ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 150

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

57. vuosikerta
20. toukokuu 2014


Sisältö

 

I   Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 510/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, tiettyihin maataloustuotteiden jalostuksessa tuotettuihin tavaroihin sovellettavasta kauppajärjestelmästä sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 1216/2009 ja (EY) N:o 614/2009 kumoamisesta

1

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 511/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, geenivarojen saantia ja saatavuutta sekä niiden käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaista ja tasapuolista jakoa koskevan Nagoyan pöytäkirjan määräysten noudattamistoimenpiteistä käyttäjille unionissa ( 1 )

59

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus N:o 512/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, Euroopan GNSS-viraston perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 912/2010 muuttamisesta

72

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 513/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen turvallisuuden rahastoa ja neuvoston päätöksen 2007/125/YOS kumoamisesta

93

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 514/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoon sekä poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusvälineeseen sovellettavista yleisistä säännöksistä

112

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 515/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen turvallisuuden rahastoa ja päätöksen N:o 574/2007/EY kumoamisesta

143

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 516/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston perustamisesta, neuvoston päätöksen 2008/381/EY muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösten N:o 573/2007/EY ja N:o 575/2007/EY ja neuvoston päätöksen 2007/435/EY kumoamisesta

168

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 517/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, fluoratuista kasvihuonekaasuista ja asetuksen (EY) N:o 842/2006 kumoamisesta ( 1 )

195

 

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

 

 

KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET

 

 

2014/283/EU

 

*

Neuvoston päätös, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2014, biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän geenivarojen saannista ja saatavuudesta sekä niiden käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaisesta ja tasapuolisesta jaosta tehdyn Nagoyan pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta ( 1 )

231

 

 

Biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvä Nagoyan pöytäkirja geenivarojen saannista ja saatavuudesta sekä niiden käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaisesta ja tasapuolisesta jaosta

234

 

 

2014/284/EU

 

*

Neuvoston päätös, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2014, metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja Euroopan unioniin suuntautuvaa puutuotteiden kauppaa koskevan Euroopan unionin ja Indonesian tasavallan vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen tekemisestä

250

 

 

Euroopan unionin ja Indonesian tasavallan vapaaehtoinen kumppanuussopimus metsälainsäädännön soveltamisen valvonnasta, metsähallinnosta ja Euroopan unioniin suuntautuvasta puutuotteiden kaupasta

252

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

20.5.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 150/1


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 510/2014,

annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014,

tiettyihin maataloustuotteiden jalostuksessa tuotettuihin tavaroihin sovellettavasta kauppajärjestelmästä sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 1216/2009 ja (EY) N:o 614/2009 kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 2 kohdan ja 207 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Lissabonin sopimuksen tultua voimaan on tarpeen mukauttaa neuvoston asetusta (EY) N:o 1216/2009 (3) ja neuvoston asetusta (EY) N:o 614/2009 (4), ja erityisesti siltä osin kuin siinä on tehty ero delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten kesken. Lisäksi tarvitaan mukautuksia, joilla parannetaan nykyisten säädösten selkeyttä ja avoimuutta.

(2)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’perussopimus’, mukainen tärkein yhteisen maatalouspolitiikan väline on 31 päivään joulukuuta 2013 asti ollut neuvoston asetus (EY) N:o 1234/2007 (5).

(3)

Asetus (EY) N:o 1234/2007 korvattiin 1 päivästä tammikuuta 2014 yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisen yhteydessä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1308/2013 (6). Asetuksia (EY) N:o 1216/2009 ja (EY) N:o 614/2009 olisi mukautettava mainitun asetuksen huomioon ottamiseksi, jotta sellaiset kauppajärjestelyt kolmansien maiden kanssa, jotka koskevat toisaalta maataloustuotteita ja toisaalta maataloustuotteiden jalostuksessa tuotettuja tavaroita, pysyvät johdonmukaisina.

(4)

Tiettyjä maataloustuotteita käytetään sekä jalostettujen maataloustuotteiden että sellaisten tavaroiden valmistuksessa, joita ei luetella perussopimuksen liitteessä I. On tarpeen toteuttaa toimenpiteitä niin yhteisen maatalouspolitiikan kuin yhteisen kauppapolitiikan puitteissa, jotta voidaan ottaa huomioon näiden tuotteiden ja tavaroiden kaupan vaikutus perussopimuksen 39 artiklan tavoitteiden toteutumiseen sekä vaikutukset, joita perussopimuksen 43 artiklan soveltamiseksi hyväksytyillä toimenpiteillä on kyseisten tuotteiden ja tavaroiden taloudelliseen asemaan, kun otetaan huomioon maataloustuotteiden hankintakustannusten erot unionissa ja maailmanmarkkinoilla.

(5)

Unionissa erotetaan toisistaan perussopimuksen liitteessä I luetellut maataloustuotteet ja jalostetut maataloustuotteet, joita ei ole lueteltu mainitussa liitteessä, jotta voidaan ottaa huomioon maatalouden ja elintarviketeollisuuden erilaiset tilanteet unionissa. Samaa erottelua ei välttämättä tehdä tietyissä kolmansissa maissa, joiden kanssa unioni tekee sopimuksia. Sen vuoksi olisi säädettävä, että yleiset säännöt, joita sovelletaan jalostettuihin maataloustuotteisiin, joita ei luetella perussopimuksen liitteessä I, olisi ulotettava koskemaan myös tiettyjä mainittuun liitteeseen kuuluvia maataloustuotteita silloin, kun kansainvälisessä sopimuksessa määrätään näiden kahden tuotetyypin rinnastamisesta toisiinsa.

(6)

Kun tässä asetuksessa viitataan kansainvälisiin sopimuksiin, jotka unioni on tehnyt tai joita se soveltaa väliaikaisesti perussopimuksen mukaisesti, tällaisella viittauksella tarkoitetaan perussopimuksen 218 artiklaa.

(7)

Niiden epäsuotuisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja torjumiseksi, joita tiettyjen jalostettujen maataloustuotteiden tuonnilla saattaa olla unionin markkinoihin ja yhteisen maatalouspolitiikan tehokkuuteen, olisi tiettyjen edellytysten täyttyessä oltava mahdollista ottaa käyttöön tällaisten tuotteiden tuonnissa maksettava lisätulli.

(8)

Muna-albumiini ja maitoalbumiini ovat jalostettuja maataloustuotteita, jotka eivät sisälly perussopimuksen liitteeseen I. Yhdenmukaistamisen ja yksinkertaistamisen vuoksi muna-albumiinin ja maitoalbumiinin yhteinen kauppajärjestelmä, josta säädetään asetuksessa (EY) N:o 614/2009, olisi liitettävä osaksi tiettyihin maataloustuotteiden jalostuksessa tuotettuihin tavaroihin sovellettavaa kauppajärjestelmää. Koska munat voidaan suurelta osin korvata muna-albumiinilla ja tietyssä määrin maitoalbumiinilla, muna-albumiinia ja maitoalbumiinia koskevan kauppajärjestelmän olisi vastattava munia varten vahvistettua järjestelmää.

(9)

On tarpeen vahvistaa jalostettuihin maataloustuotteisiin ja maataloustuotteiden jalostuksessa tuotettuihin liitteeseen I kuulumattomiin tavaroihin sovellettavaa kauppajärjestelmää koskevat keskeiset säännöt, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 978/2012 (7) mukaisten etuuskohtelukauppaa koskevien järjestelmien sekä muita unionin yksipuolisia kauppajärjestelmiä koskevien erityissäännösten soveltamista. Lisäksi on tarpeen säätää alennettujen tuontitullien ja tariffikiintiöiden vahvistamisesta sekä vientitukien myöntämisestä mainittujen keskeisten sääntöjen mukaisesti. Tällaisissa säännöissä ja säännöksissä olisi otettava huomioon ne tuontitulleja ja vientitukia koskevat rajoitukset, jotka johtuvat unionin WTO-sopimusten ja kahdenvälisten sopimusten mukaisesti hyväksymistä sitoumuksista.

(10)

Koska muna-albumiinin ja maitoalbumiinin markkinat ovat tiiviisti yhteydessä munien markkinoihin, olisi voitava vaatia tuontitodistuksen esittämistä muna-albumiinin ja maitoalbumiinin tuontia varten ja keskeyttää muna-albumiinin ja maitoalbumiinin sisäiset jalostusmenettelyt, jos unionin kyseisten tuotteiden markkinoilla tai munien markkinoilla on tai todennäköisesti ilmenee häiriöitä muna-albumiinin ja maitoalbumiinin sisäisten jalostusmenettelyjen vuoksi. Muna-albumiinin ja maitoalbumiinin tuontitodistusten antamisen ja, todistuksen antamisen jälkeen, niiden vapaaseen liikkeeseen luovuttamisen edellytykseksi olisi voitava asettaa niiden alkuperää, lähtöpaikkaa, aitoutta ja laatuominaisuuksia koskevia vaatimuksia.

(11)

Kaupankäynnin ja markkinoiden kehittymisen, muna-albumiinin ja maitoalbumiinin markkinoiden sekä munien markkinoiden tarpeiden ja muna-albumiinin ja maitoalbumiinin tuontia koskevan seurannan tulosten huomioon ottamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä säännöistä, joilla asetetaan tuontitodistuksen esittäminen edellytykseksi muna-albumiinin ja maitoalbumiinin tuonnille vapaaseen liikkeeseen luovutettavaksi, säännöistä, joilla vahvistetaan tästä tuontitodistuksesta johtuviin oikeuksiin ja velvoitteisiin ja sen oikeudellisiin vaikutuksiin sovellettavat säännöt, tapauksista, joissa todistuksessa mainittuun velvoitteeseen sovelletaan sallittua poikkeamaa, säännöistä, joilla asetetaan tuontitodistuksen antamisen ja vapaaseen liikkeeseen luovuttamisen edellytykseksi kolmannen maan tai elimen antaman, muun muassa tuotteiden alkuperän, lähtöpaikan, aitouden ja laatuominaisuudet varmentavan asiakirjan esittäminen, säännöistä, joita sovelletaan tuontitodistusten siirtämiseen tai tätä siirtoa koskeviin rajoituksiin, tapauksista, joissa ei vaadita tuontitodistuksen esittämistä, ja tapauksista, joissa vaaditaan tai ei vaadita sellaisen vakuuden asettamista, jolla taataan tuotteiden tuominen todistuksen voimassaoloaikana.

(12)

Tiettyjen sellaisten jalostettujen maataloustuotteiden valmistuksessa, joita ei luetella perussopimuksen liitteessä I, käytetään yhteisen maatalouspolitiikan piiriin kuuluvia maataloustuotteita. Kyseisten jalostettujen maataloustuotteiden tuonnissa sovellettavien tullien olisi tasapainotettava niiden valmistuksessa käytettyjen maataloustuotteiden hintaero maailmanmarkkinoiden ja unionin markkinoiden välillä ja toisaalta turvattava asianomaisen jalostusteollisuuden kilpailukyky.

(13)

Tiettyjen kansainvälisten sopimusten perusteella ja osana unionin kauppapolitiikkaa jalostettujen maataloustuotteiden tuontitullien maatalousosiin, sokereista ja jauhoista kannettaviin lisätulleihin ja arvotulliin myönnetään alennuksia tai ne poistetaan asteittain. Nämä alennukset olisi voitava vahvistaa suhteessa maatalouden maksuosiin, joita sovelletaan muussa kuin etuuskohteluun oikeutetussa kaupassa.

(14)

Tuontitullin maatalousosan olisi tasapainotettava kyseisten jalostettujen maataloustuotteiden tuotannossa käytettyjen maataloustuotteiden maailmanmarkkinahintojen ja unionin markkinoiden hintojen välinen ero. Sen vuoksi on tarpeen säilyttää tiivis yhteys jalostettuihin maataloustuotteisiin sovellettavan tuontitullin maatalousosan ja sellaisenaan tuotuihin maataloustuotteisiin sovellettavan tuontitullin laskemisen välillä.

(15)

Niiden kansainvälisten sopimusten täytäntöön panemiseksi, jotka koskevat jalostettujen maataloustuotteiden tuontitullien alentamista tai asteittaista poistamista tiettyjen sellaisten maataloustuotteiden perusteella, joita on käytetty kyseisten jalostettujen maataloustuotteiden valmistuksessa tai pidetään valmistukseen käytettyinä, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat luettelon vahvistamista niistä maataloustuotteista, joita on pidettävä jalostettujen maataloustuotteiden valmistuksessa käytettyinä, vastaavien määrien ja muiden maataloustuotteiden muuntamista tiettyjen maataloustuotteiden, joita pidetään valmistuksessa käytettyinä, määriä vastaaviksi määriksi koskevien sääntöjen vahvistamista, alennetun maatalousosan ja alennettujen lisätullien laskemiseen tarvittavia osatekijöitä ja menetelmiä tuota laskentaa varten ja vähäisiä määriä, joiden osalta alennetut maatalousosat ja sokereista ja jauhoista kannettavat lisätullit vahvistetaan nollaksi.

(16)

Tuontitariffeja koskevia myönnytyksiä voidaan myöntää rajoittamattomille määrille asianomaisia tavaroita tai rajoitetuille määrille tariffikiintiön puitteissa. Jos tiettyjen kansainvälisten sopimusten yhteydessä myönnetään tariffimyönnytyksiä tariffikiintiöiden puitteissa, komission olisi avattava kiintiöt ja hallinnoitava niitä. Käytännön syistä on oleellista, että niihin tavaroihin sovellettavien tuontitullien, joiden osalta on sovittu tullietuuksista, muun muin maatalousosan hallinnointia koskevat samat säännöt kuin maatalousosan hallinnointia.

(17)

Koska muna-albumiinin ja maitoalbumiinin markkinat ovat tiiviisti yhteydessä munien markkinoihin, muna-albumiinin ja maitoalbumiinin tariffikiintiöt olisi avattava ja niitä olisi hallinnoitava samalla tavalla kuin munien kiintiöitä asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti. Hallinnointimenetelmässä olisi tarvittaessa otettava huomioon unionin markkinoiden tarjontatarpeet ja tarve säilyttää näiden markkinoiden tasapaino, sen olisi perustuttava aiemmin käytettyihin menetelmiin, ja siinä olisi otettava huomioon WTO:n sopimuksista johtuvat oikeudet.

(18)

Jotta voidaan varmistaa toimijoiden tasapuolinen pääsy markkinoille ja tasavertainen kohtelu, ottaa huomioon unionin markkinoiden hankintatarpeet ja säilyttää kyseisten markkinoiden tasapaino, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat edellytyksiä, jotka toimijan on täytettävä voidakseen jättää hakemuksen tariffikiintiössä, oikeuksien siirtämistä tariffikiintiön sisällä koskevia sääntöjä, vakuuden asettamista tariffikiintiöön osallistumisen edellytyksenä sekä tariffikiintiöihin sovellettavia erityispiirteitä, vaatimuksia ja rajoituksia.

(19)

Jotta varmistetaan, että vientituotteille on mahdollista tietyin edellytyksin saada erityiskohtelu tuonnissa kolmanteen maahan unionin perussopimuksen mukaisesti tekemien kansainvälisten sopimusten nojalla, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säännöistä, joiden mukaan jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset velvoitetaan antamaan pyynnöstä ja asianmukaisten tarkastusten jälkeen tuotteille, jotka voivat vietäessä saada tietyin edellytyksin erityiskohtelun tuonnissa kolmanteen maahan, asiakirja, jolla todistetaan näiden edellytysten täyttyminen.

(20)

On mahdollista, että jalostusteollisuuden maatalousraaka-aineiden tarvetta ei voida täysin kattaa unionista peräisin olevilla maatalousraaka-aineilla kilpailukykyisin edellytyksin. Neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2913/92 (8) säädetään tällaisten tavaroiden hyväksymisestä sisäiseen jalostusmenettelyyn edellyttäen, että komission asetuksessa (ETY) N:o 2454/93 (9) määritellyt taloudelliset edellytykset täyttyvät. Asetus (ETY) N:o 2913/92 on määrä korvata Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 952/2013 (10) mutta vasta 1 päivästä kesäkuuta 2016 alkaen. Siksi on aiheellista viitata tässä asetuksessa asetukseen (ETY) N:o 2913/92 ottaen erityisesti huomioon, että tulevaisuudessa viittauksia asetukseen (ETY) N:o 2913/92 on määrä pitää viittauksina asetukseen (EU) N:o 952/2013. Selkeästi määritellyissä olosuhteissa taloudellisten edellytysten olisi katsottava täyttyneen maataloustuotteiden tiettyjen määrien hyväksymiselle sisäiseen jalostusmenettelyyn. Nämä määrät olisi määritettävä tarjontataseen perusteella. Käytettävissä olevien määrien oikeudenmukaiset käyttömahdollisuudet, toimijoiden tasapuolinen kohtelu ja selkeys olisi varmistettava jäsenvaltioiden antamien sisäistä jalostusta koskevien todistusten järjestelmällä.

(21)

Jotta voidaan varmistaa sisäisten jalostusmenettelyjen järkevä ja tehokas hallinnointi ottaen huomioon asianomaisten hyödykkeiden tilanne unionin markkinoilla ja jalostusteollisuuden tarpeet ja käytännöt, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat luetteloa niistä maataloustuotteista, joita varten voidaan antaa sisäistä jalostusta koskevia todistuksia, sisäistä jalostusta koskevasta todistuksesta johtuvia oikeuksia ja sen oikeudellisia vaikutuksia, oikeuksien siirtämistä toimijoiden välillä ja tarpeellisia sääntöjä sisäistä jalostusta koskevan todistusjärjestelmän luotettavuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi todistuksen aitouden, sen siirtämisen ja tätä siirtoa koskevien rajoitusten osalta.

(22)

Olisi luotava järjestelmä vientitukien myöntämiseksi unionin WTO-sitoumusten sallimissa rajoissa tietyille maataloustuotteille, joita käytetään sellaisten tavaroiden valmistuksessa, joita ei luetella perussopimuksen liitteessä I, jotta mainittujen tavaroiden tuottajat eivät joutuisi kärsimään yhteisestä maatalouspolitiikasta aiheutuvista hinnoista, joilla niiden on hankittava tuotteet. Näiden tukien olisi katettava ainoastaan tietyn maataloustuotteen hintaero maailmanmarkkinoiden ja unionin markkinoiden välillä. Mainittu järjestelmä olisi sen vuoksi vahvistettava osana tiettyjä maataloustuotteiden jalostuksessa tuotettuja tavaroita koskevaa kauppajärjestelmää.

(23)

Luettelo niistä liitteeseen I kuulumattomista tavaroista, joille vientitukia voidaan myöntää, olisi vahvistettava ottaen huomioon vaikutus, joka johtuu tavaroiden valmistukseen käytettyjen maataloustuotteiden hintojen erosta unionin markkinoiden ja maailmanmarkkinoiden välillä, ja tarve tasapainottaa kyseistä eroa osittain tai kokonaan, jotta asianomaisissa liitteeseen I kuulumattomissa tavaroissa käytettävien maataloustuotteiden vienti olisi helpompaa.

(24)

On tarpeen varmistaa, että vientitukia ei myönnetä vapaaseen liikkeeseen luovutetuille liitteeseen I kuulumattomille tuontitavaroille, jotka jälleenviedään, viedään jalostuksen jälkeen tai sisällytetään muihin liitteeseen I kuulumattomiin tavaroihin. Vapaaseen liikkeeseen luovutetun tuontiviljan, -riisin, -maidon, -maitotuotteiden ja -munien osalta on tarpeen varmistaa, että tukia ei myönnetä, jos tavarat viedään jalostuksen jälkeen tai sisällytetään liitteeseen I kuulumattomiin tavaroihin.

(25)

Niiden maataloustuotteiden vientitukien määrät, jotka viedään liitteeseen I kuulumattomina tavaroina, olisi vahvistettava samojen sääntöjen ja käytännön järjestelyjen mukaisesti ja samaa menettelyä noudattaen kuin sellaisenaan vietävien maataloustuotteiden vientitukien määrät asetuksen (EU) N:o 1308/2013 ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1370/2013 (11) mukaisesti.

(26)

Kun otetaan huomioon toisaalta liitteeseen I kuulumattomien tavaroiden ja kyseisten liitteeseen I kuulumattomien tavaroiden valmistuksessa käytettävien maataloustuotteiden välinen tiivis yhteys ja toisaalta kyseisten tavaroiden ja tuotteiden väliset erot, on tarpeen säätää sellaisten vientitukia koskevien horisontaalisten säännösten soveltamisesta liitteeseen I kulumattomiin tavaroihin, joista säädetään asetuksessa (EU) N:o 1308/2013.

(27)

Sellaisten liitteeseen I kuulumattomien tavaroiden, joihin sisältyy tiettyjä maataloustuotteita, erityisten valmistusmenetelmien ja niiden kaupankäyntiä koskevien vaatimusten huomioon ottamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat vientiin tarkoitettujen liitteeseen I kuulumattomien tavaroiden ja niiden valmistuksessa käytettävien maataloustuotteiden ominaisuuksia koskevia sääntöjä, tiettyjen sellaisten maataloustuotteiden, jotka viedään jalostettuina liitteeseen I kuulumattomiksi tavaroiksi, liitteeseen I kuulumattomien vientitavaroiden koostumuksen todistamiseen tarvittavaa näyttöä koskevia sääntöjä, tiettyjen tuotujen maataloustuotteiden käytön ilmoittamisvaatimusta koskevia sääntöjä, maataloustuotteiden rinnastamista perustuotteisiin ja kunkin perustuotteen viitemäärän määrittämistä koskevia sääntöjä sekä maataloustuotteiden vientitukia koskevien horisontaalisten sääntöjen soveltamisesta liitteeseen I kuulumattomiin tavaroihin.

(28)

Unionin perussopimuksen mukaisesti tekemistä tai väliaikaisesti soveltamista kansainvälisistä sopimuksista johtuvien vientirajoitusten noudattaminen olisi varmistettava sopimuksissa vahvistetuilta viiteajanjaksoilta annettujen tukitodistusten avulla ottaen huomioon pienimuotoista vientiä harjoittaville toimijoille tarkoitettu vuotuinen määrä.

(29)

Vientitukia olisi myönnettävä käytettävissä olevan kokonaismäärän rajoissa liitteeseen I kuulumattomien tavaroiden kauppatilanteen mukaan. Tukitodistusjärjestelmän olisi helpotettava tukien määrien tehokasta hallinnointia.

(30)

Olisi säädettävä jäsenvaltioiden antamien tukitodistusten voimassaolosta koko unionissa ja siitä, että niiden antamisen edellytyksenä on vakuuden asettaminen takeeksi siitä, että toimija hakee tukia. Olisi vahvistettava säännöt ennakkovahvistusjärjestelmän mukaisten tukien myöntämisestä kaikkien sovellettavien tuen määrien osalta ja vakuuksien asettamisesta ja vapauttamisesta.

(31)

Jotta komissio voi seurata vientitukimenoja ja tukitodistusjärjestelmän toteuttamista, sille olisi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat sääntöjä, joita sovelletaan tukitodistuksista johtuviin oikeuksiin ja velvoitteisiin, niiden siirtämiseen sovellettavia sääntöjä tai tätä siirtoa koskevia rajoituksia, tapauksia ja tilanteita, joissa tukitodistuksen esittämistä tai vakuuden asettamista ei vaadita, ja sallittua poikkeamaa, jonka puitteissa ei ole velvollisuutta noudattaa tukien hakemista koskevaa velvoitetta.

(32)

Vientitukia koskevista kohdennetuista toimenpiteistä johtuvia vaikutuksia tarkasteltaessa olisi otettava huomioon maataloustuotteita jalostavat yritykset yleisesti ja erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten tilanne. Pienimuotoisen viennin harjoittajien erityistarpeiden vuoksi niille olisi myönnettävä kutakin varainhoitovuotta kohti kokonaismäärä, ja ne olisi vapautettava vaatimuksesta esittää tukitodistuksia vientitukien myöntämismenettelyn yhteydessä.

(33)

Niitä tapauksia varten, joissa asetuksen (EU) N:o 1308/2013 nojalla hyväksytään tietyn maataloustuotteen vientiä koskevia toimenpiteitä ja kyseistä maataloustuotetta runsaasti sisältävien liitteeseen I kuulumattomien tavaroiden vienti todennäköisesti haittaa mainittujen toimenpiteiden tavoitteen saavuttamista, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joissa säädetään kyseisten liitteeseen I kuulumattomien tavaroiden viennin osalta toteutettavista vastaavista toimenpiteistä, noudattaen samalla kansainvälisistä sopimuksista mahdollisesti johtuvia velvoitteita.

(34)

Tiettyjen kansainvälisten sopimusten perusteella unioni voi rajoittaa tuontitulleja ja viennin yhteydessä maksettavia määriä tasapainottaakseen asianomaisten jalostettujen maataloustuotteiden valmistuksessa tai liitteeseen I kuulumattomien tavaroiden valmistuksessa käytettyjen maataloustuotteiden hintaeroja kokonaan tai osittain. Kyseisten jalostettujen maataloustuotteiden ja liitteeseen I kuulumattomien tavaroiden osalta on tarpeen säätää, että kyseiset määrät on määritettävä yhdessä osana kokonaistullia ja niiden on tasapainotettava asianomaisen maan tai alueen markkinoilla ja unionin markkinoilla huomioon otettavia maataloustuotteiden hintaeroja.

(35)

Koska jalostettujen maataloustuotteiden ja liitteeseen I kuulumattomien tavaroiden koostumuksella voi olla merkitystä tässä asetuksessa vahvistetun kauppajärjestelmän oikeanlaisen soveltamisen kannalta, niiden koostumus olisi oltava mahdollista vahvistaa käyttäen laatua ja määrää koskevia analyysejä.

(36)

Jotta voidaan panna täytäntöön unionin tekemät kansainväliset sopimukset ja varmistaa selkeys sekä johdonmukaisuus suhteessa neuvoston asetukseen (ETY) N:o 2658/87 (12) tehtäviin muutoksiin, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan tämän asetuksen ja sen liitteiden tiettyjä, muita kuin keskeisiä osia mainittuja tarkoituksia varten.

(37)

Olisi säädettävä jäsenvaltioiden velvollisuudesta toimittaa komissiolle ja toisilleen tiedot, joita tarvitaan jalostettuja maataloustuotteita ja liitteeseen I kuulumattomia tavaroita koskevan kauppajärjestelmän täytäntöön panemiseksi.

(38)

Jotta varmistetaan tietojärjestelmien eheys sekä toimitettavien asiakirjojen ja niihin liittyvien tietojen aitous ja luettavuus, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joissa määritellään ilmoitettavien tietojen luonne ja tyyppi, käsiteltävät tietoryhmät ja enimmäissäilytysajat sekä käsittelyn tarkoitus, oikeus päästä tietoihin tai tietojärjestelmiin ja kyseisten tietojen julkaisemisedellytykset.

(39)

Sovelletaan yksilöiden suojelua henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaata liikkuvuutta koskevaa unionin oikeutta, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY (13) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001 (14).

(40)

Jotta vältytään toimijoille ja kansallisille viranomaisille aiheutuvilta tarpeettomilta hallinnollisilta rasitteilta, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan kynnysarvot, joiden alittuessa määriä ei kanneta tai myönnetä tuontitullien, lisätuontitullien, alennettujen tuontitullien, vientitukien eikä niiden määrien osalta, jotka on kannettava tai maksettava yhteisesti vahvistetun hinnan tasaamiseksi.

(41)

Kun otetaan huomioon liitteeseen I kuulumattomien tavaroiden ja kyseisten liitteeseen I kuulumattomien tavaroiden valmistuksessa käytettävien maataloustuotteiden välinen tiivis yhteys, on tarpeen säätää sellaisten vakuuksia, tarkastuksia, todentamista, valvontaa ja seuraamuksia koskevien horisontaalisten säännösten soveltamisesta soveltuvin osin liitteeseen I kulumattomiin tavaroihin, joista säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 (15) ja jotka hyväksytään mainitun asetuksen perusteella.

(42)

Jotta voidaan varmistaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 perusteella hyväksyttyjen horisontaalisten sääntöjen soveltaminen jalostettujen maataloustuotteiden tuontitodistuksiin ja tariffikiintiöihin ja liitteeseen I kuulumattomien tavaroiden vientitukiin ja tukitodistuksiin, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat sääntöjä mainitun asetuksen perusteella hyväksyttyjen vakuuksia, tarkastuksia, todentamista, valvontaa ja seuraamuksia koskevien horisontaalisten säännösten mukauttamiseksi tarvittaessa.

(43)

Kun komissio antaa delegoituja säädöksiä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti, on erityisen tärkeää, että se niitä valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(44)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano tuonnin osalta, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa seuraavia varten: toimenpiteet niiden jalostettujen maataloustuotteiden määrittämiseksi, joihin olisi sovellettava lisätuontitullia unionin markkinoille aiheutuvien epäsuotuisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja torjumiseksi, mainittujen lisätuontitullien soveltamista varten tarvittavat toimenpiteet tuontihinnan todistamista koskevien määräaikojen, todistusasiakirjojen toimittamisen ja lisätuontitullien tason määrittämisen osalta, toimenpiteet lisätuontitullien soveltamiseen liittyvien edustavien hintojen ja käynnistysmäärien vahvistamiseksi, toimenpiteet, jotka koskevat muna-albumiinin ja maitoalbumiinin tuontitodistuksen muotoa ja sisältöä, tuontitodistuksia koskevien hakemusten jättämistä sekä kyseisten tuontitodistusten antamista ja käyttöä, niiden voimassaoloaikaa, niiden osalta asetettavien vakuuksien asettamismenettelyä ja määrää, sen osoittamiseen tarvittavia todisteita, että todistusten käyttöedellytyksiä on noudatettu, sen sallitun poikkeaman suuruutta, joka koskee velvollisuutta noudattaa velvollisuutta tuoda tuontitodistuksessa mainittu määrä, korvaavien tuontitodistusten ja niiden kaksoiskappaleiden antamista, tuontitodistusten käsittelyä jäsenvaltioissa koskevia toimenpiteitä sekä muna-albumiinia ja maitoalbumiinia koskevan tuontitodistusjärjestelmän hallinnoinnin kannalta tarvittavien tietojen vaihtoa, mukaan lukien menettelyt, jotka liittyvät jäsenvaltioiden väliseen erityiseen hallinnolliseen apuun, sekä tuontitullien laskeminen ja tuontitullien tason vahvistaminen jalostetuille maataloustuotteille kansainvälisiä järjestelmiä sovellettaessa.

(45)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano tuonnin osalta, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa myös seuraavia varten: toimenpiteet jalostettujen maataloustuotteiden valmistuksessa käytettyinä pidettyjen maataloustuotteiden kiinteiden määrien vahvistamiseksi tuontitullien alentamista tai niiden asteittaista poistamista varten etuuskohtelua koskevien kauppajärjestelmien soveltamiseksi ja asiakirjoja koskevien vaatimusten vahvistamiseksi, vuotuiset tariffikiintiöt ja hallinnointimenetelmä, jota käytetään jalostettujen maataloustuotteiden ja tiettyjen maataloustuotteiden tuonnissa unionin kansainvälisten sitoumusten mukaisesti, tuonti- ja vientijärjestelmää koskevissa kansainvälisissä sopimuksissa tai säädöksissä vahvistettujen erityisten määräysten tai säännösten soveltamismenettelyt, jotka liittyvät erityisesti takeisiin tuotteen luonteesta, lähtöpaikasta ja alkuperästä, takeiden tarkistamiseen käytetyn asiakirjan hyväksymiseen, viejämaan antaman asiakirjan esittämiseen ja tuotteiden määräpaikkaan ja käyttötarkoitukseen, toimenpiteet, joilla vahvistetaan tuontitodistusten voimassaoloaika, vakuuden asettamismenettelyt ja vakuuden määrä, tuontitodistusten käyttö ja tarvittaessa erityistoimenpiteet, jotka liittyvät etenkin edellytyksiin, joiden mukaisesti tuontihakemukset on jätettävä ja lupa myönnettävä tariffikiintiöiden puitteissa, sekä asianmukaiset asiakirjoja koskevat vaatimukset.

(46)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano tuonnin ja sisäisen jalostusmenettelyn osalta, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa myös seuraavia varten: toimenpiteet, joilla menettelyä hallinnoidaan sen varmistamiseksi, että tariffikiintiöissä käytettävissä olevia määriä ei ylitetä, sekä toimenpiteet tariffikiintiön käyttämättömien määrien jakamiseksi uudelleen, neuvoston asetuksen (EY) N:o 260/2009 (16) ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 625/2009 (17) mukaiset unioniin suuntautuvan tuonnin vastaiset suojatoimenpiteet tai kansainvälisissä sopimuksissa määrätyt suojatoimenpiteet, toimenpiteet, jotka koskevat niiden maataloustuotteiden määriä, joita varten voidaan antaa sisäistä jalostusta koskevia todistuksia, toimenpiteet sisäistä jalostusta koskevan todistusjärjestelmän täytäntöönpanemiseksi hakemusten jättämiseen ja sisäistä jalostusta koskevien todistusten antamiseen liittyvien vaadittavien asiakirjojen ja menettelyjen osalta, toimenpiteet, jotka koskevat sisäistä jalostusta koskevien todistusten hallinnointia jäsenvaltioissa, jäsenvaltioiden väliseen hallinnolliseen apuun liittyvät menettelyt, toimenpiteet niiden määrien rajoittamiseksi, joita varten sisäistä jalostusta koskevia todistuksia voidaan antaa, kyseisten todistusten mukaisesti haettujen määrien epäämiseksi ja sisäistä jalostusta koskevien todistusten saamiseksi tehtävien hakemusten esittämisen keskeyttämiseksi, jos todistuksia haetaan suuria määriä varten, sekä toimenpiteet muna-albumiinin ja maitoalbumiinin jalostusmenettelyjen tai sisäisten jalostusmenettelyjen käytön keskeyttämiseksi.

(47)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano viennin osalta, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa seuraavia varten: toimenpiteet, jotka koskevat tuen määrien soveltamista, vientitukien laskentaa, tiettyjen tuotteiden rinnastamista perustuotteisiin ja perustuotteiden viitemäärien määrittämistä, tiettyjen liitteeseen I kuulumattomien tavaroiden vientiä tiettyihin määräpaikkoihin koskevien todistusten hakemista, antamista ja hallinnointia, jos siitä määrätään unionin perussopimuksen mukaisesti tekemässä tai väliaikaisesti soveltamassa kansainvälisessä sopimuksessa, ja tuotteiden häviämisten ja valmistusprosessin aikana menetettyjen määrien käsittelemistä ja sivutuotteiden käsittelyä.

(48)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano viennin osalta, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa myös seuraavia varten: toimenpiteet, joilla määritetään vientitukijärjestelmän toteuttamisen edellyttämää liitteeseen I kuulumattomien vientitavaroiden koostumuksen ilmoittamismenettelyt ja näyttö, joka tarvitaan sen osoittamiseksi, määräpaikkaan saapumisen yksinkertaistettu todistamista varten tarvittava näyttö eriytettyjen tukien tapauksessa, vientitukia koskevien horisontaalisten säännösten soveltamista liitteeseen I kuulumattomiin tavaroihin koskevat toimenpiteet, vientitukitodistusjärjestelmän täytäntöönpanoa koskevat toimenpiteet, siltä osin kuin on kyse tukitodistushakemuksen jättämisestä, muodosta ja sisällöstä, tukitodistusten muodosta, sisällöstä ja voimassaoloajasta, hakemusten jättämiseen sekä tukitodistusten antamiseen ja niiden käyttöön liittyvästä menettelystä, vakuuden asettamismenettelyistä ja sen määrästä, hakematta jääneisiin vientituen määriin sovellettavasta sallitusta poikkeamasta ja tukitodistuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämisen todistamiskeinoista.

(49)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano viennin ja tiettyjen yleisten säännösten osalta, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa myös seuraavia varten: tukitodistusten käsittelyä jäsenvaltioissa koskevat toimenpiteet ja tukitodistuksiin liittyvä jäsenvaltioiden välinen tiedonvaihto ja erityinen hallinnollinen apu, pienimuotoisen viennin harjoittajille myönnettävän kokonaismäärän ja tukitodistusten esittämisestä vapauttamista koskevan yksilöllisen kynnysmäärän vahvistamista koskevat toimenpiteet, korvaavien tukitodistusten ja niiden kaksoiskappaleiden antamista koskevat toimenpiteet, toimenpiteet niiden määrien rajoittamiseksi, joita varten voidaan antaa tukitodistuksia, kyseisten todistusten mukaisesti haettujen määrien epäämiseksi ja tukitodistushakemusten esittämisen keskeyttämiseksi, jos todistuksia haetaan sellaisia määriä varten, jotka ylittävät kansainvälisistä sopimuksista johtuvien sitoumusten perusteella vahvistetut käytettävissä olevat määrät, vientiä koskevien muiden toimenpiteiden soveltamiseen tarvittavat menettelysäännöt ja tekniset kriteerit, toimenpiteet, jotka koskevat sovellettavan tullin vahvistamista etuuskohtelukaupan mukaisessa suoran tasauksen tapauksessa ja kyseessä olevaan tai alueelle suuntautuvassa viennissä maksettavien määrien vahvistamista, toimenpiteet sen varmistamiseksi, että etuuskohtelujärjestelmässä vietäväksi ilmoitettuja jalostettuja maataloustuotteita ei todellisuudessa viedä muussa kuin etuuskohtelujärjestelmässä ja päinvastoin, toimenpiteet, jotka koskevat jalostettujen maataloustuotteiden ja liitteeseen I kuulumattomien tavaroiden laadullisia ja määrällisiä määritysmenetelmiä, niiden tunnistamiseksi tarvittavia teknisiä säännöksiä ja niiden luokittelemiseksi yhdistetyn nimikkeistön mukaisesti tarvittavia menettelyjä.

(50)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano viennin ja tiettyjen yleisten säännösten osalta, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa myös seuraavia varten: komission ja jäsenvaltioiden tiedonvaihtoa koskevien velvoitteiden täytäntöönpanoa varten tarvittavat toimenpiteet, jotka liittyvät ilmoitusmenetelmiin, sääntöihin, jotka koskevat ilmoitettavia tietoja, järjestelyihin ilmoitettavien tietojen hallinnoimiseksi sekä tiedonantojen sisällön, muodon, aikataulun, toimittamistiheyden ja määräaikojen osalta sekä järjestelyihin tietojen ja asiakirjojen toimittamiseksi tai käyttöön asettamiseksi, jollei henkilötietojen suojasta ja yritysten liikesalaisuuksien suojaamiseen liittyvästä oikeutetusta edusta muuta johdu, sekä toimenpiteet, jotka koskevat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 nojalla hyväksyttyjen vakuuksia, tarkastuksia, todentamista, valvontaa ja seuraamuksia koskevien horisontaalisten säännösten soveltamista jalostettujen maataloustuotteiden tuontitodistuksiin ja tariffikiintiöihin ja liitteeseen I kuulumattomien tavaroiden vientitukiin ja tukitodistuksiin.

(51)

Ottaen huomioon niiden erityinen luonne, olisi ne täytäntöönpanosäädökset, jotka koskevat toimenpiteitä, joilla vahvistetaan edustavat hinnat ja kynnysmäärät lisätuontitullien soveltamista varten sekä kyseisten tuontitullien määrä unionin kansainvälisten sitoumusten mukaisesti, joilla rajoitetaan määriä, joita varten sisäistä jalostusta koskevia todistuksia ja tukitodistuksia voidaan antaa, sekä hylätään kyseisten todistusten mukaisesti haettuja määriä ja keskeytetään kyseisiin todistuksiin liittyvien hakemusten esittäminen, ja toimenpiteitä, joilla hallinnoidaan menettelyä, jolla varmistetaan, että tariffikiintiössä käytettävissä olevat määrät eivät ylity ja tariffikiintiön käyttämättömät määrät jaetaan uudelleen, olisi hyväksyttävä soveltamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 182/2011 (18). Kaikki muut tämän asetuksen perusteella annettavat täytäntöönpanosäädökset olisi hyväksyttävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(52)

Asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti annettavien täytäntöönpanosäädösten hyväksymiseen olisi käytettävä tarkastelumenettelyä, koska kyseiset säädökset liittyvät mainitun asetuksen 2 artiklan 2 kohdan b alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuun yhteiseen maatalouspolitiikkaan.

(53)

Komission olisi hyväksyttävä välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä, kun tämä on tarpeen asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa, jotka liittyvät jalostettujen maataloustuotteiden unioniin tuonnin vastaisten suojatoimenpiteiden toteuttamiseen taikka unionin markkinoiden häiriintymiseen tai mahdolliseen häiriintymiseen, joka edellyttää muna-albumiinia ja maitoalbumiinia koskevan jalostusmenettelyn tai sisäisen jalostusmenettelyn käytön keskeyttämistä.

(54)

Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti on tarpeen ja aiheellista tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi vahvistaa tiettyihin maataloustuotteiden jalostuksessa tuotettuihin tavaroihin sovellettava kauppajärjestelmä. Tässä asetuksessa ei Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti ylitetä sitä, mikä on tarpeen aiottujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

(55)

Nykytilanteen säilyttämiseksi tähän asetukseen olisi sisällytettävä liitteet, jotka sisältävät kunkin seuraavista: luettelon jalostetuista maataloustuotteista, joka korvaa asetuksen (EY) N:o 1216/2009 liitteen II; luettelon liitteeseen I kuulumattomista tavaroista, joka korvaa komission asetuksen (EU) N:o 578/2010 (19) liitteen II sekä asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteen XX; luettelon liitteeseen I kuulumattomien tavaroiden valmistuksessa käytettävistä perustuotteista, joka korvaa asetuksen (EU) N:o 578/2010 liitteen I; luettelon jalostetuista maataloustuotteista, joista voidaan kantaa lisätuontitulleja, joka korvaa asetuksen (EY) N:o 1216/2009 liitteen III; ja luettelon jalostettujen maataloustuotteiden valmistuksessa käytettävistä maataloustuotteista, joka korvaa asetuksen (EY) N:o 1216/2009 liitteen I.

(56)

Sen vuoksi asetukset (EY) N:o 1216/2009 ja (EY) N:o 614/2009 olisi kumottava.

(57)

Koska tarvittava johdonmukaisuus on varmistettu ennen tämän asetuksen voimaantuloa asetuksen (EU) N:o 1308/2013 230 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan i alakohdan siirtymäsäännöksellä, tätä asetusta olisi alettava soveltaa mahdollisimman pian yhteisen maatalouspolitiikan uudistuspaketin asetusten hyväksymisen jälkeen ottaen samalla täysimääräisesti huomioon oikeusvarmuus ja talouden toimijoiden luottamuksensuoja,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I   LUKU

KOHDE, SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Tässä asetuksessa vahvistetaan kauppajärjestelmä, jota sovelletaan jalostettujen maataloustuotteiden tuontiin sekä liitteeseen I kuulumattomien tavaroiden ja kyseisiin liitteeseen I kuulumattomiin tavaroihin sisällytettyjen maataloustuotteiden vientiin.

Tätä asetusta sovelletaan myös sellaisten maataloustuotteiden tuontiin, jotka kuuluvat unionin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’perussopimus’, mukaisesti tekemän tai väliaikaisesti soveltaman kansainvälisen sopimuksen piiriin ja joiden rinnastamisesta etuuskohteluun oikeutetun kaupan piiriin kuuluviin jalostettuihin maataloustuotteisiin määrätään tällaisessa sopimuksessa.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a)

’maataloustuotteilla’ asetuksen (EU) N:o 1308/2013 1 artiklassa tarkoitettuja tuotteita;

b)

’jalostetuilla maataloustuotteilla’ tämän asetuksen liitteessä I lueteltuja tuotteita;

c)

’liitteeseen I kuulumattomilla tavaroilla’ niitä tuotteita, joita ei ole lueteltu perussopimuksen liitteessä I, ja jotka luetellaan tämän asetuksen liitteen II ensimmäisessä ja toisessa sarakkeessa;

d)

’perustuotteilla’ tämän asetuksen liitteessä III lueteltuja maataloustuotteita;

e)

’maatalousosalla’ joko jalostettuihin maataloustuotteisiin sovellettavan tuontitullin sitä osaa, joka vastaa tämän asetuksen liitteessä V lueteltuihin maataloustuotteisiin sovellettavaa tuontitullia, tai tarvittaessa kyseisistä maista peräisin oleviin tuotteisiin sovellettavia alennettuja tulleja sellaisten maataloustuotteiden määrien osalta, joita on käytetty valmistuksessa tai joita pidetään valmistukseen käytettyinä;

f)

’muulla kuin maatalousosalla’ maksuosaa, joka vastaa e alakohdassa määritellyllä maatalousosalla alennettua yhteisen tullitariffin tullia;

g)

’sokereista ja jauhoista kannettavilla lisätulleilla’ sokereista kannettavaa lisätullia (AD S/Z) ja jauhoista kannettavaa lisätullia (AD F/M), joita tarkoitetaan asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteessä I olevan ensimmäisen osan I osaston B kohdan 6 alakohdassa ja jotka vahvistetaan kyseisen asetuksen liitteessä I olevan kolmannen osan I jakson liitteessä 1 olevassa taulukossa 2;

h)

’arvotullilla’ prosenttiosuutena tullausarvosta ilmaistua tuontitullin osaa;

i)

’tuoteryhmällä 1’ CN-koodiin ex 0404 10 02–ex 0404 10 16 kuuluvaa heraa jauheena, rakeina tai muussa kiinteässä muodossa, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämätöntä;

j)

’tuoteryhmällä 2’ CN-koodiin ex 0402 10 19 kuuluvaa maitoa jauheena, rakeina tai muussa kiinteässä muodossa, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämätöntä, rasvapitoisuudeltaan enintään 1,5 painoprosenttia, muita kuin niitä, joissa tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino enintään 2,5 kg;

k)

’tuoteryhmällä 3’ CN-koodiin ex 0402 21 18 kuuluvaa maitoa jauheena, rakeina tai muussa kiinteässä muodossa, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämätöntä, rasvapitoisuudeltaan 26 painoprosenttia, muita kuin niitä, joissa tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino enintään 2,5 kg;

l)

’tuoteryhmällä 6’ CN-koodi in ex 0405 10 kuuluvaa voita, jossa on rasvaa 82 painoprosenttia.

II   LUKU

JALOSTETTUJEN MAATALOUSTUOTTEIDEN TUONTI

I   JAKSO

Tuontiin sovellettavat yleiset säännökset

I   alajakso

Jalostettujen maataloustuotteiden tuontitullit

3 artikla

Tuontitulleihin sisältyvät maksuosat

1.   Liitteessä I olevassa taulukossa 1 lueteltuihin jalostettuihin maataloustuotteisiin sovellettavat yhteisessä tullitariffissa vahvistetut tuontitullit koostuvat maatalousosasta, joka ei ole osa arvotullia, ja muusta kuin maatalousosasta, joka on arvotulli.

2.   Liitteessä I olevassa taulukossa 2 lueteltuihin jalostettuihin maataloustuotteisiin sovellettavat yhteisessä tullitariffissa vahvistetut tuontitullit koostuvat arvotullista ja maatalousosasta, joka on osa arvotullia. Jos liitteessä I olevassa taulukossa 2 lueteltuihin jalostettuihin maataloustuotteisiin ei sovelleta arvotullia, tällaisten tuotteiden osalta maatalousosa on katsottava osaksi kyseisten tuotteiden paljoustullia.

4 artikla

Tuontitullin enimmäismäärä

1.   Jos sovelletaan enimmäistullia, kyseisen enimmäistullin määrittämisessä käytettävä laskentamenetelmä on vahvistettava yhteisessä tullitariffissa perussopimuksen 31 artiklan mukaisesti.

2.   Jos liitteessä I olevassa taulukossa 1 lueteltujen jalostettujen maataloustuotteiden enimmäistulli koostuu sokereista ja jauhoista kannettavasta lisätullista, kyseisen lisätullin määrittämisessä käytettävä laskentamenetelmä on vahvistettava yhteisessä tullitariffissa perussopimuksen 31 artiklan mukaisesti.

5 artikla

Unionin markkinoille aiheutuvien epäsuotuisien vaikutusten ehkäisemiseen ja torjumiseen tarkoitetut lisätuontitullit

1.   Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla määritetään ne liitteessä IV luetellut jalostetut maataloustuotteet, joihin on sovellettava lisätuontitullia silloin, kun niitä tuodaan yhteisessä tullitariffissa vahvistettujen tullien mukaisesti. Tällaisia täytäntöönpanosäädöksiä annetaan vain tarkoituksin ehkäistä ja torjua tällaisesta tuonnista unionin markkinoille aiheutuvia mahdollisia epäsuotuisia vaikutuksia, ja jos

a)

tuontihinta alittaa tason, jonka unioni on ilmoittanut WTO:lle, jäljempänä ’käynnistyshinta’; tai

b)

tuonnin määrä ylittää minä tahansa vuonna tietyn tason, jäljempänä ’käynnistysmäärä’.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 44 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.   Lisätuontitulleja ei määrätä 1 kohdan mukaisesti, jos tuonti ei todennäköisesti häiritse unionin markkinoita tai jos tällaisten lisätuontitullien vaikutukset olisivat niille asetettu tavoite huomioiden suhteettomia.

3.   Edellä olevan 1 kohdan a alakohdan soveltamiseksi tuontihinnat määritetään kyseisen lähetyksen cif-tuontihintojen perusteella.

Cif-tuontihinnat tarkistetaan kyseisen tuotteen osalta maailmanmarkkinoilla tai unionin tuontimarkkinoilla todettujen edustavien hintojen perusteella.

Edustavat hinnat määritetään säännöllisin väliajoin komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (20) 308 d artiklan nojalla perustetulla valvontajärjestelmällä kerättyjen tietojen perusteella.

4.   Käynnistysmäärän on perustuttava markkinoille pääsyn mahdollisuuksiin, jotka määritellään tuonnin prosenttiosuutena kolmen sitä vuotta, jona 1 kohdassa tarkoitettuja epäsuotuisia vaikutuksia ilmenee tai todennäköisesti ilmenee, edeltävän vuoden vastaavasta kotimaisesta kulutuksesta.

5.   Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, jotka sisältävät tämän artiklan soveltamiseksi tarvittavia toimenpiteitä ja erityisesti sellaisia, jotka koskevat tuontihintojen todistamisen ja todistusasiakirjojen toimittamisen määräaikoja. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 44 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

6.   Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä soveltamatta 44 artiklan 2 tai 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä sellaisten 1 kohdan mukaisesti yksilöityjä tuotteita koskevien toimenpiteiden osalta, joilla

a)

vahvistetaan edustavat hinnat ja käynnistysmäärät lisätuontitullien soveltamista varten;

b)

vahvistetaan lisätuontitullien taso unionin perussopimuksen mukaisesti tekemissä tai väliaikaisesti soveltamissa kansainvälisissä sopimuksissa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

7.   Komissio julkaisee 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut käynnistyshinnat Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

II   alajakso

Muna-albumiinin ja maitoalbumiinin tuonti

6 artikla

Muna-albumiinin ja maitoalbumiinin tuontitodistukset

1.   Muna-albumiinin ja maitoalbumiinin tuonnissa vapaaseen liikkeeseen luovutettavaksi voidaan edellyttää tuontitodistuksen esittämistä, jos tällainen todistus on tarpeen asianomaisten markkinoiden hallinnoinnin sekä etenkin kyseisten tuotteiden kaupan seurannan kannalta.

2.   Jäsenvaltioiden on annettava 1 kohdassa tarkoitetut tuontitodistukset kaikille unioniin sijoittautuneille hakijoille riippumatta siitä, minne asianomainen hakija on sijoittautunut, jollei perussopimuksen 43 artiklan 2 kohdan mukaisesti annetussa säädöksessä toisin säädetä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 14 artiklan mukaisesti toteutettavien toimenpiteiden soveltamista.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tuontitodistukset ovat voimassa koko unionissa.

4.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tuontitodistusten antamisen ja todistuksen kattamien tavaroiden vapaaseen liikkeeseen luovuttamisen edellytykseksi voidaan asettaa vaatimuksia, jotka koskevat kyseisten tuotteiden alkuperää ja lähtöpaikkaa, sekä kolmannen maan tai elimen antaman sellaisen asiakirjan esittäminen, joka varmentaa muun muassa tuotteiden alkuperän, lähtöpaikan, aitouden ja laatuominaisuudet.

7 artikla

Tuontitodistuksia koskevat vakuudet

1.   Edellä 6 artiklassa tarkoitettujen tuontitodistusten antamisen edellytyksenä voi olla sellaisen vakuuden asettaminen, jolla taataan, että asianomainen talouden toimija tuo tuotteet tuontitodistuksen voimassaoloaikana.

2.   Vakuus on pidätettävä kokonaan tai osittain, jos tuotteita ei tuoda tuontitodistuksen voimassaoloaikana.

3.   Vakuutta ei kuitenkaan saa pidättää, jos tuotteita ei ole tuotu kyseisen ajanjakson kuluessa ylivoimaisen esteen vuoksi tai jos kyseisenä ajanjaksona tuomatta jäänyt määrä on sallitun poikkeaman rajoissa.

8 artikla

Siirretty säädösvalta

Siirretään komissiolle valta antaa 42 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat

a)

sääntöjä, joilla tehdään tuontitodistuksen esittäminen edellytykseksi muna-albumiinin ja maitoalbumiinin tuonnille vapaaseen liikkeeseen luovutettavaksi;

b)

tuontitodistuksesta johtuviin oikeuksiin ja velvoitteisiin sekä todistuksen oikeudellisiin vaikutuksiin sovellettavia sääntöjä;

c)

sellaisia tapauksia, joissa sovelletaan sallittua poikkeamaa todistuksessa mainittua määrää koskevaan tuontivelvoitteeseen tai joissa alkuperä on ilmoitettava todistuksessa;

d)

sääntöjä, jotka koskevat tuontitodistuksen antamista tai sääntöjä, joilla tehdään todistuksen kattamien tavaroiden vapaaseen liikkeeseen luovuttamisen edellytykseksi kolmannen maan tai elimen antaman, muun muassa tuotteiden alkuperän, lähtöpaikan, aitouden ja laatuominaisuudet varmentavan asiakirjan esittäminen;

e)

tuontitodistuksen siirtämiseen tai tällaista siirtoa koskeviin rajoituksiin sovellettavia sääntöjä;

f)

tapauksia, joissa ei vaadita tuontitodistuksen esittämistä;

g)

sääntöjä, joissa asetetaan 6 artiklassa tarkoitettujen tuontitodistusten antamisen edellytykseksi vakuuden asettaminen.

9 artikla

Täytäntöönpanovalta

Komissio hyväksyy tarvittaessa täytäntöönpanosäädöksiä, jotka koskevat

a)

tuontitodistuksen muotoa ja sisältöä;

b)

tuontitodistuksia koskevien hakemusten jättämistä sekä todistusten antamista ja käyttöä;

c)

tuontitodistuksen voimassaoloaikaa ja asetettavan vakuuden määrää ja sen asettamismenettelyä;

d)

sen osoittamiseen tarvittavia todisteita, että tuontitodistusten käyttöedellytyksiä on noudatettu;

e)

sallittua poikkeamaa tuontitodistuksessa mainittua määrää koskevan tuontivelvoitteen noudattamisesta;

f)

korvaavien tuontitodistusten ja niiden kaksoiskappaleiden antamista;

g)

tuontitodistusten käsittelyä jäsenvaltioissa ja järjestelmän hallinnoinnin kannalta tarvittavien tietojen vaihtoa, mukaan lukien menettelyt, jotka liittyvät jäsenvaltioiden väliseen erityiseen hallinnolliseen apuun.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 44 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

II   JAKSO

Etuuskohteluun oikeutettu kauppa

I   alajakso

Tuontitullien alentaminen

10 artikla

Maatalousosien, arvotullien ja lisätullien alentaminen ja asteittainen poistaminen

1.   Jos unionin perussopimuksen mukaisesti tekemässä tai väliaikaisesti soveltamassa kansainvälisessä sopimuksessa

a)

määrätään jalostettujen maataloustuotteiden tuontitullien alentamisesta tai peräkkäisistä alennuksista, jotka johtavat tullien asteittaiseen poistamiseen; ja

b)

vahvistetaan kyseisiin alennuksiin oikeutetut tuotteet, tavaroiden määrät, niiden kiintiöiden arvot, joihin näitä vähennyksiä sovelletaan, tapa, jolla tällaiset määrät tai arvot määritetään, tai sokerista ja jauhoista kannettavassa lisätullissa taikka arvotullissa olevan maatalousosan alennuksen määrittämisessä sovellettavat perusteet,

maatalousosaa, sokereista tai jauhoista kannettavia lisätulleja tai arvotulleja voidaan alentaa tai ne voidaan poistaa asteittaisilla alennuksilla, siten kuin on säädetty jalostettujen maataloustuotteiden osalta.

Tätä artiklaa sovellettaessa maatalousosa voi myös sisältää asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteessä I olevan ensimmäisen osan I osaston B kohdan 1 alakohdassa tarkoitetun ja mainitun asetuksen liitteessä I olevan kolmannen osan I jakson liitteessä 1 olevassa taulukossa 2 vahvistetun maatalousosan.

2.   Jos unionin perussopimuksen mukaisesti tekemässä tai väliaikaisesti soveltamassa kansainvälisessä sopimuksessa määrätään tämän asetuksen liitteessä I olevassa taulukossa 2 lueteltujen tuotteiden maatalousosien alentamisesta tai asteittaisesta poistamisesta, maatalousosasta, joka on osa arvotullia, muodostuva tulli on korvattava maatalousosalla, joka ei ole arvotulli.

11 artikla

Tosiasiallisesti käytetyt tai käytettyinä pidetyt määrät

1.   Edellä olevan 10 artiklan 1 kohdan mukaiset maatalousosien tai sokereista ja jauhoista kannettavien lisätullien alennukset tai asteittainen poistaminen on määritettävä seuraavien perusteella:

a)

liitteessä V lueteltujen maataloustuotteiden ne määrät, jotka on tosiasiallisesti käytetty tai joita pidetään käytettyinä jalostettujen maataloustuotteiden valmistuksessa;

b)

tullit, joita sovelletaan a alakohdassa tarkoitettuihin maataloustuotteisiin ja joita käytetään laskettaessa alennettua maatalousosaa ja sokereista ja jauhoista kannettavia lisätulleja tiettyjen etuuskohtelukauppaa koskevien järjestelmien yhteydessä.

2.   Ne maataloustuotteet, joita on pidettävä tietyn jalostetun maataloustuotteen valmistuksessa käytettyinä, on valittava kyseisen jalostetun maataloustuotteen valmistuksessa tosiasiallisesti käytetyistä maataloustuotteista sen perusteella, miten merkittäviä ne ovat kansainvälisessä kaupassa ja miten hyvin niiden hintataso edustaa kaikkien muiden kyseisen jalostetun maataloustuotteen valmistuksessa käytettävien maataloustuotteiden hintatasoa.

3.   Liitteessä V lueteltujen maataloustuotteiden ne määrät, jotka on tosiasiallisesti käytetty, on muunnettava vastaaviksi määriksi käytettyinä pidettyjä maataloustuotteita.

12 artikla

Siirretty säädösvalta

Siirretään komissiolle valta antaa 42 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat

a)

luettelon vahvistamista niistä liitteessä V luetelluista maataloustuotteista, joita on pidettävä jalostettujen maataloustuotteiden valmistuksessa käytettyinä 11 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen valintakriteerien perusteella;

b)

edellä 11 artiklan 3 kohdassa säädettyjen vastaavien määrien ja muuntamista koskevien sääntöjen vahvistamista;

c)

alennetun maatalousosan ja sokereista ja jauhoista kannettavien alennettujen lisätullien laskemiseen tarvittavia osatekijöitä ja menetelmiä kyseistä laskentaa varten;

d)

vähäisiä määriä, joiden osalta alennetut maatalousosat ja sokereista ja jauhoista kannettavat alennetut lisätullit vahvistetaan nollaksi.

13 artikla

Täytäntöönpanovalta

1.   Komissio hyväksyy tarvittaessa täytäntöönpanosäädöksiä, jotka sisältävät toimenpiteitä, joilla pannaan täytäntöön unionin perussopimuksen mukaisesti tekemät tai väliaikaisesti soveltamat kansainväliset sopimukset, jotka koskevat niiden jalostettujen maataloustuotteiden tuontitullien laskemista, joihin sovelletaan alennuksia tämän asetuksen 10 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 44 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.   Komissio voi tarvittaessa hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa säädetään

a)

jalostettujen maataloustuotteiden valmistuksessa käytettyinä pidettävien, 12 artiklan a alakohdassa tarkoitettujen maataloustuotteiden kiinteät määrät;

b)

jalostettujen maataloustuotteiden valmistuksessa käytettyinä pidettävien, 12 artiklan a alakohdassa tarkoitettujen maataloustuotteiden määrät sellaisten jalostettujen maataloustuotteiden, joita varten ei voida määrittää mainittujen maataloustuotteiden kiinteitä määriä tämän alakohdan a alakohdan mukaisesti, jokaisen mahdollisen koostumuksen osalta;

c)

asiakirjoja koskevia vaatimuksia.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 44 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.   Komissio voi 44 artiklan 2 tai 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä soveltamatta hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan sovellettavan tuontitullin taso unionin perussopimuksen mukaisesti tekemässä tai väliaikaisesti soveltamassa kansainvälisessä sopimuksessa määrättyjen ja tämän artiklan 1 kohdan nojalla hyväksyttyjen sääntöjen mukaisesti.

II   alajakso

Tariffikiintiöt ja erityistuontikohtelu kolmansissa maissa

14 artikla

Tariffikiintiöiden avaaminen ja hallinnointi

1.   Komissio avaa ja hallinnoi 15 ja 16 artiklan mukaisesti tariffikiintiöt, jotka koskevat 1 artiklan toisessa kohdassa tarkoitettujen jalostettujen maataloustuotteiden ja maataloustuotteiden tuontia niiden vapaaseen liikkeeseen luovuttamiseksi unionissa ja jotka johtuvat unionin perussopimuksen mukaisesti tekemistä tai väliaikaisesti soveltamista kansainvälisistä sopimuksista.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja tariffikiintiöitä hallinnoidaan välttäen kaikenlaista toimijoihin kohdistuvaa syrjintää ja ottaen riittävästi huomioon unionin markkinoiden hankintatarpeet ja tarve turvata näiden markkinoiden tasapaino.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja tariffikiintiöitä hallinnoidaan soveltamalla yhtä seuraavista menetelmistä, jotain muuta asianmukaista menetelmää, tai niiden mitä hyvänsä yhdistelmää:

a)

hakemusten saapumisjärjestykseen perustuva jakamismenetelmä (ensin tullutta palvellaan ensin -periaate);

b)

menetelmä, jossa kiintiöt jaetaan suhteessa hakemuksissa pyydettyihin määriin (samanaikaisen tarkastelun menetelmä);

c)

perinteisiin kaupan järjestelyihin perustuva jakamismenetelmä (perinteiset/uudet toimijat -menetelmä).

15 artikla

Siirretty säädösvalta

1.   Siirretään komissiolle valta antaa 42 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat

a)

edellytyksiä ja kelpoisuusvaatimuksia, jotka toimijan on täytettävä voidakseen jättää hakemuksen 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa kansainvälisessä sopimuksessa vahvistetussa tariffikiintiössä;

b)

oikeuksien siirtämistä toimijoiden välillä koskevia sääntöjä ja tarvittaessa tätä siirtämistä koskevia rajoituksia 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa kansainvälisessä sopimuksessa vahvistetun tariffikiintiön hallinnoinnin osalta;

c)

säännöksiä, joilla 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa kansainvälisessä sopimuksessa vahvistettuun tariffikiintiöön osallistumisen edellytykseksi asetetaan tuontitodistuksen esittäminen ja vakuuden asettaminen;

d)

edellä 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa kansainvälisessä sopimuksessa vahvistettuun tariffikiintiöön sovellettavia erityispiirteitä, vaatimuksia tai rajoituksia.

2.   Siirretään komissiolle valta antaa 42 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joiden mukaan jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset velvoitetaan antamaan pyynnöstä ja asianmukaisten tarkastusten jälkeen asiakirja, jossa varmennetaan tuotteen täyttävän erityiskohtelun saamisen edellytykset tuonnissa kolmanteen maahan.

16 artikla

Täytäntöönpanovalta

1.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla säädetään

a)

vuotuiset tariffikiintiöt, jotka jaetaan tarvittaessa sopivalla tavalla vuoden ajalle, ja käytettävän hallinnointimenetelmän;

b)

tuonti- ja vientijärjestelmää koskevassa kansainvälisessä sopimuksessa tai säädöksessä vahvistettujen erityisten määräysten tai säännösten soveltamismenettelyt, erityisesti, ne, jotka koskevat

i)

takeita tuotteen luonteesta, lähtöpaikasta ja alkuperästä;

ii)

edellä i alakohdassa tarkoitettujen takeiden tarkistamiseen minkä hyvänsä käytetyn asiakirjan hyväksymistä;

iii)

viejämaan antaman asiakirjan esittämistä;

iv)

tuotteiden määräpaikkaa ja käyttötarkoitusta;

c)

edellä olevan 15 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti esitettävien tuontitodistusten voimassaoloaika;

d)

edellä olevan 15 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti asetettavan vakuuden asettamismenettelyt ja sen määrä;

e)

edellä olevan 15 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti esitettävien tuontitodistusten käyttö ja tarvittaessa erityistoimenpiteet, jotka liittyvät etenkin edellytyksiin, joiden mukaisesti tuontihakemukset on jätettävä ja lupa myönnettävä tariffikiintiöiden puitteissa;

f)

asiakirjoja koskevat vaatimukset;

g)

edellä 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun asiakirjan sisältöä, muotoa, antamista ja käyttöä koskevat tarvittavat toimenpiteet.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 44 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.   Komissio hyväksyy 44 artiklan 2 tai 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä soveltamatta täytäntöönpanosäädöksiä, jotka koskevat

a)

menettelyn hallinnoimista sen varmistamiseksi, että tariffikiintiössä käytettävissä olevia määriä ei ylitetä, erityisesti vahvistamalla kuhunkin hakemukseen jakokertoimen silloin, kun käytettävissä olevat määrät on saavutettu, hylkäämällä vireillä olevat hakemukset ja tarvittaessa keskeyttämällä hakemusten jättämisen;

b)

tariffikiintiön käyttämättömien määrien jakamista uudelleen.

III   JAKSO

Suojatoimenpiteet

17 artikla

Suojatoimenpiteet

1.   Jollei tämän artiklan 3 kohdasta muuta johdu, komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, jotka sisältävät suojatoimenpiteitä jalostettujen maataloustuotteiden unioniin suuntautuvaa tuontia vastaan. Yhteisen kauppapolitiikan yhdenmukaisuuden varmistamiseksi näiden täytäntöönpanosäädösten on oltava yhteensopivia asetusten (EY) N:o 260/2009 ja (EY) N:o 625/2009 kanssa. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 44 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.   Jollei missään muussa Euroopan parlamentin ja neuvoston säädöksessä tai muussa neuvoston säädöksessä toisin säädetä, komissio hyväksyy, jollei tämän artiklan 3 kohdasta muuta johdu, täytäntöönpanosäädöksiä, jotka sisältävät suojatoimenpiteitä sellaista jalostettujen maataloustuotteiden unioniin suuntautuvaa tuontia vastaan, joista määrätään unionin perussopimuksen mukaisesti tekemissä tai väliaikaisesti soveltamissa kansainvälisissä sopimuksissa. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 44 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.   Komissio voi toteuttaa 1 ja 2 kohdassa säädetyt toimenpiteet jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan.

Kun komissio saa jäsenvaltiolta pyynnön hyväksyä 1 tai 2 kohdassa tai molemmissa tarkoitettuja täytäntöönpanosäädöksiä, se hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, jotka sisältävät komission asiaa koskevan päätöksen, viiden työpäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 44 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

4.   Komissio hyväksyy 44 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa, jotka liittyvät 1 ja 2 kohdassa säädettyihin suojatoimenpiteisiin.

5.   Jos komissio haluaa kumota 1–4 kohdan perusteella hyväksytyt suojatoimenpiteet tai muuttaa niitä, se hyväksyy tätä varten täytäntöönpanosäädöksiä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 44 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen, paitsi jos on olemassa asianmukaisesti perusteltuja syitä noudattaa kiireellisyyttä, jolloin nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 44 artiklan 3 kohtaa noudattaen.

IV   JAKSO

Sisäinen jalostus

I   alajakso

Sisäinen jalostus ilman taloudellisten edellytysten tarkastelua

18 artikla

Maataloustuotteiden sisäinen jalostus ilman taloudellisten edellytysten tarkastelua

1.   Jos liitteeseen I kuulumattomia tavaroita saadaan tämän asetuksen liitteessä III luetelluista maataloustuotteista sisäisessä jalostusmenettelyssä, asetuksen (ETY) N:o 2913/92 117 artiklan c alakohdassa tarkoitetut taloudelliset edellytykset on katsottava täytetyiksi, kun kyseisten maataloustuotteiden osalta esitetään sisäistä jalostusta koskeva todistus.

2.   Sisäistä jalostusta koskevia todistuksia liitteeseen I kuulumattomien tavaroiden valmistuksessa käytettäville maataloustuotteille on annettava komission määrittämien määrien rajoissa.

Näiden määrien määrittäminen tapahtuu ottamalla tasapuolisesti huomioon toisaalta liitteeseen I kuulumattomille tavaroille myönnettäviä vientitukia koskevat sitovat talousarviorajat ja toisaalta liitteeseen I kuulumattomille tavaroille myönnettävistä vientituista johtuvat odotettavissa olevat menovaatimukset, ja ottamalla erityisesti huomioon

a)

kyseisten liitteeseen I kuulumattomien tavaroiden arvioitu vientimäärä;

b)

tapauksen mukaan asianomaisten perustuotteiden tilanne unionin markkinoilla ja maailmanmarkkinoilla;

c)

taloudelliset ja lainsäädännölliset tekijät.

Määriä tarkistetaan säännöllisesti taloudellisten ja lainsäädännöllisten tekijöiden kehityksen huomioon ottamiseksi.

3.   Jäsenvaltioiden on annettava 1 kohdassa tarkoitetut sisäistä jalostusta koskevat todistukset kaikille unioniin sijoittautuneille todistuksen hakijoille riippumatta siitä, minne asianomainen hakija on sijoittautunut.

Sisäistä jalostusta koskevat todistukset ovat voimassa koko unionin alueella.

19 artikla

Siirretty säädösvalta

Siirretään komissiolle valta antaa 42 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat

a)

luetteloa niistä liitteeseen I kuulumattomien tavaroiden valmistuksessa käytettävistä maataloustuotteista, joita varten voidaan antaa sisäistä jalostusta koskevia todistuksia;

b)

sisäistä jalostusta koskevasta todistuksesta johtuvia oikeuksia ja sen oikeudellisia vaikutuksia;

c)

sisäistä jalostusta koskevasta todistuksesta johtuvien oikeuksien siirtämistä toimijoiden välillä;

d)

sääntöjä, jotka ovat tarpeen sisäistä jalostusta koskevan todistusjärjestelmän luotettavuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi ja jotka koskevat todistuksen aitoutta, sen siirtoa tai sen siirtoa koskevia rajoituksia.

20 artikla

Täytäntöönpanovalta

1.   Komissio hyväksyy tarvittaessa täytäntöönpanosäädöksiä, jotka koskevat

a)

maataloustuotteiden niiden määrien vahvistamista 18 artiklan 2 kohdan nojalla, joita varten sisäistä jalostusta koskevia todistuksia voidaan antaa;

b)

sisäistä jalostusta koskevien todistusten saamiseksi tehtävien hakemusten muotoa ja sisältöä;

c)

sisäistä jalostusta koskevien todistusten muotoa, sisältöä ja voimassaoloaikaa;

d)

sisäistä jalostusta koskevien todistusten saamiseksi tehtävien hakemusten jättämiseen ja todistusten antamiseen vaadittavia asiakirjoja ja tähän liittyvää menettelyä;

e)

sisäistä jalostusta koskevien todistusten hallinnointia jäsenvaltioissa;

f)

menettelyjä, jotka liittyvät jäsenvaltioiden väliseen erityiseen hallinnolliseen apuun.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 44 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.   Jos todistuksia haetaan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti määritetyt määrät ylittäviä määriä varten, komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä, jotka on hyväksytään soveltamatta 44 artiklan 2 tai 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä, rajoittaa määriä, joita varten sisäistä jalostusta koskevia todistuksia voidaan antaa, evätä sisäistä jalostusta koskevien todistusten mukaisesti haettuja määriä ja keskeyttää kyseessä olevaa tuotetta koskevien sisäistä jalostusta koskevien todistusten saamiseksi tehtävien hakemusten esittämisen.

II   alajakso

Sisäisen jalostusmenettelyn keskeyttäminen

21 artikla

Muna-albumiinin ja maitoalbumiinin sisäisen jalostusmenettelyn keskeyttäminen

1.   Jos unionin markkinat häiriintyvät tai uhkaavat häiriintyä sisäisen jalostusmenettelyn vuoksi, komissio voi jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla keskeytetään osittain tai kokonaan sisäisen jalostusmenettelyn käyttö muna-albumiinin ja maitoalbumiinin osalta. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 44 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Jos komissio saa jäsenvaltiolta ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanosäädösten hyväksymistä koskevan pyynnön, se hyväksyy viiden työpäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta täytäntöönpanosäädöksiä, jotka sisältävät asiaa koskevan komission päätöksen. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 44 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.   Komissio hyväksyy 44 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen 1 kohdassa tarkoitettua keskeyttämistä koskevia välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa.

III   LUKU

VIENTI

I   JAKSO

Vientituet

22 artikla

Tukikelpoiset tavarat ja tuotteet

1.   Liitteeseen I kuulumattomia tavaroita vietäessä ne maataloustuotteet, jotka on lueteltu asetuksen (EU) N:o 1308/2013 196 artiklan 1 kohdan a alakohdan i, ii, iii, v ja vii alakohdassa ja joita on käytetty näiden liitteeseen I kuulumattomien tavaroiden valmistukseen, ovat mainitun asetuksen 196 artiklan nojalla oikeutettuja vientitukiin, siten kuin on esitetty tämän asetuksen liitteessä II, ja tällöin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1308/2013 196 artiklan 1 kohdan b alakohtaa, 2 kohtaa ja 3 kohtaa.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja vientitukia ei myönnetä seuraaville:

a)

liitteeseen I kuulumattomat tuontitavarat, joiden katsotaan olevan vapaassa vaihdannassa perussopimuksen 29 artiklan mukaisesti ja jotka jälleenviedään;

b)

liitteeseen I kuulumattomat tuontitavarat, joiden katsotaan olevan vapaassa vaihdannassa perussopimuksen 29 artiklan mukaisesti ja jotka viedään jalostuksen jälkeen tai sisällytetään muihin liitteeseen I kuulumattomiin tavaroihin;

c)

tuodut viljat, riisi, maito ja maitotuotteet ja munat, joiden katsotaan olevan vapaassa vaihdannassa perussopimuksen 29 artiklan mukaisesti ja jotka viedään jalostuksen jälkeen tai sisällytetään liitteeseen I kuulumattomiin tavaroihin.

23 artikla

Vientitukien määrittäminen

1.   Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset määrittävät 22 artiklassa tarkoitetut vientituet vientitavaroiden koostumuksen sekä kullekin kyseisten vientitavaroiden sisältämälle perustuotteelle vahvistettujen vientitukien määrien perusteella.

2.   Vientitukien määrittämistä varten asetuksen (EU) N:o 1308/2013 196 artiklan 1 kohdan a alakohdan i, ii, iii, v ja vii alakohdassa luetellut tuotteet, joita ei luetella tämän asetuksen liitteessä III, on rinnastettava perustuotteisiin tai perustuotteista jalostettuihin tuotteisiin.

24 artikla

Horisontaaliset säännöt ja vientituen määrät

1.   Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 199 artiklan 3 kohdassa vahvistettuja maataloustuotteille myönnettäviä vientitukia koskevia horisontaalisia sääntöjä sovelletaan liitteeseen I kuulumattomiin tavaroihin.

2.   Perustuotteiden vientituen määrien vahvistamiseksi on toteutettava toimenpiteitä asetuksen (EU) N:o 1308/2013 198 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1370/2013 13 artiklan mukaisesti.

3.   Vientitukien laskentaa varten asetuksen (EU) N:o 1308/2013 196 artiklan 1 kohdan a alakohdan i, ii, iii, v ja vii alakohdassa luetellut maataloustuotteet, joita ei luetella tämän asetuksen liitteessä III ja joita saadaan perustuotteista tai jotka rinnastetaan perustuotteisiin tai perustuotteista jalostettuihin tuotteisiin 23 artiklan 2 kohdan mukaisesti, on muunnettava perustuotteiksi.

25 artikla

Tiettyjen liitteeseen I kuulumattomien tavaroiden vientiä tiettyihin määräpaikkoihin koskevat todistukset

Jos unionin perussopimuksen mukaisesti tekemä tai väliaikaisesti soveltama kansainvälinen sopimus sitä edellyttää, asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on asianomaisen osapuolen pyynnöstä annettava todistus siitä, onko tiettyihin määräpaikkoihin vietyjen tiettyjen liitteeseen I kuulumattomien tavaroiden osalta maksettu vientitukia.

26 artikla

Siirretty säädösvalta

Siirretään komissiolle valta antaa 42 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat

a)

vientiin tarkoitettujen liitteeseen I kuulumattomien tavaroiden ja niiden valmistuksessa käytettävien maataloustuotteiden ominaisuuksia koskevia sääntöjä;

b)

maataloustuotteiden, jotka viedään jalostettuina liitteeseen I kuulumattomiksi tavaroiksi, vientitukien määrittämistä koskevia sääntöjä;

c)

liitteeseen I kuulumattomien vientitavaroiden koostumuksen osoittamiseen tarvittavia todisteita koskevia sääntöjä;

d)

tiettyjen tuotujen maataloustuotteiden käytön ilmoittamisvaatimusta koskevia sääntöjä;

e)

asetuksen (EU) N:o 1308/2013 196 artiklan 1 kohdan a alakohdan i, ii, iii, v ja vii alakohdassa lueteltujen maataloustuotteiden, joita ei luetella tämän asetuksen liitteessä III, rinnastamista perustuotteisiin sekä kunkin perustuotteen viitemäärän määrittämistä koskevia sääntöjä;

f)

asetuksen (EU) N:o 1308/2013 202 artiklan nojalla hyväksyttyjen, maataloustuotteiden vientitukia koskevien horisontaalisten sääntöjen soveltamista liitteeseen I kuulumattomiin tavaroihin.

27 artikla

Täytäntöönpanovalta

Komissio hyväksyy tarvittaessa täytäntöönpanosäädöksiä, jotka koskevat

a)

tuen määrien soveltamista, jos tämän artiklan c alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden ja liitteeseen I kuulumattomien tavaroiden osatekijöiden ominaisuudet on tarpeen ottaa huomioon vientitukia laskettaessa;

b)

vientitukien laskemista seuraaville:

i)

perustuotteet;

ii)

perustuotteista jalostetut tuotteet;

iii)

edellä i tai ii alakohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin rinnastettavat tuotteet;

c)

edellä b alakohdan ii ja iii alakohdassa tarkoitettujen, asetuksen (EU) N:o 1308/2013 196 artiklan 1 kohdan a alakohdan i, ii, iii, v ja vii alakohdassa lueteltujen tuotteiden, joita ei luetella tämän asetuksen liitteessä III, rinnastamista perustuotteisiin;

d)

kunkin perustuotteen osalta vientitukien määrittelyn pohjana käytettävän viitemäärän määrittämistä joko vientitavaroiden valmistuksessa tosiasiassa käytetyn tuotteen määrän perusteella tai kiinteämääräisinä liitteen II mukaisesti;

e)

edellä 25 artiklassa tarkoitettujen todistusten hakemista, antamista ja hallinnointia;

f)

tuotteiden häviämisten ja valmistusprosessin aikana menetettyjen määrien käsittelemistä ja sivutuotteiden käsittelyä;

g)

vientitukijärjestelmän toteuttamisen edellyttämiä liitteeseen I kuulumattomien vientitavaroiden koostumuksen ilmoittamis- ja todistamismenettelyjä;

h)

määräpaikkaan saapumisen yksinkertaistettua todistamista, kun on kyse määräpaikan mukaan eriytetyistä tuista;

i)

asetuksen (EU) N:o 1308/2013 203 artiklan nojalla hyväksyttyjen, maataloustuotteiden vientitukia koskevien horisontaalisten säännösten soveltamista liitteeseen I kuulumattomien tavaroiden vientitukiin.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 44 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

II   JAKSO

Tukitodistukset

28 artikla

Tukitodistukset

1.   Liitteeseen I kuulumattomiin tavaroihin sisällytetyille maataloustuotteille on myönnettävä vientituki, jos on toimitettu vientitukihakemus ja jos esitetään vientihetkellä voimassa ollut tukitodistus.

Pienimuotoisen viennin harjoittajat, myös tukitodistuksen haltijat, jotka hakevat rajoitetun määrän vientitukea, joka on liian pieni, jotta tukitodistukset kattaisivat sen, ja jotka eivät vaaranna talousarviorajoitteiden noudattamista, on vapautettava tukitodistuksen esittämisestä. Vapautukset eivät saa ylittää pienimuotoisen viennin harjoittajille myönnettyä kokonaismäärää.

2.   Jäsenvaltioiden on annettava tukitodistus kaikille unioniin sijoittautuneille tukitodistuksen hakijoille riippumatta siitä, minne asianomainen hakija on sijoittautunut. Tukitodistukset ovat voimassa koko unionin alueella.

29 artikla

Sovellettavat tuen määrät

1.   Sovellettava tuen määrä on sinä päivänä sovellettava määrä, jona tulliviranomaiset hyväksyvät liitteeseen I kuulumattomien tavaroiden vienti-ilmoituksen, jollei ole tehty 2 kohdan mukaisesti hakemusta tuen määrän vahvistamiseksi ennakkoon.

2.   Tuen määrän ennakkovahvistusta koskeva hakemus voidaan jättää joko tukitodistusta haettaessa, tukitodistuksen antamispäivänä tai minä tahansa ajankohtana kyseisen päivän jälkeen mutta kuitenkin ennen tukitodistuksen voimassaoloajan päättymistä.

3.   Määräksi vahvistetaan ennakolta määrä, joka on ennakkovahvistushakemuksen jättöpäivänä sovellettavan mukainen. Ennalta vahvistettuja tuen määriä sovelletaan kyseisestä päivästä alkaen kaikkiin tukitodistuksen kattamiin tuen määriin.

4.   Liitteeseen I kuulumattomien tavaroiden vientituet myönnetään seuraavien perusteella:

a)

edellä olevan 1 kohdan mukaisesti liitteeseen I kuulumattomiin tavaroihin sisällytettyjen perustuotteiden osalta sovellettavat tuen määrät, jos tuen määriä ei ole vahvistettu ennakkoon; tai

b)

edellä olevan 3 kohdan mukaisesti liitteeseen I kuulumattomiin tavaroihin sisällytettyjen perustuotteiden osalta ennalta vahvistetut tuen määrät.

30 artikla

Tukitodistuksia koskevat vakuudet

1.   Tukitodistusten antamisen edellytyksenä on oltava sellaisen vakuuden asettaminen, jolla taataan, että talouden toimija esittää asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille vientitukihakemuksen tukitodistuksen voimassaoloaikana toteutuneen liitteeseen I kuulumattomien tavaroiden viennin osalta.

2.   Vakuus pidätetään kokonaan tai osittain, jos vientitukea ei ole haettu tai on haettu vain osittain tukitodistuksen voimassaoloaikana toteutuneen viennin osalta.

Sen estämättä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, vakuutta ei saa pidättää,

a)

jos ylivoimainen este on syynä siihen, että tavaroita ei ole viety tai vain osa niistä on viety taikka vientitukea ei ole haettu tai on haettu vain osittain;

b)

jos hakematta jääneet vientituen määrät ovat sallitun poikkeaman rajoissa.

31 artikla

Siirretty säädösvalta

Siirretään komissiolle valta antaa 42 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat

a)

sääntöjä, jotka koskevat tukitodistuksesta johtuvia oikeuksia ja velvoitteita, mukaan luettuna, mikäli kaikki edellytykset on täytetty, vakuutta siitä, että vientituet maksetaan, ja velvoitetta hakea vientitukia maataloustuotteille, jotka viedään jalostettuina liitteeseen I kuulumattomiksi tavaroiksi;

b)

tukitodistuksen siirtämiseen tai tällaista siirtoa koskeviin rajoituksiin sovellettavia sääntöjä;

c)

tapauksia ja tilanteita, joissa tukitodistuksen esittämistä ei 28 artiklan 1 kohdan nojalla vaadita ottaen huomioon toimenpiteen tarkoitus, kyseessä olevat määrät ja kokonaismäärä, joka voidaan myöntää pienimuotoisen viennin harjoittajille;

d)

tapauksia ja tilanteita, joissa 30 artiklasta poiketen ei vaadita vakuuden asettamista;

e)

30 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettuun sallittuun poikkeamaan sovellettavia sääntöjä ottaen huomioon tarve noudattaa talousarviorajoitteita.

32 artikla

Täytäntöönpanovalta

1.   Komissio hyväksyy tarvittaessa täytäntöönpanosäädöksiä, jotka koskevat

a)

tukitodistushakemusten jättämistä, muotoa ja sisältöä;

b)

tukitodistusten muotoa, sisältöä ja voimassaoloaikaa;

c)

tukitodistushakemusten jättämiseen sekä tukitodistusten antamiseen ja niiden käyttöön liittyviä menettelyjä;

d)

vakuuden asettamismenettelyjä ja sen määrää;

e)

30 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettua sallittua poikkeamaa ottaen huomioon tarve noudattaa talousarviorajoitteita;

f)

keinoja, joilla tukitodistuksesta johtuvien velvoitteiden täyttäminen todistetaan;

g)

tukitodistusten käsittelyä jäsenvaltioissa ja järjestelmän hallinnoinnin kannalta tarvittavien tietojen vaihtoa, mukaan lukien menettelyt, jotka liittyvät jäsenvaltioiden väliseen erityiseen hallinnolliseen apuun;

h)

pienimuotoisen viennin harjoittajille myönnettävän kokonaismäärän ja 28 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaista tukitodistusten esittämisestä vapauttamista koskevan yksilöllisen kynnysmäärän vahvistamista;

i)

korvaavien tukitodistusten ja niiden kaksoiskappaleiden antamista.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 44 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.   Jos todistuksia haetaan sellaisia määriä varten, jotka ylittävät perussopimuksen mukaisesti tehdyistä kansainvälisistä sopimuksista johtuvien sitoumusten perusteella vahvistetut käytettävissä olevat määrät, komissio voi 44 artiklan 2 tai 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä soveltamatta hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla rajoitetaan määriä, joita varten tukitodistuksia voidaan antaa, evätään tukitodistusten osalta haettuja määriä ja keskeytetään tukitodistushakemusten esittäminen.

III   JAKSO

Muut vientiä koskevat toimenpiteet

33 artikla

Muut vientiä koskevat toimenpiteet

1.   Niitä tapauksia varten, joissa asetuksen (EU) N:o 1308/2013 nojalla hyväksytään jonkin liitteessä III luetellun maataloustuotteen vientiä koskevia toimenpiteitä maksujen muodossa ja kyseistä maataloustuotetta runsaasti sisältävien liitteeseen I kuulumattomien tavaroiden vienti todennäköisesti haittaa mainittujen toimenpiteiden tavoitteen saavuttamista, komissiolle siirretään valta antaa tämän asetuksen 42 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat liitteeseen I kuulumattomia tavaroita koskevia vastaavia toimenpiteitä, edellyttäen, että nämä delegoidut säädökset ovat perussopimuksen mukaisesti tehdyistä kansainvälisistä sopimuksista mahdollisesti johtuvia velvoitteita. Nämä delegoidut säädökset hyväksytään vain, jos asetuksen (EU) N:o 1308/2013 nojalla kulloinkin käytettävissä olevat toimenpiteet vaikuttavat riittämättömiltä.

Tämän kohdan nojalla annettuihin delegoituihin säädöksiin sovelletaan 43 artiklassa säädettyä menettelyä, kun tämä on tarpeen ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuissa erittäin kiireellisissä tapauksissa.

Kyseiset erittäin kiireelliset tapaukset voivat käsittää tarpeen toteuttaa välittömiä toimia markkinahäiriön korjaamiseksi tai estämiseksi, jos markkinahäiriön uhka esiintyy niin nopeasti tai odottamattomasti, että tilanteen korjaamiseksi tehokkaasti ja vaikuttavasti tarvitaan välittömiä toimia, tai joissa toimilla estettäisiin markkinahäiriöiden uhkien toteutuminen, jatkuminen tai muuttuminen vakavammaksi tai pitkäaikaisemmaksi häiriöksi, taikka jos välittömien toimien viivästyminen uhkaisi aiheuttaa häiriön tai pahentaa sitä tai lisäisi sellaisten toimenpiteiden laajuutta, jotka olisivat myöhemmin tarpeen uhkan tai häiriön korjaamiseksi tai jotka olisivat vahingollisia tuotannolle tai markkinaolosuhteille.

2.   Komissio hyväksyy tarvittaessa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan 1 kohdan soveltamiseksi tarvittavat menettelyt ja tekniset kriteerit.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 44 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

IV   LUKU

SEKÄ TUONTIA ETTÄ VIENTIÄ KOSKEVAT TOIMENPITEET

34 artikla

Suora tasausjärjestelmä etuuskohteluun oikeutetussa kaupassa

1.   Jos unionin perussopimuksen mukaisesti tekemässä tai väliaikaisesti soveltamassa kansainvälisessä sopimuksessa niin määrätään, maataloustuotteiden tuonnissa sovellettava tulli voidaan korvata määrällä, joka vahvistetaan unionin ja kyseessä olevan maan tai alueen maataloustuotteiden välisen hintaeron perusteella, tai kyseiselle maalle tai alueelle yhteisesti vahvistetun hinnan tasaavalla määrällä.

Tällaisessa tapauksessa kyseessä olevaan maahan tai alueelle suuntautuvassa viennissä maksettavat määrät on määritettävä sopimuksessa määrättyjen edellytysten mukaisesti yhteisesti ja samalla perusteella kuin tuontitullin maatalousosa.

2.   Komissio hyväksyy tarvittaessa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla

a)

vahvistetaan kyseessä olevaan maahan tai sille alueelle suuntautuvassa viennissä sovellettava 1 kohdassa tarkoitettu tulli ja sen mukaisesti maksettavat määrät;

b)

varmistetaan, että etuuskohtelujärjestelmässä vietäväksi ilmoitettuja jalostettuja maataloustuotteita ei tosiasiallisesti viedä muussa kuin etuuskohtelujärjestelmässä ja päinvastoin.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 44 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

35 artikla

Määritysmenetelmät

1.   Jalostettujen maataloustuotteiden ja liitteeseen I kuulumattomien tavaroiden ominaisuudet ja koostumus on tähän asetukseen perustuvan kauppajärjestelmän soveltamista varten määritettävä analysoimalla niiden osatekijät, jos nämä tuotteet tai tavarat sitä edellyttävät.

2.   Komissio hyväksyy tarvittaessa täytäntöönpanosäädöksiä, jotka liittyvät 1 kohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin ja tavaroihin ja jotka koskevat

a)

laadullisia ja määrällisiä määritysmenetelmiä;

b)

niiden tunnistamiseksi tarvittavia teknisiä säännöksiä;

c)

menettelyjä, jotka tarvitaan niiden luokittelemiseksi CN-nimikkeistön mukaisesti.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 44 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

36 artikla

Tämän asetuksen mukauttaminen

Siirretään komissiolle 42 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, jotka koskevat

a)

liitteiden I–V mukautuksia unionin perussopimuksen mukaisesti tekemiin tai väliaikaisesti soveltamiin kansainvälisiin sopimuksiin muun muassa jalostettujen maataloustuotteiden ja liitteeseen I kuulumattomien tavaroiden poistamiseksi ja uusien jalostettujen maataloustuotteiden ja liitteeseen I kuulumattomien tavaroiden lisäämiseksi;

b)

2 artiklan i–l alakohdan, 25 artiklan ja liitteiden I–V mukautuksia asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteeseen I tehtäviin muutoksiin.

37 artikla

Tiedonvaihto

1.   Jos tämän asetuksen täytäntöönpano sitä edellyttää, jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle pyynnöstä seuraavat tiedot:

a)

jalostettujen maataloustuotteiden tuonti;

b)

liitteeseen I kuulumattomien tavaroiden vienti;

c)

18 artiklassa tarkoitettuja maataloustuotteita varten haetut ja annetut sisäistä jalostusta koskevat todistukset ja niiden käyttö;

d)

haetut ja annetut 28 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tukitodistukset ja niiden käyttö;

e)

maksetut ja korvatut vientituet 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen liitteeseen I kuulumattomien tavaroiden osalta;

f)

hyväksytyt täytäntöönpanoon liittyvät hallinnolliset toimenpiteet;

g)

muut merkitykselliset tiedot.

Jos vientitukia haetaan toisesta jäsenvaltiosta kuin siitä, jossa liitteeseen I kuulumattomat tavarat on tuotettu, e alakohdassa tarkoitettujen liitteeseen I kuulumattomien tavaroiden tuotantoa ja koostumusta koskevat tiedot on ilmoitettava kyseiselle toiselle jäsenvaltiolle, jos se sitä pyytää.

2.   Komissio voi toimittaa sille 1 kohdan a–g alakohdan mukaisesti annetut tiedot kaikille jäsenvaltioille.

3.   Jotta varmistetaan tietojärjestelmien eheys sekä toimitettavien asiakirjojen ja niihin liittyvien tietojen aitous ja luettavuus, komissiolle siirretään valta antaa 42 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan

a)

1 kohdan mukaisesti ilmoitettavien tietojen luonne ja tyyppi;

b)

käsiteltävät tietoryhmät, enimmäissäilytysajat ja käsittelyn tarkoitus erityisesti, kun tällaisia tietoja julkaistaan ja siirretään kolmansiin maihin;

c)

oikeus päästä saataville asetettaviin tietoihin tai tietojärjestelmiin ottaen asianmukaisesti huomioon salassapitovelvollisuus ja luottamuksellisuus;

d)

edellytykset, joiden mukaisesti tiedot julkaistaan.

4.   Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joita tarvitaan tämän artiklan soveltamiseksi, ja jotka koskevat

a)

ilmoitusmenetelmiä;

b)

ilmoitettavia tietoja koskevia yksityiskohtia;

c)

järjestelyjä ilmoitettavien tietojen hallinnoimiseksi sekä tiedonantojen sisällön, muodon, aikataulun, toimittamistiheyden ja määräaikojen osalta;

d)

järjestelyjä tietojen ja asiakirjojen toimittamiseksi tai käyttöön asettamiseksi jäsenvaltioille, Euroopan parlamentille, neuvostolle, kansainvälisille organisaatioille, kolmansien maiden toimivaltaisille viranomaisille tai yleisölle siten, että varmistetaan samalla henkilötietojen suoja ja yritysten liikesalaisuuksien suojaamiseen liittyvä oikeutettu etu.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 44 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

38 artikla

Henkilötietojen käsittely ja tietosuoja

1.   Jäsenvaltiot ja komissio keräävät henkilötietoja 37 artiklan 1 kohdan mukaisia tarkoituksia varten, eivätkä ne saa käsitellä kyseisiä tietoja tavalla, joka ylittää nämä tarkoitukset.

2.   Jos henkilötietoja käsitellään 37 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa tarkoituksessa, tiedot tehdään nimettömiksi ja niitä käsitellään vain koottuina.

3.   Henkilötietoja käsitellään direktiivin 95/46/EY ja asetuksen (EY) N:o 45/2001 sääntöjen mukaisesti. Tällaisia tietoja ei etenkään saa säilyttää muodossa, joka mahdollistaa rekisteröityjen tunnistamisen pidempään kuin on tarpeen siihen tarkoitukseen, jota varten tiedot on kerätty tai jota varten niitä käsitellään, ottaen huomioon sovellettavassa kansallisessa ja unionin lainsäädännössä säädetyt vähimmäissäilytysajat.

4.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava rekisteröidyille, että heidän henkilötietojaan saatetaan käsitellä kansallisissa ja unionin elimissä 1 kohdan mukaisesti ja että heillä on tällöin direktiivin 95/46/EY ja asetuksen (EY) N:o 45/2001 tietosuojasääntöjen mukaiset oikeudet.

39 artikla

Vähäiset määrät

Siirretään komissiolle valta antaa 42 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat kynnysarvoja, joiden alittuessa jäsenvaltiot voivat pidättyä soveltamasta 3, 5, 10, 22 ja 34 artiklan nojalla kannettavia tai myönnettäviä määriä. Kynnysarvot asetetaan tasolle, jonka alittuessa määrien soveltamisen hallintokustannukset olisivat kohtuuttomat suhteessa kannettuihin tai myönnettyihin määriin.

40 artikla

Vakuudet, tarkastukset, todentaminen, valvonta ja seuraamukset

1.   Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 58–66 artiklan, 79–88 artiklan ja 105–108 artiklassa ja sen perusteella hyväksytyissä säädöksissä vahvistettuja vakuuksia, tarkastuksia, todentamista, valvontaa ja seuraamuksia sekä euron käyttöä koskevia horisontaalisia sääntöjä sovelletaan tapauksen mukaan soveltuvin osin jalostettujen maataloustuotteiden tuontitodistuksiin ja tariffikiintiöihin ja liitteeseen I kuulumattomien tavaroiden vientitukiin ja tukitodistuksiin.

2.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 42 artiklan mukaisesti säännöistä sellaisten säännösten mukauttamiseksi tarvittaessa, jotka on hyväksytty 1 kohdassa tarkoitettujen artiklojen perusteella tämän asetuksen soveltamiseksi.

3.   Komissio hyväksyy tarvittaessa täytäntöönpanosäädöksiä, jotka koskevat 1 kohdassa tarkoitettujen artiklojen perusteella tämän asetuksen soveltamiseksi hyväksyttyjen säännösten soveltamista. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 44 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

41 artikla

Kansainväliset velvoitteet ja sovellettavat vaatimukset

Antaessaan delegoituja säädöksiä ja täytäntöönpanosäädöksiä komissio ottaa huomion unionin kansainväliset velvoitteet ja unionissa sovellettavat sosiaali- ja ympäristöalaa sekä eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset, tarpeen seurata kaupan ja markkinoiden kehitystä, tarpeen hallita markkinoita järkevästi ja tarpeen vähentää hallinnollista rasitusta.

V   LUKU

SÄÄDÖSVALLAN SIIRTO JA KOMITEAMENETTELY

42 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle seitsemän vuoden ajaksi tämän asetuksen voimaantulopäivästä 8, 12, 15, 19, 26 ja 31 artiklassa, 33 artiklan 1 kohdassa, 36 artiklassa, 37 artiklan 3 kohdassa, 39 artiklassa ja 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän seitsemän vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 8, 12, 15, 19, 26 ja 31 artiklassa, 33 artiklan 1 kohdassa, 36 artiklassa, 37 artiklan 3 kohdassa, 39 artiklassa ja 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.   Edellä olevien 8, 12, 15, 19, 26 ja 31 artiklan, 33 artiklan 1 kohdan, 36 artiklan, 37 artiklan 3 kohdan, 39 artiklan ja 40 artiklan 2 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

43 artikla

Kiireellinen menettely

1.   Tämän artiklan nojalla annetut delegoidut säädökset tulevat voimaan viipymättä, ja niitä sovelletaan niin kauan kuin niitä ei vastusteta 2 kohdan mukaisesti. Kun tämän artiklan nojalla annettu delegoitu säädös annetaan tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, esitetään samalla ne perusteet, joiden vuoksi sovelletaan kiireellistä menettelyä.

2.   Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat 42 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti vastustaa tämän artiklan nojalla annettua delegoitua säädöstä. Siinä tapauksessa komissio kumoaa säädöksen viipymättä sen jälkeen, kun Euroopan parlamentin tai neuvoston päätös vastustaa sitä on annettu sille tiedoksi.

44 artikla

Komiteamenettely

1.   Edellä olevien 13 artiklan, 17 artiklan 1, 2, 4 ja 5 kohdan, 20 artiklan 1 kohdan, 27 artiklan, 32 artiklan 1 kohdan, 33 artiklan 2 kohdan, 34 artiklan 2 kohdan ja 37 artiklan 4 kohdan sekä, muiden jalostettujen maataloustuotteiden kuin muna-albumiinin ja maitoalbumiinin osalta, 5 artiklan 1 ja 5 kohdan ja 16 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi sekä, muiden jalostettujen maataloustuotteiden kuin muna-albumiinin ja maitoalbumiinin tuontitodistusten ja tariffikiintiöiden sekä liitteeseen I kuulumattomien tuotteiden vientitukien ja tukitodistusten osalta, 40 artiklan 3 kohdan soveltamiseksi komissiota avustaa liitteeseen I kuulumattomien jalostettujen maataloustuotteiden kauppaa koskevia horisontaalisia kysymyksiä käsittelevä komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

Edellä olevien 9 artiklan 1 kohdan ja 21 artiklan 1 ja 2 kohdan sekä muna-albumiinin ja maitoalbumiinin osalta 5 artiklan 1 ja 5 kohdan ja 16 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi ja, muna-albumiinin ja maitoalbumiinin tuontitodistusten ja tariffikiintiöiden osalta, 40 artiklan 3 kohdan soveltamiseksi komissiota avustaa asetuksen (EU) N:o 1308/2013 229 artiklan 1 kohdalla perustettu maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

Edellä olevan 35 artiklan 2 kohdan soveltamiseksi komissiota avustaa asetuksen (ETY) N:o 2913/92 247 a artiklalla perustettu tullikoodeksikomitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

3.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 8 artiklaa yhdessä sen 5 artiklan kanssa.

4.   Kun komitean lausunto on määrä hankkia kirjallista menettelyä noudattaen, tämä menettely päätetään tuloksettomana, jos komitean puheenjohtaja lausunnon antamiselle asetetussa määräajassa niin päättää tai vähintään neljäsosa komitean jäsenistä sitä pyytää.

VI   LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

45 artikla

Kumoamiset

Kumotaan asetukset (EY) N:o 614/2009 ja (EY) N:o 1216/2009.

Viittauksia kumottuihin asetuksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä VI olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

46 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 16 päivänä huhtikuuta 2014.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

D. KOURKOULAS


(1)  EUVL C 327, 12.11.2013, s. 90.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 11. maaliskuuta 2014 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 14. huhtikuuta 2014.

(3)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1216/2009, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, tiettyihin maataloustuotteiden valmistuksessa tuotettuihin tavaroihin sovellettavasta kauppajärjestelmästä (EUVL L 328, 15.12.2009, s. 10).

(4)  Neuvoston asetus (EY) N:o 614/2009, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2009, muna-albumiinin ja maitoalbumiinin yhteisestä kauppajärjestelmästä (EUVL L 181, 14.7.2009, s. 8).

(5)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1234/2007, annettu 22 päivänä lokakuuta 2007, maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) (EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 978/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 732/2008 kumoamisesta (EUVL L 303, 31.10.2012, s. 1).

(8)  Neuvoston asetus (ETY) N:o 2913/92, annettu 12 päivänä lokakuuta 1992, yhteisön tullikoodeksista (EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1).

(9)  Komission asetus (ETY) N:o 2454/93, annettu 2 päivänä heinäkuuta 1993, tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä (EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 952/2013, annettu 9 päivänä lokakuuta 2013, unionin tullikoodeksista (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1).

(11)  Neuvoston asetus (EU) N:o 1370/2013, annettu 16 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteiseen markkinajärjestelyyn liittyvien tiettyjen tukien ja vientitukien vahvistamista koskevien toimenpiteiden määrittämisestä (EUVL L 346, 20.12.2013, s. 12).

(12)  Neuvoston asetus (ETY) N:o 2658/87, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1987, tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista (EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1).

(13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31).

(14)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

(15)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549).

(16)  Neuvoston asetus (EY) N:o 260/2009, annettu 26 päivänä helmikuuta 2009, tuontiin sovellettavasta yhteisestä järjestelmästä (EUVL L 84, 31.3.2009, s. 1).

(17)  Neuvoston asetus (EY) N:o 625/2009, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2009, tiettyjen kolmansien maiden tuontiin sovellettavasta yhteisestä menettelystä (EUVL L 185, 17.7.2009, s. 1).

(18)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(19)  Komission asetus (EU) N:o 578/2010, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2010, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1216/2009 täytäntöönpanosta tiettyjen perussopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietävien maataloustuotteiden vientituen myöntämisjärjestelmän ja tuen määrän vahvistamisperusteiden osalta (EUVL L 171, 6.7.2010, s. 1).

(20)  Komission asetus (ETY) N:o 2454/93, annettu 2 päivänä heinäkuuta 1993, tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä (EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1).


LIITE I

2 artiklan b alakohdassa tarkoitetut jalostetut maataloustuotteet

Taulukko 1

3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut jalostetut maataloustuotteet, joiden tuontitulli muodostuu arvotullista ja maatalousosasta, joka ei ole osa arvotullia

CN-koodi

Tavaran kuvaus

ex 0403

Kirnumaito ja kirnupiimä, juoksetettu maito ja kerma, jogurtti, kefiiri ja muu käynyt tai hapatettu maito ja kerma, myös tiivistetty tai maustettu tai lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta, hedelmää, pähkinää tai kaakaota sisältävä:

0403 10 51–0403 10 99

jogurtti, maustettu tai lisättyä hedelmää, pähkinää tai kaakaota sisältävä

0403 90 71–0403 90 99

muu, maustettu tai lisättyä hedelmää, pähkinää tai kaakaota sisältävä

0405 20 10 ja 0405 20 30

Maidosta valmistetut levitteet, rasvapitoisuus vähintään 39 mutta enintään 75 painoprosenttia

0710 40 00

Sokerimaissi (myös höyryssä tai vedessä keitetty), jäädytetty

0711 90 30

Sokerimaissi, väliaikaisesti (esim. rikkidioksidikaasulla tai suolavedessä, rikkihapoke- tai muussa säilöntäliuoksessa) säilöttynä, mutta siinä tilassa välittömään kulutukseen soveltumattomana

ex 1517

Margariini; syötävät seokset ja valmisteet, jotka on valmistettu eläin- tai kasvirasvoista tai -öljyistä tai 15 ryhmän eri rasvojen ja öljyjen jakeista, muut kuin nimikkeen 1516 syötävät rasvat ja öljyt sekä niiden jakeet:

1517 10 10

margariini, ei kuitenkaan nestemäinen margariini, jossa on enemmän kuin 10 painoprosenttia mutta enintään 15 painoprosenttia maitorasvaa

1517 90 10

muut, joissa on enemmän kuin 10 painoprosenttia mutta enintään 15 painoprosenttia maitorasvaa

1702 50 00

Kemiallisesti puhdas fruktoosi

ex 1704

Kaakaota sisältämättömät sokerivalmisteet (myös valkoinen suklaa), ei kuitenkaan alanimikkeen 1704 90 10 lakritsiuute, jossa on sakkaroosia enemmän kuin 10 painoprosenttia mutta ei muita lisättyjä aineita

1806

Suklaa ja muut kaakaota sisältävät elintarvikevalmisteet

ex 1901

Mallasuute; muualle kuulumattomat hienoista tai karkeista jauhoista, rouheista, tärkkelyksestä tai mallasuutteesta tehdyt elintarvikevalmisteet, joissa ei ole lainkaan kaakaota tai joissa sitä on vähemmän kuin 40 painoprosenttia täysin rasvattomasta aineesta laskettuna; muualle kuulumattomat nimikkeiden 0401–0404 tuotteista tehdyt elintarvikevalmisteet, joissa ei ole lainkaan kaakaota tai joissa sitä on vähemmän kuin 5 painoprosenttia täysin rasvattomasta aineesta laskettuna, lukuun ottamatta CN-koodiin 1901 90 91 kuuluvia valmisteita

ex 1902

Makaronivalmisteet, kuten spagetti, makaroni, nuudelit, lasagne, gnocchi, ravioli ja cannelloni, myös kypsennetyt tai (lihalla tai muulla aineella) täytetyt tai muulla tavalla valmistetut; couscous, myös valmistettu, ei kuitenkaan CN-koodeihin 1902 20 10 ja 1902 20 30 kuuluvat täytetyt makaronivalmisteet

1903 00 00

Tapioka ja tärkkelyksestä valmistetut tapiokankorvikkeet, hiutaleina, jyvinä, helmisuurimoina, seulomisjääminä tai niiden kaltaisessa muodossa

1904

Viljasta tai viljatuotteista paisuttamalla tai paahtamalla tehdyt elintarvikevalmisteet (esim. maissihiutaleet); vilja (ei kuitenkaan maissi) jyvinä tai jyväsinä tai hiutaleina tai muulla tavalla valmistettuina jyvinä tai jyväsinä (lukuun ottamatta jauhoja ja rouheita), esikypsennetty tai muulla tavalla valmistettu, muualle kuulumattomat

1905

Ruokaleipä, kakut ja leivokset, keksit ja pikkuleivät (biscuits) sekä muut leipomatuotteet, myös jos niissä on kaakaota; ehtoollisleipä, tyhjät oblaattikapselit, jollaiset soveltuvat farmaseuttiseen käyttöön, sinettiöylätit, riisipaperi ja niiden kaltaiset tuotteet

2001 90 30

Etikan tai etikkahapon avulla valmistettu tai säilötty sokerimaissi (Zea mays var. saccharata)

2001 90 40

Etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt jamssit, bataatit ja niiden kaltaiset syötävät kasvinosat, joissa on vähintään 5 painoprosenttia tärkkelystä

2004 10 91

Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt perunat, hienoina tai karkeina jauhoina taikka hiutaleina, jäädytetyt, muut kuin nimikkeen 2006 tuotteet

2004 90 10

Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistettu tai säilötty sokerimaissi (Zea mays var. saccharata), jäädytetty, muut kuin nimikkeen 2006 tuotteet

2005 20 10

Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt perunat, hienoina tai karkeina jauhoina taikka hiutaleina, jäädyttämättömät, muut kuin nimikkeen 2006 tuotteet

2005 80 00

Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistettu tai säilötty sokerimaissi (Zea mays var. saccharata), jäädyttämätön, muut kuin nimikkeen 2006 tuotteet

2008 99 85

Muulla tavalla valmistettu tai säilötty maissi, muu kuin sokerimaissi (Zea mays var. saccharata), lisättyä alkoholia ja sokeria sisältämätön

2008 99 91

Muulla tavalla valmistetut tai säilötyt jamssit, bataatit ja niiden kaltaiset syötävät kasvinosat, joissa on tärkkelystä vähintään 5 painoprosenttia, lisättyä alkoholia ja sokeria sisältämättömät

2101 12 98

Kahviin perustuvat valmisteet

2101 20 98

Teehen tai mateen perustuvat valmisteet

2101 30 19

Paahdetut kahvinkorvikkeet, ei kuitenkaan paahdettu juurisikuri

2101 30 99

Paahdetut kahviuutteet, -esanssit ja -tiivisteet, ei kuitenkaan paahdetusta juurisikurista saadut

2102 10 31 ja 2102 10 39

Leivontahiiva, myös kuivattu

2105 00

Jäätelö, mehujää ja niiden kaltaiset jäädytetyt valmisteet, myös kaakaota sisältävät

ex 2106

Muualle kuulumattomat elintarvikevalmisteet, muut kuin CN-koodeihin 2106 10 20, 2106 90 20 ja 2106 90 92 kuuluvat sekä muut kuin lisättyä maku- tai väriainetta sisältävät sokerisiirapit

2202 90 91, 2202 90 95 ja 2202 90 99

Muut alkoholittomat juomat, ei kuitenkaan nimikkeen 2009 hedelmä- ja kasvismehut, nimikkeiden 0401–0404 tuotteita tai niistä saatuja rasvoja sisältävät

2905 43 00

Mannitoli

2905 44

D-glusitoli (sorbitoli)

3302 10 29

Hyvänhajuisten aineiden seokset sekä yhteen tai useampaan tällaiseen aineeseen perustuvat seokset (myös alkoholiliuokset) sekä muut hyvänhajuisiin aineisiin perustuvat valmisteet, jollaisia käytetään juomateollisuudessa ja joissa on kaikki juomille luonteenomaiset aromiaineet ja joiden todellinen alkoholipitoisuus on enintään 0,5 tilavuusprosenttia, ei kuitenkaan CN-koodiin 3302 10 21 kuuluvat tuotteet

3501

Kaseiini, kaseinaatit ja muut kaseiinijohdannaiset; kaseiiniliimat

ex 3505 10

Dekstriini ja muu modifioitu tärkkelys, ei kuitenkaan CN-koodin 3505 10 50 esteröity tai eetteröity tärkkelys

3505 20

Tärkkelykseen, dekstriiniin tai muuhun modifioituun tärkkelykseen perustuvat liimat ja liisterit

3809 10

Tärkkelyspitoisiin aineisiin perustuvat viimeistelyvalmisteet, valmisteet, jotka nopeuttavat värjäytymistä tai väriaineiden kiinnittymistä, sekä muut tuotteet ja valmisteet (esim. liistausaineet ja peittausaineet), jollaisia käytetään tekstiili-, paperi-, nahka- tai niiden kaltaisessa teollisuudessa, muualle kuulumattomat

3824 60

Sorbitoli, muu kuin alanimikkeeseen 2905 44 kuuluva


Taulukko 2

3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut jalostetut maataloustuotteet, joiden tuontitulli muodostuu maatalousosan sisältävästä arvotullista tai paljoustullista

CN-koodi

Tavaran kuvaus

ex 0505

Höyhen- tai untuvapeitteiset linnunnahat ja muut osat, höyhenet ja höyhenen osat (myös leikatuin reunoin) sekä untuvat, joita ei ole enempää valmistettu kuin puhdistettu, desinfioitu tai käsitelty säilytystä varten; höyhenistä tai höyhenen osista saatu jauhe ja jätteet:

0505 10 90

pehmustehöyhenet ja untuvat, muut kuin valmistamattomat

0505 90 00

muut

0511 99 39

Pesusienet, eläinperäiset, muut kuin valmistamattomat

ex 1212 29 00

Merilevät ja muut levät, tuoreet, jäähdytetyt, jäädytetyt tai kuivatut, myös jauhetut, ihmisravinnoksi sopimattomat, eivät kuitenkaan farmaseuttisiin tuotteisiin käytettävät

ex 1302

Kasvimehut ja -uutteet; pektiiniaineet, pektinaatit ja pektaatit; agar-agar ja muut kasviaineista saadut kasviliimat ja paksunnosaineet, myös modifioidut:

1302 12 00

lakritsista saadut kasvimehut ja -uutteet

1302 13 00

humalasta saadut kasvimehut ja -uutteet

1302 19 20 ja 1302 19 70

kasvimehut ja -uutteet, ei kuitenkaan lakritsista ja humalasta, vaniljan oleohartsista ja oopiumista saadut

ex 1302 20

pektaatit

1302 31 00

agar-agar, myös modifioitu

1302 32 10

johanneksenleipäpuun paloista tai palkojen siemenistä saadut kasviliimat ja paksunnosaineet, myös modifioidut

1505 00

Villarasva ja siitä saadut rasva-aineet (myös lanoliini)

1506 00 00

Muut eläinrasvat ja -öljyt sekä niiden jakeet, myös puhdistetut, mutta kemiallisesti muuntamattomat

ex 1515 90 11

Jojobaöljy ja sen jakeet, myös puhdistetut, mutta kemiallisesti muuntamattomat

1516 20 10

Hydrattu risiiniöljy (opaalivaha)

1517 90 93

Muotinirrotusvalmisteina käytettävät syötävät seokset ja valmisteet

ex 1518 00

Eläin- ja kasvirasvat ja -öljyt sekä niiden jakeet, keitetyt, hapetetut, dehydratoidut, rikitetyt, puhalletut, tyhjiössä tai inertissä kaasussa kuumentamalla polymeroidut tai muutoin kemiallisesti muunnetut, muut kuin nimikkeen 1516 eläin- ja kasvirasvat ja -öljyt sekä niiden jakeet; muualle kuulumattomat syötäväksi kelpaamattomat seokset ja valmisteet, jotka on valmistettu eläin- tai kasvirasvoista tai -öljyistä tai 15 ryhmän eri rasvojen ja öljyjen jakeista; ei kuitenkaan CN-koodeihin 1518 00 31 ja 1518 00 39 kuuluvat öljyt

1520 00 00

Raaka glyseroli; glyserolivesi ja -lipeä

1521

Kasvivahat (ei kuitenkaan triglyseridit), mehiläisvaha ja muut hyönteisvahat sekä spermaseetti, myös puhdistetut tai värjätyt

1522 00 10

Degras

1702 90 10

Kemiallisesti puhdas maltoosi

1704 90 10

Lakritsiuute, jossa on sakkaroosia enemmän kuin 10 painoprosenttia mutta ei muita lisättyjä aineita

1803

Kaakaomassa, myös sellainen, josta rasva on poistettu

1804 00 00

Kaakaovoi, -rasva ja -öljy

1805 00 00

Kaakaojauhe, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämätön

ex 1901

Mallasuute; muualle kuulumattomat hienoista tai karkeista jauhoista, rouheista, tärkkelyksestä tai mallasuutteesta tehdyt elintarvikevalmisteet, joissa ei ole lainkaan kaakaota tai joissa sitä on vähemmän kuin 40 painoprosenttia täysin rasvattomasta aineesta laskettuna; muualle kuulumattomat nimikkeiden 0401–0404 tuotteista tehdyt elintarvikevalmisteet, joissa ei ole lainkaan kaakaota tai joissa sitä on vähemmän kuin 5 painoprosenttia täysin rasvattomasta aineesta laskettuna:

1901 90 91

muut valmisteet, jotka eivät sisällä maitorasvoja, sakkaroosia, isoglukoosia, glukoosia tai tärkkelystä tai jotka sisältävät vähemmän kuin 1,5 painoprosenttia maitorasvaa, vähemmän kuin 5 painoprosenttia sakkaroosia (mukaan lukien inverttisokeri) tai isoglukoosia, vähemmän kuin 5 painoprosenttia glukoosia tai tärkkelystä, eivät kuitenkaan nimikkeiden 0401–0404 tuotteista jauheeksi valmistettuja elintarvikkeita

ex 2001 90 92

Etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt palmunsydämet

ex 2008

Muulla tavalla valmistetut tai säilötyt hedelmät, pähkinät ja muut syötävät kasvinosat, myös lisättyä sokeria, muuta makeutusainetta tai alkoholia sisältävät, muualle kuulumattomat:

2008 11 10

maapähkinävoi

2008 91 00

palmunsydämet

ex 2101

Kahvi-, tee- ja mateuutteet, -esanssit ja -tiivisteet sekä näihin tuotteisiin perustuvat valmisteet; paahdettu juurisikuri ja sen uutteet, esanssit ja tiivisteet, ei kuitenkaan CN-koodeihin 2101 12 98, 2101 20 98, 2101 30 19 ja 2101 30 99 kuuluvat valmisteet

ex 2102 10

Elävä eli aktiivinen hiiva:

2102 10 10

valikoitu kantahiiva (hiivaviljelmät)

2102 10 90

muu, ei kuitenkaan leivontahiiva

2102 20

Kuollut eli inaktiivinen hiiva; muut kuolleet yksisoluiset mikro-organismit

2102 30 00

Valmistetut leivinjauheet

2103

Kastikkeet ja valmisteet niitä varten; maustamisvalmisteita olevat sekoitukset; sinappijauho ja valmistettu sinappi

2104

Keitot ja liemet sekä valmisteet niitä varten; homogenoidut sekoitetut elintarvikevalmisteet

ex 2106

Muualle kuulumattomat elintarvikevalmisteet:

ex 2106 10

proteiinitiivisteet ja teksturoidut proteiiniaineet:

2106 10 20

joissa ei ole lainkaan maitorasvaa, sakkaroosia, isoglukoosia, glukoosia tai tärkkelystä taikka joissa on vähemmän kuin 1,5 painoprosenttia maitorasvaa, vähemmän kuin 5 painoprosenttia sakkaroosia tai isoglukoosia, vähemmän kuin 5 painoprosenttia glukoosia tai tärkkelystä

ex 2106 90

muut:

2106 90 20

alkoholipitoiset valmisteet (seokset), jollaisia käytetään juomien valmistukseen, muut kuin hyvänhajuisiin aineisiin perustuvat

2106 90 92

muut valmisteet, joissa ei ole lainkaan maitorasvoja, sakkaroosia, isoglukoosia, glukoosia tai tärkkelystä taikka joissa on vähemmän kuin 1,5 painoprosenttia maitorasvaa, vähemmän kuin 5 painoprosenttia sakkaroosia tai isoglukoosia, vähemmän kuin 5 painoprosenttia glukoosia tai tärkkelystä

2201 10

Vesi, myös luonnon tai keinotekoinen kivennäisvesi ja hiilihapotettu vesi, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämätön ja maustamaton

2202 10 00

Vesi, myös kivennäisvesi ja hiilihapotettu vesi, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävä tai maustettu

2202 90 10

Muut alkoholittomat juomat, ei kuitenkaan nimikkeen 2009 hedelmä- ja kasvismehut, nimikkeiden 0401–0404 tuotteita tai niistä saatuja rasvoja sisältämättömät

2203 00

Mallasjuomat

2205

Vermutti ja muu tuoreista viinirypäleistä valmistettu viini, joka on maustettu kasveilla tai aromaattisilla aineilla

ex 2207

Muu kuin perussopimuksen liitteessä I luetelluista maataloustuotteista saatu denaturoimaton etyylialkoholi (etanoli), alkoholipitoisuus vähintään 80 tilavuusprosenttia, ja denaturoitu etyylialkoholi (etanoli) ja muut denaturoidut väkevät alkoholijuomat, väkevyydestä riippumatta

ex 2208

Muu kuin perussopimuksen liitteessä I luetelluista maataloustuotteista saatu denaturoimaton etyylialkoholi (etanoli), alkoholipitoisuus pienempi kuin 80 tilavuusprosenttia; väkevät alkoholijuomat, liköörit ja muut alkoholipitoiset juomat

2402

Tupakasta tai tupakankorvikkeesta valmistetut sikarit, pikkusikarit ja savukkeet

2403

Muu valmistettu tupakka sekä muut valmistetut tupakankorvikkeet; ”homogenoitu” tai ”rekonstruoitu” tupakka; tupakkauutteet ja -esanssit

3301 90

Uutetut oleohartsit; haihtuvien öljyjen väkevöidyt rasva-, rasvaöljy- ja vahaliuokset tai niiden kaltaiset liuokset, kylmänä uuttamalla (enfleurage) tai maseroimalla saadut; terpeenipitoiset sivutuotteet, joita saadaan poistettaessa terpeenejä haihtuvista öljyistä; haihtuvien öljyjen vesitisleet ja -liuokset

ex 3302

Hyvänhajuisten aineiden seokset sekä yhteen tai useampaan tällaiseen aineeseen perustuvat seokset (myös alkoholiliuokset), jollaisia käytetään raaka-aineena teollisuudessa; muut hyvänhajuisiin aineisiin perustuvat valmisteet, jollaisia käytetään juomien valmistukseen:

3302 10 10

valmisteet, jollaisia käytetään juomateollisuudessa ja joissa on kaikki juomille luonteenomaiset aromiaineet ja joiden todellinen alkoholipitoisuus on suurempi kuin 0,5 tilavuusprosenttia

3302 10 21

valmisteet, jollaisia käytetään juomateollisuudessa ja joissa on kaikki juomille luonteenomaiset aromiaineet, joiden todellinen alkoholipitoisuus on enintään 0,5 tilavuusprosenttia ja joissa ei ole lainkaan maitorasvaa, sakkaroosia, isoglukoosia, glukoosia tai tärkkelystä taikka joissa on vähemmän kuin 1,5 painoprosenttia maitorasvaa, vähemmän kuin 5 painoprosenttia sakkaroosia tai isoglukoosia, vähemmän kuin 5 painoprosenttia glukoosia tai tärkkelystä

ex 3502

Albumiinit (myös kahden tai useamman heraproteiinin tiivisteet, joiden heraproteiinipitoisuus on suurempi kuin 80 prosenttia kuiva-aineen painosta), albuminaatit ja muut albumiinijohdannaiset:

muna-albumiini (ovalbumiini):

ex 3502 11

kuivattu:

3502 11 90

muu kuin ihmisravinnoksi soveltumaton tai soveltumattomaksi tehtävä

ex 3502 19

muu:

3502 19 90

muu kuin ihmisravinnoksi soveltumaton tai soveltumattomaksi tehtävä

ex 3502 20

maitoalbumiini (laktalbumiini), myös kahden tai useamman heraproteiinin tiivisteet:

3502 20 91 ja 3502 20 99

muu kuin ihmisravinnoksi soveltumaton tai soveltumattomaksi tehtävä, myös kuivattu (esim. levyinä, suomuina, hiutaleina tai jauheena)

3823

Teolliset monokarboksyylirasvahapot; puhdistuksessa saadut happamat öljyt; teolliset rasva-alkoholit


LIITE II

22 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut liitteeseen I kuulumattomat tavarat ja maataloustuotteet, joita käytetään sellaisten tavaroiden valmistukseen, joille voidaan myöntää vientitukia

CN-koodi

Liitteeseen I kuulumattomien tavaroiden kuvaus

Maataloustuotteet, joille voidaan myöntää vientitukea

A.: Vientitavaran valmistuksessa tosiasiallisesti käytetyn tuotteen määrän perusteella vahvistettava viitemäärä (27 artiklan d alakohta)

B.: Kiinteämääräisenä vahvistettava viitemäärä (27 artiklan d alakohta)

Vilja (1)

Riisi (2)

Munat (3)

Sokeri, melassi tai isoglukoosi (4)

Maitotuotteet (5)

1

2

3

4

5

6

7

ex 0403

Kirnumaito ja kirnupiimä, juoksetettu maito ja kerma, jogurtti, kefiiri ja muu käynyt tai hapatettu maito ja kerma, myös tiivistetty tai maustettu tai lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta, hedelmää, pähkinää tai kaakaota sisältävä:

 

 

 

 

 

ex 0403 10

– jogurtti:

 

 

 

 

 

0403 10 51–0403 10 99

– maustettu tai lisättyä hedelmää, pähkinää tai kaakaota sisältävä:

– – – maustettu

– – – muu:

A

A

A

A

 

 

– – – – lisättyä hedelmää ja/tai pähkinää sisältävä

A

A

 

A

 

 

– – – – lisättyä kaakaota sisältävä

A

A

A

A

 

ex 0403 90

– muu:

 

 

 

 

 

0403 90 71–0403 90 99

– – maustettu tai lisättyä hedelmää ja/tai pähkinää tai kaakaota sisältävä:

– – – maustettu

– – – muu:

A

A

A

A

 

 

– – – – lisättyä hedelmää tai pähkinää sisältävä

A

A

 

A

 

 

– – – – lisättyä kaakaota sisältävä

A

A

A

A

 

ex 0405

Voi ja muut maitorasvat; maidosta valmistetut levitteet:

 

 

 

 

 

ex 0405 20

– maidosta valmistetut levitteet:

 

 

 

 

 

0405 20 10

– – rasvapitoisuus vähintään 39 mutta pienempi kuin 60 painoprosenttia

 

 

 

 

A

0405 20 30

– – rasvapitoisuus vähintään 60 mutta enintään 75 painoprosenttia

 

 

 

 

A

ex 0710

Jäädytetyt kasvikset (myös höyryssä tai vedessä keitetyt):

 

 

 

 

 

 

– sokerimaissi

 

 

 

 

 

0710 40 00

– – tähkinä

A

 

 

A

 

 

– – jyvinä

B

 

 

A

 

ex 0711

Kasvikset, väliaikaisesti (esim. rikkidioksidikaasulla tai suolavedessä, rikkihapoke– tai muussa säilöntäliuoksessa) säilöttyinä, mutta siinä tilassa välittömään kulutukseen soveltumattomina:

 

 

 

 

 

 

– – – sokerimaissi

 

 

 

 

 

0711 90 30

– – – – tähkinä

A

 

 

A

 

 

– – – – jyvinä

B

 

 

A

 

ex 1517

Margariini; syötävät seokset ja valmisteet, jotka on valmistettu eläin– tai kasvirasvoista tai -öljyistä tai 15 ryhmän eri rasvojen ja öljyjen jakeista, muut kuin nimikkeen 1516 syötävät rasvat ja öljyt sekä niiden jakeet:

 

 

 

 

 

ex 1517 10

– margariini, ei kuitenkaan nestemäinen margariini:

 

 

 

 

 

1517 10 10

– – jossa on enemmän kuin 10 painoprosenttia mutta enintään 15 painoprosenttia maitorasvaa

 

 

 

 

A

ex 1517 90

– muu:

 

 

 

 

 

1517 90 10

– – jossa on enemmän kuin 10 painoprosenttia mutta enintään 15 painoprosenttia maitorasvaa

 

 

 

 

A

1702 50 00

– kemiallisesti puhdas fruktoosi

 

 

 

A

 

ex 1704

Kaakaota sisältämättömät sokerivalmisteet (myös valkoinen suklaa):

 

 

 

 

 

1704 10

– purukumi, myös sokerilla kuorrutettu

A

 

 

A

 

ex 1704 90

– muut:

 

 

 

 

 

1704 90 30

– – valkoinen suklaa

A

 

 

A

A

1704 90 51–1704 90 99

– – muut

A

A

 

A

A

1806

Suklaa ja muut kaakaota sisältävät elintarvikevalmisteet:

 

 

 

 

 

1806 10

– kaakaojauhe, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävä:

 

 

 

 

 

 

– – vain sakkaroosilla makeutettu

A

 

A

A

 

 

– – muut

A

 

A

A

A

1806 20

– muut valmisteet enemmän kuin 2 kg:n painoisina levyinä tai tankoina taikka nesteenä, tahnana, jauheena, rakeina tai niiden kaltaisessa muodossa, astian tai muun tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino suurempi kuin 2 kg:

 

 

 

 

 

 

– – alanimikkeeseen 1806 20 70 kuuluva ”Chocolate milk crumb”

A

 

A

A

A

 

– – muut alanimikkeen 1806 20 valmisteet

A

A

A

A

A

1806 31 00 ja 1806 32

– muut, levyinä, tankoina tai patukoina

A

A

A

A

A

1806 90

– muut:

 

 

 

 

 

1806 90 11,

1806 90 19,

1806 90 31,

1806 90 39,

1806 90 50

– – suklaa ja suklaatuotteet; sokerivalmisteet ja niiden korvikkeet, jotka perustuvat muihin makeutusaineisiin kuin sokeriin, kaakaota sisältävät

A

A

A

A

A

1806 90 60,

1806 90 70,

1806 90 90

– – kaakaota sisältävät levitteet; kaakaota sisältävät valmisteet juomien valmistukseen; muut

A

 

A

A

A

ex 1901

Mallasuute; muualle kuulumattomat hienoista tai karkeista jauhoista, rouheista, tärkkelyksestä tai mallasuutteesta tehdyt elintarvikevalmisteet, joissa ei ole lainkaan kaakaota tai joissa sitä on vähemmän kuin 40 painoprosenttia täysin rasvattomasta aineesta laskettuna; muualle kuulumattomat nimikkeiden 0401–0404 tuotteista tehdyt elintarvikevalmisteet, joissa ei ole lainkaan kaakaota tai joissa sitä on vähemmän kuin 5 painoprosenttia täysin rasvattomasta aineesta laskettuna:

 

 

 

 

 

1901 10 00

– pikkulasten ruoaksi tarkoitetut valmisteet vähittäismyyntipakkauksissa:

 

 

 

 

 

 

– – nimikkeiden 0401–0404 maitotuotteista tehdyt elintarvikevalmisteet, joissa kaakaota on vähemmän kuin 5 painoprosenttia täysin rasvattomasta aineesta laskettuna

A

A

A

A

A

 

– – muut

A

A

 

A

A

1901 20 00

– seokset ja taikinat, nimikkeen 1905 leipomatuotteiden valmistukseen tarkoitetut:

 

 

 

 

 

 

– – nimikkeiden 0401–0404 maitotuotteista tehdyt elintarvikevalmisteet, joissa kaakaota on vähemmän kuin 5 painoprosenttia täysin rasvattomasta aineesta laskettuna

A

A

A

A

A

 

– – muut

A

A

 

A

A

ex 1901 90

– muut:

 

 

 

 

 

1901 90 11 ja 1901 90 19

– – mallasuute

A

A

 

 

 

 

– – muut:

 

 

 

 

 

1901 90 99

– – – muut:

 

 

 

 

 

 

– – – – nimikkeiden 0401–0404 tavaroista tehdyt elintarvikevalmisteet, joissa kaakaota on vähemmän kuin 5 painoprosenttia täysin rasvattomasta aineesta laskettuna

A

A

A

A

A

 

– – – – muut

A

A

 

A

A

ex 1902

Makaronivalmisteet, kuten spagetti, makaroni, nuudelit, lasagne, gnocchi, ravioli ja cannelloni, myös kypsennetyt tai (lihalla tai muulla aineella) täytetyt tai muulla tavalla valmistetut; couscous, myös valmistettu:

 

 

 

 

 

 

– kypsentämättömät makaronivalmisteet, joita ei ole täytetty eikä muullakaan tavalla valmistettu:

 

 

 

 

 

 

– – munaa sisältävät:

 

 

 

 

 

1902 11 00

– – – durumvehnästä tai muista viljoista valmistetut

B

 

A

 

 

 

– – – muut:

A

 

A

 

 

 

– – muut:

 

 

 

 

 

1902 19

– – – durumvehnästä tai muista viljoista valmistetut

B

 

 

 

A

 

– – – muut

A

 

 

 

A

ex 1902 20

– täytetyt makaronivalmisteet, myös kypsennetyt tai muulla tavalla valmistetut:

 

 

 

 

 

1902 20 91 ja 1902 20 99

– – muut

A

A

 

A

A

1902 30

– muut makaronivalmisteet

A

A

 

A

A

1902 40

– couscous:

 

 

 

 

 

 

– – valmistamaton:

 

 

 

 

 

1902 40 10

– – – durumvehnästä valmistettu

B

 

 

 

 

 

– – – muu

A

 

 

 

 

1902 40 90

– – muu

A

A

 

A

A

1903 00 00

Tapioka ja tärkkelyksestä valmistetut tapiokankorvikkeet, hiutaleina, jyvinä, helmisuurimoina, seulomisjääminä tai niiden kaltaisessa muodossa

A

 

 

 

 

1904

Viljasta tai viljatuotteista paisuttamalla tai paahtamalla tehdyt elintarvikevalmisteet (esim. maissihiutaleet); vilja (ei kuitenkaan maissi) jyvinä tai jyväsinä tai hiutaleina tai muulla tavalla valmistettuina jyvinä tai jyväsinä (lukuun ottamatta jauhoja ja rouheita), esikypsennetty tai muulla tavalla valmistettu, muualle kuulumattomat:

 

 

 

 

 

 

– makeuttamattomat riisimurot tai esikypsennetty riisi:

 

 

 

 

 

 

– – kaakaota sisältävät (6)

A

B

A

A

A

 

– – kaakaota sisältämättömät

A

B

 

A

A

 

– muut, kaakaota sisältävät (6)

A

A

A

A

A

 

– muut

A

A

 

A

A

1905

Ruokaleipä, kakut ja leivokset, keksit ja pikkuleivät (biscuits) sekä muut leipomatuotteet, myös jos niissä on kaakaota; ehtoollisleipä, tyhjät oblaattikapselit, jollaiset soveltuvat farmaseuttiseen käyttöön, sinettiöylätit, riisipaperi ja niiden kaltaiset tuotteet

 

 

 

 

 

1905 10 00

– näkkileipä

A

 

 

A

A

1905 20

– maustekakut

A

 

A

A

A

 

– makeat keksit ja pikkuleivät (sweet biscuits); vohvelit ja vohvelikeksit:

 

 

 

 

 

1905 31 ja 1905 32

– makeat keksit ja pikkuleivät (sweet biscuits); vohvelit ja vohvelikeksit

A

 

A

A

A

1905 40

– korput, paahdettu leipä ja niiden kaltaiset paahdetut tuotteet

A

 

A

A

A

1905 90

– muut:

 

 

 

 

 

1905 90 10

– – happamaton leipä (matzos)

A

 

 

 

 

1905 90 20

– – ehtoollisleipä, tyhjät oblaattikapselit, jollaiset soveltuvat farmaseuttiseen käyttöön, sinettiöylätit, riisipaperi ja niiden kaltaiset tuotteet

A

A

 

 

 

 

– – muut:

 

 

 

 

 

1905 90 30

– – – ruokaleipä, jossa ei ole lisättyä hunajaa, munaa, juustoa tai hedelmää ja jossa on sokeria enintään 5 prosenttia ja rasvaa enintään 5 prosenttia kuivapainosta:

A

 

 

 

 

1905 90 45–1905 90 90

– – – muut tuotteet

A

 

A

A

A

ex 2001

Etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt kasvikset, hedelmät, pähkinät ja muut syötävät kasvinosat:

 

 

 

 

 

ex 2001 90

– muut:

 

 

 

 

 

 

– – sokerimaissi (Zea mays var. saccharata):

 

 

 

 

 

2001 90 30

– – – tähkinä

A

 

 

A

 

 

– – – jyvinä

B

 

 

A

 

2001 90 40

– – jamssit, bataatit ja niiden kaltaiset syötävät kasvinosat, joissa on vähintään 5 painoprosenttia tärkkelystä

A

 

 

A

 

ex 2004

Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt muut kasvikset, jäädytetyt, muut kuin nimikkeen 2006 tuotteet:

 

 

 

 

 

ex 2004 10

– perunat:

– – muut:

 

 

 

 

 

2004 10 91

– – – hienoina tai karkeina jauhoina taikka hiutaleina

A

A

 

A

A

ex 2004 90

– muut kasvikset sekä kasvissekoitukset:

 

 

 

 

 

 

– – sokerimaissi (Zea mays var. saccharata):

 

 

 

 

 

2004 90 10

– – – tähkinä

A

 

 

A

 

 

– – – jyvinä

B

 

 

A

 

ex 2005

Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt muut kasvikset, jäädyttämättömät, muut kuin nimikkeen 2006 tuotteet:

 

 

 

 

 

ex 2005 20

– perunat:

 

 

 

 

 

2005 20 10

– – hienoina tai karkeina jauhoina taikka hiutaleina

A

A

 

A

A

 

– sokerimaissi (Zea mays var. saccharata):

 

 

 

 

 

2005 80 00

– – tähkinä

A

 

 

A

 

 

– – jyvinä

B

 

 

A

 

ex 2008

Muulla tavalla valmistetut tai säilötyt hedelmät, pähkinät ja muut syötävät kasvinosat, myös lisättyä sokeria, muuta makeutusainetta tai alkoholia sisältävät, muualle kuulumattomat:

 

 

 

 

 

ex 2008 99

– – muut:

– – – lisättyä alkoholia sisältämättömät:

– – – – lisättyä sokeria sisältämättömät:

 

 

 

 

 

 

– – – – – maissi, muu kuin sokerimaissi (Zea mays var. saccharata):

 

 

 

 

 

2008 99 85

– – – – – – tähkinä

A

 

 

 

 

 

– – – – – – jyvinä

B

 

 

 

 

2008 99 91

– – – – – jamssit, bataatit ja niiden kaltaiset syötävät kasvinosat, joissa on vähintään 5 painoprosenttia tärkkelystä

A

 

 

 

 

ex 2101

Kahvi-, tee- ja mateuutteet, -esanssit ja -tiivisteet sekä näihin tuotteisiin tai kahviin, teehen tai mateen perustuvat valmisteet; paahdettu juurisikuri ja muut paahdetut kahvinkorvikkeet sekä niiden uutteet, esanssit ja tiivisteet:

 

 

 

 

 

 

– kahviuutteet, -esanssit ja -tiivisteet sekä näihin uutteisiin, esansseihin tai tiivisteisiin taikka kahviin perustuvat valmisteet:

 

 

 

 

 

2101 12 98

– – – muut

A

A

 

A

 

ex 2101 20

– tee- tai mateuutteet, -esanssit ja -tiivisteet sekä näihin uutteisiin, esansseihin ja tiivisteisiin taikka teehen tai mateen perustuvat valmisteet:

 

 

 

 

 

2101 20 98

– – – muut

A

A

 

A

 

ex 2101 30

– paahdettu juurisikuri ja muut paahdetut kahvinkorvikkeet sekä niiden uutteet, esanssit ja tiivisteet:

 

 

 

 

 

 

– – paahdettu juurisikuri ja muut paahdetut kahvinkorvikkeet:

 

 

 

 

 

2101 30 19

– – – muut

A

 

 

A

 

 

– – paahdetun juurisikurin ja muiden paahdettujen kahvinkorvikkeiden uutteet, esanssit ja tiivisteet:

 

 

 

 

 

2101 30 99

– – – muut

A

 

 

A

 

ex 2102

Hiiva (elävä eli aktiivinen tai kuollut eli inaktiivinen); muut kuolleet yksisoluiset mikro-organismit (ei kuitenkaan nimikkeen 3002 rokotteet); valmistetut leivinjauheet:

 

 

 

 

 

ex 2102 10

– elävä eli aktiivinen hiiva:

 

 

 

 

 

2102 10 31 ja 2102 10 39

– – leivontahiiva

A

 

 

 

 

2105 00

Jäätelö, mehujää ja niiden kaltaiset jäädytetyt valmisteet, myös kaakaota sisältävät:

 

 

 

 

 

 

– kaakaota sisältävät

A

A

A

A

A

 

– muut

A

A

 

A

A

ex 2106

Muualle kuulumattomat elintarvikevalmisteet:

 

 

 

 

 

ex 2106 90

– muut:

 

 

 

 

 

2106 90 92 ja 2106 90 98

– – muut

A

A

 

A

A

2202

Vesi, myös kivennäisvesi ja hiilihapotettu vesi, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävä tai maustettu, ja muut alkoholittomat juomat, ei kuitenkaan nimikkeen 2009 hedelmä– ja kasvismehut:

 

 

 

 

 

2202 10 00

– vesi, myös kivennäisvesi ja hiilihapotettu vesi, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävä tai maustettu

A

 

 

A

 

2202 90

– muut:

 

 

 

 

 

 

– – nimikkeiden 0401–0404 tuotteita tai niistä saatuja rasvoja sisältämättömät:

 

 

 

 

 

2202 90 10

– – – mallasolut, jonka tosiasiallinen alkoholipitoisuus on enintään 0,5 tilavuusprosenttia

B

 

 

 

 

 

– – – muut

A

 

 

A

 

2202 90 91–2202 90 99

– – muut

A

 

 

A

A

2205

Vermutti ja muu tuoreista viinirypäleistä valmistettu viini, joka on maustettu kasveilla tai aromaattisilla aineilla

A

 

 

A

 

ex 2208

Denaturoimaton etyylialkoholi (etanoli), alkoholipitoisuus pienempi kuin 80 tilavuusprosenttia; väkevät alkoholijuomat, liköörit ja muut alkoholipitoiset juomat:

 

 

 

 

 

2208 20

– väkevät alkoholijuomat, rypäleviinistä tai viininvalmistuksen puristejäännöksestä tislaamalla valmistetut:

 

 

 

A

 

ex 2208 30

– viski:

– – muu kuin bourbon

 

 

 

 

 

ex 2208 30 30–2208 30 88

– – – viski, muu kuin komission asetuksessa (EY) N:o 1670/2006 (7) lueteltu

A

 

 

 

 

2208 50 11 ja 2208 50 19

– – gini

A

 

 

 

 

2208 50 91 ja 2208 50 99

– – genever

A

 

 

A

 

2208 60

– votka

A

 

 

 

 

2208 70

– liköörit

A

 

A

A

A

ex 2208 90

– muut:

 

 

 

 

 

2208 90 41

– – – – ouzo, enintään 2 litraa vetävissä astioissa

A

 

 

A

 

2208 90 45

– – – – – – – calvados, enintään 2 litraa vetävissä astioissa

 

 

 

A

 

2208 90 48

– – – – – – – muut hedelmistä tislatut väkevät alkoholijuomat (ei kuitenkaan liköörit), enintään 2 litraa vetävissä astioissa

 

 

 

A

 

2208 90 56

– – – – – – – muut kuin hedelmistä tislatut väkevät alkoholijuomat (ei kuitenkaan liköörit) ja muut kuin tequila, enintään 2 litraa vetävissä astioissa

A

 

 

A

 

2208 90 69

– – – – – muut alkoholipitoiset juomat, enintään 2 litraa vetävissä astioissa

A

 

 

A

A

2208 90 71

– – – – – hedelmistä tislatut väkevät alkoholijuomat, enemmän kuin 2 litraa vetävissä astioissa

 

 

 

A

 

2208 90 77

– – – – – muut kuin hedelmistä tislatut väkevät alkoholijuomat (ei kuitenkaan liköörit) ja muut kuin tequila, enemmän kuin 2 litraa vetävissä astioissa

A

 

 

A

 

2208 90 78

– – – – muut alkoholipitoiset juomat, enemmän kuin 2 litraa vetävissä astioissa

A

 

 

A

A

ex 2905

Asykliset alkoholit ja niiden halogeeni-, sulfo-, nitro– ja nitrosojohdannaiset:

 

 

 

 

 

2905 43 00

– – mannitoli

B

 

 

B

 

2905 44

– – D-glusitoli (sorbitoli)

B

 

 

B

 

ex 3302

Hyvänhajuisten aineiden seokset sekä yhteen tai useampaan tällaiseen aineeseen perustuvat seokset (myös alkoholiliuokset), jollaisia käytetään raaka-aineena teollisuudessa; muut hyvänhajuisiin aineisiin perustuvat valmisteet, jollaisia käytetään juomien valmistukseen:

 

 

 

 

 

ex 3302 10

– jollaisia käytetään elintarvike- tai juomateollisuudessa:

 

 

 

 

 

3302 10 29

– – – – – muut

A

 

 

A

A

3501

Kaseiini, kaseinaatit ja muut kaseiinijohdannaiset; kaseiiniliimat:

 

 

 

 

 

3501 10

– kaseiini

 

 

 

 

B

3501 90

– muut:

 

 

 

 

 

3501 90 10

– – kaseiiniliimat

 

 

 

 

A

3501 90 90

– – muut

 

 

 

 

B

ex 3502

Albumiinit (myös kahden tai useamman heraproteiinin tiivisteet, joiden heraproteiinipitoisuus on suurempi kuin 80 prosenttia kuiva-aineen painosta), albuminaatit ja muut albumiinijohdannaiset:

– muna-albumiini (ovalbumiini):

 

 

 

 

 

ex 3502 11

– – kuivattu

 

 

 

 

 

3502 11 90

– – – muu kuin ihmisravinnoksi soveltumaton tai soveltumattomaksi tehtävä

 

 

B

 

 

ex 3502 19

– – muu:

 

 

 

 

 

3502 19 90

– – – muu kuin ihmisravinnoksi soveltumaton tai soveltumattomaksi tehtävä

 

 

B

 

 

ex 3502 20

– maitoalbumiini (laktalbumiini):

 

 

 

 

 

3502 20 91 ja 3502 20 99

– – muu kuin ihmisravinnoksi soveltumaton tai soveltumattomaksi tehtävä, myös kuivattu (esim. levyinä, suomuina, hiutaleina tai jauheena)

 

 

 

 

B

ex 3505

Dekstriini ja muu modifioitu tärkkelys (esim. esihyytelöity tai esteröity tärkkelys); tärkkelykseen, dekstriiniin tai muuhun modifioituun tärkkelykseen perustuvat liimat ja liisterit, lukuun ottamatta CN-koodin 3505 10 50 tärkkelystä:

A

A

 

 

 

3505 10 50

– – – tärkkelys, esteröity tai eetteröity

A

 

 

 

 

ex 3809

Viimeistelyvalmisteet, valmisteet, jotka nopeuttavat värjäytymistä tai väriaineiden kiinnittymistä, sekä muut tuotteet ja valmisteet (esim. liistausaineet ja peittausaineet), jollaisia käytetään tekstiili-, paperi-, nahka– tai niiden kaltaisessa teollisuudessa, muualle kuulumattomat:

 

 

 

 

 

3809 10

– tärkkelyspitoisiin aineisiin perustuvat

A

A

 

 

 

ex 3824

Valmistetut sitomisaineet valumuotteja ja -sydämiä varten; kemialliset tuotteet ja kemian– tai siihen liittyvän teollisuuden valmisteet (myös jos ne ovat luonnontuotteiden seoksia), muualle kuulumattomat:

 

 

 

 

 

3824 60

– sorbitoli, muu kuin alanimikkeeseen 2905 44 kuuluva

B

 

 

B

 


(1)  Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä I oleva I osa.

(2)  Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä I oleva II osa.

(3)  Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä I oleva XIX osa.

(4)  Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä I olevan III osan b, c, d ja g kohta.

(5)  Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä I olevan XVI osan a–g kohta.

(6)  Enintään 6 prosenttia kaakaota sisältävät.

(7)  Komission asetus (EY) N:o 1670/2006, annettu 10 päivänä marraskuuta 2006, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2003 soveltamista koskevista tietyistä yksityiskohtaisista säännöistä tiettyinä tislattuina alkoholijuomina vietyjä viljoja koskevien mukautettujen tukien vahvistamisen ja myöntämisen osalta (EUVL L 312, 11.11.2006, s. 33).


LIITE III

2 artiklan d alakohdassa tarkoitetut perustuotteet

CN-koodi

Tavaran kuvaus

ex 0402 10 19

Maito jauheena, rakeina tai muussa kiinteässä muodossa, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämätön, rasvapitoisuus enintään 1,5 painoprosenttia, muut kuin ne, joissa tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino enintään 2,5 kg (TJ 2)

ex 0402 21 18

Maito jauheena, rakeina tai muussa kiinteässä muodossa, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämätön, rasvapitoisuus 26 painoprosenttia, muut kuin ne, joissa tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino enintään 2,5 kg (TJ 3)

ex 0404 10 02– ex 0404 10 16

Hera jauheena, rakeina tai muussa kiinteässä muodossa, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämätön (TJ 1)

ex 0405 10

Voi, jossa on rasvaa 82 painoprosenttia (TJ 6)

0407 21 00, 0407 29 10,

ex 0407 90 10

Kuorelliset siipikarjan munat, tuoreet tai säilötyt, ei kuitenkaan haudottavat munat

ex 0408

Kuorettomat linnunmunat ja munankeltuainen, ihmisravinnoksi soveltuvat, tuoreet, kuivatut, jäädytetyt tai muulla tavoin säilötyt, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämättömät

1001 19 00

Makaroni- eli durumvehnä, muu kuin siemenvilja

ex 1001 99 00

Tavallinen vehnä sekä vehnän ja rukiin sekavilja, muu kuin siemenvilja

1002 90 00

Ruis, muu kuin siemenvilja

1003 90 00

Ohra, muu kuin siemenvilja

1004 90 00

Kaura, muu kuin siemenvilja

1005 90 00

Maissi, muu kuin siemenvilja

ex 1006 30

Kokonaan hiottu riisi

1006 40 00

Rikkoutuneet riisinjyvät

1007 90 00

Durransiemenet, muut kuin siemenvilja

1701 99 10

Valkoinen sokeri

ex 1702 19 00

Laktoosi, laktoosipitoisuus vedettömänä laktoosina ilmaistuna 98,5 prosenttia kuiva-aineen painosta

1703

Sokerin erottamisessa ja puhdistamisessa syntyvä melassi


LIITE IV

5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut jalostetut maataloustuotteet, joihin voidaan soveltaa lisätuontitullia

CN-koodi

Tavaran kuvaus

0403 10 51–0403 10 99

Jogurtti, maustettu tai lisättyä hedelmää, pähkinää tai kaakaota sisältävä

0403 90 71–0403 90 99

Kirnumaito ja kirnupiimä, juoksetettu maito ja kerma, kefiiri ja muu käynyt tai hapatettu maito ja kerma, maustettu tai lisättyä hedelmää, pähkinää tai kaakaota sisältävä

0710 40 00

Sokerimaissi (myös höyryssä tai vedessä keitetty), jäädytetty

0711 90 30

Sokerimaissi, väliaikaisesti (esim. rikkidioksidikaasulla tai suolavedessä, rikkihapoke- tai muussa säilöntäliuoksessa) säilöttynä, mutta siinä tilassa välittömään kulutukseen soveltumattomana

1517 10 10

Margariini, ei kuitenkaan nestemäinen margariini, jossa on enemmän kuin 10 painoprosenttia mutta enintään 15 painoprosenttia maitorasvaa

1517 90 10

Muut syötävät seokset ja valmisteet, jotka on valmistettu eläin- tai kasvirasvoista tai -öljyistä tai 15 ryhmän eri rasvojen tai öljyjen jakeista, muut kuin nimikkeen 1516 syötävät rasvat ja öljyt sekä niiden jakeet, joissa on enemmän kuin 10 painoprosenttia mutta enintään 15 painoprosenttia maitorasvaa

1702 50 00

Kemiallisesti puhdas fruktoosi

2005 80 00

Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistettu tai säilötty sokerimaissi (Zea mays var. saccharata), jäädyttämätön, muut kuin nimikkeen 2006 tuotteet

2905 43 00

Mannitoli

2905 44

D-glusitoli (sorbitoli)

Ex35 02

Albumiinit (myös kahden tai useamman heraproteiinin tiivisteet, joiden heraproteiinipitoisuus on suurempi kuin 80 prosenttia kuiva-aineen painosta), albuminaatit ja muut albumiinijohdannaiset:

muna-albumiini (ovalbumiini):

ex 3502 11

kuivattu:

3502 11 90

muu kuin ihmisravinnoksi soveltumaton tai soveltumattomaksi tehtävä

ex 3502 19

muu:

3502 19 90

muu kuin ihmisravinnoksi soveltumaton tai soveltumattomaksi tehtävä

ex 3502 20

maitoalbumiini (laktalbumiini), myös kahden tai useamman heraproteiinin tiivisteet:

 

muu kuin ihmisravinnoksi soveltumaton tai soveltumattomaksi tehtävä

3502 20 91

kuivattu (esim. levyinä, suomuina, hiutaleina tai jauheena)

3502 20 99

muu

3505 10 10

Dekstriini

3505 10 90

Muu modifioitu tärkkelys kuin dekstriini, ei kuitenkaan esteröity ja eetteröity

3505 20

Tärkkelykseen, dekstriiniin tai muuhun modifioituun tärkkelykseen perustuvat liimat ja liisterit

3809 10

Tärkkelyspitoisiin aineisiin perustuvat viimeistelyvalmisteet, valmisteet, jotka nopeuttavat värjäytymistä tai väriaineiden kiinnittymistä, sekä muut tuotteet ja valmisteet (esim. liistausaineet ja peittausaineet), jollaisia käytetään tekstiili-, paperi-, nahka- tai niiden kaltaisessa teollisuudessa, muualle kuulumattomat

3824 60

Sorbitoli, muu kuin alanimikkeeseen 2905 44 kuuluva


LIITE V

11 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut maataloustuotteet  (1)

CN-koodi

Maataloustuotteen kuvaus

0401

Maito ja kerma, tiivistämätön ja lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämätön

0402

Maito ja kerma, tiivistetty tai lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävä

ex 0403

Kirnumaito ja kirnupiimä, juoksetettu maito ja kerma, jogurtti, kefiiri ja muu käynyt tai hapatettu maito ja kerma, myös tiivistetty tai lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävä, maustamaton ja lisättyä hedelmää, pähkinää tai kaakaota sisältämätön

0404

Hera, myös tiivistetty tai lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävä; muualle kuulumattomat maidon luonnollisista ainesosista koostuvat tuotteet, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät

ex 0405

Voi ja muut maitorasvat

0407 21 00

Kuorelliset siipikarjan munat, tuoreet, Gallus domesticus -lajin kanojen, ei kuitenkaan haudottavat munat

0709 99 60

Sokerimaissi, tuore tai jäähdytetty

0712 90 19

Kuivattu sokerimaissi, kokonainen, paloiteltu, viipaloitu, rouhittu tai jauhettu, mutta ei enempää valmistettu, muu kuin kylvämiseen tarkoitettu hybridi

Ryhmä 10

Vilja (2)

1701

Ruoko- ja juurikassokeri sekä kemiallisesti puhdas sakkaroosi, jähmeät

1703

Sokerin erottamisessa ja puhdistamisessa syntyvä melassi


(1)  Maataloustuotteet, jotka otetaan huomioon, kun niitä käytetään liitteessä I olevassa taulukossa 1 lueteltujen tavaroiden valmistuksessa sellaisinaan tai jalostettuina tai kun niitä pidetään valmistuksessa käytettyinä.

(2)  Lukuun ottamatta alanimikkeiden 1001 11 00, 1001 91 10, 1001 91 20 ja 1001 91 90 siemenviljaksi tarkoitettua vehnää sekä vehnän ja rukiin sekaviljaa, alanimikkeen 1002 10 00 siemenviljaksi tarkoitettua ruista, alanimikkeen 1003 10 00 siemenviljaksi tarkoitettua ohraa, alanimikkeen 1004 10 00 siemenviljaksi tarkoitettua kauraa, alanimikkeen 1005 10 siemenviljaksi tarkoitettua maissia, alanimikkeen 1006 10 10 siemenviljaksi tarkoitettua riisiä, alanimikkeen 1007 10 siemenviljaksi tarkoitettua durraa sekä alanimikkeen 1008 21 00 siemenviljaksi tarkoitettua hirssiä.


LIITE VI

Vastaavuustaulukko

Tämä asetus

Asetus (EY) N:o 1216/2009

Asetus (EY) N:o 614/2009

1 artiklan ensimmäinen kohta

1 artikla

1 artikla

1 artiklan toinen kohta

3 artikla

2 artiklan a alakohta

2 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohta

2 artiklan b alakohta

2 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohta

2 artiklan c alakohta

2 artiklan 1 kohdan toinen alakohta

2 artiklan d alakohta

2 artiklan e alakohta

2 artiklan 2 kohdan a ja c alakohta

2 artiklan f alakohta

2 artiklan 2 kohdan b alakohta

2 artiklan g alakohta

2 artiklan h alakohta

2 artiklan i alakohta

2 artiklan j alakohta

2 artiklan k alakohta

2 artiklan l alakohta

3 artikla

4 artiklan 1 kohta

4 artiklan 3 kohta

8 artiklan 1 kohta

4 artiklan 2 kohta

8 artiklan 2 kohta

4 artiklan 4 kohta

4 artikla

5 artikla

5 artikla

11 artikla

3 artikla

6 artiklan 1 kohta

2 artiklan 1 kohta

6 artiklan 2 kohta

2 artiklan 2 kohta

6 artiklan 3 kohta

2 artiklan 3 kohdan ensimmäinen virke

6 artiklan 4 kohta

7 artikla

2 artiklan 3 kohdan toinen virke

8 artikla

2 artiklan 4 kohta

9 artikla

2 artiklan 4 kohta

10 artiklan 1 kohta

6 artiklan 1 kohta ja 7 artiklan 1 kohta

6 artiklan 2 kohta

10 artiklan 2 kohta

6 artiklan 3 kohta

11 artikla

14 artiklan ensimmäinen kohta

12 artiklan a, b ja c alakohta

6 artiklan 4 kohta ja 14 artiklan toinen kohta

12 artiklan d alakohta

6 artiklan 4 kohta ja 15 artiklan 1 kohta

13 artiklan 1, 2 ja 3 kohta

6 artiklan 4 ja 6 kohta, 7 artiklan 2, 3 ja 4 kohta, 14 artiklan ensimmäinen kohta

13 artiklan 2 kohta

14 artiklan toinen kohta

14 artiklan 1 kohta

4 artiklan 1 kohta

14 artiklan 2 kohta

4 artiklan 2 kohdan toinen alakohta sekä 3 kohta

14 artiklan 3 kohta

14 artiklan 4 kohta

4 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta sekä 3 kohta

15 artiklan 1 kohta

4 artiklan 1 ja 4 kohta

15 artiklan 2 kohta

16 artikla

4 artiklan 1 ja 4 kohta

17 artikla

10 artikla

18 artikla

12 artiklan 1 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta

19 artikla

12 artiklan 1 kohdan kolmas ja neljäs alakohta

20 artikla

12 artiklan 1 kohdan kolmas alakohta

12 artiklan 2 kohta

21 artikla

7 artikla

22 artiklan 1 kohta

8 artiklan 1 ja 2 kohta

22 artiklan 2 kohta

23 artikla

24 artiklan 1 kohta

8 artiklan 3 kohdan toinen alakohta

24 artiklan 2 kohta

25 artikla

26 artikla

8 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta

27 artikla

8 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta

28 artikla

8 artiklan 5 kohta

29 artikla

30 artikla

31 artikla

8 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta sekä 5 ja 6 kohta

32 artikla

8 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta sekä 5 ja 6 kohta

33 artikla

9 artikla

5 artikla

34 artiklan 1 kohta

8 artiklan 4 kohdan ensimmäinen alakohta

34 artiklan 2 kohta

8 artiklan 4 kohdan toinen alakohta

35 artikla

18 artikla, 6 artiklan 5 kohta ja 8 artiklan 4 kohdan kolmas alakohta

36 artikla

13 artikla

37 artikla

19 artikla

10 artikla

38 artikla

39 artikla

15 artiklan 2 kohta

40 artikla

41 artikla

42 artikla

16 artikla

43 artikla

16 artikla

44 artikla

16 artikla

17 artikla

45 artikla

20 artikla

11 artikla

46 artikla

21 artiklan 1 kohta

12 artikla

21 artiklan 2 kohta

 

6 artikla

9 artikla

Liite I

Liite II

1 artikla

Liite II

Liite III

Liite IV

Liite III

1 artikla

Liite V

Liite I

 

Liite IV

Liite I

Liite VI

Liite V

Liite II


Komission lausuma delegoiduista säädöksistä

Komissio muistuttaa tämän asetuksen yhteydessä Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista tehdyn puitesopimuksen 15 kohdassa antamastaan sitoumuksesta toimittaa delegoituja säädöksiä valmistellessaan parlamentille kaikki kansallisten asiantuntijoiden tapaamisia koskevat tiedot ja asiakirjat.


20.5.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 150/59


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 511/2014,

annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014,

geenivarojen saantia ja saatavuutta sekä niiden käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaista ja tasapuolista jakoa koskevan Nagoyan pöytäkirjan määräysten noudattamistoimenpiteistä käyttäjille unionissa

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä, (2)

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Pääasiallinen kansainvälinen säädös, jossa säädetään biologisen monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön sekä geenivarojen käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaisen ja tasapuolisen jaon yleisistä puitteista, on unionin puolesta neuvoston päätöksen 93/626/ETY (3) mukaisesti hyväksytty biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus, jäljempänä ’yleissopimus’.

(2)

Biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liitetty geenivarojen saantia ja saatavuutta sekä niiden käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaista ja tasapuolista jakoa koskeva Nagoyan pöytäkirja, jäljempänä ’Nagoyan pöytäkirja’, on uusi kansainvälinen sopimus, jonka yleissopimuksen osapuolet hyväksyivät 29 päivänä lokakuuta 2010 (4). Nagoyan pöytäkirja täsmentää edelleen yleissopimuksen yleisiä sääntöjä, jotka koskevat geenivarojen ja geenivaroihin liittyvän perinteisen tietämyksen saatavuutta sekä niiden rahallisesta ja muusta kuin rahallisesta käytöstä saatavien hyötyjen jakamista, jäljempänä ’saatavuus ja hyötyjen jakaminen’. Nagoyan pöytäkirja hyväksyttiin unionin puolesta neuvoston päätöksen 2014/283/EU (5) mukaisesti.

(3)

Hyvin erilaiset käyttäjät ja toimittajat unionissa, kuten akateemiset, yliopistojen ja ei-kaupalliset tutkijat sekä yritykset eri aloilla, käyttävät geenivaroja tutkimus- ja kehitystarkoituksiin sekä kaupallisiin tarkoituksiin; jotkut hyödyntävät myös geenivaroihin liittyvää perinteistä tietämystä.

(4)

Geenivaroilla eli sekä luonnollisten ja jalostettujen tai viljeltyjen lajien sisältämällä geenipoolilla on merkittävä ja kasvava rooli monilla talouden aloilla, kuten elintarviketuotannossa, metsätaloudessa sekä lääkkeiden, kosmetiikan ja energian biopohjaisten lähteiden kehittämisessä. Geenivarat ovat lisäksi merkittävässä asemassa pantaessa täytäntöön strategioita vahingoittuneiden ekosysteemien ennalleen palauttamiseksi ja uhanalaisten lajien suojelemiseksi.

(5)

Alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen hallussa olevan perinteisen tietämyksen perusteella voitaisiin saada merkittävää tietoa, joka voi johtaa geenivarojen potentiaalisesti hyödyllisten geneettisten tai biokemiallisten ominaisuuksien löytämiseen. Tällaiseen perinteiseen tietämykseen kuuluu alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen tietämys, innovaatiot ja käytännöt, jotka ilmentävät biologisen monimuotoisuuden suojelulle ja kestävälle käytölle tärkeitä perinteisiä elämäntyylejä.

(6)

Yleissopimuksessa tunnustetaan, että valtioilla on täysivaltaiset oikeudet niiden lainkäyttövallan piirissä oleviin luonnonvaroihin ja että niillä on oikeus päättää geenivarojensa saatavuudesta. Yleissopimuksessa velvoitetaan kaikki sen osapuolet pyrkimään luomaan edellytykset täysivaltaisten oikeuksiensa piiriin kuuluvien geenivarojen saatavuuden helpottamiseksi muille yleissopimuksen osapuolille ympäristöä säästäviin tarkoituksiin. Lisäksi yleissopimuksessa velvoitetaan kaikki sen osapuolet toteuttamaan toimenpiteitä, joilla pyritään jakamaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti tutkimus- ja kehitystyön tulokset sekä geenivarojen kaupallisesta ja muusta käytöstä saatavat hyödyt kyseiset geenivarat käyttöön antaneen yleissopimuksen osapuolen kanssa. Jakamisen on perustuttava keskinäisesti sovittuihin ehtoihin. Yleissopimuksessa käsitellään myös saatavuutta ja etujen jakamista, joka liittyy sellaisiin alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen tietoihin, innovaatioihin ja käytäntöihin, joilla on merkitystä luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kannalta.

(7)

Geenivaroja olisi suojeltava niiden luonnollisessa ympäristössä ja käytettävä kestävällä tavalla, ja niiden käytöstä saatavat hyödyt olisi jaettava oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti, jotta tuetaan köyhyyden poistamista ja siten Yhdistyneiden kansakuntien vuosituhattavoitteiden saavuttamista, kuten Nagoyan pöytäkirjan johdannossa todetaan. Myös Nagoyan pöytäkirjan täytäntöönpanossa olisi pyrittävä näiden mahdollisuuksien toteuttamiseen.

(8)

Nagoyan pöytäkirja koskee valtioiden täysivaltaisten oikeuksien piiriin ja yleissopimuksen 15 artiklan soveltamisalaan kuuluvia geenivaroja yleissopimuksen 4 artiklan laajemman soveltamisalan sijasta. Tästä syystä Nagoyan pöytäkirja ei koske yleissopimuksen 4 artiklan mukaista täyttä oikeudellista soveltamisalaa, kuten kansallisen toimivallan ulkopuolisilla merialueilla harjoitettavia toimia. Geenivarojen tutkimus on vähitellen laajentunut uusille alueille, erityisesti valtameriin, jotka ovat edelleen planeettamme vähiten tutkittuja ja tunnettuja alueita. Erityisesti syvä meri on viimeinen suuri äärialue ja yhä suuremman kiinnostuksen kohde luonnonvarojen tutkimuksessa, etsinnässä ja hyödyntämisessä.

(9)

On tärkeää luoda Nagoyan pöytäkirjan täytäntöönpanolle selkeät ja vakaat puitteet, joilla tulisi edistää biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä ja sen osien kestävää käyttöä, geenivarojen käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaista ja tasapuolista jakoa sekä köyhyyden poistamista parantamalla samalla mahdollisuuksia luontoon perustuville tutkimus- ja kehitystoimille unionissa. Lisäksi on tärkeää estää sellaisten geenivarojen tai sellaisen geenivaroihin liittyvän perinteisen tietämyksen käyttö unionissa, joita ei ole saatu Nagoyan pöytäkirjan osapuolen kansallisten saatavuutta ja hyötyjen jakoa koskevien säädösten tai määräysten mukaisesti, ja tukea niiden hyötyjen jakamista koskevien sitoumusten tehokasta täytäntöönpanoa, jotka on esitetty toimittajien ja käyttäjien välillä keskinäisesti sovituissa ehdoissa. On myös tärkeää parantaa geenivarojen ja geenivaroihin liittyvän perinteisen tietämyksen käyttöön liittyvän oikeusvarmuuden edellytyksiä.

(10)

Tällä asetuksella luotavilla puitteilla edistetään geenivarojen saatavuuteen ja hyötyjen jakoon osallistuvien Nagoyan pöytäkirjan osapuolten ja muiden sidosryhmien, mukaan lukien alkuperäiskansat ja paikallisyhteisöt, välisen luottamuksen säilyttämistä ja lisäämistä.

(11)

Oikeusvarmuuden turvaamiseksi on tärkeää, että sääntöjä, joilla pannaan täytäntöön Nagoyan pöytäkirja, sovelletaan ainoastaan sellaisiin geenivaroihin, jotka kuuluvat valtioiden täysivaltaisten oikeuksien piiriin yleissopimuksen 15 artiklan mukaisesti, ja sellaiseen yleissopimuksen piiriin kuuluvaan geenivaroihin liittyvään perinteiseen tietämykseen, joka on saatu sen jälkeen, kun Nagoyan pöytäkirja on tullut voimaan unionissa.

(12)

Nagoyan pöytäkirjassa edellytetään, että kunkin sen osapuolen on kehittäessään ja pannessaan täytäntöön geenivarojen saatavuutta ja hyötyjenjakoa koskevia säädöksiään ja määräyksiään otettava huomioon näiden varojen merkitys elintarvikkeille ja maataloudelle ja niiden erityinen asema elintarviketeollisuuden kannalta. Neuvoston päätöksellä 2004/869/EY (6) hyväksyttiin elintarvikkeiden ja maatalouden kasvigeenivaroja koskeva kansainvälinen sopimus, jäljempänä ’ITPGRFA’, unionin puolesta. ITPGRFA on Nagoyan pöytäkirjan 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu saatavuutta ja hyötyjenjakoa koskeva kansainvälinen erityisinstrumentti, ja Nagoyan pöytäkirjan täytäntöönpanosääntöjen ei tulisi vaikuttaa siihen.

(13)

Useat Nagoyan pöytäkirjan osapuolet ovat täysivaltaisia oikeuksiaan harjoittaessaan päättäneet, että niiden hallinnon ja valvonnan alaisiin elintarvikkeiden ja maatalouden kasvigeenivaroihin, joita ei ole lueteltu ITPGRFA:n liitteessä I, sovelletaan myös materiaalin siirtosopimuksen ehtoja ITPGRFA:ssa vahvistettuihin tarkoituksiin.

(14)

Nagoyan pöytäkirja olisi pantava täytäntöön siten, että se ja muut merkitykselliset kansainväliset instrumentit, jotka eivät ole pöytäkirjan tai yleissopimuksen tavoitteiden vastaisia, tukevat toisiaan.

(15)

Yleissopimuksen 2 artiklassa ”jalostetut lajit” määritellään lajeiksi, joiden kehitykseen ihminen on vaikuttanut omien tarpeidensa tyydyttämiseksi, ja ”biotekniikka” määritellään sellaiseksi tekniikan sovellukseksi, jossa käytetään biosysteemejä, eläviä eliöitä tai niiden johdannaisia tuotteiden tai prosessien kehittämiseen tai muunteluun tiettyyn tarkoitukseen. Nagoyan pöytäkirjan 2 artiklassa ”johdannaiset” määritellään luonnossa esiintyviksi biokemiallisiksi yhdisteiksi, jotka syntyvät biologisten luonnonvarojen tai geenivarojen geneettisen ilmentymän tai aineenvaihdunnan tuloksena, vaikka yhdiste ei sisältäisi toiminnallisia perintötekijöitä.

(16)

Nagoyan pöytäkirjassa määrätään, että kunkin sen osapuolen on otettava asianmukaisesti huomioon vallitsevat tai välittömät hätätapaukset, jotka uhkaavat tai vahingoittavat kansallisesti tai kansainvälisesti määriteltyä ihmisten, eläinten tai kasvien terveyttä. Kuudeskymmenesneljäs maailman terveyskokous hyväksyi 24 päivänä toukokuuta 2011 puitteet pandeemiseen influenssaan valmistautumiseksi influenssavirusten jakamista ja rokotteiden ja muiden hyötyjen saamista varten, jäljempänä ’PIP-puitejärjestely’. Puitejärjestelyä sovelletaan vain ihmisille mahdollisesti pandemian aiheuttaviin influenssaviruksiin, ja niitä ei nimenomaisesti sovelleta kausi-influenssaviruksiin. PIP-puitejärjestely on saatavuutta ja hyötyjen jakoa koskeva kansainvälinen erityisinstrumentti, joka on yhdenmukainen Nagoyan pöytäkirjan kanssa, ja Nagoyan pöytäkirjan täytäntöönpanosääntöjen ei tulisi vaikuttaa siihen.

(17)

On tärkeää sisällyttää tähän asetukseen Nagoyan pöytäkirjan ja yleissopimuksen ne määritelmät, joita käyttäjät tarvitsevat tämän asetuksen täytäntöönpanossa. On tärkeää, että tähän asetukseen sisältyvät uudet määritelmät, jotka eivät sisälly yleissopimukseen tai Nagoyan pöytäkirjaan, ovat johdonmukaisia yleissopimuksen tai Nagoyan pöytäkirjan määritelmien kanssa. Erityisesti ilmaisun ”käyttäjä” olisi oltava johdonmukainen Nagoyan pöytäkirjassa olevan määritelmän ”geenivarojen käyttö” kanssa.

(18)

Nagoyan pöytäkirjassa vahvistetaan velvollisuus edistää ja kannustaa biologiseen monimuotoisuuteen liittyvää, erityisesti ei-kaupallista tutkimusta.

(19)

On tärkeää palauttaa mieleen yleissopimuksen osapuolikokouksen päätöksen II/11 kappale 2, jossa vahvistetaan ihmisten geenivarojen jättäminen yleissopimuksen ulkopuolelle.

(20)

Tällä hetkellä olemassa ei ole kansainvälisesti sovittua määritelmää ”geenivaroihin liittyvästä perinteisestä tietämyksestä”. Rajoittamatta jäsenvaltioiden toimivaltaa ja vastuuta geenivaroihin liittyvän perinteisen tietämyksen ja alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen turvaamiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden täytäntöönpanon osalta toimittajien ja käyttäjien joustavuuden ja oikeusvarmuuden varmistamiseksi tässä asetuksessa olisi viitattava geenivaroihin liittyvään perinteiseen tietämykseen sellaisena kuin se kuvataan hyötyjen jakamista koskevissa sopimuksissa.

(21)

Jotta voidaan varmistaa Nagoyan pöytäkirjan tehokas täytäntöönpano, kaikkien geenivarojen ja geenivaroihin liittyvän perinteisen tietämyksen käyttäjien olisi harjoitettava asianmukaista huolellisuutta sen varmistamiseksi, onko geenivarat ja niihin liittyvä perinteinen tietämys hankittu noudattaen sovellettavia oikeudellisia tai sääntelyllisiä vaatimuksia ja sen takaamiseksi, että tilanteen mukaan hyödyt jaetaan oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Tässä yhteydessä toimivaltaisten viranomaisten olisi hyväksyttävä kansainvälisesti tunnustetut vaatimustenmukaisuustodistukset todisteeksi siitä, että todistuksen kattamat geenivarat on laillisesti hankittu ja että käyttäjää ja käyttöä koskevat keskinäisesti sovitut ehdot on laadittu. Käyttäjien erityisiä valintoja, jotka koskevat asianmukaisen huolellisuuden harjoittamiseen sovellettavia välineitä ja toimenpiteitä, olisi tuettava tunnustamalla parhaat käytännöt sekä toteuttamalla alakohtaisia toimintasääntöjä, mallisopimuslausekkeita sekä ohjeita koskevia täydentäviä toimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään oikeusvarmuutta ja vähentämään kustannuksia. Käyttäjien velvoite säilyttää saatavuuden ja hyötyjen jakamisen kannalta merkitykselliset tiedot olisi rajoitettava ajallisesti siten, että aikakehys vastaa mahdollisen innovaation ajanjaksoa.

(22)

Nagoyan pöytäkirjan onnistunut täytäntöönpano on riippuvainen geenivarojen tai geenivaroihin liittyvän perinteisen tietämyksen käyttäjistä ja toimittajista, jotka neuvottelevat keskinäisesti sovitut ehdot, jotka johtavat oikeudenmukaiseen ja tasapuoliseen hyötyjen jakamiseen ja tukevat pöytäkirjan laajempaa tavoitetta myötävaikuttaa biologisen monimuotoisuuden säilymiseen. Myös käyttäjiä ja toimittajia rohkaistaan lisäämään tietoisuutta geenivarojen ja niihin liittyvän perinteisen tietämyksen merkityksestä.

(23)

Asianmukaisen huolellisuuden velvoitetta olisi sovellettava kaikkiin käyttäjiin niiden koosta riippumatta, mikroyritykset sekä pienet ja keskisuuret yritykset mukaan lukien. Tässä asetuksessa olisi annettava mahdollisuus erilaisiin toimenpiteisiin ja välineisiin, joiden avulla mikroyritykset sekä pienet ja keskisuuret yritykset voivat noudattaa velvoitteitaan kohtuullisin kustannuksin ja korkeatasoisen oikeusvarmuuden vallitessa.

(24)

Käyttäjien kehittämillä parhailla käytännöillä olisi oltava tärkeä rooli määritettäessä asianmukaisen huolellisuuden toimenpiteitä, jotka erityisen hyvin edistävät määräysten noudattamista Nagoyan pöytäkirjan täytäntöönpanojärjestelmässä kohtuullisin kustannuksin ja korkeatasoisen oikeusvarmuuden vallitessa. Käyttäjien olisi käytettävä perustana akateemisen, yliopisto- ja ei-kaupallisen tutkimuksen aloilla sekä eri teollisuuden aloilla jo käytössä olevia saatavuutta ja hyötyjen jakoa koskevia toimintasääntöjä. Käyttäjien järjestöjen olisi voitava pyytää, että komissio määrittää, onko jonkin järjestön käyttämä menetelmien, välineiden tai mekanismien tietty yhdistelmä mahdollista tunnustaa parhaaksi käytännöksi. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi harkittava, vähentääkö se, että käyttäjä noudattaa tunnustettua parasta käytäntöä, riskiä siitä, että kyseinen käyttäjä ei noudata määräyksiä, ja oikeuttaako se määräysten noudattamista koskevien tarkastusten vähentämiseen. Saman olisi koskettava Nagoyan pöytäkirjan osapuolten hyväksymiä parhaita käytäntöjä.

(25)

Nagoyan pöytäkirjan nojalla tarkastuspisteiden on oltava tehokkaita ja niillä olisi oltava merkitystä geenivarojen käytön kannalta. Käytön muodostavien toimien ketjun tietyissä vaiheissa käyttäjien tulisi ilmoittaa ja pyydettäessä näytön avulla osoittaa, että ne ovat noudattaneet asianmukaista huolellisuutta. Sopiva vaihe kyseisille ilmoituksille on julkisten tutkimusapurahojen vastaanottaminen. Toinen sopiva vaihe on käytön loppuvaiheessa eli tuotteen loppukehitysvaiheessa ennen kuin pyydetään lupaa markkinoille pääsyyn sellaiselle tuotteelle, joka on kehitetty geenivarojen tai kyseisiin geenivaroihin liittyvän perinteisen tietämyksen käytön perusteella, tai, jollei lupaa tuotteen markkinoille pääsyyn vaadita, tuotteen loppukehitysvaiheessa ennen saattamista ensimmäistä kertaa unionin markkinoille. Tarkastuspisteiden tehokkuuden varmistamiseksi ja samalla oikeusvarmuuden lisäämiseksi käyttäjien kannalta komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 291 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Komission olisi käytettävä täytäntöönpanovaltaa tuotteen Nagoyan pöytäkirjan mukaisen loppukehitysvaiheen määrittämiseksi, jotta käytön loppuvaihe voidaan yksilöidä eri aloilla.

(26)

On tärkeää tunnustaa, että saatavuuden ja hyötyjen jaon tiedonvälitysjärjestelmällä on keskeinen rooli Nagoyan pöytäkirjan täytäntöönpanossa. Nagoyan pöytäkirjan 14 ja 17 artiklan mukaisesti tiedot toimitetaan saatavuuden ja hyötyjen jaon tiedonvälitysjärjestelmään kansainvälisesti tunnustetun vaatimustenmukaisuustodistuksen osana. Toimivaltaisten viranomaisten olisi toimittava yhteistyössä saatavuuden ja hyötyjen jaon tiedonvälitysjärjestelmän kanssa, jotta varmistetaan tiedonvaihto, joka helpottaa toimivaltaisten viranomaisten suorittamaa käyttäjien vaatimustenmukaisuuden seurantaa.

(27)

Geenivaroja keräävät luonnosta yleensä ei-kaupallisia tarkoituksia varten akateemiset, yliopistojen ja ei-kaupalliset tutkijat tai kerääjät. Suurimmassa osassa tapauksia ja miltei kaikilla aloilla juuri kerätyt geenivarat saadaan välittäjiltä, kokoelmilta tai edustajilta, jotka hankkivat geenivarat kolmansissa maissa.

(28)

Kokoelmat ovat unionissa käytettävien geenivarojen sekä geenivaroihin liittyvän perinteisen tietämyksen suurimpia toimittajia. Ne voivat toimittajina auttaa merkittävästi hallussapitoketjun muita käyttäjiä noudattamaan velvoitteitaan. Tätä varten olisi perustettava unionissa olevien kokoelmien rekisterijärjestelmä ottamalla käyttöön komission ylläpitämä vapaaehtoinen kokoelmarekisteri. Tällaisen järjestelmän avulla voitaisiin varmistaa, että rekisteriin sisältyvät kokoelmat soveltavat tehokkaasti toimenpiteitä, jotka rajoittavat kolmansille osapuolille toimitettavat geenivarojen näytteet ainoastaan sellaisiin, joihin liitetyt asiakirjat osoittavat niiden olevan laillisesti saatuja, ja laatia tarvittaessa keskinäisesti sovitut ehdot. Unionin kokoelmien rekisterijärjestelmä vähentäisi merkittävästi riskiä siitä, että unionissa käytetään sellaisia geenivaroja, joita ei ole saatu Nagoyan pöytäkirjan osapuolen saatavuutta ja hyötyjen jakamista koskevien säädösten tai määräysten mukaisesti. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi tarkistettava, vastaako kokoelma vaatimuksia, joiden perusteella se voidaan tunnustaa rekisteriin sisältyväksi kokoelmaksi. Käyttäjien, jotka ovat hankkineet geenivaransa rekisteriin sisältyvästä kokoelmasta, katsottaisiin harjoittaneen asianmukaista huolellisuutta kaikkien tarvittavien tietojen hakemiseksi. Tästä toivotaan saatavan hyötyä erityisesti akateemisille, yliopistojen ja ei-kaupallisille tutkijoille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille, ja sillä edistettäisiin hallinnollisten ja määräysten noudattamista koskevien vaatimusten vähentämistä.

(29)

Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi tarkastettava, noudattavatko käyttäjät velvoitteitaan, ovatko he saaneet ennakkosuostumuksen ja laatineet keskinäisesti sovitut ehdot. Toimivaltaisten viranomaisten olisi myös pidettävä tarkastuksista kirjaa, ja asianmukaiset tiedot olisi asetettava saataville Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/4/EY (7) mukaisesti.

(30)

Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että Nagoyan pöytäkirjan täytäntöönpanosääntöjen rikkomisesta koituu seuraamuksia, jotka ovat tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

(31)

Kun otetaan huomioon saatavuuteen ja hyötyjen jakamiseen liittyvien liiketoimien kansainvälinen luonne, jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi tehtävä yhteistyötä keskenään, komission kanssa sekä kolmansien maiden toimivaltaisten kansallisten viranomaisten kanssa sen varmistamiseksi, että käyttäjät noudattavat tätä asetusta ja tukevat Nagoyan pöytäkirjan täytäntöönpanosääntöjen tehokasta soveltamista.

(32)

Unionin ja jäsenvaltioiden olisi toimittava aktiivisesti sen varmistamiseksi, että Nagoyan pöytäkirjan tavoitteet saavutetaan, jotta lisätään resursseja biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi ja sen osien kestäväksi käyttämiseksi maailmanlaajuisesti.

(33)

Komission ja jäsenvaltioiden olisi toteutettava asianmukaiset täydentävät toimenpiteet, joilla parannetaan tämän asetuksen täytäntöönpanon tehokkuutta ja alennetaan kustannuksia, erityisesti silloin, kuin tämä hyödyttäisi akateemisia, yliopistojen ja ei-kaupallisia tutkijoita sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

(34)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (8) mukaisesti.

(35)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli geenivarojen käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaisen ja tasapuolisen jaon tukemista Nagoyan pöytäkirjan mukaisesti, vaan se voidaan sen laajuuden ja sisämarkkinoiden toiminnan varmistamisen tarpeen vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(36)

Tämän asetuksen voimaantulopäivän olisi suoraan vastattava Nagoyan pöytäkirjan voimaantuloa unionissa, jotta varmistetaan tasapuoliset olosuhteet unionissa ja maailmanlaajuisesti toimissa, jotka liittyvät geenivarojen saatavuuteen ja hyötyjen jakamiseen,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I   LUKU

KOHDE, SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa säädetään säännöistä, joilla säännellään geenivarojen ja geenivaroihin liittyvän perinteisen tietämyksen saatavuuden sekä niiden käytöstä saatavien hyötyjen jakamisen periaatteen noudattamista, biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän geenivarojen saannista ja saatavuudesta sekä niiden käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaisesta ja tasapuolisesta jaosta tehdyn Nagoyan pöytäkirjan, jäljempänä ’Nagoyan pöytäkirja’, määräysten mukaisesti. Tämän asetuksen tehokas täytäntöönpano edistää myös biologisen monimuotoisuuden suojelua ja sen osien kestävää käyttöä biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen, jäljempänä ’yleissopimus’, määräysten mukaisesti.

2 artikla

Soveltamisala

1.   Tätä asetusta sovelletaan valtioiden täysivaltaisten oikeuksien piiriin kuuluviin geenivaroihin sekä geenivaroihin liittyvään perinteiseen tietämykseen, jotka on saatu sen jälkeen, kun Nagoyan pöytäkirja on tullut voimaan unionissa. Sitä sovelletaan myös tällaisten geenivarojen ja geenivaroihin liittyvän perinteisen tietämyksen käytöstä saataviin hyötyihin.

2.   Tätä asetusta ei sovelleta geenivaroihin, joiden saatavuutta ja hyötyjen jakamista säännellään sellaisilla kansainvälisillä erityissopimuksilla, jotka ovat yleissopimuksen ja Nagoyan pöytäkirjan tavoitteiden kanssa yhdenmukaisia eivätkä ole niiden vastaisia.

3.   Tämä asetus ei vaikuta jäsenvaltioiden sääntöihin sellaisten geenivarojen saatavuudesta, jotka kuuluvat niiden täysivaltaisten oikeuksien piiriin yleissopimuksen 15 artiklan mukaisesti, eikä jäsenvaltioiden säännöksiin, jotka koskevat yleissopimuksen 8 artiklan j alakohtaa, joka koskee geenivaroihin liittyvää perinteistä tietämystä.

4.   Tätä asetusta sovelletaan geenivaroihin ja sellaiseen geenivaroihin liittyvään perinteiseen tietämykseen, joihin sovelletaan Nagoyan pöytäkirjan osapuolen säädöksiä tai määräyksiä saatavuudesta ja hyötyjen jakamisesta.

5.   Mikään tässä asetuksessa ei velvoita jäsenvaltiota antamaan tietoja, joiden ilmaisemisen se katsoo olennaisten turvallisuusetujensa vastaiseksi.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan yleissopimuksen ja Nagoyan pöytäkirjan määritelmiä sekä seuraavia määritelmiä:

1)

’geneettinen materiaali’ tarkoittaa kasvi-, eläin-, mikrobi- tai muuta alkuperää olevaa ainesta, joka sisältää toiminnallisia perintötekijöitä;

2)

’geenivaroilla’ tarkoitetaan geneettistä ainesta, joka on tai saattaa olla arvokasta;

3)

’saatavuudella’ tai ’saannilla’ tarkoitetaan Nagoyan pöytäkirjan osapuolena olevassa maassa olevien geenivarojen tai geenivaroihin liittyvän perinteisen tietämyksen hankintaa;

4)

’käyttäjällä’ tarkoitetaan luonnollista tai oikeushenkilöä, joka käyttää geenivaroja tai geenivaroihin liittyvää perinteistä tietämystä;

5)

’geenivarojen käytöllä’ tarkoitetaan geenivarojen geneettisten ja/tai biokemiallisten koostumusten tutkimusta ja kehittämistä, myös yleissopimuksen 2 artiklassa määriteltyä biotekniikkaa soveltamalla;

6)

’keskinäisesti sovituilla ehdoilla’ tarkoitetaan geenivarojen tai geenivaroihin liittyvän perinteisen tietämyksen toimittajan ja käyttäjän välillä tehtyjä sopimuksia, joissa esitetään erityiset ehdot geenivarojen tai geenivaroihin liittyvän perinteisen tietämyksen käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaiselle ja tasapuoliselle jaolle ja jotka voivat myös sisältää tällaista käyttöä sekä myöhempiä sovelluksia ja myöhempää kaupallistamista koskevia lisäehtoja ja -edellytyksiä;

7)

’geenivaroihin liittyvällä perinteisellä tietämyksellä’ tarkoitetaan alkuperäiskansan ja paikallisyhteisön perinteistä tietämystä, jolla on merkitystä geenivarojen käytölle ja joka kuvataan siten geenivarojen käyttöön sovellettavissa keskinäisesti sovituissa ehdoissa;

8)

’laittomasti hankituilla geenivaroilla’ tarkoitetaan geenivaroja tai geenivaroihin liittyvää perinteistä tietämystä, joita ei ole saatu Nagoyan pöytäkirjan osapuolena olevan toimittajamaan saatavuutta ja hyötyjen jakamista koskevien säädösten tai määräysten, jotka edellyttävät ennakkosuostumusta, mukaisesti.

9)

’kokoelmalla’ tarkoitetaan kerättyjen ja tallennettujen geenivarojen ja niihin liittyvien tietojen kokonaisuutta, riippumatta siitä, onko kokoelma julkisen vai yksityisen tahon hallussa;

10)

’käyttäjien järjestöllä’ tarkoitetaan sijaintijäsenvaltionsa määräysten mukaisesti perustettua järjestöä, joka edustaa käyttäjien etuja ja osallistuu tämän asetuksen 8 artiklassa tarkoitettujen parhaiden käytäntöjen kehittämiseen ja valvomiseen;

11)

’kansainvälisesti tunnustetulla vaatimustenmukaisuustodistuksella’ tarkoitetaan lupaa tai vastaavaa asiakirjaa, jonka toimivaltainen viranomainen on saantihetkellä antanut Nagoyan pöytäkirjan 6 artiklan 3 kohdan e alakohdan ja 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti näyttönä siitä, että todistuksen kattamat geenivarat on saatu ennakkosuostumuksen myöntämispäätöksen ja käyttäjää ja käyttöä koskevien keskinäisesti sovittujen ehtojen mukaisesti, ja joka saatetaan pöytäkirjan 14 artiklan 1 kohdan nojalla perustetun saatavuuden ja hyötyjen jaon tiedonvälitysjärjestelmän saataville.

II   LUKU

KÄYTTÄJIEN VELVOLLISUUS NOUDATTAA MÄÄRÄYKSIÄ

4 artikla

Käyttäjien velvoitteet

1.   Käyttäjien on harjoitettava asianmukaista huolellisuutta sen varmistamiseksi, että geenivarat ja geenivaroihin liittyvä perinteinen tietämys, joita ne käyttävät, on hankittu saatavuutta ja hyötyjen jakoa koskevien säädösten tai määräysten mukaisesti, ja sen varmistamiseksi, että hyödyt jaetaan oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti keskinäisesti sovittujen ehtojen mukaisesti ja kaikkia sovellettavia säädöksiä tai määräyksiä noudattaen.

2.   Geenivaroja ja geenivaroihin liittyvää perinteistä tietämystä voidaan siirtää ja käyttää vain keskinäisesti sovittujen ehtojen mukaisesti, mikäli sovellettavissa säädöksissä tai määräyksissä niitä edellytetään.

3.   Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi käyttäjien on haettava, säilytettävä ja siirrettävä seuraaville käyttäjille:

a)

kansainvälisesti tunnustettu vaatimustenmukaisuustodistus sekä seuraaville käyttäjille tarpeelliset tiedot keskinäisesti sovittujen ehtojen sisällöstä; tai

b)

jos kansainvälisesti tunnustettua vaatimustenmukaisuustodistusta ei ole saatavilla, seuraavat tiedot ja asiakirjat:

i)

geenivarojen tai geenivaroihin liittyvän perinteisen tietämyksen saannin päivämäärä ja paikka;

ii)

käytettyjen geenivarojen tai käytetyn geenivaroihin liittyvän perinteisen tietämyksen kuvaus;

iii)

lähde, josta geenivarat tai geenivaroihin liittyvä perinteinen tietämys suoraan saatiin, sekä geenivarojen tai geenivaroihin liittyvän perinteisen tietämyksen seuraavat käyttäjät;

iv)

saatavuuteen ja hyötyjen jakamiseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet tai niiden puuttuminen, mukaan lukien myöhempiä sovelluksia ja myöhempää kaupallistamista koskevat oikeudet ja velvollisuudet;

v)

tarvittavat saatavuutta koskevat luvat;

vi)

tarvittaessa keskinäisesti sovitut ehdot, mukaan lukien hyötyjen jakoa koskevat järjestelyt.

4.   Niiden käyttäjien, jotka hankkivat elintarvikkeiden ja maatalouden kasvigeenivaroja maassa, joka on Nagoyan pöytäkirjan osapuoli ja joka on määrännyt, että elintarvikkeiden ja maatalouden kasvigeenivaroja koskevassa kansainvälisessä sopimuksessa (ITPGRFA) tarkoitetun vakiomuotoisen materiaalin siirtosopimuksen ehtoja ja edellytyksiä sovelletaan myös niihin sen hallinnassa ja valvonnassa oleviin julkisiin elintarvikkeiden ja maatalouden kasvigeenivaroihin, jotka eivät sisälly ITPGRFA:n liitteeseen I, katsotaan harjoittaneen tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettua asianmukaista huolellisuutta.

5.   Kun käyttäjien hallussa olevat tiedot ovat riittämättömiä tai edelleen ilmenee epävarmuustekijöitä saannin laillisuuden ja käytön osalta, käyttäjien on hankittava saatavuutta koskeva lupa tai vastaava asiakirja sekä laadittava keskinäisesti sovitut ehdot taikka keskeytettävä käyttö.

6.   Käyttäjien on säilytettävä saatavuutta ja hyötyjen jakoa koskevat tiedot kahdenkymmenen vuoden ajan käyttöajan päättymisestä.

7.   Niiden käyttäjien, jotka hankkivat geenivaran 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta unionin kokoelmarekisteriin sisältyvästä kokoelmasta, katsotaan harjoittaneen asianmukaista huolellisuutta tämän artiklan 3 kohdassa lueteltujen tietojen haussa.

8.   Niiden käyttäjien, jotka hankkivat geenivaran, jonka on todettu olevan tai todennäköisesti olevan jo alkaneen tai välittömästi uhkaavan, kansainvälisessä terveyssäännöstössä (2005) tarkoitetun kansainvälisen kansanterveydellisen uhan taudinaiheuttaja tai Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1082/2013/EU (9) määritellyn rajat ylittävän vakavan terveysuhan taudinaiheuttaja, kansanterveydelliseen uhkaan valmistautumista varten maissa, joissa se ei vielä ole vaikuttanut, ja uhkaan reagoimiseksi maissa, joissa se jo vaikuttaa, on täytettävä tämän artiklan 3 tai 5 kohdassa luetellut velvoitteet viimeistään

a)

kuukauden kuluttua välittömästi uhkaavan tai jo alkaneen kansanterveydellisen uhan toteamisesta tai

b)

kolmen kuukauden kuluttua geenivaran käytön aloittamisesta,

sen mukaan, kumpi tapahtuu ensin.

Jos tämän artiklan 3 ja 5 kohdassa lueteltuja velvoitteita ei täytetä tämän kohdan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa asetettujen määräaikojen puitteissa, käyttö on keskeytettävä.

Jos ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun geenivaran käytöstä peräisin oleville tuotteille pyydetään lupaa markkinoille pääsyä tai markkinoille saattamista varten, 3 tai 5 kohdassa lueteltuja velvoitteita sovelletaan kokonaisuudessaan ja välittömästi.

Jos ennakkosuostumusta ei ole hankittu ajoissa eikä keskinäisesti sovittuja ehtoja ole laadittu, tällainen käyttäjä ei voi vaatia minkäänlaisia yksinoikeuksia tällaisten taudinaiheuttajien käytön kehitystuloksiin ennen kuin kyseisen toimittajamaan kanssa on saatu aikaan sopimus.

Tämä ei vaikuta 2 artiklassa mainittuihin saatavuutta ja hyötyjen jakamista koskeviin kansainvälisiin erityissopimuksiin.

5 artikla

Kokoelmien rekisteri

1.   Komissio perustaa unionissa olevien kokoelmien rekisterin, jäljempänä ’rekisteri’, ja ylläpitää sitä. Komissio varmistaa, että rekisteri on internetpohjainen ja käyttäjille helposti saatavilla. Rekisterin on sisällettävä viittaukset niiden geenivarojen kokoelmiin tai kyseisten kokoelmien osiin, jotka täyttävät 3 kohdassa asetetut edellytykset.

2.   Jäsenvaltion on sen lainkäytäntövallan piiriin kuuluvan kokoelman ylläpitäjän pyynnöstä harkittava kyseisen kokoelman tai sen osan sisällyttämistä rekisteriin. Kun jäsenvaltio on varmistanut, että kokoelma tai sen osa täyttää 3 kohdassa esitetyt perusteet, se ilmoittaa komissiolle ilman aiheetonta viivytystä kokoelman ja sen ylläpitäjän nimen ja yhteystiedot sekä kyseisen kokoelman tyypin. Komissio sisällyttää saadut tiedot rekisteriin.

3.   Jotta kokoelma tai kokoelman osa voidaan sisällyttää rekisteriin, kokoelman on osoitettava pystyvänsä

a)

soveltamaan standardoituja menetelmiä vaihtaessaan geenivarojen näytteitä ja niihin liittyviä tietoja muiden kokoelmien kanssa sekä toimittaessaan geenivarojen näytteitä ja niihin liittyviä tietoja kolmansille henkilöille yleissopimuksen ja Nagoyan pöytäkirjan mukaista käyttöä varten;

b)

toimittamaan geenivaroja ja niihin liittyviä tietoja kolmansille henkilöille niiden käyttöä varten ainoastaan sellaisten asiakirjojen kanssa, jotka osoittavat, että geenivarat ja niihin liittyvät tiedot on hankittu noudattaen sovellettavia saatavuutta ja hyötyjen jakoa koskevia säädöksiä tai määräyksiä sekä tilanteen mukaan keskinäisesti sovittuja ehtoja;

c)

pitämään kirjaa kaikista geenivaroista ja niihin liittyvistä tiedoista, jotka toimitetaan kolmansille henkilöille niiden käyttöä varten;

d)

laatimaan tai käyttämään mahdollisuuksien mukaan yksilöiviä tunnisteita kolmansille henkilöille toimitettuja geenivarojen näytteitä varten; ja

e)

käyttämään asianmukaisia seuranta- ja jäljitysvälineitä vaihdettaessa geenivarojen näytteitä ja niihin liittyviä tietoja muiden kokoelmien kanssa.

4.   Jäsenvaltioiden on säännöllisesti tarkistettava, että kukin niiden lainsäädäntövaltaan kuuluva ja rekisteriin sisältyvä kokoelma tai kokoelman osa täyttää 3 kohdassa esitetyt perusteet.

Mikäli 3 kohdan nojalla toimitettujen tietojen perusteella on näyttöä siitä, että rekisteriin sisältyvä kokoelma tai kokoelman osa ei täytä 3 kohdassa esitettyjä perusteita, asianomaisen jäsenvaltion on kyseisen kokoelman ylläpitäjän kanssa asiasta keskustellen ja ilman aiheetonta viivytystä määritettävä korjaavat toimet tai toimenpiteet.

Jäsenvaltio, joka katsoo, että sen lainsäädäntövaltaan kuuluva kokoelma tai kokoelman osa ei enää noudata 3 kohdan säännöksiä, on ilmoitettava asiasta komissiolle ilman aiheetonta viivytystä.

Kyseisen tiedon saatuaan komissio poistaa kokoelman tai kokoelman osan rekisteristä.

5.   Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla luodaan menetelmät tämän artiklan 1–4 kohdan täytäntöönpanolle. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

6 artikla

Toimivaltaiset viranomaiset ja tiedonvälityspiste

1.   Kunkin jäsenvaltion on nimettävä yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen, joka on vastuussa tämän asetuksen soveltamisesta. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle toimivaltaisten viranomaistensa nimet ja osoitteet tämän asetuksen voimaantulopäivästä lukien. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ilman aiheetonta viivytystä kaikista toimivaltaisten viranomaisten nimien tai osoitteiden muutoksista.

2.   Komissio julkaisee jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten luettelon muun muassa internetissä. Komissio pitää luettelon ajan tasalla.

3.   Komissio nimeää saatavuutta ja hyötyjen jakoa käsittelevän tiedonvälityspisteen, joka pitää yhteyttä yleissopimuksen sihteeristöön tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa.

4.   Komissio varmistaa, että neuvoston asetuksella (EY) N:o 338/97 (10) perustetut elimet osaltaan edistävät tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista.

7 artikla

Määräysten noudattamisen seuranta

1.   Jäsenvaltioiden on edellytettävä ja komissio edellyttää, että geenivaroja ja geenivaroihin liittyvää perinteistä tietämystä käyttävien tutkimusrahoituksen vastaanottajien on vakuutettava, että ne harjoittavat 4 artiklan mukaista asianmukaista huolellisuutta.

2.   Geenivarojen tai kyseisiin geenivaroihin liittyvän perinteisen tietämyksen käytön perusteella kehitetyn tuotteen loppukehitysvaiheessa käyttäjien on ilmoitettava 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille toimivaltaisille viranomaisille, että ne ovat täyttäneet 4 artiklan mukaiset velvoitteet, ja niiden on samanaikaisesti toimitettava

a)

asiaankuuluvat tiedot kansainvälisesti tunnustetusta vaatimustenmukaisuustodistuksesta tai

b)

4 artiklan 3 kohdan b alakohdan i–v alakohdassa ja 4 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut niihin liittyvät tiedot, mukaan lukien tarvittaessa tiedot siitä, että keskinäisesti sovitut ehdot on laadittu.

Lisäksi käyttäjien on pyynnöstä toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle näyttöä.

3.   Toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava tämän artiklan 1 ja 2 kohtien perusteella saadut tiedot Nagoyan pöytäkirjan 14 artiklan 1 kohdan nojalla perustettuun saatavuuden ja hyötyjen jaon tiedonvälitysjärjestelmään, komissiolle ja tarvittaessa Nagoyan pöytäkirjan 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille toimivaltaisille kansallisille viranomaisille.

4.   Toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä yhteistyötä saatavuuden ja hyötyjen jaon tiedonvälitysjärjestelmän kanssa Nagoyan pöytäkirjan 17 artiklan 2 kohdassa lueteltujen tietojen vaihdon varmistamiseksi sen seuraamiseksi, että käyttäjät noudattavat säännöksiä.

5.   Toimivaltaisten viranomaisten on otettava asianmukaisesti huomioon kaupallisten tai teollisten tietojen luottamuksellisuuden noudattaminen, jos unionin oikeudessa tai kansallisessa oikeudessa säädetään tällaisesta salassapidosta oikeutetun taloudellisen edun suojelemiseksi, erityisesti geenivarojen nimeämisen ja niiden käytön nimeämisen osalta.

6.   Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla luodaan menetelmät tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdan täytäntöönpanolle. Tällaisissa täytäntöönpanosäädöksissä komissio määrittelee tuotteen loppukehitysvaiheen käytön loppuvaiheen määrittelemiseksi eri aloilla. Tällaiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

8 artikla

Parhaat käytännöt

1.   Käyttäjien järjestöt tai muut asianomaiset osapuolet voivat esittää komissiolle hakemuksen siitä, että tällaisen järjestön kehittämä ja valvoma menetelmien, välineiden tai mekanismien yhdistelmä tunnustetaan tämän asetuksen vaatimusten mukaiseksi parhaaksi käytännöksi. Hakemuksen tueksi on esitettävä todisteita ja tietoja.

2.   Jos komissio katsoo tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti toimitetun näytön ja tiedon perusteella, että tietty menetelmien, välineiden tai mekanismien yhdistelmä, kun käyttäjä sitä tehokkaasti soveltaa, mahdollistaa sen, että käyttäjä noudattaa 4 ja 7 artiklan mukaisia velvoitteitaan, komissio tunnustaa sen parhaaksi käytännöksi.

3.   Käyttäjien järjestö tai muut asianomaiset osapuolet ilmoittavat komissiolle 2 kohdan mukaisesti tunnustettuun parhaaseen käytäntöön mahdollisesti tehdyistä muutoksista ja päivityksistä.

4.   Jos on näyttöä toistuvista tai merkittävistä tapauksista, joissa parhaita käytäntöjä soveltavat käyttäjät eivät ole noudattaneet tämän asetuksen mukaisia velvoitteitaan, komissio tutkii vuoropuhelussa kyseisten käyttäjien järjestön tai muiden asianomaisten osapuolten kanssa, osoittavatko nämä tapaukset mahdollisia parhaiden käytäntöjen puutteita.

5.   Komissio peruuttaa parhaan käytännön tunnustamisen, jos se toteaa, että parhaan käytännön muutokset vaarantavat käyttäjän kyvyn täyttää 4 ja 7 artiklan mukaiset velvoitteet, tai jos käyttäjien toistuvat ja merkittävät määräysten rikkomiset liittyvät parhaassa käytännössä ilmeneviin puutteisiin.

6.   Komission on laadittava internetpohjainen tunnustettujen parhaiden käytäntöjen rekisteri ja pidettävä se ajan tasalla. Kyseisen rekisterin yhdessä osassa on lueteltava komission tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti tunnustamat parhaat käytännöt sekä toisessa osassa lueteltava Nagoyan pöytäkirjan 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksytyt parhaat käytännöt.

7.   Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla luodaan menetelmät tämän artiklan 1–5 kohdan täytäntöönpanolle. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

9 artikla

Määräysten noudattamista koskevat tarkastukset

1.   Edellä 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä tarkastuksia sen toteamiseksi, noudattavatko käyttäjät 4 ja 7 artiklassa asetettuja velvoitteitaan ottaen huomioon, että mikäli käyttäjä soveltaa tämän asetuksen 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti tai Nagoyan pöytäkirjan 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti tunnustettua parasta käytäntöä saatavuuden ja hyötyjen jaon osalta, tämä saattaa vähentää riskiä siitä, että kyseinen käyttäjä rikkoo määräyksiä.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdan nojalla toteutetut tarkastukset ovat tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia ja että niillä havaitaan tapaukset, joissa käyttäjät eivät noudata tätä asetusta.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tarkastukset tehdään

a)

kausittain tarkistetun suunnitelman mukaisesti, joka on laadittu riskiperusteista lähestymistapaa soveltaen;

b)

kun toimivaltaisella viranomaisella on asiaa koskevia merkityksellisiä tietoja siitä, että käyttäjä ei noudata tätä asetusta, mukaan lukien tiedot, jotka perustuvat kolmansien osapuolten ilmaisemiin perusteltuihin huoliin. Erityisesti on otettava huomioon geenivaroja tarjoavien maiden esittämät huolenaiheet.

4.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tarkastuksiin voivat sisältyä seuraavia koskevat tutkimukset:

a)

toimenpiteitä, jotka käyttäjä on toteuttanut harjoittaakseen 4 artiklan mukaista asianmukaista huolellisuutta;

b)

asiakirjoja ja rekistereitä, jotka osoittavat, että tietyissä käyttäjän toiminnoissa on harjoitettu 4 artiklan mukaista asianmukaista huolellisuutta;

c)

tapauksia, joissa käyttäjän oli tehtävä 7 artiklan mukaiset ilmoitukset.

Myös paikalla tehtäviä tarkastuksia voidaan toteuttaa tarvittaessa.

5.   Käyttäjien on annettava kaikki mahdollinen apu, jolla helpotetaan 1 kohdassa tarkoitettujen tarkastusten tekemistä.

6.   Jos tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tarkastusten perusteella todetaan puutteita, toimivaltaiset viranomaiset voivat antaa ilmoituksen korjaavista toimista tai toimenpiteistä, jotka käyttäjän on toteutettava, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 11 artiklan soveltamista.

Puutteiden luonteesta riippuen jäsenvaltiot voivat myös toteuttaa välittömiä väliaikaisia toimenpiteitä.

10 artikla

Tiedot tarkastuksista

1.   Toimivaltaisten viranomaisten on pidettävä vähintään viiden vuoden ajan kirjaa 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista tarkastuksista ja ilmoitettava erityisesti tarkastusten luonne ja tulokset, ja niiden on pidettävä kirjaa myös mahdollisista 9 artiklan 6 kohdan nojalla toteutetuista korjaavista toimista ja toimenpiteistä.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on asetettava saataville direktiivin 2003/4/EY mukaisesti.

11 artikla

Seuraamukset

1.   Jäsenvaltioiden on annettava säännökset 4 ja 7 artiklan rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että niitä sovelletaan.

2.   Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

3.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava 1 kohdassa tarkoitetut säännökset komissiolle viimeistään 11 päivänä kesäkuuta 2015 ja ilmoitettava viipymättä niiden mahdollisista myöhemmistä muutoksista.

III   LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

12 artikla

Yhteistyö

Edellä 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten on

a)

tehtävä yhteistyötä toistensa ja komission kanssa sen varmistamiseksi, että käyttäjät noudattavat tätä asetusta;

b)

kuultava tarvittaessa sidosryhmiä Nagoyan pöytäkirjan ja tämän asetuksen täytäntöönpanosta;

c)

tehtävä yhteistyötä Nagoyan pöytäkirjan 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten kansallisten viranomaisten kanssa sen varmistamiseksi, että käyttäjät noudattavat tätä asetusta;

d)

ilmoitettava muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja komissiolle mahdollisista 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa tarkastuksissa todetuista vakavista puutteista ja 11 artiklan mukaisesti määrätyistä seuraamuksista;

e)

vaihdettava tietoja tarkastusjärjestelmiensä organisoinnista sen seuraamiseksi, noudattavatko käyttäjät tämän asetuksen säännöksiä.

13 artikla

Täydentävät toimet

Komission ja jäsenvaltioiden on tarvittaessa:

a)

edistettävä ja kannustettava tiedotus-, valistus- ja koulutustoimia, joilla autetaan sidosryhmiä ja asianomaisia osapuolia ymmärtämään tämän asetuksen sekä yleissopimuksen ja Nagoyan pöytäkirjan asiaa koskevien määräysten täytäntöönpanosta unionissa johtuvia velvollisuuksiaan;

b)

kannustettava alakohtaisten toimintasääntöjen, mallisopimuslausekkeiden, ohjeiden ja parhaiden käytäntöjen kehittämistä, erityisesti silloin, kun ne hyödyttäisivät akateemisia, yliopistojen ja ei-kaupallisia tutkijoita sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä;

c)

edistettävä kustannustehokkaiden viestintävälineiden ja -järjestelmien kehittämistä, jotta voidaan paremmin seurata ja jäljittää geenivarojen kokoelmien ja käyttäjien käyttämiä geenivaroja ja geenivaroihin liittyvää perinteistä tietämystä;

d)

annettava käyttäjille teknisiä ja muita ohjeita ottaen huomioon akateemisten, yliopistojen ja ei-kaupallisten tutkijoiden sekä pienten ja keskisuurten yritysten tilanne, jotta helpotetaan tämän asetuksen vaatimusten noudattamista;

e)

kannustettava käyttäjiä ja toimittajia kanavoimaan geenivarojen käytöstä saatavia hyötyjä biologisen monimuotoisuuden suojeluun ja sen osien kestävään käyttöön yleissopimuksen määräysten mukaisesti;

f)

edistettävä toimia sellaisten kokoelmien tukemiseksi, jotka edistävät biologisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden suojelua.

14 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa komitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

3.   Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi ja sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.

15 artikla

Kuulemisfoorumi

Komissio varmistaa, että jäsenvaltioiden edustajat ja muut asianomaiset osapuolet osallistuvat tasapainoisesti tämän asetuksen täytäntöönpanoon liittyviin kysymyksiin. Osapuolet tapaavat kuulemisfoorumissa. Komissio laatii kuulemisfoorumille työjärjestyksen.

16 artikla

Kertomukset ja uudelleentarkastelu

1.   Jollei Nagoyan pöytäkirjan 29 artiklan mukaisesti määritetä vaihtoehtoista kertomusten toimittamisaikataulua, jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kertomus tämän asetuksen soveltamisesta 11 päivään kesäkuuta 2017 mennessä ja joka viides vuosi sen jälkeen.

2.   Komissio toimittaa viimeistään vuoden kuluttua 1 kohdassa tarkoitettujen kertomusten toimittamisen määräajasta Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta, mukaan lukien ensimmäinen arviointi tämän asetuksen tehokkuudesta.

3.   Komissio tarkastelee joka kymmenes vuosi ensimmäisen kertomuksensa jälkeen tämän asetuksen toimintaa ja tehokkuutta Nagoyan pöytäkirjan tavoitteiden saavuttamisen kannalta tämän asetuksen soveltamista koskevien kertomusten ja sen soveltamisesta saadun kokemuksen perusteella. Uudelleentarkastelun yhteydessä komissio tarkastelee erityisesti sitä, millaisia hallinnollisia seurauksia asetuksella on julkisille tutkimuslaitoksille, mikroyrityksille, pienille ja keskisuurille yrityksille ja erityisaloille. Se tarkastelee myös tarvetta tarkistaa tämän asetuksen säännösten täytäntöönpanoa muissa asiaankuuluvissa kansainvälisissä järjestöissä tapahtuneen kehityksen perusteella.

4.   Komissio raportoi Nagoyan pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimivalle yleissopimuksen osapuolten konferenssille toimenpiteistä, jotka unioni on toteuttanut Nagoyan pöytäkirjan noudattamistoimenpiteiden täytäntöönpanemiseksi.

17 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

1.   Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.   Mahdollisimman pian Nagoyan pöytäkirjaa koskevan unionin hyväksymiskirjan tallettamisen jälkeen komissio julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä ilmoituksen, jossa täsmennetään päivämäärä, jona Nagoyan pöytäkirja tulee voimaan unionissa. Tätä asetusta sovelletaan kyseisestä päivästä.

3.   Tämän asetuksen 4, 7 ja 9 kohtaa sovelletaan vuoden kuluttua Nagoyan pöytäkirjan voimaantulosta unionissa.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 16 päivänä huhtikuuta 2014.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

D. KOURKOULAS


(1)  EUVL C 161, 6.6.2013, s. 73.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 11. maaliskuuta 2014 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 14. huhtikuuta 2014.

(3)  Neuvoston päätös 93/626/ETY, tehty 25 päivänä lokakuuta 1993, biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen tekemisestä (EYVL L 309, 13.12.1993, s. 1).

(4)  Asiakirjan UNEP/CBD/COP/DEC/X/1 liite I, 29. lokakuuta 2010.

(5)  Neuvoston päätös 2014/283/EU, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2014, biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liitetyn geenivarojen saatavuutta ja niiden käytöstä saatavien hyötyjen tasapuolista ja oikeudenmukaista jakoa koskevan Nagoyan pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta (Katso tämän virallisen lehden sivu 231.).

(6)  Neuvoston päätös 2004/869/EY, tehty 24 päivänä helmikuuta 2004, elintarvikkeiden ja maatalouden kasvigeenivaroja koskevan kansainvälisen sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EUVL L 378, 23.12.2004, s. 1).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/4/EY, annettu 28 päivänä tammikuuta 2003, ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta ja neuvoston direktiivin 90/313/ETY kumoamisesta (EUVL L 41, 14.2.2003, s. 26).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1082/2013/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2013, valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista ja päätöksen N:o 2119/98/EY kumoamisesta (EUVL L 293, 5.11.2013, s. 1).

(10)  Neuvoston asetus (EY) N:o 338/97, annettu 9 päivänä joulukuuta 1996, luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä (EYVL L 61, 3.3.1997, s. 1).


20.5.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 150/72


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS N:o 512/2014,

annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014,

Euroopan GNSS-viraston perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 912/2010 muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 172 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2)

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1285/2013 (3) 14 artiklan sekä asetuksen (EU) N:o 912/2010 (4) 2 artiklan mukaan Euroopan GNSS-virasto, jäljempänä ’virasto’, varmistaa eurooppalaisten satelliittinavigointijärjestelmien, jäljempänä ’järjestelmät’, turvallisuusjärjestelyjen hyväksymisen ja käynnistää tätä varten turvajärjestelyjen täytäntöönpanon ja turvallisuustarkastusten suorittamisen ja seuraa niiden soveltamista.

(2)

Järjestelmät määritellään asetuksen (EU) N:o 1285/2013 2 artiklassa. Järjestelmät ovat monimutkaisia, ja niiden perustaminen ja toiminta koskee useita sidosryhmiä, joilla kullakin on erilaisia tehtäviä. Tässä yhteydessä on ehdottoman tärkeää, että kaikki Galileo- ja EGNOS-ohjelmien, jäljempänä ’ohjelmat’, toteutukseen osallistuvat sidosryhmät käsittelevät EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja ja suojaavat tällaiset tiedot niiden perusperiaatteiden ja vähimmäisnormien mukaisesti, jotka on vahvistettu EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja koskevissa komission ja neuvoston turvallisuussäännöissä, ja että asetuksen (EU) N:o 1285/2013 17 artiklaa, jossa vahvistetaan vastaavan tasoinen suoja EU:n turvallisuusluokitelluille tiedoille, sovelletaan tarvittaessa kaikkiin ohjelmien toteutukseen osallistuviin sidosryhmiin.

(3)

Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntämenettelyyn osallistuvina ja sen kohteina olevina sidosryhminä ovat jäsenvaltiot, komissio, asiaankuuluvat unionin virastot, Euroopan avaruusjärjestö (European Space Agency, ESA) ja neuvoston yhteiseen toimintaan 2004/552/YUTP (5) osallistuvat osapuolet.

(4)

Ottaen huomioon järjestelmien erityispiirteet ja monimutkaisuus, järjestelmien täytäntöönpanoon osallistuvat erilaiset toimijat ja mahdollisten käyttäjien moninaisuus, turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimia olisi helpotettava kuulemalla asianmukaisesti kaikkia asiaankuuluvia osapuolia, kuten Galileo-ohjelman nojalla perustettuun, julkisesti säännellyn palvelun (Public Regulated Service, PRS) tarjontaan tarkoitettuun järjestelmään liitettyjä verkkoja operoivia jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kansallisia viranomaisia, muita asiaankuuluvia jäsenvaltioiden viranomaisia, ESAa tai, jos tästä määrätään kansainvälisessä sopimuksessa, kolmansia maita, joissa on järjestelmien maa-asemia.

(5)

Jotta turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntään liittyvät tehtävät voidaan suorittaa asianmukaisesti, on ratkaisevan tärkeää, että komissio toimittaa kaikki näiden tehtävien suorittamisessa tarvittavat tiedot. On myös tärkeää, että turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimet sovitetaan yhteen ohjelmien hallinnoinnista asetuksen (EU) N:o 1285/2013 mukaisesti vastaavien elinten ja muiden turvallisuusmääräysten täytäntöönpanosta vastaavien tahojen toimien kanssa.

(6)

Sovellettavaa riskien arvioinnin ja hallinnan toimintaperiaatetta olisi toteutettava parhaita käytäntöjä noudattaen. Siihen olisi kuuluttava turvallisuustoimenpiteiden soveltaminen syvyyssuuntaisen turvallisuuden periaatteen mukaisesti. Siinä olisi otettava huomioon, kuinka todennäköistä on riskin tai pelätyn tapahtuman toteutuminen. Sen olisi oltava oikeasuhteinen, asianmukainen ja kustannustehokas, ja sen yhteydessä olisi otettava huomioon kustannukset, joita aiheutuu riskien vähentämiseksi toteuttavien toimenpiteiden käyttöönotosta, verrattuna toimenpiteistä saatavaan hyötyyn turvallisuuden kannalta. Syvyyssuuntaisella turvallisuudella pyritään parantamaan järjestelmien turvallisuutta toteuttamalla teknisiä ja muita kuin teknisiä turvallisuustoimenpiteitä, joilla järjestetään monitasoinen puolustus.

(7)

Erityisen arkaluonteista toimintaa on PRS-vastaanottimien ja PRS-turvamoduulien kehittäminen, mukaan lukien asiaankuuluvat tutkimustoimet, ja niiden valmistaminen. Sen vuoksi on olennaisen tärkeää luoda toimilupamenettelyt PRS-vastaanottimien ja PRS-turvamoduulien valmistajia varten.

(8)

Koska Galileo-ohjelman nojalla perustettuun järjestelmään liitettäviä verkkoja ja laitteita voi olla erittäin paljon, varsinkin sellaisia, jotka on tarkoitettu PRS-käyttöön, olisi turvallisuusjärjestelyjen strategiassa määriteltävä näiden verkkojen ja laitteiden turvallisuusjärjestelyjen hyväksynnässä sovellettavat periaatteet, jotta varmistetaan hyväksyntätehtävän yhtenäinen toteutus, tämän kuitenkaan loukkaamatta jäsenvaltioiden turvallisuusasioissa toimivaltaisten kansallisten yksikköjen toimivaltaa. Soveltamalla näitä periaatteita mahdollistetaan johdonmukainen riskinhallinta ja vähennetään tarvetta laajentaa kaikkia riskienvähennystoimia järjestelmätasolle tavalla, jolla olisi kielteinen vaikutus kustannuksiin, aikatauluun, toimintatehoon ja palvelujen tarjontaan.

(9)

Elektromagneettiselta säteilyltä (eli elektroniselta salakuuntelulta) suojaavien tuotteiden ja toimenpiteiden sekä järjestelmien turvallisuuden varmistamiseen käytettävien salaustuotteiden arvioinnista ja hyväksynnästä olisi huolehdittava sen maan kansallisten, turvallisuusasioissa toimivaltaisten yksiköiden, johon tällaisia tuotteita valmistava yritys on sijoittautunut. Salaustuotteiden osalta tätä arviointia ja hyväksyntää olisi täydennettävä neuvoston päätöksen 2013/488/EU (6) liitteessä IV olevissa 26–30 kohdassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Järjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksynnästä vastaava viranomainen vahvistaa tällaisten hyväksyttyjen tuotteiden ja toimenpiteiden valinnan ottaen huomioon järjestelmien yleiset turvallisuusvaatimukset.

(10)

Asetuksessa (EU) N:o 912/2010 ja erityisesti sen III luvussa täsmennetään ne edellytykset, joiden puitteissa virasto suorittaa järjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntää koskevat tehtävänsä. Siinä säädetään erityisesti, että turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntää koskevat päätökset tehdään lähtökohtaisesti komissiosta ja ohjelmien toteutuksesta vastaavista yksiköistä riippumattomalla tavalla ja että järjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksymisestä vastaavan viranomaisen on oltava virastossa toimiva riippumaton elin, joka tekee päätöksensä itsenäisesti.

(11)

Tämän periaatteen mukaisesti asetuksella (EU) N:o 912/2010 perustetaan eurooppalaisten GNSS-järjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta, jäljempänä ’hyväksyntälautakunta’, joka muodostaa viraston kolmannen elimen hallintoneuvoston ja toimitusjohtajan ohella. Hyväksyntälautakunta suorittaa virastolle uskotut turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntään liittyvät tehtävät ja tekee viraston nimissä turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntää koskevat päätökset. Hyväksyntälautakunnan olisi vahvistettava työjärjestyksensä ja nimitettävä puheenjohtajansa.

(12)

Ottaen huomioon, että komission on asetuksen (EU) N:o 1285/2013 mukaisesti huolehdittava ohjelmien turvallisuudesta järjestelmien ja niiden toiminnan turvallisuus mukaan lukien, hyväksyntälautakunnan toimintaan olisi kuuluttava vain järjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimet eikä sen toiminta saisi vaikuttaa komissiolle osoitettuihin tehtäviin ja tälle annettuun vastuuseen. Tämän olisi koskettava erityisesti niitä tehtäviä ja vastuita, jotka kuuluvat komissiolle Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1285/2013 13 artiklan ja päätöksen N:o 1104/2011/EU 8 artiklan perusteella (7), mukaan lukien minkä tahansa turvallisuuteen liittyvän asiakirjan hyväksyminen delegoidulla säädöksellä tai täytäntöönpanosäädöksellä taikka muulla tavoin edellä mainittujen artiklojen mukaisesti. Ottaen huomioon hyväksyntälautakunnan erityisen asiantuntemuksen, sillä olisi kuitenkin oltava oikeus neuvoa sen omaan toimivaltaan kuuluvissa asioissa komissiota näissä artikloissa tarkoitettuja säädöksiä koskevien luonnosten laatimisessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komissiolle kuuluvia tehtäviä ja vastuita.

(13)

Olisi myös varmistettava, että turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntään liittyvät toimet suoritetaan vaikuttamatta jäsenvaltioiden kansalliseen toimivaltaan ja oikeuksiin turvallisuusjärjestelyjen hyväksymisen alalla.

(14)

Turvallisuuden yhteydessä käytetyt käsitteet ”tarkastukset” ja ”testit” voivat käsittää turvallisuutta koskevia arviointeja, tarkastuksia, uudelleentarkasteluja sekä turvallisuustarkastuksia ja -testejä.

(15)

Hyväksyntälautakunnan olisi voitava perustaa sen alaisuudessa ja sen ohjeiden mukaan toimivia asianmukaisia elimiä, jotta se voi toteuttaa kaikki tehtävänsä tehokkaasti ja vaikuttavasti. Sen olisi erityisesti perustettava paneeli, joka auttaa sitä päätösten valmistelussa.

(16)

Olisi perustettava hyväksyntälautakunnan valvonnassa toimiva jäsenvaltioiden asiantuntijoiden ryhmä suorittamaan salatun aineiston jakelusta vastaavan viranomaisen tehtäviä, jotka liittyvät EU:n salausteknisen aineiston hallinnointiin. Asiantuntijaryhmä olisi perustettava väliaikaiseksi tarkoituksena varmistaa jatkuvuus tietoliikenneturvallisuusasioiden hallinnoinnissa Galileo-ohjelman käyttöönottovaiheessa. Tällaisten operatiivisten tehtävien suorittamiseen tehdään pysyvä ratkaisu pitkällä aikavälillä siinä vaiheessa, kun Galileo-ohjelman nojalla perustettu järjestelmä on täysin toimintavalmis.

(17)

Asetuksessa (EU) N:o 1285/2013 määritellään ohjelmien julkinen hallinnointijärjestelmä vuosiksi 2014–2020. Asetuksessa annetaan komissiolle yleinen vastuu ohjelmista. Lisäksi siinä laajennetaan virastolle osoitettuja tehtäviä ja säädetään erityisesti, että virasto voi olla keskeisessä asemassa järjestelmien käytössä ja niiden käytöstä saatavan sosioekonomisen hyödyn maksimoinnissa.

(18)

Tässä uudessa tilanteessa on ehdottomasti varmistettava, että hyväksyntälautakunta voi suorittaa sille uskotun tehtävän täysin riippumattomasti etenkin viraston muihin elimiin ja muuhun toimintaan nähden, ja vältettävä kaikenlaiset eturistiriidat. Siksi on ensiarvoisen tärkeää erottaa viraston sisällä entistä selvemmin turvallisuusjärjestelyjen hyväksymiseen liittyvät viraston toimet sen muista toimista, kuten Galileon turvallisuuden valvontakeskuksen hallinnoinnista, järjestelmien kaupallistamiseen osallistumisesta sekä kaikista muista toimista, joita komissio voi virastolle uskoa toimivallan siirtämisellä, erityisesti sellaisista, jotka liittyvät järjestelmien käyttöön. Tämän vuoksi hyväksyntälautakunnan ja sen alaisuudessa toimivan viraston henkilöstön olisi tehtävä työtään niin, että niiden itsenäisyys ja riippumattomuus on taattu viraston muihin tehtäviin nähden. Viraston eri tehtävät on konkreettisella tavalla ja tosiasiallisesti erotettava rakenteellisesti toisistaan viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2014. Viraston sisäisissä henkilöstösäännöissä olisi myös taattava turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimia suorittavan henkilöstön itsenäisyys ja riippumattomuus muita viraston tehtäviä suorittavaan henkilöstöön nähden.

(19)

Asetusta (EU) N:o 912/2010 olisi sen vuoksi muutettava pääasiassa hyväksyntälautakunnan ja sen puheenjohtajan itsenäisyyden ja valtuuksien lisäämiseksi niin, että itsenäisyys ja valtuudet pääosin vastaavat viraston hallintoneuvoston ja sen toimitusjohtajan itsenäisyyttä ja valtuuksia, kuitenkin siten, että säädetään viraston eri elimien välisestä yhteistyövelvoitteesta.

(20)

Hyväksyntälautakunnan ja hallintoneuvoston jäseniä nimettäessä ja niiden puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa valittaessa on otettava tarvittaessa huomioon miesten ja naisten tasapuolisen edustuksen tärkeys. Lisäksi olisi otettava huomioon asiaan liittyvät johtamis-, hallinnolliset ja talousarvion hoitoon liittyvät taidot.

(21)

Hyväksyntälautakunnan olisi hallintoneuvoston sijasta laadittava ja hyväksyttävä viraston työohjelmien se osa, joissa kuvataan järjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksymiseen liittyviä operationaalisia toimia, sekä viraston toimintaa ja näkymiä koskevan vuosikertomuksen se osa, joka liittyy järjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimiin. Sen olisi toimitettava ne hyvissä ajoin hallintoneuvostolle, jotta ne voidaan sisällyttää viraston työohjelmaan ja vuosikertomukseen. Sen olisi myös käytettävä puheenjohtajaansa nähden kurinpitovaltaa.

(22)

Hyväksyntälautakunnan puheenjohtajalle on syytä antaa turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätehtävissä vastaava rooli kuin toimitusjohtajalla on viraston muissa tehtävissä. Niinpä hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan olisi asetuksessa (EU) N:o 912/2010 säädetyn viraston edustamistehtävän lisäksi hallinnoitava turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimia hyväksyntälautakunnan alaisuudessa ja huolehdittava viraston työohjelmien hyväksyntätoimia koskevan osan täytäntöönpanosta. Hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan olisi Euroopan parlamentin tai neuvoston pyynnöstä esitettävä kertomus hyväksyntälautakunnan tehtävien hoitamisesta ja annettava lausuntonsa niille.

(23)

Olisi laadittava asianmukaiset menettelyt, joilla varmistetaan, että turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntämenettelyyn ei aiheudu häiriöitä ja että sen suorittamista voidaan jatkaa keskeytyksettä siinä tapauksessa, ettei hallintoneuvosto hyväksy viraston työohjelmia.

(24)

Koska eurooppalaisiin GNSS-ohjelmiin, turvallisuutta koskevat asiat mukaan luettuina, osallistuu tiettyjä kolmansia maita ja mahdollisesti kansainvälisiä järjestöjä, on syytä säätää nimenomaisesti, että kansainvälisistä järjestöistä ja kolmansista maista, varsinkin Sveitsistä, jonka kanssa olisi tehtävä yhteistyösopimus (8), voi osallistua poikkeuksellisesti ja tietyin edellytyksin edustajia hyväksyntälautakunnan työskentelyyn. Tällaiset edellytykset olisi määriteltävä unionin kanssa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan mukaisesti tehtävässä kansainvälisessä sopimuksessa ottamalla huomioon turvallisuusasiat ja etenkin EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaaminen. Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Norjan kuningaskunnan välisessä satelliittinavigointia koskevassa yhteistyösopimuksessa (9) ja ETA-sopimukseen liitetyissä pöytäkirjoissa N:o 31 ja N:o 37 on jo määrätty puitteet Norjan osallistumiselle. Ottaen huomioon hyväksyntälautakunnan erityisasiantuntemuksen sitä olisi voitava kuulla sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tällaisten kansainvälisten sopimusten neuvottelujen edellä tai niiden ollessa käynnissä.

(25)

Lisäksi olisi syytä saattaa asetus (EU) N:o 912/2010 yhdenmukaiseksi niiden periaatteiden kanssa, jotka sisältyvät hajautettuja virastoja koskevaan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteiseen lähestymistapaan, jonka Euroopan parlamentti hyväksyi 5 päivänä heinäkuuta 2012, neuvosto 26 päivänä kesäkuuta 2012 ja komissio 12 päivänä kesäkuuta 2012, erityisesti hallintoneuvoston päätösten hyväksymissääntöjen, hallintoneuvoston ja hyväksyntälautakunnan jäsenten sekä niiden puheenjohtajien toimikauden, monivuotisen työohjelman olemassa olon, hallintoneuvoston henkilöstöhallintoon liittyvien valtuuksien, asetuksen arvioinnin ja tarkistuksen, eturistiriitojen ehkäisyn ja hallinnan sekä turvaluokittelemattomien mutta arkaluonteisten tietojen käsittelyn osalta. Monivuotisen työohjelman hyväksymismenettely olisi toteutettava noudattaen täysin vilpittömän yhteistyön periaatteita ja ottaen huomioon tällaiseen työohjelmaan liittyvät aikataululliset rajoitukset.

(26)

Eturistiriitojen ehkäisyn ja hallinnan kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että virasto luo puolueettomuuteen, lahjomattomuuteen ja korkeisiin ammatillisiin vaatimuksiin perustuvan maineen ja ylläpitää kyseistä mainetta. Tällöin ei saisi koskaan olla perusteltua syytä epäillä, että päätöksiin voisivat vaikuttaa edut, jotka ovat ristiriidassa viraston aseman kanssa koko unionia palvelevana elimenä, tai yksityiset edut tai viraston henkilöstön, jonkin kansallisen asiantuntijan tai tarkkailijoiden taikka hallintoneuvoston tai hyväksyntälautakunnan jonkin jäsenen kytkökset, jotka luovat tai voivat luoda ristiriidan asianomaisen henkilön virallisten tehtävien asianmukaiseen hoitamiseen nähden. Hallintoneuvoston ja hyväksyntälautakunnan olisi siksi vahvistettava koko virastoa koskevat kattavat säännöt eturistiriidoista. Säännöissä olisi otettava huomioon suositukset, jotka tilintarkastustuomioistuin antoi Euroopan parlamentin pyynnöstä laatimassaan erityiskertomuksessa nro 15/2012, sekä tarve välttää eturistiriidat hallintoneuvoston jäsenten ja hyväksyntälautakunnan jäsenten välillä.

(27)

Viraston toiminnan avoimuuden varmistamiseksi sen työjärjestys olisi julkaistava. Tiettyjä yleisiä ja yksityisiä etuja olisi kuitenkin suojattava poikkeuksin. Ohjelmien sujuvan toiminnan varmistamiseksi monivuotisten ja vuosittaisten työohjelmien sekä vuosikertomusten olisi oltava mahdollisimman yksityiskohtaisia. Tästä johtuen ne voisivat sisältää aineistoa, joka on turvallisuusseikkojen tai sopimussuhteiden kannalta arkaluonteista. Sen vuoksi näistä asiakirjoista olisi asianmukaista julkaista vain tiivistelmät. Avoimuuden vuoksi tiivistelmien olisi kuitenkin oltava mahdollisimman kattavia.

(28)

Olisi myös korostettava, että viraston työohjelmat olisi laadittava tuloshallintamenettelyn perusteella tulosindikaattorit mukaan lukien, jotta saavutettuja tuloksia voidaan arvioida tehokkaasti ja tosiasiallisesti.

(29)

Viraston työohjelmiin olisi sisällytettävä myös resurssisuunnitelma, jossa myös eriteltäisiin kuhunkin toimeen osoitettavat taloudelliset ja henkilöstöresurssit ottaen huomioon sen, että viraston uusiin henkilöstötarpeisiin liittyvät kustannukset olisi katettava osittain tekemällä asiaankuuluva vähennys komission henkilöstötaulukkoon vastaavalle ajalle eli vuosille 2014–2020.

(30)

Viraston paikallistoimistojen valintaa koskevassa päätöksentekoprosessissa olisi otettava huomioon puolueettomat arviointiperusteet, vaikuttamatta kuitenkaan unionin virastojen kotipaikkaa koskevaan poliittiseen päätökseen, tavoitteeseen tasapainoisesta maantieteellisestä jakaumasta taikka jäsenvaltioiden uusien virastojen kotipaikan osalta asettamiin tavoitteisiin, jotka sisältyvät valtion- tai hallitusten päämiesten tasolla Brysselissä 13 päivänä joulukuuta 2003 kokoontuneiden jäsenvaltioiden edustajien päätelmiin. Näihin arviointiperusteisiin kuuluvat toimitilojen sijainti, henkilöstön jäsenten ja kansallisten asiantuntijoiden lapsille soveltuva päiväkoti- ja opetusinfrastruktuuri, henkilöstön ja kansallisten asiantuntijoiden perheenjäsenten pääsy työmarkkinoille sekä sosiaaliturvajärjestelmän ja terveydenhuollon piiriin sekä täytäntöönpano- ja toimintakustannukset.

(31)

Vastaanottavien valtioiden olisi erityisjärjestelyjen avulla tarjottava tarvittavat olosuhteet viraston sujuvalle toiminnalle, muun muassa asianmukaiset koulutus- ja liikennemahdollisuudet.

(32)

Jäsenvaltioiden hallitusten edustajat päättivät päätöksellä 2010/803/EU (10), että viraston kotipaikka on Praha. Viraston toimipaikasta tehtiin 16 päivänä joulukuuta 2011 Tšekin tasavallan ja viraston välinen sopimus, ja se tuli voimaan 9 päivänä elokuuta 2012. Kyseisen toimipaikkaa koskevan sopimuksen ja muiden erityisjärjestelyjen katsotaan täyttävän asetuksen (EU) N:o 912/2010 vaatimukset.

(33)

Unionin taloudellisia etuja on määrä suojata koko menosyklin ajan oikeasuhtaisin toimenpitein, mukaan luettuina sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen, menetettyjen, aiheettomasti maksettujen tai väärin käytettyjen varojen takaisinperintä ja tarvittaessa seuraamukset.

(34)

Koska asetuksen (EU) N:o 1285/2013 8 artiklassa säädetään jäsenvaltioiden mahdollisuudesta myöntää lisärahoitusta eräiden ohjelman osa-alueiden rahoittamiseksi, viraston olisi myös voitava tehdä hankintasopimuksia yhdessä jäsenvaltioiden kanssa, kun se on tarpeen viraston tehtävien hoitamiseksi.

(35)

Virasto soveltaa EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevia komission turvallisuussääntöjä. Sen olisi myös voitava laatia säännöt turvallisuusluokittelemattomien mutta arkaluonteisten tietojen käsittelylle. Näitä sääntöjä sovelletaan vain viraston käsittelemiin tällaisiin tietoihin. Turvallisuusluokittelemattomilla mutta arkaluonteisilla tiedoilla tarkoitetaan tietoja tai aineistoja, jotka viraston on suojattava perussopimuksissa asetettujen oikeudellisten velvoitteiden ja/tai näiden tietojen ja aineistojen arkaluonteisuuden vuoksi. Tällaisia tietoja ovat muun muassa SEUT 339 artiklassa tarkoitetun salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvat tiedot tai aineistot, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (11) 4 artiklassa tarkoitettuihin asioihin liittyvät tiedot tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (12) soveltamisalaan kuuluvat tiedot.

(36)

Asetus (EU) N:o 912/2010 olisi sen vuoksi muutettava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EU) N:o 912/2010 seuraavasti:

1)

Korvataan 2–8 artikla seuraavasti:

”2 artikla

Tehtävät

Viraston tehtävät määritellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1285/2013 (13) 14 artiklassa.

3 artikla

Elimet

1.   Viraston elimet ovat

a)

hallintoneuvosto

b)

toimitusjohtaja

c)

eurooppalaisten GNSS-järjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta, jäljempänä ’hyväksyntälautakunta’.

2.   Viraston elimet suorittavat tehtävänsä 6, 8 ja 11 artiklan mukaisesti.

3.   Varmistaakseen viraston toiminnan ja sen elinten välisen koordinoinnin hallintoneuvosto ja toimitusjohtaja sekä hyväksyntälautakunta ja sen puheenjohtaja tekevät yhteistyötä viraston omien menettelysääntöjen mukaisesti, joita ovat hallintoneuvoston työjärjestys, hyväksyntälautakunnan työjärjestys, virastoon sovellettavat varainhoitoa koskevat säännökset, henkilöstösääntöjen soveltamissäännöt ja asiakirjojen saatavuutta koskevat säännöt.

4 artikla

Oikeudellinen asema, paikallistoimistot

1.   Virasto on unionin elin. Se on oikeushenkilö.

2.   Virastolla on kaikissa jäsenvaltioissa laajin kansallisen lainsäädännön mukaan oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus. Se voi erityisesti hankkia ja luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä.

3.   Virasto voi päättää paikallistoimistojen perustamisesta jäsenvaltioihin, jos nämä suostuvat siihen, tai kolmansiin maihin, jotka osallistuvat viraston toimintaan 23 artiklan mukaisesti.

4.   Näiden toimistojen sijainti valitaan puolueettomin perustein, jotka määritellään toimistojen sujuvan toiminnan varmistamiseksi.

Viraston perustamista ja toimintaa vastaanottavissa jäsenvaltioissa tai vastaanottavissa kolmansissa maissa samoin kuin kyseisten jäsenvaltioiden ja maiden viraston toimitusjohtajalle, hallintoneuvoston ja hyväksyntälautakunnan jäsenille ja viraston henkilöstölle sekä näiden perheenjäsenille myöntämiä etuuksia koskevista määräyksistä sovitaan viraston ja jäsenvaltioiden tai viraston ja kolmansien maiden välisillä erityisjärjestelyillä. Hallintoneuvosto hyväksyy nämä erityisjärjestelyt.

5.   Vastaanottava jäsenvaltio ja vastaanottavat kolmannet maat tarjoavat 4 kohdassa tarkoitetuin järjestelyin tarvittavat toimintapuitteet viraston sujuvan toiminnan varmistamiseksi.

6.   Virastoa edustaa sen toimitusjohtaja, jollei 11 a artiklan 1 kohdan f alakohdasta muuta johdu.

5 artikla

Hallintoneuvosto

1.   Perustetaan hallintoneuvosto suorittamaan 6 artiklassa luetellut tehtävät.

2.   Hallintoneuvoston kokoonpanoon kuuluu

a)

kunkin jäsenvaltion nimittämä yksi edustaja,

b)

neljä komission nimittämää edustajaa,

c)

yksi Euroopan parlamentin nimittämä edustaja, jolla ei ole äänioikeutta.

Hallintoneuvoston ja hyväksyntälautakunnan jäsenet nimitetään heidän asiaankuuluvan kokemuksensa ja asiantuntemuksensa perusteella.

Hallintoneuvoston jäsenten toimikausi on neljä vuotta, ja se voidaan uusia kerran. Euroopan parlamentin, komission ja jäsenvaltioiden on pyrittävä rajoittamaan edustajiensa vaihtuvuutta hallintoneuvostossa.

Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan, jäljempänä ’korkea edustaja’, edustaja ja Euroopan avaruusjärjestön, jäljempänä ’ESA’, edustaja kutsutaan osallistumaan hallintoneuvoston kokouksiin tarkkailijoina hallintoneuvoston työjärjestyksessä määrätyin ehdoin.

3.   Kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen edustajien osallistumisesta ja sen ehdoista määrätään tarvittaessa 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa sopimuksissa, ja näiden osallistumisehtojen on oltava hallintoneuvoston työjärjestyksen mukaiset.

4.   Hallintoneuvosto valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Varapuheenjohtaja toimii puheenjohtajan sijaisena tämän ollessa estyneenä. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta; se voidaan uusia kerran ja kukin toimikausi päättyy silloin, kun kyseisen henkilön jäsenyys hallintoneuvostossa päättyy.

Hallintoneuvostolla on valta erottaa puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai molemmat.

5.   Hallintoneuvosto kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta.

Toimitusjohtaja osallistuu tavallisesti asioiden käsittelyyn, jollei puheenjohtaja toisin päätä.

Hallintoneuvosto kokoontuu sääntömääräiseen kokoukseen kahdesti vuodessa. Lisäksi se kokoontuu puheenjohtajansa aloitteesta tai jos vähintään yksi kolmannes sen jäsenistä sitä pyytää.

Hallintoneuvosto voi kutsua kokouksiinsa tarkkailijoiksi henkilöitä, joiden lausunnoilla voi olla merkitystä. Hallintoneuvoston jäsenillä voi olla avustajinaan neuvonantajia tai asiantuntijoita, jollei sen työjärjestyksestä muuta johdu.

Virasto huolehtii hallintoneuvoston sihteeristön tehtävistä.

6.   Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, hallintoneuvosto tekee päätöksensä äänioikeutettujen jäsentensä ehdottomalla enemmistöllä.

Hallintoneuvoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan 4 kohdassa tarkoitettu valitseminen ja erottaminen sekä talousarvion ja työohjelmien hyväksyminen edellyttävät kaikkien äänioikeutettujen jäsenten kahden kolmasosan enemmistöä.

7.   Kullakin jäsenvaltion ja komission edustajalla on yksi ääni. Toimitusjohtajalla ei ole äänioikeutta. Päätöksiä, jotka perustuvat 6 artiklan 2 kohdan a ja b alakohtaan ja 6 artiklan 5 kohtaan, ei tehdä ilman komission edustajien puoltavaa ääntä, III luvussa tarkoitettuja asioita lukuun ottamatta.

Hallintoneuvoston työjärjestyksessä määritellään yksityiskohtaisemmat äänestysjärjestelyt, erityisesti edellytykset, joiden mukaan jäsen voi toimia toisen jäsenen puolesta.

6 artikla

Hallintoneuvoston tehtävät

1.   Hallintoneuvosto varmistaa, että virasto suorittaa sille annetut tehtävät tässä asetuksessa säädetyin edellytyksin, ja tekee kaikki tässä suhteessa tarpeelliset päätökset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta hyväksyntälautakunnan toimivaltaa III luvun mukaisissa toimissa.

2.   Lisäksi hallintoneuvoston tehtävänä on

a)

hyväksyä viimeistään 30 päivänä kesäkuuta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 312 artiklassa tarkoitetun monivuotisen rahoituskehyksen ensimmäisenä toteutusvuonna viraston monivuotinen työohjelma kyseisen monivuotisen rahoituskehyksen kattamaksi ajanjaksoksi sen jälkeen, kun se on liittänyt työohjelmaan hyväksyntälautakunnan 11 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisesti laatiman osan muutoksitta ja saatuaan komissiolta lausunnon. Euroopan parlamenttia kuullaan tämän monivuotisen työohjelman osalta sillä edellytyksellä, että kuulemisen tarkoituksena on vaihtaa näkemyksiä ja kuulemisen tulos ei sido virastoa;

b)

hyväksyä viimeistään joka vuoden 15 päivänä marraskuuta viraston seuraavan vuoden työohjelma sen jälkeen, kun se on liittänyt työohjelmaan hyväksyntälautakunnan 11 artiklan 4 kohdan b alakohdan mukaisesti laatiman osan muutoksitta ja saatuaan komissiolta lausunnon;

c)

hoitaa 13 artiklan 5, 6, 10 ja 11 kohdassa ja 14 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut talousarvioon liittyvät tehtävät;

d)

valvoa Galileon turvallisuuden valvontakeskuksen toimintaa asetuksen (EU) N:o 1285/2013 14 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii luetelmakohdan mukaisesti;

e)

vahvistaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (14) täytäntöönpanoa varten tarvittavat järjestelyt tämän asetuksen 21 artiklan mukaisesti;

f)

hyväksyä 23 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut järjestelyt sen jälkeen, kun se on kuullut hyväksyntälautakuntaa edellä mainittujen järjestelyjen sellaisten säännösten osalta, jotka koskevat turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntää;

g)

hyväksyä tehtäviensä hoidon edellyttämät tekniset menettelyt;

h)

hyväksyä viraston toimintaa ja näkymiä koskeva vuosikertomus sen jälkeen, kun se on liittänyt vuosikertomukseen hyväksyntälautakunnan 11 artiklan 4 kohdan c alakohdan mukaisesti laatiman osan muutoksitta, ja toimittaa se viimeistään 1 päivänä heinäkuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle;

i)

varmistaa 26 artiklassa tarkoitettujen arviointien ja tarkastusten, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) suorittamien tutkimusten sekä sisäisten ja ulkoisten tarkastuskertomusten päätelmien ja suositusten edellyttämien asianmukaisten jatkotoimien toteuttaminen ja toimittaa budjettivallan käyttäjälle kaikki arviointimenettelyjen tulosten kannalta tärkeä tieto;

j)

antaa toimitusjohtajalle lausunto komission ja viraston välillä asetuksen (EU) N:o 1285/2013 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista tehtävien siirtoa koskevista sopimuksista ennen niiden allekirjoittamista;

k)

hyväksyä toimitusjohtajan ehdotuksen perusteella asetuksen (EU) N:o 1285/2013 14 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut viraston ja ESAn väliset työjärjestelyt;

l)

hyväksyä toimitusjohtajan ehdotuksesta petostentorjuntastrategia;

m)

hyväksyä tarvittaessa viraston organisaatiorakenne toimitusjohtajan ehdotusten perusteella.

n)

vahvistaa ja julkaista työjärjestyksensä.

3.   Hallintoneuvosto käyttää viraston henkilöstön suhteen niitä valtuuksia, jotka kuuluvat nimittävälle viranomaiselle Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen (15), jäljempänä ’henkilöstösäännöt’, mukaan ja työsopimusten tekemiseen toimivaltaiselle viranomaiselle unionin muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen mukaan, jäljempänä ’nimittävän viranomaisen toimivalta’.

Hallintoneuvosto tekee henkilöstösääntöjen 110 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen henkilöstösääntöjen 2 artiklan 1 kohtaan ja muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 6 artiklaan perustuvan päätöksen, jolla siirretään nimittävän viranomaisen toimivalta toimitusjohtajalle ja määritellään olosuhteet, joissa toimivallan siirtäminen voidaan keskeyttää. Toimitusjohtaja raportoi hallintoneuvostolle siirretyn toimivallan käytöstä. Toimitusjohtajalla on valtuudet siirtää tämä toimivalta edelleen.

Jos tämän kohdan toista alakohtaa sovellettaessa poikkeukselliset olosuhteet sitä edellyttävät, hallintoneuvosto voi tekemällään päätöksellä tilapäisesti keskeyttää toimitusjohtajalle siirretyn nimittävän viranomaisen toimivallan ja hänen edelleen siirtämänsä nimittävän viranomaisen toimivallan ja käyttää kyseistä toimivaltaa itse tai siirtää sen jollekin jäsenistään tai jollekulle henkilöstöön kuuluvalle, joka on muu kuin toimitusjohtaja.

Poiketen siitä, mitä toisessa alakohdassa säädetään, hallintoneuvoston edellytetään siirtävän hyväksyntälautakunnan puheenjohtajalle ensimmäisessä alakohdassa säädetyt valtuudet III luvun mukaisiin toimiin osallistuvan henkilöstön palvelukseen ottamisen, arvioinnin ja uudelleenluokituksen samoin kuin tällaiseen henkilöstöön kohdistuvien kurinpidollisten seuraamusten osalta.

Hallintoneuvosto vahvistaa henkilöstösääntöjen ja unionin muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen soveltamissäännöt henkilöstösääntöjen 110 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. Hallintoneuvosto kuulee hyväksyntälautakuntaa ja ottaa asianmukaisesti huomioon sen havainnot päättäessään III luvun mukaisiin toimiin osallistuvan henkilöstön palvelukseen ottamisesta, arvioinnista, uudelleenluokituksesta ja tähän henkilöstöön kohdistuvista kurinpidollisista seuraamuksista.

Se myös hyväksyy päätöksen säännöistä, jotka koskevat kansallisten asiantuntijoiden ottamista määräaikaisesti palvelukseen virastoon. Hallintoneuvoston on ennen tuon päätöksen hyväksymistä kuultava hyväksyntälautakuntaa III luvussa tarkoitettujen turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimiin osallistuvien kansallisten asiantuntijoiden määräaikaisesta palvelukseen ottamisesta ja otettava asianmukaisesti huomioon sen näkemykset.

4.   Hallintoneuvosto nimittää toimitusjohtajan, ja se voi jatkaa toimitusjohtajan toimikautta tai voi päättää sen 15 b artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti.

5.   Hallintoneuvosto käyttää toimitusjohtajaan nähden kurinpitovaltaa tämän tehtävien hoitamisen osalta ja erityisesti niissä turvallisuuskysymyksissä, jotka kuuluvat viraston toimivaltaan, lukuun ottamatta III luvun mukaisesti suoritettuja toimintoja.

7 artikla

Toimitusjohtaja

Virastoa johtaa sen toimitusjohtaja, joka hoitaa tehtäväänsä hallintoneuvoston alaisuudessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 11 artiklan mukaisesti hyväksyntälautakunnalle ja 11 a artiklan mukaisesti hyväksyntälautakunnan puheenjohtajalle annettua toimivaltaa.

Vaikuttamatta komission ja hallintoneuvoston toimivaltuuksiin toiminnanjohtaja hoitaa tehtäviään riippumattomasti eikä pyydä eikä ota vastaan ohjeita hallituksilta eikä muilta elimiltä.

8 artikla

Toimitusjohtajan tehtävät

Toimitusjohtajan tehtävät ovat seuraavat:

a)

edustaa virastoa lukuun ottamatta toimia ja päätöksiä, joita toteutetaan tai jotka tehdään II ja III luvun mukaisesti ja allekirjoittaa asetuksen (EU) N:o 1285/2013 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tehtävien siirtoa koskevat sopimukset tämän asetuksen 6 artiklan 2 kohdan j alakohdan mukaisesti;

b)

laatia asetuksen (EU) N:o 1285/2013 14 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut viraston ja ESAn väliset työjärjestelyt ja toimittaa ne hallintoneuvostolle tämän asetuksen 6 artiklan 2 kohdan k alakohdan mukaisesti; hän allekirjoittaa ne hallintoneuvoston hyväksynnän saatuaan;

c)

valmistella hallintoneuvoston työskentelyn ja osallistua hallintoneuvoston työskentelyyn ilman äänioikeutta, jollei 5 artiklan 5 kohdan toisesta alakohdasta muuta johdu;

d)

panna täytäntöön hallintoneuvoston tekemät päätökset;

e)

huolehtia viraston monivuotisen ja vuotuisen työohjelman valmistelusta ja niiden toimittamisesta hallintoneuvoston hyväksyttäväksi, lukuun ottamatta hyväksyntälautakunnan 11 artiklan 4 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti valmistelemia ja hyväksymiä työohjelmien osia;

f)

huolehtia viraston monivuotisen ja vuotuisen työohjelman täytäntöönpanosta, lukuun ottamatta hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan 11 a artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti täytäntöön panemia työohjelmien osia;

g)

laatia kertomus vuotuisen työohjelman ja asiaankuuluvissa tapauksissa monivuotisen työohjelman täytäntöönpanon edistymisestä hallintoneuvoston jokaista kokousta varten ja liittää siihen hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan 11 a artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti laatiman osan muutoksitta;

h)

valmistella viraston toimintaa ja näkymiä koskeva vuosikertomus lukuun ottamatta III lukuun kuuluvia toimia koskevaa osuutta, jonka valmistelee ja hyväksyy hyväksyntälautakunta 11 artiklan 4 kohdan c alakohdan mukaisesti, sekä toimittaa vuosikertomuksen hallintoneuvoston hyväksyttäväksi;

i)

toteuttaa kaikki viraston tämän asetuksen mukaisen toiminnan varmistamiseksi tarvittavat toimenpiteet, mukaan luettuina sisäisten hallinnollisten ohjeiden antaminen ja tiedonantojen julkaiseminen;

j)

laatia viraston tuloja ja menoja koskeva ennakkoarvioesitys 13 artiklan mukaisesti ja huolehtia talousarvion toteuttamisesta 14 artiklan mukaisesti;

k)

varmistaa, että virasto pystyy Galileon turvallisuuden valvontakeskuksen operaattorina toimimaan neuvoston yhteisen toiminnan 2004/552/YUTP (16) nojalla annettujen ohjeiden mukaisesti ja täyttämään Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1104/2011/EU (17) 6 artiklassa tarkoitetut tehtävänsä;

l)

varmistaa, että kaikki asiaankuuluvat ja erityisesti turvallisuuteen liittyvät tiedot välittyvät tämän asetuksen 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen viraston elinten välillä;

m)

ilmoittaa komissiolle viraston näkemys teknisistä tai operatiivisista vaatimuksista, jotka ovat tarpeen asetuksen (EU) N:o 1285/2013 12 artiklan 3 kohdan d alakohdassa tarkoitetun järjestelmän kehittämisen toteuttamiseksi hyväksymis- ja uudelleentarkastelumenettelyjen määrittely mukaan lukien, ja tutkimustoimien toteuttamiseksi tämän kehittämisen tueksi;

n)

laatia viraston organisaatiorakenne tehden tämän asetuksen III lukuun kuuluvien toimien osalta tiivistä yhteistyötä hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan kanssa ja toimittaa organisaatiorakenne hallintoneuvoston hyväksyttäväksi;

o)

käyttää viraston henkilöstön suhteen 6 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja valtuuksia sikäli kun nämä valtuudet on hänelle siirretty mainitun kohdan toisen alakohdan mukaisesti;

p)

päättää hallintoneuvoston suostumuksella tarpeellisista toimenpiteistä paikallistoimistojen perustamiseksi jäsenvaltioihin tai kolmansiin maihin 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

q)

varmistaa, että hyväksyntälautakunnan, 11 artiklan 11 kohdassa tarkoitettujen elinten ja hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan asianmukaisen toiminnan kannalta tarvittavat sihteeristö ja resurssit ovat käytettävissä;

r)

laatia toimintasuunnitelma 26 artiklassa tarkoitettujen arviointien ja tarkastusten mukaisten päätelmien ja suositusten edellyttämien jatkotoimien varmistamiseksi, lukuun ottamatta toimintasuunnitelman III luvussa tarkoitettua toimintaa koskevaa osaa, ja toimittaa komissiolle puolivuosittain kertomus tapahtuneesta edistymisestä liitettyään siihen hyväksyntälautakunnan laatiman osan muutoksitta; kertomus toimitetaan myös hallintoneuvostolle tiedoksi;

s)

toteuttaa seuraavat unionin taloudellisia etuja suojaavat toimet:

i)

toteuttaa toimenpiteitä petoksien, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan ehkäisemiseksi sekä toteuttaa tehokkaita valvontatoimia;

ii)

jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, periä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä tarvittaessa soveltaa tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia ja taloudellisia seuraamuksia;

t)

laatia virastolle petostentorjuntastrategia, joka on oikeasuhteinen petokseen liittyviin riskeihin nähden, ottaen huomioon toteutettavien toimenpiteiden kustannus-hyötyanalyysi, ja jossa otetaan huomioon Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) suorittamien tutkimusten päätelmät ja suositukset, ja toimittaa sen hallintoneuvoston hyväksyttäväksi.

2)

Lisätään artikla seuraavasti:

”8 a artikla

Työohjelmat ja vuosikertomus

1.   Edellä 6 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa viraston monivuotisessa työohjelmassa vahvistetaan toimet, jotka viraston on määrä suorittaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 312 artiklassa tarkoitetun monivuotisen rahoituskehyksen kattamalla ajanjaksolla ja joihin kuuluvat muun muassa viraston vastuulla olevat kansainvälisiin suhteisiin ja viestintään liittyvät toimet. Ohjelmassa esitetään yleinen strategiasuunnitelma, johon sisältyvät tavoitteet, määräajat, odotetut tulokset ja tulosindikaattorit, sekä resurssisuunnitelma, joka sisältää kullekin toimelle osoitetut taloudelliset ja henkilöstöresurssit. Siinä otetaan huomioon tämän asetuksen 26 artiklassa tarkoitetut arvioinnit ja tarkastukset. Monivuotisessa työohjelmassa annetaan tiedoksi myös kuvaus tehtävien siirrosta komissiolta virastolle, mukaan lukien asetuksen (EU) N:o 1285/2013 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut, ohjelmien hallinnointiin liittyvät tehtävät.

2.   Tämän asetuksen 6 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu viraston vuotuinen työohjelma laaditaan monivuotisen työohjelman perusteella. Siinä vahvistetaan toimet, jotka viraston on määrä suorittaa seuraavan vuoden aikana ja joihin kuuluvat muun muassa viraston vastuulla oleviin kansainvälisiin suhteisiin ja viestintään liittyvät toimet. Monivuotiseen työohjelmaan sisällytetään yksityiskohtaiset tavoitteet ja odotettavissa olevat tulokset, tulosindikaattorit mukaan luettuina. Siinä ilmoitetaan selkeästi, mitä tehtäviä on lisätty, muutettu tai poistettu edelliseen varainhoitovuoteen verrattuna, sekä tulosindikaattorien muutokset ja niiden tavoitearvot. Ohjelmassa esitetään myös kuhunkin toimeen osoitetut taloudelliset ja henkilöstöresurssit. Siinä annetaan tiedoksi tehtävät, jotka komissio on tarvittaessa siirtänyt virastolle asetuksen (EU) N:o 1285/2013 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti siirtoa koskevalla sopimuksella.

3.   Hallintoneuvoston hyväksyttyä monivuotisen ja vuotuisen työohjelman toimitusjohtaja toimittaa nämä työohjelmat Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioille sekä julkaisee niistä tiivistelmät.

4.   Tämän asetuksen 8 artiklan h alakohdassa tarkoitettuun vuosikertomukseen on sisällytettävä tiedot seuraavista asioista:

a)

monivuotisen ja vuotuisen työohjelman täytäntöönpano, myös tulosindikaattorien osalta,

b)

talousarvion ja henkilöstösuunnitelman toteutus,

c)

viraston hallinnointijärjestelmät ja sisäisen valvonnan järjestelmät sekä tilannekatsaus edistymisestä asetuksen (EU) N:o 1285/2013 11 artiklan e alakohdassa tarkoitettujen projektinhallintajärjestelmien ja -tekniikoiden täytäntöönpanossa,

d)

mahdolliset viraston ympäristötehokkuuden parantamiseksi toteutetut toimenpiteet,

e)

sisäisten ja ulkoisten tarkastusten tulokset ja tarkastusten perusteella annettujen suositusten ja vastuuvapauden myöntämistä koskevien suositusten jatkotoimet,

f)

toimitusjohtajan tarkastuslausuma.

Vuosikertomuksesta julkaistaan tiivistelmä.”

3)

Korvataan 9 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Jos järjestelmien toiminta saattaa vaikuttaa unionin tai jäsenvaltioiden turvallisuuteen, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1285/2013 16 artiklan mukaisesti yhteisessä toiminnassa 2004/552/YUTP säädettyjä menettelyjä.”

4)

Korvataan 10 ja 11 artikla seuraavasti:

”10 artikla

Yleiset periaatteet

Tässä luvussa tarkoitetut Euroopan GNSS-järjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimet suoritetaan seuraavien periaatteiden mukaisesti:

a)

turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntää koskevat toimet ja päätökset on tehtävä siten, että unionin ja jäsenvaltioiden yhteinen vastuu turvallisuudesta toteutuu,

b)

päätöksenteossa on pyrittävä yhteiseen näkemykseen,

c)

turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimia toteutetaan riskinarvioinnin ja riskienhallinnan avulla arvioimalla Euroopan GNSS-järjestelmien turvallisuuteen liittyviä riskejä sekä näiden riskien vähentämiseksi toteutettavien toimien vaikutuksia kustannuksiin tai asetettuun aikatauluun ottaen huomioon, että tavoitteena on olla heikentämättä järjestelmien yleistä turvallisuustasoa,

d)

turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntää koskevia päätöksiä valmistelevat ja tekevät ammattilaiset, jotka ovat asianmukaisesti pätevöityneet monimutkaisten järjestelmien hyväksyntään, joista on tehty tasoltaan riittävä turvallisuusselvitys ja jotka toimivat puolueettomasti,

e)

kaikkia asiaan liittyviä osapuolia, joiden turvallisuusetu on kyseessä, pyritään kuulemaan,

f)

kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät toteuttavat turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimia turvallisuusjärjestelyjen hyväksymisstrategian mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksessa (EU) N:o 1285/2013 määriteltyä Euroopan komission roolia,

g)

turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntää koskevat päätökset perustuvat asiaa koskevassa turvallisuusjärjestelyjen hyväksymisstrategiassa määritellyn menettelyn mukaisesti jäsenvaltioiden turvallisuusjärjestelyjen hyväksynnästä vastaavien kansallisten viranomaisten tekemiin paikallisiin turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntää koskeviin päätöksiin,

h)

jatkuvalla, avoimella ja täysin ymmärrettävällä seurantamenettelyllä varmistetaan, että Euroopan GNSS-järjestelmien turvallisuusriskit ovat tiedossa, turvatoimet on määritelty näiden riskien vähentämiseksi hyväksyttävälle tasolle unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuustarpeet huomioon ottaen ja jotta ohjelmat toimisivat moitteettomasti ja että näitä toimenpiteitä sovelletaan syvyyssuuntaisen turvallisuuden käsitteen mukaisesti. Turvatoimien tehokkuutta on arvioitava jatkuvasti. Tämän turvallisuusriskien arviointiin ja hallintaan liittyvän menettelyn toteuttavat ohjelmien sidosryhmät yhdessä toistuvana prosessina,

i)

turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntää koskevat päätökset tehdään ehdottoman itsenäisesti myös komissioon ja muihin ohjelmien toteuttamisesta ja palvelujen tarjonnasta vastaaviin elimiin samoin kuin viraston hallintoneuvoston toimitusjohtajaan nähden,

j)

turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimia toteutettaessa on otettava asianmukaisesti huomioon tarve sovittaa toimet asianmukaisesti yhteen komission ja turvallisuusmääräysten täytäntöönpanosta vastaavien viranomaisten välillä,

k)

ohjelmien toteutukseen osallistuvien eri sidosryhmien on käsiteltävä EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja ja suojattava tällaiset tiedot niiden perusperiaatteiden ja vähimmäisnormien mukaisesti, jotka on vahvistettu EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja koskevissa neuvoston ja komission turvallisuussäännöissä.

11 artikla

Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta

1.   Perustetaan eurooppalaisten GNSS-järjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta, jäljempänä ’hyväksyntälautakunta’, suorittamaan tässä artiklassa vahvistetut tehtävät.

2.   Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta suorittaa tehtävänsä ja erityisesti turvallisuuskysymyksiin liittyvät tehtävänsä tämän vaikuttamatta asetuksella (EU) N:o 1285/2013 komissiolle annettuun vastuuseen ja turvallisuusjärjestelyjen hyväksymistä koskevaan jäsenvaltioiden toimivaltaan.

3.   Turvallisuusjärjestelyjen hyväksynnästä vastaavana viranomaisena hyväksyntälautakunta toteuttaa eurooppalaisten GNSS-järjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksynnän osalta seuraavat tehtävät:

a)

se määrittää ja hyväksyy turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntästrategian, jossa esitetään:

i)

eurooppalaisten GNSS-järjestelmien hyväksynnän sekä niiden ja muiden järjestelmien mahdollisen yhteenliittämisen suorittamista ja ylläpitämistä varten tarvittavien toimintojen laajuus;

ii)

eurooppalaisten GNSS-järjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntämenettely, joka on yksityiskohtaisuudeltaan suhteutettu vaadittuun turvaamistasoon ja jossa tuodaan selkeästi esiin hyväksymisedellytykset; tämä menettely toteutetaan asiaa koskevien vaatimusten ja erityisesti asetuksen (EU) N:o 1285/2013 13 artiklassa tarkoitettujen vaatimusten mukaisesti;

iii)

hyväksyntämenettelyyn osallistuvien asiaankuuluvien sidosryhmien tehtävät;

iv)

hyväksyntäaikataulu, joka noudattaa ohjelmien eri vaiheita, erityisesti infrastruktuurin käyttöönotto, palvelujen tarjoaminen ja järjestelmän kehittäminen;

v)

jäsenvaltioiden turvallisuusasioissa toimivaltaisten kansallisten yksikköjen suorittaman, järjestelmiin liitettyjen verkkojen ja Galileo-ohjelmassa käyttöön otettuun järjestelmään liitettyjen PRS-laitteiden turvallisuusjärjestelyjen hyväksynnän periaatteet;

b)

se tekee turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntää koskevat päätökset, jotka koskevat erityisesti satelliittien laukaisun hyväksymistä, lupaa käyttää järjestelmiä niiden eri konfiguraatioissa ja eri yksikköjä varten aina avaruussignaaliin asti ja se mukaan lukien, sekä lupaa käyttää maa-asemia. Galileo-ohjelmassa käyttöön otettuun järjestelmään liitettyjen verkkojen ja PRS-laitteiden osalta hyväksyntälautakunta tekee ainoastaan päätökset, jotka koskevat elimille myönnettävää lupaa kehittää ja valmistaa PRS-vastaanottimia tai PRS-turvamoduuleja, ottaen huomioon turvallisuusasioissa toimivaltaisten kansallisten yksikköjen antamat neuvot ja yleiset turvallisuusriskit;

c)

se tarkastelee kaikkia turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntään liittyviä asiakirjoja ja, lukuun ottamatta asiakirjoja, joiden hyväksyminen kuuluu asetuksen (EU) N:o 1285/2013 13 artiklan ja päätöksen N:o 1104/2011/EU 8 artiklan nojalla komissiolle, hyväksyy ne;

d)

se antaa toimivaltansa puitteissa neuvoja komissiolle asetuksen (EU) N:o 1285/2013 13 artiklassa ja päätöksen N:o 1104/2011/EU 8 artiklassa tarkoitettujen säädösten tekstiluonnosten laadinnassa, myös turvallisuusmenettelyjen (SecOPs) vahvistamisessa, ja antaa lopullisen kantansa sisältävän lausunnon;

e)

se tarkastelee turvallisuusriskinarviointia, joka on kehitetty 10 artiklan h alakohdassa tarkoitetun valvontamenettelyn mukaan, ottaen huomioon yhdenmukaisuuden tämän kohdan c alakohdassa tarkoitettujen asiakirjojen sekä asetuksen (EU) N:o 1285/2013 13 artiklan ja päätöksen N:o 1104/2011/EU 8 artiklan mukaisesti laadittujen asiakirjojen kanssa, ja hyväksyy sen; se toimii yhteistyössä komission kanssa riskinvähentämistoimenpiteiden määrittelemiseksi;

f)

se tarkistaa eurooppalaisten GNSS-järjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntään liittyvien turvatoimien täytäntöönpanon tekemällä tai teettämällä turvallisuutta koskevia arviointeja, tarkastuksia tai uudelleentarkasteluja tämän asetuksen 12 artiklan b alakohdan mukaisesti;

g)

se vahvistaa elektroniselta salakuuntelulta suojaavien hyväksyttyjen tuotteiden (TEMPEST) ja toimenpiteiden valinnan ja eurooppalaisten GNSS-järjestelmien turvallisuuden varmistamiseen käytettyjen hyväksyttyjen salaustuotteiden valinnan;

h)

se hyväksyy eurooppalaisten GNSS-järjestelmien ja muiden järjestelmien yhteenliittämisen tai tarvittaessa osallistuu asiaankuuluvan turvallisuusasioissa toimivaltaisen yksikön kanssa yhteiseen hyväksymiseen;

i)

se sopii asianomaisen jäsenvaltion kanssa 12 artiklan c alakohdassa tarkoitetusta pääsyn valvontaa koskevasta mallista;

j)

se ilmoittaa komissiolle tämän artiklan 11 kohdassa tarkoitettujen riskiraporttien perusteella tekemästään riskinarvioinnista ja antaa komissiolle neuvoja jäännösriskin käsittelyvaihtoehdoista tietyn turvallisuushyväksyntäpäätöksen osalta;

k)

se avustaa tiiviissä yhteistyössä komission kanssa neuvostoa yhteisen toiminnan 2004/552/YUTP täytäntöönpanossa neuvoston nimenomaisesta pyynnöstä;

l)

se suorittaa tehtäviensä hoitamisen kannalta tarvittavat kuulemiset.

4.   Hyväksyntälautakunnan tehtävänä on lisäksi:

a)

laatia ja hyväksyä 8 a artiklan 1 kohdassa tarkoitetun monivuotisen työohjelman se osa, joka liittyy tähän lukuun kuuluviin operatiivisiin toimiin sekä näiden toimien toteuttamiseen tarvittaviin taloudellisiin ja henkilöstöresursseihin, ja toimittaa se hyvissä ajoin hallintoneuvostolle, jotta se voidaan sisällyttää monivuotiseen työohjelmaan;

b)

laatia ja hyväksyä 8 a artiklan 2 kohdassa tarkoitetun vuotuisen työohjelman se osa, joka liittyy tähän lukuun kuuluviin operatiivisiin toimiin sekä näiden toimien toteuttamiseen tarvittaviin taloudellisiin ja henkilöstöresursseihin, ja toimittaa se hyvissä ajoin hallintoneuvostolle, jotta se voidaan sisällyttää vuotuiseen työohjelmaan;

c)

laatia ja hyväksyä 6 artiklan 2 kohdan h alakohdassa tarkoitetun vuosikertomuksen se osa, joka koskee tähän lukuun kuuluviin viraston toimintaa ja näkymiä ja näiden toimien toteuttamiseen tarvittavia taloudellisia ja henkilöstöresursseja, ja toimittaa se hyvissä ajoin hallintoneuvostolle, jotta se voidaan sisällyttää vuosikertomukseen;

d)

vahvistaa ja julkaisee työjärjestyksensä;

5.   Komissio pitää hyväksyntälautakunnan jatkuvasti ajan tasalla lautakunnan päätösten vaikutuksista ohjelmien asianmukaiseen toteuttamiseen ja jäännösriskin käsittelysuunnitelmien täytäntöönpanosta. Hyväksyntälautakunta panee merkille kaikki komission lausunnot.

6.   Hyväksyntälautakunta toimittaa päätöksensä komissiolle.

7.   Hyväksyntälautakunnassa on yksi edustaja kustakin jäsenvaltiosta, yksi edustaja komissiosta ja yksi korkean edustajan edustaja. Jäsenvaltioiden, komission ja korkean edustajan on pyrittävä rajoittamaan edustajiensa vaihtuvuutta hyväksyntälautakunnassa. Hyväksyntälautakunnan jäsenten toimikausi on neljä vuotta, ja se voidaan uusia. ESAn edustaja kutsutaan hyväksyntälautakunnan kokouksiin tarkkailijaksi. Poikkeustapauksissa kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen edustajia voidaan myös kutsua kokouksiin tarkkailijoina, kun käsitellään näihin kolmansiin maihin tai kansainvälisiin järjestöihin suoraan liittyviä asioita. Kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen edustajien osallistumisesta ja sen ehdoista määrätään 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen sopimusten avulla, joiden on oltava hyväksyntälautakunnan työjärjestyksen mukaisia.

8.   Hyväksyntälautakunta valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kaikkien äänioikeutettujen jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä. Varapuheenjohtaja toimii puheenjohtajan sijaisena tämän ollessa estyneenä.

Hyväksyntälautakunnalla on valta erottaa puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai molemmat. Se tekee tätä koskevan päätöksensä jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

Hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta, ja se voidaan uusia kerran. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi päättyy silloin, kun heidän jäsenyytensä hyväksyntälautakunnassa päättyy.

9.   Hyväksyntälautakunnalla on oltava käytettävissään kaikki tarvittavat henkilöstö- ja materiaaliresurssit asianmukaisten hallinnollisten tukitoimintojen suorittamiseksi ja jotta se pystyy yhdessä 11 kohdassa tarkoitettujen elinten kanssa toteuttamaan tehtävänsä itsenäisesti, erityisesti käsitellessään asiakirjoja, aloittaessaan ja seuratessaan turvallisuusmenettelyjen toteuttamista ja suorittaessaan järjestelmien turvallisuustarkastuksia, valmistellessaan päätöksiä sekä järjestäessään kokouksiaan. Sillä on oltava käytössään kaikki virastossa oleva tieto, jota se tarvitsee tehtäviensä hoitamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 10 artiklan i alakohdassa tarkoitettuja itsenäisyyden ja riippumattomuuden periaatteita.

10.   Hyväksyntälautakunta ja sen alaisuuteen asetettu viraston henkilöstö suorittavat tehtävänsä ohjelman tavoitteiden mukaisesti siten, että itsenäisyys ja riippumattomuus viraston muista toimista ja erityisesti järjestelmien käyttöön liittyvistä operatiivisista toimista on taattu. Tämän vuoksi viraston tähän lukuun kuuluvien toimien toteuttamiseen osallistuvan henkilöstön ja viraston muun henkilöstön toimet on erotettava organisatorisesti toisistaan. Hyväksyntälautakunta ilmoittaa välittömästi toimitusjohtajalle, hallintoneuvostolle ja komissiolle, mikäli ilmenee mitään sellaista, mikä voisi olla esteenä sen itsenäisyydelle tai riippumattomuudelle. Mikäli virastossa ei pystytä korjaamaan asiaa, komissio tutkii tilanteen kuulleen asiaankuuluvia osapuolia. Komissio toteuttaa tämän tutkimuksen tulosten pohjalta asianmukaiset korjaustoimenpiteet, jotka virasto panee täytäntöön, ja ilmoittaa niistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

11.   Hyväksyntälautakunta perustaa alaisuudessaan toimivia elimiä, jotka toimivat sen ohjeiden mukaisesti ja jotka käsittelevät erityiskysymyksiä. Samalla kun lautakunta varmistaa työn jatkuvuuden, se perustaa erityisesti paneelin, joka tekee turvallisuusanalyysikatsauksia ja testejä asiaankuuluvien riskiraporttien laatimiseksi avustaakseen hyväksyntälautakuntaa tämän päätösten valmistelussa. Hyväksyntälautakunta voi perustaa tämän paneelin työtä edistäviä asiantuntijatyöryhmiä ja hajottaa niitä.

12.   Galileo-ohjelman käyttöönottovaiheessa perustetaan, tämän vaikuttamatta jäsenvaltioiden toimivaltaan ja asetuksen (EU) N:o 1285/2013 14 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettuihin Euroopan GNSS-virastolle uskottuihin tehtäviin, hyväksyntälautakunnan valvoma jäsenvaltioiden asiantuntijatyöryhmä suorittamaan salatun aineiston jakelusta vastaavan viranomaisen tehtäviä, jotka liittyvät EU:n salausteknisen aineiston hallinnointiin, erityisesti seuraavaa varten:

i)

lentojen salausavainten ja muiden Galileo-ohjelman nojalla perustetun järjestelmän toiminnalle tarpeellisten avainten hallinnointi;

ii)

PRS-salausavainten kirjanpitoon, turvalliseen käsittelyyn, varastointiin ja jakeluun liittyvien menettelyjen perustamisen ja toimeenpanon tarkistaminen.

13.   Jos tämän asetuksen 10 artiklassa tarkoitettuihin yleisiin periaatteisiin perustuvaa yhteistä näkemystä ei saavuteta, hyväksyntälautakunta tekee päätökset määräenemmistöllä siten kuin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklassa on määrätty ja rajoittamatta tämän asetuksen 9 artiklan soveltamista. Komission edustaja ja korkean edustajan edustaja eivät osallistu äänestykseen. Hyväksyntälautakunnan puheenjohtaja allekirjoittaa lautakunnan puolesta lautakunnan hyväksymät päätökset.

14.   Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ilman kohtuutonta viivettä turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntäpäätösten tekemisen vaikutuksesta ohjelmien asianmukaiseen toteutukseen. Jos komissio katsoo, että hyväksyntälautakunnan tekemä päätös voi vaikuttaa merkittävästi ohjelmien asianmukaiseen toteuttamiseen, esimerkiksi niiden kustannuksiin, aikatauluun tai tuloksiin, se ilmoittaa asiasta välittömästi Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

15.   Euroopan parlamentin ja neuvoston näkemykset, jotka olisi ilmaistava yhden kuukauden kuluessa, huomioon ottaen komissio voi hyväksyä minkä tahansa asianmukaisen toimenpiteen asetuksen (EU) N:o 1285/2013 mukaisesti.

16.   Hallintoneuvostolle tiedotetaan määräajoin hyväksyntälautakunnan työn edistymisestä.

17.   Hyväksyntälautakunta noudattaa työskentelyaikataulussaan asetuksen (EU) N:o 1285/2013 27 artiklassa tarkoitettua vuotuista työohjelmaa.”

5)

Lisätään artikla seuraavasti:

”11 a artikla

Hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan tehtävät

1.   Hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan tehtävänä on

a)

hallinnoida turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimia hyväksyntälautakunnan alaisuudessa;

b)

panna täytäntöön hyväksyntälautakunnan valvonnassa viraston monivuotisten ja vuotuisten työohjelmien tähän lukuun kuuluvat osat;

c)

tehdä yhteistyötä toimitusjohtajan kanssa ja auttaa tätä laatimaan 13 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu henkilöstötaulukkoa koskeva esitys ja viraston organisaatiorakenne;

d)

laatia 8 artiklan g alakohdassa tarkoitetun edistymiskertomuksen se osa, joka koskee tässä luvussa käsiteltyjä operatiivisia toimia, ja toimittaa se hyväksyntälautakunnalle ja toimitusjohtajalle hyvissä ajoin, niin että se voidaan liittää edistymiskertomukseen;

e)

laatia 8 artiklan h alakohdassa tarkoitetun vuosikertomuksen ja r alakohdassa tarkoitetun toimintasuunnitelman se osa, joka koskee tässä luvussa käsiteltyjä operatiivisia toimia, ja toimittaa se toimitusjohtajalle hyvissä ajoin;

f)

edustaa virastoa tähän lukuun kuuluvien toimien ja päätösten osalta;

g)

käyttää tämän luvun mukaisiin toimiin osallistuvan viraston henkilöstön suhteen 6 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädettyjä valtuuksia, jotka on siirretty hänelle 6 artiklan 3 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti.

2.   Tähän lukuun kuuluvien toimien osalta Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat kutsua hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan vaihtamaan näkemyksiä näiden toimielinten kanssa viraston työstä ja näkymistä, myös monivuotisista ja vuotuisista työohjelmista.”;

6)

Korvataan 12 artiklan b alakohta seuraavasti:

”b)

annettava turvallisuusasioissa toimivaltaisten kansallisten yksikköjen suostumuksella ja valvonnassa hyväksyntälautakunnan asianmukaisesti valtuuttamille henkilöille, myös lautakunnan päättämiä turvallisuustarkastuksia ja testejä varten ja 10 artiklan h alakohdassa tarkoitettua turvallisuusriskin seurantamenettelyä varten, pääsy kaikkiin turvallisuusluokiteltuihin tietoihin ja kaikille lainkäyttövaltaansa kuuluville ja/tai järjestelmien turvallisuuteen liittyville laitosalueille kansallisten lakiensa ja asetustensa mukaisesti ja syrjimättä jäsenvaltioiden kansalaisia heidän kansalaisuutensa perusteella. Nämä tarkastukset ja testit toteutetaan seuraavien periaatteiden mukaisesti:

i)

korostetaan turvallisuuden ja tehokkaan riskinhallinnan merkitystä tarkastetuissa yksiköissä;

ii)

suositellaan vastatoimia niiden erityisten vaikutusten lieventämiseksi, joita turvallisuusluokiteltujen tietojen luottamuksellisuuden, eheyden tai käytettävyyden menetyksellä on.”

7)

Muutetaan 13 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Toimitusjohtaja laatii, III lukuun kuuluvien toimien osalta tiiviissä yhteistyössä hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan kanssa, viraston seuraavan varainhoitovuoden tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvioesityksen erottamalla selvästi toisistaan tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvioesityksen turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntää koskevat osat ja viraston muut toimet. Hyväksyntälautakunnan puheenjohtaja voi kirjoittaa lausunnon tästä ehdotuksesta, ja toimitusjohtaja toimittaa sekä ennakkoarvioesityksen että lausunnon hallintoneuvostolle ja hyväksyntälautakunnalle yhdessä henkilöstötaulukon kanssa.”;

b)

korvataan 5 ja 6 kohta seuraavasti:

”5.   Hallintoneuvosto laatii vuosittain tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvioesityksen perusteella ja III lukuun kuuluvien toimien osalta tiiviissä yhteistyössä hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan kanssa ennakkoarvion viraston tuloista ja menoista seuraavaa varainhoitovuotta varten.

6.   Hallintoneuvosto toimittaa tämän ennakkoarvion, johon sisältyy henkilöstötaulukkoa koskeva esitys ja alustava vuotuinen työohjelma, viimeistään 31 päivänä maaliskuuta komissiolle sekä kolmansille maille tai kansainvälisille järjestöille, joiden kanssa unioni on tehnyt 23 artiklan 1 kohdan mukaisia sopimuksia.”

8)

Korvataan 14 artiklan 10 kohta seuraavasti:

”10.   Ennen vuoden N + 2 huhtikuun 30 päivää Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta toimitusjohtajalle vastuuvapauden varainhoitovuoden N talousarvion toteuttamisesta. Poikkeuksena tästä on talousarvion toteuttamisen se osa, johon kuuluvat virastolle asetuksen (EU) N:o 1285/2013 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti tarvittaessa uskotut tehtävät, joihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (18) 164 ja 165 artiklassa tarkoitettua menettelyä.

9)

Lisätään luku seuraavasti:

”IV a LUKU

HENKILÖSTÖRESURSSIT

15 a artikla

Henkilöstö

1.   Viraston palveluksessa olevaan henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä, muuta henkilöstöä koskevia palvelussuhteen ehtoja sekä unionin toimielinten näiden henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi yhteisesti antamia sääntöjä.

2.   Viraston henkilöstö muodostuu työntekijöistä, jotka virasto ottaa palvelukseensa tehtäviensä suorittamiseksi. Heistä tehdään asianmukainen turvallisuusselvitys, joka vastaa heidän käsittelemiensä tietojen turvallisuustasoa.

3.   Viraston omissa menettelysäännöissä, kuten hallintoneuvoston työjärjestyksessä, hyväksyntälautakunnan työjärjestyksessä, virastoon sovellettavissa varainhoitoa koskevissa säännöksissä, henkilöstösääntöjen soveltamissäännöissä ja asiakirjojen saatavuutta koskevissa säännöissä taataan turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimia suorittavan henkilöstön itsenäisyys ja riippumattomuus viraston muita tehtäviä hoitavaan henkilöstöön nähden 10 artiklan i alakohdan mukaisesti.

15 b artikla

Toimitusjohtajan nimittäminen ja toimikausi

1.   Toimitusjohtaja nimitetään viraston väliaikaiseksi toimihenkilöksi muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdan mukaisesti.

2.   Hallintoneuvosto nimittää toimitusjohtajan tämän ansioiden ja todistuksin osoitettujen hallinnollisten ja johtamistaitojen sekä tehtävään soveltuvan pätevyyden ja kokemuksen perusteella komission ehdottamalta ehdokkaiden listalta, joka on laadittu Euroopan unionin virallisessa lehdessä tai muissa julkaisuissa julkaistun kiinnostuksenilmaisupyynnön jälkeen järjestetyn avoimen kilpailun perusteella.

Hallintoneuvoston valitsema ehdokas voidaan kutsua pian valinnan jälkeen antamaan lausunto Euroopan parlamentille ja vastaamaan parlamentin jäsenten kysymyksiin.

Hallintoneuvoston puheenjohtaja edustaa virastoa toimitusjohtajan työsopimuksen tekemisen yhteydessä.

Hallintoneuvosto tekee toimitusjohtajan nimittämistä koskevan päätöksensä jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

3.   Toimitusjohtajan toimikausi on viisi vuotta. Toimikauden päättyessä komissio tekee arvioinnin toimitusjohtajan tehtävänhoidosta ottaen huomioon viraston tulevat tehtävät ja haasteet.

Hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta ja ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu arviointi huomioon ottaen jatkaa toimitusjohtajan toimikautta kerran enintään neljän vuoden jaksoksi.

Hallintoneuvosto tekee toimitusjohtajan toimikauden jatkamista koskevan päätöksen jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

Mikäli toimitusjohtajan toimikautta on jatkettu, hän ei voi osallistua samaa tointa koskevaan valintamenettelyyn sen jälkeen.

Hallintoneuvosto ilmoittaa Euroopan parlamentille aikeestaan jatkaa toimitusjohtajan toimikautta. Toimitusjohtaja voidaan kutsua ennen tällaisen määräajan pidentämistä antamaan lausunto Euroopan parlamentin asiaan kuuluville valiokunnille ja vastaamaan valiokunnan jäsenten esittämiin kysymyksiin.

4.   Hallintoneuvosto voi komission tai jäsentensä yhden kolmasosan ehdotuksesta tehdä toimitusjohtajan erottamista koskevan päätöksen jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

5.   Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat kutsua toimitusjohtajan vaihtamaan näkemyksiä näiden toimielinten kanssa viraston työstä ja näkymistä, myös vuotuisesta ja monivuotisesta työohjelmasta. Tässä näkemysten vaihdossa ei käsitellä asioita, jotka liittyvät III lukuun kuuluviin turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimiin.

15 c artikla

Kansalliset asiantuntijat

Virasto voi käyttää myös kansallisia asiantuntijoita. Heistä tehdään asianmukainen turvallisuusselvitys, joka vastaa heidän käsittelemiensä tietojen turvallisuustasoa. Näihin henkilöihin ei sovelleta henkilöstösääntöjä eikä muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja.”

10)

Korvataan 16 ja 17 artikla seuraavasti:

”16 artikla

Petosten torjunta

1.   Petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjumiseksi virastoon sovelletaan rajoituksetta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (19) säännöksiä. Tämän vuoksi virasto liittyy Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 tehtyyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission tekemään toimielinten väliseen sopimukseen (20) ja antaa kyseisen sopimuksen liitteenä olevan mallipäätöksen mukaisesti säännöt, jotka koskevat viraston työntekijöitä ja kansallisia asiantuntijoita.

2.   Tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet valvoa viraston rahoituksen edunsaajia sekä viraston kautta unionin varoja vastaanottaneita toimeksisaajia ja alihankkijoita sille toimitettujen asiakirjojen perusteella tai paikan päällä suoritettavin tarkastuksin.

3.   Euroopan petostentorjuntavirasto voi asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (21) säännösten mukaisesti suorittaa viraston myöntämään tukeen tai viraston tekemiin sopimuksiin liittyviä tutkimuksia, joihin voi kuulua paikan päällä suoritettavia tarkastuksia ja todentamisia, torjuakseen petoksia, lahjontaa ja unionin taloudellisia etuja vahingoittavaa muuta laitonta toimintaa.

4.   Viraston kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tekemissä yhteistyösopimuksissa, viraston kolmansien maiden kanssa tekemissä avustussopimuksissa ja -päätöksissä sekä kaikissa viraston rahoituspäätöksissä on nimenomaisesti annettava tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet tehdä toimivaltuuksiensa mukaisesti tarkastuksia ja tutkimuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista.

17 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

Virastoon ja sen edellä 15 a artiklassa tarkoitettuun henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitettyä pöytäkirjaa N:o 7 Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista.

11)

Poistetaan 18 artikla.

12)

Korvataan 22 ja 23 artikla seuraavasti:

”22 artikla

Arkaluonteisia tai turvallisuusluokiteltuja tietoja koskevat turvallisuussäännöt

1.   Virasto soveltaa EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevia komission turvallisuussääntöjä.

2.   Virasto voi omissa menettelysäännöissään vahvistaa säännöksiä arkaluonteisten mutta turvallisuusluokittelemattomien tietojen käsittelemiseksi. Näissä säännöksissä käsitellään muun muassa tällaisten tietojen vaihtoa, käsittelyä ja säilyttämistä.

22 a artikla

Eturistiriidat

1.   Hallintoneuvoston ja hyväksyntälautakunnan jäsenten, toimitusjohtajan sekä kansallisten asiantuntijoiden ja tarkkailijoiden on tehtävä sitoumuksistaan ja etunäkökohdistaan ilmoitus, jossa he toteavat, onko olemassa heidän riippumattomuuttaan mahdollisesti vaarantavia välittömiä tai välillisiä etunäkökohtia. Ilmoituksen on oltava täsmällinen ja täydellinen. Ilmoitus on tehtävä kirjallisena palvelukseen ottamisen yhteydessä, ja se on uusittava vuosittain. Sen tiedot on päivitettävä aina tarvittaessa ja erityisesti kyseisten henkilöidenhenkilökohtaisen tilanteen muuttuessa merkittävällä tavalla.

2.   Hallintoneuvoston ja hyväksyntälautakunnan jäsenten, toimitusjohtajan sekä kansallisten asiantuntijoiden ja tarkkailijoiden ja tilapäisiin työryhmiin osallistuvien ulkopuolisten asiantuntijoiden on ilmoitettava tarkoin ja täydellisesti ennen jokaista kokousta esityslistalla oleviin asioihin liittyvistä etunäkökohdistaan, jotka saattavat vaarantaa heidän riippumattomuutensa, ja pidättäydyttävä osallistumasta näitä kohtia koskevaan keskusteluun tai äänestykseen.

3.   Hallintoneuvoston ja hyväksyntälautakunnan on määriteltävä työjärjestyksessään käytännön järjestelyt 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua etunäkökohtien ilmoittamista koskevaa sääntöä ja eturistiriitojen hallintaa varten.

23 artikla

Kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen osallistuminen

1.   Kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt voivat osallistua viraston toimintaan. Osallistuminen ja sen ehdot vahvistetaan unionin ja kyseisen kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön sopimuksessa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

2.   Näihin sopimuksiin sisältyvien asianomaisten määräysten mukaisesti laaditaan käytännön järjestelyjä, joissa määritellään kolmansien maiden tai kansainvälisen järjestön viraston toimintaan osallistumisen käytännön säännöt, mukaan lukien viraston tekemiin aloitteisiin osallistumista, rahoitusosuuksia ja henkilöstöä koskevat järjestelyt.

23 a artikla

Yhteishankinnat jäsenvaltioiden kanssa

Virasto voi tehtäviensä hoitamiseksi tehdä jäsenvaltioiden kanssa yhteisiä hankintasopimuksia komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1268/2012 säädettyjen menettelyjen mukaisesti (22).

13)

Korvataan 26 artikla seuraavasti:

”26 artikla

Uudelleentarkastelu, arviointi ja tarkastukset

1.   Komissio tekee viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016 ja sen jälkeen viiden vuoden välein virastosta arvioinnin, jossa arvioidaan etenkin viraston vaikutusta, tehokkuutta, sen toiminnan moitteettomuutta, sen työskentelymenetelmiä, sen tarpeita sekä sille osoitettujen resurssien käyttöä. Arvioinnissa tarkastellaan erityisesti viraston tehtävien kohdealan tai laadun mahdollista muuttamista ja tällaisen muutoksen rahoitusvaikutuksia. Arvioinnissa tarkastellaan, miten virasto on soveltanut eturistiriitoja koskevaa toimintatapaa, ja tutkitaan, ilmeneekö olosuhteissa mitään, mikä olisi voinut vaarantaa hyväksyntälautakunnan itsenäisyyden ja riippumattomuuden.

2.   Komissio toimittaa arviointikertomuksen sekä sitä koskevat päätelmänsä Euroopan parlamentille, neuvostolle sekä viraston hallintoneuvostolle ja hyväksyntälautakunnalle. Arvioinnin tulokset ovat julkisia.

3.   Joka toinen arviointi sisältää tutkimuksen siitä, miten virasto on suoriutunut tehtävistään tavoitteisiin nähden. Jos komissio toteaa, että viraston toiminnan jatkaminen ei ole enää perusteltua ottaen huomioon sille asetetut tavoitteet ja tehtävät, se voi tarvittaessa ehdottaa tämän asetuksen kumoamista.

4.   Viraston toiminnan tuloksellisuudesta voidaan teettää ulkopuolisia tarkastuksia hallintoneuvoston tai komission pyynnöstä.”

2 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 16 päivänä huhtikuuta 2014.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

D. KOURKOULAS


(1)  EUVL C 198, 10.7.2013, s. 67.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 12. maaliskuuta 2014 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 14. huhtikuuta 2014.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1285/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan satelliittinavigointijärjestelmien toteuttamisesta ja käytöstä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 876/2002 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 683/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 1).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 912/2010, annettu 22 päivänä syyskuuta 2010, Euroopan GNSS-viraston perustamisesta, eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien hallintorakenteista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1321/2004 kumoamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 683/2008 muuttamisesta (EUVL L 276, 20.10.2010, s. 11).

(5)  Neuvoston yhteinen toiminta 2004/552/YUTP, 12 päivältä heinäkuuta 2004, Euroopan unionin turvallisuuteen vaikuttavista eurooppalaisen satelliittinavigointijärjestelmän toiminnan näkökohdista (EUVL L 246, 20.7.2004, s. 30).

(6)  Neuvoston päätös 2013/488/EU, annettu 23 päivänä syyskuuta 2013, EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista turvallisuussäännöistä (EUVL L 274, 15.10.2013, s. 1).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1104/2011/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, julkisesti säännellyn palvelun käyttöehdoista Galileo-ohjelman mukaisesti perustetussa maailmanlaajuisessa satelliittinavigointijärjestelmässä (EUVL L 287, 4.11.2011, s. 1).

(8)  EUVL L 15, 20.1.2014, s. 1.

(9)  EUVL L 283, 29.10.2010, s. 12.

(10)  Jäsenvaltioiden hallitusten edustajien yhteisellä sopimuksella hyväksymä päätös 2010/803/EU, annettu 10 päivänä joulukuuta 2010, Euroopan GNSS-viraston kotipaikan sijainnista (EUVL L 342, 28.12.2010, s. 15).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43).

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

(13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1285/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan satelliittinavigointijärjestelmien toteuttamisesta ja käytöstä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 876/2002 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 683/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 1).

(14)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43).

(15)  Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt ja unionin muuta henkilöstöä koskevat palvelussuhteen ehdot, vahvistettu neuvoston asetuksessa (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1).

(16)  Neuvoston yhteinen toiminta 2004/552/YUTP, 12 päivältä heinäkuuta 2004, Euroopan unionin turvallisuuteen vaikuttavista eurooppalaisen satelliittinavigointijärjestelmän toiminnan näkökohdista (EUVL L 246, 20.7.2004, s. 30).

(17)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1104/2011/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, julkisesti säännellyn palvelun käyttöehdoista Galileo-ohjelman mukaisesti perustetussa maailmanlaajuisessa satelliittinavigointijärjestelmässä (EUVL L 287, 4.11.2011, s. 1).”

(18)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).”

(19)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(20)  EYVL L 136, 31.5.1999, s. 15.

(21)  Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).”

(22)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1268/2012, annettu 29 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1).”


20.5.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 150/93


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 513/2014,

annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014,

poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen turvallisuuden rahastoa ja neuvoston päätöksen 2007/125/YOS kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 82 artiklan 1 kohdan, 84 artiklan sekä 87 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 67 artiklan 3 kohdan mukainen unionin tavoite korkean turvallisuustason varmistamisesta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella olisi saavutettava muun muassa toteuttamalla toimenpiteitä rikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä tukemalla yhteistyötä ja koordinointia jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja muiden kansallisten viranomaisten välillä, myös Europolin ja muiden alalla toimivien unionin elimien sekä asiaankuuluvien kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa.

(2)

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi olisi toteutettava tehostettuja unionin tason toimia, jotta ihmisiä ja omaisuutta voidaan suojella uhkatekijöiltä, jotka ovat yhä enemmän rajat ylittäviä, ja jotta voidaan tukea jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toimintaa. Terrorismi, järjestäytynyt rikollisuus, liikkuva rikollisuus, huumekauppa, korruptio, tietoverkkorikollisuus sekä ihmiskauppa ja laittomien aseiden kauppa muodostavat edelleen uhkan unionin sisäiselle turvallisuudelle.

(3)

Euroopan unionin sisäisen turvallisuuden strategia, jäljempänä ’sisäisen turvallisuuden strategia’, jonka neuvosto hyväksyi helmikuussa 2010, muodostaa yhteisen toimintasuunnitelman näiden yhteisten turvallisuushaasteiden ratkaisemiseksi. Komission 22 päivänä marraskuuta 2010 hyväksymässä tiedonannossa ”EU:n sisäisen turvallisuuden strategian toteuttamissuunnitelma: Viisi askelta kohti turvallisempaa Eurooppaa” strategian periaatteet ja suuntaviivat muunnetaan konkreettisiksi toimenpiteiksi määrittelemällä viisi strategista tavoitetta: hajotetaan kansainväliset rikollisverkostot, ehkäistään terrorismia ja puututaan radikalisoitumiseen ja terroristien värväystoimintaan, parannetaan kansalaisten ja yritysten turvallisuutta verkkoympäristössä, vahvistetaan turvallisuutta rajavalvonnan avulla ja parannetaan Euroopan kykyä selviytyä kriiseistä ja katastrofeista.

(4)

Sisäisen turvallisuuden strategian täytäntöönpanon keskeisinä periaatteina olisi oltava jäsenvaltioiden yhteisvastuullisuus, selkeä tehtävänjako, perusoikeuksien ja -vapauksien sekä oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen ja kokonaisvaltaisuuden sekä sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden keskinäisen yhteyden ja niiden välillä tarvittavan johdonmukaisuuden vahva painottaminen.

(5)

Sisäisen turvallisuuden strategian täytäntöönpanon edistämiseksi ja sen operatiivisen toteutumisen varmistamiseksi jäsenvaltioille olisi annettava riittävästi unionin rahoitustukea perustamalla sisäisen turvallisuuden rahasto, jäljempänä ’rahasto’, ja hallinnoimalla sitä.

(6)

Rahastossa olisi otettava huomioon joustavuuden lisäämisen ja yksinkertaistamisen tarve mutta myös ennustettavuuteen liittyvät vaatimukset ja varmistettava resurssien oikeudenmukainen ja avoin jakautuminen siten, että saavutetaan tässä asetuksessa asetetut yleiset ja erityiset tavoitteet.

(7)

Rahaston täytäntöönpanon keskeisiä periaatteita ovat toimenpiteiden tehokkuus ja varainkäytön laatu. Lisäksi rahastoa olisi käytettävä mahdollisimman vaikuttavasti ja käyttäjäystävällisesti.

(8)

Aikana, jolloin unionin toimintaan kohdistetaan säästötoimia, talousvaikeuksien voittaminen vaatii joustavuuden lisäämistä, innovatiivisten organisatoristen toimenpiteiden toteuttamista, nykyisten rakenteiden käytön tehostamista ja toiminnan yhteensovittamista unionin toimielinten ja erillisvirastojen ja kansallisten viranomaisten sekä näiden ja kolmansien maiden välillä.

(9)

Unionin rahoituksen vaikutukset on tarpeen maksimoida ottamalla käyttöön julkisia ja yksityisiä rahoitusvaroja, yhdistämällä niitä ja tehostamalla niiden käyttöä.

(10)

Neuvoston 8 ja 9 päivänä joulukuuta 2010 vahvistaman unionin toimintapoliittisen syklin tarkoituksena on puuttua merkittävimpiin vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden unionille muodostamiin uhkiin johdonmukaisesti ja järjestelmällisesti kaikkien asiaankuuluvien yksikköjen mahdollisimman tehokkaan yhteistyön avulla. Tämän monivuotisen syklin tehokkaan toteuttamisen tukemiseksi tällä asetuksella perustettavaan välineeseen, jäljempänä ’väline’, perustuvassa rahoituksessa olisi hyödynnettävä kaikkia mahdollisia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 (4) säädettyjä talousarvion toteuttamistapoja, mukaan lukien tarvittaessa välillinen hallinnointi, jotta varmistetaan toimintojen ja hankkeiden oikea-aikainen ja tehokas täytäntöönpano.

(11)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen V osastoon liittyvien oikeudellisten seikkojen vuoksi rahastoa ei ole mahdollista perustaa yhtenä rahoitusvälineenä. Sen vuoksi rahasto olisi perustettava kokonaisvaltaisena kehyksenä, josta myönnetään unionin rahoitustukea sisäisen turvallisuuden alalla ja joka käsittää tämän välineen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 515/2014 (5) perustetun ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen. Tätä kokonaisvaltaista kehystä olisi täydennettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 514/2014 (6).

(12)

Rajatylittävään rikollisuuteen, kuten rikollisjärjestöjen harjoittamaan ihmiskauppaan ja laittoman maahanmuuton hyväksikäyttöön, voidaan puuttua tehokkaasti poliisiyhteistyön avulla.

(13)

Tässä asetuksessa ja asetuksessa (EU) N:o 515/2014 vahvistetaan yhdessä rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (7) 17 kohdan mukaisesti ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuotuisessa talousarviomenettelyssä.

(14)

Euroopan parlamentti totesi järjestäytyneestä rikollisuudesta, korruptiosta ja rahanpesusta 23 päivänä lokakuuta 2013 antamassaan päätöslauselmassa, että järjestäytyneen rikollisuuden torjunta on eurooppalainen haaste, ja vaati jäsenvaltioiden yhteistyön lisäämistä lainvalvonnassa, sillä järjestäytyneen rikollisuuden tehokas torjunta on olennaisen tärkeää laillisen talouden puolustamiseksi rahanpesun kaltaisilta tyypillisiltä rikollisuuden muodoilta.

(15)

Välineestä olisi myönnettävä rahoitustukea poliisiyhteistyön, tietojenvaihdon ja tietojen saatavuuden edistämiseen, rikollisuuden ehkäisemiseen ja rajatylittävän, vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden, kuten terrorismin, korruption, huumekaupan, ihmiskaupan, laittoman asekaupan, laittoman maahanmuuton hyväksikäytön, lasten seksuaalisen hyväksikäytön, lasten hyväksikäyttöä esittävien kuvien ja lapsipornografian levittämisen, tietoverkkorikollisuuden ja rahanpesun torjuntaan, kansalaisten ja elintärkeän infrastruktuurin suojelemiseen vaaratilanteilta sekä turvallisuuteen liittyvien riskien ja kriisien tehokkaan hallinnan edistämiseen osana rahaston kokonaisvaltaista kehystä, ottaen huomioon yhteiset politiikat (strategiat, toimintapoliittiset syklit, ohjelmat ja toimintasuunnitelmat), lainsäädäntö ja käytännön yhteistyö.

(16)

Näillä aloilla myönnettävällä rahoitustuella olisi erityisesti tuettava toimia, jotka edistävät rajatylittäviä yhteisiä toimia, tietojenvaihtoa ja tietojen saatavuutta, parhaiden käytänteiden vaihtoa, helpompaa ja suojattua viestintää ja koordinointia, koulutusta ja henkilöstövaihtoa, analyysi-, seuranta- ja arviointitoimia, kattavia uhkien ja riskien arviointeja perussopimuksissa määriteltyjen toimivaltuuksien mukaisesti, tietoisuuden lisäämiseen tähtääviä toimia, uuden teknologian testausta ja validointia, rikosteknisten tutkintamenetelmien tutkimusta, yhteentoimivien teknisten laitteistojen hankintoja sekä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja alalla toimivien unionin elinten, kuten Europolin, välillä. Näille aloille osoitettavalla rahoitustuella olisi tuettava ainoastaan toimia, jotka ovat unionin tasolla määritettyjen ja erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksymien painopisteiden ja aloitteiden mukaisia.

(17)

Unionin huumausainestrategia, jossa korostetaan tasapainoista lähestymistapaa pyrkien vähentämään samanaikaisesti tarjontaa ja kysyntää, muodostaa kokonaisvaltaisen kehyksen, jonka puitteissa tämän välineen mukaista rahoitustukea olisi annettava kaikkien sellaisten toimien tukemiseen, joilla pyritään estämään ja torjumaan huumekauppaa (tarjonnan vähentäminen), ja erityisesti sellaisten toimenpiteiden tukemiseen, jotka kohdistetaan laittomien huumeiden tuotantoon, valmistukseen, uuttamiseen, myyntiin, kuljetukseen, tuontiin ja vientiin sekä huumausaineiden hallussapitoon ja hankintaan silloin, kun tarkoituksena on osallistua huumekauppaan liittyvään toimintaan.

(18)

Kun välineestä tuetaan kolmansissa maissa toteutettavia ja niihin liittyviä toimenpiteitä, olisi hyödynnettävä yhteisvaikutusta ja noudatettava johdonmukaisuutta sellaisten muiden unionin ulkopuolella toteutettavien toimien kanssa, jotka saavat tukea sekä maantieteellisistä että teemakohtaisista unionin ulkoisen avun välineistä. Näiden toimien toteuttamisessa olisi etenkin pyrittävä noudattamaan täysin johdonmukaisesti asianomaista maata tai aluetta koskevan unionin ulkoisen toiminnan ja ulkopolitiikan periaatteita ja yleistavoitteita, demokratian periaatteita ja arvoja, perusvapauksia ja -oikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja kolmansien maiden itsemääräämisoikeutta. Toimenpiteiden tarkoituksena ei saisi olla välittömästi kehitysyhteistyöhön suunnattujen toimien tukeminen, vaan niillä olisi tarvittaessa täydennettävä ulkoisen avun välineistä myönnettyä rahoitusta. Olisi myös pyrittävä johdonmukaisuuteen suhteessa unionin humanitaarisen avun politiikkaan erityisesti hätätoimenpiteiden toteuttamisessa.

(19)

Välinettä käytettäessä olisi noudatettava täysimääräisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja oikeuksia ja periaatteita ja unionin kansainvälisiä velvoitteita.

(20)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan mukaisesti välineellä on tuettava toimia, joilla varmistetaan lasten suojelu väkivallalta, kaltoinkohtelulta, hyväksikäytöltä ja laiminlyönniltä. Välineestä olisi tuettava myös suoja- ja tukitoimia, jotka on tarkoitettu todistajina toimivien ja uhreiksi joutuneiden lasten sekä erityisesti ilman huoltajaa olevien tai muuten holhousta tarvitsevien lasten auttamiseen.

(21)

Välineellä olisi täydennettävä ja tuettava toimia, joilla pyritään kehittämään Europolin ja muiden alalla toimivien unionin elinten ja jäsenvaltioiden yhteistyötä, jotta voidaan saavuttaa tavoitteet, jotka välineelle on asetettu poliisiyhteistyön, rikollisuuden estämisen ja torjunnan sekä kriisinhallinnan alalla. Tämä tarkoittaa muun muassa, että jäsenvaltioiden olisi kansallisia ohjelmia laatiessaan otettava huomioon tietokannat, analyyttiset välineet sekä operatiiviset ja tekniset ohjeistukset, joita Europol on kehittänyt ja joita ovat erityisesti Europolin tietojärjestelmä (EIS), Europolin suojattu tiedonvaihtoverkkosovellus (SIENA) ja EU:n vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskeva uhkakuva-arvio (SOCTA).

(22)

Rahaston käytön yhdenmukaisuuden varmistamiseksi välineeseen osoitetut unionin varat olisi käytettävä suoran tai välillisen hallinnoinnin mukaisesti, kun on kyse unionin erityisen edun mukaisista toimista, jäljempänä ’unionin toimet’, hätäavusta ja teknisestä avusta, ja yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin mukaisesti, kun on kyse kansallisista ohjelmista ja hallinnollista joustavuutta vaativista toimista.

(23)

Yhteistyössä hallinnoitavien varojen yhteydessä on tarpeen varmistaa, että jäsenvaltioiden kansalliset ohjelmat ovat unionin painopisteiden ja tavoitteiden mukaisia.

(24)

Jäsenvaltioille niiden kansallisten ohjelmien täytäntöönpanoa varten osoitetut määrärahat olisi vahvistettava tässä asetuksessa ja jaettava selkeiden, objektiivisten ja mitattavien perusteiden mukaisesti. Näiden perusteiden olisi liityttävä jäsenvaltioiden suojeltaviin oikeushyviin ja jäsenvaltioiden taloudellisiin valmiuksiin varmistaa sisäisen turvallisuuden korkea taso, ja niitä voisivat olla jäsenvaltion väestömäärä, pinta-ala ja bruttokansantuote. Koska SOCTA 2013:ssa lisäksi mainitaan merisatamien ja lentoasemien yleinen merkitys rikollisjärjestöjen harjoittaman ihmiskaupan ja laittomien hyödykkeiden kaupan maahantulopaikkoina, jäsenvaltioiden toteuttamiin toimiin käytettävissä olevia varoja jaettaessa olisi otettava huomioon erityiset haavoittuvuudet, joita rikollisjärjestöjen näiden rajanylityspaikkojen kautta kulkevat reitit aiheuttavat, ja varojen jakamisessa olisi noudatettava perusteita, jotka liittyvät kansainvälisten merisatamien ja lentoasemien kautta kulkevien matkustajien ja niiden käsittelemän rahdin määrään.

(25)

Unionin yhteisiä politiikkoja, strategioita ja ohjelmia koskevan keskinäisen yhteisvastuullisuuden ja vastuunjaon lujittamiseksi jäsenvaltioita olisi rohkaistava käyttämään osa kansallisiin ohjelmiin myönnetyistä kokonaismäärärahoista tämän asetuksen liitteessä I esitettyihin unionin strategisiin painopisteisiin. Näitä painopisteitä koskevien hankkeiden osalta unionin osarahoitus olisi korotettava 90 prosenttiin niiden tukikelpoisista kokonaiskustannuksista asetuksen (EU) N:o 514/2014 mukaisesti.

(26)

Unionin käyttöön jäävien resurssien enimmäismäärän olisi täydennettävä jäsenvaltioille niiden kansallisten ohjelmien täytäntöönpanoa varten myönnettäviä resursseja. Näin varmistetaan, että unioni pystyy tiettynä varainhoitovuonna tukemaan toimia, jotka ovat unionin erityisen edun mukaisia, esimerkiksi selvityksiä, uusien teknologioiden testausta ja validointia, valtioiden välisiä hankkeita, verkostoitumista ja parhaiden käytänteiden vaihtoa, asiaa koskevan unionin lainsäädännön ja politiikkojen täytäntöönpanon seurantaa sekä kolmansissa maissa toteutettavia ja niihin liittyviä toimia. Tuettavien toimien olisi oltava unionin strategioissa, ohjelmissa, toimintasuunnitelmissa ja riskien ja uhkien arvioinneissa osoitettujen painopisteiden mukaisia.

(27)

Jäsenvaltioiden olisi välineen yleistavoitteen saavuttamisen edistämiseksi varmistettava, että niiden kansallisiin ohjelmiin sisältyy kaikkiin välineen erityistavoitteisiin liittyviä toimia ja että määrärahat kohdennetaan eri tavoitteisiin oikeassa suhteessa haasteisiin ja tarpeisiin nähden varmistaen, että tavoitteet ovat saavutettavissa. Jos kansallisessa ohjelmassa ei käsitellä jotain erityistavoitetta tai siinä kohdennetaan määrärahoja tässä asetuksessa säädettyjä vähimmäisprosenttiosuuksia niukemmin, kyseisen jäsenvaltion olisi perusteltava tämä ohjelmassa.

(28)

Jotta voidaan vahvistaa unionin kykyä reagoida välittömästi unionin turvallisuuteen liittyviin vaaratilanteisiin ja uusiin uhkakuviin, olisi oltava mahdollista myöntää hätäapua asetuksessa (EU) N:o 514/2014 säädetyn nopean toiminnan kehyksen mukaisesti.

(29)

Unionin talousarviosta myönnettävä rahoitus olisi keskitettävä toimiin, joissa unionin toiminta voi tuoda lisäarvoa verrattuna jäsenvaltioiden yksinään toteuttamiin toimiin. Koska unionilla on jäsenvaltioita paremmat edellytykset puuttua rajatylittäviin tilanteisiin ja luoda pohjaa yhteisille lähestymistavoille, tämän asetuksen perusteella tukikelpoisilla toimilla olisi edistettävä erityisesti kansallisten ja unionin tason valmiuksien kehittämistä sekä yhteistyötä ja koordinointia yli rajojen, verkostoitumista, keskinäistä luottamusta sekä tietojen ja parhaiden käytänteiden vaihtoa.

(30)

Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä tämän asetuksen säännösten täydentämiseksi tai muuttamiseksi unionin strategisten painopisteiden muuttamisen, lisäämisen tai poistamisen osalta. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(31)

Komission olisi asetusta soveltaessaan ja delegoituja säädöksiä valmistellessaan kuultava kaikkien jäsenvaltioiden asiantuntijoita.

(32)

Komission olisi seurattava välineen täytäntöönpanoa asetuksen (EU) N:o 514/2014 asiaa koskevien säännösten mukaisesti käyttäen tulosten ja vaikutusten arviointiin keskeisiä indikaattoreita. Näiden indikaattoreiden ja niiden perustasojen olisi muodostettava vähimmäisperusta sen arvioinnille, missä määrin välineen tavoitteet on saavutettu.

(33)

Rahaston saavutusten arvioimiseksi olisi määriteltävä välineen kuhunkin erityistavoitteeseen liittyvät yhteiset indikaattorit. Erityistavoitteiden toteutumisen mittaaminen yhteisillä indikaattoreilla ei velvoita toteuttamaan näihin indikaattoreihin liittyviä toimia.

(34)

Neuvoston päätös 2007/125/YOS (8) olisi kumottava, jollei tässä asetuksessa annetuista siirtymäsäännöksistä muuta johdu.

(35)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli lainvalvontaviranomaisten välisen koordinoinnin ja yhteistyön tehostamista, rikollisuuden ehkäisemistä ja torjumista, kansalaisten ja elintärkeän infrastruktuurin suojelemista turvallisuuteen liittyviltä vaaratilanteilta ja jäsenvaltioiden ja unionin valmiuksien parantamista turvallisuuteen liittyvien riskien ja kriisien hallitsemiseksi tehokkaasti, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(36)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(37)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 3 artiklan mukaisesti ja rajoittamatta kyseisen pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista Irlanti on ilmoittanut haluavansa osallistua tämän asetuksen hyväksymiseen ja soveltamiseen.

(38)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.

(39)

On asianmukaista yhdenmukaistaa tämän asetuksen soveltamiskausi neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (9) soveltamiskauden kanssa. Sen vuoksi tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2014,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I   LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.   Tällä asetuksella perustetaan väline rahoitustuen myöntämiseksi poliisiyhteistyötä, rikollisuuden ehkäisemistä ja torjumista sekä kriisinhallintaa varten, jäljempänä ’väline’, osana sisäisen turvallisuuden rahastoa, jäljempänä ’rahasto’.

Tällä asetuksella ja asetuksella (EU) N:o 515/2014 perustetaan rahasto kaudelle, joka alkaa 1 päivästä tammikuuta 2014 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2020.

2.   Tässä asetuksessa vahvistetaan

a)

välineestä myönnettävän rahoitustuen tavoitteet, tukikelpoiset toimet ja strategiset painopisteet;

b)

tukikelpoisten toimien yleinen täytäntöönpanokehys;

c)

määrärahat, jotka välineen perusteella ovat käytettävissä 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisenä aikana, ja niiden jakautuminen.

3.   Tässä asetuksessa säädetään asetuksessa (EU) N:o 514/2014 vahvistettujen sääntöjen soveltamisesta.

4.   Tätä välinettä ei sovelleta tapauksiin, jotka kuuluvat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1382/2013 (10) perustetun oikeusalan ohjelman soveltamisalaan. Tästä välineestä voidaan kuitenkin kattaa toimia, joiden tarkoituksena on tukea oikeus- ja lainvalvontaviranomaisten välistä yhteistyötä.

5.   Muiden asiaankuuluvien unionin rahoitusvälineiden, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1313/2013/EU (11) perustetun unionin pelastuspalvelumekanismin, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1291/2013 (12) perustetun Horisontti 2020 -puiteohjelman, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 282/2014 (13) perustetun unionin kolmannen terveysalan toimintaohjelman, Euroopan unionin solidaarisuusrahaston ja ulkoisen avun välineiden eli Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 231/2014 (14) perustetun liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA II), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 232/2014 (15) perustetun Euroopan naapuruusvälineen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 233/2014 (16) perustetun kehitysyhteistyön rahoitusvälineen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 234/2014 (17) kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä varten perustetun kumppanuusvälineen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 235/2014 (18) perustetun demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevan rahoitusvälineen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 230/2014 (19) perustetun vakautta ja rauhaa edistävän välineen, suhteen pyritään synergiaan, johdonmukaisuuteen ja täydentävyyteen. Tämän asetuksen nojalla rahoitettavat toimet eivät voi saada rahoitustukea samaan tarkoitukseen muista unionin rahoitusvälineistä.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

a)

’poliisiyhteistyöllä’ erityistoimenpiteitä ja yhteistyömuotoja, joihin jäsenvaltioiden kaikki toimivaltaiset viranomaiset osallistuvat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 87 artiklan mukaisesti;

b)

’tietojen vaihdolla ja tietojen saatavuudella’ sellaisten tietojen suojattua keräämistä, tallentamista, käsittelyä, analysointia ja vaihtoa, joita Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 87 artiklassa tarkoitetut viranomaiset tarvitsevat rikosten ehkäisemistä, paljastamista, tutkintaa ja syytteeseenpanoa varten, erityisesti kun on kyse rajatylittävästä, vakavasta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta;

c)

’rikosten ehkäisemisellä’ kaikkia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on vähentää rikollisuutta tai muutoin edistää rikollisuuden ja kansalaisten turvattomuuden tunteen vähentämistä neuvoston päätöksen 2009/902/YOS (20) 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

d)

’järjestäytyneellä rikollisuudella’ sellaista rangaistavaa toimintaa, joka liittyy neuvoston puitepäätöksessä 2008/841/YOS (21) määriteltyyn rikollisjärjestön toimintaan osallistumiseen;

e)

’terrorismilla’ mitä tahansa neuvoston puitepäätöksessä 2002/475/YOS (22) määriteltyä tahallista tekoa tai rikosta;

f)

’riskin- ja kriisinhallinnalla’ mitä tahansa toimia, jotka liittyvät terrorismin, järjestäytyneen rikollisuuden ja muiden turvallisuuteen liittyvien riskien arviointiin ja ehkäisemiseen sekä niihin varautumiseen ja niiden seurausten hallintaan;

g)

’ennaltaehkäisyllä ja varautumisella’ mitä tahansa toimia, joiden tarkoituksena on ehkäistä ja/tai vähentää mahdolliseen terrorihyökkäykseen tai muuhun turvallisuuteen liittyvään vaaratilanteeseen liittyviä riskejä;

h)

’seurausten hallinnalla’ sellaisten kansallisten ja/tai unionin tason toimien tehokasta koordinointia, jotka on toteutettu terrorihyökkäyksen tai muun turvallisuuteen liittyvän vaaratilanteen aiheuttamiin vaikutuksiin reagoimiseksi ja niiden vähentämiseksi;

i)

’elintärkeällä infrastruktuurilla’ sellaista omaisuutta, verkkoa tai järjestelmää tai niiden osaa, joka on olennainen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen, kansalaisten terveyden, turvallisuuden sekä taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja joiden toimintahäiriöllä, rikkoutumisella tai tuhoutumisella olisi merkittävä vaikutus jäsenvaltiossa tai unionissa sen vuoksi, että näitä toimintoja ei kyettäisi ylläpitämään;

j)

’hätätilanteella’ mitä tahansa turvallisuuteen liittyvää vaaratilannetta tai uusia uhkakuvia, jotka vaikuttavat tai saattavat vaikuttaa hyvin kielteisesti kansalaisten turvallisuuteen yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa.

3 artikla

Tavoitteet

1.   Välineen yleistavoitteena on edistää turvallisuuden korkean tason varmistamista unionissa.

2.   Edellä 1 kohdassa esitetyn yleistavoitteen puitteissa välineellä edistetään unionin strategioissa, toimintapoliittisissa sykleissä, ohjelmissa sekä uhkien ja riskien arvioinneissa asetettujen painopisteiden mukaisesti seuraavien erityistavoitteiden toteutumista:

a)

ehkäistään rikollisuutta, torjutaan rajatylittävää, vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta sekä terrorismia ja tehostetaan yhteistyötä ja koordinointia jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja muiden kansallisten viranomaisten välillä ja Europolin ja muiden alalla toimivien unionin elinten kanssa sekä asiaankuuluvien kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa;

b)

parannetaan jäsenvaltioiden ja unionin valmiuksia hallita tehokkaasti turvallisuuteen liittyviä riskejä ja kriisejä sekä varaudutaan terrorihyökkäyksiin ja muihin turvallisuuteen liittyviin vaaratilanteisiin ja suojataan kansalaisia ja elintärkeää infrastruktuuria niiltä.

Välineen erityistavoitteiden saavuttamista arvioidaan asetuksen (EU) N:o 514/2014 55 artiklan 2 kohdan mukaisesti käyttäen tämän asetuksen liitteessä II säädettyjä yhteisiä indikaattoreita ja kansallisiin ohjelmiin sisältyviä ohjelmakohtaisia indikaattoreita.

3.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi välineellä vaikutetaan osaltaan seuraavien operatiivisten tavoitteiden saavuttamiseen:

a)

sellaisten toimenpiteiden edistäminen ja kehittäminen, joiden avulla parannetaan jäsenvaltioiden valmiuksia ehkäistä rikollisuutta ja torjua rajatylittävää, vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta sekä terrorismia erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien, tietojen ja parhaiden käytänteiden vaihdon, tietojen saatavuuden, yhteentoimivien teknologioiden, vertailukelpoisten tilastojen, soveltavan kriminologian, viestinnän ja tietoisuuden lisäämisen avulla;

b)

sellaisen hallinnollisen ja operatiivisen koordinoinnin, yhteistyön, keskinäisen ymmärtämyksen ja tietojenvaihdon edistäminen ja kehittäminen, mikä tapahtuu jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten, muiden kansallisten viranomaisten, Europolin tai muiden alalla toimivien unionin elinten sekä tarvittaessa kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden välillä;

c)

sellaisten koulutussuunnitelmien edistäminen ja kehittäminen, jotka koskevat muun muassa teknisiä ja ammatillisia taitoja sekä tietämystä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamiseen liittyvistä velvoitteista, eurooppalaisten koulutuspolitiikkojen täytäntöönpanoa varten, muun muassa erityisten unionin lainvalvontaviranomaisten vaihto-ohjelmien avulla, jotta voidaan edistää todellisen eurooppalaisen oikeus- ja lainvalvontakulttuurin muodostumista;

d)

sellaisten toimenpiteiden, suojatoimien, mekanismien ja parhaiden käytänteiden edistäminen ja kehittäminen, joiden tarkoituksena on todistajien ja rikoksen uhrien, terrorismin uhrit mukaan lukien, ja erityisesti todistajina toimivien ja uhreiksi joutuneiden lasten sekä ilman huoltajaa olevien tai muuten holhousta tarvitsevien lasten varhaisessa vaiheessa tapahtuva tunnistaminen, suojelu ja tukeminen;

e)

toimenpiteet, joilla parannetaan jäsenvaltioiden hallinnollisia ja operatiivisia valmiuksia suojata elintärkeää infrastruktuuria kaikilla talouden aloilla, muun muassa yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksien ja tehokkaamman koordinaation ja yhteistyön sekä tietotaidon ja kokemusten vaihdon ja levittämisen avulla sekä unionissa että kolmansien maiden kanssa;

f)

suojatut yhteydet ja tehokas koordinointi nykyisten alakohtaisten varhaisvaroitusjärjestelmistä ja kriisinhallinnasta vastaavien tahojen kesken sekä kansallisella että unionin tasolla, tilannekeskukset mukaan lukien, jotta on mahdollista tuottaa nopeasti kattavia ja tarkkoja yleiskatsauksia kriisitilanteissa, koordinoida tarvittavia toimenpiteitä ja jakaa julkisia, luottamuksellisia ja turvallisuusluokiteltuja tietoja;

g)

toimenpiteet, joilla parannetaan jäsenvaltioiden ja unionin hallinnollisia ja operatiivisia valmiuksia laatia kattavia uhkien ja riskien arviointeja, jotka ovat näyttöön perustuvia ja unionin tasolla määritettyjen ja erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksymien painopisteiden ja aloitteiden mukaisia ja joiden avulla unioni voi kriisitilanteissa luoda yhteisiin arvioihin perustuvia yhdennettyjä lähestymistapoja ja parantaa keskinäistä ymmärtämystä jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden erilaisten uhkatasojen määrittelyistä.

4.   Välineellä edistetään myös jäsenvaltioiden ja komission aloitteesta toteutettavan teknisen avun rahoittamista.

5.   Välineestä rahoitettavat toimet on toteutettava täysimääräisesti perusoikeuksia ja ihmisarvoa kunnioittaen. Erityisesti toimien on oltava Euroopan unionin perusoikeuskirjan määräysten, unionin tietosuojalainsäädännön ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen mukaisia.

Jäsenvaltioiden on erityisesti mahdollisuuksien mukaan kiinnitettävä toimia toteuttaessaan erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden ja etenkin lasten ja ilman huoltajaa olevien alaikäisten avustamiseen ja suojeluun.

4 artikla

Kansallisten ohjelmien mukaiset tukikelpoiset toimet

1.   Tämän asetuksen 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden puitteissa, asetuksen (EU) N:o 514/2014 13 artiklan mukaisen poliittisen vuoropuhelun tulosten pohjalta ja tämän asetuksen 7 artiklassa tarkoitettujen kansallisen ohjelman tavoitteiden mukaisesti välineestä tuetaan jäsenvaltioissa toteutettavia tai jäsenvaltioiden toteuttamia toimia ja erityisesti seuraavia toimia:

a)

toimet, joilla parannetaan poliisiyhteistyötä ja lainvalvontaviranomaisten välistä koordinointia sekä koordinointia niiden ja unionin alalla toimivien elinten ja erityisesti Europolin ja Eurojustin välillä, yhteiset tutkintaryhmät ja muut rajatylittävät operaatiot, tietojen saatavuus ja vaihto sekä yhteentoimivat teknologiat;

b)

hankkeet, joilla edistetään verkostoitumista, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, keskinäistä luottamusta, ymmärtämystä ja oppimista, tietotaidon, kokemusten ja parhaiden käytänteiden kartoittamista, vaihtoa ja levittämistä, tietojen jakamista, yhteistä tilannetietoisuutta ja tilanteiden ennakointia, valmiussuunnitelmien laadintaa ja yhteentoimivuutta;

c)

analyysi-, seuranta- ja arviointitoimet, mukaan lukien selvitykset sekä uhkien, riskien ja vaikutusten arvioinnit, jotka ovat näyttöön perustuvia ja unionin tasolla määritettyjen ja erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksymien painopisteiden ja aloitteiden mukaisia;

d)

tietoisuuden lisäämiseen, tietojen levittämiseen ja viestintään liittyvät toimet;

e)

tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista edistävien unionin tietotekniikkajärjestelmien ja kansallisten tietotekniikkajärjestelmien hankinta ja ylläpito ja/tai tietotekniikkajärjestelmien ja teknisten laitteiden parantaminen, mukaan lukien järjestelmien yhteentoimivuuden testaaminen, sekä suojattujen tilojen, infrastruktuurien ja niihin liittyvien rakennusten ja järjestelmien, erityisesti tieto- ja viestintäjärjestelmien ja niiden osien, parantaminen, muun muassa erityisesti Euroopan verkkorikoskeskuksen puitteissa tehtävää tietoverkkoturvallisuutta ja -rikollisuutta koskevaa eurooppalaista yhteistyötä varten;

f)

asiaankuuluvien viranomaisten henkilöstön ja asiantuntijoiden vaihto ja koulutus, myös kielikoulutus, sekä yhteiset harjoitukset tai ohjelmat;

g)

toimet, jotka liittyvät uusien menetelmien tai teknologioiden käyttöönottoon, siirtoon, testaukseen ja validointiin, mukaan lukien unionin rahoittamaan turvallisuustutkimukseen liittyvät pilottihankkeet ja seurantatoimet.

2.   Edellä 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden puitteissa tämän välineen avulla voidaan tukea myös seuraavia kolmansiin maihin liittyviä ja kolmansissa maissa toteutettavia toimia:

a)

toimet, joilla parannetaan poliisiyhteistyötä ja lainvalvontaviranomaisten välistä koordinointia, mukaan lukien yhteiset tutkintaryhmät ja muut rajatylittävät operaatiot, tietojen saatavuus ja vaihto sekä yhteentoimivat teknologiat;

b)

verkostoituminen, keskinäinen luottamus, ymmärtämys ja oppiminen, tietotaidon, kokemusten ja parhaiden käytänteiden kartoittaminen, vaihto ja levittäminen, tietojen jakaminen, yhteinen tilannetietoisuus ja tilanteiden ennakointi, valmiussuunnitelmien laatiminen ja yhteentoimivuus;

c)

asiaankuuluvien viranomaisten henkilöstön ja asiantuntijoiden vaihto ja koulutus.

Komission ja jäsenvaltioiden, yhdessä Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa, on varmistettava kolmansissa maissa toteutettavien ja niihin liittyvien toimien koordinointi asetuksen (EU) N:o 514/2014 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

II   LUKU

RAHOITUS- JA TÄYTÄNTÖÖNPANOKEHYS

5 artikla

Kokonaismäärärahat ja täytäntöönpano

1.   Välineen täytäntöönpanoon osoitettavat kokonaismäärärahat ovat 1 004 miljoonaa euroa käypinä hintoina.

2.   Euroopan parlamentti ja neuvosto myöntävät vuosittaiset määrärahat monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa.

3.   Kokonaismäärärahat kohdennetaan seuraavien toimenpiteiden avulla:

a)

kansalliset ohjelmat 7 artiklan mukaisesti;

b)

unionin toimet 8 artiklan mukaisesti;

c)

tekninen apu 8 artiklan mukaisesti;

d)

hätäapu 10 artiklan mukaisesti.

4.   Välineestä tämän asetuksen 8 artiklassa tarkoitettuihin unionin toimiin, tämän asetuksen 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun tekniseen apuun ja tämän asetuksen 10 artiklassa tarkoitettuun hätäapuun osoitettava talousarvio toteutetaan asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 58 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitettuja suoraa hallinnointia ja välillistä hallinnointia noudattaen.

Tämän asetuksen 7 artiklassa tarkoitettuihin kansallisiin ohjelmiin osoitettava talousarvio toteutetaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoiden asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 58 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

5.   Kokonaismäärärahat käytetään Euroopan parlamentin ja neuvoston oikeuksia rajoittamatta seuraavasti:

a)

662 miljoonaa euroa jäsenvaltioiden kansallisiin ohjelmiin;

b)

342 miljoonaa euroa unionin toimiin, hätäapuun ja komission aloitteesta myönnettävään tekniseen apuun.

6.   Kunkin jäsenvaltion on kohdennettava liitteen III mukaiset kansallisten ohjelmien määrät seuraavasti:

a)

vähintään 20 prosenttia toimiin, jotka liittyvät 3 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa mainittuun erityistavoitteeseen; ja

b)

vähintään 10 prosenttia toimiin, jotka liittyvät 3 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa mainittuun erityistavoitteeseen.

Jäsenvaltiot voivat poiketa näistä vähimmäisosuuksista, jos kansallisissa ohjelmissa on selvitys siitä, miksi alhaisempi määrärahataso ei vaaranna asianomaisen tavoitteen saavuttamista. Komissio arvioi selvityksen hyväksyessään 7 artiklan 2 kohdan mukaiset kansalliset ohjelmat.

7.   Välineen täytäntöönpanoon tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti osoitetut kokonaismäärärahat muodostavat yhdessä asetuksen (EU) N:o 515/2014 täytäntöönpanoon osoitettujen kokonaismäärärahojen kanssa sisäisen turvallisuuden rahaston rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 17 kohdan mukaisesti ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuotuisessa talousarviomenettelyssä.

6 artikla

Määrärahat jäsenvaltioiden tukikelpoisiin toimiin

1.   Osoitetaan jäsenvaltioille 662 miljoonaa euroa seuraavasti:

a)

30 prosenttia suhteessa niiden kokonaisväestöön;

b)

10 prosenttia suhteessa niiden pinta-alaan;

c)

15 prosenttia suhteessa niiden kansainvälisten lentoasemien ja satamien kautta kulkevien matkustajien määrään ja 10 prosenttia niiden kansainvälisten lentoasemien ja satamien kautta kulkevien rahtitonnien määrään;

d)

35 prosenttia käänteisessä suhteessa niiden bruttokansantuotteeseen (yksikkönä ostovoimastandardi asukasta kohti).

2.   Edellä 1 kohdassa mainittujen tietojen vertailulukuina käytetään viimeisimpiä tilastotietoja, jotka komissio (Eurostat) vahvistaa jäsenvaltioiden unionin lainsäädännön mukaisesti antamien tietojen perusteella. Viitepäivämäärä on 30 päivä kesäkuuta 2013. Edellä 1 kohdassa mainittujen perusteiden mukaisesti lasketut kansallisten ohjelmien määrärahat esitetään liitteessä III.

7 artikla

Kansalliset ohjelmat

1.   Välineeseen perustuva kansallinen ohjelma ja asetukseen (EU) N:o 515/2014 perustuva kansallinen ohjelma on esitettävä komissiolle rahastosta rahoitettavana yhtenä kansallisena ohjelmana asetuksen (EU) N:o 514/2014 14 artiklan mukaisesti.

2.   Tämän asetuksen 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden puitteissa ja ottaen huomioon asetuksen (EU) N:o 514/2014 13 artiklassa tarkoitetun poliittisen vuoropuhelun tulokset jäsenvaltioiden on pyrittävä edistämään erityisesti tämän asetuksen liitteessä lueteltuja unionin strategisia painopisteitä kansallisilla ohjelmilla, jotka komissio tutkii ja hyväksyy asetuksen (EU) N:o 514/2014 14 artiklan mukaisesti. Jäsenvaltiot saavat käyttää enintään 8 prosenttia kansallisen ohjelmansa kokonaismäärärahoista tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista edistävien unionin tietotekniikkajärjestelmien ja kansallisten tietotekniikkajärjestelmien ylläpitoon ja enintään 8 prosenttia kolmansissa maissa toteutettaviin tai niihin liittyviin toimiin, joilla pannaan täytäntöön tämän asetuksen liitteessä I lueteltuja unionin strategisia painopisteitä.

3.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 11 artiklan mukaisesti tämän asetuksen liitteessä I lueteltujen unionin strategisten painopisteiden muuttamiseksi, lisäämiseksi tai poistamiseksi.

8 artikla

Unionin toimet

1.   Komission aloitteesta tästä välineestä voidaan rahoittaa valtioiden välisiä toimia ja unionin erityisen edun mukaisia toimia, jäljempänä ’unionin toimet’, jotka liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin yleisiin, erityisiin ja operatiivisiin tavoitteisiin.

2.   Tukikelpoisten unionin toimien on oltava unionin tasolla unionin strategioissa, toimintapoliittisissa sykleissä, ohjelmissa sekä uhkien ja riskien arvioinneissa määritettyjen ja erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksymien painopisteiden ja aloitteiden mukaisia, ja niillä on tuettava erityisesti seuraavia toimia:

a)

valmistelu-, seuranta- ja hallinto- ja tekniset toimet sekä arviointimekanismin laatiminen poliisiyhteistyötä, rikollisuuden ehkäisemistä ja torjumista sekä kriisinhallintaa koskevien politiikkojen täytäntöönpanoa varten;

b)

valtioiden väliset hankkeet, joissa on mukana vähintään kaksi jäsenvaltiota tai vähintään yksi jäsenvaltio ja yksi kolmas maa;

c)

analyysi-, seuranta- ja arviointitoimet, mukaan lukien uhkien, riskien ja vaikutusten arvioinnit, jotka ovat näyttöön perustuvia ja unionin tasolla määritettyjen ja erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksymien painopisteiden ja aloitteiden mukaisia, ja hankkeet, joiden avulla seurataan unionin lainsäädännön ja toimintatavoitteiden täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa;

d)

hankkeet, joilla edistetään verkottumista, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, vastavuoroista luottamusta, ymmärtämystä ja oppimista sekä parhaiden käytänteiden ja innovatiivisten toimintatapojen kartoittamista ja levittämistä unionin tasolla, koulutus- ja vaihto-ohjelmat;

e)

hankkeet, joilla tuetaan metodologisten, erityisesti tilastoihin liittyvien välineiden ja menetelmien sekä yhteisten indikaattoreiden kehittämistä;

f)

teknisten laitteiden, asiantuntemuksen, suojattujen tilojen, infrastruktuurien ja niihin liittyvien rakennusten ja järjestelmien, erityisesti unionin tason tieto- ja viestintäjärjestelmien ja niiden osien, hankinta, ylläpito ja/tai parantaminen, muun muassa tietoverkkorikollisuutta ja -turvallisuutta koskevaa, Euroopan verkkorikoskeskuksen puitteissa tehtävää eurooppalaista yhteistyötä varten;

g)

hankkeet, joilla lisätään sidosryhmien ja kansalaisten tietoisuutta unionin politiikoista ja tavoitteista, mukaan lukien unionin toimintapoliittisia painopisteitä koskeva toimielinten tiedotustoiminta;

h)

erityisesti uusien menettelyjen kehittämiseen ja/tai uusien teknologioiden käyttöönottoon tähtäävät innovatiiviset hankkeet, joita voidaan siirtää muihin jäsenvaltioihin, ja erityisesti hankkeet, joiden tarkoituksena on unionin rahoittamien turvallisuustutkimushankkeiden tulosten testaus ja validointi;

i)

selvitykset ja pilottihankkeet.

3.   Edellä 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden puitteissa välineen avulla tuetaan myös kolmansiin maihin liittyviä ja kolmansissa maissa toteutettavia ja erityisesti seuraavia toimia:

a)

toimet, joilla parannetaan poliisiyhteistyötä ja lainvalvontaviranomaisten ja tapauksen mukaan kansainvälisten järjestöjen välistä koordinointia, mukaan lukien yhteiset tutkintaryhmät ja muut yhteiset rajatylittävät operaatiot, tietojen saatavuus ja vaihto sekä yhteentoimivat teknologiat;

b)

verkostoituminen, keskinäinen luottamus, ymmärtämys ja oppiminen, tietotaidon, kokemusten ja parhaiden käytänteiden kartoittaminen, vaihto ja levittäminen, tietojen jakaminen, yhteinen tilannetietoisuus ja tilanteiden ennakointi, valmiussuunnitelmien laatiminen ja yhteentoimivuus;

c)

teknisten laitteiden, muun muassa tieto- ja viestintäjärjestelmien ja niiden osien, hankinta, ylläpito ja/tai parantaminen;

d)

asiaankuuluvien viranomaisten henkilöstön ja asiantuntijoiden vaihto ja koulutus, kielikoulutus mukaan lukien;

e)

tietoisuuden lisäämiseen, tietojen levittämiseen ja viestintään liittyvät toimet;

f)

uhkien, riskien ja vaikutusten arvioinnit;

g)

selvitykset ja pilottihankkeet.

4.   Unionin toimet toteutetaan asetuksen (EU) N:o 514/2014 6 artiklan mukaisesti.

9 artikla

Tekninen apu

1.   Komission aloitteesta ja/tai puolesta tästä välineestä voidaan myöntää vuosittain enintään 800 000 euroa rahaston tekniseen apuun asetuksen (EU) N:o.514/2014 9 artiklan mukaisesti.

2.   Välineestä voidaan jäsenvaltion aloitteesta rahoittaa teknistä apua koskevia toimia asetuksen (EU) N:o 514/2014 20 artiklan mukaisesti. Tekniseen apuun osoitettava määrä ei kaudella 2014–2020 saa olla yli 5 prosenttia jäsenvaltiolle myönnetystä kokonaismäärästä lisättynä 200 000 eurolla.

10 artikla

Hätäapu

1.   Välineestä myönnetään rahoitustukea kiireellisiin erityistarpeisiin vastaamiseksi 2 artiklan j alakohdassa määritellyssä hätätilanteessa.

2.   Hätäapu toteutetaan asetuksen (EU) N:o 514/2014 6 ja 7 artiklan mukaisesti.

III   LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

11 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2.   Siirretään komissiolle 21 päivästä toukokuuta 2014 seitsemän vuoden ajaksi 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän seitsemän vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä kolmeksi vuodeksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen seitsemän vuoden kauden päättymistä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.   Edellä olevan 7 artiklan 3 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

12 artikla

Asetuksen (EU) N:o 514/2014 sovellettavuus

Tähän välineeseen sovelletaan asetuksen (EU) N:o 514/2014 säännöksiä.

13 artikla

Kumoaminen

Kumotaan päätös 2007/125/YOS 1 päivästä tammikuuta 2014.

14 artikla

Siirtymäsäännökset

1.   Tämä asetus ei estä jatkamasta tai muuttamasta, esimerkiksi peruuttamasta osittain tai kokonaan, kyseisiä hankkeita niiden päättämiseen asti tai rahoitustukea, jonka komissio on hyväksynyt päätöksen 2007/125/YOS tai muun kyseiseen tukeen 31 päivänä joulukuuta 2013 sovellettavan lainsäädännön nojalla.

2.   Tehdessään tästä välineestä myönnettävää yhteisrahoitusta koskevia päätöksiä komissio ottaa huomioon päätöksen 2007/125/YOS nojalla ennen 20 päivää toukokuuta 2014 hyväksytyt toimenpiteet, joilla on taloudellisia vaikutuksia yhteisrahoituksen kattamana aikana.

3.   Komissio vapauttaa automaattisesti viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2017 ne varat, jotka on osoitettu sen 1 päivän tammikuuta 2011 ja 31 päivän joulukuuta 2014 välisenä aikana hyväksymään yhteisrahoitukseen ja joita koskevia, toimien päättämiseen vaadittavia asiakirjoja ei ole lähetetty komissiolle loppukertomuksen jättämiselle vahvistettuun määräaikaan mennessä, ja aiheettomasti maksetut määrät on maksettava takaisin.

Määriä, jotka liittyvät toimiin, joita on lykätty sellaisten oikeudellisten menettelyjen tai hallinnollisten muutoksenhakujen vuoksi, joilla on lykkäävä vaikutus, ei oteta huomioon automaattisesti vapautettavaa maksusitoumuksen määrää laskettaessa.

4.   Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2015 vuosia 2007–2013 koskevan jälkiarvioinnin päätöksen 2007/125/YOS täytäntöönpanosta.

15 artikla

Uudelleentarkastelu

Euroopan parlamentti ja neuvosto tarkastelevat tätä asetusta uudelleen komission ehdotuksen pohjalta viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2020.

16 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Strasbourgissa, 16 päivänä huhtikuuta 2014.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

D. KOURKOULAS


(1)  EUVL C 299, 4.10.2012, s. 108.

(2)  EUVL C 277, 13.9.2012, s. 23.

(3)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 13. maaliskuuta 2014 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 14. huhtikuuta 2014.

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 515/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen turvallisuuden rahastoa ja päätöksen N:o 574/2007/EY kumoamisesta (katso tämän virallisen lehden sivu 143).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 514/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoon sekä poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusvälineeseen sovellettavista yleisistä säännöksistä (katso tämän virallisen lehden sivu 112).

(7)  EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

(8)  Neuvoston päätös 2007/125/YOS, tehty 12 päivänä helmikuuta 2007, rikosten ennalta ehkäisyä ja torjuntaa koskevan erityisohjelman perustamisesta kaudelle 2007–2013 osana turvallisuutta ja vapauksien suojelua koskevaa yleisohjelmaa (EUVL L 58, 24.2.2007, s. 7).

(9)  Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1382/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, oikeusalan ohjelman perustamisesta kaudelle 2014–2020 (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 73).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1313/2013/EU, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, unionin pelastuspalvelumekanismista (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 924).

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104).

(13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 282/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, unionin kolmannen terveysalan toimintaohjelman (2014–2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 1350/2007/EY kumoamisesta (EUVL L 86, 21.4.2014, s.1).

(14)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 231/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA II) perustamisesta (EUVL L 77, 15.3.2014, s. 11).

(15)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 232/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan naapuruusvälineen perustamisesta (EUVL 77, 15.3.2014, s. 27).

(16)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 233/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta kaudelle 2014–2020 (EUVL L 77, 15.3.2014, s. 44).

(17)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 234/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, kumppanuusvälineen perustamisesta kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä varten (EUVL L 77, 15.3.2014, s. 77).

(18)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 235/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014,demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevasta rahoitusvälineestä (EUVL L 77, 15.3.2014, s. 85).

(19)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 230/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, vakautta ja rauhaa edistävän välineen perustamisesta (EUVL L 77, 15.3.2014, s. 1).

(20)  Neuvoston päätös 2009/902/YOS, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, eurooppalaisen rikoksentorjuntaverkoston perustamisesta ja päätöksen 2001/427/YOS kumoamisesta (EUVL L 321, 8.12.2009, s. 44).

(21)  Neuvoston puitepäätös 2008/841/YOS, tehty 24 päivänä lokakuuta 2008, järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta (EUVL L 300, 11.11.2008, s. 42).

(22)  Neuvoston puitepäätös 2002/475/YOS, tehty 13 päivänä kesäkuuta 2002, terrorismin torjumisesta (EUVL L 164, 22.6.2002, s. 3).


LIITE I

Luettelo 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista unionin strategisista painopisteistä

Toimenpiteet, joilla ehkäistään kaikentyyppistä rikollisuutta sekä torjutaan rajat ylittävää vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta ja erityisesti huumekauppaa, ihmiskauppaa ja lasten seksuaalista hyväksikäyttöä, asiaankuuluvien toimintapoliittisten syklien toteuttamishankkeet sekä hankkeet, joiden avulla paljastetaan ja hajotetaan rikollisverkostoja, parannetaan valmiuksia korruption torjumiseksi, suojataan taloutta rikollisten soluttautumiselta ja vähennetään taloudellisia kannustimia takavarikoimalla ja jäädyttämällä rikoksella saadut varat ja tuomitsemalla ne menetetyiksi.

Toimenpiteet, joilla estetään ja torjutaan tietoverkkorikollisuutta ja parannetaan kansalaisten ja yritysten turvallisuutta verkkoympäristössä, erityisesti hankkeet, joiden avulla parannetaan lainvalvonta- ja lainkäyttöviranomaisten valmiuksia, tehdään yhteistyötä alan toimijoiden kanssa kansalaisten toimintavalmiuksien parantamiseksi ja heidän suojelemisekseen tai parannetaan valmiuksia reagoida verkkohyökkäyksiin.

Toimenpiteet, joilla ehkäistään ja torjutaan terrorismia ja puututaan radikalisoitumiseen ja terroristien värväystoimintaan, erityisesti hankkeet, joilla autetaan yhteisöjä kehittämään paikallisia toimintamalleja ja ehkäiseviä toimia, luodaan viranomaisille edellytyksiä katkaista terroristien rahoituksen ja raaka-aineiden saanti ja valvoa näiden liiketoimia, suojataan matkustaja- ja rahtiliikennettä tai parannetaan räjähdysaineiden ja kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydinmateriaalien turvallisuutta.

Toimenpiteet, joilla parannetaan jäsenvaltioiden hallinnollisia ja operatiivisia valmiuksia suojata elintärkeitä infrastruktuureja kaikilla talouden aloilla, neuvoston direktiivin 2008/114/EY (1) soveltamisalaan kuuluvat alat mukaan lukien, ja erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia edistävät hankkeet, joiden tarkoituksena on parantaa luottamusta ja helpottaa yhteistyötä, koordinointia, valmiussuunnitelmien laadintaa sekä tietojen ja parhaiden käytänteiden vaihtoa ja levittämistä julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden kesken.

Toimenpiteet, joilla parannetaan unionin kykyä selviytyä kriiseistä ja katastrofeista, ja erityisesti hankkeet, joilla edistetään unionin johdonmukaisen riskinhallintapolitiikan kehittämistä niin, että päätöksenteko perustuu uhkien ja riskien arviointiin, sekä hankkeet, joilla tuetaan tehokasta ja koordinoitua valmiutta reagoida kriiseihin muun muassa kansanterveyden, pelastuspalvelun ja terrorismin alalla nykyisten alakohtaisten valmiuksien, asiantuntemuskeskusten ja tilannearviointikeskusten pohjalta.

Toimenpiteet, joilla pyritään tiivistämään kumppanuutta unionin ja kolmansien maiden, erityisesti unionin ulkorajoilla sijaitsevien maiden, välillä sekä laatimaan ja panemaan täytäntöön operatiivisia toimintaohjelmia, jotta edellä mainitut unionin strategiset painopisteet voidaan panna täytäntöön.


(1)  Neuvoston direktiivi 2008/114/EY, annettu 8 päivänä joulukuuta 2008, Euroopan elintärkeän infrastruktuurin määrittämisestä ja nimeämisestä sekä arvioinnista, joka koskee tarvetta parantaa sen suojaamista (EUVL L 345, 23.12.2008, s. 75).


LIITE II

Luettelo erityistavoitteiden mittaamista koskevista yhteisistä indikaattoreista

a)

Ehkäistään ja torjutaan rajatylittävää, vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta, terrorismi mukaan luettuna, sekä tehostetaan yhteistyötä ja koordinointia jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välillä sekä asiaankuuluvien kolmansien maiden kanssa.

i)

Välineestä tuettujen yhteisten tutkintaryhmien ja operationaalisten EMPACT (European Multidisciplinary Platform against Criminal Threats) -hankkeiden määrä, mukaan lukien osallistuvat jäsenvaltiot ja viranomaiset.

Asetuksen (EU) N:o 514/2014 54 artiklassa tarkoitetuissa vuotuisissa täytäntöönpanokertomuksissa tämä indikaattori jaotellaan lisäksi seuraaviin alakohtiin:

vastaava (jäsenvaltio),

kumppanit (jäsenvaltiot),

osallistuvat viranomaiset,

tapauksen mukaan osallistuvat unionin virastot (Eurojust, Europol).

ii)

Välineestä tuettua rajatylittäviin aiheisiin liittyvää koulutusta saaneen lainvalvontahenkilöstön määrä ja heidän koulutuksensa kesto (henkilöpäivät).

Asetuksen (EU) N:o 514/2014 54 artiklassa tarkoitetuissa vuotuisissa täytäntöönpanokertomuksissa tämä indikaattori jaotellaan lisäksi

(Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 83 artikla tarkoitettujen) rikollisuuden alojen mukaan: terrorismi, ihmiskauppa sekä naisten ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö, laiton huumekauppa, laiton asekauppa, rahanpesu, korruptio, maksuvälineiden väärentäminen, tietokonerikollisuus ja järjestäytynyt rikollisuus; tai

lainvalvonnan horisontaalisten alojen mukaan: tietojenvaihto ja operatiivinen yhteistyö.

iii)

Rikosten torjunnan alan hankkeiden määrä ja taloudellinen arvo

Asetuksen (EU) N:o 514/2014 54 artiklassa tarkoitetuissa vuotuisissa täytäntöönpanokertomuksissa tämä indikaattori jaotellaan lisäksi (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 83 artiklassa tarkoitettujen) rikollisuuden alojen mukaan: terrorismi, ihmiskauppa sekä naisten ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö, laiton huumekauppa, laiton asekauppa, rahanpesu, lahjonta, maksuvälineiden väärentäminen, tietokonerikollisuus ja järjestäytynyt rikollisuus.

iv)

Sellaisten välineestä tuettujen hankkeiden määrä, jotka liittyvät Europolin tietojärjestelmiin, tietokantoihin tai viestintävälineisiin ja joissa pyritään tehostamaan lainvalvontatietojen vaihtoa

Asetuksen (EU) N:o 514/2014 54 artiklassa tarkoitetuissa vuotuisissa täytäntöönpanokertomuksissa tämä indikaattori jaotellaan lisäksi (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 83 artiklassa tarkoitettujen) rikollisuuden alojen mukaan: tietojen latausjärjestelmät, SIENAn käyttöoikeuksien laajentaminen sekä hankkeet, joiden tarkoituksena on tehostaa tietojen tallentamista analyysitietokantoihin jne.

b)

Parannetaan jäsenvaltioiden ja unionin valmiuksia hallinnoida tehokkaasti turvallisuuteen liittyviä riskejä ja kriisejä ja varautua terrorihyökkäyksiin ja muihin turvallisuuteen liittyviin vaaratilanteisiin ja suojata väestöä ja elintärkeitä infrastruktuureja niiltä.

i)

Sellaisten välineen avulla käyttöön otettujen ja/tai parannettujen välineiden lukumäärä, joiden avulla jäsenvaltiot voivat paremmin suojata elintärkeää infrastruktuuria kaikilla talouden aloilla

ii)

Sellaisten välineestä tuettujen hankkeiden määrä, jotka liittyvät riskien arviointiin ja hallintaan sisäisen turvallisuuden alalla

iii)

Välineestä tuettujen asiantuntijakokousten, työpajojen, seminaarien, konferenssien, julkaisujen, verkkosivustojen ja verkkokuulemisten määrä

Asetuksen (EU) N:o 514/2014 54 artiklassa tarkoitetuissa vuotuisissa täytäntöönpanokertomuksissa tämä indikaattori jaotellaan lisäksi alakohtiin, jotka liittyvät

kriittisen infrastruktuurin suojeluun; tai

riskin- ja kriisinhallintaan.


LIITE III

Kansallisten ohjelmien määrärahat

Sisäisen turvallisuuden rahasto POLIISIYHTEISTYÖ – Kansallisten ohjelmien määrärahat

Jäsenvaltio

Väkiluku (yksittäiset henkilöt)

Alue (km2)

# Matkustajia

# Rahtitonneja

BKT/asukas (euroa)

Määrärahat

(2013)

(2012)

Ilma (2012)

Meri (2011)

Yhteensä

 

Ilma (2012)

Meri (2011)

Yhteensä

 

(2012)

 

30 %

10 %

15 %

 

 

 

10 %

 

 

 

35 %

2014–2020

Väkiluku

Määräraha

Pinta-ala

Määräraha

Lukumäärä

Määräraha

Määrä

Määräraha

Määrä

Jako-peruste

Määräraha

 

AT

8 488 511

3 845 782

83 879

1 321 372

8 196 234

0

8 196 234

3 169 093

219 775

0

219 775

4 651

36 400

16,66

3 822 008

12 162 906

BE

11 183 350

5 066 698

30 528

480 917

8 573 821

0

8 573 821

3 315 088

1 068 434

232 789 000

233 857 434

4 948 770

34 000

17,84

4 091 797

17 903 270

BG

7 282 041

3 299 182

110 900

1 747 038

1 705 825

0

1 705 825

659 561

18 536

25 185 000

25 203 536

533 344

5 400

112,33

25 763 168

32 002 293

CH

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

CY

862 011

390 540

9 251

145 734

1 587 211

107 000

1 694 211

655 071

28 934

6 564 000

6 592 934

139 516

20 500

29,59

6 786 396

8 117 257

CZ

10 516 125

4 764 407

78 866

1 242 401

3 689 113

0

3 689 113

1 426 404

58 642

0

58 642

1 241

14 500

41,83

9 594 559

17 029 012

DE

82 020 688

37 160 068

357 137

5 626 095

66 232 970

1 146 000

67 378 970

26 052 237

4 448 191

296 037 000

300 485 191

6 358 712

32 299

18,78

4 307 288

79 504 401

DK

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

EE

1 286 479

582 849

45 227

712 475

466 960

61 000

527 960

204 137

23 760

48 479 000

48 502 760

1 026 390

12 700

47,76

10 954 418

13 480 269

ES

46 006 414

20 843 540

505 991

7 971 031

24 450 017

3 591 000

28 041 017

10 842 125

592 192

398 332 000

398 924 192

8 441 827

22 700

26,72

6 128 683

54 227 207

FI

5 426 674

2 458 594

338 432

5 331 428

3 725 547

250 000

3 975 547

1 537 155

195 622

115 452 000

115 647 622

2 447 275

35 600

17,04

3 907 896

15 682 348

FR

65 633 194

29 735 595

632 834

9 969 228

48 440 037

906 000

49 346 037

19 079 761

1 767 360

322 251 000

324 018 360

6 856 709

31 100

19,50

4 473 348

70 114 640

GR

11 290 067

5 115 047

131 957

2 078 760

5 992 242

66 000

6 058 242

2 342 434