ISSN 1977-0812

doi:10.3000/19770812.L_2013.328.fin

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 328

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

56. vuosikerta
7. joulukuuta 2013


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET

 

 

2013/720/EU

 

*

Neuvoston päätös, annettu 15 päivänä marraskuuta 2013, Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamisesta Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan kesken tehdyn pöytäkirjan allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta

1

 

 

Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välinen pöytäkirja Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamisesta

2

 

 

ASETUKSET

 

*

Neuvoston asetus (EU) N:o 1270/2013, annettu 15 päivänä marraskuuta 2013, Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamisesta Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan kesken tehdyn pöytäkirjan mukaisten kalastusmahdollisuuksien jakamisesta

40

 

*

Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1271/2013, annettu 30 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta

42

 

*

Komission asetus (EU) N:o 1272/2013, annettu 6 päivänä joulukuuta 2013, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (REACH) liitteen XVII muuttamisesta polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen osalta ( 1 )

69

 

*

Komission asetus (EU) N:o 1273/2013, annettu 6 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän osajärjestelmää henkilöliikenteen telemaattiset sovellukset koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä annetun asetuksen (EU) N:o 454/2011 muuttamisesta ( 1 )

72

 

*

Komission asetus (EU) N:o 1274/2013, annettu 6 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteiden II ja III ja komission asetuksen (EU) N:o 231/2012 liitteen muuttamisesta ja oikaisemisesta tiettyjen elintarvikelisäaineiden osalta ( 1 )

79

 

*

Komission asetus (EU) N:o 1275/2013, annettu 6 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/32/EY liitteen I muuttamisesta siltä osin kuin on kyse arseenin, kadmiumin, lyijyn, nitriittien, haihtuvan sinappiöljyn ja haitallisten kasviperäisten epäpuhtauksien enimmäispitoisuuksista ( 1 )

86

 

 

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1276/2013, annettu 6 päivänä joulukuuta 2013, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

93

 

 

PÄÄTÖKSET

 

 

2013/721/EU

 

*

Euroopan parlamentin päätös, annettu 9 päivänä lokakuuta 2013, vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2011, pääluokka II – Eurooppa-neuvosto ja neuvosto

95

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 9 päivänä lokakuuta 2013, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2011, pääluokka II – Eurooppa-neuvosto ja neuvosto

97

 

 

2013/722/EU

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 29 päivänä marraskuuta 2013, jäsenvaltioiden vuodeksi 2014 ja sitä seuraaviksi vuosiksi esittämien eräiden eläintautien ja zoonoosien vuotuisten ja monivuotisten hävittämis-, torjunta- ja seurantaohjelmien hyväksymisestä ja niihin myönnettävästä unionin rahoituksesta (tiedoksiannettu numerolla C(2013) 8417)

101

 

 

2013/723/EU

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 4 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan unionin rahoitusosuudesta vuonna 2013 kolmen jäsenvaltion (Espanja, Kroatia ja Yhdistynyt kuningaskunta) kansalliselle ohjelmalle kalatalousalan tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä varten (tiedoksiannettu numerolla C(2013) 8498)

118

 

 

2013/724/EU

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 5 päivänä joulukuuta 2013, unionin osallistumisesta Kyproksella vuonna 2013 toteutettujen Newcastlen taudin torjuntaa koskevien hätätoimenpiteiden rahoitukseen (tiedoksiannettu numerolla C(2013) 8560)

121

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET

7.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 328/1


NEUVOSTON PÄÄTÖS,

annettu 15 päivänä marraskuuta 2013,

Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamisesta Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan kesken tehdyn pöytäkirjan allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta

(2013/720/EU)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan yhdessä 218 artiklan 5 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto on 22 päivänä toukokuuta 2006 hyväksynyt asetuksella (EY) N:o 764/2006 (1) Euroopan yhteisön ja Marokon kuningaskunnan välisen kalastuskumppanuussopimuksen (2), jäljempänä ’kumppanuussopimus’, tekemisestä.

(2)

Tässä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamisesta tehdyn viimeisimmän pöytäkirjan (3) soveltaminen päättyi 20 päivänä joulukuuta 2011.

(3)

Neuvosto on valtuuttanut komission neuvottelemaan uuden pöytäkirjan, jossa unionin aluksille myönnetään kalastusmahdollisuuksia Marokon kuningaskunnan suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kalastuksen osalta kuuluvilla vesillä. Neuvottelujen päätteeksi parafoitiin uusi pöytäkirja 24 päivänä heinäkuuta 2013.

(4)

Tämä pöytäkirja olisi allekirjoitettava sillä varauksella, että sen tekeminen saatetaan päätökseen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Annetaan lupa allekirjoittaa Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamisesta Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan kesken hyväksytty pöytäkirja, jäljempänä ’pöytäkirja’, unionin puolesta sillä varauksella, että mainitun pöytäkirjan tekeminen saatetaan päätökseen.

Pöytäkirjan teksti on liitetty tähän päätökseen.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja valtuutetaan nimeämään yksi tai useampi henkilö, jolla on oikeus allekirjoittaa pöytäkirja unionin puolesta.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 15 päivänä marraskuuta 2013.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

R. ŠADŽIUS


(1)  EUVL L 141, 29.5.2006, s. 4.

(2)  Neuvoston asetus (EY) N:o 764/2006, annettu 22 päivänä toukokuuta 2006, Euroopan yhteisön ja Marokon kuningaskunnan välisen kalastuskumppanuussopimuksen tekemisestä (EUVL L 141, 29.5.2006, s. 1).

(3)  Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välinen pöytäkirja Euroopan yhteisön ja Marokon kuningaskunnan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamisesta (EUVL L 202, 5.8.2011, s. 3).


7.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 328/2


Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välinen

PÖYTÄKIRJA

Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamisesta


1 artikla

Yleiset periaatteet

Pöytäkirja liitteineen ja lisäyksineen on erottamaton osa Euroopan unionin (EU) ja Marokon kuningaskunnan välillä 28 päivänä helmikuuta 2007 tehtyä kalastuskumppanuussopimusta, jäljempänä ’kalastussopimus’, joka kuuluu Euroopan unionin ja Marokon välillä 26 päivänä helmikuuta 1996 tehdyn Euro–Välimeri-assosiaatiosopimuksen, jäljempänä ’assosiaatiosopimus’, piiriin. Sillä edistetään assosiaatiosopimuksen yleisten tavoitteiden saavuttamista ja pyritään varmistamaan kalavarojen kestävyys ekologisella, taloudellisella ja yhteiskunnallisella tasolla.

Tämän pöytäkirjan täytäntöönpanossa noudatetaan assosiaatiosopimuksen 1 artiklaa, joka koskee vuoropuhelun ja yhteistyön kehittämistä, ja kyseisen sopimuksen 2 artiklaa, joka koskee ihmisoikeuksien ja demokratian periaatteiden kunnioittamista.

2 artikla

Soveltamiskausi, kesto ja kalastusmahdollisuudet

Kalastussopimuksen 5 artiklan nojalla myönnetyt kalastusmahdollisuudet vahvistetaan tähän pöytäkirjaan liitetyssä taulukossa tämän pöytäkirjan soveltamisen alkamispäivästä lähtien neljäksi vuodeksi.

Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan, jollei tämän pöytäkirjan 4 ja 5 artiklassa toisin määrätä.

Kalastussopimuksen 6 artiklan mukaisesti EU:n jäsenvaltion alukset voivat harjoittaa kalastusta Marokon kalastusalueella vain, jos niillä on tämän pöytäkirjan mukaisesti ja tämän pöytäkirjan liitteessä kuvattuja yksityiskohtaisia sääntöjä noudattaen myönnetty lisenssi.

3 artikla

Taloudellinen korvaus

1.   Pöytäkirjan arvioitu vuotuinen kokonaisarvo on 40 000 000 euroa 2 artiklassa tarkoitetulla kaudella. Tämä kokonaissumma jakautuu seuraavasti:

a)

30 000 000 euroa kalastussopimuksen 7 artiklassa tarkoitettuna taloudellisena korvauksena jakautuen seuraavasti:

i)

16 000 000 euroa taloudellisena korvauksena kalavaroihin pääsystä;

ii)

14 000 000 euroa tukena Marokon kuningaskunnan alakohtaisen kalastuspolitiikan kehittämiseen;

b)

10 000 000 euroa, joka vastaa varustajien maksettaviksi kalastussopimuksen 6 artiklan mukaisesti myönnettävien kalastuslisenssien mukaisesti arviolta tulevia maksuja tämän pöytäkirjan liitteessä olevan I luvun D ja E jaksossa määrättyjä yksityiskohtaisia sääntöjä noudattaen.

2.   Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan, jollei tämän pöytäkirjan 4, 5, 6 ja 8 artiklassa toisin määrätä.

3.   Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu EU:n taloudellinen korvaus maksetaan ensimmäisenä vuonna viimeistään kolmen kuukauden kuluttua tämän pöytäkirjan soveltamisen alkamispäivästä ja seuraavina vuosina viimeistään pöytäkirjan vuosipäivänä, jollei tämän pöytäkirjan 6 artiklan 9 kohdassa toisin määrätä.

4.   Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu taloudellinen korvaus maksetaan Marokon kuningaskunnan valtiovarain hallinnasta vastaavalle viranomaiselle (Trésorier Générale du Royaume) Marokon kuningaskunnan valtionkassassa olevalle tilille, jota koskevat tiedot Marokon viranomaiset antavat.

5.   Marokon viranomaisilla on yksinomainen toimivalta päättää kyseisen korvauksen käyttötarkoituksesta, jollei tämän pöytäkirjan 6 artiklassa toisin määrätä.

4 artikla

Tieteellisen tutkimustyön ja koekalastuksen yhteensovittaminen

1.   Kalastussopimuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti sopimuspuolet sitoutuvat varmistamaan, että säännöllisesti ja tarpeen mukaan pidetään tieteellisiä kokouksia, joissa tarkastellaan tämän pöytäkirjan hallinnoinnista ja teknisestä seurannasta vastaavan sekakomitean esille tuomia tieteellisiä kysymyksiä. Kalastussopimuksen 10 artiklassa tarkoitettu sekakomitea vahvistaa tieteellisten kokousten toimeksiannon, kokoonpanon ja tehtävät.

2.   Sopimuspuolet sitoutuvat edistämään vastuullista kalastusta Marokon kalastusalueella ja noudattamaan periaatetta, joka kieltää kyseisillä vesillä kalastavien eri laivastojen syrjimisen.

3.   Kalastussopimuksen 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti sopimuspuolet neuvottelevat keskenään tiedekomitean kokousten päätelmien perusteella kalastussopimuksen 10 artiklassa tarkoitetussa sekakomiteassa toteuttaakseen tarvittaessa ja yhteisestä sopimuksesta toimenpiteitä kalavarojen kestävän hoidon turvaamiseksi.

4.   Tutkimustarkoituksissa ja tieteellisen tiedon parantamiseksi voidaan sekakomitean pyynnöstä harjoittaa koekalastusta Marokon kalastusalueella. Koekalastuksen toteutusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan tämän pöytäkirjan IV luvun määräysten mukaisesti.

5 artikla

Kalastusmahdollisuuksien tarkistaminen

1.   Sekakomitea voi tarkistaa 2 artiklassa tarkoitettuja kalastusmahdollisuuksia yhteisestä sopimuksesta sikäli kuin kyseisellä tarkistuksella pyritään Marokon kalavarojen kestävyyteen.

2.   Lisäyksen tapauksessa 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettua taloudellista korvausta nostetaan suhteessa kalastusmahdollisuuksiin ja aikaan. Lisäystä kuitenkin mukautetaan niin, ettei EU:n maksaman taloudellisen korvauksen kokonaismäärä ole kaksi kertaa suurempi kuin 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa mainittu määrä. Jos sopimuspuolet sopivat 2 artiklassa tarkoitettujen kalastusmahdollisuuksien vähentämisestä, taloudellista korvausta alennetaan vastaavasti suhteessa kalastusmahdollisuuksiin ja aikaan.

3.   Kalastusmahdollisuuksien jakautumista eri alusluokkien kesken voidaan niin ikään tarkistaa sopimuspuolten yhteisestä sopimuksesta ottaen huomioon niiden kantojen kestävyysedellytykset, joihin tällainen uudelleenjako voisi vaikuttaa. Sopimuspuolet sopivat taloudellisen korvauksen vastaavasta mukautuksesta, jos se on kalastusmahdollisuuksien uudelleenjaon vuoksi perusteltua.

6 artikla

Tuki Marokon kuningaskunnan alakohtaisen kalastuspolitiikan kehittämiseen

1.   Tämän pöytäkirjan 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitetulla taloudellisella korvauksella edistetään Marokon kuningaskunnan alakohtaisen kalastuspolitiikan kehittymistä ja täytäntöönpanoa kalatalousalan kehittämistä koskevan Halieutis-strategian mukaisesti.

2.   Marokko kohdentaa tämän korvauksen ja hallinnoi sitä sopimuspuolten määrittelemien, sekakomiteassa yhteisesti hyväksyttyjen tavoitteiden ja niihin liittyvien vuotuisten ja monivuotisten ohjelmien perusteella ja Halieutis-strategian mukaisesti sekä toteutettavien hankkeiden vaikutuksista tehtyyn arvioon perustuen.

3.   Marokko ilmoittaa EU:lle 1 kohdassa tarkoitetun korvauksen osoittamisesta pöytäkirjan ensimmäisen voimassaolovuoden osalta heti, kun suuntaviivat, tavoitteet ja arvioinnissa käytettävät perusteet ja indikaattorit on hyväksytty sekakomiteassa. Marokko toimittaa unionille tiedon varojen osoittamisesta vuosittain ennen edeltävän vuoden 30 päivää syyskuuta.

4.   Sopimuspuolet hyväksyvät näihin suuntaviivoihin, tavoitteisiin ja arvioinnissa käytettäviin perusteisiin ja indikaattoreihin tehtävät muutokset sekakomiteassa.

5.   Marokko toimittaa tiedon tämän pöytäkirjan mukaisen alakohtaisen tuen osana toteutettujen hankkeiden edistymisestä sekakomitean tarkasteltavaksi.

6.   Hankkeiden luonteen ja niiden toteuttamisajan mukaan Marokko esittelee sekakomiteassa raportin hankkeista, jotka on saatettu päätökseen tämän pöytäkirjan mukaisen alakohtaisen tuen osana, mukaan lukien hankkeiden odotetut taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset, erityisesti vaikutukset työllisyyteen ja investointeihin sekä kaikki toteutettujen toimien mitattavissa olevat vaikutukset ja maantieteellinen jakautuminen. Näitä tietoja tarkastellaan sellaisten indikaattoreiden perusteella, jotka määritellään tarkemmin sekakomiteassa.

7.   Lisäksi Marokko esittelee ennen pöytäkirjan voimassaolon päätymistä loppuraportin tämän pöytäkirjan mukaisen alakohtaisen tuen täytäntöönpanosta, mukaan lukien edellisissä kohdissa luetellut tekijät.

8.   Sopimuspuolet seuraavat alakohtaisen tuen täytäntöönpanoa tarvittaessa tämän pöytäkirjan voimassaolon päättymisen jälkeen ja mahdollisten keskeytysjaksojen aikana tässä pöytäkirjassa määrättyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

9.   Tämän pöytäkirjan 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa määrätty erityinen taloudellinen korvaus maksetaan erissä käyttäen lähtökohtana analyysia, joka tehdään alakohtaisen tuen täytäntöönpanon tuloksista ja ohjelmatyön aikana havaituista tarpeista.

10.   Operatiivinen täytäntöönpanokehys määritellään sekakomiteassa.

7 artikla

EU:n toimijoiden taloudellinen integroituminen Marokon kalatalousalaan

Sopimuspuolet kannustavat voimassa olevan lainsäädännön ja asetusten mukaisesti yhteydenpitoon ja myötävaikuttavat talouden toimijoiden väliseen yhteistyöhön seuraavilla aloilla:

kalastukseen sidoksissa olevan teollisuuden kehittäminen, erityisesti alusten rakentaminen ja korjaaminen sekä materiaalien ja pyydysten valmistaminen,

ammatillisiin tietoihin liittyvien vaihtojen kehittäminen ja johtotason henkilöstön kouluttaminen merikalastuksen alalla,

kalastustuotteiden kaupan pitäminen,

markkinointi,

vesiviljely.

8 artikla

Pöytäkirjan soveltamisen keskeyttäminen erilaisen tulkinnan tai soveltamisen vuoksi

1.   Sopimuspuolten väliset erimielisyydet, jotka liittyvät tämän pöytäkirjan määräysten tulkintaan ja soveltamiseen, edellyttävät sopimuspuolten kuulemista kalastussopimuksen 10 artiklassa määrätyssä sekakomiteassa, joka kutsutaan tarvittaessa koolle ylimääräiseen istuntoon.

2.   Tämän pöytäkirjan soveltaminen voidaan toisen sopimuspuolen aloitteesta keskeyttää, jos sopimuspuolten välinen erimielisyys katsotaan vakavaksi ja jos siitä ei ole päästy sovintoon sekakomiteassa 1 kohdan mukaisesti käydyissä kuulemisissa.

3.   Pöytäkirjan soveltamisen keskeyttäminen edellyttää, että asianomainen sopimuspuoli ilmoittaa aikeestaan kirjallisesti viimeistään kolme kuukautta ennen päivää, jona kyseinen keskeytys tulisi voimaan.

4.   Jos pöytäkirjan täytäntöönpano keskeytetään, sopimuspuolet jatkavat neuvottelemista löytääkseen erimielisyyteen sovintoratkaisun. Kun erimielisyys on saatu ratkaistua, pöytäkirjaa aletaan jälleen soveltaa. Taloudellisen korvauksen määrää alennetaan vastaavasti suhteessa pöytäkirjan soveltamisen keskeytymisen kestoon.

9 artikla

Pöytäkirjasta johtuvien teknisten velvollisuuksien noudattamatta jättäminen

Tämän pöytäkirjan määräysten ja voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti Marokko varaa itselleen oikeuden soveltaa liitteissä vahvistettuja seuraamuksia, jos tämän pöytäkirjan määräyksiä ja pöytäkirjan soveltamisesta johtuvia velvollisuuksia ei noudateta.

10 artikla

Sähköinen tiedonvaihto

Marokko ja EU sitoutuvat ottamaan mahdollisimman pian käyttöön tarvittavat järjestelmät kaikkien pöytäkirjan tekniseen hallinnointiin liittyvien tietojen ja asiakirjojen sähköiseen vaihtoon, kuten saalistiedot, alusten VMS-tiedot ja ilmoitukset alueelle tulosta ja sieltä poistumisesta.

11 artikla

Sovellettavat kansallisen lainsäädännön säännökset

Tämän pöytäkirjan ja sen liitteen mukaisesti toimivien alusten toimintaan ja erityisesti jälleenlaivaukseen, satamapalveluiden käyttöön ja tavaroiden hankintaan sovelletaan Marokon kansallista lainsäädäntöä.

12 artikla

Voimaantulo

Tämä pöytäkirja ja sen liite tulevat voimaan päivänä, jona sopimuspuolet ilmoittavat tätä varten tarvittavien sisäisten menettelyjen saattamisesta päätökseen.

Kalastusmahdollisuudet

Pienimuotoinen kalastus

Pohjakalastus

Teollinen pelaginen kalastus

Teollinen pelaginen kalastus, muut kuin pakastusalukset

Pohjoisen alueen pelaginen kalastus: nuotat

Eteläisen alueen pienimuotoinen kalastus: siimat ja vapapyydykset

Pohjoisen alueen pienimuotoinen kalastus: pohjasiimat

Pienimuotoinen tonnikalankalastus: vapapyydykset

Pohjasiimat ja pohjatroolit

Pelagiset tai puolipelagiset troolit

Pelagiset tai puolipelagiset troolit

 

 

 

 

 

Kanta C

Kiintiö:

80 000 tonnia

20 alusta

10 alusta

35 alusta

27 alusta

16 alusta

18 alusta

Съставено в Брюксел на осемнадесети ноември две хиляди и тринадесета година.

Hecho en Bruselas, el dieciocho de noviembre de dos mil trece.

V Bruselu dne osmnáctého listopadu dva tisíce třináct.

Udfærdiget i Bruxelles den attende november to tusind og tretten.

Geschehen zu Brüssel am achtzehnten November zweitausenddreizehn.

Kahe tuhande kolmeteistkümnenda aasta novembrikuu kaheksateistkümnendal päeval Brüsselis.

Έγινε στις Βρυξέλλες, στις δέκα οκτώ Νοεμβρίου δύο χιλιάδες δεκατρία.

Done at Brussels on the eighteenth day of November in the year two thousand and thirteen.

Fait à Bruxelles, le dix-huit novembre deux mille treize.

Sastavljeno u Bruxellesu osamnaestog studenoga dvije tisuće trinaeste.

Fatto a Bruxelles, addì diciotto novembre duemilatredici.

Briselē, divi tūkstoši trīspadsmitā gada astoņpadsmitajā novembrī.

Priimta du tūkstančiai tryliktų metų lapkričio aštuonioliktą dieną Briuselyje.

Kelt Brüsszelben, a kétezer-tizenharmadik év november havának tizennyolcadik napján.

Magħmul fi Brussell, fit-tmintax-il jum ta’ Novembru tas-sena elfejn u tlettax.

Gedaan te Brussel, de achttiende november tweeduizend dertien.

Sporządzono w Brukseli dnia osiemnastego listopada roku dwa tysiące trzynastego.

Feito em Bruxelas, em dezoito de novembro de dois mil e treze.

Întocmit la Bruxelles la optsprezece noiembrie două mii treisprezece.

V Bruseli osemnásteho novembra dvetisíctrinásť.

V Bruslju, dne osemnajstega novembra leta dva tisoč trinajst.

Tehty Brysselissä kahdeksantenatoista päivänä marraskuuta vuonna kaksituhattakolmetoista.

Som skedde i Bryssel den artonde november tjugohundratretton.

Image

За Европейския съюз

Por la Unión Europea

Za Evropskou unii

For Den Europæiske Union

Für die Europäische Union

Euroopa Liidu nimel

Για την Ευρωπαϊκή Ένωση

For the European Union

Pour l'Union européenne

Za Europsku uniju

Per l'Unione europea

Eiropas Savienības vārdā –

Europos Sąjungos vardu

Az Európai Unió részéről

Għall-Unjoni Ewropea

Voor de Europese Unie

W imieniu Unii Europejskiej

Pela União Europeia

Pentru Uniunea Europeană

Za Európsku úniu

Za Evropsko unijo

Euroopan unionin puolesta

För Europeiska unionen

Image

Image

За Кралство Мароко

Por el Reino de Marruecos

Za Marocké království

For Kongeriget Marokko

Für das Königreich Marokko

Maroko Kuningriigi nimel

Για τo Βασιλείου του Μαρόκου

For the Kingdom of Marocco

Pour le Royaume du Maroc

Za Kraljevinu Maroko

Per il Regno de Marocco

Marokas Karalistes vārdā –

Maroko Karalystės vardu

A Marokkói Királyság részéről

Għar-Renju tal-Marokk

Voor het Koninkrijk Marokko

W imieniu Królestwa Marokańskiego

Pelo Reino de Marrocos

Pentru Regatul Maroc

Za Marocké král'ovstvo

Za Kraljevino Maroko

Marokon kuningaskunnan puolesta

För Konungariket Marocko

Image

Image


LIITE

EUROOPAN UNIONIN ALUSTEN MAROKON KALASTUSALUEELLA HARJOITTAMAA KALASTUSTA KOSKEVAT EDELLYTYKSET

I   LUKU

LISENSSIHAKEMUSTA JA LISENSSIN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

A.   Lisenssihakemus

1.

Ainoastaan kelpoisuusehdot täyttäville aluksille voidaan myöntää kalastuslisenssi Marokon kalastusalueella.

2.

Jotta alus täyttäisi kelpoisuusehdot, sen varustajalla, päälliköllä ja aluksella itsellään ei saa olla kalastuskieltoa Marokossa eikä alus saa olla laillisesti rekisteröity LIS-alukseksi.

3.

Näiden tilanteen Marokon hallintoviranomaisiin nähden on oltava järjestyksessä niin, että ne ovat täyttäneet kaikki aikaisemmat niiden Marokossa tapahtuneeseen kalastustoimintaan liittyneet velvollisuutensa Euroopan unionin (EU) kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti.

4.

EU:n toimivaltaiset viranomaiset, jäljempänä ’komissio’, toimittavat maatalous-, maaseudun kehittämis- ja merikalastusministeriön merikalastusosastolle, jäljempänä ’merikalastusosasto’, vähintään 20 päivää ennen haettavien lisenssien voimassaoloajan alkamista luettelot aluksista, jotka haluavat harjoittaa kalastustoimintaa pöytäkirjaan liitetyissä teknisissä selvityksissä vahvistetuissa rajoissa. Luettelot toimitetaan merikalastusosaston käyttämien ohjelmien kanssa yhteensopivassa muodossa olevana sähköisenä tiedostona.

Luetteloissa mainitaan alusten lukumäärä kalastusluokittain ja alueittain sekä kunkin aluksen pääasialliset ominaisuudet, otsakkeittain eritellyt maksujen määrä ja pyydys/pyydykset, jota/joita käytetään haettuna aikana.

Luokassa ”teollinen pelaginen kalastus” luettelossa mainitaan kunkin aluksen osalta myös haettu kiintiö kuukausittaisina arvioina saalistonneista. Jos tietyn kuukauden aikana saaliit täyttävät aluksen ennakoidun kuukausittaisen kiintiön ennen asianomaisen kuukauden loppua, varustajan on mahdollista toimittaa merikalastusosastolle komission välityksellä tarkistettu arvio kuukausittaisista saaliista ja hakemus ennakoidun kuukausittaisen kiintiön korottamisesta.

Jos tietyn kuukauden aikana saaliit jäävät alle aluksen ennakoidun kuukausittaisen kiintiön, vastaava kiintiön tai maksun määrä siirretään seuraavalle kuukaudelle.

5.

Kalastusluokittain ryhmitellyt yksittäiset lisenssihakemukset toimitetaan merikalastusosastolle samaan aikaan kuin 4 ja 5 kohdassa tarkoitetut luettelot lisäyksessä 1 olevan mallin mukaisesti.

6.

Jokaiseen lisenssihakemukseen on liitettävä seuraavat asiakirjat:

lippujäsenvaltion asianmukaisesti oikeaksi todistama jäljennös vetoisuustodistuksesta,

uusi ja oikeaksi todistettu värivalokuva, jossa alus on senhetkisessä tilassaan sivulta nähtynä. Valokuvan on oltava kooltaan vähintään 15 × 10 cm,

todistus kalastuslisenssimaksujen, muiden maksujen ja tarkkailijakustannusten suorittamisesta. Luokassa ”teollinen pelaginen kalastus” maksutodistus on toimitettava ennen sen kuukauden ensimmäistä päivää, jona toimintaa on tarkoitus harjoittaa sallitulla kalastusalueella teknisessä selvityksessä todetulla tavalla,

muut asiakirjat tai todistukset, jotka tämän pöytäkirjan nojalla vaaditaan alustyypin mukaisesti sovellettavissa erityismääräyksissä.

7.

Uusittaessa tämän pöytäkirjan mukaista kalastuslupaa vuodelta toiselle sellaisen aluksen osalta, jonka tekniset ominaisuudet eivät ole muuttuneet, uusimishakemukseen liitetään yksinomaan todistus kalastuslisenssimaksun, muiden maksujen ja tarkkailijakustannusten suorittamisesta.

8.

Lisenssihakemukset ja kaikki 6 kohdassa mainitut asiakirjat, jotka sisältävät kalastuslisenssien laatimiseen tarvittavat tiedot, voidaan toimittaa merikalastusosaston käyttämien ohjelmien kanssa yhteensopivassa muodossa olevana sähköisenä tiedostona.

B.   Lisenssien myöntäminen

1.

Merikalastusosasto toimittaa kaikkien alusten kalastuslisenssit komissiolle EU:n Marokossa sijaitsevan edustuston, jäljempänä ’edustusto’, välityksellä 15 päivän kuluessa saatuaan kaikki edellä 6 kohdassa tarkoitetut asiakirjat. Merikalastusosasto ilmoittaa tarvittaessa komissiolle syyt, joiden vuoksi lisenssiä ei ole myönnetty.

2.

Kalastuslisenssit laaditaan pöytäkirjan liitteenä oleviin teknisiin selvityksiin sisältyvien tietojen mukaisesti, ja niissä mainitaan kalastusalue, etäisyys rannikosta, tiedot satelliittivälitystä käyttävästä sijainnin koko ajan kertovasta paikantamisjärjestelmästä (VMS-transponderin sarjanumero), sallitut pyydykset, pääasialliset kohdelajit, sallitut silmäkoot, sallitut sivusaaliit sekä luokan ”teollinen pelaginen kalastus” osalta aluksen sallittujen saaliiden ennakoidut kuukausittaiset kiintiöt. Aluksen ennakoitua kuukausittaista kiintiötä voidaan korottaa teknisessä selvityksessä vahvistettujen saalismäärien rajoissa.

3.

Kalastuslisenssit voidaan myöntää ainoastaan aluksille, jotka ovat täyttäneet kaikki vaadittavat hallinnolliset muodollisuudet.

4.

Sopimuspuolet tekevät yhteistyötä edistääkseen sähköisen lisenssijärjestelmän käyttöön ottamista.

C.   Lisenssien voimassaoloaika ja käyttö

1.

Lisenssin voimassaoloaika on kalenterivuosi, paitsi ensimmäisellä kaudella, joka käynnistyy soveltamisen alkamispäivästä ja loppuu 31 päivänä joulukuuta, ja viimeisellä kaudella, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta ja loppuu pöytäkirjan soveltamisen päättymispäivänä.

2.

Kalastuslisenssi on voimassa ainoastaan sen kauden, jolta lupamaksu on maksettu, sekä kyseisessä lisenssissä mainitun kalastusalueen, pyydystyyppien ja kalastusluokan osalta.

3.

Kukin kalastuslisenssi myönnetään määrätylle alukselle, eikä sitä voi siirtää. Kuitenkin todistettavan ylivoimaisen esteen johdosta, esimerkiksi jos alus on menetetty tai joutuu olemaan pitkään paikoillaan vakavan teknisen vian takia ja lippuvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat tämän asianmukaisesti todenneet, aluksen lisenssi korvataan EU:n pyynnöstä mahdollisimman pian uudella sellaiselle toiselle alukselle myönnettävällä lisenssillä, joka kuuluu samaan kalastusluokkaan kuin edellinen alus ja jonka vetoisuus ei ylitä sen vetoisuutta.

4.

Haverin kärsineen aluksen varustajan tai tämän edustajan on palautettava peruutettu lisenssi merikalastusosastolle.

5.

Kalastuslisenssi on säilytettävä koko ajan sillä aluksella, jota se koskee, ja se on esitettävä tarkastusten yhteydessä viranomaisille, joilla on valtuudet tehdä tarkastuksia.

6.

Kalastuslisenssien voimassaoloaika on yksi kalenterivuosi, puoli vuotta tai kolme kuukautta. Puoli vuotta vastaa kuuden kuukauden kautta, joka alkaa joko 1 päivänä tammikuuta tai 1 päivänä heinäkuuta, lukuun ottamatta pöytäkirjan ensimmäistä ja viimeistä soveltamisjaksoa. Neljännesvuosi vastaa kolmen kuukauden kautta, joka alkaa joko 1 päivänä tammikuuta, 1 päivänä huhtikuuta, 1 päivänä heinäkuuta tai 1 päivänä lokakuuta, lukuun ottamatta pöytäkirjan ensimmäistä ja viimeistä soveltamisjaksoa.

D.   Kalastuslisenssimaksut ja muut maksut

1.

Vuosittaiset kalastuslisenssimaksut vahvistetaan Marokon voimassa olevassa lainsäädännössä.

2.

Lisenssimaksut kattavat sen kalenterivuoden, jonka kuluessa lisenssi on myönnetty, ja ne on maksettava silloin kun kuluvan vuoden ensimmäinen lisenssihakemus jätetään. Lisenssimaksut kattavat kaikki niihin liittyvät maksut tai verot, lukuun ottamatta satamamaksuja tai palveluista aiheutuvia kustannuksia.

3.

Kalastuslisenssimaksujen lisäksi kullekin alukselle lasketaan maksut pöytäkirjaan liittyvissä teknisissä selvityksissä vahvistettujen määrien perusteella.

4.

Maksu lasketaan suhteutettuna kalastuslisenssin tosiasialliseen voimassaoloaikaan ottaen huomioon mahdolliset rauhoitusajat.

5.

Kaikista kalastuslisenssejä koskevan lainsäädännön muutoksista on ilmoitettava komissiolle vähintään kaksi kuukautta ennen niiden soveltamista.

E.   Maksamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Kalastuslisenssimaksut, muut maksut ja tarkkailijakustannukset maksetaan ennen kalastuslisenssien myöntämistä Marokon maatalous- ja merikalastusministeriössä valtiovarain hallinnasta vastaavalle viranomaiselle Marokossa sijaitsevassa Bank Al Maghribissa avatulle pankkitilille nro 0018100078000 20110750201.

Luokan ”teollinen pelaginen kalastus” troolareille myönnetyistä kiintiöistä maksettavat maksut suoritetaan seuraavasti:

varustajan hakemasta aluksen ennakoidusta kuukausittaisesta kiintiöstä maksettava maksu suoritetaan ennen kalastustoiminnan aloittamista tai kunkin kuukauden ensimmäisenä päivänä,

jos ennakoitua kuukausittaista kiintiötä korotetaan I luvun A jakson 4 kohdassa vahvistetulla tavalla, Marokon viranomaiset perivät korotusta vastaavan maksun ennen kalastustoiminnan jatkamista,

jos ennakoitu kuukausittainen kiintiö ylitetään ja kiintiötä mahdollisesti korotetaan, ylitystä vastaavaa maksu kerrotaan kolmella. Todellisten saaliiden perusteella laskettu kuukausittainen saldo maksetaan kahden kuukauden kuluessa pyyntikuukauden jälkeen.

II   LUKU

TONNIKALA-ALUKSIIN SOVELLETTAVAT MÄÄRÄYKSET

1.

Maksuksi vahvistetaan 35 euroa Marokon kalastusalueella pyydettyä tonnia kohti.

2.

Lisenssit myönnetään kalenterivuodeksi sen jälkeen kun on maksettu 7 000 euron kiinteämääräinen ennakko alusta kohti.

3.

Ennakko lasketaan suhteutettuna lisenssin voimassaoloaikaan.

4.

Laajasti vaeltavia kalalajeja koskevan lisenssin saaneiden alusten päälliköiden on pidettävä tämän liitteen lisäyksessä 6 olevan mallin mukaista kalastuspäiväkirjaa.

5.

Heidän on myös toimitettava jäljennös mainitusta kalastuspäiväkirjasta toimivaltaisille viranomaisilleen viimeistään 15 päivää saaliiden purkamisen jälkeen. Kyseiset viranomaiset toimittavat jäljennökset viipymättä komissiolle, joka toimittaa ne merikalastusosastolle.

6.

Komissio toimittaa merikalastusosastolle ennen 30 päivää huhtikuuta maksutilityksen edeltäneen kalastusvuoden maksuista varustajien laatimien ja pyyntitietojen vahvistamisesta vastaavien jäsenvaltioiden ja Marokon tieteellisten laitosten, kuten IRD:n (Institut de Recherche pour le Développement), IEO:n (Instituto Español de Oceanografía), IPMA:n (Instituto Português do Mar e da Atmosfera) ja INRH:n (Institut National de Recherche Halieutique), varmentamien saalisilmoitusten perusteella.

7.

Pöytäkirjan viimeisen soveltamisvuoden osalta edellistä kalastusvuotta koskeva maksutilitys toimitetaan neljän kuukauden kuluessa pöytäkirjan päättymisestä.

8.

Lopullinen tilitys toimitetaan asianomaisille varustajille, joilla on merikalastusosaston hyväksymistä koskevan ilmoituksen saatuaan 30 päivää aikaa täyttää velvollisuutensa ja suorittaa maksut. Komissio toimittaa merikalastusosastolle euromääräisen todistuksen maksusta, jonka varustaja on suorittanut ensimmäisen luvun E jaksossa mainitulle Marokon valtiovarain hallinnasta vastaavan viranomaisen tilille, viimeistään puolentoista kuukauden kuluttua mainitusta ilmoituksesta.

9.

Jos tilityksessä vahvistettu summa on kuitenkin pienempi kuin edellä tarkoitettu ennakko, erotusta ei palauteta.

10.

Varustajien on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kalastuspäiväkirjan jäljennökset toimitetaan ja mahdolliset lisämaksut maksetaan 5 ja 8 kohdassa mainittujen määräaikojen puitteissa.

11.

Jos 5 ja 8 kohdassa määrättyjä velvollisuuksia ei noudateta, kalastuslisenssi peruutetaan ilman eri toimenpiteitä, kunnes varustaja täyttää velvollisuutensa.

III   LUKU

KALASTUSALUEET

Marokko ilmoittaa EU:lle ennen pöytäkirjan soveltamisen alkamispäivää Marokon perusviivan ja kalastusalueen sekä kaikkien kalastusalueen sisäpuolella olevien alueiden, joilla kalastus on kielletty, maantieteelliset koordinaatit, lukuun ottamatta Marokon Välimerellä sijaitsevaa aluetta itään pisteestä 35°47′18″ N – 5°55′33″ W (Cap Spartel), joka ei kuulu tämän pöytäkirjan soveltamisalaan.

Kutakin luokkaa koskevat kalastusalueet Marokon kalastusalueella Atlantin valtamerellä määritellään teknisissä selvityksissä (lisäys 2).

IV   LUKU

KOEKALASTUKSEN TOTEUTUSTA KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT

Sopimuspuolet päättävät yhdessä i) EU:n toimijat, jotka harjoittavat koekalastusta, ii) siihen sopivimman ajan ja iii) edellytykset, joita siihen sovelletaan. Merikalastusosasto toimittaa alusten tutkimustyön helpottamiseksi tieteelliset ja muut käytettävissä olevat perustavanlaatuiset tiedot. Sopimuspuolet sopivat koekalastusta tukevasta tieteellisestä pöytäkirjasta, joka toimitetaan asianomaisille toimijoille.

Marokon kalastusala kytketään tiiviisti toimintaan mukaan (koekalastuksen täytäntöönpanoedellytysten yhteensovittaminen ja asiaa koskeva vuoropuhelu).

Koekalastusmatkojen kesto on enintään kuusi ja vähintään kolme kuukautta, jolleivät sopimuspuolet yhteisestä sopimuksesta toisin päätä.

Komissio toimittaa Marokon viranomaisille koekalastuslisenssejä koskevat hakemukset. Se toimittaa teknisen aineiston, josta käyvät ilmi

aluksen tekniset ominaisuudet,

aluksen päällystöllä kalastuksesta oleva asiantuntemuksen taso,

ehdotus matkan teknisistä parametreista (kesto, pyydys, tutkimusalueet jne.),

rahoitustapa.

Tarvittaessa merikalastusosasto järjestää teknisiä ja rahoituksellisia näkökohtia koskevan vuoropuhelun komission ja mahdollisesti asianomaisten varustajien kanssa.

Ennen koekalastusmatkan alkua EU:n alusten on käytävä marokkolaisessa satamassa, jotta niille voidaan tehdä tämän liitteen IX luvun 1.1 ja 1.2 kohdassa määrätyt tarkastukset.

Varustajien on toimitettava ennen matkaa merikalastusosastolle ja komissiolle seuraavat tiedot:

aluksella jo olevia saaliita koskeva saalisilmoitus,

matkan aikana käytettävän pyydyksen teknisiä ominaisuuksia koskevat tiedot,

vakuutus Marokon kalastuslainsäädännön noudattamisesta.

Merellä tehtävän koekalastusmatkan aikana varustajien on

toimitettava viikoittain raportti merikalastusosastolle ja komissiolle päivittäisistä ja kullakin vedolla saaduista saaliista ja ilmoitettava raportissa kalastusta koskevat tekniset tiedot (sijainti, syvyys, päivämäärä ja kellonaika, saaliit sekä muut havainnot ja huomautukset),

ilmoitettava VMS:n avulla aluksen sijainti, nopeus ja kurssi,

huolehdittava, että aluksella on marokkolainen tai Marokon viranomaisten valitsema tieteellinen tarkkailija. Tarkkailijan tehtävänä on kerätä saaliiden perusteella tieteellisiä tietoja ja ottaa saaliista näytteitä. Tarkkailijaa on kohdeltava kuten aluksen päällystöä, ja varustajan on vastattava hänen oleskelukustannuksistaan. Tarkkailijan aluksella olon aikaa, oleskelun kestoa sekä alukselle tulon- ja alukselta lähdön satamaa koskeva päätös tehdään yhdessä Marokon viranomaisten kanssa. Elleivät sopimuspuolet toisin päätä, alus ei ole velvollinen palaamaan satamaan useammin kuin kerran kahdessa kuukaudessa,

toimitettava aluksensa tarkastettavaksi ennen kuin se lähtee Marokon kalastusalueelta, jos Marokon viranomaiset sitä pyytävät,

noudatettava Marokon kalastuslainsäädäntöä.

Tieteellisen tutkimusmatkan aikana saadut saaliit sivusaaliineen ovat varustajan omaisuutta edellyttäen, että sekakomitean antamia asiaa koskevia määräyksiä ja tieteellisen pöytäkirjan määräyksiä noudatetaan.

Merikalastusosasto nimeää yhteyshenkilön, jonka tehtävänä on käsitellä kaikkia ennalta arvaamattomia ongelmia, jotka saattaisivat haitata koekalastuksen kehittämistä.

V   LUKU

MAROKON KALASTUSALUEELLA TÄMÄN SOPIMUKSEN NOJALLA TOIMIVIEN EU:N KALASTUSALUSTEN SATELLIITTISEURANTAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

Yleiset määräykset

1.

Satelliitin avulla toimivaa paikannusta ja sijainnin määrittämistä koskevaa Marokon lainsäädäntöä sovelletaan EU:n aluksiin, jotka harjoittavat tai aikovat harjoittaa kalastustoimintaa Marokon kalastusalueella tämän pöytäkirjan nojalla. Lippuvaltion on valvottava, että sen lipun alla purjehtivat alukset noudattavat kyseistä lainsäädäntöä.

2.

Satelliittiseurantaa varten Marokon viranomaiset ilmoittavat EU:lle Marokon kalastusalueen koordinaatit (leveys- ja pituusasteet) ja kaikki kalastuskieltoalueet.

i)

Merikalastusosasto toimittaa nämä tiedot komissiolle ennen tämän pöytäkirjan soveltamisen alkamispäivää.

ii)

Nämä tiedot toimitetaan sähköisessä muodossa desimaaliasteina N/S DD.ddd (WGS84).

iii)

Kaikista näiden tietojen muutoksista on ilmoitettava viipymättä.

3.

Lippuvaltio ja Marokko nimittävät kumpikin VMS-yhteyshenkilön.

i)

Lippuvaltion ja Marokon kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskus ilmoittavat toisilleen ennen pöytäkirjan soveltamisen alkamispäivää VMS-yhteyshenkilönsä yhteystiedot (nimi, osoite, puhelin, faksi, sähköposti).

ii)

Kaikista VMS-yhteyshenkilöiden yhteystietojen muutoksista on ilmoitettava viipymättä.

VMS-tiedot

4.

Aluksen maantieteellinen sijainti määritetään siten, että virheen on oltava alle 100 metriä ja luotettavuusvälin 99 prosenttia.

5.

Kun kalastussopimuksen nojalla kalastava alus, jota valvotaan satelliitin avulla tämän pöytäkirjan mukaisesti, saapuu Marokon kalastusalueelle, lippuvaltion kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskus toimittaa sijaintiraportit viipymättä Marokon kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskukselle. Viestit välitetään seuraavalla tavalla:

i)

Sähköisesti suojattua yhteyskäytäntöä käyttäen.

ii)

Vähintään kahden tunnin välein.

iii)

Lisäyksessä 3 vahvistetussa muodossa.

iv)

Sijaintiraportteina.

6.

Lisäksi VMS-tiedot yksilöidään seuraavasti:

i)

Ensimmäinen kirjattu sijainti Marokon kalastusalueelle saapumisen jälkeen merkitään koodilla ”ENT”.

ii)

Kaikki seuraavat sijainnit merkitään koodilla ”POS”.

iii)

Ensimmäinen kirjattu sijainti Marokon kalastusalueelta poistumisen jälkeen merkitään koodilla ”EXI”.

iv)

Manuaalisesti 13 kohdan mukaisesti välitetyt sijainnit merkitään koodilla ”MAN”.

7.

Satelliittiseurantajärjestelmän ohjelmiston ja laitteiden on oltava seuraavanlaiset:

i)

Luotettavat ja suojatut käsin tehtäviä muutoksia vastaan.

ii)

Täysin automaattiset ja aina toimintakykyiset riippumatta ympäröivistä olosuhteista ja säätilasta.

8.

Alukselle tietojen välittämiseksi asennetun satelliittivälitystä käyttävän sijainnin koko ajan kertovasta järjestelmän poistaminen, katkaiseminen, tuhoaminen, vahingoittaminen ja toimintakyvyttömäksi tekeminen on kiellettyä. Samoin on kiellettyä tarkoituksellisesti muuttaa, ohjata muualle tai väärentää kyseisen järjestelmän tuottamia tai rekisteröimiä tietoja.

9.

Alusten päälliköiden on aina varmistettava, että

i)

tietoja ei muuteta;

ii)

satelliittiseurantalaitteistoon liittyvän antennin tai antennien toimintaa ei estetä;

iii)

satelliittiseurantalaitteiston virransyöttöä ei katkaista;

iv)

satelliittiseurantalaitteistoa ei irroteta.

10.

Sopimuspuolet sopivat vaihtavansa pyynnöstä satelliittiseurannassa käytettäviä laitteita koskevia tietoja sen tarkistamiseksi, että kaikki laitteet noudattavat täysin toisen sopimuspuolen vaatimuksia tässä esitettyjen määräysten noudattamiseksi, ja myös luodakseen mahdolliset vaihtokäytänteet, jos saalistietojen siirron mahdollistavat toiminnot integroidaan.

Alukselle asennettujen seurantalaitteiden tekninen häiriö tai vika

11.

Jos ilmenee tekninen häiriö tai vika, joka vaikuttaa kalastusalukselle asetettuun jatkuvan seurannan mahdollistavaan seurantajärjestelmään, lippuvaltion on ilmoitettava asiasta viipymättä merikalastusosastolle ja komissiolle.

12.

Epäkunnossa oleva laite vaihdetaan 10 työpäivän kuluessa siitä, kun sen rikkoutumisesta on saatu vahvistus. Määräajan kuluttua kyseisen aluksen on joko lähdettävä Marokon kalastusalueelta tai palattava johonkin Marokon satamaan korjausta varten.

13.

Siihen saakka, kun laite vaihdetaan, aluksen päällikkö toimittaa sähköisesti, radiolla tai faksilla neljän tunnin välein manuaalisesti kokonaissijaintiraportin, jonka on sisällettävä aluksen päällikön 5 kohdassa määrättyjen edellytysten mukaisesti kirjaamat sijaintiraportit.

14.

Kyseiset manuaaliset viestit lähetetään lippuvaltion kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskukselle, joka toimittaa ne viipymättä Marokon kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskukselle.

Tilanne, jossa Marokon kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskus ei saa VMS-tietoja

15.

Jos Marokon kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskus toteaa, ettei lippuvaltio ilmoita 5 kohdassa määrättyjä tietoja, siitä ilmoitetaan viipymättä komissiolle ja asianomaiselle lippuvaltiolle.

16.

Tietojen toimittamisessa epäonnistuvan lippuvaltion kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskuksen ja/tai Marokon kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskuksen on viipymättä ilmoitettava kaikista viestintään ja sijainti-ilmoitusten vastaanottamiseen kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskusten välillä liittyvistä toimintahäiriöistä teknisen ratkaisun löytämiseksi mahdollisimman pian. Komissiolle on ilmoitettava kyseisten kahden kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskuksen löytämästä ratkaisusta.

17.

Kaikki keskeytyksen aikana lähettämättä jääneet viestit on lähetettävä heti, kun viestintäyhteydet on palautettu lippuvaltion kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskuksen ja Marokon kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskuksen välille.

18.

Lippuvaltion kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskus ja Marokon kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskus sopivat yhdessä ennen tämän pöytäkirjan voimaantuloa vaihtoehtoisista sähköisistä viestintävälineistä, joita käytetään VMS-tietojen toimittamiseksi, jos kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskus on epäonnistunut viestinnässä, ja ne ilmoittavat toisilleen viipymättä kaikista muutoksista.

19.

Viestinnän epäonnistuminen Marokon kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskuksen ja EU:n lippuvaltion kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskuksen välillä ei saa vaikuttaa kalastusalusten tavanomaiseen kalastustoimintaan. Tietojen lähetykset, joista on päätetty 4.4 kohdan mukaisesti, on kuitenkin toteutettava viipymättä.

20.

Marokko ilmoittaa asiasta toimivaltaisille yksiköilleen, jottei EU:n alusten katsottaisi rikkoneen määräyksiä tilanteessa, jossa VMS-tietoja ei ole lähetetty viestinnän epäonnistuttua tarkkailu- ja valvontakeskuksessa. Se ilmoittaa myös 4.4 kohdan mukaisesti päätetystä lähetystavasta.

VMS-tietojen suojeleminen

21.

Tässä esitettyjen määräysten mukaisesti toiselle sopimuspuolelle toimitetut valvontaa koskevat tiedot on tarkoitettu yksinomaan Marokon viranomaisten harjoittamaan tämän sopimuksen nojalla kalastavan EU:n laivaston valvontaan ja seurantaan sekä tutkimuksiin, joita Marokko toteuttaa kalastuksen hoidon ja kehittämisen yhteydessä.

22.

Kyseisiä tietoja ei voida koskaan mistään syystä toimittaa kolmansille osapuolille.

23.

Tässä esitettyjen määräysten tulkintaa tai soveltamista koskevat riidat edellyttävät sopimuspuolten välisiä neuvotteluita kalastussopimuksen 10 artiklassa määrätyssä tältä osin toimivaltaisessa sekakomiteassa.

24.

Sopimuspuolet voivat tarvittaessa sopia tarkistavansa näitä määräyksiä kalastussopimuksen 10 artiklassa määrätyssä sekakomiteassa.

VI   LUKU

SAALIIDEN ILMOITTAMINEN

1)   Kalastuspäiväkirja

1.

Alusten päälliköiden on käytettävä erityisesti Marokon kalastusalueella harjoitettavaa kalastusta varten laadittua kalastuspäiväkirjaa, jonka malli esitetään liitteen lisäyksessä 7, ja pidettävä se ajan tasalla mainitun kalastuspäiväkirjan käyttöohjeissa esitettyjen määräysten mukaisesti.

2.

Varustajien on toimitettava jäljennös mainitusta kalastuspäiväkirjasta toimivaltaisille viranomaisilleen viimeistään 15 päivää saaliiden purkamisen jälkeen. Kyseiset viranomaiset toimittavat jäljennökset viipymättä komissiolle, joka toimittaa ne merikalastusosastolle.

3.

Jos varustajat eivät noudata edellä olevan 1 ja 2 kohdan määräyksiä, kalastuslisenssi peruutetaan ilman eri toimenpiteitä, kunnes varustaja täyttää velvollisuutensa. Komissiolle tiedotetaan viipymättä tällaisesta päätöksestä.

2)   Vuosineljänneksittäin tehtävät saalisilmoitukset

1.

Komissio ilmoittaa merikalastusosastolle ennen kunkin vuosineljänneksen kolmannen kuukauden loppua saalismäärät, jotka EU:n alukset ovat pyytäneet edeltävän vuosineljänneksen aikana, tämän liitteen lisäyksissä 8 ja 9 esitettyjen mallien mukaisesti.

2.

Tiedot ilmoitetaan kuukausittain, ja ne eritellään luokittain, aluksittain ja kalalajeittain kaikkien kalastuspäiväkirjassa mainittujen lajien osalta.

3.

Tiedot toimitetaan myös merikalastusosastolle ministeriössä käytettävien ohjelmien kanssa yhteensopivassa muodossa olevana sähköisenä tiedostona.

3)   Tietojen luotettavuus

Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa asiakirjoissa olevien tietojen on kuvattava kalastuksen todellista tilannetta, jotta niitä voidaan käyttää kantojen kehityksen seurannan perustana.

4)   Siirtyminen sähköiseen järjestelmään

Sopimuspuolet ovat vahvistaneet kaikkien saaliisiin ja ilmoituksiin liittyvien tietojen (ERS-tiedot) sähköiseksi vaihtamiseksi (”sähköinen raportointijärjestelmä”) käytännön, joka esitetään lisäyksessä 11. Sopimuspuolten aikomuksena on panna kyseinen käytäntö täytäntöön ja korvata saalisilmoitusten paperiversio ERS-tiedoilla heti, kun Marokko on ottanut käyttöön tarvittavat laitteet ja ohjelmistot.

5)   Purkamiset Marokon ulkopuolella

Varustajien on toimitettava ilmoitukset tämän pöytäkirjan mukaisesti puretuista saaliista toimivaltaisille viranomaisilleen viimeistään 15 päivää saaliiden purkamisen jälkeen. Kyseiset viranomaiset toimittavat jäljennökset viipymättä edustustolle, joka toimittaa ne eteenpäin.

VII   LUKU

MAROKKOLAISTEN MERIMIESTEN OTTAMINEN ALUKSELLE

1.

Tämän sopimuksen nojalla kalastuslisenssin saaneiden varustajien on otettava alukselle koko Marokon kalastusalueella olonsa ajaksi marokkolaisia merimiehiä lisäyksessä 2 esitetyissä teknisissä selvityksissä vahvistettujen määräysten mukaisesti.

2.

Varustajat valitsevat aluksilleen otettavat merimiehet merenkulkualan koulusta valmistuneiden virallisesta luettelosta, jonka merikalastusosasto toimittaa komissiolle ja jonka komissio puolestaan toimittaa asianomaisille lippuvaltioille. Luettelo saatetaan ajan tasalle vuosittain 1 päivänä helmikuuta. Varustajat saavat valita valmistuneiden joukosta vapaasti ne merimiehet, jotka ovat pätevimpiä ja joilla on sopivin kokemus.

3.

Marokkolaisten merimiesten työsopimukset, joista yksi kappale annetaan sopimuksen allekirjoittajille, laaditaan varustajien edustajan/edustajien ja merimiesten ja/tai heidän ammattiyhdistystensä taikka edustajiensa välillä yhdessä Marokon toimivaltaisen viranomaisen kanssa. Nämä sopimukset takaavat merimiehille heihin sovellettavan sosiaaliturvajärjestelmän edut, joihin kuuluvat henki-, sairaus- ja tapaturmavakuutus.

4.

Varustajan tai hänen edustajansa on toimitettava jäljennös työsopimuksesta merikalastusosastolle edustuston välityksellä heti, kun asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat hyväksyneet työsopimuksen.

5.

Varustajan tai hänen edustajansa on ilmoitettava edustuston välityksellä merikalastusosastolle kullekin alukselle palvelukseen otettujen marokkolaisten merimiesten nimet ja asema miehistössä.

6.

Edustusto toimittaa merikalastusosastolle 1 päivänä helmikuuta ja 1 päivänä elokuuta aluskohtaisen puolivuosittaisen yhteenvedon EU:n aluksille otetuista marokkolaisista merimiehistä mainiten heidän rekisterinumeronsa.

7.

Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistusta työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista sovelletaan täysimääräisesti EU:n kalastusaluksille otettuihin merimiehiin. Tämä koskee erityisesti järjestäytymisvapautta ja työntekijöiden kollektiivisen neuvotteluoikeuden tosiasiallista tunnustamista sekä syrjimättömyyttä työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä.

8.

Varustajat maksavat marokkolaisten merimiesten palkan. Se vahvistetaan varustajien tai heidän edustajiensa ja asianomaisten marokkolaisten merimiesten tai heidän edustajiensa välisellä yhteisellä sopimuksella ennen lisenssien myöntämistä. Marokkolaisten merimiesten palkkausehdot eivät voi kuitenkaan olla huonommat kuin ne, joita sovelletaan marokkolaisiin miehistöihin; niiden on oltava ILO:n vaatimusten mukaisia eikä missään tapauksessa niitä huonompia.

9.

Jos yksi tai useampi merimies ei saavu paikalle aluksen sovitulla lähtöhetkellä, alus voi aloittaa suunnitellun kalastusmatkansa sen jälkeen kun lähtösataman toimivaltaisille viranomaisille on ilmoitettu, että vaadittu merimiesten määrä on vajaa, ja miehistöluettelo on saatettu ajan tasalle. Mainitut viranomaiset ilmoittavat asiasta merikalastusosastolle.

10.

Varustajan on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että aluksessa on sopimuksessa vaadittu määrä merimiehiä viimeistään seuraavan kalastusmatkan aikana.

11.

Jos marokkolaisia merimiehiä ei oteta alukselle jostakin muusta kuin edellä olevassa kohdassa tarkoitetusta syystä, asianomaisten EU:n alusten varustajien on maksettava kolmen kuukauden kuluessa kiinteämääräinen 20 euron summa Marokon kalastusalueella vietetyltä päivältä kutakin marokkolaista merimiestä kohti, jota ei otettu alukselle.

12.

Tämä rahasumma käytetään marokkolaisten merimiesten koulutukseen, ja se maksetaan Marokossa sijaitsevassa Bank Al Maghribissa avatulle pankkitilille nro 0018100078000 20110750201.

13.

Jos varustaja jättää toistuvasti ottamatta alukselle määrätyn määrän marokkolaisia merimiehiä, kalastuslisenssi peruutetaan, 9 kohdassa määrättyä tapausta lukuun ottamatta, ilman eri toimenpiteitä, kunnes varustaja täyttää tämän velvollisuuden. Edustustolle tiedotetaan viipymättä tällaisesta päätöksestä.

VIII   LUKU

KALASTUKSEN SEURANTA JA TARKKAILU

A.   Kalastuksen tarkkailu

1.

Aluksille, joilla on lupa kalastaa tämän pöytäkirjan nojalla Marokon kalastusalueella, on päästettävä Marokon nimeämiä tarkkailijoita seuraavien edellytysten mukaisesti:

1.1

Hyväksytyistä aluksista, joiden vetoisuus ylittää 100 GT, 25 prosentille on otettava tarkkailijoita kunakin vuosineljänneksenä.

1.2

Teollista pelagista kalastusta harjoittaville aluksille on otettava pysyvästi tieteellinen tarkkailija koko niiden Marokon kalastusalueella tapahtuvan toiminnan ajaksi.

1.3

Muita EU:n kalastusaluksia, joiden vetoisuus on enintään 100 GT, tarkkaillaan enintään 10 kalastusmatkan ajan vuodessa kalastusluokkaa kohti.

1.4

Merikalastusosasto laatii luettelon aluksista, joiden on määrä ottaa tarkkailija, sekä luettelon alukselle otettavista nimetyistä tarkkailijoista. Luettelot toimitetaan edustustolle heti, kun ne on laadittu.

1.5

Merikalastusosasto ilmoittaa asianomaisille varustajille edustuston välityksellä alukselle sijoitettavan tarkkailijan nimen lisenssin myöntämisen yhteydessä tai viimeistään 15 päivää ennen tarkkailijan suunniteltua alukselle saapumista.

2.

Pelagisilla troolareilla tarkkailija on pysyvästi. Muissa kalastusluokissa tarkkailijoiden aluksella olon ajaksi vahvistetaan yksi kalastusmatka alusta kohti.

3.

Varustaja tai hänen edustajansa ja Marokon viranomaiset sopivat yhdessä tarkkailijan alukselle ottamista koskevista edellytyksistä.

4.

Tarkkailijan alukselle nousu tapahtuu varustajan valitsemassa satamassa nimettyjen alusten luettelon tiedoksi antamista seuraavan ensimmäisen Marokon kalastusalueella tapahtuvan kalastusmatkan alussa.

5.

Asianomaisten varustajien on ilmoitettava viimeistään kaksi viikkoa ennen tarkkailijoiden suunniteltua alukselle nousua päivämäärät ja Marokon satamat.

6.

Jos tarkkailija nousee alukselle muussa kuin kotimaassaan, varustajan on vastattava tarkkailijan matkakuluista. Jos alus poistuu Marokon kalastusalueelta marokkolaisen tarkkailijan ollessa aluksella, on kaikin keinoin pyrittävä varmistamaan tarkkailijan paluu Marokkoon niin pian kuin mahdollista varustajan kustannuksella.

7.

Jos tarkkailija joutuu tekemään turhan matkan siksi, ettei varustaja ole noudattanut sitoumuksiaan, varustaja on velvollinen maksamaan tarkkailijan matkakulut ja vastaavassa asemassa olevien marokkolaisten virkamiesten päivärahaa vastaavan korvauksen jokaiselta päivältä, jonka tarkkailija on toimettomana. Samoin varustajan on maksettava tarkkailijalle edellä kuvatut päivärahat, jos alukselle ottaminen viivästyy varustajasta johtuvasta syystä.

Kaikista päivärahoja koskevan sääntelyn muutoksista on ilmoitettava edustustolle vähintään kaksi kuukautta ennen niiden soveltamista.

8.

Jos tarkkailija ei saavu sovittuun paikkaan sovittuna aikana tai sitä seuraavien kahdentoista tunnin kuluessa, varustaja vapautuu ilman eri toimenpiteitä velvollisuudestaan ottaa kyseinen tarkkailija alukselle.

9.

Tarkkailijaa on kohdeltava kuten aluksen päällystöä. Hänen tehtävänään on

9.1

tehdä havaintoja alusten kalastustoiminnasta;

9.2

tarkastaa kalastusta harjoittavien alusten sijainti;

9.3

ottaa näytteitä biologisiin tarkoituksiin tieteellisten ohjelmien mukaisesti;

9.4

laatia luettelo käytetyistä pyydyksistä;

9.5

tarkastaa Marokon kalastusalueella pyydettyjä saaliita koskevat tiedot kalastuspäiväkirjasta;

9.6

tarkastaa sivusaaliiden prosenttiosuudet ja arvioida kaupan pidettävien kala-, äyriäis- ja pääjalkaislajien poisheitetyt määrät;

9.7

ilmoittaa faksilla tai radiolla kalastustiedot, mukaan luettuna aluksella olevien pääasiallisten ja sivusaaliiden määrä.

10.

Aluksen päällikön on huolehdittava kaikin hänen vastuulleen kuuluvin tavoin tarkkailijan fyysisestä ja henkisestä turvallisuudesta tämän suorittaessa tehtäviään.

11.

Tarkkailijalla on oltava käytettävissään kaikki tehtäviensä suorittamiseksi tarvittavat keinot. Aluksen päällikön on annettava hänen käyttöönsä tehtävän suorittamiseen tarvittavat viestintävälineet, kalastustoimintaan suoraan liittyvät asiakirjat, kuten kalastuspäiväkirja ja lokikirja, sekä huolehdittava hänen pääsystään aluksen eri osiin hänen tehtäviensä helpottamiseksi.

12.

Aluksella olonsa aikana tarkkailijan on

1.

kaikin mahdollisin tavoin huolehdittava siitä, ettei hänen alukseen tulonsa ja siellä olonsa keskeytä tai haittaa kalastustoimintaa;

2.

kohdeltava hyvin aluksella olevia varusteita ja laitteistoja sekä kunnioitettava aluksen kaikkien asiakirjojen luottamuksellisuutta.

13.

Tarkkailujakson lopussa ennen alukselta poistumistaan tarkkailija laatii toimintakertomuksen, joka toimitetaan Marokon toimivaltaisille viranomaisille ja jonka jäljennös toimitetaan edustustolle. Hän allekirjoittaa sen aluksen päällikön läsnä ollessa; päällikkö voi lisätä tai pyytää lisäämään siihen kaikki tarpeellisina pitämänsä huomiot, jotka hän vahvistaa allekirjoituksellaan. Tarkkailija antaa aluksen päällikölle jäljennöksen kertomuksesta poistuessaan alukselta.

14.

Tarkkailijoille järjestetään aluksella olevien mahdollisuuksien mukaan varustajan kustannuksella samantasoinen ruokailu ja majoitus kuin päällystöllekin.

15.

Tarkkailijan palkasta ja sosiaalimaksuista huolehtivat Marokon toimivaltaiset viranomaiset.

16.

Tarkkailijoiden aluksella olosta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi Marokolle varustajien maksettavaksi lankeavan maksun lisäksi määrätään ”tieteellisten tarkkailijoiden kustannukset” -nimellä kulkeva maksu, jonka laskentaperustana on 5,5 euroa / GT / vuosineljännes, jokaiselta Marokon kalastusalueella kalastusta harjoittavalta alukselta.

Nämä maksut maksetaan tämän liitteen I luvun E jaksossa esitettyjen yksityiskohtaisten maksusääntöjen mukaisesti.

17.

Jos edellä olevan 4 kohdan määräyksiä ei noudateta, kalastuslisenssi peruutetaan ilman eri toimenpiteitä, kunnes varustaja täyttää velvollisuutensa. Edustustolle tiedotetaan viipymättä tällaisesta päätöksestä.

B.   Yhdistetty kalastuksenseurantajärjestelmä

1.

Sopimuspuolet ottavat käyttöön saaliiden maissa tapahtuvan purkamisen valvontaa koskevan yhdistetyn seuranta- ja tarkkailujärjestelmän, jolla pyritään parantamaan valvonnan tehokkuutta tämän pöytäkirjan määräysten noudattamisen varmistamiseksi.

2.

Sopimuspuolet laativat yhteisestä seurannasta vuotuisen suunnitelman, joka kattaa kaikki tähän pöytäkirjaan sisältyvät kalastusluokat.

3.

Sitä varten kummankin sopimuspuolen toimivaltaiset viranomaiset nimeävät edustajansa, jonka nimen ne antavat tiedoksi toiselle sopimuspuolelle, osallistumaan saaliiden purkamisen valvontaan ja tarkkailemaan purkamistapahtuman toteuttamista.

4.

Marokon viranomaisen edustaja osallistuu tarkkailijana Marokon kalastusalueella kalastaneiden alusten saaliiden purkamista koskeviin tarkastuksiin, joita jäsenvaltioiden kansalliset valvontayksiköt suorittavat.

5.

Hän seuraa kansallisten valvontaviranomaisten mukana näiden tarkastuskäynneillä satamiin, aluksille, satamalaitureille, ensimyyntimarkkinoille, kalakauppoihin, kylmävarastoihin ja muihin saaliiden purkamiseen ja ennen ensimyyntiä tapahtuvaan varastointiin liittyviin tiloihin, ja hänen on saatava tutustua tarkastusten kohteena oleviin asiakirjoihin.

6.

Marokon viranomaisen edustaja laatii ja esittää raportin tarkastuksista, joihin hän on osallistunut. Jäljennös raportista toimitetaan edustustolle.

7.

Merikalastusosasto esittää edustustolle kuukautta edeltäkäsin pyynnön osallistua suunniteltuihin tarkastuskäynteihin purkamissatamissa.

8.

EU:n kalastustarkastajat voivat komission pyynnöstä osallistua tarkkailijoina Marokon viranomaisten suorittamiin tarkastuksiin, jotka koskevat EU:n alusten saaliiden purkamistoimia Marokon satamissa.

9.

Näitä toimia koskevat yksityiskohtaiset säännöt määritellään sopimuspuolten toimivaltaisten viranomaisten yhteisestä sopimuksesta.

IX   LUKU

VALVONTA

1.   Tekniset tarkastuskäynnit

1.1

Kerran vuodessa sekä teknisiä ominaisuuksia koskevien tietojen muuttuessa tai haettaessa kalastusluokan muutosta siten, että käytetään eri pyydyksiä, EU:n alusten, joilla on tämän pöytäkirjan määräysten mukainen kalastuslisenssi, on saavuttava johonkin Marokon satamaan voimassa olevassa lainsäädännössä säädettyjen tarkastusten suorittamista varten. Tarkastukset on tehtävä 48 tunnin kuluessa aluksen satamaan saapumisesta.

1.2

Tarkastuskäynnin päätteeksi aluksen päällikölle myönnetään todistus, joka on voimassa yhtä kauan kuin lisenssikin ja jota pidennetään automaattisesti niiden alusten osalta, jotka sinä vuonna uusivat lisenssinsä. Enimmäisvoimassaoloaika on kuitenkin vuosi. Todistus on säilytettävä pysyvästi aluksessa.

1.3

Teknisen tarkastuskäynnin tarkoituksena on valvoa teknisten ominaisuuksien noudattamista ja aluksen pyydyksiä, tarkastaa alukselle asennetun, satelliitin avulla toimivan ja sijainnin kertovan paikannuslaitteen toiminta ja varmistaa, että marokkolaista miehistöä koskevia määräyksiä noudatetaan.

1.4

Tarkastuskäynteihin liittyvistä kuluista vastaavat varustajat, ja ne määritellään Marokon lainsäädännössä vahvistettujen tariffien mukaan. Ne eivät saa ylittää muiden alusten samoista palveluista tavallisesti maksamia määriä.

1.5

Jos edellä olevan 1.1 ja 1.2 kohdan määräyksiä ei noudateta, kalastuslisenssi peruutetaan ilman eri toimenpiteitä, kunnes varustaja täyttää velvollisuutensa. Edustustolle tiedotetaan viipymättä tällaisesta päätöksestä.

2.   Alueelle saapuminen ja siltä poistuminen

2.1

EU:n alusten, joilla on tämän pöytäkirjan määräysten mukainen lisenssi, on ilmoitettava vähintään kuusi tuntia edeltäkäsin merikalastusosastolle aikomuksestaan tulla Marokon kalastusalueelle tai poistua sieltä sekä seuraavat tiedot:

2.1.1

viestin lähettämisen päivämäärä ja aika;

2.1.2

aluksen sijainti V luvun 5 kohdan mukaisesti;

2.1.3

aluksella olevat saaliit kilogrammoina ja lajeittain yksilöitynä 3-kirjaimisella koodilla;

2.1.4

viestin tyyppi, esimerkiksi ”saalis saavuttaessa” (COE) tai ”saalis poistuttaessa” (COX).

2.2

Nämä ilmoitukset tehdään ensisijaisesti faksilla, mutta jos aluksella ei ole faksia, ne tehdään radiolla (ks. tältä osin lisäyksessä 10 annetut tiedot).

2.3

Luokkaan ”teollinen pelaginen kalastus” kuuluvien alusten tapauksessa vaaditaan merikalastusosaston ennakkolupa, jotta alus voi lopullisesti poistua Marokon kalastusalueelta. Lupa annetaan 24 tunnin kuluessa aluksen päällikön tai varustajan esittämästä pyynnöstä, paitsi jos pyyntö on esitetty juuri ennen viikonloppua, jolloin lupa annetaan seuraavana maanantaina. Jos pyyntö evätään, merikalastusosasto ilmoittaa aluksen varustajalle ja Euroopan komissiolle viipymättä pyynnön epäämisen syyt.

2.4

Alus, joka tavataan kalastamasta ilman merikalastusosastolle tehtyä ennakkoilmoitusta, katsotaan ilman lisenssiä kalastavaksi alukseksi.

2.5

Varustajan on ilmoitettava kalastuslisenssihakemuksessa aluksen faksi- ja puhelinnumerot ja päällikön sähköpostiosoite.

3.   Valvontamenettely

3.1

Niiden EU:n alusten päälliköiden, joilla on tämän pöytäkirjan mukainen lisenssi, on sallittava kalastustoiminnan tarkastamisesta ja valvonnasta vastaavien Marokon virkamiesten alukselle pääsy ja helpotettava näiden tehtävien suorittamista.

3.2

Näiden viranomaisten läsnäolo aluksella ei saa kestää kauempaa kuin on tehtävien suorittamiseksi tarpeen.

3.3

Kunkin tarkastuksen jälkeen aluksen päällikölle annetaan todistus.

4.   Aluksen pysäyttäminen

4.1

Merikalastusosaston on annettava edustustolle mahdollisimman pian ja viimeistään 48 tunnin kuluessa tieto jokaisesta Marokon kalastusalueella tapahtuneesta EU:n aluksen pysäyttämisestä ja kaikista alukseen sovelletuista seuraamuksista.

4.2

Komissiolle on samanaikaisesti toimitettava lyhyt selvitys pysäyttämiseen johtaneista olosuhteista ja syistä.

5.   Aluksen pysäyttämistä koskeva selvitys

5.1

Aluksen päällikön on allekirjoitettava Marokon valvontaviranomaisten laatima selvitys.

5.2

Allekirjoitus ei aiheuta muutoksia aluksen päällikön oikeuksiin ja puolustuskeinoihin, joihin hän voi turvautua sen rikkomisen osalta, josta häntä epäillään.

5.3

Päällikön on ohjattava aluksensa Marokon valvontaviranomaisten osoittamaan satamaan. Marokon voimassa olevaa merikalastuslainsäädäntöä rikkonut alus pidetään satamassa, kunnes pysäyttämistä koskevat tavanomaiset hallinnolliset muodollisuudet on saatu täytettyä.

6.   Rikkomisen selvittäminen

6.1

Epäilty rikkominen on ennen mahdollisen oikeudellisen menettelyn aloittamista pyrittävä sovittamaan sovittelumenettelyllä. Tämä menettely päättyy viimeistään kolmantena työpäivänä pysäyttämisestä lukien.

6.2

Sovittelumenettelyn tapauksessa sovellettavan sakon suuruus määritellään Marokon kalastuslainsäädännön mukaisesti.

6.3

Jos asiaa ei ole saatu ratkaistua sovittelumenettelyllä ja jos se viedään toimivaltaisen oikeusviranomaisen käsiteltäväksi, varustajan on asetettava Marokon toimivaltaisen viranomaisen osoittamaan pankkiin vakuus, jonka määrä vahvistetaan ottaen huomioon pysäytyksestä aiheutuneet kustannukset, sakkojen määrä ja korvaukset, jotka rikkomisesta vastuussa olevien olisi maksettava.

6.4

Vakuutta ei voi peruuttaa ennen kuin oikeuskäsittely on päättynyt. Vakuus vapautetaan heti, kun oikeudellinen menettely päättyy ilman, että tuomiota annetaan. Jos päällikkö tuomitaan sakkoon, joka on määrältään vakuutta pienempi, Marokon toimivaltainen viranomainen vapauttaa jäännöksen.

6.5

Alus päästetään lähtemään satamasta

heti kun sovittelumenettelystä johtuvat velvoitteet on täytetty,

tai, oikeuskäsittelyn ollessa kesken, heti kun edellä 6.3 kohdassa tarkoitettu vakuus on asetettu ja Marokon toimivaltaiset viranomaiset ovat sen hyväksyneet.

7.   Jälleenlaivaus

7.1

Saaliiden jälleenlaivaus merellä on kiellettyä Marokon kalastusalueella. EU:n teolliset pelagiset troolarit, joilla on tämän pöytäkirjan määräysten mukainen lisenssi ja jotka haluavat suorittaa jälleenlaivauksen Marokon kalastusalueella, voivat kuitenkin tehdä sen jossakin Marokon satamassa tai muussa Marokon toimivaltaisten viranomaisten osoittamassa paikassa saatuaan siihen ensin luvan merikalastusosastolta. Jälleenlaivaus on tehtävä tarkkailijan tai merikalastusosaston edustajan ja valvontaviranomaisten valvonnassa. Tämän määräyksen rikkominen johtaa Marokon voimassa olevan lainsäädännön mukaisiin seuraamuksiin.

7.2

Kyseisten alusten varustajien on ennen jälleenlaivausta ilmoitettava merikalastusosastolle vähintään 24 tuntia etukäteen seuraavat tiedot:

jälleenlaivausta aikovien kalastusalusten nimet,

rahtialuksen nimi, lippuvaltio, rekisterinumero ja kutsutunnus,

jälleenlaivattava määrä tonneina lajeittain,

saaliiden määräpaikka,

jälleenlaivauksen päivämäärä ja viikonpäivä.

7.3

Marokko pidättää itselleen oikeuden kieltää jälleenlaivaus, jos rahtialus on syyllistynyt laittomaan, ilmoittamattomaan tai sääntelemättömään kalastukseen joko Marokon kalastusalueella tai sen ulkopuolella.

7.4

Jälleenlaivaus rinnastetaan Marokon kalastusalueelta poistumiseen. Alusten on sen vuoksi toimitettava merikalastusosastolle saalisilmoitukset ja ilmoitettava, aikovatko ne jatkaa kalastusta vai poistua Marokon kalastusalueelta.

7.5

Saaliin purkamista tai jälleenlaivausta jossakin Marokon satamassa suorittavien sellaisten EU:n teollisten pelagisten troolareiden päälliköiden, joilla on tämän pöytäkirjan määräysten mukainen lisenssi, on sallittava marokkolaisten tarkastajien tarkastustoimet ja helpotettava niitä. Kunkin satamassa tehdyn tarkastuksen jälkeen aluksen päällikölle annetaan todistus.

X   LUKU

SAALIIN PURKAMINEN ALUKSESTA

Sopimuspuolet, jotka ovat tietoisia siitä, että integraatiota on parannettava kummankin kalastusalan kehittämiseksi yhdessä, ovat sopineet seuraavista määräyksistä, jotka koskevat sellaisten EU:n alusten, joilla on tämän pöytäkirjan määräysten mukainen lisenssi, Marokon kalastusalueella pyytämien saaliiden purkamista osittain Marokon satamissa.

Pakollinen purkaminen on tehtävä tähän pöytäkirjaan liitetyissä teknisissä selvityksissä vahvistettujen määräysten mukaisesti.

Taloudelliset kannustimet:

1.

Purkaminen

EU:n tonnikala-aluksille ja RSW-aluksille (jotka toimivat pienten pelagisten lajien kantojen C parissa), joilla on tämän pöytäkirjan määräysten mukainen lisenssi ja jotka purkavat jossakin Marokon satamassa 25 prosenttia enemmän kuin teknisissä selvityksissä nro 5 ja 6 määrätyt pakolliset purkamiset, saavat maksusta 5 prosentin alennuksen jokaiselta kyseisen pakollisen kynnyksen ylittävältä tonnilta.

2.

Soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Purkamistoimien aikana kalahallin on laadittava punnitustodistus, joka toimii tuotteiden jäljitettävyyden perustana.

Jos tuotteita myydään kalahallissa, laaditaan ilmoitus myynnistä ja vähennyksistä.

Punnitustodistuksen sekä myyntiä ja vähennyksiä koskevan ilmoituksen jäljennökset toimitetaan merikalastusosaston purkamissataman paikallisosastolle (Délégation des pêches maritimes). Kun merikalastusosasto on ne hyväksynyt, asianomaisille varustajille ilmoitetaan heille palautettavat määrät. Nämä määrät vähennetään maksettaviksi tulevista maksuista seuraavia lisenssejä haettaessa.

3.

Arviointi

Taloudellisten kannustimien tasoa mukautetaan sekakomiteassa sen mukaan, millaisia sosioekonomisia vaikutuksia toteutetuilla purkamisilla on ollut.

4.

Seuraamukset, jos purkamiseen liittyviä velvoitteita ei noudateta

Jos pakollisen purkamisvelvoitteen alaisiin luokkiin kuuluvat alukset eivät noudata kyseistä velvoitetta asiaan liittyvissä teknisissä selvityksissä määrätyllä tavalla, niiden seuraavia maksuja korotetaan 5 prosenttia. Jos rikkominen toistuu, seuraamuksia käsitellään sekakomiteassa.

Lisäykset

1)

Lisenssinhakulomake

2)

Tekniset selvitykset

3)

VMS-viestien välittäminen Marokossa, sijaintiraportti

4)

Kalastusalueiden koordinaatit

5)

Marokon kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskuksen yhteystiedot

6)

ICCAT:n kalastuspäiväkirja tonnikalan pyyntiä varten

7)

Kalastuspäiväkirja (muu kalastus)

8)

Saalisilmoituslomake (teollinen pelaginen kalastus)

9)

Saalisilmoituslomake (muu kuin teollinen pelaginen kalastus ja tonnikalankalastus)

10)

Marokon merikalastusosaston radioasemaa koskevat tiedot

11)

ERS-käytäntö

Lisäys 1

KALASTUSSOPIMUS MAROKKO – EUROOPAN UNIONI

KALASTUSLISENSSIHAKEMUS

KALASTUSLUOKAN NUMERO

Image

Lisäys 2

Kalastuksen edellytykset kussakin luokassa määritellään yhteisestä sopimuksesta kunakin vuonna ennen lisenssien myöntämistä.

Kalastuksen tekninen selvitys Nro 1

Pohjoisen alueen pienimuotoinen kalastus: pelaginen

Alusten sallittu määrä

20

Sallittu pyydys

Nuotta

Alueen olosuhteita vastaava sallittu enimmäiskoko: 500 m × 90 m.

Lamparanuotan käyttö on kielletty.

Alustyyppi

< 100 GT

Maksu

75 euroa / GT / vuosineljännes

Sallitun alueen maantieteelliset rajat

Leveyspiirin 34°18′00″ pohjoispuolella

Alueen laajentaminen leveyspiiriin 33°25′00″ sallitaan kerrallaan 5 aluksen osalta; alusten on tällöin vuoroteltava ja oltava tieteellisen tarkkailijan valvonnassa.

2 meripeninkulman rajan ulkopuolella

Pyydettävät lajit

Sardiini, sardelli ja muut pienet pelagiset lajit

Velvoite purkaa saaliit aluksesta Marokossa

30 % ilmoitetuista saaliista

Rauhoitusaika

Kaksi kuukautta: helmi- ja maaliskuu

Velvoite ottaa alukselle marokkolaisia merimiehiä

3 marokkolaista merimiestä kullakin aluksella

Huomautuksia

Viiden nuotta-aluksen toiminnan laajennusta etelään leveyspiiriltä 34°18′00″ N arvioidaan, kun pöytäkirjaa on sovellettu vuoden verran, jotta voitaisiin mitata paikallisen laivaston kanssa tapahtuvaa mahdollista vuorovaikutusta ja vaikutuksia kalavaroihin.

Kalastuksen tekninen selvitys Nro 2

Pohjoisen alueen pienimuotoinen kalastus

Alusten sallittu määrä

35

Sallittu pyydys

Pohjasiima

Luokka a) < 40 GT: koukkujen sallittu enimmäismäärä siimaa kohti: 10 000 syötillä varustettua siimaan kiinnitettyä käyttövalmista koukkua, enintään 5 pohjasiimaa.

Luokka b) ≥ 40 GT ja < 150 GT: 15 000 syötillä varustettua siimaan kiinnitettyä käyttövalmista koukkua, enintään 8 pohjasiimaa.

Alustyyppi

a)

< 40 GT: 32 lisenssiä

b)

≥ 40 GT ja < 150 GT: 3 lisenssiä

Maksu

67 euroa / GT / vuosineljännes

Sallitun alueen maantieteelliset rajat

Leveyspiirin 34°18′ N pohjoispuolella

Alueen laajentaminen leveyspiiriin 33°25′00″ sallitaan kerrallaan 4 aluksen osalta (1); alusten on tällöin vuoroteltava ja oltava tieteellisen tarkkailijan valvonnassa.

6 meripeninkulman rajan ulkopuolella.

Pyydettävät lajit

Huotrakala, hammasahvenet ja muut pohjalajit

Velvoite purkaa saaliit aluksesta Marokossa

Purkaminen on vapaaehtoista.

Rauhoitusaika

15.3.–15.5.

Sivusaaliit

0 % miekkakalaa ja pelagisia hailajeja

Velvoite ottaa alukselle marokkolaisia merimiehiä

< 100 GT: vapaaehtoinen

≥ 100 GT: 1 marokkolainen merimies

Huomautuksia

Neljän pitkäsiima-aluksen toiminnan laajennusta etelään leveyspiiriltä 34°18′00″ N arvioidaan, kun pöytäkirjaa on sovellettu vuoden verran, jotta voitaisiin mitata paikallisen laivaston kanssa tapahtuvaa mahdollista vuorovaikutusta ja vaikutuksia kalavaroihin.

Kalastuksen tekninen selvitys Nro 3

Eteläisen alueen pienimuotoinen kalastus

Alusten sallittu määrä

10

Sallitut pyydykset

Siima ja vapa

Alustyyppi

< 80 GT

Maksu

67 euroa / GT / vuosineljännes

Sallitun alueen maantieteelliset rajat

Leveyspiirin 30°40′00″ N eteläpuolella

3 meripeninkulman rajan ulkopuolella

Pyydettävät lajit

Kotkakala, hammasahvenet

Velvoite purkaa saaliit aluksesta Marokossa

Purkaminen on vapaaehtoista.

Rauhoitusaika

Nuotta sallittu syöttikalojen pyyntiin

Silmäkoko 8 mm syöttikalojen pyynnissä.

Nuottaa käytetään 3 meripeninkulman rajan ulkopuolella.

Sivusaaliit

0 % pääjalkaisia ja äyriäisiä

5 % muita pohjalajeja

Velvoite ottaa alukselle marokkolaisia merimiehiä

2 marokkolaista merimiestä kullakin aluksella

Kalastuksen tekninen selvitys Nro 4

Pohjakalastus

Alusten sallittu määrä

16 alusta: 5 troolaria ja 11 pitkäsiima-alusta

Sallittu pyydys

Troolarit:

Pohjatrooli:

Troolinperän silmäkoko 70 mm

Troolinperän kaksinkertaistaminen on kielletty

Troolinperään käytetyn langan kaksinkertaistaminen on kielletty

Pitkäsiima-alukset:

Pohjasiima:

Enintään 20 000 koukkua alusta kohti

Alustyyppi

 

Troolarit:

Enimmäisvetoisuus 600 GT alusta kohti

 

Pitkäsiima-alukset:

Enimmäisvetoisuus 150 GT alusta kohti

Maksu

60 euroa / GT / vuosineljännes

Sallitun alueen maantieteelliset rajat

Leveyspiirin 29°N eteläpuolella

200 metrin syvyyskäyrän ulkopuolella troolareiden osalta;

12 meripeninkulman rajan ulkopuolella pitkäsiima-alusten osalta

Pyydettävät lajit

Kummeliturska, huotrakala, pompano/sarda

Velvoite purkaa saaliit aluksesta Marokossa

30 % saaliista kullakin kalastusmatkalla

Rauhoitusaika

Sivusaaliit

0 % pääjalkaisia ja äyriäisiä, 5 % pohjalla eläviä haikaloja

Velvoite ottaa alukselle marokkolaisia merimiehiä

4 marokkolaista merimiestä kullakin pitkäsiima-aluksella

7 marokkolaista merimiestä kullakin troolarilla

Kalastuksen tekninen selvitys Nro 5

Tonnikalan kalastus

Alusten sallittu määrä

27

Sallitut pyydykset

Siima ja uistelusiima

Sallitun alueen maantieteelliset rajat

3 meripeninkulman rajan ulkopuolella

Marokon koko Atlantin puoleinen kalastusalue, lukuun ottamatta suoja-aluetta, joka sijaitsee pisteet 33°30′N/7°35′W ja 35°48′N/6°20′W yhdistävän linjan itäpuolella.

Kohdelaji

Tonnikalat

Velvoite purkaa saaliit aluksesta Marokossa

25 % ilmoitetuista saalista, jotka koostuvat boniitista (Katsuwonus pelamis), sardasta (Sarda sarda) ja kuningasmakrillista/ kuulamakrillista (Auxis thazard) kullakin kalastusmatkalla.

Rauhoitusaika

Nuotta sallittu syöttikalojen pyyntiin

8 mm:n silmäkoko syöttikalastuksessa, nuotta 3 meripeninkulman rajan ulkopuolella

Maksut

35 euroa pyydetyltä tonnilta

Ennakko

7 000 euron kiinteä ennakkomaksu suoritetaan vuosilisenssiä haettaessa

Velvoite ottaa alukselle marokkolaisia merimiehiä

3 marokkolaista merimiestä kullakin aluksella

Kalastuksen tekninen selvitys Nro 6

Teollinen pelaginen kalastus

Alusten sallittu määrä

18

Sallitut pyydykset

Pelaginen tai semipelaginen trooli

Myönnetty kiintiö

80 000 tonnia vuodessa,

enintään 10 000 tonnia kuukaudessa koko laivaston osalta,

paitsi elokuusta lokakuuhun, jolloin saaliiden kuukausittainen enimmäismäärä nostetaan 15 000 tonniin.

Alustyyppi

Teollinen pelaginen troolari

Alusten sallittu lukumäärä

Alusten, joilla on lupa kalastaa, jakautuminen:

10 alusta, joiden vetoisuus on yli 3 000 GT

3 alusta, joiden vetoisuus on 150–3 000 GT

5 alusta, joiden vetoisuus on yli alle 150 GT.

Aluskohtainen enimmäisvetoisuus

7 765 GT ottaen huomioon EU:n kalastuslaivaston rakenteen

Sallitun alueen maantieteelliset rajat

Leveyspiirin 29°N eteläpuolella

15 meripeninkulman rajan ulkopuolella pakastustroolareiden osalta

8 meripeninkulman rajan ulkopuolella RSW-alusten osalta.

Pyydettävät lajit

Sardiinit, sardinella-suku, makrillit, piikkimakrillit ja sardellit

Saaliiden koostumus (lajiryhmittäin)

piikkimakrillit/makrillit/sardellit: 65 %;

sardiini/sardinella-suku: 33 %;

sivusaaliit: 2 %

Saaliiden koostumusta voidaan tarkistaa sekakomiteassa.

Velvoite purkaa saaliit aluksesta Marokossa

25 % saaliista kullakin kalastusmatkalla

Rauhoitusaika

Hyväksyttyjen kalastusalusten on noudatettava kaikkia merikalastusosaston määräämiä rauhoitusaikoja sallitulla kalastusalueella ja lopetettava kalastustoiminta kokonaan. (2).

Sallittu verkko

Pelagisen tai semipelagisen troolin auki levitetyn silmän koon on oltava vähintään 40 mm.

Pelagisen tai semipelagisen troolin perä voidaan vahvistaa punoksella, jonka auki levitetyn silmän koko on vähintään 400 mm ja jonka köydet ovat vähintään puolentoista (1,5) metrin päässä toisistaan, lukuun ottamatta köyttä, joka sijaitsee troolin peräosassa ja joka ei saa olla lähempänä kuin kahden metrin päässä troolinperän ikkunasta.

Troolinperän vahvistaminen tai kaksinkertaistaminen muulla tavoin on kiellettyä, eikä troolilla saa missään tapauksessa tavoitella muita lajeja kuin sallittuja pieniä pelagisia lajeja.

Sivusaaliit

2 % muita lajeja

Sivusaaliissa sallittujen lajien luettelo vahvistetaan Eteläisen Atlantin pieniä pelagisia lajeja koskevassa Marokon lainsäädännössä.

Teollinen jalostus

Saaliiden teollinen jalostaminen kalajauhoksi ja/tai kalaöljyksi on ehdottomasti kielletty.

Murskaantuneet tai vaurioituneet kalat sekä saaliiden käsittelyjätteet voidaan kuitenkin jalostaa kalajauhoksi tai kalaöljyksi edellyttäen, ettei määrä ylitä 5 prosentin rajaa sallituista kokonaissaaliista.

Maksut

Teolliset pelagiset pakastustroolarit:

100 €/tonnia ennakkoa kuukausittain

Teolliset pelagiset troolarit, muut kuin pakastusalukset:

35 €/tonnia ennakkoa kuukausittain

Jos sallitut saaliit ylitetään, maksu kerrotaan kolmella.

Velvoite ottaa alukselle marokkolaisia merimiehiä

Aluksen vetoisuus < 150 GT:

2 marokkolaista merimiestä

150 GT ≤ aluksen vetoisuus < 1 500 GT:

4 marokkolaista merimiestä

1 500 GT ≤ aluksen vetoisuus < 5 000 GT:

8 marokkolaista merimiestä

5 000 GT ≤ aluksen vetoisuus < 7 765 GT:

16 marokkolaista merimiestä


(1)  Jos tilanne osoittautuu suotuisaksi, vuoden kuluttua voidaan sekakomitean annettua asiasta lausunnon tarkistaa niiden alusten määrää, jotka voivat toimia laajennetulla alueella.

(2)  Merikalastusosasto ilmoittaa komissiolle etukäteen tällaisista päätöksistä sekä kalastuskieltojaksoista ja -alueista.

Lisäys 3

VMS-VIESTIEN VÄLITTÄMINEN MAROKOSSA

SIJAINTIRAPORTTI

Tieto

Koodi

Pakollinen (P) / Vapaaehtoinen (V)

Sisältö

Tietueen alku

SR

P

Järjestelmätieto, joka osoittaa tietueen alun

Vastaanottaja

AD

P

Viestin yksityiskohta – Vastaanottaja – kolmikirjaiminen maakoodi (ISO-3166)

Lähettäjä

FR

P

Viestin yksityiskohta – Lähettäjä – kolmikirjaiminen maakoodi (ISO-3166)

Lippuvaltio

FS

P

Viestin yksityiskohta – Lippuvaltio – kolmikirjaiminen maakoodi (ISO-3166)

Viestityyppi

TM

P

Viestin yksityiskohta – Viestityyppi (ENT, POS, EXI)

Radiokutsutunnus (IRCS)

RC

P

Alukseen liittyvä yksityiskohta – Aluksen kansainvälinen radiokutsutunnus (IRCS)

Sopimuspuolen sisäinen viitenumero

IR

V

Alukseen liittyvä yksityiskohta – sopimuspuolen yksilöllinen numero – kolmikirjaiminen maakoodi (ISO-3166), jota seuraa numero

Ulkoinen rekisterinumero

XR

P

Alukseen liittyvä yksityiskohta – aluksen kyljessä oleva numero (ISO 8859.1)

Leveysaste

LT

P

Aluksen sijaintiin liittyvä yksityiskohta – sijainti asteina ja desimaaliasteina N/S DD.ddd (WGS84)

Pituusaste

LG

P

Aluksen sijaintiin liittyvä yksityiskohta – sijainti asteina ja desimaaliasteina E/W DD.ddd (WGS84)

Kurssi

CO

P

Aluksen kurssi 360°:n asteikolla

Nopeus

SP

P

Aluksen nopeus solmuina kymmenyksen tarkkuudella

Pvm

DA

P

Aluksen sijaintiin liittyvä yksityiskohta – sijainnin kirjaamisen päivä (UTC) (VVVVKKPP)

Klo

TI

P

Aluksen sijaintiin liittyvä yksityiskohta – sijainnin kirjaamisen kellonaika (UTC) (TTMM)

Tietueen loppu

ER

P

Järjestelmätieto, joka osoittaa tietueen lopun

Seuraavat tiedot on annettava tietojen toimittamisen yhteydessä, jotta Marokon kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskus pystyy tunnistamaan tiedot lähettävän kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskuksen:

Kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskuksen IP-osoite ja/tai verkkoaluetunnus

SSL-varmenne (koko varmennepalveluketju)

Tietojen välittämisessä käytetään seuraavaa rakennetta:

1.

Käytettyjen kirjasinten on oltava standardin ISO 8859.1 mukaisia.

2.

Viestin alku ilmoitetaan kaksinkertaisella vinoviivalla (//) ja kentän koodilla SR.

3.

Jokainen tietoelementti merkitään omalla koodillaan ja erotetaan muista tietoelementeistä kaksinkertaisella vinoviivalla (//).

4.

Kentän koodi ja tieto erotetaan yksinkertaisella vinoviivalla (/).

5.

Viestin loppu ilmoitetaan koodilla ER, jota seuraa kaksinkertainen vinoviiva (//).

6.

Vapaaehtoiset tietoelementit lisätään viestin alun ja lopun väliin.

Lisäys 4

KALASTUSALUEIDEN KOORDINAATIT

Tekninen selvitys

Luokka

Kalastusalue (leveysaste)

Etäisyys rannikosta

1

Pohjoisen alueen pienimuotoinen kalastus: pelaginen

34°18′00″ N – 35°48′00″ N (ulotetaan pisteeseen 33°25′00″ N teknisen selvityksen nro 1 edellytysten mukaisesti)

2 mpk:n rajan ulkop.

2

Pohjoisen alueen pienimuotoinen kalastus: pitkäsiima

34°18′00″ N – 35°48′00″ N (ulotetaan pisteeseen 33°25′00″ N teknisen selvityksen nro 2 edellytysten mukaisesti)

6 mpk:n rajan ulkop.

3

Eteläisen alueen pienim. kalastus

Etelään pisteestä 30°40′00″

3 mpk:n rajan ulkop.

4

Pohjakalastus

Etelään pisteestä 29°00′00″

Pitkäsiima-alukset: 12 mpk:n rajan ulkop.

Troolarit: 200 metrin syvyyskäyrän ulkop.

5

Tonnikalan kalastus

Koko Atlantin puoleinen alue lukuun ottamatta seuraavien pisteiden rajaamaa suoja-aluetta: 35°48′ N; 6°20′ W/33°30′ N; 7°35′ W

3 mpk:n rajan ulkop.; syöttien kalastuksessa 3 mpk:n rajan ulkop.

6

Teollinen pelaginen kalastus

Etelään pisteestä 29°00′00″ N

15 mpk:n rajan ulkop. (pakastusalukset)

8 mpk:n rajan ulkop. (RSW-alukset)

Merikalastusosasto ilmoittaa komissiolle ennen pöytäkirjan voimaantuloa Marokon perusviivan, kalastusalueen ja niiden alueiden, joilla merenkulku ja kalastus on kiellettyä, maantieteelliset koordinaatit. Merikalastusosasto ilmoittaa myös viimeistään kuukautta aikaisemmin kaikista muutoksista näihin rajoihin.

Lisäys 5

MAROKON KALASTUKSEN TARKKAILU- JA VALVONTAKESKUKSEN YHTEYSTIEDOT

Marokon kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskuksen nimi: CNSNP (Centre National de Surveillance des Navires de Pêche)

Keskuksen puhelinnumero: +212 5 37 68 81 45/46

Keskuksen faksinumero: +212 5 37 68 83 29/82

Keskuksen sähköpostiosoite:

 

cnsnp@mpm.gov.ma

 

cnsnp.radio@mpm.gov.ma

Radioaseman yhteystiedot:

Kutsutunnus: CNM

Taajuusalueet

Aluksen lähetystaajuus

Aluksen vastaanottotaajuus

8

8 285 khz

8 809 khz

12

12 245 khz

13 092 khz

16

16 393 khz

17 275 khz

VMS-tietojen tiedonsiirtokäytännöstä vastaavien tahojen sähköpostiosoitteet:

 

boukhanfra@mpm.gov.ma

 

belhad@mpm.gov.ma

 

abida@mpm.gov.ma

Lisäys 6

ICCAT:n KALASTUSPÄIVÄKIRJA TONNIKALAN PYYNTIÄ VARTEN

Image

Lisäys 7

KALASTUSPÄIVÄKIRJA (MUU KUIN TONNIKALA)

Muuhun kuin tonnikalankalastukseen liittyvän kalastuspäivänkirjan muoto laaditaan yhteisestä sopimuksesta ennen tämän pöytäkirjan voimaantuloa.

Image

Lisäys 8

Image

Lisäys 9

Image

Lisäys 10

MAROKON MERIKALASTUSOSASTON RADIOASEMAA KOSKEVAT TIEDOT

MMSI:

242 069 000

Kutsutunnus:

CNM

Sijaintipaikka:

Rabat

Taajuusalue:

1,6–30 MHz

Lähetyslaji:

SSB-AIA-J2B

Lähetysteho:

800 W


Työskentelytaajuudet

Taajuusalueet

Kanavat

Lähetys

Vastaanotto

Taajuusalue 8

831

8 285 KHz

8 809 KHz

Taajuusalue 12

1206

12 245 KHz

13 092 KHz

Taajuusalue 16

1612

16 393 KHz

17 275 KHz


Aseman toiminta-aika

Ajanjakso

Kellonaika

Arkipäivisin

Klo 8.30–16.30

Lauantaisin, sunnuntaisin ja yleisinä vapaapäivinä

Klo 9.30–14.00


VHF:

Kanava 16

Kanava 70 ASN

Radioteleksi:

 

 

 

Tyyppi:

DP-5

 

Lähetyslaji:

ARQ-FEC

 

Numero:

31356

Faksi:

 

 

 

Numerot

212 5 37 68 8329

Lisäys 11

KALASTUSTOIMINTAAN LIITTYVIEN TIETOJEN SÄHKÖISEN VÄLITYSJÄRJESTELMÄN MÄÄRITTELY- JA TÄYTÄNTÖÖNPANOKÄYTÄNTÖ (ERS-JÄRJESTELMÄ)

Yleiset määräykset

1.

Kaikilla EU:n kalastusaluksilla on oltava sen ajan, kun alus on Marokon kalastusalueella, sähköinen järjestelmä, jäljempänä ’ERS-järjestelmä’, jolla voidaan kirjata ja toimittaa kalastustoimia koskevat tiedot, jäljempänä ’ERS-tiedot’.

2.

Jos EU:n aluksella ei ole ERS-järjestelmää tai jos kyseinen järjestelmä ei toimi, alus ei saa siirtyä Marokon kalastusalueelle kalastamaan.

3.

ERS-tiedot toimitetaan aluksen lippuvaltion menettelyjen mukaisesti lippuvaltion kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskukselle.

4.

Lippuvaltion kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskus toimittaa alukselta tulleet luonteeltaan pikaiset viestit (COE, COX, PNO) automaattisesti ja viipymättä Marokon kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskukselle. Päivittäiset saalisilmoitukset (FAR) toimitetaan automaattisesti ja viipymättä Marokon kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskukselle.

5.

Lippuvaltio ja Marokko varmistavat, että niiden kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskuksilla on tietotekniikkalaitteet ja -ohjelmistot, jotka tarvitaan ERS-tietojen automaattiseen toimittamiseen XML-muodossa (saatavilla Euroopan komission meri- ja kalastusasioiden pääosaston sivustolla), ja että ne noudattavat menettelyjä, joilla ERS-tiedot kirjataan ja tallennetaan koneellisesti luettavissa olevassa muodossa vähintään kolmen vuoden ajan.

6.

Muotoon tehtävät muutokset tai päivitykset kirjataan ja päivätään, ja niiden on oltava toiminnassa kuuden kuukauden kuluttua muutoksesta.

7.

ERS-tietojen toimittamisessa käytetään Euroopan komission EU:n puolesta hallinnoimia sähköisiä viestintävälineitä (DEH eli Data Exchange Highway).

8.

Lippuvaltio ja Marokko nimittävät kumpikin ERS-yhteyshenkilön.

9.

ERS-yhteyshenkilö nimitetään vähintään kuudeksi kuukaudeksi.

10.

Lippuvaltion ja Marokon kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskus ilmoittavat toisilleen ERS-yhteyshenkilönsä yhteystiedot (nimi, osoite, puhelin, faksi, sähköposti) heti, kun ERS-järjestelmä on toiminnassa. Kaikista ERS-yhteyshenkilöiden yhteystietojen muutoksista on ilmoitettava viipymättä.

ERS-tietojen laatiminen ja toimittaminen

11.

EU:n kalastusalusten on

a)

laadittava päivittäin ERS-tiedot jokaisesta Marokon kalastusalueella vietetystä päivästä;

b)

kirjattava nuotan tai troolin jokaisen vetokerran tai pitkäsiiman jokaisen nostokerran osalta kaikkien saaliiksi saatujen ja alukselle otettujen lajien määrät kohdelajeittain tai sivusaaliittain tai poisheitettyjen saaliiden määrät;

c)

kirjattava kunkin Marokon myöntämässä kalastusluvassa eritellyn lajin osalta myös se, että saaliita ei ole saatu;

d)

yksilöitävä kukin laji FAO:n 3-kirjaimisella koodilla;

e)

ilmoitettava määrät kilogrammoina elopainoa tai tarvittaessa kappalemääränä;

f)

kirjattava ERS-tietoihin kunkin lajin osalta jälleenlaivatut ja/tai puretut määrät;

g)

kirjattava ERS-tietoihin joka kerran, kun Marokon kalastusalueelle tullaan (COE) tai siltä lähdetään (COX), tieto, jossa eritellään kunkin Marokon myöntämässä kalastusluvassa eritellyn lajin osalta määrät, jotka aluksella ovat kullakin tulo- ja lähtökerralla;

h)

toimitettava päivittäin ERS-tiedot lippuvaltion kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskukselle sähköisesti ja 4 kohdassa tarkoitetussa XML-muodossa viimeistään klo 23.59 (UTC).

12.

Kirjattujen ja toimitettujen ERS-tietojen paikkansapitävyydestä on vastuussa päällikkö.

13.

Lippuvaltion kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskus toimittaa automaattisesti ja mahdollisimman pian ERS-tiedot Marokon kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskukselle 5 kohdassa tarkoitetussa XML-muodossa.

14.

Marokon kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskus vahvistaa kaikkien ERS-viestien saannin vastausviestillä (RET).

15.

Marokon kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskus käsittelee ERS-tietoja luottamuksellisesti.

Toimintahäiriö aluksen ERS-järjestelmässä ja/tai ERS-tietojen toimituksessa aluksen ja lippuvaltion kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskuksen välillä

16.

Lippuvaltio ilmoittaa viipymättä päällikölle ja/tai lippunsa alla purjehtivan aluksen omistajalle tai hänen edustajalleen kaikista alukselle asennetun ERS-järjestelmän teknisistä toimintahäiriöistä tai siitä, ettei ERS-tietojen lähettäminen aluksen ja lippuvaltion kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskuksen välillä onnistu.

17.

Lippuvaltio ilmoittaa Marokolle havaitusta häiriöstä ja toteutetuista korjaavista toimista.

18.

Jos aluksen ERS-järjestelmä on epäkunnossa, päällikön ja/tai omistajan on varmistettava, että ERS-järjestelmä korjataan tai vaihdetaan 10 työpäivän kuluessa. Jos alus käy välisatamassa näiden 10 työpäivän kuluessa, se ei saa jatkaa kalastustoimintaansa Marokon kalastusalueella ennen kuin sen ERS-järjestelmä on täysin toimiva, paitsi jos Marokko antaa tähän luvan.

19.

Kalastusalus ei saa lähteä satamasta ERS-järjestelmänsä teknisen häiriön jälkeen ennen kuin

a)

järjestelmä on uudestaan toimintakuntoinen lippuvaltiota tyydyttävällä tavalla, tai

b)

se saa lippuvaltion luvan. Viimeksi mainitussa tapauksessa lippuvaltio tiedottaa Marokolle päätöksestään ennen aluksen lähtöä.

20.

Kaikkien EU:n alusten, joiden ERS-järjestelmä on epäkunnossa niiden toimiessa Marokon kalastusalueella, on toimitettava päivittäin viimeistään klo 23.59 (UTC) ERS-tiedot lippuvaltion kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskukselle jollakin muulla käytettävissä olevalla sähköisellä viestintävälineellä.

21.

Lippuvaltion kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskus toimittaa 11 kohdassa tarkoitetut ERS-tiedot, joita ei ole voitu toimittaa Marokolle toimintahäiriön vuoksi, Marokon kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskukselle jossain muussa yhteisesti sovitussa vaihtoehtoisessa sähköisessä muodossa. Tämä vaihtoehtoinen lähetys on etusijalla, koska tavallisesti sovellettavia lähettämisen määräaikoja ei voida noudattaa.

22.

Jos Marokon kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskus ei saa jonkin aluksen ERS-tietoja kolmen peräkkäisen päivän kuluessa, Marokko voi määrätä aluksen palaamaan heti Marokon nimeämään satamaan tutkintaa varten.

Viestinnän epäonnistuminen kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskuksessa – Marokon kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskus ei saa ERS-tietoja

23.

Jos kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskus ei saa ERS-tietoja, sen ERS-yhteyshenkilö ilmoittaa asiasta viipymättä toisen kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskuksen ERS-yhteyshenkilölle ja toimii tarpeen mukaan tarvittavan ajan yhteistyössä ongelman ratkaisemiseksi.

24.

Lippuvaltion kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskus ja Marokon kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskus sopivat yhdessä vaihtoehtoisista sähköisistä viestintävälineistä, joita käytetään ERS-tietojen toimittamiseksi, jos kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskus on epäonnistunut viestinnässä, ja ne ilmoittavat toisilleen viipymättä kaikista muutoksista.

25.

Jos Marokon kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskus ilmoittaa, ettei ERS-tietoja ole saatu, lippuvaltion kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskuksen on yksilöitävä ongelman syyt ja toteutettava tarkoituksenmukaiset toimenpiteet ongelman ratkaisemiseksi. Lippuvaltion kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskus ilmoittaa Marokon kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskukselle ja EU:lle analyysinsä tuloksista ja toteutetuista toimenpiteistä 24 tunnin kuluessa.

26.

Jos ongelman ratkaiseminen kestää kauemmin kuin 24 tuntia, lippuvaltion kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskuksen on toimitettava viipymättä puuttuvat ERS-tiedot Marokon kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskukselle käyttäen jotakin 24 kohdassa tarkoitettua vaihtoehtoista sähköisiä keinoa.

27.

Marokko ilmoittaa asiasta toimivaltaisille yksiköilleen, jottei EU:n alusten katsottaisi rikkoneen määräyksiä tilanteessa, jossa ERS-tietoja ei ole lähetetty viestinnän epäonnistuttua kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskuksessa.

Kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskuksen huoltotoimet

28.

Kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskuksen suunnitelluista huoltotoimista (huolto-ohjelma), jotka voivat vaikuttaa ERS-tietojen vaihtoon, on ilmoittava toiselle kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskukselle vähintään 72 tuntia etukäteen ja ilmoitettava mahdollisuuksien mukaan huoltotöiden päivämäärä ja kesto. Tiedot huoltotoimista, joita ei ollut suunniteltu, on ilmoitettava mahdollisimman pian toiselle kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskukselle.

29.

Huoltotoimien aikana ERS-tietojen lähettäminen voi odottaa siihen saakka, kun järjestelmä on uudelleen toiminnassa. Asianomaiset ERS-tiedot lähetetään siis heti huoltotöiden jälkeen.

30.

Jos huoltotoimet kestävät yli 24 tuntia, ERS-tiedot lähetetään toiselle kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskukselle käyttäen jotakin 24 kohdassa tarkoitettua vaihtoehtoista sähköistä keinoa.

31.

Marokko ilmoittaa asiasta toimivaltaisille yksiköilleen, jottei EU:n alusten katsottaisi rikkoneen määräyksiä tilanteessa, jossa ERS-tietoja ei ole lähetetty kalastuksen tarkkailu- ja valvontakeskuksen huoltotoimien vuoksi.


ASETUKSET

7.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 328/40


NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1270/2013,

annettu 15 päivänä marraskuuta 2013,

Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamisesta Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan kesken tehdyn pöytäkirjan mukaisten kalastusmahdollisuuksien jakamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 3 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto on 22 päivänä toukokuuta 2006 hyväksynyt asetuksella (EY) N:o 764/2006 (1) Euroopan yhteisön ja Marokon kuningaskunnan välisen kalastuskumppanuussopimuksen (2), jäljempänä ’kumppanuussopimus’, tekemisestä.

(2)

Unioni on neuvotellut Marokon kuningaskunnan kanssa kumppanuussopimuksen liittyvän uuden pöytäkirjan, jossa unionin aluksille myönnetään kalastusmahdollisuuksia Marokon kuningaskunnan suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kalastuksen osalta kuuluvilla vesillä. Uusi pöytäkirja on parafoitu 24 päivänä heinäkuuta 2013.

(3)

Neuvosto on 15 päivänä marraskuuta 2013 hyväksynyt päätöksen 2013/1270/EU (3) uuden pöytäkirjan allekirjoittamisesta.

(4)

Olisi määriteltävä jäsenvaltioiden kalastusmahdollisuuksien jakoperusteet uuden pöytäkirjan soveltamisajaksi.

(5)

Jos ilmenee, että uuden pöytäkirjan nojalla unionille myönnettyjä kalastusmahdollisuuksia ei käytetä täysimääräisesti, komissio ilmoittaa siitä asianomaisille jäsenvaltioille neuvoston asetuksen (EY) N:o 1006/2008 (4) 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Jos asianomainen jäsenvaltio ei vastaa neuvoston vahvistaman määräajan kuluessa, sen katsotaan vahvistaneen, etteivät sen alukset käytä kalastusmahdollisuuksiaan täysimääräisesti kyseisellä ajanjaksolla. Neuvoston olisi vahvistettava tämä määräaika.

(6)

Tätä asetusta olisi sovellettava uuden pöytäkirjan soveltamisen alkamispäivästä.

(7)

Asian kiireellisyyden vuoksi olisi poikettava Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyn, kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyssä pöytäkirjassa N:o 1 olevassa 4 artiklassa tarkoitetusta kahdeksan viikon määräajasta,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamista koskevassa Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan kesken tehdyssä pöytäkirjassa vahvistetut kalastusmahdollisuudet jaetaan jäsenvaltioiden kesken seuraavasti:

Kalastusluokka

Alustyyppi

Jäsenvaltio

Lisenssien määrä tai kiintiö

Pohjoisen alueen pienimuotoinen pelaginen kalastus

Nuotta-alukset < 100 GT

Espanja

20

Pohjoisen alueen pienimuotoinen kalastus

Pohjasiima-alukset, < 40 GT

Espanja

25

Portugali

7

Pohjasiima-alukset, ≥ 40 GT < 150 GT

Portugali

3

Eteläisen alueen pienimuotoinen kalastus

Siima-alukset ja vapapyydysalukset < 80 GT

Espanja

10

Pohjakalastus

Pohjasiima-alukset

Espanja

7

Portugali

4

Troolarit

Espanja

5

Italia

0

Tonnikalan kalastus

Vapapyydysalukset

Espanja

23

Ranska

4

Teollinen pelaginen kalastus

80 000 tonnia vuodessa,

enintään 10 000 tonnia kuukaudessa koko laivaston osalta,

paitsi elokuusta lokakuuhun, jolloin saaliiden enimmäismäärä nostetaan 15 000 tonniin

Alusten, joilla on lupa kalastaa, jakautuminen:

 

10 vetoisuudeltaan yli 3 000 GT:n alusta

 

3 vetoisuudeltaan 150–3 000 GT:n alusta

 

5 vetoisuudeltaan alle 150 GT:n alusta

Saksa

6 467 t

Liettua

20 693 t

Latvia

11 640 t

Alankomaat

24 567 t

Irlanti

2 917 t

Puola

4 525 t

Yhdistynyt kuningaskunta

4 525 t

Espanja

467 t

Portugali

1 555 t

Ranska

2 644 t

2.   Asetusta (EY) N:o 1006/2008 sovelletaan rajoittamatta kumppanuussopimuksen soveltamista.

3.   Jos tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden kalastuslupahakemukset eivät kata pöytäkirjassa vahvistettuja kalastusmahdollisuuksia kokonaan, komissio ottaa asetuksen (EY) N:o 1006/2008 10 artiklan mukaisesti huomioon minkä hyvänsä muun jäsenvaltion kalastuslupahakemukset.

4.   Asetuksen (EY) N:o 1006/2008 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu määräaika, jonka kuluessa jäsenvaltion on ilmoitettava siitä, ettei se käytä myönnettyjä kalastusmahdollisuuksiaan täysimääräisesti, on kymmenen työpäivää päivästä, jona komissio on ilmoittanut asianomaiselle jäsenvaltioille, ettei kaikkia kalastusmahdollisuuksia ole käytetty.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan pöytäkirjan voimaantulopäivästä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 15 päivänä marraskuuta 2013.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

R. ŠADŽIUS


(1)  Neuvoston asetus (EY) N:o 764/2006, annettu 22 päivänä toukokuuta 2006, Euroopan yhteisön ja Marokon kuningaskunnan välisen kalastuskumppanuussopimuksen tekemisestä (EUVL L 141, 29.5.2006, s. 1).

(2)  EUVL L 141, 29.5.2006, s. 4.

(3)  Katso tämän virallisen lehden sivu 40.

(4)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1006/2008, annettu 29 päivänä syyskuuta 2008, yhteisön kalastusaluksille myönnettävistä luvista kalastustoiminnan harjoittamiseksi yhteisön vesien ulkopuolella ja kolmansien maiden alusten pääsystä yhteisön vesille, asetusten (ETY) 2847/93 ja (EY) 1627/94 muuttamisesta sekä asetuksen (EY) 3317/94 kumoamisesta (EUVL L 286, 29.10.2008, s. 33).


7.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 328/42


KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o 1271/2013,

annettu 30 päivänä syyskuuta 2013,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (1) ja erityisesti sen 208 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yhteisöjen perustamia elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta annettu komission asetus (EY, Euratom) N:o 2343/2002 (2) perustui neuvoston asetukseen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (3). Asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002 on korvattu asetuksella (EU, Euratom) N:o 966/2012. Sen vuoksi on tarpeen tarkistaa asetusta (EY, Euratom) N:o 2343/2002. Selvyyden vuoksi asetus (EY, Euratom) N:o 2343/2002 on syytä korvata uudella asetuksella.

(2)

Lisäksi on tarpeen ottaa huomioon Euroopan parlamentin, EU:n neuvoston ja Euroopan komission 19 päivänä heinäkuuta 2012 antama yhteinen julkilausuma erillisvirastoista.

(3)

Eräitä asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002 säännöksiä on tarkistettava niiden soveltamisesta saatujen kokemusten huomioon ottamiseksi.

(4)

Tässä asetuksessa olisi vahvistettava SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen mukaisesti perustettuihin, talousarviosta rahoitusta saaviin elimiin, jäljempänä ’unionin elimet’, sovellettavat perusperiaatteet ja -säännöt, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta perustamissäädökseen. Unionin elinten olisi tämän asetuksen pohjalta hyväksyttävä omat varainhoitoa koskevat sääntönsä, jotka voivat poiketa asetuksesta ainoastaan silloin, jos tämä on välttämätöntä kyseisten elinten erityistarpeiden täyttämiseksi ja jos komissio antaa tähän etukäteen suostumuksensa.

(5)

Myös niiden unionin elinten, jotka rahoittavat toimintansa kokonaan itse ja joihin ei sovelleta tätä asetusta, olisi johdonmukaisuuden vuoksi laadittava vastaavat säännöt, jos tämä on asianmukaista. Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 19 päivänä heinäkuuta 2012 antaman yhteisen julkilausuman mukaisesti kyseisten elinten olisi toimitettava Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle vuosittain kertomus talousarvioidensa toteuttamisesta sekä otettava asianmukaisesti huomioon niiden esittämät pyynnöt ja suositukset.

(6)

Unionin elinten olisi noudatettava talousarvion laatimisessa ja toteuttamisessa viittä keskeistä budjettioikeusperiaatetta (yhtenäisyys, totuudenmukaisuus, yleiskatteisuus, erittely ja vuotuisuus) sekä talousarviolta edellytettävän tasapainon, laskentayksikön, moitteettoman varainhoidon ja avoimuuden periaatteita.

(7)

Unionin rahoitusosuuden tasapainottavaa luonnetta on tärkeä korostaa. Se osuus unionin elimen talousarvion ylijäämäisestä toteutumasta, joka ylittää vuoden aikana maksetun unionin rahoituksen määrän, olisi palautettava unionin talousarvioon.

(8)

Jos perustamissäädöksessä säädetään, että tulot muodostuvat unionin rahoitusosuuden lisäksi maksuista ja että niistä saatavat tulot osoitetaan tiettyjen menoluokkien kattamiseen, unionin elinten olisi voitava siirtää saldo seuraavalle varainhoitovuodelle käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina.

(9)

On varmistettava, että maksut vahvistetaan asianmukaisesti, jotta voidaan kattaa palvelujen tarjoamisesta aiheutuvat kustannukset ja estää merkittävien ylijäämien muodostuminen.

(10)

Talousarvion toteuttamistehtävien siirtäminen unionin elimille on perusteltava asianmukaisesti tehtävien luonteella sekä kyseisten unionin elinten erityisasiantuntemuksella. Samalla on otettava huomioon moitteettoman varainhoidon periaate ja kustannustehokkuus. Siirrettyjen tehtävien on oltava sopusoinnussa perustamissäädöksen kanssa.

(11)

Unionin elinten olisi voitava vastaanottaa tilapäisiä avustuksia ainoastaan, jos asiasta säädetään erikseen kyseisissä perussäädöksissä ja jos avustukset sallitaan perustamissäädöksessä.

(12)

Asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 50 artiklan nojalla kunkin unionin elimen on osallistuttava vertailuun unionin muiden elinten ja toimielinten kanssa.

(13)

On tarpeen laatia säännöt, joita sovelletaan säännöllisissä kokonaisarvioinneissa esitettyjen päätelmien seurantaa koskevaan toimintasuunnitelmaan, jotta voidaan varmistaa päätelmien tehokas täytäntöönpano.

(14)

Ohjelmasuunnittelun johdonmukaisuuden varmistamiseksi kunkin unionin elimen olisi laadittava asiakirja, joka sisältää vuotuiset ja monivuotiset ohjelmat ja jossa otetaan huomioon komission antamat suuntaviivat.

(15)

Unionin elinten olisi yhdenmukaistettava vuotuisten ja monivuotisten ohjelmien aikataulut talousarviomenettelyn kanssa varmistaakseen ohjelmien tehokkuuden sekä kaikkien ohjelma-asiakirjojen johdonmukaisuuden.

(16)

Sisäisen tarkastuksen ja sisäisen valvonnan nykyistä organisaatiota on selkeytettävä ja raportointivaatimuksia on yksinkertaistettava. Kunkin unionin elimen sisäinen tarkastustoiminto olisi annettava tehtäväksi komission sisäiselle tarkastajalle, jonka olisi suoritettava tarkastuksia silloin, kun se on riskit huomioon ottaen perusteltua. On tarpeen vahvistaa säännöt, jotka koskevat sisäisen tarkastuksen yksiköiden perustamista ja toimintaa.

(17)

Raportointiin liittyviä velvollisuuksia olisi yksinkertaistettava. Unionin elinten olisi laadittava konsolidoitu vuosikertomus, jossa esitetään kattavat tiedot asianomaisen elimen työohjelman täytäntöönpanosta, talousarviosta ja henkilöstösuunnitelmasta sekä sen hallinnon ja sisäisen valvonnan järjestelmistä.

(18)

Jotta voidaan parantaa unionin elinten kustannustehokkuutta, on säädettävä mahdollisuudesta käyttää yhteisiä palveluja tai siirtää palveluja jollekin toiselle unionin elimelle tai komissiolle. Kustannustehokkuutta voidaan parantaa erityisesti luovuttamalla komission tilinpitäjälle joko kaikki unionin elimen tilinpitäjän tehtävät tai osa niistä.

(19)

Kuten asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 säädetään, useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskevat sitoumukset olisi voitava jakaa vuotuisiin eriin ainoastaan silloin, kun perustamissäädöksessä tai perussäädöksessä niin säädetään, tai silloin, kun ne liittyvät hallintomenoihin.

(20)

Jotta käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin sovellettavat säännöt vastaisivat asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 vahvistettuja sääntöjä, on tarpeen vahvistaa säännöt, jotka koskevat sisäisten ja ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen erottamista toisistaan sekä kyseisten tulojen siirtämistä varainhoitovuodelta toiselle.

(21)

Jotta unionin rahoitusosuudesta unionin elimelle aiheutuvien korkotuottojen käsittelyä koskevat säännöt vastaisivat asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 vahvistettuja sääntöjä, on tarpeen säätää, että korkotuottoja ei tarvitse maksaa talousarvioon.

(22)

Asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 säädetään mahdollisuudesta tehdä eräissä tapauksissa oikeudellinen sitoumus ennen talousarviositoumusta. Myös unionin elimillä olisi oltava tämä mahdollisuus.

(23)

Jotta voidaan varmistaa asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002 ja asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 keskinäinen johdonmukaisuus, ei julkisista hankinnoista ja avustuksista saisi antaa erillisiä säännöksiä. Soveltamalla samoja sääntöjä voidaan yksinkertaistaa unionin elimen toimintaa ja mahdollistaa komission laatimien suuntaviivojen ja mallien käyttö.

(24)

Asetuksessa olisi säädettävä unionin elimen mahdollisuudesta myöntää palkintoja, jotta asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002 säännökset vastaisivat asetusta (EU, Euratom) N:o 966/2012.

(25)

Todellisten tai epäiltyjen eturistiriitojen riskin havaitsemiseksi ja sen hallitsemiseksi asianmukaisesti olisi unionin elimet velvoitettava vahvistamaan eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallitsemista koskevat säännöt. Säännöissä olisi otettava huomioon suuntaviivat, jotka komissio laati Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 19 päivänä heinäkuuta 2012 antaman yhteisen julkilausuman pohjalta.

(26)

Kiinteistöpolitiikkaa koskevat säännökset, mukaan lukien unionin elinten mahdollisuus ottaa lainaa ja lainanottoon sovellettavat ehdot, olisi yhdenmukaistettava asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kanssa sen varmistamiseksi, että kaikki unionin elimet ja toimielimet soveltavat hiljattain käyttöön otettuja sääntöjä johdonmukaisesti.

(27)

On tarpeen säätää ohjelmasuunnittelua ja raportointia koskevista siirtymäsäännöksistä, sillä komissio tarvitsee aikaa laatia yhteistyössä unionin elinten kanssa asianmukaiset suuntaviivat.

(28)

Tämän asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, jotta unionin elinten varainhoitoa koskevat tarkistetut asetukset voidaan hyväksyä ajallaan 1 päivään tammikuuta 2014 mennessä ja jotta voidaan varmistaa, että seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevat säännöt ovat keskenään johdonmukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I   OSASTO

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Sisältö

Tässä asetuksessa vahvistetaan keskeiset varainhoitoa koskevat säännöt, joiden pohjalta unionin elin voi laatia omat varainhoitoa koskevat sääntönsä. Unionin elimen varainhoitoa koskevat säännöt voivat poiketa tästä asetuksesta ainoastaan, jos se on välttämätöntä elimen erityistarpeiden vuoksi ja jos komissio antaa siihen ennalta suostumuksensa.

2 artikla

Määritelmät

Tätä asetusta sovellettaessa tarkoitetaan

’perustamissäädöksellä’ unionin lainsäädännön välinettä, jossa vahvistetaan keskeiset unionin elimen perustamista ja toimintaa koskevat seikat;

’unionin elimen talousarviolla’ välinettä, jolla ennakoidaan ja hyväksytään kunakin varainhoitovuonna kaikki unionin elimelle tarpeellisiksi katsotut tulot ja menot;

’unionin elimellä’ kaikkia asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä;

’hallintoneuvostolla’ unionin elimen tärkeintä sisäistä yksikköä, joka tekee taloutta ja talousarviota koskevat päätökset, riippumatta siitä, millä nimellä kyseistä yksikköä perustamissäädöksessä kutsutaan;

’johtajalla’ henkilöä, jonka tehtävänä on panna hallintoneuvoston päätökset täytäntöön ja toteuttaa unionin elimen talousarviota tulojen ja menojen hyväksyjänä, riippumatta siitä, millä nimellä kyseistä henkilöä perustamissäädöksessä kutsutaan;

’johtokunnalla’ unionin elimen sisäistä yksikköä, joka avustaa hallintoneuvostoa ja jonka tehtävät ja työjärjestys vahvistetaan perustamissäädöksessä.

3 artikla

Määräajat, päivämäärät ja määräpäivät

Jollei toisin säädetä, tässä asetuksessa säädettyihin määräaikoihin sovelletaan neuvoston asetusta (ETY, Euratom) N:o 1182/71 (4).

4 artikla

Henkilötietojen suoja

Tämä asetus ei rajoita Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY (5) eikä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (6) vaatimusten soveltamista.

5 artikla

Budjettiperiaatteiden noudattaminen

Unionin elimen talousarvion laatimisessa ja toteuttamisessa noudatetaan tässä asetuksessa säädettyjä yhtenäisyyden, talousarvion totuudenmukaisuuden, vuotuisuuden, tasapainon, laskentayksikön, yleiskatteisuuden, erittelyn, vaikuttavaa ja tehokasta sisäistä valvontaa edellyttävän moitteettoman varainhoidon sekä avoimuuden periaatteita.

II   OSASTO

BUDJETTIPERIAATTEET

1   LUKU

Yhtenäisyyden ja talousarvion totuudenmukaisuuden periaatteet

6 artikla

Unionin elimen talousarvion soveltamisala

1.   Unionin elimen talousarvioon kuuluvat

a)

kaikista niistä maksuista, joita unionin elimellä on valtuudet periä tehtäviensä mukaisesti, muodostuvat omat tulot ja mahdolliset muut tulot;

b)

sen jäsenvaltion mahdollisesti myöntämät rahoitusosuudet, jossa unionin elin sijaitsee;

c)

unionin rahoitusosuus;

d)

23 artiklan 1 kohdan mukaisesti tietyn menoerän rahoittamiseen osoitettavat tulot;

e)

unionin elimen menot, mukaan luettuina hallintomenot.

2.   Maksuista muodostuvat tulot kohdennetaan ainoastaan poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, jotka mainitaan perustamissäädöksessä.

3.   Jos yhdessä tai useammassa perustamissäädöksessä säädetään, että selvästi määritellyt tehtävät rahoitetaan erikseen, tai jos unionin elin toteuttaa sille valtuutussopimuksessa uskottuja tehtäviä, unionin elimen on pidettävä erillistä kirjanpitoa tuloista ja menoista. Unionin elimen on selkeästi määriteltävä kukin tehtäväryhmä henkilöresursseja koskevissa ohjelmissaan, jotka sisältyvät 32 artiklassa tarkoitettuun vuotuiseen ja monivuotiseen ohjelma-asiakirjaan.

7 artikla

Tilapäiset avustukset

1.   Unionin elimet voivat vastaanottaa tilapäisiä avustuksia talousarviosta ainoastaan, jos avustukset sallitaan perustamissäädöksessä ja jos asiasta säädetään erikseen perussäädöksessä.

2.   Jos unionin elimellä on lupa vastaanottaa tilapäisiä avustuksia, avustuksilla rahoitettavat tehtävät on mainittava 32 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa vuotuisessa työohjelmassa.

8 artikla

Valtuutussopimukset

1.   Komissio voi siirtää talousarvion toteuttamistehtäviä unionin elimelle ainoastaan, jos tämä voidaan asianmukaisesti perustella toiminnan erityisluonteella sekä unionin elimen erityisasiantuntemuksella.

2.   Unionin elintä valittaessa on otettava asianmukaisesti huomioon

a)

tehtävien siirtämisen kustannustehokkuus;

b)

siirron vaikutus elimen hallintorakenteeseen ja sen taloudellisiin ja henkilöresursseihin.

3.   Jos komissio siirtää poikkeuksellisesti tehtäviä unionin elimelle,

a)

asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 60 artiklaa sovelletaan unionin elimeen kyseisten tehtävien toteuttamista varten osoitettujen varojen osalta, eikä tämän asetuksen 108 ja 109 artiklaa sovelleta;

b)

siirretyt tehtävät olisi mainittava 32 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa unionin elimen vuotuisessa työohjelmassa pelkästään tiedotustarkoituksessa.

4.   Tulojen ja menojen hyväksyjä kuulee ennen valtuutussopimuksen allekirjoittamista hallintoneuvostoa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista.

9 artikla

Yhtenäisyyden ja talousarvion totuudenmukaisuuden periaatteisiin sovellettavat erityiset säännöt

1.   Tulon tai menon saa suorittaa ainoastaan ottamalla sen johonkin budjettikohtaan unionin elimen talousarviossa.

2.   Menoon ei saa sitoutua eikä sitä saa hyväksyä maksettavaksi, jos se ylittää unionin elimen talousarviossa vahvistetun määrärahan.

3.   Unionin elimen talousarvioon saadaan ottaa määrärahoja ainoastaan tarpeelliseksi katsottuja menoja varten.

4.   Unionin elimen talousarviosta suoritettujen ennakkomaksujen korkotuottoja ei makseta unionin elimelle.

2   LUKU

Vuotuisperiaate

10 artikla

Määritelmä

Unionin elimen talousarvioon otetaan määrärahat varainhoitovuoden ajaksi, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta ja päättyy 31 päivänä joulukuuta.

11 artikla

Määrärahalajit

1.   Unionin elimen talousarvio koostuu jaksottamattomista määrärahoista ja, toiminnan tarpeiden sitä edellyttäessä, jaksotetuista määrärahoista. Jaksotetut määrärahat ovat maksusitoumusmäärärahoja tai maksumäärärahoja.

2.   Maksusitoumusmäärärahat kattavat tietyn varainhoitovuoden aikana tehtyjen oikeudellisten sitoumusten kokonaiskustannukset.

3.   Maksumäärärahat kattavat varainhoitovuoden tai sitä edeltävien varainhoitovuosien aikana tehtyjen oikeudellisten sitoumusten toteuttamiseen tarvittavat maksut.

12 artikla

Tuloja ja määrärahoja koskeva kirjanpito

1.   Edellä 6 artiklassa tarkoitetut unionin elimen tulot otetaan kyseisen varainhoitovuoden tileille sen kuluessa toteutuneiden määrien mukaisina.

2.   Unionin elimen tulot otetaan samansuuruisiksi maksumäärärahoiksi.

3.   Varainhoitovuodelle myönnettyjä määrärahoja käytetään ainoastaan kattamaan menot, joihin on sitouduttu ja jotka maksetaan saman varainhoitovuoden aikana, sekä sellaisista sitoumuksista johtuvat määrät, jotka siirtyvät edellisiltä varainhoitovuosilta.

4.   Maksusitoumukset otetaan kirjanpitoon kattamaan 31 päivään joulukuuta mennessä tehdyt oikeudelliset sitoumukset.

5.   Maksut kirjataan tietyn varainhoitovuoden tileille niiden maksujen perusteella, jotka tilinpitäjä on suorittanut saman vuoden 31 päivään joulukuuta mennessä.

13 artikla

Määrärahojen sitominen

Unionin elimen talousarvioon otetut määrärahat voidaan sitoa unionin elimen talousarvion lopullisen hyväksymisen jälkeen 1 päivästä tammikuuta alkaen.

14 artikla

Määrärahojen peruuttaminen ja siirtäminen varainhoitovuodelta toiselle

1.   Määrärahat, joita ei ole käytetty sen varainhoitovuoden aikana, jota varten ne on otettu talousarvioon, peruutetaan. Ne voidaan kuitenkin viimeistään 15 päivänä helmikuuta 3 ja 4 kohdan mukaisesti tehtävällä hallintoneuvoston tai, jos tämä on perustamissäädöksen mukaan mahdollista, johtokunnan päätöksellä siirtää yksinomaan seuraavan varainhoitovuoden aikana käytettäviksi tai ne voidaan siirtää ilman eri toimenpiteitä 5 kohdan mukaisesti.

2.   Henkilöstömenoihin liittyviä määrärahoja ei saa siirtää.

3.   Jaksotetuista maksusitoumusmäärärahoista ja jaksottamattomista määrärahoista, joita varainhoitovuonna ei vielä ole sidottu, voidaan siirtää:

a)

määrät, jotka vastaavat maksusitoumusmäärärahoja;

b)

määrät, jotka vastaavat kiinteistöhankkeisiin liittyviä jaksottamattomia määrärahoja, joiden osalta useimmat sitoumusten edellyttämät alustavat muodollisuudet on täytetty 31 päivään joulukuuta mennessä. Sitoumusten edellyttämät alustavat muodollisuudet määritellään kunkin unionin elimen varainhoitoasetuksen soveltamissäännöissä.

Tällaiset määrät voidaan sitoa seuraavan vuoden 31 päivään maaliskuuta saakka; kiinteistöhankkeisiin liittyvät määrät voidaan sitoa seuraavan vuoden 31 päivään joulukuuta saakka.

4.   Maksumäärärahoista voidaan siirtää määrät, jotka tarvitaan aiempien maksusitoumusten kattamiseen tai jotka liittyvät siirrettyihin maksusitoumusmäärärahoihin, jos asianomaiseen budjettikohtaan seuraavalle varainhoitovuodelle osoitetut maksumäärärahat eivät riitä kattamaan rahoitustarvetta.

Asianomainen unionin elin käyttää ensisijaisesti kuluvalle varainhoitovuodelle vahvistettuja määrärahoja ja vasta näiden loputtua siirrettyjä määrärahoja.

5.   Jaksottamattomat määrärahat, jotka vastaavat varainhoitovuonna asianmukaisesti tehtyjä maksusitoumuksia, siirretään ilman eri toimenpiteitä vain seuraavalle varainhoitovuodelle.

6.   Siirretyt määrärahat, joita ei ole sidottu ennen vuoden n + 1 maaliskuun 31 päivää, peruutetaan ilman eri toimenpiteitä ja mainitaan kirjanpidossa.

15 artikla

Säännöt käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen siirtämisestä varainhoitovuodelta toiselle

Jäljempänä 23 artiklassa tarkoitettujen käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen sekä kyseisistä tuloista saatujen, käyttämättä jääneiden ja 31 päivänä joulukuuta käytettävissä olevien määrärahojen siirtämisessä varainhoitovuodelta toiselle noudatetaan seuraavia sääntöjä:

a)

ulkoiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot siirretään varainhoitovuodelta toiselle ilman eri toimenpiteitä, ja ne on käytettävä kokonaan siihen mennessä, kun ohjelmaan tai toimeen, johon ne on sidottu, liittyvät toimenpiteet on toteutettu; ulkoiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot, jotka on saatu ohjelman tai toimen viimeisenä toteutusvuonna, voidaan käyttää ohjelmaa tai toimea jatkavan ohjelman tai toimen ensimmäisen toteutusvuoden aikana;

b)

sisäiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot siirretään vain yhdeksi vuodeksi, lukuun ottamatta 23 artiklan 3 kohdan f alakohdassa tarkoitettuja sisäisiä käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, jotka siirretään ilman eri toimenpiteitä.

Unionin elimen on ilmoitettava komissiolle käyttötarkoitukseensa sidottujen varainhoitovuodelta toiselle siirrettyjen tulojen käytöstä varainhoitovuoden n + 1 kesäkuun 1 päivään mennessä.

16 artikla

Määrärahojen vapautuminen

Määrärahojen vapautuminen, joka aiheutuu niillä rahoitettavien toimien osittaisesta tai täydellisestä toteuttamatta jättämisestä ja joka tapahtuu sen varainhoitovuoden jälkeisten varainhoitovuosien aikana, jona määrärahat on otettu unionin elimen talousarvioon, johtaa määrärahojen peruuntumiseen.

17 artikla

Sitoumukset

1.   Juoksevista hallintomenoista voidaan kunkin vuoden 15 päivästä lokakuuta alkaen tehdä seuraavan varainhoitovuoden määrärahoja koskevia ennakkositoumuksia. Ennakkositoumukset eivät saa kuitenkaan ylittää neljäsosaa hallintoneuvoston päättämistä vastaavan budjettikohdan määrärahoista kuluvana varainhoitovuonna. Ne eivät saa kohdistua uusiin menoihin, joiden perustetta ei ole hyväksytty viimeksi säännönmukaisesti vahvistetussa unionin elimen talousarviossa.

2.   Ennalta suoritettavat menot, kuten vuokrat, voidaan maksaa 1 päivästä joulukuuta alkaen seuraavan varainhoitovuoden määrärahoista. Tässä tapauksessa 1 kohdassa tarkoitettua enimmäismäärää ei sovelleta.

18 artikla

Säännöt, joita sovelletaan, jos unionin elimen talousarvio hyväksytään myöhässä

1.   Jos unionin elimen talousarviota ei ole varainhoitovuoden alkaessa lopullisesti hyväksytty, sovelletaan 2–6 kohdassa vahvistettuja sääntöjä.

2.   Maksusitoumuksia voidaan tehdä ja maksuja suorittaa 3 kohdassa säädetyissä rajoissa.

3.   Maksusitoumuksia voidaan tehdä luku luvulta enintään neljäsosalla kaikista asianomaiseen lukuun edelliseksi varainhoitovuodeksi hyväksytyistä määrärahoista lisättynä yhdellä kahdestoistaosalla kutakin kulunutta kuukautta kohti.

Tuloja ja menoja koskevassa ennakkoarviossa varattuja määrärahoja ei saa ylittää.

Maksuja voidaan suorittaa kuukausittain luku luvulta enintään kahdestoistaosalla asianomaiseen lukuun edelliseksi varainhoitovuodeksi hyväksytyistä määrärahoista. Tämä määrä saa kuitenkin olla enintään yksi kahdestoistaosa tuloja ja menoja koskevassa ennakkoarviossa vastaavaan lukuun otetuista määrärahoista.

4.   Edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuilla asianomaiseen lukuun edelliseksi varainhoitovuodeksi hyväksytyillä määrärahoilla tarkoitetaan määrärahoja, jotka on otettu unionin elimen talousarvioon, myös lisätalousarvioilla ja joita on tarkistettu tuon varainhoitovuoden aikana tehtyjen määrärahasiirtojen määrällä.

5.   Jos unionin elimen toiminnan jatkuvuus ja hallinnon tarpeet sitä vaativat, hallintoneuvosto voi johtajan pyynnöstä antaa luvan käyttää toisaalta maksusitoumusten tekemiseen ja toisaalta suoritettaviin maksuihin yhden väliaikaisen kahdestoistaosan ylittäviä menoja niiden menojen lisäksi, jotka ovat käytettävissä ilman eri toimenpiteitä 2 ja 3 kohdan mukaisesti, ei kuitenkaan enempää kuin yhteensä neljä väliaikaista kahdestoistaosaa, lukuun ottamatta asianmukaisesti perusteltuja tapauksia.

Täydentävät kahdestoistaosat hyväksytään kokonaisina eikä niitä voida jakaa osiin.

6.   Jos jossain luvussa neljän väliaikaisen kahdestoistaosan hyväksyminen 5 kohdan mukaisesti ei riitä kattamaan menoja, jotka ovat tarpeen unionin elimen toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi kyseisen luvun kattamalla alalla, unionin elimen edellisen varainhoitovuoden talousarvion vastaavaan lukuun otettujen määrärahojen määrän ylitys voidaan poikkeuksellisesti hyväksyä. Hallintoneuvosto tekee päätöksen 5 kohdassa säädettyjen menettelyjen mukaisesti. Tällöin ei kuitenkaan missään tapauksessa saada ylittää unionin elimen edellisen varainhoitovuoden talousarviossa käyttöön annettujen tai unionin elimen talousarvioesityksessä ehdotettujen määrärahojen kokonaismäärää.

3   LUKU

Tasapainoperiaate

19 artikla

Määritelmä ja soveltamisala

1.   Tulojen ja maksumäärärahojen on oltava tasapainossa.

2.   Maksusitoumusmäärärahat eivät saa ylittää unionin rahoitusosuuden määrää korotettuna 6 artiklassa tarkoitetuilla omilla tuloilla ja muilla mahdollisilla tuloilla.

3.   Niiden elinten osalta, joiden tulot muodostuvat unionin rahoitusosuuden lisäksi maksuista, olisi maksut määritettävä siten, että estetään merkittävän ylijäämän kertyminen. Jos 97 artiklassa tarkoitettu talousarvion toteutuma on huomattavasti yli- tai alijäämäinen useamman kerran, maksuja on tarkistettava.

4.   Unionin elin ei saa ottaa lainaa oman talousarvionsa puitteissa.

5.   Unionin elimelle maksettavaa unionin rahoitusosuutta pidetään unionin elimen talousarviota tasapainottavana rahoitusosuutena, ja se voidaan maksaa useassa erässä.

6.   Unionin elimen on harjoitettava tiukkaa kassanhallintaa ja otettava asianmukaisesti huomioon myös käyttötarkoitukseensa sidotut tulot varmistaakseen, etteivät sen käteisvarat ylitä asianmukaisesti perusteltuja tarpeita. Sen on liitettävä maksupyyntöihinsä käteisvarojen todellista tarvetta koskevat koko vuoden kattavat yksityiskohtaiset ja ajantasaiset ennusteet, jotka sisältävät tietoja myös käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista.

20 artikla

Varainhoitovuoden talousarvion toteutuma

1.   Jos 97 artiklassa tarkoitettu talousarvion toteutuma on ylijäämäinen, siitä maksetaan komissiolle takaisin vuoden aikana maksettua rahoitusosuutta vastaava määrä. Varainhoitovuoden aikana maksettua unionin rahoitusosuutta vastaavan määrän ylittävä osuus talousarvion toteutumasta otetaan unionin elimen seuraavan varainhoitovuoden talousarvioon tulona.

Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan myös silloin, kun unionin elimen tulot muodostuvat unionin rahoitusosuuden lisäksi maksuista.

Talousarvioon otetun rahoitusosuuden ja unionin elimelle todellisuudessa maksetun rahoitusosuuden erotus peruutetaan.

Unionin elimen on toimitettava vuoden n tammikuun 31 päivään mennessä arvio vuoden n – 1 talousarvion toteutumasta, joka palautetaan talousarvioon myöhemmin vuonna n, täydentääkseen jo käytettävissä olevia, vuoden n – 2 talousarvion toteutumaa koskevia tietoja. Komissio ottaa nämä tiedot asianmukaisesti huomioon arvioidessaan unionin elimen vuoden n + 1 rahoitustarvetta.

2.   Jos perustamissäädöksessä todetaan, että maksuista saatavat tulot osoitetaan tiettyjen menoluokkien kattamiseen, unionin elin voi poikkeustapauksissa siirtää maksujen saldon seuraavalle varainhoitovuodelle käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina niiden palvelujen tarjoamiseen liittyviä toimintoja varten, joita maksut koskevat.

3.   Jos 97 artiklassa tarkoitettu talousarvion toteutuma on alijäämäinen, se kirjataan unionin elimen seuraavan varainhoitovuoden talousarvioon maksumäärärahoina tai tarvittaessa vähennetään unionin elimen talousarvion ylijäämäisestä toteutumasta seuraavien varainhoitovuosien aikana.

4.   Tulot tai maksumäärärahat otetaan unionin elimen talousarvioon ennen talousarvion hyväksymistä soveltamalla asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 39 artiklassa tarkoitettua oikaisukirjelmämenettelyä ja unionin elimen talousarvion toteutuksen aikana lisätalousarviolla.

4   LUKU

Laskentayksikön periaate

21 artikla

Euron käyttö

Unionin elimen talousarvio laaditaan ja toteutetaan ja tilinpäätös esitetään euroina. Kassavaroja varten tilinpitäjällä ja ennakkomaksujärjestelmien osalta ennakoiden hoitajalla on kuitenkin valtuudet suorittaa maksutapahtumia muissa valuutoissa kunkin unionin elimen varainhoitoa koskevissa säännöksissä säädetyin edellytyksin.

5   LUKU

Yleiskatteisuusperiaate

22 artikla

Määritelmä ja soveltamisala

Tulojen kokonaismäärän on katettava maksumäärärahojen kokonaismäärä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 23 artiklan soveltamista. Tulot ja menot otetaan talousarvioon kokonaisuudessaan vähentämättä niitä toisistaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 25 artiklan soveltamista.

23 artikla

Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot

1.   Ulkoiset ja sisäiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot osoitetaan tietyn menoerän rahoittamiseen.

2.   Ulkoiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot muodostuvat seuraavista:

a)

jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden, molemmissa tapauksissa niiden valtiolliset elimet mukaan luettuina, yhteisöjen tai luonnollisten henkilöiden rahoitusosuudet eräisiin unionin elinten toimiin, jos tästä säädetään unionin elimen sekä jäsenvaltioiden, kolmansien maiden, valtiollisten elinten, yhteisöjen tai luonnollisten henkilöiden välisessä sopimuksessa;

b)

määrättyyn käyttötarkoitukseen osoitetut tulot, kuten tulot rahastoista, avustukset, lahjat ja testamenttilahjoitukset;

c)

kolmansien maiden tai unionin ulkopuolisten elinten a alakohdan soveltamisalaan kuulumattomat rahoitusosuudet, jotka liittyvät unionin elinten toimintaan:

tulot 7 artiklassa tarkoitetuista tilapäisistä avustuksista;

tulot 8 artiklassa tarkoitetuista valtuutussopimuksista;

d)

3 kohdassa tarkoitetut sisäiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot, siltä osin kuin ne liittyvät tämän kohdan a–c alakohdassa tarkoitettuihin muihin tuloihin;

e)

tulot 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista maksuista.

3.   Sisäiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot muodostuvat seuraavista:

a)

tulot, jotka ovat peräisin kolmansilta osapuolilta näille tilauksesta toimitetuista tarvikkeista, suoritetuista palveluista ja tehdyistä urakoista, lukuun ottamatta 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja maksuja;

b)

tulot uusittavien tai käytöstä poistettavien ajoneuvojen, tarvikkeiden, rakennelmien ja aineiden sekä tieteellisiin ja teknisiin tarkoituksiin käytettävien laitteiden myynnistä, kun kirjanpitoarvo on täysin poistettu;

c)

tulot, jotka saadaan aiheettomasti maksettujen määrien palauttamisesta 62 artiklan mukaisesti;

d)

tulot unionin toimielimille tai muille unionin elimille toimitetuista tarvikkeista, suoritetuista palveluista ja tehdyistä urakoista;

e)

vakuutuskorvauksista saadut määrät;

f)

vuokratulot;

g)

julkaisujen ja elokuvien sekä niiden sähköisten tallenteiden myynnistä saatavat tulot;

h)

jäljempänä 25 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisista verojen palautuksista saatavat tulot.

4.   Perustamissäädöksessä voidaan myös säätää, että tulot sidotaan tiettyihin menoihin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 23 artiklan 2 kohdan e alakohdan soveltamista. Tällaiset tulot ovat sisäisiä käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, jollei perustamissäädöksessä toisin säädetä.

5.   Kaikkien 2 kohdan a–c alakohdassa sekä 3 kohdan a ja d alakohdassa tarkoitettujen tulojen on katettava kaikki kyseiseen toimeen tai käyttötarkoitukseen liittyvät välittömät ja välilliset menot.

6.   Unionin elimen talousarviossa on ulkoisia ja sisäisiä käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja varten erityisiä budjettikohtia, joissa ilmoitetaan mahdollisuuksien mukaan myös tulojen määrä.

Menoja ja tuloja koskevaan ennakkoarvioon voidaan ottaa ainoastaan sellaiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot, joiden määrästä on varmuus ennakkoarvion laatimisajankohtana.

24 artikla

Lahjoitukset

1.   Johtaja voi ottaa vastaan erilaisia unionin elimen hyväksi tarkoitettuja lahjoituksia, kuten rahastoja, avustuksia, lahjoja sekä testamenttilahjoituksia.

2.   Sellaisten lahjoitusten vastaanottamiseen, joista voi aiheutua kuluja, on pyydettävä etukäteen hallintoneuvoston tai, jos tämä on perustamissäädöksen mukaan mahdollista, johtokunnan lupa, ja hallintoneuvoston tai johtokunnan on annettava lausuntonsa kahden kuukauden kuluessa siitä, kun pyyntö esitettiin sille. Jos hallintoneuvosto tai, jos tämä on perustamissäädöksen mukaan mahdollista, johtokunta ei tee päätöstä mainitun määräajan kuluessa, lahjoitus katsotaan hyväksytyksi.

25 artikla

Vähennyksiä ja valuuttakurssimukautuksia koskevat säännöt

1.   Maksupyynnöistä voidaan tehdä seuraavat vähennykset, minkä jälkeen ne hyväksytään nettomääräisinä:

a)

hankintasopimusten osapuolille tai tuensaajille määrätyt seuraamukset;

b)

yksittäisistä laskuista ja kustannusselvityksistä myönnetyt alennukset, hyvitykset ja vähennykset;

c)

aiheettomasti maksettujen rahamäärien oikaisut.

Ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitetut oikaisut voidaan tehdä suorina vähennyksinä samalle saajalle suoritettavista uusista väli- tai loppumaksuista, jotka katetaan samasta luvusta, samalta momentilta ja samana varainhoitovuotena kuin liiallisena maksettu määrä.

Ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitettuihin vähennyksiin sovelletaan unionin kirjanpitosääntöjä.

2.   Unionin elimen talousarvioon otetaan verottomana niiden unionin elimelle toimitettujen tuotteiden tai suoritettujen palvelujen hinta, joihin sisältyvät verot jäsenvaltiot palauttavat unionin elimelle Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan mukaisesti, jos pöytäkirjaa sovelletaan unionin elimeen.

3.   Unionin elimen talousarvioon voidaan ottaa niiden unionin elimelle toimitettujen tuotteiden tai suoritettujen palvelujen hinta, joihin sisältyvät verot kolmannet maat palauttavat unionin elimelle asiaan sovellettavien sopimusten perusteella

a)

verottomana;

b)

verollisena. Tällöin verojen palautukset katsotaan sisäisiksi käyttötarkoitukseensa sidotuiksi tuloiksi.

4.   Kansalliset verot, jotka unionin elin mahdollisesti maksaa väliaikaisesti 2 ja 3 kohdan mukaisesti, kirjataan väliaikaistilille, kunnes kyseinen jäsenvaltio palauttaa ne.

5.   Mahdollinen alijäämäinen talousarvion toteutuma otetaan unionin elimen talousarvioon menona.

6.   Unionin elimen talousarvion toteuttamisen aikana kirjatut valuuttakurssierot voidaan oikaista. Lopputulos sisällytetään varainhoitovuoden talousarvion toteutumaan.

6   LUKU

Erittelyperiaate

26 artikla

Yleiset säännökset

Määrärahat osoitetaan käyttötarkoitukseensa ja eritellään osastoittain ja luvuittain. Luvut jaetaan momentteihin ja alamomentteihin.

27 artikla

Määrärahasiirrot

1.   Johtaja voi siirtää määrärahoja

a)

osastosta toiseen enintään 10 prosenttia siihen budjettikohtaan osoitetuista vuoden määrärahoista, josta määrärahat siirretään;

b)

luvusta toiseen ja momentilta toiselle rajoituksitta.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun enimmäismäärän lisäksi johtaja voi ehdottaa hallintoneuvostolle tai, jos tämä on perustamissäädöksen mukaan mahdollista, johtokunnalle määrärahojen siirtämistä osastosta toiseen. Jos hallintoneuvosto tai, jos tämä on perustamissäädöksen mukaan mahdollista, johtokunta ei hyväksy määrärahasiirtoja, sen on ilmoitettava vastustava kantansa kolmen viikon kuluessa. Jos tämä määräaika ylittyy, siirrot katsotaan hyväksytyiksi.

3.   Tämän artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti tehtyihin määrärahasiirtoesityksiin ja määrärahasiirtoihin on liitettävä asianmukaiset yksityiskohtaiset perustelut, joista käy ilmi määrärahojen toteutuminen ja joihin sisältyy ennakkoarvio tarpeista varainhoitovuoden loppuun sekä niiden budjettikohtien osalta, joihin määrärahoja siirretään, että niiden budjettikohtien osalta, joista määrärahoja siirretään.

4.   Johtaja ilmoittaa kaikista määrärahasiirroista viipymättä hallintoneuvostolle. Johtaja ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kaikista 2 kohdan mukaisesti tehdyistä määrärahasiirroista.

28 artikla

Määrärahasiirtoja koskevat erityissäännöt

1.   Määrärahoja voidaan siirtää ainoastaan sellaisiin budjettikohtiin, joihin on unionin elimen talousarviossa vahvistettu määräraha tai jotka on varustettu merkinnällä ”pro memoria”.

2.   Käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja vastaavat määrärahat voidaan siirtää ainoastaan, jos ne pysyvät sidottuina käyttötarkoitukseensa.

7   LUKU

Moitteettoman varainhoidon periaate

29 artikla

Taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteet / moitteettoman varainhoidon periaate

1.   Määrärahat käytetään moitteettoman varainhoidon periaatteen eli taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti.

2.   Taloudellisuuden periaate edellyttää, että varat, joita unionin elin käyttää toimintojensa toteuttamiseksi, otetaan käyttöön oikeaan aikaan ja että ne ovat määrältään riittävät, laadultaan asianmukaiset ja kustannuksiltaan mahdollisimman edulliset.

Tehokkuuden periaatteen tarkoituksena on saavuttaa käytetyillä varoilla parhaat mahdolliset tulokset.

Vaikuttavuuden periaatteen tarkoituksena on saavuttaa toiminnalle asetetut tavoitteet ja siltä odotetut tulokset.

3.   Unionin elin suorittaa asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 50 artiklassa tarkoitetun vertailun.

Vertailun yhteydessä on laadittava

arvio unionin elimen horisontaalisten palvelujen tehokkuudesta;

kustannus-hyötyanalyysi, jossa tarkastellaan palvelujen yhteiskäyttöä tai niiden siirtämistä kokonaan toiselle unionin elimelle tai komissiolle.

Suorittaessaan ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettua vertailua unionin elimen on huolehdittava tarvittavista järjestelyistä eturistiriitojen ehkäisemiseksi.

4.   Kaikille unionin elimen talousarvion kattamille toiminnan aloille on vahvistettava erityiset mitattavissa ja toteutettavissa olevat, asiaan kuuluvat ja ajallisesti määrätyt tavoitteet. Näiden tavoitteiden toteuttamista valvotaan toiminnoittain vahvistettujen tulosindikaattoreiden avulla, ja johtaja toimittaa asiaa koskevat tiedot hallintoneuvostolle. Nämä tiedot toimitetaan vuosittain, ja ne esitetään viimeistään unionin elimen talousarvioesityksen liiteasiakirjoissa.

5.   Päätöksenteon tehostamiseksi unionin elin arvioi ohjelmia tai toimintoja etu- ja jälkikäteen komission laatimien ohjeiden mukaisesti. Arviointia sovelletaan kaikkiin ohjelmiin ja toimiin, joista aiheutuu huomattavia menoja, ja arviointien tulokset ilmoitetaan hallintoneuvostolle.

6.   Johtaja laatii toimintasuunnitelman, jossa käsitellään 5 kohdassa tarkoitettujen arviointien päätelmien seurantaa, ja raportoi suunnitelman etenemisestä kahdesti vuodessa komissiolle ja säännöllisesti hallintoneuvostolle.

7.   Hallintoneuvosto tarkastelee 6 kohdassa tarkoitetun toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa.

30 artikla

Talousarvion toteuttamisen sisäinen valvonta

1.   Unionin elimen talousarvion toteuttamisessa noudatetaan vaikuttavaa ja tehokasta sisäistä valvontaa.

2.   Unionin elimen talousarvion toteuttamisen yhteydessä sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan prosessia, jota sovelletaan hallinnon kaikilla tasoilla ja jonka avulla on tarkoitus saada riittävä varmuus siitä, että seuraavat tavoitteet saavutetaan:

a)

toimien vaikuttavuus, tehokkuus ja taloudellisuus;

b)

raportoinnin luotettavuus;

c)

varojen ja tietojen turvaaminen;

d)

petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisy, havaitseminen, korjaaminen ja seuranta;

e)

tilien perustana olevien toimien laillisuuteen ja asianmukaisuuteen liittyvien riskien riittävä hallinta ottaen huomioon ohjelmien monivuotisuus ja suoritettavien maksujen luonne.

3.   Vaikuttavan sisäisen valvonnan on perustuttava parhaisiin kansainvälisiin käytäntöihin, ja siihen on kuuluttava erityisesti seuraavat:

a)

tehtävien eriyttäminen;

b)

asianmukainen riskinhallinta- ja valvontastrategia, mukaan lukien varojen saajien tasolla tehtävät tarkastukset;

c)

eturistiriitojen välttäminen;

d)

asianmukainen kirjausketju ja tietojärjestelmiin sisältyvien tietojen eheys;

e)

tulosten ja havaittujen sisäiseen valvontaan liittyvien puutteiden ja poikkeusten seurantamenettelyt;

f)

sisäisen valvontajärjestelmän moitteettoman toiminnan säännöllinen arviointi.

4.   Tehokkaan sisäisen valvonnan on perustuttava seuraaviin tekijöihin:

a)

valvontaketjuun kuuluvien toimijoiden kesken yhteensovitetun asianmukaisen riskinhallinta- ja valvontastrategian toteuttaminen;

b)

toteutettujen tarkastusten tulosten asettaminen kaikkien valvontaketjuun kuuluvien toimijoiden saataville;

c)

tarvittaessa riippumattomien tarkastuslausuntojen hyödyntäminen edellyttäen, että ne perustuvat laadultaan asianmukaiseen ja hyväksyttävään toimintaan, joka on tapahtunut hyväksyttyjen standardien mukaisesti;

d)

korjaavien toimenpiteiden, tarvittaessa myös varoittavien seuraamusten, soveltaminen oikea-aikaisesti;

e)

päällekkäisten tarkastusten välttäminen;

f)

valvonnan kustannustehokkuuden parantaminen.

8   LUKU

Avoimuusperiaate

31 artikla

Tilinpäätösten, talousarvioiden ja selvitysten julkaiseminen

1.   Unionin elimen talousarvion laatimisessa ja toteuttamisessa ja tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan avoimuusperiaatetta.

2.   Unionin elimen talousarvion tiivistelmä sekä unionin elimen mahdollisten lisätalousarvioiden tiivistelmät julkaistaan lopullisessa muodossaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä kolmen kuukauden kuluessa niiden hyväksymisestä.

Tiivistelmässä on oltava viisi tärkeintä tulojen budjettikohtaa ja viisi tärkeintä unionin elimen hallinnollisen ja toimintatalousarvion menojen budjettikohtaa, henkilöstötaulukko sekä kokoaikaisina työntekijöinä ilmaistu arvio sellaisten sopimussuhteisten toimihenkilöiden lukumäärästä, joita varten on varattu määrärahat, ja arvio kansallisten asiantuntijoiden lukumäärästä. Vastaavat numerotiedot on annettava myös edelliseltä varainhoitovuodelta.

3.   Lopullisesti vahvistettu unionin elimen talousarvio, henkilöstötaulukko ja unionin elimen lisätalousarviot mukaan luettuina, toimitetaan yhdessä sellaisten sopimussuhteisten toimihenkilöiden kokoaikaisina työntekijöinä ilmaistun lukumäärän kanssa, joita varten on varattu määrärahat, ja kansallisten asiantuntijoiden lukumäärän kanssa tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja komissiolle sekä julkaistaan unionin elimen internetsivustolla neljän viikon kuluttua vahvistamisesta.

4.   Unionin elimen on julkaistava internetsivustollaan viimeistään seuraavan varainhoitovuoden 30 päivänä kesäkuuta tiedot unionin elimen talousarviosta peräisin olevien varojen saajista, mukaan lukien asiantuntijat, joiden kanssa on tehty sopimus 89 artiklan mukaisesti, komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 (7) 21 artiklan 2, 3 ja 4 kohdan mukaisesti vakiomuotoisina. Julkaistujen tietojen on oltava helposti saatavilla, läpinäkyviä ja kattavia. Nämä tiedot on asetettava saataville noudattaen asianmukaisesti luottamuksellisuutta ja turvallisuutta koskevia vaatimuksia, erityisesti asetuksessa (EY) N:o 45/2001 säädettyä henkilötietojen suojaa.

III   OSASTO

TALOUSARVION LAATIMINEN JA RAKENNE

1   LUKU

Unionin elimen talousarvion laatiminen

32 artikla

Vuotuiset ja monivuotiset ohjelmat

1.   Unionin elin laatii ohjelma-asiakirjan, joka sisältää monivuotiset ja vuotuiset ohjelmat ja jossa otetaan huomioon komission antamat suuntaviivat.

2.   Monivuotisessa ohjelmassa vahvistetaan

yleinen strateginen ohjelma, mukaan lukien tavoitteet, odotettavissa olevat tulokset ja tulosindikaattorit,

resursseja koskeva suunnitelma, mukaan lukien monivuotinen talousarvio ja henkilöresurssit.

Resursseja koskevassa suunnitelmassa esitetään raportointia varten kvalitatiivista ja kvantitatiivista tietoa henkilöresursseista ja talousarviosta ja erityisesti

varainhoitovuosien n – 1 ja n osalta tiedot henkilöstösäännöissä tarkoitettujen virkamiesten ja väliaikaisten ja sopimussuhteisten toimihenkilöiden sekä kansallisten asiantuntijoiden määristä;

varainhoitovuoden n – 1 osalta arvio 97 artiklassa tarkoitetuista talousarviotapahtumista sekä tiedot sijaintijäsenvaltion mahdollisista luontoissuorituksista unionin elimelle;

varainhoitovuoden n + 1 osalta arvio henkilöstösäännöissä tarkoitettujen virkamiesten ja väliaikaisten ja sopimussuhteisten toimihenkilöiden määristä;

sen jälkeisiltä vuosilta ohjeellinen talousarvio ja henkilöresursseja koskeva suunnitelma.

Komissio lähettää unionin elimelle asianmukaisten yksiköidensä lausunnon henkilöresursseja koskevasta suunnitelmaluonnoksesta.

Jos unionin elin ei ota komission yksiköiden lausuntoa asianmukaisesti huomioon, sen on annettava komissiolle riittävä selitys.

Resursseja koskevaa suunnitelmaa päivitetään vuosittain. Strategista ohjelmaa päivitetään tarvittaessa erityisesti perustamissäädöksessä tarkoitettujen kokonaisarviointien tulosten huomioon ottamiseksi.

3.   Unionin elimen vuotuisessa työohjelmassa esitetään yksityiskohtaiset tavoitteet ja odotettavissa olevat tulokset, tulosindikaattorit mukaan lukien. Lisäksi siihen on sisällytettävä kuvaus rahoitettavasta toimesta (rahoitettavista toimista) sekä maininta kullekin toimelle osoitetuista taloudellisista ja henkilöresursseista. Vuotuisen työohjelman on oltava yhdenmukainen 1 kohdassa tarkoitetun monivuotisen ohjelman kanssa.

Siinä on ilmoitettava selkeästi, mitä unionin elimen tehtäviä on lisätty, poistettu tai muutettu edelliseen varainhoitovuoteen verrattuna.

4.   Vuotuiseen työohjelmaan tehtävät merkittävät muutokset hyväksytään samalla menettelyllä kuin alkuperäinen työohjelma perustamissäädöksen sekä tämän asetuksen 33 artiklan säännösten mukaisesti.

Hallintoneuvosto voi siirtää valtuudet tehdä vuotuiseen työohjelmaan muita kuin olennaisia muutoksia unionin elimen tulojen ja menojen hyväksyjälle.

33 artikla

Talousarvion laatiminen

1.   Talousarvio laaditaan perustamissäädöksen säännösten mukaisesti.

2.   Unionin elin toimittaa komissiolle vuosittain viimeistään 31 päivänä tammikuuta alustavan ennakkoarvion tuloistaan ja menoistaan sekä kyseistä ennakkoarviota koskevat yleiset perustelut.

3.   Asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 37 artiklan mukaisesti unionin elin toimittaa vuosittain komissiolle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle ennakkoarvion tuloistaan ja menoistaan perustamissäädöksessä vahvistetulla tavalla.

4.   Unionin elimen tuloja ja menoja koskevaan ennakkoarvioon on sisällytettävä

a)

henkilöstötaulukko, jossa vahvistetaan talousarviomäärärahojen perusteella hyväksyttyjen vakinaisten ja väliaikaisten toimien määrä palkkaluokittain ja ura-alueittain;

b)

uusia toimia koskevien pyyntöjen perustelut, jos henkilöstömäärät muuttuvat;

c)

neljännesvuosittainen arvio kassasta- ja kassaanmaksuista;

d)

tiedot kaikkien aiemmin asetettujen tavoitteiden toteuttamisesta toimintokohtaisesti. Arviointien tuloksia tarkastellaan ja käytetään niiden hyötyjen osoittamiseksi, joita unionin elimen ehdotetun talousarvion kasvattamisella tai pienentämisellä suhteessa vuoden n talousarvioon voidaan saada aikaan.

5.   Unionin elin lähettää vuosittain viimeistään 31 päivänä tammikuuta komissiolle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle 32 artiklassa tarkoitetun ohjelma-asiakirjan luonnoksen sekä mahdolliset myöhemmin päivitetyt versiot ohjelma-asiakirjasta.

6.   Komissio toimittaa unionin elimen ennakkoarvion Euroopan parlamentille ja neuvostolle talousarvion vahvistamisen yhteydessä ja tekee ehdotuksen unionin elimelle osoitettavan rahoitusosuuden määrästä sekä elimelle tarpeelliseksi katsomastaan henkilömäärästä. Heti kun komissio on laatinut talousarvioesityksen, se toimittaa luonnoksen unionin elimen henkilöstötaulukoksi ja kokoaikaisina työntekijöinä ilmaistun arvion sellaisten sopimussuhteisten toimihenkilöiden ja kansallisten asiantuntijoiden määrästä, joita varten ehdotetaan varattavan määrärahat.

7.   Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät unionin elimen henkilöstötaulukon ja kaikki siihen myöhemmin tehtävät muutokset 38 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Henkilöstötaulukko julkaistaan liitteenä yleisen talousarvion komissiota koskevassa pääluokassa III.

8.   Hallintoneuvosto hyväksyy unionin elimen talousarvion ja henkilöstötaulukon sekä 32 artiklassa tarkoitetun ohjelma-asiakirjan. Ne vahvistetaan lopullisesti, kun talousarvio, jossa vahvistetaan rahoitusosuuden määrä ja henkilöstötaulukko, on hyväksytty ja kun unionin elimen talousarvioon ja henkilöstötaulukkoon on sen jälkeen tehty mahdolliset tarvittavat muutokset.

9.   Siirtäessään uusia tehtäviä unionin elimelle komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tarvittavat tiedot, jotta ne voivat arvioida uusien tehtävien vaikutusta unionin elimen resursseihin ja tarvittaessa mukauttaa sen rahoitusta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta lainsäädäntömenettelyjä perustamissäädöksen muuttamiseksi.

34 artikla

Lisätalousarviot

Unionin elimen talousarvioon, mukaan lukien henkilöstötaulukkoon, mahdollisesti tehtävistä muutoksista laaditaan lisätalousarvio, joka hyväksytään käyttäen samaa menettelyä kuin unionin elimen alkuperäinen talousarvio perustamissäädöksen säännösten sekä tämän asetuksen 33 artiklan mukaisesti.

2   LUKU

Unionin elimen talousarvion rakenne ja esitystapa

35 artikla

Unionin elimen talousarvion rakenne

Unionin elimen talousarvioon sisältyy tulo- ja menotaulukko.

36 artikla

Budjettinimikkeistö

Menotaulukon on perustuttava budjettinimikkeistöön, jossa menot luokitellaan niiden käyttötarkoituksen mukaan, sikäli kuin tämä on perusteltua unionin elimen toiminnan luonteen kannalta. Unionin elin määrittelee luokittelussa käytettävän budjettinimikkeistön, ja siinä on erotettava selkeästi toisistaan hallintomäärärahat ja toimintamäärärahat.

37 artikla

Unionin elimen talousarvion esitystapa

Unionin elimen talousarviossa esitetään

1.

tulotaulukossa:

a)

unionin elimen arvioidut tulot asianomaisen varainhoitovuoden aikana, jäljempänä ’vuosi n’;

b)

edellisen varainhoitovuoden arvioidut tulot sekä vuoden n – 2 tulot;

c)

asianmukainen selvitysosa kustakin tulopuolen budjettikohdasta;

2.

menotaulukossa:

a)

vuoden n maksusitoumus- ja maksumäärärahat;

b)

edellisen varainhoitovuoden maksusitoumus- ja maksumäärärahat sekä varainhoitovuoden n – 2 aikana sidotut ja maksetut menot, joista jälkimmäiset ilmaistaan myös prosenttiosuutena unionin elimen vuoden n talousarviosta;

c)

yhteenveto niiden tulevina varainhoitovuosina suoritettavien maksujen erääntymisaikatauluista, jotka perustuvat aiempina varainhoitovuosina tehtyihin talousarviositoumuksiin;

d)

asianmukainen selvitysosa kustakin alajaottelusta.

38 artikla

Henkilöstötaulukkoja koskevat säännöt

1.   Edellä 33 artiklassa tarkoitetussa henkilöstötaulukossa esitetään varainhoitovuodeksi hyväksyttyjen toimien määrän rinnalla vastaava luku edelliseltä varainhoitovuodelta sekä tosiasiallisesti täytettyjen toimien määrä. Henkilöstötaulukko muodostaa unionin elimessä ehdottoman ylärajan nimityksille. Nimitystä, joka johtaisi tämän rajan ylittymiseen, ei voida tehdä.

Hallintoneuvosto voi kuitenkin tehdä henkilöstötaulukkoon muutoksia, jotka koskevat enintään kymmentä prosenttia hyväksytyistä toimista, palkkaluokkiin AD 16, AD 15, AD 14 and AD 13 kuuluvia toimia lukuun ottamatta, edellyttäen, että

a)

ne eivät vaikuta täyttä varainhoitovuotta vastaavien henkilöstömäärärahojen määrään;

b)

ne eivät ylitä henkilöstötaulukossa myönnettyjen toimien kokonaismäärää;

c)

unionin elin on osallistunut unionin muiden elinten kanssa vertailuun, joka käynnistettiin komission henkilöstökartoituksen yhteydessä.

2.   Edellä 1 kohdan toisesta alakohdasta poiketen osa-aikaiset toimet, jotka nimittävä viranomainen on hyväksynyt henkilöstösääntöjen mukaisesti, voidaan korvata muilla nimityksillä. Jos henkilöstöön kuuluva pyytää hyväksymisen peruuttamista ennen myönnetyn ajanjakson päättymistä, unionin elin toteuttaa asianmukaiset toimet noudattaakseen mahdollisimman pian 1 kohdan toisen alakohdan b alakohdan mukaista kokonaismäärää.

IV   OSASTO

UNIONIN ELIMEN TALOUSARVION TOTEUTTAMINEN

1   LUKU

Yleiset säännökset

39 artikla

Talousarvion toteuttaminen moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti

1.   Tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävistä vastaa johtaja. Hän toteuttaa talousarvion tuloja ja menoja unionin elimen varainhoitoa koskevien sääntöjen sekä moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti omalla vastuullaan ja annettujen määrärahojen rajoissa.

2.   Unionin elin osallistuu Euroopan petostentorjuntaviraston petostentorjuntatoimiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tulojen ja menojen hyväksyjällä olevaa petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisyyn ja havaitsemiseen liittyvää vastuuta.

40 artikla

Talousarvion toteuttamisvaltuuksien siirtäminen

1.   Johtaja voi siirtää talousarvion toteuttamisvaltuuksia henkilöstösääntöjen soveltamisalaan kuuluvalle unionin elimen henkilöstölle hallintoneuvoston hyväksymissä unionin elimen varainhoitoa koskevissa säännöissä määritettyjen edellytysten mukaisesti. Valtuutetut voivat toimia ainoastaan heille erikseen myönnettyjen valtuuksien rajoissa.

2.   Valtuutettu voi siirtää edelleen saamansa toteuttamisvaltuudet tämän asetuksen 114 artiklassa tarkoitetuissa soveltamissäännöissä täsmennettyjen edellytysten mukaisesti. Kukin edelleenvaltuutus edellyttää johtajan nimenomaista hyväksyntää.

41 artikla

Eturistiriidat

1.   Tämän osaston 2 luvussa tarkoitetut taloushallinnon toimijat tai talousarvion toteuttamiseen ja varainhallintoon, myös niiden valmistelua koskeviin toimiin, tilintarkastukseen tai varainhoidon valvontaan osallistuvat muut henkilöt eivät saa ryhtyä toimiin, joiden yhteydessä saattaa syntyä ristiriita henkilön omien etujen ja unionin elimen etujen välille.

Kun eturistiriita on mahdollinen, kyseisen henkilön on pidätyttävä tällaisista toimista ja annettava asia ratkaistavaksi toimivaltaiselle viranomaiselle, joka vahvistaa kirjallisesti, onko kyseessä eturistiriita. Kun eturistiriita todetaan, kyseisen henkilön on luovuttava kaikista asiaan liittyvistä tehtävistä. Toimivaltainen viranomainen toteuttaa tarvittavat jatkotoimet.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu eturistiriita vallitsee, jos taloushallinnon toimijan tai muun henkilön tehtävien puolueeton ja objektiivinen hoitaminen vaarantuu perhe- tai tunnesiteisiin, poliittiseen tai kansalliseen yhteenkuuluvuuteen tai taloudellisiin etuihin liittyvästä tai mistä tahansa muusta syystä, jossa asianomaisella ja varojen saajalla on yhteinen etu.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen on asianomaisen henkilöstön jäsenen esimies. Jos henkilöstön jäsen on johtaja, toimivaltainen viranomainen on hallintoneuvosto tai, jos tämä on perustamissäädöksen mukaan mahdollista, johtokunta.

4.   Unionin elin vahvistaa eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallitsemista koskevat säännöt.

42 artikla

Unionin elimen talousarvion toteuttamistapa

1.   Unionin elimen talousarvion toteuttaa johtaja niissä yksiköissä, jotka toimivat hänen alaisuudessaan.

2.   Sikäli kuin se on välttämätöntä, ulkopuolisille yksityisoikeudellisille yksiköille tai yhteisöille voidaan siirtää sopimuksella teknisiä asiantuntijatehtäviä sekä sellaisia hallinto-, valmistelu- ja avustustehtäviä, joiden suorittaminen ei edellytä julkisen vallan eikä arviointiin liittyvän harkintavallan käyttöä.

2   LUKU

Taloushallinnon toimijat

1   jakso

Tehtävien eriyttämisen periaate

43 artikla

Tehtävien eriyttäminen

Tulojen ja menojen hyväksyjä ja tilinpitäjä hoitavat eri tehtäviä, joita ei voi yhdistää keskenään.

2   jakso

Tulojen ja menojen hyväksyjä

44 artikla

Tulojen ja menojen hyväksyjän valtuudet ja tehtävät

1.   Tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävänä on käsitellä tuloja ja menoja moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti ja huolehtia siitä, että käsittely on laillista ja asianmukaista.

2.   Edellä olevaa 1 kohtaa sovellettaessa tulojen ja menojen hyväksyjä laatii organisaatiorakenteen sekä tehtäviensä toteuttamiseen soveltuvat sisäiset valvontajärjestelmät noudattaen hallintoneuvoston tai, jos tämä on perustamissäädöksen mukaan mahdollista, johtokunnan vahvistamia vähimmäissääntöjä, jotka perustuvat komission omia yksiköitään varten vahvistamiin vastaaviin sääntöihin, ottaen samalla huomioon toimintaympäristön ja rahoitettavien toimien luonteeseen liittyvät riskit.

Rakenteen ja järjestelmien luomisessa hyödynnetään kattavaa riskinarviointia, jossa otetaan huomioon niiden kustannustehokkuus.

Tulojen ja menojen hyväksyjä voi perustaa yksiköissä asiantuntija- ja neuvontatoimen, jonka tarkoituksena on tukea tulojen ja menojen hyväksyjää tämän tehtäviin liittyvien riskien hallinnassa.

3.   Menojen toteuttamiseksi tulojen ja menojen hyväksyjä tekee talousarviositoumuksia ja oikeudellisia sitoumuksia, vahvistaa menoja, hyväksyy niitä maksettavaksi ja valmistelee määrärahojen käyttöä.

4.   Tulojen toteuttamiseen kuuluu saamisennusteiden laatiminen, perittävien maksujen vahvistaminen sekä perintämääräysten lähettäminen. Tulojen käsittelyyn voi kuulua myös vahvistetuista saatavista luopuminen.

5.   Tulojen ja menojen hyväksyjä säilyttää suoritettuja toimia koskevat tositteet viiden vuoden ajan päivästä, jona unionin elimen talousarvion toteutumisesta on päätetty myöntää vastuuvapaus. Tositteissa olevat henkilötiedot on mahdollisuuksien mukaan poistettava, kun kyseisiä tietoja ei tarvita talousarviota koskevassa vastuuvapausmenettelyssä eikä valvonnassa tai tarkastuksissa. Joka tapauksessa teleliikennetietojen säilyttämisen osalta sovelletaan asetuksen (EY) N:o 45/2001 37 artiklan 2 kohdan säännöksiä.

45 artikla

Ennakkotarkastukset

1.   Kaikille 44 artiklassa tarkoitetuille tapahtumille on suoritettava ainakin ennakkotarkastus, joka perustuu asiakirjatarkastukseen sekä saatavilla oleviin aiempien tarkastusten tuloksiin, jotka koskevat tapahtuman toiminnallisia ja taloudellisia näkökohtia.

Ennakkotarkastukset kattavat tapahtuman luomisen ja sen tarkastamisen.

2.   Tapahtuman luomisella tarkoitetaan kaikkia tapahtumia, joilla valmistellaan 33 ja 34 artiklassa tarkoitettujen tulojen ja menojen hyväksyjien vastuulla olevaa unionin elimen talousarvion toimeenpanoa.

3.   Tapahtuman ennakkotarkastuksella tarkoitetaan kaikkia ennakkotarkastuksia, jotka tulojen ja menojen hyväksyjä on ottanut käyttöön tapahtuman toiminnallisten ja taloudellisten näkökohtien tarkastamiseksi.

4.   Ennakkotarkastuksissa tarkistetaan vaadittujen tositteiden ja muiden käytettävissä olevien tietojen yhdenmukaisuus. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä päättää ennakkotarkastusten suorittamistiheydestä ja perusteellisuudesta ottaen huomioon riskit ja kustannustehokkuuden. Maksun vahvistamisesta vastuussa oleva tulojen ja menojen hyväksyjä pyytää epäselvissä tapauksissa lisätietoja tai suorittaa tarkastuksen paikalla saadakseen ennakkotarkastuksen yhteydessä kohtuullisen varmuuden.

Ennakkotarkastusten tavoitteena on varmistaa, että

a)

meno on säännönmukainen ja vastaa sovellettavia säännöksiä;

b)

edellä 29 artiklassa tarkoitettua moitteettoman varainhoidon periaatetta on noudatettu.

Tulojen ja menojen hyväksyjä voi tarkastuksissa katsoa, että joukko samankaltaisia yksittäisiä maksutapahtumia, jotka koskevat henkilöstön palkkoihin tai eläkkeisiin taikka virkamatka- tai sairauskulukorvauksiin liittyviä toistuvia menoja, muodostaa yhden tapahtuman.

5.   Kunkin yksittäisen tapahtuman osalta tarkastuksen suorittaa henkilöstön jäsen, joka ei saa olla tapahtuman luonut henkilö eikä hänen alaisensa.

46 artikla

Jälkitarkastukset

1.   Tulojen ja menojen hyväksyjä voi toteuttaa jälkikäteisvalvontaa tarkastaakseen tapahtumat, jotka on jo hyväksytty ennakkovalvonnan pohjalta. Tällainen valvonta voidaan toteuttaa riskianalyysiin perustuvan otannan avulla.

2.   Jälkitarkastukset voidaan toteuttaa asiakirjojen pohjalta ja tarvittaessa paikalla.

Jälkitarkastuksissa varmistetaan, että unionin elimen talousarviosta rahoitettavat toimet toteutetaan asianmukaisesti ja erityisesti että 45 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja kriteereitä on noudatettu.

Tulojen ja menojen hyväksyjä tarkistaa jälkitarkastusten tulokset vähintään kerran vuodessa havaitakseen mahdolliset järjestelmään liittyvät ongelmat. Tulojen ja menojen hyväksyjä toteuttaa tarvittavat toimenpiteet ongelmien korjaamiseksi.

Edellä 1 kohdassa tarkoitettua riskianalyysia tarkistetaan tarkastustulosten ja muiden keskeisten tietojen pohjalta.

Tulojen ja menojen hyväksyjä laatii monivuotisten ohjelmien osalta monivuotisen tarkastusstrategian, jossa määritellään tarkastusten luonne ja laajuus ja se, miten tuloksia mitataan vuosikohtaisesti varmuuden hankkimiseksi vuosittain.

3.   Ennakko- ja jälkikäteisvalvontaa ei saa suorittaa sama henkilöstö. Jälkikäteisvalvonnasta vastaavat henkilöstön jäsenet eivät saa olla ennakkovalvonnasta vastaavien henkilöstön jäsenten alaisia.

Kun tulojen ja menojen hyväksyjä tarkastaa tuensaajien tilejä jälkikäteisvalvonnan yhteydessä, tarkastuksessa sovelletaan selkeitä, johdonmukaisia ja avoimia sääntöjä, joissa otetaan huomioon sekä unionin elimen että tarkastuksen kohteiden oikeudet.

4.   Edellä 3 kohdassa tarkoitetulla taloustapahtumia valvovalla henkilöstöllä on oltava tehtävien edellyttämä ammatillinen pätevyys. Heidän on noudatettava unionin elimen vahvistamaa johtosääntöä, joka perustuu komission yksiköilleen vahvistamiin sääntöihin.

47 artikla

Konsolidoitu vuotuinen toimintakertomus

1.   Tulojen ja menojen hyväksyjä laatii hallintoneuvostolle tehtäviensä suorittamista koskevan konsolidoidun vuotuisen toimintakertomuksen, jossa esitetään

a)

tiedot seuraavista:

elimen vuotuisen työohjelman täytäntöönpano sekä talousarvion ja 38 artiklassa tarkoitettujen henkilöresurssien toteuttaminen;

hallintojärjestelmät ja sisäiset valvontajärjestelmät, mukaan lukien yhteenveto sisäisen tarkastajan suorittamien sisäisten tarkastusten määrästä ja tyypistä, sisäisen tarkastuksen yksiköistä, annetuista suosituksista ja näiden suositusten sekä aiempien vuosien suositusten johdosta toteutetuista toimenpiteistä, 82 ja 83 artiklan mukaisesti;

tilintarkastustuomioistuimen huomautukset sekä niiden pohjalta toteutetut toimenpiteet;

tilit sekä varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallintoa koskeva selvitys, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 92, 96 ja 97 artiklan soveltamista;

b)

tulojen ja menojen hyväksyjän lausuma, jonka mukaan, jollei tulojen ja menojen tiettyihin aloihin liittyvissä varaumissa toisin mainita, hänellä on kohtuullinen varmuus siitä, että

kertomuksen tiedot ovat oikeat ja riittävät;

kertomuksessa kuvattuun toimintaan osoitetut varat on käytetty aiottuun tarkoitukseensa moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti;

käytössä olevat valvontamenettelyt antavat riittävät takeet siitä, että tilien perustana olevat toimet ovat laillisia ja asianmukaisia.

Konsolidoidusta vuotuisesta toimintakertomuksesta on käytävä ilmi, vastaavatko saavutetut tulokset asetettuja tavoitteita, millaisia riskejä tapahtumiin liittyy, miten käyttöön asetetut varat on käytetty ja miten tehokkaasti ja vaikuttavasti sisäinen valvontajärjestelmä toimii, ja siihen on sisällyttävä yleisarvio tarkastusten kustannustehokkuudesta.

Konsolidoitu vuotuinen toimintakertomus toimitetaan hallintoneuvoston arvioitavaksi.

2.   Hallintoneuvosto toimittaa konsolidoidun vuotuisen toimintakertomuksen sekä sitä koskevan arvion vuosittain viimeistään 1 päivänä heinäkuuta tilintarkastustuomioistuimelle, komissiolle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

3.   Perustamissäädöksessä voidaan asettaa muita raportointivelvollisuuksia asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa erityisesti, jos raportointi on tarpeen elimen toimialan luonteen vuoksi.

48 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

1.   Jos toimien taloushallintoon ja valvontaan osallistuva henkilöstön jäsen katsoo, että päätös, jonka täytäntöönpanon hänen esimiehensä antaa hänen tehtäväkseen tai jonka hänen esimiehensä antaa hänen hyväksyttäväkseen, on sääntöjenvastainen tai vastoin moitteettoman varainhoidon periaatteita tai ammatillisia sääntöjä, joita asianomaisen henkilöstön jäsenen on noudatettava, hänen on ilmoitettava asiasta kirjallisesti johtajalle, jonka on vastattava kirjallisesti. Jos johtaja ei puutu asiaan tai vahvistaa alkuperäisen päätöksen tai toimeksiannon ja henkilöstön jäsen katsoo, että vahvistus ei ole asianmukainen vastaus hänen esittämäänsä ongelmaan, henkilöstön jäsenen on ilmoitettava kirjallisesti asiasta 54 artiklan 5 kohdassa tarkoitetulle tutkintaelimelle ja hallintoneuvostolle.

2.   Jos kyseessä on laiton toiminta, petos tai lahjonta, joka saattaa vahingoittaa unionin etuja, henkilöstön jäsenen on ilmoitettava asiasta sovellettavassa lainsäädännössä nimetyille viranomaisille ja elimille. Unionin elimen taloushallinnon tarkastuksia suorittavien ulkopuolisten tarkastajien kanssa tehdyissä sopimuksissa määrätään ulkopuolisen tarkastajan velvoitteesta ilmoittaa tulojen ja menojen hyväksyjälle epäillystä laittomasta toiminnasta, petoksesta tai lahjonnasta, joka saattaa vahingoittaa unionin etuja.

49 artikla

Talousarvion toteuttamisvaltuuksien siirtäminen

Jos kyseessä on 40 artiklan mukainen talousarvion toteuttamisvaltuuksien siirtäminen tai edelleensiirtäminen, valtuutettuihin ja edelleenvaltuutettuihin tulojen ja menojen hyväksyjiin sovelletaan 44 artiklan 1, 2 ja 3 kohtaa soveltuvin osin.

3   jakso

Tilinpitäjä

50 artikla

Tilinpitäjän toimivaltuudet ja tehtävät

1.   Hallintoneuvosto nimeää tilinpitäjän, joka on henkilöstösääntöjen alainen ja joka on tehtäviään hoitaessaan täysin riippumaton. Tilinpitäjällä on unionin elimessä seuraavat tehtävät:

a)

maksujen moitteeton suorittaminen, tulojen kantaminen ja vahvistettujen saamisten perintä;

b)

tilinpäätöksen laatiminen ja esittäminen IX osaston mukaisesti;

c)

kirjanpito IX osaston mukaisesti;

d)

kirjanpidossa noudatettavien sääntöjen soveltaminen IX osaston mukaisesti sekä tililuettelon laatiminen komission tilinpitäjän vahvistamien sääntöjen mukaisesti;

e)

kirjanpitojärjestelmien määritteleminen ja hyväksyminen sekä tarvittaessa sellaisten tulojen ja menojen hyväksyjän määrittelemien järjestelmien hyväksyminen, joiden tarkoituksena on tuottaa tai perustella kirjanpitotietoja; tilinpitäjä valtuutetaan tätä varten tarkistamaan milloin tahansa, että hyväksymisperusteita on noudatettu;

f)

kassanhallinta.

2.   Vähintään kaksi unionin elintä voi nimetä saman tilinpitäjän.

Unionin elimet voivat myös sopia komission kanssa siitä, että komission tilinpitäjä toimii unionin elimen tilinpitäjänä.

Unionin elimet voivat myös siirtää komission tilinpitäjälle osan unionin elimen tilinpitäjän tehtävistä ottaen huomioon 29 artiklassa tarkoitetun kustannus-hyötyanalyysin.

Tässä alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa niiden on huolehdittava tarvittavista järjestelyistä eturistiriitojen ehkäisemiseksi.

3.   Tilinpitäjän on saatava tulojen ja menojen hyväksyjältä kaikki tiedot, joita tarvitaan, jotta tilinpäätöksessä voidaan antaa oikea ja riittävä kuva unionin elimen taloudellisesta asemasta ja talousarvion toteuttamisesta. Tulojen ja menojen hyväksyjän on taattava näiden tietojen luotettavuus.

4.   Ennen kuin johtaja hyväksyy tilinpäätöksen, tilinpitäjä varmentaa sen allekirjoituksellaan vahvistaen, että hänellä on kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan unionin elimen taloudellisesta asemasta.

Ensimmäisessä alakohdassa esitettyä tarkoitusta varten tilinpitäjä tarkistaa, että tilinpäätös on laadittu asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 143 artiklassa tarkoitettujen kirjanpitosääntöjen mukaisesti ja että kaikki tulot ja menot on merkitty kirjanpitoon.

Tulojen ja menojen hyväksyjä toimittaa tilinpitäjälle tiedot, jotka tämä tarvitsee tehtäviensä hoitamiseksi.

Tulojen ja menojen hyväksyjät vastaavat täysin hallinnoimiensa varojen asianmukaisesta käytöstä, valvonnassaan olevien menojen laillisuudesta ja asianmukaisuudesta sekä tilinpitäjälle toimitettujen tietojen täydellisyydestä ja oikeellisuudesta.

5.   Tilinpitäjällä on toimivalta tarkistaa saamansa tiedot sekä toimittaa sellaiset muut tarkastukset, jotka hän katsoo tarpeellisiksi voidakseen varmentaa tilinpäätöksen allekirjoituksellaan.

Tilinpitäjä esittää tarvittaessa varaumia ja tekee selkoa niiden lajista ja laajuudesta.

6.   Jollei tämän artiklan 7 kohdan ja 51 artiklan säännöksistä muuta johdu, vain tilinpitäjällä on toimivalta hoitaa käteisvaroja ja muita vastaavia varoja. Tilinpitäjä on vastuussa niiden säilyttämisestä.

7.   Tilinpitäjä voi tehtäviensä suorittamiseksi siirtää joitakin niistä alaisuudessaan toimivalle henkilöstösääntöjen alaiselle henkilöstölle silloin, kun tämä on välttämätöntä tilinpitäjän tehtävien hoitamiseksi.

8.   Tällaisille henkilöille siirretyt tehtävät ja kyseisten henkilöiden oikeudet ja velvollisuudet määritellään valtuutusasiakirjassa.

4   jakso

Ennakoiden hoitaja

51 artikla

Ennakkotilit

Vähäisten menojen maksamista ja 6 artiklassa tarkoitettujen muiden tulojen kantamista varten voidaan perustaa ennakkotilejä. Tilinpitäjä hankkii varat ennakkotileihin, ja tileistä vastaavat tilinpitäjän nimeämät ennakoiden hoitajat.

Suurin yksittäisen menon tai tulon määrä, jonka ennakoiden hoitaja voi maksaa kolmansille osapuolille, voi olla enintään 60 000 euroa, ja kukin unionin elin täsmentää kyseisen enimmäismäärän yksittäiselle menolle tai tulolle. Ennakkotileiltä suoritettavat maksut voidaan suorittaa tilisiirtona, 74 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu suoraveloitus mukaan luettuna, sekillä tai muilla maksutavoilla tilinpitäjän antamien ohjeiden mukaisesti.

3   LUKU

Taloushallinnon toimijoiden vastuu

1   jakso

Yleiset säännöt

52 artikla

Taloushallinnon toimijoiden valtuutusten peruuttaminen tai keskeyttäminen

1.   Nimittävä viranomainen voi milloin tahansa päättää peruuttaa valtuutettujen tai edelleenvaltuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien valtuutuksen tai edelleenvaltuutuksen väliaikaisesti tai lopullisesti. Tulojen ja menojen hyväksyjä voi milloin tahansa peruuttaa yksittäisen edelleenvaltuutuksen.

2.   Hallintoneuvosto voi milloin tahansa päättää pidättää tilinpitäjän tai ennakoiden hoitajan tai molemmat virantoimituksesta väliaikaisesti tai lopullisesti. Siinä tapauksessa hallintoneuvosto nimeää väliaikaisen tilinpitäjän.

3.   Edellä oleva 1 ja 2 kohta eivät rajoita niissä tarkoitettuihin taloushallinnon toimijoihin kohdistettavia kurinpidollisia toimenpiteitä.

53 artikla

Taloushallinnon toimijoiden vastuu laittomasta toiminnasta, petoksesta tai lahjonnasta

1.   Tämän luvun 52–56 artikla eivät rajoita rikosoikeudellista vastuuta, joka 52 artiklassa tarkoitetuille taloushallinnon toimijoille saattaa aiheutua asiaan sovellettavan kansallisen lainsäädännön perusteella sekä unionin taloudellisten etujen suojaamista ja unionin virkamiesten tai jäsenvaltioiden virkamiesten lahjonnan torjumista koskevien voimassa olevien säännösten perusteella.

2.   Kuhunkin tulojen ja menojen hyväksyjään, tilinpitäjään tai ennakoiden hoitajaan voidaan kohdistaa kurinpitomenettely ja hänet voidaan saattaa korvausvelvolliseksi henkilöstösääntöjen ehtojen mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 54, 55 ja 56 artiklan soveltamista. Unionin etuja haittaava laiton toiminta, petos tai lahjonta on saatettava sovellettavassa lainsäädännössä nimetyn viranomaisen tai elimen, erityisesti Euroopan petostentorjuntaviraston käsiteltäväksi.

2   jakso

Tulojen ja menojen hyväksyjiin sovellettavat säännöt

54 artikla

Tulojen ja menojen hyväksyjiin sovellettavat säännöt

1.   Tulojen ja menojen hyväksyjä voidaan saattaa taloudelliseen vastuuseen henkilöstösääntöjen ehtojen mukaisesti.

2.   Korvausvelvollisuus koskee erityisesti tapauksia, joissa tulojen ja menojen hyväksyjä joko tahallisesti tai vakavan laiminlyönnin seurauksena

a)

toteaa perittävät saatavat tai antaa perintämääräyksen, tekee menositoumuksen tai allekirjoittaa maksumääräyksen jättäen noudattamatta tätä asetusta ja tarvittaessa unionin elimen varainhoitoasetuksen täytäntöönpanosääntöjä;

b)

jättää laatimatta saamista koskevan asiakirjan tai jättää antamatta perintämääräyksen tai viivyttää perintä- tai maksumääräyksen antamista, minkä johdosta unionin elin voi joutua vastaamaan kolmannen osapuolen nostamaan vahingonkorvauskanteeseen.

3.   Jos valtuutettu tai edelleenvaltuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä katsoo, että hänen toteutettavakseen annettuun päätökseen liittyy sääntöjenvastaisuuksia tai että päätös on moitteettoman varainhoidon periaatteen vastainen, hänen on ilmoitettava tästä kirjallisesti valtuutuksen antajalle. Jos valtuutuksen antaja antaa valtuutetulle tai edelleenvaltuutetulle tulojen ja menojen hyväksyjälle kyseisen päätöksen tekemistä varten kirjallisesti perustellun toimeksiannon, tämä vapautuu vastuustaan.

4.   Valtuutuksen antaneelle tulojen ja menojen hyväksyjälle jää vastuu sisäisten hallinnointi- ja valvontajärjestelmien tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta sekä valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän valinnasta.

5.   Erityinen taloudellisten väärinkäytösten tutkintaelin, jonka komissio perustaa tai johon komissio osallistuu asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 73 artiklan 6 kohdan mukaisesti, käyttää unionin elimen osalta samoja toimivaltuuksia kuin komission yksiköiden osalta, ellei hallintoneuvosto tai, jos tämä on perustamissäädöksen mukaan mahdollista, johtokunta päätä perustaa toiminnallisesti riippumatonta tutkintaelintä tai osallistua usean elimen perustamaan yhteiseen tutkintaelimeen. Kun erityinen taloudellisten väärinkäytösten tutkintaelin, jonka komissio on perustanut tai johon se osallistuu, käsittelee unionin elimien sille siirtämiä asioita, tutkintaelimessä on mukana yksi unionin elimen henkilöstön jäsen.

Johtaja päättää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun tutkintaelimen lausunnon perusteella, aloittaako hän kurinpitomenettelyn tai menettelyn asianomaisen saattamiseksi korvausvelvollisiksi. Jos tutkintaelin on havainnut järjestelmään liittyviä ongelmia, se toimittaa tulojen ja menojen hyväksyjälle ja komission sisäiselle tarkastajalle kertomuksen, jossa se esittää asiaa koskevia suosituksia. Jos lausunnossa esitetään johtajaan kohdistuvia syytöksiä, tutkintaelin toimittaa sen hallintoneuvostolle ja komission sisäiselle tarkastajalle. Johtaja viittaa vuotuisessa toimintakertomuksessaan nimiä käyttämättä tutkintaelimen lausuntoihin ja ilmoittaa toteutetut seurantatoimet.

6.   Jokaista henkilöstön jäsentä voidaan vaatia kokonaan tai osittain korvaamaan unionin elimen kärsimä vahinko, joka johtuu hänen tehtäviään hoitaessaan tai niiden yhteydessä tekemästään vakavasta virheestä. Nimittävä viranomainen tekee perustellun päätöksen toteutettuaan ensin henkilöstösäännöissä määrätyt kurinpitoseuraamuksia koskevat muodollisuudet.

3   jakso

Tilinpitäjiin ja ennakoiden hoitajiin sovellettavat säännöt

55 artikla

Tilinpitäjiin sovellettavat säännöt

Tilinpitäjään voidaan kohdistaa kurinpitomenettely ja hänet voidaan saattaa korvausvelvolliseksi henkilöstösääntöjen ehtojen ja niissä määrättyjen menettelyjen mukaisesti. Tilinpitäjä voidaan erityisesti saattaa vastuuseen seuraavista väärinkäytöstapauksista:

a)

hänen hallussaan olevat rahavarat, muut varat tai asiakirjat katoavat taikka menettävät arvonsa tai hän laiminlyönnillään aiheuttaa niiden katoamisen tai arvonmenetyksen;

b)

pankki- tai postisiirtotilejä on aiheettomasti muutettu;

c)

perinnät tai maksut eivät ole perintä- tai maksumääräyksien mukaisia;

d)

tulojen kantaminen on laiminlyöty.

56 artikla

Ennakoiden hoitajiin sovellettavat säännöt

Ennakoiden hoitajaan voidaan kohdistaa kurinpitomenettely ja hänet voidaan saattaa korvausvelvolliseksi henkilöstösääntöjen ehtojen ja niissä määrättyjen menettelyjen mukaisesti. Ennakoiden hoitaja voidaan erityisesti saattaa vastuuseen seuraavista väärinkäytöstapauksista:

a)

hänen hallussaan olevat rahavarat, muut varat tai asiakirjat katoavat taikka menettävät arvonsa tai hän laiminlyönnillään aiheuttaa niiden katoamisen tai arvonmenetyksen;

b)

hänen suorittamiensa maksujen perustana ei ole asianmukaisia tositteita;

c)

maksu on suoritettu muulle kuin maksuun oikeutetulle;

d)

tulojen kantaminen on laiminlyöty.

4   LUKU

Tulotapahtumat

57 artikla

Maksupyyntö

Unionin elin esittää 19 artiklan 6 kohdan mukaisesti komissiolle unionin rahoitusosuuden tai sen osan suorittamista koskevat maksupyynnöt noudattaen komission kanssa sovittuja edellytyksiä ja määräaikoja.

58 artikla

Korkotuoton käsittely

Komission unionin elimelle maksamasta rahoitusosuudesta saatavia korkotuottoja ei makseta talousarvioon.

59 artikla

Saamisennuste

1.   Kun tulojen ja menojen hyväksyjällä on riittävästi luotettavaa tietoa toimenpiteestä tai tilanteesta, josta voi aiheutua unionin elimelle saamisia, hän laatii saamisennusteen.

2.   Tulojen ja menojen hyväksyjä muuttaa saamisennustetta heti, kun hänen tietoonsa tulee seikka, joka muuttaa saamisennusteen pohjana olevaa toimenpidettä tai tilannetta.

Laadittaessa sellaista toimenpidettä tai tilannetta koskevaa perintämääräystä, jonka pohjalta on aiemmin tehty saamisennuste, tulojen ja menojen hyväksyjä mukauttaa ennustetta vastaavasti.

Jos perintämääräys koskee alkuperäiseen saamisennusteeseen nähden samansuuruista määrää, saamisennuste muutetaan nollaksi.

60 artikla

Saamisen vahvistaminen

1.   Saamisen vahvistaminen on toimi, jolla tulojen ja menojen hyväksyjä

a)

varmistaa, että velka on olemassa;

b)

määrittää tai tarkastaa velan aiheellisuuden ja sen määrän;

c)

tarkastaa, että velka on riidaton.

2.   Kaikki saamiset, jotka ovat selvät, rahassa määritellyt ja erääntyneet, vahvistetaan tilinpitäjälle annettavalla perintämääräyksellä ja sen jälkeen velalliselle osoitettavalla veloitusilmoituksella; nämä laatii tulojen ja menojen hyväksyjä.

3.   Aiheettomasti maksetut määrät peritään takaisin.

4.   Velasta, jota ei ole maksettu takaisin veloitusilmoituksessa tarkoitettuun määräpäivään mennessä, peritään korkoa delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 mukaisesti.

5.   Tietyt juoksevat tulot voidaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa vahvistaa ennakkoon. Ennakkovahvistus käsittää useita yksittäisiä perittäviä määriä, joita ei siis tarvitse vahvistaa kutakin erikseen. Tulojen ja menojen hyväksyjän on tehtävä muutokset ennakkovahvistuksiin ennen varainhoitovuoden päättymistä, jotta ne vastaisivat tosiasiallisesti vahvistettuja saamisia.

61 artikla

Perinnän hyväksyminen

Perintätoimen hyväksyminen on toimi, jolla tulojen ja menojen hyväksyjä antaa tilinpitäjälle perintämääräyksellä ohjeet periä tulojen ja menojen hyväksyjän vahvistama saaminen.

62 artikla

Perintää koskevat säännöt

1.   Tilinpitäjä on vastuussa tulojen ja menojen hyväksyjän asianmukaisesti laatimista saamisten perintää koskevista määräyksistä. Tilinpitäjä huolehtii siitä, että unionin elimen tulot maksetaan unionin elimen kassaan asianmukaisesti ja että unionin elimen oikeudet turvataan.

2.   Jos saamista ei ole peritty veloitusilmoituksessa olevaan eräpäivään mennessä, tilinpitäjä ilmoittaa siitä tulojen ja menojen hyväksyjälle ja aloittaa viipymättä menettelyn saamisen perimiseksi oikeusteitse, soveltuvin osin myös kuittaamalla tai, jos tämä ei ole mahdollista, pakkoperintämenettelyllä.

3.   Periessään saamisia tilinpitäjä ottaa huomioon velallisen omat saamiset unionin elimeltä. Tällaisten saamisten on oltava selviä, rahassa määriteltyjä ja erääntyneitä.

4.   Aikoessaan luopua vahvistetun saamisen perimisestä kokonaisuudessaan tai osittain tulojen ja menojen hyväksyjä tarkastaa, että luopuminen on asianmukainen ja moitteettoman varainhoidon ja suhteellisuuden periaatteiden mukainen. Luopumispäätös on perusteltava. Tulojen ja menojen hyväksyjä voi siirtää luopumispäätöksen ainoastaan alle 5 000 euron saamisten osalta.

Luopumispäätöksessä mainitaan perinnän varmistamiseksi toteutetut toimet sekä ne oikeudelliset seikat ja muut tosiseikat, joihin päätös perustuu.

5.   Tulojen ja menojen hyväksyjä peruuttaa vahvistetun saamisen kokonaan tai osittain, jos havaitaan virhe, jonka vuoksi saamista ei ole vahvistettu oikein. Peruuttaminen osoitetaan tulojen ja menojen hyväksyjän tekemällä päätöksellä, joka on perusteltava riittävästi.

63 artikla

Perintää koskeva muodollisuudet

1.   Perittyään saamisen tilinpitäjä vie sen kirjanpitoon ja antaa sen tiedoksi tulojen ja menojen hyväksyjälle.

2.   Kaikista tilinpitäjän kassaan suoritetuista käteismaksuista on annettava kuitti.

3.   Jos velalliseen kohdistuu useita perintämääräyksiä, kuitataan velallisen suorittamalla osittaisella takaisinmaksulla ensin vanhin saaminen, ellei velallinen toisin pyydä.

Osasuorituksilla katetaan ensin viivästyskorot.

64 artikla

Maksuajan pidentäminen

1.   Tilinpitäjä voi yhdessä tulojen ja menojen hyväksyjän kanssa myöntää lisää maksuaikaa ainoastaan velallisen asianmukaisesti perustellusta kirjallisesta hakemuksesta ja kahdella seuraavalla ehdolla:

a)

velallinen sitoutuu maksamaan delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 83 artiklassa säädettyä korkoa koko myönnettävältä lisäajalta delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 80 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta eräpäivästä lukien;

b)

velallinen toimittaa unionin elimen etujen turvaamiseksi unionin elimen tilinpitäjän hyväksymän vakuuden, joka kattaa sekä maksamattoman velan pääoman että sen korot.

Ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetun vakuuden sijasta voidaan antaa unionin elimen tilinpitäjän hyväksymän kolmannen omavelkainen takaus.

2.   Poikkeustapauksissa tilinpitäjä voi velallisen pyynnöstä päättää olla vaatimatta 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettua vakuutta, jos hän toteaa arvioinnin perusteella, että velallinen haluaa suorittaa maksun ja kykenee suorittamaan sen lisäajan kuluessa, mutta ei kykene antamaan tällaista vakuutta ja on vaikeassa asemassa.

65 artikla

Luettelo saamisista

1.   Tilinpitäjä pitää perittävistä erääntyneistä määristä luetteloa. Unionin elimen saamiset on ryhmiteltävä luettelossa perintämääräyksen antamisajankohdan mukaan. Tilinpitäjän on myös ilmoitettava päätökset, joiden mukaan vahvistettujen saamisten perinnästä luovutaan kokonaan tai osittain. Luettelo lisätään liitteeksi unionin elimen antamaan varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallintoa koskevaan selvitykseen.

2.   Unionin elin laatii saamisistaan luettelon, jossa ilmoitetaan velallisten nimet ja velkojen määrät, sellaisten velallisten osalta, jotka on määrätty maksamaan tuomioistuimen lainvoimaisella päätöksellä ja jotka eivät ole suorittaneet takaisinmaksua lainkaan tai eivät ole maksaneet takaisin huomattavaa osaa velasta vuoden kuluessa kyseisen päätöksen tekemisestä. Luettelo julkaistaan noudattaen asetuksessa (EY) N:o 45/2001 säädettyjä henkilötietojen suojaa koskevia vaatimuksia.

Luonnollisista henkilöistä julkaistut henkilötiedot poistetaan luettelosta, kun velka on maksettu takaisin kokonaan. Samalla tavalla poistetaan sellaisia oikeushenkilöitä koskevat henkilötiedot, joiden virallisessa nimessä yksilöidään yksi tai useampi luonnollinen henkilö.

Päätöksessä velallisen ottamisesta luetteloon unionin elimen saamisista noudatetaan suhteellisuusperiaatetta ja otetaan huomioon erityisesti saamisen määrä.

66 artikla

Vanhentumisaika

Unionin elimen saamiset kolmansilta ja kolmansien saamiset unionin elimeltä vanhentuvat viidessä vuodessa.

67 artikla

Maksuihin sovellettavat erityissäännökset

Jos unionin elin perii 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja maksuja, niistä on laadittava kunkin varainhoitovuoden alussa alustava kokonaisarvio.

Jos maksut määräytyvät yksinomaan lainsäädännön tai hallintoneuvoston päätösten perusteella, tulojen ja menojen hyväksyjä voi päättää olla antamatta perintämääräystä ja laatia suoraan veloitusilmoituksen vahvistettuaan saamisen. Kaikki unionin elimen saamista koskevat tiedot on tällöin kirjattava. Tilinpitäjä pitää luetteloa kaikista veloitusilmoituksista ja ilmoittaa veloitusilmoitusten lukumäärän ja niitä vastaavan kokonaissumman unionin elimen antamassa varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallintoa koskevassa selvityksessä.

Jos unionin elin käyttää erillistä laskutusjärjestelmää, tilinpitäjä kirjaa säännöllisesti ja vähintään kuukausittain kirjanpitoon saatujen maksujen kumulatiivisen määrän.

Unionin elin tarjoaa tehtäviensä mukaisia palveluja vasta, kun vastaava maksu on maksettu kokonaan. Poikkeustapauksissa palvelua voidaan kuitenkin tarjota ennen vastaavan maksun suorittamista. Jos palvelua on tarjottu ennen vastaavan maksun suorittamista, sovelletaan 60–66 artiklaa.

5   LUKU

Menotapahtumat

68 artikla

Rahoituspäätökset

1.   Kaikista menoista tehdään sitoumus, joka vahvistetaan, hyväksytään ja maksetaan.

2.   Ennen menoon sitoutumista on tehtävä rahoituspäätös.

3.   Unionin elimen vuotuinen työohjelma vastaa rahoituspäätöstä niiden toimien osalta, jotka sisältyvät ohjelmaan, edellyttäen, että 32 artiklan 3 kohdassa mainitut seikat ilmoitetaan selvästi.

4.   Hallintomäärärahojen käyttö ei edellytä rahoituspäätöstä.

69 artikla

Sitoumukset

1.   Talousarviositoumus on toimi, jolla maksuihin tarvittavat määrärahat varaudutaan suorittamaan talousarviosta myöhemmin oikeudellisten sitoumusten mukaisesti.

2.   Oikeudellisen sitoumuksen tekeminen on toimi, jolla tulojen ja menojen hyväksyjä luo tai vahvistaa velvoitteen, josta aiheutuu meno.

3.   Talousarviositoumukset jakautuvat kolmeen ryhmään seuraavasti:

a)

yksittäinen sitoumus: talousarviositoumus on yksittäinen, jos menon edunsaaja ja määrä on yksilöity;

b)

kokonaissitoumus: talousarvioon tehdään kokonaissitoumus, jos ainakin yksi yksittäisen sitoumuksen tunnuspiirre on yksilöimättä;

c)

alustava sitoumus: talousarviositoumus on alustava, jos se on tarkoitettu kattamaan juoksevia hallintomenoja, joiden määrää tai lopullisia maksunsaajia ei ole lopullisesti vahvistettu.

Alustava talousarviositoumus pannaan täytäntöön joko yhdellä tai useammalla yksittäisellä oikeudellisella sitoumuksella, jotka antavat oikeuden suorittaa maksuja, tai henkilöstöhallintomenoihin liittyvissä poikkeustapauksissa suoraan maksuina.

4.   Useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskevat talousarviositoumukset voidaan jakaa usealle eri varainhoitovuodelle vuotuisiin eriin ainoastaan silloin, kun perustamissäädöksessä tai perussäädöksessä niin säädetään, tai silloin, kun ne liittyvät hallintomenoihin.

70 artikla

Sitoumuksia koskevat säännöt

1.   Tulojen ja menojen hyväksyjän on tehtävä talousarviositoumus jokaisesta toimenpiteestä, josta voi aiheutua meno unionin elimen talousarvioon, ennen kuin hän voi tehdä oikeudellisen sitoumuksen kolmansiin osapuoliin nähden.

2.   Edellä 1 kohdassa säädettyä velvoitetta tehdä talousarviositoumus ennen oikeudellista sitoumusta ei sovelleta toiminnan jatkuvuussuunnitelman mukaisessa kriisitilanteessa tehtyihin, unionin elimen hyväksymien menettelyjen mukaisiin oikeudellisiin sitoumuksiin.

3.   Talousarvioon tehtävien kokonaissitoumusten on katettava niihin liittyvien yksittäisten oikeudellisten sitoumusten kokonaiskulut vuoden n + 1 joulukuun 31 päivään saakka.

Yksittäisiin tai alustaviin talousarviositoumuksiin liittyvät yksittäiset oikeudelliset sitoumukset tehdään viimeistään 31 päivänä joulukuuta vuonna n, jollei 69 artiklan 4 kohdasta tai 87 artiklan 2 kohdasta muuta johdu.

Ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettujen ajanjaksojen päätyttyä tulojen ja menojen hyväksyjä purkaa käyttämättömiä määriä koskevat talousarviositoumukset.

Tulojen ja menojen hyväksyjä kirjaa ennen talousarvioon tehdyn kokonaissitoumuksen perusteella tehdyn yksittäisen oikeudellisen sitoumuksen allekirjoittamista sen määrän talousarviokirjanpitoon vähentämällä sen talousarvioon tehdystä kokonaissitoumuksesta.

4.   Useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskeviin talousarviositoumuksiin ja oikeudellisiin sitoumuksiin sisältyy moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti määräpäivä, johon mennessä toteuttaminen on saatettava päätökseen, paitsi silloin kun on kyse henkilöstömenoista.

Ne osat tällaisista sitoumuksista, joita ei ole käytetty kuuden kuukauden kuluttua tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun määräajan päättymisestä, peruuntuvat 16 artiklan mukaisesti.

Jos oikeudellisen sitoumuksen perusteella ei ole suoritettu 75 artiklassa tarkoitettua maksua kahden vuoden kuluessa kyseisen sitoumuksen allekirjoittamisesta, oikeudellista sitoumusta vastaavan talousarviositoumuksen määrä peruuntuu, paitsi jos tämä määrä liittyy asiaan, jonka käsittely on kesken tuomioistuimessa tai välityslautakunnassa, tai kun perussäädöksissä on erityisiä säännöksiä.

71 artikla

Sitoumuksiin sovellettavat tarkastukset

1.   Talousarviositoumusta tehdessään tulojen ja menojen hyväksyjä huolehtii siitä, että

a)

meno on kirjattu oikeaan budjettikohtaan unionin elimen talousarviossa;

b)

määrärahat ovat käytettävissä;

c)

meno on sovellettavien säännösten, erityisesti perustamissäädöksen, unionin elimen varainhoitoa koskevien sääntöjen sekä näiden soveltamiseksi annettujen säädösten mukainen;

d)

moitteettoman varainhoidon periaatetta noudatetaan.

2.   Kirjatessaan oikeudellista sitoumusta fyysisellä tai sähköisellä allekirjoituksella tulojen ja menojen hyväksyjä huolehtii siitä, että

a)

kyseistä sitoumusta vastaa talousarviositoumus;

b)

meno on laillinen ja asianmukainen ja sovellettavien säännösten, erityisesti perustamissäädöksen, unionin elimen varainhoitoa koskevien sääntöjen sekä näiden soveltamiseksi annettujen säädösten mukainen;

c)

moitteettoman varainhoidon periaatetta noudatetaan.

72 artikla

Menojen vahvistaminen

Menoja vahvistaessaan toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä

a)

tarkastaa, että velkojalla on oikeus saamiseen;

b)

määrittää tai vahvistaa velan aiheellisuuden ja sen määrän;

c)

tarkastaa ne edellytykset, joilla saaminen voidaan vaatia maksettavaksi.

73 artikla

Menojen vahvistaminen ja hyväksymismerkinnän tekeminen

1.   Meno voidaan vahvistaa vain, jos tueksi esitetään tositteet, joista käy ilmi, että velkojalla on oikeus saamiseen ja että palvelut tai tavarahankinnat on toimitettu taikka urakat suoritettu, tai muut maksun aiheelliseksi osoittavat asiakirjat muun muassa silloin, kun on kyse toistuvista tilaus- tai kurssimaksuista.

2.   Ennen menojen vahvistuspäätöstä tulojen ja menojen hyväksyjä tarkastaa henkilökohtaisesti tositteet tai varmistaa omalla vastuullaan, että tarkastus on tehty.

3.   Menojen vahvistuspäätös osoitetaan tulojen ja menojen hyväksyjän allekirjoittamalla hyväksymismerkinnällä.

4.   Muussa kuin atk-järjestelmässä hyväksymismerkintä tehdään lyömällä asiakirjaan tulojen ja menojen hyväksyjän allekirjoituksen sisältävä leima.

Atk-järjestelmässä tulojen ja menojen hyväksyjä hyväksyy maksun omalla salasanallaan.

74 artikla

Menojen hyväksyminen

1.   Menoja hyväksyessään tulojen ja menojen hyväksyjä antaa tilinpitäjälle maksumääräyksellä ohjeet maksaa menon määrä, jonka tulojen ja menojen hyväksyjä on vahvistanut tarkastettuaan ensin, että määrärahat ovat käytettävissä.

Jos toimitetuista palveluista, vuokrauspalvelut mukaan luettuina, tai tavaroista suoritetaan toistuvia maksuja ja tulojen ja menojen hyväksyjä tekee niistä riskinarvioinnin, hän voi määrätä, että käytetään suoraveloitusta.

2.   Tulojen ja menojen hyväksyjä päivää ja allekirjoittaa maksumääräyksen sekä toimittaa sen tilinpitäjälle. Tulojen ja menojen hyväksyjä säilyttää tositteet 44 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

3.   Tilinpitäjälle toimitettavaan maksumääräykseen liitetään tarvittaessa vahvistus siitä, että tavara on merkitty 106 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun omaisuusluetteloon.

75 artikla

Maksutyypit

1.   Maksu suoritetaan, jos on olemassa todisteet siitä, että asianomainen toiminta on toteutettu perussäädöksen säännösten tai hankinta- tai avustussopimuksen mukaisesti, yhdellä seuraavista tavoista:

a)

maksetaan koko erääntynyt määrä;

b)

maksetaan

1)

ennakkomaksu, joka voidaan jakaa useaan maksuerään, hankinta- tai avustussopimuksen allekirjoittamisen tai avustuspäätöksen tiedoksi antamisen jälkeen;

2)

yksi tai useampi välimaksu korvauksena toimen osittaisesta toteuttamisesta;

3)

loput erääntyneestä määrästä, kun toimi on toteutettu kokonaisuudessaan.

Ennakkomaksulla annetaan käyttöön käteisvaroja. Se voidaan jakaa useaan maksuerään moitteettoman varainhoidon periaatetta noudattaen.

Välimaksu voidaan maksaa useampaan kertaan, ja sillä voidaan korvata päätöksen tai sopimuksen täytäntöönpanosta johtuvia menoja tai sopimuksen eri vaiheissa toimitettuja palveluja tai tavaroita tai suoritettuja urakoita. Siitä voidaan vähentää ennakkomaksu kokonaan tai osittain, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perussäädöksen säännösten soveltamista.

Meno selvitetään lopullisesti joko loppumaksulla, jota ei voida maksaa useampaan kertaan ja josta vähennetään sitä ennen suoritetut maksut, tai perintämääräyksellä.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut maksutyypit erotetaan toisistaan talousarviokirjanpidossa kunkin maksun suorittamisajankohtana.

76 artikla

Maksaminen käytettävissä olevien varojen rajoissa

Tilinpitäjä maksaa menot käytettävissä olevien varojen rajoissa.

77 artikla

Määräajat

Menojen maksamisessa on noudatettava asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 ja delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1268/2012 vahvistettuja määräaikoja ja menettelyjä.

6   LUKU

Tietojenkäsittelyjärjestelmät

78 artikla

Tapahtumien sähköinen hallinnointi

Kun tuloja ja menoja hallinnoidaan tietojenkäsittelyjärjestelmillä, allekirjoitukset voidaan tehdä sähköisesti.

79 artikla

Sähköinen hallinto

Unionin elin määrittää yhteiset säännöt, joita sovelletaan sähköiseen tietojenvaihtoon hankinta- ja avustusmenettelyihin osallistuvien kolmansien osapuolten kanssa. Erityisesti ne kehittävät parhaansa mukaan ratkaisuja, joita ne soveltavat avustus- ja hankintamenettelyissä välitettyjen tietojen toimittamisessa, säilyttämisessä ja käsittelyssä, ja perustavat tätä varten keskitetyn sähköisten tietojen vaihtamisjärjestelmän hakijoita, ehdokkaita ja tarjoajia varten.

80 artikla

Hyvä hallinto

1.   Tulojen ja menojen hyväksyjä tiedottaa viipymättä tarpeesta toimittaa todiste- ja/tai asiakirja-aineistoa, aineiston muodosta ja sisältövaatimuksista sekä tarvittaessa ratkaisumenettelyjen alustavasta aikataulusta.

2.   Jos hakijan tai tarjoajan ilmeisen käsittelyvirheen vuoksi hakija tai tarjoaja ei toimita todisteita tai anna selvityksiä, arviointikomitea tai tarvittaessa tulojen ja menojen hyväksyjä pyytää asianmukaisesti perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta hakijaa tai tarjoajaa toimittamaan puuttuvat tiedot tai selventämään tositteita. Nämä tiedot tai selvennykset eivät saa merkittävästi muuttaa ehdotusta tai tarjouksen ehtoja.

81 artikla

Muutoksenhakukeinoista ilmoittaminen

Jos tulojen ja menojen hyväksyjän menettelytoimi vahingoittaa hakijan, tarjoajan, tuensaajan tai toimeksisaajan oikeuksia, siinä osoitetaan käytettävissä olevat hallinnolliset ja/tai oikeudelliset muutoksenhakukeinot toimen riitauttamiseksi.

Erityisesti on ilmoitettava muutoksenhaun luonne, elin tai elimet, joiden käsiteltäväksi asia voidaan antaa, sekä muutoksenhakukeinojen käytön määräajat.

7   LUKU

Sisäinen tarkastaja

82 artikla

Sisäisen tarkastajan nimeäminen sekä valtuudet ja tehtävät

1.   Unionin elin järjestää sisäisen tarkastuksen tehtävän, jota on hoidettava sovellettavien kansainvälisten standardien mukaisesti.

2.   Komission sisäinen tarkastaja hoitaa sisäisen tarkastuksen tehtävää. Sisäinen tarkastaja ei saa olla samalla unionin elimen tai komission tulojen ja menojen hyväksyjä eikä tilinpitäjä.

3.   Sisäinen tarkastaja neuvoo unionin elintä riskienhallinnassa, esittää riippumattomia lausuntoja hallinnointi- ja valvontajärjestelmien laadusta sekä antaa suosituksia toimintojen toteuttamisedellytysten parantamiseksi ja edistääkseen moitteetonta varainhoitoa.

Sisäisen tarkastajan tehtävänä on erityisesti

a)

arvioida sisäisten hallinnointijärjestelmien asianmukaisuutta ja tehokkuutta sekä yksiköiden toiminnan tuloksellisuutta ohjelmien ja toimien toteuttamisessa niihin liittyvien riskien kannalta;

b)

arvioida kuhunkin unionin talousarvion toteuttamistoimeen sovellettavien sisäisen valvonnan ja tarkastuksen järjestelmien tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

4.   Sisäisen tarkastajan tehtäväkenttään kuuluvat unionin elimen kaikki toiminnot ja yksiköt. Sisäisen tarkastajan on saatava käyttöönsä rajoituksetta kaikki tiedot, joita hän tarvitsee tehtäviensä suorittamiseksi.

5.   Sisäinen tarkastaja tutustuu tulojen ja menojen hyväksyjän antamaan konsolidoituun vuotuiseen toimintakertomukseen sekä muihin yksilöityihin tietoihin.

6.   Sisäinen tarkastaja antaa kertomuksen havainnoistaan ja suosituksistaan hallintoneuvostolle ja johtajalle.

Sisäinen tarkastaja ilmoittaa myös seuraavista mahdollisista tapauksista:

kriittisiä riskejä ei ole poistettu eikä suosituksia ole noudatettu;

aiempien vuosien suositusten täytäntöönpanossa on merkittäviä viiveitä.

Hallintoneuvosto tai, jos tämä on perustamissäädöksen mukaan mahdollista, johtokunta sekä johtaja varmistavat, että tarkastusten suositusten täytäntöönpanoa seurataan säännöllisesti. Hallintoneuvosto tai, jos tämä on perustamissäädöksen mukaan mahdollista, johtokunta tarkastelee 47 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja tietoja ja sitä, onko suositukset pantu kokonaisuudessaan täytäntöön ajallaan.

7.   Unionin elin asettaa sisäisen tarkastajan yhteystiedot kaikkien menotapahtumiin osallistuvien luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden saataville, jotta nämä voivat ottaa luottamuksellisesti yhteyttä sisäiseen tarkastajaan.

8.   Sisäisen tarkastajan kertomukset ja havainnot asetetaan yleisön saataville vasta, kun sisäinen tarkastaja on vahvistanut niiden johdosta toteutetut toimet.

83 artikla

Sisäisen tarkastajan riippumattomuus

Sisäisen tarkastajan riippumattomuus ja vastuu hänen tehtäviensä yhteydessä toteuttamistaan toimista sekä sisäisen tarkastajan oikeus nostaa kanne Euroopan unionin tuomioistuimessa määräytyvät asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 100 artiklan mukaisesti.

84 artikla

Sisäisen tarkastuksen yksikön perustaminen

1.   Hallintoneuvosto tai, jos tämä on perustamissäädöksen mukaan mahdollista, johtokunta voi perustaa sisäisen tarkastuksen yksikön, joka hoitaa tehtäviään keskeisten kansainvälisten standardien mukaisesti, ottaen asianmukaisesti huomioon kustannustehokkuuden ja lisäarvon periaatteet.

Sisäisen tarkastuksen yksikön tehtävä, valtuudet ja vastuu määritellään sisäisen tarkastuksen perussäännössä, ja niille on saatava hallintoneuvoston tai, jos tämä on perustamissäädöksen mukaan mahdollista, johtokunnan hyväksyntä.

Sisäisen tarkastuksen yksikön vuotuisen tarkastussuunnitelman laatii sisäisen tarkastuksen yksikön päällikkö ottaen huomioon muun muassa johtajan arvion unionin elimen riskistä.

Suunnitelman tarkistaa ja hyväksyy hallintoneuvosto tai, jos tämä on perustamissäädöksen mukaan mahdollista, johtokunta.

Sisäisen tarkastuksen yksikkö ilmoittaa hallintoneuvostolle ja johtajalle havainnoistaan ja suosituksistaan.

2.   Jos unionin elimen sisäisen tarkastuksen yksikkö ei toimi kustannustehokkaasti tai ei täytä kansainvälisiä standardeja, unionin elin voi päättää käyttää yhteistä sisäisen tarkastuksen yksikköä muiden samalla politiikanalalla toimivien unionin elinten kanssa.

Siinä tapauksessa kyseisten unionin elinten hallintoneuvosto tai, jos tämä on perustamissäädöksen mukaan mahdollista, johtokunta sopivat yhteistä sisäisen tarkastuksen yksikköä koskevista käytännön järjestelyistä.

3.   Sisäisestä tarkastuksesta vastaavat toimijat toimivat tiiviissä yhteistyössä vaihtamalla keskenään tietoa ja tarkastuskertomuksia sekä tarvittaessa laatimalla yhteisiä riskinarviointeja ja toteuttamalla yhteisiä tarkastuksia.

Hallintoneuvosto tai, jos tämä on perustamissäädöksen mukaan mahdollista, johtokunta sekä johtaja varmistavat, että sisäisen tarkastuksen yksikön suositusten täytäntöönpanoa seurataan säännöllisesti.

V   OSASTO

JULKISET HANKINNAT

85 artikla

Yleiset säännökset

1.   Julkisten hankintojen osalta sovelletaan asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 V osastoa sekä delegoitua asetusta (EU) N:o 1268/2012, jollei 86 artiklasta muuta johdu.

2.   Unionin elin voi pyytää saada osallistua hankintaviranomaisena komission tai toimielinten yhteisiin hankintamenettelyihin tai muiden unionin elinten hankintamenettelyihin.

3.   Unionin elin osallistuu poissulkemisia koskevan keskustietokannan toimintaan, jonka komissio on perustanut ja jota se hoitaa asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 108 artiklan mukaisesti.

86 artikla

Hankintamenettelyt

1.   Unionin elin voi tehdä hankinnan käyttämättä julkisiin hankintoihin sovellettavaa menettelyä hankkiessaan tavaroita, palveluja tai työsuorituksia komissiolta, toimielinten yhteisiltä virastoilta tai asetuksella (EY) N:o 2965/94 (8) perustetulta Euroopan unionin elinten käännöskeskukselta.

2.   Unionin elin voi tehdä hallinnollisten tarpeidensa täyttämiseksi tarvittavat hankinnat yhdessä sijaintijäsenvaltionsa hankintaviranomaisten kanssa. Tällöin sovelletaan delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 133 artiklaa soveltuvin osin.

VI   OSASTO

HALLINTOMÄÄRÄRAHOJA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

87 artikla

Hallintomäärärahat

1.   Hallintomäärärahat ovat jaksottamattomia määrärahoja.

2.   Hallintomenot sopimuksista, jotka ylittävät varainhoitovuoden keston joko paikallisen käytännön takia tai kaluston hankkimiseen liittyvistä syistä, otetaan unionin elimen sen varainhoitovuoden talousarvioon, jonka aikana ne on suoritettu.

3.   Unionin elimen on toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään kunkin vuoden 1 päivänä heinäkuuta kiinteistöpolitiikkaansa koskeva valmisteluasiakirja, johon sisältyvät seuraavat tiedot:

a)

kunkin kiinteistön osalta unionin elimen talousarvion vastaavien budjettikohtien määrärahojen kattamat menot ja pinta-alat;

b)

pinta-aloja ja kohteita koskevan yleissuunnitelman tulevina vuosina odotettavissa olevat muutokset sekä kuvaus suunnitteluvaiheessa olevista kiinteistöhankkeista, jotka on jo yksilöity;

c)

sellaisten uusien kiinteistöhankkeiden lopulliset ehdot ja kustannukset sekä hanketoteutusta koskevat tiedot, joista on aiemmin ilmoitettu Euroopan parlamentille ja neuvostolle 88 artiklassa vahvistetun menettelyn mukaisesti mutta jotka eivät ole sisältyneet edellisen vuoden valmisteluasiakirjoihin.

88 artikla

Kiinteistöhankkeet

1.   Unionin elimen on ilmoitettava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle jokaista unionin elimen talousarvioon merkittävästi vaikuttavaa kiinteistöhanketta koskevat tiedot tarvittavasta rakennuspinta-alasta ja alustavat suunnitelmat ennen paikallisten markkinoiden kartoittamista, kun on kyse kiinteistöhankintasopimuksista, tai ennen tarjouspyyntömenettelyn käynnistämistä tai toteuttamista, kun on kyse rakennuskohteista.

2.   Unionin elimen on esitettävä kukin unionin elimen talousarvioon todennäköisesti merkittävästi vaikuttava kiinteistöhanke ja sen yksityiskohtainen kustannusarvio sekä rahoitustiedot ja luettelo luonnoksista hankintasopimuksiksi, joita on tarkoitus käyttää, ja pyydettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyntää ennen sopimusten tekemistä. Unionin elimen pyynnöstä niiden toimittamia kiinteistöhankkeeseen liittyviä asiakirjoja käsitellään luottamuksellisina.

Ylivoimaisia esteitä lukuun ottamatta Euroopan parlamentti ja neuvosto käsittelevät kiinteistöhanketta koskevaa esitystä neljän viikon kuluessa päivästä, jona ne molemmat vastaanottivat esityksen.

Kiinteistöhanke katsotaan hyväksytyksi tämän neljän viikon määräajan päättyessä, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto tee esityksen vastaista päätöstä kyseisen määräajan kuluessa.

Jos Euroopan parlamentti ja/tai neuvosto ottavat esille perusteltuja ongelmakohtia tämän neljän viikon määräajan kuluessa, määräaikaa pidennetään kerran kahdella viikolla.

Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto tekee kiinteistöhankkeen vastaisen päätöksen, unionin elin peruuttaa esityksensä ja voi toimittaa uuden esityksen.

3.   Ylivoimaisen esteen sattuessa 4 kohdassa säädetyt tiedot voidaan toimittaa yhdessä kiinteistöhanke-esityksen kanssa. Euroopan parlamentti ja neuvosto käsittelevät kiinteistöhanke-esitystä kahden viikon kuluessa päivästä, jona ne molemmat vastaanottivat esityksen. Kiinteistöhanke katsotaan hyväksytyksi tämän kahden viikon määräajan päättyessä, jollei Euroopan parlamentti ja/tai neuvosto tee esityksen vastaista päätöstä kyseisen määräajan kuluessa.

4.   Kiinteistöhankkeina, jotka todennäköisesti vaikuttavat merkittävästi unionin elimen talousarvioon, pidetään seuraavia:

a)

maan hankinta;

b)

arvoltaan yli 3 000 000 euroa olevat kiinteistöjen hankinta-, myynti-, rakennekorjaus- tai rakennushankkeet tai useita tällaisia hanke-elementtejä samanaikaisesti toteutettuina yhdistävät hankkeet;

c)

uudet vuosikustannuksiltaan vähintään 750 000 euron kiinteistösopimukset (mukaan lukien käyttöoikeudet, pitkäaikaiset vuokrasopimukset ja nykyisten kiinteistösopimusten uusimiset aikaisempaa epäedullisemmin ehdoin), jotka eivät kuulu b alakohdan soveltamisalaan;

d)

nykyisten vuosikustannuksiltaan vähintään 3 000 000 euron kiinteistösopimusten (mukaan lukien käyttöoikeudet ja pitkäaikaiset vuokrasopimukset) pidentäminen tai uusiminen samoin tai aikaisempaa edullisemmin ehdoin.

5.   Kiinteistöhankintahanke voidaan rahoittaa lainalla, jonka Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat ennakolta hyväksyneet, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 19 artiklan 4 kohdan soveltamista.

Lainasopimukset tehdään ja lainat maksetaan takaisin ottaen asianmukaisesti huomioon moitteettoman varainhoidon periaate ja unionin taloudelliset edut.

Kun unionin elin ehdottaa hankinnan rahoittamista lainalla, unionin elimen toimittamassa rahoitussuunnitelmassa, jonka kanssa unionin elin toimittaa myös ennakkohyväksyntää koskevan pyyntönsä, on erityisesti esitettävä rahoituksen enimmäistaso, rahoituskausi, rahoitusmuoto, rahoitusehdot ja muun tyyppisiin sopimukseen perustuviin järjestelyihin nähden saavutettava säästö.

Euroopan parlamentti ja neuvosto käsittelevät ennakkohyväksyntäpyyntöä neljän viikon kuluessa päivästä, jona ne molemmat vastaanottivat esityksen, ja tätä määräaikaa voidaan pidentää kerran kahdella viikolla. Lainan avulla tapahtuva hankinta katsotaan hylätyksi, jos Euroopan parlamentti ja neuvosto eivät ole nimenomaisesti hyväksyneet sitä kyseisen määräajan kuluessa.

VII   OSASTO

ASIANTUNTIJAT

89 artikla

Palkatut ulkopuoliset asiantuntijat

Asiantuntijoiden valinnassa sovelletaan delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 287 artiklaa soveltuvin osin. Tällaisille asiantuntijoille maksetaan etukäteen ilmoitettuun kiinteämääräiseen summaan perustuva korvaus, ja heidät valitaan heidän ammatillisen pätevyytensä perusteella. Valinta suoritetaan käyttämällä valintaperusteita, jotka ovat syrjimättömyyden, tasapuolisen kohtelun ja eturistiriitojen pois sulkemisen periaatteiden mukaisia.

VIII   OSASTO

UNIONIN ELIMEN MYÖNTÄMÄT AVUSTUKSET JA PALKINNOT

90 artikla

Avustukset

Jos unionin elin voi myöntää avustuksia perustamissäädöksen mukaisesti tai asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 58 artiklan 1 kohdan c alakohdan iv alakohtaan perustuvan, komission myöntämän valtuutuksen perusteella, sovelletaan kyseisen asetuksen ja delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 asiaankuuluvia säännöksiä.

91 artikla

Palkinnot

Jos unionin elin voi myöntää palkintoja perustamissäädöksen mukaisesti tai asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 58 artiklan 1 kohdan c alakohdan iv alakohtaan perustuvan, komission myöntämän valtuutuksen perusteella, sovelletaan kyseisen asetuksen ja delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 asiaankuuluvia säännöksiä.

IX   OSASTO

TILINPÄÄTÖS JA KIRJANPITO

1   LUKU

Tilinpäätös

92 artikla

Tilinpäätöksen rakenne

Unionin elimen tilinpäätökseen sisältyvät

a)

unionin elimen tilinpäätöslaskelmat;

b)

kertomukset unionin elimen talousarvion toteuttamisesta.

93 artikla

Selvitys varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta

1.   Kukin unionin elin laatii selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta.

2.   Johtaja toimittaa selvityksen Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan varainhoitovuoden 31 päivänä maaliskuuta.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetussa selvityksessä on esitettävä sekä absoluuttisina lukuina että prosenttiosuuksina ainakin tiedot määrärahojen toteuttamisasteesta ja yhteenveto määrärahasiirroista eri budjettikohtien välillä.

94 artikla

Tilinpäätökseen sovellettavat säännöt

1.   Unionin elimen tilinpitäjä soveltaa sääntöjä, jotka komission tilinpitäjä on hyväksynyt kansainvälisesti hyväksyttyjen julkisen sektorin tilinpäätösstandardien mukaisesti.

2.   Edellä 92 artiklassa tarkoitetun unionin tilinpäätöksen laatimisessa on noudatettava 5–31 artiklassa esitettyjä budjettiperiaatteita. Tilinpäätöksen on annettava oikea ja riittävä kuva talousarvion toteuttamisesta tuloina ja menoina.

95 artikla

Kirjanpitoperiaatteet

Edellä 92 artiklassa tarkoitettuihin tilinpäätöslaskelmiin sisältyvät tiedot, myös tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskevat tiedot, on esitettävä tavalla, joka varmistaa, että ne ovat merkityksellisiä, luotettavia, vertailukelpoisia ja ymmärrettäviä. Tilinpäätöslaskelmien laadinnassa on noudatettava asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 143 artiklassa tarkoitettuihin kirjanpitosääntöihin sisältyviä yleisesti hyväksyttyjä kirjanpitoperiaatteita.

96 artikla

Tilinpäätöslaskelmat

1.   Tilinpäätöslaskelmat laaditaan euroina ja ne sisältävät

a)

taseen ja tuotto- ja kululaskelman, joista käyvät ilmi kaikki varat ja velat, taloudellinen asema sekä taloudellinen tulos edellisen vuoden 31 päivältä joulukuuta; ne esitetään asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 143 artiklassa tarkoitettujen kirjanpitosääntöjen mukaisesti;

b)

rahavirtalaskelman, josta käyvät ilmi varainhoitovuoden kassaan- ja kassastamaksut sekä kassatilanne varainhoitovuoden lopussa;

c)

nettovarojen muutoslaskelman, jossa esitetään yhteenveto vuoden aikana tapahtuneista muutoksista ja kertyneestä tuloksesta.

2.   Tilinpäätöslaskelmien liitetiedoissa täydennetään ja tulkitaan 1 kohdassa tarkoitetuissa tilinpäätöslaskelmissa esitettyjä tietoja ja annetaan kaikki muut kansainvälisesti hyväksytyn kirjanpitokäytännön edellyttämät lisätiedot, joilla on merkitystä unionin elimen toimintojen kannalta.

97 artikla

Talousarvion toteuttamista koskeva selvitys

1.   Talousarvion toteuttamista koskeva selvitys laaditaan euroina. Siihen kuuluu

a)

selvitys, johon yhdistellään kaikki varainhoitovuoden talousarviotapahtumat tuloina ja menoina;

b)

liitetiedot, joissa täydennetään ja tulkitaan toteuttamisselvityksessä esitettyjä tietoja.

2.   Talousarvion toteutumalla tarkoitetaan seuraavien erotusta:

kaikki kyseisen varainhoitovuoden osalta perityt tulot;

kyseisen varainhoitovuoden määrärahoja vastaavien maksujen määrä, johon on lisätty varainhoitovuodelta toiselle siirrettyjen, kyseisen varainhoitovuoden määrärahojen määrä.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun erotuksen lisätään tai siitä vähennetään aiemmilta varainhoitovuosilta siirrettyjen, peruutettujen määrärahojen nettomäärä sekä

maksut, jotka ylittävät edelliseltä varainhoitovuodelta euron vaihtokurssin muutoksen takia siirretyt jaksottamattomat määrärahat;

varainhoitovuoden aikana toteutuneiden ja toteutumattomien valuuttakurssivoittojen ja -tappioiden tase.

3.   Talousarvion toteuttamisselvityksen laatimisessa noudatetaan unionin elimen talousarvion rakennetta.

98 artikla

Alustava tilinpäätös

1.   Unionin elimen tilinpitäjä toimittaa alustavan tilinpäätöksensä komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan vuoden 1 päivänä maaliskuuta.

2.   Unionin elimen tilinpitäjä toimittaa komission tilinpitäjälle viimeistään seuraavan vuoden 1 päivänä maaliskuuta lisäksi komission tilinpitäjän vahvistamaan määrämuotoon laaditun selvityspaketin konsolidointia varten.

99 artikla

Lopullisen tilinpäätöksen hyväksyminen

1.   Tilintarkastustuomioistuin esittää unionin elimen alustavaa tilinpäätöstä koskevat huomautuksensa asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 148 artiklan 1 kohdan mukaisesti viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan kesäkuun 1 päivänä.

2.   Saatuaan tilintarkastustuomioistuimen huomautukset unionin elimen alustavasta tilinpäätöksestä tilinpitäjä laatii unionin elimen lopullisen tilinpäätöksen 50 artiklan mukaisesti. Johtaja lähettää tilinpäätöksen hallintoneuvostolle, joka antaa siitä lausunnon.

3.   Tilinpitäjä toimittaa lopullisen tilinpäätöksen ja hallintoneuvoston lausunnon viimeistään päättynyttä varainhoitovuotta seuraavan varainhoitovuoden heinäkuun 1 päivänä komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Unionin elimen tilinpitäjä toimittaa komission tilinpitäjälle viimeistään 1 päivänä heinäkuuta lisäksi komission tilinpitäjän vahvistamaan määrämuotoon laaditun selvityspaketin konsolidointia varten.

4.   Unionin elimen tilinpitäjä toimittaa tilinpäätöstä koskevan vahvistuskirjeen tilintarkastustuomioistuimelle sekä tiedoksi komission tilinpitäjälle samana päivänä kuin lopullisen tilinpäätöksen.

Lopulliseen tilinpäätökseen liitetään tilinpitäjän ilmoitus, jonka mukaan tilinpäätös on laadittu tämän osaston säännösten sekä sovellettavien kirjanpitoperiaatteiden, -sääntöjen ja -menetelmien mukaisesti.

Unionin elimen lopullinen tilinpäätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan marraskuun 15 päivänä.

5.   Johtaja toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle vastauksen tämän vuosikertomuksessaan esittämiin huomautuksiin viimeistään päättynyttä varainhoitovuotta seuraavan varainhoitovuoden syyskuun 30 päivänä. Unionin elimen vastaukset toimitetaan komissiolle samaan aikaan.

2   LUKU

Kirjanpito ja omaisuusluettelot

1   jakso

Yhteiset säännökset

100 artikla

Kirjanpitojärjestelmä

1.   Unionin elimen kirjanpito on järjestelmä, johon järjestetään talousarviota ja rahoitusta koskevat tiedot ja jonka avulla voidaan kirjata, luokitella ja tallentaa numerotietoja.

2.   Kirjanpitojärjestelmä muodostuu liikekirjanpidosta ja talousarviokirjanpidosta. Molempia hoidetaan kalenterivuosittain ja euromääräisinä.

3.   Tulojen ja menojen hyväksyjä voi myös suorittaa sisäistä laskentaa.

101 artikla

Toimielinten kirjanpitojärjestelmään sovellettavat yhteiset vaatimukset

Komission tilinpitäjä vahvistaa asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 152 artiklan mukaisesti kirjanpidossa noudatettavat säännöt ja yhdenmukaistetun tililuettelon, joita unionin elimen on noudatettava.

2   jakso

Liikekirjanpito ja talousarviokirjanpito

102 artikla

Liikekirjanpito

Liikekirjanpitoon merkitään aikajärjestyksessä kahdenkertaista kirjanpitoa noudattaen tapahtumat ja toimet, jotka vaikuttavat unionin elimen taloudelliseen asemaan ja rahoitustilanteeseen sekä varoihin ja velkoihin.

103 artikla

Liikekirjanpidon kirjaukset

1.   Saldot ja eri tilitapahtumat viedään kirjanpitoon.

2.   Kirjausten, myös niiden oikaisujen, on perustuttava tositteisiin, joilla kirjaukset voidaan todentaa.

3.   Kirjanpitojärjestelmän avulla on kyettävä selkeästi jäljittämään kaikki kirjaukset.

104 artikla

Kirjanpidon oikaisut

Unionin elimen tilinpitäjä tekee varainhoitovuoden päätyttyä ja lopullisen tilinpäätöksen esittämiseen saakka oikaisut, jotka ovat tarpeen oikeat ja riittävät tiedot sisältävän tilinpäätöksen laatimiseksi mutta jotka eivät aiheuta kyseistä varainhoitovuotta koskevia kassastamaksuja tai kassaanmaksuja. Tällaisten oikaisujen on oltava 101 artiklassa tarkoitettujen kirjanpitosääntöjen mukaisia.

105 artikla

Talousarviokirjanpito

1.   Talousarviokirjanpidon avulla voidaan seurata yksityiskohtaisesti unionin elimen talousarvion toteuttamista.

2.   Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi talousarviokirjanpitoon kirjataan kaikki IV osastossa säädetyt talousarvion toteuttamistoimet tuloina ja menoina.

106 artikla

Omaisuusluettelo

1.   Unionin elin laatii kaikista unionin varallisuuden perustana olevista aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä rahoitusomaisuudesta komission tilinpitäjän laatiman mallin mukaiset pysyvät omaisuusluettelot, joihin merkitään omaisuuden määrä ja arvo.

Unionin elimen on tarkistettava, että omaisuusluetteloon tehdyt merkinnät vastaavat todellisuutta.

2.   Unionin elimen aineellisten hyödykkeiden myymisestä on tiedotettava asianmukaisesti.

X   OSASTO

ULKOINEN TARKASTUS, VASTUUVAPAUS JA PETOSTENTORJUNTA

107 artikla

Ulkoinen tarkastus

1.   Riippumaton ulkopuolinen tarkastaja varmistaa, että unionin elimen vuotuisessa kirjanpidossa esitetään asianmukaisesti unionin elimen tulot, menot ja taloudellinen tilanne ennen niiden konsolidointia unionin elimen lopulliseen tilinpäätökseen.

Jollei perustamissäädöksessä toisin säädetä, tilintarkastustuomioistuin laatii unionin elintä koskevan erityisvuosikertomuksen SEUT-sopimuksen 287 artiklan 1 kohdassa esitettyjen vaatimusten mukaisesti.

Tilintarkastustuomioistuin ottaa toisessa alakohdassa tarkoitettua vuosikertomusta laatiessaan huomioon ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun riippumattoman ulkopuolisen tarkastajan suorittaman tarkastustyön sekä tarkastajan havaintojen perusteella toteutetut toimet.

2.   Unionin elin lähettää tilintarkastustuomioistuimelle unionin elimen talousarvion, sellaisena kuin se on lopullisesti hyväksytty. Sen on ilmoitettava tilintarkastustuomioistuimelle viipymättä kaikki 10, 14, 19 ja 23 artiklan nojalla tehdyt päätökset ja toteutetut toimet.

3.   Tilintarkastustuomioistuin suorittaa tarkastuksensa asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 158–163 artiklan mukaisesti.

108 artikla

Vastuuvapausmenettelyn aikataulu

1.   Ennen vuoden n + 2 toukokuun 15 päivää Euroopan parlamentti myöntää neuvoston antamasta suosituksesta johtajalle vastuuvapauden varainhoitovuoden n talousarvion toteuttamisesta, jollei perustamissäädöksessä toisin säädetä. Johtaja ilmoittaa hallintoneuvostolle vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liitettyyn päätöslauselmaan sisältyvistä Euroopan parlamentin huomautuksista.

2.   Jos 1 kohdassa säädettyä määräaikaa ei voida noudattaa, Euroopan parlamentti tai neuvosto antaa johtajalle tiedon siitä, miksi päätöstä on täytynyt lykätä.

3.   Jos Euroopan parlamentti lykkää vastuuvapauden myöntämistä koskevaa päätöstä, johtaja pyrkii yhteistyössä hallintoneuvoston kanssa viipymättä toteuttamaan kaikki toimenpiteet helpottaakseen tämän päätöksen tiellä olevien esteiden poistamista.

109 artikla

Vastuuvapausmenettely

1.   Päätös vastuuvapauden myöntämisestä koskee unionin elimen kaikkien tulojen ja menojen tilejä, talousarvion toteutumaa sekä tilinpäätöslaskelmassa esitettyjä unionin elimen varoja ja velkoja.

2.   Vastuuvapauden myöntämistä varten Euroopan parlamentti tutkii neuvoston jälkeen unionin elimen tilit ja tilinpäätöslaskelmat. Se tutkii myös tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen, jonka liitteinä ovat unionin elimen johtajan vastaukset, sekä asian kannalta merkitykselliset tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset kyseiseltä varainhoitovuodelta ja tilintarkastustuomioistuimen antaman tarkastuslausuman tilitietojen luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta.

3.   Johtaja toimittaa asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 165 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille pyynnöstä kaikki tiedot, joita tarvitaan vastuuvapauden myöntämiseksi talousarvion toteuttamisesta kyseiseltä varainhoitovuodelta.

110 artikla

Jatkotoimenpiteet

1.   Johtaja pyrkii kaikin tavoin toimimaan vastuuvapauden myöntämistä koskevaan Euroopan parlamentin päätökseen liitettyjen huomautusten sekä neuvoston vastuuvapaussuosituksiin liitettyjen huomioiden mukaisesti.

2.   Johtaja antaa Euroopan parlamentin tai neuvoston pyynnöstä selvityksen toimenpiteistä, jotka on toteutettu näiden huomautusten ja huomioiden perusteella. Johtaja toimittaa toimenpiteitä koskevasta selvityksestä jäljennöksen komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle.

111 artikla

Komission, tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan petostentorjuntaviraston suorittamat tarkastukset paikalla

1.   Unionin elin myöntää komission henkilöstölle ja muille komission valtuuttamille henkilöille sekä tilintarkastustuomioistuimelle pääsyn toimipaikkoihinsa ja tiloihinsa sekä kaikkiin tietoihin, mukaan lukien sähköisessä muodossa olevat tiedot, jotka ovat tarpeen tarkastusten suorittamiseksi.

2.   Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi suorittaa tutkimuksia, mukaan lukien paikalla suoritettavia tarkastuksia ja todentamisia, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 (9) sekä neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 (10) vahvistettujen säännösten ja menettelyjen mukaisesti selvittääkseen, onko tämän asetuksen nojalla myönnettyyn avustukseen tai tehtyyn sopimukseen liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

3.   Unionin elimen kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tekemissä sopimuksissa sekä sen muissa sopimuksissa, avustussopimuksissa ja hankintasopimuksissa on nimenomaisesti annettava Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia sekä paikalla suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia toimivaltuuksiensa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 ja 2 kohdan soveltamista.

XI   OSASTO

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

112 artikla

Euroopan parlamentin ja neuvoston esittämät tietopyynnöt

Euroopan parlamentilla, neuvostolla ja komissiolla on oikeus saada unionin elimeltä kaikki tarvittavat tiedot ja selvitykset niiden toimivaltaan kuuluvista talousarvioasioista.

113 artikla

Unionin elimen uuden varainhoitoasetuksen hyväksyminen

Kaikki asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitetut elimet hyväksyvät uuden varainhoitoasetuksen, jonka on määrä tulla voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014 tai joka tapauksessa kuuden kuukauden kuluessa päivästä, jona elin kuuluu kyseisen asetuksen 208 artiklan soveltamisalaan sen takia, että sille on myönnetty rahoitusta talousarviosta.

114 artikla

Unionin elimen varainhoitoasetuksen soveltamissäännöt

Hallintoneuvosto vahvistaa tarvittaessa unionin elimen varainhoitoasetuksen soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt unionin elimen johtajan ehdotuksesta ja komission annettua tähän etukäteen suostumuksensa.

115 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EY, Euratom) N:o 2343/2002 1 päivästä tammikuuta 2014. Asetuksen 40 artiklaa sovelletaan kuitenkin 31 päivään joulukuuta 2014 ja 27 artiklan 4 ja 7 kohtaa 31 päivään joulukuuta 2015 saakka.

116 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014. Tästä poiketen 47 artiklaa ja 82 artiklan 5 kohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2015 ja 32 artiklaa ja 33 artiklan 5 ja 8 kohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2016.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 30 päivänä syyskuuta 2013.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO


(1)  EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(2)  Komission asetus (EY, Euratom) N:o 2343/2002, annettu 19 päivänä marraskuuta 2002, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta (EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72).

(3)  Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2002, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta (EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1).

(4)  Neuvoston asetus (ETY, Euratom) N:o 1182/71, annettu 3 päivänä kesäkuuta 1971, määräaikoihin, päivämääriin ja määräpäiviin sovellettavista säännöistä (EYVL L 124, 8.6.1971, s. 1).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

(7)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1268/2012, annettu 29 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1).

(8)  Neuvoston asetus (EY) N:o 2965/94, annettu 28 päivänä marraskuuta 1994, Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen perustamisesta (EYVL L 314, 7.12.1994, s. 1).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(10)  Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).


7.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 328/69


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1272/2013,

annettu 6 päivänä joulukuuta 2013,

kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (REACH) liitteen XVII muuttamisesta polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta 18 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (1) ja erityisesti sen 68 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Bentso[a]pyreeni, bentso[e]pyreeni, bentso[a]antraseeni, kryseeni, bentso[b]fluoranteeni, bentso[j]fluoranteeni, bentso[k]fluoranteeni ja dibentso[a,h]antraseeni, joista käytetään jäljempänä nimitystä polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH-yhdisteet), luokitellaan aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta 16 päivänä joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (2) liitteen VI mukaan kategoriaan 1B kuuluviksi syöpää aiheuttaviksi aineiksi.

(2)

Näitä PAH-yhdisteitä on monien erilaisten kuluttajille tarkoitettujen esineiden muovi- ja kumiosissa. Niitä esiintyy epäpuhtauksina joissakin kyseisten esineiden valmistuksessa käytettävissä raaka-aineissa, etenkin pehmitinöljyissä ja hiilimustassa. Niitä ei lisätä esineisiin tarkoituksella, eikä niillä ole mitään tiettyä tehtävää muovi- tai kumiosien aineosina.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteessä XVII olevaa nimikettä 28 koskevissa tiedoissa kielletään kyseisten PAH-yhdisteiden myynti yleiseen kulutukseen sellaisenaan tai seoksissa. Lisäksi mainitun asetuksen liitteessä XVII olevaa nimikettä 50 koskevissa tiedoissa rajoitetaan PAH-yhdisteiden esiintymistä renkaiden valmistuksessa käytettävissä pehmitinöljyissä.

(4)

Saksan komissiolle toimittamat tiedot osoittavat, että PAH-yhdisteitä sisältävät esineet voivat aiheuttaa riskin kuluttajien terveydelle nielemisen, ihoadsorption ja joissakin tapauksissa hengityksen kautta.

(5)

Kuluttajille aiheutuvaa riskiä koskeva päätelmä perustuu tiettyjen kuluttajille tarkoitettujen esineiden käytöstä johtuvaan arvioituun ihon kautta tapahtuvaan PAH-yhdisteille altistumiseen pahimmissa realistisesti mahdollisissa käyttöolosuhteissa. Altistumisen todettiin ylittävän muiden PAH-yhdisteiden myrkyllisyyden selvittämisessä sijaisaineena käytetylle bentso[a]pyreenille määritetyt johdetut vähimmäisvaikutustasot (DMEL) (3).

(6)

Komissio arvioi Saksan toimittamat tiedot ja totesi päätelmänään, että PAH-yhdisteitä sisältävistä esineistä aiheutuu kuluttajille riski ja että kyseistä riskiä voitaisiin pienentää rajoituksella. Komissio kuuli myös teollisuutta ja muita sidosryhmiä vaikutuksista, joita aiheutuisi PAH-yhdisteiden rajoittamisesta esineissä, joita kuluttajat voivat käyttää.

(7)

Jotta kuluttajien terveyttä voitaisiin suojella esineissä oleville PAH-yhdisteille altistumisen aiheuttamalta riskiltä, esineissä kosketettavissa olevien muovi- ja kumiosien sisältämien PAH-yhdisteiden pitoisuuksille olisi asetettava raja-arvot ja olisi kiellettävä sellaisten esineiden markkinoille saattaminen, joissa olevat kyseiset osat sisältävät jotakin PAH-yhdistettä yli 1 mg/kg:n pitoisuutena.

(8)

Lasten haavoittuvuus huomioon ottaen olisi vahvistettava alempi raja-arvo. Näin ollen olisi kiellettävä sellaisten lelujen ja lastenhoitotarvikkeiden saattaminen markkinoille, joiden sisältämät kosketettavissa olevat muovi- ja kumiosat sisältävät jotakin PAH-yhdistettä yli 0,5 mg/kg:n pitoisuutena.

(9)

Tämän rajoituksen olisi koskettava ainoastaan sellaisia esineiden osia, jotka joutuvat pitkän aikaa tai toistuvasti lyhyen aikaa suoraan kosketukseen ihmisen ihon tai suuontelon kanssa tavanomaisissa tai kohtuudella odotettavissa olevissa käyttöolosuhteissa. Rajoituksen ei pitäisi koskea sellaisia esineitä tai niiden osia, jotka ovat vain lyhyen aikaa ja satunnaisesti kosketuksissa ihon tai suuontelon kanssa, koska siitä johtuva PAH-yhdisteille altistuminen on merkityksetöntä. Tästä aiheesta olisi tarpeen laatia lisäohjeita.

(10)

Unionin markkinoilla on todettu olevan vaihtoehtoisia raaka-aineita, joiden PAH-pitoisuudet ovat matalia. Niitä ovat muun muassa hiilimusta ja öljyt, jotka täyttävät elintarvikkeiden kanssa kosketukseen joutuvista muovisista materiaaleista ja tarvikkeista 14 päivänä tammikuuta 2011 annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 10/2011 (4) vahvistetut vaatimukset.

(11)

Komission olisi tarkasteltava uudelleen tässä rajoituksessa käytettyjä nykyisiä raja-arvoja, etenkin jos saadaan uutta tieteellistä tietoa esimerkiksi PAH-yhdisteiden siirtymisestä asianomaisten esineiden muovi- ja kumimateriaaleista taikka tietoa vaihtoehtoisista raaka-aineista. Uuden tieteellisen tiedon tarkastelussa olisi otettava huomioon myös testausmenetelmien saatavuus ja luotettavuus.

(12)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1907/2006 olisi muutettava.

(13)

On aiheellista säätää kohtuullisesta määräajasta, jotta asianomaiset sidosryhmät voivat toteuttaa tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden noudattamiseksi tarvittavat mahdolliset toimenpiteet.

(14)

Käytettyjen esineiden sekä tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivänä jakeluketjussa jo olevien esineiden markkinoille saattamista koskevan rajoituksen noudattamista voisi olla vaikea valvoa. Sen vuoksi rajoitusta ei pitäisi soveltaa esineisiin, jotka on saatettu ensimmäisen kerran markkinoille ennen kyseistä päivää.

(15)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 1907/2006 133 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liite XVII tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 27 päivästä joulukuuta 2015.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 6 päivänä joulukuuta 2013.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO


(1)  EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1.

(2)  EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1.

(3)  http://www.echa.europa.eu/documents/10162/13643/information_requirements_part_b_en.pdf

(4)  EUVL L 12, 15.1.2011, s. 1.


LIITE

Lisätään asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteen XVII nimikettä 50 koskevaan sarakkeeseen 2 kohdat 5, 6, 7 ja 8 seuraavasti:

 

”5.

Esineitä ei saa saattaa markkinoille yleiseen kulutukseen toimitettaviksi, jos jokin niissä oleva sellainen kumi- tai muoviosa, joka tavanomaisissa tai kohtuudella ennakoitavissa olevissa käyttöolosuhteissa joutuu pitkän aikaa tai toistuvasti lyhyen aikaa suoraan kosketukseen ihmisen ihon tai suuontelon kanssa, sisältää mitä tahansa luetelluista polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä enemmän kuin 1 mg/kg (0,0001 prosenttia kyseisen osan painosta).

Tällaisia esineitä ovat muun muassa

urheiluvarusteet kuten polkupyörät, golfmailat, muut mailat

kotitalousvälineet, työntökärryt, kävelytelineet

kotikäyttöön tarkoitetut työkalut

vaatteet, jalkineet, käsineet ja urheiluasut

kellon rannekkeet, rannenauhat, naamarit, pääpannat.

6.

Leluja, aktiviteettilelut mukaan lukien, ja lastenhoitotarvikkeita ei saa saattaa markinnoille, jos jokin niissä oleva sellainen kumi- tai muoviosa, joka tavanomaisissa tai kohtuudella ennakoitavissa olevissa käyttöolosuhteissa joutuu pitkän aikaa tai toistuvasti lyhyen aikaa suoraan kosketukseen ihmisen ihon tai suuontelon kanssa, sisältää mitä tahansa luetelluista polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä enemmän kuin 0,5 mg/kg (0,00005 prosenttia kyseisen osan painosta).

7.

Poiketen siitä, mitä 5 ja 6 kohdassa säädetään, kyseisiä kohtia ei sovelleta esineisiin, jotka on saatettu markkinoille ensimmäisen kerran ennen 27 päivää joulukuuta 2015.

8.

Komissio tarkastelee viimeistään 27 päivänä joulukuuta 2017 uudelleen 5 ja 6 kohdan raja-arvoja uuden tieteellisen tiedon perusteella, joka koskee esimerkiksi polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen siirtymistä kyseisissä kohdissa tarkoitetuista esineistä taikka vaihtoehtoisia raaka-aineita, ja tarvittaessa muuttaa kyseisiä kohtia.”


7.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 328/72


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1273/2013,

annettu 6 päivänä joulukuuta 2013,

Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”henkilöliikenteen telemaattiset sovellukset” koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä annetun asetuksen (EU) N:o 454/2011 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta yhteisössä 17 päivänä kesäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/57/EY (1) ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”henkilöliikenteen telemaattiset sovellukset” koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä 5 päivänä toukokuuta 2011 annetun komission asetuksen (EU) N:o 454/2011 (2), jäljempänä ’henkilöliikenteen telemaattista sovellusta koskeva YTE’, 7 artiklassa edellytetään, että asetusta muutetaan ottamalla huomioon henkilöliikenteen telemaattista sovellusta koskevan YTE:n liitteessä I olevassa 7.2 kohdassa kuvatun ensimmäisen vaiheen tulokset.

(2)

Henkilöliikenteen telemaattista sovellusta koskevan YTE:n liitteessä I olevassa 7.2.2.2 kohdassa säädetään, että Euroopan rautatieviraston, jäljempänä ’rautatievirasto’, on arvioitava sidosryhmien tuotoksia tietoteknisten eritelmien, hallinnan kuvauksen ja suuntaviivat sisältävän suunnitelman osalta selvittääkseen, onko halutut tavoitteet saavutettu ensimmäisessä vaiheessa.

(3)

Komissio sai 31 päivänä lokakuuta 2012 Euroopan rautatievirastolta suosituksen ERA/REC/09–2012/INT, johon sisältyy myös useita henkilöliikenteen telemaattista sovellusta koskevan YTE:n muutosluonnoksia.

(4)

Henkilöliikenteen telemaattista sovellusta koskevan YTE:n 7.2.1 kohdan nojalla perustettu ohjauskomitea on keskustellut rautatieviraston suosituksesta ja erityisesti ensimmäisen vaiheen tuotosten oikeudellisesta asemasta. Se päätti muuttaa joidenkin yksityiskohtaisten tietoteknisten eritelmien oikeudellisen aseman soveltamisoppaiksi.

(5)

Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 454/2011 olisi muutettava.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 2008/57/EY 29 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EU) N:o 454/2011 seuraavasti:

a)

Korvataan 4 artikla seuraavasti:

”4 artikla

Rautatieyritysten, infrastruktuurin haltijoiden, asemapäällikköjen, lipunmyyjien ja rautatieviraston on tuettava liitteessä I olevassa 7.3 kohdassa määritellyssä toisessa vaiheessa tehtävää työtä antamalla käyttöön toimintaan ja tekniikkaan liittyviä tietoja ja asiantuntemusta.”

b)

Korvataan 5 artikla seuraavasti:

”5 artikla

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 881/2004 (3) 3 artiklan 2 kohdassa määriteltyjen Euroopan tasolla toimivien edustavien rautatiealan elinten on yhdessä lipunmyyjien edustajan ja eurooppalaisten matkustajien edustajan kanssa kehitettävä edelleen liitteessä I olevassa 7.3 kohdassa kuvattua henkilöliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevaa osajärjestelmää. Euroopan rautatieviraston on asetettava ensimmäisen vaiheen tuotokset (soveltamisoppaat, arkkitehtuuri, hallinnan kuvaus ja suuntaviivat sisältävä suunnitelma) julkisesti saataville verkkosivustollaan.

(3)  EUVL L 164, 30.4.2004, s.1.”"

c)

Korvataan 6 artikla seuraavasti:

”6 artikla

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rautatieyritykset, infrastruktuurin haltijat, asemapäälliköt ja lipunmyyjät saavat tiedon tästä asetuksesta ja nimeävät sen täytäntöönpanon seurantaa varten kansallisen yhteyspisteen. Kansallisten yhteyspisteiden tehtävät kuvataan liitteessä VI.”

d)

Korvataan 7 artikla seuraavasti:

”7 artikla

1.   Tätä asetusta on muutettava ottamalla huomioon liitteessä I olevassa 7.3 kohdassa kuvatun toisen vaiheen tulokset.

2.   Euroopan rautatieviraston on muutettava teknistä asiakirjaa B.60 (Arkkitehtuuri) ottaen huomioon ensimmäisen vaiheen tulokset ja soveltamalla 3 artiklan mukaista menettelyä.”

2 artikla

Muutetaan asetuksen (EU) N:o 454/2011 liitteet tämän asetuksen liitteen I mukaisesti.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä 6 päivänä joulukuuta 2013.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO


(1)  EUVL L 191, 18.7.2008, s. 1.

(2)  EUVL L 123, 12.5.2011, s. 11.


LIITE

Muutetaan asetuksen (EU) N:o 454/2011 liitteet seuraavasti:

1)

Muutetaan liite I seuraavasti:

a)

Korvataan 4.2.1 kohta seuraavasti:

”4.2.1   Aikataulutietojen vaihtaminen

Tässä perusparametrissä määrätään, kuinka rautatieyrityksen on vaihdettava aikataulutietoja.

Tämä perusparametri varmistaa, että jäljempänä määritellyistä tietoelementeistä koostuvat aikataulut asetetaan saataville.

Tämä perusparametri varmistaa lisäksi, että jokaisen rautatieyrityksen on annettava tarkkoja ja ajan tasalla olevia aikataulutietoja.

Tämän perusparametrin määräykset koskevat rautatieyrityksen henkilöliikennettä.

Tähän perusparametriin on liityttävä seuraava prosessi:”

b)

Korvataan 4.2.2 kohta seuraavasti:

”4.2.2   Tariffitietojen vaihtaminen

Tässä perusparametrissä määrätään, kuinka rautatieyrityksen on vaihdettava tariffitietoja.

Tämä perusparametri varmistaa, että jäljempänä määritellyssä muodossa annetut tariffitiedot asetetaan saataville.

Tämän perusparametrin määräykset koskevat kaikkia rautatieyrityksen kansallisesti, kansainvälisesti tai ulkomailla myytävien henkilöliikenteen lippujen hintoja.

Tähän perusparametriin on liityttävä seuraava prosessi:”

c)

Korvataan 4.2.2.1 kohta seuraavasti:

”4.2.2.1   Rautatieyritys antaa omat tariffitietonsa toisten rautatieyritysten, valtuutettujen julkisten elinten ja kolmansien osapuolten käyttöön.

Rautatieyrityksen on matkustajien oikeuksia rajoittamatta ja jakelusopimusten mukaisesti asetettava saataville kaikki tariffitietonsa (hintataulukot mukaan luettuina) takaamalla niiden käyttömahdollisuus niille rautatieyrityksille, joille se antaa jakelusopimusten nojalla luvan myydä lippuja, ja kolmansille osapuolille, joille se antaa jakelusopimusten nojalla luvan myydä lippuja, sekä valtuutetuille julkisille elimille. Rautatieyrityksen on varmistettava, että tariffitiedot ovat tarkkoja ja ajan tasalla. Jos rautatieyritys hoitaa kuljetuspalvelua yhtenä yhteiskuljettajista, rautatieyrityksen on yhdessä toisten yhteiskuljettajien kanssa varmistettava, että tariffitiedot ovat tarkkoja ja ajan tasalla.

Kansainväliseen tai ulkomaan myyntiin tarkoitettujen tariffitietojen on oltava liitteessä IV määritellyn mukaiset.

Kansainväliseen tai ulkomaan myyntiin tarkoitettujen tariffitietojen on oltava saatavilla ainakin yhtä paljon etukäteen kuin liitteessä IV säädetään.

Edellä esitetyn prosessin ja siinä käytettyjen tietojen on oltava kansainväliseen tai ulkomaan myyntiin tarkoitettujen tariffitietojen osalta seuraavien teknisten asiakirjojen mukaisia:

B.1 (ks. liite III),

B.2 (ks. liite III),

B.3 (ks. liite III).

Edellä esitetyn prosessin ja siinä käytettyjen tietojen on kotimaan myyntiin tarkoitettujen tariffitietojen osalta oltava viraston laatimien teknisten asiakirjojen mukaisia (ks. liite II).”

d)

Poistetaan 4.2.6 kohdan johdannossa seuraava virke:

”Tämän perusparametrin elektronisia pyyntöjä/vahvistuksia koskevia määräyksiä sovelletaan, jos pyynnön esittävän ja vastaanottavan osapuolen välillä on sopimus.”

e)

Korvataan 4.2.6.1 kohdassa virke

”Tämän verkkosivuston on oltava niiden Web-sisällön saavutettavuusohjeiden mukainen, joissa otetaan huomioon kuulo- ja/tai näkörajoitteisten henkilöiden tarpeet.”

seuraavasti:

”Tämän verkkosivuston on oltava toimintarajoitteisten henkilöjen saatavilla.”

f)

Korvataan 4.2.6.2 kohta seuraavasti:

”4.2.6.2   Jos rautatieyritys tai lipunmyyjä käyttää liikuntarajoitteisen henkilön avustamista koskevan saatavuustiedustelun/varauspyynnön lähettämiseen tietoteknisiä viestintäkeinoja, kyseisen viestin on täytettävä asiaa koskevat määräykset.

Pyynnön lähettävän jakelujärjestelmän on lähetettävä varausjärjestelmään tiettyä junaa koskeva saatavuustiedustelu/varauspyyntö ja määriteltävä tarvittavan avun tyyppi.

Pyyntöjen/tiedustelujen pääasialliset tyypit ovat:

saatavuustiedustelu

varauspyyntö

osittainen peruutuspyyntö

täydellinen peruutuspyyntö.

Tämä prosessi on käytävä läpi, kun asiakas on lähettänyt rautatieyrityksen tai lipunmyyjän järjestelmään asiaa koskevan pyynnön.

Velvoitteiden täyttämiseksi lähetettävän viestin tietoalkioiden ja sisällön on oltava seuraavien määräysten mukaiset:

niiden on oltava joko teknisessä asiakirjassa B.10 (ks. liite III) määriteltyjen alkioiden mukaiset, missä tapauksessa kaikkien vastaanottavien järjestelmien on kyettävä ymmärtämään viesti ja vastaamaan siihen,

tai niiden on oltava joidenkin muuten määriteltyjen standardien mukaiset, missä tapauksessa vastaanottavan järjestelmän on kyettävä ymmärtämään viesti ja vastaamaan siihen.”

g)

Korvataan liitteessä I oleva 7.2.3 kohta seuraavasti:

”7.2.3   Tuotokset

Ensimmäisen vaiheen tuotoksiin kuuluvat seuraavat:

1.

Soveltamisoppaat, jotka sisältävät toiminnalliset, tekniset ja suorituskykyä koskevat eritelmät, niihin liittyvät tiedot, liitäntöjä koskevat vaatimukset sekä turvallisuutta ja laatua koskevat vaatimukset.

2.

Järjestelmän yleisen arkkitehtuurin hahmotelma.

3.

Suuntaviivat sisältävä suunnitelma, johon sisältyvät seuraavat:

Järjestelmän toteuttamiseksi tarvittavien toimien tunnistaminen.

Siirtymäsuunnitelma, joka sisältää todennettavissa olevien aineellisten välitulosten syntymistä edistävät vaiheet sidosryhmien nykyisten tieto- ja viestintäjärjestelmien puitteista itse järjestelmään saakka siirtymiseen.

Yksityiskohtainen suunnitelma välitavoitteista.

Suuntaviivat sisältävän suunnitelman kriittisten vaiheiden riskinarviointi.

Järjestelmän kehittämiseen ja käyttöön liittyvien elinkaaren aikaisten kokonaiskustannusten arviointi sekä tulevaisuuden investointisuunnitelma ja kustannusten ja hyötyjen arviointi.

4.

Hallinnan kuvausta koskevassa tuotoksessa on esitettävä järjestelmän kehitystä, validointia ja myöhemmin sen käyttöön ottamista ja kentällä tapahtuvaa käyttöä sen koko käyttöiän ajan tukevat asianmukaiset hallintorakenteet, menetelmät ja menettelyt (mukaan lukien tämän YTE:n määräysten nojalla mukana olevien osapuolten välisten erimielisyyksien hallinta).”

h)

Korvataan liitteessä I oleva 7.3 kohta seuraavasti:

”7.3.   Toinen vaihe – kehitystyö

Kaikkien mukana olevien toimijoiden on kehitettävä järjestelmää ensimmäisen vaiheen tuotosten jälkeen seuraavasti:

a)

Projektinhallinta

Järjestelmän asianmukaisen kehitystyön takaamiseksi toimijoiden on asteittain otettava käyttöön teknisessä asiakirjassa B.61 (ks. liite V) kuvattu hallintorakenne.

Kaikkien toimijoiden rooleja ja vastuita on kehitettävä edelleen, kun teknisessä asiakirjassa B.61 kuvattu uusi hallintorakenne otetaan käyttöön.

Ensimmäisessä vaiheessa perustettu ohjauskomitea säilytetään toisessa vaiheessa, kunnes teknisessä asiakirjassa B.61 kuvattu hallintorakenne on täysin toimintakykyinen. Ohjauskomitean työjärjestystä päivitetään myös, jotta voitaisiin ottaa huomioon sen uusi rooli, jonka mukaan sen tehtävänä on seurata uuden hallintorakenteen ja ensimmäisessä vaiheessa kehitetyn arkkitehtuurin käyttöönoton edistymistä sekä järjestelmän kehittämistä yksittäisissä yrityksissä kiinnittäen erityisesti huomiota siihen, että rautatieviraston julkaisemia ja ylläpitämiä soveltamisoppaita noudatetaan. Ennen kuin toinen vaihe vahvistetaan päättyneeksi, ohjauskomitea antaa lausunnon soveltamisoppaiden oikeudellisesta asemasta ja omistusoikeuksista.

Uuden hallintorakenteen oletetaan olevan tämän asetuksen vaatimusten mukainen, kun teknistä asiakirjaa B.61 noudatetaan täysimääräisesti. Kun otetaan huomioon asiakirjan luonne ja jatkuva tarve mukauttaa hallintorakennetta markkinoiden todellisiin tarpeisiin, kaikista asiakirjan määräyksistä poikkeamista olisi kuitenkin viipymättä ilmoitettava ohjauskomitealle, joka arvioi poikkeaman ja päättää, onko teknistä asiakirjaa ja/tai sen oikeudellista asemaa tarpeen muuttaa toisen vaiheen lopussa.

b)

Suuntaviivat sisältävä suunnitelma

Jotta taataan järjestelmän asianmukainen kehitystyö, kaikkien mukana olevien toimijoiden on toimittava yhteistyössä ja pantava järjestelmä täytäntöön noudattaen täysin suuntaviivat sisältävää suunnitelmaa, sellaisena kuin se esitetään rautatieviraston asiakirjassa B.62 (ks. liite V).

c)

Järjestelmän kehitystyö

Kaikkien mukana olevien toimijoiden on toimittava yhteistyössä ja kehitettävä järjestelmän välitysarkkitehtuuria arkkitehtuuria koskevien määräysten mukaisesti, sellaisina kuin ne esitetään rautatieviraston teknisessä asiakirjassa B.60 (ks. liite V).

Kaikkien mukana olevien toimijoiden on toimittava yhteistyössä ja kehitettävä järjestelmää ja sen osia noudattaen mahdollisimman pitkälle soveltamisoppaita, sellaisina kuin ne esitetään seuraavissa teknisissä asiakirjoissa:

 

B.50 (ks. liite III)

 

B.51 (ks. liite III)

 

B.52 (ks. liite III)

 

B.53 (ks. liite III)

 

B.54 (ks. liite III)

 

B.55 (ks. liite III)

 

B.56 (ks. liite III).

Järjestelmän oletetaan olevan tämän asetuksen teknisten vaatimusten mukainen, kun näitä teknisiä asiakirjoja noudatetaan täysimääräisesti. Poikkeamat soveltamisoppaista on ilmoitettava ohjauskomitealle, joka arvioi ne a alakohdassa kuvattujen tehtäviensä yhteydessä. Koska liitteessä III tarkoitetut soveltamisoppaat B50–B56 eivät ole pakollisia eritelmiä, ne eivät kuulu muutoksenhallintajärjestelmän piiriin.”

2)

Korvataan liite III liitteellä III seuraavasti:

”LIITE III

Luettelo teknisistä asiakirjoista

Viite

Nimi

B.1. (V1.1.1)

Kansainväliseen tai ulkomaan myyntiin tarkoitettujen tariffitietojen tietokoneistettu luonti ja vaihto – NRT-liput

B.2. (V1.1)

Kansainväliseen ja ulkomaan myyntiin tarkoitettujen tariffitietojen tietokoneistettu luonti ja vaihto – IRT-liput

B.3. (V1.1)

Kansainväliseen tai ulkomaan myyntiin tarkoitettujen tietojen tietokoneistettu luonti ja vaihto – Erikoistarjoukset

B.4. (V1.1.1)

Aikataulutietojen vaihtoa koskevien EDIFACT-viestien toteuttamista koskevat ohjeet

B.5. (V1.1)

Istuma- ja makuupaikkojen sähköinen varaaminen ja matkustusasiakirjojen tuottaminen sähköisesti – Viestien vaihtaminen

B.6. (V1.1)

Istuma- ja makuupaikkojen sähköinen varaaminen ja kuljetusasiakirjojen tuottaminen sähköisesti (RCT2-standardit)

B.7. (V1.1.1)

Kansainvälisten rautatielippujen kotitulostus

B.8. (V1.1)

Rautatieyritysten, rataverkon haltijoiden ja muiden rautatiekuljetusketjussa mukana olevien yhtiöiden standardin mukaiset numerotunnukset

B.9. (V1.1)

Paikkojen standardin mukaiset numerotunnukset

B.10 (V1.1)

Palvelujen varaaminen sähköisesti liikuntarajoitteisille henkilöille – Viestien vaihto

B.30. (V1.1)

Suunnitelma – henkilöliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevan YTE:n mukaista rautatieyrityksen / rataverkon haltijan viestintää varten tarvittavien tietueiden luettelo

B.50. (V1.0)

Aikataulut – Soveltamisopas

B.51. (V1.0)

Tariffit – Soveltamisopas

B.52. (V1.0)

Varaukset – Soveltamisopas

B.53. (V1.0)

Tilauksen täyttäminen suoraan – Soveltamisopas

B.54. (V1.0)

Tilauksen täyttäminen välillisesti – Soveltamisopas

B.55. (V1.0)

Liikuntarajoitteisen henkilön avustaminen – Soveltamisopas

B.56. (V1.0)

Rautatieyrityksen / infrastruktuurin haltijan viestintä – Soveltamisopas”

3)

Korvataan liitteessä IV olevan C.1 jakson teksti seuraavasti:

”C.1   NRT-tariffit

NRT-tariffien pääasiallisen sisällön on oltava seuraava:

sarjat

tuotteet

palvelut

kuljetusyhtiöiden tunnukset

lippujen hintataulukot

asemaluettelo.

NRT-tariffien on oltava käytettävissä etukäteen myyntiehtojen mukaisesti.”

4)

Lisätään liite V seuraavasti:

”LIITE V

Luettelo teknisistä asiakirjoista välitysarkkitehtuuria, hallinnan kuvausta ja suuntaviivat sisältävää suunnitelmaa varten

Viite

Nimi

B.60 (V1.0)

Henkilöliikenteen telemaattinen sovellus – Välitysarkkitehtuuri

B.61 (V1.0)

Henkilöliikenteen telemaattinen sovellus – Hallinnan kuvaus

B.62 (V1.0)

Henkilöliikenteen telemaattinen sovellus – Suuntaviivat sisältävä suunnitelma”

5)

Lisätään liite VI seuraavasti:

”LIITE VI

Tavara-/henkilöliikenteen telemaattisten sovellusten kansallisen yhteyspisteen tehtävät

1)

Toimii jäsenvaltiossa yhteyspisteenä rautatieviraston, tavara-/henkilöliikenteen telemaattisten sovellusten ohjauskomitean ja rautatiealan toimijoiden (infrastruktuurin haltijat, rautatieyritykset, liikkuvan kaluston haltijat, asemapäälliköt, lipunmyyjät ja järjestöt, joita asia koskee) välillä, jotta voidaan varmistaa, että rautatiealan toimijat ovat sitoutuneet tavara- ja henkilöliikenteen telemaattisiin sovelluksiin ja että he ovat tietoisia yleisestä kehityksestä ja ohjauskomitean päätöksistä.

2)

Välittää jäsenvaltion rautatiealan toimijoiden ongelmat ja kysymykset tavara-/henkilöliikenteen telemaattisten sovellusten ohjauskomitealle puheenjohtajien välityksellä siltä osin kuin ongelmat ovat tiedossa ja ne halutaan tuoda esiin.

3)

Pitää yhteyttä jäsenvaltion rautateiden turvallisuutta ja yhteentoimivuutta käsittelevän komitean jäseneen sen varmistamiseksi, että kyseisen komitean jäsen saa tiedon tavara-/henkilöliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevista kansallisista kysymyksistä ennen kyseisen komitean kutakin kokousta ja että kyseisen komitean päätökset, jotka liittyvät tavara-/henkilöliikenteen telemaattisiin sovelluksiin, annetaan asianmukaisesti tiedoksi asiaan liittyville rautatiealan toimijoille.

4)

Jäsenvaltion on varmistettava, että kaikkiin toimiluvan saaneisiin rautatieyrityksiin ja muihin rautatiealan toimijoihin (infrastruktuurin haltijat, rautatieyritykset, liikkuvan kaluston haltijat, asemapäälliköt ja lipunmyyjät) otetaan yhteyttä ja niille toimitetaan kansallisen yhteyspisteen yhteystiedot ja niitä kehotetaan ottamaan yhteyttä kansalliseen yhteyspisteeseen, jos ne eivät vielä ole sitä tehneet.

5)

Varmistaa, että rautatiealan toimijat, siinä määrin kuin ne tunnetaan kyseisessä jäsenvaltiossa, ovat tietoisia tavara-/henkilöliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevien säännösten mukaisista velvoitteistaan ja siitä, että näitä säännöksiä on noudatettava.

6)

Toimii yhteistyössä jäsenvaltion kanssa sen varmistamiseksi, että perussijaintikoodien syöttämisestä tärkeimpien viitealueiden listaukseen (Central Reference Domain) vastaava yksikkö on nimetty. Nimetyn yksikön tunnistetiedot on ilmoitettava liikenteen ja liikkumisen pääosastolle asianmukaista jakelua varten.

7)

Helpottaa tiedon jakamista jäsenvaltioissa jäsenvaltioiden rautatiealan toimijoiden kesken (infrastruktuurin haltijat, rautatieyritykset, liikkuvan kaluston haltijat, asemapäälliköt, lipunmyyjät ja järjestöt, joita asia koskee).”


7.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 328/79


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1274/2013,

annettu 6 päivänä joulukuuta 2013,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteiden II ja III ja komission asetuksen (EU) N:o 231/2012 liitteen muuttamisesta ja oikaisemisesta tiettyjen elintarvikelisäaineiden osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon elintarvikelisäaineista 16 päivänä joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 (1) ja erityisesti sen 10 artiklan 3 kohdan, 14 artiklan ja 30 artiklan 5 kohdan,

ottaa huomioon elintarvikelisäaineiden, elintarvike-entsyymien ja elintarvikearomien yhtenäisestä hyväksymismenettelystä 16 päivänä joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1331/2008 (2) ja erityisesti sen 7 artiklan 5 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteessä II vahvistetaan unionissa elintarvikkeissa käytettäväksi hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden luettelo ja niiden käyttöä koskevat edellytykset.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteessä III vahvistetaan unionissa elintarvikelisäaineissa, elintarvike-entsyymeissä, elintarvikearomeissa ja ravintoaineissa käytettäväksi hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden luettelo ja niiden käyttöä koskevat edellytykset.

(3)

Komission 9 päivänä maaliskuuta 2012 antamassa asetuksessa (EU) N:o 231/2012 (3) vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteissä II ja III lueteltujen elintarvikelisäaineiden eritelmät.

(4)

Kyseiset luettelot voidaan saattaa ajan tasalle asetuksen (EY) N:o 1331/2008 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua yhteistä menettelyä noudattaen joko komission aloitteesta tai hakemuksen perusteella.

(5)

Eritelmien ajan tasalle saattamisen yhteydessä on tarpeen ottaa huomioon elintarvikelisäaineiden eritelmät ja analyyttiset tekniikat, jotka on esitetty Codex Alimentarius -komission hyväksymissä, FAO:n ja WHO:n yhteisen elintarvikelisäaineita käsittelevän asiantuntijakomitean laatimissa eritelmissä, sekä kansainvälinen elintarvikelisäaineiden numerointijärjestelmä, jäljempänä ’numerointijärjestelmä (4)’.

(6)

Selkeyden vuoksi ja numerointijärjestelmään rekisteröidyn nimen mukaisesti olisi tällä hetkellä sallitun elintarvikeväriaineen ”Briljanttimusta BN, musta PN” (E 151) nimeksi muutettava ”Briljanttimusta PN” unionissa elintarvikkeissa käytettäväksi hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden luettelossa ja niiden käyttöä koskevissa edellytyksissä sekä kyseisen lisäaineen eritelmissä.

(7)

Tällä hetkellä elintarvikelisäaineen ”Leväkaroteenit (E 160a (iv))” eritelmissä oleva määritelmä sisältää seuraavaa: ”Karotenoideja voidaan valmistaa myös Dunaliella salina -levästä, jota kasvaa Whyallan suurissa suolaisissa järvissä Etelä-Australiassa (…)”, millä viitataan levien erityiseen kasvupaikkaan eli Whyallaan. Viime vuosina leväkaroteenien globaali kysyntä on kuitenkin kasvanut, ja Australiaan ja muihin maihin on perustettu uusia suolaisia järviä. FAO:n ja WHO:n yhteisen elintarvikelisäaineita käsittelevän asiantuntijakomitean laatimissa nykyisissä leväkaroteenia koskevissa eritelmissä (5) tai Euroopan elintarviketurvallisuusviraston lausunnossa, joka koskee karotenoidien (E 160a (i)) ja beta-karoteenin (E 160a (ii)) turvallisuuden uudelleenarviointia elintarvikelisäaineena (6), ei ole Dunaliella salina -levän kasvupaikkaa (kasvupaikkoja) koskevaa mainintaa tai rajoitusta. Jotta vältettäisiin markkinahäiriöt, eritelmissä olevaa leväkaroteenien (E 160a (iv)) kuvausta olisi tämän vuoksi muutettava.

(8)

Asetuksessa (EU) N:o 231/2012 olevissa kalsiumbisulfiitin (E 227) ja kaliumbisulfiitin (E 228) eritelmissä on virheitä. Nämä virheet olisi oikaistava.

(9)

Asetuksessa (EU) N:o 231/2012 vahvistetaan myös mikrokiteisen selluloosan (E 460 (i)) eritelmät, joiden mukaan tästä elintarvikelisäaineesta käytetään synonyymia ”selluloosageeli”. Codex Alimentarius on hyväksynyt mikrokiteiselle selluloosalle (E 460 (i)) kaksi nimeä, joten sen nimi numerointijärjestelmässä on ”Mikrokiteinen selluloosa (selluloosageeli)”. Jotta voidaan ottaa huomioon aikaisempi käytäntö (7), varmistaa johdonmukaisuus sekä välttää kaupan häiriöt, elintarvikelisäaineelle (E 460 (i)) olisi hyväksyttävä kaksi nimeä ”Mikrokiteinen selluloosa, selluloosageeli”. Näin ollen nimi ”selluloosageeli” olisi poistettava kyseisen elintarvikelisäaineen eritelmissä olevasta kohdasta ”Synonyymit”, ja elintarvikelisäaineen nimeä olisi muutettava samalla tavoin asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteessä II.

(10)

Selkeyden vuoksi ja numerointijärjestelmään rekisteröidyn nimen mukaisesti olisi elintarvikelisäaineen ”Karboksimetyyliselluloosa, natriumkarboksimetyyliselluloosa, selluloosakumi” (E 466) nimeksi muutettava ”Natriumkarboksimetyyliselluloosa, selluloosakumi” asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteissä II ja III esitetyssä unionissa hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden luettelossa sekä kyseisen lisäaineen eritelmissä.

(11)

Asetuksen (EY) N:o 1331/2008 3 artiklan 2 kohdan mukaan komissio pyytää Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselta, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, lausunnon asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteissä II ja III esitetyn unionissa hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden luettelon saattamiseksi ajan tasalle, paitsi jos kyseisellä ajan tasalle saattamisella ei todennäköisesti ole vaikutusta ihmisten terveyteen. Koska edellä tarkoitetuilla unionin luettelojen ajan tasalle saattamisilla ei todennäköisesti ole vaikutusta ihmisten terveyteen, elintarviketurvallisuusviranomaisen lausuntoa ei ole tarpeen pyytää.

(12)

Sen vuoksi asetuksia (EY) N:o 1333/2008 ja (EU) N:o 231/2012 olisi muutettava ja oikaistava.

(13)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteet II ja III tämän asetuksen liitteen I mukaisesti.

2 artikla

Muutetaan asetuksen (EU) N:o 231/2012 liite tämän asetuksen liitteen II mukaisesti.

3 artikla

Elintarvikelisäaineita ”Briljanttimusta BN, musta PN” (E 151) ja ”Karboksimetyyliselluloosa, natriumkarboksimetyyliselluloosa, selluloosakumi” (E 466) sekä näitä elintarvikelisäaineita sisältäviä elintarvikkeita, jotka on varustettu pakkausmerkinnöillä tai saatettu markkinoille enintään kahdenkymmenenneljän kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta ja jotka eivät ole tämän asetuksen vaatimusten mukaisia, voidaan pitää kaupan varastojen loppumiseen saakka.

4 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 6 päivänä joulukuuta 2013.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO


(1)  EUVL L 354, 31.12.2008, s. 16.

(2)  EUVL L 354, 31.12.2008, s. 1.

(3)  EUVL L 83, 22.3.2012, s. 1.

(4)  International Numbering System for Food Additives (INS).

(5)  Monograph 4 (2007) on CAROTENES (Algae), saatavilla seuraavassa osoitteessa: http://www.fao.org/ag/agn/jecfa-additives/specs/Monograph1/Additive-114.pdf

(6)  EFSA:n elintarvikkeiden lisäaineita ja elintarvikkeisiin lisättäviä ravintoaineita käsittelevä lautakunta (ANS): Scientific Opinion on the re-evaluation of Mixed Carotenes (E 160a (i)) and beta-Carotene (E 160a (ii)) as a food additive. EFSA Journal 2012; 10(3):2593.

(7)  Ehdotettu muutos vastaa muita samanlaisia tapauksia, kuten natriumkarboksimetyyliselluloosa (E 466), silloitettu natriumkarboksimetyyliselluloosa (E 468) ja entsymaattisesti hydrolysoitu karboksimetyyliselluloosa (E 469), joille on annettu kaksi nimeä.


LIITE I

A.

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liite II seuraavasti:

1)

Korvataan A osan taulukossa 3 oleva elintarvikelisäainetta E 151 koskeva kohta seuraavasti:

”E 151

Briljanttimusta PN”

2)

Korvataan B osan

a)

1 kohdassa ”Värit” elintarvikelisäainetta E 151 koskeva kohta seuraavasti:

”E 151

Briljanttimusta PN”

b)

3 kohdassa ”Muut lisäaineet kuin väri- ja makeutusaineet” elintarvikelisäainetta E 466 koskeva kohta seuraavasti:

”E 466

Natriumkarboksimetyyliselluloosa, selluloosakumi”

3)

Korvataan C osan

a)

ryhmässä III ”Elintarvikevärit, joihin sovelletaan yhdistettyä enimmäismäärää” elintarvikelisäainetta E 151 koskeva kohta seuraavasti:

”E 151

Briljanttimusta PN”

b)

ryhmässä I elintarvikelisäainetta E 466 koskeva kohta seuraavasti:

”E 466

Natriumkarboksimetyyliselluloosa, selluloosakumi

quantum satis

4)

Korvataan E osan

a)

elintarvikeryhmässä 09.2 ”Jalostettu kala ja jalostetut kalastustuotteet, myös nilviäiset ja äyriäiset” elintarvikelisäainetta E 151 koskeva kohta seuraavasti:

”E 151

Briljanttimusta PN

100

(35)

Ainoastaan kalatahna ja äyriäistahna.”

b)

elintarvikeryhmässä 09.2 ”Jalostettu kala ja jalostetut kalastustuotteet, myös nilviäiset ja äyriäiset” elintarvikelisäainetta E 151 koskeva kohta seuraavasti:

”E 151

Briljanttimusta PN

250

(36)

Ainoastaan esikypsennetyt äyriäiset.”

c)

elintarvikeryhmässä 09.2 ”Jalostettu kala ja jalostetut kalastustuotteet, myös nilviäiset ja äyriäiset” elintarvikelisäainetta E 151 koskeva kohta seuraavasti:

”E 151

Briljanttimusta PN

100

(37)

Ainoastaan savustettu kala.”

d)

elintarvikeryhmässä 11.4.1 ”Pöytämakeuttajat, nesteenä” elintarvikelisäainetta E 460(i) koskeva kohta seuraavasti:

”E 460 (i)

Mikrokiteinen selluloosa, selluloosageeli

quantum satis

 

 

e)

elintarvikeryhmässä 11.4.3 ”Pöytämakeuttajat, tabletin muodossa” elintarvikelisäainetta E 460(i) koskeva kohta seuraavasti:

”E 460 (i)

Mikrokiteinen selluloosa, selluloosageeli

quantum satis

 

 

f)

elintarvikeryhmässä 01.6.1 ”Maustamaton pastöroitu kerma (paitsi vähärasvaiset kermat)” elintarvikelisäainetta E 466 koskeva kohta seuraavasti:

”E 466

Natriumkarboksimetyyliselluloosa, selluloosakumi

quantum satis

 

 

g)

elintarvikeryhmässä 01.6.2 ”Maustamattomat elävät fermentoidut kermatuotteet ja korviketuotteet, joiden rasvapitoisuus on alle 20 %” elintarvikelisäainetta E 466 koskeva kohta seuraavasti:

”E 466

Natriumkarboksimetyyliselluloosa, selluloosakumi

quantum satis

 

 

h)

elintarvikeryhmässä 11.4.1 ”Pöytämakeuttajat, nesteenä” elintarvikelisäainetta E 466 koskeva kohta seuraavasti:

”E 466

Natriumkarboksimetyyliselluloosa, selluloosakumi

quantum satis

 

 

i)

elintarvikeryhmässä 11.4.2 ”Pöytämakeuttajat, jauheena” elintarvikelisäainetta E 466 koskeva kohta seuraavasti:

”E 466

Natriumkarboksimetyyliselluloosa, selluloosakumi

quantum satis

 

 

j)

elintarvikeryhmässä 11.4.3 ”Pöytämakeuttajat, tabletin muodossa” elintarvikelisäainetta E 466 koskeva kohta seuraavasti:

”E 466

Natriumkarboksimetyyliselluloosa, selluloosakumi

quantum satis

 

 

k)

elintarvikeryhmässä 13.1.5.1 ”Imeväisille erityisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin tarkoitetut ruokavaliovalmisteet ja imeväisille tarkoitetut erityisruokavaliovalmisteet” elintarvikelisäainetta E 466 koskeva kohta seuraavasti:

”E 466

Natriumkarboksimetyyliselluloosa, selluloosakumi

10 000

 

Syntymästä lähtien tuotteissa, jotka on tarkoitettu aineenvaihduntahäiriöiden ruokavaliohoitoon.”

l)

elintarvikeryhmässä 13.1.5.2 ”Direktiivissä 1999/21/EY määritellyt vauvoille ja pikkulapsille erityisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin tarkoitetut ruokavaliovalmisteet” elintarvikelisäainetta E 466 koskeva kohta seuraavasti:

”E 466

Natriumkarboksimetyyliselluloosa, selluloosakumi

10 000

 

Syntymästä lähtien tuotteissa, jotka on tarkoitettu aineenvaihduntahäiriöiden ruokavaliohoitoon.”

m)

elintarvikeryhmässä 14.1.3 ”Hedelmänektarit sellaisina kuin ne määritellään direktiivissä 2001/112/EY; kasvisnektarit ja vastaavat tuotteet” elintarvikelisäainetta E 466 koskeva kohta seuraavasti:

”E 466

Natriumkarboksimetyyliselluloosa, selluloosakumi

quantum satis

 

Ainoastaan perinteiset ruotsalaiset ja suomalaiset sitrushedelmämehut.”

B.

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liite III seuraavasti:

1)

Korvataan 1 osassa elintarvikelisäainetta E 466 koskeva kohta seuraavasti:

”E 466

Natriumkarboksimetyyliselluloosa, selluloosakumi

quantum satis

Kaikki elintarvikelisäaineet”

2)

Korvataan 3 osassa elintarvikelisäainetta E 466 koskeva kohta seuraavasti:

”E 466

Natriumkarboksimetyyliselluloosa,

selluloosakumi

quantum satis

quantum satis

quantum satis

Kyllä”

3)

Korvataan 5 osan A jaksossa elintarvikelisäainetta E 466 koskeva kohta seuraavasti:

”E 466

Natriumkarboksimetyyliselluloosa,

selluloosakumi

quantum satis

Kaikki ravintoaineet

Kyllä”

4)

Korvataan 5 osan B jaksossa elintarvikelisäainetta E 466 koskeva kohta seuraavasti:

”E 466

Natriumkarboksimetyyliselluloosa,

selluloosakumi

Käytettäväksi ravintoainevalmisteissa sillä edellytyksellä, että enimmäismäärä liitteessä II olevan E osan 13.1 kohdassa mainituissa elintarvikkeissa ei ylity

Kaikki ravintoaineet

Imeväisille ja pikkulapsille erityisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin tarkoitetut ruokavaliovalmisteet sellaisina kuin ne on määritelty direktiivissä 1999/21/EY”

5)

Korvataan 6 osan taulukossa 1 elintarvikelisäainetta E 466 koskeva kohta seuraavasti:

”E 466

Natriumkarboksimetyyliselluloosa, selluloosakumi”


LIITE II

Muutetaan asetuksen (EU) N:o 231/2012 liite seuraavasti:

1)

Korvataan kohdassa ”E 160a (iv) Leväkaroteenit” eritelmä määritelmän osalta seuraavasti:

Määritelmä

Karotenoideja voidaan valmistaa myös Dunaliella salina -levästä. Beta-karoteenia saadaan uuttamalla eteerisellä öljyllä. Valmiste on 20–30 % suspensiossa ruokaöljyssä. Trans-/cis-isomeerisuhde on 50/50–71/29.

Tärkein väriainesosa koostuu karotenoideista, joista suurin osa on beta-karoteenia. Myös alfa-karoteenia, luteiinia, zeaksantiinia ja beta-kryptoksantiinia saattaa olla läsnä. Väripigmenttien lisäksi aine voi sisältää raaka-aineessa luonnollisesti esiintyviä öljyjä, rasvoja ja vahoja.”

2)

Muutetaan kohta ”E 151 Briljanttimusta BN, musta PN” seuraavasti:

a)

Korvataan otsikko seuraavasti:

”E 151 BRILJANTTIMUSTA PN”

b)

Korvataan eritelmä määritelmän osalta seuraavasti:

Määritelmä

Briljanttimusta PN koostuu pääosin tetranatrium-4-asetamido-5-hydroksi-6-[7-sulfonaatti-4-(4-sulfonaattifenyyliatso)-1-naftyyliatso]naftaleeni-1,7-disulfonaatista ja toissijaisista väriaineista yhdessä natriumkloridin ja/tai natriumsulfaatin kanssa tärkeimpinä värittöminä ainesosina.

Briljanttimusta PN kuvataan natriumsuolaksi.

Myös kalsium- ja kaliumsuola sallitaan.”

3)

Korvataan kohdassa ”E 227 Kalsiumbisulfiitti” otsikko seuraavasti:

”E 227 KALSIUMVETYSULFIITTI”

4)

Korvataan kohdassa ”E 228 Kaliumbisulfiitti” otsikko seuraavasti:

”E 228 KALIUMVETYSULFIITTI”

5)

Muutetaan kohta ”E 460 (i) Mikrokiteinen selluloosa” seuraavasti:

a)

Korvataan otsikko seuraavasti:

”E 460 (i) MIKROKITEINEN SELLULOOSA, SELLULOOSAGEELI”

b)

Korvataan eritelmä synonyymien osalta seuraavasti:

”Synonyymit”

 

6)

Muutetaan kohta ”E 466 Natriumkarboksimetyyliselluloosa, karboksimetyyliselluloosa, selluloosakumi” seuraavasti:

a)

Korvataan otsikko seuraavasti:

”E 466 NATRIUMKARBOKSIMETYYLISELLULOOSA, SELLULOOSAKUMI”

b)

Korvataan eritelmä synonyymien osalta seuraavasti:

Synonyymit

NaCMC; Natrium CMC”

c)

Korvataan eritelmä määritelmän osalta seuraavasti:

Määritelmä

Natriumkarboksimetyyliselluloosa on selluloosan karboksimetyylieetterin osittainen natriumsuola, kyseistä selluloosaa saadaan suoraan kuitukasvien kannoista”


7.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 328/86


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1275/2013,

annettu 6 päivänä joulukuuta 2013,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/32/EY liitteen I muuttamisesta siltä osin kuin on kyse arseenin, kadmiumin, lyijyn, nitriittien, haihtuvan sinappiöljyn ja haitallisten kasviperäisten epäpuhtauksien enimmäispitoisuuksista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon haitallisista aineista eläinten rehuissa 7 päivänä toukokuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/32/EY (1) ja erityisesti sen 8 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivissä 2002/32/EY kielletään sellaisten rehuksi tarkoitettujen tuotteiden käyttö, joissa haitallisten aineiden pitoisuus ylittää kyseisen direktiivin liitteessä I säädetyt enimmäispitoisuudet.

(2)

Jotkin pitkäaikaisesti käytettävät täydennysrehuvalmisteet, jotka on tarkoitettu erityisravinnoksi ja joiden hivenainepitoisuus on suuri, sisältävät väistämättä arseenia, kadmiumia tai lyijyä sellaisia määriä, jotka ylittävät kyseisille raskasmetalleille täydennysrehussa vahvistetut enimmäispitoisuudet. Kyseisten raskasmetallien korkeammat enimmäispitoisuudet pitkäaikaisesti käytettävissä valmisteissa eivät kuitenkaan aiheuta riskiä eläinten tai ihmisten terveydelle tai ympäristölle, koska näiden pitkäaikaisesti käytettävien valmisteiden käytöstä aiheutuva eläinten altistuminen raskasmetalleille on huomattavasti vähäisempää kuin muiden hivenaineita sisältävien täydennysrehujen tapauksessa. Tämän vuoksi on aiheellista vahvistaa korkeammat enimmäispitoisuudet kyseisille raskasmetalleille tällaisten pitkäaikaisesti käytettävien, suuria hivenainepitoisuuksia sisältävien valmisteiden osalta.

(3)

On saatu tietoja, joista ilmenee, että arseenin pitoisuus rehun lisäaineena käytettävässä ferrokarbonaatissa ylittää tuotantoalueen muutoksen vuoksi joissakin tapauksissa nykyisen enimmäispitoisuuden. Ferrokarbonaatin tarjonnan takaamiseksi Euroopan markkinoilla on aiheellista lisätä arseenin sallittua enimmäispitoisuutta ferrokarbonaatissa. Tämä lisäys ei vaikuta haitallisesti eläinten tai ihmisten terveyteen tai ympäristöön, sillä arseenille täydennysrehussa ja täysrehussa vahvistettu enimmäispitoisuus ei muutu.

(4)

Euroopan unionin vertailulaboratorio rehuissa ja elintarvikkeissa esiintyviä raskasmetalleja varten (EURL–HM) on vastikään havainnut, että kaoliniittisavessa ja kaoliniittisavea sisältävässä rehussa olevan lyijyn määrittämisessä nykyisin käytettävillä erilaisilla uuttomenetelmillä saatujen määritystulosten välillä on merkittävä ero. (2) Aiemmin eri uuttomenetelmien välillä ei ole havaittu merkittäviä eroja kivennäisrehun raskasmetallipitoisuuksissa. (3) Rehun raskasmetallien enimmäismäärät viittaavat lyijyn analyyttiseen määritykseen, jossa uutto tehdään typpihapolla (5 % w/w) 30 minuutin ajan kiehumispisteessä. Tämän vuoksi on aiheellista säätää kyseisen uuttomenetelmän käytöstä kaoliniittisavessa olevan lyijyn määrittämiseksi.

(5)

Nitriitin osalta enimmäismäärää ei tätä nykyä sovelleta sokerijuurikkaasta ja sokeriruo’osta sekä tärkkelystuotannosta saatujen tuotteiden ja sivutuotteiden osalta. Tieteellisen ja teknisen tietämyksen kehityksen perusteella saman olisi pädettävä alkoholijuomien tuotannosta saatuihin tuotteisiin ja sivutuotteisiin.

(6)

Tieteellisen ja teknisen tietämyksen kehityksen perusteella on aiheellista vahvistaa haihtuvan sinappiöljyn enimmäispitoisuus Camelina sativa -kasvissa ja siitä saaduissa tuotteissa samalle tasolle kuin rapsikakkuja koskeva enimmäispitoisuus.

(7)

Brassica-lajit on lueteltu haitallisten kasviperäisten epäpuhtauksien yhteydessä niiden haihtuvan sinappiöljyn (allyyli-isotiosyanaatteina ilmaistuna) suuren pitoisuuden vuoksi. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) totesi lausunnossaan, joka käsitteli glukosinolaatteja (allyyli-isotiosyanaatteja) haitallisina aineina eläinten rehussa (4), että eläimille aiheutuneet haitalliset vaikutukset ovat yleensä korreloineet ruokavalion sisältämien glukosinolaattien kokonaismäärän kanssa. Jos glukosinolaattien kokonaismäärä mitataan, kasveista Brassica juncea ssp., Brassica nigra ja Brassica carinata saatavien tuotteiden esiintymisestä aiheutuvat epäpuhtaudet havaittaisiin myös. Tämän vuoksi on aiheellista poistaa näiden lajien tuotteet, siemeniä lukuun ottamatta, liitteessä I olevasta haitallisia kasviperäisiä epäpuhtauksia käsittelevästä VI jaksosta ja vahvistaa näistä Brassica-lajeista saataville rehuaineille haihtuvan sinappiöljyn osalta sama enimmäispitoisuus kuin rapsikakkuja koskeva enimmäispitoisuus.

(8)

On aiheellista käyttää niitä rehuaineiden nimityksiä, joista säädetään rehuaineluettelosta 16 päivänä tammikuuta 2013 annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 68/2013 (5).

(9)

Sen vuoksi direktiiviä 2002/32/EY olisi muutettava.

(10)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan direktiivin 2002/32/EY liite I tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 6 päivänä joulukuuta 2013.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO


(1)  EYVL L 140, 30.5.2002, s. 10.

(2)  Determination of extractable and total lead in kaolinitic clay. Technical support from the EURL-HM to the Directorate General for Health and Consumers – YTK 69122 – Yhteinen tutkimuskeskus – Vertailumateriaalien ja -mittausten tutkimuslaitos.

(3)  IMEP-111: Total cadmium, lead, arsenic, mercury and copper and extractable cadmium and lead in mineral feed. Report of the eleventh interlaboratory comparison organised by the European Union Reference Laboratory for heavy metals in Feed and Food. – EUR 24758 EN – Yhteinen tutkimuskeskus – Vertailumateriaalien ja -mittausten tutkimuslaitos.

(4)  Opinion of the Scientific Panel on Contaminants in the Food Chain on a request from the European Commission on glucosinolates as undesirable substances in animal feed, The EFSA Journal (2008) 590, 1–76.

(5)  EUVL L 29, 30.1.2013, s. 1.


LIITE

Muutetaan direktiivin 2002/32/EY liite I seuraavasti:

1)

Korvataan I jakson 1 kohta ”Arseeni” seuraavasti:

Haitalliset aineet

Eläinten rehuksi tarkoitetut tuotteet

Enimmäispitoisuus mg/kg (ppm) rehussa, jonka kosteuspitoisuus on 12 %

”1.

Arseeni (1)

Rehuaineet

2

paitsi:

 

viherjauho, sinimailas- ja apilajauho sekä kuivattu sokerijuurikasleike ja melassit ko. leikkeestä

4

palmuydinpuriste

4 (2)

fosfaatit ja kalkkipitoinen merilevä

10

kalsiumkarbonaatti, kalsium- ja magnesiumkarbonaatti (10)

15

magnesiumoksidi, magnesiumkarbonaatti

20

kala, muut vesieläimet ja niistä saatavat tuotteet

25 (2)

merileväjauho ja merilevästä saatavat rehuaineet

40 (2)

Merkkiaineena käytetyt rautahiukkaset

50

Hivenaineyhdisteiden funktionaaliseen ryhmään kuuluvat rehun lisäaineet

30

paitsi:

 

kupari(II)sulfaattipentahydraatti; kupari(II)karbonaatti; dikuparikloriditrihydroksidi, ferrokarbonaatti

50

sinkkioksidi, mangaani(II)oksidi, kupari(II)oksidi

100

Täydennysrehut

4

paitsi:

 

kivennäisrehut

12

lemmikkieläinten täydennysrehu, joka sisältää kalaa, muita vesieläimiä ja niistä saatavia tuotteita ja/tai merileväjauhoa ja merilevästä saatavia muita rehuaineita

10 (2)

pitkäaikaisesti käytettävät rehuvalmisteet, jotka on tarkoitettu erityisravinnoksi ja joiden hivenainepitoisuus on suurempi kuin 100 kertaa täysrehun osalta vahvistettu enimmäispitoisuus

30

Täysrehut

2

paitsi:

 

kalojen ja turkiseläinten täysrehut

10 (2)

lemmikkieläinten täysrehu, joka sisältää kalaa, muita vesieläimiä ja niistä saatavia tuotteita ja/tai merileväjauhoa ja merilevästä saatavia muita rehuaineita

10 (2)”

2)

Korvataan I jakson 2 kohta ”Kadmium” seuraavasti:

Haitalliset aineet

Eläinten rehuksi tarkoitetut tuotteet

Enimmäispitoisuus mg/kg (ppm) rehussa, jonka kosteuspitoisuus on 12 %

”2.

Kadmium

Kasviperäiset rehuaineet

1

Eläinperäiset rehuaineet

2

Kivennäisperäiset rehuaineet

2

paitsi:

 

fosfaatit

10

Hivenaineyhdisteiden funktionaaliseen ryhmään kuuluvat rehun lisäaineet

10

paitsi:

 

kupari(II)oksidi, mangaani(II)oksidi, sinkkioksidi ja mangaani(II)sulfaattimonohydraatti

30

Sidonta-aineiden ja paakkuuntumisenestoaineiden funktionaaliseen ryhmään kuuluvat rehun lisäaineet

2

Esiseokset (6)

15

Täydennysrehut

0,5

paitsi:

 

kivennäisrehut

 

– –

sisältävät < 7 % fosforia (8)

5

– –

sisältävät ≥ 7 % fosforia (8)

0,75 per 1 % fosforia (8), enintään 7,5

lemmikkieläinten täydennysrehut

2

pitkäaikaisesti käytettävät rehuvalmisteet, jotka on tarkoitettu erityisravinnoksi ja joiden hivenainepitoisuus on suurempi kuin 100 kertaa täysrehun osalta vahvistettu enimmäispitoisuus

15

Täysrehut

0,5

paitsi:

 

nautakarjan (vasikoita lukuun ottamatta), lampaiden (karitsoita lukuun ottamatta), vuohien (kilejä lukuun ottamatta) ja kalojen täysrehut

1

lemmikkieläinten täysrehut

2”

3)

Korvataan I jakson 4 kohta ”Lyijy” seuraavasti:

Haitalliset aineet

Eläinten rehuksi tarkoitetut tuotteet

Enimmäispitoisuus mg/kg (ppm) rehussa, jonka kosteuspitoisuus on 12 %

”4.

Lyijy (1)

Rehuaineet

10

paitsi:

 

nurmirehu (3)

30

fosfaatit ja kalkkipitoinen merilevä

15

kalsiumkarbonaatti, kalsium- ja magnesiumkarbonaatti (10)

20

hiivat

5

Hivenaineyhdisteiden funktionaaliseen ryhmään kuuluvat rehun lisäaineet

100

paitsi:

 

sinkkioksidi

400

mangaani(II)oksidi, ferrokarbonaatti, kupari(II)karbonaatti.

200

Sidonta-aineiden ja paakkuuntumisenestoaineiden funktionaaliseen ryhmään kuuluvat rehun lisäaineet

30

paitsi:

 

tuliperäinen klinoptiloliitti, natroliitti-fonoliitti

60

Esiseokset (6)

200

Täydennysrehut

10

paitsi:

 

kivennäisrehut

15

pitkäaikaisesti käytettävät rehuvalmisteet, jotka on tarkoitettu erityisravinnoksi ja joiden hivenainepitoisuus on suurempi kuin 100 kertaa täysrehun osalta vahvistettu enimmäispitoisuus

60

Täysrehut

5

4)

Korvataan I jakson 6 kohta ”Nitriitti” seuraavasti:

Haitalliset aineet

Eläinten rehuksi tarkoitetut tuotteet

Enimmäispitoisuus mg/kg (ppm) rehussa, jonka kosteuspitoisuus on 12 %

”6.

Nitriitti (5)

Rehuaineet

15

paitsi:

 

kalajauho

30

säilörehu

sokerijuurikkaasta ja sokeriruo’osta sekä tärkkelyksen ja alkoholijuomien tuotannosta saatavat tuotteet ja sivutuotteet

Täysrehut

15

paitsi:

 

koirien ja kissojen täysrehu, jonka kosteuspitoisuus on yli 20 %

—”

5)

Korvataan III jakson 5 kohta ”Haihtuva sinappiöljy” seuraavasti:

Haitalliset aineet

Eläinten rehuksi tarkoitetut tuotteet

Enimmäispitoisuus mg/kg (ppm) rehussa, jonka kosteuspitoisuus on 12 %

”5.

Haihtuva sinappiöljy (1)

Rehuaineet

100

paitsi:

 

Camelinansiemenet ja niistä saatavat tuotteet (2), sinapinsiemenistä saatavat tuotteet (2), rapsinsiemenet ja niistä saatavat tuotteet

4 000

Täysrehut

150

paitsi:

 

nautakarjan (vasikoita lukuun ottamatta), lampaiden (karitsoita lukuun ottamatta) ja vuohien (kilejä lukuun ottamatta) täysrehut

1 000

sikojen (porsaita lukuun ottamatta) ja siipikarjan täysrehut

500

6)

Korvataan ”VI Jakso: Haitalliset kasviperäiset epäpuhtaudet” seuraavasti:

”VI JAKSO: HAITALLISET KASVIPERÄISET EPÄPUHTAUDET

Haitalliset aineet

Eläinten rehuksi tarkoitetut tuotteet

Enimmäispitoisuus mg/kg (ppm) rehussa, jonka kosteuspitoisuus on 12 %

1.

Rikkakasvien siemenet ja kokonaiset hedelmät, jotka sisältävät alkaloideja, glukosideja tai muita myrkyllisiä aineita yksinään tai yhdessä

Rehuaineet ja rehuseokset

3 000

Datura sp.

 

1 000

2.

Crotalaria spp.

Rehuaineet ja rehuseokset

100

3.

Ricinus communis L.:n, Croton tiglium L.:n ja Abrus precatorius L.:n siemenet ja kuoret sekä niistä saadut tuotteet (3), yksinään tai yhdessä

Rehuaineet ja rehuseokset

10 (4)

4.

Kuorimaton pyökinpähkinä – Fagus sylvatica L.

Rehuaineet ja rehuseokset

Siemeniä ja hedelmiä tai niistä saatuja tuotteita sallitaan rehuissa ainoastaan niin vähäisiä määriä, ettei niitä voida havaita kvantitatiivisessa määrityksessä

5.

Purghera – Jatropha curcas L.

Rehuaineet ja rehuseokset

Siemeniä ja hedelmiä tai niistä saatuja tuotteita sallitaan rehuissa ainoastaan niin vähäisiä määriä, ettei niitä voida havaita kvantitatiivisessa määrityksessä

6.

Ambrosia spp:n siemenet

Rehuaineet

50

paitsi

 

Hirssi (hirssin, Panicum miliaceum L., jyvät) ja durra (durran, Sorghum bicolor (L) Moench s.l., jyvät), joita ei syötetä suoraan eläimille

200

Rehuseokset, jotka sisältävät jauhamattomia jyviä ja siemeniä

50

7.

Seuraavien siemenet:

Intian sinappi – Brassica juncea (L.) Czern. ja Coss. ssp. integrifolia (West.) Thell.

Sareptan sinappi – Brassica juncea (L.) Czern. ja Coss. ssp. juncea

Kiinalainen sinappi – Brassica juncea (L.) Czern. ja Coss. ssp. juncea var. lutea Batalin

Musta sinappi – Brassica nigra (L.) Koch

Etiopian sinappi – Brassica carinata A. Braun

Rehuaineet ja rehuseokset

Siemeniä sallitaan rehuissa ainoastaan niin vähäisiä määriä, ettei niitä voida havaita kvantitatiivisessa määrityksessä


(1)  Määritettäessä lyijyä kaoliniittisavesta ja kaoliniittisavea sisältävästä rehusta enimmäismäärä viittaa lyijyn analyyttiseen määritykseen, jossa uutto tehdään typpihapolla (5 % w/w) 30 minuutin ajan kiehumispisteessä. Määrityksessä voidaan käyttää vastaavia uuttomenetelmiä, joiden osalta voidaan osoittaa, että niiden uuttotehokkuus on samantasoinen.”

(2)  Toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä vastuussa olevan toimijan on tehtävä määritys osoittaakseen, että glukosinolaattien kokonaispitoisuus on alle 30 mmol/kg. Viitemääritysmenetelmänä on EN-ISO 9167–1:1995.”

(3)  Määritetään toistaiseksi analyyttisen mikroskopian avulla.

(4)  Sisältää myös siementen kuoriosia.”


7.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 328/93


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 1276/2013,

annettu 6 päivänä joulukuuta 2013,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (2) ja erityisesti sen 136 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)

Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 6 päivänä joulukuuta 2013.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

Jerzy PLEWA

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.


LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmansien maiden koodi (1)

Kiinteä tuontiarvo

0702 00 00

AL

45,1

MA

75,2

TN

78,7

TR

84,0

ZZ

70,8

0707 00 05

AL

59,9

MA

154,0

TR

118,1

ZZ

110,7

0709 93 10

MA

147,0

TR

94,4

ZZ

120,7

0805 10 20

AR

28,0

AU

88,3

MA

36,7

TR

54,5

UY

36,0

ZA

56,9

ZW

22,6

ZZ

46,1

0805 20 10

AU

135,6

MA

57,8

ZZ

96,7

0805 20 30, 0805 20 50, 0805 20 70, 0805 20 90

TR

58,3

ZZ

58,3

0805 50 10

TR

68,2

ZZ

68,2

0808 10 80

BA

42,7

MK

32,3

NZ

160,5

US

165,4

ZA

199,9

ZZ

120,2

0808 30 90

TR

130,4

US

211,2

ZZ

170,8


(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


PÄÄTÖKSET

7.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 328/95


EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS,

annettu 9 päivänä lokakuuta 2013,

vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2011, pääluokka II – Eurooppa-neuvosto ja neuvosto

(2013/721/EU)

EUROOPAN PARLAMENTTI, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2011 (1),

ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2011 (COM(2012) 436 – C7-0226/2012) (2),

ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2011 ja toimielinten vastaukset (3),

ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2011 koskevan tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (4),

ottaa huomioon vastuuvapauden myöntämistä varainhoitovuodelta 2011 koskevan päätöksen lykkäämisestä 17. huhtikuuta 2013 tekemänsä päätöksen sekä siihen liitetyn päätöslauselman (5),

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (6) ja erityisesti sen 50, 86, 145, 146 ja 147 artiklan,

ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (7) ja erityisesti sen 164, 165 ja 166 artiklan,

ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (8),

ottaa huomioon työjärjestyksen 77 artiklan ja liitteen VI,

ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan toisen mietinnön (A7-0310/2013),

1.

epää neuvoston pääsihteeriltä vastuuvapauden Eurooppa-neuvoston ja neuvoston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2011;

2.

esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle, Euroopan unionin tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan oikeusasiamiehelle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

Puhemies

Martin SCHULZ

Pääsihteeri

Klaus WELLE


(1)  EUVL L 68, 15.3.2011, s. 1.

(2)  EUVL C 348, 14.11.2012, s. 1.

(3)  EUVL C 344, 12.11.2012, s. 1.

(4)  EUVL C 348, 14.11.2012, s. 130.

(5)  EUVL L 308, 16.11.2013, s. 20.

(6)  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(7)  EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(8)  EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.


EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAU