ISSN 1977-0812 doi:10.3000/19770812.L_2013.179.fin |
||
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 179 |
|
Suomenkielinen laitos |
Lainsäädäntö |
56. vuosikerta |
Sisältö |
|
I Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset |
Sivu |
|
|
DIREKTIIVIT |
|
|
* |
|
|
|
(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti |
FI |
Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu. Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä. |
I Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset
DIREKTIIVIT
29.6.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 179/1 |
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2013/35/EU,
annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013,
terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (sähkömagneettiset kentät) aiheutuville riskeille (kahdeskymmenes direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) ja direktiivin 2004/40/EY kumoamisesta
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 153 artiklan 2 kohdan,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),
ovat kuulleet alueiden komiteaa,
noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
Perussopimuksen mukaan Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat antaa direktiivein säännökset vähimmäisvaatimuksista, joilla edistetään erityisesti työympäristön parantamista, taatakseen näin korkeatasoisemman työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelun. Näissä direktiiveissä on vältettävä säätämästä sellaisia hallinnollisia, taloudellisia ja oikeudellisia rasituksia, jotka vaikeuttaisivat pienten ja keskisuurten yritysten perustamista taikka niiden kehittämistä. |
(2) |
Euroopan unionin perusoikeuskirjan 31 artiklan 1 kohdassa määrätään, että jokaisella työntekijällä on oikeus terveellisiin, turvallisiin ja ihmisarvoisiin työoloihin ja työehtoihin. |
(3) |
Terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (sähkömagneettiset kentät) aiheutuville riskeille (kahdeksastoista direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/40/EY (3) voimaantulon jälkeen erityisesti lääketieteen alan sidosryhmät ilmaisivat vakavan huolestumisensa direktiivin täytäntöönpanon mahdollisista vaikutuksista lääketieteelliseen kuvantamiseen perustuvien lääketieteellisten toimenpiteiden käyttöön. Huolta herättivät myös direktiivin vaikutukset tiettyihin teollisiin toimintoihin. |
(4) |
Komissio tutki huolellisesti sidosryhmien esittämiä väitteitä ja useiden kuulemisten jälkeen päätti tarkastella perusteellisesti uudelleen joitakin direktiivin 2004/40/EY säännöksiä kansainvälisesti tunnustettujen asiantuntijoiden esittämien uusien tieteellisten tietojen perusteella. |
(5) |
Direktiiviä 2004/40/EY muutettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2008/46/EY (4), jolla lykättiin neljällä vuodella direktiivin 2004/40/EY täytäntöönpanon määräaikaa, ja myöhemmin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2012/11/EU (5), jolla lykättiin mainittua täytäntöönpanon määräaikaa 31 päivään lokakuuta 2013. Näin komissio pystyi tekemään uuden ehdotuksen ja lainsäädäntövallan käyttäjät pystyisivät hyväksymään uuden direktiivin, joka perustuu tuoreempaan ja luotettavampaan näyttöön. |
(6) |
Direktiivi 2004/40/EY olisi kumottava, ja olisi otettava käyttöön asianmukaisempia ja oikeasuhteisempia toimenpiteitä työntekijöiden suojelemiseksi sähkömagneettisiin kenttiin liittyviltä riskeiltä. Mainitussa direktiivissä ei kuitenkaan käsitellä pitkäaikaisia vaikutuksia, mukaan luettuina ajan mukaan vaihteleville sähkö-, magneetti- ja sähkömagneettisille kentille altistumisesta johtuvat mahdolliset karsinogeeniset vaikutukset, joista ei tällä hetkellä ole luotettavaa tieteellistä näyttöä, joka vahvistaisi syy-yhteyden. Tällä direktiivillä pyritään käsittelemään kaikkia tunnettuja, sähkömagneettisten kenttien aiheuttamia suoria ja epäsuoria biofysikaalisia vaikutuksia, jotta voidaan sekä varmistaa jokaisen yksittäisen työntekijän terveys ja turvallisuus että luoda perusta kaikkien työntekijöiden vähimmäissuojalle unionissa ja vähentää samalla mahdollisia kilpailun vääristymiä. |
(7) |
Tässä direktiivissä ei käsitellä sähkömagneettisille kentille altistumisen väitettyjä pitkäaikaisia vaikutuksia, sillä syy-yhteydestä ei tällä hetkellä ole vakiintunutta tieteellistä näyttöä. Jos tällaista vakiintunutta tieteellistä näyttöä kuitenkin saadaan, komission olisi harkittava asianmukaisinta tapaa tällaisten vaikutusten käsittelemiseksi ja sen olisi tiedotettava asiasta Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksessaan tämän direktiivin käytännön täytäntöönpanosta. Näin toimiessaan komission olisi jäsenvaltioilta saamiensa asianmukaisten tietojen lisäksi otettava huomioon tämän alan tietoihin perustuvat uusimmat saatavilla olevat tutkimustulokset ja uusi tieteellinen tietämys. |
(8) |
Olisi säädettävä vähimmäisvaatimuksista, ja siten annettava jäsenvaltioille mahdollisuus pitää voimassa tai antaa tiukempia työsuojelumääräyksiä ja erityisesti asettaa alempia toimenpidetasojen arvoja tai sähkömagneettisille kentille altistumisen raja-arvoja. Tämän direktiivin täytäntöönpanoa ei kuitenkaan olisi käytettävä perusteena jäsenvaltiossa vallitsevan tilanteen heikentämiseksi. |
(9) |
Sähkömagneettisilta kentiltä suojaamiseksi perustettavassa järjestelmässä olisi rajoituttava tarpeetonta yksityiskohtaisuutta välttäen määrittelemään saavutettavat tavoitteet, noudatettavat periaatteet ja käytettävät perusarvot, jotta jäsenvaltiot voivat soveltaa vähimmäisvaatimuksia samalla tavoin. |
(10) |
Sähkömagneettisille kentille altistuneiden työntekijöiden suojeleminen edellyttää toimivan ja tehokkaan riskinarvioinnin tekemistä. Tämän velvoitteen olisi kuitenkin oltava oikeassa suhteessa työpaikalla vallitsevaan tilanteeseen. Sen vuoksi on aiheellista määritellä suojelujärjestelmä, joka ryhmittelee eri riskit yksinkertaisella, asteittaisella ja helposti ymmärrettävällä tavalla. Näin viittaaminen indikaattoreihin ja vakiotilanteisiin käytännön ohjeissa on hyödyllistä ja auttaa työnantajia täyttämään velvoitteensa. |
(11) |
Ei-toivotut vaikutukset ihmiskehoon riippuvat altistumisen aiheuttavan sähkömagneettisen kentän tai säteilyn taajuudesta, minkä vuoksi altistusrajoitusjärjestelmien on oltava altistumistyypistä ja taajuudesta riippuvaisia, jotta voidaan suojella riittävästi sähkömagneettisille kentille altistuvia työntekijöitä. |
(12) |
Sähkömagneettisille kentille altistumista voidaan vähentää tehokkaammin ottamalla ehkäisevät toimenpiteet huomioon jo työpisteitä suunniteltaessa sekä antamalla valittaessa työvälineitä, -menettelyjä ja -menetelmiä etusija sille, että riskejä vähennetään ensisijaisesti jo niiden alkulähteellä. Työvälineisiin ja -menetelmiin liittyvillä säännöksillä edistetään siten työntekijöiden suojelua. On kuitenkin tarpeen välttää arviointien päällekkäisyyttä, jos työvälineet täyttävät unionin tuotteita koskevan asianmukaisen lainsäädännön vaatimukset, joissa on tiukemmat turvallisuustasot kuin tässä direktiivissä. Näin ollen suuressa osassa tapauksia voidaan tehdä yksinkertaistettu arviointi. |
(13) |
Työnantajien olisi tehtävä tekniseen kehitykseen ja sähkömagneettisille kentille altistumisen riskejä koskevaan tieteelliseen tietämykseen perustuvia mukautuksia parantaakseen työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelua. |
(14) |
Koska tämä direktiivi on toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä 12 päivänä kesäkuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/391/ETY (6) 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi, direktiiviä 89/391/ETY sovelletaan työntekijöiden sähkömagneettisille kentille altistumiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tässä direktiivissä olevien tiukempien ja/tai yksityiskohtaisempien säännösten soveltamista. |
(15) |
Tässä direktiivissä säädetyt fysikaaliset suureet, altistumisen raja-arvot ja toimenpidetasot perustuvat Kansainvälisen ionisoimattoman säteilyn komission (ICNIRP) suosituksiin, ja ne olisi ymmärrettävä ICNIRPin käsitteiden mukaisesti, jollei tässä direktiivissä toisin säädetä. |
(16) |
Sen varmistamiseksi, että tämä direktiivi pysyy ajan tasalla komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti, jotta se voi tehdä puhtaasti teknisiä muutoksia liitteisiin teknisestä yhdenmukaistamisesta ja standardoinnista annettavien asetusten ja direktiivien mukaisesti ja tekniikan kehityksen, merkittävimmissä standardeissa tai eritelmissä tapahtuvien muutosten sekä sähkömagneettisten kenttien aiheuttamia vaaroja koskevien uusien tieteellisten tutkimustulosten mukaisesti ja jotta se voi mukauttaa toimenpidetasoja. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti. |
(17) |
Jos tulee tarve tehdä puhtaasti teknisiä muutoksia liitteisiin, komission olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä neuvoston 22 päivänä heinäkuuta 2003 tekemällä päätöksellä (7) perustetun työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavan komitean kanssa. |
(18) |
Komission antamiin delegoituihin säädöksiin olisi voitava soveltaa kiireellistä menettelyä, kun tämä on tarpeen erittäin kiireellisissä poikkeustapauksissa, jotka liittyvät esimerkiksi mahdolliseen työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuvaan välittömään riskiin, joka johtuu altistumisesta sähkömagneettisille kentille. |
(19) |
Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman (8) mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään ilmoitukseen toimenpiteistä, jotka koskevat direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, yhden tai useamman asiakirjan, joista käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde. Tämän direktiivin osalta lainsäätäjä pitää tällaisten asiakirjojen toimittamista perusteltuna. |
(20) |
Altistumisen raja-arvot ja toimenpidetasot sisältävää järjestelmää olisi tapauksen mukaan pidettävä keinona, jonka avulla on helpompi tarjota korkeatasoinen suoja sellaisia haitallisia terveysvaikutuksia ja turvallisuusriskejä vastaan, jotka saattavat johtua altistumisesta sähkömagneettisille kentille. Tällainen järjestelmä saattaa kuitenkin olla ristiriidassa tietyn toiminnan tiettyjen edellytysten kanssa, esimerkkinä magneettiresonanssitekniikan käyttö lääketieteen alalla. Sen vuoksi on tarpeen ottaa nämä erityisedellytykset huomioon. |
(21) |
Puolustusvoimien erityispiirteiden vuoksi ja niiden tehokkaan toiminnan ja yhteentoimivuuden varmistamiseksi, myös yhteisissä kansainvälisissä sotilasharjoituksissa, jäsenvaltioiden olisi voitava panna täytäntöön vastaavia tai erityisluonteisempia suojelujärjestelmiä, esimerkiksi Naton standardien kaltaisia, kansainvälisesti hyväksyttyjä standardeja, edellyttäen, että haitalliset terveysvaikutukset ja turvallisuusriskit estetään. |
(22) |
Työnantajilla olisi oltava velvollisuus varmistaa, että sähkömagneettisista kentistä työpaikalla aiheutuvat riskit poistetaan tai että ne ovat mahdollisimman vähäisiä. On kuitenkin mahdollista, että tässä direktiivissä asetetut altistumisen raja-arvot tietyissä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ylittyvät vain tilapäisesti. Tällaisessa tapauksessa työnantajilla olisi oltava velvollisuus toteuttaa tarvittavia toimia, jotta tilanne saadaan mahdollisimman pian altistumisen raja-arvojen mukaiseksi. |
(23) |
Järjestelmässä, jossa on tarkoitus taata korkeatasoinen suoja sähkömagneettisille kentille altistumisesta mahdollisesti seuraavia haitallisia terveysvaikutuksia ja turvallisuusriskejä vastaan, olisi otettava asianmukaisesti huomioon erityiset työntekijäryhmät, jotka ovat erityisen alttiita riskeille, ja olisi vältettävä häiritseviä tai muita vaikutuksia lääkinnällisten laitteiden, kuten metallisten proteesien, sydämentahdistimien, kammionvärinänpoistajien ja sisäkorvaistutteiden ja muiden istutteiden tai kehon ulkopuolella mukana kannettavien lääkinnällisten laitteiden, toimintaan. Erityisesti sydämentahdistimen toiminta voi häiriintyä myös säteilytason ollessa alle toimenpidetasojen, joten sydämentahdistimien osalta olisi sovellettava asianmukaisia varotoimia ja suojatoimenpiteitä, |
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:
I LUKU
YLEISET SÄÄNNÖKSET
1 artikla
Kohde ja soveltamisala
1. Tässä direktiivissä, joka on kahdeskymmenes direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi, säädetään vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi heidän terveyteensä ja turvallisuuteensa kohdistuvilta riskeiltä, jotka aiheutuvat tai saattavat aiheutua sähkömagneettisille kentille altistumisesta työssä.
2. Tämä direktiivi koskee kaikkia tunnettuja, sähkömagneettisten kenttien aiheuttamia suoria biofysikaalisia vaikutuksia ja epäsuoria vaikutuksia.
3. Tässä direktiivissä säädetyt altistumisen raja-arvot koskevat ainoastaan sellaisia lyhytaikaisten suorien biofysikaalisten vaikutusten ja sähkömagneettisille kentille altistumisen välisiä yhteyksiä, jotka ovat tieteellisesti vakiintuneita.
4. Tämä direktiivi ei koske väitettyjä pitkäaikaisia vaikutuksia.
Komissio seuraa tieteen alalla tapahtunutta kehitystä. Jos väitetyistä pitkäaikaisista vaikutuksista tulee saataville vakiintunutta tieteellistä näyttöä, se harkitsee asianmukaista toimintapolitiikkaa ja esittää tarvittaessa säädösehdotuksen, jossa käsitellään tällaisia vaikutuksia. Komissio tiedottaa asiasta Euroopan parlamentille ja neuvostolle 15 artiklassa tarkoitetussa kertomuksessaan tämän direktiivin käytännön täytäntöönpanosta.
5. Tämä direktiivi ei koske riskejä, jotka aiheutuvat kontaktista jännitteisiin johtimiin.
6. Direktiivin 89/391/ETY säännöksiä sovelletaan edelleen kaikilta osin koko 1 kohdassa tarkoitetulla alalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tähän direktiiviin sisältyvien tiukempien ja/tai yksityiskohtaisempien säännösten soveltamista.
2 artikla
Määritelmät
Tässä direktiivissä tarkoitetaan:
a) |
’sähkömagneettisilla kentillä’ staattisia sähkökenttiä, staattisia magneettikenttiä ja ajallisesti vaihtelevia sähkökenttiä, magneettikenttiä ja sähkömagneettisia kenttiä, joiden taajuus on enintään 300 GHz; |
b) |
’suorilla biofysikaalisilla vaikutuksilla’ sähkömagneettisessa kentässä olevassa ihmiskehossa kentän johdosta ilmeneviä suoria vaikutuksia, mukaan lukien
|
c) |
’epäsuorilla vaikutuksilla’ sähkömagneettisessa kentässä olevassa kohteessa kentän johdosta ilmeneviä vaikutuksia, joista voi tulla turvallisuus- tai terveysvaaran syy, esimerkiksi
|
d) |
’altistumisen raja-arvoilla’ arvoja, jotka on asetettu biofysikaalisten ja biologisten tekijöiden, erityisesti tieteellisesti vakiintuneiden lyhytaikaisten ja akuuttien suorien vaikutusten eli lämpövaikutusten ja kudosten sähköisen stimulaation, perusteella; |
e) |
’terveysvaikutusraja-arvoilla’ niitä terveysvaikutuksia aiheuttavan altistumisen raja-arvoja, joiden ylittyessä työntekijöille saattaa aiheutua haitallisia terveysvaikutuksia kuten kudosten lämpenemistä tai hermo- ja lihaskudoksen stimuloitumista; |
f) |
’aistimusraja-arvoilla’ niitä aistinelimiin kohdistuvia vaikutuksia aiheuttavan altistumisen raja-arvoja, joiden ylittyessä työntekijöille saattaa aiheutua hetkellisesti aistihavaintojen häiriöitä ja aivotoiminnan vähäisiä muutoksia; |
g) |
’toimenpidetasoilla’ toiminnallisia tasoja, jotka on vahvistettu yksinkertaistamaan menettelyä, jolla osoitetaan asianomaisten altistumisen raja-arvojen noudattaminen, tai joilla tarvittaessa toteutetaan tämän direktiivin mukaiset asiaankuuluvat suojaavat tai ehkäisevät toimenpiteet. Liitteessä II käytetään seuraavia toimenpidetasoja koskevia ilmaisuja:
|
3 artikla
Altistumisen raja-arvot ja toimenpidetasot
1. Sähkömagneettisille kentille altistumiseen liittyvät fysikaaliset suureet esitetään liitteessä I. Liitteissä II ja III esitetään terveysvaikutusraja-arvot, aistimusraja-arvot ja toimenpidetasot.
2. Jäsenvaltioiden on vaadittava työnantajilta sen varmistamista, että työntekijöiden altistuminen sähkömagneettisille kentille rajoitetaan liitteessä II muiden kuin lämpövaikutusten ja liitteessä III lämpövaikutusten osalta esitettyjen terveysvaikutusraja-arvojen ja aistimusraja-arvojen mukaiseksi. Terveysvaikutusraja-arvojen ja aistimusraja-arvojen noudattaminen on osoitettava käyttämällä 4 artiklassa tarkoitettuja asiaankuuluvia altistumisen arviointimenettelyjä. Mikäli työntekijöiden altistuminen ylittää altistumisen raja-arvot, työnantajan on toteutettava toimia viipymättä 5 artiklan 8 kohdan mukaisesti.
3. Tätä direktiiviä sovellettaessa työnantajan katsotaan noudattavan terveysvaikutusraja-arvoja ja aistimusraja-arvoja silloin, kun osoitetaan, että liitteessä II ja III esitetyt asianomaiset toimenpidetasot eivät ylity. Jos altistuminen ylittää toimenpidetasot, työnantajan on toimittava 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ellei 4 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti toteutettu arviointi osoita, että asianomaiset altistumisen raja-arvot eivät ylity ja että turvallisuusriskit voidaan sulkea pois.
Sen estämättä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, altistuminen voi kuitenkin ylittää:
a) |
sähkökenttien matalan toimenpidetason (liite II, taulukko B1), kun se on perusteltua käytännön syistä tai menetelmän vuoksi, edellyttäen joko sitä, että aistimusraja-arvot (liite II, taulukko A3) eivät ylity; tai sitä, että
|
b) |
magneettikenttien matalan toimenpidetason (liite II, taulukko B2), kun se on perusteltua käytännön syistä tai menetelmän vuoksi, myös päässä ja ylävartalossa, vuoron aikana, edellyttäen, joko että aistimusraja-arvoja (liite II, taulukko A3) ei ylitetä; tai että
|
4. Sen estämättä mitä 2 ja 3 kohdassa säädetään, altistuminen voi ylittää:
a) |
aistimusraja-arvot (liite II, taulukko A1) vuoron aikana, kun se on perusteltua käytännön syistä tai menetelmän vuoksi, edellyttäen, että
|
b) |
aistimusraja-arvot (liite II, taulukko A3 ja liite III, taulukko A2) vuoron aikana, kun se on perusteltua käytännön syistä tai menetelmän vuoksi, edellyttäen, että
|
II LUKU
TYÖNANTAJIEN VELVOLLISUUDET
4 artikla
Riskien arviointi ja altistumisen määrittely
1. Työnantajan on direktiivin 89/391/ETY 6 artiklan 3 kohdassa ja 9 artiklan 1 kohdassa säädettyjä velvollisuuksia täyttäessään arvioitava kaikkia sähkömagneettisista kentistä työpaikalla työntekijöille aiheutuvia riskejä ja tarvittaessa mitattava tai laskettava sähkömagneettisten kenttien tasot, joille työntekijät altistuvat.
Tämä arviointi voidaan julkistaa pyynnöstä asiaa koskevan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 89/391/ETY 10 artiklan ja tämän direktiivin 6 artiklan soveltamista. Erityisesti kun arvioinnin aikana käsitellään työntekijöiden henkilötietoja, julkistamisen yhteydessä on noudatettava yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY (9) sekä kyseisen direktiivin täytäntöön panevia jäsenvaltioiden kansallisia lakeja. Viranomaiset, joilla on hallussaan kyseinen arviointi, voivat evätä arviointiin tutustumista tai sen julkistamista koskevan pyynnön, jos sen sisältämien tietojen ilmaiseminen vahingoittaisi työnantajan taloudellisten etujen, mukaan lukien teollis- ja tekijänoikeudet, suojaa, jollei pakottava yleinen etu edellytä ilmaisemista. Työnantaja voi kieltäytyä julkistamasta arviointia tai ilmaisemasta siihen sisältyviä tietoja samoin ehdoin asiaa koskevan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti.
2. Tämän artiklan 1 kohdassa säädettyä arviointia varten työnantajan on yksilöitävä ja arvioitava työpaikan sähkömagneettiset kentät ottaen huomioon asianomaiset 14 artiklassa tarkoitetut käytännön oppaat ja muut asiaa koskevat standardit tai asianomaisten jäsenvaltioiden toimittamat ohjeet, mukaan lukien altistumista koskevat tietokannat. Sen estämättä, mitä tässä artiklassa säädetään työnantajan velvollisuuksista, työnantajalla on tilanteen mukaan myös oltava oikeus ottaa huomioon säteilyemission tasot ja muut aiheelliset turvallisuuteen liittyvät tiedot, jotka valmistaja tai jakelija on antanut laitetta varten asiaa koskevan unionin oikeuden mukaisesti, mukaan lukien riskien arviointi, mikäli se on sovellettavissa altistumisolosuhteisiin työpaikalla tai asennuspaikalla.
3. Mikäli altistumisen raja-arvojen noudattamista ei voida luotettavasti määrittää helposti saatavilla olevien tietojen pohjalta, altistumista on arvioitava mittausten tai laskelmien perusteella. Tällöin arvioinnissa on otettava huomioon mittauksiin tai laskelmiin liittyvät epävarmuustekijät, kuten numeeriset virheet, lähteiden mallintaminen, fantomigeometria ja kudosten ja materiaalien sähköiset ominaisuudet, jotka on määritetty asiaa koskevan hyvän käytännön mukaisesti.
4. Pätevien palveluntuottajien tai henkilöiden on suunniteltava ja suoritettava tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut arvioinnit, mittaukset ja laskelmat sopivin väliajoin ottaen huomioon tämän direktiivin mukaisesti annetut ohjeet ja pannen erityisesti merkille direktiivin 89/391/ETY 7 ja 11 artiklan, jotka koskevat tarpeellisia päteviä palveluntuottajia tai henkilöitä sekä työntekijöiden kuulemista ja osallistumista. Altistumisen tason arvioinnista, mittauksesta tai laskemisesta saadut tiedot on säilytettävä sopivassa jäljitettävyyden mahdollistavassa muodossa mahdollista myöhempää käyttöä varten kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti.
5. Työnantajan on direktiivin 89/391/ETY 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti otettava riskinarvioinnissa huomioon erityisesti seuraavat seikat:
a) |
terveysvaikutusraja-arvot, aistimusraja-arvot ja toimenpidetasot, joita tarkoitetaan tämän direktiivin 3 artiklassa sekä liitteissä II ja III; |
b) |
altistumisen tiheys, taso, kesto ja tyyppi, mukaan lukien jakautuminen työntekijöiden keholle ja työpaikkatilaan; |
c) |
suorat biofyysiset vaikutukset; |
d) |
mahdolliset vaikutukset riskeille erityisen alttiiden työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen, erityisesti ottaen huomioon työntekijät, joilla on aktiivinen tai passiivinen implantoitu lääkinnällinen laite, kuten sydämentahdistin, työntekijät, joilla on kehon ulkopuolella mukana kannettava lääkinnällinen laite, kuten insuliinipumppu, ja raskaana olevat työntekijät; |
e) |
mahdolliset epäsuorat vaikutukset; |
f) |
sellaisten korvaavien laitteiden olemassaolo, jotka on suunniteltu vähentämään sähkömagneettisille kentille altistumista; |
g) |
8 artiklassa tarkoitetussa terveydentilan seurannassa saadut tiedot; |
h) |
laitevalmistajien antamat tiedot; |
i) |
muut asiaa koskevat terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät tiedot; |
j) |
altistuminen useille lähteille; |
k) |
samanaikainen altistuminen useille eritaajuisille kentille. |
6. Altistumisen arviointia ei tarvitse suorittaa yleisölle avoimilla työpaikoilla, joilla on jo suoritettu arviointi väestön sähkömagneettisille kentille altistumisen rajoittamista koskevien säännösten mukaisesti, joilla näissä säännöksissä säädettyjä rajoituksia noudatetaan työntekijöiden osalta ja joilla terveys- ja turvallisuusriskit on suljettu pois. Näiden edellytysten katsotaan täyttyvän, kun käytetään käyttötarkoituksensa mukaisesti julkiseen käyttöön tarkoitettuja laitteita, jotka täyttävät unionin tuotelainsäädännössä, jossa säädetään tässä direktiivissä säädettyä tiukemmista turvallisuustasoista, asetetut vaatimukset, ja kun muita laitteita ei käytetä.
7. Työnantajalla on oltava hallussaan riskinarviointi direktiivin 89/391/ETY 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti, ja työnantajan on eriteltävä ne toimenpiteet, jotka on toteutettava tämän direktiivin 5 artiklan mukaisesti. Riskinarviointi voi sisältää työnantajan perustelut sille, että sähkömagneettisiin kenttiin liittyvien riskien luonteen ja laajuuden vuoksi yksityiskohtaisempi riskinarviointi on tarpeeton. Riskinarviointi on saatettava ajan tasalle säännöllisesti, erityisesti jos on tapahtunut merkittäviä muutoksia, jotka voivat tehdä sen vanhentuneeksi, tai jos 8 artiklassa tarkoitetun terveydentilan seurannan tulokset osoittavat sen tarpeelliseksi.
5 artikla
Riskien estämistä tai vähentämistä koskevat säännökset
1. Työnantajan on toteutettava tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että sähkömagneettisista kentistä työpaikalla aiheutuvat riskit poistetaan tai ne ovat mahdollisimman vähäisiä ottaen huomioon tekninen kehitys ja toimenpiteet, jotka ovat käytettävissä sähkömagneettisten kenttien hallitsemiseksi niiden lähteessä.
Sähkömagneettisille kentille altistumisesta aiheutuvia riskejä on vähennettävä noudattaen direktiivissä 89/391/ETY 6 artiklan 2 kohdassa säädettyjä ehkäiseviä toimenpiteitä koskevia yleisiä periaatteita.
2. Jos 3 artiklassa ja liitteessä II ja III tarkoitetut asianomaiset toimenpidetasot ylittyvät, työnantajan on – ellei 4 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti toteutettu arviointi osoita, että asianomaiset altistumisen raja-arvot eivät ylity ja että turvallisuusriskit voidaan sulkea pois – laadittava ja toteutettava 4 artiklassa tarkoitetun riskinarvioinnin perusteella toimintasuunnitelma, joka sisältää teknisiä ja/tai organisatorisia toimenpiteitä terveysvaikutusraja-arvot ja aistimusraja-arvot ylittävän altistumisen estämiseksi, kiinnittäen huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin:
a) |
vaihtoehtoiset työmenetelmät, joissa sähkömagneettisille kentille altistuminen on vähäisempää; |
b) |
heikompia sähkömagneettisia kenttiä lähettävien laitteiden valitseminen, tehtävä työ huomioon ottaen; |
c) |
tekniset toimenpiteet sähkömagneettisten kenttien emissiovaikutuksen vähentämiseksi, mukaan lukien tarvittaessa varmuuslukituksen, koteloinnin tai vastaavien terveydensuojelujärjestelmien käyttö; |
d) |
asiaankuuluvat alueen rajaamista ja sille pääsyä koskevat toimenpiteet, kuten opasteet, merkit, lattiaan tehtävät merkinnät, esteet, joilla rajoitetaan tai valvotaan pääsyä alueelle; |
e) |
sähkökentille altistuttaessa toimenpiteet ja menettelyt, joilla torjutaan kipinäpurkauksia ja kosketusvirtoja teknisillä keinoilla ja työntekijöille annettavalla koulutuksella; |
f) |
asianmukaiset työvälineiden, työpaikkojen ja työpisteissä käytettävien järjestelmien huolto-ohjelmat; |
g) |
työpaikkojen ja työpisteiden suunnittelu; |
h) |
altistuksen keston ja voimakkuuden rajoittaminen; ja |
i) |
asianmukaisten henkilönsuojaimien saatavuus. |
3. Työnantajan on laadittava ja toteutettava 4 artiklassa tarkoitetun riskinarvioinnin perusteella toimintasuunnitelma, joka sisältää teknisiä ja/tai organisatorisia toimenpiteitä, joilla estetään riskeille erityisen alttiille työntekijöille aiheutuvat riskit ja myös riskit, jotka johtuvat 4 artiklassa tarkoitetuista epäsuorista vaikutuksista.
4. Tämän direktiivin 6 artiklassa tarkoitettujen tietojen antamisen lisäksi työnantajan on direktiivin 89/391/ETY 15 artiklan nojalla mukautettava tässä artiklassa tarkoitetut toimenpiteet riskeille erityisen alttiita työntekijöitä, erityisesti työntekijöitä, jotka ovat ilmoittaneet, että heillä on aktiivinen tai passiivinen implantoitu lääkinnällinen laite, kuten sydämentahdistin, tai kehon ulkopuolella mukana kannettava lääkinnällinen laite, kuten insuliinipumppu, tai raskaana olevia työntekijöitä, jotka ovat ilmoittaneet tilastaan työnantajalle, koskevien vaatimusten ja tarvittaessa yksittäisiä henkilöitä koskevien riskinarviointien mukaisiksi annettuaan työntekijöille tietoja.
5. Edellä olevan 4 artiklan mukaisesti toteutetun riskinarvioinnin perusteella sellaiset työpaikat, joissa työntekijät todennäköisesti altistuvat toimenpidetasot ylittäville sähkömagneettisille kentille, on osoitettava asianmukaisin merkein liitteen II ja III mukaisesti ja työssä käytettäviä turvallisuus- ja/tai terveysmerkkejä koskevista vähimmäisvaatimuksista 24 päivänä kesäkuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/58/ETY (10) (yhdeksäs direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) mukaisesti. Kyseiset alueet on yksilöitävä ja pääsy niihin rajoitettava tarpeen mukaan. Sähkömagneettisia kenttiä erityisesti koskevia merkkejä ja pääsyrajoituksia ei vaadita, jos pääsy näille alueille on asianmukaisesti rajoitettu muista syistä ja työntekijöille on tiedotettu sähkömagneettisista kentistä aiheutuvista riskeistä.
6. Edellä olevaa 3 artiklan 3 kohdan a alakohtaa sovellettaessa on toteutettava erityisiä suojaavia toimenpiteitä, kuten 6 artiklan mukaisesti työntekijöille annettava koulutus sekä teknisten keinojen ja henkilösuojainten käyttö, esimerkiksi työkohteiden maadoitus, työntekijöiden liittäminen työkohteisiin (potentiaalintasaus) ja tarvittaessa työntekijöiden työpaikalla käyttämille henkilönsuojaimille turvallisuutta ja terveyttä varten asetettavista vähimmäisvaatimuksista 30 päivänä marraskuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/656/ETY (kolmas direktiivin 89/391/ETY (11) 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti eristävien kenkien, käsineiden ja suojavaatetuksen käyttö.
7. Edellä olevaa 3 artiklan 4 kohdan a alakohtaa sovellettaessa on toteutettava erityisiä suojaavia toimenpiteitä kuten kulunvalvonta.
8. Työntekijät eivät saa altistua terveysvaikutusraja-arvot ja aistimusraja-arvot ylittäville tasoille, paitsi jos 10 artiklan 1 kohdan a tai c alakohdan taikka 3 artiklan 3 tai 4 kohdan, mukaiset edellytykset täyttyvät. Jos terveysvaikutusraja-arvot ja aistimusraja-arvot ylittyvät huolimatta toimenpiteistä, jotka työnantaja on toteuttanut, työnantajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin altistumisen vähentämiseksi näiden altistumisen raja-arvojen alapuolelle. Työnantajan on yksilöitävä ja kirjattava syyt, joiden vuoksi terveysvaikutusraja-arvot ja aistimusraja-arvot on ylitetty, ja muutettava suojaavia ja ehkäiseviä toimenpiteitä siten, ettei raja-arvojen ylitys toistu. Muutetut suojaavat ja ehkäisevät toimenpiteet on säilytettävä sopivassa jäljitettävyyden mahdollistavassa muodossa mahdollista myöhempää käyttöä varten kansallisen oikeuden ja käytännön mukaisesti.
9. Edellä olevia 3 artiklan 3 kohtaa ja 4 kohtaa sovellettaessa ja mikäli työntekijä ilmoittaa hetkellisistä oireista, työnantajan on tarvittaessa saatettava ajan tasalle riskinarviointi ja ehkäisevät toimenpiteet. Hetkellisiin oireisiin saattavat kuulua:
a) |
ajallisesti vaihtelevien magneettikenttien aiheuttamat aistihavainnot ja vaikutukset pään alueen keskushermoston toimintaan; ja |
b) |
staattisen magneettikentän aiheuttamat vaikutukset kuten huimaus ja pahoinvointi. |
6 artikla
Työntekijöille annettavat tiedot ja koulutus
Työnantajan on varmistettava, tämän kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 89/391/ETY 10 ja 12 artiklan soveltamista, että työssään sähkömagneettisista kentistä aiheutuville riskeille todennäköisesti altistuvat työntekijät ja/tai heidän edustajansa saavat kaiken tarvittavan, tämän direktiivin 4 artiklassa tarkoitetusta riskinarvioinnista saatuihin tuloksiin liittyvät tiedot ja koulutuksen, joka koskee erityisesti:
a) |
tätä direktiiviä sovellettaessa toteutettuja toimenpiteitä; |
b) |
altistumisen raja-arvojen ja toimenpidetasojen arvoja ja käsitteitä, niihin liittyviä mahdollisia riskejä sekä toteutettuja ehkäiseviä toimenpiteitä; |
c) |
altistumisen mahdollisia epäsuoria vaikutuksia; |
d) |
tämän direktiivin 4 artiklan mukaisesti suoritettujen sähkömagneettisille kentille altistumisen tasojen arviointien, mittausten ja/tai laskelmien tuloksia; |
e) |
altistumisen haitallisten terveysvaikutusten havaitsemis- ja ilmoittamistapoja; |
f) |
keskus- tai ääreishermostovaikutuksiin liittyvien hetkellisten oireiden ja tuntemusten mahdollisuutta; |
g) |
olosuhteita, joissa työntekijöillä on oikeus terveydentilan seurantaan; |
h) |
turvallisia työtapoja altistumisesta aiheutuvien riskien minimoimiseksi; |
i) |
tämän direktiivin 4 artiklan 5 kohdan d alakohdassa sekä 5 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja riskeille erityisen alttiita työntekijöitä. |
7 artikla
Työntekijöiden kuuleminen ja osallistuminen
Työntekijöiden ja/tai heidän edustajiensa kuuleminen ja osallistuminen on järjestettävä direktiivin 89/391/ETY 11 artiklan mukaisesti.
III LUKU
ERINÄISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ
8 artikla
Terveydentilan seuranta
1. Terveydentilan asianmukainen seuranta on toteutettava direktiivin 89/391/ETY 14 artiklan mukaisesti, ja sen tavoitteena on sähkömagneettisille kentille altistumisen aiheuttamien haitallisten terveysvaikutusten ehkäiseminen ja varhainen diagnosointi. Terveystietoja ja niiden saatavuutta koskevista järjestelyistä on huolehdittava kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisesti.
2. Kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti terveydentilan seurannan tulokset on säilytettävä sopivassa muodossa mahdollista myöhempää käyttöä varten, ja salassapitovaatimuksia on noudatettava. Yksittäisten työntekijöiden on saatava pyynnöstä tutustua omaa terveydentilaansa koskeviin tietoihin.
Jos työntekijä ilmoittaa ei-toivotuista tai odottamattomista terveysvaikutuksista tai joka tapauksessa jos havaitaan altistumisen raja-arvot ylittävä altistuminen, työnantajan on huolehdittava kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti asianomaisten työntekijöiden pääsystä asianmukaiseen lääkärintarkastukseen tai heidän terveydentilansa asianmukaisesta yksilöllisestä seurannasta.
Lääkärintarkastukseen tai terveydentilan seurantaan on annettava mahdollisuus työntekijän valitsemina aikoina, ja työntekijä ei vastaa niihin liittyvistä kustannuksista.
9 artikla
Seuraamukset
Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän direktiivin mukaisesti annetun kansallisen lainsäädännön rikkomiseen sovellettavista asianmukaisista seuraamuksista. Näiden seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.
10 artikla
Poikkeukset
1. Poiketen siitä, mitä 3 artiklan velvoitteissa säädetään, mutta rajoittamatta 5 artiklan 1 kohdan soveltamista, sovelletaan seuraavaa:
a) |
altistuminen saa ylittää altistumisen raja-arvot, jos altistuminen on yhteydessä terveydenhuoltoalalla potilaille tarkoitettujen magneettiresonanssikuvauslaitteiden (MRI) asentamiseen, testaukseen, käyttöön, kehittämiseen tai huoltoon tai niihin liittyvään tutkimukseen, edellyttäen kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
|
b) |
jäsenvaltiot voivat sallia vastaavan tai erityisluonteisemman suojelujärjestelmän toteuttamisen henkilöstölle, joka työskentelee operatiivisten sotilaallisten laitteistojen kanssa tai joka osallistuu sotilaallisiin toimiin, myös yhteisissä kansainvälisissä sotilasharjoituksissa, edellyttäen, että haitalliset terveysvaikutukset ja turvallisuusriskit estetään. |
c) |
jäsenvaltiot voivat sallia altistumisen raja-arvojen ylittymisen tilapäisesti sellaisilla erityisillä aloilla ja sellaisessa erityisessä toiminnassa, jotka eivät kuulu a ja b alakohdan soveltamisalaan, asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja ainoastaan niin kauan kuin on perusteltua. Tätä alakohtaa sovellettaessa ’asianmukaisesti perustelluilla tapauksilla’ tarkoitetaan tapauksia, joissa täyttyvät seuraavat edellytykset:
|
2. Jäsenvaltioiden on tiedotettava komissiolle kaikista 1 kohdan b ja c alakohdan mukaisista poikkeuksista ja näiden poikkeusten perusteista 15 artiklassa tarkoitetussa kertomuksessa.
11 artikla
Liitteisiin tehtävät tekniset muutokset
1. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 12 artiklan mukaisesti, jotta voidaan tehdä puhtaasti teknisiä muutoksia liitteisiin ja jotta voidaan:
a) |
ottaa huomioon työvälineiden tai työpaikkojen suunnittelua, rakentamista tai valmistamista koskevasta teknisestä yhdenmukaistamisesta ja standardoinnista annettavat asetukset ja direktiivit; |
b) |
ottaa huomioon tekniikan kehitys, muutokset merkittävimmissä standardeissa tai eritelmissä sekä sähkömagneettisia kenttiä koskevat uudet tieteelliset tutkimustulokset; |
c) |
mikäli on uutta tieteellistä näyttöä, tehdä mukautuksia toimenpidetasoihin edellyttäen, että työnantajien on edelleen noudatettava liitteissä II ja III asetettuja voimassa olevia altistumisen raja-arvoja; |
2. Komissio antaa 12 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla lisätään liitteeseen II ICNIRPin suositukset sellaisille sähköisille kentille altistumisen rajoittamiseksi, jotka indusoituvat kehoon liikuttaessa staattisissa magneettikentissä ja taajuudeltaan alle 1 Hz:n ajallisesti vaihtelevien magneettikenttien vaikutuksesta, heti kun ne ovat saatavilla.
3. Edellä olevan 1 ja 2 kohdan nojalla annettuihin delegoituihin säädöksiin sovelletaan 13 artiklassa säädettyä menettelyä, kun tämä on tarpeen erittäin kiireellisessä tapauksessa, joka liittyy ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin muutoksiin.
12 artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen
1. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.
2. Siirretään 11 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle viideksi vuodeksi 29 päivästä kesäkuuta 2013. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen viiden vuoden pituisen kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.
3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 11 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
5. Edellä olevan 11 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
13 artikla
Kiireellinen menettely
1. Tämän artiklan nojalla annetut delegoidut säädökset tulevat voimaan viipymättä, ja niitä sovelletaan niin kauan kuin niitä ei vastusteta 2 kohdan mukaisesti. Kun delegoitu säädös annetaan tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, esitetään samalla ne perusteet, joiden vuoksi sovelletaan kiireellistä menettelyä ja jotka liittyvät työntekijöiden terveyteen ja suojeluun.
2. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi 12 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti vastustaa delegoitua säädöstä. Siinä tapauksessa komissio kumoaa säädöksen viipymättä sen jälkeen, kun Euroopan parlamentin tai neuvoston päätös vastustaa sitä on annettu sille tiedoksi.
IV LUKU
LOPPUSÄÄNNÖKSET
14 artikla
Käytännön oppaat
Tämän direktiivin täytäntöönpanon helpottamiseksi komissio asettaa viimeistään kuusi kuukautta ennen 1 päivää heinäkuuta 2016 saataville ei-sitovia käytännön oppaita. Nämä käytännön oppaat koskevat erityisesti seuraavia aiheita:
a) |
altistumisen määrittely ottaen huomioon soveltuvat eurooppalaiset tai kansainväliset standardit, mukaan lukien:
|
b) |
ohjeet vaatimustenmukaisuuden osoittamista varten, kun on kyse tietyntyyppisestä epätasaisesti jakaantuneesta altistumisesta erityistilanteissa, vakiintuneen dosimetrian mukaisesti; |
c) |
”painotetun huippuarvon menetelmän” kuvaus pientaajuuskentille ja ”monitaajuisten kenttien yhteenlaskun” kuvaus suurtaajuuskentille; |
d) |
riskinarvioinnin suorittaminen ja mahdollisuuksien mukaan yksinkertaistettujen tekniikoiden tarjoaminen, erityisesti pk-yritysten tarpeisiin; |
e) |
toimenpiteet, joiden tarkoituksena on estää tai vähentää riskejä, mukaan lukien erityiset ehkäisevät toimenpiteet altistumisen tason ja työpaikan ominaispiirteiden mukaan; |
f) |
dokumentoitujen työskentelymenettelyjen käyttöönotto sekä erityiset tiedotus- ja koulutustoimenpiteet niille työntekijöille, jotka altistuvat sähkömagneettisille kentille 10 artiklan 1 kohdan a alakohdan soveltamisalaan kuuluvien magneettiresonanssikuvaukseen liittyvien toimien aikana; |
g) |
altistumisen arviointi taajuusalueen 100 kHz–10 MHz osalta, kun on tarkasteltava sekä lämpövaikutuksia että muita kuin lämpövaikutuksia; |
h) |
ohjeet lääkärintarkastuksista ja terveydentilan seurannasta, joista työnantajan on huolehdittava 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti. |
Komissio tekee tiivistä yhteistyötä työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavan komitean kanssa. Euroopan parlamentti pidetään ajan tasalla.
15 artikla
Uudelleentarkastelu ja kertomukset
Kertomus tämän direktiivin käytännön täytäntöönpanosta laaditaan direktiivin 89/391/ETY 17 a artiklan mukaisesti ottaen huomioon 1 artiklan 4 kohta.
16 artikla
Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä
1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2016.
Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.
2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.
17 artikla
Kumoaminen
1. Kumotaan direktiivi 2004/40/EY 29 päivästä kesäkuuta 2013 alkaen.
2. Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin liitteessä IV olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.
18 artikla
Voimaantulo
Tämä direktiivi tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
19 artikla
Osoitus
Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Brysselissä 26 päivänä kesäkuuta 2013.
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
M. SCHULZ
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
A. SHATTER
(1) EUVL C 43, 15.2.2012, s. 47.
(2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 11. kesäkuuta 2013 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 20. kesäkuuta 2013.
(3) EUVL L 159, 30.4.2004, s. 1.
(4) EUVL L 114, 26.4.2008, s. 88.
(5) EUVL L 110, 24.4.2012, s. 1.
(6) EYVL L 183, 29.6.1989, s. 1.
(7) EYVL C 218, 13.9.2003, s. 1.
(8) EUVL C 369, 17.12.2011, s. 14.
(9) EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.
(10) EYVL L 245, 26.8.1992, s. 23.
(11) EYVL L 393, 30.12.1989, s. 18.
(12) EYVL L 169, 12.7.1993, s. 1.
LIITE I
SÄHKÖMAGNEETTISILLE KENTILLE ALTISTUMISEEN LIITTYVÄT FYSIKAALISET SUUREET
Sähkömagneettisille kentille altistumista kuvataan seuraavilla fysikaalisilla suureilla:
|
Sähkökentän voimakkuus (E) on vektorisuure, joka vastaa varautuneeseen hiukkaseen kohdistuvaa, hiukkasen liiketilasta riippumatonta voimaa. Se ilmaistaan voltteina metriä kohti (Vm–1). On erotettava toisistaan ulkoinen sähkökenttä ja kudoksessa vaikuttava sähkökenttä (in situ), joka syntyy altistumisesta ulkoiselle sähkökentälle. |
|
Raajassa kulkeva virta (IL) on sähkömagneettisille kentille taajuusalueella 10 MHz–110 MHz altistuneen henkilön raajoissa oleva virta, joka syntyy, kun henkilö on kosketuksissa sähkömagneettisessa kentässä olevan kohteen kanssa, tai keho on alttiina kapasitiivisten virtojen indusoitumiselle. Se ilmaistaan ampeereina (A). |
|
Kosketusvirta (IC) on virta, joka syntyy, kun henkilö tulee kosketukseen sähkömagneettisessa kentässä olevan kohteen kanssa. Se ilmaistaan ampeereina (A). Jatkuva kosketusvirta syntyy, kun henkilö on jatkuvasti kosketuksissa sähkömagneettisessa kentässä olevan kohteen kanssa. Kosketuksen syntyessä voi syntyä kipinäpurkaus ja transienttivirtoja. |
|
Sähkövaraus (Q) on kipinävaraukseen yhteydessä käytettävä suure. Sen yksikkö on coulombi (C). |
|
Magneettikentän voimakkuus (H) on vektorisuure, joka yhdessä magneettivuon tiheyden kanssa määrittää magneettikentän annetussa avaruuden pisteessä. Se ilmaistaan ampeereina metriä kohti (Am–1). |
|
Magneettivuon tiheys (B) on vektorisuure, jonka vaikutuksesta syntyy liikkuviin varauksiin kohdistuva voima. Suureen arvo ilmaistaan tesloina (T). Ilmassa ja biologisessa kudoksessa magneettivuon tiheyden ja magneettikentän voimakkuuden vastaavuus voidaan määrittää käyttämällä kaavaa magneettikentän voimakkuus H = 1 Am–1 = magneettivuon tiheys T (likimäärin 1,25 mikroteslaa). |
|
Tehotiheys (S) on suure, jota käytetään erittäin suurille taajuuksille, joissa säteilyn tunkeutuminen kehoon on pinnallista. Suure määritellään kohteen pintaan nähden kohtisuoran säteilyn tehona kohteen pinta-alayksikköä kohti. Se ilmaistaan watteina neliömetriä kohti (Wm–2). |
|
Ominaisabsorptio (SA) määritellään biologisen kudoksen absorboimana energiana massayksikköä kohti. Se ilmaistaan jouleina kilogrammaa kohti (Jkg–1). Tässä direktiivissä suuretta käytetään asetettaessa rajoituksia pulssimuotoisen mikroaaltosäteilyn vaikutuksille. |
|
Ominaisabsorptionopeus (SAR), joka määritetään keskiarvona koko keholle tai kehon osille, määritellään energian absorboitumisnopeutena kudoksen massayksikköä kohti. Se ilmaistaan watteina kilogrammaa kohti (Wkg–1). Koko kehon SAR-arvo on laajalti hyväksytty suure mitattaessa radiotaajuisen (RF) altistumisen haitallisia lämpövaikutuksia. Koko kehon keskimääräisen SAR-arvon ohella käytetään paikallisia SAR-arvoja, joita tarvitaan arvioitaessa ja rajoitettaessa pieniin kehonosiin erityisissä altistusolosuhteissa kertyvää liiallista energiaa. Tällaisia olosuhteita ovat esimerkiksi henkilön altistuminen alhaisen megahertsialueen radiotaajuussäteilylle (joka on peräisin esimerkiksi dielektrisistä kuumentimista) ja antennin lähikentässä tapahtuva altistuminen. |
Näistä suureista ovat suoraan mitattavissa magneettivuon tiheys (B), kosketusvirta (IC), raajassa kulkeva virta (IL), sähkökentän voimakkuus (E), magneettikentän voimakkuus (H) sekä tehotiheys (S).
LIITE II
MUUT KUIN LÄMPÖVAIKUTUKSET
ALTISTUMISEN RAJA-ARVOT JA TOIMENPIDETASOT TAAJUUSALUEELLA 0 HZ–10 MHZ
A. ALTISTUMISEN RAJA-ARVOT
Altistumisen raja-arvot alle 1 Hz:n taajuusalueella (taulukko A1) ovat sellaiselle staattiselle magneettikentälle altistumisen raja-arvoja, johon kudos ei vaikuta.
Altistumisen raja-arvot taajuusalueella 1 Hz–10 MHz (taulukko A2) ovat sellaisille sähkökentille altistumisen raja-arvoja, jotka indusoituvat kehoon, kun se altistuu ajallisesti vaihteleville sähkö- ja magneettikentille.
Altistumisen raja-arvot ulkoisen magneettivuon tiheydelle taajuusalueella 0 Hz–1 Hz
Aistimusraja-arvo on altistumisen raja-arvo tavanomaisissa työolosuhteissa (taulukko A1) ja liittyy huimaukseen ja muihin fysiologisiin vaikutuksiin, jotka liittyvät ihmisen tasapainoelimen häiriöihin, jotka johtuvat pääosin liikkumisesta staattisessa magneettikentässä.
Terveysvaikutusraja-arvoa valvotuissa työolosuhteissa (taulukko A1) sovelletaan tilapäisesti vuoron aikana, kun se on perusteltua käytännön syistä tai menetelmän vuoksi edellyttäen, että on otettu käyttöön ehkäiseviä toimenpiteitä kuten kulunvalvonta ja työntekijöille tiedottaminen.
Taulukko A1
Altistumisen raja-arvot ulkoisen magneettivuon tiheydelle (B0) taajuusalueella 0–1 Hz
|
Aistimusraja-arvot |
Tavanomaiset työolosuhteet |
2 T |
Paikallinen raajojen altistuminen |
8 T |
|
Terveysvaikutusraja-arvot |
Valvotut työolosuhteet |
8 T |
Terveysvaikutusraja-arvot, sisäisen sähkökentän voimakkuus 1 Hz–10 MHz
Terveysvaikutusraja-arvot (taulukko A2) liittyvät kehon kaikkien ääreis- ja keskushermoston kudosten, myös pään alueen kudosten, sähköiseen stimuloitumiseen.
Taulukko A2
Terveysvaikutusraja-arvot, sisäisen sähkökentän voimakkuus 1 Hz–10 MHz
Taajuusalue |
Terveysvaikutusraja-arvot |
1 Hz ≤ f < 3 kHz |
1,1 Vm–1 (huippuarvo) |
3 kHz ≤ f ≤ 10 MHz |
3,8 × 10–4 f Vm–1 (huippuarvo) |
Huomautus A2-1: |
f on taajuus hertseinä (Hz). |
Huomautus A2-2: |
Terveysvaikutusraja-arvot sisäisen sähkökentän osalta ovat paikallisia huippuarvoja altistuneen henkilön koko kehossa. |
Huomautus A2-3: |
Altistumisen raja-arvot ovat ajallisia huippuarvoja ja vastaavat sinimuotoisten kenttien tehollisarvoja (RMS) kerrottuna luvun 2 neliöjuurella. Ei-sinimuotoisten kenttien osalta 4 artiklan mukaisesti suoritettu altistumisen arviointi perustuu painotetun huippuarvon menetelmään (suodatus aika-alueessa), joka on selitetty 14 artiklassa tarkoitetuissa käytännön oppaissa, mutta muitakin tieteellisesti vahvistettuja ja validoituja altistumisen arviointimenettelyjä voidaan soveltaa edellyttäen, että niistä saadaan lähes vastaavat ja vertailukelpoiset tulokset. |
Aistimusraja-arvot, sisäisen sähkökentän voimakkuus 1–400 Hz
Aistimusraja-arvot (taulukko A3) liittyvät sähkökentän vaikutuksiin pään alueen keskushermostoon eli verkkokalvon fosfeeneihin ja joidenkin aivotoimintojen vähäisiin hetkellisiin muutoksiin.
Taulukko A3
Aistimusraja-arvot, sisäisen sähkökentän voimakkuus 1–400 Hz
Taajuusalue |
Aistimusraja-arvot |
1 Hz ≤ f < 10 Hz |
0,7 f Vm–1 (huippuarvo) |
10 Hz ≤ f < 25 Hz |
0,07 Vm–1 (huippuarvo) |
25 Hz ≤ f ≤ 400 Hz |
0,0028 f Vm–1 (huippuarvo) |
Huomautus A3-1: |
f on taajuus hertseinä (Hz). |
Huomautus A3-2: |
Aistimusraja-arvot sisäisen sähkökentän osalta ovat paikallisia huippuarvoja altistuneen henkilön päässä. |
Huomautus A3-3: |
Altistumisen raja-arvot ovat ajallisia huippuarvoja ja vastaavat sinimuotoisten kenttien tehollisarvoja (RMS) kerrottuna luvun 2 neliöjuurella. Ei-sinimuotoisten kenttien osalta 4 artiklan mukaisesti suoritettu altistumisen arviointi perustuu painotetun huippuarvon menetelmään (suodatus aika-alueessa), joka on selitetty 14 artiklassa tarkoitetuissa käytännön oppaissa, mutta muitakin tieteellisesti vahvistettuja ja validoituja altistumisen arviointimenettelyjä voidaan soveltaa edellyttäen, että niistä saadaan lähes vastaavat ja vertailukelpoiset tulokset. |
B. TOIMENPIDETASOT
Seuraavia fysikaalisia suureita ja arvoja käytetään määrittelemään toimenpidetasot, jotka vahvistetaan, jotta varmistetaan yksinkertaistetulla arvioinnilla asiaan kuuluvien altistumisen raja-arvojen noudattaminen, tai joilla on toteutettava 5 artiklassa täsmennettyjä suojaavia tai ehkäiseviä toimenpiteitä:
— |
Matala toimenpidetaso (E) ja korkea toimenpidetaso (E), ajallisesti vaihtelevat sähkökentät, voimakkuus E, taulukossa B1 yksilöidyllä tavalla |
— |
Matala toimenpidetaso (B) ja korkea toimenpidetaso (B), ajallisesti vaihtelevat magneettikentät, magneettivuon tiheys B, taulukossa B2 yksilöidyllä tavalla |
— |
Toimenpidetaso (IC), kosketusvirta, taulukossa B3 yksilöidyllä tavalla |
— |
Toimenpidetaso (B0), staattisten magneettikenttien magneettivuon tiheys, taulukossa B4 yksilöidyllä tavalla |
Toimenpidetasot vastaavat työpaikalla laskettuja tai mitattuja sähkö- ja magneettikentän arvoja työntekijän poissa ollessa.
Sähkökentille altistumista koskevat toimenpidetasot
Matalat toimenpidetasot (taulukko B1) ulkoisille sähkökentille perustuvat sisäisen sähkökentän rajoittamiseen altistumisen raja-arvojen alapuolelle (taulukot A2 ja A3) ja kipinäpurkausten rajoittamiseen työympäristössä.
Korkean toimenpidetason alapuolella sisäinen sähkökenttä ei ylitä altistumisen raja-arvoja (taulukot A2 ja A3) ja häiritsevät kipinäpurkaukset estetään edellyttäen, että 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut suojaavat toimenpiteet toteutetaan.
Taulukko B1
Sähkökentille altistumista koskevat toimenpidetasot taajuusalueella 1 Hz–10 MHz
Taajuusalue |
Sähkökentän voimakkuus Matala toimenpidetaso (E) [Vm–1] (RMS) |
Sähkökentän voimakkuus Korkea toimenpidetaso (E) [Vm–1] (RMS) |
1 ≤ f < 25 Hz |
2,0 × 104 |
2,0 × 104 |
25 ≤ f < 50 Hz |
5,0 × 105 /f |
2,0 × 104 |
50 Hz ≤ f < 1,64 kHz |
5,0 × 105 /f |
1,0 × 106/f |
1,64 ≤ f < 3 kHz |
5,0 × 105 /f |
6,1 × 102 |
3 kHz ≤ f ≤ 10 MHz |
1,7 × 102 |
6,1 × 102 |
Huomautus B1-1: |
f on taajuus hertseinä (Hz). |
Huomautus B1-2: |
Matala toimenpidetaso (E) ja korkea toimenpidetaso (E) ovat sähkökentän voimakkuuden tehollisarvoja (RMS) ja vastaavat sinimuotoisille kentille altistumisen huippuarvoja jaettuna luvun 2 neliöjuurella. Ei-sinimuotoisten kenttien osalta 4 artiklan mukaisesti suoritettu altistumisen arviointi perustuu painotetun huippuarvon menetelmään (suodatus aika-alueessa), joka on selitetty 14 artiklassa tarkoitetuissa käytännön oppaissa, mutta muitakin tieteellisesti vahvistettuja ja validoituja altistumisen arviointimenettelyjä voidaan soveltaa edellyttäen, että niistä saadaan lähes vastaavat ja vertailukelpoiset tulokset. |
Huomautus B1-3: |
Toimenpidetasot ovat laskettuja tai mitattuja maksimiarvoja työntekijän kehon kohdalla. Näin päästään konservatiiviseen altistumisen arviointiin ja noudatetaan automaattisesti altistumisen raja-arvoja kaikissa epätasaisesti jakaantuneen kentän altistumisoloissa. Jotta yksinkertaistettaisiin 4 artiklan mukaisesti suoritettua arviointia altistumisen raja-arvojen noudattamisesta erityisissä epätasaisesti jakaantuneen kentän oloissa, 14 artiklassa tarkoitetuissa käytännön oppaissa selitetään kriteerit mitattujen kenttien spatiaalisen keskiarvon laskennalle vakiintuneen dosimetrian mukaisesti. Kun lähde on hyvin paikallinen ja vain muutaman senttimetrin päässä kehosta, indusoitunut sähkökenttä määritellään dosimetrisesti tapauskohtaisesti. |
Magneettikentille altistumista koskevat toimenpidetasot
Matalat toimenpidetasot (taulukko B2) johdetaan sisäisen sähkökentän aistimusraja-arvoista alle 400 Hz:n taajuudella (taulukko A3) ja yli 400 Hz:n taajuudella sisäisen sähkökentän terveysvaikutusraja-arvoista (taulukko A2).
Korkeat toimenpidetasot (taulukko B2) johdetaan sellaisista terveysvaikutusraja-arvoista sisäisen sähkökentän osalta, jotka liittyvät pään ja vartalon ääreis- ja autonomisen hermoston kudosten sähköiseen stimuloitumiseen (taulukko A2). Korkeiden toimenpidetasojen noudattamisella varmistetaan se, että terveysvaikutusraja-arvoja ei ylitetä, mutta verkkokalvon fosfeeneihin ja aivotoimintojen vähäisiin hetkellisiin muutoksiin liittyvät vaikutukset ovat mahdollisia, jos pään alueen altistuminen ylittää matalan toimenpidetason korkeintaan 400 Hz:n taajuusalueella. Tällöin sovelletaan 5 artiklan 6 kohtaa.
Raajojen altistumisen toimenpidetasot johdetaan sellaisista terveysvaikutusraja-arvoista sisäisen sähkökentän osalta, jotka liittyvät raajojen kudosten sähköiseen stimuloitumiseen, ottamalla huomioon, että magneettikenttä kytkeytyy heikommin raajoihin kuin koko vartaloon.
Taulukko B2
Magneettikentille altistumista koskevat toimenpidetasot taajuusalueella 1 Hz–10 MHz
Taajuusalue |
Magneettivuon tiheys Matala toimenpidetaso (B) [μT] (RMS) |
Magneettivuon tiheys Korkea toimenpidetaso (B) [μT] (RMS) |
Magneettivuon tiheys Toimenpidetaso: raajojen altistuminen paikalliselle magneettikentälle [μT] (RMS) |
1 ≤ f < 8 Hz |
2,0 × 105 / f2 |
3,0 × 105 / f |
9,0 × 105 / f |
8 ≤ f < 25 Hz |
2,5 × 104 / f |
3,0 × 105 / f |
9,0 × 105 / f |
25 ≤ f < 300 Hz |
1,0 × 103 |
3,0 × 105 / f |
9,0 × 105 / f |
300 Hz ≤ f < 3 kHz |
3,0 × 105 / f |
3,0 × 105 / f |
9,0 × 105 / f |
3 kHz ≤ f ≤ 10 MHz |
1,0 × 102 |
1,0 × 102 |
3,0 × 102 |
Huomautus B2-1: |
f on taajuus hertseinä (Hz). |
Huomautus B2-2: |
Matala toimenpidetaso ja korkea toimenpidetaso ovat tehollisarvoja (RMS) ja vastaavat sinimuotoisille kentille altistumisen huippuarvoja jaettuna luvun 2 neliöjuurella. Ei-sinimuotoisten kenttien osalta 4 artiklan mukaisesti suoritettu altistumisen arviointi perustuu painotetun huippuarvon menetelmään (suodatus aika-alueessa), joka on selitetty 14 artiklassa tarkoitetuissa käytännön oppaissa, mutta muitakin tieteellisesti vahvistettuja ja validoituja altistumisen arviointimenettelyjä voidaan soveltaa edellyttäen, että niistä saadaan lähes vastaavat ja vertailukelpoiset tulokset. |
Huomautus B2-3: |
Magneettikentille altistumista koskevat toimenpidetasot ovat enimmäisarvoja työntekijän kehon sijaintikohdassa. Näin päästään konservatiiviseen altistumisen arviointiin ja noudatetaan automaattisesti altistumisen raja-arvoja kaikissa epätasaisesti jakaantuneen kentän altistumisoloissa. Jotta yksinkertaistettaisiin 4 artiklan mukaisesti suoritettua arviointia altistumisen raja-arvojen noudattamisesta erityisissä epätasaisesti jakaantuneissa altistumisoloissa, 14 artiklassa tarkoitetuissa käytännön oppaissa selitetään mitattujen kenttien spatiaalisen keskiarvon laskennan kriteerit vakiintuneen dosimetrian mukaisesti. Kun lähde on hyvin paikallinen ja vain muutaman senttimetrin päässä kehosta, indusoitunut sähkökenttä määritellään dosimetrisesti tapauskohtaisesti. |
Taulukko B3
Kosketusvirralle IC altistumista koskevat toimenpidetasot
Taajuus |
Toimenpidetaso (IC) (jatkuva kosketusvirta) [mA] (RMS) |
Enintään 2,5 kHz |
1,0 |
2,5 ≤ f < 100 kHz |
0,4 f |
100 kHz ≤ f ≤ 10 000 kHz |
40 |
Huomautus B3-1: |
f on taajuus ilmaistuna kilohertseinä (kHz). |
Staattisten magneettikenttien magneettivuon tiheyttä koskevat toimenpidetasot
Taulukko B4
Staattisten magneettikenttien magneettivuon tiheyttä koskevat toimenpidetasot
Vaarat |
Toimenpidetaso (B0) |
Aktiivisten implantoitujen laitteiden, esim. sydämentahdistimien, häiriintyminen |
0,5 mT |
Vetovoima- ja sinkoutumisriski voimakkaiden kenttien reuna-alueilla (> 100 mT) |
3 mT |
LIITE III
LÄMPÖVAIKUTUKSET
ALTISTUMISEN RAJA-ARVOT JA TOIMENPIDETASOT TAAJUUSALUEELLA 100 KHZ–300 GHZ
A. ALTISTUMISEN RAJA-ARVOT
Terveysvaikutusraja-arvot taajuusalueella 100 kHz–6 GHz (taulukko A1) ovat sähkö- ja magneettikentille altistumisesta syntyvän kudoksen absorboiman energian ja tehon rajoja massayksikköä kohti.
Aistimusraja-arvot taajuusalueella 0,3–6 GHz (taulukko A2) ovat sähkömagneettisille kentille altistumisesta syntyvän pään alueen pienen kudosmassan absorboiman energian rajoja.
Terveysvaikutusraja-arvot yli 6 GHz:n taajuusalueella (taulukko A3) ovat kehon pintaan osuvan sähkömagneettisen aallon tehotiheyden rajoja.
Taulukko A1
Terveysvaikutusraja-arvot, 100 kHz–6 GHz:n sähkömagneettiset kentät
Terveysvaikutusraja-arvot |
Keskimääräiset SAR-arvot 6 minuutin jaksoa kohti |
Koko kehon lämpörasitukseen liittyvät altistumisen raja-arvot, keskimääräinen SAR kehossa |
0,4 Wkg–1 |
Pään ja vartalon paikalliseen lämpörasitukseen liittyvät altistumisen raja-arvot, paikallinen SAR kehossa |
10 Wkg–1 |
Raajojen paikalliseen lämpörasitukseen liittyvät altistumisen raja-arvot, paikallinen SAR raajoissa |
20 Wkg–1 |
Huomautus A1-1: |
Paikallisen SAR:n keskimääräinen arvo lasketaan 10 gramman yhtenäistä kudosmassaa kohti. Altistumisen arvioinnissa käytetään näin saatua SAR:n maksimiarvoa. Kyseisen 10 gramman kudosmassan on tarkoitus olla yhtenäistä kudosta, jolla on lähes homogeeniset sähköiset ominaisuudet. Yhtenäisen kudoksen massan käsitteen määrittelyn yhteydessä todetaan, että tällaista käsitettä voidaan soveltaa laskennallisessa dosimetriassa mutta että se voi aiheuttaa vaikeuksia suoria fysikaalisia mittauksia suoritettaessa. Yksinkertaisen geometrisen kappaleen, esimerkiksi kuution tai pallon rajaaman kudoksen massaan perustuvaa menetelmää voidaan käyttää. |
Aistimusraja-arvot taajuusalueella 0,3–6 GHz
Tämä aistimusraja-arvo (taulukko A2) liittyy pään altistumisesta pulssimuotoiselle mikroaaltosäteilylle johtuvien kuuloaistimusten välttämiseen.
Taulukko A2
Aistimusraja-arvot, 0,3–6 GHz:n sähkömagneettiset kentät
Taajuusalue |
Paikallinen ominaisabsorptio (SA) |
0,3 ≤ f ≤ 6 GHz |
10 mJkg–1 |
Huomautus A2-1: |
Paikallisen SA:n keskimääräinen arvo on 10 gramman kudosmassaa kohti. |
Taulukko A3
Terveysvaikutusraja-arvot, 6–300 GHz:n sähkömagneettiset kentät
Taajuusalue |
Tehotiheyteen liittyvät terveysvaikutusraja-arvot |
6 GHz ≤ f ≤ 300 GHz |
50 Wm–2 |
Huomautus A3-1: |
Tehotiheys lasketaan keskiarvona kutakin 20 cm2:n suuruista altistunutta aluetta kohti. 1 cm2:n suuruisen alan keskiarvoina lasketut paikallisen tehotiheyden enimmäisarvot eivät saa ylittää 20-kertaisesti arvoa 50 W/m–2. Tehotiheydet taajuusalueella 6–10 GHz lasketaan keskiarvoina kuuden minuutin jaksoa kohti. Yli 10 GHz:n taajuusalueella tehotiheys lasketaan keskiarvona 68/f1,05 minuutin jaksoa kohti (f on taajuus gigahertseinä), jotta voidaan ottaa huomioon tunkeutumissyvyyden asteittainen väheneminen taajuuden kasvaessa. |
B. TOIMENPIDETASOT
Seuraavia fysikaalisia suureita ja arvoja käytetään määrittelemään toimenpidetasot, jotka vahvistetaan, jotta varmistetaan yksinkertaistetulla arvioinnilla asiaan kuuluvien altistumisen raja-arvojen noudattaminen, tai joilla on toteutettava 5 artiklassa täsmennettyjä suojaavia tai ehkäiseviä toimenpiteitä.
— |
Toimenpidetaso (E), ajallisesti vaihtelevat sähkökentät, sähkökentän voimakkuus E, taulukossa B1 yksilöidyllä tavalla |
— |
Toimenpidetaso (B), ajallisesti vaihtelevat magneettikentät, magneettivuon tiheys B, taulukossa B1 yksilöidyllä tavalla |
— |
Toimenpidetaso (S), sähkömagneettisten aaltojen tehotiheys, taulukossa B1 yksilöidyllä tavalla |
— |
Toimenpidetaso (IC), kosketusvirta, taulukossa B2 yksilöidyllä tavalla |
— |
Toimenpidetaso (IL), raajassa kulkeva virta, taulukossa B2 yksilöidyllä tavalla |
Toimenpidetasot vastaavat työpaikalla laskettuja tai mitattuja kenttäarvoja työntekijän poissa ollessa ja ilmaistaan enimmäisarvona kehon sijaintikohdassa tai tietyssä osassa kehoa.
Sähkö- ja magneettikentille altistumista koskevat toimenpidetasot
Toimenpidetaso (E) ja toimenpidetaso (B) johdetaan SAR-arvosta tai tehotiheyden arvosta (taulukot A1 ja A3) niiden kynnysarvojen pohjalta, jotka liittyvät (ulkoiselle) sähkö- ja magneettikentille altistumisesta aiheutuviin sisäisiin lämpövaikutuksiin.
Taulukko B1
Sähkö- ja magneettikentille altistumista koskevat toimenpidetasot taajuusalueella 100 kHz–300 GHz
Taajuusalue |
Sähkökentän voimakkuus Toimenpidetaso (E) [Vm–1] (RMS) |
Magneettivuon tiheys Toimenpidetaso (B) [μT] (RMS) |
Tehotiheys Toimenpidetaso (S) (Wm–2) |
100 kHz ≤ f < 1 MHz |
6,1 × 102 |
2,0 × 106/f |
— |
1 ≤ f < 10 MHz |
6,1 × 108/f |
2,0 × 106/f |
— |
10 ≤ f < 400 MHz |
61 |
0,2 |
— |
400 MHz ≤ f < 2 GHz |
3 × 10–3 f½ |
1,0 × 10–5 f½ |
— |
2 ≤ f < 6 GHz |
1,4 × 102 |
4,5 × 10–1 |
— |
6 ≤ f ≤ 300 GHz |
1,4 × 102 |
4,5 × 10–1 |
50 |
Huomautus B1-1: |
f on taajuus hertseinä (Hz). |
Huomautus B1-2: |
[Toimenpidetaso (E)]2 ja [toimenpidetaso (B)]2 lasketaan keskiarvoina kuuden minuutin jaksoa kohti. Radiotaajuuspulssien osalta huipputehotiheys keskiarvona pulssin keston ajalta saa olla enintään 1 000 kertaa asianomaisen toimenpidetason (S) arvo. Monitaajuisilla kentillä analyysin on perustuttava yhteenlaskuun, jota selvitetään 14 artiklassa tarkoitetuissa käytännön oppaissa. |
Huomautus B1-3: |
Toimenpidetaso (E) ja toimenpidetaso (B) koskevat laskettuja tai mitattuja sähkö- tai magneettikentän enimmäisarvoja työntekijän kehon kohdalla. Näin päästään konservatiiviseen altistumisen arviointiin ja noudatetaan automaattisesti altistumisen raja-arvoja kaikissa epätasaisesti jakaantuneen kentän altistumisoloissa. Jotta yksinkertaistettaisiin 4 artiklan mukaisesti suoritettua arviointia altistumisen raja-arvojen noudattamisesta erityisissä epätasaisesti jakaantuneen kentän oloissa, 14 artiklan mukaisissa käytännön oppaissa selitetään kriteerit mitattujen kenttien spatiaalisen keskiarvon laskennalle vakiintuneen dosimetrian mukaisesti. Kun lähde on hyvin paikallinen ja vain muutaman senttimetrin päässä kehosta, altistumisen raja-arvojen noudattaminen määritellään dosimetrisesti tapauskohtaisesti. |
Huomautus B1-4: |
Tehotiheys lasketaan keskiarvona kutakin 20 cm2:n suuruista altistunutta aluetta kohti. 1 cm2:n suuruisen alan keskiarvoina lasketut spatiaalisen tehotiheyden enimmäisarvot eivät saa ylittää 20-kertaisesti arvoa 50 Wm–2. Tehotiheydet taajuusalueella 6–10 GHz lasketaan keskiarvoina kuuden minuutin jaksoa kohti. Yli 10 GHz:n taajuusalueella tehotiheydet lasketaan keskiarvoina 68/f1,05 minuutin jaksoa kohti (f on taajuus gigahertseinä), jotta voidaan ottaa huomioon tunkeutumissyvyyden asteittainen väheneminen taajuuden kasvaessa. |
Taulukko B2
Toimenpidetasot, jatkuvat kosketusvirrat ja indusoituneet raajassa kulkevat virrat
Taajuusalue |
Jatkuva kosketusvirta, toimenpidetaso (IC) [mA] (RMS) |
Indusoitunut raajassa kulkeva virta, toimenpidetaso (IL) [mA] (RMS) |
100 kHz ≤ f < 10 MHz |
40 |
— |
10 MHz ≤ f ≤ 110 MHz |
40 |
100 |
Huomautus B2-1: |
[Toimenpidetaso (IL)]2 lasketaan keskiarvona kuuden minuutin jaksoa kohti. |
LIITE IV
Vastaavuustaulukko
Direktiivi 2004/40/EY |
Tämä direktiivi |
1 artiklan 1 kohta |
1 artiklan 1 kohta |
1 artiklan 2 kohta |
1 artiklan 2 ja 3 kohta |
1 artiklan 3 kohta |
1 artiklan 4 kohta |
1 artiklan 4 kohta |
1 artiklan 5 kohta |
1 artiklan 5 kohta |
1 artiklan 6 kohta |
2 artiklan a alakohta |
2 artiklan a alakohta |
— |
2 artiklan b alakohta |
— |
2 artiklan c alakohta |
2 artiklan b alakohta |
2 artiklan d, e ja f alakohta |
2 artiklan c alakohta |
2 artiklan g alakohta |
3 artiklan 1 kohta |
3 artiklan 1 kohta |
3 artiklan 2 kohta |
3 artiklan 1 kohta |
— |
3 artiklan 2 kohta |
3 artiklan 3 kohta |
3 artiklan 2 ja 3 kohta |
— |
3 artiklan 4 kohta |
4 artiklan 1 kohta |
4 artiklan 1 kohta |
4 artiklan 2 kohta |
4 artiklan 2 ja 3 kohta |
4 artiklan 3 kohta |
4 artiklan 3 kohta |
4 artiklan 4 kohta |
4 artiklan 4 kohta |
4 artiklan 5 kohdan a alakohta |
4 artiklan 5 kohdan b alakohta |
4 artiklan 5 kohdan b alakohta |
4 artiklan 5 kohdan a alakohta |
— |
4 artiklan 5 kohdan c alakohta |
4 artiklan 5 kohdan c alakohta |
4 artiklan 5 kohdan d alakohta |
4 artiklan 5 kohdan d alakohta |
4 artiklan 5 kohdan e alakohta |
4 artiklan 5 kohdan d alakohdan i alakohta |
— |
4 artiklan 5 kohdan d alakohdan ii alakohta |
— |
4 artiklan 5 kohdan d alakohdan iii alakohta |
— |
4 artiklan 5 kohdan d alakohdan iv alakohta |
— |
4 artiklan 5 kohdan e alakohta |
4 artiklan 5 kohdan f alakohta |
4 artiklan 5 kohdan f alakohta |
4 artiklan 5 kohdan g alakohta |
— |
4 artiklan 5 kohdan h alakohta |
— |
4 artiklan 5 kohdan i alakohta |
4 artiklan 5 kohdan g alakohta |
4 artiklan 5 kohdan j alakohta |
4 artiklan 5 kohdan h alakohta |
4 artiklan 5 kohdan k alakohta |
— |
4 artiklan 6 kohta |
4 artiklan 6 kohta |
4 artiklan 7 kohta |
5 artiklan 1 kohta |
5 artiklan 1 kohta |
5 artiklan 2 kohdan johdantolause |
5 artiklan 2 kohdan johdantolause |
5 artiklan 2 kohdan a–c alakohta |
5 artiklan 2 kohdan a–c alakohta |
— |
5 artiklan 2 kohdan d alakohta |
— |
5 artiklan 2 kohdan e alakohta |
5 artiklan 2 kohdan d–g alakohta |
5 artiklan 2 kohdan f–i alakohta |
— |
5 artiklan 4 kohta |
5 artiklan 3 kohta |
5 artiklan 5 kohta |
— |
5 artiklan 6 kohta |
— |
5 artiklan 7 kohta |
5 artiklan 4 kohta |
5 artiklan 8 kohta |
— |
5 artiklan 9 kohta |
5 artiklan 5 kohta |
5 artiklan 3 kohta |
6 artiklan johdantolause |
6 artiklan johdantolause |
6 artiklan a alakohta |
6 artiklan a alakohta |
6 artiklan b alakohta |
6 artiklan b alakohta |
— |
6 artiklan c alakohta |
6 artiklan c kohta |
6 artiklan d alakohta |
6 artiklan d alakohta |
6 artiklan e alakohta |
— |
6 artiklan f alakohta |
6 artiklan e alakohta |
6 artiklan g alakohta |
6 artiklan f alakohta |
6 artiklan h alakohta |
— |
6 artiklan i alakohta |
7 artikla |
7 artikla |
8 artiklan 1 kohta |
8 artiklan 1 kohta |
8 artiklan 2 kohta |
— |
8 artiklan 3 kohta |
8 artiklan 2 kohta |
9 artikla |
9 artikla |
— |
10 artikla |
10 artiklan 1 kohta |
11 artiklan 1 kohdan c alakohta |
10 artiklan 2 kohdan a alakohta |
11 artiklan 1 kohdan a alakohta |
10 artiklan 2 kohdan b alakohta |
11 artiklan 1 kohdan b alakohta |
11 artikla |
— |
— |
12 artikla |
— |
13 artikla |
— |
14 artikla |
— |
15 artikla |
13 artiklan 1 kohta |
16 artiklan 1 kohta |
13 artiklan 2 kohta |
16 artiklan 2 kohta |
— |
17 artikla |
14 artikla |
18 artikla |
15 artikla |
19 artikla |
Liite |
Liite I, liite II ja liite III |
— |
Liite IV |
II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset
ASETUKSET
29.6.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 179/22 |
NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 626/2013,
annettu 27 päivänä kesäkuuta 2013,
tiettyihin maatalous-, kalastus- ja teollisuustuotteisiin sovellettavien yhteisen tullitariffin autonomisten tullien suspendoimisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1344/2011 muuttamisesta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 31 artiklan,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
On unionin edun mukaista suspendoida kokonaan yhteisen tullitariffin autonomiset tullit 80 uudelta tuotteelta, joita ei tällä hetkellä luetella neuvoston asetuksen (EU) N:o 1344/2011 (1) liitteessä. Sen vuoksi kyseiset tuotteet olisi lisättävä mainittuun liitteeseen. |
(2) |
Asetuksen (EU) N:o 1344/2011 liitteessä luetellaan tällä hetkellä 15 sellaista tuotetta, joihin sovellettavien yhteisen tullitariffin autonomisten tullien suspendoiminen ei ole enää unionin edun mukaista. Sen vuoksi kyseiset tuotteet olisi poistettava kyseisestä liitteestä. |
(3) |
On tarpeen muuttaa asetuksen (EU) N:o 1344/2011 liitteessä lueteltujen 22 suspension tavaran kuvausta tuotteiden teknisen kehityksen, markkinoiden taloudellisten kehityssuuntausten ja kielellisten mukautusten ottamiseksi huomioon. Kahdeksan tuotteen Taric-koodit olisi myös muutettava. Lisäksi katsotaan tarpeelliseksi luokitella kolme tuotetta useaan Taric-koodiin, kun taas 12 muun tuotteen luokittelu kahteen Taric-koodiin ei enää ole tarpeen. |
(4) |
Ne suspensiot, joiden osalta on tarpeen tehdä teknisiä muutoksia, olisi poistettava asetuksen (EU) N:o 1344/2011 liitteessä olevasta suspensioluettelosta ja palautettava kyseiseen luetteloon käyttäen uusia tavaran kuvauksia taikka uusia CN- tai Taric-koodeja. |
(5) |
On unionin edun mukaista muuttaa asetuksen (EU) N:o 1344/2011 2 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisen pakollisen uudelleentarkastelun päivämäärää kolmen tuotteen osalta. Uudelleentarkastellut suspensiot olisi näin ollen poistettava asetuksen (EU) N:o 1344/2011 liitteessä olevasta suspensioluettelosta ja palautettava kyseiseen luetteloon siten, että niille vahvistetaan pakollista uudelleentarkastelua koskevat uudet määräajat. |
(6) |
Tämän asetuksen liitteissä I ja II oleviin lisättyjä ja poistettuja suspensioita koskeviin luetteloihin olisi selkeyden vuoksi merkittävä muutosten kohdalle asteriski. |
(7) |
Liitteessä I lueteltujen suspensioiden väliaikaisen luonteen vuoksi niitä olisi tarkasteltava uudelleen järjestelmällisesti viimeistään viiden vuoden kuluttua niiden soveltamisen aloittamisesta tai uudistamisesta. Lisäksi komission aloitteesta taikka yhden tai useamman jäsenvaltion pyynnöstä tehdyn uudelleentarkastelun perusteella esitettävästä komission ehdotuksesta olisi tiettyjen suspensioiden voimassaolo voitava lopettaa milloin tahansa, jos suspensioiden voimassaolon jatkaminen ei ole enää unionin edun mukaista tai jos tämä on perusteltua tuotteiden teknisen kehityksen, muuttuneiden olosuhteiden tai markkinoiden taloudellisten kehityssuuntauksien vuoksi. |
(8) |
Koska on tarpeen, että tässä asetuksessa säädetyt suspensiot tulevat voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2013, tätä asetusta olisi sovellettava samasta päivästä alkaen ja sen olisi tultava voimaan viipymättä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. |
(9) |
Asetus (EU) N:o 1344/2011 olisi näin ollen muutettava tämän mukaisesti, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetuksen (EU) N:o 1344/2011 liite seuraavasti:
1) |
Lisätään tämän asetuksen liitteessä I luetellut tuoterivit. |
2) |
Poistetaan tuoterivit, joiden CN- ja Taric-koodit luetellaan tämän asetuksen liitteessä II. |
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2013.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 27 päivänä kesäkuuta 2013.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
E. GILMORE
(1) EUVL L 349, 31.12.2011, s. 1.
LIITE I
1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tuotteet
CN-koodi |
Taric |
Tavaran kuvaus |
Autonominen tulli |
Pakollisen uudelleentarkastelun päivämäärä |
||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 2007 99 50 |
81 |
Acerolakirsikkasosetiiviste
elintarvike- ja juomateollisuuden tuotteiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
9 % (2) |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 2007 99 50 |
91 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2007 99 50 |
82 |
Hapatettu banaanisosetiiviste, keittämällä valmistettu
elintarvike- ja juomateollisuuden tuotteiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
11,5 % (2) |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2007 99 50 |
92 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 2007 99 50 |
83 |
Mangososetiiviste, keittämällä valmistettu
elintarvike- ja juomateollisuuden tuotteiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
6 % (2) |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 2007 99 50 |
93 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 2007 99 93 |
10 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 2007 99 50 |
84 |
Papaijasosetiiviste, keittämällä valmistettu
elintarvike- ja juomateollisuuden tuotteiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
7,8 % (2) |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 2007 99 50 |
94 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2007 99 50 |
85 |
Guavasosetiiviste, keittämällä valmistettu
elintarvike- ja juomateollisuuden tuotteiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
6 % (2) |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2007 99 50 |
95 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 2805 30 90 |
40 |
Harvinaiset maametallit, skandium ja yttrium, puhtausaste vähintään 95 painoprosenttia |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 2805 30 90 |
50 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 2805 30 90 |
60 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 2805 30 90 |
70 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 2805 30 90 |
75 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 2805 30 90 |
79 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2811 19 80 |
30 |
Fosforihapoke (CAS RN 10294-56-1)/ fosfonihappo (CAS RN 13598-36-2) tarkoitettu käytettäväksi ainesosana polyvinyylikloriditeollisuuden lisäaineiden tuotannossa (1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 2818 10 91 |
10 |
Sintrattu korundi, rakenteeltaan mikrokiteinen, jossa on
ja jossa yli 10 mm:n suuruisten kappaleiden osuus kokonaispainosta on alle 50 prosenttia |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2903 39 90 |
25 |
2,3,3,3-Tetrafluoriprop-1-eeni (CAS RN 754-12-1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2903 89 90 |
50 |
Kloorisyklopentaani (CAS RN 930-28-9) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2905 39 95 |
40 |
Dekaani-1,10-dioli (CAS RN 112-47-0) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2906 29 00 |
30 |
2-Fenyylietanoli (CAS RN 60-12-8) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2907 23 00 |
10 |
4,4’-Isopropylideenidifenoli (CAS RN 80-05-7) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2907 29 00 |
55 |
Bifenyyli-2,2’-dioli (CAS RN 1806-29-7) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2912 29 00 |
50 |
4-Isobutyylibentsaldehydi (CAS RN 40150-98-9) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2914 50 00 |
45 |
3,4-Dihydroksibentsofenoni (CAS RN 10425-11-3) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2914 70 00 |
20 |
2,4’-Difluoribentsofenoni (CAS RN 342-25-6) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2915 39 00 |
20 |
Isopentyyliasetaatti (CAS RN 123-92-2) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2915 60 19 |
10 |
Etyylibutyraatti (CAS RN 105-54-4) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2915 90 70 |
30 |
3,3-Dimetyylibutyryylikloridi (CAS RN 7065-46-5) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2916 12 00 |
70 |
2- (2-Vinyylioksietoksi) etyyliakrylaatti (CAS RN 86273-46-3) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 2917 13 90 |
10 |
Dimetyylisebasaatti (CAS RN 106-79-6) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2918 29 00 |
35 |
Propyyli-3,4,5-trihydroksibentsoaatti (CAS RN 121-79-9) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2918 30 00 |
50 |
Etyyliasetoasetaatti (CAS RN 141-97-9) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2918 99 90 |
15 |
Etyyli 2,3-epoksi-3-fenyylibutyraatti (CAS RN 77-83-8) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 2918 99 90 |
40 |
trans-4-Hydroksi-3-metoksikanelihappo (CAS RN 537-98-4) |
0 % |
31.12.2013 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2920 90 10 |
60 |
2,4-Di-tert-butyyli-5-nitrofenyylimetyylikarbonaatti (CAS RN 873055-55-1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2921 30 99 |
40 |
Syklopropyyliamiini (CAS RN 765-30-0) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2922 19 85 |
20 |
2-(2-Metoksifenoksi) etyyliamiinihydrokloridi (CAS RN 64464-07-9) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2922 19 85 |
25 |
Titaanibis(trietanoliamiini)di-isopropoksidi (CAS RN 36673-16-2) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2929 10 00 |
20 |
Butyyli-isosyanaatti (CAS RN 111-36-4) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2931 90 90 |
35 |
(Z)Prop-1-en-1-ylfosfonihappo (CAS RN 25383-06-6) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2932 99 00 |
25 |
1-(2,2-Difluoribentso [d] [1,3] dioksoli-5-yyli) syklopropaanikarboksyylihappo (CAS RN 862574-88-7) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 19 90 |
85 |
Allyyli-5-amino-4-(2-metyylifenyyli)-3-okso-2,3-dihydro-1H-1-pyratsolikarbotioaatti (CAS RN 473799-16-5) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 29 90 |
80 |
Imatsaliili (ISO) (CAS RN 35554-44-0) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 39 99 |
57 |
Tert-butyyli 3-(6-amino-3-metyylipyridiini-2-yyli)bentsoaatti (CAS RN 1083057-14-0) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 49 10 |
30 |
Etyyli 4-okso-1,4-dihydroksikinoliini-3-karboksylaatti (CAS RN 52980-28-6) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 99 80 |
43 |
2,3-Dihydro-1H-pyrroli[3,2,1-ij]kinoliini (CAS RN 5840-01-7) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2933 99 80 |
47 |
Pakloputrasoli (ISO) (CAS RN 76738-62-0) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 2934 99 90 |
37 |
4-Propaani-2-yyli-morfoliini (CAS RN 1004-14-4) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 3204 11 00 |
20 |
Väri C.I. Disperse Yellow 241 (CAS RN 83249-52-9), puhtausaste vähintään 97 %, määriteltynä korkean erotuskyvyn nestekromatografialla |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 11 00 |
80 |
Värivalmiste, ei-ionogeeninen, joka sisältää:
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 12 00 |
20 |
Värivalmiste, anioninen, joka sisältää vähintään 75 painoprosenttia dinatrium-7-((4-kloori-6-(dodekyyliamino)-1,3,5-triatsiini-2-yyli)amino)-4-hydroksi-3-((4-((4-sulfofenyyli)atso)fenyyli)atso)-2-naftaleenisulfonaattia (CAS RN 145703-76-0) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 12 00 |
30 |
Happovärivalmiste, anioninen, joka sisältää:
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 13 00 |
30 |
Väri C.I. Basic Blue 7 (CAS RN 2390-60-5) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 13 00 |
40 |
Väri C.I. Basic Violet 1 (CAS RN 603-47-4)/(CAS RN 8004-87-3) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 3204 17 00 |
25 |
Väri C.I. Pigment Yellow 14 (CAS RN 5468-75-7) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 3204 17 00 |
60 |
Väri C.I. Pigment Red 53:1 (CAS RN 5160-02-1) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 3204 17 00 |
70 |
Väri C.I. Pigment Yellow 13 (CAS RN 5102-83-0) |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3204 17 00 |
75 |
Väri C.I. Pigment Orange 5 (CAS RN 3468-63-1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 3204 19 00 |
73 |
Väri C.I. Solvent Blue 104 (CAS RN 116-75-6), jonka puhtausaste on vähintään 97 % määriteltynä korkean erotuskyvyn nestekromatografialla |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3207 40 85 |
40 |
Lasihiutaleet (CAS RN 65997-17-3):
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3215 19 00 |
20 |
Painoväri:
elektrodien painamiseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3707 90 20 |
50 |
Kuiva mustejauhe tai väriainesekoitus, joka koostuu:
ja jota käytetään kehittimenä telekopiolaitteiden (telefaxlaitteiden) tai tietokonekirjoittimien ja kopiokoneiden mustejauhe- tai väriainepullojen ja -kasettien valmistuksessa (1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 3802 90 00 |
11 |
Soodaliuottimella kalsinoitu piimaa, happopesty, suodatuksen apuaineeksi farmaseuttisten ja/tai biokemiallisten tuotteiden valmistuksessa tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3812 30 80 |
75 |
N,N’-Bis(1,2,2,6,6-pentametyyli-4-piperidinyyli)-1,6-heksaanidiamiinin polymeeriä ja 2,4-dikloori-6-(4-morfolinyyli)-1,3,5-triatsiinia (CAS RN 193098-40-7) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3812 30 80 |
80 |
UV-stabilaattori, joka sisältää:
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 3812 30 80 |
85 |
Seos, jossa on
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 3824 90 97 |
08 |
Divinyylibentseeni-isomeerien ja etyylivinyylibentseeni-isomeerien seos, jossa on vähintään 56 mutta enintään 85 painoprosenttia divinyylibentseeniä (CAS RN 1321-74-0) |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 3824 90 97 |
18 |
Poly(tetrametyleeniglykoli)bis[(9-okso-9H-tioksanten-1-yloksi)asetaatti], jonka polymeeriketjun pituus on keskimäärin alle 5 monomeeriyksikköä (CAS RN 515136-48-8) |
0 % |
31.12.2013 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
47 |
Platinaoksidi (CAS RN 12035-82-4), joka muodostuu huokoisesta alumiinioksidikantaja-aineesta (CAS RN 1344-28-1) ja joka sisältää:
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
49 |
Valmiste, joka sisältää:
jolloin kaasunmuodostus C,C’-atsodi(formamidista) tapahtuu 135 °C:ssa |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3824 90 97 |
51 |
Dietyleeniglykolipropyleeniglykolitrietanoliamiinititanaattikompleksit (CAS RN 68784-48-5), liuotettuna dietyleeniglykoliin (CAS RN 111-46-6) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 3824 90 97 |
87 |
Tahna, jossa on
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 3824 90 97 |
93 |
Asetoniliuos, joka sisältää vähintään 80 painoprosenttia 2,4,6-trimetyylibentsaldehydiä (CAS RN 487-68-3) |
0 % |
31.12.2013 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 3824 90 97 |
94 |
Piidioksidipartikkelit, joiden pinnalle on sitoutunut orgaanisia yhdisteitä kovalenttisesti, suuren erotuskyvyn nestekromatografiassa (HPLC) tarvittavien kolonnien ja näytteenkäsittelypatruunoiden valmistukseen tarkoitetut (1) |
0 % |
31.12.2013 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3905 30 00 |
10 |
Viskoosinen valmiste, joka koostuu pääasiallisesti poly(vinyylialkoholista) (CAS RN 9002-89-5), orgaanisesta liuottimesta ja vedestä, puolijohteiden valmistamisen aikana piikiekkojen suojapäällysteenä käytettäväksi tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3905 91 00 |
20 |
Eteenin ja vinyylialkoholin vesiliukoinen kopolymeeri, jossa on enintään 13 painoprosenttia eteenimonomeeriyksikköä (CAS RN 026221-27-2) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3906 90 90 |
27 |
Stearyylimetakrylaatin, iso-oktyyliakrylaatin ja akryylihaponkopolymeeri, isopropyylipalmitaattiin liuotettu |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3907 20 20 |
20 |
Polytetrametyleenieetteriglykoli, jonka painokeskimääräinen molekyylipaino (Mw) on vähintään 2 700 mutta enintään 3 100 (CAS RN 25190-06-1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 3907 20 20 |
30 |
Seos, jossa on vähintään 70 mutta enintään 80 painoprosenttia glyserolin ja 1,2-epoksipropaanin polymeeriä ja vähintään 20 mutta enintään 30 painoprosenttia dibutyylimaleaatin ja N-vinyyli-2-pyrrolidonin kopolymeeriä |
0 % |
31.12.2013 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 3907 20 20 |
40 |
Tetrahydrofuraanin ja tetrahydro-3-metyylifuraanin kopolymeeri, jonka lukukeskimääräinen molekyylipaino (Mn) on 3 500 (± 100) |
0 % |
31.12.2013 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 3907 40 00 |
10 |
Polykarbonaattipelletit
|
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 3907 99 90 |
30 |
Poly(hydroksialkanoaatti), joka koostuu pääasiallisesti poly(3-hydroksibutyraatista) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 3913 90 00 |
20 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 3909 50 90 |
10 |
UV-valossa kovettuva, vesiliukoinen, nestemäinen valopolymeeri, joka koostuu seoksesta, jossa on
|
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 10 80 |
47 |
Polyesteri-, polyuretaani- tai polykarbonaattikalvo:
jollaisia käytetään nimikkeiden 8521 ja 8528 tuotteiden pinnan suojaamiseen |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 90 00 |
32 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 10 80 |
53 |
Polyeteenikalvo:
jollaisia käytetään nimikkeiden 8521 ja 8528 tuotteiden pinnan suojaamiseen |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 90 00 |
34 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 10 28 |
93 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 10 89 |
50 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 90 00 |
36 |
Painettu laminoitu kalvo, jossa on keskellä poly(vinyylikloridi)kerros, päällystetty molemmin puolin poly(vinyylifluoridi)kerroksella
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 49 10 |
95 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 90 00 |
38 |
Itsekiinnittyvä kalvo, jolla on seuraavat ominaisuudet:
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 90 00 |
40 |
Kokonaispaksuudeltaan vähintään 40 μm oleva kalvo, joka koostuu vähintään yhdestä läpinäkyvästä polyesterikalvokerroksesta:
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 90 00 |
42 |
Itsekiinnittyvä kalvo, jolla on seuraavat ominaisuudet:
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3919 90 00 |
44 |
Painettu laminoitu kalvo
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3921 90 60 |
95 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 20 80 |
95 |
Polypropeenikalvo, rullina:
elektroniikka- ja sähköteollisuudessa käytettyjen eristimien valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 3920 62 19 |
02 |
Koekstrudoitu läpikuultamaton poly(eteenitereftalaatti)kalvo, jonka paksuus on vähintään 50 μm mutta enintään 350 μm, jossa on erityisesti kimröökiä sisältävä kerros |
0 % |
31.12.2013 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 3920 62 19 |
08 |
Poly(eteenitereftalaatti)kalvo, liimalla päällystämätön, jonka paksuus on enintään 25 μm, joko:
|
0 % |
31.12.2013 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 3920 62 19 |
12 |
Pelkästä poly(eteenitereftalaatista) valmistettu kalvo, jonka kokonaispaksuus on enintään 120 μm ja joka koostuu yhdestä tai kahdesta kerroksesta, joista kussakin on väriainetta ja/tai ultraviolettisäteitä imevää ainetta koko massassa, liima- tai muulla aineella päällystämätön |
0 % |
31.12.2013 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 3920 62 19 |
18 |
Pelkästä poly(eteenitereftalaatista) valmistettu laminoitu kalvo, jonka kokonaispaksuus on enintään 120 μm ja joka koostuu yhdestä pelkästään metalloidusta kerroksesta sekä yhdestä tai kahdesta kerroksesta, joista kussakin on väriainetta ja/tai ultraviolettisäteitä imevää ainetta koko massassa, liima- tai muulla aineella päällystämätön |
0 % |
31.12.2013 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 3920 62 19 |
22 |
Poly(eteenitereftalaatti)kalvo, päällystetty tai peitetty toiselta puolelta tai molemmilta puolilta muunnetulla polyesterikerroksella, kokonaispaksuus vähintään 7 μm, mutta enintään 11 μm, tarkoitettu videonauhojen valmistukseen, joissa on magneettinen kerros metallipigmenttejä, ja joiden leveys on 8 mm tai 12,7 mm (1) |
0 % |
31.12.2013 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 3920 62 19 |
25 |
Poly(eteenitereftalaatti)kalvo, jonka paksuus on vähintään 186 μm mutta enintään 191 μm ja joka on yhdeltä puolelta päällystetty matriisikuvioisella akryylikerroksella |
0 % |
31.12.2014 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 3920 62 19 |
38 |
Poly(eteenitereftalaatti)kalvo, jonka paksuus on enintään 12 μm, joka on päällystetty toiselta puolelta enintään 35 nm paksuisella alumiinioksidikerroksella |
0 % |
31.12.2013 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 3920 62 19 |
48 |
Poly(eteenitereftalaatti)levyt tai -rullat
|
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 3920 62 19 |
52 |
Poly(eteenitereftalaatista), poly(eteeninaftalaatista) tai samantyyppisestä polyesteristä valmistettu kalvo, toiselta puolelta pinnoitettu metallilla ja/tai metallioksideilla, sisältää vähemmän kuin 0,1 painoprosenttia alumiinia, paksuus enintään 300 μm ja ominaispintavastus enintään 10 000 ohmia (per neliö) (ASTM D 257-99-menetelmällä määritettynä) |
0 % |
31.12.2013 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 3920 62 19 |
55 |
Mattapintainen poly(eteenitereftalaatti)kalvo, jonka peilikiilto on 15 yksikköä 45° kulmassa ja 18 yksikköä 60° kulmassa kiiltomittarilla mitattuna (ISO 2813:2000-menetelmällä määritettynä) ja leveys vähintään 1 600 mm |
0 % |
31.12.2013 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 3920 62 19 |
58 |
Valkoinen poly(eteenitereftalaatti)kalvo, massana värjätty, jonka paksuus on vähintään 185 μm mutta enintään 253 μm ja joka on päällystetty molemmilta puolilta antistaattisella kerroksella |
0 % |
31.12.2013 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 3920 62 19 |
76 |
Läpinäkyvä poly(eteenitereftalaatti)kalvo:
|
0 % |
31.12.2013 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 3920 62 19 |
81 |
Poly(eteenitereftalaatti)kalvo,
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 3920 92 00 |
30 |
Polyamidikalvo,
|
0 % |
31.12.2013 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3920 99 28 |
55 |
Puristettu lämpömuovautuva polyuretaanikalvo:
jollaisia käytetään laminoidun varmuuslasin valmistuksessa |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 3921 13 10 |
20 |
Avokennoiset polyuretaanivaahtorullat:
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 3921 90 55 |
20 |
Esikyllästetty vahvistettu lasikuitu, joka sisältää syanaattiesterihartsia tai epoksidihartsin kanssa sekoitettua bismaleimiditriatsiinihartsia (B,T) ja jonka mitat ovat
painettujen piirilevyjen valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2013 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 3926 90 97 |
21 |
Television jalusta, myös jos siinä on kiinnitysteline laitteen kiinnittämistä ja vakauttamista varten |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 7020 00 10 |
10 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 7326 90 98 |
40 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 7616 99 90 |
77 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 4104 41 19 |
10 |
Puhvelinnahka, halkaistu, kromiparkittu, synteettisesti jälkiparkittu (crust-käsitelty), kuiva |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7009 10 00 |
10 |
Taustapeilien peililasi:
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 7019 12 00 |
05 |
Jatkuvakuituinen kiertämätön lanka (rovings), 1 980–2 033 texiä, valmistettu jatkuvan kehruun lasifilamenteista, joiden läpimitta on 9 μm (± 0,5 μm) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 7019 12 00 |
25 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 7607 11 90 |
30 |
Laminoitu alumiinikalvo,
|
0 % |
31.12.2013 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 7607 20 90 |
20 |
Voiteleva porauskalvo, jonka kokonaispaksuus on enintään 350 μm ja jossa on
|
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 7616 99 90 |
75 |
Suorakulmaisen kehyksen muodossa olevat osat
jollaisia käytetään televisiovastaanottimien valmistuksessa |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8105 90 00 |
10 |
Kobolttiseoksesta valmistut tangot ja langat, jotka sisältävät
materiaalieritelmän AMS 5842 vaatimusten mukaiset, jollaisia käytetään avaruusteollisuudessa |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 8301 60 00 |
10 |
Näppäimistöt, kokonaan joko silikonista tai polykarbonaatista valmistetut, mukaan lukien sähköisillä kosketinelementeillä varustetut painetut näppäimet |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 8413 91 00 |
20 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 8419 90 85 |
20 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 8438 90 00 |
10 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 8468 90 00 |
10 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 8476 90 00 |
10 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 8479 90 80 |
87 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 8481 90 00 |
20 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 8503 00 99 |
45 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 8515 90 00 |
20 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 8531 90 85 |
20 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 8536 90 85 |
96 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 8543 90 00 |
50 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 8708 91 99 |
10 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 8708 99 97 |
30 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 9031 90 85 |
30 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 8305 20 00 |
10 |
Niitit
muovikasettiin pakatut, käytettäviksi kopiokoneissa ja tulostimissa, jolloin valmiin niitin leveys on 12 mm (± 1 mm) ja syvyys 8 mm (± 1 mm) (1) |
0 % |
31.12.2013 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8431 20 00 |
30 |
Vetoakseliyksikkö tasauspyörästöineen, jossa alennusvaihteet, lautaspyörä, käyttöakselit, pyörännavat, jarrut ja tukivarsien kiinnikkeet, nimikkeen 8427 ajoneuvojen valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8501 10 99 |
60 |
Tasavirtamoottori
sähkökeittimien valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8503 00 99 |
40 |
Polttokennokalvot rullina tai levyinä, leveys enintään 150 cm, jollaisia käytetään nimikkeen 8501 polttokennoihin |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 8504 40 82 |
40 |
Painettu piirilevy, jossa on siltasuuntainpiiri sekä muita aktiivisia ja passiivisia komponentteja ja
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 8504 40 82 |
50 |
Kotelossa oleva tasasuuntaaja, jonka
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8505 11 00 |
35 |
Neodymiumin, raudan ja boorin seoksesta koostuvat tai samariumilla ja koboltilla pinnoitetut kestomagneetit, joille on tehty epäorgaaninen passivointi (epäorgaaninen pinnoitus) sinkkifosfaatilla, moottori- tai anturisovellusten teolliseen valmistukseen tarkoitetut (1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8507 60 00 |
25 |
Ladattavissa litium-ioniakuissa käytettävät suorakulmaiset moduulit
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8507 60 00 |
35 |
Ladattavat litium-ioniakut:
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 8507 60 00 |
50 |
Sähköisten litium-ioniakkujen asentamiseen tarkoitetut moduulit
|
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8516 90 00 |
70 |
Sisäastia
sähkökeittimien valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8522 90 80 |
15 |
Alumiininen jäähdytyslevy ja jäähdytyslaippa, nimikkeen 8521 tuotteiden transistorien ja/tai integroitujen piirien käyttölämpötilan ylläpitoon tarkoitettu |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8525 80 19 |
45 |
Kaksimikrofoninen kameramoduuli, jonka resoluutio on 1 280 * 720 P HD, nimikkeen 8528 tuotteiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 8526 91 20 |
80 |
Integroitu äänimoduuli (IAM), jossa on digitaalisen videosignaalin ulostulo moduulin liittämiseksi LCD-kosketusnäyttömonitoriin ja joka on liitetty MOST-verkkoon (Media Oriented Systems Transport) ja jonka tiedonsiirto tapahtuu MOST High -protokollaa käyttäen ja jolla on seuraavat ominaisuudet:
87 ryhmän ajoneuvojen valmistukseen tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2015 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 8527 29 00 |
10 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8529 90 92 |
70 |
Suorakulmainen kiinnitys- ja suojakehys
jollaisia käytetään televisiovastaanottimien valmistuksessa |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8529 90 92 |
80 |
Taustavalon painettu piirilevy,
nimikkeen 8528 tavaroihin asennettavaksi tarkoitettu (1) |
0 % |
31.12.2013 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9405 40 39 |
40 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8536 69 90 |
51 |
Muovi- tai metallikoteloon asennetut SCART-liittimet, joissa on 21 nastaa kahdessa rivissä, nimikkeiden 8521 ja 8528 tuotteiden valmistukseen tarkoitetut (1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
(3)ex 8540 20 80 |
91 |
Fotomonistin |
0 % |
31.12.2016 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 8544 42 90 |
30 |
PET:llä eristetyt sähköjohtimet
nimikkeiden 8521 ja 8528 tuotteiden valmistukseen tarkoitetut (1) |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9001 90 00 |
25 |
Kehystämättömät optiset elementit, valetusta infrapunasäteitä välittävästä kalkogenidilasista tai infrapunasäteitä välittävän kalkogenidilasin ja muun linssimateriaalin yhdistelmästä valmistetut |
0 % |
31.12.2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||
ex 9002 90 00 |
40 |
Kehystetyt linssit, infrapunasäteitä välittävästä kalkogenidilasista tai infrapunasäteitä välittävän kalkogenidilasin ja muun linssimateriaalin yhdistelmästä valmistetut |
0 % |
31.12.2017 |
(1) Tullien suspendoinnissa sovelletaan komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1) 291–300 artiklaa.
(2) Sovelletaan paljoustullia.
(3) Sellaisen asetuksen (EU) N:o 1344/2011 liitteessä luetellun tuotteen suspensio, jonka CN- tai Taric-koodia tai tavaran kuvausta muutetaan tällä asetuksella.
LIITE II
1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tuotteet
CN-koodi |
TARIC |
(1)ex 2007 99 50 |
40 |
(1)ex 2007 99 50 |
50 |
(1)ex 2007 99 50 |
60 |
ex 2008 60 19 |
30 |
ex 2008 60 39 |
30 |
(1)ex 2008 99 48 |
20 |
(1)ex 2008 99 48 |
93 |
(1)ex 2008 99 49 |
50 |
(1)ex 2805 30 90 |
40 |
(1)ex 2805 30 90 |
50 |
(1)ex 2805 30 90 |
60 |
(1)ex 2818 10 91 |
10 |
ex 2916 19 95 |
30 |
ex 2917 39 95 |
10 |
(1)ex 2918 99 90 |
40 |
ex 2934 99 90 |
12 |
ex 3204 11 00 |
10 |
(1)ex 3204 11 00 |
20 |
(1)ex 3204 17 00 |
25 |
ex 3204 17 00 |
45 |
ex 3204 17 00 |
55 |
(1)ex 3204 17 00 |
60 |
(1)ex 3204 17 00 |
70 |
ex 3204 19 00 |
72 |
(1)ex 3204 19 00 |
73 |
(1)ex 3802 90 00 |
11 |
(1)ex 3824 90 97 |
08 |
(1)ex 3824 90 97 |
31 |
(1)ex 3824 90 97 |
70 |
(1)ex 3824 90 97 |
72 |
(1)ex 3824 90 97 |
73 |
(1)ex 3824 90 97 |
75 |
(1)ex 3907 20 20 |
11 |
(1)ex 3907 20 20 |
12 |
(1)ex 3907 40 00 |
10 |
(1)ex 3907 99 90 |
30 |
(1)ex 3909 50 90 |
10 |
ex 3911 90 99 |
75 |
(1)ex 3920 62 19 |
01 |
(1)ex 3920 62 19 |
03 |
(1)ex 3920 62 19 |
07 |
(1)ex 3920 62 19 |
09 |
(1)ex 3920 62 19 |
11 |
(1)ex 3920 62 19 |
13 |
(1)ex 3920 62 19 |
17 |
(1)ex 3920 62 19 |
19 |
(1)ex 3920 62 19 |
21 |
(1)ex 3920 62 19 |
23 |
(1)ex 3920 62 19 |
24 |
(1)ex 3920 62 19 |
26 |
(1)ex 3920 62 19 |
37 |
(1)ex 3920 62 19 |
39 |
(1)ex 3920 62 19 |
47 |
(1)ex 3920 62 19 |
49 |
(1)ex 3920 62 19 |
51 |
(1)ex 3920 62 19 |
53 |
(1)ex 3920 62 19 |
54 |
(1)ex 3920 62 19 |
56 |
(1)ex 3920 62 19 |
57 |
(1)ex 3920 62 19 |
59 |
(1)ex 3920 62 19 |
75 |
(1)ex 3920 62 19 |
77 |
(1)ex 3920 62 19 |
81 |
(1)ex 3920 92 00 |
30 |
(1)ex 3921 90 55 |
20 |
(1)ex 7019 12 00 |
05 |
(1)ex 7019 12 00 |
25 |
(1)ex 7326 90 98 |
40 |
(1)ex 7607 11 90 |
30 |
(1)ex 7607 20 90 |
20 |
ex 8108 20 00 |
20 |
ex 8108 90 50 |
40 |
ex 8108 90 50 |
80 |
(1)ex 8305 20 00 |
10 |
(1)ex 8504 40 82 |
40 |
(1)ex 8504 40 82 |
50 |
(1)ex 8507 60 00 |
50 |
(1)ex 8526 91 20 |
80 |
(1)ex 8528 59 80 |
10 |
(1)ex 8536 90 85 |
96 |
(1)ex 8538 90 99 |
94 |
(1)ex 8540 20 80 |
91 |
(1)ex 8543 90 00 |
50 |
ex 8708 80 99 |
10 |
ex 9405 40 39 |
30 |
(1) Sellaisen asetuksen (EU) N:o 1344/2011 liitteessä luetellun tuotteen suspensio, jonka CN- tai Taric-koodia tai tavaran kuvausta muutetaan tällä asetuksella.
29.6.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 179/43 |
NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 627/2013,
annettu 27 päivänä kesäkuuta 2013,
tiettyjä maatalous- ja teollisuustuotteita koskevien unionin autonomisten tariffikiintiöiden avaamisesta ja hallinnoinnista annetun asetuksen (EU) N:o 7/2010 muuttamisesta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 31 artiklan,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Jotta voitaisiin varmistaa sellaisten tiettyjen tavaroiden riittävä ja häiriintymätön saatavuus, joita ei tuoteta riittävästi unionissa, ja jotta vältettäisiin markkinahäiriöt, tietyille maatalous- ja teollisuustuotteille on neuvoston asetuksella (EU) N:o 7/2010 (1) avattu autonomiset tariffikiintiöt. Mainituissa tariffikiintiöissä voidaan tuoda tuotteita alennetuin tullein tai tullitta. Samoista saatavuuteen ja häiriöihin liittyvistä syistä on tarpeen avata 1 päivästä heinäkuuta 2013 kymmenelle tuotteelle asianmukaisen suuruiset uudet tariffikiintiöt, joissa kannetaan alennettua tullia tai jotka ovat tullittomia ja joiden järjestysnumerot ovat 09.2644 ja 09.2663–09.2671. |
(2) |
Lisäksi unionin autonomisten tariffikiintiöiden, joiden järjestysnumerot ovat 09.2620 ja 09.2633, tavaran kuvausta olisi mukautettava, ja järjestysnumeroon 09.2629 olisi lisättävä toinen Taric-koodi. |
(3) |
Unionin autonomisten tariffikiintiöiden, joiden järjestysnumerot ovat 09.2917 ja 09.2632, päättymispäiväksi olisi vahvistettava 31 päivä joulukuuta 2013, sillä ei ole unionin etujen mukaista enää myöntää tällaisia kiintiöitä mainitun päivämäärän jälkeen. |
(4) |
Koska uusien tariffikiintiöiden olisi tultava voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2013, tätä asetusta olisi sovellettava samasta päivästä alkaen ja sen olisi tultava voimaan viipymättä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. |
(5) |
Asetus (EU) N:o 7/2010 olisi näin ollen muutettava tämän mukaisesti, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetuksen (EU) N:o 7/2010 liite seuraavasti:
1) |
Lisätään tämän asetuksen liitteessä I olevat rivit, jotka koskevat järjestysnumeroita 09.2644 ja 09.2663–09.2671. |
2) |
Korvataan tariffikiintiöitä, joiden järjestysnumerot ovat 09.2620, 09.2629, 09.2632, 09.2633 ja 09.2917, koskevat rivit tämän asetuksen liitteessä II olevilla riveillä. |
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2013.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 27 päivänä kesäkuuta 2013.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
E. GILMORE
LIITE I
1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tariffikiintiöt
Järjestysnumero |
CN-koodi |
TARIC |
Tavaran kuvaus |
Kiintiökausi |
Kiintiön määrä |
Kiintiötulli (%) |
||||||||
09.2663 |
ex 1104 29 17 |
10 |
Jauhetut durran jyvät, jotka on vähintään kuorittu ja joista on erotettu alkiot, pakkaustäytteiden valmistukseen tarkoitetut (1) |
1.7–31.12 |
750 tonnia |
0 % |
||||||||
09.2664 |
ex 2008 60 19 |
30 |
Lisättyä alkoholia sisältävät makeat kirsikat, joissa voi olla 9 painoprosenttia sokeria, läpimitta kivellisinä enintään 19,9 mm, suklaatuotteissa käytettävät (1) |
1.7–31.12 |
500 tonnia |
10 % (2) |
||||||||
ex 2008 60 39 |
30 |
|||||||||||||
09.2665 |
ex 2916 19 95 |
30 |
Kalium-(E,E)-heksa-2,4-dienoaatti (CAS RN 24634-61-5) |
1.7–31.12 |
4 000 tonnia |
0 % |
||||||||
09.2666 |
ex 3204 17 00 |
55 |
Väri C.I. Pigment Red 169 (CAS RN 12237-63-7) |
1.7–31.12 |
20 tonnia |
0 % |
||||||||
09.2644 |
ex 3824 90 97 |
96 |
Valmiste, jossa on
|
1.7–31.12 |
3 000 tonnia |
0 % |
||||||||
09.2671 |
ex 3905 99 90 |
81 |
Poly(vinyylibutyraali) (CAS RN 63148-65-2)
|
1.7–31.12 |
5 500 tonnia |
0 % |
||||||||
09.2667 |
ex 8537 10 99 |
51 |
Sähkömekaaninen kytkintaulu, jossa
nimikkeiden 8521 ja 8528 tuotteiden valmistukseen tarkoitettu (1) |
1.7–31.12 |
3 000 000 yksikköä |
0 % |
||||||||
09.2668 |
ex 8714 91 10 |
21 |
Polkupyöränrunko, valmistettu hiilikuidusta ja keinohartsista, maalattu, lakattu ja/tai kiillotettu, polkupyörien valmistukseen tarkoitettu (1) |
1.7–31.12 |
38 000 yksikköä |
0 % |
||||||||
ex 8714 91 10 |
31 |
|||||||||||||
09.2669 |
ex 8714 91 30 |
21 |
Polkupyörän etuhaarukka, valmistettu hiilikuidusta ja keinohartsista, maalattu, lakattu ja/tai kiillotettu, polkupyörien valmistukseen tarkoitettu (1) |
1.7–31.12 |
26 000 yksikköä |
0 % |
||||||||
ex 8714 91 30 |
31 |
|||||||||||||
09.2670 |
ex 9405 40 39 |
30 |
Sähkövaloyhdistelmä, jossa on
litteänäyttöisten televisiovastaanottimien taustavaloyksikköjen valmistukseen tarkoitettu (1) |
1.7–31.12 |
8 500 000 kpl |
0 % |
(1) Tullien suspendoinnissa sovelletaan komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1) 291–300 artiklaa.
(2) Sovelletaan paljoustullia.
LIITE II
1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tariffikiintiöt
Järjestysnumero |
CN-koodi |
TARIC |
Tavaran kuvaus |
Kiintiökausi |
Kiintiön määrä |
Kiintiötulli (%) |
09.2632 |
ex 2921 22 00 |
10 |
Heksametyleenidiamiini (CAS RN 124-09-4) |
1.1.–31.12.2013 |
40 000 tonnia |
0 % |
09.2917 |
ex 2930 90 13 |
90 |
Systiini (CAS RN 56-89-3) |
1.1.–31.12.2013 |
600 tonnia |
0 % |
09.2629 |
ex 7616 99 90 |
85 |
Alumiininen teleskooppikädensija, matkalaukkujen valmistukseen tarkoitettu (1) |
1.1.–31.12 |
800 000 yksikköä |
0 % |
ex 8302 49 00 |
91 |
|||||
09.2633 |
ex 8504 40 82 |
20 |
Tasasuuntaajat, joiden teho on enintään 1 kVA, nimikkeiden 8509 80 ja 8510 laitteiden valmistukseen tarkoitetut (1) |
1.1.–31.12 |
4 500 000 yksikköä |
0 % |
09.2620 |
ex 8526 91 20 |
20 |
GPS-järjestelmään tarkoitettu yhdistelmä, jossa on paikanmääritystoiminto, ilman näyttöä, paino enintään 2 500 g |
1.1.–31.12 |
3 000 000 yksikköä |
0 % |
(1) Tullien suspendoinnissa sovelletaan komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1) 291–300 artiklaa.
29.6.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 179/46 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 628/2013,
annettu 28 päivänä kesäkuuta 2013,
Euroopan lentoturvallisuusviraston työmenetelmistä standardointitarkastuksia suoritettaessa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 sääntöjen soveltamisen seurannasta ja komission asetuksen (EY) N:o 736/2006 kumoamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta sekä neuvoston direktiivin 91/670/ETY, asetuksen (EY) N:o 1592/2002 ja direktiivin 2004/36/EY kumoamisesta 20 päivänä helmikuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 (1) ja erityisesti sen 24 artiklan 5 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksen (EY) N:o 216/2008 24 artiklan 1 kohdassa ja 54 artiklassa edellytetään, että Euroopan lentoturvallisuusvirasto, jäljempänä ’virasto’, avustaa komissiota suorittamalla standardointitarkastuksia seuratakseen, miten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset soveltavat kyseistä asetusta ja sen täytäntöönpanosääntöjä. |
(2) |
Asetuksen (EY) N:o 216/2008 54 artiklan 4 kohdassa säädetään, että jäsenvaltion toimivaltaista viranomaista koskevan tarkastuksen edellyttäessä yrityksen tai yritysten yhteenliittymän tarkastamista, viraston olisi noudatettava 55 artiklan säännöksiä. |
(3) |
Komission asetuksessa (EY) N:o 736/2006 (2) säädetään viraston työmenetelmistä standardointitarkastuksia suoritettaessa, jäljempänä ’nykyiset työmenetelmät’. |
(4) |
Nykyisten työmenetelmien hyväksymisestä on kulunut kuusi vuotta. Yhteisiin sääntöihin on tehty huomattavia muutoksia. Lisäksi on tehty useita kansainvälisiä sopimuksia ja virasto sekä jäsenvaltiot ovat myös saaneet arvokasta kokemusta, joka olisi otettava huomioon. |
(5) |
Kun asetus (EY) N:o 736/2006 annettiin, yhteiset siviili-ilmailua koskevat säännöt rajoittuivat lentokelpoisuuden osoittamiseen ja ylläpitämiseen. Komission asetuksessa (EY) N:o 1702/2003 (3) säädetään ilma-alusten ja ilmailualan tuotteiden, osien ja laitteiden lentokelpoisuutta ja ympäristöhyväksyntää sekä suunnittelu- ja tuotanto-organisaatioiden hyväksyntää koskevista täytäntöönpanosäännöistä. Komission asetuksessa (EY) N:o 2042/2003 (4) säädetään lentokelpoisuuden ja ilmailutuotteiden, osien ja laitteiden ylläpidosta ja näihin tehtäviin osallistuvien organisaatioiden ja henkilöstön hyväksymistä koskevista täytäntöönpanosäännöistä. |
(6) |
Sen jälkeen yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta 15 päivänä heinäkuuta 2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1592/2002 (5) on korvattu asetuksella (EY) N:o 216/2008 ja yhteisiä sääntöjä on laajennettu kahdesti: ensin niihin sisällytettiin lentomiehistö, lentotoiminta ja asematasotarkastukset, sitten ilmaliikenteen hallinta ja lennonvarmistuspalvelut sekä lentoasemien turvallisuus, minkä vuoksi komissio on antanut useita täytäntöönpanosääntöjä, jotka vastaavat kyseisiä uusia toimivallan aloja, kuten lennonjohtajien lupakirjoja ja eräitä todistuksia koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 10 päivänä elokuuta 2011 annettu komission asetus (EU) N:o 805/2011 (6), ilmaliikenteen hallinnan ja lennonvarmistuspalvelujen turvallisuusvalvonnasta annettu komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1034/2011 (7), lennonvarmistuspalvelujen tarjoamista koskevista yhteisistä vaatimuksista 17 päivänä lokakuuta 2011 annettu komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1035/2011 (8), lennonvarmistuspalvelujen ja verkkotoimintojen suorituskyvyn kehittämisjärjestelmästä ja lennonvarmistuspalvelujen tarjoamista koskevista yhteisistä vaatimuksista annetun asetuksen (EY) N:o 2096/2005 muuttamisesta 29 päivänä heinäkuuta 2010 annettu komission asetus (EU) N:o 691/2010 (9), teknisten sääntöjen ja hallinnollisten menettelyjen yhdenmukaistamisesta siviili-ilmailun alalla 16 päivänä joulukuuta 1991 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 3922/91 (10), muutettu komission asetuksella (EY) N:o 859/2008 (11), yhteisön lentoasemia käyttävien kolmansien maiden ilma-alusten turvallisuudesta 21 päivänä huhtikuuta 2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/36/EY (12), muutettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/36/EY liitteen II muuttamisesta yhteisön lentoasemia käyttävien ilma-alusten asematasotarkastusten suorittamisperusteiden osalta 16 päivänä huhtikuuta 2008 annetulla komission direktiivillä 2008/49/EY (13), lentotoimintaan liittyvistä teknisistä vaatimuksista ja hallinnollisista menettelyistä 5 päivänä lokakuuta 2012 annettu komission asetus (EU) N:o 965/2012 (14) ja siviili-ilmailun lentomiehistöä koskevien teknisten vaatimusten ja hallinnollisten menettelyjen säätämisestä 3 päivänä marraskuuta 2011 annettu komission asetus (EU) N:o 1178/2011 (15). |
(7) |
Asetuksessa (EY) N:o 216/2008 otetaan käyttöön myös useita uusia säännöksiä, jotka olisi otettava huomioon viraston työmenetelmissä standardointitarkastusten suorittamiseksi. Asetuksen 11 artiklassa vahvistetaan erityisesti jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten antamien todistusten vastavuoroista tunnustamista koskevat edellytykset sekä tunnustamisen voimassaolon keskeyttämisen edellytykset, missä standardointitarkastukset ovat tällaisen päätöksenteon tärkeä väline. Asetuksen 15 artiklassa säädetään tietoverkosta, jonka avulla saadaan hyödyllistä, standardointitarkastuksissa huomioon otettavaa tietoa, jolloin saattaa olla tarpeen toimittaa viipymättä tietyt tällaisten standardointitarkastusten tulokset saataville kyseiseen tietoverkkoon. Asetuksen 27 artiklan 3 kohdassa vahvistetaan, että virasto avustaa jäsenvaltioita täyttämään niiden velvollisuudet Kansainvälistä siviili-ilmailujärjestöä (ICAO) kohtaan. |
(8) |
Sen estämättä, mitä asetuksessa (EY) N:o 216/2008 vahvistettujen yhteisten sääntöjen ja sen täytäntöönpanosääntöjen lisämuutoksissa säädetään, viraston olisi avustettava komissiota muiden, kuten yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevasta lainsäädännöstä tai onnettomuuksien tutkintaa tai poikkeamista tiedottamista koskevasta lainsäädännöstä johtuvien ilmailun turvallisuutta koskevien vaatimusten seurannassa. |
(9) |
Myös Euroopan ulkoisessa ilmailupolitiikassa on vuoden 2006 jälkeen tapahtunut merkittävää kehitystä niin Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO), Euroopan unionin naapurivaltioiden kuin eräiden tärkeimpien yhteistyökumppanienkin osalta. |
(10) |
Vuonna 2010 allekirjoitettiin Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön kanssa tehtävää yhteistyötä koskeva yhteistyöpöytäkirja (16), jolla luotiin kehys järjestelmälliselle sopimuspuolten väliselle yhteistyölle, erityisesti turvallisuuteen liittyvän tiedonvaihdon osalta. Sopimuksella pyritään mahdollisuuksien mukaan välttämään tehtävien päällekkäisyys, ja sen seurauksena viraston standardointitarkastusohjelman ja ICAOn yleisen turvallisuusvalvonnan arviointiohjelman (USOAP) tulisi liittyä toisiinsa aiempaa tiiviimmin. Tarkastuksen työmenetelmissä olisi otettava huomioon myös ICAOn asiakirja 9735 (USOAPin jatkuvaa seurantaa koskeva käsikirja). |
(11) |
Niiden valtioiden osalta, jotka osallistuvat EU:n naapuruus- ja laajentumispolitiikkaan, erityisesti Euroopan yhteistä ilmailualuetta koskevan sopimuksen osapuolet mukaan luettuina, standardointitarkastukset olisi järjestettävä niiden samojen työmenetelmien ja vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat jäsenvaltioita ja joihin sovelletaan tarkoituksenmukaisia sopimuksia tai työjärjestelyjä. |
(12) |
Niiden valtioiden osalta, jotka ovat allekirjoittaneet kahdenvälisiä lentoturvallisuutta koskevia sopimuksia, joissa määrätään tiettyjen sertifiointia koskevien havaintojen ja hyväksyntien vastavuoroisesta tunnustamisesta, standardointitarkastuksilla olisi avustettava sopimuksen täytäntöönpanon seurantaa, ja näiden valtioiden olisi raportoitava tuloksista soveltuvalle kahdenväliselle valvontalautakunnalle mahdollisia mukautuksia varten. Niiden jäsenvaltioiden, joiden sertifiointia koskevat havainnot ja hyväksynnät on tunnustettu kahdenvälisissä sopimuksissa, tarkastuksiin olisi sisällyttävä lisätarkistuksia, jotta varmistettaisiin, että toimivaltaiset viranomaiset täyttävät kahdenvälisistä sopimuksista johtuvat velvollisuutensa moitteettomasti. |
(13) |
Jotta asetuksen (EY) N:o 216/2008 soveltamisen ja täytäntöönpanosääntöjen sekä voimassa olevista asetuksista ja sopimuksista johtuvien muiden lentoturvallisuutta koskevien sääntöjen seuranta olisi tehokasta, olisi tarkasteltava uudelleen nykyisiä työmenetelmiä, erityisesti sen varmistamiseksi, että niissä keskitytään aiempaa enemmän järjestelmään, noudatetaan kestävämpää jatkuvan seurannan lähestymistapaa, joka kohdistuu aiempaa enemmän turvallisuustasoon, käytetään voimavaroja tehokkaammin, jottei toimivaltaisille viranomaisille aiheutuisi kohtuutonta taakkaa, ja että niihin sisältyisi palautteen ohjaaminen viraston sääntöjenlaadintaa koskeviin toimiin. Tarkastusryhmät olisi muodostettava riittävän koulutetusta ja pätevästä henkilöstöstä, ja viraston olisi pyrittävä varmistamaan, että ryhmiin osallistuu valtuutettua henkilöstöä tasapuolisesti eri jäsenvaltioista. |
(14) |
Työmenetelmien olisi perustuttava ISO 19011 -standardissa määriteltyihin auditointia koskeviin määritelmiin ja periaatteisiin. |
(15) |
Tarkastustason lisäksi työmenetelmissä olisi määriteltävä järjestelmien ja havaintojen tasolla toteutettava seuranta. |
(16) |
Työmenetelmien avulla virastolla olisi oltava mahdollisuus toimia joustavammin silloin, kun toimet vastaavat sen teknistä asiantuntemusta, ja siten, että samalla säilytetään työmenetelmien oikeusvarmuus. |
(17) |
Sen vuoksi asetus (EY) N:o 736/2006 olisi kumottava. |
(18) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 216/2008 65 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Kohde ja soveltamisala
1. Tässä asetuksessa säädetään työmenetelmistä
a) |
sen seuraamiseksi, miten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset soveltavat asetusta (EY) N:o 216/2008 ja sen täytäntöönpanosääntöjä mainitun asetuksen 1 artiklan 1 kohdan kattamilla aloilla; |
b) |
jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia koskevien standardointitarkastusten suorittamiseksi; |
c) |
sen varmistamiseksi, että jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset antavat ja valvovat todistuksia asetuksen (EY) N:o 216/2008 ja sen täytäntöönpanosääntöjen mukaisesti; |
d) |
osallistumiseksi vaikutusten arviointiin siitä, miten jäsenvaltiot panevat täytäntöön asetusta (EY) N:o 216/2008 ja sen täytäntöönpanosääntöjä. |
2. Tässä asetuksessa vahvistettuja työmenetelmiä sovelletaan, niin pitkälle kuin se on käytännössä mahdollista, kun viraston tehtävänä on seurata muulla EU:n lainsäädännöllä, unionin tekemillä sopimuksilla tai viraston tekemillä työjärjestelyillä vahvistettujen lentoturvallisuutta koskevien vaatimusten soveltamista.
2 artikla
Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan
1) |
’tarkastuksella’ viraston suorittamaa asetuksen (EY) N:o 216/2008 24 artiklan 1 kohdassa ja 54 artiklassa tarkoitettua standardointitarkastusta, mainitun asetuksen 54 artiklan 4 kohdassa ja 55 artiklassa tarkoitettu yritysten tai yritysten yhteenliittymien tarkastaminen mukaan luettuna; |
2) |
’toimivaltaisella viranomaisella’ yksikköä, jonka jäsenvaltio on nimennyt toimivaltaiseksi panemaan täytäntöön asetusta (EY) N:o 216/2008 ja sen täytäntöönpanosääntöjä; |
3) |
’valtuutetulla henkilöstöllä’ henkilöitä, jotka virasto on valtuuttanut suorittamaan tarkastuksia, siirretty henkilöstö mukaan luettuna; |
4) |
’siirretyllä henkilöstöllä’ virkamiehiä, jotka jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset, Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö (ICAO), muut kansainväliset ilmailujärjestöt tai unionin kanssa sopimuksia tai viraston kanssa työjärjestelyjä tehneiden kolmansien maiden toimivaltaiset viranomaiset ovat antaneet käyttöön ja jotka nämä viranomaiset ovat nimenneet avustamaan virastoa tarkastusten suorittamisessa; |
5) |
’näytöllä’ asiakirjoja, toteamuksia tai muita merkityksellisiä ja tarkistettavissa olevia tietoja; |
6) |
’havainnolla’ saatavilla olevan näytön ja sovellettavien vaatimusten välillä tehdyn vertailun tulosta; |
7) |
’korjauksella’ tointa, jolla poistetaan havaittu sovellettavien vaatimusten vastaisuus; |
8) |
’korjaavalla toimella’ tointa, jolla poistetaan sovellettavien vaatimusten vastaisuutta koskeva syy, jottei se toistuisi; |
9) |
’välittömällä turvallisuusongelmalla’ tilannetta, jossa on näyttöä siitä, että tuote, palvelu, järjestelmä, rakenneosa, laite tai väline on kunnoltaan sellainen tai sitä käytetään, se toimitetaan tai sitä ylläpidetään tavalla, joka on omiaan aiheuttamaan vahinkoa ihmisille, jollei tilannetta korjata välittömästi. |
3 artikla
Seurantaan sovellettavat periaatteet
1. Virasto seuraa, miten toimivaltaiset viranomaiset soveltavat 1 artiklassa tarkoitettuja vaatimuksia ja miten yhdenmukaisesti niitä pannaan täytäntöön tässä asetuksessa säädettyjen menettelyiden mukaisesti, ja raportoi siitä.
2. Seurannan on oltava jatkuvaa ja riskiperusteista ja perustuttava viraston saatavilla oleviin tietoihin. Seurannassa on arvioitava toimivaltaisten viranomaisten valmiuksia täyttää turvallisuuden valvontaa koskevat velvollisuutensa, suoritettava tarkastuksia tarpeen mukaan ja toteutettava tarkastuksissa tehtyjen havaintojen seurantaa sen varmistamiseksi, että asianmukaiset korjaukset ja korjaavat toimet pannaan täytäntöön viipymättä.
3. Seurannassa noudatetaan järjestelmälähtöistä lähestymistapaa. Sen on koskettava kaikkia ICAOn määrittelemiä turvallisuuden valvontaa koskevia aloja ja tärkeimpiä osatekijöitä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä alojen väliseen rajapintaan.
4. Seuranta on toteutettava avoimesti, tehokkaasti, yhdenmukaisesti ja yhtenäisesti.
5. Virasto analysoi seurantatoimiensa tulokset arvioidakseen, onko sääntelyä tarvetta parantaa.
4 artikla
Tarkastuksiin ja havaintoihin sovellettavat periaatteet
1. Toimivaltaisten viranomaisten tarkastuksissa on otettava huomioon aiempien tarkastusten tulokset, ja tarkastuksissa on käsiteltävä erityisesti sääntelyn vaatimuksiin ja toimivaltaisen viranomaisen suorittamaan turvallisuusvalvontaan tehtyjä muutoksia, tarkastusten on oltava oikeassa suhteessa toimivaltaisten viranomaisten valvonnassa olevaan alaan ja sen monimutkaisuuteen, ja tarkastuksilla on varmistettava ensisijaisesti, että kaupallisten ilmakuljetusten turvallisuustaso säilyy korkeana ja yhdenmukaisena.
2. Tarkastuksiin voi kuulua tarkastettavan toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa olevien yritysten tai yritysten yhteenliittymien tarkastuksia.
3. Tarkastuksiin voi asianomaisten osapuolten sopimuksesta kuulua yleisölle avointen puolustusvoimien laitosten tai puolustusvoimien henkilöstön yleisölle tarjoamien palvelujen turvallisuustason tarkastuksia sen varmistamiseksi, että asetuksen (EY) N:o 216/2008 1 artiklan 3 kohtaa noudatetaan.
4. Tarkastukset suorittaa ryhmä, joka koostuu viraston valtuuttamasta henkilöstöstä, jonka on oltava pätevää ja koulutettua omalla alallaan. Valtuutetun henkilöstön on sovellettava riippumattomuuden, koskemattomuuden, toiminnan eettisyyden, huolellisuuden, selkeän esitystavan ja luottamuksellisuuden periaatteita.
5. Jos virasto havaitsee, että yksi tai useampi todistus ei täytä asetuksen (EY) N:o 216/2008 tai sen täytäntöönpanosääntöjen vaatimuksia, havaitusta vaatimustenvastaisuudesta on ilmoitettava asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle. Jos havaittua vaatimustenvastaisuutta ei korjata ajoissa, virasto antaa asetuksen (EY) N:o 216/2008 11 artiklan 2 kohdan nojalla suositukset, jotta voidaan tehdä päätös mainittujen todistusten vastavuoroisesta tunnustamisesta.
6. Virasto luokittelee 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tarkastuksissa havaitut vaatimustenvastaisuudet ja seuraa niitä sen perusteella, miten ne vaikuttavat turvallisuuteen, ja tällöin turvallisuuteen liittyvät havainnot on asetettava etusijalle. Viraston on myös viipymättä ilmoitettava jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jos välittömän turvallisuusongelman korjaamista ei ole toteutettu tyydyttävällä tavalla.
7. Tällä asetuksella ei rajoiteta asetuksen (EY) N:o 216/2008 15 ja 58 artiklan, komission päätöksen 2001/844/EY, EHTY, Euratom (17), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2111/2005 (18) eikä komission asetuksen (EY) N:o 473/2006 (19) soveltamista.
5 artikla
Tietojenvaihto
1. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on annettava virastolle kaikki niiden turvallisuusvalvonnan kannalta tarpeelliset tiedot ja käsiteltävä kaikkia niiden turvallisuusvalvontajärjestelmään liittyviä tärkeitä osatekijöitä, niiden valvonnassa olevat yritykset ja yritysten yhteenliittymät mukaan luettuina. Tiedot on toimitettava viraston määrittelemässä muodossa ja sen määrittelemällä tavalla, ja niissä on otettava huomioon ICAOn saataville toimitetut tiedot.
2. Virasto voi myös pyytää jäsenvaltioiden toimivaltaisilta viranomaisilta lisätietoja. Esittäessään tällaisen pyynnön viraston on ilmoitettava pyynnön oikeusperusta ja tarkoitus, täsmennettävä mitä tietoja pyydetään ja asetettava määräaika, johon mennessä tiedot on toimitettava.
3. Virasto toimittaa jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille tarvittavat tiedot, jotta sovellettavat vaatimukset voidaan panna täytäntöön yhdenmukaisesti.
6 artikla
Kansallinen stardardointikoordinaattori
1. Jäsenvaltioiden on nimettävä kansallinen stardardointikoordinaattori, joka toimii jäsenvaltioiden ensisijaisena yhteysviranomaisena kaikissa stardardointitoimissa ja erityisesti 5 artiklan 1 kohdassa säädetyn tietojenvaihdon koordinoijana. Kansallinen stardardointikoordinaattori vastaa
a) |
virastolle toimitettavien tietojen säännöllisestä ylläpitämisestä ja päivittämisestä, mukaan luettuina 3, 4 ja 5 artiklan mukaisesti pyydetyt tiedot, korjaukset ja korjaavia toimia koskevat suunnitelmat sekä näyttö sovittujen korjaavien toimien täytäntöönpanosta; |
b) |
viraston avustamisesta kaikissa tarkastuksen vaiheissa ja sen varmistamisesta, että tarkastusryhmää saatetaan koko tarkastuskäyntien ajan. |
2. Toimivaltaiset viranomaiset varmistavat, että nimetyn kansallisen stardardointikoordinaattorin ja viranomaisten sisäisen organisaation välillä on selkeät viestintäkanavat, jotta koordinaattori voi täyttää velvollisuutensa asianmukaisesti.
7 artikla
Jatkuva seuranta
1. Edellä 3 artiklassa tarkoitettuun jatkuvaan seurantaan on sisällyttävä
a) |
jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO), komission tai muiden merkityksellisten tahojen toimittamien tietojen kerääminen ja analysointi; |
b) |
arviointi toimivaltaisen viranomaisen valmiuksista täyttää turvallisuuden valvontaa koskevat velvollisuutensa; |
c) |
edellä b alakohdassa tarkoitetusta arvioinnista riippuen tarkastusten tärkeysjärjestykseen asettaminen, kohdentaminen, suunnittelu ja laajuuden määrittäminen; |
d) |
tällaisten tarkastusten suorittaminen ja sitä koskeva raportointi; |
e) |
tarkastusten perusteella tehtyjen vaatimustenvastaisuuksia koskevien havaintojen seuranta ja seurannan päättäminen. |
2. Viraston on vahvistettava 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua arviointia varten yhtenäinen malli, jota se kehittää ja ylläpitää. Mallissa on otettava huomioon vähintään seuraavat seikat:
a) |
ilmailuteollisuuden laajuus ja monimutkaisuus; |
b) |
vakavat vaaratilanteet, onnettomuudet, kuolemaan johtaneet onnettomuudet ja onnettomuuksien kuolonuhrit; |
c) |
asematasotarkastusten tulokset; |
d) |
aiempien tarkastusten tulokset; |
e) |
toimivaltaisten viranomaisten valmiudet panna korjaukset ja korjaavat toimet täytäntöön tehokkaasti; |
f) |
kansainvälisten yleissopimusten tai kansallisten turvallisuudenarviointiohjelmien mukaisesti tehtyjen auditointien tulokset; |
g) |
asetuksen (EY) N:o 216/2008 11 artiklan 2 kohdan tai perussopimuksen 258 artiklan mukaisten toimenpiteiden voimassaolo. |
3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetun mallin lopputulos sekä arvioinnin syöttötiedot ja tulokset on saatettava asianomaisen jäsenvaltion kansallisen standardointikoordinaattorin käyttöön.
4. Virasto mukauttaa tarkastusohjelmaa suorittamansa jatkuvan seurannan perusteella ja huomioi turvallisuustason parannukset ja heikkenemiset. Virasto toteuttaa tarkoituksenmukaisia toimia, jos on olemassa näyttöä turvallisuustason heikkenemisestä.
8 artikla
Tarkastusohjelma
1. Virasto vahvistaa yhteistyössä komission kanssa monivuotisen ohjelman, jossa ilmoitetaan 10 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut tarkastukset, sekä vuosiohjelman, jossa ilmoitetaan 10 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut tarkastukset.
2. Tarkastusohjelmissa on ilmoitettava asianomainen jäsenvaltio, tarkastuksen tyyppi, tarkastettavat alat sekä tarkastuskäyntivaiheen ennakoitu aikataulu, 7 artiklassa tarkoitettu malli huomioon ottaen.
3. Virasto voi mukauttaa tarkastusohjelmia ottaakseen huomioon 7 artiklassa tarkoitetusta jatkuvasta seurannasta aiheutuvat kehittymässä olevat riskit.
4. Vuosiohjelma toimitetaan komissiolle, viraston hallintoneuvoston jäsenille osana viraston toimintaohjelmaa asetuksen (EY) N:o 216/2008 33 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti sekä asianomaisen jäsenvaltion kansalliselle standardointikoordinaattorille.
9 artikla
Tarkastettavat alat
1. Virasto suorittaa tarkastuksia, jotka koskevat kaikkia asetuksen (EY) N:o 216/2008 II luvussa määriteltyjä aloja. Näihin aloihin on kuuluttava erityisesti seuraavat alat:
a) |
lentokelpoisuus, siten kuin se on määritelty mainitun asetuksen 5 artiklassa, sekä ympäristönsuojelu, siten kuin se on määritelty mainitun asetuksen 6 artiklassa; |
b) |
lentomiehistö, siten kuin se on määritelty mainitun asetuksen 7 ja 8 artiklassa; |
c) |
lentotoiminta, siten kuin se on määritelty mainitun asetuksen 8 ja 9 artiklassa; |
d) |
asematasotarkastukset, siten kuin ne on määritelty mainitun asetuksen 10 artiklassa; |
e) |
lentopaikat, siten kuin ne on määritelty mainitun asetuksen 8 a artiklassa; |
f) |
ilmaliikenteen hallinta ja lennonvarmistuspalvelut, siten kuin ne on määritelty mainitun asetuksen 8 b ja 8 c artiklassa. |
Muita aloja voidaan määritellä riippuen asetuksen (EY) N:o 216/2008 kehityksestä tai komission pyynnöstä.
2. Virasto varmistaa, että sen voimavarat jaetaan tarkoituksenmukaisesti eri alojen seurantaan ja tarkastamiseen riippuen 7 artiklassa tarkoitetun jatkuvan seurannan tuloksista.
10 artikla
Tarkastuksen tyypit
1. Virasto suorittaa
a) |
kattavia tarkastuksia yhden tai useamman alan tarkastamiseksi; tarkastukset on tehtävä jatkuvan seurannan tulosten perusteella määritetyin väliajoin; |
b) |
kohdennettuja tarkastuksia yhteen tai useampaan alaan sisältyvien erityisalojen tarkastamiseksi ja/tai sovittujen korjausten ja korjaustoimien täytäntöönpanoa koskevan tilanteen arvioimiseksi; |
c) |
lisätarkastuksia tutkiakseen viraston jatkuvan seurannan yhteydessä esiin tulleita erityisiä seikkoja, tai komission pyynnöstä. |
2. Rajoittamatta 1 kohdassa tarkoitettuja tarkastuksia, virasto voi vahvistaa havaintoja tarkastuskäynnin ulkopuolella, jos se on kerännyt riittävästi vaatimustenvastaisuutta koskevaa näyttöä.
11 artikla
Tarkastusryhmien koulutus, pätevyys ja valtuuttamisedellytykset
1. Virasto vahvistaa tarkastusryhmiin osallistuvan henkilöstön pätevyysvaatimukset.
2. Pätevyysvaatimuksiin on sisällyttävä
a) |
toimielin- ja lainsäädäntökehyksen tuntemus, erityisesti tämän asetuksen ja asiaa koskevien kansainvälisten sopimusten tuntemus; |
b) |
auditointimenetelmien tuntemus ja niistä hankittu kokemus; |
c) |
tekninen pätevyys ja käytännön kokemus edellä 9 artiklassa tarkoitetuilla asiaankuuluvilla aloilla. |
3. Ryhmänvetäjien on oltava virastossa työskentelevää henkilöstöä. Heidän pätevyysvaatimuksinaan on oltava 2 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten lisäksi ryhmänjohtaminen sekä valmiudet kommunikoida kansainvälisessä ympäristössä ja arkaluontoisissa tilanteissa.
4. Ryhmän jäsenten on oltava virastossa työskentelevää henkilöstöä tai siirrettyä henkilöstöä.
5. Sekä ryhmänvetäjille että ryhmän jäsenille on annettava koulutusta sovellettavista vaatimuksista ja viraston menettelyistä. Viraston on varmistettava, että ryhmänvetäjien ja ryhmän jäsenten pätevyys säilyy voimassa, jotta he voivat osallistua valtuutettuna henkilöstönä tarkastuksiin. Virasto vahvistaa tätä tarkoitusta varten asianmukaiset jatkokoulutusohjelmat.
6. Virasto voi valtuuttaa pätevyysvaatimukset täyttävän ja soveltuvan koulutuksen omaavan henkilöstön osallistumaan tarkastusryhmiin.
12 artikla
Tarkastusryhmien muodostaminen
1. Tarkastusten suorittajien on oltava viraston perustamia, 11 artiklan nojalla valtuutetusta henkilöstöstä koostuvia ryhmiä.
2. Virasto määrittää ryhmän kokoonpanon vahvistaakseen ryhmälle teknisen pätevyyden ja työmäärän kattamiseksi tarvittavan vähimmäiskoon ja ottaa huomioon tarkastuksen tyypin, laajuuden, tarkastettavien alojen määrän sekä ennakoidun ohjelman. Kullakin ryhmällä on oltava ryhmänvetäjä ja vähintään yksi ryhmän jäsen. Viraston on varmistettava kaikissa tapauksissa, että ryhmän koko on oikeassa suhteessa tarkastuksen laajuuteen.
3. Viraston on ryhmiä perustaessaan varmistettava, että ryhmien jäsenillä ei ole eturistiriitoja tarkastettaviin toimivaltaisiin viranomaisiin eikä tarkastettaviin yrityksiin tai yritysten yhteenliittymiin nähden.
4. Viraston on ajoissa ennen tarkastusta pyydettävä tietoja lähettäviltä viranomaisilta tai järjestöiltä siitä, onko niiltä saatavilla ryhmän jäseniä, jotka voivat osallistua tarkastuskäyntivaiheeseen.
5. Virasto maksaa 14 artiklan 2 kohdassa säädetystä kansallisten standardointikoordinaattorien, 19 artiklan 2 kohdan soveltamisesta ja siirretyn henkilöstön osallistumisesta viraston suorittamiin tarkastuksiin aiheutuvat kustannukset unionin sääntöjä noudattaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin vuotuisen talousarviomenettelyn soveltamista.
13 artikla
Tarkastusten suorittaminen
1. Edellä 10 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuissa tarkastuksissa on seuraavat vaiheet:
a) |
tarkastusta edeltävä vähintään kymmenen viikon valmisteluvaihe; |
b) |
tarkastuskäyntivaihe; |
c) |
enintään 10 viikkoa tarkastuskäyntivaiheen päättymisestä kestävä raportointivaihe. |
2. Edellä 10 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuista lisätarkastuksista on ilmoitettava asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle kaksi viikkoa etukäteen, mutta tarkastusten ei tarvitse noudattaa 14, 15 ja 16 artiklassa säädettyjä määräaikoja eikä menettelyitä lukuun ottamatta vaatimusta toimittaa lopullinen raportti.
3. Edellä 10 artiklassa tarkoitetuissa tarkastuksissa havaituista vaatimustenvastaisuuksista on ilmoitettava 16 artiklan mukaisesti, niitä on seurattava ja ne on päätettävä 17 artiklan mukaisesti sekä luokiteltava 18 artiklan mukaisesti.
14 artikla
Valmisteluvaihe
1. Tarkastuksen valmisteluvaiheessa viraston on
a) |
ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle tarkastuksesta vähintään 10 viikkoa ennen tarkastuskäyntivaihetta, suunniteltu tarkastuksen tyyppi sekä tarkastettava(t) ala(t) ja erityisalat mukaan luettuina; |
b) |
kerättävä tarkastuksen valmisteluun tarvittavat tiedot ja otettava asianmukaisesti huomioon jatkuvasta seurannasta saatavilla olevat tiedot; |
c) |
määriteltävä tarkastuksen laajuus, kattavuus ja ohjelma, yritysten tai yritysten yhteenliittymien tarkastus mukaan luettuna, ja otettava huomioon jatkuvasta seurannasta saatavilla olevat tiedot; |
d) |
määriteltävä tarkastusryhmän koko ja kokoonpano. |
2. Tarkastuksesta ilmoitettaessa toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä yhteistyötä viraston kanssa, jotta tarkastuskäyntivaihe voidaan valmistella nopeasti. Tarvittaessa voidaan järjestää alustava kokous tarkastusryhmän ja kansallisen standardointikoordinaattorin välillä.
3. Viraston on toimitettava tarkastusohjelma ja ryhmän kokoonpano toimivaltaiselle viranomaiselle vähintään kaksi viikkoa ennen tarkastuskäyntivaihetta.
15 artikla
Tarkastuskäyntivaihe
1. Tarkastuskäyntivaiheen aikana viraston on
a) |
järjestettävä avauskokous kansallisen standardointikoordinaattorin ja tarkastuksen kohteena olevan toimivaltaisen viranomaisen kanssa; |
b) |
seurattava aiemmissa tarkastuksissa havaittuja vaatimustenvastaisuuksia, joiden käsittely on kesken, ja tarkasteltava niitä koskevia korjauksia ja korjaavia toimia; |
c) |
ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle kaikista välittömistä turvallisuusuhkista, jos tällainen uhka havaitaan tarkastuksessa; |
d) |
esitettävä tarkastuksen kohteena olevalle toimivaltaiselle viranomaiselle päätöskokouksessa luettelo alustavista vaatimustenvastaisuuksia koskevista havainnoista, jotka on todettu tai joita on seurattu tarkastuksen aikana. |
2. Lisäksi virasto voi
a) |
suorittaa tarkastuksen kansallisen ilmailuviranomaisen päätoimipaikassa ja siinä määrin kuin katsotaan tarpeelliseksi, toimivaltaisen viranomaisen ja sellaisten pätevien yksiköiden aluetoimipaikoissa, joille toimivaltainen viranomainen on mahdollisesti siirtänyt tehtäviä; |
b) |
tarkastaa toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa olevia yrityksiä tai yritysten yhteenliittymiä osana toimivaltaiselle viranomaiselle tehtävää tarkastusta; tällöin toimivaltainen viranomainen voi olla tarkastusryhmän mukana; |
c) |
haastatella tarkastuksen kohteena olevan toimivaltaisen viranomaisen ja mahdollisten pätevien yksiköiden sekä mahdollisten yritysten tai yritysten yhteenliittymien henkilöstöä; |
d) |
tutkia lainsäädäntöä, menettelyitä, todistuksia, asiakirjoja, tietoja ja muuta asiaankuuluvaa aineistoa. |
16 artikla
Raportointivaihe
1. Tarkastuksen raportointivaiheen aikana viraston on kuuden viikon kuluessa tarkastuskäyntivaiheen päätöskokouksesta tarkasteltava alustavia havaintoja, luokiteltava ne ja laadittava tämän perusteella tarkastuksen kohteena olevalle toimivaltaiselle viranomaiselle esitettävä alustava raportti.
2. Alustavaan raporttiin on sisällyttävä vähintään seuraavat seikat:
a) |
tiivistelmä, jossa esitetään päätelmät; |
b) |
tarkastuksen suorittamista koskevat tiedot, tarkastuksen tyyppi, tarkastetut alat, tarkastuksen laajuus ja ryhmän kokoonpano mukaan luettuina; |
c) |
kunkin tärkeän osatekijän analyysi, jossa keskitytään tärkeimpiin havaintoihin; |
d) |
luettelo tarkastuksessa havaituista tai sen aikana seuratuista vaatimustenvastaisuuksista sekä niiden luokittelu; |
e) |
suositukset, tarvittaessa todistusten vastavuoroista tunnustamista koskeva suositus mukaan luettuna. |
3. Vaatimustenvastaisuuksia koskevat havainnot on ilmoitettava 2 kohdassa tarkoitetussa alustavassa raportissa, jollei virasto ole jo ilmoittanut niitä kirjallisesti muulla tavoin.
4. Toimivaltainen viranomainen voi esittää virastolle kirjallisia huomautuksia kahden viikon kuluessa ilmoittamisesta.
5. Viraston on annettava 10 viikon kuluessa päätöskokouksesta 2 kohdassa mainittuun alustavaan raporttiin perustuva lopullinen raportti, jossa käsitellään myös tarkastuksen kohteena olevan toimivaltaisen viranomaisen mahdollisesti esittämät huomautukset. Virasto voi mukauttaa vaatimustenvastaisuutta koskevan havainnon kuvausta, sen oikeusperustaa, luokittelua tai edistymistilannetta soveltuvin osin ottaakseen huomioon raportointivaiheessa esitetyt huomautukset sekä korjaukset tai korjaavat toimet.
6. Virasto vahvistaa ja päivittää kunkin jäsenvaltion jatkuvan seurannan tilanteen, joka toimitetaan pyynnöstä asianomaiselle jäsenvaltiolle ja komissiolle.
7. Lopullinen kertomus esitetään tarkastuksen kohteena olevalle toimivaltaiselle viranomaiselle ja komissiolle, jotka voivat sen jälkeen toimittaa kyseisen raportin asianomaiselle jäsenvaltiolle ja tarpeen mukaan muille toimivaltaisille viranomaisille.
17 artikla
Havaintojen seuranta ja päättäminen
1. Toimivaltaisen viranomaisen on ehdotettava kaikkien 18 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan mukaisesti luokiteltujen vaatimustenvastaisuuksia koskevien havaintojen osalta korjausta ja korjaavaa tointa viimeistään neljän viikon kuluttua virastolta saadusta ilmoituksesta.
2. Toimivaltaisen viranomaisen on ehdotettava kaikkien 18 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti luokiteltujen vaatimustenvastaisuuksia koskevien havaintojen korjaavaa tointa viimeistään kymmenen viikon kuluttua virastolta saadusta ilmoituksesta.
3. Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava virastolle ajoissa korjaavien toimien loppuun saattamisesta ja toimitettava sitä koskeva näyttö.
4. Viraston on
a) |
arvioitava toimivaltaisen viranomaisen esittämät korjaukset ja korjaavat toimet tai pyydettävä ajoissa lisäselvityksiä; |
b) |
hyväksyttävä tai hylättävä esitetyt korjaukset ja/tai korjaavat toimet 16 viikon kuluessa ilmoittamisesta; |
c) |
seurattava, että korjaavat toimet pannaan täytäntöön tyydyttävällä tavalla; |
d) |
selvitettävä, onko tarpeen toteuttaa lisätoimia 22 artiklan mukaisesti; |
e) |
raportoitava säännöllisesti toimivaltaiselle viranomaiselle ja komissiolle vaatimustenvastaisuutta koskevien havaintojen tilanteesta ja niihin liittyvistä korjauksista tai korjaavista toimista tilannetta koskevalla raportilla; |
f) |
päätettävä vaatimustenvastaisuutta koskevien havaintojen käsittely, kun korjaavat toimet on saatettu päätökseen ja sitä koskeva näyttö toimitettu virastoa tyydyttävällä tavalla, kirjattava vaatimustenvastaisuutta koskevien havaintojen käsittely päätetyksi ja ilmoitettava siitä toimivaltaiselle viranomaiselle. |
5. Edellä olevan c alakohdan soveltamiseksi virasto voi pyytää toimivaltaiselta viranomaiselta näyttöä tai selvityksiä. Virasto voi myös päättää, että täytäntöönpano varmistetaan paikalla tehtävällä tarkastuskäynnillä.
6. Jos vaatimustenvastaisuutta koskeviin havaintoihin sovelletaan rikkomismenettelyä asetuksen (EY) N:o 216/2008 11 artiklan 2 kohdan tai perussopimusten nojalla, viraston on varmistettava tarkoituksenmukainen seuranta komissiota kuullen eikä se saa päättää tällaisen havainnon käsittelyä ilman komission kanssa etukäteen tehtyä yhteistyötä.
18 artikla
Havaintojen luokittelu
1. Virasto luokittelee kaikki 10 artiklassa tarkoitetuissa tarkastuksissa toteamansa vaatimustenvastaisuutta koskevat havainnot johonkin seuraavista luokista ja raportoi niistä riippumatta siitä, koskevatko ne hallinnollisia vai teknisiä vaatimuksia:
a) |
luokka C: sovellettavia vaatimuksia koskeva vaatimustenvastaisuus, joka aiheuttaa pääasiassa standardointiongelmia; |
b) |
luokka D: sovellettavia vaatimuksia koskeva vaatimustenvastaisuus, joka aiheuttaa standardointi- ja turvallisuusongelmia, jollei sitä korjata ajoissa; |
c) |
luokka G: välitön turvallisuusongelma. |
2. Raportointi, seuranta ja päättäminen asetetaan tärkeysjärjestykseen luokituksen mukaan.
19 artikla
Välitön turvallisuusongelma
1. Jos virasto ilmoittaa välittömästä turvallisuusongelmasta
a) |
viraston on pyydettävä toimivaltaista viranomaista toteuttamaan riittävät korjaavat toimet sekä välittömät korjaukset; |
b) |
toimivaltaisen viranomaisen on toteutettava tehokkaita korjauksia havainnon poistamiseksi ja toimitettava virastolle näyttö siitä. |
2. Virasto voi pyytää kahden viikon kuluessa välitöntä turvallisuusongelmaa koskevasta ilmoituksesta, että toimivaltainen viranomainen osallistuu kokoukseen, jossa arvioidaan välittömien korjausten täytäntöönpanoa.
3. Jos korjauksia ei ole toteutettu virastoa tyydyttävällä tavalla, se antaa komissiolle suosituksia, joissa on tarvittaessa oltava myös toimivaltaisen viranomaisen antamaan todistukseen tai antamien todistusten vastavuoroiseen tunnustamiseen liittyvä pyyntö. Viraston on ilmoitettava asiasta viipymättä myös jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.
20 artikla
Tietojen tallentaminen
1. Viraston on perustettava tietojen tallennusjärjestelmä, jonka avulla taataan seuraavien tietojen muutosten asianmukainen säilytys, saatavuus ja luotettava jäljitettävyys:
a) |
ryhmänjohtajien ja ryhmän jäsenten koulutus, pätevyys ja valtuuttaminen; |
b) |
tarkastusohjelmat; |
c) |
raportit; |
d) |
havainnot ja niihin liittyvä näyttö; |
e) |
sovitut korjaukset ja korjaavat toimet; |
f) |
vaatimustenvastaisuutta koskevien havaintojen ja niihin liittyvän näytön käsittelyn päättäminen; |
g) |
todistusten vastavuoroista tunnustamista koskevat suositukset; |
h) |
edellä 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut arvioinnit. |
2. Kaikki tiedot on säilytettävä vähintään 15 vuoden ajan, jollei sovellettavasta tietosuojalaista muuta johdu.
21 artikla
Tarkastusraporttien sisältämien tietojen saatavuus
1. Jos tarkastusraportin sisältämät tiedot koskevat kolmannen maan turvallisuusvalvonnassa olevaa yritystä tai yritysten yhteenliittymää ja kuuluvat asetuksen (EY) N:o 216/2008 12 artiklan nojalla tehdyn unionin sopimuksen soveltamisalaan, tiedot on annettava sopimuspuolena olevan kolmannen maan käyttöön sopimuksen määräysten mukaisesti.
2. Jos tarkastusraportin tiedot koskevat Euroopan unionin ja ICAOn välistä yhteistyöpöytäkirjaa, tiedot on toimitettava ICAOn saataville yhteistyöpöytäkirjan määräysten ja vastaavan turvallisuutta koskevan liitteen mukaisesti.
3. Jos tarkastusraportin tiedot liittyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 996/2010 (20) mukaisiin käynnissä oleviin turvallisuutta koskeviin tutkimuksiin, kyseiset tiedot on viipymättä asetettava turvallisuutta koskevasta tutkimuksesta vastaavan viranomaisen saataville.
4. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (21) soveltamiseksi tarkastusraporttia koskeva päätöksentekomenettely katsotaan loppuun saatetuksi vasta, kun vaatimustenvastaisuutta koskevien havaintojen käsittely on saatettu päätökseen.
22 artikla
Lisätoimet
1. Viraston on selvitettävä, onko vaatimustenvastaisuutta koskevien havaintojen seurannassa tapahtunut seuraavia laiminlyöntejä, kuten:
a) |
korjaavaa tointa ei ole esitetty 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ajan kuluessa; |
b) |
virasto ei ole hyväksynyt korjaavaa tointa 17 artiklan 4 kohdan b alakohdassa kohdassa tarkoitetun ajan kuluessa; |
c) |
korjaavaa tointa ei ole pantu täytäntöön asianmukaisesti. |
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa viraston on pyydettävä toimivaltaista viranomaista toimittamaan laiminlyöntiä koskevat selvitykset ja esittämään lisätoimia, sekä asetettava määräaika vastauksen toimittamiseksi.
3. Virasto arvioi laiminlyönnin seuraukset sekä toimivaltaisen viranomaisen toimittaman vastauksen asetetun määräajan kuluessa. Tällaisen arvioinnin tuloksen perusteella virasto voi
a) |
hyväksyä esitetyt lisätoimet; tai |
b) |
antaa asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle ja komissiolle lisäraportin; raportissa on oltava viraston arviointi ja suositukset komissiolle, tarpeen mukaan myös toimivaltaisen viranomaisen antaman todistuksen tai antamien todistusten vastavuoroista tunnustamista koskevat suositukset. |
4. Jäljempänä sanotun rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 2111/2005 soveltamista, komissio voi 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetun lisäraportin saatuaan toteuttaa seuraavia toimia:
a) |
esittää huomautuksia kyseiselle jäsenvaltiolle tai pyytää lisäselvityksiä vaatimustenvastaisuuksia koskevien kaikkien havaintojen tai niiden osien selventämiseksi; |
b) |
pyytää virastoa suorittamaan lisätarkastuksen tarkistaakseen, että korjaukset ja korjaavat toimet on toteutettu tyydyttävällä tavalla; |
c) |
aloittaa asetuksen (EY) N:o 216/2008 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn tehdäkseen päätöksen siitä, ovatko toimivaltaisen viranomaisen antamat todistukset sovellettavien vaatimusten mukaisia; |
d) |
aloittaa perussopimuksen 258 artiklan mukaisen menettelyn. |
23 artikla
Vuosikertomus
Virasto toimittaa komissiolle viimeistään kunkin vuoden 31 päivänä maaliskuuta vuosikertomuksen edellisenä vuonna toteutetuista jatkuvan seurannan toimista ja suoritetuista tarkastuksista. Kertomuksessa on oltava toimien ja tarkastusten tulosten analyysi, josta käy ilmi toimivaltaisten viranomaisten valmius täyttää turvallisuuden valvontaa koskevat velvollisuutensa, sekä suositukset mahdollisia parannuksia varten. Suosituksissa on mainittava erityisesti tekniset säännöt, jotka olisi vahvistettava tai joita olisi muutettava asetuksen (EY) N:o 216/2008 17 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla, sekä viraston toimenpiteet, jotka olisi vahvistettava tai joita olisi muutettava asetuksen (EY) N:o 216/2008 18 artiklan c alakohdan nojalla.
24 artikla
Työmenetelmät
Viraston on tarkasteltava työmenetelmiään, jotta se voi panna täytäntöön sille 3–23 artiklan mukaisesti säädetyt tehtävät viimeistään kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta.
25 artikla
Siirtymävaiheen järjestelyt
1. Vaatimustenvastaisuutta koskevat havainnot, jotka virasto on tehnyt asetuksen (EY) N:o 736/2006 nojalla ja joista virastolle ei ole toimitettu tämän asetuksen voimaantuloon mennessä näyttöä käsittelyn päättämisestä, katsotaan tehdyiksi tämän asetuksen mukaisesti, ja niitä käsitellään tämän asetuksen mukaisesti.
2. Korjaavia toimia koskevat suunnitelmat, jotka virasto on hyväksynyt asetuksen (EY) N:o 736/2006 nojalla, katsotaan hyväksytyiksi tämän asetuksen mukaisesti.
3. Ryhmän jäsenet ja ryhmänvetäjät, jotka virasto on valtuuttanut asetuksen (EY) N:o 736/2006 nojalla, katsotaan valtuutetuksi henkilöstöksi tämän asetuksen mukaisesti.
26 artikla
Kumoaminen
Kumotaan asetus (EY) N:o 736/2006.
27 artikla
Voimaantulo ja soveltaminen
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 28 päivänä kesäkuuta 2013.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
José Manuel BARROSO
(1) EUVL L 79, 19.3.2008, s. 1.
(2) EUVL L 129, 17.5.2006, s. 10.
(3) EUVL L 243, 27.9.2003, s. 6.
(4) EUVL L 315, 28.11.2003, s. 1.
(5) EYVL L 240, 7.9.2002, s. 1.
(6) EUVL L 206, 11.8.2011, s. 21.
(7) EUVL L 271, 18.10.2011, s. 15.
(8) EUVL L 271, 18.10.2011, s. 23.
(9) EUVL L 201, 3.8.2010, s. 1.
(10) EYVL L 373, 31.12.1991, s. 4.
(11) EUVL L 254, 20.9.2008, s. 1.
(12) EUVL L 143, 30.4.2004, s. 76.
(13) EUVL L 109, 19.4.2008, s. 17.
(14) EUVL L 296, 25.10.2012, s. 1.
(15) EUVL L 311, 25.11.2011, s. 1.
(16) Neuvoston päätös 2011/531/EU, EUVL L 232, 9.9.2011, s. 8.
(17) EYVL L 317, 3.12.2001, s. 1.
(18) EUVL L 344, 27.12.2005, s. 15.
(19) EUVL L 84, 23.3.2006, s. 8.
(20) EUVL L 295, 12.11.2010, s. 35.
(21) EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.
29.6.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 179/55 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 629/2013,
annettu 28 päivänä kesäkuuta 2013,
täydentävistä poikkeuksellisista toimenpiteistä kiintiön ulkopuolisen sokerin ja isoglukoosin alennetulla ylijäämämaksulla unionin markkinoille saattamisen osalta markkinointivuoden 2012/2013 aikana
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1) ja erityisesti sen 64 artiklan 2 kohdan ja 186 artiklan yhdessä sen 4 artiklan kanssa,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Irtotavarana olevan valkoisen sokerin keskimääräinen vapaasti lähettäjältä -hinta nousi unionissa sokerin markkinointivuoden 2011/2012 aikana 175 prosenttiin viitehinnasta, joka on 404 euroa tonnilta, ja oli noin 275 euroa tonnilta korkeampi kuin maailmanmarkkinahinta. Unionin hinta on nyt vakiintunut noin 700 euroon tonnilta, joka on korkein hinta sokerimarkkinoiden uudistuksen jälkeen ja haittaa unionin markkinoiden mahdollisimman joustavaa sokeritarjontaa. Tämän nyt jo korkean hintatason ennakoitu nousu markkinointivuoden 2012/2013 alussa merkitsi sitä, että markkinoilla saattaisi ilmetä vakavia häiriöitä, joiden estämiseksi oli välttämätöntä toteuttaa toimenpiteitä. Komissio hyväksyi 18 päivänä tammikuuta, 15 päivänä helmikuuta ja 22 päivänä maaliskuuta 2013 täytäntöönpanoasetukset (EU) N:o 36/2013 (2), (EU) N:o 131/2013 (3) ja (EU) N:o 281/2013 (4), joilla otettiin käyttöön poikkeuksellisia toimenpiteitä markkinahäiriöiden korjaamiseksi. Näistä toimenpiteistä huolimatta markkinoilla nykyisin todetut hinnat osoittavat, että on aiheellista toteuttaa lisätoimenpiteitä yhä jatkuvien markkinahäiriöiden korjaamiseksi. |
(2) |
Markkinointivuoden 2012/2013 kysyntää ja tarjontaa koskevien arvioiden perusteella sokerimarkkinoiden loppuvarastojen määrän odotetaan olevan vähintään 0,5 miljoonaa tonnia vähemmän kuin markkinointivuonna 2011/2012. Kyseisessä määrässä on jo otettu huomioon tuonti kolmansista maista, joihin sovelletaan tiettyjä etuuskohtelusopimuksia. |
(3) |
Hyvien sato-odotusten vuoksi arvioidaan toisaalta, että sokeria tuotetaan lähes 4 600 000 tonnia yli asetuksen (EY) N:o 1234/2007 56 artiklassa säädetyn sokerikiintiön. Kun otetaan huomioon sokerintuottajien ennakoitavissa olevat sopimussitoumukset mainitun asetuksen 62 artiklassa säädetyn tietyn teollisuuskäytön osalta sekä kiintiön ulkopuolisen sokerin vientisitoumukset markkinointivuonna 2012/2013, käytettävissä on yhä mittava, vähintään 1 200 000 tonnin suuruinen määrä kiintiön ulkopuolista sokeria. Osa tästä sokerista voitaisiin ottaa käyttöön sokeria koskevien unionin elintarvikemarkkinoiden hankalan tarjontatilanteen helpottamiseksi ja liiallisten hinnankorotusten välttämiseksi. |
(4) |
Jotta markkinat toimisivat joustavasti, on tarpeen saattaa markkinoille kiintiön ulkopuolista sokeria. Kyseinen toimenpide olisi voitava toteuttaa aina kun se on tarpeen markkinointivuoden 2012/2013 aikana. |
(5) |
Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 186 ja 188 artiklan nojalla voidaan toteuttaa tarvittavat toimenpiteet markkinahäiriöiden tai häiriöiden uhkan korjaamiseksi erityisesti, jos häiriöt johtuvat merkittävistä hinnannousuista unionissa edellyttäen, ettei kyseistä tavoitetta voida saavuttaa muilla mainitun asetuksen mukaisesti käytettävissä olevilla toimenpiteillä. Nykyisten markkinaolosuhteiden kannalta katsottuna asetuksessa (EY) N:o 1234/2007 ei säädetä muista kuin mainitun asetuksen 186 artiklaan perustuvista erityistoimenpiteistä, joilla voitaisiin rajoittaa sokerin hinnan korkeaa kehityssuuntausta ja sallia kohtuuhintainen sokeritarjonta unionin markkinoilla. |
(6) |
Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 64 artiklan 2 kohdassa komissio valtuutetaan vahvistamaan kiintiön ulkopuolella tuotetun sokerin ja isoglukoosin ylijäämämaksu riittävän korkealle tasolle, jotta estetään ylijäämien kasaantuminen. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 318/2006 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä kiintiön ulkopuolisen tuotannon osalta sokerialalla 29 päivänä kesäkuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 967/2006 (5) 3 artiklan 1 kohdassa vahvistetaan kyseisen maksun suuruudeksi 500 euroa tonnilta. |
(7) |
Rajoitetulle määrälle kiintiön ulkopuolella tuotettua sokeria olisi vahvistettava tonnikohtainen alennettu ylijäämämaksu sellaiselle tasolle, jolla mahdollistetaan unionin sokerintuottajien yhdenvertainen kohtelu, varmistetaan unionin sokerimarkkinoiden moitteeton toiminta sekä vähennetään unionin ja maailman sokerimarkkinoiden välistä hintaeroa luomatta riskiä ylijäämien kasaantumisesta unionin markkinoilla. |
(8) |
Koska asetuksessa (EY) N:o 1234/2007 vahvistetaan kiintiöt sekä sokerille että isoglukoosille, samanlaista toimenpidettä olisi sovellettava soveltuvaan määrään kiintiön ulkopuolella tuotettua isoglukoosia, koska viimeksi mainittu tuote on jossain määrin sokerin kaupallinen korvike. |
(9) |
Tarjonnan lisäämiseksi sokerin ja isoglukoosin tuottajien olisi haettava jäsenvaltioiden toimivaltaisilta viranomaisilta todistukset, joilla ne voivat myydä unionin markkinoilla tiettyjä, kiintiörajan ylittäviä tuotantomääriä alennetulla ylijäämämaksulla. |
(10) |
Alennettu ylijäämämaksu olisi maksettava hakemuksen hyväksymisen jälkeen, ennen todistuksen myöntämistä. |
(11) |
Todistusten voimassaolon olisi oltava ajallisesti rajoitettu, jotta ne toimisivat kannustimena tarjontatilanteen parantamiseksi nopeasti. |
(12) |
Kun vahvistetaan enimmäismäärät määrille, jotka kukin tuottaja voi hakea yhdellä hakemusjaksolla, ja rajoitetaan todistukset hakijan omaan tuotantoon, pitäisi keinottelun tällä asetuksella luodussa järjestelmässä estyä. |
(13) |
Sokerintuottajien olisi hakemuksellaan sitouduttava maksamaan vähimmäishinta sokerijuurikkaasta, jota käytetään haettavan sokerimäärän tuottamiseen. Olisi vahvistettava hakemusten vähimmäisvaatimukset. |
(14) |
Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi ilmoitettava vastaanotetuista hakemuksista komissiolle. Kyseisille ilmoituksille olisi yksinkertaisuuden ja yhdenmukaisuuden vuoksi laadittava mallit. |
(15) |
Komission olisi varmistettava, että todistukset myönnetään ainoastaan tässä asetuksessa vahvistetuissa määrällisissä rajoissa. Sen vuoksi komission olisi tarvittaessa voitava vahvistaa vastaanotettuihin hakemuksiin sovellettava jakokerroin. |
(16) |
Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava hakijoille viipymättä, myönnetäänkö haettu määrä kokonaan vai osittain. |
(17) |
Toimivaltaisten viranomaisten olisi ilmoitettava komissiolle määrät, joille on myönnetty todistus alennetulla ylijäämämaksulla. Komissio asettaa näiden ilmoitusten mallit saataville. |
(18) |
Unionin markkinoille tämän asetuksen mukaisesti saatettuihin sokerimääriin, jotka ylittävät myönnettyjen todistusten kattamat määrät, olisi sovellettava asetuksen (EY) N:o 1234/2007 64 artiklan 2 kohdassa säädettyä ylijäämämaksua. Sen vuoksi on aiheellista säätää, että hakijan, joka ei täytä velvollisuuttaan saattaa unionin markkinoille tälle myönnetyn todistuksen kattama määrä, olisi myös maksettava 500 euroa tonnilta. Tämän johdonmukaisen lähestymistavan tarkoituksena on estää tällä asetuksella käyttöönotetun järjestelmän väärinkäyttö. |
(19) |
Tämän asetuksen mukaisesti myönnetyn todistuksen kattamaa sokeria olisi pidettävä kiintiösokerina kiintiösokerin ja kiintiöiden ulkopuolisen sokerin keskihintojen vahvistamiseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 318/2006 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä sokerin sisämarkkinoiden ja kiintiöjärjestelmän hallinnoinnin osalta 29 päivänä kesäkuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 952/2006 (6) 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti. |
(20) |
Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä 7 päivänä kesäkuuta 2007 tehdyn neuvoston päätöksen 2007/436/EY (7), Euratom 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tullimaksut ja muut maksut, joista määrätään sokerialan yhteisessä markkinajärjestelyssä, ovat omia varoja. Tämän vuoksi on tarpeen vahvistaa yhteisöjen omista varoista tehdyn päätöksen 2007/436/EY, Euratom soveltamisesta 22 päivänä toukokuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/2000 (8) 2 artiklan 2 kohdassa ja 6 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen määrien toteamispäivä. |
(21) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Ylijäämämaksun väliaikainen alentaminen
1. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 967/2006 3 artiklan 1 kohdassa säädetään, ylijäämämaksuksi 150 000 tonnin enimmäismäärälle valkoisen sokerin ekvivalenttia ja 8 000 tonnin enimmäismäärälle isoglukoosia kuiva-aineena, jotka on tuotettu asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä VI vahvistetun kiintiön ulkopuolella ja saatettu unionin markkinoille markkinointivuonna 2012/2013, vahvistetaan 148 euroa tonnilta.
2. Edellä 1 kohdassa säädetty alennettu ylijäämämaksu on maksettava 2 artiklassa tarkoitetun hakemuksen hyväksymisen jälkeen, ennen 6 artiklassa tarkoitetun todistuksen myöntämistä.
2 artikla
Todistusten hakeminen
1. Jotta sokerin ja isoglukoosin tuottajiin voidaan soveltaa 1 artiklassa tarkoitettuja edellytyksiä, niiden on haettava todistusta.
2. Hakijat voivat olla ainoastaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 57 artiklan mukaisesti hyväksyttyjä yrityksiä, jotka tuottavat juurikas- ja ruokosokeria tai isoglukoosia ja joille on myönnetty tuotantokiintiö markkinointivuodeksi 2012/2013 mainitun asetuksen 56 artiklan mukaisesti.
3. Kukin hakija voi jättää hakemusjaksoa kohden ainoastaan yhden hakemuksen sokerin osalta ja yhden hakemuksen isoglukoosin osalta.
4. Todistushakemukset on jätettävä faksilla tai sähköpostilla sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa yritys on hyväksytty. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat vaatia, että sähköisesti tehdyissä hakemuksissa on oltava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 1999/93/EY (9) tarkoitettu kehittynyt sähköinen allekirjoitus.
5. Jotta hakemukset olisivat hyväksyttäviä, niiden on täytettävä seuraavat edellytykset:
a) |
hakemuksissa on ilmoitettava
|
b) |
asianomaisella hakemusjaksolla haetut määrät ilmaistuina tonneina valkoisen sokerin ekvivalenttia ja tonneina isoglukoosin kuiva-ainetta eivät ylitä 50 000:ta tonnia sokerin osalta ja 2 500:aa tonnia isoglukoosin osalta; |
c) |
jos hakemus koskee sokeria, hakijan on sitouduttava itse maksamaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 49 artiklassa vahvistettu juurikkaan vähimmäishinta sen sokerimäärän osalta, joka sisältyy tämän asetuksen 6 artiklan mukaisesti myönnettyihin todistuksiin; |
d) |
hakemus on laadittava sen jäsenvaltion virallisella kielellä tai jollakin sen jäsenvaltion virallisista kielistä, jossa hakemus jätetään; |
e) |
hakemuksessa on oltava viittaus tähän asetukseen ja hakemusten jättämisen määräaika; |
f) |
hakija ei saa esittää tässä asetuksessa säädettyjen edellytysten lisäksi muita edellytyksiä. |
6. Hakemusta, jota ei ole jätetty 1–5 kohdan mukaisesti, ei voida hyväksyä.
7. Hakemusta ei voida peruuttaa tai muuttaa sen jälkeen, kun se on jätetty, vaikka haetusta määrästä myönnettäisiin vain osa.
3 artikla
Hakemusten jättäminen
Hakemusten jättämisjakso päättyy 10 päivänä heinäkuuta 2013 kello 12.00 Brysselin aikaa.
4 artikla
Hakemusten siirtäminen jäsenvaltioiden toimesta
1. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on päätettävä hakemusten hyväksyttävyydestä 2 artiklassa vahvistettujen edellytysten perusteella. Jos toimivaltaiset viranomaiset päättävät, ettei hakemusta voida hyväksyä, niiden on ilmoitettava siitä hakijalle viipymättä.
2. Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava komissiolle viimeistään perjantaina faksilla tai sähköpostilla edellisellä hakemusjaksolla jätetyt hyväksyttävät hakemukset. Tässä ilmoituksessa ei saa olla 2 artiklan 5 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettuja tietoja. Jäsenvaltion, joka ei ole saanut hakemuksia, mutta jolle on myönnetty sokerin tai isoglukoosin kiintiö markkinointivuodeksi 2012/2013, on lähetettävä komissiolle samassa määräajassa ilmoitus siitä, ettei se ole saanut hakemuksia.
3. Ilmoitusten muoto ja sisältö on määriteltävä komission jäsenvaltioiden käyttöön asettamien mallien mukaisesti.
5 artikla
Enimmäismäärien ylittyminen
Jos jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoittamat tiedot osoittavat, että haetut määrät ylittävät 1 artiklassa vahvistetut enimmäismäärät, komissio
a) |
vahvistaa jakokertoimen, jota jäsenvaltioiden on sovellettava kunkin ilmoitetun todistushakemuksen kattamiin määriin; |
b) |
hylkää hakemukset, joita ei ole vielä ilmoitettu. |
6 artikla
Todistusten myöntäminen
1. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on myönnettävä hakemusjakson päättymisviikkoa seuraavana kymmenentenä työpäivänä todistukset hakemuksille, jotka on ilmoitettu komissiolle 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 5 artiklan soveltamista.
2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle joka maanantai sokerin ja/tai isoglukoosin määrät, joille ne ovat myöntäneet todistuksia edellisen viikon aikana.
3. Todistuksen malli on tämän asetuksen liitteenä.
7 artikla
Todistusten voimassaoloaika
Todistukset ovat voimassa niiden myöntämiskuukautta seuraavan toisen kuukauden loppuun.
8 artikla
Todistusten siirrettävyys
Todistuksista aiheutuvia oikeuksia tai velvollisuuksia ei voida siirtää.
9 artikla
Hintaselvitykset
Tämän asetuksen mukaisesti myönnetyn todistuksen kattamaa myytyä sokerimäärää pidetään kiintiösokerina asetuksen (EY) N:o 952/2006 13 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi.
10 artikla
Seuranta
1. Hakijoiden on lisättävä asetuksen (EY) N:o 952/2006 21 artiklan 1 kohdassa säädettyihin kuukausittaisiin ilmoituksiinsa määrät, joista niille myönnettiin todistukset tämän asetuksen 6 artiklan mukaisesti.
2. Jokaisen tämän asetuksen mukaisen todistuksen haltijan on toimitettava ennen 31 päivää lokakuuta 2013 jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle todiste siitä, että kaikki asianomaisen haltijan todistusten kattamat määrät on saatettu unionin markkinoille. Jokaisesta todistuksen kattamasta tonnista, jota ei ole saatettu unionin markkinoille muista syistä kuin ylivoimaisen esteen vuoksi, on maksettava suuruudeltaan 352 euroa tonnilta oleva maksu.
3. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle määrät, joita ei ole saatettu unionin markkinoille.
4. Jäsenvaltioiden on laskettava ja ilmoitettava komissiolle kunkin tuottajan kiintiön ulkopuolella tuottaman sokerin ja isoglukoosin kokonaismäärän ja määrien, jotka tuottajat ovat myyneet asetuksen (EY) N:o 967/2006 4 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti, välinen erotus. Jos tuottajan kiintiön ulkopuolisen sokerin tai isoglukoosin jäljellä olevat määrät ovat alle niiden määrien, jotka kyseiselle tuottajalle on myönnetty tämän asetuksen mukaisesti, tuottajan on maksettava kyseisen erotuksen osalta 500 euroa tonnilta.
5. Edellä 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut ilmoitukset on tehtävä viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2014.
11 artikla
Toteamispäivä
Asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/2000 2 artiklan 2 kohdan ja 6 artiklan 3 kohdan a alakohdan soveltamiseksi unionille kuuluvien maksujen toteamispäivä on päivä, jona hakijat suorittavat ylijäämämaksun tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
12 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sen voimassaolo päättyy 30 päivänä kesäkuuta 2014.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 28 päivänä kesäkuuta 2013.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
José Manuel BARROSO
(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.
(2) EUVL L 16, 19.1.2013, s. 7.
(3) EUVL L 45, 16.2.2013, s. 1.
(4) EUVL L 84, 23.3.2013, s. 19.
(5) EUVL L 176, 30.6.2006, s. 22.
(6) EUVL L 178, 1.7.2006, s. 39.
(7) EUVL L 163, 23.6.2007, s. 17.
(8) EYVL L 130, 31.5.2000, s. 1.
(9) EYVL L 13, 19.1.2000, s. 12.
LIITE
6 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun todistuksen malli
29.6.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 179/60 |
KOMISSION ASETUS (EU) N:o 630/2013,
annettu 28 päivänä kesäkuuta 2013,
tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteiden muuttamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä 22 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 (1) ja erityisesti sen 23 artiklan ensimmäisen kohdan
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksessa (EY) N:o 999/2001 vahvistetaan nauta-, lammas- ja vuohieläinten tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden (TSE) ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevat säännöt. Sitä sovelletaan sekä elävien eläinten että eläinperäisten tuotteiden tuotantoon ja markkinoille saattamiseen sekä tietyissä erityistapauksissa niiden vientiin. |
(2) |
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA julkaisi 19 päivänä tammikuuta 2011 Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskuksen ECDC:n kanssa yhdessä laaditun lausunnon (2) eläinten ja ihmisten TSEiden välisestä mahdollisesta epidemiologisesta tai molekyylitason yhteydestä, jäljempänä EFSA:n ja ECDC:n yhteinen lausunto. Yhteisessä lausunnossaan EFSA:n ja ECDC vahvistivat, että naudoissa oli todettu naudan spongiformisen enkefalopatian (BSE) epätyypillisiä muotoja, ja erottivat toisistaan klassisen BSE:n, L-tyypin epätyypillisen BSE:n sekä H-tyypin epätyypillisen BSE:n. Sen vuoksi on aiheellista lisätä klassisen BSE:n ja epätyypillisen BSE:n tapausten määritelmät asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteeseen I. |
(3) |
Asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä III olevan A luvun I osassa annetaan säännöt BSE-seurannasta nautaeläimissä, jotka teurastetaan ihmisravinnoksi. Siinä viitataan eläimiin, jotka teurastetaan terveyttä koskevista vaatimuksista tuoreen lihan tuotannossa ja markkinoille saattamisessa 26 päivänä kesäkuuta 1964 annetun neuvoston direktiivin 64/433/ETY (3) 2 artiklan n kohdassa määritellyn ’erityisen hätäteurastuksen’ mukaisesti. Direktiivi on sittemmin kumottu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2004/41/EY (4). Tämä on johtanut oikeudelliseen epävarmuuteen ja vähentänyt sellaisten eläinten testausta, jotka olisi pitänyt testata. Sen vuoksi on tarpeen määritellä selvästi hätäteurastus niiden asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteen III sääntöjen puitteissa, jotka koskevat ihmisravinnoksi teurastettujen nautojen BSE-seurantaa. |
(4) |
Asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä III olevan A luvun II osassa annetaan säännöt seurannasta lampaissa ja vuohissa. Vuosiraportit, joita jäsenvaltiot laativat märehtijöiden seurannasta ja testauksesta tarttuvan spongiformisen enkefalopatian (TSE:n) esiintymisen varalta unionissa, ovat osoittaneet viime vuosina, että muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen lampaiden ja vuohien testaus on yleensä osoittautunut tehokkaammaksi TSE-tapausten tunnistamisessa kuin ihmisravinnoksi teurastettujen eläinten testaus. Sen vuoksi jäsenvaltioille olisi annettava enemmän joustovaraa, jotta ne voisivat keskittää liitteessä vaaditusta vähäisestä määrästä testejä suuremman osan niihin alapopulaatioihin, joissa on paremmat mahdollisuudet tunnistaa tautitapauksia. |
(5) |
Asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä VII säädetään hävittämistoimenpiteistä, joita on toteutettava, kun on vahvistettu TSE:n esiintyminen naudoissa, lampaissa ja vuohissa, ja vähimmäisvaatimuksista jalostusohjelmissa, joiden tavoitteena on TSE-resistenssi lampaissa. Liitettä on muutettu useita kertoja, mukaan luettuna komission asetuksilla (EY) N:o 727/2007 (5) ja (EY) N:o 746/2008 (6). |
(6) |
Ranska nosti 17 päivänä heinäkuuta 2007 Euroopan unionin yleisessä tuomioistuimessa Euroopan komissiota vastaan kanteen (asia T-257/07), jossa vaaditaan asetuksen (EY) N:o 727/2007 liitteessä olevan 3 kohdan täytäntöönpanon lykkäämistä siltä osin kuin sillä lisätään asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä VII olevaan A lukuun 2.3 kohdan b alakohdan iii alakohta, 2.3 kohdan d alakohta ja 4 kohta tai vaihtoehtoisesti koko asetuksen kumoamista. Ranskan mukaan kyseisillä kohdilla sallitaan vähemmän rajoittavat valvonta- ja hävittämistoimenpiteet kuin joista säädettiin aiemmin lampaiden ja vuohien osalta. Tuomioistuin lykkäsi 28 päivänä syyskuuta 2007 antamallaan määräyksellä (7) kyseisten säännösten täytäntöönpanoa siihen asti, että pääasiassa annetaan tuomio. |
(7) |
Tämän jälkeen komissio pyysi EFSA:lta apua selventääkseen asetuksen (EY) N:o 727/2007 taustalla olevia pääperusteita. Ottaen EFSA:n selvennykset huomioon asetusta (EY) N:o 999/2001 muutettiin asetuksella (EY) N:o 746/2008, jolla otettiin uudelleen käyttöön ne säännökset, joiden täytäntöönpanoa unionin yleinen tuomioistuin oli lykännyt. Unionin yleinen tuomioistuin lykkäsi 30 päivänä lokakuuta 2008 antamallaan määräyksellä (8) asetuksen (EY) N:o 999/2001, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 746/2008, liitteessä VII olevan A luvun 2.3 kohdan b alakohdan iii alakohdan, 2.3 kohdan d alakohdan ja 4 kohdan täytäntöönpanoa siihen asti, että pääasiassa T-257/07 annetaan tuomio. |
(8) |
Asiassa T-257/07 9 päivänä syyskuuta 2011 antamassaan tuomiossa (9) yleinen tuomioistuin hylkäsi asetuksen (EY) N:o 746/2008 kumoamista koskevan Ranskan hakemuksen ja poisti kyseisten asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä VII olevan A luvun säännösten täytäntöönpanoa koskevan lykkäyksen. |
(9) |
Ranska teki 28 päivänä marraskuuta 2011 valituksen (asia C-601/11 P (10)) unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-257/07 antamasta tuomiosta ja pyysi tuomioistuinta kumoamaan yleisen tuomioistuimen asiassa T-257/07 antaman tuomion ja antamaan lopullisen tuomion kiistassa kumoamalla asetuksen (EY) N:o 746/2008 tai palauttamaan asian unionin yleisen tuomioistuimen ratkaistavaksi. |
(10) |
On aiheellista selkeyttää asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä VII asetettuja lampaiden ja vuohien klassisen scrapien valvontaa ja hävittämistä koskevia erittäin monimutkaisia hallintovaihtoehtoja ja poikkeuksia. Liitteessä VII olisi säädettävä vain seuraavista kolmesta vaihtoehdosta tartunnan saaneissa lammas- ja vuohikarjoissa: vaihtoehto 1 – kaikkien eläinten hävittäminen, vaihtoehto 2 – vain alttiiden eläinten hävittäminen ja vaihtoehto 3 – ei pakollista eläinten hävittämistä. |
(11) |
Kussakin näissä kolmessa vaihtoehdossa sovellettavat toimenpiteet olisi laadittava uudelleen, jotta voidaan helpottaa vaihtoehtojen välistä vertailua ja ymmärtää paremmin yksittäisille tiloille aiheutuvia seurauksia. Koska vaihtoehtoon 1 ja 2 sisältyy tiukkoja hävittämistoimenpiteitä, jotka parantavat taudin valvontaa, vaihtoehdon 1 ja 2 mukaisesti toteutettujen hävittämisen jälkeisten toimenpiteiden olisi oltava joustavampia kuin vaihtoehdossa 3. |
(12) |
On tarpeen selkeyttää edellytyksiä, joiden vallitessa vaihtoehdossa 2 asetettuja hävittämistoimenpiteitä voidaan lykätä. On aiheellista sallia lyhytaikainen viive, joka ei ylitä kolmea kuukautta, ottaen huomioon karitsointiaikaan liittyvät näkökohdat. Pitkäaikainen viive voi kuitenkin olla perusteltua vain, jos tarvitaan lisäaikaa, jotta tilalla voitaisiin lisätä geneettistä resistenssiä klassiselle scrapielle. Koska geneettinen resistenssi klassiselle scrapielle on tähän mennessä osoitettu vain lampaissa, pitkäaikaista viivettä ei pitäisi sallia karjoille, jotka muodostuvat vain vuohista. Jos viive sallitaan, se olisi rajoitettava kolmeen vuoteen tietyin edellytyksin. |
(13) |
Jos klassisen scrapien esiintyminen vahvistetaan tilalla, jolla pidetään paikallisia lammasrotuja, jotka ovat uhanalaisia kasvatuksesta luopumisen vuoksi, asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä VII säädetyissä hävittämisen jälkeisissä toimenpiteissä olisi otettava huomioon vaikeus tuoda ja käyttää vain resistenttejä lampaita tai saman uhanalaisen lammasrodun siemennestettä ja alkioita. Tässä erityistapauksessa jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus soveltaa joustavampia sääntöjä siltä osin kuin on kyse tiloille tuotujen ja niillä käytettyjen jalostuseläinten ja siemennesteen ja alkioiden genotyypistä. |
(14) |
EFSA:n ja ECDC:n yhteisessä lausunnossa esitetään, että epätyypillinen scrapie ei ole kovinkaan tarttuva tai ei tartu lainkaan. Päätelmä perustuu pääasiassa siihen, ettei ollut tilastollista eroa havaituissa epätyypillisissä/nor98-frekvensseissä yleisen populaation ja niiden karjojen välillä, joissa oli löydetty positiivinen tapaus. Sen vuoksi lampaiden ja vuohien siirtorajoitukset tapauksissa, joissa on vahvistettu epätyypillisen scrapien esiintyminen, eivät ole enää perusteltuja. Kyseisten karjojen tiiviimpi seuranta olisi kuitenkin säilytettävä, jotta voidaan kerätä lisää tieteellistä tietoa epätyypillisestä scrapiesta. Tämä asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteeseen VII tehtävä muutos on Euroopan parlamentille ja neuvostolle annetun komission tiedonannon ”Toinen TSE-suunnitelma tarttuvia spongiformisia enkefalopatioita koskeva strategia-asiakirja vuosiksi 2010–2015” (11) kohdassa 2.4.3 esitettyjen tulevien toimintavaihtoehtojen mukainen. |
(15) |
Jalostusohjelmiin ovat tähän mennessä voineet osallistua vain jalostusarvoltaan korkealuokkaiset lammaskarjat. Sovelletuilla jalostusohjelmilla on tehokkaasti pystytty lisäämään resistenssiä klassiselle scrapielle jalostusarvoltaan korkealuokkaisissa lammaspopulaatioissa. Resistenssiä kantavan perintötekijän (alleelin) levittäminen tavalliseen tuotantopopulaatioon on kuitenkin ollut tähän mennessä vähäistä. Asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä VII olevassa C luvussa olisi sallittava karjoista, jotka eivät osallistu jalostusohjelmaan, tulevien jalostuspässien genotyypin määritys, jotta voitaisiin helpottaa klassiselle scrapielle resistenssiä aiheuttavan tekijän laajempaa leviämistä tuotantopopulaatioon. |
(16) |
Asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä VIII olevassa A luvussa annetaan sääntöjä elävien eläinten, siemennesteen ja alkioiden unionin sisäisestä kaupasta. Kuten 14 kappaleessa todettiin, EFSA:n ja ECDC:n yhteisen lausunnon mukaan epätyypillinen scrapie ei ole kovinkaan tarttuva tai ei tartu lainkaan. Lampaiden ja vuohien kaikkien siirtorajoitusten poistamista tapauksissa, joissa on vahvistettu epätyypillisen scrapien esiintyminen, olisi sen vuoksi sovellettava unionin sisäiseen kauppaan. Tätä kantaa tukee myös se, että maaeläinten terveyttä koskevassa säännöstössä (Terrestrial Animal Health Code), sellaisena kuin siitä äänestettiin Maailman eläintautijärjestön OIE:n 78. yleiskokouksessa vuonna 2010, ei suositella mitään kaupparajoituksia epätyypillisen scrapien osalta. |
(17) |
Asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä VIII annetut säännöt, jotka koskevat lampaiden ja vuohien sekä niiden siemennesteen ja alkioiden unionin sisäistä kauppaa, olisi saatettava mahdollisimman yhdenmukaisiksi OIE:n standardien kanssa, jotta ne eivät estä jäsenvaltioita, joilla on hyväksytty kansallinen klassisen scrapien valvontaohjelma, hakemasta maalleen klassisesta scrapiesta vapaata asemaa OIE:n säännöstössä esitettyjen edellytysten mukaisesti. Unionin sisäistä kauppaa koskevat muutetut säännökset eivät kuitenkaan saisi vaikuttaa kielteisesti nykyisiin unionin sisäisiin kauppavirtoihin niiden jäsenvaltioiden kesken, joissa ei ole hyväksyttyjä kansallisia klassisen scrapien valvontaohjelmia. |
(18) |
Tätä varten ja kuten toisen TSE-suunnitelman kohdassa 2.4.3 ehdotetaan, asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä VIII olisi esitettävä puitteet, jotka antavat jäsenvaltioille mahdollisuuden perustaa virallinen järjestelmä, jolla tunnustetaan tilojen asema klassisen scrapien suhteen. Tilan mahdollisuus käydä unionin sisäistä kauppaa lampailla ja vuohilla olisi määritettävä sen klassista scrapieta koskevan aseman perusteella. |
(19) |
Asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä VIII olisi vahvistettava tilojen klassisen scrapien asemalle kaksitasoinen järjestelmä. Jotta voidaan kuljettaa eläimiä jalostusta ja kasvatusta varten jäsenvaltioihin, joissa on hyväksytty klassisen scrapien kansallinen valvontaohjelma, olisi edellytettävä mitättömän alhaisen riskin asemaa, joka vastaa teknisesti tilan scrapie-vapaata asemaa, sellaisena kuin siitä määrätään OIE:n maaeläinten terveyttä koskevan säännöstön 14.9.5. artiklassa ja joka perustuu koko OIE:n vaatimusluettelon noudattamiseen vähintään seitsemän vuoden ajan (asetuksen (EY) N:o 999/2001 6 a artiklassa ja liitteessä VII annettujen sääntöjen mukaisesti, joissa suositaan resistenttien genotyyppien kehittämistä lampaissa; ehdotuksessa kuitenkin tunnustetaan ARR/ARR-genotyyppi hyväksyttäväksi vaihtoehdoksi). Muihin jäsenvaltioihin tarkoitettujen jalostuseläinten olisi vain edellytettävä tulevan tiloilta, joilla on hallinnassa oleva klassisen scrapien riski lyhyemmän vaatimuslistan noudattamisen perusteella vähintään kolmen vuoden ajan, kuten on nytkin. |
(20) |
Kun otetaan huomioon, miten vaikeaa on osoittaa taudista vapaa asema jäsenvaltion alueella tai osalla sen aluetta klassisen scrapien kaltaisen monimutkaisen taudin osalta, jolle on ominaista pitkä itämisaika, in vivo -diagnosointimenetelmän puute sekä eläinten tautialttiuden yksilöllinen vaihtelu niiden geneettisen profiilin mukaan, olisi korvattava asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä VIII käsite ’klassisesta scrapiesta vapaa jäsenvaltio’ käsitteellä ’jäsenvaltio tai jäsenvaltion alue, jolla klassisen scrapien riski on mitättömän alhainen’. Myös edellytykset jäsenvaltion tai jäsenvaltion alueen tunnustamiseksi alueeksi, jolla on mitättömän alhainen klassisen scrapien riski, olisi päivitettävä ja saatettava suureksi osaksi yhdenmukaisiksi OIE:n maaeläinten terveyttä koskevan säännöstön 14.9.3. artiklan suositusten kanssa. |
(21) |
Koska asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteen VIII olisi katettava kaikki klassiseen scrapieen liittyvät kaupalliset näkökohdat ja kun otetaan huomioon, että ehdotus virallisen järjestelmän luomisesta tilojen klassista scrapieta koskevan aseman tunnustamista varten muodostaa asianmukaisen perustan, jotta voidaan vahvistaa erilaiset takeet eläimille käytäessä kauppaa sellaisten jäsenvaltioiden kanssa, joissa on hyväksytty kansallinen klassisen scrapien valvontaohjelma, ja toisaalta muiden jäsenvaltioiden kanssa, liitteeseen olisi myös sisällyttävä luettelo jäsenvaltioista, joissa on hyväksytty kansallinen klassisen scrapien valvontaohjelma |
(22) |
Asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä IX olevassa C luvussa annetaan säännöt, jotka koskevat naudoista, lampaista ja vuohista saatujen eläinperäisten tuotteiden, etenkin ihmisravinnoksi tarkoitetun gelatiinin, unioniin tuontia. Asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä IX olevan D luvun A jaksossa annetaan säännöt, jotka koskevat naudoista, lampaista ja vuohista saatujen sivutuotteiden ja jalostettujen tuotteiden, etenkin rehun ainesosaksi tarkoitetun gelatiinin, unioniin tuontia. Koska elintarvikkeessa tai rehussa käytettäväksi tarkoitettua kollageenia tuotetaan samoista raaka-aineista kuin gelatiinia, elintarvikkeessa tai rehussa käytettäväksi tarkoitettua kollageenia koskevat tuontiedellytykset olisi linjattava samaan käyttöön tarkoitetun gelatiinin tuontiedellytysten kanssa. |
(23) |
Asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä IX olevan D luvun B jaksossa säädetään erityisestä vakuutuksesta, joka on liitettävä mukaan tuotaessa unioniin naudasta, lampaasta ja vuohesta saatuja tiettyjä sivutuotteita ja niistä johdettuja tuotteita. Näitä vakuutuksia olisi muutettava niin, että niitä voidaan soveltaa myös tuotteisiin, jotka on jalostettu kolmannessa maassa, jonka BSE-riski on luokittelun mukaan hallinnassa oleva tai määrittelemätön, ja jotka on tehty sekoitetusta aineksesta, joka on peräisin tällaisesta kolmannesta maasta sekä kolmannesta maasta, jonka BSE-riski on mitättömän alhainen. Erityistä vakuutusta, joka on esitettävä tuotaessa lampaiden ja vuohien maitoa sisältäviä tuotteita, jotka on tarkoitettu tuotantoeläinten ruokintaan, olisi myös muutettava, jotta siinä tuotaisiin paremmin esiin näiden tuotteiden unionin sisäiseen kauppaan sovellettavat rajoitukset. |
(24) |
Asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä IX olevassa E ja H luvussa annetaan säännöt, jotka koskevat lampaiden ja vuohien sekä niiden siemennesteen ja alkioiden tuontia unioniin. Näitä tuontisääntöjä olisi päivitettävä niin, että niissä tuodaan esiin asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä VIII säädetyt unionin sisäistä kauppaa koskevat edellytykset, mukaan luettuna yleinen ennakkovaatimus klassisen scrapien seurannasta ja hävittämisestä, joista säädetään asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteissä III ja VIII, sekä rehukieltoa koskevat säännökset, joista säädetään asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä IV. |
(25) |
Asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä X säädetään analyysimenetelmistä, joita sovelletaan nautojen, lampaiden ja vuohien TSE-testaukseen. EFSA:n ja EDCD:n yhteisessä lausunnossa katsottiin, että L-tyypin epätyypillisellä BSE-taudinaiheuttajalla on merkittävä zoonoottinen potentiaali (siirtyminen elämistä ihmisiin), joka vaikuttaa samanlaiselta tai jopa suuremmalta kuin klassisen BSE-taudinaiheuttajan vastaava potentiaali. L-tyypin ja H-tyypin epätyypillisiä BSE-tapauksia on todettu useissa maissa eri puolilla maailmaa, ja EFSA toi esiin, että kaikkien todettujen H-BSE- ja L-BSE-tapausten epätavallisen korkea ikä ja niiden ilmeisen alhainen esiintyvyys populaatiossa saattaisivat tarkoittaa sitä, että nämä epätyypilliset BSE-muodot syntyvät spontaanisti. Jotta ymmärrettäisiin paremmin epätyypillistä BSE:tä, on kerättävä enemmän asiaan liittyviä tietoja. |
(26) |
Tätä on varten on tarpeen edellyttää, että kaikista jatkossa unionissa vahvistetuista BSE-tapauksista saatu materiaali toimitetaan erotteleviin testeihin, jotka mahdollistavat taudinaiheuttajan, eli klassisen BSE:n, L-tyypin epätyypillisen BSE:n ja H-tyypin epätyypillisen BSE:n, täsmällisen toteamisen. Koska tietyt maat ja kolmannet maat ovat jo julkaisseet tarkat tiedot hiljattaisten BSE-tapaustensa fenotyypistä, jatkossa unionissa vahvistettujen BSE-tapausten erotteleva testaus olisi tehtävä pakolliseksi asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä X olevassa C luvussa. |
(27) |
Asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä X olevan C luvun 4 kohdassa luetellaan naudoissa, lampaissa ja vuohissa esiintyvien TSE:iden valvontaan hyväksytyt pikatestit. |
(28) |
Ottaen huomioon, että seuraavia nautojen BSE:n valvontaan tarkoitettuja pikatestejä ei enää valmisteta, kuten vahvistettiin Enfer Scientificin 21 päivänä elokuuta 2012 ja Roche Diagnostics GmbH:n 31 päivänä elokuuta 2012 lähettämissä kirjeissä, ne olisi poistettava liitteessä X olevan C luvun 4 kohdassa olevasta pikatestien luettelosta: Enfer test & Enfer TSE Kit version 2.0, automaattinen näytteenvalmistus; Roche Applied Science PrionScreen. |
(29) |
Koska jäsenvaltiot tarvitsevat riittävästi aikaa mukauttaakseen kansalliset ohjeensa tällä asetuksella käyttöön otettuihin uusiin vaatimuksiin, tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä heinäkuuta 2013. |
(30) |
Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 999/2001 olisi muutettava. |
(31) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset, eivätkä Euroopan parlamentti tai neuvosto ole vastustaneet niitä, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteet tämän asetuksen liitteen mukaisesti.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2013.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 28 päivänä kesäkuuta 2013.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
José Manuel BARROSO
(1) EYVL L 147, 31.5.2001, s. 1.
(2) EFSA Journal 2011; 9(1):1945.
(3) EYVL 121, 29.7.1964, s. 2012.
(4) EUVL L 157, 30.4.2004, s. 33.
(5) EUVL L 165, 27.6.2007, s. 8.
(6) EUVL L 202, 31.7.2008, s. 11.
(7) EUVL C 283, 24.11.2007, s. 28.
(8) EUVL C 327, 20.12.2008, s. 26.
(9) EUVL C 311, 22.10.2011, s. 33.
(10) EUVL C 80, 17.3.2012, s. 5.
(11) KOM(2010) 384 lopullinen.
LIITE
Muutetaan asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteet seuraavasti:
(1) |
Korvataan liitteessä I oleva 2 kohta seuraavasti:
|
(2) |
Muutetaan liitteessä III oleva A luku seuraavasti:
|
(3) |
Korvataan liite VII seuraavasti: ”LIITE VII TARTTUVIEN SPONGIFORMISTEN ENKEFALOPATIOIDEN VALVONTA JA HÄVITTÄMINEN A LUKU Toimenpiteet sen jälkeen, kun epäillään tse:n esiintymistä lampaissa ja vuohissa Jos TSE:tä epäillään lampaassa tai vuohessa jäsenvaltiossa sijaitsevalla tilalla ja kunnes varmennustutkimuksen tulokset ovat käytettävissä, kaikille tilan muille lampaille ja vuohille on määrättävä virallinen siirtorajoitus. Jos on näyttöä siitä, että tila, jolla eläin oli, kun TSE:tä alettiin epäillä, ei todennäköisesti ole tila, jolla eläin olisi voinut altistua TSE:lle, jäsenvaltio voi päättää, että muut tilat tai ainoastaan tila, jolla altistus tapahtui, asetetaan viralliseen valvontaan käytettävissä olevan epidemiologisen tiedon mukaan. Viralliseen valvontaan asetetulla tilalla olevista lampaista ja vuohista saatuja maitoa ja maitotuotteita, jotka olivat kyseisellä tilalla siitä päivästä lähtien, jona TSE:n esiintymistä alettiin epäillä, aina varmennustutkimusten tulosten saantiin saakka, saa käyttää vain kyseisellä tilalla. B LUKU Toimenpiteet sen jälkeen, kun tse:n esiintyminen naudoissa, lampaissa ja vuohissa on vahvistettu
C LUKU Vähimmäisvaatimukset tse-resistenssiä lampaissa tavoittelevalle 6 a artiklan mukaiselle jalostusohjelmalle 1 OSA Yleiset vaatimukset
2 OSA Erityiset säännöt ohjelmaan osallistuville karjoille
3 OSA Erityiset säännöt jalostuspässeille, joista otetaan näyte ja jotka kuuluvat karjoihin, jotka eivät osallistu jalostusohjelmaan
4 OSA Järjestelmä lammaskarjojen tunnustamiseksi TSE-resistenteiksi
5 OSA Jäsenvaltioiden raportit komissiolle Jäsenvaltioiden, jotka ottavat käyttöön jalostusohjelmia, joiden tavoitteena on TSE-resistenssi niiden lammaspopulaatioissa,
Kunkin kalenterivuoden raportti on toimitettava viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun 31 päivänä. |
(4) |
Korvataan liitteessä VIII oleva A luku seuraavasti: ”A LUKU Elävien eläinten, siemennesteen ja alkioiden unionin sisäistä kauppaa koskevat edellytykset A JAKSO Lampaisiin ja vuohiin ja niiden siemennesteeseen ja alkioihin sovellettavat edellytykset 1. Tilat, joilla on mitättömän alhainen klassisen scrapien riski ja hallinnassa oleva klassisen scrapien riski
2. Jäsenvaltiot tai jäsenvaltion alueet, joilla on mitättömän alhainen klassisen scrapien riski
3. Klassisen scrapien kansallinen valvontaohjelma:
4. Lampaiden ja vuohien ja niiden siemennesteen ja alkioiden unionin sisäinen kauppa Sovelletaan seuraavia edellytyksiä:
B JAKSO Nautoihin sovellettavat edellytykset Yhdistyneen kuningaskunnan on varmistettava, ettei sen alueelta toimiteta muihin jäsenvaltioihin tai kolmansiin maihin sen alueella ennen 1 päivää elokuuta 1996 syntyneitä tai kasvatettuja nautaeläimiä.” |
(5) |
Muutetaan liite IX seuraavasti:
|
(6) |
Muutetaan liite X seuraavasti:
|
(1) http://vla.defra.gov.uk/science/docs/sci_tse_rl_handbookv4jan10.pdf
(2) EYVL L 349, 24.12.2002, s. 105.
(3) http://vla.defra.gov.uk/science/docs/sci_tse_rl_2blot.pdf
(4) EUVL L 5, 9.1.2004, s. 8.”
(5) EUVL L 139, 30.4.2004, s. 55.
(6) EUVL L 139, 30.4.2004, s. 206.”
(7) EUVL L 300, 14.11.2009, s. 1.
(8) EUVL L 368, 23.12.2006, s. 15.”
(9) http://vla.defra.gov.uk/science/docs/sci_tse_rl_2blot.pdf”
29.6.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 179/84 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 631/2013,
annettu 28 päivänä kesäkuuta 2013,
asetuksen (EY) N:o 546/2006 ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 233/2012 kumoamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä 22 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 (1) ja erityisesti sen liitteessä VIII olevan A luvun I osan b alakohdan iii alakohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksessa (EY) N:o 999/2001 vahvistetaan eläinten tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden (TSE) ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevat säännöt. Kyseisen asetuksen liitteessä VIII säädetään scrapien torjumiseksi tarkoitettujen jäsenvaltioiden kansallisten ohjelmien hyväksymisestä ja myöhemmästä muuttamisesta, jos ne täyttävät tietyt kyseisessä asetuksessa vahvistetut kriteerit. |
(2) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 täytäntöönpanosta kansallisten scrapientorjuntaohjelmien ja lisätakeiden osalta, päätöksen 2003/100/EY tietyistä vaatimuksista poikkeamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1874/2003 kumoamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2006 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 546/2006 (2) hyväksytään tiettyjen jäsenvaltioiden kansalliset ohjelmat scrapien torjumiseksi. Siinä säädetään myös lisätakeista, joista kyseiset jäsenvaltiot voivat hyötyä lampaiden ja vuohien sekä niiden siemennesteen ja alkioiden siirtojen suhteen. |
(3) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 täytäntöönpanosta Tanskaa koskevan muutetun kansallisen scrapientorjuntaohjelman hyväksynnän osalta 16 päivänä maaliskuuta 2012 annetussa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 233/2012 (3) hyväksytään Tanskaa koskeva muutettu kansallinen scrapientorjuntaohjelma. |
(4) |
Unionin lainsäädännön selkeyden ja yksinkertaistamisen vuoksi asetuksen (EY) N:o 999/2001, sellaisena kuin se on muutettuna tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteiden muuttamisesta 28 päivänä kesäkuuta 2013 annetulla komission asetuksella (EU) N:o 630/2013 (4), liitteessä VIII vahvistetaan luettelo jäsenvaltioista, joilla on hyväksytty kansallinen ohjelma klassisen scrapien torjumiseksi, sekä vastaavat lisätakeet, joista kyseiset jäsenvaltiot hyötyvät lampaiden ja vuohien sekä niiden siemennesteen ja alkioiden siirtojen suhteen. |
(5) |
Asetuksessa (EU) N:o 630/2013 vahvistettuja muutoksia asetukseen (EY) N:o 999/2001 sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2013. Asetuksen (EY) N:o 546/2006 ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 233/2012 säännöksistä tulee näin ollen tarpeettomia kyseisenä päivänä. Oikeudellisen selkeyden ja oikeusvarmuuden vuoksi kyseiset asetukset olisi sen vuoksi kumottava samana päivänä. |
(6) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Kumotaan asetus (EY) N:o 546/2006 ja täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 233/2012 1 päivästä heinäkuuta 2013 alkaen.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 28 päivänä kesäkuuta 2013.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
José Manuel BARROSO
(1) EYVL L 147, 31.5.2001, s. 1.
(2) EUVL L 94, 1.4.2006, s. 28.
(3) EUVL L 78, 17.3.2012, s. 13.
(4) Katso tämän virallisen lehden sivu 60.
29.6.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 179/85 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 632/2013,
annettu 28 päivänä kesäkuuta 2013,
tiettyihin al-Qaida-verkostoa lähellä oleviin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 881/2002 muuttamisesta 194. kerran
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon tiettyihin al-Qaida-verkostoa lähellä oleviin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä 27 päivänä toukokuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 881/2002 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan 1 kohdan a alakohdan sekä 7 a artiklan 5 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksen (EY) N:o 881/2002 liitteessä I on luettelo henkilöista, ryhmistä ja yhteisöistä, joita asetuksessa tarkoitettu varojen ja muiden taloudellisten resurssien jäädyttäminen koskee. |
(2) |
Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston pakotekomitea päätti 30 päivänä toukokuuta 2013 muuttaa yhden kohdan osalta luetteloa henkilöistä, ryhmistä ja yhteisöistä, joita varojen ja muiden taloudellisten resurssien jäädyttäminen koskee. |
(3) |
Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 881/2002 liitettä I olisi päivitettävä, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetuksen (EY) N:o 881/2002 liite I tämän asetuksen liitteen mukaisesti.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 28 päivänä kesäkuuta 2013.
Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä
Ulkopolitiikan välineiden hallinnon päällikkö
(1) EYVL L 139, 29.5.2002, s. 9.
LIITE
Muutetaan asetuksen (EY) N:o 881/2002 liite I seuraavasti:
Korvataan oikeushenkilöiden, ryhmien ja yhteisöjen luettelossa kohta ”Al-Qaida in Iraq (alias a) AQI, b) al-Tawhid, c) the Monotheism and Jihad Group, d) Qaida of the Jihad in the Land of the Two Rivers, e) Al-Qaida of Jihad in the Land of the Two Rivers, f) The Organization of Jihad's Base in the Country of the Two Rivers, g) The Organization Base of Jihad/Country of the Two Rivers, h) The Organization Base of Jihad/Mesopotamia, i) Tanzim Qa'idat Al-Jihad fi Bilad al-Rafidayn, j) Tanzeem Qa'idat al Jihad/Bilad al Raafidaini, k) Jama'at Al-Tawhid Wa'al-Jihad, l) JTJ, m) Islamic State of Iraq, n) ISI, o) al-Zarqawi network). 2 a artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu nimeämispäivä: 18.10.2004.” seuraavalla:
”Al-Qaida in Iraq (alias a) AQI, b) al-Tawhid, c) the Monotheism and Jihad Group, d) Qaida of the Jihad in the Land of the Two Rivers, e) Al-Qaida of Jihad in the Land of the Two Rivers, f) The Organization of Jihad's Base in the Country of the Two Rivers, g) The Organization Base of Jihad/Country of the Two Rivers, h) The Organization Base of Jihad/Mesopotamia, i) Tanzim Qa'idat Al-Jihad fi Bilad al-Rafidayn, j) Tanzeem Qa'idat al Jihad/Bilad al Raafidaini, k) Jama'at Al-Tawhid Wa'al-Jihad, l) JTJ, m) Islamic State of Iraq, n) ISI, o) al-Zarqawi network, p) Jabhat al Nusrah, q) Jabhet al-Nusra, r) Al-Nusrah Front, s) The Victory Front, t) Al-Nusrah Front for the People of the Levant, u) Islamic State in Iraq and the Levant). 2 a artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu nimeämispäivä: 18.10.2004.”
29.6.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 179/87 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 633/2013,
annettu 28 päivänä kesäkuuta 2013,
kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),
ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (2) ja erityisesti sen 136 artiklan 1 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille. |
(2) |
Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Asetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 28 päivänä kesäkuuta 2013.
Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä
Jerzy PLEWA
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja
(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.
(2) EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.
LIITE
Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi
(EUR/100 kg) |
||
CN-koodi |
Kolmansien maiden koodi (1) |
Kiinteä tuontiarvo |
0702 00 00 |
AL |
55,3 |
MK |
46,1 |
|
ZZ |
50,7 |
|
0707 00 05 |
MK |
25,2 |
TR |
113,2 |
|
ZZ |
69,2 |
|
0709 93 10 |
TR |
130,5 |
ZZ |
130,5 |
|
0805 50 10 |
AR |
85,5 |
TR |
99,2 |
|
ZA |
107,4 |
|
ZZ |
97,4 |
|
0808 10 80 |
AR |
157,4 |
BR |
111,9 |
|
CL |
114,0 |
|
CN |
115,2 |
|
NZ |
142,9 |
|
TR |
99,8 |
|
ZA |
120,5 |
|
ZZ |
123,1 |
|
0809 10 00 |
IL |
275,4 |
TR |
211,6 |
|
ZZ |
243,5 |
|
0809 29 00 |
TR |
347,1 |
US |
605,0 |
|
ZZ |
476,1 |
|
0809 30 |
TR |
246,3 |
ZZ |
246,3 |
|
0809 40 05 |
CL |
216,9 |
IL |
308,9 |
|
ZA |
377,9 |
|
ZZ |
301,2 |
(1) Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.
29.6.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 179/89 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 634/2013,
annettu 28 päivänä kesäkuuta 2013,
vilja-alalla 1 päivästä heinäkuuta 2013 sovellettavien tuontitullien vahvistamisesta
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),
ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä vilja-alan tuontitullien osalta 20 päivänä heinäkuuta 2010 annetun komission asetuksen (EU) N:o 642/2010 (2) ja erityisesti sen 2 artiklan 1 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 136 artiklan 1 kohdassa säädetään, että CN-koodeihin 1001 19 00, 1001 11 00, ex 1001 91 20 (tavallinen vehnä, siemenvilja), ex 1001 99 00 (korkealaatuinen tavallinen vehnä, muu kuin siemenvilja), 1002 10 00, 1002 90 00, 1005 10 90, 1005 90 00, 1007 10 90 ja 1007 90 00 kuuluvien tuotteiden tuontitulli on sama kuin näiden tuotteiden tuontihetkellä voimassa oleva interventiohinta, jota korotetaan 55 prosentilla ja josta vähennetään kyseiseen lähetykseen sovellettava cif-tuontihinta. Tuontitulli ei kuitenkaan voi olla suurempi kuin yhteisen tullitariffin tullit. |
(2) |
Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 136 artiklan 2 kohdassa säädetään, että mainitun artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuontitullin laskemista varten kyseisille tuotteille vahvistetaan säännöllisesti edustavat cif-tuontihinnat. |
(3) |
Asetuksen (EU) N:o 642/2010 2 artiklan 2 kohdan mukaan CN-koodeihin 1001 19 00, 1001 11 00, ex 1001 91 20 (tavallinen vehnä, siemenvilja), ex 1001 99 00 (korkealaatuinen tavallinen vehnä, muu kuin siemenvilja), 1002 10 00, 1002 90 00, 1005 10 90, 1005 90 00, 1007 10 90 ja 1007 90 00 kuuluvien tuotteiden tuontitullin laskemisessa käytetään kyseisen asetuksen 5 artiklan mukaisesti määriteltyä päivittäistä edustavaa cif-tuontihintaa. |
(4) |
Tuontitullit olisi vahvistettava 1 päivästä heinäkuuta 2013 alkavalle ajanjaksolle, ja niitä olisi sovellettava kunnes uusi vahvistus tulee voimaan, |
(5) |
Koska on tarpeen varmistaa, että tätä toimenpidettä sovelletaan mahdollisimman pian päivitettyjen tietojen saataville asettamisen jälkeen, tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 136 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut vilja-alan tuontitullit vahvistetaan, liitteessä II lueteltujen tekijöiden perusteella, tämän asetuksen liitteessä I 1 päivästä heinäkuuta 2013 alkaen.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 28 päivänä kesäkuuta 2013.
Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä
Jerzy PLEWA
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja
(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.
(2) EUVL L 187, 21.7.2010, s. 5.
LIITE I
Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 136 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin 1 päivästä heinäkuuta 2013 sovellettavat tuontitullit
CN-koodi |
Tavaran kuvaus |
Tuontitulli (1) (euroa/tonni) |
1001 19 00 1001 11 00 |
Durum VEHNÄ, korkealaatuinen |
0,00 |
keskilaatuinen |
0,00 |
|
Heikkolaatuinen |
0,00 |
|
ex 1001 91 20 |
Tavallinen VEHNÄ, siemenvilja |
0,00 |
ex 1001 99 00 |
Tavallinen VEHNÄ, korkealaatuinen, muu kuin siemenvilja |
0,00 |
1002 10 00 1002 90 00 |
RUIS |
0,00 |
1005 10 90 |
MAISSI, siemenvilja, muu kuin hybridi |
0,00 |
1005 90 00 |
MAISSI, muu kuin siemenvilja (2) |
0,00 |
1007 10 90 1007 90 00 |
DURRA, muu kuin kylvämiseen tarkoitettu hybridi |
0,00 |
(1) Tavaran tuojaan voidaan soveltaa asetuksen (EU) N:o 642/2010 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti seuraavia tullinalennuksia:
— |
3 euroa/tonni, kun purkamissatama sijaitsee Välimerellä (Gibraltarinsalmelta Välimerelle) tai Mustallamerellä ja tavarat saapuvat unioniin Atlantin valtameren tai Suezin kanavan kautta, |
— |
2 euroa/tonni, kun purkamissatama sijaitsee Tanskassa, Virossa, Irlannissa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Suomessa, Ruotsissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa tai Pyreneiden niemimaan Atlantin puoleisella rannikolla, jos tavarat saapuvat unioniin Atlantin valtameren kautta. |
(2) Tuojaan voidaan soveltaa kiinteämääräistä alennusta 24 euroa tonnilta, jos asetuksen (EU) N:o 642/2010 3 artiklassa vahvistetut edellytykset täyttyvät.
LIITE II
Liitteessä I vahvistettujen tullien laskemista koskevat tekijät
14.6.2013-27.6.2013
1. |
Asetuksen (EU) N:o 642/2010 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun viitejakson keskiarvot:
|
2. |
Asetuksen (EU) N:o 642/2010 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun viitejakson keskiarvot:
|
(1) Sisältää palkkion 14 euroa/t (asetuksen (EU) N:o 642/2010 5 artiklan 3 kohta).
(2) Alennus 10 euroa/t (asetuksen (EU) N:o 642/2010 5 artiklan 3 kohta).
(3) Alennus 30 euroa/t (asetuksen (EU) N:o 642/2010 5 artiklan 3 kohta).
PÄÄTÖKSET
29.6.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 179/92 |
NEUVOSTON PÄÄTÖS,
annettu 25 päivänä kesäkuuta 2013,
Euroopan unionin tuomioistuimen julkisasiamiesten määrän lisäämisestä
(2013/336/EU)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 252 artiklan ensimmäisen kohdan,
ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 106 A artiklan 1 kohdan,
ottaa huomioon unionin tuomioistuimen presidentin 16 päivänä tammikuuta 2013 esittämän pyynnön
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 252 artiklan ensimmäisen kohdan mukaan neuvosto voi unionin tuomioistuimen pyynnöstä yksimielisesti lisätä julkisasiamiesten määrää. |
(2) |
Unionin tuomioistuin pyysi 16 päivänä tammikuuta 2013 unionin tuomioistuimen julkisasiamiesten määrän lisäämistä kolmella. Tämän pyynnön perusteena on mahdollistaa, että unionin tuomioistuin voisi edelleen saada ratkaisuehdotuksen kaikissa sitä edellyttävissä asioissa ilman, että tämä pidentäisi asianomaisten asioiden kokonaiskäsittelyaikaa. |
(3) |
Lissabonin sopimuksen hyväksyneen hallitustenvälisen konferenssin päätösasiakirjaan liitetyssä julistuksessa 38 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 252 artiklasta unionin tuomioistuimen julkisasiamiesten määrän osalta todetaan, että jos unionin tuomioistuin pyytää julkisasiamiesten määrän lisäämistä kolmella (yhteentoista nykyisten kahdeksan sijaan), neuvosto hyväksyy tällaisen lisäyksen yksimielisesti. |
(4) |
Jotta johdanto-osan 2 kappaleessa ilmaistuihin huolenaiheisiin voitaisiin vastata parhaalla mahdollisella tavalla ja jotta uusien julkisasiamiesten integrointi voitaisiin toteuttaa optimaalisesti, unionin tuomioistuin esitti, että yksi julkisasiamies ryhtyy hoitamaan tehtäväänsä 1 päivänä heinäkuuta 2013, jolloin Kroatian on määrä liittyä unioniin edellyttäen, että kaikki ratifioimisasiakirjat on talletettu ennen tuota päivää, ja että kaksi muuta julkisasiamiestä ryhtyy hoitamaan tehtäviään 7 päivänä lokakuuta 2015, jolloin tuomioistuimen kokoonpano muuttuu osittain, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Lisätään Euroopan unionin tuomioistuimen julkisasiamiesten määrä
— |
yhdeksään 1 päivästä heinäkuuta 2013; |
— |
yhteentoista 7 päivästä lokakuuta 2015. |
2 artikla
Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty Luxemburgissa 25 päivänä kesäkuuta 2013.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
E. GILMORE
29.6.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 179/93 |
JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN PÄÄTÖS,
annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013,
unionin yleisen tuomioistuimen tuomarien nimittämisestä
(2013/337/EU)
EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJAT, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 19 artiklan,
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 254 ja 255 artiklan,
ottavat huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 106 a artiklan 1 kohdan,
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
Unionin yleisen tuomioistuimen kolmentoista tuomarin toimikausi päättyy 31 päivänä elokuuta 2013. Olisi nimitettävä uudet tuomarit 1 päivänä syyskuuta 2013 alkavaksi ja 31 päivänä elokuuta 2019 päättyväksi kaudeksi. |
(2) |
Guido BERARDISin, Eugène BUTTIGIEGin ja Carl WETTERin toimikauden uusimista on ehdotettu. |
(3) |
Anthony COLLINSia, Stéphane GERVASONIa ja Ignacio ULLOA RUBIOta on ehdotettu unionin yleisessä tuomioistuimessa vapautuvalle tuomarin paikalle. |
(4) |
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 255 artiklalla perustettu komitea on antanut lausuntonsa Guido BERARDISin, Eugène BUTTIGIEGin, Anthony COLLINSin, Stéphane GERVASONIn, Ignacio ULLOA RUBIOn ja Carl WETTERin soveltuvuudesta unionin yleisen tuomioistuimen tuomarin tehtävään, |
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Nimitetään seuraavat henkilöt unionin yleisen tuomioistuimen tuomareiksi 1 päivänä syyskuuta 2013 alkavaksi ja 31 päivänä elokuuta 2019 päättyväksi kaudeksi:
— |
Guido BERARDIS |
— |
Eugène BUTTIGIEG |
— |
Anthony COLLINS |
— |
Stéphane GERVASONI |
— |
Ignacio ULLOA RUBIO |
— |
Carl WETTER. |
2 artikla
Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty Brysselissä 26 päivänä kesäkuuta 2013.
Puheenjohtaja
R. MONTGOMERY
29.6.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 179/94 |
JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN PÄÄTÖS,
annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013,
unionin tuomioistuimen tuomarien nimittämisestä
(2013/338/EU)
EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJAT, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 19 artiklan,
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 253 ja 255 artiklan,
ottavat huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 106 a artiklan 1 kohdan,
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan 5 ja 7 artiklan nojalla ja Uno LÕHMUSin ja Jean Jacques KASELin 6 päivänä lokakuuta 2013 tapahtuvan eroamisen johdosta unionin tuomioistuimeen olisi nimitettävä kaksi tuomaria Uno LÕHMUSin ja Jean Jacques KASELin jäljellä olevaksi toimikaudeksi eli 6 päivään lokakuuta 2015. |
(2) |
Küllike JÜRIMÄEä ja François BILTGENiä on ehdotettu vapautuville paikoille. |
(3) |
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 255 artiklalla perustettu komitea on antanut lausuntonsa Küllike JÜRIMÄEn ja François BILTGENin soveltuvuudesta unionin tuomioistuimen tuomarin tehtävään, |
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Nimitetään seuraavat henkilöt unionin tuomioistuimen tuomareiksi 6 päivänä lokakuuta 2013 alkavaksi ja 6 päivänä lokakuuta 2015 päättyväksi kaudeksi:
— |
Küllike JÜRIMÄE |
— |
François BILTGEN. |
2 artikla
Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty Brysselissä 26 päivänä kesäkuuta 2013.
Puheenjohtaja
R. MONTGOMERY
29.6.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 179/95 |
JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN PÄÄTÖS,
annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013,
unionin yleisen tuomioistuimen tuomarin nimittämisestä
(2013/339/EU)
EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJAT, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 19 artiklan,
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 254 ja 255 artiklan,
ottavat huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 106 a artiklan 1 kohdan,
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan 5 ja 7 artiklan nojalla ja Josef AZIZIn eroamisen johdosta 1 päivästä syyskuuta 2013 lukien, olisi unionin yleiseen tuomioistuimeen nimitettävä tuomari Josef AZIZIn jäljellä olevaksi toimikaudeksi eli 31 päivään elokuuta 2016. |
(2) |
Viktor KREUSCHITZia on ehdotettu vapautuvalle paikalle. |
(3) |
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 255 artiklalla perustettu komitea on antanut lausuntonsa Viktor KREUSCHITZin soveltuvuudesta unionin yleisen tuomioistuimen tuomarin tehtävään, |
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Viktor KREUSCHITZ nimitetään unionin yleisen tuomioistuimen tuomariksi 1 päivänä syyskuuta 2013 alkavaksi ja 31 päivänä elokuuta 2016 päättyväksi kaudeksi.
2 artikla
Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty Brysselissä 26 päivänä kesäkuuta 2013.
Puheenjohtaja
R. MONTGOMERY
29.6.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 179/96 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,
annettu 27 päivänä kesäkuuta 2013,
päätöksen 2008/855/EY muuttamisesta siltä osin kuin on kyse eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä klassisen sikaruton torjumiseksi Kroatiassa
(tiedoksiannettu numerolla C(2013) 3932)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
(2013/340/EU)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon eläinlääkärintarkastuksista yhteisön sisäisessä kaupassa sisämarkkinoiden toteuttamista varten 11 päivänä joulukuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/662/ETY (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 4 kohdan,
ottaa huomioon eläinlääkärin- ja kotieläinjalostustarkastuksista yhteisön sisäisessä tiettyjen elävien eläinten ja tuotteiden kaupassa 26 päivänä kesäkuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/425/ETY (2) ja erityisesti sen 10 artiklan 4 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä klassisen sikaruton torjumiseksi eräissä jäsenvaltioissa 3 päivänä marraskuuta 2008 tehdyssä komission päätöksessä 2008/855/EY (3) säädetään tietyistä klassisen sikaruton torjuntatoimenpiteistä päätöksen liitteessä luetelluissa jäsenvaltioissa tai niiden alueilla. Jäsenvaltioissa ja niiden alueilla on erilaisia klassisen sikaruton epidemiologisia tilanteita. Päätöksen 2008/855/EY liite sisältää kolme osaa, joista kussakin luetellaan jäsenvaltioiden alueet, joihin eri toimenpiteitä sovelletaan epidemiologisen tilanteen mukaan. |
(2) |
Päätöksen 2008/855/EY mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että eläviä sikoja lähetetään niiden alueelta muiden jäsenvaltioiden alueelle vain, jos siat tulevat muilta kuin päätöksen liitteessä luetelluilta alueilta. |
(3) |
Päätöksen 2008/855/EY liitteessä olevassa I osassa luetellaan jäsenvaltiot ja alueet, joissa klassisen sikaruton epidemiologinen tilanne on suotuisin. Näin ollen päätöksessä 2008/855/EY säädetään, että lähetysjäsenvaltio voi sallia liitteessä olevassa I osassa luetelluilla alueilla sijaitsevilta tiloilta tulevien elävien sikojen lähetykset toiselle jäsenvaltiolle kuuluvilla muilla kyseisessä liitteen osassa luetelluilla alueilla sijaitseville tiloille tai teurastamoihin, jos tiettyjä edellytyksiä noudatetaan. Lisäksi näillä alueilla sijaitsevilta tiloilta voidaan lähettää muihin jäsenvaltioihin tuoretta sianlihaa ja sianlihasta koostuvia tai sitä sisältäviä raakalihavalmisteita ja lihavalmisteita. |
(4) |
Kroatiassa havaittiin klassisen sikaruton taudinpurkaus kotieläimenä pidettävissä sioissa viimeksi vuonna 2008. Villisioissa on kuitenkin havaittu seropositiivisia tapauksia myös metsästyskaudella 2012–2013. Kroatia on soveltanut asianmukaisia toimenpiteitä klassisen sikaruton torjumiseksi yhteisön toimenpiteistä klassisen sikaruton torjumiseksi 23 päivänä lokakuuta 2001 annetussa neuvoston direktiivissä 2001/89/EY (4) säädettyjen toimenpiteiden mukaisesti, ja maassa on voimassa ohjelma taudin hävittämiseksi. |
(5) |
Kroatian odotetaan liittyvän Euroopan unioniin 1 päivänä heinäkuuta 2013. Kun otetaan huomioon klassisen sikaruton epidemiologinen tilanne maassa, on aiheellista säätää toimenpiteistä klassisen sikaruton torjumiseksi sen alueella, jotta vältetään taudin leviäminen unionin muille alueille. Kroatian toimivaltaisen viranomaisen toimittamien tietojen perusteella on aiheellista sisällyttää Karlovacin, Sisak-Moslavinan, Slavonski Brod-Posavinan ja Vukovar-Srijemin piirikuntien alueet päätöksen 2008/855/EY liitteessä olevaan I osaan. |
(6) |
Sen vuoksi päätöstä 2008/855/EY olisi muutettava. |
(7) |
Tätä päätöstä olisi sovellettava päivästä, jona Kroatia liittyy Euroopan unioniin. |
(8) |
Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Lisätään päätöksen 2008/855/EY liitteessä olevaan I osaan seuraava kohta:
”Kroatia
Piirikuntien Karlovac, Sisak-Moslavina, Slavonski Brod-Posavina ja Vukovar-Srijem alue”.
2 artikla
Tätä päätöstä sovelletaan päivästä, jona Kroatian liittymissopimus tulee voimaan.
3 artikla
Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Brysselissä 27 päivänä kesäkuuta 2013.
Komission puolesta
Tonio BORG
Komission jäsen
(1) EYVL L 395, 30.12.1989, s. 13.
(2) EYVL L 224, 18.8.1990, s. 29.
(3) EUVL L 302, 13.11.2008, s. 19.
(4) EYVL L 316, 1.12.2001, s. 5.
29.6.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 179/98 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,
annettu 27 päivänä kesäkuuta 2013,
Valeo Efficient Generation Alternatorin hyväksymisestä innovatiiviseksi teknologiaksi henkilöautojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 443/2009 nojalla
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
(2013/341/EU)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon päästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille osana yhteisön kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi 23 päivänä huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 443/2009 (1) ja erityisesti sen 12 artiklan 4 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Toimittaja Valeo Equipments Electriques Moteur, jäljempänä ’hakija’, toimitti 18 päivänä joulukuuta 2012 hakemuksen Valeo Efficient Generation (EG) Alternator -vaihtovirtageneraattorin hyväksymiseksi innovatiiviseksi teknologiaksi. Hakemuksen täydellisyyttä arvioitiin henkilöautojen hiilidioksidipäästöjä vähentävien innovatiivisten teknologioiden hyväksymis- ja sertifiointimenettelystä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 443/2009 mukaisesti 25 päivänä heinäkuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 725/2011 (2) 4 artiklan mukaisesti. Tämän jälkeen hakemuksen todettiin olevan täydellinen, ja komission käytettävissä oleva hakemuksen arviointiaika alkoi sen virallista vastaanottopäivää seuraavana päivänä eli 19 päivänä joulukuuta 2012. |
(2) |
Hakemusta on arvioitu asetuksen (EY) N:o 443/2009 12 artiklan, täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 725/2011 ja asiakirjan ”Technical Guidelines for the preparation of applications for the approval of innovative technologies pursuant to Regulation (EC) No 443/2009 (3)”, jäljempänä ’tekniset ohjeet’, mukaisesti. |
(3) |
Hakemus koskee Valeo EG Alternatoria, joka on vaihtovirtageneraattori, jonka hyötysuhde on vähintään 77 prosenttia määritettynä teknisten ohjeiden liitteessä I olevassa 5.1.2 kohdassa kuvatun VDA-lähestymistavan mukaisesti. Hakijan vaihtovirtageneraattori on varustettu synkronisella tasasuuntauksella käyttäen metallioksidipuolijohdekanavatransistoria, jolla varmistetaan näin korkea hyötysuhde. |
(4) |
Komission mukaan hakemuksen tiedot osoittavat, että asetuksen (EY) N:o 443/2009 12 artiklassa sekä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 725/2011 2 ja 4 artiklassa tarkoitetut edellytykset ja arviointiperusteet täyttyvät. |
(5) |
Hakija on osoittanut, että tässä hakemuksessa kuvattu tehokas vaihtovirtageneraattori on saatavilla EU:n markkinoilla vuodesta 2013 ja että näin ollen tämän tyyppisten vaihtovirtageneraattoreiden markkinaosuus oli vuonna 2009 alle täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 725/2011 2 artiklan 2 kohdan a alakohdassa yksilöidyn kolmen prosentin kynnysarvon. Tätä väitettä tukee myös hakemukseen liitetty todentamisraportti. Tämän perusteella komissio katsoo, että hakijan valmistaman tehokkaan vaihtovirtageneraattorin olisi katsottava täyttävän täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 725/2011 2 artiklan 2 kohdan a alakohdassa vahvistetut tukikelpoisuuskriteerit. |
(6) |
Ajoneuvoon asennetun innovatiivisen teknologian aikaan saamien hiilidioksidisäästöjen määrittämiseksi on tarpeen määritellä ajoneuvo, johon innovatiivisella teknologialla varustettua ajoneuvoa olisi verrattava täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 725/2011 5 ja 8 artiklan mukaisesti. Komissio katsoo, että kun uuteen ajoneuvotyyppiin asennetaan innovatiivista teknologiaa, on asianmukaista pitää vaihtovirtageneraattoria, jonka hyötysuhde on 67 prosenttia, sopivana vertailuteknologiana. Jos Valeo EG Alternator asennetaan olemassa olevaan ajoneuvotyyppiin, viiteteknologiana olisi oltava tämän tyypin viimeisin markkinoille saatettu versio. |
(7) |
Hakija on toimittanut kattavan testausmenetelmän hiilidioksidipäästöjen vähennyksen testaamiseksi. Siihen sisältyy kaavoja, jotka ovat yhdenmukaisia teknisissä ohjeissa kuvattujen tehokkaisiin vaihtovirtageneraattoreihin sovellettavaan yksinkertaistettuun lähestymistapaan kuuluvien kaavojen kanssa. Komissio katsoo, että testimenetelmällä saadaan todennettavissa ja toistettavissa olevia sekä vertailukelpoisia testituloksia ja että sillä voidaan osoittaa innovatiivisesta teknologiasta saatava hiilidioksidipäästöhyöty reaaliolosuhteita vastaavalla ja tilastollisesti merkittävällä tavalla täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 725/2011 6 artiklan mukaisesti. |
(8) |
Tätä taustaa vasten komissio katsoo, että hakija on osoittanut riittävällä tavalla, että innovatiivisen teknologian avulla saavutettava vähennys on vähintään 1 g CO2/km. |
(9) |
Komissio toteaa, että innovatiivisen teknologian avulla saatavat säästöt voidaan osoittaa osittain perustestisyklillä ja sertifioitavat lopulliset kokonaissäästöt olisi näin ollen määritettävä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 725/2011 8 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti. |
(10) |
Komissio katsoo, että todentamisraportin on laatinut itsenäinen ja sertifioitu elin UTAC ja että raportissa tuetaan hakemuksen päätelmiä. |
(11) |
Tätä taustaa vasten komissio katsoo, että kyseessä olevan innovatiivisen teknologian hyväksymistä ei pitäisi vastustaa. |
(12) |
Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 725/2011 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti valmistajan, joka hiilidioksidipäästötavoitteensa täyttääkseen haluaa hyötyä keskimääräisten hiilidioksidipäästöjen vähenemisestä, joka saavutetaan tällä päätöksellä hyväksytyn innovatiivisen teknologian käytöllä, olisi mainittava tämä päätös hakemuksessaan, jolla se hakee EY:n tyyppihyväksyntätodistusta asiaa koskeville ajoneuvoille, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
1. Hyväksytään Valeo Efficient Generation Alternator, jonka hyötysuhde on vähintään 77 prosenttia ja joka on tarkoitettu käytettäväksi M1-luokan ajoneuvoissa, asetuksen (EY) N:o 443/2009 12 artiklassa tarkoitetuksi innovatiiviseksi teknologiaksi.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun vaihtovirtageneraattorin käytön ansiosta saavutetut hiilidioksidipäästöjen vähennykset on määritettävä käyttäen liitteessä vahvistettua menetelmää.
3. Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 725/2011 11 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti määritetyt hiilidioksidipäästöjen vähennykset voidaan sertifioida ja sisällyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY (4) liitteessä I, VIII ja IX yksilöityyn vaatimustenmukaisuustodistukseen ja asiaa koskevaan tyyppihyväksyntäasiakirjaan, jos vähennykset ovat vähintään mainitun asetuksen 9 artiklan 1 kohdassa yksilöidyn kynnysarvon mukaiset tai sitä suuremmat.
2 artikla
Tämä päätös tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty Brysselissä 27 päivänä kesäkuuta 2013.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
José Manuel BARROSO
(1) EUVL L 140, 5.6.2009, s. 1.
(2) EUVL L 194, 26.7.2011, s. 19.
(3) http://ec.europa.eu/clima/policies/transport/vehicles/cars/docs/guidelines_en.pdf
(4) EUVL L 263, 9.10.2007, s. 1.
LIITE
Valeo Efficient Generation Alternatorin käytön aikaansaaman hiilidioksidipäästöjen vähennyksen määrittämismenetelmä
1. Johdanto
Jotta voidaan määrittää Valeo EG Alternatorin käytön ansiosta saavutettavat hiilidioksidipäästöjen vähennykset, on tarpeen määritellä seuraavat:
a) |
testimenettely vaihtovirtageneraattorin hyötysuhteen määrittämiseksi; |
b) |
koetuspenkin rakenne; |
c) |
keskihajonnan laskukaava; |
d) |
hiilidioksidisäästöjen määrittäminen tyyppihyväksyntäviranomaisten antamaa todistusta varten. |
2. Testimenetelmä
Vaihtovirtageneraattorin hyötysuhde on määritettävä eri nopeuksilla tehtävillä mittauksilla, jotka tehdään kierrosnopeuksilla 1 800, 3 000, 6 000 ja 10 000 kierrosta minuutissa. Vaihtovirtageneraattorin kuormitus on kullakin nopeudella 50 prosenttia enimmäiskuormituksesta. Hyötysuhteen laskemiseksi aikajakauman on oltava 25 prosenttia nopeudella 1 800 rpm, 40 prosenttia nopeudella 3 000 rpm, 25 prosenttia nopeudella 6 000 rpm ja 10 prosenttia nopeudella ollessa 10 000 rpm (ks. teknisten ohjeiden liitteessä I olevassa 5.1.2 kohdassa kuvattu VDA lähestymistapa).
Näin saadaan seuraava kaava 1:
jossa
— |
ηΑ on vaihtovirtageneraattorin hyötysuhde; |
— |
(η @1 800 rpm @0,5·IN) on vaihtovirtageneraattorin hyötysuhde nopeuden ollessa 1 800 rpm ja kuormituksen ollessa 50 prosenttia; |
— |
(η @3 000 rpm @0,5·IN) on vaihtovirtageneraattorin hyötysuhde nopeuden ollessa 3 000 rpm ja kuormituksen ollessa 50 prosenttia; |
— |
(η @6 000 rpm @0,5·IN) on vaihtovirtageneraattorin hyötysuhde nopeuden ollessa 6 000 rpm ja kuormituksen ollessa 50 prosenttia; |
— |
(η @10 000 rpm @0,5·IN) on vaihtovirtageneraattorin hyötysuhde nopeuden ollessa 10 000 rpm ja kuormituksen ollessa 50 prosenttia; |
— |
IN= Sähkövirta (A) |
Koetuspenkin rakenteen ja testimenettelyn on täytettävä standardin ISO 8854: 2012 (1) tarkkuusvaatimukset.
3. Koetuspenkki
Koetuspenkissä on oltava suorakäyttöinen vaihtovirtageneraattori. Vaihtovirtageneraattori kytketään suoraan vääntömomenttimittariin ja voimansiirtoakseliin. Vaihtovirtageneraattori kuormitetaan akulla ja elektronisella kuormituslaitteella. Ks. koetuspenkin kokoonpano kuvassa 1.
Kuva 1
Koetuspenkin kokoonpano
Kuvassa 1 on yleisesitys koetuspenkin kokoonpanosta. Vaihtovirtageneraattori muuttaa harjattoman moottorin mekaanisen energian sähköenergiaksi. Harjattoman moottorin tuottama teho määrittyy vääntömomentin (Nm) ja pyörimisnopeuden (rad.s–1) perusteella. Vääntömomentti ja nopeus mitataan vääntömomenttimittarilla.
Vaihtovirtageneraattori tuottaa sähköä siihen kytketyn kuormituksen voittamiseksi. Tämä sähköteho on yhtä suuri kuin vaihtovirtageneraattorin jännite (V) kerrottuna vaihtovirtageneraattorin virralla (I).
Vaihtovirtageneraattorin hyötysuhde saadaan jakamalla sähköteho (vaihtovirtageneraattorin tuotos) mekaanisella teholla (vääntömomenttimittarin tuotos).
Kaava 2 |
: |
|
jossa:
ηΑ |
= |
Vaihtovirtageneraattorin hyötysuhde; |
V |
= |
Jännite (V) |
I |
= |
Sähkövirta (A) |
T |
= |
Vääntömomentti (Nm); |
ω |
= |
Vaihtovirtageneraattorin pyörimisnopeus (rad.s-1) |
4. Vääntömomentin mittaaminen ja vaihtovirtageneraattorin hyötysuhteen laskeminen
Testit on suoritettava standardin ISO 8854: 2012 mukaisesti.
Kuormitukseksi on asennettava 50 prosenttia sähkövirrasta, jonka vaihtovirtageneraattori tuottaa 25 celsiusasteen lämpötilassa ja kierrosnopeudella 6 000 rpm. Jos vaihtovirtageneraattori on esimerkiksi 180A-luokan vaihtovirtageneraattori (lämpötila 25 °C ja 6 000 kierrosta minuutissa), kuormitukseksi asennetaan 90 A.
Vaihtovirtageneraattorin jännite ja antovirta on pidettävä vakiona kullakin nopeudella; jännite 14,3 V:ssä ja 180 A -vaihtovirtageneraattorin sähkövirta 90 A:ssa. Vääntömomentti mitataan kullakin nopeudella koetuspenkillä (ks. kuva 1) ja hyötysuhde lasketaan kaavan 2 mukaisesti.
Testin avulla saadaan selville vaihtovirtageneraattorin hyötysuhde neljällä eri kierrosnopeudella:
— |
1 800 kierrosta minuutissa; |
— |
3 000 kierrosta minuutissa; |
— |
6 000 kierrosta minuutissa; |
— |
10 000 kierrosta minuutissa; |
Vaihtovirtageneraattorin keskimääräinen hyötysuhde lasketaan kaavalla 1.
5. Keskihajonta vaihtovirtageneraattorin hyötysuhteen aritmeettisesta keskiarvosta
Mittausten aiheuttamat tilastolliset virheet testimenetelmän tuloksissa on ilmaistava määrällisesti. Virhearvon muoto on keskihajonta, joka vastaa 84 prosentin luotettavuusväliä (ks. kaava 3).
Kaava 3 |
: |
|
jossa:
|
: |
keskihajonta aritmeettisesta keskiarvosta; |
xi |
: |
mittausarvo; |
|
: |
aritmeettinen keskiarvo; |
n |
: |
mittausten lukumäärä |
Kaikki mittaukset suoritetaan peräkkäin vähintään viisi (5) kertaa. Kullekin nopeudelle lasketaan keskihajonta.
Vaihtovirtageneraattorin hyötysuhdearvon keskihajonta (ΔηΑ) lasketaan seuraavalla kaavalla:
Kaava 4 |
: |
|
jossa arvot 0,25, 0,40, 0,25, ja 0,1 ovat samoja painotettuja arvoja kuin kaavassa 2 ja S1 800, S3 000, S6 000, and S10 000 ovat kaavalla 3 laskettavia standardipoikkeamia.
6. Keskihajonnan aiheuttama virhe hiilidioksidisäästöissä (virheiden kasautumislaki)
Vaihtovirtageneraattorin hyötysuhteen (ΔηΑ) keskihajonta johtaa virheeseen hiilidioksidisäästöissä. Tämä virhe lasketaan käyttäen seuraavaa kaavaa (2):
Kaava 5 |
: |
|
jossa:
ΔCO2 |
= |
virhe hiilidioksidisäästöissä (g CO2/km); |
PRW |
= |
750W; |
PTA |
= |
350W; |
ηΑ-EI |
= |
tehokkaan vaihtovirtageneraattorin hyötysuhde; |
ΔηΑ |
= |
vaihtovirtageneraattorin hyötysuhteen keskihajonta (kaavalla 4 saatu tulos); |
VPe |
= |
Willanin kertoimet (l/kWh); |
CF |
= |
muuntokertoimet (g CO2/l); |
v |
= |
NEDC:n keskimääräinen ajonopeus (km/h) |
7. Mekaanisen energian säästön huomioon otettavan osuuden laskeminen
Tehokkaalla vaihtovirtageneraattorilla säästetään mekaanista energiaa, joka lasketaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa säästynyt mekaaninen energia lasketaan todellisten olosuhteiden mukaisesti. Toisessa vaiheessa säästynyt mekaaninen energia lasketaan tyyppihyväksyntäolosuhteissa. Näiden kahden mekaanisen energian säästömäärän erotus on huomioon otettava mekaanisen energian säästöosuus.
Todellisissa olosuhteissa säästyneen mekaanisen energian määrä lasketaan kaavalla 6.
Kaava 6 |
: |
|
jossa:
ΔΡm–RW |
= |
säästynyt mekaaninen energia todellisissa olosuhteissa (W); |
PRW |
= |
sähköteho todellisissa olosuhteissa, mikä on 750 W; |
ηΑ |
= |
perustason vaihtovirtageneraattorin hyötysuhde; |
ηΑ-EI |
= |
tehokkaan vaihtovirtageneraattorin hyötysuhde; |
Säästynyt mekaaninen energia tyyppihyväksyntäolosuhteissa lasketaan kaavalla 7.
Kaava 7 |
: |
|
jossa:
ΔΡm–TA |
= |
säästynyt mekaaninen energia tyyppihyväksyntäolosuhteissa (W) |
PTA |
= |
sähköteho tyyppihyväksyntäolosuhteissa, mikä on 350W; |
ηΑ |
= |
perustason vaihtovirtageneraattorin hyötysuhde; |
ηΑ-EI |
= |
tehokkaan vaihtovirtageneraattorin hyötysuhde; |
Säästyneen mekaanisen energian huomioon otettava osuus lasketaan kaavalla 8.
Kaava 8 |
: |
|
jossa:
ΔΡm |
= |
säästyneen mekaanisen energian huomioon otettava osuus (W); |
ΔΡm-RW |
= |
säästynyt mekaaninen energia todellisissa olosuhteissa (W); |
ΔΡm-TA |
= |
säästynyt mekaaninen energia tyyppihyväksyntäolosuhteissa (W) |
8. Hiilidioksidisäästöjen laskentakaava
Hiilidioksidisäästöt lasketaan seuraavalla kaavalla:
Kaava 9 |
: |
|
jossa:
CCO2 |
= |
hiilidioksidisäästöt (g CO2/km); |
ΔΡm |
= |
säästyneen mekaanisen energian huomioon otettava osuus kaavan 8 mukaisesti (W); |
VPe |
= |
Willanin kertoimet (l/kWh); |
CF |
= |
muuntokertoimet (g CO2/l); |
v |
= |
NEDC:n keskimääräinen ajonopeus (km/h) |
Willanin kertoimien osalta käytetään taulukossa 1 olevia tietoja:
Taulukko 1
Willanin kertoimet
Moottorityyppi |
Hyötytehon VPe kulutus [l/kWh] |
Bensiini (VPe-P) |
0,264 |
Turbobensiini |
0,28 |
Diesel (VPe-D) |
0,22 |
Muuntokertoimien osalta käytetään taulukossa 2 olevia tietoja:
Taulukko 2
Muuntokertoimet
Polttoainetyyppi |
Muuntokerroin (l/100 km) → (g CO2/km) [100 g / l] |
Bensiini |
23,3 (= 2 330 g CO2/l) |
Turbobensiini |
23,3 (= 2 330 g CO2/l) |
Diesel |
26,4(= 2 640 g CO2/l) |
NEDC:n keskimääräinen ajonopeus on: v = 33,58 km/h
9. Tilastollinen merkitsevyys
Kunkin Valeo EG Alternatorilla varustetun ajoneuvotyypin, variantin ja version osalta on osoitettava, että kaavalla 5 lasketun hiilidioksidisäästön virhe ei ole suurempi kuin hiilidioksidisäästöjen kokonaismäärän ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 725/2011 9 artiklan 1 kohdassa eritellyn säästöjen vähimmäisarvon erotus (ks. kaava 7).
Kaava 10 |
: |
|
jossa:
MT |
= |
vähimmäisarvo (g CO2/km); |
CCO2 |
= |
hiilidioksidisäästöt yhteensä (g CO2/km); |
|
= |
virhe hiilidioksidisäästöissä (g CO2/km); |
10. Ajoneuvoihin asennettava tehokas vaihtovirtageneraattori
Jotta voidaan määrittää Valeo EG Alternatorin käytön ansiosta säästyvät hiilidioksidipäästöt, jotka tyyppihyväksyntäviranomainen sertifioi täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 725/2011 12 artiklan mukaisesti, valmistajan, jonka M1-luokan ajoneuvoon on asennettu vaihtovirtageneraattori, on nimettävä mainitun asetuksen 5 artiklan mukaisesti Valeo EG Alternatorilla varustettu ekoinnovaatioajoneuvo ja joku seuraavista vertailuajoneuvoista:
a) |
jos ekoinnovaatio on asennettu uuteen ajoneuvotyyppiin, joka toimitetaan uuteen tyyppihyväksyntään, vertailuajoneuvon on kaikilta osiltaan oltava sama kuin uusi ajoneuvotyyppi, lukuun ottamatta vaihtovirtageneraattoria, jonka on oltava vaihtovirtageneraattori, jonka hyötysuhde on vähintään 67 prosenttia, tai |
b) |
jos ekoinnovaatio on asennettu olemassa olevaan ajoneuvoversioon, jonka tyyppihyväksyntää jatketaan, koska olemassa oleva vaihtovirtageneraattori korvataan ekoinnovaatiolla, vertailuajoneuvon on oltava kaikilta osiltaan sama kuin ekoinnovaatioajoneuvo lukuun ottamatta vaihtovirtageneraattoria, jonka on oltava olemassa olevan ajoneuvoversion vaihtovirtageneraattori. |
Tyyppihyväksyntäviranomaisen on sertifioitava hiilidioksidisäästöt vertailuajoneuvolla ja ekoinnovaatioajoneuvolla täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 725/2011 8 artiklan 1 kohdan ja 8 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti tehtyjen mittausten perusteella käyttäen tässä liitteessä vahvistettua testimenetelmää käyttäen. Jos vältetyt hiilidioksidipäästöt ovat alle 9 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa määritellyn raja-arvon, sovelletaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 725/2011 11 artiklan 2 kohdan toista alakohtaa.
11. Tyyppihyväksyntäasiakirjoihin lisättävä Ekoinnovaatiokoodi
Direktiivin 2007/46/EY liitteiden I, VIII ja IX mukaisen asiaa koskevissa tyyppihyväksyntäasiakirjoissa käytettäväksi tarkoitetun yleisen ekoinnovaatiokoodin määrittämiseksi tällä päätöksellä hyväksytyn innovatiivisen teknologian koodi on ”2”:
Esimerkiksi Saksan tyyppihyväksyntäviranomaisen sertifioiman ekoinnovaation aikaansaamien vähennysten osalta ekoinnovaatiokoodi on ”e1 2”.
(1) ISO 8854. Road vehicles – Alternators with regulators – Test methods and general requirements Viitenumero ISO 8854: 2012 (E).
(2) Kaava 5 voidaan johtaa virheen kasautumislaista, joka on selitetty teknisissä ohjeissa (kohta 4.2.1)