ISSN 1977-0812

doi:10.3000/19770812.L_2013.347.fin

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 347

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

56. vuosikerta
20. joulukuuta 2013


Sisältö

 

I   Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1285/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan satelliittinavigointijärjestelmien toteuttamisesta ja käytöstä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 876/2002 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 683/2008 kumoamisesta

1

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1286/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan unionin verotusjärjestelmien toimintaa kaudella 2014–2020 parantavan toimintaohjelman (Fiscalis 2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 1482/2007/EY kumoamisesta

25

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1287/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yritysten kilpailukykyä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman (COSME) (2014–2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 1639/2006/EY kumoamisesta ( 1 )

33

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1288/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman "Erasmus+" perustamisesta ja päätösten N:o 1719/2006/EY, 1720/2006/EY ja 1298/2008/EY kumoamisesta ( 1 )

50

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1289/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske, annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 539/2001 muuttamisesta

74

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1290/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman Horisontti 2020 (2014–2020) osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 1906/2006 kumoamisesta ( 1 )

81

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta "Horisontti 2020" (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta ( 1 )

104

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1292/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 294/2008 muuttamisesta ( 1 )

174

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1293/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, ympäristön ja ilmastotoimien ohjelman (Life) perustamisesta ja asetuksen (EY) N:o 614/2007 kumoamisesta ( 1 )

185

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1294/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan unionin tullitoimintaa kaudella 2014–2020 koskevan toimintaohjelman (Tulli 2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 624/2007/EY kumoamisesta

209

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1295/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Luova Eurooppa -ohjelman (2014–2020) perustamisesta ja päätösten N:o 1718/2006/EY, N:o 1855/2006/EY ja N:o 1041/2009/EY kumoamisesta ( 1 )

221

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1296/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta ("EaSI-ohjelma") ja eurooppalaisen työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevan Progress-mikrorahoitusjärjestelyn perustamisesta annetun päätöksen N:o 283/2010/EU muuttamisesta ( 1 )

238

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1297/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 muuttamisesta tiettyjen sääntöjen osalta, jotka koskevat rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien jäsenvaltioiden varainhoitoa, maksusitoumusten vapauttamissääntöjä tiettyjen jäsenvaltioiden osalta ja loppumaksun maksamista

253

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1298/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tietyille jäsenvaltioille Euroopan sosiaalirahastosta myönnettävästä määrärahasta

256

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1299/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen tukemista Euroopan aluekehitysrahastosta koskevista erityissäännöksistä

259

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1300/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, koheesiorahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1084/2006 kumoamisesta

281

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1301/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastosta ja Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitetta koskevista erityissäännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1080/2006 kumoamisesta

289

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1302/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä (EAYY) annetun asetuksen (EY) N:o 1082/2006 muuttamisesta tällaisten yhtymien perustamisen ja toiminnan selkeyttämiseksi, yksinkertaistamiseksi ja parantamiseksi

303

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17. päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta

320

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1304/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan sosiaalirahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1081/2006 kumoamisesta

470

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1305/2013, annettu 17. päivänä joulukuuta 2013, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta

487

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta

549

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1307/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta

608

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta

671

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1309/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta

855

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) No 1310/2013, annettu 17 päivään joulukuuta 2013, eräistä maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) myönnettävää tukea koskevista siirtymäsäännöksistä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 muuttamisesta varojen ja niiden jaon osalta vuonna 2014 sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1307/2013, (EU) N:o 1306/2013 ja (EU) N:o 1308/2013 muuttamisesta niiden soveltamisen osalta vuonna 2014

865

 

*

Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta

884

 

 

PÄÄTÖKSET

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1312/2013/EU, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) strategisesta innovaatio-ohjelmasta: EIT:n antama panos innovatiivisen Euroopan edistämiseen ( 1 )

892

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1313/2013/EU, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, unionin pelastuspalvelumekanismista ( 1 )

924

 

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

 

 

ASETUKSET

 

*

Neuvoston asetus (Euratom) N:o 1314/2013, annettu 16 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaa Horisontti 2020 täydentävästä Euroopan atomienergiayhteisön tutkimus- ja koulutusohjelmasta (2014–2018)

948

 

 

PÄÄTÖKSET

 

 

2013/743/EU

 

*

Neuvoston päätös, annettu 3 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman "Horisontti 2020" (2014–2020) täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta ja päätösten 2006/971/EY, 2006/972/EY, 2006/973/EY, 2006/974/EY ja 2006/975/EY kumoamisesta ( 1 )

965

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

20.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 347/1


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1285/2013,

annettu 11 päivänä joulukuuta 2013,

Euroopan satelliittinavigointijärjestelmien toteuttamisesta ja käytöstä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 876/2002 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 683/2008 kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 172 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Eurooppalaisen satelliittinavigointipolitiikan tavoitteena on tarjota unionille kaksi satelliittinavigointijärjestelmää, jotka ovat Galileo-ohjelman mukaisesti perustettu järjestelmä ja EGNOS-järjestelmä, jäljempänä 'järjestelmät'. Nämä järjestelmät perustuvat Galileo- ja EGNOS-ohjelmiin. Kumpikin infrastruktuuri muodostuu satelliiteista ja maa-asemien verkostosta.

(2)

Galileo-ohjelman tavoitteena on ensimmäisen sellaisen erityisesti siviilikäyttöön tarkoitetun satelliittinavigointi- ja -paikannusinfrastruktuurin perustaminen ja käyttö, joka soveltuu monien julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden käyttöön Euroopassa ja kaikkialla maailmassa. Galileo-ohjelman mukaisesti perustettu järjestelmä toimii muista olemassa olevista tai mahdollisesti perustettavista järjestelmistä riippumattomasti ja edistää siten muun muassa unionin strategista riippumattomuutta, kuten Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat painottaneet.

(3)

EGNOS-ohjelmalla pyritään parantamaan olemassa olevien maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien (global navigation satellite systems), jäljempänä 'GNSS-järjestelmät', avointen signaalien laatua sekä Galileo-ohjelman mukaisesti perustetun järjestelmän tarjoaman avoimen palvelun signaalien laatua sitten, kun ne ovat käytettävissä. EGNOS-ohjelman palvelujen olisi katettava ensisijaisesti jäsenvaltioiden alueet, jotka sijaitsevat maantieteellisesti Euroopassa ja joihin tätä asetusta sovellettaessa luetaan Azorit, Kanariansaaret ja Madeira.

(4)

Euroopan parlamentti, neuvosto, Euroopan talous- ja sosiaalikomitea sekä alueiden komitea ovat johdonmukaisesti ilmaisseet täyden tukensa Galileo- ja EGNOS-ohjelmille.

(5)

Koska Galileo- ja EGNOS-ohjelmat ovat pitkälle edenneessä kehittämisvaiheessa, jonka jälkeen seuraa järjestelmien käyttövaihe, tarvitaan erityinen oikeudellinen väline niiden tarpeita varten, erityisesti hallintotavan ja turvallisuuden osalta, jotta varmistetaan moitteeton varainhoito ja edistetään järjestelmien käyttöä.

(6)

Järjestelmät ovat infrastruktuureja, jotka on perustettu Euroopan laajuisiksi verkoiksi, joiden käyttö ulottuu laajalti jäsenvaltioiden kansallisten rajojen ulkopuolelle. Lisäksi näiden järjestelmien välityksellä tarjottavat palvelut myötävaikuttavat osaltaan monenlaiseen taloudelliseen ja sosiaaliseen toimintaan, myös Euroopan laajuisten verkkojen kehittämiseen liikenne-, televiestintä- ja energiainfrastruktuurien alalla.

(7)

Galileo- ja EGNOS-ohjelmat ovat teollisuuspolitiikan väline ja osa Eurooppa 2020 -strategiaa, kuten on esitetty 17 päivänä marraskuuta 2010 annetussa komission tiedonannossa "Globalisaation aikakauden yhdennetty teollisuuspolitiikka – Kilpailukyky ja kestävyys keskeiselle sijalle". Niihin viitataan myös 4 päivänä huhtikuuta 2011 annetussa komission tiedonannossa "Kohti kansalaisia hyödyttävää Euroopan unionin avaruusstrategiaa". Nämä ohjelmat tuottavat unionin taloudelle ja kansalaisille monenlaisia etuja, joiden yhteenlasketun arvon on arvioitu olevan noin 130 miljardia euroa ajanjaksolla 2014–2034.

(8)

Satelliittinavigointijärjestelmiä käytetään yhä enemmän yhä useammilla talouden aloilla, erityisesti liikenteessä, televiestinnässä, maataloudessa ja energia-alalla. Viranomaiset voivat myös hyötyä näistä järjestelmistä useilla aloilla, kuten pelastuspalveluissa, poliisitoiminnassa, kriisinhallinnassa ja rajavalvonnassa. Satelliittinavigoinnin käytön kehittämisestä on valtaisa hyöty taloudelle, yhteiskunnalle ja ympäristölle. Tällaiset sosioekonomiset hyödyt voidaan jakaa kolmeen pääluokkaan: avaruusalan markkinoiden kasvun tuottama välitön hyöty, GNSS-sovellusten ja -palvelujen tuotantoketjun loppupään markkinoiden kasvun tuottama välitön hyöty sekä välillinen hyöty, joka seuraa uusien sovellusten syntymisestä muilla aloilla tai teknologian siirrosta muille aloille, jolloin luodaan uusia markkinamahdollisuuksia muilla aloilla, kasvatetaan koko toimialan tuottavuutta ja tuotetaan yleistä hyötyä vähentämällä ympäristön pilaantumista tai kohentamalla turvallisuutta ja käyttövarmuutta.

(9)

Siksi on tärkeää, että unioni tukee näihin järjestelmiin perustuvien sovellusten ja palvelujen kehittämistä. Näin mahdollistetaan se, että unionin kansalaiset voivat hyötyä järjestelmistä, ja varmistetaan, että yleinen luottamus Galileo- ja EGNOS-ohjelmiin säilyy. GNSS-sovellusten kehittämiseen liittyvän tutkimus- ja innovointitoiminnan rahoitusvälineeksi soveltuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1291/2013 (2) perustettu tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma ('Horisontti 2020 -ohjelma'). Tämän asetuksen mukaisesti Galileo- ja EGNOS-ohjelmille kohdennetuista varoista olisi kuitenkin rahoitettava tutkimus- ja kehitystoimien tarkoin määrätty alkuvaihe, joka koskee perustekijöitä, kuten Galileo-järjestelmää tukevia piirisarjoja tai vastaanottimia, jotka helpottavat sovellusten kehittämistä talouden eri aloilla. Tällainen rahoitus ei kuitenkaan saisi vaarantaa ohjelmien mukaisesti perustetun infrastruktuurin käyttöönottoa tai käyttöä.

(10)

Koska satelliittinavigointia käytetään yhä enemmän monilla eri toimialoilla, palvelujen tarjoamisen keskeytyminen voisi aiheuttaa nyky-yhteiskunnassa huomattavaa vahinkoa ja tappioita monille talouden toimijoille. Lisäksi satelliittinavigointijärjestelmät ovat strategisen luonteensa vuoksi kriittisiä infrastruktuureja, jotka voivat olla alttiina väärinkäytölle. Näillä tekijöillä saattaa olla vaikutusta unionin, sen jäsenvaltioiden ja sen kansalaisten turvallisuuteen. Turvallisuusvaatimukset olisi siksi otettava vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti huomioon Galileo- ja EGNOS-ohjelmien mukaisesti perustettavien infrastruktuurien suunnittelussa, toteuttamisessa ja käytössä.

(11)

Galileo-ohjelmaan sisältyy määrittelyvaihe, joka on jo saatettu päätökseen, kehittämis- ja validointivaihe, joka päättyy vuonna 2013, rakennus- ja käyttöönottovaihe, joka alkoi vuonna 2008 ja jonka on määrä päättyä vuonna 2020, sekä käyttövaihe, joka olisi tarkoitus aloittaa vaiheittain vuodesta 2014–2015, niin että koko järjestelmä on täysin toimintavalmis vuonna 2020. Järjestelmän ensimmäiset neljä satelliittia on rakennettu ja laukaistu kiertoradalleen kehittämis- ja validointivaiheen aikana, ja koko satelliittien ryhmä olisi saatava paikoilleen rakennus- ja käyttöönottovaiheen aikana; järjestelmää olisi täydennettävä käyttövaiheen aikana. Järjestelmään liittyvää maassa sijaitsevaa infrastruktuuria olisi kehitettävä ja käytettävä tämän mukaisesti.

(12)

EGNOS-ohjelma on ollut käyttövaiheessa siitä lähtien, kun sen avoin palvelu julistettiin toimintavalmiiksi lokakuussa 2009 ja ihmishengen turvaava "safety of life" -palvelu maaliskuussa 2011. EGNOS-järjestelmän tarjoamien palvelujen maantieteellinen peittoalue voitaisiin teknisten ja rahoitusrajoitteiden sallimissa rajoissa ja kansainvälisten sopimusten perusteella laajentaa myös muualle maailmaan ja varsinkin ehdokasvaltioiden, yhtenäiseen eurooppalaiseen ilmatilaan osallistuvien kolmansien maiden ja Euroopan naapuruuspolitiikan soveltamisalaan kuuluvien maiden alueille. Tätä laajentamista maailman muille alueille ei olisi kuitenkaan rahoitettava talousarviomäärärahoista, jotka on kohdennettu Galileo- ja EGNOS-ohjelmille neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (3) nojalla, eikä sen olisi viivästytettävä peittoalueen ulottamista jäsenvaltioiden alueille, jotka maantieteellisesti sijaitsevat Euroopassa.

(13)

Galileo-ohjelman ihmishengen turvaavan palvelun alkuperäistä suunnitelmaa, josta säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 683/2008 (4), on mukautettu, jotta voidaan varmistaa sen yhteentoimivuus muiden GNSS-järjestelmien kanssa, täyttää tehokkaasti ihmishengen turvaavan palvelun käyttäjien tarpeet sekä vähentää vaadittavan infrastruktuurin monimutkaisuutta, riskejä ja kustannuksia.

(14)

Jotta EGNOS-ohjelman ihmishengen turvaavaa palvelua alettaisiin käyttää mahdollisimman paljon, se olisi tarjottava perimättä suoria käyttäjämaksuja. Galileo-ohjelman julkisesti säännelty palvelu (PRS-palvelu) olisi myös tarjottava maksutta seuraaville, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1104/2011/EU (5) tarkoitetuille PRS-palveluun osallistujille: jäsenvaltiot, neuvosto, komissio, Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) ja asianmukaisesti valtuutetut unionin virastot. Maksuttomuuden ei pitäisi katsoa vaikuttavan päätöksen N:o 1104/2011/EU säännöksiin, jotka koskevat PRS-vastuuviranomaisen toimintakustannuksia.

(15)

Jotta tarjottuja palveluja voitaisiin käyttää parhaalla mahdollisella tavalla, Galileo- ja EGNOS-ohjelmiin perustuvien järjestelmien, verkkojen ja palvelujen olisi oltava yhteensopivia ja yhteentoimivia keskenään ja mahdollisuuksien mukaan myös muiden satelliittinavigointijärjestelmien ja perinteisten navigointikeinojen kanssa, jos tällaisesta yhteensopivuudesta ja yhteentoimivuudesta määrätään kansainvälisessä sopimuksessa, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta strategisen riippumattomuuden tavoitteeseen.

(16)

Koska perusperiaatteena on, että unioni vastaa Galileo- ja EGNOS-ohjelmien rahoituksesta kokonaisuudessaan, on aiheellista säätää, että unioni on kaiken ohjelmissa luodun tai kehitetyn aineellisen ja aineettoman omaisuuden omistaja. Jotta voitaisiin täysin kunnioittaa kaikkia omistajuuteen liittyviä perusoikeuksia, olisi sovittava tarvittavista järjestelyistä nykyisten omistajien kanssa, erityisesti infrastruktuurien olennaisten osien ja niiden turvallisuuden osalta. Aineettoman omaisuuden omistamista koskevat tämän asetuksen säännökset eivät kata aineettomia oikeuksia, joita ei voida siirtää asiaa koskevien kansallisten lakien mukaisesti. Tällainen unionin omistajuus ei saisi rajoittaa unionin mahdollisuutta antaa tämän asetuksen mukaisesti ja silloin, kun se katsotaan tapauskohtaisen arvioinnin perusteella asianmukaiseksi, tämä omaisuus kolmansien osapuolten käyttöön tai luovuttaa se. Unionin olisi erityisesti voitava siirtää Galileo- ja EGNOS-ohjelmien mukaisesti tehtävästä työstä johtuvien teollis- ja tekijänoikeuksien omistus- tai käyttöoikeuden kolmansille osapuolille. Jotta satelliittinavigoinnin pääsy markkinoille helpottuisi, on aiheellista varmistaa, että kolmannet osapuolet voivat käyttää erityisesti Galileo- ja EGNOS-ohjelmista johtuvia ja unionin omistamia teollis- ja tekijänoikeuksia optimaalisesti, myös sosioekonomisella tasolla.

(17)

Omistajuutta koskevat tämän asetuksen säännökset eivät vaikuta Galileo- ja EGNOS-ohjelmien ulkopuolella luotuun tai kehitettyyn omaisuuteen. Tällaisella omaisuudella saattaisi kuitenkin joissain tapauksissa olla merkitystä Galileo- ja EGNOS-ohjelmien toteutuksen kannalta. Jotta edistetään uuden teknologian kehittämistä Galileo- ja EGNOS-ohjelmien ulkopuolella, komission olisi kannustettava kolmansia osapuolia ilmoittamaan sille tällaisesta aineettomasta omaisuudesta ja tarvittaessa neuvoteltava omaisuuden asianmukaisesta käytöstä tapauksissa, joissa se olisi ohjelmien kannalta hyödyllistä.

(18)

Unionin olisi rahoitettava kokonaan Galileo-ohjelman rakennus- ja käyttöönottovaihe sekä käyttövaihe ja EGNOS-ohjelman käyttövaihe. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (6) mukaisesti jäsenvaltioilla olisi kuitenkin oltava mahdollisuus antaa Galileo- ja EGNOS-ohjelmille lisävaroja tai luontoissuorituksia asianmukaisten sopimusten perusteella rahoittaakseen kyseisten jäsenvaltioiden mahdollisiin erityistavoitteisiin liittyviä lisäelementtejä. Kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen olisi myös voitava osallistua ohjelmien rahoittamiseen.

(19)

Jotta voidaan varmistaa Galileo- ja EGNOS-ohjelmien jatkuvuus ja vakaus sekä ottaa huomioon niiden eurooppalainen ulottuvuus ja niiden luontainen unionin tason lisäarvo, tarvitaan riittävästi rahoitussuunnittelukaudesta toiseen jatkuvaa rahoitusta. On myös tarpeen ilmoittaa määrä, joka tarvitaan 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisenä ajanjaksona Galileo-ohjelman rakennusvaiheen loppuun saattamiseen ja Galileo- ja EGNOS-ohjelmien käyttövaiheiden rahoittamiseen.

(20)

Asetuksella (EU, Euratom) N:o 1311/2013 osoitetaan enintään 7 071,73 miljoonaa euroa käypinä hintoina Galileo- ja EGNOS-ohjelmiin liittyvien toimien rahoittamiseen 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisenä aikana. Tämä kokonaismäärä olisi selvyyden vuoksi ja kustannusten hallitsemiseksi jaettava eri ryhmiin. Joustavuuden edistämiseksi ja ohjelmien sujuvan toteutuksen varmistamiseksi komission olisi kuitenkin voitava kohdentaa varoja uudelleen menoluokasta toiseen. Ohjelmien toimiin olisi sisällytettävä myös järjestelmien ja niiden käytön suojaaminen, satelliittien laukaisu mukaan lukien. Tältä osin Galileo- ja EGNOS-ohjelmille varatusta talousarviosta voitaisiin rahoittaa osa sellaisten palvelujen, joilla kyseinen suojaaminen voidaan varmistaa, kustannuksista, siinä määrin kuin varoja on käytettävissä tiukan kustannustenhallinnan tuloksena ja asetuksessa (EU, Euratom) N:o 1311/2013 vahvistetun enimmäismäärän rajoissa. Tällainen rahoitusosuus olisi käytettävä vain tietojen ja palvelujen tuottamiseen eikä infrastruktuurin hankintaan. Tässä asetuksessa vahvistetaan Galileo- ja EGNOS-ohjelmien jatkamista varten rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston on pidettävä Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välillä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivän joulukuuta 2013 tehdyn toimielinten sopimuksen (7) 17 kohdan mukaisena ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(21)

Tässä asetuksessa olisi määritettävä toimet, joille myönnetään Galileo- ja EGNOS-ohjelmille vuosiksi 2014–2020 kohdennettuja unionin talousarviomäärärahoja. Tällaisia määrärahoja olisi myönnettävä pääasiassa Galileo-ohjelman rakennus- ja käyttöönottovaiheeseen liittyviin toimiin, kyseisen vaiheen hallinnointi- ja seurantatoimet mukaan luettuina, ja Galileo-ohjelmaan perustuvan järjestelmän käyttöön, mukaan lukien tämän ohjelman käyttövaihetta edeltävät ja valmistelevat toimet, sekä EGNOS-järjestelmän käyttöön liittyviin toimiin. Lisäksi rahoitusta olisi myönnettävä tiettyihin muihin Galileo- ja EGNOS-ohjelmien hallinnoinnin ja niiden tavoitteiden toteuttamisen kannalta välttämättömiin toimiin, erityisesti tukeen tutkimus- ja kehitystoiminnalle, joka koskee perustekijöitä, kuten Galileo-järjestelmää tukevia piirisarjoja tai -vastaanottimia, mukaan lukien tarvittaessa paikannuksessa ja integriteetin valvonnassa käytettävät ohjelmistomoduulit. Nämä tekijät muodostavat rajapinnan infrastruktuurien tarjoamien palvelujen ja tuotantoketjun loppupään sovellusten välillä ja helpottavat sovellusten kehittämistä talouden eri aloilla. Niiden kehittäminen vauhdittaa sosioekonomisten hyötyjen maksimointia, sillä se helpottaa tarjottujen palvelujen tuloa markkinoille. Komission olisi annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain kertomus noudatetusta kustannustenhallintastrategiasta.

(22)

On tärkeää todeta, että järjestelmien investointi- ja käyttökustannusarvioissa ajanjaksolle 2014–2020 ei oteta huomioon ennakoimattomia rahoitusvelvoitteita, joita saattaa koitua unionin hoidettavaksi, eikä etenkään velvoitteita, jotka liittyvät palvelujen suorittamisesta tai järjestelmien kuulumisesta unionin omistukseen aiheutuvaan vastuuseen, etenkin järjestelmien toimintahäiriön sattuessa. Komissio tekee erillisen analyysin näistä velvoitteista.

(23)

On myös syytä huomata, että tässä asetuksessa kaavaillut talousarviovarat eivät kata Horisontti 2020 -ohjelmalle osoitetuista varoista rahoitettavia toimia, joita voivat olla järjestelmiin perustuvien sovellusten kehittämistoimet. Tällaisilla toimilla voidaan optimoida Galileo- ja EGNOS-ohjelmien puitteissa tarjottavien palvelujen käyttö, varmistaa unionin tekemille investoinneille hyvä vastine sosiaalisina ja taloudellisina etuina ja parantaa satelliittinavigointiteknologiaan liittyvää osaamista unionin yrityksissä. Komission olisi varmistettava avoimuus ja selkeys ohjelmien eri osa-alueiden rahoittamiseen käytettävien rahoituslähteiden suhteen.

(24)

Järjestelmien tuottamat tulot, joita saadaan erityisesti Galileo-ohjelman mukaisesti perustetun järjestelmän tarjoamasta kaupallisesta palvelusta, olisi tuloutettava unionille, jotta aiemmat investoinnit saadaan osittain takaisin, ja nämä tulot olisi käytettävä Galileo- ja EGNOS-ohjelmien tavoitteiden tukemiseen. Lisäksi kaikkiin yksityisen sektorin tahojen kanssa tehtäviin sopimuksiin voitaisiin sisällyttää tulojen jakamista koskeva järjestely.

(25)

Jotta vältyttäisiin kustannusylityksiltä ja viivästyksiltä, jotka ovat haitanneet Galileo- ja EGNOS-ohjelmien edistymistä viime vuosina, on tarpeen lisätä ponnisteluja ylimääräisiä kustannuksia ja/tai viivästyksiä aiheuttavien riskien hallitsemiseksi, kuten on pyydetty 8 päivänä kesäkuuta 2011 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa "Eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien väliarviointi: täytäntöönpanon arviointi, tulevaisuuden haasteet ja rahoituskehys" (8) ja 31 päivänä maaliskuuta 2011 annetuissa neuvoston päätelmissä ja kuten on todettu 29 päivänä kesäkuuta 2011 annetussa komission tiedonannossa "Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio".

(26)

Galileo- ja EGNOS-ohjelmien moitteeton julkinen hallinnointi edellyttää toisaalta selkeää vastuun- ja tehtävänjakoa komission, Euroopan GNSS-viraston ja Euroopan avaruusjärjestön (ESA) välillä ja toisaalta hallinnoinnin asteittaista mukauttamista järjestelmien käyttöön liittyvien tarpeiden mukaisesti.

(27)

Koska komissio edustaa unionia, joka periaatteessa vastaa yksin Galileo- ja EGNOS-ohjelmien rahoittamisesta ja on järjestelmien omistaja, komission olisi oltava vastuussa ohjelmien etenemisestä ja niiden yleisestä valvonnasta. Sen olisi hallinnoitava ohjelmille tämän asetuksen mukaisesti osoitettuja varoja, valvottava kaikkien ohjelmiin sisältyvien toimien toteuttamista ja varmistettava selkeä vastuun- ja tehtävänjako erityisesti Euroopan GNSS-viraston ja ESAn välillä. Näin ollen on tarpeen osoittaa komissiolle sen yleisiin velvollisuuksiin liittyvien tehtävien ja sille tämän asetuksen nojalla kuuluvien muiden tehtävien lisäksi tiettyjä erityistehtäviä. Jotta eri osapuolten resursseja ja osaamista voitaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla, komission olisi voitava siirtää tiettyjä tehtäviä tehtävien siirtoa koskevilla sopimuksilla asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukaisesti.

(28)

Kun otetaan huomioon Galileo- ja EGNOS-järjestelmien maassa sijaitsevan infrastruktuurin merkitys ja sen vaikutus järjestelmien turvallisuuteen, infrastruktuurin sijainnin määrittämisen olisi oltava yksi komissiolle annettavista erityistehtävistä. Järjestelmien maassa sijaitsevan infrastruktuurin rakentamisessa ja käyttöönotossa olisi edelleen meneteltävä avoimesti ja läpinäkyvästi. Tällaisen infrastruktuurin sijoituspaikka olisi määritettävä ottaen huomioon maassa sijaitsevan infrastruktuurin optimaaliseen maantieteelliseen jakautumiseen liittyvät maantieteelliset ja tekniset rajoitukset ja mahdolliset asianomaisiin tehtäviin soveltuvat olemassa olevat laitteistot ja laitteet sekä varmistettava kunkin maa-aseman turvallisuustarpeiden ja kunkin jäsenvaltion kansallisten turvallisuusvaatimusten noudattaminen.

(29)

Euroopan GNSS-virasto on perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 912/2010 (9) Galileo- ja EGNOS-ohjelmien tavoitteiden saavuttamiseksi sekä huolehtimaan tietyistä näiden ohjelmien etenemiseen liittyvistä tehtävistä. Se on unionin virasto, joka on asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 tarkoitettu elin ja jota koskevat unionin virastoihin sovellettavat velvollisuudet. Sille olisi osoitettava tiettyjä tehtäviä, jotka liittyvät ohjelmien turvallisuuteen ja viraston mahdolliseen nimittämiseen PRS-vastuuviranomaiseksi. Sen olisi osaltaan tehtävä järjestelmiä tunnetuksi ja markkinoitava niitä, myös luomalla yhteyksiä Galileo- ja EGNOS-ohjelmiin sisältyvien palvelujen käyttäjiin ja potentiaalisiin käyttäjiin, ja sen olisi kerättävä tietoja näiden tarpeista ja satelliittinavigointimarkkinoiden kehityksestä. Lisäksi sen olisi hoidettava tehtävät, joita komissio siirtää sille yhdellä tai useammalla tehtävien siirtoa koskevalla sopimuksella, joiden kohteena on muita ohjelmiin liittyviä erityistehtäviä, erityisesti järjestelmien käyttövaiheisiin liittyviä tehtäviä, mukaan lukien ohjelmien operatiivinen hallinnointi, sovellusten ja palvelujen edistäminen satelliittinavigointimarkkinoilla sekä ohjelmiin liittyvien perustekijöiden kehittämisen edistäminen. Jotta komissio voisi unionin edustajana käyttää valvontaan liittyvää valtaansa täysimääräisesti, tehtävien siirtoa koskeviin sopimuksiin olisi sisällyttävä yleiset ehdot, joiden mukaisesti Euroopan GNSS-virastolle osoitettuja varoja hallinnoidaan.

Vastuu Galileo- ja EGNOS-ohjelmien operatiiviseen hallinnointiin liittyvistä tehtävistä ja niiden käytöstä olisi siirrettävä Euroopan GNSS-virastolle vähittäin, ja sen edellytyksenä olisi oltava tehtävien luovuttamista koskevan asianmukaisen tarkastelun saattaminen onnistuneesti päätökseen ja Euroopan GNSS-viraston valmius ottaa tällaiset tehtävät vastaan, jotta voidaan turvata ohjelmien jatkuvuus. EGNOS-ohjelman osalta tehtävät olisi siirrettävä 1 päivänä tammikuuta 2014, ja Galileo-ohjelman osalta siirtämisen odotetaan tapahtuvan vuonna 2016.

(30)

Galileo-ohjelman rakennus- ja käyttöönottovaihetta varten unionin olisi tehtävä ESAn kanssa tehtävien siirtoa koskeva sopimus, jossa vahvistetaan ESAn tehtävät kyseisessä vaiheessa. Komission olisi unionin edustajana pyrittävä kaikin tavoin tekemään tämä tehtävien siirtoa koskeva sopimus kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen soveltamispäivästä. Jotta komissio voisi käyttää valvontaan liittyvää valtaansa täysimääräisesti, tehtävien siirtoa koskevaan sopimukseen olisi sisällyttävä yleiset ehdot, joiden mukaisesti ESAlle osoitettuja varoja hallinnoidaan. Unionin kokonaan rahoittamien toimien osalta tällaisilla ehdoilla olisi varmistettava valvonnan taso, joka on verrattavissa valvontaan, jota vaadittaisiin, jos ESA olisi unionin virasto.

(31)

Galileo- ja EGNOS-ohjelmien käyttövaihetta varten Euroopan GNSS-viraston olisi sovittava ESAn kanssa käytännön järjestelyistä, jotka koskevat ESAn tehtäviä järjestelmien tulevien sukupolvien kehittämisen ja olemassa olevan sukupolven järjestelmille annettavan teknisen tuen osalta. Näiden järjestelyjen olisi oltava asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukaisia. Järjestelyjen ei pitäisi kattaa ESAn tehtävää tutkimukseen ja teknologiaan liittyvien toimien osalta eikä Galileo- ja EGNOS-ohjelmien mukaisesti perustettuihin infrastruktuureihin liittyvän kehitys- ja tutkimustoiminnan varhaisia vaiheita. Tällaiset toimet olisi rahoitettava erillään ohjelmille varatusta talousarviosta, esimerkiksi Horisontti 2020 -ohjelmalle osoitetuilla varoilla.

(32)

Vastuu Galileo- ja EGNOS-ohjelmien etenemisestä käsittää vastuun ohjelmien sekä niihin kuuluvien järjestelmien ja niiden käytön turvallisuudesta. Lukuun ottamatta tapauksia, joissa sovelletaan neuvoston yhteistä toimintaa 2004/552/YUTP (10), jota on tarkistettava Galileo- ja EGNOS-ohjelmien ja niiden hallintotavan muutosten sekä Lissabonin sopimuksesta johtuvien Euroopan unionista tehtyä sopimusta sekä Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta koskevien muutosten huomioon ottamiseksi, vastuu turvallisuudesta kuuluu komissiolle, vaikka tietyt turvallisuutta koskevat tehtävät siirretään Euroopan GNSS-virastolle. Komissio vastaa sellaisten järjestelmien perustamisesta, joilla voidaan varmistaa asianmukainen koordinointi turvallisuuskysymyksistä vastaavien eri tahojen välillä.

(33)

Tätä asetusta sovellettaessa komission olisi turvallisuusasioissa kuultava asiaankuuluvia jäsenvaltioiden turvallisuusasiantuntijoita.

(34)

Kun otetaan huomioon Euroopan ulkosuhdehallinnon erityisasiantuntemus ja sen säännölliset yhteydet kolmansien maiden viranomaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin, sitä voidaan pitää sopivana avustamaan komissiota sille ulkosuhteiden alalla kuuluvien, järjestelmien ja Galileo- ja EGNOS-ohjelmien turvallisuutta koskevien tiettyjen tehtävien hoidossa neuvoston päätöksen 2010/427/EU (11) mukaisesti. Komission olisi varmistettava, että Euroopan ulkosuhdehallinto osallistuu täysimääräisesti sen toimiin turvallisuuteen liittyvien tehtävien täytäntöönpanossa ulkosuhteiden alalla. Tätä varten Euroopan ulkosuhdehallinnolle olisi tarjottava kaikki tarvittava tekninen tuki.

(35)

Jotta varmistetaan tietojen turvallinen välittäminen, tämän asetuksen soveltamisalalla asiaa koskevilla turvallisuussäännöksillä olisi turvattava vähintään vastaava EU-turvallisuusluokiteltujen tietojen suoja kuin komission päätöksen 2001/844/EY, EHTY, Euratom (12) liitteessä esitetyillä turvallisuussäännöillä ja neuvoston päätöksen 2013/488/EU (13) liitteissä olevilla neuvoston turvallisuussäännöillä. Kunkin jäsenvaltion olisi varmistettava, että sen kansallisia turvallisuussäännöksiä sovelletaan kaikkiin sen alueella asuviin luonnollisiin henkilöihin ja kaikkiin sen alueelle sijoittautuneisiin oikeushenkilöihin, jotka käsittelevät Galileo- ja EGNOS-ohjelmia koskevia EU-turvallisuusluokiteltuja tietoja. ESAn turvallisuussääntöjen ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 15 päivänä kesäkuuta 2011 antamassa päätöksessä (14) annettujen turvallisuussääntöjen olisi katsottava vastaavan päätöksen 2001/844/EY, EHTY, Euratom liitteessä esitettyjä turvallisuussääntöjä ja päätöksen 2013/488/EU liitteissä esitettyjä neuvoston turvallisuussääntöjä.

(36)

Tämä asetus ei rajoita niiden Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti annettujen olemassa olevien ja tulevien sääntöjen soveltamista, jotka koskevat asiakirjojen saamista tutustuttaviksi. Lisäksi tämän asetuksen ei olisi katsottava velvoittavan jäsenvaltioita jättämään huomiotta valtiosääntönsä mukaisia vaatimuksia oikeudesta tutustua asiakirjoihin.

(37)

Kun kohdennetaan Galileo- ja EGNOS-ohjelmille osoitettuja unionin varoja, jotka muodostavat enimmäismäärän, jota komission ei olisi ylitettävä, olisi noudatettava tehokkaita julkisia hankintamenettelyjä ja erityisesti olisi neuvoteltava sopimuksia, joilla varmistetaan resurssien optimaalinen käyttö, tyydyttävät palvelut, ohjelmien sujuva toteutus, hyvä riskien hallinta ja pysyminen ehdotetussa aikataulussa. Asianomaisen hankintaviranomaisen olisi pyrittävä kaikin tavoin täyttämään nämä vaatimukset.

(38)

Koska Galileo- ja EGNOS-ohjelmat rahoitetaan pääsääntöisesti unioni varoin, näiden ohjelmien mukaisesti tehtävissä julkisissa hankinnoissa olisi noudatettava julkisia hankintoja koskevia unionin sääntöjä ja pyrittävä ennen kaikkea saamaan paras vastine rahalle, hallitsemaan kustannuksia, minimoimaan riskejä, parantamaan tehokkuutta ja vähentämään riippuvuutta yksittäisistä toimittajista. Olisi varmistettava vapaa osallistuminen ja terve kilpailu koko toimitusketjussa ja tarjottava tasapuoliset osallistumismahdollisuudet toimialan toimijoille kaikilla tasoilla, mukaan lukien erityisesti uudet osallistujat ja pienet ja keskisuuret yritykset, jäljempänä 'pk-yritykset'. Olisi vältettävä mahdollista hallitsevan aseman väärinkäyttöä ja pitkäaikaista riippuvuutta yksittäisistä toimittajista. Jotta voidaan vähentää ohjelmiin liittyviä riskejä, välttää riippuvuutta yksittäisistä toimittajista sekä varmistaa ohjelmien ja niiden kustannusten ja aikataulujen parempi yleinen hallinta, olisi käytettävä tapauksen mukaan useita eri toimittajia. Lisäksi olisi turvattava Euroopan teollisuuden kehitys ja edistettävä sitä kaikilla satelliittinavigointiin liittyvillä aloilla niiden kansainvälisten sopimusten mukaisesti, joiden osapuoli unioni on. Riskiä siitä, että sopimuksen täytäntöönpano on puutteellista tai että sopimusta ei panna täytäntöön, olisi rajoitettava mahdollisimman paljon. Tätä varten toimeksisaajien olisi osoitettava luotettavuutensa sopimusten täytäntöönpanossa sekä tehtyjen sitoumusten että sopimuksen keston osalta. Hankintaviranomaisten olisi sen vuoksi aina tarpeen mukaan yksilöitävä toimitusten ja palvelujen tarjoamisen luotettavuutta koskevat vaatimukset.

Arkaluonteisten tavaroiden ja palvelujen hankinnoissa hankintaviranomaiset voivat asettaa näille hankinnoille erityisvaatimuksia, erityisesti tietoturvallisuuden varmistamiseksi. Unionin toimialojen olisi voitava tukeutua unionin ulkopuolisiin toimittajiin tiettyjen komponenttien ja palvelujen hankkimiseksi, kun tällä osoitetaan olevan merkittäviä hyötyjä laadun ja kustannusten kannalta, ottaen kuitenkin huomioon ohjelmien strateginen luonne sekä unionin turvallisuutta ja vientivalvontaa koskevat vaatimukset. Olisi hyödynnettävä julkisen sektorin investointeja ja toimialan kokemusta ja osaamista, myös ohjelmien määrittely-, kehittämis- ja validointivaiheissa hankittua, mutta varmistettava samalla, ettei kilpailutussääntöjen noudattamista vaaranneta.

(39)

Jotta voidaan paremmin arvioida hankinnan kohteena olevan tuotteen, palvelun tai työn kokonaiskustannuksia, mukaan lukien pitkän aikavälin toimintakustannukset, hankinnan aikana olisi aina, kun se on tarkoituksenmukaista, otettava huomioon hankinnan kohteena olevan tuotteen, palvelun tai työn koko elinkaaren aikana muodostuvat kokonaiskustannukset käyttäen kustannustehokkuuteen perustuvaa arviointimallia, kuten elinkaarilaskentaa, kun hankintoja suoritetaan kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perustetta käyttäen. Tätä varten hankintaviranomaisen olisi varmistettava, että menetelmä, jolla tuotteen, palvelun tai rakennettava kohteen elinkaarikustannukset on tarkoitus laskea, mainitaan nimenomaisesti sopimusasiakirjoissa tai hankintailmoituksessa ja että sen avulla on mahdollista tarkistaa tarjoajien toimittamien tietojen paikkansapitävyys.

(40)

Satelliittinavigointi on monimutkainen ja jatkuvasti kehittyvä teknologia. Tämä aiheuttaa epävarmuutta ja riskejä Galileo- ja EGNOS-ohjelmissa tehtyjen hankintasopimusten osalta siltä osin kuin tällaisissa sopimuksissa saatetaan tehdä kauaskantoisia laitteisto- tai palveluhankintoja. Näiden seikkojen vuoksi on tarpeen säätää julkisia hankintoja koskevista erityistoimenpiteistä, joita sovelletaan asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 sääntöjen lisäksi. Hankintaviranomaisen olisi täten voitava palauttaa tasapuoliset kilpailuolosuhteet silloin, kun yhdellä tai useammalla yrityksellä on jo ennen tarjouskilpailua etuoikeutettua tietoa tarjouspyyntöön liittyvistä toimista. Sen olisi myös voitava tehdä hankintasopimus monivaiheisena ehdollisena sopimuksena, liittää sopimukseen sen toteuttamisen kuluessa tietyin ehdoin lisäsopimus tai jopa vaatia alihankinnan vähimmäisosuutta. Galileo- ja EGNOS-ohjelmille ominaisten teknisten epävarmuustekijöiden vuoksi hankintahintoja ei myöskään aina ole mahdollista määrittää täsmällisesti, joten olisi toivottavaa tehdä sopimukset sen muotoisina, ettei niissä määrätä kiinteää, lopullista hintaa ja että niihin sisältyy unionin taloudelliset edut turvaavia lausekkeita.

(41)

Olisi huomattava, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden olisi pidättäydyttävä toimenpiteistä, jotka voisivat haitata Galileo- ja EGNOS-ohjelmia tai palveluja. Olisi myös tehtävä selväksi, että asianomaisten jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen niiden alueelle perustettujen maa-asemien suojaamisen. Jäsenvaltioiden ja komission olisi lisäksi tehtävä yhteistyötä keskenään ja asiaankuuluvien kansainvälisten elinten ja sääntelyviranomaisten kanssa varmistaakseen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 243/2012/EU (15) mukaisesti, että Galileo-ohjelman nojalla perustetun järjestelmän edellyttämä radiotaajuus on saatavilla ja suojattu niin, että tähän järjestelmään perustuvia sovelluksia voidaan kehittää ja toteuttaa täysimittaisesti.

(42)

Koska järjestelmillä on maailmanlaajuinen ulottuvuus, on keskeisen tärkeää, että unioni voi tehdä Galileo- ja EGNOS-ohjelmien puitteissa sopimuksia kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan mukaisesti, erityisesti jotta varmistetaan ohjelmien sujuva täytäntöönpano, ratkaistaan tietyt turvallisuuteen ja hinnoitteluun liittyvät kysymykset, optimoidaan unionin kansalaisille tarjottavat palvelut sekä varmistetaan kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen tarpeiden täyttäminen. Voimassa olevia sopimuksia olisi tarvittaessa myös voitava mukauttaa Galileo- ja EGNOS-ohjelmien kehittymiseen. Sopimusten valmistelu- tai täytäntöönpanovaiheessa komissio voi pyytää apua Euroopan ulkosuhdehallinnolta, ESAlta ja Euroopan GNSS-virastolta niille tässä asetuksessa osoitettujen tehtävien rajoissa.

(43)

On syytä vahvistaa, että komissio voi tiettyjen muuhun kuin sääntelyyn liittyvien tehtäviensä hoitamiseksi tarpeen mukaan ja tarvittavassa määrin käyttää tiettyjen ulkopuolisten tahojen teknistä apua. Myös muut Galileo- ja EGNOS-ohjelmien julkiseen hallinnointiin osallistuvat tahot voivat käyttää samanlaista teknistä apua niille tämän asetuksen mukaisesti osoitettujen tehtävien hoitamiseksi.

(44)

Unioni perustuu perusoikeuksien kunnioittamiseen, ja erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklassa nimenomaisesti tunnustetaan perusoikeus yksityisyyteen ja henkilötietojen suojaan. Galileo- ja EGNOS-ohjelmissa olisi varmistettava henkilötietojen ja yksityisyyden suoja.

(45)

Unionin taloudelliset edut olisi suojattava menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa oikeasuhteisin toimenpitein, mukaan lukien sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen sekä menetettyjen, aiheettomasti maksettujen tai väärin käytettyjen varojen takaisinperintä ja tarvittaessa hallinnolliset ja taloudelliset seuraamukset asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukaisesti.

(46)

On tarpeen varmistaa, että Euroopan parlamentille ja neuvostolle annetaan säännöllisesti tietoja Galileo- ja EGNOS-ohjelmien täytäntöönpanosta, erityisesti riskinhallinnan, kustannusten, aikataulun ja tulosten osalta. Lisäksi Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio tapaavat toimielinten välisessä Galileo-paneelissa toimielinten välisestä Galileo-paneelista annetun, yhdessä tämän asetuksen kanssa julkaistun yhteisen julkilausuman mukaisesti.

(47)

Komission olisi suoritettava sovittuihin indikaattoreihin perustuvia arviointeja Galileo- ja EGNOS-ohjelmien tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettujen toimenpiteiden tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta.

(48)

Jotta voidaan varmistaa järjestelmien ja niiden käytön turvallisuus, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat järjestelmien ja niiden käytön turvallisuuden varmistamiseksi asetettavia korkean tason tavoitteita. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(49)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (16) mukaisesti.

(50)

Koska moitteeton julkinen hallinnointi edellyttää Galileo- ja EGNOS-ohjelmien hallinnoinnin yhtenäisyyttä, ripeämpää päätöksentekoa ja tietojen tasapuolista saatavuutta, Euroopan GNSS-viraston ja ESAn edustajien olisi voitava osallistua tarkkailijoina komissiota avustamaan perustetun Euroopan GNSS-ohjelmakomitean, jäljempänä 'komitea', työhön. Samoista syistä unionin kanssa kansainvälisen sopimuksen tehneiden kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen edustajien olisi myös voitava osallistua komitean työhön turvallisuusmääräysten rajoissa ja mainitun sopimuksen ehtojen mukaisesti. Euroopan GNSS-viraston, ESAn, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen edustajilla ei ole oikeutta osallistua komitean äänestyksiin.

(51)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on satelliittinavigointijärjestelmien perustaminen ja käyttö, koska se ylittää yksittäisen jäsenvaltion rahoitukselliset ja tekniset valmiudet, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa parhaiten unionin tason toimin. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(52)

Neuvoston asetuksella (EY) N:o 876/2002 (17) perustettu Galileo-yhteisyritys lopetti toimintansa 31 päivänä joulukuuta 2006. Sen vuoksi asetus (EY) N:o 876/2002 olisi kumottava.

(53)

Koska Galileo- ja EGNOS-ohjelmia on arvioitava ja asetukseen (EY) N:o 683/2008 on tehtävä kattavia muutoksia sekä selvyyden ja oikeusvarmuuden vuoksi, asetus (EY) N:o 683/2008 olisi kumottava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I   LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella vahvistetaan eurooppalaisiin satelliittinavigointiohjelmiin kuuluvien järjestelmien toteuttamista ja käyttöä koskevat säännöt, erityisesti hallintotapaan ja unionin rahoitusosuuteen liittyvät säännöt.

2 artikla

Eurooppalaiset satelliittinavigointijärjestelmät ja -ohjelmat

1.   Euroopan satelliittinavigointiohjelmiin, Galileo ja EGNOS, sisältyvät kaikki toimet, jotka ovat tarpeen eurooppalaisten satelliittinavigointijärjestelmien eli Galileo-ohjelman mukaisesti perustetun järjestelmän ja EGNOS-järjestelmän määrittelyssä, kehittämisessä, validoinnissa, rakentamisessa, käytössä, uusimisessa ja parantamisessa sekä niiden turvallisuuden ja yhteentoimivuuden takaamisessa.

Näillä ohjelmilla pyritään myös maksimoimaan Euroopan satelliittinavigointiohjelmien sosioekonomiset hyödyt, erityisesti edistämällä järjestelmien käyttöä ja näihin järjestelmiin perustuvien sovellusten ja palvelujen kehittämistä.

2.   Galileo-ohjelman mukaisesti perustettu järjestelmä on siviilivalvonnassa oleva siviilijärjestelmä ja maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) itsenäinen infrastruktuuri, joka koostuu ryhmästä satelliitteja ja maa-asemien maailmanlaajuisesta verkostosta.

3.   EGNOS-järjestelmä on alueellisen satelliittinavigointijärjestelmän infrastruktuuri, joka seuraa ja korjaa olemassa olevista maailmanlaajuisista satelliittinavigointijärjestelmistä lähetettyjä avoimia signaaleja sekä Galileo-ohjelman mukaisesti perustetun järjestelmän tarjoaman avoimen palvelun signaaleja sitten, kun nämä tulevat saataville. Se koostuu maa-asemista ja useista geostationaarisiin satelliitteihin asennetuista transpondereista.

4.   Galileo-ohjelman erityistavoitteina on varmistaa, että ohjelmaan perustuvan järjestelmän lähettämiä signaaleja käyttämällä voidaan suorittaa seuraavat tehtävät:

a)

tarjotaan avoin palvelu ("open service", OS), joka on käyttäjälle maksuton ja joka tuottaa paikannus- ja ajanmääritystietoja pääasiassa satelliittinavigoinnin massasovelluksiin;

b)

edistetään Galileon avoimen palvelun signaalien avulla ja/tai yhteistyössä muiden satelliittinavigointijärjestelmien kanssa ihmishengen turvaavien sovellusten käyttäjille tarkoitettuja integriteetin valvontapalveluja kansainvälisiä normeja noudattaen;

c)

tarjotaan kaupallinen palvelu ("commercial service", CS), jonka avulla voidaan kehittää ammattikäyttöön tai kaupalliseen käyttöön sovelluksia, joiden suorituskyky on parempi ja joiden tuottamien tietojen lisäarvo on suurempi kuin avoimen palvelun kautta saatavien sovellusten;

d)

tarjotaan julkisesti säännelty palvelu ("public regulated service", PRS), joka on varattu yksinomaan julkishallinnon valtuuttamille käyttäjille sellaisia arkaluonteisia sovelluksia varten, jotka edellyttävät erityistä palvelun jatkuvuutta, maksutta jäsenvaltioille, neuvostolle, komissiolle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle ja tarpeen mukaan asianmukaisesti valtuutetuille unionin virastoille; tässä palvelussa käytetään vahvoja, salattuja signaaleja. Kysymystä siitä, peritäänkö muilta päätöksen N:o 1104/2011/EU 2 artiklassa tarkoitetuilta PRS-palveluun osallistujilta käyttömaksuja, arvioidaan tapauskohtaisesti, ja asianmukaiset määräykset vahvistetaan mainitun päätöksen 3 artiklan 5 kohdan nojalla tehtävissä sopimuksissa;

e)

myötävaikutetaan COSPAS-SARSAT-järjestelmän etsintä- ja pelastuspalveluun ("search and rescue service", SAR) poimimalla hätälähettimien lähettämiä hätäsignaaleja ja välittämällä niille viestejä.

5.   EGNOS-ohjelman erityistavoitteina on varmistaa, että EGNOS-järjestelmän lähettämiä signaaleja käyttämällä voidaan suorittaa seuraavat tehtävät:

a)

tarjotaan avoin palvelu (OS), joka on käyttäjälle maksuton ja joka tuottaa paikannus- ja ajanmääritystietoja pääasiassa satelliittinavigoinnin massasovelluksiin EGNOS-järjestelmän peittoalueella;

b)

tarjotaan kaupallisluonteisten tietojen jakopalvelu eli "EGNOS data access service", EDAS, jonka avulla voidaan osaltaan kehittää ammattikäyttöön tai kaupalliseen käyttöön sovelluksia, joiden suorituskyky on parempi ja joiden tuottamien tietojen lisäarvo on suurempi kuin sen avoimen palvelun kautta saatavien sovellusten lisäarvo;

c)

tarjotaan ihmishengen turvaava palvelu ("safety-of-life service", SoL), joka on tarkoitettu käyttäjille, joille turvallisuus on olennaista; tämä palvelu, joka tarjotaan perimättä suoria käyttäjämaksuja, täyttää erityisesti tiettyjen alojen tarpeet jatkuvuuden, käytettävyyden ja tarkkuuden osalta, ja siihen sisältyy integriteettitoiminto, jolla voidaan varoittaa käyttäjää sellaisten järjestelmien toimintahäiriöistä tai toleranssialueen ulkopuolisista signaaleista EGNOS-järjestelmän tehostamalla peittoalueella;

Ensisijaisesti nämä toiminnot on tarjottava mahdollisimman pian jäsenvaltioiden alueilla, jotka sijaitsevat maantieteellisesti Euroopassa.

EGNOS-järjestelmän maantieteellinen peittoalue voidaan teknisen toteutettavuuden rajoissa ja kansainvälisten sopimusten perusteella laajentaa myös muualle maailmaan ja varsinkin ehdokasvaltioiden, yhtenäiseen eurooppalaiseen ilmatilaan osallistuvien kolmansien maiden ja Euroopan naapuruuspolitiikan soveltamisalaan kuuluvien maiden alueille. Tällaisen laajentamisen kustannuksia, käyttökustannukset mukaan lukien, ei saa kattaa 9 artiklassa tarkoitetuista varoista. Tällainen laajentaminen ei saa viivästyttää EGNOS-järjestelmän maantieteellisen peittoalueen laajentamista jäsenvaltioiden alueille, jotka sijaitsevat maantieteellisesti Euroopassa.

3 artikla

Galileo-ohjelman vaiheet

Galileo-ohjelma koostuu seuraavista vaiheista:

a)

määrittelyvaihe, jonka aikana suunniteltiin järjestelmän rakenne ja päätettiin sen osatekijöistä ja joka päättyi vuonna 2001;

b)

kehittämis- ja validointivaihe, joka on määrä saattaa päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2013 ja joka käsittää ensimmäisten satelliittien rakentamisen ja laukaisemisen kiertoradalleen, ensimmäisten maassa sijaitsevien infrastruktuurien toteuttamisen sekä kaikki työt ja toimet, joiden avulla järjestelmä voidaan validoida kiertoradalla;

c)

rakennus- ja käyttöönottovaihe, joka on määrä saattaa päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020 ja joka käsittää seuraavaa:

i)

kaiken avaruudessa sijaitsevan infrastruktuurin, erityisesti 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin pääsemiseksi tarvittavien kaikkien satelliittien sekä vaadittavien varasatelliittien, rakentaminen, toteuttaminen ja suojaaminen sekä tähän liittyvä kehittävä ylläpito ja toimet;

ii)

kaiken maassa sijaitsevan infrastruktuurin, erityisesti satelliittien ohjaamiseksi ja satelliittien tuottamien radionavigointitietojen käsittelemiseksi tarvittavan infrastruktuurin sekä palvelukeskusten ja muiden maassa sijaitsevien keskusten, rakentaminen, toteuttaminen ja suojaaminen sekä tähän liittyvä kehittävä ylläpito ja toimet;

iii)

käyttövaiheen valmistelut, mukaan lukien 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen palvelujen tarjontaan liittyvät valmistelevat toimet;

d)

käyttövaihe, joka käsittää seuraavaa:

i)

avaruudessa sijaitsevan infrastruktuurin hallinta, huolto, jatkuva parantaminen, kehittäminen ja suojaaminen, mukaan lukien täydentäminen ja vanhentumisen hallinta;

ii)

maassa sijaitsevan infrastruktuurin, erityisesti palvelukeskusten ja muiden maassa sijaitsevien keskusten, verkkojen ja laitosten, hallinta, huolto, jatkuva parantaminen, kehittäminen ja suojaaminen, mukaan lukien täydentäminen ja vanhentumisen hallinta;

iii)

järjestelmän tulevien sukupolvien kehittäminen ja 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen palvelujen kehittäminen;

iv)

ohjelmaan liittyvät sertifiointi- ja standardointitoimet;

v)

2 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen palvelujen tarjoaminen ja kaupallistaminen;

vi)

yhteistyö muiden GNSS-järjestelmien kanssa; sekä

vii)

kaikki muut toimet, joita tarvitaan järjestelmän kehittämiseksi ja ohjelman sujuvan toteutuksen varmistamiseksi.

Käyttövaihe käynnistetään asteittain vuosien 2014 ja 2015 aikana, jolloin tarjotaan ensimmäisiä avoimen palvelun, etsintä- ja pelastuspalvelun ja julkisesti säännellyn palvelun palveluja. Näitä ensimmäisiä palveluja parannetaan vaiheittain ja 2 artiklan 4 kohdan erityistavoitteissa yksilöidyt muut toiminnot toteutetaan vaiheittain päämääränä saavuttaa täysi toimintavalmius viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020.

4 artikla

EGNOS-järjestelmän käyttövaihe

EGNOS-järjestelmän käyttövaihe käsittää pääasiassa seuraavaa:

a)

avaruudessa sijaitsevan infrastruktuurin hallinta, huolto, jatkuva parantaminen, kehittäminen ja suojaaminen, mukaan lukien täydentäminen ja vanhentumisen hallinta;

b)

maassa sijaitsevan infrastruktuurin, erityisesti verkkojen, laitosten ja tukitoimintojen, hallinta, huolto, jatkuva parantaminen, kehittäminen ja suojaaminen, mukaan lukien täydentäminen ja vanhentumisen hallinta;

c)

järjestelmän tulevien sukupolvien kehittäminen ja 2 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen palvelujen kehittäminen;

d)

ohjelmaan liittyvät sertifiointi- ja standardointitoimet;

e)

2 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen palvelujen tarjoaminen ja kaupallistaminen;

f)

kaikki järjestelmän ja sen käytön luotettavuuden takaavat tekijät;

g)

koordinointitoimet, jotka liittyvät 2 artiklan 5 kohdan ensimmäisen ja toisen alakohdan mukaisten erityistavoitteiden saavuttamiseen.

5 artikla

Järjestelmien yhteensopivuus ja yhteentoimivuus

1.   Galileo- ja EGNOS-ohjelmiin perustuvien järjestelmien, verkkojen ja palvelujen on oltava teknisesti yhteensopivia ja yhteentoimivia.

2.   Galileo- ja EGNOS-ohjelmiin perustuvien järjestelmien, verkkojen ja palvelujen on oltava yhteensopivia ja yhteentoimivia muiden satelliittinavigointijärjestelmien ja tavanomaisten radionavigointikeinojen kanssa, jos tällaisista yhteensopivuus- ja yhteentoimivuusvaatimuksista on määrätty 29 artiklan nojalla tehdyssä kansainvälisessä sopimuksessa.

6 artikla

Omistus

Unioni on kaiken Galileo- ja EGNOS-ohjelmissa luodun tai kehitetyn aineellisen ja aineettoman omaisuuden omistaja. Tämän vuoksi kolmansien osapuolten kanssa on tehtävä tarvittaessa sopimuksia, jotka koskevat olemassa olevia omistusoikeuksia.

Komissio varmistaa asianmukaisen rakenteen välityksellä tässä artiklassa tarkoitetun omaisuuden optimaalisen käytön; erityisesti se hallinnoi Galileo- ja EGNOS-ohjelmiin liittyviä teollis- ja tekijänoikeuksia mahdollisimman tehokkaasti ja ottaa huomioon tarpeen suojata unionin tekijän- ja teollisoikeuksia ja lisätä niiden arvoa, kaikkien sidosryhmien edut sekä tarpeen kehittää markkinoita ja uusia teknologioita yhdenmukaisesti. Tätä tarkoitusta varten se varmistaa, että Galileo- ja EGNOS-ohjelmien mukaisesti tehtäviin sopimuksiin sisällytetään mahdollisuus siirtää näiden ohjelmien puitteissa tehtävästä työstä johtuvien teollis- ja tekijänoikeuksien omistus- tai käyttöoikeus kolmansille osapuolille.

II   LUKU

RAHOITUSOSUUDET JA TALOUSARVIOJÄRJESTELYT

7 artikla

Rahoitettava toiminta

1.   Tämän asetuksen nojalla Galileo- ja EGNOS-ohjelmille ajanjaksolle 2014–2020 kohdennetut unionin talousarviomäärärahat myönnetään sellaisten toimien rahoitukseen, jotka liittyvät:

a)

3 artiklan c alakohdassa tarkoitetun Galileo-ohjelman rakennus- ja käyttöönottovaiheen päätökseen saattamiseen;

b)

3 artiklan d alakohdassa tarkoitettuun Galileo-ohjelman käyttövaiheeseen;

c)

4 artiklassa tarkoitettuun EGNOS-ohjelman käyttövaiheeseen;

d)

Galileo- ja EGNOS-ohjelmien hallinnointiin ja seurantaan.

2.   Galileo- ja EGNOS-ohjelmille kohdennetuista unionin talousarviomäärärahoista rahoitetaan 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti myös toimia, jotka liittyvät perustekijöitä, kuten Galileo-järjestelmää tukevia piirisarjoja tai vastaanottimia, koskevaan tutkimukseen ja kehittämiseen.

3.   Galileo- ja EGNOS-ohjelmille kohdennetuista unionin talousarviomäärärahoista katetaan myös komissiolle aiheutuvat ohjelmien hallinnoinnin ja 2 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitettujen erityistavoitteiden toteuttamisen edellyttämät valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointikustannukset. Tällaisiin kustannuksiin voivat kuulua erityisesti seuraavat:

a)

selvitykset ja asiantuntijatapaamiset;

b)

tiedotus- ja viestintätoimet, mukaan lukien toimielinten välinen viestintä unionin politiikan prioriteeteista, jos ne liittyvät välittömästi tämän asetuksen tavoitteisiin, erityisesti siltä osin kuin tavoitteena on luoda synergiaa unionin muiden asiaankuuluvien toimintalinjojen kanssa;

c)

tietotekniikkaverkot, jotka on tarkoitettu tietojen käsittelyyn tai vaihtoon;

d)

muu komissiolle annettava tekninen tai hallinnollinen apu ohjelmien hallinnointia varten.

4.   Galileo- ja EGNOS-ohjelmien ja näiden ohjelmien eri vaiheiden kustannukset on määritettävä selkeästi. Komissio ilmoittaa avoimen hallinnoinnin periaatetta noudattaen vuosittain Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan 36 artiklassa tarkoitetulle komitealle, jäljempänä 'komitea', kullekin tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa mainitulle toimelle osoitetut unionin varat, mukaan lukien varaus ennakoimattomia menoja varten, ja se ilmoittaa myös, miten kyseiset varat on käytetty.

8 artikla

Galileo- ja EGNOS-ohjelmien rahoitus

1.   Jäljempänä olevan 9 artiklan mukaisesti unioni rahoittaa Galileo- ja EGNOS-ohjelmiin liittyvät 7 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut toimet 2 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta rahoitusosuuksia muista mahdollisista rahoituslähteistä, tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut rahoituslähteet mukaan luettuina.

2.   Jäsenvaltiot voivat pyytää saada myöntää Galileo- ja EGNOS-ohjelmille lisärahoitusta lisäelementtien kattamiseksi erityistapauksissa edellyttäen, että tästä ei aiheudu rahoituksellista tai teknistä rasitetta tai viivästyksiä kyseisen ohjelman toteutukseen. Komissio määrittää jäsenvaltion pyynnön perusteella 36 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen, täyttyvätkö mainitut kaksi edellytystä. Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komitealle kaikki Galileo- ja EGNOS-ohjelmiin kohdistuvat, tämän kohdan soveltamisesta mahdollisesti aiheutuvat vaikutukset.

3.   Kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt voivat myös myöntää Galileo- ja EGNOS-ohjelmille lisärahoitusta. Niiden osallistumista koskevista ehdoista ja yksityiskohtaisista järjestelyistä määrätään 29 artiklassa tarkoitetuissa kansainvälisissä sopimuksissa.

4.   Tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu lisärahoitus on ulkoista käyttötarkoitukseensa sidottua tuloa asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

9 artikla

Talousarviovarat

1.   Edellä 7 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen toimien toteuttamista ja näihin toimiin liittyvien riskien kattamista varten varatut rahoituspuitteet ovat 7 071,73 miljoonaa euroa käypinä hintoina 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisenä aikana.

Euroopan parlamentti ja neuvosto myöntävät vuotuiset määrärahat monivuotisen rahoituskehyksen rajoissa.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu määrä jaetaan menoluokkiin käypinä hintoina seuraavasti:

a)

7 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin toimiin 1 930 miljoonaa euroa;

b)

7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin toimiin 3 000 miljoonaa euroa;

c)

7 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin toimiin 1 580 miljoonaa euroa;

d)

7 artiklan 1 kohdan d alakohdassa ja 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin toimiin 561,73 miljoonaa euroa.

2.   Galileo- ja EGNOS-ohjelmille kohdennetuista talousarviomäärärahoista, käyttötarkoitukseensa sidotut tulot mukaan lukien, rahoitetaan 7 artiklan 1 a kohdassa tarkoitettuja toimia enintään 100 miljoonalla eurolla kiintein hinnoin, sanotun vaikuttamatta Horisontti 2020 -ohjelmasta järjestelmiin perustuvien sovellusten kehittämiseen mahdollisesti varattuihin määriin.

3.   Komissio voi kohdentaa varoja uudelleen 1 kohdan kolmannen alakohdan a–d alakohdassa tarkoitetusta menoluokasta toiseen enintään 10 prosenttia 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta määrästä. Jos uudelleen kohdennettavien varojen yhteenlaskettu määrä ylittää 10 prosentin osuuden 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta määrästä, komissio kuulee komiteaa 36 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun neuvoa-antavan menettelyn mukaisesti.

Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle varojen uudelleenkohdentamisesta menoluokkien välillä.

4.   Määrärahat käytetään tämän asetuksen ja asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 sovellettavien säännösten mukaisesti.

5.   Galileo- ja EGNOS-ohjelmiin liittyvät talousarviositoumukset suoritetaan vuotuisissa erissä.

6.   Komissio hallinnoi 1 kohdassa tarkoitettuja varoja avoimesti ja kustannustehokkaasti. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain kertomuksen noudatetusta kustannustenhallintastrategiasta.

10 artikla

Galileo- ja EGNOS-ohjelmien tuottamat tulot

1.   Järjestelmien käytön tuottamat tulot tuloutetaan unionille, ja ne maksetaan unionin talousarvioon ja kohdennetaan Galileo- ja EGNOS-ohjelmille ja erityisesti 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun tavoitteeseen. Jos tulojen määrä osoittautuu suuremmaksi kuin ohjelmien käyttövaiheiden rahoittamiseen tarvittava määrä, Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät kohdentamisperiaatteen mukauttamisen komission ehdotuksen perusteella.

2.   Yksityisen sektorin tahojen kanssa tehtävissä sopimuksissa voidaan määrätä tulojen jakamista koskevasta järjestelystä.

3.   Talousarvion toteuttamisesta välillisesti vastaaville tahoille suoritettujen ennakkomaksujen tuottamat korot kohdennetaan toimiin, joista on sovittu tehtävien siirtoa koskevassa sopimuksessa tai muussa komission ja kyseisen tahon välillä tehdyssä sopimuksessa. Moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti talousarvion toteuttamisesta välillisesti vastaavien tahojen on avattava tilejä, joista varat ja vastaavat korot voidaan yksilöidä.

III   LUKU

GALILEO- JA EGNOS-OHJELMIEN JULKINEN HALLINNOINTI

11 artikla

Galileo- ja EGNOS-ohjelmien hallinnointiperiaatteet

Galileo- ja EGNOS-ohjelmien julkinen hallinnointi perustuu seuraaviin periaatteisiin:

a)

selkeä tehtävien ja vastuun jako eri osallistujatahojen, erityisesti komission, Euroopan GNSS-viraston ja ESAn välillä, kokonaisvastuun ollessa komissiolla;

b)

vilpitön yhteistyö a alakohdassa tarkoitettujen tahojen ja jäsenvaltioiden välillä;

c)

ohjelmien tiivis valvonta, mukaan lukien kaikkien osallistujatahojen tiukka pitäytyminen suunnitelluissa kustannuksissa ja aikataulussa omalla vastuualueellaan, Galileo- ja EGNOS-ohjelmien tavoitteiden osalta;

d)

olemassa olevien rakenteiden käytön optimointi ja järkeistäminen, jotta vältetään teknisen asiantuntemuksen päällekkäisyydet;

e)

parhaiden käytäntöjen mukaisten projektinhallintajärjestelmien ja -tekniikoiden käyttö Galileo- ja EGNOS-ohjelmien täytäntöönpanon valvontaan erityisvaatimusten perusteella ja alan asiantuntijoiden tuella.

12 artikla

Komission tehtävät

1.   Komissiolla on kokonaisvastuu Galileo- ja EGNOS-ohjelmista. Se hallinnoi tämän asetuksen mukaisesti kohdennettuja varoja ja valvoo kaikkien ohjelmiin sisältyvien toimien toteuttamista, erityisesti kustannusten, aikataulun ja tulosten osalta.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun kokonaisvastuun sekä tässä asetuksessa tarkoitettujen erityistehtävien lisäksi komissio

a)

varmistaa tehtävien selkeän jakamisen Galileo- ja EGNOS-ohjelmiin osallistuvien tahojen välillä ja siirtää tätä tarkoitusta varten erityisesti tehtävien siirtoa koskevilla sopimuksilla 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tehtävät Euroopan GNSS-virastolle ja 15 artiklassa tarkoitetut tehtävät ESAlle;

b)

varmistaa Galileo- ja EGNOS-ohjelmien oikea-aikaisen täytäntöönpanon niille osoitettujen varojen rajoissa ja 2 artiklassa säädettyjen tavoitteiden mukaisesti.

Tätä tarkoitusta varten se perustaa ja ottaa käyttöön ohjelmiin liittyvien riskien tunnistamiseen, hallintaan, lieventämiseen ja seuraamiseen tarvittavat asianmukaiset välineet ja rakenteelliset toimenpiteet;

c)

hoitaa unionin puolesta ja toimivaltaansa kuuluvilla aloilla suhteita kolmansiin maihin ja kansainvälisiin organisaatioihin;

d)

toimittaa jäsenvaltioille ja Euroopan parlamentille hyvissä ajoin kaiken Galileo- ja EGNOS-ohjelmiin liittyvän tärkeän tiedon, erityisesti riskinhallinnan, kokonaiskustannusten, kunkin Galileo-infrastruktuuriin kuuluvan merkittävän osan vuotuisten käyttökustannusten, tulojen, aikataulun ja tulosten osalta, sekä katsauksen 11 artiklan e alakohdassa tarkoitettujen projektinhallintajärjestelmien ja -tekniikoiden täytäntöönpanoon;

e)

arvioi mahdollisuuksia edistää Euroopan satelliittinavigointijärjestelmiä ja varmistaa niiden käyttö eri talouden aloilla, myös selvittämällä, miten järjestelmien tuottamia hyötyjä voidaan käyttää hyväksi.

3.   Varmistaakseen 3 artiklassa tarkoitettujen Galileo-ohjelman rakennus- ja käyttöönottovaiheen sekä käyttövaiheen ja 4 artiklassa tarkoitetun EGNOS-ohjelman käyttövaiheen sujuvan etenemisen komissio vahvistaa tarvittaessa toimenpiteet, joilla

a)

hallitaan ja vähennetään Galileo- ja EGNOS-ohjelmien etenemiseen liittyviä ominaisriskejä;

b)

määritellään keskeiset päätöksentekovaiheet ohjelmien täytäntöönpanon seurantaa ja arviointia varten;

c)

määritetään järjestelmien maassa sijaitsevan infrastruktuurin sijainti turvallisuusvaatimusten mukaisesti avointa ja läpinäkyvää menettelyä noudattaen ja varmistetaan sen käyttö;

d)

määritetään tekniset ja toiminnalliset eritelmät, jotka ovat tarpeen 2 artiklan 4 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettujen toimintojen suorittamiseksi ja järjestelmien parannusten toteuttamiseksi.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 36 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

13 artikla

Järjestelmien ja niiden käytön turvallisuus

1.   Komissio varmistaa Galileo- ja EGNOS-ohjelmien turvallisuuden, mukaan lukien järjestelmien ja niiden käytön turvallisuus. Tätä varten komissio

a)

ottaa huomioon tarpeen valvoa turvallisuusvaatimuksia ja -sääntöjä ja sisällyttää ne kaikkiin ohjelmiin;

b)

varmistaa, että näiden vaatimusten ja sääntöjen kokonaisvaikutukset tukevat ohjelmien sujuvaa etenemistä, erityisesti kustannusten, riskinhallinnan ja aikataulun osalta;

c)

perustaa eri osallistujatahojen väliset koordinointijärjestelyt;

d)

ottaa huomioon voimassa olevat turvallisuussäännöt ja -vaatimukset, jotta yleinen turvallisuustaso ei laskisi ja näihin sääntöihin ja vaatimuksiin perustuvien järjestelmien toiminta ei häiriintyisi.

2.   Komissio antaa 35 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa asetetaan korkean tason tavoitteet 1 kohdassa tarkoitetun Galileo- ja EGNOS-ohjelmien turvallisuuden varmistamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 14 ja 16 artiklan sekä päätöksen N:o 1104/2011/EU 8 artiklan soveltamista.

3.   Komissio hyväksyy tarvittavat tekniset eritelmät ja muut toimenpiteet 2 kohdassa tarkoitettujen korkean tason tavoitteiden toteuttamiseksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 36 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

4.   Euroopan ulkosuhdehallinto avustaa edelleen komissiota sille ulkosuhteiden alalla kuuluvien tehtävien hoidossa päätöksen 2010/427/EU 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

14 artikla

Euroopan GNSS-viraston tehtävät

1.   Euroopan GNSS-virasto huolehtii seuraavista tehtävistä komission hyväksymien suuntaviivojen mukaisesti:

a)

se varmistaa Galileo- ja EGNOS-ohjelmien turvallisuuden osalta seuraavat seikat, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 13 ja 16 artiklan soveltamista:

i)

turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan suorittama turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntä asetuksen (EU) N:o 912/2010 III luvun mukaisesti; tätä varten se aloittaa turvallisuusmenettelyjen toteuttamisen ja seuraa sitä sekä suorittaa järjestelmien turvallisuustarkastuksia;

ii)

asetuksen (EU) N:o 912/2010 6 artiklan d alakohdassa tarkoitetun Galileon turvallisuuden valvontakeskuksen käyttö tämän asetuksen 13 artiklassa tarkoitettujen sääntöjen ja vaatimusten sekä yhteisen toiminnan 2004/552/YUTP nojalla annettujen ohjeiden mukaisesti;

b)

se huolehtii päätöksen N:o 1104/2011/EU 5 artiklassa säädetyistä tehtävistä ja avustaa komissiota mainitun päätöksen 8 artiklan 6 kohdan mukaisesti;

c)

se osallistuu Galileo-ohjelman rakennus- ja käyttöönottovaiheessa sekä käyttövaiheessa ja EGNOS-ohjelman käyttövaiheessa 2 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitettujen palvelujen edistämiseen ja kaupallistamiseen, myös toteuttamalla tarvittavan markkina-analyysin erityisesti GNSS-viraston vuosittain laatiman sovellus- ja palvelumarkkinoita koskevan kertomuksen avulla, luomalla tiiviit yhteydet järjestelmien käyttäjiin ja potentiaalisiin käyttäjiin heidän tarpeidensa kartoittamiseksi, seuraamalla satelliittinavigointisovellusten tuotantoketjun loppupään markkinoiden kehitystä ja laatimalla toimintasuunnitelman, jolla käyttäjäyhteisö saadaan käyttämään 2 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitettuja palveluita ja johon sisältyy erityisesti asiaankuuluvia sertifiointiin ja standardointiin liittyviä toimia.

2.   Euroopan GNSS-virasto huolehtii myös muista Galileo- ja EGNOS-ohjelmien täytäntöönpanoon liittyvistä tehtävistä, mukaan lukien ohjelmien hallinnointitehtävät, ja on tilivelvollinen niistä. Komissio siirtää mainitut tehtävät virastolle asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 58 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti tehtävien siirtoa koskevan päätöksen perusteella hyväksytyllä tehtävien siirtoa koskevalla sopimuksella, ja näihin tehtäviin sisältyvät

a)

operatiiviset toimet, mukaan lukien järjestelmäinfrastruktuurin hallinta, huolto ja jatkuva parantaminen, sertifiointi- ja standardointitoimet sekä 2 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitettujen palvelujen tarjoaminen;

b)

kehittämis- ja käyttöönottotoimet järjestelmien ja tulevien järjestelmäsukupolvien kehittämiseksi, ja osallistuminen palvelujen kehittämisen määrittelyyn, mukaan lukien hankinnat;

c)

järjestelmiin perustuvien sovellusten ja palvelujen kehittämisen edistäminen sekä tällaisten sovellusten ja palvelujen tunnetuksi tekeminen, mukaan lukien GNSS-sovellusten ja -palvelujen alan eurooppalaisten huippuosaamiskeskusten yksilöiminen, yhdistäminen verkostoksi ja kyseisen verkoston koordinointi, julkisen ja yksityisen sektorin asiantuntemuksen hyödyntäminen sekä tällaiseen edistämiseen ja tunnetuksi tekemiseen liittyvien toimenpiteiden arviointi;

d)

perustekijöiden, kuten Galileo-järjestelmää tukevien piirisarjojen ja vastaanottimien, kehittämisen edistäminen.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetulla tehtävien siirtoa koskevalla sopimuksella Euroopan GNSS-virastolle annetaan riittävän laaja itsehallinto ja toimivalta, etenkin hankintaviranomaisena, asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 58 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja 60 artiklan puitteissa. Siinä vahvistetaan lisäksi yleiset ehdot, joiden mukaisesti Euroopan GNSS-virastolle osoitettuja varoja hallinnoidaan, ja erityisesti toteutettavat toimet, asiaankuuluva rahoitus, hallinnointimenettelyt, seuranta- ja valvontatoimenpiteet sekä toimenpiteet, joita sovelletaan, jos sopimusten täytäntöönpano on kustannusten, aikataulun ja tulosten osalta puutteellista, sekä kaiken aineellisen ja aineettoman omaisuuden omistamista koskevat säännöt.

Seuranta- ja valvontatoimenpiteillä on mahdollistettava erityisesti kustannusten ennakointi- ja seurantamalli, järjestelmällinen tiedottaminen komissiolle kustannuksista ja aikataulusta ja, mikäli poiketaan suunnitelmien mukaisista talousarvioista, tuloksista ja aikataulusta, korjaavat toimenpiteet, joilla varmistetaan infrastruktuurien valmistuminen osoitettujen määrärahojen rajoissa.

4.   Euroopan GNSS-virasto sopii ESAn kanssa käytännön järjestelyistä, jotka ovat tarpeen niiden tämän asetuksen mukaisten tehtävien suorittamiseksi Galileo- ja EGNOS-ohjelmien käyttövaihetta varten. Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komitealle Euroopan GNSS-viraston sopimista käytännön järjestelyistä ja niihin tehtävistä muutoksista. Euroopan GNSS-virasto voi tarpeen mukaan harkita turvautumista muihin julkisen tai yksityisen sektorin tahoihin.

5.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tehtävien lisäksi Euroopan GNSS-virasto asettaa tehtäväkenttänsä rajoissa teknisen asiantuntemuksensa komission käyttöön ja antaa komissiolle kaikki tarvittavat tiedot, joita se tarvitsee tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseen, myös 12 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitettua järjestelmien edistämistä ja käytön varmistamista koskevaa arviointia varten.

6.   Komiteaa on kuultava tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta tehtävien siirtoa koskevasta päätöksestä 36 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komitealle on ilmoitettava etukäteen komission edustaman unionin ja Euroopan GNSS-viraston välillä tehtävistä tehtävien siirtoa koskevista sopimuksista.

7.   Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komitealle hankintamenettelyssä saatujen tarjousten arvioinnin väliaikaiset ja lopulliset tulokset sekä yksityisen sektorin tahojen kanssa tehtävät sopimukset, mukaan lukien alihankintaan liittyvät tiedot.

15 artikla

Euroopan avaruusjärjestön tehtävät

1.   Komissio tekee 3 artiklan c alakohdassa tarkoitettua Galileo-ohjelman rakennus- ja käyttöönottovaihetta varten viipymättä ESAn kanssa tehtävien siirtoa koskevan sopimuksen, jossa esitetään yksityiskohtaisesti ESAn tehtävät erityisesti järjestelmän suunnittelun, kehittämisen ja hankintojen osalta. Tehtävien siirtoa koskeva sopimus ESAn kanssa tehdään komission asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 58 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti hyväksymän tehtävien siirtoa koskevan päätöksen perusteella.

Tehtävien siirtoa koskevassa sopimuksessa vahvistetaan, siltä osin kuin siirretyt tehtävät ja talousarvion toteuttaminen edellyttävät, yleiset ehdot, joiden mukaisesti ESAlle osoitettuja varoja hallinnoidaan, ja erityisesti järjestelmän suunnitteluun, kehittämiseen ja hankintoihin liittyvät toteutettavat toimet, asiaankuuluva rahoitus, hallinnointimenettelyt, seuranta- ja valvontatoimenpiteet sekä toimenpiteet, joita sovelletaan, jos sopimusten täytäntöönpano on kustannusten, keston ja tulosten osalta puutteellista, sekä kaiken aineellisen ja aineettoman omaisuuden omistamista koskevat säännöt.

Seuranta- ja valvontatoimenpiteillä on mahdollistettava erityisesti kustannusten ennakointi- ja seurantamalli, järjestelmällinen tiedottaminen komissiolle kustannuksista ja aikataulusta, ja, jos poiketaan suunnitelmien mukaisista talousarvioista, tuloksista ja aikataulusta, korjaavat toimenpiteet, joilla varmistetaan infrastruktuurien valmistuminen osoitettujen määrärahojen rajoissa.

2.   Komiteaa on kuultava tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta tehtävien siirtoa koskevasta päätöksestä 36 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komitealle on ilmoitettava etukäteen komission edustaman unionin ja ESAn välillä tehtävästä tehtävien siirtoa koskevasta sopimuksesta.

3.   Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komitealle hankintamenettelyssä saatujen tarjousten arvioinnin väliaikaiset ja lopulliset tulokset sekä sopimukset, jotka ESAn on määrä tehdä yksityisen sektorin tahojen kanssa, mukaan lukien alihankintaan liittyvät tiedot.

4.   Edellä 3 artiklan d alakohdassa ja 4 artiklassa tarkoitettua Galileo- ja EGNOS-ohjelmien käyttövaihetta varten Euroopan GNSS-viraston ja ESAn sopimissa, 14 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuissa käytännön järjestelyissä on käsiteltävä ESAn tehtäviä tämän vaiheen aikana ja yhteistyötä, jota se tekee Euroopan GNSS-viraston kanssa seuraavien osalta:

a)

laatiminen, suunnittelu, seuranta, hankinnat ja validointi järjestelmien tulevia sukupolvia kehitettäessä;

b)

tekninen tuki olemassa olevien järjestelmäsukupolvien käytössä ja huollossa.

Näiden järjestelyjen on oltava asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 ja komission 12 artiklan 3 kohdan mukaisesti vahvistamien toimenpiteiden mukaiset.

5.   Komissio voi pyytää ESAlta teknistä asiantuntija-apua ja tietoja, joita se tarvitsee tämän asetusten mukaisten tehtäviensä suorittamiseen, rajoittamatta 1 kohdassa tarkoitetun tehtävien siirtoa koskevan sopimuksen ja 4 kohdassa tarkoitettujen käytännön järjestelyjen soveltamista.

IV   LUKU

UNIONIN TAI JÄSENVALTIOIDEN TURVALLISUUTEEN LIITTYVÄT SEIKAT

16 artikla

Yhteinen toiminta

Jos järjestelmien käyttö saattaa vaikuttaa unionin tai sen jäsenvaltioiden turvallisuuteen, sovelletaan yhteisessä toiminnassa 2004/552/YUTP vahvistettuja menettelyjä.

17 artikla

Turvallisuusluokiteltuja tietoja koskevien sääntöjen soveltaminen

Tämän asetuksen soveltamisalalla

a)

kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että sen kansallisilla turvallisuussäännöksillä turvataan vähintään vastaava EU-turvallisuusluokiteltujen tietojen suoja kuin päätöksen 2001/844/EY, EHTY, Euratom liitteessä esitetyillä turvallisuussäännöillä ja päätöksen 2013/488/EU liitteissä esitetyillä neuvoston turvallisuussäännöillä;

b)

jäsenvaltioiden on ilmoitettava viipymättä komissiolle a alakohdassa tarkoitettujen kansallisten turvallisuussäännösten hyväksymisestä;

c)

kolmansissa maissa oleskelevat luonnolliset henkilöt ja kolmansiin maihin sijoittautuneet oikeushenkilöt voivat käsitellä Galileo- ja EGNOS-ohjelmia koskevia EU-turvallisuusluokiteltuja tietoja ainoastaan, jos niihin sovelletaan asianomaisissa maissa sellaisia turvallisuussäännöksiä, joilla varmistetaan vähintään vastaava suoja kuin päätöksen 2001/844/EY, EHTY, Euratom liitteessä esitetyillä komission turvallisuussäännöillä ja päätöksen 2013/488/EU liitteissä esitetyillä neuvoston turvallisuussäännöillä. Kolmannessa maassa tai kansainvälisessä järjestössä sovellettavien turvallisuussäännösten vastaavuus on määriteltävä unionin ja asianomaisen kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön välillä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti tehtävässä tietoturvallisuussopimuksessa ja ottaen huomioon päätöksen 2013/488/EU 13 artikla;

d)

luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle, kolmannelle maalle tai kansainväliselle järjestölle voidaan myöntää pääsy EU-turvallisuusluokiteltuihin tietoihin tällaisten tietojen luonteen ja sisällön, vastaanottajan tiedonsaantitarpeen ja unionille koituvan edun perusteella, sanotun vaikuttamatta päätöksen 2013/488/EU 13 artiklan ja päätöksen 2001/844/EY, EHTY, Euratom liitteessä esitettyjen yhteisöturvallisuuden alaa koskevien sääntöjen soveltamiseen.

V   LUKU

JULKISET HANKINNAT

I   JAKSO

Galileo-ohjelman rakennus- ja käyttöönottovaiheessa sekä käyttövaiheessa ja egnos-ohjelman käyttövaiheessa tehtäviin julkisiin hankintoihin sovellettavat yleiset säännökset

18 artikla

Yleiset periaatteet

Rajoittamatta sellaisten toimenpiteiden toteuttamista, joita tarvitaan unionin keskeisten turvallisuusetujen tai yleisen turvallisuuden suojaamiseksi taikka unionin vientivalvontavaatimusten noudattamiseksi, Galileo-ohjelman rakennus- ja käyttöönottovaiheessa sekä käyttövaiheessa ja EGNOS-ohjelman käyttövaiheessa sovelletaan asetusta (EU, Euratom) N:o 966/2012. Lisäksi Galileo-ohjelman rakennus- ja käyttöönottovaiheessa sekä käyttövaiheessa ja EGNOS-ohjelman käyttövaiheessa sovelletaan myös seuraavia yleisiä periaatteita: vapaa osallistuminen ja terve kilpailu koko teollisessa toimitusketjussa, tarjoaminen avoimen ja oikea-aikaisen tiedonsaannin pohjalta sekä sovellettavien hankintasääntöjen, valinta- ja sopimuksentekoperusteiden ja sellaisten muiden merkityksellisten tietojen selkeä ilmoittaminen, joilla annetaan yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille mahdollisille tarjoajille.

19 artikla

Erityistavoitteet

Hankintamenettelyn aikana hankintaviranomaisten on tarjouspyynnöissään pyrittävä seuraaviin tavoitteisiin:

a)

edistetään koko unionissa kaikkien talouden toimijoiden ja erityisesti uusien osallistujien ja pk-yritysten mahdollisimman laajaa ja avointa osallistumista, myös kannustamalla tarjoajia käyttämään alihankintaa;

b)

vältetään mahdollista hallitsevan aseman väärinkäyttöä ja riippuvuutta yksittäisistä toimittajista;

c)

hyödynnetään aiempia julkisen sektorin investointeja ja kertynyttä tietoa sekä toimialan kokemusta ja osaamista, myös Galileo- ja EGNOS-ohjelmien määrittely-, kehittämis- ja validointivaiheissa sekä rakennus- ja käyttöönottovaiheessa hankittua, ja varmistetaan samalla, että kilpailutussääntöjä noudatetaan;

d)

käytetään useita toimittajia aina, kun se on tarkoituksenmukaista, Galileo- ja EGNOS-ohjelmien, niiden kustannusten ja aikataulun paremman yleisen valvonnan varmistamiseksi;

e)

otetaan aina, kun se on tarkoituksenmukaista, huomioon hankinnan kohteena olevan tuotteen, palvelun tai työn koko elinkaaren aikaiset kustannukset.

2   JAKSO

Galileo-ohjelman rakennus- ja käyttöönottovaiheessa sekä käyttövaiheessa ja egnos-ohjelman käyttövaiheessa tehtäviin julkisiin hankintoihin sovellettavat erityissäännökset

20 artikla

Tasapuolisten kilpailuedellytysten luominen

Hankintaviranomaisen on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet tasapuolisten kilpailuedellytysten luomiseksi silloin, kun jonkin yrityksen aikaisempi osallistuminen toimiin, jotka liittyvät tarjouspyynnön kohteeseen,

a)

saattaa antaa kyseiselle yritykselle etuoikeutetusta tiedosta johtuvaa huomattavaa etua, mikä voi synnyttää huolta tasapuolisen kohtelun periaatteen toteutumisesta; tai

b)

vaikuttaa tavanomaisiin kilpailuedellytyksiin tai hankintasopimusten tekemisen tai toteuttamisen puolueettomuuteen ja objektiivisuuteen.

Nämä toimenpiteet eivät saa vääristää kilpailua tai vaarantaa tasapuolista kohtelua eikä yrityksistä, niiden liikesuhteista ja kustannusrakenteesta kerättyjen tietojen luottamuksellisuutta. Tältä osin näissä toimenpiteissä on otettava huomioon suunnitellun sopimuksen luonne ja yksityiskohdat.

21 artikla

Tietoturvallisuus

Kun hankintasopimukset edellyttävät ja/tai sisältävät turvallisuusluokiteltuja tietoja, hankintaviranomaisen on määritettävä tarjouspyyntöasiakirjoissa toimenpiteet ja vaatimukset, jotka ovat tarpeen näiden tietojen turvallisuuden varmistamiseksi vaaditulla tasolla.

22 artikla

Toimitusten ja palveluntarjonnan luotettavuus

Hankintaviranomaisen on ilmoitettava tarjouspyyntöasiakirjoissa vaatimuksensa, jotka liittyvät toimitusten ja palvelujen tarjonnan luotettavuuteen sopimuksen täytäntöönpanoa varten.

23 artikla

Monivaiheiset ehdolliset hankintasopimukset

1.   Hankintaviranomainen voi tehdä hankinnat monivaiheisilla ehdollisilla hankintasopimuksilla.

2.   Monivaiheisiin ehdollisiin sopimuksiin on sisällyttävä kiinteämääräinen osa ja sitä vastaava määrärahasitoumus, mikä merkitsee kiinteää sitoumusta toteuttaa kyseiseen osaan liittyvät rakennusurakat, tavarantoimitukset ja palvelut, sekä yksi tai useampi osa, joka on ehdollinen sekä määrärahojen että toteutuksen suhteen. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on mainittava monivaiheisiin ehdollisiin hankintasopimuksiin sisältyvät erityiset osatekijät. Asiakirjoissa on yksilöitävä erityisesti sopimuksen kohde, hinta tai järjestelyt sen määrittämiseksi sekä urakan, tavarantoimitusten ja palvelujen toteuttamista koskevat järjestelyt.

3.   Kiinteämääräiseen osaan kuuluvien suoritusten on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus; sama koskee jokaiseen ehdolliseen osaan kuuluvia suorituksia ottaen huomioon kaikkien edeltävien osien suoritukset.

4.   Jokaisen ehdollisen osan toteuttaminen edellyttää hankintaviranomaisen päätöstä, josta ilmoitetaan toimeksisaajalle sopimuksessa vahvistettujen ehtojen mukaisesti. Jos ehdollisen osan vahvistaminen viivästyy tai jos sitä ei vahvisteta, toimeksisaaja voi saada odotusajalta tai sopimuksen noudattamatta jättämisestä korvauksen, jos siitä määrätään sopimuksessa ja sopimuksen mukaisin ehdoin.

5.   Jos hankintaviranomainen toteaa, että johonkin tiettyyn osaan liittyviä rakennusurakoita ei ole suoritettu, tavaroita ei ole toimitettu tai palveluja ei ole suoritettu, se voi vaatia vahingonkorvausta ja irtisanoa sopimuksen, jos siitä määrätään sopimuksessa ja sopimuksen mukaisin ehdoin.

24 artikla

Todellisten kustannusten korvaamiseen perustuvat hankintasopimukset

1.   Hankintaviranomainen voi valita sopimuksen, joka korvataan kaikilta tai joiltakin osin todellisten kustannusten perusteella enimmäishintaan asti, 2 kohdassa säädetyin edellytyksin.

Tällaisista sopimuksista maksettava hinta muodostuu toimeksisaajalle sopimuksen toteuttamisessa aiheutuneiden kaikkien välittömien kustannusten, kuten sopimuksen täyttämisen edellyttämien työvoima- ja materiaalikustannusten, kulutushyödykkeistä johtuvien kustannusten sekä laitteiden ja infrastruktuurin käytöstä aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta. Näiden kustannusten lisäksi on korvattava joko kiinteä määrä, joka kattaa välilliset kustannukset ja voiton, tai määrä, johon sisältyvät välilliset kustannukset ja tulostavoitteiden täyttämiseen ja aikataulun noudattamiseen perustuva kannustuspalkkio.

2.   Hankintaviranomainen voi valita todellisten kustannusten korvaamiseen kokonaan tai osittain perustuvan sopimuksen, kun on objektiivisesti mahdotonta määrittää tarkka kiinteä hinta ja jos voidaan hyväksyttävästi osoittaa, että kiinteä hinta olisi epätavallisen korkea hankintasopimuksen toteuttamiselle ominaisten epävarmuustekijöiden vuoksi, koska

a)

sopimus koskee erittäin monimutkaisia osia tai edellyttää uuden teknologian käyttöä, minkä vuoksi siihen liittyy merkittäviä teknisiä riskejä; tai

b)

sopimuksen kohteena olevat toimet on operationaalisista syistä aloitettava viipymättä, vaikka kiinteän ja lopullisen kokonaishinnan määrittäminen ei vielä ole mahdollista huomattavien epävarmuustekijöiden vuoksi tai koska sopimuksen toteuttaminen riippuu osittain muiden sopimusten toteuttamisesta.

3.   Todellisten kustannusten korvaamiseen kokonaan tai osittain perustuvan sopimuksen enimmäishinta on korkein mahdollinen maksettava hinta. Se voidaan ylittää ainoastaan asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa ja hankintaviranomaisen ennakkohyväksynnällä.

4.   Todellisten kustannusten korvaamiseen kokonaan tai osittain perustuvia sopimuksia koskevissa tarjouspyyntöasiakirjoissa on täsmennettävä

a)

sopimuksen luonne eli että kyseessä on sopimus, joka perustuu kokonaan tai osittain todellisten kustannusten korvaamiseen enimmäishinnan asettamissa rajoissa;

b)

todellisten kustannusten korvaamiseen osittain perustuvan sopimuksen osalta ne sopimuksen osat, jotka korvataan todellisten kustannusten perusteella;

c)

enimmäishinta;

d)

sopimuksentekoperusteet, joiden perusteella on voitava arvioida alustavan kokonaistalousarvion, korvattavien kustannusten, kustannusten määrittämismekanismien sekä tarjouksessa mainitun voiton toteutumisen todennäköisyyttä;

e)

välittömiin kustannuksiin sovellettavan, 1 kohdassa tarkoitetun lisäkorvauksen tyyppi;

f)

tarjoajan arvioimien, sopimuksen toteuttamisesta aiheutuvien kustannusten korvattavuutta koskevat säännöt ja menettelyt 5 kohdassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti;

g)

kirjanpitosäännöt, joita tarjoajien on noudatettava;

h)

jos todellisten kustannusten korvaamiseen osittain perustuva sopimus muunnetaan lopulliseen kiinteään hintaan perustuvaksi sopimukseksi, tällaista muuntamista koskevat parametrit.

5.   Kustannukset, joita toimeksisaaja esittää todellisten kustannusten korvaamiseen kokonaan tai osittain perustuvien sopimusten toteuttamisen aikana, ovat korvauskelpoisia ainoastaan, jos ne

a)

ovat tosiasiallisesti aiheutuneet sopimuksen voimassaolon aikana, lukuun ottamatta kustannuksia, jotka aiheutuvat sellaisista sopimuksen täyttämisen edellyttämistä laitteista, infrastruktuurista ja aineettomista hyödykkeistä, joiden koko hankinta-arvo voidaan katsoa korvauskelpoiseksi;

b)

mainitaan alustavassa talousarviossa, jota on mahdollisesti myöhemmin tarkistettu alkuperäiseen sopimukseen liitetyillä lisäsopimuksilla;

c)

ovat sopimuksen toteuttamisen kannalta välttämättömiä;

d)

johtuvat sopimuksen toteuttamisesta ja kohdennetaan siihen;

e)

ovat yksilöitävissä ja todennettavissa, ne on kirjattu toimeksisaajan kirjanpitoon ja määritetty tarjouseritelmässä ja sopimuksessa mainittujen kirjanpitostandardien mukaisesti;

f)

ovat sovellettavan vero- ja sosiaalilainsäädännön mukaisia;

g)

eivät ole sopimusehtojen vastaisia;

h)

ovat kohtuullisia ja perusteltuja sekä moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisia erityisesti taloudellisuuden ja tehokkuuden osalta.

Toimeksisaaja vastaa omasta kustannuslaskennastaan sekä kirjanpidostaan ja kaikkien muiden sellaisten asiakirjojen asianmukaisesta säilyttämisestä, joilla voidaan osoittaa, että korvattaviksi esitetyt kustannukset ovat todellisia ja tässä artiklassa säädettyjen periaatteiden mukaisia. Kustannukset, joita toimeksisaaja ei pysty perustelemaan, katsotaan korvaukseen oikeuttamattomiksi, eikä niitä korvata.

6.   Hankintaviranomainen vastaa seuraavista tehtävistä, joilla varmistetaan todellisten kustannusten korvaamiseen perustuvien sopimusten asianmukainen toteuttaminen:

a)

määritetään mahdollisimman realistinen enimmäishinta, joka kuitenkin antaa riittävästi joustovaraa teknisistä riskeistä johtuvien kustannusten kattamiseksi;

b)

muunnetaan todellisten kustannusten perusteella osittain korvattava sopimus lopulliseen kiinteään hintaan kokonaan perustuvaksi sopimukseksi heti, kun tällainen lopullinen kiinteä hinta on sopimuksen toteuttamisen aikana mahdollista vahvistaa. Tätä varten hankintaviranomainen määrittää muuntamista koskevat parametrit, joilla todellisten kustannusten perusteella korvattavana tehty sopimus voidaan muuttaa lopulliseen kiinteään hintaan perustuvaksi sopimukseksi;

c)

otetaan käyttöön seuranta- ja valvontamenettelyjä, joilla luodaan etenkin kustannusten ennakointi- ja seurantamalli;

d)

määritetään asianmukaiset periaatteet, välineet ja menettelyt sopimuksen täytäntöönpanoa varten ja erityisesti toimeksisaajan tai sen alihankkijoiden sopimuksen toteuttamisen aikana esittämien kustannusten yksilöintiä ja niiden korvauskelpoisuuden tarkastamista sekä lisäsopimusten tekemistä varten;

e)

varmistetaan, että toimeksisaaja ja sen alihankkijat noudattavat sopimuksessa määrättyjä kirjanpitostandardeja sekä velvollisuutta toimittaa kirjanpitoasiakirjat, joissa tulee antaa todenmukainen ja riittävä kuva tileistä;

f)

huolehditaan sopimuksen toteuttamisen aikana jatkuvasti siitä, että d alakohdassa mainitut periaatteet, välineet ja menettelyt ovat tehokkaita.

25 artikla

Lisäsopimukset

Hankintaviranomainen ja toimeksisaajat voivat muuttaa sopimusta lisäsopimuksella edellyttäen, että lisäsopimus täyttää kaikki seuraavat ehdot:

a)

sillä ei muuteta sopimuksen kohdetta;

b)

se ei vaaranna sopimuksen taloudellista tasapainoa;

c)

sillä ei oteta käyttöön sellaisia ehtoja, jotka – jos ne olisivat sisältyneet alkuperäisiin hankinta-asiakirjoihin – olisivat mahdollistaneet sen, että alun perin hyväksyttyjen tarjoajien lisäksi muutkin tarjoajat olisivat voineet tehdä tarjouksen tai että jokin muu kuin alun perin voittanut tarjous olisi voinut tulla valituksi.

26 artikla

Alihankinta

1.   Hankintaviranomaisen on pyydettävä tarjoajaa teettämään osa sopimuksen kohteesta alihankintana kilpailuttamalla asianmukaisilla alihankintatasoilla yrityksiä ja etenkin uusia osallistujia ja pk-yrityksiä, jotka eivät kuulu tarjoajan kanssa samaan ryhmään.

2.   Hankintaviranomaisen on ilmoitettava sopimuksen alihankintana teetettävän osan suuruus esittämällä sen vähimmäis- ja enimmäisprosenttiosuus. Hankintaviranomaisen on varmistettava, että ne ovat oikeassa suhteessa sopimuksen kohteeseen ja arvoon, ottaen huomioon asianomaisen toimialan luonteen ja erityisesti todetun kilpailutilanteen ja teollisen potentiaalin.

3.   Jos tarjoaja ilmoittaa tarjouksessaan, ettei se aio teettää alihankintana mitään sopimuksen osaa tai että se aikoo teettää alihankintana 2 kohdassa mainittua vähimmäisprosenttiosuutta pienemmän osuuden, sen on perusteltava ratkaisunsa hankintaviranomaiselle. Hankintaviranomaisen on toimitettava nämä tiedot komissiolle.

4.   Hankintaviranomainen voi hylätä ehdokkaan valitsemat alihankkijat pääsopimuksen tekomenettelyä koskevassa vaiheessa tai sopimuspuoleksi valitun tarjoajan valitsemat alihankkijat. Hankintaviranomaisen on annettava kirjalliset perustelut hylkäämiselle, joka voi perustua ainoastaan kriteereihin, joita sovelletaan valittaessa tarjoajia pääsopimusta varten.

VI   LUKU

MUITA SÄÄNNÖKSIÄ

27 artikla

Ohjelmasuunnittelu

Komissio hyväksyy vuotuisen työohjelman, joka sisältää suunnitelman niiden toimien toteuttamisesta, joita 2 artiklan 4 kohdan mukaisten Galileo-ohjelman erityistavoitteiden saavuttaminen edellyttää 3 artiklassa säädettyjen vaiheiden mukaisesti sekä joita 2 artiklan 5 kohdan mukaisten EGNOS-ohjelman erityistavoitteiden saavuttaminen edellyttää. Vuotuisessa työohjelmassa on myös määrättävä näiden toimien rahoituksesta.

Nämä täytäntöönpanotoimenpiteet hyväksytään 36 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

28 artikla

Jäsenvaltioiden toimet

Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki Galileo- ja EGNOS-ohjelmien moitteettoman toiminnan varmistamiseksi tarvittavat toimenpiteet, mukaan lukien toimenpiteet, joilla varmistetaan jäsenvaltioiden alueelle perustettujen maa-asemien suojaaminen ja joiden on vastattava vähintään toimenpiteitä, joita edellytetään neuvoston direktiivissä 2008/114/EY (18) tarkoitettujen Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien suojaamiseksi. Jäsenvaltioiden on pidättäydyttävä toimenpiteistä, jotka saattaisivat haitata ohjelmia tai järjestelmiä käyttämällä tarjottavia palveluja, erityisesti infrastruktuurien käytön jatkuvuuden kannalta.

29 artikla

Kansainväliset sopimukset

Unioni voi tehdä Galileo- ja EGNOS-ohjelmien puitteissa sopimuksia kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti.

30 artikla

Tekninen apu

Hoitaakseen 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut teknisluontoiset tehtävät komissio voi käyttää tarvitsemaansa teknistä apua, erityisesti avaruusalan toimivaltaisten kansallisten viranomaisten valmiuksia ja asiantuntemusta sekä apua, jota voivat antaa riippumattomat asiantuntijat ja tahot, jotka pystyvät antamaan puolueettomia selvityksiä ja lausuntoja Galileo- ja EGNOS-ohjelmien etenemisestä.

Ohjelmien julkiseen hallinnointiin osallistuvat muut tahot kuin komissio, erityisesti Euroopan GNSS-virasto ja ESA, voivat myös saada samanlaista teknistä apua niille tämän asetuksen nojalla osoitettujen tehtävien hoitamiseen.

31 artikla

Henkilötietojen ja yksityisyyden suoja

1.   Komissio huolehtii siitä, että henkilötietojen ja yksityisyyden suoja turvataan järjestelmiä suunniteltaessa, toteutettaessa ja käytettäessä ja että tätä koskevat asianmukaiset takeet sisällytetään järjestelmiin.

2.   Tässä asetuksessa säädettyjen tehtävien ja toimien suorittamiseen liittyvässä henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan henkilötietojen suojeluun sovellettavaa lainsäädäntöä, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001 (19) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY (20).

32 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

1.   Komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia on havaittu, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä määräämällä tarvittaessa tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia.

2.   Komissiolla ja sen edustajilla sekä tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet suorittaa asiakirjoihin perustuvia ja paikalla tehtäviä tarkastuksia kaikkien tämän asetuksen mukaisesti unionin rahoitusta saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta.

Euroopan petostentorjuntavirasto, jäljempänä 'OLAF', voi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 (21) ja neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 (22) säädettyjen säännösten ja menettelyjen mukaisesti tehdä tutkimuksia, kuten paikalla suoritettavia tarkastuksia ja todentamisia, selvittääkseen, onko avustussopimukseen tai -päätökseen taikka unionin rahoitusta koskevaan sopimukseen liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

Kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävissä kansainvälisissä sopimuksissa, tämän asetuksen täytäntöönpanosta seurauksena olevissa avustussopimuksissa ja -päätöksissä sekä sopimuksissa on nimenomaisesti annettava komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia ja tutkimuksia kukin oman toimivaltansa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ensimmäisen ja toisen alakohdan soveltamista.

33 artikla

Tiedottaminen Euroopan parlamentille ja neuvostolle

1.   Komissio vastaa tämän asetuksen täytäntöönpanosta. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle alustavan talousarvioesityksen esittämisen yhteydessä vuosittain kertomuksen Galileo- ja EGNOS-ohjelmien täytäntöönpanosta. Tässä kertomuksessa on esitettävä kaikki tiedot ohjelmista, erityisesti riskinhallinnasta, kokonaiskustannuksista, vuosittaisista käyttökustannuksista, tuloista, aikataulusta ja tuloksista, kuten 12 artiklan 2 kohdan d alakohdassa edellytetään, sekä 14 artiklan 2 kohdan ja 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti tehtyjen tehtävien siirtoa koskevien sopimusten toimivuudesta. Siihen on sisällyttävä

a)

7 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu katsaus ohjelmille osoitettujen varojen kohdentamiseen ja käyttöön;

b)

9 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut tiedot komission noudattamasta kustannustenhallintastrategiasta;

c)

arvio teollis- ja tekijänoikeuksien hallinnasta;

d)

12 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitettu katsaus projektinhallintajärjestelmien ja -tekniikoiden, myös riskinhallintajärjestelmien ja -tekniikoiden, täytäntöönpanoon;

e)

ohjelmien sosioekonomisten hyötyjen maksimointitoimien arviointi.

2.   Komissio ilmoittaa 14 artiklan 7 kohdan ja 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle hankintamenettelyssä saatujen tarjousten arvioinnin väliaikaiset ja lopulliset tulokset sekä Euroopan GNSS-viraston ja ESAn yksityisen sektorin tahojen kanssa tekemät sopimukset.

Lisäksi komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle

a)

varojen uudelleenkohdentamisesta menoluokkien välillä 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

b)

8 artiklan 2 kohdan soveltamisen mahdollisista vaikutuksista Galileo- ja EGNOS-ohjelmiin.

34 artikla

Tämän asetuksen täytäntöönpanon arviointi

1.   Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2017 tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskevan arviointikertomuksen, jonka perusteella tehdään päätös tämän asetuksen soveltamiseksi toteutettujen toimenpiteiden jatkamisesta, muuttamisesta tai keskeyttämisestä ja joka koskee seuraavia seikkoja:

a)

kyseisten toimenpiteiden tavoitteiden täyttyminen niin tulosten kuin vaikutustenkin osalta;

b)

resurssien käytön tehokkuus;

c)

unionin tasolla saatava lisäarvo.

Arvioinnissa on tarkasteltava myös järjestelmiin liittyvän tekniikan kehitystä, yksinkertaistamismahdollisuuksia, sisäistä ja ulkoista johdonmukaisuutta, kaikkien tavoitteiden asianmukaisuutta sekä toimenpiteiden vaikutusta älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevien unionin ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseen. Siinä on otettava huomioon aikaisempien toimenpiteiden pitkän aikavälin vaikutuksia koskevien arviointien tulokset.

2.   Arvioinnissa on otettava huomioon 2 artiklan 4 ja 5 kohdassa säädettyjä Galileo- ja EGNOS-ohjelmien erityistavoitteita koskeva edistyminen tulosindikaattoreiden perusteella, joita voivat olla:

a)

Galileo-ohjelman ja sen seuraavien osatekijöiden osalta:

i)

sen infrastruktuurin rakentaminen ja käyttöönotto:

toiminnassa ja käytettävissä olevien satelliittien määrä, käytettävissä olevien maassa sijaitsevien varasatelliittien määrä verrattuna tehtävien siirtoa koskevassa sopimuksessa vahvistettuun suunniteltujen satelliittien määrään;

maassa sijaitsevan infrastruktuurin osien (kuten maa-asemien ja ohjauskeskusten) todellinen käytettävyys verrattuna suunniteltuun käytettävyyteen;

ii)

palvelutaso:

eri palvelujen käytettävyyden kartoitus palveluittain verrattuna palvelun määrittelevään asiakirjaan,

iii)

kustannukset:

ohjelman kutakin merkittävää kustannuserää kohti esitettävä kustannustehokkuusindeksi, joka kuvaa todellisten kustannusten ja budjetoitujen kustannusten välistä suhdetta;

iv)

aikataulu:

ohjelman kutakin merkittävää osaa kohti esitettävä aikataulua koskeva tehokkuusindeksi, joka perustuu tehtyjen työsuoritusten budjetoitujen kustannusten ja aikataulun mukaisten työsuoritusten budjetoitujen kustannusten vertailuun;

v)

markkinataso:

markkinoiden kehityssuuntaus, joka perustuu Galileo- ja EGNOS-vastaanottimien prosenttiosuuteen niiden vastaanotinmallien yhteenlasketusta määrästä, jotka sisältyvät Euroopan GNSS-viraston 14 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti laatimaan markkinoita koskevaan kertomukseen.

b)

EGNOS-ohjelman ja sen seuraavien osatekijöiden osalta:

i)

sen peittoalueen laajentaminen:

peittoalueen laajentamisen eteneminen verrattuna sovittuun peittoalueen laajentamissuunnitelmaan;

ii)

palvelutaso:

palvelujen käytettävyyttä kuvaava indeksi, joka perustuu niiden lentoasemien määrään, joilla EGNOS-pohjaiset lähestymismenetelmät ovat käytettävissä, verrattuna niiden lentoasemien kokonaismäärään, joilla sovelletaan EGNOS-pohjaisia lähestymismenetelmiä;

iii)

kustannukset:

kustannustehokkuusindeksi, joka kuvaa varsinaisten kustannusten ja budjetoitujen kustannusten välistä suhdetta;

iv)

aikataulu:

aikataulua koskeva tehokkuusindeksi, joka perustuu tehtyjen työsuoritusten budjetoitujen kustannusten ja aikataulun mukaisten työsuoritusten budjetoitujen kustannusten vertailuun.

3.   Tämän asetuksen täytäntöönpanoon osallistuvien tahojen on toimitettava komissiolle tiedot, joita tarvitaan asianomaisten toimien seurantaa ja arviointia varten.

VII   LUKU

SÄÄDÖSVALLAN SIIRTO JA TÄYTÄNTÖÖNPANOTOIMENPITEET

35 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 1 päivästä tammikuuta 2014 määräämättömäksi ajaksi 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.   Edellä olevan 13 artiklan 2 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

36 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

3.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

4.   Euroopan GNSS-viraston ja ESAn edustajat osallistuvat komitean työhön tarkkailijoina sen työjärjestyksessä vahvistetuin edellytyksin.

5.   Edellä 29 artiklassa tarkoitetuissa unionin tekemissä kansainvälisissä sopimuksissa voidaan tarpeen mukaan sopia kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen osallistumisesta komitean työhön sen työjärjestyksessä vahvistetuin edellytyksin.

6.   Komitea kokoontuu säännöllisesti, mieluiten neljästi vuodessa ja neljännesvuosittain. Komissio esittää kussakin kokouksessa kertomuksen ohjelman edistymisestä. Näissä kertomuksissa esitetään yleiskatsaus ohjelman tilanteeseen ja sen kehitykseen erityisesti riskihallinnan, kustannusten, aikataulun ja tulosten kannalta. Näihin kertomuksiin on sisällyttävä vähintään kerran vuodessa 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tulosindikaattorit.

VIII   LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

37 artikla

Kumoamiset

1.   Kumotaan asetukset (EY) N:o 876/2002 ja (EY) N:o 683/2008 1 päivästä tammikuuta 2014.

2.   Kaikki asetuksen (EY) N:o 876/2002 tai asetuksen (EY) N:o 683/2008 perusteella hyväksytyt toimenpiteet pysyvät voimassa.

3.   Viittauksia kumottuun asetukseen (EY) N:o 683/2008 pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

38 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 11 päivänä joulukuuta 2013.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

V. LEŠKEVIČIUS


(1)  EUVL C 181, 21.6.2012, s. 179.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivän joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta "Horisontti 2020" (2014–2020) ja päätöksen 1982/2006/EY kumoamisesta (Katso tämän virallisen lehden sivu 104).

(3)  Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, [vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta] (Katso tämän virallisen lehden sivu 884).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 683/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien (EGNOS ja Galileo) toteuttamisesta (EUVL L 196, 24.7.2008, s. 1).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1104/2011/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, julkisesti säännellyn palvelun käyttöehdoista Galileo-ohjelman mukaisesti perustetussa maailmanlaajuisessa satelliittinavigointijärjestelmässä (EUVL L 287, 4.11.2011, s. 1).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

(7)  EUVL C 420 du 20.12.2013, p. 1

(8)  EUVL C 380 E, 11.12.2012, s. 84.

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 912/2010, annettu 22 päivänä syyskuuta 2010, Euroopan GNSS-viraston perustamisesta, eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien hallintorakenteista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1321/2004 kumoamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 683/2008 muuttamisesta (EUVL L 276, 20.10.2010, s. 11).

(10)  Neuvoston yhteinen toiminta 2004/552/YUTP, hyväksytty 12 päivänä heinäkuuta 2004, Euroopan unionin turvallisuuteen vaikuttavista eurooppalaisen satelliittinavigointijärjestelmän toiminnan näkökohdista (EUVL L 246, 20.7.2004, s. 30).

(11)  Neuvoston päätös 2010/427/EU, annettu 26 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta (EUVL L 201, 3.8.2010, s. 30).

(12)  Komission päätös 2001/844/EY, EHTY, Euratom, tehty 29 päivänä marraskuuta 2001, komission sisäisten menettelysääntöjen muuttamisesta (EYVL L 317, 3.12.2001, s. 1).

(13)  Neuvoston päätös 2013/488/EU, tehty 23 päivänä syyskuuta 2013, EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista turvallisuussäännöistä (EUVL L 274, 15.10.2013, s. 1).

(14)  EUVL C 304, 15.10.2011, s. 7.

(15)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 243/2012/EU, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2012, monivuotisen radiotaajuuspoliittisen ohjelman perustamisesta (EUVL L 81, 21.3.2012, s. 7).

(16)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(17)  Neuvoston asetus (EY) N:o 876/2002, annettu 21 päivänä toukokuuta 2002, Galileo-yhteisyrityksen perustamisesta (EYVL L 138, 28.5.2002, s. 1).

(18)  Neuvoston direktiivi 2008/114/EY, annettu 8 päivänä joulukuuta 2008, Euroopan elintärkeän infrastruktuurin määrittämisestä ja nimeämisestä sekä arvioinnista, joka koskee tarvetta parantaa sen suojaamista (EUVL L 345, 23.12.2008, s. 75).

(19)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

(20)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31).

(21)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(22)  Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).


LIITE

VASTAAVUUSTAULUKKO

Asetus (EY) N:o 683/2008

Tämä asetus

1 artikla

2 artikla

2 artikla

1 artikla

3 artikla

3 artikla

4 artikla

8 artikla

5 artikla

4 artikla

6 artikla

8 artikla

7 artikla

5 artikla

8 artikla

6 artikla

9 artikla

7 artikla

10 artikla

9 artikla

11 artikla

10 artikla

12 artiklan 1 kohta

11 artikla

12 artiklan 2 ja 3 kohta

12 artikla

13 artiklan 1, 2 ja 3 kohta

13 artikla

13 artiklan 4 kohta

16 artikla

14 artikla

17 artikla

15 artikla

27 artikla

16 artikla

14 artikla

17 artikla

18–26 artikla

18 artikla

15 artikla

19 artiklan 1–4 kohta

36 artikla

19 artiklan 5 kohta

35 artikla

20 artikla

31 artikla

21 artikla

32 artikla

22 artikla

33 artikla

23 artikla

 

24 artikla

38 artikla

Liite

1 artikla


Euroopan parlamentin,

neuvoston ja Euroopan komission yhteinen julkilausuma TOIMIELINTEN VÄLISESTÄ GALILEO-PANEELISTA

1.

Eurooppalaisten GNSS-ohjelmien tärkeyden, ainutlaatuisuuden ja monimutkaisuuden huomioon ottaen ja koska unioni on ohjelmista johtuvien järjestelmien omistaja ja ohjelmat rahoitetaan vuosina 2014–2020 kokonaisuudessaan unionin talousarviosta, Euroopan parlamentti, neuvosto ja Euroopan komissio pitävät kyseisten kolmen toimielimen läheistä yhteistyötä tarpeellisena.

2.

Toimielinten välisen Galileo-paneelin päämääränä on auttaa kutakin toimielintä täyttämään velvoitteensa. Tätä varten perustetaan toimielinten välinen Galileo-paneeli, jonka tehtävänä on seurata tiiviisti

a)

edistymistä eurooppalaisten GNSS-ohjelmien toteuttamisessa erityisesti ESAn suhteen, etenkin hankinta- ja urakkasopimusten täytäntöönpanon osalta;

b)

kolmansien maiden kanssa tehtäviä kansainvälisiä sopimuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan säännösten soveltamista;

c)

satelliittinavigointimarkkinoiden valmistelua;

d)

hallinnointijärjestelyjen tehokkuutta; sekä

e)

työohjelman vuosittaista tarkistamista.

3.

Voimassa olevien sääntöjen mukaisesti toimielinten välinen Galileo-paneeli noudattaa pidättyvyyttä erityisesti tiettyjen tietojen kaupallisen luottamuksellisuuden ja arkaluontoisuuden huomioon ottaen.

4.

Komissio ottaa huomioon toimielinten välisen Galileo-paneelin esittämät näkemykset.

5.

Toimielinten välinen Galileo-paneeli koostuu seitsemästä edustajasta, joista

kolme on neuvostosta

kolme on Euroopan parlamentista

yksi on komissiosta.

Se kokoontuu säännöllisesti (periaatteessa neljä kertaa vuodessa).

6.

Toimielinten välisen Galileo-paneelin toiminta ei vaikuta jo vakiintuneisiin vastuualueisiin tai toimielinten välisiin suhteisiin.


20.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 347/25


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1286/2013

annettu 11 päivänä joulukuuta 2013

Euroopan unionin verotusjärjestelmien toimintaa kaudella 2014–2020 parantavan toimintaohjelman (Fiscalis 2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 1482/2007/EY kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 ja 197 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Veroalaa koskevalla monivuotisella toimintaohjelmalla, joka oli voimassa ennen vuotta 2014, on helpotettu ja vahvistettu huomattavasti veroviranomaisten keskinäistä yhteistyötä unionin alueella. Osallistujamaiden verohallinnot ovat tunnustaneet tämän ohjelman lisäarvon, myös unionin jäsenvaltioiden ja veronmaksajien taloudellisten etujen suojaamisessa. Seuraavan vuosikymmenen todettuihin haasteisiin ei voida tarttua, jolleivät jäsenvaltiot katso oman hallintoalueensa rajoja pidemmälle ja tee tiivistä yhteistyötä vastapuoltensa kanssa. Fiscalis-ohjelma, jonka täytäntöönpanijana toimii komissio yhteistyössä osallistujamaiden kanssa, tarjoaa jäsenvaltioille unionin kehyksen, jonka puitteissa tällaisia yhteistyötoimia toteutetaan, ja jonka puitteissa toimiminen on kustannustehokkaampaa kuin se, että kukin jäsenvaltio perustaisi oman yhteistyökehyksensä kahden- tai monenväliseltä pohjalta. Tämän vuoksi toiminnan jatkuminen on syytä varmistaa perustamalla uusi samaa alaa koskeva ohjelma.

(2)

Tämän asetuksen nojalla perustettu ohjelma, jäljempänä "Fiscalis 2020 -ohjelma", ja sen onnistuminen ovat keskeisen tärkeitä nykyisessä taloustilanteessa, ja ohjelmalla olisi tuettava veroasioissa tehtävää yhteistyötä.

(3)

Fiscalis 2020-ohjelman toimenpiteiden, eli tässä asetuksessa määriteltyjen eurooppalaisten tietojärjestelmien, jäljempänä "eurooppalaiset tietojärjestelmät", veroviranomaisten virkamiesten yhteisten toimien sekä yhteisten koulutusaloitteiden odotetaan osaltaan edistävän älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun Eurooppa 2020 -strategian toteutumista vahvistamalla sisämarkkinoiden toimintaa, tarjoamalla puitteet veroviranomaisten hallinnollisten valmiuksien parantamista koskevien toimien tukemiselle ja nopeuttamalla teknistä kehitystä ja innovaatioita. Ohjelma tarjoaa puitteet toimille, joilla pyritään veroviranomaisten toiminnan tehostamiseen, yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseen, työllisyyden lisäämiseen sekä unionin jäsenvaltioiden ja veronmaksajien taloudellisten etujen suojaamiseen, ja näin Fiscalis 2020 -ohjelmalla lujitetaan aktiivisesti verotusjärjestelmien toimintaa sisämarkkinoilla ja edistetään samalla sisämarkkinoilla olevien esteiden ja vääristymien asteittaista poistamista.

(4)

Fiscalis 2020 -ohjelman soveltamisala olisi mukautettava nykyisiin tarpeisiin, jolloin olisi mahdollista keskittyä kaikkiin unionin tasolla yhdenmukaistettuihin veroihin ja muihin veroihin siltä osin kuin ne ovat merkittäviä sisämarkkinoiden ja jäsenvaltioiden hallinnollisen yhteistyön kannalta.

(5)

Kolmansien maiden liittymis- ja assosiaatioprosessien tukemiseksi Fiscalis 2020 -ohjelmaan voivat tiettyjen ehtojen täyttyessä osallistua myös liittyvät maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat sekä Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanimaat, jos niiden osallistuminen tukee yksinomaan Fiscalis 2020 -ohjelman niitä toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on veropetosten ja veronkierron torjuminen sekä aggressiivisen verosuunnittelun käsitteleminen. Maailmantalouden jatkuvasti lisääntyvien keskinäisten yhteyksien vuoksi Fiscalis 2020 -ohjelmassa olisi edelleen varattava mahdollisuus kutsua ulkopuolisia asiantuntijoita osallistumaan Fiscalis 2020 -ohjelmaan kuuluviin toimiin. Ulkopuolisia asiantuntijoita, kuten valtion viranomaisten edustajia, talouden toimijoita ja niiden järjestöjä tai kansainvälisten järjestöjen edustajia olisi kutsuttava mukaan vain, jos niiden osallistumista pidetään välttämättömänä Fiscalis 2020 -ohjelman tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

(6)

Fiscalis 2020 -ohjelman tavoitteissa ja painopisteissä otetaan huomioon ongelmat ja haasteet, joita veroalalla seuraavalla vuosikymmenellä esiintyy. Fiscalis 2020 -ohjelmalla olisi jatkossakin vaikutettava tärkeisiin aloihin, kuten unionin lainsäädännön yhdenmukaiseen täytäntöönpanoon verotuksen alalla, tietojenvaihdon varmistamiseen, hallinnollisen yhteistyön tukemiseen ja veroviranomaisten hallinnollisten valmiuksien parantamiseen. Havaittujen uusien haasteiden problematiikan vuoksi myös veropetosten, veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun torjunnan tukemiselle olisi annettava lisää painoarvoa. Myös veroviranomaisten hallinnollisen rasituksen vähentämistä, sääntöjen noudattamisesta veronmaksajille aiheutuvien kustannusten vähentämistä ja kaksinkertaisen verotuksen välttämistä olisi painotettava.

(7)

Käytännön tasolla Fiscalis 2020 -ohjelman avulla olisi pantava täytäntöön, toteutettava ja tuettava eurooppalaisia tietojärjestelmiä ja hallinnollisia menettelyjä, kehitettävä verovirkailijoiden taitoja ja pätevyyksiä, parannettava unionin verolainsäädännön ymmärtämistä ja täytäntöönpanoa sekä tuettava hallinnollisten menettelyjen parantamista ja hyvien hallintokäytäntöjen jakamista ja levittämistä. Näihin tavoitteisiin pyrittäessä olisi painotettava veropetosten, veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun torjumisen tukemista.

(8)

Ennen Fiscalis 2020-ohjelmaa voimassa olleessa ohjelmassa käytettyjä välineitä olisi täydennettävä, jotta veroviranomaisia ensi vuosikymmenellä odottaviin haasteisiin voitaisiin vastata asianmukaisesti ja unionin oikeuden muutoksia myötäillen. Fiscalis 2020 -ohjelmaan olisi kuuluttava kahden- tai monenväliset valvontatoimet ja muut hallinnollisen yhteistyön muodot, joista säädetään asiaan liittyvässä hallinnollista yhteistyötä koskevassa unionin oikeudessa, asiantuntijaryhmät, julkishallinnon valmiuksien kehittämiseen tähtäävät toimet, joilla annetaan verotuksen alalla erityisvalmennusta jäsenvaltioille, joiden erityisillä ja poikkeuksellisilla olosuhteilla kyseisiä kohdistettuja toimia perustellaan, sekä tarvittaessa tutkimukset ja yhteiset tiedotustoimet, joilla tuetaan unionin lainsäädännön täytäntöönpanoa verotuksen alalla.

(9)

Eurooppalaisilla tietojärjestelmillä on merkittävä tehtävä veroviranomaisten välisten yhteyksien luomisessa ja siten unionin verotusjärjestelmien lujittamisessa, minkä vuoksi niitä olisi jatkossakin rahoitettava ja paranneltava Fiscalis 2020 -ohjelman puitteissa. Lisäksi olisi oltava mahdollisuus sisällyttää Fiscalis 2020 -ohjelmaan uusia unionin oikeuden puitteissa perustettuja veroasioihin liittyviä tietojärjestelmiä. Eurooppalaisten tietojärjestelmien olisi tarvittaessa perustuttava jaettuihin kehittämismalleihin ja tietotekniikka-arkkitehtuuriin.

(10)

Hallinnollisen yhteistyön laajemman parantamisen ja veropetosten, veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun torjunnan tukemisen yhteydessä unionin voisi olla hyödyllistä tehdä kolmansien maiden kanssa sopimuksia, jotta nämä maat voisivat käyttää eurooppalaisten tietojärjestelmien unionin vastuulla olevia osia itsensä ja jäsenvaltioiden välisen turvallisen tietojenvaihdon tukemiseksi veroalan kahdenvälisten sopimusten puitteissa.

(11)

Yhteiset koulutustoimet olisi myös toteutettava tämän Fiscalis 2020 -ohjelman kautta. Fiscalis 2020 -ohjelmalla olisi edelleen tuettava siihen osaa ottavia maita ammatillisten verotusta koskevien taitojen ja tietojen vahvistamisessa tehostetulla yhteisesti kehitetyllä koulutussisällöllä, joka kohdistetaan veroviranomaisille ja talouden toimijoille. Tätä varten Fiscalis 2020 -ohjelman nykyistä yhteistä, koulutusta koskevaa lähestymistapaa, joka perustuu suurelta osin keskitetyn verkko-oppimisen kehittämiseen, olisi laajennettava monipuoliseksi koulutusta tarjoavaksi unionin tukiohjelmaksi.

(12)

Fiscalis 2020 -ohjelman keston olisi oltava seitsemän vuotta, jotta kesto voidaan mukauttaa vuosia 2014–2020 koskevan neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (2) säädetyn monivuotisen rahoituskehyksen keston mukaiseksi.

(13)

Tällä asetuksella vahvistetaan koko Fiscalis 2020 -ohjelman keston ajaksi rahoituspuitteet, jotka ovat talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (3) 17 kohdan mukaisesti ensisijaisena rahoitusohjeena vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(14)

Komission vuoden 2010 talousarviokatsausta koskevassa tiedonannossaan antaman rahoitusohjelmien yhtenäisyyttä ja yksinkertaistamista koskevan sitoumuksen mukaisesti resursseja olisi jaettava muiden unionin rahoitusvälineiden kanssa, jos Fiscalis 2020 -ohjelmassa suunniteltujen toimien tavoitteet ovat yhteisiä useille rahoitusvälineille. Kaksinkertainen rahoittaminen ei kuitenkaan ole mahdollista.

(15)

Tämän asetuksen rahoituksen toteuttamisen kannalta välttämättömät toimenpiteet olisi hyväksyttävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (4) sekä komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 (5) mukaisesti.

(16)

Osallistuvien maiden olisi vastattava Fiscalis 2020 -ohjelman kansallisten osien kustannuksista; näihin kuuluvat muun muassa eurooppalaisten tietojärjestelmien unionille kuulumattomat osat ja kaikki koulutus, joka ei kuulu yhteisiin koulutusaloitteisiin.

(17)

Koska osallistujamaiden täysipainoinen osallistuminen yhteisiin toimiin on tärkeää, tukikelpoiset kustannukset matka- ja majoituskulujen osalta sekä tapahtumien järjestämiseen liittyvien kulujen ja päivärahojen osalta voidaan korvata 100 prosentin yhteisrahoitusosuudella, jos se on tarpeen Fiscalis 2020 -ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi kokonaisuudessaan.

(18)

Unionin taloudellisia etuja olisi suojattava koko menosyklin ajan sopivilla toimenpiteillä, joita ovat esimerkiksi sääntöjenvastaisuuksien estäminen, jäljittäminen ja tutkiminen, menetettyjen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä sekä tarvittaessa rangaistukset.

(19)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa vuotuisten työohjelmien vahvistamisen osalta. Täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti (6).

(20)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli verotusjärjestelmien toiminnan parantamiseksi sisämarkkinoilla tarkoitetun monivuotisen ohjelman perustamista, koska ne eivät kykene huolehtimaan riittävän tehokkaasti tämän tavoitteen saavuttamisen kannalta välttämättömästä yhteistyöstä ja koordinoinnista. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(21)

Fiscalis 2020 -ohjelman komitean olisi avustettava komissiota Fiscalis 2020 -ohjelman täytäntöönpanossa.

(22)

Fiscalis 2020 -ohjelman arvioinnin helpottamiseksi olisi perustettava alusta lähtien käytettävä Fiscalis 2020 -ohjelmassa saavutettujen tulosten seurantakehys. Komission olisi yhdessä osallistujamaiden kanssa vahvistettava mukautettavissa olevat indikaattorit ja asetettava ennalta määritellyt vähimmäistavoitteet Fiscalis 2020 -ohjelman toimenpiteiden tulosten seuraamiseksi. Olisi toteutettava väliarviointi, jossa tarkastellaan Fiscalis 2020 -ohjelman tavoitteiden saavuttamista, ohjelman tuloksellisuutta ja sen eurooppalaisella tasolla tuottamaa lisäarvoa. Loppuarvioinnissa olisi tarkasteltava lisäksi Fiscalis 2020 -ohjelman pitkäaikaisia vaikutuksia ja vaikutusten kestävyyttä. Täysi avoimuus olisi varmistettava raportoimalla seurannasta säännöllisesti ja toimittamalla arviointikertomukset Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

(23)

Jäsenvaltioissa tämän asetuksen mukaisesti ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, erityisesti jäsenvaltioiden nimeämien riippumattomien viranomaisten, valvonnassa suoritettavaa henkilötietojen käsittelyä säännellään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 95/46/EY (7). Komission tämän asetuksen mukaisesti ja Euroopan tietosuojavaltuutetun valvonnassa suorittamaa henkilötietojen käsittelyä säännellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 45/2001 (8). Toimivaltaisten viranomaisten toteuttaman tietojenvaihdon tai tietojen toimittamisen olisi tapahduttava direktiivissä 95/46/EY säädettyjen, henkilötietojen toimittamista koskevien sääntöjen mukaisesti, ja komission toteuttaman tietojenvaihdon tai tietojen toimittamisen olisi tapahduttava asetuksessa (EY) N:o 45/2001 säädettyjen, henkilötietojen toimittamista koskevien sääntöjen mukaisesti.

(24)

Tällä asetuksella korvataan Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1482/2007/EY (9). Mainittu päätös olisi sen vuoksi kumottava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I   LUKU

Yleiset säännökset

1 artikla

Kohde

1.   Perustetaan monivuotinen Fiscalis 2020 -toimintaohjelma, jäljempänä ”ohjelma”, jonka tarkoituksena on parantaa verotusjärjestelmien toimintaa sisämarkkinoilla ja tukea siihen liittyvää yhteistyötä.

2.   Ohjelma alkaa 1 päivänä tammikuuta 2014 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2020.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)

'veroviranomaisilla' verohallinnosta ja verotusalan toimista vastaavia osallistujamaiden julkishallinnon viranomaisia ja muita elimiä;

2)

'ulkopuolisilla asiantuntijoilla'

a)

valtion viranomaisten edustajia myös maista, jotka eivät osallistu ohjelmaan 3 artiklan 2 kohdan nojalla;

b)

talouden toimijoita ja niitä edustavia järjestöjä;

c)

kansainvälisten ja muiden järjestöjen edustajia;

3)

'verotuksella' seuraavia:

a)

neuvoston direktiivissä 2006/112/EY (10) säädettyä arvonlisäveroa;

b)

neuvoston direktiivissä 92/83/ETY (11) säädettyjä alkoholin valmisteveroja;

c)

neuvoston direktiivissä 2011/64/EU (12) säädettyjä tupakkatuotteiden valmisteveroja;

d)

neuvoston direktiivissä 2003/96/EY (13) säädettyjä energiatuotteiden ja sähkön veroja;

e)

muita neuvoston direktiivin 2010/24/EU (14) 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan soveltamisalaan kuuluvia veroja, siltä osin kuin ne ovat merkittäviä sisämarkkinoiden ja jäsenvaltioiden hallinnollisen yhteistyön kannalta;

4)

'kahden- tai monenvälisillä valvontatoimilla' kahden tai useamman osallistujamaan, joilla on yhteisiä tai täydentäviä tarpeita ja joista ainakin kahden on oltava jäsenvaltioita, järjestämää yhden tai useamman toisiinsa yhteydessä olevan verovelvollisen verotuksen koordinoitua valvontaa.

3 artikla

Ohjelmaan osallistuminen

1.   Osallistujamaita ovat jäsenvaltiot sekä 2 kohdassa lueteltujen ehtojen toteutuessa myös mainitussa kohdassa tarkoitetut maat.

2.   Ohjelmaan voivat osallistua seuraavat maat:

a)

liittyvät maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat, joihin sovelletaan liittymistä edeltävää strategiaa, kunkin maan osalta puitesopimuksessa, assosiaationeuvostojen päätöksissä ja muissa vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen unionin ohjelmiin osallistumista koskevien yleisten periaatteiden ja yleisten ehtojen mukaisesti;

b)

Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanimaat, jos niiden asiaa koskeva lainsäädäntö ja hallintomenetelmät ovat riittävän lähellä unionin lainsäädäntöä ja hallintomenetelmiä.

Ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetut kumppanimaat voivat osallistua ohjelmaan niiden säännösten mukaisesti, jotka määritellään sen jälkeen, kun näiden maiden kanssa on tehty niiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevat puitesopimukset. Niiden osallistumisella on tuettava yksinomaan ohjelman niitä toimenpiteitä, joiden tavoitteena on veropetosten ja veronkierron torjuminen sekä aggressiivisen verosuunnittelun käsitteleminen.

4 artikla

Ohjelman toimiin osallistuminen

Ulkopuolisia asiantuntijoita voidaan kutsua edistämään ohjelmassa järjestettyjä valittuja toimia aina, kun tämä on 5 ja 6 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta olennaista. Komissio valitsee yhdessä osallistujamaiden kanssa ulkopuoliset asiantuntijat kyseisten toimien kannalta merkityksellisten taitojen, kokemusten ja tietämyksen perusteella siten, että kaikki mahdolliset eturistiriidat otetaan huomioon ja että liike-elämä ja muut kansalaisyhteiskunnan asiantuntijat ovat tasapuolisesti edustettuina. Valittujen ulkopuolisten asiantuntijoiden luettelo julkistetaan ja sitä päivitetään säännöllisesti.

5 artikla

Yleis- ja erityistavoite

1.   Ohjelman yleistavoitteena on parantaa verotusjärjestelmien asianmukaista toimintaa sisämarkkinoilla tiivistämällä osallistujamaiden, niiden hallintojen ja niiden virkamiesten välistä yhteistyötä.

2.   Ohjelman erityistavoitteena on tukea veropetosten, veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun torjumista sekä unionin lainsäädännön täytäntöönpanoa verotuksen alalla huolehtimalla tietojenvaihdosta, tukemalla hallinnollista yhteistyötä, ja jos se on tarpeen ja asianmukaista, vahvistamalla osallistujamaiden hallinnollisia valmiuksia auttaen siten vähentämään veroviranomaisten hallinnollista rasitusta ja sääntöjen noudattamisesta veronmaksajille aiheutuvia kustannuksia.

3.   Tässä artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista mitataan erityisesti seuraavien perusteella:

a)

yhteisen tietoliikenneverkon saatavuus ja vapaa käyttöoikeus eurooppalaisten tietojärjestelmien näkökulmasta;

b)

osallistujamaiden antama ohjelman toimien tuloksia koskeva palaute.

6 artikla

Ohjelman operatiiviset tavoitteet ja painopisteet

1.   Ohjelman operatiiviset tavoitteet ja painopisteet ovat seuraavat:

a)

pannaan täytäntöön, parannetaan, käytetään ja tuetaan veroalan eurooppalaisia tietojärjestelmiä;

b)

tuetaan hallinnollisia yhteistyötoimia;

c)

tehostetaan verovirkailijoiden taitoja ja osaamista;

d)

parannetaan unionin verolainsäädännön ymmärtämistä ja täytäntöönpanoa;

e)

tuetaan hallinnollisten menettelyjen parantamista ja hyvien hallinnollisten käytäntöjen jakamista.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja tavoitteita ja painopisteitä toteutettaessa olisi painotettava erityisesti veropetosten, veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun torjunnan tukemista.

II   LUKU

Tukikelpoiset toimet

7 artikla

Tukikelpoiset toimet

1.   Asetuksen 14 artiklassa tarkoitetussa vuotuisessa työohjelmassa säädettyjen ehtojen toteutuessa ohjelmasta annetaan taloudellista tukea seuraaville:

a)

yhteiset toimet:

i)

seminaarit ja työpajat;

ii)

yleensä rajallisesta määrästä maita koostuvat hankeryhmät, jotka toimivat rajoitetun ajan ja joiden työn päämääränä on ennakolta sovitun, tulokseltaan määritellyn tavoitteen toteutuminen;

iii)

kahden tai useamman osallistujamaan, joista ainakin kahden on oltava jäsenvaltioita, järjestämät kahden- tai monenväliset valvontatoimet ja hallinnollista yhteistyötä koskevassa unionin oikeudessa säädetyt muut toimet;

iv)

osallistujamaiden tai muun maan järjestämät työvierailut, joiden tarkoituksena on antaa virkamiehille mahdollisuus hankkia asiantuntemusta tai tietoa veroasioista tai lisätä olemassa olevaa asiantuntemusta tai tietoa;

v)

asiantuntijaryhmät, eli jäsennellyt, luonteeltaan väliaikaiset yhteistyön muodot, joissa asiantuntemusta yhdistetään erityisalojen tehtävien suorittamista varten, erityisesti eurooppalaisten tietojärjestelmien alalla, mahdollisesti verkkoyhteistyöpalveluiden, virka-avun sekä infrastruktuurin ja laitteiden avulla;

vi)

julkishallinnon valmiuksien kehittäminen ja tätä tukevat toimet;

vii)

tutkimukset;

viii)

tiedotushankkeet;

ix)

kaikki muut toimet, joilla tuetaan 5 ja 6 artiklassa säädettyjä yleis-, erityis- ja toimintatavoitteita ja -painopisteitä, edellyttäen, että tällaiset muut toimet ovat asianmukaisesti perusteltuja;

b)

Eurooppalaisten tietojärjestelmien rakentaminen: liitteessä olevassa A kohdassa säädettyjen unionin osien ja unionin oikeuden nojalla perustettujen uusien eurooppalaisten tietojärjestelmien kehitystyö, ylläpitäminen, käyttäminen ja laadunvalvonta, jotta veroviranomaisille voidaan luoda tehokkaat yhteydet;

c)

yhteiset koulutustoimet: yhdessä kehitetyt koulutustoimet, joilla tuetaan verotusasioihin liittyvien tarpeellisten ammatillisten tietojen ja taitojen hankkimista.

Ensimmäisen alakohdan a alakohdan iv alakohdassa tarkoitettujen työvierailujen kesto ei saa ylittää yhtä kuukautta. Kolmansien maiden järjestämissä työvierailuissa vain matkakulut ja oleskelukorvaukset (majoituskulut ja päivärahat) ovat ohjelmassa tukikelpoisia.

Komissio organisoi yhteistyössä osallistujamaiden kanssa ensimmäisen alakohdan a alakohdan v alakohdassa tarkoitettuja asiantuntijaryhmiä enintään yhden vuoden ajaksi, ellei pitempään jaksoon ole perusteltua syytä.

2.   Tässä artiklassa tarkoitetuille tukikelpoisille toimille osoitettavat resurssit on jaettava tasapuolisesti ja oikeasuhteisesti kyseisten toimien todellisiin tarpeisiin nähden.

3.   Komissio tarkastelee ohjelman arvioinnin yhteydessä, onko erilaisille tukikelpoisille toimille asetettava talousarviossa enimmäismäärät.

8 artikla

Yhteisiä toimia koskevat erityiset täytäntöönpanosäännökset

1   Osallistuminen 7 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettuihin yhteisiin toimiin perustuu vapaaehtoisuuteen.

2.   Osallistujamaiden on varmistettava, että virkamiehillä, jotka nimetään osallistumaan yhteisiin toimiin, on asianmukainen profiili ja pätevyys, myös kielitaidon osalta.

3.   Osallistujamaiden on tarvittaessa toteutettava tarpeelliset toimenpiteet yhteisistä toimista tiedottamiseksi ja sen varmistamiseksi, että aikaan saadut tuotokset hyödynnetään.

9 artikla

Eurooppalaisia tietojärjestelmiä koskevat erityiset täytäntöönpanosäännökset

1.   Komission ja osallistujamaiden on varmistettava, että liitteessä olevassa A kohdassa tarkoitettuja eurooppalaisia tietojärjestelmiä kehitetään, käytetään ja pidetään yllä asianmukaisesti.

2.   Komissio sovittaa yhteen yhteistyössä osallistujamaiden kanssa sellaisia liitteessä olevassa A kohdassa tarkoitettujen eurooppalaisten tietojärjestelmien unionin vastuulla olevien osien ja muiden osien luomiseen ja toimintaan liittyviä näkökohtia, jotka ovat tarpeen niiden toimivuuden, yhteenliitettävyyden ja jatkuvan parantamisen varmistamiseksi.

3.   Kun muut kuin osallistujamaat käyttävät liitteessä olevassa A kohdassa tarkoitettuja eurooppalaisten tietojärjestelmien unionin vastuulle kuuluvia osia, kyseisten maiden kanssa on tehtävä sopimus Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan mukaisesti.

10 artikla

Yhteisiä koulutustoimia koskevat erityiset täytäntöönpanosäännökset

1.   Osallistuminen 7 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitettuihin yhteisiin koulutustoimiin perustuu vapaaehtoisuuteen.

2.   Osallistujamaiden on varmistettava, että virkamiehillä, jotka nimetään osallistumaan yhteisiin koulutustoimiin, on asianmukainen profiili ja pätevyys, myös kielitaidon osalta.

3.   Osallistujamaiden on tarvittaessa sisällytettävä kansallisiin koulutusohjelmiinsa yhdessä kehitetyt koulutussisällöt, mukaan lukien verkko-oppimismoduulit, koulutusohjelmat ja yhteisesti sovitut koulutusta koskevat standardit.

III   LUKU

Rahoituskehys

11 artikla

Rahoituskehys

1.   Ohjelman toteuttamiseen tarkoitettu rahoituskehys vahvistetaan 223 366 000 euroksi nykyhinnoissa.

2.   Ohjelmaan osoitetuilla määrärahoilla voidaan myös kattaa kuluja, jotka liittyvät ohjelman hallinnon ja sen tavoitteiden saavuttamisen edellyttämään säännölliseen valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, erityisesti tutkimuksiin, asiantuntijoiden kokouksiin sekä tiedotus- ja viestintätoimintaan, jotka liittyvät tässä asetuksessa vahvistettuihin tavoitteisiin, tietojenkäsittelyyn ja -vaihtoon keskittyviin tietotekniikkaverkkoihin liittyviä kuluja sekä kaikkia muita sellaisen teknisen ja hallinnollisen avun kuluja, joita komissiolle aiheutuu ohjelman hallinnoinnin yhteydessä.

Hallintomenojen osuus saa yleisesti olla enintään viisi prosenttia ohjelman kokonaiskustannuksista.

12 artikla

Tukimuodot

1.   Komissio noudattaa ohjelman täytäntöönpanossa asetusta (EU, Euratom) N:o 966/2012.

2.   Edellä 7 artiklassa säädetyille toimille annettavan unionin taloudellisen tuen muodot ovat:

a)

avustukset

b)

julkiset hankintasopimukset;

c)

asetuksen 4 artiklassa tarkoitettujen ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaaminen.

3.   Avustusten yhteisrahoitusosuus voi olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista matka- ja majoituskulujen, tapahtumien järjestämiseen liittyvien kulujen sekä päivärahojen osalta.

Tätä rahoitusosuutta sovelletaan kaikkiin tukikelpoisiin toimiin, paitsi 7 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan v alakohdassa tarkoitettuihin asiantuntijaryhmiin. Asiantuntijaryhmiä koskeva sovellettava rahoitusosuus, kun kyseiset toimet edellyttävät avustusten myöntämistä, vahvistetaan vuotuisissa työohjelmissa.

4.   Eurooppalaisten tietojärjestelmien unionin vastuulle kuuluvat osat rahoitetaan ohjelmasta. Osallistujamaiden on erityisesti vastattava eurooppalaisiin tietojärjestelmiin sisältyvien, unionille kuulumattomien osien hankinnasta, kehittämisestä, asentamisesta, ylläpidosta ja päivittäisestä toiminnasta aiheutuvista kuluista.

13 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

1.   Komissio toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet varmistaakseen, että tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä soveltuvin osin käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia ja taloudellisia seuraamuksia.

2.   Komissiolla ja sen edustajilla sekä tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien unionilta tämän asetuksen nojalla rahoitusta saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta sekä asiakirjoihin perustuvia että paikalla suoritettavia tarkastuksia.

3.   Euroopan petostentorjuntavirasto OLAF voi suorittaa tutkimuksia, muun muassa Euroopan parlamentin ja asetuksen (EY) N:o 1073/1999 (15) sekä neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (16) säännösten ja menettelyjen mukaisesti selvittääkseen, onko avustussopimukseen tai -päätökseen taikka tämän asetuksen nojalla rahoitusta saaneen sopimukseen liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

IV   LUKU

Täytäntöönpanovalta

14 artikla

Työohjelma

Ohjelman täytäntöön panemiseksi komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä vuotuiset työohjelmat, joissa vahvistetaan saavutettavat tavoitteet, ennakoidut tulokset, täytäntöönpanomenetelmä sekä ohjelmien kokonaismäärä. Niihin sisältyy lisäksi kuvaus rahoitettavista toimista, kullekin toimityypille alustavasti kohdennettava rahoitusosuus ja alustava toteutusaikataulu. Avustuksia varten vuosittaisiin työohjelmiin sisällytetään painopisteet, olennaiset arviointiperusteet ja yhteisrahoitusosuuden enimmäismäärä. Näiden täytäntöönpanosäädösten on perustuttava edellisten vuosien tuloksiin, ja ne on hyväksyttävä 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

15 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa komitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

V   LUKU

Seuranta ja arviointi

16 artikla

Ohjelman toimien seuranta

1.   Komissio seuraa ohjelman ja sen toimien toteutumista yhteistyössä osallistujamaiden kanssa.

2.   Komissio ja osallistujamaat vahvistavat laadulliset ja määrälliset indikaattorit ja ottavat tarvittaessa käyttöön uusia indikaattoreita ohjelman kuluessa. Indikaattoreita käytetään ohjelman vaikutusten mittaamiseen ennalta määriteltyihin vähimmäistavoitteisiin verrattuna.

3.   Komissio julkistaa 1 kohdassa tarkoitetun seurannan tulokset ja 2 kohdassa tarkoitetut indikaattorit.

4.   Seurannan tuloksia käytetään 17 artiklan mukaisesti ohjelman arviointiin.

17 artikla

Arviointi ja uudelleentarkastelu

1.   Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja seikkoja koskevat väli- ja loppuarviointikertomukset. Arviointien tulokset sisällytetään päätöksiin tämän ohjelman mahdollisesta jatkamisesta, muokkaamisesta tai lykkäämisestä myöhemmille ajanjaksoille. Arvioinnit suorittaa riippumaton ulkopuolinen arvioija.

2.   Komissio laatii viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2018 väliarviointikertomuksen, jossa tarkastellaan ohjelman toimien tavoitteiden saavuttamista, resurssien käytön tehokkuutta sekä sen lisäarvoa eurooppalaisella tasolla. Kertomuksessa käsitellään lisäksi yksinkertaistamista ja tavoitteiden tarkoituksenmukaisuuden säilymistä sekä sitä, miten ohjelmalla on edistetty unionin painopisteitä eli älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua.

3.   Komissio laatii viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021 loppuarviointikertomuksen 2 kohdassa tarkoitetuista seikoista ja ohjelman pitkäaikaisista vaikutuksista sekä vaikutusten kestävyydestä.

4.   Osallistujamaat toimittavat komission pyynnöstä kaikki saatavilla olevat komission väli- ja loppuarviointikertomusten laatimisen kannalta tarkoituksenmukaiset tiedot.

VI   LUKU

Loppusäännökset

18 artikla

Kumoaminen

Kumotaan päätös N:o 1482/2007/EY 1 päivästä tammikuuta 2014.

Mainitun päätöksen nojalla toteutettuihin toimiin liittyvät taloudelliset velvoitteet kuuluvat kuitenkin edelleen sen soveltamisalaan niiden päätökseen saattamiseen asti.

19 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 11 päivänä joulukuuta 2013.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

V. LEŠKEVIČIUS


(1)  EUVL C 143, 22.5.2012, s. 48 ja EUVL C 11, 15.1.2013, s. 84.

(2)  Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013 vuosia 2014-2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (Ks. tämän virallisen lehden sivu 884).

(3)  EUVL C 37, 20.12.2013, s. 1.

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.)

(5)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1268/2012, annettu 29 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1482/2007/EY, tehty 11 päivänä joulukuuta 2007, sisämarkkinoiden verotuksen järjestelmiä vahvistavasta yhteisön ohjelmasta (Fiscalis 2013) ja päätöksen N:o 2235/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 330, 15.12.2007, s. 1).

(10)  Neuvoston direktiivi 2006/112/EY, annettu 28 päivänä marraskuuta 2006, yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä (EUVL L 347, 11.12.2006, s. 1).

(11)  Neuvoston direktiivi 92/83/ETY, annettu 19 päivänä lokakuuta 1992, alkoholin ja alkoholijuomien valmisteverojen rakenteiden yhdenmukaistamisesta (EYVL L 316, 31.10.1992, s. 21).

(12)  Neuvoston direktiivi 2011/64/EU, annettu 21 päivänä kesäkuuta 2011, valmistettuun tupakkaan sovellettavan valmisteveron rakenteesta ja verokannoista (EUVL L 176, 5.7.2011, s. 24).

(13)  Neuvoston direktiivi 2003/96/EY, annettu 27 päivänä lokakuuta 2003, energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta (EUVL L 283, 31.10.2003, s. 51).

(14)  Neuvoston direktiivi 2010/24/EU, annettu 16 päivänä maaliskuuta 2010, keskinäisestä avunannosta veroihin, maksuihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnässä (EUVL L 84, 31.3.2010, s. 1).

(15)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1073/1999, annettu 25 päivänä toukokuuta 1999, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista (EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1).

(16)  Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).


LIITE

EUROOPPALAISET TIETOJÄRJESTELMÄT JA NIIDEN UNIONIN VASTUULLA OLEVAT OSAT

A.

Eurooppalaiset tietojärjestelmät ovat seuraavat:

1)

yhteinen tietoliikenneverkko / yhteinen järjestelmien rajapinta (CCN/CSI – CNN2), CCN mail3 -postijärjestelmä, CSI Bridge, HTTP Bridge, CCN LDAP -vakioprotokolla ja siihen liittyvät välineet, CCN-verkkoportaali, CCN-seuranta;

2)

tukijärjestelmät, erityisesti CCN:n sovelluksen konfigurointiväline, toiminnan raportointiväline ART2, verotuksen ja tulliliiton pääosaston sähköinen verkkohankkeiden hallintaväline TEMPO, palvelunhallintaväline SMT, käyttäjien hallintajärjestelmä UM, BPM-järjestelmä, käyttöastetta ilmaiseva ohjauspaneeli ja AvDB, tietotekniikkapalvelun hallintaportaali, hakemisto ja käyttäjäoikeuksien hallinta;

3)

ohjelman tiedotus- ja viestintäalusta PICS;

4)

arvonlisäveroon liittyvät järjestelmät, erityisesti alv-tietojen vaihtojärjestelmä VIES sekä alv:n palautusjärjestelmät, kuten VIES-aloitussovellus, VIES-valvontaväline, verotuksen tilastointijärjestelmä, VIES-järjestelmän www-palvelu, VIES-järjestelmän www-palvelun konfigurointiväline, VIESin ja alv:n palautuksen testausvälineet, alv:n numeroalgoritmit, sähköisten alv-lomakkeiden vaihto, sähköisten palvelujen alv-järjestelyt (VoeS), VoeS:n testausväline, sähköisten alv-lomakkeiden testausväline, keskitetty minipalvelupiste (mini one-stop-shop, MoSS);

5)

takaisinperintään liittyvät järjestelmät, erityisesti saatavien perinnässä käytettävät sähköiset lomakkeet sekä sähköiset täytäntöönpanon mahdollistavat yhdenmukaiset asiakirjat (UIPE) ja sähköiset yhdenmukaiset tiedoksiantolomakkeet (UNF);

6)

välittömiin veroihin liittyvät järjestelmät, erityisesti säästöjen verotusjärjestelmä, säästöjen verotusjärjestelmän testausväline, välittömien verojen sähköiset lomakkeet, WWW-verotunniste, neuvoston direktiivin 2011/16/EU (1) 8 artiklassa mainittuun tietojenvaihtoon liittyvät järjestelmät sekä niiden testausvälineet;

7)

muut verotukseen liittyvät järjestelmät, erityisesti Euroopan verotietokanta TEDB;

8)

valmisteverojärjestelmät, erityisesti valmisteverotietojen vaihtojärjestelmä SEED, valmisteveron alaisten tuotteiden tietojenvaihtojärjestelmä EMCS, sähköiset MVS-lomakkeet ja testaussovellus TA;

9)

muut keskitetyt järjestelmät, erityisesti verotusta koskeva tieto- ja viestintäjärjestelmä TIC, itse käytettävä testausjärjestelmä SSTS, verotukseen liittyvän tilastotiedon järjestelmä, sähköisten lomakkeiden keskitetty sovellus sekä valmisteverojen keskitetty palveluiden/hallinnoinnin tietojärjestelmä (CS/MISE).

B.

Eurooppalaisten tietojärjestelmien unionin vastuulle kuuluvat osat ovat seuraavat:

1)

tietotekniset resurssit, kuten järjestelmiin kuuluvat laitteistot, ohjelmistot ja verkkoyhteydet, mukaan lukien niihin liittyvä tietoinfrastruktuuri;

2)

järjestelmien laatimisen, ylläpitämisen, kehittämisen ja käytön tukemiselle välttämättömät tietotekniset palvelut; ja

3)

kaikki muut osat, jotka komissio tehokkuuden, turvallisuuden ja järkeistämisen vuoksi katsoo olevan osallistujamaille yhteisiä.


(1)  Neuvoston direktiivi 2011/16/EU, annettu 15 päivänä helmikuuta 2011, hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta (EUVL L 64, 11.3.2011, s. 1).


20.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 347/33


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1287/2013,

annettu 11 päivänä joulukuuta 2013,

yritysten kilpailukykyä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman (COSME) (2014–2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 1639/2006/EY kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 173 ja 195 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Komissio antoi maaliskuussa 2010 tiedonannon "Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia", jäljempänä 'Eurooppa 2020 -strategia'. Tiedonanto hyväksyttiin Eurooppa-neuvoston kokouksessa kesäkuussa 2010. Eurooppa 2020 -strategialla pyritään vastaamaan talouskriisiin ja valmistelemaan unionia seuraavaa vuosikymmentä varten. Siinä asetetaan viisi kunnianhimoista tavoitetta, jotka koskevat ilmastoa ja energiaa, työllisyyttä, innovointia, koulutusta sekä sosiaalista osallisuutta, jotka on saavutettava vuoteen 2020 mennessä, ja tuodaan esiin kasvun avaintekijöitä, joilla pyritään lisäämään unionin dynaamisuutta ja kilpailukykyä. Siinä korostetaan myös, että on tärkeää vahvistaa Euroopan talouskasvua ja pitää samalla yllä korkeaa työllisyystasoa, vähähiilistä, resurssi- ja energiatehokasta taloutta sekä sosiaalista koheesiota. Pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä 'pk-yritykset', olisi oltava keskeisessä asemassa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisessa. Näiden yritysten merkitystä kuvaa se, että ne mainitaan kuudessa seitsemästä Eurooppa 2020 -strategian lippulaiva-aloitteesta.

(2)

Varmistaakseen, että yrityksillä ja erityisesti pk-yrityksillä on keskeinen asema unionin talouskasvun luomisessa, joka on ensisijainen tavoite, komissio antoi lokakuussa 2010 tiedonannon "Globalisaation aikakauden yhdennetty teollisuuspolitiikka – Kilpailukyky ja kestävyys keskeiselle sijalle", jonka neuvosto hyväksyi joulukuussa 2010. Kyseessä on Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahanke. Tiedonannossa esitetään strategia, jolla pyritään lisäämään kasvua ja työpaikkoja säilyttämällä ja tukemalla vahvaa, monipuolista ja kilpailukykyistä teollisuuspohjaa Euroopassa etenkin parantamalla yritysten toimintaedellytyksiä sekä parantamalla useita sisämarkkinoiden osatekijöitä, myös yrityksiin liittyviä palveluja.

(3)

Komissio antoi kesäkuussa 2008 tiedonannon "Pienet ensin – Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva aloite ("Small Business Act")", jonka neuvosto otti vastaan myönteisesti joulukuussa 2008. Small Business Act -aloitteessa esitetään kattavat poliittiset toimintapuitteet pk-yrityksille, edistetään yrittäjyyttä ja nivotaan "pienet ensin" -periaate lainsäädäntöön ja politiikkaan pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi. Aloitteessa asetetaan kymmenen periaatetta sekä esitetään poliittisia ja lainsäädäntötoimia, joiden tarkoituksena on edistää pk-yritysten mahdollisuuksia kasvaa ja luoda työpaikkoja. Small Business Act -aloitteella edistetään Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista. Lippulaivahankkeissa on jo esitetty useita pk-yrityksiä koskevia toimia.

(4)

Small Business Act -aloitetta on sen jälkeen tarkasteltu uudelleen, ja neuvosto antoi tämän helmikuussa 2011 julkaistun uudelleentarkastelun perusteella asiaa koskevat päätelmät 30 ja 31 päivänä toukokuuta 2011. Uudelleentarkastelussa luodaan katsaus Small Business Act -aloitteen toteutukseen ja arvioidaan pk-yritysten tarpeita nykyisessä taloustilanteessa, jossa niiden on yhä vaikeampi saada rahoitusta ja päästä markkinoille. Siinä luodaan katsaus Small Business Act -aloitteen ensimmäisten kahden vuoden aikana saavutettuun edistykseen ja esitetään uusia toimia talouskriisin aiheuttamien, sidosryhmien esille ottamien uusien haasteiden ratkaisemiseksi. Siinä ehdotetaan myös keinoja parantaa Small Business Act -aloitteen omaksumista ja toteutusta antamalla sidosryhmille selkeä rooli ja asettamalla liike-elämän organisaatiot toiminnan etulinjaan. Yritysten kilpailukykyä sekä pk-yrityksiä koskevan ohjelman erityistavoitteissa olisi otettava huomioon mainitussa uudelleentarkastelussa esitetyt painopisteet. On tärkeää varmistaa, että ohjelman toteutusta sovitetaan yhteen Small Business Act -aloitteen toteutuksen kanssa.

Erityistavoitteiden mukaisten toimien tulisi auttaa noudattamaan erityisesti kymmentä edellä mainittua periaatetta ja olla niiden uusien toimien mukaisia, jotka on määritelty Small Business Act -aloitteen uudelleentarkastelun aikana.

(5)

Neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (3) vahvistetaan vuosia 2014–2020 koskeva monivuotinen rahoituskehys. Tässä monivuotisessa rahoituskehyksessä kuvataan, miten voidaan saavuttaa poliittiset tavoitteet, jotka koskevat kasvun lisäämistä ja työpaikkojen luomista Euroopassa sekä vähähiilisen ja ympäristötietoisemman talouden ja kansainvälisesti merkittävän unionin luomista.

(6)

Jotta voitaisiin edistää unionin yritysten, etenkin pk-yritysten, vahvempaa kilpailukykyä ja kestävyyttä, tukea nykyisiä pk-yrityksiä, kannustaa yrittäjyyskulttuuria ja edistää pk-yritysten kasvua, osaamisyhteiskunnan etenemistä ja tasapainoiseen talouskasvuun perustuvaa kehitystä, olisi perustettava yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskeva ohjelma, jäljempänä 'COSME -ohjelma'.

(7)

COSME -ohjelmassa olisi asetettava yksinkertaistamisohjelma selvästi etusijalle komission 8 päivänä helmikuuta 2012 antaman tiedonannon "Yksinkertaistamisohjelma vuodet2014–2020 kattavaa monivuotista rahoituskehystä varten" mukaisesti. Unionin ja jäsenvaltioiden varojen käyttöä yritysten kilpailukyvyn ja pk-yritysten edistämiseen olisi sovitettava yhteen paremmin, jotta voidaan taata täydentävyys ja lisätä tehokkuutta ja näkyvyyttä sekä parantaa talousarvioiden välistä synergiaa.

(8)

Komissio on sitoutunut sisällyttämään ilmastotoimet unionin rahoitusohjelmiin ja osoittamaan vähintään 20 prosenttia unionin talousarviosta ilmastoon liittyviin tavoitteisiin. On tärkeää varmistaa, että COSME -ohjelman valmistelussa, suunnittelussa ja toteutuksessa edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista sekä riskien ennaltaehkäisyä. Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla toimenpiteillä olisi osaltaan edistettävä siirtymistä vähähiiliseen sekä ilmastonmuutokseen sopeutuvaan talouteen ja yhteiskuntaan.

(9)

Neuvoston päätöksestä 2001/822/EY (4) seuraa, että merentakaisten maiden ja alueiden yksiköt ja elimet voivat osallistua COSME -ohjelmaan.

(10)

Unionin kilpailukykypolitiikalla on tarkoitus ottaa käyttöön institutionaalisia ja poliittisia järjestelyjä, joilla luodaan edellytyksiä yritysten, erityisesti pk-yritysten, kestävälle kasvulle. Kilpailukyvyn ja kestävyyden saavuttaminen merkitsee kykyä luoda ja ylläpitää yritysten taloudellista kilpailukykyä ja kasvua kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Parantunut tuottavuus, myös resurssien ja energian tuottavuus, on tulojen kestävän kasvun päälähde. Kilpailukyky riippuu myös yritysten kyvystä hyödyntää täysimääräisesti mahdollisuuksia, kuten sisämarkkinoita. Tämä on erityisen tärkeää pk-yrityksille, joiden osuus unionin yrityksistä on 99 prosenttia ja jotka tarjoavat tämänhetkisistä yksityissektorin työpaikoista kaksi kolmasosaa ja uusista työpaikoista 80 prosenttia ja vastaavat yli puolesta unionin yritysten luomasta kokonaislisäarvosta. Pk-yritykset ovat keskeinen talouskasvun, työllisyyden ja sosiaalisen integraation moottori.

(11)

Komission 18 päivänä huhtikuuta 2012 antamassa tiedonannossa "Tavoitteena työllistävä elpyminen" arvioitiin, että vuoteen 2020 mennessä voitaisiin luoda yli viisi miljoonaa työpaikkaa erityisesti pk-yrityksissä toteuttamalla toimintalinjoja, joilla edistetään siirtymistä vihreään talouteen, johon kuuluvat muun muassa tehokas resurssien käyttö, energiatehokkuus ja ilmastonmuutostoimet. Tämän huomioon ottaen COSME -ohjelman erityistoimiin voisi sisältyä kestävien tuotteiden, palvelujen, teknologioiden ja prosessien kehittämisen sekä resurssi- ja energiatehokkuuden ja yritysten sosiaalisen vastuun edistäminen.

(12)

Kilpailukyky on asetettu unionin politiikan keskipisteeseen viime vuosina niiden markkinoihin liittyviin, poliittisten ja institutionaalisten epäkohtien vuoksi, jotka heikentävät unionin yritysten ja erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä.

(13)

COSME -ohjelmassa olisi sen vuoksi puututtava markkinoiden puutteelliseen toimintaan, joka vaikuttaa unionin talouden kilpailukykyyn globaalisti ja haittaa yritysten, erityisesti pk-yritysten, kykyä kilpailla kilpakumppaneiden kanssa muualla maailmassa.

(14)

COSME -ohjelma olisi kohdistettava erityisesti komission suosituksessa 2003/361/EY (5) määriteltyihin pk-yrityksiin. Tätä asetusta sovellettaessa komission olisi kuultava kaikkia asiaankuuluvia sidosryhmiä, myös pk-yrityksiä edustavia järjestöjä. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä mikroyrityksiin, käsiteollisuustoimintaa harjoittaviin yrityksiin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin, vapaisiin ammatteihin sekä sosiaalisiin yrityksiin. Huomiota olisi kiinnitettävä myös potentiaalisiin, uusiin ja nuoriin yrittäjiin sekä naisyrittäjiin samoin kuin muihin erityisiin kohderyhmiin, kuten ikääntyneempiin henkilöihin, maahanmuuttajiin ja yrittäjiin, jotka kuuluvat sosiaalisesti heikommassa tai haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten vammaisiin, sekä liiketoiminnan luovutusten, spin-off- ja spin-out-yritysten sekä yrittäjien uusien mahdollisuuksien edistämiseen.

(15)

Monet unionin kilpailukykyongelmista liittyvät pk-yritysten vaikeuksiin saada rahoitusta, koska ne eivät pysty osoittamaan luottokelpoisuuttaan ja niillä on vaikeuksia saada riskipääomaa. Näillä vaikeuksilla on kielteinen vaikutus perustettujen uusien yritysten määrään ja laatuun, yritysten kasvuun ja elinkelpoisuuteen sekä uusien yrittäjien halukkuuteen ottaa haltuunsa elinkelpoisia yrityksiä liiketoiminnan luovutuksen tai sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1639/2006/EY (6) nojalla käyttöön otetut unionin rahoitusvälineet ovat todistetusti tuottaneet lisäarvoa ja vaikuttaneet myönteisesti ainakin 220 000 pk-yritykseen. Ehdotettujen rahoitusvälineiden tuottama suurempi lisäarvo unionin kannalta on muun muassa siinä, että riskipääoman sisämarkkinoita vahvistetaan, kehitetään Euroopan laajuiset pk-yritysten rahoitusmarkkinat sekä puututaan markkinahäiriöihin, joita jäsenvaltiot eivät kykene ratkaisemaan. Unionin toimien olisi oltava yhdenmukaisia ja johdonmukaisia ja täydennettävä pk-yrityksiä koskevia jäsenvaltioiden rahoitusvälineitä, saatava aikaan vipuvaikutusta sekä vältettävä aiheuttamasta markkinoiden vääristymistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (7) mukaisesti. Toimien täytäntöönpanosta vastaavien tahojen olisi taattava täydentävyys ja vältettävä päällekkäistä rahoitusta unionin muista resursseista.

(16)

Komission olisi kiinnitettävä huomiota tämän asetuksen mukaisten rahoitusvälineiden kautta myönnettävän rahoituksen näkyvyyteen sen varmistamiseksi, että unionin tuki tunnetaan ja että myönnetty tuki pannaan merkille markkinoilla. Tätä varten myös rahoituksen välittäjät olisi velvoitettava tuomaan selkeästi esiin varojen lopullisille saajille, että tämän asetuksen mukaiset rahoitusvälineet ovat mahdollistaneet rahoituksen. Komission ja jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarpeelliset toimet, myös helppokäyttöisten verkkojärjestelmien avulla, levittääkseen pk-yrityksille ja välittäjille tietoa käytettävissä olevista rahoitusvälineistä. Nämä järjestelmät, joihin voi kuulua myös keskitetty portaali, eivät saisi olla päällekkäisiä olemassa olevien järjestelmien kanssa.

(17)

Yritys-Eurooppa -verkosto, jäljempänä 'verkosto', on osoittanut lisäarvonsa Euroopan pk-yritysten kannalta keskitettynä asiointipisteenä, joka tarjoaa tukea yrityksille auttamalla niitä parantamaan kilpailukykyään ja selvittämään liiketoimintamahdollisuuksia sisämarkkinoilla ja niiden ulkopuolella. Menettelyjen ja työskentelymenetelmien järkeistäminen ja yritysten tukipalvelujen eurooppalainen ulottuvuus voidaan saavuttaa vain unionin tasolla. Verkosto on erityisesti auttanut pk-yrityksiä löytämään kumppaneita yhteistyötä tai teknologian siirtoa varten sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa sekä saamaan neuvoja unionin rahoituslähteistä, unionin oikeudesta ja teollis- ja tekijänoikeuksista sekä unionin ohjelmista, joilla pyritään edistämään ekoinnovaatioita ja kestävää tuotantoa. Se on myös saanut palautetta unionin oikeudesta ja standardeista. Sen ainutlaatuinen asiantuntemus on erityisen tärkeä pyrittäessä torjumaan tiedon epätasaista jakautumista ja vähentämään valtioiden rajat ylittävään toimintaan liittyviä kustannuksia.

(18)

Tarvitaan kuitenkin jatkuvia toimia verkoston palvelujen ja toiminnan laadun parantamiseksi erityisesti sen suhteen, miten hyvin pk-yritykset ovat tietoisia ehdotetuista palveluista ja käyttävät niitä, ottamalla mukaan kansainvälistymis- ja innovointipalvelut, tehostamalla yhteistyötä verkoston sekä alueellisten ja paikallisten pk-yritysten sidosryhmien kesken sekä ottamalla paremmin mukaan toimintaan vastaanottavia organisaatioita ja kuulemalla niitä, vähentämällä byrokratiaa, parantamalla tietoteknistä tukea ja lisäämällä verkoston ja sen palveluiden näkyvyyttä sen kattamilla maantieteellisillä alueilla.

(19)

Pk-yritysten vähäinen kansainvälistyminen sekä Euroopan sisällä että ulkopuolella vaikuttaa kilpailukykyyn. Joidenkin arvioiden mukaan tällä hetkellä unionin pk-yrityksistä 25 prosenttia harjoittaa tai on jossakin vaiheessa kolmen viime vuoden aikana harjoittanut vientiä, ja vain 13 prosenttia unionin pk-yrityksistä harjoittaa säännöllisesti vientiä unionin ulkopuolelle ja vain 2 prosenttia on tehnyt investointeja kotimaansa ulkopuolelle. Myös vuoden 2012 Eurobarometritutkimuksesta käy ilmi, että pk-yritykset eivät ole hyödyntäneet kasvumahdollisuuksiaan vihreillä markkinoilla unionissa eivätkä sen ulkopuolella kansainvälistymisen ja julkisiin hankintoihin osallistumisen osalta. Small Business Act -aloitteessa kehotettiin unionia ja jäsenvaltioita tukemaan ja kannustamaan pk-yrityksiä hyödyntämään unionin ulkopuolisten markkinoiden kasvua, ja tämän mukaisesti unioni antaa taloudellista tukea useille aloitteille, kuten EU:n ja Japanin teolliselle yhteistyökeskukselle ja teollis- ja tekijänoikeuksia käsittelevälle pk-yritysten neuvontapalvelulle Kiinassa. Unionin lisäarvoa luodaan edistämällä yhteistyötä ja tarjoamalla Euroopan tasolla palveluja, jotka täydentävät jäsenvaltioiden keskeisiä kaupanedistämispalveluita mutta eivät ole niiden kanssa päällekkäisiä ja jotka tehostavat sekä julkisten että yksityisten palveluntarjoajien toimia tällä alalla. Näihin palveluihin olisi kuuluttava tiedottaminen teollis- ja tekijänoikeuksista, standardeista sekä julkisia hankintoja koskevista säännöistä ja mahdollisuuksista. Neuvoston 6 päivänä joulukuuta 2011 komission tiedonannon "Globalisaation aikakauden yhdennetty teollisuuspolitiikka – Kilpailukyky ja kestävyys keskeiselle sijalle" johdosta antamien päätelmien "Teollisuuspolitiikan täytäntöönpanon vahvistaminen kaikkialla EU:ssa" osa II olisi otettava kaikilta osiltaan huomioon. Tarkoin määritellyn eurooppalaisen klusteristrategian olisi tältä osin täydennettävä kansallisia ja alueellisia toimia, joilla klustereita kannustetaan huippuosaamiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön ottaen huomioon, että pk-yritysten klusterien muodostaminen voi olla keskeinen keino lisätä pk-yritysten valmiuksia innovoida ja käynnistää toimintaa ulkomaisilla markkinoilla.

(20)

Unionin yritysten ja etenkin pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi jäsenvaltioiden ja komission on luotava suotuisa liiketoimintaympäristö. Huomiota on kiinnitettävä erityisesti pk-yritysten etuihin ja niihin aloihin, joilla pk-yritysten toiminta on aktiivisinta. Myös unionin tason aloitteita tarvitaan, jotta tietoa ja osaamista voidaan vaihtaa Euroopan laajuisesti, ja sähköiset palvelut voivat olla erityisen kustannustehokkaita tällä alalla. Tällaisilla toimilla voidaan auttaa kehittämään tasapuoliset toimintaedellytykset pk-yrityksille.

(21)

Sisämarkkinoiden puutteet, hajanaisuus ja tarpeeton byrokratia estävät kansalaisia, kuluttajia ja yrityksiä, erityisesti pk-yrityksiä, hyödyntämästä sisämarkkinoiden kaikkia etuja. Tämän vuoksi tarvitaan viipymättä jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisiä toimia täytäntöönpanoon, lainsäädäntöön ja tiedotukseen liittyvien puutteiden korjaamiseksi. Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission olisi tehtävä yhteistyötä myös pk-yritysten hallintoon ja sääntelyyn liittyvien liiallisten rasitteiden vähentämiseksi ja välttämiseksi. COSME -ohjelma on ainoa unionin ohjelma, jossa keskitytään nimenomaan pk-yrityksiin, ja siihen kuuluvien toimien olisi edistettävä näiden tavoitteiden toteuttamista. COSME -ohjelmasta rahoitettavien toimivuustestien ja vaikutustenarviointien olisi kuuluttava näihin toimiin.

(22)

Toinen kilpailukykyyn vaikuttava tekijä on suhteellisen heikko yrittäjyyshenki unionissa. Vain 45 prosenttia unionin kansalaisista (ja alle 40 prosenttia naisista) haluaisi toimia itsenäisenä ammatinharjoittajana, kun sama osuus on Yhdysvalloissa 55 prosenttia ja Kiinassa 71 prosenttia (yrittäjyyttä koskevan Eurobarometritutkimuksen 2009 mukaan). Small Business Act -aloitteen mukaan huomiota olisi kiinnitettävä kaikkiin yrittäjien kohtaamiin tilanteisiin, kuten käynnistys-, kasvu-, luovutus- ja konkurssitilanteisiin (uusi mahdollisuus). Yrittäjyyskoulutusta edistämällä sekä yhdenmukaisuutta ja johdonmukaisuutta lisäävillä toimenpiteillä, kuten vertailuanalyyseillä ja hyvien toimintatapojen vaihdolla, saadaan aikaan paljon unionin tason lisäarvoa.

(23)

Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelma käynnistettiin tavoitteena auttaa uusia tai tulevia yrittäjiä saamaan kokemusta yritysmaailmasta jossakin muussa kuin heidän omassa jäsenvaltiossaan ja auttaa heitä näin parantamaan yrittäjyyteen liittyvää osaamistaan. Yrittäjyyden ja yrittäjyyskulttuurin edistämistä koskevien toimintaedellytysten parantamistavoitteen yhteydessä komission olisi kyettävä toteuttamaan toimenpiteitä, joilla uusia yrittäjiä autetaan parantamaan kykyään kehittää yrittäjyyteen liittyvää osaamistaan, taitojaan ja asenteitaan sekä parantamaan teknologisia ja johtamisvalmiuksiaan.

(24)

Globaali kilpailu, väestörakenteen muutokset, resurssien rajoitukset ja uudet sosiaaliset suuntaukset luovat haasteita ja mahdollisuuksia eri aloille, joihin kohdistuu maailmanlaajuisia haasteita ja joille on ominaista pk-yritysten suuri osuus. Esimerkiksi suunnitteluun pohjautuvien alojen on mukauduttava, jotta ne pystyvät hyödyntämään yksilöllisten, luovien ja inklusiivisten tuotteiden suureen kysyntään liittyvän käyttämättömän potentiaalin. Koska nämä haasteet koskevat kaikkia unionissa näillä aloilla toimivia pk-yrityksiä, unionin tasolla tarvitaan yhdennettyjä toimia lisäkasvun tuottamiseksi sellaisten aloitteiden kautta, jotka nopeuttavat uusien tuotteiden ja palvelujen syntymistä.

(25)

Jäsenvaltioissa toteutettujen toimien täydentämiseksi COSME -ohjelmalla voidaan tukea sekä alakohtaisia että alojen välisiä aloitteita, joilla on huomattavaa potentiaalia kasvun ja yrittäjyystoiminnan kannalta, erityisesti aloilla, joilla pk-yritysten osuus on suuri. Näin nopeutetaan kilpailukykyisten ja kestävien toimialojen syntymistä, joiden perustana ovat kaikkein kilpailukykyisimmät liiketoimintamallit, paremmat tuotteet ja menetelmät, organisaatiorakenteet tai muuttuneet arvoketjut. Komissio antoi 30 päivänä kesäkuuta 2010 tiedonannon "Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde – Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet", jonka lokakuussa 2010 kokoontunut neuvosto otti myönteisesti vastaan. Tiedonannossa todettiin, että matkailu on merkittävä ala unionin taloudessa. Tällä alalla toimivien yritysten välitön osuus unionin bruttokansantuotteesta (BKT) on 5 prosenttia. Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa tunnustetaan matkailun merkitys ja esitetään unionin toimivalta tällä alalla. Eurooppalaiset matkailualoitteet voivat täydentää jäsenvaltioiden toimia rohkaisemalla suotuisan toimintaympäristön luomiseen ja edistämällä jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä erityisesti hyvien toimintatapojen vaihdon avulla. Toimiin voi kuulua matkailua koskevan tietopohjan parantaminen niin, että tarjotaan tietoja ja analyysejä, sekä kansainvälisten yhteistyöhankkeiden kehittäminen tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, samalla kun vältetään asettamasta pakollisia vaatimuksia unionin yrityksille.

(26)

COSME -ohjelmassa esitetään toimet tavoitteita varten, kokonaisrahoituspuitteet tavoitteiden toteuttamiseksi, rahoitusvälineiden vähimmäisrahoituspuitteet, erilaiset täytäntöönpanotoimenpiteet sekä seurantaa, arviointia ja unionin taloudellisten etujen suojaamista koskevat avoimet järjestelyt.

(27)

COSME -ohjelmalla täydennetään unionin muita ohjelmia ottaen samalla huomioon, että kunkin välineen olisi toimittava omien erityismenettelyjensä mukaisesti. Näin ollen samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin ei tulisi myöntää kaksinkertaista rahoitusta. Jotta unionin rahoituksella saataisiin lisäarvoa ja merkittävää vaikutusta, olisi kehitettävä tiivistä synergiaa COSME -ohjelman, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1291/2013 (8) ("Horisontti 2020 –puiteohjelma"), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (9) ("rakennerahastot") ja unionin muiden ohjelmien välillä.

(28)

Avoimuuden sekä naisten ja miesten tasa-arvon periaatteet olisi otettava huomioon kaikissa COSME -ohjelmaan kuuluvissa aloitteissa ja toimissa. Aloitteissa ja toimissa olisi otettava huomioon myös kaikkien kansalaisten ihmisoikeudet ja perusvapaudet.

(29)

Pk-yrityksille suunnattujen avustusten myöntämisessä olisi noudatettava avoimia menettelyjä. Avustuksia myönnettäessä ja maksettaessa olisi toimittava avoimesti ja epäbyrokraattisesti sekä noudatettava yhteisiä sääntöjä.

(30)

Tässä asetuksessa vahvistetaan COSME -ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (10) 17 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(31)

Sen varmistamiseksi, että varoja käytetään ainoastaan markkinoihin liittyviin, poliittisiin ja institutionaalisiin epäkohtiin puuttumiseksi, ja jotta vältetään markkinoiden vääristyminen, COSME -ohjelmasta annettavassa rahoituksessa olisi noudatettava valtiontukea koskevia unionin sääntöjä.

(32)

Euroopan talousaluetta koskevassa sopimuksessa ja liittymissopimusten liitteenä olevissa pöytäkirjoissa määrätään asianomaisten maisten osallistumisesta unionin ohjelmiin. Muiden kolmansien maiden osallistumisen olisi oltava mahdollista, jos se on sopimusten ja menettelyjen mukaista.

(33)

On tärkeää varmistaa, että COSME -ohjelman varainhoito on moitteetonta ja että ohjelma toteutetaan mahdollisimman tehokkaasti ja käyttäjäystävällisesti, samalla kun taataan oikeusvarmuus ja se, että COSME -ohjelma on kaikkien osallistujien ulottuvilla.

(34)

COSME -ohjelmaa olisi seurattava ja arvioitava, jotta sitä voidaan mukauttaa. Sen täytäntöönpanosta olisi laadittava vuosittain kertomus, jossa esitellään saavutettu edistyminen ja suunnitellut toimet.

(35)

COSME -ohjelman täytäntöönpanoa olisi seurattava vuosittain käyttäen keskeisiä indikaattoreita tulosten ja vaikutusten arviointiin. Näiden indikaattoreiden ja niiden perustasojen olisi muodostettava vähimmäisperusta sen arvioimiseksi, missä määrin COSME -ohjelman tavoitteet on saavutettu.

(36)

Kaikkien COSME -ohjelmasta tuettujen toimien tavoitteiden saavuttamista koskevaan väliraporttiin, jonka komissio laatii, olisi sisällytettävä myös arviointi pk-yritysten osallistumisasteesta, jos sen todetaan olevan alhainen hyvin monissa jäsenvaltioissa. Jäsenvaltiot voisivat tarvittaessa ottaa väliraportin tulokset huomioon omissa politiikoissaan.

(37)

Unionin taloudellisia etuja olisi menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ennaltaehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen sekä menetettyjen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin asetuksen (EU) N:o 966/2012 mukaiset hallinnolliset ja taloudelliset seuraamukset.

(38)

Tämän asetuksen täytäntöönpanon yhdenmukaisten edellytysten varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa COSME -ohjelman täytäntöönpanoa koskevien vuotuisten työohjelmien hyväksymistä varten. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti (11). Jotkin vuotuiseen työohjelmaan sisältyvät toimet edellyttävät toimien yhteensovittamista kansallisella tasolla. Tältä osin olisi sovellettava mainitun asetuksen 5 artiklan 4 kohtaa.

(39)

Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti indikaattoreita koskevien lisäysten ja rahoitusvälineitä koskevien tiettyjen yksityiskohtien muutosten osalta sekä ohjeellisten määrien muutosten osalta, jos ne ylittävät yli 5 prosentilla kutakin tapausta koskevan rahoituspuitteiden arvon. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asiaankuuluvat asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle samanaikaisesti, ajoissa ja asianmukaisesti.

(40)

Oikeusvarmuuden ja selkeyden vuoksi päätös N:o 1639/2006/EY olisi kumottava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I   LUKU

Kohde

1 artikla

Perustaminen

Perustetaan unionin toimia koskeva ohjelma yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi, korostaen erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä ('pk-yritykset'), jäljempänä 'COSME -ohjelma', 1 päivänä tammikuuta 2014 alkavaksi ja 31 päivänä joulukuuta 2020 päättyväksi kaudeksi.

2 artikla

Määritelmä

Tässä asetuksessa 'pk-yrityksellä' tarkoitetaan mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä suosituksessa 2003/361/EY olevan määritelmän mukaisesti.

3 artikla

Yleiset tavoitteet

1.   COSME -ohjelmalla edistetään seuraavia yleisiä tavoitteita, joissa kiinnitetään erityistä huomiota unioniin sijoittautuneiden pk-yritysten sekä COSME -ohjelmaan 6 artiklan nojalla osallistuviin kolmansiin maihin sijoittautuneiden pk-yritysten erityistarpeisiin:

a)

vahvistetaan unionin yritysten, erityisesti pk-yritysten, kilpailukykyä ja kestävyyttä;

b)

kannustetaan yrittäjyyshenkeä ja edistetään pk-yritysten luomista ja kasvua.

2.   Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista mitataan seuraavilla indikaattoreilla:

a)

pk-yritysten kestävyys;

b)

muutokset uusien ja nykyisten pk-yritysten turhissa hallinnollisissa rasitteissa;

c)

muutokset niiden pk-yritysten osuudessa, jotka harjoittavat vientiä unionin sisällä tai unionin ulkopuolelle;

d)

muutokset pk-yritysten kasvussa;

e)

muutokset niiden unionin kansalaisten osuudessa, jotka haluavat ryhtyä itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi.

3.   COSME -ohjelman indikaattoreiden ja tavoitteiden yksityiskohtainen luettelo on liitteessä.

4.   COSME -ohjelmalla tuetaan Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanoa sekä edistetään älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan tavoitteen saavuttamista. COSME -ohjelmalla edistetään erityisesti työllisyyttä koskevaa yleistavoitetta.

II   LUKU

Erityiset tavoitteet ja toiminta-alat

4 artikla

Erityiset tavoitteet

1.   COSME -ohjelman erityiset tavoitteet ovat seuraavat:

a)

parannetaan pk-yritysten rahoituksen saantia sekä pääoma- että velkarahoituksen muodossa;

b)

parannetaan pääsyä markkinoille erityisesti unionin sisällä, mutta myös globaalilla tasolla;

c)

parannetaan unionin yritysten, erityisesti pk-yritysten, kilpailukyvyn ja kestävyyden toimintaedellytyksiä, myös matkailualalla;

d)

edistetään yrittäjyyttä ja yrittäjyyskulttuuria.

2.   COSME -ohjelman täytäntöönpanossa edistetään yritysten tarvetta mukautua vähäpäästöiseen, ilmastonmuutosta sietävään sekä resurssi- ja energiatehokkaaseen talouteen.

3.   COSME -ohjelman vaikutusta 1 kohdassa tarkoitettujen erityisten tavoitteiden saavuttamiseen mitataan indikaattoreilla, jotka esitetään liitteessä.

4.   Jäljempänä 13 artiklassa tarkoitetuissa vuotuisissa työohjelmissa määritellään yksityiskohtaisesti kaikki COSME -ohjelman puitteissa toteutettavat toimet.

5 artikla

Talousarvio

1.   Rahoituspuitteet COSME -ohjelman täytäntöönpanoa varten ovat 2 298,243 miljoonaa euroa käypinä hintoina, josta vähintään 60 prosenttia osoitetaan rahoitusvälineisiin.

Euroopan parlamentti ja neuvosto myöntävät vuotuiset määrärahat monivuotisen rahoituskehyksen rajoissa.

2.   Tässä asetuksessa vahvistetuista rahoituspuitteista voidaan kattaa myös sellaisiin valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimiin liittyviä kustannuksia, joita COSME -ohjelman hallinnointi ja sen tavoitteiden saavuttaminen edellyttävät. Niistä katetaan kustannustehokkaalla tavalla erityisesti tutkimuksia, asiantuntijatapaamisia, tiedotus- ja viestintätoimia, myös unionin poliittisia prioriteetteja koskevaa tiedottamista sikäli kuin se liittyy COSME -ohjelman yleisiin tavoitteisiin, kustannuksia, jotka liittyvät tiedon käsittelyyn ja vaihtoon tarkoitettuihin tietoteknisiin verkostoihin, sekä kaikki muut tekniseen ja hallinnolliseen apuun liittyvät kustannukset, joita komissiolle aiheutuu COSME -ohjelman hallinnoinnista.

Nämä kustannukset eivät saa ylittää 5 prosenttia rahoituspuitteiden arvosta.

3.   COSME -ohjelman rahoituspuitteissa osoitetaan ohjeelliset määrät siten, että ohjelman rahoituspuitteiden arvosta 21,5 prosenttia kohdistetaan 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen, 11 prosenttia 4 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen ja 2,5 prosenttia 4 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen. Komissio voi kussakin tapauksessa poiketa näistä ohjeellisista määristä muttei yli 5 prosentilla rahoituspuitteiden arvosta. Siltä varalta, että tämän rajan ylittäminen osoittautuu tarpeelliseksi, komissiolle siirretään valta hyväksyä delegoituja säädöksiä 23 artiklan mukaisesti näiden ohjeellisten määrien muuttamiseksi.

4.   Rahoitusosuudella voidaan kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menoja, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen N:o 1639/2006/EY mukaisesti hyväksytyistä toimenpiteistä COSME -ohjelmaan. Samanlaisten kulujen kattamiseksi talousarvioon voidaan tarvittaessa ottaa määrärahoja myös vuoden 2020 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä.

6 artikla

Kolmansien maiden osallistuminen

1.   COSME -ohjelmaan voivat osallistua:

a)

Euroopan vapaakauppaliittoon (EFTA) kuuluvat maat, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, ETA-sopimuksessa määrättyjen ehtojen mukaisesti, ja muut Euroopan maat, jos se on sopimusten ja menettelyjen mukaista;

b)

Euroopan unioniin liittyvät maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokkaat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa järjestelyissä vahvistettujen yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti, jotka koskevat kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin;

c)

Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat, jos se on sopimusten ja menettelyjen mukaista, puitesopimuksissa, assosiaatiosopimusten pöytäkirjoissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä vahvistettujen yleisten periaatteiden sekä yleisten ehtojen mukaisesti, jotka koskevat kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun maahan sijoittautunut oikeussubjekti voi osallistua COSME -ohjelman niihin osiin, joihin kyseinen maa osallistuu 1 kohdassa kuvatuissa sopimuksissa vahvistettujen ehtojen mukaisesti.

7 artikla

Muiden kuin osallistuvien maiden oikeussubjektien osallistuminen

1.   Edellä 6 artiklassa tarkoitettuun kolmanteen maahan sijoittautuneet oikeussubjektit voivat osallistua COSME -ohjelman niihin osiin, joihin kyseinen maa ei osallistu. Muihin kolmansiin maihin sijoittautuneet oikeussubjektit voivat myös osallistua COSME -ohjelman mukaisiin toimiin.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut oikeussubjektit eivät ole oikeutettuja unionin rahoitustukeen, paitsi jos se on olennaista COSME -ohjelman kannalta, etenkin unionin yritysten kilpailukyky ja markkinoille pääsy huomioiden. Tätä poikkeusta ei sovelleta voittoa tuottaviin oikeussubjekteihin.

8 artikla

Toimet pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksien parantamiseksi

1.   Komissio tukee toimia, joilla pyritään helpottamaan ja parantamaan pk-yritysten rahoituksen saantia niiden käynnistys-, kasvu- ja luovutusvaiheessa ja joilla täydennetään jäsenvaltioiden rahoitusvälineiden käyttöä pk-yritysten hyväksi kansallisella ja alueellisella tasolla. Täydentävyyden varmistamiseksi näitä toimia on sovitettava tiiviisti yhteen koheesiopolitiikan yhteydessä, Horisontti 2020 -puiteohjelman puitteissa ja kansallisella tasolla toteutettavien toimien kanssa. Tällaisilla toimilla on markkinoiden kysyntä huomioiden pyrittävä kannustamaan sekä pääoma- että velkarahoituksen, kuten alku-, enkeli- ja oman pääoman luonteisen rahoituksen tarjoamista ja hyödyntämistä, mutta ei yritysten omaisuuden pilkkomista.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen toimien lisäksi unionin tukea voidaan antaa markkinoiden kysyntä huomioiden myös toimille, joilla parannetaan valtioiden rajat ylittävää ja monen maan välistä rahoitusta; näin autetaan pk-yrityksiä kansainvälistämään toimintaansa unionin lainsäädännön mukaisesti.

Komissio voi myös tutkia mahdollisuuksia markkinoiden kysyntä huomioiden kehittää innovatiivisia rahoitusmekanismeja, esimerkiksi crowdfunding-rahoitusta.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen toimien yksityiskohdista säädetään 17 artiklassa.

9 artikla

Toimet markkinoillepääsyn parantamiseksi

1.   Jotta voidaan edelleen parantaa unionin yritysten kilpailukykyä ja pääsyä markkinoille, komissio voi tukea toimia, joilla parannetaan pk-yritysten pääsyä sisämarkkinoille, kuten tietojen tarjoamista (myös digitaalipalvelujen kautta) ja tietämyksen lisäämistä muun muassa unionin ohjelmista, oikeudesta ja standardeista.

2.   Erityistoimenpiteillä on pyrittävä helpottamaan pk-yritysten pääsyä unionin ulkopuolisille markkinoille. Näihin toimenpiteisiin voi kuulua tietojen antaminen olemassa olevista markkinoille pääsyn esteistä ja liiketoimintamahdollisuuksista, julkisista hankinnoista ja tullimenettelyistä sekä sellaisten tukipalveluiden parantaminen, jotka liittyvät standardeihin sekä teollis- ja tekijänoikeuksiin tärkeimmissä kolmansissa maissa. Näillä toimenpiteillä täydennetään päällekkäisyyttä välttäen jäsenvaltioiden tärkeimpiä kauppaa edistäviä toimia.

3.   COSME -ohjelman toimilla voidaan pyrkiä edistämään kansainvälistä yhteistyötä, mukaan luettuna teollisuutta ja sääntelyä koskeva vuoropuhelu kolmansien maiden kanssa. Erityistoimenpiteillä voidaan pyrkiä kaventamaan tuotteita koskevien unionin ja muiden maiden sääntelypuitteiden välisiä eroja sekä edistämään yritys- ja teollisuuspolitiikan kehittämistä ja yritysten toimintaympäristön parantamista.

10 artikla

Enterprise Europe Network – Yritys-Eurooppa -verkosto

1.   Komissio tukee Yritys-Eurooppa -verkostoa, jäljempänä 'verkosto', sen tehtävässä tarjota yhtenäistettyjä yritystukipalveluita unionin pk-yrityksille, jotka haluavat kartoittaa liiketoimintamahdollisuuksia sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa. Verkoston toimiin voi kuulua seuraavaa:

a)

unionin aloitteisiin ja oikeuteen liittyvät tiedonanto- ja neuvontapalvelut, hallintovalmiuksien lisäämiseen pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi annettava tuki, pk-yritysten rahoitusta koskevan tietämyksen parantamiseen annettava tuki, mukaan lukien rahoitusmahdollisuuksia ja rahoituksen saantia koskevat tiedotus- ja neuvontapalvelut sekä pääsy asiaan liittyviin valmennus- ja mentorointiohjelmiin, toimenpiteet, joiden avulla pk-yritykset voivat parantaa energiatehokkuutta sekä ilmastoa ja ympäristöä koskevaa asiantuntemusta, sekä tiedottaminen unionin rahoitusohjelmista ja rahoitusvälineistä (mukaan lukien Horisontti 2020 -puiteohjelmasta yhteistyössä kansallisten yhteyspisteiden ja rakennerahastojen kanssa);

b)

valtioiden rajat ylittävää liiketoimintayhteistyötä, tutkimusta ja kehitystä, teknologian ja tiedon siirtoa koskevien sekä teknologia- ja innovaatiokumppanuuksien helpottaminen;

c)

toimiminen viestintäkanavana pk-yritysten ja komission välillä.

2.   Verkoston voidaan myös muiden unionin ohjelmien, kuten Horisontti 2020 -puiteohjelman, puolesta tapahtuvaan palvelujen tarjoamiseen, mukaan lukien asiaan liittyvät neuvontapalvelut, joilla pk-yrityksiä rohkaistaan osallistumaan unionin muihin ohjelmiin. Komissio varmistaa, että verkostoa varten tarkoitetut eri rahoitusvälineet sovitetaan tehokkaasti yhteen ja että verkoston muiden unionin ohjelmien puolesta tarjoamat palvelut rahoitetaan noista ohjelmista.

3.   Verkosto toteutetaan sovittaen toiminta tiiviisti yhteen jäsenvaltioiden kanssa, jotta vältetään toimintojen päällekkäisyys toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.

Komissio arvioi verkoston hallinnoinnin tehokkuutta ja korkealaatuisten palvelujen tarjontaa eri puolilla unionia.

11 artikla

Toimet unionin yritysten, erityisesti pk-yritysten, kilpailukyvyn ja kestävyyden toimintaedellytysten parantamiseksi

1.   Komissio tukee toimia, joilla parannetaan unionin yritysten, etenkin pk-yritysten, kilpailukykyä ja kestävyyttä koskevia toimintaedellytyksiä, jotta voidaan tehostaa unionin yritysten kilpailukykyä, kestävyyttä ja kasvua edistävien kansallisten ja alueellisten toimintapolitiikkojen vaikuttavuutta, johdonmukaisuutta, yhteensovittamista ja johdonmukaisuutta.

2.   Komissio voi tukea erityistoimia yritysten, etenkin pk-yritysten, toimintaedellytysten parantamiseksi vähentämällä ja välttämällä tarpeetonta hallinnollista ja sääntelytaakkaa. Tällaisiin toimiin voi sisältyä asianomaisen unionin oikeuden pk-yrityksiin kohdistuvien vaikutusten säännöllinen mittaaminen, tarvittaessa tulostaulun avulla, tuki riippumattomien asiantuntijoiden ryhmille sekä tietojen ja hyvien toimintatapojen vaihto, mukaan lukien pk-yritystestien järjestelmällinen soveltaminen unionin ja jäsenvaltioiden tasolla.

3.   Komissio voi tukea toimia, joilla on tarkoitus kehittää uusia kilpailukyvyn ja liiketoiminnan kehittämisstrategioita. Tällaisiin toimiin voi kuulua seuraavaa:

a)

toimenpiteet, joilla parannetaan yritysten, mukaan luettuna maailmanluokan klusterit, kilpailukykyyn ja kestävyyteen vaikuttavan politiikan suunnittelua, täytäntöönpanoa ja arviointia sekä yritysverkostojen toimintaedellytyksiä ja hallinnointia koskevien hyvien toimintatapojen vaihtaminen, sekä ylikansallisen yhteistyön edistäminen klustereiden ja yritysverkostojen kesken, kestävien tuotteiden, palvelujen, teknologian ja prosessien kehittäminen sekä resurssi- ja energiatehokkuuden ja yritysten sosiaalisen vastuun edistäminen;

b)

toimenpiteet, joilla otetaan huomioon kilpailukykypolitiikkaan liittyvät kansainväliset näkökohdat ja joissa keskitytään erityisesti toimintapoliittiseen yhteistyöhön jäsenvaltioiden, muiden COSME -ohjelmaan osallistuvien maiden ja unionin maailmanlaajuisten kauppakumppaneiden välillä;

c)

toimenpiteet, joilla parannetaan pk-yrityksiä koskevan politiikan kehittämistä, poliittisten päättäjien välistä yhteistyötä, vertaisarviointeja ja jäsenvaltioiden välistä hyvien toimintatapojen vaihtoa, ottaen tarvittaessa huomioon saatavilla oleva näyttö ja sidosryhmien näkemykset, etenkin tarkoituksin helpottaa pk-yritysten pääsyä unionin ohjelmiin ja toimenpiteisiin Small Business Act -toimintaohjelman mukaisesti.

4.   Komissio voi yhteensovittamista edistämällä tukea jäsenvaltioissa toteutettuja toimia, joilla edistetään sellaisten kilpailukykyisten teollisuudenalojen syntyä, joilla on markkinapotentiaalia. Tällaiseen tukeen voi kuulua toimia, joilla edistetään hyvien käytäntöjen vaihtamista sekä teollisuuden, erityisesti pk-yritysten, taito- ja koulutustarpeiden kartoittamista, erityisesti verkkotaitojen osalta. Siihen voi kuulua myös toimia, joilla edistetään uusien liiketoimintamallien käyttöönottoa ja pk-yritysten välistä yhteistyötä uusien arvoketjujen alalla sekä uusiin tuotteisiin ja palveluihin liittyvien ideoiden kaupallista käyttöä.

5.   Komissio voi täydentää jäsenvaltioiden toimia parantaakseen unionin pk-yritysten kilpailukykyä ja kestävyyttä aloilla, joille on ominaista merkittävä kasvupotentiaali, erityisesti aloilla, joilla pk-yritysten osuus on korkea, kuten matkailuala. Näihin toimiin voi kuulua jäsenvaltioiden välisen yhteistyön edistäminen erityisesti hyviä toimintatapoja vaihtamalla.

12 artikla

Toimet yrittäjyyden edistämiseksi

1.   Komissio tukee yrittäjyyden ja yrittäjyyskulttuurin edistämistä parantamalla yrittäjyyden kehittämiseen vaikuttavia toimintaedellytyksiä muun muassa vähentämällä yritysten perustamista koskevia esteitä. Komissio tukee kestäville yrityksille, yritysten perustamiselle ja kasvulle, liiketoiminnan luovutuksille, uudelle mahdollisuudelle (uudelleenkäynnistämiselle) sekä spin-off ja spin-out -yrityksille suotuisaa liiketoimintaympäristöä ja -kulttuuria.

2.   Erityistä huomiota on kiinnitettävä potentiaalisiin, uusiin ja nuoriin yrittäjiin sekä naisyrittäjiin samoin kuin muihin erityisiin kohderyhmiin.

3.   Komissio voi toteuttaa toimia, kuten uusille yrittäjille tarkoitettuja liikkuvuusohjelmia, joilla uusia yrittäjiä autetaan parantamaan kykyään kehittää yrittäjyyteen liittyvää osaamistaan, taitojaan ja asenteitaan sekä parantamaan teknisiä ja johtamisvalmiuksiaan.

4.   Komissio voi tukea jäsenvaltioiden toimenpiteitä, joilla kehitetään ja helpotetaan yrittäjyyskasvatusta, -koulutusta, -taitoja ja -asenteita, etenkin potentiaalisten ja uusien yrittäjien parissa.

III   LUKU

COSME -ohjelman täytäntöönpano

13 artikla

Vuosittaiset työohjelmat

1.   Komissio hyväksyy COSME -ohjelman täytäntöönpanoa varten vuotuiset työohjelmat 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Kussakin vuotuisessa työohjelmassa toteutetaan tässä asetuksessa esitetyt tavoitteet ja esitetään yksityiskohtaisesti:

a)

kuvaus rahoitettavista toimista, kutakin tointa varten asetetuista tavoitteista, joiden on oltava 3 ja 4 artiklassa vahvistettujen yleisten ja erityisten tavoitteiden mukaisia, odotetut tulokset, toteutusmenetelmä sekä maininta kullekin toimelle varatusta rahamäärästä, kaikkia toimia varten varattu kokonaismäärä ja alustava täytäntöönpanoaikataulu sekä maksumäärärahojen jakauma;

b)

kunkin toimen osalta asianmukaiset laadulliset ja määrälliset indikaattorit, joilla analysoidaan ja seurataan tuloksia ja kyseisen toimen tavoitteiden saavuttamista;

c)

avustusten ja niihin liittyvien toimenpiteiden osalta toimenpiteiden keskeiset arviointiperusteet, jotka asetetaan niin, että COSME -ohjelman tavoitteet voidaan saavuttaa parhaalla mahdollisella tavalla, ja yhteisrahoituksen enimmäismäärä;

d)

rahoitusvälineitä koskeva erillinen yksityiskohtainen luku, jossa tämän asetuksen 17 artiklan mukaisesti otetaan huomioon asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukaiset tiedonantovelvoitteet, mukaan lukien rahoituspuitteiden suunniteltu kohdentaminen rahoitusvälineiden osalta tämän asetuksen 18 artiklassa tarkoitetun kasvuun tähtäävän pääomajärjestelyn ja sen 19 artiklassa tarkoitetun lainantakausjärjestelyn kesken, muita tietoja, kuten takuiden taso ja suhde Horisontti 2020 -puiteohjelmaan.

2.   Komissio panee COSME -ohjelman täytäntöön asetuksen (EU) N:o 966/2012 mukaisesti.

3.   COSME -ohjelman täytäntöönpanossa on varmistettava, että tuetuissa toimissa otetaan huomioon tuleva kehitys ja tarpeet, varsinkin 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun väliarvioinnin jälkeen, ja se, että ne ovat merkityksellisiä kehittyvien markkinoiden, talouden ja yhteiskunnan muutosten kannalta.

14 artikla

Tukitoimenpiteet

1.   Edellä 13 artiklassa tarkoitettujen vuosittaisten työohjelmien kattamien toimenpiteiden lisäksi komissio toteuttaa säännöllisesti tukitoimenpiteitä, joihin sisältyvät seuraavat:

a)

alakohtaisten ja alojen välisten kilpailukykynäkökohtien analysoinnin ja seurannan parantaminen;

b)

hyvien toimintatapojen ja poliittisten toimintamallien kartoittaminen ja levittäminen sekä edelleen kehittäminen;

c)

voimassa olevan oikeuden toimivuutta koskevat tarkastelut ja yritysten kilpailukyvyn kannalta erityisen merkityksellisten unionin uusien toimenpiteiden vaikutusten arviointi, jotta löydettäisiin aloja, joilla voimassa olevaa oikeutta on tarpeen yksinkertaistaa, ja varmistettaisiin, että pk-yrityksille aiheutuu mahdollisimman vähän rasitteita aloilla, joilla ehdotetaan uusia lainsäädäntötoimenpiteitä;

d)

yrityksiin, erityisesti pk-yrityksiin, vaikuttavan lainsäädännön, teollisuuspolitiikan ja kilpailukykyyn liittyvien toimenpiteiden arviointi;

e)

sellaisten yhdennettyjen ja käyttäjäystävällisten sähköisten järjestelmien luomisen edistäminen, joilla tarjotaan pk-yrityksille tärkeitä ohjelmia koskevaa tietoa varmistaen samalla, että ne eivät ole päällekkäisiä nykyisten portaalien kanssa.

2.   Näiden tukitoimenpiteiden kokonaiskustannukset eivät saa ylittää 2,5 prosenttia COSME -ohjelman rahoituspuitteista.

15 artikla

Seuranta ja arviointi

1.   Komissio seuraa COSME -ohjelman täytäntöönpanoa ja hallintoa.

2.   Komissio laatii vuosittain seurantaraportin, jossa tarkastellaan tuettujen toimien tehokkuutta ja vaikuttavuutta rahoituksen täytäntöönpanon, tulosten, kustannusten ja mahdollisuuksien mukaan vaikutusten kannalta. Raporttiin on sisällytettävä tietoja edunsaajista, mahdollisuuksien mukaan kunkin ehdotuspyynnön osalta, sekä tietoja ilmastoon liittyvistä menoista, ilmastonmuutostavoitteiden mukaisesti annetun tuen vaikutuksesta, asiaan kuuluvia tietoja lainantakausjärjestelystä myönnetyistä yli 150 000 euron suuruisista ja sitä pienemmistä lainoista siten, että näiden tietojen keruu ei aiheuta kohtuutonta hallinnollista rasitetta yrityksille eikä etenkään pk-yrityksille. Seurantaraportti sisältää kutakin rahoitusvälinettä koskevan vuosikertomuksen asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 140 artiklan 8 kohdan mukaisesti.

3.   Komissio laatii viimeistään vuonna 2018 toimenpiteiden uusimista, muuttamista tai keskeyttämistä koskevan päätöksen tekemistä varten väliarviointikertomuksen, jossa käsitellään kaikkien COSME -ohjelmasta tuettujen toimien tavoitteiden saavuttamista tulosten ja vaikutusten tasolla, resurssien käytön tehokkuutta ja sillä Euroopan tasolla saatavaa lisäarvoa. Väliarviointikertomuksessa on myös käsiteltävä yksinkertaistamisen laajuutta, sen sisäistä ja ulkoista johdonmukaisuutta, kaikkien tavoitteiden jatkuvaa merkityksellisyyttä sekä sitä, miten toimenpiteillä on edistetty unionin painopisteiden eli älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun toteutumista. Siinä on otettava huomioon edeltävien toimenpiteiden pitkän aikavälin vaikutusten arvioinnin tulokset ja sitä käytetään perustana päätettäessä seuraavan toimenpiteen uusimisesta, muuttamisesta tai keskeyttämisestä.

4.   Komissio laatii lopullisen arviointikertomuksen toimenpiteiden pitkän aikavälin vaikutuksista ja vaikutusten kestävyydestä.

5.   Kaikkien tämän asetuksen nojalla unionin varoja saaneiden edunsaajien ja muiden asianosaisten on toimitettava komissiolle kyseisten toimenpiteiden seurantaa ja arviointia varten tarvittavat asianmukaiset tiedot.

6.   Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut kertomukset ja julkistaa ne.

IV   LUKU

Rahoitussäännökset ja taloudellisen tuen muodot

16 artikla

Taloudellisen tuen muodot

COSME -ohjelman mukainen unionin rahoitustuki voidaan panna täytäntöön välillisesti siirtämällä budjetin täytäntöönpanotehtäviä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 58 artiklan 1 kohdan c alakohdassa luetelluille elimille.

17 artikla

Rahoitusvälineet

1.   COSME -ohjelman mukaisia, asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 VIII osaston mukaisesti perustettuja rahoitusvälineitä on käytettävä niin, että pyritään helpottamaan pk-yritysten rahoituksen saantia niiden käynnistys-, kasvu- ja luovutusvaiheessa. Näihin rahoitusvälineisiin on sisällyttävä pääomajärjestely ja lainantakausjärjestely. Myönnettäessä varoja näihin järjestelyihin on otettava huomioon rahoituksenvälittäjien taholta tuleva kysyntä.

2.   Pk-yritysten rahoitusvälineet voidaan tapauksen mukaan yhdistää seuraavien kanssa ja ne voivat täydentää niitä:

a)

muut jäsenvaltioiden ja niiden hallintoviranomaisten perustamat rahoitusvälineet, joita rahoitetaan kansallisista tai alueellisista varoista tai rakennerahastoista toteutettavien toimien yhteydessä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 38 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti;

b)

muut jäsenvaltioiden ja niiden hallintoviranomaisten perustamat rahoitusvälineet, joita rahoitetaan kansallisista tai alueellisista ohjelmista rakennerahastoista toteutettavien toimien ulkopuolella;

c)

unionin rahoittamat avustukset, tämän asetuksen mukaiset avustukset mukaan luettuina.

3.   Jäljempänä 18 artiklassa tarkoitetulla kasvuun tähtäävällä pääomajärjestelyllä ja 19 artiklassa tarkoitetulla lainantakausjärjestelyllä voidaan täydentää rahoitusvälineitä, joita jäsenvaltioissa käytetään pk-yritysten hyväksi unionin koheesiopolitiikan puitteissa.

4.   Kasvuun tähtäävässä pääomajärjestelyssä ja lainantakausjärjestelyssä voidaan tarpeen mukaan sallia taloudellisten resurssien yhdistäminen sellaisten jäsenvaltioiden ja/tai alueiden kanssa, jotka ovat halukkaita antamaan osan asetuksen (EU) N:o 1303/2013 38 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti niille myönnetyistä rakennerahastojen varoista.

5.   Rahoitusvälineistä on mahdollista saada hyväksyttävää tasoa olevaa tuottoa, joka auttaa saavuttamaan muiden kumppanien tai investoijien tavoitteet. Kasvuun tähtäävää pääomajärjestelyä voidaan käyttää toissijaiselta pohjalta, mutta sillä on pyrittävä säilyttämään unionin talousarviosta myönnettyjen varojen arvo.

6.   Kasvuun tähtäävä pääomajärjestely ja lainantakausjärjestely toteutetaan asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 VIII osaston ja komission delegoidun asetuksen (EU, Euratom) N:o 1268/2012 (12) mukaisesti.

7.   COSME -ohjelman mukaiset rahoitusvälineet kehitetään ja pannaan täytäntöön Horisontti 2020 -puiteohjelmassa pk-yrityksiä varten perustettujen rahoitusvälineiden täydentämiseksi ja johdonmukaisesti niiden kanssa.

8.   Asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 60 artiklan 1 kohdan mukaisesti yhteisöjen, joille on annettu tehtäväksi rahoitusvälineiden täytäntöönpano, on huolehdittava unionin toiminnan näkyvyydestä, kun ne hallinnoivat unionin varoja. Tätä varten tällaisen yhteisön on varmistettava, että rahoituksen välittäjät ilmoittavat rahoituksen lopullisille saajille nimenomaisesti sen, että rahoitus oli mahdollista COSME -ohjelman mukaisten rahoitusvälineiden avulla. Komissio huolehtii siitä, että rahoituksen saajia koskevat asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 60 artiklan 2 kohdan e alakohdan mukaisesti jälkikäteen julkaistut tiedot ovat helposti mahdollisten lopullisten saajien saatavilla.

9.   Päätöksen N:o 1639/2006/EY nojalla perustetun kasvavien ja innovatiivisten pk-yritysten rahoitustuen toiseen osajärjestelmään perustuvat takaisinmaksut, jotka on saatu 31 päivän joulukuuta 2013 jälkeen, osoitetaan asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti tämän asetuksen 18 artiklassa tarkoitettuun kasvuun tähtäävään pääomajärjestelyyn.

10.   Rahoitusvälineiden täytäntöönpanossa on noudatettava asiaankuuluvia unionin valtiontukisääntöjä.

18 artikla

Kasvuun tähtäävä pääomajärjestely

1.   Kasvuun tähtäävä pääomajärjestely (Equity Facility for Growth, jäljempänä 'EFG-järjestely') pannaan täytäntöön unionin pääomarahoitusvälineen, josta tuetaan unionin yritysten kasvua sekä tutkimusta ja innovointia alkuvaiheesta, mukaan luettuna siemenvaihe, kasvuvaiheeseen. Unionin pääomarahoitusväline on osajärjestelmä, ja se saa taloudellista tukea Horisontti 2020-puiteohjelmasta ja COSME -ohjelmasta.

2.   EFG-järjestelyssä keskitytään rahastoihin, jotka tarjoavat riskipääomaa ja mezzanine- eli välirahoitusta, kuten toissijaisia lainoja ja osakkuuslainoja, sekä laajeneviin ja kasvuvaiheen yrityksiin, etenkin sellaisiin, joiden toiminta ulottuu valtioiden rajojen yli, mutta samalla siitä on mahdollista tehdä investointeja myös alkuvaiheen rahastoihin yhdessä Horisontti 2020 -puiteohjelman mukaisen, tutkimus- ja innovointitoimiin tarkoitetun pääomajärjestelyn kanssa sekä tarjota yhteisinvestointijärjestelyjä bisnesenkeleille. EFG-järjestelystä toteutettavat alkuvaiheen investoinnit eivät saa olla yli 20 prosenttia unionin kokonaisinvestoinneista, lukuun ottamatta monivaiherahastoja ("multi-stage funds"), ja rahastojen rahastoja ("funds-of-funds"), jos rahoitusta EFG-järjestelystä ja Horisontti 2020 –puiteohjelman mukaisesta, tutkimus- ja innovointitoimiin tarkoitetusta pääomajärjestelystä annetaan suhteutetusti rahastojen investointipolitiikan perusteella. Komissio voi päättää muuttaa 20 prosentin kynnysarvoa muuttuvien markkinaolosuhteiden perusteella. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.   EFG-järjestelyssä ja Horisontti 2020 –puiteohjelman mukaisessa tutkimus- ja innovointipääomajärjestelyssä käytetään samaa toteutusmekanismia.

4.   EFG-järjestelystä annettava tuki annetaan jompanakumpana seuraavista investointimuodoista:

a)

Euroopan investointirahaston tai sellaisten muiden oikeussubjektien suorat investoinnit, jotka vastaavat EFG-järjestelyn täytäntöönpanosta komission puolesta, tai

b)

rahastojen rahastojen("funds-of-funds") tai Euroopan investointirahaston perustamien investointivälineiden, jotka investoivat valtioiden rajojen yli, tai muiden oikeussubjektien (mukaan lukien yksityisen tai julkisen sektorin johtajien perustamat), ja joille on annettu tehtäväksi huolehtia EFG-järjestelyn täytäntöönpanosta komission puolesta, yhdessä yksityisten investoijien ja/tai kansallisten julkisten rahoituslaitosten kanssa suorittamat investoinnit.

5.   EFG-järjestelystä sijoitetaan varoja sellaisiin välittäjänä toimiviin riskipääomarahastoihin, rahastojen rahastot mukaan lukien, jotka tekevät pääomasijoituksia pk-yrityksiin tavallisesti näiden laajenemis- ja kasvuvaiheessa. EFG-järjestelystä tehtävät sijoitukset ovat pitkäaikaisia, ja niissä sijoitukset riskipääomarahastoihin ovat tavallisesti 5–15-vuotisia. EFG-järjestelystä tehtävien sijoitusten kesto ei saa kuitenkaan missään tapauksessa ylittää 20 vuotta siitä, kun komissio ja täytäntöönpanosta vastaava oikeussubjekti ovat allekirjoittaneet sopimuksen.

19 artikla

Lainantakausjärjestely

1.   Lainantakausjärjestelystä (Loan Guarantee Facility, LGF, jäljempänä myös 'LGF-järjestely') myönnetään

a)

vastatakauksia ja muita riskinjakojärjestelyjä takausjärjestelmiin, tarvittaessa myös yhteistakauksia;

b)

suoria takauksia ja muita riskinjakojärjestelyjä muille rahoituksen välittäjille, jotka täyttävät 5 kohdassa tarkoitetut tukikelpoisuusperusteet.

2.   Lainantakausjärjestely toteutetaan osana unionin yritysten kasvuun ja tutkimukseen ja innovointiin tarkoitettua unionin velkarahoitusvälinettä käyttäen samaa toteutusmekanismia kuin Horisontti 2020 -puiteohjelman mukaiseen tutkimuksen ja innovoinnin lainarahoitusvälineeseen kuuluvassa pk-yritysten kysyntäpohjaisessa osajärjestelmässä (riskinjakoväline RSI II).

3.   Lainantakausjärjestely käsittää seuraavat:

a)

takaukset velkarahoitukselle (mukaan luettuna toissijaiset lainat ja osakkuuslainat tai leasing-järjestelyihin perustuva velkarahoitus taikka pankkitakaus), mikä pienentää elinkelpoisten pk-yritysten rahoituksen saantiin liittyviä erityisongelmia, jotka johtuvat joko niitä koskevista havaituista suuremmista riskeistä tai riittävien vakuuksien puuttumisesta;

b)

pk-yrityslainasalkkujen arvopaperistaminen, minkä avulla voidaan saada pk-yritysten käyttöön lisää velkarahoitusta osajärjestelmän piiriin kuuluvien rahoituslaitosten kanssa tehtyjen asianmukaisten riskinjakojärjestelyjen mukaisesti. Näille arvopaperistamistoimille myönnettävän tuen ehtona on, että alullepanijoina toimivat laitokset käyttävät merkittävän osan syntyvästä likviditeetistä tai käyttöön saadusta pääomasta uusina pk-yrityksille annettavina luottoina kohtuullisen ajan kuluessa. Tämän uuden velkarahoituksen määrä lasketaan suhteessa takuun kohteena olevien riskien kokonaisuuteen. Velkarahoituksen määrästä ja ajanjaksosta neuvotellaan tapauskohtaisesti kunkin alullepanijana toimivan laitoksen kanssa.

4.   Lainantakausjärjestelyä hoitavat Euroopan investointirahasto tai muut oikeussubjektit, jotka vastaavat lainatakausjärjestelyn täytäntöönpanosta komission puolesta. Järjestelyyn perustuvien yksittäisten takausten kesto voi olla enintään 10 vuotta.

5.   Lainantakausjärjestelyssä sovellettava tukikelpoisuus määritellään kunkin välittäjän osalta tämän toiminnan perusteella ja sen mukaan, kuinka tehokkaasti se auttaa pk-yrityksiä saamaan rahoitusta elinkelpoisiin hankkeisiin. Välittäjät, jotka tukevat yrityksiä muun muassa aineellisen ja aineettoman käyttöomaisuuden hankinnan rahoittamisessa, käyttöpääoman hankkimisessa, voivat käyttää lainantakausjärjestelyä, ja sitä voidaan käyttää liiketoiminnan luovutuksiin. Pk-yrityslainasalkkujen arvopaperistamista koskevat tukikelpoisuusperusteet käsittävät yhden ja usean myyjän transaktioita sekä usean maan transaktioita. Kelpoisuus määräytyy hyvien markkinakäytäntöjen mukaisesti, varsinkin luottokelpoisuuden sekä arvopaperistetun salkun riskinhajautuksen osalta.

6.   Lainantakausjärjestely kattaa – arvopaperistetussa salkussa olevat lainat pois luettuna – lainat 150 000 euroon asti, ja lainojen vähimmäiserääntymisaika on 12 kuukautta. Järjestely kattaa myös yli 150 000 euron suuruisia lainoja tapauksissa, joissa sellaiset pk-yritykset, jotka täyttävät COSME -ohjelman tukikelpoisuusehdot, eivät täytä Horisontti 2020 -puiteohjelmaan kuuluvan lainarahoitusvälineen pk-yrityksiä koskevan osajärjestelmän tukikelpoisuusperusteita, ja joissa lainojen vähimmäiserääntymisaika on 12 kuukautta.

Tämän kynnyksen ylittyessä rahoituksenvälittäjät vastaavat sen osoittamisesta, onko jokin pk-yritys tukikelpoinen Horisontti 2020 -puiteohjelmaan kuuluvan lainarahoitusvälineen pk-yrityksiä koskevan osajärjestelmän puitteissa.

7.   Lainatakausjärjestely on suunniteltava niin, että tuetuista pk-yrityksistä on mahdollista raportoida sekä lainojen lukumäärän että arvon perusteella.

20 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

1.   Komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että tämän ohjelman mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä tarvittaessa käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia ja taloudellisia seuraamuksia.

2.   Komissiolla tai sen edustajilla ja tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tarkastaa kaikkien tämän asetuksen nojalla unionin varoja saaneiden tuensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden sekä muiden kolmansien osapuolten tilit joko asiakirjojen perusteella tai paikalla tehtävin tarkastuksin.

3.   Euroopan petostentorjuntavirasto OLAF voi suorittaa tutkimuksia, muun muassa paikan päällä suoritettavia tarkastuksia ja todentamisia, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (13) sekä neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (14) säännösten ja menettelyjen mukaisesti avustussopimukseen tai avustuspäätökseen taikka tämän asetuksen mukaisesti rahoitettuun sopimukseen liittyvän, Euroopan unionin taloudellisia etuja vahingoittavan petoksen, lahjonnan tai muun laittoman toiminnan toteamiseksi.

4.   Tämän asetuksen täytäntöönpanon seurauksena kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtyjen yhteistyösopimusten, sopimusten, avustussopimusten ja avustuspäätösten on sisällettävä määräyksiä, joissa komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille annetaan nimenomaisesti valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia ja tutkimuksia kukin oman toimivaltansa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista.

V   LUKU

Komitea ja loppusäännökset

21 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa. Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi, ja sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.

22 artikla

Delegoidut säädökset

1.   Siirretään komissiolle valta antaa 23 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat lisäyksiä liitteessä esitettyihin indikaattoreihin, jos tällaiset indikaattorit voisivat osaltaan auttaa mittaamaan edistymistä COSME -ohjelman yleisten ja erityisten tavoitteiden saavuttamisessa.

2.   Siirretään komissiolle valta antaa 23 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat muutoksia joihinkin tiettyihin rahoitusvälineitä koskeviin yksityiskohtiin. Nämä yksityiskohdat ovat EFG-järjestelystä tehtävien investointien osuus alkuvaiheen riskipääomarahastoihin tehtävistä unionin kokonaisinvestoinneista ja arvopaperistettujen lainasalkkujen koostumus.

3.   Siirretään komissiolle valta antaa 5 artiklan 3 kohdassa määriteltyjen ohjeellisten määrien muuttamista koskevia delegoituja säädöksiä 23 artiklan mukaisesti, jos nämä määrät ylittävät yli 5 prosentilla kutakin tapausta koskevan rahoituspuitteiden arvon, siltä varalta, että tämän rajan ylittäminen osoittautuu tarpeelliseksi.

23 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttö

1.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2.   Tämän asetuksen 22 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä siirretään komissiolle seitsemäksi vuodeksi 23 päivästä joulukuuta 2013 alkaen.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 22 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.   Edellä olevan 22 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä, tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

24 artikla

Kumoaminen ja siirtymäsäännökset

1.   Kumotaan päätös N:o 1639/2006/EY 1 päivästä tammikuuta 2014.

2.   Päätöksen N:o 1639/2006/EY nojalla käynnistettyjä toimia ja näihin toimiin liittyviä rahoitusvelvoitteita hallinnoidaan kuitenkin edelleen mainitun päätöksen mukaisesti niiden päätökseen saattamiseen asti.

3.   Tämän asetuksen 5 artiklassa tarkoitettu rahoitus voi kattaa myös ne tarvittavat teknisen ja hallinnollisen avun kulut, jotka syntyvät varmistettaessa siirtyminen päätöksen N:o 1639/2006/EY nojalla hyväksytyistä toimenpiteistä COSME -ohjelmaan.

25 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 11 päivänä joulukuuta 2013.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

V. LEŠKEVIČIUS


(1)  EUVL C 181, 21.6.2012, s. 125.

(2)  EUVL C 391, 18.12.2012, s. 37.

(3)  Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivän joulukuuta 2013, vuosia 2014-2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (Ks. tämän virallisen lehden sivu 884).

(4)  Neuvoston päätös 2001/822/EY, tehty 27 päivänä marraskuuta 2001, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan yhteisöön ("päätös merentakaisten alueiden assosiaatiosta") (EYVL L 314, 30.11.2001, s. 1).

(5)  Komission suositus 2003/361/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1639/2006/EY, tehty 24 päivänä lokakuuta 2006, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007–2013) perustamisesta (EUVL L 310, 9.11.2006, s. 15).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivän joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta "Horisontti 2020" (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta (Ks. tämän virallisen lehden sivu 104).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivän joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (Ks. tämän virallisen lehden sivu 320).

(10)  EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(12)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1268/2012, annettu 29 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1).

(13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(14)  Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).


LIITE

YLEISIÄ JA ERITYISIÄ TAVOITTEITA KOSKEVAT INDIKAATTORIT

Yleinen tavoite:

1.

Vahvistetaan unionin yritysten, erityisesti pk-yritysten, kilpailukykyä ja kestävyyttä

A.

Vaikutusindikaattori (1)

Nykytilanne

Pitkän aikavälin tavoitteet ja välitavoitteet (2020)

A.1.

Pk-yritysten kestävyys

Mitataan säännöllisesti esimerkiksi Eurobarometritutkimuksen avulla

Lisätään lähtötilanteeseen verrattuna niiden unionin pk-yritysten osuutta, jotka tuottavat vihreitä eli ympäristöystävällisiä tuotteita (2) (alustava mittaus)

A.2.

Muutokset uusien ja nykyisten pk-yritysten turhissa hallinnollisissa rasitteissa (3)

Uuden pk-yrityksen perustamiseen kuluvien päivien lukumäärä vuonna 2012: 5,4 työpäivää

Uuden pk-yrityksen perustamiseen kuluvien päivien merkittävä väheneminen

Perustamiskustannukset vuonna 2012: 372 euroa

Vähennetään lähtötilanteeseen verrattuna uuden yrityksen perustamiseen unionissa keskimäärin kuluvaa aikaa unionissa merkittävästi

Niiden jäsenvaltioiden lukumäärä, joissa yrityksen tietyn toiminnan käynnistämiseen ja toteuttamiseen tarvittavien lisenssien ja lupien (ympäristöluvat mukaan luettuina) saamiseen tarvittava aika on yksi kuukausi: 2

Niiden jäsenvaltioiden lukumäärän merkittävä lisääminen, joissa käynnistämiseen ja toteuttamiseen tarvittavien lisenssien ja lupien (ympäristöluvat mukaan luettuina) saamiseen tarvittava aika on yksi kuukausi

Niiden jäsenvaltioiden lukumäärä, joissa on käytössä yritysten perustamista koskeva keskitetty asiointipiste, jotta yrittäjät voivat hoitaa kaikki tarvittavat menettelyt (esimerkiksi rekisteröinnin, verot, ALV:n ja sosiaaliturvan) yhden hallinnollisen yhteyspisteen kautta, joka on joko fyysinen (toimisto) tai virtuaalinen (verkkosivusto) tai molemmat, vuonna 2009: 18

Niiden jäsenvaltioiden lukumäärän merkittävä lisääminen, joissa on käytössä yritysten perustamista koskeva keskitetty asiointipiste

A.3.

Muutokset niiden pk-yritysten osuudessa, jotka harjoittavat vientiä unionin sisällä tai unionin ulkopuolelle

25 % pk-yrityksistä harjoittaa vientiä ja 13 % vie unionin ulkopuolella (2009) (4)

Lisätään lähtötilanteeseen verrattuna niiden pk-yritysten osuutta, jotka harjoittavat vientiä sekä niiden osuutta, jotka vievät unionin ulkopuolelle


Yleinen tavoite:

2.

Kannustetaan yrittäjyyskulttuuria ja edistetään pk-yritysten perustamista ja kasvua

Vaikutusindikaattori

Nykytilanne

Pitkän aikavälin tavoitteet ja välitavoitteet (2020)

B.1.

Muutokset pk-yritysten kasvussa

Vuonna 2010 pk-yritysten osuus oli yli 58 % unionin bruttoarvonlisäyksestä;

Lisätään lähtötilanteeseen verrattuna pk-yritysten tuotantoa (lisäarvo) ja työntekijöiden määrää

Pk-yritysten työntekijämäärä yhteensä vuonna 2010: 87,5 miljoonaa (67 % yksityissektorin työpaikoista unionissa)

B.2.

Muutokset niiden unionin kansalaisten osuudessa, jotka haluaisivat ryhtyä itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi

Tämä luku mitataan joka toinen tai kolmas vuosi Eurobarometritutkimuksessa. Viimeisin käytettävissä oleva luku 37 % on vuodelta 2012 (45 % vuosina 2007 ja 2009).

Lisätään lähtötilanteeseen verrattuna niiden unionin kansalaisten osuutta, jotka haluaisivat olla itsenäisiä ammatinharjoittajia


Erityistavoite:

Parannetaan pk-yritysten rahoituksen saantia oman ja vieraan pääoman muodossa

C.

Kasvuun tähtäävät rahoitusvälineet

Viimeisin tiedossa oleva tulos (lähtötilanne)

Pitkän aikavälin tavoite (2020)

C.1.

Niiden yritysten lukumäärä, jotka saavat velkarahoitusta

31.12.2012: myönnetyn luoton määrä 13,4 miljardia euroa, edunsaajina 219 000 pk-yritystä (pk-yritysten takausjärjestelmä eli SMEG-järjestelmä)

Myönnetyn luoton arvo 14,3 miljardia euroa – 21,5 miljardia euroa; niiden rahoitusta saavien yritysten määrä, joille on myönnetty takauksia COSME -ohjelmasta, on 220 000–330 000

C.2.

COSME -ohjelmasta riskipääomasijoituksia saaneiden yritysten lukumäärä ja investointien kokonaismäärä

31.12.2012: riskipääomarahoitusta 2,3 miljardin euron edestä 289 pk-yritykseen (kasvavien ja innovatiivisten pk-yritysten rahoitustuki eli GIF-järjestelmä)

Riskipääomasijoitusten kokonaisarvo 2,6 miljardia euroa – 3,9 miljardia euroa; COSME -ohjelmasta riskipääomarahoitusta saavien yritysten määrä on 360–540

C.3.

Vähimmäisomavaraisuusaste

Vähimmäisomavaraisuusaste SMEG-järjestelmässä 1:32

Vähimmäisomavaraisuusaste GIF-järjestelmässä 1:6,7

Velkaväline 1:20 - 1:30

Pääomaväline 1:4 - 1:6 (5)

C.4.

EFG:n ja LGF:n täydentävä merkitys

SMEG-järjestelmän täydentävä merkitys: 64 prosenttia edunsaajista totesi tuella olleen ratkaiseva merkitys niiden tarvitseman rahoituksen saamiseksi

GIF-järjestelmän täydentävä merkitys: 62 prosenttia edunsaajista totesi tuella olleen ratkaiseva merkitys niiden tarvitseman rahoituksen saamiseksi

Lisättä lähtötilanteeseen verrattuna sellaisten lopullisten edunsaajien osuutta, jotka katsovat saavansa EFG- ja LGF-järjestelyn avulla rahoitusta, jota ei olisi muuten voinut saada


Erityistavoite:

Parannetaan pääsyä markkinoille erityisesti unionin sisällä, mutta myös globaalilla tasolla

D.

Kansainvälinen teollisuusalan yhteistyö

Viimeisin tiedossa oleva tulos (lähtötilanne)

Pitkän aikavälin tavoite (2020)

D.1.

Niiden tapausten lukumäärä, joissa teollisuustuotteita koskevan unionin ja kolmansien maiden sääntelyn lähentämistä on parannettu

Sääntely-yhteistyössä tärkeimpien kauppakumppaneiden (Yhdysvaltojen, Japanin, Kiinan, Brasilian, Venäjän, Kanadan ja Intian) kanssa arvioidaan olevan keskimäärin kaksi merkityksellistä alaa, joilla teknisen sääntelyn yhdenmukaistaminen on merkittävää

4 merkityksellistä alaa, joilla teknistä sääntelyä yhdenmukaistetaan merkittävästi tärkeimpien kauppakumppaneiden (Yhdysvaltojen, Japanin, Kiinan, Brasilian, Venäjän, Kanadan ja Intian) kanssa

E.

Enterprise Europe Network – Yritys-Eurooppa -verkosto

Viimeisin tiedossa oleva tulos (lähtötilanne)

Pitkän aikavälin tavoite (2020)

E.1.

Allekirjoitettujen kumppanuussopimusten lukumäärä

Allekirjoitettuja kumppanuussopimuksia: 2 475 (2012)

Allekirjoitettuja kumppanuussopimuksia: 2 500/vuosi

E.2.

Verkoston tunnistaminen pk-yritysten keskuudessa

Verkoston tunnistamista pk-yritysten keskuudessa mitataan vuonna 2015

Verkoston tunnistamisen parantuminen pk-yritysten keskuudessa lähtötilanteeseen verrattuna

E.3.

Asiakkaiden tyytyväisyysaste (prosenttia pk-yrityksistä, jotka ovat tyytyväisiä, tiettyjen verkoston tarjoamien palvelujen lisäarvo)

Asiakkaiden tyytyväisyysaste (% pk-yrityksistä, jotka ovat tyytyväisiä, tiettyjen palvelujen lisäarvo): 78 %

Asiakkaiden tyytyväisyysaste (% pk-yrityksistä, jotka ovat tyytyväisiä, tiettyjen palvelujen lisäarvo): > 82 %

E.4.

Tukipalveluja saavien pk-yritysten lukumäärä

Tukipalveluja saavien pk-yritysten lukumäärä: 435 000 (2011)

Tukipalveluja saavien pk-yritysten lukumäärä: 500 000/vuosi

E.5.

Verkoston tarjoamia digitaalipalveluja (sähköiset tietopalvelut mukaan lukien) käyttävien pk-yritysten lukumäärä

2 miljoonaa pk-yritystä vuodessa käyttää digitaalipalveluja

2,3 miljoonaa pk-yritystä vuodessa käyttää digitaalipalveluja


Erityistavoite:

Parannetaan unionin yritysten, erityisesti pk-yritysten, kilpailukyvyn ja kestävyyden toimintaedellytyksiä, myös matkailualalla

F.

Kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävät toimet

Viimeisin tiedossa oleva tulos (lähtötilanne)

Pitkän aikavälin tavoite (2020)

F.1.

Hyväksyttyjen yksinkertaistamistoimenpiteiden määrä

5 yksinkertaistamistoimenpidettä vuodessa (2010)

Vähintään 7 yksinkertaistamistoimenpidettä vuodessa

F.2.

Sääntelykehys tarkoituksenmukaiseksi

Toimivuustarkastuksia on tehty vuodesta 2010. Toistaiseksi ainoa merkityksellinen testi on moottoriajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskeva meneillään oleva pilottihanke

Suunnitteilla on jopa 5 testiä, joita aletaan tehdä COSME -ohjelman aikana

F.3.

Kilpailukyvyn arviointitestiä käyttävien jäsenvaltioiden lukumäärä

Kilpailukyvyn arviointitestiä käyttävien jäsenvaltioiden lukumäärä: 0

Merkittävä lisäys niiden jäsenvaltioiden määrässä, jotka käyttävät kilpailukyvyn arviointitestiä

F.4.

Resurssitehokkuuteen (johon voi kuulua energia, materiaalit tai vesi, kierrätys, jne.) liittyvät pk-yritysten toimet

Mitataan säännöllisesti esimerkiksi Eurobarometritutkimuksen avulla

Lisätään niiden unionin pk-yritysten osuutta, jotka toteuttavat ainakin yhden toimen parantaakseen resurssitehokkuuttaan (voi sisältää energian, materiaalit tai veden, kierrätyksen, jne.) verrattuna lähtötilanteeseen (alustava mittaus)

Lisätään niiden unionin pk-yritysten osuutta, jotka suunnittelevat toteuttavansa ainakin yhden toimen parantaakseen resurssitehokkuuttaan (voi sisältää energian, materiaalit tai veden, kierrätyksen, jne.) verrattuna lähtötilanteeseen (alustava mittaus)

G.

Pk-yrityksiä koskevan politiikan kehittäminen

Viimeisin tiedossa oleva tulos (lähtötilanne)

Pitkän aikavälin tavoite (2020)

G.1.

Pk-yritystestiä käyttävien jäsenvaltioiden lukumäärä

Pk-yritystestiä käyttävien jäsenvaltioiden lukumäärä: 15

Merkittävä lisäys niiden jäsenvaltioiden määrässä, jotka käyttävät pk-yritystestiä


Erityistavoite:

Parannetaan unionin yritysten, erityisesti pk-yritysten, kilpailukyvyn ja kestävyyden toimintaedellytyksiä, myös matkailualalla

H.

Matkailu

Viimeisin tiedossa oleva tulos (lähtötilanne)

Pitkän aikavälin tavoite (2020)

H.1.

Osallistuminen kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin

Vuonna 2011 katettiin kolme maata hanketta kohden

Lisätään lähtötilanteeseen verrattuna niiden jäsenvaltioiden lukumäärää, jotka osallistuvat COSME -ohjelmasta rahoitettuihin ylikansallisiin yhteistyöhankkeisiin

H.2.

Eurooppalaiset matkailun huippukohteet -aloitteesta edistetyt kestävät matkailunkehittämismallit omaksuneiden matkakohteiden lukumäärä

Myönnettyjen Eurooppalaiset matkailun huippukohteet -palkintojen lukumäärä yhteensä: 98 (keskimäärin 20 vuodessa – 10 vuonna 2007, 20 vuonna 2008, 22 vuonna 2009, 25 vuonna 2010 ja 21 vuonna 2011)

Yli 200 matkakohdetta, jotka omaksuvat Eurooppalaiset matkailun huippukohteet -ohjelmasta edistetyt kestävän matkailun kehittämismallit (noin 20 kahden joka vuosi)

I.

Uudet liiketoimintamallit

Viimeisin tiedossa oleva tulos (lähtötilanne)

Pitkän aikavälin tavoite (2020)

I.1.

Markkinoilla olevien uusien tuotteiden/palvelujen lukumäärä

Mitataan säännöllisesti

(Tähän asti tämä toiminta on rajoittunut suppeaan analyyttiseen työhön)

Lisätään lähtötilanteeseen verrattuna uusien tuotteiden/palvelujen kumulatiivista lukumäärää (alustava mittaus)


Erityistavoite:

Edistetään yrittäjyyttä ja yrittäjyyskulttuuria;

J.

Yrittäjyyden tukeminen

Viimeisin tiedossa oleva tulos (lähtötilanne)

Pitkän aikavälin tavoite (2020)

J.1.

Ohjelmassa määriteltyihin parhaisiin toimintatapoihin perustuvia yrittäjyystoimia toteuttavien jäsenvaltioiden lukumäärän lisäys

Niiden jäsenvaltioiden lukumäärä, jotka toteuttavat yrittäjyystoimia: 22 (2010)

Merkittävä lisäys niiden jäsenvaltioiden määrässä, jotka toteuttavat yrittäjyystoimia

J.2.

Lisätään niiden jäsenvaltioiden lukumäärää, jotka toteuttavat potentiaalisille, uusille ja nuorille yrittäjille sekä naisyrittäjille samoin kuin muille erityisille kohderyhmille suunnattuja yrittäjyystoimia

Tällä hetkellä 12 jäsenvaltiota osallistuu naisyrittäjien mentoreiden eurooppalaiseen verkostoon. Tällä hetkellä kuudella jäsenvaltiolla ja kahdella alueella on erityinen yrittäjyyskoulutusta koskeva strategia, kymmenen jäsenvaltiota on sisällyttänyt yrittäjyyskoulutukseen liittyviä kansallisia tavoitteita laajempiin elinikäisen oppimisen strategioihin ja kahdeksassa jäsenvaltiossa yrittäjyysstrategioista keskustellaan parhaillaan

Lisätään lähtötilanteeseen verrattuna merkittävästi niiden jäsenvaltioiden lukumäärää, jotka toteuttavat potentiaalisille, uusille ja nuorille yrittäjille sekä naisyrittäjille samoin kuin muille erityisille kohderyhmille suunnattuja yrittäjyystoimia


(1)  Nämä indikaattorit viittaavat kehitykseen yritys- ja teollisuuspolitiikan alalla. Komissio ei ole yksin vastuussa tavoitteiden saavuttamisesta. Alalla saavutettaviin tuloksiin vaikuttavat myös monet muut tekijät, joihin komissio ei voi vaikuttaa.

(2)  Vihreitä tuotteita ja palveluja ovat ne, joiden määräävä funktio on ympäristöriskin vähentäminen sekä saastumisen ja luonnonvarojen käytön minimoiminen. Tähän kuuluvat myös tuotteet, joilla on ympäristöön liittyviä ominaisuuksia (ekosuunnittelu, ekomerkit, luonnonmukaisesti tuotettu ja merkittävä kierrätyssisältö). Lähde: Flash Eurobarometer 342, "SMEs, Resource Efficiency and Green Markets".

(3)  Toukokuun 3 päivänä 2011 annettuihin neuvoston päätelmiin sisältyi jäsenvaltioille osoitettu kehotus "lyhentää uusien yritysten perustamisaika kolmeen työpäivään ja alentaa perustamiskustannukset 100 euroon vuoteen 2012 mennessä" tarpeen mukaan ja vähentää yrityksen tietyn toiminnan käynnistämiseen ja toteuttamiseen tarvittavien lisenssien ja lupien saamiseen tarvittava aika kolmeen kuukauteen vuoden 2013 loppuun mennessä.

(4)  "Internationalisation of European SMEs ", EIM, 2010, http://ec.europa.eu/enterprise/policies/sme/market-access/files/internationalisation_of_european_smes_final_en.pdf

(5)  Yhtä unionin määrärahoista peräisin olevaa euroa kohti voidaan myöntää 20–30 euroa lainoina ja 4–6 euroa pääomasijoituksina COSME- ohjelman toteutuskaudella.


20.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 347/50


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1288/2013,

annettu 11 päivänä joulukuuta 2013,

unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman "Erasmus+" perustamisesta ja päätösten N:o 1719/2006/EY, 1720/2006/EY ja 1298/2008/EY kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 165 artiklan 4 kohdan ja 166 artiklan 4 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Komission 29 päivänä kesäkuuta 2011 hyväksymässä tiedonannossa Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio kehotetaan perustamaan yksi yleissivistävää ja ammatillista koulutusta, nuorisoa ja urheilua sekä korkeakoulutuksen globaaleja näkökohtia koskeva ohjelma, jolla yhdistettäisiin Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1720/2006/EY perustettu elinikäisen oppimisen toimintaohjelma (4), jäljempänä 'elinikäinen oppimisen ohjelma', Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1719/2006/EY perustettu nuorisotoimintaohjelma (Youth in Action) (5), jäljempänä 'nuorisotoimintaohjelma', Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1298/2008/EY perustettu Erasmus Mundus -toimintaohjelma (6), jäljempänä 'Erasmus Mundus -ohjelma', Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1905/2006 (7) perustettu ALFA III -ohjelma, sekä TEMPUS- ja EDULINK-ohjelmat, jotta toiminnasta saadaan tehokkaampi, sen strateginen tavoite vahvistuu ja ohjelman eri osien välisiä yhteisvaikutuksia voidaan hyödyntää. Lisäksi ehdotetaan, että urheilusta tulisi osa tätä yhtenäistä ohjelmaa.

(2)

Nykyisten elinikäisen oppimisen ohjelman, nuorisotoimintaohjelman ja Erasmus Mundus -ohjelman väliarviointiraporteissa samoin kuin koulutus- ja nuorisoalalla sekä korkeakoulutuksen alalla toteutettavan unionin toiminnan tulevaisuutta käsitelleessä julkisessa kuulemisessa tuli esiin merkittävä ja joiltakin osin kasvava tarve jatkaa Euroopan tason yhteistyötä ja liikkuvuutta näillä aloilla. Arviointiraporteissa korostettiin, että alalla toteutettavien unionin ohjelmien ja koulutus- ja nuorisopolitiikan kehittämisen välille olisi luotava tiiviimpi yhteys, unionin toiminnan rakenteen olisi vastattava paremmin elinikäisen oppimisen mallia, toiminnan toteuttamistavoista olisi tehtävä yksinkertaisempia, käyttäjäystävällisempiä ja joustavampia ja korkeakoulujen globaalien yhteistyöohjelmien pirstaleisuus olisi poistettava.

(3)

Ohjelmassa olisi keskityttävä rahoituksen saatavuuteen sekä hallinnollisten ja rahoitusta koskevien menettelyjen avoimuuteen, myös hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologioita ja digitalisointia. Ohjelman onnistumisen kannalta on olennaisen tärkeää myös virtaviivaistaa ja yksinkertaistaa sen organisaatiota ja hallinnointia sekä keskittyä edelleen sen hallinnollisten menojen karsimiseen.

(4)

Unionin urheilualalla saaman uuden toimivallan täytäntöönpanoa koskevista strategisista vaihtoehdoista järjestetty julkinen kuuleminen ja urheilun alalla toteutettujen valmistelevien toimien arviointiraportti antoivat hyödyllistä tietoa unionin toimien prioriteettialoista ja toivat esiin lisäarvon, jonka unioni voi tuoda tukemalla toimia, joiden tavoitteena on urheilukysymyksiä koskevien kokemusten ja tietojen tuottaminen, jakaminen ja levittäminen Euroopan tasolla, edellyttäen, että niissä keskitytään erityisesti ruohonjuuritasolle.

(5)

Eurooppalaisessa älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategiassa (Eurooppa 2020 -strategia) määritellään tulevalle vuosikymmenelle unionin kasvustrategia, jolla tuetaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua, ja asetetaan viisi kunnianhimoista tavoitetta, jotka on määrä saavuttaa vuoteen 2020 mennessä; koulutusalalla tavoitteena on, että koulunkäynnin keskeyttävien määrää vähennetään alle 10 prosenttiin ja että vähintään 40 prosentilla 30–34-vuotiaista on korkea-asteen tai vastaava tutkinto. Tämä käsittää myös strategian lippulaivahankkeet ja niistä erityisesti hankkeet "Nuoret liikkeellä" ja "Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma".

(6)

Euroopan unionin neuvosto hyväksyi 12 päivänä toukokuuta 2009 antamissaan päätelmissä eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategiset puitteet (ET 2020), joissa vahvistetaan neljä strategista tavoitetta, joiden kautta pyritään vastaamaan osaamiseen perustuvan Euroopan luomiseen vielä liittyviin haasteisiin ja tekemään elinikäisestä oppimisesta todellisuutta.

(7)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8 ja 10 artiklan mukaisesti ja perusoikeuskirjan 21 ja 23 artiklan mukaisesti ohjelmalla edistetään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa sekä toimenpiteitä, joilla torjutaan sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Ohjelman toteuttamisessa on tarpeen parantaa muita heikommassa ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien osallistumismahdollisuuksia ja ottaa tehokkaasti huomioon vammaisten henkilöiden erityiset oppimistarpeet.

(8)

Ohjelmassa olisi oltava vahva globaali ulottuvuus erityisesti korkeakoulutuksen osalta, jotta edistetään eurooppalaisen korkeakoulutuksen laatua laajempien ET 2020 -tavoitteiden mukaisesti ja unionin vetovoimaa opiskelupaikkana sekä ihmisten keskinäistä ymmärtämystä ja korkeakoulutuksen kestävää kehittämistä kumppanimaissa ja jotta tuetaan kumppanimaiden laajempaa sosiaalis-taloudellista kehitystä muun muassa vilkastuttamalla "aivokiertoa" kumppanimaiden kansalaisten liikkuvuutta edistävillä toimilla. Tätä tarkoitusta varten olisi rahoitusta asetettava saataville kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä, Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitusvälineestä, liittymistä valmistelevasta tukivälineestä ja kumppanuusvälineestä kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä varten. Euroopan kehitysrahastosta voitaisiin asettaa varoja saataville rahaston käyttöä säätelevien menettelyjen mukaisesti. Näiden varojen käyttöön olisi sovellettava tämän asetuksen säännöksiä varmistaen samalla, että näiden välineiden ja tämän rahaston perustamisesta annettuja asetuksia noudatetaan.

(9)

Neuvosto korosti 27 päivänä marraskuuta 2009 antamassaan päätöslauselmassa nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistetuista puitteista (2010–2018) tarvetta pitää kaikkia nuoria yhteiskunnan arvokkaana voimavarana ja pyrkimystä helpottaa heidän osallistumistaan heihin itseensä vaikuttavien politiikkojen suunnitteluun päätöksentekijöiden, nuorten ja nuorisojärjestöjen välisen jatkuvan jäsennellyn vuoropuhelun kautta.

(10)

Yhdistämällä virallinen ja epävirallinen oppiminen sekä arkioppiminen samaan ohjelmaan olisi luotava synergioita ja edistettävä monialaista yhteistyötä eri koulutus- ja nuorisoalojen välillä. Ohjelman toteuttamisessa olisi otettava asianmukaisesti huomioon eri alojen erityistarpeet sekä tarvittaessa paikallisille ja alueellisille viranomaisille kuuluvat tehtävät.

(11)

Liikkuvuuden, tasapuolisuuden ja opintojen laadun edistämiseksi unionin olisi perustettava pilottihankkeena opintolainojen takausjärjestelmä, jotta opiskelijat voisivat sosiaalisesta taustastaan riippumatta suorittaa maisterin tutkinnon toisessa maassa, jolle ohjelmaan osallistuminen on avoin, jäljempänä 'ohjelmamaa'. Opintolainojen takausjärjestelmän olisi oltava sellaisten rahoituslaitosten saatavilla, jotka tarjoavat opiskelijoille suotuisin ehdoin lainoja maisterin opintojen suorittamiseen muissa ohjelmamaissa. Tällä oppimiseen liittyvää liikkuvuutta edistävällä innovatiivisella lisävälineellä ei saisi korvata nykyisiä avustus- ja lainajärjestelmiä, joilla tuetaan opiskelijoiden liikkuvuutta paikallisella, kansallisella ja unionin tasolla, eikä sillä saisi estää tällaisten järjestelmien kehittämistä myöhemmässä vaiheessa. Opintolainojen takausjärjestelmää olisi valvottava ja arvioitava tarkasti erityisesti sen osalta, miten se on otettu käyttöön eri maiden markkinoilla. Euroopan parlamentille ja neuvostolle olisi annettava vuoden 2017 loppuun mennessä 21 artiklan 2 ja 3 kohdan mukainen kertomus, jossa ne saavat opintolainojen takausjärjestelmän jatkamista koskevaa poliittista ohjausta.

(12)

Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä toteuttamaan kaikki asianmukaiset toimenpiteet poistaakseen ohjelman moitteetonta toimintaa haittaavat oikeudelliset ja hallinnolliset esteet. Tämä tarkoittaa myös sellaisten hallinnollisten kysymysten ratkaisemista mahdollisuuksien mukaan, jotka aiheuttavat ongelmia viisumien ja oleskelulupien saannissa. Jäsenvaltioita kannustetaan ottamaan käyttöön maahanpääsyä koskevia nopeutettuja menettelyjä neuvoston direktiivin 2004/114/EY (8) mukaisesti

(13)

Komission 20 päivänä syyskuuta 2011 antamassa tiedonannossa "Tukea kasvulle ja työllisyydelle – Euroopan korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamissuunnitelma" luodaan puitteet Euroopan unionin, jäsenvaltioiden ja korkeakoulujen yhteistyölle, jolla pyritään lisäämään tutkinnon suorittajien määrää, parantamaan koulutuksen laatua sekä saamaan korkeakoulutus ja tutkimus myötävaikuttamaan mahdollisimman tehokkaasti siihen, että jäsenvaltioiden taloudet ja yhteiskunnat nousevat maailmanlaajuisesta kriisistä entistä vahvempina.

(14)

Jotta voitaisiin puuttua paremmin unionin nuorisotyöttömyyteen, olisi kiinnitettävä erityistä huomiota korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten sekä yritysten väliseen kansainväliseen yhteistyöhön, niin että voidaan parantaa opiskelijoiden työllistettävyyttä ja kehittää yrittäjyystaitoja.

(15)

Bolognan julistuksella, jonka 29 eurooppalaista opetusministeriä allekirjoitti 19 päivänä kesäkuuta 1999, käynnistettiin eurooppalaisen korkeakoulutusalueen luomiseen tähtäävä hallitustenvälinen prosessi, joka tarvitsee unionin jatkuvaa tukea.

(16)

Ammatillisen koulutuksen keskeinen asema joidenkin Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisessa tunnustetaan laajalti ja määritellään uudistetussa Kööpenhaminan prosessissa (2011–2020) ottaen erityisesti huomioon ammatillisen koulutuksen mahdollisuudet vähentää Euroopan korkeaa työttömyyttä, erityisesti nuorisotyöttömyyttä ja pitkäaikaistyöttömyyttä, edistää elinikäisen oppimisen kulttuuria, torjua sosiaalista syrjäytymistä ja edistää aktiivista kansalaisuutta. Koulutuksen avulla hankitun tiedon ja työelämässä vaadittujen taitojen ja pätevyyksien välisen aukon umpeen kurominen sekä nuorten työllistettävyyden parantaminen edellyttää laadukkaita harjoittelu- ja oppisopimusjaksoja, myös mikroyrityksissä ja pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.

(17)

Koulujen välisen eurooppalaisen yhteistyön intensiteettiä ja laajuutta samoin kuin koulujen henkilöstön ja oppijoiden liikkuvuutta on lisättävä, jotta voidaan paneutua uudelle vuosisadalle tähtäävässä yleissivistävän koulutuksen eurooppalaisessa yhteistyöohjelmassa asetettuihin painopisteisiin, joita ovat yleissivistävän koulutuksen laadun parantaminen unionissa lisäämällä taitojen kehittämistä ja parantamalla koulujärjestelmien ja oppilaitosten tasapuolisuutta ja osallistamista sekä opettajan ammatin ja koulujen johtamisen kehittäminen ja tukeminen. Tässä yhteydessä olisi pidettävä ensisijaisina strategisia tavoitteita, jotka koskevat koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämistä, perustaitojen osaamisen parantamista, varhaiskasvatukseen osallistumisen lisäämistä ja varhaiskasvatuksen laadun parantamista, sekä tavoitteita, jotka liittyvät opettajien ja koulunjohtajien ammattitaidon kehittämiseen sekä maahanmuuttotaustaisten lasten ja sosioekonomisesti heikommista lähtökohdista olevien lasten koulutusmahdollisuuksien parantamiseen.

(18)

Uudistetussa aikuiskoulutusohjelmassa, joka sisältyy 28 päivänä marraskuuta 2011 annettuun neuvoston päätöslauselmaan, tähdätään siihen, että jokainen aikuinen voi kehittää ja parantaa taitojaan ja osaamistaan koko elämänsä ajan. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä lukuisten vähän koulutettujen eurooppalaisten oppimismahdollisuuksien lisäämiseen erityisesti parantamalla heidän luku- ja kirjoitus- sekä laskutaitoaan ja edistämällä joustavia oppimisväyliä ja toisen mahdollisuuden antavia toimenpiteitä.

(19)

Euroopan nuorisofoorumin, tutkintotodistusten akateemisen tunnustamisen kansallisten tiedotuskeskusten (NARIC), Eurydice-, Euroguidance- ja Eurodesk-verkostojen sekä kansallisten eTwinning-tukipalvelujen, kansallisten Europass-keskusten ja naapuruusmaiden kansallisten tiedotustoimistojen toiminta on olennaisen tärkeää ohjelman tavoitteiden saavuttamisen kannalta erityisesti siksi, että ne antavat komissiolle säännöllisesti ajantasaista tietoa toiminta-aloistaan ja tiedottavat ohjelman tuloksista unionissa ja ohjelmaan osallistuvissa kumppanimaissa.

(20)

Olisi vahvistettava ohjelman mukaista yhteistyötä koulutuksen, nuorison ja urheilun alalla toimivien globaalien järjestöjen, erityisesti Euroopan neuvoston kanssa.

(21)

Jotta Euroopan yhdentymistä käsittelevien opintojen korkeaa laatua kaikkialla maailmassa voidaan edistää sekä vastata Euroopan yhdentymisprosessia ja sen etenemistä koskevan tiedon ja vuoropuhelun kasvavaan tarpeeseen, on tärkeää edistää tämän alan opetuksen, tutkimuksen ja pohdinnan korkeaa tasoa tukemalla Euroopan yhdentymisprosessin tutkimukseen erikoistuneita korkeakouluja ja järjestöjä sekä eurooppalaista etua edistäviä järjestöjä Jean Monnet -toimen kautta.

(22)

Ohjelman mukainen yhteistyö kansallisella ja unionin tasolla koulutuksen, nuorison ja urheilun alalla toimivien kansalaisyhteiskunnan järjestöjen välillä on erittäin tärkeää, jotta voidaan luoda laaja omistajuus elinikäisen oppimisen strategioiden ja politiikkojen alalle ja jotta sidosryhmien ajatukset ja huolenaiheet voidaan ottaa huomioon kaikilla tasoilla.

(23)

Tammikuun 18 päivänä 2011 annetussa komission tiedonannossa "Urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittäminen" esitetään komission ajatuksia urheilualaa koskevasta unionin tason toiminnasta Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen ja ehdotetaan komission ja jäsenvaltioiden toteutettavaksi konkreettisia toimia, joilla pyritään korostamaan urheilun eurooppalaista identiteettiä ja jotka jaetaan kolmeen laajaan ryhmään: urheilun yhteiskunnallinen merkitys, urheilun taloudellinen ulottuvuus ja urheilualan järjestäytyminen. On myös tarpeen ottaa huomioon urheilun, perinteiset urheilulajit mukaan luettuna, tuottama lisäarvo ja urheilun asema unionin kulttuuriperinnössä ja historiallisessa perinnössä.

(24)

Erityisesti on tarpeen painottaa ruohonjuuritason urheilua ja urheilualan vapaaehtoistoimintaa, sillä niillä on tärkeä osa sosiaalisen osallisuuden, yhtäläisten mahdollisuuksien ja terveyttä edistävän liikunnan edistämisessä.

(25)

Selkeyttämällä tutkinto- ja pätevyysvaatimuksia ja tehostamalla niiden tunnustamista ja laajentamalla avoimuutta ja tunnustamista edistävien unionin välineiden hyväksyntää olisi edistettävä laadukkaan koulutuksen kehittämistä ja helpotettava sekä elinikäiseen oppimiseen liittyvää että ammatillista liikkuvuutta Euroopassa eri maiden ja sektorien välillä. Kun nuoret pääsevät tutustumaan muissa maissa käytettäviin menetelmiin, toimintamalleihin ja teknologioihin, se parantaa heidän työllistyvyyttään.

(26)

Tämän vuoksi suositellaan Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 2241/2004/EY (9) käyttöön otettujen tutkintoja ja pätevyyksiä selkeyttävien yhteisten puitteiden (Europass), Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen 2006/143/EY (10) nojalla käyttöön otettujen Euroopan korkeakoulutuksen laadunvarmistusrekisterin (EQAR) ja eurooppalaisen korkeakoulutuksen laadunvarmistusyhdistyksen (ENQA), Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen (11) nojalla käyttöön otettujen eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF), 18 päivänä kesäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen (12) ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaisen siirtojärjestelmän (ECVET) ja 18 päivänä kesäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen (13) nojalla käyttöön otetun ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen (EQAVET) sekä eurooppalaisen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmän (ECTS) käytön laajentamista.

(27)

Jotta varmistetaan tehokkaampi yleisölle suunnattu viestintä ja saadaan aikaan suurempia yhteisvaikutuksia komission aloitteesta toteutettujen viestintätoimien välillä, tämän asetuksen nojalla viestintään kohdennetuilla resursseilla olisi lisäksi edistettävä Euroopan unionin poliittisten prioriteettien tunnetuksi tekemistä, sikäli kuin ne liittyvät tämän asetuksen yleistavoitteisiin.

(28)

On tarpeen varmistaa kaikkien tämän ohjelman puitteissa toteutettujen toimien eurooppalainen lisäarvo sekä täydentävyys jäsenvaltioiden Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 167 artiklan 4 kohdan mukaisesti toteuttamien toimien kanssa sekä muiden toimien kanssa erityisesti kulttuurin ja tiedonvälityksen, työllisyyden, tutkimuksen ja innovoinnin, teollisuus- ja yrityspolitiikan ja koheesio- ja kehitysyhteistyöpolitiikan sekä laajentumispolitiikan ja aluepolitiikkaan ja ulkosuhteisiin liittyvien aloitteiden, välineiden ja strategioiden aloilla.

(29)

Ohjelmalla on tarkoitus saada aikaan myönteinen ja kestävä vaikutus koulutusta, nuorisoa ja urheilua koskeviin politiikkoihin ja käytäntöihin. Nämä järjestelmiin kohdistuvat vaikutukset olisi saatava aikaan toteuttamalla ohjelmassa esitetyt toimet ja toiminnat, joilla pyritään edistämään muutoksia institutionaalisella tasolla ja tarvittaessa uudistuksia järjestelmän tasolla. Ohjelmalta rahoitustukea hakevilta yksittäisiltä hankkeilta ei edellytetä, että niillä on yksinään järjestelmiin kohdistuvia vaikutuksia. Tämän tavoitteen saavuttamista olisi edistettävä tällaisten hankkeiden kumulatiivisten tulosten avulla.

(30)

Jotta ohjelman toimivuutta voidaan hallinnoida, arvioida ja seurata tehokkaasti, on kehitettävä erityisiä mitattavissa olevia ja realistisia tulosindikaattoreita, joita voidaan mitata ajan myötä ja joissa otetaan huomioon tukitoimien toteutustapa.

(31)

Komission ja jäsenvaltioiden olisi käytettävä tieto- ja viestintäteknologioita ja uusia tekniikoita mahdollisimman tehokkaasti hyväksi koulutusta, nuorisoa ja urheilua koskevien toimenpiteiden saavutettavuuden helpottamiseksi. Sovellettuihin teknologioihin olisi sisällyttävä virtuaaliliikkuvuus, jolla täydennetään oppimiseen liittyvää liikkuvuutta sitä korvaamatta.

(32)

Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman koko keston ajaksi … euron rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät budjettiyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (14), jäljempänä 'toimielinten sopimus', 17 kohdan mukaisesti ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(33)

Tämän ohjelman nojalla elinten toimintaan annetun rahoitustuen jatkuvuuden turvaamiseksi komission olisi ohjelman ensivaiheen aikana voitava pitää tuettavien toimien täytäntöönpanoon välittömästi liittyviä kuluja tukikelpoisina, vaikka ne olisivat aiheutuneet tuensaajalle ennen rahoitushakemuksen jättämistä.

(34)

On tarpeen laatia tuloskriteerit, joiden perusteella määrärahat jaetaan jäsenvaltioiden kesken kansallisten toimistojen hallinnoimia toimia varten.

(35)

Unionin ehdokasmaat ja Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvat Euroopan vapaakauppajärjestön (EFTA) maat voivat osallistua unionin ohjelmiin puitesopimusten, assosiaationeuvoston päätösten tai vastaavien sopimusten mukaisesti.

(36)

Sveitsin valaliitto voi osallistua unionin ohjelmiin unionin ja tämän maan välillä tehtävän sopimuksen mukaisesti.

(37)

Luonnolliset henkilöt merentakaisista maista tai alueilta ja merentakaisen maan tai alueen toimivaltaiset julkiset tai yksityiset elimet ja laitokset voivat osallistua unionin ohjelmiin neuvoston päätöksen 2001/822/EY (15) mukaisesti. Unionin syrjäisimpien alueiden ja merentakaisten maiden ja alueiden syrjäisestä sijainnista johtuvat rajoitteet olisi otettava huomioon ohjelman toteuttamisen yhteydessä.

(38)

Euroopan komissio ja Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja totesivat 25 päivänä toukokuuta 2011 antamassaan yhteisessä tiedonannossa "Uusi strategia muutostilassa olevia naapuruusmaita varten", että tavoitteena on muun muassa helpottaa edelleen naapuruusmaiden osallistumista korkeakoulutuksen alan liikkuvuutta ja kapasiteetin vahvistamista koskeviin unionin toimiin ja mahdollistaa naapuruusmaiden osallistuminen tulevaan koulutusohjelmaan.

(39)

Unionin taloudelliset edut olisi suojattava oikeasuhteisin toimenpitein koko menosyklin ajan. Näihin toimenpiteisiin sisältyvät säännönvastaisuuksien torjunta, havaitseminen ja tutkiminen, menetettyjen, virheellisesti maksettujen tai väärin käytettyjen varojen takaisinperintä ja tarpeen mukaan seuraamukset. Samaan aikaan kun unionin ulkomaanavun rahoitustarpeet kasvavat, unionin taloudellinen tilanne ja rahoitusasema rajoittavat tällaiseen apuun käytettävissä olevia resursseja. Komission olisi siksi pyrittävä löytämään tehokkaimmat ja kestävimmät tavat käyttää saatavilla olevat resurssit ja käytettävä erityisesti sellaisia rahoitusvälineitä, joilla on vipuvaikutuksia.

(40)

Ohjelman saavutettavuuden parantamiseksi henkilöiden liikkuvuuden tukemiseen tarkoitettujen tukien suuruus pitäisi määrittää isäntämaan oleskelu- ja elinkustannusten perusteella. Jäsenvaltioita olisi myös rohkaistava vapauttamaan kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti tällaiset tuet veroista ja sosiaaliturvamaksuista. Samaa vapautusta olisi sovellettava julkisiin tai yksityisiin tahoihin, jotka myöntävät tällaista rahoitustukea kyseisille henkilöille.

(41)

Vapaaehtoistyöhön käytetty aika voidaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (16) mukaisesti hyväksyä luontoissuorituksena suoritettuna osarahoitusosuutena.

(42)

Komissio on 29 päivänä kesäkuuta 2011 hyväksytyssä tiedonannossa "Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio" korostanut sitoutumistaan unionin rahoituksen yksinkertaistamiseen. Koulutusta, nuorisoa ja urheilua koskevan yhteisen ohjelman perustamisen pitäisi johtaa huomattavaan yksinkertaistamiseen, rationalisointiin ja yhteisvaikutuksiin ohjelman hallinnoinnissa. Toteutusta pitäisi entisestään yksinkertaistaa käyttämällä kertakorvauksia, yksikkökustannuksia ja kiinteämääräistä rahoitusta ja vähentämällä edunsaajiin ja jäsenvaltioihin sovellettavia muodollisia vaatimuksia ja byrokratiaa.

(43)

Toteuttamisen ja varainkäytön laadun parantamisen olisi oltava johtavana periaatteena pyrittäessä saavuttamaan ohjelmalle asetetut tavoitteet, samalla kun varmistetaan varojen optimaalinen käyttö.

(44)

On tärkeää varmistaa, että ohjelman varainhoito on moitteetonta ja että ohjelman toteuttaminen on mahdollisimman tehokasta ja käyttäjäystävällistä kuitenkin siten, että taataan oikeusvarmuus ja se, että ohjelma on kaikkien osallistujien ulottuvilla.

(45)

Jotta muuttuviin tarpeisiin voitaisiin vastata nopeasti ohjelman koko keston ajan, komissiolle olisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti siirrettävä valta antaa säännöksiä, jotka koskevat kansallisten toimistojen hallinnoimia lisätoimia. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijoiden kuulemiset. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että tarvittavat asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(46)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (17) mukaisesti.

(47)

Ohjelman olisi katettava kolme eri alaa, ja tällä asetuksella perustetun komitean olisi käsiteltävä sekä horisontaalisia että alakohtaisia kysymyksiä. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että ne lähettävät komitean kokouksiin edustajat esityslistan aiheiden mukaisesti, ja komitean puheenjohtajan olisi varmistettava, että kussakin kokouksessa käsiteltävä ala tai alat sekä alakohtaiset aiheet käyvät selvästi ilmi kokouksen esityslistasta. Ulkopuolisia asiantuntijoita, myös työmarkkinaosapuolten edustajia, olisi voitava komitean työjärjestyksen mukaisesti tarvittaessa ja tapauskohtaisesti kutsua osallistumaan komitean kokouksiin tarkkailijoina.

(48)

On aiheellista varmistaa ohjelman asianmukainen saattaminen päätökseen, erityisesti monivuotisten hallinnointijärjestelyjen, esimerkiksi teknisen ja hallinnollisen avun rahoituksen, jatkuminen. Teknisellä ja hallinnollisella avulla olisi tarvittaessa varmistettava 1 päivästä tammikuuta 2014 alkaen niiden toimien hallinto, joita ei ole edellisten ohjelmien puitteissa vuoden 2013 loppuun mennessä vielä saatettu loppuun,

(49)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli perustaa ohjelmaa, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteensaavuttamiseksi tarpeen.

(50)

Päätökset N:o 1719/2006/EY, N:o 1720/2006/EY ja N:o 1298/2008/EY olisi sen vuoksi kumottava,

(51)

Jotta voidaan varmistaa ohjelman perusteella annettavan rahoituksen jatkuvuus, tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2014. Kiireellisyydestä johtuen tämän asetuksen olisi tultava voimaan niin pian kuin mahdollista sen jälkeen kun se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I   LUKU

Yleiset säännökset

1 artikla

Ohjelman soveltamisala

1.   Tällä asetuksella perustetaan koulutusta, nuorisoa ja urheilua koskeva unionin toimintaohjelma, jota kutsutaan nimellä "Erasmus+", jäljempänä 'ohjelma'.

2.   Ohjelma toteutetaan 1 päivänä tammikuuta 2014 alkavana ja 31 päivänä joulukuuta 2020 päättyvänä kautena.

3.   Ohjelman soveltamisalaan kuuluvat seuraavat alat ottaen samalla huomioon eri alojen rakenteet ja erityistarpeet jäsenvaltioissa:

a)

kaikki koulutuksen tasot elinikäisen oppimisen näkökulmasta, mukaan lukien yleissivistävä koulutus (Comenius), korkeakoulutus (Erasmus), globaali korkeakoulutus (Erasmus Mundus), ammatillinen koulutus (Leonardo da Vinci) ja aikuiskoulutus (Grundtvig);

b)

nuoriso (Youth in Action), erityisesti epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen yhteydessä;

c)

urheilu, erityisesti ruohonjuuritason urheilu.

4.   Ohjelmaan sisältyy globaali ulottuvuus, jonka tarkoituksena on tukea unionin ulkoista toimintaa, mukaan lukien sen kehitystavoitteita, unionin ja kumppanimaiden välisen yhteistyön avulla.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1)

'elinikäisellä oppimisella' tarkoitetaan kaikkea sellaista ihmisen koko elinikänsä aikana hankkimaa koulutusta, virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella annettavaa epävirallista oppimista ja arkioppimista, jonka tuloksena henkilökohtaiset, kansalaisuuteen ja kulttuuriin liittyvät, sosiaaliset ja/tai työhön liittyvät tiedot, taidot ja pätevyydet tai yhteiskunnallinen osallistuminen paranevat, neuvonta- ja ohjauspalvelut mukaan luettuina;

2)

'epävirallisella oppimisella' tarkoitetaan oppimista, joka tapahtuu (oppimistavoitteiden ja oppimiseen käytettävän ajan osalta) suunniteltujen toimintojen avulla ja johon sisältyy jonkintyyppistä oppimisen tukea (esimerkiksi oppilas-opettajasuhde) mutta joka ei ole osa virallista koulutusjärjestelmää;

3)

'arkioppimisella' tarkoitetaan oppimista arkipäivän toimissa, jotka liittyvät työhön, perhe-elämään tai vapaa-aikaan, joka ei ole tavoitteidensa, ajankäytön tai oppimisen tuen osalta organisoitua tai jäsenneltyä; se ei välttämättä ole oppijan näkökulmasta tarkoituksellista;

4)

'jäsennellyllä vuoropuhelulla' tarkoitetaan nuorten ja nuorisojärjestöjen kanssa käytävää vuoropuhelua, joka toimii yhtenä nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön painopisteiden, toteuttamisen ja seurannan jatkuvan pohdinnan foorumina;

5)

'kansainvälisellä toiminnalla' tarkoitetaan, ellei toisin mainita, toimintaa, johon osallistuu vähintään kaksi 24 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua ohjelmamaata;

6)

'globaalilla toiminnalla' tarkoitetaan toimintaa, johon osallistuu ainakin yksi ohjelmamaa ja ainakin yksi kolmas maa, jäljempänä 'kumppanimaa';

7)

'oppimiseen liittyvällä liikkuvuudella' tarkoitetaan siirtymistä johonkin maahan oman asuinmaan ulkopuolelle tarkoituksena suorittaa opintoja, harjoitteluja tai epävirallista tai arkioppimista; tällainen liikkuvuus voi olla harjoittelua, oppisopimuskoulutusta, nuorisovaihtoa, vapaaehtoistoimintaa, opetuksen antamista tai osallistumista ammatilliseen kehittymiseen tähtäävään toimintaan ja siihen voi sisältyä valmistelevia toimia, kuten isäntämaan kieltä koskevaa koulutusta, sekä lähettämistä ja vastaanottamista koskevia toimia ja jatkotoimintoja;

8)

'innovointia ja hyvien käytänteiden vaihtoa edistävällä yhteistyöllä' tarkoitetaan eurooppalaisia ja globaaleja yhteistyöhankkeita, joihin osallistuu koulutuksen ja/tai nuorisotoiminnan alalla toimivia organisaatioita ja joihin voi osallistua myös muita organisaatioita;

9)

'politiikan uudistamisen tuella' tarkoitetaan kaikentyyppistä toimintaa, jolla tuetaan ja edistetään koulutusjärjestelmien nykyaikaistamista ja tuetaan eurooppalaisen nuorisopolitiikan kehittämistä jäsenvaltioiden välisen poliittisen yhteistyöprosessin kautta, erityisesti avointa koordinointimenetelmää, ja nuorten kanssa käytävää jäsenneltyä vuoropuhelua;

10)

'virtuaaliliikkuvuudella' tarkoitetaan tieto- ja viestintätekniikalla tuettuja erilaisia toimintoja, mukaan luettuna verkko-oppiminen, joita järjestetään oppilaitostasolla ja jotka toteuttavat tai helpottavat kansainvälisiä ja/tai globaaleja, yhteistyöhön pohjautuvia kokemuksia opetuksessa ja/tai oppimisessa;

11)

'henkilöstöllä' tarkoitetaan henkilöitä, jotka joko ammatin tai vapaaehtoistoiminnan vuoksi osallistuvat koulutukseen tai nuorten epäviralliseen oppimiseen liittyvään toimintaan ja joilla voidaan tarkoittaa korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten opettajia, kouluttajia, koulunjohtajia, nuorisotyöntekijöitä ja muuta kuin opetushenkilöstöä;

12)

'nuorisotyöntekijällä' tarkoitetaan henkilöä, joka ammattinsa tai vapaaehtoistoiminnan kautta on mukana epävirallisessa oppimisessa ja joka tukee nuorten sosiopedagogista ja ammatillista kehitystä;

13)

'nuorilla' tarkoitetaan 13–30-vuotiaita henkilöitä;

14)

'korkeakoululla' tarkoitetaan

a)

mitä tahansa korkeakoulua, joka kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaisesti tarjoaa tunnustettuja tutkintoja tai muita tunnustettuja korkea-asteen tutkintoja, riippumatta siitä, mitä nimitystä tällaisesta oppilaitoksesta käytetään;

b)

kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaista oppilaitosta, joka tarjoaa korkea-asteen ammatillista koulutusta;

15)

'yhteistutkinnolla' tarkoitetaan integroitua koulutusohjelmaa, joka suoritetaan vähintään kahdessa korkeakoulussa ja jonka suorittaja saa yhden tutkintotodistuksen, jonka kaikki integroituun koulutusohjelmaan osallistuvat oppilaitokset myöntävät yhdessä ja joka tunnustetaan virallisesti maissa, joissa osallistuvat oppilaitokset sijaitsevat;

16)

'kaksoistutkinnolla tai usean tutkinnon yhdistelmällä' tarkoitetaan koulutusohjelmaa, joka suoritetaan vähintään kahdessa (kaksoistutkinto) tai useammassa (usean tutkinnon yhdistelmä) korkeakoulussa ja jonka suorittaja saa erillisen tutkintotodistuksen kustakin osallistuvasta oppilaitoksesta;

17)

'nuorisotoiminnalla' tarkoitetaan koulun ulkopuolista toimintaa (kuten nuorisovaihtoja, vapaaehtoistoimintaa tai nuorison valmennusta), johon nuori osallistuu joko yksin tai ryhmässä, erityisesti nuorisojärjestöjen kautta, ja jolle on ominaista epävirallinen oppiminen;

18)

'kumppanuudella' tarkoitetaan eri ohjelmamaissa sijaitsevien oppilaitosten ja/tai organisaatioiden ryhmän tekemää sopimusta, jonka tarkoituksena on eurooppalaisten toimintojen toteuttaminen koulutuksen, nuorisotoiminnan tai urheilun alalla tai virallisen tai epävirallisen verkoston perustaminen jollakin asiaan liittyvällä alalla, kuten oppilaiden ja heidän opettajiensa yhteiset oppimishankkeet, jotka toteutetaan luokkien vaihto-ohjelmina ja henkilöiden pitkäkestoisena liikkuvuutena, korkeakoulujen intensiivikurssit ja alueellisten ja paikallisten viranomaisten välinen yhteistyö, jonka tarkoituksena on edistää alueiden välistä yhteistyötä, mukaan luettuna rajatylittävä alueellinen yhteistyö; se voidaan laajentaa kumppanimaiden oppilaitoksiin ja/tai organisaatioihin tarkoituksena vahvistaa kumppanuuden laatua;

19)

'avaintaidoilla' tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksessa 2006/962/EY (18) määriteltyjä perustietoja, -taitoja ja -asenteita, joita kaikki yksilöt tarvitsevat itsensä toteuttamista ja henkilökohtaista kehitystä, aktiivista kansalaisuutta, sosiaalista osallisuutta ja työtä varten;

20)

'avoimella koordinointimenetelmällä' tarkoitetaan hallitustenvälistä menetelmää, joka tarjoaa puitteet jäsenvaltioiden väliselle yhteistyölle, jonka avulla kansallisia politiikkoja voidaan suunnata tiettyjen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tämän ohjelman yhteydessä avointa koordinointimenetelmää sovelletaan koulutuksen sekä nuorisotoiminnan aloilla;

21)

'avoimuutta ja tunnustamista lisäävillä unionin välineillä' tarkoitetaan välineitä, joilla sidosryhmiä autetaan ymmärtämään, arvostamaan ja tarvittaessa tunnistamaan oppimistuloksia ja pätevyyttä kaikkialla unionissa;

22)

'naapuruusmailla' tarkoitetaan Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvia maita ja alueita.

23)

'kaksoisuralla' tarkoitetaan huippu- urheilutason valmentautumisen yhdistämistä tavanomaiseen koulutukseen tai työskentelyyn;

24)

'ruohonjuuritason urheilulla' tarkoitetaan järjestettyä paikallistason amatööriurheilua ja harrasteliikuntaa.

3 artikla

Eurooppalainen lisäarvo

1.   Ohjelmasta tuetaan vain sellaisia toimia ja toimintoja, joista voidaan saada eurooppalaista lisäarvoa ja jotka edistävät 4 artiklassa tarkoitetun yleisen tavoitteen saavuttamista.

2.   Ohjelman toimien ja toimintojen eurooppalaista lisäarvoa varmistavat erityisesti seuraavat piirteet:

a)

kansainvälisyys, erityisesti liikkuvuuden ja yhteistyön osalta, jolla pyritään kestävien järjestelmävaikutusten saavuttamiseen;

b)

täydentävyys ja yhteisvaikutukset muiden ohjelmien ja politiikkojen kanssa kansallisella, unionin ja globaalilla tasolla;

c)

vaikutukset avoimuutta ja tunnustamista lisäävien unionin välineiden tulokselliseen hyödyntämiseen.

4 artikla

Ohjelman yleinen tavoite

Ohjelmalla myötävaikutetaan seuraavien tavoitteiden saavuttamiseen:

a)

Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet, koulutusta koskeva yleistavoite mukaan luettuna;

b)

eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden, jäljempänä 'ET 2020', tavoitteet, vastaavat vertailuarvot mukaan lukien;

c)

korkeakoulutuksen kestävä kehittäminen kumppanimaissa;

d)

nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistettujen puitteiden (2010–2018) yleiset tavoitteet;

e)

urheilun, erityisesti ruohonjuuritason urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittäminen unionin urheilualan työsuunnitelman mukaisesti; sekä

f)

eurooppalaisten arvojen edistäminen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan mukaisesti.

II   LUKU

Koulutus

5 artikla

Erityistavoitteet

1.   Ohjelmalla on koulutuksen alalla seuraavat erityistavoitteet, jotka ovat ohjelman 4 artiklassa määritellyn yleisen tavoitteen ja erityisesti ET 2020-tavoitteiden mukaiset ja tukevat lisäksi korkeakoulutuksen kestävää kehittämistä kumppanimaissa:

a)

parannetaan avaintaitojen ja osaamisen tasoa erityisesti ajatellen niiden merkitystä työmarkkinoille ja vaikutusta yhteiskunnan yhteenkuuluvuuteen lisäämällä erityisesti mahdollisuuksia oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen ja vahvistamalla yhteistyötä koulutus- ja työelämän välillä;

b)

edistetään laadun kehittämistä, innovointia, huippuosaamista ja kansainvälistymistä oppilaitoksissa erityisesti lisäämällä kansainvälistä yhteistyötä koulutuksen järjestäjien ja muiden sidosryhmien välillä;

c)

edistetään elinikäisen oppimisen eurooppalaisen alueen syntymistä ja sitä koskevaa tietoisuutta, täydennetään kansallisen tason poliittisia uudistuksia ja tuetaan koulutusjärjestelmien nykyaikaistamista erityisesti tehostamalla poliittista yhteistyötä, hyödyntämällä paremmin avoimuutta ja tunnustamista lisääviä unionin välineitä ja levittämällä hyviä käytänteitä;

d)

kehitetään koulutuksen globaalia ulottuvuutta erityisesti tekemällä unionin ja kumppanimaiden oppilaitosten välillä yhteistyötä ammatillisessa ja korkeakoulutuksessa, lisäämällä eurooppalaisten korkeakoulujen vetovoimaa ja tukemalla unionin ulkoista toimintaa sen kehitysyhteistyötavoitteet mukaan luettuina, edistämällä liikkuvuutta ja yhteistyötä unionin ja kumppanimaiden korkeakoulujen välillä ja kohdennettua valmiuksien kehittämistä kumppanimaissa;

e)

parannetaan kielten opetusta ja oppimista ja edistetään unionin laajaa kielellistä monimuotoisuutta ja muiden kulttuurien tuntemusta;

f)

edistetään huippuosaamista Euroopan yhdentymistä käsittelevässä opetus- ja tutkimustoiminnassa 10 artiklassa tarkoitettujen maailmanlaajuisten Jean Monnet -toimintojen kautta.

2.   Ohjelman arviointia varten 1 kohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin liittyvät mitattavissa olevat ja asiaan liittyvät indikaattorit määritellään liitteessä 1.

6 artikla

Ohjelmasta tuettavat toimet

1.   Ohjelman tavoitteet koulutusalalla pyritään saavuttamaan seuraavien kolmen toimityypin avulla:

a)

oppimiseen liittyvä henkilöiden liikkuvuus;

b)

innovointia ja hyvien käytäntöjen vaihtoa edistävä yhteistyö;

c)

politiikan uudistamisen tuki.

2.   Jean Monnet -toiminnot kuvataan 10 artiklassa.

7 artikla

Oppimiseen liittyvä henkilöiden liikkuvuus

1.   Oppimiseen liittyvällä henkilöiden liikkuvuudella tuetaan seuraavia toimintoja 24 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa ohjelmamaissa:

a)

Korkeakoulutuksen kaikilla koulutustasoilla olevien opiskelijoiden sekä ammattiin opiskelevien ja harjoittelijoiden liikkuvuus. Tällainen liikkuvuus voi olla opintojen suorittamista kumppanioppilaitoksessa, harjoittelun suorittamista tai kokemuksen hankkimista oppisopimuksella tai avustajana tai harjoittelijana ulkomailla. Liikkuvuutta maisterin tutkintoon johtavien opintojen aikana voidaan tukea 20 artiklassa tarkoitetusta opintolainojen takausjärjestelmästä, jäljempänä 'järjestelmä'.

b)

Henkilöstön liikkuvuus 24 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa ohjelmamaissa. Tällainen liikkuvuus voi olla opettamista tai avustajana toimimista tai osallistumista ammatilliseen kehittämiseen tähtäävään toimintaan ulkomailla.

2.   Tällä toimella tuetaan myös opiskelijoiden ja henkilöstön globaalia liikkuvuutta kumppanimaihin ja kumppanimaista korkeakoulutukseen liittyen, mukaan luettuna liikkuvuus, joka järjestetään korkealaatuisten yhteistutkintojen, kaksoistutkintojen tai usean tutkinnon yhdistelmien pohjalta taikka yhteisten ehdotuspyyntöjen pohjalta.

8 artikla

Innovointia ja hyvien käytäntöjen vaihtoa edistävä yhteistyö

1.   Innovointia ja hyvien käytänteiden vaihtoa edistävällä yhteistyöllä tuetaan seuraavia:

a)

koulutusalalla tai muilla asiaankuuluvilla aloilla toimivien organisaatioiden ja/tai oppilaitosten strategiset kumppanuudet, joiden tarkoituksena on yhteisten aloitteiden kehittäminen ja toteuttaminen sekä vertaisoppimisen ja kokemusten vaihdon edistäminen;

b)

työelämän ja oppilaitosten väliset seuraavantyyppiset kumppanuudet:

erityisesti korkeakoulujen ja työelämän väliset tietoyhteenliittymät, joiden tarkoituksena on edistää luovuutta, innovointia, työhön perustuvaa oppimista ja yrittäjyyttä tarjoamalla tarkoituksenmukaisia oppimismahdollisuuksia, mukaan luettuna uusien opetusohjelmien ja pedagogisten toimintatapojen suunnittelu;

koulutuksen järjestäjien ja työelämän väliset alakohtaiset osaamisallianssit, joiden tarkoituksena on edistää työllistyvyyttä, auttaa osaltaan luomaan uusia alakohtaisia tai monialaisia opetusohjelmia, kehittää innovatiivisia ammatillisen opetuksen ja koulutuksen menetelmiä sekä soveltaa avoimuutta ja tunnustamista lisääviä unionin välineitä käytäntöön.

c)

kaikki koulutusalat kattavat tietotekniset tukijärjestelmät, erityisesti ystävyyskoulutoiminta e-Twinning, jotka mahdollistavat vertaisoppimisen, virtuaaliliikkuvuuden ja hyvien käytänteiden vaihdot sekä tarjoavat osallistumismahdollisuuden naapuruusmaiden osallistujille.

2.   Tästä toimesta tuetaan myös kehittämistä, valmiuksien parantamista, alueellista yhdentymistä, tiedon vaihtoa ja nykyaikaistamiseen tähtääviä prosesseja, jotka toteutetaan unionin ja kumppanimaiden korkeakoulujen välisten globaalien kumppanuuksien avulla, joilla edistetään erityisesti vertaisoppimista ja yhteisiä koulutushankkeita, sekä varsinkin naapuruusmaiden kanssa tehtävän alueellisen yhteistyön ja kansallisten tiedotustoimistojen edistämisen avulla.

9 artikla

Tuki politiikan uudistamisen

1.   Politiikan uudistamista tukevaan toimeen sisältyy unionin tasolla käynnistettäviä toimintoja, jotka koskevat seuraavia:

a)

koulutusalaa koskevan unionin poliittisen ohjelman toteuttaminen avointa koordinointimenetelmää noudattaen sekä Bolognan ja Kööpenhaminan prosessit;

b)

avoimuutta ja tunnustamista lisäävien unionin välineiden – erityisesti Europass-järjestelyn, eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF), eurooppalaisen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmän (ECTS), ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaisen siirtojärjestelmän (ECVET), ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen (EQAVET), Euroopan korkeakoulutuksen laadunvarmistusrekisterin (EQAR) ja eurooppalaisen korkeakoulutuksen laadunvarmistusyhdistyksen (ENQA) – käyttäminen ohjelmamaissa ja tuki unionin laajuisille verkostoille sekä eurooppalaisille koulutusalan kansalaisjärjestöille;

c)

poliittinen vuoropuhelu koulutusalan eurooppalaisten sidosryhmien kanssa;

d)

tutkintotodistusten akateemisen tunnustamisen kansalliset tiedotuskeskukset (NARIC), Eurydice- ja Euroguidance- verkostot sekä kansalliset Europass-keskukset.

2.   Tästä toimesta tuetaan myös kumppanimaiden ja globaalien organisaatioiden kanssa käytävää poliittista vuoropuhelua.

10 artikla

Jean Monnet -toiminnot

Jean Monnet -toiminnoilla pyritään seuraaviin tavoitteisiin:

a)

edistetään Euroopan yhdentymistä käsittelevää opetusta ja tutkimusta alaan erikoistuneiden tutkijoiden, oppijoiden ja kansalaisten keskuudessa kaikkialla maailmassa erityisesti perustamalla Jean Monnet -oppituoleja ja toteuttamalla muuta akateemista toimintaa sekä antamalla apua muuhun tietämyksen syventämiseen korkeakouluissa;

b)

tuetaan Euroopan yhdentymistä käsittelevien opintojen alalla toimivien akateemisten laitosten tai yhdistysten toimintaa ja tuetaan Jean Monnet –laatuleiman käyttöä;

c)

tuetaan seuraavia laitoksia, joiden päämääränä on Euroopan edun edistäminen:

i)

Firenzen yliopistollinen Eurooppa-instituutti;

ii)

College of Europe (Bruggen ja Natolinin laitokset);

iii)

Julkisen hallinnon Eurooppa-instituutti (EIPA), Maastricht;

iv)

Eurooppaoikeuden akatemia, Trier;

v)

Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskus, Odense;

vi)

Eurooppakoulutuksen kansainvälinen keskus (CIFE), Nizza;

d)

edistetään unionin poliittisia prioriteetteja käsittelevää poliittista keskustelua ja näkemysten vaihtoa tiedemaailman ja poliittisten päättäjien välillä.

III   LUKU

Nuoriso

11 artikla

Erityistavoitteet

1.   Ohjelmalla on seuraavat erityistavoitteet, jotka ovat ohjelman 4 artiklassa määritetyn yleisen tavoitteen ja erityisesti nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistettujen puitteiden (2010–2018) tavoitteiden mukaiset:

a)

parannetaan nuorten avaintaitojen ja osaamisen tasoa, mukaan lukien muita heikommassa asemassa olevat nuoret, sekä edistetään heidän osallistumistaan Euroopan demokraattiseen toimintaan ja työmarkkinoille sekä aktiivista kansalaisuutta, kulttuurien välistä vuoropuhelua, sosiaalista osallisuutta ja yhteisvastuuta, erityisesti lisäämällä nuorten, nuorisotyössä tai nuorisojärjestöissä aktiivisten henkilöiden ja nuorisotoiminnan ohjaajien oppimiseen liittyvän liikkuvuuden mahdollisuuksia sekä vahvistamalla yhteyksiä nuorisoalan ja työmarkkinoiden välillä;

b)

edistetään nuorisotyön laadun kehittämistä erityisesti lisäämällä yhteistyötä nuorisoalan järjestöjen ja/tai muiden sidosryhmien välillä;

c)

täydennetään paikallis-, alue- ja kansallisen tason poliittisia uudistuksia ja tuetaan tietoon ja näyttöön perustuvan nuorisopolitiikan kehittämistä ja epävirallisen ja arkioppimisen tunnustamista erityisesti tehostamalla politiikkayhteistyötä, parantamalla avoimuutta ja tunnustamista lisäävien unionin välineiden käyttöä ja levittämällä hyviä käytäntöjä;

d)

lisätään nuorisoalan toiminnan globaalia ulottuvuutta ja parannetaan nuorisotyöntekijöiden ja -organisaatioiden asemaa nuorten tukijärjestelminä täydentäen unionin ulkoista toimintaa erityisesti edistämällä liikkuvuutta ja yhteistyötä unionin ja kumppanimaiden sidosryhmien ja globaalien järjestöjen välillä ja parantamalla kohdennetusti valmiuksia kumppanimaissa.

2.   Ohjelman arviointia varten 1 kohdassa tarkoitetuttuihin erityistavoitteisiin liittyvät mitattavissa olevat ja asiaan liittyvät indikaattorit määritellään liitteessä I.

12 artikla

Ohjelmasta tuettavat toimet

Ohjelman tavoitteet pyritään saavuttamaan seuraavien kolmen toimityypin avulla:

a)

oppimiseen liittyvä henkilöiden liikkuvuus;

b)

innovointia ja hyvien käytäntöjen vaihtoa edistävä yhteistyö;

c)

politiikan uudistamisen tuki.

13 artikla

Oppimiseen liittyvä henkilöiden liikkuvuus

1.   Oppimiseen liittyvällä henkilöiden liikkuvuudella tuetaan seuraavia:

a)

nuorten liikkuvuus epäviralliseen oppimiseen tai arkioppimiseen liittyvässä toiminnassa ohjelmamaiden välillä; tällainen liikkuvuus voi olla nuorisovaihtoa ja vapaaehtoistoimintaa Eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun kautta sekä olemassa oleviin liikkuvuutta koskeviin järjestelyihin perustuvaa innovatiivista toimintaa;

b)

nuorisotyössä tai nuorisojärjestöissä aktiivisten henkilöiden ja nuorisotoiminnan ohjaajien liikkuvuus; tällainen liikkuvuus voi olla koulutusta ja verkostoitumistoimintaa.

2.   Tällä toimella tuetaan myös nuorten, nuorisotyössä tai nuorisojärjestöissä toimivien ja nuorisotoiminnan ohjaajien liikkuvuutta kumppanimaihin ja kumppanimaista ja erityisesti naapuruusmaihin ja naapuruusmaista.

14 artikla

Innovointia ja hyvien käytäntöjen vaihtoa edistävä yhteistyö

1.   Innovointia ja hyvien käytänteiden vaihtoa edistävä yhteistyö on toimi, josta tuetaan seuraavia:

a)

strategiset kumppanuudet yhteisten aloitteiden kehittämiseksi ja toteuttamiseksi, mukaan luettuna nuorisoaloitteet ja kansalaisuushankkeet, joilla edistetään aktiivista kansalaisuutta, sosiaalisia innovaatioita sekä osallistumista demokraattiseen toimintaan ja yrittäjyyteen vertaisoppimisen ja kokemusten vaihdon avulla;

b)

tietotekniset tukijärjestelmät, jotka mahdollistavat vertaisoppimisen, tietoon perustuvan nuorisotyön, virtuaalisen liikkuvuuden ja hyvien käytänteiden vaihdot.

2.   Tällä toimella tuetaan myös kehittämistä, valmiuksien parantamista ja tiedonvaihtoa ohjelmamaiden ja kumppanimaiden järjestöjen välisten kumppanuuksien avulla ja erityisesti vertaisoppimisen avulla.

15 artikla

Politiikan uudistamisen tuki

1.   Politiikan uudistamisen tukeen sisältyy toimintoja, jotka liittyvät seuraaviin:

a)

nuorisoa koskevan unionin poliittisen ohjelman toteuttaminen avointa koordinointimenetelmää käyttäen;

b)

avoimuutta ja tunnustamista lisäävien unionin välineiden, erityisesti Youthpassin, täytäntöönpano ohjelmamaissa ja tuki unionin laajuisille verkostoille sekä eurooppalaisille nuorisoalan kansalaisjärjestöille;

c)

poliittinen vuoropuhelu asianmukaisten eurooppalaisten sidosryhmien kanssa ja jäsennelty vuoropuhelu nuorten kanssa;

d)

Euroopan nuorisofoorumi, nuorisotyön resurssikeskukset nuorisotyön kehittämiseksi ja Eurodesk-verkosto.

2.   Tästä toimesta tuetaan myös kumppanimaiden ja globaalien organisaatioiden kanssa käytävää poliittista vuoropuhelua.

IV   LUKU

Urheilu

16 artikla

Erityistavoitteet

1.   Ohjelmassa painotetaan ohjelman 4 artiklassa määritetyn yleistavoitteen ja unionin urheilualan työsuunnitelman mukaisesti erityisesti ruohonjuuritason urheilua, ja sillä on seuraavat erityistavoitteet:

a)

torjutaan urheilun integriteettiin kohdistuvia rajatylittäviä uhkia, kuten dopingia, urheilutulosten manipulointia ja väkivaltaa sekä kaikenlaista suvaitsemattomuutta ja syrjintää;

b)

edistetään ja tuetaan urheilun hyvää hallintoa ja urheilijoiden kaksoisuria;

c)

edistetään urheilun vapaaehtoistoimintaa sekä sosiaalista osallisuutta, yhtäläisiä mahdollisuuksia ja tietoisuutta terveyttä edistävän liikunnan merkityksestä lisäämällä osallistumista urheilutoimintaan ja varmistamalla kaikkien yhdenvertaiset mahdollisuudet urheiluun.

2.   Ohjelman arviointia varten 1 kohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin liittyvät mitattavissa olevat ja asiaan liittyvät indikaattorit määritellään liitteessä I.

17 artikla

Toiminnot

1.   Yhteistyötä koskeviin tavoitteisiin pyritään seuraavien erityisesti ruohonjuuritason urheilutoimintaan painottuvien rajat ylittävien toimintojen avulla:

a)

tuki yhteistyökumppanuuksille;

b)

tuki voittoa tavoittelemattomille eurooppalaisille urheilutapahtumille, joihin osallistuu useita ohjelmamaita ja joilla edistetään 16 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja tavoitteita;

c)

tuki päätöksenteon tietopohjan vahvistamiseksi;

d)

vuoropuhelu asiaankuuluvien eurooppalaisten sidosryhmien kanssa.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla urheilualan toiminnoilla voi olla vipuvaikutuksia siten, että niiden avulla saadaan lisärahoitusta kolmansilta osapuolilta, esimerkiksi yksityisyrityksiltä.

V   LUKU

Rahoitussäännökset

18 artikla

Talousarvio

1.   Rahoituspuitteet tämän ohjelman toteuttamiseksi 1 päivästä tammikuuta 2014 ovat 14 774 524 000 euroa käypinä hintoina.

Euroopan parlamentti ja neuvosto myöntävät vuotuiset määrärahat monivuotisen rahoituskehyksen rajoissa.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu määrä osoitetaan ohjelman toimiin seuraavasti soveltaen joustovaraa, joka saa olla korkeintaan 5 prosenttia kustakin osoitetusta määrästä:

a)

77,5 prosenttia koulutukseen siten, että seuraavat vähimmäisosuudet toteutuvat:

i)

43 prosenttia korkeakoulutukselle, eli 33,3 prosenttia kokonaismäärärahoista;

ii)

22 prosenttia ammatilliselle koulutukselle, eli 17 prosenttia kokonaismäärärahoista;

iii)

15 prosenttia yleissivistävälle koulutukselle, eli 11,6 prosenttia kokonaismäärärahoista;

iv)

5 prosenttia aikuiskoulutukselle, eli 3,9 prosenttia kokonaismäärärahoista;

b)

10 prosenttia nuorisotoiminnalle;

c)

3,5 prosenttia opintolainojen takausjärjestelmälle;

d)

1,9 prosenttia Jean Monnet -toiminnoille;

e)

1,8 prosenttia urheilulle siten, että 17 artiklan 1 kohdan b alakohdassa mainitun toiminnon osuus on enintään 10 prosenttia;

f)

3,4 prosenttia kansallisten toimistojen toimintatuelle; sekä

g)

1,9 prosenttia hallintomenojen kattamista varten.

3.   Edellä 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuista osuuksista vähintään 63 prosenttia on osoitettava oppimiseen liittyvälle henkilöiden liikkuvuudelle, vähintään 28 prosenttia innovointia ja hyvien käytäntöjen vaihtoa edistävälle yhteistyölle ja vähintään 4,2 prosenttia politiikan uudistamisen tukemiselle.

4.   Jotta voidaan edistää korkeakoulutuksen globaalia ulottuvuutta, edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen rahoituspuitteiden lisäksi oppimiseen liittyviin liikkuvuustoimiin kumppanimaihin tai -maista sekä yhteistyöhön tai poliittiseen vuoropuheluun näiden maiden viranomaisten/laitosten/organisaatioiden kanssa osoitetaan lisärahoitusta, josta on säädetty ulkoisissa välineissä (kehitysyhteistyön rahoitusväline (DCI), eurooppalaisen naapuruuden väline (ENI), kumppanuuden väline (PI) ja liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA)). Näiden varojen käyttöön sovelletaan tätä asetusta varmistaen samalla, että näitä ulkoisia välineitä koskevia asetuksia noudatetaan ja että kehitysyhteistyön rahoitusvälineen osalta noudatetaan taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön kehitysapukomitean (OECD/DAC) vahvistamia julkisen kehitysavun kriteereitä.

Rahoitus asetetaan käyttöön kahtena monivuotisena määrärahakokonaisuutena, joista ensimmäinen kattaa ensimmäiset neljä vuotta ja toinen jäljellä olevat kolme vuotta. Mainitun rahoituksen jakautuminen vahvistetaan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen ulkoisten välineiden monivuotisissa maaohjelmissa kyseisten maiden osalta kartoitettujen tarpeiden ja prioriteettien mukaan. Yhteistyö kumppanimaiden kanssa voidaan tarvittaessa toteuttaa käyttäen näiltä mailta saatavia lisämäärärahoja, jotka asetetaan käytettäväksi näiden maiden kanssa sovittavin menettelyin.

Kehitysyhteistyön rahoitusvälineen osuudesta rahoitetussa opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuutta ohjelmamaiden ja kumppanimaiden välillä koskevassa toimessa keskitytään kehitysmaiden osallistavan ja kestävän kehityksen kannalta olennaisiin alueisiin.

5.   Ohjelmaan osoitetuilla määrärahoilla voidaan myös kattaa kuluja, jotka liittyvät ohjelman hallinnon ja sen tavoitteiden saavuttamisen edellyttämään valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, erityisesti tutkimuksiin, asiantuntijoiden kokouksiin ja tiedotus- ja viestintätoimintaan, mukaan luettuna unionin poliittisista prioriteeteista tiedottaminen sikäli kuin ne liittyvät tämän asetuksen yleisiin tavoitteisiin, tietojenkäsittelyyn ja tiedonvaihtoon keskittyvään tietotekniikkaan liittyvät kulut sekä kaikki muut sellaisen teknisen ja hallinnollisen avun kulut, joita komissiolle aiheutuu ohjelman hallinnoinnin yhteydessä.

6.   Ohjelman määrärahoilla voidaan kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menoja, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen päätösten N:o 1719/2006/EY, N:o 1720/2006/EY ja N:o 1298/2008/EY mukaisesti hyväksytyistä toimenpiteistä tämän ohjelman mukaisiin toimenpiteisiin. Määrärahoja voidaan samankaltaisten menojen kattamiseksi sisällyttää talousarvioon tarvittaessa vielä vuoden 2020 jälkeen, jotta sellaisten toimien ja toimintojen hallinnointi olisi mahdollista, joita ei ole saatettu päätökseen 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä.

7.   Edellä 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja 12 artiklan a alakohdassa tarkoitetut oppimiseen liittyvään henkilöiden liikkuvuuteen osoitetut määrärahat, joita yksi tai useampi kansallinen toimisto, jäljempänä 'kansallinen toimisto', hallinnoi, jaetaan jäsenvaltion väestömäärän ja elinkustannusten, jäsenvaltioiden pääkaupunkien välisten välimatkojen ja tuloksellisuuden perusteella. Tuloksellisuutta mittaava parametri kattaa 25 prosenttia kokonaismäärärahoista 8 ja 9 kohdassa tarkoitettujen kriteerien mukaisesti. Edellä 8 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja 14 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin strategisiin kumppanuuksiin osoitetut määrärahat, jotka kansalliset toimistot valitsevat ja joita ne hallinnoivat, jaetaan komission 36 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen määrittämien kriteerien perusteella. Näiden kriteerien on oltava mahdollisimman neutraaleja suhteessa jäsenvaltioiden erilaisiin koulutusjärjestelmiin. Järjestelyissä on myös vältettävä sitä, että jäsenvaltioille myönnetyissä vuotuisissa talousarvioissa tapahtuisi kahden eri vuoden välillä merkittäviä vähennyksiä, ja myönnettyjen tukien tasossa esiintyvä liiallinen epätasapaino on minimoitava.

8.   Resurssien tehokkaan ja tuloksellisen käytön edistämiseksi varat jaetaan tuloksellisuuden perusteella. Tuloksellisuuden mittaamisessa käytettävät kriteerit perustuvat tuoreimpiin saatavilla oleviin tietoihin ja ne koskevat erityisesti seuraavia seikkoja:

a)

vuotuisten toteutuneiden tuotosten määrä;

b)

vuotuinen toteutuneiden maksujen määrä.

9.   Vuoden 2014 osalta määrärahat jaetaan elinikäisen oppimisen ohjelman, nuorisotoimintaohjelman ja Erasmus Mundus -ohjelman nojalla viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2013 toteutettuja toimia ja talousarvion käyttöastetta koskevien uusimpien saatavilla olevien tietojen perusteella.

10.   Ohjelmasta voidaan myöntää tukea erityisten innovatiivisten rahoitusmenettelyjen, erityisesti 20 artiklassa säädettyjen menetelmien kautta.

19 artikla

Erityiset rahoitusmenettelyt

1.   Komissio noudattaa unionin rahoitustuen myöntämisessä asetusta (EU, Euratom) N:o 966/2012.

2.   Komissio voi käynnistää yhteisiä ehdotuspyyntöjä kumppanimaiden tai niiden organisaatioiden ja toimistojen kanssa rahoittaakseen hankkeita toisiaan vastaavien osuuksien pohjalta. Hankkeita voidaan arvioida ja valita yhteisten arviointi- ja valintamenettelyjen kautta; osallistuvien rahoittajatahojen on sovittava näistä asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

3.   Katsotaan, että sellaisilla julkisilla elimillä, kouluilla, korkeakouluilla sekä koulutus-, nuoriso- ja urheilualojen organisaatioilla, jotka ovat kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana saaneet yli 50 prosenttia vuosituloistaan julkisista lähteistä, on riittävät taloudelliset, ammatilliset ja hallinnolliset valmiudet tämän ohjelman mukaisten toimien toteuttamiseksi. Niiltä ei saa vaatia muita asiakirjoja näiden valmiuksien osoittamiseksi.

4.   Asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 130 artiklan 2 kohdasta poiketen komissio voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa pitää tuettavien toimien täytäntöönpanoon välittömästi liittyviä, vuoden 2014 ensimmäisten kuuden kuukauden aikana aiheutuneita kustannuksia tukikelpoisina 1 päivästä tammikuuta 2014, vaikka ne olisivat aiheutuneet tuensaajalle ennen rahoitushakemuksen jättämistä.

5.   Asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 137 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua määrää ei sovelleta rahoitustukeen, joka myönnetään henkilölle oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen.

20 artikla

Opintolainojen takausjärjestelmä

1.   Opintolainojen takausjärjestelmästä tarjotaan rahoituksen välittäjille osittaisia takauksia lainoille, joita ne myöntävät mahdollisimman suotuisin ehdoin opiskelijoille, jotka suorittavat toisen syklin korkea-asteen tutkintoa, kuten maisteritutkintoa sellaisen 24 artiklan 1 kohdan mukaisen ohjelmamaan tunnustetussa korkeakoulussa, joka ei ole heidän alkuperämaassansa eikä maassa, jossa heille myönnettiin maisteriohjelmaan pääsyyn oikeuttava tutkinto.

2.   Opintolainojen takausjärjestelmästä myönnetyt takaukset kattavat uudet tukikelpoiset opintolainat 12 000 euron enimmäismäärään asti yksivuotisen ohjelman osalta ja 18 000 euron enimmäismäärään asti kaksivuotisen ohjelman osalta, tai vastaaviin summiin paikallisessa valuutassa.

3.   Opintolainojen takausjärjestelmän hallinnointi unionin tasolla annetaan Euroopan investointirahaston (EIR) tehtäväksi asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukaisesti komission kanssa tehtävän delegointisopimuksen perusteella, jossa vahvistetaan Opintolainojen takausjärjestelmän täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja vaatimukset sekä kunkin osapuolen velvoitteet. EIR tekee tämän pohjalta sopimuksia rahoituksen välittäjien, kuten pankkien, kansallisten ja/tai alueellisten opintolainalaitosten tai muiden tunnustettujen rahoituslaitosten kanssa ja pyrkii varmistamaan, että kustakin ohjelmamaasta valitaan rahoituksen välittäjä, jotta varmistetaan, että kaikkien ohjelmamaiden opiskelijat voivat turvautua opintolainojen takausjärjestelmään yhdenmukaisella ja syrjimättömällä tavalla.

4.   Liitteessä II annetaan teknisiä tietoja opintolainojen takausjärjestelmän toiminnasta.

VI   LUKU

Tuloksellisuus, tulokset ja levitys

21 artikla

Tuloksellisuuden ja tulosten seuranta ja arviointi

1.   Komissio seuraa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa säännöllisesti ohjelman tuloksellisuutta ja tuloksia sen tavoitteisiin nähden ja tiedottaa niistä, erityisesti seuraavien osalta:

a)

3 artiklassa tarkoitettu eurooppalainen lisäarvo;

b)

varojen jakautuminen koulutus- ja nuorisoaloihin nähden, jotta rahoituksen jakautumisella varmistetaan, että ohjelman loppuun mennessä saadaan aikaan kestäviä järjestelmään kohdistuvia vaikutuksia;

c)

edellä 18 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuista ulkoisista välineistä osoitettujen varojen käyttö ja niiden vaikutus asianomaisten ulkoisten välineiden tavoitteisiin ja periaatteisiin.

2.   Jatkuvan seurannan lisäksi komissio esittää viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2017 ohjelman tavoitteiden saavuttamisen, sen tehokkuuden ja siitä saatavan eurooppalaisen lisäarvon arvioimiseksi väliarviointikertomuksen, johon sisältyy tarvittaessa tämän asetuksen muuttamista koskeva lainsäädäntöehdotus. Väliarvioinnissa on käsiteltävä ohjelman yksinkertaistamisen laajuutta, sen sisäistä ja ulkoista johdonmukaisuutta, sen kaikkien tavoitteiden jatkuvaa merkityksellisyyttä sekä sitä, miten toteutetuilla toimenpiteillä on edistetty Eurooppa 2020-strategian toteutumista. Siinä on otettava huomioon edellisten ohjelmien (elinikäisen oppimisen ohjelman, nuorisotoimintaohjelman, Erasmus Mundus -ohjelman ja globaalien korkeakoulutusohjelmien) pitkän aikavälin vaikutuksia koskevan arvioinnin tulokset.

3.   Komissio toimittaa 2 kohdassa tarkoitetun väliarviointikertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle.

4.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle ohjelman toteuttamista ja vaikutuksia koskeva kertomus viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2017, sanotun kuitenkaan rajoittamatta VII luvussa vahvistettuja vaatimuksia ja 28 artiklassa tarkoitettujen kansallisten toimistojen velvollisuuksia omilla alueillaan.

5.   Komissio toimittaa lopullisen arvioinnin ohjelmasta Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2022.

22 artikla

Viestintä ja tiedon levittäminen

1.   Komission varmistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa kaikista ohjelmasta tuettavista toimista ja toiminnoista tiedottamisen, niitä koskevan julkisuuden ja seurannan sekä aiempien elinikäisen oppimisen ohjelman, nuorisotoimintaohjelman ja Erasmus Mundus -ohjelman tulosten levittämisen.

2.   Ohjelmasta 6, 10, 12, 17 ja 20 artiklassa tarkoitettujen toimien ja toimintojen kautta tukea saavien hankkeiden edunsaajien on huolehdittava saatuja tuloksia ja vaikutuksia koskevasta asianmukaisesta viestinnästä ja tiedon levittämisestä. Tämä voi tarkoittaa myös vertaisperiaatteella tapahtuvaa liikkuvuusmahdollisuuksia koskevaa tiedotusta.

3.   Jäljempänä 28 artiklassa tarkoitettujen kansallisten toimistojen on kehitettävä johdonmukainen toimintapolitiikka, joka koskee niiden hallinnoimien ohjelman toimien yhteydessä tuettujen toimintojen tulosten tehokasta levittämistä ja hyödyntämistä, ja avustettava komissiota ohjelmaa, kansallisella ja unionin tasolla hallinnoituja toimia ja toimintoja koskevat tiedot mukaan lukien, ja sen tuloksia koskevassa yleisessä tiedottamisessa tiedotettava asiaankuuluville kohderyhmille niiden maassa toteutetuista toimista.

4.   Ohjelman piiriin kuuluvilla sektoreilla toimivien julkisten ja yksityisten elinten on käytettävä Erasmus+-brändinimeä ohjelmaan liittyvässä viestinnässä ja tiedon levittämisessä. Ohjelman eri sektoreilla on käytettävä seuraavia brändinimiä:

"Comenius" yleissivistävän opetuksen yhteydessä;

"Erasmus" kaikentyyppisen korkeakoulutuksen yhteydessä ohjelmamaissa;

"Erasmus Mundus" kaikentyyppisen korkeakoulutuksen yhteydessä ohjelmamaiden ja kumppanimaiden välillä;

"Leonardo da Vinci" ammatillisen koulutuksen yhteydessä;

"Grundtvig" aikuiskoulutuksen yhteydessä;

"Youth in Action" nuorisoalan epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen yhteydessä;

"Urheilu" urheilualan toimintojen yhteydessä.

5.   Viestintätoimilla olisi lisäksi edistettävä unionin poliittisten prioriteettien viestintää, sikäli kuin ne liittyvät tämän asetuksen yleistavoitteisiin.

VI   LUKU

Ohjelmaan osallistuminen

23 artikla

Mahdollisuus osallistua ohjelmaan

1.   Ohjelmaa koskevia hakemuksia voivat esittää julkiset tai yksityiset elimet, jotka toimivat koulutuksen, nuorisotoiminnan tai ruohonjuuritason urheilutoiminnan alalla. Edellä olevassa 13 artiklan 1 kohdan a alakohdassa sekä 14 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen toimintojen osalta ohjelmasta tuetaan nuorisotyössä, mutta ei välttämättä nuorisojärjestön yhteydessä, toimivien nuorten ryhmien osallistumista ohjelmaan.

2.   Komission ja jäsenvaltioiden on ohjelman toteuttamisen yhteydessä, muun muassa osallistujien valinnan ja apurahojen myöntämisen yhteydessä, toteutettava erityistoimia, joilla edistetään sosiaalista osallisuutta ja sellaisten ihmisten osallistumista, joilla on erityistarpeita tai muita heikommat lähtökohdat.

24 artikla

Osallistuvat maat

1.   Ohjelmaan voivat osallistua seuraavat maat, jäljempänä 'ohjelmamaat':

a)

jäsenvaltiot;

b)

liittyvät maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat, joita varten on laadittu liittymistä valmisteleva strategia, niiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti, joista on säädetty asianomaisissa puitesopimuksissa, assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa;

c)

ETA-sopimukseen kuuluvat EFTA-maat ETA-sopimuksen määräysten mukaisesti;

d)

Sveitsin valaliitto tämän maan kanssa tehtävän kahdenvälisen sopimuksen perusteella;

e)

Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat, jotka ovat tehneet unionin kanssa sopimuksia niiden mahdollisuudesta osallistua unionin ohjelmiin, edellyttäen, että unionin kanssa tehdään kahdenvälinen sopimus maiden ohjelmaan osallistumista koskevista ehdoista.

2.   Ohjelmamaihin sovelletaan kaikkia niitä velvoitteita ja kyseisten maiden on suoritettava kaikki ne tehtävät, jotka tässä asetuksessa on vahvistettu jäsenvaltioiden osalta.

3.   Ohjelmasta tuetaan yhteistyötä kumppanimaiden, erityisesti naapuruusmaiden kanssa 6, 10 ja 12 artiklassa tarkoitettujen toimien ja toimintojen osalta.

VIII   LUKU

Hallinnointi- ja tarkastusjärjestelmä

25 artikla

Täydentävyys

Komissio varmistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ohjelman yleisen johdonmukaisuuden ja keskinäisen täydentävyyden seuraavien kanssa:

a)

asiaankuuluvat politiikat ja ohjelmat, erityisesti kulttuurin ja median, työllisyyden, tutkimuksen ja innovoinnin, teollisuuden ja yritystoiminnan, kehitysyhteistyön ja koheesiopolitiikan ja laajentumispolitiikan aloilla sekä aluepolitiikkaan ja ulkosuhteisiin liittyvät aloitteet, välineet ja strategiat;

b)

muut asiaankuuluvat unionin rahoituslähteet koulutus-, nuoriso- ja urheilupolitiikkaa varten, erityisesti Euroopan sosiaalirahasto ja muut työllisyyteen ja sosiaaliseen osallisuuteen liittyvät rahoitusvälineet, Euroopan aluekehitysrahasto, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma "Horisontti 2020" sekä rahoitusvälineet, jotka liittyvät oikeusasioihin ja kansalaisuuteen, terveyteen, ulkoisen yhteistyön ohjelmiin ja liittymistä valmistelevaan tukivälineeseen.

26 artikla

Toteuttamiselimet

Ohjelman johdonmukaisesta toteuttamisesta huolehtivat seuraavat elimet:

a)

komissio unionin tasolla;

b)

kansalliset toimistot kansallisella tasolla ohjelmamaissa.

27 artikla

Kansallinen viranomainen

1.   'Kansallisella viranomaisella' tarkoitetaan kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti yhtä tai useampaa kansallista viranomaista.

2.   Jokaisen jäsenvaltion on viimeistään 22 päivästä tammikuuta 2014 ilmoitettava komissiolle pysyvän edustustonsa välittämässä virallisessa ilmoituksessa se taho tai ne tahot, joilla on lainmukainen valtuutus toimia niiden puolesta kansallisena viranomaisena tätä asetusta sovellettaessa. Jos kansallinen viranomainen korvataan toisella ohjelmakauden aikana, jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta komissiolle viipymättä noudattaen samaa menettelyä.

3.   Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki asianmukaiset toimenpiteet poistaakseen ohjelman moitteetonta toimintaa haittaavat oikeudelliset ja hallinnolliset esteet, mahdollisuuksien mukaan myös toimenpiteet, joilla pyritään ratkaisemaan kysymyksiä, jotka aiheuttavat ongelmia oleskelulupien saannissa.

4.   Kansallisen viranomaisen on viimeistään 22 päivästä maaliskuuta 2014 nimettävä kansallinen toimisto tai kansalliset toimistot. Jos kansallisia toimistoja on enemmän kuin yksi, jäsenvaltioiden on otettava käyttöön asianmukainen järjestelmä ohjelman toteuttamisen koordinoitua kansallisen tason hallinnointia varten, pyrkimyksenä erityisesti varmistaa ohjelman johdonmukainen ja kustannustehokas toteuttaminen ja tehokkaat yhteydet komission kanssa tähän liittyen sekä helpottaa mahdollista varojen siirtoa toimistojen välillä, mikä mahdollistaa joustavuuden ja jäsenvaltioille osoitettujen varojen paremman käytön. Kunkin jäsenvaltion on määritettävä, kuinka se järjestää kansallisen viranomaisen ja kansallisen toimiston välisen suhteen, mukaan lukien sellaiset tehtävät kuten kansallisen toimiston vuotuisen työohjelman laatiminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 29 artiklan 3 kohdan soveltamista.

Kansallisen viranomaisen on toimitettava komissiolle asianmukainen vaatimustenmukaisuuden ennakkoarviointi sen osalta, että kansallinen toimisto noudattaa asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 58 artiklan 1 kohdan c alakohdan v ja vi alakohdan ja 60 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan sekä siihen liittyvän komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 (19) 38 artiklan säännöksiä sekä kansallisten toimistojen sisäistä valvontaa koskevia unionin vaatimuksia sekä sääntöjä, jotka koskevat ohjelman varojen hallinnointia myönnettäessä tukia.

5.   Kansallisen viranomaisen on nimettävä 30 artiklassa tarkoitettu riippumaton tarkastuselin.

6.   Kansallisen viranomaisen laatiman vaatimustenmukaisuuden ennakkoarvioinnin on perustuttava sen omaan valvontaan ja tarkastuksiin ja/tai 30 artiklassa tarkoitetun riippumattoman tarkastuselimen suorittamaan valvontaan ja tarkastuksiin.

7.   Jos ohjelmaa varten nimetty kansallinen toimisto on sama kuin edeltävää elinikäisen oppimisen ohjelmaa tai nuorisotoimintaohjelmaa varten nimetty kansallinen toimisto, vaatimustenmukaisuuden ennakkoarviointia varten suoritettava valvonta ja tarkastukset voidaan rajata uusiin juuri tätä ohjelmaa koskeviin vaatimuksiin.

8.   Kansallisen viranomaisen on seurattava ja valvottava ohjelman hallinnointia kansallisella tasolla. Sen on tiedotettava komissiolle sellaiset päätökset, ja kuultava komissiota hyvissä ajoin ennen niiden tekemistä, joilla voi olla merkittävä vaikutus ohjelman hallinnointiin, erityisesti niiden koskiessa sen kansallista toimistoa.

9.   Kansallisen viranomaisen on annettava riittävä osarahoitus kansallisen toimiston toimintaa varten sen varmistamiseksi, että ohjelman hallinnoinnissa noudatetaan sovellettavia unionin sääntöjä.

10.   Jos komissio hylkää nimetyn kansallisen toimiston vaatimustenmukaisuuden ennakkoarvioinnin perusteella, kansallisen viranomaisen on varmistettava, että toteutetaan tarvittavat korjaavat toimet, jotta kansallinen toimisto täyttäisi komission vahvistamat vähimmäisvaatimukset, tai nimettävä kansalliseksi toimistoksi jokin toinen elin.

11.   Kansallisen viranomaisen on tiedotettava komissiolle vuosittain viimeistään 31 päivänä lokakuuta ohjelmaa koskevista seuranta- ja valvontatoimistaan perustuen kansallisen toimiston vuotuiseen johdon vahvistuslausumaan, riippumattoman tarkastuselimen siitä antamaan tarkastuslausuntoon ja kansallisen toimiston vaatimustenmukaisuutta ja tuloksellisuutta koskevaan komission analyysiin.

12.   Kansallisen viranomaisen on kannettava vastuu niiden unionin varojen moitteettomasta hallinnoinnista, jotka komissio siirtää kansalliselle toimistolle ohjelman puitteissa myönnettävänä tukena.

13.   Jos kansallisen toimiston todetaan syyllistyneen sääntöjenvastaisuuteen, laiminlyöntiin tai petokseen tai jos kansallisen toimiston toiminnassa havaitaan vakavia puutteita tai se ei ole tavoitteiden mukaista ja tämä voi johtaa siihen, että komissiolla on saatavia kansalliselta toimistolta, kansallinen viranomainen on komissioon nähden vastuussa varoista, joita ei saada takaisin.

14.   Edellä olevassa 13 kohdassa kuvatuissa olosuhteissa kansallinen viranomainen voi peruuttaa kansallisen toimiston nimityksen joko omasta aloitteestaan tai komission pyynnöstä. Jos kansallinen viranomainen haluaa peruuttaa kansallisen toimiston nimityksen muun perustellun syyn vuoksi, sen on ilmoitettava komissiolle peruutuksesta viimeistään kuusi kuukautta ennen kansallisen toimiston toimeksiannon suunniteltua päättymispäivää. Tällaisessa tapauksessa kansallisen viranomaisen ja komission on sovittava virallisesti erityisistä siirtymätoimenpiteistä ja niiden aikataulusta.

15.   Jos kansallisen toimiston nimitys peruutetaan, kansallisen viranomaisen on toteutettava tarvittavat toimet kyseisen kansallisen toimiston haltuun annettujen unionin varojen valvomiseksi ja varmistettava näiden varojen sekä kaikkien ohjelman hallinnoinnissa tarvittavien asiakirjojen ja hallinnointivälineiden esteetön siirtyminen uudelle kansalliselle toimistolle. Kansallisen viranomaisen on annettava kansalliselle toimistolle, jonka nimitys on peruutettu, tarvittava rahoitustuki, jotta tämä voi jatkaa sopimusvelvoitteidensa täyttämistä ohjelman edunsaajiin ja komissioon nähden siihen saakka, kunnes nämä velvoitteet siirtyvät uudelle kansalliselle toimistolle.

16.   Jos komissio sitä pyytää, kansallisen viranomaisen on nimettävä oppilaitoksia tai organisaatioita tai oppilaitos- ja organisaatiotyyppejä, joiden voidaan katsoa olevan osallistumiskelpoisia tiettyihin ohjelman toimiin omilla alueillaan.

28 artikla

Kansallinen toimisto

1.   'Kansallisella toimistolla' tarkoitetaan kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti yhtä tai useampaa kansallista toimistoa.

2.   Kansallisen toimiston on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)

se on oltava oikeushenkilö tai osa yhteisöä, joka on oikeushenkilö, ja sen on kuuluttava kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön soveltamisalaan. Kansalliseksi toimistoksi ei voida nimetä ministeriötä;

b)

sillä on oltava riittävät hallinnolliset valmiudet, henkilöstö ja infrastruktuuri tehtäviensä suorittamiseen tyydyttävällä tavalla, jotta varmistetaan ohjelman tehokas ja tuloksellinen hallinnointi ja unionin varojen moitteeton varainhoito;

c)

sillä on oltava toiminnalliset ja oikeudelliset valmiudet soveltaa hallinnollisia sääntöjä, sopimusehtoja ja varainhoitoa koskevia sääntöjä, jotka on vahvistettu unionin tasolla;

d)

sen on annettava riittävät, mielellään viranomaisen antamat rahoitusvakuudet, jotka vastaavat sen hallinnoitavaksi annettavien unionin varojen tasoa;

e)

se on nimettävä ohjelman keston ajaksi.

3.   Kansallinen toimisto vastaa seuraavien ohjelman toimien hallinnoinnista hankesyklin kaikissa vaiheissa asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 58 artiklan 1 kohdan c alakohdan v ja vi alakohdan sekä delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 44 artiklan mukaisesti:

a)

kaikki ohjelman avaintoimeen "Oppimiseen liittyvä henkilöiden liikkuvuus" sisältyvät toimet lukuun ottamatta liikkuvuutta, joka järjestetään yhteistutkintojen, kaksoistutkintojen tai usean tutkinnon yhdistelmän, laajamittaisten vapaaehtoistyöhankkeiden sekä opintolainojen takausjärjestelmän pohjalta;

b)

ohjelman avaintoimeen "Innovointia ja hyvien käytänteiden vaihtoa edistävä yhteistyö" sisältyvä "Strategiset kumppanuudet" -toimi;

c)

nuorisoalan jäsenneltyä vuoropuhelua tukevien pienimuotoisten toimien hallinnointi avaintoimen "Politiikan uudistamisen tuki" yhteydessä.

4.   Edellä olevasta 3 kohdasta poiketen 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen strategisten kumppanuuksien valinta- ja myöntämispäätökset voidaan hallinnoida unionin tasolla, jos näin päätetään 36 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen, ja ainoastaan erityistapauksissa, joissa keskittämiselle on selkeät perusteet.

5.   Kansallisen toimiston on myönnettävä tuki edunsaajille joko tukisopimuksen tai tukipäätöksen muodossa sen mukaan, miten komissio on tarkentanut kyseisen ohjelmatoimen osalta.

6.   Kansallisen toimiston on raportoitava komissiolle ja kansalliselle viranomaiselleen vuosittain asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 60 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Kansallisen toimiston on vastattava niiden huomioiden toteuttamisesta, joita komissio antaa analysoituaan kansallisen toimiston vuotuisen johdon vahvistuslausuman ja riippumattoman tarkastuselimen siitä antaman tarkastuslausunnon.

7.   Kansallinen toimisto ei saa siirtää sille annettuja ohjelmaan tai talousarvion toteuttamiseen liittyviä tehtäviä kolmannelle osapuolelle ilman kansallisen viranomaisen ja komission ennakkoon antamaa kirjallista lupaa. Kansallisen toimiston on oltava yksin vastuussa kolmannelle osapuolelle siirretyistä tehtävistä.

8.   Jos kansallisen toimiston nimitys peruutetaan, kyseinen kansallinen toimisto on oikeudellisesti vastuussa sopimusvelvoitteidensa täyttämisestä ohjelman edunsaajiin ja komissioon nähden siihen saakka, kunnes nämä velvoitteet siirtyvät uudelle kansalliselle toimistolle.

9.   Kansallisen toimiston on vastattava aiempia elinikäisen oppimisen ohjelmaa ja nuorisotoimintaohjelmaa koskevien, ohjelman alkaessa vielä avoinna olevien rahoitussopimusten hallinnoinnista ja päättämisestä.

29 artikla

Euroopan komissio

1.   Komissio hyväksyy, hyväksyy ehdollisesti tai hylkää kansallisen toimiston nimityksen kahden kuukauden kuluessa kansallisen viranomaisen laatiman 27 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun vaatimustenmukaisuuden ennakkoarvioinnin vastaanottamisesta. Komissio ryhtyy sopimussuhteeseen kansallisen toimiston kanssa vasta sitten, kun vaatimustenmukaisuuden ennakkoarviointi on hyväksytty. Jos hyväksyntä on ehdollinen, komissio saattaa soveltaa kansallisen toimiston kanssa solmimaansa sopimussuhteeseen oikeasuhteisia varotoimenpiteitä.

2.   Komissio virallistaa aiempia elinikäisen oppimisen ohjelmaa ja nuorisotoimintaohjelmaa koskeviin, ohjelman alkaessa vielä avoinna oleviin rahoitussopimuksiin liittyvät oikeudelliset velvollisuudet hyväksyessään ohjelmaa varten nimetyn kansallisen toimiston vaatimustenmukaisuuden ennakkoarvioinnin.

3.   Komission ja kansallisen toimiston välistä sopimussuhdetta määrittävässä asiakirjassa on 27 artiklan 4 kohdan mukaisesti

a)

vahvistettava kansallisten toimistojen sisäistä valvontaa koskevat vaatimukset ja tukea varten kansallisille toimistoille siirrettävien unionin varojen hallinnointia koskevat säännöt;

b)

esitettävä kansallisen toimiston työohjelma, joka sisältää kansallisen toimiston hallinnointitehtävät, joihin myönnetään EU-tukea;

c)

tarkennettava kansalliseen toimistoon sovellettavat raportointivaatimukset.

4.   Komissio antaa kansallisen toimiston käyttöön vuosittain seuraavat ohjelman varat:

a)

varat tukien myöntämiseksi ohjelman toimiin, joiden hallinnointi on annettu kansallisen toimiston tehtäväksi kyseisessä jäsenvaltiossa;

b)

rahoitustuki kansallisen toimiston suorittamiin ohjelman hallinnointitehtäviin. Tuki annetaan kiinteämääräisenä osuutena kansallisen toimiston toimintakustannuksista ja määritellään kansallisen toimiston hallinnoitavaksi annettujen, tukien myöntämiseen tarkoitettujen unionin varojen määrän perusteella.

5.   Komissio vahvistaa kansallisen toimiston työohjelmaa koskevat vaatimukset. Komissio antaa ohjelman varat kansallisen toimiston käyttöön vasta sen jälkeen, kun se on hyväksynyt muodollisesti kyseisen kansallisen toimiston työohjelman.

6.   Komissio tarkistaa kansalliset hallinnointi- ja valvontajärjestelmät kansallisiin toimistoihin sovellettavien 27 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen vaatimustenmukaisuutta koskevien säännösten perusteella, erityisesti kansallisen viranomaisen laatiman vaatimustenmukaisuuden ennakkoarvioinnin, kansallisen toimiston vuotuisen johdon vahvistuslausuman ja riippumattoman tarkastuselimen siitä antaman tarkastuslausunnon perusteella ottaen asianmukaisesti huomioon kansallisen viranomaisen vuosittain toimittamat tiedot ohjelmaan liittyvistä seuranta- ja valvontatoimistaan.

7.   Arvioituaan vuotuisen johdon vahvistuslausuman ja riippumattoman tarkastuselimen siitä antaman tarkastuslausunnon komissio antaa lausunnon ja sitä koskevat huomautukset kansalliselle toimistolle ja kansalliselle viranomaiselle.

8.   Jos komissio ei voi hyväksyä kansallisen toimiston vuotuista johdon vahvistuslausumaa tai riippumattoman tarkastuselimen siitä antamaa tarkastuslausuntoa taikka jos kansallinen toimisto ei tyydyttävällä tavalla toteuta komission huomautuksia, komissio voi toteuttaa varotoimenpiteitä ja korjaavia toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 60 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

9.   Komissio järjestää säännöllisesti kokouksia kansallisten toimistojen verkoston kanssa varmistaakseen, että ohjelma toteutetaan johdonmukaisella tavalla kaikissa ohjelmamaissa.

30 artikla

Riippumaton tarkastuselin

1.   Riippumattoman tarkastuselimen on annettava tarkastuslausunto asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 60 artiklan 5 kohdassa tarkoitetusta vuotuisesta johdon vahvistuslausumasta.

2.   Riippumattoman tarkastuselimen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)

sillä on oltava tarvittava ammatillinen pätevyys julkisen sektorin tarkastusten suorittamiseksi;

b)

sen on varmistettava, että tarkastustoimissa otetaan huomioon globaalisti hyväksytyt tarkastusstandardit;

c)

sillä ei saa olla eturistiriitatilannetta siihen oikeudelliseen yksikköön nähden, johon kansallinen toimisto kuuluu. Erityisesti sen on oltava toiminnallisesti riippumaton oikeudellisesta yksiköstä, johon kansallinen toimisto kuuluu.

3.   Riippumattoman tarkastuselimen on annettava komissiolle ja sen edustajille sekä tilintarkastustuomioistuimelle mahdollisuus tutustua kaikkiin asiakirjoihin ja raportteihin, jotka ovat sen antaman, kansallisen toimiston vuotuista johdon vahvistuslausumaa koskevan tarkastuslausunnon perustana.

IX   LUKU

Valvontajärjestelmä

31 artikla

Valvontajärjestelmän periaatteet

1.   Komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä soveltuvin osin käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja ennalta ehkäiseviä seuraamuksia.

2.   Komissio vastaa kansallisen toimiston hallinnoimiin ohjelman toimiin ja toimintoihin kohdistuvasta valvontatoiminnasta. Se vahvistaa vähimmäisvaatimukset kansallisen toimiston ja riippumattoman tarkastuselimen suorittamalle valvonnalle.

3.   Kansallisen toimiston on vastattava 28 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen ohjelman toimien ja toimintojen edunsaajien perustason valvonnasta. Valvonnan on annettava kohtuulliset takeet siitä, että myönnetyt tuet käytetään tarkoitetulla tavalla ja sovellettavien unionin sääntöjen mukaisesti.

4.   Komissio varmistaa kansallisille toimistoille siirrettyjen ohjelman varojen osalta, että sen suorittama valvonta sovitetaan asianmukaisella tavalla yhteen kansallisten viranomaisten ja kansallisten toimistojen suorittaman valvonnan kanssa yhden tarkastuksen periaatteen ja riskiperustaisen analyysin perusteella. Tätä säännöstä ei sovelleta Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) suorittamiin tutkimuksiin.

32 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

1.   Komissiolla ja sen edustajilla sekä tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet toimittaa kaikkien unionilta rahoitusta saaneiden tuensaajien, toimeksisaajien, alihankkijoiden ja kolmansien osapuolten osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikalla suoritettavia tarkastuksia. Ne voivat suorittaa myös kansallisiin toimistoihin kohdistuvia tarkastuksia ja valvontaa.

2.   OLAF voi asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 (20) säädettyjen menettelyjen mukaisesti tehdä niihin talouden toimijoihin kohdistuvia paikalla suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia, joille on suoraan tai välillisesti myönnetty asianomaista rahoitusta, selvittääkseen, onko rahoitussopimukseen tai -päätökseen taikka unionin rahoitusta koskevaan sopimukseen liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

3.   Kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehdyissä yhteistyösopimuksissa sekä tämän asetuksen täytäntöönpanosta seurauksena olevissa rahoitussopimuksissa ja -päätöksissä sekä sopimuksissa on nimenomaisesti annettava komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAF:lle oikeus tehdä edellä tarkoitettuja tarkastuksia sekä edellä tarkoitettuja paikalla suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 ja 2 kohdan soveltamista.

X   LUKU

Toimivallan siirto ja täytäntöönpanosäännökset

33 artikla

Toimivallan siirto komissiolle

Jotta tehtäviä hallinnoitaisiin tarkoituksenmukaisimmalla tasolla, siirretään komissiolle valta antaa 34 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan 28 artiklan 3 kohtaa, mutta vain siltä osin kuin kansallisten toimistojen hallinnoitaviksi annetaan uusia toimia.

34 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle ohjelman keston ajaksi 33 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 33 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.   Edellä olevan 33 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

35 artikla

Ohjelman toteuttaminen

Komissio hyväksyy ohjelman toteuttamista varten vuotuiset toimintaohjelmat täytäntöönpanosäädöksillä 36 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Vuotuisilla toimintaohjelmilla varmistetaan, että 4, 5, 11 ja 16 artiklassa vahvistetut yleis- ja erityistavoitteet pannaan vuosittain johdonmukaisesti täytäntöön ja niissä määritellään odotettavat tulokset, täytäntöönpanomenetelmä sekä toimintaohjelman kokonaismäärä. Vuotuisissa toimintaohjelmissa on oltava myös kuvaus rahoitettavista toimista, maininta kullekin toimelle osoitetun rahoituksen määrästä, rahoituksen jakautuminen jäsenvaltioiden kesken kansallisen toimiston kautta hallinnoitaville toimille sekä toimenpiteiden täytäntöönpanon alustava aikataulu. Niissä on mainittava myönnettävien tukien osalta osarahoituksen enimmäismäärä, jossa on otettava huomioon kohderyhmien erityispiirteet ja erityisesti niiden valmiudet osallistua osarahoitukseen, sekä mahdollisuudet houkutella rahoitusta kolmansilta osapuolilta. Erityisesti kun on kyse rajoitetusti taloudellisia mahdollisuuksia omaaviin järjestöihin kohdistetuista toimista, osarahoituksen määräksi on asetettava vähintään 50 prosenttia.

36 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.   Komitea voi kokoontua erityiskokoonpanoissa käsittelemään alakohtaisia kysymyksiä. Ulkopuolisia asiantuntijoita, myös työmarkkinaosapuolten edustajia, voidaan komitean työjärjestyksen mukaisesti tarvittaessa ja tapauskohtaisesti kutsua osallistumaan kokouksiin tarkkailijoina.

3.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

XI   LUKU

Loppusäännökset

37 artikla

Kumoaminen ja siirtymäsäännökset

1.   Kumotaan päätökset N:o 1719/2006/EY, N:o 1720/2006/EY ja N:o 1298/2008/EY 1 päivästä tammikuuta 2014.

2.   Päätösten N:o 1719/2006/EY, N:o 1720/2006/EY ja N:o 1298/2008/EY perusteella 31 päivänä joulukuuta 2013 tai sitä ennen käynnistettyjä toimia on tarvittaessa hallinnoitava tämän asetuksen säännösten mukaisesti.

3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava kansallisella tasolla esteetön siirtyminen elinikäisen oppimisen, nuorison ja globaalin korkeakoulutusyhteistyön alojen aiempien ohjelmien yhteydessä toteutettujen toimien ja tämän ohjelman toimien välillä.

38 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 11 päivänä joulukuuta 2013

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

V. LEŠKEVIČIUS


(1)  EUVL C 181, 21.6.2012, s. 154.

(2)  EUVL C 225, 27.7.2012, s. 200.

(3)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 19. marraskuuta 2013 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 3. joulukuuta 2013.

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1720/2006/EY, tehty 15 päivänä marraskuuta 2006, elinikäisen oppimisen toimintaohjelman perustamisesta (EUVL L 327, 24.11.2006, s. 45).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1719/2006/EY, tehty 15 päivänä marraskuuta 2006, nuorisotoimintaohjelman (Youth in Action) perustamisesta ajanjaksoksi 2007–2013 (EUVL L 327, 24.11.2006, s. 30).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1298/2008/EY, tehty 16 päivänä joulukuuta 2008, Erasmus Mundus -toimintaohjelman 2009–2013 käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun parantamiseksi ja kulttuurien välisen ymmärtämyksen edistämiseksi kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön avulla (EUVL L 340, 19.12.2008, s. 83).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1905/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta (EUVL L 378, 27.12.2006, s. 41).

(8)  Neuvoston direktiivi 2004/114/EY annettu 13 päivänä joulukuuta 2004, kolmansien maiden kansalaisten opiskelua, opiskelijavaihtoa, palkatonta harjoittelua tai vapaaehtoistyötä varten tapahtuvan maahanpääsyn edellytyksistä (EUVL L 375, 23.12.2004, s. 12).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 2241/2004/EY, tehty 15 päivänä joulukuuta 2004, yhteisön yhteisistä puitteista tutkintojen ja pätevyyksien selkeyttämiseksi (Europass) (EUVL L 390, 31.12.2004, s. 6).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus 2006/143/EY, annettu 15 päivänä helmikuuta 2006, eurooppalaisen yhteistyön jatkamisesta korkea-asteen koulutuksen laadun varmistamisessa (EUVL L 64, 4.3.2006, s. 60).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2008, eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi (EUVL C 111, 6.5.2008, s. 1).

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaisen siirtojärjestelmän (ECVET) perustamisesta (EUVL C 155, 8.7.2009, s. 11).

(13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta (EUVL C 155, 8.7.2009, s. 1).

(14)  EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1

(15)  Neuvoston päätös 2001/822/EY, tehty 27 päivänä marraskuuta 2001, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan yhteisöön ("päätös merentakaisten alueiden assosiaatiosta") (EYVL L 314, 30.11.2001, s. 1).

(16)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

(17)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(18)  Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus 2006/962/EY, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, elinikäisen oppimisen avaintaidoista (EUVL L 394, 30.12.2006, s. 10).

(19)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1268/2012, annettu 29 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1).

(20)  Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).


LIITE I

OHJELMAN ARVIOINNISSA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT

Ohjelmaa seurataan tarkasti sellaisten indikaattoreiden perusteella, joilla pyritään mittaamaan, missä määrin ohjelman yleis- ja erityistavoitteet on saavutettu, sekä hallinnollisten rasitteiden ja kustannusten minimoimiseksi. Tätä varten kerätään tietoja seuraavista avainindikaattoreista.

Eurooppa 2020 -strategian koulutus-tavoite

Niiden vain ylemmän perusasteen koulutuksen suorittaneiden 18–24-vuotiaiden prosenttiosuus, jotka eivät ole koulutuksen piirissä

Niiden 30–34-vuotiaiden prosenttiosuus, joilla on korkea-asteen tai vastaava tutkinto

Neuvoston oppimiseen liittyvää liikkuvuutta koskevasta vertailu-arvosta antamien päätelmien mukainen liikkuvuutta koskeva vertailuarvo

Niiden korkeakoulututkinnon suorittaneiden prosenttiosuus, joilla on takanaan ulkomailla suoritettu korkeakouluopintoihin liittyvä opiskelu- tai harjoittelujakso (työharjoittelujaksot mukaan lukien)

Niiden 18–34-vuotiaiden ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneiden prosenttiosuus, joilla on takanaan ulkomailla suoritettu ammatilliseen peruskoulutukseen liittyvä opiskelu- tai harjoittelujakso (työssäoppimisjaksot mukaan lukien)

Määrälliset (yleis)kriteerit

Ohjelmasta tuetun henkilöstön määrä, eriteltynä maan ja alan mukaan

Erityistarpeita tai heikommassa asemassa olevien osallistujien lukumäärä

Järjestöjen ja hankkeiden määrä ja tyyppi, eriteltynä maan ja toimen mukaan

Koulutus

Ohjelmaan osallistuvien koululaisten, opiskelijoiden ja harjoittelijoiden lukumäärä, eriteltynä maan, alan, toimen ja sukupuolen mukaan

Niiden korkeakouluopiskelijoiden lukumäärä, jotka saavat tukea kumppanimaassa tapahtuvaa opiskelua varten, sekä kumppanimaasta ohjelmamaahan opiskelemaan tulleiden lukumäärä

Liikkuvuus- ja yhteistyötoimiin osallistuvien kumppanimaiden korkeakoulujen lukumäärä

Euroguidance-verkoston käyttäjien lukumäärä

Niiden osallistujien prosenttiosuus, jotka ovat saaneet todistuksen, tutkintotodistuksen tai muun virallisen tunnustuksen osallistumisestaan ohjelmaan

Niiden osallistujien prosenttiosuus, jotka ovat ilmoittaneet parantaneensa avaintaitojaan

Niiden pitkäkestoiseen liikkuvuuteen osallistuneiden prosenttiosuus, jotka ovat ilmoittaneet parantaneensa kielitaitoaan

Jean Monnet

Jean Monnet -toimintojen kautta koulutusta saavien opiskelijoiden lukumäärä

Nuoriso

Ohjelmasta tuettuihin liikkuvuustoimiin osallistuvien nuorten lukumäärä, eriteltynä maan, toimen ja sukupuolen mukaan

Globaaleihin liikkuvuus- ja yhteistyötoimiin osallistuvien ohjelmamaiden ja kumppanimaiden nuorisojärjestöjen lukumäärä

Eurodesk-verkoston käyttäjien lukumäärä

Niiden osallistujien prosenttiosuus, jotka ovat saaneet todistuksen, esimerkiksi Youthpass-todistuksen, tutkintotodistuksen tai muun virallisen tunnustuksen osallistumisestaan ohjelmaan

Niiden osallistujien prosenttiosuus, jotka ovat ilmoittaneet parantaneensa avaintaitojaan

Niiden vapaaehtoistoimintaan osallistuneiden prosenttiosuus, jotka ovat ilmoittaneet parantaneensa kielitaitoaan

Urheilu

Ohjelmaan hakevien ja osallistuvien urheilujärjestöjen jäsenmäärä maittain

Niiden osallistujien prosenttiosuus, jotka ovat hyödyntäneet rajatylittävien hankkeiden tuloksia

a)

urheiluun kohdistuvien uhkien torjumiseen

b)

hyvän hallinnon ja kaksoisurien edistämiseen

c)

sosiaalisen osallisuuden, yhdenvertaisten mahdollisuuksien ja osallistujamäärien lisäämiseen


LIITE II

OPINTOLAINOJEN TAKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAT TEKNISET TIEDOT

1.   Rahoituksen välittäjien valinta

Rahoituksen välittäjät valitaan kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella hyvien markkinakäytäntöjen mukaisesti ottaen huomioon muun muassa seuraavat näkökohdat:

a)

opiskelijoille tarjottavan rahoituksen määrä;

b)

opiskelijoille tarjotut mahdollisimman suotuisat, 2 kohdassa vahvistetut antolainauksen vähimmäisvaatimukset täyttävät ehdot;

c)

24 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen ohjelmamaiden kaikkien asukkaiden mahdollisuus saada rahoitusta;

d)

petosten torjuntatoimet; sekä

e)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/48/EY (1) noudattaminen.

2.   Lainanottajan turva

Rahoituksen välittäjien, jotka haluavat antaa opintolainojen takausjärjestelmästä taattuja opintolainoja, on tarjottava lainanottajalle vähintään seuraavien vähimmäisehtojen mukainen turva:

a)

vakuutta tai vanhempien takausta ei saa pyytää;

b)

lainat on myönnettävä syrjimättömällä tavalla;

c)

rahoituksen välittäjän on lainaa arvioitaessa otettava huomioon opiskelijan ylivelkaantumisriski, joka aiheutuu kertyneestä velasta ja jonka arvioinnissa otetaan huomioon hoitamattomien velkojen johdosta mahdollisesti annetut tuomioistuimen päätökset; sekä

d)

takaisinmaksun on perustuttava hybridimalliin, jossa yhdistyvät kiinnitysperusteiset vakiomääräiset maksut ja sosiaaliset takeet, erityisesti:

i)

markkinakorkoja merkittävästi alempi korko;

ii)

vähintään 12 kuukautta kestävä, opinto-ohjelman päättymisestä alkava lyhennyksetön aika ennen takaisinmaksun alkamista, tai jos lyhennyksettömästä ajasta ei säädetä kansallisessa lainsäädännössä, säännös, jonka nojalla kyseisten 12 kuukauden aikana maksetaan nimellisiä lyhennyksiä;

iii)

säännös, joka mahdollistaa lyhennysten maksamisen keskeyttämisen vähintään 12 kuukauden ajaksi lainan keston aikana, jota sovelletaan opiskelijan pyynnöstä, tai jos tällaisesta lyhennyksettömästä ajasta ei säädetä kansallisessa lainsäädännössä, säännös, jonka nojalla kyseisten 12 kuukauden aikana maksetaan nimellisiä lyhennyksiä;

iv)

mahdollisuus koron maksamisen lykkäykseen opiskelujakson aikana;

v)

henki- ja työkyvyttömyysvakuutus; sekä

vi)

mahdollisuus lyhentää lainaa tai kuolettaa laina kokonaan varhaisessa vaiheessa ilman sakkoa.

Rahoituksen välittäjät voivat tarjota tuloihin sidottuja lyhennyksiä sekä suotuisampia ehtoja, kuten pidempiä takaisinmaksun alkamista edeltäviä lyhennyksettömiä jaksoja, pidempiä lyhennysten keskeytysjaksoja tai myöhempää erääntymispäivää, ottaakseen huomioon opiskelijoiden erityistarpeet esimerkiksi tapauksissa, joissa opiskelijat jatkavat opintojaan tohtorivaiheeseen, tai antaakseen opiskelijoille lisää aikaa löytää työpaikka. Tällaisten parempien ehtojen tarjoaminen otetaan huomioon rahoituksen välittäjien valintamenettelyssä.

3.   Seuranta ja arviointi

Opintolainojen takausjärjestelmää seurataan ja arvioidaan tämän asetuksen 21 artiklan mukaisesti ja asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 140 artiklan 8 kohdan nojalla.

Komissio raportoi seuranta- ja arvioinninprosessin yhteydessä opintolainojen takausjärjestelmän vaikutuksista edunsaajiin ja korkeakoulujärjestelmiin. Komission kertomukseen sisältyy tietoja sekä mahdollisten huolenaiheiden poistamista koskevia toimenpide-ehdotuksia muun muassa seuraavista:

a)

opintolainojen takausjärjestelmästä taattuja lainoja vastaanottaneiden opiskelijoiden lukumäärä, mukaan luettuna opintonsa loppuun suorittaneiden lukumäärä;

b)

rahoituksen välittäjien lainanannon määrä;

c)

korkotasot;

d)

velkojen ja maksulaiminlyöntien taso, mukaan luettuna toimet, joita rahoituksen välittäjät ovat toteuttaneet maksunsa laiminlyöneitä vastaan;

e)

rahoituksen välittäjien toteuttamat toimet petosten ehkäisemiseksi;

f)

tukea saaneiden opiskelijoiden profiili kansallista tietosuojalainsäädäntöä noudattaen, mukaan luettuna opiskelijoiden sosioekonominen tausta, opintojen ala ja alkuperä- ja kohdemaa;

g)

lainanoton maantieteellinen jakauma; sekä

h)

rahoituksen välittäjien maantieteellinen kattavuus.

Komissio harkitsee sääntelyyn, myös lainsäädäntöön, tehtävien aiheellisten muutosten ehdottamista, jos odotettu markkinakysyntä tai rahoituksen välittäjien osallistuminen ei ole tyydyttävää, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan parlamentille ja neuvostolle asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 140 artiklan 9 kohdan nojalla kuuluvan toimivallan soveltamista.

4.   Talousarvio

Talousarviosta myönnettävillä määrärahoilla on katettava opintolainojen takausjärjestelmän kustannukset kokonaisuudessaan, myös maksuvelvoitteet, jotka aiheutuvat siitä, että osallistuvat rahoituksen välittäjät vaativat osittaisten takausten maksamista, sekä EIR:n hallintopalkkiot.

Opintolainojen takausjärjestelmälle 18 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti osoitettu talousarvio ei saa olla suurempi kuin 3,5 prosentin osuus ohjelman kokonaistalousarviosta.

5.   Näkyvyys ja tietoisuuden lisääminen

Kunkin osallistuvan rahoituksen välittäjän on tuettava opintolainojen takausjärjestelmän edistämistä antamalla tietoa mahdollisille tuleville opiskelijoille. Komissio tarjoaa tätä varten muun muassa ohjelmamaiden kansallisille toimistoille tarpeelliset tiedot, jotta ne voivat toimia opintolainojen takausjärjestelmää koskevan tiedotuksen kanavina.


(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/48/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2008, kulutusluottosopimuksista ja neuvoston direktiivin 87/102/ETY kumoamisesta (EUVL L 133, 22.5.2008, s. 66).


20.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 347/74


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1289/2013,

annettu 11 päivänä joulukuuta 2013,

luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske, annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 539/2001 muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 77 artiklan 2 kohdan a alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun ehdotus on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (1),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Vastavuoroisuusmekanismia, jota sovelletaan, jos neuvoston asetuksen (EY) N:o 539/2001 (2) liitteessä II mainittu kolmas maa soveltaa viisumipakkoa, joka koskee vähintään yhden jäsenvaltion kansalaisia, on mukautettava Lissabonin sopimuksen voimaantulon sekä Euroopan unionin tuomioistuimen toissijaisia oikeusperustoja koskevan oikeuskäytännön perusteella. Mekanismia on lisäksi mukautettava, jotta se toimii unionin solidaarisuuden ilmauksena, jos jokin asetuksen (EY) N:o 539/2001 liitteessä II mainittu kolmas maa soveltaa viisumipakkoa vähintään yhden jäsenvaltion kansalaisiin.

(2)

Saatuaan ilmoituksen jäsenvaltiolta siitä, että asetuksen (EY) N:o 539/2001 liitteessä II mainittu kolmas maa soveltaa kyseisen jäsenvaltion kansalaisia koskevaa viisumipakkoa, kaikkien jäsenvaltioiden olisi reagoitava yhdessä, jolloin muodostuisi unionin vastaus tilanteeseen, joka vaikuttaa koko unioniin ja aiheuttaa sen kansalaisten eriarvoista kohtelua.

(3)

Unionin olisi suhteissaan kolmansiin maihin pyrittävä aktiivisesti täysin vastavuoroisen viisumivapauden tavoitteeseen ja siten osaltaan parannettava unionin ulkopolitiikan uskottavuutta ja johdonmukaisuutta kansainvälisesti.

(4)

Tässä asetuksessa olisi perustettava mekanismi viisumivapauden keskeyttämiseksi tilapäisesti asetuksen (EY) N:o 539/2001 liitteessä II mainitun kolmannen maan osalta, jäljempänä 'keskeyttämismekanismi', hätätilanteessa, jossa on toteutettava kiireellisiä vähintään yhden jäsenvaltion kohtaamien vaikeuksien ratkaisemiseksi ottaen huomioon hätätilanteen yleinen vaikutus koko unioniin.

(5)

Keskeyttämismekanismin soveltamiseksi merkittävä ja äkillinen nousu tarkoittaa 50 prosentin kynnysarvon ylittävää nousua. Se voi tarkoittaa myös vähäisempää nousua, jos komissio katsoo, että se on otettava huomioon yksittäisessä tilanteessa, josta kyseessä oleva jäsenvaltio on ilmoittanut.

(6)

Keskeyttämismekanismin soveltamiseksi hyväksyttyjen turvapaikkahakemusten alhainen määrä tarkoittaa hyväksyttyjen turvapaikkahakemusten määrää, joka on noin 3 tai 4 prosenttia kaikista hakemuksista. Se voi tarkoittaa myös suurempaa hyväksyttyjen turvapaikkahakemusten määrää, jos komissio katsoo, että se on otettava huomioon yksittäisessä tilanteessa, josta kyseessä oleva jäsenvaltio on ilmoittanut.

(7)

On tarpeen välttää ja torjua sellaisia väärinkäytöksiä, jotka ovat seurausta viisumivapauden myöntämisestä lyhytaikaista oleskelua varten tietyn kolmannen maan kansalaisille, jos nämä muodostavat uhkan kyseessä olevan jäsenvaltion yleiselle järjestykselle ("ordre public") ja sisäiselle turvallisuudelle.

(8)

Tämän asetuksen olisi tarjottava oikeusperusta tiettyjen yhteisöjen, joiden kyseessä oleva jäsenvaltio tunnustaa kuuluvan kansainvälisen oikeuden piiriin mutta jotka eivät ole kansainvälisiä hallitustenvälisiä järjestöjä, myöntämien matkustusasiakirjojen haltijoiden viisumipakolle tai viisumivapaudelle.

(9)

Koska pakolaisiin ja kansalaisuudettomiin henkilöihin sovellettavia viisumisääntöjä, jotka on otettu käyttöön neuvoston asetuksella (EY) N:o 1932/2006 (3), ei sovelleta näihin henkilöihin, jos he asuvat Yhdistyneessä kuningaskunnassa tai Irlannissa, on tarpeen selventää tiettyjen Yhdistyneessä kuningaskunnassa tai Irlannissa asuvien pakolaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden viisumipakkoa koskevaa tilannetta. Tässä asetuksessa olisi jätettävä jäsenvaltioiden päätettäväksi, soveltavatko ne tähän henkilöryhmään viisumivapautta kansainvälisten velvoitteidensa mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle tällaisista päätöksistä.

(10)

Asetuksen (EY) N:o 539/2001 ei pitäisi estää soveltamasta Euroopan yhteisön ennen tuon asetuksen voimaantuloa tekemiä kansainvälisiä sopimuksia, joiden vuoksi on tarpeen poiketa yhteisistä viisumisäännöistä, ottaen huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö.

(11)

Jotta voidaan varmistaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asianmukainen osallistuminen vastavuoroisuusmekanismin toiseen soveltamisvaiheeseen ottaen huomioon erityinen poliittinen arkaluonteisuus, joka liittyy viisumivapauden keskeyttämiseen asetuksen (EY) N:o 539/2001 liitteessä II mainitun kolmannen maan kaikkien kansalaisten osalta sekä kyseisen keskeyttämisen horisontaaliset vaikutukset jäsenvaltioihin, Schengen-alueeseen kuuluviin maihin ja unioniin itseensä, erityisesti niiden ulkosuhteiden ja Schengen-alueen yleisen toimivuuden kannalta, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti tiettyjen vastavuoroisuusmekanismin osien osalta. Tällaisen vallan siirtämisessä komissiolle otetaan huomioon unionin viisumipolitiikkaa Schengen-alueella koskevan poliittisen keskustelun tarve. Se kuvastaa myös tarvetta varmistaa riittävä avoimuus ja oikeusvarmuus vastavuoroisuusmekanismin soveltamisessa, kun sitä sovelletaan asianomaisen kolmannen maan kaikkiin kansalaisiin, erityisesti asetuksen (EY) N:o 539/2001 liitteeseen II tehtävän vastaavan tilapäisen muutoksen avulla. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(12)

Keskeyttämismekanismin ja tiettyjen vastavuoroisuusmekanismia koskevien säännösten tehokkaan soveltamisen varmistamiseksi ja erityisesti kaikkien kyseisten mekanismien soveltamiseen liittyvien asiaankuuluvien tekijöiden ja mahdollisten vaikutusten ottamiseksi riittävällä tavalla huomioon komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa kolmansien maiden sellaisten kansalaisten ryhmien, joihin olisi sovellettava tilapäistä viisumivapauden keskeyttämistä vastavuoroisuusmekanismin puitteissa, ja kyseisen keskeyttämisen keston määrittämiseksi sekä valtaa panna keskeyttämismekanismi täytäntöön. Tätä täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (4) mukaisesti. Näiden täytäntöönpanosäädösten hyväksymiseen olisi sovellettava tarkastelumenettelyä.

(13)

Islannin ja Norjan osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä sopimuksessa viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (5) ja jotka kuuluvat neuvoston päätöksen 1999/437/EY (6) 1 artiklan B kohdassa tarkoitettuun alaan.

(14)

Sveitsin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (7) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan B kohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2008/146/EY (8) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(15)

Liechtensteinin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisessä pöytäkirjassa Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (9) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan B kohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2011/350/EU (10) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(16)

Tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu neuvoston päätöksen 2000/365/EY (11) mukaisesti; Yhdistynyt kuningaskunta ei sen vuoksi osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.

(17)

Tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu neuvoston päätöksen 2002/192/EY (12) mukaisesti; Irlanti ei sen vuoksi osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin.

(18)

Näin ollen asetus (EY) N:o 539/2001 olisi muutettava vastaavasti,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 539/2001 seuraavasti:

1)

Muutetaan 1 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 4 kohta seuraavasti:

"4.   Jos jokin liitteessä II mainittu kolmas maa soveltaa vähintään yhden jäsenvaltion kansalaisiin viisumipakkoa, sovelletaan seuraavia säännöksiä:

a)

30 päivän kuluessa siitä, kun kyseinen kolmas maa on ottanut käyttöön viisumipakon, tai tapauksissa, joissa 9 päivänä tammikuuta 2014 voimassa oleva viisumipakko pidetään voimassa, 30 päivän kuluessa kyseisestä päivästä asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta kirjallisesti Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.

Kyseisessä ilmoituksessa

i)

on mainittava viisumipakon täytäntöönpanopäivämäärä sekä niiden matkustusasiakirjojen ja viisumien tyypit, joita se koskee;

ii)

on oltava yksityiskohtainen selvitys alustavista toimenpiteistä, joita asianomainen jäsenvaltio on toteuttanut viisumivapauden varmistamiseksi kyseisen kolmannen maan kanssa sekä kaikki asiaankuuluvat tiedot.

Komissio julkaisee kyseisen ilmoituksen viipymättä Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja mainitsee viisumipakon täytäntöönpanopäivämäärän sekä niiden matkustusasiakirjojen ja viisumien tyypit, joita se koskee.

Jos kolmas maa päättää poistaa viisumipakon ennen tämän alakohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun määräajan päättymistä, ilmoitusta ei tehdä tai se perutaan, eikä tietoja julkaista;

b)

välittömästi a alakohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetun ilmoituksen julkaisemispäivän jälkeen komissio ryhtyy asianomaista jäsenvaltiota kuultuaan toimenpiteisiin kyseisen kolmannen maan viranomaisiin nähden erityisesti politiikan, talouden ja kaupan alalla viisumivapauden palauttamiseksi tai käyttöönottamiseksi ja tiedottaa näistä toimista viipymättä Euroopan parlamentille ja neuvostolle;

c)

jos kolmas maa ei ole poistanut viisumipakkoa 90 päivän kuluessa a alakohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetusta julkaisemispäivästä ja kaikista b alakohdan mukaisesti toteutetuista toimenpiteistä huolimatta, asianomainen jäsenvaltio voi pyytää komissiota keskeyttämään asianomaisen kolmannen maan tiettyjä kansalaisten ryhmiä koskevan viisumivapauden. Jos jäsenvaltio tekee tällaisen pyynnön, sen on tiedotettava asiasta Euroopan parlamentille ja neuvostolle;

d)

komissio ottaa e, f tai h alakohdan mukaisia jatkotoimia harkitessaan huomioon niiden toimenpiteiden tulokset, joita asianomainen jäsenvaltio on toteuttanut viisumivapauden varmistamiseksi kyseisen kolmannen maan kanssa, b alakohdan mukaisesti toteutetut toimenpiteet ja viisumivapauden keskeyttämisen seuraukset unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä kyseisen kolmannen maan ulkosuhteiden kannalta;

e)

jos asianomainen kolmas maa ei ole poistanut viisumipakkoa, viimeistään kuuden kuukauden kuluttua a alakohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetusta julkaisemispäivästä ja sen jälkeen enimmillään kuuden kuukauden välein sellaisen kokonaiskauden puitteissa, joka ei voi jatkua yli päivämäärän, jona f alakohdassa tarkoitettu delegoitu säädös tulee voimaan tai jona sitä vastustetaan, komissio

i)

hyväksyy asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan täytäntöönpanosäädöksen, jolla asianomaisen kolmannen maan tiettyihin kansalaisten ryhmiin sovellettu viisumivapaus keskeytetään tilapäisesti enintään kuudeksi kuukaudeksi. Tässä täytäntöönpanosäädöksessä vahvistetaan päivämäärä, joka on ajanjaksolla 90 päivää sen voimaantulosta ja jona viisumivapauden keskeytys tulee voimaan, ottaen huomioon jäsenvaltioiden konsulaateissa käytettävissä olevat resurssit. Komissio voi seuraavia täytäntöönpanosäädöksiä hyväksyessään jatkaa tätä keskeyttämiskautta enintään kuuden kuukauden pituisilla lisäkausilla ja muuttaa kyseisen kolmannen maan kansalaisten ryhmiä, joiden osalta viisumivapaus keskeytetään.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 4 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Keskeyttämiskausien aikana täytäntöönpanosäädöksessä tarkoitetun kolmannen maan kaikilla kansalaisten ryhmillä on oltava viisumi ylittäessään jäsenvaltioiden ulkorajat, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 artiklan soveltamista; tai

ii)

antaa 4 a artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle kertomuksen, jossa arvioidaan tilannetta ja ilmoitetaan syyt, miksi se päätti olla keskeyttämättä viisumivapautta, ja ilmoittaa asiasta Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Kertomuksessa otetaan huomioon kaikki asiaankuuluvat tekijät, kuten d alakohdassa tarkoitetut tekijät. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat käydä poliittisen keskustelun kertomuksen perusteella;

f)

jos asianomainen kolmas maa ei ole poistanut viisumipakkoa 24 kuukauden kuluessa a alakohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetusta julkaisemispäivästä, komissio hyväksyy 4 b artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla keskeytetään tilapäisesti 12 kuukauden ajaksi liitteen II soveltaminen asianomaisen kolmannen maan kansalaisten osalta. Delegoidussa säädöksessä vahvistetaan päivämäärä, joka on ajanjaksolla 90 päivää sen voimaantulosta ja jona liitteen II soveltamisen keskeytys tulee voimaan, ottaen huomioon jäsenvaltioiden konsulaateissa käytettävissä olevat resurssit, ja muutetaan liitettä II vastaavasti. Tämä muutos tehdään lisäämällä asianomaisen kolmannen maan nimen kohdalle alaviite, jossa ilmoitetaan, että kyseistä kolmatta maata koskeva viisumivapaus keskeytetään, ja täsmennetään keskeyttämiskausi.

Siitä päivästä lukien, jona liitteen II soveltamisen keskeytys tulee voimaan asianomaisen kolmannen maan kansalaisten suhteen tai jona delegoidun säädöksen vastustamisesta on ilmoitettu 4 b artiklan 5 kohdan mukaisesti, tätä kolmatta maata koskevat e alakohdan nojalla hyväksytyt täytäntöönpanosäädökset lakkaavat olemasta voimassa.

Jos komissio tekee h alakohdassa tarkoitetun säädösehdotuksen, tämän alakohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua keskeyttämiskautta jatketaan kuudella kuukaudella. Mainitussa alakohdassa tarkoitettua alaviitettä muutetaan vastaavasti.

Näiden keskeyttämiskausien aikana sen kolmannen maan kaikilla kansalaisilla, joita delegoitu säädös koskee, on oltava viisumi ylittäessään jäsenvaltioiden ulkorajat, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 artiklan soveltamista;

g)

kaikki myöhemmät ilmoitukset, joita jokin toinen jäsenvaltio tekee a alakohdan nojalla saman kolmannen maan osalta e tai f alakohdan nojalla vahvistettujen menettelyjen mukaisesti kyseistä kolmatta maata koskevien toimenpiteiden soveltamiskaudella, on yhdistettävä näihin käynnissä oleviin menettelyihin pidentämättä mainituissa alakohdissa säädettyjä määräaikoja tai kausia;

h)

jos asianomainen kolmas maa ei ole poistanut viisumipakkoa kuuden kuukauden kuluessa f alakohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen voimaantulosta komissio voi tehdä säädösehdotuksen tämän asetuksen muuttamisesta kyseistä kolmatta maata koskevan viittauksen siirtämiseksi liitteestä II liitteeseen I;

i)

edellä e, f ja h alakohdassa tarkoitetut menettelyt eivät vaikuta komission oikeuteen esittää milloin tahansa säädösehdotus tämän asetuksen muuttamisesta asianomaista kolmatta maata koskevan viittauksen siirtämiseksi liitteestä II liitteeseen I;

j)

jos kyseinen kolmas maa poistaa viisumipakon, asianomaisten jäsenvaltioiden on ilmoitettava tästä välittömästi Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle. Komissio julkaisee ilmoituksen viipymättä Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Asianomaista kolmatta maata koskevan, e tai f alakohdan nojalla hyväksytyn täytäntöönpanosäädöksen tai delegoidun säädöksen voimassaolo päättyy seitsemän päivän kuluttua tämän alakohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta julkaisemisesta. Jos asianomainen kolmas maa on alkanut soveltaa viisumipakkoa kahden tai useamman jäsenvaltion kansalaisiin, kyseistä kolmatta maata koskevan täytäntöönpanosäädöksen tai delegoidun säädöksen voimassaolo päättyy seitsemän päivän kuluttua viimeistä jäsenvaltiota, jonka kansalaisiin kyseinen kolmas maa sovelsi viisumipakkoa, koskevan ilmoituksen julkaisemisesta. Edellä olevan f alakohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu alaviite poistetaan asianomaisen delegoidun säädöksen voimassaolon päättyessä. Komissio julkaisee kyseistä voimassaolon päättymistä koskevan ilmoituksen viipymättä Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Jos asianomainen kolmas maa poistaa viisumipakon ilman, että asianomainen jäsenvaltio ilmoittavat siitä tämän alakohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti, komissio toteuttaa omasta aloitteestaan viipymättä kyseisessä alakohdassa tarkoitetun julkaisemisen, ja tämän alakohdan toista alakohtaa sovelletaan.";

b)

kumotaan 5 kohta.

2)

Lisätään artiklat seuraavasti:

"1 a artikla

1.   Poiketen siitä, mitä 1 artiklan 2 kohdassa säädetään, liitteessä II mainittujen kolmansien maiden kansalaisten viisumivapaus keskeytetään väliaikaisesti hätätilanteissa viimeisenä keinona tämän artiklan mukaisesti.

2.   Jäsenvaltio voi ilmoittaa komissiolle, jos se kohtaa kuuden kuukauden aikana, kun tätä verrataan edeltävän vuoden samaan ajanjaksoon tai viimeiseen kuuteen kuukauteen ennen kolmannen maan kansalaisia koskevan viisumivapauden täytäntöönpanoa, minkä tahansa seuraavista tilanteista, jotka johtavat hätätilanteeseen, jota se ei voi yksin korjata, eli lukumäärien merkittävän ja äkillisen kasvun seuraavien osalta:

a)

kyseisen kolmannen maan kansalaiset, joiden todetaan oleskelevan ilman oikeutta jäsenvaltion alueella;

b)

kyseisen kolmannen maan kansalaisten tekemät turvapaikkahakemukset joiden hyväksymisaste on alhainen, kun tällaisesta kasvusta aiheutuu erityistä painetta jäsenvaltion turvapaikkajärjestelmälle;

c)

jäsenvaltion kyseiselle kolmannelle maalle esittämät, kyseisen kolmannen maan omia kansalaisia koskevat hylätyt takaisinottopyynnöt.

Vertailua ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun viisumivapauden täytäntöönpanoa edeltävään kuuden kuukauden ajanjaksoon sovelletaan ainoastaan seitsemän vuoden ajan kyseisen kolmannen maan kansalaisia koskevan viisumivapauden täytäntöönpanopäivästä.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu ilmoitukseen on sisällyttävä perustelut, ja siinä on annettava asiaankuuluvat tiedot ja tilastot sekä yksityiskohtainen selvitys alustavista toimenpiteistä, joita asianomainen jäsenvaltio on toteuttanut tilanteen korjaamiseksi. Komissio tiedottaa tällaisesta ilmoituksesta välittömästi Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

3.   Komissio tarkastelee 2 kohdan mukaisesti tehtyjä ilmoituksia ottaen huomioon

a)

sen, onko kyse jostain 2 kohdassa kuvaillusta tilanteesta;

b)

niiden jäsenvaltioiden lukumäärän, joihin jokin 2 kohdassa kuvailluista tilanteista vaikuttaa;

c)

edellä 2 kohdassa tarkoitetun kasvun kokonaisvaikutuksen unionin maahanmuuttotilanteeseen, sellaisena kuin se ilmenee jäsenvaltioiden toimittamista tiedoista;

d)

Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston, Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston tai Euroopan poliisiviraston (Europol) laatimat raportit, jos ilmoitetun tapauksen olosuhteet sitä edellyttävät;

e)

yleisen järjestyksen ja sisäisen turvallisuuden yleensä, asianomaista jäsenvaltiota kuullen.

Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tarkastelun tuloksista.

4.   Jos komissio 3 kohdassa tarkoitetun tarkastelun pohjalta ja ottaen huomioon viisumipakosta myönnettävän vapautuksen keskeyttämisen seuraukset unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä asianomaisen kolmannen maan välisten ulkosuhteiden kannalta ja toimien tiiviissä yhteistyössä kyseisen kolmannen maan kanssa vaihtoehtoisten pitkän aikavälin ratkaisujen löytämiseksi, päättää, että toimien toteuttaminen on tarpeen, se hyväksyy kolmen kuukauden kuluessa 2 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisesta täytäntöönpanosäädöksen asianomaisen kolmannen maan kansalaisia koskevan viisumivapauden tilapäisestä keskeyttämisestä kuudeksi kuukaudeksi. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 4 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Täytäntöönpanosäädöksessä vahvistetaan päivä, jona viisumivapauden keskeytys tulee voimaan.

Näiden keskeyttämiskausien aikana sen kolmannen maan kansalaisilla, joita täytäntöönpanosäädös koskee, on oltava viisumi ylittäessään jäsenvaltioiden ulkorajat, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 artiklan soveltamista.

5.   Ennen 4 kohdan nojalla hyväksytyn täytäntöönpanosäädöksen voimassaoloajan päättymistä komissio antaa yhteistyössä asianomaisen jäsenvaltion kanssa kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kertomukseen voidaan liittää säädösehdotus tämän asetuksen muuttamisesta asianomaista kolmatta maata koskevan viittauksen siirtämiseksi liitteestä II liitteeseen I.

6.   Jos komissio on antanut säädösehdotuksen tämän asetuksen muuttamisesta 5 kohdan nojalla, se voi jatkaa 4 kohdan nojalla hyväksytyn täytäntöönpanosäädöksen voimassaoloa enintään 12 kuukauden ajanjaksoksi. Päätös jatkaa täytäntöönpanosäädöksen voimassaoloa hyväksytään 4 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

1 b artikla

Komissio antaa viimeistään 10 päivänä tammikuuta 2018 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan 1 artiklan 4 kohdassa säädetyn vastavuoroisuusmekanismin ja 1a artiklassa säädetyn keskeyttämismekanismin tehokkuutta, ja antaa tarvittaessa säädösehdotuksen tämän asetuksen muuttamisesta. Euroopan parlamentti ja neuvosto päättävät ehdotuksesta tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen."

3)

Muutetaan 4 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohta seuraavasti:

"1.   Jäsenvaltio voi säätää poikkeuksia 1 artiklan 1 kohdassa säädetystä viisumipakosta tai 1 artiklan 2 kohdassa säädetystä viisumivapaudesta seuraavien henkilöiden osalta:

a)

diplomaattipassien, virkapassien/virkamatkapassien tai erityispassien haltijat;

b)

alusten ja ilma-alusten siviilimiehistö sen hoitaessa tehtäviään;

c)

alusten siviilimiehistön maissa käyvät jäsenet, joilla on Kansainvälisen työjärjestön 13 päivänä toukokuuta 1958 tehdyn yleissopimuksen nro 108 tai 16 päivänä kesäkuuta 2003 tehdyn yleissopimuksen nro 185 tai kansainvälisen meriliikenteen helpottamisesta 9 päivänä huhtikuuta 1965 tehdyn Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n yleissopimuksen mukaisesti myönnetty merenkulkijan henkilöllisyystodistus;

d)

katastrofi- ja onnettomuustapauksissa toimiva avustus- tai pelastustehtävien miehistö ja henkilöstö;

e)

kansainvälisillä sisävesillä liikennöivien alusten siviilimiehistö;

f)

kansainvälisten hallitustenvälisten järjestöjen, joissa vähintään yksi jäsenvaltio on jäsenenä, tai muiden yhteisöjen, joiden asianomainen jäsenvaltio on tunnustanut kuuluvan kansainvälisen oikeuden piiriin, virkamiehilleen myöntämien matkustusasiakirjojen haltijat.";

b)

lisätään 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

"d)

pakolaisaseman saaneet ja kansalaisuudettomat henkilöt sekä muut henkilöt, joilla ei ole minkään maan kansalaisuutta, jotka asuvat Yhdistyneessä kuningaskunnassa tai Irlannissa ja joilla on Yhdistyneen kuningaskunnan tai Irlannin myöntämä ja asianomaisen jäsenvaltion tunnustama matkustusasiakirja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta pakolaisten viisumivelvollisuuden poistamisesta Strasbourgissa 20 päivänä huhtikuuta 1959 allekirjoitetusta eurooppalaisesta sopimuksesta johtuvia vaatimuksia."

4)

Lisätään artiklat seuraavasti:

"4 a artikla

1.   Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011 (13) tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

3.   Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi ja sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.

4 b artikla

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 9 päivänä tammikuuta 2014 viiden vuoden ajaksi 1 artiklan 4 kohdan f alakohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 1 artiklan 4 kohdan f alakohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.   Edellä olevan 1 artiklan 4 kohdan f alakohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole neljän kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

(13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).""

2 artikla

Asetuksen (EY) N:o 539/2001 1 a artiklaa, sellaisena kuin se on muutettuna tällä asetuksella, ja erityisesti sen 2 kohdan toisen alakohdan säännöksiä sovelletaan myös kolmansiin maihin, joiden kansalaisia koskevaa viisumivapautta alettiin soveltaa ennen 9 päivänä tammikuuta 2014."

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Strasbourgissa 11 päivänä joulukuuta 2013.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

V. LEŠKEVIČIUS


(1)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 12. syyskuuta 2013 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 5. joulukuuta 2013.

(2)  Neuvoston asetus (EY) N:o 539/2001, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2001, luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske (EUVL L 81, 21.3.2001, s. 1).

(3)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1932/2006, annettu 21 päivänä joulukuuta 2006, luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske, annetun asetuksen (EY) N:o 539/2001 muuttamisesta (EUVL L 405, 30.12.2006, s. 23).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(5)  EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

(6)  Neuvoston päätös 1999/437/EY, tehty 17 päivänä toukokuuta 1999, tietyistä Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä (EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31).

(7)  EUVL L 53, 27.2.2008, s. 52.

(8)  Neuvoston päätös 2008/146/EY, tehty 28 päivänä tammikuuta 2008, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen, Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EUVL L 53, 27.2.2008, s. 1).

(9)  EUVL L 160, 18.6.2011, s. 21.

(10)  Neuvoston päätös 2011/350/EU, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2011, Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen, joka koskee Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä tehtävän pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta, siltä osin kuin kyse on tarkastusten poistamisesta sisärajoilta ja henkilöiden liikkumisesta rajojen yli (EUVL L 160, 18.6.2011, s. 19).

(11)  Neuvoston päätös 2000/365/EY, tehty 29 päivänä toukokuuta 2000, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin (EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43).

(12)  Neuvoston päätös 2002/192/EY, tehty 28 päivänä helmikuuta 2002, Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin (EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20).


20.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 347/81


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1290/2013,

annettu 11 päivänä joulukuuta 2013,

tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman Horisontti 2020 (2014–2020) osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 1906/2006 kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 173 ja 183 artiklan sekä 188 artiklan toisen kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon tilintarkastustuomioistuimen lausunnon (1),

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020 (2014–2020), jäljempänä 'Horisontti 2020 -puiteohjelma', perustettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1291/2013 (4). Mainittua asetusta on täydennettävä osallistumista Horisontti 2020 -puiteohjelman mukaisiin epäsuoriin toimiin ja näiden toimien tulosten hyödyntämistä ja levittämistä koskevilla säännöillä.

(2)

Horisontti 2020 -puiteohjelma olisi pantava täytäntöön siten, että se edistää suoraan teollisuuden johtoaseman, kasvun ja työpaikkojen sekä kansalaisten hyvinvoinnin luomista Euroopassa, ja siinä olisi otettava huomioon komission 6 päivänä lokakuuta 2010 antaman tiedonannon "Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahanke Innovaatiounioni", jossa komissio sitoutuu yksinkertaistamaan olennaisesti ohjelmiin osallistumista.

(3)

Horisontti 2020 -puiteohjelman olisi tuettava tutkijoiden, tieteellisen tietämyksen ja teknologian vapaan liikkuvuuden mahdollistavan eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista ja toimintaa vahvistamalla sekä unionin ja jäsenvaltioiden välistä että jäsenvaltioiden keskinäistä yhteistyötä ja erityisesti soveltamalla yhdenmukaisia sääntöjä.

(4)

Tällä asetuksella säädetyissä tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman Horisontti 2020 osallistumista, hyödyntämistä ja tulosten levittämistä koskevissa säännöissä, jäljempänä "säännöt", olisi otettava asianmukaisesti huomioon Euroopan parlamentin suositukset, jotka esitetään sen 11 päivänä marraskuuta 2010 hyväksymässä päätöslauselmassa tutkimuspuiteohjelmien täytäntöönpanon yksinkertaistamisesta (5), sekä neuvoston suositukset tutkimuspuiteohjelmien hallinnollisten ja varainhoitoa koskevien vaatimusten yksinkertaistamisesta. Sääntöjen avulla olisi jatkettava Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1982/2006/EY (6) mukaisesti jo toteutettuja yksinkertaistamistoimenpiteitä. Niiden avulla olisi pantava täytäntöön asiantuntijaryhmän 12 päivänä marraskuuta 2010 julkaisemassa loppuraportissa "Seitsemännen puiteohjelman väliarviointi" annetut suositukset ja niiden avulla olisi edelleen kevennettävä osallistujille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa ja vähennettävä varainhoitosäännösten monimutkaisuutta, jotta voidaan edistää osallistumista ja vähentää varainhoidon virheitä. Säännöissä olisi myös otettava huomioon ne huolenaiheet ja suositukset, jotka tutkimusyhteisö on esittänyt keskustelussa, joka on käynnistetty komission 29 päivänä huhtikuuta 2010 antamalla tiedonannolla "Tutkimuspuiteohjelmien täytäntöönpanon yksinkertaistaminen" ja sitä seuranneella 9 päivänä helmikuuta 2011 annetulla vihreällä kirjalla "Haasteista mahdollisuuksiin: yhteinen strategiakehys EU:n tutkimus- ja innovointirahoitukselle".

(5)

Horisontti 2020 -puiteohjelman väliarviointiin olisi sisällyttävä uuden rahoitusmallin arviointi, myös sen vaikutukset Horisontti 2020 -puiteohjelman rahoitukseen, 'Horisontti 2020 -ohjelmaan osallistumiseen ja Horisontti 2020 -ohjelman vetovoimaan.

(6)

Komission tai asianomaisen rahoituselimen olisi varmistettava, että kaikkien mahdollisten osallistujien saatavilla on ohjeistusta ja tietoa ehdotuspyyntöjen julkaisuhetkellä.

(7)

Yhtenäisyyden varmistamiseksi unionin muiden rahoitusohjelmien kanssa Horisontti 2020 -puiteohjelma olisi pantava täytäntöön noudattaen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) N:o 966/2012 (7) ja komission delegoitua asetusta (EU) N:o 1268/2012 (8) ottaen asianmukaisesti huomioon tutkimus- ja innovointitoimien erityisluonne.

(8)

Olisi varmistettava integroitu lähestymistapa luomalla yhteiset puitteet päätöksellä N:o 1982/2006/EY hyväksytyn tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin seitsemännen puiteohjelman (2007-2013), Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1639/2006/EY (9) perustetun kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella N:o 294/2008 (10) perustetun Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) toimille, jotta voidaan helpottaa osallistumista, yhdenmukaistaa välinevalikoimaa ja lisätä tieteellistä ja taloudellista vaikutusta sekä välttää päällekkäisyys ja hajanaisuus. Olisi sovellettava yhteisiä sääntöjä, jotta voidaan luoda yhtenäinen kehys, joka helpottaa osallistumista Horisontti 2020 -puiteohjelman talousarviosta unionin rahoitusta saaviin ohjelmiin, mukaan lukien osallistuminen EIT:n hallinnoimiin ohjelmiin, yhteisyrityksiin tai muihin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 187 artiklan mukaisiin rakenteisiin sekä osallistuminen jäsenvaltioiden Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 185 artiklan mukaisesti toteuttamiin ohjelmiin.

Olisi kuitenkin varmistettava joustavuus, jotta voidaan vahvistaa täsmällisiä sääntöjä yksittäisten toimien erityistarpeiden mukaan. Jotta voidaan ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 187 artiklan nojalla perustettujen elimien toimintaa koskevat, asianomaisessa perussäädöksessä yksilöidyt erityistarpeet, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(9)

Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa toimissa olisi kunnioitettava niitä perusoikeuksia ja noudatettava niitä periaatteita, jotka on tunnustettu erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa. Toimissa olisi noudatettava kaikkia oikeudellisia velvoitteita, kuten kansainvälistä oikeutta, ja asiaan liittyviä komission päätöksiä kuten 28 päivänä kesäkuuta 2013 annettua komission tiedonantoa (11) sekä eettisiä periaatteita, joihin sisältyy myös tutkimuksen integriteetin mahdollisen loukkauksen välttäminen.

(10)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 180 ja 186 artiklaan sisältyvien kansainvälistä yhteistyötä koskevien tavoitteiden mukaisesti olisi edistettävä kolmansiin maihin sijoittautuneiden oikeussubjektien sekä kansainvälisten järjestöjen osallistumista. Sääntöjen täytäntöönpanon olisi oltava sopusoinnussa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 75 ja 215 artiklan mukaisesti vahvistettujen toimenpiteiden sekä kansainvälisen oikeuden kanssa. Lisäksi sääntöjen täytäntöönpanossa olisi otettava asianmukaisesti huomioon edellytykset, joiden mukaisesti unionin oikeussubjektit voivat osallistua kolmansien maiden vastaaviin ohjelmiin.

(11)

Sääntöjen olisi muodostettava yhtenäinen, kattava ja selkeä kehys, jonka avulla voidaan varmistaa, että puiteohjelma pannaan täytäntöön mahdollisimman tehokkaasti ja että se on yksinkertaistettujen menettelyjen ansiosta helposti kaikkien osallistujien ja erityisesti mikroyritysten ja pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) hyödynnettävissä. Unionin rahoitustukea olisi voitava antaa erilaisissa muodoissa.

(12)

Avoimuusperiaatteen mukaisesti ja asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 ja asetuksessa (EU) N:o 1268/2012 säädetyn julkaisemisvaatimuksen lisäksi komission olisi julkaistava avoimet ehdotuspyynnöt Horisontti 2020 -puiteohjelman verkkosivuilla valikoitujen tiedotuskanavien välityksellä sekä varmistettava niiden laaja-alainen levitys myös kansallisten yhteyspisteiden kautta sekä pyynnöstä helposti käytettävissä olevassa muodossa, jos se on mahdollista.

(13)

Tässä asetuksessa vahvistettuja valinta- ja avustuksenmyöntämisperusteita olisi sovellettava avoimella tavalla sekä objektiivisin ja mitattavin perustein ottaen huomioon Horisontti 2020 -puiteohjelman yleinen tavoite, joka on hyvin toimivan eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttaminen.

(14)

Yleisesti ottaen täydellisten ehdotusten lopullisen jättämisajankohdan ja hakijoiden kanssa tehtävien avustussopimusten allekirjoittamisen tai avustuspäätösten hakijoille tiedoksi antamisen välisen ajan pitäisi olla asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 säädettyä aikaa lyhyempi. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) toimien osalta olisi sallittava pitempi määräaika.

(15)

Komission olisi jatkettava toimiaan menettelyjen yksinkertaistamiseksi tavoilla, jotka tietotekniikkajärjestelmien parantaminen mahdollistaa; tästä voidaan mainita esimerkkinä osallistujien portaalin laajentaminen edelleen kaikkien ohjelmien yhdeksi yhteyspisteeksi, joka ulottuu ehdotuspyyntöjen julkaisemisesta ja ehdotusten toimittamisesta toimen toteuttamiseen, kun tarkoituksena on perustaa keskitetty asiointipiste. Järjestelmä voi lisäksi antaa hakijoille palautetta heidän hakemustensa käsittelyn etenemisestä ja hakemuksia koskevista määräajoista.

(16)

Luottamuksellisten ja turvallisuusluokiteltujen tietojen käsittelyyn olisi sovellettava kaikkea asiaa koskevaa unionin lainsäädäntöä, myös toimielinten sisäisiä sääntöjä, muun muassa komission päätöstä 2001/844/EY, EHTY, Euratom (12), jossa vahvistetaan Euroopan unionin turvallisuusluokiteltuja tietoja koskevat turvallisuussäännökset.

(17)

On tarpeen määrittää osallistumista koskevat vähimmäisehdot sekä yleisellä tasolla että Horisontti 2020 -puiteohjelman toimien erityispiirteet huomioon ottaen. Erityisesti olisi vahvistettava osallistujien lukumäärää ja sijoittautumispaikkaa koskevat säännöt. Jos kyseessä on toimi, johon ei osallistu jäsenvaltioon sijoittautuneita yksikköjä, edellytyksenä olisi oltava, että pyritään saavuttamaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 173 ja 179 artiklassa määritetyt tavoitteet.

(18)

Neuvoston päätöksen 2001/822/EY (13) mukaisesti merentakaisten maiden ja alueiden oikeussubjektit voivat osallistua Horisontti 2020 -puiteohjelmaan edellyttäen, että ne täyttävät jälkimmäisessä vahvistetut erityisehdot.

(19)

Komission tulisi pohtia ehdotus- ja tietopyyntöjen ajoitusta ottaen mahdollisuuksien mukaan huomioon normaalit lomakaudet.

(20)

Komission olisi annettava hakijoille, joiden hakemus on hylätty, palautetta näiden ehdotuksista.

(21)

Se, että tiettyjä aiheita koskevien ehdotuspyyntöjen laatimiseen sovelletaan selkeitä ja avoimia mekanismeja, varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset, lisää ohjelman houkuttelevuutta ja Horisontti 2020 -puiteohjelmaan osallistumista.

(22)

Komission olisi toimittava Horisontti 2020 -puiteohjelman kaikkien näkökohtien osalta komission päätöksen 2000/633/EY, EHTY, Euratom (14) liitteessä esitetyn hyvää hallintotapaa koskevien toimintasääntöjen periaatteita noudattaen.

(23)

On tarpeen määrittää ehdot ja edellytykset, joiden mukaisesti unionin rahoitusta myönnetään Horisontti 2020 -puiteohjelman toimien osallistujille. Nykyisten rahoitussääntöjen monimutkaisuuden vähentämiseksi olisi kustannusten korvaamista varten vahvistettava yksinkertaistettu järjestelmä, jossa korvaukset maksetaan nykyistä enemmän kertakorvauksina, kiinteinä osuuksina ja yksikkökustannusten mukaisina korvauksina.

(24)

Tässä asetuksessa oleviin korvausosuuksiin viitataan enimmäismääräisinä, jotta noudatettaisiin voitontavoittelun kiellon periaatetta ja yhteisrahoitusperiaatetta ja jotta osallistuvat voisivat anoa alhaisempaa osuutta. Periaatteessa korvausosuuksien olisi kuitenkin oltava 100 prosenttia tai 70 prosenttia.

(25)

Teknologisen valmiuden tasoa koskevat OECD:n määritelmät olisi otettava huomioon teknologista tutkimusta, tuotekehitystä ja esittelyä koskevien toimien luokittelussa.

(26)

Tutkimuksen ja innovoinnin alan erityisiin haasteisiin olisi vastattava ottamalla käyttöön uusia rahoitusmuotoja, kuten palkinnot, esikaupallinen hankinta ja innovatiivisten ratkaisujen julkinen hankinta, pk-yrityksille kohdennettu väline ja nopeutetun innovoinnin väline, jotka edellyttävät erityisiä sääntöjä.

(27)

Jotta voidaan säilyttää tasavertaiset toimintaedellytykset kaikille sisämarkkinoilla toimiville yrityksille, Horisontti 2020 -puiteohjelmasta myönnettävän rahoituksen olisi oltava sopusoinnussa valtiontukisääntöjen kanssa julkisten menojen tehokkuuden varmistamiseksi ja sellaisten markkinavääristymien estämiseksi kuin yksityisten varojen syrjäyttäminen, tehottomien markkinarakenteiden syntyminen tai tehottomien yritysten pysyminen toiminnassa. Olisi varmistettava, että innovointitoimien rahoitus ei vääristä kilpailua eikä johda markkinahäiriöihin ilman riittävää syytä.

(28)

Unionin taloudellisia etuja olisi menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa suojattava oikeasuhtaisin toimenpitein ja varmistettava luottamuksen ja valvonnan tarkoituksenmukainen tasapaino.

(29)

Asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukaisesti sääntöjen olisi muodostettava perusta sille, että avustuksensaajien tavanomaiset kustannuslaskentakäytänteet hyväksytään laajemmin.

(30)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1906/2006 (15) nojalla perustettu ja komission hallinnoima osallistujien takuurahasto on osoittautunut tärkeäksi suojamekanismiksi, joka vähentää sellaisiin saataviin liittyviä riskejä, joita sääntöjen vastaisesti toimineet osallistujat eivät maksa takaisin. Sen vuoksi olisi perustettava uusi osallistujien takuurahasto, jäljempänä 'takuurahasto'. Jotta osallistujiin liittyvä riski voitaisiin hallita tehokkaammin ja kattaa paremmin, rahaston olisi katettava toimet, jotka sisältyvät päätöksellä N:o 1982/2006/EY perustettuun ohjelmaan, neuvoston päätöksellä 2006/970/Euratom (16) perustettuun ohjelmaan ja neuvoston päätöksellä 2012/93/Euratom (17) perustettuun ohjelmaan, sekä toimet, joiden toteutus sisältyy Horisontti 2020 -puiteohjelmaan ja neuvoston asetukseen (Euratom) N:o 1314/2013 (18). Rahaston ei pitäisi kattaa muiden tahojen kuin unionin rahoituselinten hallinnoimia ohjelmia.

(31)

Avoimuuden lisäämiseksi olisi julkaistava niiden asiantuntijoiden nimet, jotka ovat avustaneet komissiota tai asianomaisia rahoituselimiä tätä asetusta sovellettaessa. Jos nimen julkaiseminen vaarantaisi asiantuntijan turvallisuuden tai koskemattomuuden tai aiheettomasti loukkaisi tämän yksityisyyttä, komission tai rahoituselinten olisi voitava jättää nimi julkaisematta.

(32)

Asiantuntijoihin liittyvien henkilötietojen käsittelyssä olisi noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (19) säännöksiä.

(33)

Olisi vahvistettava tulosten hyödyntämistä ja levittämistä koskevat säännöt sen varmistamiseksi, että osallistujat suojaavat, hyödyntävät ja levittävät tuloksia tarkoituksenmukaisella tavalla; näiden sääntöjen olisi erityisesti varmistettava mahdollisuus, että voidaan asettaa hyödyntämistä koskevia lisäedellytyksiä Euroopan strategisten etujen mukaisesti. Unionin rahoitusta saaneiden osallistujien, jotka aikovat hyödyntää tällaisella rahoituksella tuotettuja tuloksia pääasiassa Horisontti 2020 -puiteohjelmaan assosioitumattomissa kolmansissa maissa, olisi ilmoitettava, miten unionin antama rahoitus hyödyttää Euroopan yleistä kilpailukykyä (vastavuoroisuusperiaate), kuten avustussopimuksessa esitetään.

(34)

Tutkittaessa jatkokehitysmahdollisuuksia uuden lääketeknologian osalta (esim. lääkkeet, rokotteet, diagnostiikka) olisi toteutettava toimia sen varmistamiseksi, että tuloksia voidaan tarvittaessa hyödyntää ja levittää välittömästi.

(35)

Huolimatta hyvistä tuloksista, joita on saatu aikaan olemassa olevilla tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin sekä kasvun edistämiseen tarkoitetuilla unionin lainarahoitus- ja oman pääoman ehtoisilla rahoitusvälineillä, riskirahoituksen saanti on pk-yritysten kannalta edelleen avainkysymys. Jotta lainarahoitus- ja oman pääoman ehtoisia rahoitusvälineitä voidaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti olisi sallittava niiden yhdistäminen toisiinsa ja unionin talousarviosta, Horisontti 2020 -puiteohjelma mukaan lukien, rahoitettaviin avustuksiin. Lisäksi komission olisi varmistettava erityisesti päätöksellä N:o 1982/2006/EY perustetun riskinjakorahoitusvälineen ja päätöksellä N:o 1639/2006/EY perustetun kasvavien ja innovatiivisten pk-yritysten rahoitustuen käynnistysvaihetta koskevan osan jatkuvuus niitä Horisontti 2020 -puiteohjelman nojalla seuraavien velkarahoitus- ja oman pääoman ehtoisten rahoitusvälineiden puitteissa; velkarahoitusvälineitä edustaa unionin tutkimuksen ja innovoinnin laina- ja takauspalvelu ja oman pääoman ehtoisia rahoitusvälineitä unionin tutkimuksen ja innovoinnin pääomainstrumentti. Tähän liittyen mistä tahansa näistä rahoitusvälineestä saatavien tulojen ja palautusten tulisi suoraan hyödyttää Horisontti 2020 -puiteohjelman mukaisesti perustettuja rahoitusvälineitä.

(36)

Komission olisi varmistettava, että Horisontti 2020 -puiteohjelman mukainen pk-yrityksiä koskeva väline ja Horisontti 2020 -puiteohjelman ja yritysten kilpailukykyä ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1287/2013 (20) perustetun COSME-ohjelman sekä yhteisesti jäsenvaltioiden kanssa laaditut järjestelmät ja välineet, kuten yhteinen Eurostars-toimintasohjelma (21), täydentävät toisiaan riittävästi.

(37)

Oikeusvarmuuden ja selkeyden vuoksi asetus (EY) N:o 1906/2006 olisi kumottava,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I   OSASTO

JOHDANTOSÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.   Tässä asetuksessa vahvistetaan erityiset säännöt, jotka koskevat osallistumista asetuksen (EU) N:o 1291/2013 nojalla toteutettaviin epäsuoriin toimiin, mukaan lukien osallistuminen rahoituselinten mainitun asetuksen 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti rahoittamiin epäsuoriin toimiin.

Tässä asetuksessa vahvistetaan lisäksi tulosten hyödyntämistä ja levittämistä koskevat säännöt.

2.   Jollei tässä asetuksessa vahvistetuista erityisistä säännöistä muuta johdu, sovelletaan asiaa koskevia asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 ja asetuksen (EU) N:o 1268/2012 sääntöjä.

3.   Asetuksessa (EY) N:o 294/2008 tai missä tahansa perusasetuksessa, jolla annetaan talousarvion täytäntöönpanotehtäviä rahoituselimelle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 185 artiklan mukaisesti, voidaan vahvistaa tämän asetuksen säännöistä poikkeavia sääntöjä. Jotta voidaan ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 187 artiklan nojalla perustettujen rahoituselimien toimintaa koskevat, asianomaisessa perussäädöksessä yksilöidyt erityistarpeet, komissiolle siirretään valta hyväksyä rahoituselimistä 56 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat seuraavaa:

a)

ilmailun alalla perustettujen rahoituselimien julkistamien ehdotuspyyntöjen osallistumisehdot 9 artiklan 1 kohdassa säädetyn osallistujien vähimmäismäärän pienentämiseksi;

b)

10 artiklan mukainen rahoituskelpoisuus, joka antaa biopohjaisen teollisuuden ja innovatiivisten lääkkeiden aloilla perustetuille rahoituselimille mahdollisuuden rajata rahoituskelpoisuus koskemaan tietyntyyppisiä osallistujia;

c)

tulosten hyödyntämistä ja levittämistä koskevat säännöt, joiden avulla innovatiivisten lääkkeiden alalla perustetut yritykset voivat:

i)

laajentaa tulosten ja tausta-aineiston siirto- ja lisensointimahdollisuuksia liitännäisosallistujien, ostajien ja mahdollisen seuraajayhteisön osalta avustussopimuksen mukaisesti ja ilman 44 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua muiden osallistujien hyväksyntää;

ii)

tarjota tiettyjen tausta-aineiston käyttöoikeuksia koskevien sopimuksien osalta mahdollisuus 48 artiklan 2–4 kohdan mukaisiin tulosten kaupallistamisen kehittämistarkoituksiin tai mukaiseen kaupallistamiseen (suora käyttö);

iii)

täydentää sääntöjä ottamalla käyttöön sen datan, tietämyksen ja tiedon omistusoikeutta ja saantia koskevia säännöksiä, jotka eivät kuulu toimen tavoitteiden piiriin ja joita ei tarvita 41 artiklan 2 kohdassa eikä 45–48 artiklassa tarkoitetun toimen (sivunäkökohdat) toteuttamisessa ja soveltamisessa;

iv)

laajentaa sääntöjä, jotka koskevat hyödyntämistä muihin kuin 48 artiklan mukaisiin toimen täytäntöönpano- (tutkimuskäyttö) tai tulosten kaupallistamisen kehittämistarkoituksiin tai kaupallistamiseen (suora käyttö);

v)

esittää erityisperusteita, joilla mahdollistetaan 46 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu alilisenssien myöntäminen yhdeltä samaan toimeen osallistuvalta toiselle;

vi)

laajentaa 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa konsortiosopimuksessa määriteltyjen edellytysten mukaisesti käyttöluvanhaltijoina olevien osallistujien, näiden liitännäisosallistujien ja kolmansien osapuolien tuloksia ja tausta-aineistoa koskevat käyttöoikeudet muihin kuin toimen täytäntöönpanotarkoituksiin (tutkimuskäyttö) asianmukaisin edellytyksin rahoitusehdot mukaan lukien tai tulosten 46–48 artiklan mukaisiin tulosten kaupallistamisen kehittämistarkoituksiin tai kaupallistamiseen (suora käyttö);

vii)

asettaa suoraa käyttöä koskevien oikeuksien saannin ehdoksi 48 artiklassa tarkoitettu asianomaisten osallistujien välinen sopimus;

viii)

tehdä valinnaiseksi tulosten levittäminen tieteellisissä julkaisuissa 43 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa avoimesti saatavassa muodossa;

d)

toimien rahoittaminen sallimalla rahoituselimien soveltaa sähköisten komponenttien ja järjestelmien alalla 28 artiklan 3 kohdassa säädetyistä korvausosuudesta poikkeavia korvausosuuksia tapauksissa, joissa vähintään yksi jäsenvaltio yhteisrahoittaa/osarahoittaa jotakin osallistujaa tai toimea;

Muu kuin tämän kohdan ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettu rahoituselin, jolle on annettu talousarvion toteuttamistehtäviä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 58 artiklan 1 kohdan c alakohdan i alakohdan mukaisesti, voi soveltaa tässä asetuksessa säädetyistä säännöistä poikkeavia sääntöjä komission suostumuksella tapauksissa, joissa rahoituselimen erityiset toimintatarpeet sitä edellyttävät.

4.   Tätä asetusta ei sovelleta Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) toteuttamiin suoriin toimiin.

2 artikla

Määritelmät

1.   Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)

'käyttöoikeuksilla' oikeuksia käyttää tuloksia tai tausta-aineistoa tämän asetuksen mukaisesti vahvistetuin ehdoin ja edellytyksin;

2)

'liitännäisosallistujalla' mitä tahansa oikeussubjektia, joka on suoraan tai välillisesti osallistujan määräysvallassa tai saman suoran tai välillisen määräysvallan alainen kuin osallistuja tai jonka määräysvallassa osallistuja on suoraan tai välillisesti; määräysvaltaa voidaan käyttää missä tahansa 8 artiklan 2 kohdassa säädetyssä muodossa;

3)

'assosioituneella maalla' kolmatta maata, joka on unionin kanssa tehdyn kansainvälisen sopimuksen osapuoli asetuksen (EU) N:o 1291/2013 7 artiklan mukaisesti;

4)

'tausta-aineistolla' kaikkia aineellisia tai aineettomia dataa, taitotietoa tai tietoja niiden muodosta tai luonteesta riippumatta, mukaan lukien oikeudet, esimerkiksi teollis- ja tekijänoikeudet, i) jotka ovat osallistujien hallussa ennen niiden liittymistä toimeen, ii) joita tarvitaan toimen toteuttamiseen tai toimen tulosten hyödyntämiseen ja iii) jotka osallistujat ovat yksilöineet 45 artiklan mukaisesti;

5)

'perussäädöksellä' Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 288 artiklassa tarkoitettua unionin toimielinten asetuksena, direktiivinä tai päätöksenä hyväksymää säädöstä, joka muodostaa toimen oikeusperustan;

6)

'innovointitoimilla' toimea, joka koostuu pääasiassa toimista, joiden välittömänä tarkoituksena on suunnitelmien ja järjestelyiden tai mallien laatiminen uusille, muutetuille tai parannetuille tuotteille, prosesseille tai palveluille. Tässä tarkoitettuja toimia voivat olla prototypointi, testaus, demonstrointi, pilotointi, suuressa mittakaavassa tapahtuva tuotteiden validointi ja markkinoiden haltuunotto;

7)

'koordinointi- ja tukitoimella' toimea, joka koostuu ensisijaisesti liitännäistoimenpiteistä, kuten standardoinnista, tulosten levittämisestä, tiedottamisesta ja viestinnästä, verkostoitumisesta, koordinointi- tai tukipalveluista, toimintapolitiikkaa koskevasta vuoropuhelusta ja vastavuoroiseen oppimiseen liittyvistä toimista sekä selvityksistä, mukaan lukien uusia tutkimusinfrastruktuureja koskevat valmistelevat selvitykset, ja johon voi sisältyä myös ohjelmien välisiä täydentäviä verkostoitumis- ja koordinointitoimia eri maissa;

8)

'levittämisellä' tulosten julkistamista millä tahansa tarkoituksenmukaisella tavalla (lukuun ottamatta tulosten suojaamisesta tai hyödyntämisestä johtuvaa julkistamista), mukaan lukien tieteelliset julkaisut missä tahansa muodossa;

9)

'hyödyntämisellä' tulosten käyttöä muussa kuin kyseiseen toimeen kuuluvassa tutkimustoiminnassa taikka tuotteen tai prosessin kehittämisessä, tuottamisessa ja markkinoimisessa tai palvelun tuottamisessa ja tarjoamisessa tai standardointitoiminnassa;

10)

'oikeudenmukaisilla ja kohtuullisilla ehdoilla' asianmukaisia ehtoja, myös mahdollisia rahoitusehtoja tai maksuttomuutta, joissa otetaan huomioon käyttöoikeuksia koskevan pyynnön erityisolosuhteet, jotka voivat määräytyä niiden tulosten tai tausta-aineiston todellisen tai potentiaalisen arvon perusteella, joihin käyttöoikeuksia pyydetään, ja/tai kaavaillun hyödyntämisen laajuus, kesto tai muut ominaisuudet;

11)

'rahoituselimellä' asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 58 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua komission ulkopuolista elintä tai viranomaista, jolle komissio on antanut talousarvion täytäntöönpanotehtäviä asetuksen (EU) N:o 1291/2013 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

12)

'Euroopan etua edistävällä kansainvälisellä järjestöllä' kansainvälistä järjestöä, jonka jäsenistä suurin osa on unionin jäsenvaltioita tai assosioituneita maita ja jonka ensisijaisena tavoitteena on edistää tiede- ja teknologiayhteistyötä Euroopassa;

13)

'oikeussubjektilla' mitä tahansa luonnollista henkilöä tai kansallisen oikeuden, unionin oikeuden tai kansainvälisen oikeuden perusteella muodostettua ja tunnustettua oikeushenkilöä, jolla on oikeushenkilöllisyys ja joka voi omissa nimissään käyttää oikeuksia ja jolle voidaan asettaa velvoitteita;

14)

'voittoa tavoittelemattomalla oikeussubjektilla' oikeussubjektia, joka ei yhtiömuodon mukaan tavoittele voittoa tai jolla on lain tai perustamiskirjansa perusteella velvollisuus pidättäytyä voittojen jakamisesta osakkeenomistajille tai yksittäisille jäsenille;

15)

'osallistujalla' oikeussubjektia, joka toteuttaa asetuksen (EU) N:o 1291/2013 soveltamisalaan kuuluvan toimen tai osan tällaisesta toimesta ja jolla on tämän asetuksen nojalla oikeuksia ja velvoitteita unioniin tai muuhun rahoituselimeen nähden;

16)

'ohjelmien yhteisrahoitustoimella' toimea, jonka rahoitukseen myönnettävän avustuksen pääasiallisena tarkoituksena on täydentää yksittäisiä ehdotuspyyntöjä tai ohjelmia, joita rahoittavat tutkimus- ja innovointiohjelmia hallinnoivat tahot, jotka eivät ole unionin rahoituselimiä; toimiin voivat sisältyä myös eri maiden ohjelmien verkottamista ja koordinointia täydentävät toimet;

17)

'esikaupallisella hankinnalla' tutkimus- ja kehittämispalvelujen hankintaa, joka perustuu riskien ja hyötyjen jakamiseen markkinaehdoilla, kehitystyön kilpailuttamiseen vaiheittain ja hankittujen tutkimus- ja kehittämispalvelujen selkeään erottamiseen lopputuotteiden kaupallisten erien käyttöönotosta;

18)

'innovatiivisten ratkaisujen julkisella hankinnalla' hankintaa, jossa hankintaviranomaiset toimivat ensimmäisenä asiakkaana innovatiivisille tavaroille tai palveluille, joita ei ole vielä laajamittaisesti kaupallisesti saatavilla ja jotka voivat edellyttää vaatimustenmukaisuuden testausta;

19)

'tuloksilla' toimen aineellisia tai aineettomia tuotoksia, kuten toimessa tuotettavaa dataa, tietämystä tai tietoja, riippumatta niiden muodosta tai luonteesta taikka siitä, voidaanko ne suojata, sekä niihin liittyviä oikeuksia, muun muassa teollis- ja tekijänoikeuksia;

20)

'pk-yrityksillä' komission suosituksessa 2003/361/EY (22) määriteltyjä mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä;

21)

'työohjelmalla' komission hyväksymää asiakirjaa, jonka avulla pannaan täytäntöön erityisohjelma neuvoston päätöksen 2013/743/EU (23) 5 artiklan mukaisesti;

22)

'työsuunnitelmalla' komission työohjelman kaltaista asiakirjaa, jonka hyväksyvät rahoituselimet, joiden tehtäväksi on annettu panna täytäntöön osa Horisontti 2020 -puiteohjelmaa asetuksen (EU) N:o 1291/2013 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2.   Tätä asetusta sovellettaessa yksiköitä, joilla ei ole oikeushenkilöllisyyttä sovellettavan kansallisen lainsäädännön perusteella, pidetään oikeussubjekteihin rinnastettavina, jos asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 131 artiklan 2 kohdan ja asetuksen (EU) N:o 1268/2012 198 artiklan edellytykset täyttyvät.

3.   Tätä asetusta sovellettaessa avustuksen saajia ei katsota rahoituselimiksi.

3 artikla

Luottamuksellisuus

Jollei täytäntöönpanoa koskevista sopimuksista, päätöksistä tai sopimuksista muuta johdu, kaikkea toimen yhteydessä luottamuksellisina ilmoitettua dataa, tietämystä ja tietoa on säilytettävä luottamuksellisina ottaen asianmukaisesti huomioon turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista ja niihin pääsyä koskeva unionin lainsäädäntö.

4 artikla

Käyttöön annettavat tiedot

1.   Komissio antaa pyynnöstä unionin toimielinten, elinten ja laitosten, jäsenvaltion tai assosioituneen maan käyttöön hallussaan olevat hyödylliset tiedot, jotka sillä on osallistujan unionin rahoitusta saaneen toimen puitteissa tuottamista tuloksista, edellyttäen että molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 artiklan säännösten soveltamista:

a)

kyseisillä tiedoilla on merkitystä yleisen edun kannalta;

b)

osallistujat eivät ole esittäneet vankkoja ja riittäviä perusteita sille, että kyseisiä tietoja ei saisi antaa käyttöön.

Erityistavoitteeseen "Turvalliset yhteiskunnat – Euroopan ja sen kansalaisten vapauden ja turvallisuuden suojaaminen" kuuluvissa toimissa komissio antaa pyynnöstä unionin toimielinten, elinten ja laitosten tai jäsenvaltioiden viranomaisten käyttöön hallussaan olevat hyödylliset tiedot, jotka sillä on osallistujan unionin rahoitusta saaneen toimen puitteissa tuottamista tuloksista. Komissio ilmoittaa osallistujalle tällaisesta tietojen antamisesta. Jos jäsenvaltio tai unionin toimielin, elin tai laitos pyytää tietojen antamista, komissio ilmoittaa tällaisesta tietojen antamisesta myös kaikille jäsenvaltioille.

2.   Annettaessa tietoja 1 kohdan mukaisesti komission tai osallistujien oikeuksien tai velvoitteiden ei katsota siirtyvän vastaanottajalle. Vastaanottajan on kuitenkin käsiteltävä kaikkia tällaisia tietoja luottamuksellisina, paitsi jos tiedoista tulee julkisia tai osallistujat julkistavat ne tai ne on annettu komissiolle ilman salassapitorajoituksia. Turvallisuusluokiteltuihin tietoihin sovelletaan komission turvallisuussääntöjä.

5 artikla

Mahdollisille osallistujille tarkoitettu ohjeistus ja tiedottaminen

Komission tai asianomaisen rahoituselimen on varmistettava asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 ja asetuksen (EU) N:o 1268/12 mukaisesti, että kaikkien mahdollisten osallistujien saatavilla on ehdotuspyyntöjen julkaisuhetkellä riittävästi ohjeistusta ja tietoa, erityisesti sovellettava avustussopimuksen malli.

II   OSASTO

OSALLISTUMISTA KOSKEVAT SÄÄNNÖT

I   LUKU

Yleiset säännökset

6 artikla

Rahoitusmuodot

Asetuksen (EU) N:o 1291/2013 10 artiklan mukaisesti rahoitus voidaan myöntää yhdessä tai useammassa muodossa, joista on säädetty asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012, ja erityisesti avustuksina, palkintoina, hankintoina tai rahoitusvälineinä.

7 artikla

Oikeussubjektit, jotka voivat osallistua toimiin

1.   Jokainen oikeussubjekti sijoittautumispaikastaan riippumatta tai kansainvälinen järjestö voi osallistua toimeen edellyttäen, että tässä asetuksessa säädetyt ehdot sekä mahdolliset toimea koskevassa työohjelmassa tai -suunnitelmassa esitetyt edellytykset täyttyvät.

2.   Toimea koskevassa työohjelmassa voidaan rajoittaa kolmansiin maihin sijoittautuneiden oikeussubjektien osallistumista Horisontti 2020 -puiteohjelmaan tai sen osiin, jos edellytykset, joiden mukaisesti jäsenvaltioiden oikeussubjektit tai niiden johonkin kolmanteen maahan sijoittautuneet liitännäisosallistujat voivat osallistua kolmannen maan tutkimus- ja innovointiohjelmiin, ovat unionin etujen vastaisia.

3.   Toimea koskevassa työohjelmassa tai -suunnitelmassa voidaan sulkea pois yksiköitä, jotka eivät voi antaa tyydyttäviä turvallisuustakeita; näihin turvallisuustakeisiin sisältyvät myös henkilöturvallisuusselvitykset, jos ne voidaan perustella turvallisuussyillä.

4.   JRC voi osallistua toimiin samoin oikeuksin ja velvoittein kuin jäsenvaltioon sijoittautunut oikeussubjekti.

8 artikla

Riippumattomuus

1.   Kahden oikeussubjektin katsotaan olevan toisistaan riippumattomia, jos kumpikaan niistä ei ole suoraan tai välillisesti toisen määräysvallassa tai saman suoran tai välillisen määräysvallan alainen kuin toinen.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu määräysvalta voi syntyä erityisesti seuraavilla kahdella tavalla:

a)

yli 50 prosenttia oikeussubjektin liikkeelle lasketun osakepääoman nimellisarvosta tai enemmistö sen osakkeenomistajien tai yhtiökumppanien äänivallasta on suoraan tai välillisesti toisen hallussa;

b)

oikeussubjektia koskeva päätösvalta on tosiasiallisesti tai oikeudellisesti suoraan tai välillisesti toisen hallussa.

3.   Edellä olevaa 1 kohtaa sovellettaessa seuraavien oikeussubjektien välisten suhteiden ei kuitenkaan katsota yksinään muodostavan määräysvaltasuhdetta:

a)

samalla julkisella sijoitusyhtiöllä, institutionaalisella sijoittajalla tai pääomasijoitusyhtiöllä on suoraan tai välillisesti hallussaan yli 50 prosenttia liikkeelle lasketun osakepääoman nimellisarvosta tai enemmistö osakkeenomistajien tai yhtiökumppanien äänivallasta;

b)

kyseiset oikeussubjektit ovat saman julkisyhteisön omistuksessa tai valvonnassa.

II   LUKU

Avustukset

I   Jakso

Avustuksen myöntämismenettely

9 artikla

Osallistumisedellytykset

1.   Seuraavien vähimmäisedellytysten on täytyttävä:

a)

toimeen osallistuu vähintään kolme oikeussubjektia;

b)

kukin näistä kolmesta oikeussubjektista on sijoittautunut eri jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan; ja

c)

kaikki kolme b alakohdassa tarkoitettua oikeussubjektia ovat 8 artiklassa tarkoitetulla tavalla toisistaan riippumattomia.

2.   Jos jokin osallistujista on JRC tai Euroopan etua edistävä kansainvälinen järjestö tai unionin oikeuden nojalla muodostettu oikeussubjekti, sen katsotaan 1 kohtaa sovellettaessa olevan sijoittautunut muuhun jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan kuin saman toimen muiden osallistujien.

3.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, vähimmäisedellytyksenä on yksi osallistuva oikeussubjekti, joka on sijoittautunut jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan, kun on kyse:

a)

ERC:n tieteen eturintamassa toteutettavista toimista;

b)

pk-yrityksille kohdennetusta välineestä, kun toimella on selkeästi eurooppalaista lisäarvoa;

c)

ohjelmien yhteisrahoitustoimista; ja

d)

työohjelmassa tai -suunnitelmassa mainituista perustelluista tapauksista.

4.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, koordinointi- ja tukitoimissa ja koulutus- ja liikkuvuustoimissa vähimmäisedellytyksenä on yksi osallistuva oikeussubjekti.

5.   Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa työohjelmissa tai -suunnitelmissa voidaan tarvittaessa politiikan erityisvaatimusten tai toimen luonteen ja tavoitteiden mukaan määrittää lisäedellytyksiä, jotka koskevat muun muassa osallistujien määrää, tyyppiä ja sijoittautumispaikkaa.

10 artikla

Rahoituskelpoisuus

1.   Unionin rahoitusta voivat saada seuraavat osallistujat:

a)

jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan sijoittautuneet tai unionin oikeuden nojalla muodostetut oikeussubjektit;

b)

Euroopan etua edistävät kansainväliset järjestöt;

c)

työohjelmassa yksilöityyn kolmanteen maahan sijoittautuneet oikeussubjektit.

2.   Jos osallistuja on kansainvälinen järjestö tai kolmanteen maahan sijoittautunut oikeussubjekti, joka ei ole rahoituskelpoinen 1 kohdan mukaisesti, unionin rahoitustukea voidaan myöntää, jos vähintään yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a)

komissio tai asianomainen rahoituselin katsoo osallistumisen toimen toteuttamisen kannalta olennaisen tärkeäksi;

b)

tällainen rahoitus sisältyy unionin ja kansainvälisen järjestön tai kolmansiin maihin sijoittautuneiden yksiköiden osalta unionin ja oikeussubjektin sijoittautumismaan kahdenväliseen tiede- ja teknologiasopimukseen tai muuhun järjestelyyn.

11 artikla

Ehdotuspyynnöt

1.   Ehdotuspyynnöt on esitettävä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 ja asetuksen (EU) N:o 1268/12 mukaisesti ottaen erityisesti huomioon avoimuus ja syrjimättömyys sekä tutkimus- ja innovointialojen moninaisuudelle ominainen joustavuuden tarve.

2.   Koordinointi- ja tukitoimista ja ohjelmien yhteisrahoitustoimista, joiden toteuttajina ovat työohjelmissa tai -suunnitelmissa yksilöidyt oikeussubjektit, ei poikkeuksellisesti esitetä ehdotuspyyntöjä, paitsi jos toimi kuuluu jonkin ehdotuspyynnön soveltamisalaan, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 ja asetuksessa (EU) N:o 1268/2012 säädettyihin muihin tapauksiin.

3.   Asetuksen (EU, Euratom,) N:o 966/2012 ja asetuksen (EU) N:o 1268/2012 asiaa koskevien sääntöjen mukaisesti on varattava riittävästi aikaa ehdotusten laatimiseen siten, että ilmoitetaan ajoissa tulevista ehdotuspyynnöistä julkaisemalla työohjelma ja jättämällä kohtuullisesti aikaa ehdotuspyynnön julkaisemisen ja ehdotuksen esittämiselle asetetun määräajan väliin.

12 artikla

Yhteiset ehdotuspyynnöt kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa

1.   Kolmansien maiden tai niiden tiede- ja teknologia-alan organisaatioiden ja virastojen tai kansainvälisten järjestöjen kanssa voidaan käynnistää yhteisiä ehdotuspyyntöjä yhteisrahoitettavista toimista niillä painopistealoilla, joilla edut ovat yhteisiä ja joilla odotetaan saavutettavan keskinäistä hyötyä ja joilla muodostuu unionin kannalta selvää lisäarvoa. Ehdotukset on arvioitava ja valittava yhteisissä arviointi- ja valintamenettelyissä, joista osapuolet sopivat. Arviointi- ja valintamenettelyissä on varmistettava, että asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 VI osaston mukaisia periaatteita noudatetaan, ja käytettävä kummankin osapuolen nimeämistä riippumattomista asiantuntijoista muodostuvaa kokoonpanoltaan tasapainoista ryhmää.

2.   Unionilta rahoitusta saavien oikeussubjektien on tehtävä avustussopimus unionin tai asianomaisen rahoituselimen kanssa. Avustussopimuksessa on oltava kuvaus työstä, joka osallistujien ja mukana olevista kolmansista maista tulevien osallistuvien oikeussubjektien on määrä suorittaa.

3.   Unionilta rahoitusta saavien oikeussubjektien on tehtävä koordinointisopimus asianomaisilta kolmansilta mailta tai kansainvälisiltä järjestöiltä rahoitusta saavien osallistuvien oikeussubjektien kanssa.

13 artikla

Ehdotukset

1.   Ehdotusten on sisällettävä luonnos suunnitelmaksi tulosten hyödyntämistä ja levittämistä varten, jos siitä määrätään työohjelmassa tai -suunnitelmassa.

2.   Ihmisalkion kantasolujen tutkimusta koskevien ehdotusten on sisällettävä tarvittavat tiedot asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toteuttamista lupa- ja valvontatoimenpiteistä sekä tiedot annettavista eettisistä hyväksynnöistä. Ihmisalkion kantasolujen tuottamisen osalta laitoksiin, organisaatioihin ja tutkijoihin on sovellettava tiukkoja lupa- ja valvontamenettelyjä asianomaisten jäsenvaltioiden oikeudellisten puitteiden mukaisesti.

3.   Ehdotus, joka on eettisten periaatteiden tai sovellettavan lainsäädännön vastainen tai joka ei täytä päätöksessä N:o 2013/743/EU, työohjelmassa, työsuunnitelmassa tai ehdotuspyynnössä asetettuja edellytyksiä, voidaan milloin tahansa sulkea pois arviointi-, valinta- ja avustuksenmyöntämismenettelystä.

4.   Jos on tarpeen ja jos työohjelmassa tai -suunnitelmassa niin määrätään, ehdotuksista on käytävä ilmi, millä tavalla ja kuinka paljon sukupuolinäkökulman arvioinnilla on merkitystä kaavaillun hankkeen kannalta.

14 artikla

Eettinen arviointi

1.   Komissio tekee järjestelmällisesti eettiset arvioinnit ehdotuksista, joihin liittyy eettisiä kysymyksiä. Arvioinnissa tarkistetaan eettisten periaatteiden ja lainsäädännön noudattaminen sekä unionin ulkopuolella toteutettavan tutkimuksen osalta se, olisiko sama tutkimus sallittu jossakin jäsenvaltiossa.

2.   Komissio huolehtii siitä, että eettinen arviointi on mahdollisimman avoin, ja varmistaa, että se toteutetaan oikeaan aikaan välttäen mahdollisuuksien mukaan asiakirjojen uudelleen toimittamista.

15 artikla

Valinta- ja avustuksenmyöntämisperusteet

1.   Jätetyt ehdotukset arvioidaan seuraavia avustuksenmyöntämisperusteita soveltaen:

a)

huippuosaaminen;

b)

vaikutus;

c)

toteutuksen laatu ja tehokkuus.

2.   ERC:n tieteen eturintamassa toteutettavia toimia koskeviin ehdotuksiin sovelletaan vain 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua perustetta.

3.   Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetulle perusteelle voidaan antaa suurempi painotus innovointitoimia koskevien ehdotusten osalta.

4.   Työohjelmassa tai -suunnitelmassa määritellään tarkemmin 1 kohdassa mainittujen avustuksenmyöntämisperusteiden soveltamisesta sekä määritellään painotukset ja pistekynnykset.

5   Komission on otettava huomioon asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 ja asetuksen (EU) N:o 1268/2012 säännöksissä säädetty mahdollisuus kaksivaiheiseen ehdotusten jättämismenettelyyn, jos se on tarpeen ja sopusoinnussa ehdotuspyynnön tavoitteen kanssa.

6.   Ehdotukset asetetaan arvioinnin tulosten perusteella paremmuusjärjestykseen. Valinta tehdään tämän paremmuusjärjestyksen perusteella.

7.   Arvioinnin suorittavat riippumattomat asiantuntijat.

8.   Edellä 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun oikeussubjektin ollessa kyseessä tai muissa asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa arviointi voidaan suorittaa 7 kohdasta poikkeavalla tavalla. Tällaisen arvioinnin yhteydessä komissio toimittaa jäsenvaltioille yksityiskohtaiset tiedot käytetystä arviointimenettelystä ja sen tuloksista.

9.   Komissio tai asianomainen rahoituselin tarkistaa jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaisin keinoin etukäteen vain koordinaattorien taloudelliset toimintaedellytykset, jos toimeen unionilta haettu rahoitus on vähintään 500 000 euroa. Lisäksi jos käytettävissä olevien tietojen perusteella on perusteltua epäillä koordinaattorin tai muiden osallistujien taloudellisia toimintaedellytyksiä, komissio tai asianomainen rahoituselin tarkistaa niiden taloudelliset toimintaedellytykset.

10.   Taloudellisia toimintaedellytyksiä ei tarkisteta sellaisten oikeussubjektien osalta, joiden toimintaedellytykset jäsenvaltio tai assosioitunut maa takaa, eikä keski- ja korkea-asteen oppilaitosten osalta.

11.   Taloudelliset toimintaedellytykset voi taata jokin muu oikeussubjekti, jonka taloudelliset toimintaedellytykset tarkistetaan vuorostaan sen jälkeen 9 kohdan mukaisesti.

16 artikla

Arvioinnin uudelleentarkastelumenettely

1.   Komission tai asianomaisen rahoituselimen on huolehdittava siitä, että käytössä on avoin uudelleentarkastelumenettely sellaisia hakijoita varten, jotka katsovat, ettei heidän ehdotustaan ole arvioitu tässä asetuksessa, asianomaisessa työohjelmassa tai -suunnitelmassa taikka ehdotuspyynnössä vahvistettujen menettelyjen mukaisesti.

2.   Uudelleentarkastelupyynnön on liityttävä tiettyyn ehdotukseen, ja ehdotuksen koordinaattorin on toimitettava pyyntö 30 päivän kuluessa päivästä, jona komissio tai asianomainen rahoituselin ilmoittaa koordinaattorille arvioinnin tuloksista.

3.   Komissio tai asianomainen rahoituselin vastaa 2 kohdassa tarkoitetun pyynnön tarkastelusta. Tarkastelu koskee ainoastaan arvioinnin menettelyllisiä seikkoja eikä ehdotuksen ansioita.

4.   Komission tai asianomaisen rahoituselimen henkilöstöstä muodostuva arvioinnin uudelleentarkastelukomitea antaa lausunnon arviointiprosessin menettelyllisistä seikoista. Komitean puheenjohtajana toimii komission tai asianomaisen rahoituselimen virkamies, joka työskentelee muussa kuin ehdotuspyynnöstä vastaavassa osastossa. Komitea voi suositella joko

a)

ehdotuksen uudelleenarviointia ensisijaisesti sellaisten arvioijien toimesta, jotka eivät olleet mukana edellisessä arvioinnissa;

b)

alkuperäisen arvioinnin vahvistamista.

5.   Komissio tai asianomainen rahoituselin tekee 4 kohdassa tarkoitetun suosituksen perusteella päätöksen ja antaa sen tiedoksi ehdotuksen koordinaattorille. Komissio tai asianomainen rahoituselin tekee tällaisen päätöksen ilman aiheetonta viivytystä.

6.   Uudelleentarkastelumenettely ei saa viivästyttää sellaisten ehdotusten valintaprosessia, joita uudelleentarkastelupyyntö ei koske.

7.   Uudelleentarkastelumenettely ei saa estää mahdollisia muita toimia, joita osallistuja voi toteuttaa unionin oikeuden mukaisesti.

17 artikla

Tiedustelut ja valitukset

1.   Komission on varmistettava, että käytössä on menettely, jonka avulla osallistujat voivat tehdä tiedusteluja tai valituksia osallistumisestaan Horisontti 2020 -puiteohjelmaan.

2.   Komission on huolehdittava siitä, että kaikkien osallistujien saatavilla on tiedot siitä, miten he voivat esittää ongelmia, tiedusteluja tai valituksia, ja että kyseiset tiedot on julkaistu verkossa.

18 artikla

Avustussopimus

1.   Komissio laatii tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tämän asetuksen mukaisia komission tai asianomaisen rahoituselimen ja osallistujien välisiä vakioavustussopimuksia. Jos vakioavustussopimukseen on tarpeen tehdä huomattavia muutoksia, komissio tarkistaa sitä asianmukaisella tavalla tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

2.   Komissio tai asianomainen rahoituselin tekee osallistujien kanssa avustussopimuksen. Oikeussubjektin poistaminen tai korvaaminen ennen avustussopimuksen allekirjoittamista on perusteltava asianmukaisesti.

3.   Avustussopimuksessa määritellään osallistujien ja joko komission tai asianomaisen rahoituselimen oikeudet ja velvollisuudet tämän asetuksen mukaisesti. Siinä vahvistetaan myös niiden oikeussubjektien oikeudet ja velvollisuudet, joista tulee osallistujia toimen toteuttamisen aikana, sekä konsortion koordinaattorin asema ja tehtävät.

4.   Työohjelmaa tai -suunnitelmaa koskevan vaatimuksen perusteella avustussopimuksessa voidaan määrittää käyttöoikeuksiin, tulosten hyödyntämiseen ja levittämiseen liittyviä osallistujien oikeuksia ja velvoitteita, jotka ovat lisänä tässä asetuksessa määriteltyihin oikeuksiin ja velvoitteisiin.

5.   Avustussopimuksessa otetaan soveltuvin osin ja mahdollisuuksien mukaan huomioon eurooppalaisesta tutkijoiden peruskirjasta ja tutkijoiden työhönoton säännöstöstä annetun komission suosituksen yleiset periaatteet, tutkimuksen integriteetin periaatteet, komission suositus immateriaalioikeuksien hallinnoinnista osaamisen siirrossa sekä korkeakoulujen ja muiden julkisten tutkimuslaitosten käytännesäännöt samoin kuin asetuksen (EU) N:o 1291/2013 16 artiklassa vahvistettu sukupuolten tasa-arvon periaate.

6.   Avustussopimus sisältää soveltuvin osin säännöksiä, joilla varmistetaan eettisten periaatteiden noudattaminen, mukaan lukien riippumattoman eettisen lautakunnan perustaminen ja komission oikeus teettää riippumattomilla asiantuntijoilla eettinen tarkastus.

7.   Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa toimille myönnettävät erillisavustukset voivat kuulua puitekumppanuuteen asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 ja asetuksen (EU) N:o 1268/2012 mukaisesti.

19 artikla

Avustuspäätökset

Komissio, asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 121 artiklan 1 kohdan mukaisesti, tai asianomainen rahoituselin voi tarvittaessa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa tehdä avustussopimusten sijasta avustuspäätöksiä. Päätöksiin sovelletaan tarpeellisin mukautuksin avustussopimuksia koskevia tämän asetuksen säännöksiä.

20 artikla

Avustuksen myöntämisaika

1.   Asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 128 artiklan 2 kohdan mukaisesti ehdotuspyynnöissä ilmoitetaan suunniteltu päivämäärä, johon mennessä kaikille hakijoille ilmoitetaan heidän hakemuksensa arvioinnin tuloksista, ja alustava päivämäärä, jolloin avustussopimukset allekirjoitetaan tai avustuspäätökset annetaan tiedoksi.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut päivämäärät vahvistetaan seuraavien määräaikojen perusteella:

a)

kaikille hakijoille ilmoitetaan heidän hakemuksensa tieteellisen arvioinnin lopputuloksesta: enintään viisi kuukautta täydellisten ehdotusten lopullisesta jättämispäivästä;

b)

hakijoiden kanssa tehtävät avustussopimukset allekirjoitetaan tai hakijoille annetaan tiedoksi avustuspäätökset: kolme kuukautta päivästä, jona hakijoille ilmoitetaan hakemuksen hyväksymisestä.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetut määräajat voidaan ylittää ERC:n toteuttamien toimien osalta ja asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa erityisesti monimutkaisen toiminnan kyseessä ollessa, jos ehdotuksia on paljon tai jos hakijat pyytävät sitä.

4.   Osallistujille on annettava riittävästi aikaa avustussopimusten allekirjoittamista varten vaadittavien tietojen ja asiakirja-aineiston toimittamiseen. Komission on tehtävä päätökset ja tietopyynnöt mahdollisimman nopeasti. On vältettävä, mikäli mahdollista, asiakirjojen uudelleen toimittamista.

21 artikla

Avustuksen maksuaika

Avustukset on maksettava osallistujille oikeaan aikaan asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukaisesti. Kun maksu on suoritettu koordinaattorille, komission tai asianomaisen rahoituselimen on ilmoitettava asiasta osallistujille.

22 artikla

Suojattu sähköinen järjestelmä

Kaikki osallistujien kanssa tapahtuva tiedonvaihto, muun muassa avustussopimusten tekeminen sekä avustuspäätösten ja niihin mahdollisesti tehtävien muutosten tiedoksi antaminen, voidaan toteuttaa komission tai asianomaisen rahoituselimen perustaman sähköisen tiedonvaihtojärjestelmän avulla, kuten säädetään asetuksen (EU) N:o 1268/2012 179 artiklassa.

II   Jakso

Täytäntöönpano

23 artikla

Toimien täytäntöönpano

1.   Osallistujien on pantava toimi täytäntöön noudattaen kaikkia tästä asetuksesta, asetuksesta (EU, Euratom) N:o 966/2012, asetuksesta (EU) N:o 1268/2012, päätöksestä 2013/743/EU, työohjelmasta tai -suunnitelmasta, ehdotuspyynnöstä ja avustussopimuksesta johtuvia edellytyksiä ja velvoitteita.

2.   Osallistujat eivät saa tehdä sitoumuksia, jotka ovat ristiriidassa tämän asetuksen ja avustussopimuksen kanssa. Jos osallistuja ei noudata toimen teknistä täytäntöönpanoa koskevia velvoitteitaan, muiden osallistujien on täytettävä velvoitteet ilman ylimääräistä unionin rahoitusta, jollei komissio tai rahoituselin erikseen vapauta niitä tästä velvoitteesta. Jos osallistuja laiminlyö maksun, komissio voi 39 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti siirtää saatavan 38 artiklassa tarkoitetusta osallistujien takuurahastolta toimen koordinoijalle. Kunkin osallistujan taloudellinen vastuu rajoittuu osallistujan omiin velkoihin, jollei osallistujien takuurahastoa koskevista säännöksistä muuta johdu. Osallistujien on huolehdittava siitä, että komissiolle tai asianomaiselle rahoituselimelle ilmoitetaan ajoissa kaikista merkittävistä tapahtumista, joilla voi olla vaikutuksia toimen toteutukseen tai unionin etuihin.

3.   Osallistujien on toteutettava toimi ja kaikki sen edellyttämät tarpeelliset ja kohtuulliset toimenpiteet. Niillä on oltava käytettävissään tarvittavat voimavarat silloin, kun niitä tarvitaan toteutusta varten. Ne voivat antaa toimeen kuuluvan työn kolmansien osapuolten, myös alihankkijoiden, tehtäväksi tai käyttää kolmansien osapuolten luontoissuorituksina käyttöön antamia voimavaroja avustussopimuksessa vahvistettujen ehtojen mukaisesti, jos se on tarpeen toimen toteuttamiseksi. Osallistuja on vastuussa toteutetusta työstä komissiolle ja asianomaiselle rahoituselimelle sekä muille osallistujille.

4.   Toimen tiettyjen osien toteuttamisesta tehtävät alihankintasopimukset ovat sallittuja ainoastaan avustussopimuksessa määritellyissä tapauksissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, joita ei ole voitu ennakoida selvästi avustussopimuksen tullessa voimaan.

5.   Muut kolmannet osapuolet kuin alihankkijat voivat toteuttaa toimeen kuuluvan työn avustussopimuksessa vahvistetuin edellytyksin. Kyseinen kolmas osapuoli ja toteutettava työ on määritettävä avustussopimuksessa.

Kyseisille kolmansille osapuolille aiheutuvat kustannukset voidaan katsoa tukikelpoisiksi, jos kolmas osapuoli täyttää kaikki seuraavat edellytykset:

a)

se olisi rahoituskelpoinen, jos se olisi osallistuja;

b)

se on liitännäisosallistuja tai sillä on osallistujaan oikeudellinen kytkös, joka edellyttää yhteistyötä, joka ei rajoitu toimeen;

c)

se on yksilöity avustussopimuksessa;

d)

se noudattaa osallistujaan avustussopimuksen mukaisesti sovellettavia sääntöjä, jotka koskevat kustannusten tukikelpoisuutta ja menojen valvontaa;

e)

se hyväksyy yhteisvastuullisuuden osallistujan kanssa sille unionin avustukselle, joka vastaa kolmannen osapuolen ilmoittamaa määrää, jos komissio tai asianomainen rahoituselin sitä pyytää.

6.   Kolmannet osapuolet voivat myös antaa osallistujan käyttöön voimavaroja toimessa käytettävinä luontoissuorituksina. Kustannukset, joita kolmansille osapuolille aiheutuu niiden maksutta käyttöön antamista luontoissuorituksista, ovat tukikelpoisia, jos ne täyttävät avustussopimuksessa määritetyt ehdot.

7.   Toimeen voi kuulua rahoitustukea kolmansille osapuolille asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 ja asetuksessa (EU) N:o 1268/2012 vahvistettujen ehtojen mukaisesti. Asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 137 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut määrät voidaan ylittää, jos se on välttämätöntä toimen tavoitteiden saavuttamiseksi.

8.   Toimet, joiden osallistujat ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/17/EY (24), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/18/EY (25) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/81/EY (26) tarkoitettuja hankintaviranomaisia, voivat sisältää esikaupallista hankintaa tai innovatiivisten ratkaisujen hankintaa, myös ensisijaisena tarkoituksena, jos kyseinen hankinta sisältyy työohjelmaan tai -suunnitelmaan ja jos toimen toteuttaminen sitä edellyttää. Tällöin osallistujien toteuttamiin hankintamenettelyihin sovelletaan tämän asetuksen 51 artiklan 2, 4 ja 5 kohdan sääntöjä.

9.   Osallistujien on noudatettava toimen toteuttamismaan kansallisia lakeja, määräyksiä ja eettisiä sääntöjä. Osallistujien on tarvittaessa pyydettävä asianomaisilta kansallisilta tai paikallisilta eettisiltä toimikunnilta lupa toimen aloittamiseen.

10.   Työ, johon liittyy eläinten käyttöä, on toteutettava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 13 artiklan mukaisesti ja noudattaen vaatimusta eläinten tieteellisen käytön korvaamisesta, vähentämisestä ja parantamisesta unionin oikeuden ja erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/63/EU (27) mukaisesti.

24 artikla

Konsortio

1.   Konsortion jäsenten, jotka haluavat osallistua toimeen, on nimettävä keskuudestaan koordinaattori, joka on mainittava avustussopimuksessa. Koordinaattori toimii keskeisenä yhteyshenkilönä konsortion jäsenten välillä suhteissa komissioon tai asiasta vastaavaan rahoituselimeen, ellei avustussopimuksessa ole toisin määrätty tai jos avustussopimuksen mukaiset velvoitteet on jätetty täyttämättä.

2.   Toimeen osallistuvien konsortion jäsenten on tehtävä sisäinen sopimus, jäljempänä 'konsortiosopimus', jossa vahvistetaan niiden avustussopimuksen mukaiset oikeudet ja velvoitteet toimen toteutuksen osalta, lukuun ottamatta työohjelmassa tai -suunnitelmassa taikka ehdotuspyynnössä mainittuja asianmukaisesti perusteltuja tapauksia. Komissio julkaisee ohjeet tärkeimmistä kysymyksistä, joista osallistujat voivat sopia konsortiosopimuksissaan.

3.   Konsortiosopimuksessa voidaan määrätä muun muassa

a)

konsortion sisäisestä organisoinnista;

b)

unionin rahoituksen jakamisesta;

c)

tulosten levittämistä ja käyttöä sekä käyttöoikeuksia koskevista, tämän asetuksen III osaston I luvun sääntöjä sekä avustussopimuksen määräyksiä täydentävistä säännöistä;

d)

sisäisten riitojen ratkaisumenettelystä;

e)

vastuusta, vahingonkorvauksista ja luottamuksellisuutta koskevista järjestelyistä osallistujien välillä.

Konsortion jäsenet voivat tehdä konsortiossa mitä tahansa järjestelyjä, joita ne pitävät sopivina, siinä määrin kuin ne eivät ole ristiriidassa avustussopimuksen tai tämän asetuksen kanssa.

4.   Konsortio voi ehdottaa osallistujan lisäämistä tai poistamista tai koordinaattorin vaihtamista asiaa koskevien avustussopimuksen määräysten mukaisesti edellyttäen, että muutos on sopusoinnussa osallistumisehtojen kanssa, ei vaikuta haitallisesti toimen toteuttamiseen eikä ole vastoin yhdenvertaisen kohtelun periaatetta.

III   Jakso

Avustusmuodot ja rahoitussäännöt

25 artikla

Avustusmuodot

Avustukset voidaan myöntää missä tahansa asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 123 artiklassa säädetyssä muodossa ottaen huomioon toimen tavoitteet.

26 artikla

Kustannusten tukikelpoisuus

1.   Kustannusten tukikelpoisuuden edellytykset määritellään asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 126 artiklassa. Kustannukset, jotka aiheutuvat toimen yhteydessä kolmansille osapuolille, voivat olla tukikelpoisia tämän asetuksen säännösten ja avustussopimuksen määräysten mukaisesti.

2.   Tukikelpoisia eivät ole kustannukset, jotka eivät täytä 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä, mukaan lukien erityisesti tappio- tai maksuvaraukset, kurssitappiot, pääoman tuottoon liittyvät kustannukset, jonkin toisen unionin toimen tai ohjelman yhteydessä korvatut kustannukset, velat ja velanhoitomaksut sekä kohtuuttomat tai perusteettomat menot.

27 artikla

Tukikelpoiset välittömät henkilöstökustannukset

1.   Rajoittamatta 26 artiklassa säädettyjen edellytysten soveltamista tukikelpoiset välittömät henkilöstökustannukset on rajoitettu palkkoihin sekä sosiaaliturvamaksuihin ja muihin kansalliseen lainsäädäntöön tai työsopimukseen perustuviin kustannuksiin, jotka sisältyvät toimeen osoitetun henkilökunnan palkkaan.

2.   Rajoittamatta 26 artiklassa säädettyjen edellytysten soveltamista tukikelpoisina välittöminä henkilöstökustannuksina voidaan pitää myös toimeen osoitetulle osallistujien henkilökunnalle maksettavaa lisäpalkkaa, mukaan lukien lisäsopimusten perusteella niiden luonteesta riippumatta suoritettavat maksut, 3 kohdassa esitettyyn enimmäismäärään saakka, jos seuraavat lisäedellytykset täyttyvät:

a)

se on osa osallistujan tavanomaisia palkkauskäytäntöjä ja maksetaan johdonmukaisella tavalla aina kun vaatimuksena on samankaltainen työ tai asiantuntemus;

b)

lisämaksujen laskemisperusteet ovat objektiiviset, ja osallistuja soveltaa niitä yleisesti käytettävästä rahoituslähteestä riippumatta.

3.   Lisäpalkka voi olla tukikelpoista 8 000 euron määrään asti vuodessa ja henkilöä kohti. Henkilöä, joka ei työskentele toimessa täysipäiväisesti, koskee työaikarajoitus. Työaikarajoitus lasketaan jakamalla 8 000 euroa 31 artiklan mukaisesti lasketun vuotuisen tehokkaan työajan määrällä.

28 artikla

Toimen rahoitus

1.   Toimen rahoitus ei saa ylittää tukikelpoisten kustannusten kokonaismäärää, josta on vähennetty toimen tulot.

2.   Toimen tuloja voivat olla

a)

voimavarat, jotka kolmannet osapuolet antavat veloituksetta osallistujien käyttöön varojen siirtoina tai luontoissuorituksina ja joiden arvon osallistuja on ilmoittanut tukikelpoisiksi kustannuksiksi, edellyttäen että kolmas osapuoli on antanut ne varta vasten toimessa käytettäviksi;

b)

toimesta saadut tuotot, paitsi jos ne syntyvät toimen tulosten hyödyntämisestä;

c)

tuotot, jotka syntyvät avustussopimuksen yhteydessä hankitun omaisuuden myynnistä siihen kustannusten arvoon saakka, jonka osallistuja on alun perin kirjannut toimen kustannuksiksi.

3.   Kussakin toimessa sovelletaan yhtä tukikelpoisten kustannusten korvausosuutta kaikkiin siinä rahoitettaviin toimintoihin. Enimmäiskorvausosuus vahvistetaan työohjelmassa tai -suunnitelmassa.

4.   Horisontti 2020 -puiteohjelman avustus voi olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisrahoitusperiaatteen käyttöä.

5.   Horisontti 2020 -puiteohjelman avustus on enintään 70 prosenttia innovointitoimien ja ohjelmien yhteisrahoitustoimien tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.

Poikkeuksena siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, Horisontti 2020 -puiteohjelman avustus voi innovointitoimien osalta olla enimmillään 100 prosenttia voittoa tavoittelemattomien oikeussubjektien tukikelpoisista kokonaiskustannuksista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisrahoitusperiaatteen käyttöä.

6.   Tässä artiklassa määriteltyjä korvausosuuksia sovelletaan myös tapauksissa, joissa koko toimea tai toimen osaa varten on vahvistettu kiinteinä korvausosuuksina, yksikkökustannusten mukaisina korvauksina tai kertakorvauksina myönnettävä rahoitus.

29 artikla

Välilliset kustannukset

1.   Tukikelpoiset välilliset kustannukset määritetään soveltamalla 25 prosentin kiinteää osuutta tukikelpoisista välittömistä kokonaiskustannuksista, joihin ei lueta alihankinnan tukikelpoisia välittömiä kustannuksia eikä kolmansien osapuolten käyttöön antamien voimavarojen kustannuksia silloin, kun kyseisiä voimavaroja ei käytetä avustuksensaajan toimitiloissa, eikä kolmansille osapuolille annettavaa rahoitustukea.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, välilliset kustannukset voidaan ilmoittaa kertakorvauksena tai yksikkökustannusten mukaisesti maksettavina korvauksina, jos tästä määrätään työohjelmassa tai -suunnitelmassa.

30 artikla

Rahoituksen tasojen arviointi

Horisontti 2020 -puiteohjelman väliarviointiin kuuluu tämän asetuksen 27, 28 ja 29 artiklassa vahvistettuihin uusiin rahoituksen tasoihin liittyvien erilaisten piirteiden arviointi, jossa pyritään arvioimaan, onko uusi lähestymistapa johtanut epätoivottaviin tilanteisiin, joilla olisi kielteisiä vaikutuksia Horisontti 2020 -puiteohjelman houkuttelevuuteen.

31 artikla

Vuotuinen tehokas työaika

1.   Tukikelpoisia henkilöstökustannuksia ovat ainoastaan toimeen liittyvää työtä suoraan tekevien henkilöiden tosiasiallisen työajan kustannukset. Osallistujan on toimitettava näyttö tosiasiallisesta työajasta, yleensä ajankäytön seurantajärjestelmän tietoja käyttäen.

2.   Täysipäiväisesti toimessa työskentelevien osalta ei vaadita ajankäytön seurantaa. Tällöin osallistujan on allekirjoitettava vakuutus siitä, että kyseinen henkilö on työskennellyt toimessa täysipäiväisesti.

3.   Avustussopimuksen on sisällettävä

a)

ajankäytön seurantajärjestelmää koskevat vähimmäisvaatimukset;

b)

vaihtoehto valita joko vuotuisen tehokkaan kiinteän työajan määrä ja henkilöstön tuntikustannusten laskemisen perustana käytettävän vuotuisen tehokkaan työajan määrän määrittelyssä käytetty menetelmä ottaen huomioon osallistujan tavanomaiset kirjanpitokäytänteet.

32 artikla

Pienten ja keskisuurten yritysten omistajat ja muut palkkaa saamattomat luonnolliset henkilöt

Palkkaa saamattomat pk-yritysten omistajat sekä muut palkkaa saamattomat luonnolliset henkilöt voivat laskuttaa henkilöstökustannukset yksikkökustannusten perusteella.

33 artikla

Yksikkökustannukset

1.   Komissio voi asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 124 artiklan mukaisesti vahvistaa menetelmät yksikkökustannusten määrittämiseksi. Nämä menetelmät perustuvat

a)

tilastotietoihin ja tai muihin vastaaviin objektiivisiin tietoihin;

b)

tarkastettavissa oleviin osallistujan historiatietoihin.

2.   Tukikelpoisia välittömiä henkilöstökustannuksia voidaan rahoittaa yksikkökustannusten mukaisesti, jolloin kustannusten on oltava osallistujan tavanomaisen kustannuslaskentakäytännön mukaisesti määritettyjä ja täytettävä kaikki seuraavat kriteerit:

a)

ne on laskettu osallistujan liikekirjanpitoon kirjattujen henkilöstöstä aiheutuvien tosiasiallisten kokonaiskustannusten perusteella; osallistuja voi mukauttaa kyseisiä kustannuksia budjetoitujen tai arvioitujen tekijöiden perusteella komission määrittämin ehdoin;

b)

ne ovat 26 ja 27 artiklan mukaisia;

c)

niiden avulla voidaan varmistaa, että voitontavoittelun kiellon periaatetta noudatetaan ja että vältytään korvaamasta samoja kustannuksia kahteen kertaan;

d)

ne on laskettu noudattaen asianmukaisesti 31 artiklaa.

34 artikla

Kustannusselvityksiä koskeva lausunto

Kustannusselvityksiä koskevan lausunnon on katettava avustuksen kokonaismäärä, jonka osallistuja hakee maksatukseen tosiasiallisten kustannusten korvauksina ja 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuina yksikkökustannusten mukaisina korvauksina lukuun ottamatta kertakorvauksien, kiinteiden määrien ja muiden yksikkökustannusten kuin osallistujan tavanomaisen kustannuslaskentamenettelyn perusteella ilmoitettuja määriä. Lausunto on toimitettava ainoastaan, jos kyseinen määrä on avustuksen loppuerää maksatukseen haettaessa vähintään 325 000 euroa.

35 artikla

Menettelytapoja koskevat lausunnot

1.   Osallistujat, jotka laskevat ja hakevat maksatukseen välittömät henkilöstökustannuksensa yksikkökustannusten perusteella 33 artiklan 2 kohdan mukaisesti, voivat toimittaa komissiolle lausunnon menettelytavoista. Menettelytapojen on täytettävä 33 artiklan 2 kohdan mukaiset ehdot ja avustussopimuksen vaatimukset.

2.   Jos komissio hyväksyy menettelytapoja koskevan lausunnon, se pätee kaikkiin asetuksen (EU) N:o 1291/2013 nojalla rahoitettuihin toimiin, ja osallistujan on laskettava kustannukset ja haettava ne maksatukseen sen perusteella. Sen jälkeen kun komissio on hyväksynyt menettelytapoja koskevan lausunnon, se ei voi valittaa mistään hyväksyttyihin menettelytapoihin sisältyvästä systemaattisesta tai toistuvasta virheestä.

36 artikla

Lausuntojen antamiseen oikeutetut tilintarkastajat

1.   Edellä 34 ja 35 artiklassa tarkoitetut kustannusselvityksiä ja menettelytapoja koskevat lausunnot antaa riippumaton tilintarkastaja, jolla on kelpoisuus suorittaa kirjanpitoaineiston lakisääteisiä tarkastuksia Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY (28) tai vastaavien kansallisten säännösten mukaisesti, taikka toimivaltainen ja riippumaton virkamies, jos asiasta vastaavat kansalliset viranomaiset ovat vahvistaneet hänen oikeudellisen kelpoisuutensa tarkastaa kyseisen osallistujan tilejä ja jos hän ei ole osallistunut kustannusselvityksen laatimiseen.

2.   Tilintarkastajan, joka antaa kustannusselvityksiä ja menettelytapoja koskevan lausunnon, on komission, tilintarkastustuomioistuimen tai Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) pyynnöstä annettava käyttöön tilintarkastukseen liittyvät työpaperit ja muut asiakirjat, joiden perusteella kustannusselvityksiä tai metodologiaa koskeva lausunto annettiin.

37 artikla

Kumulatiivinen rahoitus

Toimeen, johon on myönnetty avustus unionin talousarviosta, voidaan myöntää avustus myös asetuksen (EU) N:o 1291/2013 perusteella edellyttäen, että avustukset eivät kata samoja kustannuseriä.

IV   Jakso

Vakuudet

38 artikla

Osallistujien takuurahasto

1.   Perustetaan osallistujien takuurahasto, jäljempänä 'takuurahasto', kattamaan riskit, jotka liittyvät siihen, että unionille kuuluvia summia ei saada perityksi takaisin toimista, joihin komissio on myöntänyt avustuksia päätöksen N:o 1982/2006/EY mukaisesti ja joihin komissio tai unionin rahoituselimet ovat myöntäneet avustuksia Horisontti 2020 -puiteohjelmasta tässä asetuksessa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti. Takuurahasto korvaa asetuksella (EY) N:o 1906/2006 perustetun osallistujien takuurahaston ja jatkaa sen toimintaa.

2.   Takuurahastoa hoidetaan 39 artiklan mukaisesti. Takuurahaston tuottamat korkotulot lisätään takuurahaston varoihin, ja niitä käytetään yksinomaan 39 artiklan 3 kohdassa vahvistettuihin tarkoituksiin.

3.   Jos korkotulot eivät riitä kattamaan 39 artiklan 3 kohdassa kuvattuja toimenpiteitä, takuurahaston varoja ei käytetä, ja komissio tai asianomainen unionin rahoituselin perii mahdolliset saatavat suoraan osallistujilta tai kolmansilta osapuolilta.

4.   Takuurahasto katsotaan asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukaiseksi riittäväksi vakuudeksi. Osallistujilta ei saa hyväksyä eikä vaatia lisävakuuksia eikä -takuita muutoin kuin tämän artiklan 3 kohdassa kuvatuissa tapauksissa.

5.   Horisontti 2020 -puiteohjelman osallistujien, joihin liittyvän riskin takuurahasto kattaa, on maksettava takuurahastoon osuus, jonka suuruus on 5 prosenttia toimeen myönnetystä unionin rahoituksesta. Takuurahastoon maksettu määrä palautetaan toimen päätyttyä osallistujalle koordinaattorin kautta.

6.   Edellä 5 kohdassa esitettyä rahoitusosuutta, joka osallistujien on määrä maksaa takuurahastoon, voidaan pienentää Horisontti 2020 -puiteohjelman väliarvioinnin perusteella.

39 artikla

Takuurahaston toiminta

1.   Takuurahastoa hallinnoi unioni, jota edustaa osallistujien puolesta toimeenpanevana elimenä komissio avustussopimuksessa vahvistettujen ehtojen mukaisesti.

Komissio voi hallinnoida takuurahastoa suoraan tai antaa takuurahaston varainhoidon joko Euroopan investointipankin tai jonkin sopivan rahoituslaitoksen, jäljempänä 'tallettajapankki', tehtäväksi. Tallettajapankki hallinnoi takuurahastoa komission ohjeiden mukaisesti.

2.   Rahoitusosuus, joka osallistujien on määrä maksaa takuurahastoon, voidaan vähentää ensimmäisestä ennakkorahoituserästä ja maksaa takuurahastoon osallistujien puolesta.

3.   Jos unionilla on saatavia osallistujalta, komissio voi, tämän rajoittamatta seuraamuksia, joita voidaan määrätä maksun laiminlyöneelle osallistujalle, joko

a)

siirtää tai määrätä tallettajapankin siirtämään saatava suoraan takuurahastosta toimen koordinaattorille. Tämä siirto tehdään sen jälkeen, kun maksun laiminlyöneen osallistujan osallistuminen on päätetty tai kyseinen osallistuja on vetäytynyt toimesta toimen toteuttamisen ollessa edelleen kesken ja muut osallistujat sopivat toimen toteuttamisesta sen alkuperäisiä tavoitteita noudattaen. Takuurahastosta siirretyt saatavat katsotaan unionin rahoitukseksi;

b)

periä tosiasiallisesti kyseisen saatavan takuurahastolta.

Komissio lähettää kyseiselle osallistujalle tai kolmannelle osapuolelle määräyksen maksaa saatava takuurahastoon. Komissio voi tehdä sitä varten perintäpäätöksen asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukaisesti.

4.   Takaisin perityt määrät katsotaan asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti takuurahastoon sidotuiksi tuloiksi. Kun kaikki avustukset, joiden riskin takuurahasto kattaa, on toteutettu, komissio perii takuurahastoon jääneet määrät ja ne merkitään unionin talousarvioon, jollei lainsäädäntövallan käyttäjän päätöksistä muuta johdu.

III   LUKU

Asiantuntijat

40 artikla

Riippumattomien asiantuntijoiden nimittäminen

1.   Komissio ja soveltuvin osin rahoituselimet voivat nimittää riippumattomia asiantuntijoita arvioimaan ehdotuksia 15 artiklan mukaisesti tai neuvomaan tai avustamaan

a)

ehdotusten arvioinnissa;

b)

asetuksen (EU) N:o 1291/2013 mukaisesti toteutettujen toimien ja aikaisempien tutkimus- ja/tai innovointiohjelmien seurannassa;

c)

unionin tutkimus- ja innovointipolitiikan tai -ohjelmien, mukaan lukien Horisontti 2020 -puiteohjelma, täytäntöönpanossa sekä eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamisessa ja toiminnassa;

d)

tutkimus- ja innovointiohjelmien arvioinnissa;

e)

unionin tutkimus- ja innovointipolitiikan suunnittelussa, mukaan lukien tulevien ohjelmien valmistelu.

2.   Riippumattomat asiantuntijat valitaan heille annettavien tehtävien edellyttämän osaamisen, kokemuksen ja tietämyksen perusteella. Tapauksissa, joissa riippumattomien asiantuntijoiden on käsiteltävä turvallisuusluokiteltuja tietoja, heille on tehtävä ennen nimittämistä asianmukainen turvallisuusselvitys.

Riippumattomat asiantuntijat etsitään ja valitaan käyttäen yksittäisille henkilöille suunnattuja hakemuspyyntöjä sekä alan organisaatioille, kuten tutkimusvirastoille, tutkimuslaitoksille, korkeakouluille, standardointielimille, kansalaisyhteiskunnan järjestöille tai yrityksille, kohdistettuja pyyntöjä, joiden avulla kootaan tietokanta sopivista ehdokkaista.

Komissio tai asianomainen rahoituselin voi tarpeelliseksi katsoessaan ja perustelluissa tapauksissa avoimella tavalla valita tarvittavan osaamisen omaavia asiantuntijoita myös tietokannan ulkopuolelta.

Komission tai asianomaisen rahoituselimen on riippumattomia asiantuntijoita nimittäessään toteutettava tarvittavia toimenpiteitä, joiden avulla tavoitellaan asiantuntijaryhmissä ja arviointilautakunnissa eri osaamisen, kokemuksen sekä tietämyksen, maantieteellisen jakauman ja sukupuolten edustuksen kannalta tasapainoista kokoonpanoa ja ottaen huomioon kyseisen toimen edustaman alan tilanteen. Tapauksen mukaan pyritään myös yksityisen ja julkisen sektorin tasapuoliseen edustukseen.

Komissio tai asianomainen rahoituselin voi pyytää neuvoa-antavilta elimiltä lausuntoja riippumattomien asiantuntijoiden nimittämistä varten. ERC:n tieteen eturintamassa toteutettavia toimia varten komissio nimittää asiantuntijat ERC:n tieteellisen neuvoston ehdotuksesta.

3.   Komissio tai asianomainen rahoituselin huolehtii siitä, että asiantuntija, jolla on eturistiriita asiassa, josta hänen on määrä antaa lausunto, ei arvioi tätä nimenomaista asiaa tai anna sitä koskevia neuvoja tai avusta siinä.

4.   Kaikki riippumattomien asiantuntijoiden kanssa tapahtuva tiedonvaihto, muun muassa nimittämistä koskevien sopimusten tekeminen ja niihin mahdollisesti tehtävät muutokset, voidaan toteuttaa komission tai asianomaisen rahoituselimen aikaan saamien sähköisten tiedonvaihtojärjestelmien avulla, kuten säädetään asetuksen 287 artiklan 4 kohdassa.

5.   Komissiota tai rahoituselimiä asetuksen (EU) N:o 1291/2013 ja päätöksen 2013/743/EU täytäntöönpanossa avustaneiden, yksityishenkilöinä nimitettyjen asiantuntijoiden nimet ja heidän erikoisalansa julkistetaan vähintään kerran vuodessa komission tai asianomaisen rahoituselimen internetsivustolla. Tällaisten tietojen kokoamisessa, käsittelyssä ja julkistamisessa noudatetaan asetusta (EY) N:o 45/2001.

III   OSASTO

TULOSTEN HYÖDYNTÄMISTÄ JA LEVITTÄMISTÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖT

I   LUKU

Avustukset

I   Jakso

Tulokset

41 artikla

Tulosten omistus

1.   Tulokset ovat sen osallistujan omaisuutta, joka on ne tuottanut.

2.   Jos toimen osallistujat ovat yhdessä tuottaneet tulokset ja jos ei voida määritellä kunkin osuutta yhteisistä tuloksista tai jos kyseisiä yhteisiä tuloksia ei voida erottaa asiaankuuluvan teollis- tai tekijänoikeussuojan hakemisen, saamisen tai säilyttämisen vuoksi, osallistujilla on yhteinen omistusoikeus kyseisiin tuloksiin. Yhteisomistajat tekevät sopimuksen yhteisen omistusoikeuden jakamisesta ja käytön ehdoista niille avustussopimuksen nojalla kuuluvien velvoitteiden mukaisesti. Yhteisomistajat voivat päättää olla jatkamatta yhteisomistusta ja ottaa käyttöön vaihtoehtoisen järjestelyn muun muassa siirtämällä omistusosuutensa yhdelle omistajalle siten, että muilla osallistujilla on niihin käyttöoikeudet, kun tulokset on tuotettu.

Jollei yhteisomistusta koskevassa sopimuksessa muuta sovita, kullakin yhteisomistajalla on oikeus myöntää seuraavia ehtoja noudattaen kolmansille osapuolille yhteisessä omistuksessa olevien tulosten hyödyntämiseksi rinnakkaislisenssejä, jotka eivät oikeuta alilisenssien antamiseen:

a)

muille yhteisomistajille on ilmoitettava etukäteen asiasta;

b)

muille yhteisomistajille on suoritettava oikeudenmukainen ja kohtuullinen korvaus.

3.   Jos osallistujan henkilöstö tai muut sen palveluksessa olevat osapuolet voivat vaatia oikeuksia tuotettuihin tuloksiin, kyseisen osallistujan on huolehdittava siitä, että oikeuksia on mahdollista käyttää tavalla, joka on sopusoinnussa osallistujalle avustussopimuksen nojalla kuuluvien velvoitteiden kanssa.

42 artikla

Tulosten suojaaminen

1.   Jos tuloksia voidaan hyödyntää teollisesti tai kaupallisesti tai voidaan perustellusti olettaa, että niitä voidaan hyödyntää tällä tavalla, tulokset omistavan osallistujan on tutkittava mahdollisuus suojata ne. Jos se on mahdollista, kohtuullista ja olosuhteisiin nähden perusteltua, omistajan on huolehdittava niiden riittävästä suojaamisesta asianmukaiseksi ajaksi ja asianmukaisella maantieteellisellä kattavuudella ottaen asianmukaisesti huomioon tulokset omistavan osallistujan ja toimen muiden osallistujien oikeutetut edut, erityisesti kaupalliset edut.

2.   Jos unionin rahoitusta saanut osallistuja ei aio suojata tuottamiaan tuloksia muusta syystä kuin siksi, ettei se ole unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti mahdollista tai ettei tuloksilla ole kaupallisia tai teollisia hyödyntämismahdollisuuksia, eikä aio tulosten suojaamiseksi siirtää niitä jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan sijoittautuneelle toiselle oikeussubjektille, sen on ennen minkäänlaista tulosten levittämistä ilmoitettava asiasta komissiolle tai asianomaiselle rahoituselimelle. Komissio unionin puolesta tai asianomainen rahoituselin voi asianomaiselta osallistujalta luvan saatuaan ottaa kyseiset tulokset omistukseensa ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet niiden suojaamiseksi riittävällä tavalla.

Osallistuja voi kieltäytyä antamasta suostumusta ainoastaan, jos se voi osoittaa, että tämä vahingoittaisi merkittävästi sen oikeutettuja etuja. Tuloksia ei saa levittää ennen kuin komissio tai asianomainen rahoituselin on tehnyt päätöksen olla ottamatta omistukseensa tai päättänyt ottaa omistukseensa kyseiset tulokset ja toteuttanut tarvittavat toimenpiteet niiden suojaamiseksi. Komission tai asianomaisen rahoituselimen on tehtävä tällainen päätös ilman aiheetonta viivytystä. Avustussopimuksessa on asetettava tätä koskevat määräajat.

3.   Jos unionin rahoitusta saanut osallistuja aikoo luopua tulosten suojaamisesta tai ei aio jatkaa niiden suojaamista muusta syystä kuin siksi, ettei tuloksilla ole kaupallisia tai teollisia hyödyntämismahdollisuuksia enintään viiden vuoden kuluessa loppumaksun maksamisesta, sen on ilmoitettava tästä komissiolle tai asianomaiselle rahoituselimelle, joka voi jatkaa tai laajentaa suojaamista ottamalla kyseiset tulokset omistukseensa. Osallistuja voi kieltäytyä antamasta suostumusta ainoastaan, jos se voi osoittaa, että tämä vahingoittaisi merkittävästi sen oikeutettuja etuja. Avustussopimuksessa on asetettava tätä koskevat määräajat.

43 artikla

Tulosten hyödyntäminen ja levittäminen

1.   Kunkin unionin rahoitusta saaneen osallistujan on tehtävä parhaansa omistamiensa tulosten hyödyntämiseksi taikka huolehdittava erityisesti 44 artiklan mukaisella tulosten siirrolla ja lisensoinnilla siitä, että jokin muu oikeussubjekti hyödyntää ne.

Hyödyntämistä koskevista lisävelvoitteista määrättään avustussopimuksessa. Kun on kyse tutkimustoiminnasta, joka tarjoaa mahdollisuuksia tärkeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseen, tulosten hyödyntämistä koskeviin lisävelvoitteisiin voi kuulua rinnakkaislisenssien myöntäminen. Tällaisista mahdollisista lisävelvoitteista on mainittava työohjelmassa tai -suunnitelmassa.

2.   Jollei teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamiseen, turvallisuussääntöihin tai oikeutettuihin etuihin liittyvistä rajoituksista muuta johdu, kunkin osallistujan on levitettävä omistamansa tulokset tarkoituksenmukaisella tavalla mahdollisimman pian. Avustussopimuksessa voidaan asettaa tätä koskevia määräaikoja.

Hyödyntämistä koskevista lisävelvoitteista määrätään avustussopimuksessa ja ne on mainittava työohjelmassa tai -suunnitelmassa.

Tieteellisten julkaisujen kautta tapahtuvaan tulosten levittämiseen sovelletaan avoimen saatavuuden (open access) periaatetta avustussopimuksessa määritettävin ehdoin ja edellytyksin. Kustannukset, jotka liittyvät Horisontti 2020 -puiteohjelmasta rahoitettavan tutkimustoiminnan tuloksena saatavien tieteellisten julkaisujen avoimeen saatavuuteen ja jotka syntyvät toimen keston aikana, ovat korvauskelpoisia avustussopimuksen ehtojen mukaisesti. Asetuksen (EU) 1291/2013 18 artiklan mukaisesti avustussopimuksessa ei saa asettaa julkaisujen avointa saatavuutta koskevia ehtoja, jotka aiheuttaisivat julkaisemiseen liittyviä lisäkustannuksia toimen päätökseen saattamiseen jälkeen.

Tutkimusaineistojen levittämistä varten avustussopimuksessa voidaan tutkimusaineistojen avoimeen saatavuuteen ja säilyttämiseen liittyen vahvistaa ehdot ja edellytykset, joiden mukaisesti kyseisten tulosten avoimesta saatavuudesta huolehditaan erityisesti ERC:n ja FET-ohjelmaan kuuluvien tieteen eturintamassa toteutettavien toimien osalta tai muilla asianmukaisilla aloilla, ja ottaen huomioon osallistujien oikeutetut edut sekä tietosuojasääntöihin, turvallisuussääntöihin tai teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvät rajoitukset. Tällaisessa tapauksessa työohjelmassa tai -suunnitelmassa on mainittava, edellytetäänkö tutkimusaineistojen levittämistä avoimen saatavuuden avulla.

Kaikista levittämistoimenpiteistä on ilmoitettava etukäteen muille osallistujille. Osallistuja voi ilmoituksen saatuaan kieltäytyä hyväksymästä suunniteltuja levittämistoimenpiteitä, jos se voi osoittaa, että ne vahingoittaisivat merkittävästi sen tuloksiin tai tausta-aineistoon liittyviä oikeutettuja etuja. Tällaisissa tapauksissa levittämistä ei saa toteuttaa ilman, että toteutetaan asianmukaiset toimet näiden oikeutettujen etujen turvaamiseksi. Avustussopimuksessa on asetettava tätä koskevat määräajat.

3.   Komission tai asianomaisen rahoituselimen suorittamaa seurantaa ja tulosten levittämistä varten osallistujien on annettava käyttöön kaikki tiedot tulosten hyödyntämiseen ja levittämiseen liittyvistä toimistaan ja tarvittavat asiakirjat avustussopimuksessa määriteltyjen ehtojen mukaisesti. Ellei tietoja toimittaneiden osallistujien oikeutetuista eduista muuta johdu, kyseiset tiedot on julkistettava. Avustussopimuksessa on muun muassa asetettava tällaisia tiedonantovelvoitteita koskevat määräajat.

4.   Kaikkiin tuloksiin liittyviin patenttihakemuksiin, standardeihin, julkaisuihin tai muihin, myös sähköisiin, levittämisen muotoihin, on mahdollisuuksien mukaan sisällytettävä maininta siitä, että toimeen on saatu unionin rahoitustukea; maininnassa voidaan käyttää myös visuaalisia keinoja. Kyseistä mainintaa koskevat ehdot määritetään avustussopimuksessa.

44 artikla

Tulosten siirto ja lisensointi

1.   Jos osallistuja siirtää tulosten omistusoikeuden, sen on siirrettävä siirronsaajalle myös kyseisiin tuloksiin liittyvät avustussopimuksen mukaiset velvoitteensa, mukaan lukien velvoite siirtää ne mahdollisille tuleville siirronsaajille.

Jos muilla osallistujilla on edelleen käyttöoikeudet siirrettäviin tuloksiin tai jos he voivat yhä pyytää käyttöoikeuksien myöntämistä niihin, osallistujan, joka aikoo siirtää tulokset, on ilmoitettava asiasta etukäteen muille osallistujille ja annettava näille riittävät tiedot tulosten aiotusta uudesta omistajasta, jotta nämä voisivat analysoida suunnitellun siirron vaikutusta mahdolliseen käyttöoikeuksiensa käyttöön, sanotun kuitenkaan rajoittamatta luottamuksellisuutta koskevia velvoitteita, jotka aiheutuvat laeista tai määräyksistä sulautumisten ja yritysostojen tapauksessa.

Ilmoituksen saatuaan osallistuja voi kieltäytyä hyväksymästä omistusoikeuden siirtoa, jos se voi osoittaa, että suunniteltu siirto vaikuttaisi haitallisesti sen käyttöoikeuksien käyttöön. Tällaisissa tapauksissa siirtoa ei saa tehdä ennen kuin asianomaiset osallistujat ovat päässeet keskenään sopimukseen asiasta. Avustussopimuksessa on asetettava tätä koskevat määräajat.

Muut osallistujat voivat kuitenkin etukäteen tehtävällä kirjallisella sopimuksella luopua oikeudestaan etukäteisilmoitukseen ja siirron vastustamiseen tapauksissa, joissa omistusoikeus siirretään yhdeltä osallistujalta erikseen nimetylle kolmannelle osapuolelle.

2.   Edellyttäen, että tulosten käyttöoikeuksia voidaan käyttää ja että tulokset omistava osallistuja noudattaa mahdollisia hyödyntämistä koskevia lisävelvoitteita, tulokset omistava osallistuja voi myöntää lisenssejä tai myöntää muuten oikeuden tulosten käyttöön mille tahansa oikeussubjektille, myös yksinomaisesti. Tuloksiin voidaan myöntää yksinomaisia lisenssejä, jos kaikki muut asianomaiset osallistujat ovat vahvistaneet kirjallisesti luopuvansa käyttöoikeuksistaan kyseisiin tuloksiin.

3.   Jos tulokset ovat unionin rahoitusta saaneiden osallistujien tuottamia, avustussopimuksessa voidaan määrätä, että komissio tai rahoituselin voi kieltäytyä hyväksymästä omistusoikeuden siirtoa tai yksinomaisen lisenssin myöntämistä kolmannelle osapuolelle, joka on sijoittautunut Horisontti 2020 -puiteohjelmaan assosioitumattomaan kolmanteen maahan, jos se katsoo, että tällainen omistusoikeuden siirto tai lisenssin myöntäminen ei edistä unionin talouden kilpailukyvyn kehittämistä tai että se on ristiriidassa eettisten periaatteiden tai turvallisuusnäkökohtien kanssa.

Tällaisissa tapauksissa omistusoikeutta ei saa siirtää eikä yksinomaista lisenssiä myöntää ennen kuin on osoitettu komissiota tai asianomaista rahoituselintä tyydyttävällä tavalla, että käyttöön otetaan riittävät suojatoimenpiteet.

Avustussopimuksessa on tarvittaessa määrättävä, että kaikista suunnitelluista omistusoikeuden siirroista tai yksinomaisten lisenssien myöntämisistä on ilmoitettava etukäteen komissiolle tai asianomaiselle rahoituselimelle. Avustussopimuksessa on asetettava tätä koskevat määräajat.

II   Jakso

Tausta-aineiston ja tulosten käyttöoikeudet

45 artikla

Tausta-aineisto

Osallistujien on yksilöitävä toimessaan käyttämänsä tausta-aineisto vapaamuotoisesti kirjallisessa sopimuksessa.

46 artikla

Käyttöoikeuksia koskevat periaatteet

1.   Käyttöoikeuksien käyttöä koskevat pyynnöt ja käyttöoikeuksista luopuminen on tehtävä kirjallisesti.

2.   Jollei niiden tulosten tai sen tausta-aineiston omistaja, joihin käyttöoikeutta pyydetään, toisin sovi, käyttöoikeudet eivät anna oikeutta myöntää alilisenssejä.

3.   Saman toimen osallistujien on ennen avustussopimukseen liittymistään ilmoitettava toisilleen kaikista tausta-aineistonsa käyttöoikeuksien myöntämistä koskevista oikeudellisista rajoituksista. Kaikissa osallistujan tämän jälkeen tekemissä sopimuksissa on varmistettava, että kaikkia käyttöoikeuksia voidaan käyttää.

4.   Jos jonkin osallistujan osallistuminen toimeen päättyy, päättyminen ei vaikuta kyseisen osallistujan velvollisuuteen myöntää käyttöoikeudet avustussopimuksessa vahvistetuin ehdoin ja edellytyksin.

5.   Konsortiosopimuksessa voidaan määrätä, että jos osallistuja laiminlyö velvollisuutensa ja laiminlyöntiä ei korjata, kyseinen osallistuja menettää käyttöoikeutensa.

47 artikla

Täytäntöönpanoa varten tarvittavat käyttöoikeudet

1.   Osallistujalla on oltava käyttöoikeudet saman toimen toisen osallistujan tuloksiin, jos se tarvitsee kyseisiä tuloksia oman työnsä suorittamiseksi toimessa.

Tällaiset käyttöoikeudet on myönnettävä ilman maksua.

2.   Osallistujalla on oltava käyttöoikeudet saman toimen toisen osallistujan tausta-aineistoon, jos se tarvitsee kyseistä tausta-aineistoa oman työnsä suorittamiseksi toimessa ja jollei 43 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista rajoituksista muuta johdu.

Tällaiset käyttöoikeudet on myönnettävä ilman maksua, jolleivät osallistujat sovi toisin ennen liittymistään avustussopimukseen.

48 artikla

Täytäntöönpanoa varten tarvittavat käyttöoikeudet

1.   Osallistujalla on oltava käyttöoikeudet saman toimen toisen osallistujan tuloksiin, jos se tarvitsee kyseisiä tuloksia omien tulostensa hyödyntämiseksi.

Jollei sopimuksesta muuta johdu, tällaiset käyttöoikeudet on myönnettävä oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin.

2.   Osallistujalla on oltava käyttöoikeudet saman toimen toisen osallistujan tausta-aineistoon, jos se tarvitsee kyseistä tausta-aineistoa omien tulostensa hyödyntämiseksi ja jollei 46 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista rajoituksista muuta johdu.

Jollei sopimuksesta muuta johdu, tällaiset käyttöoikeudet on myönnettävä oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin.

3.   Jollei konsortiosopimuksessa toisin määrätä, myös jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan sijoittautuneelle liitännäisosallistujalle on myönnettävä käyttöoikeudet tuloksiin ja – jollei 46 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista rajoituksista muuta johdu – tausta-aineistoon oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin, jos kyseisiä tuloksia ja tausta-aineistoa tarvitaan sen osallistujan tuottamien tulosten hyödyntämiseksi, johon sillä on liitännäissuhde. Tällaiset käyttöoikeudet on pyydettävä ja saatava suoraan tulokset tai tausta-aineiston omistavalta osallistujalta, jollei 46 artiklan 2 kohdan mukaisesti ole toisin sovittu.

4.   Edellä 1, 2 tai 3 kohdassa tarkoitettuja käyttöoikeuksia koskeva pyyntö voidaan tehdä yhden vuoden kuluessa toimen päättymisestä, elleivät osallistujat sovi muusta määräajasta.

49 artikla

Unionin ja jäsenvaltioiden käyttöoikeudet

1.   Unionin toimielimillä, elimillä ja laitoksilla on unionin politiikkojen tai ohjelmien asianmukaisesti perusteltua kehittämistä, täytäntöönpanoa ja seurantaa varten käyttöoikeudet ainoastaan unionin rahoitusta saaneen osallistujan tuloksiin. Tällaiset käyttöoikeudet rajoitetaan muuhun kuin kaupallisessa tai kilpailutarkoituksessa tapahtuvaan käyttöön.

Tällaiset käyttöoikeudet on myönnettävä ilman maksua.

2.   Unionin toimielimillä, elimillä ja laitoksilla sekä jäsenvaltioiden viranomaisilla on asetuksen (EU) N:o 1291/2013 liitteessä I olevassa III osassa asetetun yhteiskunnallisten haasteiden painopistealueen erityistavoitteeseen "Turvalliset yhteiskunnat – Euroopan ja sen kansalaisten vapauden ja turvallisuuden suojaaminen" kuuluvien toimien osalta kyseisen alan politiikkojensa tai ohjelmiensa kehittämistä, täytäntöönpanoa ja seurantaa varten tarvittavat käyttöoikeudet unionin rahoitusta saaneen osallistujan tuloksiin. Tällaiset käyttöoikeudet rajoitetaan muuhun kuin kaupallisessa tai kilpailutarkoituksessa tapahtuvaan käyttöön. Tällaiset käyttöoikeudet on myönnettävä ilman maksua ja kahdenvälisen sopimuksen puitteissa, jolla määritetään erityisehdot, joilla varmistetaan, että näitä käyttöoikeuksia käytetään ainoastaan aiottuun tarkoitukseen ja että asianmukaiset luottamuksellisuutta koskevat velvoitteet ovat olemassa. Kyseiset käyttöoikeudet eivät ulotu osallistujan tausta-aineistoon. Pyynnön esittäneet jäsenvaltion, unionin toimielimen, elimen tai laitoksen on annettava tällainen pyyntö kaikkien jäsenvaltioiden tiedoksi. Turvallisuusluokiteltuihin tietoihin sovelletaan komission turvallisuussääntöjä.

IV   OSASTO

ERITYISSÄÄNNÖKSET

50 artikla

Palkinnot

1.   Unionin rahoitus voidaan myöntää asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 VII osastossa ja asetuksessa (EU) N:o 1268/2012 määriteltyjen palkintojen muodossa.

2.   Myönnettävien palkintojen edellytyksenä on asianmukaisten julkistamisvelvoitteiden hyväksyminen. Tulosten levittämiseen sovelletaan tämän asetuksen III osastoa. Työohjelma ja -suunnitelma voivat sisältää erityisiä tulosten hyödyntämistä ja levittämistä koskevia velvoitteita.

51 artikla

Hankinnat, esikaupalliset hankinnat ja innovatiivisten ratkaisujen julkiset