18.9.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

L 247/1

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o 885/2013,

annettu 15 päivänä toukokuuta 2013,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/40/EU täydentämisestä kuorma-autojen ja hyötyajoneuvojen turvallisia ja valvottuja pysäköintipaikkoja koskevien tietopalvelujen tarjoamisen osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista 7 päivänä heinäkuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/40/EU (1) ja erityisesti sen 3 artiklan e alakohdan ja 6 artiklan 1 kohdan,

on kuullut Euroopan tietosuojavaltuutettua,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Direktiivin 2010/40/EU 3 artiklan e alakohdassa kuorma-autojen ja hyötyajoneuvojen turvallisia ja valvottuja pysäköintialueita koskevien tietopalvelujen tarjoaminen mainitaan ensisijaisena toimena.

(2)

Direktiivin 2010/40/EU 6 artiklan 1 kohdan mukaan komissio vahvistaa yksityiskohtaiset määritykset, jotka tarvitaan yhteensopivuuden, yhteentoimivuuden ja jatkuvuuden varmistamiseksi älykkäiden liikennejärjestelmien (Intelligent Transport Systems, ITS) käyttöönotossa ja operatiivisessa käytössä turvallisia ja valvottuja pysäköintipaikkoja koskevien tietopalvelujen osalta. Tällä asetuksella pyritään tietopalvelujen käyttöönoton avulla optimoimaan pysäköintipaikkojen käyttö ja auttamaan kuljettajaa tai kuljetusyritystä tekemään päätöksen siitä, milloin ja missä pysäköidä.

(3)	Neuvoston päätöslauselmassa (2) maantierahtiin kohdistuvien rikosten ehkäisemisestä ja torjumisesta ja turvallisten rekkaparkkien järjestämisestä korostetaan tarvetta parantaa kuorma-autonkuljettajien turvallisuutta ja suojaamista sekä pysäköintimahdollisuuksia.

(4)

Pakolliset lepoajat ja tauot voivat vaikuttaa kuljettajien päätöksiin heidän valitessaan pysäköintipaikkaa. Tällä asetuksella pyritään tietopalvelujen käyttöönoton avulla optimoimaan pysäköintipaikkojen käyttö ja auttamaan kuljettajia tai kuljetusyrityksiä tekemään päätöksen siitä, milloin ja missä pysäköidä.

(5)

Jotta palvelun yhteentoimivuus ja jatkuvuus koko unionissa voidaan varmistaa ja tietosuojavaatimukset ottaa täysimääräisesti huomioon, on tärkeää, että kaikissa jäsenvaltioissa luodaan yhdenmukaistettu ja saumaton lähestymistapa kuorma-autojen ja hyötyajoneuvojen turvallisia ja turvattuja pysäköintialueita koskevien tietopalvelujen tarjoamiseen eri puolilla unionia. Jäsenvaltiot voivat käyttää tähän pääasiassa eurooppalaisten ja/tai kansainvälisten standardointielinten ja/tai -järjestöjen laatimia olemassa olevia teknisiä ratkaisuja ja standardeja varmistaakseen palvelun yhteentoimivuuden ja jatkuvuuden EU:n laajuisesti siten, että tietosuojavaatimukset otetaan samalla täysimääräisesti huomioon.

(6)	Turvallisuudesta ja mukavuudesta saatava tieto vaikuttaa kuljettajien päätökseen pysäköintialueen valinnasta. Opastusta voidaan antaa esittämällä tiedot pysäköintipaikan valvonnasta, turvallisuudesta ja palveluista.

(7)

Jos tietyillä alueilla on jatkuvasti suurta kysyntää turvallisista ja valvotuista pysäköintipaikoista, kuorma-auton kuljettajat olisi epäasianmukaisen pysäköinnin välttämiseksi ohjattava täydeltä pysäköintialueelta prioriteettivyöhykkeellä sijaitsevalle toiselle pysäköintialueelle, jossa on vapaita turvallisia ja valvottuja paikkoja käytettävissä. Jäsenvaltioiden olisi määritettävä tätä varten ”prioriteettivyöhykkeet”.

(8)	Jos turvallisten ja valvottujen pysäköintialueiden osoittamiseen käytetään staattisia opasteita, niiden olisi oltava 8 päivänä marraskuuta 1968 tehdyn Wienin yleissopimuksen mukaisia, jos jäsenvaltio on sopimuksen sopimuspuoli.

(9)

Julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä 17 päivänä marraskuuta 2003 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/98/EY (3) vahvistetaan vähimmäissäännöt tällaisen tiedon uudelleenkäytöstä Euroopan unionissa. Se perustuu kahteen sisämarkkinoiden keskeiseen pilariin eli avoimuuteen ja kilpailun tasapuolisuuteen, ja siinä kannustetaan jäsenvaltioita menemään näitä vähimmäissääntöjä pitemmälle julkisen sektorin tiedon uudelleenkäytössä ja ottamaan käyttöön periaatteita, jotka mahdollistavat julkisen sektorin elinten hallussa olevien asiakirjojen, tai tämän asetuksen yhteydessä datan, laajan käytön. Joissakin tapauksissa datan uudelleenkäyttö tapahtuu ilman, että on sovittava luvasta. Muissa tapauksissa annetaan lupa, jossa asetetaan luvanhaltijalle uudelleenkäyttöä koskevia ehtoja ja määrätään muun muassa vastuista, tietojen asianmukaisesta käytöstä, tietosuojavaatimusten noudattamisesta, tietojen muuttumattomuudesta sekä lähteen mainitsemisesta. Kolmansien osapuolten teollis- ja tekijänoikeuksia ei rajoiteta.

(10)

Käyttäjien antamalla palautteella tarkoitetaan tietoja, jotka saadaan pysäköintialueen käyttäjiltä henkilökohtaisten ja anonyymien neuvojen antamiseksi kuorma-autojen pysäköintialueen muille käyttäjille ja hallinnoijille. Näitä tietoja voidaan käyttää tietopalvelun laadunhallintatarkastuksessa sekä sen arvioinnissa. Palautteen anonymiteetti olisi taattava.

(11)

Kun ITS-sovelluksia ja -palveluja otetaan käyttöön ja käytetään, niissä voidaan käsitellä henkilötietoja, joita olisi käsiteltävä noudattaen unionin lainsäädäntöä, erityisesti yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY (4) ja henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla 12 päivänä heinäkuuta 2002 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2002/58/EY (5). ITS-sovelluksiin olisi siksi sovellettava käyttötarkoitusrajoitetta ja datan minimointia koskevia periaatteita.

(12)

Direktiivin 2010/40/EU 6 artiklan mukaisesti hyväksyttyjä määrityksiä noudattavien ITS-sovellusten ja -palvelujen käyttöönottoa ja käyttöä käsitellään unionin oikeuden, erityisesti tuotevastuuta koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 25 päivänä heinäkuuta 1985 annetun neuvoston direktiivin 85/374/ETY (6), ja asiaankuuluvan kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

(13)	Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Tässä asetuksessa vahvistetaan määritykset, jotka tarvitaan kuorma-autojen ja hyötyajoneuvojen turvallisia ja valvottuja pysäköintipaikkoja koskevien tietopalvelujen yhteensopivuuden, yhteentoimivuuden ja jatkuvuuden varmistamiseksi unionin tasolla direktiivin 2010/40/EU mukaisesti.

Sitä sovelletaan tietopalvelujen tarjoamiseen Euroopan laajuisessa tieverkossa (TERN).

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)	’turvallisella ja valvotulla pysäköintipaikalla’ kaupallisten käyttäjien pysäköintipaikkaa, jonka avulla he voivat välttää epäasianmukaisen pysäköinnin ja joka parantaa kuljettajien ja rahdin turvallisuutta;

2)	’käyttäjällä’ kuorma-auton tai hyötyajoneuvon kuljettajaa, ajojärjestelijää, kuljetusyritystä, liikennettä hallinnoivaa elintä tai muuta tahoa, kuten rahdin omistajia, vakuutusyhtiöitä, tieviranomaisia ja poliisivoimia. Niiden olisi saatava tiedot palveluntarjoajalta;

3)	’palveluntarjoajalla’ julkista tai yksityistä tahoa, joka tarjoaa tietopalvelua käyttäjille;

4)	’datalla’ kuorma-autojen pysäköintialueen hallinnoijan antamia tietoja, joissa kuvataan kyseistä kuorma-autojen pysäköintialuetta;

5)	’tiedolla’ kaikkea yhdistettyä, käsiteltyä ja/tai seulottua dataa, jota palveluntarjoaja tarjoaa käyttäjille eri kanavien kautta;

6)	’tietopalvelulla’ mitä tahansa palvelua, jossa annetaan sen käyttäjille ohjeita, joiden avulla käyttäjät voivat noudattaa pakollisia lepoaikoja ja taukoja, vähentää epäasianmukaista pysäköintiä ja optimoida pysäköintipaikkojen käytön;

7)	’käyttäjien antamalla palautteella’ tietoja, jotka saadaan pysäköintialueen käyttäjiltä henkilökohtaisten ja anonyymien neuvojen antamiseksi kuorma-autojen pysäköintialueen muille käyttäjille ja hallinnoijille;

8)	’dynaamisilla tiedoilla’ tietoja, jotka minä tahansa ajankohtana ilmoittavat pysäköintialueella käytettävissä olevan pysäköintikapasiteetin tai pysäköintialueen sen hetkisen tilanteen (vapaata/täynnä/suljettu);

9)	’staattisilla tiedoilla’ pysäköintialueen hallinnoijan antamia tietoja, jotka liittyvät pysäköintialueen kuvaukseen;

10)	’tietojen luotettavuudella’ tietopalvelun paikkansapitävyyttä todelliseen tilanteeseen verrattuna;

11)	’epäasianmukaisella pysäköinnillä’ raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen pysäyttämistä tai pysäköimistä turvallisten ja valvottujen pysäköintipaikkojen ulkopuolelle moottoriteillä tai liikennekäytävillä, pientareilla tai täynnä olevilla pysäköintialueilla;

12)	’yhteyspisteellä’ digitaalista yhteyspistettä, jossa pysäköintipaikkoja koskevat tiedot kerätään, käsitellään ja annetaan jaeltaviksi. Näiden yhteyspisteiden avulla tietopalveluja voidaan tarjota rajojen yli;

13)	’prioriteettivyöhykkeellä’ kansallisten viranomaisten määrittämää tieosuutta, jossa yhdellä tai useammalla turvallisella ja valvotulla pysäköintialueella on paikkapula, jota voidaan lievittää tarjoamalla tietoja muusta samalla vyöhykkeellä käytettävissä olevasta pysäköintikapasiteetista.

3 artikla

Tietopalvelujen tarjontaa koskevat vaatimukset

1. Jäsenvaltioiden on nimettävä alueet, joilla liikenne- ja turvallisuusolosuhteet edellyttävät turvallisia ja valvottuja pysäköintipaikkoja koskevien tietopalvelujen tarjoamista.

Niiden on myös määriteltävä prioriteettivyöhykkeet, joilla tarjotaan dynaamisia tietoja.

2. Tietopalvelujen tarjoamisen on täytettävä 4–7 artiklassa asetetut vaatimukset.

4 artikla

Datan kerääminen

Julkiset tai yksityiset pysäköinnin hallinnoijat ja palveluntarjoajat keräävät ja asettavat saataville turvallisia ja valvottuja julkisia ja yksityisiä pysäköintialueita kuvaavaa dataa. Kerättävän datan on oltava helposti tarjottavaa, myös etätarjontana, millä tahansa asianmukaisella menetelmällä, jotta se olisi kaikkien pysäköintialueiden hallinnoijien etäluettavissa. Julkisten tai yksityisten hallinnoijien ja palveluntarjoajien on käytettävä DATEX II (7) -profiileja tai muita kansainvälisesti yhteensopivia muotoja tietopalvelun yhteentoimivuuden varmistamiseksi koko unionissa.

Kerättävät tiedot ovat seuraavat:

Staattiset tiedot, jotka liittyvät pysäköintialueisiin, mukaan lukien (soveltuvin osin):

—	pysäköintialueen tunnistetiedot (kuorma-autojen pysäköintialueen nimi ja osoite [enintään 200 merkkiä]),

—	pysäköintialueen sisäänpääsyn sijaintitiedot (leveys- ja pituusaste) [20 + 20 merkkiä],

—	päätien tunniste 1 / suunta [20 merkkiä / 20 merkkiä] päätien tunniste 2 / suunta [20 merkkiä / 20 merkkiä], jos samalle pysäköintialueelle pääsee kahdelta eri tieltä,

—	tarvittaessa ilmoitus liittymästä [enintään 100 merkkiä] / etäisyys päätieltä [integer 3] kilometreinä tai maileina,

—	kuorma-autoille vapaiden pysäköintipaikkojen kokonaismäärä [integer 3],

—	pysäköintipaikkojen hinta ja käytettävä valuutta [300 merkkiä].

Tiedot pysäköintialueen turvallisuudesta ja varustustasosta:

—	kuvaus pysäköintialueen valvonta-, turvallisuus- ja palveluvarustuksesta, myös kansallinen luokitus, jos sellainen on käytössä (500 merkkiä),

—	kylmäkuljetusajoneuvojen pysäköintipaikkojen lukumäärä [numeerinen, 4 merkkiä],

—	tiedot tavaraliikenteen erityisajoneuvoille tarkoitetuista erityislaitteista ja -palveluista [300 merkkiä].

Pysäköintialueen hallinnoijan yhteystiedot:

—	nimi ja sukunimi [enintään 100 merkkiä],

—	puhelinnumero [enintään 20 merkkiä],

—	sähköpostiosoite [enintään 50 merkkiä],

—	hallinnoijan suostumus yhteystietojen julkistamiseen [kyllä/ei].

3.	Dynaamiset tiedot käytettävissä olevista pysäköintipaikoista, mukaan lukien se, onko pysäköintialue täynnä, suljettu tai montako vapaata paikkaa on käytettävissä.

5 artikla

Datan jakaminen ja vaihtaminen

1. Julkisten tai yksityisten hallinnoijien ja palveluntarjoajien on jaettava ja vaihdettava keskenään 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua dataa. Tätä varten niiden on käytettävä DATEX II (CEN/TS 16157) -muotoa tai DATEX II -muodon kanssa yhteensopivaa koneluettavaa kansainvälistä muotoa. Datan on oltava syrjimättömällä tavalla kaikkien julkisten tai yksityisten tietopalvelujen tarjoajien ja/tai pysäköintialueen hallinnoijien saatavilla sen vaihtamista ja uudelleenkäyttöä varten direktiivissä 2003/98/EY määriteltyjen käyttöoikeuksien ja menettelyjen mukaisesti.

2. Staattiset tiedot on annettava saataville kansallisen tai kansainvälisen yhteyspisteen välityksellä.

3. Dynaamisten tietojen osalta jäsenvaltioiden (tai kansallisten viranomaisten) tehtävänä on perustaa ylläpidettäväkseen kansallinen tai kansainvälinen keskusyhteyspiste, joka käyttäjien etujen mukaisesti kokoaa yhteen kaikki sen alueella toimivat kuorma-autojen pysäköintialueen hallinnoijien ja/tai palveluntarjoajien erilliset yhteyspisteet.

4. Jäsenvaltiot voivat osallistua kansainväliseen yhteyspisteeseen antamalla dataa ja varmistamalla, että se täyttää laadullisesti 7 artiklassa säädetyt vaatimukset.

5. Julkisen tai yksityisen dynaamisen datan tarjonnasta, vaihdosta ja uudelleenkäytöstä perittävät maksut on julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä annetun direktiivin mukaisesti pidettävä kohtuullisina.

6. Julkisten ja yksityisten pysäköintipaikan hallinnoijien ja/tai palveluntarjoajien on säännöllisesti lähetettävä keräämänsä staattinen data kansalliseen tai kansainväliseen yhteyspisteeseen soveltuvilla sähköisillä menetelmillä vähintään kerran vuodessa, kun kyse on 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta staattisesta datasta.

Dynaamisen datan osalta julkisten ja yksityisten hallinnoijien ja/tai palveluntarjoajien on päivitettävä 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tietonsa vähintään kerran 15 minuutissa.

6 artikla

Tietojen levittäminen

Palveluntarjoajien, jotka keräävät tietoa tietystä sijaintipaikasta, on tiedotettava

—	vähintään kahdesta seuraavasta turvallisesta ja valvotusta pysäköintialueesta liikennekäytävän varrella noin 100 kilometrin säteellä,

—	pysäköintipaikkojen saatavuudesta prioriteettivyöhykkeellä vähintään seuraavilla kahdella pysäköintialueella noin 100 kilometrin säteellä.

Tietojen levittämisessä on noudatettava Wienin yleissopimusta, jos jäsenvaltio on allekirjoittanut sen. Ajoneuvoihin asennettavien käyttöliittymien olisi oltava käyttäjäystävällisiä kuljettajan häiriintymisen ja väsymisen estämiseksi.

Pysäköintialueiden hallinnoijien ja/tai palveluntarjoajien on tiedotettava käyttäjille sopivaksi katsomallaan viestintävälineellä kaikista uusista turvallista ja valvottua pysäköintiä koskevista tietopalveluista.

7 artikla

Laadunhallinta

Julkisten ja yksityisten pysäköintialueiden hallinnoijien on ilmoitettava välittömästi kansalliselle tai kansainväliselle yhteyspisteelle sekä kansallisille viranomaisille kaikista pysäköintialueen tilannetta koskevista muutoksista, sulkeminen mukaan luettuna.

Julkisten ja yksityisten pysäköintialueiden hallinnoijien on varmistettava kutakin uutta prioriteettivyöhykettä koskevien tietojen luotettavuus. Tätä tarkoitusta varten niiden on tarkastettava säännöllisesti läsnäolo- ja liiketunnistimet ja muun muassa mitattava ero ilmoitetun tilanteen ja paikkojen todellisen saatavuuden välillä. Nämä tiedot on arvioitava 8 artiklan mukaisesti.

8 artikla

Vaatimusten täyttymisen arvioiminen

1. Jäsenvaltioiden on nimettävä kansallinen elin, jolla on toimivalta arvioida, täyttävätkö palveluntarjoajat, pysäköintialueiden hallinnoijat ja tienpitäjät 4–7 artiklassa asetetut vaatimukset. Kyseisen elimen on oltava puolueeton ja riippumaton suhteessa mainittuihin tahoihin.

Useampi jäsenvaltio voi nimetä yhteisen alueellisen elimen, jolla on toimivalta arvioida näiden vaatimusten täyttymistä niiden alueilla.

Jäsenvaltioiden on annettava nimetyt elimet tiedoksi komissiolle.

2. Kaikkien palvelujentarjoajien on annettava nimetyille elimille vakuutus siitä, että ne täyttävät 4–7 artiklassa asetetut vaatimukset.

Vakuutuksessa on oltava seuraavat osatekijät:

a)	kuorma-autojen ja hyötyajoneuvojen turvallisista ja valvotuista pysäköintipaikoista 4 artiklan nojalla kerätty data, tietopalveluun kirjattujen pysäköintipaikkojen prosenttiosuus mukaan luettuna;

b)	menetelmä, jolla tietopalvelut tarjotaan käyttäjille;

c)	turvallisia ja valvottuja pysäköintipaikkoja koskevien dynaamisten tietojen kattavuus;

d)	tarjotun tiedon laatu ja saatavuus, yhteyspiste tietoonpääsyä varten ja muoto, jossa kyseiset tiedot tarjotaan.

3. Nimettyjen elinten on tarkastettava satunnaisesti useampien julkisten ja yksityisten palveluntarjoajien ja pysäköintialueiden hallinnoijien vakuutusten oikeellisuus ja pyydettävä niitä osoittamaan 4–7 artiklassa asetettujen vaatimusten täyttyminen.

Palvelun laatua voidaan arvioida myös käyttäjiltä saatujen huomioiden pohjalta.

Nimettyjen kansallisten elinten on vuosittain raportoitava kansallisille viranomaisille niille annetuista vakuutuksista ja satunnaistarkastusten tuloksista.

9 artikla

Seuranta

1. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava viimeistään 12 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta komissiolle seuraavat tiedot:

a)	kansalliset elimet, jotka on nimetty arvioimaan 4–7 artiklassa asetettujen vaatimusten täyttymistä;

b)	tarvittaessa kansallisen yhteyspisteen kuvaus.

2. Viimeistään 12 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta ja sen jälkeen joka kalenterivuosi jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle seuraavat tiedot:

a)	eri pysäköintialueiden ja -paikkojen lukumäärä niiden alueella;

b)	tietopalveluun kirjattujen pysäköintipaikkojen prosenttiosuus;

c)	niiden pysäköintialueiden prosenttiosuus, joiden osalta tarjotaan komissiolle dynaamiset tiedot pysäköintipaikkojen saatavuudesta, sekä prioriteettivyöhykkeet.

10 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tätä asetusta sovelletaan

—	1 päivästä lokakuuta 2015 tämän asetuksen voimaantulopäivänä jo käytössä olevien palvelujen tarjoamiseen,

—	1 päivästä lokakuuta 2013 tämän asetuksen voimaantulopäivän jälkeen käyttöön otettavien palvelujen tarjoamiseen.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 15 päivänä toukokuuta 2013.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO

(1) EUVL L 207, 6.8.2010, s. 1.

(2) SN 15504/10, 27.10.2010.

(3) EUVL L 345, 31.12.2003, s. 90.

(4) EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

(5) EYVL L 201, 31.7.2002, s. 37.

(6) EYVL L 210, 7.8.1985, s. 29.

(7) CEN/TS 16157.

18.9.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

L 247/6

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o 886/2013,

annettu 15 päivänä toukokuuta 2013,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/40/EU täydentämisestä datan ja menettelyjen osalta, joiden avulla mahdollisuuksien mukaan tarjotaan liikenneturvallisuuteen liittyviä yleisiä vähimmäisliikennetietoja ilmaiseksi käyttäjille

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

on kuullut Euroopan tietosuojavaltuutettua,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Direktiivin 2010/40/EU 3 artiklan c alakohdassa mainitaan yhtenä ensisijaisena toimena datat ja menettelyt, joilla mahdollisuuksien mukaan tarjotaan liikenneturvallisuuteen liittyvät yleiset vähimmäisliikennetiedot ilmaiseksi käyttäjille.

(2)

(3)

Tiedonannossa ”Kohti eurooppalaista tieliikenneturvallisuusaluetta: tieliikenneturvallisuuden poliittiset suuntaviivat 2011–2020” (2) todetaan seuraavaa: ”Älykkäillä liikennejärjestelmillä voi olla merkittävä asema tieliikenneturvallisuuden parantamisessa. Esimerkiksi onnettomuuksia havaitsevat ja liikennettä valvovat järjestelmät antavat tienkäyttäjille reaaliaikaista tietoa.”

(4)

Julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä 17 päivänä marraskuuta 2003 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/98/EY (3) vahvistetaan tietopalvelujen tarjoamisen osalta vähimmäissäännöt, jotka koskevat julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäyttöä Euroopan unionissa, ja kannustetaan jäsenvaltioita menemään näitä vähimmäissääntöjä pitemmälle ja ottamaan käyttöön periaatteita, jotka mahdollistavat julkisen sektorin elinten hallussa olevan tiedon laajan käytön.

(5)

Käyttöönotossa ja käytössä ITS-sovellusten ja -palvelujen henkilötietoja olisi käsiteltävä noudattaen unionin lainsäädäntöä, erityisesti yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY (4) ja henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla 12 päivänä heinäkuuta 2002 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2002/58/EY (5) (sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi). ITS-sovelluksiin ja -palveluihin olisi siksi sovellettava käyttötarkoitusrajoitetta ja datan minimointia koskevia periaatteita.

(6)

Yhteensopivuuden, yhteentoimivuuden ja jatkuvuuden saavuttamiseksi on tarpeen määrittää liikenneturvallisuuteen liittyville yleisille liikennetietopalveluille vähimmäisvaatimukset. Näiden vaatimusten olisi liityttävä loppukäyttäjille ilmoitettavista turvallisuuteen liittyvistä liikennetapahtumista tai -olosuhteista laadittavaan vakiomuotoiseen luetteloon ja sen käyttöön sekä loppukäyttäjille annettavien tietojen sisältöön. Jos loppukäyttäjät saavat tietoja eri jakelukanavien kautta, jotka ovat julkisten ja/tai yksityisten tienpitäjien, palveluntarjoajien ja liikennetiedotukseen keskittyvien lähetystoiminnan harjoittajien hallinnassa, nämä tiedot eivät saisi olla ristiriitaisia ja siksi niiden olisi muodostuttava samoista osatekijöistä ja perustuttava samoihin kuvauksiin kyseisestä tapahtumasta tai olosuhteesta.

(7)

Liikenneturvallisuuteen liittyvä data on olennaista liikenneturvallisuuteen liittyvien yleisten vähimmäisliikennetietojen tarjoamisessa. Dataa keräävät ja säilyttävät julkiset ja/tai yksityiset tienpitäjät ja palveluntarjoajat. Jotta tämä data olisi tietopalvelujen tarjoamiseksi helposti saatavilla datan vaihtamista ja uudelleenkäyttöä varten, julkisten ja/tai yksityisten tienpitäjien ja palveluntarjoajien olisi asetettava ne saataville yksittäisten yhteyspisteiden kautta tai varmistettava, että ne ovat saatavilla jäsenvaltioiden perustamien ja ylläpitämien kansallisten yhteyspisteiden kautta. Nämä kansalliset yhteyspisteet voidaan toteuttaa tietovarastona, rekisterinä, verkkoportaalina tai vastaavana.

(8)

Tieliikenteen turvallisuuteen liittyvät liikennetiedot olisi asetettava saataville tietosuojavaatimusten mukaisesti (esim. henkilötietojen anonymisointi). Jos tietopalvelun on määrä perustua datan, paikantaminen mukaan luettuna, keräämiseen loppukäyttäjiltä itseltään tai myöhemmin vuorovaikutteisista järjestelmistä, loppukäyttäjille olisi selvästi ilmoitettava tällaisen datan keruusta, järjestelyistä datan keräämiseksi sekä mahdollisesta seurannasta ja siitä, miten kauan dataa säilytetään. Julkisten ja/tai yksityisten tienpitäjien, palveluntarjoajien ja autoteollisuuden olisi otettava käyttöön sopivat tekniset toimenpiteet, joilla varmistetaan loppukäyttäjältä tai hänen ajoneuvostaan saadun datan anonymiteetti.

(9)

Niiden jäsenvaltioiden, joiden alueella tarjotaan jo jonkinlaisia tieliikenteen turvallisuuteen liittyviä liikennetietoja, olisi annettava jatkaa nykyisten menetelmiensä käyttämistä, siltä osin kuin ne täyttävät tämän asetuksen vaatimukset. Liikenneturvallisuuteen liittyvien yleisten vähimmäisliikennetietojen tarjoamisen olisi oltava yhteensopivaa, yhteentoimivaa ja jatkuvaa kaikissa jäsenvaltioissa ja se olisi pidettävä laadultaan vähimmäistasoisena ja, jos mahdollista, loppukäyttäjille ilmaisena, jotta tietopalvelujen myönteiset vaikutukset tieliikenteen turvallisuuteen ja liikenneolosuhteisiin saataisiin maksimoitua tieliikenneonnettomuuksien ja liikennekuolemien määrän vähenemisenä unionissa.

(10)

Jotta kaikki jäsenvaltiot pyrkisivät yhdenmukaistetusti ja saumattomasti liikenneturvallisuuteen liittyvien yleisten vähimmäisliikennetietojen tarjontaan kaikkialla unionissa, on tärkeää määritellä koko unionin alueelle vaatimukset, joita sovelletaan liikenneturvallisuuteen liittyvän yleisen vähimmäistason liikennetietopalvelun tarjoamiseen. Jäsenvaltiot voivat käyttää eurooppalaisten ja kansainvälisten standardointielinten laatimia olemassa olevia teknisiä ratkaisuja ja avoimia standardeja varmistaakseen liikenneturvallisuuteen liittyvien yleisten vähimmäisliikennetietojen tarjoamisen yhteentoimivuuden ja jatkuvuuden unionissa.

(11)

Sen varmistamiseksi, että liikenneturvallisuuteen liittyvien yleisten vähimmäisliikennetietojen tarjonta on sekä luotettavaa että tarkoituksenmukaista, laadun suhteen olisi saavutettava vähimmäistaso. Jäsenvaltioiden olisi edelleen kehitettävä tarvittavia laatuvaatimuksia, laadun mittaus- ja seurantamenetelmiä sekä kaikenlaisiin tieliikenteen turvallisuuteen liittyviin tapahtumiin tai olosuhteisiin, tieverkkoihin ja/tai toimintaympäristöihin liitettäviä laatutavoitteita sekä vaihdettava tietoa näistä saamistaan kokemuksista. Jäsenvaltioiden olisi jaettava tietoa ja parhaita käytäntöjä ilmoittamalla komissiolle asiaan liittyvien analyysiensa tuloksista ja kokemuksistaan.

(12)	Vaikka liikenneturvallisuuteen liittyvät yleiset vähimmäisliikennetiedot olisi mahdollisuuksien mukaan annettava loppukäyttäjille yleispalveluna maksutta, jälkimmäisille voi koitua kustannuksia tiedonsiirrosta, radioluvista tai tarvittavien laitteiden hankinnasta.

(13)	Liikenneturvallisuuteen liittyvien yleisten vähimmäisliikennetietojen olisi saavutettava niin monta loppukäyttäjää kuin on teknisesti mahdollista, ottaen huomioon markkinoilla olevat ajoneuvojen erilaiset tekniset valmiudet, jakelukanavat ja vastaanottolaitteet.

(14)

Julkisten ja yksityisten tienpitäjien ja palveluntarjoajien olisi pyrittävä yhdenmukaistamaan loppukäyttäjille tarjottavien tietojen sisällön esitystapa niiden kielestä riippumatta. Niiden jäsenvaltioiden, jotka ovat sopimuksen allekirjoittaneet, olisi tukeuduttava liikennemerkkejä ja -opasteita koskevaan vuoden 1968 Wienin yleissopimukseen, josta Yhdistyneiden kansakuntien talous- ja sosiaalineuvosto sopi 8 päivänä marraskuuta 1968 ja erityisesti maantieliikenneturvallisuuden YK-työryhmän maantieliikenneturvallisuuden liikennemerkeistä ja -opasteista laatimaan konsolidoituun päätöslauselmaan (6).

(15)

Kansallisen arvioinnin perusteella jäsenvaltioiden olisi voitava rajata liikenneturvallisuuteen liittyvän yleisen vähimmäistason liikennetietopalvelun kattavuus Euroopan laajuisessa tieverkossa alueellaan niin, että keskitytään niihin tieosuuksiin ja alueisiin, joilla liikenne- ja turvallisuusolosuhteet edellyttävät tietopalvelujen tarjoamista ja riittävät perusteeksi niihin liittyville investoinneille. On kuitenkin selvää, ettei tämän asetuksen vaatimuksia pitäisi erilaisten tilanteiden ja sidosryhmien vuoksi soveltaa kaupunkisolmukohtiin. Jäsenvaltioiden olisi annettava komissiolle tiedoksi tietopalvelun kansallinen rajaus.

(16)

Direktiivin 2010/40/EU 17 artiklan 4 kohdan mukaan komission on toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle joka kolmas vuosi kertomus jäsenvaltioiden edistymisestä direktiivin täytäntöönpanossa. Kertomukseen olisi liityttävä analyysi 5–11 artiklan ja 16 artiklan toimivuudesta ja täytäntöönpanosta, ja siinä olisi arvioitava, onko direktiiviä muutettava. Uudelleentarkastelussa olisi myös arvioitava, onko ensisijaisia toimia varten hyväksyttyjä määrityksiä tarpeen muuttaa ja/tai täydentää niiden kansallisen käyttöönoton, teknologian kehityksen ja standardoinnin kehityksen perusteella,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Tässä asetuksessa vahvistetaan tarvittavat määritykset, joilla varmistetaan, että datan ja menettelyjen, joiden avulla mahdollisuuksien mukaan tarjotaan liikenneturvallisuuteen liittyviä yleisiä vähimmäisliikennetietoja ilmaiseksi käyttäjille unionin tasolla direktiivin 2010/40/EU mukaisesti, käyttöönotto ja käyttö tapahtuvat yhteensopivasti, yhteentoimivasti ja jatkuvuuden turvaavalla tavalla.

Sitä sovelletaan liikenneturvallisuuteen liittyvien yleisten vähimmäistason liikennetietopalvelujen tarjontaan Euroopan laajuisessa tieverkossa.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

a)	’Euroopan laajuisella tieverkolla’ tieverkkoa sellaisena kuin se on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 661/2010/EU (7) liitteessä I olevassa 2 jaksossa, kaupunkisolmukohtia lukuun ottamatta;

b)	’tilapäisesti liukkaalla tiellä’ ennakoimattomia tienpinnan olosuhteita, joiden vuoksi tienpinta on tietyn ajan liukas ja ajoneuvon renkaiden pito on heikentynyt;

c)	’tiellä olevalla eläimellä, ihmisellä, esteillä, rojulla’ tarkoitetaan tilannetta, jossa tiellä on eläimiä, rojua, esteitä tai ihmisiä paikassa, jossa niitä ei olettaisi olevan, niin että niihin törmäämisen estämiseksi saatetaan tarvita hätäohjausliikettä;

d)	’suojaamattomalla onnettomuuspaikalla’ aluetta, jolla on tapahtunut onnettomuus ja jota toimivaltaiset viranomaiset eivät vielä ole eristäneet;

e)	’lyhytaikaisilla tietöillä’ tilapäisiä tietöitä, joita tehdään tiellä tai tien vierellä ja jotka on merkitty ainoastaan vähimmäisopasteilla, koska työt ovat luonteeltaan lyhytaikaisia;

f)	’heikentyneellä näkyvyydellä’ näkyvyyttä, johon vaikuttaa mikä tahansa kuljettajan näkömahdollisuuksia heikentävä syy ja joka saattaa vaikuttaa ajoturvallisuuteen;

g)	’väärään suuntaan ajavalla kuljettajalla’ ajoneuvoa, joka kulkee jaetun ajoradan väärällä puolella tulevaa liikennettä vastaan;

h)	’hallitsemattomalla tiesululla’ mitä tahansa tien osittain tai kokonaan sulkevaa estettä, jota ei ole asianmukaisesti eristetty ja merkitty;

i)	’poikkeuksellisilla sääoloilla’ epätavallisia, ankaria tai vuodenajalle epätyypillisiä sääolosuhteita, joilla voi olla vaikutusta ajoturvallisuuteen;

’liikenneturvallisuuteen liittyvien yleisten vähimmäisliikennetietojen käyttäjällä’ oikeushenkilöä tai luonnollista henkilöä, joka osallistuu liikenneturvallisuuteen liittyvien yleisten vähimmäistason liikennetietopalvelujen tarjoamiseen, kuten julkisia ja yksityisiä tienpitäjiä, liikenteen hallinnoijia, palveluntarjoajia ja liikennetiedotukseen keskittyviä lähetystoiminnan harjoittajia;

k)	’loppukäyttäjällä’ mitä tahansa kuljettajaa, joka voi hyödyntää liikenneturvallisuuteen liittyviä yleisiä vähimmäistason liikennetietopalveluja;

l)	’liikenneturvallisuuteen liittyvällä yleisellä vähimmäistason liikennetietopalvelulla’ reaaliaikaista liikennetietopalvelua, joka tarjoaa sovitun liikenneturvallisuuteen liittyvän vähimmäissisällön ja joka on mahdollisimman monen loppukäyttäjän saatavissa mahdollisimman helposti;

m)	’liikenneturvallisuuteen liittyvällä liikennedatalla’ dataa, jota tarvitaan liikenneturvallisuuteen liittyvän yleisen vähimmäistason liikennetietopalvelun tarjoamiseen ja joka kerätään minkä tahansa yksityisen tai julkisen lähteen kautta;

n)	’liikenneturvallisuuteen liittyvillä yleisillä vähimmäisliikennetiedoilla’ julkisten ja/tai yksityisten tienpitäjien ja/tai palveluntarjoajien loppukäyttäjille minkä tahansa jakelukanavan kautta tarjoamaa liikenneturvallisuuteen liittyvää kerättyä, koottua ja käsiteltyä liikennedataa;

o)	’yhteyspisteellä’ digitaalista yhteyspistettä, jossa liikenneturvallisuuteen liittyvien vähimmäisliikennetietojen tuottamisen edellyttämä tieliikenneturvallisuuteen liittyvä liikennedata kerätään, muokataan ja asetetaan saataville vaihtoa ja uudelleenkäyttöä varten;

p)	’ilmaisella’ tarkoitetaan liikenneturvallisuuteen liittyvän yleisen vähimmäistason liikennetietopalvelun tarjoamista loppukäyttäjille ilman ylimääräisiä kustannuksia käyttöpaikassa.

3 artikla

Luettelo tieliikenneturvallisuuteen liittyvistä tapahtumista tai olosuhteista

Liikenneturvallisuuteen liittyvän yleisen vähimmäistason liikennetietopalvelun kattamientapahtumien tai olosuhteiden on koostuttava vähintään yhdestä seuraavista luokista:

a)	tilapäisesti liukas tie;

b)	eläimiä, ihmisiä, esteitä, rojua tiellä;

c)	suojaamaton onnettomuuspaikka;

d)	lyhytaikaiset tietyöt;

e)	heikentynyt näkyvyys;

f)	väärään suuntaan ajava kuljettaja;

g)	hallitsematon tiesulku;

h)	poikkeukselliset sääolosuhteet.

4 artikla

Tietojen sisältö

1. Tieliikenneturvallisuuteen liittyvistä tapahtumista tai olosuhteista annettaviin tietoihin on sisällyttävä seuraavat osatekijät:

a)	tapahtuman tai olosuhteen sijaintipaikka;

b)	tapahtuman tai olosuhteen luokka 3 artiklan mukaisesti ja tarvittaessa lyhyt kuvaus siitä;

c)	ajokäyttäytymisohjeet, jos se on tarkoituksenmukaista.

2. Tieto on peruutettava, kun tapahtuma tai olosuhde on ohi, tai sitä on muutettava, jos tapahtuma tai olosuhde muuttuu.

5 artikla

Tietopalvelun tarjoaminen

1. Jäsenvaltioiden on nimettävä Euroopan laajuisen tieverkon osuudet, joilla on liikenne- ja turvallisuusolosuhteiden vuoksi otettava käyttöön liikenneturvallisuuteen liittyvä yleinen vähimmäistason liikennetietopalvelu.

Niiden on annettava nämä tieosuudet tiedoksi komissiolle.

2. Tietopalvelun tarjoamisen on täytettävä 6–8 artiklassa asetetut vaatimukset.

6 artikla

Tapahtumien tai olosuhteiden havaitseminen ja datan kerääminen

Julkisten ja yksityisten tienpitäjien ja/tai palveluntarjoajien on yksinomaan tietopalvelun tarjoamista varten luotava tai käytettävä menetelmiä, joilla tapahtumat havaitaan ja olosuhteet tunnistetaan, ja kerättävä asiaankuuluva tieliikenneturvallisuuteen liittyvä liikennedata.

Näitä menetelmiä on käytettävä kansallisessa lainsäädännössä asetettujen edellytysten ja vaatimusten mukaisesti.

7 artikla

Datan saatavuus, vaihtaminen ja uudelleenkäyttö

1. Julkisten ja/tai yksityisten tienpitäjien ja/tai palveluntarjoajien on jaettava ja vaihdettava 6 artiklan nojalla keräämäänsä dataa. Tätä varten niiden on asetettava data saataville yhteyspisteen kautta DATEX II (CEN/TS 16157) -muodossa tai missä tahansa muodossa, joka on täysin yhteensopiva ja yhteentoimiva koneluettavan DATEX II -muodon kanssa.

2. Jäsenvaltioiden on ylläpidettävä 1 kohdassa tarkoitetun datan kansallista yhteyspistettä, joka kokoaa yhteen niiden alueella toimivien yksityisten ja/tai julkisten tienpitäjien ja/tai palveluntarjoajien yhteyspisteet.

3. Tämän datan on oltava kaikkien liikenneturvallisuuteen liittyvien vähimmäisliikennetietojen käyttäjien saatavilla vaihtoa ja uudelleenkäyttöä varten

a)	syrjimättömästi;

b)	unionin alueella sijoittautumisjäsenvaltiosta riippumatta;

c)	direktiivissä 2003/98/EY määriteltyjen käyttöoikeuksien ja menettelyjen mukaisesti;

d)	tietopalvelun oikea-aikaisen tarjoamisen varmistavassa aikataulussa;

e)	kansallisen yhteyspisteen kautta.

4. Julkisten ja yksityisten tienpitäjien ja palveluntarjoajien on varmistettava niiden yhteyspisteen kautta saatavilla olevan datan oikea-aikainen uusiminen ja laatu.

8 artikla

Tietojen jakaminen

1. Julkisten tienpitäjien, palveluntarjoajien ja liikennetiedotukseen keskittyvien lähetystoiminnan harjoittajien on annettava loppukäyttäjille liikenneturvallisuuteen liittyvät yleiset vähimmäisliikennetiedot ennen muuhun kuin turvallisuuteen liittyvien liikennetietojen antamista.

2. Tietopalvelun on täytettävä seuraavat edellytykset:

a)	se on tarjottava siten, että sillä varmasti saavutetaan mahdollisimman moni loppukäyttäjä, jota kyseinen 3 artiklassa tarkoitettu tapahtuma tai olosuhde koskee;

b)	julkisten ja/tai yksityisten tienpitäjien ja/tai palveluntarjoajien ja/tai liikennetiedotukseen keskittyvien lähetystoiminnan harjoittajien on asetettava se mahdollisuuksien mukaan loppukäyttäjien saataville ilmaiseksi.

3. Julkisten ja yksityisten tienpitäjien ja palveluntarjoajien on pyrittävä yhdenmukaistamaan loppukäyttäjille tarjottavien tietojen sisällön esitystapa.

Niiden on tiedotettava loppukäyttäjille tietopalvelusta ja sen kattavuudesta.

9 artikla

Vaatimusten täyttymisen arvioiminen

1. Jäsenvaltioiden on nimettävä puolueeton ja riippumaton kansallinen elin, jolla on toimivalta arvioida, täyttävätkö julkiset ja yksityiset tienpitäjät ja palveluntarjoajat ja liikennetiedotukseen keskittyvät lähetystoiminnan harjoittajat 3–8 artiklassa vahvistetut vaatimukset. Useampi jäsenvaltio voi nimetä yhteisen elimen, jolla on toimivalta arvioida näiden vaatimusten täyttymistä niiden alueilla.

Jäsenvaltioiden on annettava kansalliset elimet tiedoksi komissiolle.

2. Julkisten ja yksityisten tienpitäjien, palveluntarjoajien ja liikennetiedotukseen keskittyvien lähetystoiminnan harjoittajien on annettava nimetyille kansallisille elimille tunnistetietonsa ja kuvaus tarjoamastaan tietopalvelusta ja esitettävä vakuutus 3–8 artiklassa vahvistettujen vaatimusten täyttymisestä.

Tässä vakuutuksessa on oltava soveltuvin osin seuraavat tiedot:

a)	tietopalvelun kattamat tieliikenneturvallisuuteen liittyvät luokat ja tieverkon kattavuus;

b)	tiedot niiden tieliikenneturvallisuuteen liittyvän liikennedatan yhteyspisteestä ja sen käyttöehdoista;

c)	niiden yhteyspisteen kautta saatavilla olevan tieliikenneturvallisuuteen liittyvän liikennedatan muoto;

d)	menetelmä, jolla tietopalvelu tarjotaan loppukäyttäjille.

Julkisten ja yksityisten tienpitäjien, palveluntarjoajien ja liikennetiedotukseen keskittyvien lähetystoiminnan harjoittajien on viipymättä päivitettävä vaatimusten täyttämistä koskevaa vakuutustaan, jos niiden palvelun tarjonnassa tapahtuu muutoksia.

3. Nimettyjen kansallisten elinten on tarkastettava satunnaisesti joidenkin julkisten ja yksityisten tienpitäjien, palveluntarjoajien ja liikennetiedotukseen keskittyvien lähetystoiminnan harjoittajien vakuutusten oikeellisuus ja pyydettävä todisteet siitä, että 3–8 artiklassa vahvistetut vaatimukset täyttyvät.

Nimettyjen kansallisten elinten on vuosittain raportoitava kansallisille viranomaisille niille annetuista vakuutuksista ja satunnaistarkastusten tuloksista.

10 artikla

Seuranta

1. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava viimeistään 12 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta komissiolle seuraavat tiedot:

a)	kansallinen elin, joka on nimetty arvioimaan 3–8 artiklassa vahvistettujen vaatimusten täyttymistä;

b)	kuvaus käytössä olevasta ja suunnitellusta kansallisesta yhteyspisteestä.

2. Viimeistään 12 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta ja sen jälkeen joka kalenterivuosi jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle seuraavat tiedot:

a)	edistyminen tietopalvelun toteuttamisessa, mukaan lukien palvelun laadun tason määrittelemisessä käytettävät perusteet ja laadun seurannassa käytettävät menetelmät;

b)	3–8 artiklassa vahvistettujen vaatimusten täyttymisen arvioinnin tulokset;

c)	kuvaus kansallista yhteyspistettä koskevista mahdollisista muutoksista.

11 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä lokakuuta 2013. Kun on kyse tietopalvelusta, joka on jo käytössä tämän asetuksen tullessa voimaan, sitä sovelletaan kuitenkin 1 päivästä lokakuuta 2015.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 15 päivänä toukokuuta 2013.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO

(1) EUVL L 207, 6.8.2010, s. 1.

(2) KOM(2010) 389 lopullinen.

(3) EUVL L 345, 31.12.2003, s. 90.

(4) EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

(5) EYVL L 201, 31.7.2002, s. 37.

(6) Yhdistyneet kansakunnat – ECE/TRANS/WP.1/119/Rev.2–27. toukokuuta 2010.

(7) EUVL L 204, 5.8.2010, s. 1.

18.9.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

L 247/11

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o 887/2013,

annettu 11 päivänä heinäkuuta 2013,

kansalaisaloitteesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011 liitteiden II ja III korvaamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kansalaisaloitteesta 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011 (1) ja erityisesti sen 16 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksen (EU) N:o 211/2011 4 artiklan 1 kohdassa säädetään, että ehdotetun kansalaisaloitteen järjestäjien on rekisteröitävä se komissiossa ja ilmoitettava kyseisen asetuksen liitteessä II esitetyt tiedot.

(2)

Liitteen II tietoja on muutettava, jotta 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa esitettyjen rekisteröintivaatimusten täyttyminen on helpompi tarkistaa komissiossa, rekisteröintipyyntöjen asianmukainen hallinnollinen käsittely varmistetaan sekä järjestäjien ja komission yhteydenpitoa helpotetaan koko kansalaisaloitemenettelyn mittaan.

(3)	Kuusi jäsenvaltiota on pyytänyt muutoksia asetuksessa (EU) N:o 211/2011 olevan liitteen III lomakkeissa vaadittuihin tietoihin.

(4)	Komissiolla on valta muuttaa asetuksen liitteitä II ja III Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti. Liitteen III osalta komission on otettava huomioon jäsenvaltioiden sille toimittamat tiedot.

(5)

Koska monet komissiossa rekisteröityjen kansalaisaloitteiden järjestäjät keräävät parhaillaan tuenilmauksia asetuksen (EU) N:o 211/2011 5 artiklan mukaisesti, on tärkeää antaa näiden kerääjien käyttää yhtä lailla tämän asetuksen liitteessä II esitettyjä lomakkeita kuin niiden aikaisempiakin versioita,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EU) N:o 211/2011 seuraavasti:

a)	Korvataan liite II tämän asetuksen liitteellä I.

b)	Korvataan liite III tämän asetuksen liitteellä II.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tuenilmausten keruuseen ehdotettujen kansalaisaloitteiden allekirjoittajilta voidaan käyttää asetuksen (EU) N:o 211/2011 aiemman tekstin, joka oli voimassa ennen tämän asetuksen voimaantuloa, liitteen III mukaisia lomakkeita sellaisten kansalaisaloitteiden osalta, jotka on rekisteröity asetuksen (EU) N:o 211/2011 4 artiklan mukaisesti ennen tämän asetuksen voimaantuloa.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 11 päivänä heinäkuuta 2013.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO

(1) EUVL L 65, 11.3.2011, s. 1.

LIITE I

”LIITE II

EHDOTETUN KANSALAISALOITTEEN REKISTERÖINTIÄ VARTEN VAADITTAVAT TIEDOT

1.	Ehdotetun kansalaisaloitteen nimi (enintään 100 merkkiä)

2.	Aihe (enintään 200 merkkiä)

3.	Kyseessä olevan ehdotetun kansalaisaloitteen, jonka perusteella komissiota pyydetään toimimaan, tavoitteiden kuvaus (enintään 500 merkkiä)

4.	Perussopimusten määräykset, joita ehdotetun toimen järjestäjät pitävät asiaan kuuluvina

5.	Kansalaistoimikunnan seitsemän jäsenen täydelliset nimet, postiosoitteet, kansalaisuudet ja syntymäajat sekä erityisesti edustaja ja varaedustaja ja heidän sähköpostiosoitteensa ja puhelinnumeronsa (1)

6.	Kansalaistoimikunnan seitsemän jäsenen täydelliset nimet, postiosoitteet, kansalaisuudet ja syntymäajat todistavat asiakirjat

7.	Ehdotetun kansalaisaloitteen kaikki tuki- ja rahoituslähteet rekisteröintihetkellä (1). Järjestäjät voivat liiteasiakirjalla toimittaa tarkempia tietoja ehdotetun kansalaisaloitteen aiheesta, tavoitteista ja taustasta. He voivat halutessaan esittää myös luonnoksen säädökseksi.

(1) Tietosuojalauseke: Yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 11 artiklan mukaisesti rekisteröidyille ilmoitetaan, että komissio kokoaa kyseisiä henkilötietoja ehdotettua kansalaisaloitetta koskevaa menettelyä varten. Ainoastaan järjestäjien täydelliset nimet, yhteyshenkilöiden sähköpostiosoitteet sekä tuki- ja rahoituslähteitä koskevat tiedot asetetaan yleisön nähtäville verkossa olevassa komission rekisterissä. Rekisteröidyillä on oikeus vastustaa henkilötietojensa julkaisemista tilanteeseensa liittyvien pakottavien laillisten syiden vuoksi ja pyytää milloin tahansa kyseisten tietojen oikaisua sekä niiden poistamista verkossa olevasta komission rekisteristä sen jälkeen, kun ehdotetun kansalaisaloitteen rekisteröintipäivästä on kulunut kaksi vuotta.”

LIITE II

”LIITE III

TUENILMAUSLOMAKE – A OSA (1)

(jäsenvaltiot, jotka eivät vaadi henkilökohtaisen tunnistenumeron / henkilöasiakirjan numeron ilmoittamista)

TUENILMAUSLOMAKE – B OSA (1)

(jäsenvaltiot, jotka vaativat henkilökohtaisen tunnistenumeron / henkilöasiakirjan numeron ilmoittamista)

C OSA

Vaatimukset sellaisten jäsenvaltioiden osalta, jotka eivät vaadi henkilökohtaisen tunnistenumeron / henkilöasiakirjan numeron ilmoittamista (tuenilmauslomake – A osa):

Jäsenvaltio

Allekirjoittajat, joiden tuenilmaus toimitetaan asianomaiselle jäsenvaltiolle

Belgia

—	Belgiassa asuvat henkilöt

—	Belgian ulkopuolella asuvat Belgian kansalaiset, jos he ovat ilmoittaneet asuinpaikkansa kansallisille viranomaisille

Tanska

—	Tanskassa asuvat henkilöt

—	Tanskan ulkopuolella asuvat Tanskan kansalaiset, jos he ovat ilmoittaneet asuinpaikkansa kansallisille viranomaisille

Saksa

—	Saksassa asuvat henkilöt

—	Saksan ulkopuolella asuvat Saksan kansalaiset, jos he ovat ilmoittaneet asuinpaikkansa kansallisille viranomaisille

Viro

—	Virossa asuvat henkilöt

—	Viron ulkopuolella asuvat Viron kansalaiset

Irlanti

—	Irlannissa asuvat henkilöt

Luxemburg

—	Luxemburgissa asuvat henkilöt

—	Luxemburgin ulkopuolella asuvat Luxemburgin kansalaiset, jos he ovat ilmoittaneet asuinpaikkansa kansallisille viranomaisille

Alankomaat

—	Alankomaissa asuvat henkilöt

—	Alankomaiden ulkopuolella asuvat Alankomaiden kansalaiset

Slovakia

—	Slovakiassa asuvat henkilöt

—	Slovakian ulkopuolella asuvat Slovakian kansalaiset

Suomi

—	Suomessa asuvat henkilöt

—	Suomen ulkopuolella asuvat Suomen kansalaiset

Yhdistynyt kuningaskunta

—	Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvat henkilöt

Jäsenvaltiot, jotka vaativat asianomaisen jäsenvaltion myöntämän henkilökohtaisen tunnistenumeron / henkilöasiakirjan numeron ilmoittamisen, siten kuin jäljempänä on mainittu (tuenilmauslomake – B osa):

BULGARIA

—	Единен граждански номер (henkilönumero)

TŠEKKI

—	Občanský průkaz (kansallinen henkilökortti)

—	Cestovní pas (passi)

KREIKKA

—	Δελτίο Αστυνομικής Ταυτότητας (henkilökortti)

—	Διαβατήριο (passi)

—	Βεβαίωση Εγγραφής Πολιτών Ε.Ε./Έγγραφο πιστοποίησης μόνιμης διαμονής πολίτη Ε.Ε. (oleskelutodistus / pysyvää oleskelua koskeva todistus)

ESPANJA

—	Documento Nacional de Identidad (henkilökortti)

—	Pasaporte (passi)

—	Número de Identidad de Extranjero, de la tarjeta o certificado, correspondiente a la inscripción en el Registro Central de Extranjeros (kortissa tai todistuksessa esiintyvä ulkomaalaisen tunnistenumero (NIE), joka vastaa rekisteröintinumeroa ulkomaalaisten keskusrekisterissä)

RANSKA

—	Passeport (passi)

—	Carte nationale d’identité (kansallinen henkilökortti)

KROATIA

—	Osobni identifikacijski broj (henkilökohtainen tunnistenumero)

ITALIA

—	Passaporto (passi), inclusa l’indicazione dell’autorità di rilascio (mukaan lukien myöntänyt viranomainen)

—	Carta di identità (henkilökortti), inclusa l’indicazione dell’autorità di rilascio (mukaan lukien myöntänyt viranomainen)

KYPROS

—	Δελτίο Ταυτότητας (kansalaisen tai asukkaan henkilökortti)

—	Διαβατήριο (passi)

LATVIA

—	Personas kods (henkilökohtainen tunnistenumero)

LIETTUA

—	Asmens kodas (henkilönumero)

UNKARI

—	személyazonosító igazolvány (henkilökortti)

—	útlevél (passi)

—	személyi azonosító szám (személyi szám) (henkilökohtainen tunnistenumero)

MALTA

—	Karta tal-Identità (henkilökortti)

ITÄVALTA

—	Reisepass (passi)

—	Personalausweis (henkilökortti)

PUOLA

—	Numer ewidencyjny PESEL (henkilökohtainen PESEL-tunnistenumero)

PORTUGALI

—	Bilhete de identidade (henkilökortti)

—	Passaporte (passi)

—	Cartão de Cidadão (kansalaiskortti)

ROMANIA

—	carte de identitate (henkilökortti)

—	pașaport (passi)

—	certificat de înregistrare (rekisteröintitodistus)

—	carte de rezidență permanentă pentru cetățenii UE (EU-kansalaisen pysyvää oleskelua koskeva kortti)

—	Cod Numeric Personal (henkilökohtainen tunnistenumero)

SLOVENIA

—	Enotna matična številka občana (henkilökohtainen tunnistenumero)

RUOTSI

—	Personnummer (henkilökohtainen tunnistenumero)”

18.9.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

L 247/24

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 890/2013,

annettu 16 päivänä syyskuuta 2013,

erään suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin kirjatun nimityksen eritelmän vähäisen muutoksen hyväksymisestä (Amarene Brusche di Modena (SMM))

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä 21 päivänä marraskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) ja erityisesti sen 53 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komissio on asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti tutkinut Italian esittämän pyynnön, joka koski komission asetuksen (EY) N:o 1028/2009 (2) nojalla rekisteröidyn suojatun maantieteellisen merkinnän ”Amarene Brusche di Modena” eritelmän muutoksen hyväksymistä.

(2)

Hakemuksen tarkoituksena on muuttaa eritelmää täsmentämällä hedelmien sokeripitoisuutta korjuuhetkellä ja jalostusvaiheessa sekä sokerin (sakkaroosi) määrää, joka voidaan lisätä ennen tiivistämistä, sekä sallimalla rekisteröinnin yhteydessä vahvistettujen pakkausten lisäksi myös muun kokoisten ja muista materiaaleista valmistettujen pakkausten käyttö.

(3)	Komissio on tutkinut kyseessä olevan muutoksen ja katsonut sen olevan perusteltu. Koska muutos on asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti vähäinen, komissio voi hyväksyä sen ilman kyseisen asetuksen 50, 51 ja 52 artiklassa kuvattua menettelyä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan suojatun maantieteellisen merkinnän ”Amarene Brusche di Modena” eritelmä tämän asetuksen liitteen I mukaisesti.

2 artikla

Konsolidoitu yhtenäinen asiakirja, joka sisältää eritelmän tärkeimmät kohdat, on tämän asetuksen liitteessä II.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä syyskuuta 2013.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

Dacian CIOLOȘ

Komission jäsen

(1) EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

(2) EUVL L 283, 30.10.2009, s. 39.

LIITE I

Hyväksytään suojatun maantieteellisen merkinnän ”Amarene Brusche di Modena” eritelmän muutos seuraavasti:

Tuotantomenetelmä

Suojatulla maantieteellisellä merkinnällä ”Amarene Brusche di Modena” varustetun kirsikkahillon tuotantoon tarkoitettujen kirsikoiden sokeripitoisuutta voidaan sadonkorjuuvaiheessa alentaa kahdella Brixin asteikon asteella vuosina, joiden kesäkuun kokonaissademäärä on yli 80 mm.

Jalostusvaiheessa sallitaan sokeripitoisuuden alentaminen kahdella Brixin asteikon asteella sadonkorjuuvaiheessa mitattuun sokeripitoisuuteen nähden, jos hedelmät jäähdytetään vedellä (hydrocooling).

Harhaanjohtavien tulkintojen välttämiseksi täsmennetään, että lisättävän sokerin (sakkaroosin) määrä saa olla enintään 35 prosenttia tuotteesta ennen konsentrointia.

Merkinnät

Tuotantoeritelmässä sallitaan mahdollisuus käyttää Amarene Brusche di Modena -hillon pakkaamiseen myös muun kokoisia ja muista materiaaleista valmistettuja pakkauksia, kunhan ne soveltuvat elintarvikekäyttöön. Näin tuottajat voivat mukauttaa pakkaukset markkinoiden alati muuttuviin vaatimuksiin.

LIITE II

KONSOLIDOITU YHTENÄINEN ASIAKIRJA

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta 20 päivänä maaliskuuta 2006 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 510/2006 (1)

”AMARENE BRUSCHE DI MODENA”

EY-nro: IT-PGI-0105-01065–30.11.2012

SMM (X) SAN ( )

1. Nimi

”Amarene Brusche di Modena”

2. Jäsenvaltio tai kolmas maa

Italia

3. Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1 Tuotelaji

Luokka 1.6

Hedelmät, vihannekset ja viljat sellaisenaan tai jalostettuina

3.2 Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

Kulutukseen saatettaessa SMM-tunnuksella varustettu Amarene Brusche di Modena -kirsikkahillo on rakenteeltaan pehmeää ja väriltään tyypillisesti tummaan vivahtavaa voimakkaan punaruskeaa. Refraktometriluku on 20° celsiusasteessa 60°–68° Brixin asteikolla. pH-arvona määritelty tuotteelle ominainen happopitoisuus (happamuus) on 2,5–3,5. Valmis tuote sisältää 70 prosenttia tuoretta hedelmää.

SMM-tunnuksella varustetun Amarene Brusche di Modena -kirsikkahillon maku on hyvin tasapainoinen sekoitus makeaa ja kirpeää, ja siinä tuntuu myös happamuutta. Kulutukseen saatettaessa Amarene Brusche di Modena -hillon sokeripitoisuus on vähintään 60 prosenttia.

3.3 Raaka-aineet (ainoastaan jalostetut tuotteet)

SMM-tunnuksella varustetun Amarene Brusche di Modena -kirsikkahillon raaka-aine on seuraavia lajikkeita viljelevistä tarhoista peräisin oleva hapankirsikka: Amarena di Castelvetro, lyhytkantainen Amarena di Vignola, pitkäkantainen Amarena di Vignola, Amarena di Montagna, Amarena di Salvaterra, Marasca di Vigo, Meteor, Mountmorency, Pandy.

Sadonkorjuuvaiheessa hedelmien on oltava kypsiä eli vähintään 90-prosenttisesti väriltään yhtenäisiä, ja niillä on oltava seuraavat ominaisuudet:

—	kuoren väri: kirkkaanpunaisesta voimakkaan tummanpunaiseen

—	mallon väri: keltainen tai oranssi

—	mehun väri: värittömästä kellertävään

—	sokeripitoisuus: > 16° Brixin asteikolla

—	happopitoisuus: keskimääräinen tai keskimääräisen korkea > 18 g/l omenahappona ilmaistuna

—	mehutuotos: > 75 %.

Kirsikoiden sadonkorjuuvaiheen vähimmäissokeripitoisuutta voidaan alentaa kahdella Brixin asteikon asteella vuosina, joiden kesäkuun kokonaissademäärä hedelmätarhojen lähellä sijaitsevilla sääasemilla mitattuna on yli 80 mm.

3.4 Rehu (ainoastaan eläinperäiset tuotteet)

—

3.5 Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

Kirsikanviljelyn ja Amarene Brusche di Modena -hillon tuotannon on tapahduttava 4 kohdassa tarkoitetulla tuotantoalueella, koska yksilöidyn maantieteellisen alueen olosuhteet ovat suotuisat kirsikan kehittymiselle, kuten 5.1 kohdassa osoitetaan.

3.6 Viipalointia, raastamista, pakkaamista jne. koskevat erityiset säännöt

Amarene Brusche di Modena -kirsikkahillo on pakattava 4 kohdassa tarkoitetulla tuotantoalueella, jotta voidaan taata tuotteen alkuperä, valvonta ja edellä 3.2 kohdassa määriteltyjen erityisominaisuuksien säilyminen sekä välttää myöhempi pastörointi, joka saattaisi muuttaa SMM-tunnuksella varustetun Amarene Brusche di Modena -hillon happaman ja makean maun tasapainoisesta yhdistelmästä johtuvaa tyypillistä makua.

Amarene Brusche di Modena -hillo on pakattava lasi- tai peltipurkkeihin, joiden vetoisuus on 15, 212, 228, 236, 314, 370, 2 650 tai 5 000 ml; myös muun kokoisia ja muista elintarvikekäyttöön soveltuvista materiaaleista valmistettuja pakkauksia voidaan käyttää. Kaksi suurinta pakkauskokoa on tarkoitettu ammattikäyttöön.

3.7 Merkintöjä koskevat erityiset säännöt

SMM-tunnuksen ”Amarene Brusche di Modena” tunnus muodostuu A-kirjaimesta, jonka poikkiviivan paikalla on hapankirsikka, siihen kiinnittynyt kanta ja lehti. Kuvio on sijoitettu 74 × 74 mm neliöön, jonka alaosassa on kolmella rivillä teksti ”AMARENE BRUSCHE DI MODENA I.G.P.”. Tunnuksen kokoa voidaan mukauttaa eri käyttötarkoituksiin.

Teksti ”Amarene Brusche di Modena” on merkittävä italian kielellä.

4. Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Kirsikanviljely ja Amarene Brusche di Modena -hillon valmistus tapahtuvat seuraavien kuntien alueella: Bastiglia, Bomporto, Campogalliano, Camposanto, Carpi, Castelfranco Emilia, Castelnuovo Rangone, Castelvetro di Modena, Cavezzo, Concordia sul Secchia, Finale Emilia, Fiorano Modenese, Formigine, Guiglia, Maranello, Marano sul Panaro, Medolla, Mirandola, Modena, Montese, Nonantola, Novi di Modena, Pavullo nel Frignano, Prignano sul Secchia, Ravarino, S. Cesario sul Panaro, S. Felice sul Panaro, S. Possidonio, S. Prospero sul Secchia, Sassuolo, Savignano sul Panaro, Serramazzoni, Soliera, Spilamberto, Vignola ja Zocca Modenan maakunnassa sekä niihin rajoittuvat Bolognan maakunnan seuraavat kunnat: Anzola nell’Emilia, Bazzano, Castel d’Aiano, Castello di Serravalle, Crespellano, Crevalcore, Monte S.Pietro, Monteveglio, San Giovanni in Persiceto, Sant’Agata Bolognese, Savigno ja Vergato.

5. Yhteys maantieteelliseen alueeseen

5.1 Maantieteellisen alueen erityisyys

SMM-tunnuksella varustetun Amarene Brusche di Modena -hillon tuotantoalueelle on ominaista erittäin syvä, yleensä hedelmällinen ja koostumukseltaan hyvälaatuinen, kohtuullisen huokoinen ja vettä läpäisevä maaperä, jossa on runsaasti mullan- ja savensekaisia ainesosia sekä jonkin verran mutaa. Tällainen maaperä soveltuu erinomaisesti hapankirsikan kaltaisille lajeille, jotka vaativat vettä läpäisevää tuoretta maata. Erityisen rakenteensa ja koostumuksensa ansiosta maaperä on huokoista, hyvin vettä läpäisevää ja ilmavaa. Kyseisellä alueella on tiheä luonnollinen ja keinotekoinen kasteluverkko. Ilmastotyyppi on pääsääntöisesti puolikostea ja muuttuu kuivemmaksi Modenan alangon alavissa osissa; tällaiset olosuhteet ovat erittäin suotuisat hapankirsikan kypsymisen kannalta.

5.2 Tuotteen erityisyys

Suojattu maantieteellinen merkintä ”Amarene Brusche di Modena” erottuu muista samaan tavaraluokkaan kuuluvista tuotteista ennen kaikkea raaka-aineen, ts. tuotantoalueella viljeltyjen kirsikkalajikkeiden, aistinvaraisten ja fysikaalis-kemiallisten erityisominaisuuksien ansiosta; hillon maku on omintakeinen, ja siinä sekoittuvat tasapainoisesti makeat ja kirpeät vivahteet sekä lievä hapokkuus. Toinen tärkeä ominaisuus on luonnollinen tuotantotapa, joka perustuu lämpöhaihtumisen ansiosta tapahtuvaan hedelmän tiivistymiseen ilman lisättyjä sakeuttamis-, väri- tai säilöntäaineita. Myös korkea hedelmäpitoisuus suhteessa lisättyyn sokeriin sekä pakkausta edeltävien muiden käsittelyvaiheiden puuttuminen erottavat tuotteen muista vastaavista tuotteista.

5.3 Syy-seuraussuhde, joka yhdistää maantieteellisen alueen seuraaviin: tuotteen laatu tai ominaisuudet (kun kyseessä SAN) tai tuotteen erityislaatu, maine tai muut ominaisuudet (kun kyseessä SMM)

Amarene Brusche di Modena -hillon SMM-hakemus on perusteltu tuotteen maineen ja arvostuksen vuoksi. Se ilmenee lukuisista kirjallisista lähteistä, joissa viitataan aikojen kuluessa muuttumattomana välittyneeseen paikallisen väestön osaamiseen, joka liittyy säilyvyydeltään rajallisen hedelmän nopeaan jalostamiseen tunnetuksi ja erityisesti luonnollisen tuotantomenetelmänsä ansiosta arvostetuksi tuotteeksi.

Osoituksena tuotteen maineesta on luonnollisesti mainittava 4 kohdassa tarkoitettu tuotantoalue, jolla oli olemassa jo 1800-luvun alussa monia kirsikantuotantoon erikoistuneita maatiloja, hedelmien korjuuseen ja kylmävarastointiin erikoistuneita laitoksia sekä hillon valmistukseen erikoistuneita pientuottajia ja pk-yrityksiä. Kyseiset yritykset työllistävät yhteensä yli 350 henkilöä, ja niiden tuotannon arvo on merkittävä. Kirsikan laajaperäistä tuotantoa kokeili ensimmäisen kerran Vignolan lähellä sijaitsevalla La Colombarinan tilalla asianajaja Luigi Mancini vuonna 1882, mutta itse asiassa jo vuonna 1820 maineikas kasvitieteilijä Giorgio Gallesio viittasi Modenan seudun viljelijäperheiden vakiintuneeseen perinteeseen ”istuttaa maatilojen ympärille kirsikkapuita mehun, säilykkeiden, hillon, vanukkaiden ja piiraiden valmistusta varten”.

Monet ikivanhat ja myös tuoreemmat reseptit kertovat tuotteen käytöstä alueelle tyypillisten jälkiruokien valmistuksessa sekä perheissä että kotileipomoissa, ja niissä suositellaan hillon käyttöä erityisesti leivonnaisissa. Tästä todistavat kaksi Modenasta löydettyä hillon valmistuksesta kertovaa 1800-luvun käsikirjoitusta. Ensimmäinen julkaistiin 1970-luvulla, ja se käsittää yhteensä neljä nidettä varakkaaseen keskiluokkaan kuuluvan perheen neljän sukupolven ajalta. Toinen on Molzan ylimyssuvun hovikondiittorin Ferdinando Cavazzonin laatima kirjoitus, joka julkaistiin vuonna 2001.

Eritelmän julkaisutiedot

(asetuksen (EY) N:o 510/2006 5 artiklan 7 kohta)

Viranomaiset ovat aloittaneet kansallisen vastaväitemenettelyn julkaisemalla 20. lokakuuta 2012 Italian tasavallan virallisen lehden numerossa 246 ehdotuksen suojatun maantieteellisen merkinnän ”Amarene Brusche di Modena” eritelmän muutosehdotuksen.

Eritelmän konsolidoituun toisintoon voi tutustua seuraavalla internetsivulla: http://www.politicheagricole.it/flex/cm/pages/ServeBLOB.php/L/IT/IDPagina/3335

tai

menemällä suoraan maa- ja metsätalousministeriön kotisivulle (http://www.politicheagricole.it) ja valitsemalla ensin ”Qualità e sicurezza (ylhäällä oikealla) ja sen jälkeen ”Disciplinari di Produzione all’esame dell’UE”.

(1) EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12. Korvattu maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä 21 päivänä marraskuuta 2012 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1151/2012 (EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1).

18.9.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

L 247/35

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 894/2013,

annettu 17 päivänä syyskuuta 2013,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (2) ja erityisesti sen 136 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)	Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 17 päivänä syyskuuta 2013.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

Jerzy PLEWA

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2) EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.

LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0702 00 00	MK	56,9
	XS	23,1
	ZZ	40,0
0707 00 05	MK	53,8
	TR	121,6
	ZZ	87,7
0709 93 10	TR	132,7
0709 93 10	ZZ	132,7
0805 50 10	AR	116,2
	CL	146,0
	IL	142,1
	TR	80,0
	UY	114,4
	ZA	103,3
	ZZ	117,0
0806 10 10	EG	187,8
	TR	147,9
	ZZ	167,9
0808 10 80	AR	100,3
	BA	65,7
	BR	41,7
	CL	106,2
	CN	74,8
	NZ	146,7
	US	158,4
	ZA	94,8
	ZZ	98,6
0808 30 90	AR	231,4
	CL	29,5
	CN	82,4
	TR	131,0
	ZA	206,6
	ZZ	136,2
0809 30	TR	124,3
0809 30	ZZ	124,3
0809 40 05	BA	46,9
	XS	46,6
	ZZ	46,8

(1) Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.

18.9.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

L 247/38

EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT,

annettu 30 päivänä heinäkuuta 2013,

ulkomaisia tilastoja koskevista Euroopan keskuspankin tilastovaatimuksista annettujen suuntaviivojen EKP/2011/23 muuttamisesta

(EKP/2013/25)

(2013/458/EU)

EUROOPAN KESKUSPANKIN JOHTOKUNTA, joka

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 3.1, 3.3, 5.1, 12.1, 14.3 ja 16 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankin valtuuksista kerätä tilastotietoja 23 päivänä marraskuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2533/98 (1), ja erityisesti sen 4 ja 8 artiklan,

ottaa huomioon ulkomaisia tilastoja koskevista Euroopan keskuspankin tilastovaatimuksista 9 päivänä joulukuuta 2011 annettujen suuntaviivojen EKP/2011/23 (2) 7 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän tilastokomitean näkökannat,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Joissain tapauksissa suuntaviivojen EKP/2011/23 liitteessä III säädetyn, suorien sijoitusten kohteena olevien noteeraamattomien yhtiöiden oman pääoman kannan nykyisen vakiomuotoisen arvostusmenetelmän soveltaminen voi johtaa vääristymiin ulkomaisessa nettovarallisuusasemassa. Jäsenvaltioilla pitäisi olla tällaisissa tapauksissa mahdollisuus soveltaa yhtä muista arvostusmenetelmistä, jotka esitetään maksutasetta ja ulkomaisia varallisuusasemia käsittelevän IMF:n käsikirjan (Balance of Payments and International Investment Position Manual) kuudennessa painoksessa, ja tämän vuoksi suuntaviivoja EKP/2011/23 olisi muutettava.

(2)

Euroopan keskuspankin (EKP) johtokunnalla on suuntaviivojen EKP/2011/23 7 artiklan nojalla oikeus tehdä suuntaviivojen EKP/2011/23 liitteisiin teknisiä muutoksia edellyttäen, etteivät nämä muutokset vaikuta niiden perustana olevaan käsitteelliseen viitekehykseen tai jäsenvaltioiden tiedonantajien raportointitaakkaan.

(3)	Näiden suuntaviivojen perusteella tehtävät liitteiden muutokset ovat teknisiä, ja ne eivät muuta tiedonantovaatimusten perustana olevaa käsitteellistä säännöstä eivätkä vaikuta raportointitaakkaan jäsenvaltioissa,

ON HYVÄKSYNYT NÄMÄ SUUNTAVIIVAT:

1 artikla

Muutokset

Muutetaan suuntaviivojen EKP/2011/23 liitteitä II ja III näiden suuntaviivojen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Loppusäännökset

1. Nämä suuntaviivat tulevat voimaan päivänä, jona ne annetaan tiedoksi niiden jäsenvaltioiden kansallisille keskuspankeille, joiden rahayksikkö on euro.

2. Näitä suuntaviivoja sovelletaan 1 päivästä kesäkuuta 2014, sanotun kuitenkaan rajoittamatta suuntaviivojen EKP/2011/23 8 artiklan 2 kohdan säännöksiä.

3 artikla

Osoitus

Nämä suuntaviivat on osoitettu kaikille eurojärjestelmän keskuspankeille.

Tehty Frankfurt am Mainissa 30 päivänä heinäkuuta 2013.

EKP:n johtokunnan puolesta

EKP:n puheenjohtaja

Mario DRAGHI

(1) EYVL L 318, 27.11.1998, s. 8.

(2) EUVL L 65, 3.3.2012, s. 1.

LIITE

Muutetaan liitteitä II ja III seuraavasti:

korvataan liitteessä II olevan taulukon 3 II ja III osa seuraavasti:

”II Valuuttamääräisiin saamisiin vaikuttavat ennalta sovitun määräiset nettositoumukset lyhyellä aikavälillä (nimellisarvoon)
	Jäljellä oleva maturiteetti
	Enintään kuukausi	Yli kuukauden mutta enintään 3 kuukautta	Yli 3 kuukautta mutta enintään vuosi	Kaikki maturiteetit
Valuuttamääräiset lainat, arvopaperit ja talletukset	Geo 0	Geo 0	Geo 0
Maksut (–)	Geo 0	Geo 0	Geo 0
Pääoma	Geo 0	Geo 0	Geo 0
Korko	Geo 0	Geo 0	Geo 0
Maksut (+)	Geo 0	Geo 0	Geo 0
Pääoma	Geo 0	Geo 0	Geo 0
Korko	Geo 0	Geo 0	Geo 0
Kotimaan valuuttaa vastaan tehtyjen valuuttatermiinien ja -futuurien saamis- ja velkakannat yhteenlaskettuna (ml. koron- ja valuutanvaihtosopimusten termiinipäät)	Geo 0	Geo 0	Geo 0
Velkakannat (–)	Geo 0	Geo 0	Geo 0
Saamiskannat (+)	Geo 0	Geo 0	Geo 0
Muut	Geo 0	Geo 0	Geo 0
Takaisinostosopimuksiin (repo) liittyvät maksut (–)	Geo 0	Geo 0	Geo 0
Takaisinmyyntisopimuksiin (reverse repo) liittyvät maksut (+)	Geo 0	Geo 0	Geo 0
Kauppaluotot (–)	Geo 0	Geo 0	Geo 0
Kauppaluotot (+)	Geo 0	Geo 0	Geo 0
Muut velat (–)	Geo 0	Geo 0	Geo 0
Muut saamiset (+)	Geo 0	Geo 0	Geo 0
III Valuuttamääräisiin saamisiin vaikuttavat ehdolliset nettositoumukset lyhyellä aikavälillä
Ehdolliset valuuttamääräiset velkasitoumukset	Geo 0	Geo 0	Geo 0
Vuoden kuluessa erääntyvien lainojen vakuuksina olevat takaukset	Geo 0	Geo 0	Geo 0
Muut vastuusitoumukset	Geo 0	Geo 0	Geo 0
Optioita sisältävät valuuttamääräiset arvopaperit (joukkolainat, jotka sisältävät myyntioption)				Geo 0
Nostamattomat ehdoitta käytössä olevat luottolimiitit, jotka on myöntänyt	Geo 0	Geo 0	Geo 0
muu kansallinen rahaviranomainen, BIS, IMF tai muu kansainvälinen organisaatio	Geo 0	Geo 0	Geo 0
Muut kansalliset rahaviranomaiset (+)	Geo 0	Geo 0	Geo 0
BIS (+)	Geo 0	Geo 0	Geo 0
IMF (+)	Geo 0	Geo 0	Geo 0
Muut kansainväliset järjestöt (+)	Geo 0	Geo 0	Geo 0
Pankit ja muut rahoituslaitokset, joiden pääkonttori on tilastoivassa maassa (+)	Geo 0	Geo 0	Geo 0
Pankit ja muut rahoituslaitokset, joiden pääkonttori on muualla kuin tilastoivassa maassa (+)	Geo 0	Geo 0	Geo 0
Nostamattomat ehdoitta käytössä olevat luottolimiitit, jotka on myönnetty	Geo 0	Geo 0	Geo 0
muille kansallisille rahaviranomaisille, BIS:lle, IMF:lle tai muille kansainvälisille organisaatioille	Geo 0	Geo 0	Geo 0
Muut kansalliset rahaviranomaiset (–)	Geo 0	Geo 0	Geo 0
BIS (–)	Geo 0	Geo 0	Geo 0
IMF (–)	Geo 0	Geo 0	Geo 0
Muut kansainväliset järjestöt (–)	Geo 0	Geo 0	Geo 0
Pankit ja muut rahoituslaitokset, joiden pääkonttori on tilastoivassa maassa (–)	Geo 0	Geo 0	Geo 0
Pankit ja muut rahoituslaitokset, joiden pääkonttori on muualla kuin tilastoivassa maassa (–)	Geo 0	Geo 0	Geo 0
Kotimaan valuuttaa vastaan tehtyjen valuuttaoptioiden saamis- ja velkakannat yhteenlaskettuna	Geo 0	Geo 0	Geo 0
Velkakannat	Geo 0	Geo 0	Geo 0
Ostetut myyntioptiot	Geo 0	Geo 0	Geo 0
Myydyt osto-optiot	Geo 0	Geo 0	Geo 0
Saamiskannat	Geo 0	Geo 0	Geo 0
Ostetut osto-optiot	Geo 0	Geo 0	Geo 0
Myydyt myyntioptiot	Geo 0	Geo 0	Geo 0
LISÄTIETOJA: In-the-money-optiot	Geo 0	Geo 0	Geo 0
Voimassa olevaan valuuttakurssiin	Geo 0	Geo 0	Geo 0
Velkakannat	Geo 0	Geo 0	Geo 0
Saamiskannat	Geo 0	Geo 0	Geo 0
5 % (5 %:n heikkeneminen)	Geo 0	Geo 0	Geo 0
Velkakannat	Geo 0	Geo 0	Geo 0
Saamiskannat	Geo 0	Geo 0	Geo 0
– 5 % (5 %:n vahvistuminen)	Geo 0	Geo 0	Geo 0
Velkakannat	Geo 0	Geo 0	Geo 0
Saamiskannat	Geo 0	Geo 0	Geo 0
+10 % (10 %:n heikkeneminen)	Geo 0	Geo 0	Geo 0
Velkakannat	Geo 0	Geo 0	Geo 0
Saamiskannat	Geo 0	Geo 0	Geo 0
– 10 % (10 %:n vahvistuminen)	Geo 0	Geo 0	Geo 0
Velkakannat	Geo 0	Geo 0	Geo 0
Saamiskannat	Geo 0	Geo 0	Geo 0
Muut	Geo 0	Geo 0	Geo 0
Velkakannat	Geo 0	Geo 0	Geo 0
Saamiskannat	Geo 0	Geo 0	Geo 0”

korvataan liitteessä III oleva 6.1 kohta seuraavasti:

”6.1 Suorat sijoitukset

Suorat sijoitukset liittyvät sijoitussuhteeseen, jossa yhteen kansantalouteen sijoittautuneella yksiköllä on merkittävää vaikutusvaltaa toiseen kansantalouteen sijoittautuneen yrityksen hallinnossa. Kansainvälisten standardien mukaan (BPM6) tällainen suhde on olemassa, jos yhteen kansantalouteen sijoittautuneella sijoittajalla on joko suoraan tai muiden yritysten kautta omistusosuuden perusteella vähintään 10 prosentin äänivalta toiseen kansantalouteen sijoittautuneessa yrityksessä. Tämän periaatteen mukaisesti useiden toisiinsa sidoksissa olevien yritysten välillä voi olla suora sijoitussuhde riippumatta siitä, muodostuuko suhde yhden tai useamman omistusketjun kautta. Tämä voi ulottua suoran sijoituskohteen tytäryhtiöihin, näiden tytäryhtiöihin sekä osakkuusyhtiöihin. Kun suoran sijoituksen suhde on syntynyt, kaikki myöhemmät rahoitusvirrat/rahoitusvarat näiden talousyksiköiden välillä kirjataan suorien sijoitusten virtoihin/kantoihin.

Oma pääoma käsittää oman pääoman sivuliikkeissä ja kaikki osakkeet tytär- ja osakkuusyhtiöissä. Uudelleen sijoitetut voitot on vastaerä kohtaan ”sijoitustulot” kirjattaville erille, jotka kuvaavat suoran sijoittajan osuutta voitoista, joita tytär- tai osakkuusyhtiöt eivät ole jakaneet osinkoina tai joita sivuliikkeet eivät ole maksaneet sijoittajille (ks. 3.2.3).

Suorien sijoitusten oma pääoma ja velkainstrumentit jaotellaan edelleen yhteisöjen välisten suhteiden sekä sijoituksen suunnan mukaan. Yhteisöjen välisten suhteiden mukaan jaoteltaessa luokkia on kolme:

a)	Suoran sijoittajan sijoitukset kohdeyritykseen. Tähän luokkaan kuuluvat sijoitusvirrat (ja kannat) suorasta sijoittajasta kohdeyritykseen (siihen katsomatta, onko kohdeyritys suoran sijoittajan välillisen tai välittömän määräysvallan tai vaikutusvallan alainen).

b)	Käänteinen sijoitus. Tämä suhde kattaa sijoitusvirrat (ja kannat) kohdeyrityksestä suoraan sijoittajaan.

c)	Sisaryritysten välillä. Tämä kattaa sijoitusvirrat (ja kannat) sellaisten yritysten välillä, jotka eivät ole toistensa määräysvallassa tai vaikutusvallassa mutta jotka ovat saman suoran sijoittajan määräysvallassa tai vaikutusvallan alaisia.

Suorien sijoitusten kantatietojen osalta pörsseissä noteeratut oman pääoman kannat arvostetaan markkinahintaan. Vastaavasti pörssissä noteeraamattomien suorien sijoituskohteiden osalta oman pääoman kannat arvostetaan kirjanpitoarvoon noudattaen yhteistä määritelmää, johon sisältyvät seuraavat kirjanpidon erät:

a)	maksettu osake- tai muu oma pääoma (pois lukien omat osakkeet ja mukaan lukien ylikurssirahastot);

b)	kaikentyyppiset vararahastot (mukaan lukien investointiavustukset, jos ne luokitellaan kirjanpito-ohjeissa yhtiön vararahastoon kuuluviksi);

c)	jakamaton voitto tappioiden vähentämisen jälkeen (mukaan lukien kuluvan vuoden tulos).

Noteeraamattomien yhtiöiden osakkeiden osalta saattaa olla eroavaisuuksia rahoitustaseeseen kirjattujen taloustoimien ja ulkomaiseen varallisuusasemaan kirjanpitoarvoon kirjattujen omien varojen välillä. Tällaiset erot kirjataan muista hintamuutoksista johtuviin arvostusmuutoksiin.

Saamisten ja velkojen arvostuksen yhtenäistämiseksi noteeraamattomien suorien sijoituskohteiden oman pääoman kannat voidaan vaihtoehtoisesti arvostaa noudattaen yhtä BPM6:n 7.16 kohdassa mainituista muista arvostusmenetelmistä, jos kyseessä on vähintään yksi seuraavista tilanteista:

vähintään yksi sijoitusketjun yrityksistä on noteerattu pörssissä kun taas vähintään yksi ei ole, ja tämä vääristää merkittävästi ketjussa olevan yhden yhtiön ulkomaista nettovarallisuusasemaa; noteeratun yhtiön markkina-arvoa voidaan tällöin käyttää vertailukohtana asianomaisten noteeraamattomien yhtiöiden arvostamisessa; tai

b)	jos hankitun liikearvon (goodwill) kirjaamisessa esiintyy eroja suorien sijoituskohteiden muodostamassa yritysketjussa, ja nämä erot vääristävät merkittävästi sen maan nettovarallisuusasemaa, johon ketjussa keskimmäisenä oleva yritys on sijoittautunut; tai

c)	jos suorien sijoituskohteiden muodostamassa ketjussa olevien yritysten tilit ovat eri valuuttojen määräisiä, ja kurssivaihtelut vääristävät merkittävästi sen maan ulkomaista nettovarallisuusasemaa, johon ketjussa keskimmäisenä oleva yritys on sijoittautunut.

Jos suorien sijoitusten kohteena olevien noteeraamattomien yhtiöiden oman pääoman kantojen arvostuksessa käytetään vaihtoehtoista menetelmää, ulkomaista varallisuusasemaa koskevien tilastojen laatijaa kehotetaan ilmoittamaan vaihtoehtoisesta menetelmästä vastapuolimaan tilastojen laatijalle ja tekemään tämän kanssa yhteistyötä, jotta voitaisiin mahdollisimman hyvin välttää poikkeamisten vaara kahdenvälisissä tiedoissa. Tämä tieto on välitettävä EKPJ:n sisällä nykyisten järjestelyjen puitteissa ja julkistettava myös EKP:n julkaisussa ”European Union balance of payments/international investment position statistical methods”, jonka avulla valvotaan käsitteiden, määritelmien ja tilastojen laatimismenetelmien käyttöä euroalueen jäsenvaltioissa (liitteessä V kuvatulla tavalla).

Parhaana käytäntönä suositellaan, että kaikki jäsenvaltiot laativat suorien sijoitusten oman pääoman kannat ja uudelleen sijoitetut voitot vähintään vuosittain kerättävillä suorien sijoitusten kyselyiden tiedoilla. (1)

(1) Seuraavat käytännöt eivät ole hyväksyttäviä ja niitä olisi vältettävä: i) arvostuskriteerien valintamahdollisuuden antaminen raportoiville yksiköille (markkina- tai kirjanpitoarvo), ii) investointikertymämenetelmän käyttö / kantojen laskeminen maksutaseen virtoja kumuloimalla.”

		ISSN 1977-0812 doi:10.3000/19770812.L_2013.247.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		L 247

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	56. vuosikerta 18. syyskuu 2013

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		ASETUKSET
	*	Komission delegoitu asetus (EU) N:o 885/2013, annettu 15 päivänä toukokuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/40/EU täydentämisestä kuorma-autojen ja hyötyajoneuvojen turvallisia ja valvottuja pysäköintipaikkoja koskevien tietopalvelujen tarjoamisen osalta ( 1 )	1
	*	Komission delegoitu asetus (EU) N:o 886/2013, annettu 15 päivänä toukokuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/40/EU täydentämisestä datan ja menettelyjen osalta, joiden avulla mahdollisuuksien mukaan tarjotaan liikenneturvallisuuteen liittyviä yleisiä vähimmäisliikennetietoja ilmaiseksi käyttäjille ( 1 )	6
	*	Komission delegoitu asetus (EU) N:o 887/2013, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2013, kansalaisaloitteesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011 liitteiden II ja III korvaamisesta	11
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 888/2013, annettu 16 päivänä syyskuuta 2013, nimityksen kirjaamisesta suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin (Oignon de Roscoff (SAN))	20
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 889/2013, annettu 16 päivänä syyskuuta 2013, erään suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin kirjatun nimityksen eritelmän suurten muutosten hyväksymisestä [Chufa de Valencia (SAN)]	22
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 890/2013, annettu 16 päivänä syyskuuta 2013, erään suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin kirjatun nimityksen eritelmän vähäisen muutoksen hyväksymisestä (Amarene Brusche di Modena (SMM))	24
	*	Komission asetus (EU) N:o 891/2013, annettu 16 päivänä syyskuuta 2013, Portugalin lipun alla purjehtivien alusten isosilmätonnikalan kalastuksen kieltämisestä Atlantin valtamerellä	29
	*	Komission asetus (EU) N:o 892/2013, annettu 16 päivänä syyskuuta 2013, Ranskan lipun alla purjehtivien alusten punasimpun kalastuksen kieltämisestä EU:n ja kansainvälisillä vesillä alueella V sekä kansainvälisillä vesillä alueilla XII ja XIV	31
	*	Komission asetus (EU) N:o 893/2013, annettu 16 päivänä syyskuuta 2013, Alankomaiden lipun alla purjehtivien alusten makrillin kalastuksen kieltämisestä alueilla IIIa ja IVbc	33
		Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 894/2013, annettu 17 päivänä syyskuuta 2013, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	35
		PÄÄTÖKSET
		2013/457/EU
	*	Neuvoston päätös, annettu 16 päivänä syyskuuta 2013, tuomarin nimittämisestä Euroopan unionin virkamiestuomioistuimeen	37
		SUUNTAVIIVAT
		2013/458/EU
	*	Euroopan keskuspankin suuntaviivat, annettu 30 päivänä heinäkuuta 2013, ulkomaisia tilastoja koskevista Euroopan keskuspankin tilastovaatimuksista annettujen suuntaviivojen EKP/2011/23 muuttamisesta (EKP/2013/25)	38


*	Huomautus lukijalle – Neuvoston asetus (EU) N:o 216/2013, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2013, Euroopan unionin virallisen lehden sähköisestä julkaisemisesta (katso kansilehden kolmas sivu)	s3
*	Huomautus lukijoille – tapa viitata säädöksiin (katso kansilehden kolmas sivu)	s3

Nro	43/TQ40
Jäsenvaltio	Portugali
Kanta	BET/ATLANT
Laji	Isosilmätonnikala (Thunnus obesus)
Alue	Atlantin valtameri
Päivämäärä	20.8.2013

Nro	38/TQ40
Jäsenvaltio	Ranska
Kanta	RED/51214D.
Laji	Punasimppu (syvien vesien pelaginen laji) (Sebastes spp.)
Alue	EU:n ja kansainväliset vedet alueella V; kansainväliset vedet alueilla XII ja XIV
Päivämäärä	17.8.2013

		Oikaisuja
	*	Oikaisu ETA:n sekakomitean päätökseen N:o 46/2013, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2013, ETA-sopimuksen liitteen XXI (Tilastot) muuttamisesta (EUVL L 231, 29.8.2013)	43

Nro	46/TQ40
Jäsenvaltio	Alankomaat
Kanta	MAC/*3A4BC
Laji	Makrilli (Scomber scombrus)
Alue	IIIa ja IVbc
Päivämäärä	26.8.2013