6.5.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 133/1

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2014/55/EU,

annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014,

sähköisestä laskutuksesta julkisissa hankinnoissa

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)	Jäsenvaltioissa on tällä hetkellä käytössä useita sähköisiä laskuja koskevia kansainvälisiä, kansallisia, alueellisia ja valmistajakohtaisia standardeja. Mikään näistä standardeista ei ole ensisijainen, ja niistä monet eivät ole keskenään yhteentoimivia.

(2)

Koska yhteistä standardia ei ole, jäsenvaltiot ovat päättäneet kehittää erillisiin kansallisiin standardeihin perustuvia omia teknisiä ratkaisujaan halutessaan edistää sähköisten laskujen käyttöä julkisissa hankinnoissa tai tehdä siitä pakollista. Tästä johtuu, että jäsenvaltioissa rinnakkain käytössä olevien erilaisten standardien määrä on kasvussa ja kasvaa tulevaisuudessa todennäköisesti edelleen.

(3)

Yhteentoimimattomien standardien moninaisuus tekee tilanteen aivan liian monimutkaiseksi sekä aiheuttaa oikeudellista epävarmuutta ja ylimääräisiä toimintakustannuksia niille talouden toimijoille, jotka käyttävät sähköisiä laskuja eri jäsenvaltioissa. Talouden toimijoita, jotka haluavat suorittaa rajatylittäviä hankintatoimia, vaaditaan usein noudattamaan uutta sähköisen laskutuksen standardia aina, kun ne alkavat toimia uusilla markkinoilla. Sähköisiä laskuja koskevat, toisistaan poikkeavat oikeudelliset ja tekniset vaatimukset muodostavat markkinoillepääsyn esteitä rajatylittävissä julkisissa hankinnoissa sekä kaupan esteitä, koska ne ehkäisevät talouden toimijoita ryhtymästä rajatylittävään hankintatoimintaan. Ne rajoittavat perusvapauksia, ja niillä on näin ollen suora vaikutus sisämarkkinoiden toimintaan.

(4)	Tällaiset unionin sisäisen kaupan esteet lisääntyvät todennäköisesti tulevaisuudessa, kun kehitetään yhä enemmän yhteentoimimattomia kansallisia ja valmistajakohtaisia standardeja ja kun sähköisten laskujen käyttö yleistyy julkisissa hankinnoissa tai se tehdään pakolliseksi jäsenvaltioissa.

(5)

Erilaisista rinnakkaisista sähköistä laskutusta koskevista oikeudellisista vaatimuksista ja teknisistä standardeista ja niiden puutteellisesta yhteentoimivuudesta johtuvia rajatylittävän kaupan esteitä olisi poistettava tai vähennettävä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi olisi kehitettävä sähköisen laskun ydinelementtejä koskevaa semanttista tietomallia koskeva yhteinen eurooppalainen standardi, jäljempänä ”sähköisen laskutuksen eurooppalainen standardi”. Standardissa olisi määritettävä ja kuvattava ne ydinelementit, joita sähköiseen laskuun on aina sisällyttävä, millä helpotettaisiin sähköisten laskujen lähettämistä ja vastaanottamista eri teknisiin standardeihin perustuvien järjestelmien välillä. Edellyttäen, että olemassa olevat kansalliset tekniset standardit eivät ole ristiriidassa tämän eurooppalaisen standardin kanssa, niitä ei olisi korvattava tällä standardilla eikä niiden käyttöä rajoitettava, ja olisi oltava mahdollista jatkaa niiden käyttöä rinnan eurooppalaisen standardin kanssa.

(6)

Varmistamalla semanttisen yhteentoimivuuden ja parantamalla oikeusvarmuutta tämä direktiivi edistää myös sähköisen laskutuksen käyttöönottoa julkisissa hankinnoissa, minkä ansiosta jäsenvaltioille, hankintaviranomaisille, hankintayksiköille ja talouden toimijoille koituu merkittäviä hyötyjä säästöjen, ympäristövaikutusten ja hallinnollisten rasitteiden kevenemisen muodossa.

(7)

Sähköisestä laskutuksesta saadaan suurin mahdollinen hyöty, kun laskun tuottaminen, lähettäminen, siirtäminen, vastaanottaminen ja käsittely voidaan automatisoida kaikilta osin. Tästä syystä vain koneellisesti luettavien laskujen, jotka vastaanottaja voi käsitellä automaattisesti ja digitaalisesti, olisi katsottava noudattavan sähköisen laskutuksen eurooppalaista standardia. Pelkkää kuvatiedostoa ei olisi pidettävä tämän direktiivin mukaisena sähköisenä laskuna.

(8)

Yhteentoimivuuden tavoitteena on mahdollistaa tietojen johdonmukainen esittäminen ja käsittely yritysjärjestelmien välillä riippumatta niiden teknologiasta, sovelluksista tai alustasta. Täydellinen yhteentoimivuus muodostuu yhteistoimintakyvystä kolmella seuraavalla erillisellä tasolla: laskun sisältö (semantiikka), käytetty muoto tai kieli (syntaksi) ja tiedonsiirtomenetelmä. Semanttinen yhteentoimivuus merkitsee sitä, että sähköinen lasku sisältää tietyn määrän vaadittua tietoa ja että vaihdetun tiedon täsmällinen merkitys säilyy ja ymmärretään yksiselitteisesti riippumatta tavasta, jolla se fyysisesti esitetään tai siirretään. Syntaktinen yhteentoimivuus merkitsee sitä, että sähköisen laskun dataelementit esitetään sellaisessa muodossa, joka voidaan vaihtaa suoraan lähettäjän ja vastaanottajan välillä ja käsitellä automaattisesti. Syntaktinen yhteentoimivuus voidaan varmistaa kahdella tavalla: yhteisen syntaksin käyttämisellä tai eri syntaksien välisillä sidoksilla.

(9)

Käytössä on suuri määrä syntakseja. Syntaktinen yhteentoimivuus varmistetaan yhä enenevässä määrin sidosten avulla. Tämä menetelmä on tehokas, jos lasku sisältää kaikki semanttisella tasolla vaadittavat dataelementit ja jos niiden merkitys on yksiselitteinen. Koska tilanne on usein aivan toisenlainen, tarvitaan toimia yhteentoimivuuden varmistamiseksi semanttisella tasolla. Jotta voitaisiin entisestään yksinkertaistaa sähköisen laskutuksen käyttöä ja vähentää kustannuksia, eräänä pitkän aikavälin tavoitteena olisi oltava käytettävien syntaksien lukumäärän vähentäminen siten, että keskitytään yleisimmin käytettyihin.

(10)

Sähköisen laskutuksen standardoinnilla täydennetään niitä toimia, joilla pyritään edistämään sähköisten hankintamenettelyjen käyttöönottoa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU (4) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/25/EU (5) asiaankuuluvien säännösten mukaisesti.

(11)

Eurooppa-neuvosto on 28 ja 29 päivänä kesäkuuta 2012 ja 24 päivänä lokakuuta 2013 antamissaan päätelmissä todennut, että etusijalle olisi asetettava toimenpiteet, joilla pyritään kehittämään rajatylittävää verkkokauppaa ja julkishallintojen nykyaikaistamista, myös helpottamalla siirtymistä sähköiseen laskutukseen ja toteuttamalla se pikaisesti.

(12)

Euroopan parlamentti viittasi 20 päivänä huhtikuuta 2012 antamassaan päätöslauselmassa sähköistä laskutusta koskevista kansallisista säännöistä johtuvaan markkinoiden hajanaisuuteen, korosti sähköisen laskutuksen tarjoamia huomattavia etuja ja painotti oikeusvarmuuden, selkeän teknisen ympäristön sekä yhteisiin lakisääteisiin vaatimuksiin, liiketoimintaprosesseihin ja teknisiin standardeihin perustuvien avointen ja yhteentoimivien sähköisen laskutuksen ratkaisujen merkitystä. Näistä syistä Euroopan parlamentti esitti, että sähköinen laskutus tehtäisiin pakolliseksi julkisissa hankinnoissa vuoteen 2016 mennessä.

(13)	Marraskuun 2 päivänä 2010 hyväksytyllä komission päätöksellä (6) perustettu sähköistä laskutusta käsittelevä eurooppalainen sidosryhmäfoorumi antoi lokakuussa 2013 yksimielisesti suosituksen semanttisen datan määritysten käytöstä sähköisen laskutuksen yhteentoimivuuden tukemiseksi.

(14)

Tätä direktiiviä olisi sovellettava hankintaviranomaisten ja -yksikköjen vastaanottamiin sähköisiin laskuihin, jotka on laadittu sellaisten sopimusten täytäntöönpanon johdosta, joihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2009/81/EY (7), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2014/23/EU (8), direktiiviä 2014/24/EU tai direktiiviä 2014/25/EU. Ainoastaan sellaisten talouden toimijoiden laatimien sähköisten laskujen, joiden kanssa julkista hankintaa koskeva sopimus tai käyttöoikeussopimus on tehty (pääsopimuksen osapuoli), olisi kuuluttava tämä direktiivin soveltamisalaan. Jäsenvaltioiden määrätessä direktiivin 2014/24/EU 71 artiklan ja direktiivin 2014/25/EU 88 artiklan mukaisesti suorista maksuista alihankkijoille, hankinta-asiakirjoissa määritettäviin järjestelyihin olisi sisällytettävä säännöksiä, jotka koskevat sitä, käytetäänkö sähköistä laskutusta vai ei alihankkijoille suoritettavien maksujen osalta. Siltä osin kun sopimus tehdään talouden toimijoiden ryhmittymän kanssa, olisi selvennettävä, että tätä direktiiviä sovelletaan sekä ryhmittymän että yksittäisten talouden toimijoiden laatimiin sähköisiin laskuihin.

(15)

Tätä direktiiviä olisi sovellettava myös maksuja käsittäviin käyttöoikeussopimuksiin, jotka edellyttävät laskujen laatimista niiden talouden toimijoiden toimesta, jonka kanssa käyttöoikeussopimus on tehty. Ilmaus ”käyttöoikeudet” on määritelty direktiivin 2014/23/EU 5 artiklan 1 alakohdassa. Käyttöoikeussopimusten tarkoituksena on hankkia urakoita tai palveluja käyttöoikeussopimuksella, jonka vastikkeena on rakennettavan kohteen tai palvelujen käyttöoikeus tai tällainen oikeus ja maksu yhdessä.

(16)

Tätä direktiiviä sovelletaan, jollei Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 346 artiklasta muuta johdu. Tätä direktiiviä ei sovelleta sähköisiin laskuihin, jotka on laadittu sellaisten sopimusten (jotka on julistettu salaisiksi tai joihin liittyy erityisiä turvallisuustoimia) täytäntöönpanon johdosta, jotka direktiivin 2014/23/EU 10 artiklan 6 kohdan, direktiivin 2014/24/EU 15 artiklan 3 kohdan ja direktiivin 2014/25/EU 24 artiklan 3 kohdan nojalla eivät kuulu kyseessä olevan direktiivin soveltamisalaan. Tässä direktiivissä olisi samoin edellytyksin säädettävä erityisesti, että sitä ei sovelleta sähköisiin laskuihin, jotka on laadittu sellaisten sopimusten (jotka on julistettu salaisiksi tai joihin liittyy erityisiä turvallisuustoimia) täytäntöönpanon johdosta, jotka kuuluvat direktiivin 2009/81/EY soveltamisalaan.

(17)	Tässä direktiivissä käytettävien määritelmien olisi oltava julkisista hankinnoista annetun unionin muun lainsäädännön mukaisia.

(18)

Komission olisi sovellettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1025/2012 (9) asiaa koskevia säännöksiä ja pyydettävä asianomaista eurooppalaista standardointiorganisaatiota laatimaan sähköisen laskutuksen eurooppalainen standardi. Asetuksen (EU) N:o 1025/2012 asianomaisen säännösten mukaan tällaista pyyntöä koskeva komissio päätös edellyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011 (10) tarkoitetun tarkastelumenettelyn soveltamista.

(19)

Sähköisen laskutuksen eurooppalaisen standardin olisi perustuttava olemassa oleviin, eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden puitteissa laadittuihin teknisiin eritelmiin, kuten CEN (CWA 16356-MUG ja CWA 16562-CEN BII), ja siinä olisi otettava huomioon kansainvälisten standardointiorganisaatioiden puitteissa kehitetyt muut asiaa koskevat tekniset eritelmät, kuten UN/CEFACT (CII v. 2.0) ja ISO (ISO 20022 -menetelmään perustuva rahoituslasku). Toteuttaessaan standardointia koskevaa pyyntöä asianomaisen eurooppalaisen standardointiorganisaation olisi lisäksi otettava huomioon tulokset, jotka on saatu kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan (CIP) kuuluvan tukiohjelman puitteissa toteutetuista laajamittaisista kokeiluhankkeista, sekä muiden asianomaisten elinten ja organisaatioiden sähköistä laskutusta koskevat tekniset eritelmät, joita käytetään laajasti liike-elämässä. Sähköisen laskutuksen eurooppalaisen standardin olisi myös oltava yhteensopiva olemassa olevien maksuja koskevien standardien kanssa, jotta automaattinen maksujenkäsittely olisi mahdollista.

(20)

Asianomaiselle eurooppalaiselle standardointiorganisaatiolle esittämässään pyynnössä komission olisi edellytettävä, että sähköisen laskutuksen eurooppalaista standardia voidaan soveltaa riippumatta siitä, mitä teknologiaa käytetään, jotta vältetään kilpailun vääristyminen, että se on yhteensopiva sähköisen laskutuksen asiaa koskevien kansainvälisten standardien kanssa, jotta vältetään kolmansien maiden toimittajiin kohdistuvia teknisiä markkinoille pääsyn esteitä ja jotta eurooppalaisten toimittajien olisi helpompi lähettää sähköisiä laskuja kolmansien maiden ostajille, ja että se on neuvoston direktiivin 2006/112/EY (11) mukainen. Koska sähköiset laskut saattavat sisältää henkilötietoja, komission olisi myös edellytettävä, että sähköisen laskutuksen eurooppalaisessa standardissa otetaan huomioon henkilötietojen suoja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY (12) sekä sisäänrakennetun tietosuojan, oikeasuhteisuuden ja tietojen minimoinnin periaatteen mukaisesti. Näiden vähimmäisvaatimusten lisäksi komission olisi asianomaiselle eurooppalaiselle standardointiorganisaatiolle esittämässään pyynnössään asetettava myös sähköisen laskutuksen eurooppalaisen standardin sisältöä ja sen hyväksymisen määräaikaa koskevia vaatimuksia.

(21)

Sähköisen laskutuksen eurooppalaisen standardin avulla olisi oltava mahdollista luoda käyttäjäystävällisiä eli helposti hahmotettavissa ja sovellettavissa olevia sähköisen laskutuksen järjestelmiä, jotta voidaan varmistaa, että myös pienet ja keskisuuret yritykset voivat hyötyä sähköisestä laskutuksesta julkisten hankintojen yhteydessä. Tältä osin olisi myös otettava huomioon, että etenkin pienillä ja keskisuurilla yrityksillä sekä pienillä hankintaviranomaisilla ja -yksiköillä on käytössään vain rajoitettu määrä henkilöstöä ja rahoitusta.

(22)

Sähköisen laskutuksen eurooppalaista standardia olisi voitava käyttää myös yritysten välisissä liiketoimissa. Jotta yksityiset talouden toimijat voisivat soveltaa uutta standardia keskinäisissä liikesuhteissaan, komission olisi varmistettava, ettei tällaista standardia kehitetä niin, että se soveltuu yksinomaan julkisiin hankintoihin.

(23)

Eri toimialoilla laaditut laskut saattavat edellyttää kyseisille aloille ominaisten tietojen sisällyttämistä. Kaikkiin laskuihin olisi kuitenkin sisällytettävä tietty määrä yhteisen standardin mukaisia elementtejä. Tämä on välttämätöntä, jotta voidaan tarkistaa, vastaako lasku asianmukaisella tavalla siihen liittyvää liiketointa, ja varmistaa sen oikeudellinen pätevyys. Luettelo tällaisista arvonlisäverotusta varten vaadituista elementeistä sisältyy direktiiviin 2006/112/EY. Sähköisen laskutuksen eurooppalaisen standardin olisi siksi sovittava yhteen näiden laskun tietoja koskevien elementtien kanssa.

(24)

Sähköisen laskutuksen eurooppalaisessa standardissa olisi määriteltävä semanttiset dataelementit, jotka liittyvät erityisesti myyjää ja ostajaa koskeviin lisätietoihin, prosessien tunnisteisiin, laskun määritteisiin, laskuriveihin, toimitustietoihin sekä maksutietoihin ja -ehtoihin. Sähköisen laskun ydinelementtien olisi sisällyttävä jokaiseen sähköiseen laskuun. Tällä on tarkoitus varmistaa, että sähköistä laskutusta sovelletaan selkeästi ja yhdenmukaisesti.

(25)

Vaikka sähköisen laskun lähettäjällä olisi edelleen oltava direktiivin 2006/112/EY tavoitteiden noudattamisen varmistamiseksi mahdollisuus taata laskun alkuperän aitous ja sisällön eheys useilla menetelmillä, myös sähköisellä allekirjoituksella, sähköisen allekirjoituksen vaatimuksen ei olisi kuuluttava sähköisen laskutuksen eurooppalaisen standardin elementteihin.

(26)

Jotta vältetään aiheuttamasta hankintaviranomaisille ja -yksiköille kohtuuttomia kustannuksia ja rasitteita, asianomaista eurooppalaista standardointiorganisaatiota olisi pyydettävä yksilöimään luettelona rajallinen määrä syntakseja, jotka noudattavat sähköisen laskutuksen eurooppalaista standardia. Tämän luettelon ei tulisi olla osa sähköisen laskutuksen eurooppalaista standardia. Yksilöityjen syntaksien on oltava jo yleisesti ja menestyksellä talouden toimijoiden ja hankintaviranomaisten käytössä. Jotta voidaan helpottaa ja nopeuttaa standardin käyttöönottoa jäsenvaltioissa, asianomaista eurooppalaista standardointiorganisaatiota olisi pyydettävä tarjoamaan asiaankuuluvat sidokset uudesta sähköisen laskutuksen eurooppalaisesta standardista kaikille luettelossa esiintyville syntakseille. Syntaksien sidokset ovat ohjeita siitä, miten kutakin standardia voidaan käyttää eri syntakseissa. Tällä standardointituotoksella pyritään täydentämään sähköisen laskutuksen eurooppalaista standardia sähköisen laskun semanttisen datan ydinelementtien määritysten ja lueteltujen syntaksien osalta.

(27)

Jotta helpotetaan sähköisen laskutuksen eurooppalaisen standardin käyttöä, eurooppalaista standardointiorganisaatiota olisi lisäksi pyydettävä laatimaan ohjeita tiedonsiirron yhteentoimivuudesta. Näiden ohjeiden ei tulisi olla osa sähköisen laskutuksen eurooppalaista standardia eivätkä ne saisi olla hankintaviranomaisia ja -yksikköjä velvoittavia.

(28)

Ennen sähköisen laskutuksen eurooppalaisen standardin käyttöönottoa jäsenvaltioissa olisi standardin käytännön soveltamista testattava riittävästi. Tämän arvioinnin olisi tapahduttava standardin laatimisprosessin aikana. Loppukäyttäjien olisi oltava mukana arvioinnissa, jossa olisi käsiteltävä erityisesti käytännöllisyyttä ja käyttäjäystävällisyyttä sekä osoitettava, että standardi on toteutettavissa kustannustehokkaasti ja oikeasuhteisesti.

(29)

Jos asianomaisen eurooppalaisen standardointiorganisaation laatima sähköisen laskutuksen eurooppalainen standardi ja sitä noudattavien syntaksien luettelo täyttävät komission eurooppalaiselle standardointiorganisaatiolle esittämään pyyntöön sisältyvät vaatimukset ja jos standardia on testattu, sähköisen laskutuksen eurooppalaisen standardin viitetiedot sekä syntaksien luettelo olisi julkaistava Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(30)

Standardin ja muiden standardointituotosten kehittämistä koskevat tämän direktiivin säännökset ovat asetuksen (EU) N:o 1025/2012 asiaankuuluvien säännösten mukaisia. Ottaen huomioon tämän direktiivin erityispiirteet on kuitenkin aiheellista säätää, että standardin viitetietojen ja syntaksien luettelon julkaisemista, julkaisematta jättämistä taikka julkaisemista rajoituksin koskevat päätökset hyväksytään tarkastelumenettelyä noudattaen. Tällä ei kuitenkaan olisi rajoitettava yhdenmukaistettuja standardeja koskevia virallisia vastalauseita koskevien asetuksen (EU) N:o 1025/2012 asiaankuuluvien säännösten soveltamista.

(31)

Euroopan standardointiorganisaatiot tarkastelevat säännöllisesti uudelleen ja päivittävät standardeja teknologisen kehityksen huomion ottamiseksi. Tieto- ja viestintätekniikan nopean kehityksen vuoksi komission olisi myös voitava pyytää asianomaista eurooppalaista standardointiorganisaatiota säännöllisesti tarkistamaan ja päivittämään sähköisen laskutuksen eurooppalaista standardia tämän kehityksen huomioon ottamiseksi ja jatkuvan yhteentoimivuuden varmistamiseksi.

(32)

Teknologisen kehityksen tai markkinoiden vaatimusten huomioon ottamiseksi komission olisi voitava hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä syntaksien luettelon tarkistamisen ja päivittämisen osalta. Monimutkaisempien mukautusten tapauksessa komission olisi voitava myös pyytää asianomaista eurooppalaista standardointiorganisaatiota tarkistamaan ja päivittämään syntaksien luetteloa.

(33)

Komission olisi voitava tarkastella uudelleen jo julkaistua syntaksien luetteloa, mikäli se pitää sitä tarpeellisena täydellisen ja jatkuvan yhteentoimivuuden varmistamiseksi, teknologisen kehityksen huomioon ottamiseksi tai käytettävien syntaksien lukumäärän rajoittamiseksi. Näin tehdessään komission olisi otettava huomioon syntaksien luettelo, jonka asianomainen eurooppalainen standardointiorganisaatio on yksilöinyt ja jota se on tarkastellut uudelleen ja päivittänyt.

(34)

Kun tässä direktiivissä säädetyt määräajat direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä ovat umpeutuneet, hankintaviranomaisilla ja -yksiköillä olisi oltava velvollisuus vastaanottaa ja käsitellä sähköisiä laskuja, jotka ovat sähköisen laskutuksen eurooppalaisen standardin ja jonkin komission Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaisemassa luettelossa olevan syntaksin mukaisia. Hankintaviranomaiset ja -yksiköt eivät sen vuoksi saisi kieltäytyä ottamasta vastaan edellä mainitut ehdot täyttäviä sähköisiä laskuja ainoastaan sillä perusteella, että muita kuin tässä direktiivissä nimenomaisesti säädettyjä vaatimuksia (esimerkiksi kansallisia tai alakohtaisia erityisvaatimuksia tai teknisiä lisävaatimuksia) ei ole noudatettu. Tämä velvoite ei saisi kuitenkaan vaikuttaa kieltäytymiseen muiden pakottavien syiden perusteella, kuten niiden, jotka liittyvät sopimusehtoihin. Hankintaviranomaisilla ja -yksiköillä olisi joka tapauksessa oltava vapaus tarkistaa ennen laskun maksamista vastaako sähköisen laskun sisältö asianmukaisesti sen perusteena olevaa liiketointa (esimerkiksi onko laskun määrä oikea) ja onko lasku osoitettu oikealle vastaanottajalle. Velvollisuus olla kieltäytymättä tämän direktiivin mukaisten sähköisten laskujen hyväksymisestä ei rajoita Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/7/EU (13) soveltamista.

(35)

Tällä direktiivillä olisi velvoitettava ainoastaan laskujen vastaanottajat eli hankintaviranomaiset, yhteishankintayksiköt ja hankintayksiköt hyväksymään ja käsittelemään sähköisiä laskuja. Tällä direktiivillä ei olisi rajoitettava laskun lähettäjän oikeutta valita, esittääkö hän laskun soveltaen sähköisen laskutuksen eurooppalaista standardia, kansallista standardia tai muita teknisiä standardeja vai paperimuodossa. Tämä direktiivi ei kuitenkaan estäisi jäsenvaltioita määräämästä, että julkisten hankintojen yhteydessä voidaan esittää vain sähköisiä laskuja. Jos lähettäjä valitsee sähköisen laskutuksen eurooppalaisen standardin mukaisen laskun esittämisen, vastaanottajalla olisi oltava velvollisuus vastaanottaa ja käsitellä lasku ainoastaan, jos laskussa on käytetty jotain komission Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaisemassa syntaksien luettelossa olevaa syntaksia. Tällä ei saisi rajoittaa lähettäjän oikeutta käyttää kolmannen osapuolen palveluja oman syntaksinsa ja jonkin luettelossa olevan syntaksin keskinäisen yhteensopivuuden toteuttamiseksi.

(36)

Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (14) 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausunnon 11 päivänä marraskuuta 2013 (15). Euroopan tietosuojavaltuutettu julkaisi lausunnossaan suosituksia riittävän tietosuojan varmistamiseksi tätä direktiiviä sovellettaessa. Nämä suositukset olisi otettava huomioon, kun sähköisen laskutuksen eurooppalaista standardia laaditaan ja kun hankintaviranomaiset ja -yksiköt käsittelevät henkilötietoja. Olisi erityisesti tehtävä selväksi, että voimassa olevaa tietosuojalainsäädäntöä sovelletaan myös sähköiseen laskutukseen ja että avoimuuteen ja vastuuvelvollisuuteen liittyvistä syistä toteutettavan henkilötietojen julkaisemisen on oltava yksityisyyden suojan mukaista.

(37)

Koska direktiivi 2006/112/EY sisältää laskutusta, mukaan lukien sähköinen laskutus, koskevia sääntöjä, sen suhde tähän direktiiviin olisi selvennettävä. Tämän direktiivin tavoite, samoin kuin soveltamisala, on eri kuin direktiivin 2006/112/EY, ja näin ollen se ei vaikuta sen säännöksiin, jotka koskevat sähköisten laskujen käyttöä arvonlisäverotusta varten. Direktiivin 2006/112/EY 232 artikla sääntelee erityisesti kauppakumppaneiden välisiä suhteita ja sen tarkoituksena on varmistaa, että lähettäjä ei voi velvoittaa vastaanottajaa sähköisen laskun käyttöön. Tällä ei kuitenkaan olisi rajoitettava jäsenvaltioiden oikeutta velvoittaa hankintaviranomaiset ja -yksiköt ottamaan tietyin edellytyksin vastaan sähköisiä laskuja.

(38)

Jotta hankintaviranomaiset ja -yksiköt voivat asianmukaisesti valmistautua ja toteuttaa tekniset toimenpiteet, jotka sähköisen laskutuksen eurooppalaisen standardin laatimisen ja syntaksien luettelon hyväksymisen jälkeen ovat tarpeen tämän direktiivin noudattamiseksi, ja ottaen huomioon tarve toteuttaa pikaisesti sähköinen laskutus, olisi 18 kuukauden määräaika katsottava perustelluksi direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä laskettuna siitä, kun sähköisen laskutuksen eurooppalaisen standardin viitetiedot ja syntaksien luettelo on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tästä osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamiselle asetetusta yleisestä määräajasta poiketen ja jotta voidaan pyrkiä helpottamaan sähköisen laskutuksen käyttöönottoa tiettyjen hankintaviranomaisten, kuten paikallisten ja alueellisten hankintaviranomaisten ja julkisten yritysten, osalta, jäsenvaltioiden olisi voitava lykätä tämän direktiivin soveltamista alemman tason hankintaviranomaisiin ja hankintayksiköihin enintään 30 kuukauden päähän siitä, kun sähköisen laskutuksen eurooppalaisen standardin viitetiedot ja syntaksien luettelo on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tätä mahdollisuutta lykätä tämän direktiivin vaatimusten soveltamista ei olisi sovellettava yhteishankintayksiköihin.

(39)

Jotta hankintaviranomaisten ja -yksiköiden olisi helpompi panna täytäntöön tämän direktiivin vaatimukset, komission olisi varmistettava, että jäsenvaltiot pidetään täydellisesti ja säännöllisesti ajan tasalla asianomaisen eurooppalaisen standardointiorganisaation työn edistymisestä, joka koskee standardin ja siihen liittyvien standardointituotosten kehittämistä. Tällä pyritään antamaan jäsenvaltioille mahdollisuus suorittaa tarpeelliset valmistelutyöt, jotta täytäntöönpano saadaan päätökseen sovituissa määräajoissa.

(40)

Koska hankintaviranomaiset ja -yksiköt voivat ottaa vastaan myös muiden standardien kuin sähköisen laskutuksen eurooppalaisen standardin mukaisia sähköisiä laskuja sekä paperilaskuja, jollei kansallisessa lainsäädännössä toisin säädetä, tämä direktiivi ei aiheuta lisäkustannuksia eikä -rasitteita yrityksille, mukaan lukien komission suosituksessa 2003/361/EY (16) tarkoitetut mikroyritykset ja pienet ja keskisuuret yritykset. Komission ja jäsenvaltioiden olisi lisäksi kaikin tavoin pyrittävä minimoimaan sähköisen laskutuksen eurooppalaisesta standardista sen käyttäjille, erityisesti mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille, aiheutuvat kustannukset, jotta helpotetaan sen käyttöönoton yleistymistä koko Euroopan unionissa.

(41)

Jäsenvaltioiden olisi tätä direktiiviä täytäntöön pannessaan otettava huomioon pienten ja keskisuurten yritysten sekä pienempien hankintaviranomaisten ja -yksikköjen tarpeet ja tarjottava kaikille hankintaviranomaisille ja -yksiköille sekä toimittajille tarpeellista tukea, jotta sähköisen laskutuksen eurooppalaista standardia voidaan käyttää. Lisäksi etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille olisi tarjottava koulutusta.

(42)

Jotta helpotetaan teknisiä ja menettelyihin liittyviä mukautuksia, joita kaikkien julkisten hankintojen osapuolten on tehtävä tämän direktiivin onnistuneen täytäntöönpanon varmistamiseksi, jäsenvaltioiden olisi mahdollisuuksien mukaan asetettava rakennerahaston tukea kaikkien tukikelpoisten hankintaviranomaisten ja -yksiköiden sekä pienten ja keskisuurten yritysten saataville.

(43)

Komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa tämän direktiivin yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamista sekä syntaksien luettelon laadintaa, rajoittamista ja uudelleentarkastelua varten. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti. Syntaksien luetteloa koskevien täytäntöönpanosäädösten hyväksymiseen olisi sovellettava tarkastelumenettelyä, koska nämä säädökset helpottavat sähköisen laskutuksen eurooppalaisen standardin soveltamista ja varmistavat yhteentoimivuuden ja teknologisen kehityksen nopean huomioon ottamisen. Tarkastelumenettelyä olisi sovellettava myös sähköisen laskutuksen eurooppalaista standardia koskeviin virallisiin vastalauseisiin liittyvien täytäntöönpanosäädösten hyväksymiseen, sillä tällaiset säädökset voivat vaikuttaa velvollisuuteen ottaa vastaan ja käsitellä sähköisiä laskuja.

(44)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita, jotka ovat toisistaan poikkeavista kansallisista säännöistä ja standardeista johtuvien markkinoille pääsyn ja kaupan esteiden poistaminen sekä yhteentoimivuuden varmistaminen, vaan ne voidaan paremmin saavuttaa unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Soveltamisala

Tätä direktiiviä sovelletaan sähköisiin laskuihin, jotka on laadittu niiden sopimusten täytäntöönpanon johdosta, joihin sovelletaan direktiiviä 2009/81/EY, direktiiviä 2014/23/EU, direktiiviä 2014/24/EU tai direktiiviä 2014/25/EU.

Tätä direktiiviä ei sovelleta sähköisiin laskuihin, jotka on laadittu sellaisten sopimusten täytäntöönpanon johdosta, jotka kuuluvat direktiivin 2009/81/EY soveltamisalaan, jos sopimuksen tekeminen ja täytäntöönpano on julistettu salaisiksi tai jos sen toteuttaminen edellyttää jäsenvaltiossa voimassa olevien lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten mukaisia erityisiä turvallisuustoimia ja edellyttäen, että jäsenvaltio on katsonut, että kyseisiä keskeisiä etuja ei voida turvata vähemmän rajoittavilla toimenpiteillä.

2 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan

1)	’sähköisellä laskulla’ laskua, joka on laadittu, siirretty ja vastaanotettu rakenteisessa sähköisessä muodossa, joka mahdollistaa sen automaattisen ja sähköisen käsittelyn;

2)	’sähköisen laskun ydinelementeillä’ tiettyjä olennaisen tärkeitä tietoja, jotka sähköisen laskun on sisällettävä, jotta rajatylittävä yhteentoimivuus voidaan varmistaa, mukaan luettuina tarvittavat tiedot lainsäädännön noudattamisen varmistamiseksi;

3)	’semanttisella tietomallilla’ rakenteista ja loogisesti toisiinsa liittyvää joukkoa termejä ja niiden merkityksiä, jotka määrittävät sähköisen laskun ydinelementit;

4)	’syntaksilla’ koneellisesti luettavaa kieltä tai dialektia, jota käytetään sähköisen laskun dataelementtien esittämisessä;

5)	’syntaksien sidoksilla’ ohjeita siitä, miten sähköisen laskun semanttista tietomallia voidaan käyttää eri syntakseissa;

6)	’hankintaviranomaisilla’ direktiivin 2009/81/EY 1 artiklan 17 alakohdassa, direktiivin 2014/23/EU 6 artiklan 1 kohdassa ja direktiivin 2014/24/EU 2 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa määriteltyjä hankintaviranomaisia;

7)	’alemman tason hankintaviranomaisilla’ direktiivin 2014/24/EU 2 artiklan 1 kohdan 3 alakohdassa määriteltyjä alemman tason hankintaviranomaisia;

8)	’yhteishankintayksiköillä’ direktiivin 2014/24/EU 2 artiklan 1 kohdan 16 alakohdassa määriteltyjä yhteishankintayksikköjä;

9)	’hankintayksiköillä’ direktiivin 2009/81/EY 1 artiklan 17 alakohdassa, direktiivin 2014/23/EU 7 artiklan 1 ja 2 kohdassa ja direktiivin 2014/25/EU 4 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä hankintayksiköitä;

10)	’kansainvälisellä standardilla’ asetuksen (EU) N:o 1025/2012 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa määriteltyä kansainvälistä standardia;

11)	’eurooppalaisella standardilla’ asetuksen (EU) N:o 1025/2012 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa määriteltyjä eurooppalaisia standardeja.

3 artikla

Eurooppalaisen standardin laatiminen

1. Komissio pyytää asianomaista eurooppalaista standardointiorganisaatiota laatimaan sähköisen laskun ydinelementtien semanttista tietomallia koskevan eurooppalaisen standardin, jäljempänä ’sähköisen laskutuksen eurooppalainen standardi’.

Komissio edellyttää, että sähköisen laskun ydinelementtien sähköisen laskutuksen eurooppalainen standardi täyttää vähintään seuraavat perusteet:

—	se ei ole riippuvainen tietystä teknologiasta,

—	se on yhteensopiva sähköistä laskutusta koskevien asiaankuuluvien kansainvälisten standardien kanssa,

—	siinä otetaan huomioon direktiivin 95/46/EY mukainen henkilötietojen suojaamisen tarve, sisäänrakennettua tietosuojaa koskeva lähestymistapa ja suhteellisuuden, tietojen minimoinnin ja tarkoituksen rajaamisen periaate,

—	se on johdonmukainen direktiivin 2006/112/EY asiaankuuluvien säännösten kanssa,

—	sitä käyttämällä voidaan luoda käytännöllisiä, käyttäjäystävällisiä, joustavia ja kustannustehokkaita sähköisen laskutuksen järjestelmiä,

—	siinä otetaan huomioon pienten ja keskisuurten yritysten sekä alemman tason hankintaviranomaisten ja -yksikköjen erityistarpeet,

—	se sopii käytettäväksi yritysten välisissä liiketoimissa.

Komissio pyytää asianomaista eurooppalaista standardointiorganisaatiota toimittamaan sähköisen laskutuksen eurooppalaisen standardin hyödyntämisen helpottamiseksi luettelon rajoitetusta määrästä syntakseja, jotka ovat yhteensopivia sähköisen laskun ydinelementtejä koskevaa semanttista tietomallia koskevan yhteisen eurooppalaisen standardin kanssa, asiaankuuluvat syntaksien sidokset ja tiedonvaihdon yhteentoimivuutta koskevia ohjeita.

Pyynnöt hyväksytään asetuksen (EU) N:o 1025/2012 10 artiklan 1–5 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

Standardin käytännön soveltuvuus loppukäyttäjän kannalta testataan 2 kohdassa asetetussa määräajassa osana asianomaisen eurooppalaisen standardointiorganisaation suorittamaa standardin kehittämistyötä. Komissiolla on kokonaisvastuu testauksesta, ja se varmistaa, että testauksen kuluessa otetaan erityisesti huomioon käytännöllisyyttä, käyttäjäystävällisyyttä ja mahdollisia täytäntöönpanokustannuksia koskevat perusteet 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti. Komissio toimittaa testauksen tuloksista kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

2. Jos 1 kohdassa tarkoitetun pyynnön mukaisesti laadittu sähköisen laskutuksen eurooppalainen standardi täyttää pyynnössä esitetyt vaatimukset ja 1 kohdan viidennen alakohdan mukainen testausvaihe on saatettu päätökseen, komissio julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä tällaisen standardin viitetiedot sekä rajoitetun määrän syntakseja käsittävän luettelon, jotka on laadittu 1 kohdassa tarkoitetun pyynnön mukaisesti. Tämä julkaiseminen on saatettava päätökseen viimeistään 27 päivänä toukokuuta 2017.

4 artikla

Eurooppalaista standardia koskevat viralliset vastalauseet

1. Jos jäsenvaltio tai Euroopan parlamentti katsoo, että sähköisen laskutuksen eurooppalainen standardi ja syntaksien luettelo eivät täysin täytä 3 artiklan 1 kohdassa asetettuja vaatimuksia, se ilmoittaa asiasta komissiolle ja liittää ilmoitukseen yksityiskohtaisen selvityksen, ja komissio päättää:

a)	sähköisen laskutuksen eurooppalaisen standardin viitetietojen ja syntaksien luettelon julkaisemisesta tai julkaisematta jättämisestä taikka julkaisemisesta rajoituksin Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

b)	sähköisen laskutuksen eurooppalaisen standardin viitetietojen ja syntaksien luettelon säilyttämisestä tai säilyttämisestä rajoituksin Euroopan unionin virallisessa lehdessä taikka niiden poistamisesta Euroopan unionin virallisesta lehdestä.

2. Komissio julkaisee verkkosivustollaan tiedot sähköisen laskutuksen eurooppalaisesta standardista ja syntaksien luettelosta, joista on tehty 1 kohdassa tarkoitettu päätös.

3. Komissio ilmoittaa 1 kohdassa tarkoitetusta päätöksestä asianomaiselle eurooppalaiselle standardointiorganisaatiolle ja pyytää tarvittaessa kyseisen sähköisen laskutuksen eurooppalaisen standardin tai syntaksien luettelon tarkistamista.

4. Tämän artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut päätökset hyväksytään 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

5 artikla

Eurooppalaisen standardin ja syntaksien luettelon ylläpitäminen ja edelleen kehittäminen

1. Teknologisen kehityksen huomioon ottamiseksi sekä täydellisen ja jatkuvan yhteentoimivuuden varmistamiseksi julkisten hankintojen sähköisessä laskutuksessa komissio voi

a)	päivittää tai tarkistaa sähköisen laskun ydinelementtien semanttista tietomallia koskevaa sähköisen laskutuksen eurooppalaista standardia;

b)	päivittää tai tarkistaa komission Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaisemaa syntaksien luetteloa.

2. Jos komissio päättää toteuttaa 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut toimet, se esittää pyynnön asianomaiselle eurooppalaiselle standardointiorganisaatiolle. Pyyntö esitetään 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti siinä säädettyjä määräaikoja soveltamatta.

3. Edellä olevaa 4 artiklaa sovelletaan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti toteutetun päivityksen tai tarkistuksen osalta.

4. Jos komissio päättää toteuttaa 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut toimet, se tekee tämän joko 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen tai esittämällä pyynnön asianomaiselle eurooppalaiselle standardointiorganisaatiolle. Tällainen pyyntö esitetään 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti siinä säädettyjä määräaikoja soveltamatta.

6 artikla

Sähköisen laskun ydinelementit

Sähköisen laskun ydinelementtejä ovat muun muassa seuraavat:

a)	käsittely- ja laskutunnisteet;

b)	laskutuskausi;

c)	myyjän tiedot;

d)	ostajan tiedot;

e)	maksun saajan tiedot;

f)	myyjän veroedustajan tiedot;

g)	sopimuksen viitetiedot;

h)	toimitustiedot;

i)	maksuohjeet;

j)	mahdollinen vähennys tai lisäveloitus;

k)	laskutettava tuote;

l)	lasku yhteensä;

m)	arvonlisäveron jakautuminen.

7 artikla

Sähköisten laskujen vastaanottaminen ja käsittely

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hankintaviranomaiset ja -yksiköt ottavat vastaan ja käsittelevät sähköisiä laskuja, jotka noudattavat sähköisen laskutuksen eurooppalaista standardia, jonka viitetiedot on julkaistu 3 artiklan 2 kohdan nojalla, ja jotakin 3 artiklan 2 kohdan nojalla julkaistussa luettelossa olevaa syntaksia.

8 artikla

Tietosuoja

1. Tämä direktiivi ei vaikuta tietosuojaa koskevan unionin ja kansallisen lainsäädännön soveltamiseen.

2. Jollei unionin tai kansallisessa lainsäädännössä toisin säädetä, sähköistä laskutusta varten saatuja henkilötietoja saa käyttää yksinomaan tuohon tarkoitukseen tai sen kanssa yhteensopiviin tarkoituksiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 95/46/EY 13 artiklassa säädettyjen poikkeusten ja rajoitusten soveltamista.

3. Rajoittamatta direktiivin 95/46/EY 13 artiklassa säädettyjen poikkeusten ja rajoitusten soveltamista jäsenvaltioiden on varmistettava, että sähköisen laskutuksen yhteydessä kerättyjen henkilötietojen julkaisemista koskevat järjestelyt vastaavat avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden osalta tällaisen julkaisemisen tarkoitusta ja ovat yksityisyyden suojaa koskevan periaatteen mukaiset.

9 artikla

Sähköisten laskujen käyttö arvonlisäverotusta varten

Tällä direktiivillä ei rajoiteta direktiivin 2006/112/EY säännösten soveltamista.

10 artikla

Komiteamenettely

1. Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

11 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1. Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset ja sovellettava niitä viimeistään 27 päivänä marraskuuta 2018. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on viimeistään 18 kuukauden kuluttua sähköisen laskutuksen eurooppalaista standardia koskevien viitetietojen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä annettava ja julkaistava 7 artiklassa säädetyn, sähköisten laskujen vastaanottoa ja käsittelyä koskevan velvollisuuden noudattamisen edellyttämät säännökset ja sovellettava niitä.

Jäsenvaltiot voivat lykätä tätä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua soveltamista alemman tason hankintaviranomaistensa ja -yksiköidensä osalta enintään 30 kuukauden päähän sähköisen laskutuksen eurooppalaista standardia koskevien viitetietojen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sähköisen laskutuksen eurooppalaista standardia koskevien viitetietojen julkaisemisen yhteydessä komissio julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä lopullisen ajankohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden voimaan saattamiselle.

3. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

12 artikla

Uudelleentarkastelu

Komissio tarkastelee tämän direktiivin vaikutuksia sisämarkkinoihin ja sähköisen laskutuksen käyttöönottoon julkisissa hankinnoissa ja antaa tätä koskevan kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle kolmessa vuodessa 11 artiklan 2 kohdassa alemman tason hankintaviranomaisia ja -yksiköitä koskevalle enimmäislykkäykselle asetetusta määräpäivästä. Kertomukseen liitetään tarvittaessa vaikutusten arviointi, joka koskee uusien toimien tarvetta.

13 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

14 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Strasbourgissa 16 päivänä huhtikuuta 2014.

Euroopan parlamentin puolesta

Puheenjohtaja

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puhemies

D. KOURKOULAS

(1) EUVL C 79, 6.3.2014, p. 67.

(2) Lausunto annettu 28. marraskuuta 2013 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 11. maaliskuuta 2014 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 14. huhtikuuta 014.

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243).

(6) Komission päätös, annettu 2 päivänä marraskuuta 2010, sähköistä laskutusta käsittelevän eurooppalaisen sidosryhmäfoorumin perustamisesta (EUVL C 326, 3.12.2010, s. 13).

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/81/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden tekemien rakennusurakoita sekä tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta puolustus- ja turvallisuusalalla ja direktiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY muuttamisesta (EUVL L 216, 20.8.2009, s. 76).

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/23/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, käyttöoikeussopimusten tekemisestä (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 1).

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1025/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, eurooppalaisesta standardoinnista, neuvoston direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 98/34/EY, 2004/22/EY, 2007/23/EY, 2009/23/EY ja 2009/105/EY muuttamisesta ja neuvoston päätöksen 87/95/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1673/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 316, 14.11.2012, s. 12).

(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(11) Neuvoston direktiivi 2006/112/EY, annettu 28 päivänä marraskuuta 2006, yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä (EUVL L 347, 11.12.2006, s. 1).

(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31).

(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/7/EU, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta (EUVL L 48, 23.2.2011, s. 1).

(14) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

(15) EUVL C 38, 8.2.2014, s. 2.

(16) Komission suositus 2003/361/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).

6.5.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 133/12

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 452/2014,

annettu 29 päivänä huhtikuuta 2014,

kolmansien maiden lentotoiminnan harjoittajien lentotoimintaan liittyvien teknisten vaatimusten ja hallinnollisten menettelyjen vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 mukaisesti

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta sekä neuvoston direktiivin 91/670/ETY, asetuksen (EY) N:o 1592/2002 ja direktiivin 2004/36/EY kumoamisesta 20 päivänä helmikuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksen (EY) N:o 216/2008 mukaan kaupallista ilmakuljetustoimintaa ilma-aluksilla harjoittavien kolmansien maiden lentotoiminnan harjoittajien on noudatettava asiaa koskevia Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n standardeja.

(2)	Asetuksen (EY) N:o 216/2008 säännöksiä ei sovelleta perussopimuksen määräysten alaisen alueen yli lentäviin kolmansien maiden lentotoiminnan harjoittajiin.

(3)

Asetuksessa (EY) N:o 216/2008 vaaditaan, että ellei asiaankuuluvia ICAO:n standardeja ole, kolmansien maiden lentotoiminnan harjoittajien on noudatettava asetuksen (EY) N:o 216/2008 liitteissä I, III, IV ja tarvittaessa liitteessä V b vahvistettuja keskeisiä vaatimuksia, edellyttäen etteivät vaatimukset ole ristiriidassa kolmansien maiden kansainvälisiin sopimuksiin perustuvien oikeuksien kanssa.

(4)

Asetuksessa (EY) N:o 216/2008 edellytetään, että Euroopan lentoturvallisuusvirasto, jäljempänä ’virasto’, myöntää hyväksyntöjä ja jatkuvasti valvoo myöntämiään hyväksyntöjä. Hyväksyntä on yksi ennakkoedellytys lentotoiminnan harjoittamista koskevan luvan tai vastaavan asiakirjan saannille asianomaiselta EU:n jäsenvaltiolta EU:n jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välillä tehtyjen voimassa olevien lentoliikennesopimusten nojalla.

(5)	Ensimmäistä hyväksyntää ja jatkuvaa valvontaa varten virasto suorittaa arviointeja ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet estääkseen sääntöjen rikkomisen jatkumisen.

(6)

Kolmansien maiden lentotoiminnan harjoittajien hyväksyntäprosessin pitäisi olla yksinkertainen, oikeasuhteinen, kustannustehokas ja toimiva, ja siinä tulisi ottaa huomioon ICAO:n yleisen turvallisuusvalvonnan auditointiohjelman ja asematasotarkastusten tulokset sekä muut kolmansien maiden lentotoiminnan harjoittajien turvallisuusnäkökohdista saatavilla olevat tunnustetut tiedot.

(7)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2111/2005 (2) nojalla toimintakieltoon asetettujen kolmansien maiden lentotoiminnan harjoittajien arviointiin voi kuulua lentotoiminnan harjoittajan tiloissa paikan päällä tehtävä auditointi. Hyväksynnän voimassaolon keskeytyksen lopettamiseksi virasto voi harkita kolmannen maan lentotoiminnan harjoittajan auditointia.

(8)	Siirtymävaiheen sujuvuuden ja siviili-ilmailun korkean turvallisuustason varmistamiseksi Euroopan unionissa täytäntöönpanotoimenpiteissä tulisi ottaa huomioon ICAO:n johdolla sovitut suositellut käytännöt ja ohjeasiakirjat.

(9)	Ilmailuteollisuudelle ja viraston hallinnolle on annettava riittävästi aikaa mukautua uuteen sääntelykehykseen ja hyväksyä tietyillä ehdoilla jäsenvaltioiden myöntämät luvat tai vastaavat asiakirjat, jotka koskevat lentotoiminnan harjoittamista niiden alueelle, alueella tai alueelta.

(10)	Euroopan lentoturvallisuusvirasto on laatinut täytäntöönpanosääntöjen luonnokset, jotka se on toimittanut lausuntona komissiolle asetuksen (EY) N:o 216/2008 19 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(11)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 216/2008 65 artiklan nojalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat asetuksen (EY) N:o 216/2008 4 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettuja ilma-aluksia käyttäviä kolmannen maan lentotoiminnan harjoittajia, jotka harjoittavat kaupallista ilmakuljetustoimintaa perussopimuksen määräysten alaiselle alueelle, tämän alueen sisällä tai tältä alueelta sen ulkopuolelle, mukaan lukien edellytykset niiden hyväksyntöjen myöntämiselle, voimassa pitämiselle, muuttamiselle, rajoittamiselle, voimassaolon keskeyttämiselle tai peruuttamiselle, hyväksyntöjen haltijoiden oikeudet ja velvollisuudet sekä edellytykset, joiden vallitessa toiminta on kiellettävä, sitä on rajoitettava tai sille on asetettava ehtoja turvallisuuden säilyttämiseksi.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

’vaihtoehtoisilla vaatimusten täyttämisen menetelmillä’ menetelmiä, joilla ehdotetaan vaihtoehtoa käytössä oleville hyväksyttäville menetelmille vaatimusten täyttämiseksi tai uusia menetelmiä asetuksessa (EY) N:o 216/2008 ja sen täytäntöönpanosäännöissä asetettujen sellaisten vaatimusten täyttämiseksi, joita varten virasto ei ole vahvistanut hyväksyttäviä menetelmiä,

2)	’kaupallisella ilmakuljetustoiminnalla’ ilma-aluksen käyttämistä matkustajien, rahdin tai postin kuljettamiseen maksua tai muuta korvausta vastaan,

3)	’lennolla’ lähtöä tietyltä lentopaikalta kohti tiettyä määrälentopaikkaa,

4)	’kolmannen maan lentotoiminnan harjoittajalla’ kaikkia lentotoiminnan harjoittajia, joilla on kolmannen maan antama lentotoimintalupa.

3 artikla

Hyväksynnät

Kolmansien maiden lentotoiminnan harjoittajat saavat ryhtyä kaupalliseen ilmakuljetustoimintaan perussopimuksen määräysten alaisella alueella, tälle alueelle tai tältä alueelta sen ulkopuolelle ainoastaan, jos ne noudattavat liitteen 1 vaatimuksia ja jos niillä on viraston tämän asetuksen liitteen 2 mukaisesti myöntämä hyväksyntä.

4 artikla

Voimaantulo

1. Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan kahdennestakymmenennestä päivästä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2. Edellä 1 kohdan toisesta alakohdasta poiketen jäsenvaltiot, jotka tämän asetuksen voimaantulopäivänä myöntävät lentotoiminnan harjoittamista koskevia lupia tai vastaavia asiakirjoja kolmansien maiden lentotoiminnan harjoittajille kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti, voivat jatkaa tätä käytäntöä. Kolmansien maiden lentotoiminnan harjoittajien on noudatettava jäsenvaltion myöntämässä luvassa tai vastaavassa asiakirjassa määriteltyä soveltamisalaa ja oikeuksia siihen saakka, kun virasto on tehnyt tämän asetuksen liitteen 2 mukaisen päätöksen. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava virastolle tällaisten lentotoimintaa koskevien lupien tai vastaavien asiakirjojen myöntämisestä.

Sen päivän jälkeen, jona virasto on tehnyt asianomaista kolmannen maan lentotoiminnan harjoittajaa koskevan päätöksen, tai enintään 30 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulon jälkeen, sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi, jäsenvaltio ei saa enää arvioida kyseisen kolmannen maan lentotoiminnan harjoittajan turvallisuutta kansallisen lainsäädännön nojalla lentotoiminnan harjoittamista koskevien lupien myöntämisen yhteydessä.

3. Kolmansien maiden lentotoiminnan harjoittajien, joilla on tämän asetuksen voimaantulopäivänä lentotoiminnan harjoittamista koskeva lupa tai vastaava asiakirja, on haettava virastolta hyväksyntää viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta. Hakemuksessa on ilmoitettava mahdolliset jäsenvaltion myöntämät lentotoiminnan harjoittamista koskevat luvat.

4. Saadessaan hakemuksen viraston on arvioitava, kuinka kolmannen maan lentotoiminnan harjoittaja täyttää sovellettavat vaatimukset. Arviointi on saatava päätökseen viimeistään 30 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä huhtikuuta 2014.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO

(1) EUVL L 79, 19.3.2008, s. 1.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2111/2005, annettu 14 päivänä joulukuuta 2005, yhteisössä toimintakieltoon asetettuja lentoliikenteen harjoittajia koskevan yhteisön luettelon laatimisesta ja lennon suorittavan lentoliikenteen harjoittajan ilmoittamisesta lentomatkustajille sekä direktiivin 2004/36/EY 9 artiklan kumoamisesta (EUVL L 344, 27.12.2005, s. 15).

LIITE 1

OSA TCO

KOLMANSIEN MAIDEN LENTOTOIMINNAN HARJOITTAJAT

I JAKSO

Yleiset vaatimukset

TCO.100 Soveltamisala

Tässä liitteessä, jäljempänä ’osa TCO’, vahvistetaan vaatimukset, jotka kaupallista ilmakuljetustoimintaa perussopimuksen määräysten alaiselle alueelle, alueella tai alueelta harjoittavan kolmannen maan lentotoiminnan harjoittajan on täytettävä.

TCO.105 Menetelmät vaatimusten täyttämiseksi

Kolmannen maan lentotoiminnan harjoittaja voi käyttää viraston hyväksymille vaatimusten täyttämisen menetelmille vaihtoehtoisia menetelmiä täyttääkseen asetuksen (EY) N:o 216/2008 (1) ja osan TCO vaatimukset.

Kun hyväksynnän alainen kolmannen maan lentotoiminnan harjoittaja haluaa käyttää viraston hyväksymille vaatimusten täyttämisen menetelmille vaihtoehtoista menetelmää täyttääkseen asetuksen (EY) N:o 216/2008 ja osan TCO vaatimukset, sen on esitettävä virastolle yksityiskohtainen kuvaus tästä vaihtoehtoisesta vaatimusten täyttämisen menetelmästä ennen sen täytäntöönpanoa. Kuvauksessa on esitettävä mahdollisesti tarvittavat muutokset käsikirjoihin tai menettelyihin sekä arviointi, joka osoittaa, että täytäntöönpanosääntöjen vaatimukset täyttyvät.

Kolmannen maan lentotoiminnan harjoittaja voi panna nämä vaihtoehtoiset vaatimusten täyttämisen menetelmät täytäntöön, kun virasto on hyväksynyt ne ja kun se on saanut liitteessä 2, jäljempänä ’osa ART’, olevassa kohdassa ART.105 määrätyn ilmoituksen.

TCO.110 Mukautetut toimenpiteet

Kun lentotoiminnan harjoittajan kotivaltio tai rekisteröintivaltio on ilmoittanut eroavuuksista ICAO:n standardeihin nähden ja virasto on tunnustanut ne osassa ART olevan ART.200 kohdan d alakohdan mukaisesti, kolmannen maan lentotoiminnan harjoittaja voi esittää mukautettuja toimenpiteitä osan TCO vaatimusten täyttämiseksi.

Kolmannen maan lentotoiminnan harjoittajan on osoitettava virastolle, että näillä toimenpiteillä saavutetaan yhtä korkea turvallisuustaso kuin sillä standardilla, josta eroavuuksia on ilmoitettu.

TCO.115 Pääsyoikeudet

Kolmannen maan lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että kaikki viraston tai sen jäsenvaltion, jonka alueelle sen ilma-alus on laskeutunut, valtuuttamat henkilöt voivat milloin tahansa nousta tällaiseen ilma-alukseen riippumatta siitä, onko asiasta ilmoitettu ennalta, ja

1)	tarkastaa mukana pidettävät asiakirjat ja käsikirjat sekä suorittaa tarkastuksia osan TCO vaatimusten täyttymisen varmistamiseksi; tai

2)	suorittaa komission asetuksen (EU) N:o 965/2012 (2) liitteessä II tarkoitetun asematasotarkastuksen.

Kolmannen maan lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että kaikki viraston valtuuttamat henkilöt voivat tutustua kaikkiin sen tiloihin tai asiakirjoihin, jotka liittyvät sen toimintaan, myös alihankintana teetettävään toimintaan, osan TCO vaatimusten täyttymisen varmistamiseksi.

II JAKSO

Lentotoiminta

TCO.200 Yleiset vaatimukset

Kolmannen maan lentotoiminnan harjoittajan on noudatettava seuraavia:

sovellettavat standardit, jotka sisältyvät kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteisiin, erityisesti liitteisiin 1 (ilmailulupakirjat), 2 (lentosäännöt), 6 (lentotoiminta, osa I (kansainvälinen kaupallinen ilmakuljetus — lentokoneet) tai osa III (kansainvälinen toiminta — helikopterit)) soveltuvin osin, 8 (ilma-aluksen lentokelpoisuus) ja 18 (vaaralliset aineet) ja 19 (turvallisuuden hallinta);

2)	mukautetut toimenpiteet, jotka virasto on hyväksynyt kohdan ART.200 d alakohdan mukaisesti;

3)	osan TCO asiaa koskevat vaatimukset; sekä

4)	sovellettavat unionin lentosäännöt.

Kolmannen maan lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että perussopimuksen määräysten alaiselle alueelle, tällä alueella tai tältä alueelta lentävän ilma-aluksen käytössä noudatetaan seuraavia:

1)	lentotoimintalupa ja siihen liittyvät toimintaehdot; sekä

2)	tämän asetuksen mukaisesti myönnetty hyväksyntä ja siihen liittyvissä ehdoissa määritellyt soveltamisala ja oikeudet.

Kolmannen maan lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että unioniin, unionissa tai unionista lentävällä ilma-aluksella on lentokelpoisuustodistus, jonka on myöntänyt tai validoinut:

1)	rekisteröintivaltio; tai

2)	lentotoiminnan harjoittajan kotivaltio sillä edellytyksellä, että lentotoiminnan harjoittajan kotivaltio ja rekisteröintivaltio ovat tehneet kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen 83 bis artiklassa tarkoitetun sopimuksen, jolla siirretään vastuu lentokelpoisuustodistuksen myöntämisestä.

Kolmannen maan lentotoiminnan harjoittajan on pyynnöstä toimitettava virastolle kaikki osan TCO vaatimusten täyttymisen varmistamiseen tarvittavat tiedot.

Sen rajoittamatta, mitä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 996/2010 (3) säädetään, kolmannen maan lentotoiminnan harjoittajan on viipymättä ilmoitettava virastolle kaikki ICAO:n liitteessä 13 määritellyt onnettomuudet, joissa sen lentotoimintaluvan mukaisesti käytettävät ilma-alukset ovat olleet osallisina.

TCO.205 Suunnistus-, yhteydenpito- ja valvontalaitteet

Kun kolmannen maan lentotoiminnan harjoittaja suorittaa lentoja perussopimuksen alaisen alueen yläpuolella olevassa ilmatilassa, sen on varustettava ilma-aluksensa kyseisessä ilmatilassa vaadittavilla suunnistus-, yhteydenpito- ja valvontalaitteilla ja käytettävä niitä.

TCO.210 Mukana pidettävät asiakirjat, käsikirjat ja tiedot

Kolmannen maan lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että kaikki mukana pidettävät asiakirjat, käsikirjat ja tiedot ovat voimassa ja ajan tasalla.

TCO.215 Asiakirjojen, käsikirjojen ja tietojen esittäminen

Ilma-aluksen päällikön on kohtuullisessa ajassa sen jälkeen, kun viraston tai sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen, johon ilma-alus on laskeutunut, valtuuttama henkilö on häneltä sitä pyytänyt, esitettävä kyseiselle henkilölle mukana pidettävät asiakirjat, käsikirjat ja tiedot.

III JAKSO

Kolmansien maiden lentotoiminnan harjoittajien hyväksyntä

TCO.300 Hyväksynnän hakeminen

Kolmannen maan lentotoiminnan harjoittajan on ennen osan TCO mukaisen kaupallisen ilmakuljetustoiminnan aloittamista haettava viraston myöntämää hyväksyntää ja saatava sellainen.

Hyväksyntää koskeva hakemus on

1)	toimitettava viimeistään 30 päivää ennen toiminnan suunniteltua aloituspäivää; sekä

2)	tehtävä siinä muodossa ja sillä tavalla, jonka virasto on vahvistanut.

Rajoittamatta sitä, mitä voimassa olevissa kahdenvälisissä sopimuksissa määrätään, hakijan on esitettävä virastolle kaikki tiedot, jotka se tarvitsee arvioidakseen, onko suunniteltu toiminta sovellettavien kohdan TCO.200 a alakohdan vaatimusten mukaista. Tietoihin on sisällyttävä

1)	asianmukaisesti täytetty hakemus;

2)	hakijan virallinen nimi, toiminimi, käyntiosoite ja postiosoite;

3)	jäljennös hakijan lentotoimintaluvasta ja siihen liittyvistä toimintaehdoista tai vastaava lentotoiminnan harjoittajan kotivaltion myöntämä asiakirja, joka osoittaa, että asiakirjan haltija kykenee harjoittamaan suunniteltua toimintaa;

4)	hakijan voimassa oleva perustamiskirja, rekisteröimistodistus tai vastaava asiakirja, jonka on myöntänyt päätoimipaikan kotivaltion yritysrekisteriviranomainen;

5)	suunniteltu aloituspäivä sekä toiminnan laji ja maantieteellinen alue.

Virasto voi tarvittaessa pyytää mitä tahansa muita asiaan kuuluvia asiakirjoja, käsikirjoja tai erityisiä hyväksyntöjä, jotka lentotoiminnan harjoittajan kotivaltio tai rekisteröintivaltio on myöntänyt tai hyväksynyt.

Sellaisten ilma-alusten osalta, joita ei ole rekisteröity lentotoiminnan harjoittajan kotivaltiossa, virasto voi pyytää seuraavia:

1)	jokaisen tällaisen ilma-aluksen vuokraussopimuksen yksityiskohtaiset tiedot; sekä

2)	jäljennös ilma-alusta koskevasta lentotoiminnan harjoittajan kotivaltion ja rekisteröintivaltion välisestä kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen 83 bis artiklan mukaisesta sopimuksesta, jos sellainen on tehty.

TCO.305 Tilauslennot — kertaluonteinen ilmoitus

Kohdan TCO.300 a alakohdan säännöksistä poiketen kolmannen maan lentotoiminnan harjoittaja voi suorittaa ilman ennakkolupaa sairaankuljetuslentoja taikka tilauslennon tai useiden tilauslentojen sarjan vastatakseen odottamattomaan, välittömään ja kiireelliseen operatiiviseen tarpeeseen edellyttäen, että lentotoiminnan harjoittaja täyttää seuraavat edellytykset:

1)	se ilmoittaa tällaisista lennoista virastolle ennen ensimmäisen lennon suunniteltua päivämäärää viraston vahvistamassa muodossa ja sen vahvistamalla tavalla;

2)	sitä ei ole asetettu toimintakieltoon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2111/2005 (4) nojalla; sekä

3)	se hakee hyväksyntää 10 työpäivän kuluessa siitä päivästä, jona se teki virastolle TCO.300 kohdan mukaisen ilmoituksen.

Edellä a alakohdan 1 alakohdassa tarkoitetut lennot voidaan suorittaa ilmoituksen päivämäärästä alkavan enintään kuuden peräkkäisen viikon pituisen ajanjakson kuluessa tai kunnes virasto on tehnyt hakemuksesta päätöksen osan ART mukaisesti sen mukaan, kumpi näistä ajankohdista on aikaisempi.

Lentotoiminnan harjoittaja voi tehdä tällaisen ilmoituksen vain kerran 24 kuukaudessa.

TCO.310 Hyväksynnän haltijan oikeudet

Lentotoiminnan harjoittajan oikeudet luetellaan hyväksyntään liittyvissä ehdoissa, ja ne eivät voi ylittää lentotoiminnan harjoittajan kotivaltion myöntämiä oikeuksia.

TCO.315 Muutokset

Kohdan ART.210 c alakohdassa sovittuja muutoksia lukuun ottamatta kaikki muutokset, jotka vaikuttavat hyväksyntään tai siihen liittyviin ehtoihin, edellyttävät viraston ennakkohyväksyntää.

Kolmannen maan lentotoiminnan harjoittajan on jätettävä viraston ennakkohyväksyntää koskeva hakemus viimeistään 30 päivää ennen suunnitellun muutoksen täytäntöönpanopäivää.

Kolmannen maan lentotoiminnan harjoittajan on toimitettava virastolle kohdassa TCO.300 tarkoitetut tiedot siltä osin kun ne koskevat muutosta.

Jätettyään muutoshakemuksen kolmannen maan lentotoiminnan harjoittajan on toimittava viraston kohdan ART.225 b alakohdan nojalla määräämien ehtojen mukaisesti

Kaikista muutoksista, jotka kohdan ART.210 c alakohdan mukaisesti eivät edellytä ennakkohyväksyntää, on ilmoitettava virastolle ennen muutoksen toteutumista.

TCO.320 Voimassaolon jatkuminen

Hyväksyntä pysyy voimassa, mikäli:

1)	kolmannen maan lentotoiminnan harjoittaja noudattaa osassa TCO asetettuja vaatimuksia. Myös kohdassa TCO.325 vahvistetut poikkeamahavaintojen käsittelyyn liittyvät säännökset otetaan huomioon;

2)	lentotoimintalupa tai vastaava lentotoiminnan harjoittajan kotivaltion myöntämä asiakirja sekä siihen liittyvät toimintaehdot, jos sellaiset on, pysyvät voimassa;

3)	kolmannen maan lentotoiminnan harjoittaja myöntää virastolle kohdan TCO.115 mukaisen pääsyoikeuden;

4)	kolmannen maan lentotoiminnan harjoittajaa ei ole asetettu toimintakieltoon asetuksen (EY) N:o 2111/2005 nojalla;

5)	hyväksynnän voimassaoloa ei ole keskeytetty eikä hyväksyntää ole luovutettu tai peruutettu;

6)	kolmannen maan lentotoiminnan harjoittaja on suorittanut hyväksynnän mukaisesti jokaisen 24 kalenterikuukauden jakson aikana vähintään yhden lennon perussopimuksen määräysten alaiselle alueelle, tällä alueella tai tältä alueelta.

Jos hyväksyntä luovutetaan tai peruutetaan, se on palautettava virastolle.

TCO.325 Poikkeamahavainnot

Kun kolmannen maan lentotoiminnan harjoittaja on saanut virastolta kohdan ART.320 mukaisen ilmoituksen poikkeamahavainnoista, sen on

a)	määritettävä vaatimusten täyttymättä jäämisen perimmäinen syy;

b)	laadittava suunnitelma korjaavista toimista, joilla se käsittelee vaatimusten täyttymättä jäämisen perimmäisen syyn kohtuullisessa ajassa, ja toimitettava se virastolle;

c)	osoitettava korjaavien toimien toteuttaminen viraston edellyttämällä tavalla viraston kanssa sovittuun määräaikaan mennessä kohdan ART.230 e alakohdan 1 alakohdan mukaisesti.

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 216/2008, annettu 20 päivänä helmikuuta 2008, yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta sekä neuvoston direktiivin 91/670/ETY, asetuksen (EY) N:o 1592/2002 ja direktiivin 2004/36/EY kumoamisesta (EUVL L 79, 19.3.2008, s. 1). Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 8 päivänä tammikuuta 2013 annetulla komission asetuksella (EU) N:o 6/2013 (EUVL L 4, 9.1.2013, s. 34).

(2) Komission asetus (EU) N:o 965/2012, annettu 5 päivänä lokakuuta 2012, lentotoimintaan liittyvistä teknisistä vaatimuksista ja hallinnollisista menettelyistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 mukaisesti (EUVL L 296, 25.10.2012, s. 1).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 996/2010, annettu 20 päivänä lokakuuta 2010, siviili-ilmailun onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinnasta ja ehkäisemisestä ja asetuksen direktiivin 94/56/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 12.11.2010, s. 35).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2111/2005, annettu 14 päivänä joulukuuta 2005, yhteisössä toimintakieltoon asetettuja lentoliikenteen harjoittajia koskevan yhteisön luettelon laatimisesta ja lennon suorittavan lentoliikenteen harjoittajan ilmoittamisesta lentomatkustajille sekä direktiivin 2004/36/EY 9 artiklan kumoamisesta (EUVL L 344, 27.12.2005, s. 15).

LIITE 2

OSA ART

VIRANOMAISIA KOSKEVAT VAATIMUKSET, JOTKA LIITTYVÄT KOLMANSIEN MAIDEN LENTOTOIMINNAN HARJOITTAJIEN HYVÄKSYNTÄÄN

I JAKSO

Yleistä

ART.100 Soveltamisala

Tässä liitteessä, jäljempänä ’osa ART’, asetetaan jäsenvaltioille ja virastolle hallinnollisia vaatimuksia erityisesti seuraavilla aloilla:

a)	kaupallista ilmakuljetustoimintaa harjoittavien kolmansien maiden lentotoiminnan harjoittajien hyväksyntöjen myöntäminen, voimassa pitäminen, muuttaminen, rajoittaminen, voimassaolon keskeyttäminen tai peruuttaminen; sekä

b)	tällaisten lentotoiminnan harjoittajien valvonta.

ART.105 Vaihtoehtoiset vaatimusten täyttämisen menetelmät

Virasto arvioi kaikki kolmansien maiden lentotoiminnan harjoittajien ehdottamat vaihtoehtoiset vaatimusten täyttämisen menetelmät kohdan TCO.105 b alakohdan mukaisesti analysoimalla esitetyt asiakirjat ja tarvittaessa tarkastamalla kolmannen maan lentotoiminnan harjoittajan.

Jos virasto toteaa, että vaihtoehtoiset vaatimusten täyttämisen menetelmät ovat osan TCO mukaiset, se ilmoittaa viipymättä hakijalle, että vaihtoehtoiset vaatimusten täyttämisen menetelmät voidaan panna täytäntöön, ja tarvittaessa muuttaa sen mukaisesti hakijan hyväksyntää.

ART.110 Tiedonvaihto

Virasto ilmoittaa komissiolle ja jäsenvaltioille, kun se

1)	hylkää hyväksyntää koskevan hakemuksen;

2)	määrää rajoituksen turvallisuusongelmien takia, keskeyttää hyväksynnän voimassaolon tai peruuttaa hyväksynnän.

Virasto ilmoittaa jäsenvaltioille kohdan TCO.305 mukaisesti saamistaan ilmoituksista yhden työpäivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta.

Virasto saattaa säännöllisesti jäsenvaltioiden saataville ajantasaisen luettelon hyväksynnöistä, jotka se on myöntänyt, joita se on rajoittanut tai muuttanut, joiden voimassaolon se on keskeyttänyt tai jotka se on peruuttanut.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava virastolle, kun ne aikovat toteuttaa asetuksen (EY) N:o 2111/2005 6 artiklan 1 kohdan mukaisen toimenpiteen.

ART.115 Tietojen tallentaminen

Virasto perustaa tietojen tallennusjärjestelmän, jolla varmistetaan seuraavien tietojen asianmukainen säilytys, saatavuus ja luotettava jäljitettävyys:

1)	henkilöstön koulutus, kelpoisuus ja valtuudet;

2)	myönnetyt kolmannen maan lentotoiminnan harjoittajan hyväksynnät ja vastaanotetut ilmoitukset;

3)	hyväksyntämenettelyt ja hyväksyttyjen kolmansien maiden lentotoiminnan harjoittajien jatkuva valvonta;

4)	poikkeamahavainnot, sovitut korjaavat toimet ja toimien sulkemispäivät;

5)	toteutetut toimenpiteet täytäntöönpanon varmistamiseksi, mukaan lukien viraston asetuksen (EY) N:o 216/2008 mukaisesti vaatimat sakot;

6)	viraston asetuksen (EY) N:o 216/2008 22 artiklan 1 kohdan mukaisesti määräämien korjaavien toimien täytäntöönpano; sekä

7)	asetuksen (EY) N:o 216/2008 18 artiklan d kohdan mukaisten joustavuussäännösten käyttäminen.

Kaikki tiedot on säilytettävä vähintään viisi vuotta sovellettavan tietosuojalainsäädännön mukaisesti.

II JAKSO

Hyväksyntä, valvonta ja täytäntöönpano

ART.200 Ensimmäinen arviointimenettely — yleistä

Kun virasto on vastaanottanut hyväksyntää koskevan hakemuksen kohdan TCO.300 mukaisesti, se arvioi, miten hyvin kolmannen maan lentotoiminnan harjoittaja täyttää sovellettavat osan TCO vaatimukset.

Ensimmäinen arviointi on saatava päätökseen 30 päivän kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta tai 30 päivää ennen toiminnan aloituspäivämäärää sen mukaan, kumpi ajankohta on myöhäisempi.

Kun ensimmäinen arviointi edellyttää tarkempaa arviointia tai auditointia, arviointijaksoa pidennetään tarpeen mukaan kattamaan tarkemman arvioinnin tai auditoinnin kesto.

Ensimmäinen arviointi perustuu

1)	kolmannen maan lentotoiminnan harjoittajan toimittamiin asiakirjoihin ja tietoihin;

merkityksellisiin tietoihin kolmannen maan lentotoiminnan harjoittajan turvallisuustasosta, mukaan lukien asematasotarkastusraportit, kohdan ARO.RAMP.145 c alakohdan mukaisesti ilmoitetut tiedot, toimialan tunnustetut standardit, onnettomuustiedot ja kolmansien maiden toteuttamat täytäntöönpanon varmistamistoimenpiteet;

3)	merkityksellisiin tietoihin lentotoiminnan harjoittajan kotivaltion tai rekisteröintivaltion valvontakyvystä, mukaan lukien kansainvälisten yleissopimusten tai valtioiden turvallisuuden arviointiohjelmien mukaisesti toteutettujen auditointien tulokset; sekä

4)	asetuksen (EY) N:o 2111/2005 mukaisiin päätöksiin tai tutkintoihin tai asetuksen (EY) No 473/2006 (1) mukaisiin yhteisiin kuulemisiin.

Virasto yksilöi jäsenvaltioita kuullen ne ICAO:n standardit, joiden osalta se voi hyväksyä mukautettuja toimenpiteitä, jos lentotoiminnan harjoittajan kotivaltio tai rekisteröintivaltio on ilmoittanut eroavuuksia ICAO:n standardeista. Virasto hyväksyy mukautetun toimenpiteen, kun se on varmistanut, että toimenpiteellä saavutetaan yhtä korkea turvallisuustaso kuin sillä standardilla, josta eroavuuksia on ilmoitettu.

Jos virasto ei voi ensimmäisen arvioinnin aikana saavuttaa riittävää luottamusta kolmannen maan lentotoiminnan harjoittajaan ja/tai sen kotivaltioon, se

1)	hylkää hakemuksen, jos arvioinnin tulos viittaa siihen, ettei tarkempi arviointi johtaisi hyväksynnän myöntämiseen; tai

2)	suorittaa lisäarviointeja siinä määrin kuin on tarpeen sen varmistamiseksi, että suunniteltu toiminta täyttää osan TCO sovellettavat vaatimukset.

ART.205 Ensimmäinen arviointimenettely — toimintakieltoon asetetut kolmannen maan lentotoiminnan harjoittajat

Kun virasto on vastaanottanut sellaisen lentotoiminnan harjoittajan hyväksyntää koskevan hakemuksen, joka on asetettu toimintakieltoon tai jonka toimintaa on rajoitettu asetuksen (EY) N:o 2111/2005 nojalla, virasto soveltaa kohdassa ART.200 kuvattua asianmukaista arviointimenettelyä.

Kun lentotoiminnan harjoittaja on asetettu toimintakieltoon siksi, että sen kotivaltio ei ole suorittanut riittävää valvontaa, virasto ilmoittaa asiasta komissiolle asetuksen (EY) N:o 2111/2005 mukaista lentotoiminnan harjoittajan ja kotivaltion tarkempaa arviointia varten.

Virasto suorittaa auditoinnin, kun:

1)	kolmannen maan lentotoiminnan harjoittaja suostuu auditoitavaksi;

2)	edellä a ja b kohdassa tarkoitettujen arviointien tulokset viittaavat siihen, että auditointi saattaa tuottaa myönteisen tuloksen; sekä

3)	auditointi voidaan tehdä kolmannen maan lentotoiminnan harjoittajan tiloissa vaarantamatta viraston henkilöstön turvallisuutta.

Kolmannen maan lentotoiminnan harjoittajan auditointi voi sisältää lentotoiminnan harjoittajan kotivaltion suorittaman valvonnan arvioinnin, jos hakijan valvonnassa todetaan merkittäviä puutteita.

Virasto ilmoittaa auditoinnin tulokset komissiolle.

ART.210 Hyväksynnän myöntäminen

Virasto myöntää hyväksynnän ja siihen liittyvät toimintaehdot, sellaisina kuin ne määritellään lisäyksissä I ja II, kun

1)	se on vakuuttunut siitä, että kolmannen maan lentotoiminnan harjoittajalla on voimassa oleva lentotoimintalupa tai vastaava asiakirja ja siihen liittyvät toimintaehdot, jotka lentotoiminnan harjoittajan kotivaltio on myöntänyt;

2)	se on vakuuttunut siitä, että kolmannen maan lentotoiminnan harjoittaja on saanut kotivaltioltaan luvan harjoittaa toimintaa EU:ssa;

se on vakuuttunut siitä, että kolmannen maan lentotoiminnan harjoittaja on

i)	täyttänyt osan TCO sovellettavat vaatimukset;

ii)	antanut avoimen, riittävän ja nopean vastauksen viraston mahdollisesti toteuttaman tarkemman arvioinnin tai auditoinnin johdosta; sekä

iii)	toteuttanut nopeasti ja onnistuneesti korjaavan toimen mahdollisesti todetun poikkeaman korjaamiseksi;

4)	lentotoiminnan harjoittajan kotivaltion tai rekisteröintivaltion kyvyssä sertifioida lentotoiminnan harjoittaja ja/tai ilma-alus ja valvoa niitä sovellettavien ICAO:n standardien mukaisesti ei ole todettu merkittäviä puutteita; sekä

5)	hakijaa ei ole asetettu toimintakieltoon asetuksen (EY) N:o 2111/2005 nojalla.

Hyväksyntä myönnetään rajoittamattomaksi ajaksi.

Kolmannen maan lentotoiminnan harjoittajan oikeudet ja kolmannen maan lentotoiminnan harjoittajalle sallitun toiminnan laajuus määritellään hyväksyntään liittyvissä toimintaehdoissa.

Virasto sopii kolmannen maan lentotoiminnan harjoittajan kanssa, millaiset kolmannen maan lentotoiminnan harjoittajan tekemät muutokset eivät edellytä ennakkohyväksyntää.

ART.215 Valvonta

Virasto arvioi

1)	täyttävätkö sen hyväksymät kolmannen maan lentotoiminnan harjoittajat jatkuvasti osan TCO sovellettavat vaatimukset;

2)	onko viraston mahdollisesti asetuksen (EY) N:o 216/2008 22 artiklan 1 kohdan mukaisesti määräämät korjaavat toimet pantu täytäntöön.

Arvioinnissa

1)	otetaan huomioon kolmannen maan lentotoiminnan harjoittajan toimittamat turvallisuuteen liittyvät asiakirjat ja tiedot;

otetaan huomioon merkitykselliset tiedot kolmannen maan lentotoiminnan harjoittajan turvallisuustasosta, mukaan lukien asematasotarkastusraportit, kohdan ARO.RAMP.145 c alakohdan mukaisesti ilmoitetut tiedot, toimialan tunnustetut standardit, onnettomuustiedot ja kolmansien maiden toteuttamat täytäntöönpanon varmistamistoimenpiteet;

3)	otetaan huomioon merkitykselliset tiedot lentotoiminnan harjoittajan kotivaltion tai rekisteröintivaltion valvontakyvystä, mukaan lukien kansainvälisten yleissopimusten tai valtioiden turvallisuuden arviointiohjelmien mukaisesti toteutettujen auditointien tulokset;

4)	otetaan huomioon asetuksen (EY) N:o 2111/2005 mukaiset päätökset ja tutkinnat tai asetuksen (EY) N:o 473/2006 mukaiset yhteiset kuulemiset;

5)	otetaan huomioon aiemmat arvioinnit tai auditoinnit, jos sellaisia on tehty; sekä

6)	hankitaan virastolle näyttö, jota se tarvitsee mahdollisiin jatkotoimiin, mukaan lukien kohdassa ART.235 tarkoitetut toimenpiteet.

Edellä a ja b kohdassa tarkoitetun valvonnan laajuus määritetään aiempien hyväksyntä- ja/tai valvontatoimien tulosten perusteella.

Jos saatavilla olevien tietojen perusteella on aihetta epäillä, että kolmannen maan lentotoiminnan harjoittajan turvallisuustaso ja/tai lentotoiminnan harjoittajan kotivaltion valvontakyky on heikentynyt kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteissä vahvistettujen sovellettavien standardien tason alapuolelle, virasto tekee tarpeen mukaan lisäarviointeja varmistaakseen, että suunnitellun toiminnan toteuttamisessa noudatetaan osan TCO sovellettavia vaatimuksia.

Virasto kerää ja käsittelee kaikenlaisia valvonnan kannalta merkityksellisinä pitämiään tietoja.

ART.220 Valvontaohjelma

Virasto perustaa valvontaohjelman, joka kattaa kohdassa ART.215 ja tarvittaessa osastossa ARO.RAMP vaaditut toimet, ja pitää sitä yllä.

Valvontaohjelman laadinnassa otetaan huomioon aiempien hyväksyntä- ja/tai valvontatoimien tulokset.

Virasto tarkastaa kolmansien maiden lentotoiminnan harjoittajat enintään 24 kuukauden välein.

Aikaväliä voidaan lyhentää, jos on merkkejä siitä, että kolmannen maan lentotoiminnan harjoittajan turvallisuustaso ja/tai lentotoiminnan harjoittajan kotivaltion valvontakyky on saattanut heikentyä kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteissä vahvistettujen sovellettavien standardien tason alapuolelle.

Virasto voi pidentää aikaväliä enintään 48 kuukauteen, jos se on todennut, että edellisellä valvontakaudella

1)	ei ole ollut merkkejä siitä, että lentotoiminnan harjoittajan kotivaltion valvontaviranomainen olisi jättänyt valvomatta tehokkaasti sen valvontavastuulla olevia lentotoiminnan harjoittajia;

2)	kolmannen maan lentotoiminnan harjoittaja on jatkuvasti ilmoittanut hyvissä ajoin kohdassa TCO.315 tarkoitetut muutokset;

3)	ei ole tehty kohdan ART.230 b alakohdassa tarkoitettuja tason 1 poikkeamahavaintoja; sekä

4)	kaikki korjaavat toimet on pantu täytäntöön viraston kohdan ART.230 e alakohdan 1 alakohdan mukaisesti hyväksymässä tai pidentämässä määräajassa.

Valvontaohjelmassa on esitettävä tiedot valvontatoimien, myös kokousten, päivämääristä.

ART.225 Muutokset

Kun virasto vastaanottaa sellaista muutosta koskevan hakemuksen, joka edellyttää ennakkohyväksyntää, se soveltaa kohdassa ART.200 kuvattua asianmukaista menettelyä muutoksen laajuuden edellyttämässä määrin.

Virasto määrää, millä ehdoilla kolmannen maan lentotoiminnan harjoittaja voi harjoittaa hyväksynnän mukaista toimintaa muutoksen aikana, ellei virasto totea, että hyväksynnän voimassaolo on keskeytettävä.

Sellaisten muutosten osalta, jotka eivät edellytä ennakkohyväksyntää, virasto arvioi kolmannen maan lentotoiminnan harjoittajan kohdan TCO.315 mukaisesti lähettämässä ilmoituksessa esitetyt tiedot ja varmistaa, että sovellettavat vaatimukset täyttyvät. Jos vaatimukset eivät täyty, virasto

1)	ilmoittaa kolmannen maan lentotoiminnan harjoittajalle vaatimusten täyttymättä jäämisestä ja pyytää tarkistetun ehdotuksen, jolla vaatimukset täytetään; sekä

2)	toteuttaa tason 1 tai 2 poikkeamahavaintojen osalta tarvittavat kohdan ART.230 ja ART.235 mukaiset toimet.

ART.230 Poikkeamahavainnot ja korjaavat toimet

Virastolla on oltava järjestelmä, jolla se voi analysoida poikkeamahavaintojen merkitystä turvallisuuden kannalta.

Virasto tekee tason 1 poikkeamahavainnon, kun se toteaa sellaisen merkittävän poikkeaman sovellettavista asetuksen (EY) N:o 216/2008 ja osan TCO vaatimuksista tai hyväksynnän ehdoista, joka heikentää turvallisuutta tai vaarantaa vakavasti lentoturvallisuuden.

Tason 1 poikkeamahavaintoihin kuuluvat muun muassa seuraavat:

1)	virastolle ei anneta pääsyä kolmannen maan lentotoiminnan harjoittajan tiloihin kohdan TCO.115 b alakohdassa määritetyllä tavalla tavallisina toiminta-aikoina, vaikka asiasta on tehty kirjallinen pyyntö;

2)	ennakkohyväksyntää edellyttäviä muutoksia on pantu täytäntöön ilman, että niihin on saatu hyväksyntä kohdan ART.210 mukaisesti;

3)	hyväksyntä on saatu tai pidetty voimassa väärentämällä asiakirjoja;

4)	hyväksynnän väärinkäytöstä tai vilpillisestä käytöstä on olemassa todisteita.

Virasto tekee tason 2 poikkeamahavainnon, kun se toteaa sellaisen poikkeaman sovellettavista asetuksen (EY) N:o 216/2008 ja osan TCO vaatimuksista tai hyväksynnän ehdoista, joka saattaa heikentää turvallisuutta tai vaarantaa lentoturvallisuuden.

Kun valvonnan yhteydessä todetaan poikkeama, virasto ilmoittaa poikkeamasta kolmannen maan lentotoiminnan harjoittajalle kirjallisesti ja vaatii toimia poikkeaman perimmäisen syyn korjaamiseksi tai lieventämiseksi, jotta havaittujen poikkeamien toistuminen voitaisiin estää, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksessa (EY) N:o 216/2008 ja sen täytäntöönpanosäännöissä vaadittujen lisätoimien toteuttamista.

Jos virasto tekee tason 2 poikkeamahavainnon, se

antaa kolmannen maan lentotoiminnan harjoittajalle korjaavien toimien toteuttamisen määräajan, joka vastaa poikkeamahavainnon luonnetta. Tämän määräajan päätyttyä ja poikkeamahavainnon luonne huomioon ottaen virasto voi pidentää määräaikaa viraston hyväksymän toisen tyydyttävän korjaussuunnitelman perusteella; sekä

arvioi kolmannen maan lentotoiminnan harjoittajan ehdottamat korjaavat toimet ja niiden toteuttamista koskevan suunnitelman. Jos arviointi osoittaa, että perimmäisten syiden analyysi ja toimet riittävät perimmäisten syiden tehokkaaseen poistamiseen tai lieventämiseen siten, että poikkeamien toistuminen voidaan estää, virasto hyväksyy korjaavat toimet ja niiden toteuttamista koskevan suunnitelman.

Jos kolmannen maan lentotoiminnan harjoittaja ei toimita kohdan ART.230 e alakohdan 1 alakohdassa tarkoitettua hyväksyttävää korjaussuunnitelmaa tai toteuta korjaavia toimia viraston hyväksymän tai pidentämän määräajan kuluessa, poikkeamahavainto nostetaan tasolle 1 ja ryhdytään kohdan ART.235 a alakohdassa määrättyihin toimiin.

Virasto pitää kirjaa kaikista havainnoista, jotka se on tehnyt, ja ilmoittaa niistä lentotoiminnan harjoittajan kotivaltiolle tai rekisteröintivaltiolle.

ART.235 Hyväksynnän rajoittaminen, voimassaolon keskeyttäminen ja peruuttaminen

Sanotun rajoittamatta mitään lisätoimenpiteitä täytäntöönpanon varmistamiseksi, virasto ryhtyy toimenpiteisiin hyväksynnän rajoittamiseksi tai sen voimassaolon keskeyttämiseksi, jos

1)	se on tehnyt tason 1 poikkeamahavainnon;

2)	sillä on luotettavaa näyttöä siitä, että lentotoiminnan harjoittajan kotivaltio tai rekisteröintivaltio ei kykene sertifioimaan ja valvomaan lentotoiminnan harjoittajaa ja/tai ilma-alusta sovellettavien ICAO:n standardien mukaisesti; tai

3)	kolmannen maan lentotoiminnan harjoittajaan kohdistuu asetuksen (EY) N:o 2111/2005 6 artiklan 1 ja 2 kohdan mukainen toimenpide.

Hyväksynnän voimassaolo voidaan keskeyttää enintään kuudeksi kuukaudeksi. Tämän kuuden kuukauden ajanjakson jälkeen virasto voi jatkaa keskeytystä vielä kolme kuukautta.

Rajoitus tai keskeytys poistetaan, kun virasto on saanut varmuuden siitä, että kolmannen maan lentotoiminnan harjoittaja ja/tai sen kotivaltio on toteuttanut korjaavat toimet onnistuneesti.

Ennen kuin virasto poistaa keskeytyksen, se auditoi kolmannen maan lentotoiminnan harjoittajan, kun kohdan ART.205 c alakohdan vaatimukset on täytetty. Jos keskeytys johtuu merkittävistä puutteista lentotoiminnan harjoittajan kotivaltion tai rekisteröintivaltion hakijaan kohdistamassa valvonnassa, auditointiin voi sisältyä arviointi sen varmistamiseksi, että valvonnan puutteet on korjattu.

Virasto peruuttaa hyväksynnän, kun

1)	edellä b kohdassa tarkoitettu ajanjakso on kulunut umpeen; tai

2)	kolmannen maan lentotoiminnan harjoittaja on asetettu toimintakieltoon asetuksen (EY) N:o 2111/2005 nojalla.

Jos a kohdassa tarkoitetun hyväksynnän rajoituksen jälkeen kolmannen maan lentotoiminnan harjoittajalle määrätään toimintarajoitus asetuksen (EY) N:o 2111/2005 mukaisesti, virasto pitää hyväksynnän rajoituksen voimassa siihen asti, kun toimintarajoitus on poistettu.

(1) Komission asetus (EY) N:o 473/2006, annettu 22 päivänä maaliskuuta 2006, yhteisössä toimintakieltoon asetettuja lentoliikenteen harjoittajia koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2111/2005 II luvussa tarkoitetun yhteisön luettelon laatimissäännöistä (EUVL L 84, 23.3.2006, s. 8).

Lisäys I

Lisäys II

6.5.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 133/27

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 453/2014,

annettu 29 päivänä huhtikuuta 2014,

tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteenä olevan yhdistetyn nimikkeistön yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen antaa tämän asetuksen liitteessä esitetyn tavaran luokittelua koskevia säännöksiä.

(2)

Asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 vahvistetaan yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt. Näitä sääntöjä sovelletaan myös kaikkiin muihin nimikkeistöihin, jotka perustuvat kokonaan tai osittain yhdistettyyn nimikkeistöön taikka joissa siihen mahdollisesti lisätään alajakoja ja jotka vahvistetaan unionin erityissäännöksillä tavaroiden kauppaa koskevien tariffimääräysten tai muiden toimenpiteiden soveltamiseksi.

(3)	Mainittujen yleisten tulkintasääntöjen mukaan on tämän asetuksen liitteen taulukossa olevassa sarakkeessa 1 esitetty tavara luokiteltava sarakkeen 2 CN-koodiin sarakkeesta 3 ilmenevin perustein.

(4)

On aiheellista säätää, että sitovien tariffitietojen haltija voi neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (2) 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti vielä tietyn ajan käyttää sellaisia sitovia tariffitietoja, jotka on annettu tässä asetuksessa tarkoitetusta tavarasta mutta jotka eivät ole tämän asetuksen säännösten mukaisia. Mainitun ajan olisi oltava kolme kuukautta.

(5)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Liitteenä olevan taulukon sarakkeessa 1 esitetty tavara luokitellaan yhdistetyssä nimikkeistössä mainitun taulukon sarakkeen 2 CN-koodiin.

2 artikla

Sitovia tariffitietoja, jotka eivät ole tämän asetuksen säännösten mukaisia, voidaan käyttää asetuksen (ETY) N:o 2913/92 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti vielä kolmen kuukauden ajan tämän asetuksen voimaantulosta.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä huhtikuuta 2014.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Algirdas ŠEMETA

Komission jäsen

(1) EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1.

(2) Neuvoston asetus (ETY) N:o 2913/92, annettu 12 päivänä lokakuuta 1992, yhteisön tullikoodeksista (EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1).

LIITE

Tavaran kuvaus

Luokittelu (CN-koodi)

Perusteet

(1)

(2)

(3)

Laite (nk. ”tv-simulaattori”) joka on muovikotelossa, jossa on läpinäkyvä etulevy, ja jonka mitat ovat noin 8 × 7 × 6 cm.

Laitteessa on neljä valoa tuottavaa valodiodia (lediä), kvartsikide, hämärätunnistin, ajastin, toimintatilan näyttö ja ohjauspainikkeita. Tuote esitetään tullille virtalähteellä varustettuna.

Laite jäljittelee päälle kytkettyä televisiovastaanotinta tuottamalla voimakkuudeltaan ja väriltään vaihtelevaa, satunnaisesti välkkyvää valoa tietyn ennalta ohjelmoidun ajanjakson ajan. Laitteen tarkoitus on pelotella murtovarkaita antamalla sellainen käsitys, että talossa on ihmisiä paikalla.

9405 40 39

Luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön 1 ja 6 yleisen tulkintasäännön sekä CN-koodien 9405, 9405 40 ja 9405 40 39 nimiketekstien mukaisesti.

Laitteen tehtävänä on tuottaa satunnaista välkkyvää valoa ainoana tarkoituksena jäljitellä päälle kytkettyä televisiovastaanotinta. Koska satunnaisesti välkkyvällä valolla ei ole merkinantotarkoitusta, tuotetta ei voida luokitella nimikkeen 8531 visuaaliseksi sähkömerkinantolaitteeksi (ks. harmonoidun järjestelmän selitykset, nimike 8531, ensimmäinen kohta).

Koska tavaralla on kaikki nimikkeen 9405 valaistusvarusteen objektiiviset ominaisuudet, se on luokiteltava CN-koodiin 9405 40 39 muuksi muoviseksi sähkövalaisimeksi ja -valaistusvarusteeksi.

6.5.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 133/29

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 454/2014,

annettu 29 päivänä huhtikuuta 2014,

tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1066/2010 kumoamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 1066/2010 (2), sellaisena kuin se on muutettuna täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 441/2013 (3), luokitellaan äänitaajuusvahvistimella ja kaiuttimella varustettu kotelossa oleva tuote CN-koodin 8518 40 80 sähköllä toimivaksi äänitaajuusvahvistimeksi.

(2)	Harmonoidun järjestelmän komitea hyväksyi syyskuussa 2013 pidetyssä 52. istunnossaan luokittelusuosituksen, jonka mukaan samanlainen tuote luokitellaan harmonoidun järjestelmän nimikkeen 8518 22 yhteiseen koteloon asennetuksi kahdeksi tai useammaksi kaiuttimeksi.

(3)

Euroopan unioni on 7 päivänä huhtikuuta 1987 tehdyn neuvoston päätöksen 87/369/ETY (4) nojalla osapuolena tulliyhteistyöneuvoston (joka tunnetaan myös nimillä Maailman tullijärjestö ja WCO) laatimassa kansainvälisessä yleissopimuksessa, joka koskee harmonoitua tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmää (joka tunnetaan myös nimillä harmonoitu järjestelmä ja HS).

(4)

Euroopan unionin tuomioistuin on todennut, että vaikka tavaroiden luokittelua HS:ään koskevat WCO:n suositukset eivät ole oikeudellisesti sitovia, ne antavat osviittaa asianomaisten tavaroiden luokittelemiseksi yhdistettyyn nimikkeistöön (CN), mikä on tärkeä apu tulkittaessa CN:n eri nimikkeiden soveltamisalaa, kunhan nämä suositukset eivät ole ristiriidassa asianomaisen nimikkeen nimiketekstin kanssa (ks. mm. tuomioistuimen asioissa C-206/03 (5), C-15/05 (6) ja C-227/11 (7) antamat tuomiot).

(5)	Harmonoidun järjestelmän yhdenmukaisen tulkinnan ja soveltamisen varmistamiseksi kansainvälisellä tasolla ja ottaen huomioon, että päätös on HS-alanimikkeen 8518 22 nimiketekstin mukainen, EU:n olisi noudatettava kyseistä luokittelusuositusta.

(6)	Asetus (EU) N:o 1066/2010, sellaisena kuin se on muutettuna täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 441/2013, olisi sen vuoksi kumottava.

(7)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kumotaan täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1066/2010.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä huhtikuuta 2014.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Algirdas ŠEMETA

Komission jäsen

(1) EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1.

(2) Komission asetus (EU) N:o 1066/2010, annettu 19 päivänä marraskuuta 2010, tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön (EUVL L 304, 20.11.2010, s. 9).

(3) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 441/2013, annettu 7 päivänä toukokuuta 2013, tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön annettujen tiettyjen asetusten muuttamisesta tai kumoamisesta (EUVL L 130, 15.5.2013, s. 1).

(4) Neuvoston päätös 87/369/ETY, tehty 7 päivänä huhtikuuta 1987, harmonisoitua tavarankuvaus- ja -koodausjärjestelmää koskevan kansainvälisen yleissopimuksen ja siihen liittyvän muutospöytäkirjan hyväksymisestä (EYVL L 198, 20.7.1987, s. 1).

(5) EUVL C 106, 30.4.2005, s. 10.

(6) EUVL C 143, 17.6.2006, s. 18.

(7) EUVL C 126, 28.4.2012, s. 3.

6.5.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 133/31

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 455/2014,

annettu 29 päivänä huhtikuuta 2014,

tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteenä olevan yhdistetyn nimikkeistön yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen antaa tämän asetuksen liitteessä esitettyjen tavaroiden luokittelua koskevia säännöksiä.

(2)

(3)	Mainittujen yleisten tulkintasääntöjen mukaan on tämän asetuksen liitteen taulukossa olevassa sarakkeessa 1 esitetyt tavarat luokiteltava sarakkeen 2 CN-koodeihin sarakkeesta 3 ilmenevin perustein.

(4)

On aiheellista säätää, että sitovien tariffitietojen haltija voi neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (2) 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti vielä tietyn ajan käyttää sellaisia sitovia tariffitietoja, jotka on annettu tässä asetuksessa tarkoitetuista tavaroista mutta jotka eivät ole tämän asetuksen säännösten mukaisia. Mainitun ajan olisi oltava kolme kuukautta.

(5)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Liitteenä olevan taulukon sarakkeessa 1 esitetyt tavarat luokitellaan yhdistetyssä nimikkeistössä mainitun taulukon sarakkeen 2 CN-koodeihin.

2 artikla

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä huhtikuuta 2014.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Algirdas ŠEMETA

Komission jäsen

(1) EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1.

(2) Neuvoston asetus (ETY) N:o 2913/92, annettu 12 päivänä lokakuuta 1992, yhteisön tullikoodeksista (EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1).

LIITE

Tavaran kuvaus

Luokittelu (CN-koodi)

Perusteet

(1)

(2)

(3)

Lattialla seisova kylmän veden jakelulaite (nk. vedenjäähdytin), jonka korkeus on noin 124 cm ja paino noin 100 kg.

Siihen sisältyy jäähdytysjärjestelmä, joka koostuu kompressorista ja lauhduttimesta.

Sen varastointikapasiteetti on 150 l ja nimellinen jäähdytysteho 150 l/h, joten se voi jaella jopa 750 lasillista kylmää vettä tunnissa. Sen toimintajännite on 220 V AC.

8418 69 00

Luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön 1 ja 6 yleisen tulkintasäännön sekä CN-koodien 8418 ja 8418 69 00 nimiketekstien mukaan.

Veden jäähdyttämistä ainoastaan juomavedeksi ei pidetä aineiden käsittelyä varten lämpötilan muutoksen käsittävänä menettelynä. Luokittelu nimikkeeseen 8419 ei tästä syystä tule kyseeseen.

Laite on sen vuoksi luokiteltava CN-koodiin 8418 69 00 muuksi jäähdytys- tai jäädytyslaitteeksi (ks. harmonoidun järjestelmän selitykset, nimike 8418, I ryhmä, 2 kohta).

Lattialla seisova kuuman tai kylmän veden jakelulaite (nk. vesiautomaatti), jonka korkeus on noin 97 cm ja paino noin 15 kg.

Lämmitystoiminnon hoitaa sisäänrakennettu sähkövastus ja jäähdytystoiminnon jäähdytysjärjestelmä, joka koostuu kompressorista ja lauhduttimesta.

Vesi tulee pullosta, joka ei ole mukana tullille esitettäessä.

Laitteella on valmius jaella 5 l/h kuumaa vettä, jonka lämpötila on 85–92 °C. Laitteella on valmius jaella 2 l/h kylmää vettä, jonka lämpötila on 4–8 °C. Laitteen toimintajännite on 220 V AC ja teho 100/550 W.

8516 10 11

Luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön 1 yleisen tulkintasäännön, 3 yleisen tulkintasäännön c alakohdan ja 6 yleisen tulkintasäännön sekä CN-koodien 8516, 8516 10 ja 8516 10 11 nimiketekstien mukaisesti.

Laite on XVI jakson 3 huomautuksessa tarkoitetulla tavalla suunniteltu suorittamaan kahta vaihtoehtoista toimintoa (muu nimikkeen 8418 jäähdytyslaite ja nimikkeen 8516 sähköllä toimiva vedenkuumennuslaite tai kuumanvedenvaraaja). Laitteen pääasiallista toimintoa ei voida määrittää, koska molemmat toiminnot ovat yhtä tärkeitä laitteen käytön kannalta.

Sen vuoksi laite on luokiteltava CN-koodiin 8516 10 11 sähköllä toimivaksi veden läpivirtauskuumentimeksi.

6.5.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 133/33

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 456/2014,

annettu 29 päivänä huhtikuuta 2014,

tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteenä olevan yhdistetyn nimikkeistön yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen antaa tämän asetuksen liitteessä esitetyn tavaran luokittelua koskevia säännöksiä.

(2)

(3)	Mainittujen yleisten tulkintasääntöjen mukaan on tämän asetuksen liitteen taulukossa olevassa sarakkeessa 1 esitetty tavara luokiteltava sarakkeen 2 CN-koodiin sarakkeesta 3 ilmenevin perustein.

(4)

(5)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Liitteenä olevan taulukon 1 sarakkeessa esitetty tavara luokitellaan yhdistetyssä nimikkeistössä mainitun taulukon 2 sarakkeen CN-koodiin.

2 artikla

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä huhtikuuta 2014.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Algirdas ŠEMETA

Komission jäsen

(1) EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1.

(2) Neuvoston asetus (ETY) N:o 2913/92, annettu 12 päivänä lokakuuta 1992, yhteisön tullikoodeksista (EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1).

LIITE

Tavaran kuvaus

Luokittelu

(CN-koodi)

Perusteet

(1)

(2)

(3)

Tuote (ns. radio-ohjattava pistorasiasarja) pakkauksessa, joka sisältää kaksi kauko-ohjattavaa kytkintä ja kauko-ohjaimen.

Molemmat kauko-ohjattavat kytkimet ovat omassa kotelossaan, joka koostuu pistotulpasta, pistorasiasta, opetuspainikkeesta, kytkimestä ja radiovastaanottimesta, ja ne on tarkoitettu 230 V:n jännitteelle ja enintään 10 A:n virtaa varten.

Opetuspainiketta käytetään kytkimen ja kauko-ohjaimen välistä tunnistusta varten. Sitä voidaan käyttää myös käsikäyttöisenä kytkimenä.

Kauko-ohjain toimii 433,05–434,79 MHz:n lähetystaajuudella noin 30 m:n etäisyydeltä, ja sillä ohjataan kumpaakin kytkintä erikseen.

Tuotetta käytetään pistorasioihin liitettyjen laitteiden päälle- ja poiskytkentään kauko-ohjaimella.

8536 50 80

Luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön 1 ja 6 yleisen tulkintasäännön sekä CN-koodien 8536, 8536 50 ja 8536 50 80 nimiketekstien mukaisesti.

Kauko-ohjain ohjaa kumpaakin kytkintä erikseen. Näin ollen tuotetta ei voida pitää XVI jakson 4 huomautuksessa tarkoitettuna yhtenä toiminnallisena kokonaisuutena, sillä yksittäiset osat eivät yhdessä suorita selvästi määriteltyä toimintaa.

Tuotteen objektiivisten ominaisuuksien perusteella sen toimintona on pistorasiaan liitettyjen laitteiden päälle- ja poiskytkentä kauko-ohjaimella. Sen vuoksi luokittelu nimikkeen 8526 radiokauko-ohjauslaitteeksi ei tule kyseeseen.

Koska tuotetta käytetään kauko-ohjattuina kytkiminä, pistotulppa ja pistorasia katsotaan sen toimintaa varten tarvittaviksi kiinteiksi osiksi. Sen vuoksi luokittelu nimikkeen 8536 69 90 pistotulpiksi ja pistorasioiksi ei tule kyseeseen.

Tuote on sen vuoksi luokiteltava CN-koodiin 8536 50 80 muuksi kytkimeksi yli 60 V:n jännitettä varten.

6.5.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 133/35

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 457/2014,

annettu 29 päivänä huhtikuuta 2014,

tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteenä olevan yhdistetyn nimikkeistön yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen antaa tämän asetuksen liitteessä esitettyjen tavaroiden luokittelua koskevia säännöksiä.

(2)

(3)	Mainittujen yleisten tulkintasääntöjen mukaan on tämän asetuksen liitteen taulukossa olevassa sarakkeessa 1 esitetyt tavarat luokiteltava sarakkeen 2 CN-koodeihin sarakkeesta 3 ilmenevin perustein.

(4)

On aiheellista säätää, että sitovien tariffitietojen haltija voi neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (2) 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti vielä tietyn ajan käyttää sellaisia sitovia tariffitietoja, jotka on annettu tässä asetuksessa tarkoitetuista tavaroista mutta jotka eivät ole tämän asetuksen säännösten mukaisia. Mainitun ajan olisi oltava kolme kuukautta.

(5)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Liitteenä olevan taulukon 1 sarakkeessa esitetyt tavarat luokitellaan yhdistetyssä nimikkeistössä mainitun taulukon 2 sarakkeen CN-koodeihin.

2 artikla

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä huhtikuuta 2014.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Algirdas ŠEMETA

Komission jäsen

(1) EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1.

(2) Neuvoston asetus (ETY) N:o 2913/92, annettu 12 päivänä lokakuuta 1992, yhteisön tullikoodeksista (EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1).

LIITE

Tavaran kuvaus

Luokittelu (CN-koodi)

Perusteet

(1)

(2)

(3)

Digitaalinen elektroniikkalaite, jossa on yksi HDMI-sisäänmeno (High Definition Multimedia Interface) ja kahdeksan HDMI-ulostuloa (ns. aktiivinen HDMI-jakaja) kotelossa, jonka mitat ovat noin 12 × 6 × 2 cm.

Se tukee HDCP-protokollaa (High-bandwidth Digital Content Protection), ja sen virransyöttö on 5 V DC.

Laitetta käytetään jakamaan laatua heikentämättä samanaikaisesti yksi HDMI-sisäänmenosignaali kahdeksaan HDMI-ulostulosignaaliin, joilla on samat tekniset ominaisuudet kuin alkuperäisellä sisäänmenosignaalilla.

Se mahdollistaa yhdestä lähteestä (esim. digisovittimesta) peräisin olevan HDMI-signaalin jakamisen samanaikaisesti useisiin laitteisiin (esim. televisiovastaanottimiin).

8543 70 90

Luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön 1 ja 6 yleisen tulkintasäännön sekä CN-koodien 8543, 8543 70 ja 8543 70 90 nimiketekstien mukaisesti.

HDMI-jakaja ei ole laite sähkövirtapiirin kytkemistä tai siihen liittämistä varten eikä paneeli sähkönjakelua varten, koska se jakaa yhden sisäänmenosignaalin kahdeksaan ulostulosignaaliin ja käsittelee samanaikaisesti HDCP-protokollia. Sen vuoksi luokittelu joko nimikkeen 8536 liitäntärasiaksi tai nimikkeen 8537 tauluksi, paneeliksi, konsoliksi, pöydäksi, kaapiksi ja muuksi alustaksi, joissa on vähintään kaksi nimikkeen 8535 tai 8536 laitetta, sähkönjakelua varten, ei tule kyseeseen.

Koska laitteella on itsenäinen tehtävä, joka ei kuulu erityisesti mihinkään 85 ryhmän nimikkeeseen, se on luokiteltava CN-koodin 8543 70 90 sähkökoneeksi tai -laitteeksi, jolla on itsenäinen tehtävä, ja joka ei kuulu muualle 85 ryhmään.

Digitaalinen elektroniikkalaite, jossa on neljä HDMI-sisäänmenoa (High Definition Multimedia Interface), yksi HDMI-ulostulo ja sisäänmenon valintapainike (ns. aktiivinen HDMI-kytkin).

Se sisältää vahvistimen heikkojen signaalien regenerointiin, 4 valitun sisäänmenon led-osoitinta, ja sen virransyöttö on 5 V DC.

Laite tukee täyden 1080p:n tarkkuuden videosignaaleja 2,5 Gbit/s:n datansiirtonopeudella ja HDCP-protokollalla (High-bandwidth Digital Content Protection).

Laitetta käytetään valitsemaan yksi HDMI-sisäänmeno HDMI-ulostuloon liitettäväksi. Se mahdollistaa eri lähteistä (esim. dvd-soittimesta, digisovittimesta) peräisin olevien HDMI-signaalien yhdistämisen yhteen laitteeseen, kuten televisiovastaanottimeen.

8543 70 90

Luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön 1 ja 6 yleisen tulkintasäännön sekä CN-koodien 8543, 8543 70 ja 8543 70 90 nimiketekstien mukaisesti.

HDMI-kytkin ei ole laite sähkövirtapiirin kytkemistä tai sähkönjakelua varten, koska se kytkee (valitsee) HDMI-sisäänmenoista yhden HDMI-ulostuloon liitettäväksi ja vahvistaa samanaikaisesti signaalia ja käsittelee HDCP-protokollia. Sen vuoksi luokittelu joko nimikkeen 8536 kytkimeksi tai nimikkeen 8537 tauluksi, paneeliksi, konsoliksi, pöydäksi, kaapiksi ja muuksi alustaksi, joissa on vähintään kaksi nimikkeen 8535 tai 8536 laitetta, sähkönjakelua varten, ei tule kyseeseen.

Laite, jossa on neljä HDMI-sisäänmenoa (High Definition Multimedia Interface) ja yksi HDMI-ulostulo (ns. passiivinen HDMI-kytkin) kotelossa, jonka mitat ovat noin 18 × 12 × 3 cm.

Se sisältää ns. monilähdekytkimen, jossa on neljä painiketta (yksi sisäänmenoa kohti), jotka ovat tiukasti kiinni toisissaan. Kun sisäänmenoista valitaan yksi, muut kytkeytyvät automaattisesti pois päältä.

Laitetta käytetään painikkeita painamalla valitsemaan yksi HDMI-sisääntulo HDMI-ulostuloon liitettäväksi. Se mahdollistaa eri lähteistä (esim. dvd-soittimesta, digisovittimesta) peräisin olevien HDMI-signaalien yhdistämisen yhteen laitteeseen, kuten televisiovastaanottimeen.

8536 50 80

Luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön 1 ja 6 yleisen tulkintasäännön sekä CN-koodien 8536, 8536 50 ja 8536 50 80 nimiketekstien mukaisesti.

Koska laitteessa on ainoastaan yksi kytkin yhden sisäänmenon liittämiseksi ulostuloon kerrallaan, laite ei ole paneeli sähkönjakelua varten. Sen vuoksi luokittelu nimikkeen 8537 tauluksi, paneeliksi, konsoliksi, pöydäksi, kaapiksi ja muuksi alustaksi, joissa on vähintään kaksi nimikkeen 8535 tai 8536 laitetta, sähkön ohjausta tai sähkönjakelua varten, ei tule kyseeseen.

Koska laite suorittaa ainoastaan kytkemistä, joka on 85 ryhmän nimikkeessä mainittu itsenäinen sähkötekninen tehtävä, se on luokiteltava CN-koodin 8536 50 80 muuksi kytkimeksi.

6.5.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 133/39

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 458/2014,

annettu 29 päivänä huhtikuuta 2014,

tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteenä olevan yhdistetyn nimikkeistön yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen antaa tämän asetuksen liitteessä esitettyjen tavaroiden luokittelua koskevia säännöksiä.

(2)

(3)	Mainittujen yleisten tulkintasääntöjen mukaan on tämän asetuksen liitteen taulukossa olevassa sarakkeessa 1 esitetyt tavarat luokiteltava sarakkeen 2 CN-koodeihin sarakkeesta 3 ilmenevin perustein.

(4)

On aiheellista säätää, että sitovien tariffitietojen haltija voi neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (2) 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti vielä tietyn ajan käyttää sellaisia sitovia tariffitietoja, jotka on annettu tässä asetuksessa tarkoitetuista tavaroista mutta jotka eivät ole tämän asetuksen säännösten mukaisia. Mainitun ajan olisi oltava kolme kuukautta.

(5)	Tullikoodeksikomitea ei ole antanut lausuntoa tämän asetuksen liitteessä olevasta 1 kohdasta puheenjohtajansa asettamassa määräajassa; tämän asetuksen liitteessä olevassa 2 kohdassa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Liitteenä olevan taulukon 1 sarakkeessa esitetyt tavarat luokitellaan yhdistetyssä nimikkeistössä mainitun taulukon 2 sarakkeen CN-koodeihin.

2 artikla

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä huhtikuuta 2014.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Algirdas ŠEMETA

Komission jäsen

(1) EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1.

(2) Neuvoston asetus (ETY) N:o 2913/92, annettu 12 päivänä lokakuuta 1992, yhteisön tullikoodeksista (EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1).

LIITE

Tavaran kuvaus

Luokittelu

(CN-koodi)

Perusteet

(1)

(2)

(3)

Ulkomuodoltaan perinteisen videokameranauhurin kaltainen digitaalilaite yksittäisten kuvien tai videokuvan kuvaamiseen ja tallentamiseen sisäiseen muistiin tai muistikortille.

Laitteessa on 0,8 megapikselin varauskytketty piiri (CCD-piiri) ja taitettava nestekidenäyttötyyppinen (LCD-tyyppinen) etsin, jonka läpimitta on noin 7 cm (2,7 tuumaa) ja jota voidaan käyttää kuvattaessa tai kuvaruutuna näytettäessä tallennettua kuvaa.

Laitteessa on seuraavat liitännät:

—	muistikorttipaikka,

—	komposiittivideon ulostulo,

—	audiolähtöliitäntä,

—

USB.

Yksittäisten kuvien erottelukyky on enintään 1 600 × 1 200 pikseliä (1,92 megapikseliä).

Laitteella voidaan tallentaa 50 videokuvaa sekunnissa, jolloin erottelukyky on enintään 720 × 576 pikseliä.

Laitteessa on optinen zoomaustoiminto, jota voidaan käyttää videotallennuksen aikana.

Kun laite esitetään tullille, siihen ei voida siirtää automaattisesta tietojenkäsittelykoneesta tulevia tiedostoja USB-liitännän kautta.

8525 80 91

Luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön 1 ja 6 yleisen tulkintasäännön, XVI jakson 3 huomautuksen sekä CN-koodien 8525, 8525 80 ja 8525 80 91 nimiketekstien mukaisesti.

Kun otetaan huomioon laitteen objektiiviset ominaisuudet, kuten sen ulkomuoto ja muotoilu, ja se, että siinä on erotuskyvyltään alhainen (0,8 megapikseliä) varauskytketty piiri (CCD-piiri) ja että sillä voidaan tallentaa tavanomaisten DVD-levyjen laatuista videokuvaa (erottelukyky 720 × 576 pikseliä kuvattaessa 50 kuvaa sekunnissa) ja heikkolaatuisia yksittäisiä kuvia (erottelukyky enintään 1,92 megapikseliä), laitteen päätoimintona on XVI jakson 3 huomautuksen mukaisesti videokuvan kuvaaminen ja tallentaminen (ks. unionin tuomioistuimen asia C-193/10, KMB Europe BV v. Hauptzollamt Duisburg, 9.12.2010, Kok. 2010, s. I-12903, 23–25 kohta).

Laitteen päätoiminto ei muutu sen vuoksi, että kamera tallentaa videokuvaa 800 × 600 pikseliä alhaisemmalla erottelukyvyllä. Sen vuoksi luokittelu alanimikkeen 8525 80 30 digitaalikameraksi ei tule kyseeseen.

Laitteella voidaan tallentaa ainoastaan televisiokameralla otettua kuvaa ja ääntä, eikä henkilö, jolla ei ole erityistaitoja, voi siirtää tiedostoja kameraan laitteeseen tehtävillä yksinkertaisilla muutoksilla sen jälkeen, kun se on esitetty tullille.

Tavara on sen vuoksi luokiteltava CN-koodiin 8525 80 91 videokameranauhuriksi, jolla voidaan tallentaa ainoastaan televisiokameralla otettua kuvaa ja ääntä.

Ulkomuodoltaan perinteisen videokameranauhurin kaltainen digitaalilaite yksittäisten kuvien tai videokuvan kuvaamiseen ja tallentamiseen sisäiseen muistiin tai muistikortille.

Laitteessa on seuraavat liitännät:

—	muistikorttipaikka,

—	komposiittivideon ulostulo,

—	audiolähtöliitäntä,

—

USB.

Yksittäisten kuvien erottelukyky on enintään 1 600 × 1 200 pikseliä (1,92 megapikseliä).

Laitteella voidaan tallentaa 50 videokuvaa sekunnissa, jolloin erottelukyky on enintään 720 × 576 pikseliä.

Laitteessa on optinen zoomaustoiminto, jota voidaan käyttää videotallennuksen aikana.

Kun laite esitetään tullille, siihen voidaan siirtää automaattisesta tietojenkäsittelykoneesta tulevia tiedostoja USB-liitännän kautta.

8525 80 99

Luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön 1 ja 6 yleisen tulkintasäännön, XVI jakson 3 huomautuksen sekä CN-koodien 8525, 8525 80 ja 8525 80 99 nimiketekstien mukaisesti.

Kun otetaan huomioon laitteen objektiiviset ominaisuudet, kuten sen ulkomuoto ja muotoilu, ja se, että siinä on alhaisen erottelukyvyn (0,8 megapikseliä) varauskytketty piiri (CCD-piiri) ja että sillä voidaan tallentaa tavanomaisten DVD-levyjen laatuista videokuvaa (erottelukyky 720 × 576 pikseliä kuvattaessa 50 kuvaa sekunnissa) ja heikkolaatuisia yksittäisiä kuvia (erottelukyky enintään 1,92 megapikseliä), laitteen päätoimintona on XVI jakson 3 huomautuksen mukaisesti videokuvan kuvaaminen ja tallentaminen (ks. unionin tuomioistuimen asia C-193/10, KMB Europe BV v. Hauptzollamt Duisburg, 9.12.2010, Kok. 2010, s. I-12903, 23–25 kohta).

Koska laitteella voidaan tallentaa videotiedostoja myös muista lähteistä kuin sisäänrakennetusta televisiokamerasta, luokittelu alanimikkeen 8525 80 91 videokameranauhuriksi, jolla voidaan tallentaa ainoastaan televisiokameralla otettua kuvaa ja ääntä, ei tule kyseeseen.

Tavara on sen vuoksi luokiteltava CN-koodiin 8525 80 99 muuksi videokameranauhuriksi.

6.5.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 133/43

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 459/2014,

annettu 29 päivänä huhtikuuta 2014,

tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön annettujen tiettyjen asetusten muuttamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Neuvoston asetuksella (EU) N:o 953/2013 (2) muutetaan asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitettä I ja korvataan CN-koodit 8528 59 10, 8528 59 40 ja 8528 59 80 CN-koodeilla 8528 59 20, 8528 59 31, 8528 59 39 ja 8528 59 70.

(2)

Tietyissä tavaroiden luokittelua koskevissa komission asetuksissa, jotka on annettu asetuksella (ETY) N:o 2658/87 käyttöön otetun yhdistetyn nimikkeistön yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi, viitataan CN-koodeihin, joita ei enää ole. Sen vuoksi kyseisiä asetuksia olisi muutettava voimassa olevien asianomaisten CN-koodien huomioon ottamiseksi.

(3)	Tullikoodeksikomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa liitteessä III olevasta kohdasta, liitteissä I, II ja IV säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Korvataan komission asetuksen (EY) N:o 1156/2008 (3) liite, sellaisena kuin se on muutettuna täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 441/2013 (4), tämän asetuksen liitteessä I olevalla tekstillä.

2. Korvataan komission asetuksen (EY) N:o 1172/2008 (5) liitteessä oleva 1 kohta, sellaisena kuin se on muutettuna täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 441/2013, tämän asetuksen liitteessä II olevalla tekstillä.

3. Korvataan komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1196/2011 (6) liite tämän asetuksen liitteessä III olevalla tekstillä.

4. Korvataan komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 698/2012 (7) liite tämän asetuksen liitteessä IV olevalla tekstillä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä huhtikuuta 2014.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Algirdas ŠEMETA

Komission jäsen

(1) EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1.

(2) Neuvoston asetus (EU) N:o 953/2013, annettu 26 päivänä syyskuuta 2013, tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteen I muuttamisesta (EUVL L 263, 5.10.2013, s. 4).

(3) Komission asetus (EY) N:o 1156/2008, annettu 20 päivänä marraskuuta 2008, tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön (EUVL L 310, 21.11.2008, s. 9).

(4) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 441/2013, annettu 7 päivänä toukokuuta 2013, tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön annettujen tiettyjen asetusten muuttamisesta tai kumoamisesta (EUVL L 130, 15.5.2013, s. 1).

(5) Komission asetus (EY) N:o 1172/2008, annettu 25 päivänä marraskuuta 2008, tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön (EUVL L 317, 27.11.2008, s. 4).

(6) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1196/2011, annettu 17 päivänä marraskuuta 2011, tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön (EUVL L 303, 22.11.2011, s. 12).

(7) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 698/2012, annettu 25 päivänä heinäkuuta 2012, tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön (EUVL L 203, 31.7.2012, s. 34).

LIITE I

”LIITE

Tavaran kuvaus

Luokittelu (CN-koodi)

Perusteet

(1)

(2)

(3)

Yksittäisten kuvien tallennus-, toisto- ja näyttölaite (ns. digitaalinen kuvakehys), jonka mitat ovat 17 (pituus) × 12,9 (leveys) × 12,3 (syvyys) cm ja jossa on seuraavat pääkomponentit samassa kuoressa:

—	nestekidevärinäyttö (LCD), jonka läpimitta on 13 cm (5,1 tuumaa) ja kuvan erottelukyky 320 × 240 pikseliä,

—	SIM-korttipaikka eli tilaajan tunnistusyksikkö,

—	infrapunaliitäntä,

—	sisäinen muisti,

—	ohjauspainikkeet.

Kuvat siirretään laitteen sisäiseen muistiin yhteensopivasta laitteesta (esim. matkapuhelimesta, automaattisesta tietojenkäsittelykoneesta tai digitaalikamerasta) joko infrapunasignaalin kautta tai multimediaviesteinä (MMS) SIM-kortin avulla.

Kuvat voidaan myös siirtää laitteesta toiseen yhteensopivaan laitteeseen infrapunasignaalin kautta.

Laite tukee JPEG- ja GIF-tiedostomuotoja, joiden kuvan erottelukyky on enintään 1 024 × 728 pikseliä.

Laite voi näyttää kuvia joko yksittäin tai diaesityksenä.

Laitteen sisäiseen muistiin voidaan tallentaa enintään 50 kuvaa.

8528 59 70

Luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön 1 ja 6 yleisen tulkintasäännön, XVI jakson 3 huomautuksen sekä CN-koodien 8528, 8528 59 ja 8528 59 70 nimiketekstien mukaisesti.

Koska laite on tarkoitettu suorittamaan XVI jakson 3 huomautuksen mukaisia kolmea toimintoa (kuvien tallentaminen, toistaminen ja näyttäminen), se on luokiteltava pääasiallisen toiminnon suorittavan koneen mukaisesti.

Koska laitteella voidaan näyttää kuvia, sen pääasiallisena toimintona on toimia monitorina, joka on nimikkeessä 8528 mainittu itsenäinen tehtävä.

Se, että signaaleja ei näytetä suoraan ulkoisista lähteistä, ei estä tavaran luokittelemista nimikkeeseen 8528, sillä kyseisen nimikkeen monitoreilla voi olla mahdollista vastaanottaa erilaisia signaaleja eri lähteistä (ks. harmonoidun järjestelmän selitykset, nimike 8528, 3 kohta).

Sen vuoksi laite on luokiteltava CN-koodiin 8528 59 70 muuksi monitoriksi.

Yksittäisten kuvien ja videokuvan tallennus-, toisto- ja näyttö- sekä äänen tallennus- ja toistolaite (ns. digitaalinen kuvakehys), jonka mitat ovat 33 (leveys) × 24,1 (korkeus) × 4,1 (syvyys) cm ja jossa on seuraavat pääkomponentit samassa kuoressa:

—	nestekidevärinäyttö (LCD), jonka läpimitta on 25,4 cm (10 tuumaa) ja kuvan erottelukyky 800 × 480 pikseliä,

—	sisäinen muisti, jonka tallennuskapasiteetti on 128 MB,

—	muistikorttipaikkoja,

—	sisäänrakennetut kaiuttimet,

—	kaksi USB-liitäntää,

—	ohjauspainikkeet.

Laite tukee seuraavia tiedostomuotoja:

—	ääni: MP 3,

—	yksittäiset kuvat: JPEG, GIF,

—	video: MPEG1, MPEG4, MOV, AVI.

Muistikorttipaikkoihin voidaan laittaa erilaisia haihtumattomia puolijohdemuisteja.

Kuvat voidaan näyttää joko yksittäin, diaesityksenä tai pikkukuvina.

8528 59 70

Luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön 1 ja 6 yleisen tulkintasäännön, XVI jakson 3 huomautuksen sekä CN-koodien 8528, 8528 59 ja 8528 59 70 nimiketekstien mukaisesti.

Koska laite on tarkoitettu suorittamaan XVI jakson 3 huomautuksen mukaisia kolmea toimintoa (kuvien tallentaminen, toistaminen ja näyttäminen), se on pääasiallisen toiminnon suorittavan koneen mukaisesti.

Tarkasteltavan laitteen tehtävänä on sen ulkomuodon ja toimintatavan perusteella näyttää yksittäisiä kuvia ja videokuvaa. Yksittäisten kuvien ja videokuvan tallentamista pidetään laitteen toissijaisena toimintona. Sen vuoksi sen pääasiallisena toimintona on toimia monitorina, joka on nimikkeessä 8528 mainittu itsenäinen tehtävä.

Laite ei voi näyttää signaaleja suoraan automaattisesta tietojenkäsittelykoneesta, sillä USB-liitäntöjä käytetään ainoastaan mediatiedostojen siirtämiseen. Luokittelu alanimikkeisiin 8528 51 00 ja 8528 59 31 ei tästä syystä tule kyseeseen.

Sen vuoksi laite on luokiteltava CN-koodiin 8528 59 70 muuksi monitoriksi.”

LIITE II

”LIITE

Tavaran kuvaus

Luokittelu (CN-koodi)

Perusteet

(1)

(2)

(3)

Akulla toimiva laite, jossa on videosignaalien toistoon tarkoitettu laserlukujärjestelmä ja videokuvan näyttämiseen tarkoitettu värimonitori (ns. kannettava DVD-soitin). Sen mitat ovat 19 cm (korkeus) × 14,2 cm (leveys) × 3,7 cm (paksuus), ja se painaa 800 grammaa.

Monitori on nestekidenäyttö (LCD), jonka läpimitta on 21,6 cm (8,5 tuumaa). Laite taittuu kokoon ja monitoria voi kääntää.

Laitteessa on sisäänrakennetut kaiuttimet.

Siinä on seuraavat liitännät:

—	muistikortin laajennuspaikat,

—	USB-portti,

—	komposiittivideon sisäänmeno/ulostulo,

—	kuulokeliittimet.

Laite lukee optisia tiedonkantajia (esim. CD, DVD) ja puolijohdetiedonkantajia (esim. USB-flash-muisti) erilaisissa AV-muodoissa.

8528 59 70

Luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön 1 ja 6 yleisen tulkintasäännön, XVI jakson 3 huomautuksen sekä CN-koodien 8528, 8528 59 ja 8528 59 70 nimiketekstien mukaisesti.

Koska laite on tarkoitettu suorittamaan XVI jakson 3 huomautuksen mukaisia kahta toimintoa (videosignaalien toistaminen ja videokuvan näyttäminen), se on luokiteltava pääasiallisen toiminnon suorittavan koneen mukaisesti.

Kun otetaan huomioon laitteen ulkomuoto ja toimintatapa ja erityisesti sen näytön koko, joka mahdollistaa pitkäaikaisemman videokuvan katselun, laitteen pääasiallinen toiminto on videokuvan näyttäminen.

Laite ei voi näyttää signaaleja suoraan automaattisesta tietojenkäsittelykoneesta, sillä USB-porttia käytetään ainoastaan mediatiedostojen siirtämiseen. Luokittelu alanimikkeisiin 8528 51 00 ja 8528 59 31 ei tästä syystä tule kyseeseen.

Sen vuoksi laite on luokiteltava CN-koodiin 8528 59 70 muuksi monitoriksi.”

LIITE III

”LIITE

Tavaran kuvaus

Luokittelu (CN-koodi)

Perusteet

(1)

(2)

(3)

Kannettavat, paristoilla toimivat elektroniset katselulasit (ns. videolasit), joiden mitat ovat taitettuina noin 15 × 3,5 × 2,5 cm.

Elektroniset katselulasit koostuvat kahdesta nestekidenäytöstä, (LCD), joiden resoluutio on 640 × 480 pikseliä (vastaten 80 tuuman näyttöä kahden metrin päästä katseltuna), sekä äänenkäsittelypiireistä, jotka on asennettu silmälasien kaltaisiin kehyksiin.

Laitteessa on seuraavat liitännät:

—	VGA-sisääntulo,

—	audiovideo (A/V) -sisääntulo.

Se voidaan kytkeä tietojenkäsittelykoneisiin sekä videosignaalien toistolaitteiden, televisiovastaanottimien ja pelikonsolien kaltaisiin laitteisiin.

Sillä toistetaan virtuaalista kolmiulotteista videokuvaa (3D) viihdetarkoituksessa.

8528 59 31

Luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön 1 ja 6 yleisen tulkintasäännön sekä CN-koodien 8528, 8528 59 ja 8528 59 31 nimiketekstien mukaisesti.

Koska laitteessa ei ole viritintä eikä vastaavaa laitetta, jolla voisi vastaanottaa televisiosignaalia, sitä ei voi luokitella alanimikkeeseen 8528 72 televisiovastaanottimeksi.

Laitteessa on kaksi erittäin pientä nestekidenäyttöä (yksi kumpaakin silmää varten), joiden tuottama virtuaalinen kuva vastaa 80 tuuman kokoista näyttöä kahden metrin etäisyydeltä katseltuna. Laite on näiden objektiivisten ominaisuuksien ja piirteiden ja erityisesti 3D-kuvien näyttövalmiuden perusteella tarkoitettu viihdetarkoituksiin, kuten elokuvien tai television katseluun tai pelaamiseen. Näin ollen laitetta ei voi luokitella alanimikkeeseen 8528 51, sillä sitä ei voi pitää laitteena, jollaista käytetään yksinomaan tai pääasiallisesti nimikkeen 8471 automaattisissa tietojenkäsittelyjärjestelmissä.

Koska monitori voi näyttää signaaleja, jotka ovat riittävän korkeatasoisia automaattisen tietojenkäsittelykoneen hyötykäyttöön, sen katsotaan pystyvän näyttämään signaaleja automaattisista tietojenkäsittelykoneista hyväksyttävällä toiminnallisuustasolla.

Monitori on sen vuoksi luokiteltava CN-koodiin 8528 59 31 litteäksi näytöksi, joka pystyy näyttämään automaattisen tietojenkäsittelykoneen signaaleja hyväksyttävällä toiminnallisuustasolla ja jonka kuvaruudussa käytetään nestekidenäyttötekniikkaa.”

LIITE IV

”LIITE

Tavaran kuvaus

Luokittelu (CN-koodi)

Perusteet

(1)

(2)

(3)

Monitoiminen laite (ns. moottoriajoneuvojen multimediakeskus), jollaista käytetään moottoriajoneuvoissa ja jossa on kaksi pääkomponenttia:

—	yleisradiosignaalin vastaanottolaite, johon on yhdistetty CD/DVD-soitin;

—	irrotettava kosketustoimintoinen värinestekidenäyttö (LCD), jonka kuvaruudun läpimitta on noin 17,5 cm (7 tuumaa) ja kuvasuhde 16:9.

Laitteessa on liittimiä, joilla vastaanotetaan videosignaaleja peruutuskameroiden kaltaisista ulkoisista lähteistä.

Laite esitetään tullille yhdessä kaukosäätimen kanssa.

Laitteeseen voidaan yhdistää lisänäyttö.

8528 59 70

Luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön 1 yleisen tulkintasäännön, 3 yleisen tulkintasäännön c alakohdan ja 6 yleisen tulkintasäännön sekä CN-koodien 8528, 8528 59 ja 8528 59 70 nimiketekstien mukaisesti.

Laite on suunniteltu suorittamaan eri toimintoja (äänen toistaminen, videosignaalien toistaminen, yleisradiosignaalin vastaanottaminen, videokuvan näyttäminen), mutta yksikään näistä toiminnoista ei laitteen ulkomuoto ja toimintatapa huomioon ottaen anna laitteelle sen olennaista luonnetta.

Sen vuoksi laite on yhdistetyn nimikkeistön 3 yleisen tulkintasäännön c alakohdan mukaisesti luokiteltava CN-koodiin 8528 59 70 muuksi monitoriksi.

Monitoiminen laite (ns. moottoriajoneuvojen multimediakeskus), jollaista käytetään moottoriajoneuvoissa ja jonka mitat ovat noin 17 × 5 × 16 cm.

Siinä on yhdessä kotelossa yleisradiosignaalin vastaanottolaite, äänen ja videosignaalin toistolaite ja värinestekidenäyttö (LCD), jonka kuvaruudun läpimitta on noin 8 cm (3,5 tuumaa).

Laitteessa on liittimiä, joilla vastaanotetaan videosignaaleja peruutuskameroiden kaltaisista ulkoisista lähteistä.

Laitteella voidaan myös toistaa ääntä ja kuvia USB-muistitikulta.

Laite esitetään tullille yhdessä kaukosäätimen kanssa.

Laitteeseen voidaan yhdistää lisänäyttö.

8528 59 70

Laite on suunniteltu suorittamaan eri toimintoja (äänen toistaminen, videosignaalin toistaminen, yleisradiosignaalin vastaanottaminen, videokuvan näyttäminen), mutta yksikään näistä toiminnoista ei laitteen ulkomuoto ja toimintatapa huomioon ottaen anna laitteelle sen olennaista luonnetta.

Laite ei voi näyttää signaaleja suoraan automaattisesta tietojenkäsittelykoneesta, sillä USB-liitäntää käytetään ainoastaan äänen tai videosignaalien toistamiseen USB-muistitikulta. Luokittelu alanimikkeisiin 8528 51 00 ja 8528 59 31 ei tästä syystä tule kyseeseen.

Sen vuoksi laite on yhdistetyn nimikkeistön 3 yleisen tulkintasäännön c alakohdan mukaisesti luokiteltava CN-koodiin 8528 59 70 muuksi monitoriksi.

Monitoiminen laite (ns. moottoriajoneuvojen multimediakeskus), jollaista käytetään moottoriajoneuvoissa.

Siinä on yhdessä kotelossa yleisradiosignaalin vastaanottolaite, äänen ja videosignaalien toistolaite, radionavigointilaite ja värinestekidenäyttö (LCD), jonka kuvaruudun läpimitta on noin 18 cm (7 tuumaa) ja kuvasuhde 16:9.

Laitteessa on liittimiä, joilla vastaanotetaan videosignaaleja peruutuskameroiden tai DVB-T-virittimen kaltaisista ulkoisista lähteistä.

Laitteella voidaan myös toistaa ääntä ja kuvia muistikortilta.

Laite esitetään tullille yhdessä kahden kaukosäätimen kanssa.

Laitteeseen voidaan yhdistää lisänäyttö.

8528 59 70

Laite on suunniteltu suorittamaan eri toimintoja (äänen toistaminen, videosignaalien toistaminen, radionavigointi, yleisradiosignaalin vastaanottaminen, videokuvan näyttäminen), mutta yksikään näistä toiminnoista ei laitteen ulkomuoto ja toimintatapa huomioon ottaen anna laitteelle sen olennaista luonnetta.

Sen vuoksi laite on yhdistetyn nimikkeistön 3 yleisen tulkintasäännön c alakohdan mukaisesti luokiteltava CN-koodiin 8528 59 70 muuksi monitoriksi.”

6.5.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 133/51

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 460/2014,

annettu 5 päivänä toukokuuta 2014,

asetuksen (EU) N:o 823/2012 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tehoaineen syflutriini hyväksynnän päättymispäivästä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta 21 päivänä lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 (1) ja erityisesti sen 17 artiklan toisen kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksella (EU) N:o 823/2012 (2) lykättiin komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 540/2011 (3) säädettyä tehoaineen sylflutriini hyväksynnän päättymistä 31 päivään lokakuuta 2016, jotta annettiin hakijoille mahdollisuus noudattaa asetuksen (EY) N:o 1107/2009 15 artiklan 1 kohdassa säädettyä kolmen vuoden määräaikaa.

(2)	Yhtään tehoaineen syflutriini hyväksynnän uusimista koskevaa hakemusta ei toimitettu kolmen vuoden määräajassa.

(3)	Koska tällaista hakemusta ei toimitettu, on asianmukaista asettaa päättymispäivä aikaisimpaan mahdolliseen päivään ennen asetuksen (EU) N:o 823/2012 antamista vahvistetun alkuperäisen päättymispäivän jälkeen.

(4)	Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 823/2012 olisi muutettava.

(5)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EU) N:o 823/2012 muuttaminen

Muutetaan asetuksen (EU) N:o 823/2012 1 artikla seuraavasti:

Korvataan 2 alakohta seuraavasti:

”2)

31 päivä lokakuuta 2016 seuraavien tehoaineiden osalta: deltametriini (kohta 40), 2,4-DB (kohta 47), beta-syflutriini (kohta 48), iprodioni (kohta 50), maleiinihydratsidi (kohta 52), flurtamoni (kohta 64), flufenaset (kohta 65), jodosulfuroni (kohta 66), dimetenamidi-p (kohta 67), pikoksistrobiini (kohta 68), fostiatsaatti (kohta 69), siltiofami (kohta 70) ja Coniothyrium minitans, kanta CON/M/91–08 (DSM 9660) (kohta 71);”

Lisätään 5 kohta seuraavasti:

”5)	30 päivä huhtikuuta 2014 seuraavan tehoaineen osalta: syflutriini (kohta 49);”

2 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 5 päivänä toukokuuta 2014.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO

(1) EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1.

(2) Komission asetus (EU) N:o 823/2012, annettu 14 päivänä syyskuuta 2012, täytäntöönpanoasetuksesta (EU) N:o 540/2011 poikkeamisesta siltä osin kuin kyse on tehoaineiden 2,4-DB, bentsoehappo, beta-syflutriini, karfentratsonietyyli, Coniothyrium minitans kanta CON/M/91–08 (DSM 9660), syatsofamidi, syflutriini, deltametriini, dimetenamidi-p, etofumesaatti, etoksisulfuroni, fenamidoni, flatsasulfuroni, flufenaset, flurtamoni, foramsulfuroni, fostiatsaatti, imatsamoksi, jodosulfuroni, iprodioni, isoksaflutoli, linuroni, maleiinihdratsidi, mekoproppi, mekoproppi-P, mesosulfuroni, mesotrioni, oksadiargyyli, oksasulfuroni, pendimetaliini, pikoksistrobiini, propikonatsoli, probinebi, propoksikarbatsoni, propytsamidi, pyraklostrobiini, siltiofami, trifloksistrobiini, warfariini ja tsoksamidi hyväksynnän päättymispäivistä (EUVL L 250, 15.9.2012, s. 13).

(3) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 540/2011, annettu 25 päivänä toukokuuta 2011, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 täytäntöönpanosta hyväksyttyjen tehoaineiden luettelon osalta (EUVL L 153, 11.6.2011, s. 1).

6.5.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 133/53

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 461/2014,

annettu 5 päivänä toukokuuta 2014,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (2) ja erityisesti sen 136 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)	Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 5 päivänä toukokuuta 2014.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Jerzy PLEWA

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2) EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.

LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0702 00 00	MA	35,3
	MK	96,5
	TN	109,1
	TR	97,3
	ZZ	84,6
0707 00 05	MA	35,6
	MK	51,1
	TR	133,0
	ZZ	73,2
0709 93 10	MA	70,8
	TR	113,2
	ZA	31,4
	ZZ	71,8
0805 10 20	EG	54,5
	IL	74,0
	MA	55,5
	TN	68,6
	TR	63,3
	ZZ	63,2
0805 50 10	MA	35,6
	TR	95,1
	ZZ	65,4
0808 10 80	AR	95,2
	BR	89,6
	CL	100,5
	CN	98,6
	MK	30,8
	NZ	137,8
	US	158,7
	ZA	110,2
	ZZ	102,7

(1) Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 133

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	57. vuosikerta 6. toukokuu 2014

Sisältö		I Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		DIREKTIIVIT
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/55/EU, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, sähköisestä laskutuksesta julkisissa hankinnoissa ( 1 )	1

	II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset
	ASETUKSET
*	Komission asetus (EU) N:o 452/2014, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2014, kolmansien maiden lentotoiminnan harjoittajien lentotoimintaan liittyvien teknisten vaatimusten ja hallinnollisten menettelyjen vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 mukaisesti ( 1 )	12
*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 453/2014, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2014, tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön	27
*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 454/2014, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2014, tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1066/2010 kumoamisesta	29
*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 455/2014, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2014, tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön	31
*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 456/2014, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2014, tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön	33
*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 457/2014, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2014, tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön	35
*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 458/2014, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2014, tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön	39
*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 459/2014, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2014, tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön annettujen tiettyjen asetusten muuttamisesta	43
*	Komission asetus (EU) N:o 460/2014, annettu 5 päivänä toukokuuta 2014, asetuksen (EU) N:o 823/2012 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tehoaineen syflutriini hyväksynnän päättymispäivästä ( 1 )	51
	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 461/2014, annettu 5 päivänä toukokuuta 2014, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	53