27.5.2013

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 140/1

---

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 472/2013,

annettu 21 päivänä toukokuuta 2013,

rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien euroalueen jäsenvaltioiden talouden ja julkisen talouden valvonnan tiukentamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 136 artiklan yhdessä 121 artiklan 6 kohdan kanssa,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Koko maailmaa vuodesta 2007 alkaen koetellut ennennäkemätön kriisi on aiheuttanut vakavaa vahinkoa talouskasvulle ja rahoitusvakaudelle sekä kasvattanut jyrkästi jäsenvaltioiden julkisen talouden alijäämää ja velkaantuneisuutta, mikä on saanut jotkut jäsenvaltiot hakemaan rahoitustukea unionin järjestelyiden puitteissa ja niiden ulkopuolelta.

(2)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 9 artiklassa määrätään, että unioni ottaa politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen, sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen sekä korkeatasoiseen koulutukseen ja ihmisten terveyden korkeatasoiseen suojeluun liittyvät vaatimukset.

(3)

Jotta Euroopan unionin toiminnasta tehdyllä sopimuksella luotu unionin monenvälinen valvontakehys ja myönnettävälle rahoitustuelle mahdollisesti asetettavat politiikkaehdot olisivat kaikilta osin johdonmukaiset keskenään, niiden johdonmukaisuus olisi kirjattava unionin lainsäädäntöön. Kaikkien jäsenvaltioiden ja erityisesti niiden, joiden rahayksikkö on euro, taloudellinen ja rahoituksellinen yhdentyminen edellyttää tiukennettua valvontaa, jotta voidaan estää vaikeuksien leviäminen rahoitusvakautensa osalta vaikeuksissa olevasta tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivästä jäsenvaltiosta koko euroalueelle ja laajemmin koko unioniin.

(4)

Talouden ja julkisen talouden valvonnan tiukkuus olisi suhteutettava ja sovitettava kohdattujen rahoitusvaikeuksien vakavuuteen, ja siinä olisi otettava asianmukaisesti huomioon saadun rahoitustuen luonne, joka voi vaihdella pelkästä hyväksyttävyysehtoihin perustuvasta ennalta varautuvasta tuesta täysimittaiseen makrotalouden sopeutusohjelmaan, joka sisältää tiukkoja politiikkaehtoja. Kaikissa makrotalouden sopeutusohjelmissa olisi otettava huomioon asianomaisen jäsenvaltion kansallinen uudistusohjelma, joka liittyy unionin kasvu- ja työllisyysstrategiaan.

(5)

Jäsenvaltioon, jonka rahayksikkö on euro, olisi kohdistettava tämän asetuksen mukaista tiukennettua valvontaa, kun sillä on vakavia taloudellisia ongelmia tai se kärsii tällaisten ongelmien uhasta, jotta voidaan varmistaa sen nopea paluu tavanomaiseen tilanteeseen ja suojella muita euroalueen jäsenvaltioita mahdollisilta haitallisilta heijastusvaikutuksilta. Tällainen tiukennettu valvonta olisi suhteutettava ongelmien vakavuuteen ja sitä olisi mukautettava sen mukaisesti. Sen olisi katettava paremmat mahdollisuudet saada talouden, julkisen talouden ja rahoitustilanteen tiiviissä seurannassa tarvittavat tiedot sekä säännöllinen raportointi Euroopan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle ja talous- ja rahoituskomitealle (TRK) tai sen tätä tarkoitusta varten mahdollisesti nimittämälle alakomitealle. Jäsenvaltioihin, jotka pyytävät ennalta varautuvaa apua yhdeltä tai useammalta muulta jäsenvaltiolta tai kolmannelta maalta, Euroopan rahoituksenvakautusmekanismilta (ERVM), Euroopan vakausmekanismilta (EVM), Euroopan rahoitusvakausvälineeltä (ERVV) tai muulta asiaankuuluvalta kansainväliseltä rahoituslaitokselta, kuten Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF), olisi sovellettava samoja valvontaa koskevia järjestelyjä.

(6)

Tiukennetun valvonnan kohteena olevan jäsenvaltion olisi myös toteutettava toimenpiteitä, joilla pyritään poistamaan vaikeuksien aiheuttajia tai mahdollisia aiheuttajia. Tätä varten olisi otettava huomioon kaikki liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn tai liiallista makrotaloudellista epätasapainoa koskevan menettelyn kuluessa sille annetut suositukset.

(7)

Makrotalouden sopeutusohjelman kohteina olevien jäsenvaltioiden talouden ja julkisen talouden valvontaa olisi tiukennettava voimakkaasti. Makrotalouden sopeutusohjelman kattavan luonteen vuoksi muut talouden ja julkisen talouden valvontaprosessit olisi keskeytettävä tai tarvittaessa niitä olisi muokattava makrotalouden sopeutusohjelman keston ajaksi talouspolitiikan valvonnan johdonmukaisuuden varmistamiseksi ja raportointivelvoitteiden päällekkäisyyden välttämiseksi. Makrotalouden sopeutusohjelmaa valmisteltaessa olisi kuitenkin otettava huomioon kaikki jäsenvaltiolle liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn tai liiallista makrotaloudellista epätasapainoa koskevan menettelyn kuluessa annetut suositukset.

(8)

Veropetosten ja veronkierron aiheuttamat haasteet ovat lisääntyneet huomattavasti. Talouden globalisaatio, tekninen kehitys ja petollisen toiminnan kansainvälistyminen sekä näistä aiheutuva jäsenvaltioiden keskinäinen riippuvuus osoittavat pelkästään kansallisella tasolla toteutettujen lähestymistapojen heikkoudet ja vahvistavat tarvetta toteuttaa yhteisiä toimia.

(9)	Ongelmiin, joita veropetokset ja veronkierto aiheuttavat makrotalouden sopeutusohjelman kohteena olevassa jäsenvaltiossa, olisi puututtava parantamalla verojen keräämistä kyseisissä jäsenvaltioissa sekä kehittämällä unionin ja kolmansien maiden verohallintojen välistä yhteistyötä.

(10)

Olisi vahvistettava säännöt, joilla laajennetaan unionin toimielinten, erityisesti Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission, välistä vuoropuhelua sekä varmistetaan avoimuuden ja vastuullisuuden parantuminen. Makrotalouden sopeutusohjelman tai tiukennetun valvonnan kohteena olevan jäsenvaltion parlamentille olisi tiedotettava kansallisten sääntöjen ja käytännön mukaisesti.

(11)	Jäsenvaltioiden olisi kansallisten sääntöjen ja käytännön mukaisesti otettava työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan järjestöt mukaan taloudellisen avun ohjelmien valmisteluun, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin.

(12)

Ennen kuin tämän asetuksen mukainen makrotalouden sopeutusohjelmaan liittyvä neuvoston päätös hyväksytään, EVM:n ja ERVV:n asiaankuuluvilla elimillä olisi oltava mahdollisuus käydä keskusteluja tuloksista, joita saavutetaan neuvotteluissa, joita komissio, joka toimii EVM:n tai ERVV:n puolesta yhdessä Euroopan keskuspankin (EKP) ja aiheellisissa tapauksissa IMF:n kanssa, ja edunsaajajäsenvaltio käyvät kyseisen jäsenvaltion rahoitustukeen mahdollisesti liittyvistä politiikkaehdoista. Yhteisymmärryspöytäkirjat, joissa esitetään yksityiskohtaiset ehdot rahoitustuen myöntämiselle, hyväksytään Euroopan vakausmekanismin perustamissopimuksen ja ERVV:tä koskevan puitesopimuksen mukaisesti.

(13)	Jollei toisin säädetä, tässä asetuksessa olevilla viittauksilla rahoitustukeen olisi tarkoitettava myös ennalta varautuvaa rahoitustukea ja rahoituslaitosten pääomapohjan vahvistamista varten myönnettäviä lainoja.

(14)

Komission päätös jonkin maan asettamisesta tiukennetun valvonnan kohteeksi tämän asetuksen mukaisesti olisi tehtävä tiiviissä yhteistyössä TRK:n, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1093/2010 (3) perustetun Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1094/2010 (4) perustetun Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1095/2010 (5) perustetun Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen), jäljempänä yhdessä ’Euroopan valvontaviranomaiset’, ja finanssijärjestelmän makrotason vakauden valvonnasta Euroopan unionissa ja Euroopan järjestelmäriskikomitean perustamisesta 24 päivänä marraskuuta 2010 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1092/2010 (6) perustetun Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK), kanssa. Komission olisi tehtävä TRK:n kanssa yhteistyötä myös päättäessään, jatketaanko tiukennettua valvontaa.

(15)

Asianomaisen jäsenvaltion perustellusta pyynnöstä tai tarvittaessa poikkeuksellisten taloudellisten olosuhteiden perusteella komissio voi suosittaa neuvoston vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevän tai korjaavan osion puitteissa määräämän mahdollisen olemassa olevan korollisen talletuksen, korottoman talletuksen tai sakon pienentämistä tai peruuttamista makrotalouden sopeutusohjelman kohteena olevan jäsenvaltion osalta.

(16)

Oikeuteen tutustua ennen tämän asetuksen mukaisen suosituksen hyväksymistä tehtyyn valmistelutyöhön olisi sovellettava Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001 (7).

(17)

Kun tämän asetuksen nojalla tehdään päätös, jonka mukaan jäsenvaltio ei täytä makrotalouden sopeutusohjelmansa vaatimuksia, ja kun tapahtumat ja analyysit osoittavat selkeästi, että tarvitaan mekanismi, jolla varmistetaan kyseisellä jäsenvaltiolla velkojiaan kohtaan olevien velvoitteiden noudattaminen sekä sen talous- ja rahoitustilanteen vakauttaminen, komissiota kehotetaan esittämään tällaista mekanismia koskevia ehdotuksia.

(18)

Neuvostolle olisi siirrettävä valta antaa suosituksia, jotka koskevat ennakoivien korjaavien toimenpiteiden hyväksymistä ja makrotalouden sopeutusohjelman valmistelua, valta hyväksyä makrotalouden sopeutusohjelmia, valta tehdä päätöksiä keskeisistä politiikkavaatimuksista, joita EVM tai ERVV aikovat sisällyttää ehtoihin, jotka koskevat ennalta varautuvaa rahoitustukea, rahoituslaitosten pääomapohjan vahvistamista varten myönnettäviä lainoja taikka lainoja mahdollisissa muissa uusissa rahoitusvälineissä, joista sovitaan EVM:n puitteissa, sekä valta suositella korjaavien toimenpiteiden hyväksymistä ohjelman jälkeisen valvonnan alaisille jäsenvaltioille. Nämä valtuudet ovat erityisen merkittäviä jäsenvaltioiden talouspolitiikan yhteensovittamisen kannalta, jonka on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 121 artiklan nojalla tapahduttava neuvostossa,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.   Tässä asetuksessa vahvistetaan säännökset niiden jäsenvaltioiden talouden ja julkisen talouden valvonnan tiukentamisesta, joiden rahayksikkö on euro, jos nämä jäsenvaltiot:

a)	ovat rahoitusvakautensa tai julkisen taloutensa kestävyyden osalta vakavissa vaikeuksissa tai kärsivät vakavien vaikeuksien uhasta, joilla on muihin euroalueen jäsenvaltioihin kohdistuvia mahdollisia haitallisia heijastusvaikutuksia; tai

b)

pyytävät tai saavat rahoitustukea yhdeltä tai useammalta muulta jäsenvaltiolta tai kolmansilta mailta, Euroopan rahoituksenvakautusmekanismilta (ERVM), Euroopan vakausmekanismilta (EVM), Euroopan rahoitusvakausvälineeltä (ERVV) tai muulta asiaankuuluvalta kansainväliseltä rahoituslaitokselta, kuten Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF).

2.   Tässä asetuksessa vahvistetaan myös säännökset, jotka koskevat tehostettua talouspolitiikan yhteensovittamista.

3.   Tätä asetusta sovelletaan jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö on euro.

4.   Tätä asetusta sovellettaessa neuvosto, komissio ja jäsenvaltiot noudattavat täysin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 152 artiklaa. Tätä asetusta ja sen nojalla annettuja suosituksia sovellettaessa neuvosto, komissio ja jäsenvaltiot ottavat huomioon kansalliset säännöt ja käytännön sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 28 artiklan. Tämän asetuksen ja mainittujen suositusten soveltaminen ei siten vaikuta oikeuteen neuvotella, tehdä ja panna täytäntöön työ- ja virkaehtosopimuksia eikä oikeuteen ryhtyä työtaistelutoimiin kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

2 artikla

Tiukennetun valvonnan kohteena olevat jäsenvaltiot

1.   Komissio voi päättää asettaa tiukennetun valvonnan kohteeksi jäsenvaltion, jolla on rahoitusvakautensa suhteen vakavia vaikeuksia tai joka kärsii tällaisten vaikeuksien uhasta, joilla todennäköisesti on haitallisia heijastusvaikutuksia euroalueen muihin jäsenvaltioihin.

Arvioidessaan, uhkaavatko jonkin jäsenvaltion rahoitusvakautta vakavat vaikeudet, komissio käyttää muiden parametrien ohessa makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta 16 päivänä marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (8) 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti perustettua varoitusmekanismia tai, kun sellainen on saatavilla, viimeisintä perusteellista tarkastelua. Komissio suorittaa myös kokonaisvaltaisen arvion ottaen erityisesti huomioon kyseisen jäsenvaltion lainausehdot, sen velkasitoumusten takaisinmaksuprofiilin, sen julkisen talouden kehyksen vahvuuden, sen julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden, sen velkataakan merkittävyyden ja riskin sen finanssialan vakavien jännitteiden leviämisestä sen julkisen talouden tilanteeseen tai muiden jäsenvaltioiden finanssialalle.

Kyseiselle jäsenvaltiolle on annettava tilaisuus esittää näkemyksiään ennen kuin komissio tekee päätöksensä kyseisen jäsenvaltion asettamisesta tiukennetun valvonnan kohteeksi. Komissio päättää kuuden kuukauden välein, jatketaanko kyseisen jäsenvaltion tiukennettua valvontaa.

2.   Jos komissio päättää asettaa jäsenvaltion tiukennetun valvonnan kohteeksi 1 kohdan nojalla, se ilmoittaa kyseiselle jäsenvaltiolle asianmukaisesti kaikista arvioinnin tuloksista ja tiedottaa asiasta valvojan ominaisuudessa toimivalle Euroopan keskuspankille (EKP), asiaankuuluville Euroopan sääntelyviranomaisille ja EJRK:lle.

3.   Jos jäsenvaltio saa ennalta varautuvaa rahoitustukea yhdeltä tai useammalta muulta jäsenvaltiolta tai kolmannelta maalta, ERVM:ltä, EVM:ltä, ERVV:ltä tai miltä tahansa muulta asiaankuuluvalta kansainväliseltä rahoituslaitokselta, kuten IMF:ltä, komissio asettaa kyseisen jäsenvaltion tiukennetun valvonnan kohteeksi.

Komissio julkistaa 1 kohdan ja tämän kohdan nojalla tekemänsä päätökset.

4.   Edellä olevaa 3 kohtaa ei sovelleta jäsenvaltioon, joka saa ennalta varautuvaa rahoitustukea luottona, jonka ehdoksi ei ole asetettu, että kyseinen jäsenvaltio hyväksyy uusia toimenpiteitä, edellyttäen että luottoa ei aleta nostaa.

5.   Komissio julkistaa tiedoksi luettelon välineistä, joilla tarjotaan 3 kohdassa tarkoitettua ennalta varautuvaa rahoitustukea, ja pitää sitä ajan tasalla EVM:n, ERVV:n tai muun asiaankuuluvan kansainvälisen rahoituslaitoksen rahoitustukipolitiikassa mahdollisesti tapahtuvien muutosten ottamiseksi huomioon.

3 artikla

Tiukennettu valvonta

1.   Tiukennetun valvonnan kohteena olevan jäsenvaltion on komissiota kuultuaan ja toimien yhteistyössä komission kanssa, joka puolestaan toimii yhdessä EKP:n, Euroopan sääntelyviranomaisten, EJRK:n ja tarvittaessa IMF:n kanssa, toteutettava toimenpiteitä, joilla pyritään poistamaan vaikeuksien aiheuttajia tai mahdollisia aiheuttajia. Näin toimiessaan jäsenvaltion on otettava huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja koordinoinnin tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (9), liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 (10) tai asetuksen (EU) N:o 1176/2011 nojalla sille mahdollisesti annetut suositukset, jotka koskevat sen kansallista uudistusohjelmaa ja vakausohjelmaa.

Komissio ilmoittaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä Euroopan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle, TRK:lle, euroryhmän työryhmälle ja asianomaisen jäsenvaltion parlamentille aiheellisissa tapauksissa ja kansallisten käytäntöjen mukaisesti.

2.   Tiukennetun valvonnan kohteena olevaan jäsenvaltioon sovelletaan alustavien talousarviosuunnitelmien seurantaa ja arviointia sekä euroalueen jäsenvaltioiden liiallisen alijäämän tilanteen korjaamisen varmistamista koskevista yhteisistä säännöksistä21 päivänä toukokuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 473/2013 (11) 10 artiklan 2, 3 ja 6 kohdassa säädettyä julkisen talouden tilanteen tiiviimpää seurantaa riippumatta siitä, onko kyseisessä jäsenvaltiossa olemassa liiallinen alijäämä. Mainitun asetuksen 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti laadittu raportti on annettava neljännesvuosittain.

3.   Edellä olevan 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti tiukennetun valvonnan kohteena olevan jäsenvaltion on komission pyynnöstä

a)

toimitettava valvojan ominaisuudessa toimivalle EKP:lle ja tarvittaessa asianomaisille Euroopan valvontaviranomaisille asetusten (EU) N:o 1093/2010, (EU) N:o 1094/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 35 artiklan mukaisesti vaadittuina määräaikoina eriteltyä tietoa sen rahoitusjärjestelmän kehityksestä, mukaan lukien analyysi tämän kohdan b alakohdan nojalla toteutettujen stressitestien tai herkkyysanalyysien tuloksista tarpeen mukaan;

b)

suoritettava valvojan ominaisuudessa toimivan EKP:n tai aiheellisissa tapauksissa asianomaisten Euroopan valvontaviranomaisten valvonnassa stressitestejä tai herkkyysanalyyseja tarpeen mukaan, jotta voidaan arvioida finanssialan sietokykyä erilaisten makrotalous- ja rahoitushäiriöiden suhteen, jotka komissio ja EKP yhteistyössä asianomaisten Euroopan valvontaviranomaisten ja EJRK:n kanssa täsmentävät;

c)	edellytettävä suostuvan säännöllisiin arviointeihin, joissa sen valmiuksia harjoittaa finanssialan valvontaa arvioidaan osana erityistä vertaisarviointia, jonka suorittavat valvojan ominaisuudessa toimiva EKP tai, aiheellisissa tapauksissa, asianomaiset Euroopan valvontaviranomaiset;

d)	toimitettava komissiolle kaikki makrotalouden epätasapainon seurannassa tarvittavat tiedot asetuksen (EU) N:o 1176/2011 mukaisesti.

Valvojan ominaisuudessa toimiva EKP ja asianomaiset Euroopan valvontaviranomaiset laativat yhteistyössä EJRK:n kanssa ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettujen stressitestien ja herkkyysanalyysien tulosten analyysin pohjalta ja ottaen huomioon asetuksella (EU) N:o 1176/2011 perustetun makrotalouden epätasapainoa koskevan tulostaulun asianomaisten indikaattorien arvioinnista tehtävät johtopäätökset arvion rahoitusjärjestelmän mahdollisista haavoittuvuuksista ja toimittavat arvion komissiolle sen ilmoittamin väliajoin sekä EKP:lle.

4.   Edellä olevan 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti tiukennetun valvonnan kohteena olevan jäsenvaltion on komission pyynnöstä

a)

toimitettava komissiolle, EKP:lle ja aiheellisissa tapauksissa asianomaisille Euroopan valvontaviranomaisille asetusten (EU) N:o 1093/2010, (EU) N:o 1094/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 35 artiklan mukaisesti vaadittuina määräaikoina eriteltyä tietoa sen rahoitusjärjestelmän kehityksestä, mukaan lukien analyysi b alakohdan nojalla toteutettujen stressitestien tai herkkyysanalyysien tuloksista;

b)

suoritettava valvojan ominaisuudessa toimivan EKP:n tai aiheellisissa tapauksissa asianomaisten Euroopan valvontaviranomaisten valvonnassa stressitestejä tai herkkyysanalyyseja tarpeen mukaan, jotta voidaan arvioida finanssialan sietokykyä erilaisten makrotalous- ja rahoitushäiriöiden suhteen, jotka komissio ja EKP yhdessä asianomaisten Euroopan valvontaviranomaisten ja EJRK:n kanssa täsmentävät, ja jaettava yksityiskohtaiset tulokset niiden kanssa;

c)	edellytettävä suostuvan säännöllisiin arviointeihin, joissa sen valmiuksia harjoittaa finanssialan valvontaa arvioidaan osana erityistä vertaisarviointia, jonka suorittavat valvojan ominaisuudessa toimiva EKP tai, aiheellisissa tapauksissa, asianomaiset Euroopan valvontaviranomaiset;

d)	toimitettava komissiolle kaikki makrotalouden epätasapainon seurannassa tarvittavat tiedot asetuksen (EU) N:o 1176/2011 mukaisesti.

Komissio, EKP ja asianomaiset Euroopan valvontaviranomaiset pitävät saamansa eritellyt tiedot luottamuksellisina.

5.   Komissio tekee yhdessä EKP:n ja asianomaisten Euroopan valvontaviranomaisten ja tarvittaessa IMF:n kanssa säännöllisin väliajoin tarkastuskäyntejä tiukennetun valvonnan kohteena olevaan jäsenvaltioon tarkastaakseen, kuinka kyseinen jäsenvaltio edistyy 1, 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden toteutuksessa.

Komissio ilmoittaa neljännesvuosittain arvionsa asiasta vastaavalle Euroopan parlamentin valiokunnalle ja TRK:lle. Arvioinnissaan se tarkastelee erityisesti jatkotoimenpiteiden tarpeellisuutta.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tarkastuskäynnit korvaavat asetuksen (EY) N:o 1467/97 10 a artiklan 2 kohdassa säädetyn paikalla suoritettavan seurannan.

6.   Valmistellessaan 5 kohdassa säädettyä arviointia komissio ottaa huomioon tulokset, jotka on saatu asetuksen (EU) N:o 1176/2011 mukaisesta mahdollisesta perusteellisesta tarkastelusta, mukaan luettuna arvio kansallisten talouspolitiikkojen heijastusvaikutuksista tiukennetun valvonnan kohteena olevaan jäsenvaltioon mainitun asetuksen 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

7.   Jos komissio toteaa 5 kohdassa säädettyjen tarkastuskäyntien perusteella, että jatkotoimenpiteet ovat tarpeen ja että asianomaisen jäsenvaltion rahoitus- ja taloustilanteesta aiheutuu merkittäviä haittavaikutuksia euroalueen tai sen jäsenvaltioiden rahoitusvakauteen, neuvosto voi määräenemmistöllä komission ehdotuksesta suosittaa asianomaiselle jäsenvaltiolle ennakoiviin korjaaviin toimenpiteisiin ryhtymistä tai luonnoksen laatimista makrotalouden sopeutusohjelmaksi.

Neuvosto voi päättää julkistaa suosituksensa.

8.   Jos 7 kohdassa tarkoitettu suositus julkistetaan,

a)	Euroopan parlamentin asiasta vastaava valiokunta voi tarjota asianomaiselle jäsenvaltiolle ja komissiolle tilaisuuden osallistua näkemystenvaihtoon;

b)	asianomaisen jäsenvaltion parlamentti voi kutsua komission edustajia osallistumaan näkemystenvaihtoon;

c)	neuvosto tiedottaa hyvissä ajoin Euroopan parlamentin asianomaiselle valiokunnalle suosituksen sisällöstä.

9.   Euroopan parlamentin asiasta vastaava valiokunta ja asianomaisen jäsenvaltion parlamentti voivat koko tiukennetun valvontaprosessin ajan kutsua komission, EKP:n ja IMF:n edustajia osallistumaan taloudelliseen vuoropuheluun.

4 artikla

Raportointi rahoituslaitosten pääomapohjan vahvistamiseksi annettavasta rahoitustuesta

Tiukennetun valvonnan kohteena olevien tai makrotalouden sopeutusohjelmaa noudattavien jäsenvaltioiden, jotka saavat rahoitustukea rahoituslaitostensa pääomapohjan vahvistamiseksi, on tehtävä TRK:lle kahdesti vuodessa selvitys näille rahoituslaitoksille asetetuista ehdoista, johdon palkkoja koskevat ehdot mukaan luettuina. Näiden jäsenvaltioiden on myös raportoitava luottoehdoista, joita rahoitusala tarjoaa reaalitaloudelle.

5 artikla

Suunniteltuja rahoitustukipyyntöjä koskeva tiedotus

Jäsenvaltion, joka aikoo pyytää rahoitustukea yhdeltä tai useammalta jäsenvaltiolta tai kolmannelta maalta, EVM:ltä, ERVV:ltä tai muulta asiaankuuluvalta kansainväliseltä rahoituslaitokselta, kuten IMF:ltä, on annettava aikomuksensa välittömästi tiedoksi euroryhmän työryhmän puheenjohtajalle, talous- ja raha-asioista vastaavalle komission jäsenelle ja EKP:n pääjohtajalle.

Saatuaan komissiolta arvioinnin euroryhmän työryhmä käy keskusteluja suunnitellusta pyynnöstä tarkastellakseen muun muassa unionin tai euroalueen olemassa olevien rahoitusvälineiden nojalla käytettävissä olevia mahdollisuuksia ennen kuin kyseinen jäsenvaltio kääntyy mahdollisten lainanantajien puoleen.

Jäsenvaltion, joka aikoo pyytää rahoitustukea ERVM:ltä, on ilmoitettava aikomuksestaan välittömästi TRK:n puheenjohtajalle, talous- ja raha-asioista vastaavalle komission jäsenelle sekä EKP:n pääjohtajalle.

6 artikla

Julkisen velan kestävyyden arviointi

Jos jäsenvaltio pyytää ERVM:ltä, EVM:ltä tai ERVV:ltä rahoitustukea, komissio arvioi yhdessä EKP:n ja mahdollisuuksien mukaan IMF:n kanssa kyseisen jäsenvaltion julkisen velan kestävyyden ja jäsenvaltion tosiasialliset tai mahdolliset rahoitustarpeet. Komissio toimittaa tämän arvion edelleen euroryhmän työryhmälle, jos rahoitustukea on tarkoitus myöntää EVM:stä tai ERVV:stä, ja TRK:lle, jos rahoitustukea on tarkoitus myöntää ERVM:stä.

Julkisen velan kestävyyden arviointi perustuu todennäköisimpään makrotalouden skenaarioon tai maltillisempaan skenaarioon ja budjettiennusteisiin, joissa käytetään tuoreimpia tietoja ja otetaan asiankuuluvasti huomioon 3 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetun raportin tulokset sekä mahdolliset 3 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti suoritetut valvontatehtävät. Komissio arvioi myös makrotalous- ja rahoitushäiriöiden sekä kielteisen kehityksen vaikutuksia julkisen velan kestävyyteen.

Komissio julkistaa makrotalouden skenaarion, mukaan luettuna kasvuskenaario, asianomaisen jäsenvaltion julkisen velan kestävyyden arvioinnin perustan muodostavat parametrit sekä talousarviotoimien arvioidun kokonaisvaikutuksen talouskasvuun.

7 artikla

Makrotalouden sopeutusohjelma

1.   Jos jäsenvaltio pyytää yhdeltä tai useammalta muulta jäsenvaltiolta tai kolmansilta mailta, ERVM:ltä, EVM:ltä, ERVV:ltä tai IMF:ltä rahoitustukea, sen on laadittava yhteisymmärryksessä komission kanssa, joka puolestaan toimii yhteistyössä EKP:n ja tarvittaessa IMF:n kanssa, luonnos makrotalouden sopeutusohjelmaksi, joka perustuu asetuksen (EU) N:o 473/2013 nojalla mahdollisesti laadittuihin talouskumppanuusohjelmiin ja korvaa ne sekä sisältää vuotuiset julkisen talouden tavoitteet.

Luonnoksessa makrotalouden sopeutusohjelmaksi käsitellään kyseisestä jäsenvaltiosta aiheutuvia erityisiä riskejä euroalueen rahoitusvakaudelle, ja sen tavoitteena on nopeasti palauttaa vakaa ja kestävä talous- ja rahoitustilanne sekä palauttaa jäsenvaltion kyky hankkia tarvitsemansa rahoitus kokonaisuudessaan rahoitusmarkkinoilta.

Luonnoksen makrotalouden sopeutusohjelmaksi on perustuttava 6 artiklassa tarkoitettuun julkisen velan kestävyyden arviointiin, joka on saatettava ajan tasalle asianomaisen jäsenvaltion kanssa neuvoteltujen alustavien korjaustoimenpiteiden vaikutuksen ottamiseksi huomioon, ja siinä on otettava asianmukaisesti huomioon kyseiselle jäsenvaltiolle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 121, 126, 136 tai 148 artiklan mukaisesti mahdollisesti annetut suositukset sekä toimet, jotka se on toteuttanut näiden suositusten noudattamiseksi, ja siinä on samalla pyrittävä laajentamaan, lujittamaan ja syventämään tarvittavia toimenpiteitä.

Luonnoksessa makrotalouden sopeutusohjelmaksi on otettava huomioon palkanmuodostuksen käytäntö ja instituutiot sekä asianomaisen jäsenvaltion kansallinen uudistusohjelma, joka liittyy unionin kasvu- ja työllisyysstrategiaan.

Luonnoksessa makrotalouden sopeutusohjelmaksi on noudatettava täysin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 152 artiklaa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 28 artiklaa. Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajille suullisesti makrotalouden sopeutusohjelman luonnoksen valmistelussa saavutetusta edistyksestä. Näitä tietoja käsitellään luottamuksellisina.

2.   Neuvosto hyväksyy rahoitustukea 1 kohdan mukaisesti pyytävän jäsenvaltion valmisteleman makrotalouden sopeutusohjelman määräenemmistöllä komission ehdotuksesta.

Komissio varmistaa, että sen EVM:n tai ERVV:n puolesta allekirjoittama yhteisymmärryspöytäkirja vastaa täysin neuvoston hyväksymää makrotalouden sopeutusohjelmaa.

3.   Komissio varmistaa makrotalouden sopeutusohjelman kohteena olevan jäsenvaltion osalta yhdenmukaisuuden talouden ja julkisen talouden valvontaprosessissa, jotta vältetään raportointivelvoitteiden päällekkäisyys.

4.   Komissio seuraa yhdessä EKP:n ja aiheellisissa tapauksissa IMF:n kanssa sitä, miten jäsenvaltio edistyy makrotalouden sopeutusohjelmansa toteutuksessa.

Komissio antaa tällaisesta edistymisestä kolmen kuukauden välein tietoa TRK:lle. Asianomaisen jäsenvaltion on tehtävä komission ja EKP:n kanssa täysimittaista yhteistyötä. Sen on erityisesti annettava komissiolle ja EKP:lle kaikki tiedot, jotka nämä katsovat tarpeellisiksi makrotalouden sopeutusohjelman toteutuksen seurannan kannalta 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajille suullisesti makrotalouden sopeutusohjelman seurannasta tehdyistä päätelmistä. Näitä tietoja käsitellään luottamuksellisina.

5.   Komissio tutkii yhteistyössä EKP:n ja aiheellisissa tapauksissa IMF:n kanssa asianomaisen jäsenvaltion kanssa muutoksia ja päivityksiä, jotka sen makrotalouden sopeutusohjelmaan voi olla tarpeen tehdä, jotta voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon muun muassa mahdolliset merkittävät erot makrotalouden ennusteiden ja toteutuneiden lukujen välillä, mukaan luettuina makrotalouden sopeutusohjelman mahdolliset vaikutukset, haitalliset heijastusvaikutukset sekä makrotalous- ja rahoitushäiriöt. Neuvosto päättää määräenemmistöllä komission ehdotuksesta tähän ohjelmaan tehtävistä muutoksista.

6.   Asianomaisen jäsenvaltion on harkittava tiiviissä yhteistyössä komission kanssa, onko sen toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet kannustaakseen yksityisiä sijoittajia säilyttämään kokonaisvastuunsa vapaaehtoisesti.

7.   Jos 4 kohdassa tarkoitetussa seurannassa havaitaan merkittäviä poikkeamia jäsenvaltion makrotalouden sopeutusohjelmasta, neuvosto voi päättää määräenemmistöllä komission ehdotuksesta, että asianomainen jäsenvaltio ei noudata ohjelmaansa sisältyviä politiikkavaatimuksia. Komissio arvioi ehdotuksessaan nimenomaisesti, johtuvatko tällaiset olennaiset poikkeamat syistä, jotka eivät ole asianomaisen jäsenvaltion hallinnassa.

Makrotalouden sopeutusohjelmassa vahvistetuissa julkisen talouden vakauttamiseen pyrkivissä toimissa on otettava huomioon tarve varmistaa riittävät välineet olennaisen tärkeille politiikanaloille, kuten koulutukselle ja terveydenhuollolle.

Kun tehdään päätös tämän kohdan nojalla, asianomaisen jäsenvaltion on tiiviissä yhteistyössä komission kanssa ja yhdessä EKP:n ja aiheellisissa tapauksissa IMF:n kanssa toteutettava toimenpiteitä, joilla pyritään vakauttamaan markkinat ja säilyttämään sen rahoitussektorin hyvä toiminta.

8.   Makrotalouden sopeutusohjelman kohteena olevan jäsenvaltion, jonka hallinnolliset valmiudet ovat riittämättömät tai jolla on merkittäviä ongelmia ohjelman toteutuksessa, on pyydettävä teknistä apua komissiolta, joka voi muodostaa tätä tarkoitusta varten asiantuntijaryhmiä, joihin kuuluu jäseniä muista jäsenvaltioista ja muista unionin toimielimistä tai asiaankuuluvista kansainvälisistä instituutioista. Teknisen avun tavoitteet ja keinot on esitettävä yksiselitteisesti makrotalouden sopeutusohjelman ajan tasalle saatetuissa versioissa, ja niissä on keskityttävä aloihin, joilla on todettu merkittäviä tarpeita. Tekniseen apuun voi sisältyä paikalla olevan edustajan ja tukihenkilöstön asettaminen neuvomaan viranomaisia ohjelman toteutuksessa.

Makrotalouden sopeutusohjelma, mukaan luettuina sen tavoitteet ja sopeutusponnistelujen odotettu jakautuminen, on julkistettava.

Julkisen velan kestävyyden arvioinnista tehdyt päätelmät on liitettävä makrotalouden sopeutusohjelmaan.

9.   Makrotalouden sopeutusohjelman kohteena olevan jäsenvaltion on suoritettava julkisen taloutensa kattava tarkastus, jotta voidaan muun muassa arvioida velkatason liialliseen kasvuun johtaneita syitä sekä jäljittää mahdollisia sääntöjenvastaisuuksia.

10.   Euroopan parlamentin asiasta vastaava valiokunta voi tarjota asianomaiselle jäsenvaltiolle ja komissiolle tilaisuuden osallistua näkemystenvaihtoon makrotalouden sopeutusohjelman toteutuksessa tapahtuneesta edistymisestä.

11.   Asianomaisen jäsenvaltion parlamentti voi kutsua komission edustajia osallistumaan näkemystenvaihtoon sen makrotalouden sopeutusohjelman toteutuksessa tapahtuneesta edistymisestä.

12.   Tätä artiklaa ei sovelleta välineisiin, joilla myönnetään ennalta varautuvaa rahoitustukea, lainoihin, jotka annetaan rahoituslaitosten pääomapohjan vahvistamiseksi, eikä mahdollisiin EVM:n uusiin rahoitusvälineisiin, joiden osalta EVM:n säännöissä ei määrätä makrotalouden sopeutusohjelmasta.

Komissio laatii tiedoksi luettelon ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista rahoitustukivälineistä ja pitää sitä ajan tasalla EVM:n rahoitustukipolitiikassa mahdollisesti tapahtuvien muutosten huomioon ottamiseksi.

Näiden välineiden osalta neuvosto hyväksyy komission suosituksesta asianomaiselle jäsenvaltiolle osoitettavalla päätöksellä keskeiset politiikkavaatimukset, jotka EVM tai ERVV aikovat sisällyttää taloudellisen tukensa ehtoihin, sikäli kuin näiden toimenpiteiden sisältö kuuluu unionin toimivaltaan sellaisena kuin siitä määrätään perussopimuksissa.

Komissio varmistaa, että sen EVM:n tai ERVV:n puolesta allekirjoittama yhteisymmärryspöytäkirja vastaa täysin tällaista neuvoston päätöstä.

8 artikla

Työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan osallistuminen

Jäsenvaltion on pyydettävä työmarkkinaosapuolten sekä asiaankuuluvien kansalaisyhteiskunnan järjestöjen näkemyksiä, kun se valmistelee luonnosta sen makrotalouden sopeutusohjelmaksi, jotta voidaan saavuttaa yhteisymmärrys sen sisällöstä.

9 artikla

Toimenpiteet verotulojen turvaamiseksi

Jäsenvaltion on tarvittaessa tiiviissä yhteistyössä komission kanssa ja yhdessä EKP:n ja aiheellisissa tapauksissa IMF:n kanssa toteutettava verotulojensa lisäämiseksi toimenpiteitä, joilla pyritään vahvistamaan veronkantokapasiteetin tehokkuutta ja tuloksellisuutta sekä torjumaan veropetoksia ja veronkiertoa.

10 artikla

Johdonmukaisuus kasvu- ja vakaussopimuksen kanssa

1.   Jos jäsenvaltio on tämän asetuksen 7 artiklan mukaisen makrotalouden sopeutusohjelman ja siihen tehtävien muutosten kohteena, se vapautetaan velvollisuudesta toimittaa asetuksen (EY) N:o 1466/97 3 artiklan mukainen vakausohjelmansa, ja sen on sisällytettävä tällaisen vakausohjelman sisältö makrotalouden sopeutusohjelmaansa.

2.   Jos makrotalouden sopeutusohjelman kohteena olevalle jäsenvaltiolle annetaan suositus Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisesti tai jos sen osalta tehdään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 9 kohdan mukaisesti päätös, jossa sitä vaaditaan korjaamaan liiallinen alijäämä,

a)	se vapautetaan velvollisuudesta toimittaa tapauksen mukaan asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan 4 a kohdassa ja 5 artiklan 1 a kohdassa tarkoitetut kertomukset;

b)

kunkin makrotalouden sopeutusohjelman mukaiset vuotuiset julkisen talouden tavoitteet sisällytetään asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan 4 kohdan mukaiseen suositukseen tai 5 artiklan 1 kohdan mukaiseen vaatimusta koskevaan päätökseen, ja jos asianomaisen jäsenvaltion osalta tehdään vaatimusta koskeva päätös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 9 kohdan mukaisesti, toimenpiteet, jotka mahdollistavat näiden tavoitteiden saavuttamisen makrotalouden sopeutusohjelmassa, sisällytetään asetuksen (EY) N:o 1467/97 5 artiklan 1 kohdan mukaiseen vaatimusta koskevaan päätökseen;

c)	tämän asetuksen 7 artiklan 4 kohdassa säädetyn seurannan osalta jäsenvaltio vapautetaan asetuksen (EY) N:o 1467/97 10 artiklan 1 kohdan ja 10 a artiklan mukaisesta seurannasta sekä mainitun asetuksen 4 artiklan 2 kohdan ja 6 artiklan 2 kohdan mukaisen päätöksen perustana olevasta seurannasta.

11 artikla

Johdonmukaisuus asetuksen (EU) N:o 1176/2011 kanssa

Jos jäsenvaltio on makrotalouden sopeutusohjelman kohteena, asetusta (EU) N:o 1176/2011 ei sovelleta kyseiseen jäsenvaltioon tämän ohjelman keston ajan; asetuksella (EU) N:o 1176/2011 perustetun tulostaulun indikaattorit on kuitenkin sisällytettävä kyseisen ohjelman seurantaan.

12 artikla

Johdonmukaisuus talouspolitiikan koordinoinnin eurooppalaisen ohjausjakson kanssa

Jos jäsenvaltio on makrotalouden sopeutusohjelman kohteena, se vapautetaan asetuksen (EY) N:o 1466/97 2 -a artiklan mukaiseen talouspolitiikan koordinoinnin eurooppalaiseen ohjausjaksoon sisältyvästä seurannasta ja arvioinnista kyseisen ohjelman keston ajaksi.

13 artikla

Johdonmukaisuus asetuksen (EU) N:o 473/2013 kanssa

Jos jäsenvaltio on makrotalouden sopeutusohjelman kohteena, asetusta (EU) N:o 473/2013 ei sovelleta kyseiseen jäsenvaltioon tämän ohjelman keston ajan, lukuun ottamatta mainitun asetuksen 1–5 ja 13–18 artiklaa.

14 artikla

Ohjelman jälkeinen valvonta

1.   Jäsenvaltioon on kohdistettava ohjelman jälkeistä valvontaa niin kauan kuin vähintään 75 prosenttia yhdeltä tai useammalta muulta jäsenvaltiolta, ERVM:ltä, EVM:ltä tai ERVV:ltä saadusta rahoitustuesta on maksamatta takaisin. Neuvosto voi komission ehdotuksesta pidentää ohjelman jälkeisen valvonnan kestoa, jos asianomaisen jäsenvaltion rahoitusvakauteen tai julkisen talouden kestävyyteen liittyy jatkuvia riskejä. Neuvoston katsotaan hyväksyneen komission ehdotuksen, jollei neuvosto määräenemmistöllä päätä hylätä ehdotusta kymmenen päivän kuluessa siitä, kun komissio on antanut sen.

2.   Ohjelman jälkeisen valvonnan kohteena olevan jäsenvaltion on komission pyynnöstä noudatettava tämän asetuksen 3 artiklan 3 kohdan mukaisia vaatimuksia ja annettava asetuksen (EU) N:o 473/2013 10 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tiedot.

3.   Komissio yhteistyössä EKP:n kanssa tekee säännöllisiä tarkastuskäyntejä ohjelman jälkeisen valvonnan kohteena olevaan jäsenvaltioon arvioidakseen sen taloutta, julkista taloutta ja rahoitustilannetta. Komissio antaa kuuden kuukauden välein arvionsa tiedoksi Euroopan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle, TRK:lle ja asianomaisen jäsenvaltion parlamentille sekä arvioi erityisesti sitä, tarvitaanko korjaustoimenpiteitä.

Euroopan parlamentin asiasta vastaava valiokunta voi tarjota asianomaiselle jäsenvaltiolle ja komissiolle tilaisuuden osallistua näkemystenvaihtoon ohjelman jälkeisen valvonnan aikana tapahtuneesta edistymisestä.

4.   Neuvosto voi komission ehdotuksesta suosittaa ohjelman jälkeisen valvonnan kohteena olevalle jäsenvaltiolle korjaustoimenpiteiden toteuttamista. Neuvoston katsotaan hyväksyneen komission ehdotuksen, jollei neuvosto määräenemmistöllä päätä hylätä sitä kymmenen päivän kuluessa siitä, kun komissio on antanut sen.

5.   Asianomaisen jäsenvaltion parlamentti voi kutsua komission edustajia osallistumaan näkemystenvaihtoon ohjelman jälkeisestä valvonnasta.

15 artikla

Neuvoston äänestys

Tässä asetuksessa tarkoitetuista toimenpiteistä äänestävät ainoastaan ne neuvoston jäsenet, joiden edustaman jäsenvaltion rahayksikkö on euro, ja neuvosto tekee ratkaisunsa ottamatta lukuun asianomaista jäsenvaltiota edustavan neuvoston jäsenen ääntä.

Ensimmäisessä kohdassa mainittu neuvoston jäsenten määräenemmistö määräytyy Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 238 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti.

16 artikla

Soveltaminen rahoitustukea saaviin jäsenvaltioihin

Jäsenvaltioihin, jotka saavat rahoitustukea 30 päivänä toukokuuta 2013, sovelletaan tätä asetusta mainitusta päivästä alkaen.

17 artikla

Siirtymäsäännökset

Sen estämättä, mitä 14 artiklassa säädetään, jäsenvaltioihin, jotka ovat ohjelman jälkeisen valvonnan kohteena 30 päivänä toukokuuta 2013, sovelletaan niiden saamaa rahoitustukea koskevia ohjelman jälkeiseen valvontaan liittyviä sääntöjä, ehtoja ja menettelyjä.

18 artikla

Tietojen antaminen Euroopan parlamentille

Euroopan parlamentti voi kutsua neuvoston ja komission edustajia osallistumaan keskusteluun tämän asetuksen soveltamisesta.

19 artikla

Kertomukset

Komissio antaa viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2014 ja sen jälkeen joka viides vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta ja liittää siihen tarvittaessa ehdotuksen tämän asetuksen muuttamiseksi. Komissio julkistaa tämän kertomuksen.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa kertomuksessa arvioidaan muun muassa

a)	tämän asetuksen tuloksellisuutta;

b)	edistymistä jäsenvaltioiden talouspolitiikan tiiviimmän yhteensovittamisen ja niiden taloudellisen suorituskyvyn jatkuvan lähentymisen turvaamisessa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti;

c)	tämän asetuksen osuutta unionin kasvu- ja työllisyysstrategian täytäntöönpanemisessa.

20 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EUVL C 141, 17.5.2012, s. 7.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 12. maaliskuuta 2013 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 13. toukokuuta 2013.

(3)  EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12.

(4)  EUVL L 331, 15.12.2010, s. 48.

(5)  EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84.

(6)  EUVL L 331, 15.12.2010, s. 1.

(7)  EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.

(8)  EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25.

(9)  EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.

(10)  EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6.

(11)  Ks. tämän virallisen lehden sivu 11.

---

27.5.2013

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 140/11

---

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 473/2013,

annettu 21 päivänä toukokuuta 2013,

alustavien talousarviosuunnitelmien seurantaa ja arviointia sekä euroalueen jäsenvaltioiden liiallisen alijäämän tilanteen korjaamisen varmistamista koskevista yhteisistä säännöksistä

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 136 artiklan yhdessä sen 121 artiklan 6 kohdan kanssa,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa edellytetään, että jäsenvaltiot pitävät talouspolitiikkaansa yhteistä etua koskevana asiana, että niiden finanssipolitiikkaa ohjaillaan terveen julkisen talouden tarpeen kannalta ja että niiden talouspolitiikka ei uhkaa vaarantaa talous- ja rahaliiton moitteetonta toimintaa.

(2)

Vakaus- ja kasvusopimuksella pyritään varmistamaan talousarviota koskeva kurinalaisuus koko unionissa, ja sillä luodaan kehys julkistalouden liiallisten alijäämien ehkäisemiselle ja korjaamiselle. Sen tavoitteena on terve julkinen talous, jolla pyritään vahvistamaan hintavakauden sekä rahoitusvakauden tukeman vahvan ja kestävän kasvun edellytyksiä, millä tuetaan kestävää kasvua ja työllisyyttä koskevien unionin tavoitteiden saavuttamista. Vakaus- ja kasvusopimukseen kuuluu julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja koordinoinnin tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1466/97 (3) säädetty monenvälinen valvontajärjestelmä sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan mukainen ja liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1467/97 (4) täsmällisemmin määritelty menettely julkistalouden liiallisten alijäämien välttämiseksi. Vakaus- ja kasvusopimusta on lujitettu entisestään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1175/2011 (5) ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1177/2011 (6). Julkisen talouden valvonnan tehokkaasta täytäntöönpanosta euroalueella 16 päivänä marraskuuta 2011 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1173/2011 (7) tähän kehykseen lisättiin tehokasta, ennaltaehkäisevää ja asteittaista täytäntöönpanon valvontaa tukeva seuraamusjärjestelmä niille jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro.

(3)

Liiallisten julkistalouden alijäämien välttämiseksi on vakaus- ja kasvusopimuksen vahvistamisella tehostettu jäsenvaltioille maltillisesta finanssipolitiikasta annettavaa ohjausta, ja niiden jäsenvaltioiden osalta, joiden rahayksikkö on euro, on tiukennettu seuraamuksia ja niiden määräämisestä on tehty aiempaa automaattisempaa, jos maltillista finanssipolitiikkaa ei noudateta. Näillä määräyksillä on luotu entistä kattavampi kehys.

(4)

Jotta voidaan varmistaa jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen tiiviimpi yhteensovittaminen ja taloudellisen suorituskyvyn jatkuva lähentyminen, asetuksen (EY) N:o 1466/97 2-a artiklalla käyttöön otettu talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso muodostaa kehyksen talouspolitiikan koordinoinnille. Talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon kuuluu jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen laatiminen ja täytäntöönpanon valvonta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan mukaisesti (talouspolitiikan laajat suuntaviivat), niiden työllisyyden suuntaviivojen laatiminen ja täytäntöönpanon tarkastelu, jotka jäsenvaltioiden on otettava huomioon mainitun perussopimuksen 148 artiklan 2 kohdan mukaisesti (työllisyyden suuntaviivat), jäsenvaltioiden vakaus- ja lähentymisohjelmien esittäminen ja arviointi mainitun asetuksen mukaisesti, jäsenvaltioiden sellaisten kansallisten uudistusohjelmien esittäminen ja arviointi, joilla tuetaan unionin kasvu- ja työllisyysstrategiaa ja jotka on vahvistettu talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen ja työllisyyden suuntaviivojen mukaisesti sekä komission ja Eurooppa-neuvoston vuosittaisen valvontajakson alussa jäsenvaltioille antaman yleisen ohjauksen mukaisesti (vuotuinen kasvuselvitys), sekä valvontatoimet makrotalouden epätasapainon ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi makrotalouden epätasapainon ehkäisemisestä ja korjaamisesta 16 päivänä marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (8) mukaisesti. Tarvittaessa olisi myös otettava huomioon tällä asetuksella käyttöön otettavan talouskumppanuusohjelman yhteydessä annetut lausunnot.

(5)

Jotta unioni voisi selviytyä kriisistä niin sisäisesti kuin kansainvälisestikin vahvempana tehostamalla kilpailukykyä, tuottavuutta, kasvupotentiaalia, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja talouksien lähentymistä, Eurooppa-neuvosto hyväksyi päätelmissään 17 päivänä kesäkuuta 2010 uuden kasvua ja työllisyyttä koskevan unionin strategian, johon sisältyy myös köyhyyden poistamista, koulutusta, innovointia ja ympäristöä koskevia tavoitteita.

(6)

Talous- ja rahaliiton moitteettoman toiminnan varmistamiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa sallitaan sellaisten erityistoimenpiteiden toteuttaminen euroalueella, jotka menevät pidemmälle kuin kaikkiin jäsenvaltioihin sovellettavat säännökset, joilla tehostetaan talousarvioita koskevan kurinalaisuuden yhteensovittamista ja valvontaa. Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien olisi osallistuttava tällaiseen tehostettuun yhteensovittamiseen ja valvontaan oikeasuhteisesti tapauksen mukaan. Asianmukaisissa tapauksissa ja tarvittaessa olisi aktiivisesti käytettävä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 136 artiklan mukaisia erityistoimenpiteitä.

(7)

Tätä asetusta sovellettaessa olisi täysin noudatettava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 152 artiklaa, ja tämän asetuksen mukaisesti annetuissa suosituksissa olisi noudatettava palkanmuodostuksen kansallisia käytäntöjä ja instituutioita. Tässä asetuksessa otetaan huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 28 artikla, joten se ei vaikuta kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaiseen oikeuteen neuvotella, tehdä tai panna täytäntöön työ- ja virkaehtosopimuksia tai ryhtyä työtaistelutoimiin.

(8)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 9 artiklassa määrätään, että unioni ottaa politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen, sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen sekä korkeatasoiseen koulutukseen ja ihmisten terveyden korkeatasoiseen suojeluun liittyvät vaatimukset.

(9)

Tämän asetuksen mukaisella asteittain tiukennettavalla valvonnalla ja koordinoinnilla täydennetään edelleen talouspolitiikan koordinoinnin eurooppalaista ohjausjaksoa ja vakaus- ja kasvusopimuksen voimassa olevia määräyksiä ja lujitetaan talousarvio- ja talouspolitiikkojen valvontaa jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö on euro. Asteittain tehostettavalla seurantamenettelyllä olisi tuettava parempaa talouden ja julkisen talouden toteutumaa, makrorahoituksellista vakautta ja talouden lähentymistä, jotka hyödyttäisivät kaikkia jäsenvaltioita, joiden rahayksikkö on euro. Tähän asteittain tiukennettavaan menettelyyn sisältyvällä tiiviimmällä seurannalla on erityisen suuri merkitys niille jäsenvaltioille, jotka ovat liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn kohteena.

(10)

Puolueelliset ja epärealistiset makrotalouden ja julkisen talouden ennusteet voivat huomattavasti heikentää talousarviosuunnittelun tehokkuutta ja haitata sen vuoksi sitoutumista talousarviota koskevaan kurinalaisuuteen. Puolueettomia ja realistisia makrotalouden ennusteita voivat tarjota riippumattomat elimet tai elimet, jotka ovat toiminnallisesti riippumattomia jäsenvaltion finanssipolitiikasta vastaavista viranomaisista ja joiden toiminta perustuu kansallisiin säännöksiin, joilla varmistetaan suuri toiminnallinen riippumattomuus ja vastuullisuus. Tällaisia ennusteita olisi käytettävä koko talousarviomenettelyn ajan.

(11)

Vahva julkinen talous saadaan parhaiten varmistettua jo suunnitteluvaiheessa, ja vakavat virheet olisi tunnistettava mahdollisimman varhain. Ohjaavien periaatteiden ja julkisen talouden tavoitteiden asettamisen lisäksi jäsenvaltioiden olisi voitava hyötyä myös niiden finanssipolitiikan synkronoiduista seurannasta.

(12)

Yhteisen talousarvioaikataulun vahvistamisella jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro, olisi parannettava kansallisten talousarvioiden keskeisten valmisteluvaiheiden synkronointia ja tehostettava sitä kautta vakaus- ja kasvusopimusta sekä talouspolitiikan koordinoinnin eurooppalaista ohjausjaksoa. Helpottamalla talouspolitiikan yhteensovittamista niiden jäsenvaltioiden kesken, joiden rahayksikkö on euro, ja varmistamalla, että neuvoston ja komission suositukset otetaan asianmukaisesti huomioon jäsenvaltioiden talousarviomenettelyssä, olisi saavutettava synergiaetuja. Tämän menettelyn olisi oltava yhdenmukainen vuosittaiseen valvontajaksoon kuuluvan talouspolitiikan koordinointikehyksen kanssa, mihin sisältyvät erityisesti komission ja Eurooppa-neuvoston valvontajakson alussa jäsenvaltioille antamat yleiset ohjeet. Jäsenvaltioiden finanssipolitiikan olisi oltava yhdenmukainen vakaus- ja kasvusopimuksen yhteydessä annettujen suositusten sekä tapauksen mukaan niiden suositusten kanssa, jotka on annettu vuosittaisen valvontajakson yhteydessä, mukaan lukien asetuksella (EU) N:o 1176/2011 käyttöön otettu makrotalouden epätasapainoa koskeva menettely ja tällä asetuksella käyttöön otettavia talouskumppanuusohjelmia koskevat lausunnot.

(13)

Tämän yhteisen talousarvioaikataulun ensimmäisenä vaiheena jäsenvaltioiden olisi julkistettava kansalliset keskipitkän aikavälin finanssipoliittiset suunnitelmansa samaan aikaan kuin vakausohjelmansa, mieluiten 15 päivään huhtikuuta mennessä ja viimeistään 30 päivänä huhtikuuta. Näihin finanssipoliittisiin suunnitelmiin olisi sisällytettävä tietoja siitä, miten esitettyjen uudistusten ja toimenpiteiden odotetaan myötävaikuttavan unionin kasvu- ja työllisyysstrategiassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseen ja kansallisten sitoumusten täyttämiseen. Kansallinen keskipitkän aikavälin finanssipoliittinen suunnitelma ja vakausohjelma voivat olla sama asiakirja.

(14)

Yksi keskeinen vaihe tässä yhteisessä talousarvioaikataulussa olisi valtion talousarvioesityksen julkistaminen viimeistään 15 päivänä lokakuuta. Koska on varmistettava vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjen noudattaminen julkisyhteisöjen tasolla ja koska julkisen talouden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää yhdenmukaista budjetointia julkisyhteisöjen kaikilla alasektoreilla, valtion talousarvioesityksen julkistamisen yhteydessä olisi julkistettava myös julkisyhteisöjen kaikkien muiden alasektoreiden talousarvioiden keskeiset parametrit. Tällaisiin parametreihin olisi kuuluttava erityisesti muiden alasektoreiden ennakoidut julkisen talouden toteutumat, näiden ennusteiden perustana olevat keskeiset oletukset sekä syyt odotettaville muutoksille vakausohjelman oletuksiin nähden.

(15)

Yhteisen talousarvioaikataulun mukaan talousarvio ja julkisyhteisöjen muiden alasektoreiden talousarvioesitysten päivitetyt keskeiset parametrit olisi hyväksyttävä tai asetettava vuosittain viimeistään 31 päivänä joulukuuta. Jos talousarviota ei hallituksesta riippumattomista objektiivisista syistä ole hyväksytty viimeistään 31 päivänä joulukuuta, olisi otettava käyttöön talousarviota koskevia varamenettelyjä, joiden avulla voidaan varmistaa, että valtio kykenee edelleen hoitamaan olennaiset tehtävänsä. Tällaisiin järjestelyihin voisi sisältyä hallituksen talousarvioesityksen, edellisen vuoden hyväksytyn talousarvion tai erityisten kansallisessa parlamentissa hyväksyttyjen toimenpiteiden täytäntöönpano.

(16)	Jotta jäsenvaltioiden valtionvelan liikkeeseenlaskun suunnittelu voidaan sovittaa paremmin yhteen, jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava ennalta euroryhmälle ja komissiolle valtionvelan liikkeeseenlaskua koskevista suunnitelmistaan.

(17)

Tehokkaiden sääntöperusteisten finanssipolitiikan kehysten noudattaminen voi tukea merkittävästi vakaata ja kestävää finanssipolitiikkaa. Jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista 8 päivänä marraskuuta 2011 annetun neuvoston direktiivin 2011/85/EU (9) mukaan riippumattomien elinten tai elinten, jotka ovat toiminnallisesti riippumattomia, olisi seurattava kansallisella tasolla maakohtaisten numeeristen finanssipoliittisten sääntöjen noudattamista. On tärkeää huomata, että koska mahdollisia ja olemassa olevia järjestelyjä on monenlaisia, olisi oltava mahdollista – vaikka tämä ei olekaan suositeltu vaihtoehto – että useampi kuin yksi riippumaton elin seuraa näiden sääntöjen noudattamista, kunhan vastuut jaetaan selkeästi ja huolehditaan siitä, että seurannan erityisnäkökohtien osalta ei synny päällekkäisyyttä toimivallassa. Olisi vältettävä seurantatehtävien liiallista institutionaalista pirstaloitumista. Jotta seurantaelimet voisivat hoitaa tehtävänsä tehokkaasti, niiden toiminnan olisi perustuttava kansallisiin säännöksiin, joilla varmistetaan suuri toiminnallinen riippumattomuus ja vastuullisuus. Seurantaelimiä suunniteltaessa olisi otettava huomioon jo olemassa oleva institutionaalinen kehys ja asianomaisen jäsenvaltion hallintorakenne. Erityisesti olisi voitava tehdä olemassa olevan instituution sopivasta yksiköstä toiminnallisesti riippumaton edellyttäen, että tällainen yksikkö on tarkoitettu suorittamaan erityisiä seurantatehtäviä, että sillä on erillinen lakisääteinen asema ja että se on tässä johdanto-osan kappaleessa tarkoitettujen muiden periaatteiden mukainen.

(18)

Tällä asetuksella ei aseteta jäsenvaltioille maakohtaisten numeeristen finanssipoliittisten sääntöjen osalta muita vaatimuksia tai velvoitteita. Vahvat maakohtaiset numeeriset finanssipoliittiset säännöt, jotka ovat yhdenmukaisia unionin tasolla vahvistettujen julkisen talouden tavoitteiden kanssa ja joiden noudattamista riippumattomat elimet valvovat, ovat julkisen talouden tehostettua valvontaa koskevan unionin kehyksen kulmakivi. Säännöt, joita näiden elinten olisi noudatettava, ja niiden erityiset tehtävät vahvistetaan tässä asetuksessa.

(19)

Jäsenvaltiot, joiden rahayksikkö on euro, ovat erityisen alttiita toistensa finanssipolitiikan heijastusvaikutuksille. Jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro, olisi kuultava komissiota ja toisiaan, ennen kuin ne hyväksyvät mittavia finanssipolitiikan uudistussuunnitelmia, joilla voi olla heijastusvaikutuksia, jotta voitaisiin arvioida suunnitelmien mahdollisia vaikutuksia koko euroalueella. Niiden olisi myös pidettävä talousarviosuunnitelmiaan yhteistä etua koskevana asiana ja toimitettava ne komissiolle seurantaa varten ennen kuin niistä tehdään sitovia. Komission olisi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ehdotettava suuntaviivoja, jotka esitetään alustavien talousarviosuunnitelmien tarkkaa sisältöä koskevana yhdenmukaistettuna kehyksenä.

(20)

Poikkeuksellisissa tapauksissa, joissa komissio asianomaista jäsenvaltiota kuultuaan toteaa, että alustavassa talousarviosuunnitelmassa jätetään erityisen vakavasti noudattamatta vakaus- ja kasvusopimuksessa vahvistetut finanssipolitiikan velvoitteet, komission olisi alustavasta talousarviosuunnitelmasta antamassaan lausunnossa pyydettävä tarkistettua alustavaa talousarviosuunnitelmaa tämän asetuksen mukaisesti. Tämä koskee erityisesti tilannetta, jossa alustavan talousarviosuunnitelman täytäntöönpano uhkaisi asianomaisen jäsenvaltion rahoitusvakautta tai uhkaisi vaarantaa talous- ja rahaliiton moitteettoman toiminnan taikka alustavan talousarviosuunnitelman täytäntöönpano johtaisi neuvoston vakaus- ja kasvusopimuksen nojalla hyväksymien suositusten ilmeiseen ja merkittävään rikkomiseen.

(21)

Alustavia talousarviosuunnitelmia koskeva komission lausunto olisi annettava mahdollisimman pian ja joka tapauksessa marraskuun loppuun mennessä, ja siinä olisi otettava mahdollisimman pitkälti huomioon kansallinen finanssipoliittinen aikataulu ja parlamentaariset menettelyt, jotta varmistetaan, että unionin antama julkisen talouden ohjeistus voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon kansallisen talousarvion valmistelussa. Lausunnossa olisi erityisesti oltava arviointi siitä, noudatetaanko talousarviosuunnitelmissa riittävässä määrin suosituksia, jotka on annettu talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä finanssipolitiikan alalla. Asianomaisen jäsenvaltion parlamentin tai Euroopan parlamentin pyynnöstä komission olisi oltava valmis esittelemään lausuntonsa pyynnön esittäneelle parlamentille sen jälkeen, kun lausunto on julkistettu. Jäsenvaltioita kehotetaan ottamaan talousarviolainsäädäntöä hyväksyessään huomioon komission lausunto niiden alustavista talousarviosuunnitelmista.

(22)

Se, missä määrin komission lausunto on otettu huomioon jäsenvaltion talousarviolainsäädännössä, olisi otettava osaksi arviointia, jonka seurauksena ehtojen täyttyessä päätetään, että kyseisessä jäsenvaltiossa on olemassa liiallinen alijäämä. Tällaisessa tapauksessa komission varhaisvaiheessa antaman ohjeistuksen noudattamatta jättäminen olisi katsottava raskauttavaksi tekijäksi.

(23)	Euroryhmän olisi myös keskusteltava talousarviotilanteesta ja -näkymistä koko euroalueella komission alustavista talousarviosuunnitelmista laatiman kokonaisarvioinnin perusteella.

(24)

Jäsenvaltioita, joiden rahayksikkö on euro ja jotka ovat liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn kohteena, olisi seurattava tiiviimmin sen varmistamiseksi, että liiallinen alijäämä korjataan kokonaisuudessaan, kestävästi ja riittävän ajoissa. Lisäraportointivaatimusten avulla toteutettavalla tiiviimmällä seurannalla olisi varmistettava, että mahdolliset poikkeamat liiallisen alijäämän korjaamista koskevista neuvoston suosituksista saadaan ehkäistyä ennalta ja oikaistuiksi varhaisessa vaiheessa. Tällaisella seurannalla olisi täydennettävä asetuksen (EY) N:o 1467/97 säännöksiä. Näiden lisäraportointivaatimusten olisi oltava oikeassa suhteessa menettelyvaiheeseen, jonka kohteena jäsenvaltio Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan nojalla on. Asianomaisen jäsenvaltion olisi ensiksi laadittava kattava arviointi talousarvion toteuttamisesta vuoden aikana julkisyhteisöjen ja julkisyhteisöjen alasektoreiden osalta ja otettava arvioinnissa huomioon erityisesti rahoitusriskit, jotka liittyvät sellaisiin ehdollisiin sitoumuksiin, joilla saattaa olla suuri vaikutus julkisen talouden talousarvioihin.

(25)

Lisäraportointivaatimusten asettamisella jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro ja jotka ovat liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn kohteena, olisi mahdollistettava parempi tietojenvaihto asianomaisten jäsenvaltioiden ja komission välillä sekä sitä kautta sellaisten riskien toteaminen, jotka kohdistuvat jäsenvaltion kykyyn noudattaa määräaikaa, jonka neuvosto on asettanut sen liiallisen alijäämän korjaamiselle. Jos tällaisia riskejä havaitaan, komission olisi annettava asianomaiselle jäsenvaltiolle suositus, jotta tämä toteuttaa aiheellisia toimenpiteitä tietyssä määräajassa. Komission olisi pyynnöstä esiteltävä suosituksensa asianomaisen jäsenvaltion parlamentille. Suositusta noudattamalla olisi voitava nopeasti kääntää kehitys, joka vaarantaa liiallisen alijäämän korjaamisen asetettuun määräaikaan mennessä.

(26)

Komission suosituksen noudattamista koskevan arvioinnin olisi oltava osa jatkuvaa arviointia, jolla komissio selvittää, onko jäsenvaltio toteuttanut tuloksellisia toimia liiallisen alijäämän korjaamiseksi. Tehdessään päätöstä siitä, onko liiallisen alijäämän korjaamiseksi toteutettu tuloksellisia toimia, neuvoston olisi otettava lähtökohdaksi myös se, onko jäsenvaltio noudattanut komission suositusta, ja otettava asianmukaisesti huomioon asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan 5 kohta ja 5 artiklan 2 kohta.

(27)

Asetukseen (EY) N:o 1467/97, jossa säädetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklaan perustuvan liiallisten alijäämien menettelyn yksityiskohdista, sisältyy joustotekijöitä, jotka mahdollistavat odottamattomien haitallisten taloudellisten tapahtumien huomioon ottamisen. Mainitun asetuksen 3 artiklan 5 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa säädetään, että jos tuloksellisia toimia on toteutettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisen suosituksen tai 126 artiklan 9 kohdan mukaisen vaatimusta koskevan päätöksen mukaisesti ja odottamattomat haitalliset taloudelliset tapahtumat vaikuttavat erityisen epäsuotuisasti julkiseen talouteen kyseisen suosituksen tai vaatimusta koskevan päätöksen antamisen jälkeen, neuvosto voi komission suosituksesta päättää, että se antaa tarkistetun suosituksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisesti tai vaatimusta koskevan tarkistetun päätöksen 126 artiklan 9 kohdan mukaisesti. Tarkistetulla suosituksella tai vaatimusta koskevalla tarkistetulla päätöksellä, jossa otetaan huomioon asetuksen (EY) N:o 1467/97 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut merkitykselliset tekijät, voidaan erityisesti jatkaa liiallisen alijäämän korjaamiselle asetettua määräaikaa pääsääntöisesti yhdellä vuodella. Neuvoston olisi arvioitava alkuperäiseen suositukseen tai vaatimusta koskevaan päätökseen sisältyvien talousennusteiden perusteella, ovatko odottamattomat haitalliset taloudelliset tapahtumat vaikuttaneet huomattavan epäsuotuisasti julkiseen talouteen. Jos euroalueen tai koko unionin talous on vakavassa taantumassa, neuvosto voi myös komission suosituksesta päättää, että se antaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisen tarkistetun suosituksen tai 126 artiklan 9 kohdan mukaisen vaatimusta koskevan tarkistetun päätöksen edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Lisäksi asetuksen (EY) N:o 1467/97 2 artiklan 1 a kohdassa säädetään, että velan sopeuttamista koskevan vertailuarvon täytäntöönpanossa on otettava huomioon suhdannekierron vaikutus velan supistamisvauhtiin. Näin ollen jäsenvaltion ei katsottaisi rikkoneen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaista velkaperustetta, jos tämä johtuu pelkästään epäedullisesta suhdannetilanteesta.

(28)

Koska finanssipoliittiset toimenpiteet eivät ehkä riitä varmistamaan liiallisen alijäämän korjaamista pysyvästi, jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro ja jotka ovat liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn kohteena, olisi esitettävä talouskumppanuusohjelma, jossa yksilöidään liiallisen alijäämän tehokkaan ja pysyvän korjaamisen edellyttämät politiikkatoimenpiteet ja rakenneuudistukset, jotka perustuvat niiden kansallisen uudistusohjelman ja niiden vakausohjelman uusimpaan versioon.

(29)

Talouden ohjausjärjestelmän lujittamiseen kuuluu myös entistä tiiviimpi vuoropuhelu Euroopan parlamentin kanssa. Vaikka Euroopan parlamentin keskustelukumppaneita tässä vuoropuhelussa ovat asianomaiset unionin toimielimet ja niiden edustajat, Euroopan parlamentin asiasta vastaava valiokunta voi tarjota jäsenvaltiolle, jolle komissio on esittänyt suosituksen tai josta neuvosto on antanut lausunnon tämän asetuksen mukaisesti, tilaisuuden osallistua näkemystenvaihtoon. Jäsenvaltion osallistuminen tällaiseen näkemystenvaihtoon on vapaaehtoista.

(30)

Jotta voidaan määritellä liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn kohteena oleville jäsenvaltioille asetettavien raportointivaatimusten laajuus, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti tällaisen raportoinnin sisällön ja laajuuden osalta. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(31)

Neuvostolle olisi siirrettävä valta antaa lausuntoja tällä asetuksella käyttöön otettavista talouskumppanuusohjelmista. Näillä lausunnoilla täydennetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklassa määrättyä liiallisia alijäämiä koskevaa menettelyä, jonka mukaan neuvosto päättää, onko liiallinen alijäämä olemassa, ja sen korjaamiseksi tarvittavista toimista.

(32)

Jäsenvaltioiden valtion- ja hallitusten päämiehet palauttivat mieliin terveen julkisen talouden, rakenneuudistuksen ja kestävään kasvuun kohdennettujen investointien tärkeyden allekirjoittaessaan 29 päivänä kesäkuuta 2012 kasvu- ja työllisyyssopimuksen, jolla he ilmaisivat päättäväisyytensä vauhdittaa työpaikkoja luovaa kasvua rinnakkain vakaaseen julkiseen talouteen sitoutumisensa kanssa. Sopimukseen sisältyy erityisesti toimia, joilla edistetään talouden rahoituksensaantia. Nopeavaikutteisiin kasvutoimiin osoitetaan 120 000 miljoonaa euroa (eli noin yksi prosentti unionin bruttokansantulosta). Kuten vuosien 2012 ja 2013 vuotuisissa kasvuselvityksissä suositeltiin, jäsenvaltioiden olisi pyrittävä pitämään yllä riittävää julkisen talouden vakauttamistahtia ja säilytettävä samalla kasvua ja työpaikkoja edistävän Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat investoinnit.

(33)

Komissio seuraa tiukkojen budjettirajoitteiden vaikutuksia kasvua lisääviin julkisiin menoihin ja julkisiin investointeihin. Unionin finanssipoliittinen kehys antaa mahdollisuuden tasapainottaa tuottavien julkisten investointien tarpeen huomioimista julkisen talouden kurinalaisuustavoitteiden kanssa: vaikka vakaus- ja kasvusopimusta noudatetaan täysimääräisesti, sen ennaltaehkäisevässä osiossa voidaan hyödyntää unionin nykyisen finanssipoliittisen kehyksen tarjoamia mahdollisuuksia tasapainottaa tarve tehdä tuottavia julkisia investointeja julkisen talouden kurinalaisuustavoitteiden kanssa. Komissio on ilmoittanut aikovansa antaa kertomuksen unionin nykyisen finanssipoliittisen kehyksen mukaisten mahdollisten toimien laajuudesta.

(34)

Suosituksista komissiolle Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, Euroopan komission puheenjohtajan, Euroopan keskuspankin pääjohtajan ja euroryhmän puheenjohtajan esittämästä selvityksestä ”Kohti todellista talous- ja rahaliittoa”20 päivänä marraskuuta 2012 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa ja 28 päivänä marraskuuta 2012 annetussa komission tiedonannossa ”Hahmotelma tiiviin ja aidon talous- ja rahaliiton luomiseksi” esitetään Euroopan parlamentin ja komission näkemykset talous- ja rahaliiton tiivistämiseksi ja parantamiseksi tarvittavista toimista. Selvityksen ”Kohti todellista talous- ja rahaliittoa” perusteella Eurooppa-neuvosto esitti päätelmissään joulukuussa 2012 näkemyksensä useista talous- ja rahaliiton lujittamiseen liittyvistä seikoista,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I   LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.   Tässä asetuksessa vahvistetaan säännökset, joilla tehostetaan finanssipolitiikan seurantaa euroalueella ja varmistetaan, että kansalliset talousarviot ovat yhdenmukaisia vakaus- ja kasvusopimuksen sekä talouspolitiikan koordinoinnin eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetun talouspolitiikan ohjauksen kanssa

a)	täydentämällä asetuksen (EY) N:o 1466/97 2 -a artiklalla käyttöön otettua talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa yhteisellä talousarvioaikataululla;

b)	täydentämällä asetuksella (EU) N:o 1176/2011 käyttöön otettua menettelyä liiallisen makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi;

c)	täydentämällä asetuksella (EY) N:o 1466/97 käyttöön otettua finanssipolitiikan monenvälistä valvontajärjestelmää seurantaa koskevilla lisävaatimuksilla, jotta voidaan varmistaa, että unionin talousarviosuositukset otetaan asianmukaisesti huomioon kansallisten talousarvioiden valmisteluissa;

d)

täydentämällä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklalla ja asetuksella (EY) N:o 1467/97 käyttöön otettua jäsenvaltioiden liiallisen alijäämän korjaamista koskevaa menettelyä liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn kohteena olevan jäsenvaltion finanssipolitiikan tiiviimmällä seurannalla, jotta voidaan varmistaa, että liiallinen alijäämä korjataan riittävän ajoissa ja pysyvästi;

e)

varmistamalla, että finanssipolitiikka on yhdenmukaista niiden toimenpiteiden ja uudistusten kanssa, joita toteutetaan asetuksella (EU) N:o 1176/2011 käyttöön otetun liiallisen makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemistä ja korjaamista koskevan menettelyn yhteydessä ja tarvittaessa 9 artiklassa tarkoitetun talouskumppanuusohjelman yhteydessä.

2.   Tätä asetusta sovellettaessa noudatetaan täysin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 152 artiklaa, ja tämän asetuksen mukaisesti annettavissa suosituksissa noudatetaan palkanmuodostuksen kansallisia käytäntöjä ja instituutioita. Euroopan unionin perusoikeuskirjan 28 artiklan mukaisesti tämä asetus ei vaikuta kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaiseen oikeuteen neuvotella, tehdä tai panna täytäntöön työ- ja virkaehtosopimuksia tai ryhtyä työtaistelutoimiin.

3.   Tätä asetusta sovelletaan jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö on euro.

2 artikla

Määritelmät

1.   Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

a)

’riippumattomilla elimillä’ tarkoitetaan rakenteellisesti riippumattomia elimiä tai elimiä, jotka ovat toiminnallisesti riippumattomia jäsenvaltion talousarvioviranomaisista ja jotka perustuvat kansallisiin säännöksiin, joilla varmistetaan suuri toiminnallinen riippumattomuus ja vastuullisuus, mukaan lukien i) järjestelmä, joka perustuu kansallisiin lakeihin, asetuksiin tai sitoviin hallinnollisiin määräyksiin; ii) pidättyminen ottamasta vastaan ohjeita asianomaisen jäsenvaltion talousarvioviranomaisilta tai muilta julkisilta tai yksityisiltä elimiltä; iii) kyky hoitaa julkista tiedotusta oikea-aikaisesti; iv) menettelyt jäsenten nimittämiseksi näiden kokemuksen ja pätevyyden perusteella; v) riittävät resurssit ja asianmukainen tiedonsaanti niiden tehtävien hoitamiseksi;

b)	’riippumattomilla makrotalouden ennusteilla’ tarkoitetaan riippumattomien elinten laatimia tai vahvistamia makrotalouden ennusteita;

c)	’julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehyksellä’ tarkoitetaan direktiivin 2011/85/EU 2 artiklan e alakohdan mukaista julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehystä;

d)	’vakausohjelmalla’ tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 1466/97 3 artiklan mukaista vakausohjelmaa.

Ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettujen riippumattomien makrotalouden ennusteiden keskinäisen yhdenmukaisuuden varmistamiseksi jäsenvaltioiden ja komission on direktiivin 2011/85/EU 4 artiklan 5 kohdan mukaisesti käytävä vähintään kerran vuodessa teknistä vuoropuhelua niistä oletuksista, jotka ovat makrotalouden ja julkisen talouden ennusteiden valmistelun perustana.

2.   Tässä asetuksessa sovelletaan myös Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä yhteisössä 25 päivänä kesäkuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2223/96 (10) liitteessä A olevassa 2.70 kohdassa annettuja ”julkisyhteisöjen sektorin” ja ”julkisyhteisöjen alasektorin” määritelmiä.

3.   Tämän asetuksen soveltaminen ei rajoita Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 9 artiklan soveltamista.

II   LUKU

TALOUSPOLITIIKAN KOORDINOINTI

3 artikla

Yhdenmukaisuus talouspolitiikan koordinointikehyksen kanssa

Jäsenvaltioiden talousarviomenettelyn on oltava yhdenmukainen seuraavien kanssa:

1)	vuosittaiseen valvontajaksoon kuuluva talouspolitiikan koordinointikehys, mihin sisältyvät erityisesti komission ja Eurooppa-neuvoston valvontajakson alussa jäsenvaltioille antamat yleiset ohjeet;

2)	vakaus- ja kasvusopimuksen yhteydessä annetut suositukset;

3)	tarvittaessa suositukset, jotka on annettu vuosittaisen valvontajakson yhteydessä, mukaan lukien asetuksella (EU) N:o 1176/2011 käyttöön otettu makrotalouden epätasapainoa koskeva menettely; ja

4)	tarvittaessa lausunnot, jotka koskevat 9 artiklassa tarkoitettuja talouskumppanuusohjelmia.

III   LUKU

YHTEISET TALOUSARVIOSÄÄNNÖKSET

4 artikla

Yhteinen talousarvioaikataulu

1.   Jäsenvaltioiden on talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä julkistettava vuosittain mieluiten 15 päivään huhtikuuta mennessä mutta viimeistään 30 päivänä huhtikuuta kansalliset keskipitkän aikavälin finanssipoliittiset suunnitelmansa julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehyksensä mukaisesti. Tällaisiin suunnitelmiin on sisällytettävä ainakin kaikki niiden vakausohjelmissa toimitettavat tiedot, ja ne on esitettävä yhdessä niiden kansallisten uudistusohjelmien ja vakausohjelmien kanssa. Tällaisten suunnitelmien on oltava yhdenmukaisia vuosittaiseen valvontajaksoon kuuluvan talouspolitiikan koordinointikehyksen kanssa, mihin sisältyvät erityisesti komission ja Eurooppa-neuvoston valvontajakson alussa jäsenvaltioille antamat yleiset ohjeet. Niiden on myös oltava vakaus- ja kasvusopimuksen yhteydessä annettujen suositusten sekä tarvittaessa niiden suositusten mukaisia, jotka on annettu vuosittaisen valvontajakson yhteydessä, mukaan lukien asetuksella (EU) N:o 1176/2011 käyttöön otettu makrotalouden epätasapainoa koskeva menettely ja 9 artiklassa tarkoitettuja talouskumppanuusohjelmia koskevat lausunnot.

Kansallisiin keskipitkän aikavälin finanssipoliittisiin suunnitelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin on sisällytettävä tietoja siitä, miten vahvistettujen uudistusten ja toimenpiteiden odotetaan myötävaikuttavan unionin kasvu- ja työllisyysstrategiassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseen ja kansallisten sitoumusten täyttämiseen. Lisäksi kansallisissa keskipitkän aikavälin finanssipoliittisissa suunnitelmissa tai kansallisissa uudistusohjelmissa on annettava tietoja ennakoiduista taloudellisista tuotoista sellaisista julkisista investointihankkeista, jotka eivät liity puolustukseen ja joilla on merkittäviä talousarviovaikutuksia. Kansalliset keskipitkän aikavälin finanssipoliittiset suunnitelmat ja vakausohjelmat voivat olla sama asiakirja.

2.   Valtion tulevaa vuotta koskeva talousarvioesitys ja julkisyhteisöjen kaikkien muiden alasektoreiden talousarvioesitysten keskeiset parametrit on julkistettava vuosittain viimeistään 15 päivänä lokakuuta.

3.   Valtion talousarvio ja julkisyhteisöjen muiden alasektoreiden talousarvioesitysten päivitetyt keskeiset parametrit on hyväksyttävä tai asetettava ja julkistettava vuosittain viimeistään 31 päivänä joulukuuta. Jäsenvaltioilla on oltava käytössä talousarviota koskeva varamenettely, jota sovelletaan, jos hallituksesta riippumattomista objektiivisista syistä talousarviota ei ole hyväksytty tai vahvistettu ja julkistettu 31 päivään joulukuuta mennessä.

4.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen kansallisten keskipitkän aikavälin finanssipoliittisten suunnitelmien ja talousarvioesitysten on perustuttava riippumattomiin makrotalouden ennusteisiin, ja niissä on ilmoitettava, onko julkisen talouden ennusteet laatinut tai vahvistanut riippumaton elin. Nämä ennusteet on julkistettava yhdessä niiden keskipitkän aikavälin finanssipoliittisten suunnitelmien ja talousarvioesitysten kanssa, joiden perustan ne muodostavat.

5 artikla

Finanssipoliittisten sääntöjen noudattamista seuraavat riippumattomat elimet

1.   Jäsenvaltioiden on perustettava riippumattomat elimet, jotka seuraavat, että noudatetaan

a)	numeerisia finanssipoliittisia sääntöjä, joilla niiden kansallisiin talousarviomenettelyihin sisällytetään asetuksen (EY) N:o 1466/97 2 a artiklassa vahvistettu julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoite;

b)	direktiivin 2011/85/EU 5 artiklassa tarkoitettuja numeerisia finanssipoliittisia sääntöjä.

2.   Näiden elinten on tarvittaessa laadittava julkisia arvioita kansallisista finanssipoliittista säännöistä, muun muassa

a)	sellaisten olosuhteiden esiintymisestä, jotka johtavat korjausmekanismin käynnistymiseen, jos havaitaan poiketun merkittävästi keskipitkän aikavälin tavoitteesta tai siihen tähtäävästä sopeuttamisurasta asetuksen (EY) N:o 1466/97 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

b)	siitä, eteneekö julkisen talouden korjaus kansallisten sääntöjen ja suunnitelmien mukaisesti;

c)

sellaisten asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdan kymmenennessä alakohdassa tarkoitettujen olosuhteiden esiintymisestä tai lakkaamisesta, jotka saattavat sallia tilapäisen poikkeamisen keskipitkän aikavälin budjettitavoitteesta tai siihen tähtäävältä sopeuttamisuralta edellyttäen, että tällainen poikkeaminen ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä.

IV   LUKU

JÄSENVALTIOIDEN ALUSTAVIEN TALOUSARVIOSUUNNITELMIEN SEURANTA JA ARVIOINTI

6 artikla

Seurantavaatimukset

1.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle ja euroryhmälle vuosittain viimeistään 15 päivänä lokakuuta tulevaa vuotta koskeva alustava talousarviosuunnitelma. Tämän alustavan talousarviosuunnitelman on oltava vakaus- ja kasvusopimuksen yhteydessä annettujen suositusten sekä tilanteen mukaan niiden suositusten mukainen, jotka on annettu vuosittaisen valvontajakson yhteydessä, mukaan lukien asetuksella (EU) N:o 1176/2011 käyttöön otettu makrotalouden epätasapainoa koskeva menettely, sekä 9 artiklassa tarkoitettuja talouskumppanuusohjelmia koskevien lausuntojen mukainen.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut alustavat talousarviosuunnitelmat on julkistettava heti, kun ne on toimitettu komissiolle.

3.   Alustavassa talousarviosuunnitelmassa on oltava seuraavat tulevaa vuotta koskevat tiedot:

a)	julkisyhteisöjen tasapainossa olevaa rahoitusasemaa koskeva tavoite prosentteina suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT), jaoteltuna julkisyhteisöjen alasektoreiden mukaan;

b)	muuttumattoman politiikan olettamukseen perustuvat ennusteet julkisyhteisöjen tuloista ja menoista prosentteina suhteessa BKT:hen ja tulojen ja menojen keskeiset erät, mukaan lukien kiinteän pääoman bruttomuodostus;

c)

julkisyhteisöjen tulo- ja menotavoitteet prosentteina suhteessa BKT:hen ja tulojen ja menojen keskeiset erät ottaen huomioon ehdot ja perusteet, joiden mukaan määritetään julkisten menojen kasvu-ura, pois lukien harkinnanvaraiset tulopuolen toimenpiteet, asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

d)	merkitykselliset toimintokohtaiset tiedot julkisen talouden menoista, mukaan lukien opetus, terveydenhuolto ja työllisyys, ja mahdollisuuksien mukaan tietoja tärkeimpien meno- ja tulopuolen toimenpiteiden oletetusta jakaumavaikutuksesta;

e)

kuvaus ja määrällinen esitys meno- ja tulopuolen toimenpiteistä, jotka on sisällytettävä tulevan vuoden talousarvioesitykseen kunkin alasektorin tasolla c alakohdassa tarkoitettujen tavoitteiden ja b alakohdan mukaisten ennusteiden, jotka perustuvat olettamukseen politiikan pysymisestä muuttumattomana, välisen eron kattamiseksi;

f)	riippumattomien makrotalouden ennusteiden keskeiset oletukset ja merkittävä talouskehitys, jotka vaikuttavat julkisen talouden tavoitteiden toteutumiseen;

g)	liite, joka sisältää julkisen talouden ennusteiden laadinnassa käytetyt menetelmät, taloudelliset mallit ja oletukset sekä mahdolliset muut asian kannalta merkitykselliset parametrit ja arviot talousarviotoimien vaikutuksista talouskasvuun;

h)

tiedot siitä, kuinka alustavaan talousarviosuunnitelmaan sisältyvät uudistukset ja toimenpiteet, mukaan lukien erityisesti julkiset investoinnit, vastaavat asianomaiselle jäsenvaltiolle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 121 ja 148 artiklan mukaisesti annettuja suosituksia ja miten tärkeitä ne ovat unionin kasvu- ja työllisyysstrategiassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

Ensimmäisen alakohdan e alakohdassa tarkoitettu kuvaus voi sisältää vähemmän yksityiskohtia sellaisten toimenpiteiden osalta, joiden talousarviovaikutuksen arvioidaan olevan alle 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Erityistä ja nimenomaista huomiota on kiinnitettävä merkittäviin finanssipolitiikan uudistussuunnitelmiin, joilla on mahdollisia heijastusvaikutuksia muihin jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö on euro.

4.   Jos alustavassa talousarviosuunnitelmassa 3 kohdan mukaisesti ilmoitetut julkisen talouden tavoitteet tai ennusteet, jotka perustuvat olettamukseen politiikan pysymisestä muuttumattomana, eroavat viimeisimmässä vakausohjelmassa ilmoitetuista tavoitteista tai ennusteista, erot on perusteltava asianmukaisesti.

5.   Alustavan talousarviosuunnitelman tarkka sisältö esitetään komission yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa vahvistamassa yhdenmukaistetussa kehyksessä.

7 artikla

Alustavan talousarviosuunnitelman arviointi

1.   Komissio antaa lausunnon alustavasta talousarviosuunnitelmasta mahdollisimman pian ja joka tapauksessa viimeistään 30 päivänä marraskuuta.

2.   Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, jos komissio poikkeustapauksissa asianomaista jäsenvaltiota viikon kuluessa alustavan talousarviosuunnitelman toimittamisesta kuultuaan havaitsee, että vakaus- ja kasvusopimuksessa vahvistetut finanssipolitiikan velvoitteet jätetään erityisen vakavasti noudattamatta, komissio antaa lausuntonsa kahden viikon kuluessa alustavan talousarviosuunnitelman toimittamisesta. Lausunnossaan komissio pyytää, että tarkistettu alustava talousarviosuunnitelma toimitetaan mahdollisimman pian ja joka tapauksessa kolmen viikon kuluessa komission lausunnon antamisesta. Komission pyyntö on perusteltava, ja se on julkistettava.

Edellä olevia 6 artiklan 2, 3 ja 4 kohtaa sovelletaan tämän kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti toimitettuihin tarkistettuihin alustaviin talousarviosuunnitelmiin.

Komissio antaa uuden lausunnon tarkistetusta alustavasta talousarviosuunnitelmasta mahdollisimman pian ja joka tapauksessa kolmen viikon kuluessa tarkistetun alustavan talousarviosuunnitelman toimittamisesta.

3.   Komission lausunto on julkistettava ja esiteltävä euroryhmälle. Asianomaisen jäsenvaltion parlamentin tai Euroopan parlamentin pyynnöstä komissio esittelee sen jälkeen lausuntonsa pyynnön esittäneelle parlamentille.

4.   Komissio laatii yksiköidensä laatimiin tuoreimpiin talousennusteisiin tukeutuen julkisen talouden tilannetta ja näkymiä koko euroalueella koskevan kokonaisarvioinnin, joka perustuu jäsenvaltioiden julkisen talouden näkymiin ja niiden vuorovaikutukseen euroalueella.

Kokonaisarviointiin on sisällyttävä herkkyysanalyysejä, joista saadaan käsitys haitallisen taloudellisen kehityksen tai finanssi- tai talousarviokehityksen julkisen talouden kestävyydelle aiheuttamista riskeistä. Siinä on myös tarvittaessa esitettävä toimenpiteitä, joilla voidaan vahvistaa finanssi- ja makrotalouspolitiikan yhteensovittamista euroalueen tasolla.

Kokonaisarviointi on julkistettava, ja se on otettava huomioon komission jäsenvaltioille vuosittain antamassa yleisessä ohjeistuksessa.

Kokonaisarviointiin on liitettävä komission yksiköiden kustakin jäsenvaltiosta laatimien uusimpien talousennusteiden laadinnassa käyttämät menetelmät (myös mallit) ja oletukset, mukaan lukien arviot talousarviotoimien vaikutuksista talouskasvuun.

5.   Euroryhmä keskustelee lausunnoista, jotka komissio on antanut alustavista talousarviosuunnitelmista, sekä julkisen talouden tilanteesta ja näkymistä koko euroalueella komission 4 kohdan mukaisesti laatiman kokonaisarvioinnin perusteella. Näiden euroryhmän keskustelujen tulokset julkistetaan tarvittaessa.

8 artikla

Valtionvelan liikkeeseenlaskua koskeva raportointi

1.   Jäsenvaltioiden on raportoitava komissiolle ja euroryhmälle hyvissä ajoin etukäteen valtionvelan liikkeeseenlaskua koskevista suunnitelmistaan.

2.   Komissio vahvistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa 1 kohdassa tarkoitetun raportin yhdenmukaistetun muodon ja sisällön.

V   LUKU

LIIALLISEN ALIJÄÄMÄN KORJAAMISEN VARMISTAMINEN

9 artikla

Talouskumppanuusohjelmat

1.   Jos neuvosto päättää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 6 kohdan mukaisesti, että jäsenvaltiossa on olemassa liiallinen alijäämä, asianomaisen jäsenvaltion on esitettävä komissiolle ja neuvostolle talouskumppanuusohjelma, jossa kuvataan jäsenvaltion kansallisen uudistusohjelman ja vakausohjelman jatkoksi politiikkatoimenpiteet ja rakenneuudistukset, jotka ovat tarpeen liiallisen alijäämän korjaamiseksi tehokkaasti ja pysyvästi, ja jossa on otettu täysimääräisesti huomioon neuvoston suositukset, jotka koskevat talous- ja työllisyyspolitiikkojen yhdennettyjen suuntaviivojen täytäntöönpanoa asianomaisessa jäsenvaltiossa.

2.   Talouskumppanuusohjelmassa on yksilöitävä ja valittava erityisiä ensisijaisia tavoitteita, joilla pyritään lisäämään asianomaisen jäsenvaltion kilpailukykyä ja pitkän aikavälin kestävää kasvua sekä puuttumaan sen rakenteellisiin heikkouksiin. Näiden ensisijaisten tavoitteiden on oltava yhdenmukaisia unionin kasvu- ja työllisyysstrategian kanssa. Tarvittaessa on pyrittävä löytämään mahdollisia taloudellisia resursseja, mukaan lukien Euroopan investointipankin luotot ja muut sopivat rahoitusvälineet.

3.   Talouskumppanuusohjelma on esitettävä samanaikaisesti asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan 4 a kohdassa tarkoitetun selvityksen kanssa.

4.   Neuvosto hyväksyy komission ehdotuksesta talouskumppanuusohjelmaa koskevan lausunnon.

5.   Tässä artiklassa tarkoitetun talouskumppanuusohjelman korvaamiseksi voidaan muuttaa asetuksen (EU) N:o 1176/2011 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua korjaussuunnitelmaa mainitun asetuksen 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Jos tällainen korjaussuunnitelma esitetään talouskumppanuusohjelman hyväksymisen jälkeen, talouskumppanuusohjelmassa vahvistetut toimenpiteet voidaan tarvittaessa sisällyttää korjaussuunnitelmaan.

6.   Neuvosto ja komissio seuraavat ohjelman ja sen mukaisten vuotuisten talousarviosuunnitelmien täytäntöönpanoa.

10 artikla

Liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä olevia jäsenvaltioita koskevat raportointivaatimukset

1.   Kun neuvosto päättää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 6 kohdan mukaisesti, että jäsenvaltiossa on olemassa liiallinen alijäämä, asianomaiseen jäsenvaltioon on komission pyynnöstä sovellettava tämän artiklan 2–5 kohdan mukaisia raportointivaatimuksia, kunnes sen liiallisia alijäämiä koskeva menettely on kumottu.

2.   Jäsenvaltion on laadittava kattava arviointi talousarvion toteuttamisesta vuoden aikana julkisyhteisöjen ja julkisyhteisöjen alasektoreiden osalta. Arvioinnin on katettava myös rahoitusriskit, jotka liittyvät sellaisiin direktiivin 2011/85/EU 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin ehdollisiin sitoumuksiin, joilla saattaa olla suuri vaikutus julkisen talouden talousarvioihin, siltä osin kuin ne saattavat myötävaikuttaa liiallisen alijäämän olemassaoloon. Arvioinnin tulos on liitettävä asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan 4 a kohdan tai 5 artiklan 1 a kohdan mukaisesti annettavaan selvitykseen liiallisen alijäämän korjaamiseksi toteutetuista toimista.

3.   Jäsenvaltion on raportoitava säännöllisesti komissiolle sekä talous- ja rahoituskomitealle julkisyhteisöjen ja näiden alasektoreiden osalta talousarvion toteuttamisesta vuoden aikana, sekä meno- että tulopuolella toteutettujen harkinnanvaraisten toimenpiteiden talousarviovaikutuksista, julkisista meno- ja tulotavoitteista sekä toteutetuista toimenpiteistä ja niiden toimenpiteiden luonteesta, jotka aiotaan toteuttaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Selvitys on julkistettava.

Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 14 artiklan mukaisesti tässä kohdassa tarkoitetun säännöllisen raportoinnin sisällön määrittelyä varten.

4.   Jos asianomaiselle jäsenvaltiolle annetaan neuvoston suositus Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisesti, tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettu selvitys on annettava ensimmäisen kerran kuuden kuukauden kuluttua asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan 4 a kohdassa säädetyn selvityksen antamisesta ja sen jälkeen kuuden kuukauden välein.

5.   Jos asianomaisen jäsenvaltion osalta tehdään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 9 kohdan mukainen päätös vaatimuksen esittämisestä, tämän artiklan 3 kohdan mukaisessa selvityksessä on oltava myös tiedot tietyn neuvoston vaatimuksen johdosta toteutetuista toimista. Selvitys on annettava ensimmäisen kerran kolmen kuukauden kuluttua asetuksen (EY) N:o 1467/97 5 artiklan 1 a kohdassa säädetyn selvityksen antamisesta ja sen jälkeen neljännesvuosittain.

6.   Komission pyynnöstä ja sen asettamaan määräaikaan mennessä jäsenvaltion, johon sovelletaan liiallista alijäämää koskevaa menettelyä, on

a)

toteutettava kaikilla julkisyhteisöjen alasektoreilla kattava riippumaton julkisen talouden tilinpidon tarkastus, joka tehdään mieluiten koordinoidusti yhdessä kansallisten ylinten tarkastuslaitosten kanssa ja jonka tarkoituksena on arvioida tämän julkisen talouden tilipidon luotettavuutta, kattavuutta ja tarkkuutta liiallisen alijäämän menettelyn kannalta, ja raportoitava tästä tarkastuksesta;

b)	annettava muita käytettävissä olevia tietoja, joiden perusteella voidaan seurata edistymistä liiallisen alijäämän korjaamisessa.

Komissio (Eurostat) arvioi kyseisen jäsenvaltion a alakohdan mukaisesti raportoimien tilastotietojen laadun Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyn pöytäkirjan soveltamisesta 25 päivänä toukokuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/2009 (11) mukaisesti.

11 artikla

Jäsenvaltiot, joihin liittyy riski liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn mukaisen velvoitteen noudattamatta jättämisestä

1.   Arvioidessaan riskiä siitä, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisessa neuvoston suosituksessa tai 126 artiklan 9 kohdan mukaisessa vaatimuksen esittämistä koskevassa neuvoston päätöksessä vahvistettua määräaikaa liiallisen alijäämän korjaamiselle ei noudateta, komissio laatii arviointinsa muun muassa niiden selvitysten perusteella, jotka jäsenvaltiot antavat tämän asetuksen 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

2.   Jos on riski siitä, että liiallisen alijäämän korjaamiselle asetettua määräaikaa ei noudateta, komissio antaa asianomaiselle jäsenvaltiolle suosituksen, joka koskee joko 1 kohdassa tarkoitetun suosituksen tai vaatimuksen esittämistä koskevan päätöksen mukaisten toimenpiteiden täysimääräistä toteuttamista tai muiden toimenpiteiden hyväksymistä taikka näitä molempia liiallisen alijäämän korjaamiselle asetetun määräajan mukaisessa aikataulussa. Komission suositus julkistetaan ja esitellään talous- ja rahoituskomitealle. Komissio esittelee suosituksensa kyseisen jäsenvaltion parlamentille tämän pyynnöstä.

3.   Asianomaisen jäsenvaltion on 2 kohdassa tarkoitetussa komission suosituksessa vahvistetussa aikataulussa raportoitava komissiolle toimenpiteistä, jotka jäsenvaltio on toteuttanut tämän suosituksen johdosta, antaessaan 10 artiklan 3 kohdan mukaisia selvityksiä. Selvityksessä on käsiteltävä kaikkien toteutettujen harkinnanvaraisten toimenpiteiden talousarviovaikutuksia, julkisia meno- ja tulotavoitteita, toteutettuja toimenpiteitä ja niiden toimenpiteiden luonnetta, jotka aiotaan toteuttaa tavoitteiden saavuttamiseksi, sekä komission suosituksen johdosta toteutettuja muita toimia. Selvitys on julkistettava ja esiteltävä talous- ja rahoituskomitealle.

4.   Komissio arvioi 3 kohdassa tarkoitetun selvityksen perusteella, onko jäsenvaltio noudattanut 2 kohdassa tarkoitettua suositusta.

12 artikla

Vaikutukset liiallisia alijäämiä koskevaan menettelyyn

1.   Se, missä määrin asianomainen jäsenvaltio on ottanut huomioon 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun komission lausunnon, on otettava huomioon, kun

a)	komissio laatii Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaista kertomusta ja suosittaa korottoman talletuksen vaatimista asetuksen (EU) N:o 1173/2011 5 artiklan mukaisesti;

b)	neuvosto päättää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 6 kohdan mukaisesti, onko liiallinen alijäämä olemassa.

2.   Tämän asetuksen 10 ja 11 artiklalla käyttöön otettu seuranta on erottamaton osa asetuksen (EY) N:o 1467/97 10 artiklan 1 kohdassa säädettyä säännöllistä seurantaa, joka kohdistuu toimiin, joita asianomainen jäsenvaltio toteuttaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisten neuvoston suositusten tai 126 artiklan 9 kohdan mukaisten vaatimuksen esittämistä koskevien neuvoston päätösten johdosta liiallisen alijäämän korjaamiseksi.

3.   Selvittäessään, onko Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisten suositusten tai 126 artiklan 9 kohdan mukaisten vaatimuksen esittämistä koskevien päätösten johdosta toteutettu tuloksellisia toimia, komissio ottaa huomioon tämän asetuksen 11 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun arvioinnin ja suosittaa tarvittaessa neuvostolle päätösten tekemistä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 8 tai 11 kohdan mukaisesti ottaen asianmukaisesti huomioon asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan 5 kohdan ja 5 artiklan 2 kohdan.

13 artikla

Yhdenmukaisuus asetuksen (EU) N:o 472/2013 (12) kanssa

Makrotalouden sopeutusohjelman kohteena oleviin jäsenvaltioihin ei sovelleta tämän asetuksen 6–12 artiklaa.

VI   LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

14 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2.   Siirretään 10 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle kolmeksi vuodeksi 30 päivästä toukokuuta 2013. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen kolmen vuoden pituisen kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 10 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.   Edellä olevan 10 artiklan 3 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

15 artikla

Taloudellinen vuoropuhelu

1.   Unionin toimielinten ja erityisesti Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission vuoropuhelun tehostamiseksi sekä avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden lisäämiseksi Euroopan parlamentin asiasta vastaava valiokunta voi tarvittaessa kutsua neuvoston puheenjohtajan, komission, Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan tai euroryhmän puheenjohtajan valiokuntaan keskustelemaan

a)	6 artiklan 5 kohdan mukaisesti vahvistetussa yhdenmukaistetussa kehyksessä esitetyn alustavan talousarviosuunnitelman tarkasta sisällöstä;

b)	7 artiklan 1 kohdan mukaisesti hyväksytyistä komission lausunnoista euroryhmässä käydyn keskustelun tuloksista siltä osin kuin tulokset on julkistettu;

c)	komission 7 artiklan 4 kohdan mukaisesti julkisen talouden tilanteesta ja näkymistä koko euroalueella laatimasta kokonaisarvioinnista;

d)	9 artiklan 4 kohdassa ja 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista neuvoston toimista.

2.   Euroopan parlamentin asiasta vastaava valiokunta voi tarjota jäsenvaltiolle, jota koskee 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu komission suositus tai 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettu neuvoston toimi, tilaisuuden osallistua näkemystenvaihtoon.

3.   Euroopan parlamentti osallistuu talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon asianmukaisesti etenkin tämän artiklan mukaisesti toteutetun taloudellisen vuoropuhelun kautta päätöksiin liittyvän avoimuuden, omavastuullisuuden ja vastuuvelvollisuuden parantamiseksi.

16 artikla

Asetuksen soveltamisen uudelleentarkastelu ja sitä koskevat kertomukset

1.   Komissio antaa viimeistään 14 päivänä joulukuuta 2014 ja sen jälkeen joka viides vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta ja liittää siihen tarvittaessa ehdotuksen tämän asetuksen muuttamiseksi. Komissio julkistaa tämän kertomuksen.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuissa kertomuksissa arvioidaan muun muassa

a)	tämän asetuksen tuloksellisuutta;

b)	edistymistä jäsenvaltioiden talouspolitiikan tiiviimmän yhteensovittamisen ja niiden taloudellisen suorituskyvyn jatkuvan lähentymisen turvaamisessa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti.

c)	tämän asetuksen vaikutusta unionin kasvu- ja työllisyysstrategian tavoitteiden saavuttamiseen.

2.   Komissio antaa viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2013 kertomuksen, jossa käsitellään unionin nykyisen finanssipoliittisen kehyksen tarjoamia mahdollisuuksia tasapainottaa keskenään tarve tehdä tuottavia julkisia investointeja ja julkisen talouden kurinalaisuustavoitteet vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevässä osiossa, kuitenkin siten, että sitä noudatetaan täysimääräisesti.

17 artikla

Siirtymäsäännökset

1.   Jäsenvaltioiden, jotka ovat jo liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn kohteena tämän asetuksen voimaantuloajankohtana, on noudatettava 10 artiklan 3, 4 ja 5 kohdan mukaista säännöllistä raportointivelvollisuutta viimeistään 31 päivästä lokakuuta 2013.

2.   Edellä olevaa 9 artiklan 1 kohtaa ja 10 artiklan 2 kohtaa sovelletaan jäsenvaltioihin, jotka ovat jo liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn kohteena tämän asetuksen voimaantuloajankohtana, ainoastaan siinä tapauksessa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukainen neuvoston suositus tai 126 artiklan 9 kohdan mukainen vaatimusta koskeva neuvoston päätös on annettu 30 päivän toukokuuta 2013 jälkeen.

Tällaisissa tapauksissa talouskumppanuusohjelma on esiteltävä samanaikaisesti asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan 4 a kohdan ja 5 artiklan 1 a kohdan mukaisesti annettavan selvityksen kanssa.

3.   Jäsenvaltioiden on noudatettava 5 artiklaa viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2013.

18 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EUVL C 141, 17.5.2012, s. 7.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 12. maaliskuuta 2013 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 13. toukokuuta 2013.

(3)  EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.

(4)  EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6.

(5)  EUVL L 306, 23.11.2011, s. 12.

(6)  EUVL L 306, 23.11.2011, s. 33.

(7)  EUVL L 306, 23.11.2011, s. 1.

(8)  EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25.

(9)  EUVL L 306, 23.11.2011, s. 41.

(10)  EYVL L 310, 30.11.1996, s. 1.

(11)  EUVL L 145, 10.6.2009, s. 1.

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 472/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien euroalueen jäsenvaltioiden talouden ja julkisen talouden valvonnan tiukentamisesta(Ks. tämän virallisen lehden sivu 1).

---