ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 136

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

57. vuosikerta
9. toukokuu 2014


Sisältö

 

I   Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

PÄÄTÖKSET

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 472/2014/EU, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, kehitysyhteistyön eurooppalaisesta teemavuodesta (2015)

1

 

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

 

 

ASETUKSET

 

*

Komission delegoitu asetus (EU) N:o 473/2014, annettu 17 päivänä tammikuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1315/2013 muuttamisesta lisäämällä liitteeseen III uusia alustavia karttoja ( 1 )

10

 

*

Komission asetus (EU) N:o 474/2014, annettu 8 päivänä toukokuuta 2014, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (REACH) liitteen XVII muuttamisesta 1,4-diklooribentseenin osalta ( 1 )

19

 

 

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 475/2014, annettu 8 päivänä toukokuuta 2014, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

23

 

 

PÄÄTÖKSET

 

 

2014/258/YUTP

 

*

Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean päätös EUBAM Libya/3/2014, annettu 30 päivänä huhtikuuta 2014, Libyassa toteutettavan Euroopan unionin yhdennetyn rajavalvonnan avustusoperaation (EUBAM Libya) johtajan toimeksiannon jatkamisesta

25

 

 

2014/259/YUTP

 

*

Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean päätös EUCAP Sahel Niger/2/2014, annettu 6 päivänä toukokuuta 2014, Euroopan unionin Nigerissä toteuttaman YTPP-operaation (EUCAP Sahel Niger) johtajan nimittämisestä

26

 

 

2014/260/EU

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2014, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahastosta) rahoitettaviin menoihin liittyvien jäsenvaltioiden maksajavirastojen tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä varainhoitovuoden 2013 osalta (tiedoksiannettu numerolla C(2014) 2792)

27

 

 

2014/261/EU

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 5 päivänä toukokuuta 2014, Euro-Argon tutkimusinfrastruktuurin perustamisesta eurooppalaisena tutkimusinfrastruktuurikonsortiona (Euro-Argo ERIC)

35

 

 

2014/262/EU

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 7 päivänä toukokuuta 2014, viisumitietojärjestelmän (VIS) käyttöönottopäivän määrittämiseksi kahdennellatoista, kolmannellatoista, neljännellätoista ja viidennellätoista alueella

51

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

PÄÄTÖKSET

9.5.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 136/1


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 472/2014/EU,

annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014,

kehitysyhteistyön eurooppalaisesta teemavuodesta (2015)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 209 artiklan ja 210 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 10 päivänä joulukuuta 2013 antaman lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Kehitysyhteistyöpolitiikan päätavoitteena on köyhyyden vähentäminen ja lopulta sen poistaminen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 208 artiklan mukaisesti. Köyhyyden torjuminen kaikkialla maailmassa auttaa rakentamaan vakaamman, rauhanomaisemman, vauraamman ja tasavertaisemman maailman, joka ilmentää rikkaiden ja köyhien maiden keskinäistä riippuvuutta.

(2)

Kuten todetaan EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan tulevaisuutta koskevasta muutossuunnitelmasta 23 päivänä lokakuuta 2012 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa, kehitysyhteistyöhön kuuluu myös inhimillisen kehityksen edistäminen ja ihmisten kaikenlaisten tarpeiden, myös kulttuuristen tarpeiden, tyydyttäminen.

(3)

Unioni on antanut kehitysyhteistyöapua vuodesta 1957 ja on nyt suurin julkisen kehitysavun antaja maailmassa.

(4)

Lissabonin sopimuksella kehitysyhteistyöpolitiikka on kytketty kiinteäksi osaksi unionin ulkoisia toimia, joilla se pyrkii oman etunsa mukaisesti lisäämään maailman vakautta ja vaurautta. Kehitysyhteistyöpolitiikalla autetaan myös vastaamaan muihin globaaleihin haasteisiin ja tuetaan Eurooppa 2020 -strategiaa, joka on vahvistettu komission 3 päivänä maaliskuuta 2010 antamassa tiedonannossa ”Eurooppa 2020 — Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia”.

(5)

Unioni on ollut johtoasemassa muotoiltaessa ja pantaessa täytäntöön kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuuden käsitettä, jolla pyritään lujittamaan muiden kuin avustustoimien ja kehitystavoitteiden välisiä synergioita sen varmistamiseksi, että unionin politiikoilla tuetaan kehitysmaiden kehitystarpeita tai että ne eivät ainakaan ole ristiriidassa köyhyyden poistamisen tavoitteen kanssa.

(6)

Hyväksyttyään vuonna 2000 vuosituhannen kehitystavoitteet kansainvälinen yhteisö on sitoutunut toteuttamaan vuoteen 2015 mennessä konkreettisia toimenpiteitä köyhyyden torjumiseksi; unioni ja jäsenvaltiot ovat hyväksyneet nämä kehitystavoitteet.

(7)

Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien, Euroopan parlamentin ja komission yhteinen julkilausuma Euroopan unionin kehityspolitiikasta ”Eurooppalainen konsensus” (3) on edelleen kattavin unionin kehitysyhteistyön perusta, ja siinä kehotetaan unionia auttamaan lujittamaan uusien jäsenvaltioiden asemaa uusina avunantajina.

(8)

Maailma on muuttunut valtavasti viime vuosina, globaalin talouden ja politiikan tasapainossa tapahtuneet perustavanlaatuiset muutokset mukaan luettuina. Maailmannäyttämölle on noussut uusia toimijoita, myös yksityisiä ja muita valtiosta riippumattomia toimijoita. Samalla kun kehittyneiden maiden ja nousevan talouden maiden osuus maailman bruttokansantuotteesta on suurin, nousevan talouden maista on tullut maailmanlaajuisen kasvun moottoreita ja niiden vaikutus maailmantalouteen on jo huomattava.

(9)

Nopeasti muuttuvassa maailmassa on elintärkeää, että tuki kehitysyhteistyölle on jatkuvaa. Äärimmäisessä tuloköyhyydessä elää edelleen noin 1,3 miljardia ihmistä, ja sitä paljon lukuisamman joukon inhimilliseen kehitykseen liittyvät tarpeet eivät edelleenkään täyty. Maiden sisällä vallitseva eriarvoisuus on lisääntynyt lähes kaikkialla maailmassa. Paine luonnonympäristöä kohtaan kasvaa koko ajan, ja ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat ankarimmat kehitysmaissa. Nämä haasteet ovat yleismaailmallisia ja toisiinsa kytköksissä, ja kaikkien maiden on toimittava yhdessä niihin vastaamiseksi.

(10)

Vuoden 2015 jälkeistä aikaa koskevat keskustelut on aloitettu: perustaen ehdotuksensa 13 päivänä lokakuuta 2011 annettuun komission tiedonantoon ”EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan vaikutuksen lisääminen: muutossuunnitelma” ja neuvoston muutossuunnitelmasta 14 päivänä toukokuuta 2012 antamiin päätelmiin, jotka ovat jo johtaneet unionin kehityspolitiikkojen merkittävään suunnanmuutokseen, komissio on esittänyt näkemyksensä 27 päivänä helmikuuta 2013 antamassaan tiedonannossa ”Ihmisarvoinen elämä kaikille: köyhyyden poistaminen ja kestävän tulevaisuuden turvaaminen maailmanlaajuisesti”, ja neuvosto on antanut 25 päivänä kesäkuuta 2013 päätelmät vuoden 2015 jälkeisen ajan kokonaisvaltaisesta suunnitelmasta, pyrkimyksenä paikata nykyisen kehityspoliittisen kehyksen puutteita ja vahvistaa yhteinen lähestymistapa, joka kokoaisi köyhyyden poistamiseen ja kestävyyteen liittyvät kysymykset yhteen kansainväliseen kehykseen.

(11)

Vuoden 2015 olisi oltava vertauskuvallinen ja käänteentekevä, koska se on viimeinen vuosi saavuttaa yhteisesti sovitut vuosituhattavoitteet ja tarjoaa siten ainutlaatuisen tilaisuuden arvioida kansainvälisten sitoumusten toteutumista. Vuosi 2015 on myös vuosi, jolloin on tehtävä tärkeitä kansainvälisiä päätöksiä vuosituhattavoitekehyksen korvaavasta ja tulevat vuosikymmenet kattavasta kehityspoliittisesta kehyksestä.

(12)

Vuosi 2015 on sopiva vuosi esittää unionin kehitysyhteistyöpolitiikan tulokset sen jälkeen, kun muutossuunnitelmaa koskevassa komission tiedonannossa vahvistetut periaatteet on pantu täytäntöön.

(13)

Vuosi 2015 on myös vuosi, jonka aikana jäsenvaltioissa järjestetään merkittäviä kansainvälisiä tapahtumia, kuten Milanossa pidettävä maailmannäyttely ”Maapallon ruokkiminen — energiaa elämää varten”, joka tarjoaa oivan tilaisuuden keskustella maailmanlaajuisista kehitysyhteistyöpolitiikoista ja toteuttaa kestävää kehitystä ja siihen liittyviä asioita koskevia kattavia tiedotustoimia.

(14)

Euroopan parlamentti kehotti muutossuunnitelmasta antamassaan päätöslauselmassa komissiota nimeämään vuoden 2015 kehitysyhteistyön eurooppalaiseksi teemavuodeksi, koska se toivoi, että tällä kohotettaisiin kehitysyhteistyön profiilia.

(15)

Sen vuoksi vuosi 2015 olisi nimettävä kehitysyhteistyön eurooppalaiseksi teemavuodeksi, jäljempänä ’eurooppalainen teemavuosi’, jotta tarjotaan hyvin ajoitettu tilaisuus lisätä suuren yleisön tietämystä eurooppalaisen kehitysyhteistyöpolitiikan tämänhetkisestä suuntautumisesta. Tietoa on annettava siitä, miten ulospäin suuntautunut unioni voi auttaa kestävän kehityksen turvaamisessa maailmanlaajuisesti. Tähän kuuluu maailmanlaajuisen keskinäisen riippuvuuden tunnetuksi tekeminen ja sen havainnollistaminen, että kehitysyhteistyössä on kyse muustakin kuin avusta.

(16)

Unionin kehitysyhteistyötoimien tuloksellisuuden kannalta avainasemassa on se, kuinka suurta yleistä ja poliittista kannatusta ne nauttivat ja miten hyvin niissä pystytään osoittamaan, että julkisia varoja käytetään tehokkaasti ja vaikuttavasti kehitystulosten saavuttamiseksi. Eurooppalaisen teemavuoden olisi siksi toimittava ponnahduslautana tietoisuuden lisäämiselle, myös julkisen poliittisen keskustelun ja kehitysyhteistyökasvatuksen avulla, aktivoinnille ja parhaiden käytäntöjen vaihtamiselle jäsenvaltioiden, paikallis- ja alueviranomaisten, kansalaisyhteiskunnan, yksityisen sektorin, työmarkkinaosapuolten sekä kehitysyhteistyöhön osallistuvien kansainvälisten elinten ja järjestöjen kesken. Toimilla olisi autettava keskittämään poliittinen huomio ja aktivoimaan kaikki asianosaiset, jotta uusia toimia ja aloitteita voidaan edistää unionissa ja jäsenvaltioissa yhteistyössä kehitysavun saajien ja näiden edustajien kanssa.

(17)

Eurooppalaisen teemavuoden olisi lisättävä tietoisuutta kaikenlaisesta naisiin ja tyttöihin kohdistuvasta sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä eri alueilla, varsinkin kun syrjintä liittyy mahdollisuuksiin saada koulutusta ja työtä sekä päästä terveydenhuoltojärjestelmän piiriin ja kun kyse on pakkoavioliitoista, seksuaalisesta hyväksikäytöstä, sukupuolielinten silpomisesta sekä muista haitallisista käytännöistä.

(18)

Lokakuussa 2012 julkistettu eurobarometri-erityistutkimus 392 ”Solidarity that spans the globe: Europeans and development aid” osoitti, että 85 prosenttia unionin kansalaisista kannattaa kumppanimaiden ihmisten auttamista. Kuten mainitussa tutkimuksessa todetaan, vallitsevasta taloustilanteesta huolimatta useampi kuin kuusi kansalaista kymmenestä on sitä mieltä, että kumppanimaiden ihmisille annettavaa apua olisi lisättävä. Mainittu tutkimus myös osoitti selvästi, että ihmisillä on puutteelliset tiedot unionin kehitysyhteistyöstä, minkä vuoksi tiedotusta on parannettava.

(19)

Olennainen ennakkoedellytys eurooppalaisen teemavuoden onnistumiselle on, että koordinointi kaikkien teemavuoteen unionin tasolla sekä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla osallistuvien välillä on tehokasta. Paikallisilla ja alueellisilla kumppaneilla on tässä tapauksessa erityinen rooli unionin kehitysyhteistyöpolitiikan edistämisessä.

(20)

Erilaisten kansallisten sosioekonomisten ja kulttuuristen olosuhteiden ja erityispiirteiden vuoksi osa eurooppalaisen teemavuoden tapahtumista on aiheellista toteuttaa kansallisella tasolla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (4) 58 artiklan mukaisesti. Kansallisella tasolla tapahtuva poliittisten painopisteiden asettelu olisi kuitenkin sovitettava yhteen komission kanssa, jotta voidaan taata johdonmukaisuus eurooppalaisen teemavuoden strategisten tavoitteiden kanssa. Komission ja jäsenvaltioiden toimien tiivis yhteensovittaminen on ehdottoman tärkeää synergian luomiseksi ja eurooppalaisen teemavuoden onnistumiseksi.

(21)

Jäsenvaltioiden lisäksi liittymistä edeltävän strategian piiriin kuuluvien ehdokasmaiden olisi voitava osallistua eurooppalaisen teemavuoden yhteydessä rahoitettavaan toimintaan niiden yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti, jotka koskevat kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin ja jotka on vahvistettu asianomaisissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä. Olisi edistettävä kansallisten toimenpiteiden ja erityisesti kehitysyhteistyökasvatukseen ja valistustoimintaan (DEAR) liittyvien kansallisten ohjelmien yhteensovittamista. Kunkin jäsenvaltion olisi voitava päättää, miten laajasti ja missä muodossa se osallistuu eurooppalaiseen teemavuoteen.

(22)

Olisi huolehdittava johdonmukaisuudesta ja täydentävyydestä suhteessa unionin lainsäädäntöön ja toimiin, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 233/2014 (5) perustettuun kehitysyhteistyön rahoitusvälineeseen kaudelle 2014–2020, mukaan lukien siihen kuuluva kehitysyhteistyökasvatuksen ja valistustoiminnan ohjelma (DEAR), Euroopan kehitysrahastoon, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 232/2014 (6) perustettuun Euroopan naapuruusvälineeseen ja muihin unionin ulkoisten toimien rahoitusvälineisiin, siltä osin kuin niillä on merkitystä kehitysyhteistyöpolitiikan kannalta.

(23)

Unionin taloudellisia etuja olisi menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnolliset ja taloudelliset seuraamukset asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukaisesti.

(24)

Eurooppalaisen teemavuoden suunniteltujen toimien tuloksellisuuden ja tehokkuuden maksimoimiseksi on tärkeää, että vuonna 2014 toteutetaan valmistelutoimia.

(25)

Komissio on jo toteuttanut toimenpiteitä tehdäkseen kehityspolitiikkoja tunnetuksi ja tiedottaakseen unionin kansalaisille harjoittamastaan kehitysyhteistyöstä. Eurooppalaisena teemavuonna näitä toimenpiteitä olisi hyödynnettävä mahdollisimman tehokkaasti.

(26)

Pääasiallinen vastuu kansalaisten valistamisesta kehitysasioissa säilyy jäsenvaltioilla. Unionin toimet täydentävät kansallisia, alueellisia ja paikallisia toimia, kuten todetaan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 22 päivänä lokakuuta 2008 allekirjoittamassa poliittisessa julistuksessa ”Kumppanuuteen perustuva EU-viestintä”.

(27)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän päätöksen tavoitteita, koska ne edellyttävät monenvälisiä kumppanuuksia, valtioiden rajat ylittävää tiedonvaihtoa ja unionin laajuista valistusta sekä hyvien käytäntöjen levittämistä, vaan ne voidaan eurooppalaisen teemavuoden laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Kohde

Nimetään vuosi 2015 kehitysyhteistyön eurooppalaiseksi teemavuodeksi, jäljempänä ’eurooppalainen teemavuosi’.

Teemavuoden motto on ”Meidän maailmamme, meidän ihmisarvomme, meidän tulevaisuutemme”.

2 artikla

Tavoitteet

Eurooppalaisen teemavuoden tavoitteina on

a)

tiedottaa unionin kansalaisille unionin ja sen jäsenvaltioiden kehitysyhteistyöstä korostaen tuloksia, jotka unioni on yhdessä jäsenvaltioiden kanssa saavuttanut maailmanlaajuisena toimijana ja joihin se pyrkii edelleen vuoden 2015 jälkeisen ajan kokonaiskehyksestä käytyjen viimeisimpien keskustelujen mukaisesti;

b)

edistää unionin kansalaisten ja sidosryhmien suoraa osallistumista, kriittistä ajattelua ja aktiivista kiinnostusta kehitysyhteistyöhön, myös politiikan muotoiluun ja toteuttamiseen; ja

c)

lisätä tietoisuutta unionin kehitysyhteistyön hyödyistä, joita koituu unionin kehitysyhteistyön vastaanottajien lisäksi myös unionin kansalaisille, ja pyrkiä laajempaan ymmärrykseen kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuudesta sekä edistää Euroopan ja kehitysmaiden kansalaisten tunnetta yhteisestä vastuusta, solidaarisuudesta ja mahdollisuuksista muuttuvassa maailmassa, jossa keskinäinen riippuvuus lisääntyy.

3 artikla

Toimenpiteet

1.   Eurooppalaisen teemavuoden tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettaviin toimenpiteisiin kuuluvat seuraavat toimenpiteet, jotka voidaan toteuttaa unionin tasolla tai kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla liitteessä esitetyn mukaisesti sekä kumppanimaissa 6 artiklan 5 kohdan mukaisesti:

a)

tiedotuskampanjat tärkeimpien viestien välittämiseksi suurelle yleisölle ja tarkemmin rajatuille kohderyhmille, erityisesti nuorille ja muille ensisijaisille kohderyhmille, muun muassa sosiaalisessa mediassa;

b)

konferenssien, tapahtumien ja aloitteiden järjestäminen yhdessä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa aktiivisen osallistumisen ja keskustelun edistämiseksi ja tietoisuuden lisäämiseksi kaikilla tasoilla;

c)

jäsenvaltioissa toteutettavat konkreettiset toimenpiteet, joiden tavoitteena on edistää eurooppalaisen teemavuoden tavoitteita erityisesti kehitysyhteistyökasvatuksella ja vaihtamalla tietoja, kokemuksia ja hyviä käytäntöjä kansallisten, alueellisten ja paikallisten hallintojen ja muiden organisaatioiden kesken; ja

d)

tutkimusten ja selvitysten toteuttaminen ja niiden tulosten levittäminen.

2.   Komissio voi määrittää muitakin toimenpiteitä, joilla edistetään eurooppalaisen teemavuoden tavoitteiden saavuttamista, ja sallia eurooppalaisen teemavuoden nimen ja moton käytön kyseessä olevien toimenpiteiden tunnetuksi tekemisessä, sikäli kuin ne edistävät mainittujen tavoitteiden saavuttamista.

4 artikla

Koordinointi jäsenvaltioiden kanssa

1.   Komissio pyytää jokaista jäsenvaltioita nimittämään kansallisen koordinaattorin, joka vastaa asianomaisen jäsenvaltion osallistumista eurooppalaiseen teemavuoteen koskevista järjestelyistä. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tällaisesta nimityksestä.

2.   Kansalliset koordinaattorit tiiviissä yhteistyössä komission kanssa kuulevat hyvin monia asian kannalta merkityksellisiä sidosryhmiä, joita voivat olla kansalaisyhteiskunta ja yksityinen sektori, kansalliset parlamentit ja työmarkkinaosapuolet sekä tarvittaessa kansalliset elimet, liittovaltiotason tai kansallista tasoa alemman tason viranomaiset, mukaan lukien alue- ja paikallisviranomaiset ja tapauksen mukaan merentakaiset maat ja alueet tai asiaankuuluvien unionin ohjelmien yhteyshenkilöt, ja tekevät niiden kanssa yhteistyötä.

3.   Komissio pyytää jäsenvaltioita toimittamaan sille viimeistään 1 päivänä syyskuuta 2014 työohjelmansa, jossa esitetään yksityiskohtaisesti eurooppalaista teemavuotta varten suunnitellut kansalliset toimet eurooppalaisen teemavuoden tavoitteiden ja liitteessä täsmennettyjen toimenpiteiden mukaisesti.

4.   Ennen työohjelmien hyväksymistä komissio tarkistaa, että kyseessä olevissa toimissa noudatetaan eurooppalaisen teemavuoden tavoitteita asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 ja komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 (7) mukaisesti.

5 artikla

Osallistuminen

Unionin rahoittamiin eurooppalaisen teemavuoden toimiin voivat osallistua jäsenvaltiot ja liittymistä edeltävän strategian piiriin kuuluvat ehdokasmaat niiden yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti, jotka koskevat kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin ja jotka on vahvistettu asiaankuuluvissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä.

6 artikla

Koordinointi unionin tasolla ja täytäntöönpano

1.   Komissio panee tämän päätöksen täytäntöön unionin tasolla erityisesti antamalla tarvittavat rahoituspäätökset asianomaisiin toimiin liittyvien ulkoisten toimien rahoitusvälineistä annettujen asetusten mukaisesti; näitä ovat kehitysyhteistyön rahoitusväline, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 235/2014 (8) perustettu demokratian ja ihmisoikeuksien edistämistä koskeva eurooppalainen rahoitusväline, Euroopan naapuruusväline, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 230/2014 (9) perustettu vakautta ja rauhaa edistävä väline, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 231/2014 (10) perustettu liittymistä valmisteleva tukiväline ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 234/2014 (11) perustettu kumppanuusväline kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä varten, jäljempänä ’ulkoisen toiminnan rahoitusvälineet’.

2.   Komissio tekee yhdessä Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa tiivistä yhteistyötä Euroopan parlamentin, neuvoston ja jäsenvaltioiden, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean, alueiden komitean sekä kehityskysymysten parissa unionin tasolla työskentelevien elinten ja yhdistysten kanssa.

3.   Komissio kutsuu kansalliset koordinaattorit koolle eurooppalaisen teemavuoden toteutuksen sovittamiseksi yhteen ja tietojen vaihtamiseksi toteutuksesta unionissa ja jäsenvaltioissa. Komissio voi kutsua näihin kokouksiin tarkkailijoiksi kansalaisyhteiskunnan sekä alue- ja paikallisviranomaisten edustajia ja Euroopan parlamentin jäseniä.

4.   Komissio järjestää kaikkien asiaankuuluvien unionin kehitysyhteistyössä mukana olevien sidosryhmien kokouksia, jotta nämä auttaisivat sitä eurooppalaisen teemavuoden toteuttamisessa unionin tasolla. Kansalliset koordinaattorit kutsutaan osallistumaan näihin kokouksiin.

5.   Komissio nostaa eurooppalaisen teemavuoden jäsenvaltioissa sijaitsevien edustustojensa ja kumppanimaissa sijaitsevien unionin edustustojen viestinnän painopisteeksi. Unionin edustustot auttavat kehitysyhteistyökumppaneita kolmansissa maissa osallistumaan eurooppalaiseen teemavuoteen liittyviin tapahtumiin riippumatta siitä, järjestetäänkö tapahtumat unionissa vai kolmansissa maissa, kun taas merentakaisia maita ja alueita tuetaan soveltuvien institutionaalisten kanavien kautta.

6.   Euroopan ulkosuhdehallinto ja unionin edustustot ottavat eurooppalaisen teemavuoden olennaiseksi osaksi jatkuvaa tiedotus- ja viestintätoimintaansa.

7 artikla

Johdonmukaisuus ja täydentävyys

Asianomaisiin toimiin liittyvistä ulkoisen toiminnan rahoitusvälineistä annettujen asetusten mukaisesti komissio varmistaa, että tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat johdonmukaisia muiden, eurooppalaisen teemavuoden tavoitteiden saavuttamista tukevien unionin toimenpiteiden sekä kansallisten ja alueellisten toimenpiteiden kanssa ja täydentävät kaikilta osin olemassa olevia unionin toimenpiteitä sekä kansallisia ja alueellisia toimenpiteitä.

8 artikla

Taloudellista ja muuta kuin taloudellista tukea koskevat erityissäännökset

1.   Liitteessä olevassa A osassa tarkoitetuista unionin laajuisista toimenpiteistä järjestetään hankintamenettely tai niille myönnetään unionin rahoittama avustus asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 V ja VI osaston mukaisesti.

2.   Liitteessä olevassa B osassa tarkoitetut unionin laajuiset toimenpiteet voidaan rahoittaa osaksi unionin varoin.

3.   Komissio voi myöntää kullekin kansalliselle koordinaattorille osarahoitusta liitteessä olevassa C osassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

4.   Eurooppalaista teemavuotta voidaan soveltuvin osin tukea olemassa olevilla ohjelmilla, joilla edistetään kehitystä, tämän vaikuttamatta niiden tavoitteisiin ja määrärahoihin. Lisäksi kansallisissa työohjelmissa voidaan myös ottaa huomioon jäsenvaltioiden poikkeukselliset toimet kansainvälisten kehitysyhteistyötapahtumien tai kansainvälisten kehitysyhteistyötehtävien hallinnoimiseksi.

5.   Komissio voi myöntää muuta kuin taloudellista tukea toimiin, joita julkiset ja yksityiset tahot toteuttavat ja jotka ovat 3 artiklan 2 kohdan mukaisia.

6.   Jotta toimenpiteiden voidaan katsoa olevan tukikelpoisia tämän päätöksen nojalla, on vaadittava, että niissä käytetään julkisia varoja tehokkaasti, ne tuottavat lisäarvoa ja ovat tulospainotteisia.

9 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

1.   Komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että tämän päätöksen mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja todentamisilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä soveltuvin osin käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia ja taloudellisia seuraamuksia.

2.   Komissiolla ja sen edustajilla sekä tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien unionilta tämän päätöksen mukaisesti rahoitusta saaneiden tuensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikalla suoritettavia tarkastuksia ja todentamisia.

3.   Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi suorittaa tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (12) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (13) säännösten ja menettelyjen mukaisesti sen osoittamiseksi, onko kyse avustussopimukseen tai avustuspäätökseen taikka ohjelmasta rahoitettuun sopimukseen liittyvästä petoksesta, lahjonnasta tai unionin taloudellisia etuja vahingoittavasta muusta laittomasta toiminnasta.

10 artikla

Kertomus ja arviointi

Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016 Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle kertomuksen tämän päätöksen mukaisten toimenpiteiden toteuttamisesta, tuloksista ja yleisarvioinnista, jotta voidaan harkita asianmukaisia jatkotoimenpiteitä.

11 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Strasbourgissa 16 päivänä huhtikuuta 2014.

Euroopan parlamentin puolesta

Puheenjohtaja

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puhemies

D. KOURKOULAS


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 2. huhtikuuta 2014 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 14. huhtikuuta 2014.

(3)  EUVL C 46, 24.2.2006, s. 1.

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 233/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta kaudelle 2014–2020 (EUVL L 77, 15.3.2014, s. 44).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 232/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan naapuruusvälineen perustamisesta (EUVL L 77, 15.3.2014, s. 27).

(7)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1268/2012, annettu 29 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) No 235/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, demokratian ja ihmisoikeuksien edistämistä koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen perustamisesta (EUVL L 77, 15.3.2014, s. 85).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) No 230/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, vakautta ja rauhaa edistävän välineen perustamisesta (EUVL L 77, 15.3.2014, s. 1).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) No 231/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA II) perustamisesta (EUVL L 77, 15.3.2014, s. 11).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) No 234/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, kumppanuusvälineen perustamisesta kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä varten (EUVL L 77, 15.3.2014, s. 77).

(12)  Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).


LIITE

3 ARTIKLASSA TARKOITETTUJEN TOIMENPITEIDEN YKSITYISKOHDAT

Eurooppalaisen teemavuoden toteutus rakentuu unionin laajuisen yleisen tiedotuskampanjan, jota jäsenvaltioiden toteuttamat toimenpiteet täydentävät, ympärille. Kansalaisyhteiskunta, nuorisojärjestöt, työmarkkinaosapuolet, yksityinen sektori, kansalliset parlamentit sekä tarvittaessa kansalliset elimet ja liittovaltiotason tai kansallista tasoa alemman tason viranomaiset, mukaan lukien alue- ja paikallisviranomaiset, sekä muut sidosryhmät voivat osallistua sekä unionin että jäsenvaltioiden toimiin, jotta tärkeimmät toimijat tuntisivat asian omakseen.

Unioni myöntää taloudellista tukea ja luvan käyttää komission kehittämää logoa ja muuta eurooppalaiseen teemavuoteen liittyvää materiaalia julkisten tai yksityisten tahojen toteuttamille toimenpiteille, jos kyseessä olevat tahot pystyvät osoittamaan komissiolle, että kyseiset toimenpiteet toteutetaan vuonna 2015 ja että ne todennäköisesti edistävät merkittävästi eurooppalaisen teemavuoden tavoitteiden saavuttamista.

A.   UNIONIN SUORAT TOIMENPITEET

Rahoitus tapahtuu hankkimalla suoraan tavaroita ja palveluja voimassa olevien puitesopimusten nojalla. Rahoitusta voidaan myöntää myös avustuksina, jotka voivat olla korkeintaan 80 prosenttia toimien lopullisista kustannuksista. Toimenpiteisiin voi kuulua seuraavaa:

a)

tiedotus- ja edistämiskampanjat, mukaan lukien

i)

eurooppalaisen teemavuoden tavoitteita edistävän audiovisuaalisen ja painetun aineiston tuotanto ja levitys;

ii)

runsasta julkisuutta saavat tapahtumat, joilla pyritään tekemään tunnetuksi eurooppalaisen teemavuoden tavoitteita, ja foorumeiden järjestäminen tietojen ja hyvien käytäntöjen vaihtamiseksi;

iii)

toimenpiteiden toteuttaminen eurooppalaisen teemavuoden tavoitteita edistävien unionin ohjelmien ja toimenpiteiden tunnetuksi tekemiseksi ja niiden tulosten julkistamiseksi;

iv)

eurooppalaisen teemavuoden toimille omistetun interaktiivisen verkkosivuston luominen Europa-palvelimelle (http://europa.eu/index_en.htm) ja sosiaalisen median asiaankuuluva käyttö;

v)

palkinnon myöntäminen innovatiivisille ja onnistuneille tiedotustavoille ja -kampanjoille, jotka epätavallisilla tai omaperäisillä tavoilla auttavat tai ovat auttaneet lisäämään tietoisuutta tai pohdintaa kehitysyhteistyöasioista ja jotka on suunnattu erityisesti kohderyhmille, joilla on entuudestaan hyvin vähän tai ei ollenkaan tietoa maailmanlaajuisista kehitysyhteistyökysymyksistä;

b)

muut aloitteet:

i)

kielipalvelujen (kääntäminen, tulkkaus, monikielinen tiedotus) tarjoaminen;

ii)

selvitysten ja tarkastusten tekeminen unionin tasolla eurooppalaisen teemavuoden valmistelujen, tuloksellisuuden ja vaikutuksen arvioimiseksi ja niistä raportoimiseksi.

B.   UNIONIN TOIMENPITEIDEN OSARAHOITUS

Runsasta julkisuutta saaville unionin laajuisille tapahtumille, joilla pyritään tekemään eurooppalaisen teemavuoden tavoitteita tunnetuksi ja jotka saatetaan järjestää yhteistyössä vuoden 2015 puheenjohtajavaltioiden kanssa, voidaan myöntää unionin avustusta korkeintaan 80 prosenttia niiden lopullisista kustannuksista.

C.   JÄSENVALTIOIDEN TOIMENPITEIDEN OSARAHOITUS

Kansalliset koordinaattorit voivat hakea toimenpiteille tai työohjelmalle unionin osarahoitusta eurooppalaisen teemavuoden edistämiseksi. Työohjelmassa on kuvattava kansalliset erityistoimet, joille tarvitaan rahoitusta. Jäsenvaltiot voivat tässä yhteydessä määritellä vapaasti omat 2 artiklan mukaiset painopisteensä ja toimenpiteensä, ja ne voivat sisällyttää niihin soveltuvissa tapauksissa merentakaiset maat ja alueet.

Osarahoitusta koskevaan hakemukseen on liitettävä yksityiskohtainen talousarvio, josta selviävät ehdotettujen toimenpiteiden tai työohjelman kokonaiskustannukset sekä muun rahoituksen määrä ja lähteet. Unionin osarahoitus voi kattaa korkeintaan 80 prosenttia toimien lopullisista kustannuksista. Komissio vahvistaa kunkin kansallisen koordinaattorin saatavilla olevan osarahoituksen ohjeelliset määrät sekä määräajan hakemusten jättämiselle sellaisten kriteereiden perusteella, joissa otetaan huomioon asianomaisen jäsenvaltion väestön määrä ja elinkustannukset. Toimien vähimmäistason takaamiseksi varmistetaan kiinteän tuen määrä jäsenvaltioittain.

Määrittäessään tämän kiinteän tuen määrän komissio ottaa huomioon unioniin 1 päivän tammikuuta 2004 jälkeen liittyneiden jäsenvaltioiden suhteellisen vähäisen kokemuksen kehitysyhteistyöstä. Komissio ottaa myös huomioon useampien jäsenvaltioiden yhdessä toimittamat tai yhteiset toimenpiteet.

Komissio varmistaa, että hyväksyntämenettely toteutetaan avoimesti, oikea-aikaisesti ja tehokkaasti tasapuolisen kohtelun ja moitteettoman varainhoidon periaatteita noudattaen.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

9.5.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 136/10


KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o 473/2014,

annettu 17 päivänä tammikuuta 2014,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1315/2013 muuttamisesta lisäämällä liitteeseen III uusia alustavia karttoja

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta 11 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1315/2013 (1) ja erityisesti sen 49 artiklan 6 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EU) N:o 1315/2013 säädetään mahdollisuudesta lisätä uusia ohjeellisia karttoja tiettyihin naapurimaihin ulottuvasta Euroopan laajuisesta liikenneverkosta unionin ja kyseisten naapurimaiden välillä tehtyjen liikenneinfrastruktuuriverkkoja koskevien korkean tason sopimusten perusteella.

(2)

Unionin sekä Venäjän ja Valko-Venäjän välillä on tehty korkean tason sopimus pohjoisen ulottuvuuden liikenne- ja logistiikka-alan kumppanuuden puitteissa 21 päivänä marraskuuta 2012. Unionin sekä Valko-Venäjän, Ukrainan, Moldovan, Georgian, Armenian ja Azerbaidžanin välillä on tehty korkean tason sopimus itäisen kumppanuuden puitteissa 9 päivänä lokakuuta 2013.

(3)

Lisäämällä alustavat kartat asetuksessa (EU) N:o 1315/2013 määriteltyihin verkkoihin liitettävistä liikenneverkoista voidaan kohdentaa paremmin unionin yhteistyötä kyseisten kolmansien maiden kanssa.

(4)

Kyseisten naapurimaiden kanssa tehdyt korkean tason sopimukset koskevat rautatie- ja maantieverkkojen linjauksia sekä satama-, lentoasema- ja rautatieterminaaleja. Sopimuksissa ei käsitellä rautatie- ja maantieinfrastruktuurin valmistumisastetta. Siksi korkean tason sopimuksissa käytetään rautateistä ja maanteistä luonnehdintaa ”valmiit”.

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EU) N:o 1315/2013 liite III tämän delegoidun asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 17 päivänä tammikuuta 2014.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO


(1)  EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1.


LIITE

Muutetaan asetuksen (EU) N:o 1315/2013 liite III seuraavasti:

1)

Korvataan otsikon ”Naapurimaiden kartat” alla oleva kartta seuraavasti:

Image

2)

Lisätään kartat 15.1–17.2 seuraavasti:

Image Image Image Image Image Image Image Image Image Image Image Image Image Image Image Image Image Image

9.5.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 136/19


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 474/2014,

annettu 8 päivänä toukokuuta 2014,

kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (REACH) liitteen XVII muuttamisesta 1,4-diklooribentseenin osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta 18 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (1) ja erityisesti sen 68 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Ranskan viranomaiset tekivät Euroopassa kaupallisessa käytössä olevien kemiallisten aineiden luetteloon sisältyviä aineita koskevan riskiarvioinnin 1,4-diklooribentseenistä olemassa olevien aineiden vaarojen arvioinnista ja valvonnasta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93 (2) mukaisesti. Sen loppuraportti julkaistiin vuonna 2004 Euroopan kemikaaliviraston verkkosivuilla (EC, 2004) (3).

(2)

Helmikuussa 2008 komissio julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä tiedonannon (4) 1,4-diklooribentseenin riskinarvioinnin tuloksista ja riskien vähentämisen toimintasuunnitelmista. Tiedonannossa suositeltiin, että neuvoston direktiivin 76/769/ETY (5) yhteydessä olisi harkittava markkinoille saattamista ja käyttöä koskevien rajoitusten soveltamista 1,4-diklooribentseenin käyttöön koikarkotteissa, ilmanraikastajissa ja WC-raikastajissa, jotta kuluttajille aiheutuvia riskejä voidaan rajoittaa. Rajoituksista, jotka koskevat 1,4-diklooribentseenin käyttöä koikarkotteissa ja joita vuonna 2008 annetussa tiedonannossa suositellaan, säädetään jo komission päätöksessä 2007/565/EY (6) (Tuotetyyppi 19 — Karkotteet ja houkutteet), joten tätä käyttötarkoitusta varten ei ole tarpeen säätää asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukaisista rajoituksista.

(3)

Marraskuussa 2011 komissio pyysi mainitun asetuksen 69 artiklan 1 kohdan mukaisesti Euroopan kemikaalivirastoa, jäljempänä ’virasto’, valmistelemaan 1,4-diklooribentseenin rajoittamista koskevan asiakirja-aineiston mainitun asetuksen liitteen XV vaatimusten mukaisesti, jäljempänä ’liitteen XV mukainen asiakirja-aineisto’.

(4)

Pyynnössään komissio nimenomaisesti pyysi virastoa käsittelemään kysymyksiä, jotka liittyvät kuluttajien altistumiseen kotona ja yleisissä WC-tiloissa, mukaan lukien yleisten WC-tilojen palvelu- ja siivoushenkilöstön altistuminen, ottaen huomioon viimeisimmät ja asiaankuuluvat tiedot tieteellisessä kirjallisuudessa ja 1,4-diklooribentseenin käytön väheneminen Euroopassa. Tämän arvioinnin yhteydessä oli määrä tarkastella myös komission tilaamaa raporttia (7) 1,4-diklooribentseenin käytön rajoittamisen sosioekonomisista vaikutuksista.

(5)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (8) liitteessä VI olevassa 3 osassa 1,4-diklooribentseeni mainitaan vaaraluokkaan 2 kuuluvana syöpää aiheuttavana aineena sekä siksi, että sillä on silmä-ärsytystä aiheuttavia ominaisuuksia ja se on erittäin myrkyllinen vesieliöille pitkäaikaisine haittavaikutuksineen. Arvioiden mukaan 1,4-diklooribentseeniä käytetään unionissa vuosittain noin 800 tonnia ilmanraikastajien ja WC:n hajunpoistotuotteiden valmistukseen. Näistä 10 % on tarkoitettu kotitalouskäyttöön ja loput ammattikäyttöön (pääasiassa yleisten WC-tilojen hajunpoistoon).

(6)

Virasto toimitti 19 päivänä huhtikuuta 2012 liitteen XV mukaisen asiakirja-aineiston riskinarviointikomitealleen, jäljempänä ’RAC’, ja sosioekonomisesta analyysista vastaavalle komitealleen, jäljempänä ’SEAC’. Kyseinen asiakirja-aineisto (9) osoitti, että 1,4-diklooribentseeniin perustuvien ilmanraikastajien ja WC-raikastajien markkinoille saattamista ja käyttöä olisi rajoitettava sekä kotitalous- että ammattikäyttötarkoituksien osalta, koska niihin liittyvät riskit eivät ole riittävän hyvin hallinnassa ja koska rajoittamisesta saatavat hyödyt ylittävät sen kustannukset. Asiakirja-aineisto osoitti myös, että tarvitaan unionin laajuisia toimia.

(7)

RAC antoi 8 päivänä maaliskuuta 2013 yksimielisen lausuntonsa liitteen XV mukaisessa asiakirja-aineistossa ehdotetusta rajoituksesta. RACin lausunnon mukaan rajoitus on sekä vaikuttavuuden että toteutettavuuden kannalta asianmukaisin unionin laajuinen toimenpide ilmanraikastajina ja hajunpoistajina WC-tiloissa, kotitalouksissa, toimistoissa tai muissa julkisissa sisätiloissa käytettävän 1,4-diklooribentseenin aiheuttamien riskien hallitsemiseksi. RAC ehdotti kuitenkin rajoitukseen muutosta täytäntöönpanokelpoisuussyistä täsmentämällä 1,4-diklooribentseenin pitoisuusrajaksi 1 painoprosentin tällaisissa tuotteissa, jolloin vältetään rajoituksen aiheettomat vaikutukset tuotteisiin, joissa 1,4-diklooribentseeniä on epäpuhtautena. Kyseinen pitoisuus vastaa raja-arvoa, jonka ylittyessä seos luokitellaan kategoriaan 2 kuuluvaksi syöpää aiheuttavaksi aineeksi asetuksen (EY) N:o 1272/2008 nojalla.

(8)

Kuten RACin lausunnon tausta-asiakirja osoittaa, unionin markkinoilla on saatavilla luotettavia analyysimenetelmiä 1,4-diklooribentseenipitoisuuden määrittämiseksi.

(9)

Arvioinnissaan RAC katsoi, että karsinogeenisuus (mitogeeni, kynnysarvollinen karsinogeenisuus) on ihmisten terveyden kannalta merkittävin tutkittava ominaisuus. 1,4-diklooribentseenihöyryjen hengitysaltistustietojen perusteella RAC ehdotti, että vähennettäisiin riskiä, jonka on todettu aiheutuvan kuluttajille 1,4-diklooribentseeniä sisältävien ilmanraikastajien ja WC:n hajunpoistajien jatkuvasta kotitalouskäytöstä. Tämän skenaarion katsottiin edustavan kohtuullisia pahimpia altistumisolosuhteita. RACin lausunnossa todettiin lisäksi, että WC-tilojen palvelu- ja siivoushenkilökunnan altistumista on vähennettävä, koska on havaittu riskejä tapauksissa, joissa WC-tilojen ilmanvaihto on huono.

(10)

Arvioidessaan rajoituksen soveltamisalaa RAC tarkasteli kuluttajien altistumista ilmanraikastajille ja WC:n hajunpoistajille kotitalouksissa ja julkisissa WC-tiloissa sekä julkisissa WC-tiloissa työskentelevän palvelu- ja siivoushenkilökunnan ja muiden ryhmien, kuten huoltohenkilöstön, altistumista niille. Myös sellaisten kuluttajien ja työntekijöiden altistumista tarkasteltiin, jotka käyvät ja työskentelevät sisätiloissa (muissa kuin WC-tiloissa), joissa käytetään 1,4-diklooribentseeniä sisältäviä ilmanraikastajia. Muita ammattimaisia ja teollisia käyttötarkoituksia ei tarkasteltu.

(11)

SEAC antoi 5 päivänä kesäkuuta 2013 yksimielisen lausunnon liitteen XV mukaisessa asiakirja-aineistossa ehdotetusta rajoituksesta. SEACin lausunnon mukaan rajoitus, sellaisena kuin RAC ja SEAC ovat sen muuttaneet, on asianmukaisin unionin laajuinen toimenpide tunnistettujen riskien hallitsemiseksi, kun sosioekonomisia etuja verrataan sosioekonomisiin kustannuksiin. Koska RAC totesi olevan tarpeen vähentää kotitalous- ja ammattikäyttäjien 1,4-diklooribentseenille altistumista ja koska on jonkin verran näyttöä siitä, että 1,4-diklooribentseeniä sisältävien ilmanraikastajien ja WC-raikastajien käyttö jatkuu, jos toimenpiteitä ei toteuteta, SEAC katsoi, että rajoitus on asianmukainen ja tehokas toimenpide. SEAC katsoi myös, että rajoitus on kotitalouskäytön osalta oikeasuhteinen. Kotitalous- ja ammattikäyttöä koskevan yhteisrajoituksen oikeasuhteisuuden osalta SEAC katsoi, ettei toimenpidettä voida pitää suhteettomana, kun otetaan huomioon sen tuomat terveyshyödyt ja siihen liittyvät kustannukset.

(12)

Täytäntöönpanon valvontaa käsittelevää tietojenvaihtofoorumia kuultiin rajoitusmenettelyn aikana, ja sen huomautukset rajoituksen ehtojen sanamuodosta ja siirtymäkaudesta otettiin huomioon RACissa ja SEACissa.

(13)

Virasto toimitti 17 päivänä kesäkuuta 2013 komissiolle RACin ja SEACin lausunnot, joiden perusteella komissio toteaa, että 1,4-diklooribentseenin markkinoille saattamisesta ja käyttämisestä aineena tai seosten aineosana 1 painoprosentin tai sen ylittävänä pitoisuutena aiheutuu ihmisten terveydelle riski, jota ei voida hyväksyä, kun sitä käytetään ilmanraikastajana tai hajunpoistajana WC-tiloissa, kodeissa, toimistoissa tai muissa julkisissa sisätiloissa. Lisäksi komissio katsoo, että näihin riskeihin on puututtava unionin laajuisesti. Rajoituksen sosioekonomiset vaikutukset, mukaan lukien vaihtoehtojen saatavuus, on otettu huomioon.

(14)

On aiheellista säätää tämän asetuksen voimaantuloa seuraavasta 12 kuukauden jaksosta, jonka kuluessa sidosryhmien on toteutettava toimenpiteet tämän asetuksen noudattamiseksi, mukaan lukien toimenpiteet toimitusketjussa ja varastoissa jo olevien ilmanraikastajien ja hajunpoistajien osalta.

(15)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1907/2006 olisi muutettava.

(16)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 1907/2006 133 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liite XVII tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä kesäkuuta 2015 alkaen.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 8 päivänä toukokuuta 2014.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO


(1)  EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1.

(2)  Olemassa olevien aineiden vaarojen arvioinnista ja valvonnasta 23 päivänä maaliskuuta 1993 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 793/93 (EYVL L 84, 5.4.1993, s. 1).

(3)  EU Risk Assessment Report on 1,4-dichlorobenzene. European Chemicals Bureau, Existing substances, Volume 48.

(4)  Komission tiedonanto seuraavien aineiden riskinarvioinnin tuloksista ja riskien vähentämisen toimintasuunnitelmista: piperatsiini; sykloheksaani; metyleenidifenyylidi-isosyanaatti; but-2-yyni-1,4-dioli; metyylioksiraani; aniliini; 2-etyyliheksyyliakrylaatti; 1,4-diklooribentseeni; 3,5-dinitro-2,6-dimetyyli-4-tert-butyyliasetofenoni; di(2-etyyliheksyyli)ftalaatti; fenoli; 5-tert-butyyli-2,4,6-trinitro-m-ksyleeni (EUVL C 34, 7.2.2008, s. 1).

(5)  Neuvoston direktiivi 76/769/ETY, annettu 27 päivänä heinäkuuta 1976, tiettyjen vaarallisten aineiden ja valmisteiden markkinoille saattamisen ja käytön rajoituksia koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (EYVL L 262, 27.9.1976, s. 201).

(6)  Komission päätös 2007/565/EY, tehty 14 päivänä elokuuta 2007, tiettyjen sellaisten aineiden jättämisestä pois biosidituotteiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY liitteestä I, I A tai I B, joita on tarkasteltava kyseisen direktiivin 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kymmenvuotisen työohjelman puitteissa (EUVL L 216, 21.8.2007, s. 17).

(7)  RPA — Risk & Policy Analysts Limited (2010) Socio-Economic Evaluation arising from a Proposal for Risk Reduction Measures related to Restrictions on 1,4-Dichlorobenzene, Final Report, kesäkuu 2010.

http://ec.europa.eu/enterprise/sectors/chemicals/documents/reach/studies/index_en.htm

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta (EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1).

(9)  http://echa.europa.eu/documents/10162/3f467af2-66e0-468d-8366-f650f63e27d7


LIITE

Lisätään asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteeseen XVII kohta seuraavasti:

”64.

1,4-diklooribentseeni

CAS-numero 106-46-7

EY-numero 203-400-5

Ei saa saattaa markkinoille eikä käyttää aineena tai seoksen aineosana pitoisuutena, joka on 1 painoprosentti tai enemmän, jos aine tai seos saatetaan markkinoille käytettäväksi tai sitä käytetään ilmanraikastajana tai hajunpoistajana WC-tiloissa, kodeissa, toimistoissa tai muissa julkisissa sisätiloissa.”


9.5.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 136/23


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 475/2014,

annettu 8 päivänä toukokuuta 2014,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (2) ja erityisesti sen 136 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)

Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 8 päivänä toukokuuta 2014.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Jerzy PLEWA

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.


LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmansien maiden koodi (1)

Kiinteä tuontiarvo

0702 00 00

MA

48,0

MK

125,4

TN

49,2

TR

99,8

ZZ

80,6

0707 00 05

MK

59,9

TR

124,2

ZZ

92,1

0709 93 10

TR

111,3

ZZ

111,3

0805 10 20

EG

42,9

IL

74,6

MA

43,2

TN

68,6

TR

51,4

ZZ

56,1

0805 50 10

TR

91,3

ZZ

91,3

0808 10 80

AR

96,6

BR

86,5

CL

97,3

CN

126,4

MK

27,7

NZ

145,9

US

202,1

ZA

102,1

ZZ

110,6


(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


PÄÄTÖKSET

9.5.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 136/25


POLIITTISTEN JA TURVALLISUUSASIOIDEN KOMITEAN PÄÄTÖS EUBAM LIBYA/3/2014,

annettu 30 päivänä huhtikuuta 2014,

Libyassa toteutettavan Euroopan unionin yhdennetyn rajavalvonnan avustusoperaation (EUBAM Libya) johtajan toimeksiannon jatkamisesta

(2014/258/YUTP)

POLIITTISTEN JA TURVALLISUUSASIOIDEN KOMITEA, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 38 artiklan kolmannen kohdan,

ottaa huomioon Euroopan unionin yhdennetystä rajavalvonnan avustusoperaatiosta Libyassa (EUBAM Libya) 22 päivänä toukokuuta 2013 annetun neuvoston päätöksen 2013/233/YUTP (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Päätöksen 2013/233/YUTP 9 artiklan 1 kohdan nojalla poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea (PTK) valtuutetaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 38 artiklan mukaisesti tekemään asianmukaiset päätökset, jotka koskevat Libyassa toteutettavan Euroopan unionin yhdennetyn rajavalvonnan avustusoperaation (EUBAM Libya) poliittista valvontaa ja strategista johtoa, mukaan lukien päätös operaation johtajan nimittämisestä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan, jäljempänä ’korkea edustaja’, ehdotuksesta.

(2)

PTK hyväksyi 24 päivänä toukokuuta 2013 päätöksen EUBAM Libya/1/2013 (2), jolla nimitettiin Antti Juhani Hartikainen EUBAM Libyan operaation johtajaksi 22 päivänä toukokuuta 2013 alkavaksi ja 21 päivänä toukokuuta 2014 päättyväksi kaudeksi.

(3)

Korkea edustaja ehdotti 14 päivänä huhtikuuta 2014 Antti Juhani Hartikaisen toimeksiannon jatkamista EUBAM Libyan operaation johtajana 21 päivään toukokuuta 2015,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Jatketaan Antti Juhani Hartikaisen toimeksiantoa EUBAM Libyan operaation johtajana 21 päivään toukokuuta 2015.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 30 päivänä huhtikuuta 2014.

Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean puolesta

Puheenjohtaja

W. STEVENS


(1)  EUVL L 138, 24.5.2013, s. 15.

(2)  Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean päätös EUBAM LIBYA/1/2013, annettu 24 päivänä toukokuuta 2013, Libyassa toteutettavan Euroopan unionin yhdennetyn rajavalvonnan avustusoperaation (EUBAM Libya) johtajan nimittämisestä (EUVL L 147, 1.6.2013, s. 13).


9.5.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 136/26


POLIITTISTEN JA TURVALLISUUSASIOIDEN KOMITEAN PÄÄTÖS

EUCAP SAHEL NIGER/2/2014,

annettu 6 päivänä toukokuuta 2014, Euroopan unionin Nigerissä toteuttaman YTPP-operaation (EUCAP Sahel Niger) johtajan nimittämisestä

(2014/259/YUTP)

POLIITTISTEN JA TURVALLISUUSASIOIDEN KOMITEA, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 38 artiklan kolmannen kohdan,

ottaa huomioon Euroopan unionin YTPP-operaatiosta Nigerissä (EUCAP Sahel Niger) 16 päivänä heinäkuuta 2012 annetun neuvoston päätöksen 2012/392/YUTP (1), ja erityisesti sen 9 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston päätöksessä 2012/392/YUTP valtuutetaan poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea (PTK) tekemään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 38 artiklan mukaisesti asiaankuuluvat Euroopan unionin Nigerissä toteutettavan YTPP-operaation (EUCAP Sahel Niger) poliittista valvontaa ja strategista johtoa koskevat päätökset, mukaan lukien päätös operaation johtajan nimittämisestä.

(2)

PTK nimitti 12 päivänä marraskuuta 2013 tekemällään päätöksellä EUCAP Sahel Niger/2/2013 (2) Filip DE CEUNINCKin EUCAP Sahel Nigerin operaation johtajaksi väliaikaisesti 1 päivästä marraskuuta 201331 päivään joulukuuta 2013. Hänen toimeksiantoaan jatkettiin 14 päivänä tammikuuta 2014 EUCAP Sahel Nigerin uuden operaation johtajan nimittämiseen asti (3).

(3)

Ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja on ehdottanut Filip DE CEUNINCKin nimittämistä EUCAP Sahel Nigerin operaation johtajaksi 15 päivään heinäkuuta 2014 asti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Nimitetään Filip DE CEUNINCK EUCAP Sahel Nigerin operaation johtajaksi 15 päivään heinäkuuta 2014 asti.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 6 päivänä toukokuuta 2014.

Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean puolesta

Puheenjohtaja

W. STEVENS


(1)  EUVL L 187, 17.7.2012, s. 48.

(2)  EUVL L 305, 15.11.2013, s. 18.

(3)  Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean päätös EUCAP Sahel Niger/1/2014, annettu 14 päivänä tammikuuta 2014, Euroopan unionin Nigerissä toteuttaman YTPP-operaation (EUCAP Sahel Niger) johtajan toimeksiannon jatkamisesta (EUVL L 14, 18.1.2014, s. 16).


9.5.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 136/27


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,

annettu 29 päivänä huhtikuuta 2014,

Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahastosta) rahoitettaviin menoihin liittyvien jäsenvaltioiden maksajavirastojen tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä varainhoitovuoden 2013 osalta

(tiedoksiannettu numerolla C(2014) 2792)

(2014/260/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 (1) ja erityisesti sen 119 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 21 päivänä kesäkuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 (2) ja erityisesti sen 30 artiklan,

ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1290/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä maksajavirastojen kirjanpidon ja meno- ja tuloilmoitusten sekä menojen korvaamista koskevien edellytysten osalta maataloustukirahaston ja maaseuturahaston yhteydessä 21 päivänä kesäkuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 883/2006 (3) ja erityisesti sen 9 artiklan,

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä maksajavirastojen ja muiden elinten hyväksymisen sekä maataloustukirahaston ja maaseuturahaston tilien tarkastamisen ja hyväksymisen osalta 21 päivänä kesäkuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 885/2006 (4) ja erityisesti sen 10 artiklan,

on kuullut maatalousrahastojen komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 119 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa, sellaisena kuin se on muutettuna eräistä maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) myönnettävää tukea koskevista siirtymäsäännöksistä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 muuttamisesta varojen ja niiden jaon osalta vuonna 2014 sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1307/2013, (EU) N:o 1306/2013 ja (EU) N:o 1308/2013 muuttamisesta niiden soveltamisen osalta vuonna 2014 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1310/2013 (5) 8 artiklalla, säädetään, että asetuksen (EY) N:o 1290/2005 30 artiklaa sovelletaan maatalouden varainhoitovuonna 2013 toteutuneiden menojen ja suoritettujen maksujen tarkastamiseen ja hyväksymiseen.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1290/2005 30 artiklan mukaan komissio tarkastaa ja hyväksyy mainitun asetuksen 6 artiklassa tarkoitettujen maksajavirastojen tilit jäsenvaltioiden toimittamien tilinpäätösten sekä niiden liitteenä toimitettujen tarkastamiseen ja hyväksymiseen tarvittavien tietojen ja tilien täydellisyyttä, täsmällisyyttä ja todenperäisyyttä koskevien todistusten sekä todentamisviranomaisten laatimien kertomusten perusteella.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 883/2006 5 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti varainhoitovuoden 2013 osalta otetaan huomioon jäsenvaltioiden 16 päivän lokakuuta 2012 ja 15 päivän lokakuuta 2013 välisenä aikana toteuttamat menot.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 885/2006 10 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, että mainitun asetuksen 10 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevan päätöksen perusteella kultakin jäsenvaltiolta perittävät määrät tai sille maksettavat määrät vahvistetaan vähentämällä kyseisen varainhoitovuoden osalta maksetut välimaksut samalle vuodelle 1 kohdan mukaisesti hyväksytyistä menoista. Komissio vähentää tämän määrän siitä kuukausimaksusta tai lisää sen siihen kuukausimaksuun, joka liittyy tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevan päätöksen antamista seuraavana toisena kuukautena toteutuneisiin menoihin.

(5)

Komissio on tarkastanut jäsenvaltioiden sille toimittamat tiedot ja ilmoittanut jäsenvaltioille tarkastusten tulokset sekä tarvittavat oikaisut ennen 31 päivää maaliskuuta 2014.

(6)

Komissio voi tilinpäätösten ja liiteasiakirjojen perusteella antaa eräiden maksajavirastojen osalta päätöksen toimitettujen tilinpäätösten täydellisyydestä, täsmällisyydestä ja todenperäisyydestä. Liitteessä I vahvistetaan tarkastetut ja hyväksytyt määrät sekä jäsenvaltioilta, joiden tilit on havaittu täydellisiksi, täsmällisiksi ja todenperäisiksi, perittävät tai niille maksettavat määrät.

(7)

Eräiden muiden maksajavirastojen toimittamat tiedot edellyttävät lisätutkimuksia, eikä näiden virastojen tilejä voida sen vuoksi tarkastaa ja hyväksyä tällä päätöksellä. Kyseiset maksajavirastot luetellaan liitteessä II.

(8)

Asetuksen (EY) N:o 883/2006 9 artiklan 4 kohdan mukaan elo-, syys- ja lokakuun aikana tapahtuneet määräaikojen ylittämiset otetaan huomioon vuotuisessa tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevassa päätöksessä. Osa eräiden jäsenvaltioiden kyseisinä kuukausina vuonna 2013 ilmoittamista menoista oli toteutettu sovellettavien määräaikojen jälkeen. Tässä päätöksessä olisi vahvistettava tarkastettaviin ja hyväksyttäviin määriin sovellettavat asianmukaiset vähennykset.

(9)

Komissio on asetuksen (EY) N:o 1290/2005 17 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 883/2006 9 artiklan mukaisesti jo alentanut tiettyjä varainhoitovuoden 2013 menojen kirjaamista vastaan suoritettuja kuukausimaksuja tai keskeyttänyt niiden maksamisen enimmäismäärien ylittymisen tai maksumääräaikojen noudattamatta jättämisen vuoksi. Komission olisi tässä päätöksessä otettava huomioon alennetut tai keskeytetyt määrät, jotta määriä, joihin voidaan myöhemmin soveltaa rahoitusoikaisua, ei korvattaisi aiheettomasti tai väärään aikaan. Kyseisten määrien tarkastelua voidaan tarvittaessa jatkaa sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyssä asetuksen (EY) N:o 1290/2005 31 artiklan mukaisesti. Sen vuoksi tällä päätöksellä ei rajoiteta sellaisten sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyn mukaisten myöhempien päätösten soveltamista, jotka komissio voi antaa asetuksen (EY) N:o 1290/2005 31 artiklan mukaisesti.

(10)

Asetuksen (EY) N:o 885/2006 10 artiklan 1 kohdan toisessa ja kolmannessa alakohdassa säädetään, että tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevassa päätöksessä olisi määriteltävä määrät, jotka on veloitettava EU:lta ja asianomaiselta jäsenvaltiolta asetuksen (EY) N:o 1290/2005 32 ja 33 mukaisesti. Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 119 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti asetuksen (EY) N:o 1290/2005 30 artiklassa säädettyä menettelyä sovelletaan edelleen maatalousalan varainhoitovuonna 2013 toteutuneisiin menoihin ja suoritettuihin maksuihin. Koska 32 ja 33 artikla olivat voimassa maatalouden varainhoitovuonna 2013, niiden soveltamisesta johtuvat määrät olisi otettava huomioon varainhoitovuotta 2013 koskevassa tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevassa päätöksessä.

(11)

Asetuksen (EY) N:o 1290/2005 32 artiklan 5 kohdassa säädetään, että jos takaisinperintää ei toteuteta neljän vuoden kuluessa ensimmäisen asteen hallinnollisen tai oikeudellisen päätöksen antamisesta tai kahdeksan vuoden kuluessa, jos määrien, joita tällaiset sääntöjenvastaisuudet koskevat, takaisinperintää käsitellään kansallisessa tuomioistuimessa, asianomainen jäsenvaltio vastaa 50-prosenttisesti takaisinperinnän toteuttamatta jättämisen taloudellisista seurauksista. Mainitun asetuksen 32 artiklan 3 kohdassa velvoitetaan jäsenvaltiot toimittamaan komissiolle tilinpäätöksen yhteydessä yhteenveto väärinkäytösten vuoksi aloitetuista takaisinperintämenettelyistä. Yksityiskohtaiset säännöt jäsenvaltioiden ilmoitusvelvollisuudesta, joka koskee takaisin perittäviä määriä, annetaan asetuksessa (EY) N:o 885/2006. Mainitun asetuksen liitteessä III esitetään taulukko, joka jäsenvaltioiden oli toimitettava vuonna 2014. Komissio päättää jäsenvaltioiden toimittamien taulukoiden perusteella rahoituksellisista seurauksista, joita sovelletaan, kun takaisinperintää ei ole toteutettu neljän tai kahdeksan vuoden kuluessa. Sen vuoksi tällä päätöksellä ei rajoiteta sellaisten sääntöjenmukaisuustarkastusta koskevien myöhempien päätösten soveltamista, jotka komissio voi antaa asetuksen (EY) N:o 1290/2005 32 artiklan 8 kohdan mukaisesti.

(12)

Asetuksen (EY) N:o 1290/2005 32 artiklan 6 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 885/2006 10 artiklan nojalla jäsenvaltiot voivat päättää jättää takaisinperinnän suorittamatta. Tällainen päätös voidaan tehdä vain, jos takaisinperinnästä aiheutuneet ja ennakoitavat kustannukset ovat yhteensä suuremmat kuin takaisin perittävä määrä tai jos takaisinperintä osoittautuu mahdottomaksi velallisen tai sääntöjenvastaisuudesta oikeudellisesti vastuussa olevien henkilöiden maksukyvyttömyyden, joka on todettu ja tunnustettu asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Jos tällainen päätös on tehty neljän vuoden kuluessa ensimmäisen asteen hallinnollisen tai oikeudellisen päätöksen tekemisestä tai kahdeksan vuoden kuluessa, jos takaisinperintää käsitellään kansallisessa tuomioistuimessa, takaisinperinnän toteuttamatta jättämisestä aiheutuvat rahoitukselliset seuraukset olisi katettava 100-prosenttisesti EU:n talousarviosta. Määrät, joiden osalta jäsenvaltio on päättänyt olla suorittamatta takaisinperintää, sekä päätöksen perustelut esitetään yhteenvedossa, jonka asianomainen jäsenvaltio esittää asetuksen (EY) N:o 1290/2005 32 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Komission ei pitäisi määrätä tällä päätöksellä kyseisiä määriä asianomaisen jäsenvaltion vastattaviksi, vaan niihin liittyvät rahoitukselliset seuraamukset olisi katettava EU:n talousarviosta. Sen vuoksi tällä päätöksellä ei rajoiteta sellaisten sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyn mukaisten myöhempien päätösten soveltamista, jotka komissio voi antaa asetuksen (EY) N:o 1290/2005 32 artiklan 8 kohdan mukaisesti.

(13)

Asetuksen (EY) N:o 1290/2005 30 artiklan 2 kohdan mukaisesti tällä päätöksellä ei rajoiteta sellaisten sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyn mukaisten myöhempien päätösten soveltamista, jotka komissio voi antaa sellaisten menojen, joita ei ole toteutettu Euroopan unionin sääntöjen mukaisesti, jättämiseksi Euroopan unionin rahoituksen ulkopuolelle,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Jäljempänä 2 artiklassa tarkoitettuja maksajavirastoja lukuun ottamatta jäsenvaltioiden maksajavirastojen Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahastosta) varainhoitovuodelta 2013 rahoitettuja menoja koskevat tilit tarkastetaan ja hyväksytään.

Asianomaisilta jäsenvaltioilta tämän päätöksen nojalla perittävät tai niille maksettavat määrät, asetuksen (EY) N:o 1290/2005 32 artiklan 5 kohdan soveltamisesta johtuvat määrät mukaan luettuina, vahvistetaan liitteessä I.

2 artikla

Liitteessä II vahvistettuja jäsenvaltioiden maksajavirastojen varainhoitovuoden 2013 tilejä, jotka liittyvät maataloustukirahastosta rahoitettaviin menoihin, ei käsitellä tässä päätöksessä, vaan niistä annetaan tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskeva päätös myöhemmin.

3 artikla

Tällä päätöksellä ei rajoiteta sellaisten sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyn mukaisten myöhempien päätösten soveltamista, jotka komissio voi antaa asetuksen (EY) N:o 1290/2005 31 artiklan mukaisesti sellaisten menojen, joita ei ole toteutettu Euroopan unionin sääntöjen mukaisesti, jättämiseksi Euroopan unionin rahoituksen ulkopuolelle.

4 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 29 päivänä huhtikuuta 2014.

Komission puolesta

Dacian CIOLOȘ

Komission jäsen


(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549.

(2)  EUVL L 209, 11.8.2005, s. 1.

(3)  EUVL L 171, 23.6.2006, s. 1.

(4)  EUVL L 171, 23.6.2006, s. 90.

(5)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 865.


LIITE I

Maksajavirastojen tilien tarkastaminen ja hyväksyminen

Varainhoitovuosi 2013

Jäsenvaltiolta perittävä tai sille maksettava määrä

JV

 

2013 — Maksajavirastojen menot/käyttötarkoitukseensa sidotut tulot, joita koskevat tilit

a + b yhteensä

Maksujen vähennykset ja keskeyttämiset koko varainhoitovuodelta (1)

Asetuksen (EY) N:o 1290/2005 32 artiklan mukaiset vähennykset asetuksen (EY) N:o 885/2006 10 artiklan nojalla

Määrä yhteensä, vähennykset ja keskeytykset mukaan luettuina

Jäsenvaltiolle varainhoitovuodelta suoritetut maksut

Jäsenvaltiolta perittävä (–) tai sille maksettava määrä (+) (2)

Menot (3)

Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot (3)

32 artikla (= e)

Yhteensä (= h)

tarkastettu ja hyväksytty

jätetty päätöksen ulkopuolelle

= vuosi-ilmoituksessa ilmoitetut menot/käyttötarkoitukseensa sidotut tulot

= kuukausi-ilmoituksessa ilmoitetut menot/käyttötarkoitukseensa sidotut tulot yhteensä

05 07 01 06

6701

6702

 

 

a = A (sarake i)

b = A (sarake h)

c = a + b

d = C1 (sarake e)

e = ART32

f = c + d + e

g

h = f – g

i

j

k

l = i + j + k

BE

euroa

624 341 919,71

11 319 476,12

635 661 395,83

– 346 540,21

– 35 296,55

635 279 559,07

635 401 707,01

– 122 147,94

0,00

– 86 851,39

– 35 296,55

– 122 147,94

BG

euroa

520 706 425,07

0,00

520 706 425,07

0,00

0,00

520 706 425,07

520 718 516,78

– 12 091,71

0,00

– 12 091,71

0,00

– 12 091,71

CZ

euroa

832 289 934,09

0,00

832 289 934,09

– 52 994,62

0,00

832 236 939,47

832 283 338,41

– 46 398,94

0,00

– 46 398,94

0,00

– 46 398,94

DK

DKK

0,00

0,00

0,00

0,00

– 602 013,75

– 602 013,75

0,00

– 602 013,75

0,00

0,00

– 602 013,75

– 602 013,75

DK

euroa

932 522 034,47

0,00

932 522 034,47

– 57 570,12

0,00

932 464 464,35

931 438 063,06

1 026 401,29

1 026 401,29

0,00

0,00

1 026 401,29

DE

euroa

5 325 975 685,14

0,00

5 325 975 685,14

0,00

– 221 111,26

5 325 754.573,88

5 325 926 033,61

–171 459,73

49 651,53

0,00

– 221 111,26

– 171 459,73

EE

euroa

95 207 738,39

0,00

95 207 738,39

0,00

– 938,45

95 206 799,94

95 207 334,70

– 534,76

403,69

0,00

– 938,45

– 534,76

IE

euroa

1 228 632 812,85

0,00

1 228 632 812,85

– 29 356,01

– 55 560,00

1 228 547 896,84

1 228 618 692,08

– 70 795,24

77 921,30

– 93 156,54

– 55 560,00

– 70 795,24

EL

euroa

0,00

2 341 140 772,14

2 341 140 772,14

0,00

0,00

2 341 140 772,14

2 341 140 772,14

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

ES

euroa

5 811 567 412,30

0,00

5 811 567 412,30

– 958 284,14

– 3 544 385,72

5 807 064 742,44

5 810 943 310,90

– 3 878 568,46

0,00

– 334 182,74

– 3 544 385,72

– 3 878 568,46

FR

euroa

8 578 532 362,85

0,00

8 578 532 362,85

396 882,37

– 1 371 083,99

8 577 558 161,23

8 577 517 764,73

40 396,50

1 411 480,49

0,00

– 1 371 083,99

40 396,50

HR

euroa

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

IT

euroa

4 541 302 573,75

0,00

4 541 302 573,75

– 1 726 750,06

– 8 219 427,12

4 531 356 396,57

4 530 939 670,86

416 725,71

8 636 152,83

0,00

– 8 219 427,12

416 725,71

CY

euroa

48 819 358,52

0,00

48 819 358,52

0,00

0,00

48 819 358,52

48 819 358,52

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

LV

euroa

147 614 049,52

0,00

147 614 049,52

0,00

0,00

147 614 049,52

147 614 049,52

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

LT

LTL

0,00

0,00

0,00

0,00

– 21,34

– 21,34

0,00

– 21,34

0,00

0,00

– 21,34

– 21,34

LT

euroa

352 722 805,82

0,00

352 722 805,82

0,00

0,00

352 722 805,82

346 930 504,98

5 792 300,84

5 792 300,84

0,00

0,00

5 792 300,84

LU

euroa

33 784 052,94

0,00

33 784 052,94

0,00

– 2 287,96

33 781 764,98

33 682 953,52

98 811,46

101 099,42

0,00

– 2 287,96

98 811,46

HU

HUF

0,00

0,00

0,00

0,00

– 14 562 539,00

– 14 562 539,00

0,00

– 14 562 539,00

0,00

0,00

– 14 562 539,00

– 14 562 539,00

HU

euroa

1 249 214 884,54

0,00

1 249 214 884,54

0,00

0,00

1 249 214 884,54

1 249 217 888,57

– 3 004,03

0,00

– 3 004,03

0,00

– 3 004,03

MT

euroa

5 558 718,60

0,00

5 558 718,60

0,00

0,00

5 558 718,60

5 558 505,37

213,23

213,23

0,00

0,00

213,23

NL

euroa

884 672 765,83

0,00

884 672 765,83

0,00

0,00

884 672 765,83

883 449 825,44

1 222 940,39

1 222 940,39

0,00

0,00

1 222 940,39

AT

euroa

691 591 241,19

0,00

691 591 241,19

0,00

0,00

691 591 241,19

691 591 241,19

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

PL

PLN

0,00

0,00

0,00

0,00

– 639 717,42

– 639 717,42

0,00

– 639 717,42

0,00

0,00

– 639 717,42

– 639 717,42

PL

euroa

3 147 739 014,75

0,00

3 147 739 014,75

0,00

0,00

3 147 739 014,75

3 147 935 629,19

– 196 614,44

0,00

– 196 614,44

0,00

– 196 614,44

PT

euroa

762 827 603,78

0,00

762 827 603,78

– 226 040,22

– 1 067 365,09

761 534 198,47

762 462 063,84

– 927 865,37

139 499,72

0,00

– 1 067 365,09

– 927 865,37

RO

RON

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

RO

euroa

0,00

1 174 835 753,20

1 174 835 753,20

0,00

0,00

1 174 835 753,20

1 174 835 753,20

0,00

0,00

0,00

0,00

0,00

SI

euroa

133 999 797,83

0,00

133 999 797,83

0,00

– 468,80

133 999 329,03

134 000 855,36

– 1 526,33

0,00

– 1 057,53

– 468,80

– 1 526,33

SK

euroa

361 277 778,15

0,00

361 277 778,15

0,00

0,00

361 277 778,15

361 265 716,53

12 061,62

12 061,62

0,00

0,00

12 061,62

FI

euroa

535 729 245,61

0,00

535 729 245,61

– 2 563,40

– 3 262,59

535 723 419,62

535 738 480,77

– 15 061,15

0,00

– 11 798,56

– 3 262,59

– 15 061,15

SE

SEK

0,00

0,00

0,00

0,00

– 643 347,92

– 643 347,92

0,00

– 643 347,92

0,00

0,00

– 643 347,92

– 643 347,92

SE

euroa

676 877 998,55

0,00

676 877 998,55

0,00

0,00

676 877 998,55

676 905 013,98

– 27 015,43

0,00

– 27 015,43

0,00

– 27 015,43

UK

GBP

0,00

0,00

0,00

0,00

– 67 175,63

– 67 175,63

0,00

– 67 175,63

0,00

0,00

– 67 175,63

– 67 175,63

UK

euroa

3 104 971 517,71

0,00

3 104 971 517,71

– 1 285 694,03

0,00

3 103 685 823,68

3 102 951 204,38

734 619,30

734 619,30

0,00

0,00

734 619,30


(1)  Huomioon otettavia ovat maksujärjestelmässä huomioon otetut vähennykset ja keskeyttämiset, joihin lisätään erityisesti elo-, syys- ja lokakuussa 2013 todetuista maksumääräaikojen noudattamatta jättämisistä johtuvat oikaisut ja maidon lisämaksusta johtuvat oikaisut.

(2)  Jäsenvaltiolta perittävää tai sille maksettavaa määrää laskettaessa otetaan huomioon joko vuosi-ilmoituksessa ilmoitetut tarkastetut ja hyväksytyt menot yhteensä (sarake a) tai kuukausi- ilmoituksissa ilmoitetut, tilien tarkastamisen ja hyväksymisen ulkopuolelle jätetyt menot yhteensä (sarake b).

Sovellettava valuuttakurssi: asetuksen (EY) N:o 883/2006 7 artiklan 2 kohta.

(3)  Budjettikohta 05 07 01 06 jaetaan negatiivisiin oikaisuihin, joista tulee käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja budjettikohdassa 67 01, ja jäsenvaltioiden kannalta positiivisiin oikaisuihin, jotka sisällytetään kohdan 05 07 01 06 menopuolelle asetuksen (EU) N:o 1306/2013 43 artiklan nojalla.

Huom.: Vuoden 2014 nimikkeistö: 05 07 01 06, 6701, 6702


LIITE II

Maksajavirastojen tilien tarkastaminen ja hyväksyminen

Varainhoitovuosi 2013 — Maataloustukirahasto

Luettelo maksajavirastoista, joiden tilit jätetään tarkastamisen ja hyväksymisen ulkopuolelle ja joiden tileistä annetaan tarkastamisesta ja hyväksymistä koskeva päätös myöhemmin

Jäsenvaltio

Maksajavirasto

Belgia

Bureau d'intervention et de restitution belge (BIRB)

Kreikka

Payment and Control Agency for Guidance and Guarantee Community Aids (O.P.E.K.E.P.E.)

Romania

Paying and Intervention Agency for Agriculture (PIAA)


9.5.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 136/35


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,

annettu 5 päivänä toukokuuta 2014,

Euro-Argon tutkimusinfrastruktuurin perustamisesta eurooppalaisena tutkimusinfrastruktuurikonsortiona (Euro-Argo ERIC)

(2014/261/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eurooppalaiseen tutkimusinfrastruktuurikonsortioon (ERIC) sovellettavasta yhteisön oikeudellisesta kehyksestä 25 päivänä kesäkuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 723/2009 (1) ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Saksan liittotasavalta, Kreikan tasavalta, Ranskan tasavalta, Italian tasavalta, Alankomaiden kuningaskunta, Suomen tasavalta ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta ovat pyytäneet komissiota perustamaan Euro-Argon tutkimusinfrastruktuurin eurooppalaisena tutkimusinfrastruktuurikonsortiona (Euro-Argo ERIC). Norjan kuningaskunta ja Puolan tasavalta ovat ilmoittaneet päätöksestään osallistua Euro-Argo ERICiin aluksi tarkkailijana.

(2)

Saksan liittotasavalta, Kreikan tasavalta, Italian tasavalta, Alankomaiden kuningaskunta, Norjan kuningaskunta, Puolan tasavalta, Suomen tasavalta ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta ovat valinneet Ranskan tasavallan Euro-Argo ERICin vastaanottavaksi jäsenvaltioksi.

(3)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 723/2009 20 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1.   Perustetaan Euro-Argon tutkimusinfrastruktuuri eurooppalaisena tutkimusinfrastruktuurikonsortiona (Euro-Argo ERIC).

2.   Euro-Argo ERICin perussääntö vahvistetaan liitteessä. Tämä perussääntö on pidettävä ajan tasalla ja asetettava julkisesti saataville Euro-Argo ERICin verkkosivustolla ja sen sääntömääräisessä kotipaikassa.

3.   Perussäännön olennaisista osista, joiden muuttaminen edellyttää komission hyväksyntää asetuksen (EY) N:o 723/2009 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti, määrätään 1, 3, 4, 13 ja 23–31 artiklassa.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 5 päivänä toukokuuta 2014.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO


(1)  EUVL L 206, 8.8.2009, s. 1.


LIITE

Euro-argo ERICin PERUSSÄÄNTÖ

Saksan liittotasavalta

Kreikan tasavalta

Ranskan tasavalta

Italian tasavalta

Alankomaiden kuningaskunta

Suomen tasavalta

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta,

jäljempänä erikseen ’perustajajäsen’ ja yhteisesti ’perustajajäsenet’,

ja

Norjan kuningaskunta

Puolan tasavalta

jäljempänä erikseen ’perustajatarkkailija’ ja yhteisesti ’perustajatarkkailijat’,

OTTAVAT HUOMIOON, että koska ilmastonmuutos on yksi kuluvan vuosisadan kiireellisimmistä ongelmista, on tarpeen ymmärtää ja ennustaa sekä ilmakehässä että valtamerissä tapahtuvia muutoksia, jotta voidaan ohjata kansainvälisiä toimia ja optimoida hallitusten politiikkaa ilmastonmuutoksen alalla. Tämä edellyttää mahdollisimman laadukkaita globaaleja tietokokonaisuuksia;

OTTAVAT HUOMIOON, että yksittäisillä tutkimusryhmillä ja mailla ei ole mahdollisuuksia tarvittavaan paikan päällä harjoitettavaan pitkäaikaiseen valtamerten havainnointiin, minkä vuoksi kansainvälisen Argon maailmanlaajuinen valtamerten havainnointijärjestelmä on suunniteltu vastaamaan tähän haasteeseen. Se on merentutkimuksen historian ensimmäinen maailmanlaajuinen valtamerten in situ -havainnointiverkosto, joka täydentää olennaisella tavalla satelliittijärjestelmiä;

OTTAVAT HUOMIOON, että koska tällainen merkittävä hanke voi onnistua vain pitkälle viedyllä kansainvälisellä yhteistyöllä, Euro-Argo kehittää ja lujittaa Euroopan osuutta maailmanlaajuisesta verkostosta. Euroopalla on myös erityisiä intressejä, jotka edellyttävät näytteenoton lisäämistä joillakin aluemerillä. Euro-Argon infrastruktuuriin on määrä kuulua kaikkiaan noin 800 mittauspoijua, jotka ovat käytössä kaiken aikaa. Tällaisen verkon ylläpito edellyttää Euroopalta noin 250 mittauspoijun käyttöönottoa vuodessa;

OTTAVAT HUOMIOON, että Euro-Argon tutkimusinfrastruktuuri lujittaa Euroopan huippuosaamista ja asiantuntemusta ilmastontutkimuksessa ja johtaa pitkälle vietyyn yhteistyöhön eurooppalaisten kumppaneiden välillä kaikissa toteutuksen näkökohdissa (toiminta merellä, verkon seuranta ja kehittäminen, teknologian kehittäminen ja tieteellinen kehitystyö). Se parantaa tiedonsaantia tutkimuksen ja GMES/Copernicus-meripalvelun tarkoituksiin ja Euroopan osuuden koordinointia Argo-ohjelman kansainvälisessä hallinnoinnissa.

HALUAVAT siirtää nykyiset yhteistyöjärjestelyt elimelle, jolla on jäsenistään erillinen oikeushenkilöllisyys, jotta voidaan tehostaa yhteistyötä ja yhteistoimintaa, jotta Euro-Argo voisi tehdä sopimuksia omissa nimissään muun muassa mittauspoijujen ja muun omaisuuden, tavaroiden ja palvelujen hankinnasta ja jotta voidaan täydentää ja lujittaa kansainvälisen Argo-ohjelman luomia hallintojärjestelyjä;

PYYTÄVÄT Euroopan komissiota perustamaan Euro-Argon infrastruktuurin eurooppalaisena tutkimusinfrastruktuurikonsortiona (Euro-Argo ERIC);

OVAT SEN VUOKSI SOPINEET SEURAAVISTA MÄÄRÄYKSISTÄ:

1 LUKU

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 artikla

Nimi ja kotipaikka

1.

Konsortion nimi on Euro-Argo ERIC, joka rekisteröidään eurooppalaiseksi tutkimusinfrastruktuurikonsortioksi, jäljempänä ’Euro-Argo ERIC’.

2.

Euro-Argo ERICin sääntömääräinen kotipaikka on Plouzané, Ranska, jäljempänä ’sääntömääräinen kotipaikka’.

3.

Neuvosto tarkastelee vähintään viiden vuoden välein, pidetäänkö sääntömääräinen kotipaikka Ranskassa vai siirretäänkö se toisen jäsenen alueelle.

4.

Sääntömääräisen kotipaikan perustamista ja siirtämistä koskevat vaatimukset ja menettelyt vahvistetaan erillisessä asiakirjassa ”Sisäiset työmenettelyt”.

2 artikla

Infrastruktuurin kuvaus

1.

Euro-Argo muodostuu Euro-Argo ERICin omistukseen ja hallintaan keskitetystä infrastruktuurista, jäljempänä ’keskitetty infrastruktuuri’. Keskitetty infrastruktuuri koordinoi Euro-Argon toimia riippumattomien hajautettujen kansallisten oikeussubjektien ja rakenteiden kanssa vahvistettujen järjestelyjen puitteissa.

2.

Perussääntöä sovelletaan ainoastaan keskitettyyn infrastruktuuriin.

3 artikla

Tavoitteet ja tehtävät

1.

Euro-Argo ERICin tavoitteena on kehittää pitkän aikavälin maailmanlaajuinen valtamerten seurantajärjestelmä, jotta voidaan paremmin ymmärtää ja ennustaa valtamerten käyttäytymistä ja roolia ilmastojärjestelmässä.

2.

Euro-Argo ERIC koordinoi ja lujittaa Euroopan osuutta kansainvälisessä Argo-ohjelmassa sellaisena kuin hallitusten välinen merentutkimustoimikunta (IOC), Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö (Unesco) ja Maailman ilmatieteellinen järjestö (WMO) ovat sen hyväksyneet. Euro-Argo ERICin erityistavoitteina on

a)

toimittaa ja ottaa käyttöön noin 800 mittauspoijun verkko ja käyttää sitä osana maailmanlaajuista verkkoa (Euroopan osuus

Formula

maailmanlaajuisesta verkosta);

b)

huolehtia siitä, että verkko kattaa lisäksi Euroopan aluemeriä;

c)

kehittää infrastruktuuria (esim. parantamalla mittauspoijuteknologiaa, lisäämällä uusia antureita ja parantamalla tietojenkäsittelyä ja jakelujärjestelmää); ja

d)

tarjota tutkimusyhteisölle (ilmasto- ja merentutkimus) ja toiminnalliselle yhteisölle (esim. ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seuranta (GMES)/Copernicus-meripalvelu) laatuvalvottuja tietoja ja pääsy tietokokonaisuuksiin ja -tuotteisiin.

4 artikla

Toimet

1.

Euro-Argo

a)

valvoo infrastruktuurin toimintaa ja varmistaa, että se kehittyy tutkimusyhteisön ja toiminnallisen yhteisön asettamien vaatimusten mukaisesti;

b)

koordinoi ja valvoo mittauspoijujen käyttöönottoa varmistaakseen, että kansainvälisen Argon ja Euro-Argon tavoitteet saavutetaan (esim. osuus kansainvälisen Argon maailmanlaajuisessa verkossa, jäljellä olevien toimintatarpeiden täyttäminen, alueellisen kattavuuden parantaminen Euroopan alue- ja sivumerillä ja avoin pääsy tietoihin);

c)

valvoo ja organisoi tietojenkäsittelyä, laadunvalvontaa ja tietoihin pääsyä helpon ja nopean saatavuuden varmistamiseksi kaikille käyttäjille;

d)

valvoo infrastruktuurin toimintaa (esim. mittauspoijujen verkon suorituskyvyn seuranta);

e)

päättää Euro-Argon infrastruktuurin kehittämisestä (esim. tietojärjestelmä, teknologia ja uudet anturit ja vuosittain käyttöönotettavien mittauspoijujen määrä);

f)

jakaa asiantuntemusta liittyen kaikkeen tieteelliseen ja teknologiseen kehitykseen ja kansainvälisen Argon tietojen käyttöön;

g)

järjestää mittauspoijujen hankinnan Euroopan tasolla;

h)

harjoittaa jatkuvaa tutkimusta ja kehittämistä, jota havainnointiverkon (esim. mittauspoijujen teknologia) ja tiedonvälitysjärjestelmän kehitys edellyttää;

i)

ylläpitää yhteyksiä tutkimusyhteisöön ja toiminnalliseen (mm. GMES/Copernicus-meripalvelu) käyttäjäyhteisöön; ja

j)

toimii yhteistyössä kansainvälisen Argon infrastruktuurin (Argo-hanketoimisto, kansainvälisen Argon ohjausryhmä ja Argo-informaatiokeskus) kanssa. Euroopan infrastruktuuri täydentää ja lujittaa kansainvälistä infrastruktuuria, vahvistaa ja tehostaa Euroopan osallistumista kansainväliseen Argoon ja kehittää Euroopan johtavaa roolia kansainvälisessä Argossa ja sen tulevassa kehityksessä.

2.

Osana toimiaan Euro-Argo

a)

tukee Euroopan ja kansainvälisen tieteellisen ja toiminnallisen yhteisön pääsyä Euro-Argo ERICiin;

b)

edistää tieteellisen tutkimuksen kehitystä; ja

c)

tarkastelee kansainvälisen Argon kannalta merkityksellisiä tieteellisiä kysymyksiä.

3.

Euro-Argo ERIC voi harjoittaa rajallista taloudellista toimintaa, jos se liittyy läheisesti sen tässä artiklassa mainittuihin tehtäviin ja toimiin eikä vaaranna niiden suorittamista.

4.

Euro-Argo ERIC voi siirtää mitä tahansa toimiaan jäseniensä, tarkkailijoidensa tai kolmansien osapuolien suoritettavaksi.

5.

Euro-Argo ERICin toimet eivät rajoita sen jäsenten ja tarkkailijoiden toimia ja tehtäviä, eivätkä sen tehtävät ja toimet estä jäsentä tai tarkkailijaa suorittamasta samanlaisia toimia joko riippumattomasti tai kahden- tai monenvälisenä yhteistyönä.

2 LUKU

JÄSENET JA TARKKAILIJAT

5 artikla

Jäsenet ja tarkkailijat

1.

Euro-Argo ERIC koostuu jäsenistä ja tarkkailijoista. Niitä sitovat neuvoston hyväksymät sisäiset työmenettelyt. Euro-Argo ERICissä tämän perussäännön voimaantulopäivänä olevat perustajajäsenet ja perustajatarkkailijat luetellaan liitteessä.

2.

Euro-Argo ERICin ohjelmajohtaja saattaa liitteen ajan tasalle, kun jäsenyys tai tarkkailija-asema on päätetty tai jäsen tai tarkkailija on eronnut tai kun neuvosto on hyväksynyt uusia jäseniä tai tarkkailijoita. Euro-Argo ERICin jäsenten ja tarkkailijoiden luetteloon tehtävät muutokset eivät edellytä virallista muutosta perussääntöön.

6 artikla

Jäsenet

1.

Jäsenet ovat valtioita ja hallitustenvälisiä järjestöjä. Kun on kyse Euro-Argo ERICin jäsenen tiettyjen oikeuksien harjoittamisesta ja tiettyjen velvoitteiden suorittamisesta, jäsentä voi edustaa yksi tai useampi julkinen taho, alueet mukaan lukien, tai yksityinen taho, joka suorittaa julkisen palvelun tehtävää. Kunkin jäsenen on puhuttava yhdellä äänellä.

2.

Jäsenen on ilmoitettava neuvostolle mahdollinen taho, jonka se on nimennyt edustamaan itseään, sekä sille kuuluvat oikeudet ja velvoitteet. Jäsenen on viipymättä ilmoitettava neuvostolle kaikista muutoksista.

7 artikla

Tarkkailijat

1.

Tarkkailijat ovat valtioita ja hallitustenvälisiä järjestöjä. Kun on kyse Euro-Argo ERICin tarkkailijan tiettyjen oikeuksien harjoittamisesta ja tiettyjen velvoitteiden suorittamisesta, tarkkailijaa voi edustaa yksi tai useampi julkinen taho, alueet mukaan lukien, tai yksityinen taho, joka suorittaa julkisen palvelun tehtävää.

2.

Tarkkailijan on ilmoitettava neuvostolle mahdollinen taho, jonka se on nimennyt edustamaan itseään, sekä kyseiselle taholle kuuluvat oikeudet ja velvoitteet. Tarkkailijan on viipymättä ilmoitettava neuvostolle kaikista muutoksista.

3.

Tarkkailijat voivat osallistua kaikkiin Euro-Argon ERICin kokouksiin ilman äänioikeutta.

4.

Tarkkailijoilla on oikeus osallistua Euro-Argo ERICin toimintaan ja sen edistämiseen. Niillä on oltava mahdollisuus käyttää Euro-Argo ERICin palveluja, asiantuntemusta ja tukea.

5.

Tarkkailijoiksi haluavien jäsenvaltioiden, assosioituneiden maiden, kolmansien maiden ja hallitustenvälisten järjestöjen on sitouduttava perussääntöön tekemällä kirjallinen sitoutumissopimus.

6.

Tarkkailijoiden hyväksymisestä ja erottamisesta päättää neuvosto.

7.

Tarkkailija voi kunkin 20 artiklassa määritellyn varainhoitovuoden lopussa erota Euro-Argo ERICistä, jolloin sen on annettava tästä ohjelmajohtajalle kirjallinen ilmoitus vähintään vuotta ennen ehdotettua eroamispäivää. Neuvosto kirjaa virallisesti eroamisen ja sen seuraukset Euro-Argo ERICin kannalta.

8 artikla

Jäsenen hyväksyminen

Euro-Argo ERICin jäsenet voivat olla Euroopan unionin jäsenvaltioita, Euroopan unionin ulkopuolisia jäsenvaltioita (assosioituneita tai kolmansia maita) tai hallitustenvälisiä järjestöjä, ja jäseninä on kaiken aikaa oltava vähintään yksi Euroopan unionin jäsenvaltio ja kaksi muuta maata, jotka ovat joko jäsenvaltioita tai assosioituneita maita. Jäseniksi haluavien jäsenvaltioiden, assosioituneiden maiden, kolmansien maiden ja hallitustenvälisten järjestöjen on sitouduttava perussääntöön tekemällä kirjallinen sitoutumissopimus. Uusien jäsenten hyväksymisestä päättää neuvosto.

9 artikla

Jäsenen eroaminen

1.

Euro-Argo ERICin jäsen voi neljän vuoden kuluttua perussäännön voimaantulosta antaa ohjelmajohtajalle kirjallisen ilmoituksen aikeestaan erota Euro-Argo ERICistä. Eroamispäivän on oltava 20 artiklassa määritellyn varainhoitovuoden päättymispäivä, ja ohjelmajohtajan on vastaanotettava kirjallinen ilmoitus vähintään vuotta ennen ehdotettua eroamispäivää.

2.

Neuvosto kirjaa virallisesti eroamisen ja sen seuraukset Euro-Argo ERICin kannalta.

3.

Neuvosto määrittää, onko jäsenellä oikeus sille maksettaviin määriin eroamisen yhteydessä. Jos jäsenellä on tällainen oikeus, neuvosto määrittää jäsenen oikeuksien ja velvoitteiden arvon ottaen huomioon Euro-Argo ERICin varat ja velat päivänä, jona jäsen lakkaa olemasta osa Euro-Argo ERICiä.

4.

Jäsenen oikeutetut vaateet eroamisen yhteydessä eivät voi missään tapauksessa ylittää sen edellisten viiden vuoden aikana suorittamaa rahoitusosuutta pois lukien osallistumismaksut.

5.

Euro-Argo ERICistä eroava jäsen ei voi vaatia maksettavaksi mitään määriä osallistumismaksun ja goodwill-arvon osalta.

10 artikla

Jäsenen erottaminen

1.

Euro-Argo ERICin jäsen voidaan erottaa, jos se on rikkonut olennaisesti perussäännöstä johtuvia velvoitteitaan tai aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa vakavaa häiriötä Euro-Argo ERICin toiminnalle siten kuin neuvosto määrittää. Jäsenen erottamisesta päättää neuvosto sen jälkeen, kun kyseiselle jäsenelle on annettu mahdollisuus vastata ehdotettuun päätökseen ja esittää kantansa neuvostolle.

2.

Neuvosto määrittää 9 artiklan mukaisesti jäsenen oikeutetut vaateet siihen saakka, kun se lakkaa olemasta Euro-Argo ERICin jäsen.

3 LUKU

JÄSENTEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET

11 artikla

Äänioikeudet

1.

Rajoittamatta 2 kohdan soveltamista kullakin jäsenellä on vähintään kuusi ääntä. Kullakin jäsenellä on lisäksi yksi ääni kutakin sellaista mittauspoijua kohti, jonka se on hankkinut ja ottanut käyttöön tai joka on hankittu ja otettu käyttöön sen puolesta sitä varainhoitovuotta edeltävien kolmen kalenterivuoden aikana, jonka aikana kokous pidetään, riippumatta siitä, oliko se Euro-Argo ERICin jäsen. Mittauspoijujen määrä määritetään IOC:n Argo-informaatiokeskuksen kautta tehtyjen virallisten mittauspoijuilmoitusten perusteella, ja siinä otetaan huomioon Euro-Argo ERICin perustamista edeltävien kolmen varainhoitovuoden aikana hankitut ja käyttöön otetut mittauspoijut. Euro-Argo ERICin toiminnan kolmen ensimmäisen varainhoitovuoden aikana sitä varainhoitovuotta edeltävä kolmen vuoden jakso, jonka aikana kokous pidetään, sisältää kalenterivuosia Euro-Argo ERICin perustamista edeltävältä ajalta.

2.

Jäsenvaltioilla tai assosioituneilla mailla yhdessä on oltava enemmistö äänioikeuksista neuvostossa. Neuvosto päättää tarvittavista äänioikeuksien muutoksista, jotta voidaan varmistaa, että Euro-Argo ERIC noudattaa tätä vaatimusta.

12 artikla

Rahoitusosuudet

3.

Euro-Argo ERICin tavoitteiden saavuttamiseksi ja Euro-Argo ERICin kestävyyden varmistamiseksi tarvittavista voimavaroista vastaavat jäsenet ja tarkkailijat tämän perussäännön määräysten mukaisesti ja neuvoston määrittämällä tavalla. Rahoitusosuudet perussäännön voimaantuloa seuraaviksi Euro-Argo ERICin ensimmäisiksi viideksi vuodeksi esitetään ”Euro-Argo ERICin teknisessä ja tieteellisessä kuvauksessa”, joka on tämän perussäännön liitteenä, mutta joka ei muodosta erottamatonta osaa siitä.

4.

Neuvosto päättää vuosittain jäseniltä ja tarkkailijoilta vaadittavista vähimmäisrahoitusosuuksista kaksi vuotta etukäteen (ts. vuonna n tehtyjä päätöksiä sovelletaan vuonna n+2). Kaikki rahoitusosuudet suoritetaan euroina.

5.

Toimintakustannuksiin liittyvistä jäsenien ja tarkkailijoiden rahoitusosuuksista ei kanneta arvonlisäveroa.

6.

Jos neuvosto toteaa, että jonkin jäsenen tieteellisen yhteisön harjoittama laitteiston käyttö on pysyvästi ja merkittävästi epätasapainossa kyseisen jäsenen rahoitusosuuden kanssa, neuvostolla on oikeus rajoittaa tätä käyttöä, paitsi jos jäsen suostuu tarvittavaan rahoitusosuuksien mukautukseen siten kuin tämän artiklan 2 kohdassa määrätään.

13 artikla

Jäsenten vastuu

1.

Jäsenten vastuu Euro-Argo ERICin veloista ja kaikenlaisista muista sitoumuksista rajoittuu kunkin yksittäisen jäsenen vuotuiseen rahoitusosuuteen.

2.

Euro-Argo ERIC hankkii tarvittavan vakuutussuojan ja ylläpitää sitä Euro-Argo ERICin toimintaan liittyvien riskien kattamiseksi.

4 LUKU

EURO-ARGO ERICIN HALLINTO JA JOHTAMINEN

14 artikla

Hallinto

Euro-Argo ERICin hallintorakenne koostuu seuraavista elimistä, joilla on a–d alakohdassa määritelty toimivalta:

a)

neuvosto, jolla on ylin päätöksentekovalta;

b)

johtokunta, joka valvoo Euro-Argo ERICin toimintaa ja varmistaa, että se toimii ja kehittyy neuvoston määrittelemän strategisen linjauksen ja tutkimusyhteisön ja toiminnallisen yhteisön vaatimusten mukaisesti;

c)

ohjelmajohtaja, jonka neuvosto nimittää Euro-Argo ERICin toimitusjohtajaksi ja lailliseksi edustajaksi; ja

d)

tieteellis-tekninen neuvoa-antava ryhmä (STAG), joka antaa neuvostolle neuvoja tieteellisistä ja teknisistä kysymyksistä.

15 artikla

Neuvosto

1.

Neuvosto on ainoa Euro-Argo ERICin elin, jolla on valtuudet lopettaa Euro-Argo ERIC.

2.

Neuvosto määrittelee Euro-Argo ERICin yleisen strategisen linjauksen ja sen kehittämisen. Se käsittelee ja hyväksyy vuotuisen työsuunnitelman ja johtokunnan ehdotukset Euroopan unionilta, jäseniltä, tarkkailijoilta ja kolmansilta osapuolilta saatujen varojen jakamisesta. Se tekee kaikki päätökset, jotka koskevat suuria investointeja, kuten rakennuksia ja suuria laitteistoja Euroopan tasolla. Se päättää ohjelmatoimiston toimien avoinnaolosta tai henkilöstön siirtämisestä tilapäisesti ohjelmatoimistoon.

3.

Neuvosto päättää Euro-Argo ERICin jäsenyydestä, mukaan lukien jäsenten hyväksyminen sekä jäsenten eroaminen tai erottaminen.

4.

Neuvosto nimittää ohjelmajohtajan johtokunnan esityksestä.

5.

Neuvosto nimittää tieteellis-teknisen neuvoa-antavan ryhmän (STAG) jäsenet ja vahvistaa sen työtä varten ohjesäännön johtokunnan esityksestä.

6.

Puheenjohtaja voi kutsua keskeisiä sidosryhmiä neuvoston kokouksiin.

7.

Jokaista jäsentä edustaa yksi edustaja. Tarkkailijat voivat osallistua neuvoston kokouksiin, joissa niitä edustaa yksi edustaja. Kullakin edustajalla voi olla mukanaan tarvittavia asiantuntijoita.

8.

Neuvosto valitsee puheenjohtajansa jäsentensä keskuudesta jäsentensä määräenemmistöllä kolmen vuoden kaudeksi, joka voidaan uusia kerran kolmeksi vuodeksi. Neuvoston varapuheenjohtaja valitaan määräenemmistöllä hoitamaan puheenjohtajan tehtäviä tämän poissa ollessa.

9.

Neuvosto tekee päätöksensä yksinkertaisella enemmistöllä, määräenemmistöllä tai yksimielisesti seuraavasti:

a)

Läsnä olevien yksinkertaisella enemmistöllä:

i)

vuositilinpäätöksen hyväksyminen;

ii)

ohjelmajohtajan vuosikertomuksen hyväksyminen;

iii)

varainhoidon tarkastajien nimittäminen;

iv)

johtokunnan nimittäminen;

v)

STAG-ryhmän nimittäminen; ja

vi)

kaikki muut päätökset, joiden tekemiseen ei nimenomaisesti vaadita määräenemmistöä tai yksimielisyyttä.

b)

Läsnä tai edustettuina olevien äänioikeutettujen kahden kolmasosan enemmistöllä siten, että puoltoäänet edustavat kahta kolmasosaa äänioikeuksista (määräenemmistö):

i)

vuotuisen talousarvion hyväksyminen;

ii)

ehdotus perussäännön muuttamiseksi;

iii)

neuvoston puheenjohtajan valinta;

iv)

ohjelmajohtajan nimittäminen;

v)

uusia jäseniä ja tarkkailijoita koskevan menettelyn ja sitoutumisehtojen määrittäminen;

vi)

jäsenten hyväksyminen;

vii)

tarkkailijoiden hyväksyminen;

viii)

sisäisten työmenettelyjen määrittäminen, tarkistaminen ja hyväksyminen;

ix)

jäseniltä ja tarkkailijoilta vaadittavista vähimmäisrahoitusosuuksista ja niiden muutoksista päättäminen;

x)

äänioikeuksien muuttaminen sen varmistamiseksi, että Euro-Argo ERIC noudattaa 11 artiklan 2 kohtaa;

xi)

immateriaalioikeuksien hyödyntämiseen liittyvien menetelmien ja lisensoinnin määrittäminen ja muuttaminen;

xii)

Euro-Argo ERICin virallisen osoitteen, sääntömääräisen kotipaikan ja rekisteröidyn toimipaikan siirtäminen toiseen Euroopan unionin jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan;

xiii)

Euro-Argo ERICin purkaminen; ja

xiv)

Euro-Argo ERICin toiminnan jatkaminen tai päättäminen.

c)

Yksimielisesti jäsenen erottamisesta lukuun ottamatta kyseessä olevan jäsenen ääntä.

10.

Jäsenet sitoutuvat noudattamaan sisäisten työmenettelyjen määräyksiä valtakirjalla äänestämisen, kokousedustuksen ja päätösvaltaisuuden suhteen.

11.

Puheenjohtaja kutsuu neuvoston koolle tavallisesti kerran vuodessa Euro-Argon rekisteröityyn toimipaikkaan tai muuhun puheenjohtajan määrittämään paikkaan.

12.

Neuvoston kokous on pidettävä viimeistään kaksi kuukautta sen jälkeen, kun edellisen varainhoitovuoden vuositilinpäätös toimitetaan jäsenille.

13.

Puheenjohtaja voi tarvittaessa päättää kutsua koolle ylimääräisiä kokouksia milloin tahansa tai ohjelmajohtajan tai vähintään jäsenten kolmasosan esittämästä kirjallisesta pyynnöstä.

14.

Jäsenet sitoutuvat noudattamaan sisäisten työmenettelyjen määräyksiä kokouskutsujen, kokousten järjestäminen, esityslistan, pöytäkirjan ja muiden työmenettelyissä mainittujen järjestelyjen suhteen.

16 artikla

Johtokunta

1.

Johtokunta valvoo Euro-Argo ERICin toimintaa ja varmistaa, että se toimii ja kehittyy neuvoston määrittelemän strategisen linjauksen ja tutkimusyhteisön ja toiminnallisen yhteisön vaatimusten mukaisesti.

2.

Johtokunta vahvistaa ohjelmajohtajan laatiman vuotuisen työsuunnitelman ja toimittaa sen neuvoston hyväksyttäväksi. Se laatii ja toimittaa neuvostolle esitykset vuotuiseksi talousarvioksi ja ehdotukset Euroopan unionilta saatujen varojen sekä jäseniltä, tarkkailijoilta ja kolmansilta osapuolilta saatujen varojen ja osallistumismaksujen jakamisesta.

3.

Johtokunta antaa vahvistuksen kaikille tarvittaville ohjelmajohtajan toimille, jotka liittyvät vuotuisen työsuunnitelman täytäntöönpanoon, Euro-Argo ERICin toimintaan, erityisesti mittauspoijujen hankinta- ja käyttöönottostrategiaan, sekä Euro-Argo ERICin suhteisiin kansainväliseen Argo-ohjelmaan ja EU:n toimielimiin.

4.

Johtokunta koostuu jäsenten nimeämistä edustajista. Jokaisella jäsenellä on oikeus nimetä yksi edustaja ja yksi varaedustaja.

5.

Ohjelmajohtajalla ja STAG-ryhmän puheenjohtajalla on oikeus osallistua neuvoa-antavassa ominaisuudessa johtokunnan kokouksiin.

6.

Tarkkailijoilla on oikeus osallistua johtokunnan kokouksiin tai olla edustettuina niissä ilman äänioikeutta.

7.

Puheenjohtaja voi kutsua asiantuntijoita ja muita käsiteltäviin asioihin erityisen perehtyneitä henkilöitä osallistumaan kokouksiin ilman äänioikeutta.

8.

Johtokunta valitsee puheenjohtajansa jäsentensä keskuudesta jäsentensä määräenemmistöllä kolmen vuoden kaudeksi, joka voidaan uusia kerran kolmeksi vuodeksi. Varapuheenjohtaja valitaan johtokunnan määräenemmistöllä hoitamaan puheenjohtajan tehtäviä tämän poissa ollessa.

9.

Kullakin jäsenellä on äänioikeudet siten kuin 11 artiklassa määrätään.

10.

Jäsenet sitoutuvat noudattamaan sisäisten työmenettelyjen määräyksiä valtakirjalla äänestämisen, kokousedustuksen ja päätösvaltaisuuden suhteen.

11.

Puheenjohtaja kutsuu johtokunnan koolle tavallisesti kerran vuodessa Euro-Argo ERICin rekisteröityyn toimipaikkaan tai muuhun puheenjohtajan määrittämään paikkaan.

12.

Puheenjohtaja voi tarvittaessa päättää kutsua koolle ylimääräisiä kokouksia milloin tahansa tai ohjelmajohtajan tai vähintään jäsenten kolmasosan esittämästä pyynnöstä.

13.

Johtokunnan kokous on pidettävä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun edellisen varainhoitovuoden vuositilinpäätös toimitetaan jäsenille.

14.

Jäsenet sitoutuvat noudattamaan sisäisten työmenettelyjen määräyksiä kokouskutsujen, kokousten järjestämisen, esityslistan, pöytäkirjan ja muiden työmenettelyissä mainittujen järjestelyjen suhteen.

17 artikla

Ohjelmajohtaja

1.

Ohjelmajohtaja vastaa johtokunnan vahvistamien ja neuvoston hyväksymien päätösten ja ohjelmien täytäntöönpanosta. Ohjelmajohtajan nimittää neuvosto, ja ohjelmajohtaja on sille vastuussa toiminnastaan.

2.

Ohjelmajohtaja toteuttaa kaikki tarpeelliset toimet vuotuisen työsuunnitelman täytäntöönpanoa ja Euro-Argo ERICin päivittäistä hallintoa ja johtamista varten. Tähän sisältyvät erityisesti

a)

toimet, joilla helpotetaan tutkimusyhteisön ja toiminnallisen yhteisön mahdollisuuksia osallistua Euro-Argo ERICiin ja hyödyntää sen tietoja;

b)

mittauspoijujen käyttöönoton suunnittelu, koordinointi ja valvonta;

c)

mittauspoijujen hankinnan järjestäminen Euroopan tasolla;

d)

Euro-Argo ERICin päivittäisen toiminnan hallinnointi;

e)

vuosikertomuksen ja vuotuisen johdon kertomuksen laatiminen;

f)

kaikkien talousarvioasioiden valvonta ja menojen hyväksyminen;

g)

vuotuisen varainhoitokertomuksen laatiminen ja talousarviosuunnitelmien esittäminen;

h)

Euro-Argo ERICin henkilöstön ja Euro-Argo ERICiin tilapäisesti siirrettyjen henkilöiden toiminnan koordinointi;

i)

ohjelmatoimiston valvonta; ja

j)

yhteyksien luominen ja ylläpitäminen tutkimusyhteisöön ja toiminnalliseen (GMES/Copernicus) käyttäjäyhteisöön.

3.

Ohjelmajohtaja edustaa Euro-Argo ERICiä kansainvälisen Argo-ohjelman hallintorakenteessa (International Argo Steering Team), tämän kuitenkaan estämättä jäsenten omaa kansallista edustusta.

4.

Ohjelmajohtajalla on oikeus allekirjoittaa oikeudellisesti sitovia sopimuksia Euro-Argo ERICin puolesta kolmansien osapuolten kanssa.

5.

Ohjelmajohtaja avustaa johtokunnan puheenjohtajaa johtokunnan kokousten valmistelussa.

6.

Perustetaan ohjelmatoimisto avustamaan ohjelmajohtajaa ja tukemaan Euro-Argo ERICin päivittäistä johtamista, mukaan lukien postin, kirjeenvaihdon ja asiakirjojen arkistointi, matkajärjestelyt, kokousten järjestäminen sekä kertomusten ja varainhoitoasiakirjojen laatiminen, rajoittumatta kuitenkaan näihin.

18 artikla

Tieteellis-tekninen neuvoa-antava ryhmä (STAG)

1.

Perustetaan STAG-ryhmä riippumattomista asiantuntijoista koostuvana neuvoa-antavana elimenä antamaan neuvostolle neuvoja Euro-Argo ERICin toiminnan, kehittämisen ja kehityksen kannalta merkityksellisistä tieteellisistä tai teknisistä kysymyksistä (ml. lukien tiedonhallinta ja instrumentaatio) ja Euro-Argo ERICin tietojen saatavuudesta tutkimuskäyttäjille ja toiminnallisille käyttäjille. Johtokunta voi neuvoston kautta pyytää STAG-ryhmää tarkastelemaan kysymyksiä, joita sen on tarpeen käsitellä, ja antamaan niistä suosituksia. STAG-ryhmän ohjesääntö, jota johtokunta esittää ja jonka neuvosto hyväksyy, vahvistetaan osana sisäisiä työmenettelyjä.

2.

STAG-ryhmä antaa suosituksia neuvostolle Euro-Argo ERICin tieteellisistä ja teknisistä näkökohdista ja linjauksesta ottaen huomioon Euroopan tason ja kansainvälisen toimintaympäristön.

5 LUKU

VARAINHOITO

19 artikla

Voimavarat

Euro-Argo ERICin voimavaroista päättää neuvosto 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja niihin voivat sisältyä

a)

jäsenten ja tarkkailijoiden vuotuiset osallistumismaksut;

b)

jäseniltä ja tarkkailijoilta saatavat muut rahoitusosuudet;

c)

Euro-Argo ERICin kolmansille osapuolille tarjoamista palveluista suoritettavat hyvitykset ja kolmansien osapuolien harjoittamasta Euro-Argo ERICin omistamien ja/tai lisensoimien immateriaalioikeuksien hyödyntämisestä saatavat lisenssimaksut tai tulot;

d)

avustukset erityisiin Euro-Argo ERICin toimiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (1) VI osaston mukaisesti;

e)

muut avustukset; ja

f)

neuvoston hyväksymien rajojen ja ehtojen puitteissa joko raha- ja luontoissuorituksina saadut lisävarat.

20 artikla

Talousarvioperiaatteet, tilinpäätös ja -tarkastus

1.

Euro-Argo ERICin varainhoitovuosi alkaa kunkin vuoden 1 päivänä tammikuuta ja päättyy 31 päivänä joulukuuta, jäljempänä ’varainhoitovuosi’.

2.

Euro-Argo ERICin kaikki tulo- ja menoerät on sisällytettävä arvioihin, jotka on laadittava kutakin varainhoitovuotta varten, ja ne on esitettävä talousarviossa.

3.

Euro-Argo ERICin on kirjattava rajalliseen taloudelliseen toimintaansa liittyvät menot ja tulot erikseen, ja sen on laskutettava markkinahinta tällaisesta toiminnosta tai, jos sitä ei voida määrittää, täydet kustannukset lisättynä kohtuullisella marginaalilla.

4.

Neuvoston on varmistettava, että rahoitusosuudet käytetään moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti.

5.

Talousarvion laatimisessa ja toteuttamisessa sekä tilinpäätöksen esittämisessä noudatetaan avoimuusperiaatetta.

6.

Euro-Argo ERICin tilinpäätökseen on liitettävä selvitys varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta.

7.

Euro-Argo ERICiin sovelletaan tilinpäätöksen laatimista, ilmoittamista, tarkastamista ja julkistamista koskevia isäntämaan kansallisen lainsäädännön vaatimuksia.

21 artikla

Verot

Neuvoston direktiivin 2006/112/EY (2) 143 artiklan 1 kohdan g alakohtaan ja 151 artiklan 1 kohdan b alakohtaan perustuvia verovapautuksia sovelletaan Euro-Argo ERICin muuta kuin taloudellista toimintaansa varten tekemiin hankintoihin, mutta ei taloudellista toimintaa varten tehtäviin hankintoihin. Vapautusta arvonlisäverosta sovelletaan hankintoihin, jotka tehdään Euro-Argo ERICin tavoitteidensa mukaisesti harjoittamaa tieteellistä, teknistä ja hallinnollista toimintaa varten. Tähän sisältyvät virallista käyttöä varten tarkoitetuista Euro-Argo ERICin tiloista aiheutuvat menot ja Euro-Argo ERICin järjestämistä muuhun kuin taloudelliseen toimintaan suoraan liittyvistä konferensseista, seminaareista ja kokouksista aiheutuvat menot. Matka- ja majoituskuluihin ei kuitenkaan sovelleta vapautusta arvonlisäverosta, eivätkä sen piirin kuulu alle 300 euron arvoiset hankinnat.

6 LUKU

SUHDE EUROOPAN KOMISSIOON

22 artikla

Raportointi komissiolle

1.

Euro-Argo ERIC laatii vuosikertomuksen, joka käsittää erityisesti sen toiminnan tieteelliset, operatiiviset ja rahoitusta koskevat näkökohdat. Neuvosto hyväksyy vuosikertomuksen ja toimittaa sen Euroopan komissiolle ja asianomaisille viranomaisille kuuden kuukauden kuluessa vastaavan varainhoitovuoden päättymisestä. Kertomus julkaistaan.

2.

Euro-Argo ERICin ja asianomaisten jäsenvaltioiden on ilmoitettava Euroopan komissiolle kaikista seikoista, jotka uhkaavat vaarantaa vakavasti Euro-Argo ERICin tehtävän suorittamisen tai estävät sitä täyttämästä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia.

3.

Jos Euro-Argo ERIC ei kykene maksamaan velkojaan, sen on ilmoitettava tästä välittömästi Euroopan komissiolle.

23 artikla

Perussäännön muutokset

1.

Perussäännön muuttamista koskevista ehdotuksista päättää neuvosto.

2.

Neuvoston on asetuksen 11 artiklassa vahvistetun menettelyn mukaisesti toimitettava perussäännön muuttamista koskeva ehdotus Euroopan komissiolle.

3.

Perussäännössä on aina noudatettava asetusta ja kaikkia muita asiaankuuluvia Euroopan unionin säädöksiä.

7 LUKU

TOIMINTAPERIAATTEET

24 artikla

Immateriaalioikeudet

1.

Kaikki Euro-Argo ERICin toiminnan aikana luodut, syntyneet, hankitut tai kehitetyt immateriaalioikeudet ovat Euro-Argo ERICin omaisuutta.

2.

Jollei mahdollisista Euro-Argo ERICin ja jäsenten tai tarkkailijoiden taikka jäseniä tai tarkkailijoita edustavien tahojen välisistä sopimuksista tai alihankintasopimuksista muuta johdu, kaikki jäsenen, tarkkailijan tai näitä edustavan tahon luomat, hankkimat tai kehittämät tai sille syntyneet immateriaalioikeudet ovat kyseisen jäsenen, tarkkailijan tai edustavan tahon omaisuutta.

3.

Euro-Argo ERIC myöntää jäsenille jatkuvan, peruuttamattoman, yksinoikeudettoman, lisenssimaksuista vapautetun ja kokonaan maksetun maailmanlaajuisen oikeuden ja lisenssin käyttää, julkaista, kehittää, jäljentää tai mukauttaa Euro-Argo ERICin omistamia immateriaalioikeuksia mihin tahansa tarkoitukseen näiden oikeuksien keston aikana, jolloin kyseiseen oikeuteen ja lisenssiin sisältyy myös oikeus myöntää alilisenssejä tai muulla tavoin siirtää kaikki edellä mainitut oikeudet mille tahansa kolmannelle osapuolelle.

4.

Euro-Argo ERICin omistamien immateriaalioikeuksien yksilöinnistä, suojaamisesta, hallinnoinnista ja ylläpidosta huolehtii ohjelmajohtaja.

5.

Immateriaalioikeuksiin liittyvissä kysymyksissä jäsenten välisiin suhteisiin sovelletaan jäsenien kansallista lainsäädäntöä ja kansainvälisiä sopimuksia, joiden osapuolia jäsenet ovat.

25 artikla

Tietoja ja niiden saatavuutta koskevat periaatteet käyttäjiä varten

1.

Kansainvälisen Argon tietopolitiikan mukaisesti Euro-Argo ERICin tiedot ovat vapaasti ja avoimesti kaikkien henkilöiden ja laitosten saatavilla.

2.

Jäsenvaltioiden laitosten on toteutettava kohtuulliset toimet toimiakseen vierailevien tutkijoiden, insinöörien ja teknikoiden isäntänä sellaisten kumppaneiden kanssa harjoitettavan yhteistyön puitteissa, jotka osallistuvat suoraan Euro-Argo ERICin toimiin laboratorioissaan.

26 artikla

Tieteelliset arviointiperiaatteet

1.

Vuotuisten toimien tieteellisestä arvioinnista vastaa STAG-ryhmä.

2.

STAG-ryhmä tekee viiden vuoden välein katsauksen Euro-Argo ERICin toimintaan, tarvittaessa muiden riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella, ja raportoi neuvostolle.

27 artikla

Tiedonlevitysperiaatteet

1.

Tietojen levittäminen tapahtuu joko ”pull mode” -periaatteella eli lataamalla datakeskusten verkkosivustoilta tai ”push mode” -periaatteella toimittamalla datatiedostot säännöllisesti Maailman ilmatieteellisen järjestön (WMO) maailmanlaajuiseen televiestintäjärjestelmään (GTS), kansainvälisen Argo-ohjelman datakeskuksiin, Euroopan meripoliittiseen seurantakeskukseen ja tietoverkkoon (EMODNET), Copernicus-meripalveluun ja yksittäisille käyttäjille pyynnöstä.

2.

Kaikkia käyttäjiä kehotetaan julkaisemaan tuloksensa vertaisarvioituina tieteellisinä julkaisuina ja esittämään ne tieteellisissä konferensseissa sekä muiden, laajemmalle yleisölle suunnattujen tiedotusvälineiden kautta muun muassa suurelle yleisölle, lehdistölle, kansalaisryhmille ja oppilaitoksille, rajoittumatta kuitenkaan näihin.

3.

Euro-Argo ERICin ohjelmajohtaja laatii tarkoituksenmukaisille kohdeyleisöille suunnatun viestintäsuunnitelman.

4.

Euro-Argo ERICin suorittamaan tietojen käyttöön ja keräykseen sovelletaan Euroopan unionin ja kansallista tietosuojalainsäädäntöä.

28 artikla

Työhönottoperiaatteet

Työhönottoon sovelletaan sen valtion lainsäädäntöä, jossa Euro-Argo ERICin sääntömääräinen kotipaikka sijaitsee. Kaikissa työ- ja työhönottoehdoissa on noudatettava tiukasti syrjimättömyyttä.

29 artikla

Hankintamenettelyt

1.

Euro-Argo ERICin hankintamenettelyjen on oltava läpinäkyviä, syrjimättömiä ja avoimia kilpailulle.

2.

Hankintamenettelyt määritellään yksityiskohtaisesti sisäisissä työmenettelyissä, jotka neuvosto hyväksyy.

8 LUKU

KESTO, PURKAMINEN JA RIITOJEN RATKAISU

30 artikla

Kesto

Euro-Argo ERIC perustetaan aluksi 31 päivään joulukuuta 2020 ulottuvaksi kaudeksi, minkä jälkeen sen olemassaolo jatkuu, ellei neuvoston päätöksistä muuta johdu.

31 artikla

Purkaminen

1.

Neuvosto voi milloin tahansa päättää lopettaa ja purkaa Euro-Argo ERICin tai siirtää sen toimet toiselle oikeussubjektille.

2.

Euro-Argo ERICin on ilmoitettava Euroopan komissiolle neuvoston tekemästä purkamispäätöksestä viipymättä ja joka tapauksessa kymmenen päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Euroopan komissio julkaisee asiasta ilmoituksen Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.

3.

Euro-Argo ERICin on ilmoitettava Euroopan komissiolle purkamismenettelyn päättymisestä viipymättä ja joka tapauksessa kymmenen päivän kuluessa menettelyn päättymisestä. Euroopan komissio julkaisee asiasta ilmoituksen Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.

4.

Jos Euro-Argo ERIC ei kykene maksamaan velkojaan, sen on ilmoitettava tästä välittömästi Euroopan komissiolle. Euroopan komissio julkaisee asiasta ilmoituksen Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.

5.

Mahdolliset Euro-Argo ERICin velkojen maksamisen jälkeen jäljellä olevat varat ja vastuut jaetaan jäsenten kesken suhteessa niiden äänioikeuksiin purkamisen ajankohtana.

6.

Jäsenet sitoutuvat järjestämään Euro-Argo ERICin purkamisen ja vastaamaan siihen liittyvistä kustannuksista suhteessa niiden äänioikeuksiin purkamisen ajankohtana, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 13 artiklan soveltamista.

7.

Euro-Argo ERIC lakkaa olemasta päivänä, jona Euroopan komissio julkaisee asiasta ilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

32 artikla

Kieli

1.

Euro-Argo ERICin työkieli on englanti.

2.

Tarvittaessa käytetään Euro-Argo ERICin isäntämaan virallista kieltä isäntämaan viranomaisiin päin.

3.

Tämä perussääntö katsotaan todistusvoimaiseksi englannin ja ranskan kielellä ja kaikilla muilla Euroopan unionin virallisilla kielillä. Mikään kielitoisinnoista ei ole etusijalla.

33 artikla

Sovellettava laki

Euro-Argo ERICiin sovelletaan ensisijaisuusjärjestyksessä

a)

Euroopan unionin lainsäädäntöä, erityisesti ERIC-asetusta (EY) N:o 723/2009;

b)

isäntämaan lainsäädäntöä asioissa, jotka eivät kuulu (tai kuuluvat vain osittain) Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisalaan;

c)

tätä perussääntöä, joka hyväksytään edellä mainittujen oikeuslähteiden mukaisesti; ja

d)

perussäännön mukaisia täytäntöönpanosääntöjä.

34 artikla

Riitojen ratkaisu

1.

Jollei perussäännön muissa artikloissa toisin määrätä, jäsenten välisten perussäännöstä johtuvien tai siihen liittyen riitojen tai erimielisyyksien tapauksessa, mukaan lukien Euro-Argo ERICin toiminta tai suorituskyky tai jäsenille perussäännön mukaisesti kuuluvien velvoitteiden noudattaminen, neuvosto kokoontuu niin pian kuin se on kohtuudella mahdollista neuvottelemaan vilpittömässä mielessä ja pyrkii ratkaisemaan erimielisyyden.

2.

Unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista Euro-Argo ERICiin liittyvät jäsenten väliset riidat, jäsenten ja Euro-Argo ERICin väliset riidat sekä kaikki riidat, joissa unioni on osapuolena.

3.

Tapauksissa, jotka eivät kuulu Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisalaan, riitojen ratkaisuun sovellettava toimivalta määritetään sen valtion lainsäädännön nojalla, jossa Euro-Argo ERICillä on sääntömääräinen kotipaikka.

35 artikla

Perussäännön konsolidoitu toisinto

Tämä perussääntö on pidettävä ajan tasalla ja asetettava julkisesti saataville Euro-Argo ERICin verkkosivustolla ja sen sääntömääräisessä kotipaikassa. Kaikkiin perussäännön muutoksiin on asetuksen (EY) N:o 723/2009 11 artiklan mukaisesti liitettävä ilmoitus siitä, koskeeko muutos perussäännön olennaista vai muuta kuin olennaista osaa, ja annettava tiedot muutoksen hyväksymismenettelystä.

Liite 1 — Luettelo jäsenistä ja tarkkailijoista

Jäsenet ja niitä edustavat tahot ovat seuraavat:

1.

Saksan liittotasavaltaa edustaa Federal Maritime and Hydrographic Agency (BSH), jonka rekisteröity toimipaikka on Bernhard-Nocht-Strasse 78, 20359 Hamburg, Saksa;

2.

Kreikan tasavaltaa edustaa Hellenic Centre for Marine Research, jonka rekisteröity toimipaikka on at 46,7 km Athens-Sounio Ave. PO Box 712 Anavyssos, Attica GR-190 13, Kreikka;

3.

Ranskan tasavaltaa edustaa Research Institute for Exploitation of the Sea (Ifremer), jonka sääntömääräinen kotipaikka on 155 rue Jean Jacques Rousseau, 92138 Issy-les-Moulineaux, Ranska;

4.

Italian tasavaltaa edustaa National Institute of Oceanography and Experimental Geophysics (OGS), jonka rekisteröity toimipaikka on Borgo Grotta Gigante, 42/c 34010 Sgonico (Trieste), Italia;

5.

Alankomaiden kuningaskuntaa edustaa Royal Netherlands Meteorological Institute (KNMI), jonka rekisteröity toimipaikka on Wilhelminalaan 10, NL-3732 GK De Bilt, Alankomaat;

6.

Suomen tasavaltaa edustaa liikenne- ja viestintäministeriö, jonka rekisteröity toimipaikka on PL 31, FI-00023 Valtioneuvosto, Suomi;

7.

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyttä kuningaskuntaa edustaa Met Office, for and on behalf of the Secretary of State for the Department for Business, Innovation and Skills of the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland, jonka päätoimipaikka on Fitzroy Road, Exeter EX1 3PB;

Tarkkailijat ja niitä edustavat tahot ovat seuraavat:

1.

Norjan kuningaskuntaa edustaa Institute of Marine Research (IMR), jonka rekisteröity toimipaikka on Nordnesgaten 50, 5005 Bergen, Norja.

2.

Puolan tasavaltaa edustaa Ministry of Science and Higher Education (MSHE), 20 Hoża Street 1/3 Wspólna Street 00–529 Warsaw, Puola.

SANASTO

Neuvosto

Neuvosto koostuu jäsenistä tai yhdestä (1) asianmukaisesti nimetystä edustavasta tahosta tai edustajasta kutakin jäsentä kohti.

Määräenemmistö

Päätös voidaan hyväksyä vain, jos kaksi kolmasosaa läsnä olevista puoltaa sitä ja jos puoltoäänet edustavat kahta kolmasosaa äänioikeuksista.

EEA

Euroopan ympäristökeskus.

ERIC

Eurooppalainen tutkimusinfrastruktuurikonsortio, sellaisena kuin se on määritelty asetuksessa.

Euro-Argo ERIC

Euro-Argo-ohjelman koordinointiin perustettu oikeussubjekti, johon sovelletaan ERIC-perussääntöä.

Euro-Argon infrastruktuuri

Euro-Argo-ohjelmaa tukevat eurooppalaiset laitteistot.

Euro-Argo-ohjelma

Jäsenten ja tarkkailijoiden Argon tavoitteiden mukaisesti toteuttamat toimet sekä Euro-Argo ERICin johtokunnan vahvistamat ja neuvoston hyväksymät päätökset ja ohjelmat.

GMES/Copernicus

Ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuista seurantaa koskeva EU:n ohjelma (Euroopan maanseurantaohjelma).

Immateriaalioikeudet

Kaikki patentit, keksintöoikeudet, hyödyllisyysmallit (pikkupatentit), tekijänoikeus ja sen lähioikeudet, tavaramerkit, palvelumerkit, toimi- ja kauppanimet, verkkotunnukset, ulkoista ilmiasua tai ulkoasua (”trade dress” tai ”get-up”) koskevat oikeudet, goodwill-oikeudet tai kanneoikeudet väärinkäytön (”passing-off”) tapauksessa, vilpillistä kilpailua koskevat oikeudet, mallioikeudet, ohjelmisto-oikeudet, tietokantaoikeudet, topografiaoikeudet, moraaliset oikeudet, tietojen (ml. tietotaito ja liikesalaisuudet) luottamuksellisuutta koskevat oikeudet ja kaikki muut immateriaalioikeudet yksittäisissä tapauksissa, olivatpa ne rekisteröityjä tai rekisteröimättömiä, ja mukaan lukien kaikki tällaisten oikeuksien hakemiset, uusimiset tai jatkamiset sekä kaikki samankaltaiset tai vastaavat oikeudet tai suojamuodot kaikkialla maailmassa.

Sisäiset työmenettelyt

Neuvoston hyväksymä asiakirja, jossa määritetään Euro-Argo ERICin sisäiset työsäännöt.

Johtokunta

Neuvoston nimittämä Euro-Argo ERICin toiminnan valvonnasta vastaava johtokunta.

Jäsenvaltiot

Euroopan unionin jäsenvaltiot.

Jäsenet

Euro-Argo ERICin jäsenet, jotka täyttävät 6 artiklassa esitetyt ehdot.

Tarkkailijat

Euro-Argo ERICin tarkkailijat, jotka täyttävät 7 artiklassa esitetyt ehdot.

Ohjelmajohtaja

Neuvoston Euro-Argo ERICiin nimittämä henkilö, joka vastaa johtokunnan vahvistamien ja neuvoston 15 artiklan mukaisesti hyväksymien päätösten ja ohjelmien asianmukaisesta valmistelusta ja täytäntöönpanosta.

Ohjelmatoimisto

Ohjelmajohtajan avustamiseksi ja Euro-Argo ERICin päivittäisen johtamisen tueksi perustettu toimisto.

Asetus

Neuvoston asetus (EY) N:o 723/2009, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2009, eurooppalaiseen tutkimusinfrastruktuurikonsortioon (ERIC) sovellettavasta yhteisön oikeudellisesta kehyksestä (EUVL L 206, 8.8.2009, s. 1).

Yksinkertainen enemmistö

Läsnä tai edustettuina olevien äänioikeutettujen enemmistö.

STAG

Euro-Argo ERICin tieteellis-tekninen neuvoa-antava ryhmä. Se antaa suosituksia Euro-Argo ERICin tieteellisistä ja teknisistä näkökohdista ja linjauksesta.


(1)  EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(2)  EUVL L 347, 11.12.2006, s. 1.


9.5.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 136/51


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,

annettu 7 päivänä toukokuuta 2014,

viisumitietojärjestelmän (VIS) käyttöönottopäivän määrittämiseksi kahdennellatoista, kolmannellatoista, neljännellätoista ja viidennellätoista alueella

(2014/262/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta 9 päivänä heinäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 767/2008 (1) (VIS-asetus) ja erityisesti sen 48 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission täytäntöönpanopäätöksen 2013/493/EU (2) mukaan kahdestoista alue, jolla tietojen kerääminen ja siirtäminen viisumitietojärjestelmään (VIS) olisi aloitettava kaikkien hakemusten osalta, käsittää seuraavat valtiot: Costa Rica, El Salvador, Guatemala, Honduras, Nicaragua ja Panama; kolmastoista alue käsittää seuraavat valtiot: Kanada, Meksiko ja Yhdysvallat; neljästoista alue käsittää seuraavat valtiot: Antigua ja Barbuda, Bahama, Barbados, Belize, Dominica, Dominikaaninen tasavalta, Grenada, Guyana, Haiti, Jamaika, Kuuba, Saint Kitts ja Nevis, Saint Lucia, Saint Vincent ja Grenadiinit, Suriname ja Trinidad ja Tobago; ja viidestoista alue käsittää seuraavat valtiot: Australia, Fidži, Itä-Timor, Kiribati, Marshallinsaaret, Mikronesia, Nauru, Palau, Papua-Uusi-Guinea, Samoa, Salomonsaaret, Tonga, Tuvalu, Uusi-Seelanti ja Vanuatu.

(2)

Jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet komissiolle toteuttaneensa tarvittavat tekniset ja oikeudelliset järjestelyt asetuksen (EY) N:o 767/2008 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen keräämiseksi ja siirtämiseksi viisumitietojärjestelmään kyseisillä alueilla kaikkien hakemusten osalta, mukaan lukien järjestelyt tietojen keräämiseksi ja/tai siirtämiseksi toisen jäsenvaltion puolesta.

(3)

Koska asetuksen (EY) N:o 767/2008 48 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä virkkeessä asetettu ehto on täytetty, olisi määritettävä päivä, jona viisumitietojärjestelmä otetaan käyttöön kahdennellatoista, kolmannellatoista, neljännellätoista ja viidennellätoista alueella.

(4)

Ottaen huomioon, että viisumitietojärjestelmän käyttöönottopäivä on tarpeen vahvistaa lähitulevaisuuteen, tämän päätöksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(5)

Koska asetuksen (EY) N:o 767/2008 perustana on Schengenin säännöstö, Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan 5 artiklan mukaisesti Tanska on ilmoittanut asetuksen (EY) N:o 767/2008 saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöään. Sen vuoksi Tanskan on kansainväliseen oikeuteen perustuvien velvoitteiden nojalla pantava tämä päätös täytäntöön.

(6)

Tällä päätöksellä kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu neuvoston päätöksen 2000/365/EY (3) mukaisesti. Tämän vuoksi päätös ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.

(7)

Tällä päätöksellä kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu neuvoston päätöksen 2002/192/EY (4) mukaisesti. Tämän vuoksi päätös ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin.

(8)

Islannin ja Norjan osalta tällä päätöksellä kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä sopimuksessa viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (5) ja jotka kuuluvat neuvoston päätöksen 1999/437/EY (6) 1 artiklan B kohdassa tarkoitettuun alaan.

(9)

Sveitsin osalta tällä päätöksellä kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (7) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan B kohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2008/146/EY (8) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(10)

Liechtensteinin osalta tällä päätöksellä kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä allekirjoitetussa pöytäkirjassa Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (9) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan B kohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2011/350/EU (10) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(11)

Kyproksen osalta tämä päätös on vuoden 2003 liittymisasiakirjan 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös.

(12)

Bulgarian ja Romanian osalta tämä päätös on vuoden 2005 liittymisasiakirjan 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös.

(13)

Kroatian osalta tämä päätös on vuoden 2011 liittymisasiakirjan 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Viisumitietojärjestelmä otetaan käyttöön täytäntöönpanopäätöksessä 2013/493/EU määritellyillä kahdennellatoista, kolmannellatoista, neljännellätoista ja viidennellätoista alueella 15 päivänä toukokuuta 2014.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

3 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä 7 päivänä toukokuuta 2014.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO


(1)  EUVL L 218, 13.8.2008, s. 60.

(2)  Komission täytäntöönpanopäätös 2013/493/EU, annettu 30 päivänä syyskuuta 2013, kolmannen ja viimeisen alueiden ryhmän määrittämisestä viisumitietojärjestelmän (VIS) käyttöönottoa varten (EUVL L 268, 10.10.2013, s. 13).

(3)  Neuvoston päätös 2000/365/EY, tehty 29 päivänä toukokuuta 2000, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin (EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43).

(4)  Neuvoston päätös 2002/192/EY, tehty 28 päivänä helmikuuta 2002, Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin (EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20).

(5)  EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

(6)  Neuvoston päätös 1999/437/EY, tehty 17 päivänä toukokuuta 1999, tietyistä Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä (EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31).

(7)  EUVL L 53, 27.2.2008, s. 52.

(8)  Neuvoston päätös 2008/146/EY, tehty 28 päivänä tammikuuta 2008, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen, Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EUVL L 53, 27.2.2008, s. 1).

(9)  EUVL L 160, 18.6.2011, s. 21.

(10)  Neuvoston päätös 2011/350/EU, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2011, Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen, joka koskee Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä tehtävän pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta, siltä osin kuin kyse on tarkastusten poistamisesta sisärajoilta ja henkilöiden liikkumisesta rajojen yli (EUVL L 160, 18.6.2011, s. 19).