ISSN 1977-0812

doi:10.3000/19770812.L_2013.348.fin

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 348

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

56. vuosikerta
20. joulukuuta 2013


Sisältö

 

I   Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta ( 1 )

1

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1316/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 680/2007 ja (EY) N:o 67/2010 kumoamisesta ( 1 )

129

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

20.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 348/1


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1315/2013,

annettu 11 päivänä joulukuuta 2013,

unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 172 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1692/96/EY (3) laadittiin selkeyden vuoksi uudelleen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 661/2010/EU (4).

(2)

Euroopan laajuisten liikenneverkkojen suunnittelu, kehittäminen ja toiminta auttavat osaltaan saavuttamaan muun muassa Eurooppa 2020 -strategiassa ja komission valkoisessa kirjassa ”Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää”, jäljempänä ’valkoinen kirja’, esitettyjä tärkeitä unionin tavoitteita, joihin kuuluvat muun muassa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta sekä taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittaminen. Niiden erityistavoitteisiin sisältyvät myös henkilöiden ja tavaroiden saumaton, turvallinen ja kestävä liikkuvuus, kaikkien unionin alueiden saavutettavuuden ja toimivien yhteyksien varmistaminen sekä talouden kasvun ja kilpailukyvyn edistäminen kokonaisvaltaisesti. Nämä erityistavoitteet olisi saavutettava perustamalla resurssitehokkaalla ja kestävällä tavalla kansalliset liikenneverkot, jotka ovat yhteenliitettäviä ja yhteentoimivia. Esimerkiksi rautateiden yhteentoimivuutta voitaisiin tehostaa innovatiivisin ratkaisuin, kuten veturilaittein ja useamman raideleveyden raitein, joilla pyritään parantamaan järjestelmien yhteensopivuutta.

(3)

Liikenteen lisääntyminen on johtanut ruuhkien lisääntymiseen kansainvälisessä liikenteessä. Jotta henkilöiden ja tavaroiden kansainvälinen liikkuvuus varmistettaisiin, Euroopan laajuisen liikenneverkon kapasiteetti ja tämän kapasiteetin käyttö olisi optimoitava, ja sitä olisi tarvittaessa laajennettava poistamalla infrastruktuurin pullonkaulat ja rakentamalla puuttuvat infrastruktuuriyhteydet jäsenvaltioiden sisälle ja niiden välille sekä tarvittaessa jäsenvaltioiden ja naapurimaiden välille sekä ottamalla huomioon käynnissä olevat neuvottelut ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden kanssa.

(4)

Kuten valkoisessa kirjassa todetaan, liikenteen tehokkuutta ja vaikuttavuutta voidaan parantaa huomattavasti varmistamalla, että liikennemuodot integroidaan paremmin koko verkossa infrastruktuurin, tietovirtojen ja menettelyjen osalta.

(5)

Valkoisessa kirjassa kehotetaan käyttämään liikenteeseen liittyvää tieto- ja viestintätekniikkaa paremman ja yhdennetyn liikenteen ohjauksen varmistamiseksi ja hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistamiseksi tavaraliikennelogistiikan, lastin seurannan ja jäljityksen parantamisen sekä aikataulujen ja liikennevirtojen optimoinnin avulla. Koska tällaisilla toimenpiteillä edistetään liikenneinfrastruktuurin tehokasta hoitoa ja käyttöä, niiden olisi kuuluttava tämän asetuksen soveltamisalaan.

(6)

Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevassa politiikassa on otettava huomioon liikennepolitiikan kehitys ja infrastruktuurin omistajuus. Liikenneinfrastruktuurin rakentamisesta ja ylläpidosta vastaavat yhä pääasiassa jäsenvaltiot. Nyt kuitenkin myös alue- ja paikallisviranomaisten, infrastruktuurin haltijoiden, toimiluvan haltijoiden sekä satama- ja lentoasemaviranomaisten kaltaisista muista toimijoista, joiden joukossa on myös yksityisen sektorin kumppaneita, on tullut merkittäviä Euroopan laajuisen multimodaalisen liikenneverkon ja siihen liittyvien investointien täytäntöönpanijoita.

(7)

Euroopan laajuinen liikenneverkko koostuu suuressa määrin jo olemassa olevasta infrastruktuurista. Jotta Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevan uuden politiikan tavoitteet voitaisiin kokonaisuudessaan saavuttaa, infrastruktuuria koskevat yhdenmukaiset vaatimukset olisi säädettävä asetuksella niiden saattamiseksi yhteensopiviksi Euroopan laajuisen liikenneverkon infrastruktuurin kanssa.

(8)

Euroopan laajuinen liikenneverkko olisi kehitettävä luomalla uutta liikenneinfrastruktuuria, kunnostamalla ja parantamalla olemassa olevaa infrastruktuuria sekä toteuttamalla toimenpiteitä sen resurssien tehokkaan käytön edistämiseksi. Tietyissä tapauksissa säännöllisessä kunnossapidossa aiemmin olleiden puutteiden vuoksi rautatieinfrastruktuurin kunnostaminen on tarpeen. Kunnostaminen on prosessi, jonka tuloksena saavutetaan olemassa olevan rautatieinfrastruktuurin alkuperäiset rakennusparametrit ja pitkän aikavälin parannuksia sen laatuun nykyiseen tilaan verrattuna soveltamalla tämän asetuksen vaatimuksia ja säännöksiä.

(9)

Toteutettaessa yhteistä etua koskevia hankkeita olisi kiinnitettävä asianmukaisesti huomiota asianomaisen yksittäisen hankkeen erityispiirteisiin. Olisi hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan yhteisvaikutuksia muiden politiikanalojen kuten matkailun kanssa sisällyttämällä siltojen ja tunnelien kaltaisiin maa- ja vesirakennuskohteisiin EuroVelo-reitteihin ja muihin pitkiin pyöräilyreitteihin liittyvää pyöräilyinfrastruktuuria.

(10)

Euroopan laajuista liikenneverkkoa olisi mieluiten kehitettävä kaksitasoisella rakenteella, johon kuuluvat kattava verkko ja ydinverkko ja joka perustuu yhteiseen ja avoimeen menetelmään, siten että nämä kaksi tasoa ovat infrastruktuurisuunnittelun korkein taso unionissa.

(11)

Kattavan verkon olisi muodostuttava Euroopan laajuisesta liikenneverkosta, jossa yhdennetyn meripolitiikan tapaan, sellaisena kuin se on vahvistettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1255/2011 (5), kaikkien unionin alueiden, mukaan lukien syrjäiset alueet, saarialueet ja syrjäisimmät alueet, saavutettavuus ja yhteyksien toimivuus on varmistettu ja joka vahvistaa alueiden välistä sosiaalista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta. Tällä asetuksella vahvistettavissa suuntaviivoissa, jäljempänä ’suuntaviivat’, olisi määritettävä kattavan verkon infrastruktuuria koskevat vaatimukset, jotta edistetään korkealaatuisen verkon kehittämistä koko unionin alueelle vuoteen 2050 mennessä.

(12)

Valkoisessa kirjassa todetaan myös, että unionin itä- ja länsiosien välillä on edelleen merkittäviä liikenneinfrastruktuuriin liittyviä eroavaisuuksia. Nämä eroavaisuudet on poistettava, jotta saadaan aikaan täysin yhdennetty eurooppalainen liikenneinfrastruktuuriverkko.

(13)

Ydinverkko olisi määritettävä ja sen kehittämiseksi vuoteen 2030 mennessä olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet ensisijaisena tavoitteena kattavan verkon muodostamassa kehyksessä. Ydinverkon olisi muodostettava runko kestävän multimodaalisen liikenneverkon kehittämiselle ja edistettävä koko kattavan verkon kehittämistä. Unionin toimet olisi voitava kohdentaa niihin Euroopan laajuisen liikenneverkon osiin, joista saadaan suurin lisäarvo Euroopan tasolla, eli erityisesti rajanylityskohtiin, puuttuviin yhteyksiin, multimodaalisiin yhteyskohtiin ja vakavimpiin pullonkauloihin, minkä avulla myös edistettäisiin valkoisessa kirjassa asetettua tavoitetta vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä 60 prosenttia vuoden 1990 tasoista vuoteen 2050 mennessä.

(14)

Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa olisi voitava myöntää poikkeuksia ydinverkkoon sovellettavien infrastruktuurivaatimusten osalta. Niihin olisi kuuluttava tapaukset, joissa investointi ei ole perusteltavissa, esimerkiksi harvaan asutuilla alueilla.

(15)

Erillään olevien tai osittain erillään olevien rautatieverkkojen erityistilanne olisi tunnustettava myöntämällä niille poikkeuksia tietyistä infrastruktuurivaatimuksista.

(16)

Suorittaessaan ydinverkon toteuttamisen uudelleentarkastelua vuoteen 2023 mennessä komission olisi otettava huomioon kansalliset toteutussuunnitelmat ja tulevat laajentumiset.

(17)

Euroopan laajuinen liikenneverkko kattaa ainoastaan osan olemassa olevista liikenneverkoista. Komission olisi vuoteen 2023 mennessä tehtävän ydinverkon toteuttamista koskevan uudelleentarkastelun yhteydessä arvioitava yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa, olisiko verkkoon sisällytettävä muitakin osia, kuten tiettyjä luokkaan III kuuluvia sisävesiväyliä. Komission olisi tämän uudelleentarkastelun yhteydessä arvioitava myös hankkeiden etenemistä, ja sen olisi voitava tarvittaessa harkita kyseisiä määräaikoja uudelleen ottaen huomioon kehityssuunnat, jotka saattavat vaikuttaa näissä määräajoissa pysymisen todennäköisyyteen.

(18)

Suorittaessaan ydinverkon toteuttamisen uudelleentarkastelua vuoteen 2023 mennessä komission olisi jäsenvaltioita kuultuaan arvioitava, sisällytetäänkö verkkoon muita osia, erityisesti päätökseen N:o 661/2010/EU sisältyvät ensisijaiset hankkeet.

(19)

Jotta ydinverkko voitaisiin rakentaa koordinoidulla tavalla ja nopeasti, jolloin verkosta saataisiin mahdollisimman suuri hyöty, asianomaisten jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että toteutetaan tarvittavat toimenpiteet yhteistä etua koskevien hankkeiden viimeistelemiseksi vuoteen 2030 mennessä. Jäsenvaltioiden olisi kaikin mahdollisin tavoin pyrittävä saattamaan kattava verkko päätökseen ja noudattamaan suuntaviivojen asiaankuuluvia säännöksiä vuoteen 2050 mennessä.

(20)

On tarpeen yksilöidä Euroopan laajuisen liikenneverkon toteuttamista edistävät yhteistä etua koskevat hankkeet, jotka edistävät suuntaviivoissa asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja vastaavat niissä vahvistettuja painopisteitä. Hankkeiden täytäntöönpanon olisi riiputtava niiden kehitysvaiheesta, siitä, miten niissä noudatetaan unionin ja kansallisen tason oikeudellisia menettelyjä, sekä taloudellisten voimavarojen saatavuudesta, sanotun kuitenkaan ennakolta ratkaisematta jäsenvaltion tai unionin taloudellista sitoutumista.

(21)

Yhteistä etua koskevista hankkeista olisi saatava eurooppalaista lisäarvoa. Rajatylittävistä hankkeista saadaan yleensä suurta eurooppalaista lisäarvoa, mutta niillä voi olla vähäisemmät suorat taloudelliset vaikutukset kuin puhtaasti kansallisilla hankkeilla. Tällaisten rajatylittävien hankkeiden olisi niiden toteutuksen varmistamiseksi oltava unionin toimien ensisijaisia kohteita.

(22)

Yhteistä etua koskevista hankkeista, joille haetaan unionin rahoitusta, olisi lisäksi tehtävä sosioekonominen kustannus-hyötyanalyysi, joka perustuu tunnustettuun menetelmään ja jossa otetaan huomioon asiaankuuluvat sosiaaliset ja taloudelliset hyödyt sekä ilmastoon ja ympäristöön liittyvät hyödyt ja kustannukset. Ilmastoon ja ympäristöön liittyviä kustannuksia ja hyötyjä koskevan analyysin olisi perustuttava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/92/EU (6) nojalla tehtyyn ympäristövaikutusten arviointiin.

(23)

Jotta voidaan liikenteen valkoisen kirjan päästövähennystavoitteiden mukaisesti vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 60 prosenttia vuoden 1990 tasoista vuoteen 2050 mennessä, olisi arvioitava uuteen liikenneinfrastruktuuriin, liikenneinfrastruktuurin laajentamiseen tai sen parantamiseen liittyvien yhteistä etua koskevien hankkeiden kasvihuonekaasuvaikutukset.

(24)

Joitakin verkon osia hoitavat muut toimijat kuin jäsenvaltiot. Jäsenvaltioiden velvollisuutena on kuitenkin varmistaa verkkoa koskevien sääntöjen asianmukainen soveltaminen alueellaan. Koska Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittäminen ja täytäntöönpano edellyttää tämän asetuksen yhteistä soveltamista, verkon kaikkiin osiin olisi sovellettava tässä asetuksessa säädettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia sekä muun asian kannalta merkityksellisen unionin ja kansallisen oikeuden mukaisia oikeuksia ja velvollisuuksia.

(25)

Naapurimaiden ja kolmansien maiden kanssa on tarpeen tehdä yhteistyötä asiaankuuluvien infrastruktuuriverkkojen välisten yhteyksien ja yhteentoimivuuden varmistamiseksi. Sen vuoksi unionin olisi soveltuvin osin edistettävä näiden maiden kanssa toteutettavia yhteistä etua koskevia hankkeita.

(26)

Jotta liikennemuodot voitaisiin yhdentää koko verkossa, Euroopan laajuinen liikenneverkko on suunniteltava asianmukaisella tavalla. Tämä edellyttää myös, että infrastruktuuria, telemaattisia sovelluksia, varusteita ja palveluja koskevat erityisvaatimukset pannaan täytäntöön koko verkossa. Sen vuoksi on tarpeen varmistaa, että tällaisia vaatimuksia sovelletaan asianmukaisella ja yhteisellä tavalla koko Euroopassa kaikkiin liikennemuotoihin ja niiden välisiin yhteyksiin Euroopan laajuisessa liikenneverkossa ja sen ulkopuolella, jotta verkostovaikutuksen etuja voitaisiin hyödyntää ja jotta tehokkaat Euroopan laajuiset pitkän matkan kuljetustoiminnot olisivat mahdollisia.

(27)

Jotta olemassa olevat ja suunnitteilla olevat kattavan verkon ja ydinverkon liikenneinfrastruktuurit voitaisiin määrittää, olisi laadittava karttoja, joita mukautetaan ajan mittaan liikennevirtojen kehittymisen huomioon ottamiseksi. Näiden karttojen teknisenä perustana toimii Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskeva interaktiivinen maantieteellinen ja tekninen tietojärjestelmä (TENtec), joka sisältää yksityiskohtaisempia tietoja Euroopan laajuisesta liikenneinfrastruktuurista.

(28)

Suuntaviivoissa olisi vahvistettava painopisteet, jotta Euroopan laajuinen liikenneverkko saadaan kehitettyä määrätyssä aikataulussa.

(29)

Telemaattisia sovelluksia tarvitaan perustaksi liikenne- ja kuljetustoimintojen ja liikenneturvallisuuden optimoinnille sekä niihin liittyvien palvelujen parantamiselle. Matkustajille annettavat tiedot, mukaan lukien tiedot varaus- ja lipunkirjoitusjärjestelmistä, olisi toimitettava komission asetuksen (EU) N:o 454/2011 (7) mukaisesti.

(30)

Suuntaviivoissa olisi käsiteltävä kestävää kaupunkiliikennettä koskevien unionin tavoitteiden mukaisen kattavan verkon kehittämistä kaupunkisolmukohdissa, sillä tällaiset solmukohdat ovat Euroopan laajuisessa liikenneverkossa liikkuvien henkilöiden ja tavaroiden lähtö- tai määräpaikkoja (”last mile”) sekä paikkoja, joissa kuljetusvälinettä vaihdetaan saman liikennemuodon sisällä tai eri liikennemuotojen välillä.

(31)

Euroopan laajuisen liikenneverkon olisi laajuutensa vuoksi muodostettava perusta uusien teknologioiden ja innovaatioiden laajamittaiselle käytölle, mikä voi esimerkiksi parantaa Euroopan liikennealan kokonaistehokkuutta ja pienentää sen hiilijalanjälkeä. Tämä auttaa saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet ja valkoisen kirjan tavoitteen, jonka mukaan kasvihuonekaasupäästöjä on alennettava 60 prosenttia vuoteen 2050 mennessä (vuoteen 1990 verrattuna), ja samalla edistää unionin polttoaineen toimitusvarmuuden parantamista koskevan tavoitteen saavuttamista. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi olisi parannettava vaihtoehtoisten puhtaiden polttoaineiden saatavuutta kaikkialla Euroopan laajuisessa liikenneverkossa. Vaihtoehtoisten puhtaiden polttoaineiden saatavuuden olisi perustuttava kyseisten polttoaineiden kysyntään, eikä pitäisi edellyttää, että jokaista vaihtoehtoista puhdasta polttoainetta olisi saatavana jokaisella huoltoasemalla.

(32)

Euroopan laajuisella liikenneverkolla on varmistettava tehokas multimodaalisuus, jotta voidaan valita parempi ja kestävämpi liikennemuoto henkilöiden ja tavaroiden kuljetusta varten sekä koota yhteen suuria kuljetusmääriä pitkiä kuljetusosuuksia varten. Tämä tekee multimodaalisuudesta taloudellisesti houkuttelevamman vaihtoehdon matkustajille, käyttäjille ja huolitsijoille.

(33)

Jotta kaikille liikennemuodoille rakennettaisiin korkeatasoinen ja tehokas liikenneinfrastruktuuri, Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämisessä olisi otettava huomioon henkilö- ja tavaraliikenteen turvallisuus ja varmuus, vaikutus ilmastonmuutokseen sekä ilmastonmuutoksen, mahdollisten luonnonkatastrofien ja ihmisten aiheuttamien onnettomuuksien vaikutus infrastruktuuriin ja infrastruktuurin saavutettavuus kaikkien liikenteen käyttäjien kannalta.

(34)

Jäsenvaltioiden ja muiden hankepromoottorien olisi infrastruktuurin suunnitteluvaiheessa asianmukaisella tavalla tarkasteltava riskiarviointia ja mukautustoimenpiteitä, joilla parannetaan kestävyyttä ilmastonmuutosta ja ympäristökatastrofeja vastaan.

(35)

Jäsenvaltioiden ja muiden hankepromoottoreiden olisi tehtävä suunnitelmista ja hankkeista ympäristöarvioinnit neuvoston direktiivissä 92/43/ETY (8), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/60/EY (9), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/42/EY (10), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/147/EY (11) sekä direktiivissä 2011/92/EU säädetyn mukaisesti, jotta estetään ympäristölle aiheutuvat kielteiset vaikutukset tai, kun tämä ei ole mahdollista, lievennetään ympäristölle aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia, kuten maiseman rikkoutumista, maaperän sulkemista, ilman ja veden pilaantumista sekä melusaastetta, ja jotta biologista monimuotoisuutta suojellaan tehokkaalla tavalla.

(36)

Myös ympäristön ja biologisen monimuotoisuuden suojelu sekä sisävesiliikenteen strategiset vaatimukset olisi otettava huomioon.

(37)

Jäsenvaltioiden ja muiden hankepromoottorien olisi varmistettava, että yhteistä etua koskevien hankkeiden arvioinnit suoritetaan tehokkaasti ja välttäen tarpeettomia viivästyksiä.

(38)

Liikenneinfrastruktuurin olisi edistettävä saumatonta liikkuvuutta ja saavutettavuutta kaikkien käyttäjien, erityisesti vanhusten, liikuntarajoitteisten henkilöiden ja vammaisten matkustajien kannalta.

(39)

Jäsenvaltioiden olisi suoritettava ennakkoarviointeja infrastruktuurin ja siihen liittyvien palvelujen saavutettavuudesta.

(40)

Ydinverkon olisi oltava osa sen kanssa päällekkäistä kattavaa verkkoa. Siihen olisi kuuluttava Euroopan laajuisen liikenneverkon strategisesti tärkeimmät solmukohdat ja yhteydet liikennetarpeiden mukaisesti. Sen olisi oltava multimodaalinen, eli sen olisi sisällettävä kaikki liikennemuodot ja niiden yhteydet sekä asiaankuuluvat liikenteenhallinta- ja tietohallintajärjestelmät.

(41)

Ydinverkko on yksilöity objektiivisen suunnittelumenetelmän perusteella. Tässä menetelmässä on yksilöity tärkeimmät kaupunkisolmukohdat, satamat ja lentoasemat sekä rajanylityspaikat. Nämä solmukohdat liitetään mahdollisuuksien mukaan multimodaaliyhteyksiin, kunhan ne ovat taloudellisesti kannattavia, ympäristön kannalta kestäviä ja toteutettavissa vuoteen 2030 mennessä. Menetelmä on varmistanut yhteenliitettävyyden kaikkien jäsenvaltioiden osalta sekä tärkeimpien saarten integroinnin ydinverkkoon.

(42)

Jotta ydinverkko toteutettaisiin annetussa aikataulussa, eri hankkeiden rajatylittävässä koordinoinnissa ja käytävän kehityksen synkronoinnissa voitaisiin käyttää välineenä käytäviin perustuvaa lähestymistapaa, jolloin verkosta saataisiin mahdollisimman suuri hyöty. Tätä välinettä ei saisi pitää perustana tiettyjen ydinverkkoa koskevien hankkeiden priorisoinnille. Ydinverkkokäytävien olisi autettava kehittämään ydinverkon infrastruktuuria tavalla, jolla poistetaan pullonkauloja, parannetaan rajat ylittäviä yhteyksiä sekä lisätään tehokkuutta ja kestävyyttä. Niiden olisi edistettävä yhteenkuuluvuutta parantamalla alueellista yhteistyötä.

(43)

Ydinverkkokäytävillä olisi vastattava myös laajempiin liikennepoliittisiin tavoitteisiin ja helpotettava yhteentoimivuutta, liikennemuotojen yhdentämistä ja multimodaalikuljetuksia. Näin voitaisiin ottaa käyttöön varta vasten kehitettyjä käytäviä, jotka on optimoitu päästöjen kannalta ja joiden ympäristövaikutukset on näin ollen minimoitu, jotka lisäävät kilpailukykyä ja jotka ovat samalla houkuttelevia vaihtoehtoja luotettavuutensa, vähäisten ruuhkiensa ja alhaisten toiminta- ja hallintokustannustensa ansiosta. Verkkokäytäviä koskevan lähestymistavan olisi oltava avoin ja selkeä, ja tällaisten käytävien hallinta ei saisi aiheuttaa ylimääräisiä hallinnollisia rasitteita tai kustannuksia.

(44)

Tässä asetuksessa tarkoitettujen eurooppalaisten koordinaattoreiden olisi yhteisymmärryksessä asianomaisen jäsenvaltion kanssa helpotettava toimenpiteitä oikean hallinnointirakenteen suunnittelemiseksi ja niin yksityisten kuin julkisten rahoituslähteiden yksilöimiseksi monimutkaisille rajatylittäville hankkeille kunkin ydinverkkokäytävän osalta. Eurooppalaisten koordinaattoreiden olisi helpotettava ydinverkkokäytävien koordinoitua täytäntöönpanoa.

(45)

Eurooppalaisilla koordinaattoreilla on erittäin suuri merkitys käytävien kehittämisessä ja niiden varrella tehtävässä yhteistyössä.

(46)

Ydinverkkokäytävien olisi vastattava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 913/2010 (12) mukaisesti perustettuja rautateiden tavaraliikennekäytäviä sekä komission päätöksessä 2009/561/EY (13) säädettyä Eurooppalaisen rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) eurooppalaista käyttöönottosuunnitelmaa.

(47)

Jotta suuntaviivat ja unionin tasolla käytettävissä olevien asiaankuuluvien rahoitusvälineiden ohjelmasuunnittelu olisivat mahdollisimman johdonmukaisia, Euroopan laajuisen liikenneverkon rahoituksessa olisi noudatettava tätä asetusta ja sen olisi perustuttava erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 1316/2013 (14). Sillä olisi vastaavasti pyrittävä suuntaamaan ja yhdistämään rahoitusta, jota saadaan asiaankuuluvista sisäisistä ja ulkoisista välineistä, kuten rakenne- ja koheesiorahastoista, naapuruuspolitiikan investointivälineestä ja liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (15), sekä Euroopan investointipankista, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankista ja muista rahoituslaitoksista.

(48)

Jotta liitteeseen I sisältyvät kartat voitaisiin päivittää ottaen huomioon mahdolliset muutokset, jotka johtuvat etukäteen määriteltyjä määrällisiä kynnyksiä vasten analysoitujen tiettyjen liikenneinfrastruktuurin osien tosiasiallisesta käytöstä, komissiolle olisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti ja jollei Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 172 artiklasta muuta johdu siirrettävä valta antaa delegoituja säädöksiä liitteisiin I ja II tehtävien muutosten osalta. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(49)

Yhteistä etua koskevien hankkeiden vaikutuspiirissä olevien alue- ja paikallisviranomaisten sekä paikallisen kansalaisyhteiskunnan edut olisi otettava asianmukaisesti huomioon hankkeiden suunnittelu- ja rakennusvaiheessa.

(50)

Liikenneinfrastruktuurin suunnittelun ja täytäntöönpanon sekä liikennepalvelujen tarjoamisen eurooppalaiset ja kansalliset puitteet tarjoavat sidosryhmille mahdollisuuksia myötävaikuttaa tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseen. Euroopan laajuisen liikenneverkon uusi täytäntöönpanoväline eli ydinverkkokäytävät on vahva keino, jolla saadaan käyttöön sidosryhmien potentiaalia, edistetään niiden välistä yhteistyötä ja vahvistetaan täydentävyyttä suhteessa jäsenvaltioiden toimiin.

(51)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (16) mukaisesti.

(52)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita ja erityisesti Euroopan laajuisen liikenneverkon perustamista ja kehittämistä koordinoidulla tavalla, vaan ne voidaan kyseisten tavoitteiden koordinointitarpeen vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(53)

Päätös N:o 661/2010/EU olisi kumottava.

(54)

Tämän asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, jotta sen nojalla annettavat delegoidut säädökset ja täytäntöönpanosäädökset voidaan hyväksyä ajoissa,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I   LUKU

YLEISET PERIAATTEET

1 artikla

Kohde

1.   Tässä asetuksessa vahvistetaan Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämistä koskevat suuntaviivat, joiden mukaan verkko on kaksitasoinen rakenne, joka käsittää kattavan verkon sekä sen pohjalta kehitettävän ydinverkon.

2.   Tässä asetuksessa yksilöidään yhteistä etua koskevat hankkeet ja määritetään vaatimukset, joita Euroopan laajuisen liikenneverkon infrastruktuurin hoidosta vastaavien laitosten on noudatettava.

3.   Tässä asetuksessa vahvistetaan Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämistä koskevat painopisteet.

4.   Tässä asetuksessa säädetään toimenpiteistä Euroopan laajuisen liikenneverkon täytäntöönpanemiseksi. Yhteistä etua koskevien hankkeiden täytäntöönpano riippuu niiden kehitysvaiheesta, siitä, miten niissä noudatetaan unionin ja kansallisen tason oikeudellisia menettelyjä, sekä taloudellisten voimavarojen saatavuudesta, sanotun kuitenkaan ennakolta ratkaisematta jäsenvaltion tai unionin taloudellista sitoutumista.

2 artikla

Soveltamisala

1.   Tätä asetusta sovelletaan Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon, sellaisena kuin se esitetään liitteessä I olevissa kartoissa. Euroopan laajuinen liikenneverkko käsittää liikenneinfrastruktuurin ja telemaattiset sovellukset sekä toimenpiteet, joilla edistetään tällaisen infrastruktuurin tehokasta hoitoa ja käyttöä ja mahdollistetaan kestävien ja tehokkaiden liikennepalvelujen toteuttaminen ja toiminta.

2.   Euroopan laajuisen liikenneverkon infrastruktuuri käsittää rautatieliikenne-, sisävesiväylä-, maantieliikenne-, meriliikenne- ja lentoliikenneinfrastruktuurin sekä multimodaalisen liikenneinfrastruktuurin, sellaisina kuin ne on määritelty II luvun asianomaisissa jaksoissa.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

a)

’yhteistä etua koskevalla hankkeella’ tämän asetuksen vaatimusten ja säännösten mukaisesti toteutettua hanketta;

b)

’naapurimaalla’ Euroopan naapuruuspolitiikkaan, mukaan lukien strateginen kumppanuus, laajentumispolitiikkaan, Euroopan talousalueeseen tai Euroopan vapaakauppaliittoon kuuluvaa maata;

c)

’kolmannella maalla’ kaikkia naapurimaita tai muita maita, joiden kanssa unioni voi tehdä yhteistyötä tässä asetuksessa säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi;

d)

’Euroopan tasolla saatavalla lisäarvolla’ hankkeen arvoa, jota saadaan pelkästään kunkin jäsenvaltion mahdollisesti saavuttaman arvon lisäksi ja joka johtaa jäsenvaltioiden välisten liikenneyhteyksien ja liikennevirtojen merkittävään parantumiseen tehokkuuden, kestävyyden, kilpailukyvyn ja yhteenkuuluvuuden kannalta 4 artiklassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti;

e)

’infrastruktuurin haltijalla’ elintä tai yritystä, joka vastaa erityisesti liikenneinfrastruktuurin rakentamisesta tai ylläpidosta. Tähän voi kuulua myös infrastruktuurin valvonta- ja turvajärjestelmien hallinnointi;

f)

’telemaattisilla sovelluksilla’ tietoja, viestintää, navigointia tai paikannus-/lokalisointiteknologiaa käyttäviä järjestelmiä, joilla hallitaan tehokkaasti infrastruktuuria, liikkuvuutta ja liikennettä Euroopan laajuisessa liikenneverkossa ja joista kansalaiset ja liikenteenharjoittajat saavat lisäarvopalveluita, mukaan lukien verkon turvallista, varmaa, ympäristöystävällistä ja resurssitehokasta käyttöä koskevat järjestelmät. Niihin voivat kuulua myös ajoneuvoissa olevat laitteet, jos ne muodostavat erottamattoman järjestelmän vastaavien infrastruktuurin osien kanssa. Niihin sisältyvät g–1 alakohdassa tarkoitetut järjestelmät, teknologiat ja palvelut;

g)

’älykkäällä liikennejärjestelmällä’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2010/40/EU (17) määritettyä järjestelmää;

h)

’ilmaliikenteen hallintajärjestelmällä’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 552/2004 (18) sekä eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelman, sellaisena kuin se on määritetty neuvoston asetuksessa (EY) N:o 219/2007 (19), mukaista järjestelmää;

i)

’alusliikenteen ohjaus- ja tietojärjestelmällä’ (VTMIS) järjestelmiä, joilla seurataan ja hallitaan liikennettä ja merikuljetuksia Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/59/EY (20) säädettyjä alusten automaattista tunnistusjärjestelmää (AIS), alusten kaukotunnistus- ja seurantajärjestelmää (LRIT) sekä rannikkotutkajärjestelmiä ja radioviestintää käyttäen, ja se käsittää kansallisten merenkulun tietojärjestelmien integroinnin SafeSeaNetin kautta;

j)

’jokiliikenteen tietopalveluilla’ (RIS) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2005/44/EY (21) määritettyä sisävesien tieto- ja viestintäteknologiaa;

k)

’sähköisillä meriliikennepalveluilla’ palveluita, joissa käytetään edistynyttä ja yhteentoimivaa meriliikennealan tietotekniikkaa hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistamiseksi ja lastin käsittelyn helpottamiseksi merellä ja satama-alueilla, mukaan lukien keskitetyt palvelupisteet, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2010/65/EU (22) säädetty integroitu merenkulkualan keskitetty palvelupiste, sataman sisäiset tiedonvaihtojärjestelmät ja asiaankuuluvat tullin tietojärjestelmät;

l)

’Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmällä’ (ERTMS) komission päätöksessä 2006/679/EY (23) ja komission päätöksessä 2006/860/EY (24) määriteltyä järjestelmää;

m)

’rajanylityskohdalla’ osuutta, joka varmistaa kahden jäsenvaltion tai jäsenvaltion ja naapurimaan välisten eri puolilla rajaa sijaitsevien lähimpien kaupunkisolmukohtien välisen yhteistä etua koskevan hankkeen jatkuvuuden;

n)

’multimodaalisella liikenteellä’ henkilöiden tai tavaroiden taikka niiden molempien kuljettamista kahta tai useampaa liikennemuotoa käyttäen;

o)

’yhteentoimivuudella’ tietyn liikennemuodon infrastruktuurin kykyä, mukaan lukien kaikki sääntelyä koskevat, tekniset ja toiminnalliset edellytykset, mahdollistaa turvalliset ja keskeytymättömät liikennevirrat sellaisella suoritustasolla, joka kyseiseltä infrastruktuurilta tai muodolta vaaditaan;

p)

’kaupunkisolmukohdalla’ kaupunkialuetta, jolla Euroopan laajuisen liikenneverkon liikenneinfrastruktuuri, kuten taajama-alueella ja sen ympärillä sijaitsevat satamat, mukaan lukien matkustajaliikenneterminaalit, lentoasemat, rautatieasemat, logistiset alustat ja tavaraliikenneterminaalit, on liitetty kyseisen infrastruktuurin muihin osiin sekä alue- ja paikallisliikenteen infrastruktuuriin;

q)

’pullonkaulalla’ fyysistä, teknistä tai toiminnallista estettä, josta aiheutuva järjestelmäkatkos vaikuttaa kaukoliikennevirtojen tai rajatylittävien virtojen sujuvuuteen ja joka voidaan poistaa ottamalla käyttöön uutta infrastruktuuria tai parantamalla merkittävästi olemassa olevaa infrastruktuuria, mikä voisi synnyttää huomattavia parannuksia, jotka ratkaisevat pullonkaulojen aiheuttamat rajoitukset;

r)

’logistisella alustalla’ aluetta, joka on liitetty suoraan Euroopan laajuisen liikenneverkon liikenneinfrastruktuuriin, mukaan lukien vähintään yksi tavaraliikenneterminaali, ja joka mahdollistaa logististen toimintojen suorittamisen;

s)

’tavaraliikenneterminaalilla’ rakennetta, joka on varustettu siten, että siellä voidaan suorittaa vähintään kahden liikennemuodon välinen tai kahden erilaisen rautatiejärjestelmän välinen uudelleenlastaus ja varastoida rahtia väliaikaisesti, kuten satamia, sisävesisatamia, lentoasemia ja rautatie-/maantieterminaaleja;

t)

’sosioekonomisella kustannus-hyötyanalyysilla’ tunnustettuun menetelmään perustuvaa hankkeen arvon määrällistä ennakkoarviointia, jossa otetaan huomioon kaikki asiaankuuluvat sosiaaliset ja taloudelliset sekä ilmastoon ja ympäristöön liittyvät hyödyt ja kustannukset. Ilmastoon ja ympäristöön liittyviä kustannuksia ja hyötyjä koskevan analyysin on perustuttava direktiivin 2011/92/EU nojalla tehtyyn ympäristövaikutusten arviointiin;

u)

’erillään olevalla verkolla’ jäsenvaltion rautatieverkkoa tai sen osaa, jonka raideleveys poikkeaa eurooppalaisten vaatimusten mukaisesta nimellisestä raideleveydestä (1 435 mm), mistä syystä tietyt mittavat investoinnit infrastruktuuriin eivät sen osalta ole taloudellisen kustannus-hyötysuhteensa puolesta perusteltavissa tuon verkon erityisominaisuuksien eli maantieteellisen erillisyyden tai syrjäisen sijainnin vuoksi;

v)

’NUTS-alueella’ aluetta, joka määritetään tilastollisessa alueluokituksessa;

w)

’vaihtoehtoisilla puhtailla polttoaineilla’ muun muassa sähköä, vetyä, biopolttoaineita (nesteet), synteettisiä polttoaineita, metaania (maakaasu (CNG ja LNG) ja biometaani) ja nestekaasupolttoaineita, joilla korvataan ainakin osittain fossiiliset öljylähteet liikenteen energiahuollossa, edistetään sen hiilettömyyttä sekä parannetaan liikenteen alan ympäristötehokkuutta.

4 artikla

Euroopan laajuisen liikenneverkon tavoitteet

Euroopan laajuisen liikenneverkon on määrä vahvistaa unionin sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä edistää sellaisen yhtenäisen Euroopan liikennealueen luomista, joka on tehokas ja kestävä, lisää käyttäjien saamia hyötyjä ja tukee osallistavaa kasvua. Se tuo eurooppalaista lisäarvoa edistämällä seuraavissa neljässä kategoriassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista:

a)

yhteenkuuluvuus, keinoina

i)

kaikkien unionin alueiden, mukaan lukien syrjäiset alueet, syrjäisimmät alueet, saarialueet, syrjäseutualueet ja vuoristoalueet sekä harvaan asutut alueet, saavutettavuuden ja yhteyksien toimivuuden tukeminen;

ii)

maantieinfrastruktuurin kehityserojen vähentäminen jäsenvaltioiden välillä;

iii)

yhtäältä kaukoliikenteen sekä toisaalta alue- ja paikallisliikenteen liikenneinfrastruktuurin yhteenliittäminen sekä henkilö- että tavaraliikenteessä;

iv)

liikenneinfrastruktuuri, jossa huomioidaan unionin eri osien erityistilanteet ja jossa Euroopan alueet katetaan tasapainoisella tavalla;

b)

tehokkuus, keinoina

i)

pullonkaulojen poistaminen ja puuttuvien yhteyksien rakentaminen liikenneinfrastruktuureissa ja niiden välisissä liityntäkohdissa sekä jäsenvaltioiden alueilla että niiden välillä;

ii)

yhteenliittäminen ja yhteentoimivuus kansallisten liikenneverkkojen kanssa;

iii)

kaikkien liikennemuotojen optimaalinen yhdentäminen ja yhteenliittäminen;

iv)

taloudellisesti tehokkaan ja laadukkaan liikenteen edistäminen, millä osaltaan edistetään talouden kasvua ja kilpailukyvyn paranemista;

v)

uuden ja nykyisen infrastruktuurin tehokas käyttö;

vi)

innovatiivisten teknologia- ja toimintaratkaisujen kustannustehokas soveltaminen;

c)

kestävyys, keinoina

i)

kaikkien liikennemuotojen johdonmukainen kehittäminen siten, että varmistetaan kestävä ja taloudellisesti tehokas liikenne pitkällä aikavälillä;

ii)

kasvihuonekaasuiltaan vähäpäästöistä, vähähiilistä ja puhdasta liikennettä, polttoaineiden toimitusvarmuutta, ulkoisten kustannusten vähentämistä ja ympäristönsuojelua koskevien tavoitteiden saavuttamisen edistäminen;

iii)

vähähiilisen liikenteen edistäminen tavoitteena vähentää merkittävästi vuoteen 2050 mennessä hiilidioksidipäästöjä asiaankuuluvien unionin hiilidioksidin vähentämistavoitteiden mukaisesti;

d)

käyttäjien saamien hyötyjen lisääminen, keinoina

i)

sen käyttäjien liikkuvuus- ja liikennetarpeiden täyttäminen unionissa ja suhteissa kolmansiin maihin;

ii)

turvallisten, varmojen ja tiukkojen laatuvaatimusten varmistaminen sekä henkilö- että tavaraliikenteen kannalta;

iii)

liikkuvuuden tukeminen myös luonnon tai ihmisen aiheuttamissa suuronnettomuuksissa sekä hätä- ja pelastuspalvelujen saavutettavuuden varmistaminen;

iv)

erityisesti yhteentoimivuutta, turvallisuutta ja varmuutta koskevien infrastruktuurivaatimusten asettaminen liikennepalvelujen laadun, tehokkuuden ja kestävyyden varmistamiseksi;

v)

saavutettavuus vanhusten, liikuntarajoitteisten henkilöiden ja vammaisten matkustajien kannalta.

5 artikla

Resurssitehokas verkko

1.   Euroopan laajuinen liikenneverkko on suunniteltava ja sitä on kehitettävä ja käytettävä resurssitehokkaalla tavalla siten, että

a)

kehitetään, parannetaan ja pidetään kunnossa olemassa olevaa liikenneinfrastruktuuria;

b)

optimoidaan infrastruktuurin yhdentämistä ja yhteenliittämistä;

c)

käytetään uutta teknologiaa ja telemaattisia sovelluksia, jos tällainen käyttö on taloudellisesti järkevää;

d)

otetaan huomioon mahdolliset yhteisvaikutukset muiden verkkojen ja erityisesti Euroopan laajuisten energia- tai televiestintäverkkojen kanssa;

e)

arvioidaan strategisia ympäristövaikutuksia ja ilmastonmuutoksen torjunnan vaikutuksia sekä laaditaan asianmukaiset suunnitelmat ja ohjelmat;

f)

suunnitellaan ja laajennetaan infrastruktuurikapasiteettia tarpeen mukaan;

g)

otetaan riittävällä tavalla huomioon ilmaston muuttumisesta sekä luonnon tai ihmisen aiheuttamista suuronnettomuuksista johtuva liikenneinfrastruktuurin haavoittuvuus näihin haasteisiin vastaamiseksi.

2.   Jäsenvaltioiden on otettava Euroopan laajuisen liikenneverkon suunnittelussa ja kehittämisessä huomioon unionin eri osien erityistilanteet, etenkin asianomaisten alueiden matkailuun liittyvät ja topografiset erityispiirteet. Ne voivat mukauttaa reitin yksityiskohtaista linjausta eri osuuksilla 49 artiklan 4 kohdan c alakohdassa esitetyin rajoituksin, kunhan ne varmistavat siinä säädettyjen vaatimusten noudattamisen.

6 artikla

Euroopan laajuisen liikenneverkon kaksitasoinen rakenne

1.   Euroopan laajuista liikenneverkkoa kehitetään asteittain erityisesti ottamalla käyttöön johdonmukaiseen ja avoimeen metodologiseen lähestymistapaan perustuva kaksitasoinen rakenne, joka koostuu kattavasta verkosta ja ydinverkosta.

2.   Kattava verkko käsittää Euroopan laajuisen liikenneverkon kaikki olemassa olevat ja suunnitteilla olevat liikenneinfrastruktuurit sekä tällaisen infrastruktuurin tehokasta ja sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävää käyttöä edistävät toimenpiteet. Se yksilöidään ja sitä kehitetään II luvun mukaisesti.

3.   Ydinverkkoon sisältyvät ne kattavan verkon osat, jotka ovat strategisesti tärkeimpiä Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämistavoitteen saavuttamisen kannalta. Se yksilöidään ja sitä kehitetään III luvun mukaisesti.

7 artikla

Yhteistä etua koskevat hankkeet

1.   Euroopan laajuista liikenneverkkoa kehitetään yhteistä etua koskevilla hankkeilla, joilla rakennetaan uutta liikenneinfrastruktuuria ja kunnostetaan ja parannetaan olemassa olevaa liikenneinfrastruktuuria sekä toteutetaan toimenpiteitä verkon resurssitehokkaan käytön edistämiseksi.

2.   Yhteistä etua koskevalta hankkeelta edellytetään, että

a)

se myötävaikuttaa niiden tavoitteiden saavuttamiseen, jotka kuuluvat vähintään kahteen neljästä 4 artiklassa säädetystä kategoriasta;

b)

siinä noudatetaan II luvun ja, jos kyseessä on ydinverkko, myös III luvun säännöksiä;

c)

se on taloudellisesti elinkelpoinen sosioekonomisen kustannus-hyötyanalyysin hyötyjen perusteella;

d)

sillä on eurooppalaista lisäarvoa.

3.   Yhteistä etua koskeva hanke voi sisältää koko hankesyklin, mukaan lukien toteutettavuustutkimus, lupamenettelyt, täytäntöönpano ja arviointi.

4.   Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että hankkeita toteutettaessa noudatetaan unionin ja kansallista lainsäädäntöä, erityisesti ympäristöä, ilmastonsuojelua, turvallisuutta, varmuutta, kilpailua, valtiontukea, julkisia hankintoja, kansanterveyttä ja saavutettavuutta koskevia unionin säädöksiä.

5.   Yhteistä etua koskeville hankkeille voidaan myöntää unionin rahoitustukea Euroopan laajuista liikenneverkkoa varten käytettävissä olevista välineistä.

8 artikla

Yhteistyö kolmansien maiden kanssa

1.   Unioni voi tukea, myös taloudellisesti, yhteistä etua koskevia hankkeita yhdistääkseen Euroopan laajuisen liikenneverkon naapurimaiden infrastruktuuriverkkoihin, jos hankkeilla

a)

liitetään ydinverkko yhteen rajanylityskohdissa ja jos ne koskevat liikennevirran, rajatarkastusten, rajavartioinnin ja muiden rajavalvontamenettelyjen saumattomuuden varmistamiseksi tarvittavaa infrastruktuuria;

b)

varmistetaan ydinverkon ja kolmansien maiden liikenneverkkojen välinen yhteys talouskasvun ja kilpailukyvyn lisäämiseksi;

c)

saatetaan päätökseen sellaisten kolmansien maiden liikenneinfrastruktuuri, jotka liittävät yhteen unionin ydinverkon osia;

d)

toteutetaan liikenteenhallintajärjestelmiä näissä maissa;

e)

edistetään meriliikennettä ja merten moottoriteitä, lukuun ottamatta rahoitustukea kolmansien maiden satamille;

f)

helpotetaan sisävesiliikennettä kolmansien maiden kanssa.

Tällaisilla hankkeilla on parannettava Euroopan laajuisen liikenneverkon kapasiteettia tai käytettävyyttä yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa.

2.   Rajoittamatta 1 kohdan soveltamista unioni voi rahoitustukea myöntämättä tehdä yhteistyötä kolmansien maiden kanssa muiden hankkeiden edistämiseksi, siltä osin kuin tällaisilla hankkeilla pyritään

a)

edistämään Euroopan laajuisen liikenneverkon ja kolmansien maiden verkkojen yhteentoimivuutta;

b)

edistämään Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevan politiikan laajentamista kolmansiin maihin;

c)

helpottamaan lentoliikennettä kolmansien maiden kanssa tehokkaan ja kestävän talouskasvun ja kilpailukyvyn edistämiseksi muun muassa laajentamalla yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa ja parantamalla ilmaliikenteen hallintaa koskevaa yhteistyötä;

d)

helpottamaan meriliikennettä ja edistämään merten moottoriteitä kolmansien maiden kanssa.

3.   Edellä olevan 2 kohdan a ja d alakohdan mukaisissa hankkeissa on noudatettava II luvun asiaankuuluvia säännöksiä.

4.   Liitteessä III on ohjeellisia karttoja tiettyihin naapurimaihin ulottuvasta Euroopan laajuisesta liikenneverkosta.

5.   Unioni voi yhteistä etua koskevien hankkeiden edistämiseksi käyttää voimassa olevia koordinointi- ja rahoitusvälineitä, kuten naapuruuspolitiikan investointivälinettä (NIF) tai liittymistä valmistelevaa tukivälinettä (IPA), tai perustaa ja käyttää uusia koordinointi- ja rahoitusvälineitä.

6.   Tämän artiklan säännöksiin sovelletaan kansainvälisiä sopimuksia koskevia asiaankuuluvia menettelyjä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan mukaisesti.

II   LUKU

KATTAVA VERKKO

9 artikla

Yleiset säännökset

1.   Kattava verkko

a)

eritellään liitteessä I ja liitteessä II olevassa 2 osassa olevissa kartoissa ja luetteloissa;

b)

eritellään tarkemmin kuvaamalla infrastruktuurin osat;

c)

täyttää tässä luvussa vahvistetut liikenneinfrastruktuureja koskevat vaatimukset;

d)

muodostaa perustan yhteistä etua koskevien hankkeiden yksilöimiselle;

e)

ottaa huomioon yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä (YTE) yksilöidyt jäsenvaltioiden liikenneinfrastruktuurien fyysiset rajoitukset ja topografiset erityispiirteet.

2.   Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki mahdolliset toimet, joilla pyritään saattamaan päätökseen kattava verkko ja noudattamaan tämän luvun tältä osin merkityksellisiä säännöksiä 31 päivään joulukuuta 2050 mennessä.

10 artikla

Yleiset painopisteet

1.   Kattavan verkon kehittämisen yleisenä painopisteenä ovat toimenpiteet, joita tarvitaan

a)

varmistamaan kaikkien unionin alueiden entistä parempi saavutettavuus ja yhteyksien toimivuus ottaen huomioon saarten, erillään olevien verkkojen sekä harvaan asuttujen, syrjäisten ja syrjäisimpien alueiden erityistilanne;

b)

varmistamaan liikennemuotojen optimaalinen yhdentäminen ja yhteentoimivuus;

c)

rakentamaan puuttuvat yhteydet ja poistamaan pullonkaulat erityisesti rajanylityskohdissa;

d)

edistämään infrastruktuurin tehokasta ja kestävää käyttöä ja tarvittaessa lisäämään kapasiteettia;

e)

parantamaan tai ylläpitämään infrastruktuurin laatua erityisesti siltä osin kuin se koskee turvallisuutta, varmuutta, tehokkuutta, kestävyyttä ilmastonmuutoksen ja soveltuvin osin onnettomuuksien osalta, ympäristönsuojelun tasoa, sosiaalisia olosuhteita, saavutettavuutta kaikkien käyttäjien kannalta, mukaan lukien vanhukset, liikuntarajoitteiset henkilöt ja vammaiset matkustajat, sekä palvelujen laatua ja liikennevirtojen jatkuvuutta;

f)

toteuttamaan ja ottamaan käyttöön telemaattisia sovelluksia sekä edistämään innovatiivisen teknologian kehittämistä.

2.   Edellä 1 kohdassa esitettyjen toimenpiteiden täydentämiseksi on kiinnitettävä erityistä huomiota tarvittaviin toimenpiteisiin, joilla

a)

varmistetaan polttoaineen toimitusvarmuus parantamalla energiatehokkuutta ja edistetään vaihtoehtoisten ja erityisesti vähähiilisten tai hiilettömien energianlähteiden ja käyttövoimajärjestelmien käyttöä;

b)

vähennetään kaupunkialueiden altistumista rautateitse ja maanteitse tapahtuvan kauttakulkuliikenteen kielteisille vaikutuksille;

c)

poistetaan hallinnolliset ja tekniset esteet erityisesti Euroopan laajuisen liikenneverkon yhteentoimivuudelta ja kilpailulta.

1   JAKSO

Rautatieliikenneinfrastruktuuri

11 artikla

Infrastruktuurin osat

1.   Rautatieliikenneinfrastruktuuriin kuuluvat erityisesti

a)

suurnopeusradat ja tavanomaiset radat, mukaan lukien

i)

sivuraiteet;

ii)

tunnelit;

iii)

sillat;

b)

tavaraliikenneterminaalit ja logistiset alustat tavaroiden uudelleenlastaamiseksi rautatieliikenteessä tai rautatieliikenteen ja muiden liikennemuotojen välillä;

c)

liitteeseen I merkittyjen ratojen varrella olevat asemat, joilla matkustajat voivat vaihtaa kuljetusvälinettä rautatieliikenteessä tai rautatieliikenteen ja muiden liikennemuotojen välillä;

d)

asemien, tavaraliikenneterminaalien ja logististen alustojen yhteydet muihin liikennemuotoihin Euroopan laajuisessa liikenneverkossa;

e)

infrastruktuuriin liittyvät varusteet;

f)

telemaattiset sovellukset.

2.   Ratojen on oltava jokin seuraavista:

a)

suurnopeusliikenteeseen tarkoitetut radat, joita ovat

i)

erityisesti suurnopeusjunia varten rakennetut tai rakennettavat radat, joilla voidaan ajaa yleensä vähintään 250 kilometrin tuntinopeudella;

ii)

erityisesti suurnopeusjunia varten parannetut tai parannettavat radat, joilla voidaan ajaa noin 200 kilometrin tuntinopeudella;

iii)

erityisesti suurnopeusjunia varten parannetut erityiset radat, joissa maasto, korkeuserot tai kaupunkiympäristö aiheuttavat hankaluuksia ja joilla nopeus on mukautettava tapauskohtaisesti. Tähän luokkaan kuuluvat myös suurten nopeuksien verkon ja tavanomaisen verkon väliset yhdysradat, asema-alueiden radat sekä terminaalien, varikkojen yms. radat, joilla suurten nopeuksien liikkuvaa kalustoa kuljetetaan tavanomaisella nopeudella;

b)

tavanomaiseen liikenteeseen tarkoitetut radat.

3.   Ratoihin liittyviin teknisiin varusteisiin voivat kuulua sähköistämisjärjestelmät, matkustajien junaan nousuun ja siitä poistumiseen tarvittavat varusteet, rahdin lastaamiseen ja purkamiseen tarvittavat varusteet, logistiset alustat ja tavaraliikenneterminaalit. Niihin voivat kuulua kaikki ajoneuvojen turvallisen, vaarattoman ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi sekä ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja yhteentoimivuuden parantamiseksi tarvittavat laitteet, muun muassa automaattiseen raideleveyden vaihtoon tarkoitetut laitteet.

12 artikla

Liikenneinfrastruktuuria koskevat vaatimukset

1.   Tavaraliikenneterminaalit on liitettävä kattavan verkon maantieinfrastruktuuriin tai mahdollisuuksien mukaan sisävesiliikenneinfrastruktuuriin.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rautatieinfrastruktuuri on:

a)

varustettu ERTMS:llä erillään olevia verkkoja lukuun ottamatta;

b)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/57/EY (25) ja sen täytäntöönpanotoimenpiteiden mukainen, jotta kattavan verkon yhteentoimivuus voidaan saavuttaa;

c)

direktiivin 2008/57/EY 6 artiklan nojalla hyväksytyn YTE:n vaatimusten mukainen, lukuun ottamatta tapauksia, jotka ovat sallittuja asiaankuuluvan YTE:n tai direktiivin 2008/57/EY 9 artiklassa säädetyn menettelyn nojalla;

d)

kokonaan sähköistetty ratojen ja, siinä määrin kuin se on tarpeen sähköjunien liikennettä varten, sivuraiteiden osalta, erillään olevia verkkoja lukuun ottamatta;

e)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2012/34/EU (26) säädettyjen vaatimusten mukainen tavaraliikenneterminaaleihin pääsyn osalta.

3.   Komissio myöntää jäsenvaltion pyynnöstä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa poikkeuksia ERTMS:ää ja sähköistämistä koskevia direktiivin 2008/57/EY vaatimuksia pidemmälle menevistä vaatimuksista.

13 artikla

Painopisteet rautatieinfrastruktuurin kehittämisessä

Rautatieinfrastruktuuriin liittyvien, yhteistä etua koskevien hankkeiden edistämisen painopisteen on 10 artiklassa esitettyjen yleisten painopisteiden ohella oltava:

a)

ERTMS:n käyttöönotossa;

b)

siirtymisessä 1 435 millimetrin nimelliseen raideleveyteen;

c)

rautatieliikenteen aiheuttaman melun ja tärinän vaikutusten lieventämisessä erityisesti liikkuvaa kalustoa ja infrastruktuuria koskevilla toimenpiteillä, meluesteet mukaan lukien;

d)

infrastruktuurivaatimusten täyttämisessä ja yhteentoimivuuden parantamisessa;

e)

tasoristeyksien turvallisuuden parantamisessa;

f)

rautatieliikenneinfrastruktuurin liittämisessä tarvittaessa sisävesiväylien satamainfrastruktuuriin.

2   JAKSO

Sisävesiliikenneinfrastruktuuri

14 artikla

Infrastruktuurin osat

1.   Sisävesiliikenneinfrastruktuuriin kuuluvat erityisesti

a)

joet;

b)

kanavat;

c)

järvet;

d)

edellisiin liittyvä infrastruktuuri, kuten sulut, elevaattorit, sillat, tekoaltaat ja niihin liittyvät tulvien torjuntatoimenpiteet, joilla voi olla myönteisiä vaikutuksia sisävesiliikenteeseen;

e)

sisävesisatamat, mukaan lukien satama-alueella suoritettaviin kuljetustoimintoihin tarvittava infrastruktuuri;

f)

infrastruktuuriin liittyvät varusteet;

g)

telemaattiset sovellukset, mukaan lukien jokiliikenteen tietopalvelut (RIS);

h)

sisävesisatamien yhteydet muihin liikennemuotoihin Euroopan laajuisessa liikenneverkossa.

2.   Jotta sisävesisatama olisi osa kattavaa verkkoa, rahdin vuotuisen uudelleenlastausmäärän on oltava yli 500 000 tonnia. Rahdin vuotuinen uudelleenlastausmäärä perustuu viimeisimpään saatavilla olevaan kolmen vuoden keskiarvoon, jonka Eurostat on julkaissut.

3.   Sisävesiväyliin liittyviin varusteisiin voivat kuulua varusteet, jotka on tarkoitettu rahdin lastaamiseen ja purkamiseen sisävesisatamissa. Sisävesiväyliin liittyvät varusteet voivat käsittää erityisesti käyttövoima- ja toimintajärjestelmät, joilla vähennetään ympäristön, muun muassa veden ja ilman, pilaantumista, energiankulutusta ja hiili-intensiteettiä. Niihin voivat kuulua myös jätteen vastaanottolaitteistot, maasähkölaitteistot ja käytetyn öljyn keräyslaitteet sekä varusteet, joita käytetään jään murtamisessa, vesistötieteellisissä tutkimuksissa sekä satamien ja satamien lähestymisväylien ruoppaamisessa ympärivuotisten merenkulkumahdollisuuksien varmistamiseksi.

15 artikla

Liikenneinfrastruktuuria koskevat vaatimukset

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sisävesisatamat on liitetty maantie- tai rautatieinfrastruktuuriin.

2.   Sisävesisatamissa on oltava vähintään yksi tavaraliikenneterminaali, jonne kaikilla toimijoilla on syrjimätön pääsy ja jossa maksut määräytyvät avoimin perustein.

3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että

a)

jokien, kanavien ja järvien osalta noudatetaan Euroopan liikenneministerikonferenssin laatiman uuden sisävesiväyläluokituksen mukaisia luokkaan IV kuuluvien sisävesiväylien vähimmäisvaatimuksia ja että siltojen alikulkukorkeus on kaikkina aikoina riittävä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 35 ja 36 artiklan soveltamista.

Komissio myöntää jäsenvaltion pyynnöstä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa poikkeuksia vähimmäisvaatimuksista, jotka koskevat syväystä (alle 2,50 m) ja siltojen alikulun vähimmäiskorkeutta (alle 5,25 m);

b)

joet, kanavat ja järvet pidetään kunnossa hyvien navigointiolojen säilyttämiseksi sovellettavaa ympäristölainsäädäntöä noudattaen;

c)

joet, kanavat ja järvet on varustettu RIS:llä.

16 artikla

Painopisteet sisävesiliikenneinfrastruktuurin kehittämisessä

Sisävesiliikenneinfrastruktuuriin liittyvien, yhteistä etua koskevien hankkeiden edistämisen painopisteen on 10 artiklassa esitettyjen yleisten painopisteiden ohella oltava

a)

olemassa olevien sisävesiväylien osalta: luokan IV sisävesiväyliä koskevien vaatimusten täyttämiseksi tarvittavissa täytäntöönpanotoimenpiteissä;

b)

soveltuvin osin olemassa olevien vesiväylien ajanmukaistamista ja uusien vesiväylien luomista koskevien tiukempien vaatimusten saavuttamisessa Euroopan liikenneministerikonferenssin määrittelemien infrastruktuurin teknisten näkökohtien mukaisesti markkinakysynnän tyydyttämiseksi;

c)

telemaattisten sovellusten, mukaan lukien RIS, täytäntöönpanossa;

d)

sisävesisatamainfrastruktuurin liittämisessä rautateiden tavaraliikenneinfrastruktuuriin ja maantieliikenneinfrastruktuuriin;

e)

erityisen huomion kiinnittämisessä lähes luonnontilaisiin vapaana virtaaviin jokiin, joihin voidaan sen vuoksi kohdistaa erityistoimenpiteitä;

f)

kestävän sisävesiliikenteen edistämisessä;

g)

satama-alueella suoritettaviin kuljetustoimintoihin tarvittavan infrastruktuurin uudistamisessa ja laajentamisessa.

3   JAKSO

Maantieliikenneinfrastruktuuri

17 artikla

Infrastruktuurin osat

1.   Maantieliikenneinfrastruktuuriin kuuluvat erityisesti

a)

korkeatasoiset maantiet, mukaan lukien

i)

sillat;

ii)

tunnelit;

iii)

liittymät;

iv)

risteykset;

v)

eritasoliittymät;

vi)

hätäkaistat;

b)

pysäköinti- ja lepoalueet;

c)

infrastruktuuriin liittyvät varusteet;

d)

telemaattiset sovellukset, mukaan lukien ITS;

e)

tavaraliikenneterminaalit ja logistiset alustat;

f)

tavaraliikenneterminaalien ja logististen alustojen yhteydet muihin liikennemuotoihin Euroopan laajuisessa liikenneverkossa;

g)

linja-autoasemat.

2.   Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuilla korkeatasoisilla maanteillä on tärkeä tehtävä pitkän matkan tavara- ja henkilöliikenteessä, ja ne yhdentävät tärkeimmät kaupunki- ja talouskeskukset, yhdistävät maantieliikenteen yhteen muiden liikennemuotojen kanssa sekä liittävät vuoristoiset, syrjäiset ja sisämaa-alueet ja syrjäiset NUTS 2 -alueet unionin ydinalueisiin. Nämä tiet on pidettävä riittävän hyväkuntoisina, jotta liikenne on turvallista ja varmaa.

3.   Korkeatasoiset maantiet on suunniteltava ja rakennettava erityisesti moottoriliikennettä varten, ja niiden on oltava joko moottoriteitä, moottoriliikenneteitä tai perinteisiä strategisia teitä.

a)

Moottoritie on tie, joka on erityisesti suunniteltu ja rakennettu moottoriliikennettä varten ja jolle sen varrella olevilta kiinteistöiltä ei ole välittömiä liittymiä ja

i)

jolla on, yksittäisiä alueita lukuun ottamatta tai muutoin kuin tilapäisesti, molempiin ajosuuntiin kulkevat ajoradat, jotka erotetaan toisistaan joko maa-alueella, jota ei ole tarkoitettu liikenteelle, tai poikkeustapauksissa jollain muulla tavalla;

ii)

joka ei risteä samassa tasossa minkään tien, rautatien, raitiotien, pyörätien tai jalankulkutien kanssa; ja

iii)

jonka on erityisesti osoitettu olevan moottoritie.

b)

Moottoriliikennetie on tie, joka on suunniteltu moottoriliikenteelle ja jolle päästään etupäässä eritasoliittymistä tai valvotuista liittymistä ja

i)

jolla pysähtyminen ja pysäköinti on kielletty käytössä olevilla ajoradoilla; ja

ii)

joka ei risteä samassa tasossa minkään rautatien tai raitiotien kanssa.

c)

Perinteinen strateginen tie on tie, joka ei ole moottori- tai moottoriliikennetie, mutta joka on kuitenkin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu korkeatasoinen maantie.

4.   Maanteihin liittyviin varusteisiin voi kuulua erityisesti varusteita, joita käytetään liikenteenohjauksessa, tiedotuksessa, reittiopastuksessa, käyttäjämaksujen kantamisessa, turvallisuustoimissa, kielteisten ympäristövaikutusten vähentämisessä, vaihtoehtoista käyttövoimaa hyödyntävien ajoneuvojen tankkaamisessa ja lataamisessa sekä kaupallisten ajoneuvojen turvallisilla pysäköintialueilla.

18 artikla

Liikenneinfrastruktuuria koskevat vaatimukset

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että

a)

maantiet ovat 17 artiklan 3 kohdan a, b tai c alakohdan säännösten mukaisia;

b)

maantieliikenneinfrastruktuurin turvallisuus varmistetaan ja sitä seurataan ja tarvittaessa parannetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/96/EY (27) säädetyn menettelyn mukaisesti;

c)

yli 500 metriä pitkät maantietunnelit ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/54/EY (28) mukaisia;

d)

tiemaksujen keruujärjestelmien yhteentoimivuus varmistetaan soveltuvin osin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/52/EY (29) ja komission päätöksen 2009/750/EY (30) mukaisesti;

e)

viranomaisen maantieliikenneinfrastruktuurissa käyttöön ottama älykäs liikennejärjestelmä on direktiivin 2010/40/EU mukainen ja sitä käytetään kyseisen direktiivin mukaisesti hyväksyttyjen delegoitujen säädösten mukaisella tavalla.

19 artikla

Painopisteet maantieinfrastruktuurin kehittämisessä

Maantieinfrastruktuuriin liittyvien, yhteistä etua koskevien hankkeiden edistämisen painopisteen on 10 artiklassa esitettyjen yleisten painopisteiden ohella oltava

a)

maantieturvallisuuden parantamisessa ja edistämisessä;

b)

ITS:n käytössä, erityisesti multimodaalisissa tiedonhallinta- ja liikenteenohjausjärjestelmissä sekä yhtenäisissä viestintä- ja maksujärjestelmissä;

c)

uusien teknologioiden ja innovaatioiden käyttöönotossa vähähiilisen liikenteen edistämiseksi;

d)

kaupallisille tienkäyttäjille tarkoitetuissa asianmukaisissa ja asiaankuuluvan turvallisissa ja varmoissa pysäköintialueissa;

e)

nykyisten teiden ruuhkautumisen vähentämisessä.

4   JAKSO

Meriliikenneinfrastruktuuri ja merten moottoritiet

20 artikla

Infrastruktuurin osat

1.   Meriliikenneinfrastruktuuriin kuuluvat erityisesti

a)

merialue;

b)

merikanavat;

c)

merisatamat, mukaan lukien satama-alueella suoritettaviin kuljetustoimintoihin tarvittava infrastruktuuri;

d)

satamien yhteydet muihin liikennemuotoihin Euroopan laajuisessa liikenneverkossa;

e)

padot, sulut ja satama-altaat;

f)

navigoinnin apuvälineet;

g)

satamien lähestymis- ja kulkuväylät;

h)

aallonmurtajat;

i)

merten moottoritiet;

j)

infrastruktuuriin liittyvät varusteet;

k)

telemaattiset sovellukset, mukaan lukien sähköiset meriliikennepalvelut ja VTMIS.

2.   Merisatamien on oltava kattavan verkon maainfrastruktuurin saapumis- ja poistumiskohtia. Niiden on täytettävä ainakin yksi seuraavista vaatimuksista:

a)

vuotuinen kokonaismatkustajamäärä on yli 0,1 prosenttia unionin kaikkien merisatamien vuotuisesta kokonaismatkustajamäärästä. Tämän kokonaismäärän viitemäärä on viimeisin saatavilla oleva kolmen vuoden keskiarvo, jonka Eurostat on julkaissut;

b)

vuotuinen kokonaislastimäärä – kun kyseessä on joko irtolastin tai muun lastin käsittely – on yli 0,1 prosenttia unionin kaikissa merisatamissa vuosittain käsitellystä kokonaislastimäärästä. Tämän kokonaismäärän viitemäärä on viimeisin saatavilla oleva kolmen vuoden keskiarvo, jonka Eurostat on julkaissut;

c)

merisatama sijaitsee saarella ja se on ainoa yhteyskohta jollekin kattavan verkon NUTS 3 -alueelle;

d)

merisatama sijaitsee syrjäisimmällä alueella tai muulla syrjäseutualueella yli 200 kilometrin päässä lähimmästä toisesta kattavan verkon satamasta.

3.   Meriliikenneinfrastruktuuriin liittyviin varusteisiin voi kuulua erityisesti varusteita, jotka on tarkoitettu liikenteen- ja rahdinhallintaan, kielteisten vaikutusten, myös kielteisten ympäristövaikutusten, vähentämiseen ja vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttämiseen, sekä varusteita, joita käytetään ympärivuotisten merenkulkumahdollisuuksien varmistamiseksi esimerkiksi jään murtamisessa, vesistötieteellisissä tutkimuksissa sekä satamien ja satamien lähestymisväylien ruoppaamisessa, kunnossapidossa ja suojelemisessa.

21 artikla

Merten moottoritiet

1.   Merten moottoritiet muodostavat Euroopan laajuisen liikenneverkon merellisen ulottuvuuden, ja niillä pyritään osaltaan saavuttamaan esteetön eurooppalainen meriliikennealue. Niihin kuuluvat lyhyet meriliikennereitit, satamat, asianomainen meri-infrastruktuuri ja siihen liittyvät varusteet, laitteet sekä yksinkertaistetut hallintomenettelyt, jotka mahdollistavat lähimerenkulun tai joki-meripalvelut vähintään kahden sataman välillä, mukaan lukien sisämaayhteydet. Merten moottoriteihin kuuluvat

a)

kattavan verkon merisatamien väliset meriyhteydet tai kattavan verkon sataman ja kolmannen maan sataman väliset yhteydet, jos tällaiset yhteydet ovat unionille strategisesti tärkeitä;

b)

satamalaitteet, satama-alueen ulkopuolella sijaitsevat mutta satamatoimintoihin liittyvät tavaraliikenneterminaalit, logistiset alustat ja tavaraliikennekeskukset, tieto- ja viestintäteknologia, kuten sähköiset logistiikan hallinnointijärjestelmät, sekä turvallisuus-, varmuus-, hallinto- ja tullimenettelyt vähintään yhdessä jäsenvaltiossa;

c)

infrastruktuuri suoraa maa- ja meriyhteyttä varten.

2.   Vähintään kahden jäsenvaltion on ehdotettava Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon kuuluviin merten moottoriteihin liittyviä yhteistä etua koskevia hankkeita. Hankkeiden on muodostettava

a)

ydinverkon meriyhteys ja sen sisämaayhteydet vähintään kahden ydinverkkoon kuuluvan sataman välillä; tai

b)

ydinverkkoon kuuluvan sataman ja kattavaan verkkoon kuuluvien satamien välinen meriyhteys ja sen sisämaayhteydet painottuen erityisesti ydinverkkoon ja kattavaan verkkoon kuuluvien satamien sisämaayhteyksiin.

3.   Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon kuuluviin merten moottoriteihin liittyviin yhteistä etua koskeviin hankkeisiin voi sisältyä myös laajempaa hyötyä tuottavia toimintoja, jotka eivät liity tiettyihin satamiin, kuten palvelut ja toimet, joilla tuetaan henkilöiden ja tavaroiden liikkuvuutta, toiminnot, joilla parannetaan ympäristötehokkuutta, kuten maasähkön tarjoaminen, mikä auttaisi aluksia vähentämään päästöjään, mahdollistetaan jään murtaminen, varmistetaan ympärivuotiset merenkulkumahdollisuudet, ruoppaustoiminnot sekä vaihtoehtoiset tankkausmahdollisuudet, prosessien, menettelyjen ja inhimillisen tekijän optimointi sekä tieto- ja viestintätekniset alustat ja tietojärjestelmät, mukaan lukien liikenteenohjaus- ja sähköiset raportointijärjestelmät.

4.   Eurooppalainen merten moottoriteiden koordinaattori esittää kahden vuoden kuluessa 51 artiklan mukaisesta nimittämisestään merten moottoriteiden yksityiskohtaisen toteutussuunnitelman, joka perustuu unionin meriliikenteeseen liittyviin kokemuksiin ja sen kehitykseen sekä merten moottoriteiden ennustettuun liikenteeseen.

22 artikla

Liikenneinfrastruktuuria koskevat vaatimukset

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että

a)

merisatamat liitetään kattavan verkon ratoihin tai maanteihin ja mahdollisuuksien mukaan sisävesiväyliin, paitsi jos liittäminen on fyysisten esteiden vuoksi mahdotonta;

b)

kaikissa tavaraliikennettä palvelevissa merisatamissa on vähintään yksi terminaali, jonne käyttäjillä on syrjimätön pääsy ja jossa maksut määräytyvät avoimin perustein;

c)

merikanavat, satamaväylät ja estuaarit liittävät kaksi merta toisiinsa tai muodostavat yhteyden mereltä merisatamiin ja vastaavat vähintään luokan VI sisävesiväylää.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että satamissa on tarvittavat varusteet satamissa olevien alusten ympäristötehokkuuden varmistamiseksi ja erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/59/EY (31) mukaiset aluksella syntyvän jätteen ja lastijäämien vastaanottolaitteet, jotka noudattavat muuta asiaan liittyvää unionin lainsäädäntöä.

3.   Jäsenvaltioiden on pantava täytäntöön VTMIS ja SafeSeaNet direktiivin 2002/59/EY mukaisesti ja otettava käyttöön sähköiset meripalvelut, joihin sisältyvät erityisesti direktiivissä 2010/65/EU säädetyt meriliikenteen keskitetyn palvelupisteen palvelut.

23 artikla

Painopisteet meri-infrastruktuurin kehittämisessä

Meri-infrastruktuuriin liittyvien, yhteistä etua koskevien hankkeiden edistämisen painopisteen on 10 artiklassa esitettyjen yleisten painopisteiden ohella oltava

a)

merten moottoriteiden, mukaan lukien lähimerenkulku, edistämisessä, sisämaayhteyksien kehittämisen helpottamisessa ja erityisesti meriliikenteen ympäristötehokkuuden parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden kehittämisessä unionin lainsäädännön tai asiaankuuluvien kansainvälisten sopimusten vaatimusten mukaisesti;

b)

merisatamien liittämisessä sisävesiväyliin;

c)

VTMIS:n ja sähköisten meriliikennepalvelujen täytäntöönpanossa;

d)

uusien tekniikoiden ja innovaatioiden käyttöönotossa vaihtoehtoisten polttoaineiden ja energiatehokkaan meriliikenteen, nesteytetty maakaasu mukaan lukien, edistämiseksi;

e)

satama-alueella suoritettaviin kuljetustoimintoihin tarvittavan infrastruktuurin uudistamisessa ja laajentamisessa.

5   JAKSO

Lentoliikenneinfrastruktuuri

24 artikla

Infrastruktuurin osat

1.   Lentoliikenneinfrastruktuuriin kuuluvat erityisesti

a)

ilmatila, lentoreitit ja lentoväylät;

b)

lentoasemat;

c)

lentoasemien yhteydet muihin liikennemuotoihin Euroopan laajuisessa liikenneverkossa;

d)

infrastruktuuriin liittyvät varusteet;

e)

lennonvarmistusjärjestelmät, mukaan lukien uuden sukupolven eurooppalainen lentoliikenteen hallintajärjestelmä, jäljempänä ’SESAR-järjestelmä’.

2.   Lentoasemien on täytettävä toinen seuraavista vaatimuksista:

a)

matkustajaliikenteen lentoasemien vuotuinen kokonaismatkustajamäärä on vähintään 0,1 prosenttia unionin kaikkien lentoasemien vuotuisesta kokonaismatkustajamäärästä, paitsi jos kyseinen lentoasema sijaitsee yli 100 kilometrin etäisyydellä lähimmästä kattavan verkon lentoasemasta tai yli 200 kilometrin etäisyydellä, jos sen sijaintialueella on suurnopeusrata;

b)

rahtiliikenteen lentoasemien vuotuinen kokonaislastimäärä on vähintään 0,2 prosenttia unionin kaikkien lentoasemien vuotuisesta kokonaislastimäärästä.

Vuotuinen kokonaismatkustajamäärä ja vuotuinen kokonaislastimäärä perustuvat viimeisimpään saatavilla olevaan kolmen vuoden keskiarvoon, jonka Eurostat on julkaissut.

25 artikla

Liikenneinfrastruktuuria koskevat vaatimukset

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikilla niiden alueella sijaitsevilla lentoasemilla on vähintään yksi terminaali, jonne kaikilla toimijoilla on syrjimätön pääsy ja jossa maksut määräytyvät avoimin, asianmukaisin ja oikeudenmukaisin perustein.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kattavan verkon lentoliikenneinfrastruktuuriin sovelletaan siviili-ilmailun turvaamista siihen kohdistuvilta laittomilta teoilta koskevia yhteisiä perusvaatimuksia, jotka unioni on hyväksynyt Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 300/2008 (32) mukaisesti.

3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lentoliikenteen hallinnan infrastruktuuri mahdollistaa yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan täytäntöönpanon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 549/2004 (33), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 550/2004 (34), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 551/2004 (35) sekä asetuksen (EY) N:o 552/2004 mukaisesti, samoin kuin lentoliikennetoimintojen täytäntöönpanon, jotta Euroopan ilmailujärjestelmän, täytäntöönpanosääntöjen ja unionin eritelmien suorituskyky ja kestävyys paranisivat.

26 artikla

Painopisteet lentoliikenneinfrastruktuurin kehittämisessä

Lentoliikenneinfrastruktuuriin liittyvien, yhteistä etua koskevien hankkeiden edistämisen painopisteen on 10 artiklassa esitettyjen yleisten painopisteiden ohella oltava

a)

lentoasemien kapasiteetin lisäämisessä;

b)

yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ja lentoliikenteen hallintajärjestelmien, erityisesti SESAR-järjestelmää käyttävien järjestelmien, täytäntöönpanon tukemisessa;

c)

sellaisten multimodaalisten yhteenliitosten parantamisessa, joilla lentoasemat liitetään muiden liikennemuotojen infrastruktuuriin;

d)

ilmailun kestävyyden parantamisessa ja sen ympäristövaikutusten lieventämisessä.

6   JAKSO

Multimodaalinen liikenneinfrastruktuuri

27 artikla

Infrastruktuurin osat

Tavaraliikenneterminaalien tai logististen alustojen on täytettävä ainakin toinen seuraavista vaatimuksista:

a)

niiden uudelleenlastatun vuotuisen rahdin määrä ylittää muun kuin irtolastin osalta 800 000 tonnia tai irtolastin osalta 0,1 prosenttia unionin kaikissa merisatamissa vuosittain käsitellystä kokonaislastimäärästä;

b)

jos NUTS 2 -alueella ei ole a alakohdan mukaista tavaraliikenneterminaalia tai logistista alustaa, kyseinen terminaali tai alusta on asianomaisen jäsenvaltion nimeämä tärkein tavaraliikenneterminaali tai logistinen alusta, joka on yhdistetty kyseisellä NUTS 2-alueella ainakin maanteihin ja rautateihin, tai pelkästään maanteihin, jos jäsenvaltiossa ei ole rautatiejärjestelmää.

28 artikla

Liikenneinfrastruktuuria koskevat vaatimukset

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava oikeudenmukaisella ja syrjimättömällä tavalla, että

a)

liikennemuodot on liitetty joko tavaraliikenneterminaaleihin, matkustaja-asemiin, sisävesisatamiin, lentoasemiin tai merisatamiin niin, että multimodaalinen henkilö- ja tavaraliikenne on mahdollista;

b)

tavaraliikenneterminaalit, logistiset alustat, sisävesi- ja merisatamat sekä lentoasemat, joilla käsitellään rahtia, varustetaan tietovirtojen tarjoamiseen tässä infrastruktuurissa ja eri liikennemuotojen välillä logistiikkaketjun aikana, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin ja kansallisen lainsäädännön soveltamista. Tällaisten järjestelmien on erityisesti mahdollistettava käytettävissä olevaa infrastruktuurikapasiteettia, liikennevirtoja, paikanmääritystä, seurantaa ja jäljitystä koskevien reaaliaikaisten tietojen toimittaminen sekä varmistettava turvallisuus ja varmuus koko multimodaalisen matkan ajan;

c)

kattavan verkon henkilöliikenteen keskeytymättömyyttä helpotetaan asianmukaisilla varusteilla ja telemaattisten sovellusten käyttömahdollisuudella rautatieasemilla, linja-autoasemilla, lentoasemilla ja soveltuvin osin meri- ja sisävesisatamissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin ja kansallisen lainsäädännön soveltamista.

2.   Tavaraliikenneterminaalit on varustettava nostureilla, kuljettimilla ja muilla laitteilla, joilla rahtia siirretään eri liikennemuotojen välillä ja joita käytetään rahdin sijoittamisessa ja varastoinnissa.

29 artikla

Painopisteet multimodaalisen liikenneinfrastruktuurin kehittämisessä

Multimodaaliseen liikenneinfrastruktuuriin liittyvien, yhteistä etua koskevien hankkeiden edistämisen painopisteen on 10 artiklassa esitettyjen yleisten painopisteiden ohella oltava

a)

kattavan verkon infrastruktuurin tosiasiallisen yhteenliittämisen ja yhdentämisen mahdollistamisessa tarpeen mukaan muun muassa liityntäinfrastruktuurilla sekä tavaraliikenneterminaaleilla ja logistisilla alustoilla;

b)

multimodaaliliikenteen tärkeimpien teknisten ja hallinnollisten esteiden poistamisessa;

c)

sujuvien tietovirtojen kehittämisessä eri liikennemuotojen välillä sekä multimodaalisten ja yhtä liikennemuotoa koskevien palvelujen tarjoamisessa koko Euroopan laajuisessa liikennejärjestelmässä.

7   JAKSO

Yhteiset säännökset

30 artikla

Kaupunkisolmukohdat

Kehittäessään kattavaa verkkoa kaupunkisolmukohdissa jäsenvaltioiden on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan varmistamaan, että

a)

kattavan verkon rautatie-, maantie- ja lentoliikenneinfrastruktuuri sekä soveltuvin osin sisävesi- ja meriliikenneinfrastruktuuri liitetään yhteen henkilöliikenteessä;

b)

kattavan verkon rautatie- ja maantieliikenneinfrastruktuuri sekä soveltuvin osin sisävesi-, lento- ja meriliikenneinfrastruktuuri liitetään yhteen tavaraliikenteessä;

c)

kattavan verkon kaupunkisolmukohdissa on riittävät yhteydet kattavan verkon eri rautatieasemien, satamien tai lentoasemien välillä;

d)

kattavan verkon infrastruktuurin sekä alue- ja paikallisliikenteen ja kaupunkien tavarantoimitusten infrastruktuurin, mukaan lukien logistiset koonti- ja jakelukeskukset, välillä on saumattomat yhteydet;

e)

vähennetään kaupunkialueiden altistumista rautateitse ja maanteitse tapahtuvan kauttakulkuliikenteen, johon voi sisältyä kaupunkialueiden ohikulkuliikenne, kielteisille vaikutuksille;

f)

tehokkaita, hiljaisia ja vähähiilisiä tavaratoimituksia edistetään kaupungeissa.

31 artikla

Telemaattiset sovellukset

1.   Telemaattisten sovellusten on mahdollistettava liikenteen ohjaus ja tietojenvaihto eri liikennemuodoissa ja niiden välillä multimodaalisia kuljetustoimintoja ja liikenteeseen liittyviä lisäarvopalveluja varten, turvallisuuden, varmuuden ja ympäristötehokkuuden parantaminen sekä hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistaminen. Telemaattisten sovellusten on helpotettava kattavan verkon infrastruktuurin sekä alue- ja paikallisliikenteen infrastruktuurin välistä saumatonta yhteyttä.

2.   Telemaattiset sovellukset on otettava mahdollisuuksien mukaan käyttöön koko unionissa, jotta mahdollistetaan se, että kaikissa jäsenvaltioissa on joukko yhteentoimivia perusvalmiuksia.

3.   Tässä artiklassa tarkoitettuja telemaattisia sovelluksia eri liikennemuotoja varten ovat

rautatieliikenne: ERTMS;

sisävesiliikenne: RIS;

maantieliikenne: ITS;

meriliikenne: VTMIS ja sähköiset meripalvelut (eMaritime), mukaan lukien keskitetyt palvelupisteet, kuten merenkulkualan keskitetty palvelupiste, sataman sisäiset tiedonvaihtojärjestelmät ja asiaankuuluvat tullin tietojärjestelmät;

lentoliikenne: lentoliikenteen hallintajärjestelmät, erityisesti ne, jotka ovat seurausta SESAR-järjestelmästä.

32 artikla

Kestävät tavaraliikennepalvelut

Jäsenvaltioiden on kiinnitettävä erityistä huomiota yhteistä etua koskeviin hankkeisiin, jotka sekä johtavat kattavan verkon infrastruktuuria käyttäviin tehokkaisiin tavaraliikennepalveluihin että vähentävät hiilidioksidipäästöjä ja muita kielteisiä ympäristövaikutuksia ja joilla pyritään

a)

parantamaan liikenneinfrastruktuurin kestävää käyttöä, mukaan lukien sen tehokasta hallinnointia;

b)

edistämään innovatiivisten liikennepalvelujen käyttöä, mukaan lukien merten moottoriteiden ja telemaattisten sovellusten avulla ja kehittämällä täydentävää infrastruktuuria, jota tarvitaan näitä palveluja koskevien, pääasiassa ympäristöön ja turvallisuuteen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi, sekä asiaankuuluvia hallintorakenteita perustamalla;

c)

helpottamaan multimodaalisia liikennepalvelutoimintoja, muun muassa niihin liittyviä tarvittavia tietovirtoja, ja parantamaan liikennepalvelun tarjoajien välistä yhteistyötä;

d)

kannustamaan resurssi- ja hiilitehokkuutta erityisesti siltä osin kuin kyseessä ovat ajovoima, ajaminen/höyrytys, järjestelmä- ja toimintasuunnittelu;

e)

analysoimaan ajoneuvokannan ominaisuuksia ja suorituskykyä, hallinnollisia vaatimuksia ja henkilöresursseja sekä antamaan niistä tietoja;

f)

parantamaan yhteyksiä haavoittuvimpiin ja eristäytyneimpiin unionin osiin, erityisesti syrjäisimpiin alueisiin, saarialueisiin, syrjäisiin alueisiin ja vuoristoalueisiin.

33 artikla

Uudet teknologiat ja innovointi

Jotta kattava verkko pysyisi innovatiivisen teknologian kehityksessä ja käyttöönotossa ajan tasalla, pyritään erityisesti

a)

tukemaan ja edistämään hiilen määrän vähentämistä liikenteen alalla siirtymällä käyttämään innovatiivisia ja kestäviä liikenneteknologioita;

b)

mahdollistamaan kaikkien liikennemuotojen saattaminen hiilivapaaksi edistämällä energiatehokkuutta, ottamaan käyttöön vaihtoehtoisia käyttövoimajärjestelmiä, mukaan lukien sähkönjakelujärjestelmiä, ja tarjoamaan vastaava infrastruktuuri. Tällaiseen infrastruktuuriin voivat kuulua jakeluverkot ja muut energiahuoltoon tarvittavat laitteet, siinä voidaan ottaa huomioon infrastruktuurin ja ajoneuvon välinen rajapinta ja siinä voi olla telemaattisia sovelluksia;

c)

parantamaan henkilöiden liikkuvuuden ja tavaraliikenteen turvallisuutta ja kestävyyttä;

d)

parantamaan verkon toimintaa, hallintaa, saavutettavuutta, yhteentoimivuutta, multimodaalisuutta ja tehokkuutta, mukaan lukien multimodaalisen lipunkirjoituksen ja aikataulujen koordinoinnin avulla;

e)

edistämään tehokkaita tapoja, joiden avulla kaikille kansalaisille voidaan tarjota helposti saatavilla olevia ja ymmärrettäviä tietoja yhteenliittämisestä, yhteentoimivuudesta ja multimodaalisuudesta;

f)

edistämään toimenpiteitä, joilla vähennetään ulkoisia kustannuksia, kuten ruuhkia, terveyshaittoja ja kaikenlaista ympäristön pilaantumista, mukaan lukien melu ja päästöt;

g)

ottamaan käyttöön turvallisuusteknologiaa ja verkoissa sovellettavia yhteensopivia tunnistusstandardeja;

h)

parantamaan valmiuksia torjua ilmastonmuutosta;

i)

edistämään edelleen telemaattisten sovellusten kehittämistä ja käyttöä eri liikennemuodoissa ja niiden välillä.

34 artikla

Turvallinen ja varma infrastruktuuri

Jäsenvaltioiden on huolehdittava asianmukaisesti siitä, että liikenneinfrastruktuuri mahdollistaa turvallisen ja varman henkilöiden ja rahdin liikkuvuuden.

35 artikla

Infrastruktuurin kestävyys ilmastonmuutosta ja ympäristökatastrofeja vastaan

Infrastruktuurin suunnitteluvaiheessa jäsenvaltioiden on tarkasteltava asianmukaisella tavalla kestävyyttä ilmastonmuutosta ja ympäristökatastrofeja vastaan.

36 artikla

Ympäristönsuojelu

Ympäristöarvioinnit suunnitelmista ja hankkeista on tehtävä unionin voimassa olevan ympäristölainsäädännön mukaisesti, mukaan lukien direktiivit 92/43/ETY, 2000/60/EY, 2001/42/EY, 2009/147/EY ja 2011/92/EU.

37 artikla

Saavutettavuus kaikkien käyttäjien kannalta

Liikenneinfrastruktuurin on mahdollistettava saumaton liikkuvuus ja saavutettavuus kaikille käyttäjille, erityisesti vanhuksille, liikuntarajoitteisille henkilöille ja vammaisille matkustajille.

Liikenneinfrastruktuurin suunnittelussa ja rakentamisessa on noudatettava unionin lainsäädännössä asetettuja vaatimuksia.

III   LUKU

YDINVERKKO

38 artikla

Ydinverkon yksilöiminen

1.   Ydinverkon, sellaisena kuin se on esitetty liitteessä I olevissa kartoissa, on sisällettävä ne kattavan verkon osat, jotka ovat strategisesti tärkeimpiä Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevan politiikan tavoitteiden saavuttamisen kannalta, ja sen on heijastettava kehittyvää liikennekysyntää ja multimodaaliliikenteen tarvetta. Sillä on erityisesti vaikutettava lisääntyvästä liikkuvuudesta selviytymiseen, korkean turvallisuustason varmistamiseen sekä vähähiilisen liikennejärjestelmän kehittämiseen.

2.   Ydinverkon on oltava liitetty yhteen solmukohdissa sekä tarjottava yhteydet jäsenvaltioiden välillä ja naapurimaiden liikenneinfrastruktuuriverkkojen kanssa.

3.   Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet ydinverkon kehittämiseksi niin, että se on tämän luvun säännösten mukainen 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 artiklan 4 kohdan sekä 41 artiklan 2 ja 3 kohdan soveltamista.

Komissio arvioi ydinverkon toteuttamista 54 artiklan mukaisesti 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä.

39 artikla

Infrastruktuuria koskevat vaatimukset

1.   Innovatiiviset teknologiat, telemaattiset sovellukset sekä infrastruktuurin käytön hallintaa koskevat sääntely- ja hallinnointitoimenpiteet on otettava huomioon, jotta varmistetaan liikenneinfrastruktuurin resurssien tehokas käyttö sekä henkilö- että tavaraliikenteen osalta ja tarjotaan riittävästi kapasiteettia.

2.   Ydinverkon infrastruktuurin on täytettävä kaikki II luvussa säädetyt vaatimukset. Ydinverkon infrastruktuurin on lisäksi täytettävä seuraavat vaatimukset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan soveltamista:

a)

rautatieliikenneinfrastruktuuri:

i)

radat ja, siltä osin kuin se on tarpeen sähköjunien liikennettä varten, sivuraiteet sähköistetään kokonaan;

ii)

liitteessä I esitetyn ydinverkon tavaraliikenneradat: akselikuormitus vähintään 22,5 t, matkanopeus 100 km/t ja mahdollisuus käyttää 740 m pitkiä junia;

iii)

ERTMS:iä käytetään täysimääräisesti;

iv)

uusien ratojen nimellinen raideleveys: 1 435 mm, paitsi jos uudella radalla pidennetään verkkoa, jonka raide on erilainen leveydeltään ja erillään unionin pääradoista.

Erillään olevat verkot vapautetaan i–iii alakohdan vaatimuksista;

b)

sisävesi- ja meriliikenneinfrastruktuuri:

vaihtoehtoisia puhtaita polttoaineita on oltava saatavilla;

c)

maantieliikenneinfrastruktuuri:

17 artiklan 3 kohdan a tai b alakohdan mukaiset vaatimukset;

moottoriteille rakennetaan noin 100 kilometrin välein levähdysalueita yhteiskunnan, markkinoiden ja ympäristön tarpeiden mukaisesti, jotta muun muassa kaupallisille tienkäyttäjille on tarjolla asianmukaisia ja asiaankuuluvan turvallisia pysäköintialueita;

vaihtoehtoisia puhtaita polttoaineita on oltava saatavilla;

d)

lentoliikenneinfrastruktuuri:

on oltava valmiudet asettaa saataville vaihtoehtoisia puhtaita polttoaineita.

3.   Jäsenvaltion pyynnöstä ja rajoittamatta direktiivin 2008/57/EY soveltamista komissio voi myöntää asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa rautatieliikenneinfrastruktuurin osalta junan pituutta, ERTMS:ää, akselikuormitusta, sähköistämistä ja matkanopeutta koskevia poikkeuksia.

Jäsenvaltion pyynnöstä komissio voi myöntää asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa maantieliikenneinfrastruktuurin osalta 17 artiklan 3 kohdan a tai b alakohdan säännöksiä koskevia poikkeuksia, kunhan asiaankuuluva turvallisuustaso varmistetaan.

Tässä kohdassa tarkoitettuihin asianmukaisesti perusteltuihin tapauksiin kuuluvat myös tapaukset, joiden osalta investointi infrastruktuuriin ei ole sosioekonomisen kustannus-hyötysuhteensa puolesta perusteltavissa.

40 artikla

Ydinverkon kehittäminen

Ydinverkkoon kuuluvaa liikenneinfrastruktuuria on kehitettävä II luvun vastaavien säännösten mukaisesti.

41 artikla

Ydinverkon solmukohdat

1.   Ydinverkon solmukohdat vahvistetaan liitteessä II ja niihin kuuluvat seuraavat:

a)

kaupunkisolmukohdat, mukaan lukien niiden satamat ja lentoasemat;

b)

merisatamat ja sisävesisatamat;

c)

rajanylityspaikat naapurimaihin;

d)

rautatie-/maantieterminaalit;

e)

matkustaja- ja tavaraliikenteen lentoasemat.

2.   Liitteessä II olevassa 2 osassa mainituista ydinverkon merisatamista on oltava yhteydet Euroopan laajuisen liikenneverkon rautatie- ja maantieliikenneinfrastruktuuriin ja, jos mahdollista, sisävesiliikenneinfrastruktuuriin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2030, paitsi jos tällaisten yhteyksien rakentaminen on fyysisten esteiden vuoksi mahdotonta.

3.   Liitteessä II olevassa 2 osassa mainituilta tärkeimmiltä lentoasemilta on oltava yhteydet Euroopan laajuisen liikenneverkon rautatie- ja maantieliikenneinfrastruktuuriin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2050, paitsi jos tällaisten yhteyksien rakentaminen on fyysisten esteiden vuoksi mahdotonta. Tällaiset lentoasemat on potentiaalinen liikennekysyntä huomioon ottaen yhdennettävä suurnopeusrataverkkoon aina kun se on mahdollista.

IV   LUKU

YDINVERKON TOTEUTTAMINEN YDINVERKKOKÄYTÄVIEN AVULLA

42 artikla

Ydinverkkokäytävät

1.   Ydinverkkokäytävät ovat väline, jolla helpotetaan ydinverkon koordinoitua toteuttamista. Jotta tuloksena olisi multimodaalisen liikenteen resurssien tehokas käyttö, millä edistetään yhteenkuuluvuutta parantamalla alueellista yhteistyötä, ydinverkkokäytävissä on painotettava

a)

liikennemuotojen integrointia,

b)

yhteentoimivuutta, ja

c)

infrastruktuurin koordinoitua kehittämistä erityisesti rajanylityskohdissa ja pullonkauloissa.

2.   Ydinverkkokäytävien avulla jäsenvaltioiden on voitava saavuttaa infrastruktuuri-investointien osalta koordinoitu ja synkronoitu lähestymistapa, jotta kapasiteettia voidaan hallinnoida mahdollisimman tehokkaasti. Ydinverkkokäytävien on tuettava yhteentoimivien liikenteenhallintajärjestelmien laajamittaista käyttöönottoa ja tarvittaessa innovoinnin ja uusien teknologioiden hyödyntämistä.

43 artikla

Ydinverkkokäytävien määritelmä

1.   Ydinverkkokäytävät kattavat ydinverkon tärkeimmät kaukoliikennevirrat, ja niiden on erityisesti tarkoitus parantaa rajatylittäviä yhteyksiä unionin sisällä.

2.   Ydinverkkokäytävät ovat multimodaalisia, ja niihin voidaan sisällyttää kaikki tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat liikennemuodot. Ne ylittävät vähintään kaksi rajaa, ja niihin kuuluu mahdollisuuksien mukaan vähintään kolme liikennemuotoa, tarvittaessa merten moottoritiet mukaan lukien.

44 artikla

Ydinverkkokäytävien luettelo

1.   Ydinverkkokäytävien luettelo vahvistetaan asetuksen (EU) N:o 1316/2013 liitteessä I. Jäsenvaltioiden on osallistuttava tässä luvussa säädetyllä tavalla näihin ydinverkkokäytäviin.

2.   Komissio julkaisee ohjeellisia karttoja ydinverkkokäytävistä yleisön helposti saatavilla olevassa muodossa.

45 artikla

Ydinverkkokäytävien koordinointi

1.   Ydinverkkokäytävien, ERTMS:n ja merten moottoriteiden koordinoidun toteuttamisen helpottamiseksi komissio nimittää yhteisymmärryksessä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa sekä Euroopan parlamenttia ja neuvostoa kuultuaan yhden tai useamman eurooppalaisen koordinaattorin.

2.   Eurooppalaisen koordinaattorin valinnan on perustuttava erityisesti hänen tietämykseensä liikennealasta sekä suurten hankkeiden rahoitukseen ja/tai sosioekonomisten vaikutusten ja ympäristövaikutusten arviointiin liittyvistä kysymyksistä sekä hänen kokemukseensa unionin toimielimistä.

3.   Eurooppalaisen koordinaattorin nimittämisestä tehtävässä komission päätöksessä säädetään, miten 5 kohdassa tarkoitetut tehtävät on hoidettava.

4.   Eurooppalainen koordinaattori toimii komission nimissä ja lukuun, ja komissio järjestää tarvittavat sihteeristöpalvelut. Eurooppalaisen koordinaattorin toimeksianto koskee yhtä ydinverkkokäytävää, ERTMS:n toteuttamista tai merten moottoriteiden toteuttamista.

5.   Eurooppalainen koordinaattori

a)

tukee asianomaisen ydinverkkokäytävän koordinoitua toteuttamista ja erityisesti kyseisen ydinverkkokäytävän työsuunnitelman toteuttamista ajallaan;

b)

laatii yhdessä jäsenvaltioiden kanssa käytävää koskevan työsuunnitelman ja seuraa sen toteuttamista;

c)

kuulee käytäväfoorumia suunnitelmasta ja sen toteutuksesta;

d)

raportoi mahdollisista havaituista vaikeuksista ja etenkin käytävän kehittämisen esteistä jäsenvaltioille, komissiolle ja soveltuvin osin kaikille muille laitoksille, jotka osallistuvat suoraan ydinverkkokäytävän kehittämiseen, ja osallistuu asianmukaisten ratkaisujen etsimiseen;

e)

laatii vuosittain raportin Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja asianomaisille jäsenvaltioille ydinverkkokäytävän toteuttamisen etenemisestä;

f)

tutkii liikennepalvelujen kysyntää, mahdollisuuksia saada investointirahoitusta ja sitä, mitä toimia on toteutettava ja mitä ehtoja täytettävä tällaisen rahoituksen saamisen helpottamiseksi, sekä antaa asianmukaisia suosituksia.

6.   Eurooppalainen koordinaattori voi yhdessä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa kuulla alue- ja paikallisviranomaisia, liikenteenharjoittajia, liikenteen käyttäjiä sekä kansalaisyhteiskunnan edustajia työsuunnitelmasta ja sen toteutuksesta.

7.   Asianomaisten jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä eurooppalaisen koordinaattorin kanssa ja toimitettava koordinaattorille tässä artiklassa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi tarvittavat tiedot, mukaan lukien asiaa koskevissa kansallisissa infrastruktuurisuunnitelmissa esitetyt tiedot käytävien kehittämisestä.

8.   Varmistaakseen kunkin käytävän johdonmukaisuuden ja etenemisen komissio voi pyytää eurooppalaiselta koordinaattorilta lausuntoa tutkiessaan hakemuksia, joilla haetaan unionin rahoitusta koordinaattorin vastuulle kuuluvalle ydinverkkokäytävälle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin ja kansallisen lainsäädännön noudattamista.

9.   Jos eurooppalainen koordinaattori ei pysty hoitamaan tehtäväänsä tyydyttävästi ja tässä artiklassa säädettyjen vaatimusten mukaisesti, komissio voi milloin tahansa yhteisymmärryksessä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa päättää toimeksiannon. Tilalle voidaan nimittää uusi koordinaattori 1 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

46 artikla

Ydinverkkokäytävien hallinnointi

1.   Kutakin ydinverkkokäytävän eurooppalaista koordinaattoria avustaa hänen työsuunnitelmaa ja sen toteuttamista koskevien tehtäviensä hoitamisessa sihteeristö ja neuvoa-antava foorumi (käytäväfoorumi). Eurooppalainen koordinaattori perustaa käytäväfoorumin ja toimii sen puheenjohtajana yhteisymmärryksessä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa. Asianomaiset jäsenvaltiot sopivat käytäväfoorumin jäsenyydestä ydinverkkokäytävän oman osansa osalta.

2.   Asianomaisten jäsenvaltioiden suostumuksella koordinaattori voi perustaa käytäväkohtaisen työryhmän, jossa hän toimii puheenjohtajana ja jossa käsitellään

a)

liikennemuotojen integrointia,

b)

yhteentoimivuutta,

c)

rajanylityskohtien infrastruktuurin koordinoitua kehittämistä.

47 artikla

Työsuunnitelma

1.   Kunkin eurooppalaisen koordinaattorin on toimitettava viimeistään 22 päivänä joulukuuta 2014 asianomaisille jäsenvaltioille työsuunnitelma, jossa analysoidaan käytävän kehittymistä. Asianomaisten jäsenvaltioiden hyväksyttyä työsuunnitelman se toimitetaan tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.

Työsuunnitelmassa on erityisesti kuvattava ydinverkkokäytävän ominaisuuksia, rajanylityskohtia ja tavoitteita 4 ja 10 artiklassa säädettyjen tavoitteiden ja painopisteiden avulla. Työsuunnitelmaan on sisällyttävä analyysi seuraavista:

a)

yhteentoimivien liikenteenhallintajärjestelmien käyttöönotto;

b)

suunnitelma fyysisten, teknisten, operatiivisten ja hallinnollisten esteiden poistamiseksi eri liikennemuodoista ja niiden väliltä sekä multimodaaliliikenteen ja -palvelujen tehokkuuden parantamiseksi;

c)

tarvittaessa toimenpiteet, joilla parannetaan yhteistä etua koskevien hankkeiden alustavaan ja yksityiskohtaiseen suunnitteluun, niihin sisältyviin hankintoihin sekä niiden toteuttamiseen ja seurantaan vaadittavaa hallinnollista ja teknistä kapasiteettia;

d)

ilmastonmuutoksen mahdolliset vaikutukset infrastruktuuriin ja soveltuvin osin toimenpide-ehdotukset, joilla parannetaan kestävyyttä ilmastonmuutosta vastaan;

e)

kasvihuonekaasupäästöjen, melun ja tarvittaessa muiden kielteisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi toteutettavat toimenpiteet.

Työsuunnitelmaan on sisällyttävä yksityiskohtaiset tiedot julkisista kuulemisista, joilla tuetaan työsuunnitelman kehittämistä ja tukemista.

Työsuunnitelmaan on myös sisällyttävä analyysi tarvittavista investoinneista, muun muassa:

luettelo 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun liikenneinfrastruktuurin laajentamista, uudistamista tai uudelleen käyttöön ottamista koskevista hankkeista kunkin ydinverkkokäytävään kuuluvan liikennemuodon osalta;

yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa suunnitellut kansainväliset, kansalliset, alueelliset, paikalliset ja unionin tason rahoituslähteet, mukaan lukien, jos mahdollista, suunnitellut ristiinrahoitusjärjestelmät ja yksityinen pääoma sekä jo annettujen sitoumusten määrä ja soveltuvin osin viittaus unionin rahoitukseen, jota suunnitellaan saatavan unionin rahoitusohjelmista.

2.   Jollei 1 artiklan 4 kohdasta ja 54 artiklasta muuta johdu ja asianomaisten jäsenvaltioiden annettua hyväksyntänsä komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä ydinverkkokäytävien työsuunnitelmien rajatylittävistä ja horisontaalista ulottuvuuksista.

Kun täytäntöönpanosäädökset on annettu, komissio mukauttaa niitä asianomaisten jäsenvaltioiden annettua hyväksyntänsä saavutetun edistyksen, ilmenneiden viivästymisten tai päivitettyjen kansallisten ohjelmien huomioon ottamiseksi.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 52 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.   Eurooppalainen koordinaattori tukee jäsenvaltioita työsuunnitelman täytäntöönpanossa erityisesti seuraavilta osin:

a)

investointisuunnitelma, siihen liittyvät kustannukset ja toteuttamisaikataulu, joita pidetään tarpeellisina ydinverkkokäytävien toteuttamiseksi;

b)

määritelmä kaikista toimenpiteistä, joilla pyritään edistämään uuden teknologian käyttöönottoa liikenteessä ja kapasiteetin hallinnassa sekä soveltuvin osin vähentämään ulkoisia kustannuksia, erityisesti kasvihuonekaasupäästöjä ja melua.

48 artikla

Yhteistyö rautateiden tavaraliikennekäytävien kanssa

1.   Varmistetaan asianmukainen koordinointi ydinverkkokäytävien ja asetuksessa (EU) N:o 913/2010 säädettyjen rautateiden tavaraliikennekäytävien välillä, jotta vältetään toiminnan päällekkäisyys etenkin työsuunnitelmia laadittaessa ja työryhmiä perustettaessa.

2.   Tämän luvun säännökset eivät vaikuta asetuksessa (EU) N:o 913/2010 säädettyihin hallintorakenteisiin.

V   LUKU

YHTEISET SÄÄNNÖKSET

49 artikla

Päivitys ja raportointi

1.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle säännöllisesti, kattavasti ja avoimesti hankkeiden toteutuksen etenemisestä ja tätä varten tehdyistä investoinneista. Tähän sisältyy tietojen toimittaminen vuosittain mahdollisimman pitkälti Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevan interaktiivisen maantieteellisen ja teknisen tietojärjestelmän (TENtec) välityksellä. Se käsittää kaikki asiaankuuluvat tiedot unionin rahoitusta saaneista yhteistä etua koskevista hankkeista.

Komissio varmistaa, että TENtec on julkisesti ja helposti saatavilla ja sisältää hankekohtaisia ja ajantasaisia tietoja unionin yhteisrahoituksen muodoista ja määristä sekä kunkin hankkeen etenemisestä.

Komissio varmistaa, että TENtec ei julkaise mitään tietoja, jotka ovat kaupallisesti luottamuksellisia tai jotka voisivat vaarantaa julkisia hankintamenettelyjä jäsenvaltiossa tai vaikuttaa niihin epäasianmukaisesti.

Komissio julkistaa tiedot rahoitustuesta, jota on annettu unionin muun lainsäädännön nojalla, mukaan lukien koheesiorahasto, Euroopan aluekehitysrahasto ja Horisontti 2020, sekä Euroopan investointipankin lainoina ja rahoitusvälineinä.

2.   Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiivistelmät Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi laatimistaan kansallisista suunnitelmista ja ohjelmista. Kun kansalliset suunnitelmat ja ohjelmat on hyväksytty, jäsenvaltioiden on lähetettävä ne komissiolle tiedoksi.

3.   Komissio julkaisee 21 päivästä joulukuuta 2013 alkaen kahden vuoden välein sen täytäntöönpanoa koskevan tilannekatsauksen, joka toimitetaan tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Katsauksessa käsitellään 1 kohdassa mainittujen rahoitustuen eri muotojen käyttöä eri liikennemuotoihin ja muihin ydinverkon ja kattavan verkon osiin kussakin jäsenvaltiossa.

Katsauksessa analysoidaan myös Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämistä. Lisäksi siinä luodaan yleiskatsaus kaikki rahoitustukimuodot kattavaan komission koordinointiin suuntaviivojen johdonmukaisen soveltamisen tukemiseksi niiden tavoitteiden ja painopisteiden mukaisesti.

4.   Siirretään komissiolle tämän asetuksen 53 artiklan mukaisesti valta antaa liitteiden I ja II mukauttamista koskevia delegoituja säädöksiä tämän asetuksen 14, 20, 24 ja 27 artiklassa säädetyistä määrällisistä raja-arvoista mahdollisesti johtuvien muutosten huomioon ottamiseksi, jollei Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 172 artiklan toisesta kohdasta muuta johdu. Näitä liitteitä mukauttaessaan komissio

a)

sisällyttää logistiset alustat, tavaraliikenneterminaalit, rautatie-/maantieterminaalit, sisävesisatamat, merisatamat ja lentoasemat kattavaan verkkoon, jos osoitetaan, että niiden liikennemääriä koskeva viimeisin kaksivuotinen keskiarvo ylittää asiaankuuluvan raja-arvon;

b)

poistaa logistisia alustoja, tavaraliikenneterminaaleja, rautatie-/maantieterminaaleja, sisävesisatamia, merisatamia ja lentoasemia kattavasta verkosta, jos osoitetaan, että niiden liikennemääriä koskeva viimeisin kaksivuotinen keskiarvo alittaa asiaankuuluvan raja-arvon;

c)

mukauttaa maantie-, rautatie- ja sisävesi-infrastruktuuria koskevat kartat tiukasti rajatulla tavalla siten, että otetaan huomioon verkon toteuttamisessa saavutettu edistys. Näitä karttoja mukauttaessaan komissio ei hyväksy reitin linjauksen muuttamista enempää kuin mitä sallitaan asiaankuuluvassa hankkeen lupamenettelyssä.

Edellä olevien a ja b alakohdan mukaisten mukautusten on perustuttava viimeisimpiin saatavilla oleviin Eurostatin julkaisemiin tilastoihin tai, jos näitä tilastoja ei ole käytettävissä, jäsenvaltioiden kansallisten tilastokeskusten julkaisemiin tilastoihin. Edellä olevan c alakohdan mukaisten mukautusten on perustuttava asianomaisen jäsenvaltion 1 kohdan nojalla toimittamiin tietoihin.

5.   Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon delegoidulla säädöksellä hiljattain sisällytettyyn infrastruktuuriin liittyvät yhteistä etua koskevat hankkeet ovat 7 artiklan 5 kohdan mukaisesti tukikelpoisia tämän artiklan 4 kohdan nojalla annettujen delegoitujen säädösten voimaantulopäivästä alkaen.

Euroopan laajuisesta liikenneverkosta poistettuun infrastruktuuriin liittyvät yhteistä etua koskevat hankkeet lakkaavat olemasta tukikelpoisia tämän artiklan 4 kohdan nojalla annettujen delegoitujen säädösten voimaantulopäivästä alkaen. Tukikelpoisuuden lakkaaminen ei vaikuta komission ennen kyseistä päivää tekemiin rahoitus- tai määrärahapäätöksiin.

6.   Siirretään komissiolle valta antaa tämän asetuksen 53 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat liitteen III mukauttamista naapurimaiden ohjeellisten karttojen sisällyttämiseksi tai mukauttamiseksi unionin ja kyseisten naapurimaiden välillä tehtyjen liikenneinfrastruktuuriverkkoja koskevien korkean tason sopimusten perusteella, jollei Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 172 artiklan 2 kohdasta muuta johdu.

50 artikla

Julkisten ja yksityisten sidosryhmien osallistuminen

1.   Yhteistä etua koskevat hankkeet liittyvät kaikkiin sidosryhmiin, joita asia koskee välittömästi. Näitä voivat olla muut yhteisöt kuin jäsenvaltiot, esimerkiksi alue- ja paikallisviranomaiset, infrastruktuurin haltijat ja käyttäjät sekä teollisuus ja kansalaisyhteiskunta.

2.   Paikallis- ja alueviranomaisiin sekä kansalaisyhteiskuntaan, joihin yhteistä etua koskeva hanke vaikuttaa, liittyviä kansallisia menettelyjä on tarvittaessa noudatettava hankkeen suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. Komissio edistää parhaiden käytäntöjen vaihtamista tässä asiassa.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut sidosryhmät voivat oman toimivaltansa rajoissa käyttää Verkkojen Eurooppa -välineen ja koheesiorahaston lisäksi myös muita eurooppalaisia erityisohjelmia, etenkin aluekehitystä tukevia ohjelmia, Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmaa, tutkimuksen ja innovoinnin ohjelmaa tai ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelmaa. Nämä sidosryhmät voivat näin edistää tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista ja lisäksi vahvistaa erityisesti seuraavia:

a)

alueellisen liikkuvuuden parantaminen, millä edistetään Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon pääsyä unionin kaikilla alueilla;

b)

rajatylittävien hankkeiden edistäminen;

c)

kaupunkisolmukohtien integroiminen Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon (kestävän kaupunkiliikenteen edistäminen mukaan lukien);

d)

kestävien liikenneratkaisujen edistäminen, kuten saavutettavuuden parantaminen julkisen liikenteen avulla, telemaattiset sovellukset, intermodaaliterminaalit / multimodaaliset liikenneketjut, vähähiiliset ja muut innovatiiviset liikenneratkaisut sekä ympäristöön liittyvät parannukset;

e)

yhteistyön tehostaminen eri sidosryhmien välillä.

51 artikla

Sosioekonomisen kustannus-hyötyanalyysin ja eurooppalaisen lisäarvon arvioinnin perusperiaatteet

Edellä 4 artiklassa asetettujen tavoitteiden perusteella komissio julkaisee perusperiaatteet, joita se käyttää arvioidessaan yhteistä etua koskeviin hankkeisiin, joille haetaan unionin rahoitusta, liittyvää sosioekonomista kustannus-hyötyanalyysia ja eurooppalaista lisäarvoa koskevaa analyysia.

52 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa. Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi ja sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.

53 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 21 päivästä joulukuuta 2013 viiden vuoden ajaksi 49 artiklan 4 ja 6 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 49 artiklan 4 ja 6 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan kyseisessä päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.   Edellä olevan 49 artiklan 4 ja 6 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

54 artikla

Uudelleentarkastelu

1.   Komissio suorittaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023, kuultuaan tarvittaessa jäsenvaltioita ja eurooppalaisten koordinaattoreiden avustuksella, ydinverkon toteuttamisen uudelleentarkastelun, jossa arvioidaan

a)

tämän asetuksen säännösten noudattamista;

b)

tämän asetuksen täytäntöönpanon etenemistä;

c)

matkustaja- ja tavaraliikennevirtojen muutoksia;

d)

kansallisten liikenneinfrastruktuuri-investointien kehitystä;

e)

tämän asetuksen muutostarvetta.

Arvioinnissa otetaan huomioon myös muun muassa liikennevirtojen kehitys ja infrastruktuuria koskevien investointisuunnitelmien muutokset.

Uudelleentarkastelun lisäksi komissio arvioi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, olisiko ydinverkkoon sisällytettävä uusia osuuksia, kuten tiettyjä päätöksessä N:o 661/2010/EU lueteltuja aiempia rajatylittäviä ensisijaisia hankkeita. Komissio antaa tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen.

2.   Uudelleentarkastelun aikana komissio arvioi, onko tässä asetuksessa säädetty ydinverkko III luvun säännösten mukainen vuoteen 2030 mennessä, kun otetaan huomioon unionin ja yksittäisten jäsenvaltioiden talous- ja budjettitilanne. Komissio arvioi jäsenvaltioita kuullen myös, olisiko ydinverkkoa muutettava, jotta voidaan ottaa huomioon liikennevirtojen kehitys ja kansalliset investointisuunnitelmat. Komissio voi tarvittaessa esittää ehdotuksen tämän asetuksen muuttamiseksi.

Tuossa ehdotuksessa komissio voi myös asettaa tarkan päivämäärän 9 artiklan 2 kohdassa vahvistetun kattavan verkon päätökseen saattamiselle.

55 artikla

Yksi yhteysviranomainen

Jäsenvaltiot voivat nimetä yhden yhteysviranomaisen helpottamaan ja koordinoimaan yhteistä etua koskevien hankkeiden, erityisesti rajatylittävien hankkeiden, lupien myöntämisprosessia sovellettavan unionin lainsäädännön mukaisesti.

56 artikla

Ydinverkon päätökseen saattamisen viivästyminen

Jos ydinverkon rakennustöiden aloittaminen tai päätökseen saattaminen viivästyy huomattavasti, komissio voi pyytää asianomaisia jäsenvaltioita esittämään syyt viivästymiselle. Jäsenvaltioiden on esitettävä syyt kolmen kuukauden kuluessa. Annetun vastauksen perusteella komissio kuulee kaikkia asianomaisia jäsenvaltioita ratkaistakseen viivästyksen aiheuttaneen ongelman.

57 artikla

Poikkeukset

Kyprokseen ja Maltaan ei sovelleta rautateihin liittyviä säännöksiä eikä erityisesti vaatimuksia liittää lentoasemat ja satamat rautateihin niin kauan kuin niiden alueille ei ole perustettu rautatiejärjestelmää.

58 artikla

Siirtymäsäännökset

1.   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 680/2007 (36) nojalla hyväksyttyihin ja päätökseen N:o 661/2010/EU perustuviin rahoituspäätöksiin, joiden täytäntöönpano on käynnissä tämän asetuksen tullessa voimaan, sovelletaan edelleen päätöstä N:o 661/2010/EU, sellaisena kuin se on voimassa 20 päivänä joulukuuta 2013.

2.   Viittauksia päätöksen N:o 661/2010/EU liitteessä III lueteltuihin ensisijaisiin hankkeisiin pidetään viittauksina tässä asetuksessa määriteltyyn ydinverkkoon.

59 artikla

Kumoaminen

Kumotaan päätös N:o 661/2010/EU, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 58 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1316/2013 7 artiklan 2 kohdan d alakohdan soveltamista.

60 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 11 päivänä joulukuuta 2013.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

V. LEŠKEVIČIUS


(1)  EUVL C 143, 22.5.2012, s. 130.

(2)  EUVL C 225, 22.7.2012, s. 150.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1692/96/EY, tehty 23 päivänä heinäkuuta 1996, yhteisön suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi (EYVL L 228, 9.9.1996, s. 1).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 661/2010/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi (EUVL L 204, 5.8.2010, s. 1).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1255/2011, annettu 30 päivänä marraskuuta 2011, yhdennetyn meripolitiikan edelleenkehittämistä koskevasta tukiohjelmasta (EUVL L 321, 5.12.2011, s. 1).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/92/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista (EUVL L 26, 28.1.2012, s. 1).

(7)  Komission asetus (EU) N:o 454/2011, annettu 5 päivänä toukokuuta 2011, Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”henkilöliikenteen telemaattiset sovellukset” koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (EUVL L 123, 12.5.2011, s. 11).

(8)  Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/42/EY, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2001, tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (EYVL L 197, 21.7.2001, s. 30).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, luonnonvaraisten lintujen suojelusta (EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7).

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 913/2010, annettu 22 päivänä syyskuuta 2010, kilpailukykyisen tavaraliikenteen eurooppalaisesta rautatieverkosta (EUVL L 276, 20.10.2010, s. 22).

(13)  Komission päätös 2009/561/EY, tehty 22 päivänä heinäkuuta 2009, päätöksen 2006/679/EY muuttamisesta Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmään liittyvän yhteentoimivuuden teknisen eritelmän käyttöönoton osalta (EUVL L 194, 25.7.2009, s. 60).

(14)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1316/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Verkkojen Eurooppa -välineestä, asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta sekä asetusten (EY) N:o 680/2007 ja (EY) N:o 67/2010 kumoamisesta (Katso tämän virallisen lehden sivu 129).

(15)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1085/2006, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2006, liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (EUVL L 210, 31.7.2006, s. 82).

(16)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(17)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/40/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista (EUVL L 207, 6.8.2010, s. 1).

(18)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 552/2004, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004, eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkon yhteentoimivuudesta (yhteentoimivuusasetus) (EUVL L 96, 31.3.2004, s. 26).

(19)  Neuvoston asetus (EY) N:o 219/2007, annettu 27 päivänä helmikuuta 2007, yhteisyrityksen perustamisesta uuden sukupolven eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän (SESAR) kehittämiseksi (EUVL L 64, 2.3.2007, s. 1).

(20)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/59/EY, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2002, alusliikennettä koskevan yhteisön seuranta- ja tietojärjestelmän perustamisesta sekä neuvoston asetuksen 93/75/ETY kumoamisesta (EYVL L 208, 5.8.2002, s. 10).

(21)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/44/EY, annettu 7 päivänä syyskuuta 2005, yhdenmukaistetuista jokitiedotuspalveluista (RIS) Euroopan yhteisön sisävesillä (EUVL L 255, 30.9.2005, s. 152).

(22)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/65/EU, annettu 20 päivänä lokakuuta 2010, jäsenvaltioiden satamiin saapuvia ja/tai satamista lähteviä aluksia koskevista ilmoitusmuodollisuuksista ja direktiivin 2002/6/EY kumoamisesta (EUVL L 283, 29.10.2010, s. 1).

(23)  Komission päätös 2006/679/EY, tehty 28 päivänä maaliskuuta 2006, Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (EUVL L 284, 16.10.2006, s. 1).

(24)  Komission päätös 2006/860/EY, tehty 7 päivänä marraskuuta 2006, Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä ja Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä 28 päivänä maaliskuuta 2006 tehdyn päätöksen 2006/679/EY liitteen A muuttamisesta (EUVL L 342, 7.12.2006, s. 1).

(25)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/57/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta yhteisössä (EUVL L 191, 18.7.2008, s. 1).

(26)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/34/EU, annettu 21 päivänä marraskuuta 2012, yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta (EUVL L 343, 14.12.2012, s. 32).

(27)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/96/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallinnasta (EUVL L 319, 29.11.2008, s. 59).

(28)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/54/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan laajuisen tieverkon tunnelien turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista (EUVL L 167, 30.4.2004, s. 39).

(29)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/52/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, sähköisten tiemaksujärjestelmien yhteentoimivuudesta yhteisössä (EUVL L 166, 30.4.2004, s. 124).

(30)  Komission päätös 2009/750/EY, tehty 6 päivänä lokakuuta 2009, eurooppalaisen sähköisen tietullipalvelun ja sen teknisten osien määrittelystä (EUVL L 268, 13.10.2009, s. 11).

(31)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/59/EY, annettu 27 päivänä marraskuuta 2000, aluksella syntyvän jätteen ja lastijäämien vastaanottolaitteista satamissa (EUVL L 332, 28.12.2000, s. 81).

(32)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 300/2008, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2008, yhteisistä siviili-ilmailun turvaamista koskevista säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 2320/2002 kumoamisesta (EUVL L 97, 9.4.2008, s. 72).

(33)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 549/2004, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamisen puitteista (puiteasetus) (EUVL L 96, 31.3.2004, s. 1).

(34)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 550/2004, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004, lennonvarmistuspalvelujen tarjoamisesta yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa (palveluntarjonta-asetus) (EUVL L 96, 31.3.2004, s. 10).

(35)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 551/2004, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan organisoinnista ja käytöstä (ilmatila-asetus) (EUVL L 96, 31.3.2004, s. 20).

(36)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 680/2007, annettu 20.6.2007, yleisistä säännöistä yhteisön rahoitustuelle Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alalla (EUVL L 162, 22.6.2007, s. 1).


LIITE I

KATTAVAN VERKON JA YDINVERKON KARTAT

Merkkien selitykset

Ydinverkko

Kattava verkko

 

Image

 

Sisävesiväylät / Valmiit

Image

 

Sisävesiväylät / Parannettavat

Image

 

Sisävesiväylät / Suunnitellut

Image

Image

Tavanomaiset radat / Valmiit

Image

Image

Tavanomaiset radat / Parannettavat

Image

Image

Tavanomaiset radat / Suunnitellut

Image

Image

Suurnopeusradat / Valmiit

Image

Image

Suurnopeusradoiksi parannettavat

Image

Image

Suurnopeusradat / Suunnitellut

Image

Image

Maantiet / Valmiit

Image

Image

Maantiet / Parannettavat

Image

Image

Maantiet / Suunnitellut

Image

Image

Satamat, mukaan lukien rautatie-/maantieterminaalit

Image

Image

Rautatie-/maantieterminaalit

Image

Image

Lentoasemat

Image

EU:n jäsenvaltioiden kartat

Image


Image

0.1.

Ydinverkko:

Sisävesiväylät ja satamat

EU:n jäsenvaltiot

UE

Image

Image


Image

0.2.

Ydinverkko:

Rautatiet (rahti), satamat ja rautatie-/maantieterminaalit

EU:n jäsenvaltiot

UE

Image

Image


Image

0.3.

Ydinverkko:

Rautatiet (matkustajat) ja lentoasemat

EU:n jäsenvaltiot

UE

Image

Image


Image

0.4.

Ydinverkko:

Maantiet, satamat, rautatie-/maantieterminaalit ja lentoasemat

EU:n jäsenvaltiot

UE

Image

Image

Image

1.1.

Kattava verkko ja ydinverkko:

Sisävesiväylät ja satamat

Image

1

Image

Image


Image

1.2.

Kattava verkko: Rautatiet, satamat ja rautatie-/maantieterminaalit

Ydinverkko: Rautatiet (rahti), satamat ja rautatie-/maantieterminaalit

Image

1

Image

Image


Image

1.3.

Kattava verkko: Rautatiet ja lentoasemat

Ydinverkko: Rautatiet (matkustajat) ja lentoasemat

Image

1

Image

Image


Image

1.4.

Kattava verkko ja ydinverkko:

Maantiet, satamat, rautatie-/maantieterminaalit ja lentoasemat

Image

1

Image

Image

Image

2.1.

Kattava verkko ja ydinverkko:

Sisävesiväylät ja satamat

Image

2

Image

Image


Image

2.2.

Kattava verkko: Rautatiet, satamat ja rautatie-/maantieterminaalit

Ydinverkko: Rautatiet (rahti), satamat ja rautatie-/maantieterminaalit

Image

2

Image

Image


Image

2.3.

Kattava verkko: Rautatiet ja lentoasemat

Ydinverkko: Rautatiet (matkustajat) ja lentoasemat

Image

2

Image

Image


Image

2.4.

Kattava verkko ja ydinverkko:

Maantiet, satamat, rautatie-/maantieterminaalit ja lentoasemat

Image

2

Image

Image

Image

3.1.

Kattava verkko ja ydinverkko:

Sisävesiväylät ja satamat

Image

3

Image

Image


Image

3.2.

Kattava verkko: Rautatiet, satamat ja rautatie-/maantieterminaalit

Ydinverkko: Rautatiet (rahti), satamat ja rautatie-/maantieterminaalit

Image

3

Image

Image


Image

3.3.

Kattava verkko: Rautatiet ja lentoasemat

Ydinverkko: Rautatiet (matkustajat) ja lentoasemat

Image

3

Image

Image


Image

3.4.

Kattava verkko ja ydinverkko:

Maantiet, satamat, rautatie-/maantieterminaalit ja lentoasemat

Image

3

Image

Image

Image

4.1.

Kattava verkko ja ydinverkko:

Sisävesiväylät ja satamat

Image

4

Image

Image


Image

4.2.

Kattava verkko: Rautatiet, satamat ja rautatie-/maantieterminaalit

Ydinverkko: Rautatiet (rahti), satamat ja rautatie-/maantieterminaalit

Image

4

Image

Image


Image

4.3.

Kattava verkko: Rautatiet ja lentoasemat

Ydinverkko: Rautatiet (matkustajat) ja lentoasemat

Image

4

Image

Image


Image

4.4.

Kattava verkko ja ydinverkko:

Maantiet, satamat, rautatie-/maantieterminaalit ja lentoasemat

Image

4

Image

Image

Image

5.1.

Kattava verkko ja ydinverkko:

Sisävesiväylät ja satamat

Image

5

Image

Image


Image

5.2.

Kattava verkko: Rautatiet, satamat ja rautatie-/maantieterminaalit

Ydinverkko: Rautatiet (rahti), satamat ja rautatie-/maantieterminaalit

Image

5

Image

Image


Image

5.3.

Kattava verkko: Rautatiet ja lentoasemat

Ydinverkko: Rautatiet (matkustajat) ja lentoasemat

Image

5

Image

Image


Image

5.4.

Kattava verkko ja ydinverkko:

Maantiet, satamat, rautatie-/maantieterminaalit ja lentoasemat

Image

5

Image

Image

Image

6.1.

Kattava verkko ja ydinverkko:

Sisävesiväylät ja satamat

Image

6

Image

Image


Image

6.2.

Kattava verkko: Rautatiet, satamat ja rautatie-/maantieterminaalit

Ydinverkko: Rautatiet (rahti), satamat ja rautatie-/maantieterminaalit

Image

6

Image

Image


Image

6.3.

Kattava verkko: Rautatiet ja lentoasemat

Ydinverkko: Rautatiet (matkustajat) ja lentoasemat

Image

6

Image

Image


Image

6.4.

Kattava verkko ja ydinverkko:

Maantiet, satamat, rautatie-/maantieterminaalit ja lentoasemat

Image

6

Image

Image

Image

7.1.

Kattava verkko ja ydinverkko:

Sisävesiväylät ja satamat

Image

7

Image

Image


Image

7.2.

Kattava verkko: Rautatiet, satamat ja rautatie-/maantieterminaalit

Ydinverkko: Rautatiet (rahti), satamat ja rautatie-/maantieterminaalit

Image

7

Image

Image


Image

7.3.

Kattava verkko: Rautatiet ja lentoasemat

Ydinverkko: Rautatiet (matkustajat) ja lentoasemat

Image

7

Image

Image


Image

7.4.

Kattava verkko ja ydinverkko:

Maantiet, satamat, rautatie-/maantieterminaalit ja lentoasemat

Image

7

Image

Image

Image

8.1.

Kattava verkko ja ydinverkko:

Sisävesiväylät ja satamat

Image

8

Image

Image


Image

8.2.

Kattava verkko: Rautatiet, satamat ja rautatie-/maantieterminaalit

Ydinverkko: Rautatiet (rahti), satamat ja rautatie-/maantieterminaalit

Image

8

Image

Image


Image

8.3.

Kattava verkko: Rautatiet ja lentoasemat

Ydinverkko: Rautatiet (matkustajat) ja lentoasemat

Image

8

Image

Image


Image

8.4.

Kattava verkko ja ydinverkko:

Maantiet, satamat, rautatie-/maantieterminaalit ja lentoasemat

Image

8

Image

Image

Image

9.1.

Kattava verkko ja ydinverkko:

Sisävesiväylät ja satamat

Image

9

Image

Image


Image

9.2.

Kattava verkko: Rautatiet, satamat ja rautatie-/maantieterminaalit

Ydinverkko: Rautatiet (rahti), satamat ja rautatie-/maantieterminaalit

Image

9

Image

Image


Image

9.3.

Kattava verkko: Rautatiet ja lentoasemat

Ydinverkko: Rautatiet (matkustajat) ja lentoasemat

Image

9

Image

Image


Image

9.4.

Kattava verkko ja ydinverkko:

Maantiet, satamat, rautatie-/maantieterminaalit ja lentoasemat

Image

9

Image

Image

Image

10.1.

Kattava verkko ja ydinverkko:

Sisävesiväylät ja satamat

Image

10

Image

Image


Image

10.2.

Kattava verkko: Rautatiet, satamat ja rautatie-/maantieterminaalit

Ydinverkko: Rautatiet (rahti), satamat ja rautatie-/maantieterminaalit

Image

10

Image

Image


Image

10.3.

Kattava verkko: Rautatiet ja lentoasemat

Ydinverkko: Rautatiet (matkustajat) ja lentoasemat

Image

10

Image

Image


Image

10.4.

Kattava verkko ja ydinverkko:

Maantiet, satamat, rautatie-/maantieterminaalit ja lentoasemat

Image

10

Image

Image


LIITE II

LUETTELO YDINVERKON JA KATTAVAN VERKON SOLMUKOHDISTA

1.   Ydinverkon kaupunkisolmukohdat

 

BELGIA

 

Antwerpen

 

Bruxelles/Brussel

 

BULGARIA

Sofia

 

TŠEKKI

 

Ostrava

 

Praha

 

TANSKA

 

Aarhus

 

København

 

SAKSA

 

Berlin

 

Bielefeld

 

Bremen

 

Düsseldorf

 

Frankfurt am Main

 

Hamburg

 

Hannover

 

Köln

 

Leipzig

 

Mannheim

 

München

 

Nürnberg

 

Stuttgart

 

VIRO

Tallinn

 

IRLANTI

 

Baile Átha Cliath/Dublin

 

Corcaigh/Cork

 

KREIKKA

 

Athína

 

Heraklion

 

Thessaloniki

 

ESPANJA

 

Barcelona

 

Bilbao

 

Las Palmas de Gran Canaria/Santa Cruz de Tenerife

 

Madrid

 

Palma de Mallorca

 

Sevilla

 

Valencia

 

RANSKA

 

Bordeaux

 

Lille

 

Lyon

 

Marseille

 

Nice

 

Paris

 

Strasbourg

 

Toulouse

 

KROATIA

Zagreb

 

ITALIA

 

Bologna

 

Cagliari

 

Genova

 

Milano

 

Napoli

 

Palermo

 

Roma

 

Torino

 

Venezia

 

KYPROS

Lefkosía

 

LATVIA

Rīga

 

LIETTUA

Vilnius

 

LUXEMBURG

Luxembourg

 

UNKARI

Budapest

 

MALTA

Valletta

 

ALANKOMAAT

 

Amsterdam

 

Rotterdam

 

ITÄVALTA

Wien

 

PUOLA

 

Gdańsk

 

Katowice

 

Kraków

 

Łódź

 

Poznań

 

Szczecin

 

Warszawa

 

Wrocław

 

PORTUGALI

 

Lisboa

 

Porto

 

ROMANIA

 

București

 

Timișoara

 

SLOVENIA

Ljubljana

 

SLOVAKIA

Bratislava

 

SUOMI

 

Helsinki

 

Turku

 

RUOTSI

 

Göteborg

 

Malmö

 

Stockholm

 

YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

 

Birmingham

 

Bristol

 

Edinburgh

 

Glasgow

 

Leeds

 

London

 

Manchester

 

Portsmouth

 

Sheffield

2.   Ydinverkon ja kattavan verkon lentoasemat, merisatamat, sisävesisatamat ja rautatie-/maantieterminaalit

Tähdellä (*) merkityt lentoasemat ovat tärkeimpiä lentoasemia, joihin sovelletaan 41 artiklan 3 kohdan mukaista velvollisuutta

JV

SOLMUKOHDAN NIMI

LENTOASEMA

MERISATAMA

SISÄVESISATAMA

RAUTATIE-/MAANTIETERMINAALI

BE

Aalst

 

 

Kattava

 

Albertkanaal

 

 

Ydin

 

Antwerpen

 

Ydin

Ydin

Ydin

Athus

 

 

 

Kattava

Avelgem

 

 

Kattava

 

Bruxelles/Brussel

Ydin

(National/Nationaal)*

 

Ydin

 

Charleroi

Kattava

 

Kattava (Can.Charleroi.-Bruxelles),

Kattava (Sambre)

 

Clabecq

 

 

Kattava

 

Gent

 

Ydin

Ydin

 

Grimbergen

 

 

 

Kattava

Kortrijk

 

 

Ydin (Bossuit)

 

Liège

Ydin

 

Ydin (Can.Albert)

Ydin (Meuse)

 

Mons

 

 

Kattava (Centre/Borinage)

 

Namur

 

 

Ydin (Meuse),

Kattava (Sambre)

 

Oostende, Zeebrugge

Kattava (Oostende)

Ydin (Oostende)

Ydin (Zeebrugge)

 

 

Roeselare

 

 

Kattava

 

Tournai

 

 

Kattava (Escaut)

 

Willebroek

 

 

Kattava

 

BG

Burgas

Kattava

Ydin

 

 

Dragoman

 

 

 

Kattava

Gorna Orjahovitsa

Kattava

 

 

Ydin

Lom

 

 

Kattava

 

Orjahovo

 

 

Kattava

 

Plovdiv

Kattava

 

 

Ydin

Ruse

 

 

Ydin

Ydin

Silistra

 

 

Kattava

 

Sofia

Ydin

 

 

Ydin

Svilengrad

 

 

 

Kattava

Svishtov

 

 

Kattava

 

Varna

Kattava

Kattava

 

 

Vidin

 

 

Ydin

 

CZ

Brno

Kattava

 

 

Kattava

Děčín

 

 

Ydin

Ydin

Lovosice

 

 

Kattava

Kattava

Mělník

 

 

Ydin

Ydin

Ostrava

Ydin

 

 

Ydin

Pardubice

 

 

Ydin

Ydin

Plzeň

 

 

 

Ydin

Praha

Ydin (Václav Havel)*

 

Ydin (Praha Holešovice)

Kattava (Libeň)

Kattava (Radotín)

Kattava (Smíchov)

Ydin (Praha Uhříněves)

Přerov

 

 

 

Ydin

Ústí nad Labem

 

 

Kattava

Kattava

DK

Aalborg

Kattava

Kattava

 

 

Aarhus

 

Ydin

 

Ydin

Billund

Kattava

 

 

 

Branden

 

Kattava

 

 

Ebeltoft

 

Kattava

 

 

Esbjerg

 

Kattava

 

 

Fredericia

 

Kattava

 

 

Frederikshavn

 

Kattava

 

 

Fur

 

Kattava

 

 

Gedser

 

Kattava

 

 

Helsingør

 

Kattava

 

 

Hirtshals

 

Kattava

 

 

Høje-Taastrup

 

 

 

Kattava

Kalundborg

 

Kattava

 

 

København

Ydin (Kastrup)*

Ydin

 

Ydin

Køge

 

Kattava

 

Kattava

Nordby (Fanø)

 

Kattava

 

 

Odense

 

Kattava

 

 

Padborg

 

 

 

Kattava

Rødby

 

Kattava

 

 

Rønne

Kattava

Kattava

 

 

Sjællands Odde Ferry Port

 

Kattava

 

 

Spodsbjerg

 

Kattava

 

 

Tårs (Nakskov)

 

Kattava

 

 

Taulov

 

 

 

Ydin

Vejle

 

Kattava

 

 

DE

Andernach

 

 

Kattava

Kattava

Aschaffenburg

 

 

Kattava

Kattava

Bendorf

 

 

Kattava

 

Bensersiel

 

Kattava

 

 

Bergkamen

 

 

Kattava

 

Berlin

Ydin (Berlin-Brandenburg Intl.)*

 

Ydin

Ydin (Großbeeren)

Bonn

 

 

Kattava

 

Bottrop

 

 

Kattava

 

Brake

 

Kattava

Kattava

 

Brandenburg

 

 

Kattava

 

Braunschweig

 

 

Ydin

Ydin

Breisach

 

 

Kattava

 

Bremen, Bremerhaven

Ydin (Bremen)

Ydin (Bremen)

Ydin (Bremerhaven)

Ydin (Bremen)

Ydin (Bremerhaven)

Ydin (Bremen)

Brunsbüttel

 

Kattava

Kattava

 

Bülstringen

 

 

Kattava

 

Cuxhaven

 

Kattava

 

Kattava

Dormagen

 

 

Kattava

 

Dörpen

 

 

Kattava

Kattava

Dortmund

Kattava

 

Ydin

Ydin

Dresden

Kattava

 

 

Kattava

Duisburg

 

 

Ydin

Kattava (Homberg)

Ydin

Düsseldorf

Ydin*

 

Ydin (Neuss)

 

Emden

 

Kattava

Kattava

 

Emmelsum/Wesel

 

 

Kattava

 

Emmerich

 

 

Kattava

Kattava

Erfurt

Kattava

 

 

 

Essen

 

 

Kattava

 

Estorf

 

 

Kattava

 

Floersheim

 

 

Kattava

 

Frankfurt am Main

Ydin*

 

Ydin

Ydin

Gelsenkirchen

 

 

Kattava

 

Germersheim

 

 

Kattava

Kattava

Gernsheim

 

 

Kattava

 

Großkrotzenburg

 

 

Kattava

 

Hahn

Kattava

 

 

 

Haldensleben

 

 

Kattava

Kattava

Haltern am See

 

 

Kattava

 

Hamburg

Ydin*

Ydin

Ydin

Ydin

Hamm

 

 

Ydin

Kattava (Bönen)

Hanau

 

 

Kattava

 

Hannover

Ydin

 

Ydin

Ydin

Heilbronn

 

 

Kattava

 

Helgoland

 

Kattava

 

 

Heringsdorf

Kattava

 

 

 

Herne

 

 

Kattava

Kattava (Herne-Wanne)

Hof, Plauen

Kattava

 

 

 

Honau

 

 

Kattava

 

Ibbenbüren

 

 

Kattava

 

Karlsruhe

Kattava (Karlsruhe, Baden-Baden)

 

Ydin

Ydin

Kassel

 

 

 

Kattava

Kehl

 

 

Kattava

 

Kelheim

 

 

Kattava

 

Kelsterbach

 

 

Kattava

 

Kiel

 

Kattava

 

 

Koblenz

 

 

Ydin

Ydin

Köln

Ydin (Köln-Bonn)*

 

Ydin

Ydin

Köln -Neuessen

 

 

Kattava

 

Krefeld-Uerdingen

 

 

Kattava

 

Langeoog

 

Kattava

 

 

Leipzig, Halle

Ydin

 

 

Ydin (Schkopau)

Lengfurt-Wetterau

 

 

Kattava

 

Leverkusen

 

 

Kattava

Kattava

Lingen

 

 

Kattava

 

Lübeck

 

Ydin

Ydin

Ydin

Lünen

 

 

Kattava

 

Magdeburg

 

 

Ydin

Ydin

Mainz

 

 

Ydin

Ydin

Mannheim, Ludwigshafen

 

 

Ydin

Kattava (Ludwigshafen Mundenheim)

Ydin

Marl

 

 

Kattava

 

Mehrum

 

 

Kattava

 

Memmingen

Kattava

 

 

Kattava

Minden

 

 

Kattava

Kattava

München

Ydin*

 

 

Ydin (Riem)

Münster

Kattava

(Münster/Osnabrück)

 

Kattava

 

Norddeich

 

Kattava

 

 

Nordenham

 

Kattava

Kattava

 

Norderney

 

Kattava

 

 

Nürnberg

Ydin

 

Ydin

Ydin

Oldenburg

 

 

Kattava

 

Orsoy

 

 

Kattava

 

Osnabrück

 

 

Kattava

 

Otterstadt

 

 

Kattava

 

Paderborn

Kattava (Paderborn, Lippstadt)

 

 

 

Plochingen

 

 

Kattava

 

Puttgarden

 

Kattava

 

 

Rees

 

 

Kattava

 

Regensburg

 

 

Ydin

 

Rheinberg

 

 

Kattava

 

Rostock

Kattava

Ydin

 

Ydin

Saarlouis-Dillingen

 

 

Kattava

 

Sassnitz

 

Kattava

 

 

Schwarzheide

 

 

 

Kattava

Singen

 

 

 

Kattava

Speyer

 

 

Kattava

 

Spyck

 

 

Kattava

 

Stade-Bützfleth/Brunshausen

 

Kattava

Kattava

Kattava

Stollhofen

 

 

Kattava

 

Stolzenau

 

 

Kattava

 

Straubing-Sand

 

 

Kattava

 

Stürzelberg

 

 

Kattava

 

Stuttgart

Ydin*

 

Ydin

Ydin (Kornwestheim)

Trier

 

 

Kattava

 

Ulm

 

 

 

Kattava (Dornstadt)

Vahldorf

 

 

Kattava

 

Weeze

Kattava

 

 

 

Wesel

 

 

Kattava

 

Wesseling

 

 

Kattava

 

Westerland-Sylt

Kattava

 

 

 

Wiesbaden

 

 

Kattava

 

Wilhelmshaven

 

Ydin

 

 

Wismar

 

Kattava

 

 

Worms

 

 

Kattava

Kattava

Wörth am Rhein

 

 

Kattava

Kattava

EE

Heltermaa

 

Kattava

 

 

Kärdla

Kattava

 

 

 

Koidula

 

 

 

Kattava

Kuivastu

 

Kattava

 

 

Kuressaare

Kattava

 

 

 

Pärnu

Kattava

Kattava

 

 

Paldiski South Harbor

 

Kattava

 

 

Rohuküla

 

Kattava

 

 

Sillamäe

 

Kattava

 

 

Tallinn

Ydin

Ydin (Vanhankaupungin satama,

Muuga satama,

Paljassaare satama)

 

 

Tartu

Kattava

 

 

 

Virtsu

 

Kattava

 

 

IE

Carraig Fhiáin/Carrickfin

Kattava (Dún na nGall/Donegal)

 

 

 

Corcaigh/Cork

Ydin

Ydin

 

 

Baile Átha Cliath/Dublin

Ydin*

Ydin (G.D.A. -satamaklusteri)

 

 

Inis Mór/Inishmore

Kattava

 

 

 

Ciarraí/Kerry- An Fearann

Fuar/Farranfore

Kattava

 

 

 

An Cnoc/Knock

Kattava (Cúige Chonnacht/Connaught)

 

 

 

Luimneach/Limerick

Kattava (Sionainn/Shannon)

Ydin (Sionainn-Faing/Shannon-Foynes)

 

 

Ros Láir/Rosslare

 

Kattava (Europort)

 

 

Port Láirge/Waterford

Kattava

Kattava

 

 

EL

Alexandroupolis

Kattava

 

 

Kattava

Araxos

Kattava

 

 

 

Astipalaia

Kattava

 

 

 

Athína

Ydin*

Ydin (Piraeus)

 

Ydin (Piraeus/Thriasso Pedio)

Chalkida

 

Kattava

 

 

Chania

Kattava

Kattava (Souda)

 

 

Chios

Kattava

Kattava

 

 

Elefsina

 

Kattava

 

 

Heraklion

Ydin

Ydin

 

 

Igoumenitsa

 

Ydin

 

 

Ikaria

Kattava

 

 

 

Ioannina

Kattava

 

 

 

Kalamata

Kattava

Kattava

 

 

Kalymnos

Kattava

 

 

 

Karpathos

Kattava

 

 

 

Kassos

Kattava

 

 

 

Kastelorizo

Kattava

 

 

 

Kastoria

Kattava

 

 

 

Katakolo

 

Kattava

 

 

Kavala

Kattava

Kattava

 

 

Kefalonia

Kattava

 

 

 

Kerkyra

Kattava

Kattava

 

 

Kithira

Kattava

 

 

 

Kos

Kattava

 

 

 

Kozani

 

 

 

Kattava

Kyllini

 

Kattava

 

 

Lamia

 

 

 

Kattava

Lavrio (Sounio)

 

Kattava

 

 

Leros

Kattava

 

 

 

Limnos

Kattava

 

 

 

Milos

Kattava

 

 

 

Mykonos

Kattava

Kattava

 

 

Mytilini

Kattava

Kattava

 

 

Naxos

Kattava

Kattava

 

 

Nea Anchialos

Kattava

 

 

 

Paros

Kattava

Kattava

 

 

Patras

 

Ydin

 

Ydin

Preveza

Kattava

 

 

 

Rafina

 

Kattava

 

 

Rodos

Kattava

Kattava

 

 

Samos

Kattava

 

 

 

Santorini

Kattava

Kattava

 

 

Sitia

Kattava

 

 

 

Skiathos

Kattava

Kattava

 

 

Skiros

Kattava

 

 

 

Syros

Kattava

Kattava

 

 

Thessaloniki

Ydin (Makedonia)

Ydin

 

Ydin

Volos

 

Kattava

 

 

Zakinthos

Kattava

 

 

 

ES

A Coruña

Kattava

Ydin

 

 

Alcázar de San Juán

 

 

 

Ydin

Algeciras

 

Ydin (Bahía de Algeciras)

 

 

Alicante

Ydin

Kattava

 

 

Almería

Kattava

Kattava

 

 

Antequera (Bobadilla)

 

 

 

Ydin

Arrecife

Kattava (Lanzarote)

Kattava

 

 

Arrubal (Logroño)

 

 

 

Kattava

Avilés

Kattava (Asturias)

Kattava

 

 

Badajoz

Kattava

 

 

Kattava

Barcelona

Ydin*

Ydin

 

Ydin

Bilbao

Ydin

Ydin

 

Ydin

Burgos

Kattava

 

 

 

Cádiz

 

Kattava (Bahía de Cádiz)

 

 

Cala Sabina (Formentera)

 

Kattava

 

 

Carboneras

 

Kattava

 

 

Cartagena

 

Ydin

 

 

Castellón

 

Kattava

 

 

Ceuta

 

Kattava

 

 

Córdoba

 

 

 

Ydin

El Hierro

Kattava

Kattava (La Estaca)

 

 

El Penedés (El Vendrell)

 

 

 

Kattava

Ferrol

 

Kattava

 

 

Figueras

 

 

 

Kattava (El Far d'Emporda)

Fuerteventura

Kattava

Kattava (Puerto Rosario)

 

 

Gijón

 

Ydin

 

 

Girona

Kattava

 

 

 

Granada

Kattava

 

 

 

Huelva

 

Ydin

 

 

Huesca

 

 

 

Kattava (PLHUS)

Ibiza

Kattava

Kattava (Eivissa)

 

 

Jerez

Kattava

 

 

 

La Palma

Kattava

Kattava (Santa Cruz de La Palma)

 

 

Las Palmas

Ydin

Ydin

 

 

León

Kattava

 

 

Ydin

Linares

 

 

 

Kattava

Madrid

Ydin (Barajas)*

 

 

Ydin (Norte y Sur)

Mahón (Menorca)

Kattava

Kattava

 

 

Málaga

Ydin

Kattava

 

 

Melilla

Kattava

Kattava

 

 

Monforte de Lemos (Ourense)

 

 

 

Kattava

Motril

 

Kattava

 

 

Murcia

Kattava (San Javier)

 

 

Ydin (ZAL)

Palma de Mallorca

Ydin*

Ydin

 

 

Pamplona

Kattava

 

 

Kattava (Noain)

Pasajes

 

Kattava

 

 

Reus

Kattava

 

 

 

Sagunto

 

Kattava

 

 

Salamanca

Kattava

 

 

Kattava

San Cibrao

 

Kattava

 

 

San Sebastián

Kattava

 

 

Kattava (Lezo)

San Sebastián de la Gomera

Kattava

Kattava

 

 

Santander

Kattava

Kattava

 

Kattava (Torrelavega)

Santiago de Compostela

Kattava

 

 

 

Sevilla

Ydin

Ydin

Ydin

 

Tarragona

 

Ydin

 

 

Tenerife

Kattava (Norte: Los Rodeos)

Ydin (Sur: Reina Sofía)

Ydin (Santa Cruz)

 

 

Toledo

 

 

 

Kattava

Tudela

 

 

 

Kattava

Valencia

Ydin

Ydin

 

 

Valladolid

Kattava

 

 

Ydin

Vigo

Kattava

Kattava

 

 

Vitoria

Kattava

 

 

 

Zaragoza

Kattava

 

 

Ydin

FR

Aiton-Bourgneuf

 

 

 

Kattava

Ajaccio

Kattava

Kattava

 

 

Avignon

 

 

 

Ydin

Bastia

Kattava

Kattava

 

 

Bayonne

 

Kattava

 

 

Beauvais

Kattava

 

 

 

Biarritz

Kattava

 

 

 

Bordeaux

Ydin (Merignac)

Ydin

 

Ydin

Boulogne

 

Kattava

 

 

Brest

Kattava

Kattava

 

 

Caen

Kattava

Kattava

 

 

Calais

 

Ydin

 

Ydin (Eurotunnel)

Cayenne

Kattava

Kattava

 

 

Chalon-sur-Saône

 

 

Ydin

 

Chalons-sur-Marne

Kattava (Paris-Vatry)

 

 

 

Cherbourg

 

Kattava

 

 

Clermont-Ferrand

Kattava

 

 

Kattava

Dieppe

 

Kattava

 

 

Dijon

 

 

 

Ydin

Dunkerque

 

Ydin

Ydin

Ydin

Fort de France

Kattava

Kattava

 

 

Guadeloupe

 

Kattava

 

 

La Rochelle

Kattava

Kattava

 

 

Le Boulou

 

 

 

Kattava

Le Havre

 

Ydin

Ydin

Ydin

Lille

Ydin (Lesquin)

 

Ydin

Ydin (Dourges)

Limoges

Kattava

 

 

 

Lorient

 

Kattava

 

 

Lyon

Ydin (St.Exupéry)*

 

Ydin

Ydin

Marquion (Cambrai)

 

 

Kattava

 

Marseille

Ydin (Provence)

Ydin (Marseille)

Ydin (Fos-sur-Mer)

Ydin (Fos-sur-Mer)

Ydin (Miramas)

Mayotte

Kattava

 

 

 

Metz

 

 

Ydin

 

Montpellier

Kattava

 

 

 

Mulhouse

Kattava (Mulhouse-Bale)

 

Ydin (Ottmarsheim)

 

Nancy

 

 

Kattava

 

Nantes Saint-Nazaire

Kattava (Nantes Atlantique)

Ydin

 

 

Nesle

 

 

Kattava

 

Nice

Ydin (Côte d'Azur)*

Kattava

 

 

Nogent-sur-Seine

 

 

Kattava

 

Noyon

 

 

Kattava

 

Orléans

 

 

 

Kattava

Paris

Ydin (Charles de Gaulle)*

Ydin (Orly)*

 

Ydin

Ydin

Perpignan

 

 

 

Kattava

Point-à-Pitre

Kattava

 

 

 

Péronne

 

 

Kattava

 

Port Réunion

 

Kattava

 

 

Rennes

 

 

 

Kattava

Roscoff

 

Kattava

 

 

Rouen

 

Ydin

Ydin

 

Sète

 

Kattava

Kattava

 

Saint-Denis-Gillot

Kattava

 

 

 

Saint-Malo

 

Kattava

 

 

Strasbourg

Kattava (Strasbourg Entzheim)

 

Ydin

Ydin

Thionville

 

 

Kattava

 

Toulon

 

Kattava

 

 

Toulouse

Ydin (Blagnac)

 

 

Ydin

Valenciennes

 

 

Kattava

 

Villefranche-sur-Saône

 

 

Kattava

 

HR

Dubrovnik

Kattava

Kattava

 

 

Osijek

Kattava

 

Kattava

 

Ploče

 

Kattava

 

 

Pula

Kattava

Kattava

 

 

Rijeka

Kattava

Ydin

 

 

Šibenik

 

Kattava

 

 

Sisak

 

 

Kattava

 

Slavonski Brod

 

 

Ydin

 

Split

Kattava

Kattava

 

 

Vukovar

 

 

Ydin

 

Zadar

Kattava

Kattava

 

 

Zagreb

Ydin

 

 

Ydin

IT

Alghero

Kattava

 

 

 

Ancona

Kattava

Ydin

 

Ydin (Iesi)

Augusta

 

Ydin

 

 

Bari

Kattava

Ydin

 

Ydin

Bologna

Ydin

 

 

Ydin

Bolzano

Kattava

 

 

 

Brescia

Kattava

 

 

Kattava

Brindisi

Kattava

Kattava

 

 

Cagliari

Ydin

Ydin (Porto Foxi, Cagliari)

 

 

Carloforte

 

Kattava

 

 

Catania

Kattava (Fontanarossa, Comiso emergency runway)

 

 

Kattava

Cervignano

 

 

 

Ydin

Chioggia

 

Kattava

Kattava

 

Civitavecchia

 

Kattava

 

 

Cremona

 

 

Ydin

 

Firenze

Kattava

 

 

Ydin (Prato)

Foggia

Kattava

 

 

 

Forlì

Kattava

 

 

 

Fiumicino

 

Kattava

 

 

Gaeta

 

Kattava

 

 

Gallarate

 

 

 

Kattava

Gela

 

Kattava

 

 

Genova

Ydin

Ydin

 

Ydin (Vado)

Gioia Tauro

 

Ydin

 

 

Golfo Aranci

 

Kattava

 

 

La Maddalena

 

Kattava

 

 

La Spezia

 

Ydin

 

 

Lamezia Terme

Kattava

 

 

 

Lampedusa

Kattava

 

 

 

Livorno

 

Ydin

 

Ydin (Guasticce Collesalvetti)

Mantova

 

 

Ydin

Kattava

Marina di Carrara

 

Kattava

 

 

Messina

 

Kattava

 

 

Milano

Ydin (Linate)*

Ydin (Malpensa)*

Ydin (Bergamo Orio al Serio)

 

Kattava

Ydin (Milano Smistamento)

Milazzo

 

Kattava

 

 

Monfalcone

 

Kattava

Kattava

 

Mortara

 

 

 

Kattava

Napoli

Ydin (Capodichino)

Ydin

 

Ydin (Nola)

Ydin (Marcianise-Maddaloni)

Novara

 

 

 

Ydin

Olbia

Kattava

Kattava

 

 

Orte

 

 

 

Kattava

Padova

 

 

 

Ydin

Palau

 

Kattava

 

 

Palermo

Ydin

Ydin (Palermo, Termini Imerese -terminaali)

 

 

Pantelleria

Kattava

 

 

 

Parma

 

 

 

Kattava (Bianconese di Fontevivo)

Pescara

Kattava

 

 

Kattava (Manoppello)

Piacenza

 

 

 

Kattava

Piombino

 

Kattava

 

 

Pisa

Kattava

 

 

 

Porto Levante

 

Kattava

Kattava

 

Porto Nogaro

 

 

Kattava

 

Porto Torres

 

Kattava

 

 

Portoferraio

 

Kattava

 

 

Portovesme

 

Kattava

 

 

Ravenna

 

Ydin

Ydin

 

Reggio Calabria

Kattava

Kattava

 

 

Rivalta Scrivia

 

 

 

Kattava

Roma

Ydin (Fiumicino)*

Kattava (Ciampino)

 

 

Ydin (Pomezia)

Rovigo

 

 

Kattava

Kattava

Salerno

 

Kattava

 

 

Savona - Vado

 

Kattava

 

 

Siracusa

 

Kattava

 

 

Taranto

 

Ydin

 

 

Torino

Ydin

 

 

Ydin (Orbassano)

Trapani

Kattava

Kattava

 

 

Trento

 

 

 

Kattava

Treviso

Kattava

 

 

 

Trieste

Kattava

Ydin

Ydin

 

Venezia

Ydin

Ydin

Ydin

 

Verona

Kattava

 

 

Ydin

CY

Larnaka

Ydin

Kattava

 

 

Lefkosia

 

 

 

 

Lemesos

 

Ydin

 

 

Pafos

Kattava

 

 

 

LV

Daugavpils

Kattava

 

 

 

Liepāja

Kattava

Kattava

 

 

Rīga

Ydin (International)*

Ydin

 

 

Ventspils

Kattava

Ydin

 

 

LT

Kaunas

Kattava

 

 

Ydin

Klaipėda

 

Ydin

 

Ydin

Palanga

Kattava

 

 

 

Vilnius

Ydin

 

 

Ydin

LU

Luxembourg

Ydin

 

Ydin (Mertert)

Ydin (Bettembourg)

HU

Baja

 

 

Kattava

 

Budapest

Ydin (Liszt Ferenc)*

 

Ydin (Csepel)

Ydin (Soroksár)

Debrecen

Kattava

 

 

 

Dunaújváros

 

 

Kattava

 

Győr

 

 

Kattava (Győr-Gönyű)

 

Komárom

 

 

Ydin

 

Miskolc

 

 

 

Kattava

Mohács

 

 

Kattava

 

Paks

 

 

Kattava

 

Sármellék

Kattava

 

 

 

Sopron

 

 

 

Kattava

Szeged

 

 

Kattava

 

Székesfehérvár

 

 

 

Kattava

Záhony

 

 

 

Kattava

MT

Cirkewwa

 

Kattava

 

 

Marsaxlokk

 

Ydin

 

 

Mgarr

 

Kattava

 

 

Valletta

Ydin (Malta - Luqa)

Ydin

 

 

NL

Alblasserdam

 

 

Kattava

 

Almelo

 

 

Ydin

 

Almere

 

 

Kattava

 

Alphen aan den Rijn

 

 

Kattava

 

Amsterdam

Ydin (Schiphol)*

Ydin

Ydin

Ydin

Arnhem

 

 

Kattava

 

Bergen op Zoom

 

 

Ydin

 

Beverwijk

 

Kattava

 

 

Born

 

 

Kattava

 

Cuijk

 

 

Kattava

 

Delfzijl/Eemshaven

 

Kattava

 

 

Den Bosch

 

 

Kattava

 

Den Helder

 

Kattava

 

 

Deventer

 

 

Ydin

 

Dordrecht

 

Kattava

Kattava

 

Eemshaven

 

Kattava

Kattava

 

Eindhoven

Kattava

 

 

 

Enschede

Kattava

 

Kattava

 

Geertruidenberg

 

 

Kattava

 

Gennep

 

 

Kattava

 

Gorinchem

 

 

Kattava

 

Gouda

 

 

Kattava

 

Grave

 

 

Kattava

 

Groningen

Kattava

 

Kattava

 

Harlingen

 

Kattava

 

 

Hengelo

 

 

Ydin

 

Kampen

 

 

Kattava

 

Lelystad

 

 

Kattava

 

Lemsterland

 

 

Kattava

 

Lochem

 

 

Kattava

 

Maasbracht

 

 

Kattava

 

Maasdriel

 

 

Kattava

 

Maassluis

 

 

Kattava

 

Maastricht

Kattava (Maastricht - Aachen)

 

Kattava

 

Meppel

 

 

Kattava

 

Moerdijk

 

Ydin

Ydin

 

Nijmegen

 

 

Ydin

 

Oosterhout

 

 

Kattava

 

Oss

 

 

Kattava

 

Reimerswaal

 

 

Kattava

 

Ridderkerk

 

 

Kattava

 

Roermond

 

 

Kattava

 

Rotterdam

Ydin

Ydin

Ydin

Ydin

Sneek

 

 

Kattava

 

Stein

 

 

Kattava

 

Terneuzen, Vlissingen

 

Ydin (Terneuzen)

Ydin (Vlissingen)

Ydin (Terneuzen)

Ydin (Vlissingen)

 

Tiel

 

 

Kattava

 

Tilburg

 

 

Kattava

 

Utrecht

 

 

Ydin

 

Veghel

 

 

Kattava

 

Velsen/IJmuiden

 

Kattava

 

 

Venlo

 

 

Kattava

Kattava (Trade Port Noord Limburg)

Vlaardingen

 

Kattava

 

 

Wageningen

 

 

Kattava

 

Wanssum

 

 

Kattava

 

Zaandam

 

 

Kattava

 

Zaltbommel

 

 

Kattava

 

Zevenaar

 

 

Kattava

 

Zuidhorn

 

 

Kattava

 

Zwijndrecht

 

 

Kattava

 

Zwolle

 

 

Kattava

 

AT

Graz

Kattava

 

 

Ydin (Werndorf)

Innsbruck

Kattava

 

 

 

Klagenfurt - Villach

Kattava (Klagenfurt)

 

 

Kattava (Villach-Fürnitz)

Krems

 

 

Kattava

 

Linz - Wels

Kattava (Linz)

 

Ydin (Enns),

Kattava (Linz)

Ydin (Wels)

Salzburg

Kattava

 

 

Kattava

Wien

Ydin (Schwechat)*

 

Ydin

Ydin

Wolfurt

 

 

 

Kattava

Wörgl

 

 

 

Kattava

PL

Białystok

 

 

 

Kattava

Braniewo

 

 

 

Kattava

Bydgoszcz

Kattava

 

 

Kattava

Dorohusk / Okopy

 

 

 

Kattava

Ełk

 

 

 

Kattava

Gdánsk, Gdynia

Ydin (Gdańsk)

Ydin (Gdánsk)

Ydin (Gdynia)

 

Ydin

Katowice

Ydin (Pyrzowice)

 

 

Ydin (Slawków)

Kattava (Gliwice / Pyrzowice)

Kraków

Ydin

 

 

Ydin

Łódź

Ydin

 

 

Ydin (Łódź / Stryków)

Malaszewicze / Terespol

 

 

 

Kattava

Medyka / Zurawica

 

 

 

Kattava

Police

 

Kattava

Kattava

 

Poznań

Ydin

 

 

Ydin

Rzepin

 

 

 

Kattava

Rzeszow

Kattava

 

 

 

Szczecin, Świnoujście

Ydin (Szczecin)

Ydin (Szczecin)

Ydin (Świnoujście)

Ydin (Szczecin)

Ydin (Świnoujście)

Ydin (Szczecin)

Ydin (Świnoujście)

Warszawa

Ydin*

 

 

Ydin

Wrocław

Ydin

 

 

Ydin

PT

Abrantes / Entroncamento

 

 

 

Kattava

Aveiro

 

Kattava

 

 

Bragança

Kattava

 

 

 

Caniçal

 

Kattava

 

 

Corvo

Kattava

 

 

 

Elvas

 

 

 

Kattava

Faro

Kattava

 

 

Kattava (Loulé)

Flores

Kattava

 

 

 

Funchal

Kattava

Kattava

 

 

Horta

Kattava

Kattava

 

 

Lajes das Flores

 

Kattava

 

 

Lajes (Terceira)

Kattava

 

 

 

Lisboa

Ydin*

Ydin

 

 

Pico

Kattava

 

 

 

Ponta Delgada

Kattava

Kattava

 

 

Portimão

 

Kattava

 

 

Porto

Ydin (Sá Carneiro)

Ydin (Leixões)

Ydin

 

Poceirão

 

 

 

Ydin

Porto Santo

Kattava

Kattava

 

 

Praia da Vitória

 

Kattava

 

 

Santa Maria

Kattava

 

 

 

São Jorge

Kattava

 

 

 

Setúbal

 

Kattava

 

 

Sines

 

Ydin

 

Ydin (Grândola)

Vila Real

Kattava

 

 

 

RO

Bacău

Kattava

 

 

 

Baia Mare

Kattava

 

 

 

Brăila

 

Kattava

Kattava

 

Brașov

 

 

 

Kattava

București

Ydin (Henri Coandă)

 

Kattava (1 Decembrie)

Kattava (Glina)

Ydin

Calafat

 

 

Ydin

 

Călărași

 

 

Kattava

 

Cernavodă

 

 

Ydin

 

Cluj-Napoca

Kattava

 

 

Kattava

Constanța

Kattava

Ydin

Ydin

 

Craiova

Kattava

 

 

Ydin

Drobeta Turnu Severin

 

 

Ydin

 

Galați

 

Ydin

Ydin

 

Giurgiu

 

 

Ydin

 

Iași

Kattava

 

 

 

Medgidia

 

 

Kattava

 

Moldova Veche

 

 

Kattava

 

Oltenița

 

 

Kattava

 

Oradea

Kattava

 

 

 

Sibiu

Kattava

 

 

 

Suceava

Kattava

 

 

Kattava

Sulina

 

Kattava

Kattava

 

Timișoara

Ydin

 

 

Ydin

Tulcea

Kattava

Kattava

Kattava

 

Turda

 

 

 

Kattava

SI

Koper

 

Ydin

 

 

Ljubljana

Ydin

 

 

Ydin

Maribor

Kattava

 

 

Kattava

Portorož

Kattava

 

 

 

SK

Bratislava

Ydin

 

Ydin

Ydin

Komárno

 

 

Ydin

 

Košice

Kattava

 

 

Kattava

Leopoldov-Šulekovo

 

 

 

Kattava

Poprad Tatry

Kattava