15.4.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 111/1

Ilmoitus Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Costa Rican, El Salvadorin, Guatemalan, Hondurasin, Nicaraguan ja Panaman tasavaltojen välisen poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskevan sopimuksen voimaantulosta

Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Costa Rican, El Salvadorin, Guatemalan, Hondurasin, Nicaraguan ja Panaman tasavaltojen välinen poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskeva sopimus, joka allekirjoitettiin Roomassa 15 päivänä joulukuuta 2003, tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2014.

15.4.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 111/2

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

annettu 14 päivänä huhtikuuta 2014,

Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Costa Rican, El Salvadorin, Guatemalan, Hondurasin, Nicaraguan ja Panaman tasavaltojen välisen poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta sopimuksen 49 artiklan 3 kohdan osalta

(2014/210/EU)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 79 artiklan 3 kohdan yhdessä 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Costa Rican, El Salvadorin, Guatemalan, Hondurasin, Nicaraguan ja Panaman tasavaltojen välinen poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskeva sopimus, jäljempänä ’sopimus’, allekirjoitettiin 15 päivänä joulukuuta 2003 sillä varauksella, että sopimus tehdään myöhemmin.

(2)	Sopimuksen 54 artiklan 1 kohdan mukaisesti sopimus tulee voimaan sitä kuukautta seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jonka aikana sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen sopimuksen voimaan tulemiseksi tarvittavien menettelyjen päätökseen saattamisesta.

(3)	Kaikki sopimuspuolet, mukaan lukien kaikki sopimuksen allekirjoitusajankohtana unioniin kuuluneet jäsenvaltiot, ovat nyt unionia lukuun ottamatta tallettaneet ratifioimiskirjansa.

(4)	Sopimuksen 49 artiklan 3 kohdassa sopimuspuolille määrätään laittomien muuttajien takaisinottoa koskevia velvoitteita. Näin ollen kyseinen määräys kuuluu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan V osaston ja erityisesti sen 79 artiklan 3 kohdan soveltamisalaan.

(5)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa (N:o 21) olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti nämä jäsenvaltiot eivät osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido näitä jäsenvaltioita eikä sitä sovelleta näihin jäsenvaltioihin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.

(6)	Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa (N:o 22) olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(7)	Lissabonin sopimuksen tultua voimaan 1 päivänä joulukuuta 2009 Euroopan unioni on korvannut Euroopan yhteisön, jonka seuraaja se on.

(8)	Sopimus olisi hyväksyttävä sen 49 artiklan 3 kohdan osalta. Samanaikaisesti tämän päätöksen kanssa hyväksytään erillinen päätös sopimuksen tekemisestä sen 49 artiklan 3 kohtaa lukuun ottamatta (1),

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Costa Rican, El Salvadorin, Guatemalan, Hondurasin, Nicaraguan ja Panaman tasavaltojen välinen poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskeva sopimus hyväksytään unionin puolesta sopimuksen 49 artiklan 3 kohdan osalta (2).

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja tekee unionin puolesta sopimuksen 54 artiklassa määrätyt ilmoitukset (3) ja seuraavat ilmoitukset:

—

”Lissabonin sopimuksen tultua voimaan 1 päivänä joulukuuta 2009 Euroopan unioni on korvannut Euroopan yhteisön, jonka seuraaja se on, ja se käyttää mainitusta päivästä alkaen kaikkia Euroopan yhteisön oikeuksia ja ottaa vastatakseen kaikki Euroopan yhteisön velvoitteet. Sopimuksen tekstissä olevat viittaukset Euroopan yhteisöön tai yhteisöön on siten tilanteen mukaan ymmärrettävä viittauksiksi Euroopan unioniin tai unioniin.”

—

”Tämän sopimuksen määräykset, jotka kuuluvat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan V osaston soveltamisalaan, sitovat Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia erillisinä sopimuspuolina eivätkä osana Euroopan unionia, jollei Euroopan unioni yhdessä Yhdistyneen kuningaskunnan ja/tai Irlannin kanssa ole ilmoittanut Keski-Amerikan osapuolelle, että määräykset sitovat Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja/tai Irlantia osana Euroopan unionia Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyn pöytäkirjan N:o 21 mukaisesti. Jos määräykset eivät enää sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja/tai Irlantia osana Euroopan unionia pöytäkirjassa (N:o 21) olevan 4 a artiklan mukaisesti, Euroopan unioni ilmoittaa yhdessä Yhdistyneen kuningaskunnan ja/tai Irlannin kanssa välittömästi Keski-Amerikan osapuolelle niiden asemaa koskevasta muutoksesta, jonka jälkeen sopimuksen määräykset sitovat niitä edelleen itsenäisesti. Sama koskee myös Tanskaa Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan (N:o 22) mukaisesti.”

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Luxemburgissa 14 päivänä huhtikuuta 2014.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. ASHTON

(1) Neuvoston päätös 2014/211/EU (katso tämän virallisen lehden sivu 4).

(2) Sopimus on julkaistu EUVL:ssä L 111, 15.4.2014, s 6 yhdessä päätöksen 2014/211/EU kanssa.

(3) Neuvoston pääsihteeristö julkaisee sopimuksen voimaantulopäivän Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

15.4.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 111/4

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

annettu 14 päivänä huhtikuuta 2014,

(2014/211/EU)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 209 artiklan 2 kohdan yhdessä 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Costa Rican, El Salvadorin, Guatemalan, Hondurasin, Nicaraguan ja Panaman tasavaltojen välinen poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskeva sopimus, jäljempänä ’sopimus’, allekirjoitettiin 15 päivänä joulukuuta 2003 sillä varauksella, että sopimus tehdään myöhemmin.

(2)	Sopimuksen 54 artiklan 1 kohdan mukaisesti sopimus tulee voimaan sitä kuukautta seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jonka aikana sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen sopimuksen voimaan tulemiseksi tarvittavien menettelyjen päätökseen saattamisesta.

(3)	Kaikki sopimuspuolet, mukaan lukien kaikki sopimuksen allekirjoitusajankohtana unioniin kuuluneet jäsenvaltiot, ovat nyt unionia lukuun ottamatta tallettaneet ratifioimiskirjansa.

(4)

Sopimuksen 49 artiklan 3 kohdassa sopimuspuolille määrätään laittomien muuttajien takaisinottoa koskevia velvoitteita. Näin ollen kyseinen määräys kuuluu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan V osaston ja erityisesti sen 79 artiklan 3 kohdan soveltamisalaan, ja Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetty Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehty pöytäkirja N:o 21 ja Tanskan asemaa koskevaa pöytäkirja N:o 22 soveltuvat.

(5)	Lissabonin sopimuksen tultua voimaan 1 päivänä joulukuuta 2009 Euroopan unioni on korvannut Euroopan yhteisön, jonka seuraaja se on.

(6)	Sopimus olisi hyväksyttävä sen 49 artiklan 3 kohtaa lukuun ottamatta. Samanaikaisesti tämän päätöksen kanssa hyväksytään erillinen päätös (1) sopimuksen tekemisestä sen 49 artiklan 3 kohdan osalta,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Costa Rican, El Salvadorin, Guatemalan, Hondurasin, Nicaraguan ja Panaman tasavaltojen välinen poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskeva sopimus hyväksytään unionin puolesta, lukuun ottamatta sopimuksen 49 artiklan 3 kohtaa.

Sopimuksen teksti on liitetty tähän päätökseen.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja tekee unionin puolesta sopimuksen 54 artiklassa määrätyt ilmoitukset (2) ja seuraavat ilmoitukset:

”Tämän sopimuksen määräykset, jotka kuuluvat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan V osaston soveltamisalaan, sitovat Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia erillisinä sopimuspuolina eivätkä osana Euroopan unionia, jollei Euroopan unioni yhdessä Yhdistyneen kuningaskunnan ja/tai Irlannin kanssa ole ilmoittanut Keski-Amerikan osapuolelle, että määräykset sitovat Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja/tai Irlantia osana Euroopan unionia Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyn pöytäkirjan (N:o 21) mukaisesti. Jos määräykset eivät enää sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja/tai Irlantia osana Euroopan unionia pöytäkirjassa N:o 21 olevan 4 a artiklan mukaisesti, Euroopan unioni ilmoittaa yhdessä Yhdistyneen kuningaskunnan ja/tai Irlannin kanssa välittömästi Keski-Amerikan osapuolelle niiden asemaa koskevasta muutoksesta, jonka jälkeen sopimuksen määräykset sitovat niitä edelleen itsenäisesti. Sama koskee myös Tanskaa Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan (N:o 22) mukaisesti.”

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Luxemburgissa 14 päivänä huhtikuuta 2014.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. ASHTON

(1) Neuvoston päätös 2014/210/EU (ks. tämän virallisen lehden s. 2).

(2) Neuvoston pääsihteeristö julkaisee sopimuksen voimaantulopäivän Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

15.4.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 111/6

Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Costa Rican, El Salvadorin, Guatemalan, Hondurasin, Nicaraguan ja Panaman tasavaltojen

SOPIMUS POLIITTISESTA VUOROPUHELUSTA JA YHTEISTYÖSTÄ

BELGIAN KUNINGASKUNTA,

TANSKAN KUNINGASKUNTA,

SAKSAN LIITTOTASAVALTA,

HELLEENIEN TASAVALTA,

ESPANJAN KUNINGASKUNTA,

RANSKAN TASAVALTA,

IRLANTI,

ITALIAN TASAVALTA,

LUXEMBURGIN SUURHERTTUAKUNTA,

ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNTA,

ITÄVALLAN TASAVALTA,

PORTUGALIN TASAVALTA,

SUOMEN TASAVALTA,

RUOTSIN KUNINGASKUNTA,

ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA,

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen sopimuspuolet, jäljempänä ’jäsenvaltiot’, ja

EUROOPAN YHTEISÖ, jäljempänä ’yhteisö’,

sekä

COSTA RICAN TASAVALTA,

EL SALVADORIN TASAVALTA,

GUATEMALAN TASAVALTA,

HONDURASIN TASAVALTAA,

NICARAGUAN TASAVALTA

PANAMAN TASAVALTA

OTTAVAT HUOMIOON osapuolten väliset perinteiset historialliset ja kulttuuriset siteet sekä halunsa vahvistaa suhteitaan niitä nykyisin ohjaavien mekanismien pohjalta;

OTTAVAT HUOMIOON kummallakin alueella viime vuosikymmenellä tapahtuneen myönteisen kehityksen, joka on tukenut siirtymistä yhteisten tavoitteiden ja etujen mukaisesti uuteen, aiempaa syvempien, nykyaikaisempien ja pysyvämpien suhteiden vaiheeseen, mikä helpottaa vastaamista tämänhetkisiin sisäisiin haasteisiin ja kansainvälisiin tapahtumiin;

VAHVISTAVAT kunnioittavansa ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa määriteltyjä demokratian periaatteita ja perusluonteisia ihmisoikeuksia;

PALAUTTAVAT MIELEEN sitoutumisensa oikeusvaltion ja hyvän hallintotavan periaatteiden noudattamiseen;

TUKEUTUVAT jaetun vastuun periaatteisiin ja ovat vakuuttuneita siitä, että on tärkeää ehkäistä laittomien huumausaineiden käyttöä, vähentää niiden haitallisia vaikutuksia sekä torjua huumekasvien laitonta viljelyä sekä huumausaineiden ja niiden esiasteiden laitonta tuotantoa, valmistusta ja kauppaa;

KOROSTAVAT sitoutumistaan keskinäiseen yhteistyöhön köyhyyden poistamisen sekä tasapuolisen ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi ottaen huomioon sellaiset tekijät kuin alttiuden luonnonkatastrofeille, ympäristön säilyttämisen ja suojelun sekä biologisen monimuotoisuuden ja Keski-Amerikan maiden asteittaisen yhdentymisen maailmantalouteen;

PAINOTTAVAT osapuolten haluavan vakiinnuttaa niiden välisen keskinäisen poliittisen vuoropuhelun ja taloudellisen yhteistyön prosessin, joka perustuu vuonna 1984 aloitettuun ja Firenzessä vuonna 1996 ja Madridissa vuonna 2002 jatkettuun San Josén vuoropuheluun;

KOROSTAVAT tarvetta lujittaa vuonna 1993 tehtyyn Euroopan yhteisön ja Costa Rican, El Salvadorin, Guatemalan, Hondurasin, Nicaraguan ja Panaman tasavaltojen väliseen yhteistyötä koskevaan puitesopimukseen, jäljempänä ’vuoden 1993 puitesopimus’, perustuvaa yhteistyöohjelmaa;

TUNNUSTAVAT Keski-Amerikan taloudellisessa yhdentymisessä tapahtuneen edistymisen, josta ovat osoituksena muun muassa ponnistelut Keski-Amerikan tulliliiton perustamiseksi nopeasti, riitojenratkaisumenettelyn voimaantulo sekä investointeja ja palvelukauppaa koskevan Keski-Amerikan sopimuksen allekirjoittaminen; ne tunnustavat lisäksi tarpeen syventää Keski-Amerikan alueen yhdentymisprosessia, kaupan vapauttamista ja talousuudistusta;

OVAT TIETOISIA tarpeesta edistää molempien alueiden kestävää kehitystä sellaisen kehityskumppanuuden avulla, jossa ovat mukana kaikki asianomaiset toimijat, kansalaisyhteiskunnan ja yksityisen sektorin edustajat mukaan luettuina, Monterreyn konsensuksessa ja Johannesburgin julistuksessa vahvistettujen periaatteiden sekä viimeksi mainitun täytäntöönpanosuunnitelman mukaisesti;

OTTAVAT HUOMIOON tarpeen päästä yhteistyöhön muuttoliikkeeseen liittyvissä kysymyksissä;

TUNNUSTAVAT, etteivät tämän sopimuksen määräykset liity millään tavoin osapuolten kantaan parhaillaan käytävissä tai tulevissa kahden- tai monenvälisissä kauppaneuvotteluissa ja ettei niitä saa tulkita tai selittää neuvotteluja koskevan osapuolten kannan määrittelyksi;

PAINOTTAVAT haluaan tehdä yhteistyötä kansainvälisillä foorumeilla molemmille osapuolille tärkeissä kysymyksissä;

OTTAVAT HUOMIOON strategisen kumppanuuden, joka on kehittynyt Euroopan unionin sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden välille vuoden 1999 Rion huippukokouksen yhteydessä ja joka on vahvistettu vuoden 2002 Madridin huippukokouksessa; ja

OTTAVAT HUOMIOON toukokuussa 2002 annetun Madridin julistuksen,

OVAT PÄÄTTÄNEET TEHDÄ TÄMÄN SOPIMUKSEN:

I OSASTO

SOPIMUKSEN PERIAATTEET, TAVOITTEET JA SOVELTAMISALA

1 artikla

Periaatteet

1. Ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa määriteltyjen demokratian periaatteiden ja perusluonteisten ihmisoikeuksien sekä oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen on osapuolten sisä- ja ulkopolitiikan lähtökohta ja olennainen osa tätä sopimusta.

2. Osapuolet vahvistavat sitoutuneensa edistämään kestävää kehitystä ja Yhdistyneiden Kansakuntien vuosituhatjulistuksen kehitystavoitteita.

3. Osapuolet vahvistavat sitoutumisensa hyvän hallintotavan periaatteisiin ja korruption torjuntaan.

2 artikla

Tavoitteet ja soveltamisala

1. Osapuolet vahvistavat, että niiden yhteisenä tavoitteena on vahvistaa keskinäisiä suhteitaan poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä kehittämällä.

2. Osapuolet vahvistavat myös päätöksensä lujittaa yhteistyötä kaupan, investointien ja taloudellisten suhteiden aloilla.

3. Osapuolet vahvistavat, että niiden yhteisenä tavoitteena on pyrkiä luomaan edellytykset neuvotella Dohan työohjelman, jonka ne ovat sitoutuneet saattamaan päätökseen vuoden 2004 loppuun mennessä, tulosten pohjalta toteuttamiskelpoinen ja niitä molempia hyödyttävä assosiaatiosopimus, johon sisältyy vapaakauppasopimus.

4. Tämän sopimuksen täytäntöönpanon tarkoituksena on edistää osaltaan näiden edellytysten syntymistä, sillä se lisää poliittista ja sosiaalista vakautta, syventää alueellista yhdentymisprosessia ja vähentää köyhyyttä Keski-Amerikan kestävän kehittämisen yhteydessä.

5. Sopimus ohjaa osapuolten poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä sekä sisältää sen soveltamista varten tarvittavat institutionaaliset järjestelyt. Sopimukseen ei sisälly määräyksiä, jotka määrittelisivät osapuolten kannan parhaillaan käytävissä tai tulevissa kahden- tai monenvälisissä kauppaneuvotteluissa.

6. Osapuolet sitoutuvat tarkastelemaan säännöllisesti sopimuksen täytäntöönpanon edistymistä ottaen huomioon ennen sopimuksen voimaantuloa saavutetun edistymisen.

II OSASTO

POLIITTINEN VUOROPUHELU

3 artikla

Tavoitteet

1. Osapuolet sopivat tehostavansa säännöllistä poliittista vuoropuheluaan ottaen lähtökohdaksi periaatteet, jotka on vahvistettu San Josén vuoropuhelun yhteisissä julistuksissa, erityisesti San Josén (annettu 28 ja 29 päivänä syyskuuta 1984), Firenzen (annettu 21 päivänä maaliskuuta 1996) ja Madridin (annettu 18 päivänä toukokuuta 2002) julistuksissa.

2. Osapuolet sopivat, että poliittinen vuoropuhelu kattaa kaikki keskinäisen edun mukaiset aiheet ja kaikki muut kansainväliset kysymykset. Sillä pyritään edistämään yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen ja yhteisen perustan luomiseen tähtääviä uusia aloitteita sellaisilla aloilla kuin alueellinen yhdentyminen, köyhyyden vähentäminen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus, kestävä kehitys, alueellinen turvallisuus ja vakaus, konfliktien ehkäisy ja ratkaiseminen, ihmisoikeudet, demokratia, hyvä hallintotapa, muuttoliike sekä korruption torjunta, terrorismin vastaiset toimet, huumausaineet sekä pienaseet ja kevyet aseet. Vuoropuhelu tarjoaa myös perustan aloitteiden tekemiselle ja se tukee yhteistyötä koskevien ja muiden aloitteiden ja toimien suunnittelua koko Latinalaisen Amerikan alueella.

3. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että vahvistettu poliittinen vuoropuhelu tarjoaa mahdollisuuden laajaan tietojenvaihtoon ja se on foorumi yhteisten aloitteiden esittämiselle kansainvälisellä tasolla.

4 artikla

Mekanismit

Osapuolet sopivat, että niiden välinen poliittinen vuoropuhelu käydään:

a)	tarvittaessa ja osapuolten niin sopiessa valtioiden ja hallitusten päämiesten tasolla;

b)	ministeritasolla, erityisesti San Josén vuoropuheluun liittyvän ministerikokouksen yhteydessä;

c)	korkeiden virkamiesten tasolla;

d)	käytännön toimista vastaavien tahojen tasolla,

sekä hyödyntäen diplomaattikanavia mahdollisimman tehokkaasti.

5 artikla

Yhteistyö ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla

Osapuolet pyrkivät mahdollisuuksien ja omien etujensa mukaan sovittamaan kantansa yhteen ja tekemään yhteisiä aloitteita asianmukaisilla kansainvälisillä foorumeilla sekä tekemään yhteistyötä ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla.

III OSASTO

YHTEISTYÖ

6 artikla

Tavoitteet

1. Osapuolet sopivat vahvistavansa vuoden 1993 puitesopimuksessa määrättyä yhteistyötä ja laajentavansa sitä muille aloille. Yhteistyössä keskitytään:

a)	edistämään poliittista ja yhteiskunnallista vakautta demokratian, ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja hyvän hallintotavan kautta;

b)	syventämään Keski-Amerikan maiden alueellista yhdentymistä ja tätä kautta edistämään taloudellista kasvua ja parantamaan vähitellen niiden väestöjen elämänlaatua;

c)	edistämään köyhyyden vähentämistä, sosiaalipalvelujen tasapuolisempaa saatavuutta ja talouskasvusta saatavan hyödyn oikeudenmukaisempaa jakautumista samalla, kun varmistetaan taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöä koskevien tekijöiden asianmukainen tasapaino kestävän kehityksen mukaisesti.

2. Osapuolet sopivat, että yhteistyöhön kuuluu myös taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen vaikuttavia monialaisia kysymyksiä kuten miesten ja naisten tasa-arvo, alkuperäisväestön ja Keski-Amerikan muiden etnisten ryhmien kunnioittaminen, luonnonkatastrofien ehkäiseminen ja hallinta, ympäristön säilyttäminen ja suojelu, biologinen monimuotoisuus, kulttuurien monimuotoisuus sekä tutkimus ja teknologian kehittäminen. Myös alueellinen yhdentyminen katsotaan monialaiseksi kysymykseksi, minkä vuoksi kansallisten yhteistyötoimien olisi oltava yhdenmukaisia alueellisen yhdentymisprosessin kanssa.

3. Osapuolet sopivat rohkaisevansa toimenpiteitä, jotka edistävät Keski-Amerikan maiden alueellista yhdentymistä ja osapuolten alueidenvälisiä suhteita.

7 artikla

Menetelmät

Osapuolet sopivat, että yhteistyön toteutusmuotoja ovat tekninen apu, rahallinen apu, selvitykset, koulutus, tietojen ja asiantuntemuksen vaihto, kokoukset, seminaarit, tutkimushankkeet tai mitkä tahansa muut keinot, joista osapuolet sopivat ottaen huomioon kyseisen yhteistyön alan, asetetut tavoitteet sekä tähän yhteistyöhön sovellettavien sääntöjen ja määräysten mukaisesti käytettävissä olevat keinot. Kaikkien yhteistyöhön osallistuvien osalta varoja on hallinnoitava avoimesti ja vastuullisuuden periaatetta soveltaen.

8 artikla

Yhteistyö ihmisoikeuksien, demokratian ja hyvän hallintotavan alalla

Osapuolet sopivat, että tämän alan yhteistyöllä tuetaan aktiivisesti hallituksia ja kansalaisyhteiskunnan edustajia erityisesti seuraaviin aloihin liittyvillä toimilla:

a)	ihmisoikeuksien ja demokratisoitumisprosessin edistäminen, asianmukaiset vaalimenettelyt mukaan luettuina;

b)	oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen sekä moitteettoman ja avoimen julkishallinnon edistäminen, mikä käsittää myös korruption torjunnan paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla; ja

c)	tuomioistuinjärjestelmien riippumattomuuden ja tehokkuuden parantaminen.

9 artikla

Yhteistyö konfliktien ehkäisemisen alalla

1. Osapuolet sopivat, että tämän alan yhteistyöllä edistetään ja tuetaan kokonaisvaltaista rauhanpolitiikkaa, jolla rohkaistaan demokraattisia kansoja vuoropuheluun tämän ajan haasteista, joihin kuuluvat muun muassa konfliktien ehkäiseminen ja ratkaiseminen, rauhan palauttaminen ja oikeudenmukaisuus ihmisoikeuksien toteutumisessa. Tämän politiikan perustana on omistajuusperiaate ja sen painopiste on erityisesti koko alueen, pienalueiden ja kansallisen tason valmiuksien kehittämisessä. Sillä varmistetaan konfliktien estämiseksi ja muutoin tarpeen mukaan kaikille yhteiskuntaryhmille tasapuoliset poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset mahdollisuudet, vahvistetaan demokraattista legitiimiyttä, edistetään sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja julkisten asioiden moitteetonta hoitoa, luodaan toimivat järjestelmät eri ryhmien etujen rauhanomaista yhteensovittamista varten ja tuetaan kansalaisyhteiskunnan aktiivista ja järjestäytynyttä toimintaa käyttäen hyväksi erityisesti jo olemassa olevia alueellisia instituutioita.

2. Yhteistyötoimilla voidaan tarvittaessa esimerkiksi tukea jotain tiettyä maata koskevia välitys-, neuvottelu- ja sovitteluprosesseja, lasten, naisten ja vanhusten auttamiseksi tehtävää työtä ja jalkaväkimiinojen vastaista toimintaa.

3. Osapuolet tekevät yhteistyötä myös pienaseilla ja kevyillä aseilla käytävän kaupan estämiseksi ja torjumiseksi tavoitteena muun ohessa sovittaa yhteen toimia oikeudellisen sekä institutionaalisen ja poliisitoimintaa koskevan yhteistyön tehostamiseksi sekä siviilien hallussa olevien pienaseiden ja kevyiden aseiden kokoamiseksi ja tuhoamiseksi.

10 artikla

Yhteistyö julkisen hallinnon nykyaikaistamisen alalla

1. Osapuolet sopivat, että tämän alan yhteistyöllä pyritään nykyaikaistamaan Keski-Amerikan maiden julkishallintoa ja parantamaan sen ammatillisia valmiuksia ja tukemaan myös hallinnon hajauttamista ja Keski-Amerikan yhdentymisprosessista johtuvia rakenteellisia muutoksia. Tarkoituksena on yleisesti parantaa järjestelmän toimivuutta, taata julkisten varojen avoin hoito ja tähän liittyvä tilivelvollisuus sekä parantaa oikeudellista ja institutionaalista kehystä esimerkiksi osapuolten parhaiden käytäntöjen pohjalta sekä politiikkojen ja välineiden kehittämisestä Euroopan unionissa saatuja kokemuksia hyödyntäen.

2. Yhteistyötoimiin voi kuulua muun muassa ohjelmia, joilla pyritään kehittämään politiikan suunnitteluun ja toteuttamiseen tarvittavia valmiuksia kaikilla molemmille osapuolille tärkeillä aloilla, joita ovat esimerkiksi julkiset palvelut, talousarvion laatiminen ja täytäntöönpano sekä korruption torjunta, ja vahvistamaan tuomioistuinlaitosta.

11 artikla

Yhteistyö alueellisen yhdentymisen alalla

1. Osapuolet sopivat, että tämän alan yhteistyöllä pyritään vahvistamaan Keski-Amerikan alueellista yhdentymisprosessia ja erityisesti tukemaan alueen yhteismarkkinoiden muodostamista ja toteutusta.

2. Yhteistyöllä pyritään tukemaan Keski-Amerikan alueen yhteisten instituutioiden kehittämistä ja lujittamista sekä tiivistämään kyseisten instituutioiden välistä yhteistyötä.

3. Yhteistyöllä edistetään myös yhteisten politiikkojen kehittämistä ja oikeudellisen kehyksen yhdenmukaistamista, mutta vain niiltä osin, kun ne kuuluvat Keski-Amerikan yhdentymistä ohjaavien välineiden alaan, ja vain, jos osapuolet niin sopivat, muun muassa seuraavilla aloilla: kauppa, tulli, energia, liikenne, viestintä, ympäristö ja kilpailu sekä makrotalouspolitiikan yhteensovittaminen muun muassa rahapolitiikan, finanssipolitiikan ja julkisen talouden aloilla.

4. Yhteistyö voi olla muun muassa kaupan alan teknistä apua seuraavasti:

a)	toimivan Keski-Amerikan tulliliiton lujittamisen ja täytäntöönpanon tukeminen;

b)	alueen sisäisen kaupan kehittämisen esteiden vähentämisen ja poistamisen tukeminen;

c)	yhteistyö tulli- ja passitusmenettelyjen yksinkertaistamiseksi, nykyaikaistamiseksi, yhdenmukaistamiseksi ja yhteenliittämiseksi sekä lainsäädännön, sääntöjen ja ammatillisen koulutuksen kehittämisen tukeminen; ja

d)	alueen sisäisten yhteismarkkinoiden perustamiseen ja toimivuuteen tähtäävän prosessin tukeminen.

12 artikla

Alueellinen yhteistyö

Osapuolet sopivat käyttävänsä kaikkia olemassa olevia yhteistyövälineitä edistääkseen toimia, joilla tähdätään Euroopan unionin ja Keski-Amerikan aktiivisen ja vastavuoroisen yhteistyön kehittämiseen vaikeuttamatta yhteistyötä osapuolten välillä tai Keski-Amerikan maiden ja muiden Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden/alueiden välillä sellaisilla aloilla kuin kaupan ja investointien edistäminen, ympäristö, luonnonkatastrofien ehkäiseminen ja hallinta, tieteellinen ja teknologinen tutkimus, energia, liikenne, viestinnän infrastruktuurit, kulttuuri, alueellinen kehitys ja maankäytön suunnittelu.

13 artikla

Yhteistyö kaupan alalla

1. Osapuolet sopivat, että kauppaa koskevalla yhteistyöllä edistetään Keski-Amerikan maiden yhdentymistä maailmantalouteen. Antamalla kauppaan liittyvää teknistä apua sillä pyritään lisäksi edistämään alueen sisäisen kaupan sekä Euroopan unionin kanssa käytävän kaupan kehittämistä ja monipuolistumista niin paljon kuin mahdollista.

2. Osapuolet sopivat panevansa täytäntöön kaupan alan kattavan yhteistyöohjelman kaupankäynnin tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi mahdollisimman hyvin laajentaen kaupasta hyötyvää tuotantopohjaa, ja myös kehittämällä mekanismeja kasvavan markkinakilpailun hallitsemiseksi, sekä taitoja, välineitä ja tekniikkoja, joiden avulla voidaan päästä nopeammin osalliseksi kaikista kaupankäyntiin liittyvistä eduista.

3. Yhteistyöohjelman täytäntöönpanemiseksi sekä kahdenvälisten, alueellisten ja monenvälisten kauppaneuvottelujen ja sopimusten tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi mahdollisimman hyvin osapuolet sopivat tehostavansa teknisten valmiuksien kehittämistä kummallakin alueella.

14 artikla

Yhteistyö palvelujen alalla

1. Ottaen huomioon palvelujen kasvavan merkityksen talouksiensa kehittämisessä ja monipuolistamisessa osapuolet sopivat vahvistavansa yhteistyötään palvelujen alalla palvelukaupan yleissopimuksen (GATS-sopimus) sääntöjen mukaisesti. Laajennetulla yhteistyöllä pyritään parantamaan Keski-Amerikan maiden palvelualan kilpailukykyä kestävän kehityksen periaatetta noudattaen.

2. Osapuolet määrittelevät palvelualat, joille yhteistyö keskitetään. Toimet kohdistetaan muun muassa sääntelyyn kansallinen lainsäädäntö sekä pääoman ja teknologian saatavuus asianmukaisesti huomioon ottamalla.

15 artikla

Yhteistyö teollis- ja tekijänoikeuksien alalla

Osapuolet sopivat, että tämän alan yhteistyöllä pyritään edistämään investointeja, teknologian siirtoa, tiedon levitystä, kulttuuri- ja muuta luovaa toimintaa sekä niihin liittyvää taloudellista toimintaa sekä yhteisiä käyttömahdollisuuksia ja etuja osapuolten yksilöimillä aloilla. Yhteistyöllä on tarkoitus parantaa lainsäädäntöä, määräyksiä ja toimintalinjoja pyrkimyksenä lisätä teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa ja tehostaa niiden täytäntöönpanoa tiukimpien kansainvälisten normien mukaisesti.

16 artikla

Yhteistyö julkisten hankintojen alalla

Osapuolet sopivat, että tämän alan yhteistyöllä pyritään takaamaan syrjimättömien, selkeiden ja, jos osapuolet niin sopivat, avoimien (1) menettelyjen noudattaminen vastavuoroisesti julkisten hankintojen yhteydessä ja kaikilla tasoilla, kun se on tarkoituksenmukaista.

17 artikla

Yhteistyö kilpailupolitiikan alalla

Osapuolet sopivat, että kilpailupolitiikkaa koskevalla yhteistyöllä edistetään kilpailusääntöjen tosiasiallista käyttöönottoa ja soveltamista sekä tietojen levittämistä avoimuuden lisäämiseksi ja oikeusvarmuuden parantamiseksi Keski-Amerikan ja Euroopan unionin markkinoilla toimiville yrityksille.

18 artikla

Tulliyhteistyö

1. Osapuolet sopivat, että tämän alan yhteistyöllä pyritään niiden välisen kaupan helpottamiseksi kehittämään tullimenettelyjä ja kaupan helpottamiseen liittyviä toimenpiteitä ja edistämään osapuolten tullijärjestelmiä koskevien tietojen vaihtoa.

2. Sen mukaan kuin osapuolet sopivat, yhteistyö voi käsittää muun muassa seuraavia toimia:

a)	tuonti- ja vientiasiakirjojen yksinkertaistaminen ja yhdenmukaistaminen kansainvälisten standardien mukaisesti, yksinkertaistettujen ilmoitusten käyttö mukaan luettuna;

b)	tullimenettelyjen parantaminen sellaisilla menetelmillä kuin riskinarviointi, tavaroiden yksinkertaistetut tuonti- ja tulliselvitysmenettelyt, valtuutetun toimijan aseman myöntäminen sähköistä tiedonsiirtoa (electronic data interchange, EDI) ja automaattisia järjestelmiä käyttämällä;

c)	toimenpiteet tullipäätösten ja -tuomioiden avoimuuden ja niitä koskevien muutoksenhakumenettelyjen parantamiseksi;

d)	järjestelmät, joilla varmistetaan, että kaupan alan toimijoita kuullaan säännöllisesti tuontia ja vientiä koskevista säännöksistä, määräyksistä ja menettelyistä.

3. Pöytäkirjan tekemistä keskinäisestä avunannosta tulliasioissa voidaan harkita tällä sopimuksella perustetun institutionaalisen kehyksen puitteissa.

19 artikla

Yhteistyö teknisten määräysten ja vaatimustenmukaisuuden arvioinnin alalla

1. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että standardeja, teknisiä määräyksiä ja vaatimustenmukaisuuden arviointia koskeva yhteistyö on keskeinen tavoite erityisesti alueen sisäisen kaupan kehittämisen kannalta.

2. Sen mukaan kuin osapuolet sopivat, yhteistyöllä edistetään:

Keski-Amerikan maissa toteutettavia teknisen avun ohjelmia sen varmistamiseksi, että standardoinnin, akkreditoinnin, varmentamisen ja metrologian alojen järjestelmät ja rakenteet ovat yhteensopivia:

—	kansainvälisten normien,

—	ihmisten turvallisuuden ja terveyden, kasvien ja eläinten, kuluttajien sekä ympäristön suojelua koskevien keskeisten vaatimusten kanssa;

b)	yhteistyötä markkinoille pääsyn helpottamiseksi.

3. Käytännössä yhteistyöllä:

annetaan teknistä ja organisatorista tukea alueellisten verkostojen ja elinten perustamisen edistämiseksi ja parannetaan politiikkojen yhteensovittamista teknisten määräysten ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjä koskevien kansainvälisten ja alueellisten vaatimusten soveltamiseksi yhdenmukaisella tavalla;

b)	edistetään kaikkia sellaisia toimenpiteitä, joilla pyritään poistamaan osapuolten väliset erot vaatimustenmukaisuuden arvioinnin ja standardoinnin aloilla; ja

c)	tuetaan avoimuuden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä, hyviä sääntelykäytäntöjä sekä tuotteisiin ja liiketoimintakäytäntöihin sovellettavien laatuvaatimusten käyttöä.

20 artikla

Teollinen yhteistyö

1. Osapuolet sopivat, että teollisella yhteistyöllä edistetään Keski-Amerikan teollisuuden ja sen eri alojen nykyaikaistamista ja rakenneuudistusta sekä talouden toimijoiden välistä yhteistyötä pyrkimällä vahvistamaan yksityistä sektoria ja samalla huolehtimaan ympäristön suojelusta.

2. Teollista yhteistyötä koskevissa aloitteissa otetaan huomioon osapuolten määrittämät painopisteet. Niissä otetaan huomioon teollisuuden kehityksen alueelliset näkökohdat ja edistetään tarvittaessa rajat ylittäviä kumppanuussuhteita. Aloitteilla pyritään erityisesti luomaan sopiva kehys liikkeenjohdollisen osaamisen parantamista sekä markkinoiden ja yritysten toimintaolosuhteiden avoimuuden lisäämistä varten.

21 artikla

Yhteistyö pienten ja keskisuurten yritysten sekä mikroyritysten kehittämisen alalla

Osapuolet sopivat edistävänsä pienten ja keskisuurten yritysten sekä mikroyritysten kehitykselle suotuisaa ympäristöä, myös maaseutualueilla, muun muassa seuraavilla toimenpiteillä:

a)	talouden toimijoiden välisten yhteyksien, yhteisten investointien ja yhteisyritysten sekä tietoverkkojen edistäminen olemassa olevilla monialaisilla ohjelmilla;

b)	rahoituksen saannin helpottaminen, tietojen toimittaminen ja innovointiin kannustaminen.

22 artikla

Yhteistyö maatalous-, maaseutu- ja metsäaloilla sekä terveys- ja kasvinsuojelutoimet

1. Osapuolet sopivat tekevänsä vastavuoroisesti yhteistyötä maatalouden alalla edistääkseen kestävää maataloutta, maatalouden ja maaseudun kehittämistä, metsätaloutta, kestävää sosiaalista ja taloudellista kehitystä sekä elintarvikevarmuutta Keski-Amerikan maissa.

2. Yhteistyössä keskitytään toimintavalmiuksien ja infrastruktuurin parantamiseen ja teknologian siirtoon muun muassa seuraavilla aloilla:

a)	terveys- ja kasvinsuojelutoimet sekä ympäristöön ja elintarvikkeiden laatuun liittyvät toimenpiteet ottaen huomioon osapuolten voimassa olevan lainsäädännön ja toimien WTO:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen sääntöjen mukaisesti;

b)	maatalouden monipuolistaminen ja rakennemuutos;

c)	tietojen vastavuoroinen vaihto käsittäen myös osapuolten maatalouspolitiikan kehittämistä koskevat tiedot;

d)	tekninen apu tuottavuuden parantamista ja vaihtoehtoisiin viljelymenetelmiin siirtymistä varten;

e)	tieteelliset ja tekniset kokeet;

f)	maataloustuotteiden laadun parantamiseen tähtäävät toimet sekä tuottajaorganisaatioiden valmiuksien kehittämistä ja kaupan edistämistä koskevat toimet;

g)	parannetut edellytykset panna täytäntöön terveys- ja kasvinsuojelutoimia markkinoillepääsyn helpottamiseksi ja asianmukaisen terveyden suojelun varmistaminen terveys- ja kasvinsuojelutoimista tehdyn WTO:n sopimuksen määräysten mukaisesti.

23 artikla

Yhteistyö kalastuksen ja vesiviljelyn alalla

Osapuolet sopivat kehittävänsä taloudellista ja teknistä yhteistyötä kalastus- ja vesiviljelyalalla erityisesti kalavarojen kestävän käytön, hoidon ja säilyttämisen sekä ympäristövaikutusten arvioinnin osalta. Yhteistyön olisi ulotuttava myös jalostusteollisuuteen ja kaupan helpottamiseen. Kalastusalan yhteistyö voi johtaa myös kahdenvälisten kalastussopimusten tekemiseen osapuolten tai Euroopan yhteisön ja yhden tai useamman Keski-Amerikan maan välillä ja/tai monenvälisten kalastussopimusten tekemiseen osapuolten välillä.

24 artikla

Yhteistyö kaivostoiminnan alalla

Osapuolet sopivat, että tämän alan yhteistyössä keskitytään ympäristönsuojeluun liittyvät näkökohdat huomioon ottaen pääasiassa seuraaviin toimiin:

a)	edistetään osapuolten yritysten osallistumista mineraalien etsintään, louhintaan ja kestävään käyttöön osapuolten lainsäädännön mukaisesti;

b)	edistetään malmin etsintään ja louhintaan liittyvien tietojen, kokemusten ja teknologian vaihtoa;

c)	edistetään asiantuntijavaihtoa ja tehdään yhteistä tutkimustyötä teknologian kehittämismahdollisuuksien lisäämiseksi;

d)	suunnitellaan toimia, joilla voidaan lisätä alalle tehtäviä investointeja kunkin Keski-Amerikan maan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen mukaisesti;

e)	kehitetään toimenpiteitä ympäristönäkökohtien huomioon ottamiseksi ja alan yritysten ympäristövastuun lisäämiseksi.

25 artikla

Yhteistyö energia-alalla

1. Osapuolet sopivat, että niiden yhteisenä tavoitteena on edistää energia-alan yhteistyötä kansallista lainsäädäntöä noudattaen sellaisilla keskeisillä aloilla kuin vesivoima, sähkö, öljy ja kaasu, uusiutuvat energialähteet, energiansäästöteknologia, maaseudun sähköistys ja energiamarkkinoiden alueellinen yhdentyminen sekä muut osapuolten yksilöimät alat.

2. Yhteistyö voi käsittää muun muassa seuraavaa:

energiapolitiikan muotoilu ja suunnittelu, mikä sisältää alueellisesti merkittävät yhteenliitetyt infrastruktuurit, energiahuollon parantamisen ja monipuolistamisen sekä energiamarkkinoiden parantamisen mukaan luettuna energian kauttakuljetuksen, siirron ja jakelun helpottaminen Keski-Amerikan maissa;

b)	energia-alan hallinto ja koulutus sekä teknologian ja osaamisen siirto;

c)	energiansäästön, energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen sekä energian tuotannon ja kulutuksen ympäristövaikutusten selvittäminen;

d)	ympäristönäkökohdat huomioon ottavan kehitysmekanismin käytön edistäminen ilmastonmuutosta koskevien aloitteiden ja ilmaston vaihtelevuuden tukena;

e)	ydinenergian ympäristöä säästävään ja rauhanomaiseen käyttöön liittyvät kysymykset.

26 artikla

Yhteistyö liikenteen alalla

1. Osapuolet sopivat, että tämän alan yhteistyössä keskitytään liikennejärjestelmien ja niihin liittyvän infrastruktuurin rakenteelliseen uudistamiseen ja nykyaikaistamiseen, matkustaja- ja tavaraliikenteen parantamiseen sekä kaupunki-, lento-, meri-, sisävesi-, rautatie- ja maantieliikennemarkkinoille pääsyn parantamiseen kehittämällä liikenteen hallinnan toiminnallisia ja hallinnollisia näkökohtia ja korostamalla tiukkojen toimintanormien merkitystä.

2. Yhteistyö voi käsittää seuraavaa:

a)	tietojen vaihto osapuolten toimintalinjoista erityisesti kaupunkiliikenteen, multimodaaliliikenneverkkojen yhteenliittämisen ja yhteentoimivuuden sekä muiden osapuolille tärkeiden kysymysten osalta;

b)	rautateiden, satamien ja lentoasemien hallinnointi, myös asianomaisten viranomaisten asianmukainen yhteistyö;

c)	yhteistyöhankkeet maailmanlaajuista satelliittinavigointijärjestelmää (Global Navigation Satellite System, GNSS) ja kaupunkien joukkoliikennekeskuksia koskevan eurooppalaisen teknologian siirtämistä varten;

d)	turvallisuutta ja ympäristön pilaantumisen ehkäisyä koskevien normien parantaminen, mikä käsittää myös kansainvälisten normien noudattamisen valvonnan tehostamiseen tähtäävän yhteistyön sopivilla kansainvälisillä foorumeilla.

27 artikla

Yhteistyö tietoyhteiskunnan, tietotekniikan ja televiestinnän alalla

1. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että tietotekniikka ja viestintä ovat nyky-yhteiskunnan avainaloja ja ehdottoman tärkeitä aloja taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle sekä joustavalle siirtymiselle tietoyhteiskuntaan. Alan yhteistyöllä kavennetaan osaltaan digitaalikuilua ja kehitetään inhimillisiä voimavaroja.

2. Tämän alan yhteistyöllä pyritään edistämään:

a)	vuoropuhelua tietoyhteiskunnan eri näkökohdista;

b)	vuoropuhelua tietotekniikan- ja viestinnän sääntelyä ja politiikkaa koskevista näkökohdista, standardit mukaan luettuina, osapuolten kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

c)	tietojenvaihtoa standardeista, vaatimustenmukaisuuden arvioinnista ja tyyppihyväksynnästä;

d)	uuden tieto- ja viestintätekniikan levittämistä;

e)	tieto- ja viestintätekniikkaan liittyviä yhteisiä tutkimushankkeita sekä tietoyhteiskunnan sovelluksia koskevia kokeiluhankkeita;

f)	telemaattisten verkkojen ja palvelujen yhteenliitettävyyttä ja yhteentoimivuutta;

g)	asiantuntijoiden vaihtoa ja koulutusta;

h)	sähköisiin viranomaispalveluihin liittyvien sovellusten kehittämistä.

28 artikla

Yhteistyö audiovisuaalialalla

Osapuolet sopivat edistävänsä yhteistyötä audiovisuaalialalla ja yleisemminkin tiedotusvälineiden alalla toteuttamalla yhteisiä toimia, jotka koskevat koulutusta sekä audiovisuaalialan kehittämistä ja tuotanto- ja levitystoimintaa. Yhteistyössä noudatetaan asianmukaisia kansallisia tekijänoikeussäännöksiä ja alalla sovellettavia kansainvälisiä sopimuksia.

29 artikla

Yhteistyö matkailualalla

Osapuolet sopivat, että tämän alan yhteistyöllä pyritään vakiinnuttamaan parhaat käytännöt matkailun tasapainoisen ja kestävän kehityksen varmistamiseksi Keski-Amerikan alueella. Yhteistyöllä olisi pyrittävä luomaan strategioita, joilla parannetaan Keski-Amerikasta Euroopassa vallitsevaa kuvaa ja lisätään sen painoarvoa kilpailukykyisenä ja monipuolisena matkailukohteena.

30 artikla

Rahoituslaitosten välinen yhteistyö

Osapuolet sopivat edistävänsä rahoituslaitosten yhteistyötä omien tarpeidensa sekä alaa koskevien ohjelmiensa ja lainsäädäntönsä mukaisesti.

31 artikla

Yhteistyö investointien edistämisen alalla

1. Osapuolet sopivat edistävänsä toimivaltansa rajoissa vastavuoroisia investointeja suosivia vakaita olosuhteita.

2. Yhteistyön mahdollisia muotoja ovat:

a)	investointilainsäädäntöä ja -mahdollisuuksia koskevien tietojen vaihto- ja jakelujärjestelmien edistäminen;

b)	investointeja kummallakin alueella edistävän oikeudellisen kehyksen luominen tekemällä tarvittaessa investointien edistämistä ja suojaamista koskevia kahdenvälisiä sopimuksia jäsenvaltioiden ja Keski-Amerikan maiden kesken;

c)	yksinkertaistettujen hallinnollisten menettelyjen edistäminen;

d)	yhteisyritysjärjestelmien perustaminen.

32 artikla

Makrotaloutta koskeva vuoropuhelu

1. Osapuolet sopivat, että yhteistyöllä pyritään edistämään makrotalouspolitiikkaa ja alan suuntauksia koskevaa tietojenvaihtoa sekä yhteismarkkinoiden yhteydessä toteutettavasta makrotalouspolitiikkojen yhteensovittamisesta saatavien kokemusten vaihtoa.

2. Osapuolet pyrkivät myös syventämään viranomaistensa vuoropuhelua makrotaloudellisista kysymyksistä jotka, sen mukaan kuin osapuolet sopivat, voivat liittyä raha- ja finanssipolitiikkaan, julkiseen talouteen, makrotalouden vakauttamiseen tai ulkomaanvelkaan.

33 artikla

Yhteistyö tilastoalalla

1. Osapuolet sopivat, että tärkeimpänä tavoitteena on kehittää nykyistä parempia tilastointimenetelmiä ja -ohjelmia, mukaan luettuna tilastotietojen kerääminen ja levitys, pyrkimyksenä kehittää osapuolten keskinäistä vertailtavuutta parantavia indikaattoreita, jotta osapuolet voivat käyttää toistensa tilastotietoja, jotka koskevat tavara- ja palvelukauppaa tai yleisesti ottaen mitä tahansa tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvaa alaa, jolle voidaan laatia tilastoja.

2. Yhteistyötoimiin voi sisältyä muun muassa teknistä vaihtoa Keski-Amerikan ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden tilastokeskusten sekä Eurostatin välillä, yhtenäisten tiedon keruu-, analyysi- ja tulkintamenetelmien kehittämistä ja seminaarien, työryhmien ja tilastoalan koulutusohjelmien järjestämistä.

34 artikla

Yhteistyö kuluttajansuojan alalla

Osapuolet sopivat, että tämän alan yhteistyöhön voi sisältyä mahdollisuuksien mukaan muun muassa seuraavaa:

a)	osapuolten kuluttajalainsäädäntöjen molemminpuolisen tuntemuksen parantaminen, jotta korkeatasoista kuluttajansuojaa varmistettaessa onnistutaan välttämään kaupan esteet;

b)	kuluttajansuojajärjestelmiä koskevan tietojenvaihdon edistäminen.

35 artikla

Yhteistyö tietosuojan alalla

1. Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä henkilötietojen ja muiden tietojen käsittelyn yhteydessä sovellettavan suojan kehittämiseksi tavoitteena tiukimpien kansainvälisten normien noudattamisen edistäminen.

2. Osapuolet sopivat myös tekevänsä yhteistyötä henkilötietojen suojan parantamiseksi ja edistävänsä henkilötietojen vapaata liikkuvuutta osapuolten välillä ottaen asianmukaisesti huomioon osapuolten kansalliset lainsäädännöt.

36 artikla

Yhteistyö tieteen ja teknologian alalla

1. Osapuolet sopivat, että tiede- ja teknologiayhteistyö toteutetaan niiden yhteisen edun ja niiden soveltamien politiikkojen mukaisesti ja että yhteistyön tavoitteina on:

a)	vaihtaa tieteellistä tutkimusta ja teknologiaa koskevia tietoja ja kokemuksia alueellisella tasolla, erityisesti politiikkojen ja ohjelmien täytäntöönpanon osalta;

b)	tukea inhimillisten voimavarojen kehittämistä;

c)	edistää osapuolten tiedeyhteisöjen välisiä suhteita;

d)	kannustaa osapuolten yrityksiä osallistumaan tiede- ja teknologiayhteistyöhön ja erityisesti innovaatiotoiminnan edistämiseen;

e)	tukea innovointia ja teknologian siirtoa osapuolten välillä, sähköiset viranomaispalvelut ja ympäristöä säästävämpi teknologia mukaan luettuina.

2. Osapuolet sopivat edistävänsä ja tehostavansa tieteellisen tutkimuksen ja teknologian kehittämistä ja innovaatioprosesseja, mihin osallistuu korkeakouluja ja tutkimuskeskuksia; kummankin osapuolen tuotantosektoria, erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä, edistetään.

3. Osapuolet sopivat edistävänsä tiede- ja teknologiayhteistyötä molempien alueiden yliopistojen, tutkimuslaitosten ja tuotantosektorien välillä, mikä käsittää myös apurahojen myöntämisen ja opiskelija- ja asiantuntijavaihto-ohjelmat.

4. Osapuolet sopivat vahvistavansa yhteistyösuhteita tiede-, teknologia- ja innovaatioyksiköiden välillä teknologian edistämistä, levitystä ja siirtoa varten.

37 artikla

Koulutusalan yhteistyö

1. Osapuolet sopivat, että tämän alan yhteistyöllä pyritään määrittämään, millä tavoin yleissivistävää ja ammatillista koulutusta voitaisiin parantaa. Tässä yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota nuorten, naisten, ikääntyneiden ihmisten, alkuperäisväestön ja Keski-Amerikan muiden etnisten ryhmien mahdollisuuksiin saada koulutusta, tekniset kurssit, korkeakoulutus ja ammatillinen koulutus mukaan luettuina, sekä Yhdistyneiden Kansakuntien vuosituhatjulistuksessa tältä osin asetettujen kehitystavoitteiden saavuttamiseen.

2. Osapuolet sopivat tiivistävänsä yhteistyötään yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen alalla ja tukevansa yliopistojen ja yritysten keskinäistä yhteistyötä johtotehtävissä työskentelevän henkilöstön asiantuntemuksen lisäämiseksi.

3. Osapuolet sopivat lisäksi kiinnittävänsä erityistä huomiota hajautettuihin toimiin ja ohjelmiin (ALFA, ALBAN, URB-AL jne.), joiden avulla voidaan solmia pysyviä yhteyksiä osapuolten asiantuntijaelinten välille ja edistää kokemusten ja teknisten voimavarojen vaihtoa ja yhteistä käyttöä. Tässä yhteydessä yhteistyöllä voidaan tukea myös koulutustoimia ja -ohjelmia Keski-Amerikan erityistarpeiden käsittelemiseksi.

4. Osapuolet edistävät alkuperäisväestön koulutusta, myös sen omilla kielillä.

38 artikla

Yhteistyö ympäristön ja biologisen monimuotoisuuden alalla

1. Osapuolet sopivat, että tämän alan yhteistyöllä pyritään edistämään ympäristönsuojelua kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Köyhyyden ja ympäristön välistä yhteyttä sekä taloudellisen toiminnan ympäristövaikutuksia pidetään tässä suhteessa tärkeinä tekijöinä. Yhteistyöllä olisi myös edistettävä tuloksellista osallistumista kansainvälisiin ympäristösopimuksiin muun muassa ilmastonmuutoksen, biologisen monimuotoisuuden, aavikoitumisen ja kemikaalien hallinnan aloilla.

2. Yhteistyössä voidaan keskittyä muun muassa seuraavaan:

a)	ympäristön tilan heikentymisen ehkäisy; tätä tarkoitusta varten yhteistyössä olisi myös tarkasteltava ympäristön kannalta kestävän ja/tai säästävän teknologian siirtoa;

b)	luonnonvarojen suojelun ja kestävän hoidon (mukaan luettuna biologinen monimuotoisuus ja geenivarat) edistäminen;

c)	biologisen monimuotoisuuden kansallisen ja alueellisen seurannan tukeminen;

d)	ympäristölainsäädännöstä ja molempien osapuolten alueilla esiintyvistä ympäristöongelmista saatujen tietojen ja kokemusten vaihto;

e)	ympäristölainsäädännön yhtenäistämisen tukeminen Keski-Amerikassa;

f)	ympäristöasioiden hallinnan tehostaminen kaikilla aloilla ja kaikilla hallinnon tasoilla;

g)	ympäristökasvatuksen, valmiuksien ja kansalaisten osallistumisen edistäminen;

h)	alueen yhteisten tutkimusohjelmien edistäminen.

39 artikla

Yhteistyö luonnonkatastrofien alalla

Osapuolet sopivat, että tämän alan yhteistyöllä pyritään vähentämään Keski-Amerikan alueen alttiutta luonnonkatastrofeille parantamalla alueellisia valmiuksia tutkimus-, suunnittelu- ja ehkäisytyöhön, katastrofien hallintaan sekä kunnostustyöhön yhdenmukaistamalla oikeudellista kehystä ja parantamalla eri instituutioiden välistä koordinaatiota ja viranomaistukea.

40 artikla

Kulttuuriyhteistyö

1. Osapuolet sopivat laajentavansa tämän alan yhteistyötä sekä alueidensa kulttuurisiteitä ja kulttuurialan toimijoiden välisiä yhteyksiä.

2. Tavoitteena on edistää osapuolten välistä kulttuuriyhteistyötä ottaen tässä yhteydessä huomioon Euroopan unionin jäsenvaltioiden kahdenväliset ohjelmat ja niiden synergiaedut.

3. Yhteistyössä noudatetaan asianomaisia kansallisia tekijänoikeussäännöksiä ja alan kansainvälisiä sopimuksia.

4. Yhteistyö voi kattaa kulttuurin kaikki osa-alueet, muun muassa seuraavat:

a)	kirjallisuuden kääntäminen;

b)	kansallisomaisuuden konservointi, entistäminen, rekonstruointi ja elävöittäminen;

c)	kulttuuritapahtumat ja niihin liittyvät toiminta sekä taiteilijoita ja kulttuurialan ammattilaisia koskeva vaihto;

d)	erityisesti alkuperäisväestön ja Keski-Amerikan muiden etnisten ryhmien kulttuurisen monimuotoisuuden tukeminen;

e)	nuorisovaihto;

f)	kulttuuriomaisuuden laittoman kaupan selvittäminen ja estäminen;

g)	käsityö- ja kulttuuriteollisuuden edistäminen.

41 artikla

Terveysalan yhteistyö

1. Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä terveysalalla tavoitteenaan tukea alakohtaisia uudistuksia, joilla pyritään luomaan tasapuolisia ja köyhien tarpeet huomioon ottavia terveydenhoitopalveluja, sekä oikeudenmukaisia rahoitusmekanismeja, joiden ansiosta on helpompi turvata köyhien mahdollisuudet terveydenhoitoon ja varmuus riittävästä ravinnosta.

2. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että tautien ensivaiheen ennaltaehkäisyssä on otettava huomioon myös sellaiset tekijät kuin koulutus sekä vesi- ja jätevesihuolto. Tältä osin osapuolten tavoitteena on vahvistaa ja kehittää terveydenhuoltoalaa laajemmalle ulottuvia kumppanuuksia, joiden avulla voidaan pyrkiä saavuttamaan vuosituhatjulistuksen kehitystavoitteet erityisesti aidsin, malarian, tuberkuloosin ja muiden epidemioiden torjunnassa. Lisäksi on tarpeen solmia kansalaisyhteiskunnan, kansalaisjärjestöjen ja yksityissektorin kanssa kumppanuuksia, joiden avulla voidaan edistää seksuaaliterveyttä ja niihin liittyviä oikeuksia sukupuolierot huomioon ottavalla tavalla ja tehdä työtä nuorten parissa sukupuolitautien ja ei-toivottujen raskauksien välttämiseksi edellyttäen, etteivät nämä tavoitteet ole ristiriidassa asianomaisten maiden lainsäädännön tai kulttuuristen erityispiirteiden kanssa.

42 artikla

Sosiaalialan yhteistyö

1. Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä edistääkseen työmarkkinaosapuolten osallistumista vuoropuheluun elin- ja työoloista, sosiaalisesta suojelusta ja yhteiskuntaan sopeuttamisesta. Huomioon otetaan erityisesti tarve estää kaikenlainen osapuolen alueella oleskelevien toisen osapuolen kansalaisten syrjintä.

2. Osapuolet pitävät tärkeänä sosiaalista kehitystä, jonka on edettävä rinnan taloudellisen kehityksen kanssa, ja ne sopivat pitävänsä ensisijaisina kysymyksinä työllisyyttä, asunto-oloja ja asuinyhteisöjä omia toimintalinjojaan ja perustuslaillisia määräyksiään noudattaen ja Kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksissa määriteltyjä työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia eli perustyönormeja edistäen.

3. Osapuolet voivat tehdä yhteistyötä kaikissa edellä mainittuihin aloihin liittyvissä ja niille kummallekin tärkeissä kysymyksissä.

4. Osapuolet voivat tarvittaessa ja omia menettelyjään noudattaen käydä tätä vuoropuhelua yhteensovitetusti Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja Keski-Amerikan vastaavan toimielimen kanssa.

43 artikla

Kansalaisyhteiskunnan osallistuminen yhteistyöhön

1. Osapuolet tunnustavat kansalaisyhteiskunnan merkityksen yhteistyöprosessissa ja mahdollisen osallistumisen siihen ja sopivat edistävänsä todellista vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa.

2. Jollei osapuolen oikeudellisista ja hallinnollisista säännöksistä ja määräyksistä muuta johdu, kansalaisyhteiskunta voi:

a)	tulla kuulluksi kansallisen päätöksenteon yhteydessä demokratian periaatteiden mukaisesti;

b)	saada tietoja kehitys- ja yhteistyöstrategioista ja alakohtaisista politiikoista ja osallistua niitä koskeviin neuvotteluihin, erityisesti jos on kyse sitä koskevista aloista, kehitysprosessin kaikki vaiheet mukaan luettuina;

c)	saada keskeisillä aloilla rahoitusapua, jos kunkin osapuolen säännöt sen sallivat, sekä tukea valmiuksien kehittämiseen;

d)	osallistua sitä koskevilla aloilla yhteistyöohjelmien täytäntöönpanoon.

44 artikla

Yhteistyö sukupuolten tasa-arvon alalla

Osapuolet sopivat, että tämän alan yhteistyöllä vahvistetaan osaltaan toimintalinjoja, ohjelmia ja mekanismeja, joilla pyritään varmistamaan miesten ja naisten tasavertainen osallistuminen politiikan ja yhteiskunta-, talous- ja kulttuurielämän kaikilla aloilla, tarvittaessa myös naisia suosivien toimenpiteiden avulla. Yhteistyöllä pyritään myös parantamaan naisten mahdollisuuksia saada käyttöönsä kaikki ne resurssit, joita he tarvitsevat perusoikeuksiensa täysimääräiseen hyödyntämiseen.

45 artikla

Alkuperäisväestöä ja Keski-Amerikan muita etnisiä ryhmiä koskeva yhteistyö

1. Osapuolet sopivat, että tämän alan yhteistyöllä pyritään tukemaan alkuperäisväestön ja Keski-Amerikan muiden etnisten ryhmien hyväksi toimivien järjestöjen perustamista ja jo olemassa olevien lujittamista köyhyyden hävittämistä, luonnonvarojen kestävää hoitoa ja ihmisoikeuksien ja demokratian kunnioittamista koskevien tavoitteiden edistämisen yhteydessä.

2. Sen lisäksi, että alkuperäisväestön ja Keski-Amerikan muiden etnisten ryhmien tilanne otetaan järjestelmällisesti huomioon kehitysyhteistyön kaikilla tasoilla, osapuolet niveltävät kyseisten väestöryhmien erityisaseman politiikan suunnitteluunsa ja vahvistavat alkuperäisväestöä edustavien järjestöjen toimintakykyä tavoitteenaan lisätä kehitysyhteistyön myönteisiä vaikutuksia näihin väestöryhmiin.

46 artikla

Kotiseudultaan siirtymään joutunutta väestöä ja kotiutettuja sotilaita koskeva yhteistyö

1. Osapuolet sopivat, että kotiseudultaan siirtymään joutuneen väestön ja kotiutettujen sotilaiden hyväksi tehtävällä yhteistyöllä pyritään osaltaan huolehtimaan näiden ihmisten perustarpeista humanitaarisen avun päättymisen jälkeen, kunnes heidän asemaansa koskevaan ongelmaan löydetään pidempiaikainen ratkaisu.

2. Yhteistyöhön voivat kuulua muun muassa seuraavat toimet:

a)	pyrkiminen omavaraisuuteen sekä kotiseudultaan siirtymään joutuneen väestön ja kotiutettujen sotilaiden sopeuttaminen takaisin normaaliin yhteiskuntaelämään;

b)	tuki vastaanottaville paikallisyhteisöille ja paluumuuttoalueille kotiseudultaan siirtymään joutuneen väestön ja kotiutettujen sotilaiden hyväksymisen ja sopeutumisen helpottamiseksi;

c)	tuki kyseisten ihmisten vapaaehtoiselle paluumuutolle ja asettautumiselle alkuperäiseen kotimaahansa tai muihin maihin, jos olosuhteet sen sallivat;

d)	toimet, joilla pyritään auttamaan näitä ihmisiä saamaan takaisin omaisuutensa tai omistusoikeutensa, ja heitä vastaan tehtyjen ihmisoikeusloukkausten oikeudellista käsittelyä varten annettava apu;

e)	institutionaalisen toimintakyvyn vahvistaminen maissa, joita kyseiset ongelmat koskevat;

f)	asianomaisten henkilöiden sopeuttaminen uudelleen poliittiseen ja yhteiskunnalliseen elämään sekä työelämään, tarvittaessa osana sovintoprosessia.

47 artikla

Yhteistyö laittomien huumausaineiden ja niihin liittyvän rikollisuuden torjumiseksi

1. Osapuolet sopivat yhteisvastuuperiaatteen pohjalta, että tämän alan yhteistyöllä pyritään sovittamaan yhteen ja lisäämään yhteisiä ponnisteluja laittomien huumausaineiden tuotannon, kaupan ja käytön ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Osapuolet sopivat myös, että ne pyrkivät torjumaan huumausaineiden kauppaan liittyvää järjestäytynyttä rikollisuutta muun muassa kansainvälisten järjestöjen ja elinten välityksellä. Osapuolet sopivat, että tähän tarkoitukseen käytetään myös Euroopan unionin sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden huumeidentorjunnan koordinointi- ja yhteistyöjärjestelmää, muita yhteistyömekanismeja kuitenkaan poissulkematta.

2. Osapuolet toteuttavat tällä alalla yhteistyössä erityisesti seuraavia toimia:

a)	ohjelmat huumausaineiden väärinkäytön estämiseksi erityisesti haavoittuvissa ja riskialttiissa väestöryhmissä;

b)	huumausaineiden väärinkäyttäjille kohdistetut koulutus-, valistus-, hoito- ja kuntoutushankkeet;

c)	hankkeet, joilla pyritään yhdenmukaistamaan alan lainsäädäntöä ja toimia Keski-Amerikassa;

d)	yhteiset tutkimusohjelmat;

e)	vaihtoehtoiseen toimintaan kannustavat toimenpiteet ja yhteistyötoimet, esimerkiksi pienviljelijöiden kannustaminen lain sallimien viljelykasvien viljelyyn;

f)	Euroopan yhteisön ja toimivaltaisten kansainvälisten elinten hyväksymiä toimenpiteitä vastaavat toimenpiteet huumausaineiden kemiallisten esiasteiden ja keskeisten tuotteiden kaupan valvomiseksi;

g)	toimenpiteet laittomien huumausaineiden tarjonnan vähentämiseksi mukaan luettuna huumausaineiden kemiallisten esiasteiden torjuntaan tarkoitettuihin hallinnollisiin valvontajärjestelmiin liittyvä koulutus, sekä asiaan liittyvän rikollisuuden torjumiseksi.

48 artikla

Yhteistyö rahanpesun ja siihen liittyvän rikollisuuden torjumiseksi

1. Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä estääkseen rahoitusjärjestelmiensä käytön rahanpesuun, joka koskee rikollisella toiminnalla yleensä ja huumausaineiden kaupalla erityisesti saatuja tuloja.

2. Yhteistyöhön sisältyy hallinnollista ja teknistä apua, jolla pyritään tukemaan alan säännösten ja määräysten laatimista ja täytäntöönpanoa sekä asianmukaisten normien ja mekanismien tehokasta soveltamista. Yhteistyöllä mahdollistetaan erityisesti asiaan liittyvien tietojen vaihtaminen ja sellaisten rahanpesun torjuntaa koskevien asianmukaisten normien käyttöönotto, jotka vastaavat Euroopan yhteisön ja alan kansainvälisten elinten, kuten rahanpesunvastaisen toimintaryhmän (Financial Action Task Force, FATF) ja Yhdistyneiden Kansakuntien, hyväksymiä normeja. Alueellista yhteistyötä pyritään edistämään.

49 artikla

Muuttoliikettä koskeva yhteistyö

1. Osapuolet vahvistavat uudelleen, että ne pitävät alueidensa välisten muuttovirtojen yhteistä hallintaa tärkeänä. Yhteistyön lujittamiseksi osapuolet aloittavat kattavan vuoropuhelun kaikista muuttoliikettä koskevista kysymyksistä, joihin kuuluvat myös laiton maahanmuutto, ihmisten salakuljetus ja ihmiskauppa sekä pakolaisvirrat. Muuttoliikettä koskevat näkökohdat olisi otettava huomioon maahan- tai maastamuuttajan alkuperä-, kauttakulku- tai määränpäämaan kansallisissa taloudellisen ja sosiaalisen kehittämisen ohjelmissa.

2. Yhteistyössä muuttoliike nähdään ilmiönä, jota on tarkasteltava ja arvioitava erilaisista näkökulmista noudattaen samalla kansainvälisesti, yhteisössä ja kansallisesti sovellettavaa asianomaista lainsäädäntöä. Keskeisiä yhteistyöaloja ovat:

a)	muuttoliikkeen perimmäiset syyt;

kansainvälistä suojelua koskevan kansallisen lainsäädännön ja vastaavien käytäntöjen kehittäminen ja täytäntöönpano pakolaisten oikeusasemasta vuonna 1951 tehdyn Geneven yleissopimuksen ja vuonna 1967 tehdyn pöytäkirjan sekä muiden asiaankuuluvien alueellisten ja kansainvälisten asiakirjojen määräysten noudattamiseksi ja palauttamiskiellon periaatteen noudattamisen varmistamiseksi;

maahanpääsyä koskevat säännöt sekä maahantuloluvan saaneiden henkilöiden oikeudet ja asema, maassa laillisesti asuvien henkilöiden, jotka eivät ole asianomaisen maan kansalaisia, oikeudenmukainen kohtelu ja heidän kotouttamisensa, yleissivistävä ja ammatillinen koulutus, syrjinnän ja muukalaisvihan vastaiset toimenpiteet sekä kaikki sovellettavat maahanmuuttajien ihmisoikeuksia koskevat säännökset ja määräykset;

tuloksellisten ja ehkäisevien toimintaperiaatteiden vahvistaminen laittoman maahanmuuton torjumiseksi. Keskeisellä sijalla ovat myös maastamuuttajien salakuljetus ja ihmiskauppa sekä se, millä tavoin salakuljettajien ja ihmiskauppaa harjoittavien verkostoja ja rikollisjärjestöjä voidaan torjua ja toiminnan uhreja suojella;

e)	maassa laittomasti oleskelevien henkilöiden palauttaminen inhimillisellä ja kunnioittavalla tavalla ja heidän takaisinottonsa 3 kohdan mukaisesti;

f)	viisumikysymykset, jotka määritellään molempien osapuolten kannalta tärkeiksi;

g)	rajavalvonnan alalla kysymykset, jotka liittyvät järjestelyihin, koulutukseen, parhaisiin käytäntöihin ja muihin kentällä toteutettaviin käytännön toimiin, ja tilanteen mukaan myös varusteisiin, joiden mahdollinen kaksikäyttöluonne on tiedostettava.

3. Laittoman maahanmuuton estämistä ja hallintaa koskevan yhteistyön yhteydessä osapuolet sopivat lisäksi, että ne ottavat takaisin laittomasti toiseen maahan pyrkivät kansalaisensa. Tätä varten:

—

kukin Keski-Amerikan maa ottaa pyydettäessä ja ilman muita muodollisuuksia takaisin kaikki kansalaisensa, jotka oleskelevat laittomasti Euroopan unionin jäsenvaltion alueella, toimittaa kansalaisilleen asianmukaiset henkilöllisyysasiakirjat ja huolehtii asian edellyttämistä hallinnollisista toimista;

—

kukin Euroopan unionin jäsenvaltio ottaa pyydettäessä ja ilman muita muodollisuuksia takaisin kaikki kansalaisensa, jotka oleskelevat laittomasti jonkin Keski-Amerikan maan alueella, toimittaa kansalaisilleen asianmukaiset henkilöllisyysasiakirjat ja huolehtii asian edellyttämistä hallinnollisista toimista.

Osapuolet sopivat, että ne tekevät pyynnöstä ja mahdollisimman pian takaisinottoon sovellettavia Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja Keski-Amerikan maiden erityisiä velvoitteita säätelevän sopimuksen. Sopimuksessa käsitellään myös muiden maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden takaisinottoa.

Tässä yhteydessä ’osapuolilla’ tarkoitetaan yhteisöä, kaikkia sen jäsenvaltioita ja kaikkia Keski-Amerikan maita.

50 artikla

Terrorismin vastainen yhteistyö

Osapuolet vahvistavat terrorismin vastaisen toiminnan tärkeyden ja sopivat tekevänsä yhteistyötä terroritekojen estämiseksi ja tukahduttamiseksi kansainvälisten sopimusten, Yhdistyneiden Kansakuntien asianomaisten päätöslauselmien sekä omien lakiensa ja muiden määräystensä mukaisesti. Ne toimivat erityisesti:

a)	Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman nro 1373 sekä muiden asiaa koskevien Yhdistyneiden Kansakuntien päätöslauselmien, kansainvälisten sopimusten ja välineiden täysimääräisen täytäntöönpanon puitteissa;

b)	vaihtamalla tietoja terroristiryhmistä ja niiden tukiverkostoista kansainvälisen ja kansallisen oikeuden säännösten mukaisesti; ja

c)	keskustelemalla terrorismin vastaisista keinoista ja menetelmistä, myös teknisistä seikoista ja koulutuksesta, ja kertomalla kokemuksistaan terrorismin ennaltaehkäisyssä.

IV OSASTO

YLEISET MÄÄRÄYKSET JA LOPPUMÄÄRÄYKSET

51 artikla

Keinot

1. Tässä sopimuksessa asetettujen yhteistyötavoitteiden edistämiseksi osapuolet sitoutuvat mahdollisuuksiensa mukaan ja omia kanaviaan käyttäen antamaan käyttöön tarvittavat resurssit, rahoitus mukaan luettuna. Tätä varten ne hyväksyvät mahdollisuuksiensa mukaan monivuotisen sopimuksen ja vahvistavat painopisteet ottaen tällöin huomioon Keski-Amerikan maiden tarpeet ja kehitystason.

2. Osapuolet toteuttavat lakiensa ja määräystensä mukaisesti ja toimivaltaisten viranomaistensa toimivaltaa rajoittamatta kaikki asianmukaiset toimet edistääkseen ja helpottaakseen Euroopan investointipankin toimintaa Keski-Amerikassa sen omien menettelyjen ja rahoitusperiaatteiden mukaisesti.

3. Keski-Amerikan maat antavat Euroopan yhteisön asiantuntijoille tarvittavan käytännön tuen ja takuut näiden työn helpottamiseksi sekä myöntävät yhteistyötoimiin liittyvälle tuonnille verottomuuden Euroopan yhteisön ja kunkin Keski-Amerikan maan kesken allekirjoitettujen puitesopimusten mukaisesti.

52 artikla

Institutionaalinen rakenne

1. Osapuolet sopivat säilyttävänsä sekakomitean, joka on perustettu vuoden 1985 Keski-Amerikan ja Euroopan yhteisön yhteistyösopimuksella ja jonka asema säilytettiin vuoden 1993 puitesopimuksella.

2. Sekakomitea vastaa sopimuksen yleisestä täytäntöönpanosta. Lisäksi komiteassa keskustellaan kaikista osapuolten taloussuhteisiin vaikuttavista kysymyksistä myös siinä tapauksessa, että kyse on Keski-Amerikan yksittäisistä jäsenmaista.

3. Sekakomitean kokousten esityslista vahvistetaan osapuolten yhteisymmärryksellä. Komitea antaa itse määräykset kokoustensa aikataulusta, siitä missä ne pidetään, puheenjohtajuudesta ja muista mahdollisesti esille tulevista asioista, ja tarvittaessa se perustaa alakomiteoita.

4. Perustetaan yhteinen neuvoa-antava komitea, jonka muodostavat Keski-Amerikan integraatiojärjestelmän neuvoa-antavan komitean (Comité Consultivo del Sistema de la Integración Centroamericana, CC-SICA) ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean edustajat, auttamaan sekakomiteaa edistämään vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan taloudellisten ja yhteiskunnallisten järjestöjen kanssa.

5. Osapuolet rohkaisevat Euroopan parlamenttia ja Keski-Amerikan parlamenttia (Parlacen) perustamaan tämän sopimuksen yhteydessä parlamenttien välisen valiokunnan perustuslain luonteisten määräystensä mukaisesti.

53 artikla

Osapuolten määritelmä

Tässä sopimuksessa ’osapuolilla’ tarkoitetaan yhtäältä yhteisöä tai sen jäsenvaltioita taikka yhteisöä ja sen jäsenvaltioita Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa vahvistettujen toimivaltojen mukaisesti ja toisaalta Costa Rican, El Salvadorin, Guatemalan, Hondurasin, Nicaraguan ja Panaman tasavaltoja kunkin maan toimivallan mukaisesti. Sopimusta sovelletaan myös toimenpiteisiin, joita kansalliset, alueelliset tai paikalliset viranomaiset toteuttavat osapuolten alueella.

54 artikla

Voimaantulo

1. Tämä sopimus tulee voimaan sitä kuukautta seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jonka aikana osapuolet ovat ilmoittaneet toisilleen sopimuksen voimaan tulemiseksi tarvittavien menettelyjen päätökseen saattamisesta.

2. Ilmoitukset lähetetään Euroopan unionin neuvoston pääsihteerille, joka on tämän sopimuksen tallettaja.

3. Tullessaan voimaan 1 kohdan mukaisesti tämä sopimus korvaa vuoden 1993 puitesopimuksen.

55 artikla

Kesto

1. Tämä sopimus on voimassa rajoittamattoman ajan. Tässä yhteydessä osapuolet muistuttavat tämän sopimuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti mieliin 17 päivänä toukokuuta 2002 annetun Madridin julistuksen.

2. Osapuolet voivat irtisanoa tämän sopimuksen ilmoittamalla siitä kirjallisesti toiselle osapuolelle. Irtisanominen tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun asiasta on ilmoitettu toiselle osapuolelle.

56 artikla

Velvoitteiden täyttäminen

1. Osapuolet toteuttavat kaikki tämän sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi tarvittavat yleiset tai erityiset toimenpiteet ja varmistavat lisäksi, että ne toimivat tässä sopimuksessa vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti.

2. Jos osapuoli katsoo, että toinen osapuoli on laiminlyönyt tästä sopimuksesta johtuvan velvoitteen täyttämisen, se voi toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet. Ennen toimenpiteiden toteuttamista sen on toimitettava sekakomitealle 30 päivän kuluessa kaikki tilanteen perusteelliseen tarkasteluun tarvittavat tiedot, jotta ongelmaan löydettäisiin molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu.

Toimenpiteiden valinnassa etusijalle on asetettava tämän sopimuksen toimivuudelle vähiten häiriötä aiheuttavat toimenpiteet. Toimenpiteistä on ilmoitettava viipymättä sekakomitealle, jossa niistä keskustellaan toisen osapuolen sitä pyytäessä.

3. Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa määrätään, osapuoli voi toteuttaa välittömästi tarvittavat toimenpiteet kansainvälisen oikeuden säännösten ja määräysten mukaisesti seuraavissa tapauksissa:

a)	jos sopimus irtisanotaan kansainvälisen oikeuden yleisten sääntöjen vastaisesti;

b)	jos toinen osapuoli rikkoo 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja sopimuksen olennaisia osia.

Toinen osapuoli voi pyytää, että osapuolet kutsutaan 15 päivän kuluessa kiireelliseen kokoukseen, jossa tilannetta tarkastellaan perusteellisesti molempia osapuolia tyydyttävän ratkaisun löytämiseksi.

57 artikla

Tuleva kehitys

1. Osapuolet voivat yhteisesti sopia laajentavansa ja täydentävänsä sopimuksen soveltamisalaa lainsäädäntönsä mukaisesti tekemällä tiettyjä aloja tai toimintoja koskevia sopimuksia sopimuksen täytäntöönpanosta saatujen kokemusten perusteella.

2. Mitään yhteistyömahdollisuutta ei suljeta pois ennalta. Osapuolet voivat hyödyntää sekakomiteaa selvittäessään käytännön mahdollisuuksia keskinäisen edun mukaiseen yhteistyöhön.

3. Osapuolet voivat sopimuksen täytäntöönpanosta saatujen kokemusten perusteella tehdä ehdotuksia yhteistyön laajentamiseksi kaikilla aloilla.

58 artikla

Tietosuoja

Osapuolet sopivat tätä sopimusta sovellettaessa varmistavansa korkeatasoisen suojan henkilötietojen ja muiden tietojen käsittelyn yhteydessä tiukimpien kansainvälisten normien mukaisesti.

59 artikla

Alueellinen soveltaminen

Tätä sopimusta sovelletaan alueeseen, johon Euroopan yhteisön perustamissopimusta sovelletaan perustamissopimuksessa määrätyin edellytyksin sekä Costa Rican, El Salvadorin, Guatemalan, Hondurasin, Nicaraguan ja Panaman tasavaltojen alueisiin.

60 artikla

Todistusvoimaiset tekstit

Tämä sopimus laaditaan kahtena kappaleena englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, portugalin, ranskan, ruotsin, saksan, suomen ja tanskan kielellä, ja kukin teksti on yhtä todistusvoimainen.

Hecho en Roma, el quince de diciembre del dos mil tres.

Udfærdiget i Rom den femtende december to tusind og tre.

Geschehen zu Rom am fünfzehnten Dezember zweitausendunddrei.

'Εγινε στη Ρώμη, στις δέκα πέντε Δεκεμβρίου dύο χιλιάδες τρία.

Done in Rome on the fifteenth day of December in the year two thousand and three.

Fait à Rome, le quinze décembre deux mille trois.

Fatto a Roma, addi' quindici dicembre duemilatre.

Gedaan te Rome, de vijftiende december tweeduizenddrie.

Feito em Roma, em quinze de Dezembro de dois mil e três.

Tehty Roomassa viidentenätoista päivänä joulukuuta vuonna kaksituhattakolme.

Som skedde i Rom den femtonde december tjugohundratre.

Pour le Royaume de Belgique

Voor het Koninkrijk België

Für das Königreich Belgien

Cette signature engage également la Communauté française, la Communauté flamande, la Communauté germanophone, la Région wallonne, la Région flamande et la Région de Bruxelles-Capitale.

Deze handtekening verbindt eveneens de Vlaamse Gemeenschap, de Franse Gemeenschap, de Duitstalige Gemeenschap, het Vlaamse Gewest, het Waalse Gewest en het Brussels Hoofdstedelijk Gewest.

Diese Unterschrift bindet zugleich die Deutschsprachige Gemeinschaft, die Flämische Gemeinschaft, die Französische Gemeinschaft, die Wallonische Region, die Flämische Region und die Region Brüssel-Hauptstadt.

På Kongeriget Danmarks vegne

Für die Bundesrepublik Deutschland

Για την Ελληνική Δημοκρατία

Por el Reino de España

Pour la République française

Thar cheann Na hÉireann

For Ireland

Per la Repubblica italiana

Pour le Grand-Duché de Luxembourg

Voor het Koninkrijk der Nederlanden

Für die Republik Österreich

Pela República Portuguesa

Suomen tasavallan puolesta

För Konungariket Sverige

For the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland

Por la Comunidad Europea

For Det Europæiske Fællesskab

Für die Europäische Gemeinschaft

Για την Ευρωπαϊκή Κοινότητα

For the European Community

Pour la Communauté européenne

Per la Comunità europea

Voor de Europese Gemeenschap

Pela Comunidade Europeia

Euroopan yhteisön puolesta

På Europeiska gemenskapens vägnar

Por la República de Costa Rica

Por la República de El Salvador

Por la República de Guatemala

Por la República de Honduras

Por la República de Nicaragua

Por la República de Panamá

(1) Kuten 2 artiklan 5 kohdassa on säädetty, ilmaisulla ”avoin” ei voida katsoa tarkoittavan ilmaisua ”pääsy”.

LIITE

EUROOPAN UNIONIN YKSIPUOLISET JULISTUKSET

Komission ja Euroopan unionin neuvoston julistus laittomien maahanmuuttajien palauttamista ja takaisinottoa koskevasta lausekkeesta (49 artikla)

Sopimuksen 49 artiklan soveltaminen ei vaikuta takaisinottosopimusten tekemistä koskevan toimivallan sisäiseen jakoon yhteisön ja sen jäsenvaltioiden kesken.

Komission ja Euroopan unionin neuvoston julistus osapuolten määritelmää koskevasta lausekkeesta (53 artikla)

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen kolmannen osan IV osaston soveltamisalaan kuuluvat tämän sopimuksen määräykset sitovat Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia erillisinä osapuolina eikä osana Euroopan yhteisöä, kunnes Yhdistynyt kuningaskunta tai Irlanti (tapauksen mukaan) ilmoittaa Keski-Amerikan osapuolelle, että määräykset sitovat sitä osana Euroopan yhteisöä Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemaa koskevan pöytäkirjan mukaisesti. Sama koskee myös Tanskaa mainittuihin sopimuksiin liitetyn, Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan mukaisesti.

Poliittista vuoropuhelua käsittelevää II osastoa koskeva yhteinen julistus

Osapuolet sopivat, että Belize osallistuu poliittiseen vuoropuheluun Keski-Amerikan Integraatiojärjestelmän (SICA) täysivaltaisena jäsenenä.

15.4.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 111/29

NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 380/2014,

annettu 14 päivänä huhtikuuta 2014,

tietyistä Guinean tasavaltaan kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 1284/2009 muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 215 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon Guinean tasavaltaan kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä 25 päivänä lokakuuta 2010 annetun neuvoston päätöksen 2010/638/YUTP (1),

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja komission yhteisen ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetuksella (EU) N:o 1284/2009 (2) otettiin käyttöön tiettyjä Guinean tasavaltaan kohdistuvia rajoittavia toimenpiteitä neuvoston yhteisen kannan 2009/788/YUTP (3) mukaisesti (yhteinen kanta on korvattu päätöksellä 2010/638/YUTP). Kyseisiin toimenpiteisiin kuuluivat puolustustarvikkeisiin liittyvien teknisen tuen, rahoitustuen ja muiden palvelujen kieltäminen ja sellaisten tarvikkeiden myynnin, toimituksen, siirron tai viennin kieltäminen, joita voidaan käyttää kansallisissa tukahduttamistoimissa.

(2)	Neuvosto hyväksyi 14 päivänä huhtikuuta 2014 päätöksen 2014/213/YUTP (4), jolla muutetaan päätöstä 2010/638/YUTP aseiden ja sellaisten tarvikkeiden vientikiellon poistamiseksi, joita voidaan käyttää kansallisissa tukahduttamistoimissa.

(3)

Tietyt kyseisten toimenpiteiden kumoamiseen liittyvät seikat kuuluvat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen soveltamisalaan, ja niiden täytäntöönpanemiseksi tarvitaan sen vuoksi unionin lainsäädäntöä erityisesti sen varmistamiseksi, että talouden toimijat soveltavat niitä yhtenäisesti kaikissa jäsenvaltioissa.

(4)	Asetus (EU) N:o 1284/2009 olisi sen vuoksi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EU) N:o 1284/2009 seuraavasti:

1)	Kumotaan 1 artiklan a, b ja c alakohta.

2)	Kumotaan 2, 3, 4 ja 5 artikla.

Korvataan 7 artikla seuraavasti:

”7 artikla

Edellä 6 artiklan 2 kohdassa säädetystä kiellosta ei seuraa minkäänlaista korvausvastuuta sellaisille luonnollisille henkilöille, oikeushenkilöille, yhteisöille tai elimille, jotka ovat asettaneet varoja tai taloudellisia resursseja saataville, jos ne eivät tienneet eikä niillä ollut perusteltua syytä epäillä, että niiden toiminta rikkoisi kyseistä kieltoa.”

4)	Kumotaan liite I.

5)	Korvataan liite III tämän asetuksen liitteessä olevalla tekstillä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Luxemburgissa 14 päivänä huhtikuuta 2014.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. ASHTON

(1) EUVL L 280, 26.10.2010, s. 10.

(2) Neuvoston asetus (EU) N:o 1284/2009, annettu 22 päivänä joulukuuta 2009, tietyistä Guinean tasavaltaan kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä (EUVL L 346, 23.12.2009, s. 26).

(3) Neuvoston yhteinen kanta 2009/788/YUTP, hyväksytty 27 päivänä lokakuuta 2009, Guinean tasavaltaan kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä (EUVL L 281, 28.10.2009, s. 7).

(4) Neuvoston päätös 2014/213/YUTP, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2014, (katso tämän virallisen lehden sivu 83)

LIITE

”LIITE III

Verkkosivut, joilla ilmoitetaan toimivaltaiset viranomaiset, ja osoite Euroopan komissiolle ilmoittamista varten

BELGIA

http://www.diplomatie.be/eusanctions

BULGARIA

http://www.mfa.bg/en/pages/135/index.html

TŠEKKI

http://www.mfcr.cz/mezinarodnisankce

TANSKA

http://um.dk/da/politik-og-diplomati/retsorden/sanktioner/

SAKSA

http://www.bmwi.de/DE/Themen/Aussenwirtschaft/aussenwirtschaftsrecht,did=404888.html

VIRO

http://www.vm.ee/est/kat_622/

IRLANTI

http://www.dfa.ie/home/index.aspx?id=28519

KREIKKA

http://www.mfa.gr/en/foreign-policy/global-issues/international-sanctions.html

ESPANJA

http://www.exteriores.gob.es/Portal/es/PoliticaExteriorCooperacion/GlobalizacionOportunidadesRiesgos/Documents/ORGANISMOS%20COMPETENTES%20SANCIONES%20INTERNACIONALES.pdf

RANSKA

http://www.diplomatie.gouv.fr/autorites-sanctions/

KROATIA

http://www.mvep.hr/sankcije

ITALIA

http://www.esteri.it/MAE/IT/Politica_Europea/Deroghe.htm

KYPROS

http://www.mfa.gov.cy/sanctions

LATVIA

http://www.mfa.gov.lv/en/security/4539

LIETTUA

http://www.urm.lt/sanctions

LUXEMBURG

http://www.mae.lu/sanctions

UNKARI

http://www.kulugyminiszterium.hu/kum/hu/bal/Kulpolitikank/nemzetkozi_szankciok/

MALTA

https://www.gov.mt/en/Government/Government%20of%20Malta/Ministries%20and%20Entities/Officially%20Appointed%20Bodies/Pages/Boards/Sanctions-Monitoring-Board-.aspx

ALANKOMAAT

www.rijksoverheid.nl/onderwerpen/internationale-vrede-en-veiligheid/sancties

ITÄVALTA

http://www.bmeia.gv.at/view.php3?f_id=12750&LNG=en&version=

PUOLA

http://www.msz.gov.pl

PORTUGALI

http://www.portugal.gov.pt/pt/os-ministerios/ministerio-dos-negocios-estrangeiros/quero-saber-mais/sobre-o-ministerio/medidas-restritivas/medidas-restritivas.aspx

ROMANIA

http://www.mae.ro/node/1548

SLOVENIA

http://www.mzz.gov.si/si/zunanja_politika_in_mednarodno_pravo/zunanja_politika/mednarodna_varnost/omejevalni_ukrepi/

SLOVAKIA

http://www.mzv.sk/sk/europske_zalezitosti/europske_politiky-sankcie_eu

SUOMI

http://formin.finland.fi/kvyhteistyo/pakotteet

RUOTSI

http://www.ud.se/sanktioner

YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

https://www.gov.uk/sanctions-embargoes-and-restrictions

Osoite Euroopan komissiolle ilmoittamista varten:

European Commission

Service for Foreign Policy Instruments (FPI)

EEAS 02/309

B-1049 Brussels

Belgium

Sähköposti: relex-sanctions@ec.europa.eu”

15.4.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 111/33

NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 381/2014,

annettu 14 päivänä huhtikuuta 2014,

Ukrainan tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 208/2014 täytäntöönpanosta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Ukrainan tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä 5 päivänä maaliskuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 208/2014 (1) ja erityisesti sen 14 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Neuvosto antoi 5 päivänä maaliskuuta 2014 asetuksen (EU) N:o 208/2014.

(2)	Uusia henkilöitä olisi sisällytettävä asetuksen (EU) N:o 208/2014 liitteessä I olevaan luetteloon henkilöistä, yhteisöistä ja elimistä, joihin kohdistetaan rajoittavia toimenpiteitä.

(3)	Lisäksi asetuksen (EU) N:o 208/2014 liitteessä I luetellun kolmen henkilön tunnistustietoja olisi muutettava.

(4)	Asetuksen (EU) N:o 208/2014 liite I olisi näin ollen muutettava tämän mukaisesti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Lisätään tämän asetuksen liitteessä I luetellut henkilöt asetuksen (EU) N:o 208/2014 liitteessä I olevaan luetteloon.

2 artikla

Muutetaan asetuksen (EU) N:o 208/2014 liite I tämän asetuksen liitteen II mukaisesti.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Luxemburgissa 14 päivänä huhtikuuta 2014.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. ASHTON

(1) EUVL L 66, 6.3.2014, s. 1.

LIITE I

1 artiklassa tarkoitetut henkilöt

	Nimi	Tunnistustiedot	Perusteet	Luetteloon merkitsemisen päivämäärä
19.	Serhiy Arbuzov	Syntynyt 24.3.1976, Ukrainan entinen pääministeri	Henkilö on tutkinnan alaisena Ukrainassa epäiltynä osallisuudesta rikoksiin, jotka liittyvät Ukrainan valtion varojen kavaltamiseen ja niiden siirtämiseen laittomasti Ukrainan ulkopuolelle.	15.4.2014
20.	Yuriy Ivanyushchenko	Syntynyt 21.2.1959, Alueiden puolueen kansanedustaja	Henkilö on tutkinnan alaisena Ukrainassa epäiltynä osallisuudesta rikoksiin, jotka liittyvät Ukrainan valtion varojen kavaltamiseen ja niiden siirtämiseen laittomasti Ukrainan ulkopuolelle.	15.4.2014
21.	Oleksandr Klymenko	Syntynyt 16.11.1980, Ukrainan entinen tulo- ja palkkioministeri	Henkilö on tutkinnan alaisena Ukrainassa epäiltynä osallisuudesta rikoksiin, jotka liittyvät Ukrainan valtion varojen kavaltamiseen ja niiden siirtämiseen laittomasti Ukrainan ulkopuolelle.	15.4.2014
22.	Edward Stavytskyi	Syntynyt 4.10.1972, Ukrainan entinen energia- ja hiiliteollisuusministeri	Henkilö on tutkinnan alaisena Ukrainassa epäiltynä osallisuudesta rikoksiin, jotka liittyvät Ukrainan valtion varojen kavaltamiseen ja niiden siirtämiseen laittomasti Ukrainan ulkopuolelle.	15.4.2014

LIITE II

Korvataan asetuksen (EU) N:o 208/2014 liitteessä I lueteltuja seuraavia henkilöitä koskevat merkinnät seuraavasti:

	Nimi	Tunnistustiedot	Perusteet	Luetteloon merkitsemisen päivämäärä
9.	Oleksandr Viktorovych Yanukovych	Syntynyt 10.7.1973, entisen presidentin poika, liikemies	Henkilöä koskevat rikosoikeudelliset menettelyt Ukrainassa sellaisten rikosten tutkimiseksi, jotka liittyvät Ukrainan valtion varojen kavaltamiseen ja niiden siirtämiseen laittomasti Ukrainan ulkopuolelle.	6.3.2014
12.	Serhii Petrovych Kliuiev	Syntynyt 19.8.1969, Andrii Kliuievin veli, liikemies	Henkilöä koskevat rikosoikeudelliset menettelyt Ukrainassa sellaisten rikosten tutkimiseksi, jotka liittyvät Ukrainan valtion varojen kavaltamiseen ja niiden siirtämiseen laittomasti Ukrainan ulkopuolelle.	6.3.2014
14.	Oleksii Mykolayovych Azarov	Syntynyt 13.7.1971, entisen pääministerin Azarovin poika	Henkilöä koskevat rikosoikeudelliset menettelyt Ukrainassa sellaisten rikosten tutkimiseksi, jotka liittyvät Ukrainan valtion varojen kavaltamiseen ja niiden siirtämiseen laittomasti Ukrainan ulkopuolelle.	6.3.2014

15.4.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 111/36

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o 382/2014,

annettu 7 päivänä maaliskuuta 2014,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/71/EY täydentämisestä esitteen täydennysten julkistamista koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta esitteestä ja direktiivin 2001/34/EY muuttamisesta 4 päivänä marraskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/71/EY (1) ja erityisesti sen 16 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivin 2003/71/EY tarkoituksena on yhdenmukaistaa sellaisen esitteen laatimista, hyväksymistä ja levittämistä koskevat vaatimukset, joka on julkistettava, kun arvopapereita tarjotaan yleisölle tai otetaan kaupankäynnin kohteeksi jäsenvaltiossa sijaitsevilla tai toimivilla säännellyillä markkinoilla.

(2)

Direktiivissä 2003/71/EY vaaditaan myös julkistamaan esitteen täydennys, jossa mainitaan kaikki esitteen sisältämiin tietoihin liittyvät merkitykselliset uudet seikat, olennaiset asiavirheet tai epätarkkuudet, jotka voivat vaikuttaa arvopapereista muodostettavaan arvioon ja jotka ilmenevät tai havaitaan esitteen hyväksymisen jälkeen mutta ennen yleisölle tehdyn tarjouksen voimassaoloajan lopullista päättymistä tai, soveltuvissa tapauksissa, säännellyillä markkinoilla tapahtuvan kaupankäynnin aloittamista sen mukaan, kumpi näistä tapahtuu myöhemmin.

(3)

Täydellisten tietojen antaminen arvopapereista ja niiden liikkeeseenlaskijoista edistää sijoittajansuojaa. Täydennyksessä olisi näin ollen oltava kaikki olennaiset tiedot, jotka koskevat täydennystarpeen aiheuttaneita tilanteita ja jotka on sisällytettävä esitteeseen direktiivin 2003/71/EY ja komission asetuksen (EY) N:o 809/2004 (2) mukaisesti.

(4)	Jotta voidaan varmistaa johdonmukainen yhdenmukaistaminen, täsmentää direktiivissä 2003/71/EY säädettyjä vaatimuksia ja ottaa huomioon tekniikan kehitys finanssimarkkinoilla, on tarpeen määritellä esitteen täydennysten julkistamista edellyttämät tilanteet.

(5)	On mahdotonta yksilöidä kaikkia tilanteita, jotka edellyttävät esitteen täydennystä, sillä tällainen tarve voi riippua kyseessä olevasta liikkeeseenlaskijasta ja arvopaperista. Sen vuoksi on aiheellista määritellä täydennystä edellyttävien tilanteiden vähimmäisvaatimukset.

(6)

Tarkastetuilla vuositilinpäätöksillä on ratkaiseva merkitys, kun sijoittajat tekevät sijoituspäätöksiään. Jotta varmistettaisiin, että sijoittajat tekevät sijoituspäätöksensä tuoreimpien taloudellisten tietojen pohjalta, on tarpeen julkistaa täydennys, joka sisältää oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseenlaskijoiden ja, talletustodistusten tapauksessa, kohde-etuutena olevien osakkeiden liikkeeseenlaskijoiden uudet tarkastetut vuositilinpäätökset, jotka on julkaistu esitteen hyväksymisen jälkeen.

(7)

Jotta otettaisiin huomioon tulosennusteiden ja -arvioiden mahdolliset vaikutukset sijoituspäätökseen, arvopapereiden liikkeeseenlaskijoiden ja, talletustodistusten tapauksessa, kohde-etuutena olevien osakkeiden liikkeeseenlaskijoiden olisi julkistettava täydennys, joka sisältää kaikki muutokset esitteen jo sisältämiin tulosennusteita ja -arvioita koskeviin implisiittisiin ja eksplisiittisiin lukuihin.

(8)

Liikkeeseenlaskijan pääosakkeenomistajia tai siinä määräysvaltaa käyttävää yhteisöä koskevat tunnistetiedot ovat tärkeitä perustellun arvion muodostamiseksi liikkeeseenlaskijasta, olipa kyse mistä tahansa arvopaperityypistä. Määräysvallan vaihtuminen liikkeeseenlaskijassa on kuitenkin erityisen merkityksellinen tekijä, jos tarjous koskee oman pääoman ehtoisia arvopapereita ja talletustodistuksia, sillä kyseiset arvopaperit ovat yleensä herkempiä hinnanvaihteluille tällaisessa tilanteessa. Sen vuoksi täydennys olisi julkistettava aina, kun määräysvalta vaihtuu oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseenlaskijassa tai talletustodistusten kohde-etuutena olevien osakkeiden liikkeeseenlaskijassa.

(9)

On erittäin tärkeää, että mahdolliset sijoittajat pystyvät vireillä olevaa oman pääoman ehtoisten arvopapereiden tai talletustodistusten tarjousta arvioidessaan vertaamaan tarjouksen ehtoja tarjouksen voimassaoloaikana mahdollisesti esitetyissä julkisissa ostotarjouksissa tarjottuun hintaan ja vaihtotarjouksen ehtoihin. Myös julkisen ostotarjouksen tuloksella on merkitystä sijoituspäätöksen kannalta, sillä sijoittajien on tarpeen tietää, merkitseekö tulos määräysvallan vaihtumista liikkeeseenlaskijassa. Kyseisissä tapauksissa täydennys on näin ollen tarpeellinen.

(10)

Jos käyttöpääomaa koskeva lausunto ei enää päde, sijoittajat eivät pysty tekemään sijoituspäätöstä täysin tietoisina liikkeeseenlaskijan lähitulevaisuuden taloudellisesta tilanteesta. Sijoittajilla olisi oltava mahdollisuus arvioida sijoituspäätöksiään uudelleen niiden uusien tietojen pohjalta, jotka koskevat liikkeeseenlaskijan kykyä saada käyttöön käteisvaroja ja muita likvidejä varoja vastuidensa kattamista varten. Kyseisissä tapauksissa täydennys on näin ollen tarpeellinen.

(11)

Joissakin tilanteissa liikkeeseenlaskija tai tarjoaja päättää esitteen hyväksymisen jälkeen tarjota kyseisiä arvopapereita muissa kuin esitteessä tarkoitetuissa jäsenvaltioissa tai hakea kyseisten arvopapereiden ottamista kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla myös muissa kuin esitteessä tarkoitetuissa jäsenvaltioissa. Tiedot arvopapereiden tarjoamisesta yleisölle muissa jäsenvaltioissa tai arvopapereiden ottamisesta kaupankäynnin kohteeksi muiden jäsenvaltioiden säännellyillä markkinoilla ovat tärkeitä, jotta sijoittaja voisi muodostaa arvion tietyistä liikkeeseenlaskijan arvopapereihin liittyvistä näkökohdista, mikä näin ollen edellyttäisi täydennystä.

(12)	Merkittävällä taloudellisella sitoumuksella on todennäköisesti vaikutusta yhteisön taloudelliseen asemaan tai liiketoimintaan. Sen vuoksi sijoittajilla olisi oltava oikeus saada esitteen täydennyksessä lisätietoja kyseisen sitoumuksen seurauksista.

(13)

Liikkeeseenlaskuohjelman yhteenlasketun nimellisarvon korotus kertoo liikkeeseenlaskijan rahoitustarpeesta tai liikkeeseenlaskijan arvopapereiden kysynnän kasvusta. Siksi olisi julkistettava esitteen täydennys, jos esitteeseen sisältyvän liikkeeseenlaskuohjelman yhteenlaskettua nimellisarvoa korotetaan.

(14)	Tämä asetus perustuu teknisten sääntelystandardien luonnoksiin, jotka Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen, jäljempänä ’arvopaperimarkkinaviranomainen’, on toimittanut komissiolle.

(15)

Arvopaperimarkkinaviranomainen on järjestänyt avoimen julkisen kuulemisen niistä teknisten sääntelystandardien luonnoksista, joihin tämä asetus perustuu, analysoinut niihin mahdollisesti liittyviä kustannuksia ja hyötyjä sekä pyytänyt lausunnon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010 (3) 37 artiklan mukaisesti perustetulta arvopaperimarkkina-alan osallisryhmältä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan tekniset sääntelystandardit, joissa määritellään tilanteet, joissa esitteen täydennyksen julkistaminen on pakollista.

2 artikla

Täydennyksen julkistamisvelvollisuus

Esitteen täydennys on julkistettava seuraavissa tilanteissa:

kun kuka tahansa seuraavista julkistaa uuden tarkastetun vuositilinpäätöksen:

1)	liikkeeseenlaskija, kun esite liittyy asetuksen (EY) N:o 809/2004 4 artiklan 2 kohdan 1 alakohdassa tarkoitettuihin osakkeisiin ja osakkeita vastaaviin muihin siirtokelpoisiin arvopapereihin;

2)	kohde-etuutena olevien osakkeiden tai osakkeita vastaavien muiden siirtokelpoisten arvopapereiden liikkeeseenlaskija, kun kyse on asetuksen (EY) N:o 809/2004 17 artiklan 2 kohdassa säädetyt ehdot täyttävistä oman pääoman ehtoisista arvopapereista;

3)	kohde-etuutena olevien osakkeiden liikkeeseenlaskija, kun esite on laadittu asetuksen (EY) N:o 809/2004 liitteessä X tai XXVIII säädetyn talletustodistuksia koskevan luettelon mukaisesti;

kun kuka tahansa seuraavista julkistaa muutoksen esitteen jo sisältämään tulosennusteeseen tai -arvioon:

1)	liikkeeseenlaskija, kun esite liittyy asetuksen (EY) N:o 809/2004 4 artiklan 2 kohdan 1 alakohdassa tarkoitettuihin osakkeisiin ja osakkeita vastaaviin muihin siirtokelpoisiin arvopapereihin;

2)	kohde-etuutena olevien osakkeiden tai osakkeita vastaavien muiden siirtokelpoisten arvopapereiden liikkeeseenlaskija, kun esite liittyy asetuksen (EY) N:o 809/2004 17 artiklan 2 kohdassa säädetyt ehdot täyttäviin oman pääoman ehtoisiin arvopapereihin;

3)	kohde-etuutena olevien osakkeiden liikkeeseenlaskija, kun esite on laadittu asetuksen (EY) N:o 809/2004 liitteessä X tai XXVIII säädetyn talletustodistuksia koskevan luettelon mukaisesti;

kun missä tahansa seuraavista tapahtuu määräysvallan vaihtuminen:

1)	liikkeeseenlaskija, kun esite liittyy asetuksen (EY) N:o 809/2004 4 artiklan 2 kohdan 1 alakohdassa tarkoitettuihin osakkeisiin ja osakkeita vastaaviin muihin siirtokelpoisiin arvopapereihin;

2)	kohde-etuutena olevien osakkeiden tai osakkeita vastaavien muiden siirtokelpoisten arvopapereiden liikkeeseenlaskija, kun esite liittyy asetuksen (EY) N:o 809/2004 17 artiklan 2 kohdassa säädetyt ehdot täyttäviin oman pääoman ehtoisiin arvopapereihin;

3)	kohde-etuutena olevien osakkeiden liikkeeseenlaskija, kun esite on laadittu asetuksen (EY) N:o 809/2004 liitteessä X tai XXVIII säädetyn talletustodistuksia koskevan luettelon mukaisesti;

kun kyseessä on uusi kolmansien osapuolten tekemä julkinen ostotarjous, sellaisena kuin se on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/25/EY (4) 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa, ja julkisen ostotarjouksen lopputulos minkä tahansa seuraavista osalta:

1)	liikkeeseenlaskijan oma pääoma, kun esite liittyy asetuksen (EY) N:o 809/2004 4 artiklan 2 kohdan 1 alakohdassa tarkoitettuihin osakkeisiin ja osakkeita vastaaviin muihin siirtokelpoisiin arvopapereihin;

2)	kohde-etuutena olevien osakkeiden tai osakkeita vastaavien muiden siirtokelpoisten arvopapereiden liikkeeseenlaskijan oma pääoma, kun esite liittyy asetuksen (EY) N:o 809/2004 17 artiklan 2 kohdassa säädetyt ehdot täyttäviin oman pääoman ehtoisiin arvopapereihin;

3)	kohde-etuutena olevien osakkeiden liikkeeseenlaskijan oma pääoma, kun esite on laadittu asetuksen (EY) N:o 809/2004 liitteessä X tai XXVIII säädetyn talletustodistuksia koskevan luettelon mukaisesti;

kun asetuksen (EY) N:o 809/2004 4 artiklan 2 kohdan 1 alakohdassa tarkoitettujen osakkeiden ja osakkeita vastaavien muiden siirtokelpoisten arvopapereiden osalta sekä sellaisten vaihto- tai vaihdettavien velkakirjojen osalta, jotka ovat mainitun asetuksen 17 artiklan 2 kohdassa säädetyt ehdot täyttäviä oman pääoman ehtoisia arvopapereita, tehdään muutos esitteen sisältämään käyttöpääomaa koskevaan lausuntoon käyttöpääoman tullessa liikkeeseenlaskijan senhetkisiä tarpeita vastaavaksi tai vastaamattomaksi;

kun liikkeeseenlaskija hakee kaupankäynnin kohteeksi ottamista uusilla säännellyillä markkinoilla jossakin muussa jäsenvaltiossa (joissakin muissa jäsenvaltioissa) tai aikoo tarjota arvopapereita yleisölle jossakin muussa jäsenvaltioissa (joissakin muissa jäsenvaltioissa) kuin esitteessä mainitussa (mainituissa);

kun tehdään uusi merkittävä taloudellinen sitoumus, joka todennäköisesti johtaa asetuksen (EY) N:o 809/2004 4 a artiklan 6 kohdassa tarkoitettuun olennaiseen muutokseen, ja kun esite liittyy kyseisen asetuksen 4 artiklan 2kohdan 1 alakohdassa tarkoitettuihin osakkeisiin ja osakkeita vastaaviin muihin siirtokelpoisiin arvopapereihin ja 17 artiklan 2 kohdassa säädetyt ehdot täyttäviin muihin oman pääoman ehtoisiin arvopapereihin;

h)	kun liikkeeseenlaskuohjelman yhteenlaskettua nimellisarvoa korotetaan.

3 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 7 päivänä maaliskuuta 2014.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO

(1) EUVL L 345, 31.12.2003, s. 64.

(2) Komission asetus (EY) N:o 809/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/71/EY täytäntöönpanosta esitteiden sisältämien tietojen, esitteiden muodon, viittauksina esitettävien tietojen, julkistamisen ja mainonnan osalta (EUVL L 149, 30.4.2004, s. 1).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1095/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/25/EY, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, julkisista ostotarjouksista (EUVL L 142, 30.4.2004, s. 12).

15.4.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 111/40

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 383/2014,

annettu 2 päivänä huhtikuuta 2014,

nimityksen kirjaamisesta suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin (Beurre de Bresse (SAN))

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä 21 päivänä marraskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) ja erityisesti sen 52 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Ranskan hakemus nimityksen ”Beurre de Bresse” rekisteröimiseksi julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä (2) asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(2)	Koska komissiolle ei ole toimitettu asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan mukaisia vastaväitteitä, nimitys ”Beurre de Bresse” olisi rekisteröitävä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Rekisteröidään tämän asetuksen liitteessä oleva nimitys.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 2 päivänä huhtikuuta 2014.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Dacian CIOLOȘ

Komission jäsen

(1) EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

(2) EUVL C 335, 16.11.2013, s. 22.

LIITE

Ihmisravinnoksi tarkoitetut perussopimuksen liitteeseen I kuuluvat maataloustuotteet:

Luokka 1.5 Rasvat (voi, margariini, öljyt jne.)

RANSKA

Beurre de Bresse (SAN)

15.4.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 111/42

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 384/2014,

annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014,

nimityksen kirjaamisesta suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin (Crème de Bresse (SAN))

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Ranskan hakemus nimityksen ”Crème de Bresse” rekisteröimiseksi julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä (2) asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(2)	Koska komissiolle ei ole toimitettu asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan mukaisia vastaväitteitä, nimitys ”Crème de Bresse” olisi rekisteröitävä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Rekisteröidään tämän asetuksen liitteessä oleva nimitys.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 3 päivänä huhtikuuta 2014.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Dacian CIOLOȘ

Komission jäsen

(1) EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

(2) EUVL C 335, 16.11.2013, s. 16.

LIITE

Ihmisravinnoksi tarkoitetut perussopimuksen liitteeseen I kuuluvat maataloustuotteet:

Luokka 1.4. Muut eläinperäiset tuotteet (munat, hunaja, erilaiset maitotuotteet paitsi voi jne.)

RANSKA

Crème de Bresse (SAN)

15.4.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 111/44

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 385/2014,

annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014,

nimityksen kirjaamisesta suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin (Elbe-Saale Hopfen (SMM))

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Saksan hakemus nimityksen ”Elbe-Saale Hopfen” rekisteröimiseksi julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä (2) asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(2)	Koska komissiolle ei ole toimitettu asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan mukaisia vastaväitteitä, nimitys ”Elbe-Saale Hopfen” olisi rekisteröitävä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Rekisteröidään tämän asetuksen liitteessä oleva nimitys.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 3 päivänä huhtikuuta 2014.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä,

Dacian CIOLOȘ

Komission jäsen

(1) EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

(2) EUVL C 345, 26.11.2013, s. 24.

LIITE

Ihmisravinnoksi tarkoitetut perussopimuksen liitteeseen I kuuluvat maataloustuotteet:

Luokka 1.8 Muut liitteeseen I kuuluvat tuotteet (mausteet jne.)

SAKSA

Elbe-Saale Hopfen (SMM)

15.4.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 111/46

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 386/2014,

annettu 14 päivänä huhtikuuta 2014,

Korean demokraattiseen kansantasavaltaan kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 329/2007 muuttamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Korean demokraattiseen kansantasavaltaan kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä 27 päivänä maaliskuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 329/2007 (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 1 kohdan d ja e alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksen (EY) N:o 329/2007 liitteessä IV luetellaan YK:n turvallisuusneuvoston pakotekomitean päätöksiin perustuvat henkilöt, yhteisöt ja elimet.

(2)	Asetuksen (EY) N:o 329/2007 liitteessä V luetellaan neuvoston nimeämät henkilöt, yhteisöt ja elimet, joita asetuksessa tarkoitettu varojen ja muiden taloudellisten resurssien jäädyttäminen koskee.

(3)

Neuvosto päätti 14 päivänä huhtikuuta 2014 (2) pakotekomitean ratkaisun perusteella muuttaa yhtä yhteisöä koskevia tietoja luettelossa henkilöstä, yhteisöistä ja elimistä, joihin varojen ja taloudellisten resurssien jäädyttämistä olisi sovellettava, sekä poistaa yhden yhteisön liitteestä IV. Liitettä IV olisi sen vuoksi muutettava.

(4)	Neuvosto päätti 14 päivänä huhtikuuta 2014 myös poistaa yhden henkilön liitteestä V. Liitettä V olisi sen vuoksi muutettava.

(5)	Jotta tässä asetuksessa säädetyillä toimenpiteillä olisi tavoiteltu vaikutus, asetuksen olisi tultava voimaan välittömästi,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 329/2007 seuraavasti:

1)	Muutetaan liite IV tämän asetuksen liitteen I mukaisesti.

2)	Muutetaan liite V tämän asetuksen liitteen II mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä huhtikuuta 2014.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Ulkopolitiikan välineiden hallinnon päällikkö

(1) EUVL L 88, 29.3.2007, s. 1.

(2) Neuvoston päätös 2014/212/YUTP, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2014, Korean demokraattista kansantasavaltaa koskevista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2013/183/YUTP muuttamisesta (katso tämän virallisen lehden sivu 79).

LIITE I

Korvataan asetuksen (EY) N:o 329/2007 liitteessä IV olevan otsikon ”B. Oikeushenkilöt, yhteisöt ja elimet” alla oleva kohta ”Korea Ryonha Machinery Joint Venture Corporation” seuraavasti:

”(16)

Korea Ryonha Machinery Joint Venture Corporation (tunnetaan myös nimillä a) Chosun Yunha Machinery Joint Operation Company; b) Korea Ryenha Machinery J/V Corporation; c) Ryonha Machinery Joint Venture Corporation; d) Ryonha Machinery Corporation; e) Ryonha Machinery; f) Ryonha Machine Tool; g) Ryonha Machine Tool Corporation; h) Ryonha Machinery Corp; i) Ryonhwa Machinery Joint Venture Corporation; j) Ryonhwa Machinery JV; k) Huichon Ryonha Machinery General Plant; l) Unsan; m) Unsan Solid Tools; ja n) Millim Technology Company). Osoite: a) Tongan-dong, Central District, Pyongyang, DPRK; b) Mangungdae- gu, Pyongyang, DPRK; c) Mangyongdae District, Pyongyang, DPRK. Muita tietoja: sähköposti: a) ryonha@silibank.com; sjc-117@hotmail.com; ja b) millim@silibank.com. Puhelin: a) +850-2 18111; b) +850-2 18111-8642; ja c) +850-2 18111-381-8642. Faksi: +850-2 381-4410. Nimeämispäivä: 22.1.2013.”

LIITE II

Poistetaan asetuksen (EY) N:o 329/2007 liitteessä V olevan otsikon ”A. 6 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut luonnolliset henkilöt” alla oleva kohta:

Nimi (ja mahdolliset peitenimet)

Tunnistamistiedot

Perusteet

”1.

Chang Song-taek (alias JANG Song-Taek)

Syntymäaika:

2.2.1946 tai 6.2.1946 tai 23.2.1946 (Pohjois-Hamgyöngin maakunta)

Passin numero (vuodesta 2006): PS 736420617

Kansallisen puolustusneuvoston jäsen. Korean työväenpuolueen hallinto-osaston johtaja.”

15.4.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 111/48

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 387/2014,

annettu 14 päivänä huhtikuuta 2014,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (2) ja erityisesti sen 136 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)	Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä huhtikuuta 2014.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Jerzy PLEWA

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2) EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.

LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0702 00 00	MA	64,0
	TN	117,5
	TR	93,7
	ZZ	91,7
0707 00 05	MK	58,5
	TR	124,3
	ZZ	91,4
0709 93 10	MA	44,0
	TR	96,8
	ZZ	70,4
0805 10 20	EG	47,3
	IL	67,5
	MA	40,7
	TN	46,6
	TR	62,2
	ZZ	52,9
0805 50 10	MA	35,6
	TR	65,8
	ZZ	50,7
0808 10 80	AR	96,5
	BR	88,0
	CL	101,3
	CN	98,6
	MK	26,7
	NZ	138,0
	US	175,3
	ZA	130,1
	ZZ	106,8
0808 30 90	AR	98,5
	CL	147,3
	CN	82,0
	ZA	98,5
	ZZ	106,6

(1) Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.

15.4.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 111/50

NEUVOSTON DIREKTIIVI 2014/48/EU,

annettu 24 päivänä maaliskuuta 2014,

säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin 2003/48/EY muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 115 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston direktiiviä 2003/48/EY (3) on sovellettu jäsenvaltioissa 1 päivästä heinäkuuta 2005 alkaen, ja se on ensimmäisten kolmen soveltamisvuotensa aikana osoittanut toimivuutensa soveltamisalansa rajoissa. Sen soveltamista koskevasta 15 päivänä syyskuuta 2008 annetusta ensimmäisestä komission kertomuksesta ilmenee kuitenkin, että se ei vastaa täysin tavoitteita, jotka on esitetty neuvoston istunnossaan 26 ja 27 päivänä marraskuuta 2000 yksimielisesti antamissa päätelmissä. Sen soveltamisalaan eivät erityisesti sisälly tietyt korkoa tuottavia arvopapereita vastaavat rahoitusvälineet eivätkä tietyt välineet, joissa korkoa tuottavien arvopapereiden omistusyhteys on välillinen.

(2)

Jotta direktiivin 2003/48/EY tavoite saavutettaisiin paremmin, on tarpeen ensinnäkin parantaa tosiasiallisten edunsaajien henkilöllisyyden ja asuinpaikan määrittämiseen käytettävien tietojen laatua. Siksi maksuasiamiehen olisi käytettävä sekä syntymäaikaa ja -paikkaa että jäsenvaltioiden mahdollisesti antamia verotunnisteita tai muita vastaavia tunnisteita. Direktiivi 2003/48/EY ei velvoita jäsenvaltioita ottamaan käyttöön verotunnisteita. Siksi olisi parannettava myös tietoja, jotka liittyvät yhteisiin tileihin ja muihin useamman tosiasiallisen edunsaajan tapauksiin.

(3)

Direktiiviä 2003/48/EY sovelletaan yksinomaan unionissa asuvien luonnollisten henkilöiden välittömäksi hyväksi tapahtuviin koronmaksuihin. Sen vuoksi tällaiset henkilöt voivat kiertää direktiiviä 2003/48/EY käyttämällä välikätenään erityisesti sellaista yhteisöä tai oikeudellista järjestelyä, joka on sijoittautunut sellaiselle oikeudenkäyttöalueelle, jolla kyseiselle yhteisölle tai järjestelylle maksettavan tulon verottaminen ei ole varmaa. Ottaen huomioon myös rahanpesun vastaiset toimenpiteet, joista säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2005/60/EY (4), on siksi aiheellista vaatia maksuasiamiehiä soveltamaan niin kutsuttua läpäisyperiaatetta maksuihin, jotka suoritetaan tietyille yhteisöille tai oikeudellisille järjestelyille, joiden sijoittautumispaikka tai tosiasiallisen johdon sijaintipaikka on sellaisessa maassa tai sellaisella alueella, jossa direktiiviä 2003/48/EY tai vaikutukseltaan vastaavia toimenpiteitä ei sovelleta. Näiden maksuasiamiesten tulisi käyttää tällaisen yhteisön tai oikeudellisen järjestelyn tosiasiallisesta omistajasta tai tosiasiallisista omistajista jo saatavillaan olevia tietoja varmistaakseen, että direktiiviä 2003/48/EY sovelletaan silloin, kun tällä tavalla määritetty tosiasiallinen edunsaaja on luonnollinen henkilö, jonka asuinpaikka on muussa jäsenvaltiossa kuin maksuasiamiehen sijoittautumisjäsenvaltiossa. Maksuasiamiehille koituvan hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi olisi laadittava suuntaa-antava luettelo kolmansiin maihin ja kolmansille oikeudenkäyttöalueille sijoittautuneista yhteisöistä ja oikeudellisista järjestelyistä, joihin mainittua toimenpidettä sovelletaan.

(4)

Direktiivin 2003/48/EY säännösten kiertäminen ohjaamalla koronmaksu keinotekoisesti unionin ulkopuolelle sijoittautuneen talouden toimijan kautta olisi myös vältettävä. Siksi on syytä täsmentää, mitkä ovat talouden toimijoiden velvollisuudet silloin, kun ne ovat tietoisia siitä, että direktiivin 2003/48/EY alueellisen soveltamisalan ulkopuolelle sijoittautuneelle toimijalle suoritettu koronmaksu on tapahtunut sellaisen luonnollisen henkilön hyväksi, jonka asuinpaikan ne tietävät sijaitsevan toisessa jäsenvaltiossa ja jota voidaan pitää niiden asiakkaana. Kyseisten talouden toimijoiden olisi tällaisissa tilanteissa katsottava toimivan maksuasiamiehinä. Näin voitaisiin estää erityisesti myös rahoituslaitosten kansainvälisen verkoston eli sivuliikkeiden, tytäryhtiöiden, osakkuusyhtiöiden tai holdingyhtiöiden mahdollista väärinkäyttöä direktiivin 2003/48/EY säännösten kiertämiseksi.

(5)

Kokemus on osoittanut, että on tarpeen selventää velvollisuutta toimia maksuasiamiehenä koronmaksun vastaanottamisen jälkeen. Erityisesti olisi määritettävä selvästi ne välittäjinä toimivat rakenteet, joita tämä velvollisuus koskee. Yhteisöjen ja oikeudellisten järjestelyjen, jotka eivät maksa tosiasiallisesti veroa, olisi sovellettava direktiivin 2003/48/EY säännöksiä, kun ne ovat vastaanottaneet koronmaksun maksuketjussa edellä olevalta talouden toimijalta. Suuntaa-antava luettelo tällaisista yhteisöistä ja oikeudellisista järjestelyistä kussakin jäsenvaltiossa helpottaa uusien säännösten täytäntöönpanoa.

(6)

Direktiivin 2003/48/EY soveltamista koskevasta ensimmäisestä kertomuksesta ilmenee, että kyseisen direktiivin säännöksiä voidaan kiertää käyttämällä rahoitusvälineitä, jotka riskitasonsa, joustavuutensa ja ennalta sovitun tuottonsa puolesta vastaavat velkasitoumuksia. Siksi on tarpeen varmistaa, että sen soveltamisalaan sisältyvät paitsi korkotulot myös muut olennaisesti vastaavat tulot.

(7)

Samoin henkivakuutussopimukset, jotka sisältävät tuottoa koskevan takuun tai joiden tuotto on yli 40-prosenttisesti riippuvainen direktiivin 2003/48/EY piiriin kuuluvista velkasitoumuksista saatavista tuloista tai muista vastaavista tuloista, olisi sisällytettävä kyseisen direktiivin soveltamisalaan.

(8)

Kun on kyse unioniin sijoittautuneista sijoitusrahastoista, direktiivin 2003/48/EY nykyiseen soveltamisalaan kuuluvat ainoastaan ne tulot, jotka on saatu sellaisten arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten (yhteissijoitusyritykset) välityksellä, joiden toimilupa on myönnetty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/65/EY (5), joka on muun muassa kumonnut ja korvannut neuvoston direktiivin 85/611/ETY (6), mukaisesti. Muista kuin yhteissijoitusyrityksistä saatavat vastaavat tulot kuuluvat direktiivin 2003/48/EY soveltamisalaan vain silloin, kun muut kuin yhteissijoitusyritykset ovat yhteisöjä, joilla ei ole oikeushenkilön asemaa, mistä syystä ne toimivat maksuasiamiehinä, kun ne vastaanottavat koronmaksuja. Sen varmistamiseksi, että samoja sääntöjä sovelletaan kaikkiin sijoitusrahastoihin tai sijoitusjärjestelmiin niiden oikeudellisesta muodosta riippumatta, direktiivissä 2003/48/EY oleva viittaus direktiiviin 85/611/ETY olisi korvattava viittauksella siihen, että ne on rekisteröity jonkin jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti tai niiden rahastosäännöt tai perustamiskirjat noudattavat jonkin jäsenvaltion lainsäädäntöä. Yhtäläinen kohtelu olisi varmistettava myös ottaen huomioon Euroopan talousalueesta tehty sopimus.

(9)

Kun on kyse muualle kuin Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen jäsenvaltioihin sijoittautuneista sijoitusrahastoista, on tarpeen selventää, että direktiivin soveltamisalaan kuuluvat kaikista näistä rahastoista saatavat korkotulot ja muut vastaavat tulot riippumatta sijoitusrahastojen oikeudellisesta muodosta ja siitä, kuinka niitä tarjotaan sijoittajille.

(10)

Koronmaksun määritelmää olisi selvennettävä sen varmistamiseksi, että velkasitoumuksiin tehtyjen suorien sijoitusten lisäksi myös välilliset sijoitukset otetaan huomioon laskettaessa tällaisiin välineisiin sijoitettujen varojen prosenttiosuutta. Jotta maksuasiamiesten olisi helpompi soveltaa direktiiviä 2003/48/EY muihin maihin sijoittautuneista yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavista yrityksistä peräisin oleviin tuloihin, olisi tehtävä selväksi, että tällaisten yritysten tiettyjen tulojen kohtelua varten suoritettava varojen koostumuksen laskenta määräytyy Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen sen jäsenvaltion sääntöjen mukaan, johon ne ovat sijoittautuneet.

(11)

Sekä todistusmenettelyllä, jossa tosiasialliset edunsaajat, joiden verotuksellinen kotipaikka sijaitsee jossakin jäsenvaltiossa, välttyvät saamansa todistuksen perusteella lähdeveron soveltamiselta direktiivin 2003/48/EY 10 artiklan 1 kohdassa mainitussa jäsenvaltiossa saatuun korkotuloon, että vaihtoehtoisella menettelyllä, jossa tiedot ilmoitetaan tosiasiallisen edunsaajan asuinjäsenvaltiolle vapaaehtoisesti, on ansionsa. Menettely, jossa tiedot ilmoitetaan vapaaehtoisesti, on kuitenkin tosiasialliselle edunsaajalle kevyempi, ja siksi on asianmukaista antaa tosiasiallisten edunsaajien valita sovellettava menettely.

(12)	Jäsenvaltioiden olisi toimitettava asiaankuuluvat tilastotiedot direktiivin 2003/48/EY soveltamisesta, jotta voidaan parantaa sellaisten tietojen laatua, joita komissio käyttää laatiessaan joka kolmas vuosi neuvostolle annettavaa kertomusta mainitun direktiivin soveltamisesta.

(13)

Paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (7) 34 kohdan mukaisesti jäsenvaltioita kannustetaan laatimaan itseään varten ja Euroopan unionin edun vuoksi omia taulukoitaan, joista ilmenee mahdollisuuksien mukaan tämän direktiivin ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen toimenpiteiden välinen vastaavuus, ja julkaisemaan ne.

(14)	Jotta voidaan varmistaa direktiivin 2003/48/EY yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (8) mukaisesti.

(15)

Jäsenvaltioiden eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita, joita ovat säästöjen tuottamien korkotulojen, jotka yleisesti kuuluvat kaikissa jäsenvaltioissa paikallisten luonnollisten henkilöiden verotettavaan tuloon, tosiasiallisen verotuksen varmistaminen, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(16)	Direktiivi 2003/48/EY olisi muutettava,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivi 2003/48/EY seuraavasti:

Korvataan 1 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että maksuasiamiehet ja muut talouden toimijat, jotka ovat sijoittautuneet niiden alueelle tai, tapauksen mukaan, joiden tosiasiallinen johto sijaitsee niiden alueella, suorittavat tämän direktiivin täytäntöön panemisen edellyttämät tehtävät riippumatta koronmaksun perustana olevan sitoumuksen antajan sijoittautumispaikasta.”

Lisätään 1 a artikla seuraavasti:

”1 a artikla

Tiettyjen käsitteiden määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

a)	’talouden toimijalla’ luotto- tai rahoituslaitosta tai muuta oikeushenkilöä tai luonnollista henkilöä, joka ammattitoimintansa osana säännöllisesti tai satunnaisesti suorittaa tässä direktiivissä tarkoitetun koronmaksun tai huolehtii tällaisesta koronmaksusta;

yhteisön ’tosiasiallisen johdon sijaintipaikalla’ riippumatta siitä, onko se itsenäinen oikeushenkilö, paikkaa, jossa tehdään yhteisön toiminnalle kokonaisuutena tarpeelliset keskeiset johdon päätökset. Jos sellaiset päätökset tehdään useassa maassa tai usealla oikeudenkäyttöalueella, tosiasiallisen johdon katsotaan sijaitsevan paikassa, jossa tehdään useimmat tässä direktiivissä tarkoitetun koronmaksun perustana oleviin varoihin liittyvät keskeiset johdon päätökset;

huolto-omaisuuden (trust) tai muun oikeudellisen järjestelyn ’tosiasiallisen johdon sijaintipaikalla’:

oikeudellisen järjestelyn varoihin liittyvistä keskeisistä johdon päätöksistä pääasiallisesti vastaavan luonnollisen henkilön vakituista kotipaikkaa tai huolto-omaisuuden (trust) tapauksessa omaisuudenhoitajan vakituista kotipaikkaa. Jos tällainen pääasiallinen vastuu on usealla luonnollisella henkilöllä, tosiasiallisen johdon katsotaan sijaitsevan sen henkilön vakituisessa kotipaikassa, joka vastaa pääasiallisesti useimmista tässä direktiivissä tarkoitetun koronmaksun perustana oleviin varoihin liittyvistä keskeisistä johdon päätöksistä; tai

ii)

paikkaa, jossa oikeudellisen järjestelyn varojen hallinnoinnista pääasiallisesti vastaava oikeudellinen henkilö, tai huolto-omaisuuden (trust) tapauksessa omaisuudenhoitaja, tekee kyseisiin varoihin liittyvät keskeiset johdon päätökset. Jos keskeiset johdon päätökset tehdään useassa maassa tai usealla oikeudenkäyttöalueella, tosiasiallisen johdon katsotaan sijaitsevan paikassa, jossa tehdään useimmat tässä direktiivissä tarkoitetun koronmaksun perustana oleviin varoihin liittyvät keskeiset johdon päätökset;

d)	’tosiasiallisesti veroa maksavalla’ sitä, että yhteisö tai oikeudellinen järjestely on velvollinen maksamaan veroa kaikista tuloistaan tai siitä tulojensa osasta, joka kuuluu sen toisessa maassa asuville osallistujille, korkotulot mukaan lukien.”

Korvataan 2 artikla seuraavasti:

”2 artikla

Tosiasiallisen edunsaajan määritelmä

1. Rajoittamatta kohtien 2–4 soveltamista tässä direktiivissä ’tosiasiallisella edunsaajalla’ tarkoitetaan jokaista luonnollista henkilöä, jolle tai jonka hyväksi suoritetaan koronmaksu, paitsi jos henkilö voi osoittaa, ettei sitä ole vastaanotettu tai sen maksamisesta huolehdittu hänen hyväkseen eli että hän

a)	toimii 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna maksuasiamiehenä;

toimii jonkin yhteisön puolesta, riippumatta siitä, onko se itsenäinen oikeushenkilö, ja ilmoittaa koronmaksun suorittavalle tai koron maksamisesta huolehtivalle talouden toimijalle yhteisön nimen, oikeudellisen muodon ja sijoittautumispaikan osoitteen sekä, jos se sijaitsee eri maassa tai oikeudenkäyttöalueella, yhteisön tosiasiallisen johdon sijaintipaikan osoitteen;

toimii oikeudellisen järjestelyn puolesta ja ilmoittaa koronmaksun suorittavalle tai koron maksamisesta huolehtivalle talouden toimijalle oikeudellisen järjestelyn mahdollisen nimen, oikeudellisen muodon, tosiasiallisen johdon sijaintipaikan osoitteen ja 1 a artiklan c kohdassa tarkoitetun oikeushenkilön tai luonnollisen henkilön nimen; tai

d)	toimii toisen luonnollisen henkilön, joka on tosiasiallinen edunsaaja, puolesta ja ilmoittaa tosiasiallisen edunsaajan henkilöllisyyden maksuasiamiehelle 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2. Jos maksuasiamiehellä on tietoja, joiden perusteella on syytä olettaa, että luonnollinen henkilö, jolle tai jonka lukuun korko maksetaan, ei voi olla tosiasiallinen edunsaaja ja jos tämä henkilö ei ole 1 kohdan a, b tai c alakohdassa tarkoitettu luonnollinen henkilö, maksuasiamiehen on ryhdyttävä kohtuullisiin toimiin tosiasiallisen edunsaajan henkilöllisyyden selvittämiseksi 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Mikäli maksuasiamies ei pysty määrittämään tosiasiallisen edunsaajan henkilöllisyyttä, sen on kohdeltava koron saajaa tosiasiallisena edunsaajana.

3. Jos Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY (*1) 2 artiklan soveltamisalan piiriin tuleva talouden toimija maksaa koron tai huolehtii sen maksamisesta sellaiselle yhteisölle tai oikeudelliselle järjestelylle, joka ei tosiasiallisesti maksa veroa ja jonka sijoittautumispaikka tai tosiasiallisen johdon sijaintipaikka on tämän direktiivin 7 artiklassa tarkoitetun alueen ulkopuolella ja myös tässä direktiivissä säädettyjen kaltaisia tai niitä vastaavia toimenpiteitä edellyttävien sopimusten ja järjestelyjen alueellisen soveltamisalan ulkopuolella olevassa maassa tai olevalla oikeudenkäyttöalueella, sovelletaan tämän kohdan toista–viidettä alakohtaa:

Maksu katsotaan suoritetuksi tai siitä katsotaan huolehditun sellaisen luonnollisen henkilön välittömäksi hyväksi, jonka asuinpaikka sijaitsee eri jäsenvaltiossa kuin talouden toimijan kotipaikka ja joka on direktiivin 2005/60/EY 3 artiklan 6 kohdan määritelmän mukaan kyseisen yhteisön tai oikeudellisen järjestelyn tosiasiallinen edunsaaja. Kyseisen luonnollisen henkilön henkilöllisyys on todennettava kyseisen direktiivin 7 artiklassa ja 8 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädettyjen asiakkaan tuntemisvelvollisuutta koskevien toimenpiteiden mukaisesti. Tällaista luonnollista henkilöä pidetään myös tässä direktiivissä tarkoitettuna tosiasiallisena edunsaajana.

Ensimmäistä alakohtaa sovellettaessa liitteen I suuntaa-antavassa luettelossa tarkoitetut yhteisöjen ja oikeudellisten järjestelyjen ryhmät on katsottava sellaisiksi, jotka eivät maksa tosiasiallisesti veroa.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun talouden toimijan on määritettävä yhteisön tai oikeudellisen järjestelyn oikeudellinen muoto ja sijoittautumispaikka tai tapauksen mukaan tosiasiallisen johdon sijaintipaikka käyttämällä tietoja, jotka yhteisön tai oikeudellisen järjestelyn puolesta toimiva luonnollinen henkilö on ilmoittanut erityisesti 1 kohdan b ja c alakohdan mukaisesti, paitsi jos talouden toimijalla on käytössään luotettavampia tietoja, joiden mukaan saadut tiedot ovat virheellisiä tai puutteellisia tämän kohdan soveltamista ajatellen.

Jos yhteisö tai oikeudellinen järjestely ei kuulu liitteessä I tarkoitettuihin ryhmiin tai jos se kuuluu johonkin niistä mutta väittää maksavansa tosiasiallisesti veroa, ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu talouden toimija määrittää, maksaako se tosiasiallisesti veroa, yleisesti tunnustettujen tosiseikkojen perusteella taikka asianomaisen yhteisön tai oikeudellisen järjestelyn esittämien, tai direktiivin 2005/60/EY mukaisesti toteutettujen asiakkaan tuntemisvelvollisuutta koskevien toimenpiteiden ansiosta saatavilla olevien, virallisten asiakirjojen perusteella.

4. Jos yhteisöä tai oikeudellista järjestelyä pidetään koronmaksun vastaanottaneena tai siitä huolehtineena maksuasiamiehenä 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti, koronmaksu katsotaan seuraavien luonnollisten henkilöiden tuloksi ja heitä pidetään tämän direktiivin mukaisina tosiasiallisina edunsaajina:

luonnollinen henkilö, jolla on oikeus saada tällaisen koronmaksun perustana olevista varoista peräisin olevat tulot tai jolla on oikeus saada muita tällaista koronmaksua vastaavia varoja, kun yhteisö tai oikeudellinen järjestely vastaanottaa maksun tai kun maksusta huolehditaan sen puolesta, suhteessa hänen oikeuteensa saada kyseiset tulot;

tällaisen koronmaksun perustana olevista varoista peräisin olevien tulojen tai muiden tällaista koronmaksua vastaavien varojen sen osan osalta, johon siinä vaiheessa, kun yhteisö tai oikeudellinen järjestely vastaanottaa maksun tai kun maksusta huolehditaan sen puolesta, kenelläkään a alakohdassa tarkoitetulla luonnollisella henkilöllä ei ole oikeutta, luonnollinen henkilö, joka on osallistunut suoraan tai välillisesti kyseisen yhteisön tai oikeudellisen järjestelyn varoihin, riippumatta siitä, onko tällaisella luonnollisella henkilöllä oikeus yhteisön tai oikeudellisen järjestelyn varoihin tai tuloihin;

jos kellään a tai b kohdassa tarkoitetuista luonnollisista henkilöistä, ei ole yhteisesti tai kullakin erikseen oikeutta kaikkiin tällaisen koronmaksun perustana olevista varoista peräisin oleviin tuloihin tai kaikkiin muihin tällaista koronmaksua vastaaviin varoihin koronmaksun vastaanottamisen tai siitä huolehtimisen hetkellä, luonnollinen henkilö, joka saa myöhemmin oikeuden kaikkiin koronmaksun perustana oleviin varoihin tai muihin tällaista koronmaksua vastaaviin varoihin tai osaan niistä suhteessa hänen oikeuteensa saada kyseiset tulot. Kokonaismäärä, joka katsotaan tällaisen luonnollisen henkilön tuloksi, ei saa ylittää yhteisölle tai oikeudelliselle järjestelylle tai sen lukuun maksetun koron määrää sen jälkeen, kun kaikki a tai b alakohdassa tarkoitetulle luonnolliselle henkilölle tämän kohdan mukaisesti kuuluviksi luetut osuudet on vähennetty.

(*1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/60/EY, annettu 26 päivänä lokakuuta 2005, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesutarkoituksiin sekä terrorismin rahoitukseen (EUVL L 309, 25.11.2005, s. 15).”"

Korvataan 3 ja 4 artikla seuraavasti:

”3 artikla

Tosiasiallisen edunsaajan henkilöllisyys ja asuinpaikka

1. Kunkin jäsenvaltion on omalla alueellaan otettava käyttöön tarvittavat menettelyt, joiden avulla maksuasiamiehen on mahdollista määrittää tosiasialliset edunsaajat ja heidän asuinpaikkansa 8–12 artiklan soveltamista varten, sekä varmistettava menettelyjen soveltaminen.

Näiden menettelyjen on täytettävä 2 ja 3 kohdassa vahvistetut vähimmäisvaatimukset.

2. Maksuasiamiehen on todennettava tosiasiallisen edunsaajan henkilöllisyys noudattaen vähimmäisvaatimuksia, jotka vaihtelevat seuraavasti sen mukaan, milloin maksuasiamiehen ja tosiasiallisen edunsaajan välinen sopimussuhde on syntynyt:

ennen 1 päivää tammikuuta 2004 syntyneiden sopimussuhteiden osalta maksuasiamiehen on määritettävä tosiasiallisen edunsaajan henkilöllisyys, johon sisältyy tosiasiallisen edunsaajan nimi ja osoite, niiden tietojen mukaan, jotka sillä on hallussaan, erityisesti sen sijoittautumisvaltiossa voimassa olevien säädösten ja direktiivin 2005/60/EY perusteella;

1 päivänä tammikuuta 2004 tai sen jälkeen syntyneiden sopimussuhteiden tai, jos sopimussuhdetta ei ole, toteutuneiden liiketoimien osalta maksuasiamiehen on määritettävä tosiasiallisen edunsaajan henkilöllisyys, johon sisältyy tosiasiallisen edunsaajan nimi, osoite, syntymäaika ja -paikka sekä 4 kohdassa tarkoitetun luettelon mukaisesti sen jäsenvaltion antama verotunniste tai muu vastaava tunniste, jossa tosiasiallisen edunsaajan verotuksellinen kotipaikka sijaitsee. Ennen 1 päivää heinäkuuta 2015 syntyneiden sopimussuhteiden tai, jos sopimussuhdetta ei ole, toteutuneiden liiketoimien osalta tiedot syntymäajasta ja -paikasta vaaditaan vain, jos tällaista verotunnistetta tai muuta vastaavaa tunnistetta ei ole saatavilla.

Ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetut tiedot on määritettävä tosiasiallisen edunsaajan esittämän passin tai virallisen henkilökortin tai tapauksen mukaan 4 kohdassa tarkoitetussa luettelossa määritetyn muun virallisen henkilöasiakirjan perusteella. Kaikki sellaiset tiedot, jotka eivät käy ilmi näistä asiakirjoista, määritetään tosiasiallisen edunsaajan esittämän muun henkilöllisyyttä koskevan asiakirjanäytön perusteella.

3. Jos tosiasiallinen edunsaaja esittää vapaaehtoisesti jonkin maan toimivaltaisen viranomaisen enintään kolme vuotta ennen koron maksupäivää tai myöhempää ajankohtaa, jona maksun katsotaan tulleen tosiasiallisen edunsaajan tuloksi, antaman verotuksellista kotipaikkaa koskevan todistuksen, hänen asuinpaikkansa katsotaan sijaitsevan kyseisessä maassa. Muussa tapauksessa hänen verotuksellisen kotipaikkansa katsotaan sijaitsevan maassa, jossa hänen vakituinen kotipaikkansa sijaitsee. Maksuasiamiehen on määritettävä tosiasiallisen edunsaajan vakituinen asuinpaikka seuraavia vähimmäisvaatimuksia noudattaen:

ennen 1 päivää tammikuuta 2004 syntyneiden sopimussuhteiden osalta maksuasiamiehen on määritettävä tosiasiallisen edunsaajan senhetkinen vakituinen asuinpaikka niiden parhaiden tietojen perusteella, jotka sillä on hallussaan erityisesti sen sijoittautumisvaltiossa voimassa olevien säädösten ja direktiivin 2005/60/EY perusteella;

1 päivänä tammikuuta 2004 tai sen jälkeen syntyneiden sopimussuhteiden tai, jos sopimussuhdetta ei ole, toteutuneiden liiketoimien osalta maksuasiamiehen on määritettävä tosiasiallisen edunsaajan senhetkinen vakituinen asuinpaikka 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa esitettyjen määrittämismenettelyjen avulla määritetyn, uusimpia maksuasiamiehen hallussa olevia asiakirjoja käyttäen ajan tasalle saatetun osoitteen perusteella.

Jos ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetussa tilanteessa tosiasiallinen edunsaaja esittää jäsenvaltion myöntämän passin, virallisen henkilökortin tai muun virallisen henkilöasiakirjan ja ilmoittaa asuinpaikakseen jonkin kolmannen maan, hänen kotipaikkansa määritetään verotuksellista kotipaikkaa koskevalla todistuksella, jonka tosiasiallisen edunsaajan asuinpaikakseen ilmoittaman kolmannen maan toimivaltainen viranomainen on antanut enintään kolme vuotta ennen koron maksupäivää tai myöhempää ajankohtaa, jona maksun katsotaan tulleen tosiasiallisen edunsaajan tuloksi. Jos tällaista todistusta ei esitetä, kotipaikan katsotaan sijaitsevan siinä jäsenvaltiossa, joka on myöntänyt kyseisen passin, virallisen henkilökortin tai muun virallisen henkilöasiakirjan. Sellaisten tosiasiallisten edunsaajien, joista maksuasiamiehellä on hallussaan virallisia asiakirjoja, joista käy ilmi, että heidän verotuksellinen kotipaikkansa sijaitsee heidän diplomaatin asemaansa liittyvien vapauksien tai muiden kansainvälisesti hyväksyttyjen sääntöjen vuoksi eri maassa kuin heidän vakituinen asuinpaikkansa, kotipaikka määritetään maksuasiamiehen käytettävissä olevien virallisten asiakirjojen perusteella.

4. Kunkin verotunnisteita tai muita vastaavia tunnisteita antavan jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2014 kyseisten tunnisteiden ja annettuja tunnisteita koskevia tietoja sisältävien virallisten asiakirjojen rakenne ja muoto. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle mahdollisista muutoksista tältä osin. Komissio julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä vastaanotettujen tietojen luettelon.

4 artikla

Maksuasiamiehet

1. Tätä direktiiviä sovellettaessa maksuasiamiehenä pidetään jäsenvaltioon sijoittautunutta talouden toimijaa, joka suorittaa koronmaksun tai huolehtii koron maksamisesta tosiasiallisen edunsaajan välittömäksi hyväksi.

Tätä kohtaa sovellettaessa on epäolennaista, onko asianomainen talouden toimija koronmaksun perustana olevan sitoumuksen antaja, arvopaperin liikkeeseenlaskija vai talouden toimija, jolle sitoumuksen antaja, arvopaperin liikkeeseenlaskija tai tosiasiallinen edunsaaja on antanut tehtäväksi koronmaksun suorittamisen tai siitä huolehtimisen.

Tätä direktiiviä sovellettaessa maksuasiamiehenä pidetään myös jäsenvaltioon sijoittautunutta talouden toimijaa, kun seuraavat edellytykset täyttyvät:

talouden toimija suorittaa koronmaksun tai huolehtii sen maksamisesta toiselle talouden toimijalle, joka voi olla myös ensin mainitun talouden toimijan kiinteä toimipaikka tai tytäryhtiö ja joka on sijoittautunut 7 artiklassa tarkoitetun alueen ulkopuolelle ja tässä direktiivissä säädettyjen kaltaisia tai niitä vastaavia toimenpiteitä edellyttävien sopimusten ja järjestelyjen alueellisen soveltamisalan ulkopuolelle; ja

ensin mainitulla talouden toimijalla on saatavilla olevien tietojen perusteella syytä uskoa, että jälkimmäinen talouden toimija maksaa tulon tai huolehtii tällaisesta maksusta sellaisen tosiasiallisen edunsaajan välittömäksi hyväksi, joka on luonnollinen henkilö, jonka asuinpaikan ensin mainittu talouden toimija tietää sijaitsevan toisessa jäsenvaltiossa, ottaen huomioon 3 artikla.

Jos ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät, maksu, jonka edellinen talouden toimija on suorittanut tai jonka suorittamisesta se on huolehtinut, katsotaan suoritetuksi tai sen suorittamisesta katsotaan huolehditun kyseisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetun tosiasiallisen edunsaajan välittömäksi hyväksi.

2. Yhteisöä tai oikeudellista järjestelyä, jonka tosiasiallinen johto sijaitsee jäsenvaltiossa ja joka ei joko kyseisen jäsenvaltion tai sijoittautumisjäsenvaltionsa taikka maan tai oikeudenkäyttöalueen, jossa on muulla tavoin sen verotuksellinen kotipaikka, välitöntä verotusta koskevien yleisten sääntöjen nojalla tosiasiallisesti maksa veroa, pidetään maksuasiamiehenä, kun se on vastaanottanut koronmaksun tai huolehtinut tällaisesta maksusta.

Tätä kohtaa sovellettaessa liitteen II suuntaa-antavassa luettelossa tarkoitetut yhteisöjen ja oikeudellisten järjestelyjen ryhmät on katsottava sellaisiksi, jotka eivät maksa tosiasiallisesti veroa.

Jos yhteisö tai oikeudellinen järjestely ei kuulu yhteenkään liitteessä II olevassa suuntaa-antavassa luettelossa tarkoitettuun ryhmään tai jos se kuuluu kyseisen liitteen piiriin mutta väittää maksavansa tosiasiallisesti veroa, talouden toimija määrittää, maksaako se tosiasiallisesti veroa, yleisesti tunnustettujen tosiseikkojen perusteella taikka asianomaisen yhteisön tai oikeudellisen järjestelyn esittämien, tai direktiivin 2005/60/EY mukaisesti toteutettujen asiakkaan tuntemisvelvollisuutta koskevien toimenpiteiden ansiosta saatavilla olevien, virallisten asiakirjojen perusteella.

Jäsenvaltioon sijoittautuneen talouden toimijan, joka suorittaa koronmaksun tai huolehtii koron maksamisesta tässä kohdassa tarkoitetulle yhteisölle tai oikeudelliselle järjestelylle, jonka tosiasiallinen johto sijaitsee eri jäsenvaltiossa kuin mihin talouden toimija on sijoittautunut, on ilmoitettava sijoittautumisjäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle seuraavat tiedot käyttäen 2 artiklan 3 kohdan neljännessä alakohdassa tarkoitettuja tai muita saatavilla olevia tietoja:

i)	yhteisön tai oikeudellisen järjestelyn mahdollinen nimi;

ii)	sen oikeudellinen muoto;

iii)	sen tosiasiallisen johdon sijaintipaikka;

iv)	yhteisölle tai oikeudelliselle järjestelylle tai sen lukuun suoritetun, 8 artiklan mukaisesti määritetyn koronmaksun kokonaismäärä;

v)	viimeisimmän koronmaksun päivämäärä.

Luonnolliset henkilöt, joita pidetään tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun, yhteisöille tai oikeudellisille järjestelyille tai niiden lukuun suoritetun koronmaksun tosiasiallisina edunsaajina, määritetään 2 artiklan 4 kohdassa esitettyjen sääntöjen mukaisesti. Kun sovelletaan 2 artiklan 4 kohdan c alakohtaa ja luonnollinen henkilö saa myöhemmin oikeuden tällaisen koronmaksun perustana oleviin varoihin tai muihin koronmaksua vastaaviin varoihin, yhteisön tai oikeudellisen järjestelyn on toimitettava sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa sen tosiasiallinen johto sijaitsee, 8 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaiset tiedot. Yhteisön tai oikeudellisen järjestelyn on ilmoitettava tuolle toimivaltaiselle viranomaiselle myös mahdolliset tosiasiallisen johtonsa sijaintipaikan muutokset.

Viidennessä alakohdassa tarkoitetut velvollisuudet ovat voimassa 10 vuotta päivästä, jona yhteisö tai oikeudellinen järjestely on vastaanottanut viimeisen koronmaksun tai huolehtinut siitä, taikka, jos se on myöhäisempi, viimeisestä päivästä, jona luonnollinen henkilö sai oikeuden koronmaksun perustana oleviin varoihin tai muihin koronmaksua vastaaviin varoihin.

Jos yhteisö tai oikeudellinen järjestely on tapauksessa, jossa sovelletaan 2 artiklan 4 kohdan c alakohtaa, muuttanut tosiasiallisen johtonsa sijaintipaikan toiseen jäsenvaltioon, aiemman jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava uuden jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle seuraavat tiedot:

i)	se yhteisölle tai oikeudelliselle järjestelylle tai sen lukuun suoritetun koronmaksun määrä, jota aiemmat oikeudet asiaankuuluviin varoihin eivät edelleenkään kata;

ii)

päivä, jona yhteisölle tai oikeudelliselle järjestelylle tai sen lukuun on suoritettu viimeinen koronmaksu taikka, jos se on myöhäisempi, viimeinen päivä, jona luonnollinen henkilö sai oikeuden kaikkiin koronmaksun perustana oleviin varoihin tai muihin koronmaksua vastaaviin varoihin tai osaan niistä.

Tätä kohtaa ei sovelleta, jos yhteisö tai oikeudellinen järjestely osoittaa, että se kuuluu johonkin seuraavista tapauksista:

a)	se on 6 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohdan i ja iii alakohdassa tai e alakohdan i ja iii alakohdassa määritelty yhteistä sijoitustoimintaa harjoittava yritys tai muu yhteistä sijoitustoimintaa harjoittava rahasto tai järjestelmä;

b)	se on eläke- tai vakuutuspalveluja tarjoava laitos tai yritys, jonka tällainen laitos on valtuuttanut hallinnoimaan varojaan;

se on siinä jäsenvaltiossa, jossa sen verotuksellinen kotipaikka on tai jossa sen tosiasiallinen johto sijaitsee, sovellettavia menettelyjä noudattaen todettu vapautetuksi tosiasiallisesta verotuksesta välitöntä verotusta koskevien yleisten sääntöjen nojalla, koska se toimii yksinomaan yleishyödyllisessä hyväntekeväisyystarkoituksessa;

d)	kyseessä on yhteisomistus, jonka kaikkien tosiasiallisten edunsaajien henkilöllisyyden ja kotipaikan koronmaksun suorittava tai koron maksamisesta huolehtiva talouden toimija on määrittänyt 3 artiklan mukaisesti, minkä vuoksi talouden toimija on maksuasiamies tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetulla yhteisöllä, joka on 2 kohdan kahdeksannen alakohdan a alakohdassa tarkoitetun yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavan yrityksen tai yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavan rahaston tai järjestelmän kaltainen, on mahdollisuus tätä direktiiviä sovellettaessa tulla kohdelluksi tällaisena yrityksenä, sijoitusrahastona tai sijoitusjärjestelmänä.

Kun yhteisö käyttää tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua mahdollisuutta, jäsenvaltion, jossa sen tosiasiallinen johto sijaitsee, on annettava asiaa koskeva todistus. Yhteisön on esitettävä tämä todistus koronmaksun suorittavalle tai siitä huolehtivalle talouden toimijalle. Tällaisessa tapauksessa talouden toimija on vapautettu 2 kohdan neljännessä alakohdassa asetetuista velvoitteista.

Jäsenvaltioiden on vahvistettava tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua mahdollisuutta koskevat yksityiskohtaiset säännöt yhteisöjä varten, joiden tosiasiallinen johto sijaitsee niiden alueella, varmistaakseen tämän direktiivin tehokkaan soveltamisen.”

Korvataan 6 artikla seuraavasti:

”6 artikla

Koronmaksun määritelmä

1. Tätä direktiiviä sovellettaessa ’koronmaksulla’ tarkoitetaan

kaikenlaisiin velkasitoumuksiin liittyviä maksettuja tai tilille kirjattuja korkoja riippumatta siitä, onko niiden vakuutena kiinnitys ja liittyykö niihin oikeus osuuteen velallisen voitosta, ja erityisesti valtioiden liikkeeseen laskemien arvopapereiden ja joukkovelkakirjojen tuottoa mukaan luettuina niihin liittyvät preemiot ja palkkiot; maksun viivästymisestä maksettavia sakkomaksuja ei pidetä korkoina;

kaikenlaisia maksettuja, realisoituneita tai tilille kirjattuja tuloja, jotka liittyvät mihin tahansa arvopapereihin, paitsi jos tuloa pidetään suoraan koronmaksuna a, c, d tai e alakohdan mukaisesti ja jos

i)	liikkeeseenlaskupäivänä määriteltyihin pääoman tuoton ehtoihin sisältyy sijoittajalle annettu sitoumus siitä, että tämä saa juoksuajan päättyessä vähintään 95 prosenttia sijoitetusta pääomasta, tai

ii)	liikkeeseenlaskupäivänä määriteltyjen ehtojen mukaan arvopaperin tuotto on riippuvainen vähintään 95-prosenttisesti a, c, d tai e alakohdassa tarkoitetunlaisista koroista tai tuotoista;

c)	edellä a alakohdassa tarkoitettujen velkasitoumusten myynnin, takaisinoston tai lunastuksen yhteydessä kertyneitä tai pääomitettuja korkoja ja b alakohdassa tarkoitettujen arvopapereiden myynnin, takaisinoston tai lunastuksen yhteydessä kertyneitä tai pääomitettuja tuloja;

tämän kohdan a, b tai c alakohdassa tarkoitetuista maksuista joko suoraan tai välillisesti esimerkiksi 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun yhteisön tai oikeudellisen järjestelyn välityksellä saatuja tuloja, jos jokin seuraavista jakaa ne:

yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavat yritykset taikka muut yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavat rahastot tai järjestelmät, jotka joko on rekisteröity tällaisina jonkin jäsenvaltion tai Euroopan talousalueeseen, mutta ei unioniin kuuluvan maan lainsäädännön mukaisesti taikka joilla on jonkin tällaisen valtion tai maan yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia rahastoja tai järjestelmiä koskevaa lainsäädäntöä noudattavat rahastosäännöt tai perustamiskirjat. Tätä sovelletaan riippumatta tällaisen yrityksen, rahaston tai järjestelmän oikeudellisesta muodosta ja riippumatta siitä, koskeeko mahdollisuus ostaa, myydä tai lunastaa niiden osakkeita tai osuuksia rajattua sijoittajien ryhmää;

ii)	yhteisöt, jotka ovat käyttäneet 4 artiklan 3 kohdan mukaista mahdollisuutta;

iii)

7 artiklassa tarkoitetun alueen ja Euroopan talousalueen ulkopuolelle sijoittautuneet yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavat rahastot tai järjestelmät. Tätä sovelletaan riippumatta rahaston tai järjestelmän oikeudellisesta muodosta ja riippumatta siitä, koskeeko mahdollisuus ostaa, myydä tai lunastaa niiden osakkeita tai osuuksia rajattua sijoittajien ryhmää;

jäljempänä mainittujen yritysten, yhteisöjen, sijoitusrahastojen tai sijoitusjärjestelmien osakkeiden tai osuuksien myynnin, takaisinoston tai lunastuksen yhteydessä realisoituneita tuloja, jos kyseiset yritykset, yhteisöt, rahastot tai järjestelmät sijoittavat suoraan tai muiden tällaisten yritysten, rahastojen tai järjestelmien välityksellä taikka 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen tai oikeudellisten järjestelyjen välityksellä yli 40 prosenttia varoistaan tämän kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin velkasitoumuksiin tai b alakohdassa tarkoitettuihin arvopapereihin:

ii)	yhteisöt, jotka ovat käyttäneet 4 artiklan 3 kohdan mukaista mahdollisuutta;

iii)

Tätä alakohtaa sovellettaessa yritysten, yhteisöjen, sijoitusrahastojen tai sijoitusjärjestelmien varoja, jotka niillä on oltava vakuutena tekemiensä sopimusten tai muiden oikeudellisten asiakirjojen mukaisesti, jotta ne voivat saavuttaa sijoitustavoitteensa, ja joihin sijoittaja ei osallistu ja joihin sijoittajalla ei ole laillisia oikeuksia, ei pidetä a alakohdassa tarkoitettuina velkasitoumuksina tai b alakohdassa tarkoitettuina arvopapereina;

henkivakuutussopimuksista saatavia etuuksia, jos:

i)	sopimus sisältää pääoman tuottoa koskevan takuun; tai

ii)	sopimuksen tosiasiallinen tuotto on yli 40-prosenttisesti riippuvainen a, b, c, d ja e alakohdassa tarkoitetuista koroista tai tuloista.

Kaikenlaisen takaisinmaksun tai osittaisen takaisinmaksun liikamäärää, jonka henkivakuutuksenantaja suorittaa ennen henkivakuutussopimuksen voimassaolon päättymistä, sekä kaikenlaista henkivakuutuksenantajan maksamaa liikamäärää suhteessa henkivakuutuksenantajalle saman henkivakuutussopimuksen mukaisesti suoritettujen maksujen kokonaismäärään pidetään tätä alakohtaa sovellettaessa henkivakuutussopimuksesta saatuna etuutena. Myös saatua sopimuksen arvon liikamäärää suhteessa vakuutuksenantajalle suoritettujen kaikkien maksujen kokonaismäärään tapauksessa, jossa henkivakuutus siirretään kokonaisuudessaan tai osittain kolmannelle osapuolelle, pidetään henkivakuutussopimuksesta saatuna etuutena. Sellaisesta henkivakuutussopimuksesta saatavaa etuutta, jonka mukaan maksetaan vain eläkettä tai kiinteää elinkorkoa vähintään viiden vuoden ajan, pidetään etuutena ainoastaan silloin, kun kyseessä on ennen viiden vuoden määräajan päättymistä suoritettu takaisinmaksu tai siirto kolmannelle osapuolelle. Määrää, joka on maksettu yksinomaan kuolemaan, työkyvyttömyyteen tai sairauteen liittyen, ei pidetä henkivakuutussopimuksesta saatuna etuutena.

Jäsenvaltioilla on kuitenkin mahdollisuus sisällyttää ensimmäisen alakohdan e alakohdassa mainitut tulot koronmaksun määritelmään yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten tai muiden yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien rahastojen tai järjestelmien osalta, jotka joko on rekisteröity niiden sääntöjen mukaisesti tai joilla on niiden lainsäädäntöä noudattavat rahastosäännöt tai perustamiskirjat, ainoastaan siinä laajuudessa kuin kyseiset tulot vastaavat tuloja, jotka on suoraan tai välillisesti saatu mainitun alakohdan a, b tai c alakohdan mukaisista koronmaksuista.

Jäsenvaltiolla on mahdollisuus ensimmäisen alakohdan f alakohdan ii alakohdan tapauksessa sisällyttää etuuksia koronmaksun määritelmään tuoton koostumuksesta riippumatta, jos ne ovat kyseiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen henkivakuutuksenantajan maksamat tai siltä saadut.

Jos jäsenvaltio käyttää yhtä tai molempia toisessa ja kolmannessa alakohdassa tarkoitetuista mahdollisuuksista, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle. Komissio julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä tiedon siitä, että mahdollisuutta on käytetty, ja kyseinen mahdollisuuden käyttö sitoo muita jäsenvaltioita tiedon julkaisemispäivästä alkaen.

2. Jos maksuasiamiehellä ei ole 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan tapauksessa tietoa maksettujen, realisoituneiden tai tilille kirjattujen tulojen määrästä, maksu katsotaan kokonaisuudessaan koronmaksuksi.

Jos maksuasiamiehellä ei ole 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan tapauksessa tietoa myynnin, takaisinoston tai lunastuksen yhteydessä kertyneiden tai pääomitettujen korkojen tai tulojen määrästä, maksu katsotaan kokonaisuudessaan koronmaksuksi.

Jos maksuasiamiehellä ei ole 1 kohdan ensimmäisen alakohdan d ja e alakohdan tapauksissa tietoa siitä, mikä osa tuloista on kertynyt mainitun alakohdan a, b tai c alakohdassa tarkoitetuista koronmaksuista, tulot katsotaan kokonaisuudessaan koronmaksuksi.

Jos maksuasiamiehellä ei ole 1 kohdan ensimmäisen alakohdan f alakohdan tapauksessa tietoa henkivakuutussopimuksesta saatujen etuuksien määrästä, maksu katsotaan kokonaisuudessaan koronmaksuksi.

3. Jos maksuasiamiehellä ei ole 1 kohdan ensimmäisen alakohdan e alakohdan tapauksessa tietoa siitä, kuinka suuri prosenttiosuus varoista on sijoitettu velkasitoumuksiin, huomioon otettaviin arvopapereihin tai kyseisessä alakohdassa määriteltyihin osakkeisiin tai osuuksiin, prosenttiosuuden katsotaan olevan yli 40 prosenttia. Jos maksuasiamies ei pysty määrittämään tosiasiallisen edunsaajan saamien tulojen määrää, tulojen katsotaan vastaavan osakkeiden tai osuuksien myynnistä, takaisinostosta tai lunastuksesta kertynyttä tuottoa.

Jos maksuasiamiehellä ei ole 1 kohdan ensimmäisen alakohdan f alakohdan ii alakohdan tapauksessa tietoa mainitun alakohdan a, b, c, d tai e alakohdassa tarkoitetuista koronmaksuista riippuvaisen tuoton prosenttiosuudesta, prosenttiosuuden katsotaan olevan yli 40 prosenttia.

4. Jos 1 kohdassa määritelty koronmaksu tapahtuu 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulle yhteisölle tai oikeudelliselle järjestelylle tai kirjataan sen tilille, se katsotaan 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun luonnollisen henkilön tuloksi. Yhteisön tapauksessa tätä sovelletaan vain, jos yhteisö ei ole käyttänyt 4 artiklan 3 kohdan mukaista mahdollisuutta.

5. Tämän artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c ja e alakohdan tapauksissa jäsenvaltioilla on mahdollisuus vaatia niiden alueelle sijoittautuneita maksuasiamiehiä vuotuistamaan korot tai muut huomioon otettavat tulot tietylle ajanjaksolle, joka ei saa olla pitempi kuin yksi vuosi, ja kohdella tällaisia vuotuistettuja korkoja tai muita huomioon otettavia tuloja koronmaksuna, vaikka kyseisenä ajanjaksona ei olisikaan toteutettu myynti-, takaisinosto- tai lunastustapahtumia.

6. Poiketen siitä, mitä 1 kohdan ensimmäisen alakohdan d ja e alakohdassa säädetään, jäsenvaltioilla on mahdollisuus jättää koronmaksun määritelmän ulkopuolelle kyseisissä säännöksissä tarkoitettujen sellaisten yritysten, yhteisöjen, sijoitusrahastojen tai sijoitusjärjestelmien jakamat tulot, joilla on niiden lainsäädäntöä noudattavat rahastosäännöt tai perustamiskirjat, jos kyseiset yritykset, yhteisöt, rahastot tai järjestelmät eivät ole sijoittaneet suoraan tai epäsuorasti yli 15:tä prosenttia varoistaan mainitun alakohdan a alakohdassa tarkoitettuihin velkasitoumuksiin tai mainitun alakohdan b alakohdassa tarkoitettuihin arvopapereihin.

Poiketen siitä, mitä 4 kohdassa säädetään, jäsenvaltioilla on mahdollisuus jättää 1 kohdassa olevan koronmaksun määritelmän ulkopuolelle sellaisten 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen tai oikeudellisten järjestelyjen tileille suoritetut tai kirjatut koronmaksut, joiden tosiasiallinen johto sijaitsee niiden alueella, jos kyseiset yhteisöt tai oikeudelliset järjestelyt eivät ole sijoittaneet suoraan tai epäsuorasti yli 15:tä prosenttia varoistaan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettuihin velkasitoumuksiin tai 1 kohdan mainitun alakohdan b alakohdassa tarkoitettuihin arvopapereihin. Yhteisön tapauksessa tätä sovelletaan vain, jos yhteisö ei ole käyttänyt 4 artiklan 3 kohdan mukaista mahdollisuutta.

Jos jäsenvaltio käyttää yhtä tai molempia ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitetuista mahdollisuuksista, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle. Komissio julkaisee Euroopan unionin virallisessa lehdessä tiedon siitä, että mahdollisuutta on käytetty, ja kyseinen mahdollisuuden käyttö sitoo muita jäsenvaltioita tiedon julkaisemispäivästä alkaen.

7. Edellä 1 kohdan ensimmäisen alakohdan e alakohdassa ja f alakohdan ii alakohdassa sekä 3 kohdassa tarkoitetut 40 prosentin kynnykset ovat 1 päivästä tammikuuta 2016 alkaen 25 prosenttia.

8. Edellä 1 kohdan ensimmäisen alakohdan e alakohdassa ja 6 kohdassa tarkoitetut prosenttiosuudet määritetään asianomaisen yrityksen, yhteisön, sijoitusrahaston tai sijoitusjärjestelmän toimintaa ohjaavissa asiakirjoissa vahvistettujen sijoituspolitiikan tai sijoitusstrategian ja -tavoitteiden perusteella.

Tätä kohtaa sovellettaessa asiakirjoihin kuuluvat seuraavat:

a)	asianomaisen yrityksen, yhteisön, sijoitusrahaston tai sijoitusjärjestelmän rahastosäännöt tai perustamiskirjat;

b)	talouden toimijan saataville saatetut asianomaisen yrityksen, yhteisön, sijoitusrahaston tai sijoitusjärjestelmän tekemät sopimukset tai muut oikeudelliset asiakirjat; ja

c)	asianomaisen yrityksen, yhteisön, sijoitusrahaston tai sijoitusjärjestelmän laatimat tai sen puolesta laaditut esitteet tai vastaavanlaiset asiakirjat, jotka on saatettu sen sijoittajien saataville.

Jos asiakirjoissa ei määritellä sijoituspolitiikkaa tai sijoitusstrategiaa ja -tavoitteita, kyseiset prosenttiosuudet määritetään asianomaisen yrityksen, yhteisön, sijoitusrahaston tai sijoitusjärjestelmän varojen sellaisen todellisen koostumuksen pohjalta, joka perustuu sen viimeisen tilikauden alun, tai ensimmäisen puolivuotisraportin päivämäärän, ja viimeisen tilikauden lopun arvojen keskiarvoon, joka on edeltänyt päivää, jona maksuasiamies on suorittanut koronmaksun tai huolehtinut koron maksamisesta tosiasialliselle edunsaajalle. Hiljattain perustettujen yritysten, yhteisöjen, sijoitusrahastojen tai sijoitusjärjestelmien varojen todellinen koostumus perustuu niiden aloittamispäivän ja niiden toimintaa ohjaavien asiakirjojen mukaisesti tehdyn varojen ensimmäisen arvioinnin päivämäärän arvojen keskiarvoon.

Varojen koostumus määritetään siinä jäsenvaltiossa tai Euroopan talousalueeseen, mutta ei unioniin kuuluvassa maassa sovellettavien sääntöjen mukaisesti, jossa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittava yritys tai muu yhteistä sijoitustoimintaa harjoittava rahasto tai järjestelmä on tällaisena rekisteröity tai jonka lainsäädäntöä sen säännöt tai perustamiskirjat noudattavat. Täten määritetty koostumus on muita jäsenvaltioita sitova.

9. Edellä 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetut tulot katsotaan koronmaksuksi vain siltä osin kuin tulojen perustana olevat arvopaperit on laskettu liikkeeseen ensimmäisen kerran 1 päivänä heinäkuuta 2014 tai sen jälkeen. Ennen tuota päivämäärää liikkeeseen laskettuja arvopapereita ei oteta huomioon mainitun alakohdan e alakohdassa ja 6 kohdassa tarkoitettuja prosenttiosuuksia määritettäessä.

10. Etuudet henkivakuutussopimuksista katsotaan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan f alakohdan mukaiseksi koronmaksuksi vain siltä osin kuin kyseisiin etuuksiin oikeuttavat henkivakuutussopimukset on tehty ensimmäisen kerran 1 päivänä heinäkuuta 2014 tai sen jälkeen.

11. Jäsenvaltioilla on mahdollisuus katsoa sellaisten yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten, jotka eivät ole Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/65/EY (*2) mukaisesti toimiluvan saaneita yhteissijoitusyrityksiä, osakkeiden tai osuuksien myynnin, takaisinoston tai lunastuksen yhteydessä realisoituneet 1 kohdan ensimmäisen alakohdan e alakohdan i alakohdassa tarkoitetut tulot koronmaksuksi vain siltä osin kuin ne ovat kertyneet kyseisille yrityksille 1 päivänä heinäkuuta 2014 tai sen jälkeen.

(*2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/65/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (EUVL L 302, 17.11.2009, s. 32).”"

Korvataan 8 artikla seuraavasti:

”8 artikla

Maksuasiamiehen ilmoitusvelvollisuus

1. Jos tosiasiallisen edunsaajan asuinpaikka on muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, johon maksuasiamies on sijoittautunut, maksuasiamiehen on ilmoitettava sijoittautumisjäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle vähintään seuraavat tiedot:

a)	tosiasiallisen edunsaajan henkilöllisyys ja asuinpaikka 3 artiklan mukaisesti määritettynä tai, jos kyseessä on yhteisomistus, kaikkien 1 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvien tosiasiallisten edunsaajien henkilöllisyys ja asuinpaikka;

b)	maksuasiamiehen nimi ja osoite;

c)	tosiasiallisen edunsaajan tilinumero tai sellaisen puuttuessa koronmaksuun oikeuttavan velkasitoumuksen, henkivakuutussopimuksen, arvopaperin, osakkeen tai osuuden tunnistetiedot;

d)	koronmaksua koskevat tiedot 2 kohdan mukaisesti.

Jos tosiasiallisen edunsaajan asuinpaikka on muussa jäsenvaltiossa kuin siinä missä 4 artiklan 2 kohdan mukaisen maksuasiamiehen tosiasiallinen johto sijaitsee, tällaisen maksuasiamiehen on toimitettava sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa sen tosiasiallinen johto sijaitsee, tämän kohdan ensimmäisen alakohdan a–d alakohdassa määritetyt tiedot. Tällaisen maksuasiamiehen on ilmoitettava lisäksi seuraavat tiedot:

i)	sille tai sen lukuun suoritettujen koronmaksujen kokonaismäärä, joka katsotaan sen tosiasiallisten edunsaajien tuloksi;

ii)	jos luonnollisesta henkilöstä tulee 2 artiklan 4 kohdan c alakohdan mukaisesti tosiasiallinen edunsaaja, hänen tulokseen katsottu määrä ja päivämäärä, jona kyseinen määrä katsottiin hänen tulokseen.

2. Maksuasiamiehen koronmaksun osalta ilmoittamissa vähimmäistiedoissa on eriteltävä koronmaksut seuraavan luokituksen mukaisesti ja ilmoitettava:

a)	mikäli koronmaksu on tapahtunut 6 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti: maksettujen tai tilille kirjattujen korkojen määrä;

b)	mikäli koronmaksu on tapahtunut 6 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan mukaisesti: joko maksettujen, realisoituneiden tai tilille kirjattujen tulojen määrä tai maksun kokonaismäärä;

c)	mikäli koronmaksu on tapahtunut 6 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c tai e alakohdan mukaisesti: joko mainituissa alakohdissa tarkoitettujen korkojen tai tulojen määrä tai myynnin, takaisinoston tai lunastuksen yhteydessä kertyneen tuoton kokonaismäärä;

d)	mikäli koronmaksu on tapahtunut 6 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohdan mukaisesti: joko mainitussa alakohdassa tarkoitettujen tulojen määrä tai jaettu kokonaismäärä;

e)	mikäli koronmaksu on tapahtunut 6 artiklan 4 kohdan mukaisesti: kullekin 1 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvalle tosiasialliselle edunsaajalle kuuluva korkojen määrä;

f)	mikäli jäsenvaltio käyttää 6 artiklan 5 kohdassa säädettyä mahdollisuuttaan: vuotuistettujen korkojen tai muiden huomioon otettavien tulojen määrä;

mikäli koronmaksu on tapahtunut 6 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan f alakohdan mukaisesti: joko mainitun säännöksen mukaisesti laskettu etuus tai maksun kokonaismäärä. Jos kolmannelle osapuolelle tehdyn siirron tapauksessa saatu arvo ei ole maksuasiamiehen tiedossa: henkivakuutuksenantajalle henkivakuutussopimuksen mukaisesti maksettujen maksujen kokonaismäärä.

Maksuasiamiehen on ilmoitettava sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, johon se on sijoittautunut, tai 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun maksuasiamiehen tapauksessa sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa sen tosiasiallinen johto sijaitsee, milloin se ilmoittaa kokonaismäärät tämän kohdan ensimmäisen alakohdan b, c, d ja g alakohdan mukaisesti.

3. Kun on kyseessä yhteisomistus, maksuasiamiehen on ilmoitettava sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, johon se on sijoittautunut, tai 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun maksuasiamiehen tapauksessa sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa sen tosiasiallinen johto sijaitsee, onko kunkin tosiasiallisen edunsaajan osalta ilmoitetussa määrässä kyse kaikille tosiasiallisille edunsaajille kuuluvasta kokonaismäärästä, asianomaiselle tosiasialliselle edunsaajalle varsinaisesti kuuluvasta osuudesta vai tasaosuudesta.

4. Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat sallia, että maksuasiamiehet ilmoittavat vain seuraavat tiedot:

a)	mikäli koronmaksu on tapahtunut 6 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b tai d alakohdan mukaisesti: korkojen tai tulojen kokonaismäärä;

b)	mikäli koronmaksu on tapahtunut 6 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c tai e alakohdan mukaisesti: koronmaksuun liittyvän myynnin, takaisinoston tai lunastuksen yhteydessä kertyneen tuoton kokonaismäärä;

mikäli koronmaksu on tapahtunut 6 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan f alakohdan mukaisesti: joko etuudet, joita maksuasiamies ei ole muutoin ilmoittanut joko suoraan tai veroedustajansa tai toisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen välityksellä tosiasiallisen edunsaajan asuinjäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle minkä tahansa muun säännöksen kuin tämän direktiivin täytäntöönpanon edellyttämän säännöksen nojalla, tai kyseisiin maksuihin johtaneiden henkivakuutussopimusten perusteella maksettu kokonaismäärä.

Maksuasiamiehen on ilmoitettava, ilmoittaako se kokonaismäärät tämän kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohdan mukaisesti.”

Muutetaan 9 artikla seuraavasti:

lisätään kohdat seuraavasti:

”1 a. Talouden toimijan sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava 4 artiklan 2 kohdan neljännessä alakohdassa tarkoitetut tiedot sen toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa yhteisön tai oikeudellisen järjestelyn tosiasiallinen johto sijaitsee.

1 b. Jos 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu maksuasiamies on muuttanut tosiasiallisen johtonsa sijainnin toiseen jäsenvaltioon, aiemman jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava 4 artiklan 2 kohdan seitsemännessä alakohdassa tarkoitetut tiedot uuden jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.”

korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Tietojenvaihdon on tapahduttava automaattisesti ja vähintään kerran vuodessa, kuuden kuukauden kuluessa maksuasiamiehen tai talouden toimijan jäsenvaltion verovuoden päättymisestä, ja sen on katettava kyseisen vuoden aikana sattuneet seuraavat tapahtumat:

i)	kaikki koronmaksut;

ii)	kaikki tapaukset, jolloin luonnollisista henkilöistä on tullut tosiasiallisia edunsaajia 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti;

iii)	kaikki 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun maksuasiamiehen tosiasiallisen johdon sijaintipaikan muutokset.”

Muutetaan 10 artikla seuraavasti:

korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Siirtymäkautena, joka alkaa 17 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuna päivänä, Luxemburgin ja Itävallan ei tarvitse soveltaa II luvun säännöksiä, ellei 13 artiklan 1 kohdasta muuta johdu.

Ne saavat kuitenkin tietoja muilta jäsenvaltioilta II luvun mukaisesti.

Siirtymäkauden aikana tämän direktiivin tavoitteena on varmistaa jäsenvaltiossa tosiasiallisille edunsaajille, jotka ovat luonnollisia henkilöitä, joiden verotuksellinen kotipaikka on toisessa jäsenvaltiossa, maksettujen säästöistä kertyneiden korkotulojen tosiasiallinen vähimmäisverotus.”

korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Siirtymäkauden päätyttyä Luxemburgin ja Itävallan on sovellettava II luvun säännöksiä ja lopetettava 11 artiklassa säädetyn lähdeveron ja 12 artiklassa säädetyn verotulojen jaon soveltaminen. Jos Luxemburg tai Itävalta päättää siirtymäkauden aikana soveltaa II luvun säännöksiä, se ei saa enää soveltaa 11 artiklassa säädettyä lähdeveroa ja 12 artiklassa säädettyä verotulojen jakoa.”

Muutetaan 11 artikla seuraavasti:

korvataan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1. Edellä 10 artiklassa tarkoitetun siirtymäkauden ajan, kun korkojen tosiasiallisen edunsaajan asuinpaikka on muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, johon maksuasiamies on sijoittautunut tai, 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun maksuasiamiehen tapauksessa, jossa sen tosiasiallinen johto sijaitsee, Luxemburgin ja Itävallan on perittävä siirtymäkauden kolmena ensimmäisenä vuonna 15 prosentin lähdeveroa, kolmena seuraavana vuonna 20 prosentin lähdeveroa ja tämän jälkeen 35 prosentin lähdeveroa.

2. Maksuasiamiehen on kannettava lähdeveroa seuraavasti:

a)	mikäli koronmaksu on tapahtunut 6 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti: maksettujen tai tilille kirjattujen korkojen määrästä;

b)	mikäli koronmaksu on tapahtunut 6 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan mukaisesti: maksettujen, realisoituneiden tai tilille kirjattujen tulojen määrästä;

mikäli koronmaksu on tapahtunut 6 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c tai e alakohdan mukaisesti: joko mainituissa alakohdissa tarkoitetuista koroista tai tuloista tai perimällä tulojen tosiasiallisen edunsaajan maksettava vaikutuksiltaan vastaavansuuruinen vero myynnin, takaisinoston tai lunastuksen yhteydessä kertyneestä koko tuotosta;

d)	mikäli koronmaksu on tapahtunut 6 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohdan mukaisesti: mainitussa alakohdassa tarkoitetusta tulojen määrästä;

mikäli koronmaksu on tapahtunut 6 artiklan 4 kohdan mukaisesti: kullekin 1 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvalle tosiasialliselle edunsaajalle kuuluvasta korkojen määrästä. Kokonaismäärä, josta veroa peritään, ei saa ylittää sen koronmaksun määrää, jonka yhteisö tai oikeudellinen järjestely on vastaanottanut tai josta se on huolehtinut;

f)	mikäli jäsenvaltio käyttää 6 artiklan 5 kohdassa säädettyä mahdollisuuttaan: vuotuistettujen korkojen tai muiden huomioon otettavien tulojen määrästä;

mikäli koronmaksu on tapahtunut 6 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan f alakohdan mukaisesti: mainitun säännöksen mukaisesti lasketusta etuudesta. Jäsenvaltiot voivat sallia maksuasiamiesten periä lähdeveroa vain etuuksista, joita maksuasiamies tai tämän veroedustaja ei ole vielä ilmoittanut tosiasiallisen edunsaajan asuinjäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle minkä tahansa muun säännöksen kuin tämän direktiivin täytäntöönpanon edellyttämän säännöksen nojalla.

Kun maksuasiamies siirtää lähdeverotulot toimivaltaiselle viranomaiselle, sen on ilmoitettava sille lähdeverotettujen tosiasiallisten edunsaajien lukumäärä heidän asuinjäsenvaltionsa mukaan eriteltynä.”

b)	3 kohdassa ilmaisusta ”2 kohdan a ja b alakohdan tapauksessa” tulee ilmaisu ”2 kohdan a, b ja c alakohdan tapauksessa”;

korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5. Lähdeveroa perivät jäsenvaltiot voivat siirtymäkauden kuluessa säätää, että 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulle yhteisölle tai oikeudelliselle järjestelylle, jonka tosiasiallinen johto sijaitsee toisessa jäsenvaltiossa, koronmaksun suorittavaa tai koron maksamisesta huolehtivaa talouden toimijaa pidetään mainitun yhteisön tai oikeudellisen järjestelyn lukuun toimivana maksuasiamiehenä, joka perii kyseisestä korosta lähdeveron, jollei yhteisö tai oikeudellinen järjestely ole virallisesti hyväksynyt, että sen mahdollinen nimi, sen oikeudellinen muoto ja tosiasiallisen johdon sijaintipaikka sekä sille tai sen lukuun maksettujen korkojen kokonaismäärä ilmoitetaan 4 artiklan 2 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti.”

10)

Korvataan 13 artikla seuraavasti:

”13 artikla

Poikkeus lähdeverojärjestelmään

1. Edellä 11 artiklan mukaisesti lähdeveroa perivien jäsenvaltioiden on järjestettävä seuraavat menettelyt sen varmistamiseksi, että tosiasiallisella edunsaajalla on mahdollisuus pyytää vapautusta lähdeverosta:

menettely, joka antaa tosiasialliselle edunsaajalle mahdollisuuden nimenomaisesti valtuuttaa maksuasiamies ilmoittamaan tiedot II luvun mukaisesti, jolloin valtuutus koskee kaikkia kyseisen maksuasiamiehen suoritettavia tälle edunsaajalle kuuluvia koronmaksuja; tällaisessa tapauksessa sovelletaan 9 artiklaa;

b)	menettely, jolla varmistetaan, että lähdeveroa ei peritä, kun tosiasiallinen edunsaaja esittää maksuasiamiehelleen verotuksellisen kotipaikkansa jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen edunsaajan nimelle 2 kohdan mukaisesti laatiman todistuksen.

2. Tosiasiallisen edunsaajan pyynnöstä hänen verotuksellisen kotipaikkansa jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen antaa todistuksen, josta käyvät ilmi seuraavat tiedot:

a)	tosiasiallisen edunsaajan nimi, osoite, verotunniste tai muu vastaava tunniste sekä syntymäaika ja -paikka;

b)	maksuasiamiehen nimi ja osoite;

c)	tosiasiallisen edunsaajan tilinumero tai sellaisen puuttuessa arvopaperin tunnistetiedot.

Todistus on voimassa enintään kolme vuotta. Todistus on annettava jokaiselle sitä pyytävälle tosiasialliselle edunsaajalle kahden kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä.”

11)

Muutetaan 14 artikla seuraavasti:

korvataan 2 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

”Jos tosiasialliselle edunsaajalle kuuluvaksi luetusta koronmaksusta on peritty lähdevero maksuasiamiehen jäsenvaltiossa, tosiasialliselle edunsaajalle myönnetään perityn lähdeveron suuruinen veronhyvitys hänen verotuksellisen kotipaikkansa jäsenvaltiossa sen kansallisen lainsäädännön mukaisesti.”

korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Jos tosiasialliselle edunsaajalle kuuluvaksi luetusta koronmaksusta on 11 artiklassa tarkoitetun lähdeveron lisäksi peritty muuntyyppistä lähdeveroa ja jäsenvaltio, jossa tosiasiallisen edunsaajan verotuksellinen kotipaikka sijaitsee, myöntää tällaisesta lähdeverosta veronhyvityksen kansallisen lainsäädäntönsä tai kaksinkertaista verotusta koskevien verosopimusten perusteella, tällainen muu lähdevero on hyvitettävä ennen 2 kohdassa säädetyn menettelyn soveltamista.”

12)	Korvataan 15 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa oleva ilmaus ”liitteessä” ilmauksella ”liitteessä III”.

13)	Korvataan 18 artiklan ensimmäinen virke seuraavasti: ”Komissio antaa kolmen vuoden välein neuvostolle tämän direktiivin toimintaa koskevan kertomuksen, joka perustuu liitteessä IV lueteltuihin tilastotietoihin, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle.”

14)

Lisätään artiklat seuraavasti:

”18 a artikla

Täytäntöönpanotoimenpiteet

1. Komissio voi toteuttaa 18 b artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on:

a)	yksilöidä tietojentoimittajat, joilta maksuasiamiehet voivat hankkia tietoja, joita tarvitaan asianmukaista kohtelua varten 6 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b, d ja e alakohtaa sovellettaessa;

b)	vahvistaa yhteiset tiedonvaihtomuodot ja käytännön järjestelyt, joita 9 artiklassa tarkoitettu sähköinen tietojenvaihto edellyttää;

vahvistaa yhteiset mallit todistuksille ja muille asiakirjoille, joilla helpotetaan tämän direktiivin soveltamista, erityisesti lähdeveroa kantavien jäsenvaltioiden antamien asiakirjojen osalta, joita tosiasiallisen edunsaajan verotuksellisen kotipaikan jäsenvaltio käyttää 14 artiklaa sovellettaessa.

2. Komissio saattaa ajan tasalle liitteessä III olevan luettelon niiden jäsenvaltioiden pyynnöstä, joita asia suoraan koskee.

18 b artikla

Komitea

1. Komissiota avustaa verohallinnollisen yhteistyön komitea, jäljempänä ’komitea’.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 ja 7 artiklaa.”

15)	Muutetaan liite tämän direktiivin liitteen mukaisesti.

2 artikla

1. Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2016. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset.

Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä säännöksiä kolmannen tämän direktiivin voimaantulovuotta seuraavan kalenterivuoden ensimmäisestä päivästä alkaen.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltiolle.

Tehty Brysselissä 24 päivänä maaliskuuta 2014.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. TSAFTARIS

(1) EUVL C 184 E, 8.7.2010, s. 488.

(2) EUVL C 277, 17.11.2009, s. 109.

(3) Neuvoston direktiivi 2003/48/EY, annettu 3 päivänä kesäkuuta 2003, säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta ( EUVL L 157, 26.6.2003, s. 38).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/60/EY, annettu 26 päivänä lokakuuta 2005, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesutarkoituksiin sekä terrorismin rahoitukseen (EUVL L 309, 25.11.2005, s. 15).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/65/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (EUVL L 302, 17.11.2009, s. 32).

(6) Neuvoston direktiivi 85/611/ETY, annettu 20 päivänä joulukuuta 1985, arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (EYVL L 375, 31.12.1985, s. 3).

(7) EUVL C 321, 31.12.2003, s. 1.

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

LIITE

Muutetaan direktiivin 2003/48/EY liite seuraavasti:

1)	Liitteestä tulee liite III.

Lisätään liitteenä I liite seuraavasti:

”LIITE I

2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu suuntaa-antava luettelo yhteisöjen ja oikeudellisten järjestelyjen ryhmistä, joiden ei katsota maksavan tosiasiallisesti veroa

Yhteisöt ja oikeudelliset järjestelyt, joiden sijoittautumispaikka tai tosiasiallisen johdon sijaintipaikka on maassa tai oikeudenkäyttöalueella, joka ei sisälly 7 artiklassa määriteltyyn tämän direktiivin alueelliseen soveltamisalaan ja jota ei mainita 17 artiklan 2 kohdassa:

Maat ja oikeudenkäyttöalueet	Yhteisöjen ja oikeudellisten järjestelyjen ryhmät
Antigua ja Barbuda	International business company (kansainvälinen liiketoimintayhtiö)
Anjouan (Komorit)	Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan paikallista tai ulkomaista lakia International business company (kansainvälinen liiketoimintayhtiö)
Bahama	Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan paikallista tai ulkomaista lakia Säätiö International business company (kansainvälinen liiketoimintayhtiö)
Bahrain	Huolto-omaisuus (financial trust), johon sovelletaan paikallista tai ulkomaista lakia
Barbados	Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan paikallista tai ulkomaista lakia International business company (kansainvälinen liiketoimintayhtiö) International Society with Restricted Liability (kansainvälinen yhtiö, jolla on rajoitettu vastuu)
Belize	Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan paikallista tai ulkomaista lakia International business company (kansainvälinen liiketoimintayhtiö)
Bermuda	Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan paikallista tai ulkomaista lakia Verovapaa yhtiö
Brunei	Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan paikallista tai ulkomaista lakia International business company (kansainvälinen liiketoimintayhtiö) International trust (kansainvälinen huolto-omaisuus (trust)) International Limited Partnership (kansainvälinen kommandiittiyhtiö)
Cookinsaaret	Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan paikallista tai ulkomaista lakia International trust (kansainvälinen huolto-omaisuus (trust)) International company (kansainvälinen yhtiö) International partnership (kansainvälinen henkilöyhtiö)
Costa Rica	Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan paikallista tai ulkomaista lakia Company (yhtiö)
Djibouti	Verovapaa yhtiö Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan ulkomaista lakia
Dominica	Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan paikallista tai ulkomaista lakia International business company (kansainvälinen liiketoimintayhtiö)
Fidži	Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan paikallista tai ulkomaista lakia
Ranskan Polynesia	Société (yhtiö) Société de personnes (henkilöyhtiö) Société en participation (yhteisyritys) Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan ulkomaista lakia
Grenada	International business company (kansainvälinen liiketoimintayhtiö) Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan paikallista tai ulkomaista lakia
Guam	Company (yhtiö) Yhden henkilön yritys Partnership (henkilöyhtiö) Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan ulkomaista lakia
Guatemala	Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan paikallista tai ulkomaista lakia Fundación (säätiö)
Hongkong	Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan paikallista tai ulkomaista lakia Rajavastuuyhtiö (Private Limited Company)
Kiribati	Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan paikallista tai ulkomaista lakia
Labuan (Malesia)	Offshore company (offshore-yhtiö) Malaysian offshore bank (malesialainen offshore-pankki) Offshore limited partnership (offshore-kommandiittiyhtiö) Offshore trust (offshore-huolto-omaisuus (trust))
Libanon	Offshore-yhtiöjärjestelmän mukaiset yhtiöt Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan ulkomaista lakia
Liberia	Yhtiö, jonka kotipaikka on muualla (Non-resident company) Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan paikallista tai ulkomaista lakia
Macao	Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan paikallista tai ulkomaista lakia Fundação (säätiö)
Malediivit	Company (yhtiö) Partnership (henkilöyhtiö) Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan ulkomaista lakia
Pohjois-Mariaanit	Foreign sales corporation (ulkomainen myyntiyhtiö) Offshore banking corporation (offshore-pankkiyhtiö) Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan ulkomaista lakia
Marshallinsaaret	Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan paikallista tai ulkomaista lakia International business company (kansainvälinen liiketoimintayhtiö)
Mauritius	Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan paikallista tai ulkomaista lakia Global business company categories 1 and 2 (1. tai 2. luokan kansainvälinen liiketoimintayhtiö)
Mikronesia	Company (yhtiö) Partnership (henkilöyhtiö) Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan ulkomaista lakia
Nauru	Trust/nominee company (huolto-omaisuus (trust)/hallintayhtiö) Company (yhtiö) Partnership (henkilöyhtiö) Yhden henkilön yritys Ulkomainen testamentti Ulkomainen pesä Muu hallituksen hyväksymä liiketoimintamuoto
Uusi-Kaledonia	Société (yhtiö) Société civile (siviiliyhtiö) Société de personnes (henkilöyhtiö) Yhteisyritys Kuolinpesä Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan ulkomaista lakia
Uusi-Seelanti	Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan ulkomaista lakia
Niue	Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan paikallista tai ulkomaista lakia International business company (kansainvälinen liiketoimintayhtiö)
Panama	Fideicomiso (huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan paikallista lakia) ja huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan ulkomaista lakia Fundación de interés privado (säätiö) International business company (kansainvälinen liiketoimintayhtiö)
Palau	Company (yhtiö) Partnership (henkilöyhtiö) Yhden henkilön yritys Edustusto Credit union (rahoitusosuuskunta) Cooperative (osuuskunta) Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan ulkomaista lakia
Filippiinit	Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan paikallista tai ulkomaista lakia
Puerto Rico	Estate (pesä) Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan paikallista tai ulkomaista lakia International banking entity (kansainvälinen pankkitoimintayhteisö)
Saint Kitts ja Nevis	Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan paikallista tai ulkomaista lakia Foundation (Säätiö) Verovapaa yhtiö Verovapaa kommandiittiyhtiö
Saint Lucia	Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan paikallista tai ulkomaista lakia International business company (kansainvälinen liiketoimintayhtiö)
Saint Vincent ja Grenadiinit	Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan paikallista tai ulkomaista lakia International business company (kansainvälinen liiketoimintayhtiö)
São Tomé ja Príncipe	International business company (kansainvälinen liiketoimintayhtiö) Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan ulkomaista lakia
Samoa	Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan paikallista tai ulkomaista lakia International trust (kansainvälinen huolto-omaisuus (trust)) International company (kansainvälinen yhtiö) Offshore bank (offshore-pankki) Offshore insurance company (offshore-vakuutusyhtiö) International partnership (kansainvälinen henkilöyhtiö) Limited partnership (kommandiittiyhtiö)
Seychellit	Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan paikallista tai ulkomaista lakia International business company (kansainvälinen liiketoimintayhtiö)
Singapore	Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan paikallista tai ulkomaista lakia
Salomonsaaret	Company (yhtiö) Partnership (henkilöyhtiö) Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan paikallista tai ulkomaista lakia
Etelä-Afrikka	Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan paikallista tai ulkomaista lakia
Tonga	Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan paikallista tai ulkomaista lakia
Tuvalu	Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan paikallista tai ulkomaista lakia Provident fund (huoltorahasto)
Yhdistyneet arabiemiirikunnat	Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan paikallista tai ulkomaista lakia Offshore company (offshore-yhtiö)
Yhdysvaltain osavaltio Delaware	Osakeyhtiö
Yhdysvaltain osavaltio Wyoming	Osakeyhtiö
Yhdysvaltain Neitsytsaaret	Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan paikallista tai ulkomaista lakia Verovapaa yhtiö
Uruguay	Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan paikallista tai ulkomaista lakia Sociedad Anónima Financiera de Inversión
Vanuatu	Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan paikallista tai ulkomaista lakia Verovapaa yhtiö International company (kansainvälinen yhtiö)

Yhteisöt ja oikeudelliset järjestelyt, joiden sijoittautumispaikka tai tosiasiallisen johdon sijaintipaikka on maassa tai oikeudenkäyttöalueella, joka mainitaan 17 artiklan 2 kohdassa ja johon sovelletaan 2 artiklan 3 kohtaa, kunnes kyseinen maa tai oikeudenkäyttöalue antaa 4 artiklan 2 kohtaa vastaavat säännökset:

Maat ja oikeudenkäyttöalueet	Yhteisöjen ja oikeudellisten järjestelyjen ryhmät
Andorra	Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan ulkomaista lakia
Anguilla	Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan paikallista tai ulkomaista lakia International business company (kansainvälinen liiketoimintayhtiö)
Aruba	Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan paikallista tai ulkomaista lakia Stichting Particulier Fonds
Brittiläiset Neitsytsaaret	Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan paikallista tai ulkomaista lakia Company (yhtiö)
Caymansaaret	Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan paikallista tai ulkomaista lakia Verovapaa yhtiö
Guernsey	Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan paikallista tai ulkomaista lakia Yhtiö Säätiö
Mansaari	Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan paikallista tai ulkomaista lakia Yhtiö
Jersey	Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan paikallista tai ulkomaista lakia Yhtiö Säätiö
Liechtenstein	Anstalt (huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan paikallista lakia) ja huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan ulkomaista lakia Stiftung (säätiö)
Monaco	Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan ulkomaista lakia Fondation (säätiö)
Montserrat	Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan paikallista tai ulkomaista lakia International business company (kansainvälinen liiketoimintayhtiö)
Alankomaiden Antillit	Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan paikallista tai ulkomaista lakia Stichting Particulier Fonds
San Marino	Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan paikallista tai ulkomaista lakia Fondazione (säätiö)
Sveitsi	Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan ulkomaista lakia Säätiö
Turks- ja Caicossaaret	Verovapaa yhtiö Limited partnership (kommandiittiyhtiö) Huolto-omaisuus (trust), johon sovelletaan paikallista tai ulkomaista lakia”.

Lisätään liitteenä II liite seuraavasti:

”LIITE II

4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu suuntaa-antava luettelo yhteisöjen ja oikeudellisten järjestelyjen ryhmistä, joiden ei katsota maksavan tosiasiallisesti veroa

Maat

Yhteisöjen ja oikeudellisten järjestelyjen ryhmät

Huomautukset

Kaikki EU:n jäsenvaltiot

European Economic Interest Grouping (EEIG) (eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä (ETEY))

Belgia

—	Société de droit commun/maatschap (siviiliyhtiö tai liikeyhtiö, joka ei ole itsenäinen oikeushenkilö)

—	Société momentanée/tijdelijke handelsvennootschap (tilapäinen liikeyhtiö, jolla ei ole oikeudellista asemaa ja jonka tarkoituksena on suorittaa yksi tai useampi liiketoimi)

—	Société interne/stille handelsvennootschap (hiljainen yhtiö, jolla ei ole oikeudellista asemaa ja jonka välityksellä yhdellä tai useammalla henkilöllä on osuus toiminnoista, joita yksi tai useampi henkilö hoitaa heidän puolestaan)

Kuuluu luetteloon vain, jos maksuketjussa edellä oleva talouden toimija, joka suorittaa koronmaksun sille tai huolehtii koron maksamisesta sen hyväksi, ei ole määrittänyt kaikkien sen tosiasiallisten edunsaajien henkilöllisyyttä ja asuinpaikkaa; muussa tapauksessa kuuluu 4 artiklan 2 kohdan d alakohdan soveltamisalaan.

Näillä ’yhtiöillä’ (joiden nimet esitetään ranskaksi ja hollanniksi) ei ole oikeudellista asemaa, ja niihin sovelletaan verotuksessa läpäisyperiaatetta.

—	Huolto-omaisuus (trust) tai muu samankaltainen oikeudellinen järjestely, johon sovelletaan ulkomaista lakia

Bulgaria

—	Дружество със специална инвестиционна цел (erityistarkoitukseen perustettu sijoitusyhtiö)

—	Инвестиционно дружество (sijoitusyhtiö, joka ei kuulu 6 artiklan soveltamisalaan)

Yhteisöverosta vapautettu yhteisö

—	Huolto-omaisuus (trust) tai muu samankaltainen oikeudellinen järjestely, johon sovelletaan ulkomaista lakia

Paitsi jos omaisuudenhoitaja voi osoittaa, että huolto-omaisuus (trust) maksaa tosiasiallisesti veroa Bulgarian tuloveron mukaisesti.

Tšekki

—	Veřejná obchodní společnost (veř. obch. spol. tai v.o.s.) (henkilöyhtiö)

—	Sdružení (yhdistys)

—	Komanditní společnost

—	Huolto-omaisuus (trust) tai muu samankaltainen oikeudellinen järjestely, johon sovelletaan ulkomaista lakia

Tanska

—	Interessentskab (avoin yhtiö)

—	Kommanditselskab (kommandiittiyhtiö)

—	Kommanditaktieselskab/ Partnerselskab (Kommandiittiosakeyhtiö)

—	Partrederi (laivanisännistöyhtiö)

—	Huolto-omaisuus (trust) tai muu samankaltainen oikeudellinen järjestely, johon sovelletaan ulkomaista lakia

Saksa

—	Gesellschaft bürgerlichen Rechts (siviiliyhtiö)

—	Kommanditgesellschaft — KG, offene Handelsgesellschaft — OHG (kommandiittiyhtiö, avoin yhtiö)

—	Huolto-omaisuus (trust) tai muu samankaltainen oikeudellinen järjestely, johon sovelletaan ulkomaista lakia

Viro

—	Seltsing (henkilöyhtiö)

—	Huolto-omaisuus (trust) tai muu samankaltainen oikeudellinen järjestely, johon sovelletaan ulkomaista lakia

Irlanti

—	Partnership (avoin yhtiö) ja sijoittajaklubi

Yleensä omaisuudenhoitajaa (trustee), jonka asuinpaikka on Irlannissa, verotetaan huolto-omaisuuden (trust) hyväksi maksettavista tuloista. Kun edunsaajan tai omaisuudenhoitajan asuinpaikka ei ole Irlannissa, verotetaan kuitenkin vain Irlannista peräisin olevia, kyseisten tahojen hyväksi maksettavia tuloja.

Kreikka

—	Ομόρρυθμος εταιρεία ( OE) (avoin yhtiö)

—	Ετερόρρυθμος εταιρεία (EE) (kommandiittiyhtiö)

Henkilöyhtiöihin sovelletaan yhteisöveroa. Kuitenkin enintään 50 % henkilöyhtiön voitosta verotetaan yhtiömiesten tasolla heidän henkilökohtaista veroprosenttiaan soveltaen.

—	Huolto-omaisuus (trust) tai muu samankaltainen oikeudellinen järjestely, johon sovelletaan ulkomaista lakia

Espanja

—

Yhteisöt, joihin sovelletaan jaettujen tuottojen verotusjärjestelmää:

—	Sociedad civil con o sin personalidad jurídica (siviiliyhtiö, joka on tai ei ole itsenäinen oikeushenkilö)

—	Herencias yacentes (kuolinpesä)

—	Comunidad de bienes (yhteisomistus)

—	Muut yhteisöt, joilla ei ole oikeudellista asemaa ja jotka muodostavat erillisen talousyksikön tai erillisen omaisuusryhmän (Ley General Tributaria -säädöksen 35 §:n 4 mom.)

—	Huolto-omaisuus (trust) tai muu samankaltainen oikeudellinen järjestely, johon sovelletaan ulkomaista lakia

Ranska

—	Société en participation (yhteisyritys)

—	Société ou association de fait (de facto -yhtiö)

—	Indivision (yhteisomistus)

—

Fiducie

—	Huolto-omaisuus (trust) tai muu samankaltainen oikeudellinen järjestely, johon sovelletaan ulkomaista lakia

Italia

—	Kaikki siviiliyhtiöt tai sen kaltaiset yhteisöt

Siviiliyhtiöiden ryhmään kuuluvat: società in accomandita semplice, società semplici, associazioni (yhdistykset), joita taiteilijat tai ammatinharjoittajat ovat perustaneet harjoittaakseen taidetta tai ammattia ja jotka eivät ole itsenäisiä oikeushenkilöitä, società in nome collettivo, società di fatto (de facto -henkilöyhtiöt) ja società di armamento.

—	Yhtiöt, joissa on rajoitettu määrä osakkeenomistajia ja jotka päättävät olla verotuksellisesti transparentteja

Verotuksen transparenssia eli yhteisön ohittamista koskevaa järjestelmää voidaan soveltaa rajavastuuyhtiöissä tai osuustoiminnallisissa yhdistyksissä, joiden jäsenet ovat luonnollisia henkilöitä (TUIR:n (Testo unico delle imposte sui redditi) 116 artikla).

—	Huolto-omaisuus (trust) tai muu samankaltainen oikeudellinen järjestely, johon sovelletaan ulkomaista lakia

Paitsi jos omaisuudenhoitaja voi osoittaa asiakirjojen avulla, että huolto-omaisuuden (trust) verotuksellinen kotipaikka on Italiassa ja että se maksaa siellä tosiasiallisesti yhteisöveroa.

Kypros

—	Συνεταιρισμός (henkilöyhtiö)

—	Σύνδεσμος tai σωματείο (liitto)

—	Συνεργατικές (osuuskunta)

Vain liiketoimet jäsenten kanssa.

—	Huolto-omaisuus (trust) tai muu samankaltainen oikeudellinen järjestely, johon sovelletaan paikallista tai ulkomaista lakia

Kyproksen oikeudenkäyttöalueelle perustettuja huolto-omaisuuksia (trust) pidetään maan lainsäädännön mukaan transparentteina yhteisöinä.

Latvia

—	Pilnsabiedrība (avoin yhtiö)

—	Komandītsabiedrība (kommandiittiyhtiö)

—	Biedrība un nodibinājums (yhdistys ja säätiö)

—	Lauksaimniecības kooperatīvs (maatalousosuuskunta)

—	Huolto-omaisuus (trust) tai muu samankaltainen oikeudellinen järjestely, johon sovelletaan ulkomaista lakia

Liettua

—	Huolto-omaisuus (trust) tai muu samankaltainen oikeudellinen järjestely, johon sovelletaan ulkomaista lakia

Luxemburg

—	Huolto-omaisuus (trust) tai muu samankaltainen oikeudellinen järjestely, johon sovelletaan ulkomaista lakia

Unkari

—	Huolto-omaisuus (trust) tai muu samankaltainen oikeudellinen järjestely, johon sovelletaan ulkomaista lakia

Unkari tunnustaa huolto-omaisuudet (trust) ’yhteisöiksi’ kansallisten sääntöjensä nojalla.

Malta

—	Soċjetà in Akkomandita (’en commandite’ -yhtiö) (kommandiittiyhtiö), jonka pääoma ei jakaudu osakkeisiin

—	Arrangement in participation (’en participation’ -yhdistys)

—	Soċjetà Kooperattiva (osuustoiminnallinen yhdistys)

Kommandiittiyhtiöihin, joiden pääoma on jakautunut osakkeisiin, sovelletaan tavanomaista yhteisöveroa.

Alankomaat

—	Vennootschap onder firma (avoin yhtiö)

—	Commanditaire vennootschap (kommandiittiyhtiö)

Avoimet yhtiöt, kommandiittiyhtiöt ja ETEY:t ovat verotuksen kannalta katsottuna transparentteja.

—	Vereniging (yhdistys)

—	Stichting (säätiö)

Verenigingen (yhdistykset) ja stichtingen (säätiöt) on vapautettu verosta edellyttäen, että ne eivät harjoita kaupallista toimintaa.

—	Huolto-omaisuus (trust) tai muu samankaltainen oikeudellinen järjestely, johon sovelletaan ulkomaista lakia

Itävalta

—	Offene Gesellschaft (OG) (avoin yhtiö)

—	Offene Handelsgesellschaft (OHG) (kauppayhtiö/avoin yhtiö)

—	Kommanditgesellschaft (KG) (kommandiittiyhtiö)

—	Gesellschaft nach bürgerlichem Recht (siviiliyhtiö)

—	Huolto-omaisuus (trust) tai muu samankaltainen oikeudellinen järjestely, johon sovelletaan ulkomaista lakia

Puola

—	Spólka jawna (Sp. j.) (avoin yhtiö)

—	Spólka komandytowa (Sp. k.) (kommandiittiyhtiö)

—	Spólka komandytowo-akcyjna (S.K.A.) (kommandiittiosakeyhtiö)

—	Spólka jawna (Sp. j.) (itsenäisten ammatinharjoittajien henkilöyhtiö)

—	Spolka cywilna (s.c.) (siviiliyhtiö)

—	Huolto-omaisuus (trust) tai muu samankaltainen oikeudellinen järjestely, johon sovelletaan ulkomaista lakia

Portugali

—	Siviiliyhtiöt, joita ei ole yhtiöity kauppayhtiöksi

—	Yhtiöidyt yritykset, jotka toimivat määrätyillä ammattialoilla ja joissa kaikki yhtiömiehet ovat luonnollisia henkilöitä, jotka harjoittavat samaa ammattia

—	Pääasiassa omaisuutta hallinnoivat holdingyhtiöt, jotka ovat joko perheen/suvun muodostaman ryhmän omistuksessa tai jonka omistus on 100-prosenttisesti enintään 5 osakkaan hallussa

—	Yhtiöt, joilla on lupa toimia Madeiran kansainvälisen liiketoimintakeskuksen alaisuudessa ja joihin sovelletaan vapautusta tuloverotuksesta (Estatuto dos Benefícios Fiscaisin (EBF) 33 artikla)

EBF:n 33 artiklassa, jota sovelletaan 31.12.2000 mennessä toimiluvan saaneisiin yhtiöihin, edellytetään vapautusta yhtiöverosta 31.12.2011 saakka.

—	Yhtiöimättömät yhdistykset

—	Huolto-omaisuus (trust) tai muu samankaltainen oikeudellinen järjestely, johon sovelletaan ulkomaista lakia

Portugalin laissa sallitaan ainoastaan sellaiset huolto-omaisuudet (trust), jotka Madeiran kansainvälisen liiketoimintakeskuksen alaisuudessa toimivat oikeushenkilöt ovat perustaneet toisen maan tai oikeudenkäyttöalueen lain alaisuuteen.

Romania

—	Yhdistys (henkilöyhtiö)

—	Cooperative (osuuskunta)

—	Huolto-omaisuus (trust) tai muu samankaltainen oikeudellinen järjestely, johon sovelletaan ulkomaista lakia

Slovenia

—	Huolto-omaisuus (trust) tai muu samankaltainen oikeudellinen järjestely, johon sovelletaan ulkomaista lakia

Slovakian tasavalta

—	Verejná obchodná spoločnosť (avoin yhtiö)

—	Komanditná spoločnosť (kommandiittiyhtiö)

—	Združenie (yhdistys)

—	Huolto-omaisuus (trust) tai muu samankaltainen oikeudellinen järjestely, johon sovelletaan ulkomaista lakia

Suomi

—	Avoin yhtiö/öppet bolag

—	Kommandiittiyhtiö/ kommanditbolag

—	Huolto-omaisuus (trust) tai muu samankaltainen oikeudellinen järjestely, johon sovelletaan ulkomaista lakia

Ruotsi

—	Handelsbolag (kauppayhtiö/avoin yhtiö)

—	Kommanditbolag (kommandiittiyhtiö)

—	Enkelt bolag (yksinkertainen yhtiö)

—	Huolto-omaisuus (trust) tai muu samankaltainen oikeudellinen järjestely, johon sovelletaan ulkomaista lakia

Yhdistynyt kuningaskunta

—	General partnership (avoin yhtiö)

—	Limited partnership (kommandiittiyhtiö)

—	Limited liability partnership (rajavastuuyhtiö)

Avoimet yhtiöt, kommandiittiyhtiöt ja rajavastuuyhtiöt ovat verotuksen kannalta transparentteja.

—	Sijoittajaklubi (jossa sen jäsenille kuuluu erikseen määritelty osa varoista)

Gibraltar (1)

—	Huolto-omaisuus (trust) tai muu samankaltainen oikeudellinen järjestely, johon sovelletaan paikallista tai ulkomaista lakia

Huolto-omaisuuden (trust) tulo on verovapaata vuoden 1992 tuloverosäännösten mukaan jos:

a)	huolto-omaisuus (trust) on sellaisen henkilön perustama tai perustettu sellaisen henkilön puolesta, jonka kotipaikka on muualla; ja

tulo

—	on kertynyt tai peräisin Gibraltarin ulkopuolelta, tai

—	on huolto-omaisuuden (trust) vastaanottamaa ja, jos edunsaaja olisi vastaanottanut sen suoraan, se ei olisi ollut tuloverolain mukaan veronalaista.

Tätä ei sovelleta, jos huolto-omaisuus (trust) on perustettu ennen 1.7.1983 ja jos sen säännöissä ilmaistaan selvästi, että Gibraltarin asukkaat eivät voi olla edunsaajia.

Lisätään liite IV seuraavasti:

”LIITE IV

LUETTELO TILASTOTIEDOISTA, JOTKA JÄSENVALTIOIDEN ON TOIMITETTAVA KOMISSIOLLE VUOSITTAIN

1. Taloutta koskevat tiedot

1.1 Lähdevero:

Itävallan ja Luxemburgin on ilmoitettava (niin kauan kuin ne soveltavat III luvussa esitettyjä siirtymäsäännöksiä) lähdeveron perimisestä saatujen jaettujen verotulojen vuotuinen kokonaismäärä tosiasiallisten edunsaajien asuinpaikan perusteella jäsenvaltioittain eriteltynä.

Itävallan ja Luxemburgin on ilmoitettava (niin kauan kuin ne soveltavat III luvussa esitettyjä siirtymäsäännöksiä) 11 artiklan 5 kohdan mukaisesta lähdeveron perimisestä saatujen sellaisten verotulojen vuotuinen kokonaismäärä, jotka on jaettu muiden jäsenvaltioiden kanssa.

Tiedot lähdeverona perityistä kokonaismääristä, jotka on eritelty jäsenvaltioittain tosiasiallisten edunsaajien asuinpaikan perusteella, on toimitettava myös tasetilastotietojen kokoamisesta vastaavalle kansalliselle laitokselle.

1.2 Koronmaksujen/myyntituottojen määrä:

Jäsenvaltioiden, jotka osallistuvat tietojenvaihtoon tai jotka 13 artiklan mukaisesti ilmoittavat tiedot vapaaehtoisesti, on ilmoitettava sellaisten alueellaan suoritettujen koronmaksujen määrä, joita koskee 9 artiklassa tarkoitettu tietojenvaihto, tosiasiallisten edunsaajien asuinpaikan perusteella jäsenvaltioittain taikka jäsenvaltioista riippuvaisten tai niihin assosioituneiden alueiden mukaan eriteltynä.

Jäsenvaltioiden, jotka osallistuvat tietojenvaihtoon tai jotka 13 artiklan mukaisesti ilmoittavat tiedot vapaaehtoisesti, on ilmoitettava sellaisten alueellaan suoritettujen myyntituottojen määrä, joita koskee 9 artiklassa tarkoitettu tietojenvaihto, tosiasiallisten edunsaajien asuinpaikan perusteella jäsenvaltioittain taikka jäsenvaltioista riippuvaisten tai niihin assosioituneiden alueiden mukaan eriteltynä.

Jäsenvaltioiden, jotka osallistuvat tietojenvaihtoon tai jotka ilmoittavat tiedot vapaaehtoisen ilmoittamismekanismin mukaisesti, on ilmoitettava tietojenvaihdon piiriin kuuluvien koronmaksujen määrä 8 artiklan 2 kohdassa esitetyn luokituksen mukaisesti eriteltynä.

Tiedot koronmaksujen ja myyntituottojen kokonaismääristä, jotka on eritelty jäsenvaltioittain tosiasiallisten edunsaajien asuinpaikan perusteella, on toimitettava myös maksutasetilastojen kokoamisesta vastaavalle kansalliselle laitokselle.

1.3 Tosiasialliset edunsaajat:

Kaikkien jäsenvaltioiden on ilmoitettava sellaisten tosiasiallisten edunsaajien lukumäärä, joiden asuinpaikka on toisessa jäsenvaltiossa taikka jäsenvaltiosta riippuvaisella tai siihen assosioituneella alueella, jäsenvaltioiden ja alueiden mukaan eriteltynä.

1.4 Maksuasiamiehet:

Kaikkien jäsenvaltioiden on ilmoitettava sellaisten maksuasiamiesten lukumäärä (korkotuloja lähettäneiden jäsenvaltioiden mukaan eriteltynä), jotka ovat osallistuneet tämän direktiivin soveltamisen edellyttämään tietojenvaihtoon tai lähdeveron perimiseen.

1.5 Koronmaksuja vastaanottaneet maksuasiamiehet:

Kaikkien jäsenvaltioiden on ilmoitettava sellaisten maksuasiamiesten lukumäärä, jotka ovat vastaanottaneet 6 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja koronmaksuja. Tämä koskee sekä koronmaksuja lähettäneitä jäsenvaltioita, joissa koronmaksuja on suoritettu maksuasiamiehille, joiden tosiasiallinen johto sijaitsee toisessa jäsenvaltioissa, että koronmaksuja vastaanottaneita jäsenvaltioita, joiden alueella on tällaisia yhteisöjä tai oikeudellisia järjestelyjä.

2. Tekniset tiedot

2.1 Tietueet:

Jäsenvaltioiden, jotka osallistuvat tietojenvaihtoon tai jotka 13 artiklan mukaisesti ilmoittavat tiedot vapaaehtoisesti, on ilmoitettava lähetettyjen ja vastaanotettujen tietueiden lukumäärä. Yksi tietue tarkoittaa yhdelle tosiasialliselle edunsaajalle suoritettua yhtä maksua.

2.2 Käsitellyt/korjatut tietueet:

Sellaisten syntaktisesti virheellisten tietueiden lukumäärä ja prosenttiosuus, jotka on voitu käsitellä.

Sellaisten syntaktisesti virheellisten tietueiden lukumäärä ja prosenttiosuus, joita ei ole voitu käsitellä.

Käsittelemättä jääneiden tietueiden lukumäärä ja prosenttiosuus.

Pyynnön perusteella korjattujen tietueiden lukumäärä ja prosenttiosuus.

Oma-aloitteisesti korjattujen tietueiden lukumäärä ja prosenttiosuus.

Sellaisten tietueiden lukumäärä ja prosenttiosuus, joiden käsittely on onnistunut.

3. Tiedot, joiden ilmoittaminen on vapaaehtoista:

3.1

Jäsenvaltiot voivat ilmoittaa sellaisten yhteisöille tai oikeudellisille järjestelyille suoritettujen koronmaksujen määrän, joita koskee 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu tietojenvaihto, yhteisön tosiasiallisen johdon sijaintijäsenvaltion mukaan eriteltynä.

3.2

Jäsenvaltiot voivat ilmoittaa sellaisten yhteisöille tai oikeudellisille järjestelyille maksettujen myyntituottojen määrän, joita koskee 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu tietojenvaihto, yhteisön sijoittautumisjäsenvaltion mukaan eriteltynä.

3.3

Kotimaisten maksuasiamiesten ja ulkomaisten maksuasiamiesten osuudet niiden jäsenvaltiossa asuville verovelvollisille suorittamista koronmaksuista näiltä perittyjen verojen vuotuisesta kokonaismäärästä.”

(1) Yhdistynyt kuningaskunta on se jäsenvaltio, joka huolehtii Gibraltarin suhteista ulkovaltoihin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 355 artiklan 3 kohdan mukaisesti.”

15.4.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 111/79

NEUVOSTON PÄÄTÖS 2014/212/YUTP,

annettu 14 päivänä huhtikuuta 2014,

Korean demokraattista kansantasavaltaa koskevista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2013/183/YUTP muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 29 artiklan,

ottaa huomioon Korean demokraattista kansantasavaltaa koskevista rajoittavista toimenpiteistä 22 päivänä huhtikuuta 2013 annetun neuvoston päätöksen 2013/183/YUTP (1) ja erityisesti sen 19 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Neuvosto hyväksyi 22 päivänä huhtikuuta 2013 päätöksen 2013/183/YUTP.

(2)

Neuvosto on päätöksen 2013/183/YUTP 22 artiklan 2 kohdan mukaisesti tarkistanut päätöksen 2013/183/YUTP liitteissä II ja III olevat luettelot henkilöistä ja yhteisöistä, joihin sovelletaan kyseisen päätöksen 13 artiklan 1 kohdan b ja c alakohtaa ja 15 artiklan 1 kohdan b ja c alakohtaa. Neuvosto totesi, että yhtä liitteessä II mainittua henkilöä lukuun ottamatta kyseisiin henkilöihin ja yhteisöihin olisi edelleen sovellettava kyseisessä päätöksessä säädettyjä rajoittavia toimenpiteitä.

(3)	Lisäksi yhtä liitteessä II mainittua yhteisöä koskevat tiedot olisi poistettava liitteestä II.

(4)	Artikla 22 olisi myös muutettava.

(5)

Lisäksi Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston Korean demokraattista kansantasavaltaa koskevan päätöslauselman 1718 (2006) nojalla perustettu pakotekomitea on 31 päivänä joulukuuta 2013 saattanut ajan tasalle luettelon henkilöistä ja yhteisöistä, joihin kohdistetaan rajoittavia toimenpiteitä.

(6)	Päätöksen 2013/183/YUTP liitteissä I ja II olevia luetteloita henkilöistä ja yhteisöistä olisi näin ollen muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan päätös 2013/183/YUTP seuraavasti:

Korvataan 22 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Edellä 13 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa ja 15 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä tarkistetaan säännöllisin väliajoin ja vähintään 12 kuukauden välein. Niiden soveltaminen lopetetaan kyseessä olevien henkilöiden ja yhteisöjen osalta, jos neuvosto päättää 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, että niiden soveltamisen edellytykset eivät enää täyty.”

2)	Muutetaan päätöksen 2013/183/YUTP liitteet I ja II tämän päätöksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Luxemburgissa 14 päivänä huhtikuuta 2014.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. ASHTON

(1) EUVL L 111, 23.4.2013, s. 52.

LIITE

Lisätään päätöksen 2013/183/YUTP liitteeseen I otsikko seuraavasti:

”Luettelo 13 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista henkilöistä ja 15 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista henkilöistä ja yhteisöistä”.

Korvataan päätöksen 2013/183/YUTP liitteessä I oleva alaotsikko ”A. Luettelo 13 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista henkilöistä” seuraavasti:

”A.	Henkilöt”.

Korvataan päätöksen 2013/183/YUTP liitteessä I olevia seuraavia henkilöitä koskevat tiedot seuraavasti:

	Nimi	Peitenimi	Syntymäaika	Nimeämis-päivä	Muut tiedot
”1.	Chang Myong-Chin	Jang Myong-Jin	Syntymäaika: 19.2.1968; vaihtoeht. syntymäaika: 1965 tai 1966	22.1.2013	Sohaen satelliittien laukaisukeskuksen pääjohtaja ja sen laukaisukeskuksen johtaja, jossa suoritettiin laukaisut 13.4. ja 12.12.2012.
2.	Ra Ky'ong-Su	Ra Kyung-Su	Syntymäaika: 4.6.1954; passi: 645120196	22.1.2013	Ra Ky'ong-Su on Tanchon Commercial Bank (TCB) -pankin palveluksessa. Tässä ominaisuudessa hän hoiti TCB:n liiketoimia. Pakotekomitea nimesi TCB:n huhtikuussa 2009 Pohjois-Korean tärkeimmäksi rahoituslaitokseksi, joka rahoittaa tavanomaisten aseiden, ballististen ohjusten sekä niiden valmistamiseen ja kokoamiseen liittyvien tavaroiden myyntitoimintaa.
3.	Kim Kwang-il		Syntymäaika: 1.9.1969; passi: PS381420397	22.1.2013	Kim Kwang-il on Tanchon Commercial Bank (TCB) -pankin palveluksessa. Tässä ominaisuudessa hän hoiti TCB:n ja Korea Mining Development Trading Corporation (KOMID) -yhtiön liiketoimia. Pakotekomitea nimesi TCB:n huhtikuussa 2009 Pohjois-Korean tärkeimmäksi rahoituslaitokseksi, joka rahoittaa tavanomaisten aseiden, ballististen ohjusten sekä niiden valmistamiseen ja kokoamiseen liittyvien tavaroiden myyntitoimintaa. Pakotekomitea nimesi KOMIDin huhtikuussa 2009, ja se on Pohjois-Korean ensisijainen asekauppias ja ballistisiin ohjuksiin ja tavanomaisiin aseisiin liittyvien tavaroiden ja laitteiden pääasiallinen viejä.”

Korvataan päätöksen 2013/183/YUTP liitteessä I oleva alaotsikko ”B. Luettelo 15 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista yhteisöistä” seuraavasti:

”B.	Yhteisöt”.

Korvataan päätöksen 2013/183/YUTP liitteessä I olevia seuraavia yhteisöjä koskevat tiedot seuraavasti:

Nimi

Peitenimi

Sijainti

Nimeämis-päivä

Muut tiedot

”1.

Korea Ryonha Machinery Joint Venture Corporation

Chosun Yunha Machinery Joint Operation Company; Korea Ryenha Machinery J/V Corporation; Ryonha Machinery Joint Venture Corporation; Ryonha Machinery Corporation; Ryonha Machinery; Ryonha Machine Tool; Ryonha Machine Tool Corporation; Ryonha Machinery Corp; Ryonhwa Machinery Joint Venture Corporation; Ryonhwa Machinery JV; Huichon Ryonha Machinery General Plant; Unsan; Unsan Solid Tools ja Millim Technology Company

Tongan-dong, Central District, Pyongyang, DPRK; Mangungdae- gu, Pyongyang, DPRK; Mangyongdae District, Pyongyang, DPRK.

Sähköposti: ryonha@silibank.com; sjc-117@hotmail.com ja millim@silibank.com

Puhelin: 850-2-18111; 850-2-18111-8642 ja 850 2 18111-3818642

Faksi: 850-2-381-4410

22.1.2013

Korea Ryonbong General Corporation on Korea Ryonha Machinery Joint Venture Corporation -yhtiön tytäryhtiö. Pakotekomitea nimesi Korea Ryonbong General Corporationin huhtikuussa 2009, ja se on puolustusalan monialayritys, joka on erikoistunut hankintoihin Pohjois-Korean puolustusteollisuudelle ja tukee valtion sotatarviketeollisuuden myyntitoimintaa.”

Poistetaan jäljempänä mainitut henkilö ja yhteisö päätöksen 2013/183/YUTP liitteessä II olevasta luettelosta:

Henkilöt

1.	Chang Song-taek

Yhteisöt

1.	Korea Complex Equipment Import Corporation

15.4.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 111/83

NEUVOSTON PÄÄTÖS 2014/213/YUTP,

annettu 14 päivänä huhtikuuta 2014,

Guinean tasavaltaan kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2010/638/YUTP muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 29 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Neuvosto antoi 25 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen 2010/638/YUTP (1) Guinean tasavaltaan kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä.

(2)	Guinean tasavallan tapahtumat huomioon ottaen aseidenvientikielto ja sellaisten tarvikkeiden vientikielto, joita voidaan käyttää kansalliseen sortotoimintaan, olisi lopetettava.

(3)	Päätös 2010/638/YUTP olisi sen vuoksi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Kumotaan päätöksen 2010/638/YUTP 1 ja 2 artikla.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Luxemburgissa 14 päivänä huhtikuuta 2014.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. ASHTON

(1) EUVL L 280, 26.10.2010, s. 10.

15.4.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 111/84

NEUVOSTON PÄÄTÖS 2014/214/YUTP,

annettu 14 päivänä huhtikuuta 2014,

Myanmariin/Burmaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2013/184/YUTP muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 29 artiklan

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Neuvosto hyväksyi 22 päivänä huhtikuuta 2013 päätöksen 2013/184/YUTP (1).

(2)	Päätöksen 2013/184/YUTP uudelleentarkastelun perusteella rajoittavia toimenpiteitä olisi jatkettava 30 päivään huhtikuuta 2015.

(3)	Päätös 2013/184/YUTP olisi sen vuoksi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan päätös 2013/184/YUTP seuraavasti:

Korvataan 3 artikla seuraavasti:

”3 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan 30 päivään huhtikuuta 2015. Sitä tarkastellaan jatkuvasti uudelleen. Se uusitaan tai sitä muutetaan tarvittaessa, jos neuvosto katsoo, että sen tavoitteita ei ole saavutettu.”

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Luxemburgissa 14 päivänä huhtikuuta 2014.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. ASHTON

(1) Neuvoston päätös 2013/184/YUTP, annettu 22 päivänä huhtikuuta 2013, Myanmariin/Burmaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä ja päätöksen 2010/232/YUTP kumoamisesta (EUVL L 111, 23.4.2013, s. 75).

15.4.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 111/85

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

annettu 14 päivänä huhtikuuta 2014,

makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Ukrainalle

(2014/215/EU)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 213 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan unionin ja Ukrainan suhteita kehitetään osana Euroopan naapuruuspolitiikkaa, jäljempänä myös ’ENP’, ja itäistä kumppanuutta. Unionin ja Ukrainan välinen kumppanuus- ja yhteistyösopimus tuli voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1998. Kahdenvälistä poliittista vuoropuhelua ja taloudellista yhteistyötä on kehitetty edelleen 23 päivänä marraskuuta 2009 hyväksytyn EU–Ukraina-assosiaatio-ohjelman puitteissa. Uudesta Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön sekä Ukrainan välisestä assosiaatiosopimuksesta, jäljempänä ’assosiaatiosopimus’, johon sisältyy pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppasopimus, neuvoteltiin vuodesta 2007 vuoteen 2011, ja se parafoitiin vuonna 2012. Ukrainan hallitus päätti 21 päivänä marraskuuta 2013 keskeyttää assosiaatiosopimuksen allekirjoittamisen. Ukrainan hallituksen erottua helmikuussa 2014 Ukrainan nykyinen hallitus on kuitenkin ilmoittanut halukkuutensa allekirjoittaa assosiaatiosopimus lähitulevaisuudessa. Eurooppa-neuvosto ilmoitti 6 päivänä maaliskuuta 2014 Ukrainaa koskevassa julkilausumassaan olevansa sitoutunut allekirjoittamaan hyvin pian kaikki assosiaatiosopimuksen poliittiset luvut ja hyväksymään yksipuolisia toimenpiteitä, joiden ansiosta Ukraina voisi merkittävästi hyödyntää pitkälle menevää ja laaja-alaista vapaakauppa-aluetta.

Komissio hyväksyi tätä koskevan ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi 11 päivänä maaliskuuta 2014.

(2)

Ukrainan nykyinen poliittinen kriisi vaikuttaa hyvin haitallisesti maan jo epävarmaan talouden ja rahoitusjärjestelmän vakauteen. Ukrainan maksutaseen ja julkisen talouden tilanne on hyvin heikko ja heikkenee edelleen nopeasti, ja talous on kääntymässä jälleen taantumaan. Tilannetta heikentävät entisestään se, että Venäjän kanssa sovitusta 15 miljardin Yhdysvaltain dollarin suuruisesta paketista suoritetun avustuksen maksaminen on tosiasiallisesti keskeytetty, ja se, että Gazprom-yhtiön aiemmin myöntämien kaasun hinnan alennusten on ilmoitettu päättyvän huhtikuusta 2014. Tässä tilanteessa Ukrainalla on lähitulevaisuudessa vakava maksujen laiminlyönnin riski.

(3)

Hallituksen erottua parlamentti nimitti uuden väliaikaisen presidentin 22 päivänä helmikuuta ja nykyisen hallituksen 27 päivänä helmikuuta 2014. Vaikka vuoden 2004 perustuslaki on palautettu voimaan ja presidentinvaalit on ilmoitettu pidettävän 25 päivänä toukokuuta 2014, Ukraina ei ole kyennyt palaamaan poliittiseen vakauteen, koska Venäjän federaatio on äskettäin loukannut sen suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta.

(4)

Tässä tilanteessa Ukraina tarvitsee kiireellisesti rahoitusapua kansainvälisiltä luoton- ja avunantajilta. Jos parlamentti ja neuvosto hyväksyisivät päätöksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 212 artiklan mukaisesti tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen, unionin makrotaloudellisen rahoitusavun ensimmäistä erää ei olisi mahdollista maksaa Ukrainalle nopeasti vuoden 2014 alkupuoliskolla eikä rahoitusavulla siis voitaisi vastata Ukrainan kiireellisiin rahoitustarpeisiin, joten unionin makrotaloudellista rahoitusapua on perusteltua antaa SEUT-sopimuksen 213 artiklan nojalla annetun neuvoston päätöksen perusteella.

(5)

Avun kiireellisyys liittyy siihen, että Ukraina tarvitsee välittömästi varoja niiden varojen lisäksi, joita kansainväliset rahoituslaitokset ja muut kahdenväliset avunantajat tarjoavat, sekä unionin sellaisen makrotaloudellisen rahoitusavun lisäksi, josta säädetään neuvoston päätöksessä 2002/639/EY (1) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 646/2010/EU (2).

(6)	Ukrainan tämänhetkinen kriisi oikeuttaa käyttämään poikkeuksellisesti SEUT-sopimuksen 213 artiklan nojalla kiireellistä menettelyä. Tämä päätös makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Ukrainalle ei vaikuta muihin tuleviin makrotaloudellisen rahoitusavun toimenpiteisiin.

(7)

Ukrainan hallituksen erottua unioni on useissa yhteyksissä ilmoittanut olevansa sitoutunut tukemaan Ukrainan uutta hallitusta tilanteen vakauttamisessa ja uudistusten jatkamisessa. Unioni on myös ilmoittanut olevansa valmis täysin tukemaan kansainvälisen yhteisön ja kansainvälisten rahoituslaitosten, erityisesti Kansainvälisen valuuttarahaston, jäljempänä ’IMF’, toimia, jotka liittyvät kansainväliseen avustuspakettiin. Paketilla on tarkoitus vastata Ukrainan kiireellisiin tarpeisiin, ja sen ehtona on selkeä sitoutuminen uudistuksiin. Unionin rahoitustuki Ukrainalle vastaa ENP:ssä ja itäisessä kumppanuudessa määritettyä unionin politiikkaa.

(8)

Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun olisi oltava poikkeuksellinen rahoitusväline, jolla myönnetään sitomatonta ja kohdentamatonta maksutasetukea avunsaajan välittömiin ulkoisen rahoituksen tarpeisiin vastaamiseksi. Sillä olisi tuettava sellaisen toimenpideohjelman täytäntöönpanoa, joka sisältää määrätietoisia välittömiä sopeuttamis- ja rakenneuudistustoimia, joilla on tarkoitus parantaa maksutasetta lyhyellä aikavälillä.

(9)	Ukrainan viranomaisten ja IMF:n odotetaan lähiaikoina sopivan talousohjelmasta, jota tuetaan IMF:n kanssa tehtävällä rahoitusjärjestelyllä.

(10)

Ukrainan maksutasetilanteen heikentyessä voimakkaasti komissio ilmoitti 5 päivänä maaliskuuta 2014 Ukrainalle suunnatusta tukipaketista, johon sisältyy nyt ehdotettava unionin makrotaloudellinen rahoitusapu. Eurooppa-neuvoston ylimääräinen kokous antoi paketille tukensa 6 päivänä maaliskuuta 2014. Paketti sisältää vuosiksi 2014–2020 rahoitusapua 11 miljardia euroa. Siihen sisältyy samalle ajalle yhteensä enimmillään 1,565 miljardin euron avustukset, jotka myönnetään Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitusvälineestä, naapuruuspolitiikan investointivälineestä, vakauden ja rauhan edistämisvälineestä sekä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan määrärahoista.

Neuvoston päätöksessä 2002/639/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 646/2010/EU säädetty makrotaloudellinen apu voidaan maksaa heti kun IMF:n ohjelma on otettu käyttöön.

(11)	Ukraina kuuluu ENP:n piiriin, joten se voi vastaanottaa unionin makrotaloudellista apua.

(12)

Koska Ukrainan voimakkaasti kasvavien ulkoisen rahoituksen tarpeiden odotetaan olevan selvästi suuremmat kuin IMF:n ja muiden monenvälisten laitosten tarjoamat resurssit, unionin Ukrainalle antaman kiireellisen makrotaloudellisen avun katsotaan näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa olevan asianmukainen vastaus Ukrainan pyyntöön saada tukea rahoituksen vakauttamiseen. Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla tuettaisiin Ukrainan talouden vakauttamista ja rakenneuudistusohjelmaa täydentämällä IMF:n rahoitusjärjestelyllä käyttöön asetettuja resursseja.

(13)	Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi tuettava kestävän ulkoisen rahoitusaseman palauttamista Ukrainaan ja siten sen taloudellista ja sosiaalista kehitystä.

(14)

Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun määrä perustuu Ukrainan jäljelle jäävien ulkoisen rahoituksen tarpeiden alustavaan arviointiin, ja siinä otetaan huomioon maan kyky rahoittaa itse omia tarpeitaan omilla varoillaan ja erityisesti sen käytössä olevat kansainväliset valuuttavarannot. Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi täydennettävä IMF:n ja Maailmanpankin ohjelmia ja rahoitusta. Määritettäessä avun määrää huomioon otetaan myös tarve varmistaa oikeudenmukainen taakanjako unionin ja muiden avunantajien välillä sekä unionin muiden ulkoisten rahoitusvälineiden aiempi käyttäminen Ukrainassa ja unionin kaikkien toimenpiteiden tuottama lisäarvo.

(15)	Komission olisi varmistettava, että unionin makrotaloudellinen apu vastaa oikeudellisesti ja sisällöltään unionin ulkoisen toiminnan eri alojen ja muiden asiaankuuluvien politiikkojen keskeisiä periaatteita, tavoitteita ja toteutettuja toimenpiteitä.

(16)

Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi tuettava unionin Ukrainaan soveltamaa ulkopolitiikkaa. Komission yksiköiden ja Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi työskenneltävä tiiviisti yhdessä koko makrotaloudellisen rahoitusapuoperaation keston ajan unionin ulkopolitiikan yhteensovittamiseksi ja sen johdonmukaisuuden varmistamiseksi.

(17)

Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi tuettava Ukrainan sitoutumista arvoihin, jotka ovat yhteisiä unionin kanssa, mukaan lukien demokratia, oikeusvaltioperiaate, hyvä hallintotapa, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, kestävä kehitys ja köyhyyden vähentäminen, sekä sen sitoutumista avoimen, sääntöihin perustuvan ja oikeudenmukaisen kaupan periaatteisiin.

(18)

Makrotaloudellisen rahoitusavun edellytyksenä olisi oltava, että Ukrainassa noudatetaan tehokkaita demokraattisia mekanismeja, kuten parlamentaarista monipuoluejärjestelmää ja oikeusvaltioperiaatetta, ja taataan ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Lisäksi unionin makrotaloudellisen rahoitusavun erityistavoitteina olisi oltava Ukrainan julkisten varainhoitojärjestelmien tehokkuuden, avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden lisääminen ja sellaisten rakenneuudistusten edistäminen, joilla pyritään tukemaan kestävää kasvua ja julkisen talouden vakauttamista. Komission olisi säännöllisesti seurattava sekä edellytysten täyttymistä että näiden tavoitteiden saavuttamista.

(19)

Sen varmistamiseksi, että unionin makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvät unionin taloudelliset edut suojataan tehokkaasti, Ukrainan olisi toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä, jotka liittyvät petosten, korruption ja muiden rahoitusapuun mahdollisesti liittyvien väärinkäytösten estämiseen ja torjumiseen. Lisäksi olisi määrättävä, että komissio huolehtii tarkastuksista ja tilintarkastustuomioistuin tilintarkastuksista.

(20)	Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun maksaminen ei rajoita Euroopan parlamentin ja neuvoston valtuuksia.

(21)	Makrotaloudellisen rahoitusavun edellyttämien määrärahojen määrien olisi vastattava monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettuja talousarviomäärärahoja.

(22)

Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun hallinnointi olisi annettava komission tehtäväksi. Sen varmistamiseksi, että Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat seurata tämän päätöksen täytäntöönpanoa, komission olisi annettava niille säännöllisesti tietoja rahoitusavun täytäntöönpanosta ja toimitettava niille asiaan liittyvät asiakirjat.

(23)	Jotta voidaan varmistaa tämän päätöksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (3) mukaisesti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1. Unioni myöntää Ukrainalle makrotaloudellisena rahoitusapuna enintään miljardi euroa tukeakseen maan talouden vakauttamista ja uudistuksia, jäljempänä ’unionin makrotaloudellinen rahoitusapu’. Rahoitusapu kattaa osaltaan Ukrainan kiireellisiä maksutasetarpeita, jotka on määritetty IMF:n tukemassa hallituksen talousohjelmassa.

2. Unionin makrotaloudellinen rahoitusapu myönnetään Ukrainalle kokonaisuudessaan lainoina. Komissiolle annetaan valtuudet lainata tarvittavat varat unionin lukuun pääomamarkkinoilta tai rahoituslaitoksilta ja lainata ne edelleen Ukrainalle. Lainojen takaisinmaksuaika on enintään 15 vuotta.

3. Komissio hallinnoi unionin makrotaloudellisen rahoitusavun maksamista IMF:n ja Ukrainan välisten sopimusten tai yhteisymmärryspöytäkirjojen sekä ENP:n puitteissa sovitussa EU–Ukraina-assosiaatio-ohjelmassa vahvistettujen talousuudistuksia koskevien keskeisten periaatteiden ja tavoitteiden kanssa yhteensopivalla tavalla.

4. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle säännöllisesti tietoja unionin makrotaloudellisesta rahoitusavusta, sen maksaminen mukaan lukien, ja toimittaa näille toimielimille asiaan liittyvät asiakirjat ajallaan.

5. Unionin makrotaloudellinen rahoitusapu on saatavilla yhden vuoden ajan tämän päätöksen 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhteisymmärryspöytäkirjan voimaantulon jälkeisestä päivästä. Aikaa, jolloin rahoitusapu on saatavilla, voidaan pidentää komission ehdotuksesta neuvoston päätöksellä.

6. Jos Ukrainan rahoitustarpeet pienenevät olennaisesti unionin makrotaloudellisen rahoitusavun maksukaudella alkuperäisiin ennusteisiin verrattuna, komissio vähentää 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tarkastelumenettelyn mukaisesti rahoitusavun määrää tai keskeyttää tai peruuttaa sen.

2 artikla

Makrotaloudellisen rahoitusavun edellytyksenä on, että Ukrainassa noudatetaan tehokkaita demokraattisia mekanismeja, kuten parlamentaarista monipuoluejärjestelmää ja oikeusvaltioperiaatetta, ja taataan ihmisoikeuksien kunnioittaminen.

Komissio valvoo tämän edellytyksen täyttymistä unionin makrotaloudellisen rahoitusavun elinkaaren ajan.

Tätä artiklaa sovelletaan neuvoston päätöksen 2010/427/EU (4) mukaisesti.

3 artikla

1. Komissio sopii 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen Ukrainan viranomaisten kanssa unionin makrotaloudelliseen rahoitusapuun sovellettavista selkeästi määritellyistä talouspolitiikkaa ja rahoitusta koskevista ehdoista, joissa keskitytään rakenneuudistuksiin ja vakaaseen julkiseen talouteen; nämä ehdot vahvistetaan yhteisymmärryspöytäkirjassa, johon sisältyy mainittujen ehtojen täyttämisen aikataulu.

Yhteisymmärryspöytäkirjassa esitettyjen talouspolitiikkaa ja rahoitusta koskevien ehtojen on oltava yhdenmukaisia 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen sopimusten tai yhteisymmärryspöytäkirjojen kanssa, mukaan lukien ne makrotalouden sopeutusohjelmat ja rakenneuudistusohjelmat, joita Ukraina on toteuttanut IMF:n tuella.

2. Näillä ehdoilla pyritään erityisesti parantamaan Ukrainan julkisten varainhoitojärjestelmien tehokkuutta, läpinäkyvyyttä ja vastuuvelvollisuutta muun muassa unionin makrotaloudellisen rahoitusavun käytön osalta. Toimenpiteitä suunniteltaessa on otettava asianmukaisesti huomioon myös edistyminen markkinoiden vastavuoroisessa avaamisessa, sääntöihin perustuvan ja oikeudenmukaisen kaupan kehittyminen ja muut unionin ulkopolitiikan painopisteet. Komissio seuraa säännöllisesti, miten näiden tavoitteiden saavuttamisessa edistytään.

3. Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun yksityiskohtaiset rahoitusehdot vahvistetaan komission ja Ukrainan viranomaisten välisessä lainasopimuksessa.

4. Komissio tarkistaa säännöllisin väliajoin, että 4 artiklan 3 kohdassa säädetyt ehdot täyttyvät edelleen, mukaan lukien se, että Ukrainan talouspolitiikka on unionin makrotaloudellisen rahoitusavun tavoitteiden mukaista. Tätä varten komissio sovittaa toimintansa tiiviisti yhteen IMF:n ja Maailmanpankin ja tarvittaessa Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa.

4 artikla

1. Komissio asettaa unionin makrotaloudellisen rahoitusavun saataville yhdessä tai kahdessa lainaerässä edellyttäen, että 3 kohdan edellytykset täyttyvät. Kunkin erän koko vahvistetaan yhteisymmärryspöytäkirjassa. Olosuhteiden poikkeuksellisesti niin vaatiessa unionin makrotaloudellinen rahoitusapu voidaan asettaa saataville yhdessä ainoassa lainaerässä.

2. Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun määrät rahoitetaan tarvittaessa neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 480/2009 (5) mukaisesti.

3. Komissio tekee päätöksen lainaerien maksamisesta sen perusteella, täyttyvätkö kaikki seuraavat edellytykset:

a)	2 artiklassa säädetty edellytys;

b)	jatkuvasti tyydyttävä edistyminen sellaisen toimenpideohjelman täytäntöönpanossa, joka sisältää sopeuttamis- ja rakenneuudistustoimia, joita tuetaan muulla kuin ennaltavarautuvalla IMF:n luottojärjestelyllä;

c)	yhteisymmärryspöytäkirjassa sovittujen talouspolitiikkaa ja rahoitusta koskevien ehtojen täyttäminen tietyssä aikataulussa.

Jos on tarkoitus maksaa toinen erä, se voidaan maksaa aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua ensimmäisen erän maksamisesta.

4. Jos 3 kohdassa säädetyt edellytykset eivät täyty, komission on tilapäisesti keskeytettävä tai peruutettava unionin makrotaloudellisen rahoitusavun maksaminen. Tällöin sen on ilmoitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle keskeyttämisen tai peruuttamisen syyt.

5. Unionin makrotaloudellinen rahoitusapu maksetaan Ukrainan keskuspankille.

6. Maksaminen alkaa heti kun IMF:n ohjelma on otettu käyttöön.

5 artikla

1. Unionin makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvät lainanotto ja lainananto toteutetaan euromääräisenä ja käyttäen samaa arvopäivää, eikä niistä saa aiheutua unionille tilannetta, jossa anto- ja ottolainauksen maturiteetit poikkeavat toisistaan, eikä sitä saa asettaa alttiiksi valuuttakurssi- tai korkoriskeille tai muille kaupallisille riskeille.

2. Olosuhteiden salliessa ja Ukrainan pyynnöstä komissio voi toteuttaa tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että lainaehtoihin sisältyy aikaistettua takaisinmaksua koskeva lauseke ja että vastaava lauseke sisältyy myös lainanottotoimien ehtoihin.

3. Jos olosuhteet sallivat lainan korkokannan parantamisen ja jos Ukraina sitä pyytää, komissio voi päättää jälleenrahoittaa kaikki alkuperäiset lainansa tai osan niistä tai se voi järjestellä rahoitusehdot uudelleen. Jälleenrahoitus- tai uudelleenjärjestelytoimet on toteutettava 1 ja 4 kohdan mukaisesti, eivätkä ne saa pidentää kyseisen lainan erääntymisaikaa tai kasvattaa jälleenrahoituksen tai uudelleenjärjestelyn ajankohtana jäljellä olevan pääoman määrää.

4. Ukrainan on maksettava kaikki kulut, joita unionille aiheutuu tämän päätöksen mukaisesta lainanotosta ja lainanannosta.

5. Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen toimien etenemisestä.

6 artikla

1. Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun täytäntöönpanossa noudatetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) N:o 966/2012 (6) ja komission delegoitua asetusta (EU) N:o 1268/2012 (7).

2. Unionin makrotaloudellinen rahoitusapu pannaan täytäntöön suoran hallinnoinnin avulla.

3. Ukrainan viranomaisten kanssa tehtävät yhteisymmärryspöytäkirja ja lainasopimus sisältävät määräykset, joilla:

varmistetaan, että Ukraina tarkistaa säännöllisesti, että unionin talousarviosta myönnettyä rahoitusta on käytetty oikein, toteuttaa tarkoituksenmukaiset toimenpiteet väärinkäytösten ja petosten estämiseksi ja tarpeen mukaan ryhtyy oikeudellisiin toimenpiteisiin periäkseen tarvittaessa takaisin tämän päätöksen nojalla myönnetyt varat, jotka on käytetty väärin;

varmistetaan unionin taloudellisten etujen suojaaminen ja määrätään erityisesti erityistoimenpiteistä unionin makrotaloudelliseen rahoitusapuun kohdistuvien petosten, korruption ja muiden väärinkäytösten estämiseksi ja torjumiseksi neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 (8), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (9) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (10) mukaisesti;

c)	annetaan komissiolle, Euroopan petostentorjuntavirasto mukaan lukien, tai sen edustajille nimenomainen lupa suorittaa tarkastuksia, paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset mukaan lukien;

d)	annetaan komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle nimenomaiset valtuudet toimittaa tarkastuksia sinä aikana, kun unionin makrotaloudellinen rahoitusapu on saatavilla, ja sen jälkeen, mukaan lukien asiakirjoihin ja tarkastuskäynteihin perustuvat tarkastukset, kuten toiminnan arvioinnit; ja

e)	varmistetaan, että unionilla on oikeus lainan aikaistettuun takaisinmaksuun, jos on osoitettu, että Ukraina on unionin makrotaloudellisen rahoitusavun hallinnoinnissa sekaantunut petokseen tai lahjontaan tai mihin tahansa muuhun unionin taloudellisia etuja vahingoittavaan laittomaan toimintaan.

4. Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun täytäntöönpanon aikana komission on toiminnan arviointien avulla seurattava, että rahoitusavun kannalta merkitykselliset Ukrainan rahoitusjärjestelyt, hallintomenettelyt sekä sisäiset ja ulkoiset valvontamekanismit ovat moitteettomia.

7 artikla

1. Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

8 artikla

1. Komissio antaa vuosittain viimeistään 30 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän päätöksen täytäntöönpanosta edeltävänä vuonna, täytäntöönpanoa koskeva arviointi mukaan lukien. Kertomuksessa on:

a)	tarkasteltava unionin makrotaloudellisen rahoitusavun täytäntöönpanossa tapahtunutta edistystä;

b)	arvioitava Ukrainan taloudellista tilannetta ja näkymiä sekä edistymistä 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden toteuttamisessa;

c)	osoitettava yhteys yhteisymmärryspöytäkirjassa vahvistettujen talouspoliittisten ehtojen, Ukrainassa meneillään olevan talous- ja finanssipoliittisen kehityksen sekä unionin makrotaloudellisen rahoitusavun erien maksamista koskevien komission päätösten välillä.

2. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään kahden vuoden kuluttua siitä, kun 1 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu aika, jolloin rahoitusapu on saatavilla, päättyy, jälkiarviointikertomuksen, jossa arvioidaan päätökseen saadun unionin makrotaloudellisen rahoitusavun tuloksia ja tehokkuutta ja sitä, missä määrin se on myötävaikuttanut avun tavoitteiden saavuttamiseen.

9 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Luxemburgissa 14 päivänä huhtikuuta 2014.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. ASHTON

(1) Neuvoston päätös 2002/639/EY, tehty 12 päivänä heinäkuuta 2002, täydentävän makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Ukrainalle (EYVL L 209, 6.8.2002, s. 22).

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 646/2010/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Ukrainalle (EUVL L 179, 14.7.2010, s. 1).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(4) Neuvoston päätös 2010/427/EU, annettu 26 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta (EUVL L 201, 3.8.2010, s. 30).

(5) Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 480/2009, annettu 25 päivänä toukokuuta 2009, takuurahaston perustamisesta ulkosuhteisiin liittyville hankkeille (EUVL L 145, 10.6.2009, s. 10).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

(7) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1268/2012, annettu 29 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1).

(8) Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

(9) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1 ).

15.4.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 111/91

NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS 2014/216/YUTP,

annettu 14 päivänä huhtikuuta 2014,

Ukrainan tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2014/119/YUTP täytäntöönpanosta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 31 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Ukrainan tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä 5 päivänä maaliskuuta 2014 annetun neuvoston päätöksen 2014/119/YUTP (1) ja erityisesti sen 2 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Neuvosto antoi 5 päivänä maaliskuuta 2014 päätöksen 2014/119/YUTP.

(2)	Uusia henkilöitä olisi sisällytettävä päätöksen 2014/119/YUTP liitteessä olevaan luetteloon henkilöistä, yhteisöistä ja elimistä, joihin kohdistetaan rajoittavia toimenpiteitä.

(3)	Lisäksi päätöksen 2014/119/YUTP liitteessä luetellun kolmen henkilön tunnistustietoja olisi muutettava.

(4)	Päätöksen 2014/119/YUTP liite olisi näin ollen muutettava tämän mukaisesti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Lisätään tämän päätöksen liitteessä I luetellut henkilöt päätöksen 2014/119/YUTP liitteessä olevaan luetteloon.

2 artikla

Muutetaan päätöksen 2014/119/YUTP liite tämän päätöksen liitteen II mukaisesti.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Luxemburgissa 14 päivänä huhtikuuta 2014.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. ASHTON

(1) EUVL L 66, 6.3.2014, s. 26.

LIITE I

1 artiklassa tarkoitetut henkilöt

	Nimi	Tunnistustiedot	Perusteet	Luetteloon merkitsemisen päivämäärä
19.	Serhiy Arbuzov	Syntynyt 24.3.1976, Ukrainan entinen pääministeri	Henkilö on tutkinnan alaisena Ukrainassa epäiltynä osallisuudesta rikoksiin, jotka liittyvät Ukrainan valtion varojen kavaltamiseen ja niiden siirtämiseen laittomasti Ukrainan ulkopuolelle.	15.4.2014
20.	Yuriy Ivanyushchenko	Syntynyt 21.2.1959, Alueiden puolueen kansanedustaja	Henkilö on tutkinnan alaisena Ukrainassa epäiltynä osallisuudesta rikoksiin, jotka liittyvät Ukrainan valtion varojen kavaltamiseen ja niiden siirtämiseen laittomasti Ukrainan ulkopuolelle.	15.4.2014
21.	Oleksandr Klymenko	Syntynyt 16.11.1980, Ukrainan entinen tulo- ja palkkioministeri	Henkilö on tutkinnan alaisena Ukrainassa epäiltynä osallisuudesta rikoksiin, jotka liittyvät Ukrainan valtion varojen kavaltamiseen ja niiden siirtämiseen laittomasti Ukrainan ulkopuolelle.	15.4.2014
22.	Edward Stavytskyi	Syntynyt 4.10.1972, Ukrainan entinen energia- ja hiiliteollisuusministeri	Henkilö on tutkinnan alaisena Ukrainassa epäiltynä osallisuudesta rikoksiin, jotka liittyvät Ukrainan valtion varojen kavaltamiseen ja niiden siirtämiseen laittomasti Ukrainan ulkopuolelle.	15.4.2014

LIITE II

Korvataan päätöksen 2014/119/YUTP liitteessä lueteltuja seuraavia henkilöitä koskevat merkinnät seuraavasti:

	Nimi	Tunnistustiedot	Perusteet	Luetteloon merkitsemisen päivämäärä
9.	Oleksandr Viktorovych Yanukovych	Syntynyt 10.7.1973, entisen presidentin poika, liikemies	Henkilöä koskevat rikosoikeudelliset menettelyt Ukrainassa sellaisten rikosten tutkimiseksi, jotka liittyvät Ukrainan valtion varojen kavaltamiseen ja niiden siirtämiseen laittomasti Ukrainan ulkopuolelle.	6.3.2014
12.	Serhii Petrovych Kliuiev	Syntynyt 19.8.1969, Andrii Kliuievin veli, liikemies	Henkilöä koskevat rikosoikeudelliset menettelyt Ukrainassa sellaisten rikosten tutkimiseksi, jotka liittyvät Ukrainan valtion varojen kavaltamiseen ja niiden siirtämiseen laittomasti Ukrainan ulkopuolelle.	6.3.2014
14.	Oleksii Mykolayovych Azarov	Syntynyt 13.7.1971, entisen pääministerin Azarovin poika	Henkilöä koskevat rikosoikeudelliset menettelyt Ukrainassa sellaisten rikosten tutkimiseksi, jotka liittyvät Ukrainan valtion varojen kavaltamiseen ja niiden siirtämiseen laittomasti Ukrainan ulkopuolelle.	6.3.2014

15.4.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 111/94

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,

annettu 11 päivänä huhtikuuta 2014,

unionin osallistumisesta Bulgariassa vuonna 2013 ja Kreikassa vuosina 2013 ja 2014 toteutettujen lammasrokon torjuntaa koskevien hätätoimenpiteiden rahoitukseen

(tiedoksiannettu numerolla C(2014) 2334)

(Ainoastaan bulgarian- ja kreikankieliset tekstit ovat todistusvoimaisia)

(2014/217/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon tietyistä eläinlääkintäalan kustannuksista 25 päivänä toukokuuta 2009 tehdyn neuvoston päätöksen 2009/470/EY (1) ja erityisesti sen 3 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Lammasrokko on lampaiden ja vuohien tarttuva virustauti, joka vaikuttaa merkittävästi lampaankasvatuksen kannattavuuteen ja aiheuttaa häiriöitä unionin sisäisessä kaupassa ja viennissä kolmansiin maihin.

(2)	Lammasrokon puhkeamiseen liittyy riski taudinaiheuttajan leviämisestä muille lammastiloille kyseisessä jäsenvaltiossa tai elävien lampaiden tai niistä saatujen tuotteiden kaupan kautta myös muihin jäsenvaltioihin ja kolmansiin maihin.

(3)	Neuvoston direktiivissä 92/119/ETY (2) vahvistetaan toimenpiteet, jotka jäsenvaltioiden on toteutettava välittömästi taudin puhjettua, jotta estetään viruksen leviäminen ja hävitetään tauti.

(4)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) 84 artiklassa säädetään, että ennen kuin unionin talousarviosta sitoudutaan menoihin, on tehtävä rahoituspäätös, jossa määritetään rahoitettavia menoja aiheuttavan toiminnan keskeiset osat ja jonka tekee toimielin tai sen valtuuttamat viranomaiset.

(5)

Päätöksessä 2009/470/EY säädetään menettelyistä, joita käytetään myönnettäessä unionin rahoitusta yksittäisiin eläinlääkinnällisiin toimiin, myös hätätoimenpiteisiin. Kyseisen päätöksen 3 artiklan nojalla jäsenvaltiot saavat rahoitusta lammasrokon hävittämiseksi toteutettavista tietyistä toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin.

(6)	Päätöksen 2009/470/EY 3 artiklan 6 kohdassa annetaan säännöt, jotka koskevat jäsenvaltioille aiheutuvien kulujen prosenttiosuutta, jonka unionin rahoitusosuus voi kattaa.

(7)	Lammasrokon hävittämiseksi toteutettuihin hätätoimenpiteisiin maksettavaan unionin rahoitusosuuteen sovelletaan komission asetuksessa (EY) N:o 349/2005 (4) annettuja sääntöjä.

(8)	Lammasrokon taudinpurkauksia esiintyi Bulgariassa vuonna 2013 ja Kreikassa vuosina 2013 ja 2014. Bulgaria ja Kreikka toteuttivat neuvoston direktiivin 92/119/ETY mukaisesti toimenpiteitä näiden taudinpurkausten torjumiseksi.

(9)	Bulgarian ja Kreikan viranomaiset ilmoittivat komissiolle ja muille jäsenvaltioille elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa unionin lainsäädännön mukaisesti toteutetuista tiedotus- ja taudin hävittämistoimenpiteistä sekä niiden tuloksista.

(10)	Bulgarian ja Kreikan viranomaiset ovat siten täyttäneet kaikki niille kuuluvat tekniset ja hallinnolliset velvoitteet, jotka koskevat päätöksen 2009/470/EY 3 artiklan 4 kohdassa ja asetuksen (EY) N:o 349/2005 6 artiklassa säädettyjä toimenpiteitä.

(11)	Tässä vaiheessa unionin rahoitusosuuden tarkkaa määrää ei voida vahvistaa. Asianomaisten jäsenvaltioiden lähettämien viimeisimpien tietojen perusteella korvauskustannuksiksi ja toimintamenoiksi arvioidaan 79 186,33 euroa Bulgarian ja 1 484 304,16 euroa Kreikan osalta.

(12)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Unionin Bulgarialle ja Kreikalle myöntämä rahoitusosuus

1. Bulgarialle myönnetään enintään 40 000,00 euroa unionin rahoitusta kustannuksiin, jotka aiheutuivat kyseiselle jäsenvaltiolle päätöksen 2009/470/EY 3 artiklan 2 ja 6 kohdan nojalla lammasrokon torjumiseksi vuonna 2013 toteutetuista toimenpiteistä.

2. Kreikalle myönnetään enintään 700 000,00 euroa unionin rahoitusta kustannuksiin, jotka aiheutuivat kyseiselle jäsenvaltiolle päätöksen 2009/470/EY 3 artiklan 2 ja 6 kohdan nojalla lammasrokon torjumiseksi vuosina 2013 ja 2014 toteutetuista toimenpiteistä.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa mainitun rahoitusosuuden lopullinen määrä vahvistetaan myöhemmin päätöksellä, joka hyväksytään päätöksen 2009/470/EY 40 artiklan 2 kohdassa vahvistetun menettelyn mukaisesti.

2 artikla

Maksujärjestelyt

Maksetaan Kreikalle osana 1 artiklan 2 kohdassa säädettyä unionin rahoitusosuutta 310 000,00 euron suuruinen ensimmäinen erä, joka rahoitetaan EU:n vuoden 2014 talousarvion budjettikohdasta 17 04 04.

3 artikla

Osoitus

Tämä päätös on osoitettu Bulgarian tasavallalle ja Helleenien tasavallalle.

Tehty Brysselissä 11 päivänä huhtikuuta 2014.

Komission puolesta

Tonio BORG

Komission jäsen

(1) EUVL L 155, 18.6.2009, s. 30.

(2) Neuvoston direktiivi 92/119/ETY, annettu 17 päivänä joulukuuta 1992, yhteisön yleisistä toimenpiteistä tiettyjen eläintautien torjumiseksi sekä swine vesicular -tautiin liittyvistä erityistoimenpiteistä (EYVL L 62, 15.3.1993, s. 69).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

(4) Komission asetus (EY) N:o 349/2005, annettu 28 päivänä helmikuuta 2005, neuvoston päätöksessä 90/424/ETY tarkoitettuihin hätätapauksissa toteutettaviin toimenpiteisiin ja eläintautien torjuntatoimenpiteisiin myönnettävää yhteisön rahoitusta koskevista säännöistä (EUVL L 55, 1.3.2005, s. 12).

15.4.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 111/96

Oikaisu komission täytäntöönpanoasetukseen (EU) N:o 368/2014, annettu 10 päivänä huhtikuuta 2014, yhteisössä toimintakieltoon asetettuja lentoliikenteen harjoittajia koskevasta yhteisön luettelosta annetun asetuksen (EY) N:o 474/2006 muuttamisesta

( Euroopan unionin virallinen lehti L 108, 11. huhtikuuta 2014 )

Sivulla 33, allekirjoitus:

On:

”Joaquín ALMUNIA”

pitää olla:

”Siim KALLAS”

15.4.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 111/96

Oikaisu Euroopan unionin yleisen talousarvion lopulliseen hyväksymiseen varainhoitovuodeksi 2014

( Euroopan unionin virallinen lehti L 51, 20. helmikuuta 2014 )

Sivuilla I/171–I/173:

on:

”Jaksotetut määrärahat”

pitää olla:

”Jaksottamattomat määrärahat”.

Sivulla I/267, luvussa 1 2, selvitysosassa:

on:

”Tämän luvun määrärahoihin on sovellettu kiinteämääräistä 3,7 prosentin vähennystä.”

pitää olla:

”Tämän luvun määrärahoihin on sovellettu kiinteämääräistä 3 prosentin vähennystä.”

Sivuilla I/484–I/493:

on:

”Jaksotetut määrärahat”

pitää olla:

”Jaksottamattomat määrärahat”.

Sivuilla I/528–I/530 lukuun ottamatta alamomentteja 2 2 3 8 ja 2 2 3 9:

on:

”Jaksotetut määrärahat”

pitää olla:

”Jaksottamattomat määrärahat”.

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 111

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	57. vuosikerta 15. huhtikuu 2014

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET
	*	Ilmoitus Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Costa Rican, El Salvadorin, Guatemalan, Hondurasin, Nicaraguan ja Panaman tasavaltojen välisen poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskevan sopimuksen voimaantulosta	1
		2014/210/EU
	*	Neuvoston päätös, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2014, Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Costa Rican, El Salvadorin, Guatemalan, Hondurasin, Nicaraguan ja Panaman tasavaltojen välisen poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta sopimuksen 49 artiklan 3 kohdan osalta	2
		2014/211/EU
	*	Neuvoston päätös, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2014, Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Costa Rican, El Salvadorin, Guatemalan, Hondurasin, Nicaraguan ja Panaman tasavaltojen välisen poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta, lukuun ottamatta sopimuksen 49 artiklan 3 kohtaa	4
		Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Costa Rican, El Salvadorin, Guatemalan, Hondurasin, Nicaraguan ja Panaman tasavaltojen sopimus poliittisesta vuoropuhelusta ja yhteistyöstä	6
		ASETUKSET
	*	Neuvoston asetus (EU) N:o 380/2014, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2014, tietyistä Guinean tasavaltaan kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 1284/2009 muuttamisesta	29
	*	Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 381/2014, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2014, Ukrainan tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 208/2014 täytäntöönpanosta	33
	*	Komission delegoitu asetus (EU) N:o 382/2014, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/71/EY täydentämisestä esitteen täydennysten julkistamista koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla ( 1 )	36
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 383/2014, annettu 2 päivänä huhtikuuta 2014, nimityksen kirjaamisesta suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin (Beurre de Bresse (SAN))	40
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 384/2014, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, nimityksen kirjaamisesta suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin (Crème de Bresse (SAN))	42
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 385/2014, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, nimityksen kirjaamisesta suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin (Elbe-Saale Hopfen (SMM))	44
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 386/2014, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2014, Korean demokraattiseen kansantasavaltaan kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 329/2007 muuttamisesta	46
		Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 387/2014, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2014, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	48
		DIREKTIIVIT
	*	Neuvoston direktiivi 2014/48/EU, annettu 24 päivänä maaliskuuta 2014, säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin 2003/48/EY muuttamisesta	50
		PÄÄTÖKSET
	*	Neuvoston päätös 2014/212/YUTP, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2014, Korean demokraattista kansantasavaltaa koskevista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2013/183/YUTP muuttamisesta	79
	*	Neuvoston päätös 2014/213/YUTP, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2014, Guinean tasavaltaan kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2010/638/YUTP muuttamisesta	83
	*	Neuvoston päätös 2014/214/YUTP, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2014, Myanmariin/Burmaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2013/184/YUTP muuttamisesta	84
		2014/215/EU
	*	Neuvoston päätös, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2014, makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Ukrainalle	85
	*	Neuvoston täytäntöönpanopäätös 2014/216/YUTP, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2014, Ukrainan tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2014/119/YUTP täytäntöönpanosta	91
		2014/217/EU
	*	Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 11 päivänä huhtikuuta 2014, unionin osallistumisesta Bulgariassa vuonna 2013 ja Kreikassa vuosina 2013 ja 2014 toteutettujen lammasrokon torjuntaa koskevien hätätoimenpiteiden rahoitukseen (tiedoksiannettu numerolla C(2014) 2334)	94

	Oikaisuja
*	Oikaisu komission täytäntöönpanoasetukseen (EU) N:o 368/2014, annettu 10 päivänä huhtikuuta 2014, yhteisössä toimintakieltoon asetettuja lentoliikenteen harjoittajia koskevasta yhteisön luettelosta annetun asetuksen (EY) N:o 474/2006 muuttamisesta ( EUVL L 108, 11.4.2014 )	96
*	Oikaisu Euroopan unionin yleisen talousarvion lopulliseen hyväksymiseen varainhoitovuodeksi 2014 ( EUVL L 51, 20.2.2014 )	96