ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 255

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

57. vuosikerta
28. elokuu 2014


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Komission delegoitu asetus (EU) N:o 906/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 täydentämisestä julkisen intervention menojen osalta

1

 

*

Komission delegoitu asetus (EU) N:o 907/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 täydentämisestä maksajavirastojen ja muiden elinten, varainhoidon, tilien tarkastamisen, vakuuksien sekä euron käytön osalta

18

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 908/2014, annettu 6 päivänä elokuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 soveltamissäännöistä maksajavirastojen ja muiden elinten, varainhoidon, tilien tarkastamisen ja hyväksymisen, tarkastuksia koskevien sääntöjen, vakuuksien ja avoimuuden osalta

59

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

28.8.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 255/1


KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o 906/2014,

annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 täydentämisestä julkisen intervention menojen osalta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 (1) ja erityisesti sen 20 artiklan 2 ja 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Unioni rahoittaa asetuksen (EU) N:o 1306/2013 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti maatalousmarkkinoiden sääntelemiseksi toteutettavat interventiotoimenpiteet alakohtaisessa maatalouslainsäädännössä säädetyin edellytyksin. Julkisen intervention toimenpiteiden osalta unionin rahoittama määrä määritetään maksajavirastojen laatimien vuotuisten tilinpäätösten perusteella.

(2)

Julkisen intervention menot voivat vaihdella huomattavasti. Sen vuoksi on tarpeen täsmentää kunkin toimenpideluokan osalta unionin rahoitusta saavat menot ja erityisesti edellytykset näiden menojen korvaamiseksi. Tätä tarkoitusta varten olisi vahvistettava tukikelpoisten menojen kelpoisuusedellytykset ja laskentamenetelmät. Olisi myös täsmennettävä, kirjataanko kyseiset menot maksajavirastojen tosiasiallisesti toteamien seikkojen vai komission määrittämien kiinteiden määrien perusteella.

(3)

Jotta jäsenvaltiot, joiden rahayksikkö ei ole euro, voisivat vahvistaa menonsa ja kustannuksensa sekä kansallisena valuuttana että euroina yhtenäisin edellytyksin, on tarpeen säätää julkisen varastoinnin toimien kirjanpitoon merkitsemistä ja sovellettavaa valuuttakurssia koskevista edellytyksistä.

(4)

Julkisen varastoinnin toimien arvonmääritys on niin ikään sidoksissa kyseisten toimien luonteeseen ja sovellettavaan alakohtaiseen maatalouslainsäädäntöön. Tämän vuoksi olisi vahvistettava yleinen sääntö, jonka mukaan ostojen ja myyntien arvo vastaa materiaalitoimintojen osalta suoritettujen (tai suoritettavien) maksujen tai saatujen (tai saatavien) maksujen summaa, sekä huomioon otettavat erityissäännöt tai erityistapaukset.

(5)

Tähän asetukseen sisältyvät toimenpiteet korvaavat komission delegoidulla asetuksella (EU) N:o 907/2014 (2) kumotussa komission asetuksessa (EY) N:o 884/2006 (3) säädetyt asiaa koskevat säännökset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan edellytykset ja säännöt, joita sovelletaan julkisena varastointina toteutettaviin interventiotoimenpiteisiin liittyvien menojen rahoitukseen Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto).

2 artikla

Julkisena varastointina toteutettavat interventiotoimenpiteet

Julkisena varastointina toteutettavia interventiotoimenpiteitä ovat maataloustuotteiden osto-, varastointi-, kuljetus- ja varastostasiirtotoimet sekä myynti- ja muu varastosta poistaminen sovellettavassa alakohtaisessa maatalouslainsäädännössä ja tässä asetuksessa säädetyin edellytyksin.

3 artikla

Julkisen varastoinnin toimista johtuvien interventiomenojen rahoitus

1.   Edellä 2 artiklassa tarkoitettujen julkisen varastoinnin toimien osalta rahoitetaan maataloustukirahastosta interventiomenoina seuraavat menot edellyttäen, ettei vastaavia menoja ole muulla tavoin vahvistettu sovellettavassa alakohtaisessa maatalouslainsäädännössä:

a)

jäsenvaltioiden tuotteiden ostoon osoittamiin varoihin liittyvät rahoituskustannukset liitteessä I vahvistettujen laskentasääntöjen mukaisesti;

b)

liitteessä II tarkoitettujen, tuotteiden ostoon, myyntiin tai muuhun siirtämiseen (tuotteiden julkiseen varastoon ottaminen, varastointi ja varastosta poistaminen) liittyvien materiaalitoimintojen menot unionissa sovellettavien yhdenmukaisten, liitteessä III vahvistettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti laskettujen kiinteiden määrien perusteella;

c)

sellaisten materiaalitoimintojen menot, jotka eivät välttämättä liity tuotteiden ostoon, myyntiin tai muuhun siirtämiseen, kiinteiden tai muuttuvien määrien perusteella komission kyseisiä tuotteita koskevassa alakohtaisessa maatalouslainsäädännössä ja liitteessä IV vahvistamien säännösten mukaisesti;

d)

menot, jotka johtuvat kuljetuksesta jäsenvaltion alueella tai sen ulkopuolella tai viennistä, kiinteiden tai muuttuvien määrien perusteella; menot on hyväksyttävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (4) 229 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen;

e)

varastoitujen tuotteiden arvonaleneminen liitteessä V määriteltyjen laskentasääntöjen mukaisesti;

f)

tuotteiden kirjanpitoarvon ja myyntihinnan väliset tai muista tekijöistä johtuvat erot (voitot ja tappiot).

2.   Niiden jäsenvaltioiden osalta, joiden rahayksikkö ei ole euro, tämän artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetut menot, jotka lasketaan euroina vahvistettujen määrien perusteella, sekä menot tai tulot, jotka suoritetaan kansallisena valuuttana tämän asetuksen mukaisesti, muunnetaan tapauksen mukaan kansalliseksi valuutaksi tai euroiksi Euroopan keskuspankin ennen sitä tilikautta, jona tapahtumat on merkitty maksajaviraston tileihin, vahvistaman viimeisen valuuttakurssin perusteella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen liitteissä tai maatalouslainsäädännössä säädettyjen erityisten sääntöjen ja määräytymisperusteiden soveltamista.

Tämän asetuksen soveltamiseksi tilikaudella tarkoitetaan delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 3 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettua kautta.

4 artikla

Julkiseen varastointiin liittyvien toimien arvonmääritys

1.   Ostojen ja myyntien arvon on vastattava materiaalitoimintojen osalta suoritettujen (tai suoritettavien) maksujen tai saatujen (tai saatavien) maksujen summaa, jollei tässä artiklassa tarkoitetuista erityissäännöksistä muuta johdu ja edellyttäen, että noudatetaan seuraavien liitteiden säännöksiä:

a)

puuttuvien määrien osalta liite VI;

b)

laadultaan heikentyneiden tai tuhoutuneiden tuotteiden osalta liite VII;

c)

sellaisten varastoon otettujen tuotteiden osalta, joiden haltuunotto on evätty, liite VIII.

2.   Julkisella interventiohinnalla varastoon ostettujen tuotemäärien arvonmääritys on suoritettava siten, että otetaan huomioon julkiseen interventiohintaan tuotteen ostohetkellä alakohtaisessa maatalouslainsäädännössä säädetyin edellytyksin sovellettavat mahdolliset korotukset, hyvitykset, alennukset, prosenttimäärät ja kertoimet.

Liitteessä VI ja liitteessä VII olevan 2 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitettujen tapausten ja tilanteiden osalta korotuksia, hyvityksiä, alennuksia, prosenttimääriä ja kertoimia ei kuitenkaan oteta huomioon.

Tämän asetuksen liitteessä VII olevassa 2 kohdassa tarkoitettu, luonnonmullistuksen tai liian pitkän varastointiajan vuoksi laadultaan heikentyneiden tai tuhoutuneiden tuotteiden arvo määritetään komission täytäntöönpanosäädöksellä. Säädös hyväksytään asetuksen (EU) N:o 1308/2013 229 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.   Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston avulla saataville asetettujen ja kyseisestä rahastosta rahoitettavien tuotteiden arvo on kunkin vuoden 1 päivänä lokakuuta sovellettava julkinen interventiohinta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta liitteen V säännösten soveltamista. Niiden jäsenvaltioiden osalta, joiden rahayksikkö ei ole euro, interventiotuotteiden kirjanpitoarvo muunnetaan kansalliseksi valuutaksi kyseisen vuoden 1 päivänä lokakuuta sovellettavan valuuttakurssin avulla.

Siirrettäessä interventiotuotteita jäsenvaltiosta toiseen toimittava jäsenvaltio kirjaa toimitetun tuotteen arvoksi nolla ja vastaanottava jäsenvaltio merkitsee sen varastosta poistamiskuukauden tuloiksi ensimmäisen alakohdan mukaisesti määritettyyn hintaan.

4.   Edellä 3 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen materiaalitoimintojen osalta unionin sääntelyn mukaisesti tuotteiden ostohetkellä maksetut tai perityt kustannukset kirjataan tileihin ostohinnasta erillisinä teknisiin kustannuksiin liittyvinä menoina tai tuloina.

5.   Delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 3 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetuissa rahoitustileissä tilikauden lopussa varastossa olevat ja seuraavalle tilikaudelle siirrettävät määrät arvioidaan niiden keskimääräisen kirjanpitoarvon perusteella (tilikaudelta seuraavalle siirrettävä arvo); tämä arvo määritetään tilikauden viimeisen kuukauden kuukausitilin perusteella.

6.   Varastoon otetut määrät, joiden osalta osoittautuu myöhemmin, että ne eivät täytä varastoinnille säädettyjä vaatimuksia, kirjataan varastostapoistohetkellä niiden ostohinnalla tapahtuvana myyntinä.

Jos liitteessä VI olevan b kohdan soveltamisedellytykset kuitenkin täyttyvät tuotteen fyysisen varastosta poistamisen hetkellä, komissiota on kuultava ennen tavaran varastosta poistamista.

7.   Jos tilillä on kreditsaldo, se vähennetään kuluvan tilikauden menoista.

8.   Jos kiinteitä määriä, maksumääräaikoja, korkoprosentteja tai muita laskentatekijöitä muutetaan kuukauden ensimmäisen päivän jälkeen, uusia tekijöitä sovelletaan materiaalitoimintoihin seuraavasta kuukaudesta alkaen.

5 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 11 päivänä maaliskuuta 2014.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO


(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549.

(2)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 907/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 täydentämisestä maksajavirastojen ja muiden elinten, varainhoidon, tilien tarkastamisen ja hyväksymisen, vakuuksien sekä euron käytön osalta (katso tämän virallisen lehden sivu 18).

(3)  Komission asetus (EY) N:o 884/2006, annettu 21 päivänä kesäkuuta 2006, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä julkisena varastointina toteutettavien interventiotoimenpiteiden Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) myönnettävän rahoituksen ja jäsenvaltioiden maksajavirastojen hoitaman julkisen varastoinnin toimien kirjanpidon osalta (EUVL L 171, 23.6.2006, s. 35).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671).


LIITE I

RAHOITUSKUSTANNUSTEN KORVAUSTEN LASKENTA

(3 artiklan 1 kohdan a alakohta)

I   SOVELLETTAVAT KORKOKANNAT

1.

Komissio vahvistaa jäsenvaltioiden interventiotuotteiden ostoon käyttämiin varoihin liittyvien maataloustukirahastosta rahoitettavien rahoituskustannusten laskemiseksi unionissa yhdenmukaisesti sovellettavan korkokannan kunkin tilikauden alussa asetuksen (EU) N:o 1306/2013 20 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Yhdenmukainen korkokanta vastaa komission määrittämän kuuden kuukauden viitekauden aikana todettujen kolmen kuukauden euriborkorkojen, jotka painotetaan yhdellä kolmasosalla, ja kahdentoista kuukauden euriborkorkojen, jotka painotetaan kahdella kolmasosalla, keskiarvoa.

2.

Tilikaudella sovellettavien korkokantojen määrittämiseksi jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tämän pyynnöstä 1 kohdassa tarkoitetun viitekauden aikana toteutunut keskimääräinen korkokantansa viimeistään kyseisessä pyynnössä tarkoitetussa määräajassa. Tämä ilmoitus on tehtävä lomakkeella, jonka komissio toimittaa jäsenvaltioille tätä tarkoitusta varten.

Jos jäsenvaltio ei toimita ilmoitusta ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa muodossa ja määräajassa, kyseisessä jäsenvaltiossa toteutuneen korkokannan katsotaan olevan 0 prosenttia.

Jos jäsenvaltio ilmoittaa, ettei sille aiheutunut korkokuluja, koska sillä ei ollut viitekaudella maataloustuotteita julkisessa varastoinnissa, komissio vahvistaa kyseisen korkokannan tämän kohdan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun viitekauden viitekorkokantojen keskiarvon, johon lisätään yksi prosenttiyksikkö, perusteella. Viitekorkokannat ovat seuraavat:

a)

jäsenvaltiot, joiden rahayksikkö on euro: kolmen kuukauden EURIBOR (Euro interbank borrowing offered rate);

b)

jäsenvaltiot, joiden rahayksikkö ei ole euro: kolmen kuukauden IBOR (Interbank borrowing offered rate).

Jos kyseiset viitekorkokannat tai a alakohdassa tarkoitetut euriborkorot eivät ole käytettävissä koko viitejaksolta, käytetään niitä korkokantoja, jotka ovat kyseiseltä viitejaksolta käytettävissä.

3.

Kunkin asianomaisen jäsenvaltion osalta b alakohdan säännösten perusteella määritettyä korkokantaa verrataan a alakohdan säännösten perusteella vahvistettuun yhdenmukaiseen korkokantaan. Kuhunkin jäsenvaltioon sovelletaan sitä korkokantaa, joka on näistä kahdesta korkokannasta pienempi.

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 20 artiklan 4 kohdan nojalla hyväksytyssä komission täytäntöönpanoasetuksessa kullekin tilikaudelle vahvistetut korkokannat pyöristetään yhden desimaalin tarkkuudella.

II   RAHOITUSKUSTANNUSTEN LASKENTA

1.

Rahoituskustannukset jaetaan komission I osan säännösten mukaisesti vahvistamien korkokantojen voimassaoloaikojen mukaan.

2.

Asetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut rahoituskustannukset lasketaan soveltamalla jäsenvaltion korkokantaa interventiotoimenpiteen kohteena olleen tuotteen keskimääräiseen arvoon tonnilta ja kertomalla näin saatu luku tilikauden keskimääräisellä varastolla.

Tuotteen keskimääräinen arvo tonnilta lasketaan jakamalla tilikauden ensimmäisenä päivänä varastossa olevien tuotteiden ja tilikauden aikana ostettujen tuotteiden arvojen summa tilikauden ensimmäisenä päivänä varastossa olevien määrien ja tilikauden aikana ostettujen määrien summalla.

Tilikauden keskimääräinen varasto lasketaan jakamalla kunkin kuukauden alkuvarastojen ja loppuvarastojen summa tilikauden kuukausien kahdella kerrotulla lukumäärällä.

3.

Jos kyse on tuotteesta, jonka arvonalentamiskerroin vahvistetaan liitteessä V olevan 1 kohdan mukaisesti, tilikauden aikana ostettujen tuotteiden arvo lasketaan vähentämällä ostohinnasta mainitulla kertoimella saatu arvonalentamisen määrä.

4.

Jos kyse on tuotteesta, jonka osalta toinen arvonalentaminen määritetään liitteessä V olevan 3 kohdan toisen alakohdan mukaisesti, keskimääräinen varasto vahvistetaan ennen kunkin sellaisen arvonalentamisen voimaantuloa, joka otetaan huomioon keskimääräisessä arvossa.

5.

Kun yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevassa sääntelyssä säädetään, että maksajaviraston ostamaa tuotetta ei voida maksaa ennen kuin haltuun ottamisesta on kulunut vähintään kuukausi, lasketusta keskimääräisestä varastosta vähennetään seuraavasta laskelmasta saatava määrä:

Formula

jossa

Q

=

tilikauden aikana ostetut määrät

N

=

maksamiselle asetetun vähimmäisajan kuukausien määrä.

Sääntelyssä ilmoitettu vähimmäisaika on tässä laskelmassa katsottava maksumääräajaksi. Kuukauden katsotaan koostuvan kolmestakymmenestä päivästä. Jokainen kuukauden osa, joka on pituudeltaan yli viisitoista päivää, katsotaan kokonaiseksi kuukaudeksi. Jokainen kuukausi, joka on pituudeltaan viisitoista päivää tai lyhyempi, jätetään pois tästä laskelmasta.

Mikäli keskimääräisen varaston laskelma on ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun vähennyksen suorittamisen jälkeen tilikauden lopussa lopputulokseltaan negatiivinen, se vähennetään seuraavan tilikauden osalta laskettavasta keskimääräisestä varastosta.

III   MAKSAJAVIRASTON SOVELTAMAT ERITYISET SÄÄNNÖKSET

1.

Jos maksajaviraston suorittaman myynnin osalta yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevassa sääntelyssä tai kyseessä olevaa myyntiä varten julkaistussa tarjouskilpailuilmoituksessa vahvistetaan mahdollinen määräaika tuotteen varastosta poistamiselle ostajan suorittaman maksun jälkeen ja jos kyseinen määräaika on pidempi kuin 30 päivää, II osan säännösten mukaisesti lasketuista rahoituskustannuksista vähennetään maksajaviraston tileissä seuraavasta laskelmasta saatava määrä:

Formula

jossa

V

=

ostajan maksama määrä

J

=

maksun vastaanottamisen ja tuotteen varastosta poistamisen välisten päivien lukumäärä, josta on vähennetty kolmekymmentä päivää

i

=

tilikaudella sovellettava korkokanta.

2.

Jos tosiasiallinen maksumääräaika maataloustuotteiden varastosta poistamisen jälkeen ylittää kolmekymmentä päivää maksajaviraston unionin erityisten asetusten mukaisesti suorittaman kyseisten tuotteiden myynnin osalta, II osan säännösten mukaisesti laskettuihin rahoituskustannuksiin lisätään maksajavirastojen tileissä määrä, joka saadaan soveltamalla seuraavaa kaavaa:

Formula

jossa

M

=

määrä, joka ostajan on maksettava

D

=

tuotteen varastosta poistamisen ja maksun vastaanottamisen välisenä aikana kuluneiden päivien lukumäärä, josta on vähennetty 30 päivää

i

=

tilikaudella sovellettava korkokanta.

3.

Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut rahoituskustannukset on kunkin tilikauden lopussa merkittävä kyseisen maatalouden varainhoitovuoden kirjanpitoon sille määrälle päiviä, jotka on otettava huomioon kyseiseen päivämäärään saakka, ja jäljelle jäävä osuus on merkittävä seuraavalle tilikaudelle.


LIITE II

MATERIAALITOIMINNOT, JOIDEN KUSTANNUKSET SISÄLTYVÄT KIINTEISIIN MÄÄRIIN

(3 artiklan 1 kohdan b alakohta)

Vilja ja riisi

I   HALTUUNOTTO JA VARASTOON OTTAMINEN

a)

viljan siirrot kuljetusvälineestä varastopaikkaan (siilo tai varaston osa) saapumisen yhteydessä – ensimmäinen siirtäminen;

b)

punnitus;

c)

näytteiden otto / analysointi / laadun toteaminen.

II   VARASTOINTI

a)

tilojen sopimushintainen vuokra;

b)

vakuutuskulut (elleivät sisälly a kohtaan);

c)

tuholaistentorjuntatoimenpiteet, joilla varmistetaan varastoitujen tuotteiden alkuperäinen laatu (elleivät sisälly a kohtaan);

d)

vuosi-inventaari (ellei sisälly a kohtaan);

e)

mahdollinen ilmastointi (ellei sisälly a kohtaan).

III   VARASTOSTA POISTAMINEN

a)

viljan punnitus;

b)

näytteiden otto / laadun analysointi (mikäli intervention vastuulla);

c)

viljan varastosta poistaminen ja kuormaus ensimmäiseen kuljetusvälineeseen.

Naudan- ja vasikanliha

I   HALTUUNOTTO, LUUTTOMAKSI LEIKKAAMINEN JA VARASTOON OTTAMINEN (LUUTON LIHA)

a)

luullisen lihan laadun tarkastus;

b)

luullisen lihan punnitus;

c)

käsittely;

d)

luuttomaksi leikkaamisen sopimushinta, joka sisältää:

i)

ensimmäisen jäähdytyksen,

ii)

kuljetuksen interventiovarastosta leikkaamoon (mikäli myyjä ei toimita tavaraa leikkaamoon),

iii)

luuttomaksi leikkaamisen, viimeistelyn, punnituksen, pakkaamisen ja pikajäädytyksen,

iv)

palojen väliaikaisen varastoinnin; kuormauksen, kuljetuksen ja ottamisen uudelleen interventiovaraston kylmävarastoon,

v)

kulut pakkausmateriaaleista: polyeteenisäkit, kartongit, puuvillasukat,

vi)

luiden, rasvapalojen ja muiden leikkaamoihin jätettyjen leikkuujätteiden arvon (tulot vähennettävä kustannuksista).

II   VARASTOINTI

a)

tilojen sopimushintainen vuokra;

b)

vakuutuskulut (elleivät sisälly a kohtaan);

c)

lämpötilan valvonta (ellei sisälly a kohtaan);

d)

vuosi-inventaari (ellei sisälly a kohtaan).

III   VARASTOSTA POISTAMINEN

a)

punnitus;

b)

laadun tarkastus (mikäli intervention vastuulla);

c)

naudanlihan siirrot kylmävarastosta varastolaiturille.

Voi

I   HALTUUNOTTO JA VARASTOON OTTAMINEN

a)

voin siirrot kuljetusvälineestä varastopaikkaan saapumisen yhteydessä;

b)

punnitus, kollien tunnistaminen;

c)

näytteiden otto / laadun tarkastus;

d)

kylmävarastoon ottaminen ja jäädyttäminen;

e)

toinen näytteiden ottaminen / laadun tarkastus koeajan päättyessä.

II   VARASTOINTI

a)

tilojen sopimushintainen vuokra;

b)

vakuutuskulut (elleivät sisälly a kohtaan);

c)

lämpötilan valvonta (ellei sisälly a kohtaan);

d)

vuosi-inventaari (ellei sisälly a kohtaan).

III   VARASTOSTA POISTAMINEN

a)

punnitus, kollien tunnistaminen;

b)

voin siirrot kylmävarastosta varastolaiturille, jos kuljetusväline on kontti, tai kuormaus varastolaiturilla, jos kuljetusväline on kuorma-auto tai junavaunu.

IV   ETIKETÖINTI TAI ERITYISMERKINNÄT

Jos tällainen merkitseminen on pakollista tuotteiden myyntiä koskevan unionin oikeuden perusteella.

Rasvaton maitojauhe

I   HALTUUNOTTO JA VARASTOON OTTAMINEN

a)

rasvattoman maitojauheen siirrot kuljetusvälineestä varastopaikkaan saapumisen yhteydessä;

b)

punnitus;

c)

näytteiden otto / laadun tarkastus;

d)

merkinnän ja pakkauksen tarkastaminen.

II   VARASTOINTI

a)

tilojen sopimushintainen vuokra;

b)

vakuutuskulut (elleivät sisälly a kohtaan);

c)

lämpötilan valvonta (ellei sisälly a kohtaan);

d)

vuosi-inventaari (ellei sisälly a kohtaan).

III   VARASTOSTA POISTAMINEN

a)

punnitus;

b)

näytteiden otto / tavaran tarkastus (mikäli intervention vastuulla);

c)

rasvattoman maitojauheen siirrot varastolaiturille ja kuormaus, lukuun ottamatta ahtausta, kuljetusvälineeseen, jos kuljetusväline on kuorma-auto tai junavaunu; rasvattoman maitojauheen siirrot varastolaiturille, jos kyseessä on muu kuljetusväline, esimerkiksi kontti.

IV   ETIKETÖINTI TAI ERITYISMERKINNÄT

Jos tällainen merkitseminen on pakollista tuotteiden myyntiä koskevan unionin oikeuden perusteella.


LIITE III

UNIONISSA SOVELLETTAVAT YHDENMUKAISET KIINTEÄT MÄÄRÄT

(3 artiklan 1 kohdan b alakohta)

I   SOVELLETTAVAT KIINTEÄT MÄÄRÄT

1.

Unionissa sovellettavat yhdenmukaiset kiinteät määrät vahvistetaan tuotekohtaisesti vuoden n 1 päivästä lokakuuta alkavalla ja seuraavan vuoden 30 päivänä huhtikuuta päättyvällä viitekaudella todettujen alhaisimpien tosiasiallisten kustannusten perusteella.

2.

”Tosiasiallisina kustannuksina” pidetään liitteessä II tarkoitettujen materiaalitoimintojen tosiasiallisia kustannuksia, kun nämä toiminnot on toteutettu viitekaudella, joko yksittäisen laskutuksen tai asianomaisten allekirjoittaman sopimuksen perusteella. Jos tuotteesta on viitekaudella olemassa varastoja mutta ei varastoonottoja tai varastostapoistoja, voidaan kyseisen tuotteen osalta käyttää myös varastointisopimuksessa olevia viitekustannuksia.

Haltuun- ja varastoonottojen (I) sekä varastostapoistojen (III) kustannukset on ilmoitettava liitteessä II määriteltyyn yksittäiseen toimeen (a, b, c,…) liittyvän kunkin tuotteen osalta tonnia kohden. Varastointikustannukset (II) on ilmoitettava kuukausittain kunkin liitteessä II määritellyn yksittäisen toimen (a, b, c,…) osalta varastoitua tonnia kohden.

3.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään 10 päivänä toukokuuta liitteessä II tarkoitettuihin 2 kohdassa mainittuihin toimiin liittyvät viitekaudella aiheutuneet tosiasialliset kustannukset. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut kiinteät määrät vahvistetaan euroina viitekaudella vähintään neljässä jäsenvaltiossa, joiden tosiasialliset kustannukset ovat tietyn materiaalitoiminnon osalta alhaisimmat, todettujen tosiasiallisten kustannusten painotetun keskiarvon perusteella, jos nämä vastaavat vähintään 33:a prosenttia kaikista kyseessä olevan tuotteen viitekaudella varastoiduista määristä. Muussa tapauksessa muiden jäsenvaltioiden tosiasialliset kustannukset sisällytetään painotukseen, kunnes 33 prosentin osuus saavutetaan.

4.

Jos jonkin tuotteen osalta vähemmän kuin neljä jäsenvaltiota toteuttaa julkista varastointia, kyseisen tuotteen kiinteät määrät vahvistetaan kyseisissä jäsenvaltioissa todettujen tosiasiallisten kustannusten perusteella. Kyseisen tuotteen lopullinen kiinteä määrä saa kuitenkin poiketa edelliselle vuodelle vahvistetusta määrästä enintään kaksi prosenttia.

5.

Jos jäsenvaltion ilmoittamat varastossa olevan tuotteen kustannukset, jotka otetaan huomioon 3 ja 4 kohdassa tarkoitetussa laskelmassa, ylittävät kaksinkertaisesti muiden jäsenvaltioiden ilmoittamien kustannusten aritmeettisen keskiarvon, nämä kustannukset vahvistetaan keskiarvon tasolle.

6.

Edellä 3 ja 4 kohdassa tarkoitetussa laskelmassa huomioon otettavat tosiasialliset kustannukset painotetaan laskelmaan sisällytettyjen jäsenvaltioiden varastoimien määrien mukaan.

7.

Jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö ei ole euro, ilmoittamat kustannukset muunnetaan euroiksi kyseisten jäsenvaltioiden 1 kohdassa tarkoitetulla viitekaudella todetun keskimääräisen valuuttakurssin perusteella.

II   ERITYISET SÄÄNNÖKSET

1.

Varastostapoiston kiinteämääräisiä kustannuksia voidaan korottaa komission asetuksen (EU) N:o 1306/2013 20 artiklan 4 kohdan mukaisesti määrittämällä määrällä, jos jäsenvaltio ilmoittaa luopuvansa delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen sallittujen poikkeamien soveltamisesta koko tilikauden ja tuotteen koko varaston osalta, ja takaa määrän.

Tämä ilmoitus on osoitettava komissiolle ja toimitettava sille ennen kyseisen tilikauden ensimmäistä kuukausittaista menoilmoitusta, tai jos kyseessä olevaa tuotetta ei ole interventiovarastossa tilikauden alussa, viimeistään kyseisen tuotteen ensimmäistä interventioonottoa seuraavan kuukauden aikana.

Ensimmäisessä alakohdassa säädetty korotus lasketaan kertomalla kyseisen tuotteen asetuksen (EU) N:o 1308/2013 7 artiklassa tarkoitettu viitekynnys sille delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 liitteessä IV vahvistetulla sallitulla poikkeamalla.

2.

Naudan- ja vasikanlihaa lukuun ottamatta kaikkien varastossa olevien tuotteiden osalta varastoihin ottamisen ja niistä poistamisen menoja varten vahvistettuja kiinteitä määriä vähennetään seuraavilla kertoimilla, jos kyseisiä tuotteiden määriä ei fyysisesti siirretä.

Tuote

Varastoon ottaminen

Varastosta poistaminen

Vilja

36,50 %

22,80 %

Riisi

17,50 %

20,30 %

Voi

25,90 %

22,20 %

Rasvaton maitojauhe

21,00 %

35,10 %

3.

Komissio voi säilyttää tietylle tuotteelle aiemmin vahvistetut kiinteät määrät, jos julkista varastointia ei ole toteutettu tai jos sitä ei toteuteta kuluvan tilikauden aikana.


LIITE IV

NAUDAN- JA VASIKANLIHAAN LIITTYVIEN MENOJEN JA TULOJEN OSALTA HUOMIOON OTETTAVAT ERITYISET TEKIJÄT

(3 artiklan 1 kohdan c alakohta)

Liitteen VI ja liitteessä VII olevan 2 kohdan a ja c alakohdan soveltamiseksi huomioon otettava perushinta on luuttomaksi leikatun naudanlihan osalta asetuksen (EU) N:o 1308/2013 7 artiklassa tarkoitettu viitekynnys, joka kerrotaan 1,47:llä.


LIITE V

VARASTOSSA OLEVIEN TUOTTEIDEN ARVONALENTAMINEN

(3 artiklan 1 kohdan e alakohta)

1.

Jos julkisessa interventiossa varastoitujen tuotteiden myyntihintaa koskevat ennakkoarviot ovat jonkin tuotteen osalta sen ostohintaa alhaisempia, tuotetta ostettaessa sovelletaan arvonalentamisprosenttia (’k kerroin’). Arvonalentamisprosentti vahvistetaan kunkin tuotteen osalta tilikauden alussa asetuksen (EU) N:o 1306/2013 20 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

2.

Arvonalentamisprosentti vastaa enintään kyseisen tuotteen ostohinnan ja ennakoidun myyntihinnan välistä erotusta.

3.

Komissio voi oston yhteydessä rajoittaa arvonalentamisen osaan 2 kohdan mukaisesti lasketusta prosenttimäärästä. Tämän osan on oltava vähintään 70 prosenttia 1 kohdan säännösten mukaisesti päätetystä arvonalentamisesta.

Tässä tapauksessa komissio alentaa arvoa toisen kerran tilikauden lopussa 5 kohdassa tarkoitetun menetelmän mukaisesti.

4.

Kun arvoa alennetaan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetulla tavalla, komissio vahvistaa arvon alentamisen kokonaismäärät tuote- ja jäsenvaltiokohtaisesti ennen seuraavan tilikauden alkua.

Tällöin varastossa olevien tuotteiden arvioitua myyntihintaa verrataan tilikaudelta seuraavalle siirrettävään arvoon, joka arvioidaan tuote- ja jäsenvaltiokohtaisesti. Arvonalentamisen tuote- ja jäsenvaltiokohtaiset kokonaismäärät vastaavat arvioitujen siirrettävien arvojen ja arvioitujen myyntihintojen välisiä erotuksia, kerrottuna tilikauden lopussa varastossa olevilla arvioiduilla määrillä.

5.

Julkisessa varastossa olevien määrien sekä tuote- ja jäsenvaltiokohtaisesti siirrettävien arvojen arviot perustuvat jäsenvaltioiden komissiolle viimeistään vuoden n + 1 7 päivänä syyskuuta lähettämiin tiedonantoihin, jotka koskevat saman vuoden 30 päivänä syyskuuta varastossa olevia tuotteita ja joissa on oltava seuraavat tiedot:

vuoden n 1 päivän lokakuuta ja vuoden n + 1 31 päivän elokuuta välisenä aikana ostetut määrät;

vuoden n + 1 31 päivänä elokuuta varastossa olevat määrät;

vuoden n + 1 31 päivänä elokuuta varastossa olevien tuotteiden arvo euroina;

vuoden n + 1 30 päivänä syyskuuta varastossa olevien määrien arviot;

vuoden n + 1 1 päivän ja 30 päivän syyskuuta välisenä aikana ostettujen määrien arviot;

vuoden n + 1 1 päivän ja 30 päivän syyskuuta välisenä aikana ostettujen määrien arvioitu arvo euroina.

6.

Jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö ei ole euro, kansallisena valuuttana ilmoittamat arvot muunnetaan tilikauden lopussa tehtävää arvonalentamista varten euroiksi käyttämällä kyseisen tilikauden lopussa tehtävän arvonalentamisen kokonaismäärien laskennassa sovellettavia kursseja.

7.

Komissio ilmoittaa arvonalentamisen tuotekohtaiset kokonaismäärät asianomaisille jäsenvaltioille, jotta nämä voivat sisällyttää ne kuluvan tilikauden osalta maataloustukirahastolle tehtävään viimeiseen kuukausittaiseen menoilmoitukseen.


LIITE VI

PUUTTUVIEN MÄÄRIEN ARVONMÄÄRITYS

(4 artiklan 1 kohdan a alakohta)

Puuttuvien määrien arvo lasketaan seuraavasti, jollei liitteen IV erityisistä säännöksistä muuta johdu:

a)

Jos tuotteiden varastointia tai jalostusta koskevat delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut sallitut poikkeamat ylittyvät tai jos määriä on todettu hävinneen varkauksien vuoksi tai muista tunnistettavista syistä, puuttuvien määrien arvo lasketaan kertomalla kyseiset määrät tilikauden, jona sallitut poikkeamat ylittyvät tai jona määriä on todettu hävinneen, ensimmäisenä päivänä voimassa olevalla kunkin tuotteen vakiolaatuun sovellettavalla, asetuksen (EU) N:o 1308/2013 7 artiklassa tarkoitetulla viitekynnyksellä, jota korotetaan viisi prosenttia.

b)

Jos vakiolaadun keskimääräinen markkinahinta on puuttuvan määrän toteamispäivänä varastointijäsenvaltiossa yli 105 prosenttia asetuksen (EU) N:o 1308/2013 7 artiklassa tarkoitetusta perusviitekynnyksestä, sopimuspuolten on korvattava interventioelimille jäsenvaltion toteama markkinahinta, jota korotetaan viisi prosenttia.

Jäsenvaltion keskimääräinen markkinahinta määritellään jäsenvaltion komissiolle säännöllisesti toimittamien tietojen perusteella.

Markkinahintaa sovellettaessa perittyjen ja maataloustukirahastolle asetuksen (EU) N:o 1308/2013 7 artiklassa tarkoitetun viitekynnyksen mukaisesti kirjattujen määrien väliset erot on tuloutettava maataloustukirahastolle tilikauden lopussa muiden tuloutusten yhteydessä.

c)

Jos tuotteiden interventiovarastosta tai maksajaviraston nimeämästä varastointipaikasta toiseen paikkaan siirtämisen tai kuljettamisen jälkeen todetaan puuttuvia määriä ja jos unionin alakohtaisessa sääntelyssä ei vahvisteta erityistä arvoa, puuttuvien määrien arvo määritellään a alakohdan mukaisesti.


LIITE VII

LAADULTAAN HEIKENTYNEIDEN TAI TUHOUTUNEIDEN TUOTTEIDEN ARVONMÄÄRITYS

(4 artiklan 1 kohdan b alakohta)

1.

Jollei unionin sääntelyn erityisistä säännöksistä muuta johdu, tuotteen laatua pidetään heikentyneenä, jos se ei enää vastaa ostohetkellä sovellettuja laatuvaatimuksia.

2.

Laadultaan heikentyneiden tai tuhoutuneiden tuotteiden arvo lasketaan laadun heikentymiseen tai tuhoutumiseen johtaneen syyn luonteen mukaan seuraavasti:

a)

vahinkotapauksessa ja jollei liitteen IV erityisistä säännöksistä muuta johdu, tuotteiden arvo lasketaan kertomalla kyseessä olevat määrät kuluvan tilikauden ensimmäisenä päivänä voimassa olevalla vakiolaatuun sovellettavalla, asetuksen (EU) N:o 1308/2013 7 artiklassa tarkoitetulla perusviitekynnyksellä, vähennettynä viidellä prosentilla;

b)

luonnonmullistuksen tapauksessa kyseessä olevien määrien arvo määritetään 4 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan nojalla annettavalla komission täytäntöönpanosäädöksellä;

c)

jos tuotteen pilaantuminen tai tuhoutuminen aiheutuu huonoista varastointiolosuhteista ja erityisesti siitä, että varastointimenetelmät ovat olleet soveltumattomia, tuotteen arvo kirjataan liitteessä VI olevan a ja b alakohdan mukaisesti;

d)

liian pitkän varastointiajan tapauksessa tuotteen kirjanpitoarvo määritetään tuotteen myyntiin saattamisen yhteydessä myyntihinnan perusteella 4 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan nojalla annettavalla komission täytäntöönpanosäädöksellä.

Myyntipäätös tehdään kyseessä olevaan tuotteeseen sovellettavan maatalouden alakohtaisen lainsäädännön mukaisesti. Myynnistä saadut tulot kirjataan sille kuukaudelle, jonka aikana tuote on poistettu varastosta.


LIITE VIII

SELLAISTEN VARASTOON OTETTUJEN TUOTTEIDEN, JOIDEN HALTUUNOTTO EVÄTÄÄN, KIRJAAMISTA KOSKEVAT SÄÄNNÖT

(4 artiklan 1 kohdan c alakohta)

1.

Jollei unionin sääntelyn erityisissä säännöksissä toisin säädetä, varastoonotto-, varastostapoisto-, varastointi- ja rahoituskustannukset, jotka on jo merkitty kirjanpitoon kunkin hylätyn määrän osalta, vähennetään ja viedään erikseen tileille seuraavin edellytyksin:

a)

vähennettävät varastoonotto- ja varastostapoistokustannukset lasketaan kertomalla hylätyt määrät varastostapoistokuukautena voimassa olevilla vastaavilla kiinteillä määrillä;

b)

vähennettävät varastointimenot lasketaan kertomalla hylätyt määrät varastoonoton ja varastostapoiston välisenä aikana kuluneiden kuukausien lukumäärällä sekä varastostapoistokuukautena voimassa olevalla kiinteällä määrällä;

c)

vähennettävät rahoituskustannukset lasketaan kertomalla hylätyt määrät varastoonoton ja varastostapoiston välisenä aikana kuluneiden kuukausien lukumäärällä, josta on vähennetty varastoonoton hetkellä voimassa ollut maksumääräajan kuukausien lukumäärä, varastostapoistokuukautena voimassa olevalla rahoituskertoimella, joka jaetaan kahdellatoista, sekä siirron keskimääräisellä kirjanpitoarvolla, joka on voimassa tilikauden alussa, tai varaston keskimääräisellä kirjanpitoarvolla, joka on voimassa ensimmäisenä ilmoitukseen liittyvänä kuukautena, jos siirron keskimääräistä kirjanpitoarvoa ei ole olemassa.

2.

Edellä 1 kohdassa tarkoitetut kustannukset on kirjattava varastostapoistokuukauden materiaalitoimintoina.


28.8.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 255/18


KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o 907/2014,

annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 täydentämisestä maksajavirastojen ja muiden elinten, varainhoidon, tilien tarkastamisen, vakuuksien sekä euron käytön osalta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 (1) ja erityisesti sen 8 artiklan 1 kohdan, 40 artiklan, 46 artiklan 1 kohdan, 46 artiklan 2 kohdan, 46 artiklan 3 kohdan, 46 artiklan 4 kohdan, 53 artiklan 3 kohdan, 57 artiklan 1 kohdan, 66 artiklan 3 kohdan, 79 artiklan 2 kohdan, 106 artiklan 5 ja 6 kohdan sekä 120 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 annetaan muun muassa maksajavirastojen ja koordinointielinten hyväksyntää, julkiseen interventioon liittyviä maksajavirastojen velvoitteita, varainhoito- ja tilien tarkastamismenettelyjä sekä vakuuksia ja euron käyttöä koskevat perussäännökset. Uuden oikeudellisen kehyksen moitteettoman toimivuuden varmistamiseksi on hyväksyttävä joitakin asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 annettuja säännöksiä täydentäviä sääntöjä näillä aloilla. Uusien sääntöjen olisi korvattava nykyiset komission asetukset (EY) N:o 883/2006 (2), (EY) N:o 884/2006 (3), (EY) N:o 885/2006 (4), (EY) N:o 1913/2006 (5), (EU) N:o 1106/2010 (6) ja (EU) N:o 282/2012 (7), jotka perustuivat asetuksella (EU) N:o 1306/2013 jo korvattuihin neuvoston asetuksiin. Selkeyden ja oikeusvarmuuden vuoksi asetukset (EY) N:o 883/2006, (EY) N:o 884/2006, (EY) N:o 885/2006, (EY) N:o 1913/2006, (EU) N:o 1106/2010 ja komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 282/2012 olisi kumottava.

(2)

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 7 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä maksajavirastot ainoastaan siinä tapauksessa, että ne täyttävät tietyt unionin tasolla asetetut vähimmäisedellytykset. Näiden edellytysten olisi koskettava seuraavia neljää perusalaa: sisäinen ympäristö, valvontatoimet, tiedotus ja ilmoittaminen sekä seuranta. Jäsenvaltioilla olisi oltava oikeus määritellä ylimääräisiä hyväksymisperusteita maksajaviraston erityispiirteiden huomioon ottamiseksi. Lisäksi olisi vahvistettava säännöt asetuksen (EU) N:o 1306/2013 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen koordinointielinten hyväksymisedellytyksistä.

(3)

Julkisia interventiotoimenpiteitä voidaan rahoittaa ainoastaan silloin, kun kyseinen meno on aiheutunut maksajavirastoille, jotka jäsenvaltiot ovat nimenneet vastaamaan tietyistä julkisen intervention velvoitteista. Erityisesti interventiotoimenpiteiden hallinnointiin tai valvontaan liittyvien tehtävien, tukien maksamista lukuun ottamatta, täytäntöönpano voidaan kuitenkin delegoida asetuksen (EU) N:o 1306/2013 7 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti. Nämä tehtävät on myös voitava antaa useamman maksajaviraston hoidettaviksi. Lisäksi olisi säädettävä, että tiettyjen julkista varastointia koskevien toimenpiteiden hallinnointi voidaan antaa ulkopuolisten julkisten tai yksityisten elinten tehtäväksi maksajaviraston vastuulla. Tämän vuoksi on aiheellista määritellä maksajavirastojen yleinen vastuu tässä yhteydessä, täsmentää niiden velvollisuudet ja määritellä millä edellytyksillä ja minkä hallintoa koskevien sääntöjen mukaisesti tiettyjen julkista varastointia koskevien toimenpiteiden toteuttaminen voidaan siirtää julkisille tai yksityisille kolmansille osapuolille. Tässä tapauksessa olisi säädettävä, että kyseisten elinten on toimittava sopimusten mukaisesti noudattaen velvoitteita ja yleisiä periaatteita, jotka olisi vahvistettava.

(4)

Unionin maatalouslainsäädännössä on maatalouden tukirahaston (maataloustukirahaston) osalta vahvistettu tuensaajille suoritettavien tukien maksamiselle määräaikoja, joita jäsenvaltioiden on noudatettava. Näiden maksumääräaikojen ulkopuolella suoritettuja maksuja ei voida pitää kelpoisina unionin tukeen, eikä komissio voi näin ollen asetuksen (EU) N:o 1306/2013 40 artiklassa säädetyn mukaisesti korvata niitä. Jäsenvaltioiden viivästyneiden tukimaksujen tarkastelu on osoittanut, että monet niistä johtuvat kiistanalaisten maksuvaatimusten, muutostenhaun ja muiden kansallisten riita-asioiden vuoksi tehtävistä lisätarkastuksista. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti olisi säädettävä menoja koskevasta kiinteästä liikkumavarasta, jonka sisällä kuukausimaksuihin ei näissä tapauksissa tehtäisi vähennyksiä. Jotta rahoitusvaikutus voitaisiin suhteuttaa maksun suorittamisen viivästymiseen, olisi lisäksi säädettävä, että tämän liikkumavaran ylittyessä komissio porrastaa unionin maksujen vähentämistä todetun maksuviiveen pituuden mukaan. Tuen maksamista ennen unionin maatalouslainsäädännössä säädettyä aikaisinta mahdollista maksupäivää ei voida perustella samoilla syillä kuin viimeisen mahdollisen maksupäivän jälkeen suoritettavia maksuja. Sen vuoksi vähennyksen ei näiden aikaisten maksujen osalta tulisi olla suhteellinen. Olisi kuitenkin säädettävä poikkeuksesta tapauksissa, joissa unionin maatalouslainsäädännössä säädetään tietyn enimmäismäärän maksamisesta ennakkoon.

(5)

Komissio suorittaa jäsenvaltioille maksut näiden toimittamien menoilmoitusten perusteella kuukausittain tai muuten säännöllisin väliajoin. Sen olisi kuitenkin otettava huomioon maksajavirastojen perimät unionin talousarvioon kuuluvat tulot. Sen vuoksi olisi vahvistettava edellytykset maataloustukirahaston ja maaseuturahaston yhteydessä toteutuneiden menojen ja tulojen välillä suoritettaville tietyntyyppisille tasauksille.

(6)

Jos unionin talousarviota ei ole varainhoitovuoden alkaessa lopullisesti vahvistettu, maksuja voidaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (8) 16 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaan suorittaa kuukausittain luku luvulta enintään kahdestoistaosalla asianomaiseen lukuun edelliseksi varainhoitovuodeksi hyväksytyistä määrärahoista. Sen varmistamiseksi, että käytettävissä olevat määrärahat jaetaan oikeudenmukaisesti jäsenvaltioiden kesken, olisi säädettävä, että tällaisessa tilanteessa maataloustukirahaston kuukausimaksut ja maaseuturahaston välimaksut suoritetaan prosenttiosuutena kunkin jäsenvaltion toimittamista menoilmoituksista, ja että kuukauden osalta maksamatta jäänyt määrä jaetaan uudelleen seuraavia kuukausi- tai välimaksuja koskevissa komission päätöksissä.

(7)

Sovellettavat valuuttakurssit olisi vahvistettava sen perusteella, määritelläänkö niille alakohtaisessa maatalouslainsäädännössä määräytymisperuste vai ei. Jotta jäsenvaltioita, jotka eivät ole ottaneet käyttöön euroa, estettäisiin soveltamasta eri valuuttakursseja toisaalta tulojen tai tuensaajille muuna valuuttana kuin euroina maksettujen tukien kirjanpidon ja toisaalta maksajaviraston laatiman menoilmoituksen yhteydessä, olisi säädettävä, että asianomaisten jäsenvaltioiden on sovellettava maataloustukirahastoa koskeviin menoilmoituksiinsa samaa valuuttakurssia, jota käytetään tulojen perimisen tai tuensaajille suoritettavien maksujen yhteydessä. Useampaan toimeen liittyviä takaisinperimisiä koskevien hallintomenettelyjen yksinkertaistamiseksi olisi lisäksi säädettävä yhtenäisestä valuuttakurssista, jota sovelletaan kyseisten takaisin perittyjen määrien kirjanpidossa.

(8)

Jotta komissio voi tarkastaa, että jäsenvaltiot täyttävät velvoitteensa suojata unionin taloudellisia etuja, ja varmistaa asetuksen (EU) N:o 1306/2013 52 artiklassa säädetyn sääntöjenmukaisuuden tarkastamismenettelyn tehokkaan soveltamisen, olisi annettava säännökset oikaisujen soveltamisen perusteista ja menettelytavoista. Olisi määriteltävä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 52 artiklassa tarkoitetut erilaiset oikaisut ja säädettävä periaatteista, joiden mukaan olosuhteet otetaan kussakin tapauksessa huomioon oikaisun määrää määritettäessä. Lisäksi olisi vahvistettava säännöt siitä, miten tuensaajilta takaisin perityt määrät hyvitetään rahastoille.

(9)

Asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetään maataloustukirahaston rahoitusjärjestelmään suoraan tai välillisesti kuuluvia maksuja saavien tai suorittavien yritysten kaupallisten asiakirjojen tarkastamisesta, jotta voidaan varmistaa, onko maataloustukirahaston rahoitusjärjestelmään kuuluvat toimet tosiasiassa toteutettu ja onko ne toteutettu asianmukaisesti. Asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle on aiheellista jättää toimenpiteet, jotka eivät luonteensa vuoksi sovellu kaupallisten asiakirjojen tarkastuksella tapahtuvaan jälkitarkastukseen, sekä toimenpiteet, jotka joko liittyvät pinta-alamaksuihin tai eivät liity kaupallisiin asiakirjoihin, jotka voitaisiin tarkastaa.

(10)

Lukuisat unionin maatalousasetusten säännökset edellyttävät vakuuden antamista maksettavaksi lankeavan määrän maksamisen varmistamiseksi, jos velvoitetta ei ole noudatettu. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että tätä vaatimusta tulkitaan monin eri tavoin. Epäoikeudenmukaisten kilpailuolosuhteiden välttämiseksi olisi sen vuoksi vahvistettava tätä vaatimusta koskevat edellytykset.

(11)

Vakuuden asettamisesta vakuuden antajalle sekä toimivaltaiselle viranomaiselle aiheutuvat kulut saattavat olla kohtuuttomat siihen määrään nähden, jonka maksaminen varmistetaan asettamalla vakuus, jos tämä määrä on tiettyä rajaa pienempi. Toimivaltaisilla viranomaisilla olisi siten oltava oikeus olla vaatimatta vakuutta tämän rajan alittavan määrän maksamisesta. Lisäksi toimivaltaisella viranomaisella olisi oltava oikeus olla vaatimatta vakuutta, jos tämä vaatimus olisi velvoitteiden noudattamisesta vastaavan henkilön ominaislaadun vuoksi turha.

(12)

Toimivaltaisella viranomaisella olisi oltava oikeus evätä tarjottu vakuus, jos se ei pidä sitä tyydyttävänä.

(13)

Asetuksella (EU) N:o 1306/2013 vahvistetaan sääntöjä, jotka edellyttävät vakuuden antamista maksettavaksi lankeavan määrän maksamisen varmistamiseksi, jos velvoitetta ei ole noudatettu. Tämän yhden yhtenäisen horisontaalisen oikeudellisen kehyksen lisäksi olisi otettava käyttöön yhdenmukaiset säännöt ylivoimaisista esteistä sekä vakuuden menettämisestä tai vapauttamisesta. Komission asetuksessa (EY) N:o 376/2008 (9) ja komission asetuksessa (EY) N:o 612/2009 (10) on sääntöjä vakuuden vapauttamisesta ja menettämisestä tuonti- ja vientilupien sekä vientitukijärjestelmän aloilla. Tässä asetuksessa säädettäviä uusia sääntöjä olisi sovellettava myös noilla aloilla. Selkeyden ja oikeusvarmuuden vuoksi asiaa koskevat säännökset asetuksissa (EY) N:o 376/2008 ja (EY) N:o 612/2009 olisi poistettava.

(14)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 282/2012 tehtiin ero ensisijaisten, toissijaisten ja alemmanasteisten vaatimusten välillä, mutta muutamissa komission asetuksissa viitataan ainoastaan ensisijaisiin vaatimuksiin. Vaatimuksen täyttymättä jääminen johti siihen, että vaatimuksen kattama vakuus menetettiin kokonaan tai osittain monimutkaisten laskumenetelmien mukaan, jotka ovat aiheuttaneet epäselvyyttä. Vakuuden menettämiseen sellaisessa käytännön tilanteessa, jossa velvoite joko ei täyttynyt, ei ole täyttynyt ajoissa tai todistetta velvoitteen täyttymisestä ei ole toimitettu määräajassa, olisi sovellettava yksinkertaistettua lähestymistapaa, joka kuitenkin on suhteellisuusperiaatteen mukainen.

(15)

Monissa unionin maatalousasetuksissa säädetään annetun vakuuden pidättämisestä, jos mitä tahansa velvoitetta on rikottu, tekemättä eroa rikkomustyyppien välillä. Oikeudenmukaisen käsittelyn vuoksi olisi eriytettävä eri velvoitteiden rikkomisesta määrättävät seuraamukset. Erityisesti olisi säädettävä vain vakuuden osan menettämisestä tietyissä tapauksissa.

(16)

Seurauksia velvoitteen laiminlyönnistä ei saisi erotella sen perusteella, onko ennakkoa saatu vai ei. Tämän vuoksi ennakoiden maksamisesta annettuihin vakuuksiin olisi sovellettava erillisiä sääntöjä.

(17)

Olisi vahvistettava valuuttakurssin määräytymisperusteet, joita sovelletaan alakohtaisessa maatalouslainsäädännössä esiin tulevissa eri tilanteissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta täsmennyksiä tai poikkeuksia, joista säädetään kyseisiä aloja koskevissa säännöissä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 106 artiklan 5 kohdassa olevien perusteiden mukaan.

(18)

Kolmansien maiden kanssa käytävässä kaupassa määritettävien hintojen tai määrien osalta asianomaisen taloudellisen päämäärän saavuttamiseen soveltuvin määräytymisperuste on tulli-ilmoituksen hyväksyminen vastaanotetuksi. Sama koskee vientitukia sekä hedelmien ja vihannesten unioniin tulohintoja, joiden perusteella tuotteet luokitellaan yhteiseen tullitariffiin. Tämä määräytymisperuste olisi sen vuoksi vahvistettava.

(19)

Tuotantotuissa valuuttakurssin määräytymisperuste on pääsääntöisesti liitetty tiettyjen muodollisuuksien täyttämiseen. Sääntöjen yhdenmukaistamiseksi olisi määräytymisperusteeksi vahvistettava päivä, jona tuotteiden ilmoitetaan saavuttaneen mahdollisesti vaaditun määränpäänsä, ja muissa tapauksissa päivä, jona maksajavirasto hyväksyy tuen maksupyynnön.

(20)

Kaupan pidettävien tuotteiden määrään tai tiettyyn käyttötarkoitukseen tarkoitettujen tuotteiden määrään perustuvien tukien osalta tuen myöntämisedellytys täyttyy, kun toteutetaan toimi, jolla varmistetaan kyseisten tuotteiden asianmukainen käyttö. Toimivaltaisten viranomaisten kirjanpidossa vaadittujen tarkastusten mahdollistamisen ja asiakirjojen yhdenmukaisen käsittelyn varmistamisen edellytyksenä on, että kyseinen toimija ottaa tuotteet haltuunsa. Tämän vuoksi valuuttakurssin määräytymisperuste olisi vahvistettava tuotteiden haltuunoton perusteella.

(21)

Muiden maatalousalalla myönnettävien tukien osalta tilanteet voivat olla hyvin erilaisia. Tällaiset tuet kuitenkin myönnetään aina hakemuksesta ja lainsäädännössä vahvistetuissa määräajoissa. Tämän vuoksi valuuttakurssin määräytymisperusteeksi olisi vahvistettava hakemusten jättämiselle asetettu määräpäivä.

(22)

Kun kyseessä ovat maaseudun kehittämistuet, suorat tuet ja palkkiot viinialalla, valuuttakurssin määräytymisperusteen olisi tilanteen mukaan oltava yhteydessä viinivuoden alkamispäivään, tiettyjen toimien päättämispäivään tai johonkin tiettyyn päivään. Sen vuoksi olisi täsmennettävä kussakin tilanteessa huomioon otettava määräytymisperuste.

(23)

Määräytymisperusteen määrittämiseksi huomioon otettavat tilanteet vaihtelevat huomattavasti eri alojen välillä. Määräytymisperuste olisi siksi vahvistettava näiden eri alojen yksittäisten tilanteiden ja toimenpiteiden luonteen mukaan, erityisesti kun kyseessä ovat maito- ja maitotuotealan tuki, kouluhedelmäjärjestelmä, sokeriala, menekinedistämistoimenpiteet sekä eräät hedelmä- ja vihannesalan toimenpiteet.

(24)

Kun kyseessä ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1305/2013 (11) tarkoitetut rakenteelliset ja ympäristöön liittyvät määrät sekä sellaiset neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 (12) mukaisesti hyväksytyt määrät, jotka maksetaan asetuksen (EU) N:o 1305/2013 mukaisesti hyväksytyistä maaseudun kehittämisohjelmista, määrät vahvistetaan markkinointivuodelle tai kalenterivuodelle. Taloudellinen päämäärä saavutetaan siis, jos valuuttakurssin määräytymisperuste vahvistetaan kyseiseksi vuodeksi. Tämän perusteella määräytymisperusteeksi olisi vahvistettava sen vuoden 1 päivä tammikuuta, jona päätös tuen myöntämisestä tehdään.

(25)

Kun kyseessä ovat ennakkomaksut ja vakuudet, maksettavat määrät tai määrät, joista on asetettu vakuus, vahvistetaan euroina alakohtaisen maatalouslainsäädännön mukaisesti. Sovellettavan valuuttakurssin on sen vuoksi oltava lähellä ennakon maksupäivää tai vakuuksien asetuspäivää. Jos käytetään vakuuksia, niiden määrän on myös oltava sellainen, että ne kattavat kaikki riskit, joiden vuoksi ne on asetettu. Tällöin valuuttakurssin määräytymisperuste olisi vahvistettava joko sen päivän mukaan, jona ennakon määrä vahvistetaan tai jona vakuus asetetaan, taikka niiden maksupäivän mukaan.

(26)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 (13) mukaisesti komissio vapauttaa ilman eri toimenpiteitä ohjelmakauden 2007–2013 maaseudun kehittämisohjelmien käyttämättömät talousarviositoumukset talousarviositoumuksen tekemistä seuraavan toisen vuoden lopussa. Tätä sääntöä muutetaan asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säätämällä, että sitoumukset vapautetaan ilman eri toimenpiteitä talousarviositoumuksen tekemistä seuraavan kolmannen vuoden lopussa. Johdonmukaisuuden vuoksi N+2-sääntöä olisi edelleen sovellettava ohjelmakauden 2007–2013 maaseudun kehittämisohjelmiin, ja tätä varten olisi vahvistettava siirtymäsääntö. Ohjelmakauden 2007–2013 maaseudun kehittämisohjelmien välimaksuissa olisi samoin noudatettava edelleen maaseuturahaston kokonaisvarojen jakautumista kullekin toimintalinjalle koko sen ajan, jonka kyseinen ohjelma kattaa. Jatkuvuuden varmistamiseksi kyseisten ohjelmien hallinnoinnissa näitä siirtymäsäännöksiä olisi lisäksi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2014 alkaen.

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I   LUKU

MAKSAJAVIRASTOT JA MUUT ELIMET

1 artikla

Maksajavirastojen hyväksymisedellytykset

1.   Maksajavirastojen, jotka vastaavat asetuksen (EU) N:o 1306/2013 7 artiklan 1 kohdassa säädetyn mukaisesti menojen hallinnoinnista ja valvonnasta, on annettava suorittamiensa maksujen sekä tiedon toimittamisen ja säilyttämisen osalta riittävät takeet siitä, että

a)

hakemusten tukikelpoisuus sekä maaseudun kehittämisen yhteydessä suoritettavan tuen jakamismenettelyt ja niiden yhdenmukaisuus unionin sääntöjen kanssa tarkastetaan ennen kuin tuki määrätään maksettavaksi;

b)

suoritetut maksut kirjataan kirjanpitoon tarkasti ja yksityiskohtaisesti;

c)

unionin lainsäädännön mukaiset tarkastukset tehdään;

d)

vaaditut asiakirjat esitetään unionin sääntöjen mukaisissa määräajoissa ja muodossa;

e)

asiakirjat ovat saatavilla ja että ne säilytetään tavalla, joka takaa niiden täydellisyyden, moitteettomuuden ja luettavuuden pitkällä aikavälillä, myös unionin säännöissä tarkoitettujen sähköisten asiakirjojen osalta.

2.   Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä maksajavirastoiksi yksiköitä tai elimiä, jotka täyttävät 1 kohdassa säädetyt edellytykset. Tullakseen hyväksytyksi maksajavirastolla on lisäksi oltava hallintorakenne ja sisäisen valvonnan järjestelmä, jotka täyttävät liitteessä I vahvistetut perusteet, jäljempänä ’hyväksymisperusteet’, jotka koskevat

a)

sisäistä ympäristöä,

b)

valvontatoimia,

c)

tiedotusta ja viestintää,

d)

seurantaa.

Jäsenvaltiot voivat määritellä ylimääräisiä hyväksymisperusteita maksajaviraston koon, vastuualojen ja muiden erityispiirteiden huomioon ottamiseksi.

2 artikla

Koordinointielinten hyväksymisedellytykset

1.   Kun maksajavirastoja hyväksytään useampia, kyseisen jäsenvaltion on asetuksen (EU) N:o 1306/2013 7 artiklan 4 kohdan mukaisesti päätettävä koordinointielimen hyväksymisestä ministeritason virallisella asiakirjalla varmistuttuaan, että kyseisen elimen hallintoa koskevat järjestelyt antavat riittävät takeet siitä, että se pystyy suorittamaan mainitussa artiklassa tarkoitetut tehtävät.

2.   Tullakseen hyväksytyksi koordinointielimellä on oltava käytössään menettelyt, joilla varmistetaan, että

a)

komissiolle annettavat ilmoitukset perustuvat asianmukaisesti hyväksytyistä lähteistä saatuihin tietoihin;

b)

komissiolle annettavat ilmoitukset on ennen niiden toimittamista hyväksytty asianmukaisesti;

c)

komissiolle annettavien tietojen tukena on asianmukainen kirjausketju;

d)

saatuja ja toimitettuja tietoja koskevat asiakirjat säilytetään huolellisesti paperiversioina tai atk-muodossa.

3 artikla

Maksajaviraston velvollisuudet julkisen intervention osalta

1.   Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen maksajavirastojen on huolehdittava ja otettava vastuu julkisen varastoinnin interventiotoimenpiteiden hallinnoinnista ja valvonnasta tämän asetuksen liitteessä II ja tapauksen mukaan alakohtaisessa maatalouslainsäädännössä vahvistetuin edellytyksin erityisesti mainitussa liitteessä vahvistettujen valvonnan vähimmäisprosenttiosuuksien mukaisesti.

Maksajavirastot voivat siirtää näitä tehtäviä koskevaa toimivaltaansa tämän asetuksen liitteessä I olevan 1 kohdan C alakohdassa vahvistetut hyväksyntäedellytykset täyttäville interventioelimille tai toimia muiden maksajavirastojen välityksellä.

2.   Rajoittamatta maksajavirastojen tai interventioelinten julkista varastointia koskevaa kokonaisvastuuta maksajavirastot ja interventioelimet voivat

a)

antaa tiettyjen julkisen varastoinnin toimenpiteiden hallinnoinnin luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille, jotka huolehtivat interventioon otettujen maataloustuotteiden varastoinnista, jäljempänä ’varastonpitäjät’;

b)

valtuuttaa luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt suorittamaan tiettyjä alakohtaisessa maatalouslainsäädännössä säädettyjä erityisiä tehtäviä.

Jos maksajavirastot antavat hallinnoinnin ensimmäisen kohdan a alakohdassa tarkoitetuille varastonpitäjille, hallinnoinnin on tapahduttava liitteessä III määriteltyihin velvoitteisiin ja yleisiin periaatteisiin perustuvilla varastointisopimuksilla.

3.   Maksajavirastolla on julkisen varastoinnin alalla seuraavat velvollisuudet:

a)

varasto- ja rahoituskirjanpidon pitäminen jokaisesta julkisen varastoinnin interventiotoimenpiteen kohteena olevasta tuotteesta 1 päivän lokakuuta ja seuraavan vuoden 30 päivän syyskuuta välisenä aikana, jäljempänä ’tilikausi’, toteuttamiensa toimien perusteella;

b)

luettelon ylläpitäminen niistä varastonpitäjistä, joiden kanssa ne ovat tehneet julkista varastointia koskevan sopimuksen. Luettelossa on oltava viittaukset, joista käy ilmi kaikkien varastointipaikkojen täsmällinen yksilöinti, kuten kapasiteetti, varastosuojien, kylmätilojen tai siilojen numerot, kartat ja kaaviot;

c)

julkiseen varastointiin käytettävien sopimusmallien sekä varastonpitäjien toteuttamaa tuotteiden haltuunottoa, varastointia ja varastosta poistamista sekä varastonpitäjien vastuuta koskevien sääntöjen pitäminen komission saatavilla;

d)

sellaisen keskitetyn ja atk-pohjaisen varastokirjanpidon toteuttaminen, joka käsittää kaikki varastointipaikat, kaikki tuotteet, eri tuotteiden kaikki määrät ja laadut ja jossa täsmennetään kunkin tuotteen osalta paino (tarvittaessa netto- ja bruttopainot) tai tilavuus;

e)

kaikkien interventiotuotteiden varastointia, säilyttämistä, kuljetusta tai siirtoa koskevien toimien toteuttaminen unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ostajien, toimien toteuttamiseen osallistuvien muiden maksajavirastojen ja valtuutettujen henkilöiden omaa vastuuta;

f)

säännöllisesti ja ilman ennakkovaroitusta tehtävien tarkastusten suorittaminen interventiotuotteiden varastointipaikoilla läpi vuoden. Ennakkoilmoitus voidaan kuitenkin antaa mahdollisimman lyhyellä varoitusajalla edellyttäen, että tarkastuksen tarkoitus ei vaarannu. Ilmoituksen saa asianmukaisesti perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta antaa enintään 24 tuntia ennen tarkastusta;

g)

vuosi-inventaarin toteuttaminen 4 artiklan mukaisesti.

Jos yhden tai useamman tuotteen julkisen varastoinnin kirjanpito on jäsenvaltiossa annettu useamman maksajaviraston hoidettavaksi, jäsenvaltion on konsolidoitava a ja d alakohdassa tarkoitetut varastokirjanpito ja rahoituskirjanpito ennen tietojen toimittamista komissiolle.

4.   Maksajavirastojen on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan

a)

unionin interventiotoimenpiteiden kohteena olevien tuotteiden asianmukainen säilytys varmistamalla varastoitujen tuotteiden laatu vähintään kerran vuodessa;

b)

interventiovarastojen koskemattomuus.

5.   Maksajavirastojen on ilmoitettava komissiolle välittömästi

a)

tapauksista, joissa tuotteen varastoinnin pitkittyminen saattaisi aiheuttaa sen laadun heikentymistä;

b)

luonnonmullistuksista johtuvista tuotteiden hävikeistä tai laadun heikentymisestä.

Kun kyseessä on jokin ensimmäisen alakohdan a tai b alakohdassa tarkoitettu tilanne, komissio tekee asianmukaisen päätöksen

a)

ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettujen tilanteiden osalta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (14) 229 artiklan 2 kohdassa säädettyä tarkastelumenettelyä noudattaen.

b)

ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettujen tilanteiden osalta asetuksen (EU) N:o 1306/2013 116 artiklan 3 kohdassa säädettyä tarkastelumenettelyä noudattaen.

6.   Maksajavirastot vastaavat unionin interventiotoimenpiteen kohteena olevien tuotteiden huonosta säilytyksestä johtuvista taloudellisista seurauksista erityisesti jos varastointimenetelmät ovat olleet soveltumattomat. Maksajavirastojen taloudellinen vastuu on sitova, riippumatta siitä, mihin toimenpiteisiin varastonpitäjiä vastaan ryhdytään, jos ne eivät noudata sitoumuksiaan tai velvollisuuksiaan.

7.   Maksajaviraston on pidettävä pysyvästi komission edustajien tai komission valtuuttamien henkilöiden saatavilla sähköisesti tai maksajaviraston toimipaikassa julkisen varastoinnin tilit sekä kaikki interventioon liittyvät laaditut tai vastaanotetut tiedostot, asiakirjat ja sopimukset.

4 artikla

Inventaari

1.   Maksajavirastojen on laadittava kunkin tilikauden aikana inventaari kustakin unionin interventiotoimenpiteiden kohteena olleesta tuotteesta.

Niiden on verrattava inventaarin tuloksia kirjanpitotietoihin. Varmentamisten yhteydessä todetut määrien erot ja havaituista laadun muutoksista johtuvat rahamäärät on kirjattava asetuksen (EU) N:o 1306/2013 46 artiklan 6 kohdan a alakohdan nojalla annettuja sääntöjä noudattaen.

2.   Edellä 1 kohdan soveltamiseksi tavanomaisista varastointitoimista johtuvien puuttuvien määrien on vastattava kirjanpitotiedoista johdetun inventaarin mukaisten teoreettisten varastojen ja 1 kohdassa säädetyn inventaarin perusteella vahvistettujen tosiasiallisten varastojen tai tosiasiallisten varastojen loppumisen jälkeen jäljelle jäävän kirjanpidollisen varaston välistä erotusta, ja niihin sovelletaan liitteessä IV vahvistettuja poikkeamarajoja.

II   LUKU

VARAINHOITO

5 artikla

Viimeisimmän maksumääräajan noudattamatta jättäminen

1.   Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 40 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettujen poikkeusten nojalla ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti määräaikojen ulkopuolella toteutuneille menoille voidaan Euroopan maatalouden tukirahaston (maataloustukirahasto) osalta myöntää unionin rahoitusta tämän artiklan 2–6 kohdassa vahvistetuin edellytyksin.

2.   Kun määräaikojen päättymisen jälkeen toteutuneiden menojen määrä on 5 prosenttia tai vähemmän määräajoissa toteutuneiden menojen määrästä, kuukausimaksuihin ei tehdä vähennyksiä.

Kun määräaikojen päättymisen jälkeen toteutuneiden menojen määrä ylittää 5 prosentin marginaalin, kaikkiin muihin menoihin, joita koskevat maksut ovat myöhästyneet, tehdään vähennykset seuraavia sääntöjä noudattaen:

a)

maksumääräajan päättymistä seuraavan kuukauden aikana toteutuneita menoja vähennetään 10 prosenttia,

b)

maksumääräajan päättymistä seuraavan toisen kuukauden aikana toteutuneita menoja vähennetään 25 prosenttia,

c)

maksumääräajan päättymistä seuraavan kolmannen kuukauden aikana toteutuneita menoja vähennetään 45 prosenttia,

d)

maksumääräajan päättymistä seuraavan neljännen kuukauden aikana toteutuneita menoja vähennetään 70 prosenttia,

e)

myöhemmin kuin maksumääräajan päättymistä seuraavan neljännen kuukauden aikana toteutuneita menoja vähennetään 100 prosenttia.

3.   Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, suoriin tukiin, joita koskee Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 (15) 7 artiklassa tarkoitettu enimmäismäärä, sovelletaan seuraavia sääntöjä:

a)

jos 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua marginaalia ei ole kalenterivuoden N osalta kokonaan käytetty vuoden N+1 15 päivään lokakuuta mennessä maksettuihin tukiin ja siitä käyttämättä jäänyt osa on enemmän kuin kaksi prosenttia, marginaali alennetaan kahteen prosenttiin;

b)

varainhoitovuonna N+1, maksumäärärajan jälkeen maksetut suorat tuet, muut kuin maksut Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 228/2013 (16) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 229/2013 (17) mukaiset maksut, kalenterivuodelta N-1 tai aiemmalta kalenterivuodelta ovat tukikelpoisia maataloustukirahaston rahoitukseen vain, jos varainhoitovuonna N+1 maksettujen suorien tukien kokonaismäärä, kun siihen on tarvittaessa tehty asetuksen (EU) N:o 1306/2013 26 artiklassa säädetty mukautus, ei ylitä asetuksen (EU) N:o 1307/2013 liitteessä III vahvistettua enimmäismäärää kalenterivuonna N mainitun asetuksen 7 artiklan mukaisesti.

c)

a tai b alakohdassa tarkoitetut rajat ylittävistä menoista vähennetään 100 prosenttia.

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 26 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja korvausten määriä ei oteta huomioon tämän kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa säädetyn edellytyksen täyttymistä tarkistettaessa;

4.   Jos joidenkin toimenpiteiden yhteydessä esiintyy erityisiä hallinnollisia erityisongelmia tai jos jäsenvaltiot antavat asialliset perustelut, komissio soveltaa 2 ja 3 kohdassa säädetyistä vähennysasteikoista eroavaa vähennysasteikkoa ja/tai pienempiä vähennyksiä tai jättää vähennykset tekemättä.

Ensimmäistä alakohtaa ei kuitenkaan sovelleta menoihin, jotka ylittävät 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetun rajan.

5.   Maksumääräaikojen noudattamisen valvonta kuukausimaksujen yhteydessä on toteutettava kaksi kertaa varainhoitovuoden aikana:

a)

31 päivään heinäkuuta mennessä toteutuneista menoista,

b)

15 päivään lokakuuta mennessä toteutuneista menoista.

Elo-, syys- ja lokakuun aikana tapahtuneet mahdolliset määräaikojen ylittämiset otetaan huomioon asetuksen (EU) N:o 1306/2013 51 artiklassa tarkoitetun tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevan päätöksen yhteydessä.

6.   Tässä artiklassa tarkoitettujen vähennysten soveltaminen ei rajoita asetuksen (EU) N:o 1306/2013 52 artiklassa tarkoitettua tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevaa myöhempää päätöstä.

6 artikla

Aikaisimman maksupäivän noudattamatta jättäminen

Jos jäsenvaltiot saavat maataloustukirahaston osalta suorittaa ennakkomaksuja tiettyyn enimmäismäärään asti ennen alakohtaisessa maatalouslainsäädännössä vahvistettua aikaisinta maksupäivää, kaikkia tämän enimmäismäärän ylittäviä menoja on pidettävä ennen aikaisinta maksupäivää maksettuina menoina. Näille menoille voidaan asetuksen (EU) N:o 1306/2013 40 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettujen poikkeusten mukaisesti kuitenkin myöntää unionin rahoitusta 10 prosentin vähennystä soveltaen.

7 artikla

Maksajavirastojen suorittamat korvaukset

1.   Komissio maksaa asetuksen (EU) N:o 1306/2013 18 artiklan 3 kohdan nojalla tekemällään kuukausimaksuja koskevalla päätöksellä kunkin jäsenvaltion ilmoittamien menojen loppusumman, josta on vähennetty käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen määrä, jonka mainittu jäsenvaltio on merkinnyt samaan menoilmoitukseen. Tämän korvauksen katsotaan vastaavan kyseisten tulojen perintää.

Käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista syntyneet maksusitoumusmäärärahat ja maksumäärärahat avataan, kun kyseiset tulot sidotaan budjettikohtiin. Sitominen tapahtuu käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen kirjanpitoon merkitsemisen yhteydessä, kahden kuukauden kuluessa jäsenvaltioiden toimittamien selvitysten vastaanottamisesta asetuksen (EU) N:o 1306/2013 43 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen mukaisesti.

2.   Jos asetuksen (EU) N:o 1306/2013 43 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut summat on väärinkäytöksen tai laiminlyönnin vuoksi kuitenkin pidätetty ennen kyseisen tuen maksamista, ne on vähennettävä vastaavista menoista.

3.   Euroopan maaseudun kehittämisrahaston (maaseuturahasto) osuuksien määrät, jotka on peritty takaisin asianomaisen maaseudun kehittämisohjelman mukaisilta tuensaajilta kullakin viitekaudella, vähennetään mainittua kautta koskevaa menoilmoitusta vastaavasta maaseuturahaston maksettavaksi tulevasta määrästä.

4.   Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 51 artiklassa tarkoitetusta tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä mahdollisesti seuraavat yli- tai alijäämät, jotka voidaan käyttää uudelleen maaseudun kehittämisohjelmassa, lisätään maaseuturahaston rahoitusosuuteen tai vähennetään siitä tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevan päätöksen jälkeen laaditussa ensimmäisessä menoilmoituksessa.

5.   Maataloustukirahastosta saatava rahoitus kattaa maksajaviraston toimittamien tietojen perusteella laskettujen, interventiotoimenpiteistä mahdollisesti saaduilla tuloilla vähennettyjen ja komission käyttöön ottamalla tietojärjestelmällä validoitujen ja maksajaviraston laatimaan menoilmoitukseen sisältyvien menojen määrän.

8 artikla

Unionin talousarvion myöhäinen hyväksyminen

1.   Jos unionin talousarviota ei ole varainhoitovuoden alkaessa lopullisesti vahvistettu, asetuksen (EU) N:o 1306/2013 18 artiklassa tarkoitetut kuukausimaksut myönnetään kullekin luvulle vahvistettuna prosenttiosuutena kultakin jäsenvaltiolta saaduista menoilmoituksista ja asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 16 artiklassa säädetyissä rajoissa. Komissio ottaa huomioon jäsenvaltioille korvaamatta jääneen määrän tulevia korvauksia koskevissa päätöksissään.

2.   Jos unionin talousarviota ei ole hyväksytty varainhoitovuoden alussa, maaseuturahaston osalta

a)

asetuksen (EU) N:o 1306/2013 36 artiklassa tarkoitettuja välimaksuja myönnetään suhteessa käytettävissä oleviin määrärahoihin prosenttiosuutena kustakin maaseudun kehittämisohjelmasta saadusta menoilmoituksesta. Komissio ottaa huomioon jäsenvaltioille korvaamatta jääneen määrän tulevissa välimaksuissa.

b)

asetuksen (EU) N:o 1306/2013 33 artiklassa tarkoitetuissa talousarviositoumuksissa noudatetaan maaseudun kehittämisohjelmien hyväksymistä seuraavan ensimmäisten vuotuisten erien jälkeen ohjelmien hyväksymisjärjestystä. Myöhempiä eriä koskevat talousarviositoumukset tehdään siinä järjestyksessä, kun ohjelmissa käytetään vastaavat sitoumukset. Komissio voi tehdä osittaisia vuotuisia sitoumuksia maaseudun kehittämisohjelmiin, jos käytettävissä olevat maksusitoumusmäärärahat ovat rajalliset. Loput määrärahoista sidotaan näihin ohjelmiin, kun lisämaksusitoumusmäärärahat ovat käytettävissä.

9 artikla

Kuukausimaksujen lykkääminen

Ilmoitettuaan asiasta jäsenvaltioille, joita asia koskee, komissio voi lykätä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 18 artiklassa tarkoitettuja kuukausimaksuja jäsenvaltioissa, joissa mainitun asetuksen 102 artiklan 1 kohdan c alakohdan i ja ii kohdassa tarkoitetut tiedonannot saapuvat myöhässä tai niissä on ristiriitaisia tietoja, joiden vuoksi tarvitaan lisätarkastuksia.

10 artikla

Maksujen keskeytys myöhäisen ilmoituksen tapauksessa

1.   Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 42 artiklassa tarkoitettua maksujen keskeytystä sovelletaan tämän asetuksen liitteessä V lueteltuihin toimenpiteisiin.

2.   Maataloustukirahaston menoihin sovelletaan seuraavia maksujen keskeyttämismääriä:

a)

jos tarkastusten tuloksia ei ole toimitettu 15 päivään lokakuuta mennessä, keskeytetty määrä on yksi prosentti menoista, joiden osalta tarvittavia tietoja ei ole toimitettu ajoissa;

b)

jos tarkastusten tuloksia ei ole toimitettu 1 päivään joulukuuta mennessä, keskeytetty määrä on 1,5 prosenttia menoista, joiden osalta tarvittavia tietoja ei ole toimitettu ajoissa.

3.   Maaseuturahaston menoihin sovelletaan seuraavia maksujen keskeyttämismääriä:

a)

jos tarkastusten tuloksia ei ole toimitettu 15 päivään lokakuuta mennessä, keskeytetty määrä on yksi prosentti menoista, joiden osalta tarvittavia tietoja ei ole toimitettu ajoissa;

b)

jos tarkastusten tuloksia ei ole toimitettu 15 päivään tammikuuta mennessä, keskeytetty määrä on 1,5 prosenttia menoista, joiden osalta tarvittavia tietoja ei ole toimitettu ajoissa.

11 artikla

Menoilmoitusten laatimisessa sovellettava valuuttakurssi

1.   Maataloustukirahastossa niiden jäsenvaltioiden, jotka eivät ole ottaneet käyttöön euroa, on asetuksen (EU) N:o 1306/2013 106 artiklan 4 kohdan mukaisesti sovellettava menoilmoitusten laatimiseksi V luvun ja alakohtaisen maatalouslainsäädännön mukaisesti samaa valuuttakurssia, jota ne ovat käyttäneet suorittaessaan maksuja tuensaajille tai periessään tuloja. Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 51 ja 52 artiklassa tarkoitettuja tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevia päätöksiä varten jäsenvaltioiden on käytettävä ensimmäistä valuuttakurssia, jonka Euroopan keskuspankki on vahvistanut sen jälkeen, kun kyseiset päätökset hyväksyttiin.

Sovellettava valuuttakurssi muissa kuin ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ja erityisesti neuvoston asetuksen (EY) N:o 3/2008 (18) perusteella hyväksytyissä viinialan menekinedistämisohjelmissa ja toimissa, joiden osalta alakohtaisessa maatalouslainsäädännössä ei ole vahvistettu valuuttakurssin määräytymisperustetta, on Euroopan keskuspankin ennen sitä kuukautta, jolle menot tai käyttötarkoitukseensa sidotut tulot ilmoitetaan, vahvistama toiseksi viimeinen valuuttakurssi.

2.   Maaseudun kehittämisohjelmissa euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden on menoilmoitustensa laatimiseksi sovellettava kunkin maksun tai takaisinperinnän osalta Euroopan keskuspankin ennen sitä kuukautta, jonka aikana toimet merkitään maksajaviraston kirjanpitoon, vahvistamaa toiseksi viimeistä valuuttakurssia.

III   LUKU

TILIEN TARKASTAMINEN JA HYVÄKSYMINEN SEKÄ MUUT TARKASTUKSET

12 artikla

Oikaisujen tekemisen perusteet ja menettelytavat tilien sääntöjenmukaisuuden tarkastamisen yhteydessä

1.   Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 52 artiklan 1 kohdan nojalla annettavan unionin rahoituksen ulkopuolelle jätettäviä määriä koskevan päätöksen tekemiseksi komissio erittelee ne määrät tai määrien osat, jotka on todettu aiheettomasti maksetuiksi, ja ne, jotka määritetään soveltamalla ekstrapoloituja tai kiinteämääräisiä oikaisuja.

Jos komissio toteaa, ettei menoja ole toteutettu unionin lainsäädännön mukaisesti ja maataloustukirahaston osalta sovellettavan unionin sekä kansallisen lainsäädännön mukaisesti, se käyttää unionin rahoituksen ulkopuolelle jätettävien määrien määrittämisessä omia huomioitaan ja ottaa huomioon tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet asetuksen (EU) N:o 1306/2013 52 mukaisen sääntöjenmukaisuuden tarkastamismenettelyn yhteydessä.

2.   Vain jos aiheettomasti maksetut määrät voidaan yksilöidä oikeasuhteisin ponnistuksin, komissio käyttää rahoituksen ulkopuolelle jättämisen perusteena tällaisten määrien yksilöintiä. Jos komission ei voi oikeasuhteisin ponnistuksin yksilöidä aiheettomasti maksettuja määriä, jäsenvaltiot voivat komission sääntöjenmukaisuuden tarkastamismenettelyssä asettamassa määräajassa toimittaa tietoja näiden määrien tarkastuksesta, jossa on tarkasteltu kaikkia sellaisia yksittäisiä tapauksia, joihin sääntöjenvastaisuus on saattanut vaikuttaa. Tämän tarkastuksen on katettava kaikki menot, jotka on suoritettu sovellettavan oikeuden vastaisesti ja jotka on otettu unionin talousarvioon. Toimitetuissa tiedoissa on ilmoitettava kaikki yksittäiset määrät, jotka eivät kyseisen sääntöjenvastaisuuden vuoksi ole tukikelpoisia.

3.   Jos aiheettomasti maksettuja määriä ei voida yksilöidä 2 kohdan mukaisesti, komissio voi määrittää rahoituksen ulkopuolelle jätettävät määrät soveltamalla ekstrapoloituja oikaisuja. Jotta komissio voi määrittää kyseiset määrät, jäsenvaltiot voivat komission sääntöjenmukaisuuden tarkastamismenettelyssä asettamassa määräajassa toimittaa laskelman unionin rahoituksen ulkopuolelle jätettävästä määrästä ekstrapoloimalla tilastollisin menetelmin kyseisten tapausten edustavaan otokseen perustuvista tarkastuksista saadut tulokset. Otos on valittava perusjoukosta, jossa todetun sääntöjenvastaisuuden voidaan kohtuudella olettaa ilmenevän.

4.   Edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden toimittamien tulosten huomioon ottamiseksi komissiolla on oltava mahdollisuus

a)

arvioida yksilöinnissä tai ekstrapoloinnissa käytettyjä menetelmiä, joista jäsenvaltioiden on toimitettava selkeät kuvaukset;

b)

tarkastaa 3 kohdassa tarkoitetun otoksen edustavuus;

c)

tarkastaa sille toimitetun laskelman tai ekstrapoloinnin sisältö ja tulokset;

d)

saada riittävä ja merkityksellinen todentava aineisto laskemisen tai ekstrapoloinnin perusteena olevaista tiedoista.

5.   Jäsenvaltiot voivat 3 kohtaa soveltaessaan käyttää maksajavirastojen valvontatilastoja, jotka todentamisviranomainen on varmentanut, tai tällaisen elimen asetuksen (EU) N:o 1306/2013 9 artiklassa tarkoitetun tarkastuksen yhteydessä tekemää virhetason arviota, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

komissio on tyytyväinen todentamisviranomaisen työhön sekä tarkastusstrategian että tosiasiallisen tarkastustyön sisällön, laajuuden ja laadun suhteen;

b)

todentamisviranomaisen työn kohde ja laajuus on johdonmukainen kyseessä olevan sääntöjenmukaisuuden tarkastuksen kohteen ja laajuuden kanssa, erityisesti kun kyseessä ovat toimenpiteet tai ohjelmat;

c)

niiden seuraamusten määrä, joita olisi pitänyt soveltaa, on otettu huomioon arvioinneissa.

6.   Jos edellytykset unionin rahoituksen ulkopuolelle jätettävien määrien määrittämiseksi 2 ja 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla eivät täyty tai määriä ei voida tapauksen luonteen vuoksi määrittää kyseisten kohtien perusteella, komissio soveltaa soveltuvia kiinteämääräisiä oikaisuja ottaen huomioon rikkomuksen luonteen ja vakavuuden sekä oman arvionsa unionille aiheutuneen taloudellisen vahingon vaarasta.

Kiinteämääräisen oikaisun taso määritellään ottaen erityisesti huomioon todetun sääntöjenvastaisuuden laatu. Tätä varten valvonnassa ilmenneet puutteet jaetaan olennaisessa valvonnassa ja lisävalvonnassa ilmenneisiin puutteisiin seuraavasti:

a)

olennaista valvontaa ovat tukikelpoisuuden määrittämiseksi sekä vähennysten ja seuraamusten asianmukaisen soveltamisen varmistamiseksi tehtävät hallinnolliset ja paikalla tehtävät tarkastukset.

b)

lisävalvontaa ovat kaikki muut maksupyyntöjen asianmukaisen käsittelyn edellyttämät hallinnolliset toimet.

Jos saman sääntöjenmukaisuuden tarkastamismenettelyn yhteydessä todetaan erilaisia sääntöjenvastaisuuksia, jotka erikseen tarkasteltuina johtaisivat erilaisiin kiinteämääräisiin oikaisuihin, sovelletaan aina pelkästään suurinta kiinteämääräistä oikaisua.

7.   Määrittäessään kiinteämääräisen oikaisun suuruutta komissio kiinnittää erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin, jotka osoittavat vakavien puutteiden olemassaoloa ja siten unionin talousarviolle suurempaa vahinkoriskiä:

a)

yksi tai useampi olennaisen valvonnan osa on jätetty toteuttamatta tai on toteutettu niin heikosti tai niin epäsäännöllisin väliajoin, ettei sen perusteella voida määritellä maksupyynnön tukikelpoisuutta tai ehkäistä sääntöjenvastaisuuksia; tai

b)

saman valvontajärjestelmän yhteydessä havaitaan vähintään kolme puutetta; tai

c)

jäsenvaltion valvontajärjestelmää ei ole sovellettu lainkaan tai sitä sovelletaan huomattavan puutteellisesti ja on olemassa todisteita laaja-alaisista sääntöjenvastaisuuksista, ja sääntöjenvastaisuuksiin ja vilpillisiin menettelyihin puuttuminen on laiminlyöty; tai

d)

jäsenvaltion suhteen on jo sovellettu vastaaviin, samalla alalla ilmenneisiin puutteisiin liittyvää oikaisua, ottaen kuitenkin huomioon kyseisen jäsenvaltion jo toteuttamat korjaavat tai korvaavat toimenpiteet.

8.   Jos jäsenvaltio esittää tiettyjä objektiivisia seikkoja, jotka eivät täytä tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa säädettyjä edellytyksiä, mutta jotka osoittavat, että rahastoille aiheutuva suurin mahdollinen vahinko on pienempi kuin määrä, joka saataisiin ehdotettua pienemmän kiinteämääräisen oikaisun soveltamisesta, komissio soveltaa pienempää kiinteämääräistä oikaisua päättäessään asetuksen (EU) N:o 1306/2013 52 artiklan nojalla määristä, jotka jätetään unionin rahoituksen ulkopuolelle.

9.   Määrät, jotka on tosiasiallisesti peritty tuensaajilta ja hyvitetty rahastoille komission sääntöjenmukaisuuden tarkastamismenettelyssä asettamaan asianmukaiseen päivämäärään mennessä, vähennetään määrästä, jonka komissio asetuksen (EU) N:o 1306/2013 52 nojalla päättää jättää unionin rahoituksen ulkopuolelle.

13 artikla

Takaisinperintämenettelystä seuraava velvoite

Kun asetuksen (EU) N:o 1306/2013 54 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu takaisinperintämenettely on saatu päätökseen, jäsenvaltioiden on

a)

palautettava maataloustukirahastolle 50 prosenttia takaisin perityistä määristä mainitun asetuksen 55 artiklan toisessa kohdassa säädetyn takaisinperintäkulujen vähennyksen jälkeen;

b)

palautettava maaseuturahastolle 50 prosenttia määristä, jotka on peritty takaisin joko maaseudun kehittämisohjelman päättämisen jälkeen tai peritty takaisin ennen ohjelman päättämistä, mutta niitä ei ole voitu käyttää uudelleen asetuksen (EU) N:o 1306/2013 56 artiklan mukaisesti.

14 artikla

Toimien tarkastaminen

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 III luvun V osastossa määriteltyä toimien tarkastamista koskevaa järjestelmää ei sovelleta tämän asetuksen liitteessä VI lueteltuihin toimenpiteisiin.

IV   LUKU

VAKUUDET

1   JAKSO

Soveltamisala ja määritelmien käyttö

15 artikla

Soveltamisala

Tämän luvun säännöksiä sovelletaan aina, kun maatalouden alakohtaisessa lainsäädännössä säädetään vakuudesta, riippumatta siitä, käytetäänkö vakuudesta nimenomaisesti ilmaisua ’vakuus’.

Tätä lukua ei sovelleta neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2913/92 (19) tarkoitettujen tuonti- ja vientitullien maksamisen varmistamiseksi annettuihin vakuuksiin.

16 artikla

Tässä luvussa käytetyt määritelmät

Tässä luvussa tarkoitetaan:

a)

’toimivaltaisella viranomaisella’ joko viranomaista, joka on toimivaltainen vastaanottamaan vakuuden tai viranomaista, joka on toimivaltainen päättämään asiaa koskevan sääntelyn mukaisesti vakuuden vapauttamisesta tai pidättämisestä;

b)

’kokonaisvaltaisella vakuudella’ toimivaltaiselle viranomaiselle annettua vakuutta useamman velvoitteen noudattamisesta;

c)

’vakuutetun määrän kyseisellä osalla’ vakuutetun määrän osaa, jota vastaavaa määrää koskevaa vaatimusta ei ole noudatettu.

2   JAKSO

Vakuutta koskevat vaatimukset

17 artikla

Vakuudesta vastaava

Vakuuden antajan on oltava sellainen henkilö tai vakuus on annettava sellaisen henkilön lukuun, joka vastaa määrän maksamisesta, jos velvoitetta ei täytetä.

18 artikla

Vakuuden vaatimatta jättäminen

1.   Toimivaltainen viranomainen voi olla vaatimatta vakuutta, jos velvoitteiden noudattamisesta vastaava on

a)

julkinen elin, joka harjoittaa viranomaisen toimintaa; tai

b)

yksityinen elin, joka harjoittaa a alakohdassa tarkoitettua toimintaa valtion valvonnan alaisena.

2.   Toimivaltainen viranomainen voi olla vaatimatta vakuutta, jos vakuutettu määrä on pienempi kuin 500 euroa. Tässä tapauksessa asianosaisen on sitouduttava kirjallisesti maksamaan vaatimatta jätettyä vakuutta vastaava määrä, jos velvoitetta ei täytetä.

Ensimmäistä alakohtaa sovellettaessa vakuuden arvoon lasketaan mukaan kaikki samaan toimeen liittyvät asianmukaiset velvoitteet.

19 artikla

Vakuuksiin liitetyt edellytykset

1.   Toimivaltaisen viranomaisen on kieltäydyttävä hyväksymästä tai vaadittava korvaamaan tarjottu vakuus, jota se pitää soveltumattomana tai riittämättömänä tai joka ei kata riittävän pitkää ajanjaksoa.

2.   Jos käteistalletus suoritetaan pankkisiirtona, se voidaan katsoa vakuudeksi vasta, kun toimivaltainen viranomainen on varmistunut määrän saamisesta käyttöönsä.

3.   Sekki, jonka maksamisen sen jäsenvaltion tätä tehtävää varten hoitamaan hyväksymä rahoituslaitos on taannut, jonka toimivaltainen viranomainen on kyseessä, katsotaan käteistalletukseksi. Toimivaltaisen viranomaisen ei tarvitse esittää sekkiä maksettavaksi ennen kuin takuuaika on päättymässä.

Muu kuin ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu sekki kelpaa vakuudeksi ainoastaan, jos toimivaltainen viranomainen varmistuu sen määrän saamisesta käyttöönsä.

4.   Rahalaitoksen vaatimat kulut lankeavat vakuuden antajan maksettaviksi.

5.   Korkoa ei makseta käteistalletuksena maksetun vakuuden antajalle.

20 artikla

Euron käyttö

1.   Vakuudet asetetaan euroina.

2.   Jos vakuus hyväksytään jäsenvaltiossa, joka ei ole ottanut käyttöön euroa, vakuuden määrä euroina muunnetaan asianomaiseksi kansalliseksi valuutaksi V luvun säännösten mukaisesti. Vakuutta vastaavat sitoumusmäärärahat ja määrä, joka mahdollisesti pidätetään väärinkäytöksen tai laiminlyönnin vuoksi, säilyvät euromääräisinä.

21 artikla

Takaaja

1.   Takaajan virallisen asuinpaikan tai sijoittautumispaikan on oltava unionissa, ja jollei perussopimuksen palvelujen vapaata tarjoamista koskevista määräyksistä muuta johdu, sen jäsenvaltion, jossa vakuus annetaan, toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä. Takaajan on sitouduttava toimittamalla kirjallinen vakuus.

2.   Kirjallisessa vakuudessa on vähintään

a)

määritettävä velvoite, tai jos on kyse kokonaisvaltaisesta vakuudesta, velvoitteen tai velvoitteiden muodot, joiden noudattaminen taataan maksamalla rahasumma;

b)

ilmoitettava enimmäismäärä, johon takaaja sitoutuu;

c)

määriteltävä takaajan sitoutuminen yhdessä ja yhteisvastuullisesti velvoitteen noudattamisesta vastaavan henkilön kanssa maksamaan saatava summa 30 päivän kuluessa toimivaltaisen viranomaisen vaatimuksesta ja vakuuden rajoissa, jos vakuus pidätetään.

3.   Jos kirjallinen kokonaisvaltainen vakuus on jo toimitettu, toimivaltaisen viranomaisen on määritettävä noudatettava menettely, jotta tämän kokonaisvaltaisen vakuuden osa tai se kokonaisuudessaan liitetään erityiseen velvoitteeseen.

22 artikla

Ylivoimaisen esteen soveltaminen

Vakuuden kattaman velvollisuuden täyttämisestä vastaavan henkilön, joka väittää velvoitteen noudattamatta jättämisen johtuneen ylivoimaisesta esteestä, on osoitettava toimivaltaisia viranomaisia tyydyttävällä tavalla, että kyse on ylivoimaisesta esteestä. Jos toimivaltainen viranomainen vahvistaa, että kyseessä on ylivoimainen este, velvoite peruutetaan yksinomaan vakuuden vapauttamiseksi.

3   JAKSO

Muiden kuin 4 jaksossa tarkoitettujen vakuuksien vapauttaminen tai pidättäminen

23 artikla

Vakuuksien pidättäminen

1.   Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 66 artiklan 1 kohdassa mainittu velvoite on vaatimus toteuttaa jokin siinä asetuksessa, jossa vaatimus asetetaan, edellytetty toimi tai pidättäytyä sen toteuttamisesta.

2.   Jos velvoitetta ei ole täytetty eikä sen täyttämiselle ole asetettu määräaikaa, vakuus pidätetään, kun toimivaltainen viranomainen toteaa, ettei velvoitetta ole täytetty.

3.   Jos velvoitteen täyttämiselle on asetettu määräaika, ja velvoite täytettiin vasta kyseisen määräajan jälkeen, vakuus on pidätettävä.

Tässä tapauksessa vakuudesta pidätetään 10 prosenttia välittömästi ja jäljelle jäävästä määrästä vielä lisäprosenttiosuus seuraavasti:

a)

kaksi prosenttia vuorokaudelta, joka ylittää velvoitteen täyttämisen määräajan, kun kyseessä on tuotteiden tuonti kolmanteen maahan;

b)

viisi prosenttia vuorokaudelta, joka ylittää velvoitteen täyttämisen määräajan, kun kyseessä on tuotteiden poistuminen unionin tullialueelta.

4.   Jos velvoite täytetään ajoissa, ja tätä koskevien todisteiden esittämiselle on asetettu määräaika, velvoitteeseen liittyvä vakuus pidätetään jokaiselta määräajan ylittävältä vuorokaudelta suhteessa 0,2/määräaika päivinä ja ottaen huomioon 25 artikla.

Jos ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu todiste tarkoittaa käytetyn tai erääntyneen tuonti- tai vientitodistuksen esittämistä tai todisteen esittämistä siitä, että tuotteet ovat poistuneet unionin tullialueelta, vakuudesta on pidätettävä 15 prosenttia, jos todiste jätetään ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun vahvistetun määräajan jälkeen mutta viimeistään 730. vuorokautena todistuksen voimassaolon päättymisestä. Jäljellä oleva vakuuden määrä pidätetään 730 vuorokauden jälkeen kokonaan.

Jos ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu todiste tarkoittaa käytetyn tai erääntyneen ennakkovahvistuksen sisältävän tuonti- tai vientitodistuksen esittämistä, vakuudesta pidätetään

a)

10 prosenttia, jos todistus esitetään 61. ja 90. vuorokauden välisenä aikana todistuksen voimassaolon päättymisestä;

b)

50 prosenttia, jos todistus esitetään 91. ja 120. vuorokauden välisenä aikana todistuksen voimassaolon päättymisestä;

c)

70 prosenttia, jos todistus esitetään 121. ja 150. vuorokauden välisenä aikana todistuksen voimassaolon päättymisestä;

d)

80 prosenttia, jos todistus esitetään 151. ja 180. vuorokauden välisenä aikana todistuksen voimassaolon päättymisestä;

e)

100 prosenttia, jos todistus esitetään todistuksen voimassaolon päättymistä seuraavan 180. vuorokauden jälkeen.

5.   Pidätettävä tai vapautettava vakuuden määrä pyöristetään alaspäin ensimmäiseen kokonaiseen euroon tai sovellettavaan kansalliseen valuuttaan.

24 artikla

Vakuuksien vapauttaminen

1.   Vakuus tai, tapauksen mukaan, jäljelle jäävä osa vakuudesta on vapautettava viipymättä, kun unionin erityisen sääntelyn sääntöjen mukaiset todisteet velvoitteen täyttämisestä on annettu tai vakuus on osittain pidätetty asetuksen (EU) N:o 1306/2013 66 artiklan 2 kohdan tai tämän asetuksen 23 artiklan mukaisesti.

2.   Vakuus vapautetaan pyynnöstä osittain, jos tuotteen määrän osaa koskeva, tätä tarkoitusta varten säädetty todiste esitetään, sillä edellytyksellä, että tämä osa ei ole pienempi kuin asetuksessa, jossa vakuus vaaditaan, määritetty vähimmäismäärä, tai, tällaisten säännösten puuttuessa, jäsenvaltion määrittämä vähimmäismäärä.

3.   Jos vakuuden vapauttamiseksi tarvittavien todisteiden esittämiselle ei ole säädetty ajankohtaa, ajanjakso on 365 vuorokautta sen velvoitteen, josta vakuus on annettu, noudattamiselle asetetusta määräajasta. Jos tällaista määräaikaa ei ole asetettu, ajanjakso on 365 vuorokautta siitä päivästä, jona kaikki velvoitteet on täytetty.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu ajanjakso saa olla enintään 1 095 vuorokautta siitä, kun vakuus on liitetty tiettyyn velvoitteeseen.

25 artikla

Enimmäismäärät

1.   Pidätetyn määrän kokonaismäärä ei saa olla suurempi kuin 100 prosenttia vakuutetun määrän kyseisestä osasta.

2.   Viranomainen voi luopua määrältään alle 100 euron pidättämisestä edellyttäen, että kansallisessa laissa, asetuksessa tai hallinnollisessa määräyksessä on säädetty vastaaviin tapauksiin sovellettavista samanlaisista säännöistä.

4   JAKSO

Vakuudet ennakkomaksuista

26 artikla

Soveltamisala

Tämän luvun säännöksiä sovelletaan kaikkiin tapauksiin, joissa unionin erityisessä sääntelyssä säädetään, että määrä voidaan maksaa, ennen kuin tuen tai ennakon saamiseen liittyvä velvoite on täytetty.

27 artikla

Vakuuksien vapauttaminen

1.   Vakuus vapautetaan joko

a)

kun lopullinen oikeus ennakkona maksetun määrän saamiseen on vahvistettu;

b)

tai kun ennakkomäärä ja siihen lisätty unionin erityisessä sääntelyssä säädetty mahdollinen lisämäärä on maksettu takaisin.

2.   Kun ennakkomäärän saamista koskevan oikeuden todistamiselle asetettu määräaika ylitetään ilman, että oikeudesta on esitetty todiste, toimivaltaisen viranomaisen on välittömästi sovellettava vakuuden pidättämismenettelyä.

Jos unionin erityissäännöissä niin määrätään, tämä todiste voidaan kuitenkin esittää vielä kyseisen määräpäivän jälkeen vakuuden osittaista palauttamista vastaan.

V   LUKU

EURON KÄYTTÖ

28 artikla

Vientituet ja kauppa kolmansien maiden kanssa

1.   Tuontiin liittyvissä määrissä ja vientimaksuissa, jotka on unionin lainsäädännössä vahvistettu euroina yhteisen maatalouspolitiikan säädöksellä ja joita sovelletaan jäsenvaltioissa kansallisina valuuttoina, muuntokurssi on nimenomaisesti asetuksen (ETY) N:o 2913/92 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti sovellettavan kurssin suuruinen.

2.   Euroina vahvistettujen vientitukien sekä unionin maatalouslainsäädännössä euroina ilmaistavien, kolmansien maiden kanssa käytävään kauppaan liittyvien hintojen ja määrien osalta valuuttakurssin määräytymisperuste on tulli-ilmoituksen hyväksyminen vastaanotetuksi.

3.   Kun hedelmien ja vihannesten tuonnissa lasketaan komission asetuksen (EU) N:o 543/2011 (20) 136 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kiinteä arvo mainitun asetuksen 137 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tulohinnan määrittämistä varten, valuuttakurssin määräytymisperuste niiden edustavien hintanoteerausten osalta, joita käytetään mainitun kiinteän arvon ja kyseisen asetuksen 134 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun alennuksen määrän laskemiseen, on päivä, johon hintanoteeraukset viittaavat.

29 artikla

Tuotantotuet ja erityistuet

1.   Unionin lainsäädännössä euroina vahvistetuissa tuotantotuissa valuuttakurssin määräytymisperuste on päivä, jona tuotteiden todetaan saapuneen kyseisessä lainsäädännössä mahdollisesti vaadittuun päämäärään. Jos tällaista määränpäävaatimusta ei ole, määräytymisperuste on maksajaviraston hyväksyntä vientituen maksupyynnölle.

2.   Kaupan pidettävien tuotteiden määrään perustuvan tuen osalta ja tiettyyn käyttötarkoitukseen tarkoitettujen tuotteiden määrään perustuvan tuen osalta valuuttakurssin määräytymisperuste on ensimmäinen toimi, jolla varmistetaan kyseisten tuotteiden asianmukainen käyttö sen jälkeen, kun kyseinen toimija on ottanut tuotteet haltuunsa, ja joka on edellytys tuen myöntämiselle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 30–33 artiklan soveltamista.

3.   Yksityisen varastoinnin tuen osalta valuuttakurssin määräytymisperuste on ensimmäinen päivä, jonka osalta tukea myönnetään samalle sopimukselle.

4.   Muiden kuin tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa sekä 30 ja 31 artiklassa tarkoitettujen tukien osalta valuuttakurssin määräytymisperuste on tukihakemusten viimeinen jättöpäivä.

30 artikla

Viiniala

1.   Valuuttakurssin määräytymisperuste on sen viinivuoden ensimmäinen päivä, jona tukea myönnetään seuraaviin tarkoituksiin:

a)

asetuksen (EU) N:o 1308/2013 46 artiklassa tarkoitetut viinitilojen rakenneuudistus ja uusiin lajikkeisiin siirtyminen;

b)

asetuksen (EU) N:o 1308/2013 48 artiklassa tarkoitettu keskinäisten rahastojen perustaminen;

c)

asetuksen (EU) N:o 1308/2013 49 artiklassa tarkoitettu satovakuutus.

2.   Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 52 artiklassa tarkoitettuun viiniyttämisen sivutuotteiden vapaaehtoiseen tai pakolliseen tislaukseen myönnettävien tukien osalta valuuttakurssin määräytymisperuste on sen viinivuoden ensimmäinen päivä, jona sivutuote toimitetaan.

3.   Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 50 artiklassa tarkoitettujen investointien ja asetuksen (EU) N:o 1308/2013 51 artiklassa tarkoitetun viinialan innovoinnin osalta valuuttakurssin määräytymisperuste on sen vuoden 1 päivä tammikuuta, jona päätös tuen myöntämisestä tehdään.

4.   Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 47 artiklassa tarkoitettujen raakana korjaamista koskevien toimien osalta valuuttakurssin määräytymisperuste on päivä, jona raakana korjaamista koskeva toimi tapahtuu.

31 artikla

Maito- ja maitotuotealan määrät ja tuet

1.   Kun kyseessä on komission asetuksen (EY) N:o 657/2008 (21) 1 artiklassa tarkoitettu tiettyjen maitotuotteiden toimittamiseksi koulujen oppilaille myönnettävä tuki, valuuttakurssin määräytymisperuste on sen ajanjakson ensimmäinen päivä, johon saman asetuksen 11 artiklassa tarkoitettu maksupyyntö liittyy.

2.   Kun kyseessä on komission asetuksen (EY) N:o 595/2004 (22) 1 artiklassa tarkoitettu maksu, joka koskee tiettyä 12 kuukauden jaksoa, sellaisena kuin sitä tarkoitetaan neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (23) II osan I osaston III luvussa, valuuttakurssin määräytymisperuste on kyseistä jaksoa seuraava 1 päivä huhtikuuta.

3.   Komission asetuksen (EU) N:o 1272/2009 (24) 30 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen kuljetuskustannusten osalta valuuttakurssin määräytymisperuste on päivä, jona toimivaltainen viranomainen vastaanottaa hyväksyttävän tarjouksen.

32 artikla

Kouluhedelmäjärjestelmän täytäntöönpanoon liittyvät tuen määrät ja maksut

Komission asetuksen (EY) N:o 288/2009 (25) 1 artiklassa tarkoitetun hedelmien ja vihannesten, hedelmä- ja vihannesjalosteiden sekä banaanituotteiden toimittamiseen koulujen oppilaille myönnettävän tuen osalta valuuttakurssin määräytymisperuste on mainitun asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua ajanjaksoa edeltävä 1 päivä tammikuuta.

33 artikla

Sokerijuurikkaan vähimmäishinta, sokerialan ylijäämämaksu ja tuotantomaksu

Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 128 artiklassa tarkoitetun sokerin tuotantomaksun, 135 artiklassa tarkoitetun sokerijuurikkaan vähimmäishinnan ja 142 artiklassa tarkoitetun ylijäämämaksun osalta valuuttakurssin määräytymisperuste on sen markkinointivuoden 1 päivä lokakuuta, jona hintoja ja määriä sovelletaan tai jona ne maksetaan.

34 artikla

Rakenteelliset tai ympäristöön liittyvät määrät ja toimintaohjelmien yleiskustannukset

1.   Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 liitteessä II tarkoitettujen määrien sekä sellaisiin asetuksen (EY) N:o 1698/2005 mukaisesti hyväksyttyihin toimenpiteisiin, joiden maksut tuensaajille suoritetaan asetuksen (EU) N:o 1305/2013 mukaisesti hyväksyttyjen maaseudun kehittämisohjelmien puitteissa, liittyvien määrien osalta valuuttakurssin määräytymisperuste on sen vuoden 1 päivä tammikuuta, jona päätös tuen myöntämisestä tehdään.

Silloin kun ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen määrien maksaminen porrastetaan unionin sääntelyn mukaisesti useammalle vuodelle, vuosittaisten maksuerien osalta valuuttakurssin määräytymisperuste on kuitenkin sen vuoden, jona kyseinen maksuerä maksetaan, 1 päivä tammikuuta.

2.   Niiden asetuksen (EU) N:o 543/2011 liitteessä IX olevan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen määrien osalta, jotka on tarkoitettu erityisesti kattamaan asetuksen (EU) N:o 1308/2013 32 ja 33 artiklassa tarkoitettuihin toimintarahastoihin ja -ohjelmiin liittyvät yleiskustannukset, valuuttakurssin määräytymisperuste on sen vuoden 1 päivä tammikuuta, johon nämä yleiskustannukset liittyvät.

35 artikla

Hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioille tarkoitetun kansallisen taloudellisen tuen maksamislupaan liittyvät määrät ja kyseisen tuen osittainen palauttaminen

1.   Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 35 artiklassa tarkoitetun kansallisen taloudellisen tuen maksamislupaa koskevan pyynnön osalta määräytymisperuste on määräaika asetuksen (EU) N:o 543/2011 92 artiklan 1 kohdan mukaisen pyynnön esittämiseksi komissiolle.

2.   Kun kyseessä on asetuksen (EU) N:o 543/2011 95 artiklan mukainen unionin korvaus kansallisen taloudellisen tuen osalta, valuuttakurssin määräytymisperuste on määräaika, jonka kuluessa tuottajaorganisaation on esitettävä tukihakemus jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle asetuksen (EU) N:o 543/2011 69 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

36 artikla

Muut määrät ja hinnat

Muiden kuin 28–35 artiklassa tarkoitettujen hintojen tai määrien taikka näihin hintoihin liittyvien, unionin lainsäädännössä tai tarjouskilpailumenettelyssä euroina ilmaistujen määrien osalta valuuttakurssin määräytymisperuste on päivä, jona jokin seuraavista oikeudellisista toimista tapahtuu:

a)

hankinnoissa se, että hyväksyttävä tarjous vastaanotetaan;

b)

myynnissä se, että hyväksyttävä tarjous vastaanotetaan;

c)

hedelmä- ja vihannesalan tuotteiden markkinoilta poistamisessa päivä, jona markkinoilta poistaminen tapahtuu;

d)

hedelmä- ja vihannesalan korjaamatta jättämistä ja raakana korjaamista koskevissa toimissa päivä, jona korjaamatta jättämistä tai raakana korjaamista koskeva toimi tapahtuu;

e)

kuljetus- ja jalostuskustannusten tai yksityisen varastoinnin kustannusten sekä tutkimuksiin tarjouskilpailumenettelyssä kohdennettujen määrien osalta tarjousten viimeinen jättöpäivä;

f)

määrien, hintojen tai tarjousten markkinoilla toteamisen osalta päivä, jona määrä, hinta tai tarjous todetaan;

g)

maatalouslainsäädännön noudattamatta jättämiseen liittyvien seuraamusten osalta päivä, jona toimivaltaiset viranomaiset antavat noudattamatta jättämisen toteamisesta asiakirjan;

h)

liikevaihtolukujen tai tuotantolukuihin liittyvien määrien osalta maatalouslainsäädännössä määritetyn viitekauden alku.

37 artikla

Ennakkomaksut

Ennakkojen osalta valuuttakurssin määräytymisperuste on määräytymisperuste, jota sovelletaan siihen hintaan tai määrään, johon ennakko liittyy, kun tämä määräytymisperuste edeltää ennakon maksua, tai, muissa tapauksissa, ennakon euromäärän vahvistamispäivä, tai, mikäli tämä ei ole mahdollinen, ennakon maksupäivä. Valuuttakurssin määräytymisperusteen soveltaminen ennakoihin ei rajoita koko kyseiselle hinnalle tai määrälle vahvistetun määräytymisperusteen soveltamista.

38 artikla

Vakuudet

Vakuuksien osalta valuuttakurssin määräytymisperuste on päivä, jona vakuus asetetaan.

Sovelletaan kuitenkin seuraavia poikkeuksia:

a)

ennakoihin liittyvien vakuuksien osalta valuuttakurssin määräytymisperuste on ennakon määrälle vahvistettu määräytymisperuste, jos se on toteutunut ennen vakuuden maksamista;

b)

tarjousten jättämiseen liittyvien vakuuksien osalta valuuttakurssin määräytymisperuste on päivä, jona tarjous jätetään;

c)

tarjousten toteuttamiseen liittyvien vakuuksien osalta valuuttakurssin määräytymisperuste on päivä, jona tarjouskilpailupyynnön voimassaolo päättyy.

39 artikla

Toimien tarkastaminen

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 V osaston III luvussa olevat euromäärät muunnetaan tarpeen mukaan kansallisiksi valuutoiksi soveltamalla sitä Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa julkaistua valuuttakurssia, joka on voimassa sen vuoden ensimmäisenä työpäivänä, jona tarkastusjakso alkaa.

40 artikla

Valuuttakurssin määrittäminen

Kun unionin lainsäädännössä on vahvistettu määräytymisperuste, käytetään Euroopan keskuspankin (EKP) viimeisintä valuuttakurssia, jonka se on vahvistanut ennen määräytymisperusteen esiintymiskuukauden ensimmäistä päivää.

Seuraavissa tapauksissa valuuttakursseja käytetään kuitenkin seuraavasti:

a)

tämän asetuksen 28 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, joissa valuuttakurssin määräytymisperuste on tulli-ilmoituksen hyväksyminen vastaanotetuksi, käytetään asetuksen (ETY) N:o 2913/92 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua kurssia;

b)

julkisten varastointitoimien yhteydessä syntyneiden interventiomenojen osalta käytetään kurssia, joka saadaan soveltamalla komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 906/2014 (26) 3 artiklan 2 kohtaa;

c)

tämän asetuksen 33 artiklassa tarkoitetun sokerijuurikkaan vähimmäishinnan osalta käytetään Euroopan keskuspankin (EKP) määräytymisperustetta edeltäväksi kuukaudeksi vahvistamaa keskikurssia.

VI   LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

41 artikla

Siirtymäsäännökset

1.   Jos asetuksen (EY) N:o 1290/2005 mukaisesti hyväksytty maksajavirasto ottaa vastatakseen menoista, joista se ei aiemmin ollut vastuussa, sillä on oltava uusia tehtäviä koskeva hyväksyntä viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2015.

2.   Asetuksen (EY) N:o 1106/2010 liitteessä lueteltuihin toimenpiteisiin ei sovelleta asetuksen (EU) N:o 1306/2013 V osaston III luvussa vahvistettua tarkastusjärjestelmää varainhoitovuotta 2014 edeltäneiden menojen tarkastusten osalta.

3.   Jos erityisessä lainsäädännössä viitataan täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 282/2012 tarkoitettuihin ensisijaisiin, toissijaisiin tai alempiasteisiin vaatimuksiin, sovelletaan tämän asetuksen 23 artiklan 2, 3 ja 4 kohtaa.

4.   Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 15 artiklassa tarkoitettujen maaseudun kehittämisohjelmien osalta

a)

sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1306/2013 38 artiklan 1 kohdan säännöksiä talousarviositoumuksiin, jotka ovat käyttämättä talousarviositoumuksen tekemistä seuraavan toisen vuoden 31 päivänä joulukuuta. Viittaukset vuoteen N+3 mainitun asetuksen 38 artiklassa katsotaan viittauksiksi vuoteen N+2;

b)

komission maksamien välimaksujen edellytyksenä on asetuksen (EU) N:o 1306/2013 36 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti se, ettei kuhunkin toimenpiteeseen maaseuturahastosta myönnettävän rahoituksen kokonaismäärää ylitetä missään vaiheessa kyseisen ohjelman kattamana aikana;

c)

asetuksen (EU) N:o 1306/2013 37 ja 38 artiklan soveltamiseksi menojen viimeinen tukikelpoisuuspäivä on asetuksen (EY) N:o 1698/2005 71 artiklan 1 kohdassa säädetty päivä.

5.   Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 54 artiklan 1 ja 2 kohdan soveltamiseksi asetuksen (EY) N:o 885/2006 6 artiklan h alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, jotka on ilmoitettu tai jotka ilmoitetaan komissiolle varainhoitovuosilta 2013 ja 2014, otetaan edelleen huomioon se varainhoitovuosi, jona tehtiin sääntöjenvastaisuutta koskeva ensimmäinen päätös, sellaisena kuin sitä tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 1290/2005 35 artiklassa. Tapauksissa, joissa ensimmäisen asteen hallinnollista tai oikeudellista päätöstä ei ole tehty ennen 16 päivää lokakuuta 2014, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1306/2013 54 artiklan 1 ja 2 kohdan säännöksiä.

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 51 artiklan mukaista tilien tarkastamista ja hyväksymistä varten sovelletaan maataloustukirahaston osalta mainitun asetuksen 54 artiklan 2 kohdan säännöksiä varainhoitovuoden 2014 tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä alkaen.

42 artikla

Asetuksen (EY) N:o 376/2008 muuttaminen

Poistetaan asetuksen (EY) N:o 376/2008 34 artiklan 6 ja 7 kohta.

Näitä säännöksiä sovelletaan kuitenkin edelleen vakuuksiin, jotka on pätevästi asetettu mainitun asetuksen mukaan ennen tämän asetuksen voimaantuloa.

43 artikla

Asetuksen (EY) N:o 612/2009 muuttaminen

Poistetaan komission asetuksen (EY) N:o 612/2009 47 artiklan 3 kohta.

Näitä säännöksiä sovelletaan kuitenkin edelleen vakuuksiin, jotka on pätevästi asetettu mainitun asetuksen mukaan ennen tämän asetuksen voimaantuloa.

44 artikla

Kumoaminen

Asetukset (EY) N:o 883/2006, (EY) N:o 884/2006, (EY) N:o 885/2006, (EY) N:o 1913/2006, (EU) N:o 1106/2010 ja täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 282/2012 kumotaan.

Sovelletaan kuitenkin seuraavia säännöksiä:

a)

täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 282/2012 sovelletaan edelleen vakuuksiin, jotka on pätevästi asetettu mainitun asetuksen mukaan ennen tämän asetuksen voimaantuloa;

b)

asetuksen (EY) N:o 883/2006 4 artiklaa sovelletaan edelleen 15 päivään lokakuuta 2014 asti aiheutuviin menoihin;

c)

asetuksen (EY) N:o 885/2006 11 artiklaa ja III lukua sovelletaan edelleen 31 päivään joulukuuta 2014.

45 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sen 41 artiklan 4 kohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 11 päivänä maaliskuuta 2014.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO


(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549.

(2)  Komission asetus (EY) N:o 883/2006, annettu 21 päivänä kesäkuuta 2006, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä maksajavirastojen kirjanpidon ja meno- ja tuloilmoitusten sekä menojen korvaamista koskevien edellytysten osalta maataloustukirahaston ja maaseuturahaston yhteydessä (EUVL L 171, 23.6.2006, s. 1).

(3)  Komission asetus (EY) N:o 884/2006, annettu 21 päivänä kesäkuuta 2006, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä julkisena varastointina toteutettavien interventiotoimenpiteiden Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) myönnettävän rahoituksen ja jäsenvaltioiden maksajavirastojen hoitaman julkisen varastoinnin toimien kirjanpidon osalta (EUVL L 171, 23.6.2006, s. 35).

(4)  Komission asetus (EY) N:o 885/2006, annettu 21 päivänä kesäkuuta 2006, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä maksajavirastojen ja muiden elinten hyväksymisen sekä maataloustukirahaston ja maaseuturahaston tilien tarkastamisen ja hyväksymisen osalta (EUVL L 171, 23.6.2006, s. 90).

(5)  Komission asetus (EY) N:o 1913/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, maatalouden euromääräisen valuuttajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä maatalousalalla ja eräiden asetusten muuttamisesta (EUVL L 365, 21.12.2006, s. 52).

(6)  Komission asetus (EU) N:o 1106/2010, annettu 30 päivänä marraskuuta 2010, niiden toimenpiteiden luettelosta, joihin Euroopan maatalouden tukirahaston rahoitusjärjestelmään kuuluviin toimenpiteisiin kohdistuvista jäsenvaltioiden suorittamista tarkastuksista annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 485/2008 ei sovelleta (EUVL L 315, 1.12.2010, s. 16).

(7)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 282/2012, annettu 28 päivänä maaliskuuta 2012, maataloustuotteiden vakuusjärjestelmän soveltamista koskevien yhteisten yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisesta (EUVL L 92, 30.3.2012, s. 4).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

(9)  Komission asetus (EY) N:o 376/2008, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2008, maataloustuotteiden tuonti-, vienti- ja ennakkovahvistustodistusmenettelyn soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 114, 26.4.2008, s. 3).

(10)  Komission asetus (EY) N:o 612/2009, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2009, maataloustuotteiden vientitukijärjestelmän soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 186, 17.7.2009, s. 1).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1305/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 487).

(12)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1698/2005, annettu 20 päivänä syyskuuta 2005, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen (EUVL L 277, 21.10.2005, s. 1).

(13)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1290/2005, annettu 21 päivänä kesäkuuta 2005, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta (EUVL L 209, 11.8.2005, s. 1).

(14)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671).

(15)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1307/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 608).

(16)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 228/2013, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2013, unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 247/2006 kumoamisesta (EUVL L 78, 20.3.2013, s. 23).

(17)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 229/2013, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2013, Egeanmeren pienten saarten hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1405/2006 kumoamisesta (EUVL L 78, 20.3.2013, s. 41).

(18)  Neuvoston asetus (EY) N:o 3/2008, annettu 17 päivänä joulukuuta 2007, maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa (EUVL L 3, 5.1.2008, s. 1).

(19)  Neuvoston asetus (ETY) N:o 2913/92, annettu 12 päivänä lokakuuta 1992, yhteisön tullikoodeksista (EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1).

(20)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 543/2011, annettu 7 päivänä kesäkuuta 2011, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta (EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1).

(21)  Komission asetus (EY) N:o 657/2008, annettu 10 päivänä heinäkuuta 2008, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä maidon ja tiettyjen maitotuotteiden toimittamiseksi koulujen oppilaille myönnettävän yhteisön tuen osalta (EUVL L 183, 11.7.2008, s. 17).

(22)  Komission asetus (EY) N:o 595/2004, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2004, maito- ja maitotuotealan maksun vahvistamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1788/2003 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 94, 31.3.2004, s. 22).

(23)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1234/2007, annettu 22 päivänä lokakuuta 2007, maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) (EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1).

(24)  Komission asetus (EU) N:o 1272/2009, annettu 11 päivänä joulukuuta 2009, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä maataloustuotteiden julkisten interventio-ostojen ja -myyntien osalta (EUVL L 349, 29.12.2009, s. 1).

(25)  Komission asetus (EY) N:o 288/2009, annettu 7 päivänä huhtikuuta 2009, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisesta yhteisön tuen myöntämiseksi hedelmien ja vihannesten, hedelmä- ja vihannesjalosteiden sekä banaanituotteiden toimittamiseen koulujen oppilaille kouluhedelmäjärjestelmän mukaisesti (EUVL L 94, 8.4.2009, s. 38).

(26)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 906/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 täydentämisestä julkisen intervention menojen osalta. (katso tämän virallisen lehden sivu 1).


LIITE I

HYVÄKSYMISEDELLYTYKSET

(1 artikla)

1.   SISÄINEN YMPÄRISTÖ

A)   Organisaatiorakenne

Maksajaviraston organisaatiorakenteen on mahdollistettava se, että virasto suoriutuu seuraavista maataloustukirahaston ja maaseuturahaston menoja koskevista tärkeimmistä tehtävistä:

i)

Maksujen hyväksyntä ja tarkastus sen varmistamiseksi, että tuensaajalle maksettava määrä on unionin sääntöjen mukainen, mukaan luettuina erityisesti hallinnolliset ja paikalla tehtävät tarkastukset.

ii)

Maksujen suorittaminen hyväksytyn määrän maksamiseksi tuensaajalle (tai tämän edustajalle) tai maaseudun kehittämisen yhteydessä unionin rahoitusosuuden maksamiseksi.

iii)

Kirjanpito kaikkien maksujen kirjaamiseksi maksajaviraston erillisiin, maataloustukirahastoa ja maaseuturahastoa koskevien menojen atk-muodossa oleviin tileihin ja menoja koskevien jaksoittaisten yhteenvetojen laadinta, mukaan lukien kuukausittaiset (maataloustukirahastoa koskevat), neljännesvuosittaiset (maaseuturahastoa koskevat) ja vuosittaiset ilmoitukset komissiolle. Maksajaviraston tileihin merkitään myös rahastojen rahoittamat varat, erityisesti kun kyseessä ovat interventiovarastot, tarkastamattomat ennakkomaksut, vakuudet ja velalliset.

Maksajaviraston organisaatiorakenteen on mahdollistettava valtuuksien ja vastuualojen selkeä jako kaikilla toiminnan tasoilla, ja siinä on erotettava toisistaan edellä ensimmäisessä kohdassa tarkoitetut kolme päätehtävää, joihin liittyvät vastuualat määritellään organisaatiokaaviossa. Sen on sisällettävä 4 kohdassa tarkoitetut tekniset ja sisäisen tarkastuksen yksiköt.

B)   Henkilöstöresursseja koskevat vaatimukset

Viraston on varmistettava seuraavat seikat:

i)

Toimien toteuttamiseen osoitetaan asianmukainen henkilöstö ja eri toimintatasoilla vaaditut tarkoituksenmukaiset tekniset taidot ovat olemassa.

ii)

Tehtävänjako on sellainen, ettei yksikään virkailija vastaa useammasta kuin yhdestä maataloustukirahastolta tai maaseuturahastolta veloitettavien summien hyväksymiseen, maksamiseen tai kirjanpitoon liittyvästä tehtävästä ja ettei yksikään virkailija suorita mitään näistä tehtävistä ilman toisen virkailijan valvontaa.

iii)

Jokaisen virkailijan tehtävät määritellään kirjallisessa työnkuvauksessa, mukaan lukien virkailijan toimivaltaan kuuluvien rahamääräisten rajojen asettaminen.

iv)

Henkilöstöä koulutetaan asianmukaisesti kaikilla toimintatasoilla, ja koulutukseen tulee sisältyä myös petoksia koskevan tietoisuuden lisääminen, ja arkaluonteisiin toimiin järjestetään henkilöstökierto tai vaihtoehtoisesti lisätään valvontaa.

v)

Toteutetaan asianmukaiset toimenpiteet eturistiriitojen välttämiseksi, kun maksupyyntöjen tarkistuksen, hyväksymisen, maksamisen ja kirjanpidon kannalta vastuullisessa tai arkaluonteisessa asemassa oleva henkilö toimii myös maksajaviraston ulkopuolella muissa tehtävissä.

C)   Tehtävien siirtäminen

C.1)

Jos maksajavirasto siirtää tehtäviään muulle elimelle asetuksen (EU) N:o 1306/2013 7 artiklan mukaisesti, seuraavien edellytysten on täytyttävä:

i)

Maksajaviraston ja kyseisen elimen välillä tehdyssä kirjallisessa sopimuksessa on täsmennettävä siirrettyjen tehtävien lisäksi minkälaiset tiedot ja asiakirjatodisteet maksajavirastolle on toimitettava ja missä määräajassa. Sopimuksen on oltava sellainen, että maksajavirasto pystyy noudattamaan hyväksymisperusteita.

ii)

Maksajavirasto on kaikissa tapauksissa vastuussa asianomaisten rahastojen tehokkaasta hallinnoinnista. Se on edelleen täysin vastuussa tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta, unionin taloudellisten etujen suojaaminen mukaan luettuna, sekä tähän liittyvien menojen ilmoittamisesta komissiolle ja niitä koskevan kirjanpidon laatimisesta.

iii)

Toisen elimen tehtävät ja velvollisuudet määritellään selkeästi erityisesti unionin sääntöjen noudattamisen valvonnan ja tarkastamisen osalta.

iv)

Maksajavirasto varmistaa, että toisella elimellä on käytettävissään tehokkaat järjestelmät sen varmistamiseksi, että se suorittaa tehtävänsä hyväksyttävästi.

v)

Toinen elin antaa maksajavirastolle vakuutuksen tehtäviensä suorittamisesta ja selostaa käyttämänsä menetelmät.

vi)

Maksajavirasto tarkastelee säännöllisesti toiselle elimelle siirrettyjä tehtäviä varmistuakseen, että ne on suoritettu hyväksyttävästi ja unionin sääntöjä noudattaen.

C.2)

Edellä olevan C.1 kohdan i, ii, iii ja v alakohdassa vahvistettuja edellytyksiä sovelletaan soveltuvin osin tapauksissa, joissa maksajaviraston tehtäviä hoitaa jokin muu elin tavanomaisten tehtäviensä osana kansallisen lainsäädännön perusteella.

2.   VALVONTATOIMET

A)   Maksupyyntöjen hyväksymismenettelyt

Maksajaviraston on noudatettava seuraavia menettelyjä:

i)

Maksajavirasto vahvistaa maksupyyntöjen vastaanottoa, kirjaamista ja käsittelyä koskevat yksityiskohtaiset menettelyt, joihin sisältyy kuvaus kaikista käytettävistä asiakirjoista.

ii)

Jokaisella hyväksymisestä vastaavalla virkailijalla on oltava käytettävissään yksityiskohtainen tarkistusluettelo suoritettavista tarkastuksista, ja virkailija liittää maksupyynnön asiakirjatodisteisiin todistuksensa siitä, että kyseiset tarkastukset on suoritettu. Todistus voidaan antaa sähköisesti. On osoitettava, että työtä on valvonut kokeneempi virkailija ja että tässä on noudatettu esimerkiksi otantaan, järjestelmätarkastukseen tai tarkastussuunnitelmaan perustuvaa järjestelmällistä lähestymistapaa.

iii)

Maksupyyntö voidaan hyväksyä maksettavaksi vasta, kun on suoritettu riittävät tarkastukset sen varmistamiseksi, että pyyntö on unionin sääntöjen mukainen.

Näihin tarkastuksiin on sisällytettävä erityistä toimenpidettä koskevassa asetuksessa, jonka perusteella tuen maksamista pyydetään, sekä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 58 artiklassa petosten ja sääntöjenvastaisuuksien estämiseksi ja havaitsemiseksi vaaditut tarkastukset ottaen erityisesti huomioon esiintyvät riskit. Maaseuturahaston osalta on lisäksi oltava menettelyt, joilla varmistetaan, että tuen myöntämistä, sopimusmenettelyt mukaan luettuina, koskevat perusteet ovat täyttyneet ja että kaikkia sovellettavia unionin sääntöjä ja kansallisia sääntöjä, maaseudun kehittämisohjelmassa vahvistetut säännöt mukaan luettuina, on noudatettu.

iv)

Maksajaviraston asianmukaiselle johtotasolle ilmoitetaan säännöllisin väliajoin hallinnollisten ja paikalla tehtyjen tarkastusten tuloksista, niin että näiden tarkastusten riittävyys voidaan aina ottaa huomioon ennen kuin maksupyyntö hyväksytään.

v)

Työt selostetaan yksityiskohtaisesti jokaiseen maksupyyntöön tai maksupyyntöerään liitettävässä kertomuksessa taikka tarvittaessa yhtä markkinointivuotta koskevassa selvityksessä. Kertomukseen on liitettävä todistus hyväksyttyjen maksupyyntöjen tukikelpoisuudesta sekä suoritetun työn luonteesta, laajuudesta ja rajoituksista. Maaseuturahaston osalta on lisäksi varmistettava, että tuen myöntämistä, sopimusmenettelyt mukaan luettuina, koskevat perusteet ovat täyttyneet ja että kaikkia sovellettavia unionin sääntöjä ja kansallisia sääntöjä, maaseudun kehittämisohjelmassa vahvistetut säännöt mukaan luettuina, on noudatettu. Jos fyysiset tai hallinnolliset tarkastukset eivät kata kaikkia maksupyyntöjä, vaan ne perustuvat otantaan, valitut maksupyynnöt on yksilöitävä ja otantamenetelmää on kuvailtava; lisäksi kertomukseen on sisällytettävä poikkeavuuksien ja sääntöjenvastaisuuksien osalta tehtyjen tarkastusten ja toteutettujen toimenpiteiden tulokset. Asiakirjatodisteiden on oltava riittävät sen osoittamiseksi, että kaikki vaaditut tarkastukset hyväksyttyjen maksupyyntöjen tukikelpoisuudesta on suoritettu.

vi)

Jos hyväksyttyihin maksupyyntöihin ja tehtyihin tarkastuksiin liittyvien asiakirjojen säilyttämisestä (paperiversioista tai sähköisessä muodossa olevista) huolehtivat muut elimet, on sekä näiden elinten että maksajaviraston vahvistettava menettelyt sen varmistamiseksi, että kaikkien sellaisten asiakirjojen sijainti, jotka ovat yksittäisten maksujen kannalta merkityksellisiä, kirjataan muistiin.

B)   Maksumenettelyt

Maksajaviraston on vahvistettava tarvittavat menettelyt varmistaakseen, että maksut suoritetaan ainoastaan joko tuensaajien tai näiden edustajien pankkitileille. Maksu on suoritettava maksajaviraston pankista tai tarvittaessa valtion maksutoimistosta viiden työpäivän kuluessa maksun veloittamisesta maataloustukirahastolta tai maaseuturahastolta. On vahvistettava menettelyt sen varmistamiseksi, että mitään maksuja, joita koskevia siirtoja ei ole suoritettu, ei ilmoiteta rahastoille korvausta varten. Jos tällaiset maksut on jo ilmoitettu rahastoille, ne olisi tuloutettava rahastoille seuraavissa kuukausittaisissa tai neljännesvuosittaisissa ilmoituksissa tai viimeistään tilinpäätöksessä. Mitään maksuja ei suoriteta käteisenä. Hyväksyvä virkailija ja/tai tämän esimies voi antaa hyväksyntänsä sähköisesti, jos kyseisten välineiden riittävä turvallisuus varmistetaan ja allekirjoittajan henkilöllisyys kirjataan sähköisiin tallenteisiin.

C)   Kirjanpitomenettelyt

Maksajaviraston on noudatettava seuraavia menettelyjä:

i)

Kirjanpitomenettelyillä on varmistettava, että kuukausittaiset (maataloustukirahastoa koskevat), neljännesvuosittaiset (maaseuturahastoa koskevat) ja vuotuiset ilmoitukset ovat täydellisiä, tarkkoja ja oikea-aikaisia ja että kaikki virheet tai laiminlyönnit havaitaan ja oikaistaan, erityisesti säännöllisesti suoritettavin tarkastuksin ja täsmäytyksin.

ii)

Interventiovarastojen kirjanpidolla on varmistettava, että määrät ja niihin liittyvät kustannukset käsitellään oikein ja viipymättä ja kirjataan tunnistettavina erinä ja oikealle tilille kussakin vaiheessa tarjouksen vastaanottamisesta tuotteen fyysiseen luovutukseen asti sovellettavien säännösten mukaisesti, sekä varmistettava, että kunkin sijaintipaikan varastojen määrät ja luonne voidaan määrittää milloin tahansa.

D)   Ennakkomaksuja ja vakuuksia koskevat menettelyt

On vahvistettava menettelyt, joilla varmistetaan seuraavaa:

i)

Ennakkomaksut yksilöidään erikseen kirjanpidossa tai apurekistereissä.

ii)

Vakuudet hankitaan ainoastaan sellaisilta asianmukaisten viranomaisten hyväksymiltä rahoituslaitoksilta, jotka täyttävät tämän asetuksen IV luvussa asetetut vaatimukset, ja vakuuksien on pysyttävä voimassa, kunnes ne vapautetaan tai niitä vaaditaan maksajaviraston pyynnöstä.

iii)

Ennakkomaksut selvitetään asetetuissa määräajoissa, ja ennakkomaksut, joiden selvitys on erääntynyt, yksilöidään ja vakuudet vaaditaan viipymättä.

E)   Velkoja koskevat menettelyt

Kaikkia A–D kohdassa vahvistettuja vaatimuksia sovelletaan soveltuvin osin maksuihin, menetettyihin vakuuksiin, palautettaviin tukimaksuihin, käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin jne., jotka maksajaviraston on perittävä maataloustukirahaston ja maaseuturahaston puolesta.

Maksajaviraston on otettava käyttöön järjestelmä kaikkien saatavien tunnistamiseksi ja kaikkien tällaisten velkojen kirjaamiseksi yhteen velallisluetteloon ennen niiden maksamista maksajavirastolle. Velallisluettelo on tarkistettava säännöllisesti, ja toimia on toteutettava erääntyneiden saatavien perimiseksi.

F)   Kirjausketju

Maksajavirastolla on oltava riittävän yksityiskohtaisen kirjausketjun varmistamiseksi aina käytettävissään tiedot asiakirjoista, joilla todistetaan maksupyyntöjen hyväksyminen, kirjanpito ja maksaminen sekä ennakkomaksujen, vakuuksien ja velkojen käsittely.

3.   TIEDOTUS JA VIESTINTÄ

A)   Viestintä

Maksajaviraston on vahvistettava tarvittavat menettelyt sen varmistamiseksi, että kaikki unionin säännösten ja erityisesti sovellettavien tukimäärien muutokset kirjataan ja ohjeet, tietokannat ja tarkistusluettelot päivitetään ajoissa.

B)   Tietojärjestelmien turvallisuus

i)

Rajoittamatta jäljempänä olevan ii kohdan soveltamista tietojärjestelmien turvallisuuden on perustuttava vaatimuksiin, jotka vahvistetaan jonkin seuraavan kansainvälisesti hyväksytyn standardin asianomaisena varainhoitovuonna sovellettavassa versiossa:

International Standards Organisation 27002: Code of practice for Information Security controls (ISO);

Bundesamt für Sicherheit in der Informationstechnik: IT-Grundschutzhandbuch/IT Baseline Protection Manual (BSI);

Information Systems Audit and Control Association: Control objectives for Information and related Technology (COBIT).

ii)

Tietojärjestelmien turvallisuus on 16 päivästä lokakuuta 2016 alkaen varmennettava seuraavan standardin mukaisesti: International Standards Organisation 27001: Information Security management systems – Requirements (ISO).

Komissio voi sallia, että jäsenvaltiot varmentavat tietojärjestelmiensä turvallisuuden muiden hyväksyttyjen standardien mukaisesti, jos tällaisilla standardeilla taataan vähintään ISO 27001 -standardia vastaava turvataso.

Jos maksajaviraston hallinnoimien ja valvomien unionin vuotuisten menojen määrä on enintään 400 miljoonaa euroa, jäsenvaltio voi päättää olla soveltamatta ensimmäisen alakohdan säännöksiä. Kyseisen jäsenvaltion on jatkettava i kohdan säännösten soveltamista. Sen on ilmoitettava komissiolle päätöksestään.

4.   SEURANTA

A)   Jatkuva seuranta sisäisin valvontatoimin

Sisäisten valvontatoimien on katettava vähintään seuraavat alat:

i)

Teknisten yksiköiden sekä tarkastusten ja muiden tehtävien toteuttamiseen valtuutettujen elinten seuranta asetusten, suuntaviivojen ja menettelyjen asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi.

ii)

Järjestelmämuutosten käynnistäminen valvontajärjestelmien yleiseksi parantamiseksi.

iii)

Maksajavirastolle toimitettujen vaatimusten ja pyyntöjen sekä muiden, epäilyjä sääntöjenvastaisuuksista herättävien tietojen tarkastelu.

iv)

Seurantamenettelyt petosten ja sääntöjenvastaisuuksien estämiseksi ja havaitsemiseksi erityisesti sellaisilla maksajaviraston toimivaltaan kuuluvilla YMP:n menoaloilla, joilla petosriski tai muun vakavan väärinkäytöksen riski on huomattava.

Jatkuva seuranta jäsentyy osaksi maksajaviraston tavanomaisia toistuvia toimia. Maksajaviraston kaikilla tasoilla toteutettavaa päivittäistä toimintaa ja valvontatoimia seurataan jatkuvasti riittävän yksityiskohtaisen kirjausketjun varmistamiseksi.

B)   Sisäisen tarkastuksen yksikön laatimat erilliset arviot

Maksajaviraston on noudatettava tältä osin seuraavia menettelyjä:

i)

Sisäisen tarkastuksen yksikön on oltava riippumaton maksajaviraston muista yksiköistä ja raportoitava suoraan maksajaviraston johtajalle.

ii)

Sisäisen tarkastuksen yksikön on tarkistettava, että maksajaviraston vahvistamat menettelyt ovat riittävät varmistamaan, että unionin sääntöjä noudatetaan ja että tilit ovat tarkat, täydelliset ja oikea-aikaiset. Tarkastukset voidaan rajata koskemaan valittuja toimenpiteitä ja otoksia suoritteista, jos tarkastussuunnitelmalla varmistetaan, että kaikki merkittävät alat, mukaan luettuina hyväksymisestä vastaavat osastot, käydään läpi vähintään viiden vuoden välein.

iii)

Sisäisen tarkastuksen yksikön työ on suoritettava kansainvälisesti hyväksyttyjen standardien mukaisesti ja kirjattava työasiakirjoihin, ja sen perusteella on annettava maksajaviraston ylimmälle johdolle osoitetut kertomukset ja suositukset.


LIITE II

MAKSAJAVIRASTOJEN VELVOLLISUUDET JA FYYSISTEN TARKASTUSTEN MENETTELYT

(3 artikla)

A.   MAKSAJAVIRASTOJEN VELVOLLISUUDET

I   Tarkastukset

1.   Taajuus ja edustavuus

Jokainen varastointipaikka on tarkastettava vähintään kerran vuodessa B kohdan säännösten mukaisesti, ja tarkastuksen on koskettava erityisesti

julkiseen varastointiin liittyvien tietojen keräämismenettelyä;

varastonpitäjän paikalla säilyttämien kirjanpitotietojen ja maksajavirastoille toimitettujen tietojen yhdenmukaisuutta;

varastonpitäjän kirjanpitotiedoissa mainittujen ja varastonpitäjän toimittamien kuukausittaisten selvitysten perustana olleiden, silmämääräisesti tai epäilyksen- taikka kiistanalaisissa tapauksissa punnitsemalla tai mittaamalla arvioitujen määrien fyysistä varastossaoloa;

varastoitujen tuotteiden virheetöntä, kunnollista ja myyntikelpoista laatua.

Fyysinen varastossaolo todetaan riittävän edustavalla, vähintään B kohdassa mainittuihin prosenttiosuuksiin kohdistuvalla fyysisellä tarkastuksella, jonka perusteella voidaan päätellä kaikkien varastokirjanpitoon merkittyjen määrien todellinen varastossaolo.

Laaduntarkastus suoritetaan silmämääräisesti, hajuaistin perusteella ja/tai aistinvaraisesti sekä kyseenalaisissa tapauksissa tarkemmin analyysein.

2.   Lisätarkastukset

Jos fyysisen tarkastuksen yhteydessä havaitaan poikkeamia, on tarkastettava ylimääräinen prosenttiosuus varastoituja määriä samaa menetelmää käyttäen. Tarkastuksessa voidaan tarvittaessa punnita kaikki erään kuuluvat tai varastoon varastoidut ja tarkastuksen kohteena olevat tuotteet.

II   Tarkastuskertomukset

1.

Maksajaviraston sisäisen tarkastuksen yksikkö tai maksajaviraston valtuuttama yksikkö laatii kertomuksen jokaisesta suoritetusta varastotarkastuksesta tai fyysisestä tarkastuksesta.

2.

Kertomuksessa on oltava vähintään seuraavat tiedot:

a)

varastonpitäjän nimi, tarkastetun varaston osoite ja tarkastettujen erien tunnistetiedot;

b)

tarkastuksen aloittamispäivä ja kellonaika sekä lopettamispäivä ja kellonaika;

c)

paikka, jossa tarkastus toteutettiin, sekä kuvaileva yhteenveto varastointi- ja pakkausolosuhteista sekä varastoon pääsystä;

d)

tarkastuksen toteuttamisesta vastaavien henkilöiden täydelliset henkilötiedot, heidän asemansa ja toimivaltuutensa;

e)

toteutetut tarkastustoimet ja määrien arvioinnissa käytetyt menettelyt, kuten mittausmenetelmät, tehdyt laskelmat ja väliaikaiset ja lopulliset tulokset sekä niistä tehdyt päätelmät;

f)

jokaisen varastoon varastoidun erän tai laadun osalta maksajaviraston kirjoihin merkitty määrä ja varaston kirjoihin merkitty määrä sekä mahdolliset eroavuudet näihin molempiin kirjoihin merkittyjen määrien välillä;

g)

jokaisen fyysisesti tarkastetun erän tai laadun osalta f alakohdassa tarkoitetut tiedot sekä paikalla todettu määrä ja mahdolliset ristiriitaisuudet; erän tai laadun numero, kuormalavat, laatikot, siilot, sammiot tai muut käytettävät säiliöt, laatu, paino (tarvittaessa netto- ja bruttopaino) tai tilavuus;

h)

varastonpitäjän tekemät ilmoitukset, jos esiintyy eroavuuksia tai ristiriitaisuuksia;

i)

tarkastuskertomuksen laatimispaikka ja -päivämäärä sekä sen laatijan ja varastonpitäjän tai tämän edustajan allekirjoitus;

j)

poikkeamista johtuvan mahdollisen laajennetun tarkastuksen osalta tällaisen tarkastuksen kohteena olleiden varastoitujen tavaroiden prosenttimäärä, havaitut eroavuudet ja annetut selitykset.

3.

Kertomukset toimitetaan viipymättä maksajaviraston tilinpidosta vastaavan yksikön johtajalle.

Maksajaviraston kirjanpito oikaistaan viipymättä pöytäkirjan vastaanottamisen jälkeen todettujen eroavaisuuksien tai ristiriitaisuuksien mukaisesti.

4.

Kertomuksia säilytetään maksajaviraston toimipaikassa, ja niiden on oltava komission henkilöstön sekä sen valtuuttamien henkilöiden käytettävissä.

5.

Maksajaviraston on laadittava yhteenvetoasiakirja, josta käy ilmi

suoritetut tarkastukset siten, että fyysiset tarkastukset (inventaarin tarkastus) erotetaan omaksi ryhmäkseen,

tarkastetut määrät,

kuukausittaisiin ja vuosittaisiin selvityksiin nähden havaitut poikkeamat ja niiden syyt.

Tarkastetut määrät ja havaitut poikkeamat merkitään kunkin kyseessä olevan tuotteen osalta painona tai tilavuutena ja prosenttiosuutena hallussa olevista kokonaismääristä.

Yhteenvetoasiakirjassa on mainittava erikseen varastossa olevien tuotteiden laadun varmistamiseksi tehdyt tarkastukset. Yhteenvetoasiakirja toimitetaan komissiolle samaan aikaan asetuksen (EU) N:o 1306/2013 7 artiklan 3 kohdan a alakohdassa säädetyn tilinpäätöksen kanssa.

B.   EDELLÄ A KOHDASSA SÄÄDETTYJEN TARKASTUSTEN OSANA SUORITETTAVIEN FYYSISTEN TARKASTUSTEN MENETTELY KULLAKIN YHTEISEN MAATALOUSPOLITIIKAN ALALLA

I   Voi

1.

Tarkastuksen kohteeksi valittavien erien on vastattava vähintään viittä prosenttia julkisessa interventiossa varastoidusta kokonaismäärästä. Tarkastettavien erien valinta tapahtuu ennen käyntiä varastossa ja perustuu maksajaviraston kirjanpidollisiin tietoihin, mutta siitä ei saa ilmoittaa varastonpitäjälle.

2.

Valittujen erien olemassaolo ja erien koostumus tarkastetaan paikalla seuraavin toimenpitein:

erien tarkastusnumeroiden ja laatikoiden tunnistaminen osto- tai sisääntulomerkintöjen perusteella,

kuormalavojen (yksi kymmenestä) ja laatikoiden (yksi kuormalavaa kohden) punnitus,

yhden laatikon sisällön silmämääräinen tarkastaminen (yksi kuormalava viidestä),

pakkauksen kunnon tarkastaminen.

3.

Fyysisesti tarkastettujen erien ja todettujen virheiden kuvaus on sisällytettävä tarkastuspöytäkirjaan.

II   Rasvaton maitojauhe

1.

Tarkastuksen kohteeksi valittavien erien on vastattava vähintään viittä prosenttia julkisessa interventiossa varastoidusta kokonaismäärästä. Tarkastettavien erien valinta tapahtuu ennen käyntiä varastossa ja perustuu maksajaviraston kirjanpidollisiin tietoihin, mutta siitä ei saa ilmoittaa varastonpitäjälle.

2.

Valittujen erien olemassaolo ja erien koostumus tarkastetaan paikalla seuraavin toimenpitein:

erien tarkastusnumeroiden ja säkkien tunnistaminen osto- tai sisääntulomerkintöjen perusteella,

kuormalavojen (yksi kymmenestä) ja säkkien (yksi kymmenestä) punnitus,

yhden säkin sisällön silmämääräinen tarkastaminen (yksi kuormalava viidestä),

pakkauksen kunnon tarkastaminen.

3.

Fyysisesti tarkastettujen erien ja todettujen virheiden kuvaus on sisällytettävä tarkastuspöytäkirjaan.

III   Viljat ja riisi

1.   Fyysisen tarkastuksen menettely

a)

Tarkastukseen valittavien siilojen tai varastotilojen on vastattava vähintään viittä prosenttia julkisessa interventiossa varastoidun viljan kokonaismäärästä.

Valintaa on valmisteltava maksajaviraston varastokirjanpitotietojen perusteella, mutta siitä ei saa ilmoittaa varastonpitäjälle.

b)

Fyysinen tarkastus:

viljojen tai riisin olemassaolon tarkastaminen valituissa siiloissa ja varastotiloissa,

viljojen tai riisin tunnistustietojen tarkastus,

varastointiolosuhteiden tarkastus ja tuotteiden laadun varmistus asetuksessa (EU) N:o 1272/2009 (1) säädetyin edellytyksin,

varastointipaikan ja viljojen tai riisin tunnistustietojen vertaaminen varastokirjanpidon tietoihin,

varastoitujen määrien arviointi sellaista menettelyä noudattaen, jonka maksajavirasto on hyväksynyt ennalta ja jota koskeva kuvaus on talletettava kyseisen maksajaviraston toimipaikkaan.

c)

Kussakin varastointipaikassa on oltava käytettävissä varaston pohjapiirros sekä kunkin siilon tai varastotilan mittausasiakirja.

Viljat tai riisi on varastoitava kussakin varastossa siten, että niiden tilavuus voidaan todeta.

2.   Menettely poikkeamia havaittaessa

Tuotteen tilavuuden todentamisessa sallitaan tietty poikkeama.

Liitteessä III olevassa II kohdassa vahvistettuja sääntöjä sovelletaan, kun varastoidun tuotteen fyysisessä tarkastuksessa todettu paino varastoitaessa siiloihin tai tasovarastoon poikkeaa kirjanpitoon merkitystä painosta viljan ja riisin osalta vähintään 5 prosenttia.

Viljavarastoon varastoitujen viljojen tai riisin osalta voidaan ottaa huomioon varastoon saapumisen yhteydessä punnitut määrät niille suoritetun määräarvion sijaan, silloin kun tämä ei ole riittävän täsmällinen ja kun näiden kahden arvon välinen poikkeama ei ole liian suuri.

Maksajavirasto soveltaa tätä vaihtoehtoa omalla vastuullaan, kun se on tapauskohtaisesti arvioitujen olosuhteiden mukaan perusteltua. Se tekee siitä merkinnän tarkastuspöytäkirjaan seuraavan ohjeellisen mallin mukaisesti:

(Ohjeellinen malli)

VILJAT – VARASTOTARKASTUS

Tuote:

Varastonpitäjä: Varasto:

Siilon numero:

Päivämäärä:

Erä

Kirjanpidon mukainen määrä


A.   Varastot siilovarastoissa

Osaston nro

Teknisen eritelmän mukainen tilavuus m3 (A)

Todettu vapaa tilavuus m3 (B)

Varastoitujen viljojen tilavuus m3 (A–B)

Todettu ominaispaino kg/hl = 100

Viljojen tai riisin paino

 

 

 

 

 

 

Kokonaismäärä (A): …

B.   Varastot tasovarastoissa

 

Varaston nro

Varaston nro

Varaston nro

Pinta-ala …

Korkeus …

… m2

… m

… m3

… m2

… m

… m3

… m2

… m

… m3

Oikaisut …

… m3

… m3

… m3

Tilavuus …

… m3

… m3

… m3

Ominaispaino …

… kg/hl

… kg/hl

… kg/hl

Kokonaispaino

… tonnia

… tonnia

… tonnia

Yhteensä (B): …

Kokonaispaino viljavarastossa: …

Ero kirjanpidon mukaiseen painoon verrattuna: …

Prosentteina: …

…, [päiväys]

… (Leima ja allekirjoitus)

Maksajaviraston tarkastaja:

IV   Naudan- ja vasikanliha

1.

Tarkastuksen kohteeksi valittavien erien on vastattava vähintään viittä prosenttia julkisessa interventiossa varastoidusta kokonaismäärästä. Tarkastettavien erien valinta tapahtuu ennen käyntiä varastossa ja perustuu maksajaviraston kirjanpidollisiin tietoihin, mutta siitä ei saa ilmoittaa varastonpitäjälle.

2.

Valittujen erien olemassaolo ja erien koostumus tarkastetaan luuttomaksi leikatun lihan osalta paikalla seuraavin toimenpitein:

erien ja kuormalavojen yksilöinti ja laatikoiden määrän tarkastaminen,

kuormalavojen tai säiliöiden painon tarkastus, joka käsittää 10 prosenttia kuormalavoista tai konteista,

laatikoiden painon tarkastus, joka käsittää 10 prosenttia kunkin punnitun kuormalavan laatikoista,

kyseisten laatikoiden sisällön silmämääräinen tarkastus sekä laatikon pakkauksen kunnon tarkastaminen.

Kuormalavojen valinnassa on otettava huomioon varastoitujen palojen eri lajit.

3.

Fyysisesti tarkastettujen erien ja todettujen virheiden kuvaus on sisällytettävä tarkastuspöytäkirjaan.


(1)  Komission asetus (EU) N:o 1272/2009, annettu 11 päivänä joulukuuta 2009, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä maataloustuotteiden julkisten interventio-ostojen ja -myyntien osalta (EUVL L 349, 29.12.2009, s. 1).


LIITE III

VARASTONPITÄJÄN TEHTÄVIIN LIITTYVÄT JA MAKSAJAVIRASTON JA VARASTONPITÄJÄN VÄLISEEN VARASTOINTISOPIMUKSEEN SISÄLLYTETTÄVÄT VELVOLLISUUDET JA YLEISET PERIAATTEET

(3 artikla)

Varastonpitäjä vastaa unionin interventiotoimenpiteiden kohteena olevien tuotteiden asianmukaisesta säilyttämisestä. Varastonpitäjä vastaa tuotteiden huonosta säilyttämisestä johtuvista taloudellisista seurauksista.

I   TUOTTEIDEN LAATU

Jos interventiotuotteiden laatu heikkenee huonojen tai soveltumattomien varastointiolosuhteiden vuoksi, varastonpitäjä vastaa tästä aiheutuneista tappioista, ja ne kirjataan julkisen varastoinnin tileille varastointiolosuhteista johtuvasta tuotteen huononemisesta aiheutuneina tappioina.

II   PUUTTUVAT MÄÄRÄT

1.

Varastonpitäjä vastaa kaikista varastossa olevien määrien ja varastoselvityksissä maksajavirastolle toimitettujen tietojen välillä havaituista eroavaisuuksista.

2.

Jos puuttuvat määrät ylittävät 4 artiklan, liitteessä II olevan B kohdan III alakohdan 2 alakohdan ja liitteen IV tai alakohtaisen maatalouslainsäädännön mukaisesti sovellettavan rajan tai sovellettavat rajat, ne lasketaan kokonaisuudessaan tunnistamattomaksi hävikiksi varastonpitäjälle. Jos varastonpitäjä kiistää puuttuvat määrät, hän voi vaatia tuotteen punnitsemista tai mittaamista, jolloin tästä aiheutuneet kustannukset ovat hänen vastuullaan, paitsi jos ilmenee, että ilmoitetut määrät ovat tosiasiallisesti varastossa tai että poikkeama ei ylitä sovellettavaa rajaa taikka sovellettavia rajoja, jolloin maksajavirasto vastaa punnituksesta tai mittauksesta aiheutuvista kustannuksista.

Liitteessä II olevan B kohdan III alakohdan 2 alakohdassa vahvistettuja poikkeamarajoja sovelletaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen poikkeamarajojen soveltamista.

III   TODISTUSASIAKIRJAT SEKÄ KUUKAUSITTAISET JA VUOSITTAISET ILMOITUKSET

1.   Todistusasiakirjat ja kuukausittainen ilmoitus

a)

Varastonpitäjän on pidettävä hallussaan tilinpäätösten perustana olevien tuotteiden varastoonottoa, varastossaoloa ja varastostapoistoa koskevat asiakirjat, ja näissä asiakirjoissa on oltava vähintään seuraavat tiedot:

varastointipaikka (tarvittaessa varastopaikan tai sammion tunnistustiedot),

edelliseltä kuukaudelta siirretty määrä,

varastoonotto- ja varastostapoistokirjaukset kunkin erän osalta,

jakson lopussa olevat varastot.

Näiden asiakirjojen on mahdollistettava sillä hetkellä varastossa olevien määrien varma tunnistaminen, mukaan lukien erityisesti sellaiset sovitut ostot ja myynnit, joita vastaavaa varastoonotto- ja varastostapoistokirjausta ei ole vielä suoritettu.

b)

Varastonpitäjän on toimitettava vähintään kerran kuukaudessa maksajavirastolle tuotteiden varastoonottoa, varastossaoloa ja varastostapoistoa koskevat asiakirjat kuukausittaista varastoselvitystä varten. Asiakirjojen on oltava maksajavirastojen hallussa ennen sitä seuraavan kuukauden, jota niiden tiedot koskevat, 10:ttä päivää.

c)

Jäljempänä on kuukausittaisen varastoselvityksen malli (alustava). Maksajaviraston on toimitettava varastoselvityksen malli sähköisesti varastonpitäjille.

Kuukausittainen varastoselvitys

Tuotteet:

Varastonpitäjä:

Varasto: N:o

Osoite:

Kuukausi:

Erä

Kuvaus

Määrä (kg, tonnia, hl, laatikoita, kpl jne.)

Päivämäärä

Huomautukset

Varastoonotto

Varastostapoisto

 

Siirretty määrä

 

 

 

 

 

Siirrettävä määrä

 

 

 

(Leima ja allekirjoitus)

Paikka ja päiväys:

Nimi:

2.   Vuosittainen ilmoitus

a)

Varastonpitäjän on laadittava vuosittainen varastoselvitys 1 kohdassa tarkoitettujen kuukausittaisten selvitysten perusteella. Tämä selvitys toimitetaan maksajavirastolle viimeistään tilikauden päättymistä seuraavan lokakuun 15 päivänä.

b)

Vuosittaisessa varastoselvityksessä on oltava jokaista tuotetta ja varastointipaikkaa koskeva yksityiskohtainen yhteenveto varastoiduista määristä, ja siitä on käytävä ilmi kunkin tuotteen osalta varastossa olevat määrät, eränumerot (viljoja lukuun ottamatta), varastoonoton vuosi sekä selitys mahdollisesti havaituista poikkeamista.

c)

Jäljempänä on vuosittaisen varastoselvityksen malli (alustava).

Maksajaviraston on toimitettava varastoselvityksen malli sähköisesti varastonpitäjille.

Vuosittainen varastoselvitys

Tuotteet:

Varastonpitäjä:

Varasto: N:o

Osoite:

Vuosi:

Erä

Kuvaus

Kirjattu määrä ja/tai paino

Huomautukset

 

 

 

 

(Leima ja allekirjoitus)

Paikka ja päiväys:

Nimi:

IV   ATK-POHJAINEN VARASTOKIRJANPITO JA TIETOJEN SAATAVUUS

Maksajaviraston ja varastonpitäjän välisessä julkista varastointia koskevassa sopimuksessa on oltava määräykset, joilla varmistetaan unionin lainsäädännön noudattaminen.

Sopimuksessa on oltava erityisesti seuraavia seikkoja koskevat määräykset:

interventiovarastojen atk-pohjaisen varastokirjanpidon pitäminen,

tietojen suora ja välitön saatavuus jatkuvan inventoinnin perusteella,

varastonpitäjän hallussa olevien kaikkien tuotteiden varastoonottoa, varastossaoloa ja varastostapoistoa koskevien asiakirjojen sekä tämän asetuksen mukaisesti laadittujen tilinpitoasiakirjojen ja pöytäkirjojen jatkuva saatavuus,

maksajaviraston ja komission henkilöstön sekä näiden asianmukaisesti valtuuttamien henkilöiden oikeus saada tutkia kyseisiä asiakirjoja koska tahansa.

V   MAKSAJAVIRASTOILLE TOIMITETTAVIEN ASIAKIRJOJEN MUOTO JA SISÄLTÖ

Edellä III kohdan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen muoto ja sisältö määritellään asetuksen (EU) N:o 1306/2013 104 artiklan mukaisesti.

VI   ASIAKIRJOJEN SÄILYTTÄMINEN

Varastonpitäjän on säilytettävä kaikkiin julkisen varastoinnin toimiin liittyvät todistusasiakirjat asetuksen (EU) N:o 1306/2013 104 artiklaan perustuvissa säännöissä vaaditun ajan tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyjä varten, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asiaa koskevien kansallisten säännösten tai määräysten soveltamista.


LIITE IV

POIKKEAMARAJAT

(4 artikla)

1.

Sääntöjen mukaisesti toteutetuista tavanomaisista varastointitoimista aiheutuvat hävikit kattavat poikkeamarajat vahvistetaan julkisen varastoinnin toimenpiteen kohteena olevan kunkin tuotteen osalta seuraavasti:

viljat 0,2 %

paddy-riisi, maissi 0,4 %

rasvaton maitojauhe 0,0 %

voi 0,0 %

naudan- ja vasikanliha 0,6 %

2.

Naudanlihan luuttomaksi leikkaamisen sallituksi hävikiksi vahvistetaan 32 prosenttia. Tätä prosenttiosuutta sovelletaan kaikkiin tilikauden aikana luuttomaksi leikattuihin määriin.

3.

Edellä 1 kohdassa tarkoitetut poikkeamarajat vahvistetaan prosentuaalisena osuutena sellaisten kyseisen tilikauden aikana varastoon vietyjen ja haltuun otettujen määrien, joihin lisätään tilikauden alussa varastoissa olevat määrät, tosiasiallisesta painosta ilman pakkausta.

Näitä poikkeamarajoja sovelletaan varastojen fyysisten tarkastusten yhteydessä. Ne lasketaan kunkin tuotteen osalta maksajaviraston varastoimien kokonaismäärien perusteella.

Tosiasiallinen paino varastoon otettaessa ja sieltä poistettaessa lasketaan vähentämällä todetusta painosta varastoonottoehdoissa vahvistettu pakkauksen kiinteämääräinen paino, tai jos sitä ei ole vahvistettu, maksajaviraston käyttämien pakkauksien keskimääräinen paino.

4.

Poikkeamaraja ei kata pakkausmäärän tai kirjattujen kappaleiden määrän hävikkiä.

5.

Varkauksien vuoksi tai muista tunnistettavista syistä hävinneitä määriä ei oteta huomioon 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen poikkeamarajojen laskemisessa.


LIITE V

10 artiklassa tarkoitetut toimenpiteet

1.

Asetuksen (EY) N:o 73/2009 liitteessä I luetellut tukijärjestelmät ja vuodesta 2016 alkaen asetuksen (EU) N:o 1307/2013 liitteessä I luetellut tukijärjestelmät.

2.

Komission asetuksen (EU) N:o 65/2011 (1) II osan I ja II osastossa ja asetuksen (EU) N:o 1305/2013 III osan I luvussa tarkoitetut maaseudun kehittämistoimenpiteet.


(1)  Komission asetus (EU) N:o 65/2011, annettu 27 päivänä tammikuuta 2011, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä maaseudun kehittämisen tukitoimenpiteitä koskevien tarkastusmenettelyjen ja täydentävien ehtojen täytäntöönpanon osalta (EUVL L 25, 28.1.2011, s. 8).


LIITE VI

14 artiklassa tarkoitetut toimenpiteet

1.

Viinitilojen rakenneuudistus ja uusiin lajikkeisiin siirtyminen asetuksen (EU) N:o 1308/2013 46 artiklan mukaisesti.

2.

Raakana korjaaminen asetuksen (EU) N:o 1308/2013 47 artiklan mukaisesti.


28.8.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 255/59


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 908/2014,

annettu 6 päivänä elokuuta 2014,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 soveltamissäännöistä maksajavirastojen ja muiden elinten, varainhoidon, tilien tarkastamisen ja hyväksymisen, tarkastuksia koskevien sääntöjen, vakuuksien ja avoimuuden osalta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 (1) ja erityisesti sen 8 artiklan 2 kohdan, 9 artiklan 2 kohdan, 23 artiklan, 36 artiklan 6 kohdan, 46 artiklan 5 ja 6 kohdan, 50 artiklan 2 kohdan, 53 artiklan 1 kohdan, 57 artiklan 2 kohdan, 62 artiklan 2 kohdan, 66 artiklan 4 kohdan, 88 artiklan, 104 artiklan sekä 114 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 vahvistetaan perussäännöt, jotka koskevat yhteisen maatalouspolitiikan rahoitusta, hallinnointia ja seurantaa, muun muassa maksajavirastojen ja koordinointielinten hyväksymistä, varainhoitomenettelyjä, tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevia menettelyjä sekä valvontajärjestelmiä ja seuraamuksia, mukaan lukien transaktioiden tarkastukset, vakuudet ja avoimuus. Sen varmistamiseksi, että asetuksella luotu uusi oikeuskehys toimii moitteettomasti ja että sitä sovelletaan yhdenmukaisesti, komissiolle on siirretty valta antaa tiettyjä sääntöjä näillä aloilla. Uusilla säännöillä on tarkoitus korvata asiaa koskevat säännökset komission asetuksissa (EY) N:o 601/94 (2), (EY) N:o 4/2004 (3), (EY) N:o 883/2006 (4), (EY) N:o 884/2006 (5), (EY) N:o 885/2006 (6), (EY) N:o 259/2008 (7) ja täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 282/2012 (8). Asetukset (EY) N:o 883/2006, (EY) N:o 884/2006, (EY) N:o 885/2006 ja täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 282/2012 on kumottu komission delegoidulla asetuksella (EU) N:o 907/2014 (9). Selkeyden ja oikeusvarmuuden vuoksi asetukset (EY) N:o 601/94, (EY) N:o 4/2004 ja (EY) N:o 259/2008 olisi kumottava tällä asetuksella.

(2)

Jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä ainoastaan sellaiset maksajavirastot, jotka täyttävät delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tietyt unionin tasolla vahvistetut vähimmäisperusteet. Kyseiset hyväksymisperusteet esitetään delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 liitteessä I. Olisi vahvistettava säännöt, jotka koskevat menettelyjä maksajavirastojen ja koordinointielinten hyväksynnän myöntämiseksi, uudelleen tarkastelemiseksi ja peruuttamiseksi.

(3)

Jäsenvaltioiden olisi pidettävä maksajavirastonsa jatkuvassa valvonnassa. Jäsenvaltioiden olisi luotava tietojenvaihtojärjestelmä, jonka kautta voidaan raportoida ja antaa toimivaltaisille viranomaisille tietoa epäillyistä sääntöjenvastaisuustapauksista. Olisi otettava käyttöön menettely, jonka avulla jäsenvaltiot käsittelevät tällaisia tapauksia ja johon olisi sisällyttävä velvoite laatia suunnitelma mahdollisten havaittujen puutteiden korjaamiseksi tietyssä määräajassa. Sellaisten menojen osalta, jotka ovat sellaisten maksajavirastojen maksamia, jotka ovat edelleen hyväksyttyjä jäsenvaltiossaan, vaikka ne eivät ole panneet täytäntöön tällaista suunnitelmaa tietyssä määräajassa, komission olisi voitava soveltaa puutteisiin asetuksen (EU) N:o 1306/2013 52 artiklassa säädettyä sääntöjenmukaisuuden tarkastamismenettelyä.

(4)

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 7 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan mukaan hyväksytystä maksajavirastosta vastaavan henkilön on laadittava hallinnollinen vahvistuslausuma tilinpäätöstietojen täydellisyydestä, täsmällisyydestä ja todenperäisyydestä, sisäisten valvontajärjestelmien asianmukaisesta toiminnasta sekä tilien perustana olevien transaktioiden laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta. Olisi annettava säännöt tällaisen hallinnollisen vahvistuslausuman sisällöstä ja muodosta.

(5)

Olisi annettava säännöt, jotka koskevat asetuksen (EU) N:o 1306/2013 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen koordinointielinten toimintaa sekä kyseisen asetuksen 9 artiklassa tarkoitettujen todentamisviranomaisten tehtäviä. Lisäksi olisi täsmennettävä todentamisviranomaisten laatimien todistusten ja kertomusten sisältö sen varmistamiseksi, että niistä on apua komissiolle tilien hyväksymis- ja tarkastamismenettelyn yhteydessä.

(6)

Niiden määrärahojen moitteettoman hallinnoinnin varmistamiseksi, jotka on otettu unionin talousarvioon Euroopan maataloustukirahastoa, jäljempänä ’maataloustukirahasto’, ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa, jäljempänä ’maaseuturahasto’, yhdessä jäljempänä ’rahastot’, varten, maksajavirastojen olisi pidettävä erillistä kirjanpitoa molemmista rahastoista ja molemmille rahastoille maksetuista maksuista ja käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista. Tämän vuoksi maksajavirastojen pitämään kirjanpitoon olisi merkittävä selvästi molempien rahastojen osalta asetuksen (EU) N:o 1306/2013 4 artiklan 1 kohdan sekä 5 ja 43 artiklan nojalla toteutuneet menot ja tulot, ja kyseiset menot ja tulot olisi voitava yhdistää unionin talousarviossa resursseihin, jotka on asetettu rahastojen käyttöön.

(7)

Yhteisen maatalouspolitiikan rahoitus toteutetaan euroina, mutta jäsenvaltioille, jotka eivät ole hyväksyneet valuutakseen euroa, annetaan mahdollisuus suorittaa maksut tuensaajille niiden kansallisessa valuutassa. Kokonaismenojen ja -tulojen vahvistamista varten on tarpeen täsmentää, että asiaankuuluvien maksajavirastojen on kyettävä toimittamaan menoja ja tuloja koskevat tiedot sekä euroina että valuuttana, jona ne on maksettu ja saatu.

(8)

Menot, jotka yhteisrahoitetaan unionin talousarviosta ja kansallisista talousarvioista maaseuturahaston yhteydessä maaseudun kehittämiseksi, perustuvat toimenpiteiden, erityisten maksuosuuksien ja kohdealojen mukaan eriteltyihin ohjelmiin. Moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti kyseisiä menoja olisi seurattava ja ne olisi tällä perusteella merkittävä kirjanpitoon, jotta kaikki toimet voidaan tunnistaa ohjelman, toimenpiteen, erityisten maksuosuuksien ja kohdealojen mukaan. Näin voidaan varmistaa, että toteutuneiden menojen ja osoitettujen varojen välinen vastaavuus on todennettavissa. Samassa yhteydessä olisi täsmennettävä, mitkä seikat maksajavirastojen olisi otettava huomioon. Maksajavirastojen olisi erityisesti ilmoitettava selkeästi kirjanpidossa julkisten ja unionin varojen alkuperä toteutetun rahoituksen yhteydessä. Lisäksi tuensaajilta takaisin perittävät ja jo perityt määrät olisi yksilöitävä ja esitettävä alkuperäisten toimien yhteydessä.

(9)

Jäsenvaltiot antavat käyttöön varat, joita tarvitaan asetuksen (EU) N:o 1306/2013 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen maataloustukirahaston menojen rahoittamiseen, ennen kuin komissio rahoittaa kyseiset menot toteutuneiden menojen kuukausittaisina korvauksina. Vaihtoehtoisesti jäsenvaltiot vastaanottavat maaseuturahaston menoihin ennakkomaksun, joka tarkastetaan ja hyväksytään myöhemmin vuosittaisen tilien tarkastamisen ja hyväksymisen yhteydessä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 51 artiklan mukaisesti. Rahoitusvirtojen moitteettoman hallinnoinnin varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi kerättävä tiedot, jotka ovat välttämättömiä, jotta voidaan osoittaa näiden kuukausittaisten korvausten osalta suoritettujen menojen täydellisyys, täsmällisyys ja todenperäisyys, ja pidettävä niitä komission käytettävissä sitä mukaa, kun menot ja tulot toteutuvat, tai toimitettava ne komissiolle säännöllisin väliajoin. Jäsenvaltioiden olisi toimitettava nämä tiedot komissiolle väliajoin, jotka on mukautettu molempien rahastojen hallinnointimenetelmiin. Tietojen toimittaminen tällaisin väliajoin ei saisi rajoittaa jäsenvaltioiden velvollisuutta pitää todentamista varten komission käytettävissä täydelliset tiedot, jotka on kerätty menojen asianmukaisen seurannan varmistamiseksi.

(10)

Maksajavirastojen yleiset kirjanpitovelvollisuudet koskevat tietoja, joita vaaditaan unionin rahastojen hallinnointia ja valvontaa varten. Nämä velvoitteet eivät kuitenkaan kata vaatimuksia, jotka koskevat menojen korvaamista ja tietoja, jotka komissiolle on toimitettava tällaisen korvauksen saamiseksi. Sen vuoksi olisi täsmennettävä, mitkä rahastoista rahoitettavia menoja koskevat tiedot on toimitettava säännöllisesti komissiolle. Jäsenvaltioiden komissiolle toimittamien tietojen olisi oltava sellaisessa muodossa, että komissio pystyy käyttämään niitä suoraan ja mahdollisimman tehokkaasti rahastojen tilien hallintoon ja asiaan liittyviin maksuihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi kaikki jäsenvaltioiden ja komission välillä saataville asetettavat ja välitettävät tiedot olisi lähetettävä sähköisesti.

(11)

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 102 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa säädetään, että rahastoista rahoitettuihin toimiin liittyvien toimenpiteiden osalta komissiolle on lähetettävä myös menoilmoitukset, jotka samalla katsotaan maksupyynnöiksi, vaadittuine tietoineen. Jotta jäsenvaltiot ja maksajavirastot voisivat laatia kyseiset menoilmoitukset yhdenmukaisten sääntöjen mukaisesti ja jotta komissio voisi ottaa maksupyynnöt huomioon, olisi vahvistettava edellytykset, joiden perusteella kyseiset menot voidaan ottaa huomioon maataloustukirahaston ja maaseuturahaston talousarvioissa. Tällaisissa edellytyksissä olisi täsmennettävä säännöt, joiden perusteella menot ja tulot, erityisesti käyttötarkoitukseensa sidotut tulot ja mahdolliset oikaisut, kirjataan ja miten niistä ilmoitetaan tosiasiallisesti.

(12)

Jos jäsenvaltioiden maataloustukirahaston yhteydessä toimittamiin menoilmoituksiin perustuvat ennakkositoumukset, jotka voitaisiin myöntää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (10) 170 artiklan 3 kohdan nojalla, ovat kokonaismäärältään yli 75 prosenttia kuluvan varainhoitovuoden vastaavien määrärahojen kokonaismäärästä, komissio vähentää kyseisiä määriä. Moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti tämä vähennys on jaettava jäsenvaltioiden kesken suhteellisesti niiltä saatujen menoilmoitusten perusteella. Sen varmistamiseksi, että käytettävissä olevat määrärahat jaetaan oikeudenmukaisesti jäsenvaltioiden kesken, on syytä säätää, että maataloustukirahaston kuukausimaksuja vähennetään kunkin luvun osalta prosenttiosuutena kunkin jäsenvaltion toimittamasta menoilmoituksesta, ja että kuukauden osalta maksamatta jäänyt määrä jaetaan uudelleen seuraavien kuukausimaksujen yhteydessä komission päätösten perusteella.

(13)

Kuukausimaksuista päätettyään komission olisi annettava jäsenvaltioiden käyttöön rahastoista rahoitettavien menojen kattamiseen tarvittavat varat noudattaen käytännön menettelysääntöjä ja edellytyksiä, jotka olisi määriteltävä jäsenvaltioiden komissiolle toimittamien tietojen ja komission käyttöön ottamien tietojärjestelmien perusteella.

(14)

Ehtona sille, että maksajavirastoille korvataan julkisista interventioista aiheutuvat menot, on se, että ne sisällyttävät menoilmoitukseensa ne arvot ja määrät, jotka on kirjattu ylös sitä kuukautta seuraavan kuukauden aikana, jota julkisen varastoinnin toimet koskevat. Korvausmenettelyn sujuvuuden takaamiseksi on tarpeen täsmentää, miten nämä tiedot, joita tarvitaan kustannusten ja menojen laskemiseen, on ilmoitettava komissiolle.

(15)

Delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti julkisten interventiovarastojen kirjanpidon avulla on voitava varmistaa paitsi maksettu unionin rahoituksen määrä myös interventiovarastojen tilanne. Tätä varten maksajavirastojen olisi pidettävä erikseen varastokirjanpitoa ja liikekirjanpitoa, jotka sisältävät varastojen seurantaan sekä julkisista interventiotoimenpiteistä aiheutuvien menojen ja tulojen rahoitushallinnointiin tarvittavat tiedot.

(16)

Julkisten interventiovarastotoimenpiteiden osalta maksajavirastojen on sisällytettävä kirjanpitoonsa määriin, arvoihin ja tiettyihin keskiarvoihin liittyvät tiedot. On kuitenkin olosuhteita, joissa tiettyjä toimia ja menoja ei pitäisi merkitä kirjanpitoon tai ne olisi kirjattava siihen erityisiä sääntöjä noudattaen. Jotta voidaan varmistaa yhtäläinen kohtelu ja suojata unionin taloudelliset edut, tällaiset olosuhteet olisi täsmennettävä, tarvittaessa myös järjestelyt toimien ja menojen merkitsemiseksi kirjanpitoon.

(17)

Julkisen varastoinnin interventiotoimenpiteistä aiheutuviin menoihin ja tuloihin liittyvien tietojen kirjanpitopäivä riippuu niiden tapahtumien luonteesta, joita ne koskevat, ja kyseinen päivä voidaan määrittää sovellettavassa alakohtaisessa maatalouslainsäädännössä. Tässä yhteydessä on tarpeen vahvistaa yleinen sääntö, jossa täsmennetään tiedot, jotka on merkittävä kirjanpitoon interventiotoimenpiteistä johtuvan materiaalitoiminnon toteuttamispäivänä, ja erityistapaukset, jotka on otettava huomioon.

(18)

Moitteettoman varainhoidon edun mukaisesti jäsenvaltioiden olisi toimitettava komissiolle ennusteita määristä, jotka maaseuturahastosta olisi vielä rahoitettava maatalouden varainhoitovuoden kuluessa, sekä arvioita rahoituspyynnöistä seuraavalle varainhoitovuodelle. Jotta komissio voisi täyttää velvollisuutensa, kyseiset tiedot olisi toimitettava sille riittävän ajoissa ja joka tapauksessa kahdesti vuodessa, viimeistään kunkin vuoden 31 päivänä tammikuuta ja 31 päivänä elokuuta.

(19)

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 36 artiklan 6 kohdan mukaisesti on asetettava määräajat maaseuturahaston yhteydessä toteutettavia toimia koskevien menoilmoitusten laatimiselle. Ottaen huomioon maaseuturahaston osalta sovellettavien kirjanpitosäännösten erityispiirteet, ennakkomaksun käyttö ja toimenpiteiden rahoitus kalenterivuosittain, olisi säädettävä kyseisten menojen ilmoittamisesta väliajoin, jotka on mukautettu kyseisiin erityisedellytyksiin.

(20)

Komission ja jäsenvaltioiden välillä vaihdettavat tiedot ja asiakirjat sekä jäsenvaltioiden komission saataville asettamat ja toimittamat tiedot lähetetään yleensä sähköisessä muodossa. Jotta tällaista rahastoihin liittyvää tietojenvaihtoa voidaan parantaa ja lisätä, on otettu käyttöön tietojärjestelmiä asetuksen (EY) N:o 883/2006 mukaisesti. Tällaisia järjestelmiä olisi käytettävä jatkossakin ja pantava täytäntöön edelleen sen jälkeen, kun jäsenvaltiot ovat saaneet asiaa koskevan ilmoituksen maatalousrahastojen komitean kautta.

(21)

Edellytyksiä, jotka liittyvät tietojenkäsittelyyn kyseisissä tietojärjestelmissä, sekä niiden asiakirjojen muotoa ja sisältöä, jotka on toimitettava asetuksen (EU) N:o 1306/2013 mukaisesti, on usein tarkistettava, jotta ne vastaisivat sovellettaviin säädöksiin tehtyjä muutoksia tai hallintoon liittyviä tarpeita. Lisäksi olisi vahvistettava yhdenmukaiset säännöt asiaankuuluville asiakirjoille, jotka jäsenvaltioiden on määrä toimittaa. Kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja menettelyjen yksinkertaistamiseksi sekä sen varmistamiseksi, että asianomaiset tietojärjestelmät saadaan pikaisesti toimintakuntoon, on syytä määritellä asiakirjojen muoto ja sisältö niiden vakiomuotoisten mallien ja menettelyjen perusteella, joita komissio mukauttaa ja päivittää maatalousrahastojen komitealta saamiensa tietojen mukaisesti.

(22)

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 58 artiklan mukaan jäsenvaltiot ovat maksajavirastojensa kautta vastuussa rahastojen menojen hallinnosta ja valvonnasta. Rahoitustoimia koskevien tietojen toimittaminen, tallentaminen tietojärjestelmiin ja päivittäminen olisi sen vuoksi toteutettava maksajavirastojen vastuulla taikka itse maksajavirastojen toimesta tai sellaisten tahojen toimesta, joille tämä tehtävä on siirretty, tarvittaessa hyväksytyn yhteensovittamisesta vastaavan viranomaisen välityksellä.

(23)

Tietyt asiakirjat tai ilmoitukset, joista säädetään asetuksen (EU) N:o 1306/2013 102 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tai kyseisen artiklan soveltamiseksi annetuissa komission säädöksissä, edellyttävät valtuutetun henkilön allekirjoitusta tai tietyn henkilön hyväksyntää asianomaisen menettelyn yhdessä tai useammassa vaiheessa. Kyseisten asiakirjojen toimittamista varten käyttöön otettujen tietojärjestelmien olisi tällaisissa tapauksissa mahdollistettava kunkin henkilön yksiselitteinen tunnistaminen ja tarjottava kohtuulliset takeet asiakirjojen sisällön muuttumattomuudesta menettelyn kaikissa vaiheissa. Tämän olisi koskettava erityisesti menoilmoituksia ja asetuksen (EU) N:o 1306/2013 102 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan iii alakohdassa tarkoitettua vuotuisiin tilinpäätöksiin liitettyä vahvistuslausumaa sekä näiden menettelyjen yhteydessä sähköisesti toimitettuja asiakirjoja.

(24)

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 58 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaan jäsenvaltiot ovat maksajavirastojensa kautta vastuussa aiheettomasti suoritettujen maksujen perimisestä takaisin korkoineen. Jotta voidaan varmistaa kyseisten säännösten tehokas ja asianmukainen soveltaminen, on aiheellista vahvistaa yhdenmukaiset säännöt, jotka koskevat aiheettomasti suoritettujen maksujen takaisinperintään sovellettavaa korkoa. Jäsenvaltioiden velvollisuus periä takaisin määrät, jotka on maksettu aiheettomasti, voidaan panna täytäntöön eri tavoin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) N:o 1306/2013 54 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdan soveltamista. Toimiva ja kustannustehokas velanperintäkeino on vähentää saatavat velalliselle tulevaisuudessa suoritettavista maksuista, kun velka on todettu kansallisen lainsäädännön mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen täytäntöönpanotoimien soveltamista. Siksi velanperintämenetelmän soveltamisen olisi oltava pakollista jäsenvaltioille, ja olisi vahvistettava sen soveltamista koskevat yhteiset edellytykset.

(25)

Olisi vahvistettava yksityiskohtaiset säännöt niin asetuksen (EU) N:o 1306/2013 51 artiklan mukaista tilien tarkastus- ja hyväksymismenettelyä kuin kyseisen asetuksen 52 artiklassa säädettyä sääntöjenmukaisuuden tarkastamista varten samoin kuin sitä menettelyä varten, jonka avulla asiaankuuluvat määrät on tapauksen mukaan vähennettävä jostakin komission jäsenvaltiolle seuraavaksi suorittamasta maksusta tai lisättävä siihen.

(26)

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 51 artiklassa säädetyn tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyn osalta on tarpeen täsmentää maksajavirastojen vuotuisten tilinpäätösten sisältö sekä vahvistaa päivämäärä kyseisten tilien ja muiden asiaankuuluvien asiakirjojen toimittamiseksi komissiolle. Lisäksi olisi selvennettävä, miten kauan maksajavirastojen on säilytettävä kaikkia menoja ja käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja koskevat tositteet komission saatavilla. Olisi myös täsmennettävä, että komissio vahvistaa maksajavirastojen sille toimittamien tilitietojen muodon ja sisällön.

(27)

Sen varmistamiseksi, että tavanomaisissa tapauksissa sääntöjenmukaisuuden tarkastamismenettely saadaan päätökseen kohtuullisessa ajassa, eri menettelyvaiheille on aiheellista vahvistaa erityiset määräajat, joita komission ja jäsenvaltioiden on noudatettava. Samalla komission olisi kuitenkin voitava pidentää kyseisiä määräaikoja, jos se on välttämätöntä tutkittavana olevan tapauksen monimutkaisuuden vuoksi. Sääntöjenmukaisuuden tarkastamismenettelyssä olisi annettava jäsenvaltioille oikeus kontradiktoriseen menettelyyn ja arvioitava asianmukaisesti tiedot, jotka ovat tarpeen rahastoja koskevien riskien arvioimiseksi.

(28)

Jäsenvaltioiden on asetuksen (EU) N:o 1306/2013 59 artiklan 5 kohdan mukaisesti varmistettava tehokkaaseen riskienhallintaan tarvittavien paikalla tehtävien tarkastusten vähimmäistaso. Jäsenvaltiot saavat kuitenkin omalla vastuullaan laskea paikalla tehtävien tarkastusten vähimmäistasoa, jos hallinnointi- ja valvontajärjestelmien on todettu toimivan moitteettomasti ja jos virheiden määrä pysyy hyväksyttävällä tasolla. Vaikka paikalla tehtävien tarkastusten tarvittavasta vähimmäismäärästä on säädettävä alakohtaisessa maatalouslainsäädännössä, olisi vahvistettava horisontaaliset säännöt mahdollisuudesta pienentää paikalla tehtävien tarkastusten vähimmäistasoa kaikkien rahastoista rahoitettujen toimenpiteiden osalta, sekä tähän sovellettavat edellytykset. Näiden horisontaalisten sääntöjen lisäksi alakohtaisessa maatalouslainsäädännössä voidaan säätää täydentävistä säännöistä.

(29)

On aiheellista vahvistaa myös säännöt asetuksen (EU) N:o 1306/2013 80 artiklassa tarkoitetuista jäsenvaltioiden suorittamista transaktioiden tarkastuksista, erityisesti yritysten valinnasta sekä tarkastusten tiheydestä ja aikataulusta.

(30)

Transaktioiden tarkastusta koskevassa asetuksen (EU) N:o 1306/2013 V osaston III luvussa säädetään, että jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tiedonantoja. Koska tällaisten tiedonantojen muodon ja sisällön yhtenäistäminen helpottaa niiden käyttöä ja takaa yhdenmukaisen lähestymistavan, on aiheellista antaa tiedonantojen muotoa ja sisältöä koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Lisäksi olisi vahvistettava säännöt, jotka koskevat kaupallisten asiakirjojen säilyttämistä, asetuksen (EU) N:o 1306/2013 83 artiklassa tarkoitettuja keskinäistä avunantoa sisältäviä yhteisiä toimia sekä mainitun asetuksen 85 artiklassa tarkoitettuja erityisyksiköitä.

(31)

Delegoidulla asetuksella (EU) N:o 907/2014 vahvistetaan säännöt, joilla täydennetään vakuuksia koskevaa oikeuskehystä, erityisesti vaatimusta vakuuden asettamisesta, vakuuksiin sovellettavia edellytyksiä sekä vakuuden asettamista, vapauttamista ja menettämistä. Näiden sääntöjen yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi olisi säädettävä vakuuden muodosta, vakuuden asettamis- ja vapauttamismenettelyistä sekä asiaankuuluvasta tietojenvaihdosta ja viestinnästä.

(32)

Avoimuutta koskevassa asetuksen (EU) N:o 1306/2013 VII osaston IV luvussa säädetään, että jäsenvaltioiden on julkistettava vuosittain rahastojen tuensaajat sekä muun muassa kunkin tuensaajan näistä rahastoista saamien varojen määrät. Tämän vuoksi kyseisen julkistamisen muoto olisi vahvistettava asetuksen (EU) N:o 1306/2013 111 artiklan mukaisesti. Kyseinen julkistaminen ei saisi ylittää sitä, mikä on tarpeen avoimuustavoitteiden saavuttamiseksi.

(33)

Julkistettavien tietojen olisi oltava maksajavirastojen hallussa olevien kirjanpitotietojen mukaiset ja niiden olisi koskettava edellisenä varainhoitovuonna perittyjä maksuja. Tiedot olisi esitettävä yleisölle selkeällä, yhdenmukaisella ja haut mahdollistavalla tavalla viimeistään 31 päivänä toukokuuta.

(34)

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 111 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan mukaan kuhunkin rahastoista rahoitettuun toimenpiteeseen liittyvät, kunkin tuensaajan asianomaisena varainhoitovuonna saamat tukimäärät on julkistettava. Mainitun asetuksen 112 artiklassa säädetyn velvoitteen noudattamisen varmistamiseksi on kuitenkin tarpeen asettaa myös kynnykset, joiden alle jäävien tuensaajien nimiä ei julkaista.

(35)

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 111 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan mukaan rahastojen tuensaajien julkistamisen yhteydessä on ilmoitettava kunta, jossa tuensaaja asuu tai jonne tuensaaja on rekisteröity. Nämä tiedot olisi annettava myös tuensaajista, jotka ovat luonnollisia henkilöitä ja joiden nimiä ei julkisteta mainitun asetuksen 112 artiklan mukaisesti. Olisi kuitenkin annettava säännöksiä, joilla vältetään kohtuuton ja tarpeeton yksityiselämän loukkaaminen tapauksessa, jossa kunnan nimen julkistamisesta seuraisi, että tuensaaja, joka on luonnollinen henkilö, tunnistetaan, koska kunnassa asuvia tai siihen rekisteröityjä tuensaajia on vain vähän.

(36)

Tiedot olisi julkaistava internetissä hakutoiminnolla sen varmistamiseksi, että yleisö voi tutustua niihin. Hakutoiminnolla olisi pystyttävä tekemään hakuja tiettyjen kriteerien perusteella, ja haun tulokset olisi esitettävä helposti saatavilla olevassa muodossa.

(37)

Tietosuojavaatimusten noudattamiseksi rahastojen tuensaajille olisi ilmoitettava heitä koskevien tietojen julkistamisesta ennalta. Tuensaajille olisi ilmoitettava tästä tukihakemusten tai tietojen keräämisen yhteydessä. Myös varainhoitovuosina 2014 ja 2015 aiheutuneiden menojen osalta tuensaajille olisi ilmoitettava asiasta kohtuullisessa ajassa ennen tosiasiallista julkistamisen ajankohtaa, jollei ilmoittaminen ole mahdollista henkilötietojen keräämisen hetkellä.

(38)

Jotta voidaan parantaa yleisön mahdollisuuksia tutustua julkaistuihin tietoihin, jäsenvaltioiden olisi luotava verkkosivuja, jotka sisältävät tietoja rahastojen tuensaajista ja asetuksen (EU) N:o 1306/2013 112 artiklassa tarkoitetuista kynnyksistä. Jäsenvaltioiden erilaisten organisaatiorakenteiden vuoksi jäsenvaltioiden olisi itse määriteltävä, mikä elin vastaa niiden oman verkkosivuston luomisesta ja ylläpidosta sekä tietojen julkaisemisesta. Komission olisi luotava verkkosivusto, joka sisältää linkit jäsenvaltioiden verkkosivustoille.

(39)

Tämän asetuksen 10 artiklaa olisi sovellettava aiheutuneisiin menoihin ja jäsenvaltioiden saamiin käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin 16 päivästä lokakuuta 2014 alkaen, jotta voidaan taata raportoinnin jatkuvuus samana varainhoitovuonna.

(40)

Jotta voidaan varmistaa käynnissä olevien sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyjen johdonmukainen käsittely, tämän asetuksen 34 artiklan 3 ja 4 kohdassa säädettyjä määräaikoja ei pitäisi soveltaa niihin menettelyihin, joiden osalta asetuksen (EY) N:o 885/2006 11 artiklan 1 kohdan mukainen tiedonanto toimitetaan ennen 1 päivää tammikuuta 2015.

(41)

Koska asetuksen (EU) N:o 1306/2013 VII osaston IV lukua, joka koskee avoimuutta, sovelletaan maksuihin, jotka on suoritettu varainhoitovuonna 2014 tai myöhemmin, kyseisiin maksuihin olisi sovellettava myös tämän asetuksen asiaa koskevia säännöksiä.

(42)

Jotta jäsenvaltioilla olisi riittävästi aikaa täytäntöönpanoon, liitteessä II olevan sarakkeen V1 ja V2 mukaisesti toimitettavat tiedot olisi toimitettava varainhoitovuodesta 2016 alkaen.

(43)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalousrahastojen komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I   LUKU

MAKSAJAVIRASTOT JA MUUT ELIMET

1 artikla

Menettely maksajavirastojen hyväksymiseksi

1.   Jäsenvaltioiden on nimettävä ministeriötason viranomainen, joka vastaa

a)

hyväksynnän myöntämisestä maksajavirastolle sekä hyväksynnän uudelleen tarkastelemisesta ja peruuttamisesta;

b)

toimivaltaiselle viranomaiselle tämän luvun nojalla osoitettujen tehtävien suorittamisesta.

2.   Toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä virallinen päätös maksajaviraston hyväksynnän myöntämisestä tai, sen jälkeen kun hyväksyntää on tarkasteltu uudelleen, hyväksynnän peruuttamisesta delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen hyväksymisperusteiden, jäljempänä ’hyväksymisperusteet’, arvioinnin perusteella. Toimivaltaisen viranomaisen on viipymättä ilmoitettava komissiolle hyväksynnöistä ja niiden peruuttamisista.

3.   Toimivaltaisen viranomaisen on nimitettävä tarkastuselin, joka suorittaa tarkastuksen ennen hyväksynnän myöntämistä (hyväksyntää edeltävä tarkastelu). Tarkastuselimen on oltava tarkastusviranomainen, muu julkinen tai yksityinen organisaatio taikka organisatorinen viranomaisyksikkö, jolla on vaadittava pätevyys, taidot ja valmiudet suorittaa tarkastuksia. Tarkastuselimen on oltava riippumaton hyväksyntää hakevasta maksajavirastosta.

Tarkastuselimen suorittamassa tarkastuksessa (hyväksyntää edeltävä tarkastelu) on tarkasteltava erityisesti

a)

käytössä olevia lupa- ja maksumenettelyjä ja -järjestelmiä;

b)

tehtävänjakoa sekä sisäisen ja ulkoisen valvonnan tarkoituksenmukaisuutta sellaisten transaktioiden osalta, jotka rahoitetaan Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto), jäljempänä ’rahastot’;

c)

sitä, missä määrin käytössä olevilla menettelyillä ja järjestelmillä voidaan turvata unionin talousarvio, mukaan lukien riskiperusteiset petostentorjuntatoimenpiteet;

d)

tietojärjestelmien varmuutta;

e)

kirjanpidon ylläpitoa.

Tarkastuselimen on laadittava raportti, jossa esitetään yksityiskohtaiset tiedot suoritetusta tarkastuksesta, kyseisen työn tulokset ja arvio siitä, täyttääkö maksajavirasto hyväksymisperusteet. Raportti on toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle, joka myöntää hyväksymisasiakirjan, jos se on vakuuttunut siitä, että maksajavirasto täyttää hyväksymisperusteet.

4.   Jos toimivaltainen viranomainen katsoo, ettei maksajavirasto täytä hyväksymisperusteita, sen on tiedotettava maksajavirastolle erityisedellytyksistä, jotka maksajaviraston on täytettävä ennen kuin hyväksyntä voidaan myöntää.

Ennen kuin mahdolliset tarvittavat muutokset on toteutettu tällaisten erityisedellytysten täyttämiseksi, hyväksyminen voidaan myöntää väliaikaisesti määräajaksi, joka vahvistetaan havaittujen ongelmien vakavuuden mukaan enintään 12 kuukauden pituiseksi. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa komissio voi asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä pidentää kyseistä määräaikaa.

5.   Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 102 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa säädetyt tiedot on annettava heti maksajaviraston ensimmäisen hyväksynnän jälkeen ja joka tapauksessa ennen kuin viraston maksamat menot veloitetaan rahastoista. Kyseisiin tietoihin on liitettävä ilmoitukset ja asiakirjat, jotka koskevat

a)

maksajavirastolle annettuja tehtäviä;

b)

tehtävänjakoa maksajaviraston osastojen välillä;

c)

maksajaviraston suhteita muihin julkisiin tai yksityisiin elimiin, jotka ovat vastuussa sellaisten toimenpiteiden toteuttamisesta, joita koskevat menot maksajavirasto veloittaa rahastoilta;

d)

menettelyjä, joilla tuensaajien maksupyynnöt otetaan vastaan, tarkastetaan ja todetaan päteviksi ja joilla menot hyväksytään, maksetaan ja tilitetään;

e)

tietojärjestelmien turvallisuutta koskevia määräyksiä;

f)

edellä 3 kohdassa tarkoitetun tarkastuselimen suorittaman hyväksyntää edeltävän tarkastelun raporttia.

6.   Komissio ilmoittaa maatalousrahastojen komitealle kunkin jäsenvaltion hyväksymät maksajavirastot.

2 artikla

Hyväksyntää koskeva tarkastelu

1.   Toimivaltaisen viranomaisen on jatkuvasti valvottava vastuullaan olevia maksajavirastoja, erityisesti asetuksen (EU) N:o 1306/2013 9 artiklassa tarkoitettujen todentamiselinten laatimien todistusten ja raporttien perusteella, ja toteutettava tarvittavat jatkotoimet havaittujen puutteiden korjaamiseksi.

Toimivaltaisen viranomaisen on raportoitava komissiolle maksajavirastoihin kohdistuvasta valvonnasta ja niiden toiminnan seurannasta kirjallisesti kolmen vuoden välein. Raportissa on tarkasteltava, täyttävätkö maksajavirastot edelleen hyväksymisperusteet, ja esitettävä yhteenveto puutteiden korjaamiseksi toteutetuista toimista. Toimivaltaisen viranomaisen on vahvistettava, täyttääkö sen vastuulla oleva maksajavirasto edelleen hyväksymisperusteet.

2.   Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön järjestelmä, jolla varmistetaan, että tiedot, joiden mukaan maksajavirasto ei täyttäisi hyväksymisperusteita, toimitetaan viipymättä toimivaltaiselle viranomaiselle.

3.   Jos toimivaltainen viranomainen on todennut, ettei hyväksytty maksajavirasto enää täytä yhtä tai useampaa hyväksymisperustetta ja että tämä voi haitata delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 1 artiklan 1 kohdassa säädettyjen tehtävien suorittamista, toimivaltaisen viranomaisen on viipymättä asetettava maksajaviraston hyväksyntä koeajalle. Sen on laadittava suunnitelma, joka sisältää toimet ja määräajat havaittujen puutteiden korjaamiseksi tietyllä ajanjaksolla, joka määritetään ongelman vakavuuden mukaan ja joka voi olla enintään 12 kuukautta päivästä, jona hyväksyntä asetettiin koeajalle. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa komissio voi asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä pidentää kyseistä määräaikaa.

4.   Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava komissiolle päätöksestään asettaa maksajaviraston hyväksyntä koeajalle sekä 3 kohdan mukaisesti laaditusta suunnitelmasta ja myöhemmin edistymisestä tällaisen suunnitelman toteuttamisessa.

5.   Jos hyväksyminen peruutetaan, toimivaltaisen viranomaisen on viipymättä hyväksyttävä toinen maksajavirasto, joka täyttää asetuksen (EU) N:o 1306/2013 7 artiklan 2 kohdassa säädetyt edellytykset, sen varmistamiseksi, ettei maksujen suorittaminen tuensaajille keskeydy.

6.   Jos komissio toteaa, ettei toimivaltainen viranomainen ole laatinut 3 kohdan mukaista korjaussuunnitelmaa tai että sellaisella maksajavirastolla, joka ei ole toteuttanut korjaussuunnitelmaa määräajassa ja kokonaan, on edelleen hyväksyntä, se pyytää toimivaltaista viranomaista peruuttamaan kyseisen maksajaviraston hyväksynnän, jollei tarvittavia muutoksia tehdä ajanjaksolla, jonka komissio asettaa ongelman vakavuuden mukaan. Tällaisessa tilanteessa komissio voi päättää soveltaa puutteisiin sääntöjenmukaisuuden tarkastamismenettelyä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 52 artiklan mukaisesti.

3 artikla

Hallinnollinen vahvistuslausuma

1.   Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 7 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettu hallinnollinen vahvistuslausuma on laadittava hyvissä ajoin, jotta todentamisviranomainen voi antaa mainitun asetuksen 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun lausunnon.

Hallinnollisen vahvistuslausuman on oltava tämän asetuksen liitteessä I esitetyn mallin mukainen, ja siihen voidaan liittää varaumia, joissa määritellään potentiaalisten rahoitusvaikutusten suuruus. Jos varaumia esitetään, vahvistuslausumassa on annettava korjaavia toimenpiteitä koskeva suunnitelma ja tarkka aikataulu sen täytäntöönpanemiseksi.

2.   Hallinnollisen vahvistuslausuman on perustuttava hallinto- ja valvontajärjestelmän tehokkaaseen koko vuoden ajan toteutettavaan valvontaan.

4 artikla

Koordinointielin

1.   Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu koordinointielin toimii komission ainoana yhteystahona asianomaiseen jäsenvaltioon kaikissa rahastoihin liittyvissä kysymyksissä, ja sen tehtävänä on

a)

levittää tietoja ja ohjeita maksajavirastojen tehtävistä ja toiminnoista maksajavirastoille ja tällaisten ohjeiden täytäntöönpanosta vastaaville elimille sekä edistää ohjeiden yhdenmukaista soveltamista;

b)

toimittaa asetuksen (EU) N:o 1306/2013 7 ja 102 artiklassa tarkoitetut tiedot komissiolle;

c)

varmistaa, että kaikki tilasto- ja valvontatarkoituksiin tarvittavat kirjanpitotiedot ovat komission saatavilla.

2.   Maksajavirasto voi hoitaa yhteensovittamisesta vastaavan viranomaisen tehtävää, jos kyseiset kaksi tehtävää pidetään erillään.

3.   Tehtäviään suorittaessaan yhteensovittamisesta vastaava viranomainen voi kansallisia menettelyjä noudattaen käyttää apunaan muita, erityisesti kirjanpitoon tai tekniikkaan erikoistuneita hallinnollisia elimiä tai yksiköitä.

4.   Kaikkien atk-muodossa olevien yhteensovittamisesta vastaavan viranomaisen hallussa olevien tietojen luottamuksellisuus, koskemattomuus ja käytettävyys on varmistettava kunkin yhteensovittamisesta vastaavan viranomaisen hallintorakenteeseen, henkilöstöön ja tekniseen ympäristöön soveltuvin toimenpitein. Määrärahojen ja käytettävän teknologian on oltava suhteessa todelliseen riskiin.

5.   Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 102 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa säädetyt tiedonannot on annettava heti yhteensovittamisesta vastaavan viranomaisen ensimmäisen hyväksynnän jälkeen ja joka tapauksessa ennen kuin sen vastuulla olevat menot veloitetaan rahastoilta. Tiedonantoon on liitettävä viranomaisen hyväksymisasiakirja sekä tiedot sen toimintaan liittyvistä hallintoa, kirjanpitoa ja sisäistä valvontaa koskevista edellytyksistä.

5 artikla

Todentaminen

1.   Toimivaltaisen viranomaisen on nimettävä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 9 artiklassa tarkoitettu todentamisviranomainen.

2.   Todentamisviranomaisen on järjestettävä työnsä tehokkaalla ja toimivalla tavalla sekä tehtävä tarkastuksensa asianmukaisessa ajassa ottaen huomioon transaktioiden luonne ja ajoitus asianomaisena varainhoitovuonna.

3.   Todentamisviranomaisen on annettava asetuksen (EU) N:o 1306/2013 9 artiklan 1 kohdan mukainen lausunto vuosittain.

Kyseisen lausunnon on perustuttava tämän asetuksen 6 ja 7 artiklan mukaisesti suoritettavaan tarkastustyöhön.

4.   Todentamisviranomaisen on laadittava havainnoistaan raportti. Raportissa on käsiteltävä siirrettyjä tehtäviä. Raportissa on myös todettava raportin kattaman ajanjakson osalta,

a)

täyttikö maksajavirasto hyväksymisperusteet;

b)

antoivatko maksajaviraston menettelyt kohtuulliset takeet siitä, että rahastoista veloitetut menot maksettiin unionin sääntöjen mukaisesti, millä varmistetaan tilien perustana olevien toimien laillisuus ja sääntöjenmukaisuus, ja mitä parannussuosituksia on mahdollisesti annettu ja noudatettu;

c)

vastasiko tämän asetuksen 29 artiklassa tarkoitettu vuotuinen tilinpäätös maksajaviraston kirjanpitoa;

d)

muodostivatko menoilmoitukset ja interventiotoimia koskevat selvitykset aineellisesti todenperäisen, täydellisen ja tarkan luettelon rahastoista veloitetuista toimista;

e)

oliko unionin taloudelliset edut asianmukaisesti suojattu maksettujen ennakoiden, saatujen vakuuksien, interventiovarastojen ja perittävien määrien osalta.

Raportissa on annettava tiedot tilintarkastuksen suorittavan henkilöstön lukumäärästä ja pätevyydestä, tehdystä työstä, tutkittujen transaktioiden lukumäärästä, tulokseksi saadusta asiaan vaikuttavien seikkojen ja luotettavuuden tasosta, mahdollisesti todetuista heikkouksista ja parannussuosituksista, sekä todentamisviranomaisen ja muiden tarkastuselinten maksajaviraston sisällä ja ulkopuolella toteuttamista toimista, joiden kaikkien seikkojen perusteella todentamisviranomainen varmistui kokonaan tai osittain kertomuksessa esitetyistä seikoista.

6 artikla

Tarkastusperiaatteet

1.   Todentamistarkastus on suoritettava kansainvälisesti hyväksyttyjen tarkastusstandardien mukaisesti.

2.   Todentamisviranomaisen on laadittava tarkastusstrategia, jossa määritetään todentamistarkastuksen laajuus, aikataulu ja kohdennus, tarkastusmenetelmät sekä otantamenetelmä. Kutakin tarkastettavaa varainhoitovuotta varten on laadittava tarkastussuunnitelma arvioidun tarkastusriskin perusteella. Todentamisviranomaisen on toimitettava tarkastusstrategia ja -suunnitelma komissiolle pyynnöstä.

3.   Kohtuutason tarkastusvarmuus saavutetaan tarkastuksen yhteydessä suoritettavissa testauksissa arvioimalla valvontajärjestelmä, mukaan lukien sääntöjenmukaisuuden testaus sekä menojen yksityiskohtainen testaus (yksityiskohtien ja määritysmenettelyiden testaus).

4.   Komissio laatii ohjeet, joissa erityisesti

a)

selvennetään suoritettavaa todentamistarkastusta edelleen ja annetaan sitä koskevia lisäohjeita;

b)

määritetään kohtuutason tarkastusvarmuus, joka tarkastuksen yhteydessä suoritettavissa testauksissa on saavutettava.

7 artikla

Tarkastusmenetelmät

1.   Todentamistarkastusta koskevat tarkastusmenetelmät on määritettävä 6 artiklan 2 kohdassa säädetyssä tarkastusstrategiassa.

2.   Jotta tarkastuksen tavoitteet saavutetaan ja asetuksen (EU) N:o 1306/2013 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu lausunto voidaan antaa, tarkastusvaiheiden on katettava järjestelmätarkastukset, yksityiskohtaiset tarkastukset sekä varainhoidollisia ja hallinnollisia vahvistuslausumia koskevien täsmäytysten todentamisen.

3.   Menojen yksityiskohtaisen tarkastuksen on katettava tilien perustana olevien transaktioiden laillisuus ja sääntöjenmukaisuus lopullisten tuensaajien tasolla. Tätä tarkoitusta varten todentamisviranomainen voi osallistua maksajaviraston toisen tason tarkastuksiin paikalla. Todentamisviranomainen ei saa osallistua maksajaviraston ensimmäisen tason tarkastuksiin paikalla, lukuun ottamatta tilanteita, joissa olisi fyysisesti mahdotonta varmentaa maksajaviraston suorittama ensimmäisen tason tarkastus. Yksityiskohtaisessa tarkastuksessa todentamisviranomaiset voivat noudattaa yhdennettyä otantalähestymistapaa.

4.   Edellä 6 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuissa ohjeissa komissio antaa lisäedellytyksiä ja -ohjeita tarkastusmenettelyjen suunnittelua, otannan yhdentämistä sekä paikalla tehtävän transaktioiden varmennustarkastuksen suunnittelua ja toteuttamista varten.

II   LUKU

RAHASTOJEN VARAINHOITO

1   JAKSO

Yleiset määräykset

8 artikla

Maksajavirastojen kirjanpito

1.   Kunkin maksajaviraston on pidettävä kirjanpitoa, joka koskee yksinomaan asetuksen (EU) N:o 1306/2013 4 artiklan 1 kohdassa sekä 5 ja 43 artiklassa tarkoitettujen menojen ja tulojen kirjaamista ja vastaavien menojen rahoittamiseksi maksajavirastojen käyttöön asetettujen varojen käyttöä. Kyseisessä kirjanpidossa maataloustukirahaston ja maaseuturahaston rahoitustiedot on voitava erottaa toisistaan ja toimittaa erikseen.

2.   Euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden maksajavirastojen on pidettävä kirjanpitoa, johon menoja ja tuloja koskevat määrät kirjataan valuuttana, jona ne on maksettu tai saatu. Jotta kyseisten maiden kokonaismenot ja -tulot voitaisiin lopullisesti vahvistaa, niiden on kuitenkin voitava ilmoittaa kyseiset tiedot sekä kansallisena valuuttana että euroina.

3.   Mitä tulee maaseuturahastoon, kunkin maaseudun kehittämisohjelmaan nimetyn maksajaviraston on pidettävä kirjanpitoa, jonka avulla kaikki toimet voidaan tunnistaa ohjelmittain ja toimenpiteittäin. Kirjanpitoon on merkittävä erityisesti

a)

maksetut julkisten menojen ja unionin rahoitusosuuden määrät kunkin toimen osalta;

b)

todettujen väärinkäytösten tai laiminlyöntien vuoksi tuensaajilta takaisin perittävät määrät;

c)

takaisin perityt määrät siten, että alkuperäinen toimi ilmoitetaan.

2   JAKSO

Maataloustukirahaston kirjanpito

9 artikla

Jäsenvaltioiden komission saatavilla pitämät tiedot

Jäsenvaltioiden on kerättävä ja pidettävä komission saatavilla tiedot kullakin viikolla toteutuneiden menojen ja saatujen käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen kokonaismäärästä

a)

viimeistään kunkin viikon kolmantena työpäivänä tiedot kuukauden alusta edellisen viikon loppuun mennessä toteutuneiden menojen ja saatujen käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen kokonaismäärästä;

b)

jos viikko jakautuu kahdelle kuukaudelle, viimeistään kuukauden kolmantena työpäivänä tiedot edellisessä kuussa toteutuneiden menojen ja saatujen käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen kokonaismäärästä.

10 artikla

Jäsenvaltioiden komissiolle lähettämät tiedot

1.   Jollei tämän asetuksen 11 ja 12 artiklasta muuta johdu, jäsenvaltioiden on lähetettävä sähköisesti komissiolle asetuksen (EU) N:o 1306/2013 102 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan i ja ii alakohdan mukaisesti seuraavat tiedot ja asiakirjat:

a)

viimeistään kunkin kuukauden kolmantena työpäivänä tiedot edellisessä kuussa toteutuneiden menojen ja saatujen käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen kokonaismäärästä sen mallin mukaisesti, jonka komissio on asettanut jäsenvaltioiden saataville tietojärjestelmien kautta, ja kaikki tiedot, jotka saattavat selittää tämän artiklan 2 kohdan a alakohdan iii alakohdan mukaisesti laadittujen arvioiden sekä toteutuneiden menojen ja saatujen käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen väliset huomattavat erot;

b)

viimeistään kunkin kuukauden kahdentenatoista päivänä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu menoilmoitus. Lokakuun 1 ja 15 päivän välisenä aikana maksettuja menoja ja käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja koskeva ilmoitus on kuitenkin toimitettava lokakuun 27 päivään mennessä.

2.   Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun menoilmoitukseen on sisällytettävä

a)

lausunto, jonka kukin maksajavirasto on laatinut sen mallin mukaisesti, jonka komissio on asettanut jäsenvaltioiden saataville tietojärjestelmien kautta, eriteltynä unionin talousarvion nimikkeistön mukaan sekä meno- ja tulolajeittain jäsenvaltioiden saataville asetetun yksityiskohtaisen nimikkeistön perusteella, ja joka kattaa

i)

edellisessä kuussa toteutuneet menot ja saadut käyttötarkoitukseensa sidotut tulot,

ii)

yhteenlasketut toteutuneet menot ja saadut käyttötarkoitukseensa sidotut tulot varainhoitovuoden alusta edellisen kuun loppuun asti,

iii)

menoja ja käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja koskevat arviot, jotka koskevat tapauksen mukaan

ainoastaan kuluvaa kuukautta sekä kahta seuraavaa kuukautta,

kuluvaa kuukautta, kahta seuraavaa kuukautta ja varainhoitovuoden loppuun ulottuvaa kautta,

iv)

tarvittaessa lisätiedot;

b)

tiivistelmä, jonka asianomainen jäsenvaltio on tehnyt sen mallin mukaisesti, jonka komissio on asettanut jäsenvaltioiden saataville tietojärjestelmien kautta, a alakohdassa tarkoitetuista tiedoista kaikkien asianomaisen jäsenvaltion maksajavirastojen osalta;

c)

kirjanpito, joka osoittaa 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut julkiseen interventioon liittyvät menot ja tulot.

3.   Kaikki tämän artiklan mukaisesti vaaditut taloudelliset tiedot on ilmoitettava euroina.

11 artikla

Menoilmoitukseen ja käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin sovellettavat yleiset säännöt

1.   Maksajavirastojen tietyn kuukauden osalta ilmoittamien menojen ja käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen on vastattava kyseisen kuukauden aikana tosiasiallisesti suoritettuja ja saatuja maksuja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 12 artiklassa tarkoitettujen julkiseen varastointiin liittyviä meno- ja tuloilmoituksia koskevien erityissäännösten soveltamista.

Nämä menot ja tulot merkitään maataloustukirahaston talousarvioon varainhoitovuodelle N.

Kuitenkin

a)

menot, jotka voidaan maksaa ennen sellaisen säännöksen täytäntöönpanoa, jonka nojalla maataloustukirahasto voi ottaa kyseiset menot vastattavakseen kokonaan tai osittain, voidaan ilmoittaa ainoastaan

sille kuukaudelle, jonka aikana mainittu säännös on pantu täytäntöön

tai

mainitun säännöksen täytäntöönpanoa seuraavalle kuukaudelle;

b)

käyttötarkoitukseensa sidotut tulot, jotka jäsenvaltio on komissiolle velkaa, on ilmoitettava sille kuukaudelle, jonka aikana kyseisten määrien unionin lainsäädännössä säädetty maksamisen määräaika päättyy;

c)

komissio tekee tilien tarkastamisen ja hyväksymisen sekä sääntöjenmukaisuustarkastusten yhteydessä päättämänsä oikaisut suoraan tapauksen mukaan 33 artiklan 2 kohdassa tai 34 artiklan 8 kohdassa tarkoitettuihin kuukausimaksuihin. Jäsenvaltioiden on kuitenkin ilmoitettava kyseisiä oikaisuja vastaavat määrät oikaisujen tekemiskuukautta koskevassa ilmoituksessa.

2.   Menot ja käyttötarkoitukseensa sidotut tulot kirjataan päivälle, jona maksajaviraston tiliä on veloitettu tai hyvitetty. Maksujen osalta kirjaamispäivä voi olla kuitenkin päivä, jona asianomainen virasto on antanut ja lähettänyt rahoituslaitokselle tai tuensaajalle maksumääräyksen. Kunkin maksajaviraston on käytettävä samaa menettelyä koko varainhoitovuoden ajan.

3.   Edellä 1 kohdan mukaisesti ilmoitetuissa menoissa ja käyttötarkoitukseensa sidotuissa tuloissa voi olla oikaisuja saman varainhoitovuoden edellisinä kuukausina ilmoitettuihin tietoihin.

Jos käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen oikaisut johtavat maksajaviraston tasolla jonkin budjettikohdan osalta negatiivisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja koskevaan ilmoitukseen, ylimääräiset oikaisut siirretään seuraavalle kuukaudelle. Ne tasataan tarvittaessa kyseisenä vuonna tehtävän tilien tarkastamisen ja hyväksymisen yhteydessä.

4.   Maksumääräykset, joita ei ole pantu täytäntöön, sekä tilille palautetut maksut merkitään kirjanpitoon sen kuukauden menojen vähennyksenä, jonka kuluessa täytäntöön panematta jättämisestä tai palautuksesta on ilmoitettu maksajavirastolle.

5.   Jos maataloustukirahastolle aiheutuneisiin maksuihin sisältyy runsaasti saatavia, niiden on 1 kohdan soveltamiseksi katsottava toteutuneen kokonaisuudessaan

a)

päivänä, jona loppusumma maksetaan tuensaajalle, jos tämän saatavat ovat maksettuja menoja pienemmät,

b)

korvauksen maksamispäivänä, jos menot ovat enintään saatavien suuruiset.

6.   Varainhoitovuodelle kirjattavia menoja ja käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja koskevia tietoja, jotka on toimitettava komissiolle viimeistään 27 päivänä lokakuuta, voidaan oikaista ainoastaan asetuksen (EU) N:o 1306/2013 102 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan iii alakohdan mukaisesti komissiolle toimitettavien vuosittaisten tilinpäätösten yhteydessä.

12 artikla

Julkiseen varastointiin liittyviä menoilmoituksia koskevat erityissäännöt

1.   Julkiseen varastointiin liittyvän menoilmoituksen laatimisessa huomioon otettavat toimet ovat tietyn kuukauden lopussa maksajaviraston kirjanpitoon merkityt toimet, jotka on toteutettu delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 3 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa määritellyn tilikauden alusta saman kuukauden loppuun mennessä.

2.   Tähän menoilmoitukseen on merkittävä tämän asetuksen 17 ja 18 artiklan sekä komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 906/2014 (11) 4 artiklan mukaisesti määritellyt arvot ja määrät, jotka maksajavirastot ovat vieneet kirjanpitoon sitä kuukautta, jona toimet on toteutettu, seuraavan kuukauden kuluessa.

Kuitenkin

a)

syyskuussa toteutettujen toimien osalta maksajavirastojen on vietävä arvot ja rahalliset määrät kirjanpitoon viimeistään 15 päivä lokakuuta;

b)

delegoidun asetuksen (EU) N:o 906/2014 3 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettujen arvonalennusten kokonaismäärien osalta määrät viedään kirjanpitoon siinä päätöksessä vahvistettuna päivänä, jossa niistä säädetään.

13 artikla

Komission maksupäätös

1.   Tämän asetuksen 10 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti toimitettujen tietojen perusteella komissio päättää suorittaa kuukausimaksut asetuksen (EU) N:o 1306/2013 18 artiklan 3 kohdan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta oikaisuja, joita voidaan tehdä myöhemmillä päätöksillä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 51 ja 52 artiklan mukaisesti, ja ottaen huomioon vähennykset ja keskeytykset, joista päätetään mainitun asetuksen 41 artiklan mukaisesti.

2.   Jos jäsenvaltioiden seuraavaksi varainhoitovuodeksi ilmoittamat kokonaismenot ylittävät kolme neljäsosaa kuluvan varainhoitovuoden kokonaismäärärahoista, asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 170 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut ennakkositoumukset ja vastaavat kuukausimaksut myönnetään suhteellisesti menoilmoitusten perusteella enintään 75 prosenttiin asti kuluvan varainhoitovuoden määrärahoista. Komissio ottaa huomioon jäsenvaltioille korvaamatta jääneen määrän tulevia korvauksia koskevissa päätöksissään.

14 artikla

Resurssien asettaminen jäsenvaltioiden käyttöön

1.   Kun komissio on päättänyt suorittaa kuukausimaksut, se asettaa jäsenvaltioiden käyttöön kunkin jäsenvaltion avaamalle tilille talousarvion määrärahojen rajoissa maataloustukirahastosta rahoitettavien menojen kattamiseen tarvittavat resurssit, joista on vähennetty käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja vastaava määrä.

Jos jäsenvaltion käyttötarkoitukseensa sidotut tulot ovat suuremmat kuin komission maksettavaksi tuleva maksu, ylijäämä siirretään seuraavalle kuukaudelle.

2.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 1 kohdassa tarkoitetun tilin nimi ja numero komission osoittamassa muodossa.

15 artikla

Julkisia interventiotoimenpiteitä koskeva viestintä

1.   Maksajavirastojen on toimitettava komissiolle

a)

komission pyynnöstä delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 3 artiklan 7 kohdassa tarkoitetut asiakirjat ja tiedot sekä interventiotoimenpiteiden soveltamiseksi ja hallinnoimiseksi annetut täydentävät kansalliset hallinnolliset säännökset ja määräykset;

b)

tämän asetuksen 10 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädettyyn päivään mennessä julkista varastointia koskevat tiedot niiden mallien perusteella, jotka komissio antaa jäsenvaltioiden käyttöön tietojärjestelmien välityksellä.

2.   Ilmoitusten tekemiseen ja tietojenvaihtoon sekä julkisten interventioiden menoja koskevien asiakirjojen laatimiseen on käytettävä 24 artiklassa tarkoitettuja asiaankuuluvia tietojärjestelmiä.

16 artikla

Maksavirastojen pitämän julkista varastointia koskevan kirjanpidon sisältö

1.   Delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 3 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa säädetyssä varastointikirjanpidossa on eriteltävä

a)

todetut tuotteiden määrät varastoon vietäessä ja sieltä poistettaessa, riippumatta siitä, siirretäänkö tavaroita fyysisesti vai ei;

b)

määrät, jotka on käytetty vähävaraisimmille henkilöille tarkoitettuun ilmaisjakeluun vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta ja kirjattu delegoidun asetuksen (EU) N:o 906/2014 4 artiklan 3 kohdan säännösten mukaisesti, toiseen jäsenvaltioon siirretyt määrät erikseen merkittyinä;

c)

määrät, joista otetaan näytteitä, ostajan ottamat näytteet erikseen merkittyinä;

d)

määrät, joiden osalta vuosi-inventaarin tai interventioonoton jälkeen tehtävän tarkastuksen yhteydessä tehdyn silmämääräisen tarkastuksen perusteella todetaan, ettei niitä ole mahdollista pakata uudelleen, ja jotka myydään suoramyynnillä;

e)

tunnistettavasta tai tunnistamattomasta syystä aiheutuneet hävikkimäärät, säädettyjen poikkeamarajojen mukaiset määrät mukaan luettuina;

f)

määrät, joiden laatu on heikentynyt;

g)

ylijäämämäärät;

h)

poikkeamarajat ylittävät hävikkimäärät;

i)

varastoon viedyt määrät, joiden osalta osoittautuu, etteivät ne täytä asetettuja vaatimuksia, minkä vuoksi haltuunotto evätään;

j)

kunkin kuukauden tai tilikauden lopussa varastossa olevat ja seuraavalle kuukaudelle tai tilikaudelle siirrettävät nettomäärät.

2.   Delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 3 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa säädetyn rahoituskirjanpidon on sisällettävä

a)

tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen määrien arvo, ostettujen määrien ja myytyjen määrien arvo erikseen kirjattuina;

b)

tämän artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun ilmaisjakelun yhteydessä käytettyjen tai kirjattujen määrien kirjanpitoarvo;

c)

delegoidun asetuksen (EU) N:o 906/2014 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut rahoituskustannukset;

d)

delegoidun asetuksen (EU) N:o 906/2014 3 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetut materiaalitoimintoja koskevat menot;

e)

delegoidun asetuksen (EU) N:o 906/2014 3 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetut arvonalennuksista johtuvat määrät;

f)

muilta kuin tämän asetuksen 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilta myyjiltä, ostajilta ja varastonpitäjiltä kerätyt tai takaisin perityt rahamäärät;

g)

vuosi-inventaarin tai tuotteiden interventiovarastoihin haltuunoton jälkeen suoritettavien tarkastusten yhteydessä toteutettavasta suoramyynnistä saatu rahamäärä;

h)

tuotteiden varastosta poistamisesta johtuvat tappiot ja voitot tämän kohdan e alakohdassa tarkoitetut arvonalenemiset huomioon ottaen;

i)

muut debet- ja kredit-erät, erityisesti ne, jotka vastaavat tämän artiklan 1 kohdan c–g alakohdassa tarkoitettuja määriä;

j)

kirjanpitoarvo tapauksen mukaan tonnia tai hehtolitraa kohden.

17 artikla

Julkista interventiota koskeva kirjanpito

1.   Edellä 16 artiklassa tarkoitetut tiedot on kirjattava maksajaviraston tosiasiallisesti toteamista tuotteiden määristä, arvoista, rahamääristä ja keskiarvoista tai komission vahvistamien kiinteiden määrien perusteella lasketuista arvoista tai rahamääristä.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen kirjaamisten ja laskelmien suorittamisessa on sovellettava seuraavia sääntöjä:

a)

sellaisiin määriin liittyvät varastostapoistokustannukset, joiden osalta on todettu hävikkejä tai laadun heikkenemistä delegoidun asetuksen (EU) N:o 906/2014 liitteissä VI ja VII vahvistettujen sääntöjen mukaisesti, kirjataan vain tosiasiallisesti myytyjen ja varastosta poistettujen määrien osalta;

b)

jäsenvaltioiden välisten siirtojen yhteydessä todettuja puuttuvia määriä ei katsota varastoon otetuiksi määriksi määräpaikkana olevassa jäsenvaltiossa eikä niihin sovelleta kiinteämääräisiä varastoonottokustannuksia;

c)

kuljetukseen ja siirtoon liittyvät kiinteämääräiset varastoonotto- ja varastostapoistokustannukset kirjataan, jos näitä kustannuksia ei unionin sääntöjen mukaan katsota kuljetuskustannuksiin sisältyviksi;

d)

jollei unionin säännöistä muuta johdu, laadultaan heikentyneiden tuotteiden myynnistä saatuja määriä sekä muita tässä yhteydessä saatuja määriä ei viedä maataloustukirahaston kirjanpitoon;

e)

mahdolliset todetut ylijäämämäärät kirjataan negatiivisena vientinä varastotilin ja varastonmuutostilin puuttuviin määriin. Kyseiset määrät otetaan huomioon poikkeamarajan ylittävien määrien määrittämisessä;

f)

muut kuin ostajan ottamat otokset on merkittävä kirjanpitoon delegoidun asetuksen (EU) N:o 906/2014 liitteessä VII olevan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti.

3.   Sellaisista komission tekemistä oikaisuista, jotka koskevat 16 artiklassa tarkoitettuja kuluvan tilikauden tietoja, annetaan tieto maatalousrahastojen komitealle. Niistä voidaan ilmoittaa jäsenvaltioille kuukausittaisen maksupäätöksen, tai jos tällaista päätöstä ei tehdä, tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevan päätöksen yhteydessä. Maksajavirastojen on kirjattava ne mainitussa päätöksessä säädettyjen edellytysten mukaisesti.

18 artikla

Päivämäärät menojen ja tulojen sekä tuotteiden siirtojen merkitsemiseksi julkista interventiota koskevaan kirjanpitoon

1.   Meno- ja tuloerät on merkittävä kirjanpitoon päivänä, jona materiaalitoiminto toteutetaan julkisen interventiotoimenpiteen yhteydessä, käyttäen delegoidun asetuksen (EU) N:o 906/2014 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua muuntokurssia.

Kirjaamispäivä on kuitenkin jäljempänä mainituissa tapauksissa seuraava:

a)

perimispäivä, kun on kyse tämän asetuksen 16 artiklan 2 kohdan f ja g alakohdassa tarkoitetuista kerätyistä tai takaisinperityistä määristä;

b)

päivä, jona materiaalitoimintoihin liittyvät kustannukset tosiasiassa maksetaan, jos nämä kustannukset eivät sisälly kiinteisiin määriin.

2.   Tuotteiden fyysisiin siirtoihin ja varastojen hallinnointiin liittyvät eri erät on kirjattava interventiotoimenpiteestä johtuvan materiaalitoiminnon toteutumispäivänä.

Kirjaamispäivä on kuitenkin jäljempänä mainituissa tapauksissa seuraava:

a)

päivä, jona maksajavirasto ottaa tuotteet haltuunsa komission asetuksen (EU) N:o 1272/2009 (12) 31 artiklan 2 kohdan ja 33 artiklan mukaisesti, niiden määrien osalta, jotka otetaan julkiseen varastoon ilman varastointipaikan muutosta;

b)

puuttuvien tai laadultaan heikentyneiden määrien sekä ylijäämämäärien osalta päivä, jona kyseiset tosiseikat todettiin;

c)

tuotteen tosiasiallinen varastostapoistopäivä, kun on kyse sellaisten varastossa jäljellä olevien tuotteiden suoramyynnistä, joita ei enää voida pakata uudelleen vuosi-inventaarin tai interventioonoton jälkeen tehtävän tarkastuksen yhteydessä tehdyn silmämääräisen tarkastuksen jälkeen;

d)

tilikauden viimeinen päivä, kun on kyse delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun poikkeamarajan ylittävistä hävikeistä.

19 artikla

Julkisen intervention osalta rahoitettava määrä

1.   Määrä, joka rahoitetaan delegoidun asetuksen (EU) N:o 906/2014 2 artiklassa tarkoitettujen interventiotoimenpiteiden yhteydessä, on määritettävä sen kirjanpidon perusteella, jonka maksajavirasto laatii ja jota se pitää delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 3 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti ja johon tämän asetuksen 16 artiklassa tarkoitetut yksittäiset tulot ja menot hyvitetään tai josta ne veloitetaan, ottaen tarvittaessa huomioon maatalouden alakohtaisessa lainsäädännössä vahvistettujen menojen määrät.

2.   Niiden mallien perusteella, jotka komissio on asettanut jäsenvaltioiden käyttöön tietojärjestelmien kautta, maksajavirastojen tai, tapauksen mukaan, koordinointielinten on toimitettava komissiolle kuukausittain ja vuosittain sähköisesti julkisen varastoinnin menojen rahoittamiseen tarvittavat tiedot sekä julkisen varastoinnin menojen ja tulojen perusteena olevat tilit taulukkomuodossa (P-STO-taulukot) 10 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädettyyn päivään mennessä ja 30 artiklan 2 kohdassa säädetyssä määräajassa.

20 artikla

Julkisen intervention meno- ja tuloilmoitukset

1.   Maataloustukirahastosta saatava rahoitus kattaa delegoidun asetuksen (EU) N:o 906/2014 2 artiklassa tarkoitettujen interventiotoimenpiteiden osalta maksajaviraston toimittamien tietojen perusteella laskettujen, interventiotoimenpiteistä mahdollisesti saaduilla tuloilla vähennettyjen ja komission käyttöön ottamalla tietojärjestelmällä validoitujen ja maksajaviraston tämän asetuksen 12 artiklan mukaisesti laatimaan menoilmoitukseen sisältyvien menojen määrän.

2.   Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 54 artiklan mukaisesti takaisin perityt määrät sekä myyjiltä, ostajilta ja varastonpitäjiltä kerätyt tai takaisinperityt määrät, jotka täyttävät mainitun asetuksen 43 artiklassa vahvistetut perusteet, on ilmoitettava maataloustukirahaston talousarvioon tämän asetuksen 10 artiklan 2 kohdan a alakohdassa vahvistettujen edellytysten perusteella.

3   JAKSO

Maaseuturahaston kirjanpito

21 artikla

Rahoitustarpeiden ennakointi

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kunkin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 (13) 6 artiklassa tarkoitetun maaseudun kehittämisohjelman osalta asetuksen (EU) N:o 1306/2013 102 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan ii alakohdan mukaisesti kahdesti vuodessa viimeistään 31 päivänä tammikuuta ja 31 päivänä elokuuta ennakkoarviot määristä, jotka maaseuturahastosta on tarkoitus rahoittaa asianomaisena varainhoitovuonna. Lisäksi jäsenvaltioiden on toimitettava päivitetty arvio seuraavan varainhoitovuoden rahoituspyynnöistään.

Kyseiset ennakkoarviot ja päivitetty arvio on toimitettava jäsenneltynä tietona SFC2014-tietojärjestelmässä, josta säädetään komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 184/2014 (14) I luvussa.

22 artikla

Menoilmoitukset

1.   Maksajavirastojen on ilmoitettava menot kunkin asetuksen (EU) N:o 1305/2013 6 artiklassa tarkoitetun maaseudun kehittämisohjelman osalta.

Kunkin maaseudun kehittämistoimenpiteen osalta maksajavirastojen on täsmennettävä menoilmoituksessa

a)

tukikelpoisten julkisten menojen määrä, jonka osalta maksajavirasto on tosiasiallisesti maksanut vastaavan maaseuturahaston osuuden kunkin tämän artiklan 2 kohdassa määritetyn viitejakson aikana;

b)

lisätiedot Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (15) toisen osan IV osastossa tarkoitetuista rahoitusvälineistä;

c)

lisätiedot asetuksen (EU) N:o 1306/2013 75 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista tuensaajille maksetuista ennakoista;

d)

kuluvalla kaudella takaisinperitty tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettu määrä.

2.   Kun komissio on hyväksynyt maaseudun kehittämisohjelman, jäsenvaltioiden on asetuksen (EU) N:o 1306/2013 102 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan i alakohdan mukaisesti toimitettava komissiolle menoilmoituksensa noudattaen seuraavia määräaikoja:

a)

viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän maaliskuuta välisenä aikana toteutuneiden menojen osalta;

b)

viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 1 päivän huhtikuuta ja 30 päivän kesäkuuta välisenä aikana toteutuneiden menojen osalta;

c)

viimeistään 10 päivänä marraskuuta 1 päivän heinäkuuta ja 15 päivän lokakuuta välisenä aikana toteutuneiden menojen osalta;

d)

viimeistään 31 päivänä tammikuuta 16 päivän lokakuuta ja 31 päivän joulukuuta välisenä aikana toteutuneiden menojen osalta.

Kaikki maksut, jotka maksajavirastot maksavat tuensaajille asetuksen (EU) N:o 1303/2013 65 artiklan 2 kohdan mukaisesti ennen asetuksen (EU) N:o 1305/2013 6 artiklassa tarkoitetun maaseudun kehittämisohjelman hyväksymistä, ovat jäsenvaltion vastuulla, ja ne on ilmoitettava komissiolle ensimmäisessä menoilmoituksessa kyseisen ohjelman hyväksymisen jälkeen. Samaa sääntöä sovelletaan soveltuvin osin, kun on kyse asetuksen (EU) N:o 1305/2013 11 artiklassa tarkoitetusta maaseudun kehittämisohjelman muuttamisesta.

3.   Maaseudun kehittämisohjelmista vastaavien maksajavirastojen on annettava menoilmoitukset jäsenneltyinä tietoina SFC2014-tietojärjestelmässä, josta säädetään täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 184/2014 I luvussa.

4.   Jos komissio vaatii lisävarmentamista, koska jonkin viitekauden menoilmoituksessa on epätäydelliset tai epäselvät tiedot, poikkeavuuksia, tulkintaeroja taikka jokin muu sellainen epäjohdonmukaisuus, joka johtuu erityisesti asetuksen (EU) N:o 1305/2013 ja sen nojalla hyväksyttyjen komission säädösten mukaisesti vaadittujen tietojen toimittamatta jättämisestä, tai koska vaikuttaa vahvasti siltä, että menoilmoitukseen sisällytetyssä menossa saattaa olla sääntöjenvastaisuutta tai että maaseudun hallinto- ja valvontajärjestelmän toiminnassa saattaa olla puutteita, asianomaisen jäsenvaltion on komission pyynnöstä toimitettava lisätietoja määräajassa, joka kyseisessä pyynnössä on asetettu ongelman vakavuuden perusteella.

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 36 artiklan 5 kohdassa säädetyn välimaksuja koskevan määräajan kuluminen voidaan keskeyttää koko siltä määrältä tai joltain osalta sitä määrää, jota maksupyyntö koskee, tietojen toimittamista koskevan pyynnön lähetyspäivästä siihen asti, kun pyydetyt tiedot vastaanotetaan ja viimeistään siinä enimmäismääräajassa, joka on vahvistettu asetuksen (EU) N:o 1303/2013 83 artiklan 1 kohdassa.

Jos asianomainen jäsenvaltio ei vastaa lisätietopyyntöön kyseisessä pyynnössä asetetussa määräajassa tai jos vastausta pidetään epätyydyttävänä tai jos sen perusteella vaikuttaa siltä, ettei sovellettavia sääntöjä ole noudatettu tai että unionin varoja on käytetty väärin, komissio voi vähentää maksuja tai keskeyttää ne asetuksen (EU) N:o 1306/2013 41 artiklan mukaisesti.

5.   Tietyn kauden osalta ilmoitetuissa menoissa voi olla oikaisuja saman varainhoitovuoden edellisillä ilmoitusjaksoilla ilmoitettuihin tietoihin.

Oikaisuja varainhoitovuodelle kirjattaviin sellaisiin menoihin ja käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin, jotka eivät sisälly 2 kohdan a, b ja c alakohdassa mainittuihin ilmoituksiin, voidaan tehdä ainoastaan niiden vuosittaisten tilinpäätösten yhteydessä, jotka on toimitettava komissiolle asetuksen (EU) N:o 1306/2013 102 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan iii alakohdan mukaisesti.

23 artikla

Maksettavan määrän laskeminen

1.   Unionin rahoitusosuus, joka suoritetaan tukikelpoisia julkisia menoja varten, on laskettava kunkin yksittäisen toimenpiteen ja viitekauden osalta asetuksen (EU) N:o 1305/2013 8 artiklan 1 kohdan h alakohdassa tarkoitetun rahoitussuunnitelman perusteella, joka on voimassa kyseisen viitekauden ensimmäisenä päivänä. Laskelmassa on otettava huomioon menoilmoituksessa kyseisellä kaudella ilmoitetut unionin rahoitusosuuteen tehdyt oikaisut.

2.   Jos maaseudun kehittämisohjelmalle maksettavan unionin rahoitusosuuden yhteenlaskettu määrä ylittää maaseudun kehittämistoimenpiteelle varatun kokonaismäärän, maksettavaa määrää vähennetään kyseiseen toimenpiteeseen varattuun määrään saakka, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) N:o 1306/2013 34 artiklan 2 kohdassa säädetyn enimmäismäärän soveltamista. Mahdollinen tämän vuoksi rahoituksen ulkopuolelle jäänyt unionin rahoitusosuus voidaan maksaa myöhemmin edellyttäen, että jäsenvaltio on esittänyt tarkistetun rahoitussuunnitelman ja komissio on hyväksynyt sen.

3.   Komissio maksaa määrärahojen rajoissa unionin rahoitusosuuden kunkin jäsenvaltion avaamalle tilille tai avaamille tileille.

Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle tilin nimi tai numerot komission sille käyttöön asettamassa muodossa.

4   JAKSO

Maataloustukirahastoa ja maaseuturahastoa koskevat yhteiset säännökset

24 artikla

Tietojen ja asiakirjojen sähköinen vaihto

1.   Komissio määrittää tietojärjestelmät, jotka mahdollistavat asiakirjojen ja tietojen sähköisen vaihdon jäsenvaltioiden kanssa, kun on kyse asetuksen (EU) N:o 1306/2013 102 artiklassa säädetyistä ilmoituksista ja tietopyynnöistä, mukaan lukien tarvittavat soveltamissäännöt. Se ilmoittaa jäsenvaltioille maatalousrahastojen komitean välityksellä kyseisten järjestelmien täytäntöönpanoa koskevista yleisistä järjestelyistä.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tietojärjestelmien avulla on voitava käsitellä erityisesti

a)

maksutapahtumien edellyttämiä tietoja, varsinkin niitä, jotka koskevat maksajavirastojen kuukausittaisia ja vuotuisia tilitietoja, meno- ja tuloilmoituksia sekä tietojen ja asiakirjojen toimittamista, joista säädetään delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 3 artiklassa ja tämän asetuksen 10, 11, 14, 15, 19, 20, 23 ja 29 artiklassa;

b)

yhteistä etua koskevia asiakirjoja, jotka mahdollistavat kuukausittaisten ja vuotuisten tilitietojen seurannan sekä niihin tietoihin ja asiakirjoihin tutustumisen, jotka maksajavirastojen on asetettava komission käyttöön;

c)

unionin sääntöjä ja komission ohjeita, jotka koskevat yhteisen maatalouspolitiikan rahoitusta asetuksen (EU) N:o 1306/2013 mukaisesti hyväksyttyjen ja nimettyjen viranomaisten toimesta, sekä ohjeita, jotka koskevat asiaankuuluvan lainsäädännön yhdenmukaista soveltamista.

3.   Komissio asettaa tietojärjestelmien välityksellä jäsenvaltioiden saataville mallit 10, 19, 20 ja 23 artiklassa sekä 30 artiklan 1 kohdan a, b ja d alakohdassa tarkoitettujen asiakirjojen muodosta ja sisällöstä.

Komissio mukauttaa ja päivittää kyseisiä malleja maatalousrahastojen komitealta saamiensa tietojen pohjalta.

4.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tietojärjestelmät voivat sisältää komission toteuttamaan tietojen tallentamiseen sekä rahastojen tilien hallintoon tarvittavat välineet sekä kiinteiden menojen tai yhdenmukaisten menetelmien käyttöä edellyttävien menojen, erityisesti rahoituskustannusten ja arvonalennusten, laskemiseksi tarvittavat välineet.

5.   Maksutapahtumia koskevat tiedot on toimitettava, tallennettava ja päivitettävä 1 kohdassa tarkoitettuihin tietojärjestelmiin maksajavirastojen vastuulla taikka itse maksajavirastojen toimesta tai sellaisten tahojen toimesta, joille tämä tehtävä on siirretty, tarvittaessa asetuksen (EU) N:o 1306/2013 7 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksyttyjen koordinointielinten välityksellä.

6.   Jos jokin asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 tai kyseisen asetuksen nojalla hyväksytyissä komission säädöksissä säädetty asiakirja tai menettely edellyttää valtuutetun henkilön allekirjoitusta tai tietyn henkilön hyväksyntää yhdessä tai useammassa menettelyvaiheessa, tällaisten asiakirjojen toimittamista varten käyttöön otettujen tietojärjestelmien on unionin lainsäädännön mukaisesti mahdollistettava kunkin henkilön yksiselitteinen tunnistaminen ja tarjottava kohtuulliset takeet asiakirjojen sisällön muuttumattomuudesta menettelyn kaikissa vaiheissa. Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 102 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan i ja iii alakohdassa tarkoitettujen menoilmoitusten ja tilinpäätökseen liitetyn tarkastuslausuman osalta maksajavirastojen tai tapauksen mukaan mainitun asetuksen 7 artiklan 2 ja 4 kohdan mukaisesti hyväksyttyjen yhteensovittamisesta vastaavien viranomaisten on säilytettävä sähköisessä muodossa toimitetut asiakirjat myös alkuperäisessä muodossaan.

7.   Sähköiset ja digitoidut asiakirjat on säilytettävä 32 artiklassa säädetyn ajan.

8.   Jos tietojärjestelmissä tai tietoliikenneyhteyksissä on toimintahäiriöitä, jäsenvaltio voi komission ennakkosuostumuksella toimittaa asiakirjat jossain muussa muodossa komission vahvistamin edellytyksin.

25 artikla

Maksujen keskeyttäminen myöhäisen ilmoituksen tapauksessa

Täytäntöönpanosäädöksissä, joissa määritetään asetuksen (EU) N:o 1306/2013 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut kuukausimaksut tai mainitun asetuksen 36 artiklassa tarkoitetut välimaksut, on otettava huomioon maksujen keskeyttäminen, josta on päätetty mainitun asetuksen 42 artiklan mukaisesti.

26 artikla

Satelliittikuvien hankinta

1.   Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 21 artiklan soveltamiseksi kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle viimeistään marraskuun 1 päivänä kunakin vuonna,

a)

haluaako se, että komissio hankkii satelliittikuvat, jotka ovat tarpeen sen tarkastusohjelman ja/tai viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmän laadunarvioinnin kannalta;

b)

mikä pinta-ala tarkastetaan ja mikä on suunniteltujen valvontavyöhykkeiden lukumäärä.

2.   Jäsenvaltioiden, jotka pyytävät komissiota hankkimaan satelliittikuvia, on yhteistyössä komission kanssa ennen 15 päivää tammikuuta, joka seuraa 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen toimittamista, määritettävä katettavat vyöhykkeet ja aikataulu satelliittikuvien hankintaa varten.

3.   Komissio toimittaa hankkimansa satelliittikuvat jäsenvaltioiden valtuutettujen toimijoiden käyttöön veloituksetta. Kyseisten toimijoiden on noudatettava tavarantoimittajien kanssa tehdyissä sopimuksissa mainittuja tekijänoikeusmääräyksiä ja palautettava kuvat, kun työ on saatu päätökseen.

4.   Jos jäsenvaltioiden vastaanottamat pyynnöt kokonaisuudessaan ylittävät asetuksen (EU) N:o 1306/2013 21 artiklan soveltamiseen käytettävissä olevan talousarvion, komissio antaa päätöksen, jolla käyttöön asetettavia satelliittikuvia rajoitetaan siten, että käytettävissä olevia resursseja voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti.

III   LUKU

TILIEN TARKASTAMINEN JA HYVÄKSYMINEN

1   JAKSO

Velkojen perintä

27 artikla

Aiheettomasti maksettujen määrien takaisinperinnässä sovellettava korko

1.   Jollei alakohtaisessa maatalouslainsäädännössä toisin säädetä, sääntöjenvastaisuuksien tai laiminlyöntien seurauksena takaisin perittäviin aiheettomasti maksettuihin määriin liittyvä korko lasketaan sen ajan perusteella, joka kuluu tuensaajalle perintämääräyksessä ilmoitetun maksumääräajan ja joko palautuksen tai vähennyksen välillä. Maksumääräaika on vahvistettava enintään 60 päivää perintämääräyksen päivämäärää myöhäisemmäksi.

2.   Sovellettava korko ei missään tapauksessa saa olla alhaisempi kuin kansallisessa lainsäädännössä vastaavien aiheettomasti suoritettujen menojen tai saatavien perinnässä sovellettava korko.

28 artikla

Periminen kuittaamalla

Jäsenvaltioiden on kuitattava tuensaajan vielä maksamatta oleva, kansallisen lainsäädännön mukaisesti todettu velka sen takaisinperinnästä vastaavan maksajaviraston kyseiselle tuensaajalle tulevaisuudessa suorittamista maksuista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen täytäntöönpanotoimien soveltamista.

2   JAKSO

Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen

29 artikla

Vuotuisen tilinpäätöksen sisältö

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 102 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan iii alakohdassa tarkoitetun vuotuisen tilinpäätöksen on sisällettävä

a)

mainitun asetuksen 43 artiklassa tarkoitetut käyttötarkoitukseensa sidotut tulot;

b)

unionin talousarvion momenttien ja alamomenttien mukaiset yhteenvedot maataloustukirahaston menoista sen jälkeen, kun niistä on vähennetty kaikki varainhoitovuoden lopussa takaisin perimättä olevat aiheettomasti maksetut määrät, lukuun ottamatta tämän artiklan f alakohdassa tarkoitettuja määriä, niihin liittyvät korot mukaan luettuina;

c)

maaseuturahaston menot kutakin ohjelmaa, toimenpidettä ja erillistä rahoitusosuutta kohden. Vuotuisen tilinpäätöksessä on sisällettävä myös tiedot takaisinperityistä määristä. Kaikki ohjelman päätökseen saattamisen jälkeen takaisin perimättä olevat aiheettomasti maksetut määrät, lukuun ottamatta tämän artiklan f alakohdassa tarkoitettuja määriä, sekä niihin liittyvät korot, on vähennettävä kyseisen varainhoitovuoden menoista;

d)

taulukko momentti- ja alamomenttikohtaisista tai maaseuturahaston tapauksessa ohjelma- ja toimenpidekohtaisista sekä erillistä rahoitusosuutta ja kohdealaa koskevista eroista vuotuisessa tilinpäätöksessä ja samaa kautta koskevissa asiakirjoissa, joihin viitataan maataloustukirahaston osalta tämän asetuksen 10 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja maaseuturahaston osalta tämän asetuksen 22 artiklan 2 kohdassa, ilmoitettujen menojen ja käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen välillä, sekä jokaista eroa koskeva selvitys;

e)

erillisinä ilmoitetut määrät asetuksen (EU) N:o 1306/2013 54 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ja 54 artiklan 3 kohdan mukaisesti toisaalta asianomaisen jäsenvaltion ja toisaalta unionin vastattavina olevista määristä;

f)

tämän asetuksen liitteessä II olevan mallin mukaisesti laadittu taulukko varainhoitovuoden lopussa neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 (16) 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen sääntöjenvastaisuuksien seurauksena edelleen takaisin perittävänä olevista aiheettomasti maksetuista määristä, unionin alakohtaisissa säännöissä asetetut seuraamukset ja korot mukaan luettuina;

g)

ote tämän asetuksen liitteessä III esitetyn mallin mukaisessa velallisluettelossa olevista takaisin perittävistä ja maataloustukirahastolle tai maaseuturahastolle hyvitettävistä, muista kuin tämän artiklan b, c ja f alakohdassa tarkoitetuista määristä, niihin liittyvät seuraamukset ja korot mukaan luettuina;

h)

yhteenveto interventiotoimista ja maininta varastojen määrästä ja sijainnista varainhoitovuoden lopussa;

i)

vahvistus siitä, että menot, käyttötarkoitukseensa sidotut tulot sekä kutakin interventiovarastoista tapahtuvaa siirtoa koskevat tiedot säilytetään maksajaviraston tiedostoissa ja kirjanpidossa;

j)

jäsenvaltioiden tuensaajille maksamien käyttämättömien tai tarkastamattomien kumuloituneiden ennakoiden lopputase varainhoitovuoden lopussa, maataloustukirahaston tapauksessa toimenpidekohtaisesti ja maaseuturahaston tapauksessa ohjelmakohtaisesti ja rahoitusvälineet mainiten. Rahoitusvälineiden osalta lopputase sisältää komission suorittamat määrät, joita jäsenvaltiot eivät ole käyttäneet lopullisille tuensaajille suoritettaviin maksuihin ja joita ei myöskään ole sidottu vakuussopimuksiin asetuksen (EU) N:o 1303/2013 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

30 artikla

Tietojen toimittaminen

1.   Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 51 artiklan mukaista tilien tarkastamista ja hyväksymistä varten kunkin jäsenvaltion on lähetettävä komissiolle

a)

tämän asetuksen 29 artiklassa tarkoitetut vuotuiseen tilinpäätökseen sisältyvät tiedot;

b)

todentamisviranomaisen tai -viranomaisten laatimat, tämän asetuksen 5 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut lausunnot ja kertomukset;

c)

tilasto- ja valvontatarkoituksiin tarvittavien tilitietojen täydelliset tallenteet;

d)

hallinnollinen vahvistuslausuma sellaisena kuin se on määritelty tämän asetuksen 3 artiklassa.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut asiakirjat ja tilitiedot on lähetettävä komissiolle viimeistään sen varainhoitovuoden, jota ne koskevat, päättymistä seuraavan vuoden 15 päivänä helmikuuta. Kyseisen kohdan a, b ja d alakohdassa tarkoitetut asiakirjat on lähetettävä yhtenä kappaleena ja lisäksi sähköisesti komission 24 artiklan mukaisesti vahvistamaa muotoa ja vaatimuksia noudattaen.

3.   Komission pyynnöstä tai jäsenvaltion aloitteesta tilien hyväksymistä ja tarkastamista koskevia lisätietoja voidaan lähettää komissiolle määräajassa, jonka komissio asettaa ottaen huomioon näiden tietojen toimittamiseen tarvittavan työmäärän. Tällaisten tietojen puuttuessa komissio voi hyväksyä ja tarkastaa tilit niiden tietojen perusteella, jotka sillä on käytettävissään.

4.   Komissio voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa hyväksyä pyynnön tietojen toimittamiseksi myöhemmin, jos pyyntö osoitetaan sille ennen toimittamiselle asetetun määräajan päättymistä.

31 artikla

Tilitietojen muoto ja sisältö

1.   Edellä 30 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen tilitietojen muoto ja sisältö samoin kuin tapa, jolla ne on toimitettava komissiolle, vahvistetaan komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 991/2013 (17) mukaisesti.

2.   Komissio käyttää tilitietoja yksinomaan seuraaviin tarkoituksiin:

a)

asetuksen (EU) N:o 1306/2013 mukaiseen tilien tarkastamiseen ja hyväksymiseen liittyvien tehtävien hoito;

b)

maatalousalan kehityksen seuraaminen ja ennusteiden antaminen.

Euroopan tilintarkastustuomioistuin ja Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voivat tutustua kyseisiin tietoihin tehtäviensä hoitamista varten.

3.   Kerättyihin tilitietoihin kuuluvia henkilötietoja voidaan käsitellä ainoastaan 2 kohdassa mainittuihin tarkoituksiin. Erityisesti jos komissio käyttää tilitietoja 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettuun tarkoitukseen, sen on tehtävä tällaiset tiedot nimettömiksi ja käsiteltävä niitä yksinomaan yhdistetyssä muodossa.

4.   Jos asianomaisilla henkilöillä on henkilötietojensa käsittelyä koskevia kysymyksiä, ne on osoitettava komissiolle liitteen IV mukaisesti.

5.   Komissio varmistaa tilitietojen luottamuksellisuuden ja suojan.

32 artikla

Tilitietojen säilyttäminen

1.   Rahoitettujen menojen ja maataloustukirahaston perimien käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tositteet on pidettävä komission saatavilla vähintään kolmen vuoden ajan vuodesta, jona komissio tarkastaa ja hyväksyy kyseisen varainhoitovuoden tilit asetuksen (EU) N:o 1306/2013 51 artiklan mukaisesti.

2.   Rahoitettujen menojen ja maaseuturahaston perimien käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tositteet on pidettävä komission saatavilla vähintään kolmen vuoden ajan vuodesta, jona maksajaviraston loppumaksu suoritettiin.

3.   Sääntöjenvastaisuuksien tai laiminlyöntien tapauksessa 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tositteet on pidettävä komission saatavilla vähintään kolmen vuoden ajan vuodesta, jona summat on peritty edunsaajalta kokonaisuudessaan takaisin ja tuloutettu rahastoille, tai jona takaisinperinnän toteuttamatta jättämisestä aiheutuvat taloudelliset seuraukset on määritelty asetuksen (EU) N:o 1306/2013 54 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

4.   Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 52 artiklassa säädetyn sääntöjenmukaisuuden tarkastamisen yhteydessä tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tositteet on pidettävä komission saatavilla vähintään yhden vuoden ajan vuodesta, jona kyseinen menettely päätettiin, tai jos sääntöjenmukaisuutta koskeva päätös edellyttää Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäsittelyä, vähintään yhden vuoden ajan vuodesta, jona oikeuskäsittely päättyi.

5.   Edellä 1–4 kohdassa tarkoitetut tositteet on pidettävä komission saatavilla joko paperimuodossa, sähköisessä muodossa ja/tai molemmissa edellä mainituissa muodoissa.

Asiakirjat voidaan säilyttää pelkästään sähköisessä muodossa vain siinä tapauksessa, että asianomaisen jäsenvaltion kansallinen lainsäädäntö sallii kansallisissa tuomioistuinkäsittelyissä sähköisten asiakirjojen käytön todisteena tilien perustana olevista transaktioista.

Jos asiakirjat säilytetään pelkästään sähköisessä muodossa, siihen käytettävän järjestelmän on oltava delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 liitteessä I olevan 3 jakson B kohdan mukainen.

33 artikla

Varainhoidon tarkastaminen ja hyväksyminen

1.   Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 51 artiklassa tarkoitetussa komission tekemässä tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevassa päätöksessä on määriteltävä se kussakin jäsenvaltiossa kyseisenä varainhoitovuonna toteutuvien menojen määrä, joka voidaan veloittaa rahastoilta tämän asetuksen 29 artiklassa tarkoitetun tilinpäätöksen ja asetuksen (EU) N:o 1306/2013 41 artiklan mukaisten mahdollisten vähentämisten ja keskeyttämisten perusteella.

Päätöksessä on määriteltävä myös määrät, jotka on veloitettava unionilta ja asianomaiselta jäsenvaltiolta asetuksen (EU) N:o 1306/2013 54 artiklan 2 kohdan nojalla.

Maaseuturahaston osalta tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevassa päätöksessä määritellyn määrän on sisällettävä varat, jotka asianomainen jäsenvaltio voi kohdentaa uudelleen asetuksen (EU) N:o 1306/2013 56 artiklan toisen kohdan mukaisesti.

2.   Maataloustukirahastoa koskeva määrä, joka tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevan päätöksen perusteella voidaan periä takaisin kultakin jäsenvaltiolta tai maksaa kullekin jäsenvaltiolle, on vahvistettava vähentämällä kyseisen varainhoitovuoden osalta maksetut kuukausimaksut samalle vuodelle 1 kohdan mukaisesti hyväksytyistä menoista. Komissio vähentää tämän määrän siitä kuukausimaksusta tai lisää sen siihen kuukausimaksuun, joka liittyy tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevan päätöksen tekemistä seuraavana toisena kuukautena toteutuneisiin menoihin.

Maaseuturahastoa koskeva määrä, joka tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevan päätöksen perusteella voidaan periä takaisin kultakin jäsenvaltiolta tai maksaa kullekin jäsenvaltiolle, on vahvistettava vähentämällä kyseisen varainhoitovuoden osalta maksetut välimaksut samalle vuodelle 1 kohdan mukaisesti hyväksytyistä menoista.

Komissio vähentää kyseisen määrän ensimmäisestä maksusta, jonka osalta jäsenvaltio toimittaa menoilmoituksen sen jälkeen, kun asetuksen (EU) N:o 1306/2013 51 artiklan mukainen päätös on annettu, tai lisää sen tällaiseen maksuun.

3.   Komissio toimittaa kyseiselle jäsenvaltiolle saamiensa tietojen tarkistuksen tulokset sekä mahdollisesti ehdottamansa muutokset viimeistään kyseistä varainhoitovuotta seuraavan vuoden huhtikuun 30 päivänä.

4.   Jos kyseisestä jäsenvaltiosta johtuvista syistä komissio ei voi tarkastaa ja hyväksyä jäsenvaltion tilejä ennen seuraavan vuoden toukokuun 31 päivää, komissio ilmoittaa jäsenvaltiolle niistä lisäselvityksistä, jotka se aikoo tehdä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 47 artiklan mukaisesti.

5.   Edellä 1–4 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin asetuksen (EU) N:o 1306/2013 43 artiklassa tarkoitettuihin käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin.

34 artikla

Sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen

1.   Jos komissio toteaa, ettei menoja ole toteutettu unionin sääntöjen mukaisesti, se käyttää unionin rahoituksen ulkopuolelle jätettävien määrien määrittämiseen omia havaintojaan ja ottaa huomioon tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet, jos nämä tiedot on toimitettu määräajassa, jonka komissio on asettanut asetuksen (EU) N:o 1306/2013 52 artiklan ja tämän artiklan mukaisesti toteutetun sääntöjenmukaisuuden tarkastamismenettelyn yhteydessä.

2.   Jos komissio selvityksen perusteella katsoo, ettei menoja ole toteutettu unionin sääntöjen mukaisesti, se antaa asianomaiselle jäsenvaltiolle tiedoksi havaintonsa sekä tulevan sääntöjenmukaisuuden varmistamiseksi toteutettavat korjaavat toimenpiteet ja ilmoittaa rahoitusoikaisun alustavan tason, jonka se kyseisessä menettelyn vaiheessa katsoo vastaavan havaintoja. Se esittää tiedonannossaan myös kahdenvälisen kokouksen pitämistä neljän kuukauden kuluessa jäsenvaltion vastaukselle asetetun määräajan päättymisestä. Tiedonannossa on viitattava tähän artiklaan.

Jäsenvaltion on annettava vastaus kahden kuukauden kuluessa tiedonannon vastaanottamisesta. Jäsenvaltiolla on vastauksessaan mahdollisuus erityisesti

a)

osoittaa komissiolle, että noudattamatta jättämisen todellinen laajuus tai rahastolle aiheutuva riski on komission arviota vähäisempi;

b)

antaa komissiolle tiedoksi unionin sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi toteuttamansa korjaavat toimenpiteet sekä niiden tosiasiallinen toteuttamispäivä.

Komissio voi jäsenvaltion perustellusta pyynnöstä jatkaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua kahden kuukauden määräaikaa enintään kahdella kuukaudella. Pyyntö on esitettävä komissiolle ennen kyseisen määräajan päättymistä.

Jos jäsenvaltio katsoo, ettei kahdenvälistä kokousta tarvita, se ilmoittaa tästä komissiolle edellä mainittuun tiedonantoon antamassaan vastauksessa.

3.   Kahdenvälisessä kokouksessa molempien osapuolten on pyrittävä pääsemään sopuun toteutettavista toimenpiteistä, rikkomuksen vakavuuden arvioinnista ja unionin talousarviolle aiheutuneesta taloudellisesta vahingosta.

Komissio laatii kahdenvälisen kokouksen pöytäkirjan 30 työpäivän kuluessa kokouksesta ja lähettää sen jäsenvaltiolle. Jäsenvaltio voi toimittaa mahdolliset huomautuksensa komissiolle 15 työpäivän kuluessa pöytäkirjan vastaanottamisesta.

Komissio antaa kuuden kuukauden kuluessa kahdenvälisen kokouksen pöytäkirjan lähettämisestä jäsenvaltiolle virallisesti tiedoksi päätelmänsä, jotka se on tehnyt sääntöjenmukaisuuden tarkastamisen yhteydessä saatujen tietojen perusteella. Tässä tiedonannossa arvioidaan asetuksen (EU) N:o 1306/2013 52 artiklan ja delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 12 artiklan mukaisen unionin rahoituksen ulkopuolelle jätettäviä menoja. Tiedonannossa on viitattava tämän asetuksen 40 artiklan 1 kohtaan.

4.   Jos jäsenvaltio on soveltanut sen 40 artiklassa tarkoitettua sovittelumenettelyä, komissio antaa päätelmänsä tiedoksi jäsenvaltioille kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun

a)

sovitteluelimen kertomus on saatu; tai

b)

kun jäsenvaltiolta on saatu lisätietoja, jos kyseiset tiedot on toimitettu 40 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetussa määräajassa ja tämän artiklan 6 kohdassa vahvistetut edellytykset täyttyvät.

5.   Jotta komissio voi soveltaa 3 ja 4 kohtaa vahvistettuja määräaikoja noudattaen, sillä on oltava käytössään kaikki kyseisessä menettelyn vaiheessa merkitykselliset tiedot. Jos komissio katsoo, ettei sillä ole käytössään tarvittavia tietoja, se voi 3 ja 4 kohdassa vahvistettujen määräaikojen puitteissa milloin tahansa

a)

pyytää jäsenvaltiota toimittamaan lisätietoja, jolloin jäsenvaltion on annettava vastauksensa kahden kuukauden kuluessa tiedonannon vastaanottamisesta, ja/tai

b)

ilmoittaa jäsenvaltiolle aikomuksestaan suorittaa ylimääräinen tarkastuskäynti tarvittavien tarkistusten tekemiseksi.

Tällöin 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut määräajat lasketaan alkaviksi uudelleen joko siitä, kun komissio vastaanottaa pyydetyt lisätiedot, tai ylimääräisen tarkastuskäynnin viimeisestä päivästä.

6.   Arvioidessaan unionin rahoituksen ulkopuolelle jätettäviä menoja komissio voi ottaa huomioon tiedot, jotka jäsenvaltio on toimittanut 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun komission virallisen tiedonannon jälkeen, vain jos

a)

tämä on tarpeen unionin talousarviolle aiheutuvan taloudellisen vahingon huomattavan yliarvioinnin välttämiseksi; ja

b)

edellyttäen, että tietojen myöhäinen toimittaminen johtuu asianmukaisesti perustelluista ulkoisista tekijöistä eikä vaaranna asetuksen (EU) N:o 1306/2013 52 artiklan mukaisen komission päätöksen oikea-aikaista antamista.

7.   Sen jälkeen, kun komissio on antanut päätelmänsä tämän asetuksen 34 artiklan 3 tai 4 kohdan mukaisesti jäsenvaltiolle tiedoksi, se tekee tarvittaessa asetuksen (EU) N:o 1306/2013 52 artiklan mukaisen yhden tai useamman päätöksen niiden menojen, joita unionin sääntöjen noudattamatta jättäminen koskee, jättämiseksi unionin rahoituksen ulkopuolelle. Komissio voi toteuttaa peräkkäisiä sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyjä kunnes korjaavat toimenpiteet on tosiasiallisesti toteutettu jäsenvaltiossa.

8.   Komissio tekee maataloustukirahastoa koskevan unionin rahoituksen vähennykset kuukausimaksuista, jotka liittyvät asetuksen (EU) N:o 1306/2013 52 artiklan mukaista päätöstä seuraavana toisena kuukautena toteutuneisiin menoihin.

Maaseuturahaston yhteydessä komissio tekee unionin rahoitusta koskevat vähennykset maksusta, jonka osalta jäsenvaltio toimittaa menoilmoituksen sen jälkeen, kun asetuksen (EU) N:o 1306/2013 52 artiklan mukainen päätös on annettu.

Komissio voi kuitenkin jäsenvaltion pyynnöstä ja maatalousrahastojen komiteaa kuultuaan päätöksellä vahvistaa vähennyksille jonkin muun päivämäärän tai, jos asetuksen (EU) N:o 1306/2013 52 artiklan perusteella annettuun täytäntöönpanosäädökseen sisältyvien vähennysten määrä sitä edellyttää, sallia niiden korvaamisen useammassa erässä.

9.   Komissio voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, joista se ilmoittaa asianomaiselle jäsenvaltiolle, pidentää 3 ja 4 kohdassa asetettuja määräaikoja.

10.   Edellä olevaa 1–9 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin asetuksen (EU) N:o 1306/2013 43 artiklassa tarkoitettuihin käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin.

35 artikla

Päätös sääntöjenmukaisuuden tarkastamiseen liittyvän selvityksen aloittamatta tai päätökseen saattamatta jättämisestä

1.   Komissio voi päättää olla aloittamatta tai saattamatta päätökseen sääntöjenmukaisuuden tarkastamiseen liittyvää selvitystä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 52 artiklan mukaisesti, jos se arvioi, että 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun selvityksen yhteydessä todetusta sääntöjen noudattamatta jättämisestä johtuva mahdollinen rahoitusoikaisu on enintään 50 000 euroa ja kaksi prosenttia asiaa koskevista menoista tai takaisin perittävästä määrästä.

2.   Jos komissio vähentää kuukausimaksuja asetuksen (EU) N:o 1306/2013 41 artiklan 1 kohdan mukaisesti, se voi päättää olla aloittamatta tai saattamatta päätökseen sääntöjenmukaisuuden tarkastamiseen liittyvää selvitystä mainitun asetuksen 52 artiklan mukaisesti, jos asianomainen jäsenvaltio ei ole vastustanut tämän kohdan soveltamista mainitun asetuksen 41 artiklan 1 kohdassa säädetyn menettelyn yhteydessä.

36 artikla

Sovitteluelin

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 52 artiklassa säädettyä sääntöjenmukaisuuden tarkastamismenettelyä varten perustetaan sovitteluelin. Sen tehtävänä on

a)

tarkastella jäsenvaltion sille tarkasteltavaksi asettamaa seikkaa, josta komissio on laatinut virallisen tiedonannon tämän asetuksen 34 artiklan 3 kohdan mukaisesti, sekä arviota menoista, jotka komissio aikoo jättää unionin rahoituksen ulkopuolelle;

b)

pyrkiä lähentämään komission ja asianomaisen jäsenvaltion toisistaan poikkeavia kantoja;

c)

laatia tarkastelun lopuksi sovittelupyrkimystensä tuloksista kertomus, johon liitetään sen aiheellisina pitämät havainnot, jos kiista jää kokonaan tai osittain ratkaisematta.

37 artikla

Sovitteluelimen kokoonpano

1.   Sovitteluelimeen kuuluu vähintään viisi jäsentä, jotka on valittu henkilöistä, joiden riippumattomuus on kiistaton ja jotka ovat hyvin perehtyneitä yhteisen maatalouspolitiikan rahoitusta koskeviin kysymyksiin, maaseudun kehittäminen mukaan luettuna, tai käytännön tilintarkastukseen.

Jäsenten on oltava eri jäsenvaltioiden kansalaisia.

2.   Komissio nimittää puheenjohtajan, jäsenet ja varajäsenet alkuaan kolmen vuoden pituiseksi toimikaudeksi maatalousrahastojen komiteaa kuultuaan.

Toimikautta voidaan jatkaa ainoastaan vuoden pituisina jaksoina, ja maatalousrahastojen komitealle on annettava siitä tieto. Jos nimitettävä puheenjohtaja on kuitenkin jo sovitteluelimen jäsen, hänen ensimmäinen kautensa puheenjohtajana on kolme vuotta.

Sovitteluelimen puheenjohtajan ja jäsenten sekä varajäsenten nimet julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.

3.   Sovitteluelimen jäsenille maksetaan korvaus ottaen huomioon tehtävien hoitoon käytetty aika. Kustannukset korvataan komission henkilöstöön sovellettavien voimassa olevien sääntöjen mukaisesti.

4.   Toimikauden päätyttyä puheenjohtaja ja jäsenet toimivat tehtävissään, kunnes heidän tilalleen nimitetään uudet henkilöt tai kunnes heidät valitaan uudeksi toimikaudeksi.

5.   Komissio voi maatalousrahastojen komiteaa kuultuaan päättää sellaisen jäsenen toimikauden, joka ei enää täytä edellytyksiä tehtäviensä suorittamiseksi sovitteluelimessä tai joka on syystä tai toisesta estynyt määräämättömän ajan.

Tällaisessa tapauksessa hänen tilalleen tulee hänen toimikautensa jäljellä olevaksi ajaksi varajäsen, ja asiasta ilmoitetaan maatalousrahastojen komitealle.

Jos puheenjohtajan toimikausi keskeytyy, komissio nimittää maatalousrahastojen komiteaa kuultuaan jonkun jäsenen huolehtimaan puheenjohtajan tehtävistä puheenjohtajan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

38 artikla

Sovitteluelimen riippumattomuus

1.   Sovitteluelimen jäsenet työskentelevät itsenäisesti eivätkä pyydä eivätkä ota vastaan ohjeita komissiolta eivätkä miltään hallitukselta tai elimeltä.

Jäsenet eivät saa osallistua sovitteluelimen työhön eivätkä allekirjoittaa kertomusta, jos he ovat aiemmissa tehtävissään henkilökohtaisesti käsitelleet kyseessä olevaa asiaa.

2.   Jäsenet eivät saa paljastaa sovitteluelimessä saamiaan tietoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perussopimuksen 287 artiklan soveltamista. Tietojen on oltava luottamuksellisia ja salassapitovelvollisuuden alaisia.

39 artikla

Työskentelymenetelmät

1.   Sovitteluelimen istunnot järjestetään komission päätoimipaikassa. Puheenjohtaja valmistelee ja organisoi työt. Hänen poissa ollessaan puheenjohtajan tehtäviä hoitaa sovitteluelimen kokenein jäsen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 37 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan soveltamista.

Komissio vastaa sovitteluelimen sihteeristötehtävistä.

2.   Sovitteluelin hyväksyy kertomukset läsnä olevien jäsentensä määräenemmistöllä päätösvaltaisen jäsenmäärän ollessa kolme, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 38 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan soveltamista.

Puheenjohtaja ja neuvotteluihin osallistuneet jäsenet allekirjoittavat kertomukset. Myös sihteeristö allekirjoittaa kertomukset.

40 artikla

Sovittelumenettely

1.   Jäsenvaltio voi saattaa asiansa sovitteluelimen käsiteltäväksi kolmenkymmenen työpäivän kuluessa 34 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun komission virallisen tiedonannon saamisesta osoittamalla perustellun sovittelupyynnön sovitteluelimen sihteeristölle.

Maatalousrahastojen komitea antaa jäsenvaltioiden tiedoksi noudatettavan menettelyn ja sihteeristön osoitteen.

2.   Sovittelupyyntö voidaan ottaa käsiteltäväksi ainoastaan, jos unionin rahoituksen ulkopuolelle jätettäväksi suunniteltu määrä on komission tiedonannon mukaan joko

a)

yli 1 miljoona euroa;

tai

b)

yli 25 prosenttia jäsenvaltion asianomaisia alamomentteja koskevista vuosittaisista kokonaismenoista.

Jos jäsenvaltio on lisäksi aiemmissa keskusteluissa väittänyt ja osoittanut, että kyse on unionin sääntöjen soveltamiseen liittyvästä periaatekysymyksestä, sovitteluelimen puheenjohtaja voi ilmoittaa, että sovittelupyyntö voidaan ottaa käsiteltäväksi. Sovittelupyyntöä ei voida kuitenkaan ottaa käsiteltäväksi, jos se koskee yksinomaan jonkin seikan oikeudellista tulkintaa.

3.   Sovitteluelin työskentelee mahdollisimman epämuodollisesti ja nopeasti ja perustaa toimintansa yksinomaan todisteisiin, jotka ovat komission saatavilla muodollisten päätelmien 34 artiklan 3 kohdan mukaisen tiedoksi antamisen ajankohtana, sekä komission ja asianomaisten kansallisten viranomaisten oikeudenmukaiseen kuulemiseen.

Jos jäsenvaltio kuitenkin katsoo tarpeelliseksi esittää sovittelupyyntönsä yhteydessä tietoja, joita ei ole vielä toimitettu komissiolle, sovitteluelin voi pyytää komissiota arvioimaan kyseiset uudet tiedot, jos 34 artiklan 6 kohdan edellytykset täyttyvät. Tiedot on toimitettava komissiolle viimeistään kaksi kuukautta 36 artiklan c alakohdassa tarkoitetun kertomuksen lähettämisestä.

4.   Jos sovitteluelin ei ole neljän kuukauden kuluessa asian vireille asettamisesta onnistunut lähentämään komission ja jäsenvaltion kantoja, sovittelumenettelyn katsotaan epäonnistuneen.

Edellä 36 artiklan c alakohdassa tarkoitetussa kertomuksessa selvitetään ne seikat, jotka estivät kiistanalaisten kantojen lähentämisen. Siinä ilmoitetaan, onko menettelyissä mahdollisesti päästy osittaiseen yksimielisyyteen, sekä se, jos sovitteluelin pyytää komissiota arvioimaan uudet tiedot, 3 kohdan toisen alakohdan mukaisesti.

Kertomus lähetetään

a)

asianomaiselle jäsenvaltiolle;

b)

komissiolle tarkasteltavaksi ennen päätelmien ilmoittamista jäsenvaltiolle;

c)

maatalousrahastojen komitean yhteydessä muille jäsenvaltioille.

IV   LUKU

TARKASTUKSIA KOSKEVAT SÄÄNNÖT

1   JAKSO

Yleiset säännöt

41 artikla

Paikalla tehtävien tarkastusten määrän vähentäminen

1.   Jäsenvaltiot voivat päättää vähentää paikalla tehtävien tarkastusten vähimmäismäärää asetuksen (EU) N:o 1306/2013 59 artiklan 5 kohdan mukaisesti, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

todentamisviranomainen on asetuksen (EU) N:o 1306/2013 9 artiklan mukaisesti antanut lausunnon, jossa todetaan, että sisäisen valvonnan järjestelmä toimii asianmukaisesti ja että virhetaso oli asianomaisen perusjoukon osalta alle 2,0 prosenttia olevan olennaisuusrajan vähintään kahtena sitä vuotta, jona alennettua tarkastustaso oli määrä soveltaa, edeltäneenä peräkkäisenä varainhoitovuotena;

b)

komissio ei ole ilmoittanut asianomaiselle jäsenvaltiolle, ettei se voi hyväksyä tämän kohdan a alakohdassa tarkoitettua todentamisviranomaisen asetuksen (EU) N:o 1306/2013 9 artiklan mukaan antamaa lausuntoa, ja

c)

komissio

i)

ei ole ilmoittanut kyseiselle jäsenvaltiolle asetuksen (EU) N:o 1306/2013 52 artiklan mukaisesti kyseisen yksittäisen tukijärjestelmän tai toimenpiteen valvontajärjestelmän puutteista, tai

ii)

katsoo tämän asetuksen 34 artiklaa sovellettaessa, että jäsenvaltio, jolle on asetuksen (EU) N:o 1306/2013 52 artiklan mukaisesti ilmoitettu kyseisen yksittäisen tukijärjestelmän tai toimenpiteen valvontajärjestelmän puutteista, on toteuttanut tarpeelliset korjaavat toimenpiteet, ja komissio on ilmoittanut asiasta jäsenvaltiolle.

2.   Jäsenvaltiot voivat päättää alentaa paikalla tehtävien tarkastusten vähimmäismäärää alakohtaisessa lainsäädännössä vahvistettuja rajoja ja mahdollisia muita edellytyksiä noudattaen. Jäsenvaltioiden on annettava tarkastusten vähimmäismäärän vähentämistä koskeva päätös viipymättä komissiolle tiedoksi. Tiedoksiannossa on mainittava

a)

kyseessä oleva tukijärjestelmä tai toimenpide;

b)

ajanjakso, jona paikalla tehtävien tarkastusten vähimmäismäärää vähennetään;

c)

paikalla tehtävien tarkastusten vähimmäistaso, jota noudatetaan vähennyksen jälkeen.

3.   Jos 1 kohdassa vahvistetut kumulatiiviset edellytykset tai muut alakohtaisessa maatalouslainsäädännössä vahvistetut edellytykset eivät enää täyty, jäsenvaltioiden on viipymättä kumottava päätöksensä paikalla tehtävien tarkastusten vähimmäistason alentamisesta ja sovellettava seuraavasta hakuvuodesta alakohtaisessa maatalouslainsäädännössä vahvistettua paikalla tehtävien tarkastusten vähimmäistasoa.

2   JAKSO

Transaktioiden tarkastukset

42 artikla

Jäsenvaltioiden suorittamat tarkastukset

1.   Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 80 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen yritysten kaupallisten asiakirjojen järjestelmälliset tarkastukset koskevat kunkin tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitetun tarkastuskauden aikana sellaista määrää yrityksiä, joka ei voi olla alhaisempi kuin puolet niiden yritysten määrästä, joiden maataloustukirahaston rahoitusjärjestelmässä vastaanottamat tai suorittamat maksut tai näiden summa ovat suuremmat kuin 150 000 euroa sitä maataloustukirahaston varainhoitovuotta, jona kyseessä oleva tarkastuskausi alkaa, edeltäneen maataloustukirahaston varainhoitovuoden osalta.

2.   Jäsenvaltiot valitsevat kullekin tarkastuskaudelle riskianalyysin perusteella tarkastettavat yritykset kaikkien sellaisten toimenpiteiden osalta, joihin riskianalyysiä voidaan soveltaa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta niille asetuksen (EU) N:o 1306/2013 80 artiklan 1 kohdassa määriteltyjen velvoitteiden soveltamista. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle riskianalyysin soveltamista koskevat ehdotuksensa vähintään kuusi kuukautta ennen tarkastuskauden alkua. Ehdotuksessa on esitettävä kaikki merkitykselliset tiedot, jotka koskevat riskianalyysin lähestymistapaa, tekniikkaa ja siihen käytettäviä tietoja sekä suoritettavien tarkastusten täytäntöönpanoperusteita ja -menetelmää. Ehdotus on laadittava tämän asetuksen liitteen V mukaisesti. Jäsenvaltioiden on otettava huomioon komission riskianalyysiehdotuksesta esittämät huomautukset, jotka se toimittaa kahdeksan viikon kuluessa ehdotuksen vastaanottamisesta.

3.   Kun kyseessä ovat toimenpiteet, joihin jäsenvaltio ei arvioi riskianalyysin soveltuvan, yritykset, joiden vastaanottamien tai suorittamien maksujen summa tai molempien summa maataloustukirahaston rahoitusjärjestelmän osalta ylittää 350 000 euroa ja joita ei kahden edellisen tarkastuskauden aikana ole tarkastettu tämän asetuksen ja asetuksen (EU) N:o 1306/2013 V osaston III luvun mukaisesti, on tarkastettava.

4.   Tarkastuskausi kestää 1 päivästä heinäkuuta seuraavan vuoden 30 päivään kesäkuuta. Tarkastus koskee edellisellä tarkastusjaksolla päättyvää vähintään 12 kuukauden aikaa; sitä voidaan jatkaa jäsenvaltion päättämän ajan, joka edeltää tai seuraa 12 kuukauden aikaa.

43 artikla

Kaupallisten asiakirjojen saatavuus

Yritysten on säilytettävä kaupalliset asiakirjat vähintään kolme vuotta niiden laatimisvuoden lopusta alkaen. Jäsenvaltiot voivat säätää tai määrätä, että kyseisiä asiakirjoja on säilytettävä kauemmin.

44 artikla

Yhteiset toimet

Komissio voi päättää omasta aloitteestaan tai jonkin jäsenvaltion ehdotuksen perusteella ja asianomaisten jäsenvaltioiden suostumuksella yhden tai useamman jäsenvaltion välisten, asetuksen (EU) N:o 1306/2013 83 artiklan 1 kohdan mukaista keskinäistä avunantoa edellyttävien yhteisten toimien yhteensovittamisesta.

45 artikla

Keskinäinen avunanto

1.   Maataloustukirahaston varainhoitovuotta, jona maksu on suoritettu, seuraavien kolmen ensimmäisen kuukauden aikana jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle asetuksen (EU) N:o 1306/2013 83 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen yritysten luettelo jokaiselle jäsenvaltiolle, johon tällainen yritys on sijoittautunut. Tämän luettelon on sisällettävä kaikki tarpeelliset yksityiskohdat, joita vastaanottava jäsenvaltio tarvitsee kyseisten yritysten tunnistamiseksi ja tarkastusvelvoitteensa täyttämiseksi. Vastaanottava jäsenvaltio vastaa näiden yritysten tarkastamisesta asetuksen (EU) N:o 1306/2013 80 artiklan mukaisesti. Jokaisesta luettelosta on toimitettava komissiolle jäljennös.

Jäsenvaltio, jossa maksu on vastaanotettu tai suoritettu, voi pyytää jäsenvaltiota, jonne yritys on sijoittautunut, tarkastamaan joitakin kyseisessä luettelossa olevia yrityksiä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 80 artiklan mukaisesti määrittelemällä pyynnön tarpeellisuuden ja erityisesti siihen liittyvät riskit.

Pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion on otettava asiaankuuluvalla tavalla huomioon pyynnön esittäneen jäsenvaltion ilmoittamat yritykseen liittyvät riskit.

Vastaanottava jäsenvaltio antaa pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle tiedon pyynnön perusteella aloitetuista toimista. Jos tässä luettelossa oleva yritys tarkastetaan, tarkastuksen suorittaneen vastaanottavan jäsenvaltion on ilmoitettava pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle tarkastuksen tulokset viimeistään kolme kuukautta tarkastuskauden päättymisen jälkeen.

Tällaisista pyynnöistä on lähetettävä komissiolle yhteenveto neljännesvuosittain kuukauden kuluessa kunkin vuosineljänneksen päättymisestä. Komissio voi vaatia, että sille toimitetaan jäljennökset yksittäisistä pyynnöistä.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu yrityksiä koskeva luettelo on laadittava tämän asetuksen liitteessä VI olevan lomakemallin mukaisesti.

2.   Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 83 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu yrityksiä koskeva luettelo on laadittava tämän asetuksen liitteessä VII olevan lomakemallin mukaisesti.

3.   Edellä 1 kohdan toisessa alakohdassa ja asetuksen (EU) N:o 1306/2013 83 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu muussa jäsenvaltiossa sijaitsevaa yritystä koskeva tarkastuspyyntö on esitettävä tämän asetuksen liitteessä VIII olevan lomakemallin mukaisesti.

4.   Edellä 1 kohdan toisessa alakohdassa ja asetuksen (EU) N:o 1306/2013 83 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen tarkastuksen tulokset on esitettävä tämän asetuksen liitteessä IX olevan lomakemallin mukaisesti.

5.   Edellä 1 kohdan viidennessä alakohdassa ja asetuksen (EU) N:o 1306/2013 83 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista pyynnöistä sekä niihin liittyvien tarkastusten tuloksista on esitettävä yhteenveto tämän asetuksen liitteessä X olevan lomakemallin mukaisesti.

6.   Edellä 1 kohdan mukaan toimitettavat tiedot on toimitettava sähköisesti täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 991/2013 liitteessä II olevassa 2 jaksossa esitetyssä muodossa.

46 artikla

Vuosittaiset ohjelmat ja kertomukset

1.   Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 84 artiklassa tarkoitettu vuosittainen tarkastusohjelma on esitettävä tämän asetuksen liitteessä XI olevan lomakemallin mukaisesti.

2.   Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 86 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa vuosittaisessa kertomuksessa on esitettävä tiedot asetuksen soveltamisessa havaituista mahdollisista vaikeuksista sekä niiden ratkaisemiseksi tarvittaessa toteutetuista toimenpiteistä tai parannusehdotuksista.

Siinä on oltava yksityiskohtaiset tiedot kustakin tämän asetuksen liitteessä XII luetellusta asetuksen (EU) N:o 1306/2013 V osaston III luvun soveltamista koskevasta näkökohdasta eriteltyinä selkeisiin jaksoihin ja otsikoihin mainitun liitteen mukaisesti.

3.   Tämän artiklan ja asetuksen 45 artiklan mukaisesti annettavat tiedot voidaan toimittaa paperiasiakirjoina tai sähköisesti lähettäjän ja vastaanottajan sopimuksen mukaan.

4.   Komissio arvioi vuosittain saavutettua edistystä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 109 artiklassa tarkoitetussa rahastojen hallinnointia koskevassa vuotuisessa rahoituskertomuksessaan.

47 artikla

Erityisyksiköt

1.   Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 85 artiklassa tarkoitetut erityisyksiköt vastaavat mainitussa artiklassa tarkoitettujen tehtävien lisäksi seuraavista:

a)

tässä jaksossa tarkoitetuista tarkastuksista vastaavien kansallisten virkamiesten koulutus, jonka tarkoituksena on antaa heille riittävät tiedot tehtäviensä suorittamiseksi;

b)

asetuksen (EU) N:o 1306/2013 V osaston III luvussa säädettyihin ja sen mukaisesti suoritettuihin tarkastuksiin liittyvien tarkastuskertomusten ja muiden asiakirjojen hallinnointi;

c)

asetuksen (EU) N:o 1306/2013 84 artiklassa tarkoitettujen ohjelmien ja sen 86 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kertomusten laatiminen ja toimittaminen.

2.   Jäsenvaltioiden on annettava erityisyksiköille kaikki 1 kohdassa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi tarvittavat valtuudet.

Erityisyksiköt koostuvat henkilöstöstä, jonka määrä ja koulutus ovat kyseessä olevien tehtävien suorittamisen kannalta tarkoituksenmukaisia.

3.   Jäsenvaltioissa, joissa tarkastettavien yritysten vähimmäismäärä on alle 10, ei tarvitse perustaa erityisyksikköä.

V   LUKU

VAKUUDET

1   JAKSO

Soveltamisala, tietotekniikka, ylivoimainen este

48 artikla

Soveltamisala

Tämän luvun säännöksiä sovelletaan aina, kun maatalouden alakohtaisessa lainsäädännössä säädetään vakuudesta, riippumatta siitä, käytetäänkö vakuudesta nimenomaisesti ilmaisua ”vakuus”.

Tätä lukua ei sovelleta neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2913/92 (18) tarkoitettujen tuonti- ja vientitullien maksamisen varmistamiseksi annettuihin vakuuksiin.

49 artikla

Sähköinen hallinto

Tiedonannot, asiakirjat ja vakuudet voidaan laatia ja niitä voidaan käsitellä ja hallinnoida tietotekniikkaa käyttäen, jos sovellettavien järjestelmien hallinnoinnissa noudatetaan virallisesti hyväksyttyjä laatuvaatimuksia sekä kyseisiin järjestelmiin sopivia turvakäytäntöjä.

Jos toimivaltaisella viranomaisella ei ole tietotekniikkajärjestelmien erojen vuoksi pääsyä vaadittuihin asiakirjoihin niiden tarkastamista varten, kyseisten tietotekniikkajärjestelmien hallinnointiin toimivaltaisen viranomaisen, jäljempänä ’asiakirjan antava viranomainen’, tai jäljennöksen oikeaksi todistamiseen toimivaltaisen viranomaisen on tulostettava kyseiset asiakirjat ja todistettava ne oikeiksi.

Tulosteet voidaan korvata asiakirjan antavan viranomaisen ja tuensaajan tai toimivaltaisen viranomaisen välisellä sähköisellä viestillä, jos asiakirjan antava viranomainen pystyy virallisesti hyväksytyllä varmennusprotokollalla varmistamaan viestin aitouden.

50 artikla

Ylivoimaiseen esteeseen liittyvät määräajat

1.   Tätä artiklaa sovelletaan silloin, kun siihen viitataan erityisessä asetuksessa.

2.   Ylivoimaisen esteen tunnustamista koskevaa pyyntöä ei käsitellä, jos toimivaltainen viranomainen on vastaanottanut pyynnön yli 30 kalenteripäivää sen jälkeen, kun

a)

toimivaltainen viranomainen on ilmoittanut toimijalle kyseessä olevan velvoitteen täyttämättä jäämisen toteamisesta asetuksen (EU) N:o 907/2014 23 artiklan 2 kohdan merkityksessä, kun mainitun asetuksen 23 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun kyseessä olevan velvoitteen täyttämiselle asetettu määräaika on päättynyt tai kun mainitun asetuksen 23 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun kyseessä olevan velvoitteen täyttämistä koskevan todisteen esittämiselle asetettu määräaika on päättynyt;

b)

tarjousten esittämiselle asetettu määräaika siinä kolmannessa maassa, jossa tarjous liitetään ennakkovahvistuksen sisältävään tuonti- tai vientitodistukseen, on päättynyt;

3.   Toimijoiden on toimivaltaisten viranomaisten hyväksymällä tavalla ja 181 kalenteripäivän kuluessa velvoitteen täysimääräiselle täyttämiselle asetetun määräajan päättymisestä esitettävä todisteet olosuhteista, joiden ne katsovat muodostavan ylivoimaisen esteen. Jos näitä todisteita ei ole voitu toimittaa tämän määräajan kuluessa, huolimatta siitä, että toimija on tehnyt kaikkensa niiden hankkimista ja tiedoksi toimittamista varten, tälle voidaan myöntää lisäaikaa.

4.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikista tunnustamistaan ylivoimaisen esteen tapauksista ja annettava asiaankuuluvat tiedot kustakin tapauksesta.

2   JAKSO

Vakuuksien muoto

51 artikla

Muoto

1.   Vakuus voidaan antaa

a)

delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 19 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuna käteistalletuksena, ja/tai

b)

osoittamalla vakuuden antaja delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 21 artiklan mukaisesti.

2.   Toimivaltainen viranomainen voi sallia vakuuden antamisen

a)

käteistalletuksena pankissa;

b)

sellaisilla maksettaviksi erääntyvinä velkasaatavina julkiselta elimeltä tai rahastolta, joissa muilla saatavilla ei ole etusijaa niihin nähden, ja/tai

c)

kyseisessä jäsenvaltiossa siirrettävissä olevina vakuuksina sillä edellytyksellä, että ne ovat jäsenvaltion liikkeelle laskemia tai takaamia.

3.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat asettaa 2 kohdassa tarkoitetun vakuuden hyväksymiselle lisäehtoja.

52 artikla

Siirrettävissä oleva vakuus

1.   Jäljempänä 51 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti siirrettävissä olevan vakuuden arvon on oltava vakuuden asettamishetkellä vähintään 115 prosenttia vaaditun vakuuden realisointiarvosta.

2.   Toimivaltainen viranomainen voi hyväksyä 51 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetun vakuuden ainoastaan, jos tätä vakuutta tarjoava osapuoli sitoutuu kirjallisesti joko antamaan täydentävän vakuuden tai korvaamaan alkuperäisen vakuuden, jos kyseisen vakuuden realisointiarvo on ollut kolmen kuukauden ajan pienempi kuin 105 prosenttia vaaditun vakuuden arvosta. Kirjallinen sitoutuminen ei ole välttämätöntä, jos kansallisessa lainsäädännössä jo säädetään tästä. Toimivaltaisen viranomaisen on tarkistettava säännöllisesti tällaisen vakuuden arvo.

3.   Toimivaltaisen viranomaisen on vahvistettava, ottaen huomioon realisointikustannukset, 51 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetun vakuuden realisointiarvo.

4.   Vakuuksien realisointiarvo lasketaan viimeisimmän käytettävissä olevan kurssin perusteella.

5.   Vakuuden antajan on toimitettava toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä todisteet realisointiarvosta.

53 artikla

Vakuuden korvaaminen ja sitominen

1.   Vakuus voidaan korvata toisella vakuudella.

Korvaamisen edellytyksenä on kuitenkin toimivaltaisen viranomaisen suostumus seuraavissa tapauksissa:

a)

alkuperäinen vakuus on pidätetty mutta sitä ei ole vielä muutettu rahaksi; tai

b)

korvaava vakuus on jokin 51 artiklan 2 kohdassa luetelluista vakuusmuodoista.

2.   Kokonaisvaltainen vakuus voidaan korvata toisella kokonaisvaltaisella vakuudella sillä edellytyksellä, että uusi kokonaisvaltainen vakuus kattaa kyseisenä ajankohtana vähintään sen alkuperäisen kokonaisvaltaisen vakuuden osan, joka on annettu yhden tai useamman velvoitteen täyttämisen varmistamiseksi.

3.   Kun kokonaisvaltainen vakuus liitetään erityiseen velvoitteeseen, käytettävissä oleva jäljelle jäävä määrä on saatettava ajan tasalle.

3   JAKSO

Vakuuden vapauttaminen ja pidättäminen

54 artikla

Vakuuden osan vapauttaminen

Kun unionin erityisissä säännöissä ei säädetä vähimmäismäärästä, toimivaltainen viranomainen voi rajata vakuuden vapautettavien osien lukumäärän ja vahvistaa vähimmäismäärän kaikille tämänkaltaisille vapautuksille.

Ennen vakuuden tai sen osan vapauttamista toimivaltainen viranomainen voi vaatia kirjallisen vapauttamispyynnön toimittamista.

Jos vakuus kattaa enemmän kuin 100 prosenttia määrästä, jolle vaaditaan vakuus, 100 prosentin ylittävä määrä vapautetaan, kun vakuudella katetun määrän jäljelle jäänyt määrä vapautetaan tai pidätetään.

55 artikla

Vakuuden pidättäminen

1.   Jos toimivaltaisen viranomaisen tietoon tulee seikkoja, jotka aiheuttavat vakuuden pidättämisen kokonaan tai osittain, sen on viipymättä vaadittava asianomaiselta pidätetyn määrän maksamista enintään 30 päivän kuluessa vaatimuksen vastaanottopäivästä.

Jos maksua ei ole suoritettu kyseisessä määräajassa, toimivaltaisen viranomaisen on

a)

viipymättä selvitettävä 51 artiklan 1 kohdan a alakohdassa kuvatun kaltainen vakuus asianomaiselle tilille;

b)

vaadittava viipymättä, että 51 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu vakuuden antaja suorittaa maksun 30 päivän kuluessa vaatimuksen vastaanottopäivästä;

c)

toteutettava viipymättä tarvittavat toimenpiteet, jotta

i)

51 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdassa kuvatut vakuudet muunnetaan käteissummaksi, joka kattaa saatavan;

ii)

51 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut käteistalletukset selvitetään viranomaisen tilille.

Toimivaltainen viranomainen voi välittömästi selvittää 51 artiklan 1 kohdan a alakohdassa kuvatun kaltaisen vakuuden asianomaiselle tilille vaatimatta ensin asianomaiselta vakuuden maksamista.

2.   Rajoittamatta 1 kohdan soveltamista,

a)

kun vakuuden pidättämisestä on tehty päätös, jota kansallisen lainsäädännön mukaisen valituksen vuoksi lykätään, asianomaisen on maksettava tosiasiallisesti pidätetyn määrän korot 1 kohdassa tarkoitetun maksuvaatimuksen esittämispäivää seuraavan 30 päivän kuluttua alkavalta ja tosiasiallisesti pidätetyn määrän maksupäivää edeltävänä päivänä päättyvältä jaksolta;

b)

kun asianomaista osapuolta pyydetään muutoksenhaun tuloksen perusteella maksamaan pidätetty määrä 30 päivän kuluessa, jäsenvaltio voi korkojen laskentaa varten katsoa, että maksu suoritetaan kyseisen pyynnön esittämispäivää seuraavana 20 päivänä;

c)

sovellettava korkokanta lasketaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti, mutta se ei voi olla pienempi kuin kansallisten suoritusten perinnässä sovellettava korkokanta;

d)

maksajavirastot vähentävät maksetun koron maataloustukirahaston tai maaseuturahaston menoista asetuksen (EU) N:o 1306/2013 mukaisesti;

e)

jäsenvaltiot voivat vaatia säännöllisin väliajoin tehtävää vakuuden määrän korottamista suhteessa korkoon.

3.   Kun vakuus on pidätetty, sen määrä tuloutettu rahastoille ja kun pidätetty määrä kansallisessa lainsäädännössä säädetyn kannan mukaisesti laskettuine korkoineen on muutoksenhaun vuoksi korvattava kokonaan tai osittain, rahasto vastaa menetyksen korvaamisesta, ellei se ole jäsenvaltioiden hallinnon tai muiden elinten laiminlyönnistä tai vakavasta virheestä johtuva.

4   JAKSO

Tietojen toimittaminen

56 artikla

Vakuuden pidättämistä, vakuuden muotoa ja vakuuden antajia koskevat tiedot

1.   Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että komission käytettävissä on kunkin varainhoitovuoden osalta tiedot pidätettyjen vakuuksien kokonaismääristä ja kokonaissummista, riippumatta 55 artiklassa tarkoitetun menettelyn vaiheesta, ja eriteltävä ne, jotka otetaan kansallisiin talousarvioihin, ja ne, jotka otetaan unionin talousarvioon. Kyseisten tietojen on oltava saatavilla kaikkien yli 1 000 euron suuruisten pidätettyjen vakuuksien ja kaikkien vakuuden asettamista edellyttävien unionin säännösten osalta. Tiedoista on käytävä ilmi määrät, jotka asianomainen on maksanut suoraan, sekä määrät, jotka on saatu, kun vakuus on muutettu rahaksi.

2.   Jäsenvaltioiden on pidettävä komission saatavilla luettelo, joka sisältää

a)

vakuuden antajaksi hyväksyttävät laitokset sekä tähän liittyvät vaatimukset;

b)

edellä 51 artiklan 2 kohdan nojalla hyväksyttävät vakuusmuodot sekä tähän liittyvät vaatimukset.

VI   LUKU

AVOIMUUS

57 artikla

Julkistettavien tietojen sisältö

1.   Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 111 artiklan 1 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitetuissa tiedoissa on esitettävä

a)

kuhunkin tämän asetuksen liitteessä XIII lueteltuun yksittäiseen toimenpiteeseen liittyvät mainitun artiklan c kohdassa tarkoitetut tukimäärät sekä kunkin tuensaajan asianomaisena varainhoitovuonna saamien kyseisten tukimäärien summa;

b)

mainitun artiklan d alakohdassa tarkoitettujen ja tämän asetuksen liitteessä XIII lueteltujen rahastoista rahoitettujen toimenpiteiden luonne ja tarkoitus.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut määrät on ilmoitettava euroina niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat ottaneet euron käyttöön, ja kansallisena valuuttana muissa jäsenvaltioissa.

3.   Jäsenvaltiot voivat julkistaa yksityiskohtaisempia tietoja kuin 1 ja 2 kohdassa säädetään, sanotuin kuitenkaan rajoittamatta tarvittavan yksityisyyden suojan soveltamista.

58 artikla

Kunnan nimen julkistaminen

Jos asetuksen (EU) N:o 1306/2013 112 artiklan kolmannen alakohdan soveltamiseksi julkistettavista tiedoista seuraisi, että tuensaaja, joka on luonnollinen henkilö, tunnistetaan, koska kunnassa asuvia tai siihen rekisteröityjä tuensaajia on vain vähän, asianomaisen jäsenvaltion on mainitun asetuksen 111 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan soveltamiseksi julkistettavina tietoina ilmoitettava seuraava suurempi hallintoyksikkö, johon kyseessä oleva kunta kuuluu.

59 artikla

Julkistettavien tietojen muoto ja julkistamisen ajankohta

1.   Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 111 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetulla yhdellä verkkosivustolla julkistettavien tietojen on oltava saatavilla hakutoiminnolla, jonka avulla käyttäjät pystyvät hakemaan tuensaajia nimen tai kunnan, sellaisena kuin sitä tarkoitetaan tämän asetuksen 58 artiklassa, taikka saatujen määrien, toimenpiteiden tai niiden yhdistelmän perusteella ja poimimaan kaikki asiaa koskevat tiedot yhtenä tietokokonaisuutena. Tiedot on esitettävä jäsenvaltion virallisella kielellä tai virallisilla kielillä ja/tai yhdellä komission kolmesta työkielestä.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on julkistettava viimeistään kunkin vuoden 31 päivänä toukokuuta edellisen varainhoitovuoden osalta.

3.   Mainitun artiklan mukaisesti tiedot on pidettävä saatavilla verkkosivustolla kahden vuoden ajan siitä, kun ne on julkistettu ensimmäisen kerran.

60 artikla

Tuensaajia koskevat tiedot

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 113 artiklassa tarkoitetut tuensaajia koskevat tiedot on ilmoitettava tuensaajille sisällyttämällä ne rahastojen varojen saamiseksi esitettäviin hakemuksiin tai muulla tavoin, kun tiedot kerätään.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, varainhoitovuosina 2014 ja 2015 saatuihin maksuihin liittyvät tuensaajia koskevat tiedot on toimitettava vähintään neljä viikkoa ennen niiden julkistamista.

61 artikla

Pienviljelijöiden tukijärjestelmään liittyvien kynnysten julkistaminen

Jäsenvaltioiden asetuksen (EU) N:o 1306/2013 112 artiklan toisen alakohdan mukaisesti ilmoittamat määrät julkistetaan tämän asetuksen 62 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla unionin verkkosivustolla.

62 artikla

Komission ja jäsenvaltioiden välinen yhteistyö

1.   Komissio perustaa keskitettyyn internetosoitteeseensa unionin verkkosivuston, jolta on linkit jäsenvaltioiden verkkosivustoille, ja ylläpitää kyseistä verkkosivustoa. Komissio päivittää internetlinkkejä jäsenvaltioiden toimittamien tietojen mukaan.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle verkkosivustonsa internetosoite heti, kun kyseinen sivusto on luotu, ja ilmoitettava kaikista sivustoon myöhemmin tehtävistä muutoksista, jotka vaikuttavat jäsenvaltion sivustolle pääsyyn unionin verkkosivuston kautta.

3.   Jäsenvaltioiden on nimettävä 59 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun verkkosivuston luomisesta ja ylläpitämisestä vastaava elin. Niiden on ilmoitettava komissiolle kyseisen elimen nimi ja osoite.

VII   LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

63 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetukset (EY) N:o 601/94, (EY) N:o 4/2004 ja (EY) N:o 259/2008.

Asetusta (EY) N:o 259/2008 sovelletaan kuitenkin edelleen varainhoitovuoden 2013 osalta suoritettuihin maksuihin. Poiketen siitä, mitä mainitun asetuksen 3 artiklan 3 kohdassa säädetään, mainitussa artiklassa tarkoitetut tiedot on pidettävä saatavilla verkkosivustolla yhden vuoden ajan siitä, kun ne on julkaistu ensimmäisen kerran.

64 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Kuitenkin

a)

10 artiklaa sovelletaan aiheutuneisiin menoihin ja jäsenvaltioiden saamiin käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin 16 päivästä lokakuuta 2014;

b)

34–40 artiklaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2015. Määräaikoja, joista säädetään 34 artiklan 3 ja 4 kohdassa, ei kuitenkaan sovelleta sääntöjenmukaisuuden tarkastamiseen liittyviin selvityksiin, joiden osalta asetuksen (EY) N:o 885/2006 11 artiklan 1 kohdan mukainen tiedonanto on toimitettu ennen 1 päivää tammikuuta 2015;

c)

VI lukua sovelletaan varainhoitovuodesta 2014 alkaen suoritettaviin maksuihin;

d)

tiedot, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava liitteessä II olevan sarakkeen V1 ja V2 mukaisesti, on toimitettava varainhoitovuodesta 2016 alkaen.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 6 päivänä elokuuta 2014.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO


(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549.

(2)  Komission asetus (EY) N:o 601/94, annettu 17 päivänä maaliskuuta 1994, neuvoston asetuksen (EY) N:o 165/94 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä viljelyalojen kaukohavaintotarkastusten yhteisörahoituksen osalta (EYVL L 76, 18.3.1994, s. 20).

(3)  Komission asetus (EY) N:o 4/2004, annettu 23 päivänä joulukuuta 2003, Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston rahoitusjärjestelmään kuuluviin toimenpiteisiin kohdistuvista jäsenvaltioiden suorittamista tarkastuksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 4045/89 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 2, 6.1.2004, s. 3).

(4)  Komission asetus (EY) N:o 883/2006, annettu 21 päivänä kesäkuuta 2006, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä maksajavirastojen kirjanpidon ja meno- ja tuloilmoitusten sekä menojen korvaamista koskevien edellytysten osalta maataloustukirahaston ja maaseuturahaston yhteydessä (EUVL L 171, 23.6.2006, s. 1).

(5)  Komission asetus (EY) N:o 884/2006, annettu 21 päivänä kesäkuuta 2006, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä julkisena varastointina toteutettavien interventiotoimenpiteiden Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) myönnettävän rahoituksen ja jäsenvaltioiden maksajavirastojen hoitaman julkisen varastoinnin toimien kirjanpidon osalta (EUVL L 171, 23.6.2006, s. 35).

(6)  Komission asetus (EY) N:o 885/2006, annettu 21 päivänä kesäkuuta 2006, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä maksajavirastojen ja muiden elinten hyväksymisen sekä maataloustukirahaston ja maaseuturahaston tilien tarkastamisen ja hyväksymisen osalta (EUVL L 171, 23.6.2006, s. 90).

(7)  Komission asetus (EY) N:o 259/2008, annettu 18 päivänä maaliskuuta 2008, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä Euroopan maatalouden tukirahaston (maataloustukirahaston) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) varoja saavia tuensaajia koskevien tietojen julkaisemisen osalta (EUVL L 76, 19.3.2008, s. 28).

(8)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 282/2012, annettu 28 päivänä maaliskuuta 2012, maataloustuotteiden vakuusjärjestelmän soveltamista koskevien yhteisten yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisesta (EUVL L 92, 30.3.2012, s. 4).

(9)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 907/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 täydentämisestä julkisen intervention menojen osalta (katso tämän virallisen lehden sivu 18).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

(11)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 906/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 täydentämisestä julkisen intervention menojen osalta (katso tämän virallisen lehden sivu 1).

(12)  Komission asetus (EU) N:o 1272/2009, annettu 11 päivänä joulukuuta 2009, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä maataloustuotteiden julkisten interventio-ostojen ja -myyntien osalta (EUVL L 349, 29.12.2009, s. 1).

(13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1305/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 487).

(14)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 184/2014, annettu 25 päivänä helmikuuta 2014, jäsenvaltioiden ja komission väliseen sähköiseen tiedonvaihtojärjestelmään sovellettavien ehtojen ja edellytysten vahvistamisesta Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 nojalla sekä Euroopan aluekehitysrahastosta tuettavien Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen mukaisten tukitoimien luokkia koskevan nimikkeistön hyväksymisestä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen tukemista Euroopan aluekehitysrahastosta koskevista erityissäännöksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1299/2013 nojalla, (EUVL L 57, 27.2.2014, s. 7).

(15)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, yhteenkuuluvuudenrahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320).

(16)  Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

(17)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 991/2013, annettu 15 päivänä lokakuuta 2013, niiden tilitietojen muodosta ja sisällöstä, jotka jäsenvaltioiden on pidettävä komission saatavilla maataloustukirahaston ja maaseuturahaston tilien tarkastamista ja hyväksymistä sekä valvonta- ja ennustetarkoituksia varten (EUVL L 275, 16.10.2013, s. 7).

(18)  Neuvoston asetus (ETY) N:o 2913/92, annettu 12 päivänä lokakuuta 1992, yhteisön tullikoodeksista (EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1).


LIITE I

HALLINNOLLINEN VAHVISTUSLAUSUMA

(3 artikla)

Minä, allekirjoittanut, …, ….:n maksajaviraston johtaja, esitän kyseisen maksajaviraston tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 16.10.xx–15.10.xx+1.

Oman arvioni ja käytettävissäni olevien tietojen, kuten sisäisen tarkastuksen yksikön työn tulosten, perusteella vakuutan seuraavaa:

Esitetty tilinpäätös tarjoaa parhaan tietoni mukaan todenperäisen, täydellisen ja tarkan kuvan edellä tarkoitetun varainhoitovuoden menoista ja tuloista. Kaikki tiedossani olevat velat, ennakot, vakuudet ja varastot on merkitty tilinpitoon, ja kaikki perityt, maataloustukirahastoa ja maaseuturahastoa koskevat tulot on asianmukaisesti tuloutettu kyseisille rahastoille.

Olen ottanut käyttöön järjestelmän, jolla tarjotaan riittävä varmuus siitä, että tilien perustana olevat toimet ovat laillisia ja sääntöjenmukaisia sekä siitä, että tukihakemusten tukikelpoisuutta ja, maaseudun kehittämisen osalta, tuen myöntämismenettelyä hallinnoidaan, valvotaan ja dokumentoidaan unionin sääntöjä noudattaen.

Tilinpäätökseen kirjatut menot käytettiin niiden aiottuun tarkoitukseen asetuksen (EU) N:o 1306/2013 mukaisesti.

Vahvistan, että käyttöön on otettu asetuksen (EU) N:o 1306/2013 58 artiklaan perustuvat toimivat ja oikeasuhteiset petostentorjuntatoimenpiteet ja että niissä otetaan huomioon havaitut riskit.

Kyseinen vakuutus annetaan kuitenkin seuraavin varauksin:

Lisäksi vahvistan, että tiedossani ei ole mitään julkistamatonta seikkaa, joka voisi vahingoittaa unionin taloudellisia etuja.

Allekirjoitus


LIITE II

ASETUKSEN 29 ARTIKLAN F ALAKOHDASSA TARKOITETUN TAULUKON MALLI

Asetuksen 29 artiklan f alakohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava kunkin maksajaviraston osalta seuraavaa taulukkoa käyttäen:

 

A

B

AA

V1 (4)

V2 (5)

C

D

E

F

G

H

I

W

J

X

K

L

L1

L2

Y1

Y2

M

N

O

O1

O2

P

Q

R

R1

R2

Z

S

S1

S2

T

T1

T2

BB

U

 

Maksajavirasto

Rahasto

Tapaus (vanha/uusi)

Perustavanlaatuisten menojen varainhoitovuosi

Perustavanlaatuisten menojen budjettikoodit

Varainhoitovuosi N

Valuuttayksikkö

Tapauksen tunnistenumero

OLAF-tunnistetiedot tarvittaessa (1)

Onko tapaus velallisluettelossa?

Tuensaajan tunnistetiedot

Onko ohjelma saatettu päätökseen? (ainoastaan maaseuturahaston osalta)

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 54 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valvontakertomuksen tai vastaavan asiakirjan hyväksymispäivä.

Varainhoitovuosi, jona tehtiin sääntöjenvastaisuutta koskeva ensimmäinen päätös

Perintäpyynnön päivämäärä

Oikeudellisessa menettelyssä?

Alkuperäinen takaisin perittävä määrä

Alkuperäinen takaisin perittävä määrä (pääoma)

Alkuperäinen takaisin perittävä määrä (korko)

Pääoman määrä, jonka osalta takaisinperintä oli meneillään varainhoitovuoden N-1 lopussa

Koron määrä, jonka osalta takaisinperintä oli meneillään varainhoitovuoden N-1 lopussa

Oikaistu kokonaismäärä (koko perintäjaksolta)

Takaisinperitty kokonaismäärä (koko perintäjaksolta)

Määrä, jonka takaisinperintä on mahdotonta

Määrä (pääoma), jonka takaisinperintä on mahdotonta

Määrä (korko), jonka takaisinperintä on mahdotonta

Varainhoitovuosi, jona takaisinperinnän mahdottomuus todettiin

Syy takaisinperinnän mahdottomuuteen

Oikaistu määrä (varainhoitovuonna N)

Oikaistu määrä (pääoma) (varainhoitovuonna N)

Oikaistu määrä (korko) (varainhoitovuonna N)

Korko (varainhoitovuonna N)

Takaisinperityt määrät (varainhoitovuonna N)

Takaisinperitty määrä (pääoma) (varainhoitovuonna N)

Takaisinperitty määrä (korko) (varainhoitovuonna N)

Määrä, jonka takaisinperintä on kesken

Määrä (pääoma), jonka takaisinperintä on kesken

Määrä (korko), jonka takaisinperintä on kesken

Määrä, johon sovelletaan 50/50-prosentin sääntöä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 54 artiklan 2 kohdan mukaisesti varainhoitovuoden N lopussa

Määrä, joka palautetaan EU:n talousarvioon

Vanhat tapaukset (2)

x

x

O

 

 

x

x

x

x

x

x

x

 

x

 

x

x

 

 

 

 

x

x

x

 

 

x

x

x

 

 

 

x

 

 

x

(L+M+N+O)

 

 

 

x

Uudet tapaukset (3)

x

x

N

x

x

x

x

x

x

(x)

x

 

x

 

x

x

 

x

x

x

x

 

 

 

x

x

x

x

x

x

x

x

 

x

x

x

(L1+L2+M+N+O1+O2)

x

x

x

x


(1)  Tämä koskee OLAFin viitenumeroita (IMS-raportointinumeroita).

(2)  Tämä koskee tapauksia, jotka on raportoitu varainhoitovuonna 2014 tai sitä aiemmin käyttäen tässä liitteessä olevaa mallia.

(3)  Tämä koskee tapauksia, jotka on raportoitu varainhoitovuonna 2015 tai sitä myöhemmin käyttäen tässä liitteessä olevaa mallia.

(4)  Varainhoitovuodesta 2016 alkaen toimitettava tieto.

(5)  Varainhoitovuodesta 2016 alkaen toimitettava tieto.


LIITE III

ASETUKSEN 29 ARTIKLAN G ALAKOHDASSA TARKOITETUN TAULUKON MALLI

Asetuksen 29 artiklan g alakohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava kunkin maksajaviraston osalta seuraavaa taulukkoa käyttäen:

a

b

c

i

d

e

f

g

h

Maksajavirasto

Rahasto

Valuuttayksikkö

Takaisin perimättä olevan määrän luokka (täydentävien ehtojen seuraamus, monivuotinen seuraamus tai muut)

Saldo 15. lokakuuta vuonna N-1

Uudet tapaukset (vuonna N)

Takaisinperityt määrät yhteensä (vuonna N)

Oikaistut määrät yhteensä, ml. määrät, joiden takaisinperiminen on mahdotonta (vuonna N)

Takaisinperittävä määrä (15. lokakuuta vuonna N)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


LIITE IV

ASETUKSEN 31 ARTIKLAN 4 KOHDASSA TARKOITETTUJEN TIEDUSTELUJEN LÄHETTÄMINEN

Asetuksen 31 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut tiedustelut on lähetettävä osoitteeseen

European Commission, DG AGRI-J1, B-1049 Brussels

tai

sähköpostitse osoitteeseen AGRI-J1@ec.europa.eu.


LIITE V

ASETUKSEN 42 ARTIKLAN 2 KOHDASSA TARKOITETTUUN VUOTUISEEN RISKIANALYYSIIN SISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT

1.   Edellisen vuoden riskianalyysin arviointi

Esittäkää edellisen vuoden riskianalyysin tehokkuuden arviointia koskevat tiedot ja liittäkää mukaan arvio myös riskianalyysin vahvuuksista ja puutteista. Parannusmahdollisuudet on määriteltävä selkeästi ja niiden toteuttamista on harkittava.

2.   Tietolähteet

Mainitkaa kaikki tietolähteet, jotka on otettu huomioon riskianalyysiä laadittaessa ja toteutettaessa. Erityisesti on viitattava komission asetukseen (EY) N:o 612/2009 (1).

3.   Valintamenettely

Kuvailkaa tarkastettavien yritysten valintamenettelyä. Ilmoittakaa niiden yritysten ja alojen/toimenpiteiden määrä/prosenttiosuus, joihin sovelletaan riskianalyysiä, satunnaisotantaa, automaattista ja/tai manuaalista valintaa. Yksilöikää tarkastuksen ulkopuolelle jätettävät alat/toimenpiteet ja täsmentäkää ulkopuolelle jättämisen syyt.

4.   Sovellettavat riskitekijät ja riskiarvot

Jos riskianalyysiä sovelletaan, mainitkaa kaikki huomioon otetut riskitekijät ja kyseisille riskitekijöille myöhemmin annettavat mahdolliset arvot. Kyseiset tiedot on toimitettava jäljempänä olevien mallitaulukoiden mukaisesti.

Kaikkiin riskianalyysin kohteena oleviin toimenpiteisiin sovellettavat riskitekijät ja riskiarvot

Riskitekijät

Riskiarvot

Kuvaus

Arvot

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Vientitukiin sovellettavat erityiset riskitekijät ja riskiarvot

Riskitekijät

Riskiarvot

Kuvaus

Arvot

 

 

 

 

 

 


Erityiset riskitekijät ja riskiarvot, joita sovelletaan (alaan/toimenpiteeseen)

Riskitekijät

Riskiarvot

Kuvaus

Arvot

 

 

 

 

 

 

5.   Riskitekijöiden painottaminen

Toimittakaa tarvittaessa kuvaus riskitekijöiden painottamiseen sovellettavasta menettelystä.

6.   Riskianalyysin tulokset

Ilmoittakaa, miten riskianalyysin tulokset ja (tarvittaessa kunkin erityisalan/toimenpiteen) ”tulosluettelo” vaikuttavat yritysten valintaan lopulliseen tarkastussuunnitelmaan.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä 44 artiklan mukaisten yhteisten toimien mahdollisuuteen.

7.   Havaitut vaikeudet ja parannusehdotukset

Mainitkaa havaitut vaikeudet sekä niiden ratkaisemiseksi toteutetut toimenpiteet tai ratkaisuehdotukset. Tehkää tarvittaessa parannusehdotuksia.


(1)  Komission asetus (EY) N:o 612/2009, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2009, maataloustuotteiden vientitukijärjestelmän soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä (uudelleenlaadittu toisinto) (EUVL L 186, 17.7.2009, s. 1).


LIITE VI

LUETTELO YRITYKSISTÄ, JOTKA OVAT SIJOITTAUTUNEET JOHONKIN MUUHUN JÄSENVALTIOON KUIN SIIHEN, JOSSA KYSEESSÄ OLEVA MÄÄRÄ ON MAKSETTU TAI OLISI PITÄNYT MAKSAA TAI JOSSA SE ON OTETTU VASTAAN TAI OLISI PITÄNYT OTTAA VASTAAN

(45 artiklan 1 kohta)

Jäsenvaltio, jossa maksu maksettiin tai otettiin vastaan

Luettelon toimituspäivä

 

Jäsenvaltio, johon yritys on sijoittautunut

 

 


(1)

Nimi ja osoite

(2)

Menojen luonne (ilmoittakaa kunkin maksun osalta maataloustukirahaston budjettikohta ja maksun tyyppi)

(3)

Määrä (kansallisessa valuutassa) kutakin yksittäistä maksua kohden, joka maataloustukirahaston varainhoitovuoden aikana oli:

(4)

Onko yrityksen tarkastamista pyydetty

45 artiklan mukaisesti

(ks. huomautus A)?

(i)

Yritys jäsenvaltiossa, johon yritys on sijoittautunut

(ii)

Yritys, jolle maksu suoritettiin tai jolta maksu vastaanotettiin

(i)

maksettu yritykselle

(ii)

yrityksen maksama

 

 

 

 

 

 

Huomautukset:

A.

Tässä tapauksessa on jätettävä erityinen pyyntö tarvittavine tietoineen liitteessä VIII olevaa mallia käyttäen, jotta vastaanottaja kykenee tunnistamaan kyseessä olevan yrityksen asianmukaisesti.

B.

Luettelosta on toimitettava komissiolle jäljennös.

C.

Jos yrityksiä ei ole oman maanne osalta sijoittautunut muihin jäsenvaltioihin, siitä on ilmoitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle.

D.

Jos yrityksen tarkastamista pyydetään 45 artiklan mukaisesti sen jälkeen, kun tämä luettelo on toimitettu, komissiolle on toimitettava jäljennös kyseisestä pyynnöstä liitteen VIII mukaisesti.


LIITE VII

LUETTELO YRITYKSISTÄ, JOTKA OVAT SIJOITTAUTUNEET KOLMANTEEN MAAHAN JA JOIDEN OSALTA KYSEESSÄ OLEVA MÄÄRÄ ON MAKSETTU TAI OLISI PITÄNYT MAKSAA TAIKKA ON OTETTU VASTAAN TAI OLISI PITÄNYT OTTAA VASTAAN JÄSENVALTIOSSA

(45 artiklan 2 kohta)

Jäsenvaltio, jossa maksu maksettiin tai otettiin vastaan

Luettelon toimituspäivä

 

Kolmas maa, johon yritys on sijoittautunut

 

 


(1)

Nimi ja osoite

(2)

Menojen luonne (ilmoittakaa kunkin maksun osalta maataloustukirahaston budjettikohta ja maksun tyyppi)

(3)

Määrä (kansallisessa valuutassa) kutakin yksittäistä maksua kohden, joka maataloustukirahaston varainhoitovuoden aikana oli:

(4)

Lisähuomautuksia (esim. valvonnassa havaitut ongelmat, epäily sääntöjenvastaisuudesta, riskianalyysi jne.)

(i)

Yritys siinä kolmannessa maassa, johon se on sijoittautunut

(ii)

Yritys, jolle maksu suoritettiin tai jolta maksu vastaanotettiin

(i)

maksettu yritykselle

(ii)

yrityksen maksama

 

 

 

 

 

 

Huomautus:

Jos yrityksiä ei ole oman maanne osalta sijoittautunut kolmansiin maihin, komissiolle on lähetettävä tästä liitteestä jäljennös ja mainittava asianlaita selkeästi.


LIITE VIII

ASETUKSEN 45 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAINEN TARKASTUSPYYNTÖ

Asteriskillä merkityt kohdat on täytettävä kaikissa tapauksissa, muut kohdat täytetään tarvittaessa.

Tämä pyyntö perustuu seuraavaan:

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 83 artiklan 3 kohta

 


A

(*) 1.

Pyynnön esittävä jäsenvaltio

(*) 2.

Erityisyksikön nimi:

(*) 3.

Osoite

(*) 4.

Puhelinnumero

5.

Faksinumero

6.

Sähköpostiosoite

7.

Vastaava virkamies

8.

Valvonnasta vastaavan organisaation nimi:

9.

Osoite

10.

Puhelinnumero

11.

Faksinumero

12.

Sähköpostiosoite

13.

Vastaava virkamies

B

(*) 1.

Pyynnön vastaanottava jäsenvaltio:

(*) 2.

Organisaatio:

C

(*) 1.

Pyynnön päivämäärä

(*) 2.

Tarkastusohjelma

D

Tuensaajan tiedot

 

(*) 1.

Nimi

 

a)

pyynnön esittävässä jäsenvaltiossa

b)

pyynnön vastaanottavassa jäsenvaltiossa

(*) 2.

Viitenumero

(*) 3.

Osoite:

 

a)

pyynnön esittävässä jäsenvaltiossa

b)

pyynnön vastaanottavassa jäsenvaltiossa

E

Ainoastaan 45 artiklan 3 kohtaan perustuvat pyynnöt

 

Maksutiedot

 

(*) 1.

Maksajavirasto

(*) 2.

Maksun viitenumero

(*) 3.

Maksutyyppi

(*) 4.

Määrä (täsmennetään valuutta)

(*) 5.

Päivämäärä

(*) 6.

Maksupäivä

(*) 7.

Maataloustukirahaston budjettikoodi (luku – momentti – alamomentti – kohta)

(*) 8.

Markkinointivuosi tai -kausi, jota maksu koskee

(*) 9.

Maksun oikeusperustana oleva asetus

F

Toimen tiedot

 

1.

(Vientiä varten) ilmoituksen tai hakemuksen numero

2.

Sopimus:

 

numero

päivämäärä

määrä

arvo

3.

Lasku:

 

numero

päivämäärä

määrä

arvo

4.

Ilmoituksen vastaanottopäivä

5.

Maksut hyväksyvä virasto

6.

Todistuksen tai lisenssin numero

7.

Todistuksen tai lisenssin numero

Varastointijärjestelmät

 

8.

Tarjouksen numero

9.

Tarjouksen päivämäärä

10.

Yksikköhinta

11.

Saapumispäivämäärä

12.

Poistumispäivämäärä

13.

Laadun paraneminen tai heikkeneminen

Vientituet

 

14.

Tukihakemuksen numero (jos eri kuin vienti-ilmoituksen numero)

15.

Tullitarkastuksesta vastuussa oleva tullitoimipaikka

16.

Tullitarkastuksen päivämäärä

17.

Ennakkorahoitus (koodi)

18.

Vientitukikoodi (11 numeroa)

19.

Käyttötarkoituskoodi

20.

Ennakkovahvistuksen määrä

 

euroina

kansallisessa valuutassa

21.

Ennakkovahvistuksen päivämäärä

G

Riskianalyysi

 

(*) 1.

Luokitus

 

suuri

keskisuuri

pieni

(*) 2.

Luokituksen perustelut

 

(jatkakaa tarvittaessa erillisellä lomakkeella)

 

 

 

 

 

 

 

H

Valvonnan laajuus ja tavoite

 

1.

Ehdotettu laajuus

2.

Tavoitteet ja niiden perusteena olevat tekniset tiedot

 

(jatkakaa tarvittaessa erillisellä lomakkeella)

 

I

(*)

Luettelo toimitetuista perusteena olevista asiakirjoista

 

(jatkakaa tarvittaessa erillisellä lomakkeella)

 

 


LIITE IX

ASETUKSEN 45 ARTIKLAN 4 KOHDAN MUKAISEN TARKASTUKSEN TULOKSET

Tarkastuskertomus, joka laaditaan asetuksen (EU) N:o 1306/2013 V osaston III lukuun perustuvan keskinäistä avunantoa koskevan pyynnön johdosta

HUOM.

Lihavoidut kohdat ovat samat kuin liitteessä VIII.

Tunnistetiedot

B.1.   Pyynnön vastaanottava jäsenvaltio:

2.

Organisaatio:

3.

Aluetoimisto:

4.

Valvojan nimi:

A.1.   Pyynnön esittävä jäsenvaltio:

2.

Erityisyksikön nimi:

8.

Valvonnasta vastaavan organisaation nimi:

14.

Tarkastuspyynnön numero/kertomuksen viite:

C.1.   Pyynnön päivämäärä ja viitenumero:

2.

Tarkastusohjelma:

3.

Vastauksen päivämäärä ja viitenumero:

D.   Tuensaajan tiedot

1.   Nimi

a)

pyynnön esittävässä jäsenvaltiossa:

b)

pyynnön vastaanottavassa jäsenvaltiossa:

2.   Viitenumero

a)

pyynnön esittävässä jäsenvaltiossa:

b)

pyynnön vastaanottavassa jäsenvaltiossa:

4.   Muut tarkastetut yritykset:

H.   Valvonnan laajuus ja tavoite:

I.   Luettelo toimitetuista perusteena olevista asiakirjoista:

J.   Tarkastuksen tulos:

Tarkastuskertomus

1.

Valmistelu/tausta/laajuus

2.

Yrityksen kuvaus/valvontajärjestelmä

3.

Toteutetut toimet/tarkastetut asiakirjat/havainnot

4.

Päätelmät

5.

Muut huomautukset/suositukset


LIITE X

ASETUKSEN 45 ARTIKLAN 5 KOHDASSA TARKOITETTU YHTEENVETO

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 83 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetty … (jäsenvaltion nimi) yhteenveto tarkastuspyynnöistä ja tarkastustuloksista 1. [ ], 2. [ ], 3. [ ], 4. [ ] neljänneksellä vuonna 20…

PYYNNÖT lähetetty seuraaville:

Jäsenvaltio

Yhteensä/jäsenvaltio

PYYNTÖ

Lähetyspäivä

Viitenumero

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

YHTEENSÄ

 

 

 

VASTAUKSET lähetetty seuraaville:

Jäsenvaltio

Yhteensä/jäsenvaltio

VASTAUS

Lähetyspäivä

Viitenumero

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

YHTEENSÄ

 

 

 

Huom:

Jokainen vuosineljänneksellä lähetetty pyyntö/vastaus on kirjattava yhteenvetotaulukkoon.

Lisätkää tarvittaessa rivejä.

Lähetettyjen vastausten viitenumeron on oltava sama kuin vastaavan tarkastuspyynnön viitenumero.


LIITE XI

VUOTUISEEN TARKASTUSOHJELMAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT (46 ARTIKLAN 1 KOHTA)

LOMAKE A

EHDOTETTU TARKASTUSOHJELMA KAUDEKSI

(Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 84 artikla)

1.   Yritysten vähimmäislukumäärän laskenta

 

A (1)

Niiden yritysten lukumäärä, joiden vastaanottamat tai suorittamat maksut olivat tai näiden summa oli yli 150 000 euroa maataloustukirahaston varainhoitovuonna …

 

A (2)

Vähimmäislukumäärä

eli

 

x 1/2 =

 


2.   Kohderyhmä, josta valinta tehdään

Niiden yritysten lukumäärä yhteensä, jotka vastaanottivat tai suorittivat asetuksen (EU) N:o 1306/2013 V osaston III luvun mukaisten tarkastusten kohteena olevia maksuja varainhoitovuonna …, oli:

A (3)

Lukumäärä yhteensä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Niiden yritysten lukumäärä yhteensä, joiden vastaanottamat tai suorittamat maksut kuuluivat tai näiden summa kuului seuraaviin ryhmiin:

A (4)

Yli 350 000 euroa

 

A (5)

Enintään 350 000 mutta vähintään 40 000 euroa

 

A (6)

Alle 40 000 euroa

 

 

 

 

 

 

 


3.   Tarkastettaviksi ehdotetut yritykset:

A (7)

Lukumäärä yhteensä

 

A (8)

Riskianalyysin perusteella tarkastettavien yritysten lukumäärä yhteensä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Niiden yritysten lukumäärä yhteensä, joiden vastaanottamat tai suorittamat maksut kuuluivat tai näiden summa kuului seuraaviin ryhmiin:

A (9)

Yli 350 000 euroa

 

A (10)

Enintään 350 000, mutta vähintään 40 000 euroa

 

A (11)

Alle 40 000 euroa

 

 

 

 

 

 

 

Huom.

A (4)

Tässä ryhmässä olevat yritykset on tarkastettava, jollei niitä ole tarkastettu 42 artiklan 3 kohdan mukaisesti tätä tarkastuskautta edeltävien kahden tarkastuskauden aikana, paitsi jos niiden vastaanottamat maksut kuuluivat toimenpiteeseen, jonka tai toimenpiteisiin, joiden valinnassa on käytetty riskianalyysimenetelmää.

A (9)

Tähän ryhmään kuuluvat yritykset tarkastetaan vain erityisistä syistä, jotka on ilmoitettava tämän liitteen lomakkeella D.

LOMAKE B

EHDOTETTU TARKASTUSOHJELMA KAUDEKSI

(Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 84 artikla)

Tarkastusten jaottelu maataloustukirahaston budjettikohdittain

Maataloustukirahaston varainhoitovuosi …

B(1)

Maataloustukirahaston talousarvion momentti tai alamomentti

B(2)

Menojen määrä yhteensä maataloustukirahaston budjettikohdittain …

(euroa)

 

B(3)

Niihin yrityksiin liittyvien menojen määrä yhteensä maataloustukirahaston budjettikohdittain, joiden vastaanottamat tai suorittamat maksut olivat tai näiden summa oli yli 40 000 euroa …

(euroa)

 

B(4)

Tarkastusohjelmaan sisältyneisiin yrityksiin liittyvät menot yhteensä maataloustukirahaston budjettikohdittain …

(euroa)

B(5)

Tarkastusohjelmaan sisältyneiden yritysten lukumäärä maatalousrahaston budjettikohdittain

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhteensä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

LOMAKE C

EHDOTETTU TARKASTUSOHJELMA KAUDEKSI …

(Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 84 artikla)

Ohjelman laadinnassa käytetyt perusteet vientitukien alalla ja muilla sellaisilla aloilla, joilla on käytetty valinnassa riskianalyysimenetelmiä, jos ne poikkeavat komissiolle 42 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimitettujen riskianalyysiehdotusten perusteista.

Ala, jolla tarkastusta ehdotetaan

(ilmoitetaan maataloustukirahaston budjettikohta tämän liitteen lomakkeessa B olevan sarakkeen B (1) mukaisesti)

Käytettyjä riski- ja valintaperusteita koskevat kommentit

(kommentoikaa lyhyesti esim. havaittuja sääntöjenvastaisuuksia tai menojen poikkeuksellista kasvua)

 

 

LOMAKE D

EHDOTETTU TARKASTUSOHJELMA KAUDEKSI …

(Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 84 artikla)

Mahdolliset ehdotetut tarkastukset yrityksissä, joiden vastaanottamat tai suorittamat maksut olivat tai niiden summa oli alle 40 000 euroa maataloustukirahaston varainhoitovuonna …

Maataloustukirahaston budjettikohta

(lomakkeessa B olevan B (1) sarakkeen mukaisesti)

Niiden yritysten lukumäärä, jotka on ehdotettu tarkastettaviksi

Tarkastuksen erityinen syy

 

 

 

LOMAKE E

EHDOTETTU TARKASTUSOHJELMA KAUDEKSI …

(Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 84 artikla)

YHTEENSÄ:

 

VALVONTAELIN: …

E (1)

Tarkastettavien yritysten lukumäärä yhteensä:

 

E (2)

Tarkastettavien yritysten lukumäärä:

 

 

 

VALVONTAELIN: …

 

VALVONTAELIN: …

E (3)

Tarkastettavien yritysten lukumäärä:

 

E (4)

Tarkastettavien yritysten lukumäärä:

 

 

 

VALVONTAELIN: …

 

VALVONTAELIN: …

E (5)

Tarkastettavien yritysten lukumäärä:

 

E (6)

Tarkastettavien yritysten lukumäärä:

 

 

 

Huom.

Lisätkää tarvittaessa kohtia, esimerkiksi E (7), E (8) jne.


LIITE XII

VUOSIKERTOMUKSEEN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT (46 ARTIKLAN 2 KOHTA)

I   OSA

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 86 artiklan 1 kohdassa säädetyssä vuosikertomuksessa annettavat tiedot

1.   Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 V osaston III luvun hallinnointi

Antakaa tiedot asetuksen (EU) N:o 1306/2013 V osaston III luvun hallinnoinnista, mukaan lukien muutokset, jotka on tehty tarkastuksista vastaaviin organisaatioihin, mainitun asetuksen 85 artiklassa tarkoitettuun kyseisen asetuksen soveltamisen seurannasta vastaavaan erityisyksikköön tai kyseisten organisaatioiden toimivaltaan.

2.   Lainsäädäntömuutokset

Tiedot mahdollisista kansallisista lainsäädäntömuutoksista, joita asetuksen (EU) N:o 1306/2013 V osaston III luvun soveltamiseen on tehty edellisen vuosikertomuksen jälkeen.

3.   Tarkastusohjelman mukautukset

Kuvatkaa mahdollisia mukautuksia, joita asetuksen (EU) N:o 1306/2013 84 artiklan 2 kohdan perusteella komissiolle toimitettuun tarkastusohjelmaan on tehty kyseisen ohjelman jättämispäivän jälkeen.

4.   Tässä kertomuksessa tarkoitetun tarkastusohjelman soveltaminen

Antakaa tiedot tarkastusohjelman soveltamisesta kaudella, joka päättyy 30 päivänä kesäkuuta ennen asetuksen (EU) N:o 1306/2013 86 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua kertomuksen toimittamisen määräpäivää, mukaan lukien seuraavat tiedot yhteensä ja eriteltyinä valvontaelimittäin (jos asetuksen mukaisen valvonnan suorittaa useampi kuin yksi valvontaelin):

a)

tarkastuskaudella tarkastettujen yritysten lukumäärä tämän liitteen II osassa olevassa lomakkeessa A olevan lomakemallin mukaisesti;

b)

tarkastuskaudella edelleen tarkastettavina olevien yritysten lukumäärä tämän liitteen II osassa olevassa lomakkeessa A olevan lomakemallin mukaisesti;

c)

joidenkin tarkastusten tekemättä jättämisen vuoksi kyseisellä kaudella tarkastamatta jääneiden yritysten lukumäärä tämän liitteen II osassa olevassa lomakkeessa A olevan lomakemallin mukaisesti;

d)

syyt siihen, miksi c alakohdassa tarkoitettuja tarkastuksia ei tehty;

e)

a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen tarkastusten erittely vastaanotettujen tai suoritettujen määrien ja toimenpiteen mukaan tämän liitteen II osassa olevassa lomakkeessa B olevan lomakemallin mukaisesti;

f)

a alakohdassa tarkoitettujen tarkastusten tulokset tämän liitteen II osassa olevassa lomakkeessa C olevan lomakemallin mukaisesti, mukaan lukien

i)

niiden tarkastusten lukumäärä, joissa havaittiin sääntöjenvastaisuuksia, ja kyseessä olevien yritysten lukumäärä;

ii)

havaittujen sääntöjenvastaisuuksien luonne;

iii)

toimenpide, jossa sääntöjenvastaisuus havaittiin;

iv)

kunkin sääntöjenvastaisuuden arvioitu rahoitusseuraus;

g)

tarkastusten keskimääräinen kesto henkilöinä/päivinä, tarvittaessa myös suunnitteluun, valmisteluun, tarkastusten tekemiseen ja kertomuksen laatimiseen käytetty aika.

5.   Tämän ohjelman kattamaa tarkastusohjelmaa edeltäneiden tarkastusohjelmien soveltaminen

Kertomuksen on sisällettävä edellisinä tarkastuskausina tehtyjen tarkastusten tulokset, jotka eivät olleet käytössä kyseisiä tarkastuskausia koskevien kertomusten jättämisen aikaan, mukaan lukien kukin edellinen tarkastuskausi, mukaan lukien

a)

edellisten tarkastuskertomusten 4 kohdan b ja c alakohdassa ilmoitettujen tarkastusten tila tämän liitteen II osassa olevassa lomakkeessa D olevan lomakemallin mukaisesti;

b)

niiden tarkastusten ja yritysten lukumäärä, joissa havaittiin sääntöjenvastaisuuksia, tämän liitteen II osassa olevassa lomakkeessa C olevan lomakemallin mukaisesti;

c)

kyseisten sääntöjenvastaisuuksien tyyppi tämän liitteen II osassa olevassa lomakkeessa C olevan lomakemallin mukaisesti;

d)

toimenpide, jossa sääntöjenvastaisuus havaittiin, tämän liitteen II osassa olevassa lomakkeessa C olevan lomakemallin mukaisesti;

e)

kunkin sääntöjenvastaisuuden arvioitu rahoitusseuraamus tämän liitteen II osassa olevassa lomakkeessa C olevan lomakemallin mukaisesti.

6.   Keskinäinen avunanto

Yhteenveto asetuksen (EU) N:o 1306/2013 V osaston III luvun perusteella tehdyistä ja vastaanotetuista keskinäistä avunantoa koskevista pyynnöistä.

7.   Resurssit

Antakaa tiedot resursseista, jotka ovat käytettävissä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 V osaston III lukuun perustuvien tarkastusten tekemiseksi, mukaan lukien

a)

kyseisten tarkastusten tekemiseen osoitetun henkilöstön lukumäärä ilmaistuna henkilöinä/päivinä sekä valvontaelimen ja tarvittaessa alueen mukaan;

b)

kyseisiä tarkastuksia hoitavan henkilöstön koulutus sekä a alakohdassa tarkoitetun tällaista koulutusta saaneen henkilöstön osuus ja itse koulutuksen luonne; ja

c)

kyseisiä tarkastuksia hoitavan henkilöstön käytössä olevat tietokoneet ja välineet.

8.   Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 V osaston III luvun soveltamiseen liittyvät ongelmat

Mainitkaa mahdolliset ongelmat, joita asetuksen (EU) N:o 1306/2013 V osaston III luvun soveltamisessa on havaittu, sekä niiden ratkaisemiseksi toteutetut toimenpiteet tai ratkaisuehdotukset.

9.   Parannusehdotukset

Esittäkää tarvittaessa ehdotuksia joko asetuksen (EU) N:o 1306/2013 V osaston III luvun soveltamisen tai itse kyseisen luvun parantamiseksi.

II   OSA

LOMAKE A

TARKASTUSKERTOMUS KAUDELTA

(Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 86 artiklan 1 kohta)

YHTEENSÄ:

 

VALVONTAELIN: …

 

1 (a)

Tarkastettavien yritysten lukumäärä yhteensä:

(B)

Tarkastettavien yritysten lukumäärä:

 

 

 

 

2. (A)

Tarkastettujen yritysten lukumäärä yhteensä:

(B)

Tarkastettujen yritysten lukumäärä:

 

 

 

 

3. (A)

Tarkastettavina olevien yritysten lukumäärä yhteensä:

(B)

Tarkastettavina olevien yritysten lukumäärä:

 

 

 

 

4. (A)

Tarkastamatta olevien yritysten lukumäärä yhteensä:

(B)

Tarkastamatta olevien yritysten lukumäärä:

 

 

 

 


VALVONTAELIN: …

 

VALVONTAELIN: …

 

1. (C)

Tarkastettavien yritysten lukumäärä:

(D)

Tarkastettavien yritysten lukumäärä:

 

 

 

 

2. (C)

Tarkastettujen yritysten lukumäärä:

(D)

Tarkastettujen yritysten lukumäärä:

 

 

 

 

3. (C)

Tarkastettavina olevien yritysten lukumäärä:

(D)

Tarkastettavina olevien yritysten lukumäärä:

 

 

 

 

4. (C)

Tarkastamatta olevien yritysten lukumäärä:

(D)

Tarkastamatta olevien yritysten lukumäärä:

 

 

 

 

Huomautuksia:

Lisätkää tarvittaessa kohtia, esimerkiksi (E), (F) jne.

LOMAKE B

TARKASTUSKERTOMUS KAUDELTA …

(Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 86 artiklan 1 kohta)

Tarkastuskertomus maataloustukirahastoa koskevista budjettikohdista maataloustukirahaston varainhoitovuodelta …

Tarkastusohjelma …

B(1)

Maataloustukirahaston talousarvion momentti tai alamomentti

 

B(2)

Tarkastettaviksi valittuihin yrityksiin liittyvien menojen arvo yhteensä…

(euroa)

B(3)

Tarkastetut yritykset

B(4)

Tarkastettavina olevat yritykset

B(5)

Tarkastamatta olevat yritykset

 

 

 

 

(i)

Tarkastetut menot

(euroa)

 

(ii)

Kyseisiin yrityksiin liittyvät menot yhteensä

(euroa)

(i)

Kyseisiin yrityksiin liittyvät menot yhteensä

(euroa)

(i)

Kyseisiin yrityksiin liittyvät menot yhteensä

(euroa)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhteensä:

 

 

 

 

 

 

 

 

LOMAKE C

TARKASTUSKERTOMUS KAUDELTA …

(Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 86 artiklan 1 kohta)

Sääntöjenvastaisuudet, jotka on mahdollisesti havaittu maataloustukirahastoa koskevissa budjettikohdissa maataloustukirahaston varainhoitovuonna …

Tarkastusohjelma …

C(1)

Maataloustukirahaston talousarvion momentti tai alamomentti

C(2)

Havaittujen mahdollisten sääntöjenvastaisuuksien lukumäärä

C(3)

Kyseisten maksujen lukumäärä

C(4)

Kyseisten yritysten lukumäärä

C(5)

Mahdollisten sääntöjenvastaisuuksien arvioitu arvo

C(6)

Kunkin havaitun mahdollisen sääntöjenvastaisuuden kuvaus ja tyyppi, kyseisen yrityksen / kyseisten yritysten ja OLAF:n viitenumerot (IMS-raportointinumerot)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhteensä:

 

 

 

 

 

LOMAKE D

TARKASTUSKERTOMUS KAUDELTA

(Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 86 artiklan 1 kohta)

Edeltäviin tarkastusohjelmiin liittyvien tarkastusten toteuttaminen; tarkastusohjelma …

D(1) Niiden yritysten lukumäärä, joiden ilmoitettiin edellisessä kertomuksessa olevan tarkastettavina:

 

D(2) Niiden sarakkeessa D(1) ilmoitettujen yritysten lukumäärä, joiden tarkastukset on saatu päätökseen:

 

D(3) Niiden sarakkeessa D(1) ilmoitettujen yritysten lukumäärä, jotka ovat edelleen tarkastettavina:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

D(4) Sarakkeessa D(1) oleviin yrityksiin liittyvien toimien arvo:

 

D(5) Sarakkeessa D(2) oleviin yrityksiin liittyvien toimien arvo:

 

D(6) Sarakkeessa D(3) oleviin yrityksiin liittyvien transaktioiden arvo:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

D(7) Niiden yritysten lukumäärä, joiden osalta edellisessä kertomuksessa ilmoitettiin, ettei tarkastuksia ollut vielä aloitettu:

 

D(8) Niiden sarakkeessa D(7) ilmoitettujen yritysten lukumäärä, joiden tarkastukset on saatu päätökseen:

 

D(9) Niiden sarakkeessa D(7) ilmoitettujen yritysten lukumäärä, jotka ovat edelleen tarkastettavina:

 

D(10) Niiden sarakkeessa D(7) ilmoitettujen yritysten lukumäärä, joiden tarkastuksia ei ole vielä aloitettu:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

D(11) Sarakkeessa D(7) oleviin yrityksiin liittyvien transaktioiden arvo:

 

D(12) Sarakkeessa D(8) oleviin yrityksiin liittyvien transaktioiden arvo:

 

D(13) Sarakkeessa D(9) oleviin yrityksiin liittyvien transaktioiden arvo:

 

D(14) Sarakkeessa D(10) oleviin yrityksiin liittyvien transaktioiden arvo:

 


LIITE XIII

ASETUKSEN 57 ARTIKLASSA TARKOITETUT TOIMENPITEET

1.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 (1) liitteessä I esitetyt tukijärjestelmät

2.

Seuraavat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1308/2013 (2) vahvistetut järjestelmät ja toimenpiteet:

julkinen interventio

yksityisen varastoinnin tukeminen

kouluhedelmä- ja kouluvihannesjärjestelmä

koulumaitojärjestelmä

tuki hedelmä- ja vihannesalalla

tukitoimenpiteet viinialalla

tuki mehiläishoitoalalla

tuki humala-alalla

vientituet

3.

Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1234/2007 (3) säädetty tuki silkkiäistoukka-alalla

4.

Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 3/2008 (4) säädetyt tiedotus- ja myynninedistämistoimet

5.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 228/2013 säädetyt toimenpiteet, lukuun ottamatta niitä, jotka kuuluvat asetuksen (EU) N:o 1307/2013 (5) liitteen I soveltamisalaan

6.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 229/2013 säädetyt toimenpiteet, lukuun ottamatta niitä, jotka kuuluvat asetuksen (EU) N:o 1307/2013 (6) liitteen I soveltamisalaan

7.

Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 III osaston I luvussa säädetyt toimenpiteet, jotka sisältyvät asianomaiseen maaseudun kehittämisohjelmaan.

8.

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 (7) IV osaston I luvussa säädetyt toimenpiteet, jotka sisältyvät asianomaiseen maaseudun kehittämisohjelmaan.


(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1307/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 608).

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671).

(3)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1234/2007, annettu 22 päivänä lokakuuta 2007, maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) (EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1).

(4)  Neuvoston asetus (EY) N:o 3/2008, annettu 17 päivänä joulukuuta 2007, maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa (EUVL L 3, 5.1.2008, s. 1).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 228/2013, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2013, unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 247/2006 kumoamisesta (EUVL L 78, 20.3.2013, s. 23).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 229/2013, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2013, Egeanmeren pienten saarten hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1405/2006 kumoamisesta (EUVL L 78, 20.3.2013, s. 41).

(7)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1698/2005, annettu 20 päivänä syyskuuta 2005, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen (EYVL L 277, 21.10.2005, s. 1).