5.3.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 65/1

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 153 artiklan nojalla Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat antaa direktiivein säännöksiä vähimmäisvaatimuksista parantaakseen erityisesti työympäristöä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelun paremman tason takaamiseksi. Näissä direktiiveissä olisi vältettävä vaikeuttamasta pienten ja keskisuurten yritysten perustamista ja kehittämistä ja niiden mahdollisuuksia luoda työpaikkoja. Asianmukaisia terveys- ja turvallisuusnormeja ei olisi pidettävä rajoitteina, koska ne ovat perusoikeuksia ja niitä sovelletaan poikkeuksetta kaikilla työmarkkinoiden aloilla ja kaikentyyppisiin ja -kokoisiin yrityksiin.

(2)

Euroopan unionin perusoikeuskirjan 31 artiklan 1 kohdassa määrätään, että jokaisella työntekijällä on oikeus terveellisiin, turvallisiin ja ihmisarvoisiin työoloihin.

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1272/2008 (3) perustettiin unionissa uusi aineiden ja seosten luokitusta ja merkintöjä koskeva järjestelmä, joka perustuu kansainvälisellä tasolla YK:n Euroopan talouskomission puitteissa kehitettyyn kemikaalien maailmanlaajuisesti yhdenmukaistettuun luokitus- ja merkintäjärjestelmään (GHS).

(4)

Neuvoston direktiivit 92/58/ETY (4), 92/85/ETY (5), 94/33/EY (6) ja 98/24/EY (7) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/37/EY (8) sisältävät viittauksia aiempaan luokitus- ja merkintäjärjestelmään. Näitä direktiivejä olisi sen vuoksi muutettava niiden saattamiseksi asetuksessa (EY) N:o 1272/2008 vahvistettua uutta järjestelmää vastaavaksi.

(5)

Nämä muutokset ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa, että edellä mainitut direktiivit säilyttävät tehokkuutensa. Tämän direktiivin tarkoituksena ei ole muuttaa näiden direktiivien soveltamisalaa. Tämän direktiivin tarkoituksena on säilyttää näissä direktiiveissä säädetty työntekijöiden suojelun taso eikä alentaa sitä. Teknologian jatkuvan kehityksen vuoksi mainittuja direktiivejä olisi kuitenkin tarkasteltava uudelleen määräajoin neuvoston direktiivin 89/391/ETY (9) 17 a artiklan mukaisesti, jotta voidaan varmistaa lainsäädännön johdonmukaisuus ja taata terveyden ja turvallisuuden suojelun asianmukainen taso, kun vaarallisia kemiallisia aineita ja seoksia esiintyy työympäristössä. Erityishuomiota olisi kiinnitettävä sellaisissa ammateissa toimiviin työntekijöihin, joissa joudutaan usein kosketuksiin vaarallisten aineiden ja seosten kanssa.

(6)

Direktiivin 92/85/ETY muutokset eivät koske vaarallisia aineita ja seoksia, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden hedelmällisyyteen, koska tämän direktiivin tarkoituksena on vain ajantasaistaa mainitun direktiivin viittaukset ja terminologia. Kun kuitenkin otetaan huomioon asiaa koskeva lisääntyvä tieteellinen näyttö sekä kyseisten vaikutusten luokittelun tarkentuminen, komission olisi harkittava soveltuvimpia keinoja tällaisten vaikutusten käsittelemiseksi.

(7)

Direktiivien 92/85/ETY ja 94/33/EY muutoksilla olisi saatettava kyseisissä direktiiveissä esiintyvä tarkastelutapa direktiivissä 98/24/EY jo hyväksyttyä sanamuotoa vastaavaksi siten, että ilmaisulla ”luokituskriteerit täyttävät aineet ja seokset” korvataan direktiivin 92/85/ETY liitteessä I olevan A jakson 3 kohdan a alakohdassa oleva ilmaisu ”mainitut aineet” ja direktiivin 94/33/EY liitteessä olevassa I jakson 3 kohdan a alakohdassa oleva ilmaisu ”aineet ja valmisteet, jotka luokitellaan”. Tällä direktiivillä ei aseteta työnantajille direktiivin (EY) N:o 1272/2008 piiriin kuuluvien aineiden ja seosten luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista koskevia velvoitteita. Työnantajan on suoritettava riskinarviointi kaikille vaarallisille kemiallisille tekijöille direktiivin 98/24/EY mukaisesti riippumatta siitä, saatetaanko aineet tai seokset markkinoille vai ei.

(8)

Direktiivin 94/33/EY liitteessä olevan I jakson 2 kohta sisältää viittauksen neuvoston direktiiviin 90/679/ETY (10) ja II jakson 1 kohta viittauksen neuvoston direktiiviin 90/394/ETY (11), jotka molemmat on kumottu. Sen vuoksi kyseiset viittaukset olisi korvattava viittauksilla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/54/EY (12) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/37/EY asiaa koskeviin säännöksiin.

(9)

Komissio kuuli työmarkkinaosapuolia asiaan liittyvän unionin toiminnan mahdollisista suuntaviivoista perussopimuksen 154 artiklan mukaisesti, ja työmarkkinaosapuolet totesivat, että asiaa selventävän ohjeistuksen antaminen varsinkin pk-yrityksille on hyödyllistä.

(10)

Kuulemisen jälkeen komissio piti unionin toimia aiheellisina ja kuuli työmarkkinaosapuolia suunnitellun ehdotuksen sisällöstä perussopimuksen 154 artiklan mukaisesti.

(11)

Tämän toisen kuulemisvaiheen päätyttyä työmarkkinaosapuolet eivät halunneet käynnistää perussopimuksen 155 artiklassa tarkoitettua menettelyä, joka voisi johtaa sopimuksen tekemiseen,

1)

Korvataan 1 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Tätä direktiiviä ei sovelleta vaarallisten aineiden ja seosten eikä vaarallisten tuotteiden ja/tai laitteiden markkinoille saattamiseen liittyviin merkkeihin, ellei muissa unionin säännöksissä tähän erityisesti viitata.”

2)

Korvataan liitteessä I oleva 12 jakso seuraavasti:

12.   Tilat, huoneet tai aidatut alueet, joissa säilytetään merkittäviä määriä vaarallisia aineita tai seoksia, on merkittävä asianmukaisella varoitusmerkillä, joka on jokin liitteessä II olevassa 3.2 jaksossa luetelluista merkeistä, tai merkittävä liitteessä III olevan 1 jakson mukaisesti, jolleivät yksittäisten pakkausten tai säiliöiden merkinnät riitä tähän tarkoitukseen.

Jos liitteessä II olevassa 3.2 jaksossa ei ole tarkoitusta vastaavaa merkkiä vaarallisista kemiallisista aineista tai seoksista varoittamiseksi, on käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (13) liitteessä V vahvistettua asianmukaista varoitusmerkkiä.

3)

Muutetaan liitteessä II oleva 3.2 jakso seuraavasti:

4)

Muutetaan liite III seuraavasti:

1)

Muutetaan A jakso seuraavasti:

2)

Korvataan B jakso seuraavasti:

”B.   Prosessit

Direktiivin 2004/37/EY liitteessä I luetellut teolliset prosessit.”

1)

Muutetaan I jakso seuraavasti:

2)

Korvataan II jakson 1 kohta seuraavasti:

1)

Muutetaan 2 artiklan b alakohta seuraavasti:

2)

Korvataan 4 artiklan 1 kohdan toinen luetelmakohta seuraavasti:

3)

Muutetaan 8 artikla seuraavasti:

1)

Korvataan 1 artiklan 4 kohta seuraavasti:

”4.   Asbestin osalta, jota käsitellään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/148/EY (22), sovelletaan tämän direktiivin säännöksiä, kun ne ovat työterveyden ja työturvallisuuden kannalta suotuisampia.

2)

Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

3)

Korvataan 4 artiklan 1 kohdassa ilmaisu ”valmiste” ilmaisulla ”seos”.

4)

Korvataan 5 artiklan 2 kohdassa ilmaisu ”valmiste” ilmaisulla ”seos”.

5)

Korvataan 6 artiklan b alakohdassa ilmaisu ”valmisteet” ilmaisulla ”seokset”.

6)

Korvataan liitteen I otsikossa ilmaisu ”valmisteet” ilmaisulla ”seokset”.

5.3.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 65/8

(1)

Espanjan hakemus nimityksen ”Aceituna de Mallorca” / ”Aceituna Mallorquina” / ”Oliva de Mallorca” / ”Oliva Mallorquina” rekisteröimiseksi julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (2) asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(2)

Koska komissiolle ei ole toimitettu vastaväitteitä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan mukaisesti, nimitys ”Aceituna de Mallorca” / ”Aceituna Mallorquina” / ”Oliva de Mallorca” / ”Oliva Mallorquina” olisi rekisteröitävä,

5.3.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 65/10

(1)

Asetuksella (EU) N:o 1260/2013 luodaan yhteinen lainsäädännöllinen viitekehys Euroopan väestöä ja väestönmuutostapahtumia koskevien tilastojen kehittämiselle, tuottamiselle ja levittämiselle.

(2)

Jotta voidaan varmistaa, että jäsenvaltioiden asetuksen (EU) N:o 1260/2013 vaatimusten mukaisesti toimittamat väestöä ja väestönmuutostapahtumia koskevat tiedot ovat korkealaatuisia, vertailukelpoisia ja yhdenmukaisia, ja mahdollistaa luotettavien unionin laajuisten katsausten laatiminen, kyseiset tiedot olisi jaoteltava.

(3)

Sen vuoksi tiedot olisi toimitettava komissiolle alueyksiköittäin jaoteltuina yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) 26 päivänä toukokuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003 (2) mukaisesti.

(4)

Tässä asetuksessa vahvistetut toimenpiteet ovat Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

a)

’iällä’ tiettynä päivänä (joko tapahtuman viiteajankohtana tai päivämääränä) tarkoitetaan täysinä vuosina ilmaistua ajanjaksoa syntymäpäivän ja kyseisen päivän välillä;

b)

henkilön ’syntymämaalla’ tarkoitetaan kyseisen henkilön äidin vakinaista asuinmaata (nykyisten rajojensa mukaisesti, jos tämä tieto on saatavilla) henkilön syntymähetkellä tai, jos tämä ei ole mahdollista, sitä maata (nykyisten rajojensa mukaisesti, jos tämä tieto on saatavilla), jossa syntymä tapahtui;

c)

’äidin syntymämaalla’ tarkoitetaan äidin ’syntymämaata’;

d)

’kansalaisuudella’ tarkoitetaan yksilön ja valtion välistä erityistä oikeudellista sidettä, joka perustuu syntymään tai kansalaisuuden saamiseen ilmoituksen, valinnan, avioliiton tai muun perusteen johdosta kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

e)

’elävänä syntyneiden järjestyksellä’ tarkoitetaan syntymän järjestysnumeroa suhteessa äidin kaikkiin aiempiin elävänä syntyneisiin lapsiin;

f)

’tapahtumakuukaudella’ tarkoitetaan tapahtuman kalenterikuukautta;

g)

’syntymävuodella’ tarkoitetaan syntymän kalenterivuotta;

h)

’jäsenvaltiolla’ tarkoitetaan maata, joka on viitevuoden lopussa Euroopan unionin jäsen.

5.3.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 65/27

(1)

komission asetuksen (EU) N:o 601/2012 (2) liitteessä VI vahvistetaan muiden kasvihuonekaasujen kuin hiilidioksidin lämmitysvaikutuskertoimet.

(2)

Jotta voidaan panna täytäntöön hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) vuoden 2006 ohjeet kansallisista kasvihuonekaasujen inventaareista, Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen (UNFCCC) sopimuspuolikonferenssin päätöksessä 15/CP.17 (3) määrätään, että vuodesta 2015 alkaen siihen saakka, kun UNFCCC:n sopimuspuolten konferenssi tekee uuden päätöksen, sopimuspuolet käyttävät kasvihuonekaasujen lähteistä syntyvien ihmisen toiminnan aiheuttamien päästöjen ja nielujen aikaansaamien poistumien vastaavan hiilidioksidimäärän laskemiseen lämmitysvaikutuskertoimia, jotka luetellaan päätöksen 15/CP.17 liitteessä III.

(3)

Sen varmistamiseksi, että asiaa koskeva unionin lainsäädäntö vastaa UNFCCC-prosessin yhteydessä käytettäviä menetelmiä, asetusta (EU) N:o 601/2012 olisi muutettava.

(4)

Direktiivin 2003/87/EY 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti 1 päivästä tammikuuta 2013 alkaen myönnetyt päästöoikeudet ovat voimassa 1 päivästä tammikuuta 2013 alkavalla kahdeksan vuoden kaudella aiheutuvien päästöjen osalta. Tammikuun 1 päivästä 2013 myönnettävien päästöoikeuksien lukumäärän tarkistaminen kyseisen direktiivin 9 a artiklan 1 kohdan mukaisesti suoritetaan ottaen huomioon UNFCCC:n sopimuspuolikonferenssin päätöksen 15/CP.17 liitteessä III luetellut lämmitysvaikutuskertoimet. Koska asetusta (EU) N:o 601/2012 sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2013, myös tätä asetusta olisi sovellettava kyseisestä päivästä alkaen, jotta voidaan varmistaa johdonmukaisuus kaikkien kasvihuonekaasujen päästöistä ilmoitettujen tietojen välillä koko kahdeksanvuotisen päästökauppakauden aikana.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat ilmastonmuutoskomitean lausunnon mukaiset,

5.3.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 65/29

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)

Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

5.3.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 65/31

(1)

Tuottajaorganisaatioiden on toimitettava toimivaltaisille kansallisille viranomaisilleen tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevat suunnitelmat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1379/2013 (1), jäljempänä ’YMJ-asetus’, 28 artiklan mukaisesti edistääkseen kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisen markkinajärjestelyn tavoitteiden saavuttamista.

(2)

Tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevat suunnitelmat ovat pakollinen väline tuottajaorganisaatioille.

(3)

Tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevien suunnitelmien yhdenmukaisen täytäntöönpanon edistämiseksi on tarpeen, että komissio esittää yksityiskohtaisemmat suositukset komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 1418/2013 (2) esitetyistä rakenteesta, muodosta ja aikarajoista ja antaa selvän ja yksityiskohtaisen ohjeistuksen jäsenvaltioille ja tuottajaorganisaatioille.

(4)

Jotta tuottajaorganisaatioita autettaisiin edistämään kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisen markkinajärjestelyn tavoitteiden saavuttamista, komission olisi annettava tuottajaorganisaatioille suositukset siitä, miten niiden aiottu strategia tuotannon mukauttamisesta markkinoiden vaatimuksiin olisi esitettävä, erityisesti siltä osin kuin on kyse laadittavan tuotanto-ohjelman ja kaupan pitämistä koskevan strategian yksityiskohtaisesta esittämisestä.

(5)

Komission olisi myös annettava esimerkkejä eri toimenpiteistä, joita tuottajaorganisaatiot voisivat toteuttaa, jotta osoitettaisiin havainnollisesti, miten ne voisivat edistää konkreettisesti asetuksen (EU) N:o 1379/2013 7 artiklassa vahvistettuja tuottajaorganisaatioiden eri tavoitteita, joihin tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevilla suunnitelmilla pyritään.

(6)

Jotta tuottajaorganisaatioiden olisi helpompi seurata tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevia suunnitelmia ja jotta toimivaltaiset kansalliset viranomaiset voisivat arvioida tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevien suunnitelmien eri toimenpiteiden myötävaikutusta yhteisen markkinajärjestelyn tavoitteiden saavuttamiseen ja varmistaa, että tuottajaorganisaatiot täyttävät suunnitelmien täytäntöönpanoon liittyvät velvoitteet, olisi suositeltava asianmukaisten indikaattorien käyttöä.

(7)

Jotta tuottajaorganisaatioiden ja toimivaltaisten kansallisten viranomaisten olisi helpompi arvioida rahoitustarpeita, joita aiheutuu tuotantoa ja kaupan pitämistä koskeviin suunnitelmiin sisältyvien toimenpiteiden täytäntöönpanosta, olisi suositeltava rahoitusaikataulun sisällyttämistä tuotantoa ja kaupan pitämistä koskeviin suunnitelmiin.

(8)

Jotta toimivaltaiset kansalliset viranomaiset voisivat arvioida tuottajaorganisaatioiden tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevien suunnitelmien täytäntöönpanoa, komission olisi suositeltava, että tuottajaorganisaatioiden toimittamaan vuosikertomukseen sisällytetään asiaankuuluvat indikaattorit, joilla arvioidaan suunniteltujen toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja sitä, miten niillä edistetään tuottajaorganisaatioiden tavoitteiden saavuttamista.

(9)

Tätä suositusta muutetaan tai tarkistetaan tarpeen mukaan, ja erityisesti sen jälkeen, kun on hyväksytty myöhemmin annettava, meri- ja kalastuspolitiikan rahoituksen ehtoja vuosina 2014–2020 koskeva unionin säädös,

a)

tämän suosituksen A osassa esitettyä muotoa ja rakennetta asetuksen (EU) N:o 1379/2013 28 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevissa suunnitelmissa, jäljempänä ’suunnitelmat’;

b)

tämän suosituksen B osassa esitettyjä yksityiskohtaisia ohjeita määräajoista ja menettelystä, jotka koskevat asetuksen (EU) N:o 1379/2013 28 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua vuosikertomusta, jäljempänä ’vuosikertomus’.

—

tuotantotoimien suunnittelu,

—

toimien koordinointi muiden tuottajien kanssa.

—

kalastusoikeuksien hallinnointi ja myöntäminen tuottajaorganisaation jäsenten kesken tuotantosuunnittelusta riippuen,

—

kaikkien saaliiden purkamista koskevan velvoitteen täytäntöönpano ja hallinnointi.

—

kestävien vesiviljelykäytänteiden kehittäminen.

—

markkinoiden vaatimusten tunnistaminen (määrä, laatu ja muoto),

—

uusien liikkeiden ja muiden kaupallisten mahdollisuuksien tunnistaminen,

—

vuoropuhelu ja koordinointi muiden toimitusketjun toimijoiden kanssa.

—

kalastusoikeuksien yhteinen hallinnointi ja myöntäminen tuottajaorganisaation jäsenten kesken, perustana eri kantoja, kalastustyyppejä ja kalastusalueita koskevat hallinnointisäännöt,

—

vuoropuhelun ja yhteistyön koordinointi asiaankuuluvien kalatalousalan tieteellisten organisaatioiden kanssa sekä yhteistyö tieteellisten neuvojen laatimiseksi tukemaan kalavaroja koskevaa päätöksentekoa,

—

sellaisten tieteellisten ja teknisten kampanjoiden laatiminen ja hallinnointi, joiden tarkoituksena on parantaa tietämystä kalavaroista, ekosysteemivaikutuksista ja kestävien kalastustekniikoiden kehittämisestä,

—

vaikutuksia käsittelevien tutkimusten tekeminen uusien hallinnointitoimenpiteiden soveltamista varten,

—

työturvallisuuteen ja meriturvallisuuteen liittyvien riskien tunnistaminen ja kollektiivinen ehkäiseminen,

—

neuvonnan ja koulutuksen tarjoaminen tuottajaorganisaatioiden jäsenille, kun on kyse kalastusalan lainsäädännöstä, kestävien kalastusmenetelmien edistämisestä tai turvallisuudesta aluksilla,

—

osallistuminen erilaisiin kalastuksenhoidon elimiin kansallisella, alueellisella, Euroopan ja kansainvälisellä tasolla,

—

vuoropuhelun koordinointi tuottajaorganisaatioiden välillä, mukaan luettuna muiden jäsenvaltioiden tuottajaorganisaatiot.

—

sellaisten kalastusmenetelmien tunnistaminen ja edistäminen, jotka auttavat välttämään ja vähentämään tahattomia saaliita,

—

sellaisten suunnitelmien ja kollektiivisten toimien laatiminen ja toteuttaminen, joilla pyritään välttämään ja vähentämään tahattomia saaliita,

—

tällaisten saaliiden parhaiden käyttötapojen määrittäminen (6).

—

jäljitettävyyttä koskevien tekniikoiden parantaminen,

—

viestintätarpeiden ja kuluttajille suunnattujen tiedotustoimien arviointi,

—

tuotteiden merkitsemisen parantaminen, mukaan luettuna sellaisten sertifiointiprosessien toteuttaminen, joilla tuetaan pakollisia ja vapaaehtoisia lisätietoja YMJ-asetuksen 38 ja 39 artiklan mukaisesti,

—

viestintä- ja kuluttajatiedotustoimien valmistelu ja toteuttaminen.

—

tuottajien kouluttaminen ja valistaminen,

—

seurantaohjelmat ja tuottajaorganisaation jäsenten toiminnan valvonta.

—

tuotannon kaupan pitämiseen soveltuvien liikkeiden tunnistaminen ja jäsenten tarjonnan kanavointi,

—

strategioiden laatiminen tuotannon kaupanpitämistoimien parantamiseksi, mukaan luettuna tuotteiden sertifiointi,

—

sertifiointiprosessien kehittäminen, muun muassa ravitsemuksen ja laadun suhteen,

—

vapaaehtoisten lisätietojen tukeminen YMJ-asetuksen 39 artiklan mukaisesti,

—

uusien menetelmien ja uusien markkinointivälineiden suunnittelu ja kehittäminen,

—

neuvonnan ja koulutuksen tarjoaminen tuottajaorganisaatioiden jäsenille markkinointitekniikoista,

—

osallistuminen kansallisella, Euroopan ja kansainvälisellä tasolla järjestettäville messuille tuottajaorganisaation jäsenten tuotannon markkinoimiseksi.

—

sellaisten tieteellisten ja teknisten kampanjoiden laatiminen ja seuranta, joiden tarkoituksena on vähentää toimintakustannuksia,

—

neuvonnan ja koulutuksen tarjoaminen tuottajaorganisaatioiden jäsenille kalastuksen liikkeenjohdosta,

—

tuottajaorganisaatioiden jäsenille tarkoitettujen kustannuslaskentaa koskevien palvelujen kehittäminen.

—

myötävaikuttaminen markkinatietouden parantamiseen,

—

tuottajaorganisaation jäsenten tietämyksen parantaminen tuotantoketjuun kuuluvista merkittävimmistä taloudellisista tekijöistä,

—

käytännön tuen tarjoaminen tuottajille tiedon jakamisen koordinoinnin parantamiseksi asiakkaiden ja muiden toimijoiden kanssa (erityisesti jalostajat, vähittäiskaupat ja huutokaupat).

—

sellaisten kampanjoiden valmistelu ja toteutus, joilla edistetään kaupan pitämisen vaatimuksiin liittyviä aloitteita (laatu, koko tai paino, pakkaus, esillepano ja merkinnät),

—

sellaisten kampanjoiden valmistelu ja toteutus, joilla edistetään sellaisten uusien lajien hyödyntämistä, joita voidaan hyödyntää kestävällä tavalla,

—

sellaisten kampanjoiden valmistelu ja toteutus, joilla edistetään uusia prosesseja ja tuotteita,

—

sellaisten kampanjoiden valmistelu ja toteutus, joilla edistetään kalastustuotteita,

—

sellaisten kampanjoiden valmistelu ja toteutus, joilla edistetään kalastusalan työllisyyttä.

—

tieteellisten tutkimusten ja kokeellisten ohjelmien valmistelu ja toteuttaminen kalastusmenetelmien ympäristövaikutusten arvioimiseksi ja rajoittamiseksi,

—

kokeellisten ohjelmien valmistelu ja toteuttaminen ympäristövaikutuksia vähentävien pyydysten kehittämiseksi,

—

koulutuksen ja neuvonnan tarjoaminen tuottajille ympäristövaikutuksia rajoittavien kalastusmenetelmien ja pyydysten käyttöönoton edistämiseksi.

—

sellaisten tieteellisten ja teknisten kampanjoiden laatiminen ja hallinnointi, joiden tarkoituksena on parantaa tietämystä lajeista ja vesiviljelytoimien vaikutuksista ympäristöön sekä edistää kestävien vesiviljelymenetelmien kehittämistä,

—

vuoropuhelun ja yhteistyön koordinointi asiaankuuluvien vesiviljelyalan tieteellisten organisaatioiden kanssa sekä yhteistyö tieteellisten neuvojen laatimiseksi tukemaan vesiviljelyä koskevaa päätöksentekoa,

—

neuvonnan ja koulutuksen tarjoaminen tuottajaorganisaatioiden jäsenille kestävien vesiviljelykäytänteiden edistämiseksi,

—

työturvallisuuteen liittyvien riskien tunnistaminen ja kollektiivinen ehkäiseminen,

—

osallistuminen erilaisiin vesiviljelyyn liittyviin elimiin kansallisella, alueellisella, Euroopan ja kansainvälisellä tasolla,

—

vuoropuhelun koordinointi tuottajaorganisaatioiden välillä, mukaan luettuna muiden jäsenvaltioiden tuottajaorganisaatiot.

—

osallistuminen kansallisten strategisten suunnitelmien kehittämiseen,

—

eläinten rehun kestävyyteen liittyvien sertifiointijärjestelmien kehittäminen.

—

osallistuminen jäljitettävyyteen liittyvien menettelyjen kehittämiseen,

—

eläinten rehun kestävyyteen liittyvien sertifiointijärjestelmien kehittäminen.

—

jäsenten tuotannon kaupan pitämiseen ja/tai kanavointiin soveltuvien liikkeiden tunnistaminen,

—

strategioiden laatiminen tuotannon kaupanpitämistoimien parantamiseksi, mukaan luettuna tuotteiden sertifiointi,

—

vapaaehtoisten lisätietojen tukeminen YMJ-asetuksen 39 artiklan mukaisesti,

—

sertifiointiprosessien kehittäminen, myös ravitsemuksen ja laadun suhteen,

—

uusien menetelmien ja uusien markkinointivälineiden suunnittelu ja kehittäminen,

—

neuvonnan ja koulutuksen tarjoaminen tuottajaorganisaatioiden jäsenille markkinointitekniikoista,

—

osallistuminen kansallisella, Euroopan ja kansainvälisellä tasolla järjestettäville messuille tuottajaorganisaation jäsenten tuotannon markkinoimiseksi.

—

sellaisten tieteellisten ja teknisten kampanjoiden laatiminen ja seuranta, joiden tarkoituksena on vähentää toimintakustannuksia,

—

neuvonnan ja koulutuksen tarjoaminen tuottajaorganisaatioiden jäsenille vesiviljelyn liikkeenjohdosta,

—

tuottajaorganisaatioiden jäsenille tarkoitettujen kustannuslaskentaa koskevien palvelujen kehittäminen.

—

koordinointi eri tuottajaorganisaatioiden välillä niiden jäsenten tuotantoon liittyvien taloudellisten tietojen keruuta, käsittelyä, jakamista ja hyödyntämistä varten, mukaan luettuna istutustiedot ja ensimyynnin hinnat,

—

myötävaikuttaminen markkinatietouden parantamiseen,

—

tuottajaorganisaation jäsenten tietämyksen parantaminen tuotantoketjuun kuuluvista merkittävimmistä taloudellisista tekijöistä,

—

käytännön tuen tarjoaminen tuottajille tarkoituksena parantaa tiedonjaon koordinointia jalostajien kanssa.

—

sellaisten kampanjoiden valmistelu ja toteutus, joilla kehitetään kaupan pitämisen vaatimuksiin liittyviä aloitteita (laatu, koko tai paino, pakkaus, esillepano ja merkinnät),

—

sellaisten kampanjoiden valmistelu ja toteutus, joilla edistetään vesiviljelyalan työllisyyttä,

—

sellaisten kampanjoiden valmistelu ja toteutus, joilla edistetään vesiviljelytuotteita.

—

niiden kalastustuotteiden tunnistaminen, joiden kaupan pitäminen aiheuttaa ongelmia tiettyinä aikoina vuodesta,

—

tälle asialle omistettujen tuotannon ja kaupan pitämisen strategioiden ja välineiden kehittäminen.

—

sellaisen seuraamusjärjestelmän kehittäminen, joka on oikeasuhteinen tuottajaorganisaation jäsenten tekemiin rikkomuksiin nähden,

—

strategioiden ja ohjelmien laatiminen tuottajaorganisaation hyväksymien sääntöjen täytäntöönpanon valvontaa varten,

—

tuottajaorganisaation hyväksymien sääntöjen täytäntöönpanoa koskevien riskinarviointien toteuttaminen,

—

tuottajaorganisaation hyväksymien sääntöjen täytäntöönpanon valvontaa koskevien valvontatoimien valmistelu ja toteuttaminen,

—

tarkkailijoiden ja valvojien kouluttaminen,

—

täytäntöönpano-ohjeiden laadinta ja jakelu seuraavia varten:

a)

suunniteltuihin toimenpiteisiin liittyvät valmistelu-, seuranta- ja ohjaustoimet (”hankkeen vastuuorganisaation toimet”); ja

b)

kunkin suunnitellun erillisen toimenpiteen käytännön toteutukseen liittyvät toimet (”hankkeen hallintatoimet”).

—

aikataulutettu alusten toiminta ilmaistuna muun muassa merelläolopäivinä ja kohdelajien saalismäärinä,

—

alustava aikataulu tuotteiden kaupan pitämistä varten lajeittain ja tarjontamuodoittain,

—

suunnitelma aikataulutetuista toimista kaupallisten mahdollisuuksien tunnistamiseksi,

—

suunnitelma aikataulutetuista toimista tuotteiden sertifiointia/merkitsemistä varten,

—

alustava aikataulu pyyntiponnistusten ja/tai kapasiteetin hallinnoimiseksi kalastusalueittain,

—

suunnitelma aikataulutetuista toimenpiteistä tahattomien sivusaaliiden vähentämiseksi,

—

koulutusaikataulu sääntöjä ja niiden noudattamista sekä tuottajien tietoisuuden lisäämistä ja valvontaa varten.

—

tuotteiden myyntisyklien ennakoiva määrittäminen;

—

tuottajien keskimääräisen kuukausitulon vastaavuus odotettuun tulotasoon nähden.

—

viljeltyjen lajien aikataulutettu istutus ja pyynti,

—

alustava aikataulu tuotteiden kaupan pitämistä varten lajeittain ja tarjontamuodoittain,

—

suunnitelma aikataulutetuista toimista kaupallisten mahdollisuuksien tunnistamiseksi,

—

suunnitelma aikataulutetuista toimista tuotteiden sertifiointia/merkitsemistä varten,

—

suunnitelma vesiviljelytoimintaan liittyvien ekosysteemien kontaminaation vähentämiseksi,

—

suunnitelma viljeltyjen lajien ruokinnan toteuttamiseksi kestävällä tavalla,

—

koulutusaikataulu sääntöjä ja niiden noudattamista sekä tietoisuuden lisäämistä ja valvontaa varten.

—

tuotteiden myyntisyklien ennakoiva määrittäminen,

—

tuottajien keskimääräisen kuukausitulon vastaavuus odotettuun tulotasoon nähden.

—

pyydettyjen tai kaupan pidettyjen lajien määrä ja/tai arvo,

—

pyydettyjen tai kaupan pidettyjen lajien keskimääräinen koko,

—

myynnin kasvu lajeittain ja/tai tuotteittain verrattuna edeltävään tilanteeseen,

—

uusien myytyjen tuotteiden lukumäärä ja määrä ja/tai arvo verrattuna edeltävään vuoteen,

—

pyyntiponnistusten ja/tai kapasiteetin kehitys,

—

purettujen saaliiden koostumuksen ja/tai tahattomien saaliiden määrän kehitys,

—

purettujen saaliiden tai nostettujen tuotteiden arvon kehitys ”per capita”,

—

tuotantokustannusten kehitys tuotantoyksikköä kohti,

—

myyntikustannusten kehitys tuotantoyksikköä kohti,

—

tuottajien keskimääräisen kuukausitulon kehitys,

—

myymättä jääneiden tuotteiden osuuden muutokset suhteessa edeltävään tilanteeseen,

—

arkojen tuotteiden arvon muutokset suhteessa edeltävään tilanteeseen,

—

onnettomuuksien (joissa aiheutunut vammoja ja/tai kuolonuhreja) lukumäärä,

—

muutokset tuottajaorganisaation sääntöihin kohdistuvien kirjattujen rikkomusten lukumäärässä.

—

nostettujen tai kaupan pidettyjen lajien määrä ja/tai arvo,

—

myynnin kasvu lajeittain ja/tai tuotteittain verrattuna edeltävään tilanteeseen,

—

uusien myytyjen tuotteitten lukumäärä ja määrä ja/tai arvo verrattuna edeltävään vuoteen,

—

nostettujen tuotteiden arvon kehitys ”per capita”,

—

viljeltyjen lajien rehussa käytetyn kestävistä tai uusiutuvista lähteistä tulevan aineksen osuuden kehitys,

—

saastuneiden tuotosten määrien kehitys,

—

tuotantokustannusten kehitys tuotantoyksikköä kohti,

—

myyntikustannusten kehitys tuotantoyksikköä kohti,

—

tuottajien keskimääräisen kuukausitulon kehitys,

—

myymättä jääneiden tuotteiden osuuden muutokset suhteessa edeltävään tilanteeseen,

—

arkojen tuotteiden arvon muutokset suhteessa edeltävään tilanteeseen,

—

onnettomuuksien (joissa aiheutunut vammoja ja/tai kuolonuhreja) lukumäärä,

—

muutokset tuottajaorganisaation sääntöihin kohdistuvien kirjattujen rikkomusten lukumäärässä.

5.3.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 65/39

(1)

Bromatut palonestoaineet ovat orgaanisia bromiyhdisteitä, joilla käsitellään tuotteita niiden sisältämien palavien materiaalien syttymisen estämiseksi tai hidastamiseksi tulipalon sattuessa. Niitä käytetään yleisesti erilaisissa kulutustavaroissa, kuten elektroniikassa, autoissa, huonekaluissa ja rakennusmateriaaleissa vähentämään näiden tuotteiden syttyvyyttä. Bromattuja palonestoaineita voi vapautua tai haihtua tuotteista, joissa niitä on käytetty. Koska kulutustavarat hävitetään elinkaarensa lopussa, nämä aineet ovat ajan myötä saastuttaneet ympäristöä ja elintarvikeketjua.

(2)

Monet bromatut palonestoaineet ovat hitaasti hajoavia, biokertyviä ja myrkyllisiä sekä ihmisten että ympäristön kannalta. Niiden epäillään aiheuttavan neurobehavioraalisia oireita ja sisäerityksen häiriöitä, ja niitä on havaittu ympäristön eliöstössä.

(3)

Sen vuoksi komissio pyysi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaista (EFSA) laatimaan tieteellisen lausunnon kansanterveydelle aiheutuvista riskeistä, jotka liittyvät elintarvikkeissa esiintyviin bromattuihin palontorjunta-aineisiin.

(4)

Elintarvikeketjun vierasaineita käsittelevä EFSAn lautakunta antoi syyskuun 2010 ja syyskuun 2012 välisenä aikana kuusi tieteellistä lausuntoa (1) bromattujen palonestoaineiden eri luokista.

(5)

EFSA suositteli useiden näiden luokkien osalta, että olisi kerättävä lisätietoja niiden määristä elintarvikkeissa ja ihmisissä.

(6)

Eläinperäisissä elintarvikkeissa havaittujen bromattujen palonestoaineiden pitoisuudet voivat liittyä niiden esiintymiseen eläinten rehussa, ja sen vuoksi vuonna 2015 saatetaan antaa rehun seurantaa koskeva suositus, joka perustuu vuonna 2014 toteutetun elintarvikkeiden seurannan ensimmäisiin tuloksiin,

1.

Jäsenvaltioiden olisi vuosina 2014 ja 2015 toteutettava bromattujen palonestoaineiden esiintymisen seurantaa elintarvikkeissa. Jotta altistumista voidaan arvioida tarkasti, seurannan olisi katettava kulutustottumuksia vastaava laaja valikoima erilaisia yksittäisiä elintarvikkeita, ja siihen olisi sisällytettävä eri elintarvikkeita bromattujen palonestoaineiden eri luokkia varten.

2.

Jäsenvaltioiden olisi noudatettava komission asetuksen (EU) N:o 252/2012 (2) liitteessä II vahvistettuja näytteenottomenettelyjä sen varmistamiseksi, että näytteet ovat edustavia tutkittavan erän osalta.

3.

Jäsenvaltioiden olisi analysoitava eri luokkiin kuuluvia bromattuja palonestoaineita seuraavien aineiden havaitsemiseksi niiden osalta seurattavissa elintarvikkeissa:

4.

Jäsenvaltioiden olisi suoritettava bromattujen palonestoaineiden määrittäminen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 882/2004 (3) liitteen III mukaisesti käyttämällä sellaista määritysmenetelmää, jonka on todistettu antavan luotettavia tuloksia

5.

Jäsenvaltioiden olisi toimitettava EFSAlle säännöllisesti seurantatiedot ilmaistuina kokonaispainon tai kokonaisrasvapitoisuuden mukaan ja sisältäen EFSAn yksilöimät tiedot sen vahvistamassa sähköisessä raportointimuodossa, jotta tiedot voidaan koota yhteen tiedostoon. Niiden olisi sisällettävä myös käytettävissä olevat aiempia vuosia koskevat tiedot, jotka on saatu käyttämällä sellaista määritysmenetelmää, jonka on todistettu antavan luotettavia tuloksia, jotta altistumisen suuntauksia voidaan seurata.

5.3.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 65/41

1.

Jäsenen tai varajäsenen toimikausi alkaa sinä päivänä, jona neuvoston päätös hänen nimeämisestään tulee voimaan.

2.

Jäsenen tai varajäsenen jäsenyys päättyy hänen erotessaan, hänen nimeämisensä perusteena olleen tehtävän päättyessä tai hänen kuollessaan.

3.

Jäsenen tai varajäsenen on ilmoitettava erostaan kirjallisesti komitean puheenjohtajalle. Ilmoituksessa on mainittava päivämäärä, josta lähtien ero on voimassa. Puheenjohtaja välittää tiedon neuvostolle, joka toteaa paikan tulleen avoimeksi ja ryhtyy toimiin sen täyttämiseksi.

4.

Jäsenen tai varajäsenen tulee antaa komitean puheenjohtajalle välittömästi kirjallinen ilmoitus, mikäli tehtävä, jonka perusteella hänet on nimetty komitean jäseneksi, päättyy.

5.

Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa neuvosto nimeää seuraajan toimikauden loppuun saakka.

1.

Jos jäsen on estynyt osallistumasta täysistuntoon, samaan maakohtaiseen valtuuskuntaan kuuluva varajäsen voi edustaa häntä siinä sijaisen ominaisuudessa, vaikka sijaisuus rajoittuisi tiettyihin täysistuntopäiviin. Kaikkien jäsenten ja heidän asianmukaisesti valtuutettujen sijaistensa täytyy allekirjoittaa läsnäololuettelo.

2.

Jos jäsen on estynyt osallistumasta valiokunnan kokoukseen tai työvaliokunnan hyväksymään muuhun kokoukseen, samaan maakohtaiseen valtuuskuntaan tai poliittiseen ryhmään tai alueidenväliseen ryhmään kuuluva jäsen tai varajäsen voi edustaa häntä kokouksessa sijaisen ominaisuudessa. Kaikkien jäsenten ja heidän asianmukaisesti valtuutettujen sijaistensa täytyy allekirjoittaa läsnäololuettelo.

3.

Jäsen tai varajäsen, joka on kirjattu työjärjestyksen 37 tai 62 artiklan nojalla asetetun työryhmän jäsenten sijaisina toimivien luetteloon, voi toimia kenen tahansa poliittisen ryhmänsä jäsenen sijaisena.

4.

Sijaisena toimiva jäsen tai varajäsen voi edustaa vain yhtä varsinaista jäsentä. Hänellä on kyseisessä kokouksessa samat valtuudet kuin varsinaisella jäsenellä. Äänioikeuden siirrosta tulee ilmoittaa pääsihteeristölle vaadittuja ilmoittamismenettelyjä noudattaen, ja ilmoituksen tulee olla perillä viimeistään päivää ennen kokousta.

5.

Yhtä täysistuntoa kohden korvataan vain joko jäsenen tai hänen varajäsenensä kulut. Työvaliokunta antaa asiasta yksityiskohtaiset ohjeet matka- ja oleskelukuluja koskevissa säännöissä.

6.

Esittelijäksi nimetty varajäsen voi esitellä vastuullaan olevan lausuntoluonnoksen siinä täysistunnossa, jonka esityslistalla kyseinen lausuntoluonnos on, vaikka jäsen, jonka sijaisena hän toimii, olisi niin ikään läsnä kokouksessa. Jäsen voi siirtää äänioikeutensa kyseisen lausuntoluonnoksen käsittelyn ajaksi sijaiselleen. Äänioikeuden siirrosta on ilmoitettava pääsihteerille kirjallisesti ennen asianomaisen kokouksen alkua.

7.

Valtuutuksien voimassaolo lakkaa siitä hetkestä alkaen, kun estyneen jäsenen jäsenyys komiteassa päättyy, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 23 artiklan 1 kohdan soveltamista.

1.

Kustakin jäsenvaltiosta olevat jäsenet ja varajäsenet muodostavat maakohtaisen valtuuskunnan. Kukin maakohtainen valtuuskunta määrää itse omista sisäisistä säännöistään ja valitsee puheenjohtajan, jonka nimi ilmoitetaan virallisesti komitean puheenjohtajalle.

2.

Pääsihteeri vastaa komitean sisäisistä hallinnollisista järjestelyistä maakohtaisten valtuuskuntien avustamiseksi. Nämä järjestelyt mahdollistavat jäsenille tiedon ja tuen saannin kunkin valitsemalla virallisella kielellä. Järjestelyjen toteutuksesta huolehtii komitean virkamiehistä tai muista toimihenkilöistä muodostettu ryhmä, joka takaa maakohtaisille valtuuskunnille mahdollisuuden käyttää komitean tarjoamia palveluja asianmukaisella tavalla. Pääsihteeri huolehtii erityisesti siitä, että maakohtaiset valtuuskunnat voivat pitää valmistelukokouksia juuri ennen täysistuntoa tai sen aikana.

3.

Maakohtaisten valtuuskuntien apuna toimivat lisäksi maakohtaiset koordinaattorit, jotka eivät kuulu pääsihteeristön henkilöstöön. He avustavat komitean jäseniä näiden tehtävän hoidossa.

4.

Maakohtaiset koordinaattorit saavat pääsihteeriltä asianmukaista tukea erityisesti voidakseen hyödyntää komitean perusrakenteita soveltuvalla tavalla.

1.

Jäsenet ja varajäsenet voivat muodostaa ryhmiä edustamiensa poliittisten suuntausten mukaisesti. Ryhmien jäsenyysehdot määritellään kunkin poliittisen ryhmän työjärjestyksessä.

2.

Poliittisen ryhmän muodostaminen edellyttää vähintään kahdeksaatoista jäsentä tai varajäsentä. Heistä vähintään puolen tulee olla varsinaisia jäseniä, jotka ovat vähintään viidesosasta jäsenvaltioita. Kukin jäsen tai varajäsen voi kuulua vain yhteen poliittiseen ryhmään. Poliittinen ryhmä hajotetaan, jos sen jäsenmäärä alittaa ryhmän perustamiseen tarvittavan määrän.

3.

Poliittisen ryhmän muodostamisesta, hajottamisesta tai muusta muutoksesta tulee ilmoittaa komitean puheenjohtajalle. Ilmoituksessa ryhmän muodostamisesta tulee mainita ryhmän nimi sekä sen jäsenten ja sen työvaliokunnan jäsenten nimet.

4.

Kutakin poliittista ryhmää avustaa sihteeristö, jonka jäsenet kuuluvat pääsihteeristön henkilöstöön. Poliittiset ryhmät voivat tehdä nimittävälle viranomaiselle ehdotuksensa sihteeristön jäsenten valinnasta, palvelukseenotosta, ylennyksistä ja työsopimusten jatkamisesta. Nimittävä viranomainen tekee päätöksensä kuultuaan kyseisen poliittisen ryhmän puheenjohtajaa.

5.

Alueiden komitean pääsihteeri asettaa poliittisten ryhmien ja niiden muodostamien elinten käyttöön kokouksia, ryhmätoimintaa, julkaisuja ja sihteeristön toimintaa varten asianmukaiset voimavarat. Kullekin poliittiselle ryhmälle osoitetaan voimavarat talousarviossa. Poliittiset ryhmät ja niiden sihteeristöt voivat käyttää alueiden komitean palveluita ja välineitä soveltuvalla tavalla.

6.

Poliittiset ryhmät ja niiden työvaliokunnat voivat kokoontua juuri ennen täysistuntoja tai niiden aikana. Ryhmät voivat pitää kaksi ylimääräistä kokousta vuodessa. Varajäsenellä on näiden kokousten osalta oikeus matka- ja oleskelukulujen korvauksiin vain, jos hän edustaa niissä samaan poliittiseen ryhmään kuuluvaa varsinaista jäsentä.

7.

Sitoutumattomille jäsenille annetaan hallinnollista tukea. Yksityiskohtaisista säännöistä päättää työvaliokunta pääsihteerin ehdotuksesta.

1.

Ensimmäisessä istunnossa väliaikainen puheenjohtaja lukee komitealle neuvoston tiedonannon jäsenten nimeämisestä ja tekee selkoa edustustehtävän ja käynnissä olevien asioiden hoidosta. Väliaikainen puheenjohtaja voi pyydettäessä tarkistaa jäsenten valtuuskirjat, ennen kuin hän julistaa komitean asetetuksi uudeksi toimikaudeksi.

2.

Väliaikainen puheenjohtajisto toimii siihen asti kunnes työvaliokunnan jäsenten vaalien tulos on julistettu.

a)

lausuntojen, selvitysten ja päätöslauselmien hyväksyminen

b)

ennakkoarvion hyväksyminen komitean tuloista ja menoista

c)

komitean poliittisen ohjelman hyväksyminen kunkin toimikauden alussa

d)

puheenjohtajan, ensimmäisen varapuheenjohtajan ja työvaliokunnan muiden jäsenten valitseminen

e)

valiokuntien asettaminen

f)

komitean työjärjestyksen hyväksyminen ja tarkistaminen

g)

päätöksen tekeminen joko komitean puheenjohtajan tai 58 ja 59 artiklan mukaisesti toimivan toimivaltaisen valiokunnan esittämästä ehdotuksesta kanteen nostamiseksi Euroopan unionin tuomioistuimessa tai väliintulohakemuksen esittämiseksi sille. Päätös tehdään 21 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetun päätösvaltaisuuden toteamisen jälkeen ja annettujen äänten enemmistöllä. Kun päätös asiasta on tehty, komitean puheenjohtaja panee kanteen vireille tai esittää väliintulohakemuksen komitean puolesta.

1.

Komitean puheenjohtaja kutsuu täysistunnon kokoon vähintään kerran neljännesvuosittain. Työvaliokunta päättää täysistuntojen aikataulusta edeltävän vuoden kolmannen neljänneksen aikana. Täysistunto kokoontuu yhtenä tai useampana päivänä.

2.

Jos vähintään neljäsosa jäsenistä asiaa kirjallisesti vaatii, puheenjohtajan on kutsuttava kokoon ylimääräinen täysistunto, jonka on kokoonnuttava aikaisintaan viikon ja viimeistään kuukauden kuluttua vaatimuksen esittämisestä. Kirjallisessa vaatimuksessa tulee mainita aihe, jota ylimääräisessä täysistunnossa halutaan käsitellä. Kyseisessä istunnossa ei voida käsitellä muita asioita.

1.

Työvaliokunta laatii alustavan esityslistan, joka sisältää luettelon seuraavan täysistunnon jälkeisessä täysistunnossa käsiteltäväksi tarkoitetuista lausunto-, selvitys- ja päätöslauselmaluonnoksista sekä muista asiakirjoista, joista on määrä tehdä päätös.

2.

Vähintään kaksikymmentäyksi työpäivää ennen täysistunnon alkua jäsenten ja varajäsenten saataville asetetaan sähköisessä muodossa ehdotus esityslistaksi sekä siinä mainitut päätettäväksi esitettävät asiakirjat kulloisellakin virallisella kielellä.

3.

Lausunto-, selvitys- ja päätöslauselmaluonnokset pyritään kirjaamaan esityslistaan siinä järjestyksessä, jossa valiokunnat ovat ne hyväksyneet tai ne työjärjestyksen mukaisesti esitetään käsiteltäväksi; tällöin on otettava huomioon esityslistalla olevien asioiden sisällöllinen yhteys.

4.

Ellei 2 kohdassa mainittua määräaikaa voida noudattaa, puheenjohtaja voi perustelluissa erityistapauksissa tehdä poikkeuksen ja ottaa esityslistalle päätettäväksi esitettävän asiakirjan, jos jäsenet ja varajäsenet ovat saaneet kyseisen asiakirjan valitsemallaan virallisella kielellä viimeistään viikko ennen täysistunnon alkua. Jos tätä menettelytapaa käytetään, puheenjohtajan on ilmoitettava syy siihen päätettäväksi esitettävän asiakirjan kansilehdellä.

5.

Kirjalliset muutosehdotukset esityslistaan tulee jättää pääsihteerille vähintään kolme työpäivää ennen täysistunnon alkua.

6.

Täysistunnon alkua välittömästi edeltävässä työvaliokunnan kokouksessa päätetään lopullisesta esityslistasta. Tässä kokouksessa työvaliokunta voi annettujen äänten kahden kolmasosan enemmistöllä hyväksyä esityslistalle kiireellisiä tai ajankohtaisia asioita, joiden käsittelyä ei voida lykätä seuraavaan täysistuntoon.

7.

Työvaliokunta tai täysistunto voi komitean puheenjohtajan, poliittisen ryhmän tai 32 jäsenen ehdotuksesta ennen siirtymistä muutosehdotuksista äänestämiseen päättää

Määräystä ei sovelleta tapauksiin, joissa päätettäväksi esitetyn asiakirjan hyväksymistä ei voida lykätä neuvoston, komission tai Euroopan parlamentin asettaman määräajan vuoksi.

Kaikki jossakin seuraavista täysistunnoista käsiteltäväksi siirrettyyn päätettäväksi esitettyyn asiakirjaan liittyvät, asianmukaisesti jätetyt muutosehdotukset siirtyvät sen mukana. Äänestyksen lykkääminen ei käynnistä uutta määräaikaa muutosehdotusten jättämiselle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 24 artiklan 2 kohdan a alakohdan soveltamista.

Kun asiakirja palautetaan asianomaiseen valiokuntaan, siihen liittyvät muutosehdotukset raukeavat, ja esittelijä arvioi, missä määrin niiden sisältö

Asiakirja merkitään valiokunnan esityslistaan päätettäväksi.

1.

Täysistunnon kokoukset ovat julkisia, ellei täysistunto toisin päätä koko kokouksen tai esityslistan tietyn kohdan osalta.

2.

Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission edustajat voivat osallistua täysistuntoihin. Heitä voidaan pyytää käyttämään puheenvuoro.

3.

Puheenjohtaja voi omasta aloitteestaan tai työvaliokunnan esityksestä kutsua muita arvovaltaisia vieraita puhumaan täysistuntoon. Tämän jälkeen voidaan käydä yleiskeskustelu, johon sovelletaan yleisiä puheaikasääntöjä.

4.

Työvaliokunta voi 15 artiklan 1 ja 6 kohdan mukaisesti ehdottaa täysistunnolle yleiskeskustelun käymistä ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä, jotka koskevat erityisesti alue- tai paikallistasoa (”ajankohtaiskysymykset”). Ajankohtaiskysymyksiä koskevassa keskustelussa sovelletaan yleisiä puheaikasääntöjä.

1.

Jäsenten käyttäytymisen tulee ilmentää keskinäistä kunnioitusta, perustua Euroopan unionin keskeisissä asiakirjoissa määritettyihin arvoihin ja periaatteisiin ja kunnioittaa komitean arvokkuutta, eikä sen tule häiritä komitean elinten toiminnan sujuvuutta eikä työrauhaa komitean rakennuksissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sananvapautta.

2.

Työvaliokunnan ehdotuksesta täysistunto määrää kokouksen alussa kussakin esityslistan kohdassa noudatettavan puheajan. Kokouksen aikana komitean puheenjohtaja päättää omasta tai jäsenen aloitteesta puheajan rajoittamisesta.

3.

Yleisistä tai erityisistä aiheista käytävien keskustelujen kohdalla puheenjohtaja voi työvaliokunnan esityksestä ehdottaa täysistunnolle, että käytettävä puheaika jaetaan poliittisten ryhmien ja maakohtaisten valtuuskuntien kesken.

4.

Puheaika on yleensä rajoitettu yhteen minuuttiin, jos puheenvuoro koskee pöytäkirjaa, työjärjestyshuomautusta taikka lopullisesti vahvistettavan esityslistan muuttamista.

5.

Jos puhuja ylittää hänelle myönnetyn puheajan, komitean puheenjohtaja voi yhden huomautuksen annettuaan keskeyttää puheenvuoron.

6.

Jäsen voi tehdä keskustelun päättämistä koskevan esityksen, jonka komitean puheenjohtaja asettaa äänestykseen.

1.

Puheenvuoroa pyytävien jäsenten nimet merkitään pyyntöjen esittämisjärjestyksessä puhujalistaan, jonka mukaisesti komitean puheenjohtaja myöntää puheenvuorot. Hän varmistaa mahdollisuuksien mukaan sen, että eri poliittisia näkökantoja ja eri maakohtaisia valtuuskuntia edustavat puhujat saavat vuorotellen puheenvuoron.

2.

Etusija voidaan kuitenkin antaa asiasta vastaavan valiokunnan esittelijälle sekä poliittisten ryhmien ja maakohtaisten valtuuskuntien edustajille, kun nämä haluavat puhua ryhmänsä tai valtuuskuntansa nimissä.

3.

Kenelläkään ei ole oikeutta enempään kuin kahteen puheenvuoroon samasta aiheesta paitsi puheenjohtajan luvalla. Asianomaisten valiokuntien puheenjohtajille ja esittelijöille voidaan kuitenkin heidän pyynnöstään myöntää ylimääräinen puheenvuoro, jonka keston komitean puheenjohtaja määrää.

1.

Jäsenelle tulee antaa puheenvuoro, jos hän haluaa esittää työjärjestyshuomautuksen tai kiinnittää puheenjohtajan huomion komitean työjärjestyksen laiminlyöntiin. Työjärjestyshuomautuksen tulee liittyä käsiteltävänä olevaan asiaan tai esityslistaan.

2.

Työjärjestyshuomautusta koskeva pyyntö on etusijalla kaikkiin muihin puheenvuoropyyntöihin nähden.

3.

Komitean puheenjohtaja päättää työjärjestyshuomautuksessa esitetystä asiasta välittömästi työjärjestyksen määräysten mukaisesti ja ilmoittaa päätöksensä välittömästi sen jälkeen, kun työjärjestykseen on vedottu. Päätöksestä ei äänestetä.

1.

Täysistunto on päätösvaltainen, jos enemmistö jäsenistä on läsnä. Päätösvaltaisuus todetaan, jos joku jäsenistä sitä vaatii ja jos vähintään viisitoista jäsentä äänestää päätösvaltaisuuden toteamisen puolesta. Jos päätösvaltaisuuden toteamista ei ole vaadittu, kukin äänestys on pätevä läsnäolijoiden lukumäärästä riippumatta. Puheenjohtaja voi keskeyttää istunnon enintään kymmeneksi minuutiksi ennen päätösvaltaisuuden toteamista. Päätösvaltaisuuden toteamista vaatineet jäsenet lasketaan läsnäolijoiksi, vaikka he eivät enää olisikaan istuntosalissa. Mikäli paikalla on alle viisitoista jäsentä, puheenjohtaja voi todeta, että kokous ei ole päätösvaltainen.

2.

Jos todetaan, että istunto ei ole päätösvaltainen, kaikki äänestystä edellyttävät esityslistan kohdat siirretään seuraavaan kokouspäivään, jolloin täysistunto on siirrettyjen esityslistan kohtien osalta päätösvaltainen läsnä olevien jäsenten lukumäärästä riippumatta. Kaikki kokouksessa ennen päätösvaltaisuuden toteamista tehdyt päätökset tai syntyneet äänestystulokset säilyttävät pätevyytensä.

1.

Täysistunto päättää asioista annettujen äänten enemmistöllä, ellei työjärjestyksessä toisin määrätä.

2.

Kantansa voi ilmaista puolesta, vastaan tai pidättymällä äänestämästä. Enemmistöä laskettaessa huomioon otetaan vain puolesta ja vastaan annetut äänet. Jos äänet menevät tasan, teksti tai esitys, josta äänestettiin, katsotaan hylätyksi.

3.

Äänioikeus on henkilökohtainen oikeus. Jäsenet äänestävät kukin erikseen ja henkilökohtaisesti.

4.

Jos ääntenlaskun tuloksen oikeellisuutta epäillään, äänestys voidaan uusia puheenjohtajan määräyksestä tai jos joku jäsenistä sitä vaatii ja jos vähintään viisitoista jäsentä äänestää äänestyksen uusimista koskevan vaatimuksen puolesta.

5.

Puheenjohtajan, poliittisen ryhmän tai vähintään 32 jäsenen ehdotuksesta, joka on tehtävä ennen lopullisen esityslistan hyväksymistä, täysistunto voi päättää, että yhdestä tai useammasta esityslistalla olevasta asiasta äänestetään nimiäänestyksellä, jonka tulos kirjataan täysistunnon pöytäkirjaan. Ellei täysistunto toisin päätä, nimiäänestystä ei käytetä muutosehdotuksista äänestettäessä.

6.

Puheenjohtajan, poliittisen ryhmän tai vähintään 32 jäsenen ehdotuksesta voidaan päättää toimittaa salainen äänestys, kun päätös koskee henkilökysymyksiä.

7.

Puheenjohtaja voi milloin tahansa päättää, että äänestys suoritetaan elektronisella äänestyslaitteistolla.

Sähköisen äänestysjärjestelmän tallentaman tuloksen on oltava yleisön saatavilla täysistunnon jälkeen.

1.

Vain jäsenet ja asianmukaisesti valtuutetut varajäsenet voivat tehdä muutosehdotuksia päätettäväksi esitettyihin asiakirjoihin noudattaen vaadittua muutosehdotusten jättämistapaa. Tämä koskee myös esittelijäksi nimettyä varajäsentä, jolla ei ole nimenomaista sijaisvaltuutusta, kun kyseessä on teksti, jonka esittelijä hän itse on.

Oikeutta tehdä muutosehdotuksia voi yksittäisessä täysistunnossa käyttää joko jäsen tai hänen asianmukaisesti valtuutettu varajäsenensä. Ennen komitean jäsenyyden tai varajäsenyyden päättymistä tai valtuutuksen antamista tai perumista asianmukaisesti jätetyt muutosehdotukset säilyttävät pätevyytensä.

2.

Päätettäväksi esitettyä asiakirjaa koskevia muutosehdotuksia voivat tehdä joko poliittiset ryhmät tai vähintään kuuden jäsenen tai asianmukaisesti valtuutetun varajäsenen muodostama ryhmä, jonka jäsenien nimet on mainittava, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 27 artiklan 1 kohdan soveltamista. Maakohtaiset valtuuskunnat, joissa on vähemmän kuin kuusi jäsentä, voivat tehdä muutosehdotuksia, kun niiden tekijöinä ovat valtuuskunnan kaikki jäsenet tai näiden asianmukaisesti valtuutetut varajäsenet ja kun niissä mainitaan heidän nimensä.

3.

Muutosehdotukset on toimitettava viimeistään täysistunnon avaamista edeltävänä yhdentenätoista työpäivänä kello 15.00:een mennessä. Heti kun muutosehdotukset on käännetty, mutta viimeistään neljä työpäivää ennen täysistunnon avaamista, niiden on oltava käytettävissä sähköisessä muodossa.

Muutosehdotukset käännetään ensisijaisina ja toimitetaan esittelijälle, jotta tällä on mahdollisuus toimittaa esittelijän muutosehdotuksensa pääsihteeristöön vähintään kolme työpäivää ennen täysistunnon avaamista. Esittelijän tekemien muutosehdotusten tulee nimenomaisesti kytkeytyä yhteen tai useampaan 1 kohdassa tarkoitettuun muutosehdotukseen, jotka esittelijän on mainittava. Esittelijän tekemiin muutosehdotuksiin voi tutustua täysistunnon avaamista edeltävästä päivästä alkaen.

Puheenjohtaja voi 15 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa lyhentää muutosehdotusten jättämistä koskevan määräajan vähimmillään kolmeen työpäivään ennen täysistunnon avaamista. Määräaika ei koske 15 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuihin kiireellisiin asioihin tehtyjä muutosehdotuksia.

4.

Kaikki muutosehdotukset jaetaan jäsenille ennen täysistunnon alkua.

1.

Äänestyksessä sovelletaan seuraavaa menettelyä:

2.

Äänestystä koskevat periaatteet

3.

Äänestys muutosehdotuksista

Muutosehdotuksista äänestetään koko tekstin numerointijärjestyksessä noudattaen seuraavaa etusijaistamista:

Jos esittelijän tekemä muutosehdotus tai kompromissiehdotus hyväksytään, ne mitätöivät kaikki niiden pohjana olevat muutosehdotukset.

Kun eri jäsenet ovat esittäneet vähintään kaksi identtistä muutosehdotusta, niistä äänestetään yhtenä muutosehdotuksena.

4.

Jos samaan tekstikohtaan tehdään kaksi tai useampia toisensa kumoavia muutosehdotuksia, etusijalle asetetaan se, joka eroaa eniten alkuperäisestä tekstistä, ja siitä äänestetään ensin.

5.

Puheenjohtaja ilmoittaa ennen äänestystä, mitätöikö tietyn muutosehdotuksen hyväksyminen yhden tai useampia muita muutosehdotuksia joko siksi, että kyseiset samaa tekstikohtaa koskevat muutosehdotukset kumoavat toisensa, tai siksi, että ne aiheuttavat ristiriidan. Muutosehdotus katsotaan mitätöityneeksi, jos se on ristiriidassa samasta lausunnosta aiemmin suoritetun äänestyksen kanssa. Jos muutosehdotuksen tekijät kiistävät asiaa koskevan puheenjohtajan päätöksen, täysistunto päättää, äänestetäänkö kyseisestä muutosehdotuksesta.

6.

Jos teksti kokonaisuutena ei saa lopullisessa äänestyksessä annettujen äänten enemmistöä tuekseen, täysistunto päättää, palautetaanko lausuntoluonnos toimivaltaiseen valiokuntaan vai luovutaanko siitä. Lausunto katsotaan mitätöityneeksi, jos käsittelyn jatkamiseen ei ole toimielinten välisen aikataulun vuoksi enää aikaa. Komitean puheenjohtaja ilmoittaa lausuntoa pyytäneelle toimielimelle asiasta.

Jos lausunto palautetaan toimivaltaiseen valiokuntaan, valiokunnan tulee valita jokin seuraavista vaihtoehdoista:

1.

Lausunto- tai selvitysluonnos, joka on hyväksytty valiokunnassa yksimielisesti, annetaan täysistunnon hyväksyttäväksi sellaisenaan, paitsi jos vähintään 32 jäsentä tai asianmukaisesti valtuutettua sijaista tai poliittinen ryhmä on esittänyt siihen muutosta 23 artiklan 3 kohdan ensimmäisen virkkeen mukaisesti. Tässä tapauksessa muutosehdotus käsitellään täysistunnossa. Esittelijä esittelee lausunto- tai selvitysluonnoksen täysistunnossa, ja siitä voidaan käydä keskustelu. Se toimitetaan jäsenille yhdessä esityslistan kanssa.

2.

Jos valiokunta katsoo, että asiakirja, josta on pyydetty lausuntoa tai selvitystä, ei anna aihetta alueiden komitean kannanottoon tai muutosehdotuksiin, se voi ehdottaa, ettei varauksia esitetä. Ehdotus annetaan täysistunnon hyväksyttäväksi ilman keskustelua.

1.

Komitea tunnustaa ja omaksuu seuraavat unionin tunnukset:

2.

Komitea viettää Eurooppa-päivää toukokuun 9. päivänä.

3.

Lippua käytetään kaikissa alueiden komitean rakennuksissa ja virallisissa tilaisuuksissa.

4.

Hymni esitetään kunkin järjestäytymisistunnon ja muiden juhlaistuntojen alussa etenkin, kun toivotetaan tervetulleiksi valtion- tai hallitusten päämiehiä tai vastaanotetaan unionin laajentumisen jälkeen komiteaan liittyviä uusia jäseniä.

a)

puheenjohtaja

b)

ensimmäinen varapuheenjohtaja

c)

yksi varapuheenjohtaja kustakin jäsenvaltiosta

d)

28 muuta jäsentä

e)