7.2.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 38/1

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

annettu 28 päivänä tammikuuta 2014,

Euroopan yhteisön ja Kiribatin tasavallan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamista koskevan pöytäkirjan tekemisestä

(2014/60/EU)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan yhdessä sen 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto antoi 23 päivänä heinäkuuta 2007 asetuksen (EY) N:o 893/2007 (1) Euroopan yhteisön ja Kiribatin tasavallan välisen kalastuskumppanuussopimuksen, jäljempänä ’sopimus’, tekemisestä. Sopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamista koskevan pöytäkirjan voimassaolo päättyi 15 päivänä syyskuuta 2012.

(2)	Unioni on neuvotellut Kiribatin tasavallan kanssa uuden pöytäkirjan, jossa EU:n aluksille myönnetään kalastusmahdollisuuksia Kiribatin tasavallan suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kalastuksen osalta kuuluvilla vesillä, jäljempänä ’pöytäkirja’.

(3)	Pöytäkirja allekirjoitettiin neuvoston päätöksen 2012/669/EU (2) mukaisesti, ja sitä on sovellettu väliaikaisesti 16 päivästä syyskuuta 2012.

(4)	Pöytäkirja olisi hyväksyttävä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään Euroopan yhteisön sekä Kiribatin tasavallan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamisesta tehty pöytäkirja (3), jäljempänä ’pöytäkirja’, unionin puolesta.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja antaa unionin puolesta pöytäkirjan 16 artiklassa määrätyn ilmoituksen (4).

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 28 päivänä tammikuuta 2014.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

G. STOURNARAS

(1) EUVL L 205, 7.8.2007, s. 1.

(2) Neuvoston päätös 2012/669/EU, annettu 9 päivänä lokakuuta 2012, Euroopan yhteisön ja Kiribatin tasavallan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamista koskevan pöytäkirjan allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta ja sen väliaikaisesta soveltamisesta (EUVL L 300, 30.10.2012, s. 2).

(3) Pöytäkirja on julkaistu yhdessä sen allekirjoittamista koskevan päätöksen kanssa virallisen lehden numerossa EUVL L 300, 30.10.2012, s. 3.

(4) Neuvoston pääsihteeristö julkaisee pöytäkirjan voimaantulopäivän Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

7.2.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 38/2

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o 110/2014,

annettu 30 päivänä syyskuuta 2013,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 209 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (1) ja erityisesti sen 209 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 otettiin sellaisista julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista, joille annetaan neuvoston asetuksen (EY, Euratom) 1605/2002 (2) 185 artiklan nojalla unionin elimen asema, saatujen kokemusten perusteella käyttöön uusia julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia koskevia luokkia käytettävissä olevien välineiden valikoiman laajentamiseksi siten, että se sisältää myös elimet, joilla on unionin toimielimiin sovellettaviin sääntöihin verrattuna joustavammat säännöt, joita yksityisten kumppaneiden on helpompi noudattaa. Näiden uusien luokkien joukossa ovat asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 209 artiklassa tarkoitetut elimet, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano, jäljempänä ’julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvat elimet’.

(2)	Jotta voidaan varmistaa unionin varojen moitteeton hoito ja jotta julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvat elimet voivat antaa omat varainhoitoa koskevat sääntönsä, on tarpeen hyväksyä näille elimille varainhoidon malliasetus.

(3)

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten olisi laadittava ja toteutettava talousarvionsa noudattaen yhtenäisyyden, talousarvion totuudenmukaisuuden, vuotuisuuden, tasapainon, laskentayksikön, yleiskatteisuuden, erittelyn, vaikuttavaa ja tehokasta sisäistä valvontaa edellyttävän moitteettoman varainhoidon sekä avoimuuden budjettiperiaatteita.

(4)	Jotta voidaan varmistaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tehtävien ja toimien yleinen toteuttaminen, sen olisi voitava sisällyttää tiettynä vuonna käyttämättä jääneet määrärahat menoja ja tuloja koskevaan arvioon seuraavien kolmen varainhoitovuoden aikana.

(5)

Koska julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvalle elimelle osoitetut unionin varat on toteutettava asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 60 artiklassa tarkoitetun välillisen hallinnoinnin mukaisesti, rahoitussuunnittelua ja tilinpäätöstä koskevien säännösten olisi noudatettava talousarvion toteuttamisen välillistä hallinnointimenettelyä. Vastuuvapaus talousarvion toteuttamisesta julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten talousarvioon maksaman unionin rahoitusosuuden osalta on osa vastuuvapautta, jonka Euroopan parlamentti myöntää komissiolle unionin talousarvion toteuttamiseen liittyen. Tämän vuoksi olisi säädettävä riittävästä vuotuisesta raportoinnista, myös johdon vahvistuslausuman toimittamisesta, asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukaisesti, minkä ansiosta komissio pystyy täyttämään paremmin vastuuvapauteen liittyvät velvollisuutensa.

(6)

On tarpeen määritellä tilinpitäjän sekä tulojen ja menojen hyväksyjien oikeudet ja vastuut ja ottaa tässä huomioon julkisen ja yksityisen sektorin unionin kumppanuuteen perustuvien elinten julkis-yksityinen luonne. Tulojen ja menojen hyväksyjillä olisi oltava täysi vastuu kaikista heidän alaisuudessaan suoritetuista tulo- ja menotapahtumista. Heidän olisi oltava niistä tilivelvollisia tarvittaessa kurinpitomenettelyn kautta.

(7)

On tarpeen selkiyttää sisäisen tarkastuksen ja valvonnan tehtäviä ja yksinkertaistaa raportointivaatimuksia. Komission sisäisen tarkastajan olisi hoidettava julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten sisäinen valvonta ja tehtävä tarkastukset, jotka ovat perusteltuja tilanteeseen liittyvien riskien vuoksi. Käyttöön olisi otettava sisäisen valvonnan toimintojen vahvistamista ja toimintaa koskevat säännökset.

(8)

Jotta voitaisiin varmistaa, että kukin elin on vastuussa oman talousarvionsa toteuttamisesta ja noudattaa sille perustamisensa yhteydessä asetettuja tavoitteita, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten olisi sallittava käyttää niille annettujen tehtävien hoitamiseksi ulkopuolisia yksityisen sektorin elimiä ainoastaan, kun tämä on välttämätöntä ja kun kyseessä ei ole julkisen palvelun tehtäviin liittyvä tai arviointiin liittyvän harkintavallan käyttöä edellyttävä tehtävä.

(9)	Olisi vahvistettava periaatteet, joita noudatetaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tulo- ja menotapahtumien suhteen.

(10)

Kun otetaan huomioon julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten julkis-yksityinen luonne ja erityisesti yksityisen sektorin rahoitusosuus julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvioon, hankintoja koskevien sopimusten tekemiselle olisi sallittava joustavat menettelyt. Asianomaisissa menettelyissä olisi noudatettava avoimuuden, suhteellisuuden, yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita ja niiden olisi poikettava osittain asiaa koskevista komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 (3) säännöksistä. On tarpeen varmistaa tavaroiden ja palveluiden parempi ja edullisempi tarjonta ja välttää liiallisia kuluja hallinnoimalla hankintamenettelyjä osana julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten jäsenten välistä tiiviimpää yhteistyötä. Tämän vuoksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvilla elimillä olisi oltava mahdollisuus tehdä ilman hankintamenettelyä muiden jäsentensä kuin unionin kanssa hankintasopimuksia, jotka koskevat kyseisten jäsenten tarjoamien tuotteiden toimittamista, palvelujen tarjoamista tai työsuoritteita suoraan siten, ettei kolmansiin osapuoliin tarvitse turvautua.

(11)

Jotta voidaan parantaa kustannustehokkuutta, olisi säädettävä mahdollisuudesta jakaa palveluja tai siirtää niitä muille elimille tai komissiolle erityisesti antamalla komission tilinpitäjälle julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tilinpitäjän tehtävät kokonaan tai osittain.

(12)

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten olisi voitava käyttää avustushakemusten, hankkeiden ja tarjouskilpailuiden arvioinnissa ulkopuolisia asiantuntijoita. Nämä asiantuntijat olisi valittava syrjimättömyyden, yhdenvertaisen kohtelun ja eturistiriitojen välttämisen periaatteiden mukaisesti.

(13)

Jotta voidaan varmistaa yhdenmukainen täytäntöönpano komission suoraan hallinnoimien toimien kanssa, avustuksia ja palkintoja myönnettäessä olisi sovellettava asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 ja delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 asiaa koskevia säännöksiä, mikäli julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen perustamissäädöksessä tai ohjelman, jonka täytäntöönpano on annettu julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tehtäväksi, perussäädöksessä ei ole asiaa koskevaa erityistä säännöstä.

(14)

Jos julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten tileistä on tehtävä konsolidoitu tilinpäätös asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 143 artiklassa tarkoitettujen kirjanpitosääntöjen mukaisesti, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten soveltamissa kirjanpitosäännöissä olisi sallittava tämä.

(15)

Tämän asetuksen olisi tultava voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, jotta julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten tarkistettu varainhoitoasetus voidaan ottaa käyttöön oikea-aikaisesti 1 päivästä tammikuuta 2014 ja jotta voidaan varmistaa sääntöjen yhdenmukaisuus seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen ajan,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 LUKU

SOVELTAMISALA

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan keskeiset periaatteet, joiden perusteella julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvat elimet antavat omat varainhoitoa koskevat sääntönsä. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoitoa koskevat säännöt eivät saa poiketa tästä asetuksesta lukuun ottamatta tilanteita, joissa se on välttämätöntä elinten erityistarpeiden vuoksi ja joissa komissio antaa siihen ennalta suostumuksen asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 209 artiklan neljännen kohdan mukaisesti.

Kunkin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen on annettava yksityiskohtaiset säännöt, joilla nämä periaatteet pannaan täytäntöön sen varainhoitoa koskevissa säännöissä.

2 artikla

Määritelmät

Tätä asetusta sovellettaessa tarkoitetaan

—	’johtokunnalla’ julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tärkeintä sisäisen päätöksenteon elintä taloutta ja talousarviota koskevissa päätöksissä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen perustamissäädöksessä käytetystä nimityksestä riippumatta;

—

’johtajalla’ johtokunnan päätösten sekä tulojen ja menojen hyväksyjänä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvion toteuttamisesta vastaavaa henkilöä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen perustamissäädöksessä käytetystä nimityksestä riippumatta;

—	’jäsenellä’ julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen jäsentä sen perustamissäädöksen mukaisesti;

—	’perustamissäädöksellä’ unionin säädöstä, jolla säännellään julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen perustamiseen ja toimintaan liittyviä olennaisia näkökohtia;

—	’julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarviolla’ säädöstä, jossa arvioidaan ja vahvistetaan kaikki julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tarpeellisiksi katsotut tulot ja menot kunakin varainhoitovuotena.

3 artikla

Talousarvion soveltamisala

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvio muodostuu seuraavista:

julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tulot, joihin kuuluvat

i)	hallintomenoihin tarkoitetut sen jäsenten rahoitusosuudet;

ii)	toimintamenoihin tarkoitetut sen jäsenten rahoitusosuudet;

iii)	tiettyjen menoerien rahoittamiseen osoitettavat tulot;

iv)	julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tuottamat tulot;

b)	julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen menot, mukaan luettuina hallintomenot.

2 LUKU

BUDJETTIPERIAATTEET

4 artikla

Budjettiperiaatteiden noudattaminen

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvion laatimisessa ja toteuttamisessa noudatetaan tässä asetuksessa säädettyjä yhtenäisyyden, talousarvion totuudenmukaisuuden, vuotuisuuden, tasapainon, laskentayksikön, yleiskatteisuuden, erittelyn, vaikuttavaa ja tehokasta sisäistä valvontaa edellyttävän moitteettoman varainhoidon sekä avoimuuden periaatteita.

5 artikla

Yhtenäisyyden ja talousarvion totuudenmukaisuuden periaatteet

1. Tulon tai menon saa suorittaa ainoastaan ottamalla se johonkin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvion budjettikohtaan.

2. Menoa ei saa sitoa eikä hyväksyä maksettavaksi, jos se ylittää julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarviossa vahvistetun määrärahan.

3. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvioon saadaan ottaa määrärahoja vain tarpeelliseksi katsottuja menoja varten.

4. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvalle elimelle ei makseta sen talousarvioon suoritetuista ennakkomaksuista kertyneitä korkoja.

6 artikla

Vuotuisperiaate

1. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvioon otetaan määrärahat 1 päivänä tammikuuta alkavan ja 31 päivänä joulukuuta päättyvän varainhoitovuoden ajaksi.

2. Maksusitoumusmäärärahat kattavat varainhoitovuoden aikana tehtyjen oikeudellisten sitoumusten kustannukset kokonaisuudessaan.

3. Maksumäärärahat kattavat varainhoitovuoden tai sitä edeltävien varainhoitovuosien aikana tehtyjen oikeudellisten sitoumusten toteuttamiseen tarvittavat maksut.

4. Hallintomäärärahoja koskevat menot eivät saa ylittää vuodelle odotettua 3 artiklan a kohdan i alakohdassa tarkoitettuja tuloja.

5. Kun otetaan huomioon julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tarpeet, käyttämättömät määrärahat voidaan sisällyttää menoja ja tuloja koskevaan arvioon seuraavien kolmen varainhoitovuoden aikana. Nämä määrärahat on käytettävä ensin.

6. Edellä olevat 1–5 kohta ei saa estää sitä, että useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskevat talousarviositoumukset jaetaan usealle vuodelle vuotuisiin eriin silloin, kun perustamissäädöksessä niin säädetään, tai silloin, kun ne liittyvät hallintomenoihin.

7 artikla

Tasapainoperiaate

1. Tulojen ja maksumäärärahojen on oltava tasapainossa.

2. Maksusitoumusmäärärahat eivät saa ylittää unionin vuotuista rahoitusosuutta, joka on vahvistettu varojen vuotuista siirtoa koskevassa komission kanssa tehdyssä sopimuksessa, sekä muiden jäsenten kuin unionin vuotuisia rahoitusosuuksia, muita 3 artiklassa tarkoitettuja tuloja ja 6 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen käyttämättömien määrärahojen määrää.

3. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin ei saa ottaa lainaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvion puitteissa.

4. Jos talousarvion tulos on positiivinen, se otetaan seuraavan varainhoitovuoden talousarvioon tulona.

Jos talousarvion tulos on negatiivinen, se otetaan seuraavan varainhoitovuoden talousarvioon maksumäärärahana.

8 artikla

Laskentayksikön periaate

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvio laaditaan ja toteutetaan euroina ja tilinpäätös esitetään euroina. Kassavaroja varten tilinpitäjällä on kuitenkin valtuudet suorittaa maksutapahtumia muissa valuutoissa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen varainhoitoa koskevissa säännöissä täsmennetyin edellytyksin.

9 artikla

Yleiskatteisuusperiaate

1. Tulojen kokonaismäärän on katettava maksumäärärahojen kokonaismäärä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista. Tulot ja menot otetaan talousarvioon kokonaisuudessaan vähentämättä niitä toisistaan, jollei julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen varainhoitoa koskevissa säännöissä olevista erityissäännöksistä muuta johdu tapauksissa, joissa maksupyynnöistä voidaan tehdä tiettyjä vähennyksiä ja ne voidaan hyväksyä nettomääräisinä.

2. Määrättyyn käyttötarkoitukseen osoitetut tulot, kuten tulot rahastoista, avustukset, lahjat ja testamenttilahjoitukset, käytetään tiettyjen menoerien rahoittamiseen.

3. Johtaja voi ottaa vastaan erilaisia julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen hyväksi tarkoitettuja lahjoituksia, kuten rahastoja, avustuksia, lahjoja ja testamenttilahjoituksia.

Sellaisten lahjoitusten vastaanottamiseen, joista voi aiheutua merkittäviä kuluja, on pyydettävä etukäteen johtokunnan lupa, ja johtokunnan on tehtävä päätös kahden kuukauden kuluessa siitä, kun pyyntö esitettiin sille. Jos johtokunta ei tee päätöstä tässä määräajassa, lahjoitus katsotaan hyväksytyksi.

Johtokunta vahvistaa päätöksellään määrän, jonka ylittävät kulut katsotaan merkittäviksi.

10 artikla

Erittelyperiaate

1. Määrärahat osoitetaan käyttötarkoitukseensa ja eritellään ainakin osastoittain ja luvuittain.

2. Johtaja voi siirtää määrärahoja luvusta toiseen rajoituksitta ja osastosta toiseen enintään 10 prosenttia siihen budjettikohtaan osoitetuista kyseisen vuoden määrärahoista, josta määrärahat siirretään.

Edellä ensimmäisessä alakohdassa mainitun enimmäismäärän lisäksi johtaja voi ehdottaa johtokunnalle määrärahojen siirtämistä osastosta toiseen. Johtokunnalla on kolme viikkoa aikaa vastustaa tällaisia siirtoa. Jos tämä määräaika ylittyy, siirrot katsotaan hyväksytyiksi.

Johtaja ilmoittaa johtokunnalle mahdollisimman nopeasti kaikista ensimmäisen alakohdan mukaisesti tehdyistä siirroista.

11 artikla

Moitteettoman varainhoidon periaate

1. Määrärahat käytetään moitteettoman varainhoidon periaatteen eli taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti.

2. Taloudellisuuden periaate edellyttää, että varat, joita julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin käyttää toimintojensa toteuttamiseksi, otetaan käyttöön oikeaan aikaan ja että ne ovat määrältään riittävät, laadultaan asianmukaiset ja kustannuksiltaan mahdollisimman edulliset.

Tehokkuuden periaatteen tarkoituksena on saavuttaa käytetyillä varoilla parhaat mahdolliset tulokset.

Vaikuttavuuden periaatteen tarkoituksena on saavuttaa toiminnalle asetetut tavoitteet ja siltä odotetut tulokset.

3. Kaikille julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvion kattamille toiminnan aloille on vahvistettava erityiset mitattavissa ja toteutettavissa olevat, asiaan kuuluvat ja ajallisesti määrätyt tavoitteet. Näiden tavoitteiden toteuttamista valvotaan kullekin toiminnolle vahvistettujen tulosindikaattoreiden avulla, ja johtaja toimittaa vuosittain tiedot johtokunnalle viimeistään julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvioesityksen liiteasiakirjoissa.

4. Mikäli perustamissäädöksessä ei edellytetä, että komissio tekee arvioinnit, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen on laadittava päätöksenteon parantamiseksi arvioinnit, myös jälkiarvioinnit, niistä ohjelmistaan ja toimistaan, joista aiheutuu huomattavia menoja, ja arviointien tulokset toimitetaan johtokunnalle.

12 artikla

Talousarvion toteuttamisen sisäinen valvonta

1. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvion toteuttamisessa on noudatettava vaikuttavaa ja tehokasta sisäistä valvontaa.

2. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvion toteuttamisen yhteydessä sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan hallinnon kaikilla tasoilla sovellettavaa prosessia, jonka avulla on tarkoitus saada riittävä varmuus siitä, että seuraavat tavoitteet saavutetaan:

a)	toimien tehokkuus, vaikuttavuus ja taloudellisuus;

b)	raportoinnin luotettavuus;

c)	varojen ja tietojen turvaaminen;

d)	petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisy, havaitseminen, korjaaminen ja seuranta;

e)	tilien perustana olevien toimien laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen liittyvien riskien riittävä hallinta ottaen huomioon ohjelmien monivuotisuus ja suoritettavien maksujen luonne.

3. Vaikuttavan ja tehokkaan sisäisen valvonnan on perustuttava parhaisiin kansainvälisiin käytäntöihin, siihen on kuuluttava asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 32 artiklan 3 ja 4 kohdassa säädetyt seikat ja siinä on otettava huomioon julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen rakenne ja koko, sille annettujen tehtävien luonne sekä asianomaiset määrät ja taloudelliset ja operatiiviset riskit.

13 artikla

Avoimuusperiaate

1. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvion laatimisessa ja toteuttamisessa ja tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan avoimuusperiaatetta.

2. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen hyväksytty talousarvio, myös henkilöstötaulukko ja lisätalousarviot sekä 15 artiklan 1 kohdassa säädetyt mukautukset, julkaistaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen verkkosivuilla neljän viikon kuluessa hyväksymisestä, ja ne on toimitettava komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle.

3. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen on julkaistava verkkosivuillaan viimeistään seuraavan varainhoitovuoden 30 päivänä kesäkuuta tiedot sen talousarviosta peräisin olevien varojen saajista vakiomuotoisina delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 21 artiklan 2, 3 ja 4 kohdan mukaisesti.

Julkaistujen tietojen on oltava helposti saatavilla, läpinäkyviä ja kattavia. Nämä tiedot on annettava saataville noudattaen asianmukaisesti luottamuksellisuutta ja turvallisuutta koskevia vaatimuksia, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (4) mukaista henkilötietojen suojaa.

4. Asiantuntijat, joiden kanssa on tehty sopimus tämän asetuksen 34 artiklan mukaisesti, julkaistaan unionin verkkosivuilla.

3 LUKU

VARAINHOIDON SUUNNITTELU

14 artikla

Arvio tuloista ja menoista

1. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen on toimitettava komissiolle ja muille jäsenille viimeistään sitä vuotta edeltävän vuoden 31 päivänä tammikuuta, jona julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvio toteutetaan, arvio tuloistaan ja menoistaan, arvioita koskevat yleiset perustelut sekä 31 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu työohjelmaluonnos.

2. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tuloja ja menoja koskevaan arvioon on sisällyttävä

a)	arvio vakinaisten ja väliaikaisten toimien määrästä tehtäväryhmittäin ja palkkaluokittain sekä sopimussuhteisten toimihenkilöiden ja kansallisten asiantuntijoiden määrästä kokoaikavastaavina työntekijöinä talousarviomäärärahojen rajoissa;

b)	uusia toimia koskevien pyyntöjen perustelut, jos henkilöstömäärät muuttuvat;

c)	neljännesvuosittainen arvio kassasta- ja kassaanmaksuista.

d)	tiedot kaikkien ennalta asetettujen tavoitteiden toteuttamisesta eri toimintojen osalta;

e)	sille varainhoitovuodelle, jota arvio koskee, asetetut tavoitteet ja niiden saavuttamiseen liittyvät erityiset talousarviotarpeet;

f)	julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen hallintokustannukset ja toteutunut talousarvio edellisenä varainhoitovuonna;

g)	jäsenten maksamien rahoitusosuuksien määrä ja muiden jäsenten kuin unionin suorittamien luontoissuoritusten arvo,

h)	tiedot käyttämättömistä määrärahoista, jotka on sisällytetty menoja ja tuloja koskevaan arvioon 6 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

15 artikla

Talousarvion laatiminen

1. Johtokunta hyväksyy julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen perustamissäädöksen mukaisesti julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvion ja henkilöstötaulukon, jossa vahvistetaan vakinaisten ja väliaikaisten toimien määrä tehtäväryhmittäin ja palkkaluokittain ja jota täydennetään sopimussuhteisten toimihenkilöiden ja lähetettyjen kansallisten asiantuntijoiden määrällä kokoaikavastaavina työntekijöinä ilmoitettuna. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen varainhoitoa koskevissa säännöissä voidaan vahvistaa yksityiskohtaisia säännöksiä. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvion, myös henkilöstötaulukon, muutokset on esitettävä lisätalousarviossa, joka hyväksytään samaa menettelyä noudattaen kuin alkuperäinen talousarvio. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarviota, myös lisätalousarvioita, on mukautettava unionin talousarviossa vahvistetun unionin rahoitusosuuden huomioon ottamiseksi.

2. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvioon on sisällyttävä tulo- ja menotaulukko.

3. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvion

tulotaulukossa on esitettävä

i)	julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen arvioidut tulot asianomaisen varainhoitovuoden aikana, jäljempänä ’vuosi n’;

ii)	edellisen varainhoitovuoden arvioidut tulot sekä varainhoitovuoden n – 2 tulot;

iii)	asianmukainen selvitysosa kustakin tulopuolen budjettikohdasta;

menotaulukossa on esitettävä

i)	vuoden n maksusitoumus- ja maksumäärärahat;

ii)	edellisen varainhoitovuoden maksusitoumus- ja maksumäärärahat ja varainhoitovuoden n – 2 aikana sidotut ja maksetut menot; viimeksi mainittu on myös ilmaistava prosenttiosuutena julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen vuoden n talousarviosta;

iii)	yhteenveto niiden tulevina varainhoitovuosina suoritettavien maksujen erääntymisaikatauluista, jotka perustuvat aiempina varainhoitovuosina tehtyihin talousarviositoumuksiin;

iv)	asianmukainen selvitysosa kustakin alajaottelusta.

4. Henkilöstötaulukossa on esitettävä varainhoitovuodeksi hyväksyttyjen toimien määrän rinnalla vastaava luku edelliseltä varainhoitovuodelta sekä tosiasiallisesti täytettyjen toimien määrä. Samat tiedot on esitettävä sopimussuhteisten toimihenkilöiden ja kansallisten asiantuntijoiden osalta.

4 LUKU

TALOUSHALLINNON TOIMIJAT

16 artikla

Talousarvion toteuttaminen moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti

1. Tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävistä vastaa johtaja. Johtaja toteuttaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvion tulot ja menot julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen varainhoitoa koskevien sääntöjen ja moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti, omalla vastuullaan ja hyväksyttyjen määrärahojen rajoissa. Johtaja on vastuussa laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden noudattamisesta.

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen on osallistuttava Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) petostentorjuntatoimiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tulojen ja menojen hyväksyjällä olevaa petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisyyn ja havaitsemiseen liittyvää vastuuta.

2. Johtaja voi siirtää talousarvion toteuttamisvaltuuksia henkilöstösääntöjen alaiselle julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen henkilöstölle, mikäli henkilöstösääntöjä sovelletaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen henkilöstöön, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen varainhoitoa koskevissa säännöissä vahvistettujen edellytysten mukaisesti. Valtuutetut henkilöt voivat toimia ainoastaan heille erikseen myönnettyjen valtuuksien rajoissa.

17 artikla

Tulojen ja menojen hyväksyjän valtuudet ja tehtävät

1. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen johtaja toteuttaa talousarvion alaisuudessaan olevissa yksiköissä.

2. Jos se on välttämätöntä, ulkopuolisille yksityisoikeudellisille yhteisöille tai elimille voidaan siirtää sopimuksella teknisiä asiantuntijatehtäviä sekä sellaisia hallinto-, valmistelu- ja avustustehtäviä, joiden suorittaminen ei edellytä julkisen vallan eikä arviointiin liittyvän harkintavallan käyttöä.

3. Johtaja laatii organisaatiorakenteen sekä johtajan tehtävien hoitamiseen soveltuvat sisäiset valvontajärjestelmät johtokunnan vahvistamien vähimmäissääntöjen mukaisesti ja ottaen huomioon toimintaympäristöön ja rahoitettavien toimien luonteeseen liittyvät riskit. Rakenteen ja järjestelmien luomisen yhteydessä tehdään riskinarviointi, jossa otetaan huomioon niiden kustannustehokkuus.

Johtaja voi perustaa yksiköihinsä asiantuntija- ja neuvontatehtävän, jonka tarkoituksena on tukea johtajaa tämän tehtäviin liittyvien riskien hallinnassa.

4. Tulojen ja menojen hyväksyjän on säilytettävä suoritettuja toimia koskevat tositteet viiden vuoden ajan päivästä, jona kyseistä varainhoitovuotta koskevan talousarvion toteutumisesta on päätetty myöntää komissiolle vastuuvapaus. Tositteista on mahdollisuuksien mukaan poistettava henkilötiedot, jos nämä tiedot eivät ole valvonta- ja tarkastussyistä välttämättömiä. Joka tapauksessa teleliikennetietojen säilyttämiseen sovelletaan asetuksen (EY) N:o 45/2001 37 artiklan 2 kohdan säännöksiä.

18 artikla

Ennakkotarkastukset

1. Kaikille tapahtumille on suoritettava ainakin ennakkotarkastus, joka perustuu asiakirjatarkastukseen sekä saatavilla oleviin sellaisten aiempien tarkastusten tuloksiin, jotka koskevat tapahtuman toiminnallisia ja taloudellisia näkökohtia.

Ennakkotarkastukset kattavat tapahtuman aloittamisen ja sen tarkastamisen.

Tapahtuman aloittaminen ja tarkastaminen on pidettävä erillään.

2. Tapahtuman aloittaminen käsittää kaikki toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän toteuttamat toimet, joilla valmistellaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvion toteuttamistoimien hyväksymistä.

3. Tapahtuman ennakkotarkastuksella tarkoitetaan kaikkia ennakkotarkastuksia, jotka toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä on ottanut käyttöön tapahtuman toiminnallisten ja taloudellisten näkökohtien tarkastamiseksi.

4. Ennakkotarkastuksissa tarkistetaan vaadittujen tositteiden ja muiden käytettävissä olevien tietojen yhdenmukaisuus.

Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä päättää ennakkotarkastusten suorittamistiheydestä ja perusteellisuudesta, kun otetaan huomioon riskit ja kustannustehokkuus. Maksun vahvistamisesta vastuussa oleva tulojen ja menojen hyväksyjä pyytää epäselvissä tapauksissa lisätietoja tai suorittaa tarkastuksen paikalla saadakseen ennakkotarkastuksen yhteydessä kohtuullisen varmuuden.

Ennakkotarkastusten tavoitteena on varmistaa, että

a)	menot ovat säännönmukaisia ja noudattavat sovellettavia säännöksiä;

b)	edellä 11 artiklassa tarkoitettua moitteettoman varainhoidon periaatetta on noudatettu.

Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä voi tarkastuksissa katsoa, että joukko samankaltaisia yksittäisiä maksutapahtumia, jotka koskevat henkilöstön palkkoihin tai eläkkeisiin taikka virkamatka- tai sairauskulukorvauksiin liittyviä toistuvia menoja, muodostaa yhden tapahtuman.

19 artikla

Jälkitarkastukset

1. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä voi tehdä jälkitarkastuksia tarkastaakseen tapahtumat, jotka on jo hyväksytty ennakkotarkastusten perusteella. Nämä tarkastukset voidaan toteuttaa riskianalyysiin perustuvan otannan avulla.

Jälkitarkastukset voidaan toteuttaa asiakirjojen pohjalta ja tarvittaessa paikalla.

2. Ennakko- ja jälkitarkastuksia ei saa suorittaa sama henkilöstö. Jälkitarkastuksista vastaavat henkilöstön jäsenet eivät saa olla ennakkotarkastuksista vastaavien henkilöstön jäsenten alaisia.

Taloustapahtumia valvovalla henkilöstöllä on oltava tehtävien edellyttämä ammatillinen pätevyys.

20 artikla

Vuotuiset kertomukset

Tulojen ja menojen hyväksyjä antaa johtokunnalle vuosittain kertomuksen tehtäviensä hoitamisesta. Tulojen ja menojen hyväksyjän on tätä varten toimitettava viimeistään seuraavan varainhoitovuoden 15 päivänä helmikuuta johtokunnalle ja komissiolle seuraavat:

a)	kertomus julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen vuotuisen työohjelman täytäntöönpanosta, talousarviosta ja henkilöresursseista,

b)	julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen alustava tilinpäätös, myös 39 artiklassa tarkoitettu selvitys varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnasta;

johdon vahvistuslausuma, jossa todetaan, että jollei varaumissa toisin mainita, tulojen ja menojen hyväksyjällä on kohtuullinen varmuus siitä, että

i)	tiedot on esitetty asianmukaisesti ja ne ovat täydelliset ja täsmälliset (oikea ja riittävä kuva);

ii)	menot on käytetty aiottuun tarkoitukseensa;

iii)	käytössä olevat valvontajärjestelmät antavat riittävät takeet siitä, että tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja sääntöjenmukaiset;

d)	lopullisista tarkastuskertomuksista ja suoritetuista tarkastuksista laadittu yhteenveto, jossa tarkastellaan myös järjestelmissä havaittujen virheiden ja puutteiden luonnetta ja laajuutta sekä niiden korjaamiseksi toteutettuja tai suunniteltuja toimia.

Kertomuksesta on käytävä ilmi, vastaavatko saavutetut tulokset asetettuja tavoitteita, millaisia riskejä tapahtumiin liittyy, miten käyttöön asetetut varat on käytetty ja miten tehokkaasti ja vaikuttavasti sisäinen valvontajärjestelmä toimii, ja sen on oltava oikeassa suhteessa tehtävien luonteeseen ja asianomaisiin määriin nähden.

Johtajan on lähetettävä viimeistään kunkin vuoden 1 päivänä heinäkuuta ensimmäisen kohdan c ja d alakohdassa tarkoitetut asiakirjat ja johtoryhmän niitä koskeva arviointi, hyväksytty vuotuinen toimintakertomus sekä lopullinen tilinpäätös ja johtoryhmän sitä koskeva hyväksyntä 43 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Komissio toimittaa nämä asiakirjat Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

21 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

1. Jos toimien varainhoitoon ja valvontaan osallistuva henkilöstön jäsen katsoo, että päätös, jonka soveltamista tai hyväksymistä hänen esimiehensä edellyttää, on sääntöjenvastainen tai vastoin moitteettoman varainhoidon periaatteita tai ammatillisia sääntöjä, joita asianomaisen henkilöstön jäsenen on noudatettava, hänen on ilmoitettava asiasta kirjallisesti johtajalle, jonka on vastattava kirjallisesti. Jos johtaja ei puutu asiaan tai vahvistaa alkuperäisen päätöksen tai toimeksiannon ja henkilöstön jäsen katsoo, että vahvistus ei ole kohtuullinen tapa reagoida hänen esittämäänsä ongelmaan, henkilöstön jäsenen on ilmoitettava asiasta kirjallisesti 23 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulle tutkintaelimelle. Tämän asetuksen 23 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun tutkintaelimen on välittömästi ilmoitettava tästä johtoryhmälle.

2. Jos kyseessä on laiton toiminta, petos tai lahjonta, joka saattaa vahingoittaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tai sen jäsenten etuja, henkilöstön jäsenen on ilmoitettava asiasta sovellettavassa lainsäädännössä nimetyille viranomaisille ja elimille. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen varainhoidon tarkastuksia suorittavien ulkopuolisten tarkastajien kanssa tehdyissä sopimuksissa määrätään ulkopuolisen tarkastajan velvoitteesta ilmoittaa tulojen ja menojen hyväksyjälle epäillystä laittomasta toiminnasta, petoksesta tai lahjonnasta, joka saattaa vahingoittaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tai sen jäsenten etuja.

22 artikla

Tilinpitäjä

1. Johtokunta nimeää tilinpitäjän, joka on henkilöstösääntöjen alainen, mikäli niitä sovelletaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen henkilöstöön, ja joka on tehtäviensä hoidossa täysin riippumaton. Tilinpitäjällä on julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvassa elimessä seuraavat tehtävät:

a)	maksujen moitteeton suorittaminen, tulojen periminen ja saataviksi vahvistettujen määrien perintä;

b)	kirjanpito, tilinpäätöksen laatiminen ja esittäminen 8 luvun mukaisesti;

c)	kirjanpitosääntöjen ja tililuettelon täytäntöönpano 8 luvun mukaisesti;

kirjanpitojärjestelmien määritteleminen ja hyväksyminen sekä tarvittaessa sellaisten tulojen ja menojen hyväksyjän määrittelemien järjestelmien hyväksyminen, joiden tarkoituksena on tuottaa tai perustella kirjanpitotietoja; tilinpitäjä valtuutetaan tätä varten tarkistamaan milloin tahansa, että hyväksymisperusteita on noudatettu;

e)	kassanhallinta.

2. Kaksi tai useampi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvaa elintä voi nimetä saman tilinpitäjän.

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvat elimet voivat lisäksi sopia komission kanssa, että komission tilinpitäjä toimii myös niiden tilinpitäjänä.

Ne voivat myös antaa komission tilinpitäjälle osan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tilinpitäjän tehtävistä, kun otetaan huomioon kustannushyötynäkökohdat.

Tässä kohdassa tarkoitetussa tapauksessa ne toteuttavat tarvittavat järjestelyt eturistiriitojen välttämiseksi.

3. Tilinpitäjän on saatava tulojen ja menojen hyväksyjältä kaikki tiedot, joita tarvitaan, jotta tilinpäätöksessä voidaan antaa oikea ja riittävä kuva julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen taloudellisesta asemasta ja talousarvion toteuttamisesta. Tulojen ja menojen hyväksyjän on taattava näiden tietojen luotettavuus.

4. Ennen kuin johtaja hyväksyy tilinpäätöksen, tilinpitäjä varmentaa allekirjoituksellaan olevansa riittävän varma siitä, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen taloudellisesta asemasta.

Ensimmäistä alakohtaa varten tilinpitäjän on varmistettava, että tilinpäätös on laadittu 38 artiklassa tarkoitettujen kirjanpitosääntöjen mukaisesti ja että kaikki tulot ja menot on merkitty kirjanpitoon.

Tilinpitäjällä on toimivalta tarkistaa saamansa tiedot sekä toimittaa sellaiset muut tarkastukset, jotka hän katsoo tarpeellisiksi voidakseen varmentaa tilinpäätöksen allekirjoituksellaan.

Tilinpitäjä esittää tarvittaessa varaumia ja tekee selkoa niiden luonteesta ja laajuudesta.

Jollei 5 kohdasta muuta johdu, vain tilinpitäjällä on toimivalta hoitaa käteisvaroja ja muita vastaavia varoja. Tilinpitäjä on vastuussa niiden säilyttämisestä.

5. Tilinpitäjä voi, jos tämä on välttämätöntä hänen tehtäviensä suorittamiseksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen varainhoitoa koskevien sääntöjen mukaisesti, siirtää joitakin tehtäviään henkilöille, jotka toimivat hänen alaisuudessaan ja jotka ovat henkilöstösääntöjen alaisia, mikäli henkilöstösääntöjä sovelletaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen henkilöstöön.

6. Johtokunta voi milloin tahansa päättää pidättää tilinpitäjän väliaikaisesti tai lopullisesti virantoimituksesta, tämän kuitenkaan rajoittamatta mahdollisia kurinpitotoimia. Tällaisessa tapauksessa johtokunta nimeää väliaikaisen tilinpitäjän.

23 artikla

Taloushallinnon toimijoiden vastuualueet

1. Tämän asetuksen 16–25 artikla ei rajoita rikosoikeudellista vastuuta, joka saattaa aiheutua taloushallinnon toimijalle asiaan sovellettavan kansallisen lainsäädännön perusteella sekä unionin taloudellisten etujen suojaamista ja unionin virkamiesten tai jäsenvaltioiden virkamiesten lahjonnan torjumista koskevien voimassa olevien säännösten perusteella.

2. Tulojen ja menojen hyväksyjään tai tilinpitäjään voidaan kohdistaa kurinpitomenettely ja hänet voidaan saattaa korvausvelvolliseksi henkilöstösääntöjen mukaisesti. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tai sen jäsenten etuja haittaava laiton toiminta, petos tai lahjonta on saatettava sovellettavassa lainsäädännössä nimetyn viranomaisen tai elimen, erityisesti OLAF:n käsiteltäväksi.

3. Erityinen taloudellisten väärinkäytösten tutkintaelin, jonka komissio on perustanut tai johon komissio osallistuu asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 73 artiklan 6 kohdan mukaisesti, käyttää julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen osalta samoja toimivaltuuksia kuin komission yksiköiden osalta, ellei johtokunta päätä perustaa toiminnallisesti riippumatonta tutkintaelintä tai osallistua usean elimen yhteisen tutkintaelimen perustamiseen. Erityisessä taloudellisten väärinkäytösten tutkintaelimessä, jonka komissio on perustanut tai johon komissio osallistuu, on oltava mukana yksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen henkilöstön jäsen, jos siellä käsitellään julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elimien sille siirtämiä asioita.

Johtaja päättää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun tutkintaelimen lausunnon perusteella, aloittaako se kurinpitomenettelyn tai saattaako se asianomaiset korvausvelvollisiksi. Jos tutkintaelin havaitsee järjestelmään liittyviä ongelmia, se toimittaa tulojen ja menojen hyväksyjälle kertomuksen, jossa se esittää suosituksia. Jos tutkintaelimen lausunnossa esitetään johtajaan kohdistuvia syytöksiä, tutkintaelin välittää sen johtokunnalle ja komission sisäiselle tarkastajalle. Johtaja viittaa 20 artiklan mukaisessa vuotuisessa kertomuksessaan nimiä käyttämättä tutkintaelimen lausuntoihin ja ilmoittaa toteutetut jatkotoimet.

4. Jokaista henkilöstön jäsentä voidaan vaatia korvaamaan kokonaan tai osittain julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen kärsimä vahinko, joka johtuu hänen tehtäviään hoitaessaan tai niiden yhteydessä tekemästään vakavasta virheestä. Nimittävä viranomainen tekee perustellun päätöksen toteutettuaan ensin sovellettavassa lainsäädännössä määrätyt kurinpitoseuraamuksia koskevat muodollisuudet.

24 artikla

Eturistiriidat

1. Tämän asetuksen 16–25 artiklassa tarkoitetut taloushallinnon toimijat tai talousarvion toteuttamiseen ja varainhallintoon, myös niiden valmistelua koskeviin toimiin, tilintarkastukseen tai varainhoidon valvontaan osallistuva muu henkilö eivät saa ryhtyä toimiin, joiden yhteydessä saattaa syntyä ristiriita henkilön omien etujen ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen etujen välille.

Kun tällainen riski on olemassa, kyseisen henkilön on pidätyttävä tällaisista toimista ja annettava asia ratkaistavaksi johtajalle, joka vahvistaa kirjallisesti, onko kyseessä eturistiriita. Kyseisen henkilön on myös ilmoitettava asiasta lähimmälle esimiehelleen. Jos toimija on johtaja itse, hänen on vietävä asia johtokuntaan.

Kun eturistiriita todetaan, kyseisen henkilön on luovuttava kaikista asiaan liittyvistä tehtävistä. Johtaja, tai jos asia koskee johtajaa, johtokunta toteuttaa tarvittavat jatkotoimet.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu eturistiriita on olemassa, jos taloushallinnon toimijan tai muun henkilön tehtävien puolueeton ja objektiivinen hoitaminen vaarantuu perhe- tai tunnesiteisiin, poliittiseen tai kansalliseen yhteenkuuluvuuteen tai taloudellisiin etuihin liittyvästä tai mistä tahansa muusta syystä, jossa asianomaisella ja varojen saajalla on yhteinen etu.

25 artikla

Tehtävien eriyttäminen

Tulojen ja menojen hyväksyjä ja tilinpitäjä hoitavat eri tehtäviä, joita ei voi yhdistää toisiinsa.

5 LUKU

SISÄINEN TARKASTUS

26 artikla

Sisäisen tarkastajan nimittäminen, valtuudet ja tehtävät

1. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvalla elimellä on oltava sisäisen tarkastuksen tehtävä, jota on hoidettava asiaa koskevien kansainvälisten standardien mukaisesti.

2. Komission sisäinen tarkastaja vastaa sisäisestä tarkastuksesta. Sisäinen tarkastaja ei saa olla samalla tulojen ja menojen hyväksyjä eikä tilinpitäjä.

3. Sisäinen tarkastaja neuvoo julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvaa elintä riskienhallinnassa antamalla riippumattomia lausuntoja hallinnointi- ja valvontajärjestelmien laadusta sekä suosituksia tapahtumien toteuttamisedellytysten parantamiseksi ja moitteettoman varainhoidon edistämiseksi.

Sisäisen tarkastajan tehtävänä on erityisesti

a)	arvioida sisäisten hallinnointijärjestelmien asianmukaisuutta ja tehokkuutta sekä yksiköiden toiminnan tuloksellisuutta ohjelmien ja toimien toteuttamisessa niihin liittyvien riskien kannalta;

b)	arvioida kuhunkin talousarvion toteuttamistoimeen sovellettavien sisäisen valvonnan ja tarkastuksen järjestelmien tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

4. Sisäisen tarkastajan tehtäväkenttään kuuluvat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen kaikki toiminnot ja yksiköt. Sisäisen tarkastajan on saatava käyttöönsä rajoituksetta kaikki tiedot, joita hän tarvitsee tehtäviensä suorittamiseksi.

5. Sisäisen tarkastajan on tutustuttava 20 artiklan mukaiseen tulojen ja menojen hyväksyjän vuotuiseen kertomukseen sekä muihin yksilöityihin tietoihin.

6. Sisäisen tarkastajan on annettava havainnoistaan ja suosituksistaan kertomus johtokunnalle ja johtajalle.

Sisäisen tarkastajan on myös raportoitava seuraavista tilanteista:

—	kriittisiin riskeihin ja suosituksiin ei ole puututtu,

—	edeltävänä vuonna annettujen suositusten täytäntöönpanossa on merkittäviä viiveitä.

Johtokunnan ja johtajan on varmistettava tarkastusten perusteella annettujen suositusten täytäntöönpanon säännöllinen valvonta. Johtokunnan on tarkasteltava 20 artiklassa tarkoitettuja tietoja ja sitä, onko suositukset pantu täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti täytäntöön.

7. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen on asetettava sisäisen tarkastajan yhteystiedot kaikkien menotapahtumiin osallistuvien luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden saataville, jotta nämä voivat ottaa luottamuksellisesti yhteyttä sisäiseen tarkastajaan.

8. Sisäisen tarkastajan kertomukset ja havainnot asetetaan yleisön saataville vasta, kun sisäinen tarkastaja on vahvistanut niiden täytäntöönpanemiseksi toteutetut toimet.

27 artikla

Sisäisen tarkastajan riippumattomuus

Sisäisen tarkastajan riippumattomuus, vastuu virkatehtäviensä hoitamisesta ja oikeus nostaa kanne Euroopan unionin tuomioistuimessa määritellään asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 100 artiklan mukaisesti.

28 artikla

Sisäisen tarkastuksen yksikön perustaminen

1. Johtokunta voi perustaa kustannustehokkuus ja lisäarvo huomioon ottaen sisäisen tarkastuksen yksikön, joka hoitaa tehtävänsä asianmukaisten kansainvälisten standardien mukaisesti.

Sisäisen tarkastuksen yksikön tehtävä, toimivaltuudet ja vastuu määritellään sisäisen tarkastuksen toimintaohjeessa, ja johtokunnan on hyväksyttävä ne.

Sisäisen tarkastuksen yksikön päällikkö laatii sisäisen tarkastuksen yksikön tarkastussuunnitelman ja ottaa tässä huomioon muun muassa johtajan arvion julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen riskeistä.

Johtokunta tarkastelee suunnitelmaa ja hyväksyy sen.

Sisäisen tarkastuksen yksikön on annettava havainnoistaan ja suosituksistaan kertomus johtokunnalle ja johtajalle.

Jos yksittäisen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen sisäisen tarkastuksen yksikkö ei ole kustannustehokas tai ei pysty noudattamaan kansainvälisiä standardeja, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin voi päättää jakaa sisäisen tarkastuksen yksikön muiden samalla toimintalohkolla toimivien julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten kanssa.

Tällaisissa tapauksissa asianomaisten julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten johtokunta päättää yhteisten sisäisen tarkastuksen yksiköiden käytännön menettelyistä.

Sisäisestä tarkastuksesta vastaavien tahojen on tehtävä tehokasta yhteistyötä vaihtamalla tietoja ja tarkastuskertomuksia sekä tarvittaessa laatimalla yhteisiä riskinarviointeja ja tekemällä yhteisiä tarkastuksia.

2. Johtokunnan ja johtajan on varmistettava sisäisen tarkastuksen yksiköiden suositusten täytäntöönpanon säännöllinen valvonta.

6 LUKU

TULO- JA MENOTAPAHTUMAT

29 artikla

Tulojen toteuttaminen

1. Tulojen toteuttamiseen kuuluu saamisennusteiden laatiminen, perittävien maksujen vahvistaminen sekä maksamatta olevien määrien periminen. Siihen kuuluu tarvittaessa myös vahvistetuista saatavista luopuminen.

2. Aiheettomasti maksetut määrät peritään takaisin.

Jos maksua ei ole suoritettu veloitusilmoituksessa asetettuun eräpäivään mennessä, tilinpitäjä ilmoittaa siitä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle ja aloittaa viipymättä menettelyn saamisen perimiseksi oikeusteitse, tarvittaessa myös kuittaamalla tai, jos tämä ei ole mahdollista, pakkoperintäkeinoin.

Aikoessaan luopua vahvistetun saamisen perimisestä kokonaisuudessaan tai osittain toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä tarkastaa, että luopuminen on asianmukainen ja moitteettoman varainhoidon ja suhteellisuuden periaatteiden mukainen. Luopumispäätös on perusteltava. Luopumispäätöksessä on mainittava perintätoimet sekä ne oikeudelliset seikat ja muut tosiseikat, joihin päätös perustuu.

Tilinpitäjän on pidettävä perittävistä erääntyneistä määristä luetteloa. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen saamiset on ryhmiteltävä luettelossa perintämääräyksen antamisajankohdan mukaan. Tilinpitäjän on myös ilmoitettava päätöksistä luopua vahvistetun saamisen perimisestä kokonaisuudessaan tai osittain. Luettelo lisätään liitteeksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen antamaan varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallintoa koskevaan selvitykseen.

3. Jos saamista ei ole palautettu veloitusilmoituksessa ilmoitettuun määräaikaan mennessä, se tuottaa korkoa delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 mukaisesti.

4. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen saamiset kolmansilta ja kolmansien saamiset julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvalta yhteisön elimeltä vanhentuvat viidessä vuodessa.

30 artikla

Jäsenten rahoitusosuus

1. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen on esitettävä jäsenilleen näiden rahoitusosuuden tai sen osan suorittamista koskevat maksupyynnöt perustamissäädöksessä vahvistetuin tai jäsenten kanssa sovituin ehdoin ja väliajoin.

2. Jäsenten julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvalle elimelle rahoitusosuutena maksamat varat tuottavat korkoa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvioon.

31 artikla

Menojen toteuttaminen

1. Tulojen ja menojen hyväksyjä tekee menojen toteuttamiseksi talousarviositoumuksia ja oikeudellisia sitoumuksia, vahvistaa menoja, hyväksyy niitä maksettavaksi ja valmistelee määrärahojen käyttöä.

2. Kaikista menoista tehdään sitoumus, joka vahvistetaan, hyväksytään ja maksetaan.

Menoja vahvistaessaan toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä vahvistaa taloustapahtuman.

Menon hyväksyminen on toimi, jolla toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä antaa tilinpitäjälle ohjeet maksaa vahvistettu meno tarkistettuaan, että määrärahoja on käytettävissä.

3. Toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän on tehtävä talousarviositoumus jokaisesta toimenpiteestä, josta voi aiheutua meno julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvioon, ennen kuin hän tekee oikeudellisen sitoumuksen kolmansiin osapuoliin nähden.

4. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen vuotuiseen työohjelmaan on sisällyttävä johtokunnan antama lupa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen toimintamenoihin sen toiminta-aloilla edellyttäen, että tässä kohdassa vahvistetut osatekijät on ilmoitettu selkeästi.

Vuotuisessa työohjelmassa on esitettävä yksityiskohtaiset tavoitteet ja odotetut tulokset, myös suoritusindikaattorit. Siihen on myös sisällyttävä kuvaus rahoitettavista toimista ja maininta kullekin toimelle osoitetusta määrästä.

Merkittävät muutokset vuotuiseen työohjelmaan on hyväksyttävä perustamissäädöksen mukaisesti samaa menettelyä noudattaen kuin alkuperäinen työohjelma.

Johtokunta voi antaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tulojen ja menojen hyväksyjälle oikeuden tehdä vähäisiä muutoksia työohjelmaan.

32 artikla

Määräajat

Menot on maksettava asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 ja delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1268/2012 säädetyssä ajassa ja näiden asetusten mukaisesti.

7 LUKU

JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUTEEN PERUSTUVAN ELIMEN TALOUSARVION TOTEUTTAMINEN

33 artikla

Hankinnat

1. Hankintoihin sovelletaan asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 ja delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 V osastoa, jollei tämän artiklan 3–6 kohdasta muuta johdu.

2. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin osallistuu komission yleisen varainhoitoasetuksen 108 artiklan mukaisesti perustaman ja hoitaman poissulkemisia koskevan keskustietokannan ylläpitoon.

3. Jos hankinnan arvo on 60 000 euron ja asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 118 artiklassa säädettyjen kynnysarvojen välillä, voidaan käyttää delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1268/2012 vahvistettua menettelyä, joka koskee arvoltaan enintään 60 000 euron vähäisiä hankintoja.

4. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin voi pyytää saada osallistua hankintaviranomaisena komission tai toimielinten yhteisiin hankintamenettelyihin tai muiden unionin elinten tai julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten hankintamenettelyihin.

5. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin voi tehdä hankinnan käyttämättä julkisiin hankintoihin sovellettavaa menettelyä hankkiessaan komissiolta, toimielinten yhteisiltä virastoilta, neuvoston asetuksella (EY) N:o 2965/94 (5) perustetulta Euroopan unionin elinten käännöskeskukselta tai muilta julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvilta elimiltä näiden tuottamia tavaroita, palveluja tai työsuorituksia.

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin voi tehdä ilman julkista hankintamenettelyä muiden jäsentensä kuin unionin kanssa hankintoja, jotka koskevat kyseisten jäsenten suoraan tarjoamia tavaroita, palveluja tai työsuorituksia ilman, että täytyy turvautua kolmansiin osapuoliin.

Ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettuja tavaroita, palveluja ja työsuorituksia ei katsota jäsenten rahoitusosuudeksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvioon.

6. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin voi käyttää yhteisiä hankintamenettelyjä isäntäjäsenvaltion hankintaviranomaisten kanssa kattaakseen hallinnolliset tarpeensa, tai käyttää yhteisiä hankintamenettelyjä jäsenvaltioiden hankintaviranomaisten, Euroopan vapaakauppaliiton jäsenvaltioiden tai jäseninä olevien unionin jäsenehdokasvaltioiden kanssa. Tällöin sovelletaan delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 133 artiklaa soveltuvin osin.

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin voi käyttää yhteisiä hankintamenettelyjä yksityisten jäseniensä tai sellaisten unionin ohjelmiin osallistuvien maiden hankintaviranomaisten kanssa, jotka osallistuvat siihen jäseninä. Tällöin sovelletaan delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 133 artiklan ensimmäistä kohtaa soveltuvin osin.

34 artikla

Asiantuntijat

Asiantuntijoiden valintaan sovelletaan delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 287 artiklaa soveltuvin osin, jollei ohjelman, jonka täytäntöönpano on annettu julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tehtäväksi, perussäädöksessä ole vahvistettu erityistä menettelyä. Tällaisille asiantuntijoille maksetaan ennakolta ilmoitettuun kiinteämääräiseen summaan perustuva korvaus ja heidät valitaan heidän ammatillisen pätevyytensä perusteella.

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin voi käyttää komission tai muun unionin tai julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen laatimaa luetteloa.

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin voi tarpeellisiksi katsomissaan perustelluissa tapauksissa valita myös luettelojen ulkopuolisia henkilöitä, joilla on tarvittava osaaminen.

Ulkopuoliset asiantuntijat valitaan heille annettavien tehtävien edellyttämän osaamisen, kokemuksen ja tietämyksen perusteella sekä syrjimättömyyden, tasapuolisen kohtelun ja eturistiriitojen välttämisen periaatteiden mukaisesti.

35 artikla

Avustukset

Avustuksiin sovelletaan asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 ja delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 VI osastoa, jollei perustamissäädöksessä olevista erityissäännöksistä muuta johdu.

36 artikla

Palkinnot

1. Palkintoihin sovelletaan asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 ja delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 VII osastoa, jollei tämän artiklan 2 kohdasta muuta johdu.

2. Jos palkintokilpailun yksikköarvo on vähintään 1 000 000 euroa, sen julkaisemisen edellytyksenä on, että se on esitetty 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa työohjelmaluonnoksessa.

37 artikla

Muutoksenhakukeinoista ilmoittaminen

1. Jos tulojen ja menojen hyväksyjän menettelytoimi vahingoittaa hakijan, tarjoajan, tuensaajan tai toimeksisaajan oikeuksia, sen on sisällettävä käytettävissä olevat hallinnolliset ja/tai oikeudelliset muutoksenhakukeinot toimen riitauttamiseksi.

2. Erityisesti on ilmoitettava muutoksenhaun luonne, elin tai elimet, joiden käsiteltäväksi asia voidaan antaa, sekä muutoksenhakukeinojen käytön määräajat.

3. Edellä olevia 1 ja 2 kohtaa sovelletaan, jollei ohjelman, jonka täytäntöönpano on annettu julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tehtäväksi, perussäädöksissä ole vahvistettu erityisiä menettelyjä.

8 LUKU

KIRJANPITO

38 artikla

Tilinpäätökseen sovellettavat säännöt

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen on käytettävä kirjanpitojärjestelmää, joka tuottaa täsmällistä, täydellistä ja luotettavaa tietoa oikea-aikaisesti.

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tilinpidon on oltava asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 143 artiklassa tarkoitettujen kirjanpitosääntöjen mukaista.

39 artikla

Tilinpäätöksen rakenne

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tilinpäätöksessä on esitettävä

a)	julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tilinpäätöslaskelmat;

b)	kertomukset julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvion toteuttamisesta (selvitys varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta).

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen on laadittava selvitys varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta. Selvityksessä on esitettävä sekä absoluuttisina lukuina että prosenttiosuuksina ainakin tiedot määrärahojen toteuttamisasteesta ja yhteenveto määrärahasiirroista eri budjettikohtien välillä.

Jos julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tilinpäätökset on konsolidoitava asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 143 artiklassa tarkoitettujen kirjanpitosääntöjen mukaisesti, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen on lähetettävä selvitys varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle seuraavan varainhoitovuoden 31 päivään maaliskuuta mennessä.

40 artikla

Kirjanpitoperiaatteet

Tilinpäätöslaskelmiin sisältyvät tiedot, myös tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskevat tiedot, on esitettävä tavalla, jolla varmistetaan niiden merkityksellisyys, luotettavuus, vertailukelpoisuus ja ymmärrettävyys. Tilinpäätöslaskelmien laadinnassa on noudatettava asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 143 artiklassa tarkoitettuihin kirjanpitosääntöihin sisältyviä yleisesti hyväksyttyjä kirjanpitoperiaatteita tai suoriteperusteisia julkisen sektorin kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (International Public Sector Accounting Standard), jäljempänä ’IPSAS’.

41 artikla

Tilinpäätöslaskelmat

1. Tilinpäätös on laadittava euroina ja siihen on sisällyttävä

tase ja tuotto- ja kululaskelma, joista käyvät ilmi kaikki varat ja velat, taloudellinen asema sekä taloudellinen tulos edeltävän vuoden 31 päivältä joulukuuta; ne esitetään asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 143 artiklassa tarkoitettujen kirjanpitosääntöjen tai suoriteperusteisten IPSAS-standardien mukaisesti;

b)	rahavirtalaskelma, josta käyvät ilmi varainhoitovuoden kassaan- ja kassastamaksut sekä kassatilanne varainhoitovuoden lopussa;

c)	nettovarojen muutoslaskelma, jossa esitetään yhteenveto vuoden aikana tapahtuneista muutoksista ja kertyneestä tuloksesta.

2. Tilinpäätöksen liitetiedoissa täydennetään ja tulkitaan 1 kohdassa tarkoitetuissa tilinpäätöksissä esitettyjä tietoja ja annetaan kaikki kansainvälisesti hyväksytyn kirjanpitokäytännön edellyttämät lisätiedot, jos nämä tiedot ovat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen toimintojen kannalta olennaisia.

42 artikla

Talousarvion toteuttamista koskeva selvitys

Talousarvion toteuttamisselvitys on laadittava euroina. Siihen on kuuluttava

a)	selvitys, johon yhdistetään kaikki varainhoitovuoden talousarviotapahtumat tuloina ja menoina;

b)	liitetiedot, joissa täydennetään ja tulkitaan toteuttamisselvityksessä esitettyjä tietoja.

Talousarvion toteuttamisselvityksen laatimisessa noudatetaan talousarvion rakennetta.

43 artikla

Alustava tilinpäätös ja lopullisen tilinpäätöksen hyväksyminen

1. Jos julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tilinpäätös on konsolidoitava asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 143 artiklassa tarkoitettujen kirjanpitosääntöjen mukaisesti, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tilinpitäjän on lähetettävä alustava tilinpäätös tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan vuoden 15 päivänä helmikuuta.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tilinpitäjän on lähetettävä komission tilinpitäjälle viimeistään seuraavan vuoden 15 päivänä helmikuuta komission tilinpitäjän esittämään määrämuotoon laadittu selvityspaketti konsolidointia varten.

2. Tilinpitäjä laatii julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen lopullisen tilinpäätöksen. Johtajan on lähetettävä se viimeistään 15 päivänä maaliskuuta yhdessä 46 artiklassa tarkoitetun ulkopuolisen tarkastajan lausunnon kanssa johtokunnalle hyväksymistä varten.

Jos julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tilinpäätös on konsolidoitava asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 143 artiklassa tarkoitettujen kirjanpitosääntöjen mukaisesti, tilinpitäjän on lähetettävä tilinpäätös 46 artiklassa tarkoitetun ulkopuolisen tarkastajan lausunnon ja johtokunnan hyväksynnän kanssa tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään seuraavan varainhoitovuoden 1 päivänä heinäkuuta. Tällöin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tilinpitäjän on lisäksi toimitettava komission tilinpitäjälle viimeistään 1 päivänä heinäkuuta komission tilinpitäjän esittämään määrämuotoon laadittu selvityspaketti konsolidointia varten.

Jos julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tilinpäätös on konsolidoitava asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 143 artiklassa tarkoitettujen kirjanpitosääntöjen mukaisesti, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tilinpitäjän on lähetettävä tilintarkastustuomioistuimelle samana päivänä lopullisen tilinpäätöksen kanssa kyseistä lopullista tilinpäätöstä koskeva vahvistuskirje.

Lopulliseen tilinpäätökseen on liitettävä tilinpitäjän laatima ilmoitus, jonka mukaan tilinpäätös on laadittu tämän luvun säännösten sekä sovellettavien kirjanpitoperiaatteiden, -sääntöjen ja -menetelmien mukaisesti.

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen lopullinen tilinpäätös on julkaistava sen verkkosivuilla kuukauden kuluessa sen hyväksymisestä.

44 artikla

Kirjanpitojärjestelmä

1. Jos julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tilinpäätös on konsolidoitava asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 143 artiklassa tarkoitettujen kirjanpitosääntöjen mukaisesti, komission tilinpitäjä vahvistaa asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 152 artiklan mukaisesti yhdenmukaistetun tililuettelon, jota julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen on sovellettava.

2. Kirjanpitojärjestelmän on koostuttava liikekirjanpidosta ja talousarviokirjanpidosta. Kirjanpito on laadittava kalenterivuosittain ja euromääräisenä.

3. Liikekirjanpitoon merkitään aikajärjestyksessä kahdenkertaista kirjanpitoa noudattaen tapahtumat ja toimet, jotka vaikuttavat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen taloudelliseen asemaan ja rahoitustilanteeseen sekä varallisuuteen.

4. Talousarviokirjanpidon avulla voidaan seurata yksityiskohtaisesti julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvion toteuttamista. Siihen on kirjattava kaikki talousarvion toteuttamistoimet tuloina ja menoina.

45 artikla

Omaisuusluettelot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen on laadittava omaisuusluettelot kaikista sen tai unionin varallisuuteen kuuluvista aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä rahoitusomaisuudesta. Jos julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tilinpäätös on konsolidoitava asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 143 artiklassa tarkoitettujen kirjanpitosääntöjen mukaisesti, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen on pidettävä omaisuusluetteloja yllä komission tilinpitäjän laatiman mallin mukaisesti. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen on tarkistettava, että omaisuusluetteloon tehdyt merkinnät vastaavat todellista tilannetta.

9 LUKU

ULKOINEN TARKASTUS JA PETOKSENTORJUNTA

46 artikla

Ulkoinen tarkastus

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvalle elimelle on tehtävä kansainvälisesti hyväksyttyjen tarkastusstandardien mukainen riippumaton ulkoinen tarkastus, jonka suorittaa riippumaton tarkastusyksikkö. Ulkoisen tarkastajan lausunnosta on käytävä ilmi, ovatko kirjanpitotiedot oikeat ja riittävät, toimivatko käytössä olevat valvontajärjestelmät moitteettomasti ja ovatko tilien perustana olevat toimet lailliset ja sääntöjenmukaiset. Lausunnossa on myös ilmoitettava, antaako tarkastustyö aihetta epäillä 20 artiklassa tarkoitetussa johdon vahvistuslausumassa esitettyjä tietoja. Lausunto on toimitettava johtokunnalle. Se on lähetettävä komissiolle yhdessä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen lopullisen tilinpäätöksen kanssa viimeistään 15 päivänä maaliskuuta.

47 artikla

Tilintarkastustuomioistuimen suorittama tilintarkastus

1. Jollei julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen perustamissäädöksessä muuta vahvisteta, tilintarkastustuomioistuin tarkastaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tilit SEUT-sopimuksen 287 artiklan mukaisesti. Tilintarkastustuomioistuin voi ottaa tarkastusta suorittaessaan huomioon 46 artiklassa tarkoitetun riippumattoman ulkopuolisen tarkastajan suorittaman tarkastustyön sekä tarkastajan havaintojen perusteella toteutetut toimet.

2. Tilintarkastustuomioistuin suorittaa tarkastuksensa asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 158–163 artiklan mukaisesti.

48 artikla

Komission, tilintarkastustuomioistuimen ja OLAFin paikalla suorittamat tarkastukset

1. Rajoittamatta 47 artiklan 1 kohdan soveltamista julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen on sallittava komission henkilöstön ja muiden sen valtuuttamien henkilöiden sekä tilintarkastustuomioistuimen pääsy sen toimipaikkoihin ja tiloihin ja annettava näiden käyttöön kaikki, myös sähköiset, tiedot, joita tarvitaan tarkastusten suorittamiseksi.

2. OLAF voi suorittaa tutkimuksia, mukaan lukien paikalla tehtäviä selvityksiä ja tarkastuksia, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) No 883/2013 (6) ja neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 (7) säädettyjä säännöksiä ja menettelyjä noudattaen, jotta voidaan määrittää, liittyykö julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen rahoittamaan avustukseen tai hankintaan petos, lahjonta tai muu laiton toiminta, joka vaikuttaa unionin taloudellisiin etuihin.

3. Rajoittamatta 1 ja 2 kohdan soveltamista julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen sopimuksiin ja päätöksiin on sisällyttävä säännökset, joilla nimenomaisesti annetaan Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia ja tutkimuksia toimivaltansa mukaisesti.

10 LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

49 artikla

Tietopyynnöt

Komissio ja muut julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen jäsenet kuin unioni voivat pyytää julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvalta elimeltä tarpeellisia tietoja tai selityksiä niiden toimivaltaan kuuluvista talousarviokysymyksistä.

50 artikla

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoitoa koskevien sääntöjen hyväksyminen

Kaikkien asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 209 artiklassa tarkoitettujen elinten on hyväksyttävä uudet varainhoitoa koskevat säännöt siten, että ne voivat tulla voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014 ja joka tapauksessa yhdeksän kuukauden kuluessa siitä ajankohdasta, jona julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin on liittynyt kyseisen asetuksen 209 artiklan soveltamisalaan.

51 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 30 päivänä syyskuuta 2013.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO

(1) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(2) Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2002, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta (EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1).

(3) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1268/2012, annettu 29 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

(5) Neuvoston asetus (EY) N:o 2965/94, annettu 28 päivänä marraskuuta 1994, Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen perustamisesta (EYVL L 314, 7.12.1994, s. 1).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(7) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

7.2.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 38/16

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 111/2014,

annettu 4 päivänä helmikuuta 2014,

tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteenä olevan yhdistetyn nimikkeistön yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen antaa tämän asetuksen liitteessä esitetyn tavaran luokittelua koskevia säännöksiä.

(2)

Asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 vahvistetaan yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt. Näitä sääntöjä sovelletaan myös kaikkiin muihin nimikkeistöihin, jotka perustuvat kokonaan tai osittain yhdistettyyn nimikkeistöön taikka joissa siihen mahdollisesti lisätään alajakoja ja jotka vahvistetaan unionin erityissäännöksillä tavaroiden kauppaa koskevien tariffimääräysten tai muiden toimenpiteiden soveltamiseksi.

(3)	Mainittujen yleisten tulkintasääntöjen mukaan on tämän asetuksen liitteen taulukossa olevassa sarakkeessa 1 esitetty tavara luokiteltava sarakkeen 2 CN-koodiin sarakkeesta 3 ilmenevin perustein.

(4)

On aiheellista säätää, että sitovien tariffitietojen haltija voi neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (2) 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti vielä tietyn ajan käyttää sellaisia sitovia tariffitietoja, jotka on annettu tässä asetuksessa tarkoitetusta tavarasta mutta jotka eivät ole tämän asetuksen säännösten mukaisia. Mainitun ajan olisi oltava kolme kuukautta.

(5)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Liitteenä olevan taulukon sarakkeessa 1 esitetty tavara luokitellaan yhdistetyssä nimikkeistössä mainitun taulukon sarakkeen 2 CN-koodiin.

2 artikla

Sitovia tariffitietoja, jotka eivät ole tämän asetuksen säännösten mukaisia, voidaan käyttää asetuksen (ETY) N:o 2913/92 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti vielä kolmen kuukauden ajan tämän asetuksen voimaantulosta.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 4 päivänä helmikuuta 2014.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

Algirdas ŠEMETA

Komission jäsen

(1) EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1.

(2) Neuvoston asetus (ETY) N:o 2913/92, annettu 12 päivänä lokakuuta 1992, yhteisön tullikoodeksista (EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1).

LIITE

Tavaran kuvaus

Luokittelu

(CN-koodi)

Perusteet

(1)

(2)

(3)

Laite, jossa on yhdistetty nestekidetyyppinen (LCD) värimonitori ja kosketusherkkä pinta (ns. kosketusnäytöllä varustettu monitori) ja jonka kuvaruudun läpimitta on noin 38 cm (15 tuumaa) ja

—	jonka alkuperäinen erottelutarkkuus on 1 024 × 768 pikseliä,

—	joka tukee erottelutarkkuuksia 640 × 350, 720 × 400, 640 × 480, 800 × 600 ja 1 024 × 768 pikseliä,

—	jonka kuvasuhde on 4:3,

—	jonka pikselien jakoväli on 0,297 mm,

—	jonka kirkkaus on 250 cd/m2,

—	jonka sivuttaissuuntainen katselukulma on 120° ja pystysuuntainen katselukulma 100°,

—	jonka vasteaika on 17 ms,

—	jonka kontrastisuhde on 400:1, ja

—	jossa on virta- ja säätönäppäimiä.

Laitteessa on seuraavat liitännät:

—

D-Sub,

—	USB ja RS-232 kosketusherkän pinnan yhdistämiseksi automaattiseen tietojenkäsittelykoneeseen.

Siinä on kallistuva jalusta ja pyörintämekanismi sekä häikäisemätön pinta.

Tullille esitettävä monitori on tarkoitettu käytettäväksi esim. myynti- ja asiakaspalvelupisteiden päätteissä. Käyttäjät voivat syöttää tietoja näihin päätteisiin kosketusnäytöllä. Monitorilla voidaan esittää automaattisten tietojenkäsittelykoneiden signaaleja.

8528 51 00

Luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön 1 ja 6 yleisen tulkintasäännön määräysten, XVI jakson 3 huomautuksen ja CN-koodien 8528 ja 8528 51 00 nimiketekstien mukaisesti.

Laite on yhdistelmäkone, jolla suoritetaan nimikkeen 8471 X–Y-koordinaattien syöttölaitteiden ja nimikkeen 8528 monitorin toimintoja. Sen lisäksi, että laitteella esitetään tietoja, käyttäjät voivat syöttää siihen tietoja. Kun otetaan huomioon laitteen suunnittelu, periaate ja objektiiviset ominaisuudet eli se, että monitori pystyy suorittamaan toimintonsa itsenäisesti ilman syöttölaitetta, tietojen esittäminen muodostaa laitteen pääasiallisen toiminnon XVI jakson 3 huomautuksen mukaisesti. Kun otetaan huomioon laitteen objektiiviset ominaisuudet, kuten kuvasuhde, pitkäkestoiseen lähikatseluun soveltuva pikselien jakoväli, kirkkaus, automaattisissa tietojenkäsittelyjärjestelmissä yleisesti käytettävät rajapinnat, kallistuva jalusta ja pyörintämekanismi sekä häikäisemätön pinta, monitoria pidetään laitteena, jollaista käytetään yksinomaan tai pääasiassa nimikkeen 8471 automaattisissa tietojenkäsittelyjärjestelmissä.

Sen vuoksi laite on luokiteltava CN-koodiin 8528 51 00 muuksi monitoriksi, jollaista käytetään yksinomaan tai pääasiassa nimikkeen 8471 automaattisissa tietojenkäsittelyjärjestelmissä.

7.2.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 38/18

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 112/2014,

annettu 4 päivänä helmikuuta 2014,

tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteenä olevan yhdistetyn nimikkeistön yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen antaa tämän asetuksen liitteessä esitetyn tavaran luokittelua koskevia säännöksiä.

(2)

(3)	Mainittujen yleisten tulkintasääntöjen mukaan on tämän asetuksen liitteen taulukossa olevassa sarakkeessa 1 esitetty tavara luokiteltava sarakkeen 2 CN-koodiin sarakkeesta 3 ilmenevin perustein.

(4)

On aiheellista säätää, että sitovia tariffitietoja, jotka on annettu tässä asetuksessa tarkoitetusta tavarasta mutta jotka eivät ole tämän asetuksen säännösten mukaisia, voidaan käyttää neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (2) 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti vielä tietyn ajan. Mainitun ajan olisi oltava kolme kuukautta.

(5)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Liitteenä olevan taulukon sarakkeessa 1 esitetty tavara luokitellaan yhdistetyssä nimikkeistössä mainitun taulukon sarakkeen 2 CN-koodiin.

2 artikla

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 4 päivänä helmikuuta 2014.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

Algirdas ŠEMETA

Komission jäsen

(1) EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1.

(2) Neuvoston asetus (ETY) N:o 2913/92, annettu 12 päivänä lokakuuta 1992, yhteisön tullikoodeksista (EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1).

LIITE

Tavaran kuvaus

Luokittelu

(CN-koodi)

Perusteet

(1)

(2)

(3)

Nestekidenäyttöinen (LCD) värimonitori, jonka kuvaruudun läpimitta on noin 75 cm (30 tuumaa) ja jonka mitat ovat noin 71 × 45 × 11 cm ja

—	jonka alkuperäinen erottelutarkkuus on 1 280 × 768 pikseliä,

—	joka tukee erottelutarkkuuksia 640 × 480, 800 × 600, 1 024 × 768 ja 1 280 × 768 pikseliä,

—	joka tukee lähetysnormeja NTSC, PAL ja SECAM,

—	joka tukee videotiloja 480i, 480p, 576i, 576p, 720p ja 1 080i,

—	jonka kuvasuhde on 15:9,

—	jonka pikselien jakoväli on 0,5025 mm,

—	jonka vasteaika on 25 ms,

—	jonka kirkkaus on 450 cd/m2,

—	jonka kontrastisuhde on 350:1,

—	jonka sivuttais- ja pystysuuntainen katselukulma on 170°,

—	jossa on kuva kuvassa -valmius (PIP),

—	jossa on sisäänrakennettu äänenvahvistin, ja

—	jossa on virta- ja säätönäppäimiä.

Laitteessa on seuraavat liitännät:

—

DVI-D,

—	D-Sub mini,

—	BNC (analoginen RGB),

—	RCA-komposiitti tai S-Video,

—	BNC-komponentti,

—	2 RCA-stereoliitintä ja 1 ministereoliitin,

—	ulkoisten kaiuttimien jakkiliittimiä,

—	RS-232 syötön ohjausta varten.

Laitteessa on kiinteä jalusta, jossa ei ole kallistus- eikä pyörintämekanismia, ja se esitetään tullille kaukosäätimen kanssa.

Monitorissa ei ole videoviritintä eikä muuta elektroniikkaa televisiosignaalien käsittelemiseen.

Tullille esitettävä monitori on tarkoitettu käytettäväksi tietonäyttösovelluksissa, kuten yleisölle tietoa tarjoavissa palvelupisteissä, vähittäiskauppojen kylteissä, pörsseissä, lentoasemilla ja messuilla. Tämän toiminnon suorittamiseksi monitorilla voidaan esittää signaaleja sekä automaattisista tietojenkäsittelykoneista että muista videolähteistä.

8528 59 31

Luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön 1 ja 6 yleisen tulkintasäännön sekä CN-koodien 8528, 8528 59 ja 8528 59 31 nimiketekstien mukaisesti.

Kun otetaan huomioon laitteen objektiiviset ominaisuudet, kuten kuvaruudun koko, tuetut lähetysnormit ja videotilat, pidempikestoiseen lähikatseluun soveltumaton pikselien jakoväli, voimakas kirkkaus, kaukosäätimen kuuluminen varustukseen, audiovahvistinpiirit, PIP-toiminto, kiinteä jalusta ilman kallistus- ja pyörintämekanismia, monitorin ei voida katsoa olevan tarkoitettu yksinomaan tai pääasiallisesti nimikkeen 8471 automaattisessa tietojenkäsittelyjärjestelmässä käytettäväksi. Sen vuoksi sitä ei voida luokitella alanimikkeeseen 8528 51 00.

Koska monitori pystyy esittämään ATK-koneesta signaaleja, joiden taso on riittävä ATK-koneen kanssa käytettäväksi, sen katsotaan pystyvän esittämään hyväksyttävällä toiminnallisuustasolla signaaleja automaattisista tietojenkäsittelykoneista.

Sen vuoksi monitori on luokiteltava CN-koodiin 8528 59 31 litteäksi näytöksi, joka pystyy esittämään hyväksyttävällä toiminnallisuustasolla signaaleja automaattisista tietojenkäsittelykoneista ja jonka kuvaruudussa käytetään nestekidetekniikkaa.

7.2.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 38/20

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 113/2014,

annettu 4 päivänä helmikuuta 2014,

tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteenä olevan yhdistetyn nimikkeistön yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen antaa tämän asetuksen liitteessä esitetyn tavaran luokittelua koskevia säännöksiä.

(2)

(3)	Mainittujen yleisten tulkintasääntöjen mukaan on tämän asetuksen liitteen taulukossa olevassa sarakkeessa 1 esitetty tavara luokiteltava sarakkeen 2 CN-koodiin sarakkeesta 3 ilmenevin perustein.

(4)

(5)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Liitteenä olevan taulukon sarakkeessa 1 esitetty tavara luokitellaan yhdistetyssä nimikkeistössä mainitun taulukon sarakkeen 2 CN-koodiin.

2 artikla

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 4 päivänä helmikuuta 2014.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

Algirdas ŠEMETA

Komission jäsen

(1) EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1.

(2) Neuvoston asetus (ETY) N:o 2913/92, annettu 12 päivänä lokakuuta 1992, yhteisön tullikoodeksista (EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1).

LIITE

Tavaran kuvaus

Luokittelu

(CN-koodi)

Perusteet

(1)

(2)

(3)

Suorakaiteen muotoinen laite (ns. suurnopeuskamera), jossa on linssi ja elektronisia piirejä ja jonka mitat ovat noin 12 × 12 × 11 cm.

Laitteessa on 2 G:n haihtuva sisäinen muisti, johon voidaan väliaikaisesti tallentaa täydellä tarkkuudella kuvia sarjana 1,54 sekunnin ajan 1 000 kuvan sekuntinopeudella. Otetut kuvat katoavat, kun kamera suljetaan.

Laite on yhdistettävä kaapelilla automaattiseen tietojenkäsittelykoneeseen, jotta kameraa voitaisiin käyttää ja kuvat tallentaa automaattiseen tietojenkäsittelykoneeseen.

Laitteessa on CMOS-kenno ja elektroninen keskussuljin (”global snapshot shutter”), joka tunnetaan myös nimillä ”lyhytkestoinen salama” tai ”stroboskooppikuvantaminen”.

Kamera on suunniteltu ottamaan kuvasarjoja 60–1 000 kuvan sekuntinopeudella käytettäessä täyttä 1 024 × 1 024 kuvapisteen tarkkuutta tai 109 500 kuvaa sekunnissa käytettäessä pienempää 128 × 16 kuvapisteen tarkkuutta. Otettuja kuvia voidaan katsella yksitellen tai videona esim. hidastettuna.

Kuvia voidaan analysoida laboratoriossa tai vastaavassa ympäristössä esim. ultranopeiden ilmiöiden, kuten autojen törmäystestien, tutkimiseksi.

8525 80 19

Luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön 1 ja 6 yleisen tulkintasäännön sekä CN-koodien 8525, 8525 80 ja 8525 80 19 nimiketekstien mukaisesti.

Väliaikaista tallennusta haihtuvaan muistiin ei pidetä tallentamisena kameraan, koska kuvat katoavat, kun kamera suljetaan. Näin ollen luokittelu alanimikkeen 8525 80 30 digitaalikameraksi tai videokameranauhuriksi, jolla voidaan tallentaa ainoastaan alanimikkeen 8525 80 91 televisiokameralla otettua kuvaa ja ääntä, ei tule kyseeseen (ks. harmonoidun järjestelmän selitykset, nimike 8525, B kohdan ensimmäinen ja viides kappale).

Sen vuoksi laite on luokiteltava CN-koodiin 8525 80 19 muuksi televisiokameraksi (ks. harmonoidun järjestelmän selitykset, nimike 8525, B kohdan neljäs kappale).

7.2.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 38/22

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 114/2014,

annettu 4 päivänä helmikuuta 2014,

tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteenä olevan yhdistetyn nimikkeistön yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen antaa tämän asetuksen liitteessä esitetyn tavaran luokittelua koskevia säännöksiä.

(2)

(3)	Mainittujen yleisten tulkintasääntöjen mukaan on tämän asetuksen liitteen taulukossa olevassa sarakkeessa 1 esitetty tavara luokiteltava sarakkeen 2 CN-koodiin sarakkeesta 3 ilmenevin perustein.

(4)

(5)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Liitteenä olevan taulukon sarakkeessa 1 esitetty tavara luokitellaan yhdistetyssä nimikkeistössä mainitun taulukon sarakkeen 2 CN-koodiin.

2 artikla

Sitovia tariffitietoja, jotka eivät ole tässä asetuksessa vahvistettujen säännösten mukaisia, voidaan käyttää asetuksen (ETY) N:o 2913/92 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti vielä kolmen kuukauden ajan tämän asetuksen voimaantulosta.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 4 päivänä helmikuuta 2014.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

Algirdas ŠEMETA

Komission jäsen

(1) EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1.

(2) Neuvoston asetus (ETY) N:o 2913/92, annettu 12 päivänä lokakuuta 1992, yhteisön tullikoodeksista (EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1).

LIITE

Tavaran kuvaus

Luokittelu

(CN-koodi)

Perusteet

(1)

(2)

(3)

Nestekidenäyttöinen (LCD) värimonitori, jonka kuvaruudun läpimitta on noin 54 cm (21 tuumaa), jonka mitat (ilman jalustaa) ovat noin 37 × 47 × 7 cm, ja

—	jonka erottelutarkkuus on 1 200 × 1 600 pikseliä,

—	jonka kuvasuhde on 3:4,

—	jonka pikselien jakoväli on 0,270 mm,

—	jonka vaakapyyhkäisytaajuus on 31–76 kHz,

—	jonka pystypyyhkäisytaajuus on 49–61 Hz,

—	jonka kirkkaus on enimmillään 250 cd/m2, jota voidaan kalibroida,

—	jonka sivuttais- ja pystysuuntainen katselukulma on 170 astetta,

—	jonka kontrastisuhde on 550:1,

—	jonka vasteaika on 30 ms,

—	jossa on virta- ja säätöpainikkeita, mukaan lukien kalibroinnin valintapainike.

Laitteessa on seuraavat liitännät:

—

DVI-I,

—	D-Sub mini,

—	1 USB-vastasuuntaportti ja 2 USB-myötäsuuntaporttia.

Sen kääntösäde on 90.

Siinä on kallistuva jalusta, pyörintämekanismi ja häikäisemätön pinta. Se voidaan asentaa myös seinälle.

Tuote on DICOM-standardien (Digital Imaging and Communications in Medicine), mukaan lukien sen 14 osan, mukainen, jonka johdosta käyttäjän on mahdollista säätää erittäin tarkat gamma-, kirkkaus- ja värilämpötila-arvot ja monitori pystyy esittämään kuvien väri- ja harmaasävyt lääketieteellisten diagnoosien edellyttämällä tarkkuudella.

Tullille esitettävä monitori on tarkoitettu käytettäväksi lääketieteellisissä järjestelmissä röntgenkuvien esittämiseksi kliinisiä diagnooseja varten.

8528 59 31

Luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön 1 ja 6 yleisen tulkintasäännön sekä CN-koodien 8528, 8528 59 ja 8528 59 31 nimiketekstien mukaisesti.

Kun otetaan huomioon laitteen objektiiviset ominaisuudet, kuten sen vastaaminen DICOM-standardeja, jonka johdosta käyttäjä voi säätää erittäin tarkat gamma-, kirkkaus- ja värilämpötila-arvot ja monitori pystyy esittämään kuvien väri- ja harmaasävyt lääketieteellisten diagnoosien edellyttämällä tarkkuudella, monitori on tarkoitettu käytettäväksi lääketieteellisissä järjestelmissä röntgenkuvien näyttämiseksi kliinisiä diagnooseja varten. Monitoria ei pidetä sellaisena, jota käytetään yksinomaan tai pääasiallisesti nimikkeen 8471 automaattisissa tietojenkäsittelyjärjestelmissä (ATK). Sen vuoksi sitä ei voida luokitella alanimikkeeseen 8528 51 00.

Monitori luokitellaan siten CN-koodin 8528 59 31 litteäksi näytöksi, joka pystyy esittämään hyväksyttävällä toiminnallisuustasolla signaaleja automaattisista tietojenkäsittelykoneista ja jonka kuvaruudussa käytetään nestekidenäyttötekniikkaa.

7.2.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 38/24

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 115/2014,

annettu 4 päivänä helmikuuta 2014,

tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteenä olevan yhdistetyn nimikkeistön yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen antaa tämän asetuksen liitteessä esitetyn tavaran luokittelua koskevia säännöksiä.

(2)

(3)	Mainittujen yleisten tulkintasääntöjen mukaan on tämän asetuksen liitteen taulukossa olevassa sarakkeessa 1 esitetty tavara luokiteltava sarakkeen 2 CN-koodiin sarakkeesta 3 ilmenevin perustein.

(4)

(5)	Tullikoodeksikomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Liitteenä olevan taulukon sarakkeessa 1 esitetty tavara luokitellaan yhdistetyssä nimikkeistössä mainitun taulukon sarakkeen 2 CN-koodiin.

2 artikla

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 4 päivänä helmikuuta 2014.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

Algirdas ŠEMETA

Komission jäsen

(1) EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1.

(2) Neuvoston asetus (ETY) N:o 2913/92, annettu 12 päivänä lokakuuta 1992, yhteisön tullikoodeksista (EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1).

LIITE

Tavaran kuvaus

Luokittelu

(CN-koodi)

Perusteet

(1)

(2)

(3)

Sähköinen ohjauslaite, jossa on kosketuskäyttöinen nestekidenäyttö (LCD), enintään 1 000 V:n jännitettä varten. Näytön kuvaruudun läpimitta on 30,5 cm (12 tuumaa) ja erottelutarkkuus 800 × 600 pikseliä, ja se on kotelossa, jonka mitat ovat on noin 30 × 23 × 6 cm.

Laitteessa on automaattinen tietojenkäsittelykone (ATK-kone), ja se esitetään tullille yhdessä käyttöjärjestelmän kanssa.

Laitteessa on seuraavat liitännät:

—	CompactFlash-muistikorttipaikka,

—	kaksi USB-liitäntää,

—	kaksi RJ-45-liitäntää,

—	RS-232-liitäntä,

—	RS-485-liitäntä,

—	lisämuistipaikka,

—	laajennusväyläpaikka laajennuskorteille, joilla ohjataan esimerkiksi valmistajakohtaisia tulo-/lähtöyksiköitä (I/O).

Laitteessa on myös useita sisäänrakennettuja ajureita erityyppisten automaatiolaitteiden liittämistä varten ja se pystyy suorittamaan ja esittämään työpöytäohjelmia, esimerkiksi tekstinkäsittely- ja taulukkolaskentaohjelmia.

Tullille esitettävä laite on tarkoitettu käytettäväksi teollisuusprosesseissa käytettävien koneiden sähköiseen ohjaukseen sovelluksissa, joissa käytetään ohjelmoitavia automaatio-ohjaimia tai ohjelmoitavia logiikkaohjaimia.

8537 10 10

Luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön 1 ja 6 yleisen tulkintasäännön sekä CN-koodien 8537, 8537 10 ja 8537 10 10 nimiketekstien mukaisesti.

Kun otetaan huomioon laitteen objektiiviset ominaisuudet eli se, että siinä on sisäänrakennettuja ajureita erityyppisiä automaatiolaitteita varten ja laajennusväyläpaikka tulo-/lähtöyksiköiden ohjaamiseen, se on tarkoitettu käytettäväksi koneiden sähköiseen ohjaamiseen teollisuusprosesseissa. Sen vuoksi luokittelu nimikkeeseen 8471 automaattiseksi tietojenkäsittelykoneeksi ei tule kyseeseen.

Koska laitteessa on ATK-kone, se on luokiteltava CN-koodiin 8537 10 10 numeeriseksi ohjauspaneeliksi, jossa on yhteenrakennettu automaattinen tietojenkäsittelykone ja joka on tarkoitettu enintään 1 000 V:n jännitettä varten.

7.2.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 38/26

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 116/2014,

annettu 6 päivänä helmikuuta 2014,

tehoaineen kaliumjodidi hyväksymättä jättämisestä kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta 21 päivänä lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1107/2009 80 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti neuvoston direktiivin 91/414/ETY (2) säännöksiä sovelletaan hyväksymismenettelyn ja hyväksynnän edellytysten osalta tehoaineisiin, joista on tehty päätös kyseisen direktiivin 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti ennen 14 päivää kesäkuuta 2011. Kaliumjodidin osalta asetuksen (EY) N:o 1107/2009 80 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät komission päätöksellä 2005/751/EY (3).

(2)

Alankomaat vastaanotti direktiivin 91/414/ETY 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti 6 päivänä syyskuuta 2004 Koppert Beheer B.V.:ltä hakemuksen kaliumjodidi-tehoaineen sisällyttämiseksi direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I. Päätöksessä 2005/751/EY vahvistettiin, että asiakirja-aineisto oli täydellinen, eli sen voitiin periaatteessa katsoa täyttävän direktiivin 91/414/ETY liitteissä II ja III asetetut tietovaatimukset.

(3)

Kyseisen tehoaineen vaikutukset ihmisten ja eläinten terveyteen ja ympäristöön on arvioitu direktiivin 91/414/ETY 6 artiklan 2 ja 4 kohdan säännösten mukaisesti hakijan ehdottamien käyttötarkoitusten osalta. Esittelevä jäsenvaltio toimitti komissiolle arviointikertomuksen luonnoksen 27 päivänä heinäkuuta 2007. Hakijalta pyydettiin komission asetuksen (EU) N:o 188/2011 (4) 11 artiklan 6 kohdan mukaisesti lisätietoja. Hakija ilmoitti 30 päivänä toukokuuta 2011, että lisätietoja ei ollut saatavilla.

(4)

Jäsenvaltiot ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, ovat tarkastelleet arviointikertomuksen luonnosta. Elintarviketurvallisuusviranomainen esitti komissiolle päätelmänsä kaliumjodidi-tehoaineen käyttöä torjunta-aineissa koskevasta riskinarvioinnista (5)22 päivänä lokakuuta 2012. Elintarviketurvallisuusviranomainen havaitsi tiedoissa useita puutteita, jotka olisivat edellyttäneet lisätietoja hakijalta. Koppert B.V. peruutti 27 päivänä syyskuuta 2013 päivätyllä kirjeellä kaliumjodidin hyväksymistä koskevan hakemuksensa.

(5)

Jäsenvaltioille annettiin direktiivin 91/414/ETY 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti mahdollisuus myöntää väliaikaisia lupia kaliumjodidia sisältäville kasvinsuojeluaineille aluksi kolmeksi vuodeksi. Komission päätöksessä 2010/457/EU (6) annettiin jäsenvaltioille mahdollisuus pidentää kaliumjodidia koskevia väliaikaisia lupia viimeistään 31 päivänä elokuuta 2012 päättyväksi ajanjaksoksi. Komission täytäntöönpanopäätöksessä 2012/363/EU (7) annettiin jäsenvaltioille mahdollisuus pidentää kaliumjodidia koskevia väliaikaisia lupia viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2014 päättyväksi ajanjaksoksi.

(6)	Hakemuksen peruuttamisen vuoksi kaliumjodidia ei pitäisi hyväksyä asetuksen (EY) N:o 1107/2009 13 artiklan 2 kohdan nojalla.

(7)	Voimassa olevat väliaikaiset luvat olisi näin ollen peruutettava, eikä uusia lupia olisi enää myönnettävä.

(8)	Jäsenvaltioille tulisi antaa aikaa kaliumjodidia sisältävien kasvinsuojeluaineiden lupien peruuttamiseen.

(9)	Jos jäsenvaltiot myöntävät kaliumjodidia sisältävien kasvinsuojeluaineiden osalta siirtymäajan asetuksen (EY) N:o 1107/2009 46 artiklan mukaisesti, kyseisen siirtymäajan olisi päätyttävä viimeistään kahdeksantoista kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.

(10)	Tämä asetus ei rajoita kaliumjodidia koskevan uuden hakemuksen toimittamista asetuksen (EY) N:o 1107/2009 7 artiklan nojalla.

(11)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tehoaineen hyväksymättä jättäminen

Tehoainetta kaliumjodidi ei hyväksytä.

2 artikla

Siirtymätoimenpiteet

Jäsenvaltioiden on peruutettava kaliumjodidia tehoaineena sisältäviä kasvinsuojeluaineita koskevat voimassa olevat luvat viimeistään 27 päivänä elokuuta 2014.

3 artikla

Siirtymäaika

Jäsenvaltioiden asetuksen (EY) N:o 1107/2009 46 artiklan mukaisesti mahdollisesti myöntämän siirtymäajan on oltava mahdollisimman lyhyt, ja sen on päätyttävä viimeistään 27 päivänä elokuuta 2015.

4 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 6 päivänä helmikuuta 2014.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO

(1) EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1.

(2) Neuvoston direktiivi 91/414/ETY, annettu 15 päivänä heinäkuuta 1991, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta (EYVL L 230, 19.8.1991, s. 1).

(3) Komission päätös 2005/751/EY, tehty 21 päivänä lokakuuta 2005, yksityiskohtaista tutkimusta varten toimitetun asiakirja-aineiston täydellisyyden periaatteellisesta hyväksymisestä askorbiinihapon, kaliumjodidin ja kaliumtiosyanaatin mahdolliseksi sisällyttämiseksi neuvoston direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I (EUVL L 282, 26.10.2005, s. 18).

(4) Komission asetus (EU) N:o 188/2011, annettu 25 päivänä helmikuuta 2011, neuvoston direktiivin 91/414/ETY täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä siltä osin kuin on kyse sellaisten tehoaineiden arviointimenettelystä, joita ei ollut markkinoilla kahtena kyseisen direktiivin tiedoksi antamista seuraavana vuonna (EUVL L 53, 26.2.2011, s. 51).

(5) EFSA Journal 2013;11(6):2923. Saatavilla verkossa osoitteessa www.efsa.europa.eu

(6) Komission päätös 2010/457/EU, annettu 17 päivänä elokuuta 2010, jäsenvaltioiden mahdollisuudesta pidentää uusien tehoaineiden Candida oleophilan O-kannan, kaliumjodidin ja kaliumtiosyanaatin väliaikaisia lupia (EUVL L 218, 19.8.2010, s. 24).

(7) Komission täytäntöönpanopäätös 2012/363/EU, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, jäsenvaltioiden mahdollisuudesta pidentää uusien tehoaineiden biksafeenin, Candida oleophilan O-kannan, fluopyramin, halosulfuronin, kaliumjodidin, kaliumtiosyanaatin ja spirotetramaatin väliaikaisia lupia (EUVL L 176, 6.7.2012, s. 70).

7.2.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 38/28

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 117/2014,

annettu 6 päivänä helmikuuta 2014,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (2) ja erityisesti sen 136 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)	Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 6 päivänä helmikuuta 2014.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

Jerzy PLEWA

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2) EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.

LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0702 00 00	IL	85,7
	MA	48,7
	TN	89,6
	TR	85,7
	ZZ	77,4
0707 00 05	TR	151,0
0707 00 05	ZZ	151,0
0709 91 00	EG	91,5
0709 91 00	ZZ	91,5
0709 93 10	MA	48,3
	TR	101,7
	ZZ	75,0
0805 10 20	EG	47,6
	MA	54,9
	TN	65,7
	TR	71,6
	ZZ	60,0
0805 20 10	IL	123,4
	MA	73,9
	ZZ	98,7
0805 20 30, 0805 20 50, 0805 20 70, 0805 20 90	CN	60,3
	EG	21,7
	IL	134,7
	JM	113,2
	KR	144,2
	MA	146,4
	PK	55,3
	TR	98,6
	ZZ	96,8
0805 50 10	TR	66,6
0805 50 10	ZZ	66,6
0808 10 80	CN	127,8
	MK	35,4
	US	161,6
	ZZ	108,3
0808 30 90	CL	123,5
	CN	46,0
	TR	131,9
	US	135,9
	ZA	93,1
	ZZ	106,1

(1) Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.

7.2.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 38/30

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANODIREKTIIVI 2014/19/EU,

annettu 6 päivänä helmikuuta 2014,

kasveille ja kasvituotteille haitallisten organismien yhteisöön kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseen liittyvistä suojatoimenpiteistä annetun neuvoston direktiivin 2000/29/EY liitteen I muuttamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kasveille ja kasvituotteille haitallisten organismien yhteisöön kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseen liittyvistä suojatoimenpiteistä 8 päivänä toukokuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/29/EY (1) ja erityisesti sen 14 artiklan toisen kohdan d alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Jäsenvaltioiden toimittamista tiedoista käy ilmi, että Diabrotica virgifera virgifera Le Conte -organismi on jo levinnyt ja asettautunut suureen osaan unionin aluetta. Euroopan komission tekemän vaikutustenarvioinnin perusteella pääteltiin, että käytettävissä ei ole toteuttamiskelpoisia toimenpiteitä, joilla se voitaisiin hävittää tai sen leviäminen laajemmalle voitaisiin tehokkaasti estää.

(2)	Lisäksi on jo olemassa tehokkaita ja kestäviä torjuntakeinoja, joilla voidaan minimoida tämän organismin vaikutus maissisatoon, etenkin vuoroviljelyjärjestelyä toteuttamalla.

(3)	Sen vuoksi direktiivin 2000/29/EY nojalla ei pitäisi asettaa muita suojatoimenpiteitä Diabrotica virgifera virgifera Le Conte -organismin osalta. Sen vuoksi kyseistä organismia ei pitäisi enää sisällyttää kyseisen direktiivin luetteloon haitallisista organismeista.

(4)	Sen vuoksi direktiivin 2000/29/EY liitettä I olisi muutettava.

(5)	Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvinsuojelukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivin 2000/29/EY liite I tämän direktiivin liitteen mukaisesti.

2 artikla

Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 31 päivänä toukokuuta 2014. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

Niiden on sovellettava näitä säännöksiä 1 päivästä kesäkuuta 2014.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

3 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 6 päivänä helmikuuta 2014.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO

(1) EYVL L 169, 10.7.2000, s. 1.

LIITE

Muutetaan direktiivin 2000/29/EY liite I seuraavasti:

Poistetaan A osan II jakson a otsakkeessa 0.1 kohta.

7.2.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 38/32

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANODIREKTIIVI 2014/20/EU,

annettu 6 päivänä helmikuuta 2014,

perussiemenperunoiden ja varmennettujen siemenperunoiden unionin luokkien sekä näihin luokkiin sovellettavien edellytysten ja nimitysten määrittämisestä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon siemenperunoiden pitämisestä kaupan 13 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston direktiivin 2002/56/EY (1) ja erityisesti sen 3 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Komission direktiivillä 93/17/ETY (2) otetaan käyttöön sääntöjä, jotka koskevat perussiemenperunoiden unionin luokkia.

(2)	Siemenperunoiden tuotantojärjestelmien nopean teknisen ja tieteellisen kehityksen sekä sisämarkkinoilla käytävän kaupan lisääntymisen vuoksi on suotavaa, että näitä sääntöjä mukautetaan. Sektorin kehitys huomioon ottaen näitä sääntöjä olisi sovellettava myös varmennettuihin siemenperunoihin.

(3)

Säännöissä olisi käsiteltävä unionin luokkien yhtenäistä nimeämistä. Niihin olisi sisällyttävä myös edellytyksiä, jotka koskevat siemenperunoiden ja niiden erien kaupan pitämistä mihin tahansa unionin luokkaan kuuluvana. Edellytyksissä olisi käsiteltävä tapauksen mukaan tuholaisten esiintymistä, muihin lajikkeisiin kuuluvia perunoita sekä perunoita, joissa on vikoja, maata tai vierasainetta tai jotka ovat nahistuneita.

(4)	Vaatimus, jonka mukaan kasvi on kasvatettava viljelymaalla, jossa perunoita on viimeksi kasvatettu kolme vuotta sitten ja johon kohdistetaan vähintään kaksi virallista tarkastusta, ei ole enää tarpeellinen ottaen huomioon tässä direktiivissä asetetut unionin luokkia koskevat tiukemmat vaatimukset.

(5)

Direktiivin 2002/56/EY antamisen jälkeen tieteellinen tietämys on kehittynyt siemenperunoiden sukupolvien lukumäärän ja siemenperunoissa esiintyvien tuholaisten välisestä yhteydestä. Sukupolvien lukumäärän rajoittaminen on tarpeen piilevässä muodossa olevien tuholaisten aiheuttaman kasvinsuojelullisen riskin lieventämiseksi. Tämä rajoittaminen on välttämätöntä riskin lieventämiseksi, eikä käytettävissä ole muita vähemmän tiukkoja toimenpiteitä sen korvaamiseksi. Kokemukset ovat osoittaneet, että unionin S-, SE- ja E-luokan osalta kullekin näistä luokista olisi sallittava sukupolvien enimmäismäärä. Jotta varmistetaan olennaisten vaatimusten noudattaminen, näiden vaatimusten pitäisi katsoa täyttyneen vain virallisen tarkastuksen perusteella.

(6)	Direktiivi 93/17/ETY olisi näin ollen kumottava.

(7)	Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat maataloudessa, puutarhaviljelyssä ja metsätaloudessa käytettäviä siemeniä ja lisäysaineistoa käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Perussiemenperunoiden unionin luokat

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että perussiemenperunoita voidaan pitää kaupan ”unionin S-luokkaan” kuuluvina, jos ne täyttävät seuraavat edellytykset:

a)	perunoiden on havaittu virallisessa tarkastuksessa täyttävän liitteessä I olevan 1 kohdan a alakohdassa vahvistetut edellytykset; sekä

b)	perunoiden erien on havaittu virallisessa tarkastuksessa täyttävän liitteessä I olevan 1 kohdan b alakohdassa vahvistetut edellytykset.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että perussiemenperunoita voidaan pitää kaupan ”unionin SE-luokkaan” kuuluvina, jos ne täyttävät seuraavat edellytykset:

a)	perunoiden on havaittu virallisessa tarkastuksessa täyttävän liitteessä I olevan 2 kohdan a alakohdassa vahvistetut edellytykset; ja

b)	perunoiden erien on havaittu virallisessa tarkastuksessa täyttävän liitteessä I olevan 2 kohdan b alakohdassa vahvistetut edellytykset.

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että perussiemenperunoita voidaan pitää kaupan ”unionin E-luokkaan” kuuluvina, jos ne täyttävät seuraavat edellytykset:

a)	perunoiden on havaittu virallisessa tarkastuksessa täyttävän liitteessä I olevan 3 kohdan a alakohdassa vahvistetut edellytykset; ja

b)	perunoiden erien on havaittu virallisessa tarkastuksessa täyttävän liitteessä I olevan 3 kohdan b alakohdassa vahvistetut edellytykset.

2 artikla

Varmennettujen siemenperunoiden unionin luokat

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että varmennettuja siemenperunoita voidaan pitää kaupan ”unionin A-luokkaan” kuuluvina, jos ne täyttävät seuraavat edellytykset:

a)	perunoiden on havaittu virallisessa tarkastuksessa täyttävän liitteessä II olevan 1 kohdan a alakohdassa vahvistetut edellytykset; ja

b)	perunoiden erien on havaittu virallisessa tarkastuksessa täyttävän liitteessä II olevan 1 kohdan b alakohdassa vahvistetut edellytykset.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että varmennettuja siemenperunoita voidaan pitää kaupan ”unionin B-luokkaan” kuuluvina, jos ne täyttävät seuraavat edellytykset:

a)	perunoiden on havaittu virallisessa tarkastuksessa täyttävän liitteessä II olevan 2 kohdan a alakohdassa vahvistetut edellytykset; ja

b)	perunoiden erien on havaittu virallisessa tarkastuksessa täyttävän liitteessä II olevan 2 kohdan b alakohdassa vahvistetut edellytykset.

3 artikla

Ilmoittaminen komissiolle

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle, missä määrin ne soveltavat unionin eri luokkia varmentaessaan omaa tuotantoaan.

4 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1. Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2015. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

Niiden on sovellettava näitä säännöksiä 1 päivästä tammikuuta 2016.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

5 artikla

Kumoaminen

Kumotaan direktiivi 93/17/ETY 1 päivästä tammikuuta 2016 alkaen.

6 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

7 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 6 päivänä helmikuuta 2014.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO

(1) EYVL L 193, 20.7.2002, s. 60.

(2) Komission direktiivi 93/17/ETY, annettu 30 päivänä maaliskuuta 1993, yhteisön perussiemenperunoiden luokittelusta sekä näihin luokkiin sovellettavista edellytyksistä ja nimityksistä (EYVL L 106, 30.4.1993, s. 7).

LIITE I

Perussiemenperunoita koskevat edellytykset

”Unionin S-luokkaan” kuuluvia perussiemenperunoita koskevat seuraavat edellytykset:

siemenperunoita koskevat edellytykset:

i)	lajikkeesta poikkeavien kasvien ja vieraita lajikkeita edustavien kasvien lukumäärä yhteensä saa olla enintään 0,1 prosenttia;

ii)	tyvimädän saastuttamien kasvien lukumäärä saa olla enintään 0,1 prosenttia;

iii)	ensimmäisen sukupolven kasveissa sellaisten kasvien lukumäärä, joilla esiintyy virustaudin oireita, saa olla enintään 1,0 prosenttia;

iv)	sellaisten kasvien lukumäärä, joilla esiintyy mosaiikkiviruksen tai kierrelehtisyysviruksen aiheuttamia oireita, saa olla yhteensä enintään 0,2 prosenttia;

v)	sukupolvien lukumäärä, mukaan luettuna pellossa olevien esiperusperunoiden ja perusperunoiden sukupolvet, rajoitetaan viiteen;

vi)	jos sukupolvesta ei ole mainintaa virallisessa etiketissä, asianomaisten perunoiden katsotaan kuuluvan viidenteen sukupolveen.

erissä sallittavat poikkeamat seuraavien epäpuhtauksien, vikojen ja tautien osalta:

i)	sellaisia siemenperunoita, joissa esiintyy mätää, lukuun ottamatta vaaleaa tai tummaa rengasmätää, saa olla enintään 0,5 prosenttia painosta, ja näistä sellaisia siemenperunoita, joissa esiintyy märkää mätää, saa olla enintään 0,2 prosenttia painosta;

ii)	sellaisia siemenperunoita, joissa on perunaseittiä yli 10 prosentissa niiden pinta-alasta, saa olla enintään 5,0 prosenttia painosta;

iii)	sellaisia siemenperunoita, joissa on perunarupea yli kolmanneksessa niiden pinta-alasta, saa olla enintään 5,0 prosenttia painosta;

iv)	sellaisia siemenperunoita, joissa on kuorirokkoa yli 10 prosentissa niiden pinta-alasta, saa olla enintään 3,0 prosenttia painosta;

v)	liiallisen kuivettumisen tai hopealaikun aiheuttaman kuivettumisen vuoksi nahistuneita mukuloita saa olla enintään 1,0 prosenttia painosta;

vi)	sellaisia siemenperunoita, joissa on ulkoisia vikoja, mukaan luettuna epämuodostuneet tai vahingoittuneet mukulat, saa olla enintään 3,0 prosenttia painosta;

vii)	maata ja vierasaineita saa olla enintään 1,0 prosenttia painosta;

viii)

sellaisten siemenperunoiden kokonaisosuus, jotka kuuluvat edellä i–vi alakohdassa tarkoitettujen poikkeamien piiriin, saa olla enintään 6,0 prosenttia painosta.

”Unionin SE-luokkaan” kuuluvia perussiemenperunoita koskevat seuraavat edellytykset:

siemenperunoita koskevat edellytykset:

i)	lajikkeesta poikkeavien kasvien ja vieraita lajikkeita edustavien kasvien lukumäärä yhteensä saa olla enintään 0,1 prosenttia;

ii)	tyvimädän saastuttamien kasvien lukumäärä saa olla enintään 0,5 prosenttia;

iii)	ensimmäisen sukupolven kasveissa sellaisten kasvien lukumäärä, joilla esiintyy virustaudin oireita, saa olla enintään 2,0 prosenttia;

iv)	sellaisten kasvien lukumäärä, joilla on mosaiikkiviruksen tai kierrelehtisyysviruksen aiheuttamia oireita, saa olla enintään 0,5 prosenttia;

v)	sukupolvien lukumäärä, mukaan luettuna pellossa olevien esiperusperunoiden ja perusperunoiden sukupolvet, rajoitetaan kuuteen;

vi)	jos sukupolvesta ei ole mainintaa virallisessa etiketissä, asianomaisten perunoiden katsotaan kuuluvan kuudenteen sukupolveen.

erissä sallittavat poikkeamat seuraavien epäpuhtauksien, vikojen ja tautien osalta:

i)	sellaisia siemenperunoita, joissa esiintyy mätää, lukuun ottamatta vaaleaa tai tummaa rengasmätää, saa olla enintään 0,5 prosenttia painosta, ja näistä sellaisia siemenperunoita, joissa esiintyy märkää mätää, saa olla enintään 0,2 prosenttia painosta;

ii)	sellaisia siemenperunoita, joissa on perunaseittiä yli 10 prosentissa niiden pinta-alasta, saa olla enintään 5,0 prosenttia painosta;

iii)	sellaisia siemenperunoita, joissa on perunarupea yli kolmanneksessa niiden pinta-alasta, saa olla enintään 5,0 prosenttia painosta;

iv)	sellaisia siemenperunoita, joissa on kuorirokkoa yli 10 prosentissa niiden pinta-alasta, saa olla enintään 3,0 prosenttia painosta;

v)	liiallisen kuivettumisen tai hopealaikun aiheuttaman kuivettumisen vuoksi nahistuneita mukuloita saa olla enintään 1,0 prosenttia painosta;

vi)	sellaisia siemenperunoita, joissa on ulkoisia vikoja, mukaan luettuna epämuodostuneet tai vahingoittuneet mukulat, saa olla enintään 3,0 prosenttia painosta;

vii)	maata ja vierasaineita saa olla enintään 1,0 prosenttia painosta;

viii)

sellaisten siemenperunoiden kokonaisosuus, jotka kuuluvat edellä i–vi alakohdassa tarkoitettujen poikkeamien piiriin, saa olla enintään 6,0 prosenttia painosta.

”Unionin E-luokkaan” kuuluvia perussiemenperunoita koskevat seuraavat edellytykset:

siemenperunoita koskevat edellytykset:

i)	lajikkeesta poikkeavien kasvien ja vieraita lajikkeita edustavien kasvien lukumäärä yhteensä saa olla enintään 0,1 prosenttia;

ii)	tyvimädän saastuttamien kasvien lukumäärä saa olla enintään 1,0 prosenttia;

iii)	ensimmäisen sukupolven kasveissa sellaisten kasvien lukumäärä, joilla esiintyy virustaudin oireita, saa olla enintään 4,0 prosenttia;

iv)	sellaisten kasvien lukumäärä, joilla esiintyy mosaiikkiviruksen tai kierrelehtisyysviruksen aiheuttamia oireita, saa olla enintään 0,8 prosenttia;

v)	sukupolvien lukumäärä, mukaan luettuna pellossa olevien esiperusperunoiden ja perusperunoiden sukupolvet, rajoitetaan seitsemään;

vi)	jos sukupolvesta ei ole mainintaa virallisessa etiketissä, asianomaisten perunoiden katsotaan kuuluvan seitsemänteen sukupolveen.

erissä sallittavat poikkeamat seuraavien epäpuhtauksien, vikojen ja tautien osalta:

i)	sellaisia siemenperunoita, joissa esiintyy mätää, lukuun ottamatta vaaleaa tai tummaa rengasmätää, saa olla enintään 0,5 prosenttia painosta, ja näistä sellaisia siemenperunoita, joissa esiintyy märkää mätää, saa olla enintään 0,2 prosenttia painosta;

ii)	sellaisia siemenperunoita, joissa on perunaseittiä yli 10 prosentissa niiden pinta-alasta, saa olla enintään 5,0 prosenttia painosta;

iii)	sellaisia siemenperunoita, joissa on perunarupea yli kolmanneksessa niiden pinta-alasta, saa olla enintään 5,0 prosenttia painosta;

iv)	sellaisia siemenperunoita, joissa on kuorirokkoa yli 10 prosentissa niiden pinta-alasta, saa olla enintään 3,0 prosenttia painosta;

v)	liiallisen kuivettumisen tai hopealaikun aiheuttaman kuivettumisen vuoksi nahistuneita mukuloita saa olla enintään 1,0 prosenttia painosta;

vi)	sellaisia siemenperunoita, joissa on ulkoisia vikoja, mukaan luettuna epämuodostuneet tai vahingoittuneet mukulat, saa olla enintään 3,0 prosenttia painosta;

vii)	maata ja vierasaineita saa olla enintään 1,0 prosenttia painosta;

viii)

sellaisten siemenperunoiden kokonaisosuus, jotka kuuluvat edellä i–vi alakohdassa tarkoitettujen poikkeamien piiriin, saa olla enintään 6,0 prosenttia painosta.

LIITE II

Varmennettuja siemenperunoita koskevat vähimmäisedellytykset

”Unionin A-luokkaan” kuuluvia varmennettuja siemenperunoita koskevat seuraavat edellytykset:

siemenperunoita koskevat edellytykset:

i)	lajikkeesta poikkeavien kasvien ja vieraita lajikkeita edustavien kasvien lukumäärä yhteensä saa olla enintään 0,2 prosenttia;

ii)	tyvimädän saastuttamien kasvien lukumäärä saa olla enintään 2,0 prosenttia;

iii)	ensimmäisen sukupolven kasveissa sellaisten kasvien lukumäärä, joilla esiintyy virustaudin oireita, saa olla enintään 8,0 prosenttia;

iv)	sellaisten kasvien lukumäärä, joilla esiintyy mosaiikkiviruksen tai kierrelehtisyysviruksen aiheuttamia oireita, saa olla enintään 2,0 prosenttia;

erissä sallittavat poikkeamat seuraavien epäpuhtauksien, vikojen ja tautien osalta:

i)	sellaisia siemenperunoita, joissa esiintyy mätää, lukuun ottamatta vaaleaa tai tummaa rengasmätää, saa olla enintään 0,5 prosenttia painosta, ja näistä sellaisia siemenperunoita, joissa esiintyy märkää mätää, saa olla enintään 0,2 prosenttia painosta;

ii)	sellaisia siemenperunoita, joissa on perunaseittiä yli 10 prosentissa niiden pinta-alasta, saa olla enintään 5,0 prosenttia painosta;

iii)	sellaisia siemenperunoita, joissa on perunarupea yli kolmanneksessa niiden pinta-alasta, saa olla enintään 5,0 prosenttia painosta;

iv)	sellaisia siemenperunoita, joissa on kuorirokkoa yli 10 prosentissa niiden pinta-alasta, saa olla enintään 3,0 prosenttia painosta;

v)	liiallisen kuivettumisen tai hopealaikun aiheuttaman kuivettumisen vuoksi nahistuneita mukuloita saa olla enintään 1,0 prosenttia painosta;

vi)	sellaisia siemenperunoita, joissa on ulkoisia vikoja, mukaan luettuna epämuodostuneet tai vahingoittuneet mukulat, saa olla enintään 3,0 prosenttia painosta;

vii)	maata ja vierasaineita saa olla enintään 2,0 prosenttia painosta;

viii)

sellaisten siemenperunoiden kokonaisosuus, jotka kuuluvat edellä i–vi alakohdassa tarkoitettujen poikkeamien piiriin, saa olla enintään 8,0 prosenttia painosta.

”Unionin B-luokkaan” kuuluvia varmennettuja siemenperunoita koskevat seuraavat edellytykset:

siemenperunoita koskevat edellytykset:

i)	lajikkeesta poikkeavien kasvien ja vieraita lajikkeita edustavien kasvien lukumäärä yhteensä saa olla enintään 0,5 prosenttia;

ii)	tyvimädän saastuttamien kasvien lukumäärä saa olla enintään 4,0 prosenttia;

iii)	ensimmäisen sukupolven kasveissa sellaisten kasvien lukumäärä, joilla esiintyy virustaudin oireita, saa olla enintään 10,0 prosenttia;

iv)	sellaisten kasvien lukumäärä, joilla esiintyy mosaiikkiviruksen tai kierrelehtisyysviruksen aiheuttamia oireita, saa olla enintään 6,0 prosenttia;

erissä sallittavat poikkeamat seuraavien epäpuhtauksien, vikojen ja tautien osalta:

i)	sellaisia siemenperunoita, joissa esiintyy mätää, lukuun ottamatta vaaleaa tai tummaa rengasmätää, saa olla enintään 0,5 prosenttia painosta, ja näistä sellaisia siemenperunoita, joissa esiintyy märkää mätää, saa olla enintään 0,2 prosenttia painosta;

ii)	sellaisia siemenperunoita, joissa on perunaseittiä yli 10 prosentissa niiden pinta-alasta, saa olla enintään 5,0 prosenttia painosta;

iii)	sellaisia siemenperunoita, joissa on perunarupea yli kolmanneksessa niiden pinta-alasta, saa olla enintään 5,0 prosenttia painosta;

iv)	sellaisia siemenperunoita, joissa on kuorirokkoa yli 10 prosentissa niiden pinta-alasta, saa olla enintään 3,0 prosenttia painosta;

v)	liiallisen kuivettumisen tai hopealaikun aiheuttaman kuivettumisen vuoksi nahistuneita mukuloita saa olla enintään 1,0 prosenttia painosta;

vi)	sellaisia siemenperunoita, joissa on ulkoisia vikoja, mukaan luettuna epämuodostuneet tai vahingoittuneet mukulat, saa olla enintään 3,0 prosenttia painosta;

vii)	maata ja vierasaineita saa olla enintään 2,0 prosenttia painosta;

viii)

sellaisten siemenperunoiden kokonaisosuus, jotka kuuluvat edellä i–vi alakohdassa tarkoitettujen poikkeamien piiriin, saa olla enintään 8,0 prosenttia painosta.

7.2.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 38/39

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANODIREKTIIVI 2014/21/EU,

annettu 6 päivänä helmikuuta 2014,

esiperussiemenperunoita koskevien vähimmäisedellytysten ja unionin luokkien määrittämisestä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon siemenperunoiden pitämisestä kaupan 13 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston direktiivin 2002/56/EY (1) ja erityisesti sen 18 artiklan c alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Siemenperunoihin kertyy vähitellen tauteja kunkin lisääntymissyklin aikana. Siemenperunoiden tuotantojärjestelmien moitteeton toiminta edellyttää näin ollen tervettä lähtömateriaalia, jota lisätään niin, että sen heikkeneminen on mahdollisimman vähäistä.

(2)

Esiperussiemenperunoiden tuotantoa koskevat erilaiset kansalliset standardit ovat estäneet näiden perunoiden kaupan pitämistä koko unionissa ja haitanneet sisämarkkinoiden toimintaa. Sen vuoksi on aiheellista vahvistaa vähimmäisedellytykset, joiden mukaisesti esiperussiemenperunoita voidaan pitää kaupan koko unionissa. Näiden edellytysten pitäisi koskea esiperussiemenperunoiden ja niiden erien tauteja, oireita, vikoja ja tuotantovaatimuksia, jotta varmistetaan terveiden ja korkealaatuisten esiperussiemenperunoiden tuotanto ja kaupan pitäminen.

(3)

Näissä edellytyksissä olisi otettava huomioon YK:n Euroopan talouskomission UN/ECE:n standardi, joka koskee siemenperunoiden kaupan pitämistä ja kaupallista laadunvalvontaa, sekä kansainvälisen kasvinsuojeluyleissopimuksen IPPC:n ja Euroopan ja Välimeren maiden kasvinsuojelujärjestön EPPO:n asiaa koskevat standardit tekniikan ja tieteen kehitys huomioon ottaen. Näillä standardeilla pyritään helpottamaan kansainvälistä kauppaa, edistämään korkealaatuista tuotantoa, parantamaan kannattavuutta ja suojaamaan kuluttajien etuja.

(4)

Kun otetaan huomioon esiperussiemenperunoiden toimittajien tuotantokäytännöt ja käyttäjien kysyntä, on asianmukaista, että esiperussiemenperunoita koskeviin vähimmäisedellytyksiin sisältyy myös mahdollisuus pitää niitä kaupan unionin luokkiin kuuluvina. Esiperussiemenperunoihin olisi sovellettava kahta unionin luokkaa (”unionin PBTC-luokka” ja ”unionin PB-luokka”) niiden nykyisten tuotantokäytäntöjen mukaisesti, jotka koskevat PBTC-luokkaan kuuluvia esiperussiemenperunoita ja PB-luokkaan kuuluvia esiperussiemenperunoita. Näin ollen eri luokille olisi hyväksyttävä erilaisia edellytyksiä, jotka koskevat näiden luokkien tauteja, oireita, vikoja, tuotantovaatimuksia ja sukupolvia.

(5)	Jotta nämä säännöt olisivat tehokkaita, niissä olisi säädettävä myös virallisesta testauksesta ja virallisista viljelystarkastuksista.

(6)	Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat maataloudessa, puutarhaviljelyssä ja metsätaloudessa käytettäviä siemeniä ja lisäysaineistoa käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan

1)	’emokasvilla’ tunnistettua kasvia, josta otetaan aineistoa kasvien lisäämiseksi;

2)	’mikrolisäyksellä’ kasviaineiston nopeaa lisäämistä suuren kasvimäärän tuottamiseksi käyttäen kasvista otettujen erilaistuneiden kasvusilmujen tai meristeemisolukkojen in vitro -viljelyä.

2 artikla

Esiperussiemenperunoita koskevat vähimmäisedellytykset

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että esiperussiemenperunat täyttävät seuraavat vähimmäisedellytykset:

a)	ne on saatu emokasveista, jotka ovat vapaita seuraavista haitallisista organismeista: Pectobacterium spp., Dickeya spp., perunan kierrelehtivirus, perunan A-virus, perunan M-virus, perunan S-virus, perunan X-virus ja perunan Y-virus;

b)	niissä ei ole tyvimädän oireita;

c)	lajikkeesta poikkeavien kasvien ja vieraita lajikkeita edustavien kasvien lukumäärä yhteensä saa olla enintään 0,01 prosenttia;

d)	ensimmäisen sukupolven kasveissa sellaisten kasvien lukumäärä, joilla esiintyy virustaudin oireita, saa olla enintään 0,5 prosenttia;

e)	sellaisten kasvien lukumäärä, joilla esiintyy mosaiikkiviruksen tai kierrelehtisyysviruksen aiheuttamia oireita, saa olla enintään 0,1 prosenttia;

f)	viljelyssukupolvien enimmäismäärä on neljä.

2. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että esiperussiemenperunoita voidaan pitää kaupan ”unionin PBTC-luokkaan” ja ”unionin PB-luokkaan” kuuluvina liitteessä vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

3. Edellä 1 kohdan b, c ja e alakohdan vaatimusten noudattaminen on vahvistettava virallisilla viljelystarkastuksilla. Epäselvissä tapauksissa tarkastuksia on täydennettävä lehtien virallisilla testeillä.

Jos käytetään mikrolisäysmenetelmiä, 1 kohdan a alakohdan noudattaminen on vahvistettava emokasvin virallisella testauksella tai virallisessa valvonnassa tapahtuvalla testauksella.

Jos käytetään kloonivalintamenetelmiä, 1 kohdan a alakohdan noudattaminen on vahvistettava klooniaineiston virallisella testauksella tai virallisessa valvonnassa tapahtuvalla testauksella.

3 artikla

Esiperussiemenperunoiden eriä koskevat vähimmäisedellytykset

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että esiperussiemenperunoiden erät täyttävät seuraavat vähimmäisedellytykset:

a)	maata ja vierasaineita saa olla enintään 1,0 prosenttia painosta;

b)	sellaisten perunoiden määrä, joissa esiintyy mätää, lukuun ottamatta vaaleaa tai tummaa rengasmätää, saa olla enintään 0,2 prosenttia painosta;

c)	sellaisten perunoiden määrä, joissa on ulkoisia vikoja, mukaan luettuna epämuodostuneet tai vahingoittuneet mukulat, saa olla enintään 3,0 prosenttia painosta;

d)	sellaisten perunoiden määrä, joissa on perunarupea yli kolmanneksessa niiden pinta-alasta, saa olla enintään 5,0 prosenttia painosta;

e)	sellaisten perunoiden määrä, joissa on perunaseittiä yli 10 prosentissa niiden pinta-alasta, saa olla enintään 1,0 prosenttia painosta;

f)	sellaisten perunoiden määrä, joissa on kuorirokkoa yli 10 prosentissa niiden pinta-alasta, saa olla enintään 1,0 prosenttia painosta;

g)	liiallisen kuivettumisen tai hopealaikun aiheuttaman kuivettumisen vuoksi nahistuneita mukuloita saa olla enintään 0,5 prosenttia painosta;

h)	edellä b–g alakohdassa tarkoitettujen perunoiden kokonaismäärä saa olla enintään 6,0 prosenttia painosta.

4 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

Niiden on sovellettava näitä säännöksiä 1 päivästä tammikuuta 2016.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

5 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

6 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 6 päivänä helmikuuta 2014.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO

(1) EYVL L 193, 20.7.2002, s. 60.

LIITE

Unionin PBTC- ja PB-luokkaan kuuluvien esiperussiemenperunoiden markkinoille saattamista koskevat edellytykset

Unionin PBTC-luokkaan kuuluvia esiperussiemenperunoita koskevat edellytykset ovat seuraavat:

siemenperunoita koskevat edellytykset:

i)	kasvustossa ei saa esiintyä lajikkeesta poikkeavia kasveja tai vieraita lajikkeita edustavia kasveja;

ii)	kasvustossa ei saa esiintyä tyvimädän saastuttamia kasveja;

iii)	kasvustossa ei saa esiintyä ensimmäisen sukupolven kasveissa virustartuntaa;

iv)	kasvustossa ei saa esiintyä kasveja, joilla on mosaiikkiviruksen tai kierrelehtisyysviruksen aiheuttamia oireita;

v)	kasvit, mukaan luettuna mukulat, on tuotettu mikrolisäyksellä;

vi)	kasvit, mukaan luettuna mukulat, on tuotettu suojatussa tilassa ja kasvualustalla, joka on vapaa tuholaisista;

vii)	mukuloita ei saa lisätä ensimmäisen sukupolven yli;

erissä ei saa olla siemenperunoita, jotka kuuluvat johonkin seuraavista kohdista:

i)	ne ovat mädän saastuttamia;

ii)	ne ovat perunaseitin saastuttamia;

iii)	ne ovat perunaruven saastuttamia;

iv)	ne ovat kuorirokon saastuttamia;

v)	ne ovat nahistuneita kuivettumisen vuoksi;

vi)	niissä on ulkoisia vikoja, mukaan luettuna epämuodostuneet tai vahingoittuneet mukulat.

Unionin PB-luokkaan kuuluvia esiperussiemenperunoita koskevat edellytykset ovat seuraavat:

siemenperunoita koskevat edellytykset:

i)	lajikkeesta poikkeavien kasvien ja vieraita lajikkeita edustavien kasvien lukumäärä yhteensä saa olla enintään 0,01 prosenttia;

ii)	kasveissa ei saa olla tyvimädän oireita;

iii)	sellaisten kasvien lukumäärä, joilla on mosaiikkiviruksen tai kierrelehtisyysviruksen aiheuttamia oireita, saa olla enintään 0,1 prosenttia;

iv)	ensimmäisen sukupolven kasveissa sellaisten kasvien lukumäärä, joilla esiintyy jonkin viruksen aiheuttamia oireita, saa olla enintään 0,5 prosenttia;

erissä sallittavat poikkeamat seuraavien epäpuhtauksien, vikojen ja tautien osalta:

i)	sellaisia siemenperunoita, joissa esiintyy mätää, lukuun ottamatta vaaleaa tai tummaa rengasmätää, saa olla enintään 0,2 prosenttia painosta;

ii)	sellaisia siemenperunoita, joissa on perunaseittiä yli 10 prosentissa niiden pinta-alasta, saa olla enintään 1,0 prosenttia painosta;

iii)	sellaisia siemenperunoita, joissa on perunarupea yli kolmanneksessa niiden pinta-alasta, saa olla enintään 5,0 prosenttia painosta;

iv)	sellaisia siemenperunoita, joissa on kuorirokkoa yli 10 prosentissa niiden pinta-alasta, saa olla enintään 1,0 prosenttia painosta;

v)	liiallisen kuivettumisen tai hopealaikun aiheuttaman kuivettumisen vuoksi nahistuneita mukuloita saa olla enintään 0,5 prosenttia painosta;

vi)	sellaisia siemenperunoita, joissa on ulkoisia vikoja, mukaan luettuna epämuodostuneet tai vahingoittuneet mukulat, saa olla enintään 3,0 prosenttia painosta;

vii)	maata ja vierasaineita saa olla enintään 1,0 prosenttia painosta;

viii)

sellaisten siemenperunoiden kokonaisosuus, jotka kuuluvat edellä i–vi alakohdassa tarkoitettujen poikkeamien piiriin, saa olla enintään 6,0 prosenttia painosta.

7.2.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 38/43

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,

annettu 5 päivänä helmikuuta 2014,

jäsenvaltioiden velvoittamisesta toteuttamaan toimia markkinoille saatettavien savukkeensytyttimien lapsiturvallisuuden varmistamiseksi ja muiden kuin savukkeensytytintä muistuttavien savukkeensytyttimien markkinoille saattamisen kieltämiseksi tehdyn päätöksen 2006/502/EY voimassaoloajan pidentämisestä

(tiedoksiannettu numerolla C(2014) 493)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2014/61/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yleisestä tuoteturvallisuudesta 3 päivänä joulukuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/95/EY (1) ja erityisesti sen 13 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Komission päätöksessä 2006/502/EY (2) velvoitetaan jäsenvaltiot toteuttamaan toimia, joilla varmistetaan markkinoille saatettavien savukkeensytyttimien lapsiturvallisuus ja kielletään muiden kuin savukkeensytytintä muistuttavien savukkeensytyttimien saattaminen markkinoille.

(2)	Päätös 2006/502/EY hyväksyttiin direktiivin 2001/95/EY 13 artiklan mukaisesti; kyseisessä artiklassa säädetään, että päätös on voimassa enintään yhden vuoden ja että päätöstä voidaan jatkaa enintään yhdellä vuodella kerrallaan.

(3)

Päätöksen 2006/502/EY voimassaoloaikaa jatkettiin yhdellä vuodella ensimmäisen kerran komission päätöksellä 2007/231/EY (3)11 päivään toukokuuta 2008 saakka, toisen kerran komission päätöksellä 2008/322/EY (4)11 päivään toukokuuta 2009 saakka, kolmannen kerran komission päätöksellä 2009/298/EY (5)11 päivään toukokuuta 2010 saakka, neljännen kerran komission päätöksellä 2010/157/EU (6)11 päivään toukokuuta 2011 saakka, viidennen kerran komission päätöksellä 2011/176/EU (7)11 päivään toukokuuta 2012 saakka, kuudennen kerran komission täytäntöönpanopäätöksellä 2012/53/EU (8)11 päivään toukokuuta 2013 saakka ja seitsemännen kerran komission täytäntöönpanopäätöksellä 2013/113/EU (9)11 päivään toukokuuta 2014 saakka.

(4)	Savukkeensytyttimiä, jotka eivät ole lapsiturvallisia, saatetaan yhä markkinoille. Tehostettujen markkinavalvontatoimien, jotka ulottuvat kohdennetusta otannasta tehokkaisiin rajoittaviin toimenpiteisiin, tulisi entisestään vähentää tällaisten savukkeensytyttimien esiintymistä.

(5)	Koska muita tehokkaita keinoja huolehtia sytytinten lapsiturvallisuudesta ei ole, on tarpeen jatkaa päätöksen 2006/502/EY voimassaoloa edelleen 12 kuukaudella.

(6)	Tämän vuoksi päätöstä 2006/502/EY olisi muutettava.

(7)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat direktiivillä 2001/95/EY perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Korvataan päätöksen 2006/502/EY 6 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Tätä päätöstä sovelletaan 11 päivään toukokuuta 2015.”

2 artikla

Jäsenvaltioiden on toteutettava tämän päätöksen noudattamisen edellyttämät toimenpiteet viimeistään 11 päivänä toukokuuta 2014 ja julkaistava kyseiset toimenpiteet. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 5 päivänä helmikuuta 2014.

Komission puolesta

Neven MIMICA

Komission jäsen

(1) EYVL L 11, 15.1.2002, s. 4.

(2) EUVL L 198, 20.7.2006, s. 41.

(3) EUVL L 99, 14.4.2007, s. 16.

(4) EUVL L 109, 19.4.2008, s. 40.

(5) EUVL L 81, 27.3.2009, s. 23.

(6) EUVL L 67, 17.3.2010, s. 9.

(7) EUVL L 76, 22.3.2011, s. 99.

(8) EUVL L 27, 31.1.2012, s. 24.

(9) EUVL L 61, 5.3.2013, s. 11.

7.2.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 38/45

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,

annettu 6 päivänä helmikuuta 2014,

kiireellisistä toimenpiteistä Diabrotica virgifera Le Conte -tuhohyönteisen leviämisen estämiseksi yhteisössä tehdyn päätöksen 2003/766/EY kumoamisesta

(tiedoksiannettu numerolla C(2014) 467)

(2014/62/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Diabrotica virgifera virgifera Le Conte -tuhohyönteisen leviämistä ei ole onnistuttu estämään komission päätöksellä 2003/766/EY (2), kuten jäsenvaltioiden mainitun päätöksen nojalla toteuttamista vuotuisista tutkimuksista käy ilmi. Tutkimukset osoittavat myös, että Diabrotica virgifera virgifera Le Conte -tuhohyönteinen on nyt asettautunut pysyvästi suureen osaan unionia. Kyseisen tuhohyönteisen leviämistä ei myöskään voida pysäyttää, mutta on olemassa tehokkaita ja kestäviä hallintakeinoja, erityisesti vuoroviljelyn käyttöönotto, joilla kyseisen organismin vaikutukset maissisatoon jäävät mahdollisimman vähiin.

(2)	Sen vuoksi päätös 2003/766/EY olisi kumottava.

(3)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvinsuojelukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Kumotaan päätös 2003/766/EY.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 6 päivänä helmikuuta 2014.

Komission puolesta

Tonio BORG

Komission jäsen

(1) EYVL L 169, 10.7.2000, s. 1.

(2) Komission päätös 2003/766/EY, tehty 24 päivänä lokakuuta 2003, kiireellisistä toimenpiteistä Diabrotica virgifera Le Conte -tuhohyönteisen leviämisen estämiseksi yhteisössä (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 49).

7.2.2014

Euroopan unionin virallinen lehti

L 38/46

KOMISSION SUOSITUS,

annettu 6 päivänä helmikuuta 2014,

toimenpiteistä Diabrotica virgifera virgifera Le Conte -organismin torjumiseksi unionin alueilla, joilla sen esiintyminen on vahvistettu

(2014/63/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 292 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Diabrotica virgifera virgifera Le Conte, jäljempänä ’Diabrotica’, on alkuperäiseen lajistoon kuulumaton maissin tuhohyönteinen. Se on levinnyt ja asettautunut yli puoleen unionin maissinviljelyalueesta.

(2)

Komission päätöksen 2003/766/EY (1) mukaisesti toteutetut toimenpiteet Diabrotican leviämisen estämiseksi unionissa eivät osoittautuneet onnistuneiksi. Komission tekemän vaikutustenarvioinnin mukaan ei ole myöskään mahdollista pyrkiä hävittämään tätä tuholaista unionin alueelta eikä estämään sen leviämistä muille alueille, joilla kyseistä haitallista organismia ei tällä hetkellä esiinny. Sen vuoksi komissio on päättänyt täytäntöönpanodirektiivillä 2014/19/EU (2) ja täytäntöönpanopäätöksellä 2014/62/EU (3) peruuttaa Diabrotican tunnustamisen säännellyksi haitalliseksi organismiksi, jolla on karanteeniasema, poistamalla sen neuvoston direktiivin 2000/29/EY (4) liitteestä I ja kumoamalla päätöksen 2003/766/EY.

(3)

Päätöksen 2003/766/EY mukaisesti vuoroviljely oli pakollista vain Diabrotican yksittäisten esiintymien hävittämiseksi. Tieteelliset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että vuoroviljely on tehokkain tapa myös hidastaa Diabrotican leviämistä ja vähentää sen vaikutusta. Sen lisäksi, että vuoroviljely on tehokas keino Diabrotican torjumiseksi, sillä on useita muita etuja ympäristön kannalta tarkasteltuna. Näihin sisältyvät maaperän hedelmällisyyden ja rakenteen parantaminen tai ylläpito sekä tuholais- ja rikkakasvisyklin rikkominen, jolloin on mahdollista vähentää turvautumista kemiallisiin lannoitteisiin ja kasvinsuojeluaineisiin. Tämän vuoksi vuoroviljelyllä on positiivista vaikutusta myös veden ja ilman laatuun sekä luonnon monimuotoisuuteen. Tätä tuhoeläintä koskevista muista tutkimuksista käy kuitenkin selvästi ilmi, että jos se leviää edelleen, hyönteismyrkkyihin turvautuminen saattaa kasvaa, koska joissakin tapauksissa voi olla vaikea löytää taloudellisesti houkuttelevaa vaihtoehtoista viljelykasvia vuoroviljelyyn maissin kanssa.

(4)

Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi harkittava tehokasta ja kestävää Diabrotican torjuntaa myös sen jälkeen, kun on peruutettu Diabrotican tunnustaminen säännellyksi haitalliseksi organismiksi, jolla on karanteeniasema. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY (5) 14 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on otettava käyttöön asianmukaisia kannustimia, joilla ammattikäyttäjiä rohkaistaan panemaan täytäntöön integroidun torjunnan kasvi- tai alakohtaiset suuntaviivat vapaaehtoisesti; tällaisia suuntaviivoja voivat laatia viranomaiset ja/tai erityisiä ammattikäyttäjiä edustavat järjestöt. Integroitua tuholaistorjuntaa koskevien yleisten periaatteiden mukaisesti tuholaisten esiintymisen ehkäiseminen on keskeistä pyrittäessä vähentämään tarvetta käyttää kasvinsuojeluaineita. Lisäksi kestävät luonnonmukaiset, fysikaaliset ja muut kuin kemialliset menetelmät olisi asetettava etusijalle kemiallisiin menetelmiin nähden, jos niillä voidaan torjua tuholaisia tyydyttävästi.

(5)

Näiden integroitua tuholaistorjuntaa koskevien yleisten periaatteiden mukaisesti vuoroviljelyn, Diabrotica-populaatioiden asianmukaisen seurannan ja haitallisten organismien leviämistä ehkäisevien muiden toimenpiteiden, kuten maatalouskoneiden puhdistamisen kaltaisten hygieniatoimenpiteiden, soveltaminen olisi sisällytettävä kasvi- tai alakohtaisiin suuntaviivoihin.

(6)

Jotta voitaisiin parantaa asetuksen (EY) N:o 1107/2009 (6) 55 artiklan soveltamista käyttäjien parissa tapauksissa, joissa Diabrotican torjumiseksi käytetään hyönteismyrkkyjä, tähän tuholaiseen liittyvissä integroitua tuholaistorjuntaa koskevissa kasvi- tai alakohtaisissa suuntaviivoissa olisi noudatettava kasvinsuojeluaineiden asianmukaisesta käytöstä kyseisessä säännöksessä annettuja sääntöjä.

(7)

Kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjillä olisi oltava käytössään tietoja ja välineitä Diabrotican seuraamiseksi sekä integroitua tuholaistorjuntaa koskevia neuvontapalveluja, mukaan luettuna Diabrotican ehkäisy- ja torjuntamenetelmistä. Seurannan tulosten pitäisi auttaa viljelijöitä päättämään, milloin on edelleen tarvetta soveltaa kasvinsuojelutoimenpiteitä. On syytä määrittää eri alueilla selkeät ja tieteellisesti perustellut Diabrotica-populaatioiden kynnysarvot, koska ne ovat päätöksenteon olennaisia osatekijöitä.

(8)	Kun jäsenvaltiot varmistavat direktiivin 2009/128/EY 5 artiklan mukaisesti, että kaikilla ammattikäyttäjillä on mahdollisuus saada koulutusta erityisistä aiheista, niiden olisi sen vuoksi sisällytettävä myös tämän suosituksen säännökset kyseisiin koulutusohjelmiin.

(9)	Olisi edistettävä Diabrotican kestävää torjuntaa koskevien välineiden tutkimusta ja teknistä kehittämistä, jotta varmistetaan kustannustehokkaammat ja ympäristön kannalta kestävämmät toimenpiteet kyseistä haitallista organismia vastaan,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN SUOSITUKSEN:

Jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon direktiivin 2009/128/EY liitteessä III säädetyt integroitua tuholaistorjuntaa koskevat yleiset periaatteet Diabrotica virgifera virgifera Le Conte -organismin, jäljempänä ’Diabrotica’, torjunnassa unionin alueilla, joilla sen esiintyminen on vahvistettu. Tässä suosituksessa ’torjunnalla’ tarkoitetaan tuholaispopulaation tiheyden vähentämistä tasolle, joka ei aiheuta merkittäviä taloudellisia tappioita, jotta varmistetaan maissin taloudellisesti kestävä tuotanto.

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että Diabroticaan liittyvissä integroitua tuholaistorjuntaa koskevissa kasvi- tai alakohtaisissa suuntaviivoissa, jotka viranomaiset tai erityisiä ammattikäyttäjiä edustavat järjestöt ovat laatineet ja jotka on suunnattu maissin viljelijöille ja kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjille, noudatetaan kasvinsuojeluaineiden asianmukaisesta käytöstä asetuksen (EY) N:o 1107/2009 55 artiklassa annettuja sääntöjä.

Kestävät luonnonmukaiset, fysikaaliset ja muut kuin kemialliset menetelmät olisi asetettava etusijalle kemiallisiin menetelmiin nähden, jos niillä voidaan torjua tuholaisia tyydyttävästi. Sen vuoksi ammattikäyttäjien suorittama Diabrotican torjunta olisi toteutettava tai sitä olisi tuettava seuraavilla toimilla:

a)	vuoroviljely;

b)	biologisten torjunta-aineiden käyttö;

c)	maissin kylvöajan mukauttaminen sen välttämiseksi, että itäminen osuu ajallisesti yhteen toukkien kuoriutumisen kanssa;

d)	maatalouskoneiden puhdistaminen ja epätoivottujen maissikasvien poistaminen sekä muut hygieniatoimenpiteet.

Vuoroviljelyä olisi suosittava, kun otetaan huomioon sen tehokkuus Diabrotican torjunnassa sekä ympäristöön liittyvät ja pitkäaikaiset agronomiset edut.

Kaikkiin 3 kohdassa esitettyihin toimenpiteisiin olisi liityttävä Diabrotican esiintymisen seuranta, jotta voidaan yksilöidä suojatoimien tarve ja asianmukainen ajoitus. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että Diabrotica-populaation tehokas seuranta toteutetaan käyttäen asianmukaisia menetelmiä ja välineitä. Olisi vahvistettava alueelliset tieteellisesti perustellut Diabrotica-populaatioiden kynnysarvot, koska ne ovat olennaisia osatekijöitä tehtäessä päätöksiä mahdollisten torjuntatoimenpiteiden soveltamisesta.

5.	Jäsenvaltioiden olisi varmistettava direktiivin 2009/128/EY 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti, että kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjillä on käytössään tietoja ja välineitä Diabrotican seuraamiseksi.

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että direktiivin 2009/128/EY 14 artiklan 2 kohdassa säädetyt integroitua tuholaistorjuntaa koskevat neuvontapalvelut tarjoavat erityistä neuvontaa Diabrotican torjunnasta kaikille kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjille. Jäsenvaltioiden olisi myös luotava asianmukaisia kannustimia, jotta ammattikäyttäjät panisivat 2 kohdassa tarkoitetut kasvi- tai alakohtaiset suuntaviivat täytäntöön.

7.	Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kaikki kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjät pääsevät Diabrotican kestävää torjuntaa koskevaan koulutukseen. Tämän suosituksen säännöksistä olisi tultava osa koulutusta, jonka jäsenvaltiot varmistavat direktiivin 2009/128/EY 5 artiklan mukaisesti.

8.	Jäsenvaltioiden olisi edistettävä Diabrotican kestävää torjuntaa koskevien välineiden tutkimusta ja teknistä kehittämistä.

Tehty Brysselissä 6 päivänä helmikuuta 2014.

Komission puolesta

Tonio BORG

Komission jäsen

(1) Komission päätös 2003/766/EY, tehty 24 päivänä lokakuuta 2003, kiireellisistä toimenpiteistä Diabrotica virgifera Le Conte -tuhohyönteisen leviämisen estämiseksi yhteisössä (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 49).

(2) Komission täytäntöönpanodirektiivi 2014/19/EU, annettu 6 päivänä helmikuuta 2014, kasveille ja kasvituotteille haitallisten organismien yhteisöön kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseen liittyvistä suojatoimenpiteistä annetun neuvoston direktiivin 2000/29/EY liitteen I muuttamisesta. Katso tämän virallisen lehden sivu 30.

(3) Komission täytäntöönpanopäätös 2014/62/EU, annettu 6 päivänä helmikuuta 2014, kiireellisistä toimenpiteistä Diabrotica virgifera Le Conte -tuhohyönteisen leviämisen estämiseksi yhteisössä tehdyn päätöksen 2003/766/EY kumoamisesta. Katso tämän virallisen lehden sivu 45.

(4) Neuvoston direktiivi 2000/29/EY, annettu 8 päivänä toukokuuta 2000, kasveille ja kasvituotteille haitallisten organismien yhteisöön kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseen liittyvistä suojatoimenpiteistä (EYVL L 169, 10.7.2000, s. 1).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/128/EY, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, yhteisön politiikan puitteista torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 71).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1).

		ISSN 1977-0812 doi:10.3000/19770812.L_2014.038.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		L 38

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	57. vuosikerta 7. helmikuu 2014

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET
		2014/60/EU
	*	Neuvoston päätös, annettu 28 päivänä tammikuuta 2014, Euroopan yhteisön ja Kiribatin tasavallan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamista koskevan pöytäkirjan tekemisestä	1
		ASETUKSET
	*	Komission delegoitu asetus (EU) N:o 110/2014, annettu 30 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 209 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten varainhoidon malliasetuksesta	2
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 111/2014, annettu 4 päivänä helmikuuta 2014, tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön	16
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 112/2014, annettu 4 päivänä helmikuuta 2014, tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön	18
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 113/2014, annettu 4 päivänä helmikuuta 2014, tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön	20
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 114/2014, annettu 4 päivänä helmikuuta 2014, tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön	22
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 115/2014, annettu 4 päivänä helmikuuta 2014, tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön	24
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 116/2014, annettu 6 päivänä helmikuuta 2014, tehoaineen kaliumjodidi hyväksymättä jättämisestä kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti ( 1 )	26
		Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 117/2014, annettu 6 päivänä helmikuuta 2014, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	28
		DIREKTIIVIT
	*	Komission täytäntöönpanodirektiivi 2014/19/EU, annettu 6 päivänä helmikuuta 2014, kasveille ja kasvituotteille haitallisten organismien yhteisöön kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseen liittyvistä suojatoimenpiteistä annetun neuvoston direktiivin 2000/29/EY liitteen I muuttamisesta	30
	*	Komission täytäntöönpanodirektiivi 2014/20/EU, annettu 6 päivänä helmikuuta 2014, perussiemenperunoiden ja varmennettujen siemenperunoiden unionin luokkien sekä näihin luokkiin sovellettavien edellytysten ja nimitysten määrittämisestä ( 1 )	32
	*	Komission täytäntöönpanodirektiivi 2014/21/EU, annettu 6 päivänä helmikuuta 2014, esiperussiemenperunoita koskevien vähimmäisedellytysten ja unionin luokkien määrittämisestä ( 1 )	39
		PÄÄTÖKSET
		2014/61/EU
	*	Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 5 päivänä helmikuuta 2014, jäsenvaltioiden velvoittamisesta toteuttamaan toimia markkinoille saatettavien savukkeensytyttimien lapsiturvallisuuden varmistamiseksi ja muiden kuin savukkeensytytintä muistuttavien savukkeensytyttimien markkinoille saattamisen kieltämiseksi tehdyn päätöksen 2006/502/EY voimassaoloajan pidentämisestä (tiedoksiannettu numerolla C(2014) 493) ( 1 )	43
		2014/62/EU
	*	Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 6 päivänä helmikuuta 2014, kiireellisistä toimenpiteistä Diabrotica virgifera Le Conte -tuhohyönteisen leviämisen estämiseksi yhteisössä tehdyn päätöksen 2003/766/EY kumoamisesta (tiedoksiannettu numerolla C(2014) 467)	45
		SUOSITUKSET
		2014/63/EU
	*	Komission suositus, annettu 6 päivänä helmikuuta 2014, toimenpiteistä Diabrotica virgifera virgifera Le Conte -organismin torjumiseksi unionin alueilla, joilla sen esiintyminen on vahvistettu	46