ISSN 1977-0812 doi:10.3000/19770812.L_2014.091.fin |
||
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 91 |
|
Suomenkielinen laitos |
Lainsäädäntö |
57. vuosikerta |
Sisältö |
|
II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset |
Sivu |
|
|
ASETUKSET |
|
|
* |
||
|
* |
||
|
* |
||
|
* |
||
|
* |
||
|
* |
Komission asetus (EU) N:o 312/2014, annettu 26 päivänä maaliskuuta 2014, kaasunsiirtoverkkojen tasehallintaa koskevan verkkosäännön vahvistamisesta ( 1 ) |
|
|
* |
||
|
|
||
|
|
PÄÄTÖKSET |
|
|
|
2014/169/EU |
|
|
* |
||
|
|
2014/170/EU |
|
|
* |
||
|
|
2014/171/EU |
|
|
* |
|
|
Oikaisuja |
|
|
* |
||
|
* |
|
|
|
(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti |
FI |
Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu. Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä. |
II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset
ASETUKSET
27.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 91/1 |
NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 307/2014,
annettu 24 päivänä maaliskuuta 2014,
lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tietyn Thaimaasta peräisin olevan jyvinä tuotavan valmistetun tai säilötyn sokerimaissin tuonnissa annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 875/2013 muuttamisesta asetuksen (EY) N:o 1225/2009 11 artiklan 3 kohdan mukaisen välivaiheen tarkastelun jälkeen
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 30 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 11 artiklan 3 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen, jonka tämä on tehnyt neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan,
sekä katsoo seuraavaa:
1. MENETTELY
1. Voimassa olevat toimenpiteet
(1) |
Neuvosto otti tutkimuksen, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus’, seurauksena asetuksella (EY) N:o 682/2007 (2) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin tiettyjen Thaimaasta peräisin olevien jyvinä tuotavien valmistettujen tai säilöttyjen sokerimaissien, jotka nykyisin luokitellaan CN-koodeihin ex 2001 90 30 ja ex 2005 80 00, tuonnissa. Toimenpiteet toteutettiin 3,1–12,9 prosentin suuruisen arvotullin muodossa. |
(2) |
Neuvosto muutti asetuksella (EY) N:o 954/2008 (3) voimassa olevia toimenpiteitä yhden vientiä harjoittavan tuottajan osalta, minkä seurauksena ’kaikkiin muihin yrityksiin’ sovellettava tulli oli suuruudeltaan 3,1–14,3 prosenttia. |
(3) |
Perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun, jäljempänä ’toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu’, seurauksena neuvosto säilytti tullin 3,1–14,3 prosentin suuruisena neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 875/2013 (4). |
2. Tarkastelupyyntö
(4) |
Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, on vastaanottanut perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisen osittaista välivaiheen tarkastelua koskevan pyynnön. Pyynnön esitti thaimaalainen vientiä harjoittava tuottaja River Kwai International Food Industry Co. Ltd, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’. |
(5) |
Pyyntö rajoittui polkumyynnin tarkasteluun pyynnön esittäjän osalta. |
(6) |
Pyynnössään pyynnön esittäjä toimitti alustavaa näyttöä siitä, että pyynnön esittäjään liittyvän polkumyynnin osalta olosuhteet, joiden perusteella voimassa olevat toimenpiteet otettiin käyttöön, ovat muuttuneet ja että muutokset ovat pysyviä. |
(7) |
Pyynnön esittäjä väitti erityisesti, että muuttuneet olosuhteet liittyvät sen kaupan pitämässä tuotevalikoimassa tapahtuneisiin muutoksiin, joilla on suora vaikutus sen tuotantokustannuksiin. Vertailu sen kotimarkkinahintojen ja sen unioniin suuntautuvan viennin hintojen välillä osoitti, että polkumyyntimarginaali näytti olevan alempi kuin toimenpiteiden nykytaso. |
3. Osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepano
(8) |
Komissio päätti neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan, että oli olemassa riittävä näyttö osittaisen välivaiheen tarkastelun, joka rajattiin polkumyynnin tarkasteluun pyynnön esittäjän osalta, vireillepanoon. Tämän perusteella se ilmoitti Euroopan unionin virallisessa lehdessä14 päivänä helmikuuta 2013 julkaistulla ilmoituksella (5), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisen osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepanosta. |
4. Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso
(9) |
Polkumyyntiä koskeva tutkimus kattoi 1 päivän heinäkuuta 2011 ja 31 päivän joulukuuta 2012 välisen ajan, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. |
5. Tutkimuksen osapuolet
(10) |
Komissio ilmoitti välivaiheen tarkastelun vireillepanosta virallisesti pyynnön esittäjälle, viejämaan edustajille ja unionin tuottajien järjestölle (Association Européenne des Transformateurs de Maïs Doux, jäljempänä ’AETMD’). |
(11) |
Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää tulla kuulluiksi vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa. |
(12) |
AETMD:n esittämät kirjalliset huomautukset tutkittiin ja otettiin tarvittaessa huomioon. |
(13) |
Saadakseen tutkimuksensa kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot komissio lähetti pyynnön esittäjälle kyselylomakkeen ja sai vastauksen asetetussa määräajassa. |
(14) |
Komissio hankki ja tarkisti kaikki polkumyynnin määrittämisen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot. Komissio teki tarkastuskäynnin pyynnön esittäjän toimitiloihin Thaimaassa Bangkokissa ja Kanchanaburissa. |
2. TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE
1. Tarkasteltavana oleva tuote
(15) |
Tarkasteltavana oleva tuote on sama kuin alkuperäisessä tutkimuksessa ja toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tutkimuksessa määritelty tuote eli Thaimaasta peräisin oleva jyvinä tuotava etikan tai etikkahapon avulla valmistettu tai säilötty jäädyttämätön sokerimaissi (Zea mays var. saccharata), joka nykyisin luokitellaan CN-koodiin ex 2001 90 30, ja Thaimaasta peräisin oleva jyvinä tuotava valmistettu tai säilötty jäädyttämätön sokerimaissi (Zea mays var. saccharata), joka on valmistettu tai säilötty muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla ja joka ei kuulu nimikkeeseen 2006 vaan luokitellaan nykyisin CN-koodiin ex 2005 80 00. |
2. Samankaltainen tuote
(16) |
Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin ja toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa vahvistettiin, unionissa tuotetulla ja myydyllä sokerimaissilla sekä Thaimaassa tuotetulla ja myydyllä sokerimaissilla on olennaisilta osin samat fyysiset ja kemialliset ominaisuudet ja samat peruskäyttötarkoitukset kuin Thaimaassa tuotetulla ja unioniin vietäväksi myydyllä sokerimaissilla. Tämän vuoksi niitä pidetään perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina. |
3. POLKUMYYNTI
1. Normaaliarvon määrittäminen
(17) |
Perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan ensimmäisen virkkeen mukaisesti komissio selvitti ensin, oliko pyynnön esittäjän samankaltaisen tuotteen kokonaismyynti kotimarkkinoilla edustavaa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kotimarkkinamyynti on edustavaa, jos samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä oli vähintään 5 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaisvientimäärästä unioniin tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. |
(18) |
Samankaltaisen tuotteen kokonaismyynti kotimarkkinoilla todettiin edustavaksi. |
(19) |
Tämän jälkeen komissio yksilöi ne kotimarkkinoilla myydyt tuotetyypit, jotka olivat samanlaisia kuin unioniin vietäviksi myydyt tyypit tai suoraan verrattavissa niihin. |
(20) |
Komissio selvitti kaikkien näiden tuotetyyppien osalta, oliko kotimarkkinamyynti riittävän edustavaa perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tuotetyypin kotimarkkinamyynti on edustavaa, jos kyseisen tuotetyypin kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä riippumattomille asiakkaille tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana on vähintään 5 prosenttia samanlaisen tai siihen verrattavissa olevan tuotetyypin kokonaisvientimäärästä unioniin. |
(21) |
Komissio totesi kaikkien unioniin vientiin myytyjen tuotetyyppien osalta, että pyynnön esittäjän kotimarkkinamyynti oli edustavaa. |
(22) |
Seuraavaksi komissio määritteli kunkin tuotetyypin osalta kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille suuntautuvan kannattavan myynnin osuuden tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, jotta se voisi päättää, käytetäänkö tosiasiallista kotimarkkinoiden myyntiä normaaliarvon laskennassa perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti. |
(23) |
Normaaliarvo perustuu kunkin tuotetyypin tosiasialliseen kotimarkkinahintaan riippumatta siitä, oliko myynti kannattavaa vai ei, jos
|
(24) |
Komission kotimarkkinamyynnistä tekemästä analyysistä ilmeni, että yli 90 prosenttia kotimarkkinamyynnistä oli kannattavaa ja että painotettu keskimääräinen myyntihinta oli korkeampi kuin tuotannon yksikkökustannukset. Näin ollen normaaliarvo laskettiin kaiken kotimarkkinoilla tapahtuneen myynnin hintojen painotettuna keskiarvona tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. |
2. Vientihinnan määrittäminen
(25) |
Pyynnön esittäjän unioniin vietäväksi tarkoitettu myynti suuntautui kokonaisuudessaan suoraan etuyhteydettömille asiakkaille unionissa tai Thaimaassa. Vientihinta on siis vahvistettu tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti. |
3. Vertailu
(26) |
Komissio vertasi normaaliarvoa ja vientihintaa noudettuna lähettäjältä -tasolla. |
(27) |
Silloin kun se oli perusteltua, komissio oikaisi normaaliarvoa ja/tai vientihintaa hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavien eroavuuksien mukaisesti perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. |
(28) |
Oikaisuja tehtiin kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, lastaus- ja pakkauskustannusten, palkkioiden, luotosta aiheutuneiden kustannusten ja pankkimaksujen erojen mukaisesti aina, kun se oli tarpeen ja perusteltua. |
(29) |
Pyynnön esittäjä vaati perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan d alakohdan mukaisesti oikaisua tuotemerkkien arvoissa esiintyvän eron mukaisesti, kun tuotetta myydään kotimarkkinoilla omalla tuotemerkillä ja kun sitä myydään omalla tuotemerkillä unionin markkinoilla. Pyynnön esittäjän oman tuotemerkin arvon väitetään olevan korkeampi Thaimaan markkinoilla kuin unionin markkinoilla. Pyynnön esittäjä perusteli väitettään viittaamalla alkuperäisessä tutkimuksessa ja toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa tehtyyn oikaisuun. |
(30) |
Pyynnön esittäjän tilanne tässä välivaiheen tarkastelussa eroaa kuitenkin niiden muiden vientiä harjoittavien tuottajien tilanteesta, joille oikaisu myönnettiin alkuperäisessä ja toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tutkimuksessa. Alkuperäisessä tutkimuksessa ja toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa tehty oikaisu koskee erityisesti niitä vientiä harjoittavia tuottajia, joiden myynti kotimarkkinoilla tapahtuu niiden omalla tuotemerkillä ja myynti unioniin vähittäismyyjän tuotemerkillä. Tässä välivaiheen tarkastelussa pyynnön esittäjän myynti sekä kotimarkkinoilla että unionin markkinoilla tapahtuu sen omalla tuotemerkillä. Lisäksi alkuperäisessä ja toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tutkimuksessa oikaisu tehtiin voittomarginaalin osalta normaaliarvoa muodostettaessa perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Kuitenkin tässä välivaiheen tarkastelussa normaaliarvo perustuu pyynnön esittäjän tosiasiallisiin kotimarkkinahintoihin. |
(31) |
Mitä tulee väitteeseen, jonka mukaan tuotemerkillä ei ole arvoa unionin markkinoille suuntautuvassa myynnissä, tarkasteltavana olevan tuotteen maahantuoja, joka toimii pyynnön esittäjän tuotemerkillä, on erikoistunut merkkielintarvikkeiden tuontiin varsinkin Aasiasta. Pyynnön esittäjä ei pystynyt selventämään tai esittämään näyttöä siitä, miksi myynti kyseiselle tuojalle olisi arvoltaan vähäisempää kuin tuotemerkin arvo pyynnön esittäjän kotimaan markkinoilla. Tämän perusteella komissio päätteli, että pyynnön esittäjä ei ole osoittanut, että tuotemerkin arvossa oleva väitetty ero vaikuttaisi hintoihin tai niiden vertailukelpoisuuteen. |
(32) |
Pyynnön esittäjä pyysi myös samaa oikaisua perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan k alakohdan mukaisesti. Koska hakija ei ole osoittanut, että väitetyllä erolla olisi vaikutusta hintoihin tai hintojen vertailtavuuteen, oikaisua ei voitu hyväksyä tämänkään säännöksen mukaisesti. |
(33) |
Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan d alakohdan ja 2 artiklan 10 kohdan k alakohdan mukaista oikaisua koskeva pyyntö hylätään tämän vuoksi. |
(34) |
Pyynnön esittäjä haki 2 artiklan 10 kohdan b alakohdan nojalla oikaisua myös viranomaisten maksaman vientiverohyvityksen osalta. Viranomaiset maksavat pyynnön esittäjälle tietyn summan, kun tarkasteltavana olevaa tuotetta myydään vientiin, myös unionin markkinoille. |
(35) |
Pyynnön esittäjä pystyi osoittamaan, että sille maksetaan unionin markkinoille suuntautuvasta viennistä summa, joka vastaa alle 0,5:tä prosenttia laskun arvosta. Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan b alakohdan mukaisesti normaaliarvo – eikä vientihinta niin kuin pyynnön esittäjä väittää – on oikaistava, jos kyseisessä artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät. Lisäksi tutkimuksessa osoitettiin, ettei voitu vahvistaa mitään suoraa yhteyttä pyynnön esittäjän unioniin viemän tarkasteltavana olevan tuotteen osalta saaman maksun ja kyseiseen tuotteeseen fyysisesti sisältyvien materiaalien tuontimaksujen välillä. |
(36) |
Pyynnön esittäjä pyysi myös samaa oikaisua 2 artiklan 10 kohdan k alakohdan mukaisesti. Koska pyynnön esittäjä ei kuitenkaan pystynyt osoittamaan mitään yhteyttä vientiverohyvityksen ja viedyn tarkasteltavana olevan tuotteen hinnoittelun välillä, väitettä ei voitu hyväksyä |
(37) |
Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan b alakohdan ja 2 artiklan 10 kohdan k alakohdan mukaista vientiverohyvityksen osalta tehtävää oikaisua koskeva pyyntö hylätään tämän vuoksi. |
4. Polkumyynti tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana
(38) |
Kunkin unioniin viedyn tarkasteltavana olevan tuotteen tyypin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan tyypin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan, kuten perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdassa säädetään. |
(39) |
Painotettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali ilmaistaan tämän pohjalta prosentteina CIF unionin rajalla tullaamattomana -hinnasta, ja sen suuruus on 3,6 prosenttia. |
4. MUUTTUNEIDEN OLOSUHTEIDEN PYSYVYYS
(40) |
Komissio tarkasteli perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti, ovatko nykyisen polkumyyntimarginaalin määrittämiseen vaikuttaneet olosuhteet muuttuneet ja ovatko tällaiset muutokset pysyviä. |
(41) |
Pyynnön esittäjä oli tarkastelupyynnössään viitannut kaupan pitämässään tuotevalikoimassa tapahtuneisiin muutoksiin, joilla on suora vaikutus sen tuotantokustannuksiin. Tutkimus on vahvistanut, että pyynnön esittäjä ei yrityksensä uudelleenjärjestelyjen vuoksi enää tuota ja myy tiettyjä muita tuotteita, joita se tuotti ja myi alkuperäisen tutkimuksen aikana, ja että tällä on ollut vaikutusta tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantokustannuksiin. |
(42) |
AETMD on todennut, että pyynnön esittäjän toteuttamat uudelleenjärjestelyt eivät voi olla luonteeltaan pysyviä, koska ne voidaan helposti peruuttaa. |
(43) |
On todellakin mahdollista, että pyynnön esittäjän johto voisi halutessaan peruuttaa uudelleenjärjestelyt. Ei ole kuitenkaan olemassa näyttöä siitä, etteikö pyynnön esittäjän päätös toteuttaa uudelleenjärjestelyt ja virtaviivaistaa ryhmän tuotteiden kaupallistamista ryhmään kuuluvien yritysten välillä olisi luonteeltaan pysyvä. Uudelleenjärjestelyt toteutettiin lisäksi jo vuoteen 2009 mennessä, mikä osoittaa, että uusi yritysrakenne on luonteeltaan pysyvä. |
(44) |
Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen AETMD toisti väitteensä, jonka mukaan muutosta, jonka perusteella tarkastelu pantiin vireille, ei voitu pitää pysyvänä. Tarkemmin sanottuna se kyseenalaisti ryhmän sisäisistä uudelleenjärjestelyistä tuotantokustannuksiin aiheutuvan vaikutuksen ja väitti, että kustannukset voidaan ryhmän sisällä yksinkertaisesti jakaa uudelleen normaaliarvon alentamiseksi. Tästä syystä uusia tuotantokustannuksia ei voitu pitää luonteeltaan pysyvinä. AETMD totesi lisäksi, että tuoreiden tuotteiden tuotannosta ja myynnistä vastuussa olevalla tytäryhtiöllä on sama osoite kuin pyynnön esittäjällä. AETMD väitti, että tämäkin viittaa siihen, että uudelleenjärjestelyt eivät ole perustavanlaatuisia ja pysyviä. |
(45) |
Vastauksena johdanto-osan 44 kappaleessa mainittuihin AETMD:n väitteisiin pyynnön esittäjä korosti, että uudelleenjärjestelyn myötä otettiin myös käyttöön parannettu kustannuslaskentajärjestelmä, jonka avulla voitiin kartoittaa ja ratkaista pullonkauloja tuotannon optimoimiseksi ja valmistuskustannusten vähentämiseksi. Pyynnön esittäjä korosti myös, että vuonna 2009 toteutetun uudelleenjärjestelyn peruuttaminen tässä vaiheessa olisi erittäin monimutkainen prosessi, koska pyynnön esittäjän emoyhtiö Agripure Holding plc on noteerattu Thaimaan pörssissä. |
(46) |
Pyynnön esittäjän uudelleenjärjestelyn mahdollisen peruuttamisen riskiä on jo käsitelty johdanto-osan 43 kappaleessa. |
(47) |
Todentaakseen tämän tarkastelun vireillepanoa koskevassa pyynnössä esitettyjen väitteiden paikkansapitävyyden komissio vertasi alkuperäisen tutkimuksen aikana (eli ennen pyynnön esittäjän uudelleenjärjestelyjä vuonna 2009) ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla unioniin vietyjen tuotetyyppien tuotantokustannuksia. Vertailussa vahvistui, että yksikkökohtaiset valmistuskustannukset ovat muuttuneet merkittävästi. Yksikkökohtaisissa valmistuskustannuksissa todettu muutos ei merkitse pelkkää kustannusten uudelleenjakoa vaan johtuu välillisten tuotantokustannusten, kuten tuotannollisten yleiskulujen ja työvoimakustannusten, todellisesta alentumisesta. |
(48) |
Mitä tulee väitteeseen, jonka mukaan pyynnön esittäjällä ja sen tytäryhtiöllä on sama hallinnollinen osoite, kyseessä on yleinen yrityskäytäntö. Lisäksi komissio totesi pyynnön esittäjän tiloihin tehdyn tarkastuskäynnin aikana, että tiloissa sijainneet tuotantolinjat ja valmiiden tavaroiden varastointitilat oli varattu sokerimaissin tuotantoon; siellä ei ollut mitään näkyviä merkkejä tytäryhtiön myymien tuoreiden tuotteiden tuotannosta eikä varastoinnista. |
(49) |
Kun otetaan huomioon AETMD:n ja pyynnön esittäjän esittämät väitteet ja kun oli todettu yksikkökohtaisten tuotantokustannusten tosiasiallinen aleneminen alkuperäisen tutkimusajanjakson ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä, AETMD:n esittämä väite on hylättävä. |
(50) |
AETMD on lisäksi väittänyt, että pyynnön esittäjä aikoi lisätä tuotantokapasiteettiaan vuonna 2013 noin 40 prosenttia. AETMD:n mukaan tämä seikka on ristiriidassa pyynnön esittäjän väitteen kanssa, jonka mukaan uudet, tarkistetut tuotantokustannukset (jotka seurasivat uudelleenjärjestelyjä) olisivat luonteeltaan pysyviä. |
(51) |
Tutkimuksessa todellakin vahvistui, että pyynnön esittäjä on lisäämässä tuotantokapasiteettiaan. Kapasiteetin lisäyksen vaikutus on ollut yksi niistä tekijöistä, joiden perusteella toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa pääteltiin, että polkumyynnin jatkumisen riski on olemassa (6). |
(52) |
Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen AETMD toi jälleen esiin väitteen, jonka mukaan investoinnit uuteen tuotantokapasiteettiin väistämättä vaikuttavat tuotantokustannuksiin, ja vallitsevat tuotantokustannukset, joihin kotimarkkinoiden hintoja verrattiin tässä tarkastelussa (ks. johdanto-osan 24 kappale), eivät näin ollen ole luonteeltaan pysyviä. AETMD teki saatavilla oleviin lähteisiin perustuvan laskelman, jonka perusteella se totesi, että kokonaiskustannukset nousisivat poistojen lisääntymisen vuoksi noin 10 prosenttia verrattuna nykyisiin kustannuksiin. |
(53) |
Pyynnön esittäjä ei kiistänyt AETMD:n väitettä poistokustannusten kasvamisesta sinällään vaan korosti, että näitä kohonneita poistokustannuksia kompensoivat (lisääntyneestä myynnistä johtuva) kokonaistulojen kasvu ja muiden kustannusten vähentyminen automaation lisäämisen seurauksena. |
(54) |
Kuten johdanto-osan 51 kappaleessa mainittiin, pyynnön esittäjä on investoimassa uusiin tuotantolaitoksiin. Investointeihin saattaa liittyä poistokustannusten kasvua. Toisaalta, kuten pyynnön esittäjä huomautti vastauksessaan AETMD:n kommenttiin, uudet tuotantolaitokset saattavat lisäksi tuoda mukanaan muutoksia (nykyisiin tuotantolinjoihin verrattuna), kuten automaatioasteen kasvua. Näiden muutosten pitäisi suoraan vähentää työvoima- ja energiakustannuksia, ja ne voivat kompensoida poistokustannusten kasvua. |
(55) |
Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että kokonaisvaikutusta tuotantokustannuksiin tuotettua yksikköä kohti ei voida mitata, ennen kuin uudet laitokset on otettu käyttöön ja kaikki lisäkustannukset otettu huomioon kirjanpidossa. |
(56) |
Kun kuitenkin otetaan huomioon investointien tavoite (tehokkuuden ja kilpailukyvyn lisääminen ja yksikkökohtaisten valmistuskustannusten vähentäminen), on odotettavissa, että ainakaan keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä tuotantokustannukset yksikköä kohti eivät tule kasvamaan merkittävästi. Tällöin on odotettavissa, että normaaliarvo perustuu – kuten tässäkin tarkastelussa – edelleen kotimarkkinahintoihin. AETMD:n esittämä väite on näin ollen hylättävä. |
(57) |
Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen AETMD asetti kyseenalaiseksi myös uuden polkumyyntimarginaalin pysyvyyden. Se väitti, että polkumyyntimarginaalin laskennassa käytetyt vientihinnat eivät olleet edustavia. Tarkemmin sanottuna se väitti, että
|
(58) |
Koska unioniin viedyt määrät eivät olleet merkittäviä, komissio varmistui siitä, että pyynnön esittäjän unioniin suuntautuvasta viennistä maksetut tai maksettavat hinnat olivat edustavia vertaamalla niitä pyynnön esittäjän muihin kolmansiin maihin suuntaamasta viennistä maksettuihin tai maksettaviin vientihintoihin. Tämän perusteella pääteltiin, että unioniin suuntautuvan viennin hinnat vastasivat asiakkailta muilla vientimarkkinoilla veloitettuja hintoja. |
(59) |
Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että olemassa on eri markkinasegmenttejä – myynti omalla tuotemerkillä ja myynti vähittäismyyjän tuotemerkillä (8). Se on yksi tärkeä osa eri tuotetyyppien määrittelyä tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän puitteissa. Tämän perusteella omalla tuotemerkillä myytävien tuotteiden vientiä on verrattu omalla tuotemerkillä myytävien tuotteiden myyntiin kotimaan markkinoilla ja vähittäismyyjän tuotemerkillä myytävien tuotteiden vientimyyntiä on verrattu vähittäismyyjän tuotemerkillä myytävien tuotteiden myyntiin kotimaan markkinoilla. |
(60) |
AETMD:n esittämä väite, jonka mukaan tuleva vienti olisi pääasiassa vähittäismyyjien tuotemerkillä tapahtuvaa myyntiä, perustuu arvailuun, eikä sen tueksi ole esitetty näyttöä eikä se sinällään riitä asettamaan kyseenalaiseksi omalla tuotemerkillä myytävien tuotteiden viennin edustavuutta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. AETMD:n esittämä väite hylätään näin ollen. |
(61) |
AETMD väitti myös, että tullin laskeminen alemmalle tasolle voisi johtaa toimenpiteiden kiertämisen riskiin. |
(62) |
On muistettava, että voimassa olevat tullit on jo nykyisellään määrätty eri tasolle sen mukaan, mistä thaimaalaisesta vientiä harjoittavasta tuottajasta on kyse. Näin ollen toimenpiteiden kiertämisen riski (eli alhaisempaan tulliin oikeuttavan Taric-lisäkoodin käyttö) on ollut olemassa jo alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönotosta lähtien. Alhaisemman tullin soveltaminen johonkin näistä vientiä harjoittavista tuottajista ei sinällään kokonaisuudessaan lisää riskiä siitä, että thaimaalaiset tuottajat kiertäisivät toimenpiteitä. |
(63) |
Lisäksi, jos saataville tulee tietoja, joiden mukaan tulleja rikotaan toimenpiteitä kiertämällä, voidaan tarvittaessa käynnistää tutkimus edellyttäen, että perusasetuksen 13 artiklassa asetetut edellytykset täyttyvät. |
(64) |
AETMD totesi myös, että pyynnön esittäjä on mahdollisesti keinotekoisesti lisännyt unioniin suuntautuvan viennin hintoja ristiinkompensoimalla muiden tuotteiden rinnakkaismyyntiä keinotekoisen alhaiseen hintaan. |
(65) |
Kuten johdanto-osan 58 kappaleessa todettiin, tarkasteltavana olevan tuotteen vientihinnat unioniin vastasivat kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintoja. Näin ollen ei ole mitään viitteitä siitä, että vientihinnat unioniin olivat keinotekoisen korkeat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, ja näin ollen väite hylätään. |
5. POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET
(66) |
Ottaen tutkimuksen tulokset huomioon komissio katsoo, että on aiheellista muuttaa yrityksen River Kwai International Food Industry Co. Ltd harjoittamaan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin sovellettavaa polkumyyntitullia. |
(67) |
Lisäksi pyynnön esittäjän pyynnöstä muutetaan sen osoitetta Thaimaassa. |
6. ILMOITTAMINEN OSAPUOLILLE
(68) |
Asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä oleellisista seikoista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin suositella täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 875/2013 muuttamista. |
(69) |
Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen Thaimaan hallitus väitti, että yhteistyössä toimineisiin otokseen kuulumattomiin viejiin sovellettavaa keskimääräistä tullia olisi myös tarkistettava, jotta otettaisiin huomioon tämän osittaisen välivaiheen tarkastelun tulokset. On huomattava, että tämä pyyntö ei kuulu tämän tarkastelun rajalliseen soveltamisalaan, sillä siinä pyritään ainoastaan mukauttamaan nykyistä polkumyyntitullia pyynnön esittäjän osalta. Pyynnöt polkumyyntitullien tason muuttamiseksi olosuhteiden väitetyn muuttumisen vuoksi olisi esitettävä perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Tämä väite on näin ollen hylättävä, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Korvataan yritystä River Kwai International Food Industry Co., Ltd täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 875/2013 1 artiklan 2 kohdan taulukossa koskeva kohta seuraavasti:
Yritys |
Polkumyyntitulli (%) |
Taric-lisäkoodi |
||||
|
3,6 |
A791” |
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 24 päivänä maaliskuuta 2014.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
A. TSAFTARIS
(1) EUVL L 343, 22.12.2009, s. 51.
(2) Neuvoston asetus (EY) N:o 682/2007, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2007, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Thaimaasta peräisin olevien jyvinä tuotavien valmistettujen tai säilöttyjen sokerimaissien tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta (EUVL L 159, 20.6.2007, s. 14).
(3) Neuvoston asetus (EY) N:o 954/2008, annettu 25 päivänä syyskuuta 2008, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Thaimaasta peräisin olevien jyvinä tuotavien valmistettujen tai säilöttyjen sokerimaissien tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 682/2007 muuttamisesta (EUVL L 260, 30.9.2008, s. 1).
(4) Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 875/2013, annettu 2 päivänä syyskuuta 2013, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tietyn Thaimaasta peräisin olevan jyvinä tuotavan valmistetun tai säilötyn sokerimaissin tuonnissa asetuksen (EY) N:o 1225/2009 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen (EUVL L 244, 13.9.2013, s. 1).
(5) EUVL C 42, 14.2.2013, s. 7.
(6) Ks. toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun johdanto-osan 49–75 kappale.
(7) Ks. toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun johdanto-osan 86 kappale.
(8) Ks. toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun johdanto-osan 85 kappale.
27.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 91/7 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 308/2014,
annettu 20 päivänä maaliskuuta 2014,
nimityksen kirjaamisesta suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin (Almendra de Mallorca / Almendra Mallorquina / Ametlla de Mallorca / Ametlla Mallorquina (SMM))
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä 21 päivänä marraskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) ja erityisesti sen 52 artiklan 2 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Espanjan hakemus nimityksen ”Almendra de Mallorca” / ”Almendra Mallorquina” / ”Ametlla de Mallorca” / ”Ametlla Mallorquina” rekisteröimiseksi julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä (2) asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti. |
(2) |
Koska komissiolle ei ole toimitettu vastaväitteitä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan mukaisesti, nimitys ”Almendra de Mallorca” / ”Almendra Mallorquina” / ”Ametlla de Mallorca” / ”Ametlla Mallorquina” olisi rekisteröitävä, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Rekisteröidään tämän asetuksen liitteessä oleva nimitys.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 20 päivänä maaliskuuta 2014.
Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä
Dacian CIOLOȘ
Komission jäsen
(1) EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.
(2) EUVL C 317, 31.10.2013, s. 8.
LIITE
Ihmisravinnoksi tarkoitetut perussopimuksen liitteeseen I kuuluvat maataloustuotteet:
Luokka 1.6. Hedelmät, vihannekset ja viljat sellaisenaan tai jalostettuina
ESPANJA
Almendra de Mallorca / Almendra Mallorquina / Ametlla de Mallorca / Ametlla Mallorquina (SMM)
27.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 91/9 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 309/2014,
annettu 20 päivänä maaliskuuta 2014,
nimityksen kirjaamisesta suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin [Aceite de la Comunitat Valenciana (SAN)]
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä 21 päivänä marraskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) ja erityisesti sen 52 artiklan 2 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Espanjan hakemus nimityksen ”Aceite de la Comunitat Valenciana” rekisteröimiseksi julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä (2) asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti. |
(2) |
Koska komissiolle ei ole toimitettu vastaväitteitä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan mukaisesti, nimitys ”Aceite de la Comunitat Valenciana” olisi rekisteröitävä, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Rekisteröidään nimitys ”Aceite de la Comunitat Valenciana” (SAN).
Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu nimitys liittyy komission asetuksen (EY) N:o 1898/2006 (3) liitteessä II mainitun luokan 1.5 ”Rasvat (voi, margariini, öljyt jne.)” tuotteeseen.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 20 päivänä maaliskuuta 2014.
Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä
Dacian CIOLOȘ
Komission jäsen
(1) EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.
(2) EUVL C 276, 25.9.2013, s. 9.
(3) Komission asetus (EY) N:o 1898/2006, annettu 14 päivänä joulukuuta 2006, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 369, 23.12.2006, s. 1).
27.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 91/10 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 310/2014,
annettu 25 päivänä maaliskuuta 2014,
tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteenä olevan yhdistetyn nimikkeistön yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen antaa tämän asetuksen liitteessä esitetyn tavaran luokittelua koskevia säännöksiä. |
(2) |
Asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 vahvistetaan yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt. Näitä sääntöjä sovelletaan myös kaikkiin muihin nimikkeistöihin, jotka perustuvat kokonaan tai osittain yhdistettyyn nimikkeistöön taikka joissa siihen mahdollisesti lisätään alajakoja ja jotka vahvistetaan unionin erityissäännöksillä tavaroiden kauppaa koskevien tariffimääräysten tai muiden toimenpiteiden soveltamiseksi. |
(3) |
Mainittujen yleisten tulkintasääntöjen mukaan on tämän asetuksen liitteen taulukossa olevassa sarakkeessa 1 esitetty tavara luokiteltava sarakkeen 2 CN-koodiin sarakkeesta 3 ilmenevin perustein. |
(4) |
On aiheellista säätää, että sitovien tariffitietojen haltija voi neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (2) 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti vielä tietyn ajan käyttää sellaisia sitovia tariffitietoja, jotka on annettu tässä asetuksessa tarkoitetusta tavarasta mutta jotka eivät ole tämän asetuksen säännösten mukaisia. Mainitun ajan olisi oltava kolme kuukautta. |
(5) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Liitteenä olevan taulukon sarakkeessa 1 esitetty tavara luokitellaan yhdistetyssä nimikkeistössä mainitun taulukon sarakkeen 2 CN-koodiin.
2 artikla
Sitovia tariffitietoja, jotka eivät ole tämän asetuksen säännösten mukaisia, voidaan käyttää asetuksen (ETY) N:o 2913/92 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti vielä kolmen kuukauden ajan tämän asetuksen voimaantulosta.
3 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 25 päivänä maaliskuuta 2014.
Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä
Algirdas ŠEMETA
Komission jäsen
(1) EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1.
(2) Neuvoston asetus (ETY) N:o 2913/92, annettu 12 päivänä lokakuuta 1992, yhteisön tullikoodeksista (EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1).
LIITE
Tavaran kuvaus |
Luokittelu (CN-koodi) |
Perusteet |
||||||||||||||||||||||
(1) |
(2) |
(3) |
||||||||||||||||||||||
Nestekidenäyttöinen (LCD) värimonitori, jonka kuvaruudun läpimitta on noin 48 cm (19 tuumaa) ja jonka mitat ovat noin 46 × 37 × 21 cm ja
Laitteessa on seuraavat liitännät:
Laitteessa on kallistusmekanismilla varustettu jalusta. Tullille esitettävä monitori on tarkoitettu käytettäväksi automaattisten tietojenkäsittelykoneiden kanssa. |
8528 51 00 |
Luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön 1 ja 6 yleisen tulkintasäännön sekä CN-koodien 8528 ja 8528 51 00 nimiketekstien mukaan. Kun otetaan huomioon tuotteen objektiiviset ominaisuudet, kuten erottelutarkkuus, tuetut erottelutarkkuudet, kuvasuhde, pidempikestoiseen lähikatseluun soveltuva pikselien jakoväli, kirkkaus, automaattisissa tietojenkäsittelyjärjestelmissä yleisesti käytettävät liitännät ja kallistusmekanismi, laitteella on sellaisen monitorin käyttötarkoitus, jollaista käytetään yksinomaan tai pääasiallisesti nimikkeen 8471 automaattisessa tietojenkäsittelyjärjestelmässä. Sen vuoksi monitori on luokiteltava CN-koodiin 8528 51 00 muuksi monitoriksi, jollaista käytetään yksinomaan tai pääasiallisesti nimikkeen 8471 automaattisessa tietojenkäsittelyjärjestelmässä. |
27.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 91/12 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 311/2014,
annettu 25 päivänä maaliskuuta 2014,
tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteenä olevan yhdistetyn nimikkeistön yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen antaa tämän asetuksen liitteessä esitettyjen tavaroiden luokittelua koskevia säännöksiä. |
(2) |
Asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 vahvistetaan yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt. Näitä sääntöjä sovelletaan myös kaikkiin muihin nimikkeistöihin, jotka perustuvat kokonaan tai osittain yhdistettyyn nimikkeistöön taikka joissa siihen mahdollisesti lisätään alajakoja ja jotka vahvistetaan unionin erityissäännöksillä tavaroiden kauppaa koskevien tariffimääräysten tai muiden toimenpiteiden soveltamiseksi. |
(3) |
Mainittujen yleisten tulkintasääntöjen mukaan on tämän asetuksen liitteen taulukossa olevassa sarakkeessa 1 esitetyt tavarat luokiteltava sarakkeen 2 CN-koodeihin sarakkeesta 3 ilmenevin perustein. |
(4) |
On aiheellista säätää, että sitovien tariffitietojen haltija voi neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (2) 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti vielä tietyn ajan käyttää sellaisia sitovia tariffitietoja, jotka on annettu tässä asetuksessa tarkoitetusta tavarasta mutta jotka eivät ole tämän asetuksen säännösten mukaisia. Mainitun ajan olisi oltava kolme kuukautta. |
(5) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Liitteenä olevan taulukon sarakkeessa 1 esitetyt tavarat luokitellaan yhdistetyssä nimikkeistössä mainitun taulukon sarakkeen 2 CN-koodiin.
2 artikla
Sitovia tariffitietoja, jotka eivät ole tämän asetuksen säännösten mukaisia, voidaan käyttää asetuksen (ETY) N:o 2913/92 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti vielä kolmen kuukauden ajan tämän asetuksen voimaantulosta.
3 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 25 päivänä maaliskuuta 2014.
Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä
Algirdas ŠEMETA
Komission jäsen
(1) EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1.
(2) Neuvoston asetus (ETY) N:o 2913/92, annettu 12 päivänä lokakuuta 1992, yhteisön tullikoodeksista (EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1).
LIITE
Tavaran kuvaus |
Luokittelu (CN-koodi) |
Perusteet |
||||||||||||||
(1) |
(2) |
(3) |
||||||||||||||
|
8519 81 35 |
Luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön 1 ja 6 yleisen tulkintasäännön, XVI jakson 3 huomautuksen sekä CN-koodien 8519, 8519 81 ja 8519 81 35 nimiketekstien mukaisesti. Koska laite on suunniteltu suorittamaan kaksi vaihtoehtoista toimintoa (äänen toistaminen ja äänen muokkaus), se on luokiteltava XVI jakson 3 huomautuksen nojalla pääasiallisen toiminnon suorittavan koneen mukaisesti. Objektiivisten ominaisuuksiensa perusteella eli sen perusteella, että laitteessa on vain yksi tulomahdollisuus äänitiedostoille (CD-lukija) ja rajalliset äänen muokkausvalmiudet, laitteen pääasiallinen toiminto on äänen toistaminen. Sen vuoksi laite on luokiteltava CN-koodiin 8519 81 35 muuksi äänen tallennus- tai toistolaitteeksi, jossa on laserlukulaite. |
||||||||||||||
|
8543 70 90 |
Luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön 1 ja 6 yleisen tulkintasäännön, XVI jakson 3 huomautuksen sekä CN-koodien 8543, 8543 70 ja 8543 70 90 nimiketekstien mukaisesti. Koska laite on suunniteltu suorittamaan kaksi vaihtoehtoista toimintoa (äänen toistaminen ja äänen muokkaus/miksaus), se on luokiteltava XVI jakson 3 huomautuksen nojalla pääasiallisen toiminnon suorittavan koneen mukaisesti. Objektiivisten ominaisuuksiensa perusteella eli sen perusteella, että laiteessa on useita teknisiä toimintoja äänen muokkaamiseksi ja miksaamiseksi, mahdollisuus miksata eri lähteistä peräisin olevia äänitiedostoja ja ottaen huomioon laitteen käyttötarkoitus, laitteen pääasiallinen toiminto on äänen muokkaus-/miksaustoiminto. Sen vuoksi luokittelu nimikkeeseen 8519 ei tule kyseeseen. Näin ollen laite on luokiteltava CN-koodiin 8543 70 90 muualle 85 ryhmään kuulumattomaksi muuksi koneeksi ja laitteeksi, jolla on itsenäinen tehtävä. |
27.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 91/15 |
KOMISSION ASETUS (EU) N:o 312/2014,
annettu 26 päivänä maaliskuuta 2014,
kaasunsiirtoverkkojen tasehallintaa koskevan verkkosäännön vahvistamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon maakaasunsiirtoverkkoihin pääsyä koskevista edellytyksistä ja asetuksen (EY) N:o 1775/2005 kumoamisesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2009 (1) ja erityisesti sen 6 artiklan 11 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Jotta voitaisiin lisätä kilpailukykyä ja varmistaa, että kaikki kuluttajat voivat ostaa energiaa edullisimpaan hintaan, on ratkaisevan tärkeää toteuttaa kiireellisesti täysin toimivat ja yhteenliitetyt energian sisämarkkinat, joiden avulla voidaan taata kohtuuhintainen ja kestävä energiansaanti unionin taloutta varten. |
(2) |
Markkinoiden yhdentämisen kannalta on tärkeää, että kaasunsiirtoverkkojen tasehallintaa koskevilla säännöillä helpotetaan kaasukauppaa tasehallinta-alueiden rajojen yli ja edistetään tällä tavoin markkinoiden likviditeetin kehittymistä. Sen vuoksi tässä asetuksessa vahvistetaan koko unionia koskevat yhdenmukaistetut tasehallintasäännöt, joiden tavoitteena on antaa verkonkäyttäjille varmuus siitä, että ne voivat hallita tasehallintapositioitaan eri tasehallinta-alueilla taloudellisesti tehokkaalla ja syrjimättömällä tavalla koko unionissa. |
(3) |
Tällä asetuksella edistetään sellaisten kilpailulle avointen lyhytaikaisten kaasutukkumarkkinoiden kehittymistä Euroopan unionissa, joiden ansiosta kaasua voidaan tarjota joustavasti ostoon ja myyntiin mistä tahansa lähteestä markkinamekanismien avulla, jolloin verkonkäyttäjät voivat tasapainottaa tehokkaasti tasehallintasalkkunsa tai siirtoverkonhaltija voi käyttää kaasujoustoa tasapainottaessaan siirtoverkkoa. |
(4) |
Asetuksessa (EY) N:o 715/2009 vahvistetaan syrjimättömät säännöt maakaasunsiirtoverkkoihin pääsyä koskeville edellytyksille, millä pyritään varmistamaan kaasun sisämarkkinoiden moitteeton toiminta. Markkinaperusteiset tasehallintasäännöt antavat verkonkäyttäjille kustannuksia vastaavien tasepoikkeamamaksujen muodossa taloudellisen kannustimen tasapainottaa niiden tasehallintasalkut. |
(5) |
Verkonkäyttäjien vastuulla on tasapainottaa syöttönsä otoillaan. Tässä yhteydessä tasehallintasäännöillä pyritään edistämään lyhytaikaisia kaasutukkumarkkinoita, joille perustetaan kauppapaikkoja helpottamaan verkonkäyttäjien ja siirtoverkonhaltijan välistä kaasukauppaa. Siirtoverkonhaltijat suorittavat siirtoverkkojen fyysisen tasapainottamisen, kun se on tarpeen. Näin toimiessaan siirtoverkonhaltijoiden olisi noudatettava priorisointijärjestystä. Priorisointijärjestys muodostetaan siten, että siirtoverkonhaltijat hankkivat kaasua ottamalla huomioon sekä taloudelliset että toiminnalliset näkökohdat ja käyttämällä tuotteita, jotka voidaan toimittaa mahdollisimman laajasta joustolähteiden valikoimasta, nesteytetyn maakaasun käsittelylaitoksista ja varastoista saatavat tuotteet mukaan luettuina. Siirtoverkonhaltijoiden olisi pyrittävä tyydyttämään mahdollisimman suuri osa kaasun tasapainottamistarpeistaan ostamalla ja myymällä lyhytaikaisia standardoituja tuotteita lyhytaikaisilla kaasutukkumarkkinoilla. |
(6) |
Jotta verkonkäyttäjät voisivat tasapainottaa tasehallintasalkkunsa, tässä asetuksessa asetetaan myös tietojen antamista koskevat vähimmäisvaatimukset markkinaperusteisen tasehallintajärjestelmän täytäntöönpanoa varten. Sen vuoksi tämän asetuksen mukaisilla tietovirroilla pyritään tukemaan päiväkohtaista tasehallintajärjestelmää, ja niiden on tarkoitus toimia tietokokonaisuutena, joka auttaa verkonkäyttäjää hallitsemaan kustannustehokkaasti riskejään ja mahdollisuuksiaan. |
(7) |
Kaupallisesti arkaluonteisten tietojen suojaamisen lisäksi siirtoverkonhaltijoiden olisi tämän asetuksen mukaisesti käsiteltävä niille tätä asetusta sovellettaessa toimitettuja tietoja luottamuksellisina, eivätkä ne saisi paljastaa kolmansille osapuolille näitä tietoja kokonaan tai osittain, paitsi jos ja siinä määrin kuin niillä on siihen laillinen oikeus. |
(8) |
Tämä asetus on annettu asetuksen (EY) N:o 715/2009 perusteella, jota se täydentää ja jonka erottamattoman osan se muodostaa. Muissa säädöksissä asetukseen (EY) N:o 715/2009 tehtyjen viittausten on katsottava olevan viittauksia myös tähän asetukseen. Tätä asetusta sovelletaan vapautuksen piiriin kuulumattomaan kapasiteettiin sellaisissa merkittävissä uusissa infrastruktuureissa, jotka ovat saaneet vapautuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/73/EY (2) 32 artiklan tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/55/EY (3) entisen 18 artiklan soveltamisesta, siinä määrin kuin tämän asetuksen soveltaminen ei heikennä kyseistä vapautusta. Tätä asetusta sovelletaan ottaen huomioon yhdysputkien erityisluonne. |
(9) |
Tämä asetus on laadittu asetuksen (EY) N:o 715/2009 6 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. Siinä jatketaan asetuksen (EY) N:o 715/2009 21 artiklassa vahvistettujen tasehallintasääntöjen yhdenmukaistamista kaasukaupan helpottamiseksi. |
(10) |
Tämä asetus sisältää jakeluverkonhaltijoihin sovellettavia säännöksiä, joiden tarkoituksena on yhdenmukaistaa jakeluverkonhaltijoiden tehtäviä vain jos ja siinä määrin kuin näiden säännösten asianmukainen täytäntöönpano sitä edellyttää. |
(11) |
Kansallisten sääntelyviranomaisten ja siirtoverkonhaltijoiden olisi otettava huomioon parhaat käytännöt ja pyrkimykset, joilla voidaan yhdenmukaistaa tämän asetuksen täytäntöönpanomenettelyjä. Viraston ja kansallisten sääntelyviranomaisten olisi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 713/2009 (4) 7 artiklan mukaisesti varmistettava, että tasehallintasäännöt pannaan koko unionissa mahdollisimman tehokkaasti täytäntöön. |
(12) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 2009/73/EY 51 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
I LUKU
YLEISET SÄÄNNÖKSET
1 artikla
Kohde
Tällä asetuksella vahvistetaan verkkosääntö, jossa esitetään kaasun tasehallintasäännöt, mukaan luettuina verkkoon liittyvät säännöt ilmoitusmenettelyistä ja säännöt tasepoikkeamamaksuista, päiväkohtaiseen tasepoikkeamamaksuun liittyvistä selvitysmenettelyistä ja siirtoverkonhaltijoiden verkkojen välisestä toiminnallisesta tasehallinnasta.
2 artikla
Soveltamisala
1. Tätä asetusta sovelletaan unionin rajojen sisäpuolella oleviin tasehallinta-alueisiin.
2. Tätä asetusta ei sovelleta niissä jäsenvaltioissa oleviin tasehallinta-alueisiin, joilla on voimassa direktiivin 2009/73/EY 49 artiklaan perustuva poikkeus.
3. Tätä asetusta ei sovelleta täsmäytykseen, joka olisi tehtävä määränjakojen ja myöhemmin loppukuluttajien mittarilukemista saadun todellisen kulutuksen välillä, kun tällaisia lukemia on saatavilla.
4. Tätä asetusta ei sovelleta hätätilanteissa, joissa siirtoverkonhaltijan on tarvittaessa pantava täytäntöön sovellettavien kansallisten sääntöjen ja toimista kaasunsaannin turvaamiseksi 20 päivänä lokakuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 994/2010 (5) mukaisia erityistoimenpiteitä.
5. Tästä asetuksesta johtuvat verkonkäyttäjien oikeudet ja velvollisuudet koskevat ainoastaan niitä verkonkäyttäjiä, jotka ovat tehneet siirtosopimuksen tai muun oikeudellisesti sitovan sopimuksen, jonka nojalla ne voivat toimittaa kaupankäynti-ilmoituksia 5 artiklan mukaisesti.
3 artikla
Määritelmät
Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EY) N:o 715/2009 2 artiklan, kaasunsiirtojärjestelmien kapasiteetinjakomekanismien verkkosäännön vahvistamisesta ja asetuksen (EY) N:o 715/2009 täydentämisestä annetun komission asetuksen (EU) N:o 984/2013 (6) 3 artiklan sekä direktiivin 2009/73/EY 2 artiklan määritelmiä. Lisäksi tässä asetuksessa tarkoitetaan
1. |
’tasehallinta-alueella’ syöttö- ja ottojärjestelmää, johon sovelletaan erityistä tasehallintajärjestelmää ja johon voi kuulua jakelujärjestelmiä tai niiden osia; |
2. |
’tasehallintatoimella’ toimea, jonka siirtoverkonhaltija toteuttaa muuttaakseen siirtoverkkoon tulevia tai siirtoverkosta lähteviä kaasuvirtoja, lukuun ottamatta kuitenkaan sellaiseen kaasuun liittyviä toimia, jonka ei katsota kuuluvan kaasun ottoon järjestelmästä, sekä sellaiseen kaasuun liittyviä toimia, jota siirtoverkonhaltija käyttää järjestelmän toimintaan; |
3. |
’tasehallinnan neutralointimaksulla’ maksua, jonka suuruus on niiden määrien erotus, jotka on maksettu tai maksettava siirtoverkonhaltijalle sen suorittamista tasehallintatoiminnoista ja jotka siirtoverkonhaltija on maksanut tai sen on maksettava näistä toiminnoistaan ja jotka on maksettava asianomaisille verkonkäyttäjille tai kannettava näiltä; |
4. |
’kauppapaikalla’ kauppapaikan ylläpitäjän tarjoamaa ja ylläpitämää sähköistä kauppapaikkaa, jolla kaupankäyntiosapuolet voivat kyseisellä kauppapaikalla sovellettavien ehtojen ja edellytysten mukaisesti jättää ja hyväksyä, mukaan luettuna oikeus tarkistaa ja peruuttaa, sellaista kaasua koskevia osto- ja myyntitarjouksia, jota tarvitaan tasoittamaan kaasun kysynnässä ja tarjonnassa esiintyviä lyhytaikaisia vaihteluja, ja jolla siirtoverkonhaltija käy kauppaa tasehallintatoimien toteuttamiseksi; |
5. |
’kaupankäyntiosapuolella’ verkonkäyttäjää tai siirtoverkonhaltijaa, jolla on sopimus kauppapaikan ylläpitäjän kanssa ja joka täyttää kauppapaikalla harjoitettavan kaupankäynnin edellytykset; |
6. |
’tasehallinnan kauppapaikalla’ kauppapaikkaa, jolla siirtoverkonhaltija on kaupankäyntiosapuolena kaikissa kaupoissa; |
7. |
’tasehallintapalvelulla’ palvelua, jota tarjotaan siirtoverkonhaltijalle sellaista kaasua koskevan sopimuksen perusteella, jota tarvitaan tasoittamaan kaasun kysynnässä ja tarjonnassa esiintyviä lyhytaikaisia vaihteluja, ja joka ei ole lyhytaikainen standardoitu tuote; |
8. |
’vahvistetulla määrällä’ siirtoverkonhaltijan vahvistamaa kaasumäärää, jonka kuljetus on suunniteltu tai siirretty kaasutoimituspäiväksi D; |
9. |
’päiväkohtaisella tasepoikkeamamaksulla’ rahamäärää, jonka verkonkäyttäjä maksaa tai saa päiväkohtaisesta tasepoikkeamamäärästä; |
10. |
’päivittäin mitattavalla’ sitä, että kaasumäärä mitataan ja kerätään yhden kerran kaasutoimituspäivää kohden; |
11. |
’päivänsisäisesti mitattavalla’ sitä, että kaasumäärä mitataan ja kerätään vähintään kaksi kertaa kaasutoimituspäivän aikana; |
12. |
’harvemmin kuin päivittäin mitattavalla’ sitä, että kaasumäärä mitataan ja kerätään harvemmin kuin yhden kerran kaasutoimituspäivää kohden; |
13. |
’tasehallintasalkulla’ verkonkäyttäjän syöttöjen ja ottojen muodostamaa joukkoa; |
14. |
’siirtomäärällä’ tapauksen mukaan siirtoverkonhaltijan ja verkonkäyttäjän tai verkonkäyttäjien tai tasehallintasalkkujen välillä siirrettävää kaasumäärää; |
15. |
’määränjaolla’ kilowattitunteina ilmaistua kaasumäärää, jonka siirtoverkonhaltija osoittaa verkonkäyttäjälle syöttönä tai ottona päiväkohtaisen tasepoikkeamamäärän määrittämiseksi; |
16. |
’uudelleenilmoituskierroksella’ menettelyä, jonka siirtoverkonhaltija toteuttaa toimittaakseen verkonkäyttäjälle vahvistettuja määriä koskevan viestin uudelleenilmoituksen vastaanottamisen jälkeen; |
17. |
’päivänsisäisellä maksulla’ maksua, jonka siirtoverkonhaltija kantaa verkonkäyttäjältä tai suorittaa verkonkäyttäjälle päivänsisäisen velvoitteen perusteella; |
18. |
’päivänsisäisellä velvoitteella’ siirtoverkonhaltijan verkonkäyttäjille määräämiä sääntöjä, jotka koskevat verkonkäyttäjien kaasutoimituspäivän aikana tekemiä syöttöjä ja ottoja; |
19. |
’perustapauksella’ tietojenantomallia, jossa harvemmin kuin päivittäin mitattavia ottoja koskevat tiedot muodostuvat seuraavan päivän ja päivänsisäisistä ennusteista; |
20. |
’muunnelmalla 1’ tietojenantomallia, jossa harvemmin kuin päivittäin mitattavia ottoja ja päivittäin mitattavia ottoja koskevat tiedot perustuvat mitattavien virtojen jakoon kaasutoimituspäivän aikana, |
21. |
’muunnelmalla 2’ tietojenantomallia, jossa harvemmin kuin päivittäin mitattavia ottoja koskevat tiedot ovat seuraavan päivän ennuste. |
II LUKU
TASEHALLINTAJÄRJESTELMÄ
4 artikla
Yleiset periaatteet
1. Verkonkäyttäjät kantavat vastuun tasehallintasalkkujensa tasapainottamisesta, jotta siirtoverkonhaltijoilla olisi mahdollisimman vähän tarvetta toteuttaa tämän asetuksen mukaisia tasehallintatoimia.
2. Tämän asetuksen mukaisesti vahvistettujen tasehallintasääntöjen on vastattava järjestelmän todellisia vaatimuksia ottaen huomioon siirtoverkonhaltijoiden käytettävissä olevat resurssit, ja niiden on tarjottava verkonkäyttäjille kannustimia, jotta nämä tasapainottaisivat tasehallintasalkkunsa tehokkaasti.
3. Verkonkäyttäjillä on oikeus tehdä siirtoverkonhaltijan kanssa oikeudellisesti sitova sopimus, jonka nojalla ne voivat toimittaa kaupankäynti-ilmoituksia riippumatta siitä, ovatko ne tehneet siirtokapasiteettia koskevia sopimuksia.
4. Tasehallinta-alueella, jolla toimii useampi kuin yksi siirtoverkonhaltija, tätä asetusta sovelletaan kaikkiin kyseisellä alueella toimiviin siirtoverkonhaltijoihin. Jos vastuu niiden siirtoverkkojen tasapainottamisesta on siirretty yksikölle, tätä asetusta sovelletaan kyseiseen yksikköön sovellettavissa kansallisissa säännöissä määritetyssä laajuudessa.
5 artikla
Kaupankäynti-ilmoitukset ja määränjaot
1. Yhdellä tasehallinta-alueella tapahtuva kahden tasehallintasalkun välinen kaasunsiirto on suoritettava luovutusta ja hankintaa koskevien kaupankäynti-ilmoitusten välityksellä, jotka toimitetaan siirtoverkonhaltijalle kaasutoimituspäivää varten.
2. Siirtoverkonhaltijan on vahvistettava kaupankäynti-ilmoitusten toimittamisen, peruuttamisen ja muuttamisen ajankohdat siirtosopimuksessa tai muissa verkonkäyttäjien kanssa tehtävissä oikeudellisesti sitovissa sopimuksissa ottaen huomioon kaupankäynti-ilmoitusten käsittelyyn mahdollisesti tarvittavan ajan. Siirtoverkonhaltijan on annettava verkonkäyttäjille mahdollisuus toimittaa kaupankäynti-ilmoituksia vähän ennen sitä ajankohtaa, jona kaupankäynti-ilmoitus tulee voimaan.
3. Siirtoverkonhaltijan on minimoitava kaupankäynti-ilmoitusten käsittelyaika. Käsittely saa kestää enintään kolmekymmentä minuuttia paitsi silloin, kun kaupankäynti-ilmoituksen voimaantuloaika antaa mahdollisuuden pidentää käsittelyaikaa kahteen tuntiin saakka.
4. Kaupankäynti-ilmoituksessa on oltava ainakin seuraavat tiedot:
a) |
kaasutoimituspäivä, joksi kaasu siirretään; |
b) |
asianomaisia tasehallintasalkkuja koskevat tunnistetiedot; |
c) |
tieto siitä, onko kyse luovutusta vai hankintaa koskevasta kaupankäynti-ilmoituksesta; |
d) |
siirtomäärä ilmaistuna yksikkönä kWh/d, kun on kyse päiväkohtaisesta siirtomäärästä, tai yksikkönä kWh/h, kun on kyse tuntikohtaisesta siirtomäärästä, sen mukaan, mitä siirtoverkonhaltija vaatii. |
5. Jos siirtoverkonhaltija saa toisiaan vastaavat luovutusta ja hankintaa koskevat kaupankäynti-ilmoitukset ja siirtomäärät ovat samansuuruiset, siirtoverkonhaltija on osoitettava siirtomäärä kyseisiin tasehallintasalkkuihin
a) |
ottona luovutusta koskevan kaupankäynti-ilmoituksen tehneen verkonkäyttäjän tasehallintasalkkuun ja |
b) |
syöttönä hankintaa koskevan kaupankäynti-ilmoituksen tehneen verkonkäyttäjän tasehallintasalkkuun. |
6. Jos 5 kohdassa tarkoitetut siirtomäärät eivät ole samansuuruiset, siirtoverkonhaltijan on joko osoitettava toiseen kaupankäynti-ilmoitukseen merkitty pienempi siirtomäärä tai hylättävä kummatkin kaupankäynti-ilmoitukset. Siirtoverkonhaltija vahvistaa sovellettavan säännön sovellettavassa siirtosopimuksessa tai muussa oikeudellisesti sitovassa sopimuksessa.
7. Palveluntarjoajaa ei saa estää toimimasta verkonkäyttäjän puolesta 5 kohtaa sovellettaessa, jos siirtoverkonhaltija on antanut ennakolta luvan tällaiseen toimintaan.
8. Verkonkäyttäjä voi tehdä kaasutoimituspäivää koskevan kaupankäynti-ilmoituksen riippumatta siitä, onko se tehnyt kyseistä kaasutoimituspäivää koskevan ilmoituksen.
9. Edellä olevia 1–8 kohtaa sovelletaan 6 artiklan 3 artiklan a alakohdan mukaisesti kauppaa käyviin siirtoverkonhaltijoihin soveltuvin osin.
III LUKU
TOIMINNALLINEN TASEHALLINTA
6 artikla
Yleiset säännökset
1. Siirtoverkonhaltijan on toteutettava tasehallintatoimia
a) |
pitääkseen siirtoverkon sen toimintarajoissa; |
b) |
saavuttaakseen siirtoverkon putkilinjavarastoinnissa sellaisen aseman päivän lopussa, joka poikkeaa siitä asemasta, joka on oletettu saavutettavan kyseiseksi kaasutoimituspäiväksi ennakoitujen syöttöjen ja ottojen perusteella, ja joka on siirtoverkon taloudellisen ja tehokkaan toiminnan mukainen. |
2. Toteuttaessaan tasehallintatoimia siirtoverkonhaltijan on otettava huomioon ainakin seuraavat tasehallinta-aluetta koskevat seikat:
a) |
siirtoverkonhaltijan omat arviot kaasun kysynnästä sen kaasutoimituspäivän aikana ja koko sinä kaasutoimituspäivänä, joksi tasehallintatoimea tai -toimia suunnitellaan; |
b) |
ilmoituksia ja määränjakoja koskevat tiedot sekä mitatut kaasuvirrat; |
c) |
kaasunpaineet koko siirtoverkossa (-verkoissa). |
3. Siirtoverkonhaltijan on toteutettava tasehallintatoimia
a) |
ostamalla tai myymällä lyhytaikaisia standardoituja tuotteita kauppapaikalla; ja/tai |
b) |
käyttämällä tasehallintapalveluja. |
4. Toteuttaessaan tasehallintatoimia siirtoverkonhaltijan on otettava huomioon seuraavat periaatteet:
a) |
tasehallintatoimet on toteutettava syrjimättömästi; |
b) |
tasehallintatoimissa on otettava huomioon kaikki siirtoverkonhaltijoiden velvollisuudet hoitaa siirtoverkkoa taloudellisesti ja tehokkaasti. |
7 artikla
Lyhytaikaiset standardoidut tuotteet
1. Lyhytaikaisilla standardoiduilla tuotteilla käydään kauppaa samana päivänä tai seuraavana päivänä tapahtuvaa toimitusta varten seitsemänä päivänä viikossa kauppapaikan sovellettavien sääntöjen mukaisesti, jotka kauppapaikan ylläpitäjä ja siirtoverkonhaltija ovat määritelleet keskenään.
2. Alulle paneva kaupankäyntiosapuoli on se kaupankäyntiosapuoli, joka tekee osto- tai myyntitarjouksen kauppapaikalla tapahtuvaa kaupankäyntiä varten, ja hyväksyvä kaupankäyntiosapuoli on se kaupankäyntiosapuoli, joka hyväksyy tarjouksen.
3. Jos kauppaa käydään omistuksen kohteena olevalla tuotteella,
a) |
yksi kaupankäyntiosapuoli tekee hankintaa koskevan kaupankäynti-ilmoituksen ja toinen tekee luovutusta koskevan kaupankäynti-ilmoituksen; |
b) |
kummassakin kaupankäynti-ilmoituksessa on ilmoitettava kaasumäärä, joka siirretään siltä kaupankäyntiosapuolelta, joka tekee luovutusta koskevan kaupankäynti-ilmoituksen, sille kaupankäyntiosapuolelle, joka tekee hankintaa koskevan kaupankäynti-ilmoituksen, |
c) |
jos käytetään tuntikohtaista siirtomäärää, sitä on sovellettava kiinteämääräisesti kaikkiin kaasutoimituspäivän jäljellä oleviin tunteihin tietystä alkamisajasta lähtien, ja sen on oltava kaikkina tätä alkamisaikaa edeltävinä tunteina nolla. |
4. Jos kauppaa käydään sijaintiriippuvaisella tuotteella,
a) |
siirtoverkonhaltijan on päätettävä, mitä syöttö- ja ottokohtia tai niiden ryhmiä voidaan käyttää; |
b) |
on täytettävä kaikki 3 kohdassa säädetyt edellytykset; |
c) |
alulle panevan kaupankäyntiosapuolen on muutettava kaasumäärää, joka on toimitettava tai otettava siirtoverkkoon tai siirtoverkosta tietyssä syöttö- tai ottokohdassa, siirtomäärää vastaavalla määrällä ja todistettava siirtoverkonhaltijalle, että kyseistä määrää on muutettu tällä tavoin. |
5. Jos kauppaa käydään aikariippuvaisella tuotteella,
a) |
on täytettävä 3 kohdan a ja b alakohdassa säädetyt edellytykset; |
b) |
tuntikohtaista siirtomäärää on sovellettava kaasutoimituspäivän tunteihin tietystä alkamisajasta lähtien tiettyyn päättymisaikaan saakka, ja sen on oltava kaikkina alkamisaikaa edeltävinä ja kaikkina päättymisajan jälkeisinä tunteina nolla. |
6. Jos kauppaa käydään aika- ja sijaintiriippuvaisella tuotteella, 4 kohdan a ja c alakohdassa sekä 5 kohdassa säädettyjen edellytysten on täytyttävä.
7. Kun otetaan käyttöön lyhytaikaisia standardoituja tuotteita, vierekkäisiltä tasehallinta-alueilta olevien siirtoverkonhaltijoiden on tehtävä yhteistyötä määritelläkseen asiaankuuluvat tuotteet. Kunkin siirtoverkonhaltijan on ilmoitettava asianomaisille kauppapaikkojen ylläpitäjille tällaisen yhteistyön tuloksesta ilman aiheetonta viivytystä.
8 artikla
Tasehallintapalvelut
1. Siirtoverkonhaltijalla on oikeus hankkia tasehallintapalveluja sellaisia tilanteita varten, joissa lyhyen aikavälin standardoidut tuotteet eivät ole tosiasiallisesti tai todennäköisesti sopiva keino pitää siirtoverkko sen toimintarajoissa, tai silloin, kun lyhytaikaisilla standardoiduilla tuotteilla ei ole likvidejä markkinoita.
2. Kun siirtoverkonhaltija hankkii tasehallintapalveluja toteuttaakseen niiden avulla tasehallintatoimia, sen on otettava huomioon ainakin seuraavat näkökohdat:
a) |
tapa, jolla siirtoverkko pidetään tasehallintapalvelujen avulla sen toimintarajoissa; |
b) |
tasehallintapalvelujen vasteaika verrattuna saatavilla olevien lyhytaikaisten standardoitujen tuotteiden vasteaikoihin; |
c) |
tasehallintapalvelujen arvioidut hankinta- ja käyttökustannukset verrattuina saatavilla olevien lyhytaikaisten standardoitujen tuotteiden arvioituihin käyttökustannuksiin; |
d) |
alue, jolla kaasu on toimitettava; |
e) |
kaasun laatua koskevat siirtoverkonhaltijan vaatimukset; |
f) |
se, missä määrin tasehallintapalvelujen hankinta ja käyttö voivat vaikuttaa lyhytaikaisiin kaasutukkumarkkinoihin. |
3. Tasehallintapalvelut on hankittava markkinaperusteisella tavalla käyttämällä sovellettavien kansallisten sääntöjen mukaisesti avointa ja syrjimätöntä julkista tarjouskilpailumenettelyä ja ottamalla huomioon erityisesti seuraavat seikat:
a) |
ennen kuin siirtoverkonhaltija sitoutuu tasehallintapalvelun hankintasopimukseen sen on julkaistava tarjouspyyntö, joka ei ole rajoittava ja jossa tarjoajille ilmoitetaan tarjouskilpailun tarkoitus, laajuus ja siihen liittyvät ohjeet, jotta tarjoajat voisivat osallistua tarjouskilpailumenettelyyn; |
b) |
tulokset on julkaistava, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kaupallisesti arkaluonteisten tietojen suojaa, ja kullekin tarjoajalle on ilmoitettava kyseistä tarjoajaa koskevat tulokset. |
4. Kansallinen sääntelyviranomainen voi erityistapauksissa hyväksyä muun avoimen ja syrjimättömän menettelyn kuin julkisen tarjouskilpailun käytön.
5. Tasehallintapalvelu saa olla voimassa enintään vuoden, jollei kansallisen sääntelyviranomaisen tekemässä päätöksessä sallita pidempää voimassaoloaikaa, ja tasehallintapalvelu on aloitettava kahdentoista kuukauden kuluessa siitä, kun sopimuspuolet ovat tehneet kyseistä palvelua koskevan sitovan sopimuksen.
6. Siirtoverkonhaltijan on tarkasteltava tasehallintapalvelujensa käyttöä vuosittain uudelleen arvioidakseen, vastaisivatko saatavilla olevat lyhytaikaiset standardoidut tuotteet paremmin siirtoverkonhaltijan toimintavaatimuksia ja voitaisiinko tasehallintapalvelujen käyttöä vähentää seuraavana vuonna.
7. Siirtoverkonhaltijan on julkaistava hankittuja tasehallintapalveluja ja niihin liittyviä kustannuksia koskevat tiedot vuosittain.
9 artikla
Priorisointijärjestys
1. Jollei 6 artiklan 4 kohdassa vahvistetuista periaatteista muuta johdu, siirtoverkonhaltijan on otettava huomioon seuraavat seikat päättäessään asianmukaisista tasehallintatoimista:
a) |
sen on priorisoitava omistuksen kohteena olevien tuotteiden käyttöä muihin saatavilla oleviin lyhytaikaisiin standardoituihin tuotteisiin nähden, jos ja siinä määrin kuin se on tarkoituksenmukaista; |
b) |
sen on käytettävä muita lyhytaikaisia standardoituja tuotteita, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
|
c) |
se saa käyttää tasehallintapalveluja vain, jos se arvioi, että lyhytaikaisilla standardoiduilla tuotteilla ei tosiasiallisesti tai todennäköisesti päästä sellaiseen tulokseen, joka tarvitaan siirtoverkon pitämiseksi sen toimintarajoissa. |
Siirtoverkonhaltijan on otettava huomioon kustannustehokkuus a–c alakohdassa tarkoitetuilla priorisointijärjestyksen tasoilla.
2. Käydessään kauppaa lyhytaikaisilla standardoiduilla tuotteilla siirtoverkonhaltijan on priorisoitava päivänsisäisiä tuotteita seuraavan päivän tuotteisiin nähden, jos ja siinä määrin kuin se on asianmukaista.
3. Siirtoverkonhaltija voi pyytää kansalliselta sääntelyviranomaiselta lupaa käydä kauppaa vierekkäisellä tasehallinta-alueella sellaisella kaasulla, joka siirretään kyseiselle tasehallinta-alueelle tai kyseiseltä tasehallinta-alueelta, jolloin tällainen kauppa toimisi vaihtoehtona kaupalle, jota siirtoverkonhaltija käy omistuksen kohteena olevilla tuotteilla ja/tai sijaintiriippuvaisilla tuotteilla omalla (omilla) tasehallinta-alueellaan (-alueillaan). Päättäessään luvan myöntämisestä kansallinen sääntelyviranomainen voi harkita vaihtoehtoisia ratkaisuja, joilla voidaan parantaa kotimarkkinoiden toimintaa. Siirtoverkonhaltijan ja kansallisen sääntelyviranomaisen on tarkasteltava sovellettavia ehtoja ja edellytyksiä vuosittain uudelleen. Tämän tasehallintatoimen käyttö ei saa rajoittaa verkonkäyttäjien mahdollisuutta saada ja käyttää kyseisen yhteenliitäntäpisteen kapasiteettia.
4. Siirtoverkonhaltijan on julkaistava vuosittain tiedot kunkin 1 kohdassa asetetun vaatimuksen mukaisesti toteutettujen sekä 3 kohdan mukaisesti toteutettujen tasehallintatoimien kustannuksista, käyttötiheydestä ja määrästä.
10 artikla
Kauppapaikka
1. Hankkiakseen lyhytaikaisia standardoituja tuotteita siirtoverkonhaltijan on käytävä kauppaa kauppapaikalla, joka täyttää kaikki seuraavat perusteet:
a) |
se tarjoaa koko kaasutoimituspäivän ajan riittävää tukea sekä verkonkäyttäjille, jotka käyvät kauppaa lyhytaikaisilla standardoiduilla tuotteilla, että siirtoverkonhaltijoille, jotka käyvät kauppaa tällaisilla tuotteilla toteuttaakseen asianmukaisia tasehallintatoimia; |
b) |
se tarjoaa avoimen ja syrjimättömän pääsyn; |
c) |
se tarjoaa palveluja yhdenvertaisen kohtelun mukaisesti; |
d) |
se varmistaa anonyymin kaupankäynnin ainakin siihen asti, kun liiketoimesta on päätetty; |
e) |
se tarjoaa kaikille kaupankäyntiosapuolille yksityiskohtaiset tiedot ajankohtaisista osto- ja myyntitarjouksista; |
f) |
se varmistaa, että kaikista kaupoista ilmoitetaan asianmukaisesti siirtoverkonhaltijalle. |
2. Siirtoverkonhaltijan on pyrittävä varmistamaan, että 1 kohdassa vahvistetut perusteet täyttyvät ainakin yhdellä kauppapaikalla. Jos siirtoverkonhaltija ei ole voinut varmistaa, että kyseiset perusteet täyttyvät ainakin yhdellä kauppapaikalla, sen on toteutettava toimenpiteet, jotka tarvitaan 47 artiklan mukaisen tasehallinnan kauppapaikan tai yhteisen tasehallinnan kauppapaikan perustamiseksi.
3. Kun yksittäisestä kaupasta on päätetty, siirtoverkonhaltija antaa kaupankäyntiosapuolten saataville riittävästi yksityiskohtaisia tietoja, jotta kauppa voidaan vahvistaa.
4. Kaupankäyntiosapuolen vastuulla on toimittaa siirtoverkonhaltijalle 5 artiklan mukainen kaupankäynti-ilmoitus, jollei tätä vastuuta ole annettu kauppapaikan ylläpitäjälle tai kolmannelle osapuolelle kauppapaikan sovellettavien sääntöjen mukaisesti.
5. Kauppapaikan ylläpitäjän on
a) |
julkaistava kunkin kaupan jälkeen oston marginaalihinnan ja myynnin marginaalihinnan kehitys ilman aiheetonta viivytystä; tai |
b) |
annettava siirtoverkonhaltijalle tiedot, jos siirtoverkonhaltija päättää julkaista oston marginaalihinnan ja myynnin marginaalihinnan kehityksen. Siirtoverkonhaltijan on julkaistava nämä tiedot ilman aiheetonta viivytystä. |
Jos samalla tasehallinta-alueella on useampi kuin yksi kauppapaikan ylläpitäjä, sovelletaan b alakohtaa.
6. Kauppapaikan ylläpitäjä saa antaa verkonkäyttäjille luvan käydä kauppaa kauppapaikallaan vain, jos verkonkäyttäjillä on oikeus tehdä kaupankäynti-ilmoituksia.
7. Jos verkonkäyttäjä menettää oikeutensa tehdä kaupankäynti-ilmoituksia voimassa olevan sopimusjärjestelyn nojalla, siirtoverkonhaltijan on ilmoitettava tästä ilman aiheetonta viivytystä kauppapaikan ylläpitäjälle, minkä seurauksena verkonkäyttäjä menettää väliaikaisesti oikeutensa käydä kauppaa kauppapaikalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muita korjaavia toimenpiteitä, joita kauppapaikan ylläpitäjällä on mahdollisuus käyttää tällaisessa tapauksessa kauppapaikan sovellettavien sääntöjen nojalla.
11 artikla
Kannustimet
1. Lyhytaikaisten standardoitujen tuotteiden markkinoiden likviditeetin parantamiseksi kansallinen sääntelyviranomainen voi tarjota siirtoverkonhaltijalle kannustimia, jotta tämä toteuttaisi tasehallintatoimia tehokkaasti tai toteuttaisi niitä mahdollisimman paljon käymällä kauppaa lyhytaikaisilla standardoiduilla tuotteilla.
2. Siirtoverkonhaltija voi antaa kansallisen sääntelyviranomaisen hyväksyttäväksi kannustinmekanismin, jonka on oltava tässä asetuksessa vahvistettujen yleisten periaatteiden mukainen.
3. Ennen kuin siirtoverkonhaltija antaa 2 kohdassa tarkoitetun ehdotuksen, se voi kuulla sidosryhmiä omasta aloitteestaan tai kansallisen sääntelyviranomaisen pyynnöstä.
4. Kannustinmekanismin on täytettävä seuraavat edellytykset:
a) |
sen on perustuttava siirtoverkonhaltijan suorituskykyyn siten, että siirtoverkonhaltijalle maksetaan rajattuja maksuja keskimääräistä paremmasta suorituskyvystä ja siirtoverkonhaltijan on maksettava rajattuja maksuja keskimääräistä heikommasta suorituskyvystä ja siirtohaltijan suorituskykyä mitataan vertaamalla sitä ennalta asetettuihin suorituskykytavoitteisiin, joihin voi kuulua muun muassa kustannustavoitteita; |
b) |
siinä on otettava huomioon keinot, joita siirtoverkonhaltija voi käyttää hallitakseen suorituskykyään; |
c) |
sen käytössä on otettava asianmukaisesti huomioon asianomaisten osapuolten välinen vastuunjako; |
d) |
se on mukautettava niiden kaasumarkkinoiden kehitystasoon, joilla se pannaan täytäntöön; |
e) |
kansallisen sääntelyviranomaisen on tarkasteltava sitä säännöllisesti uudelleen tiiviissä yhteistyössä siirtoverkonhaltijan kanssa arvioidakseen, mitä ja kuinka suuria muutoksia siihen mahdollisesti tarvitaan. |
IV LUKU
ILMOITUKSET
12 artikla
Yleiset säännökset
1. Ilmoituksessa ja uudelleenilmoituksessa esitettävä kaasumäärä on ilmoitettava joko yksikkönä kWh/d, jos on kyse päiväkohtaisista ilmoituksista ja uudelleenilmoituksista, tai yksikkönä kWh/h, jos on kyse tuntikohtaisista ilmoituksista ja uudelleenilmoituksista.
2. Siirtoverkonhaltija voi erityistarpeidensa mukaisesti pyytää verkonkäyttäjiä esittämään ilmoituksissa ja uudelleenilmoituksissa muita tietoja tässä asetuksessa vaadittujen tietojen lisäksi, muun muassa tarkan, ajantasaisen ja riittävän yksityiskohtaisen ennusteen odotetuista syötöistä ja otoista.
3. Jäljempänä olevia 13–16 artiklaa, joissa käsitellään eriytettyjä kapasiteettituotteita koskevia ilmoituksia ja uudelleenilmoituksia, sovelletaan eriyttämättömiä kapasiteettituotteita koskeviin ilmoituksiin ja uudelleenilmoituksiin soveltuvin osin. Siirtoverkonhaltijoiden on tehtävä yhteistyötä pannakseen eriyttämättömiä kapasiteettituotteita koskevista ilmoituksista ja uudelleenilmoituksista annetut säännöt täytäntöön yhteenliitäntäpisteissä.
4. Jäljempänä olevilla 15 artiklan 3 kohdalla ja 17 artiklan 1 kohdalla ei rajoiteta kaasunsiirtojärjestelmien kapasiteetinjakomekanismien verkkosäännön vahvistamisesta ja asetuksen (EY) N:o 715/2009 täydentämisestä 14 päivänä lokakuuta 2013 annetun komission asetuksen (EU) N:o 984/2013 (7) 22 artiklassa vahvistetun, keskeytyksen aloittamisen vähimmäisaikaa koskevan säännön soveltamista.
13 artikla
Yhteenliitäntäpisteitä koskevissa ilmoituksissa ja uudelleenilmoituksissa annettavat tiedot
Yhteenliitäntäpisteitä koskevissa ilmoituksissa ja uudelleenilmoituksissa, jotka verkonkäyttäjät antavat siirtoverkonhaltijoille, on oltava ainakin seuraavat tiedot:
1. |
yhteenliitäntäpisteen tunnistetiedot; |
2. |
kaasuvirran suunta; |
3. |
verkonkäyttäjän tunnistetiedot tai tarvittaessa sen tasehallintasalkun tunnistetiedot; |
4. |
verkonkäyttäjän vastapuolen tunnistetiedot tai tarvittaessa vastapuolen tasehallintasalkun tunnistetiedot; |
5. |
sen kaasuvirran alkamis- ja päättymisaika, josta ilmoitus tai uudelleenilmoitus annetaan; |
6. |
kaasutoimituspäivä D; |
7. |
siirrettäväksi pyydetty kaasumäärä. |
14 artikla
Ilmoitusmenettely yhteenliitäntäpisteissä
1. Verkonkäyttäjällä on oikeus toimittaa siirtoverkonhaltijalle kaasutoimituspäivää D koskeva ilmoitus viimeistään ennen ilmoittamisen määräajan päättymistä kaasutoimituspäivänä D-1. Ilmoittamisen määräaika on klo 13.00 UTC (talviaikaan) tai klo 12.00 UTC (kesäaikaan) kaasutoimituspäivänä D-1.
2. Siirtoverkonhaltijan on otettava huomioon viimeinen ilmoitus, jonka se on saanut verkonkäyttäjältä ennen ilmoittamisen määräajan päättymistä.
3. Siirtoverkonhaltijan on lähetettävä vahvistettuja määriä koskeva viesti asianomaisille verkonkäyttäjille viimeistään ennen vahvistamisen määräajan päättymistä kaasutoimituspäivänä D-1. Vahvistamisen määräaika on klo 15.00 UTC (talviaikaan) tai klo 14.00 UTC (kesäaikaan) kaasutoimituspäivänä D-1.
4. Yhteenliitäntäpisteen kummankin puolen siirtoverkonhaltijat voivat sopia tarjoavansa ennakkoilmoituskierroksen, jolla
a) |
verkonkäyttäjät eivät ole velvollisia toimittamaan ilmoituksia; |
b) |
verkonkäyttäjät voivat toimittaa siirtoverkonhaltijoille kaasutoimituspäivää D koskevat ilmoitukset viimeistään klo 12.00 UTC (talviaikaan) tai klo 11.00 UTC (kesäaikaan) kaasutoimituspäivänä D-1; |
c) |
siirtoverkonhaltijan on lähetettävä vahvistettuja määriä koskeva viesti asianomaisille verkonkäyttäjille viimeistään klo 12.30 UTC (talviaikaan) tai klo 11.30 (kesäaikaan) kaasutoimituspäivänä D-1. |
5. Jos verkonkäyttäjä ei ole lähettänyt pätevää ilmoitusta ennen ilmoittamisen määräajan päättymistä, asianomaisten siirtoverkonhaltijoiden on sovellettava ilmoitusten oletussääntöä, josta ne ovat sopineet keskenään. Yhteenliitäntäpisteessä voimassa oleva ilmoituksen oletussääntö on annettava siirtoverkonhaltijoiden verkonkäyttäjien saataville.
15 artikla
Uudelleenilmoitusmenettely yhteenliitäntäpisteissä
1. Verkonkäyttäjällä on oikeus toimittaa uudelleenilmoituksia uudelleenilmoitusajan kuluessa, joka alkaa heti vahvistamisen määräajan päätyttyä ja päättyy aikaisintaan kolme tuntia ennen kaasutoimituspäivän D päättymistä. Siirtoverkonhaltijan on käynnistettävä uudelleenilmoituskierros kunkin tunnin alkaessa uudelleenilmoitusajan kuluessa.
2. Siirtoverkonhaltijan on otettava uudelleenilmoituskierroksella huomioon viimeinen uudelleenilmoitus, jonka se on saanut verkonkäyttäjältä ennen uudelleenilmoituskierroksen käynnistymistä.
3. Siirtoverkonhaltijan on lähetettävä vahvistettuja määriä koskeva viesti asianomaisille verkonkäyttäjille kahden tunnin kuluessa kunkin uudelleenilmoituskierroksen käynnistymisestä. Tosiasiallisen kaasuvirranmuutoksen alkamisaika on kaksi tuntia uudelleenilmoituskierroksen käynnistymisen jälkeen, paitsi jos
a) |
verkonkäyttäjä pyytää myöhempää aikaa; tai |
b) |
siirtoverkonhaltija sallii varhaisemman ajan. |
4. Oletuksena on, että jokainen kaasuvirranmuutos tapahtuu kunkin tunnin alkaessa.
16 artikla
Yhteenliitäntäpisteitä koskevat erityissäännökset
1. Jos yhteenliitäntäpisteessä on sekä päiväkohtaisia että tuntikohtaisia ilmoituksia ja uudelleenilmoituksia, siirtoverkonhaltijat tai (tarvittaessa) kansalliset sääntelyviranomaiset voivat kuulla sidosryhmiä, jotta voidaan selvittää, olisiko yhteenliitäntäpisteen kummallakin puolella annettava yhdenmukaistettuja ilmoituksia ja uudelleenilmoituksia. Kuulemisessa on tarkasteltava ainakin seuraavia seikkoja:
a) |
taloudelliset vaikutukset siirtoverkonhaltijoihin ja verkonkäyttäjiin; |
b) |
vaikutukset rajat ylittävään kauppaan; |
c) |
vaikutukset päiväkohtaiseen tasehallintajärjestelmään yhteenliitäntäpisteessä (-pisteissä). |
2. Mahdolliset ehdotetut muutokset on hyväksytettävä kuulemisen jälkeen kansallisilla sääntelyviranomaisilla. Kun ehdotetut muutokset on hyväksytty, siirtoverkonhaltijoiden on niiden mukaisesti muutettava olemassa olevia yhteenliittämissopimuksia ja siirtosopimuksia tai muita oikeudellisesti sitovia sopimuksia ja julkaistava kyseiset muutokset.
17 artikla
Ilmoitusten ja uudelleenilmoitusten hylkääminen tai pyydetyn kaasumäärän muuttaminen yhteenliitäntäpisteissä
1. Siirtoverkonhaltija voi hylätä
a) |
ilmoituksen tai uudelleenilmoituksen viimeistään kahden tunnin kuluttua ilmoittamisen määräajan päättymisestä tai uudelleenilmoitussyklin käynnistymisestä seuraavissa tapauksissa:
|
b) |
uudelleenilmoituksen viimeistään kahden tunnin kuluttua uudelleenilmoituskierroksen käynnistymisestä seuraavissa muissa tapauksissa:
|
2. Siirtoverkonhaltija ei saa hylätä verkonkäyttäjän ilmoitusta ja uudelleenilmoitusta pelkästään sillä perusteella, että kyseisen verkonkäyttäjän suunnitellut syötöt eivät vastaa sen suunniteltuja ottoja.
3. Jos uudelleenilmoitus hylätään, siirtoverkonhaltijan on käytettävä verkonkäyttäjän viimeistä vahvistettua määrä, jos sellainen on olemassa.
4. Rajoittamatta erityisehtoja ja -edellytyksiä, joita sovelletaan keskeytyvään kapasiteettiin ja ylikuormituksen hallintaa koskevien sääntöjen piiriin kuuluvaan kapasiteettiin, siirtoverkonhaltija saa periaatteessa muuttaa ilmoituksessa tai uudelleenilmoituksessa pyydettyä kaasumäärää ainoastaan poikkeustapauksissa ja hätätilanteissa, kun verkon varmuuteen ja stabiiliuteen kohdistuu ilmeinen vaara. Siirtoverkonhaltijan on ilmoitettava kaikista tällaisista toteutetuista toimista kansalliselle sääntelyviranomaiselle.
18 artikla
Ilmoitus- ja uudelleenilmoitusmenettely muissa pisteissä kuin yhteenliitäntäpisteissä
1. Kansallisen sääntelyviranomaisen on siirtoverkonhaltijaa kuultuaan vahvistettava, missä muissa pisteissä kuin yhteenliitäntäpisteissä vaaditaan ilmoituksia ja uudelleenilmoituksia, jollei tätä ole jo vahvistettu.
2. Jos ilmoituksia ja uudelleenilmoituksia vaaditaan muissa pisteissä kuin yhteenliitäntäpisteissä, sovelletaan seuraavia periaatteita:
a) |
verkonkäyttäjillä on oikeus tehdä kaasutoimituspäiväksi uudelleenilmoituksia; |
b) |
siirtoverkonhaltijan on vahvistettava tai hylättävä tehdyt ilmoitukset ja uudelleenilmoitukset ottaen huomioon 17 artiklan mukaiset aikarajat. |
V LUKU
PÄIVÄKOHTAISET TASEPOIKKEAMAMAKSUT
19 artikla
Yleiset säännökset
1. Verkonkäyttäjän on (tapauksen mukaan) maksettava tai saatava päiväkohtaiset tasepoikkeamamaksut kunkin kaasutoimituspäivän päiväkohtaisesta tasepoikkeamamäärästään.
2. Päiväkohtaiset tasepoikkeamamaksut on ilmoitettava erikseen siirtoverkonhaltijan verkonkäyttäjille osoittamissa laskuissa.
3. Päiväkohtaisen tasepoikkeamamaksun on vastattava kustannuksia, ja siinä on otettava huomioon mahdolliset siirtoverkonhaltijan tasehallintatoimiin liittyvät hinnat sekä 22 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu pieni mukautus.
20 artikla
Päiväkohtaisen tasepoikkeamamaksun laskentamenetelmä
1. Siirtoverkonhaltijan on hyväksytettävä tasehallinta-alueellaan käytettävä päiväkohtaisen tasepoikkeamamaksun laskentamenetelmä kansallisella sääntelyviranomaisella.
2. Kun päiväkohtaisen tasepoikkeaman laskentamenetelmä on hyväksytty, se on julkaistava asiaankuuluvalla verkkosivustolla. Sen mahdolliset päivitykset on julkaistava viipymättä.
3. Päiväkohtaisen tasepoikkeamamaksun laskentamenetelmässä on vahvistettava
a) |
21 artiklan mukainen päiväkohtaisen tasepoikkeamamäärän laskenta; |
b) |
22 artiklan mukainen sovellettavan hinnan johtaminen; ja |
c) |
muut tarvittavat parametrit. |
21 artikla
Päiväkohtaisen tasepoikkeamamäärän laskenta
1. Siirtoverkonhaltijan on laskettava kultakin kaasutoimituspäivältä päiväkohtainen tasepoikkeamamäärä verkonkäyttäjän jokaista tasehallintasalkkua varten seuraavan kaavan mukaisesti:
päiväkohtainen tasepoikkeamamäärä = syötöt – otot
2. Päiväkohtaisen tasepoikkeamamäärän laskentaa on mukautettava vastaavasti, jos
a) |
tarjotaan putkilinjavarastointiin liittyvää joustopalvelua; ja/tai |
b) |
käytössä on järjestely, jossa verkonkäyttäjät toimittavat kaasua, luontoissuorituksena toimitettava kaasu mukaan luettuna, korvaamaan
|
3. Jos verkonkäyttäjän kaasutoimituspäiväksi tekemien syöttöjen summa vastaa sen kyseiseksi kaasutoimituspäiväksi tekemien ottojen summaa, verkonkäyttäjän taseen katsotaan olevan kyseisen kaasutoimituspäivän osalta tasapainossa.
4. Jos verkonkäyttäjän kaasutoimituspäiväksi tekemien syöttöjen summa ei vastaa sen kyseiseksi kaasutoimituspäiväksi tekemien ottojen summaa, verkonkäyttäjän taseen katsotaan olevan kyseisen kaasutoimituspäivän osalta epätasapainossa, jolloin on sovellettava 23 artiklan mukaisia päiväkohtaisia tasepoikkeamamaksuja.
5. Siirtoverkonhaltijan on ilmoitettava verkonkäyttäjälle tämän alustavat ja lopulliset päiväkohtaiset tasepoikkeamamäärät 37 artiklan mukaisesti.
6. Päiväkohtaisen tasepoikkeamamaksun on perustuttava lopulliseen päiväkohtaiseen tasepoikkeamamäärään.
22 artikla
Sovellettava hinta
1. Sovellettava hinta määritetään 23 artiklan mukaista päiväkohtaisen tasepoikkeamamaksun laskentaa varten seuraavasti:
a) |
myynnin marginaalihinta, jos päiväkohtainen tasepoikkeamamäärä on positiivinen (eli verkonkäyttäjä on tehnyt kyseiseksi kaasutoimituspäiväksi enemmän syöttöjä kuin ottoja); tai |
b) |
oston marginaalihinta, jos päiväkohtainen tasepoikkeamamäärä on negatiivinen (eli verkonkäyttäjä on tehnyt kyseiseksi kaasutoimituspäiväksi enemmän ottoja kuin syöttöjä). |
2. Kunkin kaasutoimituspäivän myynnin marginaalihinta ja oston marginaalihinta lasketaan seuraavasti:
a) |
myynnin marginaalihinta on seuraavista kahdesta hinnasta pienempi:
|
b) |
oston marginaalihinta on seuraavista kahdesta hinnasta suurempi:
|
3. Myynnin marginaalihinnan, oston marginaalihinnan ja painotetun keskihinnan määrittämiseksi niihin liittyvät kaupat on käytävä siirtoverkonhaltijan ennalta yksilöimillä kauppapaikoilla, jotka kansallinen sääntelyviranomainen on hyväksynyt. Painotettu keskihinta on sellaisten kaasutoimituspäivää koskevien kauppojen energiayksiköllä painotettu keskihinta, jotka käydään omistuksen kohteena olevilla tuotteilla virtuaalisella kauppapaikalla.
4. Sellaisia tapauksia varten, joissa myynnin marginaalihintaa ja/tai oston marginaalihintaa ei voida määrittää 2 artiklan a ja b alakohdan mukaisesti, on vahvistettava oletussääntö.
5. Sijaintiriippuvaisten tuotteiden hinnat voidaan siirtoverkonhaltijan ehdotuksesta ja kansallisen sääntelyviranomaisen suostumuksella ottaa myynnin marginaalihinnan, oston marginaalihinnan ja painotetun keskihinnan määrityksessä huomioon, jolloin on vastaavasti otettava huomioon, missä määrin siirtoverkonhaltija käyttää sijaintiriippuvaisia tuotteita.
6. Pienen mukautuksen on oltava seuraavien vaatimusten mukainen:
a) |
sen on kannustettava verkonkäyttäjiä tasapainottamaan syöttönsä ja ottonsa; |
b) |
se on suunniteltava ja sitä on sovellettava syrjimättömällä tavalla, jottei
|
c) |
se ei saa haitata rajat ylittävää kauppaa; |
d) |
se ei saa johtaa siihen, että päiväkohtaisista tasepoikkeamamaksuista koituu verkonkäyttäjille kohtuuton taloudellinen riski. |
7. Pienen mukautuksen arvo voi olla myynnin marginaalihinnan määrityksessä eri kuin oston marginaalihinnan määrityksessä. Pienen mukautuksen arvo saa olla enintään kymmenen prosenttia painotetusta keskihinnasta, paitsi jos asianomainen siirtoverkonhaltija voi perustella tämän prosenttirajan ylityksen kansalliselle sääntelyviranomaiselle ja saa siltä hyväksynnän 20 artiklan mukaisesti.
23 artikla
Päiväkohtainen tasepoikkeamamaksu
1. Laskeakseen päiväkohtaiset tasepoikkeamamaksut kullekin verkonkäyttäjälle siirtoverkonhaltijan on kerrottava verkonkäyttäjän päiväkohtainen tasepoikkeamamäärä 22 artiklan mukaisella sovellettavalla hinnalla.
2. Päiväkohtaisia tasepoikkeamamaksuja on sovellettava seuraavasti:
a) |
jos verkonkäyttäjän päiväkohtainen tasepoikkeamamäärä on kaasutoimituspäivän osalta positiivinen, verkonkäyttäjän katsotaan myyneen siirtoverkonhaltijalle kaasua päiväkohtaista tasepoikkeamamäärää vastaavan määrän, minkä vuoksi verkonkäyttäjällä on oikeus saada siirtoverkonhaltijalta hyvitys päiväkohtaisten tasepoikkeamamaksujen osalta; ja |
b) |
jos verkonkäyttäjän päiväkohtainen tasepoikkeamamäärä on negatiivinen, verkonkäyttäjän katsotaan ostaneen siirtoverkonhaltijalta kaasua päiväkohtaista tasepoikkeamamäärää vastaavan määrän, minkä vuoksi verkonkäyttäjä on velvollinen maksamaan siirtoverkonhaltijalle päiväkohtaiset tasepoikkeamamaksut. |
VI LUKU
PÄIVÄNSISÄISET VELVOITTEET
24 artikla
Yleiset säännökset
1. Siirtoverkonhaltija saa soveltaa päivänsisäisiä velvoitteita ainoastaan kannustaakseen verkonkäyttäjiä hallitsemaan päivänsisäistä positiotaan, jotta se voisi varmistaa siirtoverkkonsa järjestelmän toimivuuden ja minimoida tarpeensa toteuttaa tasehallintatoimia.
2. Jos siirtoverkonhaltija on velvollinen antamaan verkonkäyttäjille tietoja, jotta nämä voisivat hallita päivänsisäisiin positioihinsa liittyviä riskejään, niitä on annettava säännöllisesti. Tarvittaessa tiedot on annettava kunkin verkonkäyttäjän kerran esittämästä pyynnöstä.
25 artikla
Päivänsisäisten velvoitteiden tyypit
Päivänsisäisiä velvoitteita on kolmea tyyppiä, joista jokainen kannustaa verkonkäyttäjää tässä artiklassa vahvistettuun erityistavoitteeseen:
1. |
Koko verkkoa koskeva päivänsisäinen velvoite on suunniteltava siten, että se kannustaa verkonkäyttäjiä pitämään siirtoverkon sen toimintarajoissa, ja siinä on vahvistettava
|
2. |
Tasehallintasalkkua koskeva päivänsisäinen velvoite on suunniteltava siten, että se kannustaa verkonkäyttäjiä pitämään oman positionsa kaasutoimituspäivän aikana ennalta määritetyissä rajoissa, ja siinä on vahvistettava
|
3. |
Syöttö- ja ottopisteitä koskeva päivänsisäinen velvoite on suunniteltava siten, että se tarjoaa verkonkäyttäjille kannustimia rajoittaa kaasuvirtaa tai kaasuvirran vaihtelua erityisolosuhteissa tietyissä syöttö- ja ottopisteissä, ja siinä on vahvistettava
|
Tämä velvoite täydentää muita loppukäyttäjien kanssa tehtyjä sopimuksia, jotka sisältävät muun muassa fyysistä kaasuvirtaa koskevia paikallisia erityisrajoituksia ja -velvoitteita.
26 artikla
Päivänsisäisiä velvoitteita koskevat vaatimukset
1. Siirtoverkonhaltija voi ehdottaa kansalliselle sääntelyviranomaiselle päivänsisäistä velvoitetta tai sen muutosta. Se voi yhdistää 25 artiklassa kuvattujen erilaisten velvoitetyyppien ominaisuuksia, jos ehdotus täyttää 2 kohdassa säädetyt perusteet. Siirtoverkonhaltijan oikeus tehdä ehdotuksia ei rajoita kansallisen sääntelyviranomaisen oikeutta tehdä päätös omasta aloitteestaan.
2. Jokaisen päivänsisäisen velvoitteen on täytettävä seuraavat perusteet:
a) |
päivänsisäinen velvoite ja siihen mahdollisesti liittyvä maksu eivät saa aiheettomasti estää rajat ylittävää kauppaa eivätkä uusien verkonkäyttäjien pääsyä merkityksellisille markkinoille; |
b) |
päivänsisäistä velvoitetta saa soveltaa vain, jos verkonkäyttäjille on annettu riittävästi tietoa ennen kuin mahdollista päivänsisäistä maksua sovelletaan niiden syöttöihin ja/tai ottoihin ja niillä on kohtuulliset keinot reagoida hallitakseen riskipositiotaan; |
c) |
pääasialliset kustannukset, joita verkonkäyttäjille aiheutuu niiden tasehallintavelvoitteista, liittyvät positioon, joka niillä on kaasutoimituspäivän päättyessä; |
d) |
päivänsisäisten maksujen on siinä määrin kuin se on mahdollista vastattava kustannuksia, joita siirtoverkonhaltijalle aiheutuu sellaisten tasehallintatoimien toteutuksesta, joihin maksut liittyvät; |
e) |
päivänsisäinen velvoite ei johda siihen, että verkonkäyttäjien positio kaasutoimituspäivän aikana nollautuu; |
f) |
päivänsisäisen velvoitteen käyttöönoton tuomat edut, jotka liittyvät siirtoverkon taloudelliseen ja tehokkaaseen toimintaan, myös virtuaalisessa kauppapaikassa tehtävien kauppojen likviditeettiin, ovat suurempia kuin sen käyttöönoton haitat. |
3. Siirtoverkonhaltija voi ehdottaa erilaisia syöttö- ja ottopisteiden luokkia varten erilaisia päivänsisäisiä velvoitteita tarjotakseen erilaisille verkonkäyttäjien luokille parempia kannustimia, jotta estettäisiin ristiintukeminen. Siirtoverkonhaltijan oikeus tehdä ehdotuksia ei rajoita kansallisen sääntelyviranomaisen oikeutta tehdä päätös omasta aloitteestaan.
4. Siirtoverkonhaltijan on kuultava sidosryhmiä, myös kansallisia sääntelyviranomaisia, asianomaisia jakeluverkonhaltijoita ja vierekkäisten tasehallinta-alueiden siirtoverkonhaltijoita, jokaisesta päivänsisäisestä velvoitteesta, jonka se aikoo ottaa käyttöön, sekä menetelmästä ja oletuksista, joiden perusteella on päätelty, että velvoite täyttää 2 kohdassa säädetyt perusteet.
5. Siirtoverkonhaltijan on kuulemismenettelyn jälkeen laadittava suositusasiakirja, joka sisältää lopullisen ehdotuksen ja jossa analysoidaan seuraavia seikkoja:
a) |
päivänsisäisen velvoitteen tarve ottaen huomioon siirtoverkon ominaisuudet ja joustovara, jota siirtoverkonhaltija voi käyttää ostamalla tai myymällä lyhytaikaisia standardoituja tuotteita tai käyttämällä tasehallintapalveluja III luvun mukaisesti; |
b) |
saatavilla olevat tiedot, joiden avulla verkonkäyttäjät voivat hallita päivänsisäisiä positioitaan oikea-aikaisesti; |
c) |
odotettavissa olevat taloudelliset vaikutukset verkonkäyttäjiin; |
d) |
vaikutukset uusiin verkonkäyttäjiin, jotka tulevat merkityksellisille markkinoille, mukaan luettuina mahdolliset kohtuuttomat haittavaikutukset niihin; |
e) |
vaikutukset rajat ylittävään kauppaan, mukaan luettuna mahdolliset vaikutukset tasehallintaan vierekkäisillä tasehallinta-alueilla; |
f) |
vaikutukset lyhytaikaisiin kaasutukkumarkkinoihin ja niiden likviditeettiin; |
g) |
päivänsisäisen velvoitteen syrjimättömyys. |
6. Siirtoverkonhaltijan on toimitettava suositusasiakirja kansalliselle sääntelyviranomaiselle, jotta tämä hyväksyisi ehdotuksen 27 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. Samalla siirtoverkonhaltijan on julkaistava tämä suositusasiakirja, jollei siirtoverkonhaltijan mahdollisista salassapitovelvollisuuksista muuta johdu, ja lähetettävä se Kaasu-ENTSOlle tiedoksi.
27 artikla
Kansallisen sääntelyviranomaisen päätöksenteko
1. Kansallisen sääntelyviranomaisen on tehtävä ja julkaistava perusteltu päätös kuuden kuukauden kuluessa täydellisen suositusasiakirjan vastaanottamisesta. Päättäessään ehdotetun päivänsisäisen velvoitteen hyväksymisestä kansallisen sääntelyviranomaisen on arvioitava, täyttääkö päivänsisäinen velvoite 26 artiklan 2 kohdassa säädetyt perusteet.
2. Ennen perustellun päätöksen tekemistä kansallisen sääntelyviranomaisen on kuultava asiasta vierekkäisten jäsenvaltioiden kansallisia sääntelyviranomaisia ja otettava huomioon niiden lausunnot. Vierekkäisten jäsenvaltioiden kansalliset sääntelyviranomaiset voivat pyytää asetuksen (EY) N:o 713/2009 7 artiklan 4 kohdan mukaisesti virastolta lausuntoa 1 kohdassa tarkoitetusta päätöksestä.
28 artikla
Olemassa olevat päivänsisäiset velvoitteet
Siirtoverkonhaltijan, jolla on päivänsisäisiä velvoitteita tämän asetuksen voimaantulopäivänä, on kuuden kuukauden kuluessa mainitusta päivästä noudatettava 26 artiklan 5–7 kohdassa säädettyä menettelyä ja toimitettava kyseiset päivänsisäiset velvoitteet 27 artiklan mukaisesti kansallisen sääntelyviranomaisen hyväksyttäviksi voidakseen jatkaa niiden käyttöä.
VII LUKU
NEUTRALOINTIJÄRJESTELYT
29 artikla
Neutraaliuden periaatteet
1. Siirtoverkonhaltijalle ei saa koitua voittoa tai tappiota siitä, että se suorittaa tai vastaanottaa päiväkohtaisia tasepoikkeamamaksuja, päivänsisäisiä maksuja, tasehallintatoimiin liittyviä maksuja ja muita maksuja, jotka liittyvät sen tasehallintatoimintoihin, joina on pidettävä kaikkia toimintoja, jotka siirtoverkonhaltija toteuttaa täyttääkseen tässä asetuksessa säädetyt velvollisuutensa.
2. Siirtoverkonhaltijan on siirrettävä verkonkäyttäjille:
a) |
kaikki kustannukset ja tulot, jotka aiheutuvat päiväkohtaisista tasepoikkeamamaksuista ja päivänsisäisistä maksuista; |
b) |
kaikki kustannukset ja tulot, jotka aiheutuvat 9 artiklan mukaisesti toteutetuista tasehallintatoimista, jollei kansallinen sääntelyviranomainen katso, että nämä kustannukset ja tulot ovat sovellettavien kansallisten sääntöjen mukaan aiheutuneet tehottomuudesta. Tämän näkemyksen on perustuttava arvioon, joka
|
c) |
kaikki muut kustannukset ja tulot, jotka liittyvät siirtoverkonhaltijan toteuttamiin tasehallintatoimintoihin, jollei kansallinen sääntelyviranomainen katso, että nämä kustannukset ja tulot ovat sovellettavien kansallisten sääntöjen mukaan aiheutuneet tehottomuudesta. |
3. Jos kannustin, jolla edistetään tasehallintatoimien tehokasta toteutusta, pannaan täytäntöön, yhteenlaskettu taloudellinen tappio on rajoitettava tehottomuudesta aiheutuneisiin siirtoverkonhaltijan kustannuksiin ja tuloihin.
4. Siirtoverkonhaltijoiden on julkaistava asiaankuuluvat tiedot, jotka koskevat 1 kohdassa tarkoitettuja, yhteenlaskettuja maksuja ja yhteenlaskettuja tasehallinnan neutralointimaksuja, vähintään yhtä usein kuin verkonkäyttäjille lähetetään näitä maksuja koskevat laskut, ja ainakin kerran kuukaudessa.
5. Sen estämättä, mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, siirtoverkonhaltija voi tasehallinnasta vastaavana olla 11 artiklassa tarkoitetun kannustinmekanismin kohteena.
30 artikla
Tasehallinnan neutralointimaksut
1. Tasehallinnan neutralointimaksu on maksatettava asianomaisella verkonkäyttäjällä tai maksettava tälle.
2. Kansallisen sääntelyviranomaisen on vahvistettava tai hyväksyttävä ja julkaistava tasehallinnan neutralointimaksujen laskentamenetelmä, mukaan luettuina näiden maksujen jakaminen verkonkäyttäjien kesken sekä luottoriskin hallintasäännöt.
3. Tasehallinnan neutralointimaksun on oltava oikeassa suhteessa siihen, miten paljon verkonkäyttäjä käyttää kyseisiä syöttö- tai ottokohtia tai siirtoverkkoa.
4. Tasehallinnan neutralointimaksu on ilmoitettava erikseen, kun siitä lähetetään lasku verkonkäyttäjille, ja laskuun on liitettävä riittävästi lisätietoja, jotka määritellään 2 kohdassa tarkoitetussa menetelmässä.
5. Jos sovelletaan muunnelman 2 mukaista tietojenantomallia, jolloin tasehallinnan neutralointimaksu voi perustua ennustettuihin kustannuksiin ja tuloihin, siirtoverkonhaltijan käyttämässä tasehallinnan neutralointimaksun laskentamenetelmässä on oltava säännöt erillisestä tasehallinnan neutralointimaksusta harvemmin kuin päivittäin mitattavia ottoja varten.
6. Siirtoverkonhaltijan käyttämässä tasehallinnan neutralointimaksun laskentamenetelmässä voidaan tarvittaessa antaa säännöt siitä, miten tasehallinnan neutralointimaksu jaetaan komponentteihin ja vastaavat summat jaetaan verkonkäyttäjien kesken ristiintukemisen vähentämiseksi.
31 artikla
Luottoriskin hallintajärjestelyt
1. Siirtoverkonhaltijalla on oikeus toteuttaa tarvittavat toimenpiteet ja asettaa verkonkäyttäjille asianmukaiset sopimusperusteiset vaatimukset, rahavakuudet mukaan luettuina, vähentääkseen 29 ja 30 artiklassa tarkoitettuihin, erääntyviin maksuihin liittyvää maksukyvyttömyysriskiään.
2. Sopimusperusteisissa vaatimuksissa on noudatettava avoimen ja yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, niiden on oltava oikeasuhteisia tarkoitukseensa nähden, ja ne on määriteltävä 30 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa menetelmässä.
3. Verkonkäyttäjästä johtuvassa maksulaiminlyöntitapauksessa siirtoverkonhaltija ei ole velvollinen vastaamaan mahdollisista tappioista, jos 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet ja vaatimukset on pantu asianmukaisesti täytäntöön, ja tällaiset tappiot on korvattava 30 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla menetelmällä.
VIII LUKU
TIETOJEN ANTAMINEN
32 artikla
Siirtoverkonhaltijoiden tietojenantovelvoitteet verkonkäyttäjiä kohtaan
Siirtoverkonhaltijan on annettava verkonkäyttäjille tiedot
1. |
siirtoverkon yleisestä tilasta asetuksen (EY) N:o 715/2009 liitteessä I olevan 3.4 kohdan 5 alakohdan mukaisesti; |
2. |
III luvussa tarkoitetuista siirtoverkonhaltijan tasehallintatoimista; |
3. |
verkonkäyttäjän kaasutoimituspäiväksi tekemistä syötöistä ja otoista 33–42 artiklan mukaisesti. |
33 artikla
Yleiset säännökset
1. Jollei siirtoverkonhaltija ole jo antanut kaikkia 32 artiklassa tarkoitettuja tietoja asetuksen (EY) N:o 715/2009 liitteessä I olevan 3.1.2 kohdan mukaisesti, sen on annettava nämä tiedot seuraavasti:
a) |
siirtoverkonhaltijan verkkosivustolla tai muussa järjestelmässä, jossa tiedot annetaan sähköisessä muodossa; |
b) |
maksutta verkonkäyttäjien saataville; |
c) |
käyttäjäystävällisessä muodossa; |
d) |
selkeässä muodossa siten, että tiedot ovat helposti kvantifioitavissa ja saatavilla; |
e) |
syrjimättömästi; |
f) |
käyttämällä johdonmukaisesti yksikköä kWh tai yksikköjä kWh/d and kWh/h; |
g) |
jäsenvaltion virallisella kielellä (virallisilla kielillä) sekä englanniksi. |
2. Jos mitattavaa määrää ei voida lukea mittarista, voidaan käyttää korvaavaa arvoa. Tätä korvaavaa arvoa käytetään vaihtoehtoisena viitearvona ilman siirtoverkonhaltijan antamaa lisätakuuta.
3. Tietojen antamista saataville ei saa tulkita siten, että se tarjoaisi muun takuun kuin mahdollisuuden saada tiedot määrätyssä muodossa ja määrätyllä välineellä, kuten verkkosivuston tai internetosoitteen välityksellä, ja tämän yhteydessä verkonkäyttäjille mahdollisuuden saada tiedot normaaleissa käyttöolosuhteissa. Siirtoverkonhaltijat eivät ole missään tapauksessa velvollisia antamaan muuta takuuta eivätkä etenkään sellaista, joka liittyisi verkonkäyttäjien tietotekniikkajärjestelmään.
4. Kansallisen sääntelyviranomaisen on vahvistettava yksi tietojenantomalli tasehallinta-aluetta kohden. Annettaessa tietoja, jotka koskevat päivänsisäisesti mitattavia syöttöjä ja ottoja, kaikkiin malleihin on sovellettava samoja sääntöjä.
5. Tasehallinta-alueilla, joilla halutaan soveltaa muunnelman 2 mukaista tietojenantomallia tämän asetuksen tultua voimaan, siirtoverkonhaltijan tai tarvittaessa kansallisen sääntelyviranomaisen on tehtävä etukäteen markkinatutkimus.
34 artikla
Päivänsisäisesti mitattavat syötöt ja otot
1. Jos on kyse tasehallinta-alueelle tehtävistä päivänsisäisesti mitattavista syötöistä ja tasehallinta-alueelta tehtävistä päivänsisäisesti mitattavista otoista, joissa verkonkäyttäjän määränjako vastaa sen vahvistettua määrää, siirtoverkonhaltija ei ole velvollinen antamaan muita tietoja kuin vahvistetun määrän.
2. Jos on kyse tasehallinta-alueelle tehtävistä päivänsisäisesti mitattavista syötöistä ja tasehallinta-alueelta tehtävistä päivänsisäisesti mitattavista otoista, joissa verkonkäyttäjän määränjako ei vastaa sen vahvistettua määrää, siirtoverkonhaltijan on kaasutoimituspäivänä D annettava verkonkäyttäjille vähintään kaksi päivitystä niiden mitatuista virroista ainakin yhteenlaskettujen päivänsisäisesti mitattavien syöttöjen ja ottojen osalta, jolloin siirtoverkonhaltija voi valita jommankumman seuraavista kahdesta vaihtoehdosta:
a) |
jokainen päivitys kattaa kaasuvirrat kyseisen kaasutoimituspäivän D alusta alkaen; tai |
b) |
jokainen päivitys kattaa edellisen päivityksen jälkeiset uudet kaasuvirrat. |
3. Ensimmäisten päivitysten on katettava vähintään neljän tunnin kaasuvirta kaasutoimituspäivänä D. Nämä päivitykset on annettava ilman aiheetonta viivytystä ja neljän tunnin kuluessa kaasuvirran jälkeen viimeistään klo 17.00 UTC (talviaikaan) tai klo 16.00 UTC (kesäaikaan).
4. Siirtoverkonhaltijan on vahvistettava toisen päivityksen antamisajankohta, kun kansallinen sääntelyviranomainen on sen hyväksynyt, ja julkaistava se.
5. Siirtoverkonhaltija voi pyytää verkonkäyttäjää ilmoittamaan, mitkä 2 kohdassa tarkoitetuista tiedoista ovat sen saatavilla. Saamansa vastauksen perusteella siirtoverkonhaltijan on annettava verkonkäyttäjälle 2–4 kohdan mukaisesti tiedot, jotka eivät ole sen saatavilla.
6. Jos siirtoverkonhaltija ei ole vastuussa kaasumäärien jakamisesta verkonkäyttäjien kesken määränjaon yhteydessä, sen on 2 kohdasta poiketen annettava ainakin yhteenlaskettuja syöttöjä ja ottoja koskevat tiedot vähintään kaksi kertaa kaasutoimituspäivää D kohden kyseisenä kaasutoimituspäivänä D.
35 artikla
Päivittäin mitattavat otot
1. Sovellettaessa muunnelman 1 mukaista tietojenantomallia siirtoverkonhaltijan on kaasutoimituspäivänä D annettava verkonkäyttäjille vähintään kaksi päivitystä niille jaetuista mitatuista virroista ainakin yhteenlaskettujen päivänsisäisesti mitattavien ottojen osalta, jolloin siirtoverkonhaltija voi valita jommankumman seuraavista kahdesta vaihtoehdosta:
a) |
jokainen päivitys kattaa kaasuvirrat kyseisen kaasutoimituspäivän D alusta alkaen; tai |
b) |
jokainen päivitys kattaa edellisen päivityksen jälkeiset uudet kaasuvirrat. |
2. Jokainen päivitys on annettava kahden tunnin kuluessa siitä, kun viimeinen tunti, jona kaasuvirtoja on siirretty, on päättynyt.
36 artikla
Harvemmin kuin päivittäin mitattavat otot
1. Sovellettaessa perustapauksen mukaista tietojenantomallia
a) |
siirtoverkonhaltijan on kaasutoimituspäivänä D-1 annettava verkonkäyttäjille kaasutoimituspäivää D koskeva ennuste niiden harvemmin kuin päivittäin mitattavista otoista viimeistään klo 12.00 UTC (talviaikaan) tai klo 11.00 UTC (kesäaikaan); |
b) |
siirtoverkonhaltijan on kaasutoimituspäivänä D annettava verkonkäyttäjille vähintään kaksi päivitystä niiden harvemmin kuin päivittäin mitattavia ottoja koskevasta ennusteesta. |
2. Ensimmäinen päivitys on annettava viimeistään klo 13.00 UTC (talviaikaan) tai klo 12.00 UTC (kesäaikaan).
3. Siirtoverkonhaltija on vahvistettava toisen päivityksen antamisajankohta, kun kansallinen sääntelyviranomainen on sen hyväksynyt, ja julkaistava se. Tässä yhteydessä on otettava huomioon
a) |
lyhytaikaisten standardoitujen tuotteiden saatavuus kauppapaikalla; |
b) |
verkonkäyttäjän harvemmin kuin päivittäin mitattavia ottoja koskevan ennusteen tarkkuus sen antamisajankohtaan verrattuna; |
c) |
15 artiklan 1 kohdan mukainen uudelleenilmoitusajan päättymisaika; |
d) |
verkonkäyttäjän harvemmin kuin päivittäin mitattavia ottoja koskevan ennusteen ensimmäisen päivityksen antamisaika. |
4. Sovellettaessa muunnelman 1 mukaista tietojenantomallia siirtoverkonhaltijan on kaasutoimituspäivänä D annettava verkonkäyttäjille vähintään kaksi päivitystä niille jaetuista mitatuista virroista ainakin yhteenlaskettujen harvemmin kuin päivittäin mitattavien ottojen osalta 35 artiklan mukaisesti.
5. Sovellettaessa muunnelman 2 mukaista tietojenantomallia siirtoverkonhaltijan on kaasutoimituspäivänä D-1 annettava verkonkäyttäjille 1 kohdan a alakohdassa mainittu kaasutoimituspäivää D koskeva ennuste niiden harvemmin kuin päivittäin mitattavista otoista.
37 artikla
Syötöt ja otot kaasutoimituspäivän jälkeen
1. Siirtoverkonhaltijan on viimeistään kaasutoimituspäivän D+1 päättyessä annettava jokaiselle verkonkäyttäjälle tiedot sen syöttöjä ja ottoja koskevasta ensimmäisestä määränjaosta kaasutoimituspäivänä D sekä alustava päiväkohtainen tasepoikkeamamäärä seuraavasti:
a) |
perustapauksen ja muunnelman 1 mukaisissa tietojenantomalleissa kaikki jakeluverkkoon toimitettu kaasu on jaettava määrällisesti; |
b) |
muunnelman 2 mukaisessa tietojenantomallissa harvemmin kuin päivittäin mitattavien ottojen on vastattava verkonkäyttäjän harvemmin kuin päivittäin mitattavista otoista laadittua seuraavan päivän ennustetta; |
c) |
muunnelman 1 mukaisessa tietojenantomallissa alustava määränjako ja alustava päiväkohtainen tasepoikkeamamäärä katsotaan lopulliseksi määränjaoksi ja lopulliseksi päiväkohtaiseksi tasepoikkeamamääräksi. |
2. Sovellettaessa 47–51 artiklassa tarkoitettua väliaikaistoimenpidettä alustava määränjako ja alustava päiväkohtainen tasepoikkeamamäärä voidaan ilmoittaa kolmen kaasutoimituspäivän kuluessa kaasutoimituspäivästä D, jos 1 kohdan noudattaminen ei ole teknisesti tai toiminnallisesti mahdollista.
3. Siirtoverkonhaltijan on ilmoitettava kullekin verkonkäyttäjälle sen syöttöjä ja ottoja koskeva lopullinen määränjako ja lopullinen päiväkohtainen tasepoikkeamamäärä sovellettavissa kansallisissa säännöissä vahvistetun ajan kuluessa.
38 artikla
Kustannus-hyötyanalyysi
1. Siirtoverkonhaltijoiden on kahden vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta arvioitava kustannukset ja hyödyt, jotka saadaan
a) |
antamalla verkonkäyttäjille tietoja tiheämmin aikavälein; |
b) |
lyhentämällä tietojen antamisen määräaikoja; |
c) |
parantamalla annettavien tietojen tarkkuutta. |
Kustannus-hyötyanalyysissä kustannukset ja hyödyt on eriteltävä asianomaisten osapuolten luokkien mukaan.
2. Siirtoverkonhaltijan on kuultava tästä arvioinnista sidosryhmiä yhteistyössä sellaisten jakeluverkonhaltijoiden kanssa, joita asia koskee.
3. Kansallinen sääntelyviranomainen päättää kuulemisen tulosten perusteella mahdollisista asiaankuuluvista muutoksista tietojen antamiseen.
39 artikla
Jakeluverkonhaltijaa (-haltijoita) ja ennusteenlaatijaa (-laatijoita) koskevat tietojenantovelvoitteet
1. Jokaisen tasehallinta-alueeseen kuuluvan jakeluverkonhaltijan ja jokaisen ennusteenlaatijan on annettava asianomaisen tasehallinta-alueen siirtoverkonhaltijalle tämän tarvitsemat tiedot, jotta verkonkäyttäjille voitaisiin antaa tämän asetuksen mukaisesti tietoja. Näihin tietoihin kuuluvat syötöt jakeluverkkoon ja otot jakeluverkosta riippumatta siitä, kuuluuko jakeluverkko tasehallinta-alueeseen vai ei.
2. Tiedot, niiden muoto ja antamismenettely on määriteltävä siirtoverkonhaltijan, jakeluverkonhaltijan ja tarvittaessa ennusteenlaatijan yhteistyönä sen varmistamiseksi, että siirtoverkonhaltija antaa verkonkäyttäjille tietoja tämän luvun ja erityisesti 33 artiklan 1 kohdassa säädettyjen perusteiden mukaisesti.
3. Tiedot on annettava siirtoverkonhaltijalle sovellettavissa kansallisissa säännöissä vahvistetussa muodossa, jonka on vastattava sitä muotoa, jota siirtoverkonhaltija käyttää antaessaan tietoja verkonkäyttäjille.
4. Kansallinen sääntelyviranomainen voi pyytää siirtoverkonhaltijaa, jakeluverkonhaltijaa ja ennusteenlaatijaa ehdottamaan kannustinmekanismia, joka kannustaa tarkan ennusteen laatimiseen verkonkäyttäjän harvemmin kuin päivittäin mitattavista otoista ja jonka on täytettävä siirtoverkonhaltijaa koskevat 11 artiklan 4 kohdassa säädetyt perusteet.
5. Kansallisen sääntelyviranomaisen on nimettävä tasehallinta-alueen ennusteenlaatija kuultuaan ensin asianomaisia siirtoverkonhaltijoita ja jakeluverkonhaltijoita. Ennusteenlaatijan on vastattava verkonkäyttäjän harvemmin kuin päivittäin mitattavia ottoja koskevan ennusteen ja tarvittaessa myöhempää määränjakoa koskevan ennusteen laadinnasta. Ennusteenlaatija voi olla siirtoverkonhaltija, jakeluverkonhaltija tai kolmas osapuoli.
40 artikla
Jakeluverkonhaltijan (-haltijoiden) tietojenantovelvoitteet siirtoverkonhaltijaa kohtaan
Jakeluverkonhaltijan on annettava siirtoverkonhaltijalle tiedot jakeluverkkoa koskevista päivänsisäisesti ja päivittäin mitattavista syötöistä ja otoista 34 artiklan 2–6 kohdassa sekä 35 ja 37 artiklassa säädettyjen tietojenantovaatimusten mukaisesti. Tiedot on annettava siirtoverkonhaltijalle riittävän aikaisin, jotta tämä voi antaa tiedot verkonkäyttäjille.
41 artikla
Jakeluverkonhaltijan (-haltijoiden) tietojenantovelvoitteet ennusteenlaatijaa kohtaan
1. Jakeluverkonhaltijat ovat vastuussa siitä, että ennusteenlaatijalle annetaan riittävät ja ajantasaiset tiedot 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä menetelmää varten, jolla laaditaan ennuste verkonkäyttäjän harvemmin kuin päivittäin mitattavista otoista. Tiedot on annettava oikea-aikaisesti ennusteenlaatijan asettamia määräaikoja noudattaen, jotta ne vastaisivat sen tarpeita.
2. Edellä oleva 1 kohta koskee muunnelmaa 1 soveltuvin osin.
42 artikla
Ennusteenlaatijan tietojenantovelvoitteet siirtoverkonhaltijaa kohtaan
1. Ennusteenlaatijan on annettava siirtoverkonhaltijalle ennusteet verkonkäyttäjän harvemmin kuin päivittäin mitattavista otoista ja myöhemmistä määränjaoista 36 ja 37 artiklassa säädettyjen tietojenantovaatimusten mukaisesti. Tiedot on annettava siirtoverkonhaltijalle riittävän aikaisin, jotta siirtoverkonhaltija voi antaa tiedot verkonkäyttäjille ja jotta seuraavan päivän ja päivänsisäiset ennusteet verkonkäyttäjän harvemmin kuin päivittäin mitattavista otoista voidaan antaa viimeistään yksi tunti ennen 36 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa mainittuja määräaikoja, paitsi jos siirtoverkonhaltija ja ennusteenlaatija sopivat myöhemmästä ajasta, joka riittää tietojen antamiseen siirtoverkonhaltijalta verkonkäyttäjälle.
2. Menetelmän, jolla verkonkäyttäjän harvemmin kuin päivittäin mitattavia ottoja koskeva ennuste laaditaan, on perustuttava tilastolliseen kysyntämalliin, jossa kullekin harvemmin kuin päivittäin mitattavalle otolle annetaan kuormitusprofiili ja joka muodostuu kaavasta, joka kuvaa kaasun kysynnän vaihtelua ja sen riippuvuutta sellaisista muuttujista kuin lämpötila, viikonpäivä, asiakastyyppi ja lomakaudet. Ennen menetelmän hyväksymistä siitä on järjestettävä kuuleminen.
3. Ennusteenlaatijan on julkaistava vähintään joka toinen vuosi kertomus verkonkäyttäjän harvemmin kuin päivittäin mitattavia ottoja koskevan ennusteen tarkkuudesta.
4. Siirtoverkonhaltijoiden on tarvittaessa annettava kaasuvirtoja koskevat tiedot riittävän aikaisin, jotta ennusteenlaatija voi noudattaa tämän artiklan mukaisia velvoitteitaan.
5. Edellä olevat 2–4 kohdat koskevat muunnelmaa 1 soveltuvin osin.
IX LUKU
PUTKILINJAVARASTOINTIIN LIITTYVÄ JOUSTOPALVELU
43 artikla
Yleiset säännökset
1. Siirtoverkonhaltija voi tarjota verkonkäyttäjille putkilinjavarastointiin liittyvän joustopalvelun käyttöä sen jälkeen, kun kansallinen sääntelyviranomainen on hyväksynyt siihen liittyvät ehdot ja edellytykset.
2. Ehtojen ja edellytysten, joita sovelletaan putkilinjavarastointiin liittyvään joustopalveluun, on oltava sopusoinnussa verkonkäyttäjän velvoitteen kanssa, jonka mukaan sen on tasapainotettava syöttönsä ja ottonsa kaasutoimituspäivän aikana.
3. Putkilinjavarastointiin liittyvä joustopalvelu on rajoitettava siirtoverkossa olevaan putkilinjavarastoinnin joustovaraan, jota asianomaisen siirtoverkonhaltijan arvion mukaan ei tarvita siirtoverkon siirtotoimintaan.
4. Kaasu, jonka verkonkäyttäjät syöttävät siirtoverkkoon tai ottavat siirtoverkosta käyttäessään tätä palvelua, on otettava huomioon laskettaessa niiden päiväkohtaista tasepoikkeamamäärää.
5. Edellä olevan VII luvun mukaista neutralointimekanismia ei sovelleta putkilinjavarastointiin liittyvään joustopalveluun, jollei kansallinen sääntelyviranomainen ole päättänyt toisenlaisesta järjestelystä.
6. Verkonkäyttäjien on ilmoitettava asianomaiselle siirtoverkonhaltijalle putkilinjavarastointiin liittyvän joustopalvelun käytöstä tekemällä ilmoituksia ja uudelleenilmoituksia.
7. Siirtoverkonhaltija voi olla vaatimatta, että verkonkäyttäjät tekevät 6 kohdassa tarkoitetut ilmoitukset ja uudelleenilmoitukset, jos ilmoituksen tekemättä jättäminen ei haittaa lyhytaikaisten kaasutukkumarkkinoiden kehitystä ja siirtoverkonhaltijalla on riittävästi tietoja, joiden perusteella se voi tehdä tarkan määränjaon putkilinjavarastointiin liittyvän joustopalvelun käytöstä seuraavana kaasutoimituspäivänä.
44 artikla
Putkilinjavarastointiin liittyvän joustopalvelun tarjonnan edellytykset
1. Putkilinjavarastointiin liittyvää joustopalvelua saa tarjota vain, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
a) |
siirtoverkonhaltijan ei tarvitse tehdä sopimuksia muiden infrastruktuurien tarjoajien, kuten varastointilaitteistojen haltijoiden tai nesteytetyn maakaasun käsittelylaitteiston haltijoiden kanssa tarjotakseen putkilinjavarastointiin liittyvää joustopalvelua; |
b) |
tulot, jotka siirtoverkonhaltija saa putkilinjavarastointiin liittyvän joustopalvelun tarjoamisesta, ovat vähintään yhtä suuret kuin sen tarjoamisesta aiheutuneet tai aiheutuvat kustannukset; |
c) |
putkilinjavarastointiin liittyvää joustopalvelua tarjotaan avoimin ja syrjimättömin perustein, ja sitä voidaan tarjota käyttämällä kilpailumekanismeja; |
d) |
siirtoverkonhaltija ei veloita verkonkäyttäjää suoraan tai välillisesti kustannuksista, joita aiheutuu putkilinjavarastointiin liittyvän joustopalvelun tarjoamisesta, jollei verkonkäyttäjä ole tehnyt tätä koskevaa sopimusta; ja |
e) |
putkilinjavarastointiin liittyvän joustopalvelun tarjoaminen ei saa haitata rajat ylittävää kauppaa. |
2. Siirtoverkonhaltijan on asetettava päivänsisäisten velvoitteiden vähentäminen ensi sijalle putkilinjavarastointiin liittyvän joustopalvelun tarjoamiseen nähden.
X LUKU
VÄLIAIKAISTOIMENPITEET
45 artikla
Väliaikaistoimenpiteet: yleiset säännökset
1. Jos lyhytaikaisilla kaasutukkumarkkinoilla ei ole riittävästi likviditeettiä, siirtoverkonhaltijoiden on toteutettava 47–50 artiklan mukaiset sopivat väliaikaistoimenpiteet. Tasehallintatoimilla, jotka siirtoverkonhaltija toteuttaa väliaikaistoimenpiteiden yhteydessä, on edistettävä lyhytaikaisten kaasutukkumarkkinoiden likviditeettiä siinä määrin kuin se on mahdollista.
2. Väliaikaistoimenpiteeseen turvautuminen ei rajoita muiden väliaikaistoimenpiteiden täytäntöönpanoa vaihtoehtoisina tai täydentävinä toimenpiteinä, jos tällaisten toimenpiteiden tavoitteena on edistää lyhytaikaisten kaasutukkumarkkinoiden kilpailua ja likviditeettiä ja toimenpiteet ovat tämän asetuksen yleisten periaatteiden mukaisia.
3. Kunkin siirtoverkonhaltijan on kehitettävä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut väliaikaistoimenpiteet ja pantava ne täytäntöön 46 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kertomuksen mukaisesti, jonka kansallinen sääntelyviranomainen on hyväksynyt 46 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.
4. Kertomuksessa on suunniteltava, että väliaikaiset toimenpiteet päättyvät viimeistään viiden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.
46 artikla
Väliaikaistoimenpiteet: vuosikertomus
1. Jos siirtoverkonhaltija suunnittelee väliaikaistoimenpiteiden täytäntöönpanoa tai täytäntöönpanon jatkamista, sen on laadittava kertomus, jossa esitetään
a) |
kuvaus lyhytaikaisten kaasutukkumarkkinoiden kehitysasteesta ja likviditeetistä kertomuksen laatimisajankohtana, mukaan luettuina seuraavat tiedot, jos ne ovat siirtoverkonhaltijan saatavilla:
|
b) |
sovellettavat väliaikaistoimenpiteet; |
c) |
syyt, joiden vuoksi väliaikaistoimenpiteitä sovelletaan:
|
d) |
niiden toimien järjestys, joilla väliaikaistoimenpiteet pyritään poistamaan, mukaan luettuina kyseisten toimien perusteet ja arvio niiden aikataulusta. |
2. Siirtoverkonhaltijan on kuultava sidosryhmiä ehdotetusta kertomuksesta.
3. Kuulemismenettelyn jälkeen siirtoverkonhaltijan on toimitettava kertomus kansallisen sääntelyviranomaisen hyväksyttäväksi. Ensimmäinen kertomus on toimitettava kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta ja seuraavat kertomukset, joilla kyseistä kertomusta ajantasaistetaan, on toimitettava kerran vuodessa.
4. Kansallisen sääntelyviranomaisen on tehtävä ja julkaistava perusteltu päätös kuuden kuukauden kuluessa täydellisen kertomuksen vastaanottamisesta. Päätöksestä on ilmoitettava viipymättä virastolle ja komissiolle. Päättäessään kertomuksen hyväksymisestä kansallisen sääntelyviranomaisen on arvioitava, miten kertomus vaikuttaa tasehallintajärjestelmien yhdenmukaistamiseen, markkinoiden yhdentymisen helpottamiseen sekä kaasumarkkinoiden syrjimättömyyden varmistamiseen, tosiasialliseen kilpailuun ja tehokkaaseen toimintaan.
5. Sovelletaan 27 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä.
47 artikla
Tasehallinnan kauppapaikka
1. Jos lyhytaikaisilla kaasutukkumarkkinoilla on tai ennakoidaan olevan liian vähän likviditeettiä tai jos siirtoverkonhaltijan tarvitsemia aikariippuvaisia tuotteita ja sijaintiriippuvaisia tuotteita ei voida kohtuullisin toimenpitein hankkia näillä markkinoilla, siirtoverkonhaltijan tasehallintaa varten on perustettava tasehallinnan kauppapaikka.
2. Siirtoverkonhaltijoiden on tarkasteltava, voidaanko vierekkäisiä tasehallinta-alueita varten toteuttaa yhteinen tasehallinnan kauppapaikka siirtoverkonhaltijoiden yhteistyön puitteissa tai onko olemassa riittävästi yhteenliittämiskapasiteettia ja pidetäänkö tällaisen yhteisen kauppapaikan toteutusta tehokkaana toimena. Jos yhteinen tasehallinnan kauppapaikka perustetaan, asianomaisten siirtoverkonhaltijoiden on pidettävä sitä yllä.
3. Jos 1 kohdassa kuvattu tilanne ei ole muuttunut olennaisesti viiden vuoden kuluttua, kansallinen sääntelyviranomainen voi, toimitettuaan kertomukseen asianmukaisen muutoksen, päättää jatkaa tasehallinnan kauppapaikan toimintaa enintään toiset viisi vuotta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 45 artiklan 4 kohdan soveltamista.
48 artikla
Vaihtoehto tasehallinnan kauppapaikalle
Jos siirtoverkonhaltija voi osoittaa, että tasehallinnan kauppapaikka ei pysty tasehallinta-alueiden välisen riittämättömän yhteenliittämiskapasiteetin vuoksi lisäämään lyhytaikaisten kaasutukkumarkkinoiden likviditeettiä eikä anna siirtoverkonhaltijalle mahdollisuutta toteuttaa tehokkaita tasehallintatoimia, se voi käyttää vaihtoehtoista ratkaisua, kuten tasehallintapalveluja, jos kansallinen sääntelyviranomainen antaa siihen luvan. Tällaista ratkaisua käytettäessä on yksilöitävä myöhempien sopimusjärjestelyjen ehdot ja edellytykset sekä sovellettavat hinnat ja voimassaoloaika.
49 artikla
Väliaikainen tasepoikkeamamaksu
1. Jos 45 artiklassa tarkoitetut väliaikaistoimenpiteet ovat tarpeen, vastaava hinta voidaan johtaa 46 artiklassa mainitun kertomuksen mukaisesti, jolloin tämä menetelmä korvaa päiväkohtaisen tasepoikkeamamäärän laskentamenetelmän.
2. Tällöin hinnan johtaminen voi perustua säänneltyyn hintaan tai markkinahinnan korvikkeeseen (proxy) tai hintaan, joka johdetaan tasehallinnan kauppapaikan kaupoista.
3. Markkinahinnan korvikkeella pyritään täyttämään 22 artiklan 6 kohdassa säädetyt edellytykset. Korvikkeen suunnittelussa on otettava huomioon mahdollinen markkinoiden manipuloinnin riski.
50 artikla
Toleranssi
1. Toleransseja saa soveltaa vain, jos verkonkäyttäjillä ei ole mahdollisuutta
a) |
päästä lyhytaikaisille kaasutukkumarkkinoille, joilla on riittävästi likviditeettiä, |
b) |
hankkia kaasua, jota tarvitaan tasoittamaan kaasun kysynnässä tai tarjonnassa esiintyviä lyhytaikaisia vaihteluja; tai |
c) |
saada riittävästi tietoja syötöistään ja otoistaan. |
2. Toleransseja on sovellettava
a) |
verkonkäyttäjien päiväkohtaisiin tasepoikkeamamaksuihin; |
b) |
avoimin ja syrjimättömin perustein; |
c) |
vain siinä määrin kuin on tarpeen ja vain vaaditun vähimmäisajan. |
3. Toleranssien soveltaminen voi vähentää verkonkäyttäjän taloudellista riskiä, joka liittyy myynnin marginaalihintaan tai oston marginaalihintaan, ja tämä vaikutus voi kohdistua verkonkäyttäjän tietyn kaasutoimituspäivän koko päiväkohtaiseen tasepoikkeamamäärään tai osaan siitä.
4. Toleranssimäärä on kaasun enimmäismäärä, jonka kukin verkonkäyttäjä saa ostaa tai myydä painotettuun keskihintaan. Jos jäljelle jää kaasumäärä, joka muodostaa verkonkäyttäjän päiväkohtaisen tasepoikkeamamäärän, joka ylittää toleranssimäärän, se on myytävä tai ostettava myynnin marginaalihintaan tai oston marginaalihintaan.
5. Toleranssimäärän on oltava seuraavanlainen:
a) |
siinä on otettava huomioon siirtoverkon joustovara ja verkonkäyttäjän tarpeet; |
b) |
siinä on otettava huomioon, kuinka suuri riski verkonkäyttäjään kohdistuu sen tasapainottaessa syöttöjään ja ottojaan; |
c) |
se ei saa haitata lyhytaikaisten kaasutukkumarkkinoiden kehitystä; |
d) |
se ei saa lisätä kohtuuttomasti siirtoverkonhaltijalle tasehallintatoimista aiheutuvia kustannuksia. |
6. Toleranssimäärä lasketaan kunkin verkonkäyttäjän syöttöjen ja ottojen perusteella jokaiseksi kaasutoimituspäiväksi ottamatta huomioon virtuaalisen kauppapaikan kauppoja. Alaluokat vahvistetaan sovellettavien kansallisten sääntöjen mukaisesti.
7. Toleranssimäärän, jota sovelletaan harvemmin kuin päivittäin mitattavaan ottoon sovellettavien kansallisten sääntöjen mukaisesti, on perustuttava verkonkäyttäjän harvemmin kuin päivittäin mitattavia ottoja koskevan ennusteen ja harvemmin kuin päivittäin mitattavaa ottoa koskevan määränjaon väliseen erotukseen.
8. Toleranssimäärään voi sisältyä komponentti, joka lasketaan ottamalla huomioon verkonkäyttäjän harvemmin kuin päivittäin mitattavia ottoja koskevan ennusteen poikkeama, jolla tarkoitetaan määrää, jonka verran ennuste
a) |
ylittää harvemmin kuin päivittäin mitattavaa ottoa koskevan määränjaon, jos päiväkohtainen tasepoikkeamamäärä on positiivinen; |
b) |
alittaa harvemmin kuin päivittäin mitattavaa ottoa koskevan määränjaon, jos päiväkohtainen tasepoikkeamamäärä on negatiivinen. |
XI LUKU
LOPPU- JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET
51 artikla
Siirtoverkonhaltijan ylimääräisen joustovaran vapauttaminen
1. Jos siirtoverkonhaltijalla on oikeus ottaa ja toimittaa tiettyjä kaasumääriä sellaisten joustovaran hankintaa koskevien pitkäaikaisten sopimusten perusteella, jotka ovat voimassa tämän asetuksen voimaantulopäivänä, siirtoverkonhaltijan on pyrittävä vähentämään näitä joustomääriä.
2. Päättäessään ylimääräisen joustovaran määrästä, joka voidaan käyttää syöttöihin tai ottoihin voimassa olevan pitkäaikaisen sopimuksen perusteella, siirtoverkonhaltijan on otettava huomioon lyhytaikaisten standardoitujen tuotteiden käyttö.
3. Ylimääräinen joustovara voidaan vapauttaa
a) |
voimassa olevan sopimuksen ehtojen ja edellytysten nojalla, jos sopimus sisältää määräyksiä, jotka antavat mahdollisuuden vähentää sovittua kaasumäärää ja/tai irtisanoa kyseinen voimassa oleva sopimus; tai |
b) |
tällaisten sopimusperusteisten oikeuksien puuttuessa seuraavasti:
|
4. Jos voimassa oleva sopimus antaa mahdollisuuden vähentää joustovaraa määrillä, jotka vastaavat käytettävissä olevaa ylijäämää, siirtoverkonhaltijan on vähennettävä tällaista joustovaraa niin pian kuin on kohtuullisesti mahdollista tämän asetuksen voimaantulosta alkaen tai heti, kun ylijäämän olemassaolo voidaan vahvistaa.
5. Siirtoverkonhaltijan on kuultava sidosryhmiä yksittäisistä ehdotuksista, jotka on määrä panna väliaikaistoimenpiteinä täytäntöön sellaisen ylimääräisen joustovaran vapauttamiseksi, joka on voimassa olevan pitkäaikaisen sopimuksen perusteella käytettävissä.
6. Siirtoverkonhaltijan on julkaistava tiedot tasehallintatoimista, jotka se on toteuttanut voimassa olevan pitkäaikaisen sopimuksen nojalla.
7. Kansallinen sääntelyviranomainen voi asettaa sitä osuutta koskevia tavoitteita, jolla pitkäaikaisia sopimuksia on supistettava lyhytaikaisten kaasutukkumarkkinoiden likviditeetin lisäämiseksi.
52 artikla
Siirtymäsäännökset
1. Kansallinen sääntelyviranomainen voi siirtoverkonhaltijan perustellun pyynnön perusteella sallia, että siirtoverkonhaltija noudattaa tämän asetuksen säännöksiä kahdenkymmenenneljän kuukauden kuluessa 1 päivästä lokakuuta 2014, jos kyseinen siirtoverkonhaltija ei pane täytäntöön X luvun mukaisia väliaikaistoimenpiteitä. Jos kansallinen sääntelyviranomainen hyödyntää tätä mahdollisuutta, tätä asetusta ei sovelleta kyseisen siirtoverkonhaltijan tasehallinta-alueella sääntelyviranomaisen tekemässä päätöksessä vahvistetun siirtymäkauden aikana.
2. Kansallisen sääntelyviranomaisen on tehtävä ja julkaistava 1 kohdan mukainen perusteltu päätös kolmen kuukauden kuluessa tällaisen pyynnön vastaanottamisesta. Päätöksestä on ilmoitettava viipymättä virastolle ja komissiolle.
53 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 1 päivästä lokakuuta 2015, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 28 artiklan, 33 artiklan 5 kohdan, 38 artiklan 1 kohdan, 45 artiklan 4 kohdan, 46 artiklan 3 kohdan sekä 51 ja 52 artiklan soveltamista.
Tämä direktiivi on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 26 päivänä maaliskuuta 2014.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
José Manuel BARROSO
(1) EUVL L 211, 14.8.2009, s. 36.
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/73/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/55/EY kumoamisesta (EUVL L 211, 14.8.2009, s. 94).
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/55/EY, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2003, maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 98/30/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 15.7.2003, s. 57).
(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 713/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston perustamisesta (EUVL L 211, 14.8.2009, s. 1).
(5) EUVL L 295, 12.11.2010, s. 1.
(6) EUVL L 273, 15.10.2013, s. 5.
(7) EUVL L 273, 15.10.2013, s. 5.
27.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 91/36 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 313/2014,
annettu 26 päivänä maaliskuuta 2014,
erään suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin kirjatun nimityksen eritelmän suuren muutoksen hyväksymisestä [Pecorino Sardo (SAN)]
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä 21 päivänä marraskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) ja erityisesti sen 52 artiklan 2 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Komissio on asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti tutkinut Italian esittämän pyynnön, joka koskee komission asetuksen (EY) N:o 1263/96 (2), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 215/2011 (3), mukaisesti rekisteröidyn suojatun alkuperänimityksen "Pecorino Sardo" eritelmän muutoksen hyväksymistä. |
(2) |
Koska kyseessä ei ole asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan mukainen vähäinen muutos, komissio julkaisi muutospyynnön kyseisen asetuksen 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti Euroopan unionin virallisessa lehdessä (4). |
(3) |
Koska komissiolle ei ole toimitettu asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan mukaisia vastaväitteitä, eritelmän muutos olisi hyväksyttävä. |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Hyväksytään tämän asetuksen liitteessä olevaa nimitystä koskeva eritelmän muutos, joka on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 26 päivänä maaliskuuta 2014.
Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä
Dacian CIOLOȘ
Komission jäsen
(1) EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.
(2) EYVL L 163, 2.7.1996, s. 19.
(3) EUVL L 59, 4.3.2011, s. 15.
(4) EUVL C 318, 1.11.2013, p. 8.
LIITE
Ihmisravinnoksi tarkoitetut perussopimuksen liitteeseen I kuuluvat maataloustuotteet:
Luokka 1.3. Juustot
ITALIA
Pecorino Sardo (SAN)
27.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 91/38 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 314/2014,
annettu 26 päivänä maaliskuuta 2014,
kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),
ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (2) ja erityisesti sen 136 artiklan 1 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille. |
(2) |
Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Asetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 26 päivänä maaliskuuta 2014.
Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä
Jerzy PLEWA
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja
(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.
(2) EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.
LIITE
Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi
(EUR/100 kg) |
||
CN-koodi |
Kolmansien maiden koodi (1) |
Kiinteä tuontiarvo |
0702 00 00 |
IL |
219,4 |
MA |
57,9 |
|
TN |
88,6 |
|
TR |
95,6 |
|
ZZ |
115,4 |
|
0707 00 05 |
MA |
44,0 |
TR |
139,3 |
|
ZZ |
91,7 |
|
0709 93 10 |
MA |
36,6 |
TR |
85,5 |
|
ZZ |
61,1 |
|
0805 10 20 |
EG |
38,0 |
IL |
67,0 |
|
MA |
51,7 |
|
TN |
55,9 |
|
TR |
58,4 |
|
ZZ |
54,2 |
|
0805 50 10 |
MA |
35,6 |
TR |
67,7 |
|
ZZ |
51,7 |
|
0808 10 80 |
AR |
89,5 |
BR |
107,3 |
|
CL |
127,1 |
|
CN |
94,6 |
|
MK |
30,8 |
|
US |
164,6 |
|
ZA |
68,9 |
|
ZZ |
97,5 |
|
0808 30 90 |
AR |
97,0 |
CL |
117,7 |
|
CN |
52,7 |
|
TR |
127,0 |
|
ZA |
92,6 |
|
ZZ |
97,4 |
(1) Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.
PÄÄTÖKSET
27.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 91/40 |
NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,
annettu 24 päivänä maaliskuuta 2014,
Kyproksen makrotalouden sopeutusohjelman hyväksymisestä annetun täytäntöönpanopäätöksen 2013/463/EU muuttamisesta
(2014/169/EU)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien euroalueen jäsenvaltioiden talouden ja julkisen talouden valvonnan tiukentamisesta 21 päivänä toukokuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 472/2013 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan 2 ja 5 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetusta (EU) N:o 472/2013 sovelletaan jäsenvaltioihin, jotka sen tullessa voimaan saavat jo rahoitustukea, Euroopan vakausmekanismista, jäljempänä ’EVM’, tukea saavat jäsenvaltiot mukaan lukien. |
(2) |
Asetuksessa (EU) N:o 472/2013 vahvistetaan rahoitustukea saavien jäsenvaltioiden makrotalouden sopeutusohjelman hyväksymistä koskevat säännöt, joiden on oltava EVM:n perustamisesta tehdyn sopimuksen määräysten mukaisia. |
(3) |
Kyproksen pyydettyä 25 päivänä kesäkuuta 2012 rahoitustukea EVM:stä neuvosto päätti 25 päivänä huhtikuuta 2013 päätöksellä 2013/236/EU (2), että Kyproksen on toteutettava määrätietoisesti makrotalouden sopeutusohjelma. |
(4) |
EVM:n hallintoneuvosto päätti 24 päivänä huhtikuuta 2013 periaatteessa myöntää Kyprokselle vakaustukea ja hyväksyi talouspoliittiset ehdot vahvistavan yhteisymmärryspöytäkirjan, jäljempänä ’yhteisymmärryspöytäkirja’, sekä sen, että komissio allekirjoittaa yhteisymmärryspöytäkirjan EVM:n puolesta. |
(5) |
Komissio on tarkastellut täytäntöönpanopäätöksen 2013/463/EU (3) 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhdessä Euroopan keskuspankin, jäljempänä ’EKP’, ja tarvittaessa Kansainvälisen valuuttarahaston, jäljempänä ’IMF’, kanssa kolmatta kertaa edistymistä sovittujen toimenpiteiden toteutuksessa sekä toimenpiteiden tuloksellisuutta ja niiden taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. |
(6) |
Tarkastelun tuloksena täytäntöönpanopäätöstä 2013/463/EU olisi ajantasaistettava rahoitussektorin uudistamisen, finanssipolitiikan ja rakenteiden uudistamisen osalta erityisesti suhteessa seuraaviin: i) pääomaliikkeiden rajoitusten lieventämistä koskevaan etenemissuunnitelmaan ja pankkisektoristrategian täytäntöönpanoon liittyvän, Kyproksen keskuspankin ja valtiovarainministeriön yhteisen työryhmän tiedotusstrategian suunnittelu; ii) oikea-aikainen raportointi pankkien arvioista siitä, millaisia mahdollisia vaikutuksia vastikään hyväksytyillä ja tulevilla pääomavaatimuksia ja järjestämättömiä lainoja koskevilla unionin säännöillä on pääoma-, kannattavuus- ja maksuvalmiusvaatimuksiin; iii) työryhmän perustaminen rekisteröityjen, mutta ilman saantokirjaa olevien maanmyyntisopimusten lukumäärän arvioimiseksi ja tätä koskevien suositusten esittämiseksi; iv) yritysten ja yksityishenkilöiden maksukyvyttömyysmenettelyjen uudistaminen; v) siviiliprosessilain ja tuomioistuinsääntöjen tarkistaminen, jotta varmistetaan ulosmittausta ja maksukyvyttömyyttä koskevien tarkistettujen puitteiden sujuva ja tehokas täytäntöönpano; vi) vuoden 2014 julkisen talouden perusalijäämätavoitteen tarkistaminen 1,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen; vii) kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän ensimmäisen vaiheen täytäntöönpano, kun järjestelmää koskeva kattava etenemissuunnitelma on ensin määritelty ja hyväksytty; viii) lääkinnällisten tuotteiden ja -palvelujen hinnoittelua ja korvaamista koskevien toimintaperiaatteiden tarkistaminen, myös lääkemenojen osalta; ix) yksityistämisyksikön perustaminen; x) toimintasuunnitelman esittäminen taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) verotusta koskevaa avoimuutta ja tietojenvaihtoa käsittelevän maailmanlaajuisen foorumin suorittaman vertaisarvioinnin toisessa vaiheessa havaitun puutteen ratkaisemiseksi; xi) Kyproksen kilpailuetuihin pohjautuvan kasvustrategian laatiminen, tarkoituksena auttaa Kyproksen viranomaisia saamaan talouskasvu käyntiin. Kyproksen julkisen velan keskipitkän aikavälin kestävyys on määrä turvata panemalla täytäntöön kattavia ja kunnianhimoisia uudistuksia rahoituksen, julkisen talouden ja rakenteiden osalta. |
(7) |
Komission olisi Kyproksen toimenpidepaketin koko toteutuksen ajan annettava lisäohjausta ja teknistä apua yksittäisillä osa-alueilla. Makrotalouden sopeutusohjelman kohteena olevan jäsenvaltion, jonka hallinnolliset valmiudet ovat riittämättömät, on pyydettävä teknistä apua komissiolta, joka voi muodostaa tätä tarkoitusta varten asiantuntijaryhmiä. |
(8) |
Kyproksen viranomaisten olisi voimassa olevien kansallisten sääntöjen ja käytäntöjen mukaisesti pyydettävä työmarkkinaosapuolilta ja kansalaisyhteiskunnan järjestöiltä näkemyksiä makrotalouden sopeutusohjelman valmisteluun, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Muutetaan täytäntöönpanopäätöksen 2013/463/EU 2 artikla seuraavasti:
1) |
Korvataan 5 kohta seuraavasti: ”5. Rahoitussektorin tervehdyttämiseksi Kyproksen on jatkettava pankkisektorin ja osuuskuntamuotoisen luottosektorin uudelleenjärjestelyjä; vahvistettava edelleen valvontaa ja sääntelyä; uudistettava velkojen uudelleenjärjestelyjä koskeva kehys; ja poistettava pääomaliikkeiden rajoitukset asteittain etenemissuunnitelman mukaisesti ja säilytettävä samalla rahoitusvakaus. Ohjelmaan on sisällytettävä seuraavat toimenpiteet ja tulokset:
|
2) |
Korvataan 7 kohta seuraavasti: ”7. Kyproksen viranomaisten on vuoden 2014 aikana pantava täysimääräisesti täytäntöön vuoden 2014 talousarviolakiin sisältyvät pysyvät toimenpiteet, joiden määrän on oltava vähintään 270 miljoonaa euroa. Niiden on myös varmistettava joulukuun 2012 jälkeen käyttöön otettujen vakauttamistoimenpiteiden täysimääräinen toteuttaminen.” |
3) |
Lisätään kohta seuraavasti: ”7 a. Kyproksen viranomaisten on vuosien 2015–2016 finanssipolitiikassa tavoiteltava sellaista julkisen talouden rahoitusasemaa, joka noudattaa liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä annetun suosituksen mukaista sopeutusuraa.” |
4) |
Muutetaan 8 kohta seuraavasti:
|
5) |
Korvataan 10–13 kohta seuraavasti: ”10. Kyproksen on varmistettava sovittujen toimien täytäntöönpano aktivointipolitiikassaan havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Sen on ryhdyttävä pikaisiin toimiin mahdollisuuksien luomiseksi nuorille ja heidän työllistymisnäkymiensä parantamiseksi nuorisotakuun perustamisesta annetun neuvoston suosituksen (4) tavoitteiden mukaisesti. Nuorille suunnattujen toimenpiteiden suunnittelu, hallinnointi ja täytäntöönpano on integroitava tehokkaasti laajempaan aktivointipolitiikkojen järjestelmään, ja niiden on oltava johdonmukaisia suhteessa sosiaaliturvajärjestelmän uudistamiseen ja sovittuihin talousarviotavoitteisiin. 11. Kyproksen on oltava valmis tekemään alakohtaiseen lainsäädäntöön loput tarpeelliset muutokset, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/123/EY (5) täysimääräinen täytäntöönpano edellyttää. Kyproksen viranomaisten on parannettava edelleen säänneltyjen ammattien toimintaa. Kilpailupuitteita on kohennettava tehostamalla toimivaltaisen kilpailuviranomaisen toimintaa ja vahvistamalla kansallisten sääntelyviranomaisten riippumattomuutta ja toimivaltaa. 12. Kyproksen on huolehdittava antamatta olevien saantokirjojen määrän vähentämisestä, ryhdyttävä toimiin kiinteistöjen ostajille siirrettävien saantokirjojen kiinnitysten pikaiseksi vapauttamiseksi ja määritettävä rakennustodistusten ja saantokirjojen antamisen määräajat. 13. Kyproksen on muutettava kiinnitetyn omaisuuden pakkohuutokauppaa koskevia sääntöjä ja sallittava yksityiset huutokaupat mahdollisimman nopean aikataulun mukaisesti. Asioiden käsittelynopeutta tuomioistuimissa on nopeutettava, ja tuomioistuinten käsittelyruuhka on purettava ohjelman loppuun mennessä. Kyproksen on tehtävä aloitteita matkailualan kilpailukyvyn vahvistamiseksi panemalla täytäntöön konkreettinen toimintasuunnitelma, joka tähtää esimerkiksi tarkistetussa, vuosia 2011–2015 koskevassa matkailualan strategiassa määriteltyjen määrällisten tavoitteiden saavuttamiseen. Kyproksen on pantava täytäntöön ilmailupoliittinen strategia, joka tähtää Kyproksen ulkoisen ilmailupolitiikan mukauttamiseen, ottaen huomioon EU:n ulkoista ilmailua ja EU:n ilmailua koskevat sopimukset ja varmistaen samalla riittävät lentoyhteydet. |
6) |
Korvataan 14 kohdan b alakohta seuraavasti:
|
7) |
Korvataan 15 kohta seuraavasti: ”15. Kyproksen on esitettävä komissiolle teknistä apua koskeva ajantasaistettu pyyntö ohjelmakauden aikana. Pyynnössä on yksilöitävä ja eriteltävä ne teknisen avun tai neuvontapalveluiden alat, joita Kyproksen viranomaiset pitävät olennaisina maan makrotalouden sopeutusohjelman toteuttamisen kannalta.” |
8) |
Lisätään kohta seuraavasti: ”16. Kyproksen on talouskasvun käyntiin saattamiseen tähtäävää kattavaa ja johdonmukaista kasvustrategiaa laatiessaan sisällytettävä se kansalliseen institutionaaliseen kehykseen hyödyntäen meneillään olevaa julkisen hallinnon ja julkisen varainhoidon uudistusta, muita Kyproksen makrotalouden sopeutusohjelmaan sisältyviä sitoumuksia ja asiaankuuluvia unionin aloitteita, ottaen huomioon talouskumppanuussopimuksen Euroopan rakenne- ja investointirahastojen täytäntöönpanemiseksi.” |
2 artikla
Tämä päätös on osoitettu Kyproksen tasavallalle.
Tehty Brysselissä 24 päivänä maaliskuuta 2014.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
A. TSAFTARIS
(1) EUVL L 140, 27.5.2013, s. 1.
(2) Neuvoston päätös 2013/236/EU, annettu 25 päivänä huhtikuuta 2013, Kyprokselle osoitetuista erityistoimista rahoitusvakauden ja kestävän kasvun palauttamiseksi (EUVL L 141, 28.5.2013, s. 32).
(3) Neuvoston täytäntöönpanopäätös 2013/463/EU, annettu 13 päivänä syyskuuta 2013, Kyproksen makrotalouden sopeutusohjelman hyväksymisestä ja päätöksen 2013/236/EU kumoamisesta (EUVL L 250, 20.9.2013, s. 40).
(4) Neuvoston suositus, annettu 22 päivänä huhtikuuta 2013, nuorisotakuun perustamisesta (EUVL C 120, 26.4.2013, s. 1).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, palveluista sisämarkkinoilla (EUVL L 376, 27.12.2006, s. 36).”
27.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 91/43 |
NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,
annettu 24 päivänä maaliskuuta 2014,
LIS-kalastuksen torjumista koskevaan yhteistyöhön osallistumattomia kolmansia maita koskevan luettelon laatimisesta laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä annetun asetuksen (EY) N:o 1005/2008 nojalla
(2014/170/EU)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä, asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1936/2001 ja (EY) N:o 601/2004 muuttamisesta sekä asetusten (EY) N:o 1093/94 ja (EY) N:o 1447/1999 kumoamisesta 29 päivänä syyskuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008 (1) ja erityisesti sen 33 artiklan 1 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
1. JOHDANTO
(1) |
Asetuksella (EY) N:o 1005/2008, jäljempänä ’LIS-asetus’, perustetaan laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen (LIS-kalastuksen) ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskeva unionin järjestelmä. |
(2) |
LIS-asetuksen VI luvussa säädetään menettelystä yhteistyöhön osallistumattomien kolmansien maiden toteamiseksi, toimenpiteistä yhteistyöhön osallistumattomiksi todettuihin kolmansiin maihin nähden, yhteistyöhön osallistumattomia maita koskevan luettelon laatimisesta, yhteistyöhön osallistumattomien maiden luettelosta poistamisesta, yhteistyöhön osallistumattomien maiden luettelon julkisuudesta ja kiireellisistä toimenpiteistä. |
(3) |
LIS-asetuksen 32 artiklan mukaisesti komissio on 15 päivänä marraskuuta 2012 annetulla komission päätöksellä (2), jäljempänä ’15 päivänä marraskuuta annettu päätös’, ilmoittanut kahdeksalle kolmannelle maalle mahdollisuudesta, että ne voidaan todeta kolmansiksi maiksi, joiden komissio katsoo olevan yhteistyöhön osallistumattomia maita. |
(4) |
Komissio sisällytti 15 päivänä marraskuuta 2012 annettuun päätökseensä tiedot tällaisen toteamisen perusteena olevista olennaisista tosiasioista ja huomioista. |
(5) |
Komissio ilmoitti myös 15 päivänä marraskuuta 2012 kyseisille kahdeksalle kolmannelle maalle kullekin erikseen lähetetyllä kirjeellä, että se harkitsi mahdollisuutta todeta ne yhteistyöhön osallistumattomiksi. |
(6) |
Komissio korosti näissä kirjeissä, että välttääkseen sen, että ne todetaan yhteistyöhön osallistumattomaksi kolmanneksi maaksi LIS-asetuksen 31 artiklan mukaisesti ja että niitä ehdotetaan viralliseen luetteloon merkittäviksi LIS-asetuksen 33 artiklan mukaisesti, näitä kolmansia maita pyydettiin laatimaan tiiviissä yhteistyössä komission kanssa toimintasuunnitelma 15 päivänä marraskuuta 2012 annetussa päätöksessä todettujen puutteiden korjaamiseksi. |
(7) |
Sen vuoksi komissio kehotti asianomaisia kahdeksaa kolmatta maata i) toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet komission ehdottamissa toimintasuunnitelmissa olevien toimien täytäntöönpanemiseksi; ii) arvioimaan komission ehdottamissa toimintasuunnitelmissa olevien toimien täytäntöönpanoa; iii) lähettämään kuuden kuukauden välein komissiolle yksityiskohtaiset raportit, joissa arvioidaan kunkin toimen täytäntöönpanoa muun muassa siltä osin, millainen yksittäis- ja/tai kokonaisvaikutus näillä toimilla on täysin vaatimustenmukaisen kalastuksen valvontajärjestelmän varmistamiseen. |
(8) |
Asianomaisille kahdeksalle kolmannelle maalle annettiin mahdollisuus vastata kirjallisesti 15 päivänä marraskuuta 2012 annetussa päätöksessä nimenomaisesti mainittuihin seikkoihin ja muihin asiaankuuluvin tietoihin ja toimittaa todisteita 15 päivänä marraskuuta 2012 annetussa päätöksessä esitettyjen tosiasioiden kiistämiseksi tai täydentämiseksi tai hyväksyä tarvittaessa toimintasuunnitelma ja toteuttaa toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi. Näille kahdeksalle maalle taattiin niiden oikeus pyytää tai toimittaa lisätietoja. |
(9) |
Komissio käynnisti 15 päivänä marraskuuta 2012 kyseisten kahdeksan kolmannen maan kanssa vuoropuheluprosessin ja korosti katsovansa, että kuusi kuukautta on periaatteessa riittävän pitkä aika päästä yhteisymmärrykseen tässä asiassa. |
(10) |
Komissio jatkoi kaikkien tarpeellisina pitämiensä tietojen hankkimista ja todentamista. Kyseisten kahdeksan kolmannen maan 15 päivänä marraskuuta 2012 annetun päätöksen jälkeen antamia suullisia ja kirjallisia huomautuksia tarkasteltiin ja ne otettiin huomioon. Nämä kahdeksan maata pidettiin ajan tasalla joko suullisesti tai kirjallisesti asian käsittelystä komissiossa. |
(11) |
Komissio on 26 päivänä marraskuuta 2013 annetussa täytäntöönpanopäätöksessä (3), jäljempänä ’26 päivänä marraskuuta 2013 annettu täytäntöönpanopäätös’, todennut Belizen, Guinean tasavallan ja Kambodžan kuningaskunnan kolmansiksi maiksi, jotka eivät osallistu LIS-kalastuksen torjumista koskevaan yhteistyöhön. Komissio esitti siinä LIS-asetuksen mukaisesti syyt, miksi se katsoi näiden kolmen maan laiminlyöneen niille lippu-, satama-, rannikko- tai markkinavaltioina kansainvälisen oikeuden mukaan kuuluvat velvollisuudet toteuttaa toimia LIS-kalastuksen ehkäisemiseksi, estämiseksi ja poistamiseksi. |
(12) |
Neuvoston täytäntöönpanopäätös, jolla Belize, Guinean tasavalta ja Kambodžan kuningaskunta merkitään LIS-kalastuksen torjumista koskevaan yhteistyöhön osallistumattomien kolmansien maiden luetteloon, olisi siten hyväksyttävä osana LIS-asetuksen täytäntöönpanoa sekä LIS-asetuksessa säädettyjen aineellisten ja menettelyllisten vaatimusten mukaisesti suoritettujen tutkimus- ja vuoropuhelumenettelyjen tuloksena. Nämä tutkimus- ja vuoropuhelumenettelyt, joihin sisältyvät kirjeenvaihto ja kokoukset, sekä 15 päivänä marraskuuta 2012 annettu päätös ja 26 päivänä marraskuuta 2013 annettu täytäntöönpanopäätös muodostavat tämän päätöksen perustan ja sen taustalla olevat syyt. Päätös merkitä Belize, Guinean tasavalta ja Kambodžan kuningaskunta LIS-kalastuksen torjuntaa koskevaan yhteistyöhön osallistumattomien kolmansien maiden luetteloon, olisi johdettava LIS-asetuksen 38 artiklassa säädettyihin seurauksiin. |
(13) |
LIS-asetuksen 34 artiklan 1 kohdan nojalla neuvosto poistaa määräenemmistöllä komission ehdotuksesta sellaisen kolmannen maan yhteistyöhön osallistumattomien kolmansien maiden luettelosta, joka osoittaa, että sen luetteloon merkitsemiseen johtanut tilanne on korjattu. Luettelosta poistamista koskevassa päätöksessä otetaan huomioon myös, onko asianomainen kolmas maa toteuttanut konkreettisia toimenpiteitä, joilla tilannetta voidaan parantaa pysyvällä tavalla. |
2. BELIZEN OSALTA TOTEUTETTU MENETTELY
(14) |
Komissio ilmoitti 15 päivänä marraskuuta 2012 Belizelle LIS-asetuksen 32 artiklan mukaisesti, että se harkitsi mahdollisuutta todeta Belize yhteistyöhön osallistumattomaksi kolmanneksi maaksi ja kehotti Belizeä laatimaan tiiviissä yhteistyössä sen yksikköjen kanssa toimintasuunnitelman 15 päivänä marraskuuta 2012 annetussa päätöksessä todettujen puutteiden korjaamiseksi. Joulukuun 2012 ja elokuun 2013 välisenä aikana Belize esitti näkemyksiään kirjallisissa lausunnoissa ja tapasi komission edustajia keskustellakseen asiasta. Komissio toimitti asiaankuuluvat tiedot kirjallisesti Belizelle. Komissio jatkoi kaikkien tarpeellisina pitämiensä tietojen hankkimista ja todentamista. Belizen 15 päivänä marraskuuta 2012 annetun päätöksen jälkeen esittämiä suullisia ja kirjallisia huomautuksia tarkasteltiin ja ne otettiin huomioon, samalla kun Belize pidettiin joko suullisesti tai kirjallisesti ajan tasalla asian käsittelystä komissiossa. Komissio katsoi, ettei Belize ollut puuttunut riittävällä tavalla 15 päivänä marraskuuta 2012 annetussa päätöksessä kuvattuihin huolenaiheisiin ja puutteisiin. Lisäksi komissio katsoi, ettei Belizen esittämässä toimintasuunnitelmassa ehdotettuja toimenpiteitä ollut pantu täytäntöön täysimääräisesti. |
3. BELIZEN TOTEAMINEN YHTEISTYÖHÖN OSALLISTUMATTOMAKSI KOLMANNEKSI MAAKSI
(15) |
Komissio analysoi 15 päivänä marraskuuta 2012 annetussa päätöksessä Belizen velvollisuuksia ja sitä, miten se on noudattanut kansainvälisiä velvoitteitaan lippu-, satama-, rannikko- tai markkinavaltiona. Tuossa analyysissa komissio otti huomioon LIS-asetuksen 31 artiklan 4–7 kohdassa luetellut muuttujat. Komissio tarkasteli, miten Belize noudatti sille kuuluvia velvollisuuksia ottaen huomioon 15 päivänä marraskuuta 2012 annetussa päätöksessä esitetyt havainnot, Belizen tältä osin antamat asiaankuuluvat tiedot, ehdotetun toimintasuunnitelman ja tilanteen korjaamiseksi toteutetut toimenpiteet. |
(16) |
Pääasialliset puutteet, jotka komissio yksilöi ehdotetussa toimintasuunnitelmassa, liittyivät siihen, että kansainvälisen oikeuden mukaiset velvoitteet oli jätetty useilta osin panematta täytäntöön, mikä liittyi asianmukaisen lainsäädäntökehyksen hyväksymättä jättämiseen, riittävän ja tehokkaan valvonnan, valvonta- ja tarkastusjärjestelmän ja pelotteena toimivan seuraamusjärjestelmän puuttumiseen sekä saalistodistusjärjestelmän epäasianmukaiseen täytäntöönpanoon. Muut yksilöidyt puutteet koskevat yleisemmin kansainvälisten velvoitteiden noudattamista, mukaan lukien alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen suositukset ja päätöslauselmat sekä kansainvälisen oikeuden mukaiset alusten rekisteröintiä koskevat edellytykset. On myös havaittu, ettei Belize ole noudattanut asiaankuuluvien elinten antamia suosituksia ja päätöslauselmia, joita on vahvistettu muun muassa Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälisessä toimintasuunnitelmassa LIS-kalastuksen ehkäisemiseksi, vastustamiseksi ja poistamiseksi. Ei-sitovien suositusten ja päätöslauselmien noudattamatta jättämistä pidettiin kuitenkin ainoastaan lisätodisteena eikä toteamisen perusteena. |
(17) |
Komissio totesi 26 päivänä marraskuuta 2013 annetussa täytäntöönpanopäätöksessä LIS-asetuksen nojalla Belizen yhteistyöhön osallistumattomaksi kolmanneksi maaksi. |
(18) |
Belizessä sen kehitysmaa-asemasta johtuen mahdollisesti vallitsevien rajoitteiden osalta todetaan, että Belizen yleinen kehitystaso ei heikennä Belizen kehityksen nykytilannetta eikä sen kykyä hoitaa kalastusta. |
(19) |
Kun otetaan huomioon 15 päivänä marraskuuta 2012 annettu päätös ja 26 päivänä marraskuuta 2013 annettu täytäntöönpanopäätös sekä komission ja Belizen välinen vuoropuhelu ja sen tulokset, voidaan päätellä, että Belizen toteuttamat toimet sille lippuvaltiona kuuluvien velvollisuuksien täyttämiseksi eivät ole riittäviä Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS) 91, 94, 117 ja 118 artiklan, Yhdistyneiden kansakuntien kalakantasopimuksen (UNSFA) 18, 19 ja 20 artiklan eivätkä kansainvälisten suojelu- ja hoitotoimenpiteiden noudattamisen edistämisestä aavalla merellä toimivien kalastusalusten osalta tehdyn FAO:n sopimuksen II artiklan 8 kohdan noudattamiseksi. |
(20) |
Näin ollen Belize ei ole täyttänyt sille lippuvaltiona kansainvälisen oikeuden mukaan kuuluvia velvoitteita LIS-kalastuksen ehkäisemiseksi, estämiseksi ja poistamiseksi, minkä vuoksi se olisi merkittävä yhteistyöhön osallistumattomia kolmansia maita koskevaan unionin luetteloon. |
4. KAMBODŽAN KUNINGASKUNNAN OSALTA TOTEUTETTU MENETTELY
(21) |
Komissio ilmoitti 15 päivänä marraskuuta 2012 Kambodžan kuningaskunnalle, jäljempänä ’Kambodža’, LIS-asetuksen 32 artiklan mukaisesti, että se harkitsi mahdollisuutta todeta Kambodža yhteistyöhön osallistumattomaksi kolmanneksi maaksi ja kehotti Kambodžaa laatimaan tiiviissä yhteistyössä sen yksikköjen kanssa toimintasuunnitelman 15 päivänä marraskuuta 2012 annetussa päätöksessä todettujen puutteiden korjaamiseksi. Joulukuun 2012 ja kesäkuun 2013 välisenä aikana Kambodža esitti näkemyksiään kirjallisissa lausunnoissa ja tapasi komission edustajia keskustellakseen asiasta. Komissio toimitti asiaankuuluvat tiedot kirjallisesti Kambodžalle. Komissio jatkoi kaikkien tarpeellisina pitämiensä tietojen hankkimista ja todentamista. Kambodžan 15 päivänä marraskuuta 2012 annetun päätöksen jälkeen esittämiä suullisia ja kirjallisia huomautuksia tarkasteltiin ja ne otettiin huomioon, samalla kun Kambodža pidettiin joko suullisesti tai kirjallisesti ajan tasalla asian käsittelystä komissiossa. Komissio katsoi, ettei Kambodža ollut puuttunut riittävällä tavalla 15 päivänä marraskuuta 2012 annetussa päätöksessä kuvattuihin huolenaiheisiin ja puutteisiin. Lisäksi komissio katsoi, ettei Kambodžan esittämässä toimintasuunnitelmassa ehdotettuja toimenpiteitä ollut pantu täytäntöön täysimääräisesti. |
5. KAMBODŽAN TOTEAMINEN YHTEISTYÖHÖN OSALLISTUMATTOMAKSI KOLMANNEKSI MAAKSI
(22) |
Komissio analysoi 15 päivänä marraskuuta 2012 annetussa päätöksessä Kambodžan velvollisuuksia ja sitä, miten se on noudattanut kansainvälisiä velvoitteitaan lippu-, satama-, rannikko- tai markkinavaltiona. Tuossa analyysissa komissio otti huomioon LIS-asetuksen 31 artiklan 4–7 kohdassa luetellut muuttujat. Komissio tarkasteli, miten Kambodža noudatti sille kuuluvia velvollisuuksia ottaen huomioon 15 päivänä marraskuuta 2012 annetussa päätöksessä esitetyt havainnot ja Kambodžan antamat tiedot huomioiden edelleen kehitelty ehdotettu toimintasuunnitelma. |
(23) |
Pääasialliset puutteet, jotka komissio yksilöi ehdotetussa toimintasuunnitelmassa, liittyivät siihen, että kansainvälisen oikeuden mukaiset velvoitteet oli jätetty useilta osin panematta täytäntöön, mikä liittyi asianmukaisen lainsäädäntökehyksen hyväksymättä jättämiseen, riittävän ja tehokkaan valvonnan, valvonta- ja tarkastusjärjestelmän ja pelotteena toimivan seuraamusjärjestelmän puuttumiseen. Muut yksilöidyt puutteet koskevat yleisemmin kansainvälisten velvoitteiden noudattamista ja kansainvälisen oikeuden mukaisia alusten rekisteröintiedellytyksiä. On myös havaittu, ettei Kambodža ole noudattanut asiaankuuluvien elinten antamia suosituksia ja päätöslauselmia, joita on vahvistettu muun muassa Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälisessä toimintasuunnitelmassa LIS-kalastuksen ehkäisemiseksi, vastustamiseksi ja poistamiseksi. Ei-sitovien suositusten ja päätöslauselmien noudattamatta jättämistä pidettiin kuitenkin ainoastaan lisätodisteena eikä toteamisen perusteena. |
(24) |
Komissio totesi 26 päivänä marraskuuta 2013 annetussa täytäntöönpanopäätöksessä Kambodžan yhteistyöhön osallistumattomaksi kolmanneksi maaksi. |
(25) |
Kambodžassa sen kehitysmaa-asemasta johtuen mahdollisesti vallitsevien rajoitteiden osalta todetaan, ettei Kambodžan yleinen kehitystaso heikennä Kambodžan kehityksen nykytilannetta eikä sen kykyä hoitaa kalastusta. |
(26) |
Kambodžan toteuttamat toimet sille lippuvaltiona kuuluvien velvoitteiden täyttämiseksi eivät ole riittäviä Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS) 91 ja 94 artiklan noudattamiseksi. Muistutetaan, että on merkityksetöntä, onko Kambodža tosiasiallisesti ratifioinut merioikeusyleissopimuksen, koska sen avomeriliikennettä koskevat määräykset (86–115 artikla) on tunnustettu kansainväliseksi tapaoikeudeksi. Näillä määräyksillä kodifioidaan lisäksi kansainvälisen tapaoikeuden aikaisempia sääntöjä, ja niissä toistetaan lähes sanatarkasti aavaa merta koskevan yleissopimuksen sekä aluemerta ja lisävyöhykettä koskevan yleissopimuksen sanamuodot; Kambodža on liittynyt mainittuihin yleissopimuksiin ja ratifioinut ne. |
(27) |
Kun otetaan huomioon 15 päivänä marraskuuta 2012 annettu päätös ja 26 päivänä marraskuuta 2013 annettu täytäntöönpanopäätös, sekä komission ja Kambodžan välinen vuoropuhelu ja sen tulokset, voidaan päätellä, että Kambodžan toteuttamat toimet sille lippuvaltiona kuuluvien velvollisuuksien täyttämiseksi eivät ole riittäviä Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS) 91 ja 94 artiklan noudattamiseksi. |
(28) |
Näin ollen Kambodža ei ole täyttänyt sille lippuvaltiona kansainvälisen oikeuden mukaan kuuluvia velvoitteita LIS-kalastuksen ehkäisemiseksi, estämiseksi ja poistamiseksi, minkä vuoksi se olisi merkittävä yhteistyöhön osallistumattomia kolmansia maita koskevaan unionin luetteloon. |
6. GUINEAN TASAVALLAN OSALTA TOTEUTETTU MENETTELY
(29) |
Komissio ilmoitti 15 päivänä marraskuuta 2012 Guinean tasavallalle, jäljempänä ’Guinea’, LIS-asetuksen 32 artiklan mukaisesti, että se harkitsi mahdollisuutta todeta Guinea yhteistyöhön osallistumattomaksi kolmanneksi maaksi ja kehotti Guineaa laatimaan tiiviissä yhteistyössä sen yksikköjen kanssa toimintasuunnitelman 15 päivänä marraskuuta 2012 annetussa päätöksessä todettujen puutteiden korjaamiseksi. Joulukuun 2012 ja heinäkuun 2013 välisenä aikana Guinea esitti näkemyksiään kirjallisissa lausunnoissa ja tapasi komission edustajia keskustellakseen asiasta. Komissio toimitti asiaankuuluvat tiedot kirjallisesti Guinealle. Komissio jatkoi kaikkien tarpeellisina pitämiensä tietojen hankkimista ja todentamista. Guinean 15 päivänä marraskuuta 2012 annetun päätöksen jälkeen esittämiä suullisia ja kirjallisia huomautuksia tarkasteltiin ja ne otettiin huomioon, samalla kun Guinea pidettiin joko suullisesti tai kirjallisesti ajan tasalla asian käsittelystä komissiossa. Komissio katsoi, ettei Guinea ollut puuttunut riittävällä tavalla 15 päivänä marraskuuta 2012 annetussa päätöksessä kuvattuihin huolenaiheisiin ja puutteisiin. Lisäksi komissio katsoi, ettei Guinean esittämässä toimintasuunnitelmassa ehdotettuja toimenpiteitä ollut pantu täytäntöön täysimääräisesti. |
7. GUINEAN TOTEAMINEN YHTEISTYÖHÖN OSALLISTUMATTOMAKSI KOLMANNEKSI MAAKSI
(30) |
Komissio analysoi 15 päivänä marraskuuta 2012 annetussa päätöksessä Guinean velvollisuuksia ja sitä, miten se on noudattanut kansainvälisiä velvoitteitaan lippu-, satama-, rannikko- tai markkinavaltiona. Tuossa analyysissa komissio otti huomioon LIS-asetuksen 31 artiklan 4–7 kohdassa luetellut muuttujat. Komissio tarkasteli, miten Guinea noudatti sille kuuluvia velvollisuuksia ottaen huomion 15 päivänä marraskuuta 2012 annetussa päätöksessä esitetyt havainnot, Guinean antamat tiedot huomioiden edelleen kehitetty ehdotettu toimintasuunnitelma. |
(31) |
Pääasialliset puutteet, jotka komissio yksilöi ehdotetussa toimintasuunnitelmassa, koskivat edelleen tekemättä olevia uudistuksia, joilla on tarkoitus varmistaa Guinean kalastuslaivaston riittävän asianmukainen ja tehokas seuranta, kansallisten kalastusta koskevien lakien ja -asetusten tosiasiallinen täytäntöönpano, sääntöjen täytäntöönpano todetun LIS-kalastuksen syytteeseen panolla ja rankaisemisella, tarkastus- ja seurantakeinojen tehostaminen, pelotteena toimiva seuraamusjärjestelmä sekä hallinnollisen valvonta- ja seurantakapasiteetin kanssa yhteensopiva kalastuspolitiikka. Muut yksilöidyt puutteet koskevat yleisemmin kansainvälisten velvoitteiden noudattamista, mukaan lukien alueellisen kalastusjärjestön suositukset ja päätöslauselmat, ja kansainvälisen oikeuden mukaiset alusten rekisteröintiä koskevat edellytykset. On myös havaittu, ettei Guinea ole noudattanut asiaankuuluvien elinten antamia suosituksia ja päätöslauselmia, joita on vahvistettu muun muassa Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälisessä toimintasuunnitelmassa LIS-kalastuksen ehkäisemiseksi, vastustamiseksi ja poistamiseksi. Ei-sitovien suositusten ja päätöslauselmien noudattamatta jättämistä pidettiin kuitenkin ainoastaan lisätodisteena eikä toteamisen perusteena. |
(32) |
Komissio totesi 26 päivänä marraskuuta 2013 annetussa täytäntöönpanopäätöksessä LIS-asetuksen nojalla Guinean yhteistyöhön osallistumattomaksi kolmanneksi maaksi. |
(33) |
Guineassa sen kehitysmaa-asemasta johtuen mahdollisesti vallitsevien rajoitteiden osalta todetaan, että Guinean yleinen kehitystaso saattaa heikentää Guinean kehityksen nykytilannetta. Kun otetaan huomioon Guinean osalta todettujen puutteiden luonne, unionin ja jäsenvaltioiden tarjoama apu ja tilanteen korjaamiseksi toteutetut toimet, maan kehitystaso ei kuitenkaan selitä Guinean lippu- tai rannikkovaltiona kalastuksen osalta saavuttamia kokonaistuloksia eikä sen riittämättömiä toimia LIS-kalastuksen ehkäisemiseksi, estämiseksi ja poistamiseksi. |
(34) |
Kun otetaan huomioon 15 päivänä marraskuuta 2012 annettu päätös ja 26 päivänä marraskuuta 2013 annettu täytäntöönpanopäätös sekä komission ja Guinean välinen vuoropuhelu ja sen tulokset, voidaan päätellä, että Guinean toteuttamat toimet sille lippu- ja rannikkovaltiona kuuluvien velvollisuuksien täyttämiseksi eivät ole riittäviä Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS) 61, 62, 94, 117 ja 118 artiklan eivätkä Yhdistyneiden kansakuntien kalakantasopimuksen (UNFSA) 18, 19 ja 20 artiklan noudattamiseksi. |
(35) |
Näin ollen Guinea ei ole täyttänyt sille lippu- ja rannikkovaltiona kansainvälisen oikeuden mukaan kuuluvia velvoitteita LIS-kalastuksen ehkäisemiseksi, estämiseksi ja poistamiseksi, minkä vuoksi se olisi merkittävä yhteistyöhön osallistumattomia kolmansia maita koskevaan unionin luetteloon. |
8. YHTEISTYÖHÖN OSALLISTUMATTOMIEN MAIDEN LUETTELON LAATIMINEN
(36) |
Edellä Belizen, Kambodžan ja Guinean osalta tehtyjen päätelmien perusteella mainitut maat olisi merkittävä yhteistyöhön osallistumattomia kolmansia maita koskevaan luetteloon, joka laaditaan LIS-asetuksen 33 artiklan mukaisesti. |
(37) |
Toimenpiteet, joita Belizeen, Kambodžaan ja Guineaan olisi sovellettava, luetellaan LIS-asetuksen 38 artiklassa. Tuontikielto koskee kaikkia LIS-asetuksen 2 artiklan 8 kohdassa määriteltyjä kantoja ja lajeja, koska toteamisen perusteena ei ole se, että tiettyyn kantaan tai lajiin vaikuttavaa LIS-kalastusta koskevat asianmukaiset toimenpiteet on jätetty toteuttamatta. LIS-asetuksen 2 artiklan 11 kohdassa annetun määritelmän mukaisesti tuonnilla tarkoitetaan kalastustuotteiden tuomista yhteisön alueelle, myös sen alueella sijaitsevissa satamissa tapahtuvaa jälleenlaivausta varten. |
(38) |
On huomattava, että LIS-kalastuksella muun muassa köyhdytetään kalakantoja, tuhotaan meren elinympäristöä, vaarannetaan meren luonnonvarojen suojelua ja kestävää käyttöä, vääristetään kilpailua, vaarannetaan elintarviketurvaa, asetetaan rehelliset kalastajat epäsuotuisaan asemaan ja heikennetään rannikkoyhteisöjä. LIS-kalastukseen liittyvien ongelmien suuruuden vuoksi katsotaan tarpeelliseksi, että unioni panee pikaisesti täytäntöön Belizeä, Kambodžaa ja Guineaa koskevat toimet yhteistyöhön osallistumattomina maina. Edellä sanotun perusteella tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. |
(39) |
Jos Belize, Kambodža tai Guinea osoittaa, että sen luetteloon merkitsemiseen johtanut tilanne on korjattu, neuvosto poistaa kyseisen maan yhteistyöhön osallistumattomien kolmansien maiden luettelosta määräenemmistöllä komission ehdotuksesta LIS-asetuksen 34 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Luettelosta poistamista koskevassa päätöksessä otetaan huomioon myös, onko Belize, Kambodža tai Guinea toteuttanut konkreettisia toimenpiteitä, joilla tilannetta voidaan parantaa pysyvällä tavalla, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Asetuksen (EY) N:o 1005/2008 33 artiklassa säädetty unionin luettelo yhteistyöhön osallistumattomista kolmansista maista on tämän päätöksen liitteessä.
2 artikla
Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty Brysselissä 24 päivänä maaliskuuta 2014.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
A. TSAFTARIS
(1) EUVL L 286, 29.10.2008, s. 1.
(2) Komission päätös, annettu 15 päivänä marraskuuta 2012, tiedon antamisesta niille kolmansille maille, jotka komissio katsoo mahdollisesti yhteistyöhön osallistumattomiksi kolmansiksi maiksi laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008 mukaisesti (EUVL C 354, 17.11.2012, s. 1).
(3) Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 26 päivänä marraskuuta 2013, niiden kolmansien maiden yksilöimisestä, jotka komissio katsoo yhteistyöhön osallistumattomiksi kolmansiksi maiksi laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008 mukaisesti (EUVL C 346, 27.11.2013, s. 2).
LIITE
Luettelo laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta (LIS-kalastusta) koskevaan yhteistyöhön osallistumattomista kolmansista maista
|
Belize |
|
Kambodžan kuningaskunta |
|
Guinean tasavalta |
27.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 91/48 |
NEUVOSTON PÄÄTÖS,
annettu 24 päivänä maaliskuuta 2014,
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean tanskalaisen jäsenen nimeämisestä
(2014/171/EU)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 302 artiklan,
ottaa huomioon Tanskan hallituksen ehdotuksen,
ottaa huomioon Euroopan komission lausunnon,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Neuvosto teki 13 päivänä syyskuuta 2010 päätöksen 2010/571/EU, Euratom Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsenten nimeämisestä 21 päivänä syyskuuta 2010 alkavaksi ja 20 päivänä syyskuuta 2015 päättyväksi kaudeksi (1). |
(2) |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsenen paikka on vapautunut Rikke EDSJÖn toimikauden päätyttyä, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Nimetään Niels LINDBERG MADSEN Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäseneksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi eli 20 päivään syyskuuta 2015.
2 artikla
Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.
Tehty Brysselissä 24 päivänä maaliskuuta 2014.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
A. TSAFTARIS
(1) EUVL L 251, 25.9.2010, s. 8.
Oikaisuja
27.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 91/49 |
Oikaisu neuvoston asetukseen (EY) N:o 1/2003, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta
( Euroopan yhteisöjen virallinen lehti L 1, 4. tammikuuta 2003 )
Sivulla 18, 25 artiklan 3-6 kohdassa:
On:
”3. Kaikki komission tai jäsenvaltion kilpailuviranomaisen suorittamat toimet rikkomisen tutkinnan tai rikkomista koskevan menettelyn aloittamiseksi keskeyttävät sakkojen ja uhkasakkojen määräämiseen sovellettavan vanhentumisajan. Vanhentumisaika keskeytyy päivänä, jona toimi annetaan tiedoksi vähintään yhdelle rikkomiseen osalliselle yritykselle tai yritysten yhteenliittymälle. Toimia, jotka keskeyttävät vanhentumisajan kulumisen, ovat erityisesti:
a) |
komission tai jäsenvaltion kilpailuviranomaisten kirjalliset pyynnöt saada tietoja; |
b) |
kirjallinen valtuutus, jonka komissio tai jäsenvaltion kilpailuviranomainen antaa virkamiehille tarkastuksen suorittamista varten; |
c) |
komission tai jäsenvaltion kilpailuviranomaisen menettelyn aloittaminen; |
d) |
ilmoitus komission tai jäsenvaltion kilpailuviranomaisen väitetiedoksiannosta. |
4. Vanhentumisaika keskeytyy suhteessa kaikkiin rikkomiseen osallisiin yrityksiin tai yritysten yhteenliittymiin.
5. Vanhentumisaika alkaa kulua uudelleen jokaisesta keskeytymisestä. Vanhentumisaika päättyy kuitenkin viimeistään sinä päivänä, jona kahden vanhentumisajan pituutta vastaava määräaika on kulunut komission määräämättä sakkoa tai uhkasakkoa; tämä määräaika pitenee ajalla, joksi vanhentuminen katkeaa 6 kohdan mukaisesti.
6. Sakkojen tai uhkasakkojen määräämiseen sovellettava vanhentumisaika katkeaa ajaksi, jonka komission päätöstä koskeva oikeudenkäynti on vireillä yhteisöjen tuomioistuimessa.”
pitää olla:
”3. Kaikki komission tai jäsenvaltion kilpailuviranomaisen suorittamat toimet rikkomisen tutkinnan tai rikkomista koskevan menettelyn aloittamiseksi katkaisevat sakkojen ja uhkasakkojen määräämiseen sovellettavan vanhentumisajan. Vanhentumisaika katkeaa päivänä, jona toimi annetaan tiedoksi vähintään yhdelle rikkomiseen osalliselle yritykselle tai yritysten yhteenliittymälle. Toimia, jotka katkaisevat vanhentumisajan kulumisen, ovat erityisesti:
a) |
komission tai jäsenvaltion kilpailuviranomaisten kirjalliset pyynnöt saada tietoja; |
b) |
kirjallinen valtuutus, jonka komissio tai jäsenvaltion kilpailuviranomainen antaa virkamiehille tarkastuksen suorittamista varten; |
c) |
komission tai jäsenvaltion kilpailuviranomaisen menettelyn aloittaminen; |
d) |
ilmoitus komission tai jäsenvaltion kilpailuviranomaisen väitetiedoksiannosta. |
4. Vanhentumisaika katkeaa suhteessa kaikkiin rikkomiseen osallisiin yrityksiin tai yritysten yhteenliittymiin.
5. Kukin vanhentumisaika alkaa kulua uudelleen jokaisesta katkeamisesta. Vanhentumisaika päättyy kuitenkin viimeistään sinä päivänä, jona kahden vanhentumisajan pituutta vastaava määräaika on kulunut komission määräämättä sakkoa tai uhkasakkoa; tämä määräaika pitenee ajalla, joksi vanhentuminen keskeytyy 6 kohdan mukaisesti.
6. Sakkojen tai uhkasakkojen määräämiseen sovellettava vanhentumisaika keskeytyy ajaksi, jonka komission päätöstä koskeva oikeudenkäynti on vireillä yhteisöjen tuomioistuimessa.”
Sivulla 19, 26 artiklan 3-5 kohdassa:
On:
”3. Seuraamusten täytäntöönpanoon sovellettavan vanhentumisajan keskeyttää:
a) |
sellaisen päätöksen antaminen tiedoksi, jolla on muutettu sakon tai uhkasakon alkuperäistä määrää taikka hylätty sen muuttamista koskeva hakemus; |
b) |
komission taikka jäsenvaltion komission pyynnöstä sakon tai uhkasakon täytäntöönpanemiseksi suorittama toimi. |
4. Vanhentumisaika alkaa kulua uudelleen jokaisesta keskeytymisestä.
5. Seuraamusten täytäntöönpanoon sovellettava vanhentumisaika katkeaa ajaksi:
a) |
joksi on myönnetty maksuaikaa; |
b) |
jolla maksun täytäntöönpanoa on lykätty yhteisöjen tuomioistuimen päätöksellä.” |
pitää olla:
”3. Seuraamusten täytäntöönpanoon sovellettavan vanhentumisajan katkaisee:
a) |
sellaisen päätöksen antaminen tiedoksi, jolla on muutettu sakon tai uhkasakon alkuperäistä määrää taikka hylätty sen muuttamista koskeva hakemus; |
b) |
komission taikka jäsenvaltion komission pyynnöstä sakon tai uhkasakon täytäntöönpanemiseksi suorittama toimi. |
4. Kukin vanhentumisaika alkaa kulua uudelleen jokaisesta katkeamisesta.
5. Seuraamusten täytäntöönpanoon sovellettava vanhentumisaika keskeytyy ajaksi:
a) |
joksi on myönnetty maksuaikaa; |
b) |
jolla maksun täytäntöönpanoa on lykätty yhteisöjen tuomioistuimen päätöksellä.” |
27.3.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 91/50 |
Oikaisu komission asetukseen (EY) N:o 105/2007, annettu 1 päivänä helmikuuta 2007, jolla muutetaan yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1059/2003
( Euroopan unionin virallinen lehti L 39, 10. helmikuuta 2007 )
Sivulla 1, säädöksen nimessä:
on:
pitää olla: