ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 128

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

57. vuosikerta
30. huhtikuu 2014


Sisältö

 

I   Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

DIREKTIIVIT

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/50/EU, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, jäsenvaltioiden välisen työntekijöiden liikkuvuuden edistämistä lisäeläkeoikeuksien hankkimista ja säilyttämistä parantamalla koskevista vähimmäisvaatimuksista ( 1 )

1

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/54/EU, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, työntekijöiden vapaan liikkuvuuden puitteissa työntekijöille myönnettyjen oikeuksien käyttämistä helpottavista toimenpiteistä ( 1 )

8

 

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

 

 

KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET

 

 

2014/239/EU

 

*

Neuvoston päätös, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2014, luvattomasti maassa oleskelevien henkilöiden takaisinottamista koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin ja Azerbaidžanin tasavallan välillä

15

 

 

Euroopan unionin ja Azerbaidžanin tasavallan välinen sopimus luvattomasti maassa oleskelevien henkilöiden takaisinottamisesta

17

 

 

2014/240/EU

 

*

Neuvoston päätös, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2014, Euroopan yhteisön ja Amerikan yhdysvaltojen hallituksen välisen tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevan sopimuksen jatkamisesta

43

 

 

2014/241/EU

 

*

Neuvoston päätös, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2014, alusten turvallista ja ympäristön kannalta asianmukaista kierrätystä koskevan vuoden 2009 Hongkongin kansainvälisen yleissopimuksen ratifioimisesta jäsenvaltioiden toimesta tai niiden liittymisestä siihen Euroopan unionin edun mukaisesti

45

 

 

2014/242/EU

 

*

Neuvoston päätös, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2014, viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin ja Azerbaidžanin tasavallan välillä

47

 

 

Euroopan unionin ja Azerbaidžanin tasavallan välinen sopimus viisumien myöntämisen helpottamisesta

49

 

 

2014/243/EU

 

*

Neuvoston päätös, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2014, ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta

61

 

 

ASETUKSET

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 436/2014, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2014, nimityksen kirjaamisesta suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin (Piranska sol (SAN))

62

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 437/2014, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2014, 4,5-dikloori-2-oktyyli-2H-isotiatsol-3-onin hyväksymisestä vanhana tehoaineena käytettäväksi biosidivalmisteissa valmisteryhmässä 21 ( 1 )

64

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 438/2014, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2014, syprokonatsolin hyväksymisestä vanhana tehoaineena käytettäväksi biosidivalmisteissa valmisteryhmässä 8 ( 1 )

68

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 439/2014, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2014, yritystoiminnan rakennetilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 295/2008 täytäntöönpanosta annetun asetuksen (EY) N:o 250/2009 muuttamisesta ominaisuustietojen määritelmien ja toimitettavien tietojen teknisen muodon osalta ( 1 )

72

 

 

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 440/2014, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2014, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

79

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

DIREKTIIVIT

30.4.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 128/1


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2014/50/EU,

annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014,

jäsenvaltioiden välisen työntekijöiden liikkuvuuden edistämistä lisäeläkeoikeuksien hankkimista ja säilyttämistä parantamalla koskevista vähimmäisvaatimuksista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 46 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Henkilöiden vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan unionin perusvapauksista. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 46 artiklassa määrätään, että Euroopan parlamentti ja neuvosto toteuttavat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen ja Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa kuultuaan direktiivein ne toimenpiteet, jotka ovat tarpeen mainitun perussopimuksen 45 artiklassa määrätyn työntekijöiden vapaan liikkuvuuden toteuttamiseksi. Mainitun perussopimuksen 45 artiklan mukaan työntekijöiden vapaaseen liikkuvuuteen kuuluu oikeus hakea työtä ja ”liikkua tässä tarkoituksessa vapaasti jäsenvaltioiden alueella”. Tällä direktiivillä pyritään helpottamaan työntekijöiden liikkuvuutta vähentämällä tiettyjen, työsuhteeseen liittyviä lisäeläkejärjestelmiä koskevien sääntöjen luomia liikkuvuuden esteitä.

(2)

Työntekijöiden sosiaalinen suojelu eläkkeiden osalta taataan lakisääteisillä sosiaaliturvajärjestelmillä yhdessä työsopimukseen liittyvien lisäeläkejärjestelmien kanssa, joista on tulossa yhä yleisempiä jäsenvaltioissa.

(3)

Euroopan parlamentilla ja neuvostolla on laaja harkintavalta valita asianmukaisimmat toimenpiteet Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 46 artiklan tavoitteen saavuttamiseksi. Neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 1408/71 (3) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 883/2004 (4) säädetty yhteensovittamisjärjestelmä ja etenkään kausien yhteenlaskemista koskevat säännöt eivät koske lisäeläkejärjestelmiä, lukuun ottamatta järjestelmiä, jotka on näissä asetuksissa määritelty kuuluviksi lainsäädännön piiriin tai joista jäsenvaltio on tehnyt tätä koskevan ilmoituksen näiden asetusten nojalla.

(4)

Neuvoston direktiivi 98/49/EY (5) on ensimmäinen lisäeläkeoikeuksia koskeva erityistoimenpide, jonka tarkoituksena on antaa työntekijöille paremmat mahdollisuudet harjoittaa oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen.

(5)

Tämän direktiivin tavoitteena on helpottaa edelleen työntekijöiden liikkuvuutta jäsenvaltioiden välillä parantamalla lisäeläkejärjestelmien mukaisten lisäeläkeoikeuksien hankkimista ja säilyttämistä.

(6)

Tätä direktiiviä ei sovelleta sellaisten työntekijöiden lisäeläkeoikeuksien hankkimiseen ja säilyttämiseen, jotka siirtyvät yhden ainoan jäsenvaltion sisällä. Jäsenvaltiot voivat harkintansa mukaan käyttää kansallista toimivaltaansa laajentaakseen tämän direktiivin mukaisesti sovellettavat säännöt koskemaan järjestelmän niitä jäseniä, jotka vaihtavat työpaikkaa yhden ainoan jäsenvaltion sisällä.

(7)

Jäsenvaltio voi pyytää, että lähtevät työntekijät, jotka siirtyvät toiseen jäsenvaltioon, ilmoittavat tästä lisäeläkejärjestelmilleen.

(8)

Olisi otettava huomioon lisäeläkejärjestelmien ominaispiirteet ja erityisluonne samoin kuin niiden eroavaisuudet jäsenvaltioissa ja niiden välillä. Uusien järjestelmien perustaminen, nykyisten järjestelmien kantokyky sekä nykyisten eläkejärjestelmien jäsenten odotukset ja oikeudet olisi turvattava riittävällä tavalla. Tässä direktiivissä olisi myös otettava huomioon erityisesti työmarkkinaosapuolten asema lisäeläkejärjestelmien suunnittelussa ja täytäntöönpanossa.

(9)

Tällä direktiivillä ei kyseenalaisteta jäsenvaltioiden oikeutta järjestää omat eläkejärjestelmänsä. Jäsenvaltioilla säilyy täysi vastuu tällaisten järjestelmien järjestämisestä, eikä niitä sen vuoksi velvoiteta ottamaan käyttöön lisäeläkejärjestelmien perustamista koskevaa lainsäädäntöä niiden saattaessa tämän direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään.

(10)

Tässä direktiivissä ei rajoiteta työmarkkinaosapuolten autonomiaa niiden ollessa vastuussa eläkejärjestelmien perustamisesta ja hallinnoimisesta edellyttäen, että ne voivat varmistaa tässä direktiivissä säädetyn lopputulosten saavuttamisen.

(11)

Tätä direktiiviä olisi sovellettava kaikkiin kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti perustettuihin lisäeläkejärjestelmiin, jotka tarjoavat työntekijöille lisäeläkkeitä ja joita ovat esimerkiksi ryhmävakuutussopimukset taikka yhdellä tai useammalla alalla hyväksytyt jakojärjestelmät, rahastoivat järjestelmät tai yritysten kirjanpidossa varauksina olevat eläkelupaukset, taikka mitä hyvänsä kollektiivisia tai muita vastaavia järjestelyjä.

(12)

Direktiiviä ei olisi sovellettava lisäeläkejärjestelmiin tai tapauksen mukaan tällaisten järjestelmien alajärjestelmiin, jotka on suljettu niin, että niihin ei enää oteta uusia jäseniä, koska uusien sääntöjen käyttöönotto voisi merkitä näille järjestelmille perusteetonta rasitetta.

(13)

Tällä direktiivillä ei saisi olla vaikutusta maksukyvyttömyyden varalta sovellettaviin takuujärjestelyihin tai korvausjärjestelyihin, jotka eivät ole osa työsuhteeseen liittyvää lisäeläkejärjestelmää ja joiden tarkoituksena on turvata työntekijöiden eläkeoikeudet yrityksen tai eläkejärjestelmän maksukyvyttömyystilanteessa. Tällä direktiivillä ei myöskään saisi olla vaikutusta kansallisiin vararahastoihin.

(14)

Tätä direktiiviä olisi sovellettava vain sellaisiin lisäeläkejärjestelmiin, joihin kohdistuva oikeus perustuu työsuhteeseen ja on sidottu eläkeiän saavuttamiseen tai muiden järjestelmässä tai kansallisessa lainsäädännössä vahvistettujen edellytysten täyttymiseen. Tätä direktiiviä ei sovelleta muihin yksilöllisiin eläkejärjestelyihin kuin niihin, jotka perustuvat työsuhteeseen. Jos työkyvyttömyys- ja perhe-eläke-etuudet liittyvät lisäeläkejärjestelmiin, tällaisia etuuksia koskevia oikeuksia voidaan säännellä erityissäännöillä. Tällä direktiivillä ei ole vaikutusta voimassa olevaan kansalliseen lisäeläkejärjestelmiä koskevaan lainsäädäntöön ja sääntöihin, jotka koskevat tällaisia erityissääntöjä.

(15)

Kertaluonteista maksua, joka ei liity lisäeläkettä varten suoritettuihin maksuihin, joka maksetaan suoraan tai epäsuorasti työsuhteen päättyessä ja jonka vain työnantaja rahoittaa, ei olisi pidettävä tässä direktiivissä tarkoitettuna lisäeläkkeenä.

(16)

Koska lisäeläkkeiden merkitys keinona varmistaa ikääntyneiden henkilöiden elintaso kasvaa jatkuvasti monissa jäsenvaltioissa, olisi eläkeoikeuksien hankkimisen ja säilyttämisen edellytyksiä parannettava jäsenvaltioiden välisen työntekijöiden vapaan liikkuvuuden esteiden vähentämiseksi.

(17)

Se, että joissakin lisäeläkejärjestelmissä eläkeoikeudet voidaan menettää, jos työntekijän työsuhde päättyy ennen kuin hän on ollut järjestelmän jäsenenä tietyn vähimmäisajan (suojattujen oikeuksien saavuttamiseksi vaadittava odotusaika) tai ennen kuin hän on saavuttanut vähimmäisiän (suojattujen oikeuksien saavuttamiseksi vaadittava vähimmäisikä), voi estää jäsenvaltioiden välillä liikkuvia työntekijöitä saavuttamasta riittäviä eläkeoikeuksia. Pitkällä lisäeläkejärjestelmän jäsenyyden saavuttamiseksi vaadittavalla odotusajalla voi olla samankaltainen vaikutus. Tällaiset ehdot muodostavat siten esteitä työntekijöiden vapaalle liikkuvuudelle. Sitä vastoin jäsenyyttä koskevat vähimmäisikävaatimukset eivät ole vapaan liikkuvuuden este, ja näin ollen niitä ei käsitellä tässä direktiivissä.

(18)

Suojattujen oikeuksien saamista koskevia edellytyksiä ei olisi pidettävä verrattavina muihin eläkeoikeuden hankkimisehtoihin, joita on asetettu maksujakson osalta kansallisen lainsäädännön tai tiettyjen lisäeläkejärjestelmien, erityisesti maksuperusteisten järjestelmien, sääntöjen mukaisesti. Esimerkiksi järjestelmän aktiivisen jäsenyyden kautta koskeva vaatimus, joka jäsenen on täytettävä lisäeläkeoikeuden saamisen jälkeen voidakseen vaatia eläkettään vuosimaksuina tai pääomana, ei ole suojattujen oikeuksien saamisen edellyttämä odotusaika.

(19)

Jos työsuhde päättyy ennen kuin lähtevälle työntekijälle on kertynyt suojattuja eläkeoikeuksia ja jos järjestelmä tai työnantaja kantaa sijoitusriskin, erityisesti etuusperusteisissa järjestelmissä, järjestelmän olisi aina palautettava kyseisen työntekijän maksamat eläkemaksut. Jos työsuhde päättyy ennen kuin lähtevälle työntekijälle on kertynyt suojattuja eläkeoikeuksia ja jos lähtevä työntekijä kantaa sijoitusriskin, erityisesti maksuperusteisissa järjestelmissä, järjestelmä voi palauttaa kyseisten maksujen perusteella kertyneiden sijoitusten arvon. Tämä arvo voi olla suurempi tai pienempi kuin lähtevän työntekijän maksamat maksut. Vaihtoehtoisesti järjestelmä voi palauttaa maksetut maksut.

(20)

Lähtevillä työntekijöillä olisi oltava oikeus jättää suojatut eläkeoikeutensa vapaakirjaoikeuksina siihen lisäeläkejärjestelmään, jossa oikeus niihin on syntynyt. Vapaakirjaoikeuksien säilyttämisen kannalta turvan taso voidaan katsoa vastaavaksi, jos, erityisesti maksuperusteisissa järjestelmissä, lähtevälle työntekijälle annetaan mahdollisuus siirtää suojattujen eläkeoikeuksiensa arvo lisäeläkejärjestelmään, joka täyttää tässä direktiivissä säädetyt edellytykset.

(21)

Kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti olisi toteutettava toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että vapaakirjaoikeudet tai niiden arvo säilyvät. Näiden oikeuksien arvo sillä hetkellä, jona jäsen jättää järjestelmän, olisi vahvistettava kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti. Jos näitä oikeuksia mukautetaan, olisi kiinnitettävä huomiota järjestelmän erityisluonteeseen, vapaakirjan saaneiden henkilöiden etuihin, järjestelmän edelleen aktiivisten jäsenten etuihin ja eläkettä jo saavien etuihin.

(22)

Tässä direktiivissä ei aseteta velvollisuutta vahvistaa vapaakirjaoikeuksille edullisempia ehtoja kuin järjestelmän aktiivisten jäsenten oikeuksille.

(23)

Jos lähtevän työntekijän suojatut eläkeoikeudet tai niiden arvo ei ylitä kyseisen jäsenvaltion vahvistamaa alarajaa ja jotta vältetään liialliset hallintokustannukset, jotka johtuvat arvoltaan vähäisten mutta monilukuisten vapaakirjaoikeuksien hallinnoimisesta, eläkejärjestelmille voidaan antaa mahdollisuus olla säilyttämättä tällaisia suojattuja oikeuksia ja sen sijaan maksaa lähtevälle työntekijälle suojattujen eläkeoikeuksien arvoa vastaava pääoma. Tarvittaessa siirtoarvo tai pääomamaksu olisi vahvistettava kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi tarvittaessa vahvistettava tällaisia maksuja koskeva alaraja ottaen huomioon työntekijöiden tulevien eläketulojen riittävyys.

(24)

Tässä direktiivissä ei säädetä suojattujen eläkeoikeuksien siirroista. Jäsenvaltioiden välisen työntekijöiden liikkuvuuden helpottamiseksi jäsenvaltioiden olisi kuitenkin, erityisesti uusien lisäeläkejärjestelmien perustamisen yhteydessä, pyrittävä parantamaan suojattujen eläkeoikeuksien siirrettävyyttä niin paljon kuin mahdollista.

(25)

Rajoittamatta sitä, mitä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/41/EY (6) säädetään, järjestelmän aktiivisille jäsenille ja vapaakirjan saaneille henkilöille, jotka harjoittavat tai aikovat harjoittaa oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen, olisi pyynnöstä tiedotettava asianmukaisesti heidän lisäeläkeoikeuksistaan. Jos perhe-eläke-etuudet liittyvät eläkejärjestelmiin, jälkeen jääneillä edunsaajilla olisi oltava sama tiedonsaantioikeus kuin vapaakirjan saaneilla henkilöillä. Jäsenvaltioiden olisi voitava säätää, ettei tällaisia tietoja tarvitse toimittaa useammin kuin kerran vuodessa.

(26)

Lisäeläkejärjestelmien moninaisuuden vuoksi unionin olisi määriteltävä vain tavoitteet, jotka halutaan saavuttaa yleisellä tasolla, ja näin ollen direktiivi on asianmukainen oikeudellinen väline.

(27)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta, joka on jäsenvaltioiden välisen työntekijöiden vapaan liikkuvuuden oikeuden käytön helpottaminen, vaan se voidaan tämän direktiivin ulottuvuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(28)

Tässä direktiivissä säädetään vähimmäisvaatimuksista, ja jäsenvaltiot voivat siten antaa tai pitää voimassa edullisempia säännöksiä. Tämän direktiivin täytäntöönpanoa ei voida käyttää perusteena kussakin jäsenvaltiossa vallitsevan tilanteen heikentämiseksi.

(29)

Komission olisi laadittava kertomus tämän direktiivin soveltamisesta viimeistään kuuden vuoden kuluttua direktiivin voimaantulopäivästä.

(30)

Lisäeläkejärjestelmien järjestämistä koskevien kansallisten säännösten mukaisesti jäsenvaltiot voivat antaa direktiivin täytäntöönpanon työehtosopimuksia koskevien säännösten osalta työmarkkinaosapuolten tehtäväksi näiden yhteisestä pyynnöstä edellyttäen, että jäsenvaltiot toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että ne voivat milloin tahansa taata tässä direktiivissä säädettyjen lopputulosten saavuttamisen,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Kohde

Tällä direktiivillä annetaan säännöt, joiden tarkoitus on helpottaa jäsenvaltioiden välisen työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden harjoittamista vähentämällä tiettyjen, työsuhteeseen liittyviä lisäeläkejärjestelmiä koskevien sääntöjen luomia esteitä.

2 artikla

Soveltamisala

1.   Tätä direktiiviä sovelletaan lisäeläkejärjestelmiin lukuun ottamatta asetuksen (EY) N:o 883/2004 soveltamisalaan kuuluvia järjestelmiä.

2.   Tätä direktiiviä ei sovelleta:

a)

lisäeläkejärjestelmiin, jotka tämän direktiivin voimaantulopäivänä eivät enää ota uusia aktiivisia jäseniä ja pysyvät näiltä suljettuina;

b)

lisäeläkejärjestelmiin, joihin sovelletaan toimenpiteitä, joihin liittyy kansallisella lainsäädännöllä perustettujen hallinnollisten elinten taikka oikeusviranomaisten toimenpide ja joilla on tarkoitus säilyttää tai palauttaa ennalleen järjestelmien taloudellinen tilanne, likvidaatiomenettelyt mukaan luettuina. Tämä poissulkeminen ei jatku kyseisen toimenpiteen päättymisen jälkeen;

c)

maksukyvyttömyystakuujärjestelmiin, korvausjärjestelmiin ja kansallisiin vararahastoihin; eikä

d)

kertaluonteiseen maksuun, jonka työnantaja maksaa työntekijälle tämän työsuhteen päättyessä ja joka ei liity eläkkeen tarjoamiseen.

3.   Tätä direktiiviä ei sovelleta työkyvyttömyys- ja/tai perhe-eläke-etuuksiin, jotka liittyvät lisäeläkejärjestelmiin, lukuun ottamatta perhe-eläke-etuuksia koskevien 5 artiklan ja 6 artiklan erityissäännöksiä.

4.   Tätä direktiiviä sovelletaan vain sellaisiin työskentelykausiin, joita suoritetaan sen jälkeen, kun direktiivi on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä 8 artiklan mukaisesti.

5.   Tätä direktiiviä ei sovelleta sellaisten työntekijöiden lisäeläkeoikeuksien hankkimiseen ja säilyttämiseen, jotka siirtyvät yhden ainoan jäsenvaltion sisällä.

3 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan

a)

’lisäeläkkeellä’ vanhuuseläkettä, josta on säädetty kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti perustetun lisäeläkejärjestelmän säännöissä;

b)

’lisäeläkejärjestelmällä’ kaikkia kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti perustettuja ja työsuhteeseen liittyviä ammatillisia vanhuuseläkejärjestelmiä, joiden on tarkoitus tuottaa palkatuille työntekijöille lisäeläke;

c)

’järjestelmän aktiivisella jäsenellä’ työntekijää, jolle voimassa oleva työsuhde antaa tai voi antaa oikeuden saavuttamista koskevien edellytysten täyttymisen jälkeen oikeuden lisäeläkkeeseen lisäeläkejärjestelmän säännösten mukaisesti;

d)

’lisäeläkejärjestelmän jäsenyyden saavuttamiseksi vaadittavalla odotusajalla’ työskentelykautta, joka joko kansallisessa lainsäädännössä tai lisäeläkejärjestelmän säännöissä tai työnantajan taholta vaaditaan ennen kuin työntekijä voi saada järjestelmän jäsenyyden;

e)

’suojattujen oikeuksien saavuttamiseksi vaadittavalla odotusajalla’ järjestelmän aktiivisen jäsenyyden kautta, joka joko kansallisessa lainsäädännössä tai lisäeläkejärjestelmän säännöissä vaaditaan oikeuden saamiseksi kertyneisiin lisäeläkeoikeuksiin;

f)

’suojatuilla eläkeoikeuksilla’ kaikenlaista oikeutta kertyneisiin lisäeläkeoikeuksiin, joka saadaan, kun lisäeläkejärjestelmän sääntöjen ja tarvittaessa kansallisen lainsäädännön mukaiset oikeuden saavuttamista koskevat edellytykset täyttyvät;

g)

’lähtevällä työntekijällä’ järjestelmän aktiivista jäsentä, jonka voimassa oleva työsuhde päättyy muista syistä kuin siitä, että hän tulee oikeutetuksi lisäeläkkeeseen, ja joka siirtyy jäsenvaltiosta toiseen;

h)

’vapaakirjan saaneella henkilöllä’ entistä järjestelmän aktiivista jäsentä, jolla on suojattuja eläkeoikeuksia lisäeläkejärjestelmässä mutta joka ei saa vielä lisäeläkettä tuosta järjestelmästä;

i)

’vapaakirjaoikeuksilla’ suojattuja eläkeoikeuksia, jotka säilyvät järjestelmässä, jossa ne ovat karttuneet vapaakirjan saaneelle henkilölle;

j)

’vapaakirjaoikeuksien arvolla’ kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti laskettua eläkeoikeuksien pääoma-arvoa.

4 artikla

Lisäeläkejärjestelmien mukaisten eläkeoikeuksien hankkimista koskevat ehdot

1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet seuraavien seikkojen varmistamiseksi:

a)

sovellettaessa suojattujen oikeuksien saavuttamiseksi vaadittavaa odotusaikaa tai lisäeläkejärjestelmän jäsenyyden saavuttamiseksi vaadittavaa odotusaikaa tai kumpaakin, yhteenlaskettu kokonaisaika ei saa missään olosuhteissa ylittää lähtevien työntekijöiden osalta kolmea vuotta;

b)

jos suojattujen eläkeoikeuksien saavuttamisen ehtona on vähimmäisikä, tämä ikä saa olla lähtevien työntekijöiden osalta enintään 21 vuotta;

c)

jos työsuhde päättyy ennen kuin lähtevälle työntekijälle on karttunut suojattuja eläkeoikeuksia, lisäeläkejärjestelmän on palautettava lähtevän työntekijän maksamat tai hänen puolestaan maksetut maksut kansallisen lainsäädännön, työehtosopimusten tai muiden sopimusten mukaisesti, tai, jos lähtevä työntekijä vastaa sijoitusriskistä, joko maksetut maksut tai maksujen perusteella kertyneiden sijoitusten arvo.

2.   Jäsenvaltioilla on mahdollisuus sallia työmarkkinaosapuolten hyväksyä työehtosopimuksella erilaisia määräyksiä edellyttäen, että näillä määräyksillä annetaan vähintään yhtä hyvä suoja ja että niillä ei luoda esteitä työntekijöiden vapaalle liikkuvuudelle.

5 artikla

Vapaakirjaoikeuksien säilyttäminen

1.   Jollei 3 ja 4 kohdan säännöksistä muuta johdu, jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että lähtevien työntekijöiden suojatut eläkeoikeudet voivat säilyä siinä lisäeläkejärjestelmässä, jossa kyseiset oikeudet karttuivat. Näiden oikeuksien alkuperäinen arvo on 2 kohdan soveltamiseksi laskettava sen ajankohdan mukaan, jolloin lähtevän työntekijän voimassa oleva työsuhde päättyy.

2.   Jäsenvaltioiden on eläkejärjestelmän säännöt ja käytännöt huomioon ottaen toteutettava tarpeelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että lähtevien työntekijöiden ja heidän edunsaajiensa vapaakirjaoikeuksia tai niiden arvoa käsitellään yhdenmukaisesti järjestelmän aktiivisten jäsenten oikeuksien arvon tai sillä hetkellä maksettavina olevien eläke-etuuksien kehityksen kanssa tai että niitä kohdellaan muilla oikeudenmukaiseksi katsottavilla tavoilla, kuten seuraavilla:

a)

jos lisäeläkejärjestelmän eläkeoikeudet ovat karttuneet oikeutena nimellismäärään, turvaamalla vapaakirjaoikeuksien nimellisarvo;

b)

jos karttuneiden eläkeoikeuksien arvo muuttuu ajan kuluessa, mukauttamalla vapaakirjaoikeuksien arvoa soveltaen seuraavia:

i)

lisäeläkejärjestelmään sisältyvä korko, tai

ii)

lisäeläkejärjestelmästä saatu sijoitustuotto;

tai

c)

jos karttuneiden eläkeoikeuksien arvoa mukautetaan esimerkiksi inflaatioasteen tai palkkatason mukaisesti, mukauttamalla vapaakirjaoikeuksien arvoa tätä vastaavasti soveltaen kansallisessa lainsäädännössä säädettyä tai työmarkkinaosapuolten sopimaa suhteellista rajaa.

3.   Jäsenvaltiot voivat sallia, että eläkejärjestelmät eivät säilytä lähtevän työntekijän suojattuja oikeuksia, vaan että järjestelmät voivat maksaa lähtevälle työntekijälle työntekijän tietoisella suostumuksella, muun muassa perittävien maksujen osalta, suojattujen eläkeoikeuksien arvoa vastaavan pääoman, jos suojattujen eläkeoikeuksien arvo ei ylitä asianomaisen jäsenvaltion vahvistamaa alarajaa. Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle sovellettavasta alarajasta.

4.   Jäsenvaltioilla on oltava mahdollisuus sallia työmarkkinaosapuolten hyväksyä työehtosopimuksella erilaisia määräyksiä edellyttäen, että näillä määräyksillä annetaan vähintään yhtä hyvä suoja ja että niillä ei luoda esteitä työntekijöiden vapaalle liikkuvuudelle.

6 artikla

Tiedottaminen

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että järjestelmän aktiiviset jäsenet voivat saada pyynnöstä tietoja siitä, miten työsuhteen päättyminen vaikuttaisi heidän lisäeläkeoikeuksiinsa.

Tietoja on annettava erityisesti seuraavien seikkojen osalta:

a)

lisäeläkeoikeuksien hankkimista koskevat ehdot ja niiden soveltamisen vaikutukset työsuhteen päättyessä;

b)

jäsenten suojattujen eläkeoikeuksien arvo tai suojattuja eläkeoikeuksia koskeva arvio, joka on tehty enintään 12 kuukautta ennen pyynnön esittämispäivää; ja

c)

vapaakirjaoikeuksien tulevaa käsittelyä koskevat ehdot.

Jos suojattujen eläkeoikeuksien varhainen käyttö on järjestelmän mukaan mahdollista pääoman maksamisella, annettaviin tietoihin on sisällyttävä myös kirjallinen selvitys siitä, että jäsenen olisi harkittava neuvojen pyytämistä kyseisen pääoman sijoittamisesta eläkkeen turvaamiseksi.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vapaakirjan saaneet henkilöt saavat pyydettäessä seuraavat tiedot:

a)

näiden henkilöiden vapaakirjaoikeuksien arvo tai vapaakirjaoikeuksia koskeva arvio, joka on tehty enintään 12 kuukautta ennen pyynnön esittämispäivää; ja

b)

vapaakirjaoikeuksien käsittelyä koskevat ehdot.

3.   Edellä olevaa 2 kohtaa sovelletaan lisäeläkejärjestelmiin liitettyjen perhe-eläke-etuuksien osalta edunsaajiin siltä osin kuin on kyse perhe-eläke-etuuksien maksamisesta.

4.   Tiedot on toimitettava selkeinä, kirjallisesti ja kohtuullisessa ajassa. Jäsenvaltiot voivat säätää, että tällaisia tietoja ei tarvitse toimittaa useammin kuin kerran vuodessa.

5.   Tämän artiklan mukaiset velvoitteet eivät saa rajoittaa ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten direktiivin 2003/41/EY 11 artiklan mukaisia velvoitteita, ja niitä on sovellettava näiden velvoitteiden lisäksi.

7 artikla

Vähimmäisvaatimukset ja oikeuksien tason säilyttäminen

1.   Jäsenvaltiot voivat hyväksyä tai pitää voimassa työntekijöiden lisäeläkeoikeuksien hankkimista, lähtevien työntekijöiden lisäeläkeoikeuksien säilyttämistä sekä järjestelmän aktiivisten jäsenten ja vapaakirjan saaneiden henkilöiden tiedonsaantioikeutta koskevia edullisempia säännöksiä kuin ne, joista on säädetty tässä direktiivissä.

2.   Tämän direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ei saa missään tapauksessa käyttää perusteena heikentää jäsenvaltioissa olemassa olevia lisäeläkeoikeuksien hankkimista ja säilyttämistä koskevia oikeuksia eikä järjestelmän jäsenten ja etuudensaajien tiedonsaantioikeutta.

8 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.   Jäsenvaltioiden on annettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 21 päivänä toukokuuta 2018, tai jäsenvaltioiden on varmistettava, että työmarkkinaosapuolet ottavat sopimuksin käyttöön tarvittavat toimenpiteet viimeistään kyseisenä päivänä. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joiden avulla ne voivat taata tässä direktiivissä edellytettyjen lopputulosten saavuttamisen. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

2.   Näissä jäsenvaltioiden antamissa 1 kohdassa tarkoitetuissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

9 artikla

Kertomus

1.   Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi kaikki tämän direktiivin soveltamista koskevat käytettävissä olevat tiedot viimeistään 21 päivänä toukokuuta 2019.

2.   Komissio laatii viimeistään 21 päivänä toukokuuta 2020 kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta ja toimittaa sen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle.

10 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

11 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Strasbourgissa 16 päivänä huhtikuuta 2014.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

D. KOURKOULAS


(1)  EUVL C 185, 8.8.2006, s. 37.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 20. kesäkuuta 2007 (EUVL C 146 E, 12.6.2008, s. 216), ja neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta, vahvistettu 17. helmikuuta 2014 (EUVL C 77 E, 15.3.2014, s. 1). Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 16. huhtikuuta 2014 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3)  Neuvoston asetus (ETY) N:o 1408/71, annettu 14 päivänä kesäkuuta 1971, sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin ja heidän perheenjäseniinsä (EYVL L 149, 5.7.1971, s. 2).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 883/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta (EUVL L 166, 30.4.2004, s. 1).

(5)  Neuvoston direktiivi 98/49/EY, annettu 29 päivänä kesäkuuta 1998, yhteisön alueella liikkuvien palkattujen työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien lisäeläkeoikeuksien suojaamisesta (EYVL L 209, 25.7.1998, s. 46).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/41/EY, annettu 3 päivänä kesäkuuta 2003, ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten toiminnasta ja valvonnasta (EUVL L 235, 23.9.2003, s. 10).


30.4.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 128/8


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2014/54/EU,

annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014,

työntekijöiden vapaan liikkuvuuden puitteissa työntekijöille myönnettyjen oikeuksien käyttämistä helpottavista toimenpiteistä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 46 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Työntekijöiden vapaa liikkuvuus on unionin kansalaisten perusvapaus ja yksi unionin sisämarkkinoiden pilareista, joka on kirjattu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 45 artiklaan. Sen täytäntöönpanoa on kehitetty edelleen unionin lainsäädännöllä, jolla pyritään takaamaan unionin kansalaisille ja heidän perheenjäsenilleen myönnettyjen oikeuksien täysimääräinen käyttö. Ilmaisun ”heidän perheenjäsenensä” olisi ymmärrettävä tarkoittavan samaa kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY (3) 2 artiklan 2 alakohdassa määritelty termi, jota sovelletaan myös rajatyöntekijöiden perheenjäseniin.

(2)

Työntekijöiden vapaa liikkuvuus on keskeinen tekijä myös todellisten unionin työmarkkinoiden kehittämisessä, jotta työntekijät voivat siirtyä työvoimapulasta kärsiville tai enemmän työllistymismahdollisuuksia tarjoaville alueille, ja vapaan liikkuvuuden ansiosta useammat ihmiset voivat löytää taidoilleen paremmin soveltuvia työpaikkoja ja voidaan torjua työmarkkinoiden pullonkauloja.

(3)

Työntekijöiden vapaa liikkuvuus antaa kaikille unionin kansalaisille asuinpaikasta riippumatta oikeuden muuttaa vapaasti toiseen jäsenvaltioon työskentelemään ja/tai asumaan työskentelytarkoituksessa. Oikeudella annetaan suoja kansalaisuuteen perustuvalta syrjinnältä työn saantiin ja erityisesti palkkausta, irtisanomista sekä vero- ja sosiaalietuuksia koskeviin työehtoihin ja -oloihin nähden turvaamalla kansallisen lainsäädännön, käytännön ja työehtosopimusten puitteissa yhdenvertainen kohtelu kyseisen jäsenvaltion kansalaisiin verrattuna. Kaikkien oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen käyttävien unionin kansalaisten, mukaan lukien pysyvät työntekijät, kausityöntekijät ja rajatyöntekijät, olisi voitava hyötyä näistä oikeuksista ilman syrjintää. Työntekijöiden vapaata liikkuvuutta ei tule sekoittaa palvelujen tarjoamisen vapauteen, johon kuuluu yritysten oikeus suorittaa palveluja toisessa jäsenvaltiossa, minkä yhteydessä ne voivat lähettää omia työntekijöitään tilapäisesti työkomennukselle toiseen jäsenvaltioon, jotta nämä voivat suorittaa tehtäviä, joita palvelun tarjoaminen kyseisessä jäsenvaltiossa edellyttää.

(4)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 45 artiklassa annetaan oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen käyttäville unionin työntekijöille ja heidän perheenjäsenilleen tämän perusvapauden käyttämiseksi merkittäviä oikeuksia, joita täsmennetään edelleen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 492/2011 (4).

(5)

Työntekijöiden vapaan liikkuvuuden tosiasiallinen harjoittaminen on kuitenkin edelleen erittäin haastavaa, eivätkä monet unionin työntekijät useinkaan tiedä vapaata liikkuvuutta koskevista oikeuksistaan. Muun muassa mahdollisesti haavoittuvamman asemansa vuoksi unionin työntekijät saattavat yhä kärsiä tutkintojen tunnustamatta jättämisen kaltaisista vapaata liikkuvuutta koskevan oikeutensa käyttämiseen kohdistuvista perusteettomista rajoituksista tai esteistä ja kohdata kansalaisuuteen perustuvaa syrjintää ja hyväksikäyttöä muuttaessaan toiseen jäsenvaltioon. Lain ja sen käytännön soveltamisen välillä on näin ollen kuilu, johon on puututtava.

(6)

Komissio toi esiin heinäkuussa 2010 julkaistussa tiedonannossaan ”Työntekijöiden vapaan liikkuvuuden vahvistaminen: oikeudet ja tärkeimmät kehitysaskelet”, että se aikoo tarkastella, miten unionin työntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä uusia tarpeita ja haasteita voitaisiin käsitellä erityisesti uudet liikkuvuustavat huomioon ottaen. Se ilmoitti myös aikovansa pohtia uuden sisämarkkinastrategian puitteissa, miten voitaisiin edistää ja vahvistaa mekanismeja oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen käyttävien unionin työntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanon tehostamiseksi. Komissio esitti myös yhteenvedon lainsäädännön ja oikeuskäytännön kehityksestä erityisesti työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskevan unionin lainsäädännön henkilöllisen soveltamisalan ja unionin työntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä oikeuksien sisällön osalta.

(7)

Vuoden 2010 katsauksessa Euroopan unionin kansalaisuuteen ”Unionin kansalaisoikeuksien esteiden poistaminen”, joka annettiin 27 päivänä lokakuuta 2010, komissio yksilöi vapaata liikkuvuutta koskevaan oikeuteen liittyvän unionin lainsäädännön hajanaisen ja virheellisen soveltamisen yhdeksi keskeiseksi esteeksi, jonka vuoksi unionin kansalaiset eivät pysty käyttämään tehokkaasti unionin lainsäädännön mukaisia oikeuksiaan. Komissio ilmoitti aikeestaan toteuttaa toimia, joilla helpotetaan EU:n kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä, jotka ovat kolmannen maan kansalaisia, vapaata liikkuvuutta valvomalla tiukasti syrjintäkiellon ja muiden EU:n sääntöjen noudattamista, edistämällä EU:n sääntöjä koskevien käytänteiden ja EU-sääntöjen tuntemuksen parantamista sekä jakamalla EU:n kansalaisille entistä enemmän tietoa oikeudesta vapaaseen liikkuvuuteen (Katsaus EU:n kansalaisuuteen vuonna 2010, toimi 15). Lisäksi komissio käsitteli vuoden 2013 katsauksessa EU:n kansalaisuuteen ”EU:n kansalaiset: sinun oikeutesi, sinun tulevaisuutesi” tarvetta poistaa hallinnollisia esteitä ja muissa jäsenvaltioissa asuvia, työskenteleviä ja matkustavia unionin kansalaisia koskevien menettelyjen yksinkertaistamista.

(8)

Komissio ilmoitti 18 päivänä huhtikuuta 2012 antamassaan tiedonannossa ”Tavoitteena työllistävä elpyminen” (työllisyyspaketti), että se aikoo esittää lainsäädäntöehdotuksen, jolla pyritään tukemaan liikkuvia työntekijöitä (antamalla heille tietoa ja neuvoja) niiden oikeuksien käytössä, joita heillä on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja asetuksen (EU) N:o 492/2011 nojalla, ja kehotti jäsenvaltioita lisäämään tietoisuutta syrjinnän torjuntaa, sukupuolten tasa-arvoa ja työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskevasta unionin lainsäädännöstä johtuvista oikeuksista sekä avaamaan ja helpottamaan unionin kansalaisten pääsyä jäsenvaltioiden julkisen sektorin tehtäviin unionin lainsäädännön mukaisesti siten kuin Euroopan unionin tuomioistuin sitä tulkitsee. Tässä yhteydessä unionin tuomioistuin on vakiintuneessa oikeuskäytännössään todennut, että tiettyihin julkisen sektorin virkoihin pääsyn rajoittamista jäsenvaltion omille kansalaisille on tulkittava suppeasti ja että se kattaa ainoastaan virat, joihin suoraan tai välillisesti liittyy julkisen vallan käyttämistä ja tehtäviä, joilla on tarkoitus suojata valtion tai muiden julkisyhteisöjen yleistä etua.

(9)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 45 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 492/2011 asianmukainen ja tehokas soveltaminen ja täytäntöönpanon valvonta sekä tietoisuus oikeuksista ovat keskeisiä tekijöitä unionin työntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä oikeuksien ja yhdenvertaisen kohtelun suojelemisen kannalta, kun taas täytäntöönpanon valvonnan heikkous horjuttaa alalla sovellettavien unionin sääntöjen tehokkuutta ja vaarantaa unionin työntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä oikeudet ja suojelun.

(10)

Myös työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskevilla unionin säännöillä annettujen oikeuksien tehokkaampi ja yhdenmukaisempi soveltaminen on tarpeen sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta.

(11)

Työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskevien unionin sääntöjen soveltamista ja soveltamisen valvontaa olisi tehostettava, jotta voidaan varmistaa, että unionin työntekijät ja heidän perheenjäsenensä sekä työnantajat, viranomaiset ja muut asianosaiset saavat paremmin tietoa vapaata liikkuvuutta koskevista oikeuksista ja velvollisuuksista, jotta voidaan avustaa ja suojella unionin työntekijöitä ja heidän perheenjäseniään näiden oikeuksien käytössä sekä torjua näiden sääntöjen kiertämistä viranomaisten sekä julkisten tai yksityisten työnantajien parissa. Tässä yhteydessä jäsenvaltiot voivat lisäksi ottaa huomioon liikkuvuuden lisääntymisen vaikutukset, kuten ”aivovuodon” tai ”nuorisopaon”.

(12)

Jotta voidaan varmistaa työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskevien aineellisten unionin sääntöjen moitteeton soveltaminen ja seurata niiden noudattamista, jäsenvaltioiden olisi toteutettava asianmukaiset toimenpiteet oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen käyttävien unionin työntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä suojelemiseksi kansalaisuuteen perustuvalta syrjinnältä ja kaikilta tämän oikeuden käytön perusteettomilta rajoituksilta tai esteiltä.

(13)

Tätä varten on asianmukaista säätää erityisistä tehokasta täytäntöönpanon valvontaa koskevista säännöistä ja edistää työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskevien aineellisten sääntöjen parempaa ja yhdenmukaisempaa soveltamista Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 45 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 492/2011 mukaisesti. Tämän perusvapauden toteutumisen valvonnassa olisi otettava huomioon naisten ja miesten välisen tasa-arvon periaate ja unionin työntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä millä tahansa Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, 21 artiklassa mainitulla perusteella tapahtuvan syrjinnän kielto.

(14)

Tässä yhteydessä unionin työntekijöille ja heidän perheenjäsenilleen, joihin on kohdistunut kansalaisuuteen perustuvaa syrjintää tai muita perusteettomia rajoituksia tai esteitä heidän käyttäessään oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen, olisi taattava todellinen ja tehokas oikeusturva. Jos jäsenvaltiot säätävät hallinnollisista menettelyistä oikeussuojakeinona, niiden olisi varmistettava, että kaikkia hallinnollisia päätöksiä kohtaan voidaan nostaa kanne tuomioistuimessa perusoikeuskirjan 47 artiklan mukaisesti. Ottaen huomioon oikeuden tehokkaaseen oikeussuojaan unionin työntekijöitä olisi suojeltava kaikelta epäsuotuisalta kohtelulta tai epäsuotuisilta seurauksilta, jotka johtuvat kantelusta tai oikeudellisesta menettelystä, jonka tarkoituksena on tämän direktiivin mukaisten oikeuksien toteutumisen valvonta.

(15)

Tehokkaamman suojelun turvaamiseksi järjestöillä tai oikeushenkilöillä sekä työmarkkinaosapuolilla olisi myös oltava — sen mukaan mitä jäsenvaltiot päättävät — valtuudet aloittaa oletetun uhrin suostumuksella menettely joko tämän puolesta tai tätä tukeakseen. Tämän ei tulisi rajoittaa tuomioistuimissa edustamista ja puolustamista koskevien kansallisten menettelysääntöjen eikä tapauksen mukaan työmarkkinaosapuolten, työntekijöiden ja työnantajien edustajien muiden, esimerkiksi työehtosopimusten täytäntöönpanoon, myös yhteisen edun turvaamiseen tähtääviin kanteisiin, liittyvien valtuuksien ja kollektiivisten oikeuksien kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaista soveltamista. Tehokkaan oikeussuojan varmistamiseksi ja vaikuttamatta työmarkkinaosapuolten käytettävissä olevien nykyisten puolustusmekanismien ja kansallisen lainsäädännön tai käytännön soveltamiseen, jäsenvaltioita kehotetaan tarkastelemaan kieltokanteita ja vahingonkorvausvaatimuksia koskeviin kollektiivisiin oikeussuojakeinoihin sovellettavien yhteisten periaatteiden täytäntöönpanoa.

(16)

Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti tämän direktiivin mukaisten oikeuksien täytäntöönpanon valvontaan sovellettavat kansalliset määräaikoja koskevat säännöt eivät saisi olla sellaisia, että niiden voidaan katsoa olevan omiaan tekemään kyseisten oikeuksien käyttämisen käytännössä mahdottomaksi tai suhteettoman vaikeaksi.

(17)

Suojaa kansalaisuuteen perustuvalta syrjinnältä vahvistaisi se, että kussakin jäsenvaltiossa olisi tehokkaat ja tarvittavan asiantuntemuksen omaavat elimet, joilla olisi toimivalta edistää yhdenvertaista kohtelua, analysoida oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen käyttävien unionin työntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä kohtaamia ongelmia, tutkia mahdollisia ratkaisuja ja antaa heille erityistä tukea. Tällaisten elinten olisi muun muassa oltava toimivaltaisia antamaan oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen käyttäville unionin työntekijöille ja heidän perheenjäsenilleen riippumatonta oikeudellista ja/tai muuta apua, kuten tarjoamaan oikeudellista neuvontaa asiaankuuluvien unionin ja kansallisten vapaata liikkuvuutta koskevien sääntöjen soveltamisesta heihin, antamaan tietoa noudatettavista kanteluita koskevista menettelyistä ja tarjoamaan apua työntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä oikeuksien suojaamisessa. Tähän voi myös kuulua avustaminen oikeudellisissa menettelyissä.

(18)

Tulisi olla kunkin jäsenvaltion vastuulla päättää, annetaanko tämän direktiivin mukaan suoritettavat tehtävät edellä tarkoitetuille elimille vai annetaanko kyseiset tehtävät jo olemassa oleville elimille, joilla on kansallisella tasolla vastaavat tavoitteet, kuten esimerkiksi henkilöiden vapaan liikkuvuuden edistäminen, yhdenvertaisen kohtelun periaatteen toteuttaminen tai yksilön oikeuksien turvaaminen. Jos jäsenvaltio päättää laajentaa olemassa olevan elimen toimeksiantoa, sen olisi varmistettava, että olemassa olevalle elimelle myönnetään riittävät resurssit sekä sille jo annettujen että lisätehtävien tehokkaaseen ja asianmukaiseen hoitamiseen. Jos tehtävät annetaan useammalle kuin yhdelle elimelle, jäsenvaltioiden olisi huolehdittava, että tehtäviä koordinoidaan asianmukaisesti.

(19)

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että vähintään yksi näistä elimistä toimii yhteyspisteenä, joka tekee yhteistyötä vastaavien yhteyspisteiden kanssa muissa jäsenvaltioissa, ja jakaa niiden kanssa esimerkiksi seuraavia tietoja: kaikkien elinten yhteystiedot; muutoksenhakukeinot sekä niiden järjestöjen, organisaatioiden tai muiden oikeushenkilöiden yhteystiedot, jotka antavat tietoja ja tarjoavat palveluja unionin työntekijöille ja heidän perheenjäsenilleen. Yhteyspisteiden luettelon olisi oltava julkisesti saatavilla.

(20)

Jäsenvaltioiden olisi edistettävä yhteistyötä tämän direktiivin mukaisiin tehtäviin nimettyjen elinten ja niiden olemassa olevien tiedotus- ja neuvontapalvelujen välillä, joita tarjoavat työmarkkinaosapuolet, järjestöt, organisaatiot tai muut oikeushenkilöt, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 (5) mukaiset koordinointimenettelyistä vastaavat organisaatiot, ja soveltuvin osin työsuojeluviranomaiset.

(21)

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava synergiaetujen edistäminen nykyisten unionin tason tiedotus- ja tukivälineiden kanssa, ja tätä varten varmistettava, että jo olemassa olevat tai perustettavat uudet elimet tekevät tiivistä yhteistyötä nykyisten tiedotus- ja neuvontapalvelujen, kuten Sinun Eurooppasi -neuvonnan, SOLVIT-verkon, Enterprise Europe Networkin, keskitettyjen asiointipisteiden ja Euroopan työnvälitysverkoston Euresin kanssa, tarvittaessa mukaan lukien rajatylittävät Eures-kumppanuudet.

(22)

Jäsenvaltioiden olisi edistettävä vuoropuhelua työmarkkinaosapuolten ja asianmukaisten kansalaisjärjestöjen kanssa, jotta voitaisiin puuttua vapaan liikkuvuuden oikeuden perusteettomiin rajoituksiin ja esteisiin tai kansalaisuuteen perustuviin erilaisiin syrjinnän muotoihin ja torjua niitä.

(23)

Jäsenvaltioiden olisi säädettävä, miten unionin kansalaisille, kuten työntekijöille, opiskelijoille ja vastavalmistuneille sekä työnantajille, työmarkkinaosapuolille ja muille asianosaisille voidaan tarjota helposti saatavilla olevia asiaankuuluvia tietoja tämän direktiivin ja asetuksen (EU) N:o 492/2011 säännöksistä sekä tietoja tämän direktiivin mukaisesti nimetyistä elimistä ja käytettävissä olevista muutoksenhaku- ja suojakeinoista. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla edellä mainitut tiedot asetetaan saataville useammalla unionin virallisella kielellä ottaen huomioon työmarkkinoiden vaatimukset. Tämä ei saisi vaikuttaa eri kielten käyttöä koskevaan jäsenvaltioiden lainsäädäntöön. Näitä tietoja voitaisiin antaa henkilökohtaisen neuvonnan yhteydessä, ja niiden olisi myös oltava helposti saatavilla Sinun Eurooppasi -portaalin ja Eures-verkoston kautta.

(24)

Unionin lainsäädännön mukaisten oikeuksien toteutumisen edistämiseksi neuvoston asetus 91/533/ETY (6) olisi pantava täytäntöön ja sen noudattamista olisi valvottava johdonmukaisesti.

(25)

Tässä direktiivissä säädetään vähimmäisvaatimuksista, joten jäsenvaltiot voivat antaa tai pitää voimassa suotuisampia säännöksiä. Jäsenvaltioilla on myös mahdollisuus laajentaa niiden organisaatioiden toimivaltaa, joille on annettu tehtäväksi suojella unionin työntekijöitä kansalaisuuteen perustuvalta syrjinnältä, jotta katetaan kaikkien niiden unionin kansalaisten, jotka käyttävät oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen, ja heidän perheenjäsentensä oikeus yhdenvertaiseen kohteluun ilman kansalaisuuteen perustuvaa syrjintää, sellaisena kuin se on kirjattuna Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 21 artiklaan ja direktiiviin 2004/38/EY. Tämän direktiivin täytäntöönpanoa ei saisi käyttää perusteena jäsenvaltiossa vallitsevan tilanteen heikentämiseksi.

(26)

Tämän direktiivin tehokas täytäntöönpano merkitsee sitä, että toteuttaessaan asianmukaisia toimenpiteitä tämän direktiivin mukaisten velvoitteidensa noudattamiseksi jäsenvaltioiden olisi viitattava tähän direktiiviin tai täytäntöönpanotoimenpiteisiin olisi liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan.

(27)

Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään ilmoitukseen toimenpiteistä, jotka koskevat direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, yhden tai useamman asiakirjan, joista käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde. Lainsäätäjä pitää tämän direktiivin osalta tällaisten asiakirjojen toimittamista perusteltuna.

(28)

Kun tämän direktiiviin täytäntöönpanoa varten on kulunut riittävästi aikaa, komissio laatii sen täytäntöönpanosta raportin, jossa arvioidaan erityisesti mahdollisuutta esittää mahdollinen tarvittava ehdotus, jolla pyritään takaamaan vapaata liikkuvuutta koskevan unionin lainsäädännön parempi täytäntöönpano. Komission olisi käsiteltävä kyseisessä raportissa ongelmia, joita loppututkinnon suorittaneet nuoret ja unionin työntekijöiden kolmansista maista olevat puolisot kohtaavat hakiessaan työtä unionissa.

(29)

Tässä direktiivissä noudatetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet, erityisesti ammatillinen vapaus ja oikeus tehdä työtä, syrjintäkielto ja erityisesti kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kieltäminen, neuvotteluoikeus ja oikeus työtaistelutoimiin, oikeudenmukaiset ja kohtuulliset työolot ja -ehdot, liikkumisvapaus ja oleskeluoikeus sekä oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen. Direktiivi on pantava täytäntöön kyseisten oikeuksien ja periaatteiden mukaisesti.

(30)

Tässä direktiivissä otetaan huomioon jäsenvaltioiden erilaiset työmarkkinamallit, myös työehtosopimuksilla säännellyt mallit.

(31)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta eli vahvistaa asianmukaisista säännöksistä, toimenpiteistä ja menettelyistä koostuvia yleisiä ja yhteisiä puitteita, joita tarvitaan Euroopan unionin toiminnasta tehdystä sopimuksesta ja asetuksesta (EU) N:o 492/2011 johtuvien unionin työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskevien oikeuksien parempaa ja yhtenäisempää käytännön soveltamista ja täytäntöönpanoa varten, vaan se voidaan kyseisen toimen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Kohde

Tässä direktiivissä annetaan säännökset, joilla helpotetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 45 artiklalla ja asetuksen (EU) N:o 492/2011 1–10 artiklan säännöksillä myönnettyjen oikeuksien yhdenmukaista soveltamista ja täytäntöönpanoa käytännössä. Tätä direktiiviä sovelletaan kyseisiä oikeuksia käyttäviin unionin kansalaisiin ja heidän perheenjäseniinsä, jäljempänä ’unionin työntekijät ja heidän perheenjäsenensä’.

2 artikla

Soveltamisala

1.   Tätä direktiiviä sovelletaan työntekijöiden vapaan liikkuvuuden alalla seuraaviin asetuksen (EU) N:o 492/2011 1–10 artiklassa tarkoitettuihin seikkoihin:

a)

työn saanti;

b)

työolot ja -ehdot etenkin palkkauksen, irtisanomisen, työterveyden ja -turvallisuuden osalta ja jos on kyse työttömyydestä, saman alan työhön paluun tai uudelleen työllistämisen osalta;

c)

sosiaali- ja veroetuuksien saaminen;

d)

ammattiliittojen jäsenyys ja vaalikelpoisuus yrityksen työntekijöitä edustaviin elimiin;

e)

koulutukseen pääsy;

f)

asunnon saanti;

g)

unionin työntekijöiden lasten oikeus osallistua koulutukseen, oppisopimuskoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen;

h)

työvoimatoimistojen tarjoama apu.

2.   Tällä direktiivillä on sama soveltamisala kuin asetuksella (EU) N:o 492/2011.

3 artikla

Oikeuksien turvaaminen

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että muiden toimivaltaisten viranomaisten mahdollisen kuulemisen jälkeen, mukaan lukien jäsenvaltioiden aiheellisina pitämät sovittelumenettelyt, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 45 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 492/2011 1–10 artiklan mukaisten velvoitteiden täytäntöönpanoon tarkoitetut oikeudelliset menettelyt ovat — myös sen työsuhteen päätyttyä, jossa rajoittamisen ja estämisen tai syrjinnän väitetään tapahtuneen — kaikkien niiden unionin työntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä käytettävissä, jotka katsovat kärsineensä tai kärsivänsä vapaata liikkuvuutta koskevaan oikeuteensa kohdistuvista perusteettomista rajoituksista tai esteistä, tai jotka katsovat tulleensa kohdelluiksi väärin sen vuoksi, että heihin ei ole sovellettu yhdenvertaisen kohtelun periaatetta.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että järjestöt ja organisaatiot, myös työmarkkinaosapuolet, tai muut oikeushenkilöt, joilla on kansallisessa lainsäädännössä, käytännössä tai työehtosopimuksissa vahvistettujen kriteerien mukaisesti oikeutettu intressi varmistaa, että tätä direktiiviä noudatetaan, voivat aloittaa unionin työntekijöiden suostumuksella menettelyn joko heidän ja heidän perheenjäsentensä puolesta tai heitä tukeakseen kaikissa oikeudellisissa ja/tai hallinnollisissa menettelyissä, joista säädetään 1 artiklassa tarkoitettujen oikeuksien täytäntöönpanemiseksi.

3.   Edellä olevaa 2 kohtaa sovelletaan rajoittamatta työmarkkinaosapuolten, työntekijöiden ja työnantajien edustajien muiden valtuuksien ja kollektiivisten oikeuksien, soveltuvin osin mukaan lukien myös oikeus nostaa yhteistä etua koskeva kanne, kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaista soveltamista.

4.   Edellä olevaa 2 kohtaa sovelletaan rajoittamatta oikeuskäsittelyissä edustamista ja puolustamista koskevien kansallisten menettelysääntöjen soveltamista.

5.   Tämän artiklan 1 ja 2 kohtaa sovelletaan rajoittamatta 1 artiklassa tarkoitettujen oikeuksien täytäntöönpanon määräaikoja koskevien kansallisten sääntöjen soveltamista. Nämä kansalliset määräajat eivät kuitenkaan saa olla omiaan tekemään kyseisten oikeuksien käyttämisen käytännössä mahdottomaksi tai suhteettoman vaikeaksi.

6.   Jäsenvaltioiden on kansallisissa oikeusjärjestelmissään otettava käyttöön tarvittavat toimenpiteet unionin työntekijöiden suojelemiseksi kaikelta epäsuotuisalta kohtelulta tai epäsuotuisilta seurauksilta, jotka johtuvat kantelusta tai oikeudellisesta menettelystä, jonka tarkoituksena on 1 artiklassa tarkoitettujen oikeuksien täytäntöönpano.

4 artikla

Yhdenvertaista kohtelua edistävät ja unionin työntekijöitä ja heidän perheenjäseniään tukevat elimet

1.   Kunkin jäsenvaltion on nimettävä yksi tai useampi rakenne tai elin, jäljempänä ’elimet’, joiden tehtävänä on edistää, analysoida, valvoa ja tukea, että unionin työntekijöitä ja heidän perheenjäseniään kohdellaan yhdenvertaisesti ilman kansalaisuuteen perustuvaa syrjintää tai perusteettomia vapaan liikkuvuuden oikeuteen kohdistuvia rajoituksia tai esteitä, sekä toteutettava näiden elinten asianmukaista toimintaa koskevat tarpeelliset järjestelyt. Nämä elimet voivat muodostaa osan olemassa olevista kansallisista elimistä, joilla on samanlaiset tavoitteet.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että näiden elinten toimivaltaan kuuluu

a)

riippumattoman oikeudellisen ja/tai muun avun antaminen unionin työntekijöille ja heidän perheenjäsenilleen tai kyseisen avun tarjonnan varmistaminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta heidän oikeuksiaan ja 3 artiklassa tarkoitettujen järjestöjen, organisaatioiden ja muiden oikeushenkilöiden oikeuksia;

b)

toimiminen yhteyspisteenä muissa jäsenvaltioissa oleviin vastaaviin yhteyspisteisiin yhteistyö- ja keskeisen tiedon jakamistarkoituksissa;

c)

riippumattomien tutkimusten ja analyysien tekeminen tai teettäminen unionin työntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä vapaan liikkuvuuden oikeuden perusteettomista rajoituksista ja esteistä tai kansalaisuuteen perustuvasta syrjinnästä;

d)

riippumattomien raporttien julkaisemisen varmistaminen ja suositusten antaminen kaikista tällaiseen rajoittamiseen ja estämiseen tai syrjintään liittyvistä kysymyksistä;

e)

olennaisten tietojen julkaiseminen työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskevien unionin sääntöjen soveltamisesta jäsenvaltioissa.

Ensimmäisen alakohdan a alakohdan osalta, kun elimet tarjoavat apua oikeudellisissa menettelyissä, tällaisen avun on oltava ilmaista henkilöille, joilla ei ole riittäviä varoja, kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti.

3.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle yhteyspisteiden nimet ja yhteystiedot sekä kaikki yhteyspisteitä koskevat päivitetyt tiedot tai muutokset. Komissio pitää yhteyspisteistä luetteloa ja antaa sen jäsenvaltioiden käyttöön.

4.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että olemassa olevat tai perustettavat uudet elimet ovat tietoisia nykyisistä unionin tason tiedotus- ja neuvontapalveluista, kuten Sinun Eurooppasi -neuvonnasta, SOLVIT-verkosta, Euresista, Enterprise Europe Networkistä sekä keskitetyistä asiointipisteistä, ja kykenevät hyödyntämään niitä ja tekemään niiden kanssa yhteistyötä.

5.   Jos 2 kohdassa tarkoitetut tehtävät annetaan useammalle kuin yhdelle elimelle, jäsenvaltioiden olisi huolehdittava, että kyseisiä tehtäviä koordinoidaan asianmukaisesti.

5 artikla

Vuoropuhelu

Jäsenvaltioiden on edistettävä vuoropuhelua sellaisten työmarkkinaosapuolten ja asianomaisten kansalaisjärjestöjen kanssa, joilla on jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaisesti oikeutettu intressi myötävaikuttaa unionin työntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä vapaata liikkuvuutta koskevaan oikeuteen kohdistuvien perusteettomien rajoitusten ja esteiden ja kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän torjumiseen yhdenvertaisen kohtelun periaatteen edistämiseksi.

6 artikla

Oikeus tietoon ja tiedon levittäminen

1.   Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että tämän direktiivin ja asetuksen (EU) N:o 492/2011 1–10 artiklan mukaisesti hyväksytyt säännökset saatetaan niiden koko alueella kaikin sopivin keinoin asianosaisten, erityisesti unionin työntekijöiden ja työnantajien tietoon.

2.   Jäsenvaltioiden on tarjottava useammalla unionin toimielimen virallisella kielellä selkeää, ilmaista, helposti saatavilla olevaa, kattavaa ja ajantasaista tietoa unionin lainsäädännön mukaisista työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskevista oikeuksista. Näiden tietojen olisi myös oltava helposti saatavilla Sinun Eurooppasi -neuvonnan ja Eures-verkoston kautta.

7 artikla

Vähimmäisvaatimukset

1.   Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön tai pitää voimassa säännöksiä, jotka ovat yhdenvertaisen kohtelun periaatteen turvaamiseksi edullisempia kuin tämän direktiivin säännökset.

2.   Jäsenvaltiot voivat säätää, että tämän direktiivin 4 artiklassa tarkoitettujen elinten toimivalta edistää, analysoida, valvoa ja tukea unionin työntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä yhdenvertaista kohtelua ilman kansalaisuuteen perustuvaa syrjintää kattaa myös oikeuden yhdenvertaiseen kohteluun ilman kansalaisuuteen perustuvaa syrjintää kaikkien niiden unionin kansalaisten, jotka käyttävät oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen, ja heidän perheenjäsentensä osalta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 21 artiklan ja direktiivin 2004/38/EY mukaisesti.

3.   Tämän direktiivin säännösten täytäntöönpano ei ole missään tapauksessa riittävä peruste unionin työntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä suojelun tason laskemiselle direktiivin soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden oikeutta saattaa tilanteen kehittyminen huomioon ottaen voimaan lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä, jotka ovat erilaisia kuin 20 päivänä toukokuuta 2014 voimassa olleet lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset, sillä edellytyksellä, että tätä direktiiviä noudatetaan.

8 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.   Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 21 päivänä toukokuuta 2016. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

9 artikla

Raportti

Viimeistään 21 päivänä marraskuuta 2018 komissio antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle raportin tämän direktiivin säännösten täytäntöönpanosta ja ehdottaa tarpeen mukaan tarvittavia muutoksia.

10 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

11 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Strasbourgissa 16 päivänä huhtikuuta 2014.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

D. KOURKOULAS


(1)  EUVL C 341, 21.11.2013, s. 54.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 12. maaliskuuta 2014 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 14. huhtikuuta 2014.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/38/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta (EUVL L 158, 30.4.2004, s. 77).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 492/2011, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2011, työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella (EUVL L 141, 27.5.2011, s. 1).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 883/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta (EUVL L 166, 30.4.2004, s. 1).

(6)  Neuvoston direktiivi 91/533/ETY, annettu 14 päivänä lokakuuta 1991, työnantajan velvollisuudesta ilmoittaa työntekijöille työsopimuksessa tai työsuhteessa sovellettavista ehdoista (EYVL L 288, 18.10.1991, s. 32).


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET

30.4.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 128/15


NEUVOSTON PÄÄTÖS,

annettu 14 päivänä huhtikuuta 2014,

luvattomasti maassa oleskelevien henkilöiden takaisinottamista koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin ja Azerbaidžanin tasavallan välillä

(2014/239/EU)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 79 artiklan 3 kohdan yhdessä 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan unionin ja Azerbaidžanin tasavallan välinen sopimus luvattomasti maassa oleskelevien henkilöiden takaisinottamisesta, jäljempänä ’sopimus’, allekirjoitettiin neuvoston päätöksen 2014/242/EU (1) mukaisesti unionin puolesta sillä varauksella, että sopimuksen tekeminen saatetaan loppuun myöhemmin.

(2)

Sopimus olisi hyväksyttävä.

(3)

Sopimuksella perustetaan takaisinottoa käsittelevä sekakomitea, joka vahvistaa oman työjärjestyksensä. On aiheellista säätää yksinkertaistetun menettelyn soveltamisesta unionin kannan vahvistamiseen tässä tapauksessa.

(4)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti nämä jäsenvaltiot eivät osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido näitä jäsenvaltioita eikä sitä sovelleta näihin jäsenvaltioihin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.

(5)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään unionin puolesta Euroopan unionin ja Azerbaidžanin tasavallan välinen sopimus luvattomasti maassa oleskelevien henkilöiden takaisinottamisesta.

Sopimuksen teksti on liitetty tähän päätökseen.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja nimeää yhden tai useamman henkilön, jolla on valtuudet antaa unionin puolesta sopimuksen 23 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu ilmoitus, jolla unioni ilmaisee sitoutuvansa noudattamaan sopimusta (2).

3 artikla

Sopimuksen 19 artiklan nojalla perustettavassa takaisinottoa käsittelevässä sekakomiteassa unionia edustaa komissio jäsenvaltioiden asiantuntijoiden avustamana.

4 artikla

Komissio vahvistaa takaisinottoa käsittelevässä sekakomiteassa esitettävän unionin kannan sopimuksen 19 artiklan 5 kohdassa tarkoitetusta komitean työjärjestyksestä kuultuaan asiasta neuvoston nimeämää erityiskomiteaa.

5 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Luxemburgissa 14 päivänä huhtikuuta 2014.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. TSAFTARIS


(1)  Katso tämän virallisen lehden sivu 47.

(2)  Neuvoston pääsihteeristö julkaisee sopimuksen voimaantulopäivän Euroopan unionin virallisessa lehdessä.


30.4.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 128/17


Euroopan unionin ja Azerbaidžanin tasavallan välinen

SOPIMUS

luvattomasti maassa oleskelevien henkilöiden takaisinottamisesta

KORKEAT SOPIMUSPUOLET,

EUROOPAN UNIONI, jäljempänä ’unioni’,

ja

AZERBAIDŽANIN TASAVALTA, jäljempänä ’Azerbaidžan’,

OVAT VAKAASTI PÄÄTTÄNEET lujittaa yhteistyötään torjuakseen laitonta maahanmuuttoa entistä tehokkaammin,

HALUAVAT ottaa käyttöön tämän sopimuksen mukaisesti ja vastavuoroisuutta noudattaen nopeat ja toimivat menettelyt sellaisten henkilöiden tunnistamiseksi ja palauttamiseksi turvallisesti ja sääntöjenmukaisesti, jotka eivät ole täyttäneet tai eivät enää täytä maahantulon, oleskelun tai asumisen edellytyksiä Azerbaidžanin tai jonkin unionin jäsenvaltion alueella, ja helpottaa tällaisten henkilöiden kauttakulkua yhteistyön hengessä,

KOROSTAVAT, että tämä sopimus ei rajoita sellaisten unioniin, sen jäsenvaltioihin ja Azerbaidžaniin sovellettavien oikeuksien, velvollisuuksien ja vastuiden soveltamista, jotka johtuvat kansainvälisestä oikeudesta ja erityisesti pakolaisten oikeusasemasta 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehdystä yleissopimuksesta ja siihen 31 päivänä tammikuuta 1967 liitetystä pöytäkirjasta,

OTTAVAT HUOMIOON, että Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyn pöytäkirjan N:o 21 mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti eivät osallistu tähän sopimukseen, jolleivät ne mainitun pöytäkirjan mukaisesti ilmoita sitä haluavansa,

OTTAVAT HUOMIOON, että tämän sopimuksen määräyksiä, jotka sisältyvät Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan V osaston soveltamisalaan, ei Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan N:o 22 mukaisesti sovelleta Tanskan kuningaskuntaan,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

Määritelmät

Tässä sopimuksessa tarkoitetaan

a)

’takaisinotolla’ pyynnön esittävään valtioon laittomasti tulleiden tai siellä laittomasti oleskelevien tai asuvien henkilöiden (pyynnön vastaanottavan valtion kansalaisten, kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden) siirtämistä pyynnön esittävän valtion alueelta ja vastaanottamista pyynnön vastaanottavan valtion alueelle tämän sopimuksen määräysten mukaisesti;

b)

’sopimuspuolilla’ Azerbaidžania ja unionia;

c)

’jäsenvaltiolla’ jokaista unionin jäsenvaltiota, jota tämä sopimus sitoo;

d)

’Azerbaidžanin kansalaisella’ henkilöä, jolla on Azerbaidžanin kansalaisuus Azerbaidžanin lainsäädännön mukaisesti;

e)

’jäsenvaltion kansalaisella’ henkilöä, jolla on jonkin jäsenvaltion kansalaisuus, sellaisena kuin se määritellään unionin tarpeita varten;

f)

’kolmannen maan kansalaisella’ henkilöä, jolla on jonkin muun valtion kuin Azerbaidžanin tai jonkin jäsenvaltion kansalaisuus;

g)

’kansalaisuudettomalla henkilöllä’ henkilöä, jolla ei ole minkään valtion kansalaisuutta;

h)

’oleskeluluvalla’ Azerbaidžanin tai jonkin jäsenvaltion myöntämää millaista tahansa lupaa, joka oikeuttaa henkilön oleskelemaan asianomaisen valtion alueella. Ilmaisulla ei tarkoiteta määräaikaista lupaa oleskella asianomaisen valtion alueella turvapaikkahakemusta tai oleskelulupahakemusta käsiteltäessä;

i)

’viisumilla’ Azerbaidžanin tai jonkin jäsenvaltion myöntämää lupaa tai tekemää päätöstä, jolla sallitaan henkilön saapua asianomaisen valtion alueelle tai kulkea sen kautta; sillä ei tarkoiteta lentoaseman kauttakulkuviisumeita;

j)

’pyynnön esittävällä valtiolla’ valtiota (Azerbaidžania tai jotakin jäsenvaltiota), joka on tämän sopimuksen 8 artiklan mukaisen takaisinottopyynnön tai 15 artiklan mukaisen kauttakulkupyynnön esittäjä;

k)

’pyynnön vastaanottavalla valtiolla’ valtiota (Azerbaidžania tai jotakin jäsenvaltiota), jolle tämän sopimuksen 8 artiklan mukainen takaisinottopyyntö tai 15 artiklan mukainen kauttakulkupyyntö on osoitettu;

l)

’toimivaltaisella viranomaisella’ Azerbaidžanin tai jonkin jäsenvaltion kansallista viranomaista, joka vastaa tämän sopimuksen täytäntöönpanosta sopimuksen 20 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti;

m)

’kauttakululla’ kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön kulkua pyynnön vastaanottaneen valtion alueen kautta hänen matkustaessaan pyynnön esittäneestä valtiosta kohdemaahan.

2 artikla

Perusperiaatteet

Pyynnön vastaanottava ja sen esittävä valtio lujittavat yhteistyötään laittoman maahanmuuton ehkäisemiseksi ja torjumiseksi ja varmistavat, että tätä sopimusta sovelletaan sen soveltamisalaan kuuluviin henkilöihin sovellettaessa noudatetaan ihmisoikeuksia sekä näille valtioille niihin sovellettavien kansainvälisten sopimusten nojalla kuuluvia velvoitteita ja vastuualueita, erityisesti seuraavia:

vuonna 1948 annettu ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus

ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi vuonna 1950 tehty Euroopan yleissopimus ja sen pöytäkirjat

kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva vuoden 1966 kansainvälinen yleissopimus

kidutuksen vastainen vuonna 1984 tehty YK:n yleissopimus

pakolaisten oikeusasemasta vuonna 1951 tehty Geneven yleissopimus ja siihen vuonna 1967 liitetty pöytäkirja.

Pyynnön vastaanottava valtio varmistaa edellä mainittuihin kansainvälisiin sopimuksiin perustuvien velvollisuuksiensa mukaisesti erityisesti sen alueelle takaisinotettujen henkilöiden oikeuksien suojelun.

Pyynnön esittävän valtion olisi asetettava vapaaehtoinen paluu etusijalle pakolla toteutettavaan paluuseen nähden, silloin kun ei ole syytä epäillä, että tämä vaarantaisi asianomaisen henkilön paluun pyynnön vastaanottavaan valtioon.

I JAKSO

AZERBAIDŽANIN TAKAISINOTTOVELVOLLISUUDET

3 artikla

Omien kansalaisten takaisinotto

1.   Azerbaidžan ottaa jäsenvaltion pyynnöstä ja edellyttämättä muita kuin tässä sopimuksessa tarkoitettuja muodollisuuksia takaisin kaikki henkilöt, jotka eivät ole täyttäneet tai eivät enää täytä maahantulon, oleskelun tai asumisen edellytyksiä pyynnön esittäneen jäsenvaltion alueella, jos esitetään näyttö siitä, että kyse on Azerbaidžanin kansalaisista, tai näin voidaan esitetyn alustavan näytön perusteella olettaa.

2.   Azerbaidžan ottaa takaisin myös:

a)

edellä 1 kohdassa mainittujen henkilöiden naimattomat alaikäiset lapset syntymäpaikasta ja kansalaisuudesta riippumatta, paitsi jos heillä on itsenäinen oleskeluoikeus pyynnön esittävässä jäsenvaltiossa tai jonkin toisen jäsenvaltion myöntämä voimassa oleva oleskelulupa,

b)

edellä 1 kohdassa mainittujen henkilöiden puolisot, joilla on jokin muu kansalaisuus tai jotka ovat kansalaisuudettomia, edellyttäen, että heillä on oikeus tulla Azerbaidžanin alueelle ja oleskella siellä tai he voivat saada oikeuden tulla Azerbaidžanin alueelle ja oleskella siellä, paitsi jos heillä on itsenäinen oleskeluoikeus pyynnön esittävässä jäsenvaltiossa tai jonkin toisen jäsenvaltion myöntämä voimassa oleva oleskelulupa.

3.   Azerbaidžan ottaa takaisin myös henkilöt, jotka oleskelevat tai asuvat laittomasti pyynnön esittäneen jäsenvaltion alueella ja jotka tultuaan jäsenvaltion alueelle ovat luopuneet Azerbaidžanin kansalaisuudesta Azerbaidžanin kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jollei jokin jäsenvaltio ole vähintään luvannut kyseisille henkilöille kansalaisuutta.

4.   Kun Azerbaidžan on antanut myöntävän vastauksen takaisinottopyyntöön, Azerbaidžanin toimivaltainen diplomaatti- tai konsuliedustusto myöntää takaisinotettavalle henkilölle tämän tahdosta riippumatta ja maksutta, enintään viiden työpäivän kuluessa, takaisinotettavan henkilön palauttamiseen tarvittavan matkustusasiakirjan, joka on voimassa vähintään 150 päivän ajan. Jos Azerbaidžan ei viiden työpäivän kuluessa myönnä pyydettyä matkustusasiakirjaa, sen katsotaan hyväksyvän EU:n vakiomuotoisen matkustusasiakirjan karkottamista varten (liite 7) (1).

5.   Jos asianomaista henkilöä ei voida oikeudellisista tai tosiasioihin perustuvista syistä siirtää alun perin myönnetyn matkustusasiakirjan voimassaoloaikana, Azerbaidžanin toimivaltainen diplomaatti- tai konsuliedustusto myöntää viiden työpäivän kuluessa maksutta uuden matkustusasiakirjan, jolla on yhtä pitkä voimassaoloaika. Jos Azerbaidžan ei ole viiden työpäivän kuluessa myönnä pyydettyä matkustusasiakirjaa, sen katsotaan hyväksyvän EU:n vakiomuotoisen matkustusasiakirjan karkottamista varten (liite 7) (2).

4 artikla

Kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden takaisinotto

1.   Azerbaidžan ottaa jäsenvaltion pyynnöstä ja edellyttämättä muita kuin tässä sopimuksessa tarkoitettuja muodollisuuksia takaisin kaikki kolmansien maiden kansalaiset ja kansalaisuudettomat henkilöt, jotka eivät ole täyttäneet tai eivät enää täytä maahantulon, oleskelun tai asumisen edellytyksiä pyynnön esittäneen jäsenvaltion alueella, jos esitetään näyttö tai voidaan esitetyn alustavan näytön perusteella olettaa, että

a)

asianomaisilla henkilöillä on takaisinottopyynnön esittämisajankohtana Azerbaidžanin myöntämä voimassa oleva viisumi tai oleskelulupa; tai

b)

asianomaiset henkilöt ovat saapuneet laittomasti suoraan jäsenvaltioiden alueelle oleskeltuaan Azerbaidžanin alueella tai kuljettuaan sen kautta.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettua takaisinottovelvollisuutta ei sovelleta, jos:

a)

kolmannen maan kansalainen tai kansalaisuudeton henkilö on ainoastaan kulkenut Azerbaidžanissa sijaitsevan kansainvälisen lentoaseman kautta;

b)

kolmannen maan kansalainen tai kansalaisuudeton henkilö on tullut viisumivapaasti pyynnön esittäneen jäsenvaltion alueelle.

3.   Kun Azerbaidžan on antanut myöntävän vastauksen takaisinottopyyntöön, pyynnön esittänyt jäsenvaltio myöntää henkilölle, jonka takaisinotto on hyväksytty, EU:n vakiomuotoisen matkustusasiakirjan karkottamista varten (liite 7) (3), sanotun kuitenkaan rajoittamatta 7 artiklan 2 kohdan soveltamista.

II JAKSO

UNIONIN TAKAISINOTTOVELVOLLISUUDET

5 artikla

Omien kansalaisten takaisinotto

1.   Jäsenvaltio ottaa Azerbaidžan pyynnöstä ja edellyttämättä muita kuin tässä sopimuksessa tarkoitettuja muodollisuuksia takaisin kaikki henkilöt, jotka eivät ole täyttäneet tai eivät enää täytä maahantulon, oleskelun tai asumisen edellytyksiä Azerbaidžanin alueella, jos esitetään näyttö siitä, että kyse on asianomaisen jäsenvaltion kansalaisista, tai näin voidaan esitetyn alustavan näytön perusteella olettaa.

2.   Jäsenvaltio ottaa takaisin myös:

a)

edellä 1 kohdassa mainittujen henkilöiden naimattomat alaikäiset lapset syntymäpaikasta ja kansalaisuudesta riippumatta, paitsi jos heillä on itsenäinen oleskeluoikeus Azerbaidžanissa;

b)

edellä 1 kohdassa mainittujen henkilöiden puolisot, joilla on jokin muu kansalaisuus tai jotka ovat kansalaisuudettomia, edellyttäen, että heillä on oikeus tulla pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion alueelle ja oleskella siellä tai että he voivat saada oikeuden tulla pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion alueelle ja oleskella siellä, paitsi jos heillä on itsenäinen oleskeluoikeus Azerbaidžanissa.

3.   Jäsenvaltio ottaa takaisin myös henkilöt, jotka oleskelevat tai asuvat laittomasti Azerbaidžanin alueella ja jotka tultuaan Azerbaidžanin alueelle ovat luopuneet jäsenvaltion kansalaisuudesta sen kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jollei Azerbaidžan ole vähintään luvannut kyseisille henkilöille kansalaisuutta.

4.   Kun pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio on antanut myöntävän vastauksen takaisinottopyyntöön, asianomaisen jäsenvaltion toimivaltainen diplomaatti- tai konsuliedustusto myöntää takaisinotettavalle henkilölle tämän tahdosta riippumatta ja maksutta, enintään viiden työpäivän kuluessa, takaisinotettavan henkilön palauttamiseen tarvittavan matkustusasiakirjan, joka on voimassa 150 päivän ajan. Jos pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio ei ole viiden työpäivän kuluessa myöntänyt kyseistä matkustusasiakirjaa, sen katsotaan hyväksyvän Azerbaidžanin vakiomuotoisen matkustusasiakirjan (liite 8) karkottamista varten.

5.   Jos asianomaista henkilöä ei voida oikeudellisista tai tosiasioihin perustuvista syistä siirtää alun perin myönnetyn matkustusasiakirjan voimassaoloaikana, asianomaisen jäsenvaltion toimivaltainen diplomaatti- tai konsuliedustusto myöntää viiden työpäivän kuluessa maksutta uuden matkustusasiakirjan, jolla on yhtä pitkä voimassaoloaika. Jos asianomainen jäsenvaltio ei ole viiden työpäivän kuluessa myöntänyt kyseistä matkustusasiakirjaa, sen katsotaan hyväksyvän Azerbaidžanin vakiomuotoisen matkustusasiakirjan (liite 8) karkottamista varten.

6 artikla

Kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden takaisinotto

1.   Jäsenvaltio ottaa Azerbaidžanin pyynnöstä ja edellyttämättä muita kuin tässä sopimuksessa tarkoitettuja muodollisuuksia takaisin kaikki kolmansien maiden kansalaiset ja kansalaisuudettomat henkilöt, jotka eivät ole täyttäneet tai eivät enää täytä maahantulon, oleskelun tai asumisen edellytyksiä Azerbaidžanin alueella, jos esitetään näyttö tai voidaan esitetyn alustavan näytön perusteella olettaa, että

a)

asianomaisilla henkilöillä on takaisinottopyynnön esittämisajankohtana pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion myöntämä voimassa oleva viisumi tai oleskelulupa; tai

b)

asianomaiset henkilöt ovat saapuneet laittomasti suoraan Azerbaidžanin alueelle oleskeltuaan sitä ennen pyynnön esittäneen jäsenvaltion alueella tai kuljettuaan sen kautta.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettua takaisinottovelvollisuutta ei sovelleta, jos:

a)

kolmannen maan kansalainen tai kansalaisuudeton henkilö on ainoastaan kulkenut pyynnön vastaanottaneessa jäsenvaltiossa sijaitsevan kansainvälisen lentoaseman kautta; tai

b)

kolmannen maan kansalainen tai kansalaisuudeton henkilö on tullut viisumivapaasti Azerbaidžanin alueelle.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettua takaisinottovelvollisuutta sovelletaan viisumin tai oleskeluluvan myöntäneeseen jäsenvaltioon. Jos vähintään kaksi jäsenvaltiota on myöntänyt viisumin tai oleskeluluvan, 1 kohdassa tarkoitettua takaisinottovelvollisuutta sovelletaan jäsenvaltioon, joka on myöntänyt kauemmin voimassa olevan asiakirjan, tai jos yhden tai useamman asiakirjan voimassaolo on jo päättynyt, velvollisuutta sovelletaan jäsenvaltioon, jonka myöntämä asiakirja on yhä voimassa. Jos kaikkien asiakirjojen voimassaolo on jo päättynyt, 1 kohdassa tarkoitettua takaisinottovelvollisuutta sovelletaan jäsenvaltioon, joka on myöntänyt asiakirjan, jonka voimassaolo on päättynyt viimeiseksi. Jos kyseisellä henkilöllä ei ole mitään mainituista asiakirjoista, 1 kohdassa tarkoitettu takaisinottovelvollisuus koskee jäsenvaltiota, josta henkilö on viimeksi poistunut.

4.   Kun asianomainen jäsenvaltio on antanut myöntävän vastauksen takaisinottopyyntöön, Azerbaidžan myöntää henkilölle, jonka takaisinotto on hyväksytty, paluun edellyttämän matkustusasiakirjan (liite 8), sanotun kuitenkaan rajoittamatta 7 artiklan 2 kohdan soveltamista.

III JAKSO

TAKAISINOTTOMENETTELY

7 artikla

Periaatteet

1.   Jollei 2 kohdan soveltamisesta muuta johdu, 3–6 artiklassa tarkoitettujen velvollisuuksien perusteella takaisinotettavan henkilön siirtäminen edellyttää takaisinottopyynnön esittämistä pyynnön vastaanottavan valtion toimivaltaiselle viranomaiselle.

2.   Jos takaisinotettavalla henkilöllä on voimassa oleva matkustusasiakirja ja, jos hän on kolmannen maan kansalainen tai kansalaisuudeton henkilö, myös pyynnön vastaanottavan valtion myöntämä voimassa oleva viisumi tai oleskelulupa, pyynnön esittävän valtion ei tarvitse esittää pyynnön vastaanottavan valtion toimivaltaiselle viranomaiselle takaisinottopyyntöä tai 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua kirjallista ilmoitusta hänen siirtämistään varten.

3.   Jollei 2 kohdan soveltamisesta muuta johdu, jos henkilö on otettu kiinni alueella, joka ulottuu enintään 15 kilometrin päähän pyynnön esittävän valtion satamista ja kansainvälisistä lentoasemista, näiden tullialueet mukaan lukien, sen jälkeen, kun hän on ylittänyt rajan laittomasti suoraan pyynnön vastaanottavan valtion alueelta, pyynnön esittävä valtio voi esittää takaisinottopyynnön kahden työpäivän kuluessa kyseisen henkilön kiinniotosta (nopeutettu menettely).

8 artikla

Takaisinottopyyntö

1.   Takaisinottopyynnössä on mahdollisuuksien mukaan oltava seuraavat tiedot:

a)

takaisinotettavan henkilön henkilötiedot (esim. etunimet, sukunimet, syntymäaika ja, jos mahdollista, syntymäpaikka ja viimeisin kotipaikka) ja tarvittaessa naimattomien alaikäisten lasten ja/tai puolison henkilötiedot;

b)

omien kansalaisten osalta maininta siitä, millä keinoin näyttö tai alustava näyttö kansalaisuudesta esitetään liitteiden 1 ja 2 mukaisesti;

c)

kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden osalta maininta siitä, millä keinoin näyttö tai alustava näyttö kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden takaisinoton edellytyksistä esitetään liitteiden 3 ja 4 mukaisesti;

d)

takaisinotettavan henkilön valokuva.

2.   Takaisinottopyynnössä on mahdollisuuksien mukaan oltava myös seuraavat tiedot:

a)

tieto siitä, että siirrettävä henkilö saattaa tarvita apua tai hoitoa, mikäli henkilö on nimenomaan antanut luvan tiedon välittämiseen;

b)

muita suoja- tai turvatoimenpiteitä tai henkilön terveydentilaa koskevat tiedot, jotka saattavat olla tässä tapauksessa tarpeen.

3.   Takaisinottopyynnöissä käytettävä yhteinen lomake on tämän sopimuksen liitteenä 5.

4.   Takaisinottopyyntö voidaan jättää mitä tahansa viestintäkeinoa käyttäen, myös sähköisesti esimerkiksi faksilla tai sähköpostin välityksellä.

9 artikla

Kansalaisuutta koskeva näyttö

1.   Sopimuksen 3 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 1 kohdan mukainen kansalaisuutta koskeva näyttö voidaan esittää jollakin liitteessä 1 luetelluista asiakirjoista, vaikka niiden voimassaolo olisi päättynyt enintään kuusi kuukautta aiemmin. Jos tällaisia asiakirjoja esitetään, jäsenvaltiot ja Azerbaidžan tunnustavat kansalaisuuden vastavuoroisesti ilman lisätutkimuksia. Kansalaisuutta koskevaa näyttöä ei voida esittää väärillä asiakirjoilla.

2.   Sopimuksen 3 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 1 kohdan mukainen kansalaisuutta koskeva alustava näyttö voidaan esittää jollakin liitteessä 2 luetelluista asiakirjoista, vaikka niiden voimassaolo olisi päättynyt. Jos tällaisia asiakirjoja esitetään, jäsenvaltiot ja Azerbaidžan katsovat kansalaisuuden todennetuksi, jolleivät ne voi muuta osoittaa. Kansalaisuutta koskevaa alustavaa näyttöä ei voida esittää väärillä asiakirjoilla.

3.   Jos mitään liitteissä 1 ja 2 luetelluista asiakirjoista ei voida esittää tai jos niihin perustuva näyttö ei ole riittävä asianmukaisesti perustelluista syistä, pyynnön vastaanottaneen valtion toimivaltaiset diplomaatti- ja konsuliedustustot järjestävät takaisinotettavan henkilön kuulemisen kansalaisuuden todentamista varten. Pyynnön esittävän jäsenvaltion on pyydettävä kuulemista takaisinottopyynnön yhteydessä, ja se on järjestettävä ilman aiheetonta viivytystä ja enintään viiden työpäivän kuluessa pyynnön esittämisestä.

4.   Kuulemismenettelystä voidaan määrätä 20 artiklassa tarkoitetuissa täytäntöönpanopöytäkirjoissa.

10 artikla

Kolmansien maiden kansalaisia ja kansalaisuudettomia henkilöitä koskeva näyttö

1.   Sopimuksen 4 artiklan 1 kohdassa ja 6 artiklan 1 kohdassa määrättyihin kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden takaisinoton edellytyksiin liittyvä näyttö esitetään jollakin liitteessä 3 luetelluista todisteista; sitä ei voida esittää väärillä asiakirjoilla. Jäsenvaltiot ja Azerbaidžan tunnustavat vastavuoroisesti tällaisen näytön ilman lisätutkimuksia.

2.   Sopimuksen 4 artiklan 1 kohdassa ja 6 artiklan 1 kohdassa määrättyihin kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden takaisinoton edellytyksiin liittyvä alustava näyttö esitetään jollakin liitteessä 4 luetelluista todisteista; sitä ei voida esittää väärillä asiakirjoilla. Jos tällaista alustavaa näyttöä esitetään, jäsenvaltiot ja Azerbaidžan katsovat edellytysten täyttyneen, jolleivät ne voi muuta osoittaa.

3.   Maahantulon, oleskelun tai asumisen laittomuus todetaan asianomaisen henkilön matkustusasiakirjoista, joista puuttuu pyynnön esittäneen valtion alueelle saapumisen edellyttämä viisumi tai muu oleskelulupa. Myös pyynnön esittävän valtion ilmoitusta siitä, että asianomaiselta henkilöltä on todettu puuttuvan tarvittava matkustusasiakirja, viisumi tai oleskelulupa, pidetään alustavana näyttönä laittomasta maahantulosta, oleskelusta tai asumisesta.

11 artikla

Määräajat

1.   Takaisinottopyyntö on esitettävä pyynnön vastaanottavan valtion toimivaltaiselle viranomaiselle viimeistään kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun pyynnön esittävän valtion toimivaltainen viranomainen on saanut tietää, että kolmannen maan kansalainen tai kansalaisuudeton henkilö ei ole täyttänyt tai ei enää täytä maahantulolle, oleskelulle tai asumiselle asetettuja edellytyksiä. Jos pyyntöä ei voida oikeudellisten tai tosiasiallisten esteiden vuoksi esittää ajoissa, määräaikaa pidennetään pyynnön esittäneen valtion pyynnöstä, mutta ainoastaan siihen asti, kun esteet poistuvat.

2.   Takaisinottopyyntöön on vastattava kirjallisesti

a)

kahden työpäivän kuluessa, jos pyyntö on esitetty nopeutetussa menettelyssä (7 artiklan 3 kohta);

b)

15 kalenteripäivän kuluessa kaikissa muissa tapauksissa.

Määräajan kuluminen alkaa takaisinottopyynnön vastaanottamisesta. Jos pyyntöön ei vastata määräajassa, siirtoon katsotaan suostutun.

Vastaus takaisinottopyyntöön voidaan jättää mitä tahansa viestintäkeinoa käyttäen, myös sähköisesti esimerkiksi faksilla tai sähköpostin välityksellä.

3.   Takaisinottopyynnön hylkääminen on perusteltava kirjallisesti.

4.   Kun suostumus on annettu tai kun 2 kohdassa vahvistettu määräaika on umpeutunut, asianomainen henkilö siirretään kolmen kuukauden kuluessa. Määräaikaa voidaan pyynnön esittäneen valtion pyynnöstä pidentää ajalla, joka tarvitaan oikeudellisten tai käytännön esteiden ratkaisemiseen.

12 artikla

Siirtojärjestelyt ja kuljetustavat

1.   Ennen kuin henkilö palautetaan, pyynnön esittäneen valtion toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat kirjallisesti vähintään kolme työpäivää etukäteen pyynnön vastaanottavan valtion toimivaltaisille viranomaisille siirron ajankohdasta, maahantulopaikasta, mahdollisista saattajista ja muista siirtoon liittyvistä järjestelyistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 7 artiklan 2 kohdan soveltamista.

2.   Kuljetus voi tapahtua millä tahansa tavalla, myös ilma- tai meriteitse. Ilmateitse tapahtuvassa palautuksessa ei edellytetä Azerbaidžanin tai jäsenvaltioiden kansallisten lentoyhtiöiden käyttöä, vaan se voidaan toteuttaa reitti- tai tilauslentoja käyttämällä. Jos mukana on saattaja, tämän ei tarvitse olla pyynnön esittäneen valtion valtuuttama henkilö, vaan riittää, että hänellä on Azerbaidžanin tai minkä tahansa jäsenvaltion valtuutus.

3.   Jos kuljetus tapahtuu ilmateitse, mahdolliset saattajat vapautetaan velvollisuudesta hankkia viisumi.

13 artikla

Erehdyksessä tapahtunut takaisinotto

Pyynnön esittänyt valtio ottaa takaisin pyynnön vastaanottaneen valtion takaisinottaman henkilön, jos kyseisen henkilön siirtoa seuraavien 6 kuukauden tai, jos kyse on kolmansien maiden kansalaisista tai kansalaisuudettomista henkilöistä, 12 kuukauden kuluessa todetaan, että 3-6 artiklassa vahvistetut edellytykset eivät täyty.

Tällaisissa tapauksissa sovelletaan tähän sopimukseen sisältyviä, menettelyä koskevia määräyksiä soveltuvin osin ja ilmoitetaan kaikki käytettävissä olevat tiedot takaisinotettavan henkilön todellisesta henkilöllisyydestä ja kansalaisuudesta.

IV JAKSO

KAUTTAKULKU

14 artikla

Periaatteet

1.   Jäsenvaltiot ja Azerbaidžan pyrkivät rajoittamaan kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden kauttakulun tapauksiin, joissa kyseisiä henkilöitä ei voida palauttaa suoraan määrävaltioon.

2.   Azerbaidžan sallii kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden kulun alueensa kautta jäsenvaltion sitä pyytäessä, ja jäsenvaltio puolestaan sallii kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden kulun alueensa kautta Azerbaidžanin sitä pyytäessä, jos jatkoyhteys mahdollisissa muissa kauttakulkuvaltioissa ja takaisinotto määrävaltioon on varma.

3.   Azerbaidžan tai jäsenvaltio voi evätä kauttakulun

a)

jos kolmannen maan kansalainen tai kansalaisuudeton henkilö on todellisessa vaarassa joutua kidutetuksi tai epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen kohteeksi, saada kuolemanrangaistuksen tai joutua vainotuksi rodun, uskonnon, kansalaisuuden, tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuulumisen tai poliittisten mielipiteiden vuoksi määrävaltiossa tai jossakin muussa kauttakulkuvaltiossa; tai

b)

jos kolmannen maan kansalaiselle tai kansalaisuudettomalle henkilölle aiotaan langettaa rikosoikeudellisia seuraamuksia pyynnön vastaanottaneessa valtiossa tai jossakin muussa kauttakulkuvaltiossa; tai

c)

pyynnön vastaanottaneen valtion kansanterveyteen, kansalliseen turvallisuuteen, yleiseen järjestykseen tai muihin kansallisiin etuihin liittyvistä syistä.

4.   Azerbaidžan tai jäsenvaltio voi peruuttaa minkä tahansa myönnetyn luvan, jos 3 kohdassa tarkoitetut olosuhteet syntyvät tai ilmenevät myöhemmin ja ne estävät kauttakulun toteuttamisen taikka jos jatkoyhteys mahdollisissa kauttakulkuvaltioissa tai takaisinotto määrävaltioon ei ole enää varma. Tällaisessa tapauksessa pyynnön esittänyt valtio ottaa kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön tarvittaessa viipymättä takaisin.

15 artikla

Kauttakulkumenettely

1.   Kauttakulkua koskeva pyyntö on esitettävä pyynnön vastaanottavan valtion toimivaltaiselle viranomaiselle kirjallisena ja siinä on oltava seuraavat tiedot:

a)

kauttakulkutapa (ilmateitse, meritse tai maitse), mahdolliset muut kauttakulkuvaltiot ja suunniteltu lopullinen määräpaikka;

b)

asianomaisen henkilön henkilötiedot (esimerkiksi etunimi, sukunimi, aiempi sukunimi, henkilön käyttämät tai hänestä käytetyt muut nimet tai peitenimet, syntymäaika, sukupuoli ja mahdollisuuksien mukaan syntymäpaikka, kansalaisuus, kieli sekä matkustusasiakirjan laji ja numero);

c)

suunniteltu maahantulopaikka, kauttakulun ajankohta ja mahdollinen saattajien käyttö;

d)

ilmoitus siitä, että pyynnön esittänyt valtio katsoo 14 artiklan 2 kohdassa määrättyjen edellytysten täyttyvän ja ettei ole tiedossa syytä 14 artiklan 3 kohdan mukaiselle kauttakulun epäämiselle.

Kauttakulkupyyntöihin käytettävä yhteinen lomake on liitteessä 6.

Kauttakulkupyyntö voidaan jättää mitä tahansa viestintäkeinoa käyttäen, myös sähköisesti esimerkiksi faksilla tai sähköpostin välityksellä.

2.   Pyynnön vastaanottanut valtio ilmoittaa suostumuksestaan pyynnön esittäneelle valtiolle kirjallisesti viiden työpäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta sekä vahvistaa maahantulopaikan ja suunnitellun ajankohdan tai ilmoittaa kyseiselle valtiolle pyynnön epäämisestä perusteluineen. Jos pyyntöön ei vastata viiden työpäivän kuluessa, kauttakulkuun katsotaan suostutun.

Vastaus kauttakulkupyyntöön voidaan jättää mitä tahansa viestintäkeinoa käyttäen, myös sähköisesti esimerkiksi faksilla tai sähköpostin välityksellä.

3.   Jos kauttakulku tapahtuu ilmateitse, takaisinotettava henkilö ja mahdolliset saattajat vapautetaan velvollisuudesta hankkia lentoaseman kauttakulkuviisumi.

4.   Pyynnön vastaanottaneen valtion toimivaltaiset viranomaiset avustavat keskinäisen neuvonpidon mukaisesti kauttakulussa erityisesti huolehtimalla kyseisten henkilöiden valvonnasta ja antamalla käyttöön tätä varten tarvittavat välineet.

5.   Kauttakulku on toteutettava 30 päivän kuluessa siitä, kun suostumus pyyntöön on otettu vastaan, jollei toisin sovita.

V JAKSO

KUSTANNUKSET

16 artikla

Kuljetus- ja kauttakulkukustannukset

Pyynnön esittänyt valtio vastaa kaikista tämän sopimuksen mukaisesta takaisinotosta ja kauttakulusta aiheutuvista kuljetuskustannuksista lopullisen määrävaltion rajalle saakka, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toimivaltaisten viranomaisten oikeutta periä takaisinottokustannukset takaisinotettavalta henkilöltä tai kolmansilta osapuolilta.

VI JAKSO

TIETOSUOJA JA SUHDE MUIHIN KANSAINVÄLISIIN VELVOITTEISIIN

17 artikla

Tietosuoja

Henkilötietoja luovutetaan ainoastaan, jos tapauksesta riippuen Azerbaidžanin tai jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset tarvitsevat niitä tämän sopimuksen täytäntöönpanemiseksi. Henkilötietoja käsitellään kussakin yksittäisessä tapauksessa Azerbaidžanin kansallisen lainsäädännön mukaisesti, ja jos rekisterinpitäjä on jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, noudatetaan direktiivin 95/46/EY säännöksiä ja kyseisen direktiivin mukaisesti annettua asianomaisen jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä. Lisäksi noudatetaan seuraavia periaatteita:

a)

henkilötietoja on käsiteltävä asianmukaisesti ja laillisesti;

b)

henkilötiedot on kerättävä erikseen määriteltyä, nimenomaista ja perusteltua tarkoitusta varten tämän sopimuksen täytäntöönpanemiseksi, eikä tiedot luovuttava tai vastaanottava viranomainen saa myöhemmin käsitellä niitä tämän tarkoituksen kanssa yhteensopimattomalla tavalla;

c)

henkilötietojen on oltava riittäviä ja olennaisia eikä niitä saa olla liikaa suhteessa niiden keräämistarkoitukseen ja/tai myöhempään käsittelytarkoitukseen; ainoastaan seuraavia henkilötietoja voidaan luovuttaa:

siirrettävän henkilön henkilötiedot (esimerkiksi etunimet, sukunimet, mahdolliset aiemmat nimet, henkilön käyttämät tai hänestä käytetyt muut nimet tai peitenimet, sukupuoli, siviilisääty, syntymäaika ja -paikka, nykyinen ja mahdollinen aikaisempi kansalaisuus),

passiin, henkilötodistukseen tai ajokorttiin liittyvät tiedot (numero, voimassaoloaika, myöntämispäivämäärä, asiakirjan myöntänyt viranomainen ja myöntämispaikka),

tiedot pysähdyspaikoista ja matkareiteistä,

muut tiedot siirrettävän henkilön tunnistamista tai tämän sopimuksen mukaisten takaisinottoedellytysten tarkastelemista varten,

d)

henkilötietojen on oltava paikkansapitäviä, ja ne on tarvittaessa pidettävä ajan tasalla,

e)

henkilötiedot on säilytettävä muodossa, josta tietojen kohteet ovat tunnistettavissa ainoastaan niin kauan kuin on tarpeen siihen tarkoitukseen, jota varten tiedot on kerätty tai jota varten niitä myöhemmin käsitellään,

f)

sekä tietoja luovuttavan viranomaisen että tietoja vastaanottavan viranomaisen on toteutettava kaikki kohtuulliset toimet henkilötietojen oikaisemiseksi tai tuhoamiseksi tai niihin tutustumisen estämiseksi, kun tietojen käsittely ei tapahdu tämän artiklan määräysten mukaisesti, erityisesti jos tiedot eivät ole riittäviä, olennaisia ja paikkansapitäviä tai jos tietoja on käsittelyn kannalta liikaa. Tietojen oikaisusta, tuhoamisesta tai niihin tutustumisen estämisestä on ilmoitettava toiselle sopimuspuolelle;

g)

tiedot vastaanottaneen viranomaisen on pyynnöstä ilmoitettava tiedot luovuttaneelle viranomaiselle luovutettujen tietojen käytöstä ja niiden avulla saaduista tuloksista;

h)

henkilötietoja voidaan luovuttaa vain toimivaltaisille viranomaisille. Tietojen välittäminen edelleen muille tahoille edellyttää tiedot luovuttaneen viranomaisen etukäteen antamaa suostumusta;

i)

henkilötiedot luovuttaneella ja ne vastaanottaneella viranomaisella on velvollisuus pitää kirjaa henkilötietojen luovuttamisesta ja vastaanottamisesta.

18 artikla

Suhde muihin kansainvälisiin velvoitteisiin

1.   Tämä sopimus ei rajoita sellaisten unioniin, sen jäsenvaltioihin ja Azerbaidžaniin sovellettavien oikeuksien, velvollisuuksien ja vastuiden soveltamista, jotka johtuvat kansainvälisestä oikeudesta, mukaan lukien kansainväliset yleissopimukset, joiden sopimuspuolia nämä ovat, ja erityisesti 2 artiklassa luetellut kansainväliset sopimukset, sekä

turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan valtion ratkaisemisesta tehdyt kansainväliset sopimukset,

luovuttamista ja kauttakulkua koskevat kansainväliset yleissopimukset,

toisen maan kansalaisten takaisinottamista koskevat monenväliset kansainväliset yleissopimukset ja muut sopimukset, kuten kansainvälinen siviili-ilmailun yleissopimus.

2.   Mikään tässä sopimuksessa ei estä henkilön palauttamista muuta virallista tai epävirallista järjestelyä noudattaen.

VII JAKSO

TÄYTÄNTÖÖNPANO JA SOVELTAMINEN

19 artikla

Takaisinottoa käsittelevä sekakomitea

1.   Sopimuspuolet antavat toisilleen keskinäistä apua tämän sopimuksen soveltamisessa ja tulkinnassa. Tätä varten ne perustavat takaisinottoa käsittelevän sekakomitean, jäljempänä ’komitea’, jonka tehtävänä on erityisesti

a)

valvoa tämän sopimuksen soveltamista;

b)

ratkaista kiistoja, jotka johtuvat tämän sopimuksen määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta;

c)

päättää tämän sopimuksen yhdenmukaisen soveltamisen edellyttämistä täytäntöönpanojärjestelyistä;

d)

vaihtaa säännöllisesti tietoja yksittäisten jäsenvaltioiden ja Azerbaidžanin 20 artiklan mukaisesti laatimista täytäntöönpanopöytäkirjoista;

e)

antaa suosituksia tähän sopimukseen ja sen liitteisiin tehtävistä muutoksista.

2.   Komitean päätökset ovat sopimuspuolia sitovia.

3.   Komitea koostuu unionin ja Azerbaidžanin edustajista.

4.   Komitea kokoontuu tarvittaessa kumman tahansa sopimuspuolen pyynnöstä.

5.   Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

20 artikla

Täytäntöönpanopöytäkirjat

1.   Rajoittamatta tämän sopimuksen suoraa sovellettavuutta Azerbaidžan ja jäsenvaltio voivat jäsenvaltion tai Azerbaidžanin pyynnöstä laatia täytäntöönpanopöytäkirjoja, joissa vahvistetaan muun muassa seuraavia asioita koskevat säännöt:

a)

toimivaltaisten viranomaisten nimeäminen, rajanylityspaikat ja yhteyspistetietojen vaihto;

b)

saattajan kanssa tapahtuvan palauttamisen, muun muassa saatettavien kolmansien maiden kansalaisten sekä kansalaisuudettomien henkilöiden kauttakulun, edellytykset;

c)

keinot ja asiakirjat, joita ei ole lueteltu tämän sopimuksen liitteissä 1–4;

d)

nopeutetussa menettelyssä toteutettavaa takaisinottoa koskevat järjestelyt;

e)

kuulemismenettely.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanopöytäkirjat tulevat voimaan vasta sen jälkeen, kun niistä on ilmoitettu 19 artiklassa tarkoitetulle komitealle.

3.   Azerbaidžan suostuu soveltamaan jäsenvaltion kanssa laaditun täytäntöönpanopöytäkirjan määräyksiä myös suhteissaan toiseen jäsenvaltioon, jos tämä sitä pyytää. Jäsenvaltiot soveltavat jäsenvaltion ja Azerbaidžanin laatiman täytäntöönpanopöytäkirjan määräyksiä myös omissa suhteissaan Azerbaidžaniin, jos tämä sitä pyytää ja jos niiden soveltaminen toisiin jäsenvaltioihin on käytännössä toteutettavissa.

21 artikla

Suhde jäsenvaltioiden kahdenvälisiin takaisinottosopimuksiin tai -järjestelyihin

Tämän sopimuksen määräyksillä on etusija ilman lupaa oleskelevien henkilöiden takaisinottamista koskevan sellaisen kahdenvälisen sopimuksen tai järjestelyn määräyksiin nähden, jonka yksittäinen jäsenvaltio ja Azerbaidžan ovat tehneet tai saattavat tehdä 20 artiklan mukaisesti, sikäli kuin kyseisen sopimuksen tai järjestelyn määräykset ovat ristiriidassa tämän sopimuksen määräysten kanssa.

VIII JAKSO

LOPPUMÄÄRÄYKSET

22 artikla

Alueellinen soveltamisala

1.   Jollei 2 kohdan soveltamisesta muuta johdu, tätä sopimusta sovelletaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen soveltamisalueella ja Azerbaidžanin alueella.

2.   Tätä sopimusta sovelletaan Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin alueella ainoastaan unionin tästä asiasta Azerbaidžanille osoittaman ilmoituksen perusteella.

3.   Sopimusta ei sovelleta Tanskan kuningaskunnan alueella.

23 artikla

Voimaantulo, kesto ja voimassaolon päättyminen

1.   Sopimuspuolet ratifioivat tai hyväksyvät tämän sopimuksen omia menettelyjään noudattaen.

2.   Tämä sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen 1 kohdassa tarkoitettujen menettelyjen päätökseen saattamisesta.

3.   Tätä sopimusta sovelletaan Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Irlantiin sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisestä päivästä, jona 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu ilmoitus on annettu.

4.   Tämä sopimus tehdään rajoittamattomaksi ajaksi.

5.   Kumpikin sopimuspuoli voi väliaikaisesti keskeyttää sopimuksen täytäntöönpanon joko kokonaan tai osittain ilmoittamalla siitä virallisesti toiselle sopimuspuolelle ja kuultuaan ensin 19 artiklassa tarkoitettua komiteaa. Keskeyttäminen tulee voimaan toisena tällaista ilmoitusta seuraavana päivänä.

6.   Kumpi tahansa sopimuspuoli voi irtisanoa sopimuksen ilmoittamalla asiasta virallisesti toiselle sopimuspuolelle. Sopimuksen soveltaminen päättyy kuuden kuukauden kuluttua kyseisestä ilmoituksesta.

24 artikla

Sopimuksen muuttaminen

Sopimuspuolet voivat yhteisymmärryksessä muuttaa tai täydentää tätä sopimusta. Muutokset ja täydennykset laaditaan erillisten pöytäkirjojen muodossa, ja ne ovat erottamaton osa tätä sopimusta. Pöytäkirjat tulevat voimaan 23 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti.

25 artikla

Liitteet

Liitteet 1–8 ovat erottamaton osa tätä sopimusta.

Tehty Brysselissä kahdentenakymmenentenäkahdeksantena päivänä helmikuuta vuonna kaksituhattaneljätoista kahtena kappaleena bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, kroaatin, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin, viron ja azerbaidžanin kielellä, ja jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen.

За Европейския съюз

Рог la Unión Europea

Za Evropskou unii

For Den Europæiske Union

Für die Europäische Union

Euroopa Liidu nimel

Για την Ευρωπαϊκή Ένωση

For the European Union

Pour l'Union européenne

Za Europsku uniju

Per l'Unione europea

Eiropas Savienības vārdā –

Europos Sąjungos vardu

Az Európai Unió részéről

Għall-Unjoni Ewropea

Voor de Europese Unie

W imieniu Unii Europejskiej

Pela União Europeia

Pentru Uniunea Europeană

Za Európsku úniu

Za Evropsko unijo

Euroopan unionin puolesta

För Europeiska unionen

Avropa İttifaqı adından

Image

За Азербайджанската република

Por la República de Azerbaiyán

Za Ázerbájdžánskou republiku

For Republikken Aserbajdsjan

Für die Republik Aserbaidschan

Aserbaidžaani Vabariigi nimel

Για τη Δημοκρατία χου Αζερμπαϊτζάν

For the Republic of Azerbaijan

Pour la République d'Azerbaïdjan

Za Republiku Azerbajdžan

Per la Repubblica dell'Azerbaigian

Azerbaidžanas Republikas vārdā –

Azerbaidžano Respublikos vardu

Az Azerbajdzsán Köztársaság részéről

Għar-Repubblika tal-Azerbajģan

Voor de Republiek Azerbeidzjan

W imieniu Republiki Azerbejdżanu

Pela República do Azerbaijāo

Pentru Republica Azerbaidjan

Za Azerbajdžanskú republiku

Za Azerbajdžansko republiko

Azerbaidžanin tasavallan puolesta

För Republiken Azerbajdzjan

Image

Image


(1)  Vakiomuotoinen matkustusasiakirja on 30 päivänä marraskuuta 1994 annetussa neuvoston suosituksessa olevan mallin mukainen (EUVL C 274, 19.9.1996, s. 18).

(2)  Ks. edellinen alaviite.

(3)  Ks. edellinen alaviite.


LIITE 1

Yhteinen luettelo asiakirjoista, joiden esittämistä pidetään näyttönä kansalaisuudesta (3 artiklan 1 kohta, 5 artiklan 1 kohta ja 9 artiklan 1 kohta)

mikä tahansa passi (kansallinen passi, tavallinen passi, diplomaattipassi, virkapassi, seuruepassi tai passin korvaava asiakirja, mukaan lukien lapsen passi)

pyynnön vastaanottavan valtion myöntämä kulkulupa

kaikenlaiset henkilötodistukset (määräaikaiset ja tilapäiset todistukset mukaan luettuina), lukuun ottamatta merimiehen henkilökorttia


LIITE 2

Yhteinen luettelo asiakirjoista, joiden esittämistä pidetään alustavana näyttönä kansalaisuudesta (3 artiklan 1 kohta, 5 artiklan 1 kohta ja 9 artiklan 2 kohta)

liitteessä 1 luetellut asiakirjat, joiden voimassaolon päättymisestä on kulunut yli 6 kuukautta

liitteessä 1 lueteltujen asiakirjojen valokopiot

todistus kansalaisuudesta tai muu virallinen asiakirja, jossa mainitaan tai josta selvästi ilmenee kansalaisuus

ajokortti tai sen valokopio

syntymätodistus tai sen valokopio

yrityksen henkilöstökortti tai sen valokopio

sotilaspassi tai asevoimien henkilökortti

merimieskirja, laivurin palvelukortti tai merimiehen henkilökortti

todistajanlausunto

asianomaisen henkilön lausunnot ja hänen puhumansa kieli virallisen testauksen tulokset mukaan luettuina

muu asiakirja, jonka avulla asianomaisen henkilön kansalaisuus voidaan todeta

sormenjäljet

henkilöllisyyden vahvistaminen viisumitietojärjestelmässä tehdyn haun perusteella

jos asianomainen jäsenvaltio ei käytä viisumitietojärjestelmää, henkilöllisyyden vahvistaminen tällaisten jäsenvaltioiden pitämien viisumihakemusrekisterien perusteella

henkilöllisyyden vahvistaminen IAMAS-järjestelmässä (Azerbaidžanin tasavallan maahantuloa, maastapoistumista ja rekisteröintiä koskeva automaattinen tiedonhakujärjestelmä)


LIITE 3

Yhteinen luettelo asiakirjoista, joita pidetään näyttönä kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden takaisinoton edellytyksistä (4 artiklan 1 kohta, 6 artiklan 1 kohta ja 10 artiklan 1 kohta)

pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion myöntämä viisumi ja/tai oleskelulupa

tulo-/poistumisleimat tai vastaavat merkinnät asianomaisen henkilön matkustusasiakirjassa tai muu näyttö maahantulosta/poistumisesta (esim. valokuvat)

henkilötodistus, joka myönnetään pyynnön vastaanottavassa valtiossa pysyvästi oleskelevalle kansalaisuudettomalle henkilölle

kulkulupa, joka myönnetään pyynnön vastaanottavassa valtiossa pysyvästi oleskelevalle kansalaisuudettomalle henkilölle


LIITE 4

Yhteinen luettelo asiakirjoista, joita pidetään alustavana näyttönä kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden takaisinoton edellytyksistä (4 artiklan 1 kohta, 6 artiklan 1 kohta ja 10 artiklan 2 kohta)

pyynnön esittävän valtion toimivaltaisten viranomaisten antama kuvaus paikasta ja olosuhteista, joissa asianomainen henkilö on pysäytetty hänen saavuttuaan kyseisen valtion alueelle

kansainvälisen järjestön (esim. UNHCR) toimittamat henkilön henkilöllisyyteen ja/tai oleskeluun liittyvät tiedot

perheenjäsenten, matkaseuran yms. ilmoitus/vahvistamat tiedot

mikä tahansa asiakirja, todistus tai lasku (esim. hotellilasku, lääkärin ajanvarauskortti, julkisen tai yksityisten laitoksen pääsykortti, autonvuokraussopimus, luottokorttitosite jne.), joka osoittaa selvästi, että asianomainen henkilö on oleskellut pyynnön vastaanottaneen valtion alueella

asianomaisen henkilön nimelle kirjoitettu lento-, juna-, bussi- tai laivalippu ja/tai matkustajaluettelo, joka osoittaa asianomaisen henkilön oleskelleen pyynnön vastaanottavan valtion alueella ja hänen matkareittinsä siellä

tiedot, joista ilmenee, että asianomainen henkilö on käyttänyt matkanjärjestäjän tai matkatoimiston palveluja

erityisesti sellaisten rajaviranomaisten ja muiden todistajien antamat viralliset lausunnot, jotka voivat todistaa asianomaisen henkilön ylittäneen rajan

asianomaisen henkilön oikeudellisten tai hallinnollisten menettelyjen yhteydessä antama virallinen lausunto

asianomaisen henkilön lausunto

sormenjäljet


LIITE 5

Image

Image

Image


LIITE 6

Image

Image

Image


LIITE 7

EU:n vakiomuotoinen matkustusasiakirja karkottamista varten

(30 päivänä marraskuuta 1994 annetussa neuvoston suosituksessa olevan mallin mukainen) (1)


(1)  EYVL C 247, 19.9.1996, s. 18.


LIITE 8

Image

Image


YHTEINEN JULISTUS

3 artiklan 3 kohdasta

Sopimuspuolet toteavat, että Azerbaidžanin tasavallan kansalaisuutta koskevan lainsäädännön mukaan Azerbaidžanin tasavallan kansalainen ei voi menettää kansalaisuuttaan.

Sopimuspuolet sopivat kuulevansa toisiaan hyvissä ajoin, jos tämä oikeudellinen tilanne muuttuu.


YHTEINEN JULISTUS

4 artiklasta ja 6 artiklasta

Sopimuspuolet pyrkivät palauttamaan kotimaahan kolmansien maiden kansalaiset, jotka eivät ole täyttäneet tai eivät enää täytä maahantulon, oleskelun tai asumisen edellytyksiä sopimuspuolen alueella.


YHTEINEN JULISTUS

tanskan kuningaskunnasta

Sopimuspuolet ottavat huomioon, että tätä sopimusta ei sovelleta Tanskan kuningaskunnan alueella eikä Tanskan kuningaskunnan kansalaisiin. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista, että Azerbaidžan ja Tanskan kuningaskunta tekevät tätä sopimusta vastaavan takaisinottosopimuksen.


YHTEINEN JULISTUS

Islannin tasavallasta ja Norjan kuningaskunnasta

Sopimuspuolet ottavat huomioon Euroopan unionin sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan läheiset suhteet, jotka johtuvat erityisesti näiden maiden osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen 18 päivänä toukokuuta 1999 tehdystä sopimuksesta. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista, että Azerbaidžan tekee tätä sopimusta vastaavan takaisinottosopimuksen Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan kanssa.


YHTEINEN JULISTUS

Sveitsin valaliitosta

Sopimuspuolet ottavat huomioon Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton läheiset suhteet, jotka johtuvat erityisesti Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdystä sopimuksesta, joka tuli voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2008. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista, että Azerbaidžan tekee tätä sopimusta vastaavan takaisinottosopimuksen Sveitsin valaliiton kanssa.


YHTEINEN JULISTUS

Liechtensteinin ruhtinaskunnasta

Sopimuspuolet ottavat huomioon Euroopan unionin ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan läheiset suhteet, jotka johtuvat erityisesti Liechtensteinin ruhtinaskunnan osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdystä sopimuksesta, joka tuli voimaan 19 päivänä joulukuuta 2011. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista, että Azerbaidžan tekee tätä sopimusta vastaavan takaisinottosopimuksen Liechtensteinin ruhtinaskunnan kanssa.


30.4.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 128/43


NEUVOSTON PÄÄTÖS,

annettu 14 päivänä huhtikuuta 2014,

Euroopan yhteisön ja Amerikan yhdysvaltojen hallituksen välisen tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevan sopimuksen jatkamisesta

(2014/240/EU)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 186 artiklan yhdessä sen 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan v alakohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto hyväksyi päätöksellä 98/591/EY (1) Euroopan yhteisön ja Amerikan yhdysvaltojen hallituksen välisen tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevan sopimuksen, jäljempänä ’sopimus’, tekemisen.

(2)

Sopimuksen 12 artiklan b alakohdassa todetaan seuraavaa muun muassa, että sopimus on tehty aluksi viideksi vuodeksi, ja sitä voidaan jatkaa, mahdollisesti muutettuna, sen jälkeen uusiksi viiden vuoden jaksoiksi osapuolten välisellä kirjallisella sopimuksella.

(3)

Sopimusta jatkettiin uudella viisivuotiskaudella neuvoston päätöksellä 2009/306/EY (2).

(4)

Sopimuksen osapuolet katsovat, että sopimuksen pikainen jatkaminen olisi kummankin osapuolen etujen mukaista.

(5)

Jatkettu sopimus vastaa sisällöltään sopimusta, jonka voimassaolo päättyy 14 päivänä lokakuuta 2013.

(6)

Sopimuksen jatkaminen olisi sen vuoksi hyväksyttävä Euroopan unionin puolesta,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään unionin puolesta Euroopan yhteisön ja Amerikan yhdysvaltojen hallituksen tiede- ja teknologiayhteistyötä koskevan sopimuksen jatkaminen uudella viisivuotiskaudella.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja antaa unionin puolesta Amerikan yhdysvaltojen hallitukselle ilmoituksen siitä, että unioni on saattanut päätökseen sopimuksen jatkamisen edellytyksenä olevat sisäiset menettelynsä sopimuksen 12 artiklan b alakohdan mukaisesti.

3 artikla

Neuvoston puheenjohtaja antaa unionin puolesta seuraavan ilmoituksen:

”Lissabonin sopimuksen tultua voimaan 1 päivänä joulukuuta 2009 Euroopan unioni on korvannut Euroopan yhteisön, jonka seuraaja se on, ja se käyttää mainitusta päivästä alkaen kaikkia Euroopan yhteisön oikeuksia ja ottaa vastatakseen kaikki Euroopan yhteisön velvoitteet. Sopimuksen tekstissä olevat viittaukset ’Euroopan yhteisöön’ on siten tilanteen mukaan ymmärrettävä viittauksiksi ’Euroopan unioniin’.”

4 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Luxemburgissa 14 päivänä huhtikuuta 2014.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. TSAFTARIS


(1)  Neuvoston päätös 98/591/EY, tehty 13 päivänä lokakuuta 1998, tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön ja Amerikan yhdysvaltojen hallituksen välillä (EYVL L 284, 22.10.1998, s. 35).

(2)  Neuvoston päätös 2009/306/EY, tehty 30 päivänä maaliskuuta 2009, Euroopan yhteisön ja Amerikan yhdysvaltojen hallituksen välisen tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevan sopimuksen jatkamisesta ja muuttamisesta (EUVL L 90, 2.4.2009, s. 20).


30.4.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 128/45


NEUVOSTON PÄÄTÖS,

annettu 14 päivänä huhtikuuta 2014,

alusten turvallista ja ympäristön kannalta asianmukaista kierrätystä koskevan vuoden 2009 Hongkongin kansainvälisen yleissopimuksen ratifioimisesta jäsenvaltioiden toimesta tai niiden liittymisestä siihen Euroopan unionin edun mukaisesti

(2014/241/EU)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan 1 kohdan yhdessä 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan v alakohdan ja 8 kohdan ensimmäisen alakohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Alusten turvallisesta ja ympäristön kannalta asianmukaista kierrätystä koskeva vuoden 2009 Hongkongin yleissopimus, jäljempänä ’yleissopimus’, hyväksyttiin 15 päivänä toukokuuta 2009 kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) johdolla alusten turvallista ja ympäristön kannalta asianmukaista kierrätystä käsitelleen kansainvälisen konferenssin keskustelujen tuloksena. Yleissopimus kattaa alusten suunnittelun, rakentamisen, toiminnan ja niiden valmistelun kierrätystä varten, ja tarkoituksena on helpottaa turvallista ja ympäristön kannalta asianmukaista kierrätystä alusten turvallisuutta ja toiminnan tehokkuutta vaarantamatta. Yleissopimuksessa käsitellään myös alusten kierrätyslaitosten turvallista ja ympäristön kannalta asianmukaista toimintaa ja tarkoituksenmukaisen mekanismin luomista alusten kierrätystä koskevien määräysten noudattamisen valvomiseksi.

(2)

Yleissopimus tulee voimaan 24 kuukautta sen jälkeen, kun sen ovat ratifioineet vähintään 15 valtiota, joiden kauppalaivasto on yhteensä vähintään 40 prosenttia maailman kauppamerenkulun bruttovetoisuudesta ja joiden yhdistetty vuosittainen kierrätettävien alusten enimmäismäärä edeltävien 10 vuoden aikana on ollut vähintään kolme prosenttia samojen valtioiden yhdistetyn kauppalaivaston bruttovetoisuudesta.

(3)

Lokakuun 21 päivänä 2009 antamissaan päätelmissä neuvosto kehotti painokkaasti jäsenvaltioita ratifioimaan ensi tilassa yleissopimuksen, jotta helpotetaan sen mahdollisimman pikaista voimaantuloa ja saadaan aikaan todellisia ja tehokkaita muutoksia paikan päällä.

(4)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1257/2013 (1) tarkoituksena on muun muassa minimoida ja niin pitkälti kuin käytännössä mahdollista poistaa alusten kierrätyksestä ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia haitallisia vaikutuksia sekä edistää yleissopimuksen ratifioimista. Asetuksen 5 artiklan 9 kohdassa, 7 artiklan 2 kohdassa, 10 artiklan 1 ja 2 kohdassa sekä 12 artiklan 1 ja 3 kohdassa säädetään unionin lainsäädännön mukauttamisesta yleissopimukseen. Asetuksen 32 artiklan 4 kohdassa viitataan niiden jäsenvaltioiden tilanteeseen, joiden lipun alla ei purjehdi tai joiden lipun alle ei ole rekisteröity aluksia tai jotka ovat sulkeneet kansalliset alusrekisterinsä. Nämä jäsenvaltiot voivat poiketa asetuksen tietyistä säännöksistä niin kauan kuin niiden lipun alle ei ole rekisteröity ainuttakaan alusta.

(5)

Unioni ei voi ratifioida yleissopimusta, koska ainoastaan valtiot voivat olla sen osapuolia.

(6)

Näin ollen neuvoston olisi annettava jäsenvaltioille, joiden lipun alla purjehtii tai joiden lipun alle on rekisteröity yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvia aluksia, lupa ratifioida yleissopimus tai liittyä siihen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Jäsenvaltioille annetaan unionin yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvien osien osalta lupa ratifioida alusten turvallista ja ympäristön kannalta asianmukaista kierrätystä koskeva vuoden 2009 Hongkongin yleissopimus tai liittyä siihen.

2 artikla

Yleissopimuksen ratifioineiden tai siihen liittyneiden jäsenvaltioiden on ilmoitettava asiasta komissiolle kuuden kuukauden kuluessa ratifiointi- tai liittymiskirjojensa tallettamisesta Kansainvälisen merenkulkujärjestön pääsihteerin huostaan.

Neuvosto tarkastelee ratifioinnin edistymistä uudelleen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2018.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Luxemburgissa 14 päivänä huhtikuuta 2014.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. TSAFTARIS


(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1257/2013, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013, aluskierrätyksestä sekä asetuksen (EY) N:o 1013/2006 ja direktiivin 2009/16/EY muuttamisesta (EUVL L 330, 10.12.2013, s. 1).


30.4.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 128/47


NEUVOSTON PÄÄTÖS,

annettu 14 päivänä huhtikuuta 2014,

viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin ja Azerbaidžanin tasavallan välillä

(2014/242/EU)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 77 artiklan 2 kohdan a alakohdan yhdessä 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Viisumien myöntämisen helpottamista koskeva Euroopan unionin ja Azerbaidžanin tasavallan välinen sopimus, jäljempänä ’sopimus’, allekirjoitettiin 29 päivänä marraskuuta 2013 neuvoston päätöksen 2013/695/EU (1) mukaisesti sillä varauksella, että sopimuksen tekeminen saatetaan päätökseen.

(2)

Sopimus olisi hyväksyttävä.

(3)

Tällä päätöksellä kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu neuvoston päätöksen 2000/365/EY (2) mukaisesti; Yhdistynyt kuningaskunta ei sen vuoksi osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.

(4)

Tällä päätöksellä kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu neuvoston päätöksen 2002/192/EY (3) mukaisesti; Irlanti ei sen vuoksi osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin.

(5)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään Euroopan unionin ja Azerbaidžanin tasavallan välinen sopimus viisumien myöntämisen helpottamisesta unionin puolesta.

Sopimuksen teksti on liitetty tähän päätökseen.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja antaa unionin puolesta sopimuksen 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen. (4)

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Luxemburgissa 14 päivänä huhtikuuta 2014.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. TSAFTARIS


(1)  Neuvoston päätös 2013/695/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, Euroopan unionin ja Azerbaidžanin tasavallan välisen, viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta (EUVL L 320, 30.11.2013, s. 7).

(2)  Neuvoston päätös 2000/365/EY, tehty 29 päivänä toukokuuta 2000, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin (EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43).

(3)  Neuvoston päätös 2002/192/EY, tehty 28 päivänä helmikuuta 2002, Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin (EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20).

(4)  Neuvoston pääsihteeristö julkaisee sopimuksen voimaantulopäivän Euroopan unionin virallisessa lehdessä.


30.4.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 128/49


Euroopan unionin ja Azerbaidžanin tasavallan välinen

SOPIMUS

viisumien myöntämisen helpottamisesta

EUROOPAN UNIONI, jäljempänä ’unioni’,

ja

AZERBAIDŽANIN TASAVALTA,

jäljempänä ’osapuolet’, jotka

HALUAVAT helpottaa ihmisten välistä vuorovaikutusta, joka on taloudellisten, humanitaaristen, kulttuuristen, tieteellisten ja muiden siteiden vakaan kehittymisen tärkeä edellytys, helpottamalla viisumien myöntämistä unionin ja Azerbaidžanin tasavallan kansalaisille vastavuoroisuutta noudattaen,

PITÄVÄT MIELESSÄ kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Azerbaidžanin tasavallan välisen kumppanuuden vahvistamisesta ja vuonna 2010 käynnistetyt neuvottelut assosiaatiosopimuksen tekemisestä EU:n ja Azerbaidžanin välillä,

OTTAVAT HUOMIOON 7 päivänä toukokuuta 2009 Prahassa pidetyn itäisen kumppanuuden huippukokouksen yhteisen julkilausuman, jossa vahvistetaan poliittinen tuki viisumipakosta luopumiselle turvallisessa ympäristössä,

TOTEAVAT, että viisumien myöntämisen helpottaminen ei saisi johtaa laittomaan maahanmuuttoon, ja kiinnittävät sen vuoksi erityistä huomiota turvallisuuteen ja takaisinottoon,

OTTAVAT HUOMIOON Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyn pöytäkirjan sekä Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Schengenin säännöstön sisällyttämisestä osaksi Euroopan unionia tehdyn pöytäkirjan ja vahvistavat, että tämän sopimuksen määräyksiä ei sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan eikä Irlantiin,

OTTAVAT HUOMIOON Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan ja vahvistavat, että tämän sopimuksen määräyksiä ei sovelleta Tanskaan,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

Tarkoitus ja soveltamisala

Tämän sopimuksen tarkoituksena on vastavuoroisuutta noudattaen helpottaa viisumien myöntämistä unionin ja Azerbaidžanin tasavallan kansalaisille sellaista oleskelua varten, jonka on tarkoitus kestää enintään 90 päivää minkä tahansa 180 päivän jakson aikana.

2 artikla

Yleinen lauseke

1.   Tässä sopimuksessa määrättyjä viisumien myöntämisen helpottamista koskevia järjestelyjä sovelletaan unionin ja Azerbaidžanin tasavallan kansalaisiin vain siltä osin kuin heitä ei ole vapautettu viisumipakosta Azerbaidžanin tasavallan tai unionin tai sen jäsenvaltioiden laeilla ja asetuksilla tai tämän sopimuksen tai muiden kansainvälisten sopimusten määräyksillä.

2.   Kysymykset, joista ei määrätä tässä sopimuksessa ja joita ovat esimerkiksi viisumin epääminen, matkustusasiakirjojen tunnustaminen, toimeentuloon tarvittavien varojen osoittaminen sekä maahantulon epääminen ja maastapoistamiseen liittyvät toimenpiteet, ratkaistaan Azerbaidžanin tasavallan tai jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön tai unionin lainsäädännön mukaisesti.

3 artikla

Määritelmät

Tässä sopimuksessa tarkoitetaan

a)

’jäsenvaltiolla’ mitä tahansa Euroopan unionin jäsenvaltiota, lukuun ottamatta Tanskan kuningaskuntaa, Irlantia ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa;

b)

’unionin kansalaisella’ henkilöä, jolla on jonkin a alakohdassa määritellyn jäsenvaltion kansalaisuus;

c)

’Azerbaidžanin tasavallan kansalaisella’ henkilöä, jolla on Azerbaidžanin tasavallan kansalaisuus sen voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti;

d)

’viisumilla’ jäsenvaltion tai Azerbaidžanin tasavallan myöntämää lupaa kulkea sen alueen kautta tai tulla jäsenvaltioiden tai Azerbaidžanin tasavallan alueelle sellaista oleskelua varten, joka kestää enintään 90 päivää minkä tahansa 180 päivän jakson aikana;

e)

’laillisesti oleskelevalla henkilöllä’

Azerbaidžanin tasavallan kannalta unionin kansalaista, jolle on myönnetty väliaikainen tai pysyvä lupa oleskella yli 90 päivää Azerbaidžanin tasavallan alueella,

unionin kannalta Azerbaidžanin tasavallan kansalaista, jolla on lupa tai oikeus oleskella jonkin jäsenvaltion alueella yli 90 päivää unionin tai kansallisen lainsäädännön nojalla.

4 artikla

Matkan tarkoitusta koskevat todistusasiakirjat

1.   Seuraavilta unionin ja Azerbaidžanin tasavallan kansalaisten ryhmiltä vaaditaan toisen osapuolen alueelle suuntautuvan matkan perusteluksi vain seuraavat asiakirjat:

a)

lähisukulaiset (puoliso, lapset ja adoptiolapset, vanhemmat tai huoltajat, isovanhemmat ja lapsenlapset), jotka vierailevat Azerbaidžanin tasavallan alueella laillisesti oleskelevien unionin kansalaisten luona, jäsenvaltioiden alueella laillisesti oleskelevien Azerbaidžanin tasavallan kansalaisten tai sellaisten unionin kansalaisten luona, jotka oleskelevat sen jäsenvaltion alueella, jonka kansalaisia he ovat, tai Azerbaidžanin tasavallan alueella oleskelevien Azerbaidžanin tasavallan kansalaisten luona:

vastaanottajana toimivan henkilön kirjallinen kutsu;

b)

virallisten valtuuskuntien jäsenet, jotka osallistuvat jäsenvaltioille, unionille tai Azerbaidžanin tasavallalle osoitetun virallisen kutsun perusteella virallisiin kokouksiin, kuulemisiin, neuvotteluihin tai vaihto-ohjelmiin taikka tapahtumiin, joita hallitustenväliset järjestöt järjestävät Azerbaidžanin tasavallan tai jonkin jäsenvaltion alueella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 10 artiklan soveltamista:

jäsenvaltion tai Azerbaidžanin tasavallan toimivaltaisen viranomaisen tai unionin toimielimen kirje, jossa vahvistetaan, että hakija on sitä edustavan valtuuskunnan jäsen tai pysyvä jäsen, joka matkustaa toisen osapuolen alueelle osallistuakseen edellä mainittuihin tapahtumiin, ja virallisen kutsun jäljennös;

c)

liikemiehet ja liikeyritysten edustajat:

vastaanottajana toimivan oikeushenkilön, yrityksen tai organisaation tai kyseisen oikeushenkilön tai yrityksen toimipisteen tai sivuliikkeen, Azerbaidžanin tasavallan tai jäsenvaltioiden keskus- tai paikallisviranomaisten taikka Azerbaidžanin tasavallan tai jonkin jäsenvaltion alueella pidettävien kaupan ja teollisuuden alan messujen, konferenssin tai symposiumin järjestelykomitean kirjallinen kutsu, jonka toimivaltaiset viranomaiset ovat vahvistaneet kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

d)

autonkuljettajat, jotka hoitavat kansainvälistä rahti- ja matkustajaliikennettä Azerbaidžanin tasavallan ja jäsenvaltioiden alueiden välillä ajoneuvoilla, jotka on rekisteröity joko jäsenvaltioissa tai Azerbaidžanin tasavallassa:

Azerbaidžanin tasavallan kansainvälistä tieliikennettä harjoittavan kuljetusyhtiön tai tällaisten yhtiöiden kansallisen liiton taikka jäsenvaltion kansainvälistä tieliikennettä harjoittavien kuljetusyhtiöiden kansallisen liiton laatima kirjallinen kutsu, jossa todetaan matkojen tarkoitus, reitti, kesto ja toistumistiheys;

e)

koululaiset, opiskelijat, jatko-opiskelijat ja heidän saattajinaan toimivat opettajat, jotka osallistuvat opinto- tai koulutustarkoituksessa tehtäville matkoille esimerkiksi vaihto-ohjelman tai muun opiskeluun liittyvän toiminnan puitteissa:

vastaanottajana toimivan korkeakoulun, akatemian, instituutin, oppilaitoksen tai koulun kirjallinen kutsu tai ilmoittautumistodistus tai opiskelijakortti tai todistus kurssista, johon on tarkoitus osallistua;

f)

henkilöt, jotka osallistuvat tieteen, kulttuurin tai taiteen alan toimintaan tai korkeakoulujen järjestämiin tai muihin vaihto-ohjelmiin:

vastaanottajana toimivan organisaation kirjallinen kutsu osallistua mainittuun toimintaan;

g)

toimittajat ja toimittajien mukana ammattitehtävissä matkustavat tekniset avustajat:

ammattialajärjestön tai hakijan työnantajan antama todistus tai muu asiakirja, jossa todistetaan, että asianomainen henkilö on ammatiltaan toimittaja, ja jossa todistetaan, että matkan tarkoituksena on toimittajan työn tekeminen tai että henkilö on toimittajan mukana ammattitehtävissä matkustava tekninen avustaja;

h)

kansainvälisten urheilutapahtumien osanottajat ja henkilöt, jotka toimivat heidän saattajinaan työnsä vuoksi:

vastaanottajana toimivan organisaation, toimivaltaisten viranomaisten taikka jäsenvaltion tai Azerbaidžanin tasavallan kansallisen urheiluliiton tai kansallisen olympiakomitean kirjallinen kutsu;

i)

ystävyyskaupunkien järjestämien virallisten vaihto-ohjelmien osanottajat:

asianomaisten kaupunkien ylimmän hallintovirkamiehen tai kaupunginjohtajan kirjallinen kutsu;

j)

lääketieteellisistä syistä maahan tulevat henkilöt ja tarvittavat saattajat:

hoitolaitoksen virallinen asiakirja, jossa vahvistetaan hoidon tarve kyseisessä laitoksessa ja saattajan tarpeellisuus, ja todistus riittävistä rahavaroista hoidon maksamiseksi;

k)

Azerbaidžanin tasavallan tai jäsenvaltioiden alueella järjestettäviin kansainvälisiin näyttelyihin, konferensseihin, symposiumeihin, seminaareihin tai muihin vastaaviin tapahtumiin osallistuvat vapaiden ammattien harjoittajat:

vastaanottajana toimivan organisaation kirjallinen kutsu, jossa vahvistetaan, että kyseinen henkilö osallistuu tapahtumaan;

l)

kansalaisjärjestöjen edustajat, jotka matkustavat osallistuakseen koulutukseen tai seminaareihin tai konferensseihin esimerkiksi vaihto-ohjelmien puitteissa:

vastaanottajana toimivan organisaation kirjallinen kutsu, vahvistus siitä, että henkilö edustaa kyseistä kansalaisjärjestöä, ja valtion viranomaisen kansallisen lainsäädännön mukaisesti antama rekisteritodistus kyseisen järjestön perustamisesta;

m)

hautajaisiin osallistuvat sukulaiset:

virallinen asiakirja, joka vahvistaa kuolemantapauksen, sekä todistus hakijan ja vainajan sukulaisuus- tai muusta suhteesta;

n)

sotilas- ja siviilihautausmailla vierailevat henkilöt:

virallinen asiakirja, joka osoittaa, että hauta on edelleen olemassa, sekä todistus hakijan ja vainajan sukulaisuus- tai muusta suhteesta;

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa kirjallisessa kutsussa on mainittava seuraavat seikat:

a)

kutsuttu henkilö: etu- ja sukunimi, syntymäaika, sukupuoli, kansalaisuus, passin numero, matkan ajankohta ja tarkoitus, maahantulojen määrä ja tarvittaessa kutsutun mukana matkustavan puolison ja lasten nimet;

b)

kutsujana toimiva henkilö: etu- ja sukunimi ja osoite;

c)

kutsujana toimiva oikeushenkilö, yritys tai organisaatio: täydellinen nimi ja osoite ja

jos kutsun esittää organisaatio tai viranomainen, kutsun allekirjoittajan nimi ja asema,

jos kutsun esittää oikeushenkilö tai yritys tai kyseisen oikeushenkilön tai yrityksen toimisto tai sivutoimisto, joka on sijoittautunut jonkin jäsenvaltion tai Azerbaidžanin tasavallan alueelle, sen rekisterinumero asianomaisen jäsenvaltion tai Azerbaidžanin kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

3.   Tämän artiklan 1 kohdassa mainittuihin ryhmiin kuuluville henkilöille myönnetään kaikentyyppisiä viisumeja yksinkertaistettua menettelyä noudattaen ilman muita osapuolten lainsäädännössä säädettyjä, matkan tarkoitusta koskevia perusteluja, kutsuja tai vahvistuksia.

5 artikla

Toistuvaisviisumien myöntäminen

1.   Jäsenvaltioiden ja Azerbaidžanin tasavallan diplomaatti- ja konsuliedustustot myöntävät viisi vuotta voimassa olevia toistuvaisviisumeja seuraaviin ryhmiin kuuluville henkilöille:

a)

puolisot ja alle 21-vuotiaat tai huollettavana olevat lapset ja adoptiolapset, vanhemmat tai huoltajat, jotka vierailevat Azerbaidžanin tasavallan alueella laillisesti oleskelevien unionin kansalaisten, jäsenvaltioiden alueella laillisesti oleskelevien Azerbaidžanin tasavallan kansalaisten tai sellaisten unionin kansalaisten luona, jotka oleskelevat sen jäsenvaltion alueella, jonka kansalaisia he ovat, tai Azerbaidžanin tasavallan alueella oleskelevien Azerbaidžanin tasavallan kansalaisten luona;

b)

virallisten valtuuskuntien pysyvät jäsenet, jotka osallistuvat jäsenvaltioille, unionille tai Azerbaidžanin tasavallalle osoitetun virallisen kutsun perusteella säännöllisesti kokouksiin, kuulemisiin, neuvotteluihin tai vaihto-ohjelmiin taikka tapahtumiin, joita hallitustenväliset järjestöt järjestävät Azerbaidžanin tasavallan tai jonkin jäsenvaltion alueella;

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä virkkeessä määrätään, kun on ilmeistä, että tarve tai tarkoitus matkustaa usein tai säännöllisesti rajoittuu lyhyempään jaksoon, toistuvaisviisumin voimassaoloaika rajoitetaan kyseiseen kauteen, erityisesti kun

a alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden osalta jossakin jäsenvaltiossa oleskelevien Azerbaidžanin tasavallan kansalaisten tai Azerbaidžanin tasavallassa oleskelevien unionin kansalaisten laillisen oleskelun voimassaoloaika,

b alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden osalta se ajanjakso, jona henkilö toimii virallisen valtuuskunnan pysyvänä jäsenenä,

on alle viisi vuotta.

2.   Jäsenvaltioiden ja Azerbaidžanin tasavallan diplomaatti- ja konsuliedustustot myöntävät yhden vuoden voimassa olevan toistuvaisviisumin seuraaviin ryhmiin kuuluville henkilöille edellyttäen, että heille on edellisen vuoden aikana myönnetty vähintään yksi viisumi ja että he ovat käyttäneet sitä kohdevaltion maahantuloa ja oleskelua koskevan lainsäädännön mukaisesti:

a)

opiskelijat ja jatko-opiskelijat, jotka matkustavat säännöllisesti opinto- tai koulutustarkoituksessa esimerkiksi vaihto-ohjelman puitteissa;

b)

toimittajat ja toimittajien mukana ammattitehtävissä matkustavat tekniset avustajat;

c)

ystävyyskaupunkien järjestämien virallisten vaihto-ohjelmien osanottajat;

d)

autonkuljettajat, jotka hoitavat kansainvälistä rahti- ja matkustajaliikennettä Azerbaidžanin tasavallan ja jäsenvaltioiden alueiden välillä ajoneuvoilla, jotka on rekisteröity joko jäsenvaltioissa tai Azerbaidžanin tasavallassa;

e)

lääketieteellisistä syistä säännöllisesti vierailevat henkilöt ja tarvittavat saattajat;

f)

Azerbaidžanin tasavallan tai jäsenvaltioiden alueella järjestettäviin kansainvälisiin messuihin, näyttelyihin, konferensseihin, symposiumeihin, seminaareihin tai muihin vastaaviin tapahtumiin osallistuvat vapaiden ammattien harjoittajat;

g)

kansalaisjärjestöjen edustajat, jotka matkustavat säännöllisesti Azerbaidžanin tasavaltaan tai jäsenvaltioihin osallistuakseen koulutukseen, seminaareihin ja konferensseihin esimerkiksi vaihto-ohjelmien puitteissa;

h)

henkilöt, jotka osallistuvat johonkin toimintaan tieteen, kulttuurin tai taiteen alalla tai korkeakoulujen järjestämiin tai muihin vaihto-ohjelmiin ja matkustavat säännöllisesti Azerbaidžanin tasavaltaan tai jäsenvaltioihin;

i)

kansainvälisten urheilutapahtumien osanottajat ja henkilöt, jotka toimivat heidän saattajinaan työnsä vuoksi;

j)

virallisten valtuuskuntien pysyvät jäsenet, jotka osallistuvat jäsenvaltioille, unionille tai Azerbaidžanin tasavallalle osoitetun virallisen kutsun perusteella virallisiin kokouksiin, kuulemisiin, neuvotteluihin tai vaihto-ohjelmiin taikka tapahtumiin, joita hallitustenväliset järjestöt järjestävät Azerbaidžanin tasavallan tai jonkin jäsenvaltion alueella;

k)

liikemiehet ja liikeyritysten edustajat, jotka matkustavat säännöllisesti Azerbaidžanin tasavaltaan tai jäsenvaltioihin.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä virkkeessä määrätään, kun on ilmeistä, että tarve tai tarkoitus matkustaa usein tai säännöllisesti rajoittuu lyhyempään jaksoon, toistuvaisviisumin voimassaoloaika rajoitetaan kyseiseen jaksoon.

3.   Jäsenvaltioiden ja Azerbaidžanin tasavallan diplomaatti- ja konsuliedustustot myöntävät vähintään kaksi ja enintään viisi vuotta voimassa olevia toistuvaisviisumeja tämän artiklan 2 kohdassa mainittuihin ryhmiin kuuluville henkilöille edellyttäen, että he ovat kahden edellisen vuoden aikana käyttäneet heille myönnettyä yhden vuoden toistuvaisviisumia kohdevaltion maahantuloa ja oleskelua koskevan lainsäädännön mukaisesti, paitsi jos tarve tai tarkoitus matkustaa usein tai säännöllisesti rajoittuu lyhyempään jaksoon, jolloin toistuvaisviisumin voimassaoloaika rajoitetaan kyseiseen jaksoon.

4.   Tämän artiklan 1–3 kohdassa tarkoitetut henkilöt voivat oleskella jäsenvaltioiden tai Azerbaidžanin tasavallan alueella yhteensä enintään 90 päivää minkä tahansa 180 päivän jakson aikana.

6 artikla

Viisumihakemusten käsittelymaksu

1.   Viisumihakemusten käsittelystä veloitetaan 35 euron maksu.

Edellä mainittua määrää voidaan tarkistaa 14 artiklan 4 kohdassa määrätyn menettelyn mukaisesti.

2.   Rajoittamatta 3 kohdan soveltamista viisumihakemuksen käsittelymaksusta vapautetaan seuraaviin ryhmiin kuuluvat henkilöt:

a)

lähisukulaiset (puoliso, lapset ja adoptiolapset, vanhemmat tai huoltajat, isovanhemmat ja lapsenlapset), jotka vierailevat Azerbaidžanin tasavallan alueella laillisesti oleskelevien unionin kansalaisten luona, jäsenvaltioiden alueella laillisesti oleskelevien Azerbaidžanin tasavallan kansalaisten tai sellaisten unionin kansalaisten luona, jotka oleskelevat sen jäsenvaltion alueella, jonka kansalaisia he ovat, tai Azerbaidžanin tasavallan alueella oleskelevien Azerbaidžanin tasavallan kansalaisten luona:

b)

virallisten valtuuskuntien jäsenet, myös pysyvät jäsenet, jotka osallistuvat jäsenvaltioille, unionille tai Azerbaidžanin tasavallalle osoitetun virallisen kutsun perusteella virallisiin kokouksiin, kuulemisiin, neuvotteluihin tai vaihto-ohjelmiin taikka tapahtumiin, joita hallitustenväliset järjestöt järjestävät Azerbaidžanin tasavallan tai jonkin jäsenvaltion alueella;

c)

koululaiset, opiskelijat, jatko-opiskelijat ja heidän saattajinaan toimivat opettajat, jotka osallistuvat opinto- tai koulutustarkoituksessa tehtäville matkoille esimerkiksi vaihto-ohjelman tai muun opiskeluun liittyvän toiminnan puitteissa;

d)

vammaiset ja tarvittaessa heidän saattajansa;

e)

kansainvälisten urheilutapahtumien osanottajat ja henkilöt, jotka toimivat heidän saattajinaan työnsä vuoksi;

f)

henkilöt, jotka osallistuvat tieteen, kulttuurin tai taiteen alan toimintaan tai korkeakoulujen järjestämiin tai muihin vaihto-ohjelmiin:

g)

henkilöt, jotka ovat asiakirjoin osoittaneet matkustavansa humanitaarisista syistä esimerkiksi siksi, että he tarvitsevat kiireellistä lääkärinhoitoa, sekä tällaisten henkilöiden saattajat, tai henkilöt, jotka osallistuvat lähisukulaisen hautajaisiin tai vierailevat vakavasti sairaana olevan lähisukulaisen luona;

h)

kansalaisjärjestöjen edustajat, jotka matkustavat osallistuakseen koulutukseen, seminaareihin tai konferensseihin esimerkiksi vaihto-ohjelmien puitteissa;

i)

eläkeläiset;

j)

alle 12-vuotiaat lapset;

k)

toimittajat ja toimittajien mukana ammattitehtävissä matkustavat tekniset avustajat.

3.   Jos jäsenvaltio tai Azerbaidžanin tasavalta tekee viisumin myöntämiseksi yhteistyötä ulkoisen palveluntarjoajan kanssa, ulkoinen palveluntarjoaja voi veloittaa palvelumaksun. Palvelumaksun on oltava oikeassa suhteessa kustannuksiin, joita ulkoiselle palveluntarjoajalle aiheutuu sen suorittaessa tehtäviään, eikä se saa olla enempää kuin 30 euroa. Jäsenvaltioiden ja Azerbaidžanin tasavallan on varattava kaikille hakijoille mahdollisuus jättää hakemuksensa suoraan niiden konsulaatteihin.

Unionin puolesta toimivan ulkoisen palveluntarjoajan on suoritettava tehtävänsä viisumisäännöstön mukaisesti ja noudattaen täysin Azerbaidžanin tasavallan lainsäädäntöä.

Azerbaidžanin tasavallan toimivan ulkoisen palveluntarjoajan on suoritettava tehtävänsä Azerbaidžanin tasavallan ja unionin jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaisesti.

7 artikla

Viisumihakemusten käsittelyajat

1.   Jäsenvaltioiden ja Venäjän federaation diplomaatti- ja konsuliedustustot tekevät päätöksen viisumin myöntämisestä 10 kalenteripäivän kuluessa viisumihakemuksen ja sen liiteasiakirjojen vastaanottamisesta.

2.   Viisumihakemusta koskevan päätöksenteon määräaikaa voidaan pidentää 30 kalenteripäivään yksittäistapauksissa, erityisesti silloin kun hakemuksen käsittely vaatii lisätarkistuksia.

3.   Kiireellisissä tapauksissa viisumihakemusta koskeva päätös voidaan tehdä kahden työpäivän kuluessa tai nopeammin.

Jos hakijoiden on varattava aika hakemuksen jättämiseksi, aika on järjestettävä pääsääntöisesti kahden viikon kuluessa päivämäärästä, jona aikaa pyydettiin. Sen estämättä, mitä edellisessä virkkeessä määrätään, ulkoisten palveluntarjoajien on varmistettava, että viisumihakemus voidaan pääsääntöisesti jättää ilman aiheetonta viivytystä.

Perustelluissa kiireellisissä tapauksissa konsulaatti voi sallia hakijoiden jättävän hakemuksensa joko ilman tapaamisaikaa tai heille myönnetään tapaamisaika välittömästi.

8 artikla

Lähtö siinä tapauksessa, että asiakirjat ovat kadonneet tai ne on varastettu

Unionin tai Azerbaidžanin tasavallan kansalaiset, jotka ovat kadottaneet henkilöasiakirjansa tai joilta ne on varastettu heidän oleskellessaan Azerbaidžanin tasavallan tai jäsenvaltioiden alueella, voivat lähteä Azerbaidžanin tasavallan tai jäsenvaltioiden alueelta ilman viisumia tai muuta lupaa esittämällä jäsenvaltioiden tai Azerbaidžanin tasavallan diplomaatti- tai konsuliedustuston heille myöntämän voimassa olevan henkilöasiakirjan, joka oikeuttaa rajanylitykseen.

9 artikla

Viisumin voimassaoloajan pidentäminen poikkeuksellisissa olosuhteissa

Jos unionin tai Azerbaidžanin tasavallan kansalaiset, jotka eivät voi lähteä Azerbaidžanin tasavallan tai jäsenvaltioiden alueelta viisumissa mainittuun määräaikaan mennessä ylivoimaisen esteen vuoksi, heidän viisuminsa voimassaoloaikaa ja/tai sallitun oleskelun kestoa jatketaan maksutta Azerbaidžanin tasavallan tai vastaanottavan jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, kunnes paluu asuinvaltioon on mahdollinen.

10 artikla

Diplomaattipassit

1.   Unionin tai Azerbaidžanin tasavallan kansalaisilta, joilla on voimassa oleva diplomaattipassi, ei vaadita viisumia Azerbaidžanin tasavallan tai jäsenvaltioiden alueelle tuloa, alueelta poistumista tai alueen kauttakulkua varten.

2.   Edellä 1 kohdassa mainitut henkilöt voivat oleskella Azerbaidžanin tasavallan tai jäsenvaltioiden alueella ilman viisumia enintään 90 päivää minkä tahansa 180 päivän jakson aikana.

11 artikla

Viisumien alueellinen voimassaolo

Unionin kansalaisilla on oikeus matkustaa Azerbaidžanin tasavallan alueella samoin edellytyksin kuin Azerbaidžanin kansalaisilla ja Azerbaidžanin kansalaisilla on oikeus matkustaa jäsenvaltioiden alueella samoin edellytyksin kuin unionin kansalaisilla, ellei Azerbaidžanin tasavallan ja jäsenvaltioiden kansallista turvallisuutta koskevista kansallisista säännöistä ja määräyksistä tai sellaisia viisumeja, joiden alueellinen voimassaolo on rajattu, koskevista unionin säännöistä muuta johdu.

12 artikla

Sopimuksen hallinnointia käsittelevä sekakomitea

1.   Osapuolet perustavat asiantuntijoiden sekakomitean, jäljempänä ’komitea’, joka muodostuu unionin ja Azerbaidžanin tasavallan edustajista. Unionia edustaa Euroopan komissio jäsenvaltioiden asiantuntijoiden avustamana.

2.   Komitean tehtävänä on erityisesti

a)

valvoa tämän sopimuksen täytäntöönpanoa;

b)

ehdottaa sopimukseen muutoksia tai lisäyksiä;

c)

ratkaista kiistoja, jotka johtuvat tämän sopimuksen määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta.

3.   Komitea kokoontuu aina tarvittaessa kumman tahansa osapuolen pyynnöstä ja vähintään kerran vuodessa.

4.   Komitea vahvistaa oman työjärjestyksensä.

13 artikla

Tämän sopimuksen suhde jäsenvaltioiden ja Azerbaidžanin tasavallan välillä tehtyihin kahdenvälisiin sopimuksiin

Tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan sopimuksen voimaantulosta alkaen ensisijaisina muihin kahden- tai monenvälisiin sopimuksiin tai järjestelyihin nähden, joita on tehty yksittäisten jäsenvaltioiden ja Azerbaidžanin tasavallan välillä, siltä osin kuin viimeksi mainittujen sopimusten tai järjestelyjen määräykset koskevat tämän sopimuksen kattamia kysymyksiä.

14 artikla

Loppumääräykset

1.   Osapuolet ratifioivat tai hyväksyvät tämän sopimuksen omia menettelyjään noudattaen, ja sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona osapuolet ovat ilmoittaneet toisilleen saattaneensa päätökseen edellä tarkoitetut menettelyt.

2.   Tämän artiklan 1 kohdasta poiketen sopimus tulee voimaan vasta samana päivänä kuin unionin ja Azerbaidžanin tasavallan välillä tehty takaisinottosopimus, jos kyseinen päivämäärä on myöhempi kuin tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu päivämäärä.

3.   Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi, ellei sitä irtisanota tämän artiklan 6 kohdan mukaisesti.

4.   Tätä sopimusta voidaan muuttaa osapuolten kirjallisella sopimuksella. Muutokset tulevat voimaan, kun osapuolet ovat ilmoittaneet toisilleen saattaneensa päätökseen tätä varten tarvittavat sisäiset menettelynsä.

5.   Kumpi tahansa osapuoli voi keskeyttää tämän sopimuksen tai sen osan soveltamisen yleiseen järjestykseen tai kansallisen turvallisuuden tai kansanterveyden suojaamiseen liittyvistä syistä. Päätös soveltamisen keskeyttämisestä on annettava tiedoksi toiselle osapuolelle viimeistään 48 tuntia ennen päätöksen voimaantuloa. Kun keskeyttämiseen johtaneet syyt lakkaavat olemasta voimassa, soveltamisen keskeyttäneen osapuolen on ilmoitettava tästä välittömästi toiselle osapuolelle.

6.   Kumpi tahansa osapuoli voi irtisanoa tämän sopimuksen ilmoittamalla siitä kirjallisesti toiselle osapuolelle. Sopimuksen voimassaolo päättyy 90 päivän kuluttua päivästä, jona kyseinen ilmoitus on tehty.

Tehty Vilnassa kahdentenakymmenentenäyhdeksäntenä päivänä marraskuuta vuonna kaksituhattakolmetoista kahtena kappaleena bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, kroaatin, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin, viron ja azerbaidžanin kielellä, ja jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen.

За Европейския съюз

Рог la Unión Europea

Za Evropskou unii

For Den Europæiske Union

Für die Europäische Union

Euroopa Liidu nimel

Για την Ευρωπαϊκή Ένωση

For the European Union

Pour l'Union européenne

Za Europsku uniju

Per l'Unione europea

Eiropas Savienības vārdā –

Europos Sąjungos vardu

Az Európai Unió részéről

Għall-Unjoni Ewropea

Voor de Europese Unie

W imieniu Unii Europejskiej

Pela União Europeia

Pentru Uniunea Europeană

Za Európsku úniu

Za Evropsko unijo

Euroopan unionin puolesta

För Europeiska unionen

Avropa İttifaqı adından

Image

За Азербайджанската република

Por la República de Azerbaiyán

Za Ázerbájdžánskou republiku

For Republikken Aserbajdsjan

Für die Republik Aserbaidschan

Aserbaidžaani Vabariigi nimel

Για τη Δημοκρατία χου Αζερμπαϊτζάν

For the Republic of Azerbaijan

Pour la République d'Azerbaïdjan

Za Republiku Azerbajdžan

Per la Repubblica dell'Azerbaigian

Azerbaidžanas Republikas vārdā –

Azerbaidžano Respublikos vardu

Az Azerbajdzsán Köztársaság részéről

Għar-Repubblika tal-Azerbajģan

Voor de Republiek Azerbeidzjan

W imieniu Republiki Azerbejdżanu

Pela República do Azerbaijāo

Pentru Republica Azerbaidjan

Za Azerbajdžanskú republiku

Za Azerbajdžansko republiko

Azerbaidžanin tasavallan puolesta

För Republiken Azerbajdzjan

Image

Image


Sopimukseen liitetty

PÖYTÄKIRJA

jäsenvaltioista, jotka eivät sovella täysimääräisesti Schengenin säännöstöä

Ne jäsenvaltiot, joita Schengenin säännöstö velvoittaa, mutta jotka eivät myönnä Schengen-viisumeja ennen kuin neuvosto on tehnyt asiaa koskevan päätöksen, myöntävät kansallisia viisumeja, jotka ovat voimassa ainoastaan niiden omalla alueella.

Yksinkertaistetun järjestelmän käyttöönotosta henkilötarkastuksissa ulkorajoilla siten, että Bulgaria, Kypros ja Romania hyväksyvät kauttakulussa alueidensa läpi yksipuolisesti tietyt asiakirjat kansallisia viisumejaan vastaaviksi, 17 päivänä kesäkuuta 2008 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 582/2008/EY (1) mukaisesti on toteutettu yhdenmukaisia toimenpiteitä, joiden avulla helpotetaan Schengen-viisumin tai -oleskeluluvan haltijoiden kauttakulkua niiden jäsenvaltioiden alueen kautta, jotka eivät vielä sovella Schengenin säännöstöä täysimääräisesti.


(1)  EUVL L 161, 20.6.2008, s. 30.


YHTEINEN JULISTUS

sopimuksen 10 artiklasta — diplomaattipassit

Unioni tai Azerbaidžanin tasavalta voi keskeyttää sopimuksen jonkin osan ja erityisesti 10 artiklan soveltamisen 14 artiklan 5 kohdassa määrätyn menettelyn mukaisesti, jos toinen osapuoli soveltaa väärin 10 artiklaa tai jos artiklan soveltaminen aiheuttaa uhkan yleiselle turvallisuudelle.

Jos 10 artiklan soveltaminen keskeytetään, osapuolet aloittavat sopimuksella perustetussa sekakomiteassa neuvottelut keskeyttämiseen johtaneiden ongelmien ratkaisemiseksi.

Kumpikin osapuoli ilmoittaa sitoutuvansa varmistamaan diplomaattipassien korkealaatuisen turvallisuuden erityisesti sisällyttämällä niihin biometriset tunnisteet. Unionin osalta tämä toteutetaan noudattamalla jäsenvaltioiden myöntämien passien ja matkustusasiakirjojen turvatekijöitä ja biometriikkaa koskevista vaatimuksista 13 päivänä joulukuuta 2004 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2252/2004 (1) säädettyjä vaatimuksia.


(1)  EUVL L 355, 29.12.2004, s. 1.


YHTEINEN JULISTUS

Tanskasta

Osapuolet toteavat, että tätä sopimusta ei sovelleta viisumien myöntämismenettelyihin Tanskan kuningaskunnan diplomaatti- ja konsuliedustustoissa.

Tämän vuoksi on suotavaa, että Tanskan ja Azerbaidžanin tasavallan viranomaiset tekevät viipymättä kahdenvälisen sopimuksen, jonka mukaan lyhytaikaista oleskelua varten myönnettävien viisumien myöntämistä helpotetaan samalla tavoin kuin Euroopan unionin ja Azerbaidžanin tasavallan välisessä sopimuksessa.


YHTEINEN JULISTUS

Yhdistyneestä Kuningaskunnasta ja Irlannista

Osapuolet ottavat huomioon sen, että tätä sopimusta ei sovelleta Yhdistyneen kuningaskunnan eikä Irlannin alueella.

Tämän vuoksi on suotavaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin sekä Azerbaidžanin tasavallan viranomaiset tekevät kahdenväliset sopimukset viisumien myöntämismenettelyjen helpottamisesta.


YHTEINEN JULISTUS

Islannista, Norjasta, Sveitsistä ja Liechtensteinista

Osapuolet ottavat huomioon Euroopan unionin sekä Sveitsin, Islannin, Liechtensteinin ja Norjan läheiset suhteet, jotka johtuvat erityisesti näiden maiden osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen 18 päivänä toukokuuta 1999 ja 26 päivänä lokakuuta 2004 tehdyistä sopimuksista.

Tämän vuoksi on suotavaa, että Sveitsin, Islannin, Liechtensteinin ja Norjan sekä Azerbaidžanin tasavallan viranomaiset tekevät viipymättä kahdenväliset sopimukset, joiden mukaan lyhytaikaista oleskelua varten myönnettävien viisumien myöntämistä helpotetaan samalla tavoin kuin Euroopan unionin ja Azerbaidžanin tasavallan välisessä sopimuksessa.


YHTEINEN JULISTUS

matkustusasiakirjoja koskevasta yhteistyöstä

Osapuolet sopivat, että sopimuksen 12 artiklalla perustetun sekakomitean olisi tämän sopimuksen täytäntöönpanoa valvoessaan arvioitava osapuolten matkustusasiakirjojen turvallisuustason vaikutusta tämän sopimuksen toimintaan. Tätä varten osapuolet sopivat ilmoittavansa toisilleen säännöllisesti toimenpiteistä, joita ne toteuttavat välttääkseen sen, että samalle ihmiselle myönnetään useita matkustusasiakirjoja, kehittääkseen matkustusasiakirjojen teknisiä turvaominaisuuksia sekä varmistaakseen matkustusasiakirjojen myöntämisen yksilöllisyyden.


YHTEINEN JULISTUS

virkapasseista

Osapuolet vahvistavat näiden neuvottelujen kehyksen huomioon ottaen, että tämä sopimus ei vaikuta yksittäisten jäsenvaltioiden ja Azerbaidžanin tasavallan mahdollisuuteen tehdä kahdenvälisiä sopimuksia, joilla virkapassin haltijat vapautetaan viisumipakosta.


30.4.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 128/61


NEUVOSTON PÄÄTÖS,

annettu 14 päivänä huhtikuuta 2014,

ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta

(2014/243/EU)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan yhdessä sen 218 artiklan 5 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto valtuutti 16 päivänä heinäkuuta 1999 komission neuvottelemaan Euroopan neuvostossa Euroopan yhteisön puolesta ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn yleissopimuksen.

(2)

Euroopan neuvosto hyväksyi 24 päivänä tammikuuta 2001 eurooppalaisen yleissopimuksen ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta, jäljempänä ’yleissopimus’.

(3)

Yleissopimuksella otetaan käyttöön lähes samanlaiset sääntelypuitteet kuin ne, joista on säädetty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 98/84/EY (1).

(4)

Yleissopimus tuli voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2003, ja se on unionille avoinna allekirjoitusta varten.

(5)

Yleissopimuksen allekirjoittamisella edistettäisiin direktiivin 98/84/EY säännöksiä vastaavien säännösten soveltamisen laajentamista unionin rajojen ulkopuolelle sekä luotaisiin ehdolliseen pääsyyn perustuvia palveluja koskeva lainsäädäntö, jota sovellettaisiin kaikkialla Euroopassa.

(6)

Yleissopimus olisi allekirjoitettava unionin puolesta sillä varauksella, että sen tekeminen saatetaan päätökseen myöhemmin,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Annetaan valtuutus allekirjoittaa ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojaa koskeva eurooppalainen yleissopimus (2) unionin puolesta sillä varauksella, että yleissopimuksen tekeminen saatetaan päätökseen.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja valtuutetaan unionin puolesta nimeämään yksi tai useampi henkilö, jolla on oikeus allekirjoittaa yleissopimus.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Luxemburgissa 14 päivänä huhtikuuta 2014.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. TSAFTARIS


(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/84/EY, annettu 20 päivänä marraskuuta 1998, ehdolliseen pääsyyn perustuvien tai ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta (EYVL L 320, 28.11.1998, s. 54).

(2)  Yleissopimuksen teksti on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä L 336, 20.12.2011, s. 2.


ASETUKSET

30.4.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 128/62


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 436/2014,

annettu 23 päivänä huhtikuuta 2014,

nimityksen kirjaamisesta suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin (Piranska sol (SAN))

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä 21 päivänä marraskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) ja erityisesti sen 52 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Slovenian hakemus nimityksen ”Piranska sol” rekisteröimiseksi julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (2) asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(2)

Koska komissiolle ei ole toimitettu asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan mukaisia vastaväitteitä, nimitys ”Piranska sol” olisi rekisteröitävä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Rekisteröidään tämän asetuksen liitteessä oleva nimitys.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä huhtikuuta 2014.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Dacian CIOLOȘ

Komission jäsen


(1)  EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

(2)  EUVL C 353, 3.12.2013, s. 15.


LIITE

Ihmisravinnoksi tarkoitetut perussopimuksen liitteeseen I kuuluvat maataloustuotteet

Luokka 1.8 Muut liitteeseen I kuuluvat tuotteet (mausteet jne.)

SLOVENIA

Piranska sol (SAN)


30.4.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 128/64


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 437/2014,

annettu 29 päivänä huhtikuuta 2014,

4,5-dikloori-2-oktyyli-2H-isotiatsol-3-onin hyväksymisestä vanhana tehoaineena käytettäväksi biosidivalmisteissa valmisteryhmässä 21

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä 22 päivänä toukokuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 528/2012 (1) ja erityisesti sen 89 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 1451/2007 (2) vahvistetaan luettelo tehoaineista, jotka on arvioitava sen selvittämiseksi, olisiko ne mahdollisesti lisättävä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY (3) liitteeseen I, IA tai IB. Kyseiseen luetteloon sisältyy 4,5-dikloori-2-oktyyli-2H-isotiatsol-3-oni.

(2)

4,5-dikloori-2-oktyyli-2H-isotiatsol-3-oni on arvioitu direktiivin 98/8/EY 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti käytettäväksi kyseisen direktiivin liitteessä V määritellyssä tuotetyypissä 21 (Antifouling-tuotteet), joka vastaa asetuksen (EU) N:o 528/2012 liitteessä V määritettyä valmisteryhmää 21.

(3)

Norja, joka oli nimetty esittelijäksi, toimitti komissiolle 21 päivänä joulukuuta 2010 toimivaltaisen viranomaisen kertomuksen sekä suosituksen asetuksen (EY) N:o 1451/2007 14 artiklan 4 ja 6 kohdan mukaisesti.

(4)

Jäsenvaltiot ja komissio tarkastelivat toimivaltaisen viranomaisen kertomusta. Pysyvä biosidivalmistekomitea sisällytti 13 päivänä maaliskuuta 2014 tarkastelun tulokset arviointikertomukseen asetuksen (EY) N:o 1451/2007 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti

(5)

Arviointikertomuksesta käy ilmi, että valmisteryhmässä 21 käytettävien ja 4,5-dikloori-2-oktyyli-2H-isotiatsol-3-onia sisältävien biosidivalmisteiden voidaan odottaa täyttävän direktiivin 98/8/EY 5 artiklassa säädetyt vaatimukset, mikäli tämän asetuksen liitteessä esitetyt edellytykset täyttyvät.

(6)

Näin ollen on aiheellista hyväksyä 4,5-dikloori-2-oktyyli-2H-isotiatsol-3-onia käytettäväksi tehoaineena biosidivalmisteissa valmisteryhmässä 21 siten, että sovelletaan liitteessä vahvistettuja ehtoja ja edellytyksiä.

(7)

Koska arvioinnissa ei käsitelty nanomateriaaleja, hyväksymisen ei asetuksen (EU) N:o 528/2012 4 artiklan 4 kohdan nojalla tulisi kattaa kyseisiä materiaaleja.

(8)

Kohtuullinen määräaika on tarpeen ennen tehoaineen hyväksymistä, jotta asianomaiset osapuolet voivat toteuttaa tarvittavat toimenpiteet uusiin vaatimuksiin valmistautumiseksi.

(9)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat biosidivalmisteita käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Hyväksytään 4,5-dikloori-2-oktyyli-2H-isotiatsol-3-oni käytettäväksi tehoaineena biosidivalmisteissa valmisteryhmässä 21 siten, että sovelletaan liitteessä vahvistettuja ehtoja ja edellytyksiä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä huhtikuuta 2014.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO


(1)  EUVL L 167, 27.6.2012, s. 1.

(2)  Komission asetus (EY) N:o 1451/2007, annettu 4 päivänä joulukuuta 2007, biosidituotteiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kymmenvuotisen työohjelman toisesta vaiheesta (EUVL L 325, 11.12.2007, s. 3).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/8/EY, annettu 16 päivänä helmikuuta 1998, biosidituotteiden markkinoille saattamisesta (EYVL L 123, 24.4.1998, s. 1).


LIITE

Yleisnimi

IUPAC-nimi

Tunnistenumerot

Tehoaineen vähimmäispuhtausaste (1)

Hyväksymispäivä

Hyväksymisen päättymispäivä

Valmisteryhmä

Erityisedellytykset (2)

4,5-dikloori-2-oktyyli-2H-isotiatsol-3-oni

IUPAC-nimi:

4,5-dikloori-2-oktyyli-2H-isotiatsol-3-oni

EC-numero: 264-843-8

CAS-numero: 64359-81-5

950 g/kg

1. tammikuuta 2016

31. joulukuuta 2025

21

Valmisteen arvioinnissa on kiinnitettävä erityistä huomiota altistumiseen, riskeihin ja tehoon, jotka liittyvät hyväksymistä koskevan hakemuksen kattamiin käyttötarkoituksiin mutta joita ei ole käsitelty tehoaineen riskinarvioinnissa unionin tasolla.

Henkilöiden, jotka saattavat 4,5-dikloori-2-oktyyli-2H-isotiatsol-3-onia sisältäviä valmisteita markkinoille muita kuin ammattimaisia käyttäjiä varten, on varmistettava, että valmisteiden mukana on asianmukaiset käsineet.

Lupien on täytettävä seuraavat edellytykset:

1)

Teollisuus- tai ammattikäytössä on noudatettava turvallisia työtapoja ja asianmukaisia järjestelyjä. Jos valmisteita käytettäessä altistumista ei voida muilla keinoin vähentää hyväksyttävälle tasolle, on käytettävä asianmukaisia henkilönsuojaimia.

2)

Merkinnöissä ja mahdollisissa käyttöohjeissa on ilmoitettava, että lapset on pidettävä poissa käsiteltyjen pintojen läheisyydestä, kunnes käsitellyt pinnat ovat kuivat.

3)

Merkinnöissä ja mahdollisissa käyttöturvallisuustiedotteissa on mainittava, että käyttö-, ylläpito- ja korjaustoimet on suoritettava eristetyllä alueella tai läpäisemättömällä kovalla alustalla, jossa on suojavallit, tai maaperän peittävällä materiaalilla, hävikin estämiseksi ja jotta valmistetta ei pääse ympäristöön ja jotta mahdolliset 4,5-dikloori-2-oktyyli-2H-isotiatsol-3-onia sisältävät valumat tai jäte kerätään uudelleenkäyttöä tai hävittämistä varten.

4)

Niiden valmisteiden osalta, joista voi jäädä jäämiä elintarvikkeisiin tai rehuihin, on tarkistettava, onko tarpeen asettaa uudet jäämien enimmäismäärät tai muuttaa voimassa olevia jäämien enimmäismääriä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 470/2009 (3) tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 396/2005 (4) mukaisesti, ja toteutettava kaikki asianmukaiset riskien vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet sen varmistamiseksi, etteivät sovellettavat jäämien enimmäismäärät ylity.

Jos käsitelty esine on käsitelty yhdellä tai useammalla 4,5-dikloori-2-oktyyli-2H-isotiatsol-3-onia sisältävällä biosidivalmisteella tai se tarkoituksellisesti sisältää yhtä tai useampaa 4,5-dikloori-2-oktyyli-2H-isotiatsol-3-onia sisältävää biosidvalmistetta ja jos on tarpeen ihokosketuksen mahdollisuuden vuoksi ja siksi, että 4,5-dikloori-2-oktyyli-2H-isotiatsol-3-onia vapautuu tavanomaisissa käyttöolosuhteissa, käsitellyn esineen markkinoille saattamisesta vastuussa olevan henkilön on varmistettava, että merkinnöissä mainitaan tiedot ihon herkistymisriskistä samoin kuin asetuksen (EU) N:o 528/2012 58 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut tiedot.


(1)  Tässä sarakkeessa ilmoitettu puhtaus on tehoaineen vähimmäispuhtausaste, jota on käytetty asetuksen (EU) N:o 528/2012 8 artiklan mukaisesti tehtyä arviointia varten. Markkinoille saatetussa tuotteessa olevan tehoaineen puhtausaste voi poiketa vähimmäispuhtausasteesta, jos sen on todettu teknisesti vastaavan arvioitua tehoainetta.

(2)  Asetuksen (EU) N:o 528/2012 liitteeseen VI sisältyvien yleisten periaatteiden noudattamista varten arviointikertomusten sisältö ja päätelmät asetetaan saataville komission internetsivustolle osoitteessa: http://ec.europa.eu/comm/environment/biocides/index.htm.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 470/2009, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, yhteisön menettelyistä farmakologisesti vaikuttavien aineiden jäämien enimmäismäärien vahvistamiseksi eläimistä saatavissa elintarvikkeissa, neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2377/90 kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/82/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 726/2004 muuttamisesta (EUVL L 152, 16.6.2009, s. 11).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 396/2005, annettu 23 päivänä helmikuuta 2005, torjunta-ainejäämien enimmäismääristä kasvi- ja eläinperäisissä elintarvikkeissa ja rehuissa tai niiden pinnalla sekä neuvoston direktiivin 91/414/ETY muuttamisesta (EUVL L 70, 16.3.2005, s. 1).


30.4.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 128/68


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 438/2014,

annettu 29 päivänä huhtikuuta 2014,

syprokonatsolin hyväksymisestä vanhana tehoaineena käytettäväksi biosidivalmisteissa valmisteryhmässä 8

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä 22 päivänä toukokuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 528/2012 (1) ja erityisesti sen 89 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 1451/2007 (2) vahvistetaan luettelo tehoaineista, jotka on arvioitava sen selvittämiseksi, olisiko ne mahdollisesti lisättävä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY (3) liitteeseen I, IA tai IB. Luettelossa on mukana syprokonatsoli.

(2)

Syprokonatsoli on arvioitu direktiivin 98/8/EY 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti käytettäväksi kyseisen direktiivin liitteessä V määritellyssä tuotetyypissä 8 (puunsuoja-aineet), joka vastaa asetuksen (EU) N:o 528/2012 liitteessä V määritettyä valmisteryhmää 8.

(3)

Irlanti, joka oli nimetty esitteleväksi jäsenvaltioksi, toimitti komissiolle 30 päivänä toukokuuta 2012 toimivaltaisen viranomaisen kertomuksen sekä suosituksen asetuksen (EY) N:o 1451/2007 14 artiklan 4 ja 6 kohdan mukaisesti.

(4)

Jäsenvaltiot ja komissio tarkastelivat toimivaltaisen viranomaisen kertomusta. Asetuksen (EY) N:o 1451/2007 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti tarkastelun tulokset sisällytettiin arviointikertomukseen, jota tarkasteltiin pysyvässä biosidivalmistekomiteassa 13 päivänä maaliskuuta 2014.

(5)

Arviointikertomuksen mukaan biosidivalmisteiden, joita käytetään valmisteryhmässä 8 ja jotka sisältävät syprokonatsolia, voidaan odottaa täyttävän direktiivin 98/8/EY 5 artiklassa asetetut vaatimukset edellyttäen, että tietyt sen käyttöä koskevat spesifikaatiot ja edellytykset täyttyvät.

(6)

Näin ollen on aiheellista hyväksyä syprokonatsoli käytettäväksi biosidivalmisteissa valmisteryhmässä 8 edellyttäen, että kyseisiä spesifikaatioita ja edellytyksiä noudatetaan.

(7)

Koska arvioinnissa ei käsitelty nanomateriaaleja, hyväksymisen ei asetuksen (EU) N:o 528/2012 4 artiklan 4 kohdan nojalla tulisi kattaa kyseisiä materiaaleja.

(8)

Kertomuksessa todetaan, että syprokonatsoli täyttää kriteerit, joiden mukaan se voidaan luokitella lisääntymiselle vaaralliseksi (kategoria 1B) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (4) mukaisesti sekä erittäin hitaasti hajoavaksi (vP) ja myrkylliseksi (T) asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteen XIII mukaisesti. Huolimatta siitä, että voimassa olevaa syprokonatsolin yhdenmukaistettua luokittelua olisi tarkistettava asetuksen (EY) N:o 1272/2008 37 artiklan perusteella, kyseiset luontaiset ominaisuudet olisi otettava huomioon hyväksynnän voimassaoloajan määrittämistarkoituksessa.

(9)

Koska asetuksen (EU) N:o 528/2012 90 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan edellytykset eivät täyty, olisi noudatettava direktiiviin 98/8/EY perustuvaa nykyistä käytäntöä. Hyväksynnän olisi sen vuoksi oltava voimassa viisi vuotta.

(10)

Siltä osin kuin on kyse asetuksen (EU) N:o 528/2012 23 artiklassa säädetystä luvan myöntämisestä valmisteelle, syprokonatsolia on pidettävä kyseisen asetuksen 10 artiklan 1 kohdan a ja d alakohdan nojalla korvattavana tehoaineena.

(11)

Kohtuullinen määräaika on tarpeen ennen tehoaineen hyväksymistä, jotta asianomaiset osapuolet voivat tarvittavalla tavalla valmistautua uusiin vaatimuksiin.

(12)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän biosidivalmistekomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Hyväksytään syprokonatsoli käytettäväksi tehoaineena biosidivalmisteissa valmisteryhmässä 8 siten, että sovelletaan liitteessä vahvistettuja spesifikaatioita ja edellytyksiä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä huhtikuuta 2014.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO


(1)  EUVL L 167, 27.6.2012, s. 1.

(2)  Komission asetus (EY) N:o 1451/2007, annettu 4 päivänä joulukuuta 2007, biosidituotteiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kymmenvuotisen työohjelman toisesta vaiheesta (EUVL L 325, 11.12.2007, s. 3).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/8/EY, annettu 16 päivänä helmikuuta 1998, biosidituotteiden markkinoille saattamisesta (EYVL L 123, 24.4.1998, s. 1).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta (EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1).


LIITE

Yleisnimi

IUPAC-nimi

Tunnistenumerot

Tehoaineen vähimmäispuhtausaste (1)

Hyväksymispäivä

Hyväksymisen päättymispäivä

Valmisteryhmä

Erityisedellytykset (2)

Syprokonatsoli

IUPAC-nimi:

(2RS,3RS;2RS,3SR)-2-(4-kloorifenyyli)-3-syklopropyyli-1-(1H-1,2,4-triatsol-1-yyli)butan-2-oli

EY-numero: ei tietoja

CAS-numero: 94361-06-5

Syprokonatsolilla on kaksi diastereomeeriä.

Diastereomeeri A: enantiomeeripari, jossa 2-hydroksiryhmä ja 3-vety sijaitsevat samalla puolella (2S, 3S ja 2R, 3R).

Diastereomeeri B: enantiomeeripari, jossa 2-hydroksiryhmä ja 3-vety sijaitsevat vastakkaisilla puolilla (2R, 3S ja 2S, 3R).

Tekninen syprokonatsoli on noin 1:1:n seos molempia diastereomeerejä, joista kumpikin on täsmälleen 1:1 enantiomeerien seos.

940 g/kg

Syprokonatsolilla on kaksi diastereomeeriä.

(Diastereomeeri A: 430–500 g/kg,

Diastereomeeri B: 470–550 g/kg).

1. marraskuuta 2015

31. lokakuuta 2020

8

Syprokonatsoli katsotaan korvattavaksi tehoaineeksi asetuksen (EU) N:o 528/2012 10 artiklan 1 kohdan a ja d alakohdan mukaisesti.

Valmisteen arvioinnissa on kiinnitettävä erityistä huomiota altistumiseen, riskeihin ja tehoon, jotka liittyvät lupahakemuksen kattamiin käyttötarkoituksiin mutta joita ei ole käsitelty tehoaineen riskinarvioinnissa unionin tasolla.

Lupien on täytettävä seuraavat edellytykset:

1)

Teollisuuskäytössä on noudatettava turvallisia työtapoja ja asianmukaisia järjestelyjä. Jos valmisteita käytettäessä altistumista ei voida muilla keinoin vähentää hyväksyttävälle tasolle, on käytettävä asianmukaisia henkilönsuojaimia.

2)

Valmisteille ei myönnetä lupaa käytettäväksi teollisuudessa kaksoistyhjökyllästyksessä, jollei ole toimitettu tietoja, jotka osoittavat, ettei valmiste aiheuta riskejä, joita ei voida hyväksyä, ja tarvittaessa on toteutettava asianmukaisia riskinhallintatoimia.

3)

On toteutettava asianmukaisia riskinhallintatoimenpiteitä maaperän ja vesien suojelemiseksi. Erityisesti:

a.

Luvan saaneiden valmisteiden merkinnöissä tai käyttöturvallisuustiedotteissa (silloin kun ne ovat käytettävissä) on mainittava, että teollisuuskäytön on tapahduttava suoja-altaassa tai läpäisemättömällä kovalla alustalla, jossa on suojavallit, ja että vastakäsitelty puutavara on varastoitava suojan alle ja/tai läpäisemättömälle kovalle alustalle, jotta valmistetta ei pääse valumaan suoraan maaperään tai vesistöön, ja että mahdolliset tuotteen käytöstä aiheutuvat valumat on kerättävä uudelleenkäyttöä tai hävittämistä varten.

b.

Valmisteita ei saa käyttää puun teolliseen käsittelyyn silloin, kun puu altistuu sään vaihteluille, eikä puun käsittelyyn silloin, kun puuta käytetään ulkorakenteisiin, jollei ole toimitettu tietoja, jotka osoittavat, ettei valmisteesta aiheudu riskejä, joita ei voida hyväksyä, ja tarvittaessa on toteutettava asianmukaisia riskinhallintatoimia.


(1)  Tässä sarakkeessa ilmoitettu puhtaus on tehoaineen vähimmäispuhtausaste, jota on käytetty asetuksen (EU) N:o 528/2012 8 artiklan mukaisesti tehtyä arviointia varten. Markkinoille saatetussa tuotteessa olevan tehoaineen puhtausaste voi poiketa vähimmäispuhtausasteesta, jos sen on todettu teknisesti vastaavan arvioitua tehoainetta.

(2)  Asetuksen (EU) N:o 528/2012 liitteeseen VI sisältyvien yleisten periaatteiden noudattamista varten arviointikertomusten sisältö ja päätelmät asetetaan saataville komission internetsivustolle osoitteessa: http://ec.europa.eu/comm/environment/biocides/index.htm.


30.4.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 128/72


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 439/2014,

annettu 29 päivänä huhtikuuta 2014,

yritystoiminnan rakennetilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 295/2008 täytäntöönpanosta annetun asetuksen (EY) N:o 250/2009 muuttamisesta ominaisuustietojen määritelmien ja toimitettavien tietojen teknisen muodon osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yritystoiminnan rakennetilastoista 11 päivänä maaliskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 295/2008 (1) ja erityisesti sen 11 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 295/2008 määritettiin yhteinen järjestelmä unionissa toimivien yritysten rakennetta, toimintaa, kilpailukykyä ja tuloksia koskevien eurooppalaisten tilastojen keräämiselle, toimittamiselle ja arvioinnille.

(2)

Komission asetuksessa (EY) N:o 250/2009 (2) vahvistettiin ominaisuustietojen määritelmät ja toimitettavien tietojen tekninen muoto.

(3)

Yritysdemografian ominaisuustietojen määritelmiä on tarpeen täsmentää niiden yritysten osalta, joilla on vähintään yksi työntekijä, jotta voidaan vastata kasvavaan tarpeeseen tuottaa kansainvälisesti vertailukelpoisia tuloksia etenkin yrittäjyyden tilastoinnissa. Kyseiset määritelmät olisi lisättävä asetuksen (EY) N:o 250/2009 liitteeseen I. Näin ollen olisi saatettava ajan tasalle asetuksen (EY) N:o 250/2009 liitteessä II vahvistettu toimitettavien tietojen tekninen muoto mukaan luettuna tietokokonaisuuksien tunnusten luettelo, sarjat ja muuttujien luettelo.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 250/2009 liitteet I ja II tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä 29 päivänä huhtikuuta 2014.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO


(1)  EUVL L 97, 9.4.2008, s. 13.

(2)  Komission asetus (EY) N:o 250/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 295/2008 täytäntöönpanosta ominaisuustietojen määritelmien, toimitettavien tietojen teknisen muodon, NACE Rev.1.1:n ja NACE Rev.2:n mukaisen kaksinkertaisen ilmoitusvelvollisuuden sekä yritystoiminnan rakennetilastoista myönnettävien poikkeuksien osalta (EUVL L 86, 31.3.2009, s. 1).


LIITE

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 250/2009 liitteet I ja II seuraavasti:

1.

Muutetaan liite I seuraavasti:

a)

Lisätään koodin 11 11 0 edelle seuraavat koodit:

”Koodi

:

11 01 0

Nimike

:

Niiden toiminnassa olevien yritysten populaatio, joilla oli vähintään yksi palkattu työntekijä vuonna t

Liite

:

IX

Määritelmä

Niiden yritysten lukumäärä, joilla oli vähintään yksi palkattu työntekijä minä tahansa ajankohtana tietyn viitejakson t aikana.

Koodi

:

11 02 0

Nimike

:

Niiden toiminnassa olevien yritysten lukumäärä, joilla oli ensimmäinen palkattu työntekijä vuonna t

Liite

:

IX

Määritelmä

Niiden yritysten lukumäärä, joilla oli ensimmäinen palkattu työntekijä minä tahansa ajankohtana tietyn viitejakson t aikana. Tämä voi koskea muuttujassa 11 92 0 määriteltyjä aloitettuja yrityksiä sekä muuttujassa 11 91 0 määriteltyjä yrityksiä, jos yritykset ovat olleet toiminnassa jo aiemmilla viitejaksoilla mutta niillä ei ole ollut palkattua henkilöstöä kahdella edellisellä viitejaksolla.

Koodi

:

11 03 0

Nimike

:

Niiden yritysten lukumäärä, joilla ei enää ollut yhtään palkattua työntekijää mistä tahansa ajankohdasta vuonna t

Liite

:

IX

Määritelmä

Niiden yritysten lukumäärä, joilla ei enää ollut yhtään palkattua työntekijää mistä tahansa ajankohdasta lähtien tietyllä viitejaksolla t ja joilla oli aiemmin vähintään yksi palkattu työntekijä tietyllä viitejaksolla t.

Tämä voi koskea muuttujassa 11 93 0 määriteltyjä lopetettuja yrityksiä, joilla oli vähintään yksi palkattu työntekijä, sekä muuttujassa 11 01 0 määriteltyjä yrityksiä, jos yritykset ovat edelleen toiminnassa mutta niillä ei ole enää ollut palkattuja työntekijöitä mistä tahansa ajankohdasta lähtien tietyllä viitejaksolla t eikä kahdella sitä seuraavalla viitejaksolla t + 1 ja t + 2.

Sama koskee tapauksia, joissa viimeisen palkatun työntekijän työsopimus päättyi 31. joulukuuta vuonna t.

Koodi

:

11 04 1

Nimike

:

Niiden yritysten lukumäärä, joilla oli ensimmäinen palkattu työntekijä minä tahansa ajankohtana vuonna t – 1 ja joilla oli myös vähintään yksi palkattu työntekijä minä tahansa ajankohtana vuonna t

Koodi

:

11 04 2

Nimike

:

Niiden yritysten lukumäärä, joilla oli ensimmäinen palkattu työntekijä minä tahansa ajankohtana vuonna t – 2 ja joilla oli myös vähintään yksi palkattu työntekijä minä tahansa ajankohtana vuonna t

Koodi

:

11 04 3

Nimike

:

Niiden yritysten lukumäärä, joilla oli ensimmäinen palkattu työntekijä minä tahansa ajankohtana vuonna t – 3 ja joilla oli myös vähintään yksi palkattu työntekijä minä tahansa ajankohtana vuonna t

Koodi

:

11 04 4

Nimike

:

Niiden yritysten lukumäärä, joilla oli ensimmäinen palkattu työntekijä minä tahansa ajankohtana vuonna t – 4 ja joilla oli myös vähintään yksi palkattu työntekijä minä tahansa ajankohtana vuonna t

Koodi

:

11 04 5

Nimike

:

Niiden yritysten lukumäärä, joilla oli ensimmäinen palkattu työntekijä minä tahansa ajankohtana vuonna t – 5 ja joilla oli myös vähintään yksi palkattu työntekijä minä tahansa ajankohtana vuonna t

Liite

:

IX

Määritelmä

Niiden yritysten lukumäärä, joilla oli vähintään yksi palkattu työntekijä minä tahansa ajankohtana jokaisena vuonna siitä vuodesta lähtien, jolloin kyseisillä yrityksillä oli ensimmäinen palkattu työntekijä (vuodesta t – 1 vuoteen t – 5), tiettyyn viitejaksoon t saakka.

Niiden yritysten populaatio, joilla oli ensimmäinen palkattu työntekijä vuonna t, määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 11 02 0.

Yrityksen katsotaan jääneen eloon myös silloin, kun kyseinen oikeudellinen yksikkö on lakannut toimimasta, mutta toimintaa jatkaa uusi oikeudellinen yksikkö, joka on perustettu nimenomaisesti ottamaan haltuun kyseisen yrityksen tuotannontekijät (= eloonjäänti haltuunoton tuloksena).”

b)

Lisätään koodin 12 11 0 edelle seuraava koodi:

”Koodi

:

11 96 0

Nimike

:

Henkilöstömäärän perusteella määritettyjen kasvuyritysten lukumäärä vuonna t

Liite

:

IX

Määritelmä

Niiden yritysten lukumäärä, joilla oli vähintään 10 palkattua työntekijää vuonna t – 3 ja joiden henkilöstömäärän keskimääräinen vuotuinen kasvu oli suurempi kuin 10 prosenttia vuodessa kolmen vuoden aikana (vuodesta t – 3 vuoteen t). Niihin eivät kuulu muuttujassa 11 92 0 määritellyt yritykset vuonna t – 3.”

c)

Lisätään koodin 16 11 0 edelle seuraavat koodit:

”Koodi

:

16 01 0

Nimike

:

Työhön osallistuvien lukumäärä vuonna t niiden toiminnassa olevien yritysten populaatiossa, joilla oli vähintään yksi palkattu työntekijä minä tahansa ajankohtana vuonna t

Liite

:

IX

Määritelmä

Työhön osallistuvien lukumäärä määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 16 91 0. Niiden toiminnassa olevien yritysten populaatio, joilla oli vähintään yksi palkattu työntekijä minä tahansa ajankohtana vuonna t, määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 11 01 0.

Koodi

:

16 01 1

Nimike

:

Palkatun henkilöstön lukumäärä vuonna t niiden toiminnassa olevien yritysten populaatiossa, joilla oli vähintään yksi palkattu työntekijä minä tahansa ajankohtana vuonna t

Liite

:

IX

Määritelmä

Palkatun henkilöstön lukumäärä määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 16 91 1. Niiden toiminnassa olevien yritysten populaatio, joilla oli vähintään yksi palkattu työntekijä minä tahansa ajankohtana vuonna t, määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 11 01 0.

Koodi

:

16 02 0

Nimike

:

Työhön osallistuvien lukumäärä vuonna t niiden yritysten populaatiossa, joilla oli ensimmäinen palkattu työntekijä vuonna t

Liite

:

IX

Määritelmä

Työhön osallistuvien lukumäärä määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 16 91 0. Niiden yritysten populaatio, joilla oli ensimmäinen palkattu työntekijä vuonna t, määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 11 02 0.

Koodi

:

16 02 1

Nimike

:

Palkatun henkilöstön lukumäärä vuonna t niiden yritysten populaatiossa, joilla oli ensimmäinen palkattu työntekijä vuonna t

Liite

:

IX

Määritelmä

Palkatun henkilöstön lukumäärä määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 16 91 1. Niiden yritysten populaatio, joilla oli ensimmäinen palkattu työntekijä vuonna t, määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 11 02 0.

Koodi

:

16 03 0

Nimike

:

Työhön osallistuvien lukumäärä vuonna t niiden yritysten populaatiossa, joilla ei enää ollut yhtään palkattua työntekijää mistä tahansa ajankohdasta vuonna t

Liite

:

IX

Määritelmä

Työhön osallistuvien lukumäärä määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 16 91 0. Niiden yritysten populaatio, joilla ei enää ollut yhtään palkattua työntekijää mistä tahansa ajankohdasta vuonna t, määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 11 03 0.

Koodi

:

16 03 1

Nimike

:

Palkatun henkilöstön lukumäärä vuonna t niiden yritysten populaatiossa, joilla ei enää ollut yhtään palkattua työntekijää mistä tahansa ajankohdasta vuonna t

Liite

:

IX

Määritelmä

Palkatun henkilöstön lukumäärä määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 16 91 1. Niiden yritysten populaatio, joilla ei enää ollut yhtään palkattua työntekijää mistä tahansa ajankohdasta vuonna t, määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 11 03 0.

Koodi

:

16 04 1

Nimike

:

Työhön osallistuvien lukumäärä vuonna t niiden yritysten populaatiossa, joilla oli ensimmäinen palkattu työntekijä minä tahansa ajankohtana vuonna t – 1 ja joilla oli myös vähintään yksi palkattu työntekijä minä tahansa ajankohtana vuonna t

Koodi

:

16 04 2

Nimike

:

Työhön osallistuvien lukumäärä vuonna t niiden yritysten populaatiossa, joilla oli ensimmäinen palkattu työntekijä minä tahansa ajankohtana vuonna t – 2 ja joilla oli myös vähintään yksi palkattu työntekijä minä tahansa ajankohtana vuonna t

Koodi

:

16 04 3

Nimike

:

Työhön osallistuvien lukumäärä vuonna t niiden yritysten populaatiossa, joilla oli ensimmäinen palkattu työntekijä minä tahansa ajankohtana vuonna t – 3 ja joilla oli myös vähintään yksi palkattu työntekijä minä tahansa ajankohtana vuonna t

Koodi

:

16 04 4

Nimike

:

Työhön osallistuvien lukumäärä vuonna t niiden yritysten populaatiossa, joilla oli ensimmäinen palkattu työntekijä minä tahansa ajankohtana vuonna t – 4 ja joilla oli myös vähintään yksi palkattu työntekijä minä tahansa ajankohtana vuonna t

Koodi

:

16 04 5

Nimike

:

Työhön osallistuvien lukumäärä vuonna t niiden yritysten populaatiossa, joilla oli ensimmäinen palkattu työntekijä minä tahansa ajankohtana vuonna t – 5 ja joilla oli myös vähintään yksi palkattu työntekijä minä tahansa ajankohtana vuonna t

Liite

:

IX

Määritelmä

Työhön osallistuvien lukumäärä määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 16 91 0. Niiden yritysten lukumäärä, joilla oli ensimmäinen palkattu työntekijä minä tahansa ajankohtana vuosien t – 1 ja t – 5 välisenä aikana ja joilla oli myös vähintään yksi palkattu työntekijä minä tahansa ajankohtana vuonna t, määritellään samalla tavalla kuin muuttujissa 11 04 1–11 04 5.

Koodi

:

16 05 1

Nimike

:

Työhön osallistuvien lukumäärä vuonna t – 1 niiden yritysten populaatiossa, joilla oli ensimmäinen palkattu työntekijä minä tahansa ajankohtana vuonna t – 1 ja joilla oli myös vähintään yksi palkattu työntekijä minä tahansa ajankohtana vuonna t

Koodi

:

16 05 2

Nimike

:

Työhön osallistuvien lukumäärä vuonna t – 2 niiden yritysten populaatiossa, joilla oli ensimmäinen palkattu työntekijä minä tahansa ajankohtana vuonna t – 2 ja joilla oli myös vähintään yksi palkattu työntekijä minä tahansa ajankohtana vuonna t

Koodi

:

16 05 3

Nimike

:

Työhön osallistuvien lukumäärä vuonna t – 3 niiden yritysten populaatiossa, joilla oli ensimmäinen palkattu työntekijä minä tahansa ajankohtana vuonna t – 3 ja joilla oli myös vähintään yksi palkattu työntekijä minä tahansa ajankohtana vuonna t

Koodi

:

16 05 4

Nimike

:

Työhön osallistuvien lukumäärä vuonna t – 4 niiden yritysten populaatiossa, joilla oli ensimmäinen palkattu työntekijä minä tahansa ajankohtana vuonna t – 4 ja joilla oli myös vähintään yksi palkattu työntekijä minä tahansa ajankohtana vuonna t

Koodi

:

16 05 5

Nimike

:

Työhön osallistuvien lukumäärä vuonna t – 5 niiden yritysten populaatiossa, joilla oli ensimmäinen palkattu työntekijä minä tahansa ajankohtana vuonna t – 5 ja joilla oli myös vähintään yksi palkattu työntekijä minä tahansa ajankohtana vuonna t

Liite

:

IX

Määritelmä

Työhön osallistuvien lukumäärä määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 16 91 0. Niiden yritysten lukumäärä, joilla oli ensimmäinen palkattu työntekijä minä tahansa ajankohtana vuosien t – 1 ja t – 5 välisenä aikana ja joilla oli myös vähintään yksi palkattu työntekijä vuonna t, määritellään samalla tavalla kuin muuttujissa 11 04 1–11 04 5.”

d)

Lisätään koodin 17 32 0 edelle seuraava koodi:

”Koodi

:

16 96 1

Nimike

:

Palkatun henkilöstön lukumäärä henkilöstömäärän perusteella määritetyissä kasvuyrityksissä vuonna t

Liite

:

IX

Määritelmä

Palkatun henkilöstön lukumäärä määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 16 91 1. Henkilöstömäärän perusteella määritettyjen kasvuyritysten populaatio määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 11 96 0.”

2.

Muutetaan liite II seuraavasti:

a)

Lisätään 2 kohdassa olevaan luetteloon seuraavat tietokokonaisuuden tunnukset:

Sarjan tyyppi

Nimi

Tietokokonaisuuden tunnus

”Vuosittaiset yritystilastot: vakuutuspalvelut ja eläkerahastot

1G

RSBSSERV_1G1_A

Vuosittaiset demografiset tilastot yrityksistä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä, oikeudellisen muodon mukaan

9E

RSBSBD_9E1_A

Vuosittaiset demografiset tilastot yrityksistä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä, työntekijöiden määrään perustuvien kokoluokkien mukaan

9F

RSBSBD_9F1_A

Vuosittaiset ennakkotulokset lopettaneista yrityksistä, joilla oli vähintään yksi palkattu työntekijä, oikeudellisen muodon mukaan

9G

RSBSBD_9G1_A

Vuosittaiset ennakkotulokset lopettaneista yrityksistä, joilla oli vähintään yksi palkattu työntekijä, työntekijöiden määrään perustuvien kokoluokkien mukaan

9H

RSBSBD_9H1_A

Vuosittaiset tilastot henkilöstömäärän perusteella määritetyistä kasvuyrityksistä

9M

RSBSBD_9 M1_A

Vuosittaiset ennakkotilastot henkilöstömäärän perusteella määritetyistä kasvuyrityksistä

9P

RSBSBD_9P1_A”

b)

Korvataan 2 kohdassa olevaan koodiin 1D liittyvän sarjan tyypin otsikko ja tietokokonaisuuden tunnus seuraavasti:

Sarjan tyyppi

Nimi

Tietokokonaisuuden tunnus

”Vuosittaiset yritystilastot: NACE Rev.2:n nelinumerotasolle 64.19 luokitellut keskuspankkitoiminta ja luottolaitokset

1D

RSBSSERV_1D2_A”

c)

Lisätään 4.1 kohdassa olevaan luetteloon seuraavat sarjat:

Sarjan tyyppi

Koodi

”Vuosittaiset yritystilastot: vakuutuspalvelut ja eläkerahastot

1G

Vuosittaiset demografiset tilastot yrityksistä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä, oikeudellisen muodon mukaan

9E

Vuosittaiset demografiset tilastot yrityksistä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä, työntekijöiden määrään perustuvien kokoluokkien mukaan

9F

Vuosittaiset ennakkotulokset lopettaneista yrityksistä, joilla oli vähintään yksi palkattu työntekijä, oikeudellisen muodon mukaan

9G

Vuosittaiset ennakkotulokset lopettaneista yrityksistä, joilla oli vähintään yksi palkattu työntekijä, työntekijöiden määrään perustuvien kokoluokkien mukaan

9H

Vuosittaiset tilastot henkilöstömäärän perusteella määritetyistä kasvuyrityksistä

9M

Vuosittaiset ennakkotilastot henkilöstömäärän perusteella määritetyistä kasvuyrityksistä

9P”

d)

Korvataan 4.1 kohdassa olevaan koodiin 1D liittyvän sarjan tyypin otsikko seuraavasti:

”Vuosittaiset yritystilastot: NACE Rev.2:n nelinumerotasolle 64.19 luokitellut keskuspankkitoiminta ja luottolaitokset”

e)

Lisätään 4.5 kohdassa olevaan luetteloon numerojärjestyksessä seuraavat muuttujat:

Muuttujan nimi

Koodi

Liite

”Niiden toiminnassa olevien yritysten populaatio, joilla oli vähintään yksi palkattu työntekijä vuonna t

11 01 0

IX

Niiden toiminnassa olevien yritysten lukumäärä, joilla oli ensimmäinen palkattu työntekijä vuonna t

11 02 0

IX

Niiden yritysten lukumäärä, joilla ei enää ollut yhtään palkattua työntekijää vuonna t

11 03 0

IX

Niiden yritysten lukumäärä, joilla oli ensimmäinen palkattu työntekijä vuonna t – 1 ja joilla oli myös vähintään yksi palkattu työntekijä vuonna t

11 04 1

IX

Niiden yritysten lukumäärä, joilla oli ensimmäinen palkattu työntekijä vuonna t – 2 ja joilla oli myös vähintään yksi palkattu työntekijä vuonna t

11 04 2

IX

Niiden yritysten lukumäärä, joilla oli ensimmäinen palkattu työntekijä vuonna t – 3 ja joilla oli myös vähintään yksi palkattu työntekijä vuonna t

11 04 3

IX

Niiden yritysten lukumäärä, joilla oli ensimmäinen palkattu työntekijä vuonna t – 4 ja joilla oli myös vähintään yksi palkattu työntekijä vuonna t

11 04 4

IX

Niiden yritysten lukumäärä, joilla oli ensimmäinen palkattu työntekijä vuonna t – 5 ja joilla oli myös vähintään yksi palkattu työntekijä vuonna t

11 04 5

IX

Henkilöstömäärän perusteella määritettyjen kasvuyritysten lukumäärä vuonna t

11 96 0

IX

Työhön osallistuvien lukumäärä vuonna t niiden toiminnassa olevien yritysten populaatiossa, joilla oli vähintään yksi palkattu työntekijä vuonna t

16 01 0

IX

Palkatun henkilöstön lukumäärä vuonna t niiden toiminnassa olevien yritysten populaatiossa, joilla oli vähintään yksi palkattu työntekijä vuonna t

16 01 1

IX

Työhön osallistuvien lukumäärä vuonna t niiden yritysten populaatiossa, joilla oli ensimmäinen palkattu työntekijä vuonna t

16 02 0

IX

Palkatun henkilöstön lukumäärä vuonna t niiden yritysten populaatiossa, joilla oli ensimmäinen palkattu työntekijä vuonna t

16 02 1

IX

Työhön osallistuvien lukumäärä vuonna t niiden yritysten populaatiossa, joilla ei enää ollut yhtään palkattua työntekijää vuonna t

16 03 0

IX

Palkatun henkilöstön lukumäärä vuonna t niiden yritysten populaatiossa, joilla ei enää ollut yhtään palkattua työntekijää vuonna t

16 03 1

IX

Työhön osallistuvien lukumäärä vuonna t niiden yritysten populaatiossa, joilla oli ensimmäinen palkattu työntekijä vuonna t – 1 ja joilla oli myös vähintään yksi palkattu työntekijä vuonna t

16 04 1

IX

Työhön osallistuvien lukumäärä vuonna t niiden yritysten populaatiossa, joilla oli ensimmäinen palkattu työntekijä vuonna t – 2 ja joilla oli myös vähintään yksi palkattu työntekijä vuonna t

16 04 2

IX

Työhön osallistuvien lukumäärä vuonna t niiden yritysten populaatiossa, joilla oli ensimmäinen palkattu työntekijä vuonna t – 3 ja joilla oli myös vähintään yksi palkattu työntekijä vuonna t

16 04 3

IX

Työhön osallistuvien lukumäärä vuonna t niiden yritysten populaatiossa, joilla oli ensimmäinen palkattu työntekijä vuonna t – 4 ja joilla oli myös vähintään yksi palkattu työntekijä vuonna t

16 04 4

IX

Työhön osallistuvien lukumäärä vuonna t niiden yritysten populaatiossa, joilla oli ensimmäinen palkattu työntekijä vuonna t – 5 ja joilla oli myös vähintään yksi palkattu työntekijä vuonna t

16 04 5

IX

Työhön osallistuvien lukumäärä vuonna t – 1 niiden yritysten populaatiossa, joilla oli ensimmäinen palkattu työntekijä vuonna t – 1 ja joilla oli myös vähintään yksi palkattu työntekijä vuonna t

16 05 1

IX

Työhön osallistuvien lukumäärä vuonna t – 2 niiden yritysten populaatiossa, joilla oli ensimmäinen palkattu työntekijä vuonna t – 2 ja joilla oli myös vähintään yksi palkattu työntekijä vuonna t

16 05 2

IX

Työhön osallistuvien lukumäärä vuonna t – 3 niiden yritysten populaatiossa, joilla oli ensimmäinen palkattu työntekijä vuonna t – 3 ja joilla oli myös vähintään yksi palkattu työntekijä vuonna t

16 05 3

IX

Työhön osallistuvien lukumäärä vuonna t – 4 niiden yritysten populaatiossa, joilla oli ensimmäinen palkattu työntekijä vuonna t – 4 ja joilla oli myös vähintään yksi palkattu työntekijä vuonna t

16 05 4

IX

Työhön osallistuvien lukumäärä vuonna t – 5 niiden yritysten populaatiossa, joilla oli ensimmäinen palkattu työntekijä vuonna t – 5 ja joilla oli myös vähintään yksi palkattu työntekijä vuonna t

16 05 5

IX

Palkatun henkilöstön lukumäärä henkilöstömäärän perusteella määritetyissä kasvuyrityksissä vuonna t

16 96 1

IX”


30.4.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 128/79


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 440/2014,

annettu 29 päivänä huhtikuuta 2014,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (2) ja erityisesti sen 136 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)

Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä huhtikuuta 2014.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Jerzy PLEWA

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.


LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmansien maiden koodi (1)

Kiinteä tuontiarvo

0702 00 00

CL

173,8

MA

42,9

MK

105,0

TN

89,9

TR

83,5

ZZ

99,0

0707 00 05

AL

41,5

MA

39,8

TR

133,0

ZZ

71,4

0709 93 10

MA

70,8

TR

88,1

ZZ

79,5

0805 10 20

EG

45,5

IL

73,9

MA

51,2

TN

64,4

TR

57,0

ZZ

58,4

0805 50 10

MA

35,6

TR

85,1

ZZ

60,4

0808 10 80

AR

108,6

BR

84,5

CL

105,2

CN

98,7

MK

26,2

NZ

130,5

US

170,5

ZA

123,3

ZZ

105,9

0808 30 90

AR

90,6

CL

146,3

CN

83,2

TR

97,0

ZA

109,4

ZZ

105,3


(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.