27.11.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 316/1

(1)

Neuvosto antoi 23 päivänä maaliskuuta 2012 asetuksen (EU) N:o 267/2012 Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä.

(2)

Euroopan unionin yleinen tuomioistuin kumosi 16 päivänä syyskuuta 2013 asiassa T-489/10 (2) antamillaan tuomioilla neuvoston päätökset sisällyttää Islamic Republic of Iran Shipping Lines, Bushehr Shipping Co. Ltd, Hafize Darya Shipping Lines (HDSL), Irano – Misr Shipping Co., Irinvestship Ltd, IRISL (Malta) Ltd, IRISL Club, IRISL Europe GmbH, IRISL Marine Services and Engineering Co., ISI Maritime Ltd, Khazar Shipping Lines, Leadmarine, Marble Shipping Ltd, Safiran Payam Darya Shipping Lines (SAPID), Shipping Computer Services Co., Soroush Saramin Asatir Ship Management, South Way Shipping Agency Co. Ltd ja Valfajr 8th Shipping Line Co. asetuksen (EU) N:o 267/2012 liitteessä IX olevaan luetteloon henkilöistä ja yhteisöistä, joihin kohdistetaan rajoittavia toimenpiteitä.

(3)

Islamic Republic of Iran Shipping Lines, Bushehr Shipping Co. Ltd, Hafize Darya Shipping Lines (HDSL), Irano – Misr Shipping Co., Irinvestship Ltd, IRISL (Malta) Ltd, IRISL Europe GmbH, IRISL Marine Services and Engineering Co., ISI Maritime Ltd, Khazar Shipping Lines, Marble Shipping Ltd, Safiran Payam Darya Shipping Lines (SAPID), Shipping Computer Services Co., Soroush Saramin Asatir Ship Management, South Way Shipping Agency Co. Ltd ja Valfajr 8th Shipping Line Co. olisi merkittävä uudelleen asetuksen (EU) N:o 267/2012 liitteessä IX olevaan luetteloon henkilöistä ja yhteisöistä, joihin kohdistetaan rajoittavia toimenpiteitä, kunkin kohdalla mainittujen uusien perusteiden mukaisesti.

(4)

Asetuksen (EU) N:o 267/2012 liitteessä IX olevaan luetteloon henkilöistä ja yhteisöistä, joihin kohdistetaan rajoittavia toimenpiteitä sisältyvän yhteisön tunnistustietoja olisi muutettava.

(5)

Kolme yhteisöä olisi poistettava asetuksen (EU) N:o 267/2012 liitteessä IX olevasta luettelosta henkilöistä ja yhteisöistä, joihin kohdistetaan rajoittavia toimenpiteitä.

(6)

Jotta voidaan varmistaa tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden tehokkuus, asetuksen olisi tultava voimaan sen julkaisemispäivänä,

27.11.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 316/6

(1)

Direktiivissä 2002/99/EY vahvistetaan ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden tuotantoon, jalostukseen, jakeluun unionissa ja kolmansista maista tuomiseen liittyvät eläinten terveyttä koskevat yleiset säännöt sekä säädetään siitä, että kauttakuljetusta varten vahvistetaan omat säännöt ja annetaan erityinen todistus.

(2)

Sellaisten kolmansien maiden ja niiden alueiden, vyöhykkeiden tai erillisalueiden luettelon vahvistamisesta, joista saa tuoda yhteisöön tai kuljettaa yhteisön kautta siipikarjaa ja siipikarjatuotteita, sekä eläinlääkärintodistuksia koskevista vaatimuksista 8 päivänä elokuuta 2008 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 798/2008 (3) säädetään, että tiettyjä hyödykkeitä saa tuoda unioniin ja kuljettaa unionin kautta ainoastaan niistä kolmansista maista ja niiden sellaisilta alueilta, vyöhykkeiltä tai erillisalueilta, jotka luetellaan kyseisen asetuksen liitteessä I olevan 1 osan taulukossa. Asetuksessa myös vahvistetaan kyseisiä hyödykkeitä varten annettavia eläinlääkärintodistuksia koskevat vaatimukset. Vaatimuksissa otetaan myös huomioon, ovatko lisätakeet tarpeen kyseisten kolmansien maiden, alueiden, vyöhykkeiden tai erillisalueiden tautitilanteen vuoksi. Hyödykkeiltä edellytettävät lisätakeet vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 798/2008 liitteessä I olevassa 2 osassa.

(3)

Moldovan tasavalta on lueteltu kolmansien maiden neuvoston direktiivin 96/23/EY 29 artiklan mukaisesti toimittamien suunnitelmien hyväksymisestä 16 päivänä maaliskuuta 2011 annetussa komission päätöksessä 2011/163/EU (4), ja sillä on munia varten hyväksytty jäämien valvontasuunnitelma.

(4)

Moldovan tasavalta on pyytänyt komissiolta lupaa munatuotteiden unioniin suuntautuvaan tuontiin, ja se on toimittanut asiaankuuluvat tiedot. Munatuotteiden lämpökäsittely vähentää näiden tuotteiden mahdollisesti aiheuttamia eläintautiriskejä mitättömälle tasolle. Tämän vuoksi on aiheellista lisätä kyseinen kolmas maa asetuksen (EY) N:o 798/2008 liitteessä I olevassa 1 osassa esitettyyn luetteloon.

(5)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 798/2008 olisi muutettava.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

27.11.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 316/8

(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, ilmoitti Euroopan unionin virallisessa lehdessä28 päivänä helmikuuta 2013 julkaistulla ilmoituksella (2), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, polkumyynnin vastaisen menettelyn vireillepanosta Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevan aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuonnissa unioniin.

(2)

Tutkimus pantiin vireille, kun EU ProSun Glass, jäljempänä ’valituksen tekijä’, esitti 15 päivänä tammikuuta 2013 valituksen sellaisten tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa yli 25 prosenttia aurinkopaneeleissa käytettävän lasin kokonaistuotannosta unionissa. Valituksessa esitetty alustava näyttö kyseisen tuotteen polkumyynnistä ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta katsottiin riittäväksi tutkimuksen vireillepanoa varten.

(3)

Vireillepanoilmoituksen julkaisemisen jälkeen komissiolle ilmoitettiin, että tuote oli määritelty virheellisesti vireillepanoilmoituksen 2 kohdassa. Tätä varten Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistiin vireillepanoilmoitusta koskeva oikaisu (3), jolla kyseinen pieni virhe korjattiin.

(4)

Komissio ilmoitti Euroopan unionin virallisessa lehdessä27 päivänä huhtikuuta 2013 julkaistulla ilmoituksella (4) Kiinasta peräisin olevan aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuontia unioniin koskevan rinnakkaisen tukien vastaisen menettelyn aloittamisesta ja pani vireille erillisen tutkimuksen.

(5)

Pyyntö asianomaisesta maasta peräisin olevan aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuonnin kirjaamisesta vastaanotettiin valituksen yhteydessä, mutta se peruutettiin myöhemmin 2 päivänä lokakuuta 2013.

(6)

Komissio ilmoitti virallisesti tutkimuksen vireillepanosta valituksen tekijälle, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille Kiinassa, tuojille, kauppiaille, käyttäjille, tavarantoimittajille sekä Kiinan viranomaisille. Kaikille asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää mahdollisuutta tulla kuulluiksi vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa. Komissio ilmoitti myös mahdollisten vertailumaiden tuottajille tutkimuksen vireillepanosta ja kehotti niitä osallistumaan.

(7)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että unionin tuotannonala koostuu tällä hetkellä seitsemästä aktiivisesta tuottajasta, joista kaksi on pk-yrityksiä. Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli alustavasti valinnut unionin tuottajia edustavan otoksen. Otokseen sisältyi neljä unionin tuottajaa, joiden komissio tiesi ennen tutkimuksen vireillepanoa tuottavan aurinkopaneeleissa käytettävää lasia. Komissio valitsi otoksen samankaltaisen tuotteen sellaisen suurimman edustavan myyntimäärän perusteella, joka oli toteutunut 1 päivän tammikuuta 2012 ja 31 päivän joulukuuta 2012 välisenä aikana. Otokseen valittujen unionin tuottajien osuus unionin kokonaistuotannosta oli yli 50 prosenttia. Komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille unionin tuottajien ehdotetusta otoksesta asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitettuun asiakirja-aineistoon liitetyllä ilmoituksella. Komissio lähetti myös unionin tuottajille kirjeen, jossa niille ilmoitettiin ehdotetusta otoksesta. Vireillepanoilmoituksessa asianomaisia osapuolia kehotettiin myös esittämään kantansa alustavasta otoksesta.

(8)

Yksi pk-yritys ilmoitti haluavansa tulla sisällytetyksi otokseen. Komissio päätti sisällyttää otokseen sen ja toisen yrityksen, jonka myynnin osuus oli suurempi, ja poistaa otoksesta yrityksen, jonka myyntimäärä oli alhaisin. Alustavasti valitusta otoksesta ei saatu muita huomautuksia. Näin ollen komissio lisäsi alun perin ehdotettuun otokseen kaksi yritystä ja poisti siitä yhden.

(9)

Tarkastuskäyntien jälkeen komissio päätti poistaa vielä yhden viidestä otokseen valitusta yrityksestä, koska havaittiin, että kyseinen yritys ei ole unionin tuotannonalaa edustava. Se oli käynnistysvaiheessa (mikä ei koske koko unionin tuotannonalaa), minkä vuoksi sen kannattavuussuuntaus ei olisi antanut oikeaa kuvaa unionin tuotannonalan tilanteesta.

(10)

Näin ollen komissio valitsi lopulta neljän unionin tuottajan otoksen. Lopullisen otoksen osuus unionin tuotannonalan myynnistä unionin markkinoilla on 79 prosenttia. Otoksen katsotaan siis edustavan unionin tuotannonalaa.

(11)

Seitsemästä unionin tuottajasta kolme pyysi perusasetuksen 19 artiklan perusteella, että niiden identiteetti pidetään luottamuksellisena. Ne väittivät, että niiden identiteetin paljastaminen voisi johtaa niiden liiketoimintaan kohdistuviin merkittäviin haitallisiin vaikutuksiin. Niiden pyyntöä tarkasteltiin ja se havaittiin perustelluksi. Ottaen huomioon unionin tuottajien vähäinen määrä päätettiin myös olla paljastamatta niiden unionin tuottajien nimiä, jotka eivät pyytäneet nimettömänä pysymistä, koska niiden nimien paljastaminen saattaisi tahattomasti johtaa myös muiden identiteetin paljastumiseen. Yrityksen Interfloat Corporation/GMB Glasmanufaktur Brandenburg GmbH, jäljempänä ’GMB/IF’, identiteetti on jo kuitenkin tiedossa, koska se ilmoitti julkisesti olevansa yksi valituksen tekijöistä.

(12)

Jotta komissio pystyisi päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen, kaikkia etuyhteydettömiä tuojia pyydettiin ilmoittautumaan komissiolle ja toimittamaan vireillepanoilmoituksessa täsmennetyt tiedot.

(13)

Neljä etuyhteydetöntä tuojaa vastasi vireillepanoilmoituksen liitteenä olevaan otantalomakkeeseen mutta vain kaksi toimitti erillisen kyselylomakevastauksen. Yhteistyössä toimineiden tuojien vähäisen määrän vuoksi otantaa ei katsottu tarpeelliseksi.

(14)

Vientiä harjoittavien tuottajien suuren määrän vuoksi vireillepanoilmoituksessa esitettiin polkumyynnin määrittämistä otantamenetelmällä perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti. Jotta komissio voisi päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen, vientiä harjoittavia tuottajia pyydettiin ilmoittautumaan komissiolle ja toimittamaan vireillepanoilmoituksen mukaisesti perustiedot tarkasteltavana olevaan tuotteeseen liittyvästä toiminnastaan 1 päivän tammikuuta 2012 ja 31 päivän joulukuuta 2012 väliseltä ajalta.

(15)

Kaksitoista kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa tai vientiä harjoittavien tuottajien ryhmää, joiden osuus Kiinasta unioniin suuntautuvasta kokonaisviennistä tällä kaudella oli yli 95 prosenttia, toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen.

(16)

Komissio valitsi saatujen tietojen perusteella ja perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti viiden vientiä harjoittavan tuottajan alustavan otoksen, joka perustui aurinkopaneeleissa käytettävän lasin unioniin suuntautuneen viennin suurimpaan edustavaan määrään, joka voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa.

(17)

Kaikille asianomaisille osapuolille sekä Kiinan viranomaisille ilmoitettiin ehdotetusta otoksesta ja niitä kehotettiin toimittamaan huomautuksia. Analysoituaan saadut huomautukset komissio päätti säilyttää ehdotetun viiden yrityksen otoksen, ja kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin lopullisesti valitusta otoksesta.

(18)

Tämän jälkeen tutkimuksessa kävi ilmi, että kaksi otokseen valittua vientiä harjoittavaa tuottajaa oli ilmoittanut unioniin suuntautuvan vientimyyntinsä liian suureksi, minkä vuoksi ne oli sisällytetty otokseen perusteettomasti. Näin ollen molemmat yritykset jätettiin pois otoksesta sen jälkeen, kun niille oli annettu mahdollisuus toimittaa huomautuksia asiasta. Analysoituaan yritysten toimittamat huomautukset komissio päätteli, että ne eivät olleet toimittaneet virheellisiä lukuja tahallisesti, ja päätti pitää niitä edelleen yhteistyössä toimivina osapuolina perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

(19)

Sen jälkeen kun nämä yritykset oli jätetty pois otoksesta harkittiin muiden vientiä harjoittavien tuottajien sisällyttämistä siihen. Kun kuitenkin molemmat poisjättämiset tapahtuivat tutkimuksen myöhäisessä vaiheessa, tätä ei pidetty mahdollisena, koska tutkimuksen saattaminen päätökseen lakisääteisessä määräajassa olisi voinut vaarantua.

(20)

Aurinkopaneeleissa käytettävän lasin vientiä harjoittavien tuottajien tai vientiä harjoittavien tuottajien ryhmien tarkistettuun otokseen sisältyvät näin ollen seuraavat:

(21)

Komissio korjasi Kiinasta tulevan tarkasteltavana olevan tuotteen vientimyynnin kokonaismäärän sen jälkeen, kun sille ilmoitettiin kyseisten kahden vientiä harjoittavan tuottajan vientimyynnin yliarvioinnista (ks. 18 kappale). Lopullisen otoksen osuus tarkasteltavana olevan tuotteen unioniin suuntautuvan viennin kokonaismäärästä 1 päivän tammikuuta 2012 ja 31 päivän joulukuuta 2012 välisenä aikana on yli 50 prosenttia yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien ilmoituksen mukaan. Sen vuoksi otosta pidetään edustavana Kiinasta unioniin suuntautuvan aurinkopaneeleissa käytettävän lasin vientimäärien osalta.

(22)

Komissio lähetti kyselylomakkeet kaikille kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille, jotka olivat sitä pyytäneet, sekä otokseen valituille unionin tuottajille, etuyhteydettömille tuojille ja niiden järjestöille sekä käyttäjille, jotka ilmoittautuivat vireillepanoilmoituksessa annetussa määräajassa.

(23)

Kyselylomakevastaukset saatiin neljältä kiinalaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta, kaikilta otokseen valituilta unionin tuottajilta, kahdelta etuyhteydettömältä unionin tuojalta ja 12 käyttäjältä.

(24)

Komissio hankki ja tarkisti kaikki polkumyynnin, siitä aiheutuvan vahingon ja unionin edun alustavan määrittämisen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot. Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten tai yritysryhmien toimitiloihin:

(25)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän tammikuuta 2012 ja 31 päivän joulukuuta 2012 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttava kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2009 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(26)

Tutkimuksen kohteena oleva tuote on aurinkopaneeleissa käytettävä lasi, joka on karkaistua tasomaista soodakalkkilasia, jonka rautapitoisuus on alle 300 ppm, aurinkoenergian läpäisyaste yli 88 % (mitattuna olosuhteissa AM1,5 300–2 500 nm), lämmönkestävyys 250 °C (mitattuna EN 12150 -standardin mukaan), lämpöshokinkestävyys Δ 150 K (mitattuna EN 12150 -standardin mukaan) ja jonka mekaaninen lujuus on vähintään 90 N/mm2 (mitattuna EN 1288-3 -standardin mukaan), jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’.

(27)

Tarkasteltavana oleva tuote kuuluu tällä hetkellä CN-koodiin ex 7007 19 80.

(28)

Aurinkopaneeleissa käytettävä lasi on yksi komponenteista, jota käytetään sähköä tuottavien kiteisestä piistä valmistettujen aurinkosähkömoduulien ja ohutkalvotekniikkaan perustuvien aurinkosähkömoduulien sekä lämmintä vettä tuottavien litteiden lämmönkeräinten valmistukseen.

(29)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että tarkasteltavana olevalla tuotteella ja Kiinan kotimarkkinoilla tuotetulla ja myydyllä tuotteella, unionin tuotannonalan unionissa tuottamalla ja myymällä tuotteella sekä vertailumaana toimineen Turkin kotimarkkinoilla tuotetulla ja myydyllä tuotteella on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja samat peruskäyttötarkoitukset. Tämän vuoksi niitä pidetään alustavasti perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

(30)

Yksi tuoja pyysi kasvihuoneiden rakentamiseen käytettävän puutarhalasin jättämistä tutkimuksen soveltamisalan ulkopuolelle sillä perusteella, että kasvihuoneissa käytetään hyvin erikokoisia laseja kun taas aurinkopaneeleissa käytettävää lasia tuotetaan vain tietyn kokoisena. Lisäksi tuoja toimitti todistuksen, jonka mukaan osa sen tuonnista muodostui lasista, jonka rautapitoisuus on yli 300 ppm. Tämä vuoksi kyseinen osa tuodusta puutarhalasista ei selvästikään kuulu tämän tutkimuksen soveltamisalaan.

(31)

Eräs toinen tuoja väitti, että sen tuomalla huonekalulasilla (jota käytetään mm. lasihyllyihin, paneelitäytteisiin, pöytätasoihin, liukuoviin ja kattopaneelituotteisiin) on samat tai hyvin samanlaiset tekniset ominaisuudet kuin aurinkopaneeleihin käytettävällä lasilla, mutta pyysi sen jättämistä tutkimuksen soveltamisalan ulkopuolelle, koska sillä on eri käyttötarkoitukset. Toimitetun näytön perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että suurimmalla osalla sen tuomasta lasista ei ole kaikkia aurinkopaneeleissa käytettävän lasin teknisiä ominaisuuksia, jotka kuvataan 26 kappaleessa. Tuodun lasin kuudessa lajissa rautapitoisuus on paljon korkeampi kuin 300 ppm, kun taas yhdessä lajissa rautapitoisuus on alle 300 ppm mutta sen aurinkoenergian läpäisyaste on merkittävästi alempi kuin 88 prosenttia, joka on vähimmäisvaatimus, jotta tuote voidaan määritellä aurinkopaneeleissa käytettäväksi lasiksi. Tuoja väitti, että vaikka kyseiset lasilajit eivät täytäkään yhtä aurinkopaneeleissa käytettävän lasin teknisistä ominaisuuksista, jotka esitetään 26 kappaleessa, ne ovat aurinkopaneeleissa käytettävän lasin ensisijaisen luokittelun mukaisia eli karkaistua tasomaista soodakalkkilasia. Komissio on alustavasti sitä mieltä, että vain ne lasilajit, jotka täyttävät kaikki aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tekniset ominaisuudet, kuuluvat tutkimuksen soveltamisalaan. Näin ollen päätellään alustavasti, että kyseisen tuojan tuomat edellä mainitut lasilajit eivät kuulu tämän tutkimuksen soveltamisalaan.

(32)

Sitä vastoin kasvihuone- ja huonekalulasin kaikki lajit, joilla saattaa olla samanlaisia teknisiä ominaisuuksia kuin aurinkopaneeleissa käytettävällä lasilla, kuuluvat tässä vaiheessa edelleen tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmään, koska niitä voidaan mahdollisesti käyttää aurinkopaneeleissa.

(33)

Tuoja väitti myös, että float-lasi olisi jätettävä tuotteen määritelmän ulkopuolelle, koska sen tuotantoprosessi on erilainen kuin valssatun lasin, jota tuoja pitää ainoana aurinkopaneeleissa käytettävän lasin lajina. Lisäksi koska float-lasiset kodinsisustustuotteet eivät väitteen mukaan voi korvata aurinkopaneeleissa käytettävää lasia, float-lasia ei pitäisi pitää samankaltaisena tuotteena vaan se pitäisi jättää tutkimuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Komissio katsoo alustavasti, että float-lasia ei voida jättää tutkimuksen soveltamisalan ulkopuolelle, koska sillä on kaikki 26 kappaleessa esitetyt tekniset ominaisuudet. Tutkimuksessa kävi lisäksi ilmi, että float-lasia voidaan selvästi käyttää aurinkopaneeleissa käytettävänä lasina ja sekä unionin tuotannonala että kiinalaiset viejät tuottavat sitä. Näin ollen päätellään alustavasti, että float-lasi kuuluu tutkimuksen soveltamisalaan.

(34)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaan Kiinasta tulevaa tuontia koskevissa polkumyyntitutkimuksissa normaaliarvo on määritettävä perusasetuksen 2 artiklan 1–6 kohdan mukaisesti niiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta, joiden todetaan täyttävän perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa vahvistetut edellytykset.

(35)

Kyseiset perusteet ovat lyhyesti seuraavat:

(36)

Kymmenen yhteistyössä toiminutta yritystä haki perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan nojalla markkinatalouskohtelua ja palautti markkinatalouskohtelun hakemiseen tarkoitetut lomakkeet annetun määräajan kuluessa. Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan d alakohdan mukaisesti otokseen valittujen yritysten toimitiloihin samoin kuin niiden yritysten toimitiloihin, joille oli myönnetty yksilöllinen kohtelu, tehtiin markkinatalouskohtelua koskeva tarkastuskäynti (ks. 48 kappale).

(37)

Markkinatalouskohtelua koskeva määrittäminen tehtiin jäljempänä esitettyjen neljän yrityksen tai yritysryhmän osalta.

(38)

Komissio hankki kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot ja tarkasti kaikki markkinatalouskohtelua koskevissa hakemuksissa annetut tiedot asianomaisten yritysten toimitiloissa.

(39)

Etuyhteydessä olevien osapuolten tapauksessa komissio tarkastelee, täyttääkö etuyhteydessä olevien yritysten ryhmä kokonaisuudessaan markkinatalouskohtelun myöntämistä koskevat edellytykset. Tästä syystä tapauksissa, joissa kiinalaisen hakijan tytäryritys tai muu hakijaan etuyhteydessä oleva yritys osallistuu suoraan tai välillisesti tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon tai myyntiin, markkinatalouskohtelun myöntämistä koskeva tutkimus tehdään jokaiselle yritykselle erikseen, samoin kuin koko konsernille.

(40)

Neljän vientiä harjoittavan tuottajan (yritysryhmän) – yhteensä 11 oikeushenkilöä – markkinatalouskohtelupyynnöt tutkittiin.

(41)

Tutkimuksessa kävi ilmi, ettei mikään neljästä markkinatalouskohtelua pyytäneestä vientiä harjoittavasta tuottajasta (yritysryhmästä) pystynyt osoittamaan täyttävänsä kaikkia perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa säädettyjä vaatimuksia.

(42)

Erityisesti kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa ei onnistunut osoittamaan, joko yksittäin tai ryhmänä, että niillä oli yksi ainoa selkeä kirjanpito, joka on riippumattoman tarkastuksen kohteena kansainvälisten kirjanpitonormien mukaisesti, eivätkä ne näin ollen täyttäneet markkinatalouskohtelua koskevaa vaatimusta 2.

(43)

Mikään neljästä vientiä harjoittavasta tuottajasta, joko yksittäin tai ryhmänä, ei myöskään pystynyt osoittamaan, että niihin ei kohdistu aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä juontuvia merkittäviä vääristymiä. Näin ollen nämä yritykset tai yritysryhmät eivät täyttäneet markkinatalouskohtelua koskevaa vaatimusta 3. Lisäksi kaikki neljä vientiä harjoittavaa tuottajaa tai vientiä harjoittavien tuottajien ryhmää hyötyi suotuisasta verokohtelusta.

(44)

Yksi näistä vientiä harjoittavista tuottajista ei myöskään täyttänyt vaatimusta 3 sillä perusteella, että useat yritykset ryhmän sisällä – heikosta taloudellisesta tilanteestaan huolimatta – saivat merkittävää rahoitusta tutkimusajanjaksolla (ja ennen sitä) koroilla, jotka normaaleissa markkinatalousolosuhteissa varattaisiin vain taloudellisesti vakaassa asemassa oleville yrityksille. Toinen vientiä harjoittavien tuottajien ryhmä ei täyttänyt vaatimusta 3 sillä perusteella, että yritykset ryhmän sisällä ostivat maakaasua alemmin hinnoin valtio-omisteiselta kaasuntoimittajalta.

(45)

Komissio ilmoitti markkinatalouskohtelua koskevan tutkimuksen tulokset asianomaisille yrityksille, Kiinan viranomaisille ja valituksen tekijälle ja pyysi niitä esittämään huomautuksia asiasta.

(46)

Saadut huomautukset eivät olleet sellaisia, että komissio olisi muuttanut alustavia päätelmiään niiden perusteella. Kun jäsenvaltioita oli kuultu 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan mukaisesti, kaikille markkinatalouskohtelua pyytäneille ilmoitettiin yksittäin ja virallisesti 13 päivänä syyskuuta 2013 komission lopullisista päätelmistä niiden markkinatalouskohtelupyyntöjen osalta.

(47)

Yksikään neljästä yhteistyössä toimineesta kiinalaisesta vientiä harjoittavasta tuottajasta tai vientiä harjoittavien tuottajien ryhmästä, joka oli pyytänyt markkinatalouskohtelua, ei pystynyt osoittamaan täyttävänsä kaikkia perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa vahvistettuja vaatimuksia, minkä vuoksi niiden markkinatalouskohtelua koskevat pyynnöt hylättiin.

(48)

Toinen niistä kahdesta vientiä harjoittavasta tuottajasta, jotka oli alunperin sisällytetty otokseen mutta jätetty sen ulkopuolelle myöhemmin (ks. 18 kappale), oli pyytänyt yksilöllistä tarkastelua perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti siinä tapauksessa, että sitä ei sisällytetä otokseen. Sen jälkeen kun yritys oli jätetty pois otoksesta ja ottaen huomioon, että sen markkinatalouskohtelua koskeva tarkastuskäynti oli jo suoritettu (ks. 37 kappale), katsottiin että ei olisi kohtuuttoman työlästä myöntää tälle yritykselle yksilöllistä tarkastelua. Muut otoksen ulkopuoliset vientiä harjoittavat tuottajat eivät pyytäneet yksilöllistä tarkastelua.

(49)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti komissio esitti vireillepanoilmoituksessa, että normaaliarvo määritetään markkinataloutta toteuttavan kolmannen maan hinnan tai laskennallisen arvon perusteella tai jos soveltuvaa markkinataloutta toteuttavaa kolmatta maata ei löydy, normaaliarvo määritetään unionin hintojen perusteella perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti. Ennen unionin hintojen käyttämistä komissio tutkii kaikki mahdollisuudet soveltuvan vertailumaan valitsemiseksi.

(50)

Asianomaisia osapuolia kehotettiin esittämään huomautuksia vertailumaan valinnasta ja unionin hintojen käytöstä.

(51)

Huomautuksia saatiin alan kiinalaiselta kauppakamarilta (China Chamber of Commerce for Export/Import of Light Industrial Products and Arts-crafts), jäljempänä ’CCCLA’, etuyhteydettömältä tuojalta sekä kahdelta kiinalaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta, jotka kaikki vastustivat unionin hintojen käyttöä normaaliarvon määrittämiseen. Soveltuviksi vertailumaiksi ehdotettiin Turkkia ja Intiaa.

(52)

Voidakseen tutkia kaikki mahdollisuudet soveltuvan vertailumaan valintaa varten komission yksiköt ovat yksilöineet 11 markkinataloutta toteuttavaa kolmatta maata, joissa on aurinkopaneeleissa käytettävän lasin mahdollista tuotantoa, ja ovat pyytäneet julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella 24:ää yritystä näissä maissa toimimaan yhteistyössä komission kanssa. Nämä maat ovat Australia, Etelä-Afrikka, Etelä-Korea, Intia, Indonesia, Japani, Saudi-Arabia, Taiwan, Thaimaa, Turkki ja Yhdysvallat.

(53)

Komission käytettävissä olevien tietojen perusteella vain Intiassa ja Turkissa tuotetaan samankaltaista tuotetta Kiinan ja unionin lisäksi. Voidakseen arvioida asianmukaisesti Turkin ja Intian soveltuvuutta vertailumaaksi komissio analysoi tietoja, jotka koskivat samankaltaista tuotetta ja etenkin tuottajien lukumäärää, kotimarkkinoiden kokoa, tuonnin tasoa sekä kaupan esteiden ja muiden kuin kaupan esteiden merkitystä molemmissa maissa. Komissiolle ilmoittautui ja ilmaisi halukkuutensa toimia yhteistyössä kuitenkin vain yksi turkkilainen yritys, vaikka komissio yritti useaan otteeseen saada myös intialaisia tuottajia toimimaan yhteistyössä.

(54)

Turkki on markkinataloutta toteuttava kolmas maa. Samankaltaiseen tuotteeseen sovelletaan 3 prosentin tuontitullia (suosituimmuustulli). Turkin ja EU:n tulliliiton vuoksi kahdenvälisesti sovellettava tuontitulli on 0 prosenttia. Samankaltaiseen tuotteeseen ei vaikuta kohdistuvan muita tulleja tai muita merkittäviä muita kuin kaupan esteitä.

(55)

Sen turkkilaisen tuottajan mukaan, joka ilmoitti olevansa halukas toimimaan yhteistyössä tutkimuksessa, se on ainoa yritys, joka tuottaa samankaltaista tuotetta Turkissa. Yrityksellä on merkittävää tuotantoa ja se sekä vie että myy kotimarkkinoilla samankaltaista tuotetta, ja sen vientimäärä on suurempi kuin kotimarkkinoilla myyty määrä.

(56)

Kaupan ja muiden kuin kaupan esteiden puutteesta huolimatta Turkin markkinoille ei tuotu käytännössä lainkaan aurinkopaneeleissa käytettävää lasia tutkimusajanjaksolla. Komission tutkimuksessa vahvistettiin, että yhteistyössä toiminut vertailumaan tuottaja sai kohtuullista muttei liiallista voittoa tutkimusajanjaksolla.

(57)

Edellä esitetyn perusteella ja ottaen huomioon kaikki tutkimuksen tässä vaiheessa käytettävissä olevat tiedot Turkki on valittu alustavasti vertailumaaksi perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(58)

Koska kaikki markkinatalouskohtelua koskevat pyynnöt evättiin, normaaliarvo kaikille kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille määritettiin vertailumaan tuottajalta saatujen tietojen perusteella perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(59)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti ensin, oliko samankaltaisen tuotteen myynti Turkissa riippumattomille asiakkaille edustavaa. Yhteistyössä toimineen turkkilaisen samankaltaisen tuotteen tuottajan myynnin todettiin olevan määrältään edustavaa Turkin kotimarkkinoilla verrattuna otokseen valittujen kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien unioniin viemään tarkasteltavana olevaan tuotteeseen.

(60)

Tämän jälkeen komissio tutki, voidaanko kyseisen myynnin katsoa tapahtuneen perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti tavanomaisessa kaupankäynnissä. Tämä tehtiin määrittämällä riippumattomille asiakkaille tapahtuneen kannattavan myynnin osuus. Myyntitapahtumia pidettiin kannattavina, jos yksikköhinta oli vähintään tuotantokustannusten tasolla. Tätä varten määritettiin turkkilaisen tuottajan tuotantokustannukset tutkimusajanjakson aikana.

(61)

Niiden tuotelajien osalta, joiden myyntimäärästä kotimarkkinoilla yli 80 prosenttia ylitti kustannukset ja joiden keskimääräinen painotettu myyntihinta vastasi vähintään yksikkötuotantokustannuksia, normaaliarvo tuotelajeittain laskettiin kyseisen lajin kokonaismyynnin tosiasiallisten kotimarkkinahintojen painotettuna keskiarvona riippumatta siitä, oliko myynti kannattavaa vai ei.

(62)

Jos tuotelajin kokonaismyyntimäärästä enintään 80 prosenttia oli kannattavaa tai jos kyseisen tuotelajin painotettu keskimääräinen hinta oli yksikkökohtaisia tuotantokustannuksia alempi, normaaliarvon perustana käytettiin tosiasiallista kotimarkkinahintaa, joka laskettiin määrittämällä yksinomaan kyseisen tuotelajin kannattavan kotimarkkinamyynnin painotettu keskimääräinen hinta tutkimusajanjaksolla.

(63)

Sellaisten tuotelajien osalta, joiden myynti ei ollut kannattavaa, normaaliarvo määritettiin laskennallisesti käyttämällä turkkilaisen tuottajan valmistuskustannuksia, joihin oli lisätty myynti-, yleis- ja hallintokustannukset ja voitto turkkilaisen tuottajan niiden tuotelajien osalta, joiden myynti oli kannattavaa.

(64)

Turkin kotimarkkinoilla ei myyty useita tuotelajeja, koska aurinkopaneeleissa käytettävään lasiin sovellettavaa pinnoitustekniikkaa ei käytetty Turkissa tutkimusajanjaksolla tuotettuun lasiin ja koska mitään turkkilaisesta aurinkopaneeleihin käytettävästä lasista ei tuotettu float-tuotantoprosessilla. Sen vuoksi niiden tuotelajien, joita ei myyty Turkissa tutkimusajanjaksolla mutta joita vietiin Kiinasta unioniin, normaaliarvo oli määritettävä laskennallisesti perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti turkkilaisen vertailutuottajan valmistuskustannusten perusteella, joihin lisättiin kohtuulliset myynti-, yleis- ja hallintokulut sekä kohtuullinen voittomarginaali. Pinnoituskustannukset ja float-tuotantoprosessin kustannukset perustuivat unionin tuotannonalan toimittamiin tietoihin.

(65)

Vientihinnat määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti tarkasteltavana olevasta tuotteesta tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella.

(66)

Normaaliarvoa ja vientihintaa verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla. Polkumyyntimarginaalit määritettiin vertailemalla otokseen valittujen viejien yksittäisiä vientihintoja noudettuna lähettäjältä -tasolla vertailumaan tuottajan kotimaan myyntihintoihin tai, tapauksen mukaan, laskennalliseen normaaliarvoon.

(67)

Jotta normaaliarvon ja vientihinnan vertailu olisi tasapuolista, hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot otettiin asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

(68)

Tällä perusteella tehtiin oikaisuja kuljetus-, merirahti-, vakuutus-, käsittely-, lastaus- ja liitännäiskustannusten sekä vientitullien ja palkkioiden huomioon ottamiseksi, kun oli osoitettu, että ne vaikuttavat hintojen vertailtavuuteen.

(69)

Otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien osalta samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä laskennallista normaaliarvoa Turkissa verrattiin vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(70)

Polkumyyntimarginaalit otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille, ja sille yhdelle tuottajalle, jolle myönnettiin yksilöllinen kohtelu, määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti vertaamalla Turkissa samankaltaisen tuotteen kullekin tuotelajille määritettyä painotettua keskimääräistä laskennallista normaaliarvoa ja kullekin yritykselle määritettyä tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettua keskimääräistä vientihintaa ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana.

(71)

Yhteistyössä toimineiden mutta otoksen ulkopuolisten vientiä harjoittavien tuottajien painotettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali laskettiin perusasetuksen 9 artiklan 6 kohdan säännösten mukaisesti. Tämä marginaali laskettiin otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille määritettyjen marginaalien perusteella.

(72)

Kaikkien muiden Kiinassa toimivien vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaali määritettiin käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Tätä varten komissio määritti yhteistyössä toimimisen asteen Kiinassa. Yhteistyössä toimimisen asteella tarkoitetaan yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien unioniin suuntautuvan viennin määrän osuutta asianomaisesta maasta unioniin suuntautuvan viennin kokonaismäärästä, joka ilmoitettiin valituksessa (ks. 15 kappale).

(73)

Yhteistyössä toimimisen aste on korkea, koska yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien viennin osuus on yli 80 prosenttia kokonaisviennistä unioniin tutkimusajanjaksolla. Tällä perusteella kaikkiin muihin kiinalaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin sovellettava jäännöspolkumyyntimarginaali asetettiin tasolle, joka vastaa otokseen valittujen yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien korkeinta polkumyyntimarginaalia.

(74)

Vahvistetut väliaikaiset polkumyyntimarginaalit ilmaistaan prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana, ja ne ovat seuraavat:

(75)

Samankaltaista tuotetta valmisti kahdeksan tuottajaa unionissa tutkimusajanjaksolla. Ne muodostavat unionin tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja niistä käytetään jäljempänä nimitystä ’unionin tuotannonala’.

(76)

Tutkimusajanjakson aikaisen unionin kokonaistuotannon määrittämiseksi käytettiin kaikkia unionin tuotannonalasta saatavilla olevia tietoja, myös valituksen tekijän toimittamia tietoja, unionin tuotannonalaa edustavan järjestön (Glass for Europe) toimittamia makrotaloudellisia tietoja ja otokseen valittujen unionin tuottajien kyselyvastauksia. Unioniin tuodaan aurinkopaneeleissa käytettävää lasia tullinimikkeellä ”7007 19 80 – Muu – Laminoitu varmuuslasi”, johon kuuluu muitakin tuotteita, jotka eivät ole tämän tutkimuksen kohteena, joten Eurostatin tietoja ei voitu käyttää tuontimäärien ja -arvojen määrittämiseen. Tuontimäärät ja -arvot perustuivat valituksen tekijän ja unionin tuotannonalaa edustavan järjestön toimittamiin tietoihin. Tiedot tarkistettiin mahdollisuuksien mukaan vertaamalla niitä kyselylomakevastauksiin. Tällä perusteella unionin kokonaistuotannon arvioitiin olevan 21 734 000 m2 tutkimusajanjaksolla.

(77)

Kuten 10 kappaleessa todettiin, otokseen valittiin neljä unionin tuottajaa, joiden osuus samankaltaisen tuotteen unionin kokonaismyynnistä oli 79 prosenttia.

(78)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että otokseen valittujen unionin tuottajien tuotantoa ei suuntautunut kytköskäyttöön lainkaan.

(79)

Näin ollen tässä tutkimuksessa ei ole tarpeen analysoida erikseen kytkösmarkkinamyyntiä.

(80)

Unionin kulutus määritettiin kaikkien unionin tuottajien unionin markkinoilla myymän kokonaismäärän perusteella, josta oli vähennetty niiden vienti ja johon oli lisätty tuonti Kiinasta ja muista kolmansista maista. Kuten 76 kappaleessa selitettiin, unionin kulutus määritettiin valituksen tekijän ja unionin tuotannonalaa edustavan järjestön (Glass for Europe) toimittamien tietojen perusteella, joita mahdollisuuksien mukaan verrattiin otokseen valittujen unionin tuottajien kyselylomakevastauksiin.

(81)

Unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 1

Unionin kulutus (1 000 m2)

(82)

Tarkastelujaksolla unionin kokonaiskulutus kasvoi 49 prosenttia vuoden 2009 ja tutkimusajanjakson välillä mutta laski tutkimusajanjaksolla verrattuna vuoteen 2011. Kaiken kaikkiaan aurinkopaneeleihin käytettävän lasin kulutus unionissa kasvoi merkittävästi verrattuna vuoden 2009 tasoon. Tämä johtuu pääasiassa lopputuotteiden, etenkin aurinkosähkömoduulien, kulutuksen kasvusta (ks. 142 kappale).

(83)

Polkumyynnillä tapahtuva tuonti asianomaisesta maasta unioniin kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Tuontimäärä (1 000 m2) ja markkinaosuus

(84)

Tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynnillä unioniin tulevan tuonnin määrä kasvoi merkittävästi eli 596 prosentilla. Tämän johdosta tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynnillä unioniin tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi huomattavasti. Tämän tuonnin markkinaosuus kasvoi 6,1 prosentista 28,7 prosenttiin. Yleisesti ottaen tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyyntituonti lisääntyi merkittävästi sekä määrän että markkinaosuuden perusteella vuoden 2009 ja tutkimusajanjakson välillä.

(85)

Asianomaisesta maasta tulevan polkumyyntituonnin kasvu ylitti huomattavasti tarkasteltavana olevan tuotteen ja samankaltaisen tuotteen unionin kulutuksen kasvun. Tämän vuoksi vientiä harjoittavat tuottajat pystyivät saamaan paljon suuremmassa määrin etua unionin kasvavasta kulutuksesta ja vahvistivat merkittävästi asemaansa markkinoilla.

(86)

Asianomaisesta maasta unioniin tulevan polkumyyntituonnin keskimääräiset hinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 3

Tuontihinnat (euroa/m2)

(87)

Tarkasteltavana olevan tuotteen keskimääräinen tuontihinta putosi tarkastelujaksolla. Keskimääräinen tuontihinta vuoden 2009 ja tutkimusajanjakson välillä laski 27,2 prosenttia eli 6,02 eurosta/m2 4,38 euroon/m2.

(88)

Tutkimusajanjakson aikaisen hinnan alittavuuden määrittämiseksi verrattiin otokseen valittujen unionin tuottajien unionin markkinoilla etuyhteydettömiltä asiakkailta veloittamia tuotelajikohtaisia painotettuja keskimääräisiä myyntihintoja, jotka oli oikaistu noudettuna lähettäjältä -tasolle, vastaaviin yhteistyössä toimineilta otokseen valituilta kiinalaisilta tuottajilta tulevassa tuonnissa ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta unionin markkinoilla veloitettuihin tuotelajikohtaisiin painotettuihin keskimääräisiin hintoihin, jotka oli määritetty CIF-tasolla ja oikaistu asianmukaisesti ylöspäin tulliselvitys-, tulli-, käsittely- ja lastauskustannusten huomioon ottamiseksi. Nämä oikaisut nostavat hintaa tuotevalvontakoodista riippuen 7–15 prosenttia.

(89)

Hintavertailu tehtiin tuotevalvontakoodeittain samassa kaupan portaassa tapahtuneiden liiketoimien osalta; hintoja on tarvittaessa oikaistu (ks. 88 kappale), kun niistä on ensin vähennetty alennukset ja hyvitykset. Vertailun tulos osoitti tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyyntituonnin painotetun keskimääräisen hinnan alittavuuden marginaalin olevan 10,6–26,7 prosenttia ilmaistuna osuutena otokseen valittujen unionin tuottajien liikevaihdosta tutkimusajanjaksolla.

(90)

Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset tekijät ja indeksit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(91)

Kuten edellä 7 ja 8 kappaleessa selitetään, unionin tuotannonalalle mahdollisesti aiheutuneen vahingon tutkimiseen käytettiin otantamenetelmää.

(92)

Vahinkoanalyysia varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit tarkastelujaksolta unionin tuotannonalan toimittamien kaikkia unionin tuottajia koskevien tietojen pohjalta. Komissio analysoi mikrotaloudelliset indikaattorit otokseen valittujen unionin tuottajien kyselylomakevastausten perusteella.

(93)

Tätä tutkimusta varten arvioitiin seuraavia makrotaloudellisia indikaattoreita: tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemman polkumyynnin vaikutuksista.

(94)

Siinä arvioitiin seuraavia mikrotaloudellisia indikaattoreita: keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

(95)

Unionin tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste yhteensä kehittyivät seuraavasti tarkastelujaksolla:

Taulukko 4

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(96)

Unionin tuotannonalan tuotanto kasvoi tarkastelujaksolla kulutusta vastaavasti. Tuotannon huippu saavutettiin 2011, minkä jälkeen se laski 30 prosenttia tutkimusajanjaksolla. Kulutuksen suuren kasvun yhteydessä unionin tuottajat lisäsivät tuotantokapasiteettiaan tarkastelujaksolla 40 prosenttia. Vaikka tuotantotasot olivat korkeammat, unionin tuottajien kapasiteetin käyttöaste laski 5 prosenttiyksikköä, kun unionin tuotannonala oli lisääntyneeseen kysyntään vastaamiseksi kasvattanut tuotantokapasiteettiaan niin, että se oli 40 prosenttia tutkimusajanjaksolla.

(97)

Vaikka unionin tuotannonala kasvattikin kapasiteettiaan lisääntyneeseen kysyntään vastaamiseksi, sen tuotantotaso kasvoi vähemmän kuin kulutus, ja kapasiteetin käyttöaste – tarkastelujakson ensimmäisten kolmen vuoden merkittävän nousun jälkeen – laski tutkimusajanjaksolla, mikä osui ajallisesti yksiin asianomaisesta maasta polkumyynnillä tulevan tuonnin markkinaosuuden kasvun kanssa.

(98)

Unionin tuotannonalan myyntimäärät ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 5

Myyntimäärä ja markkinaosuus

(99)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä kasvoi tarkastelujaksolla 12 prosenttia. Kun kuitenkin otetaan huomioon unionin kulutuksen 49 prosentin kasvu, unionin tuotannonalan markkinaosuus laski 90,2 prosentista 67,7 prosenttiin vuoden 2009 ja tutkimusajanjakson välillä eli laskua oli huomattavat 25 prosenttia tarkastelujaksolla. Unionin tuotannonalan myynti kasvoi paljon vähemmän kuin polkumyyntituonti asianomaisesta maasta. Tämän vuoksi unionin tuottajat eivät pystyneet täysimääräisesti hyödyntämään kasvavaa kulutusta, ja näin niiden markkinaosuus pieneni tarkastelujaksolla.

(100)

Unionin tuotannonalan kasvu tulee esiin määrällisissä eli tuotantoa, myyntiä ja erityisesti markkinaosuutta kuvaavissa indikaattoreissa. Vaikka kulutus kasvoi arviointijakson aikana, unionin tuottajien markkinaosuus ei kasvanut kulutuksen mukaisesti. Unionin tuotannonalan markkinaosuus supistui jakson aikana, kun tuonnin määrä kasvoi. Samalla kaudella Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi 366 prosenttia. Se, että unionin tuotannonala ei pystynyt täysin hyödyntämään markkinoiden kasvua, vaikutti negatiivisesti sen taloudelliseen tilanteeseen.

(101)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät seuraavasti tarkastelujaksolla:

Taulukko 6

Työllisyys ja tuottavuus

(102)

Työllisyys kasvoi kaiken kaikkiaan 52 prosenttia vuoden 2009 ja tutkimusajanjakson välillä. Kasvu kuitenkin tapahtui vuoteen 2011 mennessä, jolloin työllisyys oli huipussaan (932 kokoaikaista työntekijää), minkä jälkeen se laski 857 kokoaikaiseen työntekijään tutkimusajanjaksolla. Tuottavuus pysyi suhteellisen vakaana vuosina 2009–2011. Tämä johtuu osittain siitä, että samankaltaisen tuotteen tuotanto on erittäin automatisoitua ja vaatii vain vähän työntekijöitä. Tutkimusajanjaksolla se kuitenkin laski 24,4 prosenttia verrattuna vuoteen 2011. Tämä johtui siitä, että tuotanto laski samalla kaudella noin 30 prosenttia.

(103)

Näin ollen työllisyys laski tutkimusajanjaksolla ja vastasi samankaltaisen tuotteen unionin tuotannon suuntausta tutkimusajanjaksolla.

(104)

Kaikki polkumyyntimarginaalit ovat merkittävästi vähimmäistasoa korkeammat. Kun otetaan huomioon asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrä ja hinnat, tosiasiallisten polkumyyntimarginaalien vaikutusta unionin tuotannonalaan voidaan pitää merkittävänä.

(105)

Koska kyseessä on ensimmäinen tarkasteltavana olevaa tuotetta koskeva polkumyyntitutkimus, aiemmasta polkumyynnistä toipuminen ei ole relevanttia tässä arvioinnissa.

(106)

Kuten 92 kappaleessa todettiin, mikrotaloudellisia indikaattoreita analysoidaan otokseen valittujen unionin tuottajien toimittamien kyselylomakevastausten perusteella. Useimmat otokseen valitut unionin tuottajat tekivät alkuinvestointinsa ja aloittivat samankaltaisen tuotteen tuotannon vuonna 2009. Näin ollen tämä käynnistysvaihe vaikutti merkittävästi kaikkiin jäljempänä analysoituihin indikaattoreihin. Jotta voitaisiin esittää suuntaukset ilman otokseen valittujen yritysten käynnistysvaiheen vääristävää vaikutusta, indeksit esitetään myös vuodelta 2010.

(107)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset myyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät seuraavasti tarkastelujaksolla:

Taulukko 7

Keskimyyntihinta EU:ssa

(108)

Unionin myyntihinnat putosivat jatkuvasti tarkastelujaksolla, mutta hintojen lasku oli erityisen voimakasta tutkimusajanjaksolla, jolloin ne putosivat 7,9 prosenttia vuoteen 2011 nähden, 9,5 prosenttia vuoteen 2010 nähden ja 23 prosenttia vuoteen 2009 nähden.

(109)

Unionin tuotannonalan keskimääräisten yksikkömyyntihintojen ja kiinalaisten tuontihintojen suuresta erosta (ks. 89 kappale) huolimatta tuotelajikohtaiseen vertailuun perustuva hintojen tosiasiallinen alittavuus oli kuitenkin paljon alempi eli 10,6–26,7 prosenttia tutkimusajanjaksolla.

(110)

Yksikkötuotantokustannukset kasvoivat yli 10 prosenttia vuoden 2011 ja tutkimusajanjakson välillä ja pysyivät suhteellisen vakaina vuosien 2010 ja 2011 välillä. Tuotantokustannukset noudattelivat yleisesti myyntihintojen suuntausta vuoden 2009 ja tutkimusajanjakson välillä. Yksikkötuotantokustannusten kasvu johtui tuotantomäärän laskusta, ja kokonaistuotantokustannukset itse asiassa laskivat vuoden 2011 ja tutkimusajanjakson välillä.

(111)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät seuraavasti tarkastelujaksolla:

Taulukko 8

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

(112)

Vuoden 2009 ja tutkimusajanjakson välillä keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti kohosivat jatkuvasti (yhteensä 12 prosenttia). Suurin kasvu, 4,8 prosenttia, tapahtui vuoden 2011 ja tutkimusajanjakson välillä. Työvoimakustannusten kokonaiskasvua voidaan osittain selittää inflaatiokehityksellä ja joidenkin unionin tuottajien irtisanomiskustannuksilla, jotka liittyivät tuotannonalan toiminnan supistuksiin vuoden 2011 ja tutkimusajanjakson välillä.

(113)

Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kehittyivät seuraavasti tarkastelujaksolla:

Taulukko 9

Varastot

(114)

Varastot kasvoivat 7,3 prosenttia vuoden 2011 ja tutkimusajanjakson välillä ja 15 prosenttia vuoden 2009 ja tutkimusajanjakson välillä ja pienenivät sitten 11,6 prosenttia vuosien 2010 ja 2011 välillä.

(115)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että myynnin määrän ja arvon vähenemisen vuoksi unionin tuottajat pyrkivät pitämään samankaltaisen tuotteen varastot pieninä. Sen vuoksi samankaltaisen tuotteen varastojen kasvu tarkastelujaksolla on merkityksellinen indikaattori määritettäessä, aiheutuiko unionin tuotannonalalle merkittävää vahinkoa.

(116)

Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät seuraavasti tarkastelujaksolla:

Taulukko 10

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

(117)

Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus määritettiin ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saatu nettovoitto ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta.

(118)

Vuonna 2009 useimmille otokseen valituille unionin tuottajille aiheutui tappioita, jotka – kuten edellä selitettiin – johtuivat pääasiassa siitä, että ne aloittivat samankaltaisen tuotteen tuotannon tuolloin. Vuonna 2010 keskimääräinen voitto oli jo 8,31 prosenttia. Voitto laski tämän jälkeen hieman vuonna 2011, kun polkumyyntituonti alkoi lisääntyä. Tuotannonalalle aiheutui merkittäviä tappioita tutkimusajanjaksolla eli pudotusta oli 276,6 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna.

(119)

Nettokassavirta eli otokseen valittujen unionin tuottajien kyky rahoittaa itse toimintaansa putosi huomattavasti (81 prosenttia) vuoden 2011 ja tutkimusajanjakson välillä. Se lisääntyi vähitellen vuodesta 2010 ja kasvoi yleisesti ottaen tarkastelujaksolla.

(120)

Investointien tuotto ilmaistiin voittoprosenttina investointien nettokirjanpitoarvosta.

(121)

Edellä olevasta taulukosta käy ilmi, että vuoden 2009 käynnistysvaiheen jälkeen, jolloin tuotannonala teki suuria investointeja samankaltaiseen tuotteeseen, investoinnit vähenivät jatkuvasti vuosien 2009 ja 2011 välillä ja kasvoivat sitten tutkimusajanjaksolla. Investoinnit pysyivät kuitenkin alhaisella tasolla tutkimusajanjaksolla verrattuna vuoden 2009 tasoihin. Tutkimusajanjaksolla tehdyt investoinnit liittyivät lähinnä tutkimukseen ja kehittämiseen sekä tuotantoteknologian ja -prosessien parantamiseen ja ylläpitämiseen tehokkuuden parantamiseksi. Tuotannonala investoi tällä kaudella etenkin uusiin tuotelajeihin, joita ei tuoda Kiinasta ja jotka vaativat paljon tutkimusta ja innovointia.

(122)

Investointien tuotto sitä vastoin pieneni 34 prosenttia vuosien 2009 ja 2012 välillä. Se kuitenkin kasvoi jatkuvasti ennen tutkimusajanjaksoa eli se kasvoi 293 prosenttia vuosien 2009 ja 2011 välillä mutta putosi 186 prosenttia tutkimusajanjaksolla verrattuna vuoteen 2011.

(123)

Pääoman saannin osalta todettiin, että unionin tuotannonalan kyky kerryttää samankaltaisen tuotteen osalta käteisvaroja heikkeni jatkuvasti, minkä vuoksi unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne huononi.

(124)

Unionin tuotannonalan tilanteen analyysi osoittaa useimpien vahinkoindikaattoreiden selvästi heikkenevän suuntauksen. Yleisesti kasvavan kulutuksen yhteydessä kokonaistuotanto kasvoi tarkastelujaksolla. Vaikka myyntimäärä kasvoi, unionin tuotannonalan markkinaosuus kutistui tutkimusajanjaksolla, kun kulutuksen kasvu oli suurempaa tarkastelujaksolla. Keskimääräiset myyntihinnat putosivat jyrkästi tarkastelujaksolla, mikä vaikutti negatiivisesti kaikkiin taloudellista suorituskykyä koskeviin indikaattoreihin, kuten kannattavuuteen, kassavirtaan, investointien tuottoon ja pääoman saamiseen.

(125)

Tarkastelujaksolla unionin tuotannonalan kokonaismyyntimäärä kasvoi. Unionin tuotannonalan myyntimäärän kasvuun liittyi kuitenkin keskimääräisten myyntihintojen sekä sen markkinaosuuden merkittävä lasku.

(126)

Edellä esitetyn perusteella tutkimuksessa vahvistettiin erityisesti, että unionin tuotannonalan myyntihinnat ovat alle tuotantokustannusten, millä on negatiivista vaikutusta unionin tuotannonalan kannattavuuteen, joka päätyikin merkittävästi negatiiviselle tasolle tutkimusajanjaksolla.

(127)

Tuotantokapasiteetti kehittyi kuitenkin positiivisesti vuoden 2009 ja tutkimusajanjakson välillä. Vaikka investoinnit vähenivät vuoden 2009 ja tutkimusajanjakson välillä, ne kasvoivat vuoden 2011 ja tutkimusajanjakson välillä. Tämä johtuu siitä, että kuten 121 kappaleessa selitettiin, otokseen valitut yritykset jatkoivat investointeja samankaltaiseen tuotteeseen muun muassa keskittymällä tuotelajeihin markkinasektoreilla, joilla ei ole vielä näiden tuotelajien vientiä asianomaisesta maasta ja jotka edellyttävät paljon tutkimusta ja innovointia. Samalla on ilmeistä, että unionin tuotannonalan on myös pystyttävä tuottamaan ja myymään suuria määriä perustuotelajeja (jotka kilpailevat tällä hetkellä Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin kanssa), jotta ne voivat pienentää kiinteitä kustannuksia ja saavuttaa mittakaavaetuja.

(128)

Näin ollen voidaan päätellä, että unionin tuotannonalalle aiheutui merkittävää vahinkoa tutkimusajanjaksolla mutta se myös aktiivisesti etsi tapoja vähentää altistumistaan tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyyntituonnille kehittämällä innovatiivisia tuotteita, joita asianomaisesta maasta ei vielä tuoda.

(129)

Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(130)

Perusasetuksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti tutkittiin, oliko asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut unionin tuotannonalalle vahinkoa siinä määrin, että sitä voidaan pitää merkittävänä. Muita polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ohella tiedossa olevia tekijöitä, jotka olisivat samaan aikaan voineet aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle, tutkittiin sen varmistamiseksi, ettei niiden mahdollisesti aiheuttamaa vahinkoa olisi pidetty polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista johtuvana.

(131)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että polkumyyntituonti lisääntyi jyrkästi tarkastelujaksolla: sen määrä kasvoi huomattavat 596 prosenttia ja markkinaosuus 366 prosenttia. Sen vuoksi vahvistetaan, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin määrä ja markkinaosuus lisääntyivät dramaattisesti tarkastelujaksolla. Polkumyyntituonnin lisääntymisen ja unionin tuotannonalan markkinaosuuden pienenemisen välillä oli olemassa selvä ajallinen yhteys. Tutkimuksessa vahvistettiin myös, että kuten 89 kappaleessa mainittiin, polkumyyntituonti alitti unionin tuotannonalan hinnat tutkimusajanjaksolla.

(132)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että polkumyyntituonnin hinnat laskivat 27,2 prosenttia tarkastelujaksolla, mikä johti suurempiin hinnan alittavuuden marginaaleihin. Vastatakseen tähän merkittävään hintapaineeseen unionin tuotannonala toteutti mittavia toimia pienentääkseen tuotantokustannuksiaan. Pyrkimyksistä huolimatta Kiinasta tulevan tuonnin poikkeuksellisen alhaiset hinnat pakottivat unionin tuotannonalan alentamaan myyntihintojaan kannattamattomalle tasolle. Tämän vuoksi unionin tuotannonalan kannattavuus laski dramaattisesti tarkastelujaksolla ja sen toiminta oli tappiollista tutkimusajanjaksolla.

(133)

Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, että polkumyyntituonnin esiintyminen ja sen markkinaosuuden massiivinen kasvu hinnoilla, joka alittavat jatkuvasti unionin tuotannonalan hinnat, ovat olleet ratkaisevia tekijöitä unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon syntymisessä.

(134)

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä kehittyi seuraavasti tarkastelujaksolla:

Taulukko 11

Tuonti kolmansista maista (1 000 m2)

(135)

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä tarkastelujaksolla kasvoi 46 prosenttia noudatellen unionin kulutuksen kasvua. Niiden markkinaosuus pieneni hieman (3,5 %) tutkimusajanjaksolla verrattuna vuoteen 2011 mutta pysyi kaiken kaikkiaan vakaana tarkastelujaksolla. Kiinan jälkeen toiseksi suurin viejä on Turkki, jonka jälkeen tulee Intia.

(136)

Kaikista kolmansista maista tulevasta tuonnista saatavilla olevat tiedot osoittavat, että keskimääräinen tuontihinta oli korkeampi kuin Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta. Tämä koskee myös tarkasteltavana olevan tuotteen tiettyjen tuotelajien yksikköhintoja. Toisaalta kolmansista maista tulevan tuonnin hinnat olivat samanlaisia tai korkeampia kuin unionin tuotannonalan keskimääräiset hinnat.

(137)

Tällä perusteella ja etenkin kun otetaan huomioon kolmansista maista tuleva tuontimäärä ja tuonnin markkinaosuus sekä hintataso, voidaan alustavasti päätellä, että kolmansista maista tuleva tuonti ei poistanut syy-yhteyttä polkumyyntituonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon väliltä.

(138)

Otokseen valittujen unionin tuottajien vientimäärä kehittyi seuraavasti tarkastelujaksolla:

Taulukko 12

Otokseen valittujen unionin tuottajien vientitoiminta

(139)

Otokseen valittujen unionin tuottajien vientimyynti kasvoi vuosien 2009 ja 2011 välillä mutta putosi äkillisesti tutkimusajanjaksolla 74 prosenttia arvon ja 71,9 prosenttia määrän osalta. Otokseen valittujen kiinalaisten viejien vastausten perusteella tämä johtuu todennäköisimmin kiinalaisen viennin erittäin alhaisista hinnoista unionin tuotannonalan tärkeimmissä vientikohteissa (eli Yhdysvalloissa ja Kanadassa).

(140)

Otokseen valittujen unionin tuottajien vientimyynnin osuus niiden kokonaismyyntimäärästä vuonna 2009 (käynnistysvaiheessa) oli 20 prosenttia, vuonna 2010 11 prosenttia ja huippuvuonna 2011 vain 14 prosenttia. Vuonna 2012 vienti väheni vielä 5 prosenttia, kun unionin tuottajat joutuivat kilpailemaan Kiinasta halvoin hinnoin tärkeimmille kolmansien maiden kohdemarkkinoille suuntautuvan viennin kanssa. Koska unionin markkinat ovat unionin tuotannonalan tärkeimmät markkinat, myös siksi, että aurinkopaneeleihin käytettävä lasi on suhteellisen raskasta ja särkyvää, mikä tarkoittaa lisäkustannuksia kun sitä kuljetetaan pitkiä matkoja (särkymis- ja korroosiovaaran vuoksi), tässä vaiheessa ei voida päätellä, että otokseen valittujen unionin tuottajien vientitoiminnan heikkeneminen poistaisi syy-yhteyden polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon väliltä.

(141)

Kuten edellä mainittiin, unionin kulutus kasvoi vuoden 2009 ja tutkimusajanjakson välillä 49 prosenttia. Se oli huipussaan vuonna 2011, jolloin se kasvoi 81 prosenttia vuoteen 2009 verrattuna. Unionin tuotannonala ei kuitenkaan pystynyt hyödyntämään tätä kulutuksen kasvua. Sen markkinaosuus pieneni jatkuvasti tarkastelujaksolla ja putosi 25 prosenttia tutkimusajanjaksolla verrattuna vuoteen 2009 (– 14,1 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna). Kiinan markkinaosuus sitä vastoin kasvoi jyrkästi silloinkin, kun kulutus väheni vuoden 2011 ja tutkimusajanjakson välillä, eli kasvua oli 64,8 prosenttia vuoden 2011 ja tutkimusajanjakson välillä ja kaiken kaikkiaan 366 prosenttia koko jaksolla. Kiinalainen tuonti kasvoi tarkastelujaksolla massiiviset 596 prosenttia.

(142)

Koska unionin kulutus kasvoi tarkastelujaksolla, sen kehitys vahvistaa syy-yhteyttä kasvaneen polkumyyntituonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välillä eikä itsessään ole syy unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon. Lisäksi tutkimusajanjaksollakin, jolloin kulutus väheni, kiinalainen polkumyyntituonti pystyi edelleen kasvattamaan markkinaosuuttaan unionin tuotannonalan vahingoksi. Sen vuoksi voidaan päätellä alustavasti, että kulutuksen väheneminen tutkimusajanjaksolla ei voinut poistaa syy-yhteyttä polkumyyntituonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon väliltä.

(143)

Komission käytettävissä olevien tietojen mukaan aurinkopaneeleissa käytettävän lasin myynnistä noin 80–85 prosenttia suuntautuu aurinkosähkömoduulien tuottajille (kiteisestä piistä valmistetut aurinkosähkömoduulit ja ohutkalvotekniikkaan perustuvat aurinkosähkömoduulit) ja noin 15–20 prosenttia lämmintä vettä tuottavien litteiden lämmönkeräinten tuottajille. Aurinkosähkömoduuleissa havaituilla suuntauksilla on näin ollen merkittävää vaikutusta aurinkopaneeleissa käytettävän lasin kulutukseen. Aurinkosähkömoduulien kulutus kasvoi jatkuvasti samalla kaudella eli vuosina 2009–2012, ja vaikka kulutus laski vuonna 2012, sen taso pysyi 221 prosenttia korkeammalla kuin vuonna 2009 ja 44 prosenttia korkeammalla kuin vuonna 2010 (5). Lisäksi vahvistettiin, että vaikka moduulien kysynnän unionissa synnyttivät alunperin syöttötariffit, ei voida päätellä, että syöttötariffien leikkaukset (vuoden 2011 lopulla ja vuoden 2012 alussa) olisivat poistaneet syy-yhteyden polkumyyntituonnin ja aiheutuneen vahingon väliltä (6). Tämä johtuu siitä, että aurinkosähkömoduulien kysyntä pysyi suhteellisen korkeana samalla kaudella eli vuosina 2009–2012.

(144)

Tämän vuoksi aurinkosähkömoduulien kulutus ja näin myös aurinkopaneeleissa käytettävän lasin kysyntä pysyivät korkeana tarkastelujaksolla. Hienoista laskua vuonna 2012 ei voida pitää itsessään tekijänä, joka poistaisi Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välille vahvistetun syy-yhteyden.

(145)

Tutkimuksessa vahvistettiin syy-yhteys unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon ja Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin välillä. Muita vahingon mahdollisia syitä – kuten tuontia muista kolmansista maista, kulutusta ja tuotteen käyttäjien, kuten aurinkosähkömoduulien, markkinatilannetta – analysoitiin eikä minkään niistä havaittu olevan erikseen tai yhdessä sellainen, että se poistaisi Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välille vahvistetun syy-yhteyden.

(146)

Edellä esitetyn analyysin perusteella, jossa on asianmukaisesti erotettu toisistaan yhtäältä kaikkien tiedossa olevien tekijöiden vaikutukset unionin tuotannonalan tilanteeseen ja toisaalta polkumyyntihintaan tapahtuneen tuonnin vahingolliset vaikutukset, päätellään näin ollen alustavasti, että asianomaisesta maasta polkumyynnillä tuleva tuonti on aiheuttanut unionin tuotannonalalle perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(147)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti komissio tutki, olisiko vahingollista polkumyyntiä koskevista alustavista päätelmistä huolimatta olemassa pakottavia syitä päätellä, että toimenpiteiden käyttöönotto ei tässä tapauksessa olisi unionin edun mukaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat, kuten unionin tuotannonalan sekä tarkasteltavana olevan tuotteen tuojien, raaka-ainetoimittajien ja käyttäjien edut.

(148)

Unionin tuotannonala työllisti suoraan noin 860 henkeä tutkimusajanjaksolla samankaltaisen tuotteen tuotannossa ja myynnissä. Tutkimuksessa vahvistettiin, että unionin tuotannonala on kärsinyt merkittävää vahinkoa asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin takia tutkimusajanjakson aikana. Joidenkin unionin tuottajien on jo täytynyt sulkea tuotantolaitoksensa, ja jotkin muut ovat joutuneet maksukyvyttömyystilanteeseen. Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, on erittäin todennäköistä, että unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne heikkenee edelleen.

(149)

Polkumyyntitullien käyttöönoton odotetaan palauttavan unionin markkinoille tasapuoliset kilpailuedellytykset, jolloin unionin tuotannonala voi mukauttaa samankaltaisen tuotteen hinnat vastaamaan tuotantokustannuksia ja parantaa näin kannattavuuttaan. Voidaan myös olettaa, että toimenpiteiden käyttöönotto tarjoaisi unionin tuotannonalalle tilaisuuden saada takaisin ainakin osa tarkastelujaksolla menetetystä markkinaosuudesta, mikä parantaisi sen taloudellista tilannetta. Unionin tuotannonalalla pitäisi lisäksi olla paremmat mahdollisuudet saada pääomaa ja tehdä lisäinvestointeja tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja innovointiin aurinkopaneeleihin käytettävän lasin markkinoilla. On myös todennäköistä, että unionin tuottajat, joiden oli lopetettava tuotanto kiinalaisen polkumyyntituonnin aiheuttaman paineen vuoksi, voivat aloittaa liiketoimintansa uudelleen. Tässä skenaariossa turvattaisiin nykyiset työpaikat, minkä lisäksi se tarjoaisi kohtuulliset mahdollisuudet tuotannon lisälaajennuksiin ja työllisyyden kasvuun.

(150)

Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, odotettavissa on markkinaosuuden lisämenetyksiä ja unionin tuotannonalan kannattavuuden heikkeneminen edelleen. Tämä olisi kestämätöntä lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Seurauksena olisi, että niiden useiden unionin tuottajien lisäksi, joiden on jo täytynyt poistua markkinoilta, muutkin tuottajat voisivat joutua maksukyvyttömyystilaan; lyhyellä/keskipitkällä aikavälillä tämä johtaisi todennäköisesti unionin tuotannonalan häviämiseen, millä olisi merkittävä vaikutus nykyisiin työpaikkoihin.

(151)

Sen vuoksi päätellään alustavasti, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto olisi unionin tuotannonalan edun mukaista.

(152)

Kahden yhteistyössä toimineen tuojan liiketoiminta muodostui pääasiassa tarkasteltavana olevan tuotteen kaupasta. Molemmat hankkivat tarkasteltavana olevaa tuotetta eri lähteistä eivätkä siis pelkästään Kiinasta vaan myös unionista ja kolmansista maista.

(153)

Väitettiin, että tarkasteltavana olevaa tuotetta koskevien toimenpiteiden käyttöönotto vaikuttaisi negatiivisesti tuojien liiketoimintaan. On otettava huomioon, että tullin käyttöönoton ei pitäisi johtaa kaiken Kiinasta tulevan tuonnin loppumiseen. Vaikka voidaankin odottaa, että toimenpiteiden käyttöönotolla saattaa olla negatiivisia vaikutuksia pelkästään tai pääasiassa Kiinasta tuovien tuojien taloudelliseen tilanteeseen, tuojien voidaan odottaa olevan joustavia ja vaihtavan hankintalähteitään tarpeen mukaan, kun otetaan huomioon mahdollisuus hankkia muista kolmansista maista.

(154)

Sen vuoksi päätellään alustavasti, että ehdotetun tasoisten toimenpiteiden käyttöönotolla voi olla negatiivista vaikutusta tarkasteltavana olevan tuotteen etuyhteydettömiin tuojiin mutta että sen vaikutuksia lieventää se seikka, että tuojat ja kauppiaat voivat käyttää muita hankintalähteitä, kuten kolmansia maita ja unionin tuotannonalaa, jolla on kapasiteettia lisätä tuotantoaan, eivätkä nämä vaikutukset missään tapauksessa ole suuremmat kuin positiiviset vaikutukset muihin osapuoliin.

(155)

Tutkimuksessa ei toiminut yhteistyössä yhtään raaka-ainetoimittajaa. Koska näiltä toimittajilta ei saatu tietoja, ei ollut näyttöä siitä, että toimenpiteiden käyttöönotto olisi näiden osapuolten etujen vastaista.

(156)

Kaikki vastanneet käyttäjät ovat aurinkosähkömoduulien ja/tai lämpökeräinten tuottajia. Kolme käyttäjää kannatti selkeästi polkumyyntitullien käyttöönottoa ja väitti, että unionin tuotannonala tuottaa parempilaatuista aurinkopaneeleissa käytettävää lasia, jota kiinalaiset yritykset eivät aina pysty toimittamaan. Kolme muuta käyttäjää sitä vastoin vastusti polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönottoa. Ne katsoivat, että polkumyyntitullien käyttöönotolla olisi negatiivisia vaikutuksia niiden liiketoimintaan. Ne odottivat, että ne eivät pysty siirtämään hintojen nousua loppukuluttajien kannettavaksi aurinkosähkömoduuliteollisuuden heikon tilanteen vuoksi.

(157)

Käyttäjien toimittamien tietojen mukaan aurinkopaneeleissa käytettävän lasin osuus aurinkosähkömoduulien kokonaiskustannuksista on vain noin 6–8 prosenttia. Näin ollen aurinkopaneeleissa käytettävä lasi muodostaa vain vähäisen osan aurinkosähkömoduulien kustannuksista ja lopullisesta arvosta. Lisäksi voidaan arvioida, että jos Kiinasta peräisin olevan aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuonnissa otetaan käyttöön polkumyyntitullit, vaikutus aurinkosähkömoduulien kokonaiskustannuksiin olisi alle 1 prosentti. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että yhteistyössä toimineet käyttäjät ostavat merkittäviä määriä aurinkopaneeleissa käytettävää lasia unionin tuottajilta. Vaikka mahdollinen polkumyyntitullien käyttöönotto mitä todennäköisimmin nostaa hieman aurinkosähkömoduulien tuotantopanosten hintoja, niillä ei pitäisi olla merkittävää negatiivista vaikutusta unionin aurinkosähkömoduuliteollisuuden kustannuksiin ja loppuhintoihin.

(158)

Lisäksi joillakin käyttäjillä on jo muita hankintalähteitä, kuten Turkki ja Intia, joihin polkumyyntitullien käyttöönotto ei vaikuta negatiivisesti. Muut käyttäjät voivat ryhtyä hankkimaan myös muista hankintalähteistä, joko kolmansista maista tai unionin tuotannonalalta.

(159)

Edellä esitetyn perusteella joidenkin käyttäjien esittämät väitteet, joissa vastustettiin toimenpiteiden käyttöönottoa, hylätään alustavasti.

(160)

Yksi tuoja väitti, että koska jotkin unionin tuottajat osallistuivat tasolasin (aurinkopaneeleissa käytettävä lasi on osa sitä) maailmanlaajuiseen kartelliin ja joutuivat maksamaan Euroopan komission määräämiä sakkoja, ne käyttävät polkumyyntitullia välineenä korvatakseen tappioita, joita niille aiheutui kartellisakoista ja markkinaosuuden menetyksestä unionissa. Jos lisäksi unionin markkinoille pääsyä rajoitetaan polkumyyntitulleilla, unionin tuottajilla on suurempi kannustin osallistua kartelliin tai muuhun kilpailun vastaiseen käytäntöön sellaisten tuotteiden, kuten kodinsisustustuotteiden osalta, joilla on vähäistä määrällistä vipuvaikutusta unionissa.

(161)

Nämä väitteet hylättiin alustavasti. Ensinnäkin kartellin toiminta lakkasi viimeistään vuonna 2007. Sen vuoksi kartellin vaikutuksilla menneisyydessä ei ollut vaikutusta tuotannonalaan tarkastelujaksolla. Toiseksi se ei koskenut yhtään otokseen valituista unionin tuottajista eikä suurinta osaa nykyisistä unionin tuottajista, joiden myyntimäärä on suurin. Kolmanneksi polkumyyntitullien mahdollisen käyttöönoton ei odoteta vaikuttavan mitenkään unionin tuotannonalan kilpailukäyttäytymiseen, koska se ei muuta unionin markkinoiden rakennetta ja yrityksillä on yleinen velvollisuus noudattaa sovellettavia unionin ja kansallisia kilpailusääntöjä riippumatta siitä, otetaanko tulleja käyttöön vai ei.

(162)

Eräs tuoja väitti myös, että tullien käyttöönotolla olisi negatiivinen vaikutus aurinkopaneeleissa käytettävän lasin heijastusta vähentävien pinnoitteiden unionin markkinoihin. Unionin tuottajat hallitsevat väitteen mukaan näitä markkinoita, jotka tuoja yksilöi liitännäismarkkinoiksi, ja toimenpiteiden käyttöönotto vahvistaisi niiden asemaa heijastusta vähentävien pinnoitteiden kilpailevien toimittajien haitaksi. Lisäksi todettiin, että tuojilla oli vaikeuksia saada tilauksia unionin tuottajilta tai saada tällaiset tilaukset toimitettua kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisin hinnoin.

(163)

Heijastusta vähentävien pinnoitteiden markkinat ovat osa tutkimusta eivätkä kyseessä ole liitännäismarkkinat. Tutkimuksessa kävi ilmi, että unionin tuottajat ovat edelleen – huolimatta veloittamistaan suhteellisen korkeista hinnoista – tällä markkinasektorilla kilpailukykyisiä Kiinasta tuodun aurinkopaneeleissa käytettävän pinnoitetun lasin heikomman laadun vuoksi. Mitään näyttöä ei kuitenkaan toimitettu siitä, että unionin tuotannonala ei pystyisi vastaamaan heijastusta vähentävällä materiaalilla pinnoitetun aurinkopaneelilasin mahdollisesti kasvavaan kysyntään. Tämän vuoksi väite hylätään tässä vaiheessa. Väitteistä, joiden mukaan unionin tuottajat ovat kieltäytyneet tekemästä tilauksia tai toimittamasta ajoissa kohtuuhinnoin, voidaan todeta, että kukin tuottaja voi täysin itsenäisesti päättää liiketoimintastrategiastaan, kunhan tuottaja tai tuottajat eivät hallitse yksin tai yhdessä markkinoita. Unionin markkinoilla on riittävästi kilpailua, jotta on mahdollista vaihtaa ja/tai käyttää monia eri tavarantoimittajia. Tämän vuoksi tämäkin väite hylätään alustavasti.

(164)

Edellä esitetyn perusteella pääteltiin alustavasti, että kun otetaan huomioon kaikki eri etunäkökohdat kokonaisuudessaan, mukaan luettuna unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien etu, ei ole mitään pakottavia syitä olla ottamatta käyttöön väliaikaisia toimenpiteitä Kiinasta peräisin olevan aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuonnissa.

(165)

Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä ja unionin etua koskevien päätelmien perusteella olisi otettava käyttöön väliaikaiset toimenpiteet, jotta polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista ei aiheutuisi unionin tuotannonalalle enempää vahinkoa.

(166)

Näiden toimenpiteiden suuruutta määritettäessä otettiin huomioon todetut polkumyyntimarginaalit ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon korjaamiseksi tarvittavan tullin määrä niin, ettei ylitetä todettuja polkumyyntimarginaaleja.

(167)

Vahingollisen polkumyynnin vaikutukset poistavan tullin määrää laskettaessa katsottiin, että toimenpiteiden olisi oltava sellaisia, että unionin tuotannonala voisi kattaa niillä tuotantokustannuksensa ja saada sellaisen voiton (ennen veroja), joka voitaisiin kohtuudella saada kyseisellä tuotannonalalla myytäessä samankaltaista tuotetta unionin markkinoilla tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa eli ilman polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia. Voittomarginaalia, joka edustaa 8,3 prosentin osuutta liikevaihdosta, voidaan pitää sellaisena sopivana vähimmäismääränä, jonka unionin tuotannonalan voitaisiin odottaa saavan ilman vahingollista polkumyyntiä. Voittomarginaali perustuu otokseen valittujen unionin tuottajien vuonna 2010 saamaan keskimääräiseen voittoon, kun tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti oli vielä vähäistä eikä ollut vääristänyt vielä tavanomaisia kilpailuolosuhteita.

(168)

Tämän perusteella unionin tuotannonalalle laskettiin samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamaton hinta. Vahinkoa aiheuttamaton hinta saatiin lisäämällä edellä mainittu 8,3 prosentin voittomarginaali otokseen valittujen unionin tuottajien tuotantokustannuksiin tutkimusajanjaksolla.

(169)

Tarvittava hinnankorotus määritettiin vertaamalla hinnan alittavuuden laskemisessa määritettyä kiinalaisten yhteistyössä toimineiden otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien painotettua keskimääräistä tuontihintaa otokseen valittujen unionin tuottajien unionin markkinoilla tutkimusajanjaksolla myymän samankaltaisen tuotteen painotettuun keskimääräiseen vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan. Vertailun tuloksena saatu hinnanero ilmaistiin sitten prosentteina painotetusta keskimääräisestä CIF-tuontiarvosta.

(170)

Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että Kiinasta peräisin olevan aurinkopaneeleissa käytettävän lasin tuonnissa olisi otettava käyttöön väliaikaiset polkumyynnin vastaiset toimenpiteet perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti polkumyynti- ja vahinkomarginaaleista alemman suuruisina, alhaisemman tullin säännön mukaisesti.

(171)

Edellä esitetyn perusteella polkumyyntitullit on vahvistettu vertaamalla vahingon poistavaa marginaalia ja polkumyyntimarginaalia keskenään. Väliaikaiset polkumyyntitullit, ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana, ovat seuraavat:

(172)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin nyt tehdyn tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten tutkimuksen aikaista tilannetta. Näitä tulleja voidaan siten soveltaa (toisin kuin koko maata koskevia, ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavia tulleja) yksinomaan asianomaisista maista peräisin olevan, erikseen mainittujen yritysten eli tarkoin määrättyjen oikeussubjektien tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin. Jos yrityksen nimeä ja osoitetta ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (vaikka kyseessä olisi erikseen mainittuun yritykseen etuyhteydessä oleva yritys), sen tuottamaan tuontituotteeseen ei voida soveltaa näitä tulleja, vaan niihin on sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia. Koska vientiä harjoittavien tuottajien yhteistyössä toimimisen aste oli korkea (yli 80 prosenttia; ks. 15 kappale), tämä tulli perustuu otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille vahvistettuun korkeimpaan yksilölliseen vahinkomarginaaliin. ”Muihin yhteistyössä toimineisiin yrityksiin” sovellettava tulli perustuu otokseen valittujen viejien painotettuun keskiarvoon, ja sitä sovelletaan kaikkiin yhteistyössä toimineisiin otoksen ulkopuolisiin yrityksiin (lukuun ottamatta Henan Yuhuaa, johon sovelletaan yksilöllisesti vahvistettua tullia sen yksilöllistä tarkastelua koskevan pyynnön seurauksena; ks. 48 kappale).

(173)

Kaikki näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt pyynnöt) on toimitettava viipymättä komissiolle (7), ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot, erityisesti tiedot, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin tuotanto- tai myyntiyksiköiden muutoksiin mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Asetusta muutetaan tarvittaessa vastaavasti saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelo ajan tasalle.

(174)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi olisi vahvistettava määräaika, jonka kuluessa ne asianomaiset osapuolet, jotka ilmoittautuivat menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa vahvistetussa määräajassa, voivat esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää tulla kuulluiksi. Väliaikaisten tullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat alustavia, ja niitä voidaan muuttaa tutkimuksen lopullisessa vaiheessa. Lisäksi olisi huomattava, että kaikki tätä asetusta varten tehdyt tullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat väliaikaisia ja niitä voidaan joutua harkitsemaan uudelleen mahdollisista lopullisista toimenpiteistä päätettäessä,

27.11.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 316/29

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)

Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

27.11.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 316/31

(1)

Romania on pyytänyt komission pääsihteeristössä 13 päivänä maaliskuuta 2013 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä lupaa jatkaa direktiivin 2006/112/EY 193 artiklasta poikkeavan erityistoimenpiteen voimassaoloa puutuotteiden toimitusten osalta.

(2)

Komissio antoi direktiivin 2006/112/EY 395 artiklan 2 kohdan mukaisesti Romanian hakemuksen tiedoksi muille jäsenvaltioille 17 päivänä kesäkuuta 2013 päivätyllä kirjeellä. Komissio ilmoitti Romanialle 18 päivänä kesäkuuta 2013 päivätyllä kirjeellä saaneensa kaikki hakemuksen arviointia varten tarpeellisiksi katsomansa tiedot.

(3)

Direktiivin 2006/112/EY 193 artiklassa säädetään, että tavaroita luovuttava tai palveluita suorittava verovelvollinen on pääsääntöisesti velvollinen maksamaan arvonlisäveron veroviranomaisille.

(4)

Romanialle annettiin neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä 2010/583/EU (2) lupa soveltaa direktiivin 2006/112/EY 395 artiklan nojalla poikkeavaa toimenpidettä, jotta vastaanottaja voidaan nimetä velvolliseksi maksamaan arvonlisävero tapauksissa, joissa puutuotteita toimittavat verovelvolliset.

(5)

Ennen kuin Romanialle annettiin aikaisempi lupa soveltaa käännettyä verovelvollisuutta puutoimituksiin, sillä oli ongelmia puutavaramarkkinoilla markkinoiden luonteen ja niillä toimivien yritysten vuoksi. Tällä toimialalla toimii suuri määrä pieniä yrityksiä, joita Romanian viranomaisten on vaikea valvoa. Romanian viranomaisten mukaan vastaanottajan nimeämisellä velvolliseksi maksamaan arvonlisävero on estetty veropetoksia ja veron kiertämistä tällä toimialalla, ja tämä toimenpide on näin ollen edelleen perusteltu.

(6)

Toimenpide on oikeasuhteinen tavoiteltuihin päämääriin nähden, sillä sitä ei ole tarkoitettu sovellettavaksi yleisesti vaan ainoastaan tarkasti määritettyihin toimintoihin toimialalla, jolla veropetokset tai veron kiertäminen aiheuttavat huomattavia ongelmia.

(7)

Toimenpiteellä ei komission mielestä pitäisi olla kielteistä vaikutusta petosten estämiseen vähittäiskaupan tasolla tai muilla toimialoilla taikka muissa jäsenvaltioissa.

(8)

Luvan olisi oltava voimassa rajoitetun ajan 31 päivään joulukuuta 2016 asti.

(9)

Siinä tapauksessa että Romania pyytää, että luvan voimassaolo jatkuu vielä vuoden 2016 jälkeen, kertomus ja voimassaolon jatkamista koskeva hakemus olisi toimitettava komissiolle viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2016. Ottaen huomioon tuohon päivään mennessä saadut kokemukset olisi arvioitava, onko poikkeus yhä perusteltu.

(10)

Poikkeuksella ei ole kielteistä vaikutusta arvonlisäverosta kertyviin unionin omiin varoihin,

27.11.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 316/33

(1)

Luxemburg pyysi komission pääsihteeristössä 24 päivänä lokakuuta 2012 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä lupaa soveltaa direktiivin 2006/112/EY 285 artiklasta poikkeavaa toimenpidettä, jotta Luxemburg voisi vapauttaa arvonlisäverosta sellaiset verovelvolliset, joiden vuosittainen liikevaihto on enintään 25 000 euroa. Tämän toimenpiteen ansiosta nämä verovelvolliset vapautettaisiin kaikista tai tietyistä direktiivin 2006/112/EY XI osaston 2–6 luvussa tarkoitetuista arvonlisäveroon liittyvistä velvoitteista.

(2)

Komissio antoi direktiivin 2006/112/EY 395 artiklan 2 kohdan mukaisesti Luxemburgin hakemuksen tiedoksi muille jäsenvaltioille 9 päivänä marraskuuta 2012 päivätyllä kirjeellä. Komissio ilmoitti Luxemburgille 12 päivänä marraskuuta 2012 päivätyllä kirjeellä saaneensa kaikki hakemuksen arviointia varten tarpeellisina pitämänsä tiedot.

(3)

Direktiivin 2006/112/EY 285 artiklan mukaan jäsenvaltiot, jotka eivät ole käyttäneet toisen neuvoston direktiivin 67/228/ETY (2) 14 artiklan mukaista mahdollisuutta, voivat vapauttaa arvonlisäverosta verovelvolliset, joiden vuosittainen liikevaihto on enintään 5 000 euroa tai sen vasta-arvo kansallisena valuuttana, ja ne voivat myös myöntää asteittaisia verohelpotuksia verovelvollisille, joiden vuosittainen liikevaihto on suurempi kuin niiden verovapautuksen soveltamiselle vahvistama enimmäismäärä.

(4)

Luxemburg on ilmoittanut komissiolle vapauttavansa nykyisin arvonlisäverosta verovelvolliset, joiden vuosittainen liikevaihto on enintään 10 000 euroa, ja soveltavansa asteittaisen verohelpotuksen myöntämismahdollisuutta verovelvollisiin, joiden vuosittainen liikevaihto on 10 000–25 000 euroa. Luxemburg on pyytänyt lupaa vapauttaa poikkeustoimenpiteenä arvonlisäverosta verovelvolliset, joiden vuosittainen liikevaihto on enintään 25 000 euroa.

(5)

Erityisjärjestelmää koskeva korkeampi raja-arvo on yksinkertaistamistoimenpide, koska se saattaa merkittävästi alentaa pienten yritysten arvonlisäveroon liittyviä velvoitteita ja antaisi Luxemburgille mahdollisuuden lakata soveltamasta yrityksille raskasta asteittaisten verohelpotusten järjestelmää. Verovelvollisten olisi voitava edelleen päättää kuulua tavanomaisten arvonlisäverojärjestelyjen piiriin.

(6)

Komissio antoi 29 päivänä lokakuuta 2004 ehdotuksen neuvoston direktiiviksi direktiivin 77/388/ETY (3) muuttamisesta arvonlisäverovelvoitteiden yksinkertaistamiseksi; tämä ehdotus sisälsi säännöksiä, joiden nojalla jäsenvaltiot voisivat vahvistaa arvonlisäveron vapautusjärjestelmässä sovellettavaksi vuosittaisen liikevaihdon raja-arvoksi enintään 100 000 euroa tai sen vasta-arvon kansallisena valuuttana ja tarkistaa tätä enimmäismäärää vuosittain. Tämä päätös on kyseisen ehdotuksen mukainen.

(7)

Poikkeustoimenpiteellä on vain vähäinen vaikutus lopullisessa kulutusvaiheessa kannettavan veron kokonaismäärään, eikä sillä ole kielteistä vaikutusta arvonlisäverosta saataviin unionin omiin varoihin,

27.11.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 316/35

(1)

Italia haki komission pääsihteeristössä 8 päivänä huhtikuuta 2013 vastaanotetuksi kirjatulla kirjeellä lupaa direktiivin 2006/112/EY 285 artiklasta poikkeavaan toimenpiteeseen jatkaakseen vapautuksen myöntämistä tietyille verovelvollisille, joiden vuosittainen liikevaihto jää alle tietyn raja-arvon, ja korottaakseen tätä raja-arvoa 30 000 eurosta 65 000 euroon. Kyseisellä toimenpiteellä nämä verovelvolliset saisivat vapautuksen tietyistä tai kaikista direktiivin 2006/112/EY XI osaston 2–6 luvussa tarkoitetuista arvonlisäveroon liittyvistä velvoitteista.

(2)

Komissio antoi Italian hakemuksen tiedoksi muille jäsenvaltioille 10 päivänä kesäkuuta 2013 päivätyllä kirjeellä. Komissio ilmoitti Italialle 14 päivänä kesäkuuta 2013 päivätyllä kirjeellä saaneensa kaikki hakemuksen arviointia varten tarpeellisina pitämänsä tiedot.

(3)

Jäsenvaltioilla on jo käytettävissään direktiivin 2006/112/EY XII osaston mukainen pienten yritysten erityisjärjestelmä. Toimenpide, jonka voimassaolon jatkamista haetaan, poikkeaa mainitun direktiivin 285 artiklasta ainoastaan siltä osin, että Italian soveltamassa järjestelmässä vuosittaisen liikevaihdon raja-arvo on yli 5 000 euroa.

(4)

Italialle annettiin neuvoston päätöksellä 2008/737/EY (2) lupa myöntää 31 päivään joulukuuta 2010 saakka poikkeustoimenpiteenä vapautus verovelvollisille, joiden vuosittainen liikevaihto on enintään 30 000 euroa. Tämän poikkeuksen soveltamista pidennettiin sittemmin 31 päivään joulukuuta 2013 saakka neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä 2010/688/EU (3). Koska tämä raja-arvo on vähentänyt pienten yritysten arvonlisäverovelvoitteita, Italialle olisi annettava lupa soveltaa tätä toimenpidettä vielä pidemmän mutta rajoitetun ajan sekä korottaa raja-arvo 65 000 euroon. Verovelvollisten olisi edelleen voitava valita tavanomaiset arvonlisäverojärjestelyt.

(5)

Jotta toimenpide olisi useampien pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä ’pk-yritykset’, käytettävissä ja jotta komission tiedonannon ”Pienet ensin” – Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva aloite tavoitteet voitaisiin saavuttaa, Italialle olisi annettava lupa korottaa 30 000 eurosta 65 000 euroon vuosittaisen liikevaihdon raja-arvoa, jonka alittuessa tietyt verovelvolliset voidaan vapauttaa arvonlisäverosta.

(6)

Komissio antoi 29 päivänä lokakuuta 2004 ehdotuksen neuvoston direktiiviksi direktiivin 77/388/ETY (4) muuttamisesta arvonlisäverovelvoitteiden yksinkertaistamiseksi; tämä ehdotus sisälsi säännöksiä, joiden nojalla jäsenvaltiot voisivat vahvistaa arvonlisäveron vapautusjärjestelmässä sovellettavaksi vuosittaisen liikevaihdon raja-arvoksi enintään 100 000 euroa tai sen vasta-arvon kansallisena valuuttana ja tarkistaa tätä määrää vuosittain. Italian esittämä toimenpiteen jatkamista koskeva hakemus vastaa mainittua ehdotusta, josta neuvosto ei vielä ole päässyt yhteisymmärrykseen.

(7)

Italian toimittamista tiedoista ilmenee, että poikkeustoimenpiteellä on vain vähäinen vaikutus lopullisessa kulutusvaiheessa kerättävien verotulojen kokonaismäärään eikä se vaikuta arvonlisäverosta kertyviin unionin omiin varoihin,

27.11.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 316/37

(1)

Italia haki komission pääsihteeristössä 2 päivänä huhtikuuta 2013 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä lupaa jatkaa direktiivin 2006/112/EY 26 artiklan 1 kohdan a alakohdasta ja 168 artiklasta poikkeavan toimenpiteen voimassaoloa rajoittaakseen edelleen oikeutta vähentää arvonlisävero kustannuksista, jotka liittyvät moottorikäyttöisiin moottoriajoneuvoihin, jotka eivät ole pelkästään yrityskäytössä.

(2)

Komissio ilmoitti 10 päivänä kesäkuuta 2013 päivätyllä kirjeellä muille jäsenvaltioille Italian jättämästä hakemuksesta. Komissio ilmoitti Italialle 14 päivänä kesäkuuta 2013 päivätyllä kirjeellä saaneensa kaikki hakemuksen arviointia varten tarpeellisina pitämänsä tiedot.

(3)

Neuvoston päätöksellä 2007/441/EY (2) Italialle annetaan lupa rajoittaa arvonlisäveron vähennysoikeus 40 prosenttiin, kun on kyse kustannuksista, jotka liittyvät moottorikäyttöisiin maantieajoneuvoihin, jotka eivät ole pelkästään yrityskäytössä. Päätöksessä 2007/441/EY säädetään myös, että sellaisten ajoneuvojen yksityiskäyttöä, joihin oli sovellettu vähennysoikeuden rajoitusta kyseisen päätöksen nojalla, ei katsota vastikkeelliseksi palveluksi. Päätöksessä 2007/441/EY määritellään lisäksi sen soveltamisalaan kuuluvat ajoneuvot ja kustannukset sekä luetellaan ajoneuvot, jotka jätetään nimenomaisesti sen soveltamisalan ulkopuolelle. Päätöstä 2007/441/EY muutettiin neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä 2010/748/EU (3), jossa voimassaolon päättymispäiväksi vahvistettiin 31 päivä joulukuuta 2013.

(4)

Italia on antanut päätöksen 2007/441/EY 6 artiklan mukaisesti komissiolle mainitun päätöksen soveltamista koskevan kertomuksen, jossa myös tarkasteltiin uudelleen prosenttimääräistä rajoitusta. Italian antamat tiedot osoittavat, että vähennysoikeuden rajoittaminen 40 prosenttiin vastaa edelleen tosiasiallisia olosuhteita asianomaisten ajoneuvojen yrityskäytön ja muun kuin yrityskäytön välisen suhteen osalta. Italialle olisi sen vuoksi annettava lupa jatkaa toimenpiteen soveltamista vielä pidemmän mutta rajoitetun ajan 31 päivään joulukuuta 2016 saakka.

(5)

Siinä tapauksessa että Italia pyytää, että toimenpiteen voimassaolo jatkuu vielä vuoden 2016 jälkeen, kertomus ja voimassaolon jatkamista koskeva hakemus olisi toimitettava komissiolle viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2016.

(6)

Komissio antoi 29 päivänä lokakuuta 2004 ehdotuksen neuvoston direktiiviksi direktiivin 77/388/ETY (4) muuttamisesta arvonlisäverovelvoitteiden yksinkertaistamiseksi. Tässä päätöksessä säädettävien poikkeustoimenpiteiden voimassaolon olisi päätyttävä päivänä, jona tällainen muutosdirektiivi tulee voimaan, jos kyseinen päivä on aikaisempi kuin tässä päätöksessä säädetty voimassaolon päättymispäivä.

(7)

Poikkeus ei vaikuta arvonlisäverosta kertyviin unionin omiin varoihin.

(8)

Päätös 2007/441/EY olisi näin ollen muutettava,

1)

Korvataan 6 artikla seuraavasti:

”6 artikla

Tässä päätöksessä säädettyjen toimenpiteiden voimassaolon jatkamista koskevat hakemukset on jätettävä komissiolle viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2016.

Toimenpiteiden voimassaolon jatkamista koskevaan hakemukseen on liitettävä kertomus, jossa tarkastellaan uudelleen prosenttimääräistä rajoitusta, jota sovelletaan moottorikäyttöisten maantieajoneuvojen, jotka eivät ole pelkästään yrityskäytössä, kustannuksista kannettavan arvonlisäveron vähennysoikeuteen.”

2)

Korvataan 7 artikla seuraavasti:

”7 artikla

Tämän päätöksen voimassaolo päättyy päivänä, jona tulevat voimaan unionin säännöt, joissa määritetään, mistä moottorikäyttöisiin maantieajoneuvoihin liittyvistä kustannuksista arvonlisäveroa ei voida vähentää täysimääräisenä, ja joka tapauksessa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016.”

27.11.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 316/39

(1)

Tanska ja Ruotsi ovat pyytäneet kirjeissään, jotka komission pääsihteeristö on kirjannut saapuneiksi 3 ja 4 päivänä huhtikuuta 2013, lupaa jatkaa sellaisen erityistoimenpiteen soveltamista, joka koskee poikkeusta direktiivin 2006/112/EY 168, 169, 170 ja 171 artiklaan, joissa säädetään verovelvollisten oikeudesta arvonlisäveron vähentämiseen tai palautuksen hakemiseen jäsenvaltiossa, jossa se on maksettu.

(2)

Komissio ilmoitti muille jäsenvaltioille Tanskan ja Ruotsin hakemuksista 12 päivänä kesäkuuta 2013 päivätyllä kirjeellä. Komissio ilmoitti Tanskalle ja Ruotsille 14 päivänä kesäkuuta 2013 päivätyllä kirjeellä, että sillä oli kaikki hakemusten arviointia varten tarpeellisina pitämänsä tiedot.

(3)

Nämä poikkeushakemukset koskevat Tanskan ja Ruotsin välisen Juutinrauman kiinteän yhteyden käyttömaksuista suoritetun arvonlisäveron palauttamista. Kiinteään omaisuuteen liittyvien palvelujen suorituspaikkaa koskevien arvonlisäverosääntöjen mukaan osa Juutinrauman kiinteän yhteyden käyttömaksusta suoritettavasta arvonlisäverosta on maksettava Tanskaan ja osa Ruotsiin.

(4)

Poiketen vaatimuksesta, jonka mukaan verovelvollisten on käytettävä oikeuttaan vähentää arvonlisävero tai hakea sen palautusta siinä jäsenvaltiossa, jossa se on maksettu, Tanskalle ja Ruotsille on annettu lupa ottaa käyttöön erityistoimenpide, jonka nojalla verovelvolliset voivat hakea arvonlisäveron palautusta keskitetysti yhdeltä verohallinnolta. Lupa annettiin ensimmäisen kerran neuvoston päätöksellä 2000/91/EY (2), ja sen voimassaoloa jatkettiin neuvoston päätöksillä 2003/65/EY (3) ja 2007/132/EY (4).

(5)

Poikkeuksen perusteena ollut oikeudellinen ja tosiasiallinen tilanne on pysynyt muuttumattomana. Tanskalle ja Ruotsille olisi sen vuoksi annettava lupa jatkaa erityistoimenpiteen soveltamista tietyn rajoitetun ajan.

(6)

Tällä poikkeuksella ei ole kielteistä vaikutusta arvonlisäverosta kertyviin unionin omiin varoihin,

a)

Tanskaan sijoittautuneet verovelvolliset voivat vähentää väylän Ruotsin puolella sijaitsevan osan käytöstä suoritetun arvonlisäveron Tanskaan tekemissään kausiveroilmoituksissa;

b)

Ruotsiin sijoittautuneet verovelvolliset voivat vähentää väylän Tanskan puolella sijaitsevan osan käytöstä suoritetun arvonlisäveron Ruotsiin tekemissään kausiveroilmoituksissa;

c)

verovelvollisten, jotka eivät ole sijoittautuneet kumpaankaan edellä mainittuun jäsenvaltioon, on otettava yhteyttä Ruotsin viranomaisiin saadakseen käyttömaksuista suoritetun arvonlisäveron palautuksen, mukaan lukien Tanskan puolella sijaitsevan väylän käytöstä suoritetun arvonlisäveron palautus, neuvoston direktiivissä 2008/9/EY (5) tai neuvoston direktiivissä 86/560/ETY (6) säädetyn menettelyn mukaisesti.

27.11.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 316/41

(1)

Yhdistynyt kuningaskunta haki komission pääsihteeristössä 2 päivänä huhtikuuta 2013 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä lupaa jatkaa poikkeavan toimenpiteen voimassaoloa, jotta se voisi edelleen rajoittaa vuokraajan tai leasingvuokraajan oikeutta vähentää auton vuokrauskustannuksiin sisältyvä arvonlisävero, kun auto ei ole yksinomaan yrityskäytössä.

(2)

Komissio ilmoitti 19 päivänä kesäkuuta 2013 päivätyllä kirjeellä muille jäsenvaltioille Yhdistyneen kuningaskunnan jättämästä hakemuksesta. Komissio ilmoitti Yhdistyneelle kuningaskunnalle 20 päivänä kesäkuuta 2013 päivätyllä kirjeellä saaneensa kaikki hakemuksen arviointia varten tarpeellisina pitämänsä tiedot.

(3)

Neuvoston päätöksellä 2007/884/EY (2), sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä 2011/37/EU (3), annettiin Yhdistyneelle kuningaskunnalle lupa rajoittaa 50 prosenttiin vuokraajan tai leasingvuokraajan oikeus vähentää auton vuokrauskustannuksiin sisältyvä arvonlisävero, kun auto ei ole yksinomaan yrityskäytössä. Lisäksi Yhdistyneelle kuningaskunnalle annettiin lupa olla rinnastamatta verovelvollisen yrityskäyttöä varten vuokraaman tai leasingvuokraaman auton yksityiskäyttöä vastikkeellisesti suoritettuihin palveluihin. Kyseisen yksinkertaistavan toimenpiteen ansiosta vuokraajan tai leasingvuokraajan ei tarvitse pitää kirjaa yritysautojen yksityiskäytön kilometrimääristä eikä tilittää veroa kunkin auton yksityiskäytön kilometrimääristä.

(4)

Yhdistyneen kuningaskunnan antaman kertomuksen mukaan rajoitus 50 prosenttiin vastaa edelleen todellisia olosuhteita siltä osin kuin kyseisten ajoneuvojen vuokraaja tai leasingvuokraaja käyttää niitä yritystarkoituksiin ja muihin kuin yritystarkoituksiin. Sen vuoksi Yhdistyneelle kuningaskunnalle olisi annettava lupa soveltaa toimenpidettä 31 päivään joulukuuta 2016 saakka.

(5)

Siinä tapauksessa että Yhdistynyt kuningaskunta katsoo, että toimenpiteen voimassaolon olisi tarpeen jatkua vielä vuoden 2016 jälkeen, sen olisi toimitettava komissiolle kertomus, johon sisältyy sovelletun prosenttimäärän arviointi, sekä toimenpiteen jatkamista koskeva hakemus viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2016.

(6)

Komissio antoi 29 päivänä lokakuuta 2004 ehdotuksen neuvoston direktiiviksi, jolla muutetaan direktiiviä 77/388/ETY (4) muun muassa yhdenmukaistamalla kululuokat, joihin vähennysoikeutta koskevia rajoituksia voidaan soveltaa. Direktiivi 77/388/ETY on korvattu direktiivillä 2006/112/EY. Kyseisen ehdotuksen mukaan vähennysoikeutta koskevia rajoituksia voidaan soveltaa moottorikäyttöisiin maantieajoneuvoihin. Tässä päätöksessä säädettävien poikkeavien toimenpiteiden voimassaolon olisi päätyttävä päivänä, jona tällainen muutosdirektiivi tulee voimaan, jos kyseinen päivä on ennen 31 päivää joulukuuta 2016.

(7)

Poikkeuksella on vain vähäinen vaikutus lopullisessa kulutusvaiheessa kannettavan veron kokonaismäärään, eikä sillä ole kielteistä vaikutusta arvonlisäverosta saataviin unionin omiin varoihin.

(8)

Päätös 2007/884/EY olisi näin ollen muutettava,

27.11.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 316/43

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 79 artiklassa säädetään, että neuvosto nimittää Euroopan kemikaaliviraston hallintoneuvoston, jäljempänä ’hallintoneuvosto’, jäseniksi yhden edustajan kustakin jäsenvaltiosta.

(2)

Neuvosto nimitti 17 päivänä toukokuuta 2011 tekemällään päätöksellä (2) hallintoneuvostoon 15 jäsentä.

(3)

Romanian hallitus on ilmoittanut neuvostolle aikomuksestaan korvata hallintoneuvostossa oleva Romanian edustaja, ja se on nimennyt ehdokkaan uudeksi edustajaksi, joka olisi nimitettävä 31 päivään toukokuuta 2015 kestäväksi kaudeksi,

27.11.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 316/44

(1)

Neuvosto teki 13 päivänä syyskuuta 2010 päätöksen 2010/570/EU, Euratom Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsenten nimeämisestä 21 päivänä syyskuuta 2010 alkavaksi ja 20 päivänä syyskuuta 2015 päättyväksi kaudeksi (1).

(2)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsenen paikka on vapautunut Gilbert BROS in toimikauden päätyttyä,

27.11.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 316/45

(1)

Neuvosto hyväksyi 22 päivänä joulukuuta 2009 ja 18 päivänä tammikuuta 2010 päätökset 2009/1014/EU (1) ja 2010/29/EU (2) alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivän tammikuuta 2010 ja 25 päivän tammikuuta 2015 väliseksi ajaksi.

(2)

Yksi alueiden komitean varajäsenen paikka on vapautunut Gabriele BURGSTALLERin toimikauden päätyttyä,

—

Brigitta PALLAUF, Landtagspräsidentin Salzburger Landtag.

27.11.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 316/46

(1)

Neuvosto hyväksyi 26 päivänä heinäkuuta 2010 päätöksen 2010/413/YUTP Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä.

(2)

Euroopan unionin yleinen tuomioistuin kumosi 16 päivänä syyskuuta 2013 asiassa T-489/10 (2) antamillaan tuomioilla neuvoston päätökset sisällyttää Islamic Republic of Iran Shipping Lines, Bushehr Shipping Co. Ltd, Hafize Darya Shipping Lines (HDSL), Irano – Misr Shipping Co., Irinvestship Ltd, IRISL (Malta) Ltd, IRISL Club, IRISL Europe GmbH, IRISL Marine Services and Engineering Co., ISI Maritime Ltd, Khazar Shipping Lines, Leadmarine, Marble Shipping Ltd, Safiran Payam Darya Shipping Lines (SAPID), Shipping Computer Services Co., Soroush Saramin Asatir Ship Management, South Way Shipping Agency Co. Ltd ja Valfajr 8th Shipping Line Co. päätöksen 2010/413/YUTP liitteessä II olevaan luetteloon henkilöistä ja yhteisöistä, joihin kohdistetaan rajoittavia toimenpiteitä.

(3)

Islamic Republic of Iran Shipping Lines, Bushehr Shipping Co. Ltd, Hafize Darya Shipping Lines (HDSL), Irano – Misr Shipping Co., Irinvestship Ltd, IRISL (Malta) Ltd, IRISL Europe GmbH, IRISL Marine Services and Engineering Co., ISI Maritime Ltd, Khazar Shipping Lines, Marble Shipping Ltd, Safiran Payam Darya Shipping Lines (SAPID), Shipping Computer Services Co., Soroush Saramin Asatir Ship Management, South Way Shipping Agency Co. Ltd ja Valfajr 8th Shipping Line Co. olisi merkittävä uudelleen luetteloon henkilöistä ja yhteisöistä, joihin kohdistetaan rajoittavia toimenpiteitä, kunkin kohdalla mainittujen uusien perusteiden mukaisesti.

(4)

Päätöksen 2010/413/YUTP liitteessä II olevaan luetteloon henkilöistä ja yhteisöistä, joihin kohdistetaan rajoittavia toimenpiteitä sisältyvän yhteisön tunnistustietoja olisi muutettava.

(5)

Euroopan unionin yleisen tuomioistuimen asioissa T-392/11 (3), T-404/11 (4) ja T-63/2012 (5) antamien tuomioiden johdosta yhteisöjä Iran Transfo, Sakhte Turbopomp va Kompressor (SATAK) (alias Turbo Compressor Manufacturer, TCMFG) ja Oil Turbo Compressor Co. ei merkitä päätöksen 2010/413/YUTP liitteessä II olevaan luetteloon henkilöistä ja yhteisöistä, joihin kohdistetaan rajoittavia toimenpiteitä,

27.11.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 316/50

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 853/2004 säädetään eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä elintarvikealan toimijoita varten. Kyseisiin sääntöihin sisältyy raakamaitoa ja meijerituotteita koskevia hygieniavaatimuksia.

(2)

Komission päätöksessä 2009/861/EY (2) säädetään kyseisessä päätöksessä lueteltuja Bulgarian maidonjalostamoja koskevista tietyistä poikkeuksista vaatimuksiin, jotka on vahvistettu asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan IX jakson I luvun II ja III alaluvussa. Päätöstä sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2013.

(3)

Näin ollen tietyt päätöksen 2009/861/EY liitteessä I luetellut maidonjalostamot voivat asetuksen (EY) N:o 853/2004 asianomaisista vaatimuksista poiketen jalostaa vaatimustenmukaista ja muuta kuin vaatimustenmukaista maitoa, edellyttäen että vaatimustenmukaisen ja muun kuin vaatimustenmukaisen maidon jalostus tapahtuu erillisillä tuotantolinjoilla. Lisäksi tietyt kyseisen päätöksen liitteessä II luetellut maidonjalostamot voivat jalostaa muuta kuin vaatimuksenmukaista maitoa ilman erillisiä tuotantolinjoja.

(4)

Bulgaria lähetti komissiolle tarkistetun ja ajantasaistetun luettelon kyseisistä maidonjalostamoista 12 päivänä elokuuta 2013.

(5)

Kyseisestä luettelosta on poistettu päätöksen 2009/861/EY liitteessä I olevassa taulukossa luetellut laitokset n:o 1 (BG 0412010 ”Bi Si Si Handel” OOD), n:o 4 (BG 2012020 ”Yotovi” OOD) ja n:o 5 (BG 2512020 ”Mizia-Milk” OOD), koska niillä on nyt lupa jalostaa ainoastaan vaatimustenmukaista maitoa saatettavaksi unionin sisämarkkinoille.

(6)

Lisäksi päätöksen 2009/861/EY liitteestä II on poistettu neljä laitosta, sillä niillä on lupa saattaa maitotuotteita unionin sisämarkkinoille, koska ne käyttävät ainoastaan vaatimustenmukaista maitoa. Kyseiset laitokset ovat päätöksen 2009/861/EY liitteessä II olevassa taulukossa luetellut laitokset n:o 8 (1312023 ”Inter-D” OOD), n:o 71 (BG 2512001 ”Mladost -2002” OOD), n:o 91 (BG 2012019 ”Hemus-Milk komers” OOD) ja n:o 95 (2712005 ”Nadezhda” OOD).

(7)

Lisäksi Bulgaria on ilmoittanut komissiolle, että päätöksen 2009/861/EY tultua voimaan asetuksen (EY) N:o 853/2004 vaatimukset täyttävän raakamaidon osuus kyseisen jäsenvaltion maidonjalostamoille toimitetusta maidosta on kasvanut huomattavasti. Bulgaria on myös laatinut toimintasuunnitelman, jonka on tarkoitus kattaa koko maidontuotantoketju kyseisessä jäsenvaltiossa ja varmistaa unionin sääntöjen noudattaminen.

(8)

Bulgarian päätöksen 2009/861/EY 5 artiklan nojalla toimittamien kertomusten sekä kyseisen jäsenvaltion 1 päivänä elokuuta 2013 komissiolle esittämien tietojen perusteella Bulgarian maitoala ei kuitenkaan ole vielä kaikilta osin asetuksessa (EY) N:o 853/2004 vahvistettujen vaatimusten mukainen.

(9)

Kun otetaan huomioon Bulgarian toteuttamat toimet, joilla se pyrkii saamaan maitoalan unionin sääntöjen mukaiseksi, ja muuta kuin vaatimustenmukaista maitoa tuottavien tilojen jatkuva väheneminen vuodesta 2009 alkaen, on aiheellista jatkaa päätöksessä 2009/861/EY säädettyjen toimenpiteiden soveltamista 31 päivään joulukuuta 2015.

(10)

Bulgarian olisi toimitettava säännöllisin väliajoin komissiolle päivitetyt tiedot edistymisestä osoittaakseen, että tavoite unionin vaatimusten mukaisuudesta voidaan saavuttaa ennen kuin tällä päätöksellä jatkettu päätöksen 2009/861/EY soveltamiskausi päättyy.

(11)

Sen vuoksi päätöstä 2009/861/EY olisi muutettava.

(12)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

1)

Korvataan 2 artiklassa päivämäärä ”31 päivään joulukuuta 2013” päivämäärällä ”31 päivään joulukuuta 2015”.

2)

Korvataan 3 artiklassa päivämäärä ”31 päivään joulukuuta 2013” päivämäärällä ”31 päivään joulukuuta 2015”.

3)

Lisätään 4 a artikla seuraavasti:

”4 a artikla

1.   Bulgarian on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että muuta kuin vaatimustenmukaista maitoa tuottavien tilojen lukumäärä vähenee seuraavasti:

2.   Jos Bulgaria ei saavuta 1 kohdassa tarkoitettuja tilojen lukumäärän vähentämistä koskevia tavoitteita, komissio ryhtyy aiheellisiin toimenpiteisiin.”

4)

Korvataan 5 artikla seuraavasti:

”5 artikla

1.   Bulgarian on toimitettava komissiolle kertomukset 4 a artiklan 1 kohdan mukaisesti toteutetuista toimenpiteistä ja edistymisestä seuraavien saattamisessa asetuksen (EY) N:o 853/2004 vaatimusten mukaiseksi:

Vuotta 2014 koskevat kertomukset on toimitettava komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2014 ja 31 päivänä joulukuuta 2014 ja vuotta 2015 koskevat kertomukset viimeistään 31 päivänä toukokuuta 2015 ja 31 päivänä lokakuuta 2015.

Kertomukset on toimitettava liitteessä III esitetyllä lomakkeella.

2.   Komissio seuraa tiiviisti, miten liitteissä I ja II luetelluissa maidonjalostamoissa jalostetun raakamaidon saattaminen asetuksessa (EY) N:o 853/2004 vahvistettujen vaatimusten mukaiseksi edistyy.”

5)

Korvataan 6 artiklassa päivämäärä ”31 päivään joulukuuta 2013” päivämäärällä ”31 päivään joulukuuta 2015”.

6)

Korvataan liitteet I ja II tämän päätöksen liitteellä.