15.10.2013

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 273/1

---

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 982/2013,

annettu 11 päivänä lokakuuta 2013,

Ranskan lipun alla purjehtivien alusten sillin kalastuksen kieltämisestä EU:n ja kansainvälisillä vesillä alueilla Vb, VIb ja VIaN

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, 20 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 (1) ja erityisesti sen 36 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

EU:n vesillä ja tietyillä EU:n ulkopuolisilla vesillä EU:n alusten käytettävissä olevien, kansainvälisten neuvottelujen alaan tai sopimusten soveltamisalaan kuuluvien tiettyjen kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2013 21 päivänä tammikuuta 2013 annetussa neuvoston asetuksessa (EU) N:o 40/2013 (2) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2013.

(2)	Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen alusten mainitussa liitteessä tarkoitetun kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2013 kiintiön.

(3)	Sen vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus,

ON HYVKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kiintiön täyttyminen

Tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion vuotta 2013 koskevan kalastuskiintiön katsotaan täyttyneen tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun kalakannan osalta mainitussa liitteessä vahvistetusta päivästä alkaen.

2 artikla

Kiellot

Kielletään tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivilta aluksilta tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröidyiltä aluksilta mainitussa liitteessä tarkoitetun kannan kalastus mainitussa liitteessä vahvistetusta päivästä alkaen. Erityisesti kielletään näillä aluksilla pyydettyjen kyseiseen kantaan kuuluvien kalojen aluksella pitäminen, siirtäminen, jälleenlaivaaminen ja purkaminen mainitun päivän jälkeen.

3 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1.

(2)  EUVL L 23, 25.1.2013, s. 54.

---

---

15.10.2013

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 273/3

---

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 983/2013,

annettu 11 päivänä lokakuuta 2013,

Ranskan lipun alla purjehtivien alusten keilan kalastuksen kieltämisestä EU:n ja kansainvälisillä vesillä alueilla I, II ja XIV

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, 20 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 (1) ja erityisesti sen 36 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

EU:n vesillä ja tietyillä EU:n ulkopuolisilla vesillä EU:n alusten käytettävissä olevien, kansainvälisten neuvottelujen alaan tai sopimusten soveltamisalaan kuuluvien tiettyjen kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2013 21 päivänä tammikuuta 2013 annetussa neuvoston asetuksessa (EU) N:o 40/2013 (2) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2013.

(2)	Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen alusten mainitussa liitteessä tarkoitetun kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2013 kiintiön.

(3)	Sen vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kiintiön täyttyminen

Tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion vuotta 2013 koskevan kalastuskiintiön katsotaan täyttyneen tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun kalakannan osalta mainitussa liitteessä vahvistetusta päivästä alkaen.

2 artikla

Kiellot

Kielletään tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivilta aluksilta tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröidyiltä aluksilta mainitussa liitteessä tarkoitetun kannan kalastus mainitussa liitteessä vahvistetusta päivästä alkaen. Erityisesti kielletään näillä aluksilla pyydettyjen kyseiseen kantaan kuuluvien kalojen aluksella pitäminen, siirtäminen, jälleenlaivaaminen ja purkaminen mainitun päivän jälkeen.

3 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1.

(2)  EUVL L 23, 25.1.2013, s. 54.

---

---

15.10.2013

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 273/5

---

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 984/2013,

annettu 14 päivänä lokakuuta 2013,

kaasunsiirtojärjestelmien kapasiteetinjakomekanismien verkkosäännön vahvistamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2009 täydentämisestä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maakaasunsiirtoverkkoihin pääsyä koskevista edellytyksistä ja asetuksen (EY) N:o 1775/2005 kumoamisesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2009 (1) ja erityisesti sen 6 artiklan 11 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksessa (EY) N:o 715/2009 vahvistetaan syrjimättömät säännöt maakaasunsiirtoverkkoihin pääsyä koskeville edellytyksille tarkoituksena varmistaa kaasun sisämarkkinoiden asianmukainen toiminta.

(2)

Päällekkäiset kaasunsiirtojärjestelmät eivät ole useimmissa tapauksissa taloudellisia eivätkä tehokkaita. Kilpailun toteutumiseksi maakaasumarkkinoilla on kaikilla verkon käyttäjillä oltava sen vuoksi avoin ja syrjimätön pääsy kaasuinfrastruktuuriin. Suurissa osissa unionia ei kuitenkaan ole tasavertaista ja avointa pääsyä siirtokapasiteettiin, mikä on merkittävä este tehokkaan kilpailun muodostumiselle tukkumarkkinoilla. Lisäksi hyvin toimivien kaasun sisämarkkinoiden muodostumista vaikeuttaa se, että jäsenvaltioiden kansalliset säännöt ovat erilaiset.

(3)

Unionin korkeapainekaasuputkiston tehoton käyttö ja putkistoon pääsyn rajoitukset heikentävät tilannetta markkinoilla. Unionin korkeapainekaasuverkkojen yhteydessä on otettava niukan siirtokapasiteetin jakamisessa käyttöön aiempaa avoimempi, tehokkaampi ja syrjimättömämpi järjestelmä, jotta rajojen yli ulottuva kilpailu voi kehittyä edelleen ja markkinoiden yhdentyminen voi jatkua. Sidosryhmät ovat tukeneet johdonmukaisesti tällaisten sääntöjen kehittämistä.

(4)

Jotta unionissa toimivien ja unionin ulkopuolella toimivien kaasuntoimittajien välillä saataisiin aikaan tehokas kilpailu, näiden on voitava käyttää joustavasti olemassa olevia siirtojärjestelmiä kaasunsa siirtämiseen hintasignaalien mukaisesti. Ainoastaan hyvin toimiva yhteen liitettyjen kaasunsiirtoverkkojen järjestelmä, jonka pääsyedellytykset ovat kaikille samat, mahdollistaa kaasun vapaan virtauksen koko unionissa. Tällainen tilanne puolestaan houkuttelee lisää kaasuntoimittajia, mikä kasvattaa likviditeettiä kaupankäynnin keskuksissa ja tukee tehokkaita hinnoittelumekanismeja ja sitä kautta oikeudenmukaisia, kysynnän ja tarjonnan periaatteeseen perustuvia kaasun hintoja.

(5)

Tällä kaasunsiirtoverkkojen kapasiteetinjakomekanismien verkkosäännöstä annettavalla asetuksella pyritään saamaan aikaan tarvittava yhdenmukaisuuden taso koko Euroopassa. Lisäksi tämän asetuksen tehokas täytäntöönpano edellyttää, että käyttöön otetaan tässä asetuksessa esitettyjen kapasiteetinjakomekanismien kanssa yhteensopivat tariffijärjestelmät, jotta voidaan varmistaa, ettei täytäntöönpano vaikuta epäedullisesti siirtoverkonhaltijoiden tuloihin ja kassavirtatilanteeseen.

(6)

Tämä asetus on annettu käyttäen perustana asetusta (EY) N:o 715/2009, jota se täydentää ja jonka kiinteän osan se muodostaa. Muissa säädöksissä asetukseen (EY) N:o 715/2009 tehtyjen viittausten on katsottava olevan viittauksia myös tähän asetukseen. Tätä asetusta ei sovelleta jäsenvaltioissa sijaitseviin maakaasun siirtoverkkoihin sinä aikana, kun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/73/EY (2) 49 artiklan nojalla myönnetyt poikkeukset ovat voimassa. Tätä asetusta sovelletaan vapautuksen piiriin kuulumattomaan kapasiteettiin sellaisissa merkittävissä uusissa infrastruktuureissa, jotka ovat saaneet vapautuksen direktiivin 2009/73/EY 32 artiklan tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/55/EY (3) entisen 18 artiklan soveltamisesta, siinä määrin kuin tämän asetuksen soveltaminen ei vaikuta kyseisen vapautuksen kannalta epäedullisella tavalla ja ottaen huomioon yhdysputkien erityisluonne yhdistämistapauksissa.

(7)

Tämä asetus on laadittu asetuksen (EY) N:o 715/2009 6 artiklassa kuvatun menettelyn mukaisesti. Siinä yhdenmukaistetaan edelleen asetuksen (EY) N:o 715/2009 16 artiklassa vahvistettuja sääntöjä ja täydennetään asetuksen (EY) N:o 715/2009 liitteessä I olevassa 2.1 kohdassa siirtoverkonhaltijoiden osalta vahvistettuja kapasiteetinjakomekanismien ja ylikuormituksen hallintamenettelyjen periaatteita.

(8)

Tällä asetuksella ei rajoiteta EU:n kilpailusääntöjen eikä kansallisten kilpailusääntöjen soveltamista, etenkään rajoittavia sopimuksia koskevan kiellon (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artikla) ja määräävän aseman väärinkäyttöä koskevan kiellon (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 102 artikla) soveltamista. Kapasiteetinjakomekanismi olisi suunniteltava siten, että vältetään toimitusketjun loppupään markkinoiden sulkeminen.

(9)	Tämä asetus ei vaikuta direktiivin 2009/73/EY 3 artiklan mukaisiin siirtoverkonhaltijan julkisen palvelun velvoitteisiin.

(10)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 2009/73/EY 51 artiklan mukaisesti perustetun komitean lausunnon mukaiset.

(11)

Kansallisten sääntelyviranomaisten ja siirtoverkonhaltijoiden olisi otettava huomioon parhaat käytänteet ja pyrittävä yhdenmukaistamaan prosesseja tämän asetuksen panemiseksi täytäntöön. Viraston ja kansallisten sääntelyviranomaisten olisi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 713/2009 (4) 7 artiklan mukaisesti varmistettava, että kapasiteetinjakomekanismit otetaan käyttöön soveltuvissa yhteenliitäntäpisteissä mahdollisimman tehokkaasti koko unionissa,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I   LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella vahvistetaan verkkosääntö kaasunsiirtojärjestelmissä käytettävän standardoidun kapasiteetinjakomekanismin perustamiseksi. Standardoitu kapasiteetinjakomekanismi käsittää huutokauppamenettelyn asianomaisia unionissa olevia yhteenliitäntäpisteitä varten sekä tarjolle asetettavat ja jaettavat rajojen yli ulottuvat standardoidut kapasiteettituotteet. Tässä asetuksessa esitetään, kuinka vierekkäisten siirtoverkonhaltijoiden olisi toimittava yhteistyössä kapasiteetin myynnin helpottamiseksi, ottaen huomioon kapasiteetinjakomekanismeja koskevat kaupankäynnin yleiset säännöt sekä tekniset säännöt.

2 artikla

Soveltamisala

1.   Tätä asetusta sovelletaan yhteenliitäntäpisteisiin. Sitä voidaan soveltaa myös kolmansiin maihin yhteydessä oleviin otto- ja syöttökohtiin, jos asianomainen kansallinen sääntelyviranomainen on niin päättänyt. Tätä asetusta ei sovelleta syöttökohtiin, jotka ovat yhteydessä loppukäyttäjiin tai jakeluverkkoihin, ottokohtiin, jotka ovat yhteydessä nesteytetyn maakaasun vastaanottoasemiin tai tuotantolaitoksiin, eikä varastointilaitoksiin yhteydessä oleviin otto- ja syöttökohtiin.

2.   Tätä asetusta sovelletaan kaikkeen tekniseen ja keskeytyvään kapasiteettiin yhteenliitäntäpisteissä sekä asetuksen (EY) N:o 715/2009 liitteessä I olevassa 2.2.1 kohdassa tarkoitettuun lisäkapasiteettiin. Tätä asetusta ei sovelleta jäsenvaltioiden välisiin yhteenliitäntäpisteisiin, jos yhteen kyseisistä jäsenvaltioista sovelletaan vapautusta direktiivin 2009/73/EY 49 artiklan nojalla.

3.   Tämän asetuksen 8 artiklan 1–7 kohtaa, 11–18 artiklaa, 19 artiklan 2 kohtaa ja 21–27 artiklaa ei sovelleta uuteen tekniseen kapasiteettiin, joka on tarkoitus jakaa uuden teknisen kapasiteetin avoimilla jakomenettelyillä, kuten open season -menettelyillä, lukuun ottamatta kapasiteettia, joka jää myymättä sen jälkeen, kun se on ensin asetettu tarjolle tällaisella menettelyllä.

4.   Sovellettaessa implisiittisiä jakomenettelyjä kansalliset sääntelyviranomaiset voivat päättää olla soveltamatta 8–27 artiklaa.

5.   Toimitusketjun loppupään markkinoiden sulkemisen estämiseksi toimivaltaiset kansalliset viranomaiset voivat verkon käyttäjiä kuultuaan päättää toteuttaa oikeasuhteisia toimenpiteitä, joilla rajoitetaan etukäteen yksittäisen verkonkäyttäjän toimesta tapahtuvaa tarjousten tekoa kapasiteetista yhteenliitäntäpisteissä jäsenvaltion sisällä.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EY) N:o 715/2009 2 artiklassa ja asetuksen (EY) N:o 73/2009 2 artiklassa olevia määritelmiä. Lisäksi tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1.	’ascending clock -huutokaupalla’ huutokauppaa, jossa verkonkäyttäjä tekee tarjouksen pyydetyistä määristä vahvistetuilla, taso kerrallaan ilmoitettavan hintaporrastuksen mukaisilla hinnoilla;

2.

’huutokauppakalenterilla’ taulukkoa, jossa esitetään yksittäisiin huutokauppoihin liittyvät tiedot ja jonka kaasu-ENTSO julkaisee viimeistään kunkin kalenterivuoden tammikuussa maaliskuun ja seuraavan vuoden helmikuun välisenä aikana pidettävien huutokauppojen osalta ja jossa ilmoitetaan kaikki huutokauppoihin liittyvät merkitykselliset aikatiedot, kuten alkamispäivämäärät ja vakioidut kapasiteettituotteet, joihin niitä sovelletaan;

3.	’tarjouskierroksella’ aikaa, jonka kuluessa verkonkäyttäjät voivat jättää, muuttaa ja vetää takaisin tarjouksia;

4.	’eriyttämättömällä kapasiteetilla’ vakioitua kapasiteettituotetta, joka koostuu kunkin yhteenliitäntäpisteen kummankin puolen kiinteästä otto- ja syöttökapasiteetista;

5.	’kilpailevilla kapasiteeteilla’ kapasiteetteja, joita varten yhdessä asianomaisessa huutokaupassa käytettävissä olevaa kapasiteettia ei voida jakaa vähentämättä toisessa asianomaisessa huutokaupassa käytettävissä olevaa kapasiteettia joko kokonaan tai osittain;

6.	’ensimmäisellä hinnanalituksella’ tapahtumaa, jossa kaikkien verkonkäyttäjien yhteenlaskettu kysyntä on pienempi kuin toisen tarjouskierroksen tai jonkin myöhemmän tarjouskierroksen lopussa tarjolle asetettu kapasiteetti;

7.	’kaasutoimituspäivällä’ ajanjaksoa talviaikana seuraavan päivän klo 5.00:sta 5.00:aan UTC ja kesäaikana seuraavan päivän klo 4.00:sta 4.00:aan UTC;

8.	’implisiittisellä jakomenetelmällä’ jakomenetelmää, jossa sekä siirtokapasiteetti että vastaava kaasumäärä jaetaan samanaikaisesti, mahdollisesti huutokaupalla;

9.

’yhteenliitäntäsopimuksella’ vierekkäisten siirtoverkonhaltijoiden, joiden järjestelmät on liitetty yhteen tietyssä yhteenliitäntäpisteessä, tekemää sopimusta, jossa tarkennetaan yhteenliitäntäpisteessä tapahtuvaa kaasun toimitusta tai ottamista koskevat ehdot ja edellytykset sekä toimintamenettelyt ja -säännöt, tavoitteena yhteen liitettyjen siirtoverkkojen tehokas yhteentoimivuus;

10.	’yhteenliitäntäpisteellä’ fyysistä tai virtuaalista pistettä, joka liittää yhteen vierekkäiset otto- ja syöttöjärjestelmät tai liittää yhteen otto- ja syöttöjärjestelmän ja yhdysputken edellyttäen, että kyseisessä pisteessä on käytössä verkonkäyttäjien varausjärjestelmä;

11.	’suurella hintaportaalla’ kullekin yhteenliitäntäpisteelle ja vakioidulle kapasiteettituotteelle määriteltyä kiinteää tai vaihtelevaa määrää;

12.	’yli-ilmoituksella’ ilmoitusten jättämisen vähimmäisvaatimukset täyttävien verkonkäyttäjien oikeutta pyytää keskeytyvää kapasiteettia mihin aikaan päivästä tahansa jättämällä ilmoitus, joka kasvattaa niiden ilmoitusten kokonaismäärän niiden sovittua kapasiteettia suuremmaksi;

13.	’rajahinnalla’ huutokaupassa hyväksyttävää pohjahintaa;

14.	’pienellä hintaportaalla’ kullekin yhteenliitäntäpisteelle ja vakioidulle kapasiteettituotteelle määriteltyä kiinteää tai vaihtelevaa määrää, joka on pienempi kuin suuri hintaporras;

15.	’vakioidulla kapasiteettituotteella’ tiettyä siirtokapasiteetin määrää tietyn ajan kuluessa tietyssä yhteenliitäntäpisteessä;

16.	’yhtenäisen hinnan huutokaupalla’ huutokauppaa, jossa verkonkäyttäjä tekee yhden ainoan tarjouskierroksen aikana tarjouksen hinnasta ja määrästä ja kaikki kapasiteettia saaneet verkonkäyttäjät maksavat alinta hyväksyttyä tarjousta vastaavan hinnan;

17.	’virtuaalisella yhteenliitäntäpisteellä’ kahta tai useampaa yhteenliitäntäpistettä, jolla liitetään yhteen samat kaksi vierekkäistä otto- ja syöttöjärjestelmää yhdistelmäksi yksittäisen kapasiteettipalvelun tarjontaa varten;

18.	’päivänsisäisellä kapasiteetilla’ kapasiteettia, joka asetetaan tarjolle ja jaetaan kyseistä päivää varten pidettävän seuraavan vuorokauden kapasiteettia koskevan huutokaupan sulkemisen jälkeen.

II   LUKU

YHTEISTYÖPERIAATTEET

4 artikla

Ylläpidon koordinointi

Jos putkiston taikka siirtoverkon osan ylläpito vaikuttaa siihen, kuinka paljon siirtokapasiteettia voidaan asettaa tarjolle yhteenliitäntäpisteissä, siirtoverkonhaltijan (-haltijoiden) on tehtävä vierekkäisen siirtoverkonhaltijan (-haltijoiden) kanssa kaikilta osin yhteistyötä osapuolten ylläpitosuunnitelmien suhteen, jotta potentiaalisiin kaasuvirtoihin ja potentiaaliseen kapasiteettiin kohdistuisi yhteenliitäntäpisteessä mahdollisimman pieni vaikutus.

5 artikla

Viestinnän vakioiminen

1.   Siirtoverkonhaltijoiden on koordinoitava sitä, kuinka pannaan täytäntöön vakioidut viestintämenettelyt, koordinoidut tietojärjestelmät sekä yhteensopiva sähköinen online-tiedonvaihto, kuten yhteiset tietojen vaihdon formaatit ja protokollat, sekä sovittava kyseisten tietojen käsittelyyn sovellettavista periaatteista.

2.   Vakioituihin viestintämenettelyihin kuuluvat erityisesti menettelyt, jotka liittyvät verkonkäyttäjien pääsyyn siirtoverkonhaltijoiden huutokauppajärjestelmään tai vastaavaan varausjärjestelmään, sekä toimitettujen huutokauppatietojen tarkastelu. Tietojen vaihdon ajankohdan ja vaihdettavien tietojen sisällön on oltava III luvun säännösten mukaisia.

3.   Siirtoverkonhaltijoiden hyväksymiin vakioituihin viestintämenettelyihin on sisällyttävä täytäntöönpanosuunnitelma ja sen soveltamisaika, joiden on oltava linjassa 27 artiklassa kuvattujen varausjärjestelmien kehittämisen kanssa. Siirtoverkonhaltijoiden on varmistettava kaupallisesti arkaluonteisten tietojen luottamuksellisuus.

6 artikla

Kapasiteetin laskeminen ja maksimointi

1.   Verkonkäyttäjien saataville on asetettava mahdollisimman suuri tekninen kapasiteetti ottaen huomioon järjestelmän eheys ja turvallisuus ja sen verkkotoimintojen tehokkuus.

a)

Tarjolle asetettavan eriyttämättömän kapasiteetin maksimoimiseksi teknisen kapasiteetin optimoinnin kautta siirtoverkonhaltijoiden on toteutettava yhteenliitäntäpisteissä seuraavat toimenpiteet, asettaen etusijalle ne yhteenliitäntäpisteet, joissa on asetuksen (EY) N:o 715/2009 liitteessä I olevan 2.2.3 kohdan 1 alakohdan nojalla sopimusperusteista ylikuormitusta: 4 päivänä helmikuuta 2015 siirtoverkonhaltijoiden on laadittava yhteinen menetelmä ja esitettävä siinä yksittäiset toimenpiteet, jotka asianomaisten siirtoverkonhaltijoiden on toteutettava vaaditun optimoinnin saavuttamiseksi, sekä sovellettava kyseistä menetelmää: 1) yhteiseen menetelmään on sisällyttävä teknisiä kapasiteetteja koskeva perusteellinen analyysi, joka kattaa myös mahdolliset tekniseen kapasiteettiin liittyvät ristiriitaisuudet yhteenliitäntäpisteen eri puolten välillä, sekä eriyttämättömän kapasiteetin tarjolle asetettavan määrän maksimoimiseksi tarvittavat erityistoimet ja niiden yksityiskohtainen aikataulu – mukaan luettuina mahdolliset vaikutukset sekä kustannusten kattamiseksi ja sääntelyjärjestelmän mukauttamiseksi tarvittavat viranomaisluvat. Kyseiset erityistoimet eivät saa vaikuttaa haitallisesti tarjolle asetetun kapasiteetin määrään asianomaisten järjestelmien muissa tärkeissä kohdissa tai sellaisiin jakeluverkostoihin yhteydessä olevissa kohdissa, jotka ovat tärkeitä loppukäyttäjiä koskevan toimitusvarmuuden kannalta, kuten niissä, jotka ovat yhteydessä varastointilaitoksiin, nesteytetyn maakaasun vastaanottoasemiin tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 994/2010 (5) määriteltyihin suojattuihin asiakkaisiin. Tässä perusteellisessa analyysissä olisi otettava huomioon asetuksen (EY) N:o 715/2009 8 artiklan mukaisessa unionin laajuisessa kymmenvuotisessa verkon kehittämissuunnitelmassa, kansallisissa investointisuunnitelmissa, sovellettaviin kansallisiin lakeihin perustuvissa velvoitteissa ja mahdollisissa muissa asiaa koskevissa sopimusperusteisissa velvoitteissa tehdyt oletukset; 2) asianomaisten siirtoverkonhaltijoiden on sovellettava teknisen kapasiteetin uudelleenlaskennassa dynaamista lähestymistapaa, tarvittaessa yhdessä asetuksen (EY) N:o 715/2009 liitteessä I olevan 2.2.2 kohdan 2 alakohdan perusteella lisäkapasiteettiin sovellettavan dynaamisen laskentatavan kanssa, ja määriteltävä tällöin yhteisesti, mikä on kullekin yhteenliitäntäpisteelle uudelleenlaskennan tarkoituksenmukainen suoritustiheys, ja otettava huomioon sen erityispiirteet; 3) vierekkäisten siirtoverkonhaltijoiden on otettava yhteiseen menetelmään mukaan muut siirtoverkonhaltijat, joihin yhteenliitäntäpiste erityisesti vaikuttaa; 4) siirtoverkonhaltijoiden on teknistä kapasiteettia uudelleen laskiessaan otettava huomioon mahdolliset tiedot, joita verkon käyttäjät toimittavat odotettavissa olevista tulevista kaasuvirroista.

b)

Siirtoverkonhaltijoiden on arvioitava yhteisesti ainakin seuraavat parametrit ja tarvittaessa mukautettava niitä: 1) painesitoumukset; 2) kaikki asiaan liittyvät kysyntä- ja tarjontaskenaariot, mukaan luettuina yksityiskohtaiset tiedot ilmastoa koskevista vertailuolosuhteista ja ääriskenaarioihin liittyvistä verkkokonfiguraatioista; 3) lämpöarvo.

2.   Jos teknisen kapasiteetin optimoinnista aiheutuu kustannuksia siirtoverkonhaltijoille, erityisesti siirtoverkonhaltijoihin epätasaisesti yhteenliitäntäpisteen jommallakummalla puolella vaikuttavia kustannuksia, siirtoverkonhaltijoiden on voitava veloittaa korvaus kyseisistä tosiasiallisesti aiheutuneista kustannuksista asianomaisten sääntelyviranomaisten asetuksen (EY) N:o 715/2009 13 artiklan tai direktiivin 2009/73/EY 42 artiklan mukaisesti vahvistaman sääntelykehyksen kautta. Tällöin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 713/2009 8 artiklan 1 kohtaa.

3.   Kansallisten sääntelyviranomaisten on tarvittaessa kuultava verkonkäyttäjiä käytetystä laskentamenetelmästä ja yhteisestä toimintamallista.

4.   Yhteenliitäntäpisteissä 1 kohdan mukaisen prosessin tuloksena tarjolle asetetussa eriyttämättömän kapasiteetin määrässä tapahtuneet muutokset on ilmoitettava asetuksen (EY) N:o 715/2009 liitteessä I olevan 2.2.1 kohdan 2 alakohdan mukaisesti julkaistavassa viraston raportissa.

7 artikla

Tietojen vaihto vierekkäisten siirtoverkonhaltijoiden välillä

1.   Vierekkäisten siirtoverkonhaltijoiden on vaihdettava keskenään säännöllisesti tietoja asianomaisten yhteenliitäntäpisteiden osalta tehdyistä ilmoituksista, uudelleenilmoituksista, täsmäytyksistä ja vahvistuksista.

2.   Vierekkäisten siirtoverkonhaltijoiden on vaihdettava tietoja omien siirtoverkkojensa ylläpidosta edesauttaakseen yhteenliitäntäpisteiden teknistä käyttöä koskevaa päätöksentekoprosessia. Siirtoverkonhaltijoiden välisen tietojen vaihdon menettelyistä olisi määrättävä asianomaisessa yhteenliitäntäsopimuksessa.

III   LUKU

KIINTEÄN KAPASITEETIN JAKAMINEN

8 artikla

Jakomenetelmä

1.   Kapasiteetin jakamiseen yhteenliitäntäpisteissä on käytettävä huutokauppoja.

2.   Kaikissa yhteenliitäntäpisteissä on sovellettava samaa huutokauppamallia. Huutokauppaprosessit on käynnistettävä kaikkien asiaan liittyvien yhteenliitäntäpisteiden osalta samanaikaisesti. Kapasiteetti on jaettava jokaisessa yksittäiseen vakioituun kapasiteettituotteeseen liittyvässä huutokauppaprosessissa riippumattomasti kaikista muista huutokauppaprosesseista lukuun ottamatta tapauksia, joissa jaetaan kilpailevaa kapasiteettia asiassa suoraan osallisina olevien siirtoverkonhaltijoiden suostumuksella ja toimivaltaisen kansallisen sääntelyviranomaisen hyväksymänä.

3.   Vakioitujen kapasiteettituotteiden on noudatettava loogista järjestystä, jonka mukaan ensimmäiseksi asetetaan tarjolle vuosikapasiteettia koskevat tuotteet ja sen jälkeen seuraavaksi pisimmän ajan kapasiteettia koskevat tuotteet saman ajanjakson kuluessa tapahtuvaa käyttöä varten. Tämän asetuksen 11–15 artiklassa säädetyt huutokaupat on porrastettava edellä mainitun periaatteen mukaisesti.

4.   Jäljempänä 9 artiklassa annettuja vakioituja kapasiteettituotteita koskevia sääntöjä ja 11–15 artiklassa annettuja huutokauppasääntöjä sovelletaan eriyttämättömään kapasiteettiin ja eriytettyyn kapasiteettiin yhteenliitäntäpisteessä.

5.   Tietyn yksittäisen huutokaupan osalta kyseeseen tulevien vakioitujen kapasiteettituotteiden saatavuudesta on ilmoitettava 11–15 artiklan ja huutokauppakalenterin mukaisesti.

6.   Kussakin yhteenliitäntäpisteessä on siirrettävä teknisestä kapasiteetista sivuun vähintään 20 prosenttia ja asetettava se tarjolle 7 kohdan mukaisesti edellyttäen, että tämän asetuksen tullessa voimaan käytettävissä olevaa kapasiteettia on vähintään sivuun siirrettyä teknistä kapasiteettia vastaava määrä. Jos käytettävissä olevaa kapasiteettia on tämän asetuksen tullessa voimaan vähemmän kuin sivuun siirretyn teknisen kapasiteetin määrä, käytettävissä oleva kapasiteetti on siirrettävä sivuun kokonaisuudessaan. Tämä kapasiteetti on asetettava tarjolle 7 kohdan b alakohdan mukaisesti, kun taas mahdollinen muu sivuun siirretty kapasiteetti on asetettava tarjolle 7 kohdan a alakohdan mukaisesti.

7.   Kaikki 6 kohdan nojalla sivuun siirretty kapasiteetti on asetettava tarjolle, ja tällöin on noudatettava seuraavia säännöksiä:

a)

kussakin yhteenliitäntäpisteessä asetetaan tarjolle vähintään 10 prosenttia teknisestä kapasiteetista aikaisintaan sellaisen 11 artiklassa säädetyn, kerran vuodessa pidettävän vuosikapasiteettihuutokaupan ajankohtana, joka pidetään huutokauppakalenterin mukaisesti asianomaisen maakaasuvuoden alkua edeltävän viidennen maakaasuvuoden aikana; sekä

b)

kussakin yhteenliitäntäpisteessä asetetaan tarjolle toinen vähintään 10 prosenttia teknisestä kapasiteetista vastaava määrä ensimmäisen kerran aikaisintaan sellaisen 12 artiklassa säädetyn kerran vuodessa pidettävän neljännesvuosikapasiteettihuutokaupan ajankohtana, joka pidetään huutokauppakalenterin mukaisesti asianomaisen maakaasuvuoden alkua edeltävän maakaasuvuoden aikana.

8.   Kun kyse on uudesta kapasiteetista, kussakin yhteenliitäntäpisteessä on siirrettävä teknisestä kapasiteetista sivuun vähintään 10 prosenttia ja asetettava se tarjolle aikaisintaan sellaisen 12 artiklassa säädetyn kerran vuodessa pidettävän neljännesvuosikapasiteettihuutokaupan ajankohtana, joka pidetään huutokauppakalenterin mukaisesti asianomaisen maakaasuvuoden alkua edeltävän maakaasuvuoden aikana.

9.   Edellä 6 ja 8 kohdassa tarkoitetun sivuun siirrettävän kapasiteetin tarkan määrän vahvistaminen edellyttää kunkin yhteenliitäntäpisteen osalta sidosryhmien kuulemista, siirtoverkonhaltijoiden välistä yhdenmukaistamista ja kansallisten sääntelyviranomaisten antamaa hyväksyntää. Kansallisten sääntelyviranomaisten on pohdittava erityisesti suurempien kapasiteettiosuuksien siirtämistä sivuun lyhyemmäksi ajaksi toimitusketjun loppupään markkinoiden sulkemisen estämiseksi.

9 artikla

Vakioidut kapasiteettituotteet

1.   Siirtoverkonhaltijoiden on asetettava tarjolle vuotuisia, neljännesvuotuisia, kuukausittaisia, vuorokautisia ja päivänsisäisiä vakioituja kapasiteettituotteita.

2.   Vakioidut vuosikapasiteettituotteet muodostuvat kapasiteetista, jota verkonkäyttäjä voi hakea tietyn määrän kaikille tietyn maakaasuvuoden (alkaa 1 päivänä lokakuuta) kaasutoimituspäiville.

3.   Vakioidut neljännesvuosikapasiteettituotteet muodostuvat kapasiteetista, jota verkonkäyttäjä voi hakea tietyn määrän kaikille tietyn neljännesvuoden (alkaen 1 päivästä lokakuuta, 1 päivästä tammikuuta, 1 päivästä huhtikuuta ja 1 päivästä heinäkuuta) kaasutoimituspäiville.

4.   Vakioidut kuukausikapasiteettituotteet muodostuvat kapasiteetista, jota verkonkäyttäjä voi hakea tietyn määrän kaikille tietyn kalenterikuukauden (alkaen kunkin kuukauden ensimmäisestä päivästä) kaasutoimituspäiville.

5.   Vakioidut vuorokausikapasiteettituotteet muodostuvat kapasiteetista, jota verkonkäyttäjä voi hakea tietyn määrän yhdelle kaasutoimituspäivälle.

6.   Vakioidut päivänsisäistä kapasiteettia koskevat tuotteet muodostuvat kapasiteetista, jota verkonkäyttäjä voi hakea tietyn määrän tietyn kaasutoimituspäivän sisällä olevasta alkamisajankohdasta saman kaasutoimituspäivän loppuun asti ulottuvalle ajalle.

10 artikla

Käytettävä kapasiteettiyksikkö

Tarjolle asetettu kapasiteetti on ilmaistava energiayksikköinä aikayksikköä kohden. Käytetään seuraavia yksikköjä: kWH/h ja kWh/d. Käytettäessä yksikkönä kWh/d oletetaan, että virtausnopeus on sama koko kaasutoimituspäivän ajan.

11 artikla

Kerran vuodessa pidettävät vuosikapasiteettihuutokaupat

1.   Vuosikapasiteettihuutokaupat pidetään kerran vuodessa.

2.   Kapasiteetti kutakin vakioitua vuosikapasiteettituotetta varten on huutokaupattava kerran vuodessa pidettävällä vuosikapasiteettihuutokaupalla käyttäen ascending clock -huutokaupan algoritmia 17 artiklan mukaisesti.

3.   Huutokauppaprosessissa saa asettaa tarjolle kapasiteettia enintään seuraaviksi 15 vuodeksi.

4.   Kerran vuodessa pidettävien vuosikapasiteettihuutokauppojen on alettava kunkin vuoden maaliskuun ensimmäisenä maanantaina, jollei huutokauppakalenterissa muuta ilmoiteta.

5.   Kerran vuodessa pidettävän vuosikapasiteettihuutokaupan aikana verkonkäyttäjien on vakioitujen kapasiteettituotteiden hakemiseksi voitava osallistua kunkin yhteenliitäntäpisteen osalta yhteen tai useampaan kilpailevaan huutokauppaan.

6.   Kerran vuodessa pidettävän vuosikapasiteettihuutokaupan aikana tarjolle asetettavan kapasiteetin on oltava

Jossa:

A	on siirtoverkonhaltijan tekninen kapasiteetti kultakin vakioidulta kapasiteettituotteelta;
B	on kerran vuodessa pidettävillä huutokaupoilla, joissa asetetaan tarjolle kapasiteetti seuraaviksi viideksi vuodeksi, 8 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti sivuun siirretty teknisen kapasiteetin (A) määrä; ja kerran vuodessa pidettävillä huutokaupoilla, jotka koskevat seuraavien viiden vuoden jälkeisen ajan kapasiteettia, 8 artiklan 7 kohdan mukaisesti sivuun siirretty teknisen kapasiteetin (A) määrä;
C	on aikaisemmin myyty tekninen kapasiteetti mukautettuna kapasiteetilla, joka asetetaan uudelleen tarjolle sovellettavien ylikuormituksen hallintamenettelyjen mukaisesti;
D	on mahdollinen kyseisen vuoden lisäkapasiteetti.

7.   Tarjolle asetettava kapasiteetti voi olla joko eriyttämätöntä kapasiteettia tai eriytettyä kapasiteettia 19 artiklan mukaisesti. Tätä sovelletaan myös 12–15 kohdassa kuvattuihin kaikkiin muihin huutokauppoihin.

8.   Siirtoverkonhaltijoiden on ilmoitettava verkonkäyttäjille kullekin vuodelle tarjolle asetettavan teknisen kapasiteetin määrä kuukautta ennen kerran vuodessa pidettävän vuosikapasiteettihuutokaupan alkua. Lisäksi siirtoverkonhaltijoiden on ilmoitettava verkonkäyttäjille, tuleeko lisäkapasiteettia mahdollisesti saataville.

9.   Kunkin huutokaupan tarjouskierrokset on järjestettävä klo 8.00 ja 17.00 UTC välillä (talviaika) tai klo 7.00 ja 16.00 UTC välillä (kesäaika) kaikkina asianomaisina kaasutoimituspäivinä. Tarjouskierrokset on avattava ja suljettava saman kaasutoimituspäivän aikana, kuten 17 artiklan 2 kohdassa tarkennetaan.

10.   Huutokaupan jakotulos on julkaistava niin pian kuin se on kohtuudella mahdollista ja viimeistään seuraavana työpäivänä tarjouskierroksen sulkemisen jälkeen samanaikaisesti kaikille huutokauppaan osallistuville yksittäisille verkonkäyttäjille.

11.   Markkinoilla on julkaistava kootusti tiedot huutokaupan tuloksista.

12 artikla

Kerran vuodessa pidettävät neljännesvuosikapasiteettihuutokaupat

1.   Neljännesvuosikapasiteettihuutokauppa pidetään kerran vuodessa.

2.   Kapasiteetti kutakin vakioitua neljännesvuosikapasiteettituotetta varten on huutokaupattava kerran vuodessa pidettävällä neljännesvuosikapasiteettihuutokaupalla käyttäen ascending clock -huutokaupan algoritmia 17 artiklan mukaisesti.

3.   Jokaisena maakaasuvuotena on kapasiteetti seuraavan maakaasuvuoden kutakin neljännesvuotta varten, ensimmäisestä vuosineljänneksestä (loka–joulukuu) viimeiseen vuosineljännekseen (heinä–syyskuu), huutokaupattava kerran vuodessa pidettävällä neljännesvuosikapasiteettihuutokaupalla.

4.   Kerran vuodessa pidettävän neljännesvuosikapasiteettihuutokaupan aikana verkonkäyttäjien on vakioitujen neljännesvuosikapasiteettituotteiden hakemiseksi voitava osallistua kunkin yhteenliitäntäpisteen osalta yhdestä neljään samanaikaiseen huutokauppaan.

5.   Vuosittain pidettävien neljännesvuosikapasiteettihuutokauppojen on alettava kunkin vuoden kesäkuun ensimmäisenä maanantaina, jollei huutokauppakalenterissa muuta ilmoiteta.

6.   Kerran vuodessa pidettävässä neljännesvuosikapasiteettihuutokaupassa tarjolle asetettavan kapasiteetin on oltava

Jossa:

A	on siirtoverkonhaltijan tekninen kapasiteetti kultakin vakioidulta kapasiteettituotteelta;
C	on aikaisemmin myyty tekninen kapasiteetti mukautettuna kapasiteetilla, joka asetetaan uudelleen tarjolle sovellettavien ylikuormituksen hallintamenettelyjen mukaisesti;
D	on mahdollinen kyseisen vuosineljänneksen lisäkapasiteetti.

7.   Siirtoverkonhaltijoiden on ilmoitettava verkonkäyttäjille kullekin vuosineljännekselle tarjolle asetettavan kapasiteetin määrä kaksi viikkoa ennen kyseisen kerran vuodessa pidettävän neljännesvuosikapasiteettihuutokaupan alkua. Lisäksi siirtoverkonhaltijoiden on ilmoitettava verkonkäyttäjille, tuleeko lisäkapasiteettia mahdollisesti saataville.

8.   Kunkin huutokaupan tarjouskierrokset on järjestettävä klo 8.00 ja 17.00 UTC välillä (talviaika) tai klo 7.00 ja 16.00 UTC välillä (kesäaika) kaikkina asianomaisina kaasutoimituspäivinä. Tarjouskierrokset on avattava ja suljettava saman kaasutoimituspäivän aikana, kuten 17 artiklan 2 kohdassa tarkennetaan.

9.   Huutokaupan jakotulos on julkaistava niin pian kuin se on kohtuudella mahdollista ja viimeistään seuraavana työpäivänä tarjouskierroksen sulkemisen jälkeen samanaikaisesti kaikille huutokauppaan osallistuville yksittäisille verkonkäyttäjille.

10.   Markkinoilla on julkaistava kootusti tiedot huutokaupan tuloksista.

13 artikla

Kuukausikapasiteettihuutokaupat

1.   Kuukausikapasiteettihuutokaupat pidetään kerran kuukaudessa.

2.   Kapasiteetti kutakin vakioitua kuukausikapasiteettituotetta varten on huutokaupattava kuukausikapasiteettihuutokaupalla käyttäen ascending clock -huutokaupan algoritmia 17 artiklan mukaisesti. Joka kuukausi on huutokaupattava standardoitu kuukausikapasiteettituote seuraavaa kalenterikuukautta varten.

3.   Kuukausikapasiteettihuutokaupan aikana verkonkäyttäjien on voitava hakea yhtä vakioitua kuukausikapasiteettituotetta.

4.   Seuraavaa vakioitua kuukausikapasiteettituotetta varten pidettävien kuukausikapasiteettihuutokauppojen alkamispäivän on oltava aina kuukauden kolmas maanantai, jollei huutokauppakalenterissa toisin ilmoiteta.

5.   Kuukausikapasiteettihuutokaupassa tarjolle asetettavan kapasiteetin on oltava kunakin kuukautena

Jossa:

A	on siirtoverkonhaltijan tekninen kapasiteetti kultakin vakioidulta kapasiteettituotteelta;
C	on aikaisemmin myyty tekninen kapasiteetti mukautettuna kapasiteetilla, joka asetetaan uudelleen tarjolle sovellettavien ylikuormituksen hallintamenettelyjen mukaisesti;
D	on mahdollinen kyseisen kuukauden lisäkapasiteetti.

6.   Siirtoverkonhaltijoiden on ilmoitettava verkonkäyttäjille seuraavassa kuukausikapasiteettihuutokaupassa tarjolle asetettavan kapasiteetin määrä viikkoa ennen huutokaupan alkua. Lisäksi siirtoverkonhaltijoiden on ilmoitettava verkonkäyttäjille, tuleeko lisäkapasiteettia mahdollisesti saataville.

7.   Kunkin huutokaupan tarjouskierrokset on järjestettävä klo 8.00 ja 17.00 UTC välillä (talviaika) tai klo 7.00 ja 16.00 UTC välillä (kesäaika) kaikkina asianomaisina kaasutoimituspäivinä. Tarjouskierrokset on avattava ja suljettava saman kaasutoimituspäivän aikana, kuten 17 artiklan 2 kohdassa tarkennetaan.

8.   Huutokaupan jakotulos on julkaistava niin pian kuin se on kohtuudella mahdollista ja viimeistään seuraavana työpäivänä tarjouskierroksen sulkemisen jälkeen samanaikaisesti kaikille huutokauppaan osallistuville yksittäisille verkonkäyttäjille.

9.   Markkinoilla on julkaistava kootusti tiedot huutokaupan tuloksista.

14 artikla

Seuraavan vuorokauden kapasiteettia koskevat huutokaupat

1.   Seuraavan vuorokauden kapasiteettia koskevat huutokaupat pidetään kerran päivässä.

2.   Joka päivä on huutokaupattava seuraavaa kaasutoimituspäivää varten vakioitu kapasiteettituote seuraavan vuorokauden kapasiteettia koskevalla huutokaupalla.

3.   Kapasiteetti kutakin vakioitua vuorokausikapasiteettituotetta varten on huutokaupattava seuraavan vuorokauden kapasiteettia koskevalla huutokaupalla käyttäen yhtenäisen hinnan huutokaupan algoritmia 18 artiklan mukaisesti. Jokaisena päivänä on huutokaupattava vakioitu vuorokausikapasiteettituote seuraavaa kaasutoimituspäivää varten.

4.   Seuraavan vuorokauden kapasiteettia koskevan huutokaupan aikana verkonkäyttäjien on voitava hakea kapasiteettia yhden vakioidun vuorokausikapasiteettituotteen osalta.

5.   Tarjouskierrokset on avattava joka päivä klo 15.30 UTC (talviaika) tai klo 14.30 UTC (kesäaika).

6.   Vakioitua vuorokausikapasiteettituotetta koskeva kapasiteettitarjous seuraavan vuorokauden kapasiteettia koskevaa huutokauppaa varten on käsiteltävä seuraavasti: jättäminen, takaisin vetäminen tai muuttaminen klo 15.30–16.00 UTC (talviaika) tai klo 14.30–15.00 UTC (kesäaika).

7.   Seuraavan vuorokauden kapasiteettia koskevassa huutokaupassa tarjolle asetettavan kapasiteetin on oltava kunakin päivänä

Jossa:

A	on siirtoverkonhaltijan tekninen kapasiteetti kultakin vakioidulta kapasiteettituotteelta;
C	on aikaisemmin myyty tekninen kapasiteetti mukautettuna kapasiteetilla, joka asetetaan uudelleen tarjolle sovellettavien ylikuormituksen hallintamenettelyjen mukaisesti;
D	on mahdollinen kyseisen vuorokauden lisäkapasiteetti.

8.   Siirtoverkonhaltijoiden on ilmoitettava verkonkäyttäjille seuraavassa seuraavan vuorokauden kapasiteettia koskevassa huutokaupassa tarjolle asetettavan kapasiteetin määrä samaan aikaan kuin tarjouskierros avataan. Lisäksi siirtoverkonhaltijoiden on ilmoitettava verkonkäyttäjille, tuleeko lisäkapasiteettia mahdollisesti saataville.

9.   Huutokaupan jakotulos on julkaistava viimeistään 30 minuutin kuluttua tarjouskierroksen sulkemisesta samanaikaisesti kaikille huutokauppaan osallistuville yksittäisille verkonkäyttäjille.

10.   Markkinoilla on julkaistava kootusti tiedot huutokaupan tuloksista.

15 artikla

Päivänsisäistä kapasiteettia koskevat huutokaupat

1.   Jos kapasiteettia asetetaan tarjolle, päivänsisäistä kapasiteettia koskeva huutokauppa on pidettävä tunnin välein kaasutoimituspäivänä käyttäen yhtenäisen hinnan huutokaupan algoritmia 18 artiklan mukaisesti.

2.   Ensimmäinen tarjouskierros on avattava välittömästi ensimmäisen tunnin kuluessa viimeisimmän seuraavan vuorokauden kapasiteettia koskevan huutokaupan tulosten julkaisemisesta (mukaan luettuna keskeytyvä kapasiteetti, jos asetettu tarjolle) 14 artiklan mukaisesti. Ensimmäinen tarjouskierros suljetaan klo 1.30 UTC (talviaika) tai klo 0.30 UTC (kesäaika) ennen kyseessä olevaa kaasutoimituspäivää. Menestyneitä tarjouksia koskevan jaon on oltava voimassa klo 5.00:sta UTC (talviaika) tai klo 4.00:sta UTC (kesäaika) alkaen kyseessä olevana kaasutoimituspäivänä.

3.   Viimeinen tarjouskierros on suljettava klo 0.30 UTC (talviaika) tai klo 23.30 UTC (kesäaika) kyseessä olevana kaasutoimituspäivänä.

4.   Verkonkäyttäjillä on oltava oikeus tehdä, vetää takaisin tai muuttaa tarjouksia kunkin tarjouskierroksen avaamisesta saman tarjouskierroksen sulkemiseen.

5.   Asianomaisen kaasutoimituspäivän kunakin tuntina kapasiteetti, joka on tehollista kyseisenä tuntina + 4, on huutokaupattava päivänsisäisenä kapasiteettina.

6.   Jokainen tarjouskierros on avattava aina kunkin tunnin alkaessa kyseessä olevana kaasutoimituspäivänä.

7.   Kunkin tarjouskierroksen on kestettävä 30 minuuttia tarjouskierroksen avaamisesta.

8.   Päivänsisäistä kapasiteettia koskevassa huutokaupassa tarjolle asetettavan kapasiteetin on oltava kunakin tuntina

Jossa:

A	on siirtoverkonhaltijan tekninen kapasiteetti kultakin vakioidulta kapasiteettituotteelta;
C	on aikaisemmin myyty tekninen kapasiteetti mukautettuna kapasiteetilla, joka asetetaan uudelleen tarjolle sovellettavien ylikuormituksen hallintamenettelyjen mukaisesti;
D	on mahdollinen lisäkapasiteetti.

9.   Siirtoverkonhaltijoiden on julkaistava tarjolla oleva päivänsisäisen kiinteän kapasiteetin käytettävissä oleva määrä viimeisimmän seuraavan vuorokauden kapasiteettia koskevan huutokaupan sulkemisen jälkeen ja 21 artiklan 9 kohdan mukaisesti.

10.   Siirtoverkonhaltijoiden on taattava seuraavan vuorokauden kapasiteettia koskevassa huutokaupassa tarjouksen tekeville verkonkäyttäjille mahdollisuus, että näiden asianmukaiset mutta hylätyt tarjoukset siirretään automaattisesti seuraavaan päivänsisäistä kapasiteettia koskevaan huutokauppaan.

11.   Kapasiteetti on jaettava 30 minuutin kuluessa tarjouskierroksen sulkemisesta edellyttäen, että tarjoukset on hyväksytty ja että siirtoverkonhaltija hoitaa jakoprosessin.

12.   Huutokaupan tulokset on asetettava samanaikaisesti kaikkien yksittäisten verkonkäyttäjien saataville.

13.   Markkinoilla on julkaistava kootusti tiedot huutokaupan tuloksista ainakin jokaisen vuorokauden lopussa.

16 artikla

Huutokauppa-algoritmit

1.   Jos huutokaupan aikana asetetaan tarjolle useita vakioituja kapasiteettituotteita, asianomaista jaon algoritmia sovelletaan erikseen kuhunkin vakioituun kapasiteettituotteeseen sitä jaettaessa. Huutokauppa-algoritmia sovellettaessa on eri vakioituihin kapasiteettituotteisiin liittyviä tarjouksia tarkasteltava toisistaan riippumattomasti.

2.   Kerran vuodessa pidettävissä vuosikapasiteettia koskevissa huutokaupoissa, kerran vuodessa pidettävissä neljännesvuosikapasiteettia koskevissa huutokaupoissa ja kuukausikapasiteettia koskevissa huutokaupoissa on sovellettava ascending clock -huutokaupan algoritmia, joka käsittää monta tarjouskierrosta, kuten 17 artiklassa säädetään.

3.   Seuraavan vuorokauden kapasiteettia koskevissa huutokaupoissa ja päivänsisäistä kapasiteettia koskevissa huutokaupoissa on sovellettava yhtenäisen hinnan huutokaupan algoritmia, joka käsittää yhden tarjouskierroksen, 18 artiklan mukaisesti

17 artikla

Ascending clock -huutokaupan algoritmi

1.   Ascending clock -huutokaupoissa verkonkäyttäjien on voitava tehdä tarjouksia määrästä nousevilla hinnoilla, jotka ilmoitetaan peräkkäisillä tarjouskierroksilla, alkaen rajahinnasta P0.

2.   Ensimmäisen tarjouskierroksen, johon liittyvä hinta on yhtä suuri kuin rajahinta P0, on kestettävä kolme tuntia. Sitä seuraavien tarjouskierrosten on kestettävä yksi tunti. Tarjouskierrosten välillä on oltava aikaa yksi tunti.

3.   Tarjouksessa on ilmoitettava

a)	kapasiteettia hakevan verkonkäyttäjän tunnistetiedot;

b)	asianomainen yhteenliitäntäpiste ja virtauksen suunta;

c)	vakioitu kapasiteettituote, jonka osalta kapasiteettia haetaan;

d)	vakioitua kapasiteettituotetta vastaava kapasiteettimäärä kutakin hintaporrasta kohden;

e)	tuote, jota haetaan.

4.   Tarjousta on pidettävä asianmukaisena, jos sen on jättänyt verkonkäyttäjä ja jos se on kaikkien tämän artiklan säännösten mukainen.

5.   Verkonkäyttäjien huutokauppaan osallistumisen edellytyksenä on, että määrää koskeva tarjous tehdään ensimmäisellä tarjouskierroksella.

6.   Siirtoverkonhaltijoiden on taattava verkonkäyttäjille mahdollisuus tehdä tarjous automaattisesti millä tahansa hintaportaalla.

7.   Kun tarjouskierros on suljettu, asianmukaisten tarjousten muutoksia, takaisin vetämisiä tai variaatioita ei saa hyväksyä. Kaikista asianmukaisista tarjouksista tulee sitoumuksia, joiden perusteella verkonkäyttäjän on varattava kapasiteettia kullakin ilmoitetulla hinnalla pyytämänsä määrä edellyttäen, että huutokaupan selvityshinta on asianomaisella tarjouskierroksella ilmoitettu hinta.

8.   Verkonkäyttäjän millä tahansa tarjouskierroksella tarjoaman määrän on oltava yhtä suuri tai pienempi kuin kyseisessä huutokaupassa tarjolle asetetun kapasiteetin määrä. Verkonkäyttäjän tiettyyn hintaan tarjoaman määrän on oltava yhtä suuri tai pienempi kuin kyseisen verkonkäyttäjän edellisellä kierroksella tarjoama määrä lukuun ottamatta tilanteita, joissa sovelletaan 16 kohtaa.

9.   Tarjouksia voidaan jättää, muuttaa ja vetää takaisin vapaasti tarjouskierroksen aikana edellyttäen, että tarjoukset ovat 8 kohdan mukaisia. Asianmukaiset tarjoukset pysyvät voimassa, kunnes niitä muutetaan tai ne vedetään takaisin.

10.   Kullekin yhteenliitäntäpisteelle ja kullekin vakioidulle kapasiteettituotteelle on määriteltävä suuri hintaporras ja pieni hintaporras, ja ne on julkaistava ennen kyseistä huutokauppaa. Pieni hintaporras on asetettava sellaiseksi, että korotus jollakin pienen hintaportaan kerrannaisella on yhtä suuri kuin korotus suurella hintaportaalla.

11.   Suurta hintaporrasta määriteltäessä on huutokauppaprosessi pyrittävä saamaan niin lyhytaikaiseksi kuin se kohtuudella on mahdollista. Pientä hintaporrasta määriteltäessä on myymättä olevan kapasiteetin määrä pyrittävä saamaan niin pieneksi kuin kohtuudella on mahdollista tilanteessa, jossa huutokauppa suljetaan rajahintaa korkeammalla hinnalla.

12.   Jos kaikkien verkonkäyttäjien yhteenlaskettu kysyntä on pienempi tai yhtä suuri kuin ensimmäisen tarjouskierroksen lopussa tarjolla olevan kapasiteetin määrä, huutokauppa on suljettava.

13.   Jos kaikkien verkonkäyttäjien yhteenlaskettu kysyntä on suurempi kuin ensimmäisen tarjouskierroksen tai jonkin myöhemmän tarjouskierroksen lopussa tarjolla olevan kapasiteetin määrä, on avattava uusi tarjouskierros, jolla hinta on yhtä suuri kuin edellisellä tarjouskierroksella sovellettu hinta korotettuna suurella hintaportaalla.

14.   Jos kaikkien verkonkäyttäjien yhteenlaskettu kysyntä on yhtä suuri kuin toisen tarjouskierroksen tai jonkin myöhemmän tarjouskierroksen lopussa tarjolla olevan kapasiteetin määrä, huutokauppa on suljettava.

15.   Jos ilmenee ensimmäinen hinnanalitus, hintaa on alennettava ja on avattava uusi tarjouskierros. Uudella tarjouskierroksella hinnan on oltava yhtä suuri kuin ensimmäistä hinnanalitusta edeltävällä tarjouskierroksella sovellettu hinta korotettuna pienellä hintaportaalla. Tämän jälkeen on avattava uusia tarjouskierroksia, joilla hintaa korotetaan pienen hintaportaan verran, kunnes kaikkien verkonkäyttäjien yhteenlaskettu kysyntä on pienempi tai yhtä suuri kuin tarjolle asetettu kapasiteetti, ja tällöin huutokauppa on suljettava.

16.   Verkonkäyttäjän ensimmäisellä pientä hintaporrasta soveltavalla tarjouskierroksella tarjoaman määrän on oltava yhtä suuri tai pienempi kuin määrä, jonka kyseinen verkonkäyttäjä tarjosi ensimmäistä hinnanalitusta edeltävällä tarjouskierroksella. Verkonkäyttäjän kaikilla pientä hintaporrasta soveltavilla tarjouskierroksilla tarjoaman määrän on oltava yhtä suuri tai suurempi kuin määrä, jonka kyseinen verkonkäyttäjä tarjosi sillä tarjouskierroksella, jolla ensimmäinen hinnanalitus tapahtui.

17.   Jos kaikkien verkonkäyttäjien yhteenlaskettu kysyntä on suurempi kuin tarjolle asetetun kapasiteetin määrä sellaisella tarjouskierroksella, jolla hinta on sama kuin ensimmäiseen hinnanalitukseen johtanut hinta vähennettynä yhdellä pienellä hintaportaalla, huutokauppa on suljettava. Selvityshinnan on oltava ensimmäiseen hinnanalitukseen johtanut hinta ja hyväksyttyjen tarjousten on oltava niitä, jotka jätettiin sillä alkuperäisellä tarjouskierroksella, jolla ensimmäinen hinnanalitus tapahtui.

18.   Kaikkien verkonkäyttäjien tietyssä huutokaupassa ilmaisema kysyntä on julkaistava yhdistetyssä muodossa niin pian kunkin tarjouskierroksen jälkeen kuin se on kohtuudella mahdollista.

19.   Huutokaupan selvityshinnaksi on katsottava viimeiselle tarjouskierrokselle, jolla huutokauppa suljetaan, ilmoitettu hinta lukuun ottamatta tapauksia, joissa sovelletaan 17 kohtaa.

20.   Kaikille verkonkäyttäjille, jotka ovat tehneet asianmukaisen määrää koskevan tarjouksen selvityshintaan, jaetaan kapasiteettia selvityshintaan heidän tarjoamansa määrän mukaisesti. Menestyneiden verkonkäyttäjien on maksettava asianomaisen huutokaupan selvityshinta, joka voi olla kiinteä tai vaihteleva, kuten 26 artiklan 2 kohdassa esitetään, sekä kaikki muut mahdolliset maksut, joita sovelletaan ajankohtana, jona niille jaettu kapasiteetti voidaan käyttää.

21.   Jokaisen huutokaupan sulkemisen jälkeen on julkaistava huutokaupan lopulliset tulokset, mukaan luettuina jaettujen kapasiteettien yhteismäärä ja selvityshinta. Menestyksekkäille verkonkäyttäjille on ilmoitettava niille jaetuista kapasiteettimääristä; käyttäjäkohtaiset tiedot ilmoitetaan ainoastaan asianomaisille.

22.   Jos ascending clock -huutokauppa ei ole päättynyt ennen seuraavan, samaa ajanjaksoa koskevan kapasiteettihuutokaupan suunniteltua alkua (huutokauppakalenterin mukaan), ensiksi mainittu huutokauppa on suljettava eikä kapasiteettia jaeta lainkaan. Kapasiteetti on asetettava tarjolle seuraavassa vastaavassa huutokaupassa.

18 artikla

Yhtenäisen hinnan huutokaupan algoritmi

1.   Yhtenäisen hinnan huutokaupassa on yksi ainoa tarjouskierros, jolla verkonkäyttäjä tekee tarjouksen hinnasta sekä määrästä.

2.   Tietyn huutokaupan tarjouskierroksen aikana verkonkäyttäjät voivat jättää enintään 10 tarjousta. Kutakin tarjousta on käsiteltävä riippumattomasti erillään muista tarjouksista. Tarjouskierroksen sulkemisen jälkeen jäljelle jääneitä tarjouksia ei voi muuttaa eikä vetää takaisin.

3.   Tarjouksessa on ilmoitettava

a)	kapasiteettia hakevan verkonkäyttäjän tunnistetiedot;

b)	asianomainen yhteenliitäntäpiste ja virtauksen suunta;

c)	vakioitu kapasiteettituote, jonka osalta kapasiteettia haetaan;

d)	vakioitua kapasiteettituotetta vastaava kapasiteettimäärä, jota haetaan;

e)	vakioitua kapasiteettituotetta vastaavan kapasiteetin vähimmäismäärä, jonka verkonkäyttäjä hyväksyy jaettavan itselleen kyseessä olevan algoritmin mukaisesti, jos verkonkäyttäjälle ei jaeta d alakohdan mukaisesti haettua määrää;

f)	tarjoushinnat, jotka eivät saa olla alhaisempia kuin asianomaiseen vakioituun kapasiteettituotteeseen sovellettava rajahinta ja jotka verkonkäyttäjä on halukas maksamaan hakemastaan kapasiteetista. Tarjouksia, joissa hinta on rajahintaa alempi, ei hyväksytä.

4.   Siirtoverkonhaltijan on asetettava kaikki tiettyyn vakioituun kapasiteettituotteeseen liittyvät tarjoukset tarjoushinnan mukaiseen järjestykseen siten, että korkein hinta sijoitetaan ensimmäiseksi.

5.   Kaikkien tarjouskierroksen sulkemisaikana jäljellä olevien tarjousten katsotaan sitovan niitä verkonkäyttäjiä, joille on jaettu ainakin 3 kohdan e alakohdan mukainen vähimmäismäärä pyydettyä kapasiteettia.

6.   Sen jälkeen, kun tarjoukset on asetettu järjestykseen 4 kohdan mukaisesti, ja jollei 7–10 kohdasta muuta johdu, kapasiteetti on jaettava tarjouksille niiden hintaan perustuvan järjestyksen mukaan. Kaikki tarjoukset, joille kapasiteettia jaetaan, katsotaan menestyneiksi. Kapasiteetin jakamisen jälkeen vastaava määrä on vähennettävä jäljellä olevasta jakamattomasta kapasiteetista.

7.   Edellä olevan 6 kohdan soveltamisen jälkeen ja jollei 9 kohdasta muuta johdu, jos verkonkäyttäjä on tehnyt tarjouksen kapasiteettimäärästä, joka on suurempi kuin jäljellä oleva jakamaton kapasiteetti (sen jälkeen, kun kapasiteettia on jaettu korkeamman hinnan tarjouksen tehneille verkonkäyttäjille), kyseiselle verkonkäyttäjälle on jaettava kapasiteettia jäljellä olevaa jakamatonta kapasiteettia vastaava määrä.

8.   Edellä olevan 7 kohdan soveltamisen jälkeen ja jollei 9 kohdasta muuta johdu, jos kahdella tai useammalla tarjouksella on sama tarjoushinta ja jos kyseisissä tarjouksissa on haettu jäljellä olevaa kapasiteettia yhteensä enemmän kuin jakamatonta kapasiteettia on jäljellä, jäljellä oleva jakamaton määrä on jaettava kyseisille tarjouksille suhteessa kussakin tarjouksessa haettuun kapasiteettimäärään.

9.   Jos tarjouksen osalta 6, 7 tai 8 kohdan mukaisesti jaettava määrä on pienempi kuin 3 kohdan e alakohdan mukainen kapasiteetin vähimmäismäärä, tarjousta ei oteta huomioon ja se mitätöityy ja suoritetaan tarkistettu jako 8 kohdan mukaisesti jäljellä olevien saman hinnan sisältävien tarjousten välillä tai, tapauksen mukaan, kapasiteetti jaetaan seuraavaksi korkeamman hinnan tarjoukselle 6 kohdan mukaisesti.

10.   Jos mille tahansa tarjoukselle 6, 7, 8 tai 9 kohdan mukaisesti jaettava jäljellä oleva määrä on nolla, jäljellä oleville tarjouksille ei jaeta enää lisää kapasiteettia. Kyseiset tarjoukset katsotaan hylätyiksi.

11.   Selvityshinta on alhaisimmalla hinnalla menestyneen tarjouksen hinta, jos kysyntä ylittää tarjonnan rajahinnalla. Kaikissa muissa tapauksissa selvityshinta on sama kuin rajahinta. Menestyneiden verkonkäyttäjien on maksettava asianomaisen huutokaupan selvityshinta, joka voi olla kiinteä tai vaihteleva, kuten 26 artiklan 2 kohdassa esitetään, sekä kaikki muut mahdolliset maksut, joita sovelletaan ajankohtana, jona niille jaettu kapasiteetti voidaan käyttää.

IV   LUKU

RAJAT YLITTÄVÄN KAPASITEETIN YHDISTÄMINEN

19 artikla

Eriyttämätöntä kapasiteettia koskevat tuotteet

Vierekkäisten siirtoverkonhaltijoiden on asetettava yhteisesti tarjolle eriyttämätöntä kapasiteettia koskevia tuotteita seuraavien periaatteiden mukaisesti:

1.	Yhteenliitäntäpisteen molemmilla puolilla kaikki kiinteä kapasiteetti on asetettava tarjolle eriyttämättömänä kapasiteettina, jos yhteenliitäntäpisteen molemmilla puolilla on käytettävissä kiinteää kapasiteettia.

2.	Siirtoverkonhaltijoiden on asetettava kapasiteetti tarjolle kyseessä olevaa vakioitua kapasiteettituotetta varten varausjärjestelmässä 27 artiklan mukaisesti sekä sovellettavaa III luvussa kuvattua jakomenettelyä noudattaen.

3.	Eriyttämättömästä kapasiteetista, jonka kyseessä olevat siirtoverkonhaltijat asettavat tarjolle yhteenliitäntäpisteessä, on tehtävä sopimukset yhdellä jakomenettelyllä.

4.	Verkonkäyttäjien on täytettävä sovellettavat kyseessä olevien siirtoverkonhaltijoiden siirtosopimusten ehdot ja edellytykset siitä alkaen, kun siirtokapasiteettia koskevat sopimukset tehdään.

5.

Jos yhteenliitäntäpisteen toisella puolella on käytettävissä enemmän kiinteää kapasiteettia kuin toisella puolella, suuremmalla määrällä kiinteää kapasiteettia varustetun siirtoverkonhaltijan on asetettava kyseinen ylimäärä kiinteää kapasiteettia tarjolle verkonkäyttäjille eriytettynä tuotteena huutokauppakalenterin sekä seuraavien sääntöjen mukaisesti: a) jos yhteenliitäntäpisteen toisella puolella on eriytetty siirtosopimus, kapasiteettia voidaan asettaa tarjolle eriytettynä, kuitenkin niin, etteivät toisella puolella voimassa olevan siirtosopimuksen määrä ja kesto ylity; b) jos mainittuun kapasiteetin ylimäärään ei voida soveltaa 5 kohdan a alakohtaa, se voidaan asettaa tarjolle enintään vuodeksi.

6.	Kaikki 5 kohdan mukaisesti jaettu eriytetty kapasiteetti voidaan käyttää ja ilmoittaa sellaisena. Sillä voidaan myös käydä kauppaa jälkimarkkinoilla.

7.	Vierekkäisten siirtoverkonhaltijoiden on vahvistettava eriytettyä kapasiteettia varten yhteinen ilmoitusmenettely, jossa verkonkäyttäjät voivat ilmoittaa eriyttämättömän kapasiteettinsa virrat yhdellä ilmoituksella.

8.

Velvoitteita asettaa tarjolle eriyttämätöntä kapasiteettia sovelletaan myös kapasiteetin jälkimarkkinoihin siltä osin kuin niillä on merkitystä. Rajoittamatta 1 kohdan soveltamista alun perin eriyttämättömänä jaettu kapasiteetti voidaan myydä jälkimarkkinoilla uudelleen vain eriyttämättömänä kapasiteettina.

9.

Jos samaa kahta vierekkäistä otto- ja syöttöjärjestelmää yhdistää vähintään kaksi yhteenliitäntäpistettä, asianomaisten vierekkäisten siirtoverkonhaltijoiden on asetettava yhteenliitäntäpisteissä käytettävissä olevat kapasiteetit tarjolle yhdessä virtuaalisessa yhteenliitäntäpisteessä. Jos siirtoverkonhaltijoita on enemmän kuin kaksi, koska toisessa tai kummassakin otto- ja syöttöjärjestelmässä olevaa kapasiteettia markkinoi useampi kuin yksi siirtoverkonhaltija, kaikkien kyseisten siirtoverkonhaltijoiden on oltava mukana virtuaalisessa yhteenliitäntäpisteessä siltä osin kuin se on mahdollista. Kaikissa tapauksissa virtuaalinen yhteenliitäntäpiste voidaan perustaa vain, jos seuraavat edellytykset täyttyvät: a) virtuaalisessa yhteenliitäntäpisteessä olevan teknisen kapasiteetin kokonaismäärä on yhtä suuri tai suurempi kuin kaikissa virtuaaliseen yhteenliitäntäpisteeseen sisältyvissä yhteenliitäntäpisteissä olevien teknisten kapasiteettien yhteenlaskettu määrä; b) ne helpottavat järjestelmän taloudellista ja tehokasta käyttöä, mukaan luettuina asetuksen (EY) N:o 715/2009 16 artiklassa esitetyt säännöt niihin kuitenkaan rajoittumatta.

Vierekkäisten siirtoverkonhaltijoiden on tehtävä tarvittava arviointi ja perustettava toimiva virtuaalinen yhteenliitäntäpiste viimeistään viiden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.

20 artikla

Yhdistäminen olemassa olevien siirtosopimusten tapauksessa

1.   Verkonkäyttäjien, jotka ovat tietyssä yhteenliitäntäpisteessä voimassa olevien siirtosopimusten osapuolia tämän asetuksen tullessa voimaan, olisi pyrittävä pääsemään sopimukseen kapasiteetin yhdistämisestä sopimusjärjestelyin (yhdistämisjärjestely) noudattaen tämän asetuksen 19 artiklan säännöksiä. Näiden verkonkäyttäjien ja siirtoverkonhaltijoiden on raportoitava toimivaltaisille kansallisille sääntelyviranomaisille kaikista yhdistämisjärjestelyistä olemassa olevien siirtosopimusten kaikkien sopimuspuolten kesken. Kansallisen sääntelyviranomaisen on lähetettävä tämän pohjalta virastolle kertomus siitä, kuinka kapasiteetin yhdistämisessä on vuoden aikana edistytty kyseisessä jäsenvaltiossa. Kahden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta viraston on julkaistava raportti edistymisestä kapasiteetin yhdistämisessä.

2.   Voimassa olevien siirtosopimusten osapuolina olevat siirtoverkonhaltijat voivat osallistua yhdistämisjärjestelyistä käytäviin keskusteluihin milloin tahansa voimassa olevien siirtosopimusten osapuolina olevien verkonkäyttäjien pyynnöstä.

3.   Jos verkonkäyttäjät sopivat yhdistämisjärjestelystä, järjestelyn osapuolten on ilmoitettava asiasta asianomaisessa yhteenliitäntäpisteessä toimiville siirtoverkonhaltijoille viipymättä ja kyseessä olevan kapasiteetin siirto on toteutettava. Kaikissa tapauksissa yhdistämisjärjestely on toteutettava siten, että noudatetaan sovellettavia voimassa olevien siirtosopimusten ehtoja ja edellytyksiä. Kun yhdistämisjärjestely on pantu täytäntöön, kyseessä olevaa kapasiteettia kohdellaan eriyttämättömänä kapasiteettina.

4.   Missään tapauksessa voimassa olevien sopimusten muutoksen nojalla yhdistettyä kapasiteettia koskevien yhdistämisjärjestelyjen kesto ei saa olla pidempi kuin alkuperäisten siirtosopimusten kesto.

5.   Kaikki kapasiteetti on yhdistettävä niin varhain kuin se on mahdollista. Voimassa olevia eriytettyä kapasiteettia koskevia siirtosopimuksia ei voida uusia kertaalleen tai toistuvasti eikä jatkaa niiden viimeisen voimassaolopäivän jälkeen. Kyseisestä kapasiteetista tulee käytettävissä olevaa kapasiteettia siirtosopimusten viimeisestä voimassaolopäivästä alkaen.

V   LUKU

KESKEYTYVÄ KAPASITEETTI

21 artikla

Keskeytyvien palvelujen jakaminen

1.   Siirtoverkonhaltijoiden on asetettava yhteenliitäntäpisteissä molempiin suuntiin tarjolle keskeytyvää kapasiteettia koskeva vuorokausikapasiteettituote, jos seuraavaksi vuorokaudeksi on asetettu tarjolle kiinteää kapasiteettia mutta se on myyty loppuun. Yksisuuntaisissa yhteenliitäntäpisteissä, joissa teknistä kapasiteettia asetetaan tarjolle ainoastaan yhteen suuntaan, siirtoverkonhaltijoiden on asetettava tarjolle toiseen suuntaan keskeytyvää kapasiteettia koskeva vuorokausituote. Siirtoverkonhaltijat voivat asettaa tarjolle myös pidempikestoisia keskeytyvää kapasiteettia koskevia tuotteita.

2.   Jos keskeytyvää kapasiteettia asetetaan tarjolle, se ei saa vaikuttaa haitallisesti tarjolle asetettavan kiinteän kapasiteetin määrään. Siirtoverkonhaltijat eivät saa siirtää kapasiteettia sivuun keskeytyvänä kapasiteettina tarjottavaksi, jos se voidaan asettaa tarjolle kiinteänä kapasiteettina.

3.   Jos tarjolle asetetaan muita keskeytyvää kapasiteettia koskevia tuotteita kuin vuorokausituotteita, keskeytyvään kapasiteettiin on sovellettava samankestoisia vakioituja kapasiteettituotteita kuin kiinteään kapasiteettiin.

4.   Tarjolle asetettu keskeytyvä kapasiteetti on päivänsisäistä keskeytyvää kapasiteettia lukuun ottamatta jaettava huutokauppaprosessin kautta.

5.   Päivänsisäinen keskeytyvä kapasiteetti on jaettava yli-ilmoitusmenettelyllä.

6.   Päivänsisäistä keskeytyvää kapasiteettia voidaan jakaa vasta sitten, kun kaikki kiinteä kapasiteetti, joka voi olla teknistä kapasiteettia tai lisäkapasiteettia, on myyty.

7.   Pidettäessä mihin tahansa päivänsisäistä pitkäaikaisempiin keskeytyviin tuotteisiin liittyviä huutokauppoja, siirtoverkonhaltijoiden on julkaistava tiedossaan olevat tarjolle asetetut keskeytyvän kapasiteetin määrät ennen huutokauppaprosessin alkua.

8.   Tarjolle asetettu keskeytyvä kapasiteetti on päivänsisäistä keskeytyvää kapasiteettia lukuun ottamatta jaettava erillisellä huutokaupalla sen jälkeen, kun samankestoinen kiinteä kapasiteetti on jaettu, mutta ennen kuin lyhyempikestoista kiinteää kapasiteettia koskeva huutokauppa alkaa.

9.   Tarjolle asetettua keskeytyvää kapasiteettia koskevat huutokaupat on pidettävä samojen perusperiaatteiden ja aikataulujen mukaisesti kuin kiinteää kapasiteettia koskevat huutokaupat. Keskeytyvää kapasiteettia koskeviin huutokauppoihin sovellettavat tarkat aikarajat on ilmoitettava huutokauppakalenterissa, päivänsisäistä keskeytyvää kapasiteettia lukuun ottamatta.

22 artikla

Vähimmäisaika keskeytyksen aloittamiseen

1.   Kapasiteetin keskeytyksen aloittamiselle on asetettava vähimmäisaika, josta vierekkäisten siirtoverkonhaltijoiden on päätettävä yhteisesti.

2.   Oletusarvoinen keskeytyksen aloittamisen vähimmäisaika tietyn kaasutoimitustunnin osalta on neljäkymmentäviisi minuuttia kyseistä kaasutoimitustuntia koskevan uudelleenilmoituskierroksen alkamisen jälkeen. Jos kaksi siirtoverkonhaltijaa haluaa lyhentää keskeytyksen aloittamisen vähimmäisaikaa, siirtoverkonhaltijoiden tätä varten mahdollisesti tekemille sopimuksille on saatava toimivaltaisen kansallisen sääntelyviranomaisen hyväksyntä.

23 artikla

Keskeytysprosessin koordinointi

Siirtoverkonhaltijan, joka aloittaa keskeytyksen, on ilmoitettava tästä vierekkäiselle siirtoverkonhaltijalle. Vierekkäisten siirtoverkonhaltijoiden on ilmoitettava keskeytyksestä mahdollisimman pian omille verkonkäyttäjilleen, joita asia koskee, kiinnittäen kuitenkin asianmukaisesti huomiota tietojen luotettavuuteen.

24 artikla

Määritelty keskeytysten järjestys

1.   Järjestys, jossa keskeytykset on toteutettava, jos ilmoitusten mukainen kokonaismäärä on suurempi kuin kaasumäärä, joka tietyssä yhteenliitäntäpisteessä voi virrata, on vahvistettava kyseessä olevien keskeytyvää kapasiteettia koskevien siirtosopimusten aikaleimojen perusteella. Keskeytystilanteessa ovat aikaisemmin voimaan tulevat siirtosopimukset etusijalla myöhemmin voimaan tuleviin siirtosopimuksiin nähden.

2.   Jos 1 kohdassa kuvatun menettelyn soveltamisen jälkeen kaksi tai useampia ilmoituksia asetetaan keskeytysjärjestyksessä samalle sijalle ja jos siirtoverkonhaltija ei keskeytä niitä kaikkia, kyseisiin ilmoituksiin on sovellettava suhteutettua vähennystä.

3.   Unionissa tarjottavien keskeytyvään kapasiteettiin liittyvien eri palvelujen välisten erojen ottamiseksi huomioon vierekkäisten siirtoverkonhaltijoiden on otettava kunkin yhteenliitäntäpisteen osalta käyttöön tässä artiklassa säädetyt yhteiset menettelyt ja koordinoitava niitä.

25 artikla

Keskeytysten syyt

Siirtoverkonhaltijoiden on sisällytettävä keskeytysten syyt joko suoraan keskeytyviin siirtosopimuksiinsa tai kyseisiä sopimuksia sääteleviin yleisiin ehtoihin ja edellytyksiin. Keskeytysten syitä voivat olla muun muassa kaasun laatu, paine, lämpötila, virtausmallit, kiinteiden sopimusten käyttö, ylläpito, toimitusketjun alku- tai loppupään rajoitukset, julkisen palvelun velvoitteet ja ylikuormituksen hallintamenettelyistä johtuva kapasiteetinhallinta.

VI   LUKU

TARIFFIT JA KAPASITEETINVARAUSJÄRJESTELMÄT

26 artikla

Tariffit

1.   Kaikissa kiinteän kapasiteetin ja keskeytyvän kapasiteetin vakioitujen kapasiteettituotteiden huutokaupoissa on käytettävä rajahintana kansallisen sääntelyviranomaisen määräämällä ja/tai hyväksymällä menetelmällä laskettua tai kansallisen sääntelyviranomaisen määräämää ja/tai hyväksymää tariffia.

2.   Kapasiteettihuutokaupassa määrätty maksettava hinta voi olla joko kiinteä tai vaihteleva tai siihen voivat vaikuttaa sovellettavan sääntelyjärjestelmän edellyttämät muut järjestelyt. Kiinteän hinnan muodostavat huutokaupan ajankohtana sovellettava tariffi ja huutokauppamaksu. Vaihtelevan hinnan muodostavat sinä ajankohtana, jona kapasiteetti voidaan käyttää, sovellettava tariffi ja huutokauppamaksu. Eriyttämättömään tuotteeseen sisältyvään kapasiteettiin sovellettavat järjestelyt voivat olla erilaiset yhteenliitäntäpisteen eri puolilla.

3.   Asianmukaiset tariffijärjestelyt tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi on vahvistettava unionin tasolla ja/tai kansallisella tasolla tarpeeksi ajoissa. Järjestelyjen on mahdollistettava tällä asetuksella perustettujen kapasiteetinjakomekanismien asianmukainen täytäntöönpano siten, ettei siirtoverkonhaltijoiden tuloihin ja kassavirtatilanteeseen kohdistu haittaa tämän asetuksen täytäntöönpanon vuoksi, erityisesti niiden säännösten täytäntöönpanon vuoksi, jotka koskevat kapasiteettiosuuden, uusi kapasiteetti mukaan luettuna, siirtämistä sivuun 2 artiklan 3 kohdan, 8 artiklan 7 kohdan, 8 artiklan 8 kohdan ja 19 artiklan 5 kohdan b alakohdan mukaisesti.

4.   Eriyttämättömästä kapasiteetista saadut huutokauppatulot on jaettava eriyttämättömään kapasiteettiin kapasiteettia sijoittaneiden siirtoverkonhaltijoiden kesken. Eriyttämättömän kapasiteetin rajahinnan on oltava eriyttämättömään kapasiteettiin sisältyvien kapasiteettien rajahintojen summa. Kaikki eriyttämättömän kapasiteetin myynnistä saadut tulot on jaettava asianomaisille siirtoverkonhaltijoille kunkin kapasiteettiliiketapahtuman jälkeen.

5.   Eriyttämättömän kapasiteetin rajahinnalla saadut tulot on jaettava siirtoverkonhaltijoille samassa suhteessa kuin eriyttämättömään kapasiteettiin sisältyy kunkin siirtoverkonhaltijan kapasiteettia. Eriyttämättömään kapasiteettiin liittyvästä huutokauppamaksusta syntyneet rajahinnan ylittävät tulot on jaettava siirtoverkonhaltijoiden välisen, tarvittaessa toimivaltaisen kansallisen sääntelyviranomaisen ennen huutokauppaa hyväksymän sopimuksen mukaisesti. Jos ennen huutokauppaa ei ole tehty sopimusta, eriyttämättömään kapasiteettiin liittyvästä huutokauppamaksusta syntyneet tulot jaetaan tasan siirtoverkonhaltijoiden kesken.

6.   Kansallisten sääntelyviranomaisten on hyväksyttävä mekanismit yli- ja alijäämätilanteita varten. Jos sovelletaan jotakin hintakattojärjestelmää, kansallisen sääntelyviranomaisen on hyväksyttävä asianomaisen tariffin ylittäviin kapasiteetin hintoihin perustuvien tulojen käyttö.

27 artikla

Kapasiteetinvarausjärjestelmät

1.   Siirtoverkonhaltijoiden on sovellettava tätä asetusta asettamalla kapasiteettia tarjolle käyttäen verkossa toimivaa yhteistä varausjärjestelmää, joita voi olla yksi tai rajoitettu määrä. Siirtoverkonhaltijat voivat käyttää kyseisiä järjestelmiä itse tai jonkin hyväksytyn osapuolen kautta, joka tarvittaessa toimii niiden puolesta verkonkäyttäjiin päin.

2.   Yhteisissä varausjärjestelmissä sovelletaan seuraavia sääntöjä:

a)	kaiken kapasiteetin tarjolle asettamisessa ja jakamisessa sovelletaan III luvun mukaisia sääntöjä ja menettelyjä;

b)	prosessin vahvistaminen kiinteän eriyttämättömän kapasiteetin tarjolle asettamiseksi IV luvun mukaisesti on etusijalla;

c)	järjestetään toiminnot, joiden avulla verkonkäyttäjät voivat asettaa tarjolle ja saada kapasiteettia jälkimarkkinoilla;

d)

voidakseen käyttää varausjärjestelmien palveluja verkonkäyttäjien on hyväksyttävä ja täytettävä kaikki sovellettavat lainsäädäntöön ja sopimuksiin perustuvat vaatimukset, joiden ansiosta ne voivat siirtosopimuksen nojalla varata ja käyttää kapasiteettia kyseessä olevien siirtoverkonhaltijoiden verkossa;

e)	yhdessä yhteenliitäntäpisteessä tai virtuaalisessa yhteenliitäntäpisteessä oleva kapasiteetti on asetettava tarjolle vain yhdessä varausjärjestelmässä.

3.   Perustamalla yksi tai rajoitettu määrä varausjärjestelmiä on tarkoitus helpottaa ja yksinkertaistaa kapasiteetin varaamista yhteenliitäntäpisteissä verkonkäyttäjien kannalta koko unionissa. Tätä varten kaasu-ENTSO toteuttaa kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta julkisen kuulemisen yksilöidäkseen markkinoiden tarpeet. Kuulemisprosessi saa kestää enintään kuusi kuukautta, ja tänä aikana kaasu-ENTSOn on julkaistava raportti sen tuloksista. Raportissa on määriteltävä vaihtoehdot ilmoitettuihin markkinoiden tarpeisiin vastaamiseksi kustannukset ja aika huomioon ottaen, jotta siirtoverkonhaltijat tai niiden puolesta kolmannet osapuolet voisivat toteuttaa kaikkein tarkoituksenmukaisimman vaihtoehdon. Tarvittaessa kaasu-ENTSO ja virasto avustavat prosessissa.

VII   LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

28 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tätä asetusta sovelletaan 1 päivästä marraskuuta 2015, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 6 artiklan 1 kohdan a alakohdan säännöksiä.

---

(1)  EUVL L 211, 14.8.2009, s. 36.

(2)  EUVL L 211, 14.8.2009, s. 94.

(3)  EUVL L 176, 15.7.2003, s. 57.

(4)  EUVL L 211, 14.8.2009, s. 1.

(5)  EUVL L 295, 12.11.2010, s. 1.

---

15.10.2013

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 273/18

---

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 985/2013,

annettu 14 päivänä lokakuuta 2013,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1334/2008 liitteen I muuttamisesta ja oikaisemisesta tiettyjen aromiaineiden osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon elintarvikkeissa käytettävistä aromeista ja tietyistä ainesosista, joilla on aromaattisia ominaisuuksia, sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1601/91, asetusten (EY) N:o 2232/96 ja (EY) N:o 110/2008 sekä direktiivin 2000/13/EY muuttamisesta 16 päivänä joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1334/2008 (1) ja erityisesti sen 11 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon elintarvikelisäaineiden, elintarvike-entsyymien ja elintarvikearomien yhtenäisestä hyväksymismenettelystä 16 päivänä joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1331/2008 (2) ja erityisesti sen 7 artiklan 5 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksen (EY) N:o 1334/2008 liitteessä I vahvistetaan unionissa elintarvikkeissa käytettäväksi hyväksyttyjen aromien ja raaka-aineiden luettelo ja niiden käyttöä koskevat edellytykset.

(2)	Unionin luettelon A osa sisältää sekä arvioituja aromiaineita, joihin ei ole liitetty alaviitteitä, että arvioitavina olevia aromiaineita, joiden kohdalla luettelossa on jokin alaviitteistä 1–4.

(3)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on saattanut päätökseen niiden 23 aineen arvioinnin, jotka tällä hetkellä sisältyvät luetteloon arvioitavina aromiaineina. EFSA arvioi kyseiset aromiaineet seuraavissa aromien ryhmäarvioinneissa: arviointi FGE.06rev4 (3) (aineet, joiden FL-nrot ovat 02.229, 05.137, 09.562 ja 09.854), arviointi FGE.07rev4 (4) (aineet, joiden FL-nrot ovat 02.145, 02.194, 02.211, 07.198 ja 07.204), arviointi FGE.08rev5 (5) (aine, jonka FL-nro on 15.134), arviointi FGE.09rev4 (6) (aineet, joiden FL-nrot ovat 07.202 ja 07.255), arviointi FGE.12rev3 (7) (aine, jonka FL-nro on 05.182), arviointi FGE.20rev4 (8) (aineet, joiden FL-nrot ovat 05.026, 05.028, 05.029 ja 09.858), arviointi FGE.23rev4 (9) (aine, jonka FL-nro on 13.170), arviointi FGE.63rev1 (10) (aineet, joiden FL-nrot ovat 02.252, 07.190 ja 09.936), arviointi FGE.94rev1 (11) (aine, jonka FL-nro on 16.095) ja arviointi FGE.304 (12) (aine, jonka FL-nro on 16.123). EFSA totesi, että kyseiset aromiaineet eivät ravinnon kautta toteutuvilla arvioiduilla saantimäärillä aiheuta huolta turvallisuuden kannalta.

(4)	Tämän vuoksi kyseisissä aromien ryhmäarvioinneissa arvioidut aromiaineet olisi lueteltava arvioituina aineina poistamalla niiden kohdalta unionin luettelosta alaviitemaininnat 1–4.

(5)

Unionin luettelossa on sen julkaisemisen jälkeen havaittu tiettyjä virheitä. Kyseiset virheet liittyvät seuraavien aineiden nimiin, CAS-numeroihin, JEFCA-numeroihin tai toissijaisiin ainesosiin: FL-nrot 02.093, 02.110, 05.085, 08.004, 09.016, 09.131, 09.132, 09.266, 09.578, 09.596, 09.880, 12.075, 12.086, 12.273, 13.028, 13.190, 14.067 ja 17.015. Nämä virheet olisi oikaistava.

(6)	Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 1334/2008 liitteessä I olevaa A osaa olisi muutettava ja oikaistava.

(7)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1334/2008 liitteessä I oleva A osa tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EUVL L 354, 31.12.2008, s. 34.

(2)  EUVL L 354, 31.12.2008, s. 1.

(3)  EFSA Journal 2013; 11(2):3091.

(4)  EFSA Journal 2012; 10(10):2899.

(5)  EFSA Journal 2012; 10(7):2837.

(6)  EFSA Journal 2012; 10(7):2836.

(7)  EFSA Journal 2012; 10(12):2993.

(8)  EFSA Journal 2012; 10(12):2994.

(9)  EFSA Journal 2013; 11(2):3092.

(10)  EFSA Journal 2012; 10(10):2900.

(11)  EFSA Journal 2012; 10(6):2747.

(12)  EFSA Journal 2012; 10(10):2903.

---

---

15.10.2013

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 273/25

---

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 986/2013,

annettu 14 päivänä lokakuuta 2013,

ostoina, varastointina ja varastojen myyntinä toteutettavien interventioiden rahoituskustannusten laskemisessa sovellettavien korkokantojen vahvistamisesta maataloustukirahaston tilikaudeksi 2014

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 21 päivänä kesäkuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 (1) ja erityisesti sen 3 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Komission asetuksen (EY) N:o 884/2006 (2) 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetään, että jäsenvaltioiden tuotteiden ostoon osoittamiin varoihin liittyvistä rahoituskustannuksista aiheutuvat menot määritetään mainitun asetuksen liitteessä IV vahvistettujen laskentasääntöjen mukaisesti.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 884/2006 liitteessä IV olevan I kohdan 1 alakohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti kyseiset rahoituskustannukset lasketaan unionissa yhdenmukaisesti sovellettavan, komission kunkin tilikauden alussa vahvistaman korkokannan perusteella. Yhdenmukainen korkokanta vastaa mainitussa liitteessä olevan I kohdan 2 alakohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyn jäsenvaltioiden tiedonannon toimittamista edeltäneiden kuuden kuukauden aikana todettujen kolmen kuukauden Euribor-korkojen, jotka painotetaan yhdellä kolmasosalla, ja kahdentoista kuukauden Euribor-korkojen, jotka painotetaan kahdella kolmasosalla, keskiarvoa. Tämä korkokanta on vahvistettava aina maataloustukirahaston tilikauden alussa.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 884/2006 liitteessä IV olevan I kohdan 2 alakohdan toisen alakohdan mukaisesti jos jäsenvaltion ilmoittama korkokanta on kuitenkin suurempi kuin unionille viitekaudeksi vahvistettu yhdenmukainen korkokanta, sovelletaan yhdenmukaista korkokantaa. Jos jäsenvaltion ilmoittama korkokanta on pienempi kuin unionille viitekaudeksi vahvistettu yhdenmukainen korkokanta, jäsenvaltiolle vahvistetaan ilmoitetun suuruinen korkokanta.

(4)

Lisäksi asetuksen (EY) N:o 884/2006 liitteessä IV olevan I kohdan 2 alakohdan kolmannen alakohdan mukaisesti, jos jäsenvaltio ei toimita tiedonantoa mainitun liitteen I kohdan 2 alakohdan ensimmäisessä alakohdassa mainitussa muodossa ja määräajassa, kyseisessä jäsenvaltiossa toteutuneen korkokannan katsotaan olevan 0 prosenttia. Jos jäsenvaltio ilmoittaa, ettei sille ole aiheutunut korkokuluja, koska sillä ei ollut viitekaudella maataloustuotteita julkisissa interventiovarastoissa, kyseiseen jäsenvaltioon sovelletaan komission vahvistamaa yhdenmukaista korkokantaa.

(5)

Ranskaa ja Ruotsia lukuun ottamatta jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet, ettei niille ole aiheutunut korkokuluja, koska niillä ei ollut maataloustuotteita julkisissa interventiovarastoissa viitekauden aikana. Lisäksi näiden jäsenvaltioiden korkokanta viitekaudella oli suurempi kuin unionille vahvistettu yhtenäinen korkokanta. Kroatian osalta käytetty viitekorkokanta oli vuoden 2013 heinä- ja elokuussa käytetty korkokanta.

(6)	Ottaen huomioon jäsenvaltioiden komissiolle toimittamat tiedonannot maataloustukirahaston tilikaudella 2014 sovellettavat korkokannat olisi vahvistettava näiden eri tekijöiden perusteella.

(7)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalousrahastojen komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Jäsenvaltioiden interventiotuotteiden ostoon osoittamiin varoihin liittyvien rahoituskustannuksista aiheutuvien ja Euroopan maatalouden tukirahaston (maataloustukirahasto) tilikaudelle 2014 kirjattavien menojen osalta asetuksen (EY) N:o 884/2006 liitteessä IV säädetyksi korkokannaksi vahvistetaan mainitun asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti yhdenmukainen korkokanta, joka on 0,4 prosenttia.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä lokakuuta 2013.

---

(1)  EUVL L 209, 11.8.2005, s. 1.

(2)  Komission asetus (EY) N:o 884/2006, annettu 21 päivänä kesäkuuta 2006, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä julkisena varastointina toteutettavien interventiotoimenpiteiden Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) myönnettävän rahoituksen ja jäsenvaltioiden maksajavirastojen hoitaman julkisen varastoinnin toimien kirjanpidon osalta (EUVL L 171, 23.6.2006, s. 35).

---

15.10.2013

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 273/27

---

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 987/2013,

annettu 14 päivänä lokakuuta 2013,

nimityksen kirjaamisesta suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin (Fenland Celery (SMM))

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä 21 päivänä marraskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) ja erityisesti sen 52 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksella (EU) N:o 1151/2012 kumottiin ja korvattiin maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta 20 päivänä maaliskuuta 2006 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 510/2006 (2).

(2)	Yhdistyneen kuningaskunnan hakemus nimityksen ”Fenland Celery” rekisteröimiseksi julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (3) asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(3)	Koska komissiolle ei ole toimitettu vastaväitteitä asetuksen (EY) N:o 510/2006 7 artiklan mukaisesti, nimitys ”Fenland Celery” olisi rekisteröitävä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Rekisteröidään tämän asetuksen liitteessä oleva nimitys.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

(2)  EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.

(3)  EUVL C 353, 17.11.2012, s. 9.

---

---

15.10.2013

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 273/29

---

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 988/2013,

annettu 14 päivänä lokakuuta 2013,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (2) ja erityisesti sen 136 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)	Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.

---

---

15.10.2013

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 273/31

---

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

annettu 7 päivänä lokakuuta 2013,

Maailman kauppajärjestön yleisneuvostossa esitettävästä Euroopan unionin kannasta pyyntöön jatkaa Euroopan unionin Moldovan tasavallalle myöntämiä uusia yksipuolisia tullietuuksia koskevan WTO-poikkeusluvan voimassaoloa

(2013/500/EU)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Maailman kauppajärjestön perustamisesta tehdyn Marrakeshin sopimuksen, jäljempänä ’WTO-sopimus’, IX artiklassa vahvistetaan menettelyt WTO-sopimuksen liitteissä 1A, 1B ja 1C sekä näiden liitteissä olevia monenkeskisiä kauppasopimuksia koskevien poikkeuslupien myöntämiseksi.

(2)

Neuvoston asetusta (EY) N:o 55/2008 (1) muutettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston (2) asetuksella (EU) N:o 581/2011 Moldovan tasavallalle, jäljempänä ’Moldova’, myönnettyjen yksipuolisten tullietuuksien voimassaolon jatkamiseksi 31 päivään joulukuuta 2015 ja tiettyjen maataloustuotteiden tariffikiintiöiden mukauttamiseksi. Asetuksen (EY) N:o 55/2008 mukaisesti kaikilla Moldovasta peräisin olevilla tuotteilla on vapaa pääsy unionin markkinoille lukuun ottamatta tiettyjä maataloustuotteita, jotka on lueteltu asetuksen liitteessä I. Kyseisessä liitteessä luetelluille tuotteille annetaan rajoitettuja myönnytyksiä tullittomuutena tariffikiintiöiden rajoissa tai tullinalennuksina. Asetuksessa (EY) N:o 55/2008 esitettyjen etuuksien soveltamisalaa voidaan laajentaa edelleen Moldovasta tulevan viinin tuonnin vapauttamiseksi.

(3)

Ilman tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT 1994) I artiklan 1 kohdan ja XIII artiklan mukaisia unionin velvoitteita koskevaa poikkeusta näiden autonomisten tullietuusmenettelyjen mukainen etuuskohtelu olisi ulotettava koskemaan tarvittavassa määrin kaikkia muitakin Maailman kauppajärjestön (WTO) jäseniä.

(4)

On unionin edun mukaista pyytää unionin Moldovalle WTO-sopimuksen IX artiklan 3 kohdan mukaisesti myöntämän autonomisia tullietuusmenettelyjä koskevan WTO-poikkeusluvan voimassaolon jatkamista 31 päivään joulukuuta 2015, jotta unioni voisi antaa tullittomuuden tai etuuskohtelun Moldovasta peräisin oleville tuotteille, mukaan lukien tietyt maataloustuotteet, joille on annettu tämän päätöksen liitteessä esitettyjä rajoitettuja myönnytyksiä, ilman, että siltä vaaditaan saman tullittomuuden tai etuuskohtelun ulottamista minkä hyvänsä muun WTO:n jäsenen vastaavanlaisiin tuotteisiin.

(5)	Unioni toimittaa tällaisen pyynnön WTO:lle.

(6)	Tämän vuoksi on aiheellista vahvistaa Maailman kauppajärjestön yleisneuvostossa esitettävä unionin kanta tähän pyyntöön,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Maailman kauppajärjestön yleisneuvostossa unionin puolesta esitettävä kanta on pyytää, että unionin Moldovalle Moldovasta peräisin oleville tuotteille, mukaan lukien tietyt maataloustuotteet, joille on annettu liitteessä esitettyjä rajoitettuja myönnytyksiä, myöntämiä yksipuolisia tullietuuksia koskevan WTO-poikkeusluvan voimassaoloa jatketaan 31 päivään joulukuuta 2015.

Komissio esittää tämän kannan.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

---

(1)  Neuvoston asetus (EY) N:o 55/2008, annettu 21 päivänä tammikuuta 2008, yksipuolisten tullietuuksien myöntämisestä Moldovalle sekä asetuksen (EY) N:o 980/2005 ja komission päätöksen 2005/924/EY muuttamisesta (EUVL L 20, 24.1.2008, s. 1).

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 581/2011, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2011, yksipuolisten tullietuuksien myöntämisestä Moldovalle annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 55/2008 muuttamisesta (EUVL L 165, 24.6.2011, s. 5).

---

---

15.10.2013

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 273/35

---

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,

annettu 4 päivänä lokakuuta 2013,

Alankomaiden Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY mukaisesti esittämän difenakumia sisältävän biosidituotteen luvan epäämisen hylkäämisestä

(tiedoksiannettu numerolla C(2013) 6409)

(Ainoastaan hollanninkielinen teksti on todistusvoimainen)

(2013/501/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon biosidituotteiden markkinoille saattamisesta 16 päivänä helmikuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivin 98/8/EY liite I sisältää luettelon tehoaineista, joiden sisällyttäminen biosidituotteisiin on hyväksytty unionin tasolla. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta difenakumin lisäämiseksi tehoaineena liitteeseen I 29 päivänä heinäkuuta 2008 annetulla komission direktiivillä 2008/81/EY (2) lisättiin difenakumi tehoaineena kyseisen direktiivin liitteeseen I käytettäväksi tuotetyypissä 14 (jyrsijämyrkyt), sellaisena kuin se on määriteltynä direktiivin 98/8/EY liitteessä V.

(2)

Yritys Edialux France on direktiivin 98/8/EY 8 artiklan mukaisesti jättänyt Ranskalle hakemuksen luvan myöntämisestä difenakumia parafiiniblokkeina sisältävälle tuotteelle, jäljempänä ’kiistanalainen tuote’. Biosidivalmisterekisterin (R4BP) mukaiset kiistanalaisen tuotteen nimi ja viitenumerot esitetään tämän päätöksen liitteessä.

(3)	Ranska myönsi 23 päivänä helmikuuta 2012 luvan kiistanalaiselle tuotteelle. Myöhemmin Saksa, Luxemburg, Belgia ja Sveitsi ovat vastavuoroisesti tunnustanet luvan.

(4)	Denka Registrations B.V., jäljempänä ’hakija’, toimitti Alankomaille 3 päivänä heinäkuuta 2012 täydellisen hakemuksen kiistanalaisen tuotteen Ranskan myöntämän luvan vastavuoroisesta tunnustamisesta.

(5)

Alankomaat ilmoitti 24 päivänä tammikuuta 2013 komissiolle, muille jäsenvaltioille ja hakijalle ehdotuksestaan evätä lupa direktiivin 98/8/EY 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Alankomaat katsoi, että kiistanalainen tuote ei täytä direktiivin 98/8/EY 5 artiklan 1 kohdassa säädettyä riittävää tehokkuutta koskevaa vaatimusta, koska sen tehokkuutta ei ollut osoitettu kenttäkokein tai osittain kenttäolosuhteissa tehdyin kokein. Ilmoituksen mukaan jyrsijämyrkkytuotteiden tehokkuus on erityisen tärkeä huolenaihe Alankomaissa, koska vastustuskykyyn liittyviä ongelmia on todettu sekä rotissa että hiirissä.

(6)

Komissio pyysi muita jäsenvaltioita ja hakijaa esittämään huomautuksensa ilmoituksesta kirjallisesti 90 päivän kuluessa direktiivin 98/8/EY 27 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Kyseisessä määräajassa toimittivat huomautuksia Ranska, Belgia ja hakija. Lisäksi komission edustajat ja jäsenvaltioiden biosidituotteista vastaavat toimivaltaiset viranomaiset keskustelivat kyseisestä ilmoituksesta 25 ja 26 päivänä helmikuuta 2013 lupien myöntämistä ja vastavuoroisen tunnustamisen helpottamista käsittelevän ryhmän kokouksessa, jossa hakija oli mukana.

(7)

Saatujen huomautusten perusteella Ranska arvioi tuotteen tehokkuutta jyrsijämyrkkyinä käytettävien biosidituotteiden tehokkuuden arviointia koskevien käytettävissä olevien EU:n ohjeiden (3) mukaisesti. Vaikka hyväksyttävästä tuotteesta vaaditaan tavallisesti sekä laboratorio- että kenttäolosuhteissa tehtävät kokeet, kun on kyseessä jyrsijämyrkkyä koskeva lupahakemus, kenttäkokeet voidaan korvata vertailemalla tuotetta toisesta direktiivin 98/8/EY mukaisesti samaan käyttötarkoitukseen jo hyväksytystä samaa tehoainetta sisältävästä tuotteesta saatuihin tietoihin (read-across).

(8)

Sen vuoksi kiistanalaisen tuotteen tehokkuutta koskevat päätelmät perustuvat interpolointiin toisesta sellaisesta edellä mainitussa ohjeasiakirjassa esitettyjen vaatimusten mukaisesta raemuodossa olevasta jyrsijämyrkystä (Sorkil Avoine Speciale (4)) saatuihin tietoihin, jonka tehokkuus kohdelajien osalta on osoitettu kenttäkokein tai osittain kenttäolosuhteissa tehdyin kokein.

(9)	Ohjeasiakirjassa esitettyjen vaatimusten mukaisesti syöttitestit osoittivat myös, että syötin rakennekoostumus ei vaikuttanut maittavuuteen ja että kiistanalainen tuote maistui hiirille paremmin ja rotille samalla lailla kuin Sorkil Avoine Speciale.

(10)

Edellä sanotun perusteella komissio tukee Ranskan tekemän arvioinnin ja muiden Ranskan luvan vastavuoroisesti tunnustaneiden jäsenvaltioiden päätelmiä ja katsoo, että kiistanalainen tuote on osoittautunut riittävän tehokkaaksi direktiivin 98/8/EY 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Sen vuoksi komissio katsoo, että Alankomaiden esittämä pyyntö luvan epäämiseksi ei ole perusteltu kyseisen jäsenvaltion ilmoittamien perusteiden nojalla.

(11)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat biosidituotteita käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hylätään Alankomaiden ehdotus siitä, että Ranskan 23 päivänä helmikuuta 2012 liitteessä mainitulle tuotteelle myöntämä lupa evätään.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Alankomaiden kuningaskunnalle.

---

(1)  EYVL L 123, 24.4.1998, s. 1.

(2)  EUVL L 201, 30.7.2008, s. 46.

(3)  Ks. Technical Notes for Guidance on Product Evaluation. Appendices to Chapter 7. Product Type 14: Efficacy Evaluation of Rodenticidal Biocidal Products, saatavilla internetosoitteessa http://ihcp.jrc.ec.europa.eu/our_activities/public-health/risk_assessment_of_Biocides/doc/TNsG/TNsG_PRODUCT_EVALUATION/Revised_Appendix_Chapter_7_PT14_2009.pdf

(4)  Ranskan hakemuksen viitenumero biosidivalmisteita koskevassa rekisterissä: 2010/6309/6308/FR/AA/7742. Luvan myöntämispäivä: 1.10.2011.

---

---

15.10.2013

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 273/37

---

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,

annettu 11 päivänä lokakuuta 2013,

Kyproksessa käytettävän sianruhojen luokitusmenetelmän hyväksymisestä tehdyn päätöksen 2005/7/EY muuttamisesta ruhojen vaihtoehtoisen tarjontamuodon osalta

(tiedoksiannettu numerolla C(2013) 6583)

(Ainoastaan kreikankielinen teksti on todistusvoimainen)

(2013/502/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1) ja erityisesti sen 43 artiklan m alakohdan yhdessä sen 4 artiklan kanssa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Komission päätöksellä 2005/7/EY (2) hyväksytään yhden sianruhojen vaihtoehtoisen tarjontamuodon luokitusmenetelmän käyttö Kyproksessa.

(2)	Kypros on pyytänyt, että komissio antaisi sille luvan säätää päätöksen 2005/7/EY 2 artiklassa ja asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä V olevan B.III kohdan ensimmäisessä alakohdassa määritellystä vakiotarjontamuodosta poikkeavasta sianruhojen tarjontamuodosta.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä V olevan B.III kohdan toisen alakohdan mukaan jäsenvaltioiden voidaan sallia säätää mainitun kohdan ensimmäisessä alakohdassa määriteltyyn tarjontamuotoon nähden erilaisesta tarjontamuodosta, jos niiden alueella tavanomaisesti noudatettu kauppatapa eroaa mainitusta vakiotarjontamuodosta. Kyproksen hakemuksen mukaan sen alueella on kaupallisena käytäntönä, että ruhot voidaan tarjota niin, että niihin on jätetty kieli, munuaiset ja kylkirasva. Sen vuoksi tämä vakiotarjontamuodosta poikkeava tarjontamuoto olisi sallittava Kyproksessa.

(4)	Jotta sianruhot voidaan hinnoitella verrattavin perustein, tämä erilainen tarjoamistapa olisi otettava huomioon mukauttamalla tällaisissa tapauksissa todettua painoa vakiotarjontamuotoon.

(5)	Sen vuoksi päätöstä 2005/7/EY olisi muutettava.

(6)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Korvataan päätöksen 2005/7/EY 2 artikla seuraavasti:

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Kyproksen tasavallalle.

---

(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  Komission päätös 2005/7/EY, tehty 27 päivänä joulukuuta 2004, Kyproksessa käytettävän sianruhojen luokitusmenetelmän hyväksymisestä (EUVL L 2, 5.1.2005, s. 19).

---

15.10.2013

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 273/38

---

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,

annettu 11 päivänä lokakuuta 2013,

unionin osien tunnustamisesta mehiläisten varroa-vapaaksi alueeksi sekä varroa-vapaan aseman suojaamiseksi tarvittavien lisätakuiden vahvistamisesta unionin sisäkaupassa ja tuonnissa

(tiedoksiannettu numerolla C(2013) 6599)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2013/503/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista eläinten, siemennesteen, munasolujen ja alkioiden yhteisön sisäisessä kaupassa ja yhteisöön tuonnissa, siltä osin kuin niitä eivät koske direktiivin 90/425/ETY liitteessä A olevassa I jaksossa mainittujen erityisten yhteisön säädösten eläinten terveyttä koskevat vaatimukset, 13 päivänä heinäkuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/65/ETY (1) ja erityisesti sen 15 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivissä 92/65/ETY vahvistetaan eläinten terveyttä koskevat vaatimukset eläinten, siemennesteen, munasolujen ja alkioiden unionin sisäisessä kaupassa ja unioniin tuonnissa, siltä osin kuin niitä eivät koske sen liitteessä F tarkoitettujen erityisten unionin säädösten eläinten terveyttä koskevat vaatimukset.

(2)	Mehiläisten varroatoosi (varroapunkki) on lueteltu direktiivin 92/65/ETY liitteessä B. Tautia aiheuttavat Varroa-suvun punkit, jotka ovat ulkoloisia, ja sitä on raportoitu maailmanlaajuisesti.

(3)	Direktiivin 92/65/ETY 15 artiklassa säädetään, että jos jäsenvaltio katsoo, että sen alue tai osa sen aluetta on vapaa jostakin liitteessä B mainitusta taudista, sen on toimitettava komissiolle asianmukaiset perustelut, joiden pohjalta annetaan asiaa koskeva päätös.

(4)

Varroatoosi leviää mehiläisten sikiöiden liikkeiden mukana sekä suorassa kosketuksessa tartunnan saaneiden aikuisten mehiläisten välillä. Jälkimmäinen vaihtoehto on mahdollinen ainoastaan mehiläisen lentoalueella. Näin ollen taudista vapaiksi alueiksi voidaan tunnustaa ainoastaan sellaiset alueet, joilla mehiläispesien ja sikiöiden liikkeitä voidaan valvoa ja jotka ovat maantieteellisesti riittävän eristyksissä niin, että mehiläisten tulo alueelle sen ulkopuolelta estyy. Lisäksi toimivaltaisten viranomaisten on todistettava laajoihin valvontatoimiiin perustuen, että alue on tosiasiallisesti varroa-vapaa ja jotta vapaa asema säilyisi jatkossakin, että elävien mehiläisten ja niiden sikiöiden tuontia alueelle valvotaan tiukasti.

(5)

Suomi on pyytänyt komissiota tunnustamaan Ahvenanmaan saaret varroa-vapaaksi osaksi aluettaan. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 355 artiklan 4 kohdassa määrätään, että perussopimusten määräyksiä sovelletaan Ahvenanmaahan Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisehdoista tehtyyn asiakirjaan liitetyn pöytäkirjan N:o 2 määräysten mukaisesti.

(6)	Ahvenanmaa on Pohjanlahden ja Itämeren välissä sijaitseva saariryhmä, joten se on maantieteellisesti riittävän hyvin erotettu varroatoosin mahdollisista tartunta-alueista.

(7)

Varroatoosi on Ahvenanmaalla ilmoitettava tauti eikä mehiläisen peittosikiöitä tai kuoriutuneita aikuisia eläviä hunajamehiläisiä saa siirtää Manner-Suomesta Ahvenanmaalle. Suomi on jo useiden vuosien ajan valvonut saaren mehiläiskantaa. Valvonnan perusteella Suomi voi nyt vahvistaa, että tätä tautia ei esiinny Ahvenanmaalla. Näin ollen kyseistä Suomen alueen osaa voidaan pitää tästä taudista vapaana.

(8)	Sen vuoksi olisi määriteltävä kaupassa tarvittavat lisätakeet ottaen huomioon toimenpiteet, jotka Suomi on jo ottanut kansallisessa lainsäädännössään käyttöön.

(9)

Direktiivin 92/65/ETY liitteessä E olevassa 2 osassa vahvistettuun terveystodistukseen olisi lisättävä erillinen tieto, jotta vahvistetaan edellytykset elävien mehiläisten unionin sisäisissä siirroissa varroa-vapaiden alueiden välillä käytettävälle terveystodistusmallille. Lisäksi varroa-vapaan alueen tai varroa-vapaiden alueiden paikalliselle eläinlääkintäyksikölle olisi annettava Traces-tunnistuskoodi komission päätöksen 2009/821/EY (2) mukaisesti.

(10)

Elävien mehiläisten tuonti unioniin sallitaan ainoastaan komission asetuksessa (EU) N:o 206/2010 (3) säädetyin edellytyksin. Edellä mainitussa asetuksessa säädettyjen vaatimusten lisäksi varroa-vapaiksi tunnustettujen alueiden aseman suojaamiseksi on aiheellista kieltää mehiläisemoja ja niiden mukana olevia työläisiä sisältävien lähetysten tuonti unioniin, kun lähetysten lopulliseksi määräpaikaksi on ilmoitettu varroa-vapaa alue.

(11)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Tunnustetaan liitteessä vahvistetun taulukon kolmannessa sarakkeessa luetellut jäsenvaltiot tai niiden alueet varroa-vapaiksi alueiksi.

2 artikla

1.   Liitteessä lueteltujen jäsenvaltioiden on varmistettava, että liitteessä vahvistetun taulukon kolmannessa sarakkeessa luetelluilla alueilla noudatetaan seuraavia edellytyksiä:

a)	Varroatoosista on kansallisen lain nojalla tehtävä ilmoitus.

b)	Säännöllisellä valvonnalla on varmistettava, että Varroa-suvun punkkia, joka on ulkoloinen, ei esiinny.

2.   Liitteessä lueteltujen jäsenvaltioiden on raportoitava 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun valvonnan tuloksista komissiolle viimeistään kunkin vuoden toukokuun 31 päivänä.

3.   Liitteessä lueteltujen jäsenvaltioiden on ilmoitettava viipymättä komissiolle ja muille jäsenvaltioille liitteessä vahvistetun taulukon kolmannessa sarakkeessa luetelluilla alueilla havaittujen Varroa-suvun punkkien, jotka ovat ulkoloisia, esiintymisestä.

3 artikla

1.   Kielletään liitteessä vahvistetun taulukon viidennessä sarakkeessa lueteltuja tavaroita sisältävien lähetysten tuonti kyseisen taulukon kolmannessa sarakkeessa luetelluille alueille.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, sallitaan liitteessä vahvistetun taulukon viidennessä sarakkeessa lueteltuja tavaroita sisältävien lähetysten tuonti kyseisen taulukon kolmannessa sarakkeessa luetelluille alueille, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)	Tavarat ovat lähtöisin sellaisesta toisesta jäsenvaltiosta tai jäsenvaltion alueelta, joka on direktiivin 92/65/ETY 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti tunnustettu varroa-vapaaksi.

b)

Lähetysten mukana on direktiivin 92/65/ETY liitteessä E olevassa 2 osassa vahvistettu terveystodistus, jonka II.2 osaan on lisättävä seuraava tieto: ”Komission täytäntöönpanopäätöksen 2013/503/EU liitteessä vahvistetun taulukon viidennessä sarakkeessa lueteltuja tavaroita, jotka tulevat sellaisista jäsenvaltioista tai niiden osista, jotka on direktiivin 92/65/ETY 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti tunnustettu varroa-vapaiksi ja joista ei ole viimeisten 30 päivän aikana raportoitu varroatoositapauksia.”

c)	Kaikki varotoimenpiteet on toteutettu, jotta lähetykset eivät saastuisi varroatoosista kuljetuksen aikana.

4 artikla

1.   Jäsenvaltiot eivät saa sallia asetuksen (EY) N:o 206/2010 7 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen mehiläislähetysten tuontia unioniin, jos niiden lopulliseksi määräpaikaksi on lähetysten mukana olevan terveystodistuksen I.9, I.10 tai I.12 kohtien viitetiedoissa merkitty liitteessä olevan taulukon kolmannessa sarakkeessa lueteltu alue.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, ja jollei asetuksessa (EU) N:o 206/2010 vahvistetuista tuontia koskevista terveysvaatimuksista muuta johdu, jäsenvaltiot voivat antaa luvan tuoda unioniin edellä 1 kohdassa tarkoitettuja lähetyksiä, jos niiden lopullinen määräpaikka on vaihdettu sellaiseksi alueeksi, jota ei ole lueteltu liitteessä vahvistun taulukon kolmannessa sarakkeessa.

5 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

---

(1)  EYVL L 268, 14.9.1992, s. 54.

(2)  Komission päätös 2009/821/EY, tehty 28 päivänä syyskuuta 2009, hyväksyttyjen rajatarkastusasemien luettelon laatimisesta, komission eläinlääkintäalan asiantuntijoiden tekemiä tarkastuksia koskevien tiettyjen sääntöjen vahvistamisesta sekä Traces-järjestelmän eläinlääkintäyksikköjen määrittämisestä (EUVL L 296, 12.11.2009, s. 1).

(3)  Komission asetus (EU) N:o 206/2010, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2010, sellaisten kolmansien maiden ja alueiden tai niiden osien luetteloiden vahvistamisesta, joista on sallittua tuoda Euroopan unionin alueelle tiettyjä eläimiä ja tuoretta lihaa, sekä eläinlääkärintodistuksia koskevista vaatimuksista (EUVL L 73, 20.3.2010, s. 1).

---

---

15.10.2013

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 273/41

---

EUROOPAN TIETOSUOJAVALTUUTETUN PÄÄTÖS,

annettu 17 päivänä joulukuuta 2012,

työjärjestyksen vahvistamisesta

(2013/504/EU)

EUROOPAN TIETOSUOJAVALTUUTETTU, joka

ottaa huomioon yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (1) ja erityisesti sen 46 artiklan k kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Perusoikeuskirjan 8 artiklassa ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 16 artiklassa määrätään, että unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä sovellettavien henkilöiden suojaa koskevien sääntöjen noudattamista valvoo riippumaton viranomainen.

(2)

Asetuksella (EY) N:o 45/2001 perustetaan riippumaton valvontaelin, Euroopan tietosuojavaltuutettu, jonka tehtävänä on varmistaa, että unionin toimielimet ja elimet kunnioittavat henkilötietojen käsittelyssä luonnollisten henkilöiden perusoikeuksia ja vapauksia ja erityisesti heidän oikeuttaan yksityisyyteen.

(3)	Asetuksessa (EY) N:o 45/2001 säädetään myös Euroopan tietosuojavaltuutetun tehtävistä ja toimivaltuuksista sekä Euroopan tietosuojavaltuutetun ja apulaistietosuojavaltuutetun nimittämisestä.

(4)	Lisäksi asetuksessa (EY) N:o 45/2001 säädetään, että Euroopan tietosuojavaltuutettua avustaa sihteeristö, sekä annetaan useita henkilöstö- ja talousarviosäännöksiä.

(5)	Euroopan tietosuojavaltuutetun tehtävien hoitamista koskevasta ohjesäännöstä ja yleisistä ehdoista 1 päivänä heinäkuuta 2002 tehdyssä Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission päätöksessä N:o 1247/2002/EY annetaan useita asiaa koskevia lisäsäännöksiä. (2)

(6)	Muissa unionin oikeuden säännöksissä osoitetaan Euroopan tietosuojavaltuutetulle lisää tehtäviä ja toimivaltuuksia,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN TYÖJÄRJESTYKSEN:

I   LUKU

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 artikla

Tehtävät ja toimivalta

Euroopan tietosuojavaltuutettu hoitaa asetuksessa (EY) N:o 45/2001 ja muissa unionin oikeuden säännöksissä määriteltyjä tehtäviä ja käyttää niissä säädettyä toimivaltaa.

2 artikla

Määritelmät

Tässä työjärjestyksessä tarkoitetaan

a)	’asetuksella’ asetusta (EY) N:o 45/2001;

b)	’toimielimellä’ unionin toimielintä, elintä tai laitosta, johon sovelletaan asetusta (EY) N:o 45/2001;

c)	’Euroopan tietosuojavaltuutetulla’ Euroopan tietosuojavaltuutettua toimielimenä;

d)	’tietosuojavaltuutetulla’ Euroopan tietosuojavaltuutetun ja apulaistietosuojavaltuutetun tehtäviä hoitavia henkilöitä, jollei toisin mainita;

e)	’hallintotoimella’ yleisesti sovellettavaa unionin hallinnon päätöstä tai muuta toimea, joka liittyy henkilötietojen käsittelyyn toimielimessä.

II   LUKU

TOIMIELIN JA SIHTEERISTÖ

3 artikla

Riippumattomuus ja hyvä hallinto

1.   Tietosuojavaltuutettu hoitaa tehtäviään täysin riippumattomana asetuksen 44 artiklan mukaisesti.

2.   Tietosuojavaltuutettu huolehtii edellä 1 artiklassa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseen tarkoitettujen palvelujen asianmukaisesta toimivuudesta ja ottaa tässä huomioon hyvän hallinnon sekä hyvän hallinto- ja johtamistavan periaatteet.

4 artikla

Tietosuojavaltuutetun ja apulaistietosuojavaltuutetun tehtävät

1.   Tietosuojavaltuutettu ja apulaistietosuojavaltuutettu vastaavat toimielimen jäseninä strategioiden, toimintaperiaatteiden ja päätösten hyväksymisestä ja hoitavat yhdessä edellä 1 artiklassa tarkoitettuja tehtäviä. Jos tietosuojavaltuutettu on poissa tai estynyt hoitamasta tehtäviään, apulaistietosuojavaltuutettu hoitaa niitä hänen sijastaan ja päinvastoin.

2.   Tietosuojavaltuutettu ja apulaistietosuojavaltuutettu pyrkivät yksimielisyyteen yleisistä strategioista ja toimintapolitiikasta ja muista tärkeistä asioista, muun muassa sihteeristöön liittyvistä kysymyksistä. Tietosuojavaltuutettu ratkaisee, milloin yksimielisyyteen ei päästä ja milloin asia on kiireellinen.

3.   Tietosuojavaltuutettu päättää läheisessä yhteistyössä apulaistietosuojavaltuutetun kanssa tietosuojavaltuutetun ja apulaistietosuojavaltuutetun välisestä työnjaosta, mukaan lukien siitä, kummalla on ensisijainen vastuu päätösten laatimisesta, hyväksymisestä ja seurannasta, sekä tarvittaessa tehtävien siirtämisestä apulaistietosuojavaltuutetulle.

5 artikla

Sihteeristö

1.   Tietosuojavaltuutettua avustaa asetuksen 43 artiklan 4 kohdan mukaisesti sihteeristö, jonka tehtävistä ja työmenetelmistä päättää tietosuojavaltuutettu.

2.   Tietosuojavaltuutettu voi siirtää tiettyjä tehtäviä joillekin yksittäisille toimihenkilöille, joiden sijaisina voivat toimia muut toimihenkilöt.

3.   Tietosuojavaltuutettu perustaa sihteeristöön yksiköitä ja jaostoja, jotka osallistuvat edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tehtävien suunnitteluun ja hoitamiseen. Kutakin yksikköä tai jaostoa johtaa yksikön tai jaoston päällikkö.

6 artikla

Johtaja

1.   Sihteeristön päällikkönä toimii johtaja, joka toteuttaa tarvittavat toimenpiteet sihteeristön asianmukaisen toiminnan ja resurssien tehokkaan käytön varmistamiseksi ja määrää itselleen sijaisen, joka edustaa johtajaa tämän ollessa poissa tai estynyt.

2.   Johtaja

a)	vastaa strategioiden ja toimintapolitiikkojen laatimisesta ja toteuttamisesta;

b)	osallistuu niiden arviointiin ja kehittämiseen;

c)	vastaa toiminnan koordinoinnista ja suunnittelusta sekä tulosten mittaamisesta ja tarvittaessa edustaa toimielintä suhteissa muihin toimielimiin ja elimiin.

7 artikla

Johtokunta

1.   Johtokunta koostuu tietosuojavaltuutetusta, apulaistietosuojavaltuutetusta ja johtajasta. Johtokunta kokoontuu säännöllisesti, tavallisesti kerran viikossa keskustelemaan yleisistä strategioista ja toimintalinjoista sekä muista tärkeistä kysymyksistä ja edistämään keskeisten toimintojen tehokasta koordinointia.

2.   Johtaja huolehtii johtokunnan sihteeristön asianmukaisesta toiminnasta.

8 artikla

Johdon kokous

Johtaja kokoontuu säännöllisesti, tavallisesti kerran viikossa yksiköiden ja jaostojen päälliköiden kanssa koordinoimaan ja suunnittelemaan toimintaa sekä varmistamaan strategioiden ja toimintaperiaatteiden laatimisen ja toteuttamisen. Johtaja huolehtii sihteeristön asianmukaisesta toiminnasta johdon kokouksessa.

9 artikla

Nimittävä viranomainen

1.   Johtaja käyttää Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 2 artiklassa nimittävälle viranomaiselle ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 6 artiklassa työsopimuksista vastaavalle viranomaiselle annettuja toimivaltuuksia sekä mahdollisia muita näihin liittyviä toimivaltuuksia, joista määrätään sekä Euroopan tietosuojavaltuutetun sisäisissä että toimielinten välisissä hallinnollisissa päätöksissä, jollei nimittävälle viranomaiselle ja työsopimuksista vastaavalle viranomaiselle annettujen toimivaltuuksien käytöstä tehtävällä tietosuojavaltuutetun päätöksellä toisin määrätä.

2.   Johtaja voi siirtää edellä 1 kohdassa tarkoitetut toimivaltuudet henkilöstöhallinnosta vastaavalle virkamiehelle.

10 artikla

Tulojen ja menojen hyväksyjä ja tilinpitäjä

1.   Tulojen ja menojen hyväksyjän toimivaltuuksia käyttää tietosuojavaltuutettu. Valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän ja edelleenvaltuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän toimivaltuuksia käyttävät valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän tehtäviä ja vastuuta koskevassa ohjeistuksessa ja edelleenvaltuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän tehtäviä ja vastuuta koskevassa ohjeistuksessa näihin tehtäviin nimitetyt henkilöt.

2.   Euroopan tietosuojavaltuutetun tilinpitäjänä toimii Euroopan komission tilinpitäjä.

III   LUKU

VALTUUTTAMINEN JA SIJAISENA TOIMIMINEN

11 artikla

Valtuuttaminen

1.   Tietosuojavaltuutettu voi siirtää johtajalle toimivaltuudet hyväksyä ja allekirjoittaa päätöksen tai lausunnon lopullisen tekstin, jonka asiasisältö on jo hyväksytty käsittelyssä.

2.   Jos edellä 1 kohdassa tarkoitetut toimivaltuudet on siirretty johtajalle, johtaja voi siirtää ne edelleen asianomaisen yksikön tai jaoston päällikölle, joka käyttää niitä hänen poissa ollessaan.

3.   Edellä 1 ja 2 kohdan määräykset eivät rajoita nimittävän viranomaisen toimivaltuuksien siirtoa tai varainhoitoasioita koskevien valtuuksien siirtoa koskevien sääntöjen soveltamista edellä 9 ja 10 artiklan mukaisesti.

12 artikla

Sijaisuudet

1.   Jos tietosuojavaltuutettu ja apulaistietosuojavaltuutettu ovat poissa tai estyneitä hoitamasta tehtäviään, johtaja toimii tarvittaessa heidän sijaisenaan kiireellisissä asioissa.

2.   Jos johtaja on estynyt hoitamasta tehtäviään tai jos hänen virkansa on avoinna eikä tietosuojavaltuutettu ole nimennyt sijaiseksi muuta virkamiestä, hänen sijaisenaan toimii palkkaluokaltaan korkeimmassa asemassa oleva yksikön tai jaoston päällikkö tai, jos palkkaluokassa yhtä korkealla olevia on useita, näistä palkkaluokassaan pisimpään palvellut tai, jos palkkaluokassaan yhtä pitkään palvelleita on useita, näistä iältään vanhin.

3.   Jos paikalla ei ole yksikön tai jaoston päällikköä eikä sijaiseksi ole nimetty muuta virkamiestä, sijaisena toimii ura-alueeltaan ja palkkaluokaltaan korkeimmassa asemassa oleva paikalla oleva virkamies tai, jos palkkaluokassa yhtä korkeassa asemassa olevia on useita, näistä palkkaluokassaan pisimpään palvellut tai, jos palkkaluokassaan yhtä pitkään palvelleita on useita, näistä iältään vanhin.

4.   Jos muu esimies on estynyt hoitamasta tehtäviään tai jos hänen virkansa on avoinna, hänen sijaisenaan toimii johtajan nimeämä virkamies, joka on valittu tietosuojavaltuutetun suostumuksella. Jos sijaiseksi ei ole nimetty virkamiestä, sijaisena toimii ura-alueeltaan ja palkkaluokaltaan korkeimmassa asemassa oleva paikalla oleva virkamies tai, jos palkkaluokassa yhtä korkeassa asemassa olevia on useita, näistä palkkaluokassaan pisimpään palvellut tai, jos palkkaluokassaan yhtä pitkään palvelleita on useita, näistä iältään vanhin.

5.   Edellä 1–4 kohdan määräykset eivät rajoita nimittävän viranomaisen toimivaltuuksien siirtoa tai varainhoitoasioita koskevien toimivaltuuksien siirtoa koskevien sääntöjen soveltamista edellä 9 ja 10 artiklan mukaisesti.

IV   LUKU

TOIMINTASUUNNITTELU

13 artikla

Vuotuinen hallintosuunnitelma

1.   Euroopan tietosuojavaltuutettu laatii vuosittain hallintosuunnitelman hyvän hallinnon ja moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti. Suunnitelmassa esitetään Euroopan tietosuojavaltuutetun pitkän aikavälin strategiaan perustuvat yleiset ja erityiset tavoitteet. Tulosindikaattorit ja -tavoitteet määritellään ja mitataan kahdesti vuodessa saavutusten ja edistymisen seurantaa varten.

2.   Vuotuiseen hallintosuunnitelmaan sisällytetään Euroopan tietosuojavaltuutetun suunnittelemista toiminnoista laadittu riskianalyysi, jossa esitetään tunnistetut riskit ja niiden vähentämiseksi suunnitellut toimet.

14 artikla

Toimintakertomus

1.   Euroopan tietosuojavaltuutettu antaa asetuksen 48 artiklan mukaisesti Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle vuosikertomuksen toiminnastaan (jäljempänä ’toimintakertomus’) ja toimittaa sen muille toimielimille.

2.   Toimintakertomus julkaistaan Euroopan tietosuojavaltuutetun verkkosivustolla viimeistään seuraavan vuoden 1 päivänä heinäkuuta.

3.   Euroopan tietosuojavaltuutettu tarkastelee asetuksen 48 artiklan 2 kohdan mukaisesti huomautuksia, joita edellä 1 kohdassa tarkoitetut muut toimielimet voivat esittää toimintakertomuksesta Euroopan parlamentissa mahdollisesti käytävää keskustelua varten.

V   LUKU

ERITYISET MENETTELYT

1   OSASTO

Yleiset määräykset

15 artikla

Periaatteet ja arvot

1.   Euroopan tietosuojavaltuutettu on asiantunteva, riippumaton ja luotettava unionin tason virallinen elin, joka valvoo yleistä etua tietosuojan alalla. Euroopan tietosuojavaltuutetun toiminta perustuu puolueettomuuteen, tinkimättömyyteen, avoimuuteen ja käytännöllisyyteen.

2.   Euroopan tietosuojavaltuutettu ylläpitää rakentavia suhteita sidosryhmiin oikean tasapainon varmistamiseksi tietosuojan ja yksityisyyden suojan sekä muiden etujen ja politiikkojen välillä.

3.   Toimielinten valvonnassa noudatetaan periaatetta, jonka mukaan vastuu vaatimusten noudattamisesta on ensisijaisesti rekisterinpitäjillä.

16 artikla

Toimintapolitiikka

Jos Euroopan tietosuojavaltuutetun kantaa koskevien suuntaviivojen antaminen jostakin tietystä toiminnasta edellyttää sen toiminnan keskeisten linjausten määrittelyä, se laatii tarvittavat toimintapoliittiset asiakirjat. Toimintapoliittisia asiakirjoja päivitetään säännöllisesti.

17 artikla

Asetuksen noudattamisen valvonta

Euroopan tietosuojavaltuutettu huolehtii säännöllisestä seurannasta riittävän yleiskuvan saamiseksi tietosuojavaatimusten noudattamisesta toimielimissä. Seuranta voi olla yleistä tai kohdennettua, ja se perustuu valvontatehtävien hoitamisesta kerättyyn tietoon ja näyttöön.

18 artikla

Täytäntöönpanon valvonta

Euroopan tietosuojavaltuutettu valvoo tietosuojavelvoitteiden noudattamista käyttämällä asetuksen 47 artiklassa annettuja toimivaltuuksia. Näitä toimivaltuuksia sovelletaan täydessä laajuudessaan, jos kyseessä on vakava, tahallinen tai toistuva laiminlyönti.

2   OSASTO

Ennakkotarkastukset

19 artikla

Ennakkotarkastuspyyntö

1.   Euroopan tietosuojavaltuutettu tarkastaa toimielimen tietosuojasta vastaavalta henkilöltä ilmoituksen saatuaan asetuksen 27 artiklan mukaisesti ennakolta ne käsittelyt, joihin saattaa liittyä rekisteröityjen oikeuksiin ja vapauksiin liittyviä erityisiä riskejä käsittelyjen luonteen, laajuuden tai tarkoitusten vuoksi.

2.   Jos ennakkotarkastuksen tarpeellisuudesta on epäselvyyttä, Euroopan tietosuojavaltuutettu määrittelee tietosuojasta vastaavan henkilön pyynnöstä, liittyykö käsittelyyn erityisiä riskejä, ja jos liittyy, pyytää tietosuojasta vastaavaa henkilöä tekemään tapauksesta ilmoituksen.

3.   Jos käsittelyyn ei liity erityisiä riskejä, Euroopan tietosuojavaltuutettu voi siitä huolimatta antaa toimielimelle tiettyjä suosituksia.

4.   Ennakkotarkastusta koskevat ilmoitukset lähetetään Euroopan tietosuojavaltuutetun sihteeristölle sähköpostitse käyttämällä Euroopan tietosuojavaltuutetun vakiolomaketta.

5.   Mahdolliset ilmoitettuun käsittelyyn liittyvät lisätiedot voidaan toimittaa ilmoituslomakkeen liitteenä.

20 artikla

Ennakkotarkastuslausunnot

1.   Euroopan tietosuojavaltuutettu antaa lausunnon, jossa esitetään ennakkotarkastuksen keskeiset perustelut ja päätelmät.

2.   Jos ilmoitetulla käsittelyllä saatetaan rikkoa asetuksen jotakin säännöstä, Euroopan tietosuojavaltuutettu voi tarvittaessa tehdä ehdotuksia tämän rikkomisen välttämiseksi.

21 artikla

Ennakkotarkastuslausunnon antamisen määräajat ja määräaikojen pidentäminen

1.   Euroopan tietosuojavaltuutettu antaa ennakkotarkastuslausuntonsa asetuksen 27 artiklan 4 kohdan mukaisesti kahden kuukauden kuluessa ilmoituksen saamisesta. Euroopan tietosuojavaltuutettu voi pyytää tarpeellisiksi katsomansa lisätiedot. Kahden kuukauden määräajan kuluminen voidaan keskeyttää, kunnes Euroopan tietosuojavaltuutettu on saanut pyydetyt lisätiedot. Jos asian monimutkaisuus sitä edellyttää, tätä määräaikaa voidaan pidentää kerran uudella kahden kuukauden määräajalla.

2.   Jos lausuntoa ei ole annettu kahden kuukauden määräajan kuluessa, jota on mahdollisesti pidennetty, sen katsotaan olevan myönteinen.

3.   Määräajan kuluminen alkaa ilmoituslomakkeen vastaanottamista seuraavasta päivästä.

4.   Jos viimeinen mahdollinen päivä lausunnon antamiselle on yleinen vapaapäivä tai muu päivä, jona Euroopan tietosuojavaltuutetun toimisto on suljettu, lausunto annetaan viimeistään sitä seuraavana ensimmäisenä työpäivänä.

22 artikla

Määräajat ja määräaikojen pidentäminen

1.   Ennen lausunnon hyväksymistä Euroopan tietosuojavaltuutettu toimittaa lausuntoluonnoksen toimielimelle käytännön näkökohtiin liittyvää palautetta ja virheellisten tietojen oikaisemista varten. Toimielimen on esitettävä palautteensa kymmenen päivän kuluessa luonnoksen vastaanottamisesta. Määräaikaa voidaan pidentää rekisterinpitäjän perustellusta pyynnöstä. Palautteen pyytäminen keskeyttää edellä 21 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun määräajan kulumisen. Jos palautetta ei esitetä määräaikaan mennessä, Euroopan tietosuojavaltuutettu hyväksyy lausunnon sellaisenaan.

2.   Toimielin toimittaa Euroopan tietosuojavaltuutetulle tiedot lausunnossa esitettyjen suositusten täytäntöönpanosta viimeistään kolmen kuukauden kuluttua lausunnon antamisesta. Euroopan tietosuojavaltuutettu pysyttelee ajan tasalla näistä tiedoista.

23 artikla

Ennakkotarkastusrekisteri

1.   Euroopan tietosuojavaltuutettu pitää asetuksen 27 artiklan 5 kohdan mukaisesti rekisteriä kaikista hänelle asetuksen 27 artiklan nojalla ilmoitetuista käsittelyistä.

2.   Rekisteri ei sisällä viitteitä turvatoimiin. Rekisterissä on linkki asiaa koskevaan Euroopan tietosuojavaltuutetun lausuntoon sekä tiedot määräajasta, johon mennessä toimielimen on toimitettava edellä 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot. Rekisteri on saatavilla Euroopan tietosuojavaltuutetun verkkosivustolla.

3   OSASTO

Hallintoon liittyvä kuuleminen

24 artikla

Hallintoon liittyvä kuuleminen

1.   Toimielimet ilmoittavat asetuksen 28 artiklan 1 kohdan mukaisesti Euroopan tietosuojavaltuutetulle suunnittelemistaan henkilötietojen käsittelyyn liittyvistä hallintotoimista.

2.   Euroopan tietosuojavaltuutettu neuvoo toimielimiä asetuksen 46 artiklan d kohdan mukaisesti vastauksena lausuntopyyntöön kaikissa henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa erityisesti ennen kuin toimielimet laativat sisäisiä sääntöjä yksilön perusvapauksien ja -oikeuksien suojasta henkilötietojen käsittelyssä.

3.   Euroopan tietosuojavaltuutettu ottaa pääsääntöisesti huomioon ainoastaan sellaiset lausuntopyynnöt, jotka on ensin toimitettu toimielimen tietosuojasta vastaavan henkilön käsiteltäväksi.

25 artikla

Lausunnot

1.   Euroopan tietosuojavaltuutettu antaa lausuntonsa pääsääntöisesti kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön saamisesta. Euroopan tietosuojavaltuutettu voi pyytää tarpeellisiksi katsomansa lisätiedot. Kahden kuukauden määräajan kuluminen voidaan keskeyttää, kunnes Euroopan tietosuojavaltuutettu on saanut pyydetyt tiedot.

2.   Toimielimen on toimitettava Euroopan tietosuojavaltuutetulle tiedot lausunnossa esitettyjen suositusten täytäntöönpanosta viimeistään kolmen kuukauden kuluttua lausunnon antamisesta. Euroopan tietosuojavaltuutettu pysyttelee ajan tasalla näistä tiedoista.

4   OSASTO

Lainsäädäntöä ja politiikkaa koskeva kuuleminen

26 artikla

Kuulemisen soveltamisala

1.   Euroopan tietosuojavaltuutettu antaa asetuksen 41 artiklan ja 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti ohjeita perustamissopimusten mukaisista lainsäädäntöehdotuksista sekä muista toimista ja asiakirjoista, kuten seuraavista:

a)	yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvät päätökset;

b)	täytäntöönpanosäädökset ja delegoidut säädökset;

c)	kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtyihin sopimuksiin liittyvät asiakirjat;

d)	perustamissopimuksiin perustuvat jäsenvaltioiden lainsäädäntöaloitteet;

e)	tehostettua yhteistyötä koskevat aloitteet;

f)	säädökset, jotka eivät ole sitovia, kuten yksilöiden oikeuksien ja vapauksien suojeluun henkilötietojen käsittelyssä liittyvät suositukset ja tiedonannot.

Euroopan tietosuojavaltuutettu antaa ohjeita kuultuaan komissiota asetuksen 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti taikka toimielimen pyynnöstä tai omasta aloitteestaan.

2.   Toimielimet voivat pyytää Euroopan tietosuojavaltuutetun lausuntoa kaikissa lainsäädäntömenettelyn vaiheissa.

27 artikla

Epävirallinen kuuleminen

1.   Komission jäsenten kollegion on komission kanssa sovitun mukaisesti kuultava Euroopan tietosuojavaltuutettua ennen lopullisen päätöksen tekemistä toimenpiteen, lainsäädäntöehdotuksen tai toimintapoliittisen asiakirjan hyväksymisestä. Euroopan tietosuojavaltuutettu vastaa kuulemispyyntöön esittämällä asiasta vastaavalle komission yksikölle epäviralliset huomautuksensa kyseisen ehdotuksen tai muun asiakirjan luonnoksesta.

2.   Edellä 1 kohdan mukaisesti esitettävissä epävirallisissa huomautuksissa on noudatettava komission sisäisen päätöksentekomenettelyn luottamuksellisuutta, jollei sovellettavista perustamissopimuksen ja johdetun oikeuden säännöistä muuta johdu. Euroopan tietosuojavaltuutettu pyrkii noudattamaan komission yksiköiden asettamia määräaikoja siinä määrin kuin on kohtuullista ja käytännössä mahdollista.

28 artikla

Lainsäädäntöä koskevat lausunnot ja viralliset huomautukset

1.   Euroopan tietosuojavaltuutettu antaa lainsäädäntöehdotuksia tai muita asiakirjoja koskevat neuvonsa lausuntoina, virallisina huomautuksina tai muun asianmukaiseksi katsomansa asiakirjan muodossa.

2.   Euroopan tietosuojavaltuutetun lausunnossa tarkastellaan ehdotuksen tai muun asiakirjan tietosuojanäkökohtia. Lausunto annetaan pääsääntöisesti kolmen kuukauden kuluessa ehdotuksen tai muun asiakirjan hyväksymisestä.

3.   Lausunnosta julkaistaan tiivistelmä Euroopan unionin virallisessa lehdessä (C-sarja), ja koko lausunto asetetaan saataville Euroopan tietosuojavaltuutetun verkkosivustolle.

4.   Euroopan tietosuojavaltuutetun virallisissa huomautuksissa keskitytään joihinkin tiettyihin ehdotuksen tai muun asiakirjan erityisnäkökohtiin. Viralliset huomautukset esitetään pääsääntöisesti kahden kuukauden kuluessa asiakirjan hyväksymisestä. Ne julkaistaan Euroopan tietosuojavaltuutetun verkkosivustolla.

29 artikla

Vuotuiset painopisteet ja vuotuinen luettelo

1.   Euroopan tietosuojavaltuutettu määrittää vuotuiset painopisteet, jotka julkaistaan Euroopan tietosuojavaltuutetun verkkosivustolla.

2.   Euroopan tietosuojavaltuutettu julkaisee verkkosivustollaan kolmesti vuodessa luettelon lainsäädäntöehdotuksista ja muista asiakirjoista, joista se aikoo antaa lausunnon. Luettelossa nämä asiakirjat esitetään tärkeysjärjestyksessä.

3.   Luettelo perustuu komission vuotuiseen työohjelmaan ja sen päivitettyihin liitteisiin sekä muihin asiaa koskeviin tietoihin, jotka ovat saatavilla.

30 artikla

Lainsäädäntöä koskevien lausuntojen ja virallisten huomautusten seuranta

1.   Euroopan tietosuojavaltuutettu seuraa aktiivisesti Euroopan parlamentissa, neuvostossa ja komissiossa neuvojen antamisen jälkeen tapahtuvaa kehitystä.

2.   Tietosuojavaltuutettua voidaan tarvittaessa pyytää esittelemään suullisesti Euroopan tietosuojavaltuutetun antamia neuvoja ja keskustelemaan niistä lainsäätäjän kanssa pidettävässä kokouksessa tai osallistumaan jollakin muulla tavalla.

3.   Jos käsiteltävänä olevaan lainsäädäntöehdotukseen tehdään merkittäviä muutoksia, Euroopan tietosuojavaltuutettu voi harkintansa mukaan laatia siitä toisen lausunnon, lisähuomautuksia tai muun asianmukaiseksi katsomansa asiakirjan.

5   OSASTO

Kantelut

31 artikla

Kantelut

1.   Euroopan tietosuojavaltuutettu vastaanottaa ja tutkii tarpeellisessa laajuudessa kanteluita asetuksen 46 a artiklan mukaisesti sekä ilmoittaa rekisteröidylle niiden käsittelyn tuloksesta kohtuullisen määräajan kuluessa.

2.   Euroopan tietosuojavaltuutetulle esitetyt kantelut eivät keskeytä oikeudenkäyntiin tai hallinnolliseen menettelyyn liittyvän valitusajan kulumista.

32 artikla

Kantelun tekeminen

1.   Kantelussa on mainittava kantelijan nimi.

2.   Kantelu laaditaan kirjallisesti jollakin unionin virallisista kielistä, ja siinä on esitettävä kaikki kantelun aiheen ymmärtämiseksi tarvittavat tiedot.

3.   Kantelu on lähtökohtaisesti tehtävä kahden vuoden kuluessa siitä, kun kantelija on saanut tietoonsa sen perustana olevat tosiseikat.

4.   Jos Euroopan oikeusasiamiehelle on tehty samoja tosiseikkoja koskeva kantelu, Euroopan tietosuojavaltuutettu arvioi Euroopan oikeusasiamiehen ja Euroopan tietosuojavaltuutetun välisen yhteisymmärryspöytäkirjan (3) perusteella, voidaanko se ottaa tutkittavaksi.

33 artikla

Kantelujen käsittely

1.   Euroopan tietosuojavaltuutettu valitsee asianmukaisen muodon ja tavan kantelun käsittelyyn ottaen huomioon seuraavat seikat:

a)	tietosuojasääntöjen väitetyn rikkomisen luonne ja vakavuus;

b)	rikkomisesta yhdelle tai usealle rekisteröidylle tosiasiallisesti tai mahdollisesti aiheutuneen vahingon vakavuus;

c)	asian mahdollinen yleinen merkitys, myös suhteessa muihin siihen liittyviin julkisiin ja/tai yksityisiin etuihin;

d)	todennäköisyys saada näyttöä siitä, että rikkominen on tapahtunut;

e)	tapahtumien tarkka ajankohta, menettelyt, joista ei enää aiheudu vaikutuksia, vaikutusten poistaminen tai asianmukaiset takeet niiden poistamisesta.

2.   Euroopan tietosuojavaltuutetun toimet voivat koostua erityisesti kirjallisista tiedonsaantipyynnöistä, asianomaisten henkilöiden haastatteluista, tarkastuskäynneistä tai asianomaisten laitteiden rikosteknisestä tutkimuksesta.

3.   Euroopan tietosuojavaltuutettu saattaa kantelun sisällön ja kantelijan nimen tietoon vain, jos se on tarpeen tutkimuksen asianmukaisen etenemisen varmistamiseksi. Euroopan tietosuojavaltuutettu ei tutkimuksen aikana eikä sen jälkeenkään luovuta kantelijaan liittyviä asiakirjoja, kuten lopullista päätöstä ulkopuolisille, elleivät asianomaiset henkilöt anna suostumustaan niiden luovuttamiseen tai ellei Euroopan tietosuojavaltuutetulla ole lakisääteistä velvollisuutta tehdä niin.

4.   Euroopan tietosuojavaltuutettu julkaisee kantelijaa koskevat tiedot ainoastaan sellaisessa muodossa, josta ei voida tunnistaa kantelijaa eikä muita osallisina olevia rekisteröityjä.

34 artikla

Kantelun käsittelyn tulos

1.   Euroopan tietosuojavaltuutettu ilmoittaa kantelun käsittelyn tuloksesta ja sen perusteella toteutetuista toimista kantelijalle viivytyksettä.

2.   Jos kantelua ei voida ottaa tutkittavaksi tai jos sen käsittely on päätetty, Euroopan tietosuojavaltuutettu neuvoo tarvittaessa kantelijaa kääntymään jonkin toisen viranomaisen puoleen.

3.   Jos Euroopan tietosuojavaltuutettu ei ole antanut vastausta kuuden kuukauden kuluessa, kantelu katsotaan hylätyksi asetuksen 32 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

35 artikla

Muutoksenhaku ja oikeussuojakeinot

1.   Kantelija ja asianomainen toimielin voivat hakea Euroopan tietosuojavaltuutetulta kirjallisesti muutosta kantelusta tehtyyn päätökseen.

2.   Muutoksenhaku jätetään kuukauden kuluttua päätöksen tiedoksi saamisesta, ja sen on rajoituttava ainoastaan uusiin seikkoihin tai oikeudellisiin perusteluihin, joita Euroopan tietosuojavaltuutettu ei ole ottanut huomioon päätöksessään.

3.   Päätös voidaan riitauttaa Euroopan unionin tuomioistuimessa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 263 artiklassa määritellyin edellytyksin riippumatta mahdollisuudesta hakea siihen muutosta Euroopan tietosuojavaltuutetulta.

6   OSASTO

Tarkastukset ja vierailut

36 artikla

Tarkastukset

1.   Euroopan tietosuojavaltuutettu voi päättää tehdä tarkastuskäynnin, jos paikalla tehtävää tarkastusta pidetään tarpeellisena valvontatehtävien hoitamiseksi tai jonkin lakisääteisen velvoitteen noudattamisen varmistamiseksi.

2.   Tarkastuskäynnistä ilmoitetaan kirjallisesti asianomaiselle toimielimelle neljä viikkoa ennen tarkastuksen suunniteltua päivämäärää. Tiedonannossa mainitaan tarkastuksen tarkoitus ja kohde, ilmoitetaan tarkastuksen päivämäärä ja asetetaan toimielimelle määräaika, johon mennessä se voi pyytää päivämäärän siirtämistä ja toimittaa Euroopan tietosuojavaltuutetun pyytämät lisätiedot.

3.   Euroopan tietosuojavaltuutettu tekee tarkastuksesta päätöksen, jossa ilmoitetaan tarkastuksen tarkoitus, kohde ja päivämäärä(t) sekä tarkastusaika ja -paikka (-paikat) sekä mainitaan tarkastustoiminnan oikeusperusta. Päätökseen liitetään tarkastukseen osallistuvalle henkilöstölle tarkoitetut valtuutukset.

4.   Tarkastusta tekevä henkilöstö kerää asiakirjatodisteita valikoivalla ja oikeasuhteisella tavalla. Kaikki asiakirjatodisteet turvataan asianmukaisesti.

5.   Tarkastuksen ja sitä seuranneen menettelyn aikana tehdyt haastattelut ja hankitut tiedot kirjataan pöytäkirjaan, joka lähetetään toimielimelle huomautusten esittämistä varten. Jos huomautuksia ei saada määräaikaan mennessä, pöytäkirja katsotaan hyväksytyksi. Pöytäkirjaan liitetään luettelo tarkastuksen aikana kerätyistä asiakirjatodisteista.

6.   Euroopan tietosuojavaltuutettu laatii tarkastusraportin, jossa esitetään tarkastuksen aikana tehdyt havainnot. Raportissa luetellaan toimet, jotka tarkastetun toimielimen olisi toteutettava, ja Euroopan tietosuojavaltuutettu seuraa niiden toteuttamista.

37 artikla

Vierailut

1.   Euroopan tietosuojavaltuutettu tekee toimielimiin vierailuja, joiden tarkoituksena on saada toimielimen ylin johto sitoutumaan asetuksen noudattamiseen.

2.   Pääasiallisia perusteita vierailun tekemisestä tehtävälle päätökselle ovat toimielimen haluttomuus sitoutua asetuksen noudattamiseen, puutteellinen tiedonkulku tai tarve lisätä tietoisuutta.

3.   Vierailun päätteeksi sovitaan tarvittaessa ohjelmasta (”etenemissuunnitelma”), jossa toimielin sitoutuu noudattamaan hallinnossaan asetuksen mukaisia erityisvelvoitteita tiettyyn määräaikaan mennessä. Euroopan tietosuojavaltuutettu seuraa sovitun ohjelman etenemistä.

7   OSASTO

Seurantatekniikka

38 artikla

Tekniikka ja tutkimus

1.   Euroopan tietosuojavaltuutettu seuraa tieto- ja viestintätekniikan kehitystä asetuksen 46 artiklan e alakohdan mukaisesti. Tätä tehtävää hoitaessaan Euroopan tietosuojavaltuutettu pyrkii tunnistamaan uudet suuntaukset, jotka voivat olla merkityksellisiä tietosuojan kannalta, luomaan yhteyksiä sidosryhmiin, lisäämään tietoisuutta mahdollisista tietosuoja-alan näkökohdista ja antamaan neuvoja siitä, kuinka tietosuoja-alan näkökohdat voitaisiin ottaa huomioon asiaa koskevissa hankkeissa, edistämään sisäänrakennetun yksityisyyden suojan ja oletusarvoisen yksityisyyden suojan periaatetta sekä tarvittaessa mukauttamaan valvontamenetelmiä tekniikan kehitykseen.

2.   Euroopan tietosuojavaltuutettu edistää unionin puiteohjelmia osallistumalla tutkimusalan neuvoa-antaviin komiteoihin, avustamalla komissiota ehdotusten arviointimenettelyissä sekä tarvittaessa muilla tavoilla.

3.   Euroopan tietosuojavaltuutettu voi halutessaan osallistua joihinkin yksittäisiin EU:n rahoittamiin tutkimusta, tekniikan kehittämistä ja esittelyä koskeviin toimiin antamalla pyynnöstä tai omasta aloitteestaan lausuntoja kyseisistä toimista.

8   OSASTO

Oikeudenkäynnit

39 artikla

Kanteet toimielimiä vastaan

Euroopan tietosuojavaltuutettu voi asetuksen 47 artiklan 1 kohdan h alakohdan mukaisesti saattaa asioita Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi perustamissopimuksessa määrättyjen edellytysten mukaisesti. Euroopan tietosuojavaltuutettu käyttää tarvittaessa tätä toimivaltaa, jos toimielin jättää noudattamatta asetusta ja jos Euroopan tietosuojavaltuutetun asetuksen 47 artiklan nojalla määräämään täytäntöönpanotoimeen ei ryhdytä tehokkaasti.

40 artikla

Muutoksenhaut Euroopan tietosuojavaltuutetun päätöksiin

Euroopan tietosuojavaltuutetun päätöksiin voidaan hakea asetuksen 32 artiklan 3 kohdan mukaisesti muutosta Euroopan unionin tuomioistuimelta.

41 artikla

Väliintulo

1.   Euroopan tietosuojavaltuutettu voi asetuksen 47 artiklan 1 kohdan i alakohdan mukaisesti olla väliintulijana käsiteltäessä Euroopan unionin tuomioistuimessa nostettuja kanteita.

2.   Euroopan tietosuojavaltuutettu pyytää väliintuloa, jos oikeudenkäynnissä käsiteltävällä asialla on yleistä merkitystä tietosuojan kannalta tai jos Euroopan tietosuojavaltuutettu on osallistunut suoraan asiaa koskevien tosiseikkojen käsittelyyn hoitaessaan valvontatehtäviään.

3.   Päätökseen pyytää väliintuloa voivat vaikuttaa myös muut seikat, kuten tietosuojakysymyksen painoarvo käsiteltävässä asiassa sekä Euroopan tietosuojavaltuutetun väliintulon oikeudenkäyntiin tuoma lisäarvo.

4.   Euroopan tietosuojavaltuutettu tekee väliintulohakemuksen unionin tuomioistuimen virallisesta kehotuksesta, jollei sillä ole painavia syitä olla toimimatta väliintulijana.

VI   LUKU

TIETOSUOJASTA VASTAAVAT HENKILÖT

42 artikla

Yhteistyö tietosuojasta vastaavien henkilöiden kanssa

1.   Euroopan tietosuojavaltuutettu tekee yhteistyötä tietosuojasta vastaavien henkilöiden kanssa sekä kahdenvälisesti että osallistumalla tietosuojasta vastaavien henkilöiden verkoston järjestämiin kokouksiin.

2.   Euroopan tietosuojavaltuutettu tarjoaa tietosuojasta vastaaville henkilöille heidän tehtäviensä hoitamisen kannalta tarpeellista tukea ja opastusta.

43 artikla

Nimitettyjen tietosuojasta vastaavien henkilöiden ilmoittaminen

Euroopan tietosuojavaltuutettu pitää asetuksen 24 artiklan 5 kohdan mukaisesti rekisteriä tietosuojaa vastaavien henkilöiden nimityksistä, joista ilmoitetaan Euroopan tietosuojavaltuutetulle. Rekisteri sisältää myös tiedot kunkin tietosuojasta vastaavan henkilön toimikauden kestosta.

VII   LUKU

YHTEISTYÖ TIETOSUOJAVIRANOMAISTEN KANSSA

44 artikla

Yhteistyö tietosuojaviranomaisten kanssa

1.   Euroopan tietosuojavaltuutettu tekee asetuksen 46 artiklan f kohdan i luetelmakohdan mukaisesti yhteistyötä kansallisten tietosuojaviranomaisten ja muiden valvontaviranomaisten kanssa siinä määrin kuin kullekin viranomaiselle kuuluvien tehtävien hoitaminen sitä edellyttää.

2.   Yhteistyötä tehdään muun muassa

a)	vaihtamalla hyödyllisiä tietoja, kuten hyviin käytäntöihin liittyviä tietoja, sekä pyytämällä kyseistä viranomaista käyttämään toimivaltuuksiaan tai vastaamalla kyseisen viranomaisen pyyntöön;

b)	luomalla yhteyksiä keskeisten viranomaisten jäseniin ja henkilöstöön ja ylläpitämällä niitä;

c)	tekemällä yhteistyötä unionin lainsäädännön nojalla perustettujen yhteisten valvontaviranomaisten ja -elinten kanssa, ja tarvittaessa osallistumalla näiden viranomaisten ja elinten kokouksiin yhtenäisten käytäntöjen varmistamiseksi.

45 artikla

29 artiklalla perustettu tietosuojatyöryhmä

1.   Euroopan tietosuojavaltuutettu osallistuu yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY (4) 29 artiklalla perustetun tietosuojatyöryhmän toimintaan asetuksen 46 artiklan g kohdan mukaisesti.

2.   Euroopan tietosuojavaltuutettu osallistuu aktiivisesti sellaisten työryhmän julkaisemien asiakirjojen käsittelyyn ja laatimiseen, joiden tarkoituksena on muodostaa yhteinen tulkinta tietosuojalainsäädännöstä ja antaa asiantuntijaneuvoja Euroopan komissiolle. Näissä yhteyksissä Euroopan tietosuojavaltuutettu tuo tarvittaessa esille unionin näkemyksen.

3.   Euroopan tietosuojavaltuutettu osallistuu säännöllisesti työryhmän täysistuntoihin ja alaryhmien kokouksiin.

4.   Käytännön yhteistyön varmistamiseksi Euroopan tietosuojavaltuutettu ja työryhmän puheenjohtaja pyrkivät keskustelemaan säännöllisesti, mahdollisuuksien mukaan vähintään kerran vuodessa toistensa ensisijaisista tavoitteista.

46 artikla

Laajojen tietojärjestelmien koordinoitu valvonta

1.   Euroopan tietosuojavaltuutettu osallistuu yhdessä kansallisten valvontaviranomaisten kanssa laajojen tietojärjestelmien koordinoituun valvontaan unionin lainsäädännön mukaisesti.

2.   Euroopan tietosuojavaltuutettu järjestää koordinointikokouksia ja toimii koordinointiryhmien sihteeristönä.

3.   Laajojen tietojärjestelmien kansallisten ja keskeisten osien koordinoidun valvonnan varmistamiseksi Euroopan tietosuojavaltuutettu tekee tarvittaessa yhteistyötä yksittäisten kansallisten valvontaviranomaisten kanssa niiden määrittämien painopisteiden mukaisesti.

47 artikla

Kansainvälinen yhteistyö

1.   Euroopan tietosuojavaltuutettu osallistuu Euroopan tietosuojavaltuutettujen vuotuiseen kevätkonferenssiin, tietosuoja- ja yksityisyydensuojavaltuutettujen vuotuiseen kansainväliseen konferenssiin sekä kansainväliseen tietosuojaa ja televiestintää käsittelevään työryhmään.

2.   Euroopan tietosuojavaltuutettu osallistuu keskeisiin kansainvälisiin yksityisyyden suojan valvontaverkostoihin.

3.   Euroopan tietosuojavaltuutettu järjestää säännöllisesti työpajoja kansainvälisten järjestöjen kanssa hyvien toimintatapojen jakamiseksi ja hyvän tietosuojakulttuurin kehittämiseksi kyseisissä järjestöissä.

4.   Euroopan tietosuojavaltuutettu edistää kansainvälistä yhteistyötä ja vuoropuhelua muiden kolmansien maiden sidosryhmien kanssa.

VIII   LUKU

HALLINTO

48 artikla

Turvallisuus

1.   Euroopan tietosuojavaltuutettu ja hänen henkilöstönsä ovat asetuksen 45 artiklan mukaisesti sekä toimikautensa aikana että sen päätyttyä velvollisia pitämään salassa kaikki luottamukselliset tiedot, jotka ovat tulleet heidän tietoonsa tehtäviensä suorittamisen yhteydessä.

2.   Euroopan tietosuojavaltuutettu nimittää yhden tai usean toimihenkilön vastaamaan eri toiminta-alueilla ilmenevistä turvallisuuskysymyksistä. Nämä vastaavat erityisesti henkilöstöön liittyvistä turvallisuuskysymyksistä, fyysisestä turvallisuudesta ja tietoturvasta. Tehtävään nimitetyt henkilöt raportoivat suoraan johtajalle, kun ne katsovat tarpeelliseksi ehkäistä Euroopan tietosuojavaltuutettuun kohdistuvia turvallisuusriskejä.

49 artikla

Tietotekniikan ohjauskomitea

Perustetaan tietotekniikan ohjauskomitea neuvomaan johtokuntaa kysymyksissä, jotka koskevat tietotekniikan merkitystä turvallisuudelle ja Euroopan tietosuojavaltuutetun sisäiselle kehitykselle.

50 artikla

Laadunhallinta

Euroopan tietosuojavaltuutettu ottaa käyttöön tarkoituksenmukaiset järjestelmät riittävän laadunhallinnan varmistamiseksi; näihin lukeutuvat sisäiset valvontastandardit, vuosittain julkaistava toimintakertomus ja riskienhallinta.

51 artikla

Tietosuojasta vastaava henkilö

Euroopan tietosuojavaltuutettu nimittää asetuksen 24 artiklan mukaisesti tietosuojasta vastaavan henkilön, joka raportoi suoraan johtajalle.

52 artikla

Yleisesti julkaistavat tiedot

1.   Euroopan tietosuojavaltuutettu lisää tietoisuutta tietosuojasta ja tiedottaa rekisteröidyille heidän oikeuksistaan ja niiden sisällöstä. Euroopan tietosuojavaltuutettu käyttää tähän tarkoitukseen erilaisia viestintävälineitä (esim. verkkosivusto, uutistiedotteet, sosiaalinen media ja tiedotustapahtumat), tekee yhteistyötä sidosryhmien kanssa (esim. opintokäynnit Euroopan tietosuojavaltuutetun toimistossa, vastaukset tietopyyntöihin) ja osallistuu julkisiin tapahtumiin, kokouksiin ja konferensseihin.

2.   Euroopan tietosuojavaltuutettu tiedottaa tiedotusvälineille keskeisistä tietosuojaan liittyvistä tapahtumista sekä tärkeistä lausunnoista tai julkaisuista laatimalla lehdistötiedotteita sekä järjestämällä haastatteluja ja lehdistötilaisuuksia.

53 artikla

Dokumentointi

1.   Euroopan tietosuojavaltuutetun toiminnasta kirjataan täsmälliset ja oikeat tiedot, jotta päätöksistä ja toimista olisi saatavilla luotettavaa ja laillisesti todennettavissa olevaa näyttöaineistoa.

2.   Kuhunkin tiettyyn toimintaan liittyvät asiakirjat kootaan asiakirjakansioihin. Asiakirjakansiot asetetaan saataville järjestämällä ne johdonmukaisesti Euroopan tietosuojavaltuutetun perustamassa arkistointijärjestelmässä määritetyn toimintaluokituksen mukaan.

3.   Asiakirjakansioita säilytetään tietyn ajanjakson ajan, joka määritetään Euroopan tietosuojavaltuutetun hyväksymien tietojensäilytysaikojen perusteella. Säilytysajan päättymisen jälkeen asiakirjakansiot arvioidaan ja arkistoidaan Euroopan tietosuojavaltuutetun määrittämän arkistointipolitiikan mukaisesti.

54 artikla

Asiakirjojen oma-aloitteinen julkaiseminen

1.   Pääasiassa kaikki keskeiset toimintapoliittiset asiakirjat, aihekohtaiset ohjeet, lainsäädäntöä koskevat lausunnot, viralliset huomautukset, oikeudenkäyntikirjelmät ja ennakkotarkastuslausunnot julkaistaan Euroopan tietosuojavaltuutetun verkkosivustolla.

2.   Hallinnollisen kuulemisen perusteella annetut lausunnot julkaistaan Euroopan tietosuojavaltuutetun verkkosivustolla, jos niillä on yleistä merkitystä, jos niissä tulkitaan tai sovelletaan lainsäädäntöä uudella tavalla tai jos ne koskevat uuden teknologian vaikutuksia rekisteröityjen oikeuksiin.

55 artikla

Julkaiseminen virallisessa lehdessä

Seuraavat asiakirjat julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä:

a)	edellä 28 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut lainsäädäntöä koskevien lausuntojen tiivistelmät;

b)	Euroopan tietosuojavaltuutetun päätökset ja lausunnot tai niiden tiivistelmät, joihin viitataan asetuksen 9 artiklan 7 kohdassa, 10 artiklan 2 kohdan b alakohdassa, 10 artiklan 4, 5 ja 6 kohdassa, 12 artiklan 2 kohdassa, 19 artiklassa ja 37 artiklan 2 kohdassa;

c)	muut Euroopan tietosuojavaltuutetun asianmukaisina pitämät asiakirjat.

56 artikla

Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin

Euroopan tietosuojavaltuutetun hallussa olevia asiakirjoja annetaan yleisön tutustuttavaksi Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 (5) säädettyjen periaatteiden mukaisesti.

57 artikla

Päätösten saattaminen todistusvoimaisiksi

1.   Päätökset saatetaan todistusvoimaisiksi siten, että tietosuojavaltuutettu allekirjoittaa päätöksen alkuperäisellä kielellä laaditun tekstin.

2.   Päätökset voidaan allekirjoittaa käsin tai sähköisesti.

58 artikla

Kielet ja työkielet

1.   Euroopan tietosuojavaltuutetun menettelykielenä on jokin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 55 artiklan 1 kohdassa mainituista kielistä. Kanteluissa menettelykielenä käytetään kieltä, jolla kantelu on laadittu.

2.   Kertomukset, lausunnot, työasiakirjat ja muut asiakirjat, jotka on tarkoitettu julkaistaviksi Euroopan tietosuojavaltuutetun verkkosivustolla, laaditaan ainakin englanniksi, ranskaksi ja saksaksi.

59 artikla

Henkilöstö

1.   Euroopan tietosuojavaltuutettu ottaa palvelukseensa henkilöstöä Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavissa henkilöstösäännöissä ja muuhun henkilöstöön sovellettavista palvelussuhteen ehdoissa määrätyllä tavalla ja niissä määrätyin edellytyksin.

2.   Yhteistyön lisäämiseksi kansallisten viranomaisten ja erityisesti tietosuojaviranomaisten kanssa Euroopan tietosuojavaltuutettu ottaa käyttöön henkilöstön tilapäisiä siirtoja koskevan ohjelman.

3.   Perustetaan harjoittelijaohjelma, joka tarjoaa äskettäin tutkinnon suorittaneille mahdollisuuden hankkia käytännön kokemusta Euroopan tietosuojavaltuutetun ja yleensä unionin toiminnasta.

4.   Tilapäiseen tarpeeseen voidaan palkata tilapäisiä työntekijöitä ja muuta ulkopuolista apua.

60 artikla

Henkilöstökomitea

1.   Euroopan tietosuojavaltuutetun henkilöstöä edustaa henkilöstökomitea, jota kuullaan hyvissä ajoin Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen soveltamista koskevista päätösluonnoksista ja jota voidaan kuulla myös muissa henkilöstön yleistä etua koskevissa kysymyksissä. Henkilöstökomitealle on ilmoitettava kaikista sen tehtävien hoitoon liittyvistä kysymyksistä. Se antaa lausuntonsa 15 päivän kuluessa lausuntopyynnön saamisesta.

2.   Henkilöstökomitea pyrkii edistämään Euroopan tietosuojavaltuutetun moitteetonta toimintaa esittämällä sille organisatorisia seikkoja ja työoloja koskevia ehdotuksia.

3.   Henkilöstökomitea koostuu kolmesta jäsenestä ja kolmesta varajäsenestä, jotka valitaan kahden vuoden toimikaudeksi henkilöstön yleiskokouksessa.

61 artikla

Hallinnollinen yhteistyö muiden toimielinten kanssa

1.   Johtaja edustaa sihteeristön päällikkönä Euroopan tietosuojavaltuutettua toimielinten välisissä keskusteluissa ja voi siirtää tämän edustustehtävän henkilöstöstä, talousarviosta ja hallinnosta vastaaville virkamiehille.

2.   Ottaen huomioon Euroopan tietosuojavaltuutetun koon muihin toimielimiin verrattuna sekä asianmukaisen hallinnon varmistamiseksi ja talousarviosäästöjen saamiseksi Euroopan tietosuojavaltuutettu pyrkii oma-aloitteisesti tekemään yhteistyösopimuksia, yhteisymmärryspöytäkirjoja ja palvelusopimuksia muiden toimielinten kanssa.

IX   LUKU

LOPPUMÄÄRÄYKSET

62 artikla

Voimaantulo

Tämä työjärjestys tulee voimaan sen allekirjoittamispäivää seuraavana päivänä, ja se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

(2)  EYVL L 183, 12.7.2002, s. 1.

(3)  EUVL C 27, 7.2.2007, s. 21.

(4)  EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

(5)  EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.

---