahdollisuuksien mukaan voitava osallistua Euroopan tilastojärjestelmän puitteissa toteutettaviin toimiin, mukaan lukien koulutukseen.

291 artikla

Georgian lainsäädäntöä lähennetään asteittain tarkoituksenmukaisilla ja soveltuvilla aloilla EU:n tilastoalan säännöstöön vuosittain päivitettävän tilastotietoja koskevien vaatimusten yhteenvedon mukaisesti, jonka osapuolet katsovat olevan tämän sopimuksen liitteenä (liite XXIII).

VI   OSASTO

MUUT YHTEISTYÖPOLITIIKAT

1   LUKU

Liikenne

292 artikla

Osapuolet

a)

laajentavat ja lujittavat yhteistyötään liikenteen alalla edistääkseen kestävien liikennejärjestelmien kehittämistä;

b)

edistävät tehokkaita, turvallisia ja varmoja liikennepalveluja sekä liikennejärjestelmien intermodaalisuutta ja yhteentoimivuutta; ja

c)

pyrkivät tehostamaan tärkeimpiä liikenneyhteyksiä alueidensa välillä.

293 artikla

Tämä yhteistyö koskee muun muassa seuraavia aloja:

a)

kestävän, kaikki liikennemuodot kattavan kansallisen liikennepolitiikan kehittäminen, erityisesti jotta voidaan varmistaa ympäristöystävälliset, tehokkaat, turvalliset ja varmat liikennejärjestelmät ja edistää näiden liikenteeseen liittyvien näkökohtien huomioon ottamista muilla politiikan aloilla;

b)

kansalliseen liikennepolitiikkaan perustuvien alakohtaisten strategioiden laatiminen, mukaan lukien oikeudelliset vaatimukset teknisten laitteiden ja välineiden sekä kuljetuskaluston tason nostamiseksi tämän sopimuksen liitteissä XXIV ja XV-D määriteltyjen kansainvälisten standardien mukaiseksi, tie-, rautatie-, lento- ja meriliikenteelle sekä intermodaaliliikenteelle; tämä käsittää myös täytäntöönpanon aikataulut ja välitavoitteet, hallintovastuun määrittämisen sekä rahoitussuunnitelmat;

c)

infrastruktuuripolitiikan tehostaminen tavoitteena eri liikennemuotoihin liittyvien infrastruktuurihankkeiden määrittämisen ja arvioinnin parantaminen;

d)

sellaisten rahoitusstrategioiden laatiminen, joissa painotetaan kunnossapitoa, kapasiteettiongelmia ja puuttuvia infrastruktuuriyhteyksiä ja joissa edistetään yksityisen sektorin aktiivista osallistumista liikennehankkeisiin;

e)

liittyminen asianmukaisiin kansainvälisiin liikennejärjestöihin ja -sopimuksiin sekä menettelyihin, joiden avulla varmistetaan kansainvälisten liikennesopimusten täysimääräinen täytäntöönpano ja tosiasiallinen soveltaminen;

f)

tieteellinen ja tekninen yhteistyö ja tietojenvaihto liikenteen alan teknologioiden, esimerkiksi älykkäiden liikennejärjestelmien, kehittämistä ja parantamista varten; ja

g)

älykkäiden liikennejärjestelmien sekä tietotekniikan käytön edistäminen kaikkien liikennemuotojen hallinnoinnissa ja toiminnassa sekä intermodaalisuuden ja yhteistyön tukeminen liikennettä helpottavien avaruusjärjestelmien ja kaupallisten sovellusten käytössä.

294 artikla

1.   Yhteistyön tarkoituksena on myös helpottaa matkustaja- ja tavaraliikennettä ja lisätä liikennevirtojen sujuvuutta Georgian, EU:n ja alueen kolmansien maiden välillä poistamalla hallinnolliset, tekniset ja muut esteet, parantamalla liikenneverkkoja ja uudistamalla infrastruktuuria erityisesti osapuolia yhdistävillä pääväylillä. Tämä yhteistyö käsittää toimia rajanylitysten helpottamiseksi.

2.   Yhteistyöhön kuuluu tietojenvaihtoa ja yhteisiä toimia

a)

alueellisella tasolla, erityisesti ottaen huomioon edistys, jota on tapahtunut erilaisten alueellista liikenneyhteistyötä koskevien järjestelyjen, kuten itäisen kumppanuuden liikennepaneelin, liikenneväylän Eurooppa-Kaukasia-Aasia (TRACECA), Bakun prosessin ja muiden liikennealan aloitteiden ansiosta;

b)

kansainvälisellä tasolla, mukaan lukien kansainvälisten liikennejärjestöjen sekä osapuolten ratifioimien kansainvälisten sopimusten ja yleissopimusten yhteydessä, ja

c)

EU:n eri liikennevirastojen puitteissa.

295 artikla

Tämän luvun soveltamisalaan kuuluvista asioista käydään säännöllistä vuoropuhelua.

296 artikla

Georgia lähentää lainsäädäntönsä tämän sopimuksen liitteissä XXIV ja XV-D tarkoitettuihin EU:n säädöksiin ja kansainvälisiin sopimuksiin kyseisten liitteiden määräysten mukaisesti.

2   LUKU

Yhteistyö energia-alalla

297 artikla

Yhteistyön olisi perustuttava kumppanuuden, molemminpuolisen edun, avoimuuden ja ennustettavuuden periaatteisiin, ja sillä pyritään energia-alan markkinoiden yhdentämiseen ja sääntelyn yhdenmukaistamiseen ottaen huomioon tarve varmistaa turvallisen, ympäristöystävällisen ja kohtuuhintaisen energian saanti.

298 artikla

Tämä yhteistyö koskee muun muassa seuraavia aloja:

a)

energiastrategiat ja -politiikat;

b)

kilpailukykyisten, avointen ja tehokkaiden energiamarkkinoiden kehittäminen siten, että kolmansilla osapuolilla on syrjimättömät mahdollisuudet päästä verkkoihin ja hankkia asiakkaita EU:n normien mukaisesti, mukaan lukien tarvittavan sääntelykehyksen kehittäminen;

c)

yhteistyö alueellisissa kysymyksissä ja Georgian mahdollinen liittyminen energiayhteisösopimukseen, jossa Georgia on tällä hetkellä tarkkailijana;

d)

houkuttelevan ja vakaan investointiympäristön luominen institutionaaliset, oikeudelliset, verotukseen liittyvät ja muut olosuhteet huomioon ottaen;

e)

molempien osapuolten edun mukaiset energiainfrastruktuurit, joilla monipuolistetaan energialähteitä, -toimittajia ja kuljetusreittejä taloudellisella ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla;

f)

energiatoimitusten varmuuden parantaminen, markkinoiden yhdentymisen lisääminen ja sääntelyn asteittainen lähentäminen EU:n säännöstön keskeisiin osiin;

g)

energiakaupan, energian kauttakuljetuksen ja kuljetusten sekä hinnoittelupolitiikan, mukaan lukien yleinen kustannuksiin perustuva järjestelmä energiavarojen siirtoa varten, pitkän aikavälin vakauden ja varmuuden lujittaminen molempien edun ja syrjimättömyyden pohjalta kansainvälisten sääntöjen, kuten energiaperuskirjan, mukaisesti;

h)

energiatehokkuuden ja energiansäästön edistäminen taloudellisella ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla;

i)

uusiutuvan energian kehittäminen ja tukeminen keskittyen ensisijaisesti vesivaroihin sekä kahdenvälisen ja alueellisen yhdentymisen edistäminen tällä alalla;

j)

tieteellinen ja tekninen yhteistyö ja tietojenvaihto teknologioiden kehittämiseksi ja parantamiseksi energian tuotannossa, kuljetuksessa, jakelussa ja loppukäytössä kiinnittäen erityistä huomiota energiatehokkaisiin ja ympäristöystävällisiin teknologioihin; ja

k)

yhteistyö ydinturvallisuuden ja ydinturvajärjestelyjen sekä säteilysuojelun alalla Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) periaatteiden ja normien, asiaa koskevien kansainvälisten sopimusten ja IAEA:n yleissopimusten sekä soveltuvin osin Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen mukaisesti.

299 artikla

Tämän luvun soveltamisalaan kuuluvista asioista käydään säännöllistä vuoropuhelua.

300 artikla

Georgia lähentää lainsäädäntönsä tämän sopimuksen liitteessä XXV tarkoitettuihin EU:n säädöksiin ja kansainvälisiin sopimuksiin kyseisen liitteen määräysten mukaisesti.

3   LUKU

Ympäristö

301 artikla

Osapuolet kehittävät ja lujittavat yhteistyötään ympäristöasioissa ja edistävät näin kestävää kehitystä ja vihreää taloutta koskevaa pitkän aikavälin tavoitetta. Ympäristönsuojelun tehostamisen odotetaan tuovan etua kansalaisille ja yrityksille Georgiassa ja EU:ssa, muun muassa kansanterveyden kohenemisen, luonnonvarojen säilymisen ja taloudellisen ja ympäristötehokkuuden lisääntymisen ansiosta sekä siksi, että käytetään uudenaikaisia, puhtaampia teknologioita, joilla edistetään kestävämpiä tuotantotapoja. Yhteistyön toteuttamisessa otetaan huomioon osapuolten edut tasavertaisuuden ja vastavuoroisen hyödyn pohjalta sekä osapuolten keskinäinen riippuvuus ympäristönsuojelun alalla ja kyseisellä alalla tehdyt monenväliset sopimukset.

302 artikla

1.   Yhteistyön tarkoituksena on ympäristön laadun säilyttäminen, suojelu, parantaminen ja palauttaminen, ihmisten terveyden suojelu, luonnonvarojen kestävä käyttö ja sellaisten toimenpiteiden edistäminen kansainvälisellä tasolla, joilla puututaan alueellisiin tai maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin, muun muassa seuraavilla aloilla:

a)

ympäristöhallinto ja monialaiset kysymykset, kuten strateginen suunnittelu, ympäristövaikutusten arviointi ja strateginen ympäristöarviointi, koulutus, seuranta- ja ympäristötietojärjestelmät, tarkastus ja täytäntöönpano, ympäristövahinkovastuu, ympäristörikosten torjunta, valtioiden rajatylittävä yhteistyö, ympäristöä koskevan tiedon saatavuus, päätöksentekoprosessit sekä tehokkaat hallinnolliset ja tuomioistuimessa tapahtuvat muutoksenhakumenettelyt;

b)

ilman laatu;

c)

veden laatu ja vesivarojen hoito, mukaan lukien tulvariskien hallinta, veden niukkuus ja kuivuus sekä meriympäristö;

d)

jätehuolto;

e)

luonnonsuojelu, mukaan lukien metsätalous ja biologisen monimuotoisuuden suojelu;

f)

teollisuuden päästöt ja teollisuusonnettomuudet; ja

g)

kemikaalien käsittely.

2.   Yhteistyöllä pyritään myös ottamaan energia-asiat huomioon muilla politiikan aloilla kuin ympäristöpolitiikassa.

303 artikla

Osapuolet muun muassa vaihtavat tietoja ja asiantuntemusta, tekevät yhteistyötä kahdenvälisellä, alueellisella (mukaan lukien Etelä-Kaukasian nykyisten yhteistyörakenteiden kautta) ja kansainvälisellä tasolla erityisesti osapuolten ratifioimien monenvälisten ympäristösopimusten yhteydessä sekä tekevät soveltuvin osin yhteistyötä alan virastojen yhteydessä.

304 artikla

1.   Yhteistyö kattaa muun muassa seuraavat tavoitteet:

a)

sellaisen kansallisen ympäristötoimintasuunnitelman laadinta, joka kattaa Georgian ympäristöpolitiikkaa koskevat yleiset kansalliset ja alakohtaiset strategiset suuntaviivat sekä institutionaaliset ja hallinnolliset kysymykset;

b)

sen edistäminen, että ympäristönäkökohdat otetaan huomioon muilla politiikan aloilla, ja

c)

tarvittavien henkilövoimavarojen ja rahoituksen määrittäminen.

2.   Kansallista ympäristötoimintasuunnitelmaa päivitetään säännöllisesti ja mukautetaan Georgian lainsäädännön kehitykseen.

305 artikla

Tämän luvun soveltamisalaan kuuluvista asioista käydään säännöllistä vuoropuhelua.

306 artikla

Georgia lähentää lainsäädäntönsä tämän sopimuksen liitteessä XXVI tarkoitettuihin EU:n säädöksiin ja kansainvälisiin sopimuksiin kyseisen liitteen määräysten mukaisesti.

4   LUKU

Ilmastotoimet

307 artikla

Osapuolet kehittävät ja lujittavat yhteistyötään ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Yhteistyön toteuttamisessa otetaan huomioon osapuolten edut tasavertaisuuden ja vastavuoroisen hyödyn pohjalta sekä kyseisen alan kahdenvälisten ja monenvälisten sitoumusten keskinäinen riippuvuus.

308 artikla

Yhteistyöllä pyritään hillitsemään ilmastonmuutosta ja sopeutumaan siihen sekä edistämään kansainvälisiä toimenpiteitä muun muassa seuraavilla aloilla:

a)

ilmastonmuutoksen hillitseminen;

b)

ilmastonmuutokseen sopeutuminen;

c)

hiilidioksidipäästöjen kauppa;

d)

turvallisten ja kestävien vähähiilisten teknologioiden ja sopeutumisteknologioiden tutkimus, kehittäminen, demonstrointi, käyttöönotto ja levitys, ja

e)

ilmastonäkökohtien sisällyttäminen alakohtaisiin politiikkoihin.

309 artikla

Osapuolet muun muassa vaihtavat tietoja ja asiantuntemusta, suorittavat yhteistä tutkimustoimintaa ja vaihtavat tietoja puhtaammista teknologioista, toteuttavat yhteisiä toimia alueellisella ja kansainvälisellä tasolla, mukaan lukien osapuolten ratifioimien monenvälisten ympäristösopimusten yhteydessä, sekä toteuttavat soveltuvin osin yhteisiä toimia alan virastojen yhteydessä. Osapuolet kiinnittävät erityistä huomiota rajatylittäviin kysymyksiin ja alueelliseen yhteistyöhön.

310 artikla

Molemminpuoliseen etuun perustuva yhteistyö kattaa muun muassa seuraavat:

a)

kansallisen sopeutumista koskevan toimintasuunnitelman laatiminen ja täytäntöönpano;

b)

vähähiilisen kehitysstrategian laatiminen ja täytäntöönpano, mukaan lukien kansallisesti soveltuvat ilmastonmuutosta hillitsevät toimet;

c)

toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus teknologian siirron edistämiseksi teknologiatarpeiden arvioinnin pohjalta;

d)

otsonikerrosta heikentäviä aineita ja fluorattuja kasvihuonekaasuja koskevien toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus.

311 artikla

Tämän luvun soveltamisalaan kuuluvista asioista käydään säännöllistä vuoropuhelua.

312 artikla

Georgia lähentää lainsäädäntönsä tämän sopimuksen liitteessä XXVII tarkoitettuihin EU:n säädöksiin ja kansainvälisiin sopimuksiin kyseisen liitteen määräysten mukaisesti.

5   LUKU

Teollisuus- ja yrityspolitiikka ja kaivosteollisuus

313 artikla

Osapuolet kehittävät ja lujittavat yhteistyötään teollisuus- ja yrityspolitiikan alalla parantaakseen liiketoimintaympäristöä kaikkien talouden toimijoiden ja erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset), sellaisina kuin ne määritellään EU:n ja Georgian lainsäädännössä, kannalta. Tehostetun yhteistyön pitäisi parantaa hallinnollista ja lainsäädännöllistä kehystä niin EU:n kuin Georgiankin yritysten kannalta sekä EU:ssa että Georgiassa, ja sen tulisi perustua pk-yrityksiä koskevaan EU:n politiikkaan ja teollisuuspolitiikkaan ottaen huomioon tämän alan kansainvälisesti tunnustetut periaatteet ja käytännöt.

314 artikla

Tätä varten osapuolet toimivat yhteistyössä

a)

toteuttaakseen politiikkoja pk-yritysten kehittämiseksi eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen periaatteiden pohjalta ja valvoakseen täytäntöönpanoprosessia säännöllisen vuoropuhelun avulla. Yhteistyössä painotetaan myös mikro- ja käsiteollisuusyrityksiä, jotka ovat erittäin tärkeitä sekä EU:n että Georgian talouden kannalta;

b)

luodakseen paremmat toimintaedellytykset vaihtamalla tietoja ja hyviä käytäntöjä ja edistämällä siten kilpailukyvyn parantumista. Tämä yhteistyö kattaa rakenteellisten kysymysten, kuten ympäristö- ja energiakysymysten, käsittelyn (rakenneuudistuksen);

c)

yksinkertaistaakseen ja järkeistääkseen sääntelyä ja sääntelykäytäntöjä; tässä keskitytään erityisesti sääntelytekniikkaa koskevien hyvien käytäntöjen vaihtoon, EU:n periaatteet mukaan lukien;

d)

edistääkseen innovaatiopolitiikan kehitystä vaihtamalla tutkimus- ja kehittämistoiminnan kaupallistamiseen (mukaan lukien uutta teknologiaa käyttävän liiketoiminnan perustamiseen tarkoitetut tukivälineet, klustereiden kehittäminen ja rahoituksen hankinta) liittyviä tietoja ja hyviä käytäntöjä;

e)

edistääkseen suhteiden luomista EU:n ja Georgian yritysten välillä sekä näiden yritysten ja EU:n ja Georgian viranomaisten välillä;

f)

kannustaakseen vienninedistämistoimintaa EU:n ja Georgian välillä;

g)

helpottaakseen EU:n ja Georgian teollisuuden nykyaikaistamista ja rakenneuudistusta tietyillä aloilla;

h)

kehittääkseen ja lujittaakseen yhteistyötä kaivosteollisuuden ja raaka-aineiden tuotannon alalla pyrkien edistämään molemminpuolista ymmärtämystä, parantamaan liiketoimintaympäristöä sekä vaihtamaan tietoja ja tekemään yhteistyötä muuta kuin energiantuotantoa palvelevan kaivosteollisuuden, etenkin metallimalmien ja teollisuusmineraalien, alalla. Tietojen vaihto koskee kaivos- ja raaka-ainealan kehitystä, raaka-aineiden kauppaa, kaivosteollisuuden kestävän kehityksen parhaita käytäntöjä sekä koulutusta, ammattitaitoa, terveyttä ja turvallisuutta.

315 artikla

Tämän luvun soveltamisalaan kuuluvista asioista käydään säännöllistä vuoropuhelua. Vuoropuheluun osallistuu myös EU:n ja Georgian liikeyritysten edustajia.

6   LUKU

Yhtiöoikeus, kirjanpitoja tilintarkastus sekä hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä

316 artikla

Osapuolet tunnustavat yhtiöoikeutta ja yritysten hallinto- ja ohjausjärjestelmää sekä kirjanpitoa ja tilintarkastusta koskevien tehokkaiden sääntöjen ja käytäntöjen merkityksen moitteettomasti toimivan markkinatalouden luomisessa ja keskinäisen kauppavaihtonsa kehittämisessä, minkä vuoksi ne sopivat yhteistyöstä seuraavissa asioissa:

a)

osakkeenomistajien, lainanantajien ja muiden sidosryhmien suojelu tällä alalla sovellettavien EU:n sääntöjen mukaisesti;

b)

asiaa koskevien kansainvälisten normien täytäntöönpano kansallisella tasolla ja asteittainen lähentyminen EU:n sääntöihin kirjanpidon ja tilintarkastusten alalla, ja

c)

yritysten hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevan politiikan kehittäminen edelleen kansainvälisten normien mukaisesti sekä asteittainen lähentyminen tällä alalla sovellettaviin EU:n sääntöihin ja suosituksiin.

317 artikla

Osapuolten tavoitteena on jakaa tietoja ja asiantuntemusta sekä nykyisistä järjestelmistä että alan uusista kehityssuuntauksista. Lisäksi osapuolet pyrkivät huolehtimaan tehokkaasta tietojen vaihdosta EU:n jäsenvaltioiden kaupparekistereiden ja Georgian kansallisen yritysrekisterin välillä.

318 artikla

Tämän luvun soveltamisalaan kuuluvista asioista käydään säännöllistä vuoropuhelua.

319 artikla

Georgia lähentää lainsäädäntönsä tämän sopimuksen liitteessä XXVIII tarkoitettuihin EU:n säädöksiin ja kansainvälisiin sopimuksiin kyseisen liitteen määräysten mukaisesti.

7   LUKU

Rahoituspalvelut

320 artikla

Osapuolet tunnustavat tehokkaiden sääntöjen ja käytäntöjen merkityksen rahoituspalvelujen alalla, jotta voidaan luoda toimiva markkinatalous ja kehittää osapuolten keskinäistä kauppavaihtoa, minkä vuoksi ne sopivat yhteistyöstä rahoituspalvelujen alalla seuraavien tavoitteiden mukaisesti:

a)

tuetaan rahoituspalveluja koskevan sääntelyn mukauttamista avoimen markkinatalouden tarpeisiin;

b)

varmistetaan sijoittajien ja muiden rahoituspalvelujen kuluttajien tehokas ja asianmukainen suojelu;

c)

varmistetaan Georgian koko rahoitusjärjestelmän luotettavuus ja vakaus;

d)

edistetään yhteistyötä rahoitusjärjestelmän eri toimijoiden välillä, sääntely- ja valvontaviranomaiset mukaan lukien, ja

e)

varmistetaan riippumaton ja tehokas valvonta.

321 artikla

1.   Osapuolet edistävät yhteistyötä alan sääntely- ja valvontaviranomaisten välillä, mukaan lukien tietojenvaihto, rahoitusmarkkinoita koskevan asiantuntemuksen jakaminen ja muut vastaavat toimenpiteet.

2.   Erityistä huomiota kiinnitetään kyseisten viranomaisten hallinnollisten valmiuksien kehittämiseen muun muassa henkilöstövaihdon ja yhteisen koulutuksen avulla.

322 artikla

Tämän luvun soveltamisalaan kuuluvista asioista käydään säännöllistä vuoropuhelua.

323 artikla

Georgia lähentää lainsäädäntönsä tämän sopimuksen liitteessä XV-A tarkoitettuihin EU:n säädöksiin ja kansainvälisiin sopimuksiin kyseisen liitteen määräysten mukaisesti.

8   LUKU

Yhteistyö tietoyhteiskunnan alalla

324 artikla

Osapuolet edistävät tietoyhteiskunnan kehittämiseen liittyvää yhteistyötä, jotta kansalaiset ja yritykset voivat hyötyä tieto- ja viestintäteknologian laajasta saatavuudesta ja laadukkaammista ja kohtuuhintaisista palveluista. Tällä yhteistyöllä olisi pyrittävä edistämään pääsyä sähköisen viestinnän markkinoille sekä edistämään kilpailua ja investointeja kyseiseen alaan.

325 artikla

Yhteistyö kattaa muun muassa seuraavat asiat:

a)

kansallisten tietoyhteiskunta-aloitteiden täytäntöönpanoa koskeva tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihto, mukaan lukien aloitteet, joilla pyritään edistämään laajakaistayhteyksiä, parantamaan verkkoturvallisuutta ja kehittämään sähköisiä julkisia palveluja, ja

b)

tietojen, parhaiden käytäntöjen ja kokemusten vaihto kattavan sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmän kehittämisen edistämiseksi ja erityisesti kansallisen riippumattoman sääntelyelimen hallinnollisten valmiuksien vahvistamiseksi, taajuuksien käytön tehostamiseksi ja verkkojen yhteentoimivuuden edistämiseksi Georgiassa sekä Georgian ja EU:n välillä.

326 artikla

Osapuolet edistävät yhteistyötä EU:n sääntelyelinten ja Georgian sääntelyviranomaisten välillä sähköisen viestinnän alalla.

327 artikla

Georgia lähentää lainsäädäntönsä tämän sopimuksen liitteessä XV-B tarkoitettuihin EU:n säädöksiin ja kansainvälisiin sopimuksiin kyseisen liitteen määräysten mukaisesti.

9   LUKU

Matkailu

328 artikla

Osapuolet tekevät yhteistyötä matkailualalla tavoitteena lujittaa kilpailukykyisen ja kestävän matkailualan kehittämistä, joka tuottaa talouskasvua, työllisyyttä ja kansainvälistä vuorovaikutusta sekä edistää voimaantumista.

329 artikla

Yhteistyö kahdenvälisellä ja Euroopan tasolla perustuu seuraaviin periaatteisiin:

a)

paikallisyhteisöjen itsemääräämisoikeuden ja etujen kunnioittaminen erityisesti maaseudulla ottaen huomioon paikalliset kehitystarpeet ja ensisijaiset tavoitteet;

b)

kulttuuriperinnön tärkeys, ja

c)

positiivinen vuorovaikutus matkailun ja ympäristönsuojelun välillä.

330 artikla

Yhteistyössä keskitytään seuraaviin asioihin:

a)

tietojen, parhaiden käytäntöjen, kokemusten ja osaamisen vaihto;

b)

kumppanuuden ylläpito julkisten, yksityisten ja paikallisyhteisön etujen pohjalta, jotta voidaan varmistaa matkailun kestävä kehitys;

c)

matkailuvirtojen, -tuotteiden ja -markkinoiden, infrastruktuurin, henkilöresurssien ja institutionaalisten rakenteiden edistäminen ja kehittäminen;

d)

toimivien politiikkojen kehittäminen ja toteuttaminen;

e)

matkailualan koulutus ja valmiuksien kehittäminen palvelutason parantamiseksi, ja

f)

paikallisyhteisömatkailun kehittäminen ja edistäminen.

331 artikla

Tämän luvun soveltamisalaan kuuluvista asioista käydään säännöllistä vuoropuhelua.

10   LUKU

Maatalous ja maaseudun kehittäminen

332 artikla

Osapuolet tekevät yhteistyötä edistääkseen maatalouden ja maaseudun kehittämistä erityisesti toimintatapojen ja lainsäädännön asteittaisen lähentämisen avulla.

333 artikla

Osapuolten yhteistyö maatalouden ja maaseudun kehittämisen alalla kattaa muun muassa seuraavat alat:

a)

keskinäisen ymmärtämyksen helpottaminen maatalouden ja maaseudun kehittämistä koskevien politiikkojen aloilla;

b)

hallinnollisten valmiuksien parantaminen keskus- ja paikallistasolla politiikkojen suunnittelun, arvioinnin ja täytäntöönpanon osalta EU:n säädösten ja parhaiden käytäntöjen mukaisesti;

c)

maataloustuotannon nykyaikaistamisen ja kestävyyden edistäminen;

d)

maaseudun kehittämistä koskeviin politiikkoihin liittyvän tietämyksen ja parhaiden käytäntöjen jakaminen maaseutuyhteisöjen taloudellisen hyvinvoinnin edistämiseksi;

e)

maatalousalan kilpailukyvyn sekä markkinoiden tehokkuuden ja kaikkia sidosryhmiä hyödyttävän avoimuuden parantaminen;

f)

laatupolitiikkojen, mukaan lukien maantieteelliset merkinnät ja luonnonmukainen maatalous, ja niiden valvontajärjestelmien edistäminen;

g)

viinintuotanto ja maatilamatkailu;

h)

tietämyksen levittäminen ja maataloustuottajille tarkoitettujen neuvontapalvelujen edistäminen, ja

i)

pyrkimys näkökantojen yhdenmukaistamiseen kansainvälisissä järjestöissä, joiden jäseniä molemmat osapuolet ovat.

334 artikla

Tämän luvun soveltamisalaan kuuluvista asioista käydään säännöllistä vuoropuhelua.

11   LUKU

Kalastus ja meriasioiden hallinto

1   jakso

Kalastuspolitiikka

335 artikla

1.   Osapuolet tekevät yhteistyötä yhteisen edun mukaisilla kalatalouden aloilla, joita ovat muun muassa elollisten vesiluonnonvarojen säilyttäminen ja hoito, tarkastukset ja valvonta, tietojenkeruu sekä laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen (LIS-kalastus), sellaisena kuin se on määriteltynä FAO:n kansainvälisessä toimintasuunnitelmassa vuodelta 2001, vastaiset toimet, joilla ehkäistään, vastustetaan ja poistetaan laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta.

2.   Yhteistyössä noudatetaan elollisten vesiluonnonvarojen hoitoa ja säilyttämistä koskevia osapuolten kansainvälisiä velvoitteita.

336 artikla

Osapuolet toteuttavat yhteisiä toimia, vaihtavat tietoja ja antavat toisilleen tukea edistääkseen

a)

hyvää hallintoa ja parhaita käytäntöjä kalavarojen hoidossa, jotta voidaan varmistaa kalavarojen säilyttäminen ja hoito kestävällä tavalla ja ekosysteemiin perustuvan lähestymistavan pohjalta;

b)

vastuullista kalastusta ja kalavarojen hoitoa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, jotta voidaan säilyttää kalavarojen ja ekosysteemien terveys, ja

c)

alueellista yhteistyötä muun muassa soveltuvin osin alueellisten kalastusjärjestöjen kautta.

337 artikla

Tämän sopimuksen 336 artiklaan viitaten ja ottaen huomioon parhaat tieteelliset neuvot osapuolet lujittavat yhteistyötä ja toimiensa koordinointia Mustanmeren elollisten vesiluonnonvarojen hoidon ja säilyttämisen alalla. Kumpikin osapuoli edistää alueellista yhteistyötä Mustallamerellä ja soveltuvin osin suhteita alueellisiin kalastusjärjestöihin.

338 artikla

Osapuolet tukevat aloitteita, kuten vastavuoroista kokemustenvaihtoa ja tuen antamista, varmistaakseen kestävän kalatalouden takaavan politiikan täytäntöönpanon tätä alaa koskevan EU:n säännöstön ja osapuolten painopisteiden mukaisesti, mukaan lukien seuraavat:

a)

elollisten vesiluonnonvarojen hoito, pyyntiponnistus ja tekniset toimenpiteet;

b)

kalastustoiminnan tarkastus ja valvonta asianmukaista valvontalaitteistoa käyttäen, mukaan lukien sähköiset seurantalaitteet ja jäljitysvälineet, sekä täytäntöönpanokelpoisten lainsäädännön ja valvontamekanismien varmistaminen;

c)

pyyntiä, maihintuontia, laivastoja sekä biologisia ja taloudellisia seikkoja koskevien tietojen yhdenmukaistettu keruu;

d)

kalastuskapasiteetin hallinnointi, mukaan lukien toimiva kalastusalusrekisteri;

e)

markkinoiden tehostaminen erityisesti tukemalla tuottajajärjestöjä, tarjoamalla tietoa kuluttajille sekä hyödyntämällä kaupan pitämistä koskevia vaatimuksia ja jäljitettävyyttä, ja

f)

kalatalousalan rakennepolitiikan kehittäminen taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristön kestävyyden turvaamiseksi.

2   jakso

Meripolitiikka

339 artikla

Ottaen huomioon yhteistyönsä kalastuksen, mereen liittyvän liikenteen, ympäristön ja muiden politiikkojen aloilla ja noudattaen Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimukseen perustuvaa merioikeutta koskevia kansainvälisiä sopimuksia osapuolet kehittävät myös yhdennettyä meripolitiikkaa koskevaa yhteistyötä erityisesti seuraavasti:

a)

edistetään yhdennettyä lähestymistapaa meriasioihin, hyvään hallintoon ja merialueiden käyttöön liittyvien parhaiden käytäntöjen vaihtoon;

b)

edistetään merten aluesuunnittelua keinona parantaa päätöksentekoa ihmisen toiminnasta aiheutuvien eturistiriitojen ratkaisemiseksi ekosysteemiin perustuvan lähestymistavan mukaisesti;

c)

edistetään rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa ekosysteemiin perustuvan lähestymistavan mukaisesti rannikon kestävän kehityksen varmistamiseksi ja rannikkoalueiden vahvistamiseksi ilmastonmuutoksen vaikutusten kaltaisia, rannikoihin kohdistuvia riskejä vastaan;

d)

edistetään meriteollisuuden innovointia ja resurssitehokkuutta, koska näin voidaan luoda talouskasvua ja työllisyyttä, muun muassa parhaita käytäntöjä vaihtamalla;

e)

edistetään strategisia liittoutumia meriteollisuuden sekä meriin ja merenkulkualaan erikoistuneiden palvelu- ja tutkimuslaitosten välillä;

f)

pyritään tehostamaan valtioiden ja eri alojen rajatylittävää merivalvontaa vilkkaaseen meriliikenteeseen, aluksista peräisin oleviin päästöihin, merenkulkuonnettomuuksiin ja laittomaan toimintaan merellä liittyvien riskien kasvun vuoksi, ja

g)

käydään säännöllistä vuoropuhelua ja edistetään erilaisten verkostojen muodostamista merialan sidosryhmien kesken.

340 artikla

Yhteistyöhön sisältyy erityisesti

a)

tietojen, parhaiden käytäntöjen ja kokemusten vaihto sekä merenkulkualaa, mukaan lukien merenkulkualan innovatiivisia teknologioita ja meriympäristökysymyksiä, koskevan osaamisen siirto;

b)

hankkeiden rahoitusvaihtoehtoja koskevien tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihto, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet mukaan lukien, ja

c)

osapuolten yhteistyön tehostaminen asianmukaisilla kansainvälisillä merenkulkufoorumeilla.

341 artikla

Osapuolet käyvät säännöllistä vuoropuhelua tämän luvun soveltamisalaan kuuluvista asioista.

12   LUKU

Yhteistyö tutkimuksen sekä teknologisen kehittämisenja demonstroinnin alalla

342 artikla

Osapuolet edistävät yhteistyötä kaikilla siviilitarkoituksiin suunnatun tutkimuksen sekä teknologisen kehittämisen ja demonstroinnin (TTK) aloilla yhteisen edun mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta teollis- ja tekijänoikeuksien asianmukaista ja tehokasta suojelua.

343 artikla

TTK-yhteistyö kattaa

a)

poliittisen vuoropuhelun ja tieteellisen ja teknologisen tiedon vaihdon;

b)

osapuolten ohjelmiin osallistumisen helpottamisen;

c)

tutkimuskapasiteetin ja Georgian tutkimusyksiköiden osallistumisen lisäämisen EU:n tutkimuksen puiteohjelmaan;

d)

yhteisten tutkimushankkeiden edistämisen kaikilla TTK-aloilla;

e)

osapuolten TTK-toiminnassa mukana oleville tiedemiehille, tutkijoille ja muulle tutkimushenkilöstölle tarkoitetut koulutustoimet ja vaihto-ohjelmat;

f)

tämän sopimuksen mukaiseen toimintaan osallistuvien tutkijoiden vapaan liikkuvuuden helpottamisen sovellettavan lainsäädännön puitteissa ja tällaisessa toiminnassa käytettäviksi tarkoitettujen tavaroiden rajatylittävän liikkumisen helpottamisen, ja

g)

muut TKK-alan yhteistyömuodot yhteisen sopimuksen perusteella.

344 artikla

Edellä mainitussa yhteistyötoiminnassa olisi pyrittävä yhteisvaikutukseen muiden toimien kanssa, joita toteutetaan tämän sopimuksen VII osaston (Rahoitustukea, petostentorjuntaa ja valvontaa koskevat määräykset) mukaisen EU:n ja Georgian rahoitusyhteistyön puitteissa.

13   LUKU

Kuluttajapolitiikka

345 artikla

Osapuolet tekevät yhteistyötä varmistaakseen kuluttajansuojan korkean tason ja edistääkseen kuluttajansuojajärjestelmiensä yhteensopivuutta.

346 artikla

Kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi yhteistyö voi kattaa tarvittaessa seuraavat toimet:

a)

pyrkimys lähentää kuluttajalainsäädäntöä välttäen kaupan esteitä;

b)

kuluttajansuojajärjestelmiä koskevan tiedonvaihdon edistäminen, mukaan lukien kuluttajasuojalainsäädäntö ja sen täytäntöönpano, kulutustavaroiden turvallisuus, tiedonvaihtojärjestelmät, kuluttajavalistus ja kuluttajien vaikutusvalta sekä kuluttajan oikeussuojakeinot;

c)

hallintoviranomaisten ja muiden kuluttajien etua edustavien tahojen koulutus, ja

d)

riippumattomien kuluttajajärjestöjen toiminnan ja kuluttajien edustajien välisten yhteyksien edistäminen.

347 artikla

Georgia lähentää lainsäädäntönsä tämän sopimuksen liitteessä XXIX tarkoitettuihin EU:n säädöksiin ja kansainvälisiin sopimuksiin kyseisen liitteen määräysten mukaisesti.

14   LUKU

Työllisyys, sosiaalipolitiikka ja yhtäläiset mahdollisuudet

348 artikla

Osapuolet lisäävät vuoropuheluaan ja yhteistyötään edistääkseen ihmisarvoista työtä koskevaa ohjelmaa, työllisyyspolitiikkaa, työterveyttä ja -turvallisuutta, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua, sosiaalista suojelua, sosiaalista osallisuutta, sukupuolten tasa-arvoa, syrjinnän estämistä sekä yritysten sosiaalista vastuuta ja siten edistävät uusien ja parempien työpaikkojen luomista, köyhyyden vähentämistä, sosiaalista yhteenkuuluvuutta, kestävää kehitystä ja parempaa elämänlaatua.

349 artikla

Yhteistyö, joka perustuu tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtamiseen, voi kattaa tietyt kysymykset muun muassa seuraavilla aloilla:

a)

köyhyyden vähentäminen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lisääminen;

b)

työllisyyspolitiikka, jonka tavoitteena on uusien ja parempien työpaikkojen luominen ja kunnolliset työolosuhteet, muun muassa epävirallisen talouden ja epävirallisen työllisyyden supistamiseksi;

c)

aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden ja tehokkaiden työnvälityspalvelujen edistäminen, jotta voidaan nykyaikaistaa työmarkkinoita ja mukautua osapuolten työmarkkinoiden tarpeisiin;

d)

osallistavampien työmarkkinoiden ja sosiaaliturvajärjestelmien edistäminen heikommassa asemassa olevien henkilöiden, myös vammaisten ja vähemmistöryhmien, integroimiseksi;

e)

yhtäläiset mahdollisuudet ja syrjimättömyys, joilla pyritään edistämään sukupuolten tasa-arvoa ja miesten ja naisten yhtäläisiä mahdollisuuksia sekä torjumaan sukupuoleen, rodulliseen tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää;

f)

sosiaalipolitiikka, jolla pyritään parantamaan sosiaaliturvan tasoa sekä sosiaalisen suojelun järjestelmien laatua, saatavuutta ja taloudellista kestävyyttä;

g)

työmarkkinaosapuolten osallistumisen lisääminen ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun edistäminen muun muassa kaikkien sidosryhmien valmiuksia vahvistamalla;

h)

työterveyden ja -turvallisuuden edistäminen, ja

i)

yritysten sosiaaliseen vastuuseen liittyvä tietoisuus ja vuoropuhelu.

350 artikla

Osapuolet kannustavat kaikkia asianmukaisia sidosryhmiä, myös kansalaisjärjestöjä ja erityisesti työmarkkinaosapuolia, osallistumaan politiikan kehittämiseen ja uudistamiseen ja osapuolten tämän sopimuksen VIII osaston (Institutionaaliset määräykset, yleiset määräykset ja loppumääräykset) asiaa koskevien määräysten mukaiseen yhteistyöhön.

351 artikla

Osapuolet pyrkivät tehostamaan yhteistyötä työllisyys- ja sosiaalipolitiikan alalla kaikkien asiaankuuluvien alueellisten, monenvälisten ja kansainvälisten foorumien ja organisaatioiden puitteissa.

352 artikla

Osapuolet edistävät yritysten sosiaalista vastuuta ja vastuuvelvollisuutta sekä kannustavat yrityksiä noudattamaan vastuullisia käytäntöjä, kuten useissa kansainvälisissä yritysten sosiaalista vastuuta koskevissa ohjeissa ja etenkin OECD:n toimintaohjeissa monikansallisille yrityksille suositellut käytännöt.

353 artikla

Tämän luvun soveltamisalaan kuuluvista asioista käydään säännöllistä vuoropuhelua.

354 artikla

Georgia lähentää lainsäädäntönsä tämän sopimuksen liitteessä XXX tarkoitettuihin EU:n säädöksiin ja kansainvälisiin sopimuksiin kyseisen liitteen määräysten mukaisesti.

15   LUKU

Kansanterveys

355 artikla

Osapuolet sopivat kehittävänsä yhteistyötään kansanterveyden alalla parantaakseen kansanterveyden ja ihmisten terveyden suojelun tasoa, joka on kestävän kehityksen ja talouskasvun perusedellytys.

356 artikla

Yhteistyöhön sisältyvät erityisesti seuraavat alat:

a)

Georgian julkisen terveydenhuoltojärjestelmän kehittäminen erityisesti jatkamalla terveydenhuoltoalan uudistusta, varmistamalla korkeatasoinen terveydenhuolto, kehittämällä terveysalan henkilövoimavaroja sekä parantamalla terveysalan hallintoa ja rahoitusta;

b)

tartuntatautien, kuten hiv/aids, virushepatiitti ja tuberkuloosi, epidemiologinen seuranta ja valvonta sekä mikrobilääkeresistenssi ja valmistautuminen kansanterveysuhkiin ja kansanterveysalan hätätilanteisiin;

c)

tarttumattomien tautien ehkäisy ja valvonta lähinnä vaihtamalla tietoja ja parhaita käytäntöjä, edistämällä terveitä elämäntapoja ja liikuntaa sekä puuttumalla tärkeimpiin terveyteen vaikuttaviin tekijöihin kuten ravintoon ja alkoholi-, huume- ja tupakkariippuvuuteen;

d)

ihmisestä peräisin olevien aineiden laatu ja turvallisuus;

e)

terveyteen liittyvä tieto ja osaaminen, ja

f)

sellaisten kansainvälisten terveysalan sopimusten (etenkin kansainvälinen terveyssäännöstö ja tupakoinnin torjuntaa koskeva puitesopimus) täytäntöönpano, joissa osapuolet ovat osapuolina.

357 artikla

Georgia lähentää lainsäädäntönsä tämän sopimuksen liitteessä XXXI tarkoitettuihin EU:n säädöksiin ja kansainvälisiin sopimuksiin kyseisen liitteen määräysten mukaisesti.

16   LUKU

Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus sekä nuoriso

358 artikla

Osapuolet tekevät yhteistyötä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen alalla tehostaakseen yhteistyötä ja vuoropuhelua, myös vuoropuhelua toimintapoliittisista kysymyksistä, tarkastellen mahdollisuuksia lähentämiseen EU:n toimintapolitiikkoihin ja käytäntöihin kyseisellä alalla. Osapuolet tekevät yhteistyötä edistääkseen elinikäistä oppimista, kannustaakseen yhteistyötä ja avoimuutta kaikilla yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen tasoilla kiinnittäen erityistä huomiota korkea-asteen koulutukseen.

359 artikla

Yhteistyössä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen aloilla keskitytään muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

a)

elinikäisen oppimisen edistäminen, joka on keskeinen tekijä kasvun ja työllisyyden kannalta ja voi antaa kansalaisille mahdollisuuksia osallistua täysimääräisesti yhteiskuntaan;

b)

yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen järjestelmien nykyaikaistaminen sekä laadun, hyödyn ja pääsyn parantaminen kaikilla koulutustasoilla varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen;

c)

korkeakoulutuksen laadun parantaminen tavalla, joka vastaa korkeakoulutuksen uudistusohjelmaa EU:ssa ja Bolognan prosessia;

d)

kansainvälisen akateemisen yhteistyön ja EU:n yhteistyöohjelmiin osallistumisen sekä opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuuden lisääminen;

e)

kannustaminen vieraiden kielten oppimiseen;

f)

tuki edistymiselle tutkinto- ja pätevyysvaatimusten tunnustamiseen tähtäävässä prosessissa ja avoimuuden varmistaminen tässä asiassa;

g)

yhteistyön edistäminen ammatillisessa koulutuksessa ottaen huomioon asiaa koskevat EU:n parhaat käytännöt, ja

h)

Euroopan yhdentymiskehitystä koskevan ymmärtämyksen ja tiedon lisääminen, akateeminen vuoropuhelu EU:n ja itäisen kumppanuuden suhteista sekä osallistuminen asiaa koskeviin EU:n ohjelmiin.

360 artikla

Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä nuorisoalalla

a)

lisätäkseen yhteistyötä ja vaihtoa nuorisopolitiikan sekä nuorille ja nuorisotyöntekijöille tarkoitetun epävirallisen koulutuksen aloilla;

b)

tukeakseen nuorten ja nuorisotyöntekijöiden liikkuvuutta keinona edistää kulttuurien välistä vuoropuhelua ja hankkia tietoja, taitoja ja osaamista virallisten koulutusjärjestelmien ulkopuolelta, mukaan lukien vapaaehtoistyön kautta;

c)

edistääkseen nuorisojärjestöjen yhteistyötä.

361 artikla

Georgia noudattaa ja kehittää politiikkaa, joka on tämän sopimuksen liitteessä XXXII lueteltujen asiakirjojen osalta EU:n politiikkojen ja käytäntöjen muodostaman viitekehyksen mukaista, kyseisen liitteen määräysten mukaisesti.

17   LUKU

Yhteistyö kulttuurin alalla

362 artikla

Osapuolet edistävät yhteistyötä kulttuurin alalla ottaen asianmukaisesti huomioon Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (UNESCO) kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemista ja edistämistä koskevassa vuoden 2005 yleissopimuksessa esitetyt periaatteet. Osapuolet pyrkivät säännölliseen poliittiseen vuoropuheluun kumpaakin osapuolta kiinnostavilla aloilla, joihin kuuluu muun muassa EU:n ja Georgian kulttuuriteollisuuden kehittäminen. Osapuolten välisen yhteistyön tarkoituksena on edistää kulttuurienvälistä vuoropuhelua, muun muassa EU:n ja Georgian kulttuurialan ja kansalaisyhteiskunnan osallistumisen kautta.

363 artikla

Osapuolet keskittävät yhteistyönsä tietyille aloille:

a)

kulttuuriyhteistyö ja -vaihto;

b)

taiteen ja taitelijoiden liikkuvuus ja kulttuurialan valmiuksien kehittäminen;

c)

kulttuurien välinen vuoropuhelu;

d)

vuoropuhelu kulttuuripolitiikasta, ja

e)

yhteistyö kansainvälisillä foorumeilla, esimerkiksi UNESCOn ja Euroopan neuvoston piirissä, muun muassa kulttuurisen monimuotoisuuden vaalimiseksi ja historiallisen ja kulttuuriperinnön säilyttämiseksi ja hyödyntämiseksi.

18   LUKU

Audiovisuaalialaan ja tiedotusvälineisiin liittyvä yhteistyö

364 artikla

Osapuolet edistävät yhteistyötä audiovisuaalialalla. Yhteistyöllä lujitetaan audiovisuaalialaa EU:ssa ja Georgiassa erityisesti alan ammattilaisten koulutuksen, tietojen vaihdon ja elokuva- ja televisioalan yhteistuotantojen edistämisen avulla.

365 artikla

1.   Osapuolet kehittävät säännöllistä vuoropuhelua audiovisuaalialaa ja tiedotusvälineitä koskevien politiikkojen alalla ja tekevät yhteistyötä lujittaakseen tiedotusvälineiden riippumattomuutta ja ammattimaisuutta sekä yhteyksiä EU:n tiedotusvälineiden kanssa asiaa koskevien eurooppalaisten normien, mukaan lukien Euroopan neuvoston sekä UNESCOn kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemista ja edistämistä koskevan vuoden 2005 yleissopimuksen normit, mukaisesti.

2.   Yhteistyö sisältää muun muassa toimittajien ja muiden tiedotusalan ammattilaisten koulutukseen liittyvät kysymykset.

366 artikla

Osapuolet keskittävät yhteistyönsä tietyille aloille:

a)

vuoropuhelu audiovisuaalialaa ja tiedotusvälineitä koskevista politiikoista;

b)

vuoropuhelu kansainvälisillä foorumeilla (kuten UNESCOssa ja WTO:ssa), ja

c)

audiovisuaalialan ja tiedotusvälineiden yhteistyö, mukaan lukien yhteistyö elokuva-alalla.

367 artikla

Georgia lähentää lainsäädäntönsä tämän sopimuksen liitteessä XXXIII tarkoitettuihin EU:n säädöksiin ja kansainvälisiin sopimuksiin kyseisen liitteen määräysten mukaisesti.

19   LUKU

Yhteistyö urheilun jaliikunnan alalla

368 artikla

Osapuolet edistävät yhteistyötä urheilun ja liikunnan alalla vaihtamalla tietoja ja hyviä käytäntöjä edistääkseen terveellisiä elämäntapoja, urheilun sosiaalisia ja kasvatuksellisia arvoja sekä urheilualan liikkuvuutta sekä torjuakseen urheiluun kohdistuvia maailmanlaajuisia uhkia, kuten dopingia, rasismia ja väkivaltaa.

20   LUKU

Kansalaisyhteiskuntaa koskeva yhteistyö

369 artikla

Osapuolet tehostavat kansalaisyhteiskuntien yhteistyötä koskevaa vuoropuhelua, jolla on seuraavat tavoitteet:

a)

lisätä yhteyksiä sekä tietojen ja kokemusten vaihtoa EU:n ja Georgian kansalaisyhteiskuntien eri sektorien välillä;

b)

parantaa Georgian ja sen historian ja kulttuurin tuntemusta ja ymmärtämystä EU:ssa ja erityisesti jäsenvaltioissa olevissa kansalaisjärjestöissä, jotta tulevien suhteiden mahdollisuudet ja haasteet tunnettaisiin paremmin;

c)

parantaa vastavuoroisesti EU:n tuntemusta ja ymmärtämystä Georgiassa ja erityisesti georgialaisissa kansalaisjärjestöissä painottaen muun muassa EU:n perusarvoja, politiikkoja ja toimintaa.

370 artikla

Osapuolet edistävät vuoropuhelua ja yhteistyötä kummankin osapuolen kansalaisyhteiskuntien sidosryhmien välillä olennaisena osana EU:n ja Georgian suhteita. Kyseisen vuoropuhelun ja yhteistyön tavoitteet ovat:

a)

varmistaa kansalaisyhteiskunnan osallistuminen EU:n ja Georgian välisiin suhteisiin ja erityisesti tämän sopimuksen määräysten täytäntöönpanoon;

b)

tehostaa kansalaisyhteiskunnan osallistumista julkiseen päätöksentekoon erityisesti käymällä avointa, läpinäkyvää ja säännöllistä vuoropuhelua julkisten laitosten, etujärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan välillä;

c)

helpottaa instituutioiden ja kansalaisjärjestöjen kehittämisen mahdollistavia olosuhteita eri tavoin, muun muassa neuvontapalvelun, epävirallisen ja virallisen verkostoitumisen, vastavuoroisten vierailujen ja työpajojen avulla, erityisesti kansalaisyhteiskunnan oikeudellisen kehyksen parantamiseksi, ja

d)

mahdollistaa kummankin osapuolen kansalaisyhteiskunnan edustajien tutustuminen kansalaisyhteiskunnan, mukaan lukien työmarkkinaosapuolet, ja viranomaisten välisiin neuvottelu- ja vuoropuheluprosesseihin erityisesti kansalaisyhteiskunnan aseman vahvistamiseksi julkisessa päätöksenteossa.

371 artikla

Osapuolet käyvät säännöllistä vuoropuhelua tämän luvun soveltamisalaan kuuluvista asioista.

21   LUKU

Aluekehitys sekä rajatylittäväja alueellinen yhteistyö

372 artikla

1.   Osapuolet edistävät keskinäistä ymmärtämystä ja kahdenvälistä yhteistyötä aluekehityspolitiikan (mukaan lukien aluepolitiikkojen muotoilua ja täytäntöönpanoa koskevat menettelyt), monitasoisen hallinnon ja kumppanuuden aloilla kiinnittäen erityistä huomiota epäsuotuisten alueiden kehittämiseen ja alueelliseen yhteistyöhön tavoitteena luoda yhteydenpitoväyliä ja tehostaa tietojen ja kokemusten vaihtoa kansallisten ja paikallisten viranomaisten, sosioekonomisten toimijoiden ja kansalaisyhteiskunnan välillä.

2.   Osapuolet tekevät erityisesti yhteistyötä saattaakseen Georgian käytännöt seuraavien periaatteiden mukaisiksi:

a)

monitasoisen hallinnon parantaminen, sillä se vaikuttaa sekä keskustasolla että kunnissa, painottaen tapoja lisätä paikallisten sidosryhmien osallistumista;

b)

kumppanuuden lujittaminen kaikkien aluekehitykseen osallistuvien osapuolten välillä, ja

c)

alueellisten kehitysohjelmien ja -hankkeiden täytäntöönpanoon osallistuvien osapuolten rahoitusosuuksista koostuva yhteisrahoitus.

373 artikla

1.   Osapuolet tukevat ja lisäävät paikallisviranomaisten osallistumista alueelliseen yhteistyöhön, mukaan lukien rajatylittävä yhteistyö, ja siihen liittyviin hallintorakenteisiin, tehostavat yhteistyötä luomalla mahdollistavat oikeudelliset puitteet, tukevat ja kehittävät valmiuksien parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä ja edistävät rajatylittävien ja alueellisten talous- ja liike-elämän verkostojen kehittämistä.

2.   Osapuolet tekevät yhteistyötä lujittaakseen georgialaisten instituutioiden institutionaalisia ja toiminnallisia valmiuksia aluekehityksen ja maankäytön suunnittelun aloilla muun muassa:

a)

parantamalla instituutioiden välistä koordinointia, etenkin keskus- ja paikallishallinnon vertikaalisen ja horisontaalisen vuorovaikutuksen mekanismia, alueellisten politiikkojen kehittämis- ja täytäntöönpanoprosessissa;

b)

kehittämällä paikallishallinnon valmiuksia edistää rajatylittävää yhteistyötä EU:n periaatteiden ja käytäntöjen mukaisesti;

c)

jakamalla alakehityspolitiikkaa koskevia osaamista, tietoa ja parhaita käytäntöjä paikallisyhteisöjen taloudellisen hyvinvoinnin ja alueiden yhdenmukaisen kehityksen edistämiseksi.

374 artikla

1.   Osapuolet tehostavat rajatylittävän yhteistyön kehittämistä muilla tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla, joita ovat muun muassa liikenne, energia, viestintäverkot, kulttuuri, koulutus, matkailu ja terveys, ja kannustavat siihen.

2.   Osapuolet tiivistävät yhteistyötä alueidensa välillä kansainvälisten ja alueiden välisten ohjelmien kautta, kannustavat Georgian alueiden osallistumista Euroopan alueellisiin rakenteisiin ja organisaatioihin ja edistävät niiden taloudellista ja institutionaalista kehitystä toteuttamalla yhteisen edun mukaisia hankkeita.

3.   Kyseiset toimet toteutetaan seuraavien yhteistyörakenteiden yhteydessä:

a)

jatkuva alueellinen yhteistyö Euroopan alueiden kanssa, mukaan lukien kansainvälisten ja rajatylittävien yhteistyöohjelmien kautta;

b)

yhteistyö itäisen kumppanuuden puitteissa ja EU:n elinten, mukaan lukien alueiden komitean, kanssa sekä osallistuminen eurooppalaisiin alueellisiin hankkeisiin ja aloitteisiin;

c)

yhteistyö muun muassa Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja Euroopan aluekehittämisen seurantaverkoston (ESPON) kanssa.

375 artikla

Tämän luvun soveltamisalaan kuuluvista asioista käydään säännöllistä vuoropuhelua.

22   LUKU

Pelastuspalvelu

376 artikla

Osapuolet kehittävät ja lujittavat luonnonkatastrofeihin ja ihmisten aiheuttamiin katastrofeihin liittyvää yhteistyötään. Yhteistyön toteuttamisessa otetaan huomioon osapuolten edut tasavertaisuuden ja vastavuoroisen hyödyn pohjalta sekä osapuolten ja monenvälisten toimien keskinäinen riippuvuus pelastuspalvelualalla.

377 artikla

Yhteistyön tavoitteena on tehostaa luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ehkäisyä, niihin valmistautumista ja niihin reagointia.

378 artikla

Osapuolet muun muassa vaihtavat tietoja ja asiantuntemusta sekä toteuttavat yhteisiä toimia kahdenvälisesti ja/tai monenvälisten ohjelmien puitteissa. Yhteistyötä voidaan tehdä muun muassa panemalla täytäntöön osapuolten tällä alalla tekemiä erillisiä sopimuksia ja/tai sopimia hallinnollisia järjestelyjä.

379 artikla

Yhteistyö voi kattaa seuraavat tavoitteet:

a)

yhteystietojen vaihto ja jatkuva päivitys, jotta voidaan varmistaa vuoropuhelun jatkuvuus ja jotta yhteydenotot ovat mahdollisia ympäri vuorokauden;

b)

vastavuoroisen avun helpottaminen vakavissa hätätilanteissa tarpeen mukaan ja edellyttäen, että käytettävissä on riittävät voimavarat;

c)

ennakkovaroitusten ja päivitetyn tiedon vaihto ympäri vuorokauden EU:ta tai Georgiaa koskevista suuren mittaluokan hätätilanteista, mukaan lukien avunpyynnöt ja -tarjoukset;

d)

tiedon vaihto osapuolten kolmansille maille antamasta avusta hätätilanteissa, joissa aktivoidaan EU:n pelastuspalvelumekanismi;

e)

isäntämaatukea koskeva yhteistyö apua pyydettäessä/annettaessa;

f)

katastrofien ehkäisyä sekä niihin valmistautumista ja reagointia koskevien parhaiden käytäntöjen ja ohjeiden vaihto;

g)

katastrofiriskin vähentämistä koskeva yhteistyö muun muassa institutionaalisten yhteyksien avulla ja hyödyntämällä neuvontaa, tiedotusta, koulutusta ja viestintää sekä parhaita käytäntöjä, joilla pyritään ehkäisemään tai lievittämään luonnonkatastrofien vaikutuksia;

h)

yhteistyö katastrofeja ja riskinarviointia koskevan tietopohjan parantamiseksi katastrofihallinnassa;

i)

yhteistyö katastrofien ympäristöön ja kansanterveyteen kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa;

j)

asiantuntijoiden kutsuminen erityisiin pelastuspalveluun liittyviä kysymyksiä käsitteleviin teknisiin työpajoihin ja seminaareihin;

k)

tarkkailijoiden kutsuminen tapauskohtaisesti EU:n ja/tai Georgian järjestämiin erityisharjoituksiin ja koulutustilaisuuksiin, ja

l)

yhteistyön lujittaminen käytettävissä olevien pelastuspalveluvalmiuksien mahdollisimman tehokkaan käytön edistämiseksi.

23   LUKU

Osallistuminen euroopan unionin virastojen ja ohjelmien toimintaan

380 artikla

Georgia saa osallistua kaikkien niiden unionin virastojen toimintaan, joiden perustamista koskevat säännökset sallivat Georgian osallistumisen. Georgia tekee EU:n kanssa erillisiä sopimuksia, joiden nojalla se voi osallistua kunkin tällaisen viraston toimintaan ja joissa määrätään muun muassa sen rahoitusosuudesta.

381 artikla

Georgia saa osallistua kaikkiin nykyisiin ja tuleviin unionin ohjelmiin, jotka ovat ohjelmien perustamista koskevien säännösten mukaisesti sille avoimia. Georgian osallistumista unionin ohjelmiin säätelee tähän sopimukseen liitetty pöytäkirja III, joka sisältää Euroopan unionin ja Georgian puitesopimuksen Georgian osallistumista unionin ohjelmiin koskevista yleisistä periaatteista.

382 artikla

Osapuolet käyvät säännöllistä vuoropuhelua Georgian osallistumisesta unionin ohjelmiin ja sen virastojen toimintaan. EU ilmoittaa Georgialle uusien EU:n virastojen ja uusien unionin ohjelmien perustamisesta sekä tämän sopimuksen 380 ja 381 artiklassa mainittujen, unionin ohjelmiin ja virastojen toimintaan osallistumista koskevien ehtojen mahdollisista muutoksista.

VII   OSASTO

RAHOITUSTUKEA, PETOSTENTORJUNTAA JA VALVONTAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

1   LUKU

Rahoitustuki

383 artikla

Georgialle myönnetään rahoitustukea asiaankuuluvista EU:n rahoitusmekanismeista ja -välineistä. Georgia voi myös hyötyä yhteistyöstä Euroopan investointipankin (EIP), Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) ja muiden kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa. Rahoitustuella edistetään tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamista, ja se myönnetään tämän luvun mukaisesti.

384 artikla

Rahoitustuen pääperiaatteet määritellään asianomaisia EU:n rahoitusvälineitä koskevissa asetuksissa.

385 artikla

Osapuolten määrittämät EU:n rahoitustuen painopistealueet vahvistetaan vuotuisissa toimintaohjelmissa, jotka perustuvat aina kun mahdollista sovittuja toimintapoliittisia painopisteitä vastaaviin monivuotisiin kehyksiin. Kyseisissä ohjelmissa vahvistettavassa tuen määrässä otetaan huomioon Georgian tarpeet, alakohtaiset valmiudet ja uudistusten eteneminen erityisesti tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla.

386 artikla

Käytettävissä olevien varojen optimaalisen käytön varmistamiseksi osapuolet pyrkivät panemaan EU:n rahoitustuen täytäntöön tiiviissä yhteistyössä ja koordinoidusti muiden avunantajamaiden, -järjestöjen ja kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa ja tuen tuloksellisuutta koskevien kansainvälisten periaatteiden mukaisesti.

387 artikla

Rahoitustukea koskevat periaatteelliset oikeudelliset, hallinnolliset ja tekniset määräykset vahvistetaan asiaa koskevissa, osapuolten välillä tehtävissä sopimuksissa.

388 artikla

Assosiaationeuvostolle ilmoitetaan rahoitustuen edistymisestä ja täytäntöönpanosta sekä sen vaikutuksesta tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen. Tätä varten osapuolten asiaankuuluvat elimet toimittavat toisilleen jatkuvasti tarvittavat seuranta- ja arviointitiedot.

389 artikla

Osapuolet panevat rahoitustuen täytäntöön moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja tekevät yhteistyötä EU:n ja Georgian taloudellisten etujen suojaamiseksi tämän osaston 2 luvun (Petostentorjuntaa ja valvontaa koskevat määräykset) mukaisesti.

2   LUKU

Petostentorjuntaa ja valvontaa koskevat määräykset

390 artikla

Määritelmät

Tätä lukua sovellettaessa sovelletaan tämän sopimuksen pöytäkirjassa IV vahvistettuja määritelmiä.

391 artikla

Soveltamisala

Tätä lukua sovelletaan kaikkiin osapuolten välillä myöhemmin tehtäviin sopimuksiin tai rahoitusvälineisiin ja kaikkiin muihin EU:n rahoitusvälineisiin, joihin Georgia voi osallistua, sanotun kuitenkaan rajoittamatta niihin mahdollisesti lisättäviä lausekkeita, jotka koskevat tilintarkastuksia, paikalla tehtäviä tarkastuksia, todentamisia, valvontaa ja petostentorjuntatoimenpiteitä, mukaan lukien Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) toteuttamat tarkastukset.

392 artikla

Toimenpiteet petosten, korruption ja muun laittoman toiminnan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi

Osapuolet toteuttavat tehokkaita toimenpiteitä petosten, korruption ja muun EU:n rahoituksen täytäntöönpanoon liittyvän laittoman toiminnan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi muun muassa osapuolten keskinäisen hallinnollisen avun ja keskinäisen oikeusavun keinoin tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla.

393 artikla

Tietojenvaihto ja muu operatiivisen tason yhteistyö

1.   Tämän luvun moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi Georgian ja EU:n toimivaltaiset viranomaiset vaihtavat tietoja säännöllisesti ja järjestävät neuvotteluja jommankumman osapuolen niin pyytäessä.

2.   OLAF voi sopia toimivaltaisten georgialaistahojen kanssa Georgian lainsäädännön mukaisesti muusta yhteistyöstä petosten torjunnan alalla, mukaan lukien operatiiviset järjestelyt Georgian viranomaisten kanssa.

3.   Henkilötietojen siirrossa ja käsittelyssä sovelletaan tämän sopimuksen III osaston (Vapaus, turvallisuus ja oikeus) 14 artiklaa.

394 artikla

Petosten, korruption ja väärinkäytösten ehkäisy

1.   EU:n ja Georgian viranomaiset tarkastavat säännöllisesti, että EU:n varoin rahoitetut toimet on pantu täytäntöön asianmukaisesti. Ne toteuttavat tarvittavat toimenpiteet väärinkäytösten ja petosten ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi.

2.   EU:n ja Georgian viranomaiset toteuttavat kaikki asianmukaiset toimenpiteet ehkäistäkseen ja korjatakseen aktiivisen tai passiivisen korruption käytäntöjä ja torjuakseen eturistiriitoja kaikissa EU:n rahoituksen täytäntöönpanoon liittyvien menettelyjen vaiheissa.

3.   Georgian viranomaiset ilmoittavat Euroopan komissiolle kaikista toteuttamistaan ehkäisevistä toimenpiteistä.

4.   Euroopan komissiolla on oikeus saada todisteet Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 56 artiklan mukaisesti.

5.   Sillä on myös oikeus saada todisteet siitä, että hankintoja ja avustuksia koskevat menettelyt ovat avoimuuden, tasapuolisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteiden mukaisia, ettei niihin liity eturistiriitoja ja että ne tarjoavat kansainvälisesti hyväksyttyjen normien tasoiset takeet ja täyttävät moitteettoman varainhoidon vaatimukset.

6.   Osapuolet antavat toisilleen omien menettelyjensä mukaisesti tiedot, jotka liittyvät EU:n rahoituksen täytäntöönpanoon, ja ilmoittavat toisilleen viipymättä kaikista merkityksellisistä muutoksista menettelyissään tai järjestelmissään.

395 artikla

Oikeuskäsittelyt, tutkinta ja syytteeseen asettaminen

Georgian viranomaiset aloittavat oikeuskäsittelyt, mukaan lukien tarvittaessa tutkinta- ja syytetoimet, kansallisten tai EU:n tarkastusten yhteydessä epäiltyjen tai havaittujen petosten, lahjonnan tai muiden väärinkäytösten perusteella, mukaan lukien eturistiriidat. OLAF voi tarvittaessa avustaa Georgian toimivaltaisia viranomaisia tässä tehtävässä.

396 artikla

Petoksista, korruptiosta ja väärinkäytöksistä ilmoittaminen

1.   Georgian viranomaisten on toimitettava Euroopan komissiolle viipymättä kaikki tiedot niiden tietoon tulleista EU:n rahoituksen täytäntöönpanoon liittyvistä petoksista tai korruptiosta, ja niiden on ilmoitettava Euroopan komissiolle viipymättä kaikista muista väärinkäytöksistä, mukaan lukien eturistiriidat. Petoksia ja korruptiota koskevista epäilyistä ilmoitetaan myös OLAFille ja Euroopan komissiolle.

2.   Georgian viranomaisten on myös ilmoitettava kaikista tämän artiklan nojalla ilmoitettujen tosiseikkojen perusteella toteutetuista toimenpiteistä. Jos ilmoitettavia petoksia, korruptiota tai muita väärinkäytöksiä ei ole, Georgian viranomaisten on ilmoitettava tästä Euroopan komissiolle kunkin kalenterivuoden päätyttyä.

397 artikla

Tarkastukset

1.   Euroopan komissiolla ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimella on oikeus tarkastaa kaikkien EU:n rahoituksen täytäntöönpanoon liittyvien menojen laillisuus ja asianmukaisuus ja varainhoidon moitteettomuus.

2.   Tarkastukset koskevat sekä tehtyjä sitoumuksia että suoritettuja maksuja. Tarkastukset suoritetaan asiakirjojen perusteella ja tarvittaessa paikalla sen yksikön toimitiloissa, joka hallinnoi EU:n rahoituksen täytäntöönpanoa tai osallistuu siihen. Tarkastuksia voidaan suorittaa ennen kyseisen varainhoitovuoden tilinpäätöstä ja loppumaksun suorittamista seuraavien viiden vuoden aikana.

3.   Euroopan komission tarkastajat tai muut Euroopan komission tai Euroopan tilintarkastustuomioistuimen valtuuttamat henkilöt voivat suorittaa asiakirjojen tai paikalla tehtäviä tarkastuksia Georgiassa sellaisen yksikön tai sen alihankkijan toimitiloissa, joka hallinnoi EU:n rahoituksen täytäntöönpanoa tai osallistuu siihen.

4.   Tarkastuksen suorittamiseksi Euroopan komission tarkastajilla tai muilla Euroopan komission tai Euroopan tilintarkastustuomioistuimen valtuuttamilla henkilöillä on oltava asianmukaiset oikeudet tutustua toimitiloihin, töihin ja asiakirjoihin, myös sähköisessä muodossa. Tästä oikeudesta on ilmoitettava kaikille Georgian julkisille laitoksille ja se on mainittava nimenomaisesti sopimuksissa, joita tehdään tässä sopimuksessa tarkoitettujen välineiden täytäntöönpanoa varten.

5.   Edellä kuvatut tarkastukset koskevat kaikkia toimeksisaajia ja niiden alihankkijoita, jotka ovat saaneet EU:n varoja. Euroopan tilintarkastustuomioistuin ja Georgian tilintarkastuselimet tekevät tehtäviään suorittaessaan yhteistyötä luottamuksen hengessä mutta riippumattomuutensa säilyttäen.

398 artikla

Paikalla tehtävät tarkastukset

1.   Tämän sopimuksen puitteissa OLAFilla on valtuudet suorittaa paikalla tarkastuksia ja todentamisia komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2185/96 säännösten mukaisesti.

2.   OLAF valmistelee ja toteuttaa paikalla tehtävät tarkastukset ja todentamiset läheisessä yhteistyössä Georgian toimivaltaisten viranomaisten kanssa ottaen huomioon Georgian asiaa koskevan lainsäädännön.

3.   Georgian viranomaisille ilmoitetaan hyvissä ajoin tarkastusten ja todentamisten aihe, tavoite ja oikeusperusta, jotta nämä voivat antaa kaiken tarkastuksessa tarvittavan avun. Tätä varten Georgian toimivaltaisten viranomaisten toimihenkilöt voivat osallistua paikalla tehtäviin tarkastuksiin ja todentamisiin.

4.   Jos asianomaiset Georgian viranomaiset niin haluavat, paikalla tehtävät tarkastukset ja todentamiset voidaan suorittaa niiden ja OLAFin yhteistyönä.

5.   Jos talouden toimija vastustaa paikalla tehtävää tarkastusta tai todentamista, Georgian viranomaisten on tarjottava kansallisen lainsäädännön mukaisesti OLAFille tarvittavaa apua, jotta tämä voi suorittaa paikalla tehtävät tarkastukset ja todentamiset.

399 artikla

Hallinnolliset toimenpiteet ja seuraamukset

Rajoittamatta Georgian lainsäädännön soveltamista Euroopan komissio voi määrätä hallinnollisia toimenpiteitä ja seuraamuksia asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 sekä Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 mukaisesti.

400 artikla

Takaisinperintä

1.   Georgian viranomaisten on toteutettava kaikki asianmukaiset toimenpiteet pannakseen täytäntöön jäljempänä olevat määräykset aiheettomasti maksettujen EU:n varojen perimiseksi takaisin rahoituksesta vastaavalle valtion virastolle.

2.   Jos EU:n rahoituksen täytäntöönpano on uskottu Georgian viranomaisten tehtäväksi, Euroopan komissiolla on oikeus periä takaisin aiheettomasti maksetut EU:n varat erityisesti tekemällä rahoitusoikaisuja. Euroopan komissio ottaa huomioon toimenpiteet, joita Georgian viranomaiset ovat toteuttaneet ehkäistäkseen kyseisten EU:n varojen menettämisen.

3.   Euroopan komissio kuulee asiasta Georgiaa ennen kuin se tekee päätöksen varojen takaisin perimisestä. Takaisinperimistä koskevista erimielisyyksistä keskustellaan assosiaationeuvostossa.

4.   Jos Euroopan komissio vastaa EU:n rahoituksen täytäntöönpanosta suoraan tai välillisesti osoittamalla talousarvion täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä kolmansille, päätökset, jotka Euroopan komissio tekee tämän osaston soveltamisalan puitteissa ja joissa määrätään maksuvelvollisuus muille kuin valtioille, ovat täytäntöönpanokelpoisia Georgiassa seuraavien periaatteiden mukaisesti:

a)

Täytäntöönpanoon sovelletaan Georgiassa voimassa olevia säännöksiä lainkäytöstä riita-asioissa. Täytäntöönpanomääräyksen antaa, tutkimatta muuta kuin täytäntöönpanoasiakirjan oikeaperäisyyden, kansallinen viranomainen, jonka Georgian hallitus määrää tähän tehtävään ja josta se ilmoittaa Euroopan komissiolle ja Euroopan unionin tuomioistuimelle.

b)

Kun nämä muodollisuudet on hakijan vaatimuksesta täytetty, tämä voi hakea täytäntöönpanoa Georgian lainsäädännön mukaisesti saattamalla asian suoraan toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi.

c)

Täytäntöönpanoa voidaan lykätä vain Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksellä. Georgian tuomioistuinten toimivaltaan kuuluu kuitenkin tutkia, onko päätös pantu täytäntöön oikeassa järjestyksessä.

5.   Täytäntöönpanomääräyksen antavat, tutkimatta muuta kuin päätöksen oikeaperäisyyden, Georgian hallituksen nimeämät viranomaiset. Täytäntöönpano tapahtuu Georgian menettelytapasääntöjen mukaisesti. EU:n viranomaisten täytäntöönpanomääräyksen muodostavan päätöksen lainvoimaisuutta valvoo Euroopan unionin tuomioistuin.

6.   Tuomiot, jotka Euroopan unionin tuomioistuin antaa tämän luvun soveltamisalaan kuuluviin sopimuksiin sisältyvän välityslausekkeen nojalla, ovat täytäntöönpanokelpoisia samoin edellytyksin.

401 artikla

Luottamuksellisuus

Kaikki tämän luvun nojalla toimitetut ja saadut tiedot, niiden muodosta riippumatta, kuuluvat ammattisalaisuuden piiriin ja niillä on sama tietosuoja, joka vastaaville tiedoille on säädetty Georgian lainsäädännössä ja EU:n toimielimiin sovellettavissa vastaavissa säännöksissä. Kyseisiä tietoja ei saa antaa muille kuin niille henkilöille EU:n toimielimissä, jäsenvaltioissa tai Georgiassa, joiden tehtävät edellyttävät niiden tuntemista, ja niitä saa käyttää vain osapuolten taloudellisten etujen tehokkaan suojaamisen varmistamiseksi.

402 artikla

Lainsäädännön lähentäminen

Georgia lähentää lainsäädäntönsä tämän sopimuksen liitteessä XXXIV tarkoitettuihin EU:n säädöksiin ja kansainvälisiin sopimuksiin kyseisen liitteen määräysten mukaisesti.

VIII   OSASTO

INSTITUTIONAALISET MÄÄRÄYKSET, YLEISET MÄÄRÄYKSET JA LOPPUMÄÄRÄYKSET

1   LUKU

Institutionaaliset puitteet

403 artikla

Poliittista ja toimintapoliittista vuoropuhelua osapuolten välillä muun muassa eri alojen yhteistyöhön liittyvistä asioista voidaan käydä millä tahansa tasolla. Määräajoin käytävää korkean tason poliittista vuoropuhelua käydään tämän sopimuksen 404 artiklalla perustetussa assosiaationeuvostossa sekä osapuolten ministeritason edustajien välillä yhteisestä sopimuksesta pidettävissä säännöllisissä kokouksissa.

Assosiaationeuvosto

404 artikla

1.   Perustetaan assosiaationeuvosto. Se seuraa ja valvoo tämän sopimuksen soveltamista ja täytäntöönpanoa ja tarkastelee määräajoin sopimuksen toimivuutta suhteessa sen tavoitteisiin.

2.   Assosiaationeuvosto kokoontuu ministeritasolla ja säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa, sekä olosuhteiden niin vaatiessa. Assosiaationeuvosto voi kokoontua kaikissa tarvittavissa kokoonpanoissa yhteisestä sopimuksesta.

3.   Sen lisäksi, että assosiaationeuvosto seuraa ja valvoo tämän sopimuksen soveltamista ja täytäntöönpanoa, se tarkastelee kaikkia tähän sopimukseen liittyviä tärkeitä kysymyksiä sekä muita molemmille osapuolille tärkeitä kahdenvälisiä tai kansainvälisiä kysymyksiä.

405 artikla

1.   Assosiaationeuvosto muodostuu Euroopan unionin neuvoston jäsenistä ja Euroopan komission jäsenistä sekä Georgian hallituksen jäsenistä.

2.   Assosiaationeuvosto vahvistaa työjärjestyksensä.

3.   Assosiaationeuvoston puheenjohtajana toimii vuorotellen unionin edustaja ja Georgian edustaja.

4.   Osapuolten muiden elinten edustajat voivat tarvittaessa osallistua assosiaationeuvoston työhön tarkkailijoina.

406 artikla

1.   Assosiaationeuvostolla on toimivalta tehdä tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia päätöksiä sopimuksessa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Päätökset sitovat osapuolia, joiden on toteutettava tehtyjen päätösten täytäntöönpanemiseksi tämän sopimuksen määräysten mukaisesti asianmukaiset toimenpiteet, mukaan lukien tarvittaessa tämän sopimuksen mukaisesti perustetuissa erityiselimissä toteutettavat toimet. Assosiaationeuvosto voi myös antaa suosituksia. Se tekee päätöksensä ja antaa suosituksensa osapuolten yhteisestä sopimuksesta sen jälkeen kun osapuolet ovat saattaneet päätökseen omat menettelynsä.

2.   Tässä sopimuksessa vahvistetun, Georgian lainsäädännön asteittaista lähentämistä EU:n lainsäädäntöön koskevan tavoitteen mukaisesti assosiaationeuvostossa vaihdetaan tietoja sekä valmisteltavista että jo voimassa olevista Euroopan unionin ja Georgian säädöksistä ja niiden täytäntöönpanoa, soveltamista ja noudattamista koskevista toimenpiteistä.

3.   Tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti assosiaationeuvostolla on toimivalta päivittää tai muuttaa tämän sopimuksen liitteitä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) erityismääräysten soveltamista.

Assosiaatiokomitea

407 artikla

1.   Perustetaan assosiaatiokomitea. Se avustaa assosiaationeuvostoa sen tehtävien hoitamisessa.

2.   Assosiaatiokomitea muodostuu osapuolten edustajista, jotka ovat yleensä korkeita virkamiehiä.

3.   Assosiaatiokomitean puheenjohtajana toimii vuorotellen EU:n edustaja ja Georgian edustaja.

408 artikla

1.   Assosiaationeuvosto määrittää työjärjestyksessään assosiaatiokomitean tehtävät, joihin kuuluu assosiaationeuvoston kokousten valmistelu, ja päättää komitean työskentelytavat. Assosiaatiokomitea kokoontuu vähintään kerran vuodessa ja silloin kun osapuolet katsovat olosuhteiden sitä edellyttävän.

2.   Assosiaationeuvosto voi siirtää assosiaatiokomitealle toimivaltaansa, myös valtuudet tehdä sitovia päätöksiä.

3.   Assosiaatiokomitealla on valtuudet tehdä päätöksiä tässä sopimuksessa määrätyissä asioissa ja aloilla, joilla assosiaationeuvosto on siirtänyt sille toimivallan, ja kuten tämän sopimuksen 406 artiklan 1 kohdassa määrätään. Nämä päätökset sitovat osapuolia, joiden on toteutettava päätösten täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet. Assosiaatiokomitea tekee päätöksensä osapuolten sopimuksesta ottaen huomioon osapuolten sisäiset menettelyt.

4.   Assosiaatiokomitea kokoontuu erityisessä kokoonpanossa käsittelemään kaikkia tämän sopimuksen IV osastoon (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) liittyviä kysymyksiä. Assosiaatiokomitea kokoontuu tässä kokoonpanossa vähintään kerran vuodessa.

409 artikla

Erityiskomiteat, alakomiteat ja elimet

1.   Assosiaatiokomiteaa avustavat tämän sopimuksen mukaisesti perustetut alakomiteat.

2.   Assosiaationeuvosto voi päättää perustaa tiettyjen alojen erityiskomiteoita tai -elimiä, jotka ovat tarpeen tämän sopimuksen täytäntöönpanoa varten, ja se määrittää tällaisten erityiskomiteoiden ja -elinten kokoonpanon, tehtävät ja työskentelytavat. Tällaiset erityiskomiteat tai -elimet voivat myös keskustella mistä tahansa tarpeelliseksi katsomistaan kysymyksistä, tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) erityismääräysten soveltamista rajoittamatta.

3.   Assosiaatiokomitea voi myös perustaa alakomiteoita tarkastelemaan tämän sopimuksen V osastossa (Taloudellinen yhteistyö) ja VI osastossa (Muut yhteistyöpolitiikat) tarkoitetun säännöllisen vuoropuhelun yhteydessä saavutettua edistymistä.

4.   Alakomiteoilla on valtuudet tehdä päätöksiä tässä sopimuksessa määrätyissä asioissa. Niiden on tarvittaessa raportoitava toimistaan säännöllisesti assosiaatiokomitealle.

5.   Tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) mukaisesti perustetut alakomiteat ilmoittavat tämän sopimuksen 408 artiklan 4 kohdan mukaisessa kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle kokoustensa ajankohdat ja esityslistat tarpeeksi ajoissa. Ne raportoivat toimistaan kussakin kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevan assosiaatiokomitean säännönmukaisessa kokouksessa.

6.   Alakomiteoiden olemassaolo ei estä kumpaakaan osapuolta saattamasta mitään asiaa suoraan assosiaatiokomitean, mukaan lukien kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa oleva assosiaatiokomitea, käsiteltäväksi.

Parlamentaarinen assosiaatiovaliokunta

410 artikla

1.   Perustetaan parlamentaarinen assosiaatiovaliokunta. Siinä kokoontuvat Euroopan parlamentin ja Georgian parlamentin jäsenet mielipiteiden vaihtoa varten. Se kokoontuu itse määrääminsä väliajoin.

2.   Parlamentaarinen assosiaatiovaliokunta muodostuu Euroopan parlamentin ja Georgian parlamentin jäsenistä.

3.   Parlamentaarinen assosiaatiovaliokunta vahvistaa työjärjestyksensä.

4.   Parlamentaarisen assosiaatiovaliokunnan puheenjohtajana toimii sen työjärjestyksessä vahvistettavien määräysten mukaisesti vuorotellen Euroopan parlamentin edustaja ja Georgian parlamentin edustaja.

411 artikla

1.   Parlamentaarinen assosiaatiovaliokunta voi pyytää tämän sopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä tietoja assosiaationeuvostolta, joka toimittaa parlamentaariselle assosiaatiovaliokunnalle pyydetyt tiedot.

2.   Parlamentaariselle assosiaatiovaliokunnalle tiedotetaan assosiaationeuvoston päätöksistä ja suosituksista.

3.   Parlamentaarinen assosiaatiovaliokunta voi antaa suosituksia assosiaationeuvostolle.

4.   Parlamentaarinen assosiaatiovaliokunta voi perustaa parlamentaarisia alavaliokuntia.

Kansalaisyhteiskunnan foorumi

412 artikla

1.   Osapuolet edistävät myös kansalaisyhteiskuntiensa edustajien säännöllisiä tapaamisia, jotta nämä pysyvät ajan tasalla tämän sopimuksen täytäntöönpanosta ja voivat antaa siihen oman panoksensa.

2.   Perustetaan EU:n ja Georgian kansalaisyhteiskunnan foorumi. Se on EU:n kansalaisyhteiskunnan edustajien, mukaan lukien Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsenet, sekä Georgian kansalaisyhteiskunnan edustajien, mukaan lukien itäisen kumppanuuden kansalaisyhteiskuntafoorumin kansallisen foorumin edustajat, muodostama foorumi, jolla nämä voivat kokoontua ja vaihtaa näkemyksiä. Se kokoontuu itse määrääminsä väliajoin.

3.   Kansalaisyhteiskunnan foorumi vahvistaa työjärjestyksensä.

4.   Kansalaisyhteiskunnan foorumin puheenjohtajana toimii sen työjärjestyksessä vahvistettavien määräysten mukaisesti vuorotellen Euroopan talous- ja sosiaalikomitean edustaja ja Georgian kansalaisyhteiskunnan edustajat.

413 artikla

1.   Kansalaisyhteiskunnan foorumille tiedotetaan assosiaationeuvoston päätöksistä ja suosituksista.

2.   Kansalaisyhteiskunnan foorumi voi antaa suosituksia assosiaationeuvostolle.

3.   Assosiaatiokomitea ja parlamentaarinen assosiaatiovaliokunta järjestävät säännöllisen yhteydenpidon kansalaisyhteiskunnan foorumin edustajien kanssa saadakseen näiltä näkemyksiä tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamisesta.

2   LUKU

Yleiset määräykset ja loppumääräykset

414 artikla

Mahdollisuus saattaa asiansa tuomioistuinten ja hallintoelinten käsiteltäväksi

Osapuolet sitoutuvat varmistamaan tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, että toisen osapuolen luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt voivat, ilman syrjintää sen omiin kansalaisiin verrattuna, saattaa asiansa osapuolten toimivaltaisten tuomioistuinten ja hallintoelinten käsiteltäväksi puolustaessaan yksilöille kuuluvia oikeuksiaan, mukaan lukien omistusoikeudet.

415 artikla

Turvallisuuteen perustuvat poikkeukset

Tämän sopimuksen määräykset eivät estä osapuolta toteuttamasta toimenpiteitä

a)

joita se pitää tarpeellisina keskeisten turvallisuusetujensa vastaisten tietojen luovutuksen estämiseksi;

b)

jotka liittyvät aseiden, ammusten tai sotatarvikkeiden tuotantoon tai kauppaan taikka puolustustarkoitusten kannalta välttämättömään tutkimukseen, kehitystyöhön tai tuotantoon, jos nämä toimenpiteet eivät heikennä sellaisten tuotteiden kilpailuedellytyksiä, joita ei ole tarkoitettu nimenomaan sotilaalliseen käyttöön;

c)

jotka se arvioi tärkeiksi oman turvallisuutensa kannalta yleisen järjestyksen ylläpitämiseen vaikuttavissa vakavissa sisäisissä levottomuuksissa, sodan aikana tai sodan uhkaa merkitsevässä vakavassa kansainvälisessä jännitystilassa taikka täyttääkseen velvoitteet, joihin se on sitoutunut rauhan ja kansainvälisen turvallisuuden ylläpitämiseksi.

416 artikla

Syrjimättömyys

1.   Tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla ja rajoittamatta siihen sisältyviä erityismääräyksiä

a)

Georgian EU:hun tai sen jäsenvaltioihin soveltamat järjestelyt eivät saa johtaa syrjintään jäsenvaltioiden, niiden kansalaisten tai niiden yhtiöiden tai yritysten välillä;

b)

EU:n tai sen jäsenvaltioiden Georgiaan soveltamat järjestelyt eivät saa johtaa syrjintään Georgian kansalaisten, yhtiöiden tai yritysten välillä.

2.   Edellä olevan 1 kohdan määräykset eivät rajoita osapuolten oikeutta soveltaa verolainsäädännön asiaan liittyviä säännöksiä verovelvollisiin, jotka ovat keskenään erilaisessa tilanteessa asuinpaikkansa suhteen.

417 artikla

Asteittainen lähentäminen

Georgia lähentää asteittain lainsäädäntönsä tämän sopimuksen liitteissä tarkoitettuun EU:n lainsäädäntöön tässä sopimuksessa yksilöityjen sitoumusten pohjalta ja kyseisten liitteiden määräysten mukaisesti. Tämä määräys ei rajoita tämän sopimuksen IV osastossa (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) vahvistettujen, sääntelyn lähentämistä koskevien erityisten periaatteiden ja velvoitteiden soveltamista.

418 artikla

Joustava lähentäminen

Georgian asteittaista lähentymistä EU:n lainsäädäntöön koskevan tavoitteen mukaisesti assosiaationeuvosto tarkistaa ja päivittää määräajoin tämän sopimuksen liitteitä, myös ottaakseen huomioon EU:n lainsäädännön ja osapuolten tarpeellisiksi katsomissa kansainvälisissä sopimuksissa vahvistettujen sovellettavien normien kehityksen, sen jälkeen kun osapuolet ovat saattaneet päätökseen tarvittavat omat menettelynsä. Tämä määräys ei rajoita tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) erityismääräysten soveltamista.

419 artikla

Lähentämisen seuranta

1.   Seurannalla tarkoitetaan tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien toimenpiteiden täytäntöönpanossa ja soveltamisessa tapahtuvan edistymisen jatkuvaa arviointia.

2.   Seurannan puitteissa EU arvioi Georgian lainsäädännön lähentämistä EU:n lainsäädäntöön tässä sopimuksessa tarkoitetulla tavalla, mukaan lukien täytäntöönpanoon ja soveltamiseen liittyvät näkökohdat. Arviointia voivat suorittaa EU yksinään omasta aloitteestaan tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) mukaisesti, EU yhteisymmärryksessä Georgian kanssa tai osapuolet yhdessä. Arvioinnin helpottamiseksi Georgia raportoi EU:lle lähentämisessä tapahtuvasta edistymisestä, soveltuvin osin ennen tässä sopimuksessa EU:n säädösten suhteen asetettujen siirtymäaikojen päättymistä. Raportoinnin ja arvioinnin yhteydessä, mukaan lukien arviointeja koskevien yksityiskohtien ja arviointien tiheyden määrittämisessä, otetaan huomioon tässä sopimuksessa määritetyt erityiset yksityiskohtaiset säännöt tai tällä sopimuksella perustettujen elinten päätökset.

3.   Seuranta voi käsittää paikalla tehtäviä tarkastuksia, joihin voivat osallistua EU:n toimielimet, elimet ja virastot, valtiosta riippumattomat elimet, valvontaviranomaiset, riippumattomat asiantuntijat ja muut tahot tarpeen mukaan.

4.   Seurannan tuloksista, tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetut lähentämistä koskevat arvioinnit mukaan lukien, keskustellaan kaikissa tällä sopimuksella perustetuissa asiaankuuluvissa elimissä. Tällaiset elimet voivat antaa yhteisiä suosituksia, jotka esitetään assosiaationeuvostolle.

5.   Jos osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) soveltamisalaan kuuluvat tarvittavat toimenpiteet on pantu täytäntöön ja että niitä sovelletaan, assosiaationeuvosto hyväksyy sille tämän sopimuksen 406 ja 408 artiklassa annettujen valtuuksien nojalla tämän sopimuksen IV osastossa (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) tarkoitettuja markkinoiden avaamiseen liittyviä lisätoimenpiteitä.

6.   Tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitetun yhteisen suosituksen esittämistä assosiaationeuvostolle tai tällaisen suosituksen esittämättä jättämistä ei käsitellä tämän sopimuksen IV osastossa (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) määritellyssä riitojenratkaisumenettelyssä. Asiaa käsittelevän elimen päätöstä tai päätöksen tekemättä jättämistä ei käsitellä tämän sopimuksen IV osastossa (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) määritellyssä riitojenratkaisumenettelyssä.

420 artikla

Velvoitteiden täyttäminen

1.   Osapuolet toteuttavat kaikki tarvittavat yleiset tai erityiset toimenpiteet varmistaakseen tästä sopimuksesta johtuvien velvoitteidensa täyttämisen. Ne varmistavat, että tässä sopimuksessa asetetut tavoitteet saavutetaan.

2.   Osapuolet sopivat aloittavansa kumman tahansa osapuolen pyynnöstä viipymättä neuvottelut sopivia kanavia käyttäen keskustellakseen tämän sopimuksen tulkintaa, täytäntöönpanoa tai vilpittömässä mielessä tapahtuvaa soveltamista koskevista tai muista osapuolten suhteita koskevista kysymyksistä.

3.   Osapuolet voivat saattaa assosiaationeuvoston käsiteltäväksi kaikki tämän sopimuksen tulkintaa, täytäntöönpanoa tai vilpittömässä mielessä tapahtuvaa soveltamista koskevat riidat tämän sopimuksen 421 artiklan mukaisesti. Assosiaationeuvosto voi ratkaista riidan sitovalla päätöksellä.

421 artikla

Riitojen ratkaiseminen

1.   Jos osapuolten välillä syntyy tämän sopimuksen tulkintaa, täytäntöönpanoa tai vilpittömässä mielessä tapahtuvaa soveltamista koskeva riita, kumpi tahansa osapuoli voi esittää toiselle osapuolelle ja assosiaationeuvostolle riidanalaisen asian ratkaisemista koskevan virallisen pyynnön. Tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) tulkintaa, täytäntöönpanoa ja vilpittömässä mielessä tapahtuvaa soveltamista koskeviin riitoihin sovelletaan poikkeuksellisesti yksinomaan tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 14 lukua (Riitojen ratkaiseminen).

2.   Osapuolet pyrkivät ratkaisemaan riidan käymällä vilpittömässä mielessä neuvotteluja assosiaationeuvostossa ja tämän sopimuksen 407 ja 409 artiklassa tarkoitetuissa muissa elimissä, jotta kummankin osapuolen hyväksyttävissä oleva ratkaisu saavutetaan mahdollisimman pian.

3.   Osapuolet antavat assosiaationeuvostolle ja muille asiaankuuluville elimille kaikki tilanteen perusteellista käsittelyä varten tarvittavat tiedot.

4.   Riidasta neuvotellaan jokaisessa assosiaationeuvoston kokouksessa, kunnes se saadaan ratkaistua. Riita katsotaan ratkaistuksi, kun assosiaationeuvosto on tehnyt sitovan päätöksen asian ratkaisemiseksi tämän sopimuksen 420 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla tai kun se on vahvistanut, että riitaa ei enää ole. Riidasta voidaan neuvotella myös missä tahansa assosiaatiokomitean tai tämän sopimuksen 407 ja 409 artiklan nojalla perustetun muun elimen kokouksessa osapuolten yhteisestä sopimuksesta tai toisen osapuolen pyynnöstä. Neuvotteluja voidaan käydä myös kirjallisesti.

5.   Kaikki neuvottelujen aikana annetut tiedot ovat luottamuksellisia.

422 artikla

Toimenpiteet siinä tapauksessa, että velvollisuuksia ei täytetä

1.   Jos asiaa ei ole ratkaistu kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona virallinen pyyntö riidan ratkaisemiseksi tämän sopimuksen 421 artiklan mukaisesti on annettu tiedoksi, ja jos valituksen tehnyt osapuoli edelleen katsoo, että toinen osapuoli on jättänyt täyttämättä tämän sopimuksen mukaisen velvoitteensa, osapuoli voi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet. Neuvotteluille asetetusta kolmen kuukauden määräajasta voidaan luopua osapuolten yhteisestä sopimuksesta, eikä sitä sovelleta tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa poikkeustapauksissa.

2.   Toimenpiteitä valittaessa on etusijalle asetettava ne, joista on vähiten haittaa tämän sopimuksen toiminnalle. Tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja tapauksia lukuun ottamatta näihin toimenpiteisiin ei saa kuulua minkään tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) määräyksissä mainitun oikeuden tai velvollisuuden keskeyttäminen. Tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti toteutetuista toimenpiteistä on ilmoitettava välittömästi assosiaationeuvostolle, ja niitä on käsiteltävä neuvotteluissa tämän sopimuksen 420 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja riitojen ratkaisussa tämän sopimuksen 420 artiklan 3 kohdan ja 421 artiklan mukaisesti.

3.   Tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut poikkeukset koskevat

a)

tämän sopimuksen irtisanomista kansainvälisen oikeuden yleisten sääntöjen vastaisesti, tai

b)

tilannetta, jossa toinen osapuoli rikkoo tämän sopimuksen I osaston (Yleiset periaatteet) 2 artiklassa tarkoitettuja tämän sopimuksen olennaisia osia.

423 artikla

Suhde muihin sopimuksiin

1.   Kumotaan Luxemburgissa 22 päivänä huhtikuuta 1996 allekirjoitettu ja 1 päivänä heinäkuuta 1999 voimaan tullut Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Georgian välinen kumppanuus- ja yhteistyösopimus.

2.   Tämä sopimus korvaa 1 kohdassa tarkoitetun sopimuksen. Viittaukset edellä mainittuun sopimukseen kaikissa muissa osapuolten välisissä sopimuksissa katsotaan viittauksiksi tähän sopimukseen.

3.   Tämä sopimus korvaa Brysselissä 14 päivänä heinäkuuta 2011 allekirjoitetun ja 1 päivänä huhtikuuta 2012 voimaan tulleen Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen suojasta.

424 artikla

1.   Tämä sopimus ei vaikuta niihin oikeuksiin, jotka luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille taataan voimassa olevissa, yhtä tai useampaa jäsenvaltiota ja Georgiaa sitovissa sopimuksissa, ennen kuin samanarvoiset kyseisiä henkilöitä koskevat oikeudet on saavutettu tämän sopimuksen nojalla.

2.   Olemassa olevat sopimukset, jotka koskevat tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia yhteistyöaloja, katsotaan osaksi tämän sopimuksen mukaisia kahdenvälisiä suhteita ja osaksi yhteistä institutionaalista kehystä.

425 artikla

1.   Osapuolet voivat täydentää tätä sopimusta tekemällä erityissopimuksia millä tahansa tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvalla alalla. Tällaiset erityissopimukset ovat erottamaton osa tällä sopimuksella säänneltyjä yleisiä kahdenvälisiä suhteita, ja ne muodostavat osan yhteisestä institutionaalisesta kehyksestä.

2.   Tämä sopimus ja sen nojalla toteutettavat toimet eivät millään tavalla rajoita jäsenvaltioiden valtuuksia tehdä kahdenvälistä yhteistyötä Georgian kanssa tai tarvittaessa tehdä sen kanssa uusia yhteistyösopimuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionista ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyjen sopimusten asian kannalta merkityksellisten määräysten soveltamista.

426 artikla

Liitteet ja pöytäkirjat

Tämän sopimuksen liitteet ja pöytäkirjat ovat erottamaton osa tätä sopimusta.

427 artikla

Kesto

1.   Tämä sopimus tehdään rajoittamattomaksi ajaksi.

2.   Kumpikin osapuoli voi irtisanoa tämän sopimuksen ilmoittamalla asiasta toiselle osapuolelle. Sopimuksen voimassaolo päättyy kuuden kuukauden kuluttua tällaisen ilmoituksen vastaanottamisesta.

428 artikla

Osapuolten määritelmä

Tätä sopimusta sovellettaessa ”osapuolilla” tarkoitetaan unionia tai sen jäsenvaltioita taikka unionia ja sen jäsenvaltioita, kutakin niille Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa osoitetun toimivallan mukaisesti, ja soveltuvin osin Euratomia, sille Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksessa osoitetun toimivallan mukaisesti, sekä Georgiaa.

429 artikla

Alueellinen soveltaminen

1.   Tätä sopimusta sovelletaan alueisiin, joihin sovelletaan Euroopan unionista tehtyä sopimusta, Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimusta niissä määrätyin edellytyksin, sekä Georgian alueeseen.

2.   Tämän sopimuksen tai sen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) soveltaminen Georgian alueisiin Abhasiaan sekä Tshinvalin alueeseen / Etelä-Ossetiaan, jotka eivät ole tosiasiallisesti Georgian hallituksen määräysvallassa, aloitetaan, kun Georgia varmistaa tämän sopimuksen tai sen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) täytäntöönpanon ja soveltamisen koko alueellaan.

3.   Assosiaationeuvosto tekee päätöksen siitä, milloin tämän sopimuksen tai sen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) täysimääräinen täytäntöönpano ja soveltaminen koko Georgian alueella on varmistettu.

4.   Jos osapuoli katsoo, että tämän sopimuksen tai sen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) täysimääräinen täytäntöönpano ja soveltaminen ei ole enää varmaa tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla Georgian alueilla, kyseinen osapuoli voi pyytää assosiaationeuvostoa harkitsemaan uudelleen, jatketaanko tämän sopimuksen tai sen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) soveltamista kyseisiin alueisiin. Assosiaationeuvosto tarkastelee tilannetta ja tekee tämän sopimuksen tai sen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) soveltamisen jatkamista koskevan päätöksen kolmen kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä. Jos assosiaationeuvosto ei tee päätöstä kolmen kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä, tämän sopimuksen tai sen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) soveltaminen kyseisiin alueisiin keskeytetään, kunnes assosiaationeuvosto on tehnyt päätöksen.

5.   Tässä artiklassa tarkoitetut assosiaationeuvoston päätökset tämän sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) soveltamisesta kattavat kyseisen osaston kokonaan, eivätkä ne voi kattaa siitä vain osia.

430 artikla

Sopimuksen tallettaja

Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristö on tämän sopimuksen tallettaja.

431 artikla

Voimaantulo ja väliaikainen soveltaminen

1.   Osapuolet ratifioivat tai hyväksyvät tämän sopimuksen omien menettelyjensä mukaisesti. Ratifiointi- tai hyväksymiskirjat talletetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristöön.

2.   Tämä sopimus tulee voimaan viimeisen ratifiointi- tai hyväksymiskirjan talletuspäivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä.

3.   Sen estämättä, mitä tämän artiklan 2 kohdassa määrätään, unioni ja Georgia sopivat soveltavansa tätä sopimusta väliaikaisesti unionin määrittelemältä osalta tämän artiklan 4 kohdan mukaisesti ja sovellettavien sisäisten menettelyjensä ja lainsäädäntönsä mukaisesti.

4.   Väliaikainen soveltaminen alkaa sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona tämän sopimuksen tallettaja on vastaanottanut seuraavat:

a)

tarvittavien menettelyjen päätökseen saattamista koskeva unionin ilmoitus, jossa määritetään ne sopimuksen osat, joita on sovellettava väliaikaisesti; ja

b)

Georgian menettelyjensä ja sovellettavan lainsäädäntönsä mukaisesti tallettama ratifioimiskirja.

5.   Tämän sopimuksen asiaankuuluvien määräysten, myös sen vastaavien liitteiden ja pöytäkirjojen soveltamiseksi viittauksilla ”tämän sopimuksen voimaantulopäivään” tarkoitetaan tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti ”päivää, josta lähtien tätä sopimusta sovelletaan väliaikaisesti”.

6.   Jos tämän sopimuksen väliaikainen soveltaminen ei koske Luxemburgissa 22 päivänä huhtikuuta 1996 allekirjoitetun ja 1 päivänä heinäkuuta 1999 voimaan tulleen Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Georgian välisen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen määräyksiä, kyseisten määräysten soveltamista jatketaan sopimuksen väliaikaisen soveltamisen aikana.

7.   Kumpi tahansa osapuoli voi antaa tämän sopimuksen väliaikaisen soveltamisen päättämistä koskevan kirjallisen ilmoituksen tämän sopimuksen tallettajalle. Sopimuksen väliaikainen soveltaminen päättyy kuuden kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona tämän sopimuksen tallettaja on vastaanottanut ilmoituksen.

432 artikla

Todistusvoimaiset tekstit

Tämä sopimus laaditaan kahtena kappaleena bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, kroaatin, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin, viron ja georgian kielillä, ja kukin teksti on yhtä todistusvoimainen.

TÄMÄN VAKUUDEKSI tätä varten asianmukaisesti valtuutetut täysivaltaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Съставено в Брюксел на двадесет и седми юни две хиляди и четиринадесета година.

Hecho en Bruselas, el veintisiete de junio de dos mil catorce.

V Bruselu dne dvacátého sedmého června dva tisíce čtrnáct.

Udfærdiget i Bruxelles den syvogtyvende juni to tusind og fjorten.

Geschehen zu Brüssel am siebenundzwanzigsten Juni zweitausendvierzehn.

Kahe tuhande neljateistkümnenda aasta juunikuu kahekümne seitsmendal päeval Brüsselis.

Έγινε στις Βρυξέλλες, στις είκοσι εφτά Ιουνίου δύο χιλιάδες δεκατέσσερα.

Done at Brussels on the twenty-seventh day of June in the year two thousand and fourteen.

Fait à Bruxelles, le vingt-sept juin deux mille quatorze.

Sastavljeno u Bruxellesu dvadeset sedmog lipnja dvije tisuće četrnaeste.

Fatto a Bruxelles, addì ventisette giugno duemilaquattordici.

Briselē, divi tūkstoši četrpadsmitā gada divdesmit septītajā jūnijā.

Priimta du tūkstančiai keturioliktų metų birželio dvidešimt septintą dieną Briuselyje.

Kelt Brüsszelben, a kétezer-tizennegyedik év június havának huszonhetedik napján.

Magħmul fi Brussell, fis-sebgħa u għoxrin jum ta’ Ġunju tas-sena elfejn u erbatax.

Gedaan te Brussel, de zevenentwintigste juni tweeduizend veertien.

Sporządzono w Brukseli dnia dwudziestego siódmego czerwca roku dwa tysiące czternastego.

Feito em Bruxelas, em vinte e sete de junho de dois mil e catorze.

Întocmit la Bruxelles la douăzeci și șapte iunie două mii paisprezece.

V Bruseli dvadsiateho siedmeho júna dvetisícštrnásť.

V Bruslju, dne sedemindvajsetega junija leta dva tisoč štirinajst.

Tehty Brysselissä kahdentenakymmenentenäseitsemäntenä päivänä kesäkuuta vuonna kaksituhattaneljätoista.

Som skedde i Bryssel den tjugosjunde juni tjugohundrafjorton.

Image

Voor het Koninkrijk België

Pour le Royaume de Belgique

Für das Königreich Belgien

Image

Deze handtekening verbindt eveneens de Vlaamse Gemeenschap, de Franse Gemeenschap, de Duitstalige Gemeenschap, het Vlaamse Gewest, het Waalse Gewest en het Brussels Hoofdstedelijk Gewest.

Cette signature engage également la Communauté française, la Communauté flamande, la Communauté germanophone, la Région wallonne, la Région flamande et la Région de Bruxelles-Capitale.

Diese Unterschrift bindet zugleich die Deutschsprachige Gemeinschaft, die Flämische Gemeinschaft, die Französische Gemeinschaft, die Wallonische Region, die Flämische Region und die Region Brüssel-Hauptstadt.

За Релублика България

Image

Za Českou republiku

Image

For Kongeriget Danmark

Image

Für die Bundesrepublik Deutschland

Image

Eesti Vabariigi nimel

Image

Thar cheann Na hÉireann

For Ireland

Image

Image

Για την Ελληνική Δημοκρατία

Image

Por el Reino de España

Image

Pour la République française

Image

Image

Image

Za Republiku Hrvatsku

Image

Per la Repubblica italiana

Image

Για την Κυπριακή Δημοκρατία

Image

Latvijas Republikas vārdā –

Image

Lietuvos Respublikos vardu

Image

Pour le Grand-Duché de Luxembourg

Image

Magyarország részéről

Image

Għar-Repubblika ta’ Malta

Image

Voor het Koninkrijk der Nederlanden

Image

Für die Republik Österreich

Image

W imieniu Rzeczypospolitej Polskiej

Image

Pela República Portuguesa

Image

Pentru România

Image

Za Republiko Slovenijo

Image

Za Slovenskú republiku

Image

Suomen tasavallan puolesta

För Republiken Finland

Image

För Konungariket Sverige

Image

For the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland

Image

За Европейския съюз

Por la Unión Europea

Za Evropskou unii

For Den Europæiske Union

Für die Europäische Union

Euroopa Liidu nimel

Για την Ευρωπαϊκή Ένωση

For the European Union

Pour l'Union européenne

Za Europsku uniju

Per l'Unione europea

Eiropas Savienības vārdā –

Europos Sąjungos vardu

Az Európai Unió részéről

Għall-Unjoni Ewropea

Voor de Europese Unie

W imieniu Unii Europejskiej

Pela União Europeia

Pentru Uniunea Europeană

Za Európsku úniu

Za Evropsko unijo

Euroopan unionin puolesta

För Europeiska unionen

Image

Зa Eвpoпeйcката общност зa aтoмна енергия

Por la Comunidad Europea de la Energía Atómica

Za Evropské společenství pro atomovou energii

For Det Europæiske Atomenergifællesskab

Für die Europäische Atomgemeinschaft

Euroopa Aatomienergiaühenduse nimel

Гια την Ευρωπαїκή Κоινότητα Ατομικής Εvέργειας

For the European Atomic Energy Community

Pour la Communauté européenne de l'énergie atomique

Za Europsku zajednicu za atomsku energiju

Per la Comunità europea dell'energia atomica

Eiropas Atomenerģijas Kopienas vārdā –

Europos atominės energijos bendrijos vardu

Az Európai Atomenergia-közösség részéről

F'isem il-Komunità Ewropea tal-Enerġija Atomika

Voor de Europese Gemeenschap voor Atoomenergie

W imieniu Europejskiej Wspólnoty Energii Atomowej

Pela Comunidade Europeia da Energia Atómica

Pentru Comunitatea Europeană a Energiei Atomice

Za Európske spoločenstvo pre atómovú energiu

Za Evropsko skupnost za atomsko energijo

Euroopan atominienergiajärjestön puolesta

För Europeiska atomenergigemenskapen

Image

Image

Image


(1)  Tässä sopimuksessa ”tavaroilla” tarkoitetaan GATT 1994 -sopimuksen mukaisia tavaroita, jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä. Maataloutta koskevan WTO-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvista tavaroista käytetään tässä luvussa nimitystä ”maataloustuotteet” tai ”tuotteet”.

(2)  Yhteisestä passitusmenettelystä 20 päivänä toukokuuta 1987 tehty yleissopimus.

(3)  Pelkästään sen seikan, että viisumi vaaditaan vain tiettyjen maiden luonnollisilta henkilöiltä, ei katsota mitätöivän erityisen sitoumuksen mukaisia etuja tai heikentävän niitä.

(4)  Selvennyksenä todetaan, että alueeseen sisältyvät talousvyöhyke ja mannerjalusta Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen mukaisesti.

(5)  Oikeushenkilö on toisen oikeushenkilön määräysvallassa, jos viimeksi mainitulla on valta nimittää enemmistö sen johtajista tai muutoin laillisesti ohjata sen toimintaa.

(6)  Ydinaineiden jalostukseen kuuluu kaikki toiminta, joka sisältyy YK:n kansainvälisen toimialaluokitusstandardin (ISIC REV 3.1) koodiin 2330.

(7)  Tässä luvussa kansallinen meriliikenteen kabotaasi kattaa matkustajien tai tavaroiden kuljetuksen Georgiassa tai EU:n jäsenvaltiossa sijaitsevan sataman tai paikan ja Georgiassa tai EU:n jäsenvaltiossa sijaitsevan toisen sataman tai paikan välillä, mukaan luettuna mannerjalusta YK:n merioikeusyleissopimuksen mukaisesti, sekä jostakin Georgiassa tai EU:n jäsenvaltiossa sijaitsevasta satamasta tai paikasta alkavan ja samaan satamaan tai paikkaan päättyvän liikenteen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisessa lainsäädännössä kabotaasina pidetyn toiminnan soveltamisalaa.

(8)  Vastavuoroista markkinoillepääsyä koskevista edellytyksistä lentoliikenteen alalla sovitaan yhteisen ilmailualueen perustamista koskevassa EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä Georgian välisessä sopimuksessa.

(9)  Tämä velvoite ei koske tämän luvun soveltamisalaan kuulumatonta sijoitusten suojaa, sijoittajien ja valtion välinen riitojenratkaisu mukaan luettuna, josta määrätään muissa sopimuksissa.

(10)  Tämä velvoite ei koske tämän luvun soveltamisalaan kuulumatonta sijoitusten suojaa, sijoittajien ja valtion välinen riitojenratkaisu mukaan luettuna, josta määrätään muissa sopimuksissa.

(11)  Tässä luvussa kansallinen meriliikenteen kabotaasi kattaa matkustajien tai tavaroiden kuljetuksen Georgiassa tai EU:n jäsenvaltiossa sijaitsevan sataman tai paikan ja Georgiassa tai EU:n jäsenvaltiossa sijaitsevan toisen sataman tai paikan välillä, mukaan luettuna mannerjalusta YK:n merioikeusyleissopimuksen mukaisesti, sekä jostakin Georgiassa tai EU:n jäsenvaltiossa sijaitsevasta satamasta tai paikasta alkavan ja samaan satamaan tai paikkaan päättyvän liikenteen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisessa lainsäädännössä kabotaasina pidetyn toiminnan soveltamisalaa.

(12)  Vastavuoroista markkinoillepääsyä koskevista edellytyksistä lentoliikenteen alalla sovitaan yhteisen ilmailualueen perustamista koskevassa EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä Georgian välisessä sopimuksessa.

(13)  Ilmaisua ”ei ole voittoa tavoittelematon organisaatio” sovelletaan ainoastaan Belgiaan, Tšekkiin, Tanskaan, Saksaan, Viroon, Irlantiin, Kreikkaan, Espanjaan, Ranskaan, Italiaan, Kyprokseen, Latviaan, Liettuaan, Luxemburgiin, Maltaan, Alankomaihin, Itävaltaan, Portugaliin, Sloveniaan, Suomeen ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.

(14)  Vastaanottavalta sijoittautuneelta yksiköltä voidaan edellyttää oleskeluajan kattavan koulutusohjelman esittämistä ennakkohyväksyntää varten. Koulutusohjelmasta on käytävä ilmi, että oleskelun tarkoituksena on koulutus. Tšekki, Saksa, Espanja, Ranska, Unkari ja Itävalta: koulutuksen on liityttävä suoritettuun korkeakoulututkintoon.

(15)  Yhdistynyt kuningaskunta: yritysmyyjiksi tunnustetaan ainoastaan palvelujen myyjät.

(16)  Hankittu täysi-ikäisenä, sellaisena kuin se on määritelty sovellettavassa kansallisessa lainsäädännössä.

(17)  Jos tutkintoa ei ole suoritettu tai kelpoisuutta hankittu sen osapuolen alueella, jossa palvelu tarjotaan, tämä osapuoli voi arvioida, vastaako tutkinto tai kelpoisuus korkeakoulututkintoa sen alueella.

(18)  Jos tutkintoa ei ole suoritettu tai kelpoisuutta hankittu sen osapuolen alueella, jossa palvelu tarjotaan, tämä osapuoli voi arvioida, vastaako tutkinto tai kelpoisuus sen alueella vaadittavaa korkeakoulututkintoa.

(19)  Lupamaksuihin eivät sisälly huutokaupasta, tarjouskilpailusta tai muusta syrjittämättömästä toimiluvan myöntämistavasta johtuvat maksut eivätkä pakolliset suoritukset yleispalvelun tarjoamiseksi.

(20)  CPC tarkoittaa yhteistä tavaraluokitusta sellaisena kuin Yhdistyneiden kansakuntien tilastokomissio on sen hyväksynyt (Statistical Papers, Series M, N°77, CPC prov, 1991).

(21)  Lupamaksuihin eivät sisälly huutokaupasta, tarjouskilpailusta tai muusta syrjimättömästä toimiluvan myöntämistavasta johtuvat maksut eivätkä pakolliset suoritukset yleispalvelun tarjoamiseksi.

(22)  Georgia panee tämän alajakson määräykset täytäntöön kahden vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulopäivästä.

(23)  Tätä alajaksoa sovellettaessa ilmaisua ”tosiasiallisesti tietoonsa” tulkitaan kummankin osapuolen kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

(24)  Toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on turvata välittömien verojen määrääminen tai kantaminen tasapuolisesti tai tehokkaasti, kuuluvat osapuolen verojärjestelmänsä mukaisesti suorittamat toimenpiteet,

a)

joita sovelletaan sellaisiin yrittäjiin ja palveluntarjoajiin, jotka eivät asu kyseisellä alueella, tunnustaen, että sellaisten henkilöiden, jotka eivät asu kyseisellä alueella, verovelvollisuus määritetään sellaisten erien perusteella, joiden lähde on tai jotka sijaitsevat osapuolen alueella;

b)

joita sovelletaan sellaisiin henkilöihin, jotka eivät asu osapuolen alueella, verojen määräämisen tai kantamisen turvaamiseksi osapuolen alueella;

c)

joita sovelletaan sellaisiin henkilöihin, jotka asuvat tai eivät asu kyseisellä alueella, verojen välttämisen tai kiertämisen estämiseksi, mukaan luettuina menettelyyn liittyvien määräysten noudattaminen;

d)

joita sovelletaan toisen osapuolen alueella tai alueelta hankittujen palvelujen kuluttajiin tarkoituksena turvata osapuolen alueella olevista lähteistä olevien verojen määrääminen sellaisille kuluttajille tai kantaminen sellaisilta kuluttajilta;

e)

joilla erotetaan toisistaan maailmanlaajuisesti veronalaisista eristään verovelvolliset yrittäjät ja palveluntarjoajat ja muut yrittäjät ja palveluntarjoajat tunnustaen heidän veropohjansa välisen erilaisuuden; tai

f)

joilla määrätään, kohdennetaan tai jaetaan osapuolen alueella asuvien henkilöiden tai sivukonttoreiden taikka etuyhteydessä keskenään olevien henkilöiden tai saman henkilön sivukonttoreiden välinen tulo, voitto, tappio, vähennys tai hyvitys tarkoituksena turvata osapuolen veropohja.

Tämän kohdan f alakohdassa ja tässä alaviitteessä olevat verotustermit ja -käsitteet määräytyvät toimenpiteen suorittavan osapuolen kansallisen lainsäädännön mukaisten verotuksen määritelmien ja käsitteiden tai vastaavien tai samankaltaisten määritelmien ja käsitteiden mukaisesti.

(25)  Ilmaisua ”yksityiset yritykset, joiden toiminta perustuu erityisiin ja yksinomaisiin oikeuksiin” tulkitaan 18 päivänä kesäkuuta 2004 annetun Euroopan komission ohjeasiakirjan CC/2004/33 mukaisesti.

(26)  Kun unionin lainsäädännössä, johon tämän luvun mukainen lähentämisprosessi kohdistuu, viitataan julkaisemiseen Euroopan unionin virallisessa lehdessä, Georgian edellytetään huolehtivan julkaisemisesta Georgian virallisia julkaisukanavia käyttäen.

(27)  Tässä luvussa ’tallennuksella’ tarkoitetaan äänien ja kuvien tai niitä edustavien merkkien sisällyttämistä materiaaliseen alustaan, josta ne laitteen avulla voidaan havaita, kopioida tai tuoda julki.

(28)  Ilmaisua ”mielleyhtymä” käytetään erityisesti HS-nimikkeeseen 20.09 kuuluvien tuotteiden osalta, vaikka kuitenkin vain siltä osin kuin niitä pidetään nimikkeeseen 22.04 kuuluvina viineinä, nimikkeeseen 22.05 kuuluvina maustettuina viineinä ja kyseisen järjestelmän nimikkeeseen 22.08 kuuluvina väkevinä alkoholijuomina.

(29)  Tätä artiklaa sovellettaessa osapuoli voi pitää omaperäisenä mallia, jonka luonne on yksilöllinen.

(30)  Tämä artikla ei vaikuta lääkkeiden yksinkertaistettuun rekisteröintimenettelyyn hyväksyttävien maiden ja viranomaisten luettelosta 22 päivänä lokakuuta 2009 annetun Georgian hallituksen asetuksen nro 188 soveltamiseen. Edellä mainitussa asetuksessa vahvistetussa luettelossa viitataan seuraaviin maihin/viranomaisiin: EMA - Euroopan lääkevirasto, Alankomaat, Australia, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Islanti, Italia, Itävalta, Japani, Kanada, Korea, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tšekki, Unkari, Uusi-Seelanti, Viro, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat.

(31)  Tässä alajaksossa teollis- ja tekijänoikeuksien käsite kattaa ainakin seuraavat oikeudet: tekijänoikeus; tekijänoikeuden lähioikeudet; tietokannan valmistajan sui generis -oikeus; puolijohdetuotteiden piirimallien luojan oikeudet; tavaramerkkioikeudet; mallioikeudet; patenttioikeudet, mukaan lukien lisäsuojatodistuksista johtuvat oikeudet; maantieteelliset merkinnät; hyödyllisyysmallioikeudet; kasvinjalostajanoikeudet; toiminimet, kun ne on suojattu yksinoikeudella kansallisessa lainsäädännössä.

(32)  Kun Georgia soveltaa tätä lukua, tätä artiklaa sovelletaan vasta jos ja kun Georgiasta on tullut energiayhteisösopimuksen osapuoli ja siinä määrin kuin energiayhteisösopimuksen määräyksiä tai energiayhteisösopimuksen mukaisesti sovellettavan unionin lainsäädännön säännöksiä sovelletaan Georgiaan.

(33)  Sellaisina kuin ne on esitetty hyvästä hallinnosta 20 päivänä kesäkuuta 2007 annetussa Euroopan neuvoston ministerikomitean suosituksessa CM/Rec(2007)7 jäsenvaltioille.

(34)  Tämän luvun viittaukset työhön sisältävät kysymykset, jotka liittyvät ILO:n, jonka kautta ihmisarvoista työtä koskeva ohjelma on laadittu, strategisiin tavoitteisiin, kuten on sovittu ILO:n julistuksessa sosiaalisesti oikeudenmukaisesta globalisaatiosta vuodelta 2008.


LIITE I

VAPAUS, TURVALLISUUS JA OIKEUS

Kumpikin osapuoli varmistaa tämän ja muiden sopimusten täytäntöönpanon yhteydessä lainmukaisen tietosuojan tason, joka vastaa vähintään yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 95/46/EY sekä yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä 28 päivänä tammikuuta 1981 tehdyssä Euroopan neuvoston yleissopimuksessa ja sen 8 päivänä marraskuuta 2001 allekirjoitetussa valvontaviranomaisia ja rajat ylittäviä tietovirtoja koskevassa lisäpöytäkirjassa määriteltyä tietosuojan tasoa. Kumpikin osapuoli ottaa tarvittaessa huomioon rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamisesta 27 päivänä marraskuuta 2008 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS sekä henkilötietojen käytön sääntelemisestä poliisialalla 17 päivänä syyskuuta 1987 annetun Euroopan neuvoston ministerikomitean suosituksen R (87) 15.


LIITE II

TULLIEN POISTAMINEN

LIITE II-A

TUOTTEET, JOIHIN SOVELLETAAN VUOTUISIA TULLITTOMIA TARIFFIKIINTIÖITÄ (UNIONI)

CN-koodi 2012

Tavaran kuvaus

Määrä (tonnia)

0703 20 00

Tuore tai jäähdytetty valkosipuli

220

LIITE II-B

TUOTTEET, JOIHIN SOVELLETAAN TULOHINTAA  (1)

ja jotka vapautetaan tuontitullin arvotulliosuudesta (UNIONI)

CN-koodi 2012

Tavaran kuvaus

0702 00 00

Tuoreet tai jäähdytetyt tomaatit

0707 00 05

Tuoreet tai jäähdytetyt kurkut

0709 91 00

Tuoreet tai jäähdytetyt latva-artisokat

0709 93 10

Tuoreet tai jäähdytetyt kesäkurpitsat

0805 10 20

Tuoreet makeat appelsiinit

0805 20 10

Klementiinit

0805 20 30

Monrealit (monreales) ja satsumat

0805 20 50

Mandariinit ja wilkingit

0805 20 70

Tangeriinit

0805 20 90

Tangelot, ortaniquet, malaquinat ja muut niiden kaltaiset sitrushedelmähybridit (eivät kuitenkaan klementiinit, monrealit [monreales], satsumat, mandariinit, wilkingit ja tangeriinit)

0805 50 10

Sitruunat (Citrus limon, Citrus limonum)

0806 10 10

Tuoreet syötäviksi tarkoitetut viinirypäleet

0808 10 80

Tuoreet omenat (eivät kuitenkaan omenasiiderin tai omenamehun valmistukseen tarkoitetut, irtotavarana, tullattaessa 16.9.–15.12.)

0808 30 90

Tuoreet päärynät (eivät kuitenkaan päärynäsiiderin tai päärynämehun valmistukseen tarkoitetut, irtotavarana, tullattaessa 1.8.–31.12)

0809 10 00

Tuoreet aprikoosit

0809 21 00

Tuoreet hapankirsikat (Prunus cerasus)

0809 29 00

Tuoreet kirsikat (eivät kuitenkaan hapankirsikat)

0809 30 10

Tuoreet nektariinit

0809 30 90

Tuoreet persikat (eivät kuitenkaan nektariinit)

0809 40 05

Tuoreet luumut

2009 61 10

Viinirypälemehu, myös rypäleen puristemehu (”grape must”), käymätön, Brix-arvo enintään 30 20 °C:ssa, arvo yli 18 euroa/100 kg, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävä (ei kuitenkaan alkoholia sisältävä)

2009 69 19

Viinirypälemehu, myös rypäleen puristemehu (”grape must”), käymätön, Brix-arvo yli 67 20 °C:ssa, arvo yli 22 euroa/100 kg, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävä (ei kuitenkaan alkoholia sisältävä)

2009 69 51

Tiivistetty viinirypälemehu, myös rypäleen puristemehu (”grape must”), käymätön, Brix-arvo yli 30 mutta enintään 67 20 °C:ssa, arvo yli 18 euroa/100 kg, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävä (ei kuitenkaan alkoholia sisältävä)

2009 69 59

Viinirypälemehu, myös rypäleen puristemehu (”grape must”), käymätön, Brix-arvo yli 30 mutta enintään 67 20 °C:ssa, arvo yli 18 euroa/100 kg, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävä (ei kuitenkaan tiivistetty eikä alkoholia sisältävä)

2204 30 92

Rypäleen puristemehu (”grape must”), käymätön, tiivistetty 22 ryhmän 7 lisähuomautuksen mukaisesti, tiheys enintään 1,33 g/cm3 20 °C:ssa, todellinen alkoholipitoisuus tilavuusprosentteina enintään 1 mutta yli 0,5 tilavuusprosenttia (ei kuitenkaan rypäleen puristemehu (”grape must”), jonka käyminen on estetty alkoholia lisäämällä)

2204 30 94

Rypäleen puristemehu (”grape must”), käymätön, tiivistämätön, tiheys enintään 1,33 g/cm3 20 °C:ssa, todellinen alkoholipitoisuus enintään 1 mutta yli 0,5 tilavuusprosenttia (ei kuitenkaan rypäleen puristemehu (”grape must”), jonka käyminen on estetty alkoholia lisäämällä)

2204 30 96

Rypäleen puristemehu (”grape must”), käymätön, tiivistetty 22 ryhmän 7 lisähuomautuksen mukaisesti, tiheys yli 1,33 g/cm3 20 °C:ssa, todellinen alkoholipitoisuus tilavuusprosentteina enintään 1 mutta yli 0,5 tilavuusprosenttia (ei kuitenkaan rypäleen puristemehu (”grape must”), jonka käyminen on estetty alkoholia lisäämällä)

2204 30 98

Rypäleen puristemehu (”grape must”), käymätön, tiivistämätön, tiheys yli 1,33 g/cm3 20 °C:ssa, todellinen alkoholipitoisuus enintään 1 mutta yli 0,5 tilavuusprosenttia (ei kuitenkaan rypäleen puristemehu (”grape must”), jonka käyminen on estetty alkoholia lisäämällä)


(1)  Ks. tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteen I muuttamisesta 9 päivänä lokakuuta 2012 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 927/2012 liite 2.

LIITE II-C

TUOTTEET, JOIHIN SOVELLETAAN TOIMENPITEIDEN KIERTÄMISEN ESTÄVÄÄ MEKANISMIA (UNIONI)

Tuoteluokka

CN-koodi 2012

Tavaran kuvaus

Käynnistysmäärä (tonnia)

Maataloustuotteet

1

Naudan-, sian- ja lampaanliha

0201 10 00

Tuoreet tai jäähdytetyt naudan ruhot ja puoliruhot

4 400

0201 20 20

Saman ruhon luulliset neljännekset, nautaeläintä, tuoreet tai jäähdytetyt

0201 20 30

Erottamattomat tai erotetut luulliset etuneljännekset, nautaeläintä, tuoreet tai jäähdytetyt

0201 20 50

Erottamattomat tai erotetut luulliset takaneljännekset, nautaeläintä, tuoreet tai jäähdytetyt

0201 20 90

Naudan luulliset palat, tuoreet tai jäähdytetyt (eivät kuitenkaan ruhot, puoliruhot, saman ruhon neljännekset, etuneljännekset ja takaneljännekset)

0201 30 00

Tuore tai jäähdytetty naudanliha, luuton

0202 10 00

Jäädytetyt naudan ruhot ja puoliruhot

0202 20 10

Jäädytetyt saman ruhon neljännekset, nautaa, luulliset

0202 20 30

Jäädytetyt erottamattomat tai erotetut etuneljännekset, nautaa, luulliset

0202 20 50

Jäädytetyt erottamattomat tai erotetut takaneljännekset, nautaa, luulliset

0202 20 90

Jäädytetyt naudan luulliset palat (eivät kuitenkaan ruhot, puoliruhot, saman ruhon neljännekset, etuneljännekset ja takaneljännekset)

0202 30 10

Jäädytetyt naudan luuttomat etuneljännekset, kokonaisina tai leikattuina enintään viideksi palaksi, kunkin neljänneksen ollessa omana kokonaisuutena; saman ruhon neljännekset, kahtena kokonaisuutena, joista toinen sisältää etuneljänneksen kokonaisena tai leikattuna enintään viideksi palaksi ja toinen takaneljänneksen, ilman sisäfileetä, yhtenä palana

0202 30 50

Naudan leikatut palat, joita kutsutaan nimillä ”etuneljänneksen selkäosa” (crop), ”niska ja etuselkä sekä lapa” (chuck and blade) ja ”rinta” (brisket), luuttomat, jäädytetyt

0202 30 90

Jäädytetty naudanliha, luuton (eivät kuitenkaan etuneljännekset kokonaisina tai leikattuina enintään viideksi palaksi, kunkin neljänneksen ollessa omana kokonaisuutena; saman ruhon neljännekset, kahtena kokonaisuutena, joista toinen sisältää etuneljänneksen kokonaisena tai leikattuna enintään viideksi palaksi ja toinen takaneljänneksen, ilman sisäfileetä, yhtenä palana, eivätkä palat, joita kutsutaan nimillä ”etuneljänneksen selkäosa” (crop), ”niska ja etuselkä sekä lapa” (chuck and blade) ja ”rinta” (brisket))

0203 11 10

Kesyn sian ruhot ja puoliruhot, tuoreet tai jäähdytetyt

0203 12 11

Kesyn sian luullinen kinkku ja sen luulliset palat, tuoreet tai jäähdytetyt

0203 12 19

Kesyn sian luullinen lapa sekä sen luulliset palat, tuoreet tai jäähdytetyt

0203 19 11

Kesyn sian etuosa ja sen palat, tuoreet tai jäähdytetyt

0203 19 13

Kesyn sian selkä ja sen palat, tuoreet tai jäähdytetyt

0203 19 15

Kesyn sian kylki ja kuve (lihaskudosta sisältävä silava) sekä niiden palat, tuoreet tai jäähdytetyt

0203 19 55

Kesyn sian luuton lihan (ei kuitenkaan kuve ja sen palat), tuore tai jäähdytetty

0203 19 59

Kesyn sian luullinen liha (eivät kuitenkaan ruhot, puoliruhot, kinkku, lapa ja niiden palat eivätkä etuneljännekset, selkä, kylki, kuve ja niiden palat), tuore tai jäädytetty

0203 21 10

Kesyn sian ruhot ja puoliruhot, tuoreet tai jäähdytetyt

0203 22 11

Kesyn sian luullinen kinkku ja sen palat, jäädytetty

0203 22 19

Kesyn sian luullinen lapa ja sen palat, jäädytetty

0203 29 11

Kesyn sian etuosa ja sen palat, jäädytetty

0203 29 13

Kesyn sian luullinen selkä ja sen palat, jäädytetty

0203 29 15

Kesyn sian kylki ja kuve (lihaskudosta sisältävä silava) ja sen palat, jäädytetty

0203 29 55

Kesyn sian luuton liha (ei kuitenkaan kylki ja kuve ja niiden palat), jäädytetty

0203 29 59

Kesyn sian luullinen liha (eivät kuitenkaan etuosat, selkä, kylki, kuve ja niiden palat), jäädytetty

0204 22 50

Lampaan paistit, tuoreet tai jäähdytetyt

0204 22 90

Lampaan palat, tuoreet tai jäähdytetyt (eivät kuitenkaan lyhyet etuneljännekset, kyljysrivi ja/tai satula eikä paisti)

0204 23 00

Tuoreet tai jäähdytetyt lampaan palat, luuttomat

0204 42 30

Jäädytetty lampaan kyljysrivi ja/tai satula

0204 42 50

Jäädytetty lampaan paisti

0204 42 90

Luulliset lampaan palat, jäädytetyt (eivä