7.6.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 169/1

(1)

Komissio korostaa 3 päivänä maaliskuuta 2010 antamassaan tiedonannossaan ”Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia”, jäljempänä ”Eurooppa 2020 -strategia”, tarvetta luoda osaamiseen ja innovointiin tehtäville investoinneille suotuisat olosuhteet, jotta unionissa voidaan saada aikaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua. Sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat hyväksyneet tämän strategian.

(2)

Euroopan parlamentin ja neuvoston 11 päivänä joulukuuta 2013 antamalla asetuksella (EU) N:o 1291/2013 (3) on perustettu tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020 (2014–2020), jäljempänä ’Horisontti 2020 -puiteohjelma’. Horisontti 2020 -puiteohjelmalla pyritään saamaan aikaan aiempaa suurempi vaikutus tutkimukseen ja innovointiin edistämällä julkisen sektorin sisäisiä kumppanuuksia, muun muassa unionin osallistumisella useiden jäsenvaltioiden alulle panemiin ohjelmiin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 185 artiklan mukaisesti.

(3)

Julkisen sektorin sisäisillä kumppanuuksilla olisi pyrittävä saamaan aikaan tiiviimpää yhteisvaikutusta, lisäämään koordinointia ja välttämään tarpeetonta päällekkäisyyttä kansainvälisten, kansallisten, alueellisten ja unionin tutkimusohjelmien kanssa, ja niiden olisi noudatettava täysin Horisontti 2020 -puiteohjelman yleisiä periaatteita, etenkin niitä, jotka liittyvä kaikille avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen. Lisäksi olisi varmistettava tieteellisten julkaisujen avoin saatavuus.

(4)

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 743/2008/EY (4) yhteisö päätti myöntää rahoitusosuuden Eurostars-ohjelmalle, joka on kaikkien jäsenvaltioiden ja viiden osallistujamaan alulle panema yhteinen ohjelma, joka osa teollisuuden tutkimustoiminnan yhteistyön edistämiseksi vuonna 1985 perustettua hallitustenvälistä Eureka-aloitetta, jäljempänä ”Eurostars-ohjelma”.

(5)

Komissio välitti Euroopan parlamentille ja neuvostolle huhtikuussa 2012 kertomuksen Eurostars-ohjelman väliarvioinnista, jonka riippumaton asiantuntijaryhmä oli toteuttanut kaksi vuotta ohjelman aloittamisen jälkeen. Asiantuntijoiden yleisenä mielipiteenä oli, että Eurostars-ohjelma täyttää tavoitteensa, että se tuo lisäarvoa eurooppalaisille tutkimus- ja kehitystyötä tekeville pienille ja keskisuurille yrityksille, jäljempänä ’pk-yritykset’, ja että sitä olisi jatkettava vuoden 2013 jälkeen. Eurostars-ohjelman katsotaan myös täyttävän lukuisia tutkimuksen ja kehityksen parissa työskentelevien pk-yritysten todellisia tarpeita; se on houkutellut suuren määrän hakemuksia, ja tukikelpoisten hankkeiden talousarvion määrä on ylittänyt alkuperäisen talousarvion. Ryhmä esitti useita suosituksia ohjelman kehittämiseksi ja kiinnitti pääasiassa huomiota tarpeeseen integroida sitä edelleen kansallisiin ohjelmiin ja parantaa sen toiminnan suoritustasoa sopimusten tekemiseen kuluvan ajan lyhentämiseksi ja menettelyjen avoimuuden lisäämiseksi.

(6)

Ohjelmassa olisi sovellettava mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6 päivänä toukokuuta 2003 annetussa komission suosituksessa 2003/361/EY (5) esitettyä pk-yritysten määritelmää.

(7)

Neuvoston päätöksen 2013/743/EU (6) mukaisesti tukea voidaan myöntää toimelle, joka rakentuu Eurostars-ohjelmaan ja suuntaa sitä yleisohjelman väliarvioinnissa esitettyyn suuntaan.

(8)

Toisella useiden jäsenvaltioiden yhdessä alulle panemalla tutkimus- ja kehitystyötä tekevien pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseen tähtäävällä tutkimus- ja kehitysohjelmalla, jäljempänä ”Eurostars 2” -ohjelmalla, joka on Eurooppa 2020 -strategian, sen ”Innovaatiounioni”-lippulaivahankkeen ja 17 päivänä heinäkuuta 2012 annetun komission tiedonannon nimeltä ”Huippuosaamista ja kasvua edistävän eurooppalaisen tutkimusalueen tiiviimpi kumppanuus” mukainen, pyritään tukemaan tutkimus- ja kehitystyötä tekeviä pk-yrityksiä osarahoittamalla niiden markkinasuuntautuneita tutkimushankkeita alasta riippumatta. Sellaisenaan ja yhdessä Horisontti 2020 -puiteohjelman ”Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa” -tavoitteeseen kuuluvien toimien kanssa se edistää kyseisen ohjelman ”Teollisuuden johtoasema” -osassa asetettuja tavoitteita nopeuttamalla tulevaisuuden yrityksiä tukevien teknologioiden ja innovaatioiden kehittämistä sekä auttamalla innovatiivisia eurooppalaisia pk-yrityksiä kasvamaan johtaviksi kansainvälisiksi yrityksiksi. Osana aiempaan Eurostars-ohjelmaan tehtäviä parannuksia Eurostars 2 -ohjelmassa olisi pyrittävä lyhentämään avustusten myöntämiseen kuluvaa aikaa, lisäämään integraatiota sekä tekemään hallinnosta yksinkertaisempaa, avoimempaa ja tehokkaampaa tutkimus- ja kehitystyötä tekevien pk-yritysten parhaaksi. Alhaalta ylöspäin suuntautuvan luonteen ja liiketoimintalähtöisen toimintasuunnitelman säilyttäminen aiemman Eurostars -ohjelman markkinapotentiaaliin painottuvana on avain Eurostars 2 -ohjelman onnistumiseen.

(9)

Horisontti 2020 -puiteohjelman keston huomioon ottamiseksi Eurostars 2 -ohjelman mukaiset ehdotuspyynnöt olisi julkistettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ehdotuspyyntöjä voidaan julkistaa 31 päivään joulukuuta 2021 saakka.

(10)

Budapestissa 22 päivänä kesäkuuta 2012 pidetyssä Eurekan ministerikonferenssissa hyväksyttiin strateginen visio Eurostars 2 -ohjelmasta, jäljempänä ’Budapestin asiakirja’. Ministerit sitoutuivat tukemaan Eurostars-ohjelman jatkumista sen vuonna 2013 tapahtuvan päättymisen jälkeen Horisontti 2020 -puiteohjelman keston ajan. Tämä edellyttää tiiviimpää kumppanuutta Eurostars-ohjelman väliarvioinnin suositusten toteuttamiseksi. Budapestin asiakirjassa asetetaan Eurostars 2 -ohjelmalle kaksi päätavoitetta. Niistä ensimmäinen on rakennepainotteinen tavoite, jolla syvennetään kansallisten tutkimusohjelmien synkronointia ja yhteensovittamista rahoituksen alalla, mikä on tärkeä edellytys jäsenmaiden kehittämän eurooppalaisen tutkimusalueen toteutumiselle. Toinen on sisältöpainotteinen tavoite, jolla tuetaan tutkimus- ja kehitystyötä tekevien pk-yritysten osallistumista ylikansallisiin tutkimus- ja innovointihankkeisiin. Budapestin asiakirjassa unionia kehotetaan osallistumaan Eurostars 2 -ohjelmaan.

(11)

Menettelyjen yksinkertaistamiseksi olisi kaikkien osapuolten hallinnollista rasitetta vähennettävä. Päällekkäisiä tarkastuksia ja suhteetonta asiakirjojen ja raporttien laatimista olisi vältettävä. Tarkastuksia tehtäessä olisi otettava soveltuvin osin huomioon kansallisten ohjelmien erityispiirteet.

(12)

Eurostars 2 -ohjelmassa edellytetyt unionin rahoituksen saajia koskevat tarkastukset olisi suoritettava asetuksen (EU) N:o 1291/2013 mukaisesti.

(13)

Osallistujavaltiot aikovat osallistua Eurostars 2 -ohjelman toteuttamiseen Eurostars 2 -ohjelman toimintakauden aikana (2014–2024).

(14)

Eurostars 2 -ohjelman toimien olisi oltava Horisontti 2020 -puiteohjelman tavoitteiden ja alhaalta ylöspäin -periaatteiden sekä asetuksen (EU) N:o 1291/2013 26 artiklassa säädettyjen yleisten periaatteiden ja edellytysten mukaisia.

(15)

Eurostars 2 -ohjelmaan kohdennettavalle unionin rahoitusosuudelle olisi Horisontti 2020 -puiteohjelman keston ajaksi asetettava enimmäismäärä. Unionin rahoitusosuuden olisi oltava tuon enimmäismäärän puitteissa joustava eli vähintään kolmasosa mutta enintään puolet osallistujavaltioiden rahoitusosuudesta, jotta varmistetaan kriittinen massa rahoitustukeen oikeutettujen hankkeiden kysynnän tyydyttämiseksi, jotta vipuvaikutus olisi suuri ja jotta osallistujavaltioiden kansalliset tutkimusohjelmat olisivat tiiviimmin integroituja.

(16)

Asetuksen (EU) N:o 1291/2013 tavoitteiden mukaisesti kaikilla jäsenvaltioilla ja kaikilla Horisontti 2020 -puiteohjelmaan assosioituneilla mailla olisi oltava oikeus osallistua Eurostars 2 -ohjelmaan.

(17)

Kaikista Eurekan jäsenistä ja Eurekaan assosioituneista maista, jotka eivät ole jäsenvaltioita tai Horisontti 2020 -puiteohjelmaan assosioituneita maita, voi tulla Eurostars 2 -ohjelman kumppanimaita.

(18)

Unionin rahoitusosuuden ehtona olisi oltava, että osallistujavaltiot antavat viralliset sitoumukset osallistua Eurostars 2 -ohjelman täytäntöönpanoon ja että ne täyttävät nämä sitoumukset. Eurostars 2 -ohjelman mukainen rahoitustuki olisi pääasiassa myönnettävä avustuksina hankkeille, jotka on valittu ohjelman puitteissa julkistettujen ehdotuspyyntöjen perusteella. Jotta Eurostars 2 -ohjelman tavoitteet täyttyisivät, osallistujavaltioiden on tarjottava riittävä rahoitusosuus, jotta kunkin ehdotuspyynnön perusteella valittu kohtuullinen määrä ehdotuksia voidaan rahoittaa.

(19)

Eurostars 2 -ohjelman yhteinen toteutus edellyttää täytäntöönpanorakennetta. Osallistujavaltiot ovat sopineet nimeävänsä Eurostars 2 -ohjelman täytäntöönpanorakenteeksi Eurekan sihteeristön, jäljempänä ’ESE’. ESE on kansainvälinen voittoa tavoittelematon järjestö, jonka Eureka-maat ovat perustaneet vuonna 1997 Belgian lain mukaisesti ja joka on vuodesta 2008 lähtien vastannut Eurostars-ohjelman täytäntöönpanosta. ESE:n rooli ei rajoitu vain Eurostars-ohjelman täytäntöönpanoon, vaan se toimii samaan aikaan myös Eureka-aloitteen sihteeristönä ja sen oma hallinto on yhteydessä Eureka-hankkeiden hallinnointiin Eurostars-ohjelman ulkopuolella. Unioni, edustajanaan komissio, on Eureka-aloitteen perustajajäsen ja Eurekan sihteeristöliiton täysjäsen.

(20)

Eurostars 2 -ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi ESE:n olisi vastattava ehdotuspyyntöjen organisoinnista, tukikelpoisuuskriteerien tarkastamisesta, vertaisarvioinneista ja hankkeiden valinnasta ja seurannasta sekä unionin rahoitusosuuden kohdentamisesta. Ehdotusten arviointi olisi teetettävä ESE:n vastuulla keskitetysti riippumattomilla ulkopuolisilla asiantuntijoilla ehdotuspyyntöjen jälkeen. Hankkeiden paremmuusjärjestystä kuvaavan luettelon olisi oltava unionin rahoitusosuuden ja osallistujavaltioiden rahoitusosuuksien jaon osalta osallistujavaltioita sitova.

(21)

Eurostars 2 -ohjelmaa olisi yleisesti kehitettävä kohti yhä tiiviimpää kansallisten tutkimus- ja innovointiohjelmien yhteensovittamista ja synkronointia aidosti yhteiseksi ohjelmaksi, joka on synkronoitu tieteellisesti, hallinnollisesti ja taloudellisesti nykyistä paremmin. Tieteellistä integrointia on vahvistettava yhteisellä toimien määrittelyllä ja täytäntöönpanolla, ja sen avulla olisi varmistettava valittujen hankkeiden korkea laatu ja vaikuttavuus. Hallintoa integroimalla olisi varmistettava ohjelman toiminnallisen laadun ja vastuuvelvollisuuden jatkuva kehittyminen. Taloudellisen integroinnin vahvistamisen on perustuttava yleisesti ja vuosittain Eurostars 2 -ohjelman osallistuvilta valtioilta tulevaan riittävään rahoitukseen ja tiiviiseen kansalliseen synkronointiin. Tämä olisi toteutettava yhdenmukaistamalla asteittain kansallisia rahoitussääntöjä.

(22)

Unionin rahoitusosuutta olisi hallinnoitava moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 (7) ja komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1268/2012 (8) esitettyjen välillistä hallinnointia koskevien sääntöjen mukaisesti.

(23)

Unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi komissiolla olisi oltava oikeus pienentää unionin rahoitusosuutta tai keskeyttää tai lopettaa sen maksaminen, jos Eurostars 2 -ohjelmaa toteutetaan epäasianmukaisesti, puutteellisesti tai aikataulusta myöhässä tai jos osallistujavaltiot eivät osallistu Eurostars 2 -ohjelman rahoittamiseen tai osallistuvat siihen puutteellisesti tai aikataulusta myöhässä. Näistä oikeuksista olisi määrättävä unionin ja ESE:n välillä tehtävässä valtuutussopimuksessa.

(24)

Eurostars 2 -ohjelmasta rahoitettuihin epäsuoriin toimiin osallistumista säännellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1290/2013 (9). Eurostars 2 -ohjelman erityisten toimintatarpeiden vuoksi on kuitenkin tarpeen sallia poikkeuksia mainitusta asetuksesta sen 1 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(25)

Lähinnä kansallisiin rahoituskanaviin tottuneiden pk-yritysten, jotka muutoin tekisivät tutkimustyötä vain omien kansallisten rajojensa sisällä, osallistumisen helpottamiseksi Eurostars 2 -ohjelman rahoitus olisi tarjottava kansallisten ohjelmien tuttuja sääntöjä noudattaen ja pantava täytäntöön kansallisten viranomaisten suoraan hallinnoimalla rahoitussopimuksella, jossa yhdistyvät unionin rahoitus ja vastaava kansallinen rahoitus. Tästä syystä olisi säädettävä poikkeuksista asetuksen (EU) N:o 1290/2013 15 artiklan 9 kohdan, 18 artiklan 1 kohdan, 23 artiklan 1 ja 5–7 kohdan ja 28–34 artiklan osalta.

(26)

Eurostars 2 -ohjelman mukaiset ehdotuspyynnöt olisi julkaistava myös keskitetyssä osallistujaportaalissa sekä Horisontti 2020 -ohjelman mukaisissa muissa sähköisissä tiedonlevitysvälineissä, joita komissio hallinnoi.

(27)

Unionin taloudelliset edut olisi turvattava oikeasuhteisin toimenpitein koko menosyklin ajan; näihin toimenpiteisiin sisältyvät säännönvastaisuuksien torjunta, havaitseminen ja tutkiminen, menetettyjen, virheellisesti maksettujen tai väärin käytettyjen varojen takaisinperintä ja tarpeen mukaan hallinnolliset tai taloudelliset seuraamukset asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukaisesti.

(28)

Komission olisi yhteistyössä osallistujavaltioiden kanssa toteutettava väliarviointi, jossa tarkastellaan erityisesti Eurostars 2 -ohjelman laatua ja tehokkuutta sekä asetettujen tavoitteiden saavuttamista, ja loppuarviointi sekä laadittava arvioinneista kertomus.

(29)

ESE:n ja osallistujavaltioiden olisi komission pyynnöstä toimitettava sille kaikki tiedot, jotka komission tarvitsee sisällyttää Eurostars 2 -ohjelman arviointikertomuksiin.

(30)

Jäsenvaltiot eivät voi saavuttaa riittävällä tavalla tämän päätöksen tavoitteita, eli tukea runsaasti tutkimusta tekevien pk-yritysten ylikansallista tutkimustoimintaa ja edistää kansallisten tutkimusrahoitusohjelmien integraatiota, yhteensovittamista ja synkronointia, ylikansallisen ulottuvuuden sekä kansallisten ohjelmien täydentävyyden ja yhteentoimivuuden puuttumisen vuoksi, vaan ne voidaan sen vuoksi toimien laajuuden ja vaikutuksen johdosta saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

1)

’pk-yrityksillä’ komission suosituksessa 2003/361/EY määriteltyjä mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä;

2)

’tutkimus- ja kehitystyötä tekevällä pk-yrityksellä’ pk-yritystä, joka täyttää ainakin yhden seuraavista edellytyksistä:

1)

edistää tutkimustoimintaa, joka täyttää seuraavat edellytykset:

2)

parantaa pk-yritysten julkisen rahoituksen saatavuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta Euroopassa lähentämällä, yhdenmukaistamalla ja synkronoimalla osallistujavaltioiden kansallisia rahoitusmekanismeja;

3)

edistää ja lisätä sellaisten pk-yritysten osallistumista, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta ylikansallisesta tutkimuksesta.

a)

osallistujavaltiot osoittavat, että ne ovat perustaneet Eurostars 2 -ohjelman 3 artiklassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti;

b)

osallistujavaltiot tai osallistujavaltioiden nimeämät organisaatiot nimeävät ESE:n Eurostars 2 -ohjelman täytäntöönpanosta sekä unionin rahoitusosuuden vastaanottamisesta, kohdentamisesta ja seurannasta vastaavaksi rakenteeksi;

c)

kukin osallistujavaltio sitoutuu osallistumaan Eurostars 2 -ohjelman rahoittamiseen;

d)

ESE osoittaa kykynsä panna Eurostars 2 -ohjelma täytäntöön, mukaan lukien kyky vastaanottaa ja kohdentaa unionin rahoitusosuus ja seurata sitä unionin talousarvion välillisen hallinnoinnin puitteissa asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 58, 60 ja 61 artiklan mukaisesti; ja

e)

Eurostars 2 -ohjelmalle luodaan hallintomalli liitteen II mukaisesti.

a)

ESE panee täytäntöön 3 artiklassa esitetyt Eurostars 2 -ohjelman tavoitteet ja liitteessä I esitetyt toimet 8 artiklassa tarkoitettujen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen mukaisesti;

b)

asianmukaista ja tehokasta hallinnointimallia pidetään yllä liitteen II mukaisesti;

c)

ESE noudattaa raportointivaatimuksia, jotka on vahvistettu asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 60 artiklan 5 kohdassa;

d)

osallistujavaltiot maksavat tosiasiallisesti rahoitusosuuden kaikille Eurostars 2 -ohjelman yhteydessä julkistettujen ehdotuspyyntöjen perusteella rahoitettaviksi valittujen Eurostars 2 -hankkeiden osallistujille, tämän artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen sitoumusten täyttämiseksi;

e)

kansallisista talousarvioista Eurostars 2 -hankkeille tuleva rahoitus ja unionin rahoitusosuus jaetaan hankkeiden paremmuusjärjestysluettelon mukaisesti; ja

f)

tieteellisen, hallinnollisen ja taloudellisen yhteistyön selvä edistyminen osoitetaan asettamalla Eurostars 2 -ohjelman täytäntöönpanolle toiminnan suoritustason vähimmäistavoitteita ja välitavoitteita.

a)

valittujen Eurostars 2 -hankkeiden osarahoituksesta asianmukaisten kansallisten rahoitusmuotojen kautta ja pääasiassa avustuksina. Komissio voi käyttää vahvistettuja avustusekvivalenttisääntöjä niiden rahoitusosuuksien arvioimiseksi, jotka saadaan osallistujavaltioilta muutoin kuin avustuksina;

b)

rahoitusosuudesta niitä Eurostars 2 -ohjelman hallinnollisia kustannuksia varten, joita unionin rahoitusosuus ei kata 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

a)

päätöksen (EU) N:o 2013/743 liitteessä II vahvistettuja suorituskykyindikaattoreita koskevat ESE:n asetettavat vaatimukset;

b)

päätöksen (EU) N:o 2013/743 liitteessä III tarkoitettua seurantaa koskevat ESE:n asetettavat vaatimukset;

c)

ESE:n toimintaan Eurostars 2 -ohjelman osalta liittyvät erityiset suorituskykyindikaattorit;

d)

ESE:tä koskevat vaatimukset hallinnollisia kustannuksia koskevien tietojen ja Eurostars 2 -ohjelman täytäntöönpanoa koskevien yksityiskohtaisten lukujen toimittamisen osalta;

e)

järjestelyt, jotka mahdollistavat tarpeellisten tietojen toimittamisen sen varmistamiseksi, että komissio voi täyttää tulosten levittämistä ja raportointia koskevat velvoitteensa;

f)

ESE:n velvoite allekirjoittaa, ennen kuin unionin rahoitusosuus siirretään, kansallisten rahoituselinten kanssa kahdenväliset sopimukset; näissä kahdenvälisissä sopimuksissa vahvistetaan Eurostars 2 -ohjelman täytäntöönpanolle toiminnan suoritustasoa koskevat vähimmäistavoitteet sekä välitavoitteet;

g)

määräykset Eurostars 2 -ohjelman mukaisten ehdotuspyyntöjen julkaisemisesta erityisesti keskitetyssä osallistujaportaalissa ja muissa komission hallinnoimissa Horisontti 2020 -ohjelman sähköisissä tiedonlevitysvälineissä.

7.6.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 169/14

(1)

Komissio korostaa 3 päivänä maaliskuuta 2010 antamassaan tiedonannossa ”Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia”, jäljempänä ’Eurooppa 2020 -strategia’, että investoinneille osaamiseen ja innovointiin on luotava suotuisat olosuhteet, jotta unionissa voidaan saada aikaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua. Sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat hyväksyneet kyseisen strategian.

(2)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1291/2013 (3) perustetulla tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmalla Horisontti 2020 (2014–2020), jäljempänä ’Horisontti 2020 -puiteohjelma’, pyritään saamaan aikaan tutkimuksen ja innovoinnin aiempaa suurempi vaikutus edistämällä julkisen sektorin sisäisiä kumppanuuksia, muun muassa unionin osallistumisella useiden jäsenvaltioiden käynnistämiin ohjelmiin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 185 artiklan mukaisesti.

(3)

Julkisen sektorin sisäisillä kumppanuuksilla olisi pyrittävä kehittämään tiiviimpiä synergiaetuja, lisäämään koordinointia ja välttämään tarpeetonta päällekkäisyyttä kansainvälisissä, kansallisissa, alueellisissa ja unionin tutkimusohjelmissa sekä noudattamaan täysin Horisontti 2020 -puiteohjelman yleisiä periaatteita, etenkin avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen liittyviä. Lisäksi olisi varmistettava tieteellisten julkaisujen avoin saatavuus.

(4)

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 742/2008/EY (4) säädetään, että yhteisön rahoitusosuus tietotekniikka-avusteista asumista koskevassa tutkimus- ja kehitysohjelmassa, jäljempänä ’yhteinen AAL-ohjelma’ vastaa jäsenvaltioiden osuutta mutta ei ole yli 150 000 000 euroa Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1982/2006/EY (5) perustetun Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) keston aikana.

(5)

Joulukuussa 2012 komissio toimitti Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen yhteisen AAL-ohjelman väliarvioinnista. Kyseisen arvioinnin teki asiantuntijalautakunta. Asiantuntijalautakunnan yleinen näkemys oli, että yhteisessä AAL-ohjelmassa oli edistytty hyvin kohti sen tavoitteita ja huomattavia tuloksia ja että sitä pitäisi jatkaa nykyisen rahoituskauden jälkeen. Asiantuntijalautakunta pani kuitenkin merkille muutamia puutteita, erityisesti siinä, että käyttäjien olisi osallistuttava tehokkaammin hankkeisiin aikaisimmasta mahdollisesta vaiheesta alkaen ja että toiminnan suoritustasoa olisi edelleen parannettava sopimusajan ja maksuajan osalta.

(6)

Vuoden 2010 väliarvioinnissa ja vuoden 2012 kuulemisprosessissa tuli esiin rahoitusvälineiden, tukikelpoisuutta koskevien sääntöjen ja korvausjärjestelmien moninaisuus. Osallistujavaltiot voisivat tietotekniikka-avusteista asumista koskevan tutkimus- ja kehitysohjelman yleiskokouksessa pohtia tätä ja edistää hyvien käytäntöjen vaihtoa.

(7)

Komissio korosti 12 päivänä lokakuuta 2006 antamassaan tiedonannossa ”Euroopan väestökehitys – haasteista mahdollisuuksiin” sitä tosiasiaa, että väestön ikääntyminen on yksi suurimmista haasteista kaikissa jäsenvaltioissa ja että lisäämällä uuden teknologian käyttöä voitaisiin rajoittaa kustannuksia, lisätä iäkkäiden ihmisten hyvinvointia ja edistää heidän aktiivista osallistumistaan yhteiskuntaan sekä parantaa unionin talouden kilpailukykyä.

(8)

Komissio määritti Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeessa ”Innovaatiounioni” väestön ikääntymisen yhdeksi yhteiskunnallisista haasteista, joissa innovatiiviset läpimurrot voivat olla merkittävässä asemassa ja edistää kilpailukykyä, jolloin eurooppalaiset yritykset saavat johtoaseman uusien teknologioiden kehittämisessä, voivat kasvaa ja ottaa itselleen maailmanlaajuisen johtoaseman uusilla kasvumarkkinoilla, parantaa julkisten palvelujen laatua ja tehokkuutta ja edistää siten uusien ja laadukkaiden työpaikkojen huomattavaa luomista.

(9)

Unionissa noin 20 miljoonaa ihmistä työskentelee sosiaali- ja terveysalalla hoiva- ja hoitoalan töissä, ja määrän odotetaan nousevan tulevina vuosina väestön ikääntymisen myötä. Koulutus ja elinikäinen oppiminen olisi asetettava etusijalle tällä herkällä alalla. Sen vuoksi on arvioitava tarkemmin hoiva- ja hoitoalan työpaikkojen tarvetta sekä tarvetta investoida nykyajan taitoihin, kuten tietotekniikan käyttöön.

(10)

Komissio ehdotti 19 päivänä toukokuuta 2010 antamassaan tiedonannossa ”Euroopan digitaalistrategia” yhteisen AAL-ohjelman vahvistamista, jotta väestön ikääntymisestä aiheutuvia haasteita voitaisiin käsitellä.

(11)

Komissio kehotti 29 päivänä helmikuuta 2012 antamassaan tiedonannossa ”Aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskeva eurooppalainen innovaatiokumppanuus: strategisen täytäntöönpanosuunnitelman toteuttaminen etenee” ottamaan huomioon strategisen täytäntöönpanosuunnitelman asiaankuuluvat painopistealat tulevissa tutkimus- ja innovointiohjelmissa ja -välineissä, jotka ovat osa Horisontti 2020 -puiteohjelmaa. Komissio kehotti myös ottamaan huomioon panoksen, jonka yhteinen AAL-ohjelma voi antaa aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskevalle eurooppalaiselle innovaatiokumppanuudelle.

(12)

Innovaatiounionin puitteissa perustetussa aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskevassa eurooppalaisessa innovaatiokumppanuudessa tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvilla innovatiivisilla ratkaisuilla odotetaan olevan merkittävä asema pyrittäessä saavuttamaan sen tavoitteet kahdesta terveestä lisävuodesta vuoteen 2020 mennessä sekä parantamaan kansalaisten elämänlaatua ja lisäämään hoiva- ja hoitojärjestelmien tehokkuutta unionissa. Sen strategisessa täytäntöönpanosuunnitelmassa esitetään painopistealat aktiivista ja tervettä ikääntymistä koskevien innovaatioiden nopeuttamiseksi ja laajentamiseksi koko unionissa kolmella alalla: ennaltaehkäisy ja terveyden edistäminen, hoiva ja hoito sekä itsenäinen asuminen ja sosiaalinen osallisuus.

(13)

Koska tieto- ja viestintäteknologiajärjestelmissä käsitellään suuria määriä henkilötietoja ja -profiileja ja harjoitetaan reaaliaikaista viestintää ja koska näin ollen tietoturvaloukkausten riski on korkea, järjestelmissä olisi otettava huomioon tietosuojanäkökohdat. Lisäksi olisi kunnioitettava oikeutta yksityisyyteen.

(14)

Aktiivista ja avustettua asumista koskevassa tutkimus- ja kehitysohjelmassa, jäljempänä ’AAL-ohjelma’, olisi hyödynnettävä edellisen ohjelman saavutuksia ja käsiteltävä sen puutteita rohkaisemalla käyttäjien riittävää osallistumista hankkeisiin alkuvaiheesta lähtien sen varmistamiseksi, että kehitetyt ratkaisut ovat hyväksyttävissä ja täyttävät käyttäjien erityistarpeet, ja varmistamalla ohjelman parempi täytäntöönpano.

(15)

AAL-ohjelman täytäntöönpanossa olisi otettava huomioon innovaation laaja määritelmä, johon kuuluvat organisaatiota, liiketoimintaa, teknologiaa, yhteiskuntaa ja ympäristöä koskevat näkökohdat. AAL-ohjelmassa olisi taattava monialainen lähestymistapa, ja siihen olisi sisällytettävä myös yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet.

(16)

AAL-ohjelman toimien olisi oltava Horisontti 2020 -puiteohjelman tavoitteiden ja tutkimus- ja innovointipainopisteiden sekä asetuksen (EU) N:o 1291/2013 26 artiklassa vahvistettujen yleisten periaatteiden ja edellytysten mukaisia.

(17)

Unionin taloudelliselle osallistumiselle AAL-ohjelmaan olisi määritettävä raja Horisontti 2020 -puiteohjelman keston ajaksi. Unionin taloudellinen osallistuminen AAL-ohjelmaan ei saisi ylittää osallistujavaltioiden rahoitusosuutta Horisontti 2020 -puiteohjelman keston ajalta, jotta voidaan saada aikaan suuri vipuvaikutus ja varmistaa osallistujavaltioiden aktiivinen osallistuminen AAL-ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen.

(18)

Horisontti 2020 -puiteohjelman keston huomioon ottamiseksi tämän ohjelman mukaiset ehdotuspyynnöt olisi julkistettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ehdotuspyyntöjä voidaan julkistaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021.

(19)

Asetuksen (EU) N:o 1291/2013 tavoitteiden mukaisesti kaikilla jäsenvaltioilla ja kaikilla Horisontti 2020 -puiteohjelmaan assosioituneilla mailla olisi oltava oikeus osallistua AAL-ohjelmaan milloin tahansa.

(20)

Unionin rahoitusosuuden olisi edellytettävä osallistujavaltioiden virallisia sitoumuksia ennen AAL-ohjelman käynnistämistä sekä niiden täyttämistä, jotta voidaan varmistaa, että osallistujavaltioiden rahoitussitoumukset vastaavat unionin rahoitussitoumusta. Osallistujavaltioiden osuuden AAL-ohjelmassa olisi sisällettävä kansallisella tasolla aiheutuvat hallinnolliset kustannukset AAL-ohjelman tehokkaan toiminnan takaamiseksi.

(21)

AAL-ohjelman yhteinen täytäntöönpano edellyttää täytäntöönpanorakennetta. Osallistujavaltiot ovat sopineet AAL-ohjelman täytäntöönpanorakenteesta ja perustaneet vuonna 2007 ”Ambient Assisted Living” asbl:n, joka on Belgian lainsäädännön mukaisesti perustettu voittoa tavoittelematon kansainvälinen yhdistys, joka on oikeushenkilö, jäljempänä ’AALA’. Koska väliarviointia koskevan kertomuksen mukaan nykyinen yhteisen AAL-ohjelman hallintorakenne on osoittautunut tehokkaaksi ja laadukkaaksi, AALAa olisi käytettävä täytäntöönpanorakenteena ja sen olisi vastattava AAL-ohjelman jako- ja valvontaelimen tehtävästä. AALAn olisi hallinnoitava unionin rahoitusosuutta, ja sen olisi varmistettava AAL-ohjelman tehokas täytäntöönpano.

(22)

AAL-ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi AALAn olisi annettava rahoitustukea pääasiassa avustuksina AALAn valitsemiin toimiin osallistuville. Kyseiset toimet olisi valittava ehdotuspyyntöjen perusteella AALAn valvonnassa, ja riippumattomien ulkopuolisten asiantuntijoiden olisi avustettava sitä. Paremmuusjärjestysluettelon olisi oltava sitova ehdotusten valinnan sekä AAL-ohjelman hankkeille unionin rahoitusosuudesta ja kansallisista määrärahoista annettavan rahoituksen jakamisen osalta.

(23)

Unionin rahoitusosuutta olisi hallinnoitava moitteettoman taloudenhoidon periaatteen mukaisesti ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 (6) ja komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1268/2012 (7) säädettyjen välillistä hallinnointia koskevien sääntöjen mukaisesti.

(24)

Unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi komissiolla olisi oltava oikeus oikeasuhteisin toimenpitein pienentää unionin rahoitusosuutta tai keskeyttää tai lopettaa sen maksaminen, jos AAL-ohjelmaa toteutetaan epäasianmukaisesti, puutteellisesti tai aikataulusta myöhässä tai jos osallistujavaltiot eivät osallistu AAL-ohjelman rahoittamiseen tai osallistuvat siihen puutteellisesti tai aikataulusta myöhässä. Kyseisistä oikeuksista olisi säädettävä unionin ja AALAn välillä tehtävässä valtuutussopimuksessa.

(25)

Menettelyjen yksinkertaistamiseksi hallinnollista rasitetta olisi vähennettävä kaikilta osapuolilta. Päällekkäisiä tarkastuksia ja suhteetonta asiakirjojen ja raporttien laatimista olisi vältettävä. Tarkastuksia tehtäessä olisi otettava soveltuvin osin huomioon kansallisten ohjelmien erityispiirteet.

(26)

AAL-ohjelmasta rahoitettuihin epäsuoriin toimiin osallistumista säännellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1290/2013 (8). AAL-ohjelman erityisten toimintaa koskevien tarpeiden vuoksi on kuitenkin tarpeen sallia poikkeuksia mainitusta asetuksesta sen 1 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(27)

AALAn mukaiset ehdotuspyynnöt olisi julkaistava keskitetyssä osallistujaportaalissa sekä Horisontti 2020 -ohjelman mukaisissa muissa sähköisissä tiedonlevitysvälineissä, joita komissio hallinnoi.

(28)

Erityiset poikkeukset asetuksesta (EU) N:o 1290/2013 ovat tarpeen, koska AAL-ohjelman on tarkoitettu olevan markkinasuuntautunut tutkimus- ja innovaatio-ohjelma, jossa monet erilaiset kansalliset rahoitusvirrat yhdistyvät (esimerkiksi tutkimusinnovaation, terveydenhuollon ja teollisuuden rahoitusohjelmat). Kyseisissä kansallisissa ohjelmissa on luonnostaan erilaiset osallistumissäännöt, eikä voida odottaa, että ne mukautetaan täysin asetukseen (EU) N:o 1290/2013. Lisäksi AAL-ohjelman kohteena ovat erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset ja käyttäjäjärjestöt, jotka eivät tavallisesti osallistu unionin tutkimus- ja innovaatiotoimiin. Kyseisten yritysten ja järjestöjen osallistumisen helpottamiseksi unionin rahoitusosuudesta säädetään niiden kansallisten rahoitusohjelmien hyvin tunnettujen sääntöjen mukaisesti ja se pannaan täytäntöön yhden sellaisen avustuksen nojalla, joka yhdistää unionin rahoituksen vastaavaan kansalliseen rahoitukseen.

(29)

Unionin taloudelliset edut olisi suojattava oikeasuhteisin toimenpitein koko menosyklin ajan; näihin toimenpiteisiin sisältyvät säännönvastaisuuksien torjunta, havaitseminen ja tutkiminen, menetettyjen, virheellisesti maksettujen tai väärin käytettyjen varojen perintä ja tarpeen mukaan hallinnolliset tai taloudelliset seuraamukset asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukaisesti.

(30)

Komission olisi tehtävä riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella väliarviointi, jossa arvioidaan erityisesti AAL-ohjelman laatua ja tehokkuutta ja edistymistä asetettuja tavoitteita kohti, sekä loppuarviointi ja laadittava kertomus kyseisistä arvioinneista.

(31)

Arvioinnin olisi perustuttava täsmällisiin ja ajankohtaisiin tietoihin. AALAn ja osallistujavaltioiden olisi siksi toimitettava komissiolle kaikki sen pyytämät tiedot sisällytettäviksi AAL-ohjelman arviointikertomuksiin.

(32)

AAL-ohjelmaan sisältyvillä toimilla olisi tuettava unionin julkisia terveydenhoito- ja hoivajärjestelmiä, koska ne ovat olennaisia sosiaalisen hyvinvoinnin säilyttämisen sekä nykyisen talous- ja sosiaalikriisin vuoksi hälyttävästi kasvaneiden, alueiden ja väestönosien välisten hyvinvointierojen kaventamisen kannalta.

(33)

AAL-ohjelmassa olisi varmistettava Horisontti 2020 -puiteohjelman mukainen sukupuolten tasa-arvon tehokas edistäminen. AAL-ohjelmassa olisi edistettävä sukupuolten tasa-arvoa sekä sukupuoliulottuvuuden huomioon ottamista tutkimuksen ja innovoinnin sisällössä. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä sukupuolten tasapuoliseen edustukseen arviointilautakunnissa ja muissa neuvoa-antavissa ja asiantuntijaelimissä kyseisen alan tilanne huomioon ottaen. Sukupuoliulottuvuus olisi otettava asianmukaisesti huomioon tutkimuksen ja innovoinnin sisällössä strategioissa, ohjelmissa ja hankkeissa tutkimussyklin kaikissa vaiheissa.

(34)

AAL-ohjelmassa olisi noudatettava Horisontti 2020 -puiteohjelman mukaisia eettisiä periaatteita. Erityisesti olisi otettava huomioon suhteellisuusperiaate, oikeus yksityisyyteen, oikeus henkilötietojen suojaan, oikeus fyysiseen ja psyykkiseen koskemattomuuteen, oikeus syrjimättömyyteen ja tarve varmistaa ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu.

(35)

Koska osallistujavaltiot ovat päättäneet jatkaa AAL-ohjelmaa ja koska jäsenvaltiot eivät voi yksinään riittävällä tavalla saavuttaa ohjelman tavoitteita, joita ovat unionin toimien tukeminen ja täydentäminen suoraan aktiivisen ja terveen ikääntymisen alalla, vaan ne voidaan toimien laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

a)

osallistujavaltiot osoittavat, että AAL-ohjelma on perustettu liitteiden I ja II mukaisesti;

b)

osallistujavaltiot ovat nimenneet tai osallistujavaltioiden nimeämät järjestöt ovat nimenneet AALAn AAL-ohjelman täytäntöönpanosta ja unionin rahoitusosuuden jakamisesta ja valvonnasta vastaavaksi rakenteeksi;

c)

jokainen osallistujavaltio sitoutuu osallistumaan AAL-ohjelman rahoittamiseen;

d)

AALA osoittaa kykynsä panna AAL-ohjelma täytäntöön, mukaan lukien unionin rahoitusosuuden jakaminen ja seuranta unionin talousarvion välillisen hallinnoinnin puitteissa asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 58, 60 ja 61 artiklan mukaisesti; ja

e)

AAL-ohjelmaa varten on perustettu hallinnointimalli liitteen III mukaisesti.

a)

AALA toteuttaa AAL-ohjelman tavoitteet liitteessä I esitetyn mukaisesti ja suorittaa tämän päätöksen liitteessä II esitetyt toimet asetuksen (EU) N:o 1290/2013 mukaisesti, ellei tämän päätöksen 5 artiklasta muuta johdu;

b)

asianmukaista ja tehokasta hallinnointimallia pidetään yllä liitteen III mukaisesti;

c)

AALA noudattaa asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 60 artiklan 5 kohdan raportointivaatimuksia; ja

d)

kukin osallistujavaltio täyttää 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut sitoumukset ja AAL-ohjelman rahoittamiseen osallistumista koskevat vuotuiset sitoumukset.

a)

rahoitusosuudet AAL-ohjelmasta tuettuihin epäsuoriin toimiin liitteen II mukaisesti;

b)

AAL-ohjelman tehokasta täytäntöönpanoa koskevasta kansallisesta hallinnosta johtuvia hallinnollisia kustannuksia vastaavat luontoissuoritukset liitteen II mukaisesti.

a)

vaatimukset asiaankuuluvia indikaattoreita koskevalle AALAn osuudelle päätöksen 2013/743/EU liitteessä II vahvistetuista suorituskykyindikaattoreista;

b)

päätöksessä 2013/743/EU tarkoitettua seurantaa koskevalle AALAn osuudelle asetettavat vaatimukset;

c)

erityiset suorituskykyindikaattorit, joita tarvitaan AALAn toiminnan seurannassa 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

d)

tietojen toimittamiseen liittyvät järjestelyt sen varmistamiseksi, että komissio voi täyttää tietojen levittämistä ja raportointia koskevat velvoitteensa;

e)

säännökset AALAn mukaisten ehdotuspyyntöjen julkaisemisesta erityisesti keskitetyssä osallistujaportaalissa ja muissa komission hallinnoimissa Horisontti 2020 -ohjelman sähköisissä tiedonlevitysvälineissä.

7.6.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 169/27

(1)

Komissio korostaa 3 päivänä maaliskuuta 2010 antamassaan tiedonannossaan ”Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia”, jäljempänä ’Eurooppa 2020 -strategia’, tarvetta luoda osaamiseen ja innovointiin tehtäville investoinneille suotuisat olosuhteet, jotta unionissa voidaan saada aikaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua. Sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat hyväksyneet tämän strategian.

(2)

Euroopan parlamentin ja neuvoston 11 päivänä joulukuuta 2013 antamalla asetuksella (EU) N:o 1291/2013 (3) on perustettu tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020 (2014–2020), jäljempänä ’Horisontti 2020 -puiteohjelma’. Horisontti 2020 -puiteohjelmalla pyritään saamaan aikaan aiempaa suurempi vaikutus tutkimukseen ja innovointiin edistämällä julkisen sektorin sisäisiä kumppanuuksia muun muassa unionin osallistumisella useiden jäsenvaltioiden alulle panemiin ohjelmiin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 185 artiklan mukaisesti.

(3)

Julkisen sektorin sisäisillä kumppanuuksilla olisi pyrittävä saamaan aikaan tiiviimpää yhteisvaikutusta, lisäämään koordinointia ja välttämään tarpeetonta päällekkäisyyttä kansainvälisten, kansallisten, alueellisten ja unionin tutkimusohjelmien kanssa, ja niiden olisi noudatettava täysin Horisontti 2020 -puiteohjelman yleisiä periaatteita, etenkin niitä, jotka liittyvät kaikille avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen. Lisäksi olisi varmistettava tieteellisten julkaisujen avoin saatavuus.

(4)

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 912/2009/EY (4) yhteisö päätti myöntää rahoitusosuuden eurooppalaiseen metrologian tutkimusohjelmaan (European Metrology Research Programme), jäljempänä ’EMRP’, siihen osallistuvien valtioiden rahoitusosuutta vastaavan rahoitusosuuden, kuitenkin enintään 200 000 000 euroa, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1982/2006/EY (5) perustetun Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologisen kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013), keston aikana.

(5)

Komissio välitti Euroopan parlamentille ja neuvostolle huhtikuussa 2012 kertomuksen eurooppalaisen metrologian tutkimusohjelman (EMRP) väliarvioinnista. Tämän väliarvioinnin oli toteuttanut asiantuntijapaneeli kolme vuotta ohjelman aloittamisen jälkeen. Asiantuntijapaneelin yleisenä mielipiteenä oli, että EMRP on hyvin johdettu yhteinen eurooppalainen tutkimusohjelma, joka on jo saavuttanut suhteellisen korkean tieteellisen, hallinnollisen ja taloudellisen integraation tason. Asiantuntijapaneeli kiinnitti kuitenkin huomiota rajalliseen teolliseen hyödyntämiseen, rajalliseen avoimuuteen huipputieteelle metrologialaitosten ulkopuolella ja riittämättömään valmiuksien kehittämiseen. Asiantuntijapaneeli oli myös sitä mieltä, että EMRP-ohjelman toteuttamisella voitaisiin toteuttaa osallistavampi eurooppalainen metrologian tutkimusalue.

(6)

Neuvoston päätöksen 2013/743/EU (6) nojalla EMPR:lle voidaan antaa lisätukea.

(7)

Eurooppalainen metrologian innovointi- ja tutkimusohjelma (European Metrology Programme for Innovation and Research), jäljempänä ’EMPIR-ohjelma’, joka liittyy Eurooppa 2020 -strategiaan ja siihen liittyviin lippulaivahankkeisiin, joita ovat erityisesti ”Innovaatiounioni”, ”Euroopan digitaalistrategia”, ”Resurssitehokas Eurooppa” ja ”Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka”, on 28 osallistujavaltion kymmenen vuoden ajan (2014–2024) toteuttama kunnianhimoisempi ja osallistavampi ohjelma. Osana edellisen ohjelman parannuksia EMPIR-ohjelmaan sisältyy innovointia ja teollista hyödyntämistä sekä normeja ja standardointi- ja sääntelytarkoituksia varten tehtävää tutkimusta koskevia toimia sekä valmiuksien kehittämistä alalla.

(8)

Osallistujavaltiot aikovat osallistua EMPIR-ohjelman täytäntöönpanon rahoitukseen ohjelman toimintakauden aikana (2014–2024). Horisontti 2020 -puiteohjelman keston huomioon ottamiseksi EMPIR-ohjelman mukaiset ehdotuspyynnöt olisi julkistettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ehdotuspyyntöjä voidaan julkistaa 31 päivään joulukuuta 2021 saakka.

(9)

EMPIR-ohjelman toimien olisi oltava Horisontti 2020 -puiteohjelman tavoitteiden sekä tutkimus- ja innovointipainopisteiden sekä asetuksen (EU) N:o 1291/2013 26 artiklassa vahvistettujen yleisten periaatteiden ja edellytysten mukaisia.

(10)

Unionin osallistumiselle EMPIR-ohjelmaan olisi Horisontti 2020 -puiteohjelman keston ajaksi asetettava enimmäismäärä. Unionin rahoitusosuuden olisi tämän enimmäismäärän puitteissa oltava EMPIR-ohjelman osallistujavaltioiden rahoitusosuuksien suuruinen, jotta vipuvaikutus olisi suuri ja osallistujavaltioiden ohjelmat olisivat tiiviimmin integroituja.

(11)

Asetuksen (EU) N:o 1291/2013 tavoitteiden mukaisesti kaikilla jäsenvaltioilla ja kaikilla Horisontti 2020 -puiteohjelmaan assosioituneilla mailla olisi oltava oikeus osallistua EMPIR-ohjelmaan.

(12)

Unionin rahoitusosuuden ehtona olisi oltava, että osallistujavaltiot antavat viralliset sitoumukset osallistua EMPIR-ohjelman täytäntöönpanoon ja että ne täyttävät nämä sitoumukset. Osallistujavaltioiden EMPIR-rahoitusosuuksien olisi sisällettävä osuus hallinnollisiin kustannuksiin, joiden enimmäismäärä on 5 prosenttia EMPIR-ohjelman budjetista. Osallistujavaltioiden olisi sitouduttava tarvittaessa lisäämään EMPIR-rahoitusosuuttaan vararahoituksella, jonka suuruus on 50 prosenttia niiden sitoumuksesta, sen varmistamiseksi, että ne voivat rahoittaa valittuihin hankkeisiin osallistuvia kansallisia yksikköjään, kuten kansallisia metrologialaitoksiaan (National Metrology Institutes, jäljempänä ’NMI-laitokset’) ja nimettyjä laitoksiaan (Designated Institutes, jäljempänä ’DI-laitokset’).

(13)

EMPIR-ohjelman yhteinen toteutus edellyttää täytäntöönpanorakennetta. Osallistujavaltiot ovat sopineet EMRP-ohjelman täytäntöönpanorakenteesta ja perustaneet vuonna 2007 EURAMET e.V:n, jäljempänä ’EURAMET’, eurooppalaisen alueellisen metrologiajärjestön, joka on Saksan lainsäädännön alainen voittoa tavoittelematon yhdistys. EURAMETilla on myös laajempaan eurooppalaiseen ja maailmanlaajuiseen metrologian yhdenmukaistamiseen liittyviä tehtäviä ja velvoitteita. EURAMETin jäsenyys on avoin kaikille eurooppalaisille NMI-laitoksille täysjäseninä ja DI-laitoksille liitännäisjäseninä. EURAMETin jäsenyyden edellytyksenä ei ole kansallisen metrologian tutkimusohjelman olemassaolo. Koska EMRP-ohjelman väliarviointikertomuksen mukaisesti EURAMETin hallintorakenne on osoittautunut tehokkaaksi ja korkealaatuiseksi EMRP-ohjelman täytäntöönpanon kannalta, EURAMETia olisi käytettävä myös EMPIR-ohjelman täytäntöönpanemiseksi. EURAMETin olisi sen vuoksi oltava unionin rahoitusosuuden vastaanottaja.

(14)

EMPIR-ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi EURAMETin olisi tarjottava rahoitustukea pääasiassa avustuksina EURAMETin tasolla valittuihin toimiin osallistuville. Nämä toimet olisi valittava ehdotuspyyntöjen perusteella EURAMETin vastuulla. Paremmuusjärjestyksen olisi oltava ehdotusten valinnan sekä EMPIR-hankkeille unionin rahoitusosuudesta ja osallistujavaltioiden rahoitusosuuksista annettavan rahoituksen jaon osalta sitova.

(15)

Unionin rahoitusosuutta olisi hallinnoitava moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 (7) ja komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1268/2012 (8) säädettyjen välillistä hallinnointia koskevien asiaan kuuluvien sääntöjen mukaisesti.

(16)

Unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi komissiolla olisi oltava oikeus pienentää unionin rahoitusosuutta tai keskeyttää tai lopettaa sen maksaminen, jos EMPIR-ohjelmaa toteutetaan epäasianmukaisesti, puutteellisesti tai aikataulusta myöhässä tai jos osallistujavaltiot eivät osallistu EMPIR-ohjelman rahoittamiseen tai osallistuvat siihen puutteellisesti tai aikataulusta myöhässä. Näistä oikeuksista olisi määrättävä unionin ja EURAMETin välillä tehtävässä valtuutussopimuksessa.

(17)

Menettelyjen yksinkertaistamiseksi olisi kaikkien osapuolten hallinnollista rasitetta vähennettävä. Päällekkäisiä tarkastuksia ja suhteetonta asiakirjojen ja raporttien laatimista olisi vältettävä. Tarkastuksia tehtäessä olisi otettava soveltuvin osin huomioon kansallisten ohjelmien erityispiirteet.

(18)

Tämän päätöksen mukaisten unionin rahoituksen saajien tarkastusten on määrä keventää hallinnollista taakkaa asetuksen (EU) N:o 1291/2013 mukaisesti.

(19)

EMPIR-ohjelmasta rahoitettuihin epäsuoriin toimiin osallistumista säännellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1290/2013 (9). EMPIR-ohjelman erityisten toimintatarpeiden vuoksi on kuitenkin tarpeen sallia poikkeuksia mainitusta asetuksesta sen 1 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(20)

Osallistujavaltioiden rahoitusosuus koostuu pääosin valittuihin hankkeisiin osallistuvien NMI-laitosten ja DI-laitosten institutionaalisesta rahoituksesta. Osallistujavaltioiden rahoitusosuuden olisi sisällettävä myös käteisosuus EMPIR-ohjelman hallinnollisiin kustannuksiin. Osa unionin rahoitusosuudesta olisi osoitettava muille valittuihin hankkeisiin osallistuville yksiköille kuin NMI- ja DI-laitoksille. Kun lasketaan unionin rahoitusosuutta EMPIR-hankkeisiin osallistuville NMI- ja DI-laitoksille, olisi varmistettava, että unionin EMPIR-rahoitusosuus ei ylitä osallistujavaltioiden osuutta. Kun otetaan huomioon, että osallistujavaltioilta tuleva NMI- ja DI-laitosten institutionaalinen rahoitus vastaa EMPIR-hankkeisiin osoitettujen yleiskustannusten osuutta, joita ei korvata unionin rahoitusosuudella, NMI- ja DI-laitosten tukikelpoisten välillisten kustannusten rahoittamiseen sovellettavaa kiinteää osuutta olisi mukautettava asetuksessa (EU) N:o 1290/2013 määriteltyihin kiinteisiin osuuksiin verrattuna. NMI- ja DI-laitosten tukikelpoisten välillisten kustannusten rahoittamiseen sovellettava kiinteä osuus olisi määritettävä niiden välillisten kokonaiskustannusten perusteella, jotka EMRP-hankkeisiin osallistuvat NMI- ja DI-laitokset ovat ilmoittaneet tukikelpoisiksi, jotka ovat vakaita ja jotka muodostavat luotettavan arvion EMPIR-hankkeisiin osallistuville NMI- ja DI-laitoksille syntyvistä välillisistä kustannuksista. Koska nämä välilliset kustannukset ovat 140 prosenttia NMI- ja DI-laitosten tukikelpoisista välittömistä kokonaiskustannuksista, pois lukien alihankintaan ja luontoissuorituksiin liittyvät tukikelpoiset välittömät kustannukset silloin kun niitä ei käytetä rahoituksen saajien tiloissa, NMI- ja DI-laitosten välillisten kustannusten rahoittamiseen sovellettavaa kiinteää osuutta olisi alennettava asetuksessa (EU) N:o 1290/2013 säädetystä 25 prosentista 5 prosenttiin. Näin ollen on aiheellista säätää NMI- ja DI-laitoksia koskeva poikkeus mainitun asetuksen 29 artiklasta. Muiden EMPIR-hankkeisiin osallistuvien yksiköiden rahoituksen olisi oltava mainitun asetuksen mukainen.

(21)

EMPIR-ohjelman mukaiset ehdotuspyynnöt olisi julkaistava myös keskitetyssä osallistujaportaalissa sekä Horisontti 2020 -ohjelman mukaisissa muissa sähköisissä tiedonlevitysvälineissä, joita komissio hallinnoi.

(22)

Rahoitusmallin soveltuvuus unionin ja muiden kuin unionin varojen välisen aiheuttamisperiaatteen osalta olisi arvioitava uudelleen EMPIR-hankkeen väliarvioinnissa.

(23)

Unionin taloudelliset edut olisi turvattava oikeasuhteisin toimenpitein koko menosyklin ajan; näihin toimenpiteisiin sisältyvät säännönvastaisuuksien torjunta, havaitseminen ja tutkiminen, menetettyjen, virheellisesti maksettujen tai väärin käytettyjen varojen takaisinperintä ja tarpeen mukaan hallinnolliset tai taloudelliset seuraamukset asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukaisesti.

(24)

Komission olisi suoritettava väliarviointi, jossa arvioidaan erityisesti EMPIR-ohjelman laatua ja tehokkuutta sekä asetettujen tavoitteiden saavuttamista, ja loppuarviointi sekä laadittava näistä arvioinneista kertomus.

(25)

EURAMETin ja osallistujavaltioiden olisi komission pyynnöstä toimitettava sille kaikki sen tarvitsemat tiedot sisällytettäviksi EMPIR-ohjelman arviointikertomuksiin.

(26)

Tämän päätöksen tavoitteena on unionin osallistuminen EMPIR-ohjelmaan asianmukaisten, yhdennettyjen ja tarkoitukseen sopivien metrologiaratkaisujen tarjoamisen tukemiseksi ja yhdennetyn eurooppalaisen metrologian tutkimusjärjestelmän ja kriittisen massan luomiseksi sekä aktiivisen osallistumisen edistämiseksi paikallisella, kansallisella, eurooppalaisella ja kansainvälisellä tasolla, mitä jäsenvaltiot eivät pysty yksin riittävällä tavalla saavuttamaan. Metrologiavaatimusten laajuus ja monimutkaisuus edellyttävät NMI-laitosten ja niiden DI-laitosten tutkimusbudjetit ylittäviä investointeja. Huippuluokan metrologiaratkaisujen tutkimus- ja kehittämistoiminnassa vaadittava huippuosaaminen ylittää kansalliset rajat, minkä vuoksi sitä ei voi koota yhteen pelkästään kansallisella tasolla. Koska tavoite voidaan siten saavuttaa paremmin unionin tasolla yhdistämällä kansalliset toimenpiteet johdonmukaiseksi eurooppalaiseksi lähestymistavaksi, kokoamalla lokeroituneet kansalliset tutkimusohjelmat yhteen, auttamalla laatimaan yhteisiä, kansalliset rajat ylittäviä tutkimus- ja rahoitusstrategioita ja saavuttamalla tarvittavien toimijoiden ja investointien kriittinen massa, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi,

a)

osallistujavaltiot ovat osoittavat, että EMPIR-ohjelma on perustettu liitteiden I ja II mukaisesti;

b)

osallistujavaltiot tai osallistujavaltioiden nimeämät NMI-laitokset nimeävät EURAMET e.V:n, jäljempänä ’EURAMET’, EMPIR-ohjelman täytäntöönpanosta sekä unionin rahoitusosuuden vastaanottamisesta, kohdentamisesta ja seurannasta vastaavaksi rakenteeksi;

c)

kukin osallistujavaltio sitoutuu osallistumaan EMPIR-ohjelman rahoittamiseen ja perustamaan vararahoitusvalmiuden, jonka suuruus on 50 prosenttia sitoumuksen määrästä;

d)

EURAMET osoittaa kykynsä panna EMPIR-ohjelma täytäntöön, mukaan lukien kyky vastaanottaa ja kohdentaa unionin rahoitusosuus ja seurata sitä unionin talousarvion välillisen hallinnoinnin puitteissa asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 58, 60 ja 61 artiklan mukaisesti; ja

e)

EMPIR-ohjelmalle luodaan hallinnointimalli liitteen III mukaisesti.

a)

EURAMET on pannut täytäntöön liitteessä I esitetyt EMPIR-ohjelman tavoitteet ja liitteessä II esitetyt toimet 5 artiklassa tarkoitettujen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen mukaisesti;

b)

asianmukaista ja tehokasta hallinnointimallia pidetään yllä liitteen III mukaisesti;

c)

EURAMET noudattaa raportointivaatimuksia, jotka on vahvistettu asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 60 artiklan 5 kohdassa; ja

d)

tämän artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut sitoumukset on täytetty.

a)

rahoitusosuudet EMPIR-hankkeisiin osallistuvien NMI- ja DI-laitosten institutionaalisen rahoituksen kautta;

b)

rahoitusosuudet EMPIR-hankkeiden hallinnollisiin kustannuksiin.

a)

päätöksen 2013/743/EU liitteessä II vahvistettuja suorituskykyindikaattoreja koskevat EURAMETille asetettavat vaatimukset;

b)

päätöksen 2013/743/EU liitteessä III tarkoitettua seurantaa koskevat EURAMETille asetettavat vaatimukset;

c)

EURAMETin toimintaan liittyvät erityiset tulosindikaattorit;

d)

EURAMETia koskevat vaatimukset hallinnollisia kustannuksia koskevien tietojen ja EMPIR-ohjelman täytäntöönpanoa koskevien yksityiskohtaisten lukujen osalta;

e)

järjestelyt, jotka mahdollistavat tarpeellisten tietojen toimittamisen sen varmistamiseksi, että komissio voi täyttää tietojen levittämistä ja raportointia koskevat velvoitteensa;

f)

määräykset EMPIR-ohjelman mukaisten ehdotuspyyntöjen julkaisemisesta erityisesti keskitetyssä osallistujaportaalissa ja muissa Horisontti 2020 -ohjelman mukaisissa, komission hallinnoimissa sähköisissä tiedonlevitysvälineissä.

7.6.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 169/38

(1)

Komissio korostaa 3 päivänä maaliskuuta 2010 antamassaan tiedonannossa ”Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia”, jäljempänä ’Eurooppa 2020’ -strategia, että investoinneille osaamiseen ja innovointiin on luotava suotuisat olosuhteet, jotta unionissa voidaan saada aikaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat vahvistaneet tämän strategian.

(2)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1291/2013 (3) perustettiin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020 (2014–2020), jäljempänä ’Horisontti 2020 -puiteohjelma’, jolla pyritään saamaan aikaan aiempaa suurempi vaikutus tutkimukseen ja innovointiin edistämällä julkisen sektorin sisäisiä kumppanuuksia muun muassa siten, että unioni osallistuu useiden jäsenvaltioiden käynnistämiin ohjelmiin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 185 artiklan mukaisesti.

(3)

Julkisen sektorin sisäisillä kumppanuuksilla olisi pyrittävä kehittämään tiiviimpiä synergiaetuja, lisäämään koordinointia ja välttämään tarpeetonta päällekkäisyyttä kansainvälisissä, kansallisissa, alueellisissa ja unionin tutkimusohjelmissa sekä noudattamaan täysin Horisontti 2020 -puiteohjelman yleisiä periaatteita, etenkin avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen liittyviä. Lisäksi olisi varmistettava tieteellisten julkaisujen avoin saatavuus.

(4)

Yhteisö päätti Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1209/2003/EY (4), että se myöntää Euroopan maiden ja kehitysmaiden väliselle kliinisiä tutkimuksia koskevalle yhteistyökumppanuudelle, jäljempänä ’EDCTP1’, osallistujavaltioiden rahoitusosuutta vastaavan, kuitenkin enintään 200 000 000 euron rahoitusosuuden eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista ja innovointia tukevan Euroopan yhteisön tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn kuudennen puiteohjelman (2002–2006) keston ajaksi; puiteohjelma perustettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1513/2002/EY (5). EDCTP1:lle myönnettiin tukea myös Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1982/2006/EY (6) perustetusta Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013).

(5)

Riippumattomat asiantuntijat antoivat vuonna 2009 EDCTP1-ohjelmaa koskevan väliarviointikertomuksen. Asiantuntijalautakunnan lausunnon mukaan EDCTP1 on tarjonnut ainutlaatuisen tilaisuuden afrikkalaisten tutkijoiden kanssa käydylle aidolle vuoropuhelulle, ja sen avulla on alettu kuroa umpeen pohjoisen ja etelän välistä kuilua vahvistamalla tutkimusvalmiuksia ja tarjoamalla opiskelu- ja työmahdollisuuksia nuorille afrikkalaisille tutkijoille. Kertomuksen mukaan toisessa kliinisiä tutkimuksia koskevassa Euroopan maiden ja kehitysmaiden yhteistyökumppanuusohjelmassa, jäljempänä ’EDCTP2-ohjelma’, on otettava huomioon eräitä keskeisiä seikkoja eli EDCTP1:n kattamaa alaa on muutettava ja laajennettava, kehitysmaiden kykyä suorittaa ja hallita kliinisiä kokeita asianmukaisella tavalla olisi tarvittaessa kehitettävä ja vahvistettava edelleen, mikä koskee erityisesti eettisten arviointikomiteoiden roolia ja kehittämistä sekä niiden edellyttämää sääntely-ympäristöä, olisi parannettava entisestään eurooppalaisten kansallisten ohjelmien koordinointia, yhteistyötä ja tarvittaessa yhdentämistä, on vahvistettava ja laajennettava yhteistyötä muiden tärkeiden julkisten ja yksityisten kumppanien, kuten lääketeollisuuden, sekä julkisen ja yksityisen sektorin välisten kumppanuuksien, kuten tuotekehittelykumppanuuksien, sekä kansalaisyhteiskunnan, hallituksista riippumattomien järjestöjen ja säätiöiden kanssa, olisi määriteltävä selkeät ja avoimet hallintotapasäännöt, olisi kehitettävä synergiaetuja unionin ulkopoliittisten toimien ja erityisesti unionin kehitysavun kanssa, yhteisrahoitusta koskevia sääntöjä olisi selvennettävä ja yksinkertaistettava ja seurantavälineitä on vahvistettava.

(6)

Neuvoston päätöksen 2013/743/EU (7) nojalla EDCTP2-ohjelmalle voidaan antaa lisätukea.

(7)

Unioni on köyhyyteen liittyvien sairauksien ja vähälle huomiolle jääneiden infektiotautien tutkimuksen merkittävä rahoittaja. Komissio ja jäsenvaltiot maksavat lähes neljänneksen (22 prosenttia) asiaa koskevista valtioiden investoinneista maailmanlaajuisesti. Unioni on myös tärkeä toimija globaalin terveyden alalla. Komissio ja jäsenvaltiot esimerkiksi rahoittavat noin puolet aidsin, tuberkuloosin ja malarian torjunnan maailmanlaajuisen rahaston varoista.

(8)

EDCTP1-ohjelman saavutukset ovat olleet merkittävät: tähän mennessä on kehitetty kahdeksan parannettua hoitokeinoa, jotka on tarkoitettu erityisesti HI-viruksesta/aidsista tai malariasta kärsiville vastasyntyneille, lapsille tai raskaana oleville tai imettäville naisille. Ohjelman puitteissa on perustettu ensimmäiset neljä afrikkalaista alueellista huippuosaamisen verkostoa, jotka edistävät kliinisen tutkimusalan etelä–etelä-yhteistyötä, ja lisäksi on koulutettu yli 400 afrikkalaista tutkijaa. Ohjelma on myötävaikuttanut myös yleisafrikkalaisen kliinisten lääketutkimusten rekisterin sekä rokotteiden sääntelystä vastaavien viranomaisten afrikkalaisen foorumin perustamiseen.

(9)

Vaikka EDCTP1-ohjelmalla on päästy merkittäviin tuloksiin ja saavutuksiin, köyhyyteen liittyvät sairaudet ovat edelleen huomattava yhteiskunnallinen ja taloudellinen taakka ja haittaavat sen vuoksi edelleen kehitysmaiden kestävää kehitystä erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Useimmille köyhyyteen liittyville sairauksille ei edelleenkään ole tehokkaita, turvallisia, soveliaita, kohtuuhintaisia ja kehitysmaiden erityisolosuhteisiin mukautettuja hoitokeinoja, ja investoinnit kliiniseen tutkimusalaan ovat edelleen riittämättömiä, koska kliinisten tutkimusten tekeminen on kallista ja sijoitetun pääoman tuotot ovat vähäiset markkinahäiriöiden vuoksi. On syytä korostaa, että vain 10 prosenttia maailmanlaajuisesta tutkimusrahoituksesta on osoitettu sellaisiin sairauksiin, joiden osuus on 90 prosenttia maailman sairauksista. Lisäksi eurooppalainen tutkimustoiminta ja eurooppalaiset tutkimusohjelmat ovat usein hajanaisia ja sen vuoksi joko liian suppeita tai päällekkäisiä, ja tutkimusvalmiudet ja kehitysmaihin kohdistuvat investoinnit ovat riittämättömiä.

(10)

Tuki köyhyyteen liittyvien sairauksien torjunnalle auttaisi myös suojelemaan Euroopan kansalaisia tällaisilta sairauksilta, koska kasvava globaali liikkuvuus (matkailu mukaan lukien), muuttoliikkeet ja tällaisten sairauksien maantieteellisen jakautumisen muuttuminen merkitsevät sitä, että Eurooppa voi kohdata tällaisiin sairauksiin liittyviä uusia tai toistuvia haasteita.

(11)

Ennen syyskuussa 2010 pidettyä YK:n korkean tason kokousta Euroopan parlamentti antoi 15 päivänä kesäkuuta 2010 kehitystä kohti vuosituhattavoitteiden saavuttamista koskevan päätöslauselman, jossa se kehotti komissiota, jäsenvaltioita ja kehitysmaita suhtautumaan vuosituhattavoitteeseen 5 (äitiysterveyden parantaminen), vuosituhattavoitteeseen 4 (lapsikuolleisuuden torjuminen) ja vuosituhattavoitteeseen 6 (HI-viruksen/aidsin, malarian ja tuberkuloosin torjuminen) johdonmukaisesti ja kokonaisvaltaisesti.

(12)

Unioni on sitoutunut vuoden 2012 Rio+20-huippukokouksen kansainvälisesti sovittuihin kestävän kehityksen tavoitteiden kehittämistä ja saavuttamista koskeviin päätelmiin sekä vuosituhattavoitteiden täyttämiseen.

(13)

Vuonna 2000 unioni käynnisti Afrikan kanssa käytävän korkean tason poliittisen vuoropuhelun, joka on johtanut Afrikan ja EU:n strategiseen kumppanuuteen, jonka pohjalta hyväksyttiin vuonna 2007 yhteinen EU–Afrikka-strategia ja aloitettiin vuonna 2011 korkean tason poliittinen tiede-, teknologia- ja innovaatiovuoropuhelu.

(14)

Komissio antoi 31 päivänä maaliskuuta 2010 tiedonannon ”EU ja globaali terveys”, jonka mukaan jäsenvaltioiden toimien ja asiaan liittyvien politiikkojen koordinointia on tehostettava, jotta terveystutkimukselle voitaisiin määritellä yhteiset painopisteet ja käsitellä niitä yhteisesti. Tiedonannossaan komissio muistutti myös, että on edistettävä tasokkaiden terveyspalvelujen oikeudenmukaista ja universaalia saatavuutta sekä terveystutkimuksen tuloksellista ja reilua rahoitusta, josta on hyötyä kaikille.

(15)

Neuvosto antoi 10 päivänä toukokuuta 2010 Euroopan unionia ja globaalia terveyttä koskevat päätelmät, joissa se kehotti unionia edistämään kaikkien terveyden kannalta hyödyllisen tutkimuksen tehokasta ja reilua rahoitusta, jonka avulla varmistetaan, että innovaatiot ja toimet johtavat kohtuuhintaisiin ja helposti saatavilla oleviin ratkaisuihin. Olisi erityisesti tutkittava malleja, joilla tutkimus- ja kehittämiskustannukset erotetaan lääkkeiden hinnasta, sekä mahdollisuuksia siirtää teknologiaa kehitysmaihin.

(16)

Komissio antoi 21 päivänä syyskuuta 2011 antamassaan kumppanuutta tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa koskevassa tiedonannossa instituutioiden, valtioiden ja maanosien rajat ylittäville kumppanuuksille keskeisen aseman unionin tutkimuspolitiikassa.

(17)

Komissio antoi 27 päivänä helmikuuta 2013 tiedonannon ”Ihmisarvoinen elämä kaikille: köyhyyden poistaminen ja kestävän tulevaisuuden turvaaminen maailmanlaajuisesti” ja vahvisti siinä olevansa sitoutunut tekemään kaikkensa auttaakseen vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa vuoteen 2015 mennessä sekä painotti, että unionin rahoittama tutkimus, esimerkiksi EDCTP1-ohjelman kautta, on tukenut vuosituhattavoitteiden saavuttamista.

(18)

Horisontti 2020 -puiteohjelman tavoitteiden mukaisesti kaikilla jäsenvaltioilla ja kaikilla Horisontti 2020 -puiteohjelmaan assosioituneilla mailla olisi oltava oikeus osallistua EDCTP2-ohjelmaan.

(19)

Olisi harkittava mahdollisuutta tukea avoimien innovointimallien tutkimista tarpeista lähtevää tutkimusta varten sekä käytettävissä olevia ja kohtuuhintaisia tuloksia tavalla, joka vastaa unionin muita sitoumuksia terveyteen liittyvässä tutkimuksessa ja kehittämisessä.

(20)

Osallistujavaltiot aikovat osallistua EDCTP2-ohjelman täytäntöönpanon rahoitukseen kyseisen ohjelman kattaman ohjelmakauden (2014–2024) aikana. Horisontti 2020 -puiteohjelman keston huomioon ottamiseksi EDCTP2-ohjelman mukaiset ehdotuspyynnöt olisi julkistettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ehdotuspyyntöjä voidaan julkistaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021.

(21)

Unionin taloudelliselle osallistumiselle EDCTP2-ohjelmaan Horisontti 2020 -puiteohjelman keston aikana olisi asetettava enimmäismäärä. Unionin rahoitusosuuden on oltava tuon enimmäismäärän puitteissa yhtä suuri kuin tässä päätöksessä tarkoitettujen valtioiden rahoitusosuuksien, jotta vipuvaikutus olisi suuri ja näiden valtioiden ohjelmat olisivat tiiviimmin integroituja.

(22)

Unionin rahoitusosuuden edellytyksenä olisi oltava, että osallistujavaltiot antavat viralliset sitoumukset osallistumisesta EDCTP2-ohjelman täytäntöönpanoon ja että ne täyttävät nämä sitoumukset.

(23)

EDCTP2-ohjelman yhteistä toteuttamista varten on perustettava täytäntöönpanorakenne. Osallistujavaltiot ovat sopineet EDCTP2:n täytäntöönpanorakenteesta ja perustaneet EDCTP2-ohjelman täytäntöönpanorakenteen (EDCTP2-Implementation Structure), jäljempänä ’EDCTP2-IS’. EDCTP2-IS:n olisi toimittava unionin rahoitusosuuden saajana ja varmistettava EDCTP2-ohjelman tehokas täytäntöönpano.

(24)

EDCTP2-ohjelman toimien olisi oltava Horisontti 2020 -puiteohjelman tavoitteiden ja tutkimus- ja innovointipainopisteiden sekä asetuksen (EU) N:o 1291/2013 26 artiklassa vahvistettujen yleisten periaatteiden ja edellytysten mukaisia.

(25)

EDCTP2-IS:n mukaiset ehdotuspyynnöt olisi myös julkaistava keskitetyssä osallistujaportaalissa sekä Horisontti 2020 -puiteohjelman mukaisissa muissa sähköisissä tiedonlevitysvälineissä, joita komissio hallinnoi.

(26)

Unionin rahoitusosuuden hallinnointiin olisi sovellettava moitteettoman varainhoidon periaatetta ja välillistä hallinnointia koskevia asianmukaisia sääntöjä, joista säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 (8) ja komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1268/2012 (9).

(27)

Unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi komissiolla olisi oltava oikeus pienentää unionin rahoitusosuutta tai keskeyttää tai lopettaa sen maksaminen, jos EDCTP2-ohjelman toteutus on riittämätöntä, osittaista tai myöhässä, tai jos osallistujavaltiot eivät maksa osuuttaan EDCTP2-ohjelman rahoituksesta tai maksavat sen osittain tai myöhässä. Näistä oikeuksista olisi sovittava unionin ja EDCTP2-IS:n välisessä valtuutussopimuksessa.

(28)

Jotta EDCTP2-ohjelman toteutus olisi tehokasta, EDCTP2-IS:n olisi annettava rahoitustukea pääasiassa avustuksina EDCTP2-IS:n tasolla valittuihin toimiin osallistuville. Toimet olisi valittava avointen ja kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen pohjalta EDCTP2-IS:n vastuulla.

(29)

EDCTP2-ohjelman epäsuoriin toimiin osallistumiseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 1290/2013 (10). EDCTP2-ohjelman erityisten toimintatarpeiden vuoksi on kuitenkin tarpeen säätää mainittua asetusta koskevista poikkeuksista mainitun asetuksen 1 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(30)

Poikkeukset asetuksen (EU) N:o 1290/2013 9 artiklan 1 kohdan b alakohdasta, 10 artiklan 1 kohdan c alakohdasta ja 12 artiklasta ovat tarpeen, jotta afrikkalaisilta tahoilta voitaisiin vaatia osallistumista ja niille voitaisiin myöntää rahoitusta ja jotta EDCTP2-ohjelman ja muiden oikeushenkilöiden välillä voitaisiin tehdä yhteistyötä yhteisten ehdotuspyyntöjen kautta.

(31)

Menettelyjen yksinkertaistamiseksi hallinnollista rasitetta olisi vähennettävä kaikilta osapuolilta. Päällekkäisiä tarkastuksia ja suhteetonta asiakirjojen ja raporttien laatimista olisi vältettävä. Tarkastuksia tehtäessä olisi otettava soveltuvin osin huomioon kansallisten ohjelmien erityispiirteet.

(32)

Tämän päätöksen mukaisesti annetun unionin rahoituksen saajien tarkastusten pitäisi keventää hallinnollista taakkaa Horisontti 2020 -puiteohjelman mukaisesti.

(33)

Unionin taloudelliset edut olisi suojattava oikeasuhteisin toimenpitein koko menosyklin ajan; näihin toimenpiteisiin sisältyvät säännönvastaisuuksien torjunta, havaitseminen ja tutkiminen, menetettyjen, virheellisesti maksettujen tai väärin käytettyjen varojen perintä ja tarpeen mukaan hallinnolliset tai taloudelliset seuraamukset asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukaisesti.

(34)

Komission olisi tehtävä väliarviointeja, joissa tarkastellaan erityisesti EDCTP2 -ohjelman laatua ja tehokkuutta sekä edistymistä tavoitteiden saavuttamisessa, ja niiden lisäksi myös loppuarviointi. Sen olisi laadittava kertomukset näistä arvioinneista.

(35)

EDCTP2-IS:n ja osallistujavaltioiden olisi toimitettava komissiolle kaikki sen pyytämät tiedot sisällytettäviksi EDCTP2-ohjelman arviointikertomuksiin.

(36)

EDCTP2-ohjelman mukaisesti suoritettavien tutkimustoimien on oltava kaikilta osin Euroopan unionin perusoikeuskirjan, Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja sen lisäpöytäkirjojen, Maailman lääkäriliiton Helsingin julistuksen vuoden 2008 version mukaisten eettisten periaatteiden, kansainvälisen yhdenmukaistamiskokouksen (ihmisten käyttöön tarkoitettujen lääkkeiden rekisteröintiä koskevat vaatimukset) hyväksymien hyvää kliinistä tutkimustapaa koskevien vaatimusten, asiaan liittyvän unionin lainsäädännön sekä tutkimustoimien toteuttamispaikaksi suunniteltujen maiden etiikkaa koskevien paikallisten vaatimusten mukaisia.

(37)

On tärkeää, että kehitysmaissa tehtäviin kliinisiin kokeisiin saadaan aina tietoon perustuva suostumus, joka perustuu tosiasiallisesti tietoon ja on aidosti vapaaehtoinen.

(38)

On myös tärkeää, että EDCTP2-ohjelman yhteydessä toteutettavat toimet ovat johdonmukaisia unionin kehitysyhteistyöpolitiikassa toteuttamien toimien kanssa. Tämän osalta olisi pyrittävä EDCTP2:n ja Euroopan kehitysrahaston väliseen synergiavaikutukseen.

(39)

Koska tavoitteena on yhteistyö kansainvälisten kehitysyhteistyöaloitteiden kanssa, EDCTP2-ohjelmasta rahoitettavissa toimissa olisi otettava huomioon soveltuvin osin Maailman terveysjärjestön (WHO) asiaankuuluvissa aloitteissa esitetyt suositukset, mukaan lukien WHO:n alaisuudessa toimivan, tutkimusta ja kehittämistä käsittelevän neuvoa-antavan asiantuntijatyöryhmän (CEWG) suositukset.

(40)

Horisontti 2020 -puiteohjelmalla perustettiin terveyttä käsittelevä tiedelautakunta toimimaan tieteellisenä sidosryhmäfoorumina, joka laatii tieteellisiä lausuntoja, toimittaa kattavan ja kohdennetun tieteellisen analyysin tutkimuksen ja innovoinnin pullonkauloista ja mahdollisuuksista, jotka liittyvät Horisontti 2020 -puiteohjelmassa määriteltyyn, terveyttä, väestönmuutosta ja hyvinvointia koskevaan yhteiskunnalliseen haasteeseen, osallistuu tutkimus- ja innovaatiopainopisteiden määrittämiseen ja kannustaa unionin laajuista tieteellistä osallistumista. Tekemällä aktiivista yhteistyötä sidosryhmien kanssa se auttaa kehittämään voimavaroja ja edistämään tietämyksen jakamista ja yhteistoimintaa kaikkialla unionissa tällä alalla. EDCTP2-ohjelman puitteissa olisi sen vuoksi tehtävä yhteistyötä ja vaihdettava tietoja terveyttä käsittelevän tiedelautakunnan kanssa.

(41)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän päätöksen tavoitteita, joita ovat köyhyyteen liittyvistä sairauksista aiheutuvan yhteiskunnallisen ja taloudellisen taakan vähentäminen kehitysmaissa, etenkin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, nopeuttamalla köyhyyteen liittyvien sairauksien torjumiseen tarkoitettujen tehokkaiden, turvallisten, helposti saatavilla olevien, soveliaiden ja kohtuuhintaisten lääketieteellisten toimenpiteiden kliinistä kehittämistä, koska ne eivät pysty luomaan tarvittavaa henkilöresurssien ja rahoituksen kriittistä massaa, vaan tämä tavoite voidaan toiminnan laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

a)

osallistujavaltiot osoittavat, että EDCTP2-ohjelma perustetaan liitteiden I, II ja III mukaisesti;

b)

osallistujavaltiot tai osallistujavaltioiden nimeämät organisaatiot nimeävät EDCTP2-IS:n eli oikeushenkilön, joka vastaa EDCTP2-ohjelman täytäntöönpanosta sekä osallistujavaltioiden rahoitusosuuden ja unionin rahoitusosuuden vastaanottamisesta, jakamisesta ja seurannasta;

c)

EDCTP2-IS osoittaa valmiutensa EDCTP2-ohjelman täytäntöönpanoon, joka käsittää unionin rahoitusosuuden vastaanottamisen, jakamisen ja seurannan unionin talousarvion välillisen hallinnoinnin puitteissa asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 58, 60 ja 61 artiklan mukaisesti;

d)

EDCTP2-ohjelmalle perustetaan liitteen III mukainen hallinnointimalli; ja

e)

kukin osallistujavaltio antaa sitoumuksen EDCTP2-ohjelman rahoitukseen.

a)

EDCTP2-IS toteuttaa tämän päätöksen liitteessä I asetetut tavoitteet ja suorittaa liitteessä II tarkoitetut toimet, etenkin rahoittamansa epäsuorat toimet ja muut toimet, tämän päätöksen 6 artiklassa tarkoitetun asetuksen (EU) N:o 1290/2013 mukaisesti;

b)

EDCTP2-ohjelman asianmukaista ja tehokasta hallinnointimallia pidetään yllä liitteen III mukaisesti;

c)

EDCTP2-IS noudattaa asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 60 artiklan 5 kohdan mukaisia raportointivaatimuksia; ja

d)

edellä 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetut sitoumukset täytetään.

a)

EDCTP2-IS:lle maksettavat rahoitusosuudet;

b)

osallistujavaltioille EDCTP2-ohjelman vuotuiseen työsuunnitelmaan selkeästi määriteltyinä sisällytetyistä täytäntöönpanotoimista aiheutuneista tai EDCTP2-IS:n hallintobudjettiin liittyvistä kustannuksista koostuvat luontoissuoritukset.

a)

päätöksen 2013/743/EU liitteessä II vahvistettuja suorituskykyindikaattoreita koskeville EDCTP2-IS:n tehtäville asetettavat vaatimukset;

b)

päätöksen 2013/743/EU liitteessä III tarkoitettua seurantaa koskeville EDCTP2-IS:n tehtäville asetettavat vaatimukset;

c)

EDCTP2-IS:n toimintaan liittyvät erityiset suorituskykyindikaattorit;

d)

EDCTP2-IS:lle asetettavat vaatimukset, jotka koskevat tietojen antamista EDCTP2-ohjelman toteuttamisen hallinnollisista kustannuksista ja yksityiskohdista;

e)

järjestelyt niiden tietojen antamiseksi, jotka komissio tarvitsee tulosten levittämistä ja raportointia koskevien velvoitteiden täyttämiseen;

f)

järjestelyt, joita komissio käyttää 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun EDCTP2-ohjelman vuotuisen työsuunnitelman luonnoksen hyväksymiseen tai hylkäämiseen, ennen kuin EDCTP2-IS hyväksyy sen; ja

g)

säännökset EDCTP2-ohjelman mukaisten ehdotuspyyntöjen julkaisemisesta erityisesti keskitetyssä osallistujaportaalissa ja muissa komission hallinnoimissa Horisontti 2020 -ohjelman sähköisissä tiedonlevitysvälineissä.

7.6.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 169/54

(1)

Yhteisten teknologia-aloitteiden muodossa toteutettavista julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista säädettiin alun perin Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1982/2006/EY (1).

(2)

Neuvoston päätöksessä 2006/971/EY (2) määritettiin erityisiä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, joita on tarkoitus tukea, muun muassa innovatiivisia lääkkeitä koskevaan yhteiseen teknologia-aloitteeseen liittyvä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus unionin ja Euroopan lääketeollisuuden yhdistysten liiton, jäljempänä ’EFPIA’, välillä.

(3)

Komission tiedonannossa ”Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia”, jolle Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat antaneet tukensa, korostetaan tarvetta luoda suotuisat olosuhteet osaamiseen ja innovointiin kohdistuville investoinneille älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun saavuttamiseksi unionissa.

(4)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1291/2013 (3) on perustettu tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma (2014–2020), ”Horisontti 2020”, jäljempänä ’Horisontti 2020 -puiteohjelma’. Horisontti 2020 -puiteohjelmalla pyritään aikaansaamaan nykyistä suurempi vaikutus tutkimuksen ja innovoinnin osalta yhdistämällä Horisontti 2020 -puiteohjelmasta ja yksityiseltä sektorilta saatavaa rahoitusta julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien puitteissa sellaisilla keskeisillä aloilla, joilla tutkimus ja innovointi voivat edistää unionin laajempia kilpailukykytavoitteita, käyttää hyväksi yksityisiä investointeja ja auttaa vastaamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin. Tällaisten kumppanuuksien olisi perustuttava pitkäaikaiseen sitoutumiseen, kaikkien kumppaneiden tasapuolinen rahoitusosuus mukaan luettuna, niiden pitäisi olla vastuussa omien tavoitteidensa saavuttamisesta ja ne olisi sovitettava yhteen unionin strategisten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotavoitteiden kanssa. Tällaisten kumppanuuksien hallinnon ja toteutuksen olisi oltava avointa, läpinäkyvää, vaikuttavaa ja tehokasta ja annettava monenlaisille erityisaloillaan aktiivisille sidosryhmille mahdollisuus osallistua. Asetuksen (EU) N:o 1291/2013 mukaisesti unionin osallistuminen näihin kumppanuuksiin voi tapahtua myöntämällä rahoitusta yhteisyrityksille, jotka on perustettu päätöksen N:o 1982/2006/EY mukaisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 187 artiklan nojalla.

(5)

Asetuksen (EU) N:o 1291/2013 ja neuvoston päätöksen 2013/743/EU (4) mukaisesti päätöksen N:o 1982/2006/EY nojalla perustetuille yhteisyrityksille olisi annettava lisätukea päätöksessä 2013/743/EU asetettujen ehtojen mukaisesti.

(6)

Innovatiivisia lääkkeitä koskevaa yhteistä aloitetta toteuttava yhteisyritys, jäljempänä ’IMI-yhteisyritys’, joka on perustettu neuvoston asetuksella (EY) N:o 73/2008 (5), on osoittautunut tehokkaaksi resurssienhankinnan keinoksi, jossa on koottu yhteen useita kumppaneita lääketeollisuuden alalta, tutkijapiireistä, pienistä ja keskisuurista yrityksistä, jäljempänä ’pk-yritykset’, potilasjärjestöistä ja sääntelyelimistä.

(7)

IMI-yhteisyritys on myös tehostanut sidosryhmien välistä yhteistyötä terveyteen liittyvän tutkimuksen ja innovoinnin alalla, kun se on antanut mahdollisuuden hyödyntää muiden kumppaneiden asiantuntemusta ja lisännyt yhteistyötä lääketeollisuuden ja muiden sidosryhmien välillä unionissa kehittämällä kattavia tutkimussuunnitelmia ja monialaista toimintapoliittista koordinointia. Millään muulla eurooppalaisella tai kansallisella ohjelmalla ei ole mahdollistettu yrityksien välistä lääkealan yhteistyötä niin laajamittaisesti kuin innovatiivisia lääkkeitä koskevan yhteisen aloitteen puitteissa. IMI-yhteisyrityksen väliarvioinnissa painotettiin, että se mahdollistaa vastavuoroisen oppimisen ja antaa mahdollisuuden parantaa sidosryhmien keskinäistä ymmärrystä ja hyödyttää siten kaikkia osapuolia ja että se on edistänyt merkittävästi siirtymistä avoimeen innovointimalliin biolääketieteen tutkimuksen alalla.

(8)

Lääketieteen tulevaisuuteen liittyvää tutkimusta olisi toteutettava aloilla, joilla yhteiskunnallisten, kansanterveydellisten ja biolääketieteen alan kilpailukykyä koskevien tavoitteiden yhdistelmä edellyttää resurssien kokoamista yhteen sekä yhteistyön edistämistä julkisen ja yksityisen sektorin välillä pk-yritysten osallistuessa toimintaan. Aloitteen soveltamisalaa olisi laajennettava koskemaan kaikkea biotieteen alalla toteutettavaa tutkimusta ja innovointia, jolla on kansanterveydellistä merkitystä, kuten Maailman terveysjärjestön raportissa ”Priority medicines for Europe and the World” todetaan; raportti on saatettu ajan tasalle vuonna 2013. Aloitteeseen olisi näin ollen pyrittävä ottamaan mukaan entistä useampia kumppaneita – kuten markkina-arvoltaan keskisuuria yrityksiä (mid-cap) –, jotka edustavat eri aloja, esimerkiksi biolääketieteellinen kuvantaminen, lääketieteellinen tietotekniikka, diagnoosimenetelmät ja eläinten terveyteen liittyvät teollisuuden alat. Laajemmalla osallistumisella edistettäisiin uusien lähestymistapojen ja tekniikan kehittämistä sellaisten sairauksien ennaltaehkäisemiseksi, diagnosoimiseksi ja hoitamiseksi, jotka vaikuttavat merkittävästi kansanterveyteen.

(9)

Olisi perustettava uusi yhteisyritys toteuttamaan innovatiivisia lääkkeitä koskevaa yhteistä aloitetta, jäljempänä ’IMI2-yhteisyritys’, ja sen olisi korvattava IMI-yhteisyritys ja oltava sen seuraaja. IMI2 -yhteisyrityksellä olisi pyrittävä lisäämään pienempien toimijoiden, kuten tutkimusorganisaatioiden, yliopistojen ja pk-yritysten, valmiuksia osallistua avoimiin innovointimalleihin ja edistämään pk-yritysten osallistumista tämän yhteisyrityksen toimiin sen tavoitteiden mukaisesti.

(10)

Tätä aloitetta jatkettaessa olisi otettava huomioon myös kokemukset, joita on saatu IMI-yhteisyrityksen toiminnasta, kuten sen väliarvioinnin tulokset ja sidosryhmien suositukset, ja se olisi pantava täytäntöön noudattaen sen tarkoitusta paremmin vastaavia rakenteita ja sääntöjä, jotta tehostetaan toimintaa ja varmistetaan sen yksinkertaistaminen. Tässä tarkoituksessa IMI2-yhteisyrityksen olisi hyväksyttävä tarpeitaan vastaavia varainhoitoa koskevia sääntöjä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (6) 209 artiklan mukaisesti.

(11)

IMI2-yhteisyrityksen muut osakkaat kuin unioni ovat sopineet jatkavansa IMI2-yhteisyrityksen toimialalla toteutettavaa tutkimustoimintaa sellaisen rakenteen puitteissa, joka soveltuu paremmin julkisen ja yksityisen kumppanuuden luonteeseen. IMI2-yhteisyrityksen muiden osakkaiden kuin unionin olisi hyväksyttävä tämän asetuksen liitteessä oleva yhtiöjärjestys kirjallisella vahvistuksella.

(12)

IMI2-yhteisyrityksen tavoitteiden kehittämiseksi edelleen sen osakkuuden olisi oltava avoin myös muille oikeussubjekteille. Lisäksi oikeussubjekteille, jotka ovat kiinnostuneita tukemaan IMI2-yhteisyrityksen tavoitteita omalla erityisellä tutkimusalallaan, olisi tarjottava mahdollisuus tulla IMI2-yhteisyrityksen assosioituneiksi kumppaneiksi.

(13)

Minkä tahansa tukikelpoisen laitoksen olisi voitava tulla valittujen hankkeiden osallistujaksi tai niiden koordinaattoriksi.

(14)

IMI2-yhteisyrityksen olisi tavoitteidensa saavuttamiseksi tarjottava osallistujille rahoitustukea pääasiassa avustusten muodossa ja avoimien ja kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella.

(15)

Osallistujille olisi annettava tiedot kaikista sovellettavista oikeudellisista ja menettelyä koskevista ehdoista, muun muassa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1290/2013 (7) 1 artiklan 3 kohdan perusteella vahvistetuista ehdoista, jotka koskevat erityisesti rahoituskelpoisuutta sekä tulosten hyödyntämistä ja levittämistä. Näiden ehtojen tulisi olla johdonmukaiset ja kohtuulliset, ja niillä olisi varmistettava osallistujien tasavertainen ja oikeudenmukainen kohtelu IMI2-yhteisyrityksen puitteissa tuotettujen tulosten omistukseen ja saatavuuteen nähden.

(16)

Muiden osakkaiden kuin unionin rahoitusosuuksien olisi liityttävä IMI2-yhteisyrityksen hallinnollisiin kustannuksiin ja – yhdessä assosioituneiden kumppaneiden oman erityisen tutkimusalansa osalta suorittamien rahoitusosuuksien kanssa – yhteisrahoitukseen, jota tarvitaan IMI2-yhteisyrityksen tukemien tutkimus- ja innovointitoimien toteuttamiseksi.

(17)

IMI2-yhteisyrityksen rahoittamiin epäsuoriin toimiin osallistumisessa olisi noudatettava asetusta (EU) N:o 1290/2013. IMI2-yhteisyrityksen olisi lisäksi varmistettava näiden sääntöjen johdonmukainen soveltaminen komission hyväksymien asianomaisten toimenpiteiden mukaisesti.

(18)

IMI2-yhteisyrityksen olisi myös käytettävä komission hallinnoimia sähköisiä keinoja avoimuuden ja läpinäkyvyyden varmistamiseksi sekä osallistumisen helpottamiseksi. IMI2-yhteisyrityksen julkistamat ehdotuspyynnöt olisi sen vuoksi julkaistava myös keskitetyssä osallistujaportaalissa ja muissa Horisontti 2020 -puiteohjelman mukaisissa, komission hallinnoimissa sähköisissä tulostenlevitysvälineissä. Lisäksi IMI2-yhteisyrityksen olisi annettava saataville muun muassa ehdotuksia, hakijoita, avustuksia ja osallistujia koskevia asiaankuuluvia tietoja, jotta ne voidaan sisällyttää komission hallinnoimiin sähköisiin Horisontti 2020 -raportointi- ja -tulostenlevitysjärjestelmiin, tarkoituksenmukaisessa muodossa ja komission raportointivelvollisuuksia vastaavin määräajoin.

(19)

Unionin rahoitusosuuden hallinnoinnissa olisi noudatettava moitteettoman varainhoidon periaatetta ja välillistä hallinnointia koskevia sääntöjä, jotka on vahvistettu asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 sekä komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1268/2012 (8).

(20)

Menettelyjen yksinkertaistamiseksi hallinnollista rasitetta olisi vähennettävä kaikilta osapuolilta. Päällekkäisiä tarkastuksia ja suhteetonta asiakirjojen ja raporttien laatimista olisi vältettävä. Tämän asetuksen nojalla unionin rahoitusta saavien tahojen tilintarkastukset olisi toteutettava asetuksen (EU) N:o 1291/2013 mukaisesti.

(21)

Unionin ja IMI2-yhteisyrityksen muiden osakkaiden taloudellisia etuja olisi asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukaisesti menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja tarvittaessa hallinnolliset ja taloudelliset seuraamukset.

(22)

Komission sisäisellä tarkastajalla olisi oltava IMI2-yhteisyritykseen nähden samat toimivaltuudet kuin komissioon nähden.

(23)

Ottaen huomioon yhteisyritysten erityisluonne ja nykyinen asema ja jotta voidaan varmistaa jatkuvuus seitsemännen puiteohjelman kanssa, yhteisyrityksiin olisi edelleen sovellettava erillistä vastuuvapautta. Asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 60 artiklan 7 kohdasta ja 209 artiklasta poiketen Euroopan parlamentin olisi sen vuoksi myönnettävä neuvoston suosituksesta IMI2-yhteisyritykselle talousarvion toteuttamista koskeva vastuuvapaus. Näin ollen IMI2-yhteisyritykselle myönnettyyn unionin rahoitusosuuteen ei olisi sovellettava asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 60 artiklan 5 kohdassa vahvistettuja raportointivaatimuksia, vaan nämä olisi mahdollisimman suuressa määrin yhdenmukaistettava asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitetuille elimille säädettyjen raportointivaatimusten kanssa. Tilintarkastustuomioistuimen olisi tarkastettava tilit sekä tilien perustana olevien toimien laillisuus ja asianmukaisuus.

(24)

IMI2-yhteisyrityksen olisi toimittava avoimella ja läpinäkyvällä tavalla ja annettava kaikki asianmukaiset tiedot ajoissa asiaankuuluville elimilleen, ja sen olisi edistettävä toimiensa näkyvyyttä, mukaan lukien suurelle yleisölle suunnatuin tiedotusta ja tulosten levittämistä koskevin toimin. IMI2-yhteisyrityksen elinten työjärjestys olisi asetettava julkisesti saataville.

(25)

Horisontti 2020 -puiteohjelmalla on perustettu terveyttä käsittelevä tiedelautakunta toimimaan tieteellisenä sidosryhmäfoorumina, joka laatii tieteellisiä lausuntoja, toimittaa kattavan ja kohdennetun tieteellisen analyysin tutkimuksen ja innovoinnin pullonkauloista ja mahdollisuuksista, jotka liittyvät Horisontti 2020 -puiteohjelmassa määriteltyyn, terveyttä, väestönmuutosta ja hyvinvointia koskevaan yhteiskunnalliseen haasteeseen, osallistuu sen tutkimus- ja innovaatiopainopisteiden määrittämiseen ja rohkaisee unionin laajuista tieteellistä osallistumista. Tekemällä aktiivista yhteistyötä sidosryhmien kanssa tiedelautakunta auttaa kehittämään voimavaroja ja edistämään tietämyksen jakamista ja yhteistoimintaa kaikkialla unionissa tällä alalla. IMI2-yhteisyrityksen olisi näin ollen tehtävä yhteistyötä ja vaihdettava tietoja terveyttä käsittelevän tiedelautakunnan kanssa, kun se on tarkoituksenmukaista.

(26)

Horisontti 2020 -puiteohjelmalla olisi kavennettava unionissa vallitsevaa tutkimus- ja innovointikuilua edistämällä yhteisvaikutusta Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI) kanssa. Sen vuoksi IMI2-yhteisyrityksen olisi pyrittävä tiiviiseen vuorovaikutukseen ERI-rahastojen kanssa, sillä ne voivat erityisesti edistää paikallisten, alueellisten ja kansallisten tutkimus- ja innovointivalmiuksien vahvistamista IMI2-yhteisyrityksen alalla ja tukea älykästä erikoistumista.

(27)

IMI-yhteisyritys on perustettu ajanjaksoksi, joka päättyy 31 päivänä joulukuuta 2017. IMI2-yhteisyrityksen olisi jatkettava innovatiiviselle lääkkeiden alan tutkimusohjelmalle annettavaa tukea toteuttamalla asetuksen (EY) N:o 73/2008 nojalla käynnistetyt jäljellä olevat toimet mainitun asetuksen mukaisesti. Tutkimukseen käytettävissä olevien varojen optimaalisen käytön varmistamiseksi siirtyminen IMI-yhteisyrityksestä IMI2-yhteisyritykseen olisi toteutettava samanaikaisesti ja yhteensovitetusti seitsemännestä puiteohjelmasta Horisontti 2020 -puiteohjelmaan siirtymisen kanssa. Oikeusvarmuuden ja selkeyden vuoksi asetus (EY) N:o 73/2008 olisi sen vuoksi kumottava ja otettava käyttöön siirtymäsäännöksiä.

(28)

Ottaen huomioon Horisontti 2020 -puiteohjelman yleisenä tavoitteena olevan yksinkertaistamisen ja johdonmukaistamisen olisi Horisontti 2020 -puiteohjelman kesto otettava huomioon kaikissa IMI2-yhteisyrityksen toteuttamissa ehdotuspyynnöissä.

(29)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on IMI2-yhteisyrityksen perustaminen teollisen tutkimuksen ja innovoinnin vahvistamiseksi koko unionissa, koska se voidaan päällekkäisyyksien välttämiseksi, kriittisen massan saavuttamiseksi ja julkisen rahoituksen optimaalisen käytön varmistamiseksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi,

a)

tukea asetuksen (EU) N:o 1291/2013 25 artiklan mukaisesti sellaisten kilpailua edeltävien tutkimus- ja innovointitoimien kehittämistä ja täytäntöönpanoa, jotka ovat strategisesti tärkeitä unionin kilpailukyvylle ja sen teollisuuden johtoasemalle tai jotka koskevat erityisiä yhteiskunnallisia haasteita, ja etenkin niitä, jotka on kuvattu päätöksen 2013/743/EU liitteessä I olevassa II ja III osassa, sekä erityisesti Euroopan kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin parantamista koskevaa haastetta;

b)

myötävaikuttaa innovatiivisten lääkkeiden alan yhteisen teknologia-aloitteen tavoitteiden saavuttamiseen ja erityisesti

a)

enintään 1 425 000 000 euroa, joka vastaa Euroopan lääketeollisuuden yhdistysten liiton, jäljempänä ’EFPIA’, tai siihen kuuluvien oikeussubjektien tai niiden liitännäisosallistujien rahoitusosuutta;

b)

enintään 213 000 000 euroa, joka vastaa muiden osakkaiden, assosioituneiden kumppanien tai niihin kuuluvien oikeussubjektien tai niiden liitännäisosallistujien rahoitusosuuksia.

a)

vaatimukset, jotka koskevat IMI2-yhteisyrityksen osallistumista päätöksen 2013/743/EU liitteessä II tarkoitettuihin asianmukaisiin suorituskykyindikaattoreihin;

b)

vaatimukset, jotka koskevat IMI2 -yhteisyrityksen osallistumista päätöksen 2013/743/EU liitteessä III tarkoitettuun seurantaan;

c)

IMI2-yhteisyrityksen toimintaan liittyvät erityiset suorituskykyindikaattorit;

d)

tietojen toimittamiseen liittyvät järjestelyt sen varmistamiseksi, että komissio voi täyttää tulosten levittämistä ja raportointia koskevat velvoitteensa sekä keskitetyssä osallistujaportaalissa että muissa Horisontti 2020 -puiteohjelman mukaisissa, komission hallinnoimissa sähköisissä tulostenlevitysvälineissä;

e)

säännökset IMI2-yhteisyritykseen liittyvien ehdotuspyyntöjen julkaisemisesta myös keskitetyssä osallistujaportaalissa ja muissa Horisontti 2020 -puiteohjelman mukaisissa, komission hallinnoimissa sähköisissä tiedonlevitysvälineissä;

f)

henkilöstöresurssien käyttö ja niihin tehtävät muutokset, erityisesti palvelukseen otto tehtäväryhmän, palkkaluokan ja ura-alueen mukaan, uudelleenluokittelu ja henkilöstön määrän muutokset.

a)

IMI2-yhteisyrityksen tekemissä sopimuksissa tai hankintasopimuksissa taikka sen päätöksissä olevan välityslausekkeen nojalla;

b)

riidoissa, jotka koskevat IMI2-yhteisyrityksen henkilöstön tehtäviään suorittaessaan aiheuttamien vahinkojen korvaamista;

c)

kaikissa IMI2-yhteisyrityksen ja sen henkilöstön välisissä riidoissa henkilöstösäännöissä ja palvelussuhteen ehdoissa määrätyin rajoituksin tai edellytyksin.

a)

IMI2-yhteisyritys ja OLAF suorittamaan 1 ja 2 kohdassa esitettyjä tarkoituksia varten tarkastuksia ja todentamisia toimivaltuuksiensa mukaisesti; ja

b)

komissio ja tilintarkastustuomioistuin suorittamaan 1 ja 2 kohdassa esitettyjä tarkoituksia varten IMI2-yhteisyrityksestä rahoitusta saavien tahojen tarkastuksia toimivaltuuksiensa mukaisesti.

7.6.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 169/77

(1)

Yhteisten teknologia-aloitteiden muodossa toteutettavista julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista säädettiin alun perin Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1982/2006/EY (2).

(2)

Neuvoston päätöksessä 2006/971/EY (3) yksilöitiin tuettavat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet, mukaan lukien yhteisen Clean Sky -teknologia-aloitteen alan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus.

(3)

Komission 3 päivänä maaliskuuta 2010 antamassa tiedonannossa ”Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia”, jäljempänä ’Eurooppa 2020 -strategia’, jonka sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat hyväksyneet, korostetaan tarvetta luoda suotuisat olosuhteet osaamiseen ja innovointiin kohdistuville investoinneille älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun saavuttamiseksi unionissa.

(4)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1291/2013 (4) perustettiin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma ”Horisontti 2020” (2014–2020), jäljempänä ’Horisontti 2020 -puiteohjelma’. Horisontti 2020 -puiteohjelmalla pyritään aikaansaamaan nykyistä suurempi vaikutus tutkimukseen ja innovointiin yhdistämällä Horisontti 2020 -puiteohjelmasta ja yksityiseltä sektorilta saatavaa rahoitusta julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien puitteissa sellaisilla keskeisillä aloilla, joilla tutkimus ja innovointi voivat edistää Euroopan unionin laajempia kilpailukykytavoitteita, vauhdittaa yksityisiä investointeja ja auttaa vastaamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin. Tällaisten kumppanuuksien olisi perustuttava pitkäaikaiseen sitoutumiseen, kaikkien kumppaneiden tasapuolinen rahoitusosuus mukaan luettuna, niiden pitäisi olla vastuussa omien tavoitteidensa saavuttamisesta ja ne olisi sovitettava yhteen unionin strategisten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotavoitteiden kanssa. Tällaisten kumppanuuksien hallinnon ja toteutuksen olisi oltava avointa, läpinäkyvää, vaikuttavaa ja tehokasta ja annettava monenlaisille erityisaloillaan aktiivisille sidosryhmille mahdollisuus osallistua. Asetuksen (EU) N:o 1291/2013 mukaisesti unioni voi osallistua näihin kumppanuuksiin myöntämällä rahoitusta yhteisyrityksille, jotka on perustettu päätöksen N:o 1982/2006/EY mukaisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 187 artiklan nojalla.

(5)

Asetuksen (EU) N:o 1291/2013 ja tutkimuksen ja neuvoston päätöksen 2013/743/EU (5) mukaisesti päätöksen N:o 1982/2006/EY nojalla perustetuille yhteisyrityksille olisi annettava lisätukea päätöksessä 2013/743/EU asetettujen ehtojen mukaisesti.

(6)

Neuvoston asetuksella (EY) N:o 71/2008 (6) perustettu Clean Sky -yhteisyritys on täyttänyt tavoitteensa edistää uutta tutkimusta julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksissa, joiden avulla eurooppalaisen ilmailualan sidosryhmät voivat tehdä pitkän aikavälin yhteistyötä. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat osallistuneet hyvin laajasti Clean Sky -yhteisyritykseen, ja noin 40 prosenttia ehdotuspyyntöjen budjetista on myönnetty niitä varten. Clean Sky -yhteisyrityksen väliarvioinnissa on osoitettu, että yhteisyritys edistää menestyksekkäästi ympäristötavoitteiden saavuttamista. Se on myös onnistunut houkuttelemaan laajasti unionin keskeisiä teollisuudenaloja ja monia pk-yrityksiä osallistumaan. Se on johtanut uusiin yhteistyöhankkeisiin, ja uudet organisaatiot ovat osallistuneet siihen. Sen tutkimusaluetta olisi siten edelleen tuettava, jotta tässä asetuksessa asetetut tavoitteet saavutetaan.

(7)

Jatkuvassa tuessa Clean Sky -tutkimusohjelmalle olisi myös otettava huomioon Clean Sky -yhteisyrityksen toiminnoista saatu kokemus mukaan lukien sen väliarvioinnin tulokset ja sidosryhmien suositukset ja sitä olisi toteutettava noudattamalla sen tarkoitusta paremmin vastaavia rakenteita ja sääntöjä, jotta tehostetaan toimintaa ja varmistetaan sen yksinkertaistaminen. Tätä varten Clean Sky 2 -yhteisyrityksen olisi annettava varainhoitoa koskevat säännöt, jotka vastaavat sen tarpeita, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (7) 209 artiklan mukaisesti.

(8)

Clean Sky -yhteisyrityksen yksityiset osakkaat ovat hyväksyneet sen, että Clean Sky -yhteisyrityksen toimialaan kuuluvia tutkimustoimia toteutetaan rakenteessa, joka soveltuu paremmin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen. Clean Sky 2 -yhteisyrityksen yksityisten osakkaiden olisi hyväksyttävä tämän asetuksen liitteenä oleva yhtiöjärjestys kirjallisella vahvistuksella.

(9)

Clean Sky 2 -yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi yhteisyrityksen olisi annettava rahoitustukea osakkaille ja osallistujille pääasiassa avustuksina, joita myönnetään avointen ja kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella.

(10)

Clean Sky 2 -yhteisyrityksen olisi toimittava avoimella ja läpinäkyvällä tavalla ja annettava kaikki asianmukaiset tiedot ajoissa asiaankuuluville elimilleen, ja sen olisi edistettävä toimiensa näkyvyyttä, mukaan lukien suurelle yleisölle tarkoitetuin tiedotus- ja tulostenlevitystoimin. Clean Sky 2 -yhteisyrityksen elinten työjärjestys olisi asetettava julkisesti saataville.

(11)

Yksityisten osakkaiden maksuosuuksia ei pitäisi rajoittaa pelkästään Clean Sky 2 -yhteisyrityksen hallinnollisiin kustannuksiin ja yhteisrahoitukseen, joka on tarpeen Clean Sky 2 -yhteisyrityksen tukemien tutkimus- ja innovointitoimien toteuttamiseksi, vaan osakkaiden osuuksia olisi käytettävä myös aiemmin ilmoitettuihin täydentäviin toimiin, joita ne toteuttavat täydentäviä toimia koskevan suunnitelman perusteella. Jotta vipuvaikutuksesta saadaan asianmukainen kuva, näissä täydentävissä toimissa olisi oltava kyse laajempaa Clean Sky -teknologia-aloitetta tukevista toimista.

(12)

Clean Sky 2 -yhteisyrityksen rahoittamiin epäsuoriin toimiin osallistuttaessa olisi noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 1290/2013 (8) Clean Sky 2 -yhteisyrityksen olisi lisäksi varmistettava näiden sääntöjen johdonmukainen soveltaminen komission hyväksymien toimenpiteiden mukaisesti.

(13)

Clean Sky 2 -yhteisyrityksen olisi myös käytettävä komission hallinnoimia sähköisiä keinoja avoimuuden ja läpinäkyvyyden varmistamiseksi ja osallistumisen helpottamiseksi. Clean Sky 2 -yhteisyrityksen julkistamat ehdotuspyynnöt olisi sen vuoksi julkaistava myös keskitetyssä osallistujaportaalissa ja muissa Horisontti 2020 -puiteohjelman mukaisissa, komission hallinnoimissa sähköisissä tulostenlevitysvälineissä. Lisäksi Clean Sky 2 -yhteisyrityksen olisi annettava saataville muun muassa ehdotuksia, hakijoita, avustuksia ja osallistujia koskevat asiaankuuluvat tiedot, jotta ne voidaan sisällyttää komission hallinnoimiin sähköisiin Horisontti 2020 -raportointi- ja tulostenlevitysjärjestelmiin, tarkoituksenmukaisessa muodossa ja komission raportointivelvollisuuksia vastaavin määräajoin.

(14)

Clean Sky 2 -yhteisyrityksessä olisi teknologista tutkimusta, tuotekehitystä ja esittelyä koskevien toimien luokittelussa otettava huomioon teknologisen valmiuden tasoa koskevat OECD:n määritelmät.

(15)

Unionin rahoitusosuuden hallinnoinnissa olisi noudatettava moitteettoman varainhoidon periaatetta ja välillistä hallinnointia koskevia sääntöjä, jotka on vahvistettu asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 sekä komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1268/2012 (9).

(16)

Menettelyjen yksinkertaistamiseksi hallinnollista rasitetta olisi vähennettävä kaikilta osapuolilta. Päällekkäisiä tarkastuksia ja suhteetonta asiakirjojen ja raporttien laatimista olisi vältettävä. Tämän asetuksen nojalla unionin rahoitusta saavien tahojen tilintarkastukset olisi toteutettava asetuksen (EU) N:o 1291/2013 mukaisesti.

(17)

Unionin ja Clean Sky 2 -yhteisyrityksen muiden osakkaiden taloudellisia etuja olisi menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja tarpeen mukaan hallinnolliset ja taloudelliset seuraamukset, asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukaisesti.

(18)

Komission sisäisellä tarkastajalla olisi oltava Clean Sky 2 -yhteisyrityksen suhteen samat valtuudet kuin komission suhteen.

(19)

Ottaen huomioon yhteisyritysten erityisluonne ja nykyinen asema ja jotta voidaan varmistaa jatkuvuus seitsemännen puiteohjelman kanssa, yhteisyrityksiin olisi edelleen sovellettava erillistä vastuuvapautta. Asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 60 artiklan 7 kohdasta ja 209 artiklasta poiketen Euroopan parlamentin olisi sen vuoksi myönnettävä neuvoston suosituksesta Clean Sky 2 -yhteisyritykselle talousarvion toteuttamista koskeva vastuuvapaus. Näin ollen Clean Sky 2 -yhteisyritykselle myönnettyyn unionin rahoitusosuuteen ei pitäisi soveltaa asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 60 artiklan 5 kohdassa vahvistettuja raportointivaatimuksia, vaan nämä olisi mahdollisimman suuressa määrin yhdenmukaistettava asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitetuille elimille säädettyjen raportointivaatimusten kanssa. Tilintarkastustuomioistuimen olisi tarkastettava tilit sekä tilien perustana olevien toimien laillisuus ja asianmukaisuus.

(20)

Jotta unionin tukea voitaisiin myöntää useita vuosia kestäville laajamittaisille hankkeille, unionin ja Clean Sky 2 -yhteisyrityksen monivuotiset talousarviositoumukset pitäisi voida jakaa vuotuisiin eriin. Unionin ja Clean Sky 2 -yhteisyrityksen pitkäaikaisilla sitoumuksilla olisi voitava vähentää tällaisten laajamittaisten hankkeiden loppuunsaattamiseen liittyviä epävarmuustekijöitä.

(21)

Horisontti 2020 -puiteohjelmalla olisi kavennettava unionissa vallitsevaa tutkimus- ja innovointikuilua edistämällä synergioita Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI) kanssa. Sen vuoksi Clean Sky 2 -yhteisyrityksen olisi pyrittävä tiiviiseen vuorovaikutukseen ERI-rahastojen kanssa, sillä ne voivat erityisesti edistää paikallisten, alueellisten ja kansallisten tutkimus- ja innovointivalmiuksien vahvistamista Clean Sky 2 -yhteisyrityksen alalla ja tukea älykästä erikoistumista.

(22)

Clean Sky -yhteisyritys perustettiin ajanjaksoksi, joka päättyy 31 päivänä joulukuuta 2017. Clean Sky 2 -yhteisyrityksen olisi jatkettava Clean Sky -tutkimusohjelmalle annettavaa tukea toteuttamalla asetuksen (EY) N:o 71/2008 mukaisesti kyseisen asetuksen nojalla käynnistetyt jäljellä olevat toimet. Tutkimukseen käytettävissä olevan rahoituksen optimaalisen käytön varmistamiseksi siirtyminen Clean Sky -yhteisyrityksestä Clean Sky 2 -yhteisyritykseen olisi toteutettava samaan aikaan kuin siirtyminen seitsemännestä puiteohjelmasta Horisontti 2020 -puiteohjelmaan. Oikeusvarmuuden ja selkeyden vuoksi asetus (EY) N:o 71/2008 olisi kumottava ja olisi annettava siirtymäsäännöksiä.

(23)

Ottaen huomioon Horisontti 2020 -puiteohjelmalla saavutettava yleinen tavoite eli yksinkertaistaminen ja johdonmukaistaminen Horisontti 2020 -puiteohjelman kesto olisi otettava huomioon kaikissa Clean Sky 2 -yhteisyrityksen ehdotuspyynnöissä.

(24)

Kun otetaan huomioon jatkuvan innovoinnin merkitys unionin liikennealan kilpailukyvylle ja tämän alan yhteisyritysten lukumäärä, liikennealan tutkimusyhteistyöhön liittyvien toimien asianmukaisuudesta olisi laadittava riittävän ajoissa analyysi erityisesti Horisontti 2020 puiteohjelman väliarviointia silmällä pitäen.

(25)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, joita ovat Clean Sky 2 -yhteisyrityksen perustaminen teollisen tutkimus- ja innovointitoiminnan vahvistamisessa koko unionissa, vaan ne voidaan tarpeettomien päällekkäisyyksien välttämiseksi, kriittisen massan saavuttamiseksi ja julkisen rahoituksen optimaalisen käytön varmistamiseksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

a)

edistää asetuksen (EY) N:o 71/2008 nojalla käynnistettyjen tutkimustoimien loppuunsaattamista sekä asetuksen (EU) N:o 1291/2013 täytäntöönpanoa ja erityisesti vastaamista älykästä, ympäristöystävällistä ja integroitua liikennettä koskevaan haasteeseen päätöksen (EU) N:o 2013/743/EU III osan ”Yhteiskunnalliset haasteet” mukaisesti;

b)

edistää ilmailualan teknologioiden ympäristövaikutusten vähentämistä, muun muassa pienimuotoiseen lentoliikenteeseen liittyviä ympäristövaikutuksia, ja kehittää Eurooppaan vahva ja maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen ilmailuteollisuus ja toimitusketju.

Tähän voidaan päästä nopeuttamalla puhtaampien lentoliikenneteknologioiden kehittämistä, jotta niitä otettaisiin mahdollisimman pian käyttöön, ja varsinkin sellaisten teknologioiden integrointia, demonstrointia ja validointia, joilla voidaan

a)

vaatimukset, jotka koskevat Clean Sky 2 -yhteisyrityksen osallistumista päätöksen N:o 2013/743/EU liitteessä II tarkoitettuihin asianmukaisiin suorituskykyindikaattoreihin;

b)

vaatimukset, jotka koskevat Clean Sky 2 -yhteisyrityksen osallistumista päätöksen N:o 2013/743/EU liitteessä III tarkoitettuun seurantaan;

c)

Clean Sky 2 -yhteisyrityksen toimintaan liittyvät erityiset suorituskykyindikaattorit;

d)

tietojen toimittamiseen liittyvät järjestelyt sen varmistamiseksi, että komissio voi täyttää tulosten levittämistä ja raportointia koskevat velvoitteensa sekä keskitetyssä osallistujaportaalissa että muissa Horisontti 2020 -puiteohjelman mukaisissa, komission hallinnoimissa sähköisissä tulostenlevitysvälineissä;

e)

säännökset Clean Sky 2 -yhteisyritykseen liittyvien ehdotuspyyntöjen julkaisemisesta myös keskitetyssä osallistujaportaalissa ja muissa Horisontti 2020 -puiteohjelman mukaisissa, komission hallinnoimissa sähköisissä tiedonlevitysvälineissä;

f)

henkilöstöresurssien käyttö ja niihin tehtävät muutokset, erityisesti palvelukseenotto tehtäväryhmän, palkkaluokan ja ura-alueen mukaan, uudelleenluokittelu ja henkilöstön määrän muutokset.

a)

Clean Sky 2 -yhteisyritykselle myönnettävistä osuuksista yhtiöjärjestyksen 15 artiklan 2 kohdan ja 15 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti;

b)

vetäjien ja ydinkumppanien tai niiden liitännäisosallistujien vähintään 965 250 000 euron luontoissuorituksista 1 artiklassa määriteltynä aikana; tähän sisältyvät niiden Clean Sky 2 -yhteisyrityksen työohjelman ulkopuolisten täydentävien toimien, joilla tuetaan yhteisen Clean Sky -teknologia-aloitteen tavoitteita, toteuttamisesta aiheutuneet kustannukset. Muista unionin rahoitusohjelmista voidaan myöntää tukea näihin menoihin sovellettavien sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti. Tällöin unionin rahoitusosuus ei saa korvata vetäjiltä ja ydinkumppaneilta tai niiden liitännäisosallistujilta saatavia luontoissuorituksia.

a)

Clean Sky 2 -yhteisyrityksen tekemässä sopimuksissa hankintasopimuksissa tai päätöksissä olevan välityslausekkeen nojalla;

b)

riidoissa, jotka koskevat Clean Sky 2 -yhteisyrityksen henkilöstön tehtäviään suorittaessaan aiheuttamien vahinkojen korvaamista;

c)

kaikissa Clean Sky 2 -yhteisyrityksen ja sen henkilöstön välisissä riidoissa Euroopan unionin henkilöstösäännöissä määrätyin ja palvelussuhteen ehdoista johtuvin rajoituksin tai edellytyksin.