17.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 338/1

(1)

Neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 1601/2001 (2) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin tiettyjen Venäjän federaatiosta, Turkista, Thaimaasta ja Tšekistä peräisin olevien rauta- tai teräsköysien ja -kaapelien tuonnissa. Kyseisistä toimenpiteistä käytetään jäljempänä nimitystä ’alkuperäiset toimenpiteet’ ja tutkimuksesta, joka johti toimenpiteisiin, käytetään jäljempänä nimitystä ’alkuperäinen tutkimus’.

(2)

Komissio hyväksyi elokuussa 2001 venäläisen tuottajan (JSC Severstal-Metiz) tekemän hintasitoumustarjouksen. Tämä sitoumussopimus kumottiin lokakuussa 2007 (3); sen ei katsottu toimivan, koska useiden yrityksen viemien tuotelajien asianmukaisessa luokittelussa oli vaikeuksia.

(3)

Neuvosto piti asetuksella (EY) N:o 1279/2007 (4) voimassa asetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaiset Venäjän federaatioon kohdistuvat alkuperäiset toimenpiteet osittaisten välivaiheen tarkastelujen ja voimassaolon päättymistä koskevien tarkastelujen jälkeen. Näitä toimenpiteitä kutsutaan jäljempänä ’voimassa oleviksi toimenpiteiksi’ ja toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevaa tutkimusta kutsutaan jäljempänä ’viime tutkimukseksi’. Asetuksella (EY) N:o 1279/2007 päätettiin Turkista ja Thaimaasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuontia koskevat toimenpiteet.

(4)

Tällä hetkellä (5) on voimassa myös Ukrainasta ja Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräsvaijereiden tuonnin vastaisia toimenpiteitä, jotka laajennettiin koskemaan myös Marokosta, Moldovasta ja Korean tasavallasta lähetettyjen teräsvaijereiden tuontia.

(5)

Komissio ilmoitti 27. lokakuuta 2012Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella, jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’ (6), Venäjän federaatiosta peräisin olevien teräsvaijereiden tuontiin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan, perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkastelun vireillepanosta.

(6)

Tarkastelu pantiin vireille Liaison Committee of European Union Wire Rope Industries -järjestön, jäljempänä ’EWRIS’ tai ’pyynnön esittäjä’, esittämästä perustellusta pyynnöstä, joka tehtiin sellaisten unionin tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa yli 50 prosenttia tiettyjen rauta- tai teräsköysien ja -kaapelien kokonaistuotannosta unionissa. Pyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen ja unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon toistumiseen.

(7)

Polkumyynnin ja vahingon jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus kattoi 1 päivän lokakuuta 2011 ja 30 päivän syyskuuta 2012 välisen ajanjakson, jäljempänä’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittävien kehityssuuntien tarkastelu alkoi 1 päivänä tammikuuta 2009 ja kesti tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun saakka, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(8)

Komissio ilmoitti asiasta virallisesti tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille, unionin tuottajille, tuojille ja käyttäjille sekä pyynnön esittäjälle ja viejämaan viranomaisille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää tulla kuulluiksi vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(9)

Koska tutkimuksessa oli osallisena mahdollisesti suuri määrä vientiä harjoittavia tuottajia Venäjän federaatiosta, vireillepanoilmoituksessa esitettiin alun perin perusasetuksen 17 artiklan mukaista otantaa. Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi vientiä harjoittavia tuottajia Venäjän federaatiosta ilmoittautumaan 15 päivän kuluessa menettelyn vireillepanosta sekä toimittamaan komissiolle vireillepanoilmoituksessa pyydetyt tiedot.

(10)

Koska ainoastaan kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa Venäjän federaatiosta toimitti vireillepanoilmoituksessa pyydetyt tiedot ja ilmaisi halukkuutensa yhteistyön jatkamiseen komission kanssa, komissio päätti olla soveltamatta otantaa vientiä harjoittaviin tuottajiin.

(11)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli alustavasti valinnut otoksen unionin tuottajista, ja pyysi asianomaisia osapuolia esittämään ilmoitusta koskevia huomautuksia vireillepanoilmoituksessa mainitun määräajan kuluessa. Alustavaan otokseen kuului viisi unionin tuottajaa, joiden todettiin edustavan unionin tuotannonalaa samankaltaisen tuotteen tuotantomäärän ja myynnin osalta unionissa.

(12)

Koska huomautuksia ei esitetty, ehdotetut yritykset valittiin lopulliseen otokseen ja asiasta ilmoitettiin asianomaisille osapuolille. Yksi lopullisesti valituista yrityksistä vetäytyi sittemmin otoksesta. Komissio päätti sen vuoksi pienentää otosta neljään jäljellä olevaan yritykseen, joiden katsottiin vielä edustavan unionin tuotannonalaa samankaltaisen tuotteen tuotantomäärän (29,3 prosenttia) ja myyntimäärän (20,9 prosenttia) osalta unionissa.

(13)

Vaikka vireillepanoilmoituksessa suunniteltiin sovellettavan otantaa etuyhteydettömiin tuojiin, yksikään etuyhteydetön tuoja tai käyttäjä ei ilmoittautunut. Tämän vuoksi etuyhteydettömiin tuojiin ei sovellettu otantaa.

(14)

Kyselylomakkeet lähetettiin neljälle otokseen valitulle unionin tuottajalle, kahdelle Venäjän federaatiossa vientiä harjoittavalle tuottajalle ja etuyhteydessä olevalle tuojalle.

(15)

Kyselyihin saatiin vastauksia neljältä otokseen valitulta unionin tuottajalta, etuyhteydessä olevalta tuojalta ja yhdeltä vientiä harjoittavalta tuottajalta Venäjän federaatiosta.

(16)

Vaikka kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa Venäjän federaatiosta oli alun perin ilmoittautunut, vain yksi niistä toimitti vastauksen kyselyyn, ja sen katsotaan siten toimineen yhteistyössä tutkimuksessa. Yhteistyössä toimineella vientiä harjoittavalla tuottajalla on Italiassa sen täysin omistama tytäryhtiö, joka myös tuottaa teräsvaijereita ja harjoittaa tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia Venäjän federaatiosta. Toinen vientiä harjoittava tuottaja toimitti tietoja tutkimuksen vireillepanon yhteydessä, muttei pyynnöstä huolimatta täyttänyt kyselylomaketta. Näin ollen katsotaan, että toinen vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut yhteistyössä tutkimuksessa.

(17)

Komissio hankki ja tarkisti kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot sen määrittämiseksi, onko polkumyynnin ja siitä aiheutuvan vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

(18)

Tarkasteltavana oleva tuote on sama kuin alkuperäisessä tutkimuksessa ja viime tutkimuksessa, joka johti voimassa olevien toimenpiteiden käyttöönottoon, eli nykyisin CN-koodeihin ex 7312 10 81, ex 7312 10 83, ex 7312 10 85, ex 7312 10 89 ja ex 7312 10 98 kuuluvat rauta- ja teräsköydet ja -vaijerit, myös lukitut köydet, ei kuitenkaan ruostumattomasta teräksestä valmistetut köydet ja kaapelit, joiden poikkileikkauksen suurin läpimitta on yli kolme millimetriä ja joissa voi olla liitos- ja muita osia (tuotannonalalla käytetään usein termiä ”teräsvaijerit”), jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’.

(19)

Tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa vahvistettiin, että Venäjän federaatiossa tuotetuilla ja unioniin viedyillä teräsvaijereilla sekä unionissa unionin tuottajien valmistamilla ja myymillä teräsvaijereilla on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja samat loppukäyttötarkoitukset, minkä vuoksi niitä on pidettävä perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

(20)

Perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti tutkittiin, esiintyikö polkumyyntiä kyseisellä hetkellä ja johtaisiko voimassa olevien toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen tai toistumiseen.

(21)

Kuten edellä johdanto-osan 10 kappaleessa todetaan, Venäjän federaatiossa vientiä harjoittavien tuottajien joukosta ei ollut tarpeen valita otosta. Yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan osuus tarkasteltavana olevan tuotteen Venäjän federaatiosta unioniin suuntautuvasta viennistä oli 99 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tämän perusteella katsottiin, että yhteistyössä toimimisen taso oli korkea.

(22)

Koska kaksi muuta tiedossa olevaa tuottajaa Venäjän federaatiosta ei toiminut tutkimuksessa yhteistyössä, seuraavassa esitetyt päätelmät polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyydestä oli tehtävä parhaiden käytettävissä olevien tietojen perusteella, mukaan luettuina Eurostatin tiedot, Venäjän viralliset tilastot ja toiselta tuottajalta saadut vähäiset tiedot.

(23)

Tarkastelupyynnössä väitettiin, että Venäjän federaatiosta unioniin suuntautuvan viennin keskimääräinen polkumyyntimarginaali on 130,8 prosenttia. Kuten vireillepanoilmoituksessa mainittiin (4.1 kohta), pyynnön esittäjä vertasi Venäjän federaatiosta unioniin suuntautuvan viennin hintoja (”noudettuna lähettäjältä” -tasolla) Venäjän federaation kotimarkkinahintoihin.

(24)

Aluksi tutkittiin perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan osalta, oliko se myynyt samankaltaista tuotetta Venäjän kotimarkkinoilla riippumattomille asiakkaille edustavassa määrin eli oliko kyseisen myynnin kokonaismäärä vähintään 5 prosenttia vastaavasta unioniin suuntautuneesta vientimyynnistä. Yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynnin todettiin olevan edustavaa.

(25)

Komissio yksilöi tämän jälkeen vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinoilla myymät samankaltaisen tuotteen lajit, jotka olivat samanlaisia kuin unioniin viedyt lajit tai suoraan niihin verrattavissa.

(26)

Tämän jälkeen tutkittiin, oliko yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinamyynti ollut edustavaa kunkin tuotelajin osalta eli oliko kunkin tuotelajin kotimarkkinamyynti ollut vähintään 5 prosenttia saman tuotelajin unioniin suuntautuneen vientimyynnin määrästä. Näiden edustavassa määrin myytyjen tuotelajien osalta tutkittiin sitten, oliko kyseinen myynti tapahtunut tavanomaisessa kaupankäynnissä perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(27)

Se, voitiinko kunkin edustavassa määrin kotimarkkinoilla myydyn tuotelajin kotimarkkinamyynnin katsoa tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä, selvitettiin määrittämällä, kuinka suuri osuus asianomaisen tuotelajin riippumattomille asiakkaille suuntautuneesta myynnistä oli ollut kannattavaa. Kaikissa tapauksissa, joissa tietyn tuotelajin kotimarkkinamyynti tapahtui riittävässä määrin ja tavanomaisessa kaupankäynnissä, normaaliarvo perustui tosiasialliseen kotimarkkinahintaan, joka laskettiin kyseisen tuotelajin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tapahtuneen koko kotimarkkinamyynnin painotettuna keskiarvona.

(28)

Niille lopuille tuotelajeille, joiden kotimarkkinamyynti ei ollut edustavaa tai ei tapahtunut tavanomaisessa kaupankäynnissä, normaaliarvo muodostettiin perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti laskennallisesti. Normaaliarvo muodostettiin lisäämällä vietyjen tuotelajien tuotantokustannuksiin, joita oikaistiin tarvittaessa, kohtuullinen määrä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä kohtuullinen voittomarginaali, joiden määrittämisessä käytettiin perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan ensimmäisen virkkeen mukaisesti tosiasiallisia tietoja, jotka pohjautuivat samankaltaisen tuotteen valmistukseen ja myyntiin tavanomaisessa kaupankäynnissä.

(29)

Yhteistyössä toimineen venäläisen vientiä harjoittavan tuottajan unioniin suoraan riippumattomille asiakkaille suuntautuneen vientimyynnin osalta vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti tarkasteltavana olevasta tuotteesta tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella.

(30)

Sellaisen vientitapahtuman osalta, jossa vienti unioniin tapahtui etuyhteydessä olevan kauppayhtiön välityksellä, vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti sen jälleenmyyntihinnan perusteella, jonka kyseinen etuyhteydessä oleva kauppias veloitti ensimmäisiltä riippumattomilta asiakkailta unionissa. Tässä yhteydessä tehtiin oikaisuja, jotta kaikki tuonnin ja jälleenmyynnin välillä aiheutuneet kustannukset sekä voittomarginaali otettaisiin huomioon luotettavan vientihinnan määrittämiseksi. Koska riippumattomilta tuojilta ei saatu tietoja kertyneiden voittojen määristä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, käytettiin 5 prosentin keskimääräistä voittomarginaalia.

(31)

Normaaliarvon painotetun keskiarvon ja vientihinnan painotetun keskiarvon vertailu tehtiin noudettuna lähettäjältä -hinnoin samassa kaupan portaassa.

(32)

Jotta normaaliarvon ja vientihinnan välinen vertailu olisi tasapuolinen, siinä otettiin perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti huomioon erot niissä tekijöissä, joiden osoitettiin vaikuttaneen hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen. Tästä syystä otettiin oikaisujen muodossa asianmukaisesti huomioon erot kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, lastaus- ja liitännäiskustannuksissa, rahoitus- ja pakkauskuluissa, palkkioissa ja hyvityksissä, kun se oli aiheellista ja perusteltua.

(33)

Perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan. Vertailussa kävi ilmi, että esiintyi polkumyyntiä, jonka suuruus oli 4,7 prosenttia vientiä harjoittavan tuottajan osalta.

(34)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tapahtuneen polkumyynnin lisäksi tarkasteltiin myös polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumotaan. Tässä yhteydessä tarkasteltiin seuraavia tekijöitä: Venäjän federaatiosta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrä ja hinnat, unionin markkinoiden ja muiden kolmansien maiden markkinoiden houkuttavuus, tuotantokapasiteetti ja vientiä varten käytettävissä oleva ylikapasiteetti Venäjän federaatiossa.

(35)

Eurostatin mukaan tarkastelujakson aikana tuonti Venäjän federaatiosta kasvoi 2 005 tonnista (vuonna 2009) 2 343 tonniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, mikä vastaa noin yhtä prosenttia unionin kulutuksesta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja tarkastelujaksolla. Kuten johdanto-osan 33 kappaleessa todetaan, yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan tuonti oli tapahtunut polkumyyntihinnoin (4,7 prosenttia) voimassa olleesta polkumyyntitullista huolimatta.

(36)

Unioniin suuntautunut vienti muodosti 3 prosenttia yhteistyössä toimineen tuottajan kokonaismyynnistä, ja suurin osa myynnistä (85 prosenttia) tapahtui Venäjän kotimarkkinoilla. Kotimarkkinat kasvoivat 38 prosenttia tarkastelujaksolla (7) ja voivat edelleen kasvaa, jos Venäjän federaation bruttokansantuotteen kasvu jatkuu, kuten julkisesti saatavilla olevissa, taloudelliseen analyysiin erikoistuneissa lähteissä todetaan. Tutkimuksen aikana kerätyistä tiedoista kävi lisäksi ilmi, että yhteistyössä toiminut tuottaja ei tuota kaikkia tarkasteltavana olevan tuotteen lajeja, minkä vuoksi sen unionin tuottajiin kohdistama kilpailupaine on vähäinen. Tämä pätee todennäköisesti myös kahteen muuhun tuottajaan, koska ei ole saatavilla tietoja investoinneista uusiin koneisiin, joilla voitaisiin tuottaa esimerkiksi halkaisijaltaan suurempaa tarkasteltavana olevaa tuotetta. Venäjän federaatiossa toimivien vientiä harjoittavien tuottajien kilpailupaineen vähäisyyttä vahvistaa myös se, että unionin tuottajat toimivat Venäjän markkinoilla. Venäjän virallisten tullitilastojen mukaan unionin tuottajien samankaltaisen tuotteen Venäjän federaatioon suuntautuvan viennin osuus oli 30 prosenttia samankaltaisen tuotteen kaikesta tuonnista Venäjän markkinoille tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, eli unionin tuottajat ovat suurin viejä Venäjän markkinoilla.

(37)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen pyynnön esittäjä väitti, että ennustettu Venäjän bruttokansantuotteen kasvu (3 prosenttia) on melko maltillinen eikä se mahdollista Venäjän teräsvaijerimarkkinoiden kehittymistä edelleen. Venäjän markkinat eivät siten ehkä voisi ottaa vastaan samankaltaisen tuotteen lisämääriä. Tässä yhteydessä on todettava, että Venäjän bruttokansantuotteen kasvu tarkastelujakson aikana (vuodesta 2009 tutkimusajanjakson loppuun) oli pienempi kuin vuodelle 2014 ennustettu kasvu, mutta se mahdollisti kuitenkin Venäjän teräsvaijerimarkkinoiden 38 prosentin kasvun. Väitettä ei näin ollen voitu hyväksyä.

(38)

Sama osapuoli mainitsi myös yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan hiljattain (yhteistyössä unionissa sijaitsevan tytäryhtiönsä kanssa) kehittämät uudet tuotelajit ja väitti, että tämä osoittaa kyseisen tuottajan tehneen investointeja tarkastelujaksolla. Tämä tieto ei kuitenkaan ole ristiriidassa sen havainnon kanssa, että yhteistyössä toimineella tuottajalla ei ole valmiuksia tuottaa kaikkia vaijerityyppejä (erityisesti markkinoiden laadukkaimpiin kuuluvia teräsvaijereita). Väitettä ei näin ollen voitu hyväksyä.

(39)

Unionin markkinoiden houkuttavuutta tarkasteltaessa on otettava huomioon myös, että jotkin venäläiset vientiä harjoittavat tuottajat ostivat unionin tuottajien yritystoiminnan. Kahdella venäläisellä tuottajalla on itse asiassa tällä hetkellä unionissa toimivat tytäryhtiöt. Yhteistyössä toimineen viejän EU:ssa sijaitsevaan tytäryhtiöön tehdyllä tarkastuskäynnillä kävi ilmi, että sen myynti tapahtuu pääasiassa Euroopan markkinoilla ja että yhteistyössä toimineen tuottajan ja kyseisen tytäryhtiön välinen etuyhteydellinen myynti oli vähäistä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(40)

Yhteistyössä toimineen viejän tietojen perusteella on huomioitava, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tarkasteltavana olevan tuotteen vientimäärä Venäjältä kolmansiin maihin oli neljä kertaa suurempi kuin unioniin suuntautuva vientimäärä. Yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hinnat olivat keskimäärin alempia kuin sen kotimarkkinoiden myyntihinnat Venäjän federaatiossa mutta keskimäärin korkeampia kuin unionin markkinoille suuntautuvan viennin hinnat. Tämän perusteella voidaan päätellä, että kolmansien maiden markkinoille suuntautuva vientimyynti on houkuttavampaa kuin unionin markkinoille suuntautuva myynti. Tässä yhteydessä on otettava huomioon myös Itsenäisten valtioiden yhteisön (IVY) markkinoiden kanssa vakiinnutetut myyntikanavat.

(41)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen pyynnön esittäjä väitti, että venäläisten tuottajien kolmansien maiden markkinoille suuntautuvan viennin hinnat ovat itse asiassa alhaisemmat kuin unioniin suuntautuvan viennin hinnat. Tähän liittyen esitettiin Ukrainaan ja joihinkin Euroopan maihin suuntautuvan viennin keskimääräisten hintojen vertailu, jonka väitettiin perustuvan Venäjän tullitilastoihin. Vertailun pohjana olevia alkuperäisiä tietoja ei toimitettu. Tässä yhteydessä on todettava, että tutkimuksessa toteutettu Venäjältä unioniin ja kolmansille markkinoille suuntautuvan viennin hintaerojen vertailu perustui yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan kyselystä saatuihin tarkastettuihin tietoihin. Kyseinen hintavertailu tehtiin ”noudettuna lähettäjältä” -tasolla ottaen huomioon erot tuotelajeissa ja kaupan portaassa. Pyynnön esittäjän toimittamat keskimääräisissä hinnoissa eivät tule esiin teräsvaijerimarkkinoilla voimassa olevien hintojen monimutkaiset osatekijät ja vaihteluvälit, jotka johtuvat erilaisten tuotteiden suuresta määrästä ja eri kaupan portaasta. Väitettä ei näin ollen voitu hyväksyä.

(42)

Sama osapuoli väitti, että unionin tuotannonalan Venäjän federaatioon suuntautuvan viennin määrä on tässä tapauksessa epäolennainen, ja korosti ennemminkin Kiinan kansantasavallasta Venäjän federaatioon suuntautuvaa kasvanutta tuontia ja tarvetta tämän huomioon ottamiselle analyysissa, koska kyseinen tuonti muodostaa kilpailu-uhkan venäläisten tuottajien toimimiselle Venäjän ja IVY:n markkinoilla. Tässä yhteydessä on olennaista, että unionin tuottajat ovat edelleen suurimmat viejät Venäjän markkinoilla, koska se vahvistaa muun muassa sen tosiasian, että venäläisillä tuottajilla ei ole valmiuksia tuottaa kaikkia teräsvaijerilajeja, joille on kysyntää Venäjän markkinoilla. Kiinasta Venäjän federaatioon suuntautuvasta viennistä on todettava, että se kasvoi samalla, kun kysyntä kasvoi nopeasti Venäjän markkinoilla. Tietoja ei toimitettu esimerkiksi Kiinasta Venäjän federaatioon tai IVY-maihin suuntautuvan viennin hintatasoista tai tutkimuksen kohteena olevan tuontituotteen ominaisuuksista, joiden avulla olisi ollut mahdollista tehdä jatkoanalyysia. Lopuksi on todettava, että Venäjän tullitilastojen mukaan tarkasteltavana olevan tuotteen venäläiset tuottajat olivat edelleen johtavassa asemassa kotimarkkinoillaan teräsvaijerien osalta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja että kokonaistuonti näille markkinoille muodosti vain noin 15 prosenttia Venäjän teräsvaijerimarkkinoista. Väitettä ei näin ollen voitu hyväksyä.

(43)

Tarkastelupyynnön mukaan kaikkien venäläisten vientiä harjoittavien tuottajien tuotantokapasiteetti oli 115 000 tonnia. Tutkimuksen aikana pyynnön esittäjä arvioi uudelleen Venäjän tuotantokapasiteetin olevan 220 000–250 000 tonnia, minkä tueksi ei kuitenkaan esitetty mitään näyttöä. Yhteistyössä toimineelta viejältä saatujen tarkistettujen tietojen, toisen tiedossa olevan tuottajan toimittamien tietojen sekä pyyntöön sisältyvien kolmatta tuottajaa koskevien tietojen perusteella kaikkien tarkasteltavana olevan tuotteen venäläisten tuottajien tuotantokapasiteetti oli vakiintunut noin 158 000 tonnin tasolle. Tässä yhteydessä on huomioitava, että yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan tuotantokapasiteetti oli tarkastelujakson aikana rakennemuutosten kohteena, joiden seurauksena yksi tuotantolaitos suljettiin.

(44)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen yksi osapuoli väitti, että suljetusta tuotantolaitoksesta siirrettiin joitakin koneita yhteistyössä toimineen tuottajan toiseen tuotantopaikkaan. Väitteen tueksi ei kuitenkaan esitetty mitään näyttöä. Tässä yhteydessä voidaan vahvistaa, että tutkimuksen aikana kerätyn näytön perusteella yhteistyössä toiminut tuottaja toteutti tarkastelujaksolla rakennemuutoksia, joihin kuului joidenkin koneiden romuttaminen kaikissa kolmessa tuotantopaikassa sekä yhden tuotantolaitoksen sulkeminen. Ei voida kuitenkaan sulkea pois mahdollisuutta, että suljetusta tuotantolaitoksesta olisi siirretty tiettyjä koneita muihin tuotantolaitoksiin. Tämä ei kuitenkaan muuta kyseisen tuottajan ja koko Venäjän tuotantokapasiteetin arviota, jota osapuoli ei kiistänyt. Väitettä ei näin ollen voitu hyväksyä.

(45)

Kun tarkastellaan kapasiteetin käyttöastetta ja ylikapasiteettia, kolmannen tuottajan kapasiteetin käyttöastetta koskevien tarkkojen tietojen puuttuessa oletettiin kahden tuottajan tietojen perusteella, että sen kapasiteetin käyttöaste oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla suunnilleen sama kuin kahden muun tuottajan eli 90 prosenttia. Edellä esitetyn perusteella pääteltiin, että käyttämätön kapasiteetti Venäjän federaatiossa on kokonaisuudessaan 17 000 tonnia. Tämä on noin 8 prosenttia unionin kulutuksesta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(46)

Koska havaittiin, että Venäjän federaatiosta tuleva vienti tapahtuu edelleen polkumyynnillä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, polkumyynnin jatkuminen unionin markkinoilla on todennäköistä, jos nykyiset polkumyyntitoimenpiteet poistetaan.

(47)

Seuraavia seikkoja olisi kuitenkin korostettava. Ensinnäkin Venäjän federaatiossa on vain vähän käyttämätöntä kapasiteettia, joka voidaan ohjata kotimarkkinoille, joilla kysyntä kasvaa nopeasti. Toiseksi venäläisillä tuottajilla ei ole valmiuksia toimittaa kaikentyyppisiä vaijereita, ja näin ollen ne saavat aikaan vain vähäistä kilpailupainetta unionin markkinoilla. Kolmanneksi kolmesta tiedossa olevasta vientiä harjoittavasta tuottajasta kahdella on unionissa täydessä omistuksessa olevat tytäryhtiöt, joissa tuotetaan samankaltaista tuotetta. Yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan tytäryhtiöstä saatujen tietojen perusteella on havaittavissa, että tytäryhtiössä tuotettua samankaltaista tuotetta myydään pääasiassa unionin markkinoilla, ja vientiä harjoittava tuottaja tuottaa ja myy samankaltaista tuotetta lähinnä Venäjän markkinoita varten. Lisäksi venäläisillä vientiä harjoittavilla tuottajilla on tiiviit liikeyhteydet kolmansien maiden markkinoilla, erityisesti IVY-maiden markkinoilla, jotka ovat venäläisten viejien kannalta houkuttelevampia, koska näillä markkinoilla saatavat hinnat ovat keskimäärin korkeammat kuin unionissa saatavat hinnat. Tämän perusteella pääteltiin, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti Venäjän federaatiosta ei todennäköisesti kasva merkittävästi, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(48)

Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana teräsvaijereita valmisti yli 30 unionin tuottajaa. Näiden tuottajien tuotannon (joka määritettiin yhteistyössä toimineilta tuottajilta kerättyjen tietojen perusteella ja muiden unionin tuottajien osalta pyynnön esittäjältä saatujen tietojen perusteella) katsotaan siten muodostavan unionin tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(49)

Kuten johdanto-osan 12 kappaleessa todetaan, unionin tuottajien suuren määrän takia valittiin otos. Vahinkoindikaattorit määritettiin vahingon tarkastelua varten kahdella tasolla:

(50)

Unionin kulutus kasvoi 8 prosenttia eli 195 426 tonnista 211 380 tonniin vuoden 2009 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana.

(51)

Eurostatin tietojen mukaan Venäjän federaatiosta tulevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin määrä kasvoi 2 005 tonnista 2 343 tonniin vuoden 2009 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Kasvusta huolimatta nämä tuotantomäärät ovat alhaisemmat kuin Venäjän federaatiosta tuleva tuonti viime tutkimuksen aikana, jolloin tuonti oli 2 908 tonnia vuonna 2005 ja 3 323 tonnia ajanjaksolla 1.7.2005–30.6.2006 (edellinen tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso). Lisäksi Venäjältä tulevan tuonnin määrä laski tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson päättymisestä lähtien (20 prosentin lasku).

(52)

Venäjältä tulevan tuonnin markkinaosuus oli 1,03 prosenttia vuonna 2009 ja 1,1 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(53)

Tuontihinnat puolestaan ovat nousseet tarkastelujaksolla tasaisesti 12 prosenttia.

(54)

Hintojen alittavuus määritettiin käyttäen yhteistyössä toimineen venäläisen tuottajan vientihintoja ilman polkumyyntitullia, ja se oli 54,7–69,0 prosenttia riippuen tuotelajista, ja hinnan alittavuuden painotettu keskimääräinen marginaali oli 63,4 prosenttia. Kun kuitenkin otetaan huomioon Venäjän federaatiosta tulevan tuonnin vähäinen määrä ja lukuisten erilaisten teräsvaijerilajien olemassaolo, hinnan alittavuus voitiin määrittää ainoastaan sellaisten hyvin harvojen täysin samanlaisten tuotelajien perusteella, joiden määrät ovat pienet (19,9 tonnia). Sen vuoksi hinnan alittavuuden marginaali on ainoastaan suuntaa-antava.

(55)

Muista maista kuin Venäjän federaatiosta tuleva tuonti kasvoi 10,6 prosenttia tarkastelujakson aikana, mikä on enemmän kuin kulutuksen kasvu unionin markkinoilla (8 prosenttia). Siitä huolimatta, että muut maat kuin Venäjän federaatio kasvattivat markkinaosuuttaan unionissa, niiden markkinaosuuksia voidaan pitää vakaina.

(56)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tärkeimmät viejämaat olivat Etelä-Korea, jonka markkinaosuus oli 16 prosenttia, Kiina (1,78 prosenttia), Thaimaa (noin 1,65 prosenttia) ja Venäjän federaatio (ks. edellä, 1,11 prosenttia), ja unionin tuotannonalan markkinaosuus oli lähes 60 prosenttia.

(57)

Muista maista tuotujen samankaltaisten tuotteiden keskimääräiset tuontihinnat pysyivät kaiken kaikkiaan vakaina ja ennallaan tarkastelujakson aikana ja alittivat unionin tuotannonalan hinnat keskimäärin 57 prosentilla.

(58)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikkia sellaisia olennaisia taloudellisia tekijöitä ja indikaattoreita, jotka vaikuttavat unionin tuotannonalan tilanteeseen.

(59)

Koska unionin tuotannonalan osalta käytettiin otantaa, vahingon arviointi tapahtui koko unionin tuotannonalalta (johdanto-osan 49 kappaleessa määritellyt makrotaloudelliset tekijät) ja otokseen valituilta unionin tuottajilta kerättyjen tietojen perusteella (johdanto-osan 49 kappaleessa määritellyt mikrotaloudelliset tekijät).

(60)

Unionin tuotannonalan tuotanto kasvoi vuoden 2009 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana 6 prosenttia eli 214 475 tonnista 228 368 tonniin. Samaan aikaan, kun kulutus kasvoi (8 prosenttia) johdanto-osan 52 kappaleessa todetun mukaisesti, unionin tuotannonalan tuotanto lisääntyi 6 prosenttia.

(61)

Unionin kulutuksen kasvu (8 prosenttia) sai aikaan myös unionin tuotannonalan tuotannon 6 prosentin kasvun.

(62)

Unionin tuotannonalan myynti unionin markkinoilla kasvoi 7 prosenttia vuoden 2009 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana.

(63)

Unionin tuotannonalan markkinaosuus pysyi tarkastelujaksolla suhteellisen vakaana: se oli 60 prosenttia vuonna 2009 ja 59 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(64)

Vuoden 2009 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana, kun unionin kulutus kasvoi 8 prosenttia, myös unionin tuotannonalan myyntimäärä kasvoi 7 prosenttia. Unionin tuotannonalan markkinaosuutta voidaan siten pitää vakaana, joskin se hieman menetti markkinaosuuttaan, ja tuonti Venäjän federaatiosta lisääntyi hieman.

(65)

Vaikka otokseen valittujen unionin tuottajien työllisyyden kasvu oli 5 prosenttia tarkastelujakson aikana, pyynnön esittäjän tekemä arvio koko tuotannonalan työllisyyden tasosta on erilainen ja kehityssuuntaus on negatiivinen, sillä vuoden 2009 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä on tapahtunut 6 prosentin lasku.

(66)

Havaitun polkumyynnin tosiasialliset marginaalit olivat 4,7 prosenttia, eikä niiden vaikutusta unionin tuotannonalaan voida pitää merkittävänä, kun otetaan huomioon Venäjän federaatiosta tulevan tuonnin vähäinen kokonaismäärä ja suhteellisen alhainen polkumyyntimarginaali.

(67)

Unionin tuotannonalan loppuvarastot vähenivät vuoden 2009 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä.

(68)

Unionin tuotannonalan yksikkömyyntihinnat nousivat 8 prosenttia vuoden 2009 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Tämä hintakehitys liittyy siihen, että unionin tuotannonala pystyi siirtämään tuotantokustannusten nousun (8 prosenttia) käyttäjille. Hintojen kehitys johtuu myös siitä, että unionin tuotannonalalla siirrytään asteittain halkaisijaltaan suurempiin teräsvaijereihin ja keskitytään yhä enemmän erikoiskäyttöön tarkoitettuihin köysiin.

(69)

Vuoden 2009 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana keskipalkka kokoaikaista työntekijää kohti (FTE) nousi 20 prosenttia tarkastelujaksolla. Joidenkin otokseen valittujen yritysten rakenneuudistusten jälkeen korkeasti koulutettujen työntekijöiden osuus verrattuna vähän koulutettuihin lisääntyi tarkastelujaksolla, mikä näkyy myös kohonneissa keskimääräisissä palkkakustannuksissa työntekijää kohden.

(70)

Unionin tuotannonalan työvoiman tuottavuus ilmaistuna kokoaikaiseksi muutettuna työmääränä henkilöä kohti vuodessa oli tarkastelujaksolla vaihtelevaa, sillä se laski vuonna 2010 ja nousi jälleen vuonna 2011 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(71)

Investoinnit teräsvaijereihin lisääntyivät 271 prosenttia tarkastelujaksolla ja olivat merkittäviä: ne olivat lähes 16 miljoonaa euroa tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Otokseen valituilla tuottajilla ei ollut vaikeuksia pääoman saannissa tarkastelujakson aikana. Lisäksi suuri osa investoinneista voitiin rahoittaa omasta kassavirrasta.

(72)

Otokseen valitut tuottajat onnistuivat tekemään voittoa koko tarkastelujakson ajan. Vuoden 2009 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana saadut voitot ylittivät alkuperäisessä tutkimuksessa asetetun 5 prosentin tavoitteen – siitä huolimatta, että voitot vähenivät vuoteen 2009 verrattuna.

(73)

Investointien tuotto (teräsvaijeritoiminnan synnyttämä kokonaisvoitto prosentteina teräsvaijereiden tuotantoon suoraan tai välillisesti liittyvän omaisuuden nettokirjanpitoarvosta) noudatti suunnilleen kannattavuuden kehitystä koko tarkastelujakson ajan. Laskusta huolimatta tämä indikaattori on edelleen melko merkittävä.

(74)

Kassavirtatilanne on edelleen kokonaisuudessaan hyvin positiivinen huolimatta sen heikkenemisestä vuoden 2009 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä: se noudattaa kannattavuussuuntauksia tietyssä määrin koko tarkastelujakson ajan.

(75)

Suurin osa indikaattoreista osoittaa, että unionin tuotannonala mukautti tuotantovälineitään pystyäkseen vastaamaan uuden talousympäristön vaatimuksiin ja tarttumaan unionissa ja unionin ulkopuolella tarjoutuviin mahdollisuuksiin niillä segmenteillä, joilla voi saavuttaa suuria voittoja. Unionin tuotannonalan talous- ja rahoitustilanteen paraneminen vuonna 2001 käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden johdosta on todisteena siitä, että toimenpiteet ovat tehokkaita ja että unionin tuotannonala on toipunut aiemman polkumyynnin vaikutuksista.

(76)

Tarkastelujaksolla unionin tuotannonala pystyi jokseenkin säilyttämään markkinaosuutensa, hinnat nousivat 8 prosenttia, varastot pysyivät kohtuullisella tasolla ja tuotantomäärät ja kulutus kasvoivat. Unionin tuotannonala oli kannattava koko tarkastelujakson ajan, vaikka voitot olivat pienemmät tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kuin vuonna 2009. Edellä mainittu huomioon ottaen voidaan päätellä, että unionin tuotannonalalle ei aiheutunut merkittävää vahinkoa tarkastelujaksolla.

(77)

Tarkastelun kohteena oli myös se, olisiko merkittävän vahingon toistuminen todennäköistä, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Näin ei todennäköisesti tapahdu, mikä johtuu jäljempänä esitetyistä syistä.

(78)

Kuten johdanto-osan 54 kappaleessa korostetaan, Venäjän federaatiosta tulevan tuonnin hintojen todetaan alittavan EU:n hinnat. Vastaavien tuotelajien vähäisten määrien vuoksi nykyistä hinnan alittavuuden marginaalia voidaan kuitenkin pitää ainoastaan suuntaa-antavana.

(79)

Kuten johdanto-osan 51 kappaleessa todetaan, tarkasteltavana olevan tuotteen Venäjän federaatiosta tulevan tuonnin määrä oli 2 005 tonnia vuonna 2009 ja 2 343 tonnia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, ja sen markkinaosuus oli vastaavasti 1,03 ja 1,11 prosenttia.

(80)

Kuten johdanto-osan 43 ja 45 kappaleessa todetaan, Venäjän kokonaiskapasiteetin arvioidaan olevan noin 158 000 tonnia, kun taas viime tutkimuksen aikana sen arvioitiin olevan suunnilleen samalla tasolla EU:n kokonaiskulutuksen kanssa eli 220 000 tonnia. Lisäksi käyttämätön kapasiteetti näyttää tällä hetkellä olevan vähäinen.

(81)

Viime tutkimuksen aikana arvioitiin, että Venäjän markkinat eivät pysty ottamaan vastaan tarjonnan määrää. Kuten johdanto-osan 36 kappaleessa todetaan, teräsvaijereiden kulutus Venäjän kotimarkkinoilla kasvoi tarkastelujaksolla huomattavasti eli 38 prosenttia. Lisäksi julkisissa talousennusteissa arvioidaan, että Venäjän federaation bruttokansantuote kasvaa voimakkaasti tulevina vuosina. Kuten johdanto-osan 45 kappaleessa todetaan, Venäjän käyttämätön kapasiteetti ohjataan sen vuoksi todennäköisesti kasvaville Venäjän markkinoille, koska hinnat Venäjällä ovat noin 11 prosenttia korkeammat kuin EU:hun suuntautuvan viennin hinnat. Lisäksi Venäjän muille markkinoille, erityisesti IVY-maihin, suuntautuvan viennin hinnat ovat keskimäärin 5,6 prosenttia korkeammat kuin EU:hun suuntautuvan viennin hinnat. Sen vuoksi unionin markkinoille ei todennäköisesti suunnata merkittäviä määriä käyttämättömästä kapasiteetista tai nykyisestä myynnistä, joka suuntautuu tuottavammille kotimarkkinoille ja/tai IVY-maiden markkinoille.

(82)

Edellä esitetyn perusteella päätellään, että Venäjän federaatiosta peräisin olevaa tuontia koskevien toimenpiteiden kumoaminen ei kaiken todennäköisyyden mukaan johtaisi koko unionin tuotannonalalle aiheutuvan merkittävän vahingon toistumiseen.

(83)

Edellä esitetyn perusteella Venäjän federaatiosta tulevaan teräsvaijereiden tuontiin sovellettavat polkumyyntitoimenpiteet olisi kumottava ja nykyinen menettely päätettävä perusasetuksen 9 artiklan 2 kohdan ja 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(84)

Kaikille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiotaan suositella, että Venäjän federaatiosta peräisin olevassa tuonnissa nykyisin voimassa olevat toimenpiteet päätetään. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia päätelmien ilmoittamisen jälkeen. Huomautuksia saatiin yhdeltä asianomaiselta osapuolelta, joka myös pyysi kuulemista. Kuuleminen myönnettiin osapuolelle kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan läsnä ollessa,

17.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 338/11

(1)

Neuvoston asetuksella (EY) N:o 1184/2007 (2) otettiin käyttöön lopullinen polkumyyntitulli Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, Taiwanista ja Amerikan yhdysvalloista peräisin olevien peroksosulfaattien (persulfaattien) tuonnissa, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus’ ja ’alkuperäiset toimenpiteet’. Toimenpiteet toteutettiin Kiinan osalta 71,8 prosentin suuruisen arvotullin muodossa kaikkien muiden paitsi kahden kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan osalta, joille myönnettiin yksilöllinen tulli.

(2)

Komissio ilmoitti Euroopan unionin virallisessa lehdessä10 päivänä lokakuuta 2012 julkaistulla ilmoituksella (3), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, Kiinasta peräisin olevien persulfaattien tuontiin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta.

(3)

Tarkastelu pantiin vireille sen jälkeen, kun kaksi eurooppalaista tuottajaa (RheinPerChemie GmbH & Co. KG ja United Initiators GmbH & Co. KG), jäljempänä ’pyynnön esittäjät’, oli esittänyt asiaa koskevan perustellun pyynnön sellaisten unionin tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa 100 prosenttia persulfaattien tuotannosta unionissa.

(4)

Pyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon toistumiseen.

(5)

Polkumyynnin jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus kattoi 1 päivän lokakuuta 2011 ja 30 päivän syyskuuta 2012 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittävien kehityssuuntien tarkastelu kattoi ajanjakson 1 päivästä tammikuuta 2009 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(6)

Komissio ilmoitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta virallisesti pyynnön esittäjille, Kiinassa toimiville vientiä harjoittaville tuottajille, etuyhteydettömille tuojille ja käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan, mahdollisissa vertailumaissa toimiville tuottajille ja Kiinan edustajille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää tulla kuulluiksi vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(7)

Koska tutkimuksessa oli potentiaalisesti mukana huomattava määrä Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia ja unionissa toimivia etuyhteydettömiä tuojia, vireillepanoilmoituksessa esitettiin otantamenetelmän käyttöä perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti. Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi edellä mainittuja osapuolia ilmoittautumaan perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti 15 päivän kuluessa vireillepanoilmoituksen julkaisemisesta ja toimittamaan komissiolle vireillepanoilmoituksessa pyydetyt tiedot.

(8)

Yksikään tuoja ei ilmoittautunut.

(9)

Vain yksi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja vastasi kyselyyn. Sen vuoksi vientiä harjoittavista tuottajista ei ollut tarpeen valita otosta.

(10)

Komissio lähetti kyselylomakkeet kaikille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan tai jotka olivat ilmoittautuneet vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa. Vastaukset saatiin kahdelta unionin tuottajalta, yhdeltä kiinalaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta ja yhdeltä tuottajalta Turkista, jota pidettiin mahdollisena vertailumaana.

(11)

Komissio hankki ja tarkisti kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot sen määrittämiseksi, onko polkumyynnin ja siitä aiheutuvan vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

United Initiators (Shanghai) Co. Ltd, Shanghai (4)

(12)

Tarkasteltavana oleva tuote on sama kuin alkuperäisessä tutkimuksessa eli peroksosulfaatit (persulfaatit), myös kaliumperoksomonosulfaatit, jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 2833 40 00 ja ex 2842 90 80, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’.

(13)

Tarkasteltavana olevaa tuotetta käytetään initiaattorina tai hapettavana aineena monissa sovelluksissa. Esimerkkejä ovat käyttö polymerisaation initiaattorina polymeerien tuotannossa, syövytteenä painettujen piirilevyjen tuotannossa, hiuskosmetiikassa, tekstiilien suunnittelussa, paperintuotannossa sekä hammasproteesien puhdistusaineena ja desinfiointiaineena.

(14)

Tutkimuksessa vahvistettiin alkuperäisen tutkimuksen tavoin, että tarkasteltavana olevalla tuotteella, Kiinan kotimarkkinoilla tuotetulla ja myydyllä tuotteella ja unionin tuotannonalan unionissa tuottamalla ja myymällä tuotteella on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset, minkä vuoksi niitä pidetään perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdan mukaisesti samankaltaisina tuotteina.

(15)

Perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti tarkasteltiin, esiintyikö polkumyyntiä tutkimuksen tekohetkellä ja olisiko todennäköistä, että polkumyynti jatkuisi tai toistuisi, mikäli tiettyjen Kiinasta peräisin olevaan tuontiin sovellettavien toimenpiteiden voimassaolo päättyisi.

(16)

Kuten edellä 9 kappaleessa selitetään, vain yksi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja teki tutkimuksessa yhteistyötä, ja se ei vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kuten jäljempänä 22 kappaleessa mainitaan ja myöhemmin 51–53 kappaleessa yksityiskohtaisemmin selitetään, tutkimuksessa kävi ilmi, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla periaatteessa koko Kiinasta tuleva tuonti oli peräisin yhdeltä viejältä, jonka ei alkuperäisessä tutkimuksessa todettu tuovan tuotetta polkumyynnillä ja joka ei ole tämän tarkastelun kohteena. Näin olleen polkumyynnistä ei pystytty tässä tapauksessa tekemään analyysiä.

(17)

Polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä arvioitaessa otettiin huomioon yhteistyössä toimineen kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan toimittamat tiedot, perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti kerätyt tiedot ja yhteistyöstä kieltäytyneistä vientiä harjoittavista tuottajista käytettävissä olevat tiedot. Käytettävissä olevilla tiedoilla tarkoitetaan toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelupyynnössä olevia tietoja, Amerikan yhdysvaltojen, jäljempänä ’Yhdysvallat’, maaliskuussa 2013 käynnistämän toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun (5) yhteydessä julkaistuja tietoja, komission käytettävissä olevia tilastoja eli perusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan mukaisia jäsenvaltioiden kuukausittain toimittamia tietoja (14 artiklan 6 kohdan mukaiset tiedot) ja Eurostatin tuontitietoja.

(18)

Tutkimuksessa käytettävissä olevista tiedoista kävi ilmi, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla periaatteessa koko Kiinasta tuleva tuonti oli peräisin yhdeltä kiinalaiselta viejältä (6), jonka ei alkuperäisessä tutkimuksessa todettu tuovan tuotetta polkumyynnillä. Tähän tuontiin ei sen vuoksi sovelleta polkumyyntitoimenpiteitä. Kyseisellä ajanjaksolla kyseisen tuonnin hinnat olivat unionin tuotannonalan hintoja alhaisemmat.

(19)

Vaikka Kiinasta unioniin tulevan tuonnin hinnat nousivat tarkastelujaksolla 29 prosenttia, ne olivat silti alhaiset ja alittivat unionin tuotannonalan hinnat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Unionin tuotannonalan myyntihinnat unionin markkinoilla nousivat niin ikään mutta vähemmän, vain 7 prosenttia.

(20)

Ainoa yhteistyössä toiminut kiinalainen viejä, johon sovelletaan voimassa olevia polkumyyntitulleja, ei vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että se vei tuotetta polkumyynnillä kolmansien maiden markkinoille ja että sen hinnat olivat vielä alhaisemmat kuin Kiinasta tulevan tuonnin hinnat unionin markkinoilla tällä hetkellä. Tämä on merkki siitä, että kiinalaiset viejät jatkavat polkumyyntiä ja että niiden hinnat ovat alhaiset.

(21)

Unionin markkinoille tuotetta tuodaan lähinnä kolmesta maasta. Kiinan, Turkin ja Yhdysvaltojen kunkin markkinaosuus on noin 8–10 prosenttia, ja kahden unionin tuottajan markkinaosuus on noin 65–75 prosenttia. Tutkimuksessa todettiin, että Yhdysvallat tuo tuotetta edelleen unionin markkinoille ja että sen osuus koko tuonnista oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla noin kolmannes. Yhdysvaltojen tuontihinnat olivat keskimäärin 10 prosenttia korkeammat kuin Kiinan tuontihinnat. Tästä päätelmästä yhdessä unionin tuotannonalan hintojen alittavuutta koskevan huomion kanssa käy ilmi, että Kiinasta tuleva tuonti loi hinnanlaskupainetta unionissa.

(22)

Kuten edellä 18 kappaleessa mainitaan, tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla koko Kiinasta tuleva tuonti oli peräisin yhdeltä kiinalaiselta viejältä, jonka ei alkuperäisessä tutkimuksessa todettu tuovan tuotetta polkumyynnillä. Vuoden 2009 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä kyseisen tuonnin määrä lisääntyi 24 prosenttia ja vastaava markkinaosuus nousi 8 prosentista 9,6 prosenttiin unionin kokonaiskulutuksesta samalla ajanjaksolla.

(23)

On syytä huomata, että vuosina 1995–2001 Kiinasta tuleviin persulfaatteihin sovellettiin polkumyyntitoimenpiteitä. Kun kyseiset toimenpiteet kumottiin, Kiinasta tulevan tuonnin määrä lisääntyi vuoden 2001 alle 200 tonnista yli 4 000 tonniin vuonna 2003, minkä jälkeen tuonti enemmän kuin kaksinkertaistui 9 000 tonniin vuonna 2006. Toisin sanoen tuonti Kiinasta valtasi yli 20 prosenttia unionin markkinoista muutamassa vuodessa. Vuosina 2003–2006 kulutus kasvoi 7 prosenttia, mutta Kiinan markkinaosuus kaksinkertaistui. Tämä osoittaa, että kiinalaiset viejät voivat saada haltuunsa merkittävän markkinaosuuden unionin markkinoista silloin, kun polkumyyntitoimenpiteitä ei sovelleta.

(24)

Kun otetaan huomioon edellä esitetyt tosiasiat ja huomiot – erityisesti Kiinan reaktio unionin markkinoilla toimenpiteiden kumoamisen jälkeen vuonna 2001, kiinalaisten hintojen taso tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja polkumyynnin jatkuminen kolmansilla markkinoilla – katsotaan, että lyhyellä aikavälillä halpatuonti Kiinasta palaisi unionin markkinoille, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(25)

Kuten edellä 16 kappaleessa todetaan, yhteistyössä toiminut kiinalainen yritys ei tuonut tuotetta unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, minkä vuoksi sen kotimarkkinoiden normaaliarvoa ei voitu verrata unioniin suuntautuneen viennin hintoihin. Sen sijaan arvioitiin, kuten edellä 24 kappaleessa todetaan, tapahtuiko yrityksen vienti kolmansiin maihin polkumyynnillä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Koska yritykselle myönnettiin alkuperäisessä tutkimuksessa markkinatalouskohtelu, normaaliarvo määritettiin yrityksen omien tietojen perusteella.

(26)

Niiden tarkasteltavana olevan tuotteen kolmen tuotelajin osalta, joiden kotimarkkinamyynti oli edustavaa ja tapahtui tavanomaisessa kaupankäynnissä, keskimääräinen normaaliarvo määritettiin riippumattomien asiakkaiden kotimarkkinoilla maksamien hintojen perusteella. Yhden tuotelajin osalta normaaliarvo oli määritettävä tuotantokustannusten perusteella perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Kyseisen tuotelajin normaaliarvo määritettiin yrityksen tuotantokustannusten, myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä kotimarkkinoilla tavanomaisessa kaupankäynnissä saavutetun voiton perusteella perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

(27)

Keskimääräisen painotetun normaaliarvon ja keskimääräisen painotetun vientihinnan (määritetty kolmansiin maihin suuntautuvan viennin osalta ilmoitettujen ja tarkastettujen tietojen perusteella vapaasti tehtaalla -tasolla) välisen vertailun mukaan keskimääräinen painotettu polkumyyntimarginaali on 9,4.

(28)

Hinnoittelukäytäntöjen osalta se, että Intiassa ja Yhdysvalloissa sovelletaan polkumyyntitoimenpiteitä, on selkeä osoitus kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien muilla markkinoilla harjoittamasta polkumyynnistä.

(29)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että yhteistyössä toiminut kiinalainen yritys vei tuotetta useisiin kolmansiin maihin, muun muassa Brasiliaan, Indonesiaan, Malesiaan, Etelä-Afrikkaan, Etelä-Koreaan, Taiwaniin, Thaimaahan ja Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin. Näin ollen yhteistyössä toimineen kiinalaisen yrityksen kolmansiin maihin suuntautuneen viennin hintoja verrattiin unionin tuotannonalan myyntihintoihin ja Kiinasta tulevan tuonnin hintoihin unionin markkinoilla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Vertailun mukaan yhteistyössä toimineen kiinalaisen yrityksen hinnat alittivat huomattavasti, jopa 40 prosenttia, unionin tuotannonalan hinnat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(30)

Tämä osoittaa ensinnäkin, että hinnat unionin markkinoilla ovat korkeammat ja siten erittäin houkuttelevat, ja toisaalta, että muiden kiinalaisten viejien tarjoamat hinnat ovat alhaisemmat kuin Kiinasta tulevan tuonnin tämänhetkiset hinnat unionin markkinoilla.

(31)

On syytä huomata myös, että yhteistyössä toimineen yrityksen normaaliarvot olivat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla yleisesti alhaisemmat kuin unionin tuotannonalan myyntihinnat. Tämä vahvistaa sen, että unionin markkinat ovat houkuttelevat, koska kiinalaiset tuottajat saisivat sieltä parempaa voittoa. Kiinan alhaiseen hintatasoon ei vaikuttaisi olevan muita syitä kuin käytettävissä oleva kapasiteetti ja tarkasteltavana olevan tuotteen tarjonta.

(32)

Kuten edellä 28 kappaleessa todetaan, tietyt kolmansien maiden markkinat, kuten Yhdysvallat ja Intia, eivät ole enää niin houkuttelevia kiinalaisille viejille, koska niillä sovelletaan polkumyyntitoimenpiteitä. Lisäksi näillä kolmansien maiden markkinoilla hintataso on suhteellisesti alhaisempi kuin unionin markkinoilla. Muilla kolmansien maiden markkinoilla, joilla ei sovelleta toimenpiteitä, tuotetta tarjoavat jo kyseisillä markkinoilla toimivat yritykset, joten Kiinan mahdollinen käyttämätön kapasiteetti kohdennettaisiin todennäköisesti unionin markkinoille suuntautuvaan vientiin.

(33)

Edellä esitetyn perusteella oletetaan, että unionin markkinoille ilmestyisi Kiinasta laajamittaista tuontia, joka aiheuttaisi hintapaineita unionin markkinoilla, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(34)

Perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti muiden tietojen puuttuessa Kiinan käyttämättömän kapasiteetin analysoinnissa käytettiin käytettävissä olevia tietoja eli yhteistyössä toimineelta kiinalaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta Kiinan markkinatilanteesta saatuja tietoja, unionin tuotannonalan toimittamia tietoja, viidestä tärkeimmästä kiinalaisesta tuottajasta yleisesti saatavilla olevia tietoja ja vireillepanovaiheessa kerättyjä tietoja. Mainituista lähteistä saatujen tietojen katsottiin olevan johdonmukaisia.

(35)

Näiden tietojen perusteella arvioidaan, että Kiinassa on käytettävissä olevaa kapasiteettia yli 100 000 tonnia, mikä on kolminkertainen määrä suhteessa unionin kulutukseen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(36)

Yhteistyössä toimineen tuottajan kapasiteetin käyttöasteen perusteella katsottiin, että Kiinassa on potentiaalisesti käytettävissä merkittävä määrä kapasiteettia, joka voitaisiin käyttää tuotannon lisäämiseen ja ohjaamiseen unionin markkinoille, jos polkumyyntitoimenpiteiden annetaan raueta.

(37)

Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että polkumyynnin toistuminen on todennäköistä, jos voimassa olevien toimenpiteiden annetaan raueta. Erityisesti Kiinaa varten määritetyt normaaliarvot, yhteistyössä toimineen tuottajan polkumyyntikäyttäytyminen kolmansien maiden markkinoilla, kiinalaisiin viejiin kohdistuvien polkumyyntitoimenpiteiden soveltaminen Intiassa ja Yhdysvalloissa, unionin markkinoiden houkuttelevuus verrattuna muihin markkinoihin ja huomattava käytettävissä oleva tuotantokapasiteetti Kiinassa viittaavat siihen, että polkumyynnin toistuminen on todennäköistä, jos voimassa olevien toimenpiteiden annetaan raueta.

(38)

Tutkimuksessa vahvistui, että unionissa persulfaatteja tuottaa vain kaksi tuottajaa. Ne muodostivat 100 prosenttia unionin kokonaistuotannosta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Molemmat tuottajat tukivat tarkastelupyyntöä ja tekivät yhteistyötä tutkimuksessa.

(39)

Näiden kahden yrityksen katsotaan näin ollen muodostavan unionin tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti, ja niistä käytetään jäljempänä nimitystä ’unionin tuotannonala’.

(40)

Perusasetuksen 19 artiklassa tarkoitetun luottamuksellisuuden suojaamiseksi näitä kahta unionin tuottajaa koskevat tiedot esitetään indeksoituna tai vaihteluväleinä.

(41)

Tuontia koskevat tiedot on analysoitu samankaltaisen tuotteen kolmen pääasiallisen tuotelajin (ammoniumpersulfaatti, natriumpersulfaatti ja kaliumpersulfaatti) osalta CN-koodien tasolla ja neljännen tuotelajin (kaliumperoksomonosulfaatti) osalta Taric-koodin tasolla. Tuonnin analyysia täydennettiin perusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan nojalla kerätyillä tiedoilla.

(42)

Unionin kulutus määritettiin unionin tuotannonalan unionin markkinoille myymien määrien ja Eurostatin tuontitietojen perusteella CN-koodien ja Taric-koodien tasolla.

(43)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla unionin kulutus oli hiukan suurempi kuin tarkastelujakson alussa. Vuosien 2009 ja 2010 välillä kulutus kasvoi 22 prosenttia, mutta myöhemmin kulutus laski tasaisesti noin 18 prosentilla.

Taulukko 1

Kulutus

(44)

Kiinasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus analysoitiin Eurostatin ja perusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella.

(45)

Edellä mainittujen tietojen vertailu osoittaa, että koko Kiinasta tuleva tuonti on peräisin yhdeltä yritykseltä, jonka ei alkuperäisessä tutkimuksessa todettu tuovan tuotetta polkumyynnillä. Sen vuoksi Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin markkinaosuutta ja hintakehitystä ei voitu analysoida.

(46)

Koska sellaiset kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat, joihin sovelletaan polkumyyntitoimenpiteitä, eivät vieneet tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, Kiinan osalta ei voitu määrittää myöskään hintojen alittavuutta.

(47)

Jäljempänä olevassa taulukossa esitetään muista maista tulevan tuonnin tuontimäärät ja -hinnat sekä markkinaosuus tarkastelujaksolla. Ne määritettiin CN-koodien ja Taric-koodien tasolla saatujen tilastotietojen perusteella. Edellä 40 kappaleessa mainitun luottamuksellisuuden vuoksi markkinaosuutta koskevat tiedot esitetään indeksoituina.

Taulukko 2

Tuonti muista kolmansista maista

(48)

Tarkastelujaksolla tuonnin määrä muista kolmansista maista unioniin laski noin 12 prosenttia, ja samalla ajanjaksolla keskimääräinen hinta nousi 6 prosenttia. Muiden kolmansien maiden menettämän markkinaosuuden ottivat haltuunsa osittain tuonti Kiinasta ja osittain unionin tuotannonala. Samalla ajanjaksolla unionin tuotannonala nosti hintojaan keskimäärin 7 prosenttia, kuten jäljempänä 64 kappaleessa todetaan.

(49)

Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikkia sellaisia taloudellisia tekijöitä ja osoittimia, joilla on vaikutusta unionin tuotannonalan tilanteeseen.

(50)

Unionin tuotannonalan tuotanto kasvoi tarkastelujakson aikana huomattavasti. Kasvu oli erityisen merkittävä vuodesta 2009 vuoteen 2010, jolloin kasvua oli 32 prosenttiyksikköä. Tämän jälkeen kasvu pysyi vakaana laskien hiukan vuoden 2011 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä.

Taulukko 3

Unionin kokonaistuotanto

(51)

Tuotantokapasiteetti pysyi tarkastelujakson aikana vakaana. Koska tuotanto kasvoi ajanjaksolla 2009–2011, kapasiteetin käyttöaste nousi 34 prosenttia. Tämä kehityssuuntaus muuttui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, koska tuotannon väheneminen alensi myös kapasiteetin käyttöastetta 6 prosenttiyksiköllä, kuten jäljempänä esitetään.

Taulukko 4

Tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(52)

Vaikka unionin tuotannonalan varastojen määrä lisääntyi huomattavasti vuoden 2009 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä, se oli suhteellisen alhainen tuotantotasoon verrattuna.

Taulukko 5

Loppuvarastot

(53)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä unionin markkinoilla riippumattomille asiakkaille noudatteli kulutuksen kehitystä ollen huipussaan vuonna 2010, jonka jälkeisinä vuosina suuntaus oli laskeva tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun asti. Tarkastelujaksolla myyntimäärä nousi 6 prosenttia.

Taulukko 6

Myynti riippumattomille asiakkaille

(54)

Koska myyntimäärä unionissa noudatteli kulutuksen kehitystä, unionin tuotannonalan markkinaosuus pysyi suhteellisen vakaana tarkastelujaksolla.

Taulukko 7

Unionin markkinaosuus

(55)

Kuten edellä selitettiin, unionin kulutuksen kasvu oli tarkastelujaksolla vain 3 prosenttiyksikköä. Samalla ajanjaksolla unionin tuotannonala pystyi kasvattamaan myyntimääräänsä ja markkinaosuuttaan jonkin verran.

(56)

Unionin tuotannonalan työntekijämäärä pysyi vakaana vuoden 2009 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Samaan aikaan tuottavuus työntekijää kohti (mitattuna tuotoksena tonni/työntekijä) kuitenkin kasvoi huomattavasti tuotannon kehityksen mukaisesti. Yksityiskohtaiset tiedot esitetään jäljempänä.

Taulukko 8

Unionin kokonaistyöllisyys ja -tuottavuus

(57)

Unionin tuotannonalan yksikkömyyntihinnat riippumattomille asiakkaille kasvoivat vuoden 2009 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä 7 prosenttia. Unionin tuotannonalan 7 prosentin keskimääräinen hinnannousu selittyy tarkastelujaksolla myydyn tuotevalikoiman muuttumisella. Vaikka otetaan huomioon mahdolliset tuotevalikoiman erot, unionin tuotannonalan hinta oli huomattavasti korkeampi kuin yhteistyössä toimineen kiinalaisen tuottajan kolmansiin maihin suuntautuneessa viennissä veloittama hinta.

Taulukko 9

Unionin tuotannonalan myynnin yksikköhinnat

(58)

Vuonna 2009 unionin tuotannonalan kannattavuus oli lähellä kannattavuusrajaa. Vuoden 2010 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä kannattavuus pysytteli 10 prosentissa. Yhtäkkinen hyppäys kannattavuusindeksissä vuoden 2009 ja 2010 välillä johtuu hyvin matalasta tasosta vuonna 2009, joka oli kriittinen vuosi unionin tuotannonalalle. Vuoden 2011 kannattavuus oli tulosta erityisistä kustannussäästöistä, jotka eivät toistu tulevaisuudessa. Tämä näkyi jo tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kannattavuuden heikentymisenä, joka on kehityssuuntaus jatkossakin.

Taulukko 10

Kannattavuus

(59)

Tutkimus osoitti, että unionin tuotannonala pystyi säilyttämään investointien tason korkealla koko tarkastelujakson ajan.

(60)

Sijoitetun pääoman tuotto noudatteli tarkasti kannattavuuden kehitystä vuonna 2009, kun taas vuosi 2011 ei edustanut tavanomaista kehitystä, kuten 58 kappaleessa selitetään.

Taulukko 11

Investoinnit ja sijoitetun pääoman tuotto

(61)

Kassavirta, joka vaikuttaa tuotannonalan kykyyn rahoittaa toimintansa itse, ilmaistuna prosenttiosuutena tarkasteltavana olevan tuotteen liikevaihdosta, noudatteli samansuuntaista kehitystä kuin kannattavuus. Se parani huomattavasti vuoteen 2011 saakka mutta laski tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

Taulukko 12

Kassavirta

(62)

Unionin tuotannonalalla työskentelevien työntekijöiden määrä pysyi vakaana, mutta palkat nousivat tarkastelujaksolla 12 prosenttia.

(63)

Kuten edellä selitettiin, Kiinasta tarkastelujaksolla tullut tuonti ei tapahtunut polkumyynnillä, minkä vuoksi polkumyyntimarginaalin suuruutta ei voitu arvioida.

(64)

Kun otetaan huomioon Kiinasta tulevan halpatuonnin puuttuminen, suhteellisen korkea kapasiteetin käyttöaste, unionin tuotannonalan markkinaosuuden kasvu ja sen kannattavuuden taso sekä tiettyjen taloudellisten indikaattoreiden myönteinen kehitys, voidaan päätellä, että unionin tuotannonala toipui tarkastelujaksolla aiemmasta polkumyynnistä. Toipuminen on kuitenkin tapahtunut hiljattain, ja tiettyjen vahinkoindikaattoreiden, kuten kannattavuuden, kassavirran, sijoitetun pääoman tuoton ja investointien, osalta unionin markkinoilla oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla nähtävissä heikentymistä.

(65)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että Kiinasta unionin markkinoille tuleva halpatuonti loppui heti sen jälkeen, kun alkuperäiset toimenpiteet otettiin käyttöön vuonna 2007, eikä sitä esiintynyt tarkastelujaksolla tai tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kiinasta unioniin tuleva tuonti on peräisin yhdeltä ainoalta kiinalaiselta tuottajalta, jonka ei alkuperäisessä tutkimuksessa todettu tuovan tuotetta polkumyynnillä. Tämän vuoksi unionin tuotannonala pystyi saavuttamaan korkean tuotannon tason, lisäämään myyntimääriään, nostamaan keskimääräistä myyntihintaansa, kasvattamaan markkinaosuuttaan ja lisäämään kannattavuuttaan sekä parantamaan yleisesti taloudellista tilannettaan.

(66)

Sen vuoksi katsotaan, että unionin tuotannonalalle ei aiheutunut merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kun otetaan huomioon kulutuksen vähentyminen ja edellä mainittu tiettyjen vahinkoindikaattoreiden heikentyminen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, katsotaan, että unionin tuotannonala on edelleen haavoittuva.

(67)

Jotta voitiin arvioida vahingon toistumisen todennäköisyys siinä tapauksessa, että toimenpiteiden annetaan raueta, Kiinasta tulevan tuonnin mahdollisia vaikutuksia unionin markkinoihin ja unionin tuotannonalaan tarkasteltiin perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(68)

Analyysissä keskityttiin Kiinassa käytettävissä olevaan kapasiteettiin ja kiinalaisten viejien käyttäytymiseen niin kolmansien maiden markkinoilla kuin unionin markkinoilla.

(69)

Tutkimuksen aikana kerättyjen ja tarkistettujen tietojen perusteella arvioidaan, että Kiinassa on käytettävissä noin 100 000 tonnia kapasiteettia tarkasteltavana olevan tuotteen tuottamiseen. Lisäksi ympäri maata on useita pieniä tuottajia, jotka vielä kasvattavat mainittua lukua.

(70)

Koska kiinalaiset viejät eivät tehneet yhteistyötä, käytettävissä ei ole tarkkoja tietoja siitä käyttämättömän kapasiteetin määrästä, joka voitaisiin käyttää tarkasteltavana olevan tuotteen vientiin unionin markkinoille. Tutkimus osoitti kuitenkin, että ainoalla yhteistyössä toimineella kiinalaisella tuottajalla on noin 30 prosenttia käyttämätöntä kapasiteettia. Tämän tiedon ekstrapoloiminen kaikkiin kiinalaisiin yrityksiin tarkoittaisi, että Kiinassa on tällä hetkellä yli 30 000 tonnia käyttämätöntä kapasiteettia.

(71)

Edellä esitetyn perusteella Kiinasta voitaisiin viedä tarkasteltavana olevaa tuotetta 20 000–25 000 tonnia, vaikka kiinalaiset yritykset eivät toimisikaan täydellä kapasiteetilla. Kun otetaan huomioon tehdyt havainnot ja edellä 22–44 kappaleessa esitetyt päätelmät, on selvää, että jos toimenpiteiden voimassaoloa ei jatketa, Kiinassa käytettävissä oleva kapasiteetti suunnataan vientiin unionin markkinoille. Tämän potentiaalisen lisäviennin kohdalla olisi pidettävä mielessä, että unionin kulutus tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli 25 000–35 000 tonnia.

(72)

Kuten edellä 20 kappaleessa todetaan, tutkimuksessa kävi ilmi, että Kiinan vienti kolmansiin maihin tapahtui polkumyyntihinnoin. Lisäksi Yhdysvaltojen ja Intian asianomaisten viranomaisten suorittamissa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevissa tarkasteluissa suositeltiin, että Kiinasta peräisin olevien persulfaattien tuontiin sovellettavien toimenpiteiden voimassaoloa olisi jatkettava. Tässä tilanteessa katsotaan, että kiinalaisten viejien vapaa tuotantokapasiteetti käytettäisiin pääasiassa tuotantoon unionin markkinoille suuntautuvaa vientiä varten, jos toimenpiteiden annetaan raueta. Kuten edellä 32 kappaleessa selitetään, muilla kolmansien maiden markkinoilla, joilla ei sovelleta toimenpiteitä, tarkasteltavana olevaa tuotetta tarjoavat jo kyseisillä markkinoilla toimivat yritykset, joten Kiinan mahdollinen käyttämätön kapasiteetti kohdennettaisiin todennäköisesti unionin markkinoille suuntautuvaan tarkasteltavana olevan tuotteen vientiin.

(73)

Kun otetaan huomioon kiinalaisten viejien aiemmin harjoittama polkumyynti, joka johti voimassa olevien toimenpiteiden käyttöön ottoon, ja niiden polkumyyntikäyttäytyminen kolmansissa maissa, voidaan päätellä, että kyseinen vienti unioniin tapahtuisi polkumyyntihinnoin.

(74)

Lisäksi, kuten edellä 23 kappaleessa todetaan, on syytä huomata, että vuosina 1995–2001 Kiinan persulfaattien vientiin sovellettiin polkumyyntitoimenpiteitä. Kun näiden toimenpiteiden voimassaoloa ei jatkettu, tuonti Kiinasta lisääntyi vuoden 2001 alle 200 tonnista lähes 10 000 tonniin vuonna 2006, minkä seurauksena kyseisen tuonnin osuus unionin markkinoista oli yli 20 prosenttia.

(75)

Tutkimuksessa tehtyjen huomioiden, joita ovat Kiinassa käytettävissä oleva ylimääräinen kapasiteetti, Kiinan polkumyynti kolmansiin maihin, kiinalaisten viejien rajoitetut mahdollisuudet myydä muille tärkeille kolmansien maiden markkinoille ja niiden todistettu mahdollisuus ohjata vientiä unionin markkinoille, perusteella katsotaan, että toimenpiteiden kumoaminen heikentäisi unionin tuotannonalan asemaa sen ydinmarkkinoilla ja että sille aiheutunut vahinko todennäköisesti toistuisi Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin seurauksena. Ei ole syytä uskoa, että toimenpiteiden voimassaolosta johtunut unionin tuotannonalan tuloksen paraneminen jatkuisi tai lisääntyisi, jos toimenpiteet kumotaan. Päinvastoin olosuhteiden perusteella on todennäköistä, että Kiinasta tuleva tuonti kohdennettaisiin unionin markkinoille polkumyyntihinnoin ja laajamittaisena, mikä heikentäisi unionin markkinoilla tarkastelujaksolla saavutettua myönteistä kehitystä. Kiinasta todennäköisesti polkumyyntihinnoin tapahtuva tuonti aiheuttaisi painetta laskea unionin tuotannonalan myyntihintoja ja pienentäisi sen markkinaosuutta, mikä puolestaan vaikuttaisi kielteisesti unionin tuotannonalan taloudelliseen tulokseen sen ollessa edelleen haavoittuva, kuten edellä 66 kappaleessa todetaan.

(76)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti tutkittiin, onko nykyisten toimenpiteiden voimassa pitäminen kaiken kaikkiaan unionin edun mukaista. Unionin edun määrittäminen perustuu kaikista asiaan liittyvistä etunäkökohdista, kuten unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien eduista, tehtyyn arviointiin. Kaikille asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa perusasetuksen 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(77)

Koska kyseessä on voimassa olevia toimenpiteitä koskeva tarkastelu, siinä voitiin arvioida voimassa olevien toimenpiteiden mahdollisia kielteisiä vaikutuksia eri osapuoliin.

(78)

Edellä 70 kappaleessa todettiin, että unionin tuotannonalan tilanne todennäköisesti heikentyisi voimakkaasti, jos polkumyyntitoimenpiteiden annettaisiin raueta. Sen vuoksi toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen hyödyttäisi unionin tuotannonalaa, koska tällöin unionin tuottajien myyntimäärät, markkinaosuus, kannattavuus ja sen myönteinen yleinen taloudellinen tilanne todennäköisesti pysyisi ennallaan. Sen sijaan toimenpiteiden voimassaolon päättyminen uhkaisi vakavasti unionin tuotannonalan elinkelpoisuutta, koska on syytä olettaa, että Kiinasta tuleva tuonti kohdennettaisiin unionin markkinoille polkumyyntihinnoin ja laajamittaisena, mikä johtaisi vahingon toistumiseen.

(79)

Yksikään 44 käyttäjästä, joihin otettiin yhteyttä, ei vastannut kyselylomakkeeseen eikä toiminut yhteistyössä tutkimuksessa. Käyttäjät eivät toimineet yhteistyössä myöskään alkuperäisessä tutkimuksessa. Koska käyttäjät eivät osoittaneet kiinnostusta, katsottiin, että toimenpiteiden voimassa pitäminen ei olisi vastoin niiden etua. Lisäksi tutkimuksessa kävi ilmi, että tarkasteltavana olevan tuotteen vaikutus jatkojalostustuotteiden kustannuksiin on varsin marginaalinen ja että toimenpiteiden pitäminen voimassa ei vaikuttaisi kielteisesti käyttäjäteollisuuteen. Tutkimus osoitti myös, että tuotteen luonteesta ja siitä johtuen, että tuotetta on saatavilla useista eri lähteistä, käyttäjät voivat helposti vaihtaa toimittajaa.

(80)

Yksikään 14 tuojasta, joihin otettiin yhteyttä, ei vastannut kyselylomakkeeseen eikä toiminut yhteistyössä tutkimuksessa. Tuojat eivät toimineet yhteistyössä myöskään alkuperäisessä tutkimuksessa. Koska tuojat eivät osoittaneet kiinnostusta, katsottiin, että toimenpiteiden voimassa pitäminen ei olisi vastoin niiden etua. Tutkimuksessa kävi ilmi, että tuojat voivat helposti ostaa eri lähteistä, joita markkinoilla on tällä hetkellä tarjolla, muun muassa unionin tuotannonalalta, yhdysvaltalaisilta viejiltä ja muuhun kuin polkumyyntihintaan myyviltä kiinalaisilta viejiltä.

(81)

Edellä esitetyn perusteella päätellään, ettei ole pakottavia unionin etua koskevia syitä olla jatkamatta nykyisten polkumyyntitoimenpiteiden voimassaoloa.

(82)

Kaikille osapuolille ilmoitettiin niistä oleellisista seikoista ja huomioista, joiden perusteella voimassa olevien toimenpiteiden soveltamisen jatkamista aiottiin suositella. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta. Toimitetut tiedot ja huomautukset otettiin asianmukaisesti huomioon aina, kun se oli perusteltua.

(83)

Edellä esitetyn perusteella ja perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti voidaan todeta, että Kiinasta peräisin olevien tiettyjen peroksosulfaattien (persulfaattien) tuonnissa asetuksella (EY) N:o 1184/2007 käyttöön otettujen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden soveltamista olisi jatkettava.

(84)

Tullien väliset suuret erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi katsotaan tässä tapauksessa tarvittavan erityisiä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistaa polkumyyntitullien asianmukainen soveltaminen. Näitä erityissäännöksiä sovelletaan vain yrityksiin, joiden osalta otetaan käyttöön yksilöllinen tulli, ja ne käsittävät sellaisen pätevän kauppalaskun esittämisen jäsenvaltioiden tulliviranomaisille, joka täyttää tämän asetuksen liitteessä esitetyt vaatimukset. Tuontiin, jonka yhteydessä ei esitetä tällaista kauppalaskua, on sovellettava kaikkiin muihin tuottajiin sovellettavaa jäännöspolkumyyntitullia,

17.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 338/23

(1)

EU:n vesillä ja tietyillä EU:n ulkopuolisilla vesillä EU:n alusten käytettävissä olevien, kansainvälisten neuvottelujen alaan tai sopimusten soveltamisalaan kuuluvien tiettyjen kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2013 21 päivänä tammikuuta 2013 annetussa neuvoston asetuksessa (EU) N:o 40/2013 (2) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2013.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai siinä maassa rekisteröityjen alusten kyseisessä liitteessä mainitun kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2013 kiintiön.

(3)

Sen vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus,

17.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 338/25

(1)

EU:n alusten käytettävissä olevien, kansainvälisten neuvottelujen alaan tai sopimusten soveltamisalaan kuulumattomien tiettyjen kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2013 21 päivänä tammikuuta 2013 annetussa neuvoston asetuksessa (EU) N:o 39/2013 (2) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2013.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai siinä maassa rekisteröityjen alusten kyseisessä liitteessä mainitun kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2013 kiintiön.

(3)

Sen vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus,

17.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 338/27

(1)

EU:n vesillä ja tietyillä EU:n ulkopuolisilla vesillä EU:n alusten käytettävissä olevien, kansainvälisten neuvottelujen alaan tai sopimusten soveltamisalaan kuuluvien tiettyjen kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2013 21 päivänä tammikuuta 2013 annetussa neuvoston asetuksessa (EU) N:o 40/2013 (2) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2013.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai siinä maassa rekisteröityjen alusten kyseisessä liitteessä mainitun kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2013 kiintiön.

(3)

Sen vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus,

17.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 338/29

(1)

EU:n vesillä ja tietyillä EU:n ulkopuolisilla vesillä EU:n alusten käytettävissä olevien, kansainvälisten neuvottelujen alaan tai sopimusten soveltamisalaan kuuluvien tiettyjen kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2013 21 päivänä tammikuuta 2013 annetussa neuvoston asetuksessa (EU) N:o 40/2013 (2) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2013.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai siinä maassa rekisteröityjen alusten kyseisessä liitteessä mainitun kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2013 kiintiön.

(3)

Sen vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus,

17.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 338/31

(1)

Komission asetuksessa (ETY) N:o 2568/91 (2) määritellään oliiviöljyn ja oliivin puristemassaöljyn kemialliset ja aistinvaraiset ominaisuudet sekä kyseisten ominaisuuksien määritysmenetelmät. Kyseiset menetelmät ja öljyjen ominaisuuksiin liittyvät raja-arvot olisi saatettava ajan tasalle ottaen huomioon asiantuntijakemistien lausunto ja kansainvälisen oliivineuvoston (IOC) puitteissa tehty työ.

(2)

Eräitä asetuksessa (ETY) N:o 2568/91 säädettyjä analyysimenetelmiä ja oliiviöljyjen ominaisuuksien raja-arvoja olisi päivitettävä IOC:n vahvistamien tuoreimpien kansainvälisten standardien täytäntöönpanon varmistamiseksi unionin tasolla.

(3)

Sen vuoksi stigmastadieenien, vahojen, myristiinihapon ja rasvahappoalkyyliestereiden raja-arvoja olisi muutettava, kuten myös eräitä päätöksentekokaavioita, joita käytetään sen todentamiseksi, onko oliiviöljynäyte ilmoitetun luokan mukainen. Kuluttajansuojan vuoksi olisi kaupan helpottamiseksi ja oliiviöljyn aitouden takaamiseksi otettava käyttöön kampesterolia ja delta-7-stigmasterolia koskevat päätöksentekokaaviot, joihin liittyy rajoittavampia parametreja. Menetelmät sterolien koostumuksen ja pitoisuuden määrittämiseksi sekä erytrodiolin ja uvaolin määrittämiseksi olisi korvattava luotettavammilla menetelmillä, jotka koskevat myös triterpeenidialkoholeja. On myös asianmukaista tarkastella uudelleen oliiviöljyn aistinvaraista arviointia ja ottaa käyttöön menetelmä oliiviöljyissä esiintyvien vieraiden kasviöljyjen havaitsemiseksi.

(4)

Oliiviöljyn ja oliivin puristemassaöljyn näytteenottomenetelmiä olisi mukautettava öljyjen vaatimustenmukaisuustarkastuksiin liittyvien menetelmien kehittymisen perusteella.

(5)

Sen vuoksi asetusta (ETY) N:o 2568/91 olisi muutettava.

(6)

Tällä asetuksella tehtyjä muutoksia olisi sovellettava vasta 1 päivästä maaliskuuta 2014, jotta aikaa jäisi uusiin sääntöihin sopeutumiselle ja niiden soveltamisen vaatimien välineiden käyttöönotolle ja jottei kaupankäynnille aiheutettaisi häiriöitä. Samoista syistä olisi säädettävä, että ennen kyseistä päivämäärää unionissa lainmukaisesti valmistettuja ja merkittyjä tai unioniin lainmukaisesti tuotuja, vapaaseen liikkeeseen laskettuja oliiviöljyjä ja oliivin puristemassaöljyjä voidaan pitää kaupan varastojen loppumiseen asti.

(7)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

1)

Korvataan 2 artikla seuraavasti:

"2 artikla

1.   Liitteessä I säädettyjen öljyjen ominaisuudet määritetään seuraavilla määritysmenetelmillä:

Oliiviöljyissä esiintyvien vieraiden kasviöljyjen havaitsemiseksi sovelletaan liitteessä XX a esitettyä määritysmenetelmää.

2.   Kansallisilta viranomaisilta tai näiden edustajilta edellytettävistä neitsytoliiviöljyjen aistinvaraisten ominaisuuksien tarkistuksesta vastaavat jäsenvaltioiden hyväksymät maistajaraadit.

Ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun oliiviöljyn aistinvaraisten ominaisuuksien katsotaan olevan yhdenmukaisia ilmoitetun oliiviöljyluokan kanssa, jos asianomaisen jäsenvaltion hyväksymä raati vahvistaa kyseisen luokituksen.

Jos raati ei vahvista ilmoitusta ilmoitetun oliiviöljyluokan aistinvaraisten ominaisuuksien osalta, kansalliset viranomaiset tai niiden edustajat teettävät asianomaisen pyynnöstä viipymättä muilla hyväksytyillä raadeilla kaksi seurantamääritystä, joista ainakin toisen tekee asianomaisen tuottajajäsenvaltion hyväksymä raati. Kyseisten ominaisuuksien katsotaan olevan yhdenmukaisia ilmoitettujen ominaisuuksien kanssa, jos ilmoitettu luokitus vahvistetaan molemmissa seurantamäärityksissä. Päinvastaisessa tapauksessa seurantamäärityksen kustannuksista vastaa asianomainen.

3.   Kun on kyse kansallisten viranomaisten tai niiden edustajien tekemästä 1 kohdan mukaisesta öljyn ominaisuuksien toteamisesta, näytteenotto tehdään koenäytteen valmistelua ja näytteenottoa koskevia kansainvälisiä standardeja EN ISO 661 ja EN ISO 5555 noudattaen. Poiketen siitä, mitä standardissa EN ISO 5555 olevassa 6.8 kohdassa määrätään, silloin kun kyseessä ovat tällaiset pakkaukseen suorassa kosketuksessa olevat öljyt, näytteenotto tehdään kuitenkin tämän asetuksen liitteen I a mukaisesti. Kun kyseessä on pakkaamaton öljy, josta ei voida ottaa näytettä standardin EN ISO 5555 mukaisesti, näytteenotto tehdään jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisten ohjeiden mukaisesti.

Rajoittamatta standardin EN ISO 5555 ja standardissa EN ISO 661 olevan 6 luvun määräysten soveltamista näytteet on sijoitettava viipymättä valolta ja lämmöltä suojattuun paikkaan ja lähetettävä laboratorioon määritettäviksi viimeistään näytteenottoa seuraavana viidentenä työpäivänä; muussa tapauksessa näytteet on säilytettävä niin, että ne eivät heikenny tai vahingoitu kuljetuksen tai varastoinnin aikana ennen laboratorioon lähettämistä.

4.   Edellä 3 kohdassa tarkoitettua todentamista varten liitteissä II, III, IX, XII ja XX tarkoitetut määritykset ja tapauksen mukaan kansallisessa lainsäädännössä säädetyt vastamääritykset on tehtävä ennen vähimmäissäilymisajan päättymistä, kun kyseessä ovat pakatut tuotteet. Kun kyseessä ovat pakkaamattomat öljyt, määritykset on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa näytteenottokuukaudesta.

Muihin tässä asetuksessa säädettyihin määrityksiin ei sovelleta määräaikoja.

Jos määritysten tulokset eivät vastaa oliiviöljyn tai oliivin puristemassaöljyn ilmoitetun luokan ominaisuuksia, asianomaisen on ilmoitettava asiasta kuukauden kuluessa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun määräajan päättymisestä, paitsi jos näyte on otettu vähimmäissäilymisajan päättymistä edeltävien kahden kuukauden kuluessa.

5.   Määritystuloksia verrataan suoraan tässä asetuksessa säädettyihin rajoihin oliiviöljyjen ominaisuuksien määrittelemiseksi 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädettyjä menetelmiä noudattaen."

2)

Korvataan liite I tämän asetuksen liitteessä I olevalla tekstillä.

3)

Korvataan liite I a tämän asetuksen liitteessä II olevalla tekstillä.

4)

Korvataan liite I b tämän asetuksen liitteessä III olevalla tekstillä.

5)

Korvataan liite V tämän asetuksen liitteessä IV olevalla tekstillä.

6)

Poistetaan liite VI.

7)

Korvataan liite XII tämän asetuksen liitteellä V.

8)

Lisätään liitteen XX jälkeen liite XX a tämän asetuksen liitteen VI mukaisesti.