19.6.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 179/1

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

annettu 13 päivänä toukokuuta 2014,

Euroopan unionin ja Komorien liiton kesken näiden välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamisesta hyväksytyn pöytäkirjan tekemisestä Europan unionin puolesta

(2014/369/EU)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan yhdessä sen 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan ja 218 artiklan 7 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Neuvosto hyväksyi 5 päivänä lokakuuta 2006 Euroopan yhteisön ja Komorien liiton välisen kalastuskumppanuussopimuksen, jäljempänä ’kumppanuussopimus’, antamalla asetuksen (EY) N:o 1563/2006 (1).

(2)	Euroopan unioni on neuvotellut Komorien liiton kanssa tähän kumppanuussopimukseen uuden pöytäkirjan, jossa Euroopan unionin aluksille myönnetään kalastusmahdollisuuksia Komorien vesillä.

(3)	Tämä uusi pöytäkirja allekirjoitettiin neuvoston päätöksen 2013/786/EU (2) nojalla, ja sitä sovelletaan väliaikaisesti 1 päivästä tammikuuta 2014.

(4)	On Euroopan unionin edun mukaista panna kumppanuussopimus täytäntöön pöytäkirjalla, jossa vahvistetaan kalastusmahdollisuudet ja niihin liittyvä taloudellinen korvaus sekä määritellään edellytykset, joilla edistetään vastuullista ja kestävää kalastusta Komorien vesillä.

(5)

Kumppanuussopimuksella perustetaan sekakomitea, jonka tehtävänä on valvoa tämän sopimuksen soveltamista. Pöytäkirjan mukaisesti sekakomitea voi lisäksi hyväksyä tiettyjä pöytäkirjaan tehtäviä muutoksia. Näiden muutosten hyväksymisen helpottamiseksi on aiheellista valtuuttaa komissio tietyin edellytyksin hyväksymään ne noudattaen yksinkertaistettua menettelyä.

(6)	Uusi pöytäkirja olisi hyväksyttävä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään Euroopan unionin ja Komorien liiton välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamista koskeva pöytäkirja, jäljempänä ’pöytäkirja’, Euroopan unionin puolesta (3).

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja antaa Euroopan unionin puolesta pöytäkirjan 14 artiklassa määrätyn ilmoituksen.

3 artikla

Valtuutetaan komissio liitteessä esitettyjen säännösten ja edellytysten mukaisesti hyväksymään Euroopan unionin puolesta muutokset, jotka sekakomiteassa tehdään pöytäkirjaan.

4 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 13 päivänä toukokuuta 2014.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

E. VENIZELOS

(1) Neuvoston asetus (EY) N:o 1563/2006, annettu 5 päivänä lokakuuta 2006, Euroopan yhteisön ja Komorien liiton välisen kalastuskumppanuussopimuksen tekemisestä (EUVL L 290, 20.10.2006, s. 6).

(2) Neuvoston päätös 2013/786/EU, annettu 16 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan unionin ja Komorien liiton kesken näiden välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamisesta hyväksytyn pöytäkirjan allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta ja sen väliaikaisesta soveltamisesta (EUVL L 349, 21.12.2013, s. 4).

(3) Pöytäkirja on julkaistu virallisessa lehdessä L 349, 21.12.2013, s. 5 yhdessä sen allekirjoittamista koskevan päätöksen kanssa.

LIITE

Euroopan unionin kannan esittämistä sekakomiteassa koskevan valtuutuksen soveltamisala ja siihen sovellettava menettely

Komissio valtuutetaan neuvottelemaan Komorien liiton kanssa ja edellyttäen, että se on tarpeen ja että se noudattaa tämän liitteen 3 kohtaa, hyväksymään pöytäkirjaan tehtävät muutokset, jotka koskevat seuraavia kysymyksiä:

a)	kalastusmahdollisuuksien tarkistaminen pöytäkirjan 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

b)	päätös pöytäkirjan 3 artiklan mukaisen alakohtaisen tuen yksityiskohtaisista säännöistä;

c)	pöytäkirjan ja sen liitteiden täytäntöönpano pöytäkirjan 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Kumppanuussopimuksella perustetussa sekakomiteassa Euroopan unioni

a)	pyrkii saavuttamaan yhteisen kalastuspolitiikan puitteissa asetetut unionin tavoitteet;

b)	noudattaa yhteisen kalastuspolitiikan ulkoisesta ulottuvuudesta 19 päivänä maaliskuuta 2012 annettua tiedonantoa koskevia neuvoston päätelmiä;

c)	edistää kantoja, jotka ovat sopusoinnussa alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen hyväksymien asiaankuuluvien sääntöjen kanssa.

Kun sekakomitean kokouksessa on määrä hyväksyä 1 kohdassa tarkoitettuja pöytäkirjaan tehtäviä muutoksia koskeva päätös, on toteutettava tarvittavat toimet, jotta Euroopan unionin puolesta esitettävässä kannassa otetaan huomioon viimeisimmät tilastolliset, biologiset ja muut asiaankuuluvat komissiolle toimitetut tiedot.

Tätä varten ja näiden tietojen pohjalta komission yksiköt toimittavat neuvostolle tai sen valmisteluelimille käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi riittävän ajoissa ennen sekakomitean asianomaista kokousta asiakirjan, jossa esitetään ehdotetun Euroopan unionin kannan yksityiskohdat.

Siltä osin kuin on kyse 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista kysymyksistä, neuvosto hyväksyy suunnitellun Euroopan unionin kannan määräenemmistöllä. Muissa tapauksissa valmisteluasiakirjassa suunniteltu Euroopan unionin kanta katsotaan hyväksytyksi, jollei jäsenvaltioiden määrävähemmistö vastusta sitä neuvoston valmisteluelimen kokouksessa tai 20 päivän kuluessa valmisteluasiakirjan vastaanottamisesta sen mukaan, kumpi näistä tapahtuu aikaisemmin. Jos tällainen vastustaminen esitetään, asia saatetaan neuvoston käsiteltäväksi.

Jos myöhempien kokousten kuluessa, mukaan lukien paikan päällä järjestettävät kokoukset, on mahdotonta päästä yhteisymmärrykseen, siitä että Euroopan unionin kannassa otetaan huomioon uusia seikkoja, asia siirretään neuvoston tai sen valmisteluelinten käsiteltäväksi.

Komissiota kehotetaan toteuttamaan hyvissä ajoin kaikki sekakomitean päätöksen noudattamisen edellyttämät toimet, mukaan lukien tarvittaessa asianomaisen päätöksen julkaiseminen Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja tämän päätöksen täytäntöönpanon mahdollisesti edellyttämien ehdotusten toimittaminen.

19.6.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 179/4

NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 663/2014,

annettu 5 päivänä kesäkuuta 2014,

maksukyvyttömyysmenettelyistä annetun asetuksen (EY) N:o 1346/2000 liitteiden A, B ja C korvaamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maksukyvyttömyysmenettelyistä 29 päivänä toukokuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1346/2000 (1) ja erityisesti sen 45 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1346/2000 liitteissä A, B ja C on luettelot nimikkeistä, jotka jäsenvaltioiden kansallisissa lainsäädännöissä on annettu niille menettelyille ja selvittäjille, joihin kyseistä asetusta sovelletaan. Liitteessä A on luettelo mainitun asetuksen 2 artiklan a alakohdassa tarkoitetuista maksukyvyttömyysmenettelyistä. Liitteessä B on luettelo mainitun asetuksen 2 artiklan c alakohdassa tarkoitetuista likvidaatiomenettelyistä ja liitteessä C luettelo mainitun asetuksen 2 artiklan b alakohdassa tarkoitetuista selvittäjistä.

(2)	Liettua ilmoitti komissiolle 5 päivänä helmikuuta 2013 asetuksen (EY) N:o 1346/2000 45 artiklan nojalla muutoksista kyseisen asetuksen liitteissä A ja C oleviin luetteloihin.

(3)	Irlanti ilmoitti komissiolle 11 päivänä maaliskuuta 2013 asetuksen (EY) N:o 1346/2000 45 artiklan nojalla muutoksista kyseisen asetuksen liitteissä A ja C oleviin luetteloihin.

(4)	Kreikka ilmoitti komissiolle 25 päivänä maaliskuuta 2013 asetuksen (EY) N:o 1346/2000 45 artiklan nojalla muutoksista kyseisen asetuksen liitteissä A, B ja C oleviin luetteloihin.

(5)	Luxemburg ilmoitti komissiolle 25 päivänä maaliskuuta 2013 asetuksen (EY) N:o 1346/2000 45 artiklan nojalla muutoksista kyseisen asetuksen liitteissä A, B ja C oleviin luetteloihin.

(6)	Puola ilmoitti komissiolle 26 päivänä huhtikuuta 2013 asetuksen (EY) N:o 1346/2000 45 artiklan nojalla muutoksista kyseisen asetuksen liitteissä A ja B oleviin luetteloihin.

(7)	Portugali ilmoitti komissiolle 22 päivänä toukokuuta 2013 asetuksen (EY) N:o 1346/2000 45 artiklan nojalla muutoksista kyseisen asetuksen liitteissä A, B ja C oleviin luetteloihin.

(8)	Italia ilmoitti neuvostolle 5 päivänä helmikuuta 2014 asetuksen (EY) N:o 1346/2000 45 artiklan nojalla muutoksista kyseisen asetuksen liitteissä A, B ja C oleviin luetteloihin. Tätä ilmoitusta muutettiin 10 päivänä huhtikuuta 2014.

(9)	Kypros ilmoitti neuvostolle 12 päivänä helmikuuta 2014 asetuksen (EY) N:o 1346/2000 45 artiklan nojalla muutoksista kyseisen asetuksen liitteissä A, B ja C oleviin luetteloihin. Tätä ilmoitusta muutettiin 10 päivänä huhtikuuta 2014.

(10)	Asetus (EY) N:o 1346/2000 sitoo Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia, ja kyseisen asetuksen 45 artiklan nojalla ne siten osallistuvat tämän asetuksen hyväksymiseen ja soveltamiseen.

(11)	Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan N:o 22 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(12)	Asetuksen (EY) N:o 1346/2000 liitteet A, B ja C olisi näin ollen muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 1346/2000 liite A tämän asetuksen liitteessä I olevalla tekstillä, asetuksen (EY) N:o 1346/2000 liite B tämän asetuksen liitteessä II olevalla tekstillä ja asetuksen (EY) N:o 1346/2000 liite C tämän asetuksen liitteessä III olevalla tekstillä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Luxemburgissa 5 päivänä kesäkuuta 2014.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

N. DENDIAS

(1) EYVL L 160, 30.6.2000, s. 1.

LIITE I

”LIITE A

Asetuksen 2 artiklan a alakohdassa tarkoitetut maksukyvyttömyysmenettelyt

BELGIQUE/BELGIË

—	Het faillissement/La faillite,

—	De gerechtelijke reorganisatie door een collectief akkoord/La réorganisation judiciaire par accord collectif,

—	De gerechtelijke reorganisatie door overdracht onder gerechtelijk gezag/La réorganisation judiciaire par transfert sous autorité de justice,

—	De collectieve schuldenregeling/Le règlement collectif de dettes,

—	De vrijwillige vereffening/La liquidation volontaire,

—	De gerechtelijke vereffening/La liquidation judiciaire,

—	De voorlopige ontneming van beheer, bepaald in artikel 8 van de faillissementswet/Le dessaisissement provisoire, visé à l'article 8 de la loi sur les faillites,

БЪЛГАРИЯ

—	Производство по несъстоятелност,

ČESKÁ REPUBLIKA

—

Konkurs,

—	Reorganizace,

—	Oddlužení,

DEUTSCHLAND

—	Das Konkursverfahren,

—	Das gerichtliche Vergleichsverfahren,

—	Das Gesamtvollstreckungsverfahren,

—	Das Insolvenzverfahren,

EESTI

—	Pankrotimenetlus,

ÉIRE/IRELAND

—	Compulsory winding-up by the court,

—	Bankruptcy,

—	The administration in bankruptcy of the estate of persons dying insolvent,

—	Winding-up in bankruptcy of partnerships,

—	Creditors' voluntary winding-up (with confirmation of a court),

—	Arrangements under the control of the court which involve the vesting of all or part of the property of the debtor in the Official Assignee for realisation and distribution,

—	Company examinership,

—	Debt Relief Notice,

—	Debt Settlement Arrangement,

—	Personal Insolvency Arrangement,

ΕΛΛΑΔΑ

—	Η πτώχευση,

—	Η ειδική εκκαθάριση εν λειτουργία,

—	Σχέδιο αναδιοργάνωσης,

—	Απλοποιημένη διαδικασία επί πτωχεύσεων μικρού αντικειμένου,

ESPAÑA

—

Concurso,

FRANCE

—	Sauvegarde,

—	Redressement judiciaire,

—	Liquidation judiciaire,

HRVATSKA

—	Stečajni postupak,

ITALIA

—	Fallimento,

—	Concordato preventivo,

—	Liquidazione coatta amministrativa,

—	Amministrazione straordinaria,

ΚΥΠΡΟΣ

—	Υποχρεωτική εκκαθάριση από το Δικαστήριο,

—	Εκούσια εκκαθάριση από μέλη,

—	Εκούσια εκκαθάριση από πιστωτές

—	Εκκαθάριση με την εποπτεία του Δικαστηρίου,

—	Διάταγμα Παραλαβής και πτώχευσης κατόπιν Δικαστικού Διατάγματος,

—	Διαχείριση της περιουσίας προσώπων που απεβίωσαν αφερέγγυα,

LATVIJA

—	Tiesiskās aizsardzības process,

—	Juridiskās personas maksātnespējas process,

—	Fiziskās personas maksātnespējas process,

LIETUVA

—	Įmonės restruktūrizavimo byla,

—	Įmonės bankroto byla,

—	Įmonės bankroto procesas ne teismo tvarka,

—	Fizinio asmens bankroto byla,

LUXEMBOURG

—

Faillite,

—	Gestion contrôlée,

—	Concordat préventif de faillite (par abandon d'actif),

—	Régime spécial de liquidation du notariat,

—	Procédure de règlement collectif des dettes dans le cadre du surendettement,

MAGYARORSZÁG

—	Csődeljárás,

—	Felszámolási eljárás,

MALTA

—	Xoljiment,

—	Amministrazzjoni,

—	Stralċ volontarju mill-membri jew mill-kredituri,

—	Stralċ mill-Qorti,

—	Falliment f'każ ta' negozjant,

NEDERLAND

—	Het faillissement,

—	De surséance van betaling,

—	De schuldsaneringsregeling natuurlijke personen,

ÖSTERREICH

—	Das Konkursverfahren (Insolvenzverfahren),

—	Das Sanierungsverfahren ohne Eigenverwaltung (Insolvenzverfahren),

—	Das Sanierungsverfahren mit Eigenverwaltung (Insolvenzverfahren),

—	Das Schuldenregulierungsverfahren,

—	Das Abschöpfungsverfahren,

—	Das Ausgleichsverfahren,

POLSKA

—	Postępowanie naprawcze,

—	Upadłość obejmująca likwidację,

—	Upadłość z możliwością zawarcia układu,

PORTUGAL

—	Processo de insolvência,

—	Processo especial de revitalização,

ROMÂNIA

—	Procedura insolvenței,

—	Reorganizarea judiciară,

—	Procedura falimentului,

SLOVENIJA

—	Stečajni postopek,

—	Skrajšani stečajni postopek,

—	Postopek prisilne poravnave,

—	Prisilna poravnava v stečaju,

SLOVENSKO

—	Konkurzné konanie,

—	Reštrukturalizačné konanie,

SUOMI/FINLAND

—	Konkurssi/konkurs,

—	Yrityssaneeraus/företagssanering,

SVERIGE

—

Konkurs,

—	Företagsrekonstruktion,

UNITED KINGDOM

—	Winding-up by or subject to the supervision of the court,

—	Creditors' voluntary winding-up (with confirmation by the court),

—	Administration, including appointments made by filing prescribed documents with the court,

—	Voluntary arrangements under insolvency legislation,

—	Bankruptcy or sequestration.”

LIITE II

”LIITE B

Asetuksen 2 artiklan c alakohdassa tarkoitetut likvidaatiomenettelyt

BELGIQUE/BELGIË

—	Het faillissement/La faillite,

—	De vrijwillige vereffening/La liquidation volontaire,

—	De gerechtelijke vereffening/La liquidation judiciaire,

—	De gerechtelijke reorganisatie door overdracht onder gerechtelijk gezag/La réorganisation judiciaire par transfert sous autorité de justice,

БЪЛГАРИЯ

—	Производство по несъстоятелност,

ČESKÁ REPUBLIKA

—

Konkurs,

DEUTSCHLAND

—	Das Konkursverfahren,

—	Das Gesamtvollstreckungsverfahren,

—	Das Insolvenzverfahren,

EESTI

—	Pankrotimenetlus,

ÉIRE/IRELAND

—	Compulsory winding-up,

—	Bankruptcy,

—	The administration in bankruptcy of the estate of persons dying insolvent,

—	Winding-up in bankruptcy of partnerships,

—	Creditors' voluntary winding-up (with confirmation of a court),

—	Arrangements under the control of the court which involve the vesting of all or part of the property of the debtor in the Official Assignee for realisation and distribution,

ΕΛΛΑΔΑ

—	Η πτώχευση

—	Η ειδική εκκαθάριση

—	Απλοποιημένη διαδικασία επί πτωχεύσεων μικρού αντικειμένου

ESPAÑA

—

Concurso,

FRANCE

—	Liquidation judiciaire,

HRVATSKA

—	Stečajni postupak,

ITALIA

—	Fallimento,

—	Concordato preventivo,

—	Liquidazione coatta amministrativa,

—	Amministrazione straordinaria,

ΚΥΠΡΟΣ

—	Υποχρεωτική εκκαθάριση από το Δικαστήριο,

—	Εκκαθάριση με την εποπτεία του Δικαστηρίου,

—	Εκούσια εκκαθάριση από πιστωτές, με επιβεβαίωση του Δικαστηρίου,

—

Πτώχευση,

—	Διαχείριση της περιουσίας προσώπων που απεβίωσαν αφερέγγυα,

LATVIJA

—	Juridiskās personas maksātnespējas process,

—	Fiziskās personas maksātnespējas process,

LIETUVA

—	Įmonės bankroto byla

—	Įmonės bankroto procesas ne teismo tvarka,

LUXEMBOURG

—

Faillite,

—	Régime spécial de liquidation du notariat,

—	Liquidation judiciaire dans le cadre du surendettement,

MAGYARORSZÁG

—	Felszámolási eljárás,

MALTA

—	Stralċ volontarju,

—	Stralċ mill-Qorti,

—	Falliment inkluż il-ħruġ ta' mandat ta' qbid mill-Kuratur f'każ ta' negozjant fallut,

NEDERLAND

—	Het faillissement,

—	De schuldsaneringsregeling natuurlijke personen,

ÖSTERREICH

—	Das Konkursverfahren (Insolvenzverfahren),

POLSKA

—	Upadłość obejmująca likwidację,

PORTUGAL

—	Processo de insolvência,

ROMÂNIA

—	Procedura falimentului,

SLOVENIJA

—	Stečajni postopek,

—	Skrajšani stečajni postopek,

SLOVENSKO

—	Konkurzné konanie,

SUOMI/FINLAND

—	Konkurssi/konkurs,

SVERIGE

—

Konkurs,

UNITED KINGDOM

—	Winding-up by or subject to the supervision of the court,

—	Winding-up through administration, including appointments made by filing prescribed documents with the court,

—	Creditors' voluntary winding-up (with confirmation by the court),

—	Bankruptcy or sequestration.”

LIITE III

”LIITE C

Asetuksen 2 artiklan b alakohdassa tarkoitetut selvittäjät

BELGIQUE/BELGIË

—	De curator/Le curateur,

—	De gedelegeerd rechter/Le juge-délégué,

—	De gerechtsmandataris/Le mandataire de justice,

—	De schuldbemiddelaar/Le médiateur de dettes,

—	De vereffenaar/Le liquidateur,

—	De voorlopige bewindvoerder/L'administrateur provisoire,

БЪЛГАРИЯ

—	Назначен предварително временен синдик,

—	Временен синдик,

—	(Постоянен) синдик,

—	Служебен синдик,

ČESKÁ REPUBLIKA

—	Insolvenční správce,

—	Předběžný insolvenční správce,

—	Oddělený insolvenční správce,

—	Zvláštní insolvenční správce,

—	Zástupce insolvenčního správce,

DEUTSCHLAND

—	Konkursverwalter,

—	Vergleichsverwalter,

—	Sachwalter (nach der Vergleichsordnung),

—	Verwalter,

—	Insolvenzverwalter,

—	Sachwalter (nach der Insolvenzordnung),

—	Treuhänder,

—	Vorläufiger Insolvenzverwalter,

EESTI

—	Pankrotihaldur,

—	Ajutine pankrotihaldur,

—	Usaldusisik,

ÉIRE/IRELAND

—	Liquidator,

—	Official Assignee,

—	Trustee in bankruptcy,

—	Provisional Liquidator,

—

Examiner,

—	Personal Insolvency Practitioner,

—	Insolvency Service,

ΕΛΛΑΔΑ

—	Ο σύνδικος,

—	Ο εισηγητής,

—	Η επιτροπή των πιστωτών,

—	Ο ειδικός εκκαθαριστής,

ESPAÑA

—	Administradores concursales,

FRANCE

—	Mandataire judiciaire,

—	Liquidateur,

—	Administrateur judiciaire,

—	Commissaire à l'exécution du plan,

HRVATSKA

—	Stečajni upravitelj,

—	Privremeni stečajni upravitelj,

—	Stečajni povjerenik,

—	Povjerenik,

ITALIA

—

Curatore,

—	Commissario giudiziale,

—	Commissario straordinario,

—	Commissario liquidatore,

—	Liquidatore giudiziale,

ΚΥΠΡΟΣ

—	Εκκαθαριστής και Προσωρινός Εκκαθαριστής,

—	Επίσημος Παραλήπτης,

—	Διαχειριστής της Πτώχευσης,

LATVIJA

—	Maksātnespējas procesa administrators,

LIETUVA

—	Bankroto administratorius,

—	Restruktūrizavimo administratorius,

LUXEMBOURG

—	Le curateur,

—	Le commissaire,

—	Le liquidateur,

—	Le conseil de gérance de la section d'assainissement du notariat,

—	Le liquidateur dans le cadre du surendettement,

MAGYARORSZÁG

—	Vagyonfelügyelő,

—	Felszámoló,

MALTA

—	Amministratur Proviżorju,

—	Riċevitur Uffiċjali,

—	Stralċjarju,

—	Manager Speċjali,

—	Kuraturi f'każ ta' proċeduri ta' falliment,

NEDERLAND

—	De curator in het faillissement,

—	De bewindvoerder in de surséance van betaling,

—	De bewindvoerder in de schuldsaneringsregeling natuurlijke personen,

ÖSTERREICH

—	Masseverwalter,

—	Sanierungsverwalter,

—	Ausgleichsverwalter,

—	Besonderer Verwalter,

—	Einstweiliger Verwalter,

—	Sachwalter,

—	Treuhänder,

—	Insolvenzgericht,

—	Konkursgericht,

POLSKA

—

Syndyk,

—	Nadzorca sądowy,

—

Zarządca,

PORTUGAL

—	Administrador de insolvência,

—	Administrador judicial provisório,

ROMÂNIA

—	Practician în insolvență,

—	Administrator judiciar,

—	Lichidator,

SLOVENIJA

—	Upravitelj prisilne poravnave,

—	Stečajni upravitelj,

—	Sodišče, pristojno za postopek prisilne poravnave,

—	Sodišče, pristojno za stečajni postopek,

SLOVENSKO

—	Predbežný správca,

—

Správca,

SUOMI/FINLAND

—	Pesänhoitaja/boförvaltare,

—	Selvittäjä/utredare,

SVERIGE

—	Förvaltare,

—	Rekonstruktör,

UNITED KINGDOM

—	Liquidator,

—	Supervisor of a voluntary arrangement,

—	Administrator,

—	Official Receiver,

—

Trustee,

—	Provisional Liquidator,

—	Judicial factor.”

19.6.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 179/17

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o 664/2014,

annettu 18 päivänä joulukuuta 2013,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 täydentämisestä suojattuja alkuperänimityksiä, suojattuja maantieteellisiä merkintöjä ja aitoja perinteisiä tuotteita koskevien unionin tunnusten vahvistamisen sekä eräiden hankintaa koskevien sääntöjen, eräiden menettelysääntöjen ja eräiden täydentävien siirtymäsääntöjen osalta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä 21 päivänä marraskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) No 1151/2012 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 4 kohdan ensimmäisen ja toisen alakohdan, 12 artiklan 7 kohdan ensimmäisen alakohdan, 16 artiklan 2 kohdan, 19 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan, 23 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan, 25 artiklan 3 kohdan, 49 artiklan 7 kohdan ensimmäisen alakohdan, 51 artiklan 6 kohdan ensimmäisen alakohdan, 53 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan ja 54 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksella (EU) No 1151/2012 kumotaan ja korvataan maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden rekisteröimisestä aidoiksi perinteisiksi tuotteiksi 20 päivänä maaliskuuta 2006 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 509/2006 (2) ja maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta 20 päivänä maaliskuuta 2006 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 510/2006 (3). Asetuksessa (EU) N:o 1151/2012 annetaan komissiolle valta antaa delegoituja ja täytäntöönpanosäädöksiä. Tällaisin säädöksin olisi vahvistettava eräitä sääntöjä sen varmistamiseksi, että maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmä toimii sujuvasti uusissa lainsäädäntöpuitteissa. Uusilla säännöillä olisi korvattava asetusten (EY) N:o 509/2006 ja (EY) N:o 510/2006 soveltamissäännöt, joista säädetään maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 14 päivänä joulukuuta 2006 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1898/2006 (4) ja maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden rekisteröimisestä aidoiksi perinteisiksi tuotteiksi annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 509/2006 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 18 päivänä lokakuuta 2007 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1216/2007 (5).

(2)

Jos eläinperäisillä tuotteilla on rekisteröity suojattu alkuperänimitys, niiden erityisluonteen sekä erityisesti fyysisten ja aineellisten rajoitusten huomioon ottamiseksi tällaisten tuotteiden eritelmissä olisi sallittava rehun hankintaan liittyviä poikkeuksia. Kyseiset poikkeukset eivät saa millään tavoin vaikuttaa yhteyteen maantieteelliseen alkuperään eivätkä tuotteen laatuun tai ominaisuuksiin, jotka johtuvat olennaisesti tai yksinomaan kyseisestä maantieteellisestä ympäristöstä.

(3)

Eräiden tuotteiden erityisominaisuuksien huomioon ottamiseksi tällaisten tuotteiden eritelmässä olisi sallittava rajoituksia rekisteröityjen suojattujen maantieteellisten merkintöjen raaka-aineiden hankinnan osalta. Rajoitusten olisi oltava perusteltuja sellaisten objektiivisten perusteiden suhteen, jotka ovat suojattujen maantieteellisten merkintöjen järjestelmän yleisperiaatteiden mukaisia ja parantavat tuotteiden vastaavuutta järjestelmän tavoitteiden kanssa.

(4)	Sen varmistamiseksi, että kuluttaja saa asianmukaiset tiedot, olisi otettava käyttöön unionin tunnukset, joilla tiedotetaan suojatuista alkuperänimityksistä, suojatuista maantieteellisistä merkinnöistä ja aidoista perinteisistä tuotteista.

(5)	Olisi vahvistettava eritelmän enimmäispituus sen varmistamiseksi, että aitojen perinteisten tuotteiden eritelmissä annetaan ytimekkäästi vain asiaankuuluvat tiedot ja että aidon perinteisen tuotteen eritelmän rekisteröimis- tai muutoshakemukset eivät olisi liian laajoja.

(6)

Hakemusprosessin helpottamiseksi olisi vahvistettava lisäsääntöjä, jotka koskevat kansallisia vastaväitemenettelyjä useampaa kuin yhtä kansallista aluetta koskevien yhteisten hakemusten osalta. Koska vastaväiteoikeus on varmistettava koko unionin alueella, olisi säädettävä velvollisuudesta toteuttaa kansalliset vastaväitemenettelyt kaikissa niissä jäsenvaltioissa, joita yhteiset hakemukset koskevat.

(7)	Jotta vastaväitemenettelyn vaiheet olisivat selkeät, on tarpeen täsmentää hakijan noudattamat menettelyvelvollisuudet silloin kun perustellun vastaväitteen esittämisen vuoksi käytävissä neuvotteluissa päästään sopimukseen.

(8)

Eritelmien muutoshakemusten käsittelyn helpottamiseksi olisi vahvistettava täydentäviä sääntöjä, jotka koskevat muutoshakemusten käsittelyä ja vähäisten muutosten ilmoittamista ja arviointia. Kiireellisesti tehdyt väliaikaiset muutokset olisi suljettava vakiomenettelyn ulkopuolelle, eikä niihin vaadita komission virallista hyväksyntää. Komissiolle olisi kuitenkin toimitettava kaikki tiedot tällaisten muutosten sisällöstä ja perusteluista.

(9)

Sen varmistamiseksi, että kaikilla osapuolilla on mahdollisuus puolustaa oikeuksiaan ja oikeutettuja etujaan, olisi vahvistettava peruuttamismenettelyä koskevat täydentävät säännöt. Peruuttamismenettely olisi saatettava asetuksen (EU) N:o 1151/2012 49–52 artiklassa säädetyn vakiomuotoisen rekisteröintimenettelyn mukaiseksi. Olisi myös täsmennettävä, että myös jäsenvaltiot ovat oikeushenkilöitä, joilla voi olla oikeutettu etu jättää peruuttamishakemus kyseisen asetuksen 54 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti.

(10)

Asianomaisten tuottajien ja sidosryhmien oikeutettujen etujen suojaamiseksi ennen 31 päivää maaliskuuta 2006 rekisteröityjen suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen yhtenäiset asiakirjat, joita ei ole vielä julkaistu, olisi vielä voitava julkaista asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä.

(11)

Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 12 artiklan 3 kohdassa ja 23 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, että unionista peräisin olevien tuotteiden, joita pidetään kaupan suojattuina alkuperänimityksinä, suojattuina maantieteellisinä merkintöinä tai aitoina perinteisinä tuotteina, merkintöihin on liitettävä kyseisiin tuotteisiin liittyvät unionin tunnukset ja että merkinnöissä voi olla asiaan kuuluvat maininnat tai lyhenteet. Lisäksi 23 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, että tunnuksen käyttö merkinnöissä on vapaaehtoista, kun on kyse unionin ulkopuolella tuotetuista aidoista perinteisistä tuotteista. Kyseisiä säännöksiä sovelletaan vasta 4 päivästä tammikuuta 2016. Asetuksissa (EY) N:o 509/2006 ja (EY) N:o 510/2006, jotka on kumottu asetuksella (EU) N:o 1151/2012, säädetään kuitenkin velvollisuudesta liittää unionista peräisin oleviin tuotteisiin joko tunnus tai täydellinen maininta sekä mahdollisuudesta käyttää mainintaa ”aito perinteinen tuote” unionin ulkopuolella tuotettujen aitojen perinteisten tuotteiden merkinnöissä. Molempien kumottujen asetusten ja asetuksen (EU) N:o 1151/2012 välisen jatkuvuuden varmistamiseksi olisi katsottava, että velvollisuudesta liittää unionista peräisin oleviin tuotteisiin joko tunnus tai vastaava maininta sekä mahdollisuudesta käyttää mainintaa ”aito perinteinen tuote” unionin ulkopuolella tuotettujen aitojen perinteisten tuotteiden merkinnöissä, jo säädetään asetuksessa (EU) N:o 1151/2012 epäsuorasti, minkä vuoksi niitä olisi sovellettava. Oikeusvarmuuden vuoksi sekä asianomaisten tuottajien ja sidosryhmien oikeuksien ja oikeutettujen etujen suojaamiseksi asetuksissa (EY) N:o 509/2006 ja (EY) N:o 510/2006 säädettyjä tunnusten ja mainintojen käyttöedellytyksiä merkinnöissä olisi sovellettava edelleen 3 päivään tammikuuta 2016.

(12)	Selkeyden ja oikeusvarmuuden vuoksi asetukset (EY) N:o 1898/2006 ja (EY) N:o 1216/2007 olisi kumottava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Rehun ja raaka-aineiden hankintaa koskevat erityiset säännöt

1. Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 5 artiklan soveltamiseksi sellaisten eläinperäisten tuotteiden osalta, joilla on rekisteröity suojattu alkuperänimitys, rehu on hankittava kokonaan rajatulta maantieteelliseltä alueelta.

Jos rehun hankkiminen rajatulta maantieteelliseltä alueelta ei ole teknisesti mahdollista, voidaan lisätä kyseisen alueen ulkopuolelta hankittua rehua, edellyttäen ettei se vaikuta tuotteen laatuun tai ominaisuuksiin, jotka johtuvat olennaisesti tai yksinomaan kyseisestä maantieteellisestä ympäristöstä. Rajatun maantieteellisen alueen ulkopuolelta hankitun rehun osuus ei koskaan voi olla suurempi kuin 50 prosenttia kuiva-aineesta vuodessa.

2. Sellaisten tuotteiden, joilla on rekisteröity suojattu maantieteellinen merkintä, eritelmissä esitettyjen raaka-aineiden alkuperää koskevien rajoitusten on oltava perusteltuja asetuksen (EU) N:o 1151/2012 7 artiklan 1 kohdan f alakohdan ii alakohdassa tarkoitetun yhteyden suhteen.

2 artikla

Unionin tunnukset

Tämän asetuksen liitteessä otetaan käyttöön asetuksen (EU) N:o 1151/2012 12 artiklan 2 kohdassa ja 23 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut unionin tunnukset.

3 artikla

Aitojen perinteisten tuotteiden eritelmien pituuden rajoittaminen

Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 19 artiklassa tarkoitetun eritelmän on oltava ytimekäs, ja siinä saa asianmukaisesti perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta olla enintään 5 000 sanaa.

4 artikla

Yhteisiä hakemuksia koskevat kansalliset vastaväitemenettelyt

Kun kyseessä on asetuksen (EU) N:o 1151/2012 49 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yhteinen hakemus, kansalliset vastaväitemenettelyt on toteutettava kaikissa asiaankuuluvissa jäsenvaltioissa.

5 artikla

Vastaväitemenettelyssä saavutettua sopimusta koskeva ilmoitusvelvoite

Kun osapuolet pääsevät asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa neuvotteluissa sopimukseen, jäsenvaltion tai kolmannen maan, josta hakemus jätettiin, viranomaisten on ilmoitettava komissiolle kaikki sopimukseen johtaneet osatekijät, mukana lukien hakijoiden ja jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaisten mielipiteet tai muiden vastaväitteen esittäneiden luonnollisten ja oikeushenkilöiden mielipiteet.

6 artikla

Eritelmän muutokset

1. Jos eritelmään haetaan asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua muutosta, joka ei ole vähäinen, hakemuksessa on jokainen muutos kuvattava kattavasti ja perusteltava. Kuvauksessa on jokaisen muutoksen osalta verrattava yksityiskohtaisesti alkuperäistä eritelmää ja tarvittaessa alkuperäistä yhtenäistä asiakirjaa ehdotettuun muutettuun versioon.

Hakemus on toimittava itsenäisenä asiakirjana. Siinä on oltava kaikki eritelmän ja tapauksen mukaan yhtenäisen asiakirjan muutokset, joille haetaan hyväksyntää.

Muuta kuin vähäistä muutosta koskevaa hakemusta, joka ei ole ensimmäisen ja toisen alakohdan mukainen, ei oteta käsiteltäväksi. Komissio ilmoittaa hakijalle, jos hakemusta ei voida ottaa käsiteltäväksi.

Kun komissio hyväksyy eritelmän muutosta, joka ei ole vähäinen, koskevan hakemuksen, hyväksyntä koskee ainoastaan hakemuksessa olevia muutoksia.

2. Suojatun alkuperänimityksen tai suojatun maantieteellisen merkinnän eritelmän vähäistä muutosta koskeva hakemus on jätettävä sen jäsenvaltion viranomaisille, joiden maantieteelliseen alueeseen kyseinen nimitys tai merkintä liittyy. Aidon perinteisen tuotteen eritelmän vähäistä muutosta koskeva hakemus on jätettävä sen jäsenvaltion viranomaisille, johon ryhmä on sijoittunut. Jos eritelmän vähäistä muutosta koskevan hakemuksen jättää muu taho kuin sitä nimeä tai niitä nimiä, joita eritelmä koskee, koskevan rekisteröintihakemuksen jättänyt ryhmä, jäsenvaltio antaa kyseiselle ryhmälle mahdollisuuden esittää huomautuksensa, jos kyseinen ryhmä on vielä olemassa. Jos jäsenvaltio katsoo, että asetuksen (EU) N:o 1151/2012 ja sen nojalla annettujen säännösten vaatimukset täyttyvät, se voi esittää komissiolle vähäistä muutosta koskevat hakemusasiakirjat. Ryhmä, jonka oikeutettua etua asia koskee, voi jättää eritelmän vähäistä muutosta koskevan hakemuksen, joka liittyy kolmannesta maasta peräisin olevaan tuotteeseen, suoraan komissiolle tai kyseisen kolmannen maan viranomaisten välityksellä.

Vähäistä muutosta koskevassa hakemuksessa voidaan ehdottaa vain asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja vähäisiä muutoksia. Siinä on kuvattava kyseiset vähäiset muutokset, esitettävä yhteenveto muutostarpeen perusteluista ja osoitettava, että ehdotettuja muutoksia voidaan pitää asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan mukaisesti vähäisinä. Siinä on jokaisen muutoksen osalta verrattava yksityiskohtaisesti alkuperäistä eritelmää ja tarvittaessa alkuperäistä yhtenäistä asiakirjaa ehdotettuun muutettuun versioon. Hakemus on toimittava itsenäisenä asiakirjana, ja siinä on oltava kaikki eritelmän ja tapauksen mukaan yhtenäisen asiakirjan muutokset, joille haetaan hyväksyntää.

Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuja vähäisiä muutoksia pidetään hyväksyttyinä, jos komissio ei toisin ilmoita hakijalle kolmen kuukauden kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta.

Vähäistä muutosta koskevaa hakemusta, joka ei ole tämän kohdan toisen alakohdan mukainen, ei oteta käsiteltäväksi. Tällaisiin hakemuksiin ei sovelleta tämän kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettua hiljaista hyväksyntää. Komissio ilmoittaa hakijalle kolmen kuukauden kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta, jos hakemusta ei voida ottaa käsiteltäväksi.

Komissio julkistaa eritelmän vähäisen muutoksen, joka on hyväksytty ja joka ei merkitse asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen muuttumista.

3. Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 49–52 artiklassa säädettyä menettelyä ei sovelleta muutoksiin, jotka koskevat eritelmän väliaikaista muutosta, joka johtuu julkisten viranomaisten määräämistä pakollisista terveyden- tai kasvinsuojelutoimista tai liittyy toimivaltaisten viranomaisten virallisesti tunnustamiin luonnonmullistuksiin tai epäsuotuisiin sääoloihin.

Kyseiset muutokset perusteluineen on annettava tiedoksi komissiolle kahden viikon kuluessa niiden hyväksymisestä. Suojatun alkuperänimityksen tai suojatun maantieteellisen merkinnän eritelmään tehdyt väliaikaiset muutokset antavat tiedoksi komissiolle sen jäsenvaltion viranomaiset, johon nimitys tai merkintä liittyy. Aidon perinteisen tuotteen eritelmään tehdyt väliaikaiset muutokset antavat tiedoksi komissiolle sen jäsenvaltion viranomaiset, johon ryhmä on sijoittautunut. Kolmannesta maasta peräisin olevaa tuotetta koskevat väliaikaiset muutokset antavat tiedoksi komissiolle ryhmät, joilla on oikeutettu etu, tai kyseisen kolmannen maan viranomaiset. Jäsenvaltion on julkaistava eritelmän väliaikaiset muutokset. Jäsenvaltion on suojatun alkuperänimityksen tai suojatun maantieteellisen merkinnän eritelmän väliaikaisesta muutoksesta ilmoittaessaan toimitettava vain julkaisuviite. Kun kyseessä on aidon perinteisen tuotteen eritelmän väliaikainen muutos, niiden on sitä koskevassa viestinnässä toimitettava eritelmän väliaikainen muutos sellaisena kuin se on julkaistu. Kun kyseessä ovat kolmannesta maasta peräisin olevia tuotteita koskevat tiedonannot, eritelmän hyväksytyt väliaikaiset muutokset on annettava tiedoksi komissiolle. Sekä jäsenvaltion että kolmansien maiden on kaikissa väliaikaisia muutoksia koskevissa tiedoksiannoissa esitettävä todisteet terveyden- tai kasvinsuojelutoimista sekä jäljennös asiakirjasta, jossa tunnustetaan luonnonmullistukset tai epäsuotuisat sääolot. Komissio julkistaa tällaiset muutokset.

7 artikla

Peruuttaminen

1. Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 49–52 artiklassa säädettyä menettelyä sovelletaan soveltuvin osin kyseisen asetuksen 54 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettuun rekisteröinnin peruuttamiseen.

2. Jäsenvaltio voi jättää omasta aloitteestaan peruutuspyynnön asetuksen (EU) N:o 1151/2012 54 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti.

3. Peruutuspyyntö julkaistaan asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti.

4. Peruuttamiseen liittyvät perustellut vastaväitteet otetaan käsiteltäviksi ainoastaan, jos niistä käy ilmi jonkin asianomaisen jatkuva kaupallinen riippuvuus rekisteröidystä nimestä.

8 artikla

Siirtymäsäännöt

1. Kun kyseessä on ennen 31 päivää maaliskuuta 2006 rekisteröity suojattu alkuperänimitys tai suojattu maantieteellinen merkintä, komissio julkaisee jäsenvaltion pyynnöstä kyseisen jäsenvaltion toimittaman yhtenäisen asiakirjan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Julkaisuun on liitettävä eritelmän julkaisutiedot.

2. Seuraavia sääntöjä sovelletaan 3 päivään tammikuuta 2016:

a)	unionista peräisin oleviin tuotteisiin, joiden merkinnöissä käytetään rekisteröityä nimeä, on liitettävä joko asianmukainen unionin tunnus tai asetuksen (EU) N:o 1151/2012 12 artiklan 3 kohdassa tai 23 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu asianmukainen maininta;

b)	unionin ulkopuolella tuotetuissa tuotteissa asetuksen (EU) N:o 1151/2012 23 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu maininta on aitojen perinteisten tuotteiden merkinnöissä vapaaehtoinen.

9 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetukset (EY) N:o 1898/2006 ja (EY) N:o 1216/2007.

10 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Asetuksen 5 artiklaa sovelletaan ainoastaan niihin vastaväitemenettelyihin, joiden osalta asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetty kolmen kuukauden määräaika ei ole tämän asetuksen voimaantulopäivänä päättynyt.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä joulukuuta 2013.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO

(1) EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

(2) EUVL L 93, 31.3.2006, s. 1.

(3) EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.

(4) EUVL L 369, 23.12.2006, s. 1.

(5) EUVL L 275, 19.10.2007, s. 3.

LIITE

Unionin tunnus: suojattu alkuperänimitys

Unionin tunnus: suojattu maantieteellinen merkintä

Unionin tunnus: aito perinteinen tuote

19.6.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 179/23

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o 665/2014,

annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 täydentämisestä vapaaehtoisen laatuilmaisun ”vuoristoalueen tuote” käyttöedellytysten osalta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksella (EU) N:o 1151/2012 otetaan käyttöön vapaaehtoisten laatuilmaisujen järjestelmä, jolla tehdään tuottajille helpommaksi tiedottaa sisämarkkinoilla heidän maataloustuotteidensa lisäarvoa tuovista ominaispiirteistä tai ominaisuuksista. Mainitulla asetuksella vahvistetaan vapaaehtoisen laatuilmaisun ”vuoristoalueen tuote” käyttöedellytykset ja siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan poikkeukset kyseisistä käyttöedellytyksistä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja jotta voitaisiin ottaa huomioon maataloustuotantoon vuoristoalueilla vaikuttavat luonnonolosuhteista johtuvat rajoitteet. Mainitussa asetuksessa siirretään komissiolle myös valta antaa delegoituja säädöksiä tuotantomenetelmien vahvistamisesta ja muista perusteista, joilla on merkitystä kyseisen ilmaisun soveltamiselle.

(2)

Jotta vältettäisiin kuluttajien johtamista harhaan, ilmaisun ”vuoristoalueen tuote” käyttöä eläinperäisten tuotteiden osalta olisi selkeytettävä. Kun kyseessä ovat eläinten tuottamat tuotteet, kuten maito ja munat, tuotannon olisi tapahduttava vuoristoalueilla. Kun kyseessä ovat eläimistä valmistettavat tuotteet, kuten liha, eläimet olisi kasvatettava vuoristoalueilla. Koska viljelijät usein ostavat nuoria eläimiä, kyseisten eläinten olisi vietettävä vähintään kaksi kolmasosaa elämästään vuoristoalueilla.

(3)

Vuodenaikojen mukaista laiduntamista, myös siirtymistä vuoristoalueiden ja muiden alueiden välillä, harjoitetaan useilla unionin alueilla laidunalueiden kausiluonteisuuden hyödyntämiseksi. Näin varmistetaan korkeammalla sijaitsevien laitumien, jotka eivät sovellu ympärivuotiseen laidunnukseen, ja vuoristoalueilla olevien perinteisten kulttuurimaisemien säilyminen. Vuodenaikojen mukaisella laiduntamisella on suoria ympäristöhyötyjä, esimerkiksi eroosio- ja lumivyöryriskin pieneneminen. Jotta kannustettaisiin jatkamaan vuodenaikojen mukaista laiduntamista, olisi sallittava se, että ilmaisua ”vuoristoalueen tuote” sovelletaan vuodenaikojen mukaisesti laiduntaviin eläimiin, jotka viettävät vähintään neljäsosan elämästään vuoristoalueiden laitumilla.

(4)	Jotta varmistettaisiin, että tuotantoeläinten rehu on olennaiselta osin peräisin vuoristoalueilta, olisi selkeytettävä, että periaatteessa vähintään puolen eläinten vuotuisesta ravinnosta ilmaistuna prosentteina kuiva-aineesta olisi koostuttava vuoristoalueilta peräisin olevasta rehusta.

(5)	Koska märehtijöille syötettävissä olevan vuoristoalueilta tulevan rehun määrä edustaa enemmän kuin puolta niiden vuotuisesta ravinnosta, märehtijöitä koskevan prosenttiosuuden olisi oltava korkeampi.

(6)

Luonnonolosuhteista johtuvien rajoitteiden vuoksi ja koska vuoristoalueilla tuotettava rehu on tarkoitettu lähinnä märehtijöille, ainoastaan pieni osa sikojen rehusta on nykyisin peräisin vuoristoalueilta. Jotta saavutettaisiin tarkoituksenmukainen tasapaino ilmaisulla ”vuoristoalueen tuote” olevien molempien tavoitteiden, sellaisina kuin ne vahvistetaan asetuksen (EU) N:o 1151/2012 johdanto-osan 45 kappaleessa, välillä ja jotta varmistettaisiin, että siankasvatus vuoristoalueilla voi jatkua, ja siten säilytetään maaseudun rakenne, sen osuuden sikojen rehusta, jonka on oltava peräisin tällaisilta alueilta, olisi oltava alle puolet eläinten vuotuisesta ravinnosta.

(7)	Rehua koskevia rajoituksia olisi sovellettava vuodenaikojen mukaisesti laiduntaviin eläimiin niin kauan kuin eläimet ovat vuoristoalueilla.

(8)

Koska vuodenaikojen mukainen siirtyminen koskee myös mehiläispesiä, ilmaisun ”vuoristoalueen tuote” soveltamista mehiläishoidosta saataviin tuotteisiin olisi selkeytettävä. Koska mehiläisille syötetty sokeri ei tavallisesti ole peräisin vuoristoalueilta, ravintoa koskevia rajoituksia ei kuitenkaan tulisi soveltaa mehiläisiin.

(9)	Jotta vältettäisiin kuluttajien johtamista harhaan, ilmaisua ”vuoristoalueen tuote” olisi käytettävä kasviperäisistä tuotteista ainoastaan, jos kasvit on kasvatettu vuoristoalueilla.

(10)	Jalostettujen tuotteiden olisi oltava sallittua sisältää ainesosina senkaltaisia raaka-aineita kuin sokeri, suola tai yrtit, joita ei voida tuottaa vuoristoalueilla, edellyttäen että ne eivät edusta yli 50:tä prosenttia ainesosien kokonaispainosta.

(11)

Joissakin unionin osissa vuoristoalueilla ei sijaitse riittävästi laitoksia, joissa voidaan valmistaa maitoa ja maitotuotteita raakamaidosta, teurastaa eläimiä, paloitella ja leikata luuttomaksi ruhoja tai puristaa oliiviöljyä. Luonnonolosuhteista johtuvat rajoitteet vaikuttavat siihen, että vuoristoalueilla ei ole riittävästi jalostuslaitoksia, ja ne tekevät jalostuksesta vaikeaa ja kannattamatonta. Jalostus muualla vuoristoalueiden läheisyydessä ei muuta jalostettujen tuotteiden luonnetta vuoristoalueiden tuotteina. Sen vuoksi olisi sallittava käyttää ilmaisua ”vuoristoalueen tuote” tällaisista tuotteista, jos ne on jalostettu vuoristoalueiden ulkopuolella. Kun otetaan huomioon jalostuslaitosten sijainti tietyissä jäsenvaltioissa ja tarve vastata kuluttajien odotuksiin, jalostustoimet olisi tehtävä 30 kilometrin etäisyydellä asianomaisesta vuoristoalueesta.

(12)

Jotta maitoa ja maitotuotteita nykyisin tuottavat laitokset voisivat lisäksi jatkaa toimintaansa, ainoastaan niiden laitosten, jotka olivat toiminnassa asetuksen (EU) N:o 1151/2012 voimaantulopäivänä, olisi sallittava käyttää ilmaisua ”vuoristoalueen tuote”. Koska siinä, sijaitseeko vuoristoalueilla tällaisia laitoksia, on eroja, jäsenvaltioiden olisi sallittava vahvistaa tiukempi etäisyyttä koskeva rajoitus tai poistaa kyseinen mahdollisuus kokonaan,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Eläinperäiset tuotteet

1. Ilmaisua ”vuoristoalueen tuote” voidaan käyttää tuotteista, jotka eläimet ovat tuottaneet asetuksen (EU) N:o 1151/2012 31 artiklan 2 kohdassa määritellyillä vuoristoalueilla ja jotka on jalostettu kyseisillä alueilla.

2. Ilmaisua ”vuoristoalueen tuote” voidaan käyttää tuotteista, jos ne on valmistettu eläimistä, jotka ovat viettäneet vähintään kaksi kolmasosaa elämästään kyseisillä vuoristoalueilla, jos tuotteet on jalostettu kyseisillä alueilla.

3. Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, ilmaisua ”vuoristoalueen tuote” voidaan käyttää tuotteista, jotka on valmistettu vuodenaikojen mukaisesti laiduntavista eläimistä, jos kyseiset eläimet ovat viettäneet vähintään yhden neljäsosan elämästään laiduntaen vuodenaikojen mukaisesti vuoristoalueiden laitumilla.

2 artikla

Rehut

1. Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 31 artiklan 1 kohdan a alakohdan soveltamiseksi tuotantoeläinten rehun olisi katsottava olevan olennaiselta osin peräisin vuoristoalueilta, jos se osuus eläinten vuotuisesta ravinnosta, jota ei voida tuottaa vuoristoalueilla, ei ylitä ilmaistuna prosentteina kuiva-aineesta 50:tä prosenttia ja märehtijöiden osalta 40:tä prosenttia.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, se osuus sikojen rehusta, jota ei voida tuottaa vuoristoalueilla, ei saa ilmaistuna prosentteina kuiva-aineesta ylittää 75:tä prosenttia eläinten vuotuisesta ravinnosta.

3. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen vuodenaikojen mukaisesti laiduntavien eläinten rehuun, jos eläimiä kasvatetaan vuoristoalueiden ulkopuolella.

3 artikla

Mehiläishoidosta saatavat tuotteet

1. Ilmaisua ”vuoristoalueen tuote” voidaan käyttää mehiläishoidosta saatavista tuotteista, jos mehiläiset ovat keränneet meden ja siitepölyn yksinomaisesti vuoristoalueilta.

2. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 31 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetään, mehiläisille syötetyn sokerin ei tarvitse olla peräisin vuoristoalueilta.

4 artikla

Kasviperäiset tuotteet

Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 31 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetään, ilmaisua ”vuoristoalueen tuote” voidaan käyttää kasviperäisistä tuotteista ainoastaan, jos kasvit on kasvatettu asetuksen (EU) N:o 1151/2012 31 artiklan 2 kohdassa määritellyillä vuoristoalueilla.

5 artikla

Ainesosat

Kun seuraavia ainesosia käytetään 1 ja 4 artiklassa tarkoitetuissa tuotteissa, ne voivat olla peräisin vuoristoalueiden ulkopuolta, edellyttäen että ne eivät edusta yli 50:tä prosenttia ainesosien kokonaispainosta:

a)	perussopimuksen liitteeseen I kuulumattomat tuotteet; ja

b)	yrtit, mausteet ja sokeri.

6 artikla

Vuoristoalueiden ulkopuoliset jalostustoimet

1. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 31 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja tämän asetuksen 1 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään, seuraavat jalostustoimet voidaan tehdä vuoristoalueiden ulkopuolella edellyttäen, että etäisyys kyseisestä vuoristoalueesta ei ole yli 30 kilometriä:

a)	maidon ja maitotuotteiden tuotannossa käytetyt jalostustoimet sellaisissa jalostuslaitoksissa, jotka olivat toiminnassa 3 päivänä tammikuuta 2013;

b)	eläinten teurastaminen sekä ruhojen paloittelu ja luuttomaksi leikkaaminen;

c)	oliiviöljyn puristaminen.

2. Jäsenvaltiot voivat alueellaan jalostettujen tuotteiden osalta päättää, että 1 kohdan a alakohdassa säädettyä poikkeusta ei sovelleta tai että jalostuslaitosten on sijaittava tarkemmin määriteltävällä etäisyydellä, joka on alle 30 kilometriä kyseisestä vuoristoalueesta.

7 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 11 päivänä maaliskuuta 2014.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO

(1) EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

19.6.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 179/26

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o 666/2014,

annettu 12 päivänä maaliskuuta 2014,

unionin inventaariojärjestelmän sisällöllisistä vaatimuksista sekä lämmitysvaikutuksissa ja kansainvälisesti hyväksytyissä inventaario-ohjeissa tapahtuneiden muutosten huomioon ottamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 mukaisesti

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi kansallisella ja unionin tasolla sekä päätöksen N:o 280/2004/EY kumoamisesta 21 päivänä toukokuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 (1) ja erityisesti sen 6 artiklan 2 kohdan ja 7 artiklan 6 kohdan b alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Järjestelmä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi on tarpeen, jotta voidaan arvioida, miten unioni ja jäsenvaltiot tosiasiallisesti edistyvät kaikkien niiden kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseen tai vähentämiseen liittyvien sitoumusten saavuttamisessa, jotka perustuvat neuvoston päätöksellä 94/69/EY (2) hyväksyttyyn ilmastonmuutosta koskevaan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimukseen, neuvoston päätöksellä 2002/358/EY (3) hyväksyttyyn Kioton pöytäkirjaan sekä vuonna 2009 annettuihin useisiin unionin säädöksiin, joihin yleensä viitataan ”ilmasto- ja energiapakettina”.

(2)

Kioton pöytäkirjan sopimuspuolten kokouksena toimivan UNFCCC:n sopimuspuolten konferenssin tekemässä päätöksessä 19/CMP.1 määrätään kansallisia järjestelmiä koskevista ohjeista, joita sopimuspuolten olisi sovellettava. Sen vuoksi olisi määriteltävä unionin inventaariojärjestelmää koskevat säännöt, jotta täytetään mainitun päätöksen mukaiset velvoitteet sekä varmistetaan, että kasvihuonekaasupäästöistä raportoidaan UNFCCC:n sihteeristölle ajoissa, avoimesti, tarkasti, johdonmukaisesti, vertailun mahdollistavalla tavalla sekä kattavasti.

(3)	Unionin inventaariojärjestelmän laadun varmistamiseksi on tarpeen antaa lisäsääntöjä unionin kasvihuonekaasuinventaarion laadunvarmistus- ja laaduntarkistusohjelmasta.

(4)

Jotta varmistetaan unionin inventaarion kattavuus kansallisten kasvihuonekaasuinventaarioiden laatimista koskevien ohjeiden mukaisesti, on tarpeen säätää menetelmistä ja tiedoista, joita komissio käyttää laatiessaan asetuksen (EU) N:o 525/2013 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti arvioita jäsenvaltioiden inventaariosta puuttuvista tiedoista kuullen asianomaista jäsenvaltiota ja sen kanssa tiiviissä yhteistyössä.

(5)

Jotta varmistetaan UNFCCC:n Kioton pöytäkirjaan perustuvien unionin velvoitteiden oikea-aikainen ja tehokas täytäntöönpano, on tarpeen asettaa aikataulut, jotka koskevat jäsenvaltioiden ja unionin yhteistyötä ja koordinointia vuosittaisen raportointiprosessin ja UNFCCC:n tekemän tarkastuksen aikana.

(6)

Olisi otettava huomioon muutokset lämmitysvaikutusarvoissa sekä kansainvälisesti sovituissa ohjeissa, jotka koskevat kasvihuonekaasujen lähteistä syntyvien ihmisen toiminnasta aiheutuvien päästöjen ja nielujen aikaansaamien poistumien kansallisia inventaarioita, UNFCCC:n ja Kioton pöytäkirjan elinten tekemien päätösten mukaisesti.

(7)	Jotta voidaan varmistaa johdonmukaisuus UNFCCC:n ja Kioton pöytäkirjan mukaisten seuranta- ja raportointivaatimusten kanssa, tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2015,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

1. Unionin kasvihuonekaasuinventaariossa lasketaan yhteen inventaariovuosien täydellisten aikasarjojen osalta eri lähteistä peräisin olevat jäsenvaltioiden kasvihuonekaasupäästöt sekä nielujen aikaansaamat poistumat Euroopan unionista tehdyn perussopimuksen 52 artiklassa tarkoitetulla Euroopan unionin alueella; tämän summan määrittelemisen perusteena ovat jäsenvaltioiden kasvihuonekaasuinventaariot, sellaisena kuin niistä raportoidaan asetuksen (EU) N:o 525/2013 7 artiklan mukaisesti.

2. Tässä asetuksessa määritellään säännöt, jotka liittyvät unionin inventaariojärjestelmää koskeviin vaatimuksiin, ja määritellään tarkemmin säännöt unionin kasvihuonekaasuinventaarion laatimiselle ja hallinnoinnille, mukaan lukien säännöt jäsenvaltioiden yhteistyöstä vuosittaisen raportointiprosessin sekä ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) tekemän inventaarioiden tarkastuksen aikana.

3. Tässä asetuksessa annetaan myös säännöt lämmitysvaikutusarvoista sekä kansainvälisesti sovituista ohjeista, joita jäsenvaltioiden ja komission on käytettävä kasvihuonekaasuinventaarion määrittelemisessä ja raportoinnissa.

2 artikla

Unionin kasvihuonekaasuinventaario

1. Laatiessaan ja hallinnoidessaan unionin kasvihuonekaasuinventaariota komission on pyrittävä varmistamaan:

a)	että unionin kasvihuonekaasuinventaario on kattava soveltamalla asetuksen (EU) N:o 525/2013 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menetelmää,

b)	että unionin kasvihuonekaasuinventaario tarjoaa avoimen yhteenvedon jäsenvaltioiden kasvihuonekaasupäästöistä sekä nielujen aikaansaamista poistumista ja osoittaa avoimella tavalla jäsenvaltioiden päästöjen ja nielujen aikaansaamien poistumien osuudet unionin kasvihuonekaasuinventaariosta,

että unionin kasvihuonekaasupäästöjen ja nielujen aikaansaamien poistumien kokonaismäärä raportointivuonna on sama kuin se jäsenvaltioiden kasvihuonekaasupäästöjen ja nielujen aikaansaamien poistumien summa, josta on raportoitu samana vuonna asetuksen (EU) N:o 525/2013 7 artiklan 1–5 kohdan mukaisesti,

d)	että unionin kasvihuonekaasuinventaario sisältää päästöjen ja nielujen aikaansaamien poistumien johdonmukaiset aikasarjat kaikilta raportoiduilta vuosilta.

2. Komission ja jäsenvaltioiden on pyrittävä lisäämään jäsenvaltioiden kasvihuonekaasuinventaarioiden vertailtavuutta.

3 artikla

Unionin kasvihuonekaasuinventaarioiden laadunvarmistus- ja laaduntarkistusohjelma

1. Asetuksen (EU) N:o 525/2013 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla unionin laadunvarmistus- ja laaduntarkistusohjelmalla täydennetään jäsenvaltioiden toteuttamia laadunvarmistus- ja laaduntarkistusohjelmia.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava kansallisessa kasvihuonekaasuinventaariossaan käyttämiensä toimintatietojen, päästökertoimien ja muiden parametrien laatu muun muassa soveltamalla 6 ja 7 artiklaa.

3. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle ja Euroopan ympäristökeskukselle kaikki asianmukaiset tiedot arkistoistaan, jotka on perustettu ja joita hallinnoidaan Kioton pöytäkirjan sopimuspuolten kokouksena toimineen UNFCCC:n sopimuspuolten konferenssin tekemän päätöksen 19/CMP.1 liitteessä olevan 16 kappaleen a alakohdan mukaisesti, mikäli tietoja pyydetään UNFCCC:n tekemän unionin kasvihuoneinventaarion tarkastuksen aikana.

4 artikla

Puutteiden korjaaminen

1. Asetuksen (EU) N:o 525/2013 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut komission arviot jäsenvaltion kasvihuonekaasuinventaariosta puuttuvista tiedoista tehdään seuraavia menetelmiä ja tietoja käyttäen:

jos jäsenvaltio on toimittanut aikaisempana raportointivuonna johdonmukaisen aikasarjan arvioista sellaisen lähdeluokan osalta, johon ei ole tehty Kioton pöytäkirjan 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti mukautuksia, ja:

i)	jos kyseinen jäsenvaltio on toimittanut asetuksen (EU) N:o 525/2013 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti vuodelta X – 1 kasvihuonekaasuinventaarion ennakkotiedot, jotka sisältävät puuttuvan arvion, käytetään kyseisiä kasvihuonekaasuinventaarion ennakkotietoja;

ii)

jos kyseinen jäsenvaltio ei ole toimittanut vuodelta X – 1 asetuksen (EU) N:o 525/2013 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti ennakkotietoja kasvihuonekaasuinventaarioista, mutta unioni on arvioinut ennakkotiedot kasvihuonekaasupäästöistä vuodelta X – 1 jäsenvaltioiden osalta asetuksen (EU) N:o 525/2013 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti, käytetään ennakkotietoja unionin kasvihuonekaasuinventaariosta,

iii)	jos kasvihuonekaasuinventaarion ennakkotietojen käyttö ei ole mahdollista tai se voi johtaa erittäin epätarkkaan arvioon energia-alan puuttuviin arvioihin liittyen, käytetään tietoja, jotka on hankittu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1099/2008 mukaisesti (4);

iv)

jos kasvihuonekaasuinventaarion ennakkotietojen käyttö ei ole mahdollista tai se voi johtaa erittäin epätarkkaan arvioon, energia-alan puuttuviin arvioihin liittyen, käytetään arviota, joka pohjautuu Kioton pöytäkirjan 5 artiklan 2 kohdan mukaisia mukautuksia koskeviin teknisiin ohjeisiin soveltamatta ohjeissa määriteltyä konservatiivisuuskerrointa.

jos asiaankuuluvaa lähdeluokkaa koskevaan arvioon on tehty aikaisempina vuosina mukautuksia Kioton pöytäkirjan 5 artiklan 2 kohdan nojalla ja kyseinen jäsenvaltio ei ole toimittanut tarkistettua arviota, käytetään asiantuntijoista koostuvan tarkistusryhmän käyttämää perusmukautusmenetelmää, sellaisena kuin se on vahvistettu asiakirjassa ”Technical guidance on methodologies for adjustments under article 5 (2) of the Kyoto Protocol”, soveltamatta ohjeissa määriteltyä konservatiivisuuskerrointa.

jos asiaankuuluvaa lähdeluokkaa koskevaan arvioon on tehty aikaisempina vuosina teknisiä korjauksia asetuksen (EU) N:o 525/2013 19 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla ja kyseinen jäsenvaltio ei ole toimittanut tarkistettua arviota, käytetään asiantuntijoista koostuvan tarkistusryhmän teknisen korjauksen laskemiseksi käyttämää menetelmää,

jos saatavilla ei ole raportoitujen arvioiden johdonmukaisia aikasarjoja asiaankuuluvan lähdeluokan osalta ja lähdeluokan arvioon ei ole tehty muutoksia Kioton pöytäkirjan 5 artiklan 2 kohdan nojalla, käytetään mukautuksia koskevia teknisiä ohjeita soveltamatta ohjeissa määriteltyä konservatiivisuuskerrointa.

2. Komissio laatii 1 kohdassa tarkoitetut arviot raportointivuoden 31 päivään maaliskuuta mennessä kuullen kyseistä jäsenvaltiota.

3. Kyseisen jäsenvaltion on käytettävä 1 artiklassa tarkoitettuja arvioita UNFCCC:lle 15 päivään huhtikuuta mennessä toimitettavassa kansallisessa tiedonannossaan unionin kasvihuonekaasuinventaarion ja jäsenvaltioiden inventaarioiden välisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi.

5 artikla

Aikataulut yhteistyötä ja koordinaatiota varten vuosittaisen arviointiprosessin ja UNFCCC:n tarkastuksen aikana

1. Jos jäsenvaltio aikoo toimittaa uudelleen inventaarionsa UNFCC:n sihteeristölle 27 päivään toukokuuta mennessä, kyseisen jäsenvaltion on raportoitava sama inventaario etukäteen komissiolle 8 päivään toukokuuta mennessä. Komissiolle raportoidut tiedot eivät saa erota UNFCCC:n sihteeristölle toimitetuista tiedoista.

2. Jos jäsenvaltio aikoo toimittaa uudelleen inventaarionsa UNFCCC:n sihteeristölle 27 päivän toukokuuta jälkeen ja inventaario sisältää tietoja, jotka ovat erilaiset kuin jo komissiolle raportoidut tiedot, kyseisen jäsenvaltion on raportoitava kyseiset tiedot komissiolle viimeistään viikon kuluessa siitä, kun ne on toimitettu uudestaan UNFCCC:n sihteeristölle.

3. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle seuraavat tiedot:

asiantuntijoista koostuvan tarkistusryhmän ilmoitukset mahdollisista jäsenvaltion kasvihuonekaasuinventaarion ongelmista, jotka liittyvät pakollisiin vaatimuksiin ja jotka saattaisivat aiheuttaa mukautuksen tai mahdollisen täytäntöönpanoa koskevan kysymyksen (”Saturday paper”), viikon kuluessa siitä, kun on saatu tiedot UNFCCC:n sihteeristöltä,

kasvihuonekaasupäästöjen arvioihin tehdyt korjaukset, joita sovelletaan jäsenvaltion ja asiantuntijoista koostuvan tarkistusryhmän sopimuksesta kyseessä olevaan toimitettuun kasvihuonekaasuinventaarioon tarkastusprosessin aikana, sellaisena kuin ne sisältyvät a kohdassa tarkoitettuihin huomautuksiin annettuun vastaukseen, viikon kuluessa siitä, kun se on toimitettu UNFCCC:n sihteeristölle,

inventaarion tarkastusraportin luonnos, joka sisältää kasvihuonekaasujenpäästöjen mukautetut arviot tai täytäntöönpanoa koskevan kysymyksen, jos jäsenvaltio ei ole ratkaissut asiantuntijoista koostuvan tarkistusryhmän esiintuomaa ongelmaa, viikon kuluessa siitä, kun se on saanut kyseisen raportin UNFCCC:n sihteeristöltä,

d)	jos ehdotettua mukautusta ei hyväksytä, jäsenvaltion vastaus sitä koskevan inventaarion tarkastusraportin luonnokseen sekä tiivistelmä, jossa jäsenvaltio ilmoittaa, hyväksyykö vai hylkääkö se ehdotetut mukautukset, viikon kuluessa vastauksen toimittamisesta UNFCCC:n sihteeristölle,

e)	inventaarion lopullinen tarkastusraportti viikon kuluessa siitä, kun se on vastaanotettu UNFCCC:n sihteeristöltä,

mahdolliset täytäntöönpanoa koskevat kysymykset, jotka on toimitettu Kioton pöytäkirjan mukaiselle vaatimusten noudattamista käsittelevälle komitealle, ja vaatimusten noudattamista käsittelevän komitean ilmoitus, jonka mukaan se aikoo ottaa täytäntöönpanoa koskevan kysymyksen käsittelyyn, sekä kaikki kyseistä jäsenvaltiota koskevat vaatimusten noudattamista käsittelevän komitean ja sen alaryhmien alustavat päätelmät ja päätökset viikon kuluessa siitä, kun tiedot on vastaanotettu UNFCCC:n sihteeristöltä.

4. Komission yksiköt toimittavat tiivistelmän 3 kohdassa tarkoitetuista tiedoista kaikille jäsenvaltioille.

5. Komission yksiköt toimittavat jäsenvaltioille 3 kohdassa tarkoitetut tiedot ja soveltavat kyseistä kohtaa soveltuvin osin unionin kasvihuonekaasuinventaarioon.

6. Edellä 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetut mahdolliset korjaukset, jotka liittyvät unionin kasvihuonekaasuinventaarion toimittamiseen, tehdään yhteistyössä kyseisen jäsenvaltion kanssa.

7. Jos sovelletaan mukautuksia jäsenvaltion kasvihuonekaasupäästöjen inventaarioon Kioton pöytäkirjaan perustuvan vaatimusten noudattamisen valvontamekanismin mukaisesti, kyseisen jäsenvaltion on koordinoitava komission kanssa vastaustaan tarkastusprosessiin, joka liittyy asetuksen (EU) N:o 525/2013 mukaisiin velvoitteisiin, seuraavissa aikatauluissa:

Kioton pöytäkirjassa määriteltyjen aikataulujen mukaisesti, jos velvoitekauden yksittäistä vuotta koskevat mukautetut arviot tai velvoitekauden seuraavia vuosia koskevat kumulatiiviset muutokset yhden tai useamman jäsenvaltion osalta edellyttävät, että unionin kasvihuonekaasuinventaarioon on tehtävä sen suuruisia muutoksia, ettei enää täytetä Kioton pöytäkirjan 7 artiklan 1 kappaleen mukaisia metodologisia ja raportointivaatimuksia, jotka liittyvät Kioton pöytäkirjan 7 artiklan mukaisissa suuntaviivoissa vahvistettuihin osallistumiskelpoisuutta koskeviin vaatimuksiin,

kahden viikon kuluessa siitä, kun on toimitettu:

i)	osallistumiskelpoisuuden palauttamista koskeva pyyntö Kioton pöytäkirjan asiaankuuluville elimille,

ii)	vastaus täytäntöönpanoa koskevan kysymyksen käsittelemistä koskevaan päätökseen tai vaatimusten noudattamista käsittelevän komitean alustaviin päätelmiin.

8. Sen viikon aikana, kun UNFCCC suorittaa unionin inventaarion tarkastusta, jäsenvaltioiden on toimitettava mahdollisimman pian vastauksia UNFCCC:n tarkastajien esittämiin kysymyksiin, jotka kuuluvat jäsenvaltioiden vastuulle tämän asetuksen 4 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti.

6 artikla

Kasvihuonekaasujen inventaariota koskevat ohjeet

Jäsenvaltioiden ja komission on määritettävä asetuksen (EU) N:o 525/2013 7 artiklan 1–5 kohdissa tarkoitetut kasvihuonekaasuinventaariot noudattaen seuraavia asiakirjoja:

a)	the 2006 Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC) Guidelines for National Greenhouse Gas Inventories,

b)	the IPCC 2013 Revised Supplementary Methods and Good Practice Guidance Arising from the Kyoto Protocol,

c)	the 2013 Supplement to the 2006 IPCC Guidelines for National Greenhouse Gas inventories: Wetlands (asetuksen (EU) N:o 525/2013 7 artiklan 1 kohdan d alakohdassa mainittu kosteikkojen kuivatus ja uudelleenvettäminen),

d)	the UNFCCC guidelines for the preparation of national communications by Parties included in Annex I to the Convention, part I: UNFCCC reporting guidelines on annual inventories, sellaisena kuin ohjeet esitetään UNFCCC:n sopimuspuolten konferenssin päätöksessä 24/CP.19,

e)	the guidelines for the preparation of the information required under Article 7 of the Kyoto Protocol, sellaisena kuin ohjeet hyväksyttiin Kioton pöytäkirjan sopimuspuolten kokouksena toimineessa UNFCCC:n sopimuspuolten konferenssissa.

7 artikla

Lämmitysvaikutusarvot

Jäsenvaltioiden ja komission on käytettävä UNFCCC:n sopimuspuolten konferenssin päätöksen 24/CP.19 liitteessä III lueteltuja lämmitysvaikutusarvoja määriteltäessä ja raportoitaessa kasvihuonekaasuinventaarioita asetuksen (EU) N:o 525/2013 7 artiklan 1–5 kohdan mukaisesti sekä unionin kasvihuonekaasuinventaariota.

8 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2015.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 12 päivänä maaliskuuta 2014.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO

(1) EUVL L 165, 18.6.2013, s. 13.

(2) Neuvoston päätös N:o 94/69/EY, tehty 15 päivänä joulukuuta 1993, ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen tekemisestä (EYVL L 33, 7.2.1994, s. 11).

(3) Neuvoston päätös 2002/358/EY, tehty 25 päivänä huhtikuuta 2002, ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan hyväksymisestä Euroopan yhteisön puolesta sekä sen velvoitteiden täyttämisestä yhteisesti (EYVL L 130, 15.5.2002, s. 1).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1099/2008, annettu 22 päivänä lokakuuta 2008, energiatilastoista (EUVL L 304, 14.11.2008, s. 1).

19.6.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 179/31

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o 667/2014,

annettu 13 päivänä maaliskuuta 2014,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 täydentämisestä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen kauppatietorekistereille määräämiä seuraamuksia koskevien menettelysääntöjen osalta, mukaan lukien puolustautumisoikeuksia koskevat säännöt ja ajalliset säännökset

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä 4 päivänä heinäkuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 (1) ja erityisesti sen 64 artiklan 7 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komissio valtuutetaan asetuksessa (EU) N:o 648/2012 vahvistamaan menettelysäännöt siitä, miten Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (EAMV) käyttää oikeuttaan määrätä sakkoja tai uhkasakkoja kauppatietorekistereille ja kauppatietorekistereissä työskenteleville henkilöille. Tätä asetusta sovellettaessa olisi otettava huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1095/2010 (2) vahvistetut EAMV:n organisaatiota koskevat säännöt, myös tiettyjen selkeästi määriteltyjen tehtävien ja päätösten siirtäminen sisäisille komiteoille tai lautakunnille asetuksen (EU) N:o 1095/2010 41 artiklan mukaisesti, ja samalla olisi noudatettava täysimääräisesti tutkimuksen kohteena olevien henkilöiden puolustautumisoikeuksia ja EAMV:n toimintaa sääntelevän kollegisen vastuun periaatetta.

(2)

Oikeus tulla kuulluksi tunnustetaan perusoikeuskirjassa. Jotta voidaan noudattaa kauppatietorekistereiden ja muiden Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (EAMV) toimien kohteena olevien henkilöiden puolustautumisoikeuksia ja varmistaa, että EAMV ottaa kaikki asiaankuuluvat tosiseikat huomioon tehdessään täytäntöönpanopäätöksiä, EAMV:n olisi kuultava kauppatietorekistereitä tai muita asianomaisia henkilöitä. Tutkimusten kohteena oleville henkilöille olisi tämän vuoksi myönnettävä oikeus antaa kirjallisia vastineita tutkivan virkamiehen ja EAMV:n antamiin tutkimuslausuntoihin, myös silloin, kun alkuperäistä tutkimuslausuntoa on muutettu merkittävästi.

(3)

Kun kauppatietorekisteri on antanut kirjalliset vastineet tutkivalle virkamiehelle, EAMV:lle olisi toimitettava täydellinen asiakirja-aineisto, joka sisältää myös kyseiset vastineet. On kuitenkin mahdollista, etteivät kauppatietorekisterin tutkivalle virkamiehelle tai EAMV:lle antamat kirjalliset vastineet ole kaikilta osin riittävän selkeitä tai yksityiskohtaisia ja että kauppatietorekisterin täytyy antaa lisäselvennyksiä. Jos tutkiva virkamies tai EAMV katsoo, että tällaisesta tilanteesta on kyse, kauppatietorekisteri tai tutkimuksen kohteena oleva henkilö voidaan kutsua suulliseen kuulemiseen selventämään kyseessä olevat seikat.

(4)

Jokaisen oikeus tutustua häntä koskeviin asiakirjoihin ottaen huomioon oikeutetun luottamuksellisuuden, salassapitovelvollisuuden ja liikesalaisuuden vaatimukset tunnustetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa. Asetuksen (EU) N:o 648/2012 64 artiklan 5 kohdassa ja 67 artiklassa säädetään, että EAMV:n menettelyn kohteena olevilla henkilöillä on oikeus tutustua EAMV:n asiakirja-aineistoon edellyttäen, että muiden henkilöiden oikeutetut edut otetaan huomioon kyseisten henkilöiden liikesalaisuuksien ja henkilötietojen suojelemiseksi. Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon ei saisi ulottua luottamuksellisiin tietoihin.

(5)

Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1/2003 (3) annetaan yksityiskohtaiset säännöt vanhentumisajoista, joiden kuluessa komission on määrättävä yritykselle sakko Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 ja 102 artiklan nojalla. Myös voimassa olevassa jäsenvaltioiden lainsäädännössä annetaan vanhentumisaikoja koskevia sääntöjä, joko erikseen arvopaperialalla tai yleisessä hallinto-oikeudessa. Tämän vuoksi vanhentumisaikoja koskevien sääntöjen lähtökohtana on aiheellista käyttää kansallisten sääntöjen ja unionin lainsäädännön yhteisiä piirteitä.

(6)

Asetuksessa (EU) N:o 648/2012 ja tässä asetuksessa viitataan määräaikoihin ja päivämääriin. Tämä koskee esimerkiksi vanhentumisaikojen vahvistamista seuraamusten määräämiselle ja täytäntöönpanolle. Jotta nämä määräajat voitaisiin määrittää asianmukaisesti, on aiheellista soveltaa unionin lainsäädännössä jo olevia neuvoston ja komission säädöksiin sovellettavia sääntöjä, sellaisina kuin ne on vahvistettu neuvoston asetuksessa (ETY, Euratom) N:o 1182/71 (4).

(7)

Asetuksen (EU) N:o 648/2012 68 artiklan 4 kohdassa säädetään, että EAMV:n mainitun asetuksen 65 ja 66 artiklan nojalla määräämien seuraamusten on oltava täytäntöönpanokelpoisia ja että täytäntöönpanoon sovelletaan sen valtion säännöksiä lainkäytöstä riita-asioissa, jonka alueella täytäntöönpano tapahtuu. Seuraamuksia vastaavat määrät on kohdennettava unionin yleiseen talousarvioon.

(8)	Tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti, jotta tehokasta valvonta- ja täytäntöönpanotoimintaa voitaisiin ryhtyä toteuttamaan välittömästi,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan menettelysäännöt, jotka koskevat Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (EAMV) kauppatietorekistereille ja muille EAMV:n tutkimus- ja täytäntöönpanomenettelyn kohteena oleville henkilöille määräämiä sakkoja ja uhkasakkoja, mukaan lukien säännöt puolustautumisoikeudesta ja vanhentumisajoista.

2 artikla

Oikeus päästä tutkivan virkamiehen kuultavaksi

1. Saatettuaan tutkimuksen päätökseen ja ennen asiakirja-aineiston toimittamista EAMV:lle 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti tutkivan virkamiehen on ilmoitettava tutkimuksen kohteena olevalle henkilölle kirjallisesti tutkimushavaintonsa ja annettava kyseiselle henkilölle tilaisuus esittää kirjallisia vastineita 3 kohdan nojalla. Tutkimuslausunnossa on esitettävä tosiseikat, jotka voivat muodostaa yhden tai useamman asetuksen (EU) N:o 648/2012 liitteessä I mainituista rikkomisista, ja myös mahdolliset rikkomisia raskauttavat tai lieventävät näkökohdat.

2. Tutkimuslausunnossa on asetettava kohtuullinen määräaika, jonka kuluessa tutkimuksen kohteena oleva henkilö voi esittää kirjalliset vastineensa. Tutkiva virkamies ei ole velvollinen ottamaan huomioon määräajan jälkeen saatuja kirjallisia vastineita.

3. Tutkimuksen kohteena oleva henkilö voi kirjallisissa vastineissaan esittää kaikki tiedossaan olevat tosiseikat, joilla on merkitystä kyseisen henkilön puolustautumisen kannalta. Henkilön on liitettävä mukaan kaikki tosiseikkojen todistamiseksi tarvittavat asiakirjat. Henkilö voi ehdottaa, että tutkiva virkamies kuulee muita henkilöitä, jotka voivat vahvistaa tutkimuksen kohteena olevan henkilön vastineissa esitetyt tosiseikat.

4. Tutkiva virkamies voi myös kutsua tutkimuksen kohteena olevan henkilön, jolle on annettu tutkimuslausunto, suulliseen kuulemiseen. Tutkimuksen kohteena olevien henkilöiden avustajina voi olla asianajajia tai muita tutkivan virkamiehen hyväksymiä päteviä henkilöitä. Suullinen kuuleminen ei ole julkinen.

3 artikla

Oikeus tulla EAMV:ssa kuulluksi sakoista ja valvontatoimenpiteistä

1. Tutkivan virkamiehen EAMV:lle antamassa täydellisessä asiakirja-aineistossa on oltava ainakin seuraavat asiakirjat:

—	jäljennös kauppatietorekisterille tai tutkimuksen kohteena olevalle henkilölle annetusta tutkimuslausunnosta,

—	jäljennös kauppatietorekisterin tai tutkimuksen kohteena olevan henkilön antamista kirjallisista vastineista,

—	mahdollisen suullisen kuulemisen pöytäkirja.

2. Jos EAMV katsoo, ettei tutkivan virkamiehen antama asiakirja-aineisto ole täydellinen, sen on lähetettävä asiakirja-aineisto takaisin tutkivalle virkamiehelle ja pyydettävä lisäasiakirjoja perustellen pyyntönsä.

3. Jos EAMV katsoo täydellisen asiakirja-aineiston perusteella, että tutkimuslausunnossa selostetut tosiseikat eivät muodosta mitään asetuksen (EU) N:o 648/2012 liitteessä I tarkoitetuista rikkomisista, sen on tehtävä päätös asian käsittelyn päättämisestä ja ilmoitettava päätöksensä tutkimuksen kohteena oleville henkilöille.

4. Jos EAMV ei hyväksy tutkivan virkamiehen tutkimushavaintoja, sen on annettava tutkimuksen kohteena oleville henkilöille uusi tutkimuslausunto.

Tutkimuslausunnossa on asetettava kohtuullinen määräaika, jonka kuluessa tutkimuksen kohteena olevat henkilöt voivat esittää kirjallisia vastineita. EAMV:lla ei ole velvollisuutta ottaa huomioon kyseisen määräajan jälkeen vastaanotettuja kirjallisia vastineita voidakseen tehdä päätöksen rikkomisen olemassaolosta ja valvontatoimenpiteistä sekä sakon määräämisestä asetuksen (EU) N:o 648/2012 65 ja 73 artiklan mukaisesti.

EAMV voi myös kutsua tutkimuksen kohteena olevat henkilöt, joille on annettu tutkimuslausunto, suulliseen kuulemiseen. Tutkimuksen kohteena olevien henkilöiden avustajina voi olla asianajajia tai muita EAMV:n hyväksymiä päteviä henkilöitä. Suullinen kuuleminen ei ole julkinen.

5. Jos EAMV hyväksyy tutkivan virkamiehen kaikki tutkimushavainnot tai osan niistä, sen on ilmoitettava tästä tutkimuksen kohteena oleville henkilöille. Ilmoituksessa on asetettava kohtuullinen määräaika, jonka kuluessa tutkimuksen kohteena oleva henkilö voi antaa kirjallisia vastineita. EAMV:lla ei ole velvollisuutta ottaa huomioon kyseisen määräajan jälkeen vastaanotettuja kirjallisia vastineita voidakseen tehdä päätöksen rikkomisen olemassaolosta ja valvontatoimenpiteistä sekä sakon määräämisestä asetuksen (EU) N:o 648/2012 65 ja 73 artiklan mukaisesti.

6. Jos EAMV katsoo tutkimuksen kohteena olevan henkilön syyllistyneen yhteen tai useampaan asetuksen (EU) N:o 648/2012 liitteessä I mainittuun rikkomiseen ja tekee päätöksen sakon määräämisestä 65 artiklan mukaisesti, sen on ilmoitettava päätöksensä viipymättä tutkimuksen kohteena olevalle henkilölle.

4 artikla

Oikeus tulla EAMV:ssa kuulluksi uhkasakoista

Ennen päätöksen tekemistä uhkasakon määräämisestä asetuksen (EU) N:o 648/2012 66 artiklan mukaisesti EAMV:n on annettava menettelyn kohteena olevalle henkilölle tutkimuslausunto, jossa esitetään syyt uhkasakon määräämiselle ja uhkasakon määrä jokaiselta päivältä, jona vaatimuksia ei noudateta. Tutkimuslausunnossa on asetettava määräaika, jonka kuluessa kyseessä oleva henkilö voi esittää kirjallisia vastineita. EAMV:lla ei ole velvollisuutta ottaa huomioon kyseisen määräajan jälkeen vastaanotettuja kirjallisia vastineita voidakseen päättää uhkasakosta.

Uhkasakkoa ei voida määrätä enää sen jälkeen, kun kauppatietorekisteri tai kyseessä oleva henkilö on alkanut noudattaa asianomaista asetuksen (EU) N:o 648/2012 66 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua päätöstä.

Uhkasakon määräämisestä tehdyssä päätöksessä on ilmoitettava oikeusperusta ja syyt päätöksen tekemiselle, uhkasakon määrä ja alkamispäivämäärä.

EAMV voi myös kutsua menettelyn kohteena olevan henkilön suulliseen kuulemiseen. Menettelyn kohteena olevan henkilön avustajina voi olla asianajajia tai muita EAMV:n hyväksymiä päteviä henkilöitä. Suullinen kuuleminen ei ole julkinen.

5 artikla

Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon ja asiakirjojen käyttäminen

1. EAMV:n on pyynnöstä myönnettävä oikeus tutustua asiakirja-aineistoon sellaisille osapuolille, joille tutkiva virkamies tai EAMV on toimittanut tutkimuslausunnon. Oikeus tutustua asiakirjoihin on myönnettävä jokaisesta tutkimuslausunnosta ilmoittamisen jälkeen.

2. Edellä 1 kohdan nojalla käyttöön saatuja asiakirjoja saa käyttää ainoastaan asetuksen (EU) N:o 648/2012 soveltamiseksi noudatettavissa oikeudellisissa tai hallinnollisissa menettelyissä.

6 artikla

Seuraamusten määräämisen vanhentumisajat

1. EAMV:lle myönnettyjä valtuuksia määrätä sakkoja ja uhkasakkoja kauppatietorekistereille rajoittaa viiden vuoden vanhentumisaika.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu vanhentumisaika alkaa kulua sitä päivää seuraavasta päivästä, jona rikkominen on tapahtunut. Jatketun tai toistuvan rikkomisen osalta vanhentumisaika alkaa kuitenkin kulua siitä päivästä, jona rikkominen lakkaa.

3. Toimet, joihin EAMV ryhtyy asetuksen (EU) N:o 648/2012 rikkomisen tutkintaa tai rikkomista koskevaa menettelyä varten, keskeyttävät sakkojen ja uhkasakkojen määräämiselle asetetun vanhentumisajan kulumisen. Vanhentumisajan keskeytyminen lasketaan päivästä, jona toimi ilmoitetaan asetuksen (EU) N:o 648/2012 rikkomista koskevan tutkimuksen ja menettelyn kohteena olevalle kauppatietorekisterille tai henkilölle.

4. Vanhentumisaika alkaa kulua uudelleen jokaisen keskeytymisen jälkeen. Vanhentumisaika päättyy kuitenkin viimeistään sinä päivänä, jona kahden vanhentumisajan pituutta vastaava määräaika on kulunut EAMV:n määräämättä sakkoa tai uhkasakkoa. Tätä määräaikaa pidennetään ajalla, joksi vanhentuminen katkeaa 5 kohdan mukaisesti.

5. Sakkojen ja uhkasakkojen määräämisen vanhentumisaika ei kulu aikana, jona EAMV:n päätös on valituslautakunnan käsiteltävänä asetuksen (EU) N:o 1095/2010 58 artiklan mukaisesti ja Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltävänä asetuksen (EU) N:o 648/2012 69 artiklan mukaisesti.

7 artikla

Seuraamusten täytäntöönpanon vanhentumisajat

1. EAMV:n valtuuksia panna täytäntöön asetuksen (EU) N:o 648/2012 65 ja 66 artiklan nojalla tehdyt päätökset rajoittaa viiden vuoden vanhentumisaika.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu viiden vuoden määräaika alkaa kulua sitä päivää seuraavasta päivästä, jona päätöksestä tulee lopullinen.

3. Seuraamusten täytäntöönpanoon sovellettavan vanhentumisajan kulumisen keskeyttää:

a)	EAMV:n kauppatietorekisterille tai muulle kyseeseen tulevalle henkilölle toimittama ilmoitus päätöksestä, jolla muutetaan sakon tai uhkasakon alkuperäistä määrää;

b)	toimi, johon EAMV tai EAMV:n pyynnöstä jäsenvaltion viranomainen ryhtyy, jotta sakon tai uhkasakon maksaminen tai maksuehdot voidaan panna täytäntöön.

4. Vanhentumisaika alkaa kulua uudelleen jokaisen keskeytymisen jälkeen.

5. Seuraamusten täytäntöönpanoon sovellettava vanhentumisaika ei kulu:

a)	myönnetyn maksuajan kuluessa;

b)	aikana, joksi maksun täytäntöönpano on keskeytetty, kunnes EAMV:n valituslautakunta on tehnyt päätöksen asetuksen (EU) N:o 1095/2010 58 artiklan mukaisesti ja Euroopan unionin tuomioistuin asetuksen (EU) N:o 648/2012 69 artiklan mukaisesti.

8 artikla

Sakkojen ja uhkasakkojen periminen

EAMV:n perimät sakot ja uhkasakot talletetaan EAMV:n tilinpitäjän avaamalle korolliselle pankkitilille, kunnes niistä tulee lopullisia. Kyseisiä määriä ei saa ottaa EAMV:n talousarvioon tai kirjata talousarviovaroiksi.

Kun EAMV:n tilinpitäjä toteaa, että sakot tai uhkasakot ovat lopullisia, koska niihin ei ole enää mahdollista hakea muutosta, tilinpitäjä siirtää kyseiset varat ja mahdollisen kertyneen koron komissiolle. Varat otetaan sen jälkeen unionin talousarvioon yleisinä tuloina.

EAMV:n tilinpitäjä raportoi säännöllisesti sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosaston tulojen ja menojen hyväksyjälle EAMV:n määräämien sakkojen ja uhkasakkojen määristä ja tilasta.

9 artikla

Määräaikojen, päivämäärien ja määräpäivien määritys

Tässä asetuksessa säädettyihin määräaikoihin, päivämääriin ja määräpäiviin sovelletaan asetusta (ETY, Euratom) N:o 1182/71.

10 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 13 päivänä maaliskuuta 2014.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO

(1) EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1095/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84).

(3) Neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta (EYVL L 1, 4.1.2003, s. 1).

(4) Neuvoston asetus (ETY, Euratom) N:o 1182/71, annettu 3 päivänä kesäkuuta 1971, määräaikoihin, päivämääriin ja määräpäiviin sovellettavista säännöistä (EYVL L 124, 8.6.1971, s. 1).

19.6.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 179/36

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 668/2014,

annettu 13 päivänä kesäkuuta 2014,

maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 soveltamissäännöistä

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä 21 päivänä marraskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan, 11 artiklan 3 kohdan, 12 artiklan 7 kohdan toisen alakohdan, 19 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan, 22 artiklan 2 kohdan, 23 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan, 44 artiklan 3 kohdan, 49 artiklan 7 kohdan toisen alakohdan, 51 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan, 53 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan ja 54 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksella (EU) N:o 1151/2012 kumotaan ja korvataan maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden rekisteröimisestä aidoiksi perinteisiksi tuotteiksi 20 päivänä maaliskuuta 2006 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 509/2006 (2) sekä maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta 20 päivänä maaliskuuta 2006 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 510/2006 (3). Asetuksessa (EU) N:o 1151/2012 annetaan komissiolle valta antaa delegoituja ja täytäntöönpanosäädöksiä. Tällaisin säädöksin olisi vahvistettava eräitä sääntöjä sen varmistamiseksi, että maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmä toimii sujuvasti uusissa lainsäädäntöpuitteissa. Uusilla säännöillä olisi korvattava maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 14 päivänä joulukuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1898/2006 (4) sekä maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden rekisteröimisestä aidoiksi perinteisiksi tuotteiksi annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 509/2006 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 18 päivänä lokakuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1216/2007 (5) soveltamissäännöt. Kyseiset asetukset kumotaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 täydentämisestä suojattuja alkuperänimityksiä, suojattuja maantieteellisiä merkintöjä ja aitoja perinteisiä tuotteita koskevien unionin tunnusten vahvistamisen sekä eräiden hankintaa koskevien sääntöjen, eräiden menettelysääntöjen ja eräiden täydentävien siirtymäsääntöjen osalta 18 päivänä joulukuuta 2013 annetulla komission delegoidulla asetuksella (EU) N:o 664/2014 (6).

(2)

Olisi vahvistettava erityiset säännöt, jotka koskevat kirjainmerkkien käyttöä suojatuissa alkuperänimityksissä, suojatuissa maantieteellisissä merkinnöissä ja aidoissa perinteisissä tuotteissa sekä aitoon perinteiseen tuotteeseen liittyvien väitteiden käännöksiä, sen varmistamiseksi, että toimijat ja kuluttajat kaikissa jäsenvaltioissa voivat lukea ja ymmärtää tällaiset nimet ja väitteet.

(3)	Suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen maantieteelliset alueet olisi määriteltävä tuote-eritelmässä yksityiskohtaisesti ja tarkasti niin, että tuottajat, toimivaltaiset viranomaiset ja valvontalaitokset voivat toimia varmoin ja luotettavin perustein.

(4)

Olisi säädettävä velvollisuudesta sisällyttää rehun alkuperää ja laatua koskevat yksityiskohtaiset säännöt sellaisten eläinperäisten tuotteiden tuote-eritelmään, joiden nimi on rekisteröity suojattuna alkuperänimityksenä, tuotteen yhdenmukaisen laadun varmistamiseksi ja kyseisten sääntöjen laadintatavan yhdenmukaistamiseksi.

(5)

Suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen tuote-eritelmissä olisi oltava toimenpiteitä, jotka toteutetaan sen varmistamiseksi, että tuote on peräisin rajatulta maantieteelliseltä alueelta asetuksen (EU) N:o 1151/2012 7 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Kyseisten toimenpiteiden olisi oltava selkeitä ja yksityiskohtaisia, jotta määritellyltä maantieteelliseltä alueelta tulevat tuote, raaka-aineet, rehu ja muut ainekset voidaan jäljittää.

(6)

Kun kyseessä ovat eri tuotteiden nimen rekisteröintiä ja muutoksen hyväksymistä koskevat hakemukset, on tarpeen määritellä, millaisissa tapauksissa tuotteita, joilla on sama rekisteröity nimi, pidetään eri tuotteina. Rekisteröintivaatimusten noudattaminen olisi osoitettava jokaisen hakemuksessa tarkoitetun eri tuotteen osalta, jotta sellaisia tuotteita, jotka eivät ole asetuksen (EU) N:o 1151/2012 5 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen alkuperänimityksiä ja maantieteellisiä merkintöjä koskevien vaatimusten mukaisia, ei pidettäisi kaupan rekisteröidyllä nimellä.

(7)

Jos maataloustuotteen tai elintarvikkeen pakkaaminen tai esillepanoon liittyvät toimet, kuten viipalointi tai raastaminen, on tehtävä rajatulla maantieteellisellä alueella, kyseessä on tavaroiden vapaan liikkuvuuden ja palvelujen tarjoamisen vapauden rajoittaminen. Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan tällaisia rajoituksia voidaan asettaa ainoastaan, jos ne ovat tarpeen ja oikeassa suhteessa ja niiden avulla voidaan ylläpitää maantieteellisen merkinnän tai alkuperänimityksen mainetta. Kuten asetuksen (EU) N:o 1151/2012 7 artiklan 1 kohdan e alakohdassa säädetään, tällaiset rajoitukset on perusteltava asianomaisen tuotteen osalta.

(8)	Järjestelmän moitteettoman toiminnan varmistamiseksi olisi vahvistettava hakemuksiin, vastaväitteisiin, muutoksiin ja peruutuksiin sovellettavat menettelyt.

(9)	Jotta menettelyt olisivat yhdenmukaiset ja tehokkaat, olisi säädettävä hakemuksiin, vastaväitteisiin, muutoksiin ja peruutuksiin liittyvistä malleista sekä ennen 31 päivää maaliskuuta 2006 rekisteröityjä nimiä koskevien yhtenäisten asiakirjojen julkaisumalleista.

(10)	Oikeusvarmuuden vuoksi rekisteröintihakemusten ja muutoshakemusten jättöpäivien määrittelemiskriteerit olisi määriteltävä selkeästi.

(11)	Olisi vahvistettava yhtenäisten asiakirjojen enimmäispituus prosessin virtaviivaistamiseksi ja yhtenäistämiseksi.

(12)

Yhdenmukaisuuden vuoksi olisi vahvistettava erityiset säännöt, jotka koskevat tuotteen ja tuotantomenetelmän kuvausta. Jotta nimen rekisteröintihakemusten ja muutoksen hyväksymistä koskevien hakemusten tarkastelu olisi helppoa ja nopeaa, tuotteen ja tuotantomenetelmän kuvauksen olisi sisällettävä ainoastaan asiaankuuluvia ja vertailukelpoisia tietoja. Toistoa, epäsuorasti ilmaistuja vaatimuksia ja tarpeettomia tietoja olisi vältettävä.

(13)	Oikeusvarmuuden vuoksi olisi vahvistettava vastaväitemenettelyn määräajat ja kyseisten määräaikojen alkamisajankohdan määrittelemiskriteerit.

(14)	Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan mukaisesti julkaistavia muutoshakemuksia ja peruutuspyyntöjä koskevien tietojen olisi avoimuuden vuoksi oltava täydelliset.

(15)	Virtaviivaisuuden ja yksinkertaisuuden vuoksi hakemusten, tietojen ja asiakirjojen toimittaminen olisi sallittava ainoastaan sähköisessä muodossa.

(16)	Olisi vahvistettava säännöt, jotka koskevat tunnusten ja merkintöjen käyttöä tuotteissa, joita pidetään kaupan suojatulla alkuperänimityksellä, suojatulla maantieteellisellä merkinnällä tai aito perinteinen tuote -merkinnällä, sekä niissä käytettäviä asianmukaisia kieliversioita.

(17)	Olisi selkeytettävä sääntöjä, jotka koskevat rekisteröityjen nimien käyttöä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 12 artiklan 3 ja 6 kohdassa sekä 23 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen tunnusten, merkintöjen tai vastaavien lyhenteiden kanssa.

(18)

Merkintöjen, lyhenteiden ja tunnusten yhdenmukaisen suojan varmistamiseksi sekä yleisön tietämyksen lisäämiseksi unionin laatujärjestelmistä olisi vahvistettava säännöt, jotka koskevat merkintöjen, lyhenteiden ja tunnusten käyttöä tiedotusvälineissä tai mainonnassa asianomaisten laatujärjestelmien mukaisesti tuotettujen tuotteiden osalta.

(19)	Avoimuuden ja oikeusvarmuuden vuoksi olisi vahvistettava säännöt, jotka koskevat suojattujen alkuperänimitysten, suojattujen maantieteellisten merkintöjen ja aitojen perinteisten tuotteiden rekisterin sisältöä ja muotoa.

(20)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maataloustuotteiden laatupolitiikkakomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Nimeä koskevat erityiset säännöt

1. Suojatun alkuperänimityksen, suojatun maantieteellisen merkinnän tai aidon perinteisen tuotteen nimi on rekisteröitävä alkuperäisessä kirjoitustavassaan. Jos alkuperäisessä kirjoitustavassa ei käytetä latinalaisia kirjaimia, alkuperäisen kirjoitustavan lisäksi on rekisteröitävä nimen latinalainen kirjoitusasu.

2. Jos aidon perinteisen tuotteen nimeen liitetään asetuksen (EU) N:o 1151/2012 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu väite ja kyseinen väite on tarkoitus kääntää muille virallisille kielille, käännökset on sisällytettävä tuote-eritelmään.

2 artikla

Maantieteellisen alueen rajaaminen

Suojattuun alkuperänimitykseen ja suojattuun maantieteelliseen merkintään liittyvä maantieteellinen alue on rajattava yksityiskohtaisesti ja tarkasti ilman monitulkintaisuutta viitaten mahdollisimman pitkälti fyysisiin tai hallinnollisiin rajoihin.

3 artikla

Rehuja koskevat erityiset säännöt

Sellaisen eläinperäisen tuotteen tuote-eritelmässä, jonka nimi on rekisteröity suojattuna alkuperänimityksenä, on oltava yksityiskohtaiset säännöt rehun alkuperästä ja laadusta.

4 artikla

Alkuperätodisteet

1. Suojatun alkuperänimityksen tai suojatun maantieteellisen merkinnän tuote-eritelmässä on esitettävä yksityiskohtaiset tiedot menettelyistä, jotka toimijoilla on oltava käytössä alkuperän todistamista koskevien tietojen esittämiseksi tuotteesta, raaka-aineista, rehusta ja muista aineksista, joiden on tuote-eritelmän mukaan oltava peräisin rajatulta maantieteelliseltä alueelta.

2. Toimijoiden on pystyttävä yksilöimään

a)	kaikkien saatujen raaka-aine- ja/tai tuote-erien toimittajat, määrät ja alkuperä;

b)	toimitettujen tuotteiden vastaanottaja, määrä ja käyttötarkoitus;

c)	edellä a alakohdassa tarkoitettujen tuotantopanoserien ja b alakohdassa tarkoitettujen tuotoserien vastaavuus.

5 artikla

Usean eri tuotteen kuvaus

Jos nimen rekisteröintiä tai muutoksen hyväksymistä koskevassa hakemuksessa kuvataan useita samantyyppisiä eri tuotteita, joilla on käyttöoikeus kyseiseen nimeen, rekisteröintiedellytysten täyttyminen on osoitettava erikseen kunkin tällaisen tuotteen osalta.

Tämän artiklan soveltamiseksi ’eri tuotteilla’ tarkoitetaan samaa rekisteröityä nimeä käyttäviä tuotteita, joissa tehdään ero markkinoille saatettaessa tai joita kuluttajat pitävät eri tuotteina.

6 artikla

Rekisteröintihakemuksia koskevat menettelyvaatimukset

1. Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 8 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa suojatun alkuperänimityksen tai suojatun maantieteellisen merkinnän yhtenäisessä asiakirjassa on oltava tämän asetuksen liitteessä I vaaditut tiedot. Se on laadittava mainitussa liitteessä säädetyn mallin mukaisesti. Sen on oltava ytimekäs ja enintään 2 500 sanan pituinen, perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta.

Yhtenäisessä asiakirjassa olevan tuote-eritelmän julkaisuviitteen on johdettava tuote-eritelmään sellaisena kuin sitä on ehdotettu.

2. Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 19 artiklassa tarkoitetun aidon perinteisen tuotteen tuote-eritelmän on sisällettävä tämän asetuksen liitteessä II vaaditut tiedot. Se on laadittava mainitussa liitteessä säädetyn mallin mukaisesti.

3. Hakemuksen jättöpäivä on päivä, jona hakemus toimitetaan komissiolle sähköisesti. Komissio lähettää saapumiskuittauksen.

7 artikla

Tuotteen ja tuotantomenetelmän kuvausta koskevat erityiset säännöt

1. Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 8 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa yhtenäisessä asiakirjassa, joka liittyy suojatun alkuperänimityksen tai suojatun maantieteellisen merkinnän rekisteröintihakemukseen, tuote on määriteltävä käyttämällä kyseisen tuotteen osalta yleisesti käytettäviä määritelmiä ja standardeja.

Kuvauksessa on keskityttävä tuotteen, jolla on rekisteröitävä nimi, erityisyyteen ja käytettävä mittayksikköjä ja yleisiä tai teknisiä vertailevia ilmaisuja, mainitsematta kaikilla kyseisen tyyppisillä tuotteilla olevia teknisiä ominaisuuksia tai kaikkiin kyseisen tyyppisiin tuotteisiin sovellettavia pakollisia lakisääteisiä vaatimuksia.

2. Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 19 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa aidon perinteisen tuotteen kuvauksessa on mainittava ainoastaan tuotteen yksilöintiä varten tarvittavat ominaisuudet sekä tuotteen erityisominaisuudet. Siinä ei pidä toistaa yleisiä velvollisuuksia eikä etenkään kaikilla kyseisen tyyppisillä tuotteilla olevia teknisiä ominaisuuksia ja niihin liittyviä pakollisia lakisääteisiä vaatimuksia.

Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 19 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa tuotantomenetelmän kuvauksessa on oltava ainoastaan voimassa oleva tuotantomenetelmä. Historiallisia käytänteitä tulee kuvata ainoastaan, jos niitä noudatetaan edelleen. On kuvattava ainoastaan menetelmä, jota käytetään kyseisen tuotteen valmistamisessa, ja kuvauksen on mahdollistettava tuotteen valmistus.

Tärkeimpinä tuotteen perinteisen luonteen todistavina tekijöinä on mainittava muuttumattomina pysyneet tärkeimmät tekijät täsmällisin ja luotettavin viittauksin.

8 artikla

Yhteiset hakemukset

Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 49 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhteisen hakemuksen jättää komissiolle asianomainen jäsenvaltio tai asianomaisen kolmannen maan hakijaryhmä suoraan tai kyseisen kolmannen maan viranomaisten välityksellä. Siinä on oltava asetuksen (EU) N:o 1151/2012 8 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tai 20 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu ilmoitus jokaiselta asianomaiselta jäsenvaltiolta. Jokaisen asianomaisten jäsenvaltion ja kolmannen maan on täytettävä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 8 ja 20 artiklassa säädetyt vaatimukset.

9 artikla

Vastaväitteitä koskevat menettelysäännöt

1. Vastaväite asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan 2 kohdan soveltamiseksi on laadittava tämän asetuksen liitteessä III esitetyn mallin mukaisesti.

2. Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu kolmen kuukauden määräaika alkaa päivästä, jona asianomaisille osapuolille lähetetään sähköisesti pyyntö, jossa niitä kehotetaan sopimaan asiasta.

3. Delegoidun asetuksen (EU) N:o 664/2014 5 artiklassa tarkoitettu tiedoksianto on tehtävä ja komissiolle asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan mukaisesti toimitettavat tiedot on toimitettava yhden kuukauden kuluessa neuvottelujen päättymisestä tämän asetuksen liitteessä IV olevan mallin mukaisesti.

10 artikla

Tuote-eritelmän muutoksia koskevat menettelyvaatimukset

1. Suojatun alkuperänimityksen tai suojatun maantieteellisen merkinnän tuote-eritelmän muun kuin vähäisen muutoksen hyväksymistä koskeva hakemus on laadittava liitteessä V olevan mallin mukaisesti. Kyseiset hakemukset on tehtävä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 8 artiklassa säädettyjen vaatimusten mukaisesti. Muutettu yhtenäinen asiakirja on laadittava tämän asetuksen liitteessä I esitetyn mallin mukaisesti. Muutetussa yhtenäisessä asiakirjassa olevan tuote-eritelmän julkaisuviitteen on johdettava päivitettyyn tuote-eritelmään sellaisena kuin sitä on ehdotettu.

Aidon perinteisen tuotteen tuote-eritelmän muun kuin vähäisen muutoksen hyväksymistä koskeva hakemus on laadittava tämän asetuksen liitteessä VI esitetyn mallin mukaisesti. Kyseiset hakemukset on tehtävä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 20 artiklassa säädettyjen vaatimusten mukaisesti. Muutettu tuote-eritelmä on laadittava tämän asetuksen liitteessä II esitetyn mallin mukaisesti.

Asetuksen EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan mukaisesti julkaistavien tietojen on sisällettävä tämän kohdan ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettu asianmukaisesti täytetty hakemus.

2. Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu vähäisen muutoksen hyväksymistä koskeva hakemus on laadittava tämän asetuksen liitteessä VII esitetyn mallin mukaisesti.

Hakemukseen, joka koskee suojatun alkuperänimityksen tai suojatun maantieteellisen merkinnän vähäisen muutoksen hyväksymistä, on liitettävä mahdollisesti muutettu päivitetty yhtenäinen asiakirja, joka on laadittava liitteessä I olevan mallin mukaisesti. Muutetussa yhtenäisessä asiakirjassa olevan tuote-eritelmän julkaisuviitteen on johdettava päivitettyyn tuote-eritelmään sellaisena kuin sitä on ehdotettu.

Kun kyseessä on unionista peräisin oleva hakemus, jäsenvaltion on sisällytettävä siihen ilmoitus siitä, että se katsoo hakemuksen olevan asetuksen (EU) N:o 1151/2012 edellytysten ja sen nojalla annettujen säännösten mukainen, sekä päivitetyn tuote-eritelmän julkaisuviite. Kun kyseessä on kolmannesta maasta peräisin oleva hakemus, asianomaisen ryhmän tai kolmannen maan viranomaisten on sisällytettävä siihen päivitetty tuote-eritelmä. Kun kyseessä on vähäistä muutosta koskeva hakemus delegoidun asetuksen (EU) N:o 664/2014 6 artiklan 2 kohdan viidennessä alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, jäsenvaltiosta peräisin olevassa hakemuksessa on oltava päivitetyn tuote-eritelmän julkaisuviite ja kolmannesta maasta peräisin olevassa hakemuksessa on oltava päivitetty tuote-eritelmä.

Aidon perinteisen tuotteen vähäisen muutoksen hyväksymistä koskevaan hakemukseen on liitettävä liitteessä II olevan mallin mukaisesti laadittu päivitetty tuote-eritelmä. Jäsenvaltion on sisällytettävä ilmoitus siitä, että se katsoo hakemuksen olevan asetuksen (EU) N:o 1151/2012 edellytysten ja sen nojalla annettujen säännösten mukainen.

Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti julkaistavien tietojen on sisällettävä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu asianmukaisesti täytetty hakemus.

3. Delegoidun asetuksen (EU) N:o 664/2014 6 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu väliaikaista muutosta koskeva tiedoksianto on laadittava tämän asetuksen liitteessä VIII esitetyn mallin mukaisesti. Sen mukana on oltava delegoidun asetuksen (EU) N:o 664/2014 6 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa säädetyt asiakirjat.

4. Muutoshakemuksen jättöpäivä on päivä, jona hakemus toimitetaan komissiolle sähköisesti. Komissio lähettää saapumiskuittauksen.

11 artikla

Peruuttaminen

1. Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 54 artiklan 1 kohdan mukainen rekisteröinnin peruuttamista koskeva pyyntö on laadittava tämän asetuksen liitteessä IX esitetyn mallin mukaisesti.

Peruutuspyynnössä on oltava asetuksen (EU) N:o 1151/2012 8 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tai 20 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu ilmoitus.

2. Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan mukaisesti julkaistavien tietojen on sisällettävä tämän artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu asianmukaisesti täytetty peruutuspyyntö.

12 artikla

Toimitustavat

Edellä 6, 8, 9, 10, 11 ja 15 artiklan mukaisesti komissiolle toimitettavien hakemusten, tiedoksiantojen ja asiakirjojen on oltava sähköisessä muodossa.

13 artikla

Tunnusten ja merkintöjen käyttö

1. Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 12 artiklan 2 kohdassa ja 23 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut, delegoidun asetuksen (EU) N:o 664/2014 2 artiklassa vahvistetut unionin tunnukset on jäljennettävä tämän asetuksen liitteen X mukaisesti.

2. Tunnuksessa olevat merkinnät ”SUOJATTU ALKUPERÄNIMITYS”, ”SUOJATTU MAANTIETEELLINEN MERKINTÄ” JA ”AITO PERINTEINEN TUOTE” voidaan esittää millä tahansa unionin virallisella kielellä tämän asetuksen liitteen X mukaisesti.

3. Kun tuotteiden merkintöihin sisällytetään asetuksen (EU) N:o 1151/2012 12 ja 23 artiklassa tarkoitettu unionin tunnus, merkintä tai vastaava lyhenne, mukaan on liitettävä rekisteröity nimi.

4. Merkintöjä, lyhenteitä ja tunnuksia voi käyttää asetuksen (EU) N:o 1151/2012 44 artiklan 1 kohdan mukaisesti tiedotusvälineissä ja mainonnassa laatujärjestelmistä tiedottamiseksi tai rekisteröityjen nimien mainostamiseksi.

5. Markkinoille ennen tämän asetuksen voimaantuloa saatettuja tuotteita, jotka eivät ole 1 ja 2 kohdan mukaisia, voidaan pitää markkinoilla varastojen loppumiseen asti.

14 artikla

Suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteri sekä aitojen perinteisten tuotteiden rekisteri

1. Kun suojatun alkuperänimityksen tai suojatun maantieteellisen merkinnän rekisteröivä oikeudellinen asiakirja tulee voimaan, komissio kirjaa asetuksen (EU) N:o 1151/2012 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin seuraavat tiedot:

a)	tuotteen rekisteröity nimi (tai rekisteröidyt nimet);

b)	tuoteluokka tämän asetuksen liitteen XI mukaisesti;

c)	nimen rekisteröivän asiakirjan viitetiedot;

d)	tiedot siitä, onko nimitys suojattu maantieteellisenä merkintänä vai alkuperänimityksenä;

e)	alkuperämaa(t).

2. Kun aidon perinteisen tuotteen rekisteröivä oikeudellinen asiakirja tulee voimaan, komissio kirjaa asetuksen (EU) N:o 1151/2012 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun aitojen perinteisten tuotteiden rekisteriin seuraavat tiedot:

a)	tuotteen rekisteröity nimi (tai rekisteröidyt nimet);

b)	tuoteluokka tämän asetuksen liitteen XI mukaisesti;

c)	nimen rekisteröivän asiakirjan viitetiedot;

d)	maa, johon hakemuksen tehnyt ryhmä on sijoittautunut tai maat, joihin hakemuksen tehneet ryhmät ovat sijoittautuneet;

e)	mainitaanko rekisteröintipäätöksessä, että aidon perinteisen tuotteen nimeen liitetään asetuksen (EU) N:o 1151/2012 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu väite;

f)	tapahtuuko rekisteröinti ilman nimen varaamista, ainoastaan silloin kun kyseessä on ennen asetuksen (EU) N:o 1151/2012 voimaantuloa vastaanotettu hakemus.

3. Jos komissio hyväksyy tuote-eritelmän muutoksen, joka sisältää muutoksen rekisteriin kirjattuun tietoon, se poistaa alkuperäisen tiedon ja kirjaa uuden tiedon, joka tulee voimaan muutoksen hyväksymistä koskevan päätöksen voimaantulopäivänä.

4. Kun peruutus tulee voimaan, komissio poistaa nimen asianomaisesta rekisteristä.

15 artikla

Siirtymäsäännöt

Jäsenvaltion delegoidun asetuksen (EU) N:o 664/2014 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti jättämä yhtenäisen asiakirjan julkaisupyyntö, joka koskee ennen 31 päivää maaliskuuta 2006 rekisteröityä suojattua alkuperänimitystä tai suojattua maantieteellistä merkintää, on laadittava tämän asetuksen liitteessä I olevan mallin mukaisesti.

16 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Asetuksen 9 artiklan 1 kohtaa sovelletaan ainoastaan niihin vastaväitemenettelyihin, joiden osalta asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetty kolmen kuukauden määräaika ei ole tämän asetuksen voimaantulopäivänä alkanut.

Sen 9 artiklan 3 kohtaa sovelletaan ainoastaan niihin vastaväitemenettelyihin, joiden osalta asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetty kolmen kuukauden määräaika ei ole tämän asetuksen voimaantulopäivänä päättynyt.

Liitteessä X olevan 2 kohdan ensimmäistä lausetta sovelletaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 2016, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta tuotteisiin, jotka on saatettu markkinoille jo ennen mainittua päivää.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 13 päivänä kesäkuuta 2014.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO

(1) EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

(2) EUVL L 93, 31.3.2006, s. 1.

(3) EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.

(4) EUVL L 369, 23.12.2006, s. 1.

(5) EUVL L 275, 19.10.2007, s. 3.

(6) Katso tämän virallisen lehden sivu 17

LIITE I

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

[Lisätään 1 kohdassa esitetty nimi:] ”…”

EU-nro: [ainoastaan EU:ssa]

[Rasti oikeaan kohtaan:]

☐

SAN

☐

SMM

1. [SAN:n tai SMM:n] nimi tai nimet

[Mainitaan rekisteröitäväksi ehdotettu nimi. Jos kyseessä on tuote-eritelmän muutoksen hyväksymistä koskeva hakemus tai tämän asetuksen 15 artiklan mukainen julkaiseminen, mainitaan rekisteröity nimi.]

2. Jäsenvaltio tai kolmas maa

…

3. Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1 Tuotelaji [liitteen XI mukaisesti]

…

3.2 Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

[Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaiset pääkohdat. Tuote on määriteltävä käyttämällä kyseisen tuotteen osalta yleisesti käytettäviä määritelmiä ja standardeja. Kuvauksessa on keskityttävä tuotteen erityisyyteen ja käytettävä mittayksikköjä ja yleisiä tai teknisiä vertailevia ilmaisuja, mainitsematta kaikilla kyseisen tyyppisillä tuotteilla olevia teknisiä ominaisuuksia tai kaikkiin kyseisen tyyppisiin tuotteisiin sovellettavia pakollisia lakisääteisiä vaatimuksia (tämän asetuksen 7 artiklan 1 kohta).]

3.3 Rehu (vain eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (vain jalostetut tuotteet)

[SAN: Vahvistetaan, että rehu ja raaka-aineet ovat peräisin asianomaiselta alueelta. Jos rehu tai raaka-aine on peräisin alueen ulkopuolelta, poikkeukset on kuvattava yksityiskohtaisesti ja perustelut esitettävä. Poikkeusten on oltava asetuksen (EU) N:o 1151/2012 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti vahvistettujen sääntöjen mukaiset.

SMM: Ilmoitetaan kaikki raaka-aineita koskevat laatuvaatimukset tai raaka-aineiden alkuperää koskevat rajoitukset. Kaikki tällaiset rajoitukset on perusteltava. Rajoitusten on oltava asetuksen (EU) N:o 1151/2012 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti vahvistettujen sääntöjen mukaiset, ja ne on perusteltava suhteessa mainitun asetuksen 7 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitettuun yhteyteen.]

…

3.4 Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

[Kaikki mahdolliset rajoitukset tai poikkeukset on perusteltava.]

…

3.5 Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, viipalointia, raastamista ja pakkaamista koskevat erityiset säännöt

[Jos tällaisia sääntöjä ei ole, kohta jätetään tyhjäksi. Kaikki mahdolliset rajoitukset on perusteltava tuotekohtaisesti.]

…

3.6 Tuotteen, johon rekisteröity nimi viittaa, merkitsemistä koskevat erityiset säännöt

[Jos tällaisia sääntöjä ei ole, kohta jätetään tyhjäksi. Kaikki mahdolliset rajoitukset on perusteltava.]

…

4. Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

[Lisätään mahdollinen kartta alueesta.]

…

5. Yhteys maantieteelliseen alueeseen

[SAN: Syy-seuraussuhde seuraavien välillä: tuotteen laatu ja maantieteellinen alue luontoineen ja tyypillisine inhimillisine tekijöineen, mukaan lukien tapauksen mukaan yhteyden perusteena olevat tuotekuvauksen tai tuotantomenetelmän erityispiirteet.

SMM: Syy-seuraussuhde maantieteellisen alkuperän ja tapauksen mukaan tuotteen laadun, maineen tai muun ominaispiirteen välillä.

On mainittava selvästi, mihin tekijöihin (tuotteen maine, laatu tai muut ominaisuudet) syy-seuraussuhde perustuu, ja annettava tiedot ainoastaan asiaan liittyvistä tekijöistä, mukaan lukien tapauksen mukaan yhteyden perusteena olevat tuotekuvauksen tai tuotantomenetelmän erityispiirteet.]

Tuote-eritelmän julkaisutiedot

(tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdan toinen alakohta)

…

LIITE II

AIDON PERINTEISEN TUOTTEEN TUOTE-ERITELMÄ

[Lisätään 1 kohdassa esitetty nimi:] ” ”

EU-nro: [ainoastaan EU:ssa]

Jäsenvaltio tai kolmas maa

1. Rekisteröitävä nimi/rekisteröitävät nimet

…

2. Tuotelaji [liitteen II mukaisesti]

…

3. Rekisteröinnin perusteet

3.1 Onko tuote seuraavien vaatimusten mukainen:

☐	Se vastaa tuotanto- tai jalostusmenetelmän tai koostumuksen osalta perinteistä käytäntöä kyseisen tuotteen tai elintarvikkeen kohdalla.

☐	Se valmistetaan perinteisesti käytetyistä raaka-aineista tai ainesosista.

[Selvitys]

3.2 Onko nimi seuraavien vaatimusten mukainen:

☐	Se on ollut perinteisesti käytössä kyseiseen tuotteeseen viitattaessa.

☐	Se osoittaa tuotteen perinteisen luonteen tai erityisluonteen.

[Selvitys]

4. Kuvaus

4.1 Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta, mukaan lukien tärkeimmät fyysiset, kemialliset, mikrobiologiset tai aistinvaraiset ominaispiirteet, jotka osoittavat tuotteen erityisluonteen (tämän asetuksen 7 artiklan 2 kohta)

…

4.2 Kuvaus 1 kohdassa nimetyn tuotteen tuotantomenetelmästä, jota tuottajien on noudatettava, mukaan lukien tapauksen mukaan käytettyjen raaka-aineiden tai ainesosien laji ja ominaisuudet sekä menetelmä, jolla tuote valmistetaan (tämän asetuksen 7 artiklan 2 kohta)

…

4.3 Tuotteen perinteisen luonteen todistavat tärkeimmät tekijät (tämän asetuksen 7 artiklan 2 kohta)

…

LIITE III

PERUSTELTU VASTAVÄITE

[Rasti oikeaan kohtaan:]

☐

SAN

☐

SMM

☐

APT

1. Tuotteen nimi

[kuten Euroopan unionin virallisessa lehdessä (EUVL)]

…

2. Virallinen viite

[kuten Euroopan unionin virallisessa lehdessä (EUVL)]

Viitenumero: …

Julkaisupäivä EUVL:ssä: …

3. Yhteystiedot

Yhteyshenkilö:

Asema: …

Nimi: …

Ryhmä/järjestö/yksityishenkilö: …

Tai kansallinen viranomainen:

Osasto: …

Osoite: …

Puhelin: + …

Sähköposti: …

4. Vastaväitteen syyt:

SAN/SMM:

☐	Nimi ei täytä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 5 artiklassa ja 7 artiklan 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä

☐	Nimen rekisteröinti olisi asetuksen (EU) N:o 1151/2012 6 artiklan 2 kohdan vastaista (kasvilajike tai eläinrotu)

☐	Nimen rekisteröinti olisi asetuksen (EU) N:o 1151/2012 6 artiklan 3 kohdan vastaista (kokonaan tai osittain homonyyminen nimi)

☐	Nimen rekisteröinti olisi asetuksen (EU) Ņ:o. 1151/2012 6 artiklan 4 kohdan vastaista (olemassa oleva tavaramerkki)

☐	Rekisteröinti vaarantaisi olemassa olevien nimitysten, tavaramerkkien tai tuotteiden olemassaolon asetuksen (EU) N:o 1151/2012 10 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla

☐	Rekisteröitäväksi ehdotettu nimi on yleisnimi; yksityiskohtaiset tiedot on esitettävä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 10 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti.

APT:

☐	Nimi ei täytä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 18 artiklassa säädettyjä edellytyksiä

☐	Nimen rekisteröinti olisi asetuksen (EU) N:o 1151/2012 ehtojen vastaista (asetuksen (EU) N:o 1151/2012 21 artiklan 1 kohdan a alakohta).

☐	Ehdotettua nimeä käytetään laillisella, tunnustetulla ja taloudellisesti merkittävällä tavalla samankaltaisista maataloustuotteista tai elintarvikkeista (asetuksen (EU) N:o 1151/2012 21 artiklan 1 kohdan b alakohta).

5. Yksityiskohtaiset tiedot vastaväitteestä

Vastaväitteelle on esitettävä asianmukaisesti perustellut syyt ja perustelut.

Lisäksi on esitettävä lausuma, josta selviää vastaväitteen esittäjän oikeutettu etu, paitsi jos vastaväitteen esittää kansallinen viranomainen, jolloin oikeutettua etua koskevaa lausumaa ei tarvita. Vastaväite on allekirjoitettava ja päivättävä.

LIITE IV

ILMOITUS KUULEMISTEN PÄÄTTYMISESTÄ VASTAVÄITEMENETTELYN YHTEYDESSÄ

[Rasti oikeaan kohtaan:]

☐

SAN

☐

SMM

☐

APT

1. Tuotteen nimi

[kuten Euroopan unionin virallisessa lehdessä (EUVL)]

2. Virallinen viite [kuten Euroopan unionin virallisessa lehdessä (EUVL)]

Viitenumero:

Julkaisupäivä EUVL:ssä:

3. Kuulemisten tulos

3.1 Sopimukseen on päästy seuraavien vastaväitteen esittäjien kanssa:

[Liitetään jäljennökset kirjeistä, joista käyvät ilmi sopimus ja kaikki sopimuksen mahdollistaneet tekijät (delegoidun asetuksen (EU) N:o 664/2014 5 artikla).]

3.2 Sopimukseen ei ole päästy seuraavien vastaväitteiden esittäjien kanssa:

[Liitetään asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan viimeisessä virkkeessä tarkoitetut tiedot.]

4. Tuote-eritelmä ja yhtenäinen asiakirja

4.1 Tuote-eritelmää on muutettu:

… Kyllä (*1)

… Ei

4.2 Yhtenäistä asiakirjaa on muutettu (vain SAN ja SMM):

… Kyllä (*2)

… Ei

5. Päiväys ja allekirjoitus

[Nimi:]

[Osasto/organisaatio:]

[Osoite:]

[Puhelin: +]

[Sähköposti:]

(*1) Jos ”Kyllä”, liitetään mukaan kuvaus muutoksista ja muutettu tuote-eritelmä.

(*2) Jos ”Kyllä”, liitetään mukaan jäljennös päivitetystä asiakirjasta.

LIITE V

Suojatun alkuperänimityksen tai suojatun maantieteellisen merkinnän tuote-eritelmän muun kuin vähäisen muutoksen hyväksymistä koskeva hakemus

Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukainen muutoksen hyväksymistä koskeva hakemus

[Rekisteröity nimi] ”…”

EU-nro: [ainoastaan EU:ssa]

[Rasti oikeaan kohtaan:]

☐

SAN

☐

SMM

1. Hakijaryhmä ja oikeutettu etu

[Annetaan muutosta ehdottavan ryhmän nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite (jos kyseessä on kolmannen maan tekemä hakemus, annetaan myös tuote-eritelmää koskevien säännösten noudattamisen tarkastamisesta huolehtivien viranomaisten tai, jos saatavilla, elinten nimi ja osoite). Lisäksi on esitettävä lausuma, jossa selitetään hakijaryhmän oikeutettu etu.]

2. Jäsenvaltio tai kolmas maa

…

3. Eritelmän kohta, jota/kohdat, joita muutos koskee

☐	Tuotteen nimi

☐	Tuotteen kuvaus

☐	Maantieteellinen alue

☐	Alkuperätodisteet

☐	Tuotantomenetelmä

☐	Yhteys maantieteelliseen alkuperään

☐

Merkinnät

☐	Muu [täsmennettävä]

4. Muutoksen/muutosten tyyppi

☐	Rekisteröidyn SAN:n tai SMM:n tuote-eritelmän muutos, jota ei voida pitää vähäisenä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti.

☐	Rekisteröidyn SAN:n tai SMM:n, jonka yhtenäistä asiakirjaa (tai vastaavaa) ei ole julkaistu, tuote-eritelmän muutos, jota ei voida pitää vähäisenä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti.

5. Muutos/muutokset

[Jokaisen 3 kohdassa rastitetun kohdan osalta on jokainen muutos kuvattava kattavasti ja perusteltava. Jokaisen muutoksen osalta on verrattava yksityiskohtaisesti alkuperäistä tuote-eritelmää ja tarvittaessa alkuperäistä yhtenäistä asiakirjaa ehdotettuun muutettuun versioon. Hakemuksen on toimittava itsenäisenä asiakirjana. Tässä jaksossa annettavien tietojen on oltava täydelliset (delegoidun asetuksen (EU) N:o 664/2014 6 artiklan 1 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta).]

LIITE VI

Aidon perinteisen tuotteen tuote-eritelmän muun kuin vähäisen muutoksen hyväksymistä koskeva hakemus

Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukainen muutoksen hyväksymistä koskeva hakemus

[Rekisteröity nimi] ” ”

EU-nro: [ainoastaan EU:ssa]

1. Hakijaryhmä ja oikeutettu etu

Ryhmän nimi

Osoite

Puhelin: +

Sähköposti:

On esitettävä lausuma, jossa selitetään muutosta ehdottavan ryhmän oikeutettu etu.

2. Jäsenvaltio tai kolmas maa

…

3. Eritelmän kohta, jota/kohdat, joita muutos koskee

☐	Tuotteen nimi

☐	Tuotteen kuvaus

☐	Tuotantomenetelmä

☐	Muu [täsmennettävä]

4. Muutoksen/muutosten tyyppi

☐	Rekisteröidyn APT:n tuote-eritelmän muutos, jota ei voida pitää vähäisenä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti.

5. Muutos/muutokset

[Jokaisen 3 kohdassa rastitetun kohdan osalta on jokainen muutos kuvattava kattavasti ja perusteltava. Jokaisen muutoksen osalta on verrattava yksityiskohtaisesti alkuperäistä tuote-eritelmää ehdotettuun muutettuun versioon. Hakemuksen on toimittava itsenäisenä asiakirjana. Sen mukana on oltava delegoidun asetuksen (EU) N:o 664/2014 6 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetyt asiakirjat.]

LIITE VII

VÄHÄISEN MUUTOKSEN HYVÄKSYMISTÄ KOSKEVA HAKEMUS

Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukainen vähäisen muutoksen hyväksymistä koskeva hakemus

[Rekisteröity nimi] ”…”

EU-nro: [ainoastaan EU:ssa]

[Rasti oikeaan kohtaan:]

☐

SAN

☐

SMM

☐

APT

1. Hakijaryhmä ja oikeutettu etu

[Annetaan muutosta ehdottavan ryhmän nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite (jos kyseessä on kolmannen maan tekemä SAN:ää tai SMM:ää koskeva hakemus, annetaan myös tuote-eritelmää koskevien säännösten noudattamisen tarkastamisesta huolehtivien viranomaisten tai, jos saatavilla, elinten nimi ja osoite). Lisäksi on esitettävä lausuma, jossa selitetään muutosta ehdottavan ryhmittymän oikeutettu etu.]

2. Jäsenvaltio tai kolmas maa

…

3. Eritelmän kohta, jota/kohdat, joita muutos koskee

☐	Tuotteen kuvaus

☐	Alkuperätodisteet

☐	Tuotantomenetelmä

☐	Yhteys maantieteelliseen alkuperään

☐

Merkinnät

☐	Muu [täsmennettävä]

4. Muutoksen/muutosten tyyppi

☐	Rekisteröidyn SAN:n tai SMM:n tuote-eritelmän muutos, jota voidaan pitää vähäisenä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti, eikä julkaistuun yhtenäiseen asiakirjaan tarvitse tehdä muutoksia.

☐	Rekisteröidyn SAN:n tai SMM:n tuote-eritelmän muutos, jota voidaan pitää vähäisenä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti, mutta julkaistuun yhtenäiseen asiakirjaan on tehtävä muutos.

☐	Rekisteröidyn SAN:n tai SMM:n, jota koskevaa yhtenäistä asiakirjaa (tai vastaavaa) ei ole julkaistu, tuote-eritelmän muutos, jota voidaan pitää vähäisenä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti.

☐	Rekisteröidyn APT:n tuote-eritelmän muutos, jota voidaan pitää vähäisenä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti.

5. Muutos/muutokset

[Jokaisen edellä olevassa jaksossa rastitetun kohdan osalta on jokaisesta muutoksesta esitettävä kuvaus ja yhteenveto perusteluista. Jokaisen muutoksen osalta on verrattava alkuperäistä tuote-eritelmää ja tarvittaessa alkuperäistä yhtenäistä asiakirjaa ehdotettuun muutettuun versioon. On myös perusteltava selkeästi, miksi muutosta olisi pidettävä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan kolmannen ja/tai neljännen mukaisesti vähäisenä. Vähäistä muutosta koskevan hakemuksen on toimittava itsenäisenä asiakirjana (delegoidun asetuksen (EU) N:o 664/2014 6 artiklan 2 kohdan toinen alakohta).]

6. Päivitetty tuote-eritelmä (vain SAN ja SMM)

[Ainoastaan delegoidun asetuksen (EU) N:o 664/2014 6 artiklan 2 kohdan viidennessä alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa:

a)	kun kyseessä on jäsenvaltion toimittama hakemus, lisätään päivitetyn tuote-eritelmän julkaisuviite;

b)	kun kyseessä on kolmannen maan hakemus, lisätään päivitetty tuote-eritelmä.]

LIITE VIII

VÄLIAIKAISEN MUUTOKSEN TIEDOKSIANTAMINEN

Väliaikaista muutosta koskeva tiedoksianto delegoidun asetuksen (EU) N:o 664/2014 6 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan mukaisesti

[Rekisteröity nimi] ” ”

EU-nro: [ainoastaan EU:ssa]

[Rasti oikeaan kohtaan:]

☐

SAN

☐

SMM

☐

APT

1. Jäsenvaltio tai kolmas maa

…

2. Muutos/muutokset

[Mainitaan tuote-eritelmän kohta, jota väliaikainen muutos koskee. Jokainen väliaikainen muutos on kuvattava yksityiskohtaisesti ja perusteltava, mukaan lukien kuvaus ja arvio muutoksen vaikutuksista niihin vaatimuksiin ja kriteereihin, joiden perusteella tuote luetaan kuuluvaksi asetuksen (EU) N:o 1151/2012 5 artiklan 1 ja 2 kohdan tai kyseisen asetuksen 18 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaiseen SAN-, SMM- tai APT-laatujärjestelmään. On myös kuvattava yksityiskohtaisesti väliaikaisten muutosten perusteena olevia toimenpiteitä (terveyden- tai kasvinsuojelutoimet, virallisesti tunnustetut luonnonmullistukset tai epäsuotuisat sääolot jne.) sekä perusteltava kyseiset toteutettavat toimenpiteet. On myös kuvattava kyseisten toimenpiteiden ja hyväksytyn väliaikaisen muutoksen suhdetta.]

LIITE IX

PERUUTTAMISPYYNTÖ

Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 54 artiklan 1 kohdan mukainen peruuttamispyyntö

[Rekisteröity nimi:] ”…”

EU-nro: [ainoastaan EU:ssa]

[Rasti oikeaan kohtaan:]

☐

SAN

☐

SMM

☐

APT

1. Rekisteröity nimi, jonka peruuttamista esitetään

…

2. Jäsenvaltio tai kolmas maa

…

3. Tuotelaji [liitteen XI mukaisesti]

…

4. Peruuttamispyynnön esittävä henkilö tai laitos

[Annetaan asetuksen (EU) N:o 1151/2012 54 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen, peruuttamista pyytävien luonnollisten tai oikeushenkilöiden tai tuottajien nimet, osoitteet, puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet (jos kyseessä on kolmannen maan SAN:ää tai SMM:ää koskeva pyyntö, annetaan myös tuote-eritelmää koskevien säännösten noudattamisen tarkastamisesta huolehtivien viranomaisten tai, jos saatavilla, elinten nimi ja osoite). On esitettävä lausuma, jossa selitetään peruuttamista hakevan luonnollisen tai oikeushenkilön oikeutettu etu.]

…

5. Peruuttamisen laji ja perustelut

☐	Perusteena on asetuksen (EU) N:o 1151/2012 54 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan

☐	a alakohta [Esitetään yksityiskohtaiset perustelut ja tapauksen mukaan todisteet nimen rekisteröinnin peruuttamiseksi asetuksen (EU) N:o 1151/2012 54 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti.]

☐	b alakohta [Esitetään yksityiskohtaiset perustelut ja tapauksen mukaan todisteet nimen rekisteröinnin peruuttamiseksi asetuksen (EU) N:o 1151/2012 54 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan mukaisesti.]

☐	Perusteena on asetuksen (EU) N:o 1151/2012 54 artiklan 1 kohdan toinen alakohta. [Esitetään yksityiskohtaiset perustelut ja tapauksen mukaan todisteet nimen rekisteröinnin peruuttamiseksi asetuksen (EU) N:o 1151/2012 54 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti.]

LIITE X

UNIONIN SAN-/SMM-/APT-TUNNUSTEN JA -MERKINTÖJEN JÄLJENTÄMINEN

1. Unionin tunnukset värillisinä

Värilliset jäljennökset voidaan tehdä suoraväreillä (Pantone) tai neliväripainatuksena. Viitevärit ovat seuraavat.

Unionin tunnukset Pantone©-väreillä:

Pantone ©

Yellow 109

Pantone © 711

Pantone ©

Reflex Blue

Pantone ©

Yellow 109

Pantone ©

Reflex Blue

Pantone ©

Yellow 109

Unionin tunnukset nelivärisinä:

100 % magenta

80 % yellow

10 % magenta

90 % yellow

100 % cyan

80 % magenta

10 % magenta

90 % yellow

100 % cyan

80 % magenta

10 % magenta

90 % yellow

Erottuvuus pohjaväreistä

Jos värillistä tunnusta käytetään värillisellä pohjalla, mikä vaikeuttaa tunnuksen havaitsemista, tunnuksen ääriviivojen ympärillä on käytettävä pyöreää tausta-aluetta, jotta tunnus erottuisi paremmin pohjaväristä.

2. Unionin tunnukset mustavalkoisina:

Mustavalkoisten tunnusten käyttö on sallittua vain, jos pakkauksessa on käytetty ainoastaan mustaa ja valkoista painatusta.

Mustavalkoisina esitettävät unionin tunnukset on jäljennettävä seuraavasti:

Mustavalkoiset unionin tunnukset negatiivina

Jos pakkauksen tai etiketin pohjaväri on tumma, tunnukset voidaan esittää negatiivina seuraavasti:

3. Typografia

Tekstissä on käytettävä Times Roman -suuraakkosia.

4. Pienentäminen

Unionin tunnusten halkaisijan on oltava vähintään 15 millimetriä, mutta ne voidaan kuitenkin pienissä pakkauksissa tai tuotteissa pienentää niin, että halkaisija on 10 millimetriä.

5. Ilmaisu ”Suojattu alkuperänimitys” ja sen lyhenne kaikilla EU:n kielillä

EU-kieli | Ilmaisu | Lyhenne |

BG | защитено наименование за произход | ЗНП |

ES | denominación de origen protegida | DOP |

CS | chráněné označení původu | CHOP |

DA | beskyttet oprindelsesbetegnelse | BOB |

DE | geschützte Ursprungsbezeichnung | g.U. |

ET | kaitstud päritolunimetus | KPN |

EL | προστατευόμενη ονομασία προέλευσης | ΠΟΠ |

EN | protected designation of origin | PDO |

FR | appellation d'origine protégée | AOP |

GA | bunús ainmníochta cosanta | BAC |

HR | zaštićena oznaka izvornosti | ZOI |

IT | denominazione d'origine protetta | DOP |

LV | aizsargāts cilmes vietas nosaukums | ACVN |

LT | saugoma kilmės vietos nuoroda | SKVN |

HU | oltalom alatt álló eredetmegjelölés | OEM |

MT | denominazzjoni protetta ta' oriġini | DPO |

NL | beschermde oorsprongsbenaming | BOB |

PL | chroniona nazwa pochodzenia | CHNP |

PT | denominação de origem protegida | DOP |

RO | denumire de origine protejată | DOP |

SK | chránené označenie pôvodu | CHOP |

SL | zaščitena označba porekla | ZOP |

FI | suojattu alkuperänimitys | SAN |

SV | skyddad ursprungsbeteckning | SUB |

6. Ilmaisu ”Suojattu maantieteellinen merkintä” ja sen lyhenne kaikilla EU:n kielillä

EU-kieli | Ilmaisu | Lyhenne |

BG | защитено географско указание | ЗГУ |

ES | indicación geográfica protegida | IGP |

CS | chráněné zeměpisné označení | CHZO |

DA | beskyttet geografisk betegnelse | BGB |

DE | geschützte geografische Angabe | g.g.A. |

ET | kaitstud geograafiline tähis | KGT |

EL | προστατευόμενη γεωγραφική ένδειξη | ΠΓΕ |

EN | protected geographical indication | PGI |

FR | indication géographique protégée | IGP |

GA | sonra geografach cosanta | SGC |

HR | zaštićena oznaka zemljopisnog podrijetla | ZOZP |

IT | indicazione geografica protetta | IGP |

LV | aizsargāta ģeogrāfiskās izcelsmes norāde | AĢIN |

LT | saugoma geografinė nuoroda | SGN |

HU | oltalom alatt álló földrajzi jelzés | OFJ |

MT | indikazzjoni ġeografika protetta | IĠP |

NL | beschermde geografische aanduiding | BGA |

PL | chronione oznaczenie geograficzne | CHOG |

PT | indicação geográfica protegida | IGP |

RO | indicație geografică protejată | IGP |

SK | chránené zemepisné označenie | CHZO |

SL | zaščitena geografska označba | ZGO |

FI | suojattu maantieteellinen merkintä | SMM |

SV | skyddad geografisk beteckning | SGB |

7. Ilmaisu ”Aito perinteinen tuote” ja sen lyhenne kaikilla EU:n kielillä

EU-kieli | Ilmaisu | Lyhenne |

BG | храна с традиционно специфичен характер | ХТСХ |

ES | especialidad tradicional garantizada | ETG |

CS | zaručená tradiční specialita | ZTS |

DA | garanteret traditionel specialitet | GTS |

DE | garantiert traditionelle Spezialität | g.t.S. |

ET | garanteeritud traditsiooniline toode | GTT |

EL | εγγυημένο παραδοσιακό ιδιότυπο προϊόν | Ε Π Ι Π |

EN | traditional speciality guaranteed | TSG |

FR | spécialité traditionnelle garantie | STG |

GA | speisialtacht thraidisiúnta ráthaithe | STR |

HR | zajamčeno tradicionalni specijalitet | ZTS |

IT | specialità tradizionale garantita | STG |

LV | garantēta tradicionālā īpatnība | GTI |

LT | garantuotas tradicinis gaminys | GTG |

HU | hagyományos különleges termék | HKT |

MT | speċjalità tradizzjonali garantita | STG |

NL | gegarandeerde traditionele specialiteit | GTS |

PL | gwarantowana tradycyjna specjalność | GTS |

PT | especialidade tradicional garantida | ETG |

RO | specialitate tradițională garantată | STG |

SK | zaručená tradičná špecialita | ZTŠ |

SL | zajamčena tradicionalna posebnost | ZTP |

FI | aito perinteinen tuote | APT |

SV | garanterad traditionell specialitet | GTS |

LIITE XI

TUOTTEIDEN LUOKITTELU

1. Perussopimuksen liitteeseen I kuuluvat ihmisravinnoksi tarkoitetut maataloustuotteet

—	Luokka 1.1 Tuore liha (ja muut eläimenosat)

—	Luokka 1.2 Lihavalmisteet (kuumennetut, suolatut, savustetut jne.)

—	Luokka 1.3 Juustot

—	Luokka 1.4 Muut eläinperäiset tuotteet (munat, hunaja, erilaiset maitotuotteet paitsi voi jne.)

—	Luokka 1.5 Rasvat (voi, margariini, öljyt jne.)

—	Luokka 1.6 Hedelmät, vihannekset ja viljat sellaisenaan tai jalostettuina

—	Luokka 1.7 Tuoreet kalat, nilviäiset ja äyriäiset sekä niistä valmistetut tuotteet

—	Luokka 1.8 Muut liitteeseen I kuuluvat tuotteet (mausteet jne.)

2. Asetuksen (EU) N:o 1151/2012 liitteessä I luetellut maataloustuotteet ja elintarvikkeet

I Alkuperänimitykset ja maantieteelliset merkinnät

—	Luokka 2.1 Olut

—	Luokka 2.2 Suklaa ja siitä saadut tuotteet

—	Luokka 2.3 Leipomo-, konditoria-, makeis- ja keksituotteet

—	Luokka 2.4 Kasviuutteista valmistetut juomat

—	Luokka 2.5 Pasta

—	Luokka 2.6 Suola

—	Luokka 2.7 Luonnonkumit ja kumihartsit

—	Luokka 2.8 Sinappitahnat

—	Luokka 2.9 Heinä

—	Luokka 2.10 Eteeriset öljyt

—	Luokka 2.11 Korkki

—	Luokka 2.12 Kokenilli

—	Luokka 2.13 Kukat ja koristekasvit

—	Luokka 2.14 Puuvilla

—	Luokka 2.15 Villa

—	Luokka 2.16 Paju

—	Luokka 2.17 Loukutettu pellava

—	Luokka 2.18 Nahka

—	Luokka 2.19 Turkis

—	Luokka 2.20 Höyhen.

II Aidot perinteiset tuotteet

—	Luokka 2.21 Valmisateriat

—	Luokka 2.22 Olut

—	Luokka 2.23 Suklaa ja siitä saadut tuotteet

—	Luokka 2.24 Leipomo-, konditoria-, makeis- ja keksituotteet

—	Luokka 2.25 Kasviuutteista valmistetut juomat

—	Luokka 2.26 Pasta

—	Luokka 2.27 Suola.

19.6.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 179/62

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 669/2014,

annettu 18 päivänä kesäkuuta 2014,

kalsium-D-pantotenaatin ja D-pantenolin hyväksymisestä kaikkien eläinlajien rehun lisäaineena

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä ja vahvistetaan perusteet ja menettelyt hyväksynnän myöntämiselle. Asetuksen 10 artiklassa säädetään sellaisten lisäaineiden uudelleenarvioinnista, joille on annettu hyväksyntä neuvoston direktiivin 70/524/ETY (2) mukaisesti.

(2)

Kalsium-D-pantotenaatti ja D-pantenoli hyväksyttiin ilman määräaikaa direktiivin 70/524/ETY mukaisesti kaikkien eläinlajien rehun lisäaineena osana ryhmää ”vitamiinit, provitamiinit ja kemiallisesti tarkkaan määritellyt aineet, joilla on samankaltainen vaikutus”. Kyseiset rehun lisäaineet kirjattiin sen jälkeen rehujen lisäaineita koskevaan yhteisön rekisteriin olemassa olevina tuotteina asetuksen (EY) N:o 1831/2003 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1831/2003 10 artiklan 2 kohdan ja 7 artiklan mukaisesti toimitettiin kaksi hakemusta, jotka koskivat kalsium-D-pantotenaatin ja D-pantenolin uudelleenarviointia kaikkien eläinlajien rehun lisäaineena sekä edellä mainitun asetuksen 7 artiklan mukaisesti niiden käyttöä juomaveden välityksellä koskevien hyväksynnän ehtojen muuttamista. Hyväksynnän hakijat pyysivät, että kyseiset lisäaineet luokiteltaisiin lisäaineluokkaan ”ravitsemukselliset lisäaineet”. Hakemusten mukana toimitettiin asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti vaadittavat tiedot ja asiakirjat.

(4)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, totesi 11 päivänä lokakuuta 2011 antamassaan lausunnossa (3), että kalsium-D-pantotenaatilla ja D-pantenolilla ei ehdotettujen käyttöedellytysten mukaisesti käytettynä ole haitallisia vaikutuksia eläinten terveyteen, ihmisten terveyteen eikä ympäristöön. Elintarviketurvallisuusviranomainen totesi myös, että kalsium-D-pantotenaatti ja D-pantenoli ovat tehokkaita pantoteenihapon lähteitä ja että käyttäjille ei synny turvallisuusongelmia, kunhan asianmukaiset suojatoimenpiteet toteutetaan. Elintarviketurvallisuusviranomaisen mukaan erityiset markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa koskevat vaatimukset eivät ole tarpeen. Elintarviketurvallisuusviranomainen vahvisti myös asetuksella (EY) N:o 1831/2003 perustetun vertailulaboratorion toimittaman, rehun lisäaineiden analyysimenetelmää koskevan raportin.

(5)	Kalsium-D-pantotenaatin ja D-pantenolin arviointi osoittaa, että asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklassa säädetyt hyväksymisen edellytykset täyttyvät. Sen vuoksi kyseisten aineiden käyttö tämän asetuksen liitteessä kuvatulla tavalla olisi hyväksyttävä.

(6)

Koska hyväksynnän edellytysten muutoksia ei ole turvallisuussyistä välttämätöntä alkaa soveltaa välittömästi, on aiheellista sallia siirtymäaika, jotta näiden direktiivillä 70/524/ETY hyväksyttyjen lisäaineiden sekä niitä sisältävien esiseosten ja rehuseosten olemassa olevat varastot voidaan käyttää loppuun.

(7)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Hyväksytään lisäaineluokkaan ”ravitsemukselliset lisäaineet” ja funktionaaliseen ryhmään ”vitamiinit, provitamiinit ja kemiallisesti tarkkaan määritellyt aineet, joilla on samankaltainen vaikutus” kuuluvat liitteessä tarkoitetut aineet eläinten ruokinnassa käytettävinä lisäaineina kyseisessä liitteessä vahvistetuin edellytyksin.

2 artikla

Sallitaan liitteessä tarkoitettujen aineiden ja niitä sisältävän rehujen, jotka on valmistettu ja varustettu merkinnöillä ennen 9 päivää tammikuuta 2015 ennen 9 päivää heinäkuuta 2014 voimassa olleiden sääntöjen mukaisesti, saattaminen markkinoille ja käyttö, kunnes varastot loppuvat.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä kesäkuuta 2014.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO

(1) EUVL L 268, 18.10.2003, s. 29.

(2) EYVL L 270, 14.12.1970, s. 1.

(3) EFSA Journal 2011; 9(11):2409 ja EFSA Journal 2011; 9(11):2410.

LIITE

Lisäaineen tunnistenumero

Hyväksynnän haltijan nimi

Lisäaine

Koostumus, kemiallinen kaava, kuvaus, analyysimenetelmä

Eläinlaji tai -ryhmä

Enimmäisikä

Vähimmäispitoisuus

Enimmäispitoisuus

Muut määräykset

Hyväksynnän voimassaolo päättyy

mg/kg täysrehua, jonka kosteuspitoisuus on 12 %, tai mg/l vettä

Luokka: Ravitsemukselliset lisäaineet. Funktionaalinen ryhmä: vitamiinit, provitamiinit ja kemiallisesti tarkkaan määritellyt aineet, joilla on samankaltainen vaikutus

3a841

—

Kalsium-D-pantotenaatti

Lisäaineen koostumus

Kalsium-D-pantotenaatti.

Tehoaineen ominaispiirteiden kuvaus

Kalsium-D-pantotenaatti

Ca[C9H16NO5]2

CAS-nro: 137-08-6

Kalsium-D-pantotenaatti, kiinteässä muodossa, valmistettu kemiallisen synteesin avulla.

Puhtausvaatimukset:

1.	vähintään 98 % (kuivana)

2.	enintään 0,5 % 3-aminopropionihappoa

Analyysimenetelmä (1)

—	kalsium-d-pantotenaatin määrittämiseksi rehun lisäaineesta: potentiometrinen titraus perkloorihapolla ja tunnistaminen optisen ominaiskierron avulla (Euroopan farmakopean monografia 0470).

—	kalsium-d-pantotenaatin määrittämiseksi esiseoksista ja rehusta: kvadrupolimassa-analysaattoriin kytketty korkean erotuskyvyn käänteisfaasinestekromatografia (RP-HPLC-MS).

Kaikki eläinlajit

—

1.	Saa käyttää myös juomaveteen lisättynä.

2.	Lisäaineen ja esiseoksen käyttöohjeissa on mainittava varastointia ja stabiiliutta koskevat edellytykset.

3.	Turvallisuus: käsittelyn aikana on käytettävä hengityssuojaa sekä turvalaseja ja -hansikkaita.

19. kesäkuuta 2024

3a 842

—

D-pantenoli

Lisäaineen koostumus

D-pantenoli

Tehoaineen ominaispiirteiden kuvaus

D-pantenoli

C9H19NO4

CAS-nro: 81-13-0

D-pantenoli, nestemäisessä muodossa, valmistettu kemiallisen synteesin avulla.

Puhtausvaatimukset:

1.	vähintään 98 % vedettömästä aineesta (vettä <1 %)

2.	enintään 0,5 % 3-aminopropanolia.

Analyysimenetelmä (1)

—	D-pantenolin määrittämiseksi rehun lisäaineesta: titraus perkloorihapolla ja kaliumvetyftalaatilla ja tunnistaminen optisen ominaiskierron ja infrapunaspektroskopian avulla (Euroopan farmakopean monografia 0761).

—	D-pantenolin määrittämiseksi vedestä: korkean erotuskyvyn käänteisfaasinestekromatografia yhdistettynä UV-detektoriin (RP-HPLC).

Kaikki eläinlajit

—

1.	Käytettävä ainoastaan juomaveteen lisättynä.

2.	Lisäaineen käyttöohjeissa on mainittava varastointiolosuhteet.

3.	Turvallisuus: käsittelyn aikana on käytettävä hengityssuojaa sekä turvalaseja ja -hansikkaita.

19. kesäkuuta 2024

(1) Analyysimenetelmiä koskevia yksityiskohtaisia tietoja on saatavissa seuraavasta vertailulaboratorion osoitteesta: http://irmm.jrc.ec.europa.eu/EURLs/EURL_feed_additives/Pages/index.aspx

19.6.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 179/66

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 670/2014,

annettu 18 päivänä kesäkuuta 2014,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (2) ja erityisesti sen 136 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)	Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä kesäkuuta 2014.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Jerzy PLEWA

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2) EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.

LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0702 00 00	MK	70,1
	TR	88,1
	ZZ	79,1
0707 00 05	MK	50,7
	TR	85,9
	ZZ	68,3
0709 93 10	TR	108,5
0709 93 10	ZZ	108,5
0805 50 10	AR	96,3
	TR	125,4
	ZA	114,6
	ZZ	112,1
0808 10 80	AR	104,0
	BR	81,9
	CA	102,6
	CL	103,9
	CN	130,3
	NZ	139,0
	US	223,4
	ZA	130,2
	ZZ	126,9
0809 10 00	TR	253,2
0809 10 00	ZZ	253,2
0809 29 00	TR	314,0
0809 29 00	ZZ	314,0
0809 30	MA	135,6
	MK	87,8
	ZZ	111,7

(1) Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.

19.6.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 179/68

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 671/2014,

annettu 18 päivänä kesäkuuta 2014,

asetuksella (EY) N:o 533/2007 avatuissa tariffikiintiöissä kesäkuun 2014 ensimmäisten seitsemän päivän aikana haettujen siipikarjanlihaa koskevien tuontitodistusten myöntämisestä

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1) ja erityisesti sen 188 artiklan,

ottaa huomioon tuontitodistusjärjestelmän alaisten maataloustuotteiden tuontitariffikiintiöiden hallinnointia koskevista yhteisistä säännöistä 31 päivänä elokuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1301/2006 (2) ja erityisesti sen 7 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon tariffikiintiöiden avaamisesta ja hallinnoinnista siipikarjanliha-alalla 14 päivänä toukokuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 533/2007 (3) ja erityisesti sen 5 artiklan 6 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksella (EY) N:o 533/2007 avataan siipikarjanliha-alan tuotteiden tuontia koskevia tariffikiintiöitä.

(2)

Kesäkuun 2014 ensimmäisten seitsemän päivän aikana jätettyjen tuontitodistushakemusten, jotka koskevat osakautta 1 päivästä heinäkuuta30 päivään syyskuuta 2014, määrät ovat joidenkin kiintiöiden osalta suurempia kuin käytettävissä olevat määrät. Sen vuoksi olisi määritettävä, missä määrin tuontitodistuksia voidaan myöntää, ja vahvistettava haettuihin määriin sovellettava jakokerroin,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tuontitodistushakemuksiin, jotka on jätetty asetuksen (EY) N:o 533/2007 nojalla osakaudeksi 1 päivästä heinäkuuta30 päivään syyskuuta 2014, sovelletaan tämän asetuksen liitteessä esitettyjä jakokertoimia.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 19 päivänä kesäkuuta 2014.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä kesäkuuta 2014.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Jerzy PLEWA

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.

(2) EUVL L 238, 1.9.2006, s. 13.

(3) EUVL L 125, 15.5.2007, s. 9.

LIITE

Ryhmän numero

Järjestysnumero

Osakaudeksi 1.7.2014–30.9.2014 jätettyihin tuontitodistushakemuksiin sovellettava jakokerroin

(%)

09.4067

1,988088

09.4069

0,296969

19.6.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 179/70

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 672/2014,

annettu 18 päivänä kesäkuuta 2014,

asetuksella (EY) N:o 1385/2007 avatussa tariffikiintiössä kesäkuun 2014 ensimmäisten seitsemän päivän aikana haettujen siipikarjanlihaa koskevien tuontitodistusten myöntämisestä

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 774/94 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä eräiden yhteisön tariffikiintiöiden avaamisen ja hallinnointitavan osalta siipikarjanliha-alalla 26 päivänä marraskuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1385/2007 (3) ja erityisesti sen 5 artiklan 6 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

Maaliskuun 2014 ensimmäisten seitsemän päivän aikana jätettyjen tuontitodistushakemusten, jotka koskevat osakautta 1 päivästä heinäkuuta 30 päivään syyskuuta 2014, määrät ovat joidenkin kiintiöiden osalta suurempia kuin käytettävissä olevat määrät. Sen vuoksi olisi määritettävä, missä määrin tuontitodistuksia voidaan myöntää, ja vahvistettava haettuihin määriin sovellettava jakokerroin,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tuontitodistushakemuksiin, jotka on jätetty asetuksen (EY) N:o 1385/2007 mukaisesti osakaudeksi 1 päivästä heinäkuuta30 päivään syyskuuta 2014, sovelletaan tämän asetuksen liitteessä esitettyjä jakokertoimia.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 19 päivänä kesäkuuta 2014.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä kesäkuuta 2014.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Jerzy PLEWA

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.

(2) EUVL L 238, 1.9.2006, s. 13.

(3) EUVL L 309, 27.11.2007, s. 47.

LIITE

Ryhmän numero	Järjestysnumero	Osakaudeksi 1.7.2014–30.9.2014 jätettyihin tuontitodistushakemuksiin sovellettava jakokerroin (prosenttia)
1	09.4410	0,231268
2	09.4411	0,233646
3	09.4412	0,245581
4	09.4420	0,269544
6	09.4422	0,270493

19.6.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 179/72

EUROOPAN KESKUSPANKIN ASETUS (EU) N:o 673/2014,

annettu 2 päivänä kesäkuuta 2014,

sovittelulautakunnan perustamisesta ja sen työjärjestyksestä

(EKP/2014/26)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille 15 päivänä lokakuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1024/2013 (1) ja erityisesti sen 25 artiklan 5 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EU) N:o 1024/2013 25 artiklan 5 kohdan mukaan Euroopan keskuspankki (EKP) perustaa sovittelulautakunnan, jonka tehtävänä on ratkoa asianomaisten osallistuvien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten eriäviä näkemyksiä tapauksissa, joissa EKP:n neuvosto on vastustanut mainitun asetuksen nojalla perustetun valvontaelimen päätösehdotusta.

(2)	Asetuksen (EU) N:o 1024/2013 johdanto-osan 73 perustelukappaleen mukaan sovittelulautakunnan perustamisessa ja erityisesti sen kokoonpanossa olisi varmistettava, että eriävät näkökannat ratkaistaan tasapainoisella tavalla koko unionin etua ajatellen.

(3)

Sovittelulautakunnan työjärjestyksellä ei ole vaikutusta asetuksen (EU) N:o 1024/2013 7 artiklan 7 kohdan mukaiseen menettelyyn, jossa euroalueen ulkopuolinen osallistuva jäsenvaltio ilmoittaa EKP:lle eriävän mielipiteensä perusteluineen siitä, että EKP:n neuvosto on vastustanut valvontaelimen päätösluonnosta.

(4)	Koska valvontaelimen varapuheenjohtaja on sekä EKP:n neuvoston että valvontaelimen jäsen, hän on sopivimmassa asemassa oleva henkilö sovittelulautakunnan puheenjohtajaksi,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

JOHDANTOLUKU

1 artikla

Täydentävä luonne

Tällä asetuksella täydennetään Euroopan keskuspankin työjärjestystä (2). Tässä asetuksessa käytetyillä käsitteillä on sama merkitys kuin Euroopan keskuspankin työjärjestyksessä määritellyillä käsitteillä.

I LUKU

SOVITTELULAUTAKUNTA

2 artikla

Perustaminen

Perustetaan sovittelulautakunta asetuksen (EU) N:o 1024/2013 25 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

3 artikla

Kokoonpano

1. Sovittelulautakunnassa on yksi jäsen kustakin osallistuvasta jäsenvaltiosta.

2. Valvontaelimen varapuheenjohtaja, joka ei ole sovittelulautakunnan jäsen, toimii sovittelulautakunnan puheenjohtajana.

4 artikla

Jäsenten nimittäminen

1. Kukin osallistuva jäsenvaltio nimittää sovittelulautakuntaan yhden jäsenen EKP:n neuvoston ja valvontaelimen jäsenten keskuudesta. Puheenjohtaja pyrkii edistämään tasapainon saavuttamista EKP:n neuvoston ja valvontaelimen jäsenten kesken.

2. Sovittelulautakunnan jäsenten toimikausi päättyy, jos he lakkaavat olemasta sen elimen jäseniä, josta heidät nimitettiin tehtävään.

3. Sovittelulautakunnan jäsenenä toimiessaan kukin jäsen hoitaa tehtäväänsä koko unionin etua ajatellen.

5 artikla

Sovittelulautakunnan kokouksiin osallistuminen

1. Jollei 2 kohdassa toisin säädetä, sovittelulautakunnan kokouksiin voivat osallistua vain sen jäsenet, puheenjohtaja ja sihteeri.

2. Asiantuntijat voivat osallistua yksittäisiin sovittelulautakunnan kokouksiin sovittelulautakunnan kutsusta, jos heidän asiantuntemuksensa on tarpeen.

6 artikla

Sovittelulautakunnan kokoukset

1. Puheenjohtaja voi kutsua sovittelulautakunnan kokouksen koolle aina, kun hän katsoo sen tarpeelliseksi.

2. Sovittelulautakunnan kokoukset pidetään EKP:n tiloissa.

3. Puheenjohtajan pyynnöstä sovittelulautakunnan kokouksia voidaan pitää myös puhelinneuvotteluina, ellei vähintään kolme jäsentä sitä vastusta.

4. Sovittelulautakunnan kokouspöytäkirja jaetaan jäsenten hyväksyttäväksi seuraavassa kokouksessa tai sitä ennen kirjallisessa menettelyssä, ja hyväksytyn pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja. Pöytäkirjat annetaan EKP:n neuvoston ja valvontaelimen saataville.

5. Valvontaelimen sihteeri toimii sovittelulautakunnan sihteerinä. Viimeksi mainitussa tehtävässään hän avustaa sovittelulautakunnan puheenjohtajaa sovittelulautakunnan ja tapauskohtaisen toimikunnan kokousten valmistelussa ja on vastuussa näiden kokousten pöytäkirjojen laatimisesta. Hän auttaa myös EKP:n neuvoston sihteeriä valmistelemaan EKP:n neuvoston kokouksia asioissa, joiden käsittelyyn sovittelulautakunta on osallistunut, ja vastaa niiltä osin kokouspöytäkirjojen laatimisesta.

7 artikla

Äänestäminen

1. Sovittelulautakunta on päätösvaltainen äänestämään, kun vähintään kaksi kolmasosaa sen jäsenistä on läsnä. Jos sovittelulautakunta ei ole päätösvaltainen, puheenjohtaja voi kutsua koolle ylimääräisen kokouksen, jossa vähimmäisjäsenmäärä ei ole päätösvaltaisuuden edellytyksenä.

2. Kullakin jäsenellä on yksi ääni. Sovittelulautakunnan päätökset tehdään sen jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee toimessaan pisimpään olleen sovittelulautakunnan jäsenen ääni, ja jos kaksi tai useampi jäsenistä ovat olleet toimessaan yhtä kauan, iältään vanhimman jäsenen ääni.

3. Sovittelulautakunta äänestää puheenjohtajan pyynnöstä. Puheenjohtaja käynnistää myös äänestysmenettelyn, jos kolme sovittelulautakunnan jäsentä sitä pyytää.

4. Puheenjohtajan pyynnöstä päätöksiä voidaan tehdä myös kirjallisessa menettelyssä.

II LUKU

SOVITTELU

8 artikla

Sovittelupyyntö

1. Sellaisten osallistuvien jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset, joita asia koskee ja joilla on eriäviä näkemyksiä tapauksissa, joissa EKP:n neuvosto on vastustanut valvontaelimen päätösehdotusta, voivat pyytää, että valvontaelin, viiden työpäivän kuluessa saatuaan tiedon vastustuksesta ja sen perusteluista, pyytää sovittelua eriävien näkemysten ratkaisemiseksi, jotta varmistetaan rahapoliittisten tehtävien ja valvontatehtävien eriyttäminen. Tätä varten kukin asianomainen toimivaltainen viranomainen lähettää valvontaelimelle ilmoituksen, jossa pyydetään sovittelua, nimetään EKP:n neuvoston esittämä vastustus ja johon sisältyy selvitys sovittelupyynnön perusteluista. Sihteeristö ilmoittaa sovittelupyynnöistä valvontaelimen jäsenille.

2. Muut sellaiset toimivaltaiset viranomaiset osallistuvissa jäsenvaltioissa, joita asia koskee ja joilla on samaa vastustusta koskevia eriäviä näkemyksiä, voivat lähettää erillisen ilmoituksen, jossa pyydetään sovittelua, tai yhtyä jo tehtyyn sovittelupyyntöön viiden työpäivän kuluessa ensimmäistä sovittelupyyntöä koskevasta ilmoituksesta ja ilmaista eriävät näkemyksensä.

3. Tapaus, jossa EKP:n neuvosto vastustaa valvontaelimen päätösehdotusta, voidaan saattaa sovittelumenettelyyn vain kerran.

4. Euroalueen ulkopuolisen osallistuvan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, joka ilmoittaa EKP:lle eriävän mielipiteensä perusteluineen siitä, että EKP:n neuvosto on vastustanut valvontaelimen päätösluonnosta asetuksen (EU) N:o 1024/2013 7 artiklan 7 kohdan ja Euroopan keskuspankin työjärjestyksen 13 g.4 artiklan mukaisesti, ei voi pyytää 1 kohdan mukaista sovittelua samaa EKP:n neuvoston esittämää vastustusta koskevassa asiassa.

5. Jos osallistuvan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen pyytää viiden työpäivän kuluessa vastustuksen tiedoksisaannista valvontaelintä pyytämään sovittelua, valvontaelin toimittaa EKP:n neuvoston sihteeristölle kymmenen työpäivän kuluessa EKP:n neuvoston esittämän vastustuksen tiedoksisaannista ilmoituksen, jossa pyydetään sovittelua. Kyseinen valvontaelimen päätösehdotus ja sitä koskeva EKP:n neuvoston vastustus liitetään ilmoitukseen, jossa pyydetään sovittelua. Ilmoitus sovittelupyynnöstä annetaan tiedoksi EKP:n neuvoston ja valvontaelimen jäsenille.

6. Jos sellaisen euroalueen ulkopuolisen osallistuvan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, joka on pyytänyt 1 kohdan nojalla sovittelua tapauksessa, jossa EKP:n neuvosto on vastustanut valvontaelimen päätösehdotusta, ilmoittaa EKP:lle eriävän mielipiteensä perusteluineen samaa EKP:n neuvoston vastustusta koskevassa asiassa asetuksen (EU) N:o 1024/2013 7 artiklan 7 kohdan mukaisesti, sovittelupyyntö katsotaan peruutetuksi.

9 artikla

Tapauskohtainen toimikunta

1. Kun ilmoitus sovittelupyynnöstä on toimitettu 8 artiklan 5 kohdan mukaisesti, sovittelulautakunnan puheenjohtaja välittää sen viipymättä sovittelulautakunnan jäsenille.

2. Sovittelulautakunta nimeää kutakin 8 artiklan 5 kohdan mukaisesti toimitettua sovittelupyyntöä koskevaa ilmoitusta varten tapauskohtaisen toimikunnan viiden työpäivän kuluessa sovittelupyyntöä koskevan ilmoituksen jättämisestä ja ilmoittaa työryhmän kokoonpanosta sovittelulautakunnan jäsenille.

3. Tapauskohtainen toimikunta koostuu sovittelulautakunnan puheenjohtajasta, joka toimii toimikunnan puheenjohtajana, sekä neljästä muusta jäsenestä, jotka sovittelulautakunta nimittää jäsentensä keskuudesta. Sovittelulautakunta pyrkii saavuttamaan tasapainon EKP:n neuvoston ja valvontaelimen jäsenten kesken. Tapauskohtaiseen toimikuntaan ei voi kuulua sen osallistuvan jäsenvaltion nimittämä jäsen, jonka toimivaltainen viranomainen on ilmoittanut eriävistä näkemyksistään 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti, eikä sen osallistuvan jäsenvaltion nimittämä jäsen, jonka toimivaltainen viranomainen on yhtynyt jo tehtyyn sovittelupyyntöön 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

4. Tapauskohtainen toimikunta toimittaa 15 työpäivän kuluessa siitä, kun sovittelulautakunta on vastaanottanut sovittelupyyntöä koskevan ilmoituksen, sovittelulautakunnan puheenjohtajalle lausuntoluonnoksen, ja siihen sisältyvän selvityksen siitä, voidaanko sovittelupyyntö ottaa tutkittavaksi ja onko se oikeudellisesti perusteltu. Kiireellisissä tapauksissa tapauskohtainen toimikunta toimittaa lausuntoluonnoksen puheenjohtajansa asettaman lyhyemmän määräajan kuluessa.

5. Tapauskohtaisen toimikunnan puheenjohtaja toimittaa lausuntoluonnoksen välittömästi sovittelulautakunnalle ja kutsuu koolle lautakunnan kokouksen.

III LUKU

PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY

10 artikla

Sovittelu

1. Sovittelulautakunta arvioi tapauskohtaisen toimikunnan valmisteleman lausuntoluonnoksen ja antaa oman lausuntonsa valvontaelimelle ja EKP:n neuvostolle 20 työpäivän kuluessa sovittelupyyntöä koskevan ilmoituksen vastaanottamisesta. Kiireellisissä tapauksissa sovittelulautakunta toimittaa lausuntonsa sen puheenjohtajan asettaman lyhyemmän määräajan kuluessa.

2. Lausunto annetaan kirjallisesti, ja siitä tulee käydä ilmi syyt, joihin se perustuu.

3. Sovittelulautakunnan lausunto ei sido valvontaelintä eikä EKP:n neuvostoa.

11 artikla

Uuden päätösehdotuksen valmistelu

1. Kun sovittelulautakunta on antanut lausuntonsa, valvontaelin voi, otettuaan lausunnon huomioon, toimittaa uuden päätösehdotuksen EKP:n neuvostolle 10 työpäivän kuluessa sovittelulautakunnan lausunnon antamisesta.

2. Kiireellisissä tapauksissa valvontaelin voi toimittaa uuden päätösehdotuksen sen puheenjohtajan asettaman lyhyemmän määräajan kuluessa.

3. Edellä 2 kohdan mukaan toimitettua uutta päätösehdotusta koskevasta EKP:n neuvoston vastustuksesta ei voi esittää sovittelupyyntöä.

IV LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

12 artikla

Salassapito- ja vaitiolovelvollisuus

1. Sovittelulautakunnan pöytäkirjat ovat luottamuksellisia. EKP:n neuvosto voi kuitenkin valtuuttaa EKP:n puheenjohtajan julkistamaan asian käsittelyn lopputuloksen.

2. Sovittelulautakunnan laatimat tai sen hallussa olevat asiakirjat ovat EKP:n asiakirjoja, minkä vuoksi ne luokitellaan ja niitä käsitellään Euroopan keskuspankin työjärjestyksen 23.3 artiklan mukaisesti.

13 artikla

Loppusäännökset

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Frankfurt am Mainissa 2 päivänä kesäkuuta 2014.

EKP:n neuvoston puolesta

EKP:n puheenjohtaja

Mario DRAGHI

(1) EUVL L 287, 29.10.2013, s. 63.

(2) Euroopan keskuspankin päätös 2004/257/EY, annettu 19 päivänä helmikuuta 2004, Euroopan keskuspankin työjärjestyksen hyväksymisestä (EKP/2004/2) (EUVL L 80, 18.3.2004, s. 33).

19.6.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 179/77

EFTAN VALVONTAVIRANOMAISEN PÄÄTÖS

N:o 20/14/KOL,

annettu 29 päivänä tammikuuta 2014,

valtiontukea koskevien menettelysääntöjen ja aineellisten sääntöjen muuttamisesta 92. kerran

EFTAN VALVONTAVIRANOMAINEN, joka

OTTAA HUOMIOON Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (1) ja erityisesti sen 61–63 artiklan sekä pöytäkirjan 26,

OTTAA HUOMIOON EFTA-valtioiden sopimuksen valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta (2) ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan ja 24 artiklan,

SEKÄ KATSOO SEURAAVAA:

EFTAn valvontaviranomaisen valtiontukisuuntaviivojen laivanrakennusteollisuutta koskevan luvun (3) voimassaolo päättyi 31 päivänä joulukuuta 2013 (4).

Kyseinen luku vastasi laivanrakennusteollisuuden valtiontukea koskevia yhteisön puitteita (5), joiden voimassaolo myös päättyi 31 päivänä joulukuuta 2013 (6).

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, antoi 6 päivänä joulukuuta 2013 tiedonannon laivanrakennusteollisuuden valtiontukea koskevien puitteiden soveltamisen jatkamisesta 30 päivään kesäkuuta 2014 asti (7).

Kuten yhteisön puitteiden 10 kohdassa todetaan, komissio aikoo sisällyttää laivanrakennusteollisuuden innovaatiotukea koskevat säännöt tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävästä valtiontuesta annettuihin yhteisön puitteisiin ja yhdistää laivanrakennusteollisuuden aluetuet alueellisia valtiontukia koskeviin suuntaviivoihin.

Komissio antoi 19 päivänä kesäkuuta 2013 alueellisia valtiontukia koskevat uudet suuntaviivat vuosille 2014–2020. EFTAn valvontaviranomainen, jäljempänä ’valvontaviranomainen’, on myös antanut uudet alueellisia valtiontukia koskevat suuntaviivat vuosille 2014–2020. Molempia suuntaviivoja aletaan kuitenkin soveltaa vasta 1 päivästä heinäkuuta 2014.

Komissio on parhaillaan tarkistamassa myös tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävää valtiontukea koskevia puitteita. Tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävää valtiontukea koskevien uusien puitteiden hyväksymispäivä ei ole vielä tiedossa, mutta komissio aikoo viedä prosessin päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2014 mennessä.

Kun otetaan huomioon, että myös valvontaviranomaisen tarkoituksena on laajentaa yleiset horisontaaliset määräykset koskemaan laivanrakennusteollisuutta, kuten laivanrakennusteollisuuden suuntaviivojen 10 kohdassa todetaan, ja jotta voitaisiin varmistaa valtiontukisääntöjen yhtenäinen soveltaminen koko Euroopan talousalueella, valvontaviranomaisen valtiontukisuuntaviivojen nykyisen laivanrakennusteollisuutta koskevan luvun voimassaoloa olisi jatkettava.

Komissiota ja EFTA-valtioita on kuultu,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan EFTAn valvontaviranomaisen valtiontukisuuntaviivojen laivanrakennusteollisuutta koskevan luvun 35 kohdan ensimmäinen virke kuulumaan seuraavasti:

”(35)

Valvontaviranomainen aikoo soveltaa näissä suuntaviivoissa vahvistettuja periaatteita 30 päivään kesäkuuta 2014.”

2 artikla

Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen.

Tehty Brysselissä 29 päivänä tammikuuta 2014.

EFTAn valvontaviranomaisen puolesta

Oda Helen SLETNES

Puheenjohtaja

Frank BÜCHEL

Kollegion jäsen

(1) ”ETA-sopimus”.

(2) ”Valvonta- ja tuomioistuinsopimus”.

(3) EUVL L 31, 31.1.2013, s. 77, ja ETA-täydennysosa N:o 7, 31.1.2013, s. 1.

(4) Ks. EFTAn valvontaviranomaisen laivanrakennusteollisuuden valtiontukia koskevien suuntaviivojen 35 kohta.

(5) EUVL C 364, 14.12.2011, s. 9.

(6) Ks. laivanrakennusteollisuuden valtiontukia koskevien yhteisön puitteiden 35 kohta.

(7) EUVL C 357, 6.12.2013, s. 1.

19.6.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 179/79

EFTAn valvontaviranomaisen päätös

N:o 21/14/KOL,

annettu 29 päivänä tammikuuta 2014,

valtiontukea koskevien menettelysääntöjen ja aineellisten sääntöjen muuttamisesta 93. kerran

EFTAN VALVONTAVIRANOMAINEN, joka

OTTAA HUOMIOON Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (1) ja erityisesti sen 61–63 artiklan sekä pöytäkirjan 26,

OTTAA HUOMIOON EFTA-valtioiden sopimuksen valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta (2) ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan ja 24 artiklan,

Sekä katsoo seuraavaa:

EFTAn valvontaviranomaisen valtiontuen suuntaviivojen luvun ”Tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävä valtiontuki” (3) (T&K&I-suuntaviivojen) voimassaolo päättyi 31 päivänä joulukuuta 2013 (4).

Kyseinen luku vastasi tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävää valtiontukea koskevia yhteisön puitteita (5), joiden voimassaolo myös päättyi 31 päivänä joulukuuta 2013 (6).

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, antoi 10 päivänä joulukuuta 2013 tiedonannon tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävää valtiontukea koskevien yhteisön puitteiden soveltamisen jatkamisesta 30 päivään kesäkuuta 2014 asti (7).

Komissio hyväksyi puitteiden soveltamisen jatkamisen T&K&I-suuntaviivojen tarkistamista koskevan ehdotuksensa (8) ja valtiontukisääntöjen yleisen nykyaikaistamisprosessin (9) valossa, ja soveltamisen jatkaminen liittyy erityisen tiiviisti samanaikaisesti tehtyyn ehdotukseen yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen tarkistamisesta (10).

Jotta varmistettaisiin yhdenmukainen lähestymistapa kaikissa valtiontukisäädöksissä samalla, kun otetaan huomioon tarve varmistaa jatkuvuus ja oikeusvarmuus tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävän valtiontuen käsittelyssä, ja jotta voitaisiin varmistaa valtiontukisääntöjen yhtenäinen soveltaminen koko Euroopan talousalueella, valvontaviranomaisen valtiontuen suuntaviivojen nykyisen luvun ”Tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävä valtiontuki” voimassaoloa olisi jatkettava.

Komissiota ja EFTA-valtioita on kuultu,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan EFTAn valvontaviranomaisen valtiontuen suuntaviivojen nykyisen luvun ”Tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävä valtiontuki” 178 kohdan ensimmäinen virke kuulumaan seuraavasti:

”(178)

Tätä lukua sovelletaan 30. kesäkuuta 2014 asti.”

2 artikla

Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen.

Tehty Brysselissä 29 päivänä tammikuuta 2014.

EFTAn valvontaviranomaisen puolesta

Oda Helen SLETNES

Puheenjohtaja

Frank BÜCHEL

Kollegion jäsen

(1) ”ETA-sopimus”.

(2) ”Valvonta- ja tuomioistuinsopimus”.

(3) EUVL L 305, 19.11.2009, s. 1, ja ETA-täydennysosa N:o 60, 19.11.2009, s. 1.

(4) Ks. tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävää valtiontukea koskevien EFTAn valvontaviranomaisen suuntaviivojen 178 kohta.

(5) EUVL C 323, 30.12.2006, s. 1.

(6) Ks. tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävää valtiontukea koskevien yhteisön puitteiden 10.3 kohdan toinen alakohta.

(7) EUVL C 360, 10.12.2013, s. 1.

(8) Kuuleminen tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävää valtiontukea koskevien EU:n puitteiden luonnoksesta käynnistettiin 20.12.2013. Luonnos on saatavilla seuraavassa osoitteessa: http://ec.europa.eu/competition/consultations/2013_state_aid_rdi/index_en.html

(9) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle — EU:n valtiontukiuudistus, COM(2012) 209 final.

(10) Komission asetus (EY) N:o 800/2008, annettu 6 päivänä elokuuta 2008, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti (EUVL L 214, 9.8.2008, s. 3.). Kuuleminen EU:n yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen luonnoksesta käynnistettiin 18.12.2013. Luonnos on saatavilla seuraavassa osoitteessa: http://ec.europa.eu/competition/consultations/2013_consolidated_gber/index_en.html

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 179

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	57. vuosikerta 19. kesäkuu 2014

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET
		2014/369/EU
	*	Neuvoston päätös, annettu 13 päivänä toukokuuta 2014, Euroopan unionin ja Komorien liiton kesken näiden välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamisesta hyväksytyn pöytäkirjan tekemisestä Europan unionin puolesta	1
		ASETUKSET
	*	Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 663/2014, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2014, maksukyvyttömyysmenettelyistä annetun asetuksen (EY) N:o 1346/2000 liitteiden A, B ja C korvaamisesta	4
	*	Komission delegoitu asetus (EU) N:o 664/2014, annettu 18 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 täydentämisestä suojattuja alkuperänimityksiä, suojattuja maantieteellisiä merkintöjä ja aitoja perinteisiä tuotteita koskevien unionin tunnusten vahvistamisen sekä eräiden hankintaa koskevien sääntöjen, eräiden menettelysääntöjen ja eräiden täydentävien siirtymäsääntöjen osalta	17
	*	Komission delegoitu asetus (EU) N:o 665/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 täydentämisestä vapaaehtoisen laatuilmaisun vuoristoalueen tuote käyttöedellytysten osalta	23
	*	Komission delegoitu asetus (EU) N:o 666/2014, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2014, unionin inventaariojärjestelmän sisällöllisistä vaatimuksista sekä lämmitysvaikutuksissa ja kansainvälisesti hyväksytyissä inventaario-ohjeissa tapahtuneiden muutosten huomioon ottamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 mukaisesti ( 1 )	26
	*	Komission delegoitu asetus (EU) N:o 667/2014, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 täydentämisestä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen kauppatietorekistereille määräämiä seuraamuksia koskevien menettelysääntöjen osalta, mukaan lukien puolustautumisoikeuksia koskevat säännöt ja ajalliset säännökset ( 1 )	31
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 668/2014, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2014, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 soveltamissäännöistä	36
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 669/2014, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2014, kalsium-D-pantotenaatin ja D-pantenolin hyväksymisestä kaikkien eläinlajien rehun lisäaineena ( 1 )	62
		Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 670/2014, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2014, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	66
		Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 671/2014, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2014, asetuksella (EY) N:o 533/2007 avatuissa tariffikiintiöissä kesäkuun 2014 ensimmäisten seitsemän päivän aikana haettujen siipikarjanlihaa koskevien tuontitodistusten myöntämisestä	68
		Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 672/2014, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2014, asetuksella (EY) N:o 1385/2007 avatussa tariffikiintiössä kesäkuun 2014 ensimmäisten seitsemän päivän aikana haettujen siipikarjanlihaa koskevien tuontitodistusten myöntämisestä	70
	*	Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 673/2014, annettu 2 päivänä kesäkuuta 2014, sovittelulautakunnan perustamisesta ja sen työjärjestyksestä (EKP/2014/26)	72

	III Muut säädökset
	EUROOPAN TALOUSALUE
*	EFTAn valvontaviranomaisen päätös N:o 20/14/KOL, annettu 29 päivänä tammikuuta 2014, valtiontukea koskevien menettelysääntöjen ja aineellisten sääntöjen muuttamisesta 92. kerran	77
*	EFTAn valvontaviranomaisen päätös N:o 21/14/KOL, annettu 29 päivänä tammikuuta 2014, valtiontukea koskevien menettelysääntöjen ja aineellisten sääntöjen muuttamisesta 93. kerran	79