ISSN 1977-0812

doi:10.3000/19770812.L_2013.145.fin

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 145
European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

56. vuosikerta
31. toukokuu 2013

Sisältö

 

I   Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

DIREKTIIVIT

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/14/EU, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten toiminnasta ja valvonnasta annetun direktiivin 2003/41/EY, siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun direktiivin 2009/65/EY ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta liiallisen luottoluokituksiin tukeutumisen osalta ( 1 )

1

 

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

 

 

ASETUKSET

 

 

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 499/2013, annettu 30 päivänä toukokuuta 2013, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

4

 

 

PÄÄTÖKSET

 

 

2013/250/EU

 

*

Komission päätös, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, ekologisista arviointiperusteista EU-ympäristömerkin myöntämiseksi vesijohtokalusteille (tiedoksiannettu numerolla C(2013) 2826)  ( 1 )

6

 

 

2013/251/EU

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 27 päivänä toukokuuta 2013, unionin rahoitustuen vahvistamisesta bluetongue-taudin vastaisen hätärokotusohjelman yhteydessä Portugalissa vuosina 2007 ja 2008 aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi (tiedoksiannettu numerolla C(2013) 2864)

31

 

 

2013/252/EU

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 27 päivänä toukokuuta 2013, unionin rahoitustuen vahvistamisesta bluetongue-taudin vastaisen hätärokotusohjelman yhteydessä Tanskassa vuosina 2007 ja 2008 aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi (tiedoksiannettu numerolla C(2013) 2865)

33

 

 

2013/253/EU

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 29 päivänä toukokuuta 2013, tiettyjen kolmansien maiden ja tiettyjen kolmansien maiden alueiden tunnustamisesta vapaaksi (kaikista Citrukselle patogeenisistä) Xanthomonas campestris-, Cercospora angolensis Carv. & Mendes- tai (kaikista Citrukselle patogeenisistä) Guignardia citricarpa Kiely -kannoista tehdyn komission päätöksen 2006/473/EY muuttamisesta (tiedoksiannettu numerolla C(2013) 3057)

35

 

 

Oikaisuja

 

*

Oikaisu komission täytäntöönpanoasetukseen (EU) N:o 469/2013, annettu 22 päivänä toukokuuta 2013, DL-metioniinin, DL-metioniinin natriumsuolan, metioniinin hydroksianalogin, metioniinin hydroksianalogin kalsiumsuolan, metioniinin hydroksianalogin isopropyyliesterin, DL-metioniinin vinyylipyridiini/styreenikopolymeerillä suojattuna, ja DL-metioniinin etyyliselluloosalla suojattuna hyväksymisestä rehun lisäaineina (EUVL L 136, 23.5.2013)

37

 

 

 

*

Huomautus lukijalle – Neuvoston asetus (EU) N:o 216/2013, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2013, Euroopan unionin virallisen lehden sähköisestä julkaisemisesta (katso kansilehden kolmas sivu)

s3

 

 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.

I Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

DIREKTIIVIT

31.5.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 145/1

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2013/14/EU,

annettu 21 päivänä toukokuuta 2013,

ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten toiminnasta ja valvonnasta annetun direktiivin 2003/41/EY, siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun direktiivin 2009/65/EY ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta liiallisen luottoluokituksiin tukeutumisen osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 53 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon (1),

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/41/EY (4) vahvistetaan ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavia laitoksia koskevat unionin tason säännökset. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/65/EY (5) vahvistetaan siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevat unionin tason säännökset. Vastaavasti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2011/61/EU (6) vahvistetaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevat unionin tason säännökset. Näissä kolmessa direktiivissä asetetaan ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten, yhteissijoitusyritysten osalta rahasto- ja sijoitusyhtiöiden ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien käyttämää riskienhallintaa koskevia lisävaatimuksia.

(2)

Finanssikriisin vaikutuksesta sijoittajat, myös ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavat laitokset, yhteissijoitusyritykset ja vaihtoehtoiset sijoitusrahastot, tukeutuvat liiallisesti luottoluokituksiin sijoittaessaan velkainstrumentteihin eivätkä välttämättä arvioi itse kyseisten velkainstrumenttien liikkeeseenlaskijoiden luottokelpoisuutta. Ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten, yhteissijoitusyritysten ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen sijoitusten laadun parantamiseksi ja näin myös kyseisiin rahastoihin sijoittaneiden suojelemiseksi on asianmukaista vaatia, että ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavat laitokset, yhteissijoitusyritysten osalta rahasto- tai sijoitusyhtiöt ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat eivät tukeudu luottoluokituksiin yksinomaisesti tai mekaanisesti tai että ne eivät käytä niitä ainoana perusteena arvioidessaan ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten, yhteissijoitusyritysten ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen tekemien sijoitusten riskejä. Liiallisen luottoluokituksiin tukeutumisen vastainen yleinen periaate olisi sen vuoksi sisällytettävä ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten, yhteissijoitusyritysten osalta rahasto- tai sijoitusyhtiöiden ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien riskienhallintamenettelyihin ja -järjestelmiin ja mukautettava vastaamaan niiden erityispiirteitä.

(3)

Jotta direktiiveihin 2009/65/EY ja 2011/61/EU sisällytettävä liiallisen luottoluokituksiin tukeutumisen vastainen yleinen periaate voidaan määritellä tarkemmin, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti sen varmistamiseksi, että yhteissijoitusyritysten osalta rahasto- ja sijoitusyhtiöitä ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia estetään tehokkaasti tukeutumasta liiallisesti luottoluokituksiin varojen luottokelpoisuuden arvioinnissa. Sen vuoksi on asianmukaista muuttaa komissiolle näissä direktiiveissä siirrettyä valtaa hyväksyä delegoituja säädöksiä niiden yleisten säännösten osalta, jotka koskevat yhteissijoitusyritysten osalta rahasto- ja sijoitusyhtiöiden ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien käyttämiä riskienhallintamenettelyjä ja -järjestelmiä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja julkistaa tällaisten kuulemisten tulokset. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(4)

Tässä direktiivissä säädettävillä asianmukaisilla toimenpiteillä olisi täydennettävä luottoluokituslaitoksista 16 päivänä syyskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1060/2009 (7) muita säännöksiä. Kyseisillä säännöksillä asetetaan yleinen tavoite vähentää sijoittajien liiallista tukeutumista luottoluokituksiin, ja niillä olisi helpotettava tämän tavoitteen saavuttamista.

(5)

Tämän direktiivin mukaista tavoitetta vähentää ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten, yhteissijoitusyritysten ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen liiallista tukeutumista luottoluokituksiin, kun ne tekevät sijoituksiaan, ei voida riittävällä tavalla saavuttaa toimien koordinoidusti jäsenvaltioiden tasolla, vaan se voidaan ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten, yhteissijoitusyritysten, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen ja luottoluokituslaitosten koko Euroopan kattavan rakenteen ja toiminnan vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(6)

Direktiivit 2003/41/EY, 2009/65/EY ja 2011/61/EU olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti.

(7)

Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman (8) mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään ilmoitukseen toimenpiteistä, jotka koskevat direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, yhden tai useamman asiakirjan, joista käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde. Tämän direktiivin osalta lainsäätäjä pitää tällaisten asiakirjojen toimittamista perusteltuna,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Direktiivin 2003/41/EY muuttaminen

Lisätään direktiivin 2003/41/EY 18 artiklaan kohta seuraavasti:

”1 a.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset valvovat, valvottavien laitosten toiminnan luonne, laajuus ja monitahoisuus huomioon ottaen, laitosten luottoarviointiprosessien riittävyyttä, arvioivat luottoluokituslaitoksista 16 päivänä syyskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1060/2009 (9) 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin luottoluokituksiin viittaamista niiden sijoituspolitiikoissa ja tarvittaessa edistävät tällaisten viittausten vaikutusten lieventämistä, jotta voidaan vähentää yksinomaista ja mekaanista tukeutumista kyseisiin luottoluokituksiin.

2 artikla

Direktiivin 2009/65/EY muuttaminen

Muutetaan direktiivin 2009/65/EY 51 artikla seuraavasti:

1)

Korvataan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”1.   Rahasto- tai sijoitusyhtiön on sovellettava riskienhallintamenettelyjä, joilla se voi seurata ja mitata jatkuvasti kuhunkin positioon liittyvää riskiä ja sen vaikutusta yhteissijoitusyrityksen sijoitussalkun kokonaisriskiin. Se ei etenkään saa tukeutua luottoluokituslaitoksista 16 päivänä syyskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1060/2009 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin (10) luottoluokituksiin yksinomaisesti tai mekaanisesti arvioidessaan yhteissijoitusyritysten varojen luottokelpoisuutta.

2)

Lisätään kohta seuraavasti:

”3 a.   Toimivaltaisten viranomaisten on yhteissijoitusyritysten toiminnan luonne, laajuus ja monitahoisuus huomioon ottaen valvottava rahasto- tai sijoitusyhtiöiden luottoarviointiprosessien riittävyyttä, arvioitava 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin luottoluokituksiin viittaamista yhteissijoitusyritysten sijoituspolitiikoissa ja tarvittaessa edistettävä tällaisten viittausten vaikutusten lieventämistä, jotta voidaan vähentää yksinomaista ja mekaanista tukeutumista kyseisiin luottoluokituksiin.”

3)

Muutetaan 4 kohta seuraavasti:

a)

korvataan a alakohta seuraavasti:

”a)

perusteet rahasto- tai sijoitusyhtiön 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti soveltamien riskienhallintamenettelyjen riittävyyden arvioimiseksi;”

b)

lisätään alakohta seuraavasti:

”Ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetuilla perusteilla on varmistettava, että rahasto- tai sijoitusyhtiötä estetään tukeutumasta 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin luottoluokituksiin yksinomaisesti tai mekaanisesti näiden arvioidessa yhteissijoitusyrityksen varojen luottokelpoisuutta.”

3 artikla

Direktiivin 2011/61/EY muuttaminen

Muutetaan direktiivin 2011/61/EU 15 artikla seuraavasti:

1)

Korvataan 2 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”2.   Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien on sovellettava riittävää riskienhallintajärjestelmää, jotta ne voivat asianmukaisesti tunnistaa, mitata, hallita ja valvoa kaikkia olennaisia riskejä, jotka liittyvät kunkin vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoitusstrategiaan ja joille kukin mainittu rahasto altistuu tai voi altistua. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat eivät etenkään saa tukeutua luottoluokituslaitoksista 16 päivänä syyskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1060/2009 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin (11) luottoluokituksiin yksinomaisesti tai mekaanisesti arvioidessaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen varojen luottokelpoisuutta.

2)

lisätään kohta seuraavasti:

”3 a.   Toimivaltaisten viranomaisten on vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen toiminnan luonne, laajuus ja monitahoisuus huomioon ottaen valvottava vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien luottoarviointiprosessien riittävyyttä, arvioitava 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin luottoluokituksiin viittaamista vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen sijoituspolitiikoissa ja tarvittaessa edistettävä tällaisten viittausten vaikutusten lieventämistä, jotta voidaan vähentää yksinomaista ja mekaanista tukeutumista kyseisiin luottoluokituksiin.”

3)

Lisätään 5 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Toimenpiteillä, joilla yksilöidään ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetut riskienhallintajärjestelmät, on varmistettava, että vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia estetään tukeutumasta 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin luottoluokituksiin yksinomaiseesti tai mekaanisesti näiden arvioidessa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen varojen luottokelpoisuutta.”

4 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.   Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 21 päivänä joulukuuta 2014. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaus tehdään.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

5 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

6 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Strasbourgissa 21 päivänä toukokuuta 2013.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

L. CREIGHTON

(1)  EUVL C 167, 13.6.2012, s. 2.

(2)  EUVL C 229, 31.7.2012, s. 64.

(3)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 16. tammikuuta 2013 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 13. toukokuuta 2031

(4)  EUVL L 235, 23.9.2003, s. 10.

(5)  EUVL L 302, 17.11.2009, s. 32.

(6)  EUVL L 174, 1.7.2011, s. 1.

(7)  EUVL L 302, 17.11.2009, s. 1.

(8)  EUVL C 369, 17.12.2011, s. 14.

(9)  EUVL L 302, 17.11.2009, s. 1.”

(10)  EUVL L 302, 17.11.2009, s. 1.”

(11)  EUVL L 302, 17.11.2009, s. 1.”

II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

31.5.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 145/4

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 499/2013,

annettu 30 päivänä toukokuuta 2013,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (2) ja erityisesti sen 136 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)

Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 30 päivänä toukokuuta 2013.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

Jerzy PLEWA

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.

LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmansien maiden koodi (1)

Kiinteä tuontiarvo

0702 00 00

AL

15,1

MA

57,6

MK

65,0

TN

48,3

TR

71,8

ZZ

51,6

0707 00 05

AL

41,5

MK

42,6

TR

142,5

ZZ

75,5

0709 93 10

TR

140,2

ZZ

140,2

0805 10 20

EG

45,2

IL

71,7

MA

72,3

ZA

76,7

ZZ

66,5

0805 50 10

AR

105,4

TR

95,7

ZA

100,3

ZZ

100,5

0808 10 80

AR

168,1

BR

65,1

CL

119,8

CN

96,0

NZ

146,0

US

166,5

ZA

117,8

ZZ

125,6

0809 29 00

US

785,8

ZZ

785,8

(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.

PÄÄTÖKSET

31.5.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 145/6

KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 21 päivänä toukokuuta 2013,

ekologisista arviointiperusteista EU-ympäristömerkin myöntämiseksi vesijohtokalusteille

(tiedoksiannettu numerolla C(2013) 2826)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2013/250/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon EU-ympäristömerkistä 25 päivänä marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 66/2010 (1) ja erityisesti sen 8 artiklan 2 kohdan,

on kuullut Euroopan unionin ympäristömerkintälautakuntaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 66/2010 mukaan EU:n ympäristömerkki voidaan myöntää tuotteille, joilla on koko elinkaarensa aikana vähemmän haitallisia vaikutuksia ympäristöön.

(2)

Asetuksessa (EY) N:o 66/2010 säädetään, että erityiset ympäristömerkin myöntämisperusteet vahvistetaan tuoteryhmittäin.

(3)

Koska veden ja veden lämmittämiseen käytettävän energian kulutus lisäävät merkittävästi kotitalouksien ja muiden kuin kotitaloustilojen kokonaisympäristövaikutuksia, on asianmukaista vahvistaa EU-ympäristömerkin myöntämisperusteet tuoteryhmälle ”vesijohtokalusteet”. Myöntämisperusteilla olisi erityisesti edistettävä veden kulutukseltaan tehokkaita tuotteita, jotka edistävät veden kulutuksen vähentämistä ja näin ollen myös veden lämmittämiseen tarvittavan energian kulutuksen vähentämistä.

(4)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 66/2010 16 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset.

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1.   Tuoteryhmään ”vesijohtokalusteet” kuuluvat: kotitaloushanat, suihkupäät ja suihkut, joita käytetään pääasiassa veden johtamiseksi henkilökohtaisen hygienian hoitoa, siivousta, ruoanlaittoa ja juomavettä varten, myös kun ne on saatettu markkinoille muuta kuin kotitalouskäyttöä varten.

2.   Seuraavat tuotteet eivät kuulu tuoteryhmään ”vesijohtokalusteet”:

a)

kylpyammehanat;

b)

kaksiotehanat ja -suihkut;

c)

muuhun kuin kotitalouskäyttöön tarkoitetut erityisvesijohtokalusteet.

2 artikla

Tässä päätöksessä tarkoitetaan

1)

’hanalla’ suoraan tai epäsuorasti, mekaanisesti ja/tai automaattisesti toimivaa venttiiliä, jonka kautta johdetaan vettä;

2)

’suihkupäällä’ tarkoitetaan

a)

kiinteää ylä- tai sivusuihkua, hierovaa suihkua tai vastaavaa laitetta, jota voidaan säätää ja joka johtaa veden vesijohdosta käyttäjälle; tai

b)

liikuteltavaa käsisuihkua, joka on yhdistetty hanaan suihkuletkulla ja joka voidaan ripustaa suoraan hanaan tai seinään asianmukaisella tuella;

3)

’suihkulla’ suihkupään ja siihen liitettyjen säätöventtiilien ja/tai laitteiden yhdistelmää, joka on pakattu yhdistelmäksi ja myydään yhdistelmänä;

4)

’kaksiotesuihkulla’ suihkua, jossa on erilliset vivut tai kahvat kylmän ja kuuman veden säätelemiseksi;

5)

’sähkösuihkulla’ suihkua, joka on varustettu suihkuveden paikallisesti sähköllä kuumentavalla laitteella;

6)

’muuhun kuin kotitalouskäyttöön tarkoitetuilla erityisvesijohtokalusteilla’ vesijohtokalusteita, joilta edellytetään rajoittamatonta veden virtausta muuhun kuin kotitalouskäyttöön tarkoitettua toimintoa varten;

7)

’veden virtausrajoittimella’ teknistä laitetta, jolla rajoitetaan veden virtausta tiettyyn vesimäärään ja sallitaan suurempi virtaus ainoastaan, jos käyttäjä aktivoi tämän toiminnon valittua ajanjaksoa varten yksittäisen käytön aikana;

8)

’suurimmalla saatavalla enimmäisvirtaamalla’ suurinta järjestelmästä tai yksittäisestä laitteesta saatavaa virtamaa;

9)

’pienimmällä saatavalla enimmäisvirtaamalla’ pienintä järjestelmästä tai yksittäisestä laitteesta saatavaa virtamaa venttiilin ollessa täysin auki;

10)

’teknisellä turvallisuusominaisuudella’ laitetta, joka on osa sensoriohjattua vesijohtokalustetta ja jota käytetään estämään jatkuva virtaus siten, että vedentulo pysäytetään ennalta asetettuna aikana, vaikka sensorin toiminta-alueella olisikin kyseisenä aikana henkilö tai esine.

3 artikla

Asetuksen (EY) N:o 66/2010 mukaisen EU-ympäristömerkin saadakseen tuotteen on kuuluttava tämän päätöksen 1 artiklassa määriteltyyn tuoteryhmään ”vesijohtokalusteet” ja oltava tämän päätöksen liitteessä esitettyjen arviointiperusteiden sekä niihin liittyvien arviointi- ja todentamisvaatimusten mukainen.

4 artikla

Liitteessä vahvistetut arviointiperusteet ja niihin liittyvät arviointi- ja todentamisperusteet ovat voimassa neljä vuotta tämän päätöksen antamisesta.

5 artikla

Hallinnollisia tarkoituksia varten tuoteryhmälle ”vesijohtokalusteet” annetaan tunnusnumero ”x”.

6 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 21 päivänä toukokuuta 2013.

Komission puolesta

Janez POTOČNIK

Komission jäsen

(1)  EUVL L 27, 30.1.2010, s. 1.

LIITE

EU-YMPÄRISTÖMERKIN ARVIOINTIPERUSTEET SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT ARVIOINTI- JA TODENTAMISVAATIMUKSET

Arviointiperusteet EU-ympäristömerkin myöntämiseksi vesijohtokalusteille:

1.

Veden kulutus ja siihen liittyvä energiansäästö

2.

Materiaalit, jotka joutuvat kosketuksiin juomaveden kanssa

3.

Kielletyt tai rajoitetut aineet ja seokset

4.

Tuotteen laatu ja kestoikä

5.

Pakkaus

6.

Käyttäjätiedot

7.

EU-ympäristömerkissä olevat tiedot

Erityiset arviointi- ja todentamisvaatimukset ilmoitetaan kunkin arviointiperusteen yhteydessä.

Kun hakijan edellytetään esittävän vakuutuksia, asiakirjoja, analyysejä, testausselosteita tai muita todisteita arviointiperusteiden noudattamisesta, nämä voivat olla peräisin hakijalta ja/tai tai tämän tavarantoimittajalta.

Testit on mahdollisuuksien mukaan suoritettava laboratorioissa, jotka täyttävät EN ISO 17025 (1) -standardissa esitetyt yleiset vaatimukset tai vastaavat vaatimukset.

Tarvittaessa voidaan käyttää muita kuin kullekin vaatimukselle ilmoitettuja testimenetelmiä, jos hakemusten arvioinnista vastaava toimivaltainen elin hyväksyy niiden vastaavuuden.

Edellytyksenä on, että tuote täyttää kaikki asiaa koskevat oikeudelliset vaatimukset siinä maassa (niissä maissa), jossa (joissa) tuote on tarkoitus saattaa markkinoille. Hakijan on vakuutettava, että tuote on tämän vaatimuksen mukainen.

Arviointiperuste 1.   Veden kulutus ja siihen liittyvä energiansäästö

a)   Suurin saatava enimmäisvirtaama

Vedenpaineesta riippumatta vesijohtokalusteesta saatava suurin enimmäisvirtaama ei saa ylittää taulukossa 1 esitettyjä arvoja.

Taulukko 1

”Vesijohtokalusteista” saatavat suurimmat enimmäisvirtaamat

Tuoteryhmän alaryhmä

Veden virtaama

(l/min)

Keittiöhanat

ei virtausrajoitinta

6,0

virtausrajoitin (2)

8,0

Allashanat

ei virtausrajoitinta

6,0

virtausrajoitin (2)

8,0

Suihkupäät ja suihkut (3)

8,0

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on vakuutettava, että tuote on tämän vaatimuksen mukainen ja ilmoitettava merkintämenettelyyn toimitetusta tuotteesta saatava suurin enimmäisvirtaama (l/min) ja kyseessä olevalle tuotteella sitä koskevassa EN-standardissa ilmoitettu testimenettelyn mukaisesti suoritettujen testien tulokset (ks. taulukko 2). Testit olisi suoritettava 1,5; 3.0 ja 4,5 baarin (± 0,2 baaria) paineessa sellaisten tuotteiden osalta, joiden vakuutetaan soveltuvan suurpainelaitteisiin (yleensä 1,0–5,0 baaria) tai 0,2, 0,3 ja 0,5 baarin (± 0,02 baaria) paineessa sellaisten tuotteiden osalta, joiden vakuutetaan soveltuvan pienpainelaitteisiin (yleensä 0,1–0,5 baaria). Kolmen mittauksen keskiarvo ei saa ylittää taulukossa 1 ilmoitettuja suurimpia enimmäisvirtaama-arvoja. Pystyhanojen ja erillisillä juoksuputkilla varustettujen keittiöhanojen osalta virtaaman on oltava kahden virtaaman summa, eli sekä kylmä- että kuumavesihanasta altaaseen tuleva virtaama yhteensä. Lisäksi sellaisten tuotteiden osalta, joissa on vaihtoehtona säästöasetus (esimerkiksi virtausrajoitin), on toimitettava kuvaus laitteesta (sen tärkeimmät tekniset parametrit, asennus-, määrittely- ja käyttöohjeet).

Taulukko 2

Tuoteryhmää ”vesijohtokalusteet” koskevat EN-standardit

Numero

Otsikko

EN 200

Sanitary tapware. Single taps and combination of taps for water supply systems of type 1 and type 2 – General technical specification

EN 816

Sanitary tapware. Automatic shut-off valves (PN10)

EN 817

Sanitary tapware. Mechanical mixing valves (PN10) – General technical specifications

EN 1111

Sanitary tapware. Thermostatic mixing valves (PN10) – General technical specification

EN 1112

Sanitary tapware. Shower outlets for sanitary tapware for water supply systems type 1 and type 2 – General technical specification

EN 1286

Sanitary tapware. Low pressure mechanical mixing valves. General technical specification

EN 1287

Sanitary tapware. Low pressure thermostatic mixing valves. General technical specifications

EN 15091

Sanitary tapware. Electronic opening and closing sanitary tapware

EN 248

Sanitary tapware. General specification for electrodeposited coatings of Ni-Cr

EN 60335-1

Household and Similar Electrical Appliances

EN 60335-2-35

Household and Similar Electrical Appliances, Safety, Particular Requirements for Instantaneous Water heaters

b)   Pienin saatava enimmäisvirtaama

Vedenpaineesta riippumatta vesijohtokalusteesta saatava pienin enimmäisvirtaama ei saa alittaa taulukossa 3 esitettyjä arvoja.

Taulukko 3

”Vesijohtokalusteista saatavat pienimmät enimmäisvirtaamat”

Tuoteryhmän alaryhmä

Virtausnopeus

(l/min)

Keittiöhanat

2,0

Allashanat

2,0

Suihkut ja suihkupäät

4,5

Sähkö- ja pienpainesuihkut (4)

3,0

Vedenpaineesta riippumatta sähköllä toimivien suihkujen osalta pienin saatava enimmäisvirtaama ei saa olla alhaisempi kuin 3 l/min.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on vakuutettava, että tuote on tämän vaatimuksen mukainen ja ilmoitettava merkintämenettelyyn toimitetusta tuotteesta saatava pienin enimmäisvirtaama ja kyseessä olevalle tuotteella sitä koskevassa EN-standardissa ilmoitettu testimenettelyn mukaisesti suoritettujen testien tulokset (ks. taulukko 2). Testit olisi suoritettava 1,5, 3,0 ja 4,5 baarin (± 0,2 baaria) paineessa sellaisten tuotteiden osalta, joiden vakuutetaan soveltuvan suurpainelaitteisiin (yleensä 1,0–5,0 baaria) tai 0,2, 0,3 ja 0,5 baarin (± 0,02 baaria) paineessa sellaisten tuotteiden osalta, joiden vakuutetaan soveltuvan pienpainelaitteisiin (yleensä 0,1–0,5 baaria). Kolmen mittauksen keskiarvo ei saa olla alhaisempi kuin taulukossa 3 ilmoitetut pienimmän enimmäisvirtaaman arvot. Pystyhanojen ja erillisellä juoksuputkella varustettujen keittiöhanojen osalta virtaaman on oltava kahden virtaaman summa, eli sekä kylmä- että kuumavesihanasta altaaseen tuleva virtaama yhteensä.

c)   Lämpötilan säätäminen

Vesijohtokalusteet on varustettava edistyneellä laitteella tai teknisellä ratkaisulla, jonka avulla loppukäyttäjä voi säätää lämpötilaa ja/tai kuumaa vettä esimerkiksi rajoittamalla veden lämpötilaa tai kuuman veden tuloa tai säätämällä termostaattia.

Ratkaisulla on erityisesti mahdollistettava, että käyttäjä voi hallita vesihanasta tai suihkusta tulevan veden lämpötilaa tarkasti riippumatta lämmitysjärjestelmästä, johon se on kytketty. Mahdolliset ratkaisut voivat sisältää esimerkiksi kuuman veden rajoittimen, kylmän veden tulon keskiasennossa ja/tai termostaattisen sekoitusventtiilin.

Sellaisten vesijohtokalusteiden, jotka on suunniteltu yhdistettäväksi vesijohtoon, jossa kulkevan veden lämpötilaa jo säädellään, ja suihkupäiden ei tarvitse olla tämän arviointiperusteen mukaisia.

Arviointi ja todentaminen: hakijan on toimivaltaiselle viranomaiselle toimittamassaan hakemuksessa vakuutettava, että tuote on arviointiperusteen mukainen, ja toimitettava kuvaus tuotteessa käytettävästä tekniikasta tai laitteesta. Jos vesijohdosta tulevan veden lämpötilaa jo säädellään, hakijan on selitettävä, minkä erityisen teknisen ominaisuuden perusteella vesijohtokaluste soveltuu asennettavaksi tällaiseen järjestelmään.

d)   Ajastus

Tätä arviointiperustetta sovelletaan vesijohtokalusteisiin, joita myydään tai markkinoidaan yhdessä ajastinlaitteiden kanssa. (Ajastinlaitteet pysäyttävät vedentulon tietyn ajan jälkeen, jos niitä ei käytetä; esimerkiksi sensorit, jotka pysäyttävät vedentulon käyttäjän poistuttua sensorin toiminta-alueelta, tai tietyn ajan kuluttua, kuten esimerkiksi aikarajoittimet, jotka pysäyttävät vedentulon enimmäisajan kuluttua).

Ajastimilla varustettujen vesijohtokalusteiden pisin ennalta asetettu toiminta-aika ei saa ylittää hanojen osalta 15 sekuntia ja suihkujen osalta 35 sekuntia. Tuote on kuitenkin suunniteltava niin, että asentaja voi säätää vedentulon kestoa tuotteen aiotun käyttötarkoituksen mukaan.

Sensoreilla varustettujen vesijohtokalusteiden osalta käytön jälkeisen veden tulon sulkemisen viive ei saa ylittää vesihanojen osalta yhtä sekuntia ja suihkujen osalta kolmea sekuntia. Lisäksi sensoreilla varustetuilla vesijohtokalusteilla on oltava sisäänrakennettu ”tekninen turvallisuusominaisuus”, jonka ennalta asetettu sulkeutumisaika on enintään kaksi minuuttia onnettomuuksien estämiseksi ja jotta hanoista ja suihkuista ei valuisi jatkuvasti vettä, kun ne eivät ole käytössä.

Arviointi ja todentaminen: Tuote tai järjestelmä on testattava määrätyllä paineella (suurpaineventtiileille 3,0 baaria (± 0,2 baaria) tai matalapaineventtiileille 0,5 baaria (± 0,02 baaria) sen todentamiseksi, että ajastin sulkee vedentulon enintään 10 prosentin poikkeamalla hakijan ilmoittamaan aikaan. Hakijan on vakuutettava, että tuote on arviointiperusteen mukainen ja ilmoitettava käytetty ratkaisu (ennalta asetettu virtaama-aika ajastimien osalta ja sulkeutumisajan viive käytön jälkeen sensorien osalta) ja toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle osana hakemusta tulokset testistä, joka on suoritettu standardin EN 15091 (eletronic opening and closing sanitary tapware) tai standardin EN 816 (automatic shut-off valves) mukaisesti.

Arviointiperuste 2.   Materiaalit, jotka joutuvat kosketuksiin juomaveden kanssa

Juomaveden kanssa kosketuksiin joutuvien materiaalien kemialliset ja hygieeniset ominaisuudet

Juomaveden kanssa kosketuksiin joutuvissa materiaaleissa käytettävistä aineista ja materiaaleista, tai niihin liittyvistä epäpuhtauksista, ei saa päästä ihmisten käyttöön tarkoitettuun veteen yhdisteitä, joiden pitoisuudet ovat suurempia kuin on tarpeen tuotteiden käyttöä varten, eivätkä ne saa heikentää ihmisten terveyden suojelua suoraan tai epäsuorasti (5). Ne eivät saa huonontaa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatua ulkomuodon, hajun tai maun suhteen. Materiaalit eivät saa niiden häiriötöntä toimintaa koskevissa suositelluissa rajoissa (esimerkiksi taulukossa 2 olevissa asiaa koskevissa EN-standardeissa määrätyt käyttöolosuhteet) muuttua siten, että se vaikuttaisi tuotteen suorituskykyyn. Materiaalit, joiden korroosionkestävyys ei ole riittävä, on suojattava riittävällä tavalla, jotta ne eivät aiheuta riskiä terveydelle.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on vakuutettava, että tuote on arviointiperusteen mukainen ja toimitettava asiaa koskevat asiakirjat tai testitulokset jäljempänä esitetyllä tavalla.

Vesijohtokalusteissa käytettävät metalliset materiaalit, jotka joutuvat kosketuksiin juomaveden kanssa, on lueteltava lisäyksessä olevassa positiiviluettelossa ”Acceptance of Metallic Materials for Products in Contact with Drinking Water”. Hakijan on vakuutettava, että tuote on tämän vaatimuksen mukainen. Jos metallisia materiaaleja ei ole sisällytetty mainittuun positiiviluetteloon, on toimitettava tulokset testistä, joka on tehty lisäyksessä kuvatun kohdan ”Materiaalien lisääminen koostumusluetteloon jonkin materiaaliluokan sisällä” ja standardin EN 15664-1 mukaisesti. Vaihtoehtoisesti näistä metallisista materiaaleista ja/tai tuotteesta on toimitettava kansallisten viranomaisten tai asiasta vastaavien laboratorioiden myöntämä hyväksyntätodistus, jos siinä jäsenvaltiossa, jossa tuote saatetaan markkinoille, on voimassa sitovia kansallisia säännöksiä.

Juomaveden kanssa kosketuksiin joutuvat orgaaniset materiaalit on testattava sen jäsenvaltion asiaa koskevien vaatimusten mukaisesti, jossa tuote saatetaan markkinoille. On toimitettava kansallisten viranomaisten tai asiasta vastaavien laboratorioiden myöntämä todistus tai tarvittaessa testitulokset.

Lisäksi on toimitettava tulokset mikro-organismien kasvua koskevista tutkimuksista sekä veden makua ja tuoksua koskevista arvioista, jos kansalliset säännökset siinä jäsenvaltiossa, jossa tuote saatetaan markkinoille, sitä edellyttävät.

Arviointiperuste 3.   Kielletyt tai rajoitetut aineet ja seokset

a)   Vaaralliset aineet ja seokset

EU-ympäristömerkistä annetun asetuksen (EY) N:o 66/2010 6 artiklan 6 kohdan mukaisesti tuote tai mikään siitä tehty esine (6) ei saa sisältää aineita, jotka täyttävät jäljempänä täsmennetyt Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (7) tai neuvoston direktiivin 67/548/ETY (8) mukaiset vaara- tai riskilausekkeet, eikä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (9) 57 artiklassa tarkoitettuja aineita. Jäljempänä mainitut vaaralausekkeet viittaavat yleensä aineisiin. Jos aineista ei kuitenkaan saada tietoa, sovelletaan seoksia koskevia luokitussääntöjä.

Vaaralausekeluettelo

Vaaralauseke (10)

Riskilauseke (11)

H300 Tappavaa nieltynä

R28

H301 Myrkyllistä nieltynä

R25

H304 Voi olla tappavaa nieltynä ja joutuessaan hengitysteihin

R65

H310 Tappavaa joutuessaan iholle

R27

H311 Myrkyllistä joutuessaan iholle

R24

H330 Tappavaa hengitettynä

R23/26

H331 Myrkyllistä hengitettynä

R23

H340 Saattaa aiheuttaa perimävaurioita

R46

H341 Epäillään aiheuttavan perimävaurioita

R68

H350 Saattaa aiheuttaa syöpää

R45

H350i Saattaa aiheuttaa syöpää hengitettynä

R49

H351 Epäillään aiheuttava syöpää

R40

H360F Saattaa heikentää hedelmällisyyttä

R60

H360D Voi vaurioittaa sikiötä

R61

H360FD Saattaa heikentää hedelmällisyyttä. Voi vaurioittaa sikiötä

R60/61/60–61

H360Fd Saattaa heikentää hedelmällisyyttä. Epäillään vaurioittavan sikiötä

R60/63

H360Df Voi vaurioittaa sikiötä. Epäillään heikentävän hedelmällisyyttä

R61/62

H361f Epäillään heikentävän hedelmällisyyttä

R62

H361d Epäillään vaurioittavan sikiötä

R63

H361fd Epäillään heikentävän hedelmällisyyttä. Epäillään vaurioittavan sikiötä.

R62-63

H362 Saattaa aiheuttaa haittaa rintaruokinnassa oleville lapsille

R64

H370 Vahingoittaa elimiä

R39/23/24/25/26/27/28

H371 Saattaa vahingoittaa elimiä

R68/20/21/22

H372 Vahingoittaa elimiä pitkäaikaisessa tai toistuvassa altistumisessa

R48/25/24/23

H373 Saattaa vahingoittaa elimiä pitkäaikaisessa tai toistuvassa altistumisessa

R48/20/21/22

H400 Erittäin myrkyllistä vesieliöille

R50

H410 Erittäin myrkyllistä vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia

R50-53

H411 Myrkyllistä vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia

R51-53

H412 Haitallista vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia

R52-53

H413 Voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesieliöille

R53

EUH059 Vaarallista otsonikerrokselle

R59

EUH029 Kehittää myrkyllistä kaasua veden kanssa

R29

EUH031 Kehittää myrkyllistä kaasua hapon kanssa

R31

EUH032 Kehittää erittäin myrkyllistä kaasua hapon kanssa

R32

EUH070 Myrkyllistä joutuessaan silmään

R39-41

Edellä mainittua vaatimusta ei sovelleta aineisiin tai seoksiin, joiden ominaisuudet muuttuvat prosessoinnin aikana (esimerkiksi ne eivät ole enää biologisesti saatavilla tai ne muuttuvat kemiallisesti siten, että vaaraa ei enää ole).

Pitoisuusrajat sellaisissa aineissa tai seoksissa, joille mahdollisesti osoitetaan tai on jo osoitettu jokin edellä luetelluista vaara- tai riskilausekkeista ja jotka täyttävät kyseiset vaara- tai riskiluokituskriteerit, sekä asetuksen (EY) N:o 1907/2006 57 artiklan a, b tai c alakohdassa tarkoitetut kriteerit täyttävissä aineissa eivät saa ylittää asetuksen (EY) N:o 1272/2008 10 artiklan mukaisesti määritettyjä yleisiä tai erityisiä pitoisuusrajoja. Jos on asetettu erityiset pitoisuusrajat, on sovellettava niitä yleisten pitoisuusrajojen sijaan.

Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 57 artiklan d, e tai f alakohdassa säädetyt kriteerit täyttävien aineiden pitoisuusrajat eivät saa ylittää 0,1 painoprosenttia.

Lopputuotetta ei saa merkitä edellä esitettyjen vaaralausekkeiden mukaisesti.

Tästä vaatimuksesta on erityisesti vapautettu seuraavat aineet/ainesosat:

Nikkeli ruostumattomassa teräksessä kaikissa muodoissaan

Kaikki vaara- ja riskilausekkeet

Juomaveden kanssa kosketuksiin joutuvat vesijohtokalusteiden esineet ja homogeeniset osat, jotka on valmistettu lejeeringeistä, jotka kuuluvat asetuksen (EY) N:o 1272/2008 23 artiklan d alakohdan piiriin ja jotka mainitaan ”Acceptance of metallic materials used for products in contact with drinking water” – Common Approach” B osan mukaisessa luettelossa tai täyttävät kyseiseen luetteloon lisäämisen ehdot lisäyksen mukaisesti.

Kaikki vaara- ja riskilausekkeet

Nikkeli suojapinnoitekerroksessa (jos nikkeliä ei liukene yli 10 μg/l nikkelikerroksesta tai nikkeliä sisältävästä pinnoitteesta tuotteiden sisäpinnasta, joka on tarkoitettu juomaveden kanssa kosketuksiin), testattu standardin EN 16058 (14)  (15) mukaisesti.

Kaikki vaara- ja riskilausekkeet

Vesijohtokalusteiden elektroniset komponentit, jotka täyttävät direktiivin 2011/65/EU (16) vaatimukset.

Kaikki vaara- ja riskilausekkeet

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on kunkin esineen tai sen homogeenisen osan osalta esitettävä vakuutus siitä, että tämä arviointiperuste täyttyy, sekä muut asiaan liittyvät asiakirjat, kuten esineen tai sen homogeenisen osan toimittajien allekirjoittamat vakuutukset siitä, että aineita tai materiaaleja ei luokitella mihinkään vaaraluokkaan, joka liittyy edellä mainitussa luettelossa tarkoitettuihin vaaralausekkeisiin asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti, sikäli kuin tämä voidaan määrittää vähintään niiden tietojen perusteella, jotka täyttävät asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteessä VII luetellut vaatimukset. Tämän vakuutuksen tueksi on esitettävä yhteenveto tiedoista, jotka koskevat edellä mainitussa luettelossa tarkoitettuihin vaaralausekkeisiin liittyviä olennaisia ominaisuuksia, sillä yksityiskohtaisuuden tasolla, joka täsmennetään asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteessä II olevassa 10, 11 ja 12 kohdassa (käyttöturvallisuustiedotteiden laatimista koskeva vaatimukset).

Tietoa aineiden sisäisistä ominaisuuksista voidaan tuottaa muilla keinoilla kuin testaamalla, esimerkiksi käyttämällä vaihtoehtoisia menetelmiä, kuten in vitro -menetelmiä, kvantitatiivisia rakenne-aktiivisuusmalleja tai käyttämällä ryhmittelyä tai interpolaatiota asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteen XI mukaisesti. Tietojen jakamista kannustetaan voimakkaasti.

Annettujen tietojen on liityttävä aineen tai seoksen sellaisiin muotoihin tai fysikaalisiin olomuotoihin, joissa niitä käytetään lopputuotteessa.

Reach-asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteissä IV ja V lueteltujen, mainitun asetuksen 2 artiklan 7 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti rekisteröintivelvoitteista vapautettujen aineiden osalta tällainen vakuutus riittää edellä esitettyjen vaatimusten noudattamiseen.

b)   Aineet, jotka on lueteltu asetuksen (EY) N:o 1907/2006 59 artiklan 1 kohdan mukaisesti

Asetuksen (EY) N:o 66/2010 6 artiklan 6 kohdan kiellosta ei myönnetä poikkeuksia aineille, joiden katsotaan olevan erityistä huolta aiheuttavia, jotka on lueteltu asetuksen (EY) N:o 1907/2006 59 artiklassa tarkoitetussa luettelossa ja joita esiintyy seoksissa, aineesta valmistetussa esineessä tai jossakin yhdistelmäesineen homogeenisessä osassa pitoisuutena, joka on suurempi kuin 0,1 prosenttia. Jos pitoisuus on alle 0,1 prosenttia, on sovellettava asetuksen (EY) N:o 1272/2008 10 artiklan mukaisesti määritettyjä erityisiä pitoisuusrajoja.

Arviointi ja todentaminen: Erityistä huolta aiheuttaviksi aineiksi yksilöityjen ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 59 artiklan mukaiseen ehdokasluetteloon sisältyvien aineiden luettelo on saatavilla Euroopan kemikaaliviraston verkkosivulla (17).

Luetteloon on viitattava hakupäivänä. Hakijan on esitettävä vakuutus siitä, että tämä arviointiperuste täyttyy, sekä muut asiaan liittyvät asiakirjat, kuten materiaalitoimittajien allekirjoittamat vakuutukset vaatimusten täyttymisestä ja jäljennökset aineita ja seoksia koskevista käyttöturvallisuustiedotteista asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteen II mukaisesti aineiden tai seosten osalta. Pitoisuusrajat on eriteltävä käyttöturvallisuustiedotteissa asetuksen (EY) N:o 1907/2006 31 artiklan mukaisesti aineiden ja seosten osalta.

Arviointiperuste 4.   Tuotteen laatu ja kestoikä

a)   Yleiset vaatimukset

Tuotteen on oltava taulukossa 2 lueteltujen asiaa koskevien EN-standardien yleisten vaatimusten tai vastaavien pakollisten kansallisten säännösten mukainen. Virtaamaa koskevaa vaatimusta ei sovelleta tähän arviointiperusteeseen.

Tuotteen osien puhdistus voi olla tarpeen normaalissa käytössä. Osat olisi voitava puhdistaa käyttämällä yksinkertaisia välineitä tai aineita.

b)   Kulutuspinnan kunto ja nikkeli-kromi-pinnoitteen laatu

Metallisella nikkeli-kromi-pinnoitteella pinnoitetun (riippumatta alustamateriaalista) vesijohtokalusteen on oltava standardin EN 248 mukainen.

c)   Korjattavuus ja varaosien saatavuus

Tuote on suunniteltava niin, että loppukäyttäjä tai ammattimainen huoltoteknikko voivat tarvittaessa vaihtaa vaihdettavissa olevat osat helposti. Tuotteeseen liitettävässä tuotetiedotteessa on selkeästi ilmoitettava, mitkä osat voidaan vaihtaa. Hakijan on myös toimitettava selkeät ohjeet, joiden avulla loppukäyttäjä tai koulutetut asiantuntijat voivat tarvittaessa tehdä yksinkertaisia korjauksia.

Hakijan on lisäksi varmistettava, että varaosia on saatavilla vähintään seitsemän vuoden ajan tuotannon lopettamisesta.

d)   Takuu

Hakijan on annettava korjauksille tai varaosille vähintään neljän vuoden takuu.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on vakuutettava, että tuote on näiden vaatimusten mukainen ja toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle osana hakemusta esimerkit tuotetiedotteesta ja takuuehdoista.

Edellä a ja b kohdan osalta hakijan on lisäksi toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle hakemuksen osana tulokset testeistä, jotka on suoritettu a kohdan osalta taulukossa 2 lueteltujen standardien mukaisesti ja b kohdan osalta standardin EN 248 mukaisesti.

Arviointiperuste 5.   Pakkaus

Pakkauksen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)

Kierrätyksen helpottamiseksi kaikkien pakkauksen osien on oltava helposti käsin eroteltavissa eri materiaaleihin.

b)

Jos pakkauksessa käytetään pahvia, sen on sisällettävä vähintään 80 prosenttia kierrätysmateriaalia.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on vakuutettava, että tuote on tämän vaatimuksen mukainen ja toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle hakemuksen osana näyte tai näytteitä pakkauksesta.

Arviointiperuste 6.   Käyttäjätiedot

Tuotteen mukana on seurattava asianmukaiset käyttöohjeet, joissa neuvotaan tuotteen oikea ja ympäristöä säästävä käyttö sekä sen ylläpito. Tuotteessa on oltava seuraavat tiedot painettuna (pakkauksessa ja/tai pakkauksen mukana olevissa asiakirjoissa) ja/tai sähköisessä muodossa:

a)

tieto siitä, että suurimmat ympäristövaikutukset liittyvät tuotteen käyttövaiheeseen (vedenkulutus, veden lämmittämiseen kuluva energia), neuvoja siitä, miten ympäristövaikutuksia vähennetään tuotteen järkevällä käytöllä,

b)

tieto siitä, että tuotteelle on myönnetty EU:n ympäristömerkki sekä lyhyt mutta yksityiskohtainen selitys siitä, mitä tämä tarkoittaa; nämä tiedot annetaan ympäristömerkin yhteydessä annettujen yleisten tietojen lisäksi.

c)

suurin enimmäisvirtaama l/min (testattu arviointiperusteen 1 a mukaisesti),

d)

asennusohjeet, mukaan lukien tiedot tuotteelle sopivasta käyttöpaineesta,

e)

seisovaa vettä koskevat ohjeet ja varoitus siitä, ettei hanavettä saisi juoda, jos vesi on seisonut putkistossa pidemmän aikaa (sovelletaan hanoihin); esimerkki: ”Juomaveden säästämiseksi käyttäkää seisovaa vettä (esim. aamulla käytettävä tai loman aikana seisonut vesi) muun muassa wc:n huuhteluun, suihkuvetenä tai puutarhan kasteluun”,

f)

tuotteen asianmukaista käyttöä ja huoltoa koskevat suositukset (mukaan lukien puhdistus ja kalkinpoisto), joissa mainitaan kaikki asiaa koskevat ohjeet, erityisesti:

i)

tuotteiden huoltoa ja käyttöä koskevat ohjeet,

ii)

tiedot siitä, mitkä osat voidaan vaihtaa,

iii)

ohjeet tiivisteiden vaihtamiseksi, jos hana vuotaa,

iv)

ohjeet vesijohtokalusteiden puhdistamiseksi asianmukaisilla materiaaleilla kalusteiden sisä- ja ulkopintojen vahingoittumisen välttämiseksi,

v)

ohjeet ilmastimien säännöllisestä ja asianmukaisesta huollosta.

Sellaisten vesijohtokalusteiden (lukuun ottamatta suihkupäitä), joita ei varusteta ajastimilla, tuotepakkauksissa on oltava selkeästi esillä seuraava teksti:

”Tämä EU-ympäristömerkin saanut tuote on tarkoitettu kotitalouskäyttöön. Sitä ei ole tarkoitettu toistuvaan ja tiheään käyttöön muussa kuin kotiympäristössä (kuten julkisissa tiloissa kouluissa, toimistoissa, sairaaloissa, uima-altaissa)”.

Ajastimilla varustettujen vesijohtokalusteiden tuotepakkauksissa on oltava selkeästi esillä seuraava teksti:

”Tämä EU-ympäristömerkin saanut tuote on tarkoitettu erityisesti toistuvaan ja tiheään käyttöön muussa kuin kotiympäristössä (kuten julkisissa tiloissa kouluissa, toimistoissa, sairaaloissa, uima-altaissa)”.

”Rajoitetun virtauksen suihkupäiden” osalta tuoteselosteessa olisi annettava tietoa tarpeesta tarkistaa yhteensopivuus, kun ne liitetään verkkokäyttöiseen suihkuun; esimerkiksi: ”Tarkistakaa, että tämä rajoitetun virtauksen suihkupää on yhteensopiva olemassa olevan suihkujärjestelmän kanssa, jos aiotte liittää sen verkkokäyttöisen suihkun osaksi”.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on vakuutettava, että tuote on vaatimuksen mukainen ja toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle osana hakemusta näyte tai näytteitä käyttäjätiedoista ja/tai linkki valmistajan verkkosivuille, joilta tiedot ovat saatavilla.

Peruste 7.   EU-ympäristömerkin tiedot

Vapaaehtoisessa ympäristömerkin tekstikentässä on oltava seuraava teksti:

—

Tehokkaampi veden käyttö

—

Paremmat energiansäästömahdollisuudet

—

Tämä sertifioitu tuote säästää vettä, energiaa ja rahaa.

Valinnaisella tekstikentällä varustetun merkin käyttöä koskevat ohjeet ovat asiakirjassa ”Guidelines for the use of the EU Ecolabel logo”, joka on saatavilla osoitteesta:

http://ec.europa.eu/environment/ecolabel/promo/pdf/logo%20guidelines.pdf

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on toimitettava ympäristömerkin malli ja vakuutus tämän arviointiperusteen noudattamisesta.

(1)  SFS-EN ISO/IEC 17025:2005, Testaus- ja kalibrointilaboratorioiden pätevyys. Yleiset vaatimukset.

(2)  Virtausrajoittimien oletusarvoksi (vedensäästöasetus) on voitava asettaa enintään 6 l/min. Suurin saatava enimmäisvirtaama saa olla enintään 8 l/min.

(3)  Suihkupäiden ja suihkujen, joissa on useampi suihkutoiminto, on täytettävä suurimman enimmäisvirtaaman asetusta koskeva vaatimus.

(4)  Tuotteet, jotka saatetaan markkinoille pienpaineenlaitteiksi soveltuvina ja jotka toimivat yleensä 0,1–0,5 baarin paineessa.

(5)  Neuvoston direktiivin 98/83/EY, annettu 3 päivänä marraskuuta 1998, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta, 10 artikla (EYVL L 330, 5.12.1998, s. 32).

(6)  Asetuksessa (EY) N:o 1907/2006 (REACH) tarkoitetaan ’esineellä’ tuotetta, jolle annetaan tuotannossa erityinen muoto, pinta tai rakenne, joka määrittää sen käyttötarkoitusta enemmän kuin sen kemiallinen koostumus.

(7)  EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1.

(8)  EYVL 196, 16.8.1967, s. 1.

(9)  EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1.

(10)  Asetus (EY) N:o 1272/2008.

(11)  Direktiivi 67/548/ETY mukautettuna REACH-asetukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/121/EY () ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/45/EY () mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna.

(12)  EUVL L 396, 30.12.2006, s. 850.

(13)  EYVL L 200, 30.7.1999, s. 1.

(14)  Jos siinä jäsenvaltiossa, jossa tuote saatetaan markkinoille, on voimassa kansallisia vaatimuksia tai vastaavia menettelyitä sen tutkimiseksi, liukeneeko pinnoitteesta nikkeliä, tämän vaatimuksen noudattamisen osoittamisen sijaan voidaan toimittaa todiste siitä, että nämä kansalliset vaatimukset täyttyvät.

(15)  EN 16058, Influence of metallic materials on water intended for human consumption – Dynamic rig test for assessment of surface coatings with nickel layers. Long-term test method.

(16)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/65/EU, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2011, tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa.

(17)  http://echa.europa.eu/chem_data/authorisation_process/candidate_list_table_en.asp

Lisäys

Seuraavat tiedot perustuvat asiakirjaan ”ACCEPTANCE OF METALLIC MATERIALS USED FOR PRODUCTS IN CONTACT WITH DRINKING WATER. Common Approach. Part A – Procedure for the acceptance and Part B – Common Composition List”, joka on saatavilla osoitteessa http://www.umweltbundesamt.de/wasser-e/themen/trinkwasser/4ms-initiative.htm.

Ote 1 asiakirjan ”ACCEPTANCE OF METALLIC MATERIALS USED FOR PRODUCTS IN CONTACT WITH DRINKING WATER. Common Approach. Part A. Procedure for the acceptance” luvusta 2.

1.   Metallisten materiaalien hyväksyminen koostumusluetteloon

Juomaveden kanssa kosketuksiin joutuvissa tuotteissa käytettävät metalliset materiaalit on lueteltava koostumusluettelossa.

1.1   Menettely materiaalien lisäämiseksi koostumusluetteloon

Ensisijainen vastuu materiaalien arvioinnista säilyy kansallisella tasolla. Arvioinnissa käytetään hyväksi kansallisella tasolla vakiintuneita menettelyjä ja siellä käytettävissä olevia asiantuntijaresursseja. Testitulosten tulkinta ja jäljempänä kuvattujen hyväksymisperusteiden soveltaminen on kuitenkin monimutkaista. Tästä syystä päätöksenteossa olisi noudatettava asiantuntijakomitean neuvoja.

Asiantuntijakomitealla olisi oltava seuraavanlaista asiantuntemusta:

—

pätevää tietoa korroosiosta ja metallien liukenemisesta,

—

tietämystä toksikologiasta ja juomaveden laadun arvioinnista ihmisten terveyteen liittyvien näkökohtien perusteella,

—

perehtyneisyyttä siihen, millä tavoin metallisia materiaaleja ja tuotteita käytetään juomaveden käsittelyssä ja jakelussa.

Neljän jäsenvaltion muodostama ryhmä pääsi sopimukseen materiaaleja yhteiseen koostumusluetteloon hyväksyttäessä sovellettavasta yhteisestä menettelystä. Menettelyä kuvataan tämän asiakirjan B osassa.

1.2   Koostumusluettelon rakenne

Koostumusluettelo sisältää metallisten materiaalien eri luokat.

Luokka määritellään seuraavasti:

sellaisten materiaalien ryhmä, joilla on samat ominaisuudet suhteessa niiden käyttöalaan, käyttäytymiseen silloin, kun ne ovat kosketuksissa juomaveden kanssa, sekä veden koostumukseen ja/tai kosketuspinta-alaan liittyviin rajoituksiin.

Koostumusluettelo sisältää eri luokkien koostumusten raja-arvot.

Jokaisella luokalla on yksi vertailumateriaali.

Vertailumateriaali määritellään seuraavasti:

materiaali, joka kuuluu luokkaan, jonka osalta metallien juomaveteen liukenemista koskevat ominaisuudet ovat tunnettuja ja toistettavissa, jonka koostumusta valvotaan tiukasti ja jonka osalta olennaiset alkuaineet ovat hyväksyttävän tason ylärajalla tai lähellä sitä. Huomioon on otettava joidenkin ainesosien metallien liukenemista mahdollisesti estävät vaikutukset.

Kussakin luokassa luetteloon sisällytetään kaupallisesti saatavilla olevat metalliset materiaalit, jotka hyväksytään käytettäväksi juomaveden kanssa kosketuksiin joutuvissa tuotteissa. Materiaaleja voidaan käyttää vain tietyissä tuotteissa kosketuspinta-alaan liittyvien rajoitusten (taulukko 1) vuoksi.

Taulukko 1

Metallisten materiaalien tuoteryhmät

Tuoteryhmä

Esimerkkejä tuotteista tai niiden osista

Oletettu kosketuspinta

”a”

A

Kiinteistöjen putkiasennukset

Pinnoittamattomat putkistot vesijohtoverkoissa

100 %

B

Liitokset

Liitännäistuotteet

Pumppujen osat kiinteistöasennuksissa

Venttiilien osat kiinteistöasennuksissa

10 %

C

Vesimittarien liikkuvat osat

Pumppujen osat vesijohtoverkoissa

Venttiilien osat vesijohtoverkoissa

1 %

—   Tuoteryhmä A: kosketuspinta enintään 100 prosenttia

Kiinteistöjen putkiasennuksissa voidaan käyttää samaa materiaalia kaikkien läpimittojen osalta. Yhden materiaalin kosketuspinta veden kanssa voi olla lähestulkoon 100 prosenttia (esim. kupari, galvanoitu teräs tai ruostumaton teräs). Turvallisen käytön edellytyksiä arvioitaessa perustaksi on otettava mahdollisimman suuri prosenttiosuus. Kun jokin koostumus hyväksytään käytettäväksi putkissa, hyväksyntä koskee kaikkia käyttötarkoituksia (esim. liitokset, osat jne.).

Tähän ryhmään kuuluvat myös pinnoittamattomat metalliset putkistot vesijohtoverkoissa ja vedenkäsittelyprosesseissa.

—   Tuoteryhmä B: kosketuspinta enintään 10 prosenttia

Erilaisia kiinteistöasennuksiin tarkoitettuja liitoksia tai liitännäistuotteita voidaan tuottaa yhdestä ainoasta materiaalista tai hieman erilaisista materiaaleista. Yleisimmin ne valmistetaan lyijyä sisältävistä kuparilejeeringeistä. Koska niistä voi liueta veteen lyijyä, on tarpeen rajoittaa niistä valmistettujen tuotteiden kokonaiskosketuspinta-alaa. Tällaisten tuotteiden sisältämien materiaalien arvioinnissa oletuksena on 10 prosentin kosketuspinta-ala veteen.

Tähän ryhmään kuuluvat myös kiinteistöasennuksissa käytettävät metalliset pumppujen osat ja venttiilit.

—   Tuoteryhmä C: kosketuspinta alle 1 prosentti

Teknisistä syistä voi olla tarvetta tuottaa pieniä osia koostumuksista, joita ei hyväksytä tuoteryhmässä B (liitokset ja liitännäistuotteet). Näissä laitteissa saatetaan hyväksyä muita koostumuksia, joista liukenee enemmän metalleja, jollei niiden käyttö lisää merkittävästi juomaveden kokonaissaastumista. Tällaisten koostumusten käyttö olisi rajoitettava osiin, joiden kokonaiskosketuspinta-ala juomaveteen ei ole yli yksi prosentti. Esimerkiksi vesimittarin rungon olisi vastattava tuoteryhmässä B hyväksyttyä koostumusta, mutta liikkuva osa voidaan valmistaa tuoteryhmässä C luetellusta materiaalista.

Tähän ryhmään kuuluvat myös vesijohtoverkoissa ja vedenkäsittelyprosesseissa käytettävät metalliset pumppujen osat ja venttiilit.

1.3   Arviointia varten tarvittavat tiedot

Metallisten materiaalinen hyväksyntä perustuu standardin EN 15664-1 mukaisella testauslaitteistolla pitkällä aikavälillä tehtyjen testien tuloksiin. Testijakson on oltava vähintään kuusi kuukautta, ja sitä voidaan pidentää. Standardin EN 15664-1 mukaista testausta koskevia lisävaatimuksia kuvataan kohdissa 1.4 ja 1.5.

Jotakin luokkaa koskevan vertailumateriaalin hyväksyntä edellyttää erilaisilla vesillä (jotka edustavat juomavesien tavanomaista koostumusta EU:ssa, ks. EN 15664-2) standardin EN 15664-1 mukaisesti suoritettujen testien tulosten hyväksyntää.

Jotta jokin materiaali voitaisiin sisällyttää johonkin luokkaan, on tarpeen tehdä standardin EN 15664-1 mukainen vertailutesti vertailumateriaalin perusteella. Vertailutestissä voidaan käyttää paikallista juomavettä, jos vesi on tarpeeksi syövyttävää (ks. EN 15664-2).

Arviointia varten on toimitettava seuraavat tiedot:

—

standardin EN 15664-1 mukaiset testausselosteet

—

testinäytteen koostumusta koskevat testausselosteet

—

kunkin koostumuksen osalta tiedot lejeeringin tärkeimpien ainesosien raja-arvoista ja epäpuhtauksien enimmäisarvoista. Vertailumateriaaleihin sovelletaan tiukempia raja-arvoja kuin kaupallisiin lejeerinkeihin

—

materiaalin osalta olemassa olevat eurooppalaiset standardit

—

materiaalin ominaisuudet

—

tuotteet, joita materiaalista on tarkoitus valmistaa ja niiden käyttötarkoitukset (a-kerroin)

—

tuotantoprosessi

—

muut tiedot, joiden katsotaan tukevan arviointia.

1.4   Testinäytteen määrittely

Kun materiaalia testataan standardin EN 15664-1 mukaisesti, on testinäytteillä oltava tietty koostumus.

Kaikki alkuaineet, joiden pitoisuus on yli 0,02 prosenttia, voivat olla merkityksellisiä, ja ne on ilmoitettava sen materiaalin koostumuksessa, joka on tarkoitus sisällyttää luetteloon. Lejeerinkien/materiaalien tuottajan on taattava, ettei veteen liukene terveyshaittoja mahdollisesti aiheuttavia epäpuhtauksia, joiden pitoisuus on alle 0,02 prosenttia.

Testinäytteiden koostumus on seuraava:

1.4.1   Vertailumateriaalit

Uuden vertailumateriaalin testaamiseksi toimitettujen testinäytteiden ja vertailutesteissä vertailumateriaalina käytettyjen testinäytteiden on täytettävä seuraavat vaatimukset:

—

Ainesosien ja epäpuhtauksien on oltava ilmoitetuissa rajoissa.

Huomautus: Vertailumateriaalin koostumus olisi hyväksyttävä ennen testauksen aloittamista. Koostumuksen arvoalueen olisi oltava hyvin suppea, ja vertailumateriaalin olisi edustettava kyseisen luokan osalta pahinta mahdollista metallin liukenemisen tapausta.

1.4.2   Materiaalit, joita mahdollisesti käytetään vertailutesteissä

Tällaisten materiaalien osalta on määritettävä koostumuksen arvoalue ja koostumuksessa sallitut epäpuhtaudet. Vertailutesti voidaan suorittaa, jos materiaalin koostumuksen arvoalue vastaa olemassa olevan materiaalien luokan määritelmää.

Testinäytteiden koostumuksen arvoalueen on oltava suppeampi kuin materiaalin koostumuksen arvoalue. Kuparilejeeringeistä saatavilla olevien tietojen perusteella testinäytteiden on vastattava koostumukseltaan seuraavia vaatimuksia:

 

Ainesosat:

—

Cu- ja Zn-pitoisuuksien on oltava ilmoitetuissa rajoissa.

—

As-pitoisuuden on oltava yli 66 prosenttia ilmoitetusta arvoalueesta. (esim. jos ilmoitettu arvoalue on ≤ 0,15 %, 66 % arvoalueesta (0,15 %) on 0,10 %; alkuainepitoisuuden tulisi tämän perusteella olla 0,10–0,15 %.).

—

Al-, Si- ja P-pitoisuuksien on oltava alle 50 prosenttia ilmoitetusta arvoalueesta.

—

Kaikkien muiden ainesosien pitoisuuden on oltava yli 80 prosenttia ilmoitetusta arvoalueesta (esim. jos ilmoitettu arvoalue on 1,6–2,2 %, 80 % arvoalueesta (0,6 %) on 0,48 %; alkuainepitoisuuden tulisi tämän perusteella olla yli 2,08 %).

 

Epäpuhtaudet:

—

Kontaktivedessä analysoitavien epäpuhtauksien pitoisuuden (ks. kohta 1.5) on oltava yli 60 prosenttia ilmoitetusta enimmäispitoisuudesta.

Vaatimukset voivat olla erilaisia muiden lejeerinkien kuin kuparilejeerinkien kohdalla.

1.5   Vesianalyysi

Jos testataan uutta vertailumateriaalia, on kontaktivedestä analysoitava standardin EN 15664-1 mukaisesti kaikki alkuaineet, joiden pitoisuus on yli 0,02 prosenttia ilmoitetun materiaalin koostumuksesta, lukuun ottamatta seuraavia:

—

Sn, Si ja P, jos niitä on käytetty ainesosina

—

Fe, Sn, Mn, Al, Si ja P, jos ne esiintyvät lejeeringissä epäpuhtauksina.

Vertailutestissä kontaktiveden analyysi voidaan rajoittaa tiettyihin alkuaineisiin, jotka täsmennetään kunkin luokan osalta koostumusluettelossa.

1.6   Hyväksymisperusteet

Taulukossa 2 ehdotetaan raja-arvoja juomaveden kanssa kosketuksiin joutuvien metallisten tuotteiden hyväksyttävälle vaikutukselle metallien kokonaispitoisuuksiin kuluttajien käyttämissä hanoissa. Taulukko perustuu juomavesidirektiivissä vahvistettujen kemiallisten ja osoitinmuuttujien hyväksyttäviin arvoihin. Hyväksyttävän vaikutuksen raja-arvot määritettiin seuraavien periaatteiden mukaisesti:

—

90 prosenttia niiden alkuaineiden osalta, joiden kohdalla juomaveden kanssa kosketuksiin joutuvat metalliset tuotteet muodostavat ainoan merkittävän saastumisen lähteen;

—

50 prosenttia niiden alkuaineiden osalta, joiden kohdalla on olemassa muita mahdollisia saastumisen lähteitä.

Kun kyseessä ovat muut muuttujat, joita ei luetella juomavesidirektiivissä, on käytetty seuraavia perusteita:

—

Sinkki: tämä alkuaine ei ole toksinen pitoisuuksissa, joita todetaan vesijohtoverkoissa, joissa on käytetty galvanoituja teräsputkia. Sinkki voi kuitenkin vaikuttaa veden makuun ja ulkonäköön. Ehdotettu viitearvo on asetettu sen varmistamiseksi, ettei sinkki vähennä veden esteettistä käyttökelpoisuutta (WHO 2004).

—

Tina, vismutti, molybdeeni, titaani: nämä viitearvot perustuvat toksikologian asiantuntijan suosittamiin alustaviin arvoihin (Fawell, 2003).

—

Muut metallit: asianmukaisista viitearvoista pyydetään tarvittaessa neuvoja toksikologian asiantuntijoilta.

Jotta luonnolliset suojaavat kerrokset kehittyisivät ajan mittaan, ehdotetaan, että testimenettelyssä simuloidaan kolmen kuukauden vakioimisaikaa, jonka aikana sallitaan pienet poikkeukset viitepitoisuudesta.

Taulukko 2

Hyväksyttävän vaikutuksen raja-arvot ja viitepitoisuudet juomaveden kanssa kosketuksiin joutuvien metallisten tuotteiden metallisten ainesosien hyväksymistä varten

Muuttuja

Juomaveden kanssa kosketuksiin joutuvien metallisten tuotteiden hyväksyttävän vaikutuksen raja-arvo

Juomavesidirektiivissä muuttujalle vahvistettu arvo tai juomavedelle ehdotettu viitearvo

(μg/l)

Hyväksyntäjärjestelmän viitepitoisuus

(μg/l)

B osa:   Kemialliset muuttujat

Antimoni

50 %

5

2,5

Arseeni

50 %

10

5

Kromi

50 %

50

25

Kadmium

50 %

5

2,5

Kupari

90 %

2 000

1 800

Lyijy

50 %

10

5

Nikkeli

50 %

20

10

Seleeni

50 %

10

5

C osa:   Osoitinmuuttujat

Alumiini

50 %

200

100

Rauta

50 %

200

100

Mangaani

50 %

50

25

Muut: ei mainittu juomavesidirektiivissä

Vismutti

90 %

10

9

Molybdeeni

50 %

20

10

Tina

50 %

6 000

3 000

Titaani

50 %

15

7,5

Sinkki

90 %

3 000

2 700

1.7   Jotakin luokkaa koskevan vertailumateriaalin tai sellaisen materiaalin, joka ei kuulu mihinkään luettelon luokkaan, lisääminen

Lejeerinki voi lejeerinkien alkuaineen lisäämisen tai raja-arvojen muuttumisen vuoksi joutua luokan ulkopuolelle. Muutos voi vaikuttaa huomattavasti metallin liukenemiseen liittyviin materiaalin ominaisuuksiin. Kun kyseessä on jotakin luokkaa edustava lejeerinki (vertailumateriaali), on tällaisessa tapauksessa toimitettava seuraavat tiedot:

—

kohdassa 1.3 mainitut tiedot

—

jos ehdotettu uusi koostumus ei ole verrattavissa mihinkään luettelon materiaaliluokkaan, standardin EN 15664-1 mukaisella testauslaitteistolla ja vähintään kolmella erilaisella standardissa EN 15664-2 määritellyllä juomavedellä tehtyjen testien täydelliset tulokset.

1.7.1   Vertailumateriaalin hyväksyminen

Arvioitaessa testauslaitteistolla (standardi EN 15664-1) saatuja tuloksia on otettava huomioon vastaavien putkikohtaisten pitoisuuksien aritmeettinen keskiarvo MEPn(T).

Kaikkina toiminta-aikoina (T) lasketaan yhden testauslaitteiston kolmen koelinjan MEPn(T)-arvojen keskiarvo MEPa(T).

Materiaali voidaan hyväksyä jonkin tuoteryhmän osalta oletetun kosketuspinnan ollessa a (ks. taulukko 1), jos

I)

MEPa(T) * a ≤ RC, kun T = 16, 21 ja 26 viikkoa

II)

MEPa(Tb) ≥ MEPa(T), kun {Tb, T} = {12, 16}, {16, 21} ja {21, 26} viikkoa

täyttyvät kaikkien testattujen juomavesien osalta.

Testausaikaa voidaan pidentää yhteen vuoteen asti, jos arviointiperuste II ei täyty. Tässä tapauksessa materiaali hyväksytään, jos

III)

MEPa(Tb) ≥ MEPa(T), kun {Tb, T} = {26, 39} ja {39, 52} viikkoa

täyttyy testattujen juomavesien osalta, kun arviointiperuste II ei täyttynyt.

Kaikki saatavilla olevat tiedot on otettava huomioon. Standardin EN 15664-1 mukaisen testauslaitteiston osalta nämä tiedot ovat

—

yksittäisten koelinjojen tulokset

—

nelituntisen seisoma-ajan jälkeen saadut tulokset, ja

—

veden koostumusta koskevat muuttujat.

Jos standardin EN 15664-1 vaatimusten lisäksi analysoitiin seisoneesta vedestä otettuja näytteitä, myös nämä tiedot on otettava huomioon arvioinnissa.

Asiantuntijakomitea tekee päätöksen siitä, ovatko saatavilla olevat tiedot riittävän laadukkaita (esim. kolmessa koelinjassa ei ole suuria eroja, poikkeavien tulosten tulkinta) arvioinnin tekemiseksi, ja jos ovat, voidaanko materiaali hyväksyä edellä mainittujen perusteiden mukaisesti. Hyväksytyt materiaalit ja niiden luokka lisätään koostumusluetteloon vertailumateriaalina.

1.8   Materiaalien lisääminen koostumusluetteloon jonkin materiaaliluokan sisällä

Jos hyväksyttävänä olevan materiaalin ainesosat näyttävät kuuluvan johonkin luokkaan, materiaali voidaan lisätä koostumusluetteloon edellyttäen, että standardin EN 15664-1 mukaisella testauslaitteistolla vastaavaa vertailumateriaalia ja jotakin standardissa EN 15664-2 määriteltyä vettä käyttäen tehdystä vertailutestistä saadut tulokset ovat tyydyttävät.

Kunkin materiaalin osalta on toimitettava seuraavat tiedot:

—

kohdassa 1.3 mainitut tiedot

—

standardin EN 15664-1 mukaisella testauslaitteistolla tehdystä vertailutestistä saadut tulokset suhteessa luokan vertailumateriaaliin

1.8.1   Materiaalin hyväksyntä vertailutestien avulla

Arvioitaessa testauslaitteistolla (standardi EN 15664-1) saatuja tuloksia on otettava huomioon vastaavien putkikohtaisten pitoisuuksien aritmeettinen keskiarvo MEPn(T).

Kaikkina toiminta-aikoina (T) lasketaan laitteiston kolmen koelinjan MEPn(T)-arvojen keskiarvo MEPa(T).

Vertailumateriaalin osalta huomioon on otettava kolmen vertailulinjan MEPa,RM(T)-arvo.

Materiaali voidaan hyväksyä jonkin tuoteryhmän osalta vertailumateriaalin oletetun kosketuspinnan ollessa a (ks. taulukko 1), jos

I)

MEPa(T) ≤ MEPa,RM(T), kun T = 16, 21 ja 26 viikkoa

II)

MEPa(Tb) ≥ MEPa(T), kun {Tb, T} = {12, 16}, {16, 21} ja {21, 26} viikkoa

täyttyvät testatun juomaveden osalta.

Testausaikaa voidaan pidentää yhteen vuoteen asti, jos arviointiperuste II ei täyty. Tässä tapauksessa materiaali hyväksytään, jos

III)

MEPa(Tb) ≥ MEPa(T), kun {Tb, T} = {26, 39} ja {39, 52} viikkoa

täyttyy.

Kaikki saatavilla olevat tiedot on otettava huomioon. Standardin EN 15664-1 mukaisen testauslaitteiston osalta nämä tiedot ovat

—

yksittäisten koelinjojen tulokset

—

nelituntisen seisoma-ajan jälkeen saadut tulokset, ja

—

veden koostumusta koskevat muuttujat.

Jos standardin EN 15664-1 vaatimusten lisäksi analysoitiin seisoneesta vedestä otettuja näytteitä, myös nämä tiedot on otettava huomioon arvioinnissa.

Asiantuntijakomitea tekee päätöksen siitä, ovatko saatavilla olevat tiedot riittävän laadukkaita (esim. kolmessa koelinjassa ei ole suuria eroja, poikkeavien tulosten tulkinta) arvioinnin tekemiseksi, ja jos ovat, voidaanko materiaalit hyväksyä edellä mainittujen perusteiden mukaisesti. Hyväksytyt materiaalit ja niiden luokka lisätään koostumusluetteloon vertailutestauksessa käytettävänä vertailumateriaalina.

Ote 2 asiakirjan ”ACCEPTANCE OF METALLIC MATERIALS USED FOR PRODUCTS IN CONTACT WITH DRINKING WATER. Common Approach. Part B – Common Composition List” luvusta 2.

Kuparilejeeringit

Kupari-sinkki-lyijylejeeringit

1.8.1.1   Luokka

Luokan koostumusta koskevat raja-arvot

Ainesosa

Pitoisuus (%)

Epäpuhtaus

Enintään (%)

Kupari

≥ 57,0

Antimoni

0,02

Sinkki

Jäännös

Arseeni

0,02

Lyijy

≤ 3,5

Vismutti

0,02

Alumiini

≤ 1,0

Kadmium

0,02

Rauta

≤ 0,5

Kromi

0,02

Pii

≤ 1,0

Nikkeli

0,2

Tina

≤ 0,5

 

 


Vertailumateriaalin koostumus

Ainesosa

Pitoisuus (%)

Epäpuhtaus

Enintään (%)

Kupari

57,0–59,0

Antimoni

0,02

Sinkki

Jäännös

Arseeni

0,02

Lyijy

1,9–2,1

Vismutti

0,02

 

 

Kadmium

0,02

 

 

Kromi

0,02

 

 

Nikkeli

0,2

 

 

Alumiini

0,2

 

 

Rauta

0,3

 

 

Pii

0,02

 

 

Tina

0,3

Migraatiovedessä huomioon otettavat alkuaineet:

lyijy, nikkeli, kupari, sinkki

Lisätään:

Kunkin alkuaineen osalta: Hyväksyntätekijät verrattuna mainittuun vertailumateriaaliin

1.8.1.2   Hyväksytyt lejeeringit

Hyväksytyt messinkilejeeringit B2 (CW617N CW612N:n perusteella)

Ainesosa

Pitoisuus (%)

Epäpuhtaus

Enintään (%)

Kupari

57,0–60,0

Antimoni

0,02

Sinkki

Jäännös

Arseeni

0,02

Lyijy

1,6–2,2

Vismutti

0,02

 

 

Kadmium

0,02

 

 

Kromi

0,02

 

 

Nikkeli

0,1

 

 

Alumiini

0,05

 

 

Rauta

0,3

 

 

Pii

0,03

 

 

Tina

0,3

Hyväksytty seuraavien tuoteryhmien osalta:

Tuoteryhmä B

Tuoteryhmä C

Hyväksynnän perusta

Saksalainen standardointia koskeva tutkimusraportti RG_CPDW_01_074

Asiakirja-aineisto, John Nuttall (maaliskuu 2006)

Hyväksytyt messinkilejeeringit B1 (CW614N:n ja CW603N:n perusteella)

Ainesosa

Pitoisuus (%)

Epäpuhtaus

Enintään (%)

Kupari

57,0–62,0

Antimoni

0,02

Sinkki

Jäännös

Arseeni

0,02

Lyijy

2,5–3,5

Vismutti

0,02

 

 

Kadmium

0,02

 

 

Kromi

0,02

 

 

Nikkeli

0,2

 

 

Alumiini

0,05

 

 

Rauta

0,3

 

 

Pii

0,03

 

 

Tina

0,3

Hyväksytty seuraavien tuoteryhmien osalta:

Tuoteryhmä C

Hyväksynnän perusta

Saksalainen standardointia koskeva tutkimusraportti RG_CPDW_01_074

Asiakirja-aineisto, John Nuttall (maaliskuu 2006)

Kupari-sinkki-lyijy-arseenilejeeringit

1.8.1.3   Luokka

Luokan koostumusta koskevat raja-arvot

Ainesosa

Pitoisuus (%)

Epäpuhtaus

Enintään (%)

Kupari

≥ 61,0

Antimoni

0,02

Sinkki

Jäännös

Vismutti

0,02

Arseeni

≤ 0,15

Kadmium

0,02

Lyijy

≤ 2,2

Kromi

0,02

Alumiini

≤ 1,0

Nikkeli

0,2

Rauta

≤ 0,5

 

 

Pii

≤ 1,0

 

 

Tina

≤ 0,5

 

 


Vertailumateriaalin koostumus

Ainesosa

Pitoisuus (%)

Epäpuhtaus

Enintään (%)

Kupari

61,0–63,0

Antimoni

0,02

Sinkki

Jäännös

Vismutti

0,02

Arseeni

0,09–0,13

Kadmium

0,02

Lyijy

1,4–1,6

Kromi

0,02

Alumiini

0,5–0,7

Nikkeli

0,2

 

 

Rauta

0,12

 

 

Pii

0,02

 

 

Tina

0,3

Migraatiovedessä huomioon otettavat alkuaineet:

lyijy, nikkeli, arseeni, kupari, sinkki

Metallisten materiaalien rajoitettu käyttö veden koostumuksen osalta (terveysnäkökohdat)

Niiden tulosten pohjalta, joita on saatu käynnissä olevasta (alan) tutkimuksesta, lejeerinkien alkuaineita (ainesosat) ja epäpuhtauksia rajoitetaan siten, että lejeerinkejä voi käyttää kaikissa juomavesissä.

Hyväksytty seuraavien tuoteryhmien osalta:

Tuoteryhmä B

Tuoteryhmä C

Ehdotuksen perusta

Asiakirja-aineisto, John Nuttall (maaliskuu 2006)

Lisätään:

Kunkin alkuaineen osalta: Hyväksyntätekijät verrattuina mainittuun vertailumateriaaliin

Kupari-tina-sinkki-lyijylejeeringit

1.8.1.4   Luokka

Luokan koostumusta koskevat raja-arvot

Ainesosa

Pitoisuus (%)

Epäpuhtaus

Enintään (%)

Kupari

Jäännös

Alumiini

0,01

Sinkki

≤ 6,5

Antimoni

0,1

Tina

≤ 13,0

Arseeni

0,03

Lyijy

≤ 3,0

Vismutti

0,02

Nikkeli

≤ 0,6

Kadmium

0,02

 

 

Kromi

0,02

 

 

Rauta

0,3

 

 

Pii

0,01


Vertailumateriaalin koostumus

Ainesosa

Pitoisuus (%)

Epäpuhtaus

Enintään (%)

Kupari

Jäännös

Alumiini

0,01

Sinkki

5,9–6,2

Antimoni

0,1

Tina

3,9–4,1

Arseeni

0,03

Lyijy

2,8–3,0

Vismutti

0,02

Nikkeli

0,5–0,6

Kadmium

0,02

 

 

Kromi

0,02

 

 

Rauta

0,3

 

 

Pii

0,01

Migraatiovedessä huomioon otettavat alkuaineet:

lyijy, nikkeli, antimoni, kupari, sinkki, tina

Lisätään:

Kunkin alkuaineen osalta: Hyväksyntätekijät verrattuina mainittuun vertailumateriaaliin

1.8.1.5   Hyväksytyt lejeeringit

Hyväksytyt tykkipronssiset lejeeringit GM1 (CC491K:n perusteella)

Ainesosa

Pitoisuus (%)

Epäpuhtaus

Enintään (%)

Kupari

84,0–88,0

Alumiini

0,01

Sinkki

4,0–6,0

Antimoni

0,1

Tina

4,0–6,0

Arseeni

0,03

Lyijy

2,5–3,0

Vismutti

0,02

Nikkeli

0,1–0,6

Kadmium

0,02

 

 

Kromi

0,02

 

 

Rauta

0,3

 

 

Pii

0,01

Hyväksytty seuraavien tuoteryhmien osalta:

Tuoteryhmä B

Tuoteryhmä C

Ehdotuksen perusta: Saksalainen standardointia koskeva tutkimusraportti RG_CPDW_01_074, asiakirja-aineisto, John Nuttall (maaliskuu 2006)

Kuparit

Kupari

1.8.1.6   Luokka

Luokkaa koskevat koostumusrajat

Ainesosa

Pitoisuus (%)

Epäpuhtaus

Enintään (%)

Kupari

≥ 99,9

Muut yhteensä

≤ 0,1

Fosfori

≤ 0,04

 

 


Vertailukoostumus

Ainesosa

EN-numero

Cu-DHP

CW 024A

Migraatiovedessä huomioon otettavat alkuaineet:

Ei ole: Vertailevia testejä ei tarvita

1.8.1.7   Hyväksytyt lejeeringit

Kupari (CU-DHP)

Ainesosa

Pitoisuus (%)

Epäpuhtaus

Enintään (%)

Kupari

≥ 99,9

Muut yhteensä

≤ 0,1

Fosfori

≤ 0,04

 

 

Hyväksytty seuraavien tuoteryhmien osalta:

Tuoteryhmä A

Tuoteryhmä B

Tuoteryhmä C

Metallisten materiaalien rajoitettu käyttö veden koostumuksen osalta (terveysnäkökohdat)

Veden koostumuksen pienet ainesosat vaikuttavat huomattavalla tavalla kupariyhdisteiden muodostumiseen kupariputkien pinnalla ja niiden liukenemiseen. Tietyissä veden koostumuksissa kuparin huuhtoutumisaste voi olla niin suuri, ettei sitä voida hyväksyä. Jäsenvaltioiden voi olla tarpeen ohjeistaa vesialan yrityksiä sekä kupariputkien toimittajia ja asentajia siitä, mitä käyttörajoituksia kupariputkille mahdollisesti asetetaan veden koostumuksissa, joissa voi tapahtua liiallista kuparin huuhtoutumista.

Kuparin yhteensopivuutta tiettyjen veden koostumuksien kanssa on tutkittava lisää yhdenmukaistettujen tutkimus- ja arviointimenettelyjen avulla.

Ehdotuksen perusta

Tarvitaan tutkimustuloksia ja käytännön kokemuksia useista jäsenvaltioista, jotta voidaan määrittää turvallisen käytön ehdot.

Huomautus

Kupariputkien aiheuttama juomaveden saastuminen riippuu useista veden koostumukseen liittyvistä ominaisuuksista. Tällä hetkellä ei ole yksimielisyyttä siitä, mikä on näiden kahden tekijän yhteisvaikutus ja miten ne vaikuttavat toisiinsa. Riittävästi tietoa ei ole varsinkaan sellaisten juomaveden koostumuksien määrästä, joissa juomavesidirektiivin noudattamatta jättämistä todennäköisesti esiintyy.

Tinatut kupariputket ja -liittimet

Tinattujen kupariputkien ja -liittimien lähtöaineena käytetään kuparia kohdan 4.3.1 mukaisesti. Tälle substraattimateriaalille lisätään tinakerros erilaisilla prosesseilla. Levittämällä tälle tinakerrokselle kupari-ioneja muodostuu metallienvälinen vaihe, joka koostuu tinasta ja kuparista (η-phase = Cu6Sn5).

1.8.1.8   Luokka

Luokan koostumusta koskevat raja-arvot: tinakerros

Ainesosa

Pitoisuus (%)

Epäpuhtaus

Enintään (%)

Tina ja kupari

99,90

Antimoni

0,01

 

 

Arseeni

0,01

 

 

Vismutti

0,01

 

 

Kadmium

0,01

 

 

Kromi

0,01

 

 

Lyijy

0,01

 

 

Nikkeli

0,01


Vertailukoostumus

Kupariputki standardin EN 1057 mukaisesti

Ainesosa

EN-numero

Cu-DHP

CW 024A

1.8.1.9   Hyväksytyt lejeeringit

CW 024A -kupari, jossa on 1 μm: n paksuinen tinakerros ja jonka koostumus on seuraava:

Ainesosa

Pitoisuus (%)

Epäpuhtaus

Enintään (%)

Tina

90

Antimoni

0,01

Kupari

< 10

Arseeni

0,01

 

 

Vismutti

0,01

 

 

Kadmium

0,01

 

 

Kromi

0,01

 

 

Lyijy

0,01

 

 

Nikkeli

0,01

Hyväksytty seuraavien tuoteryhmien osalta:

Tuoteryhmä A

Tuoteryhmä B

Tuoteryhmä C

Ehdotuksen perusta:

Huuhtoutumistestit

a

:

Rig tests in representative German drinking waters, julkaisija A. Baukloh, S. Priggemeyer, U. Reiter, B. Winkler, Chemically inner tinned Copper Pipes, Less Copper in Corrosive Drinking Waters, Metall 10–11 (1998) 592–600.

b

:

Testauslaitteistot standardin DIN 50931 (testauslaitteisto) mukaisesti: Technical report DVGW/TZW, 2000

Jo olemassa olevat hyväksynnät ilman juomavesirajoituksia

—

Alankomaat: standardin BRL-K19005 mukaisesti

—

Saksa: standardien DIN 50930, T6 ja DVGW GW 392 mukaisesti

—

Tanska: ETA

Galvanoitu teräs

1.8.1.10   Luokka

Galvanointiprosessissa muodostuvan sinkkipinnoitteen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

Ainesosa

Pitoisuus (%)

Epäpuhtaus

Enintään (%)

Sinkki

 

Antimoni

0,01

 

 

Arseeni

0,02

 

 

Kadmium

0,01

 

 

Kromi

0,02

 

 

Lyijy

0,05

 

 

Vismutti

0,01

1.8.1.11   Hyväksytyt lejeeringit

Galvanointiprosessissa muodostuvan sinkkipinnoitteen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

Ainesosa

Pitoisuus (%)

Epäpuhtaus

Enintään (%)

Sinkki

 

Antimoni

0,01

 

 

Arseeni

0,02

 

 

Kadmium

0,01

 

 

Kromi

0,02

 

 

Lyijy

0,05

 

 

Vismutti

0,01

Ohjeet metallisten materiaalien käyttörajoituksista veden koostumuksen suhteen

Seuraavaa kaavaa ehdotetaan käytettävän yksilöitäessä veden koostumukset, joissa galvanoidun teräksen korroosioaste on hyväksyttävä:

pH ≥ 7.5 tai vapaa CO2 ≤ 0.25 mmol/L

JA

Emäksisyys ≥ 1,5 mmol/l

JA

S1 < 2 (S1 on määritelty jäljempänä)

JA

Kalsium ≥ 1,5 mmol/l

JA

Johtavuus ≤ 600 μS/cm lämpötilassa 25 °C

JA

S2 < 1 tai S2> 3 (S2 on määritelty jäljempänä)

Formula pitoisuus mmol/l

Formula pitoisuus mmol/l

Hyväksytty seuraavien tuoteryhmien osalta:

Tuoteryhmä A

Tuoteryhmä B

Tuoteryhmä C

Ehdotuksen perusta

Veden koostumuksen osalta on laadittu säännöksiä Ranskassa (DTU 60.1/NF P 40-201) ja Saksassa (DIN 50930-3). Niiden sisältämät rajat perustuvat käytännön kokemuksiin, mutta ne on ilmaistu eri tavoin. Ehdotus kattaa pääasiassa samat veden koostumukset kuin mainitut säännökset. Ehdotuksessa otetaan huomioon saatavilla olevat Saksassa tehdyn tutkimuksen ja standardointitutkimuksen tulokset.

Ehdotus sisältää myös standardin EN 12502-3 mukaiset suositukset paikallisen korroosioriskin osalta. Paikallinen korroosio johtaa usein veden laadun heikkenemiseen raudan korroosiotuotteiden seurauksena.

Ehdotus perustuu tuloksiin, jotka on saatu sellaisia galvanoituja teräsputkia koskevista tutkimuksista, joissa sinkkikerroksen lyijypitoisuudet ovat 1,0–0,6 prosenttia. Oletuksena on, että tuloksia voidaan soveltaa putkiin, joiden lyijypitoisuus on pienempi.

Hiiliteräs

Hiiliteräksen käyttö putkissa ja säiliöissä

Hiiliteräs, jossa ei ole pysyviä suojakerroksia, ei sovellu käyttötarkoituksiin, joissa se joutuu kosketuksiin juomaveden kanssa.

Hiiliteräksen käyttö liitännäistuotteissa

Suojakerroksetonta hiiliterästä voidaan käyttää erityisissä käyttötarkoituksissa (esimerkiksi pumput ja venttiilit) ainoastaan pienellä pinta-alalla, kun se voi joutua kosketuksiin veden kanssa.

1.8.1.12   Luokka

Ainesosat ja epäpuhtaudet eivät saa ylittää jäljempänä mainittuja enimmäisraja-arvoja:

Ainesosa

Pitoisuus (%)

Epäpuhtaus

Enintään (%)

Rauta

 

Antimoni

0,02

Hiili

≤ 2,11

Arseeni

0,02

Kromi

≤ 1,0

Kadmium

0,02

Molybdeeni

≤ 1,0

Lyijy

0,02

Nikkeli

≤ 0,5

 

 

1.8.1.13   Hyväksytyt lejeeringit

Ainesosat ja epäpuhtaudet eivät saa ylittää jäljempänä mainittuja enimmäisraja-arvoja:

Ainesosa

Pitoisuus (%)

Epäpuhtaus

Enintään (%)

Rauta

 

Antimoni

0,02

Hiili

≤ 2,11

Arseeni

0,02

Kromi

≤ 1,0

Kadmium

0,02

Molybdeeni

≤ 1,0

Lyijy

0,02

Nikkeli

≤ 0,5

 

 

Hyväksytty seuraavien tuoteryhmien osalta:

Ryhmä C

Ehdotuksen perusta

Italian säädösluonnos

Laskelmat mahdollisista vaikutuksista juomaveteen

Valurauta

Valuraudan käyttö putkissa ja säiliöissä

Valurauta, jossa ei ole pysyviä suojakerroksia, ei sovellu käytettäväksi putkissa ja liittimissä, jotka joutuvat kosketuksiin juomaveden kanssa.

Valuraudan käyttö liitännäistuotteissa

Suojakerroksetonta valurautaa voidaan käyttää erityisiin käyttötarkoituksiin (esimerkiksi pumput ja venttiilit) ainoastaan hyvin pienellä pinta-alalla, kun se voi joutua kosketuksiin veden kanssa. Koostumusta on säänneltävä.

1.8.1.14   Luokka

Ainesosat ja epäpuhtaudet eivät saa ylittää jäljempänä mainittuja enimmäisraja-arvoja:

Ainesosa

Pitoisuus (%)

Epäpuhtaus

Enintään (%)

 

 

Antimoni

0,02

Rauta

 

Arseeni

0,02

Hiili

 

Kadmium

0,02

Kromi

≤ 1,0

Lyijy

0,02

Molybdeeni

≤ 1,0

 

 

Nikkeli

≤ 6,0

 

 

1.8.1.15   Hyväksytyt lejeeringit

Ainesosat ja epäpuhtaudet eivät saa ylittää jäljempänä mainittuja enimmäisraja-arvoja:

Ainesosa

Pitoisuus (%)

Epäpuhtaus

Enintään (%)

 

 

Antimoni

0,02

Rauta

 

Arseeni

0,02

Hiili

 

Kadmium

0,02

Kromi

≤ 1,0

Lyijy

0,02

Molybdeeni

≤ 1,0

 

 

Nikkeli

≤ 6,0

 

 

Hyväksytty seuraavien tuoteryhmien osalta:

Ryhmä C

Ehdotuksen perusta

Italian säädösluonnos

Ranskan säädös

Laskelmat mahdollisista vaikutuksista juomaveteen

31.5.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 145/31

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,

annettu 27 päivänä toukokuuta 2013,

unionin rahoitustuen vahvistamisesta bluetongue-taudin vastaisen hätärokotusohjelman yhteydessä Portugalissa vuosina 2007 ja 2008 aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi

(tiedoksiannettu numerolla C(2013) 2864)

(Ainoastaan portugalinkielinen teksti on todistusvoimainen)

(2013/251/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon tietyistä eläinlääkintäalan kustannuksista 25 päivänä toukokuuta 2009 tehdyn neuvoston päätöksen 2009/470/ETY (1) ja erityisesti sen 3 artiklan 3 ja 4 kohdan sekä 6 kohdan toisen luetelmakohdan,

ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä (2)25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012, jäljempänä ’varainhoitoasetus’, ja erityisesti sen 84 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Varainhoitoasetuksen 84 artiklan ja unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä, jäljempänä ’soveltamissäännöt’, 29 päivänä lokakuuta 2012 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 (3), 94 artiklan mukaan ennen kuin unionin talousarviosta sitoudutaan menoihin, on tehtävä rahoituspäätös, jossa määritetään rahoitettavia menoja aiheuttavan toiminnan keskeiset osat ja jonka tekee toimielin tai sen valtuuttamat viranomaiset.

(2)

Päätöksessä 2009/470/EY säädetään menettelyistä, joita käytetään myönnettäessä unionin rahoitusta yksittäisiin eläinlääkinnällisiin toimiin, myös hätätoimenpiteisiin. Edistääkseen bluetongue-taudin mahdollisimman nopeaa hävittämistä unionin olisi osallistuttava jäsenvaltioille aiheutuneiden tukikelpoisten kustannusten rahoitukseen. Kyseisen päätöksen 3 artiklan 6 kohdan toisessa luetelmakohdassa säädetään säännöistä, jotka koskevat jäsenvaltioille aiheutuviin kustannuksiin sovellettavaa prosenttiosuutta.

(3)

Neuvoston päätöksessä 90/424/ETY tarkoitettuihin hätätapauksissa toteutettaviin toimenpiteisiin ja eläintautien torjuntatoimenpiteisiin myönnettävää yhteisön rahoitusta koskevista säännöistä säädetään komission asetuksessa (EY) N:o 349/2005 (4). Kyseisen asetuksen 3 artiklassa säädetään säännöistä, jotka koskevat unionin rahoituksen osalta tukikelpoisia kustannuksia.

(4)

Komission päätöksellä 2008/655/EY (5) myönnettiin unionin rahoitustukea bluetongue-taudin vastaisille hätätoimenpiteille Portugalissa vuosina 2007 ja 2008.

(5)

Portugali esitti asetuksen (EY) N:o 349/2005 7 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisen virallisen korvaushakemuksen 30 päivänä maaliskuuta 2009. Komission huomautukset, tukikelpoisten kustannusten laskentamenetelmät ja loppupäätelmät ilmoitettiin Portugalille 16 päivänä helmikuuta 2012 päivätyllä kirjeellä. Lopullinen vastaus ja Portugalin viranomaisten hyväksyntä saatiin 3 päivänä elokuuta 2012.

(6)

Unionin rahoitusosuuden maksamiseksi on edellytettävä, että suunnitellut toimet on tosiasiallisesti toteutettu ja että viranomaiset ovat toimittaneet kaikki tarvittavat tiedot asetettujen määräaikojen kuluessa.

(7)

Portugalin viranomaiset ovat täyttäneet kaikilta osin päätöksen 2009/470/EY 3 artiklan 4 kohdassa ja asetuksen (EY) N:o 349/2005 7 artiklassa säädetyt tekniset ja hallinnolliset velvoitteet.

(8)

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen olisi vahvistettava Portugalille vuosina 2007 ja 2008 bluetongue-taudin hävittämisestä aiheutuneita tukikelpoisia kustannuksia varten myönnettävän unionin rahoitustuen kokonaismäärä päätöksen 2008/655/EY 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(9)

Ensimmäinen 1 498 023,27 euron suuruinen erä ja toinen 900 000,00 euron suuruinen erä sekä kolmas 550 000,00 euron suuruinen erä on jo maksettu.

(10)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Unionin rahoitusosuuden kokonaismääräksi Portugalille vuosina 2007 ja 2008 aiheutuneista bluetongue-taudin hävittämiseen liittyvistä kustannuksista vahvistetaan 2 986 419,35 euroa. Kyseessä on varainhoitoasetuksen 84 artiklassa tarkoitettu rahoituspäätös.

2 artikla

Koska unionin rahoitustuen kokonaismäärä on 2 986 419,35 euroa, vielä maksamatta olevan rahoitustuen määräksi vahvistetaan 38 396,08 euroa.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu Portugalin tasavallalle.

Tehty Brysselissä 27 päivänä toukokuuta 2013.

Komission puolesta

Tonio BORG

Komission jäsen

(1)  EUVL L 155, 18.6.2009, s. 30.

(2)  EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(3)  EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1.

(4)  EUVL L 55, 1.3.2005, s. 12.

(5)  EUVL L 214, 9.8.2008, s. 66.

31.5.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 145/33

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,

annettu 27 päivänä toukokuuta 2013,

unionin rahoitustuen vahvistamisesta bluetongue-taudin vastaisen hätärokotusohjelman yhteydessä Tanskassa vuosina 2007 ja 2008 aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi

(tiedoksiannettu numerolla C(2013) 2865)

(Ainoastaan tanskankielinen teksti on todistusvoimainen)

(2013/252/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon tietyistä eläinlääkintäalan kustannuksista 25 päivänä toukokuuta 2009 tehdyn neuvoston päätöksen 2009/470/EY (1) ja erityisesti sen 3 artiklan 3 ja 4 kohdan sekä 6 kohdan toisen luetelmakohdan,

ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (2), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, ja erityisesti sen 84 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Varainhoitoasetuksen 84 artiklan ja unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (3) soveltamissäännöistä, jäljempänä ’soveltamissäännöt’, 29 päivänä lokakuuta 2012 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012, 94 artiklan mukaan ennen kuin unionin talousarviosta sitoudutaan menoihin, on tehtävä rahoituspäätös, jossa määritetään rahoitettavia menoja aiheuttavan toiminnan keskeiset osat ja jonka tekee toimielin tai sen valtuuttamat viranomaiset.

(2)

Päätöksessä 2009/470/EY säädetään menettelyistä, joita käytetään myönnettäessä unionin rahoitusta yksittäisiin eläinlääkinnällisiin toimiin, myös hätätoimenpiteisiin. Edistääkseen bluetongue-taudin mahdollisimman nopeaa hävittämistä unionin olisi osallistuttava jäsenvaltioille aiheutuneiden tukikelpoisten kustannusten rahoitukseen. Kyseisen päätöksen 3 artiklan 6 kohdan toisessa luetelmakohdassa säädetään säännöistä, jotka koskevat jäsenvaltioille aiheutuviin kustannuksiin sovellettavaa prosenttiosuutta.

(3)

Neuvoston päätöksessä 90/424/ETY tarkoitettuihin hätätapauksissa toteutettaviin toimenpiteisiin ja eläintautien torjuntatoimenpiteisiin myönnettävää yhteisön rahoitusta koskevista säännöistä säädetään komission asetuksessa (EY) N:o 349/2005 (4) Kyseisen asetuksen 3 artiklassa säädetään säännöistä, jotka koskevat unionin rahoituksen osalta tukikelpoisia kustannuksia.

(4)

Komission päätöksellä 2008/655/EY (5) myönnettiin unionin rahoitustukea bluetongue-taudin vastaisille hätätoimenpiteille Tanskassa vuosina 2007 ja 2008.

(5)

Tanska esitti asetuksen (EY) N:o 349/2005 7 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisen virallisen korvaushakemuksen 31 päivänä maaliskuuta 2009. Korvaushakemus tarkastettiin ennakkoon heinäkuussa 2010. Tanskan viranomaiset toteuttivat suosituksen lopulta vuoden 2013 alussa. Komission loppupäätelmät ja tukikelpoisten kustannusten laskentamenetelmät ilmoitettiin Tanskalle 21 päivänä helmikuuta 2013 päivätyllä kirjeellä. Tanska hyväksyi ne 22 päivänä helmikuuta 2013.

(6)

Unionin rahoitusosuuden maksamiseksi on edellytettävä, että suunnitellut toimet on tosiasiallisesti toteutettu ja että viranomaiset ovat toimittaneet kaikki tarvittavat tiedot asetettujen määräaikojen kuluessa.

(7)

Tanskan viranomaiset ovat täyttäneet kaikilta osin päätöksen 2009/470/EY 3 artiklan 4 kohdassa ja asetuksen (EY) N:o 349/2005 7 artiklassa säädetyt tekniset ja hallinnolliset velvoitteet.

(8)

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen olisi vahvistettava Tanskalle vuosina 2007 ja 2008 bluetongue-taudin hävittämisestä aiheutuneita tukikelpoisia kustannuksia varten myönnettävän unionin rahoitustuen kokonaismäärä päätöksen 2008/655/EY 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(9)

Ensimmäinen 800 000,00 euron suuruinen erä on jo maksettu.

(10)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Unionin rahoitusosuuden kokonaismääräksi Tanskalle vuosina 2007 ja 2008 aiheutuneista bluetongue-taudin hävittämiseen liittyvistä kustannuksista vahvistetaan 3 061 529,48 euroa. Kyseessä on varainhoitoasetuksen 84 artiklassa tarkoitettu rahoituspäätös.

2 artikla

Koska unionin rahoitustuen kokonaismäärä on 3 061 529,48 euroa, vielä maksamatta olevan rahoitustuen määräksi vahvistetaan 2 261 529,48 euroa.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu Tanskan kuningaskunnalle.

Tehty Brysselissä 27 päivänä toukokuuta 2013.

Komission puolesta

Tonio BORG

Komission jäsen

(1)  EUVL L 155, 18.6.2009, s. 30.

(2)  EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(3)  EYVL L 362, 31.12.2012, s. 1.

(4)  EYVL L 224, 18.8.1990, s. 19.

(5)  EUVL L 214, 9.8.2008, s. 66.

31.5.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 145/35

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,

annettu 29 päivänä toukokuuta 2013,

tiettyjen kolmansien maiden ja tiettyjen kolmansien maiden alueiden tunnustamisesta vapaaksi (kaikista Citrukselle patogeenisistä) Xanthomonas campestris-, Cercospora angolensis Carv. & Mendes- tai (kaikista Citrukselle patogeenisistä) Guignardia citricarpa Kiely -kannoista tehdyn komission päätöksen 2006/473/EY muuttamisesta

(tiedoksiannettu numerolla C(2013) 3057)

(2013/253/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kasveille ja kasvituotteille haitallisten organismien yhteisöön kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseen liittyvistä suojatoimenpiteistä 8 päivänä toukokuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/29/EY (1) ja erityisesti sen liitteessä IV olevan A osan I jakson 16.2, 16.3 ja 16.4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Tiettyjen kolmansien maiden ja tiettyjen kolmansien maiden alueiden tunnustamisesta vapaaksi (kaikista Citrukselle patogeenisistä) Xanthomonas campestris-, Cercospora angolensis Carv. & Mendes- tai (kaikista Citrukselle patogeenisistä) Guignardia citricarpa Kiely -kannoista 5 päivänä heinäkuuta 2006 tehdyllä komission päätöksellä 2006/473/EY (2) tunnustetaan tietyt kolmannet maat ja tiettyjen kolmansien maiden alueet vapaaksi näistä haitallisista organismeista.

(2)

Päätöksellä 2006/473/EY tunnustetaan Bangladesh vapaaksi Cercospora angolensis Carv. & Mendes- sekä (kaikista Citrukselle patogeenisistä) Guignardia citricarpa Kiely -kannoista. Elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston Bangladeshissa kesäkuussa 2010 ja helmikuussa 2013 tekemien tarkastusten perusteella näyttää siltä, että Bangladeshia ei olisi enää tunnustettava vapaaksi näistä haitallisista organismeista.

(3)

Päätöksellä 2006/473/EY tunnustetaan tietyt Brasilian osavaltiot vapaaksi (kaikista Citrukselle patogeenisistä) Xanthomonas campestris -kannoista ja tietyt Brasilian osavaltiot vapaaksi (kaikista Citrukselle patogeenisistä) Guignardia citricarpa Kiely -kannoista. Brasilian toimittamien tietojen ja elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston marraskuussa 2011 Brasiliassa tekemien tarkastusten perusteella Maranhãon, Mato Grosson ja Roraiman osavaltioita ei kuitenkaan enää olisi tunnustettava vapaaksi (kaikista Citrukselle patogeenisistä) Xanthomonas campestris -kannoista eikä Amazonasin, Bahian, Espírito Santon, Mato Grosson, Mato Grosso do Sulin, Minas Geraisin, Paranán ja Santa Catarinan osavaltioita vapaaksi (kaikista Citrukselle patogeenisistä) Guignardia citricarpa Kiely -kannoista.

(4)

Päätöksellä 2006/473/EY tunnustetaan Ghana vapaaksi Cercospora angolensis Carv. & Mendes- sekä (kaikista Citrukselle patogeenisistä) Guignardia citricarpa Kiely -kannoista. Elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston Ghanassa huhti-toukokuussa 2012 tekemien tarkastusten perusteella näyttää siltä, että Ghanaa ei olisi enää tunnustettava vapaaksi näistä haitallisista organismeista.

(5)

Päätöksellä 2006/473/EY tunnustetaan Yhdysvallat vapaaksi (kaikista Citrukselle patogeenisistä) Guignardia citricarpa Kiely -kannoista. Yhdysvaltojen toimittamien tietojen perusteella Floridan osavaltiossa sijaitsevia Collierin, Hendryn ja Polkin piirikuntia ei kuitenkaan enää pitäisi tunnustaa vapaaksi mainituista haitallisista organismeista.

(6)

Päätöksellä 2006/473/EY tunnustetaan Sudan kolmantena maana vapaaksi Citrukselle patogeenisistä Xanthomonas campestris -kannoista. Vuonna 2011 Etelä-Sudanista tuli itsenäinen kansallisvaltio. Näin ollen Etelä-Sudan olisi lueteltava mainitussa päätöksessä kolmantena maana, joka on vapaa Citrukselle patogeenisistä Xanthomonas campestris -kannoista.

(7)

Sen vuoksi päätöstä 2006/473/EY olisi muutettava.

(8)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvinsuojelukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan päätös 2006/473/EC seuraavasti:

1)

Muutetaan 1 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b)

Afrikka: Etelä-Afrikka, Etelä-Sudan, Gambia, Ghana, Guinea, Kenia, Sudan, Swazimaa ja Zimbabwe;”.

b)

Korvataan 2 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b)

Brasilia, lukuun ottamatta Maranhãon, Mato Grosson, Mato Grosso do Sulin, Minas Geraisin, Paranán, Rio Grande do Sulin, Roraiman, Santa Catarinan ja São Paulon osavaltioita;”.

2)

Korvataan 2 artiklan a ja b alakohta seuraavasti:

”a)

kaikki sitrushedelmiä tuottavat kolmannet maat Pohjois-, Keski- ja Etelä-Amerikassa sekä Karibialla, Aasiassa (lukuun ottamatta Bangladeshiä ja Jemeniä), Euroopassa ja Oseaniassa;

b)

kaikki sitrushedelmiä tuottavat kolmannet maat Afrikassa, lukuun ottamatta Angolaa, Gabonia, Ghanaa, Guineaa, Kamerunia, Keniaa, Keski-Afrikan tasavaltaa, Kongon demokraattista tasavaltaa, Mosambikia, Nigeriaa, Sambiaa, Ugandaa ja Zimbabwea.”.

3)

Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 1 kohdan a, b ja c alakohta seuraavasti:

”a)

kaikki sitrushedelmiä tuottavat kolmannet maat Pohjois-, Keski- ja Etelä-Amerikassa (lukuun ottamatta Argentiinaa, Brasiliaa ja Yhdysvaltoja), Karibialla ja Euroopassa;

b)

kaikki sitrushedelmiä tuottavat kolmannet maat Aasiassa, lukuun ottamatta Bangladeshia, Bhutania, Filippiinejä, Indonesiaa, Kiinaa ja Taiwania;

c)

kaikki sitrushedelmiä tuottavat kolmannet maat Afrikassa, lukuun ottamatta Etelä-Afrikkaa, Ghanaa, Keniaa, Mosambikia, Sambiaa, Swazimaata ja Zimbabwea;”.

b)

Korvataan 2 kohdan d alakohta seuraavasti:

”d)

Brasilia: koko Brasilia, lukuun ottamatta Amazonasin, Bahian, Espírito Santon, Mato Grosson, Mato Grosso do Sulin, Minas Geraisin, Paranán, Rio de Janeiron, Rio Grande do Sulin, Santa Catarinan ja São Paulon osavaltioita;”.

c)

Lisätään 2 kohtaan e alakohta seuraavasti:

”e)

Yhdysvallat: koko Yhdysvallat, lukuun ottamatta Floridan osavaltiossa sijaitsevia Collierin, Hendryn ja Polkin piirikuntia.”.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 29 päivänä toukokuuta 2013.

Komission puolesta

Tonio BORG

Komission jäsen

(1)  EYVL L 169, 10.7.2000, s. 1.

(2)  EUVL L 187, 8.7.2006, s. 35.

Oikaisuja

31.5.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 145/37

Oikaisu komission täytäntöönpanoasetukseen (EU) N:o 469/2013, annettu 22 päivänä toukokuuta 2013, DL-metioniinin, DL-metioniinin natriumsuolan, metioniinin hydroksianalogin, metioniinin hydroksianalogin kalsiumsuolan, metioniinin hydroksianalogin isopropyyliesterin, DL-metioniinin vinyylipyridiini/styreenikopolymeerillä suojattuna, ja DL-metioniinin etyyliselluloosalla suojattuna hyväksymisestä rehun lisäaineina

( Euroopan unionin virallinen lehti L 136, 23. toukokuuta 2013 )

Sivulla 7, liitteessä olevan taulukon ensimmäisessä sarakkeessa ”Lisäaineen tunnistenumero”:

on:

”3c3108”

pitää olla:

”3c308”.

31.5.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 145/s3

HUOMAUTUS LUKIJALLE

Neuvoston asetus (EU) N:o 216/2013, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2013, Euroopan unionin virallisen lehden sähköisestä julkaisemisesta

Euroopan unionin virallisen lehden sähköisestä julkaisemisesta 7 päivänä maaliskuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 216/2013 (EUVL L 69, 13.3.2013, s. 1) mukaisesti 1. heinäkuuta 2013 lähtien vain sähköisessä muodossa julkaistu virallinen lehti on todistusvoimainen, ja vain sillä on oikeusvaikutuksia.

Jos virallisen lehden sähköistä versiota ei ole mahdollista julkaista ennakoimattomien ja poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi, virallisen lehden painettu versio on todistusvoimainen, ja sillä on oikeusvaikutuksia asetuksen (EU) N:o 216/2013 3 artiklassa esitettyjen ehtojen ja edellytysten mukaisesti.