ISSN 1977-0812

doi:10.3000/19770812.L_2013.320.fin

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 320

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

56. vuosikerta
30. marraskuuta 2013


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET

 

 

2013/694/EU

 

*

Euroopan parlamentin ja Euroopan keskuspankin välinen toimielinten sopimus EKP:lle yhteisessä valvontamekanismissa annettujen tehtävien hoitamiseen liittyvää demokraattista vastuuvelvollisuutta ja valvontaa koskevista käytännön menettelyistä

1

 

 

2013/695/EU

 

*

Neuvoston päätös, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, Euroopan unionin ja Azerbaidžanin tasavallan välisen, viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta

7

 

 

ASETUKSET

 

*

Komission asetus (EU) N:o 1218/2013, annettu 27 päivänä marraskuuta 2013, Alankomaiden lipun alla purjehtivien alusten sillin kalastuksen kieltämisestä alueilla IV ja VIId sekä EU:n vesillä alueella IIa

8

 

*

Komission asetus (EU) N:o 1219/2013, tehty 27 päivänä marraskuuta 2013, Ranskan lipun alla purjehtivien alusten sillin kalastuksen kieltämisestä EU:n ja Norjan vesillä alueella IV linjan 53° 30′ pohjoista leveyttä pohjoispuolella

10

 

*

Komission asetus (EU) N:o 1220/2013, annettu 27 päivänä marraskuuta 2013, Euroopan unionin jäsenvaltion lipun alla purjehtivien alusten turskan kalastuksen kieltämisestä NAFO-alueella 3M

12

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1221/2013, annettu 29 päivänä marraskuuta 2013, kiintiön ulkopuolisen sokerin viennin määrällisen rajoituksen vahvistamisesta markkinointivuoden 2013/2014 loppuun asti annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 476/2013 muuttamisesta ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 968/2013 kumoamisesta

14

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1222/2013, annettu 29 päivänä marraskuuta 2013, propionihapon, natriumpropionaatin ja ammoniumpropionaatin hyväksymisestä märehtijöiden, sikojen ja siipikarjan rehun lisäaineina ( 1 )

16

 

*

Komission asetus (EU) N:o 1223/2013, annettu 29 päivänä marraskuuta 2013, Puolalle ICES-osa-alueilla 22–31 vuodeksi 2013 ja sitä seuraaviksi vuosiksi myönnetyn lohen kalastuskiintiön vähentämisestä vuoden 2012 liikakalastuksen vuoksi

20

 

*

Komission asetus (EU) N:o 1224/2013, annettu 29 päivänä marraskuuta 2013, asetuksen (EY) N:o 800/2008 muuttamisesta sen soveltamisen keston osalta

22

 

 

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1225/2013, annettu 29 päivänä marraskuuta 2013, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

24

 

 

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1226/2013, annettu 29 päivänä marraskuuta 2013, vilja-alalla 1 päivästä joulukuuta 2013 sovellettavien tuontitullien vahvistamisesta

26

 

 

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1227/2013, annettu 29 päivänä marraskuuta 2013, asetuksessa (EY) N:o 1187/2009 tarkoitetussa kiintiössä Dominikaaniseen tasavaltaan vietäviä tiettyjä maitotuotteita koskeviin vientitodistushakemuksiin sovellettavasta jakokertoimesta

29

 

 

PÄÄTÖKSET

 

 

2013/696/YUTP

 

*

Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean päätös EUTM Mali/2/2013, annettu 12 päivänä marraskuuta 2013, osallistujien komitean perustamisesta Malin asevoimien kouluttamiseen osallistumista koskevaa Euroopan unionin sotilasoperaatiota (EUTM Mali) varten

31

 

 

2013/697/YUTP

 

*

Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean päätös EUTM Mali/3/2013, annettu 12 päivänä marraskuuta 2013, kolmansien valtioiden osallistumisen hyväksymisestä Malin asevoimien kouluttamiseen osallistumista koskevaan Euroopan unionin sotilasoperaatioon (EUTM Mali)

33

 

*

Neuvoston päätös 2013/698/YUTP, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, laittomia pienaseita ja kevyitä aseita sekä muita laittomia tavanomaisia aseita ja ampumatarvikkeita koskevan maailmanlaajuisen raportointijärjestelmän tukemiseksi niiden laittoman kaupan riskin pienentämiseksi

34

 

 

2013/699/EU

 

*

Neuvoston päätös, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, yhden latvialaisen jäsenen ja kahden latvialaisen varajäsenen nimeämisestä alueiden komiteaan

43

 

 

2013/700/EU

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 22 päivänä marraskuuta 2013, eurooppalaisen sosiaalitutkimuksen (ESS) perustamisesta eurooppalaisena tutkimusinfrastruktuurikonsortiona (ESS ERIC)

44

 

 

2013/701/EU

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 22 päivänä marraskuuta 2013, biopankkien ja biomolekulaaristen aineistojen tutkimusinfrastruktuurikonsortion (BBMRI-ERIC) perustamisesta eurooppalaisena tutkimusinfrastruktuurikonsortiona

63

 

 

KANSAINVÄLISILLÄ SOPIMUKSILLA PERUSTETTUJEN ELINTEN ANTAMAT SÄÄDÖKSET

 

*

Energiayhteisön ministerineuvoston päätös D/2013/03/MC-EnC energiayhteisön perustamissopimuksen voimassaolon jatkamisesta

81

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET

30.11.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 320/1


Euroopan parlamentin ja Euroopan keskuspankin välinen toimielinten sopimus EKP:lle yhteisessä valvontamekanismissa annettujen tehtävien hoitamiseen liittyvää demokraattista vastuuvelvollisuutta ja valvontaa koskevista käytännön menettelyistä

(2013/694/EU)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN KESKUSPANKKI, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen,

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 6 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan parlamentin työjärjestyksen ja erityisesti sen 127 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille 15 päivänä lokakuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1024/2013 (1) ja erityisesti sen 20 artiklan 8 ja 9 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan parlamentin puhemiehen ja Euroopan keskuspankin pääjohtajan yhteisen lausuman, jonka he antoivat parlamentin äänestäessä asetuksen (EU) N:o 1024/2013 hyväksymisestä,

A.

toteavat, että asetuksella (EU) N:o 1024/2013 annetaan Euroopan keskuspankille (EKP) luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevia erityistehtäviä luottolaitosten toiminnan turvallisuuden ja vakauden sekä rahoitusjärjestelmän vakauden edistämiseksi Euroopan unionissa ja kaikissa yhteiseen valvontamekanismiin osallistuvissa jäsenvaltioissa;

B.

toteavat, että asetuksen (EU) N:o 1024/2013 9 artiklan mukaan EKP on toimivaltainen viranomainen sille kyseisellä asetuksella annettujen valvontatehtävien hoitamiseksi;

C.

toteavat, että valvontatehtävien antaminen EKP:lle tuo sille merkittävän vastuun turvata rahoitusvakaus unionissa käyttämällä valvontavaltuuksiaan mahdollisimman tehokkaalla ja oikein suhteutetulla tavalla;

D.

katsovat, että valvontavaltuuksien siirtämistä unionin tasolle olisi tasapainotettava vastuuvelvollisuutta koskevilla asianmukaisilla vaatimuksilla; toteavat, että asetuksen (EU) N:o 1024/2013 20 artiklan nojalla EKP on siksi vastuussa asetuksen täytäntöönpanosta parlamentille ja neuvostolle, jotka ovat unionin ja jäsenvaltioiden kansalaisia edustavia demokraattisesti oikeutettuja toimielimiä;

E.

toteavat, että asetuksen (EU) N:o 1024/2013 20 artiklan 9 kohdassa säädetään, että EKP tekee vilpitöntä yhteistyötä kaikissa Euroopan parlamentin tekemissä tutkimuksissa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti;

F.

toteavat, että asetuksen (EU) N:o 1024/2013 20 artiklan 8 kohdassa säädetään, että EKP:n valvontaelimen puheenjohtaja käy pyynnöstä luottamuksellisia suullisia keskusteluja valvontatehtävistään suljettujen ovien takana parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien kanssa silloin, kun tällaisia keskusteluja edellytetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisten Euroopan parlamentin toimivaltuuksien käyttämiseksi; toteavat kyseisen artiklan edellyttävän, että tällaisia keskusteluja järjestettäessä taataan täysi luottamuksellisuus niiden salassapitovelvoitteiden mukaisesti, jotka EKP:lle on määrätty asiaa koskevan unionin lainsäädännön mukaisena toimivaltaisena viranomaisena;

G.

toteavat, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaan unionin toimielimet toimivat mahdollisimman avoimesti; edellytyksistä, joiden täyttyessä EKP:n asiakirjat ovat luottamuksellisia, säädetään EKP:n päätöksessä 2004/258/EY (EKP/2004/3) (2); toteavat, että mainitun päätöksen mukaan jokaisella unionin kansalaisella sekä jokaisella luonnollisella henkilöllä, joka asuu jossain jäsenvaltiossa, sekä jokaisella oikeushenkilöllä, jolla on sääntömääräinen kotipaikka jossain jäsenvaltiossa, on oikeus tutustua EKP:n asiakirjoihin kyseisessä päätöksessä määriteltyjen edellytysten ja rajoitusten mukaisesti; toteavat, että mainitun päätöksen mukaan EKP kieltäytyy luovuttamasta tietoja, joiden ilmaiseminen vahingoittaisi tiettyjä erikseen määritettyjä yleisiä tai yksityisiä etuja;

H.

toteavat, että luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvien tietojen julkistaminen ei ole EKP:n vapaasti päätettävissä, vaan siihen sovelletaan asiaa koskevassa unionin lainsäädännössä asetettuja rajoituksia ja ehtoja, jotka koskevat sekä parlamenttia että EKP:tä; Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja EKP:n perussäännön, jäljempänä ’EKPJ:n perussääntö’, 37.2 artiklan nojalla henkilöt, joilla on käytettävissään unionin lainsäädännön mukaan salassa pidettäviä tietoja, ovat tällaisen unionin lainsäädännön alaisia;

I.

toteavat, että asetuksen (EU) N:o 1024/2013 johdanto-osan 55 kappaleessa todetaan, että velvoitteissa raportoida parlamentille olisi noudatettava asianmukaisia salassapitovaatimuksia; mainitun asetuksen johdanto-osan 74 kappaleen ja 27 artiklan 1 kohdan mukaan valvontaelimen ja ohjauskomitean jäsenten sekä valvontatehtäviä hoitavan EKP:n henkilöstön ja osallistuvien jäsenvaltioiden lähetetyn henkilöstön on noudatettava EKPJ:n perussäännön 37 artiklassa ja asiaa koskevissa unionin säädöksissä vahvistettuja salassapitovaatimuksia; toteavat, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 339 artiklan ja EKPJ:n perussäännön 37 artiklan mukaan EKP:n ja kansallisten keskuspankkien päätöksentekoelinten jäseniä ja henkilöstöä sitoo salassapitovelvollisuus;

J.

toteavat, että EKPJ:n perussäännön 10.4 artiklan mukaan EKP:n neuvoston kokoukset ovat luottamuksellisia;

K.

toteavat, että asetuksen (EU) N:o 1024/2013 4 artiklan 3 kohdassa säädetään, että EKP:n on mainitulla asetuksella sille annettujen tehtävien hoitamiseksi sovellettava kaikkea asiaa koskevaa unionin lainsäädäntöä, ja jos kyseinen lainsäädäntö koostuu direktiiveistä, sellaista kansallista lainsäädäntöä, jolla nämä direktiivit saatetaan kansallisen lainsäädännön osaksi;

L.

toteavat, että tulevat muutokset ja mahdolliset asiaa koskevat tulevat säädökset huomioon ottaen luottamuksellisiksi katsottujen tietojen käsittelyä koskevan unionin oikeuden säännöksissä ja erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/36/EU (3) 53–62 artiklassa asetetaan toimivaltaisille viranomaisille ja niiden henkilöstölle tiukkoja salassapitovelvollisuuksia luottolaitosten valvonnan yhteydessä; kaikkia toimivaltaisten viranomaisten palveluksessa olevia tai olleita henkilöitä sitoo salassapitovelvollisuus; luottamuksellisia tietoja, joita he saavat tehtävissään, voidaan ilmaista ainoastaan tiivistetysti tai kootusti siten, ettei niistä voida tunnistaa yksittäisiä luottolaitoksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta rikoslainsäädännön piiriin kuuluvien tapausten käsittelyä;

M.

toteavat, että asetuksen (EU) N:o 1024/2013 27 artiklan 2 kohdan mukaan EKP voi sille kyseisellä asetuksella annettujen tehtävien hoitamiseksi vaihtaa asiaa koskevassa unionin lainsäädännössä vahvistetuin rajoituksin ja edellytyksin tietoja kansallisten tai unionin viranomaisten ja elinten kanssa, kun asiaa koskeva unionin lainsäädäntö sallii kansallisten toimivaltaisten viranomaisten antaa tietoja näille tai kun jäsenvaltiot voivat säätää tällaisesta tietojen antamisesta asiaa koskevan unionin lainsäädännön nojalla;

N.

toteavat, että valvontatietojen salassapitovaatimusten rikkomisen olisi johdettava riittäviin seuraamuksiin; parlamentin olisi tarjottava asianmukainen kehys sellaisten tapausten seurantaa varten, joissa sen jäsenet tai henkilöstö rikkovat salassapitovelvollisuutta;

O.

toteavat, että EKP:n valvontatehtävien suorittamiseen osallistuva henkilöstö on erotettava rahapoliittisten tehtävien hoitoon osallistuvasta henkilöstöstä organisatorisesti niin, että asetusta (EU) N:o 1024/2013 noudatetaan täysimääräisesti;

P.

toteavat, ettei tämä sopimus koske luottamuksellisten tietojen vaihtoa, joka kohdistuu sellaisiin EKP:n rahapoliittisiin tai muihin tehtäviin, jotka eivät kuulu EKP:lle asetuksella (EU) N:o 1024/2013 annettuihin tehtäviin;

Q.

toteavat, ettei tällä sopimuksella rajoiteta kansallisen lainsäädännön mukaista kansallisten toimivaltaisten viranomaisten vastuuvelvollisuutta kansallisille parlamenteille;

R.

toteavat, ettei tämä sopimus ei koske yhteisen valvontamekanismin vastuuvelvollisuutta ja raportointivelvollisuutta neuvostoa, komissiota tai kansallisia parlamentteja kohtaan eikä vaikuta näihin velvollisuuksiin,

SOPIVAT SEURAAVAA:

I   VASTUUVELVOLLISUUS, TIEDONSAANTI JA LUOTTAMUKSELLISUUS

1.   Kertomukset

EKP esittää parlamentille joka vuosi kertomuksen, jäljempänä ’vuosikertomus’, sille asetuksella (EU) N:o 1024/2013 annettujen tehtävien hoidosta. Valvontaelimen puheenjohtaja esittelee vuosikertomuksen parlamentille julkisessa kuulemistilaisuudessa. Vuosikertomusluonnos toimitetaan parlamentille luottamuksellisena yhdellä unionin virallisista kielistä neljä työpäivää ennen kuulemista. Käännökset kaikilla unionin virallisilla kielillä toimitetaan myöhemmin. Vuosikertomuksessa käsitellään muun muassa seuraavia kysymyksiä:

i.

valvontatehtävien suorittaminen,

ii.

tehtävien jakaminen kansallisten valvontaviranomaisten kanssa,

iii.

yhteistyö muiden asiaankuuluvien kansallisten tai unionin viranomaisten kanssa,

iv.

rahapoliittisten tehtävien ja valvontatehtävien erottaminen,

v.

valvontarakenteen ja henkilöstömäärän kehitys ja lähetettyjen kansallisten asiantuntijoiden lukumäärä ja kansallisuus,

vi.

menettelysääntöjen täytäntöönpano,

vii.

valvontamaksujen laskentatapa ja suuruus,

viii.

valvontatehtävien budjetti,

ix.

kokemukset asetuksen (EU) N:o 1024/2013 23 artiklan mukaisesta ilmoittamisesta (asetuksen rikkomisesta ilmoittaminen).

Asetuksen (EU) N:o 1024/2013 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun aloitusvaiheen aikana EKP antaa parlamentille neljännesvuosittaisia kertomuksia asetuksen täytäntöönpanon edistymisestä käytännössä, ja kertomuksissa käsitellään muun muassa seuraavia kysymyksiä:

i.

työn sisäinen valmistelu, organisointi ja suunnittelu,

ii.

konkreettiset järjestelyt rahapoliittisten tehtävien ja valvontatehtävien erottamisvaatimuksen noudattamiseksi,

iii.

yhteistyö muiden toimivaltaisten kansallisten tai unionin viranomaisten kanssa,

iv.

EKP:n valvontatehtäviensä valmistelussa kohtaamat esteet,

v.

ongelmatapaukset ja menettelysääntöjen muutokset.

EKP julkaisee vuosikertomuksen yhteisen valvontamekanismin verkkosivuilla. Tiedotukseen käytettävää EKP:n sähköpostipalvelua laajennetaan niin, että siinä käsitellään erityisesti yhteiseen valvontamekanismiin liittyviä kysymyksiä, ja EKP siirtää sähköpostitse saadun palautteen yhteisen valvontamekanismin verkkosivuille osioon ”Usein kysytyt kysymykset”.

2.   Kuulemiset ja luottamukselliset suulliset keskustelut

Valvontaelimen puheenjohtaja osallistuu valvontatehtävien suorittamista koskeviin sääntömääräisiin julkisiin kuulemisiin parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan pyynnöstä. Parlamentin asiasta vastaava valiokunta ja EKP sopivat seuraavan vuoden aikana järjestettävän kahden tällaisen kuulemistilaisuuden aikataulusta. Sovitun aikataulun muutospyynnöt on esitettävä kirjallisesti.

Lisäksi valvontaelimen puheenjohtaja voidaan kutsua muihin yksittäisiin keskusteluihin, joissa valvontaan liittyviä kysymyksiä käsitellään parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan kanssa.

Jos parlamentin toimivallan käyttäminen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja unionin oikeuden mukaisesti sitä edellyttää, parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja voi pyytää kirjallisesti ja syyt mainiten erityisiä luottamuksellisia kokouksia valvontaelimen puheenjohtajan kanssa. Tällaiset kokoukset järjestetään yhteisesti sovittuna päivänä.

Kaikkiin erityisten luottamuksellisten kokousten osanottajiin sovelletaan samanlaisia salassapitovaatimuksia kuin valvontaelimen jäseniin ja valvonnasta vastaavaan EKP:n henkilöstöön.

Valvontaelimen puheenjohtajan tai parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan perustellusta pyynnöstä ja yhteisestä sopimuksesta sääntömääräisiin kuulemisiin,yksittäisiin keskusteluihin ja luottamuksellisiin kokouksiin voi osallistua valvontaelimessä olevia EKP:n edustajia tai johtavia EKP:n valvontahenkilöstön jäseniä (pääosastojen johtajat ja varajohtajat).

Yhteiseen valvontamekanismiin sovelletaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaista unionin toimielinten avoimuusperiaatetta. Erityisissä luottamuksellisissa kokouksissa on noudatettava avoimuusperiaatetta ja periaatetta, jonka mukaan asian kannalta merkityksellisistä seikoista on tehtävä selkoa. Se käsittää valvontatehtävien suorittamista koskevien luottamuksellisten tietojen vaihdon unionin lainsäädännön asettamissa rajoissa. Tietojen julkistamista voidaan rajoittaa luottamuksellisuutta koskevilla lakisääteisillä rajoituksilla.

Parlamentin ja EKP:n palveluksessa olevat henkilöt eivät saa paljastaa asetuksella (EU) N:o 1024/2013 EKP:lle annettuihin tehtäviin liittyvien toimiensa yhteydessä saamiaan tietoja myöskään tällaisten toimien päättymisen jälkeen tai poistuttuaan palveluksesta.

Sääntömääräisissä kuulemisissa, yksittäisissä keskusteluissa ja luottamuksellisissa kokouksissa voidaan käsitellä kaikkia asetuksen (EU) N:o 1024/2013 kattamia yhteisen valvontamekanismin tehtäviin ja toimintaan liittyviä kysymyksiä.

Luottamuksellisista kokouksista ei laadita pöytäkirjoja eikä muita tallenteita. Lehdistölle tai muille tiedotusvälineille ei anneta mitään lausuntoja. Kunkin luottamuksellisiin keskusteluihin osallistuvan henkilön on joka kerta allekirjoitettava valaehtoinen vakuutus siitä, ettei keskustelujen sisältöä paljasteta kolmansille osapuolille.

Luottamuksellisiin kokouksiin voivat osallistua vain valvontaelimen puheenjohtaja ja parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat. Valvontaelimen puheenjohtaja voi ottaa mukaansa kaksi EKP:n henkilöstön jäsentä ja parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat voivat ottaa mukaansa kaksi parlamentin sihteeristön jäsentä.

3.   Kysymyksiin vastaaminen

EKP vastaa parlamentin sille esittämiin kirjallisiin kysymyksiin kirjallisesti. Parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja välittää kysymykset valvontaelimen puheenjohtajalle. Kysymyksiin vastataan mahdollisimman pian ja joka tapauksessa viiden viikon kuluessa siitä, kun ne on toimitettu EKP:hen.

EKP ja parlamentti varaavat erillisen osan verkkosivuistaan edellä tarkoitetuille kysymyksille ja vastauksille.

4.   Tiedonsaanti

EKP antaa parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle valvontaelimen kokouksesta ainakin kattavan ja informatiivisen pöytäkirjan, josta saa käsityksen käydyistä keskusteluista, sekä sen liitteenä luettelon tehdyistä päätöksistä. Jos EKP:n neuvosto vastustaa valvontaelimen päätösluonnosta asetuksen (EU) N:o 1024/2013 26 artiklan 8 kohdan mukaisesti, EKP:n pääjohtaja ilmoittaa parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajalle vastustuksen syistä noudattaen tässä sopimuksessa tarkoitettuja salassapitovaatimuksia.

Jos luottolaitos joutuu selvitystilaan, kyseistä luottolaitosta koskevat muut kuin luottamukselliset tiedot julkistetaan jälkikäteen, kun asiaa koskevien tietojen julkistamiseen ei enää sovelleta salassapitovaatimusten mukaisia rajoituksia.

Valvontamaksut ja selvitys niiden laskentatavasta julkistetaan EKP:n verkkosivuilla.

EKP julkistaa verkkosivuillaan valvontakäytäntöjään koskevan oppaan.

5.   EKP:n luottamuksellisten tietojen ja asiakirjojen suojaaminen

Parlamentti toteuttaa suojatoimenpiteitä ja toimia, jotka vastaavat EKP:n tietojen ja asiakirjojen arkaluonteisuutta, ja se ilmoittaa asiasta EKP:lle. Julkistettuja tietoja ja asiakirjoja voidaan joka tapauksessa käyttää vain siihen tarkoitukseen, jota varten ne on annettu.

Parlamentin on saatava EKP:n suostumus tietojen julkistamiseen muille henkilöille tai elimille, ja molemmat toimielimet tekevät yhteistyötä kaikissa oikeudellisissa, hallinnollisissa ja muissa menettelyissä, joissa tällaisten tietojen tai asiakirjojen saantia pyydetään. EKP voi pyytää parlamenttia pitämään kaikkien tai tiettyjen julkistettujen tietojen tai asiakirjojen osalta yllä luetteloa henkilöistä, joilla on oikeus saada tällaisia tietoja ja asiakirjoja.

II   VALINTAMENETTELYT

EKP määrittää ja julkistaa valvontaelimen puheenjohtajan valintaperusteet, joiden avulla arvioidaan hakijan ammattitaitoja, rahoituslaitosten ja markkinoiden tuntemusta sekä kokemusta finanssivalvonnasta ja makrovakausvalvonnasta. Perusteita määrittäessään EKP pyrkii mahdollisimman korkeisiin ammattitaitovaatimuksiin ja ottaa huomioon tarpeen turvata unionin edut kokonaisuudessaan ja saada valvontaelimen kokoonpano monipuoliseksi.

Kaksi viikkoa ennen kuin EKP:n neuvosto julkaisee ilmoituksen avoimesta toimesta, parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle ilmoitetaan puheenjohtajan valintaperusteet ja toimenkuva sekä muut yksityiskohtaiset tiedot ”avoimesta valintamenettelystä”, jota EKP:n neuvosto aikoo käyttää puheenjohtajan valinnassa.

EKP:n neuvosto ilmoittaa parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle tiedot puheenjohtajan toimen hakijajoukosta (esimerkiksi hakemusten määrä, ammattitaitoyhdistelmä sekä sukupuoli- ja kansalaisuusjakauma), ja se ilmoittaa myös, mikä on hakijoiden seulontamenetelmä vähintään kaksi ehdokasta käsittävän suppean luettelon laatimiseksi ja EKP:n ehdotuksen tekemiseksi.

EKP antaa parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle suppean luettelon valvontaelimen puheenjohtajaehdokkaista. EKP esittää suppean luettelon vähintään kolme viikkoa ennen kuin se esittää ehdotuksensa puheenjohtajan nimittämiseksi.

Parlamentin asiasta vastaava valiokunta voi esittää EKP:lle valintaperusteita ja suppeaa ehdokasluetteloa koskevia kysymyksiä viikon kuluessa sen vastaanottamisesta. EKP:n on vastattava tällaisiin kysymyksiin kirjallisesti kahden viikon kuluessa.

Hyväksymisprosessi käsittää seuraavat vaiheet:

EKP toimittaa parlamentille puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa koskevat ehdotukset sekä ehdotuksia koskevat kirjalliset perustelut.

Valvontaelimen puheenjohtaja- ja varapuheenjohtajaehdokasta koskeva julkinen kuuleminen järjestetään parlamentin asiasta vastaavassa valiokunnassa.

Parlamentti päättää EKP:n ehdottamasta puheenjohtaja- ja varapuheenjohtajaehdokkaasta äänestämällä asiasta vastaavassa valiokunnassa ja täysistunnossa. Parlamentin on pyrittävä tekemään päätöksensä pääsääntöisesti kuuden viikon kuluessa ehdotuksesta parlamentin kalenteri huomioonottaen.

Jos puheenjohtajaa koskevaa ehdotusta ei hyväksytä, EKP voi päättää, että se joko hyödyntää tointa alun perin hakeneiden henkilöiden muodostamaa hakijajoukkoa tai käynnistää valintaprosessin uudelleen ja laatii ja julkistaa uuden ilmoituksen avoimesta toimesta.

EKP toimittaa parlamentille perusteluineen kaikki ehdotukset, jotka koskevat puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan erottamista tehtävästään.

Hyväksymisprosessi on seuraava:

päätöslauselmaluonnosta koskeva äänestys parlamentin asiasta vastaavassa valiokunnassa; ja

päätöslauselman hyväksyminen tai hylkääminen äänestämällä siitä täysistunnossa.

Jos parlamentti tai neuvosto on ilmoittanut EKP:lle, että se katsoo puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan tehtävästä erottamista koskevien edellytysten täyttyvän asetuksen (EU) N:o 1024/2013 26 artiklan 4 kohdan soveltamiseksi, EKP:n on esitettävä kantansa kirjallisesti neljän viikon kuluessa.

III   TUTKIMUKSET

Jos parlamentti perustaa tutkintavaliokunnan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 226 artiklan ja Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission päätöksen 95/167/EY, Euratom, EHTY (4) nojalla, EKP avustaa unionin lainsäädännön mukaisesti tutkintavaliokuntaa sen tehtävien hoidossa vilpittömän yhteistyön periaatetta noudattaen.

EKP:n avustama tutkintavaliokunta toimii päätöksen 95/167/EY, Euratom, EHTY mukaisesti.

EKP tekee vilpitöntä yhteistyötä asetuksen (EU) N:o 1024/2013 20 artiklan 9 kohdassa tarkoitettujen parlamentin tutkimusten yhteydessä soveltaen samaa kehystä, jota sovelletaan tutkintavaliokuntiin, ja noudattaen samaa luottamuksellisten tietojen suojaa, josta tässä sopimuksessa määrätään luottamuksellisten suullisten kokouksen osalta (I.2).

Kaikkiin parlamentille tutkimusten yhteydessä annettuja tietoja saaviin henkilöihin sovelletaan samanlaisia salassapitovaatimuksia kuin valvontaelimen jäseniin ja EKP:n valvontahenkilöstöön, ja parlamentti ja EKP sopivat toimista, joita toteutetaan tällaisia tietoja koskevan suojan varmistamiseksi.

Jos päätöksen 2004/258/EY mukainen yleisen tai yksityisen edun suojelu edellyttää luottamuksellisuuden säilyttämistä, parlamentti varmistaa, että suoja säilyy, eikä se saa paljastaa mitään tällaisia tietoja.

Päätöksen 95/167/EY, Euratom, EHTY mukaisia unionin toimielinten ja muiden elinten oikeuksia ja velvollisuuksia sovelletaan EKP:hen soveltuvin osin.

Jos päätös 95/167/EY, Euratom, EHTY korvataan jollakin toisella säädöksellä tai sitä muutetaan, tämän sopimuksen III osasta neuvotellaan uudestaan. Ennen kuin asiaan liittyviä osia koskeva uusi sopimus on tehty, tämä sopimus sekä päätös 95/167/EY, Euratom, EHTY, sellaisena kuin se on tämän sopimuksen allekirjoittamishetkellä, pysyvät voimassa.

IV   MENETTELYSÄÄNNÖT

Ennen asetuksen (EU) N:o 1024/2013 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen menettelysääntöjen hyväksymistä EKP antaa parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle tiedot suunniteltujen menettelysääntöjen tärkeimmistä osatekijöistä.

EKP ilmoittaa parlamentille menettelysääntöjen täytäntöönpanosta kirjallisesti parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan kirjallisesta pyynnöstä. EKP ilmoittaa parlamentille myös tarpeesta saattaa menettelysäännöt ajan tasalle.

Menettelysäännöissä käsitellään eturistiriitoihin liittyviä kysymyksiä, ja niillä varmistetaan, että sääntöjä valvonta- ja rahapoliittisten tehtävien erottamisesta noudatetaan.

V   EKP:N HYVÄKSYMÄT SÄÄDÖKSET

EKP ilmoittaa parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle asianmukaisesti menettelyistä (ja aikatauluista), joita se on ottanut käyttöön antaakseen EKP:n asetuksia, päätöksiä, suuntaviivoja ja suosituksia, jäljempänä ’säädökset’, ja joiden yhteydessä on järjestettävä julkinen kuuleminen asetuksen (EU) N:o 1024/2013 mukaisesti.

EKP ilmoittaa parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle erityisesti periaatteet ja indikaattorit sekä tiedot, joita se tavallisesti käyttää säädösten sekä toimintasuositusten laatimisessa, millä pyritään parantamaan avoimuutta ja politiikan johdonmukaisuutta.

EKP toimittaa säädösluonnokset parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle ennen julkisen kuulemismenettelyn aloittamista. Jos parlamentti esittää säädöksistä huomautuksia, niistä voidaan keskustella EKP:n kanssa epävirallisesti. Tällaisia epävirallisia keskusteluja järjestetään samaan aikaan kuin avoimia julkisia kuulemisia, joita EKP järjestää asetuksen (EU) N:o 1024/2013 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Kun EKP on hyväksynyt säädöksen, se lähettää sen parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle. EKP myös tiedottaa parlamentille säännöllisesti kirjallisesti tarpeesta saattaa hyväksytyt säädökset ajan tasalle.

VI   LOPPUMÄÄRÄYKSET

1.

Molemmat toimielimet arvioivat tämän sopimuksen käytännön täytäntöönpanoa kolmen vuoden välein.

2.

Tämä sopimus tulee voimaan asetuksen (EU) N:o 1024/2013 voimaantulopäivänä tai tämän sopimuksen allekirjoittamista seuraavana päivänä sen mukaan, kumpi niistä on myöhempi.

3.

Tietojen luottamuksellisuutta koskevat velvoitteet sitovat molempia toimielimiä myös tämän sopimuksen päätyttyä.

4.

Tämä sopimus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Frankfurt am Mainissa ja Brysselissä 6 päivänä marraskuuta 2013.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Euroopan keskuspankin puolesta

Pääjohtaja

M. DRAGHI


(1)  EUVL L 287, 29.10.2013, s. 63.

(2)  Euroopan keskuspankin päätös 2004/258/EY, tehty 4 päivänä maaliskuuta 2004, Euroopan keskuspankin asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EKP/2004/3) (EUVL L 80, 18.3.2004, s. 42).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338).

(4)  Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission päätös 95/167/EY, Euratom, EHTY, tehty 19 päivänä huhtikuuta 1995, Euroopan parlamentin tutkintaoikeuden käyttämistä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EYVL L 78, 6.4.1995, s. 1).


30.11.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 320/7


NEUVOSTON PÄÄTÖS,

annettu 25 päivänä marraskuuta 2013,

Euroopan unionin ja Azerbaidžanin tasavallan välisen, viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta

(2013/695/EU)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 77 artiklan 2 kohdan a alakohdan yhdessä sen 218 artiklan 5 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Itäistä kumppanuutta koskevan Varsovan huippukokouksen yhteydessä 30 päivänä syyskuuta 2011 annetussa yhteisessä julkilausumassa vahvistetaan poliittinen tuki kansalaisten liikkuvuuden lisäämiselle poistamalla viisumipakko ja vahvistetaan aikomus toteuttaa asteittain toimia viisumivapauden toteuttamiseksi kansalaisten hyväksi sopivassa vaiheessa.

(2)

Neuvosto valtuutti 19 päivänä joulukuuta 2011 komission aloittamaan Azerbaidžanin tasavallan kanssa neuvottelut viisumien myöntämisen helpottamisesta koskevasta sopimuksesta Euroopan unionin ja Azerbaidžanin tasavallan välillä, jäljempänä ’sopimus’. Neuvottelut saatiin menestyksekkäästi päätökseen, kun sopimus parafoitiin 29 päivänä heinäkuuta 2013.

(3)

Sopimus olisi allekirjoitettava unionin puolesta sillä varauksella, että sopimuksen tekeminen saatetaan päätökseen.

(4)

Tällä päätöksellä kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu neuvoston päätöksen 2000/365/EY (1) mukaisesti; Yhdistynyt kuningaskunta ei sen vuoksi osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.

(5)

Tällä päätöksellä kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu neuvoston päätöksen 2002/192/EY (2) mukaisesti; Irlanti ei sen vuoksi osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin.

(6)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Annetaan valtuutus allekirjoittaa Euroopan unionin ja Azerbaidžanin tasavallan välinen viisumien myöntämisen helpottamista koskeva sopimus unionin puolesta sillä varauksella, että sopimuksen tekeminen saatetaan päätökseen (3).

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja valtuutetaan nimeämään yksi tai useampi henkilö, jolla on oikeus allekirjoittaa sopimus unionin puolesta.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 25 päivänä marraskuuta 2013.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

D. PAVALKIS


(1)  Neuvoston päätös 2000/365/EY, tehty 29 päivänä toukokuuta 2000, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin (EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43).

(2)  Neuvoston päätös 2002/192/EY, tehty 28 päivänä helmikuuta 2002, Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin (EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20.

(3)  Sopimuksen teksti julkaistaan yhdessä sen tekemistä koskevan päätöksen kanssa.


ASETUKSET

30.11.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 320/8


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1218/2013,

annettu 27 päivänä marraskuuta 2013,

Alankomaiden lipun alla purjehtivien alusten sillin kalastuksen kieltämisestä alueilla IV ja VIId sekä EU:n vesillä alueella IIa

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, 20 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 (1) ja erityisesti sen 36 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

EU:n vesillä ja tietyillä EU:n ulkopuolisilla vesillä EU:n alusten käytettävissä olevien, kansainvälisten neuvottelujen alaan tai sopimusten soveltamisalaan kuuluvien tiettyjen kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2013 21 päivänä tammikuuta 2013 annetussa neuvoston asetuksessa (EU) N:o 40/2013 (2) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2013.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen alusten mainitussa liitteessä tarkoitetun kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2013 kiintiön.

(3)

Sen vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kiintiön täyttyminen

Tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion vuotta 2013 koskevan kalastuskiintiön katsotaan täyttyneen tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun kalakannan osalta mainitussa liitteessä vahvistetusta päivästä alkaen.

2 artikla

Kiellot

Kielletään tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivilta aluksilta tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröidyiltä aluksilta mainitussa liitteessä tarkoitetun kannan kalastus mainitussa liitteessä vahvistetusta päivästä alkaen. Erityisesti kielletään näillä aluksilla pyydettyjen kyseiseen kantaan kuuluvien kalojen aluksella pitäminen, siirtäminen, jälleenlaivaaminen ja purkaminen mainitun päivän jälkeen.

3 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 27 päivänä marraskuuta 2013.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

Lowri EVANS

Meri- ja kalastusasioiden pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1.

(2)  EUVL L 23, 25.1.2013, s. 54.


LIITE

Nro

65/TQ40

Jäsenvaltio

Alankomaat

Kanta

HER/2A47DX

Laji

Silli (Clupea harengus)

Alue

IV, VIId ja EU:n vedet alueella IIa

Päivämäärä

29.10.2013


30.11.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 320/10


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1219/2013,

tehty 27 päivänä marraskuuta 2013,

Ranskan lipun alla purjehtivien alusten sillin kalastuksen kieltämisestä EU:n ja Norjan vesillä alueella IV linjan 53° 30′ pohjoista leveyttä pohjoispuolella

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, 20 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 (1) ja erityisesti sen 36 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

EU:n vesillä ja tietyillä EU:n ulkopuolisilla vesillä EU:n alusten käytettävissä olevien, kansainvälisten neuvottelujen alaan tai sopimusten soveltamisalaan kuuluvien tiettyjen kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2013 21 päivänä tammikuuta 2013 annetussa neuvoston asetuksessa (EU) N:o 40/2013 (2) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2013.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen alusten mainitussa liitteessä tarkoitetun kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2013 kiintiön.

(3)

Sen vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kiintiön täyttyminen

Tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion vuotta 2013 koskevan kalastuskiintiön katsotaan täyttyneen tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun kalakannan osalta mainitussa liitteessä vahvistetusta päivästä alkaen.

2 artikla

Kiellot

Kielletään tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivilta aluksilta tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröidyiltä aluksilta mainitussa liitteessä tarkoitetun kannan kalastus mainitussa liitteessä vahvistetusta päivästä alkaen. Erityisesti kielletään näillä aluksilla pyydettyjen kyseiseen kantaan kuuluvien kalojen aluksella pitäminen, siirtäminen, jälleenlaivaaminen ja purkaminen mainitun päivän jälkeen.

3 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 27 päivänä marraskuuta 2013.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

Lowri EVANS

Meri- ja kalastusasioiden pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1.

(2)  EUVL L 23, 25.1.2013, s. 54.


LIITE

Nro

63/TQ40

Jäsenvaltio

Ranska

Kanta

HER/4AB.

Laji

Silli (Clupea harengus)

Alue

EU:n ja Norjan vedet alueella IV linjan 53° 30′ pohjoista leveyttä pohjoispuolella

Päivämäärä

24.10.2013


30.11.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 320/12


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1220/2013,

annettu 27 päivänä marraskuuta 2013,

Euroopan unionin jäsenvaltion lipun alla purjehtivien alusten turskan kalastuksen kieltämisestä NAFO-alueella 3M

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, 20 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 (1) ja erityisesti sen 36 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

EU:n vesillä ja tietyillä EU:n ulkopuolisilla vesillä EU:n alusten käytettävissä olevien, kansainvälisten neuvottelujen alaan tai sopimusten soveltamisalaan kuuluvien tiettyjen kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2013 21 päivänä tammikuuta 2013 annetussa neuvoston asetuksessa (EU) N:o 40/2013 (2) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2013.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen alusten mainitussa liitteessä tarkoitetun kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2013 kiintiön.

(3)

Sen vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kiintiön täyttyminen

Tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion vuotta 2013 koskevan kalastuskiintiön katsotaan täyttyneen tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun kalakannan osalta mainitussa liitteessä vahvistetusta päivästä alkaen.

2 artikla

Kiellot

Kielletään tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivilta aluksilta tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröidyiltä aluksilta mainitussa liitteessä tarkoitetun kannan kalastus mainitussa liitteessä vahvistetusta päivästä alkaen. Erityisesti kielletään näillä aluksilla pyydettyjen kyseiseen kantaan kuuluvien kalojen aluksella pitäminen, siirtäminen, jälleenlaivaaminen ja purkaminen mainitun päivän jälkeen.

3 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 27 päivänä marraskuuta 2013.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

Lowri EVANS

Meri- ja kalastusasioiden pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1.

(2)  EUVL L 23, 25.1.2013, s. 54.


LIITE

Nro

66/TQ40

Jäsenvaltio

Euroopan unioni (kaikki jäsenvaltiot)

Kanta

COD/N3M

Laji

Turska (Gadus morhua)

Alue

NAFO 3M

Päivämäärä

15.11.2013


30.11.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 320/14


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 1221/2013,

annettu 29 päivänä marraskuuta 2013,

kiintiön ulkopuolisen sokerin viennin määrällisen rajoituksen vahvistamisesta markkinointivuoden 2013/2014 loppuun asti annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 476/2013 muuttamisesta ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 968/2013 kumoamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1) ja erityisesti sen 61 artiklan ensimmäisen kohdan d alakohdan yhdessä sen 4 artiklan kanssa,

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 318/2006 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä kolmansien maiden kanssa käytävän sokerialan kaupan osalta 30 päivänä kesäkuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 951/2006 (2) ja erityisesti sen 7 e artiklan yhdessä sen 9 artiklan 1 kohdan kanssa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 61 artiklan ensimmäisen kohdan d alakohdan mukaisesti mainitun asetuksen 56 artiklassa tarkoitetun kiintiön ulkopuolella jonakin markkinointivuonna tuotettu sokeri ja isoglukoosi voidaan viedä ainoastaan vahvistettavan määrällisen rajoituksen puitteissa.

(2)

Kiintiön ulkopuolista vientiä koskevat yksityiskohtaiset täytäntöönpanosäännöt vahvistetaan erityisesti vientitodistusten myöntämisen osalta asetuksessa (EY) N:o 951/2006.

(3)

Markkinointivuoden 2013/2014 osalta arvioitiin alun perin, että kiintiön ulkopuolisen sokerin viennin määrällisen rajoituksen vahvistaminen 650 000 tonniin valkoisen sokerin ekvivalenttina vastaisi markkinoiden kysyntää. Tällainen rajoitus vahvistettiin komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 476/2013 (3). Tuoreimpien arvioiden mukaan kiintiön ulkopuolisen sokerin tuotannon odotetaan kuitenkin nousevan määrällisesti jopa 3 600 000 tonniin. Sen vuoksi kiintiön ulkopuoliselle sokerille olisi varmistettava lisämarkkinoita.

(4)

Ottaen huomioon, että WTO:n markkinointivuoden 2013/2014 vientikattoa ei ole vielä saavutettu, kiintiön ulkopuolisen sokerin viennin määrällistä rajoitusta on asianmukaista korottaa 700 000 tonnilla ja lisätä näin unionin sokerintuottajien liiketoimintamahdollisuuksia. Jotta unionin kiintiön ulkopuolisen sokerin tuottajat voisivat hyödyntää vientimarkkinoidensa markkinamahdollisuuksia, korotettujen määrien olisi oltava käytettävissä 2 päivästä joulukuuta 2013.

(5)

Sen vuoksi täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 476/2013 olisi muutettava.

(6)

Jotta kiintiön ulkopuolisen sokerin vientitodistushakemuksia voitaisiin jättää, olisi komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 968/2013 (4) 1 artiklan 3 kohdassa säädetty hakemusten jättämisen keskeyttäminen lakkautettava. Koska täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 968/2013 oikeusvaikutus on lakannut, kyseinen asetus olisi kumottava.

(7)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 476/2013 1 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   CN-koodin 1701 99 valkoisen sokerin ilman vientitukea kiintiön ulkopuolella tapahtuvan viennin osalta asetuksen (EY) N:o 1234/2007 61 artiklan ensimmäisen kohdan d alakohdassa tarkoitettu määrällinen rajoitus on 1 350 000 tonnia markkinointivuonna 2013/2014.”

2 artikla

Kumotaan täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 968/2013.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 2 päivästä joulukuuta 2013.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä marraskuuta 2013.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 178, 1.7.2006, s. 24.

(3)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 476/2013, annettu 23 päivänä toukokuuta 2013, kiintiön ulkopuolisen isoglukoosin ja sokerin viennin määrällisen rajoituksen vahvistamisesta markkinointivuoden 2013/2014 loppuun asti (EUVL L 138, 24.5.2013, s. 5).

(4)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 968/2013, annettu 9 päivänä lokakuuta 2013, kiintiön ulkopuolisen sokerin vientitodistusten myöntämistä koskevan hyväksymisprosentin vahvistamisesta, vientitodistushakemusten hylkäämisestä ja vientitodistushakemusten jättämisen keskeyttämisestä (EUVL L 268, 10.10.2013, s. 12).


30.11.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 320/16


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 1222/2013,

annettu 29 päivänä marraskuuta 2013,

propionihapon, natriumpropionaatin ja ammoniumpropionaatin hyväksymisestä märehtijöiden, sikojen ja siipikarjan rehun lisäaineina

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä ja vahvistetaan perusteet ja menettelyt hyväksynnän myöntämiselle.

(2)

Propionihapon, natriumpropionaatin ja ammoniumpropionaatin hyväksymisestä on jätetty hakemus asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan mukaisesti. Hakemuksen mukana toimitettiin asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti vaadittavat tiedot ja asiakirjat.

(3)

Hakemus koskee propionihapon, natriumpropionaatin ja ammoniumpropionaatin hyväksymistä kaikkien eläinlajien rehun lisäaineina, jotka luokitellaan lisäaineluokkaan ”teknologiset lisäaineet” ja funktionaalisen ryhmään ”säilörehun lisäaineet”. Hakemus koskee myös muita kyseisten aineiden käyttötarkoituksia, joiden osalta ei ole vielä tehty päätöstä.

(4)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, totesi 16 päivänä marraskuuta 2011 antamassaan lausunnossa (2), että propionihapolla, natriumpropionaatilla ja ammoniumpropionaatilla ei ehdotettujen käyttöedellytysten mukaisesti käytettynä ole haitallisia vaikutuksia eläinten terveyteen, ihmisten terveyteen tai ympäristöön. Lausunnossa todettiin niin ikään, että kyseiset aineet parantavat helposti säilöttävien ainesten aerobista stabiiliutta. Elintarviketurvallisuusviranomaisen mukaan erityiset markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa koskevat vaatimukset eivät ole tarpeen. Elintarviketurvallisuusviranomainen vahvisti myös asetuksella (EY) N:o 1831/2003 perustetun vertailulaboratorion toimittaman, rehun lisäaineiden analyysimenetelmiä koskevan raportin.

(5)

Kyseisten aineiden arviointi osoittaa, että asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklassa säädetyt hyväksymisen edellytykset täyttyvät. Sen vuoksi näiden aineiden käyttö tämän asetuksen liitteessä kuvatulla tavalla olisi hyväksyttävä.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Hyväksytään liitteessä eritellyt aineet, jotka kuuluvat lisäaineluokkaan ”teknologiset lisäaineet” ja funktionaaliseen ryhmään ”säilörehun lisäaineet”, eläinten ruokinnassa käytettävinä lisäaineina kyseisessä liitteessä vahvistetuin edellytyksin.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä marraskuuta 2013.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO


(1)  EUVL L 268, 18.10.2003, s. 29.

(2)  EFSA Journal (2011); 9(12):2446.


LIITE

Lisäaineen tunnistenumero

Hyväksynnän haltijan nimi

Lisäaine

Koostumus, kemiallinen kaava, kuvaus, analyysimenetelmä

Eläinlaji tai -ryhmä

Enimmäisikä

Vähimmäispitoisuus

Enimmäispitoisuus

Muut määräykset

Hyväksynnän voimassaolo päättyy

mg/kg täysrehua, jonka kosteuspitoisuus on 12 %

Luokka: teknologiset lisäaineet. Funktionaalinen ryhmä: säilörehun lisäaineet

1k280

Propionihappo

 

Lisäaineen koostumus

Propionihappo ≥ 99,5 %

 

Tehoaineen ominaispiirteiden kuvaus

 

Propionihappo ≥ 99,5 %

 

C3H6O2 CAS-nro 79-09-4

 

Haihtumattomat aineet ≤ 0,01 % kuivaamalla vakiopainoon 140 °C:ssa

 

Aldehydit ≤ 0,1 % formaldehydinä ilmaistuna

 

Valmistettu kemiallisen synteesin avulla

 

Analyysimenetelmä  (1)

Propionihapon määrittäminen kokonaispropionihappopitoisuutena rehun lisäaineesta, esiseoksista ja rehusta: korkean erotuskyvyn ioniekskluusiokromatografia taitekertoimen kanssa (HPLC-UV/RI)

Märehtijät

1.

Samanaikaista käyttöä sallittuina enimmäisannoksina muiden orgaanisten happojen kanssa ei suositella.

2.

Lisäainetta käytetään helposti säilöttävässä materiaalissa (2).

3.

Yhtäaikainen käyttö tehoaineen muiden lähteiden kanssa ei saa ylittää sallittua enimmäispitoisuutta.

4.

Turvallisuus: käsittelyn aikana on käytettävä hengityssuojaa, suojalaseja ja -käsineitä sekä suojaavaa vaatetusta.

20. joulukuuta 2023

Siat

30 000

Siipikarja

10 000

1k281

Natriumpropionaatti

 

Lisäaineen koostumus

Natriumkloridi ≤ 98,5 %

 

Tehoaineen ominaispiirteiden kuvaus

 

Natriumkloridi ≤ 98,5 %

 

C3H5O2Na

 

CAS-nro: 137-40-6

 

Hävikki kuivattaessa: ≤ 4 % kun ainetta on kuivattu 2 tuntia 105 C:ssa

 

Veteen liukenemattomat aineet ≤ 0,1 %

 

Valmistettu kemiallisen synteesin avulla

 

Analyysimenetelmä  (1)

Natriumpropionaattipitoisuuden määrittäminen lisäaineesta:

1)

ioniekskluusiokromatografia refraktometrin taitekerroindetektorin kanssa (HPLC-RI) kokonaispropionaattipitoisuuden määrittämiseksi;

2)

atomiabsorptiospektrometria (AAS) (EN ISO 6869) –kokonaisnatriumpitoisuuden määrittämiseksi.

Propionihapon kokonaispitoisuuden määrittäminen rehun lisäaineesta, esiseoksista, ja rehusta: korkean erotuskyvyn ioniekskluusiokromatografia taitekertoimen kanssa (HPLC-UV/RI)

Märehtijät

1.

Samanaikaista käyttöä sallittuina enimmäisannoksina muiden orgaanisten happojen kanssa ei suositella.

2.

Lisäainetta käytetään helposti säilöttävissä materiaaleissa (2)

3.

Yhtäaikainen käyttö tehoaineen muiden lähteiden kanssa ei saa ylittää sallittua enimmäispitoisuutta.

4.

Turvallisuus: käsittelyn aikana on käytettävä hengityssuojaa, suojalaseja ja -käsineitä sekä suojaavaa vaatetusta.

20. joulukuuta 2023

Siat

30 000 (3)

Siipikarja

10 000 (3)

1k284

Ammoniumpropionaatti

 

Lisäaineen koostumus

Ammoniumpropionaattivalmiste ≥ 19,0 %, propionihappo ≤ 80,0 % ja vesi 30 %

 

Tehoaineen ominaispiirteiden kuvaus

 

Ammoniumpropionaatti: C3H9O2N

 

CAS-nro: 17496-08-1

 

Valmistettu kemiallisen synteesin avulla

 

Analyysimenetelmä  (1)

Ammoniumpropionaattipitoisuuden määrittäminen lisäaineesta:

1)

korkean erotuskyvyn ioniekskluusiokromatografia taitekertoimen kanssa (HPLC-UV/RI) – kokonaispropionaattipitoisuuden määrittämiseksi;

2)

titraus rikkihapolla ja natriumhydroksidilla ammoniakin määrittämiseksi.

Ammoniumpropionaattipitoisuuden määrittäminen kokonaispropionihappona esiseoksista ja rehuista:

korkean erotuskyvyn ioniekskluusiokromatografia taitekertoimen kanssa (HPLC-/RI)

Märehtijät

1.

Samanaikaista käyttöä sallittuina enimmäisannoksina muiden orgaanisten happojen kanssa ei suositella.

2.

Lisäainetta käytetään helposti säilöttävissä aineksissa (2).

3.

Yhtäaikainen käyttö tehoaineen muiden lähteiden kanssa ei saa ylittää sallittua enimmäispitoisuutta.

4.

Turvallisuus: käsittelyn aikana on käytettävä hengityssuojaa, suojalaseja ja -käsineitä sekä suojaavaa vaatetusta.

20. joulukuuta 2023

Siat

30 000 (3)

Siipikarja

10 000 (3)


(1)  Analyysimenetelmiä koskevia yksityiskohtaisia tietoja on saatavissa seuraavasta vertailulaboratorion osoitteesta: http://irmm.jrc.ec.europa.eu/EURLs/EURL_feed_additives/Pages/index.aspx

(2)  Helposti säilöttävä nurmirehu: > 3 % liukoisia hiilihydraatteja tuoreaineessa (esim. kokonainen maissikasvi, raiheinä, kattara tai sokerijuurikasleike). Komission asetus (EY) N:o 429/2008 (EUVL L 133, 22.5.2008, s. 1).

(3)  Propionihappona


30.11.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 320/20


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1223/2013,

annettu 29 päivänä marraskuuta 2013,

Puolalle ICES-osa-alueilla 22–31 vuodeksi 2013 ja sitä seuraaviksi vuosiksi myönnetyn lohen kalastuskiintiön vähentämisestä vuoden 2012 liikakalastuksen vuoksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta 20 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 (1) ja erityisesti sen 105 artiklan 1 ja 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Puolalle myönnettiin neuvoston asetuksella (EU) N:o 1256/2011 (2) lohen kalastuskiintiö unionin vesillä ICES-osa-alueilla 22–31 vuodeksi 2012.

(2)

Komissio havaitsi tarkastettujen sekä ei-tarkastettujen kalastusmatkojen aikana rekisteröityjen tietojen ristiintarkastusten perusteella epäjohdonmukaisuuksia Puolan vuodelta 2012 toimittamissa lohenkalastusta koskevissa tiedoissa. Kyseiset saaliiden koostumusta koskevat epäjohdonmukaisuudet vahvistuivat myös Puolassa asetuksen (EY) N:o 1224/2009 mukaisesti tehtyjen useiden tutkimus- ja tarkistuskäyntien yhteydessä. Komissio voi näiden todisteiden perusteella vahvistaa, että kyseinen jäsenvaltio on ylittänyt vuoden 2012 lohikiintiönsä 1776 kalalla.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1224/2009 105 artiklan 1 kohdassa säädetään, että jos komissio on todennut jonkin jäsenvaltion ylittäneen sille myönnetyt kalastuskiintiöt, komissio tekee vähennyksiä kyseisen jäsenvaltion tuleviin kalastuskiintiöihin.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 1224/2009 105 artiklan 2 kohdassa säädetään, että kalastuskiintiöiden vähentämistä sovelletaan seuraavana vuonna tai seuraavina vuosina.

(5)

On toteutettava vähennykset, jotka ovat tarpeen Puolalle lohen kalastamiseksi vuonna 2013 myönnetyn kiintiön liikakalastuksen korvaamiseksi. Komission määrityksen mukaan liikakalastuksen määrä on alle 100 tonnia. Sen vuoksi vähennykseen ei 105 artiklan 2 kohdan viimeisen virkkeen mukaisesti tulisi soveltaa kerrointa.

(6)

Jos vuotta 2013 koskevan kiintiön käytön perusteella ei kuitenkaan ole tämän asetuksen voimaan tullessa mahdollista ottaa huomioon vähennettäviä määriä kokonaisuudessaan, mahdolliset jäljellä olevat määrät olisi vähennettävä kyseiselle jäsenvaltiolle vuonna 2014 myönnettävissä olevista määristä asetuksen (EY) N:o 1224/2009 (3) 105 artiklan 1, 2 ja 5 kohdan kiintiöiden vähentämistä koskevien suuntaviivojen mukaisesti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Puolalle neuvoston asetuksella (EU) N:o 1256/2011 vuodeksi 2013 myönnettyä lohen (Salmo salar) kalastuskiintiötä unionin vesillä ICES-osa-alueilla 22–31 vähennetään liitteen mukaisesti.

2 artikla

Jos 1 kohdan mukaisesti sovellettavat vähennykset ylittävät vielä käytettävissä olevan kalastuskiintiön määrän, eikä niitä voida toteuttaa kokonaan vuonna 2013, jäljellä olevat määrät vähennetään Puolalle vuonna 2014 unionin vesillä ICES-osa-alueilla 22–31 myönnettävissä olevasta lohen (Salmo salar) kalastuskiintiöstä.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä marraskuuta 2013.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO


(1)  EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1.

(2)  EUVL L 320, 3.12.2011, s. 3.

(3)  EUVL C 72, 10.3.2012, s. 27.


LIITE

Kanta

2012

Vähennys vuonna 2013

Alkuperäinen kiintiö

Mukautettu kiintiö

Vahvistetut saaliit

Kiintiön ja saaliin välinen erotus

(liikakalastus)

SAL/3B23.; SAL/3C22.; SAL/3D24.; SAL/3D25.; SAL/3D26.; SAL/3D27.; SAL/3D28.; SAL/3D29.; SAL/3D30.; SAL/3D31.

7 704

7 704

9 493

–1 776

1 776


30.11.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 320/22


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1224/2013,

annettu 29 päivänä marraskuuta 2013,

asetuksen (EY) N:o 800/2008 muuttamisesta sen soveltamisen keston osalta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 108 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan soveltamisesta tiettyihin valtion monialaisen tuen muotoihin 7 päivänä toukokuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 994/98 (1),

on kuullut neuvoa-antavaa valtiontukikomiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksen (EY) N:o 800/2008 (2) voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2013.

(2)

Komissio käynnisti EU:n valtiontukiuudistuksesta 8 päivänä toukokuuta 2012 antamassaan tiedonannossa (3) valtiontukisääntöjen laaja-alaisen tarkistuksen. Tämän tarkistuksen yhteydessä asetusta (EY) N:o 994/98 on jo muutettu annetulla neuvoston asetuksella (EU) N:o 733/2013 (4). Useat muut valtiontukisäädökset, muun muassa tutkimusta, kehittämistä ja innovointia, ympäristötukea, riskipääomaa ja vaikeuksissa olevien yritysten pelastamista ja rakenneuudistusta koskevat säädökset, ovat edelleen tarkistettavina. Näiden säädösten hyväksyntää ei ole mahdollista saada päätökseen ennen asetuksen (EY) N:o 800/2008 voimassaolon päättymistä. Jotta varmistettaisiin yhdenmukainen lähestymistapa kaikissa valtiontukisäädöksissä, on aiheellista jatkaa asetuksen (EY) N:o 800/2008 soveltamista 30 päivään kesäkuuta 2014.

(3)

Tämän vuoksi asetusta (EY) N:o 800/2008 olisi muutettava.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 800/2008 voimassaoloajan jatkamisen vuoksi jotkin jäsenvaltiot saattavat haluta jatkaa toimenpiteitä, joista on esitetty yhteenvetotiedot kyseisen asetuksen 9 artiklan mukaisesti. Hallinnollisen rasituksen keventämiseksi on aiheellista, että kyseisten toimenpiteiden jatkamista koskevat yhteenvetotiedot olisi katsottava komissiolle toimitetuiksi, jos kyseisiin toimenpiteisiin ei tehdä sisällöllisiä muutoksia.

(5)

Tämän asetuksen olisi tultava voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, jotta asetuksen (EY) N:o 800/2008 soveltamisaikaa olisi mahdollista jatkaa ennen sen voimassaolon päättymistä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 800/2008 45 artiklan toinen kohta seuraavasti:

”Sitä sovelletaan 30 päivään kesäkuuta 2014”.

2 artikla

Kun jäsenvaltio asetuksen (EY) N:o 800/2008 muuttamisen seurauksena haluaa jatkaa toimenpiteitä, joista on toimitettu komissiolle yhteenvetotiedot asetuksen (EY) N:o 800/2008 9 artiklan mukaisesti, kyseisten toimenpiteiden jatkamista koskevat yhteenvetotiedot katsotaan komissiolle toimitetuiksi, jos kyseisiin toimenpiteisiin ei tehdä sisällöllisiä muutoksia.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä 29 päivänä marraskuuta 2013.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO


(1)  EYVL L 142, 14.5.1998, s. 1.

(2)  Komission asetus (EY) N:o 800/2008, annettu 6 päivänä elokuuta 2008, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti (EUVL L 214, 9.8.2008, s. 3).

(3)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – EU:n valtiontukiuudistus, 8.5.2012, COM(2012) 209 final.

(4)  EUVL L 204, 31.7.2013, s. 11.


30.11.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 320/24


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 1225/2013,

annettu 29 päivänä marraskuuta 2013,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (2) ja erityisesti sen 136 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)

Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä marraskuuta 2013.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

Jerzy PLEWA

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.


LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmansien maiden koodi (1)

Kiinteä tuontiarvo

0702 00 00

AL

61,5

MA

45,9

TR

88,1

ZZ

65,2

0707 00 05

AL

50,7

EG

200,0

TR

132,3

ZZ

127,7

0709 91 00

EG

200,0

ZZ

200,0

0709 93 10

MA

133,5

TR

110,1

ZZ

121,8

0805 20 10

AU

135,4

MA

64,3

PE

131,0

TR

100,8

ZA

150,1

ZZ

116,3

0805 20 30, 0805 20 50, 0805 20 70, 0805 20 90

IL

59,5

PE

74,3

SZ

43,6

TR

63,7

UY

92,4

ZZ

66,7

0805 50 10

TR

71,5

ZZ

71,5

0808 10 80

AU

125,0

BA

45,7

MK

36,9

US

151,9

ZA

93,4

ZZ

90,6

0808 30 90

TR

118,4

ZZ

118,4


(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


30.11.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 320/26


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 1226/2013,

annettu 29 päivänä marraskuuta 2013,

vilja-alalla 1 päivästä joulukuuta 2013 sovellettavien tuontitullien vahvistamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä vilja-alan tuontitullien osalta 20 päivänä heinäkuuta 2010 annetun komission asetuksen (EU) N:o 642/2010 (2) ja erityisesti sen 2 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 136 artiklan 1 kohdassa säädetään, että CN-koodeihin 1001 19 00, 1001 11 00, ex 1001 91 20 (tavallinen vehnä, siemenvilja), ex 1001 99 00 (korkealaatuinen tavallinen vehnä, muu kuin siemenvilja), 1002 10 00, 1002 90 00, 1005 10 90, 1005 90 00, 1007 10 90 ja 1007 90 00 kuuluvien tuotteiden tuontitulli on sama kuin näiden tuotteiden tuontihetkellä voimassa oleva interventiohinta, jota korotetaan 55 prosentilla ja josta vähennetään kyseiseen lähetykseen sovellettava cif-tuontihinta. Tuontitulli ei kuitenkaan voi olla suurempi kuin yhteisen tullitariffin tullit.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 136 artiklan 2 kohdassa säädetään, että mainitun artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuontitullin laskemista varten kyseisille tuotteille vahvistetaan säännöllisesti edustavat cif-tuontihinnat.

(3)

Asetuksen (EU) N:o 642/2010 2 artiklan 2 kohdan mukaan CN-koodeihin 1001 19 00, 1001 11 00, ex 1001 91 20 (tavallinen vehnä, siemenvilja), ex 1001 99 00 (korkealaatuinen tavallinen vehnä, muu kuin siemenvilja), 1002 10 00, 1002 90 00, 1005 10 90, 1005 90 00, 1007 10 90 ja 1007 90 00 kuuluvien tuotteiden tuontitullin laskemisessa käytetään kyseisen asetuksen 5 artiklan mukaisesti määriteltyä päivittäistä edustavaa cif-tuontihintaa.

(4)

Tuontitullit olisi vahvistettava 1 päivästä joulukuuta 2013 alkavalle ajanjaksolle, ja niitä olisi sovellettava kunnes uusi vahvistus tulee voimaan,

(5)

Koska on tarpeen varmistaa, että tätä toimenpidettä sovelletaan mahdollisimman pian päivitettyjen tietojen saataville asettamisen jälkeen, tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 136 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut vilja-alan tuontitullit vahvistetaan, liitteessä II lueteltujen tekijöiden perusteella, tämän asetuksen liitteessä I 1 päivästä joulukuuta 2013 alkaen.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä marraskuuta 2013.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

Jerzy PLEWA

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 187, 21.7.2010, s. 5.


LIITE I

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 136 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin 1 päivästä joulukuuta 2013 sovellettavat tuontitullit

CN-koodi

Tavaran kuvaus

Tuontitulli (1)

(euroa/tonni)

1001 19 00

1001 11 00

Durum VEHNÄ, korkealaatuinen

0,00

keskilaatuinen

0,00

Heikkolaatuinen

0,00

ex 1001 91 20

Tavallinen VEHNÄ, siemenvilja

0,00

ex 1001 99 00

Tavallinen VEHNÄ, korkealaatuinen, muu kuin siemenvilja

0,00

1002 10 00

1002 90 00

RUIS

0,00

1005 10 90

MAISSI, siemenvilja, muu kuin hybridi

0,00

1005 90 00

MAISSI, muu kuin siemenvilja (2)

0,00

1007 10 90

1007 90 00

DURRA, muu kuin kylvämiseen tarkoitettu hybridi

0,00


(1)  Tavaran tuojaan voidaan soveltaa asetuksen (EU) N:o 642/2010 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti seuraavia tullinalennuksia:

3 euroa/tonni, kun purkamissatama sijaitsee Välimerellä (Gibraltarinsalmelta Välimerelle) tai Mustallamerellä ja tavarat saapuvat unioniin Atlantin valtameren tai Suezin kanavan kautta,

2 euroa/tonni, kun purkamissatama sijaitsee Tanskassa, Virossa, Irlannissa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Suomessa, Ruotsissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa tai Pyreneiden niemimaan Atlantin puoleisella rannikolla, jos tavarat saapuvat unioniin Atlantin valtameren kautta.

(2)  Tuojaan voidaan soveltaa kiinteämääräistä alennusta 24 euroa tonnilta, jos asetuksen (EU) N:o 642/2010 3 artiklassa vahvistetut edellytykset täyttyvät.


LIITE II

Liitteessä I vahvistettujen tullien laskemista koskevat tekijät

15.11.2013-28.11.2013

1.

Asetuksen (EU) N:o 642/2010 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun viitejakson keskiarvot:

(EUR/t)

 

Vehnä (1)

Maissi

Durumvehnä, korkealaatuinen

Durumvehnä, keskilaatuinen (2)

Durumvehnä, heikkolaatuinen (3)

Pörssi

Minnéapolis

Chicago

Noteeraus

203,08

122,01

FOB-hinta USA

222,66

212,66

192,66

Palkkio Meksikonlahdella

28,32

Palkkio Suurilla järvillä

37,83

2.

Asetuksen (EU) N:o 642/2010 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun viitejakson keskiarvot:

Rahtikustannukset: Meksikonlahti–Rotterdam

17,27 EUR/t

Rahtikustannukset: Suuret järvet–Rotterdam:

51,31 EUR/t


(1)  Sisältää palkkion 14 euroa/t (asetuksen (EU) N:o 642/2010 5 artiklan 3 kohta).

(2)  Alennus 10 euroa/t (asetuksen (EU) N:o 642/2010 5 artiklan 3 kohta).

(3)  Alennus 30 euroa/t (asetuksen (EU) N:o 642/2010 5 artiklan 3 kohta).


30.11.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 320/29


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 1227/2013,

annettu 29 päivänä marraskuuta 2013,

asetuksessa (EY) N:o 1187/2009 tarkoitetussa kiintiössä Dominikaaniseen tasavaltaan vietäviä tiettyjä maitotuotteita koskeviin vientitodistushakemuksiin sovellettavasta jakokertoimesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista erityissäännöistä maidon ja maitotuotteiden vientitodistusten ja vientitukien osalta 27 päivänä marraskuuta 2009 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1187/2009 (2) ja erityisesti sen 31 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1187/2009 III luvussa olevassa 3 jaksossa vahvistetaan menettely, jonka mukaisesti myönnetään vientitodistukset Dominikaaniseen tasavaltaan vietäville tietyille maitotuotteille kyseistä maata varten avatussa kiintiössä.

(2)

Kyseisen jakson, sellaisena kuin se on muutettuna komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 990/2013 (3), säännöt antavat toimijoille mahdollisuuden jättää vientitodistushakemuksia 1 päivästä 10 päivään marraskuuta, jos asetuksen (EY) N:o 1187/2009 29 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun todistushakemusten jättöajan päättymisen jälkeen kiintiön mukaista määrää on jäljellä. Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 990/2013 2 artiklassa säädetään, että kiintiövuonna 2013/2014 koko jäljellä oleva määrä on 9 018 tonnia.

(3)

Kuluvan kiintiövuoden 2013/2014 jäljellä olevana aikana tapahtuvaa vientiä varten marraskuun 1 ja 10 päivän välisenä aikana jätetyt hakemukset koskevat määrää, joka on alhaisempi kuin käytettävissä oleva määrä. Tämän vuoksi on syytä asetuksen (EY) N:o 1187/2009 31 artiklan 3 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti säätää jäljellä olevien määrien jakamisesta. Kyseistä jäljellä olevaa määrää koskevien vientitodistuksien myöntämisen edellytyksenä olisi oltava asianomaisen toimijan toimivaltaiselle viranomaiselle tekemä ilmoitus hyväksytyistä lisämääristä ja asianomaisten toimijoiden asettama vakuus,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Hyväksytään vientitodistushakemukset, jotka on jätetty 1–10 päivänä marraskuuta 2013 kuluvan 2013/2014 kiintiövuoden jäljellä olevaa aikaa varten.

Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuihin vientitodistushakemuksiin sisältyvät määrät asetuksen (EY) N:o 1187/2009 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille tuotteille kerrotaan kertoimella, joka on 73,918032.

Vientitodistukset määrille, jotka ylittävät haetut määrät ja jotka jaetaan toisessa kohdassa tarkoitetun kertoimen mukaisesti, myönnetään toimijan viikon kuluessa tämän asetuksen julkaisemisesta antaman hyväksynnän jälkeen ja edellyttäen, että asetetaan vastaava vakuus.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä marraskuuta 2013.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

Jerzy PLEWA

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 318, 4.12.2009, s. 1.

(3)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 990/2013, annettu 15 päivänä lokakuuta 2013, asetuksen (EY) N:o 1187/2009 muuttamisesta maidon ja maitotuotteiden Amerikan yhdysvaltoihin ja Dominikaaniseen tasavaltaan viennin osalta (EUVL L 275, 16.10.2013, s. 3).


PÄÄTÖKSET

30.11.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 320/31


POLIITTISTEN JA TURVALLISUUSASIOIDEN KOMITEAN PÄÄTÖS EUTM MALI/2/2013,

annettu 12 päivänä marraskuuta 2013,

osallistujien komitean perustamisesta Malin asevoimien kouluttamiseen osallistumista koskevaa Euroopan unionin sotilasoperaatiota (EUTM Mali) varten

(2013/696/YUTP)

POLIITTISTEN JA TURVALLISUUSASIOIDEN KOMITEA, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 38 artiklan kolmannen kohdan,

ottaa huomioon Malin asevoimien kouluttamiseen osallistumista koskevasta Euroopan unionin sotilasoperaatiosta, EUTM Mali 17 päivänä tammikuuta 2013 annetun neuvoston päätöksen 2013/34/YUTP (1) ja erityisesti sen 8 artiklan 5 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto on valtuuttanut päätöksen 2013/34/YUTP 8 artiklan 5 kohdan mukaisesti poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean (PTK) tekemään asiaankuuluvat päätökset osallistujien komitean perustamisesta Malin asevoimien kouluttamiseen osallistumista koskevaa Euroopan unionin sotilasoperaatiota (EUTM Mali) varten.

(2)

Eurooppa-neuvoston Nizzassa 7, 8 ja 9 päivänä joulukuuta 2000 ja Brysselissä 24 ja 25 päivänä lokakuuta 2002 antamissa päätelmissä vahvistettiin järjestelyt, jotka koskevat kolmansien valtioiden osallistumista kriisinhallintaoperaatioihin ja osallistujien komitean perustamista.

(3)

Osallistujien komitean olisi oltava foorumi, jossa käsitellään kaikkia EUTM Malin toteuttamiseen liittyviä ongelmia osallistuvien kolmansien valtioiden kanssa. PTK:n, joka vastaa EUTM Malin poliittisesta valvonnasta ja strategisesta johdosta, olisi otettava huomioon osallistujien komitean esittämät näkemykset.

(4)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevan 5 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu niiden unionin päätösten ja toimien valmisteluun ja täytäntöönpanoon, joilla on merkitystä puolustuksen alalla. Näin ollen Tanska ei osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Perustaminen ja tehtävät

Perustetaan osallistujien komitea Euroopan unionin sotilasoperaatiolle, jolla osallistutaan Malin asevoimien kouluttamiseen (EUTM Mali). Sen tehtävät vahvistetaan Eurooppa-neuvoston Nizzassa 7, 8 ja 9 päivänä joulukuuta 2000 ja Brysselissä 24 ja 25 päivänä lokakuuta 2002 antamissa päätelmissä.

2 artikla

Kokoonpano

1.   Osallistujien komitean jäseniä ovat:

kaikkien jäsenvaltioiden edustajat,

niiden EUTM Maliin osallistuvien kolmansien valtioiden edustajat, joiden osallistuminen on merkittävää.

2.   Myös komission edustaja voi osallistua osallistujien komitean kokouksiin.

3 artikla

EU:n operaation komentajan antamat tiedot

Osallistujien komitea saa tietoja EU:n operaation komentajalta.

4 artikla

Puheenjohtaja

Osallistujien komitean puheenjohtajana toimii unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja tai hänen edustajansa tiiviissä yhteistyössä Euroopan unionin sotilaskomitean puheenjohtajan tai hänen edustajansa kanssa.

5 artikla

Kokoukset

1.   Puheenjohtaja kutsuu osallistujien komitean koolle säännöllisin väliajoin. Olosuhteiden niin vaatiessa kokouksia voidaan kutsua koolle kiireellisesti puheenjohtajan aloitteesta tai jäsenen pyynnöstä.

2.   Puheenjohtaja jakaa etukäteen esityslistaehdotuksen ja kokousasiakirjat. Puheenjohtaja toimittaa yhteenvedon osallistujien komitean työn tuloksista PTK:lle.

6 artikla

Tietojen luottamuksellisuus

1.   Osallistujien komitean kokouksiin ja käsittelyihin sovelletaan neuvoston turvallisuussääntöjä 23 päivänä syyskuuta 2013 annetun neuvoston päätöksen 2013/488/EU (2) mukaisesti. Erityisesti edellytetään, että osallistujien komitean edustajilla on riittävä henkilöturvallisuusselvitys.

2.   Osallistujien komitean käsittelyt kuuluvat salassapitovelvollisuuden piiriin, jollei osallistujien komitea päätä yksimielisesti toisin.

7 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 12 päivänä marraskuuta 2013.

Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean puolesta

Puheenjohtaja

W. STEVENS


(1)  EUVL L 14, 18.1.2013, s. 19.

(2)  Neuvoston päätös 2013/488/EU, annettu 23 päivänä syyskuuta 2013, EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista turvallisuussäännöistä (EUVL L 274, 15.10.2013, s. 1).


30.11.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 320/33


POLIITTISTEN JA TURVALLISUUSASIOIDEN KOMITEAN PÄÄTÖS EUTM MALI/3/2013,

annettu 12 päivänä marraskuuta 2013,

kolmansien valtioiden osallistumisen hyväksymisestä Malin asevoimien kouluttamiseen osallistumista koskevaan Euroopan unionin sotilasoperaatioon (EUTM Mali)

(2013/697/YUTP)

POLIITTISTEN JA TURVALLISUUSASIOIDEN KOMITEA, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 38 artiklan kolmannen kohdan,

ottaa huomioon Malin asevoimien kouluttamiseen osallistumista koskevasta Euroopan unionin sotilasoperaatiosta, EUTM Mali 17 päivänä tammikuuta 2013 annetun neuvoston päätöksen 2013/34/YUTP (1) ja erityisesti sen 8 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto on valtuuttanut päätöksen 2013/34/YUTP 8 artiklan 2 kohdan nojalla poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean (PTK) tekemään asiaankuuluvat päätökset kolmansien valtioiden osallistumisehdotusten hyväksymisestä.

(2)

Sveitsin valaliiton osallistumista koskevien EU:n operaation komentajan ja Euroopan unionin sotilaskomitean suositusten perusteella Sveitsin valaliiton osallistuminen olisi hyväksyttävä.

(3)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevan 5 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu niiden unionin päätösten ja toimien valmisteluun ja täytäntöönpanoon, joilla on merkitystä puolustuksen alalla. Näin ollen Tanska ei osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Kolmansien valtioiden osallistuminen

1.   Hyväksytään Sveitsin valaliiton osallistuminen Malin asevoimien kouluttamiseen osallistumista koskevaan Euroopan unionin sotilasoperaatioon (EUTM Mali), ja osallistuminen katsotaan merkittäväksi.

2.   Sveitsin valaliitto vapautetaan suorittamasta rahoitusosuutta EUTM Mali -operaation talousarvioon.

2 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 12 päivänä marraskuuta 2013.

Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean puolesta

Puheenjohtaja

W. STEVENS


(1)  EUVL L 14, 18.1.2013, s. 19.


30.11.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 320/34


NEUVOSTON PÄÄTÖS 2013/698/YUTP,

annettu 25 päivänä marraskuuta 2013,

laittomia pienaseita ja kevyitä aseita sekä muita laittomia tavanomaisia aseita ja ampumatarvikkeita koskevan maailmanlaajuisen raportointijärjestelmän tukemiseksi niiden laittoman kaupan riskin pienentämiseksi

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 26 artiklan 2 kohdan ja 31 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 13 päivänä joulukuuta 2003 Euroopan turvallisuusstrategian, jossa mainitaan viisi keskeisintä haastetta, joihin unionin on vastattava: terrorismi, joukkotuhoaseiden leviäminen, alueelliset konfliktit, toimintakyvyttömät valtiot ja järjestäytynyt rikollisuus. Näistä viidestä haasteesta neljässä ovat keskeisellä sijalla tavanomaisten aseiden, pienaseet ja kevyet aseet mukaan lukien, laittoman tuotannon, siirron ja liikkumisen sekä aseiden liiallisen keskittymisen ja hallitsemattoman leviämisen seuraukset. Laittomat aseet lisäävät turvattomuutta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Lähi-idässä ja monilla muilla maailman alueilla pahentaen konflikteja ja vaarantaen konfliktin jälkeisen rauhanrakentamisen ja uhkaavat siten vakavasti rauhaa ja turvallisuutta.

(2)

Neuvosto hyväksyi 15 ja 16 päivänä joulukuuta 2005 pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laittoman keskittymisen ja kaupan torjumista koskevan EU:n strategian, jäljempänä ’EU:n pienasestrategia’, jossa vahvistetaan suuntaviivat EU:n toimille pienaseiden ja kevyiden aseiden osalta. Kyseisessä strategiassa yksilöidään Afrikka mantereeksi, johon pienaseiden ja kevyiden aseiden laiton keskittyminen ja leviäminen ovat vaikuttaneet eniten. Strategiassa tunnustetaan myös, että pienaseiden ja kevyiden aseiden siirrot Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan ovat ongelma, jota on tarkasteltava näiden siirtojen alkuperää koskevan kysymyksen yhteydessä, ja todetaan, että olisi tarkasteltava erityisesti pienaseiden ja kevyiden aseiden Afrikan mantereelle leviämisen reittejä ja tapoja, laiton välitys ja laittomat kuljetukset mukaan lukien.

(3)

EU:n pienasestrategiassa tuodaan lisäksi selkeästi esiin, että unionin olisi vahvistettava ja tuettava seuraamusten valvontajärjestelmiä sekä tuettava vientivalvonnan tehostamista ja neuvoston yhteisen kannan 2008/944/YUTP (1) edistämistä muun muassa edistämällä avoimuutta lisääviä toimia.

(4)

Pienaseiden ja kevyiden aseiden laittoman kaupan kaikkien osa-alueiden ehkäisemistä, torjumista ja poistamista koskevassa Yhdistyneiden kansakuntien toimintaohjelmassa, jäljempänä ’YK:n toimintaohjelma’, joka hyväksyttiin 20 päivänä heinäkuuta 2001, kaikki YK:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet ehkäisemään pienaseiden ja kevyiden aseiden laitonta kauppaa tai niiden välitystä luvattomille vastaanottajille ja erityisesti ottamaan vientilupahakemuksia arvioidessaan huomioon riskin, että pienaseita ja kevyitä aseita välitetään laittomille markkinoille.

(5)

Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous hyväksyi 8 päivänä joulukuuta 2005 kansainvälisen välineen, jonka avulla valtiot voivat tunnistaa ja jäljittää nopeasti ja luotettavasti laittomat pienaseet ja kevyet aseet.

(6)

Vuoden 2007 Afrikan ja EU:n yhteisessä strategisessa kumppanuudessa määritellään pienaseiden ja kevyiden aseiden laittoman kaupan ja liiallisen keskittymisen ehkäiseminen alaksi, joka edellyttää valmiuksien kehittämisen, verkostoitumisen, yhteistyön ja tiedonvaihdon tehostamistoimia.

(7)

YK:n toimintaohjelman toisessa tarkistuskonferenssissa vuonna 2012 kaikki YK:n jäsenvaltiot vahvistivat sekä sitoumuksensa ehkäistä pienaseiden ja kevyiden aseiden laitonta kauppaa ja niiden välitystä luvattomille vastaanottajille että YK:n toimintaohjelman mukaiset sitoumuksensa, jotka liittyvät vientilupahakemusten arviointiin.

(8)

Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous hyväksyi asekauppasopimuksen tekstin 2 päivänä huhtikuuta 2013. Sopimuksen tavoitteena on ottaa käyttöön mahdollisimman tiukat yhteiset kansainväliset normit tavanomaisten aseiden kansainvälisen kaupan sääntelemiseksi tai sääntelyn parantamiseksi, tavanomaisten aseiden laittoman kaupan estämiseksi ja poistamiseksi ja niiden laittoman välityksen välttämiseksi. Unionin olisi tuettava kaikkia YK:n jäsenvaltioita aseiden siirron valvonnan tehokkaassa täytäntöönpanossa sen varmistamiseksi, että asekauppasopimus on voimaan tullessaan mahdollisimman tehokas erityisesti sen 11 artiklan soveltamisen osalta.

(9)

Unioni haluaa näin ollen rahoittaa laittomia pienaseita ja kevyitä aseita sekä muita laittomia tavanomaisia aseita ja ampumatarvikkeita koskevan maailmanlaajuisen raportointijärjestelmän vähentääkseen niiden laittoman kaupan riskiä ja edistääkseen edellä kuvailtujen tavoitteiden saavuttamista,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

EU:n pienasestrategian täytäntöön panemiseksi sekä rauhan ja turvallisuuden edistämiseksi unionin tukemilla hanketoimilla on seuraavat erityiset tavoitteet:

luodaan avoin ja helppokäyttöinen maailmanlaajuinen laittomasti välitettyjen tai kaupattujen pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä muiden laittomasti välitettyjen tai kaupattujen tavanomaisten aseiden ja ampumatarvikkeiden tiedonhallintajärjestelmä, jäljempänä ’iTrace-järjestelmä’, jotta poliittiset päättäjät, tavanomaisten aseiden valvonnan alan asiantuntijat ja tavanomaisten aseiden vientiä valvovat viranomaiset saavat käyttöönsä tarkoituksenmukaista tietoa voidakseen kehittää tehokkaita näyttöön perustuvia strategioita ja hankkeita pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä muiden tavanomaisten aseiden ja ampumatarvikkeiden laittoman leviämisen torjumiseksi,

toteutetaan konfliktialueilla liikkuvia pienaseita ja kevyitä aseita sekä muita tavanomaisia aseita ja ampumatarvikkeita koskevia kenttätutkimuksia ja tallennetaan kaikki kerätty näyttö tiedonhallintajärjestelmään,

keskitetään maailmanlaajuiseen tiedonhallintajärjestelmään olemassa olevat ja politiikan kannalta tarkoituksenmukaiset pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä muiden tavanomaisten aseiden ja ampumatarvikkeiden siirtoja koskevat asiakirjat, muun muassa kansalliset asevientiä koskevat selvitykset, YK:n tavanomaisten aseiden rekisteriä ja YK:n pienasetoimintaohjelmaa varten toimitetut maakohtaiset raportit, kansallisten, alueellisten ja kansainvälisten välineiden tekstit sekä YK:n pakotteita käsittelevien valvontaryhmien, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja kansainvälisten tiedotusvälineiden kokoamat todennetut raportit laittomien pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä muiden tavanomaisten aseiden ja ampumatarvikkeiden siirroista,

lisätään tietoisuutta tiedottamalla hankkeen tuloksista, tiedotetaan iTrace-järjestelmän tarkoituksesta ja käytettävissä olevista toiminnoista kansainvälisille ja kansallisille poliittisille päättäjille, tavanomaisten aseiden valvonnan alan asiantuntijoille ja aseiden vientiä valvoville viranomaisille ja parannetaan kansainvälisiä valmiuksia seurata pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä muiden tavanomaisten aseiden ja ampumatarvikkeiden laitonta leviämistä, tukea poliittisia päättäjiä kansainvälisen avunannon ja yhteistyön painopisteiden määrittämisessä sekä vähentää pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä muiden tavanomaisten aseiden ja ampumatarvikkeiden laittoman välityksen riskiä. Tiedotusaloitteita suunnitellaan myös tiedonjaon koordinointia silmällä pitäen ja pyrkien rakentamaan kestäviä kumppanuuksia sellaisten yksilöiden ja järjestöjen kanssa, joilla on valmiudet tuottaa tietoja, jotka voidaan tallentaa iTrace-järjestelmään,

asetetaan saataville kenttätutkimusten tuottamien tietojen pohjalta laadittuja ja iTrace-järjestelmän kautta esitettyjä, keskeisiä poliittisia kysymyksiä koskevia raportteja erityisistä osa-alueista, jotka olisi syytä ottaa huomioon kansainvälisesti, mukaan lukien tärkeimmistä pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä muiden tavanomaisten aseiden ja ampumatarvikkeiden laittoman kaupan muodoista ja salakuljetettujen aseiden ja ampumatarvikkeiden alueellisesta jakelusta.

Unioni rahoittaa tämän hankkeen, jonka yksityiskohtainen kuvaus on esitetty tämän päätöksen liitteessä.

2 artikla

1.   Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, jäljempänä ’korkea edustaja’, vastaa tämän päätöksen täytäntöönpanosta.

2.   Edellä 1 artiklassa tarkoitetun hankkeen teknisestä täytäntöönpanosta vastaa Conflict Armament Research Ltd., jäljempänä ’CAR’.

3.   CAR suorittaa tehtävänsä korkean edustajan alaisuudessa. Tätä varten korkea edustaja sopii tarvittavista järjestelyistä CAR:n kanssa.

3 artikla

1.   Rahoitusohje 1 artiklassa tarkoitetun hankkeen toteuttamiseksi on 2 320 000 euroa. Koko hankkeen arvioitu kokonaisbudjetti on 2 416 667 euroa, mikä koostuu yhteisrahoituksesta, johon CAR osallistuu.

2.   Edellä 1 kohdassa vahvistetulla määrällä rahoitettavien menojen hallinnointiin sovelletaan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavia menettelyjä ja sääntöjä.

3.   Komissio valvoo 1 kohdassa tarkoitetun rahoitusohjeen asianmukaista hallinnointia. Se tekee tätä varten CAR:n kanssa tarvittavan sopimuksen. Sopimuksessa määrätään, että CAR:n on varmistettava unionin osuuden riittävä näkyvyys sen suuruuden mukaisesti.

4.   Komissio pyrkii tekemään 3 kohdassa tarkoitetun sopimuksen mahdollisimman pian tämän päätöksen voimaantulon jälkeen. Se ilmoittaa neuvostolle tässä prosessissa mahdollisesti ilmenevistä vaikeuksista ja kyseisen sopimuksen tekopäivän.

4 artikla

1.   Korkea edustaja tiedottaa neuvostolle tämän päätöksen täytäntöönpanosta CAR:n säännöllisesti neljännesvuosittain laatimien raporttien perusteella. Nämä raportit ovat perustana neuvoston suorittamalle arvioinnille.

2.   Komissio raportoi 1 artiklassa tarkoitetun hankkeen rahoitusnäkökohdista.

5 artikla

1.   Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

2.   Tämän päätöksen voimassaolo päättyy 24 kuukauden kuluttua päivästä, jona 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu sopimus tehdään. Sen voimassaolo päättyy kuitenkin kuuden kuukauden kuluttua sen voimaantulosta, jos mitään sopimusta ei ole tuon ajan kuluessa tehty.

Tehty Brysselissä 25 päivänä marraskuuta 2013.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

D. PAVALKIS


(1)  Neuvoston yhteinen kanta 2008/944/YUTP, vahvistettu 8 päivänä joulukuuta 2008, sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien yhteisten sääntöjen määrittämisestä (EUVL L 335, 13.12.2008, s. 99).


LIITE

iTrace – pienaseita ja kevyitä aseita sekä muita tavanomaisia aseita ja ampumatarvikkeita koskeva maailmanlaajuinen raportointijärjestelmä

1.   YUTP-tuen tausta ja perustelut

1.1   Tämä päätös perustuu neuvoston peräkkäisille päätöksille, joiden tarkoituksena on torjua pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä muiden tavanomaisten aseiden laittoman välityksen ja kaupan epävakautta aiheuttavia vaikutuksia. Pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä muiden tavanomaisten aseiden ja ampumatarvikkeiden laiton leviäminen on merkittävä valtioiden vakautta heikentävä ja konflikteja pahentava tekijä, joka uhkaa vakavasti rauhaa ja turvallisuutta. Kuten EU:n pienasestrategiassa on todettu, Afrikka on edelleen maanosa, johon pienaseiden ja kevyiden aseiden epävakauttavan keskittymisen pahentamat sisäiset konfliktit vaikuttavat eniten. Afrikkaan kohdistuvien rauhanturvaoperaatioiden ja asesulkujen lukumäärä osoittaa selvästi, miten suurta uhkaa Afrikan valtioille pienaseiden, kevyiden aseiden ja muiden tavanomaisten aseiden laiton keskittyminen ja leviäminen merkitsee. Pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä muiden tavanomaisten aseiden laiton leviäminen vaikuttaa samalla tavalla eräillä muilla alueilla maailmassa, mukaan lukien tietyt Latinalaisen ja Keski-Amerikan sekä Keski- ja Itä-Aasian osat, Balkanin alue ja Lähi-itä.

Kansainväliseltä yhteisöltä puuttuu tällä hetkellä seuranta- ja diagnosointivalmiuksia, jotka ovat välttämättömiä pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä muiden tavanomaisten aseiden laittoman leviämisen torjunnassa. Tämä johtuu kolmesta toisiinsa liittyvästä tekijästä. Ensiksikin tavanomaisten aseiden laiton kauppa tapahtuu useimmiten maitse ja konfliktialueilla, joissa valvonta paikan päällä on vähäistä. Toiseksi seurantavalmiuksilla on heikot yhteydet YK:n pakotteiden valvontaryhmiin, rauhanturvaoperaatioihin ja valtiosta riippumattomiin järjestöihin, jotka toimivat melko erillään toisistaan, ja saatavilla oleva tieto on hajanaista. Kolmanneksi seuranta, joka on rajallista ja koordinoimatonta, ei pysty tuottamaan poliittisille päättäjille tarvittavaa tietoa tehokkaiden leviämisen vastaisten toimintapolitiikkojen kehittämiseksi.

Tämän päätöksen tarkoituksena on antaa poliittisille päättäjille, asevalvonnan asiantuntijoille ja aseviennin valvontaviranomaisille järjestelmällisesti koottua merkityksellistä tietoa, jonka ansiosta ne pystyvät laatimaan tehokkaita, näyttöön perustuvia strategioita pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä muiden tavanomaisten aseiden ja niissä käytettyjen ampumatarvikkeiden laitonta leviämistä vastaan kansainvälisen ja alueellisen turvallisuuden parantamiseksi. Tällä päätöksellä autetaan siten päättäjiä yhdistämään menestyksekäs reaktiivinen strategia asianmukaisiin ehkäiseviin toimiin, jotka kohdistuvat laittomaan tarjontaan ja kysyntään, ja varmistamaan tehokas tavanomaisten aseiden valvonta kolmansissa maissa.

1.2   Tässä päätöksessä säädetään julkisesti saatavilla olevasta online-järjestelmästä, jonka avulla jäljitetään laittomia pienaseita ja kevyitä aseita sekä muita tavanomaisia aseita ja ampumatarvikkeita, tunnistamalla erityisiä asetyyppejä, toimittajia, siirtovektoreita ja laittomia vastaanottajia, jäljempänä ’iTrace-järjestelmä’. Konfliktialueisiin keskittyvä iTrace-järjestelmä toimii maailmanlaajuisena raportointijärjestelynä, jonka ansiosta kansalliset hallitukset voivat valvoa pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä muiden tavanomaisten aseiden ja ampumatarvikkeiden laitonta kauppaa ja diagnosoida laittoman välityksen tapauksia. Se on ensimmäinen maailmanlaajuinen järjestelmä, jolla seurataan järjestelmällisesti pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä muiden tavanomaisten aseiden ja ampumatarvikkeiden laitonta kauppaa ja autetaan siten määrittelemään asianmukaisia toimenpiteitä, joilla voidaan vähentää niiden laittoman välityksen ja kaupan riskiä. Asekauppasopimuksen tultua voimaan iTrace-järjestelmä auttaa myös seuraamaan kyseisen sopimuksen täytäntöönpanoa, tuottaa kattavia tietoja sopimuksen täytäntöönpanon uudelleentarkastelujen tueksi ja lisää kansallisten hallitusten valmiuksia ennakoida asevientilupapäätösten vaikutuksia.

Tässä päätöksessä säädetään pitkälle kehitetyn tiedonhallintaohjelmiston mukauttamisesta, sellaisen online-portaalin kehittämisestä, jossa voi tehdä kaikilta osin hakuja, joiden avulla paikannetaan laittomat aseiden siirrot geospatiaalisesti, ja kenttätutkintaohjelmasta, jonka avulla iTrace-järjestelmään saadaan reaaliaikaista todistusaineistoa laittomista aseiden siirroista. Tällä päätöksellä säädetään myös olemassa olevan, iTrace-järjestelmään syötettävän laitonta asekauppaa koskevan todistusaineiston uudelleentarkastelusta ja todentamisesta.

2.   Kokonaistavoitteet

Jäljempänä esitetty toiminta tukee kansainvälistä yhteisöä pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä muiden tavanomaisten aseiden ja ampumatarvikkeiden laittoman välityksen ja kaupan epävakauttavien vaikutusten torjunnassa. Sen tarkoituksena on antaa poliittisille päättäjille, asevalvonnan asiantuntijoille ja aseviennin valvontaviranomaisille merkityksellistä tietoa, jonka ansiosta ne pystyvät laatimaan tehokkaita, näyttöön perustuvia strategioita pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä muiden tavanomaisten aseiden ja ampumatarvikkeiden laitonta leviämistä vastaan kansainvälisen ja alueellisen turvallisuuden parantamiseksi. Toiminnan tarkoituksena on erityisesti

a)

antaa sellaista konkreettista tietoa pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä muiden tavanomaisten aseiden laittomasta kaupasta, joka on tarpeen pienaseiden ja kevyiden aseiden laitonta kauppaa koskevan Yhdistyneiden kansakuntien toimintaohjelman täytäntöönpanon seurannan tehostamiseksi;

b)

antaa konkreettista tietoa kansainvälisen jäljittämisvälineen täytäntöönpanon tehostamiseksi;

c)

antaa konkreettista tietoa tärkeimpien reittien ja sellaisten yksikköjen jäljittämistä varten, jotka osallistuvat pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä muiden tavanomaisten aseiden ja ampumatarvikkeiden toimittamiseen konfliktialueille tai kansainvälisille terroristijärjestöille, ja tuottaa kansallisten oikeudellisten menettelyjen tueksi todistusaineistoa ryhmistä ja yksilöistä, jotka osallistuvat laittomaan kauppaan;

d)

tarjota mahdollisuus vahvistaa asiaankuuluvien YK:n elinten, valtuuskuntien ja muiden kansainvälisten järjestöjen välistä yhteistyötä pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä muiden tavanomaisten aseiden jäljittämisen alalla ja tuottaa tietoa suoraan olemassa olevien seurantajärjestelyjen, Interpolin iARMS mukaan lukien, tueksi;

e)

tuottaa merkityksellistä tietoa, jonka avulla voidaan määrittää kansainvälisen yhteistyön ja avunannon painopistealoja pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä muiden tavanomaisten aseiden ja ampumatarvikkeiden laittoman välityksen ja kaupan tehokasta torjuntaa varten, kuten varastojen turvallisuuteen tai rajaturvallisuuteen liittyvien hankkeiden rahoitus;

f)

tarjota järjestely, jolla tuetaan asekauppasopimuksen täytäntöönpanon seurantaa sen voimaantulon jälkeen, erityisesti jotta havaittaisiin siirrettyjen tavanomaisten aseiden laiton välitys ja autettaisiin hallituksia arvioimaan välityksen riskiä ennen tavanomaisten aseiden vientiä, varsinkin välitysriskiä ostajamaan sisällä tai jälleenvientiä epäsuotavissa olosuhteissa.

3.   Hankkeen pitkän aikavälin kestävyys ja tulokset

Toiminnalla perustetaan kestävä kehys pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä muiden tavanomaisten aseiden ja ampumatarvikkeiden laittoman leviämisen jatkuvalle seurannalle. Sen odotetaan tehostavan perustavanlaatuisesti nykyistä aseisiin liittyvää tiedottamista ja tukevan merkittävästi tehokkaiden, tavanomaisten aseiden valvontaa ja aseviennin valvontaa koskevien toimintapolitiikkojen tavoitteellista kehittämistä. Hankkeen tarkoituksena on erityisesti

a)

kehittää tiedonhallintajärjestelmä, joka varmistaa laittomia tavanomaisia aseita koskevan tiedon pitkän aikavälin (vähintään 10 vuotta) keruun ja analysoinnin;

b)

antaa poliittisille päättäjille ja asiantuntijoille tavanomaisten aseiden valvonnan alalla väline, jonka avulla voidaan määritellä entistä tehokkaammin avunannon ja yhteistyön strategioita ja painopistealoja (esimerkiksi määrittelemällä osa-alueellisen tai alueellisen yhteistyön, koordinoinnin ja tiedonvaihdon järjestelyjä, joita on tarpeen perustaa tai vahvistaa, ja määrittelemällä kansallisten varastojen turvallisuuspuutteita, laittomia siirtoreittejä, rajavalvonnan heikkouksia ja puutteita lainvalvonnan valmiuksissa);

c)

tarjota sisäänrakennettua joustavuutta, jonka avulla voidaan tuottaa toimintapoliittisesti merkityksellistä tietoa, nopeasti muuttuvista poliittista vaatimuksista riippumatta;

d)

lisätä huomattavasti kansainvälisten aseseurannan alan järjestöjen ja henkilöiden työn tehokkuutta tarjoamalla käyttöön toiminta-alaltaan jatkuvasti laajeneva tiedonvaihtojärjestelmä.

4.   Toiminnan kuvaus

4.1   Hanke 1: iTrace-tiedonhallintajärjestelmän ja online-kartoitusportaalin luominen maailmanlaajuista aseiden jäljittämistä varten

4.1.1   Hankkeen tavoite

Hankkeella kehitetään ohjelmisto, joka on tarpeen laittomasti välitettyjä tai kaupattuja pienaseita ja kevyitä aseita sekä muita tavanomaisia aseita ja ampumatarvikkeita koskevan tiedon käsittelyä, validointia ja kartoitusta varten. Useiden kansallisten poliisien ja tiedustelupalvelujen käytössä jo oleva Dfuze-tiedonhallintajärjestelmä mukautetaan aseita koskevan tiedon käsittelyä varten. Järjestelmä tarjoaa myös organisatorista verkostoanalyysia terroristiryhmien ja rikollisjärjestöjen harjoittaman aseiden laittoman kaupan seurantaa varten, rahoituskytkökset mukaan lukien. Dfuze-järjestelmän geospatiaalisia kartoitustoimintoja tarkistetaan laajasti, jotta iTrace-järjestelmälle luotaisiin hakutoiminnot sisältävä julkinen online-kartoitusportaali ja siihen liittyvät lataustoiminnot.

4.1.2   Hankkeen toimet

Tämän hankkeen puitteissa toteutetaan seuraavat toimet:

a)

hankitaan palvelin- ja tietokone- ja verkkoinfrastruktuuri, jota iTrace-järjestelmän maailmanlaajuinen pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä muiden tavanomaisten aseiden ja ampumatarvikkeiden jäljitystä koskeva tiedonhallintajärjestelmä ja online-kartoitusportaali edellyttää toimiakseen;

b)

hankitaan Dfuze-tiedonhallintajärjestelmä ja tarkistetaan se muokaten erityisesti tallennuskenttien luokittelua ja luodaan iTrace-järjestelmän online-kartoitusportaali.

4.1.3   Hankkeen tulokset

Hankkeen avulla

a)

verkkokäyttäjän on mahdollista selata sivuja, jotka koskevat jotakin tiettyä paikkakuntaa, maata, aluetta tai maanosaa maailmassa;

b)

tunnistetaan ja tuotetaan paikkakunta-, maa-, alue- tai maanosakohtaista visuaalista todistusaineistoa laittomasti välitetyistä tai kaupatuista pienaseista ja kevyistä aseista sekä muista tavanomaisista aseista ja ampumatarvikkeista;

c)

saadaan tietoa siirroista, laittomista toimitusreiteistä ja toimittajista, jotka liittyvät mihin tahansa (tuhansista) laittomasti kaupatuista pienaseista ja kevyistä aseista sekä muista tavanomaisista aseista ja ampumatarvikkeista online-maailmankartalla;

d)

jäljitetään automaattisesti samankaltaisia tapauksia (samantyyppisiä, samassa maassa valmistettuja tai saman tuotantosarjan pienaseita ja kevyitä aseita sekä muita tavanomaisia aseita tai ampumatarvikkeita) ja tunnistetaan kyseiset tavarat ja niiden sijainti online-maailmankartalla;

e)

tunnistetaan erityyppisiä laittomasti välitettyjä tai kaupattuja pienaseita ja kevyitä aseita sekä muita tavanomaisia aseita ja ampumatarvikkeita taikka kansainvälisiä laittoman kaupan järjestöjä ja kartoitetaan niiden välisiä kytköksiä;

f)

tuotetaan kattavia raportteja (esimerkiksi tavanomaisten aseiden laittoman välityksen laajuudesta tietyssä maassa tai välitettyjen aseiden alkuperästä), jotka toimitetaan PDF-muodossa;

g)

tallennetaan maakohtaisesti ja maailmanlaajuisesti olemassa olevat ja politiikan kannalta tarkoituksenmukaiset pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä muiden tavanomaisten aseiden ja ampumatarvikkeiden siirtoja koskevat asiakirjat, mukaan lukien kansalliset asevientiä koskevat selvitykset, YK:n tavanomaisten aseiden rekisteriä ja YK:n pienasetoimintaohjelmaa varten toimitetut maakohtaiset raportit, asiaankuuluvien kansallisten, alueellisten ja kansainvälisten välineiden tekstit sekä YK:n pakotteita käsittelevän valvontaryhmän, kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten tiedotusvälineiden kokoamat raportit laittomien pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä muiden laittomien tavanomaisten aseiden ja ampumatarvikkeiden siirroista;

h)

luodaan saumaton yhteys Interpolin iARMS-järjestelmään, minkä ansiosta Interpol voi vertailla keskenään iARMS-järjestelmän tietoja rikoksissa käytetyistä aseista ja iTrace-järjestelmän tuottamaa tietoa konflikteissa käytetyistä aseista;

i)

tuotetaan ennalta määritellyn muotoisia riskinarviointiraportteja, jotka auttavat tavanomaisten aseiden valvonnan asiantuntijoita määrittämään painopistealoja toimien tehostamista, avunantoa ja yhteistyötä varten ja tukevat kansallisia asevientilupaviranomaisia konkreettisten riskien tunnistamisessa.

4.1.4   Hankkeen täytäntöönpanon indikaattorit

Tällä hankkeella perustetaan vapaa, julkinen online-kartoitusjärjestelmä, eikä hankkeen mahdollisia edunsaajia rajoiteta.

4.1.5   Hankkeen edunsaajat

Kun iTrace-järjestelmään on viety tietoja (ks. 4.2 ja 4.3 kohta), se tarjoaa laajalti tietoa, joka on nimenomaisesti tarkoitettu seuraaville tahoille näitä kuitenkaan rajoittamatta: kansalliset asevalvonnan alan poliittiset päättäjät, asevientilupavirastot, alueelliset ja kansainväliset järjestöt (muun muassa YK:n pakotteita käsittelevät valvontaryhmät, YK:n rauhanturvaoperaatiot, YK:n huume- ja rikosjärjestö (UNODC), YK:n aseriisuntatoimisto (UNODA) ja Interpol), valtiosta riippumattomat tutkimusjärjestöt (muun muassa Bonnin kansainvälinen konversiokeskus (BICC), rauhan ja turvallisuuden alan tutkimuksen ja tiedottamisen ryhmä (GRIP), Tukholman kansainvälinen rauhantutkimuslaitos (SIPRI) sekä Small Arms Survey), erilaisia etuja ajavat järjestöt (muun muassa Amnesty International ja Human Rights Watch) sekä kansainväliset tiedotusvälineet.

4.2   Hanke 2: Kenttätutkimukset ja retrospektiivinen tutkimus, jota pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä muiden tavanomaisten aseiden ja ampumatarvikkeiden laitonta välitystä ja kauppaa koskevan reaaliaikaisen todistusaineiston ja muun asiaankuuluvan tiedon saaminen iTrace-järjestelmään edellyttää

4.2.1   Hankkeen tavoite

Hankkeessa toteutetaan kenttätutkimusta pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä muiden tavanomaisten aseiden ja ampumatarvikkeiden liikkumisesta konfliktialueilla. Hanke on pilottialoite, jonka tarkoituksena on vahvistaa iTrace-järjestelmän hyödyllisyys tuottamalla päivitettyä tietoa pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä muiden tavanomaisten aseiden ja ampumatarvikkeiden laittomasta välityksestä ja kaupasta Saharan eteläpuolisissa ympärysmaissa. Hankkeen piiriin kuuluu useita maita, joiden tilannetta EU:n jäsenvaltiot pitävät erityisen huolestuttavana, muun muassa Keski-Afrikan tasavalta, Libya, Mali, Niger, Etelä-Sudan, Sudan ja Somalia. Hankkeessa tehdään lisäksi retrospektiivistä tutkimusta, jotta iTrace-järjestelmään saadaan muiden järjestöjen kuin CAR:n keräämää todennettua, olemassa olevaa tietoa merkityksellisistä siirroista.

4.2.2   Hankkeen toimet

Tämän hankkeen puitteissa toteutetaan seuraavat toimet:

a)

lähetetään päteviä asealan asiantuntijoita suorittamaan kenttäanalyysia laittomista pienaseista ja kevyistä aseista sekä muista tavanomaisista aseista, ampumatarvikkeista ja niihin liittyvästä materiaalista, joita on havaittu käytettävän aseellisissa konflikteissa Saharan eteläpuolisissa ympärysvaltioissa;

b)

analysoidaan, tarkistetaan ja todennetaan laittomia pienaseita ja kevyitä aseita sekä muita laittomia tavanomaisia aseita ja ampumatarvikkeita ja niiden käyttäjiä koskeva todistusaineisto, mukaan lukien muun muassa valokuvat aseista, niiden komponenteista ja sisäisistä ja ulkoisista merkinnöistä, pakkaukset, asiaan liittyvät kuljetusasiakirjat ja kenttätutkimusten tulokset (käyttäjät, toimittajat ja siirtoreitit);

c)

tarkistetaan ja todennetaan muiden järjestöjen kuin CAR:n keräämä tuore historiallinen todistusaineisto asiaankuuluvista pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä muiden tavanomaisten aseiden ja ampumatarvikkeiden siirroista, mukaan lukien YK:n pakotteita käsittelevien valvontaryhmien, kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten tiedotusvälineiden raportit;

d)

tallennetaan kaikki koottu ja tarkistettu todistusaineisto iTrace-tiedonhallintajärjestelmään ja online-kartoitusportaaliin;

e)

määritellään paikalliset kumppanit ja tuetaan niitä, jotta varmistetaan jatkuva tiedon kokoaminen iTrace-järjestelmän tueksi koko ehdotetun toiminnan keston ajan ja sen jälkeen;

f)

ollaan yhteydessä EU:n hallituksiin kansallisten yhteyspisteiden ja koordinointijärjestelyn ennalta määrittelyä varten, jotta selvennettäisiin CAR:n tutkimusten alaa ja lievennettäisiin mahdollisia eturistiriitoja ennen CAR:n suorittamia tutkimuksia.

Hanke pannaan täytäntöön asteittain koko iTrace-järjestelmän kahden vuoden pituisen hankekauden aikana.

4.2.3   Hankkeen tulokset

Hankkeen avulla on tarkoitus

a)

dokumentoida paikan päällä fyysistä todistusaineistoa laittomasti välitetyistä tai kaupatuista pienaseista ja kevyistä aseista sekä muista tavanomaisista aseista ja ampumatarvikkeista Saharan eteläpuolisilla konfliktialueilla;

b)

todentaa ja tuoda esiin laittoman kaupan tapauksia CAR:n ja muiden järjestöjen kuin CAR:n keräämän, kaikilla alueilla laittomasti välitettyjä tai kaupattuja pienaseita ja kevyitä aseita sekä muita tavanomaisia aseita ja ampumatarvikkeita koskevan todistusaineiston perusteella;

c)

hankkia konkreettista visuaalista todistusaineistoa laittomasti välitetyistä tai kaupatuista pienaseista ja kevyistä aseista sekä muista tavanomaisista aseista ja ampumatarvikkeista, mukaan lukien valokuvat tavaroista, sarjanumerot, tehtaanmerkit, pakkaukset, pakkausluettelot, kuljetusasiakirjat ja loppukäyttäjätodistukset;

d)

tuottaa selostuksia laittomasta toiminnasta, mukaan lukien laittoman kaupan reitit, laittomaan välittämiseen tai siirtämiseen osallistuvat toimijat ja arvioinnit vaikuttavista tekijöistä (muun muassa tehoton varastojen hallinnointi ja turvallisuus sekä valtion tarkoituksellisesti järjestämät laittomat toimitusverkostot);

e)

tallentaa edellä mainittu todistusaineisto iTrace-tiedonhallintajärjestelmään ja online-kartoitusportaaliin sen täydellistä julkista levitystä varten.

4.2.4   Hankkeen täytäntöönpanon indikaattorit

Enimmillään 30 kentälle lähettämistä (mukaan lukien laajennettu lähettäminen tarvittaessa) kahden vuoden kauden aikana, jotta tuotettaisiin todistusaineistoa tallennettavaksi iTrace-tiedonhallintajärjestelmään ja online-kartoitusportaaliin.

4.2.5   Hankkeen edunsaajat

Ks. 4.1.5 kohdassa oleva täydellinen edunsaajien luettelo, joka on samanlainen kaikissa tässä päätöksessä luetelluissa hankkeissa.

4.3   Hanke 3: Sidosryhmille tarkoitettu tiedottaminen ja kansainvälinen koordinaatio

4.3.1   Hankkeen tavoite

Hankkeella esitellään iTrace-järjestelmän edut kansainvälisille ja kansallisille poliittisille päättäjille, tavanomaisten aseiden valvonnan asiantuntijoille ja asevientilupaviranomaisille. Tiedotustoimet suunnitellaan myös tiedonjaon koordinointia silmällä pitäen ja pyrkien rakentamaan kestäviä kumppanuuksia sellaisten henkilöiden ja järjestöjen kanssa, joilla on valmiudet tuottaa iTrace-järjestelmään tallennettavia tietoja.

4.3.2   Hankkeen toimet

Tämän hankkeen puitteissa toteutetaan seuraavat toimet:

a)

CAR:n henkilöstön suorittamat esittelyt kahdessa Brysselissä pidettävässä konferenssissa. Henkilöstön suorittamien esittelyjen tarkoituksena on esitellä iTrace-järjestelmä korostaen 1) sen konkreettisia etuja tuettaessa YK:n toimintaohjelman ja asekauppasopimuksen täytäntöönpanon seurantaa, 2) sen hyödyllisyyttä määriteltäessä kansainvälisen avunannon ja yhteistyön painopistealoja sekä 3) sen tarjoamaa hyötyä asevientilupaviranomaisille riskinarvioinnin profilointimekanismina;

b)

CAR:n henkilöstön suorittamat esittelyt eräissä kansainvälisissä konferensseissa (EU, YK, Etyj sekä alueelliset järjestöt, muun muassa Afrikan unioni, Länsi-Afrikan valtioiden talousyhteisö (ECOWAS) ja Suurten järvien alueella, Afrikan sarvessa ja niihin rajoittuvissa valtioissa toimiva pienaseiden alueellinen keskus (RECSA)). Henkilöstön suorittamien esittelyjen tarkoituksena on esitellä iTrace-järjestelmä poliittisille päättäjille, jotta kannustettaisiin ja kehitettäisiin kestäviä kumppanuuksia sellaisten henkilöiden ja järjestöjen kanssa, joilla on valmiudet tuottaa iTrace-järjestelmään tallennettavia tietoja, sekä auttaa poliittisia päättäjiä määrittämään kansainvälisen avunannon ja yhteistyön painopistealat.

Hanke pannaan täytäntöön koko iTrace-järjestelmän kahden vuoden pituisen hankekauden aikana.

4.3.3   Hankkeen tulokset

Hankkeen avulla on tarkoitus

a)

tiedottaa iTrace-järjestelmän hyödyllisyydestä kansallisille ja kansainvälisille poliittisille päättäjille, jotka työskentelevät pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä muiden tavanomaisten aseiden valvontaa ja aseviennin valvontaa koskevien sopimusten (YK:n toimintaohjelma ja asekauppasopimus) panemiseksi täytäntöön ja niiden täytäntöönpanon arvioimiseksi;

b)

antaa poliittisille päättäjille ja tavanomaisten aseiden valvonnan asiantuntijoille merkityksellistä tietoa, joka tukee heitä kansainvälisen avunannon ja yhteistyön painopistealojen määrittelyssä ja tehokkaiden leviämisen vastaisten strategioiden suunnittelussa;

c)

antaa asevientilupaviranomaisille perusteellista tietoa iTrace-järjestelmästä ja sen hyödystä riskinarvioinnissa sen lisäksi, että se toimii väylänä palautteelle ja järjestelmän tehostamiselle;

d)

edistää pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä muiden tavanomaisten aseiden ja ampumatarvikkeiden laitonta välitystä ja kauppaa koskeviin paikan päällä tehtäviin tutkimuksiin osallistuvien, tavanomaisten aseiden valvonnan asiantuntijoiden yhä laajenevan ryhmän verkostoitumista;

e)

lisätä yleisön tietoisuutta pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä muiden tavanomaisten aseiden ja ampumatarvikkeiden jäljittämisestä keinona tukea YK:n toimintaohjelman, asekauppasopimuksen ja muiden kansainvälisten ja alueellisten, aseiden ja aseviennin valvontaa koskevien välineiden täytäntöönpanon seurantaa.

4.3.4   Hankkeen täytäntöönpanon indikaattorit

Enimmillään 12 konferenssia, joihin CAR:n henkilöstöä osallistuu ja joista kaksi pidetään Brysselissä. Kaikkiin konferensseihin kuuluu iTrace-järjestelmän esittelyä. Lopulliseen raporttiin liitetään konferenssien esityslistat ja tiivistelmät.

4.3.5   Hankkeen edunsaajat

Ks. 4.1.5 kohdassa oleva täydellinen edunsaajien luettelo, joka on samanlainen kaikissa tässä päätöksessä luetelluissa hankkeissa.

4.4   Hanke 4: iTrace-järjestelmää koskevat toimintapoliittiset raportit

4.4.1   Hankkeen tavoite

Hankkeen puitteissa toimitetaan kenttätutkimusten tuottamien tietojen pohjalta laadittuja, iTrace-järjestelmässä esitettyjä raportteja keskeisistä poliittisista kysymyksistä. Raporteissa on tarkoitus painottua kansainvälistä yhteisöä erityisesti huolestuttaviin aloihin, mukaan lukien tärkeimmät pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä muiden tavanomaisten aseiden ja ampumatarvikkeiden laittoman kaupan mallit sekä laittomasti kaupattujen aseiden ja ampumatarvikkeiden alueellinen jakelu, sekä kansainvälisen huomion keskeisenä kohteena oleviin aloihin.

4.4.2   Hankkeen toimet

Perusteellinen analyysi, jonka pohjalta kootaan, tarkistetaan, toimitetaan ja julkaistaan neljä iTrace-järjestelmää koskevaa toimintapoliittista raporttia.

4.4.3   Hankkeen tulokset

Hankkeen avulla on tarkoitus

a)

tuottaa neljä raporttia, joista kussakin käsitellään erillistä kansainvälisen huolen aihetta;

b)

varmistaa iTrace-järjestelmää koskevien toimintapoliittisten raporttien jakelu kaikille EU:n jäsenvaltioille;

c)

suunnitella kohdennettu tiedotusstrategia mahdollisimman suuren vastaanottajakunnan varmistamiseksi maailmanlaajuisesti;

d)

tukea toiminnan näkyvyyttä poliittisella areenalla ja kansainvälisissä tiedotusvälineissä esittämällä muun muassa paikallisesti huolestuttavia tietoja laittomista aseista, tarjoamalla toimintapoliittisesti merkityksellisiä analyyseja meneillään olevien asevalvontaprosessien tueksi ja laatimalla mahdollisimman kiinnostavia raportteja kansainvälisiä tiedotusvälineitä silmällä pitäen.

4.4.4   Hankkeen täytäntöönpanon indikaattorit

Neljä iTrace-järjestelmää koskevaa toimintapoliittista online-raporttia, jotka tuotetaan ehdotetun toiminnan keston aikana ja jaetaan maailmanlaajuisesti.

4.4.5   Hankkeen edunsaajat

Ks. 4.1.5 kohdassa oleva täydellinen edunsaajien luettelo, joka on samanlainen kaikissa tässä päätöksessä luetelluissa hankkeissa.

5.   Sijaintipaikat

Hanke 1 sijaitsee Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Hankkeessa todetaan, että vaadittuja kenttätutkimusten tuloksia ei voida siirtää sellaisenaan toisiin yhteyksiin ja että hanke 2 edellyttää laajamittaista tavanomaisten aseiden asiantuntijoiden lähettämistä kentälle Saharan eteläpuolisiin ympärysmaihin. Nämä lähettämiset arvioidaan tapauskohtaisesti kiinnittäen huomiota turvallisuuteen, paikalle pääsyyn ja tiedon saatavuuteen. CAR on jo luonut yhteyksiä tai perustanut meneillään olevia hankkeita moniin asianomaisiin Saharan eteläpuolisiin ympärysmaihin. Hanke 3 toteutetaan kansainvälisissä konferensseissa maailmanlaajuisesti, jotta sen näkyvyys olisi mahdollisimman suuri. Hanke 4 laaditaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

6.   Kesto

Kaikkien hankkeiden arvioitu kokonaiskesto on 24 kuukautta.

7.   Täytäntöönpanosta vastaava organisaatio ja EU:n näkyvyys

7.1   Tämän päätöksen tekninen täytäntöönpano annetaan CAR:n tehtäväksi. CAR suorittaa tehtävänsä korkean edustajan alaisuudessa

CAR syntyi asealan tutkijoiden kasvavasta verkostosta, jossa eturivin toimijat ovat tunnistaneet ja jäljittäneet tavanomaisia aseita ja ampumatarvikkeita vuodesta 2006. Se on YK-järjestelmän ulkopuolella ainoa järjestö, joka keskittyy yksinomaan tavanomaisten aseiden, ampumatarvikkeiden ja niihin liittyvän materiaalin tunnistamiseen ja jäljittämiseen kentällä, nykyisissä aseellisissa konflikteissa, ja se operoi paljon laajemmalla alueella kuin YK:n valvontaryhmät, joiden toimintakenttänä ovat ainoastaan valtiot, joihin kohdistetaan pakotteita.

CAR:n operaatiot ovat myös erikoistuneempia kuin ne, joita olemassa olevat valtiosta riippumattomat asevalvontajärjestöt, kuten BICC, GRIP, SIPRI ja Small Arms Survey (SAS), suorittavat. CAR on perustettu edellä mainittuja järjestöjä kuullen (1), ja se täyttää merkittävän aukon niiden tutkimus- ja analyysitoiminnassa. Tämä johtuu siitä, että mainitut muut järjestöt pyrkivät erikoistumaan joko makrotason tutkimuksen laadintaan (kaupan tilastolliseen analyysiin ja tiedon tuottamiseen kolmansien osapuolten harjoittamasta laittomasta kaupasta) tai ”välitason” työhön yksittäisissä maissa (tähän työhön kuuluu usein aseellista väkivaltaa koskevia katsauksia, joissa painopiste ei ole nimenomaan aseissa).

Toisin kuin nämä järjestöt, CAR keskittyy yksinomaan aseiden tunnistamiseen ja jäljittämiseen kentällä. Tämä yksityiskohtainen tapaustutkimukseen perustuva lähestymistapa ja sen edellyttämä tekninen kyky on olennaista, kun kyse on konfliktimaihin suuntautuvan ja niiden sisäisen tavanomaisten aseiden laittoman välityksen kattavasta kartoittamisesta, eikä kansainvälinen yhteisö seuraa tätä nykyisellään riittävästi. Tätä varten CAR lähettää pieniä tutkijaryhmiä, joiden jäsenillä on vähintään 10 vuoden kokemus asealalla, konfliktialueille paikan päälle selvittämään ja dokumentoimaan laittomien aseiden esiintymistä. CAR:n työhön kuuluu myös tukea, koordinoida ja todentaa kentällä toimivien YK:n pakotteiden valvojien, YK:n operaatioiden henkilöstön, toimittajien ja riippumattomien tutkijoiden tutkimuksia.

Tämä ydinosaaminen on ainoa tapa tuottaa yksityiskohtaista aseita koskevaa tietoa, jota iTrace-järjestelmän kaltaisen maailmanlaajuisen laittomien pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä muiden tavanomaisten aseiden raportointijärjestelmän käyttöönotto edellyttää.

7.2   EU:n näkyvyys

CAR toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet julkistaakseen sen, että toimi on Euroopan unionin rahoittama. Tällaiset toimenpiteet toteutetaan komission vahvistaman ja julkaiseman Euroopan unionin ulkoisen toiminnan tiedotusta ja näkyvyyttä koskevan käsikirjan (Communication and Visibility Manual for EU External Actions) mukaisesti.

CAR varmistaa siten unionin osallistumisen näkyvyyden asianmukaisilla logoilla ja julkisuudella, joissa korostetaan unionin asemaa, varmistetaan unionin toimien avoimuus ja lisätään tietoisuutta päätöksen syistä sekä unionin tuesta päätökselle ja tämän tuen tuloksista. Hankkeessa tuotetussa materiaalissa tuodaan selkeästi esiin unionin lippu tämän lipun asianmukaisesta käytöstä ja jäljentämisestä annettujen unionin suuntaviivojen mukaisesti.

8.   Raportointi

CAR laatii säännöllisiä raportteja neljännesvuosittain.


(1)  CAR kuuli BICC:tä, GRIP:tä, SAS:ää ja SIPRIä laajalti koko iTrace-järjestelmää koskevan hankkeen suunnittelun ajan. Kaikki neljä järjestöä ilmoittivat, että a) niillä ei ole teknistä kykyä suorittaa tämänkaltaista hanketta, b) mikäli ne ryhtyisivät hankkeeseen, niiden olisi tarkistettava perusteellisesti tutkimusohjelmansa ja rekrytoitava asiantuntijahenkilöstöä, ja c) että iTrace-järjestelmä tukisi huomattavasti niiden suorittamaa tutkimusta tuomalla puuttuvan kenttäpohjaisen kartoituselementin täydentämään olemassa olevaa etätoimintaan perustuvaa asekaupan seurannan mallia.


30.11.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 320/43


NEUVOSTON PÄÄTÖS,

annettu 25 päivänä marraskuuta 2013,

yhden latvialaisen jäsenen ja kahden latvialaisen varajäsenen nimeämisestä alueiden komiteaan

(2013/699/EU)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 305 artiklan,

ottaa huomioon Latvian hallituksen ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto hyväksyi 22 päivänä joulukuuta 2009 ja 18 päivänä tammikuuta 2010 päätökset 2009/1014/EU (1) ja 2010/29/EU (2) alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivän tammikuuta 2010 ja 25 päivän tammikuuta 2015 väliseksi ajaksi.

(2)

Yksi alueiden komitean jäsenen paikka on vapautunut Guntars KRIEVIŅŠin toimikauden päätyttyä.

(3)

Yksi alueiden komitean varajäsenen paikka on vapautunut Viktors GLUHOVSin toimikauden päätyttyä. Yksi varajäsenen paikka vapautuu, kun Jānis VĪTOLIŅŠ nimetään alueiden komitean jäseneksi,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Nimetään alueiden komiteaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi eli 25 päivään tammikuuta 2015:

a)

jäseneksi:

Jānis VĪTOLIŅŠ, First Deputy Chairman of Ventspils City Council

ja

b)

varajäseniksi:

Gunārs ANSIŅŠ, Deputy Chairman of Liepāja City Council

Olga VEIDIŅA, Chairman of the Social Issues Committee of Rīga City Council.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 25 päivänä marraskuuta 2013.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

D. PAVALKIS


(1)  EUVL L 348, 29.12.2009, s. 22.

(2)  EUVL L 12, 19.1.2010, s. 11.


30.11.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 320/44


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,

annettu 22 päivänä marraskuuta 2013,

eurooppalaisen sosiaalitutkimuksen (ESS) perustamisesta eurooppalaisena tutkimusinfrastruktuurikonsortiona (ESS ERIC)

(2013/700/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eurooppalaiseen tutkimusinfrastruktuurikonsortioon (ERIC) sovellettavasta yhteisön oikeudellisesta kehyksestä 25 päivänä kesäkuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 723/2009 (1) ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Belgian kuningaskunta, Tšekin tasavalta, Saksan liittotasavalta, Viron tasavalta, Irlanti, Liettuan tasavalta, Alankomaiden kuningaskunta, Itävallan tasavalta, Puolan tasavalta, Portugalin tasavalta, Slovenian tasavalta, Ruotsin kuningaskunta ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta ovat pyytäneet komissiota perustamaan eurooppalaisen sosiaalitutkimuksen (European Social Survey, ESS) eurooppalaisena tutkimusinfrastruktuurikonsortiona (ESS ERIC). Norjan kuningaskunta ja Sveitsin valaliitto osallistuvat ESS ERICiin aluksi tarkkailijoina.

(2)

Belgian kuningaskunta, Tšekin tasavalta, Saksan liittotasavalta, Viron tasavalta, Irlanti, Liettuan tasavalta, Alankomaiden kuningaskunta, Itävallan tasavalta, Puolan tasavalta, Portugalin tasavalta, Slovenian tasavalta ja Ruotsin kuningaskunta ovat valinneet Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan ESS ERICin isäntävaltioksi.

(3)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 723/2009 20 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1.   Perustetaan eurooppalaisen sosiaalitutkimuksen infrastruktuuria varten eurooppalainen tutkimusinfrastruktuurikonsortio nimeltä ESS ERIC.

2.   ESS ERICin perussääntö vahvistetaan liitteessä. Tämä perussääntö on pidettävä ajan tasalla ja asetettava julkisesti saataville ESS ERICin verkkosivustolla ja sen sääntömääräisessä kotipaikassa.

3.   ESS ERICin perussäännön olennaisista osista, joiden muuttaminen edellyttää komission hyväksyntää asetuksen (EY) N:o 723/2009 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti, määrätään 1, 2, 20, 21, 22, 23, 24 ja 25 artiklassa.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 22 päivänä marraskuuta 2013.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO


(1)  EUVL L 206, 8.8.2009, s. 1.


LIITE I

EUROOPPALAISEN SOSIAALITUTKIMUKSEN EUROOPPALAISEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIKONSORTION (”ESS ERIC”) PERUSSÄÄNTÖ

1   LUKU

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 artikla

Nimi, kotipaikka, sijainti, päätoimipaikka, perustaminen ja työkieli

1.   Perustetaan eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri nimeltä eurooppalainen sosiaalitutkimus (European Social Survey), jäljempänä ’ESS’.

2.   Eurooppalaisen sosiaalitutkimuksen eurooppalainen tutkimusinfrastruktuurikonsortio (ERIC) on nimeltään ESS ERIC.

3.   ESS ERICin sääntömääräinen kotipaikka sijaitsee isäntämaassa. Sääntömääräinen kotipaikka sijoitetaan isäntämaassa tavallisesti isäntälaitoksen yhteyteen siten kuin yleiskokous tarvittaessa päättää.

4.   ESS ERICin ensimmäinen sääntömääräinen kotipaikka on Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Ensimmäinen isäntämaa on Yhdistynyt kuningaskunta. Ensimmäinen isäntälaitos on City University London. Yleiskokous tarkastelee sääntömääräistä kotipaikkaa, isäntämaata ja isäntälaitosta uudelleen neljän vuoden välein.

5.   ESS ERIC sopii kunkin isäntälaitoksen kanssa järjestelyistä ja ehdoista, joiden mukaisesti isäntälaitos tarjoaa palveluja tai tuotteita tai antaa käyttöön henkilöstöä ESS ERICille sen päätoimipaikassa (jona toimii ESS ERICin keskuspaikka, johon johtaja ja yksi apulaisjohtaja sijoitetaan), jäljempänä ’päätoimipaikka’. Jos isäntälaitokselle lankeaa kustannuksia, vaateita tai muita velvoitteita sen jälkeen, kun se on lakannut toimimasta isäntälaitoksena, ESS ERIC suorittaa isäntälaitokselle korvauksen tällaisista kustannuksista, vaateista tai velvoitteista (paitsi siltä osin kuin isäntälaitos on ne itse aiheuttanut).

6.   Päätoimipaikka sijoitetaan tavallisesti isäntälaitoksen yhteyteen. Ellei yleiskokous toisin määrää, ESS ERIC sopii tavallisesti järjestelyistä päätoimipaikan käyttöön antamisesta neljän vuoden ajanjaksoiksi. Kaksitoista kuukautta ennen isäntälaitoksen kanssa päätoimipaikasta tehdyn sopimuksen voimassaolon päättymistä yleiskokous päättää joko järjestelyn uusimisesta toiseksi neljän vuoden ajanjaksoksi tai päätoimipaikan sijoittamisesta muualle sopimalla järjestelystä kolmannen osapuolen kanssa.

7.   Isäntämaa kutsuu yleiskokouksen ensimmäisen kokouksen koolle mahdollisimman pian ja viimeistään 45 vuorokauden kuluttua siitä, kun komission päätös ESS ERICin perustamisesta tulee voimaan.

8.   Isäntämaa ilmoittaa perustajajäsenille mahdollisista kiireellisistä oikeustoimista, jotka on toteutettava ESS ERICin puolesta ennen perustamiskokouksen pitämistä. Jos perustajajäsen ei esitä vastalausetta viiden työpäivän kuluessa ilmoituksen saamisesta, isäntämaan asianmukaisesti valtuuttama henkilö toteuttaa oikeustoimet.

9.   ESS ERICin työkieli on englanti.

2 artikla

Tehtävät ja toimet

1.   ESS ERICin pääkohteena ja -tehtävänä on tutkimusinfrastruktuurin perustaminen ja käyttäminen keskeisinä tavoitteinaan

a)

kerätä, tulkita ja levittää ESS:n kautta tai muilla tavoin tarkkaa tietoa Euroopan yhteiskunnallisesta tilanteesta, muun muassa asenteiden, arvojen, näkemysten ja käyttäytymismallien muutoksista eri maiden kansalaisten keskuudessa;

b)

tarjota keräämänsä tiedot maksutta ja ajallaan ammattikäyttäjien ja suuren yleisön käyttöön;

c)

edistää kvantitatiivisten sosiaalitutkimuksen mittaus- ja analyysimenetelmien kehitystä Euroopassa ja muualla maailmassa.

2.   ESS ERIC toteuttaa pääkohdettaan ja -tehtäväänsä voittoa tavoittelematta. Se voi kuitenkin harjoittaa rajoitettua taloudellista toimintaa edellyttäen, että tämä toiminta liittyy läheisesti sen päätehtävään eikä vaaranna sen suorittamista.

2   LUKU

JÄSENET

3 artikla

Jäsenyys ja edustaja

1.   Seuraavista tahoista voi tulla ESS ERICin jäseniä:

a)

jäsenvaltiot;

b)

assosioituneet maat;

c)

muut kolmannet maat kuin assosioituneet maat; ja

d)

hallitustenväliset järjestöt.

2.   ESS ERICin jäseninä on oltava vähintään kolme jäsenvaltiota.

3.   (Kansallisten edustajiensa kautta toimivilla) jäsenvaltioilla on oltava aina äänioikeuksien enemmistö yleiskokouksessa. Jos alle puolet kaikista (kansallisten edustajiensa kautta toimivista) jäsenistä on jäsenvaltioita, jäsenvaltioilla on oltava yhdessä 51 prosenttia äänistä ja kullakin (kansallisten edustajien kautta toimivalla) jäsenvaltiolla yhtä suuri osuus tästä 51 prosentin äänimäärästä. Loput äänet jaetaan tasan kaikkien muiden jäsenten kesken. Tässä perussäännössä tarkoitetaan ’yhdellä äänellä’ tarvittaessa yhtä osuutta jäsenen äänestä mukautettuna tässä 3 artiklan 3 kohdassa esitetyllä tavalla, jos alle puolet kaikista jäsenistä on jäsenvaltioita.

4.   Jäsentä tai tarkkailijaa voi edustaa yksi sen valitsema ja omien sääntöjensä ja menettelyjensä mukaan nimittämä julkinen taho tai yksityinen taho, joka suorittaa julkisen palvelun tehtävää.

Epäselvyyksien välttämiseksi kullakin jäsenellä on oikeus vaihtaa edustajaansa ja/tai nimittää enintään kaksi edustajaa mutta vain yksi ääni jäsentä kohti.

5.   Kukin jäsen nimittää (vastaavan ministeriönsä, viranomaisensa tai näiden valtuutetun tahon tai edustajan kautta 3 artiklan 4 kohdan nojalla) ja ilmoittaa kirjallisesti yleiskokoukselle yhden nimetyn luonnollisen henkilön, jäljempänä ’kansallinen edustaja’, edustamaan sitä yleiskokouksen istunnoissa ja kaikessa muussa yhteydenpidossa yleiskokouksen kanssa tai muulla tavoin jäsenen ja ESS ERICin välillä. Kukin jäsen myös nimittää ja ilmoittaa yleiskokoukselle kirjallisesti yhden nimetyn luonnollisen henkilön toimimaan kansallisen edustajan varamiehenä, jos kansallinen edustaja ei ole käytettävissä tai jos hän on estynyt suorittamasta tehtäviään.

6.   Kunkin jäsenen on tavallisesti nimitettävä kansallinen edustaja vähintään kuksikin ESS:n kaksivuotiskaudeksi (ensimmäisen tällaisen ESS ERICin ajanjakson vahvistaa johtaja yleiskokouksen hyväksynnän saatuaan), jäljempänä ’kaksivuotiskausi’. Kukin jäsen myös nimittää yhden nimetyn kansallisen edustajan varamiehen samaksi kaksivuotiskaudeksi. Kukin jäsen voi vaihtaa kansallisen edustajansa tai kansallisen edustajan varamiehen milloin tahansa ilmoittamalla siitä kirjallisesti yleiskokoukselle.

7.   Nykyiset jäsenet, tarkkailijat ja näitä edustavat tahot luetellaan liitteessä II. ERIC-hakemuksen jättämisen aikaisia jäseniä kutsutaan perustajajäseniksi.

4 artikla

Jäseneksi ja tarkkailijaksi ottaminen

1.   Uusien jäsenten on täytettävä seuraavat ehdot:

a)

uudet jäsenet hyväksytään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä yleiskokouksessa;

b)

kaikki jäsenyyshakemukset tehdään kirjallisesti ja osoitetaan yleiskokouksen puheenjohtajalle ja niistä toimitetaan kopiot johtajalle;

c)

hakemuksessa kuvataan, millä tavalla hakija edistää osaltaan 2 artiklassa esitettyjä ESS ERICin tavoitteita ja toimia ja kuinka se täyttää 3 luvussa tarkoitetut velvoitteensa. Hakijan on erityisesti osoitettava yleiskokousta tyydyttävällä tavalla, että se kykenee ja jatkuvasti sitoutuu

i)

varmistamaan omalla kustannuksellaan, että tiedonkeruu ja selvitykset, joihin ESS ERIC voi tarvittaessa ryhtyä päätehtäväänsä suorittaessaan (vähintään kaksivuotiskausittain), toteutetaan noudattaen johtajan laatimia ja tarvittaessa yleiskokouksen hyväksymiä eritelmiä, ja

ii)

suorittamaan pakolliset rahoitusosuudet ESS ERICin tasapainoiseen talousarvioon ja ensimmäiset osuudet siten kuin esitetään tämän liitteen lisäyksessä; ja

iii)

osallistumaan 17 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuilla maksuosuuksilla tai muulla tavoin ESS ERICin pääasiallisiin kustannuksiin noudattaen rahoituskaavaa, jonka yleiskokous tarvittaessa vahvistaa perussäännön mukaisesti; ja

iv)

noudattamaan ESS ERICin hallintojärjestelyjä ja osallistumaan niihin perussäännön mukaisesti.

2.   Kaikkien jäsenten on jäsenyyden edellytyksenä tehtävä liittymissopimus (deed of adherence) olennaisilta osin siinä muodossa, jonka yleiskokous tarvittaessa hyväksyy.

3.   Edellä 3 artiklan 1 kohdassa mainitut tahot, jotka eivät vielä voi tulla jäseniksi, voivat hakea tarkkailijan asemaa. Seuraavat tahot hyväksytään tarkkailijoina, jäljempänä ’tarkkailija’:

a)

taho, joka voi olla asetuksessa määritelty tarkkailija ja jonka yleiskokous hyväksyy tarkkailijaksi, edellyttäen että yleiskokous katsoo tämän olevan ESS ERICin edun mukaista ja edistävän sen päätehtävää ja toimia;

b)

jäsen, joka on väliaikaisesti tai pysyvästi menettänyt äänioikeutensa 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti ja jolle yleiskokous on hyväksynyt tarkkailijan aseman, kunnes sen äänioikeus palautetaan sille tai sen jäsenyys päättyy.

4.   Tarkkailijaksi ottamista koskevat ehdot ovat seuraavat:

a)

tarkkailijaksi otetaan neljäksi vuodeksi, minkä jälkeen tarkkailijan on haettava yleiskokoukselta tarkkailijan aseman jatkamista;

b)

tarkkailijaksi ottaminen tai hyväksyminen uudelleen tarkkailijaksi edellyttää yleiskokouksen hyväksyntää;

c)

hakijat toimittavat kirjallisen hakemuksen ESS ERICin sääntömääräiseen kotipaikkaan;

d)

jäsen, joka on väliaikaisesti tai pysyvästi menettänyt äänioikeutensa 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti, saa yleiskokouksen hyväksynnän tarkkailijan asemalle, kunnes sen äänioikeus palautetaan sille tai sen jäsenyys päättyy.

5.   Kukin tarkkailija nimittää (vastaavan ministeriönsä, viranomaisensa tai näiden valtuutetun tahon kautta) ja ilmoittaa kirjallisesti yleiskokoukselle yhden nimetyn luonnollisen henkilön, jäljempänä ’tarkkailijan edustaja’, edustamaan sitä yleiskokouksen istunnoissa ja kaikessa muussa yhteydenpidossa yleiskokouksen kanssa tai muulla tavoin jäsenen ja ESS ERICin välillä.

Edellä 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksytyn tarkkailijan edustajana toimii kansallinen edustaja, jonka sama taho nimittää jäsenenä ollessaan. Kukin tarkkailija myös nimittää ja ilmoittaa yleiskokoukselle kirjallisesti yhden nimetyn luonnollisen henkilön toimimaan tarkkailijan edustajan varamiehenä, jos tarkkailijan edustaja ei ole käytettävissä tai jos hän estynyt suorittamasta tehtäviään.

6.   Seuraavat henkilöt kutsutaan viran puolesta osallistumaan yleiskokouksen istuntoihin niiltä osin, jotka eivät ole yleiskokoukselle varattuja asioita (Reserved Matters), jolloin heillä on puheoikeus ilman äänioikeutta ja oikeus saada kaikki asiaankuuluvat asiakirjat:

a)

Euroopan tiedesäätiön tai sen mahdollisen seuraajaelimen edustaja;

b)

yleiskokouksen tämän perussäännön mukaisesti perustettavan neuvoa-antavan tiedekomitean (Scientific Advisory Board, SAB) puheenjohtaja;

c)

yleiskokouksen tämän perussäännön mukaisesti perustettavan neuvoa-antavan menetelmäkomitean (Methods Advisory Board, MAB) puheenjohtaja;

d)

13 artiklassa tarkoitetun kansallisten koordinaattoreiden foorumin (NC Forum) edustaja;

e)

ESS ERICin johtaja ja apulaisjohtajat;

f)

isäntälaitoksen edustaja; ja

g)

muun sellaisen kolmannen maan nimetty edustaja, joka on ilmoittanut aikovansa osallistua ESS:ään ja jonka yleiskokous on hyväksynyt.

5 artikla

Jäsenen tai tarkkailijan eroaminen tai jäsenyyden tai tarkkailijan aseman päättyminen

1.   Jäsen lakkaa olemasta jäsen ilman eri toimenpiteitä, jos sen olemassaolo päättyy tai se ei enää kuulu mihinkään 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun luokkaan.

2.   Jäsen voi erota milloin tahansa ilmoittamalla siitä kirjallisesti yleiskokoukselle vähintään 24 kuukautta etukäteen, jäljempänä ’eroilmoituskausi’, ja eroaminen tulee voimaan kulloisenkin kaksivuotiskauden päättyessä (lukuun ottamatta ensimmäistä kaksivuotiskautta).

3.   Jäsenyys päättyy myös, jos yleiskokous kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä päättää, että jäsenyyden päättäminen on ESS ERICin etujen mukaista, koska

a)

jäsen on rikkonut

i)

4 artiklan 1 kohdan c alakohdan i alakohdan ehtoja kahtena peräkkäisenä kaksivuotiskautena; tai

ii)

4 artiklan 1 kohdan c alakohdan ii alakohdan ehtoja ESS ERICin kahtena peräkkäisenä varainhoitovuonna; tai

b)

jäsen on syyllistynyt vakavaan perussäännön muiden määräysten rikkomiseen.

Jäsenellä tai tarkkailijalla on mahdollisuus valittaa jäsenyyden päättämisestä tehdystä päätöksestä ja esittää perustelunsa yleiskokoukselle.

4.   Poiketen siitä, mitä 5 artiklan 3 kohdassa määrätään, yleiskokous voi myös päättää yksinkertaisella ääntenenemmistöllä 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, ettei jäsenen jäsenyyttä päätetä vaan sen äänioikeus keskeytetään tai peruutetaan yleiskokouksen kohtuulliseksi katsomaksi ajaksi ja kohtuullisiksi katsomin ehdoin. Yleiskokous voi yksinkertaisella ääntenenemmistöllä palauttaa jäsenen äänioikeuden milloin tahansa, jos jäsen on yleiskokousta tyydyttävällä tavalla korjannut 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun rikkomuksen.

5.   Jäsenyyttä ei voida siirtää.

3   LUKU

JÄSENTEN JA TARKKAILIJOIDEN OIKEUDET JA VELVOITTEET

6 artikla

Jäsenet

1.   Jollei 3 artiklan 5 kohdasta ja 5 artiklan 4 kohdasta muuta johdu, jokaisella jäsenellä on yksi ääni. Jos jäsenellä on 3 artiklan 4 kohdan nojalla useampi kuin yksi edustaja, kyseisellä jäsenellä on vain yksi ääni, ellei yleiskokous toisin päätä (ja ellei tästä artiklasta muuta johdu). Lisäksi jäsenen on ilmoitettava yleiskokoukselle menettely, jota noudattaen sen edustajat antavat äänensä jäsenen puolesta.

2.   Jokainen jäsen

a)

suorittaa 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan i, ii ja iii alakohdassa tarkoitetun rahoitusosuuden;

b)

nimittää 3 artiklan 5 kohdassa mainitun kansallisen edustajan; ja

c)

valtuuttaa kansallisen edustajansa täysin oikeuksin äänestämään kaikista yleiskokouksessa käsiteltävistä ja esityslistalle otetuista aiheista.

3.   Jäsenet voivat yksin tai yhdessä muiden jäsenten, tarkkailijoiden tai kolmansien osapuolien kanssa suorittaa ESS ERICiin myös muita osuuksia kuin vuotuisen osuuden.

7 artikla

Tarkkailijat

1.   Tarkkailijoilla on oikeus saada ilmoitus yleiskokouksen istunnosta, osallistua siihen ja (puheenjohtajan luvalla) käyttää istunnossa puheenvuoro, mutta yleiskokous voi sulkea tarkkailijat pois istunnoista siltä osin kuin niissä käsitellään yleiskokoukselle varattuja asioita (mistä puheenjohtaja päättää tai yleiskokous äänestää tarpeen mukaan). Tarkkailijalla on oikeus saada samat asiakirjat kuin kansallisilla edustajilla lukuun ottamatta asiakirjoja, jotka koskevat (edellä tarkoitettuja) yleiskokoukselle varattuja asioita. Tarkkailijalla ei ole äänioikeutta.

2.   Kukin tarkkailija nimittää 4 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun tarkkailijan edustajan.

4   LUKU

HALLINTOTAPA JA ERICin TOIMIEN TOTEUTTAMINEN

8 artikla

Yleiskokous

1.   Yleiskokous on elin, joka edustaa kaikkia ESS ERICin jäseniä. Jokaista jäsentä edustaa yleiskokouksen istunnoissa sen kansallinen edustaja (tai hänen varamiehensä).

2.   Yleiskokouksella on täydet päätöksentekovaltuudet ESS ERICin toiminnassa ja johtamisessa. Yleiskokous kaiken aikaa suojelee ja edistää ESS ERICin etuja.

3.   Yleiskokouksella on oikeus ohjesäännöllä siirtää asioita johtajan käsiteltäväksi katsoessaan tämän tarpeelliseksi.

4.   Yleiskokous vastaa yleisesti ESS ERICin toimintakyvyn ja kestävyyden varmistamisesta. Sen vastuulle kuuluvat myös seuraavat tehtävät, rajoittumatta kuitenkaan niihin:

a)

johtajan nimittäminen, korvaaminen tai erottaminen 13 artiklassa tarkoitettua tieteellistä ydinryhmää (Core Scientific Team, CST) kuullen sekä johtajan työsopimuksen ehtojen ja edellytysten määrittäminen. Yleiskokous päättää, käytetäänkö johtajan nimittämiseen avointa kilpailua vai rajoitettua menettelyä ja perustetaanko valintakomitea huolehtimaan tästä asiasta yleiskokouksen puolesta;

b)

isäntälaitoksen nimittäminen, vaihtaminen tai poistaminen tieteellistä ydinryhmää kuullen. Yleiskokous päättää, käytetäänkö isäntälaitoksen nimittämiseen avointa kilpailua vai rajoitettua menettelyä ja perustetaanko valintakomitea huolehtimaan tästä asiasta yleiskokouksen puolesta;

c)

johtajan tehtäviensä hoitamisesta määräajoin laatimien raporttien vastaanottaminen;

d)

tilinpäätösten ja säännöllisesti päivitettävien työohjelmien tarkasteleminen ja hyväksyminen;

e)

neuvoa-antavan tiedekomitean jäsenten nimittäminen, korvaaminen tai erottaminen;

f)

neuvoa-antavan menetelmäkomitean jäsenten nimittäminen, korvaaminen tai erottaminen;

g)

varainhoitokomitean jäsenten nimittäminen, korvaaminen tai erottaminen;

h)

tarvittaessa mahdollisten muiden yleiskokouksen tarpeellisina tai tarkoituksenmukaisina pitämien neuvoa-antavien elinten tai komiteoiden perustaminen sekä tällaisten elinten jäsenyyden ja menettelyjen määrittäminen; ja

i)

sen seuraaminen ja varmistaminen, että jäsenet täyttävät velvoitteena ESS ERICiä kohtaan, ja tarvittaessa toimiin ryhtyminen jäseniä vastaan ESS ERICin oikeuksien täytäntöönpanemiseksi kyseisten jäsenten suhteen.

Yleiskokous voi määräajoin antaa toimeksi ja ottaa vastaan riippumattomia tarkastuksia tai auditointeja kaikista tai joistakin ESS ERICin toiminnoista. Yleiskokous vastaa menettelyn ja aikataulun määrittämisestä tällaisille tarkastuksille tai auditoinneille sekä tarkastusperusteiden määrittämisestä johtajaa, tieteellistä ydinryhmää ja yleiskokouksen tarvittaessa perustamia neuvoa-antavia elimiä kuullen.

9 artikla

Yleiskokouksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja

1.   Yleiskokous nimittää yksinkertaisella ääntenenemmistöllä riippumattoman puheenjohtajan, jäljempänä ’puheenjohtaja’, joka ei saa olla kansallinen edustaja ja jonka on täytettävä yleiskokouksen tarvittaessa hyväksymät perusteet.

Puheenjohtaja nimitetään neljän vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia. Ennen puheenjohtajan nimittämistä yleiskokous nimeää ehdokkaan tai ehdokkaat kirjallisesti vähintään kolme viikkoa ennen kokousta, jossa puheenjohtaja nimitetään. Puheenjohtaja astuu virkaan mahdollisimman pian nimittämisensä jälkeen.

2.   Yleiskokous nimittää kansallisten edustajien keskuudesta yksinkertaisella ääntenenemmistöllä varapuheenjohtajan, jäljempänä ’varapuheenjohtaja’. Varapuheenjohtaja nimitetään neljän vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia. Ennen varapuheenjohtajan nimittämistä yleiskokous nimeää ehdokkaan tai ehdokkaat kirjallisesti vähintään kolme viikkoa ennen kokousta. Varapuheenjohtaja astuu virkaan mahdollisimman pian nimittämisensä jälkeen. Varapuheenjohtaja ottaa hoitaakseen kaikki puheenjohtajan tehtävät tämän poissa ollessa.

3.   Yleiskokous toteuttaa tarvittavat järjestelyt, jotta ensimmäinen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja voidaan nimittää yleiskokouksen ensimmäisessä istunnossa.

10 artikla

Yleiskokouksen istunnot

1.   Yleiskokous kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi istuntoja voidaan kutsua koolle, jos puheenjohtaja, johtaja tai vähintään kolmasosa kansallisista edustajista sitä pyytää. ESS ERICin päätoimipaikka huolehtii istuntojen hallinnosta, mukaan lukien pöytäkirjan pito.

2.   Yleiskokoukselle varattuja asioita lukuun ottamatta kaikki yleiskokouksen päätökset hyväksytään kansallisten edustajien kautta läsnä olevien jäsenten äänten yksinkertaisella enemmistöllä, jollei 3 artiklan 5 kohdasta muuta johdu.

3.   Ellei 10 artiklan 15 kohdasta muuta johdu, yleiskokouksen istunto kutsutaan koolle vähintään 14 vuorokautta etukäteen. Ellei 10 artiklan 15 kohdasta muuta johdu, kutsussa on täsmennettävä istunnon aika ja paikka ja käsiteltävien asioiden yleinen luonne.

4.   Ellei perussäännön määräyksistä muuta johdu, kutsu ja muut yleiskokouksen istuntoon liittyvät tiedonannot on toimitettava kaikille jäsenille, johtajalle, kansallisille edustajille, tarkkailijoille ja mahdollisille muille henkilöille, jotka puheenjohtaja haluaa kutsua istuntoon.

5.   Se, että kutsu jää tahattomasti lähettämättä tai muusta syystä saamatta siihen oikeutetulta henkilöltä, ei tee istuntoa pätemättömäksi.

6.   Kutsu yleiskokouksen istuntoon on annettava paperilla tai sähköisessä muodossa (siten kuin määritellään Yhdistyneen kuningaskunnan vuonna 2006 annetun yrityslain (Companies Act) 1168 §:ssä) ja verkkosivuston välityksellä.

7.   Yleiskokouksen istunnossa ei saa käsitellä asioita, ellei se ole (jäsenten kansallisten edustajien kautta) päätösvaltainen. Istunto on päätösvaltainen, jos siinä edustettuina olevilla jäsenillä on vähintään kolmasosa yleiskokouksessa annettavista äänistä ja oikeus äänestää käsiteltävistä asioista. Jos istunto ei ole päätösvaltainen puolen tunnin kuluttua sille ilmoitetusta ajankohdasta, yleiskokousta lykätään kymmentä minuuttia myöhemmäksi samana päivänä samassa paikassa. Jos lykättykään yleiskokouksen istunto ei ole päätösvaltainen, siinä edustettuina olevilla jäsenillä, joilla on oikeus äänestää käsiteltävistä asioista, on päätösvalta kaikissa asioissa, jotka oli määrä käsitellä alun perin koolle kutsutussa istunnossa, mutta lykätyssä istunnossa tehdyt päätökset saavat tulla voimaan vasta kun sen pöytäkirja on toimitettu kaikille jäsenille ja jäsenten yksinkertainen enemmistö tai yleiskokoukselle varattujen asioiden osalta kahden kolmasosan enemmistö on hyväksynyt pöytäkirjan kirjallisella tai sähköisellä ilmoituksella. Tätä artiklaa sovellettaessa kansallisen edustajan hyväksyntää pidetään jäsenen hyväksyntänä.

8.   Puheenjohtaja toimii puheenjohtajana jokaisessa yleiskokouksen istunnossa; jos puheenjohtajaa ei ole, jos hän ei ole läsnä istunnolle ilmoitettuna ajankohtana tai jos hän kieltäytyy toimimasta puheenjohtajana, puheenjohtajana toimii varapuheenjohtaja tai, jos hän ei ole läsnä tai kieltäytyy toimimasta, läsnä olevat kansalliset edustajat valitsevat keskuudestaan henkilön toimimaan istunnon puheenjohtajana.

9.   Yleiskokouksen istunnossa esitetystä päätöslauselmasta äänestetään avoimella äänestyksellä tai puheenjohtajan harkinnan mukaan suljetulla äänestyksellä.

10.   Puheenjohtajan lausuma siitä, että päätöslauselma on hyväksytty, hyväksytty yksimielisesti, hyväksytty tietyllä enemmistöllä, hylätty tai hylätty tietyllä enemmistöllä sekä vastaava ESS ERICin kokouksen pöytäkirjaan tehty merkintä muodostavat kiistattoman todisteen kyseisestä asiasta ilman näyttöä päätöslauselman puolesta tai sitä vastaan annettujen laskettujen äänten määrästä tai suhteellisesta osuudesta.

11.   Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen eikä hänellä ole ratkaisevaa äänioikeutta. Varapuheenjohtaja tai muu kansallinen edustaja, joka on valittu yleiskokouksen istunnon puheenjohtajaksi, säilyttää kansallisten edustajan äänioikeutensa toimiessaan yleiskokouksen istunnon puheenjohtajana, mutta hänellä ei ole ylimääräistä ääntä puheenjohtajan ominaisuudessa.

12.   Tarkkailijoilla on puheenjohtajan harkinnan mukaan oikeus käyttää puheenvuoroja ja tulla kuulluksi yleiskokouksen istunnoissa, mutta ei äänioikeutta. Puheenjohtaja voi harkintansa mukaan pyytää tarkkailijoita poistumaan huoneesta koko yleiskokouksen istunnon tai sen tietyn osan ajaksi.

13.   Yleiskokous voi päättää seuraavassa mainituista yleiskokoukselle varatuista asioista (”Reserved Matters”) ainoastaan istunnossa edustettuina olevien ja äänestävien jäsenien kahden kolmasosan enemmistöllä, edellyttäen että istunto on kutsuttu koolle vähintään kuusi viikkoa etukäteen ja että kutsussa on mainittu istunnon aika ja paikka ja käsiteltävien yleiskokoukselle varattujen asioiden luonne:

a)

muutokset ESS ERICin hallintojärjestelyihin;

b)

ESS ERICin talousarvioon (17 artiklan mukaisesti) ehdotetut lisäykset;

c)

rahoitusmalliin (17 artiklan mukaisesti) ehdotetut muutokset;

d)

ehdotukset jäsenen jäsenyyden päättämisestä;

e)

ehdotukset isäntälaitoksen vaihtamisesta;

f)

ehdotukset puheenjohtajan, varapuheenjohtajan tai johtajan nimityksen päättämisestä ennen sen umpeutumista;

g)

muutokset 11 artiklan 3 kohdassa ja 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen elinten koostumukseen tai rakenteeseen; ja

h)

perussääntöön ehdotetut muutokset (mukaan lukien mahdolliset 28 artiklassa tarkoitetut muutokset).

14.   Kirjallinen päätöslauselma, jonka on hyväksynyt sama määrä jäseniä kuin tarvittaisiin yleiskokouksen istunnossa esitetyn päätöslauselman hyväksymiseksi, on yhtä pätevä kuin jos se olisi hyväksytty tavanomaisesti koolle kutsutussa ja pidetyssä yleiskokouksen istunnossa ja se voi koostua useista muodoltaan samanlaisista asiakirjoista, joista kukin on allekirjoitettu yhden tai useamman jäsenen puolesta. Tätä artiklaa sovellettaessa kansallisen edustajan hyväksyntää pidetään jäsenen hyväksyntänä.

15.   (Asianmukaisesti nimitettyjen kansallisten edustajien kautta toimivien) jäsenten katsotaan osallistuneen yleiskokouksen istuntoon, kun

a)

istunto on kutsuttu koolle ja pidetty perussäännön mukaisesti; ja

b)

kaikki jäsenet voivat antaa toisilleen tietoja tai lausuntoja mistä tahansa istunnossa käsitellystä asiasta.

11 artikla

Yleiskokouksen komiteat

1.   Ellei perussäännöstä muuta johdu, yleiskokous voi asettaa komiteoita. Ellei perussäännöstä muuta johdu, komitean perustamisesta, koostumuksesta ja menettelyistä päättää yleiskokous. Yleiskokouksen komiteoiden jäseninä voi olla henkilöitä, jotka eivät ole kansallisia edustajia. Yleiskokous nimittää komiteoihinsa jäsenet kuultuaan johtajaa ja mahdollisia valintalautakuntia, joita yleiskokous voi perustaa tarpeellisiksi katsomissaan tapauksissa.

2.   Johtajalla (tai hänelle nimetyllä varamiehellä) on oikeus osallistua kaikkien yleiskokouksen komiteoiden kokouksiin, ja hän järjestää niiden hallinnon ja pöytäkirjanpidon. Yleiskokous määrittelee komiteoidensa uusimista koskevat vaihtoehdot.

3.   Seuraavat komiteat ovat pysyviä:

a)

neuvoa-antava tiedekomitea (Scientific Advisory Board, SAB);

b)

neuvoa-antava menetelmäkomitea (Methods Advisory Board, MAB); ja

c)

varainhoitokomitea (FINCOM).

4.   Neuvoa-antavassa tiedekomiteassa on tavallisesti kahdeksan johtavaa yhteiskuntatieteilijää, jotka tulevat kansainvälisestä yhteiskuntatieteen tutkimusyhteisöstä ja jotka yleiskokous nimittää jäsenten nimettyä heidät kirjallisesti. Neuvoa-antavan tiedekomitean jäsenten toimikausi on neljä vuotta, ja se voidaan uusia.

5.   Neuvoa-antava tiedekomitea antaa yleiskokoukselle, johtajalle ja tieteelliselle ydinryhmälle neuvoja ja ohjeita ESS ERICin toiminnan asiasisällöstä. Neuvoa-antavan tiedekomitean lausunto ei sido yleiskokousta, johtajaa tai tieteellistä ydinryhmää muutoin kuin 11 artiklan 6 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa.

6.   Neuvoa-antavalla tiedekomitealla on myös yleiskokoukselta siirretty valta valita kyselyjen suunnitteluryhmän jäsenet kaksivuotiskausittain vaihtuviin moduuleihin kansainvälisessä kilpailumenettelyssä saatujen hakemusten perusteella.

7.   Neuvoa-antavan tiedekomitean kokouksia pidetään vähintään kahdesti 12 kuukaudessa. Neuvoa-antava tiedekomitea valitsee itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä asianmukaisen nimitysmenettelyn jälkeen. Kaikilla neuvoa-antavan tiedekomitean jäsenillä on yksi ääni. Neuvoa-antavan tiedekomitean puheenjohtajan ääni ratkaisee, jos äänet menevät tasan.

8.   Neuvoa-antavan tiedekomitean puheenjohtaja voi harkintansa mukaan kutsua komitean kokouksiin tarkkailijoita, mikäli se katsoo tämän tarpeelliseksi.

9.   Neuvoa-antavassa menetelmäkomiteassa on kuusi johtavaa menetelmäasiantuntijaa, jotka tulevat kansainvälisestä yhteiskuntatieteen tutkimusyhteisöstä ja jotka yleiskokous nimittää jäsenten nimettyä heidät kirjallisesti. Neuvoa-antavan menetelmäkomitean jäsenten toimikausi on neljä vuotta, ja se voidaan uusia.

10.   Neuvoa-antava menetelmäkomitea antaa yleiskokoukselle, johtajalle ja tieteelliselle ydinryhmälle neuvoja ja ohjeita menetelmistä. Neuvoa-antavan menetelmäkomitean lausunto ei sido yleiskokousta, johtajaa tai tieteellistä ydinryhmää.

11.   Neuvoa-antavan menetelmäkomitean kokouksia pidetään vähintään kerran 12 kuukaudessa. Neuvoa-antava menetelmäkomitea valitsee itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä asianmukaisen nimitysmenettelyn jälkeen. Kaikilla neuvoa-antavan menetelmäkomitean jäsenillä on yksi ääni. Neuvoa-antavan menetelmäkomitean puheenjohtajan ääni ratkaisee, jos äänet menevät tasan.

12.   Neuvoa-antavan menetelmäkomitean puheenjohtaja voi harkintansa mukaan kutsua komitean kokouksiin tarkkailijoita, mikäli hän katsoo tämän tarpeelliseksi.

13.   Varainhoitokomitea muodostuu neljästä budjetoinnin ja varainhoidon valvonnan asiantuntijasta, jotka yleiskokous nimittää jäsenten nimettyä heidät kirjallisesti. Vähintään kaksi varainhoitokomitean jäsenistä on nimitettävä kansallisten edustajien ulkopuolelta. Varainhoitokomitean jäsenten toimikausi on neljä vuotta, ja se voidaan uusia.

14.   Varainhoitokomitea antaa yleiskokoukselle ja johtajalle ohjeita ESS ERICin taloudellisesta tilasta, mukaan lukien ESS ERICin resurssien käytöstä ja tähän liittyvistä taloudellisista kysymyksistä, rajoittumatta kuitenkaan näihin.

15.   Varainhoitokomitean kokouksia pidetään vähintään kerran 12 kuukaudessa. Varainhoitokomitean jäsenet päättävät omista kokousmenettelyistään ja kokousten välisistä työmenettelyistä, mutta nimeävät yhden jäsenen edustamaan varainhoitokomiteaa yleiskokouksen istunnoissa ja raportoimaan sen arvioinneista ja ohjeista.

12 artikla

Johtaja ja apulaisjohtajat

1.   Yleiskokous voi nimittää tai tarvittaessa korvata ESS ERICin johtajan, jäljempänä ’johtaja’, joka toimii toimitusjohtajana, tieteellisenä johtajana ja asetuksen 12 artiklan nojalla ESS ERICin laillisena edustajana. Ellei yleiskokous tarvittaessa toisin päätä, johtajalla on täydet valtuudet toimia ESS ERICin puolesta. ESS ERICin ensimmäisenä johtajana toimii ESS:n senhetkinen päätutkija ja koordinaattori. Johtajan nimitys edellyttää yleiskokouksen hyväksyntää ja on voimassa neljä vuotta ja uusittavissa, jollei yleiskokous hyväksy muita ehtoja.

2.   Yleiskokous siirtää tarvittaessa johtajalle asianmukaisiksi katsomansa valtuudet, jotta tämä voisi hoitaa vastuullaan olevat päivittäiset tehtävänsä toimitusjohtajana, tieteellisenä johtajana ja ESS ERICin laillisena edustajana.

3.   Johtaja vastaa ESS ERICin yleisiin tavoitteisiin pyrkimisestä ja sen vuotuisen talousarvion, liiketoimintasuunnitelman ja työohjelman täytäntöönpanosta. Johtaja raportoi suoraan yleiskokoukselle tai yleiskokouksen niin pyytäessä yleiskokouksen komitealle. Johtaja vastaa (13 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun) tieteelliseen ydinryhmään kuuluvien laitosten valinnasta yleiskokouksen hyväksyttäviksi. Johtaja vastaa yleisesti sen varmistamisesta, että ESS ERIC noudattaa tieteellisiä, oikeudellisia, talousarvio- ja sopimussitoumuksiaan. Johtaja koordinoi päätoimipaikan henkilöstön ja tieteellisen ydinryhmän toimintaa ja tähän toimintaan liittyviä tutkijoita ja kansallisia koordinaattoreita kaikissa osallistuvissa maissa ja saa näiltä tukea ESS ERICin työohjelman täytäntöönpanemiseksi vaaditulla tavalla.

4.   Johtaja nimittää apulaisjohtajan isäntälaitoksesta ja lisäksi vähintään yhden apulaisjohtajan jostain muusta tieteelliseen ydinryhmään kuuluvasta laitoksesta avustamaan johtajaa tämän tehtävissä. Johtaja voi antaa erityistehtäviä kummallekin apulaisjohtajalle.

13 artikla

Johtajan komiteat

1.   Johtaja voi asettaa komiteoita avustamaan vastuidensa ja tehtäviensä toteuttamisessa. Johtaja päättää komitean perustamisesta, koostumuksesta ja menettelyistä. Johtajan komiteoiden jäseninä voi olla henkilöitä, jotka eivät ole kansallisia edustajia tai tarkkailijoita.

2.   Seuraavat johtajan komiteat ovat pysyviä:

a)

tieteellinen ydinryhmä (Core Scientific Team, CST); ja

b)

kansallisten koordinaattorien foorumi (NC Forum).

Tieteellinen ydinryhmä ja kansallisten koordinaattorien foorumi auttavat johtajaa varmistamaan, että ESS ERIC hoitaa päätehtävänsä johdonmukaisesti noudattaen yleiskokouksen asettamia laatuvaatimuksia kaikissa jäsenvaltioissa.

3.   Tieteelliseen ydinryhmään kuuluu laitoksia, jäljempänä ’jäsenlaitos’, jotka johtaja määrittelee ja yleiskokous hyväksyy tarpeen mukaan. Jokainen jäsenlaitos nimittää puolestaan oman korkean tason edustajansa ja nimeää hänelle varamiehen, joista kunkin on saatava johtajan hyväksyntä osallistua tieteellisen ydinryhmän kokouksiin. Kunkin jäsenlaitoksen toimikausi on neljä vuotta, ja se voidaan uusia. Muita jäsenlaitosten henkilöstön jäseniä kutsutaan kokouksiin erityisalojen asiantuntijoina.

4.   Tieteellinen ydinryhmä työskentelee johtajan kanssa ja antaa johtajalle neuvoja kaikista ESS ERICin toiminnan suunnitteluun, tieteelliseen johtamiseen, menetelmiin, toteutukseen, laadunvalvontaan ja tulosten toimittamiseen ja levittämiseen liittyvistä näkökohdista.

5.   Tieteellisen ydinryhmän kokouksia pidetään vähintään kolme kertaa 12 kuukaudessa. Tieteellisen ydinryhmän kokousten puheenjohtajana toimii johtaja ja johtajan poissa ollessa apulaisjohtaja. Vaikka ESS ERIC voi tarvittaessa antaa erityisalojen tehtäviä sopimusteitse muiden laitosten kuin tieteellisen ydinryhmän jäsenlaitosten tehtäväksi, laitoksista ei sitä kautta tule tieteellisen ydinryhmän jäseniä.

6.   Kunkin tutkimuskierroksen alussa kunkin jäsenen vastaava toimeenpanoviranomainen valitsee johtajan määrittämän tehtävänkuvauksen perusteella kansallisen koordinaattorin (jäsenen tämän perussäännön mukaisesti kansalliseksi koordinaattoriksi nimittämän henkilön), jäljempänä ’kansallinen koordinaattori’. Kansallinen koordinaattori nimitetään kunkin kaksivuotiskauden ajaksi (tai jäsenen harkinnan mukaan pitemmäksi kaudeksi).

7.   Kansallisten koordinaattorien pääasiallisena tehtävänä on koordinoida ESS ERICin toimintaa kansallisella tasolla ja tarvittaessa varmistaa, että siinä noudatetaan johtajan vahvistamia eritelmiä.

8.   Kansallisten koordinaattorien foorumiin (tämän perussäännön mukaisesti perustettuun kansallisten koordinaattorien foorumiin) kuuluvat kunkin jäsenen kansalliset koordinaattorit (lukuun ottamatta jäseniä, jotka ovat hallitustenvälisiä järjestöjä), johtaja ja apulaisjohtajat. Kansallisten koordinaattorien foorumin puheenjohtajana toimii johtaja, ja siihen osallistuvat asiaankuuluvat tieteellisen ydinryhmän jäsenet esityslistan mukaisesti. Se kokoontuu vähintään kolme kertaa kunakin kaksivuotiskautena, ja kokouksen esityslistan vahvistaa johtaja kuullen sekä tieteellistä ydinryhmää että kansallisia koordinaattoreja. Kansallisten koordinaattorien foorumi nimeää jäsenistään yhden kansallisen koordinaattorin osallistumaan yleiskokouksen istuntoihin ja yhden osallistumaan tieteellisen ydinryhmän kokouksiin.

9.   Kansallisten koordinaattorien foorumille toimitetaan johtajan ESS ERICin kansallisen tason toiminnasta tarvittaessa laatimat keskeiset eritelmät, joista foorumi antaa lausuntonsa. Kansallisten koordinaattorien foorumi myös antaa johtajalle ja tieteelliselle ydinryhmälle neuvoja muista ESS ERICin suunnittelun ja johtamisen näkökohdista.

10.   Kansallisten koordinaattorien foorumin puheenjohtaja voi kutsua ulkopuolisia asiantuntijoita osallistumaan foorumin kokoukseen.

14 artikla

Elinten koostumus ja kokoukset

1.   Jotta varmistetaan osallistavuus ja eturistiriitojen välttäminen, yksikään henkilö (johtajaa ja apulaisjohtajia lukuun ottamatta) ei voi olla useamman kuin yhden ESS ERICin elimen tai komitean jäsen, mukaan lukien yleiskokous, yleiskokouksen komiteat ja johtajan komitea mutta lukuun ottamatta varainhoitokomiteaa, jonka jäsenistä enintään kaksi voi olla yleiskokouksen edustajia (11 artiklan 13 kohdan nojalla). Komitean tai elimen, mukaan lukien yleiskokous, puheenjohtaja voi poikkeuksellisissa olosuhteissa tilapäisesti luopua tämän vaatimuksen soveltamisesta. Tämän artiklan säännökset eivät estä henkilöä toimimasta tarkkailijana useammassa kuin yhdessä ESS ERICin elimessä.

2.   Ellei yleiskokous toisin päätä, henkilöiden sijaintia tai keskinäisiä tapoja viestiä ei oteta huomioon määritettäessä, osallistuvatko henkilöt ESS ERICin jonkin elimen tai komitean kokoukseen (mukaan lukien yleiskokous, yleiskokouksen komiteat ja johtajan neuvoa-antavat komiteat). Jos kaikki kokoukseen osallistuvat henkilöt eivät ole samassa paikassa, he voivat päättää, että kokous katsotaan pidetyksi missä tahansa paikassa, jossa joku jäsenistä on.

3.   ESS ERICin elimien ja komiteoiden koostumuksessa on otettava huomioon asianmukainen sukupuolten välinen tasapaino ja tasapainoinen kompetenssiprofiili.

5   LUKU

RAPORTOINTI KOMISSIOLLE

15 artikla

Raportointi komissiolle

1.   Johtaja laatii kunkin varainhoitovuoden lopussa vuosikertomuksen, joka sisältää erityisesti 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen johtajan toimien tieteelliset, operatiiviset ja taloudelliset näkökohdat. Yleiskokous hyväksyy vuosikertomuksen yksinkertaisella ääntenenemmistöllä ja toimittaa sen Euroopan komissiolle ja asianomaisille viranomaisille kuuden kuukauden kuluessa vastaavan varainhoitovuoden päättymisestä. ESS ERIC saattaa vuosikertomuksen julkisesti saataville.

2.   ESS ERICin ja asianomaisten jäsenvaltioiden on ilmoitettava Euroopan komissiolle kaikista seikoista, jotka uhkaavat vaarantaa vakavasti ESS ERICin tehtävän suorittamisen tai estävät sitä täyttämästä perussäännössä tai asetuksessa säädettyjä vaatimuksia.

3.   Jos Euroopan komissio saa viitteitä siitä, että ESS ERIC rikkoo vakavasti asetusta, perussääntöä, niiden nojalla tehtyjä päätöksiä tai muuta sovellettavaa lainsäädäntöä, se pyytää ESS ERICiltä ja/tai sen jäseniltä selityksiä.

6   LUKU

VARAINHOITO

16 artikla

Varainhoitovuosi

Ellei yleiskokous toisin päätä, ESS ERICin varainhoitovuosi alkaa 1 päivänä kesäkuuta ja päättyy 31 päivänä toukokuuta ja ESS ERIC laatii perustalousarvionsa ja liiketoimintasuunnitelmansa sekä tekee tilinpäätöksensä ja teettää sen tilintarkastuksen kyseiseen ajankohtaan mennessä.

17 artikla

Talousarvio

1.   Johtaja laatii ja esittää varainhoitokomitean hyväksyttäväksi kunkin kaksivuotisjakson perustalousarvion ja liiketoimintasuunnitelman luonnoksen, joka kattaa ESS ERICin tulot ja menot vuositasolla, jäljempänä ’talousarvio’.

2.   Talousarvio käsittää seuraavat keskeiset kustannukset, menot ja tulot:

a)

päätoimipaikan ja tieteellisen ydinryhmän keskeiset suunnittelu-, koordinointi-, laadunvalvonta- ja levittämistoimet;

b)

ESS ERICin sihteeristö (mukaan lukien ERICin yleiskokouksen ja kaikkien muiden komiteoiden ja elinten toiminta tarpeen mukaan); ja

c)

jäseniltä ja/tai kolmansilta osapuolilta tai muilta tahoilta avustuksina tai muina maksuina saadut varat.

Epäselvyyksien välttämiseksi kukin ESS:n jäsen kattaa omat kenttätyöstä ja kansallisesta koordinoinnista aiheutuvat kustannuksensa eikä näitä kustannuksia kirjata talousarvioon.

3.   Talousarvio sisältää myös kohdat, jotka yleiskokous tarvittaessa hyväksyy varainhoitokomitean neuvosta ohjesääntönä.

4.   Talousarvion hyväksyttyään varainhoitokomitea toimittaa sen yleiskokouksen hyväksyttäväksi. Jos varainhoitokomitea ei hyväksy talousarviota, se perustelee tämän yleiskokoukselle, joka tekee lopullisen päätöksen talousarvion hyväksymisestä.

5.   Kun talousarvio on vahvistettu, jäsenet (tai jäsenen puolesta toimiva maksuasiamies) suorittavat vuosittain talousarvioon otetut maksuosuudet ohjesäännön ehtojen mukaisesti tarvittaessa seuraavasti laskettuina:

a)

ensiksi kunkin jäsenen perusosuus, jonka suuruuden yleiskokous tarpeen mukaan hyväksyy;

b)

toiseksi isäntämaan osuus, jonka suuruudesta sovitaan tarpeen mukaan; ja

c)

kolmanneksi kunkin jäsenen suoritettavaksi tuleva jäljellä oleva osuus, joka lasketaan suhteessa jäsenen BKT:hen. Jos laskenta johtaa siihen, että joidenkin (mutta ei kaikkien) jäsenten maksettavaksi tuleva loppuosuus on vähemmän tai yhtä suuri kuin 17 artiklan 5 kohdan a alakohdassa tarkoitettu perusosuus, kyseisiltä jäseniltä ei vaadita tätä loppuosuutta ja jäljellä oleva maksettava määrä jaetaan suhteessa BKT:hen niiden jäsenten välillä, joilta vaaditaan osuus tämän alakohdan nojalla.

Jäsenten luontoissuoritukset voidaan hyväksyä vasta, kun yleiskokouksen puheenjohtaja on hyväksynyt ne varainhoitokomitean neuvosta.

18 artikla

Tilintarkastus

ESS ERICin on varmistettava, että sen tilit tarkastaa vuosittain tilintarkastusyhteisö, jolla on tarvittava pätevyys, ja että tarkastettu tilinpäätös talletetaan vaaditulla tavalla ja julkaistaan. Yleiskokous hyväksyy tarkastetun tilinpäätöksen.

19 artikla

Kirjanpito

ESS ERICin on kirjattava taloudelliseen toimintaansa liittyvät menot ja tulot erikseen ja laskutettava markkinahinta tällaisesta toiminnosta tai, jos sitä ei voida määrittää, täydet kustannukset lisättynä kohtuullisella marginaalilla.

7   LUKU

TOIMINTAPOLITIIKKA

20 artikla

Hankinnat ja verovapautukset

1.   ESS ERIC kohtelee hankintamenettelyihin osallistuvia ehdokkaita ja tarjoajia yhdenvertaisesti ja syrjimättömästi riippumatta siitä, onko niiden kotipaikka Euroopan unionissa. ESS ERICin hankinnoissa noudatetaan avoimuuden, syrjimättömyyden ja kilpailun periaatteita. Yleiskokous vahvistaa yksityiskohtaiset säännöt hankintamenettelyille ja -perusteille.

2.   Neuvoston direktiivin 2006/112/EY (1) 143 artiklan 1 kohdan g alakohtaan ja 151 artiklan 1 kohdan b alakohtaan perustuvia ja neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 282/2011 (2) 50 ja 51 artiklan mukaisia verovapauksia sovelletaan ERICin hankkimiin hyödykkeisiin ja palveluihin, joiden arvo on yli 250 euroa, jotka on tarkoitettu ESS ERICin viralliseen käyttöön ja jotka ESS ERIC maksaa ja hankkii kokonaan. Näitä vapautuksia ei sovelleta yksittäisten jäsenten hankintoihin.

21 artikla

Vastuu

1.   ESS ERIC vastaa veloistaan.

2.   ESS ERICin jäsenten taloudellinen korvausvastuu sen veloista rajoittuu niiden omaan vuotuiseen rahoitusosuuteen, mukaan lukien eroilmoituskauden kattavat osuudet.

3.   Yleiskokous varmistaa, että ESS ERIC hankkii tarvittavan vakuutussuojan sen infrastruktuurin kehittämiselle ja toiminnalle ominaisten riskien varalta, mukaan lukien varautuminen mahdolliseen ERICin purkamiseen. Lisäksi vakuutussuoja voisi kattaa johtajan, apulaisjohtajien tai muiden ESS ERICille tehtäviä suorittavien luonnollisten henkilöiden henkilökohtaisen vastuun, rajoittumatta kuitenkaan tähän.

4.   Kansalliset edustajat, johtaja ja apulaisjohtajat, tarkkailijat ja muut ESS ERICin komiteoiden ja elinten jäsenet eivät vastaa ESS ERICin veloista.

5.   Kaikki ESS ERICin toimet koordinoidaan ja toteutetaan sillä periaatteella, ettei ESS ERIC vastaa jäsenten tai muiden tahojen sille suorittamista tehtävistä siten kuin ohjesäännössä tarvittaessa esitetään.

22 artikla

Tieteellinen arviointi ja tulosten levittäminen

1.   ESS ERICin on sallittava vapaa pääsy kaikkiin ESS:n tietoihin tieteellistä arviointia varten. Tätä toimintaperiaatetta voidaan tarkentaa ohjesäännöllä.

2.   ESS ERICin on pyrittävä varmistamaan, että ESS:n tulokset ovat kaikkien saatavilla. ESS ERICin on laadittava ja julkistettava tulosten levittämistä koskeva strategia. Tätä toimintaperiaatetta voidaan tarkentaa ohjesäännöllä.

23 artikla

Immateriaalioikeudet ja tietopolitiikka

1.   ESS ERICin on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä omistamaan immateriaalioikeudet työhönsä. Sen on myönnettävä immateriaalioikeuksiinsa tekijänpalkkioista vapautettu, ei-yksinomainen lisenssi mille tahansa henkilölle ei-kaupallisiin tarkoituksiin. Kysymystä ESS ERICin immateriaalioikeuksien käytöstä kaupallisiin tarkoituksiin tarkastellaan tapauskohtaisesti. Tätä toimintaperiaatetta voidaan tarkentaa ohjesäännöllä.

2.   ESS ERICin on sallittava tiedeyhteisölle vapaa pääsy kaikkiin ESS:n tietoihin. Tietoihin ei saa myöntää etuoikeutettua pääsyä paitsi käsiteltäessä ja valmisteltaessa niitä julkiseen käyttöön. Tätä toimintaperiaatetta voidaan tarkentaa ohjesäännöllä.

3.   ESS ERICin on noudatettava Kansainvälisen tilastoinstituutin eettistä julistusta (Declaration on Ethics).

4.   ESS ERICin on varmistettava mahdollisuuksien mukaan, että kaikkia ESS ERICin tietoja käsitellään nimettöminä. Siltä osin kuin tämä ei ole mahdollista sovelletaan yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY (3) periaatteita.

5.   Kaikkia ESS ERICin tuottamia tietoja on käsiteltävä kussakin maassa kyseisen maan tietosuojalainsäädännön mukaisesti.

6.   Tätä toimintaperiaatetta voidaan tarkentaa ohjesäännöllä.

24 artikla

Työhönottopolitiikka

ESS ERIC noudattaa yhtäläisten mahdollisuuksien politiikkaa eikä syrji ketään rodun, etnisen alkuperän, sukupuolen, vammaisuuden tai sukupuolisen suuntautumisen vuoksi tai muusta syystä, joka katsotaan Euroopan unionin oikeudessa syrjinnäksi. Tätä toimintaperiaatetta voidaan tarkentaa ohjesäännöllä.

8   LUKU

KESTO, PURKAMINEN, SOVELLETTAVA LAKI JA RIITOJEN RATKAISU

25 artikla

Kesto ja purkaminen

1.   ESS ERIC perustetaan päivänä, jona Euroopan komission päätös ERICin perustamisesta tulee voimaan, ja sillä on oikeushenkilöllisyys toistaiseksi siihen asti, kun

a)

ESS ERIC puretaan tämän perussäännön määräysten mukaisesti; ja

b)

Euroopan komissio tekee päätöksen ESS ERICin päättämisestä.

2.   Yleiskokous voi päättää läsnä olevien ja äänestävien jäsenten kolmen neljäsosan enemmistöllä ESS ERICin purkamisesta. Jos yleiskokous päättää purkaa ESS ERICin, se vahvistaa yksinkertaisella ääntenenemmistöllä menettelyn purkamista varten.

3.   ESS ERICin on ilmoitettava Euroopan komissiolle päätöksestä purkaa ESS ERIC asetuksen mukaisesti.

4.   Kun sovelletaan 25 artiklan 1 tai 2 kohtaa, johtajan on varmistettava mahdollisuuksien mukaan, että ESS ERICin omistamat tiedot talletetaan turvallisesti tarkoituksenmukaisen kolmannen osapuolen tai kolmansien osapuolten haltuun niin, että tiedot ovat saatavilla ja käytettävissä tämän perussäännön mukaisesti.

26 artikla

Sovellettava laki

ERICin perustamiseen ja sisäiseen toimintaan sovelletaan

a)

Euroopan unionin lainsäädäntöä ja erityisesti Euroopan komission asetusta ja päätöstä ESS ERICin perustamisesta tämän perussäännön mukaisesti;

b)

asioissa, jotka eivät kuulu tai jotka kuuluvat vain osittain 26 artiklan a alakohdassa tarkoitettujen säädösten soveltamisalaan, sen valtion lainsäädäntöä, jossa ESS ERICin sääntömääräinen kotipaikka sijaitsee, eli Englannin ja Walesin lakeja sellaisina kuin ne ovat voimassa ESS ERICin perustamispäivänä;

c)

tätä perussääntöä ja sen täytäntöönpanosääntöjä.

27 artikla

Riitojen ratkaisu

1.   Unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista ESS ERICiin liittyvät jäsenten väliset riidat, jäsenten ja ESS ERICin väliset riidat (mukaan lukien mahdollinen ESS ERICin selvitysmies) sekä kaikki riidat, joissa Euroopan unioni on osapuolena.

2.   ESS ERICin ja kolmansien osapuolten välisiin riitoihin sovelletaan tuomioistuinten toimivaltaa koskevaa Euroopan unionin lainsäädäntöä. Niissä tapauksissa, jotka eivät kuulu Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisalaan, riitojen ratkaisuun sovellettava toimivalta määritetään sen valtion lainsäädännön nojalla, jossa ESS ERICin sääntömääräinen kotipaikka sijaitsee (eli ESS ERICin perustamispäivänä voimassa olevien Englannin ja Walesin lakien nojalla).

3.   Jäsenten on huolehdittava siitä, että jos jotakin sovellettavista laeista muutetaan merkittävästi, tätä perussääntöä muutetaan vastaavasti.

4.   Jos toimivaltainen tuomioistuin, elin tai viranomainen toteaa, että tämän perussäännön jokin määräys on jonkin oikeudenkäyttöalueen lakien mukaan laiton, sääntöjenvastainen, mitätön tai täytäntöönpanokelvoton, kyseinen määräys katsotaan poistetuksi tästä sopimuksesta vain kyseisen oikeudenkäyttöalueen osalta eikä tämä vaikuta

a)

kyseisen määräyksen laillisuuteen, sääntöjenmukaisuuteen tai täytäntöönpanokelpoisuuteen muiden oikeudenkäyttöalueiden lakien mukaisesti; tai

b)

perussäännön muihin määräyksiin, jotka ovat edelleen kaikilta osin voimassa.

Tällöin osapuolten on pyrittävä sopimaan 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti pätevästä ja täytäntöönpanokelpoisesta määräyksestä, joka korvaa poistetun määräyksen yleiskokousta tyydyttävällä tavalla.

9   LUKU

PERUSSÄÄNTÖ JA SEN MUUTTAMINEN

28 artikla

Perussääntö ja siihen tehdyt muutokset

1.   Tämä perussääntö on pidettävä ajan tasalla ja asetettava julkisesti saataville ERICin verkkosivustolla ja sen sääntömääräisessä kotipaikassa.

2.   Jollei 28 artiklan 4 kohdasta muuta johdu, mahdolliset tämän perussäännön muutokset hyväksyy yleiskokous sille varattuna asiana (Reserved Matter). ESS ERICin on ilmoitettava muista kuin 28 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuista tämän perussäännön muutoksista Euroopan komissiolle 10 päivän kuluessa siitä, kun yleiskokous on hyväksynyt ne.

3.   Kaikkiin perussäännön muutoksiin on asetuksen (EY) N:o 723/2009 11 artiklan mukaisesti liitettävä ilmoitus siitä, koskeeko muutos perussäännön olennaista vai muuta kuin olennaista osaa, ja annettava tiedot muutoksen hyväksymismenettelystä.

4.   Sen jälkeen kun hyväksytyistä muutoksista on 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoitettu Euroopan komissiolle, Euroopan komissio voi vastustaa muutosta 60 päivän kuluessa sen ilmoittamisesta esittäen syyt, joiden vuoksi muutos ei täytä tämän asetuksen vaatimuksia.

5.   Tämä 28 artiklan mukaisesti hyväksytty muutos ei saa tulla voimaan ennen kuin 28 artiklassa mainittu vastustamisen määräaika on päättynyt tai Euroopan komissio on luopunut sen soveltamisesta tai ennen kuin mahdollinen Euroopan komission esittämä vastalause on rauennut.

6.   Perussäännön muutokset, jotka koskevat 1 artiklan 2 kohdassa (nimi), 1 artiklan 4 kohdassa (sääntömääräinen kotipaikka), 2 artiklassa (tehtävät ja toimet), 20 artiklassa (hankinnat), 21 artiklassa (vastuu), 22 artiklassa (tieteellinen arviointi ja tulosten levittäminen), 23 artiklassa (immateriaalioikeudet ja tietopolitiikka), 24 artiklassa (työhönottopolitiikka) ja 25 artiklassa (kesto ja purkaminen) tarkoitettuja asioita ja jotka jäsenet ovat hyväksyneet yleiskokoukselle varattuina asioina, tulevat voimaan vasta, kun Euroopan komissio on nimenomaisesti hyväksynyt muutokset ja Euroopan komission päätös muutosten hyväksymisestä on tullut voimaan.

7.   Hakiessaan Euroopan komission hyväksyntää 28 artiklan 2 tai 6 kohdan mukaisesti ESS ERICin on toimitettava ehdotettujen muutosten teksti ja muutokset sisältävä perussäännön konsolidoitu toisinto Euroopan komissiolle.


(1)  EUVL L 347, 11.12.2006, s. 1.

(2)  EUVL L 77, 23.3.2011, s. 1.

(3)  EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.


LIITE II

LUETTELO JÄSENISTÄ JA TARKKAILIJOISTA

Tässä liitteessä luetellaan jäsenet ja tarkkailijat ja niitä edustavat tahot.

Jäsenet

Jäsenen nimi

Kansallisen edustajan nimi

Itävallan tasavalta

Tiede- ja tutkimusministeriö

Belgian kuningaskunta

Julkisen tiedepolitiikan suunnittelupalvelu (BELSPO)

Tšekin tasavalta

Opetus-, nuoriso- ja urheiluministeriö (MEYS)

Viron tasavalta

Sosiaaliministeriö

Saksan liittotasavalta

Saksan liittovaltion opetus- ja tutkimusministeriö (BMBF)

Irlanti

Irlannin tutkimusneuvosto (HEA)

Liettuan tasavalta

Opetus- ja tiedeministeriö

Alankomaiden kuningaskunta

Alankomaiden tieteellisen tutkimuksen järjestö (NWO)

Puolan tasavalta

Tiede- ja korkeakoulutusministeriö

Portugalin tasavalta

Tiede- ja teknologiasäätiö

Slovenian tasavalta

Opetus-, tiede- ja urheiluministeriö

Ruotsin kuningaskunta

Opetusministeriö, jota edustaa Ruotsin tutkimusneuvosto

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta

Talous- ja sosiaalitutkimuksen neuvosto (Economic and Social Research Council)


Tarkkailijat

Tarkkailijan nimi

Tarkkailijan edustajan nimi

Norjan kuningaskunta

Norjan tutkimusneuvosto

Sveitsin valaliitto

FORS (Sveitsin yhteiskuntatieteiden tutkimussäätiö)


LIITE III

MÄÄRITELMÄT JA TULKINTA

1.

Jollei asiayhteydestä muuta johdu, tässä perussäännössä tarkoitetaan ”ESS ERICillä” asetuksen (EY) N:o 723/2009, jäljempänä ”asetus”, mukaisesti perustettua eurooppalaista tutkimusinfrastruktuurikonsortiota, johon sovelletaan tätä perussääntöä, jota voidaan tarvittaessa muuttaa tai joka voidaan tarvittaessa laatia uudelleen asetuksen mukaisesti, jäljempänä ”perussääntö”;

”ESS:llä” eli ”eurooppalaisella sosiaalitutkimuksella” (European Social Survey) vuonna 2001 käynnistynyttä eurooppalaista sosiaalitutkimusta, joka on Euroopan maissa samanaikaisesti tehtävinä kansallisina tutkimuksina toteutettava pitkän aikavälin asiantuntijatutkimus. Siinä kerätään, tulkitaan ja levitetään tarkkaa tietoa yhteiskunnallisten asenteiden ja arvojen muutoksista Euroopassa;

”BKT:llä” yksittäisen maan kotimarkkinoillaan tuottamien kaikkien hyödykkeiden ja palvelujen rahallista kokonaisarvoa, joka määritetään Maailmanpankin julkistamista luvuista vuodelta 2009 tai joltain myöhemmältä yleiskokouksen hyväksymältä vuodelta;

”jäsenellä” (kansallisen edustajansa kautta toimivaa) henkilöä, jolle on myönnetty ESS ERICin jäsenyys tarvittaessa tämän perussäännön ja asetuksen mukaisesti;

”jäsenvaltiolla” Euroopan unionin jäsenvaltiota;

”ohjesäännöllä” ESS ERICin ohjesääntöä, jonka yleiskokous tarvittaessa hyväksyy.

2.

Jollei tässä perussäännössä toisin määrätä, asetuksessa määritellyillä termeillä on siinä sama merkitys.

3.

Viittaukset artikloihin ovat viittauksia tämän perussäännön artikloihin.

4.

Kaikki otsikot on tarkoitettu ainoastaan viittausten helpottamiseksi eivätkä ne vaikuta perussäännön tulkintaan, jollei asiayhteydestä muuta johdu.

5.

Yksiköllinen viittaus sisältää monikollisen viittauksen ja päinvastoin, ja viittaus yhteen sukupuoleen kattaa molemmat sukupuolet.

6.

Viittaukset sopimuksiin, asetuksiin, direktiiveihin, perussääntöihin tai perussäännön määräyksiin kattavat mahdollisen niiden nojalla annetun johdannaisen lainsäädännön, ja niitä pidetään viittauksina kyseiseen sopimukseen, asetukseen, direktiiviin, perussääntöön, perussäännön määräykseen ja/tai johdannaiseen lainsäädäntöön sellaisena kuin se on tarkistettuna, muutettuna, laajennettuna, konsolidoituna, uudelleenlaadittuna ja/tai korvattuna ja sellaisena kuin se on voimassa tämän perussäännön hyväksymispäivänä.

7.

Kaikki ilmauksia ”sisältää”, ”mukaan lukien”, ”erityisesti” ja muita vastaavia ilmauksia seuraavat sanat on ymmärrettävä rajoittumatta pelkästään niihin ja rajoittamatta niitä edeltävien sanojen merkitystä.

8.

Ilmauksilla ”kirjallinen” tai ”kirjallisesti” viitataan postitse, faksitse ja sähköpostitse tai muulla vastaavalla tavalla harjoitettavaan viestintään, jossa sanat toistetaan luettavissa ja pysyvässä muodossa.

9.

Oikeustoimesta, oikeussuojakeinosta, oikeudenkäyntimenettelystä, oikeudellisesta asiakirjasta, oikeudellisesta asemasta, tuomioistuimesta taikka virallisesta tai oikeudellisesta käsitteestä tai asiasta käytettävään englantilaiseen oikeudelliseen termiin tehtyjen viittausten katsotaan – silloin kun on kyse muusta kuin Englannin ja Walesin oikeudenkäyttöalueesta – sisältävän viittauksen termiin, joka on lähimpänä englantilaista termiä kyseessä olevalla oikeudenkäyttöalueella.


LIITE IV

MAIDEN RAHOITUSOSUUDET

RAHOITUSOSUUDET ESS ERICIIN (EUROINA)

ESS ERICin varainhoitovuosi

VUOSI

2013–2014

2014–2015

2015–2016

2016–2017

1.

Yhdistynyt kuningaskunta (isäntämaa)

1 000 000

1 000 000

742 630

764 909

2.

Itävalta

46 943

49 337

60 259

62 067

3.

Belgia

53 410

56 235

69 631

71 720

4.

Bulgaria

20 000

20 600

21 218

21 855

5.

Kypros

20 000

20 600

21 218

21 855

6.

Tšekki

33 845

35 367

41 280

42 518

7.

Viro

20 000

20 600

21 218

21 855

8.

Suomi

36 913

38 640

45 726

47 098

9.

Ranska

204 877

217 787

289 111

297 785

10.

Saksa

252 792

268 893

358 542

369 298

11.

Irlanti

35 745

37 393

44 033

45 354

12.

Liettua

20 000

20 600

21 218

21 855

13.

Alankomaat

75 994

80 323

102 355

105 426

14.

Norja

46 448

48 809

59 541

61 328

15.

Puola

50 408

53 033

65 280

67 239

16.

Portugali

36 520

38 220

45 156

46 510

17.

Slovenia

20 000

20 600

21 218

21 855

18.

Espanja

122 728

130 168

170 074

175 176

19.

Ruotsi

48 637

51 144

62 714

64 595

20.

Sveitsi

54 740

57 653

71 558

73 704

Yhteensä

2 200 000

2 266 000

2 333 980

2 403 999


Selittävä huomautus: Talousarvio ja vuotuiset maksut ESS ERICiin varainhoitovuosina 2013–2017

1.

ESS ERICin varainhoitovuosi alkaa 1 päivänä kesäkuuta ja päättyy 31 päivänä toukokuuta.

2.

Esitetty talousarvio on laadittu ESS ERICin neljäksi ensimmäiseksi toimintavuodeksi. ESS ERICin ohjauskomitea on pyrkinyt 2,3 miljoonan euron vuotuiseen talousarvioon keskeisiä tieteellisiä toimia varten. Käytettävä talousarvio on pienempi, jos tällä välin kaikki vahvan kiinnostuksensa ilmaisseet maat eivät voi liittyä ERICiin ajoissa toiminnan käynnistämiseksi kesäkuussa 2013. Kokonaistalousarvioon tehdään 3 prosentin inflaatiokorotukset vuosittain.

3.

Ennakoitujen allekirjoittajien määrän perusteella ensimmäiseksi vuodeksi ennakoidaan 2,2 miljoonan euron talousarviota (jota pienennetään, jos kaikki luettelossa mainitut maat eivät anna ERICiin liittymiseksi vaadittua allekirjoitusta). Jos uusia maita liittyy jäseniksi, talousarviota korotetaan enimmillään 2,3 miljoonaan euroon vanhojen jäsenten osuuksien pysyessä ennallaan (uusien jäsenten osuudet lasketaan maakohtaisesti vanhojen jäsenten osuuksia vasten uusilta jäseniltä vaaditun rahoitusosuuden määrittämiseksi. Perustajajäseniltä vaadittu osuus pysyy ennallaan). Kun talousarviotavoite on saavutettu, uusien maiden liittyminen jäseniksi johtaa kaikilta sellaisilta jäseniltä ja tarkkailijoilta vaadittavien osuuksien pienenemiseen, jotka maksavat enemmän kuin perusosallistumismaksun (ellei yleiskokouksen toisin päätä).

4.

Vuotuiset osuudet on laskettu tämän perussäännön 17 artiklassa esitettyä menettelyä noudattaen seuraavin lähtökohdin:

a)

perusosallistumismaksu on 20 000 euroa ensimmäisenä vuonna, ja siihen tehdään 3 prosentin inflaatiotarkistus seuraavina kolmena vuotena;

b)

isäntämaana Yhdistynyt kuningaskunta maksaa korotetun osuuden, joksi on sovittu 1 000 000 euroa ensimmäisinä kahtena vuotena, ja sen jälkeen alkuperäisen rahoitussitoumuksen 700 000 euroa vuotuisin inflaatiotarkistuksin;

c)

jäsenet suorittavat jäljellä olevan summan kattamiseksi osuuden, joka lasketaan suhteessa niiden BKT:hen käyttäen Maailmanpankin BKT-tietoja vuodelta 2009. Tämä koskee vain jäseniä, joiden osuus olisi vähintään 20 000 euroa (pyöristettynä lähimpään 100 euroon);

d)

vuotuista (yhdistettyyn indeksiin perustuvaa) 3 prosentin inflaatiotarkistusta sovelletaan toisesta vuodesta alkaen muihin paitsi Yhdistyneen kuningaskunnan korotettuihin osuuksiin ensimmäisten kahden vuoden aikana (mikä merkitsee, että muiden maiden kuin Yhdistyneen kuningaskunnan osuuksia korotetaan hieman yli 3 prosenttia);

e)

tässä vaiheessa Sveitsin ja Norjan laki estää niiden osallistumisen ERICiin jäsenstatuksella. Nämä kaksi maata osallistuvat tarkkailijoina ja suorittavat vaaditun vuotuisen osuuden siten kuin tässä selittävässä huomautuksessa esitetään.


30.11.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 320/63


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,

annettu 22 päivänä marraskuuta 2013,

biopankkien ja biomolekulaaristen aineistojen tutkimusinfrastruktuurikonsortion (BBMRI-ERIC) perustamisesta eurooppalaisena tutkimusinfrastruktuurikonsortiona

(2013/701/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eurooppalaiseen tutkimusinfrastruktuurikonsortioon (ERIC) sovellettavasta yhteisön oikeudellisesta kehyksestä 25 päivänä kesäkuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 723/2009 (1) ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Belgian kuningaskunta, Tšekin tasavalta, Saksan liittotasavalta, Viron tasavalta, Helleenien tasavalta, Ranskan tasavalta, Italian tasavalta, Maltan tasavalta, Alankomaiden kuningaskunta, Itävallan tasavalta, Suomen tasavalta ja Ruotsin kuningaskunta ovat pyytäneet komissiota perustamaan BBMRI:n eurooppalaisena tutkimusinfrastruktuurikonsortiona (BBMRI-ERIC). Norjan kuningaskunta, Puolan tasavalta, Sveitsin valaliitto ja Turkin tasavalta osallistuvat BBMRI-ERICiin tarkkailijoina.

(2)

Belgian kuningaskunta, Tšekin tasavalta, Saksan liittotasavalta, Viron tasavalta, Helleenien tasavalta, Ranskan tasavalta, Italian tasavalta, Maltan tasavalta, Alankomaiden kuningaskunta, Suomen tasavalta ja Ruotsin kuningaskunta ovat valinneet Itävallan tasavallan BBMRI-ERICin isäntävaltioksi.

(3)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 723/2009 20 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1.   Perustetaan biopankkien ja biomolekulaaristen aineistojen infrastruktuuria varten eurooppalainen tutkimusinfrastruktuurikonsortio nimeltä BBMRI-ERIC.

2.   BBMRI-ERICin perussääntö vahvistetaan liitteessä. Tämä perussääntö on pidettävä ajan tasalla ja asetettava julkisesti saataville BBMRI-ERICin verkkosivustolla ja sen sääntömääräisessä kotipaikassa.

3.   BBMRI-ERICin perussäännön olennaisista osista, joiden muuttaminen edellyttää komission hyväksyntää asetuksen (EY) N:o 723/2009 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti, määrätään 2, 3, 6, 7, 16, 17, 18, 19 ja 24 artiklassa.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 22 päivänä marraskuuta 2013.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO


(1)  EUVL L 206, 8.8.2009, s. 1.


LIITE I

PERUSSÄÄNTÖ BIOPANKKIEN JA BIOMOLEKULAARISTEN AINEISTOJEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN EUROOPPALAINEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIKONSORTIO (”BBMRI-ERIC”)

BELGIAN KUNINGASKUNTA,

TŠEKIN TASAVALTA,

SAKSAN LIITTOTASAVALTA,

VIRON TASAVALTA,

HELLEENIEN TASAVALTA,

RANSKAN TASAVALTA,

ITALIAN TASAVALTA,

MALTAN TASAVALTA,

ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNTA,

ITÄVALLAN TASAVALTA,

SUOMEN TASAVALTA,

RUOTSIN KUNINGASKUNTA,

JÄLJEMPÄNÄ ’JÄSENET’,

sekä

NORJAN KUNINGASKUNTA,

PUOLAN TASAVALTA,

SVEITSIN VALALIITTO,

TURKIN TASAVALTA,

JÄLJEMPÄNÄ ’TARKKAILIJAT’, JOTKA

OTTAVAT HUOMIOON, että jäsenet ovat vakuuttuneita siitä, että biologiset ihmisestä otetut näytteet sekä niihin liittyvät lääketieteelliset tiedot ja biomolekulaariset tutkimusvälineet ovat keskeisessä asemassa pyrittäessä ymmärtämään geneettisten ja ympäristötekijöiden välistä vuorovaikutusta niiden aiheuttaessa ihmisen sairauksia ja vaikuttaessa niiden kulkuun, yksilöimään uusia biomerkkiaineita ja hoitokohteita ja vähentämään epäonnistumisastetta lääkkeiden keksimisessä ja kehittämisessä.

OTTAVAT HUOMIOON, että biomolekulaarisiin aineistoihin kuuluvat vasta-aine- ja sitojakirjastot, solulinjat, kloonikokoelmat, siRNA-kirjastot ja muut biopankkinäytteiden analysointiin tarvittavat tutkimusvälineet. Myös malliorganismien säilytysyksiköitä pidetään biomolekulaarisina aineistoina silloin, kun niillä on merkitystä ihmisen sairauksien kannalta.

OTTAVAT HUOMIOON, että yleiseurooppalainen biopankkien ja biomolekulaaristen aineistojen tutkimusinfrastruktuuri (BBMRI) pohjautuu nykyisiin näytekokoelmiin, resursseihin, teknologioihin ja asiantuntemukseen, joita täydennetään yksittäisillä innovatiivisilla osatekijöillä noudattaen asianmukaisesti eurooppalaisia tieteellisiä, eettisiä, oikeudellisia ja yhteiskunnallisia toimintaedellytyksiä.

KATSOVAT, että jäsenet pyrkivät lisäämään eurooppalaisen biolääketieteellisen tutkimuksen tieteellistä huippuosaamista ja tehokkuutta, turvaamaan eurooppalaisen tutkimuksen ja teollisuuden maailmanlaajuisen kilpailukyvyn ja lisäämään sitä sekä houkuttelemaan investointeja farmaseuttisiin ja biolääketieteellisiin tutkimusvalmiuksiin perustamalla biopankkien ja biomolekulaaristen aineistojen tutkimusinfrastruktuurien eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurikonsortion, jäljempänä ’BBMRI-ERIC’.

KOROSTAVAT jäsenten sitoutumista noudattamaan neuvoston ja Euroopan komission Nizzassa joulukuussa 2000 julistamaa Euroopan unionin perusoikeuskirjaa ja erityisesti Euroopan unionin ja kansallista tietosuojalainsäädäntöä.

OTTAVAT HUOMIOON, että jäsenet pyytävät Euroopan komissiota perustamaan BBMRI:n ERIC-asetuksen mukaisesti eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurikonsortion (ERIC) oikeushenkilönä,

OVAT SOPINEET SEURAAVISTA MÄÄRÄYKSISTÄ:

I   LUKU

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 artikla

Määritelmät

Tässä perussäännössä tarkoitetaan

1)

’biopankeilla’ (ja ’biomolekulaarisilla resurssikeskuksilla’) kaikentyyppisten ihmisestä otettavien biologisten näytteiden, kuten veri, kudokset, solut tai DNA, kokoelmia, kantoja ja jakelukeskuksia ja/tai tähän liittyviä kliinisiä ja tutkimustietoja sekä biomolekulaarisia aineistoja, mukaan lukien malli- ja mikro-organismit, jotka voivat edistää tietämystä ihmisen fysiologiasta ja sairauksista;

2)

’jäsenellä’ 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tahoa;

3)

’tarkkailijalla’ 4 artiklan 7 kohdassa tarkoitettua tahoa;

4)

’velvoitteitaan laiminlyöneellä jäsenellä’ jäsentä, joka

a)

on laiminlyönyt vuotuisen maksuosuutensa suorittamisen, jos maksamatta oleva määrä on vähintään yhtä suuri kuin edellisellä varainhoitovuodella erääntyneiden osuuksien määrä;

b)

on syyllistynyt velvoitteidensa vakavaan rikkomiseen; tai

c)

aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa vakavaa häiriötä BBMRI-ERICin toiminnassa;

5)

’yhteisellä palvelulla’ 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua BBMRI-ERICin toimintoa;

6)

’kansallisella keskuksella’ jäsenvaltion nimeämää, ei välttämättä oikeustoimikelpoista yksikköä, joka koordinoi kansallisia biopankkeja ja biomolekulaarisia aineistoja ja liittää toimensa BBMRI-ERICin yleiseurooppalaisiin toimiin;

7)

’kansallisella koordinaattorilla’ jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen nimittämää kansallisen keskuksen johtajaa;

8)

’järjestön keskuksella’ hallitustenvälisen järjestön nimeämää, ei välttämättä oikeustoimikelpoista yksikköä, joka koordinoi järjestön biopankkia tai biopankkeja ja biomolekulaarisia aineistoja ja liittää toimensa yleiseurooppalaisen infrastruktuurin BBMRI-ERICin toimiin;

9)

’järjestön koordinaattorilla’ hallitustenvälisen järjestön nimittämää järjestön keskuksen johtajaa;

10)

’kumppanibiopankeilla’ BBMRI-ERICin kanssa yhteistyötä tekeviä biopankkeja, jotka noudattavat BBMRI-ERICin kumppaneiden peruskirjaa (1);

11)

’työohjelmalla’ BBMRI-ERICin strategian, suunniteltujen toimien, henkilöstön ja rahoituksen kuvausta;

12)

’pakollisilla maksuosuuksilla’ jäsenten/tarkkailijoiden ja isäntämaiden keskushallintoyksikköön ja yhteisiin palveluihin suorittamia osuuksia, jotka vahvistetaan BBMRI-ERICin vuotuisen työohjelman talousarviota koskevassa jaksossa.

2 artikla

Perustaminen, kesto ja sääntömääräinen kotipaikka

1.   Perustetaan biopankkien ja biomolekulaaristen aineistojen tutkimusinfrastruktuurien eurooppalainen tutkimusinfrastruktuurikonsortio (BBMRI-ERIC). Se perustetaan rajoittamattomaksi ajaksi siitä päivästä alkaen, jona Euroopan komission päätös infrastruktuurin perustamisesta tulee voimaan.

2.   BBMRI-ERICin sääntömääräinen kotipaikka on Grazissa Itävallan tasavallassa, jäljempänä ’isäntävaltio’.

3.   Isäntävaltio tarjoaa tilat, varusteet ja palvelut BBMRI-ERICin keskushallintoyksikön käyttöön siten kuin ERIC-hakemukseen sisältyvässä kirjallisessa lausunnossa kuvataan.

3 artikla

Tehtävät ja toimet

1.   BBMRI-ERIC perustaa yleiseurooppalaisen hajautetun biopankkien ja biomolekulaaristen aineistojen tutkimusinfrastruktuurin ja käyttää ja kehittää sitä resurssien ja välineiden käyttömahdollisuuksien helpottamiseksi ja korkealaatuisen biomolekulaarisen ja lääketieteellisen tutkimuksen tukemiseksi. BBMRI-ERIC panee työohjelmansa täytäntöön siten kuin jäsenten kokous sen hyväksyy.

2.   BBMRI-ERIC käyttää infrastruktuuria voittoa tavoittelematta. BBMRI-ERIC voi harjoittaa rajoitettua taloudellista toimintaa edellyttäen, että tämä toiminta

a)

liittyy läheisesti sen päätehtäviin;

b)

eikä vaaranna niiden suorittamista.

3.   Tehtäviensä suorittamiseksi BBMRI-ERIC erityisesti

a)

tarjoaa tässä perussäännössä määritellyllä tavalla tehokkaasti pääsyn resursseihinsa ja palveluihinsa eurooppalaiselle tutkimusyhteisölle, joka koostuu jäsenten tutkijoista;

b)

parantaa jäsenten biopankkien ja biologisten resurssikeskusten välistä yhteentoimivuutta;

c)

toteuttaa laadunhallintaa, mukaan lukien standardoidut menettelyt, parhaat käytännöt ja tarkoituksenmukaiset välineet, joiden avulla voidaan parantaa kerättyjen resurssien ja niihin liittyvien tietojen laatua;

d)

edistää biopankkiaineistojen ja niihin liittyvien tietojen jatkuvaa täydentämistä, jotta tiedeyhteisön tarpeisiin voidaan toimittaa riittävästi näytteitä sekä varmistaa biopankkinäytteiden analysointiin liittyvien ja sen tuloksena syntyvien tietojen jatkuva täydentäminen. Se edistää tietämyksen käytön ja levittämisen lisäämistä ja biopankkeihin perustuvien tutkimustoimien tulosten parasta mahdollista hyödyntämistä kaikkialla Euroopassa;

e)

perustaa ja tarjoaa yhteisiä palveluja Euroopan biopankkiyhteisölle;

f)

toteuttaa tutkimuspalveluja julkisille ja yksityisille instituutioille;

g)

toteuttaa ja soveltaa resursseihin ja palveluihin liittyvää teknologista kehitystä;

h)

tarjoaa koulutusta ja helpottaa tutkijoiden liikkuvuutta, jotta voidaan tukea uusien biopankkien ja biomolekulaaristen resurssikeskusten perustamista eurooppalaisen tutkimusalueen lujittamiseksi ja jäsentämiseksi;

i)

luo kansainvälisiä suhteita ja käynnistää yhteisiä toimia muiden eurooppalaisten ja Euroopan ulkopuolisten organisaatioiden kanssa toimintaansa liittyvillä aloilla ja tarvittaessa ryhtyy tällaisten organisaatioiden jäseneksi;

j)

toteuttaa mahdollisia muita toimia, jotka ovat tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi.

4.   BBMRI-ERICin toimien on oltava poliittisesti neutraaleja ja perustuttava seuraaviin arvoihin: yleiseurooppalainen kattavuus, tieteellinen huippuosaaminen, läpinäkyvyys, avoimuus, reagointivalmius, eettinen tietoisuus, lainsäädännön noudattaminen ja ihmisarvot.

4 artikla

Jäsenet ja tarkkailijat

1.   Asetuksen (EY) N:o 723/2009 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti BBMRI-ERICin jäseniä voivat olla jäsenvaltiot, assosioituneet maat, muut kolmannet maat kuin assosioituneet maat sekä hallitustenväliset järjestöt, jotka ovat hyväksyneet tämän perussäännön. Perustajajäsenet mainitaan liitteessä II.

2.   Jäsenvaltioista, kolmansista maista ja hallitustenvälisistä järjestöistä voi tulla BBMRI-ERICin jäseniä milloin tahansa edellyttäen, että jäsenten kokous hyväksyy ne 11 artiklan 8 kohdan b alakohdassa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jäsenten kokous päättää lisävaatimuksista jäsenten liittymiselle BBMRI-ERICiin ensimmäisten kolmen vuoden jälkeen.

3.   Jokainen jäsen

a)

tarjoaa sovellettavissa oikeudellisissa ja eettisissä puitteissa pääsyn BBMRI-ERICin kumppanibiopankkeihin, biologisiin ja biomolekulaarisiin aineistoihin ja/tai niihin liittyviin tietoihin noudattaen yhteisiä standardeja ja edellytyksiä, jotka tarkennetaan BBMRI-ERICin kumppanien peruskirjassa ja jotka jäsenten kokous hyväksyy;

b)

perustaa kansallisen keskuksen tai järjestön keskuksen ja nimittää kansallisen koordinaattorin tai järjestön koordinaattorin;

c)

huolehtii kumppanibiopankkien koordinoinnista kansallisten keskuksien tai järjestön keskuksien kautta, jotta voidaan helpottaa pääsyä biologisiin ja biomolekulaarisiin aineistoihin ja niihin liittyviin tietoihin;

d)

investoi tarvittaessa infrastruktuuriin BBMRI-ERICin tueksi;

e)

edistää valmiuksien kehittämistä biopankkien alalla;

f)

tukee BBMRI-ERICin ensisijaista tarkoitusta ja BBMRI-ERICin työohjelman täytäntöönpanoa.

4.   Jokainen jäsen voi BBMRI-ERICiin liittymistään seuraavien viiden ensimmäisen vuoden jälkeen irtisanoutua BBMRI-ERICistä ilmoittamalla siitä kirjallisesti jäsenten kokouksen puheenjohtajalle ja pääjohtajalle vähintään kolme kuukautta ennen seuraavan vuoden talousarvion hyväksymistä.

5.   Pääjohtaja voi ehdottaa jäsenten kokoukselle, että velvoitteensa laiminlyönyt jäsen olisi erotettava.

6.   Ensimmäinen jäsenten luettelo esitetään liitteessä II, ja keskushallintoyksikkö pitää sitä ajan tasalla sähköisessä muodossa.

7.   BBMRI-ERICin tarkkailijat voivat olla ERIC-asetuksen 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja jäsenvaltioita, assosioituneita maita sekä hallitustenvälisiä järjestöjä, jotka ovat hakeneet tarkkailijan asemaa.

8.   Tarkkailijan asema myönnetään enintään kolmen vuoden ajaksi, ja sille tarvitaan jäsenten kokouksen hyväksyntä 11 artiklan 8 kohdan c alakohdan mukaisesti. Kolmen vuoden ajanjakson jälkeen tarkkailijan on joko haettava jäsenyyttä tai irtisanouduttava BBMRI-ERICistä, ellei jäsenten kokous toisin päätä.

9.   Tarkkailijoilla on oikeus

a)

osallistua ilman äänioikeutta jäsenten kokouksen keskusteluihin;

b)

osallistua tiettyihin jäsenten kokouksen määrittämiin BBMRI-ERICin toimiin.

10.   Ensimmäinen tarkkailijoiden luettelo esitetään liitteessä II, ja keskushallintoyksikkö pitää sitä ajan tasalla sähköisessä muodossa.

II   LUKU

VARAINHOITOMÄÄRÄYKSET

5 artikla

BBMRI-ERICin varat

1.   BBMRI-ERICin talousarviosta rahoitetaan BBMRI-ERICin yhteinen toiminta, mukaan lukien pääjohtajan, keskushallintoyksikön ja yhteisten palvelujen kustannukset. Sen hyväksyy jäsenten kokous hyväksyessään työohjelman.

2.   BBMRI-ERICin talousarvio koostuu seuraavista:

a)

jäsenten ja tarkkailijoiden maksuosuudet;

b)

isäntävaltion ja yhteisten palvelujen isäntämaiden osuudet;

c)

muut tulot.

3.   Mahdolliset BBMRI-ERICin toimien aikana syntyneet tulot, jotka kertyvät sen talousarvioon, käytetään työohjelman toteuttamiseen jäsenten kokouksen päätöksen mukaisesti.

4.   Jäsenet ja tarkkailijat vastaavat niille BBMRI-ERICin kokouksiin osallistumisesta aiheutuneista kuluista.

5.   Kukin jäsen ja tarkkailija suorittaa osuuden BBMRI-ERICin talousarvioon. Ellei jäsenten kokous toisin sovi, osuudet suoritetaan käteisenä.

6.   Kukin jäsen suorittaa osuutensa liitteessä III vahvistettua jäsenosuuksien laskentakaavaa noudattaen.

7.   Kukin tarkkailija suorittaa osuutenaan 30 prosenttia täydestä jäsenen osuudesta noudattaen liitteessä III vahvistettua jäsenosuuksien laskentakaavaa.

8.   Liitteessä III vahvistetun jäsenosuuksien laskentakaavan mukaista osuuksien jakoperustetta voidaan muuttaa, jos uusia jäseniä tai tarkkailijoita liittyy tai vanhoja jäseniä tai tarkkailijoita irtisanoutuu tai erotetaan. Uusi jakoperuste tulee voimaan seuraavan varainhoitovuoden tammikuun 1 päivänä.

9.   Jäsenten kokous voi päättää ottaa huomioon mahdolliset jäsentä tai tarkkailijaa koskevat erityisolosuhteet ja mukauttaa sen osuutta vastaavasti.

10.   Jäsenet voivat suorittaa osuutensa BBMRI-ERICin talousarvioon osittain luontoissuorituksina, jos työohjelma ja jäsenten kokouksen hyväksymät sovellettavat säännöt tämän sallivat.

11.   BBMRI-ERICillä on oikeus hyväksyä avustuksia, erityisiä rahoitusosuuksia ja maksuja keneltä tahansa yksittäishenkilöiltä ja julkisilta tai yksityisiltä elimiltä tässä perussäännössä vahvistettuihin tarkoituksiin. Niille tarvitaan jäsenten kokouksen hyväksyntä.

12.   BBMRI-ERICin lukuun ja sen kustannuksella hankitut omaisuuserät ovat sen omaisuutta. Luontoissuoritusten tapauksessa omaisuuteen liittyvistä kysymyksistä sovitaan erikseen asianomaisen jäsenen tai tarkkailijan ja BBMRI-ERICin välillä tehtävässä sopimuksessa jäsenten kokouksen päätöksen mukaisesti.

6 artikla

Hankinnat ja verovapautukset

1.   BBMRI-ERIC kohtelee hankintamenettelyihin osallistuvia ehdokkaita ja tarjoajia yhdenvertaisesti ja syrjimättömästi riippumatta siitä, onko niiden kotipaikka Euroopan unionissa. BBMRI-ERICin hankinnoissa noudatetaan avoimuuden, syrjimättömyyden ja kilpailun periaatteita. Jäsenten kokous hyväksyy sisäiset säännöt hankintamenettelyistä ja -perusteista.

2.   Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28 päivänä marraskuuta 2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (2) 143 artiklan 1 kohdan g alakohtaan ja 151 artiklan 1 kohdan b alakohtaan perustuvat ja yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY (3) täytäntöönpanotoimenpiteistä 15 päivänä maaliskuuta 2011 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 282/2011 50 ja 51 artiklan mukaiset verovapautukset rajoitetaan arvonlisäveroon sellaisten tutkimukseen ja kehittämiseen liittyvien hyödykkeiden ja palvelujen osalta,

a)

jotka liittyvään suoraan BBMRI-ERICin johtamiseen ja palveluihin; ja

b)

jotka liittyvät läheisesti 3 artiklassa esitettyihin tavoitteisiin ja toimiin; ja

c)

jotka hyödyttävät koko tiedeyhteisöä; ja

d)

joiden arvo on yli 250 euroa; ja

e)

jotka BBMRI-ERIC maksaa ja hankkii kokonaan.

3.   Verovapautuksia ei sovelleta yksittäisten jäsenten hankintoihin. Muita rajoituksia ei sovelleta.

7 artikla

Vastuu

1.   Jäsenten taloudellinen vastuu rajoittuu niiden omiin liitteessä III tarkoitettuihin osuuksiin.

2.   BBMRI-ERICin on hankittava tarvittava vakuutussuoja sellaisten sen kehittämiselle ja toiminnalle ominaisten riskien varalta, jotka eivät kuulu 1 kohdan soveltamisalaan.

8 artikla

Budjettiperiaatteet, tilinpäätös ja -tarkastus

1.   Kaikki BBMRI-ERICin tulo- ja menoerät on sisällytettävä arvioihin, jotka laaditaan kutakin varainhoitovuotta varten, ja ne on esitettävä talousarviota koskevassa työohjelman jaksossa. Talousarvioon otettujen tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

2.   Jäsenten on varmistettava, että määrärahat käytetään moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti.

3.   Talousarvion laatimisessa ja toteuttamisessa sekä tilinpäätöksen esittämisessä noudatetaan avoimuusperiaatetta.

4.   BBMRI-ERIC pitää kirjaa kaikista tuloistaan ja menoistaan. Tilinpäätökseen on liitettävä selvitys varainhoitovuoden budjetti- ja varainhallinnosta.

5.   BBMRI-ERICiin sovelletaan isäntävaltion sovellettavassa laissa vahvistettuja tilinpäätösstandardeja.

6.   BBMRI-ERICin varainvuosi on kalenterivuosi.

7.   Jäsenten kokous nimittää ulkopuoliset tilintarkastajat tarkastamaan tilinpäätöksen. Ulkopuolisten tilintarkastajien toimeksianto uusitaan määräajoin jäsenten kokouksen hyväksymiin varainhoitosääntöihin sisältyvän erityismääräyksen mukaisesti.

8.   Ulkopuoliset tilintarkastajat antavat vuotuisesta tilinpäätöksestä lausunnon jäsenten kokoukselle varainhoitokomitean kautta. Pääjohtaja antaa tilintarkastajille tiedot, jotka ovat tarpeen niiden tehtävien suorittamiseksi.

III   LUKU

HALLINTO JA JOHTAMINEN

9 artikla

Hallintorakenne

BBMRI-ERICin hallintorakenteeseen kuuluvat seuraavat elimet:

a)

jäsenten kokous;

b)

varainhoitokomitea;

c)

pääjohtaja, jota tukee hallintokomitea;

d)

neuvoa-antava tieteellinen ja eettinen lautakunta.

10 artikla

Jäsenten kokous

1.   Jäsenten kokous on elin, jossa jäsenet tekevät yhteiset päätökset BBMRI-ERICiin liittyvistä asioista. Nämä päätökset panee täytäntöön pääjohtaja yhdessä keskushallintoyksikön ja hallintokomitean kanssa.

2.   Jäsenten kokous muodostetaan jäsenten ensimmäisessä istunnossa sen jälkeen, kun BBMRI on perustettu ERICinä.

3.   Jäsenten kokous koostuu kaikista BBMRI-ERICin jäsenistä. Kutakin jäsentä edustaa enintään kaksi edustajaa, jotka toimivaltainen viranomainen on virallisesti nimittänyt. Heidän mukanaan voi olla enintään kolme neuvonantajaa, jotka voivat toimia edustajien varamiehinä. Jäsenten on ilmoitettava nimityskirjeessä äänivaltaisen edustajan nimi ja edustusjärjestys.

4.   Jäsenten kokouksen istuntoihin voi osallistua tarkkailijan ominaisuudessa enintään kaksi kunkin tarkkailijan virallisesti hyväksymää edustajaa.

5.   Muita tarkkailijoita voi osallistua jäsenten kokouksen istuntoihin jäsenten kokouksen hyväksymän työjärjestyksen mukaisesti.

6.   Jäsenten kokous

a)

hyväksyy vuotuisen työohjelman ja talousarvion yhdessä seuraavien kahden vuoden alustavan työohjelman ja talousarvion kanssa;

b)

hyväksyy työjärjestyksen, varainhoitosäännöt ja sisäiset säännöt 11 artiklan 8 kohdan a alakohdan mukaisesti;

c)

hyväksyy kaikki säännöt, määräykset ja periaatteet, joita työohjelman tehokas hallinnointi edellyttää, ja erityisesti menettelyn, jonka mukaisesti myönnetään pääsy biologisiin aineistoihin, biopankkien tietoihin ja BBMRI:n kehittämiin palveluihin;

d)

määrittelee varainhoitokomitean tehtävät;

e)

valitsee ja irtisanoo puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan;

f)

valitsee ja irtisanoo varainhoitokomitean puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan;

g)

nimittää ja erottaa pääjohtajan;

h)

hyväksyy muun johtavan henkilöstön työhönoton ja irtisanomisen sisäisten sääntöjen mukaisesti;

i)

perustaa neuvoa-antavan tieteellisen ja eettisen lautakunnan ja mahdollisia muita komiteoita, lautakuntia tai elimiä (esimerkiksi sidosryhmäfoorumin) ja määrittelee niiden tehtävät ja säännöt;

j)

tukee pääjohtajaa antamalla neuvoja ja ohjeistusta;

k)

hyväksyy BBMRI-ERICin vuosikertomuksen, vuotuisen tilinpäätöksen ja neuvoa-antavien komiteoiden raportit;

l)

tarkastelee kaikkia jäsenten esittämiä asioita, jotka liittyvät BBMRI-ERICiin tai sen toimintaan;

m)

hyväksyy uudet jäsenet ja päättää jäsenen jäsenyyden 11 artiklan 8 kohdan b alakohdan mukaisesti;

n)

hyväksyy uudet tarkkailijat ja päättää tarkkailijan kumppanuuden 11 artiklan 8 kohdan c alakohdan mukaisesti;

o)

mukauttaa maksuosuuksien jakoperusteita 5 artiklan 8 kohdan mukaisesti;

p)

päättää perussäännön muuttamisesta 11 artiklan 7 kohdan mukaisesti; ja

q)

suorittaa muut tehtävät, jotka sille on annettu tässä perussäännössä, mukaan lukien sen liitteet ja mahdolliset muutokset.

11 artikla

Jäsenten kokouksen päätöksenteko

1.   Tässä artiklassa ilmaisulla ”läsnä” tarkoitetaan läsnäoloa henkilökohtaisesti, puhelimitse, videoneuvottelun avulla tai muilla keinoilla siten kuin työjärjestyksessä määritellään.

2.   Istunto on päätösvaltainen, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

suurin osa jäsenistä on läsnä, ja ne edustavat 75:tä prosenttia jäsenten vuotuisista pakollisista maksuosuuksista;

b)

kun on kyse 8 kohdan nojalla tehtävistä päätöksistä, 75 prosenttia jäsenistä on läsnä, ja ne edustavat 75:tä prosenttia jäsenten vuotuisista pakollisista maksuosuuksista;

c)

Euroopan unionin jäsenvaltioilla on enemmistö läsnä olevien jäsenten äänioikeuksista (4).

3.   Kullakin jäsenellä on yksi ääni. Velvoitteitaan laiminlyöneellä jäsenellä ei ole äänioikeutta.

4.   Jäsenten kokouksen on parhaansa mukaan pyrittävä saavuttamaan yhteisymmärrys kaikissa päätöksissä.

5.   Jos yhteisymmärrykseen ei päästä, päätöksen hyväksymiseen riittää läsnä olevien ja äänestävien jäsenten yksinkertainen enemmistö, ellei perussäännössä tai työjärjestyksessä nimenomaisesti toisin määrätä.

6.   Äänten mennessä tasan pakollisten maksuosuuksien enemmistöllä on ratkaiseva ääni.

7.   Päätökset, jotka koskevat ehdotuksen tekemistä komissiolle perussäännön muuttamisesta, on hyväksyttävä yksimielisesti.

8.   Seuraavat päätökset edellyttävät taakseen vähintään 75 prosenttia kaikista jäsenistä siten, että puoltoäänet edustavat vähintään 75:tä prosenttia jäsenten vuotuisista pakollisista maksuosuuksista:

a)

työjärjestyksen, varainhoitosääntöjen ja sisäisten sääntöjen hyväksyminen ja muuttaminen;

b)

uusien jäsenien hyväksyminen;

c)

uusien tarkkailijoiden hyväksyminen;

d)

velvoitteitaan laiminlyöneitä jäseniä koskevat äänestykset, mukaan lukien jäsenten erottaminen (äänestyksestä pois lukien jäsenet, joita asia koskee), rajoittumatta kuitenkaan tähän;

e)

päätös BBMRI-ERICin päättämisestä.

9.   Seuraavat päätökset edellyttävät taakseen vähintään 75 prosenttia läsnä olevista ja äänestävistä jäsenistä siten, että puoltoäänet edustavat vähintään 75:tä prosenttia jäsenten vuotuisista pakollisista maksuosuuksista:

a)

työohjelmaa ja talousarviota koskevat päätökset;

b)

vuosikertomuksen ja vuotuisen tilinpäätöksen hyväksyminen;

c)

maksuosuuksien jakoperusteen mukauttaminen 5 artiklan 8 kohdan mukaisesti;

d)

pääjohtajan nimittäminen tai irtisanominen;

e)

päätökset BBMRI-ERICin purkamisesta siinä tapauksessa, että infrastruktuurin toiminta päätetään.

10.   Jäsenten kokouksen ja varainhoitokomitean puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan jäsenten edustajien joukosta vähintään 75 prosentilla läsnä olevista ja äänestävistä jäsenistä yhden vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kaksi kertaa. Varapuheenjohtaja edustaa puheenjohtajaa tämän ollessa poissa tai estynyt hoitamasta tehtäviään.

11.   Jäsenten kokous kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Se voi myös kokoontua ylimääräiseen istuntoon, jos puheenjohtaja tai neljäsosa sen jäsenistä sitä pyytää.

12 artikla

Varainhoitokomitea

1.   Varainhoitokomitea on jäsenten kokouksen neuvoa-antava ja valmisteleva komitea, joka

a)

antaa jäsenten kokoukselle ja pääjohtajalle neuvoja asioissa, jotka koskevat BBMRI-ERICin talousarvion hoitoa ja valmistelua, sen menoja ja tilejä sekä sen tulevan varainhoidon suunnittelua;

b)

antaa jäsenten kokoukselle ja pääjohtajalle neuvoja muiden BBMRI-ERICin elinten suositusten vaikutuksista varainhoidon kannalta;

c)

antaa pyynnöstä neuvoja muista BBMRI-ERICin johtamiseen ja hallinnointiin liittyvistä varainhoidollisista kysymyksistä;

d)

esittää ulkopuolisten tilintarkastajien toimeksiantoa koskevan ehdotuksen jäsenten kokoukselle.

2.   Ulkopuoliset tilintarkastajat raportoivat suoraan ja henkilökohtaisesti varainhoitokomitealle toimitettuaan lausuntonsa pääjohtajalle.

3.   Varainhoitokomitea noudattaa toiminnassaan jäsenten kokouksen hyväksymää työjärjestystä ja varainhoitosääntöjä.

13 artikla

Pääjohtaja

1.   Jäsenten kokous nimittää pääjohtajan vähintään kolmen vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia. Pääjohtaja voidaan erottaa samaa menettelyä noudattaen. Pääjohtaja on BBMRI-ERICin palveluksessa. Pääjohtajaa avustavat johtotehtävien hoitamisessa keskushallintoyksikön henkilöstö ja yhteiset palvelut.

2.   Pääjohtaja vastaa jäsenten kokoukselle

a)

BBMRI-ERICin tehokkaasta hallinnoinnista;

b)

BBMRI-ERICin varainhoidosta ja henkilöstöhallinnosta;

c)

jäsenten kokouksen päätösten täytäntöönpanon varmistamisesta.

3.   Pääjohtaja

a)

vastaa työohjelman toteuttamisesta, mukaan lukien yhteisten palvelujen käyttöönotto, ja talousarvion menoista;

b)

valmistelee jäsenten kokouksen istuntojen esityslistan ja jäsenten kokousten keskustelut;

c)

valmistelee ja toimittaa jäsenten kokoukselle viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin varainhoitovuoden alkua ehdotuksen vuotuiseksi työohjelmaksi, mukaan lukien talousarvioesitys ja henkilöstösuunnitelma, yhdessä seuraavien kahden vuoden alustavan työohjelmaluonnoksen ja talousarvioesityksen kanssa;

d)

toimittaa jäsenten kokoukselle työohjelmaa koskevan teknisen vuosikertomuksen, mukaan lukien tilinpäätös, suoritetut ja suorittamatta jääneet toimet ja tarvittaessa mahdolliset perustelut;

e)

laatii ja toimittaa mahdolliset Euroopan komission pyytämät asiakirjat jäsenten kokouksen annettua niille hyväksyntänsä;

f)

koordinoi BBMRI-ERICin kansallisten keskusten ja järjestön keskusten sekä yhteisten palvelujen toimintoja ja niiden välistä tietojenvaihtoa hallintokomitean kautta ja perustamalla tarvittaessa komiteoita, jotka katsotaan tarpeellisiksi BBMRI-ERICin hallinnoinnin kannalta;

g)

järjestää liitteen IV mukaisesti valintamenettelyn yhteisten palvelujen ja muiden tällaista menettelyä edellyttävien palvelujen käyttöönottoa varten;

h)

nimittää yhteisten palvelujen johtajat kuuluaan sen jäsenvaltion kansallisia edustajia, jossa yhteiset palvelut sijaitsevat;

i)

järjestää neuvoa-antavan tieteellisen ja eettisen lautakunnan tuen keskushallintoyksikön vastaanottamien tutkimusehdotusten arvioinnille;

j)

tekee jäsenten kokoukselle ehdotuksen uusien jäsenten ja tarkkailijoiden ottamisesta ja näiden erottamisesta.

4.   Pääjohtaja on BBMRI-ERICin toimitusjohtaja ja oikeudellinen edustaja, joka edustaa BBMRI-ERICiä kaikissa riita-asioissa. Pääjohtaja voi jäsenten kokouksen antamien suuntaviivojen ja ohjeiden mukaisesti siirtää toimivaltaansa BBMRI-ERICin henkilöstölle.

14 artikla

Hallintokomitea

1.   Pääjohtaja perustaa hallintokomitean, johon kuuluvat kansallisten keskusten ja järjestön keskusten sekä yhteisten palvelujen koordinaattorit.

2.   Hallintokomitean puheenjohtajana toimii pääjohtaja. Hallintokomitea voi valita jäsenistään varapuheenjohtajan tukemaan pääjohtajaa johtotehtävien hoitamisessa.

3.   Hallintokomitea

a)

tukee pääjohtajaa tämän laatiessa ehdotusta vuotuiseksi työohjelmaksi ja talousarvioesitystä yhdessä seuraavien kahden vuoden alustavan työohjelmaluonnoksen ja talousarvioesityksen kanssa sekä osallistuu osaltaan tähän laadintaan;

b)

tukee pääjohtajaa työohjelman täytäntöönpanossa sekä BBMRI-ERICin ja jäsenten kumppanibiopankkien tehokkaan vuorovaikutuksen mahdollistamisessa.

15 artikla

Yhteiset palvelut

1.   Yhteiset palvelut muodostuvat BBMRI-ERICin toiminnoista, jotka tarjoavat työohjelmassa vahvistettujen BBMRI-ERICin tehtävien ja toimien toteuttamisen edellyttämää asiantuntemusta, palveluja ja välineitä.

2.   Yhteiset palvelut otetaan käyttöön BBMRI-ERICin puitteissa pääjohtajan vastuulla.

3.   Yhteisiä palveluja isännöidään maissa, jotka ovat BBMRI-ERICin jäseniä. Yhteisten palvelujen isäntämaiden valintamenettelyssä noudatetaan liitteessä IV esitettyjä periaatteita.

4.   Kutakin yhteistä palvelua johtaa johtaja, jonka pääjohtaja nimittää kuultuaan isäntävaltion kansallisia edustajia.

16 artikla

Neuvoa-antava tieteellinen ja eettinen lautakunta

1.   Riippumaton neuvoa-antava tieteellinen ja eettinen lautakunta arvioi määräajoin BBMRI-ERICin toimet. Neuvoa-antava tieteellinen ja eettinen lautakunta myös antaa jäsenten kokoukselle neuvoja liittyen pääjohtajan ehdotuksiin työohjelman täytäntöönpanosta.

2.   Neuvoa-antava tieteellinen ja eettinen lautakunta koostuu ansioituneista tutkijoista tai asiantuntijoista, jotka on nimetty yksityishenkilöinä eikä taustaorganisaatioidensa tai jäsenten edustajina.

3.   Jäsenten kokous nimittää neuvoa-antavan tieteellisen ja eettisen lautakunnan jäsenet ja päättää jäsenten rotaatiosta ja lautakunnan tehtävänmäärityksestä.

17 artikla

Henkilöstö

1.   BBMRI-ERICin palveluksessa voi olla henkilöstöä, jonka nimittää ja erottaa pääjohtaja. Sisäisissä säännöissä määritellyn johtavan henkilöstön nimittäminen ja erottaminen edellyttää jäsenten kokouksen hyväksyntää.

2.   Jäsenten kokous hyväksyy pääjohtajan laatiman henkilöstötaulukon työohjelman hyväksymisen yhteydessä.

3.   BBMRI-ERICin avoimia työpaikkoja hakeviin sovellettavien valintamenettelyjen on oltava läpinäkyviä ja syrjimättömiä ja niissä on kunnioitettava yhtäläisiä mahdollisuuksia.

18 artikla

Pääsy

1.   BBMRI-ERICin on myönnettävä tutkijoille ja tutkimuslaitoksille pääsy BBMRI-ERICin kumppanibiopankkeihin liitettyjen tai niiden kehittämien tietokantojen näytteisiin ja tietoihin noudattaen jäsenten kokouksen hyväksymää menettelyä ja kriteerejä, joiden mukaisesti pääsy myönnetään. Pääsyyn sovelletaan BBMRI-ERICiin tietokantansa liittäneiden näytteiden ja tietojen tarjoajien asettamia ehtoja. Tämän perussäännön määräyksiä ei voi tulkita siten, että ne rajoittaisivat BBMRI-ERICiin liitettyjen biopankkien tai biomolekulaaristen aineistojen omistajien oikeutta päättää myöntää pääsy mihin tahansa näytteisiin ja tietoihin.

2.   BBMRI-ERICin on myönnettävä pääsy näytteisiin ja niihin liittyviin kliinisiin tietoihin käyttäen perusteena ehdotetun hankkeen tieteellistä huippulaatua, joka määritetään riippumattomassa vertaisarvioinnissa ja tutkimushanke-ehdotuksen eettisen arvioinnin jälkeen.

3.   BBMRI-ERICin on pyrittävä varmistamaan, että näytteiden ja tietojen lähde todetaan asianmukaisesti, ja pyydettävä säilyttämään tämä lähdeviite näytteiden ja tietojen myöhemmässä käytössä.

19 artikla

Immateriaalioikeudet

1.   Tämän perussäännön määräyksiä ei voi tulkita siten, että niillä pyrittäisiin muuttamaan jäsenten sovellettavien lakien ja määräysten sekä kansainvälisten sopimusten, joiden osapuolena ne ovat, alaisten immateriaalioikeuksien ja hyödynjakosopimusten soveltamisalaa ja soveltamista.

2.   BBMRI-ERIC voi sovellettavan kansallisen tai kansainvälisen oikeudenkäyttövallan puitteissa vaatia asianmukaisia immateriaalioikeuksia välineisiin, tietoihin, tuotteisiin tai muihin tuloksiin, jotka BBMRI-ERIC on kehittänyt ja synnyttänyt toteuttaessaan työohjelmaa.

20 artikla

Raportointi ja valvonta

BBMRI-ERIC antaa vuosikertomuksen, joka käsittää erityisesti sen toiminnan tieteelliset, operatiiviset ja rahoitusta koskevat näkökohdat. Jäsenten kokous hyväksyy vuosikertomuksen ja toimittaa sen Euroopan komissiolle ja asianomaisille viranomaisille kuuden kuukauden kuluessa vastaavan varainhoitovuoden päättymisestä. Kertomus julkaistaan.

IV   LUKU

LOPPUMÄÄRÄYKSET

21 artikla

Käytettävät kielet ja työkieli

1.   Kaikki tämän perussäännön toisinnot, jotka on laadittu Euroopan unionin virallisilla kielillä, ovat todistusvoimaisia. Mikään kielitoisinnoista ei ole etusijalla.

2.   Jos kielitoisintoja ei julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä, kun on kyse sellaisista tämän perussäännön muutoksista, jotka eivät edellytä komission päätöstä, BBMRI-ERIC toimittaa käännökset EU-jäseniensä virallisilla kielillä.

3.   BBMRI-ERICin työkieli on englanti.

22 artikla

Työjärjestys

Jäsenten kokous hyväksyy ensimmäisessä istunnossaan BBMRI-ERICin työjärjestyksen noudattaen 11 artiklan 8 kohdan a alakohdassa esitettyä äänestysmenettelyä. Työjärjestystä voidaan muuttaa samaa menettelyä noudattaen.

23 artikla

Perussäännön konsolidoitu toisinto

1.   Tämä perussääntö on pidettävä ajan tasalla ja asetettava julkisesti saataville ERICin verkkosivustolla ja sen sääntömääräisessä kotipaikassa.

2.   Kaikkiin perussäännön muutoksiin on asetuksen (EY) N:o 723/2009 11 artiklan mukaisesti liitettävä ilmoitus siitä, koskeeko muutos perussäännön olennaista vai muuta kuin olennaista osaa, ja annettava tiedot muutoksen hyväksymismenettelystä.

24 artikla

BBMRI-ERICin purkaminen

1.   Jäsenten kokous voi päättää purkaa BBMRI-ERICin äänestämällä siitä 11 artiklan 8 kohdan e alakohdan mukaisesti.

2.   Jäsenten välillä voidaan tehdä purkamisajankohtana sopimus, jonka mukaan isäntävaltio vastaa likvidaatiosta.

3.   Jäsenet päättävät mahdollisesta BBMRI-ERICille hyvitettyjen tulojen ja omaisuuden siirtämisestä yhdelle tai useammalle julkiselle tai muulle voittoa tavoittelemattomalle oikeussubjektille äänestämällä siitä 11 artiklan 9 kohdan e alakohdan mukaisesti.

25 artikla

Sovellettava lainsäädäntö – Riitojen ratkaiseminen

1.   BBMRI-ERICin perustamiseen ja sisäiseen toimintaan sovelletaan

a)

Euroopan unionin lainsäädäntöä ja erityisesti ERIC-asetusta ja sen 6 artiklan 1 kohdassa ja 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja päätöksiä;

b)

isäntävaltion lainsäädäntöä asioissa, joihin ei sovelleta a alakohdassa tarkoitettuja säädöksiä tai joihin ei sovelleta joitain niiden osia;

c)

perussääntöä ja täytäntöönpanosääntöjä (menettelysääntöä, varainhoitosääntöjä ja sisäisiä sääntöjä).

2.   Jäsenten on tehtävä kaikkensa ratkaistakseen sovinnollisesti riidat, joita voi syntyä tämän perussäännön tulkinnasta tai soveltamisesta.

3.   Unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista BBMRI-ERICiin liittyvät jäsenten väliset riidat, jäsenten ja BBMRI-ERICin väliset riidat sekä kaikki riidat, joissa Euroopan unioni on osapuolena.

4.   BBMRI-ERICin ja kolmansien osapuolten välisiin riitoihin sovelletaan tuomioistuinten toimivaltaa koskevaa Euroopan unionin lainsäädäntöä. Tapauksissa, jotka eivät kuulu Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisalaan, riitojen ratkaisemiseen käytettävä toimivalta määritetään isäntävaltion lainsäädännön perusteella.


(1)  Jonka jäsenten kokous hyväksyy.

(2)  EUVL L 347, 11.12.2006, s. 1.

(3)  EUVL L 77, 23.3.2011, s. 1.

(4)  Jos neuvosto hyväksyy asetuksen (EY) N:o 723/2009 9 artiklan 3 kohdan muuttamisen siten, että se mahdollistaa assosioituneiden maiden osallistumisen ERICiin samalta pohjalta EU:n jäsenvaltioiden kanssa, c alakohdan edellytys kuuluu muutoksen voimaantulopäivästä alkaen seuraavasti: ”Euroopan unionin jäsenvaltioilla ja assosioituneilla mailla on enemmistö läsnä olevien jäsenten äänioikeuksista”.


LIITE II

LUETTELO JÄSENISTÄ JA TARKKAILIJOISTA JA NIITÄ EDUSTAVISTA TAHOISTA

Jäsenet

Edustava taho (esim. ministeriö tai tutkimusneuvosto)

Belgian kuningaskunta

Julkisen tiedepolitiikan suunnittelupalvelu (BELSPO)

Tšekin tasavalta

Opetusministeriö (MŠMT)

Saksan liittotasavalta

Saksan liittovaltion opetus- ja tutkimusministeriö (BMBF)

Viron tasavalta

Viron tasavallan opetus- ja tutkimusministeriö (MER EE)

Helleenien tasavalta

Ateenan akatemian biolääketieteellinen tutkimussäätiö (BRFAA)

Ranskan tasavalta

Terveys- ja lääketieteellisen tutkimuksen instituutti (INSERM)

Italian tasavalta

Kansallinen terveysinstituutti (ISS)

Maltan tasavalta

Maltan yliopisto (UoM)

Alankomaiden kuningaskunta

Alankomaiden terveystutkimuksen ja terveyden edistämisen laitos (ZonMw)

Itävallan tasavalta

Itävallan liittovaltion tiede- ja tutkimusministeriö (BMWF)

Suomen tasavalta

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM)

Ruotsin kuningaskunta

Ruotsin tiedeneuvosto (SRC)


Tarkkailijat

Edustava taho (esim. ministeriö tai tutkimusneuvosto)

Norja

Norjan tutkimusneuvosto

Puolan tasavalta

Tiede- ja korkeakoulutusministeriö (MNiSW)

Sveitsi

Sveitsin kansallinen tiedesäätiö (SNSF)

Turkki

Dokuz Eylül yliopisto, Izmir


LIITE III

JÄSENTEN MAKSUOSUUS

1.

Tässä liitteessä esitetään jäsenten/tarkkailijoiden maksuosuuksien laskentamenetelmä. Jäsenten/tarkkailijoiden maksuosuuksien kokonaismäärä määritellään vuotuisessa työohjelmassa ja talousarviossa.

2.

Maksuosuus voi olla kiinteä ja vaihteleva.

3.

Kiinteät osuudet jakaantuvat kahteen luokkaan:

a)

jäsenet, joissa on alle 3 miljoonaa asukasta tai jotka ovat kansainvälisiä järjestöjä, suorittavat alemman luokan kiinteän osuuden; ja

b)

jäsenet, joissa on vähintään 3 miljoonaa asukasta, suorittavat ylemmän luokan kiinteän osuuden.

4.

Tämän perussäännön voimaantuloajankohtana kiinteä osuus on

a)

20 000 euroa alemmassa luokassa; ja

b)

25 000 euroa ylemmässä luokassa.

5.

Tarkkailijoiden suorittama kiinteä osuus on 30 prosenttia kyseessä olevan luokan osuudesta.

6.

Kansainväliset järjestöt suorittavat vaihtelevan osuuden, josta jäsenten kokous päättää tapauskohtaisesti.

7.

Jäsen-/tarkkailijavaltioiden vaihtelevien osuuksien kokonaismäärä saadaan vähentämällä jäsenten/tarkkailijoiden kiinteiden osuuksien ja kansainvälisten järjestöjen vaihtelevien osuuksien kokonaismäärä jäsenten/tarkkailijoiden osuuksien kokonaismäärästä.

8.

Vaihtelevien osuuksien kokonaismäärä jaetaan jäsenvaltioiden kesken suhteessa niiden BKT:n prosenttiosuuteen kaikkien jäsenvaltioiden yhteenlasketusta BKT:stä.

9.

Tarkkailijavaltioiden vaihtelevan osuuden laskennan perustaksi otetaan 30 prosenttia niiden BKT:stä.

10.

Yksikään jäsenistä ei maksa yli 25:tä prosenttia jäsenten/tarkkailijoiden osuuksien kokonaismäärästä. Siinä tapauksessa, että edellä esitettyä jäsenosuuksien laskentamenetelmää soveltamalla jonkin jäsenen osuus ylittäisi tämän tason, erotus jaetaan muiden jäsen-/tarkkailijavaltioiden kesken sen mukaan, mikä on niiden prosenttiosuus BKT:stä.


LIITE IV

YHTEISTEN PALVELUJEN ISÄNTÄMAIDEN VALINTAMENETTELY

Seuraavaa valintamenettelyä sovelletaan kaikkiin yhteisiin palveluihin, joista saatava hyöty koituu koko tiedeyhteisön hyväksi ja jotka BBMRI-ERIC kustantaa:

1)

Yhteisten palvelujen isäntämaat valitaan avoimella hakumenettelyllä. Pääjohtaja laatii ja jäsenten kokous hyväksyy valittavien palvelujen kuvauksen. Se julkaistaan yhteistä palvelua koskevan avoimen hakumenettelyn käynnistämisen yhteydessä. Ainoastaan BBMRI-ERICin jäsenten hakijat voivat osallistua hakuun.

2)

Jäsenten kokous määrittelee hakemusten arviointia varten asetettavan tilapäiskomitean koostumuksen sekä objektiiviset ja syrjimättömät arviointiperusteet, joita tilapäiskomitea soveltaa.

3)

Jäsenten kokous päättää yhteisen palvelun valinnasta tilapäiskomitean arvioinnin tulosten perusteella ja varainhoitokomitean puoltavan suosituksen saatuaan.


KANSAINVÄLISILLÄ SOPIMUKSILLA PERUSTETTUJEN ELINTEN ANTAMAT SÄÄDÖKSET

30.11.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 320/81


ENERGIAYHTEISÖN MINISTERINEUVOSTON PÄÄTÖS

D/2013/03/MC-EnC

energiayhteisön perustamissopimuksen voimassaolon jatkamisesta

ENERGIAYHTEISÖN MINISTERINEUVOSTO, joka

ottaa huomioon energiayhteisön perustamissopimuksen (’perustamissopimus’) ja erityisesti sen 97 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Perustamissopimus allekirjoitettiin 25. lokakuuta 2005, ja se tuli voimaan 1. heinäkuuta 2006.

(2)

Perustamissopimuksen 97 artiklan mukaan perustamissopimus on voimassa 10 vuotta sen voimaantulopäivästä alkaen ja sen voimassaolon jatkamiseksi tarvitaan ministerineuvoston päätös.

(3)

Energiayhteisö on osoittautunut toimivaksi malliksi alueelliselle energia-alan yhteistyölle.

(4)

Energiayhteisö seuraa tiiviisti Euroopan unionin energiapolitiikan kehittymistä ja on tehnyt sitoumuksia, jotka jatkuvat vuoden 2016 jälkeen.

(5)

Euroopan unionin toimielimet (1), samoin kuin pysyvä korkean tason ryhmä kokouksissaan 19. kesäkuuta ja 23. lokakuuta 2013, tukevat avoimesti perustamissopimuksen voimassaolon jatkamista,

HYVÄKSYY TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Energiayhteisön perustamissopimuksen voimassaolon jatkaminen

Perustamissopimuksen voimassaoloa jatketaan 10 vuodella.

2 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan, kun se tehdään.

Tehty Belgradissa 24 päivänä lokakuuta 2013.

Ministerineuvoston puolesta

Z. MIHAJLOVIĆ


(1)  Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle päätöksen 2006/500/EY 7 artiklan nojalla, 10.3.2011, KOM(2011) 105 lopullinen; komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle energian toimitusvarmuudesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä – ”EU:n energiapolitiikka: yhteistyö rajanaapureiden kanssa”, 7.9.2011, KOM(2011) 539 lopullinen; Euroopan unionin neuvoston 24. marraskuuta 2011 pidetyn istunnon päätelmät EU:n energiapolitiikan ulkoisen ulottuvuuden vahvistamisesta.