ISSN 1977-0812

doi:10.3000/19770812.L_2013.078.fin

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 78

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

56. vuosikerta
20. maaliskuu 2013


Sisältö

 

I   Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 227/2013, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2013, kalavarojen säilyttämisestä nuorten meren eliöiden suojelemiseksi toteutettavien teknisten toimenpiteiden avulla annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 850/98 muuttamisesta sekä erityisedellytyksistä, joilla silliä ja silakkaa voidaan purkaa aluksesta muihin teollisiin tarkoituksiin kuin suoraan ihmisravinnoksi, annetun asetuksen (EY) N:o 1434/98 muuttamisesta

1

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 228/2013, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2013, unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 247/2006 kumoamisesta

23

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 229/2013, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2013, Egeanmeren pienten saarten hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1405/2006 kumoamisesta

41

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

20.3.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 78/1


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 227/2013,

annettu 13 päivänä maaliskuuta 2013,

kalavarojen säilyttämisestä nuorten meren eliöiden suojelemiseksi toteutettavien teknisten toimenpiteiden avulla annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 850/98 muuttamisesta sekä erityisedellytyksistä, joilla silliä ja silakkaa voidaan purkaa aluksesta muihin teollisiin tarkoituksiin kuin suoraan ihmisravinnoksi, annetun asetuksen (EY) N:o 1434/98 muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Teknisistä siirtymätoimenpiteistä 1 päivän tammikuuta 2010 ja 30 päivän kesäkuuta 2011 väliseksi ajaksi 27 päivänä marraskuuta 2009 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1288/2009 (3) ja kalavarojen säilyttämisestä nuorten meren eliöiden suojelemiseksi toteutettavien teknisten toimenpiteiden avulla annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 850/98 ja teknisistä siirtymätoimenpiteistä 1 päivän tammikuuta 2010 ja 30 päivän kesäkuuta 2011 väliseksi ajaksi annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1288/2009 muuttamisesta 8 päivänä kesäkuuta 2011 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 579/2011 (4) säädetään eräiden, yhteisön vesialueilla ja yhteisön aluksiin sellaisilla muilla vesialueilla, joilla sovelletaan saalisrajoituksia, sovellettavien eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2009 16 päivänä tammikuuta 2009 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 43/2009 (5) vahvistettujen teknisten toimenpiteiden jatkamisesta siirtymäkauden ajan 31 päivään joulukuuta 2012 asti.

(2)

Valmisteilla on uusi teknisiä säilyttämistoimenpiteitä koskeva kehys odotettaessa yhteisen kalastuspolitiikan uudistusta. Koska tällaista uutta kehystä ei todennäköisesti oteta käyttöön vuoden 2012 loppuun mennessä, on perusteltua jatkaa kyseisten teknisten siirtymätoimenpiteiden soveltamista.

(3)

Jotta varmistetaan meren elollisten luonnonvarojen asianmukaisen säilyttämisen ja hoidon jatkuminen, olisi saatettava ajan tasalle neuvoston asetus (EY) N:o 850/98 (6) sisällyttämällä siihen tekniset siirtymätoimenpiteet.

(4)

Jotta varmistetaan meren elollisten luonnonvarojen asianmukaisen säilyttämisen ja hoidon jatkuminen Mustallamerellä, asetukseen (EY) N:o 850/98 olisi sisällytettävä unionin oikeudessa aikaisemmin vahvistetun mukaiset aluksesta purettavien kalojen vähimmäiskoko ja vähimmäissilmäkoko piikkikampelan kalastuksessa.

(5)

Saaliiden arvon keinotekoisen nostamisen kielto olisi pidettävä voimassa kaikilla ICES-alueilla kiintiölajien poisheittämisen vähentämiseksi.

(6)

Unionin, Norjan ja Färsaarten välillä vuonna 2009 käytyjen neuvottelujen perusteella olisi tahattomien saaliiden vähentämiseksi otettava käyttöön tiettyjen lajien takaisin mereen laskemista tai päästämistä koskeva kielto sekä vaatimus siirtyä toiselle pyyntialueelle, jos saalis sisältää 10 prosenttia alamittaisia kaloja.

(7)

Tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean (STECF) lausunnon perusteella olisi pidettävä ennallaan ICES-alueella II a pyydetyn sillin purkamista tai pitämistä aluksella koskevat rajoitukset.

(8)

STECF:n lausunnon perusteella pyyntialueen sulkeminen kutevan sillin suojelemiseksi ICES-alueella VI a ei enää ole tarpeen tämän lajin kestävän hyödyntämisen varmistamiseksi, ja tämä sulkeminen olisi näin ollen kumottava.

(9)

Kun otetaan huomioon STECF:n lausunto, jonka mukaan tuulenkalojen vähäisyys on yhteydessä pikkukajavien pesinnän epäonnistumiseen, pyyntialueen sulkeminen ICES-suuralueella IV olisi pidettävä ennallaan lukuun ottamatta kyseisen kannan seuraamiseksi vuosittain harjoitettavaa rajallista kalastusta.

(10)

STECF:n lausunnon perusteella olisi oltava mahdollista sallia sellaisten pyydysten käyttö, joilla keisarihummeri ei joudu saaliiksi, tietyillä alueilla, joilla keisarihummerin pyynti on kiellettyä.

(11)

STECF:n lausunnon perusteella pyyntialueen sulkeminen nuorten koljien suojelemiseksi ICES-alueella VI b olisi pidettävä ennallaan.

(12)

ICESin ja STECF:n lausuntojen perusteella tietyt tekniset säilyttämistoimenpiteet, joita toteutetaan Skotlannin länsipuolisilla vesillä (ICES-alue VI a) turska-, kolja- ja valkoturskakantojen suojelemiseksi, olisi pidettävä ennallaan kalakantojen säilyttämisen edistämiseksi.

(13)

STECF:n lausunnon perusteella olisi sallittava käsisiimojen ja automaattisten jigivälineiden käyttö seitin osalta ICES-alueella VI a.

(14)

Turskan maantieteellisestä jakaumasta ICES-alueella VI a annetun STECF:n lausunnon perusteella selvästi suurin osa turskasaaliista saadaan linjan 59° N pohjoispuolella, joten verkkojen käyttö olisi sallittava kyseisen linjan eteläpuolella.

(15)

STECF:n lausunnon perusteella olisi sallittava verkkojen käyttö pistepunahain osalta ICES-alueella VI a.

(16)

Kun kalastus poikkeuksellisesti sallitaan trooleilla, pohjanuotilla tai niiden kaltaisilla pyydyksillä ICES-alueella VI a, pyydysten ominaisuuksien soveltuvuus olisi tarkistettava määräajoin tieteellisen lausunnon perusteella niiden muuttamiseksi tai kumoamiseksi.

(17)

STECF:n lausunnon perusteella nuorten turskien suojelemiseksi ICES-alueella VI a olisi otettava käyttöön pyyntialueen sulkeminen.

(18)

Turskan, koljan ja valkoturskan kalastusta ICES-suuralueella VI koskevan kiellon asianmukaisuutta olisi määräajoin tarkistettava tieteellisen lausunnon perusteella kyseisen kiellon muuttamiseksi tai kumoamiseksi.

(19)

ICESin ja STECF:n lausuntojen perusteella toimenpiteet, joita toteutetaan Kelttienmerellä (ICES-alueet VII f ja g) turskakantojen suojelemiseksi, olisi pidettävä ennallaan.

(20)

STECF:n lausunnon perusteella toimenpiteet tylppäpyrstömolvakannan kutevien yhdyskuntien suojelemiseksi ICES-alueella VI a olisi pidettävä ennallaan.

(21)

Koillis-Atlantin kalastuskomission (NEAFC) vuonna 2011 vahvistamat toimenpiteet punasimpun suojelemiseksi ICES-suuralueiden I ja II kansainvälisillä vesillä olisi pidettävä ennallaan.

(22)

NEAFC:n vuonna 2011 vahvistamat toimenpiteet punasimpun suojelemiseksi Irmingerinmerellä ja lähivesillä olisi pidettävä ennallaan.

(23)

STECF:n lausunnon perusteella puomitroolikalastus sähköpulssivirtaa käyttäen olisi edelleen sallittava tietyin edellytyksin ICES-alueilla IV c ja IV b eteläinen.

(24)

Unionin, Norjan ja Färsaarten välillä vuonna 2009 käytyjen neuvottelujen perusteella olisi pantava pysyvästi täytäntöön tietyt toimenpiteet makrillia, silliä ja piikkimakrillia Koillis-Atlantilla pyytävien pelagisten alusten saaliiden käsittely- ja purkamisvalmiuksien rajoittamiseksi.

(25)

ICESin lausunnon perusteella tekniset säilyttämistoimenpiteet täysikasvuisten turskakantojen suojelemiseksi Irlanninmerellä kutukaudella olisi pidettävä ennallaan.

(26)

STECF:n lausunnon perusteella olisi sallittava lajitteluristikoiden käyttö ICES-alueen VII a rajoitusalueella.

(27)

STECF:n lausunnon perusteella verkoilla ja pussiverkoilla harjoitettava kalastus ICES-alueilla III a, VI a, VI b, VII b, VII c, VII j ja VII k sekä ICES-suuralueilla VIII, IX, X ja XII linjan 27° W itäpuolella vesillä, joilla kartan mukainen syvyys on yli 200 metriä mutta alle 600 metriä, olisi sallittava vain tietyin edellytyksin, joilla varmistetaan biologisesti herkkien syvänmeren lajien suojelu.

(28)

On tärkeää selvittää verkoilla tapahtuvaan kalastukseen erityisesti ICES-suuralueella VII sovellettavien eri järjestelyjen välistä vuorovaikutusta. Olisi varsinkin selvennettävä, että erityistä poikkeusta, joka koskee kalastamista verkoilla, joiden silmäkoko on vähintään 100 millimetriä ICES-alueilla III a, IV a, V b, VI a, VI b, VII b, c, j ja k, sekä kyseiseen poikkeukseen liittyviä erityisiä edellytyksiä sovelletaan vain vesillä, joilla kartan mukainen syvyys on yli 200 metriä mutta alle 600 metriä, ja että näin ollen asetuksessa (EY) N:o 850/98 säädettyjä silmäkokoluokkia ja saaliiden koostumusta koskevia oletussääntöjä sovelletaan ICES-alueilla VII a, VII d, VII e, VII f, VII g ja VII h sekä ICES-alueilla III a, IV a, V b, VI a, VI b, VII b, c, j ja k vesillä, joilla kartan mukainen syvyys on alle 200 metriä.

(29)

STECF:n lausunnon perusteella riimuverkkojen käyttö ICES-suuralueella IX vesillä, joilla kartan mukainen syvyys on yli 200 metriä mutta alle 600 metriä, olisi sallittava.

(30)

Tiettyjen valikoivien pyydysten käyttö olisi edelleenkin sallittava Biskajanlahdella kummeliturska- ja keisarihummerikantojen kestävän hyödyntämisen varmistamiseksi ja kyseisten lajien poisheitettyjen määrien vähentämiseksi.

(31)

Tietyillä alueilla harjoitettavaa kalastusta koskevat rajoitukset, jotka NEAFC vahvisti vuonna 2004 haavoittuvien syvänmeren luontotyyppien suojelemiseksi NEAFC-sääntelyalueella, ja tietyillä alueilla ICES-alueilla VII c, j ja k sekä ICES-alueella VIII c harjoitettavaa kalastusta koskevat rajoitukset, jotka unioni vahvisti vuonna 2008, olisi pidettävä voimassa.

(32)

Teknisiä toimenpiteitä käsittelevän unionin ja Norjan yhteisen työryhmän lausunnon mukaan viikonloppuisin sovellettava kielto kalastaa silliä, makrillia tai kilohailia troolilla tai kierrenuotalla Skagerrakissa ja Kattegatissa ei enää edistä pelagisten kalakantojen säilyttämistä kalastustapojen muutosten vuoksi. Kyseinen kielto olisi näin ollen kumottava unionin, Norjan ja Färsaarten välillä vuonna 2011 käytyjen neuvottelujen perusteella.

(33)

Selkeyden ja paremman sääntelyn vuoksi tietyt vanhentuneet säännökset olisi kumottava.

(34)

Kalastustapojen muutosten ja valikoivampien pyydysten käyttöön ottamisen huomioon ottamiseksi olisi Skagerrakissa ja Kattegatissa sovellettavat silmäkokoluokat, kohdelajit ja saaliiden vaadittavat prosenttiosuudet pidettävä ennallaan.

(35)

Japaninmattosimpukan vähimmäiskokoja olisi tarkistettava biologisten tietojen perusteella.

(36)

Meritursaan säilyttämisen edistämiseksi ja erityisesti nuorten yksilöiden suojelemiseksi meritursaalle on vahvistettu vähimmäiskoko saaliissa, jotka pyydetään Itäisen Keski-Atlantin kalastuskomitean (CECAF) alueella sijaitsevien kolmansien maiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilta vesiltä.

(37)

Sardellille olisi otettava käyttöön vähimmäiskokoa aluksesta purettaessa vastaava toimenpide eli kalojen lukumäärä kiloa kohti, koska tämä yksinkertaistaisi työtä kyseistä lajia pyytävillä aluksilla ja helpottaisi tarkastustoimenpiteitä maissa.

(38)

Olisi pidettävä ennallaan lajitteluristikkoa koskevat tekniset tiedot sivusaaliiden vähentämiseksi keisarihummerin pyynnissä ICES-alueella III a, ICES-suuralueella VI ja ICES-alueella VII a.

(39)

Biskajanlahdella tietyillä vedettävillä pyydyksillä harjoitettavassa kalastuksessa tietyin edellytyksin käytettäviä neliösilmäpaneeleja koskevat tekniset tiedot olisi pidettävä ennallaan.

(40)

ICES-alueen VI a rajoitusalueella olisi sallittava kaksimetristen neliösilmäpaneelien käyttö aluksissa, joiden koneteho on alle 112 kW.

(41)

Asetuksen (EY) N:o 850/98 artiklaosassa käytetty termi ”yhteisö” olisi muutettava Lissabonin sopimuksen tultua voimaan 1 päivänä joulukuuta 2009.

(42)

Jotta voidaan varmistaa valikoivuudeltaan vastaavantasoisten pyydysten käyttöä keisarihummerin pyynnissä ICES-alueella IV a koskevien sääntöjen sekä niiden sääntöjen, jotka koskevat jäsenvaltion tietyn kalastuksen sulkemista verkkojen, pussiverkkojen tai riimuverkkojen käyttökiellon soveltamisen ulkopuolelle ICES-suuralueilla VIII, IX ja X, joilla haiden sivusaaliiden ja poisheitettyjen saaliiden määrät ovat erittäin vähäisiä, yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä soveltamatta yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 182/2011 (7).

(43)

Asetus (EY) N:o 850/98 olisi näin ollen muutettava tämän mukaisesti.

(44)

Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1434/98 (8) säädetään erityisedellytyksistä, joilla silliä ja silakkaa voidaan purkaa aluksesta muihin teollisiin tarkoituksiin kuin suoraan ihmisravinnoksi. Kyseiseen asetukseen olisi sisällytettävä aiemmin muihin unionin säädöksiin sisältynyt erityinen poikkeus sillin sivusaaliiden purkamista koskevista edellytyksistä pieniä silmäkokoja käyttävässä kalastuksessa ICES-alueella III a, suuralueella IV, alueella VII d sekä unionin vesillä ICES-alueella II a. Asetus (EY) N:o 1434/98 olisi näin ollen muutettava tämän mukaisesti,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 850/98 muuttaminen

Muutetaan asetus (EY) N:o 850/98 seuraavasti:

1)

Lisätään artikla seuraavasti:

”1 a artikla

Korvataan 4 artiklan 2 kohdan c alakohdassa, 46 artiklan 1 kohdan b alakohdassa sekä liitteen I alaviitteessä 5 sana ”yhteisö” sanalla ”unioni” sekä tehdään tästä korvaamisesta mahdollisesti aiheutuvat kieliopilliset mukautukset.”

2)

Lisätään 2 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”i)

Alue 9

Kaikki Mustanmeren vesialueet, jotka vastaavat maantieteellistä osa-aluetta 29, sellaisena kuin se on määritelty eräistä kalastusta koskevista säännöksistä GFCM:n (Välimeren yleisen kalastuskomission) sopimusalueella 13 päivänä joulukuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1343/2011 (9) liitteessä I ja päätöslauselmassa nro GFCM/33/2009/2.

3)

Lisätään 11 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Tätä poikkeusta sovelletaan rajoittamatta 34 b artiklan 2 kohdan c alakohdan soveltamista.”

4)

Lisätään artikla seuraavasti:

”11 a artikla

Alueella 9 piikkikampelan pyynnissä käytettävien pohjaan ankkuroitujen verkkojen vähimmäissilmäkoko on 400 millimetriä.”

5)

Korvataan 17 artikla seuraavasti:

”17 artikla

Meren eliö on alamittainen, jos sen mitat ovat pienemmät kuin liitteissä XII ja XII a asianomaisen maantieteellisen alueen osalta määrätyt asianomaisten lajien vähimmäismitat.”

6)

Lisätään 19 artiklaan kohta seuraavasti:

”4.   Edellä olevia 2 ja 3 kohtaa ei sovelleta alueella 9.”

7)

Lisätään osasto seuraavasti:

III a   OSASTO

Toimenpiteet poisheittämisen vähentämiseksi

19 a artikla

Saaliiden arvon keinotekoisen nostamisen kielto

1.   Kielletään alueilla 1, 2, 3 ja 4 sellaisten lajien, joihin sovelletaan kiintiöitä ja jotka voidaan laillisesti purkaa, poisheittäminen kalastustoiminnan aikana.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut säännökset eivät rajoita tässä asetuksessa tai missään muussa unionin kalastuksen alalla antamassa säädöksessä asetettujen velvoitteiden soveltamista.

19 b artikla

Säännökset siirtymisestä ja päästämiskielto

1.   Jos alueilla 1, 2, 3 ja 4 pyydettyjen alamittaisten makrillien, sillien tai piikkimakrillien määrä on yli 10 prosenttia minkä tahansa yksittäisen noston kokonaissaaliista, aluksen on siirryttävä toiselle pyyntipaikalle.

2.   Kielletään alueilla 1, 2, 3 ja 4 ennen verkon nostamista kokonaisuudessaan alukselle tapahtuva makrillien, sillien tai piikkimakrillien päästäminen, jonka seurauksena kuolleet tai kuolevat kalat menetetään.”

8)

Kumotaan 20 artiklan 1 kohdan d alakohta.

9)

Lisätään artikla seuraavasti:

”20 a artikla

Sillin kalastusta koskevat rajoitukset unionin vesillä ICES-alueella II a

Kielletään unionin vesillä ICES-alueella II a pyydetyn sillin purkaminen tai aluksella pitäminen 1 päivän tammikuuta ja 28 päivän helmikuuta sekä 16 päivän toukokuuta ja 31 päivän joulukuuta välisenä aikana.”

10)

Korvataan 29 a artikla seuraavasti:

”29 a artikla

Tuulenkalan kalastuskieltoalue ICES-suuralueella IV

1.   Kielletään purkamasta aluksesta tai pitämästä aluksella tuulenkalaa, joka on pyydetty maantieteellisellä alueella, jota rajaavat Englannin ja Skotlannin itärannikko ja joka jää seuraavien WGS84-järjestelmää käyttäen mitattujen peräkkäisten koordinaattien kautta kulkevien loksodromien sisäpuolelle:

Englannin itärannikko linjalla 55°30′ pohjoista leveyttä,

55°30′ pohjoista leveyttä, 1°00′ läntistä pituutta,

58°00′ pohjoista leveyttä, 1°00′ läntistä pituutta,

58°00′ pohjoista leveyttä, 2°00′ läntistä pituutta,

Skotlannin itärannikko linjalla 2°00′ läntistä pituutta.

2.   Kalastustoiminta tieteellisissä tutkimustarkoituksissa on sallittua alueella esiintyvän tuulenkalakannan sekä kiellon vaikutusten seuraamiseksi.”

11)

Korvataan 29 b artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Edellä 1 kohdassa säädetystä kiellosta poiketen kalastaminen hummerimerroilla, joilla ei voi pyytää keisarihummeria, on sallittua kyseisessä kohdassa säädetyillä maantieteellisillä alueilla ja siinä säädettyinä ajanjaksoina.”

12)

Lisätään artiklat seuraavasti:

”29 c artikla

Rockallin koljan kalastuskieltoalue ICES-suuralueella VI

1.   Pitkäsiimakalastusta lukuun ottamatta Rockallin koljan kaikenlainen kalastus on kiellettyä alueella, joka jää seuraavien WGS84-järjestelmää käyttäen mitattujen peräkkäisten koordinaattien kautta kulkevien loksodromien sisäpuolelle:

57°00′ N, 15°00′ W

57°00′ N, 14°00′ W

56°30′ N, 14°00′ W

56°30′ N, 15°00′ W

57°00′ N, 15°00′ W.

29 d artikla

Turskan, koljan ja valkoturskan kalastusta koskevat rajoitukset ICES-suuralueella VI

1.   Kielletään kaikki turskan, koljan ja valkoturskan kalastustoiminta siinä ICES-alueen VI a osassa, joka sijaitsee itään tai etelään seuraavien WGS84-järjestelmää käyttäen mitattujen peräkkäisten koordinaattien kautta kulkevista loksodromeista:

54°30′ N, 10°35′ W

55°20′ N, 09°50′ W

55°30′ N, 09°20′ W

56°40′ N, 08°55′ W

57°00′ N, 09°00′ W

57°20′ N, 09°20′ W

57°50′ N, 09°20′ W

58°10′ N, 09°00′ W

58°40′ N, 07°40′ W

59°00′ N, 07°30′ W

59°20′ N, 06°30′ W

59°40′ N, 06°05′ W

59°40′ N, 05°30′ W

60°00′ N, 04°50′ W

60°15′ N, 04°00′ W.

2.   Kaikkien tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla alueella olevien kalastusalusten on varmistettava, että kaikki aluksella olevat pyydykset ovat kiinnitettyinä ja varastoituina yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, 20 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 (10) 47 artiklan mukaisesti.

3.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, kyseisessä kohdassa tarkoitetulla alueella sallitaan kalastustoiminta rannikolla sijaitsevia, tuilla kiinnitettyjä seisovia verkkoja, eri simpukkalajeja pyydystäviä haroja, käsisiimoja, mekanisoitua jigikalastusta, alukselta ja rannalta vedettäviä nuottia sekä erilaisia mertoja käyttäen, jos

a)

aluksella ei ole eikä siltä lasketa muita pyydyksiä kuin rannikoilla sijaitsevia, tuilla kiinnitettyjä seisovia verkkoja, eri simpukkalajeja pyydystäviä haroja, käsisiimoja, mekanisoitua jigikalastusta, alukselta ja rannalta vedettäviä nuottia ja erilaisia mertoja; ja

b)

aluksella ei pidetä, alukselta ei pureta eikä maihin tuoda muita kaloja kuin makrillia, lyyraturskaa, seitiä ja lohta taikka simpukoita, ei kuitenkaan nilviäisiä ja äyriäisiä.

4.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, kyseisessä kohdassa tarkoitetulla alueella sallitaan kalastustoiminta sellaisia verkkoja käyttäen, joiden silmäkoko on alle 55 millimetriä, jos

a)

aluksella ei ole verkkoja, joiden silmäkoko on 55 millimetriä tai suurempi; ja

b)

aluksella ei pidetä muita kaloja kuin silliä, makrillia, sardiineja, Sardinella-suvun kaloja, piikkimakrillia, kilohailia, mustakitatuskaa, karjukalaa ja hopeakuoreita.

5.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, kyseisessä kohdassa tarkoitetulla alueella sallitaan kalastustoiminta sellaisia verkkoja käyttäen, joiden silmäkoko on yli 120 millimetriä, jos

a)

niitä käytetään vain linjan 59° N eteläpuolella;

b)

käytettävän verkon pituus on enintään 20 kilometriä alusta kohti;

c)

vedessäpitoaika on enintään 24 tuntia; ja

d)

enintään 5 prosenttia saaliista on valkoturskaa ja turskaa.

6.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, kyseisessä kohdassa tarkoitetulla alueella sallitaan kalastustoiminta sellaisia verkkoja käyttäen, joiden silmäkoko on yli 90 millimetriä, jos

a)

niitä käytetään enintään kolmen meripeninkulman etäisyydellä rannikolta ja enintään 10 päivän ajan kalenterikuukautta kohti;

b)

käytettävän verkon pituus on enintään 1 000 metriä;

c)

vedessäpitoaika on enintään 24 tuntia; ja

d)

vähintään 70 prosenttia saaliista on pistepunahaita.

7.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, kyseisessä kohdassa tarkoitetulla alueella sallitaan keisarihummerin kalastus, jos

a)

käytettävässä pyydyksessä on liitteen XIV a 2–5 kohdan mukainen lajitteluristikko tai liitteessä XIV c kuvailtu neliösilmäpaneeli tai jos pyydys on muu valikoivuudeltaan vastaavantasoinen pyydys;

b)

pyydyksen silmäkoko on vähintään 80 millimetriä;

c)

vähintään 30 prosenttia aluksella pidetyn saaliin painosta on keisarihummeria.

Komissio hyväksyy STECF:n myönteisen lausunnon perusteella täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritetään ne pyydykset, joiden katsotaan a alakohtaa sovellettaessa olevan valikoivuudeltaan vastaavantasoisia pyydyksiä.

8.   Edellä olevaa 7 kohtaa ei sovelleta WGS84-järjestelmää käyttäen mitattavien seuraavien peräkkäisten koordinaattien kautta kulkevien loksodromien rajaamalla alueella:

59°05′ N, 06°45′ W

59°30′ N, 06°00′ W

59°40′ N, 05°00′ W

60°00′ N, 04°00′ W

59°30′ N, 04°00′ W

59°05′ N, 06°45′ W.

9.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, kyseisessä kohdassa tarkoitetulla alueella sallitaan kalastus trooleilla, pohjanuotilla tai niiden kaltaisilla pyydyksillä, jos

a)

kaikkien aluksella olevien verkkojen silmäkoko on vähintään 120 millimetriä kokonaispituudeltaan yli 15 metrin mittaisten alusten osalta ja vähintään 110 millimetriä kaikkien muiden alusten osalta;

b)

käytettävässä pyydyksessä on liitteessä XIV c kuvailtu neliösilmäpaneeli, jos aluksella pidetystä saaliista alle 90 prosenttia on seitiä; ja

c)

käytettävässä pyydyksessä on liitteessä XIV d kuvailtu neliösilmäpaneeli, jos alus on kokonaispituudeltaan korkeintaan 15 metriä ja riippumatta aluksella pidetyn seitin määrästä.

10.   Komissio arvioi viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2015 ja sen jälkeen viimeistään joka toinen vuosi STECF:n tieteellisen lausunnon pohjalta 9 kohdassa määritettyjä pyydysten ominaisuuksia ja tarvittaessa toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen 9 kohdan muuttamiseksi.

11.   Edellä olevaa 9 kohtaa ei sovelleta WGS84-järjestelmää käyttäen mitattavien seuraavien peräkkäisten koordinaattien kautta kulkevien loksodromien rajaamalla alueella:

59°05′ N, 06°45′ W

59°30′ N, 06°00′ W

59°40′ N, 05°00′ W

60°00′ N, 04°00′ W

59°30′ N, 04°00′ W

59°05′ N, 06°45′ W.

12.   Kaikki kalastustoiminta turskakantoja ja turskakantoja hyödyntävää kalastustoimintaa koskevan pitkän aikavälin suunnitelman vahvistamisesta 18 päivänä joulukuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1342/2008 (11) liitteessä I määritetyillä pyydyksillä kielletään kunkin vuoden 1 päivästä tammikuuta 31 päivään maaliskuuta sekä 1 päivästä lokakuuta 31 päivään joulukuuta ICES-alueella VI a määritellyllä alueella, joka jää seuraavien WGS84-järjestelmää käyttäen mitattujen peräkkäisten koordinaattien kautta kulkevien loksodromien sisäpuolelle:

55°25′ N, 07°07′ W,

55°25′ N, 07°00′ W,

55°18′ N, 06°50′ W,

55°17′ N, 06°50′ W,

55°17′ N, 06°52′ W,

55°25′ N, 07°07′ W.

Kalastusaluksen päällikkö tai kukaan muu aluksella oleva henkilö ei saa yrittää tai sallia kenenkään aluksella olevan henkilön yrittävän kalastaa näin määritellyllä alueella, tuoda alueelta kalastettua saalista maihin, siirtää sitä toiseen alukseen tai pitää sitä aluksella.

13.   Kunkin asianomaisen jäsenvaltion on kunkin vuoden 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta välisenä aikana pantava täytäntöön aluksella toimivia tarkkailijoita koskeva ohjelma näytteiden ottamiseksi saaliista ja poisheitetyistä saaliista aluksilla, joita koskevat 5, 6, 7 ja 9 kohdassa säädetyt poikkeukset. Tarkkailijaohjelmat toteutetaan rajoittamatta vastaavien sääntöjen mukaisia velvoitteita, ja niiden avulla on tarkoitus arvioida vähintään 20 prosentin tarkkuudella turska-, kolja- ja valkoturskasaaliita sekä näiden lajien poisheitettyjä määriä.

14.   Asianomaisten jäsenvaltioiden on laadittava selvitys tarkkailijaohjelman piiriin kuuluvien alusten saaliiden ja poisheitettyjen saaliiden kokonaismäärästä kunkin kalenterivuoden aikana ja toimitettava se komissiolle viimeistään kyseistä kalenterivuotta seuraavan vuoden 1 päivänä helmikuuta.

15.   Komissio arvioi viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2015 ja sen jälkeen viimeistään joka toinen vuosi STECF:n tieteellisen lausunnon pohjalta turska-, kolja- ja valkoturskakantojen tilannetta 1 kohdassa määritetyllä alueella ja tarvittaessa toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen tämän artiklan muuttamiseksi.

29 e artikla

Turskan kalastusta koskevat rajoitukset ICES-suuralueella VII

1.   Kielletään kaikki kalastustoiminta kunkin vuoden 1 päivästä helmikuuta 31 päivään maaliskuuta ICES-suuralueen VII ICES-tilastoruuduista 30E4, 31E4 ja 32E3 koostuvalla alueella. Kieltoa ei sovelleta enintään kuuden meripeninkulman etäisyydellä perusviivasta.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, kyseisessä kohdassa tarkoitetulla alueella ja siinä tarkoitettuina ajanjaksoina sallitaan kalastustoiminta rannikolla sijaitsevia, tuilla kiinnitettyjä seisovia verkkoja, eri simpukkalajeja pyydystäviä haroja, alukselta ja rannalta vedettäviä nuottia, käsisiimoja, mekanisoitua jigikalastusta sekä erilaisia mertoja käyttäen, jos

a)

aluksella ei ole eikä siltä lasketa muita pyydyksiä kuin rannikoilla sijaitsevia, tuilla kiinnitettyjä seisovia verkkoja, eri simpukkalajeja pyydystäviä haroja, alukselta ja rannalta vedettäviä nuottia, käsisiimoja, mekanisoitua jigikalastusta ja erilaisia mertoja; ja

b)

alukselta ei pureta, aluksella ei pidetä eikä maihin tuoda muita kaloja kuin makrillia, lyyraturskaa, lohta taikka simpukoita, ei kuitenkaan nilviäisiä ja äyriäisiä.

3.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, kyseisessä kohdassa tarkoitetulla alueella sallitaan kalastustoiminta sellaisia verkkoja käyttäen, joiden silmäkoko on alle 55 millimetriä, jos

a)

aluksella ei ole verkkoja, joiden silmäkoko on 55 millimetriä tai suurempi; ja

b)

aluksella ei pidetä muita kaloja kuin silliä, makrillia, sardiineja, Sardinella-suvun kaloja, piikkimakrillia, kilohailia, mustakitatuskaa, karjukalaa ja hopeakuoreita.

29 f artikla

Erityissäännöt tylppäpyrstömolvan suojelemiseksi

1.   Kunkin vuoden 1 päivästä maaliskuuta 31 päivään toukokuuta aluksella on kiellettyä pitää kalastusmatkaa kohti yli 6 tonnin suuruisia tylppäpyrstömolvan määriä ICES-alueen VI a alueilla, jotka jäävät seuraavien WGS84-järjestelmää käyttäen mitattujen peräkkäisten koordinaattien kautta kulkevien loksodromien sisäpuolelle:

a)

Skotlannin mannerjalustan reuna

59°58′ N, 07°00′ W

59°55′ N, 06°47′ W

59°51′ N, 06°28′ W

59°45′ N, 06°38′ W

59°27′ N, 06°42′ W

59°22′ N, 06°47′ W

59°15′ N, 07°15′ W

59°07′ N, 07°31′ W

58°52′ N, 07°44′ W

58°44′ N, 08°11′ W

58°43′ N, 08°27′ W

58°28′ N, 09°16′ W

58°15′ N, 09°32′ W

58°15′ N, 09°45′ W

58°30′ N, 09°45′ W

59°30′ N, 07°00′ W

59°58′ N, 07°00′ W

b)

Rosemary bankin reuna

60°00′ N, 11°00′ W

59°00′ N, 11°00′ W

59°00′ N, 09°00′ W

59°30′ N, 09°00′ W

59°30′ N, 10°00′ W

60°00′ N, 10°00′ W

60°00′ N, 11°00′ W

Lukuun ottamatta WGS84-järjestelmää käyttäen mitattavien seuraavien peräkkäisten koordinaattien kautta kulkevien loksodromien rajaamaa aluetta:

59°15′ N, 10°24′ W

59°10′ N, 10°22′ W

59°08′ N, 10°07′ W

59°11′ N, 09°59′ W

59°15′ N, 09°58′ W

59°22′ N, 10°02′ W

59°23′ N, 10°11′ W

59°20′ N, 10°19′ W

59°15′ N, 10°24′ W.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuille alueille saavuttaessa ja niiltä poistuessa kalastusaluksen päällikön on merkittävä saapumis- ja poistumispäivä, -kellonaika ja -paikka aluspäiväkirjaan.

3.   Jos alus saavuttaa jommallakummalla 1 kohdassa tarkoitetuista kahdesta alueesta 6 tonnin tylppäpyrstömolvan määrän,

a)

sen on lopetettava kalastaminen välittömästi ja poistuttava kyseiseltä alueelta;

b)

se ei voi saapua uudestaan kummallekaan näistä alueista ennen kuin sen saalis on purettu;

c)

se ei saa päästää takaisin mereen mitään tylppäpyrstömolvan määriä.

4.   Syvänmeren kantojen kalastukseen sovellettavista kalastusmahdollisuuksien saamista koskevista erityisistä vaatimuksista ja niihin liittyvistä edellytyksistä 16 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2347/2002 (12) 8 artiklassa tarkoitettujen tarkkailijoiden, jotka on nimetty tarkkailijoiksi jommallakummalla 1 kohdassa tarkoitetulla alueella oleville kalastusaluksille, on mainitun artiklan 4 kohdan mukaisten, tylppäpyrstömolvasaaliiden asianmukaisiin näytteisiin liittyvien tehtäviensä lisäksi mitattava näytteissä olevat kalat ja määriteltävä osanäytteessä olevien kalojen sukukypsyyden aste. Jäsenvaltioiden on STECF:n lausunnon perusteella vahvistettava yksityiskohtaiset protokollat näytteenottoa ja tulosten vertailua varten.

5.   Kielletään pohjatroolien, pitkäsiimojen ja verkkojen käyttö kunkin vuoden 15 päivästä helmikuuta 15 päivään huhtikuuta alueella, joka jää seuraavien WGS84-järjestelmää käyttäen mitattujen peräkkäisten koordinaattien kautta kulkevien loksodromien sisäpuolelle:

60°58.76′ N, 27°27.32′ W

60°56.02′ N, 27°31.16′ W

60°59.76′ N, 27°43.48′ W

61°03.00′ N, 27°39.41′ W

60°58.76′ N, 27°27.32′ W.

29 g artikla

Toimenpiteet punasimpun kalastuksessa kansainvälisillä vesillä ICES-suuralueilla I ja II

1.   Punasimpun kohdennettu kalastus kansainvälisillä vesillä ICES-suuralueilla I ja II sallitaan vain kunkin vuoden 1 päivän heinäkuuta ja 31 päivän joulukuuta välisenä aikana aluksille, jotka ovat aiemmin pyytäneet punasimppua NEAFC-sääntelyalueella, sellaisena kuin se on määritelty Koillis-Atlantilla harjoitettavaan kalastukseen liittyvää tulevaa monenkeskistä yhteistyötä koskevan yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvalla alueella sovellettavasta valvontaa ja täytäntöönpanotoimia koskevasta suunnitelmasta 15 päivänä joulukuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1236/2010 (13) 3 artiklan 3 kohdassa.

2.   Alusten on rajoitettava muun kalastuksen yhteydessä saamansa punasimpun sivusaaliit enintään yhteen prosenttiin aluksella pidettävästä kokonaissaaliista.

3.   Muuntokerroin tässä kalastuksessa pyydetylle punasimpulle, joka on perattu ja jolta on poistettu pää, japanilainen leikkaus mukaan luettuna, on 1,70.

4.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 1236/2010 9 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetään, kyseistä kalastusta harjoittavien kalastusalusten päälliköiden on ilmoitettava saaliinsa päivittäin.

5.   Sen lisäksi, mitä asetuksen (EU) N:o 1236/2010 5 artiklassa säädetään, punasimpun kalastuslupa on voimassa vain, jos alusten toimittamat ilmoitukset ovat mainitun asetuksen 9 artiklan 1 kohdan mukaisia ja ne kirjataan sen 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

6.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tieteelliset tarkkailijat keräävät tieteellisiä tietoja niiden lipun alla purjehtivilla aluksilla. Kerättyihin tietoihin on sisällyttävä vähintään edustavat tiedot sukupuoli-, ikä- ja pituusjakaumasta syvyyksittäin. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava nämä tiedot ICESille.

7.   Komissio ilmoittaa jäsenvaltioille päivämäärän, jona NEAFC:n sihteeristö ilmoittaa NEAFC:n sopimuspuolille, että suurin sallittu saalis (TAC) on käytetty kokonaisuudessaan. Jäsenvaltioiden on kiellettävä lippunsa alla purjehtivilta aluksilta punasimpun kohdennettu kalastus kyseisestä päivästä alkaen.

29 h artikla

Toimenpiteet punasimpun kalastuksessa Irmingerinmerellä ja lähivesillä

1.   Kielletään punasimpun pyynti kansainvälisillä vesillä ICES-suuralueella V ja unionin vesillä ICES-suuralueilla XII ja XIV.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, punasimpun pyynti on sallittua 11 päivästä toukokuuta 31 päivään joulukuuta alueella, joka jää seuraavien WGS84-järjestelmää käyttäen mitattujen peräkkäisten koordinaattien kautta kulkevien loksodromien sisäpuolelle, jäljempänä ’punasimpun suojelualue’:

64°45′ N, 28°30′ W

62°50′ N, 25°45′ W

61°55′ N, 26°45′ W

61°00′ N, 26°30′ W

59°00′ N, 30°00′ W

59°00′ N, 34°00′ W

61°30′ N, 34°00′ W

62°50′ N, 36°00′ W

64°45′ N, 28°30′ W.

2.   Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, punasimpun kalastus voidaan sallia unionin säädöksellä punasimpun suojelualueen ulkopuolella Irmingerinmerellä ja lähivesillä kunkin vuoden 11 päivästä toukokuuta 31 päivään joulukuuta tieteellisen lausunnon perusteella ja edellyttäen, että NEAFC on laatinut punasimppua koskevan elvytyssuunnitelman kyseiselle maantieteelliselle alueelle. Kalastukseen saavat osallistua vain sellaiset unionin alukset, joilla on jäsenvaltionsa antama lupa ja joista on ilmoitettu komissiolle asetuksen (EU) N:o 1236/2010 5 artiklassa säädetyn mukaisesti.

3.   Kielletään sellaisten troolien käyttö, joiden silmäkoko on alle 100 millimetriä.

4.   Muuntokerroin tässä kalastuksessa pyydetylle punasimpulle, joka on perattu ja jolta on poistettu pää, japanilainen leikkaus mukaan luettuna, on 1,70.

5.   Punasimpun suojelualueen ulkopuolella kyseistä kalastusta harjoittavan kalastusaluksen päällikön on toimitettava asetuksen (EU) N:o 1236/2010 9 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetty saalisilmoitus päivittäin sen jälkeen, kun kyseisen kalenteripäivän kalastustoimet on saatu päätökseen. Siihen on merkittävä viimeisimmän saalisilmoituksen jälkeen pyydetyt saaliit aluksella.

6.   Asetuksen (EU) N:o 1236/2010 5 artiklan säännösten lisäksi punasimpun kalastuslupa on voimassa vain, jos alusten toimittamat ilmoitukset ovat mainitun asetuksen 9 artiklan 1 kohdan mukaisia ja ne kirjataan sen 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

7.   Edellä 6 kohdassa tarkoitetut ilmoitukset on tehtävä asiaa koskevien sääntöjen mukaisesti.

13)

Lisätään 30 artiklaan kohta seuraavasti:

”1a.   Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta alueeseen 9.”

14)

Lisätään artikla seuraavasti:

”31 a artikla

Sähkökalastus ICES-alueilla IV c ja IV b

1.   Poiketen siitä, mitä 31 artiklassa säädetään, puomitroolikalastus sähköpulssivirtaa käyttäen sallitaan ICES-alueilla IV c ja IV b seuraavat WGS84-koordinaattijärjestelmää käyttäen mitattavat koordinaatit yhdistävän loksodromin eteläpuolella:

Yhdistyneen kuningaskunnan itärannikolla oleva piste leveysasteella 55° pohjoista leveyttä,

siitä itään pisteeseen 55° pohjoista leveyttä, 5° itäistä pituutta,

siitä pohjoiseen linjalle 56° pohjoista leveyttä,

ja lopuksi itään Tanskan länsirannikolla olevaan pisteeseen linjalla 56° pohjoista leveyttä.

2.   Sähköpulssivirtaa käyttäen harjoitettava kalastus sallitaan ainoastaan, jos

a)

enintään 5 prosenttia jäsenvaltion puomitroolarilaivastosta käyttää sähköpulssitroolia;

b)

kunkin puomitroolin kilowatteina ilmaistu sähköteho on enintään yhtä suuri kuin puomin pituus metreinä kerrottuna 1,25:llä;

c)

elektrodien välinen tehollinen jännite on enintään 15 V;

d)

alus on varustettu automaattisella atk-järjestelmällä, joka kirjaa puomia kohden käytetyn enimmäistehon ja elektrodien välisen tehollisjännitteen vähintään viimeisten sadan troolin vedon osalta. Ainoastaan valtuutetulla henkilöstöllä on mahdollisuus muuttaa tämän automaattisen atk-järjestelmän tietoja;

e)

yhden tai useamman pelotusketjun käyttö pohjaketjun edessä on kiellettyä.”

15)

Lisätään artikla seuraavasti:

”32 a artikla

Saaliin käsittely- ja purkamisrajoitukset pelagisilla aluksilla

1.   Vedenerottimen tankojen väli voi asetuksen (EU) N:o 1236/2010 3 artiklan 2 kohdassa määritellyllä NEAFC-yleissopimusalueella toimivilla makrillia, silliä ja piikkimakrillia pyytävillä pelagisilla kalastusaluksilla olla enintään 10 millimetriä.

Tankojen on oltava hitsattuja paikoilleen. Jos vedenerottimessa käytetään tankojen sijasta reikiä, reikien halkaisija saa olla enintään 10 millimetriä. Vedenerottimen edessä olevissa kouruissa olevien reikien halkaisija saa olla enintään 15 millimetriä.

2.   NEAFC-yleissopimusalueella toimivat pelagiset alukset eivät saa purkaa kaloja vesilinjansa alapuolella puskurisäiliöistä tai jäähdytetyistä merivesisäiliöistä.

3.   Aluksen päällikön on lähetettävä lippujäsenvaltion toimivaltaisille kalastusviranomaisille kaaviot, jotka koskevat makrillia, silliä ja piikkimakrillia NEAFC-yleissopimusalueella pyytävien pelagisten alusten saaliin käsittely- ja purkamisvalmiuksia ja jotka ovat lippujäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten oikeaksi todistamia, samoin kuin kaikki niihin tehtävät muutokset. Aluksen lippujäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä toimitettujen kaavioiden paikkansapitävyyttä koskevia säännöllisiä tarkastuksia. Jäljennökset on säilytettävä aluksella koko ajan.”

16)

Lisätään artiklat seuraavasti:

”34 a artikla

Tekniset säilyttämistoimenpiteet Irlanninmerellä

1.   Kielletään 14 päivästä helmikuuta 30 päivään huhtikuuta pohjatroolin, nuotan ja vastaavan vedettävän verkkopyydyksen, verkon, riimuverkon, pussiverkon tai vastaavan seisovan verkkopyydyksen ja minkä tahansa koukuilla varustetun pyydyksen käyttö ICES-alueen VII a osassa, jota rajaavat

Irlannin itärannikko ja Pohjois-Irlannin itärannikko, ja

seuraavat maantieteelliset koordinaatit yhtäjaksoisesti yhdistävät suorat viivat:

Pohjois-Irlannin Ardsin niemimaan itärannikolla sijaitseva piste 54° 30′ pohjoista leveyttä,

54°30′ N, 04°50′ W,

53°15′ N, 04°50′ W,

Irlannin itärannikolla sijaitseva piste 53°15′ N.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, kyseisessä kohdassa tarkoitetulla alueella ja tarkoitettuna aikana

a)

sallitaan pohjapyyntiin tarkoitettujen ovellisten troolien käyttö edellyttäen, että aluksella ei pidetä muuntyyppisiä pyydyksiä ja että

niiden silmäkoko on 70–79 millimetriä tai 80–99 millimetriä;

ne ovat vain jompaakumpaa sallittua silmäkokoa;

niiden ainoakaan yksittäinen silmä riippumatta sen paikasta kyseisessä verkkopyydyksessä ei ole suurempi kuin 300 millimetriä; ja

niitä käytetään yksinomaan alueella, joka jää WGS84-järjestelmää käyttäen mitattavien seuraavien peräkkäisten koordinaattien kautta kulkevien loksodromien sisäpuolelle:

53°30′ N, 05°30′ W

53°30′ N, 05°20′ W

54°20′ N, 04°50′ W

54°30′ N, 05°10′ W

54°30′ N, 05°20′ W

54°00′ N, 05°50′ W

54°00′ N, 06°10′ W

53°45′ N, 06°10′ W

53°45′ N, 05°30′ W

53°30′ N, 05°30′ W

b)

sallitaan valikointipaneelilla tai lajitteluristikolla varustetun pohjatroolin, nuotan tai vastaavan vedettävän verkkopyydyksen käyttö edellyttäen, ettei aluksella pidetä muuntyyppisiä pyydyksiä ja että tällaiset verkkopyydykset

täyttävät a alakohdassa säädetyt vaatimukset;

on valikointipaneelin tapauksessa tehty vuonna 2002 sovellettavista toimenpiteistä Irlanninmeren (ICES-alue VII a) turskakannan elvyttämiseksi 12 päivänä helmikuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 254/2002 (14) liitteessä säädettyjen teknisten vaatimusten mukaisesti; ja

ovat lajitteluristikoiden tapauksessa tämän asetuksen liitteessä XIV a olevien 2–5 kohdan mukaisia

c)

sallitaan valikointipaneelilla tai lajitteluristikolla varustetun pohjatroolin, nuotan tai vastaavan vedettävän verkkopyydyksen käyttö myös alueella, joka jää seuraavien WGS84-järjestelmää käyttäen mitattujen peräkkäisten koordinaattien kautta kulkevien loksodromien sisäpuolelle:

53°45′ N, 06°00′ W

53°45′ N, 05°30′ W

53°30′ N, 05°30′ W

53°30′ N, 06°00′ W

53°45′ N, 06°00′ W.

34 b artikla

Verkkojen käyttö ICES-alueilla III a, IV a, V b, VI a, VI b, VII b, c, j ja k sekä ICES-suuralueilla VIII, IX, X ja XII linjan 27° W itäpuolella

1.   Unionin alukset eivät saa käyttää pohjaan ankkuroitavia verkkoja, pussiverkkoja tai riimuverkkoja sellaisessa paikassa, jonka kartan mukainen syvyys on yli 200 metriä, ICES-alueilla III a, IV a, V b, VI a, VI b, VII b, c, j ja k sekä ICES-suuralueilla VIII, IX, X ja XII linjan 27° W itäpuolella.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, seuraavien pyydysten käyttö on sallittua:

a)

verkot, joiden silmäkoko on vähintään 120 millimetriä ja alle 150 millimetriä ICES-alueilla III a, IV a, V b, VI a, VI b, VII b, c, j ja k sekä ICES-suuralueella XII linjan 27° W itäpuolella, verkot, joiden silmäkoko on vähintään 100 millimetriä ja alle 130 millimetriä ICES-alueilla VIII a, b ja d ja ICES-suuralueella X, ja verkot, joiden silmäkoko on vähintään 80 millimetriä ja alle 110 millimetriä ICES-alueella VIII c ja ICES-suuralueella IX edellyttäen, että

niitä käytetään vesillä, joilla kartan mukainen syvyys on alle 600 metriä,

ne ovat enintään 100 silmän korkuisia ja niiden pauloitusmitoitus on vähintään 0,5,

ne on varustettu kohoin tai vastaavin kellukkein,

niiden kunkin pituus on enintään 5 meripeninkulmaa, ja kerrallaan käytössä olevien verkkojen kokonaispituus on alusta kohden enintään 25 kilometriä,

vedessäpitoaika on enintään 24 tuntia;

b)

pussiverkot, joiden silmäkoko on vähintään 250 millimetriä, edellyttäen että

niitä käytetään vesillä, joilla kartan mukainen syvyys on alle 600 metriä,

ne ovat enintään 15 silmän korkuisia ja niiden pauloitusmitoitus on vähintään 0,33,

niitä ei ole varustettu kohoin tai vastaavin kellukkein,

niiden kunkin pituus on enintään 10 kilometriä, ja kerrallaan käytössä olevien verkkojen kokonaispituus on alusta kohden enintään 100 kilometriä,

vedessäpitoaika on enintään 72 tuntia;

c)

verkot, joiden silmäkoko on vähintään 100 millimetriä ja alle 130 millimetriä ICES-alueilla III a, IV a, V b, VI a, VI b, VII b, c, j ja k sekä ICES-suuralueella XII linjan 27° W itäpuolella edellyttäen, että

niitä käytetään vesillä, joilla kartan mukainen syvyys on yli 200 metriä ja alle 600 metriä,

ne ovat enintään 100 silmän korkuisia ja niiden pauloitusmitoitus on vähintään 0,5,

ne on varustettu kohoin tai vastaavin kellukkein,

niiden kunkin pituus on enintään neljä meripeninkulmaa, ja kerrallaan käytössä olevien verkkojen kokonaispituus on alusta kohden enintään 20 kilometriä,

vedessäpitoaika on enintään 24 tuntia,

vähintään 85 prosenttia aluksella pidetyn saaliin painosta on kummeliturskaa,

kalastukseen osallistuvien alusten lukumäärä ei ylitä vuonna 2008 todettua lukumäärää,

tähän kalastukseen osallistuvan aluksen päällikkö kirjaa aluspäiväkirjaan ennen satamasta lähtöä aluksessa olevien pyydysten määrän ja kokonaispituuden. Vähintään 15 prosentille lähtevistä aluksista tehdään tarkastus,

aluksen päälliköllä on satamaan palatessa aluksessaan 90 prosenttia unionin aluspäiväkirjaan kyseisen matkan osalta kirjatuista pyydyksistä, ja

unionin aluspäiväkirjaan on kirjattu kaikkien lajien osalta yli 50 kilogramman suuruisten saaliiden määrät, myös kaikki poisheitettyjen saaliiden yli 50 kilogramman suuruiset määrät;

d)

ICES-suuralueella IX riimuverkot, joiden silmäkoko on vähintään 220 millimetriä, edellyttäen että

niitä käytetään vesillä, joilla kartan mukainen syvyys on alle 600 metriä,

ne ovat enintään 30 silmän korkuisia ja niiden pauloitusmitoitus on vähintään 0,44,

niitä ei ole varustettu kohoin tai vastaavin kellukkein,

niiden kunkin pituus on enintään 5 kilometriä, ja kerrallaan käytössä olevien verkkojen kokonaispituus on alusta kohden enintään 20 kilometriä,

vedessäpitoaika on enintään 72 tuntia.

3.   Tätä poikkeusta ei kuitenkaan sovelleta NEAFC-sääntelyalueella.

4.   Kaikilla aluksilla, jotka käyttävät pohjaan ankkuroitavia verkkoja, pussiverkkoja tai riimuverkkoja paikassa, jonka kartan mukainen syvyys on yli 200 metriä ICES-alueilla III a, IV a, V b, VI a, VI b, VII b, c, j ja k sekä ICES-suuralueilla XII linjan 27° W itäpuolella, VIII, IX ja X, on oltava asetuksen (EY) N:o 1224/2009 7 artiklan mukainen kalastuslupa.

5.   Aluksella saa kerrallaan olla vain yhtä 2 kohdan a, b tai d alakohdassa kuvailluista pyydystyypeistä. Aluksilla voidaan pitää verkkoja, joiden kokonaispituus on 20 prosenttia suurempi kuin kerrallaan käytössä olevien jatojen sallittu enimmäispituus.

6.   Sellaisen aluksen päällikön, jolla on 4 kohdassa tarkoitettu kalastuslupa, on kirjattava aluspäiväkirjaan aluksella olevien pyydysten määrä ja pituus ennen aluksen satamasta poistumista ja sen palatessa satamaan sekä annettava selonteko näiden kahden määrän välisistä mahdollisista eroavaisuuksista.

7.   Toimivaltaisilla viranomaisilla on oikeus poistaa valvomattomat pyydykset merestä ICES-alueilla III a, IV a, V b, VI a, VI b, VII b, c, j ja k sekä ICES-suuralueilla XII linjan 27° W itäpuolella, VIII, IX ja X seuraavissa tilanteissa:

a)

pyydys ei ole asianmukaisesti merkitty;

b)

poijumerkinnät tai VMS-tiedot osoittavat, että omistaja ei ole ollut alle 100 meripeninkulman etäisyydellä pyydyksestä yli 120 tunnin ajan;

c)

pyydystä käytetään vesillä, joilla kartan mukainen syvyys on sallittua suurempi;

d)

pyydyksen silmäkoko on laiton.

8.   Edellä 4 kohdassa tarkoitetun kalastusluvan saaneen aluksen päällikön on kirjattava aluspäiväkirjaan seuraavat tiedot kullakin kalastusmatkalla:

käytetyn verkon silmäkoko,

yhden verkon nimellispituus,

verkkojen lukumäärä jadassa,

käytössä olevien jatojen kokonaismäärä,

kunkin käytössä olevan jadan sijainti,

kunkin käytössä olevan jadan syvyys,

kunkin käytössä olevan jadan vedessäpitoaika,

kadonneiden pyydysten määrä, niiden viimeisin tiedossa oleva sijainti ja katoamispäivä.

9.   Edellä 4 kohdassa tarkoitetun kalastusluvan nojalla kalastavat alukset saavat purkaa saaliinsa ainoastaan jäsenvaltioiden asetuksen (EY) N:o 2347/2002 7 artiklan nojalla nimeämissä satamissa.

10.   Edellä 2 kohdan b ja d alakohdassa kuvailtua pyydystyyppiä käyttävillä aluksilla pidetty haiden määrä saa olla elopainona ilmaistuna enintään 5 prosenttia aluksella pidettyjen meren eliöiden kokonaismäärästä.

11.   Komissio voi STECF:ää kuultuaan hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla tietyt jäsenvaltion kalastustoimet ICES-suuralueilla VIII, IX ja X suljetaan 1–9 kohdan soveltamisen ulkopuolelle, jos jäsenvaltioiden toimittamat tiedot osoittavat, että kyseisissä kalastustoimissa haiden sivusaaliiden ja poisheitettyjen saaliiden määrät ovat erittäin vähäisiä.

34 c artikla

Biskajanlahdella tietyillä vedettävillä pyydyksillä sallittua kalastusta koskevat edellytykset

1.   Poiketen siitä, mitä teknisistä lisätoimenpiteistä kummeliturskakannan elvyttämiseksi ICES-suuralueilla III, IV, V, VI ja VII sekä ICES-alueilla VIII a, b, d ja e 19 päivänä maaliskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY) N:o 494/2002 (15) 5 artiklan 2 kohdassa säädetään, kalastustoiminta sellaisilla trooleilla, kierrenuotilla tai niiden kaltaisilla pyydyksillä, puomitrooleja lukuun ottamatta, joiden silmäkoko on 70–99 millimetriä, on sallittua asetuksen (EY) N:o 494/2002 5 artiklan 1 kohdan b alakohdassa määritetyllä alueella, jos pyydyksissä on liitteen XIV b mukainen neliösilmäpaneeli.

2.   Kalastettaessa ICES-alueilla VIII a ja b on sallittua käyttää lajitteluristikkoa ja siihen kiinnitettyjä lisäosia troolinperän edessä ja/tai neliösilmäpaneelia, jonka silmäkoko on vähintään 60 millimetriä troolinperän edessä olevan jatkeen alaosassa. Tämän asetuksen 4 artiklan 1 kohdan, 6 artiklan ja 9 artiklan 1 kohdan sekä asetuksen (EY) N:o 494/2002 3 artiklan a ja b alakohdan säännöksiä ei sovelleta siihen osaan troolia, johon kyseiset valikoivat pyydykset on asennettu.

34 d artikla

Toimenpiteet haavoittuvien syvänmeren luontotyyppien suojelemiseksi NEAFC-sääntelyalueella

1.   Kalastus pohjatrooleilla ja seisovilla pyydyksillä, joihin luetaan ankkuroidut verkot ja ankkuroidut pitkäsiimat, on kielletty alueella, joka jää seuraavien WGS84-järjestelmää käyttäen mitattujen peräkkäisten koordinaattien kautta kulkevien loksodromien sisäpuolelle:

 

Osa Reykjanesin selännettä (Reykjanes Ridge):

55°04.5327′ N, 36°49.0135′ W

55°05.4804′ N, 35°58.9784′ W

54°58.9914′ N, 34°41.3634′ W

54°41.1841′ N, 34°00.0514′ W

54°00′ N, 34°00′ W

53°54.6406′ N, 34°49.9842′ W

53°58.9668′ N, 36°39.1260′ W

55°04.5327′ N, 36°49.0135′ W

 

Atlantin keskiselänteen pohjoisosa:

59°45′ N, 33°30′ W

57°30′ N, 27°30′ W

56°45′ N, 28°30′ W

59°15′ N, 34°30′ W

59°45′ N, 33°30′ W

 

Atlantin keskiselänteen keskiosa (Charlie-Gibbs Fracture zone ja Subpolar Frontal Region):

53°30′ N, 38°00′ W

53°30′ N, 36°49′ W

55°04.5327′ N, 36°49′ W

54°58.9914′ N, 34°41.3634′ W

54°41.1841′ N, 34°00′ W

53°30′ N, 30°00′ W

51°30′ N, 28°00′ W

49°00′ N, 26°30′ W

49°00′ N, 30°30′ W

51°30′ N, 32°00′ W

51°30′ N, 38°00′ W

53°30′ N, 38°00′ W

 

Atlantin keskiselänteen eteläosa:

44°30′ N, 30°30′ W

44°30′ N, 27°00′ W

43°15′ N, 27°15′ W

43°15′ N, 31°00′ W

44°30′ N, 30°30′ W

 

Altairin merenalaiset vuoret (Altair Seamounts):

45°00′ N, 34°35′ W

45°00′ N, 33°45′ W

44°25′ N, 33°45′ W

44°25′ N, 34°35′ W

45°00′ N, 34°35′ W

 

Antialtairin merenalaiset vuoret (Antialtair Seamounts):

43°45′ N, 22°50′ W

43°45′ N, 22°05′ W

43°25′ N, 22°05′ W

43°25′ N, 22°50′ W

43°45′ N, 22°50′ W

 

Hatton Bank:

59°26′ N, 14°30′ W

59°12′ N, 15°08′ W

59°01′ N, 17°00′ W

58°50′ N, 17°38′ W

58°30′ N, 17°52′ W

58°30′ N, 18°22′ W

58°03′ N, 18°22′ W

58°03′ N, 17°30′ W

57°55′ N, 17°30′ W

57°45′ N, 19°15′ W

58°11.15′ N, 18°57.51′ W

58°11.57′ N, 19°11.97′ W

58°27.75′ N, 19°11.65′ W

58°39.09′ N, 19°14.28′ W

58°38.11′ N, 19°01.29′ W

58°53.14′ N, 18°43.54′ W

59°00.29′ N, 18°01.31′ W

59°08.01′ N, 17°49.31′ W

59°08.75′ N, 18°01.47′ W

59°15.16′ N, 18°01.56′ W

59°24.17′ N, 17°31.22′ W

59°21.77′ N, 17°15.36′ W

59°26.91′ N, 17°01.66′ W

59°42.69′ N, 16°45.96′ W

59°20.97′ N, 15°44.75′ W

59°21′ N, 15°40′ W

59°26′ N, 14°30′ W

 

North West Rockall:

57°00′ N, 14°53′ W

57°37′ N, 14°42′ W

57°55′ N, 14°24′ W

58°15′ N, 13°50′ W

57°57′ N, 13°09′ W

57°50′ N, 13°14′ W

57°57′ N, 13°45′ W

57°49′ N, 14°06′ W

57°29′ N, 14°19′ W

57°22′ N, 14°19′ W

57°00′ N, 14°34′ W

56°56′ N, 14°36′ W

56°56′ N, 14°51′ W

57°00′ N, 14°53′ W

 

South-West Rockall (Empress of Britain Bank):

56°24′ N, 15°37′ W

56°21′ N, 14°58′ W

56°04′ N, 15°10′ W

55°51′ N, 15°37′ W

56°10′ N, 15°52′ W

56°24′ N, 15°37′ W

 

Logachev Mound:

55°17′ N, 16°10′ W

55°34′ N, 15°07′ W

55°50′ N, 15°15′ W

55°33′ N, 16°16′ W

55°17′ N, 16°10′ W

 

West Rockall Mound:

57°20′ N, 16°30′ W

57°05′ N, 15°58′ W

56°21′ N, 17°17′ W

56°40′ N, 17°50′ W

57°20′ N, 16°30′ W.

2.   Kun NEAFC-sääntelyalueeseen kuuluvilla uusilla tai nykyisillä pohjakalastusalueilla suoritettavien kalastustoimien aikana elävän korallin tai elävien sienieläinten määrä vetokertaa kohden on yli 60 kilogrammaa elävää korallia ja/tai yli 800 kilogrammaa eläviä sienieläimiä, aluksen on ilmoitettava asiasta lippujäsenvaltiolleen, lopetettava kalastaminen ja siirryttävä vähintään kahden meripeninkulman päähän sijainnista, joka ilmeisesti on lähinnä tarkkaa paikkaa, josta kyseinen saalis on saatu.

34 e artikla

Toimenpiteet haavoittuvien syvänmeren luontotyyppien suojelemiseksi ICES-alueilla VII c, j ja k

1.   Kalastus pohjatrooleilla ja seisovilla pyydyksillä, joihin luetaan ankkuroidut verkot ja ankkuroidut pitkäsiimat, on kielletty alueella, joka jää seuraavien WGS84-koordinaattijärjestelmää käyttäen mitattujen peräkkäisten koordinaattien kautta kulkevien loksodromien sisäpuolelle:

 

Belgica Mound Province:

51°29.4′ N, 11°51.6′ W

51°32.4′ N, 11°41.4′ W

51°15.6′ N, 11°33.0′ W

51°13.8′ N, 11°44.4′ W

51°29.4′ N, 11°51.6′ W

 

Hovland Mound Province:

52°16.2′ N, 13°12.6′ W

52°24.0′ N, 12°58.2′ W

52°16.8′ N, 12°54.0′ W

52°16.8′ N, 12°29.4′ W

52°04.2′ N, 12°29.4′ W

52°04.2′ N, 12°52.8′ W

52°09.0′ N, 12°56.4′ W

52°09.0′ N, 13°10.8′ W

52°16.2′ N, 13°12.6′ W

 

Porcupinematalikon luoteisosa, Alue I:

53°30.6′ N, 14°32.4′ W

53°35.4′ N, 14°27.6′ W

53°40.8′ N, 14°15.6′ W

53°34.2′ N, 14°11.4′ W

53°31.8′ N, 14°14.4′ W

53°24.0′ N, 14°28.8′ W

53°30.6′ N, 14°32.4′ W

 

Porcupinematalikon luoteisosa, Alue II:

53°43.2′ N, 14°10.8′ W

53°51.6′ N, 13°53.4′ W

53°45.6′ N, 13°49.8′ W

53°36.6′ N, 14°07.2′ W

53°43.2′ N, 14°10.8′ W

 

Porcupinematalikon lounaisosa:

51°54.6′ N, 15°07.2′ W

51°54.6′ N, 14°55.2′ W

51°42.0′ N, 14°55.2′ W

51°42.0′ N, 15°10.2′ W

51°49.2′ N, 15°06.0′ W

51°54.6′ N, 15°07.2′ W.

2.   Kaikkien pelagisten alusten, jotka kalastavat tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla haavoittuvien syvänmeren luontotyyppien suojelualueilla, on oltava hyväksyttyjen alusten luettelossa, ja niillä on oltava asetuksen (EY) N:o 1224/2009 7 artiklan mukainen kalastuslupa. Hyväksyttyjen alusten luetteloon merkityillä aluksilla saa olla vain pelagisia pyydyksiä.

3.   Pelagisten alusten, jotka aikovat kalastaa jollain tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla haavoittuvien syvänmeren luontotyyppien suojelualueella, on ilmoitettava asetuksen (EY) N:o 1224/2009 4 artiklan 15 kohdassa määritellylle Irlannin kalastuksen seurantakeskukselle neljä tuntia etukäteen aikomuksestaan mennä haavoittuvien syvänmeren luontotyyppien suojelualueelle. Niiden on samalla ilmoitettava aluksella olevat kalojen määrät.

4.   Pelagisilla aluksilla, jotka kalastavat 1 kohdassa tarkoitetulla haavoittuvien syvänmeren luontotyyppien suojelualueella, on haavoittuvien syvänmeren luontotyyppien suojelualueella ollessaan oltava toimintakykyinen ja täysin käytössä oleva turvallinen alusten satelliittiseurantajärjestelmä (VMS), joka vastaa kaikilta osiltaan asiaa koskevia sääntöjä.

5.   Pelagisten alusten, jotka kalastavat 1 kohdassa tarkoitetulla haavoittuvien syvänmeren luontotyyppien suojelualueella, on annettava VMS-raportteja tunnin välein.

6.   Pelagisten alusten, jotka ovat päättäneet kalastuksen 1 kohdassa tarkoitetulla haavoittuvien syvänmeren luontotyyppien suojelualueella, on ilmoitettava Irlannin kalastuksen seurantakeskukselle alueelta lähdöstään. Niiden on samalla ilmoitettava aluksella olevat kalojen määrät.

7.   Pelagisten lajien kalastuksessa 1 kohdassa tarkoitetulla haavoittuvien syvänmeren luontotyyppien suojelualueella aluksella pidettävien tai kalastukseen käytettävien verkkojen silmäkoon on oltava 16–31 millimetriä tai 32–54 millimetriä.

34 f artikla

Toimenpiteet haavoittuvien syvänmeren luontotyyppien suojelemiseksi ICES-alueella VIII c

1.   Kalastus pohjatrooleilla ja seisovilla pyydyksillä, joihin luetaan pohjaan ankkuroidut verkot ja pohjaan ankkuroidut pitkäsiimat, on kielletty alueella, joka jää seuraavien WGS84-järjestelmää käyttäen mitattujen peräkkäisten koordinaattien kautta kulkevien loksodromien sisäpuolelle:

El Cachucho:

44°12′ N, 05°16′ W

44°12′ N, 04°26′ W

43°53′ N, 04°26′ W

43°53′ N, 05°16′ W

44°12′ N, 05°16′ W.

2.   Edellä 1 kohdassa säädetystä kiellosta poiketen alukset, jotka ovat harjoittaneet suomuturskan kalastusta pohjaan ankkuroidulla pitkälläsiimalla vuosina 2006, 2007 ja 2008, voivat saada kalastusviranomaisiltaan asetuksen (EY) N:o 1224/2009 7 artiklan mukaisen kalastusluvan, joka antaa niille mahdollisuuden jatkaa kyseisen kalastuksen harjoittamista linjan 44°00.00′ N eteläpuolella. Kaikilla tällaisen kalastusluvan saaneilla aluksilla on niiden kokonaispituudesta riippumatta 1 kohdassa tarkoitetulla alueella kalastaessaan oltava käytössään toimintakykyinen ja täysin käytössä oleva turvallinen VMS-järjestelmä, joka vastaa asiaa koskevia sääntöjä.

17)

Kumotaan 38 artikla.

18)

Kumotaan 47 artikla.

19)

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 850/98 liitteet I, IV, XII ja XIV tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

20)

Lisätään liitteet XII a, XIV a, XIV b, XIV c ja XIV d tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1434/98 muuttaminen

Lisätään asetuksen (EY) N:o 1434/98 2 artiklaan kohta seuraavasti:

”1a.   Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta ICES-alueella III a, suuralueella IV ja alueella VII d sekä EU:n vesillä ICES-alueella II a pyydettyyn silliin.”

3 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2013.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 13 päivänä maaliskuuta 2013.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

L. CREIGHTON


(1)  EUVL C 351, 15.11.2012, s. 83.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 6. helmikuuta 2013 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 25. helmikuuta 2013.

(3)  EUVL L 347, 24.12.2009, s. 6.

(4)  EUVL L 165, 24.6.2011, s. 1.

(5)  EUVL L 22, 26.1.2009, s. 1.

(6)  EYVL L 125, 27.4.1998, s. 1.

(7)  EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

(8)  EYVL L 191, 7.7.1998, s. 10.

(9)  EUVL L 347, 30.12.2011, s. 44.”

(10)  EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1.

(11)  EUVL L 348, 24.12.2008, s. 20.

(12)  EYVL L 351, 28.12.2002, s. 6.

(13)  EUVL L 348, 31.12.2010, s. 17.”

(14)  EUVL L 41, 13.2.2002, s. 1.

(15)  EYVL L 77, 20.3.2002, s. 8.”


LIITE

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 850/98 liitteet seuraavasti:

1)

Poistetaan liitteessä I oleva taulukon alaviite 6.

2)

Korvataan liitteessä IV oleva taulukko seuraavasti:

”Vedettävät pyydykset: Skagerrak ja Kattegat

Silmäkokoluokat, kohdelajit ja saaliiden vaaditut prosenttiosuudet, joita sovelletaan yhden silmäkokoluokan vedettävien pyydysten käyttöön

Lajit

Silmäkokoluokka (mm)

< 16

16–31

32–69

35–69

70–89 (5)

≥ 90

Kohdelajin vähimmäisprosenttiosuus

50 % (6)

50 % (6)

20 % (6)

50 % (6)

20 % (6)

20 % (7)

30 % (8)

Ei ole

Tuulenkalat (Ammodytidae) (3)

X

X

X

X

X

X

X

X

Tuulenkalat (Ammodytidae) (4)

 

X

 

X

X

X

X

X

Harmaaturska (Trisopterus esmarkii)

 

X

 

X

X

X

X

X

Mustakitaturska (Micromesistius poutassou)

 

X

 

X

X

X

X

X

Louhikala (Trachinus draco) (1)

 

X

 

X

X

X

X

X

Nilviäiset (muut kuin Sepia) (1)

 

X

 

X

X

X

X

X

Nokkakala (Belone belone) (1)

 

X

 

X

X

X

X

X

Kyhmykurnusimppu (Eutrigla gurnardus) (1)

 

X

 

X

X

X

X

X

Hopeakuoreet (Argentina spp.)

 

 

 

X

X

X

X

X

Kilohaili (Sprattus sprattus)

 

X

 

X

X

X

X

X

Ankerias (Anguilla Anguilla)

 

 

X

X

X

X

X

X

Hietakatkaravut/leväkatkarapu (Crangon spp., Palaemon adspersus) (1)

 

 

X

X

X

X

X

X

Makrillit (Scomber spp.)

 

 

 

X

 

 

X

X

Piikimakrillit (Trachurus spp.)

 

 

 

X

 

 

X

X

Silli ja silakka (Clupea harengus)

 

 

 

X

 

 

X

X

Pohjankatkarapu (Pandalus borealis)

 

 

 

 

 

X

X

X

Hietakatkaravut/leväkatkarapu (Crangon spp., Palaemon adspersus) (2)

 

 

 

 

X

 

X

X

Valkoturska (Merlangius merlangus)

 

 

 

 

 

 

X

X

Keisarihummeri (Nephrops norvegicus)

 

 

 

 

 

 

X

X

Muut meren eliöt

 

 

 

 

 

 

 

X

3)

Muutetaan liitteessä XII oleva taulukko seuraavasti:

a)

korvataan japaninmattosimpukkaa ja meritursasta koskevat rivit seuraavasti:

”Lajit

Vähimmäiskoko

Alueet 1–5 lukuun ottamatta Skagerrakia ja Kattegatia

Skagerrak/Kattegat

Japaninmattosimpukka (Venerupis philippinarum)

35 mm

 


Lajit

Vähimmäiskoko: Alueet 1–5 lukuun ottamatta Skagerrakia ja Kattegatia

Meritursas (Octopus vulgaris)

Alue kokonaisuudessaan lukuun ottamatta alueen 5 suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvia vesiä: 750 grammaa

Alueen 5 suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvat vedet: 450 grammaa (sisälmykset poistettuna)”

b)

korvataan sardellia koskevat rivit seuraavasti:

Lajit

Vähimmäiskoko: Alueet 1–5 lukuun ottamatta Skagerrakia ja Kattegatia

”Sardelli (Engraulis encrasicolus)

Alue kokonaisuudessaan lukuun ottamatta ICES-aluetta IX a pituuspiirin 7° 23′ 48″ W itäpuolella: 12 cm tai 90 yksilöä/kg

ICES-alue IX a pituuspiirin 7° 23′ 48″ W itäpuolella: 10 cm”

4)

Lisätään liite seuraavasti:

”LIITE XII a

Vähimmäiskoot, alue 9

Lajit

Vähimmäiskoko: Alue 9

Piikkikampela (Psetta maxima)

45 cm”

5)

Lisätään liitteeseen XIV seuraavat nimet suomen yleiskielen nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä:

YLEISKIELEN NIMI

TIETEELLINEN NIMI

”Karjukala

Capros aper

Kultasardiini

Sardinella aurita

Punasimput

Sebastes spp.

Suomuturska

Phycis blennoides

6)

Lisätään liitteet seuraavasti:

LIITE XIV a

LAJITTELURISTIKON TEKNISET TIEDOT

1.

Lajitteluristikko on kiinnitettävä trooliin, jonka neliösilmäisen troolinperän silmäkoko on vähintään 70 millimetriä mutta pienempi kuin 90 millimetriä. Troolinperän vähimmäispituus on 8 metriä. On kiellettyä käyttää troolia, jonka troolinperän missä tahansa ympärysmitassa on yli 100 neliösilmää, liitos tai jameet pois lukien. Neliösilmäinen troolinperä on vaatimuksena vain Skagerrakissa ja Kattegatissa.

2.

Lajitteluristikon on oltava suorakulmainen. Lajitteluristikon tankojen on oltava ristikon pituusakselin suuntaiset. Lajitteluristikon tankojen väli saa olla enintään 35 millimetriä. Siinä voi olla yksi tai useampi sarana, jotta sitä olisi helpompi säilyttää troolirummulla.

3.

Lajitteluristikko on sijoitettava trooliin diagonaalisesti ylös- ja taaksepäin mihin tahansa kohtaan troolinperän edustan ja kapenemattoman osan etupään välille. Lajitteluristikon kaikki reunat on kiinnitettävä trooliin.

4.

Troolin ylähavaksessa lajitteluristikon yläosaan välittömästi liittyen on oltava kaloille esteetön pakoaukko. Pakoaukon takareunan on oltava lajitteluristikon levyinen ja leikattu etuosaan päin silmätankoja pitkin lajitteluristikon molemmilta puolilta.

5.

Lajitteluristikon eteen voidaan kiinnittää suppilo, joka ohjaa kaloja eteenpäin troolinpohjaa ja ristikkoa kohti. Suppilon silmien vähimmäiskoko on 70 millimetriä. Suppilon pystysuoran aukon on oltava lajitteluristikon kohdalla vähintään 15 senttimetriä korkea. Suppilon on oltava lajitteluristikon kohdalla yhtä leveä kuin ristikko.

Image

Kaaviokuva koon ja lajin mukaan valikoivasta troolista. Trooliin joutuneet kalat ohjataan suppilon avulla troolinpohjaa ja ristikkoa kohti. Suuremmat kalat pääsevät ulos troolista ristikon kautta, kun taas pienemmät kalat ja keisarihummerit kulkeutuvat ristikon läpi troolin perään. Neliösilmäinen troolinperä lisää pienten kalojen ja alamittaisten keisarihummereiden pakenemismahdollisuutta. Kuvassa esitetty neliösilmäinen troolinperä on vaatimuksena vain Skagerrakissa ja Kattegatissa.

LIITE XIV b

BISKAJANLAHDELLA TIETYILLÄ VEDETTÄVILLÄ PYYDYKSILLÄ SALLITTUA KALASTUSTA KOSKEVAT EDELLYTYKSET

1.   Troolin yläosassa olevan neliösilmäpaneelin tekniset tiedot

Paneelin on oltava suorakulmainen havaskappale. Paneeleja saa olla vain yksi. Paneeliin ei saa kiinnittää mitään, mikä tukkisi sen millään tavoin sisä- tai ulkopuolelta.

2.   Paneelin sijainti

Paneeli kiinnitetään troolin yläpuolisen havaskappaleen takaosaan heti pidennysosan ja troolinperän muodostaman kapenemattoman osan eteen.

Paneelin on päätyttävä enintään 12 silmän päässä troolin pidennysosan ja kapenevan takaosan välissä olevasta käsin punotusta silmärivistä.

3.   Paneelin koko

Paneelin on oltava vähintään 2 metriä pitkä ja 1 metri leveä.

4.   Paneelin havas

Silmien koon on oltava vähintään 100 millimetriä. Silmien on oltava neliösilmiä, toisin sanoen paneelin havaksen kaikkien neljän reunan on muodostuttava silmistä, joiden molemmat silmätangot on leikattu.

Havaskappale on kiinnitettävä siten, että silmätangot ovat troolinperän pituussuuntaan nähden samansuuntaisesti ja kohtisuorassa.

Havaksen on oltava yksisäikeistä punosta. Punoksen paksuus saa olla enintään 4 millimetriä.

5.   Paneelin kiinnittäminen vinoneliösilmäiseen havakseen

Paneelin kaikkiin neljään reunaan voidaan kiinnittää jame. Jameen läpimitta saa olla enintään 12 millimetriä.

Paneelin pituuden on suoraksi vedettynä oltava sama kuin paneelin pitkittäissivuun kiinnitettyjen vinoneliösilmien pituus suoraksi vedettyinä.

Paneelin lyhimpään reunaan (eli 1 metrin pituiseen reunaan, joka on kohtisuorassa troolinperän pituusakseliin nähden) kiinnitetyn ylemmän havaskappaleen vinoneliösilmien lukumäärän on oltava vähintään paneelin pitkittäissivuun kiinnitettyjen täysien vinoneliöiden lukumäärä jaettuna 0,7:llä.

6.   Paneelin sijoittamista trooliin havainnollistetaan alla.

Image

LIITE XIV c

NELIÖSILMÄPANEELI YLI 15 METRIN PITUISISSA ALUKSISSA

1.   Troolin yläosassa olevan neliösilmäpaneelin tekniset tiedot

Paneelin on oltava suorakulmainen havaskappale. Havaksen on oltava yksisäikeistä punosta. Silmien on oltava neliösilmiä, toisin sanoen paneelin havaksen kaikkien neljän reunan on muodostuttava silmistä, joiden molemmat silmätangot on leikattu. Silmäkoon on oltava vähintään 120 millimetriä. Paneelin on oltava vähintään kolme metriä pitkä, paitsi jos se on yhdistetty alle 112 kilowatin aluksen hinaamaan pyydykseen, jolloin sen on oltava vähintään kaksi metriä pitkä.

2.   Paneelin sijainti

Paneeli kiinnitetään troolinperän yläpuoliseen havaskappaleeseen. Paneelin takareuna saa olla enintään 12 metriä välineiden kiinnittämisestä trooleihin, ankkuroituihin kierrenuottiin ja vastaavanlaisiin verkkoihin 6 päivänä joulukuuta 1984 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 3440/84 (9) 8 artiklassa määritellystä sulkuköydestä.

3.   Paneelin kiinnittäminen vinoneliösilmäiseen havakseen

Paneelin pitkittäissivun ja viereisen jameen välillä saa olla enintään kaksi avointa vinoneliösilmää.

Paneelin pituuden on suoraksi vedettynä oltava sama kuin paneelin pitkittäissivuun kiinnitettyjen vinoneliösilmien pituus suoraksi vedettyinä. Liitoksessa on oltava troolin perän yläpuolisen havaskappaleen vinoneliösilmiä kolme paneelin pienimmän sivun yhtä neliösilmää kohti, kun perän silmäaukko on 80 millimetriä, tai troolin perän yläpuolisen havaskappaleen vinoneliösilmiä kaksi paneelin pienimmän sivun yhtä neliösilmää kohti, kun perän silmäaukko on 120 millimetriä, lukuun ottamatta paneelin molempien sivujen reunatankoja.

LIITE XIV d

NELIÖSILMÄPANEELI ALLE 15 METRIN PITUISISSA ALUKSISSA

1.   Troolin yläosassa olevan neliösilmäpaneelin tekniset tiedot

Paneelin on oltava suorakulmainen havaskappale. Havaksen on oltava yksisäikeistä punosta. Silmien on oltava neliösilmiä, toisin sanoen paneelin havaksen kaikkien neljän reunan on muodostuttava silmistä, joiden molemmat silmätangot on leikattu. Silmäkoon on oltava vähintään 110 millimetriä. Paneelin on oltava vähintään kolme metriä pitkä, paitsi jos se on yhdistetty alle 112 kilowatin aluksen hinaamaan pyydykseen, jolloin sen on oltava vähintään kaksi metriä pitkä.

2.   Paneelin sijainti

Paneeli kiinnitetään troolinperän yläpuoliseen havaskappaleeseen. Paneelin takareuna voi olla enintään 12 metriä asetuksen (ETY) N:o 3440/84 8 artiklassa määritellystä sulkuköydestä.

3.   Paneelin kiinnittäminen vinoneliösilmäiseen havakseen

Paneelin pitkittäissivun ja viereisen jameen välillä saa olla enintään kaksi avointa vinoneliösilmää. Paneelin pituuden on suoraksi vedettynä oltava sama kuin paneelin pitkittäissivuun kiinnitettyjen vinoneliösilmien pituus suoraksi vedettyinä. Liitoksessa on oltava troolinperän yläpuolisen havaskappaleen vinoneliösilmiä kaksi paneelin pienimmän sivun yhtä neliösilmää kohti, lukuun ottamatta valikointiristikon molempien sivujen reunatankoja.

”.

(1)  Vain 4 meripeninkulman sisällä perusviivoista.

(2)  4 meripeninkulmaa perusviivojen ulkopuolella.

(3)  Skagerrakissa 1 päivästä maaliskuuta 31 päivään lokakuuta ja Kattegatissa 1 päivästä maaliskuuta 31 päivään heinäkuuta.

(4)  Skagerrakissa 1 päivästä marraskuuta viimeiseen päivään helmikuuta ja Kattegatissa 1 päivästä elokuuta viimeiseen päivään helmikuuta.

(5)  Tätä silmäkokoluokkaa sovellettaessa troolinperän on oltava valmistettu neliösilmäisestä havaksesta, ja siinä on oltava tämän asetuksen liitteen XIV a mukainen lajitteluristikko.

(6)  Aluksella pidettävästä saaliista saa olla enintään 10 prosenttia seuraavien lajien sekoitusta: turska, kolja, kummeliturska, punakampela, mustaeväkampela, pikkupääkampela, meriantura, piikkikampela, silokampela, kampela, makrilli, lasikampela, valkoturska, hietakampela, seiti, keisarihummeri ja hummeri.

(7)  Aluksella pidettävästä saaliista saa olla enintään 50 prosenttia seuraavien lajien sekoitusta: turska, kolja, kummeliturska, punakampela, mustaeväkampela, pikkupääkampela, meriantura, piikkikampela, silokampela, kampela, silli, makrilli, lasikampela, hietakampela, seiti, keisarihummeri ja hummeri.

(8)  Aluksella pidetystä saaliista saa olla enintään 60 prosenttia seuraavien lajien sekoitusta: turska, kolja, kummeliturska, punakampela, mustaeväkampela, pikkupääkampela, meriantura, piikkikampela, silokampela, kampela, lasikampela, valkoturska, hietakampela, seiti ja hummeri.”

(9)  EYVL L 318, 7.12.1984, s. 23.


20.3.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 78/23


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 228/2013,

annettu 13 päivänä maaliskuuta 2013,

unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 247/2006 kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 42 artiklan ensimmäisen kohdan, 43 artiklan 2 kohdan ja 349 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Maatalousalan erityistoimenpiteet, joilla pyritään ratkaisemaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tarkoitettujen unionin syrjäisimpien alueiden poikkeuksellisesta tilanteesta johtuvat vaikeudet, on vahvistettu neuvoston asetuksessa (EY) N:o 247/2006 (3). Nämä toimenpiteet on toteutettu kunkin alueen tukiohjelmina, jotka ovat keskeinen väline maataloustuotteiden toimittamisessa näille alueille. Koska on tarpeen saattaa tämänhetkiset toimenpiteet ajan tasalle, myös Lissabonin sopimuksen voimaantulon johdosta, on syytä kumota asetus (EY) N:o 247/2006 ja korvata se uudella asetuksella.

(2)

Olisi täsmennettävä keskeiset tavoitteet, joiden saavuttamista unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavalla järjestelmällä edistetään.

(3)

On myös tarpeen täsmentää syrjäisestä sijainnista ja saaristoasemasta johtuvia erityisiä valinnaisia toimenpiteitä koskevien ohjelmien, jäljempänä ’Posei-ohjelmat’, sisältö, ja asianomaisten jäsenvaltioiden olisi toissijaisuusperiaatetta soveltaen laadittava kyseiset ohjelmat soveltuvimmalla maantieteellisellä tasolla ja toimitettava ne komission hyväksyttäviksi.

(4)

Jotta unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavan järjestelmän tavoitteet saavutettaisiin paremmin, Posei-ohjelmiin olisi sisällytettävä toimenpiteitä, joilla turvataan maataloustuotteiden toimitukset sekä paikallisen maataloustuotannon säilyttäminen ja kehittäminen. On syytä yhdenmukaistaa kyseisten alueiden ohjelmatyötä ja noudattaa järjestelmällisesti komission ja jäsenvaltioiden väliseen kumppanuuteen perustuvaa toimintatapaa.

(5)

Koska unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavan järjestelmän ohjelmatyö perustuu toissijaisuusperiaatteeseen ja joustavuuteen, jäsenvaltion nimeämät viranomaiset voivat ehdottaa ohjelmaan muutoksia, jotta ohjelma voitaisiin mukauttaa syrjäisimpien alueiden todelliseen tilanteeseen. Näiden viranomaisten olisi voitava mukauttaa Posei-ohjelmia hallinnon yksinkertaistamisen periaatteen mukaisesti, kunhan ne eivät tällöin heikennä Posei-ohjelmien vaikuttavuutta ja niiden rahoituksen tasoa. Menettely ohjelmien muuttamiseksi olisi samaa lähestymistapaa noudattaen sopeutettava siihen, miten merkityksellinen kukin muutostyyppi on.

(6)

On aiheellista ottaa käyttöön erityinen hankintajärjestelmä, jotta varmistetaan välttämättömien maataloustuotteiden toimittaminen syrjäisimmille alueille ja vähennetään näiden alueiden erittäin syrjäisestä sijainnista johtuvia lisäkustannuksia. Ihmisravinnoksi, jalostukseen tai maatalouden tuotantopanoksina käytettävien välttämättömien tuotteiden kuljetuksille aiheutuu lisäkustannuksia syrjäisimpien alueiden poikkeuksellisen maantieteellisen sijainnin vuoksi. Tämän lisäksi muut syrjäisimpien alueiden asemaan liittyvät objektiiviset tekijät, erityisesti saaristoluonne ja maatalousmaan vähäisyys, aiheuttavat talouden toimijoille ja tuottajille syrjäisimmillä alueilla lisärajoitteita, jotka haittaavat vakavasti heidän toimintaansa. Näitä haittoja voidaan vähentää alentamalla mainittujen välttämättömien tuotteiden hintoja. Erityinen hankintajärjestelmä ei kuitenkaan missään tapauksessa saisi haitata paikallistuotantoa ja sen kehitystä.

(7)

Tätä tarkoitusta varten on sen estämättä, mitä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 28 artiklassa määrätään, syytä vapauttaa eräiden maataloustuotteiden kolmansista maista tuleva tuonti sovellettavista tuontitulleista. Tuotteet, jotka ovat olleet unionin tullialueella sisäisessä jalostuksessa tai tullivarastossa, olisi katsottava suoraan tuotaviksi tuotteiksi erityisen hankintajärjestelmän etuja myönnettäessä, jotta voidaan ottaa huomioon kyseisten tuotteiden alkuperä ja niille unionin oikeudessa tunnustettu tullikohtelu.

(8)

Jotta hintojen alentamista syrjäisimmillä alueilla sekä alueiden erittäin syrjäisestä sijainnista johtuvien lisäkustannusten vähentämistä koskeva tavoite saavutettaisiin tehokkaasti, unionin tuotteiden hankintaan syrjäisimmillä alueilla olisi myönnettävä tukia. Tällaisissa tuissa olisi otettava huomioon syrjäisimmille alueille suuntautuvien kuljetusten lisäkustannukset ja hinnat kolmansiin maihin suuntautuvassa viennissä sekä maatalouden tuotantopanosten tai jalostukseen tarkoitettujen tuotteiden osalta muut alueiden erittäin syrjäisestä sijainnista ja eritoten niiden saaristoluonteesta, maatalousmaan vähäisyydestä, vaikeakulkuisesta maastosta, vaikeista sääoloista ja saarten välisistä suurista etäisyyksistä johtuvat lisäkustannukset.

(9)

Perinteisten alojen tukeminen on tärkeää jo senkin vuoksi, että se antaa niille mahdollisuuden pysyä kilpailukykyisinä joutuessaan kilpailemaan unionin markkinoilla kolmansien maiden kanssa. Jäsenvaltioiden olisi ohjelmiaan laatiessaan kuitenkin varmistettava mahdollisuuksien mukaan myös syrjäisimmillä alueilla harjoitettavan maataloustoiminnan monipuolisuus.

(10)

Jotta vältettäisiin syrjäisimpien alueiden loppukäyttäjiä vahingoittava keinottelu, olisi täsmennettävä, että erityiseen hankintajärjestelmään olisi otettava ainoastaan virheettömiä, aitoja ja myyntikelpoisia tuotteita.

(11)

Olisi vahvistettava järjestelmän toimintaa, erityisesti toimijarekisterin luomista ja todistusjärjestelmää koskevat säännöt, käyttäen mallina maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) (4) 130 ja 161 artiklassa tarkoitettuja todistuksia.

(12)

Erityisen hankintajärjestelmän piiriin kuuluvien toimien seuranta edellyttää, että asianomaisille tuotteille tehdään hallinnollisia tarkastuksia, kun ne tuodaan tai toimitetaan syrjäisimmille alueille ja kun ne viedään tai lähetetään kyseisiltä alueilta. Järjestelmän tavoitteiden saavuttamiseksi erityisen hankintajärjestelmän taloudellisten etujen pitäisi näkyä myös tuotantokustannusten alenemisena ja siirtyä loppukäyttäjälle alhaisempina hintoina. Tästä syystä niiden myöntämisen perusteena olisi käytettävä sitä, että tuesta saatava etu tosiasiassa siirtyy eteenpäin, ja olisi toteutettava asianmukaisia tarkastuksia.

(13)

Koska erityiseen hankintajärjestelmään kuuluvat määrät rajoittuvat syrjäisimpien alueiden hankintatarpeisiin, järjestelmä ei saisi haitata sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Erityisestä hankintajärjestelmästä aiheutuvat taloudelliset edut eivät myöskään saisi vääristää kyseisillä tuotteilla käytävää kauppaa. Tästä syystä näiden tuotteiden lähettäminen tai vienti syrjäisimmiltä alueilta olisi kiellettävä. Kyseisten tuotteiden lähettäminen tai vienti olisi kuitenkin sallittava, jos erityisestä hankintajärjestelmästä aiheutuva taloudellinen etu palautetaan.

(14)

Jalostettujen tuotteiden kauppa syrjäisimpien alueiden välillä olisi sallittava, jotta ne voisivat käydä kauppaa keskenään. Lisäksi olisi otettava huomioon syrjäisimpien alueiden kauppavirrat alueellisessa kaupassa sekä perinteinen vienti ja lähetykset muualle unioniin tai kolmansiin maihin, ja perinteisiä kauppavirtoja vastaavien jalostettujen tuotteiden vienti kaikilta näiltä alueilta olisi sallittava. Selkeyden vuoksi olisi syytä täsmentää kyseisten perinteisesti vietyjen tai lähetettyjen määrien määrittelemisessä käytettävä viitekausi.

(15)

Asianmukaisia toimenpiteitä olisi toteutettava, jotta Azoreilla voidaan toteuttaa sokerinjalostusalan tarpeellinen rakenneuudistus. Näissä toimenpiteissä olisi otettava huomioon, että Azorien sokerialan elinkelpoisuus edellyttää tietynlaajuisen tuotanto- ja jalostustoiminnan varmistamista. Näin ollen olisi poikkeuksellisesti edelleen sallittava, että sokerin lähetykset Azoreilta muualle unioniin ylittävät perinteiset kauppavirrat viiden vuoden ajan edellyttäen, että vuosittaisia enimmäismääriä vähennetään asteittain. Koska määrät, jotka voidaan jälleenlähettää, ovat oikeasuhteisia ja rajoittuvat siihen, mikä on välttämätöntä paikallisen sokerintuotannon ja -jalostuksen elinkelpoisuudelle, tällainen väliaikainen sokerin lähettäminen Azoreilta ei haittaa unionin sisämarkkinoita.

(16)

Azorien, Madeiran ja Kanariansaarten kiintiön ulkopuolisen sokerin hankinnassa olisi edelleen sovellettava tuontitullivapautusjärjestelmää. Azorien olisi myös saatava vapautus raa’an ruokosokerin tuontitulleista arvioidun hankintataseensa rajoissa.

(17)

Kanariansaarille on tähän asti toimitettu erityisen hankintajärjestelmän mukaisesti CN-koodiin 1901 90 99 (rasvaton maitojauhe, johon on lisätty kasvirasvaa) kuuluvaa maitojauhetta. Kyseisen tuotteen hankinta olisi edelleen sallittava, sillä siitä on tullut perinteinen osa paikallista ruokavaliota.

(18)

Koska riisi on Réunionilla peruselintarvike ja siellä on jo monien vuosien ajan ollut riisin jalostus- ja valkaisuteollisuutta ja koska Réunionilla ei tuoteta riisiä riittävästi kattamaan paikalliset tarpeet, kyseinen tuote olisi Réunionilla edelleen vapautettava kaikista tuontitulleista.

(19)

Syrjäisimpien alueiden paikallistuotantoa suosivaa unionin politiikkaa on sovellettu moniin tuotteisiin ja sitä on toteutettu monin toimenpitein, joilla edistetään näiden tuotteiden tuotantoa, kaupan pitämistä ja jalostusta. Nämä toimenpiteet ovat osoittautuneet tehokkaiksi, ja niiden avulla on pystytty varmistamaan maataloustoiminnan jatkaminen ja kehittäminen. Unionin olisi jatkossakin myönnettävä tukea kyseiseen tuotantoon, jolla on keskeinen merkitys syrjäisimpien alueiden ekologiselle, sosiaaliselle ja taloudelliselle tasapainolle. Esimerkiksi maaseudun kehittämisen alalta saatu kokemus on osoittanut, että luomalla tiiviimpiä kumppanuuksia paikallisten viranomaisten kanssa voidaan auttaa käsittelemään kyseisten alueiden erityisongelmia entistä kohdennetummalla tavalla. Näin ollen on syytä jatkaa paikallistuotannon tukemista Posei-ohjelmin.

(20)

Syrjäisimpien alueiden tuotteiden kaupan pitämisen tukemiseksi olisi otettava käyttöön tuki, jolla autetaan kyseisten tuotteiden pitämistä kaupan tuotantoalueen ulkopuolella, kun otetaan huomioon korkeat lisäkustannukset, jotka aiheutuvat suurista etäisyyksistä kuluttajamarkkinoille ja kaksinkertaisen varastoinnin välttämättömyydestä, jotka heikentävät ratkaisevasti syrjäisimpien alueiden kilpailuasemaa ja vaikuttavat niiden kykyyn kilpailla sisämarkkinoilla. Näistä syistä Posei-järjestelmää on perusteltua tarkastella uudelleen lähitulevaisuudessa.

(21)

Olisi vahvistettava, mitkä vähimmäisseikat Posei-ohjelmissa on ilmoitettava vahvistettaessa paikallista maataloustuotantoa edistävät toimenpiteet, erityisesti kuvaus sijainnista, ehdotetusta strategiasta, tavoitteista ja toimenpiteistä. Olisi myös todettava taustalla olevat periaatteet, jotka koskevat näiden toimenpiteiden yhdenmukaisuutta unionin muiden politiikkojen kanssa, jotta vältettäisiin tukien ristiriitaisuudet ja päällekkäisyydet.

(22)

Tämän asetuksen soveltamiseksi Posei-ohjelmien olisi voitava sisältää myös toimenpiteitä, joilla rahoitetaan tutkimuksia, esittelyhankkeita, koulutusta ja teknistä apua.

(23)

Syrjäisimpien alueiden maataloustuottajia olisi kannustettava toimittamaan edelleen laatutuotteita, ja tällaisten tuotteiden kaupan pitämistä olisi edistettävä. Tällä asetuksella käyttöön otettavan graafisen tunnuksen ja muiden unionin käyttöön ottamien laatumerkintöjen käyttö voisi olla tässä hyödyksi.

(24)

Joidenkin syrjäisimmillä alueilla sijaitsevien maatilojen tai jalostusta ja kaupan pitämistä harjoittavien yritysten rakenteet ovat selkeästi riittämättömät, ja niillä on erityisongelmia. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen 20 päivänä syyskuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 (5) 26 artiklan 2 kohdassa ja 28 artiklan 2 kohdassa säädetään sen vuoksi tietyntyyppisten investointien suotuisammista tukimääristä syrjäisimmillä alueilla.

(25)

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 27 artiklan 1 kohdassa rajataan syrjäisimmät alueet mainitussa asetuksessa säädetyn, metsätaloustuen myöntämistä koskevan kiellon ulkopuolelle.

(26)

Asetuksessa (EY) N:o 1698/2005 määritetään maatalouden ympäristötukien vuotuiset enimmäismäärät. Jotta voitaisiin ottaa huomioon Azorien tiettyjen hyvin herkkien laidunalueiden erityiset ympäristöolot sekä maatalousmaan maisemanhoito, biologinen monimuotoisuus ja perinteiset ominaispiirteet, erityisesti Madeiran ja Kanariansaarten pengerviljelmät sekä syrjäisimpien alueiden kivimuurien suojelu, olisi säädettävä mahdollisuudesta korottaa nämä määrät tietyissä määritellyissä toimenpiteissä enintään kaksinkertaisiksi.

(27)

Komission pysyvään käytäntöön, jonka mukaan valtiontukia ei saa myöntää toimintatukina Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteen I piiriin kuuluvien maataloustuotteiden tuotantoon, jalostukseen tai kaupan pitämiseen, voidaan myöntää poikkeus, jotta voidaan lieventää syrjäisimpien alueiden maataloustuotannon erityisrajoitteita, jotka aiheutuvat alueiden syrjäisestä sijainnista, eritoten eristyneisyydestä, saaristoluonteesta, maatalousmaan vähäisyydestä, vuoristoisesta pinnanmuodostuksesta, ilmastosta ja taloudellisesta riippuvuudesta vähäisestä määrästä tuotteita. Maataloustuotannolla on ratkaisevan tärkeä osuus pyrittäessä pitämään maaseutu elävänä ja asuttuna, sillä erityisesti syrjäisimpien alueiden maaseudulla väestö ikääntyy, asutus on harvaa ja joillakin alueilla esiintyy väestökatoa.

(28)

Syrjäisimpien alueiden maataloustuotannon kasvinsuojelutilanne kärsii erityisistä ongelmista kuten tuonnin lisääntymisestä johtuvasta loiseläinten ilmaantumisesta, ilmasto-oloista sekä kyseessä olevilla alueilla tähän asti käytettyjen torjuntamenetelmien riittämättömyydestä. Siksi olisi otettava käyttöön myös kestäviä ja ympäristöä säästäviä biologisia menetelmiä käyttäviä haitallisten organismien torjuntaohjelmia. Unionin rahoitusosuus näiden ohjelmien toteutuksessa olisi määritettävä ottaen huomioon, että monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä on kaavailtu, että vuodesta 2014 alkaen näiden ohjelmien rahoitus kuuluu eri budjettikohtaan.

(29)

Viininviljely on yleisin viljelymuoto Madeiralla ja Kanariansaarilla ja erittäin tärkeä Azorien alueelle, joten sen jatkuminen on taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristösyistä välttämätöntä. Asetuksessa (EY) N:o 1234/2007 säädettyjä luopumispalkkioita, markkinoiden sääntelymekanismeja ja Kanariansaarten osalta istutusoikeusjärjestelmää ei tuotannon tukemiseksi kyseisillä alueilla pitäisi soveltaa näillä alueilla. Kanariansaarilla olisi kuitenkin voitava soveltaa erityistä tislaustoimenpidettä laatuongelmista aiheutuvien poikkeuksellisten markkinahäiriöiden ilmaantuessa. Lisäksi tekniset ja sosioekonomiset ongelmat ovat estäneet sen, että kaikilla niillä Madeiran ja Azorien viljelyaloilla, joille on istutettu asetuksessa (EY) N:o 1234/2007 kiellettyjä hybridiviiniköynnöslajikkeita, olisi siirrytty käyttämään toisia lajikkeita määräajan kuluessa. Näillä viljelmillä tuotettu viini on tarkoitettu yksinomaan paikalliseen perinteiseen kulutukseen.

(30)

Maitoalan uudelleenjärjestelyä ei ole vielä saatettu päätökseen Azoreilla. Kun otetaan huomioon Azorien suuri riippuvuus maidontuotannosta sekä muut haitat, jotka liittyvät Azorien saariston erittäin syrjäiseen sijaintiin ja vaihtoehtoisten kannattavien tuotantosuuntien puuttumiseen, on tarpeen säilyttää poikkeukset asetuksen (EY) N:o 1234/2007 tietyistä säännöksistä, jotka koskevat maito- ja maitotuoteylijäämästä perittäviä maksuja.

(31)

Koska maidontuotantoala kuuluu tärkeimpiin Azorien taloutta, yhteiskunnallista vakautta, ympäristön laatua ja maankäyttöä edistäviin tekijöihin, Posei-ohjelmat ovat paras tapa vahvistaa tuotannon säilyttämiseksi tarvittavia toimenpiteitä.

(32)

Madeiralla ja Réunionilla lehmänmaidon tuotantoon myönnetty tuki ei ole ollut riittävä kotimaisten ja ulkomaisten hankintojen tasapainon säilyttämiseksi erityisesti siitä syystä, että alalla on huomattavia rakenteellisia vaikeuksia ja vaikeuksia sopeutua uusiin taloudellisiin tilanteisiin. Sen vuoksi on syytä edelleen sallia iskukuumennetun maidon tuotanto unionista peräisin olevasta maitojauheesta, jotta paikallinen kulutustarve voitaisiin kattaa laajemmin, sikäli kuin tämä toimenpide ei haittaa paikallisesti tuotetun maidon keräämistä ja sen kokonaismenekkiä eikä toimia, joilla edistetään paikallisen tuotannon laajentamista. Virheettömien tietojen esittämiseksi kuluttajille olisi säädettävä velvoitteesta esittää myyntipäällysmerkinnässä maitojauheesta ennastetun iskukuumennetun maidon valmistustapa. Tätä säännöstä olisi voitava soveltaa myös Martiniquella, Ranskan Guyanassa ja Guadeloupella, jos Ranska näin pyytää ja jos se perustelee pyynnön paikallisten toimijoiden halukkuudella kuulua sen piiriin sekä toimijoiden valmiudella kehittää maitoalaa.

(33)

Koska paikallista maidontuotantoa on tarpeen ylläpitää kannustimien avulla, on perusteltua olla soveltamatta asetusta (EY) N:o 1234/2007 Ranskan merentakaisissa departementeissa ja Madeiralla. Tämä poikkeus olisi rajoitettava Madeiralla 4 000 tonniin.

(34)

Paikallisen kulutuksen tyydyttämiseksi on suotavaa tehostaa syrjäisimpien alueiden välistä kauppaa. Kaupankäynnin vilkastuttamiseksi olisi tuettava syrjäisimpien alueiden ylijäämätuotannon vientiä, kuten Azoreilla tuotetun maidon ja naudanlihan ja siellä kasvatettujen nuorten urospuolisten nautaeläinten vientiä sellaisille syrjäisimmille alueille, joilla kyseisistä tuotteista on pulaa, vahingoittamatta kuitenkaan paikallisen tuotannon kehitystä. Oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kaupankäynnin välttämättömät edellytykset olisi myös varmistettava.

(35)

Perinteistä karjankasvatusta olisi tuettava. Ranskan merentakaisten departementtien ja Madeiran paikallisten kulutustarpeiden tyydyttämiseksi olisi vuotuisen enimmäismäärän rajoissa sallittava lihotettavaksi tarkoitettujen urospuolisten nautaeläinten tullivapaa tuonti kolmansista maista.

(36)

Olisi jatkettava yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä 19 päivänä tammikuuta 2009 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 73/2009 (6) Portugalin osalta käyttöön otettua mahdollisuutta siirtää emolehmäpalkkio-oikeuksia mannermaalta Azoreille ja mukautettava kyseistä välinettä syrjäisimpien alueiden tukijärjestelmää koskeviin sääntöihin.

(37)

Tupakanviljely on perinteisesti ollut hyvin tärkeässä asemassa Kanariansaarilla. Taloudellisesti tarkasteltuna tupakan valmistus on jalostuselinkeinona edelleen yksi alueen merkittävimmistä teollisuustuotannon aloista. Yhteiskunnalliselta näkökannalta pienviljelijöiden harjoittama tupakanviljely on hyvin työvoimavaltaista. Tämä viljelymuoto ei ole kuitenkaan tarpeeksi kannattavaa ja on vaarassa kadota. Tupakkaa tuotetaan nykyään vain pienellä viljelyalalla La Palman saarella sikareiden käsiteollista tuotantoa varten. Espanjalle olisi sen vuoksi annettava lupa jatkaa unionin tukea täydentävän tuen myöntämistä tämän perinteisen viljelymuodon ja siihen perustuvan käsiteollisuuden säilyttämiseksi. Tupakkatuotteiden teollisen tuotannon ylläpitämiseksi Kanariansaarille tuotava raakatupakka ja osittain valmistettu tupakka olisi edelleen vapautettava tulleista siten, että niiden määrä rajoitetaan 20 000 tonniin riivittyä raakatupakkaa vastaavaa vuosittaista tuontia.

(38)

Tämän asetuksen täytäntöönpano ei saisi vaikuttaa haitallisesti syrjäisimmille alueille tähän asti myönnetyn erityistuen tasoon. Jäsenvaltioilla olisi oltava tarvittavien toimenpiteiden toteuttamista varten käytettävissään sitä tukea vastaavat määrät, jota unioni on jo myöntänyt asetuksen (EY) N:o 247/2006 nojalla.

(39)

Tulevista kauppasopimuksista käytävät neuvottelut ja yhteisen maatalouspolitiikan muuttaminen saattavat vaikuttaa syrjäisimpiin alueisiin, joten tällaisten neuvottelujen ja muutosten yhteydessä laadittavissa analyyseissa, tutkimuksissa ja arvioinneissa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota näiden alueiden erityispiirteisiin.

(40)

Välttämättömien tuotteiden tarve on vuodesta 2006 lähtien kasvanut tietyillä syrjäisimmillä alueilla, erityisesti Azoreilla ja Ranskan merentakaisissa departementeissa, eläinkannan kasvun ja väestöpaineen vuoksi. Olisi siis lisättävä määrärahojen osuutta, jonka jäsenvaltiot voivat käyttää asianomaisten alueiden erityiseen hankintajärjestelmään.

(41)

Syrjäisimpien alueiden sosioekonominen rakenne on edelleen erittäin hauras ja joillakin alueilla erittäin riippuvainen banaanialasta, jonka kilpailukyky on heikko ja jolla on vaikeuksia vastata muuttuviin markkinaolosuhteisiin. Posei-ohjelmista banaanialalle myönnettäviä varoja olisi siksi lisättävä kertaluonteisesti pienellä määrällä, joka maksetaan banaanintuottajille varainhoitovuonna 2013.

(42)

Tällä asetuksella vahvistetun järjestelmän moitteettoman toiminnan varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti tämän asetuksen tiettyjen, muiden kuin keskeisten osien täydentämiseksi tai muuttamiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(43)

Jotta voidaan varmistaa Posei-ohjelman yhdenmukainen täytäntöönpano jäsenvaltioissa ja välttää kilpailun vääristyminen tai syrjintä toimijoiden välillä, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (7) mukaisesti.

(44)

Tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden ripeän soveltamisen varmistamiseksi asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I   LUKU

KOHDE JA TAVOITTEET

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa säädetään maatalousalan erityistoimenpiteistä niiden ongelmien ratkaisemiseksi, joita Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tarkoitetuille unionin alueille, jäljempänä ’syrjäisimmät alueet’, aiheutuu erityisesti niiden erittäin syrjäisestä sijainnista, eristyneisyydestä, maatalousmaan vähäisyydestä, vuoristoisesta pinnanmuodostuksesta, vaikeista ilmasto-oloista ja taloudellisesta riippuvuudesta vähäisestä määrästä tuotteita.

2 artikla

Tavoitteet

1.   Edellä 1 artiklassa tarkoitetuilla erityistoimenpiteillä edistetään seuraavien tavoitteiden saavuttamista:

a)

varmistetaan ihmisravinnoksi tai jalostukseen ja maatalouden tuotantopanoksina käytettävien välttämättömien tuotteiden hankinta syrjäisimmillä alueilla vähentämällä erittäin syrjäisestä sijainnista aiheutuvia lisäkustannuksia vahingoittamatta kuitenkaan paikallistuotantoa ja sen kehitystä;

b)

turvataan syrjäisimpien alueiden eläintuotannon ja viljelykasvien monipuolistamiseen liittyvien alojen pitkän aikavälin tulevaisuus ja kehitys, mukaan lukien paikallisten tuotteiden tuotanto, jalostus ja kaupan pitäminen;

c)

kehitetään ja lujitetaan edelleen syrjäisimpien alueiden perinteisen maataloustoiminnan kilpailukykyä, mukaan lukien paikallisten viljelykasvien ja tuotteiden tuotanto, jalostus ja kaupan pitäminen.

2.   Edellä 1 kohdassa vahvistetut tavoitteet pannaan täytäntöön III, IV ja V luvussa määriteltyjen toimenpiteiden avulla.

II   LUKU

POSEI-OHJELMAT

3 artikla

Posei-ohjelmien laatiminen

1.   Edellä 1 artiklassa tarkoitetut toimenpiteet määritellään kullekin syrjäisimmälle alueelle syrjäisestä sijainnista ja saaristoluonteesta johtuvia erityisiä valinnaisia toimenpiteitä koskevalla ohjelmalla (Posei), jäljempänä ’Posei-ohjelma’, joka sisältää

a)

erityisen hankintajärjestelmän, josta säädetään III luvussa; ja

b)

paikallista maataloustuotantoa edistäviä erityistoimenpiteitä, joista säädetään IV luvussa.

2.   Posei-ohjelma laaditaan kyseisen jäsenvaltion soveltuvimmaksi katsomalla maantieteellisellä tasolla. Jäsenvaltion nimeämät toimivaltaiset viranomaiset laativat ohjelman, ja kuultuaan tarkoituksenmukaisella alueellisella tasolla toimivaltaisia viranomaisia ja järjestöjä jäsenvaltion on toimitettava se komission hyväksyttäväksi 6 artiklan mukaisesti.

3.   Jäsenvaltio voi esittää syrjäisimmille alueilleen ainoastaan yhden Posei-ohjelman.

4 artikla

Yhteensopivuus ja johdonmukaisuus

1.   Posei-ohjelmien osana toteutettavien toimenpiteiden on oltava unionin oikeuden mukaisia. Tällaisten toimenpiteiden on oltava johdonmukaisia unionin muiden toimintalinjojen ja niiden mukaisesti toteutettavien toimenpiteiden kanssa.

2.   On varmistettava Posei-ohjelmien osana toteutettavien toimenpiteiden johdonmukaisuus niiden toimenpiteiden kanssa, jotka toteutetaan yhteisen maatalouspolitiikan muiden välineiden ja erityisesti yhteisiin markkinajärjestelyihin, maaseudun kehittämiseen, tuotteiden laatuun, eläinten hyvinvointiin ja ympäristön suojeluun liittyvien välineiden avulla.

Erityisesti säädetään, että tämän asetuksen mukaisia toimenpiteitä ei saa rahoittaa

a)

yhteisen markkinajärjestelyn mukaisesti käyttöön otettujen palkkio- tai tukijärjestelmien lisätukena, lukuun ottamatta puolueettomin kriteerein perusteltuja poikkeustapauksia;

b)

tukena tutkimushankkeisiin, tutkimushankkeita tukeviin toimenpiteisiin tai toimenpiteisiin, joille voidaan myöntää unionin rahoitusta tietyistä eläinlääkintäalan kustannuksista 25 päivänä toukokuuta 2009 annetun neuvoston päätöksen 2009/470/EY (8) nojalla;

c)

tukena asetuksen (EY) N:o 1698/2005 soveltamisalaan kuuluviin toimenpiteisiin.

5 artikla

Ohjelmien sisältö

Posei-ohjelman on sisällettävä

a)

toimenpiteiden toteuttamisaikataulu ja vuotuinen alustava kokonaisrahoitustaulukko, jossa esitetään käytettävissä olevat määrärahat;

b)

näyttö ohjelmien eri toimenpiteiden yhteensopivuudesta ja johdonmukaisuudesta sekä niiden yhteensopivuudesta ja johdonmukaisuudesta seurannassa ja arvioinnissa käytettävien perusteiden ja määrällisten indikaattorien kanssa;

c)

toimet ohjelmien tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi, mukaan luettuina tiedotus, seuranta ja arviointi sekä ohjelman arvioinnissa käytettävien määrällisten indikaattoreiden määritteleminen;

d)

tiedot toimivaltaisista viranomaisista ja ohjelmien täytäntöönpanosta vastaavista elimistä ja asiaan liittyvistä viranomaisista tai elimistä sekä talouselämän osapuolista ja työmarkkinaosapuolista sopivilla tasoilla samoin kuin kuulemisten tulokset.

6 artikla

Ohjelmien hyväksyminen ja muuttaminen

1.   Posei-ohjelmat on perustettu asetuksella (EY) N:o 247/2006 ja niitä rahoitetaan 30 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuista rahoitusvaroista.

Jokaiseen ohjelmaan sisältyy arvio hankintataseesta, jossa yksilöidään tuotteet, niiden määrät ja niiden unionista tapahtuvaan hankintaan annettavan tuen määrät, sekä luonnos paikallistuotannon tukemista koskevasta ohjelmasta.

2.   Posei-ohjelmiin sisällytettyjen toimenpiteiden toteuttamisen vuotuisen arvioinnin perusteella jäsenvaltiot voivat asianomaisia talouselämän osapuolia ja työmarkkinaosapuolia kuultuaan esittää komissiolle asianmukaisesti perusteltuja ehdotuksia näiden toimenpiteiden muuttamiseksi 30 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen rahoitusvarojen rajoissa, jotta ne saataisiin paremmin vastaamaan syrjäisimpien alueiden vaatimuksia ja ehdotettua strategiaa. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa säädetään menettelyistä sen arvioimiseksi, ovatko ehdotetut muutokset unionin oikeuden mukaisia, ja niiden hyväksymisestä päättämiseksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetuilla täytäntöönpanosäädöksillä vahvistetuissa menettelyissä voidaan ottaa huomioon seuraavat seikat: jäsenvaltioiden esittämien muutosten laajuus, sikäli kuin on kyse uusien toimenpiteiden käyttöönotosta, se, ovatko muutokset toimenpiteisiin myönnettyihin määrärahoihin merkittäviä, muutokset arvioituun hankintataseeseen sisältyviä tuotteita koskevan tuen määriin ja tasoihin sekä tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 (9) säädettyjen koodien ja kuvauksien mahdollinen muuttaminen.

4.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetuilla täytäntöönpanosäädöksillä määritetään myös kutakin menettelyä varten, kuinka usein muutoksia koskevia pyyntöjä on esitettävä, sekä aika, jonka kuluessa hyväksytyt muutokset on pantava täytäntöön.

7 artikla

Rahoitusta koskevat muutokset

Jäsenvaltioiden ehdotukset Posei-ohjelmien muuttamiseksi 30 artiklan 5 kohdan säännösten aiheuttamien muutosten huomioon ottamiseksi on toimitettava komissiolle viimeistään 22 päivänä huhtikuuta 2013.

Muutokset tulevat voimaan kuukauden kuluttua siitä, kun ne on toimitettu komissiolle, jos komissio ei sinä aikana esitä vastalauseita.

Toimivaltaisten viranomaisten on maksettava 30 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu tuki viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2013.

8 artikla

Valvonta ja seuranta

Jäsenvaltiot harjoittavat valvontaa hallinnollisilla ja paikalla tehtävillä tarkastuksilla. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan niiden tarkastusten vähimmäisominaisuudet, jotka jäsenvaltioiden on tehtävä.

Komissio hyväksyy myös täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan menettelyt sekä fyysiset ja taloudelliset indikaattorit ohjelmien täytäntöönpanon tehokkaan seurannan varmistamiseksi.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

III   LUKU

ERITYINEN HANKINTAJÄRJESTELMÄ

9 artikla

Arvioitu hankintatase

1.   Otetaan käyttöön erityinen hankintajärjestelmä, joka koskee Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä I lueteltuja ihmisravinnoksi, muiden tuotteiden valmistukseen tai maatalouden tuotantopanoksina käytettäviä välttämättömiä maataloustuotteita syrjäisimmillä alueilla.

2.   Asianomaisen jäsenvaltion on soveltuvimmaksi katsotulla maantieteellisellä tasolla laadittava alustava hankintatase määrittääkseen kullekin syrjäisimmälle alueelle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä I lueteltujen tuotteiden vuotuiset hankintatarpeet.

On mahdollista laatia erillinen arvioitu tase sellaisten yritysten tarpeista, jotka pakkaavat ja jalostavat tuotteita, jotka on tarkoitettu paikallisille markkinoille, lähetetään perinteisesti muualle unioniin tai viedään kolmansiin maihin osana 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua alueellista kaupankäyntiä, taikka osana perinteistä kaupankäyntiä.

10 artikla

Erityisen hankintajärjestelmän toiminta

1.   Kolmansista maista tulevista erityiseen hankintajärjestelmään kuuluvista tuotteista, jotka tuodaan suoraan syrjäisimmille alueille, ei kanneta tullia arvioidussa hankintataseessa ilmoitettujen määrien rajoissa.

Unionin tullialueella sisäisessä jalostuksessa tai tullivarastossa olleita tuotteita pidetään tätä lukua sovellettaessa suoraan kolmansista maista tuotuina.

2.   Jotta 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti määritetyt tarpeet voidaan täyttää hintojen ja laadun osalta ja säilyttää unionista tulevien hankintojen osuus, syrjäisimmille alueille myönnetään tukea sellaisten unionin tuotteiden hankintaan, jotka on varastoitu interventiotoimenpiteiden osana julkisiin varastoihin tai jotka ovat saatavilla unionin markkinoilla.

Tuen määrä vahvistetaan kullekin tuotetyypille ottaen huomioon syrjäisimmille alueille suuntautuvien kuljetusten lisäkustannukset ja hinnat kolmansiin maihin suuntautuvassa viennissä sekä jalostukseen tarkoitettujen tuotteiden tai maatalouden tuotantopanosten osalta syrjäisimpien alueiden sijainnista, erityisesti saaristoluonteesta ja maatalousmaan vähäisyydestä johtuvat lisäkustannukset.

3.   Tukea ei myönnetä sellaisten tuotteiden hankintaan, jotka ovat jo saaneet erityisen hankintajärjestelmän mukaista tukea jollain muulla syrjäisimmällä alueella.

4.   Erityiseen hankintajärjestelmään voidaan ottaa ainoastaan virheettömiä, aitoja ja myyntikelpoisia tuotteita. Kolmansista maista tulevilla tuotteilla on oltava vastaavat takeet kuin eläinten ja kasvien terveyttä koskevien unionin vaatimusten mukaisesti tuotetuilla tuotteilla.

11 artikla

Täytäntöönpano

Erityinen hankintajärjestelmä pannaan täytäntöön ottaen huomioon erityisesti

a)

syrjäisimpien alueiden erityistarpeet ja jalostukseen tarkoitetuilta tuotteilta tai maatalouden tuotantopanoksilta edellytetyt laatuvaatimukset;

b)

muun unionin kanssa käytävä kauppa;

c)

suunniteltujen tukien taloudelliset näkökohdat;

d)

tarve varmistaa, että järjestelyillä ei häiritä olemassa olevaa paikallistuotantoa eikä haitata sen kehitystä.

12 artikla

Todistukset

1.   Tuontitullista vapautus tai tuen saaminen erityisen hankintajärjestelmän osana edellyttää todistuksen esittämistä.

Todistus myönnetään ainoastaan toimijalle, joka on rekisteröity toimivaltaisten viranomaisten pitämään rekisteriin.

Todistuksia ei voida siirtää.

2.   Tuonti-, vapautus- ja tukitodistushakemuksilta ei edellytetä vakuutta. Siinä määrin kuin on tarpeellista tämän asetuksen moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi, toimivaltaiset viranomaiset voivat kuitenkin edellyttää 13 artiklassa tarkoitetun edun määrää vastaavan vakuuden asettamista. Tällaisissa tapauksissa sovelletaan maataloustuotteiden tuonti-, vienti- ja ennakkovahvistustodistusmenettelyn soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä 23 päivänä huhtikuuta 2008 annetun komission asetuksen (EY) N:o 376/2008 (10) 34 artiklan 1, 4, 5, 6, 7 ja 8 kohtaa.

Siirretään komissiolle valta antaa 33 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla määritetään toimijoiden rekisteriin kirjaamisen edellytykset ja mahdollistetaan se, että toimijat voivat täysimääräisesti käyttää oikeuttaan osallistua erityiseen hankintajärjestelmään.

3.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä toimenpiteistä, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot soveltavat tätä artiklaa yhdenmukaisesti, erityisesti kun kyseessä on todistusjärjestelmän täytäntöönpano ja toimijoiden rekisteröinnin yhteydessä antamat sitoumukset. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

13 artikla

Edun siirtyminen eteenpäin

1.   Erityisen hankintajärjestelmän soveltaminen edellyttää tuontitullista vapautuksesta tai tuesta johtuvan taloudellisen edun tosiasiallista siirtämistä loppukäyttäjälle, joka tapauksen mukaan voi olla kuluttaja, jos kyseessä ovat suoraan kulutukseen tarkoitetut tuotteet, viimeinen jalostaja tai pakkaaja, jos kyseessä ovat jalostus- tai pakkausteollisuuteen tarkoitetut tuotteet, tai viljelijä, jos kyseessä ovat rehuna tai maatalouden tuotantopanoksina käytettävät tuotteet.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun edun on oltava yhtä suuri kuin tuontitullien vapauttamisen määrä tai tuen määrä.

2.   Jotta varmistetaan 1 kohdan yhdenmukainen soveltaminen, komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä 1 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen soveltamisesta ja erityisesti niistä edellytyksistä, joilla jäsenvaltion on valvottava edun tosiasiallista siirtymistä loppukäyttäjälle. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

14 artikla

Vienti kolmansiin maihin ja lähettäminen muualle unioniin

1.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan vaatimukset, joiden mukaisesti erityiseen hankintajärjestelmään kuuluvia tuotteita voidaan viedä kolmansiin maihin tai lähettää muualle unioniin ja joihin kuuluu 10 artiklassa tarkoitettujen tuontitullien maksaminen tai saadun tuen palauttaminen. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Erityiseen hankintajärjestelmään kuuluvien tuotteiden vienti kolmansiin maihin ei edellytä todistuksen esittämistä.

Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta Ranskan merentakaisten departementtien väliseen kauppaan.

2.   Edellä olevan 1 kohdan ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta erityiseen hankintajärjestelmään kuuluneista tuotteista syrjäisimmillä alueilla jalostettuihin tuotteisiin, jotka

a)

viedään kolmansiin maihin tai lähetetään muualle unioniin perinteistä lähettämistä tai perinteistä vientiä vastaavien määrien rajoissa. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan nämä määrät lähetysten tai viennin perusteella siten, että viitearvona pidetään vuosien 2005 ja 2012 välisten parhaimpien kolmen vuoden tarkistettua keskiarvoa. Nämä täytäntöönpanosäännökset hyväksytään 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen;

b)

viedään kolmansiin maihin osana alueellista kauppaa;

c)

lähetetään Azorien, Madeiran ja Kanariansaarten välillä;

d)

lähetetään Ranskan merentakaisten departementtien välillä.

Ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden vientiin ei myönnetä vientitukea.

Ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden vienti kolmansiin maihin ei edellytä todistuksen esittämistä.

3.   Tässä luvussa ’alueellisella kaupalla’ tarkoitetaan kunkin syrjäisimmän alueen osalta kaupankäyntiä sellaisten kolmansien maiden kanssa, jotka kuuluvat samaan maantieteelliseen alueeseen kuin nämä syrjäisimmät alueet, sekä sellaisten maiden kanssa, joihin niillä on perinteiset kauppasuhteet. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan näiden maiden luettelo, ottaen huomioon jäsenvaltioiden objektiiviset pyynnöt ja kuultuaan asianomaisia aloja. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

4.   Ranskan merentakaisiin departementteihin, Azoreille, Madeiralle tai Kanariansaarille toimitetut erityisen hankintajärjestelmän mukaista tukea saaneet tuotteet, joita käytetään laivojen ja ilma-alusten muonitukseen, katsotaan paikallisesti kulutetuiksi.

5.   Poiketen siitä, mitä 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa säädetään, Azoreilta muualle unioniin voidaan vuosittain lähettää seuraavien viiden vuoden ajan seuraavat sokerin (CN-koodi 1701) enimmäismäärät:

—   vuonna 2011: 3 000 tonnia,

—   vuonna 2012: 2 500 tonnia,

—   vuonna 2013: 2 000 tonnia,

—   vuonna 2014: 1 500 tonnia,

—   vuonna 2015: 1 000 tonnia.

6.   Jalostustoimien, jotka voivat johtaa perinteiseen tai alueellisen kaupan puitteissa tapahtuvaan vientiin taikka perinteiseen lähettämiseen, on vastattava soveltuvin osin asiaa koskevassa unionin lainsäädännössä täsmennettyjä sisäisen jalostuksen menettelyä sekä tullivalvonnassa tapahtuvaa jalostusta koskevia edellytyksiä, lukuun ottamatta tavanomaisia käsittelytapoja.

15 artikla

Sokeri

1.   Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 204 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädettynä kautena mainitun asetuksen 61 artiklassa tarkoitettu kiintiön ulkopuolinen tuotanto vapautetaan tuontitulleista tämän asetuksen 9 artiklassa tarkoitettujen arvioitujen hankintataseiden rajoissa seuraavien osalta:

a)

sokeri, joka on tuotu kulutettavaksi Madeiralla tai Kanariansaarilla CN-koodiin 1701 kuuluvana valkoisena sokerina;

b)

sokeri, joka puhdistetaan ja kulutetaan Azoreilla CN-koodiin 1701 12 10 kuuluvana raakasokerina (raaka juurikassokeri).

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja määriä voidaan Azoreilla täydentää arvioidun hankintataseen rajoissa ja puhdistustarkoituksia varten CN-koodiin 1701 11 10 kuuluvalla raakasokerilla (raaka ruokosokeri).

Azorien raakasokerin hankintatarpeet arvioidaan ottaen huomioon alueen sokerijuurikkaan tuotannon kehitys. Hankintajärjestelmään kuuluvat määrät määritetään siten, että Azoreilla vuosittain puhdistettavan sokerin kokonaismäärä on enintään 10 000 tonnia.

16 artikla

Rasvaton maitojauhe

Poiketen siitä, mitä 9 artiklassa säädetään, Kanariansaaret voivat edelleen hankkia CN-koodiin 1901 90 99 (rasvaton maitojauhe, johon on lisätty kasvirasvaa) kuuluvaa, teolliseen jalostukseen tarkoitettua rasvatonta maitojauhetta enintään 800 tonnia vuodessa. Kyseisen tuotteen hankintaan unionista maksettava tuki saa olla enintään 210 euroa tonnilta, ja se sisältyy 30 artiklassa tarkoitettuun enimmäismäärään. Kyseinen tuote on tarkoitettu yksinomaan paikalliseen kulutukseen.

17 artikla

Riisi

Ranskan merentakaiseen Réunionin departementtiin tuoduista, siellä kulutettaviksi tarkoitetuista CN-koodeihin 1006 10, 1006 20 ja 1006 40 00 kuuluvista tuotteista ei kanneta tullia.

18 artikla

Valvonta ja seuraamukset

1.   Erityiseen hankintajärjestelmään kuuluville tuotteille on tehtävä hallinnollisia tarkastuksia, kun ne tuodaan tai toimitetaan syrjäisimmille alueille ja kun ne viedään tai lähetetään kyseisiltä alueilta.

Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan niiden tarkastusten vähimmäisominaisuudet, jotka jäsenvaltioiden on tehtävä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.   Jollei 12 artiklassa tarkoitettu toimija noudata 12 artiklan mukaisesti tehtyjä sitoumuksia eikä kyse ole ylivoimaisesta esteestä tai poikkeuksellisista sääoloista, toimivaltaisen viranomaisen on toimittava seuraavasti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisia kansallisen lainsäädännön mukaisia seuraamuksia:

a)

perittävä takaisin toimijalle myönnetty etu;

b)

keskeytettävä tai peruutettava toimijan rekisteröinti sen mukaan, kuinka vakavasta laiminlyönnistä on kyse.

3.   Jollei 12 artiklassa tarkoitettu toimija toteuta suunniteltua tuontia tai lähettämistä eikä kyse ole ylivoimaisesta esteestä tai poikkeuksellisista sääoloista, toimivaltaisen viranomaisen on lykättävä toimijan oikeutta hakea todistuksia kyseisen todistuksen voimassaolon päättymistä seuraaviksi kuudeksikymmeneksi päiväksi. Lykkäysajan jälkeen myöhempien todistusten myöntämisen edellytyksenä on myönnettävää etua suuruudeltaan vastaavan vakuuden asettaminen ajalta, joka toimivaltaisen viranomaisen on määriteltävä.

Toimivaltaisen viranomaisen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet niiden tuotemäärien uudelleenkäyttämiseksi, jotka on saatu käyttöön, jos myönnetyt todistukset ovat jääneet kokonaan tai osittain panematta täytäntöön tai jos ne peruutetaan tai jos myönnetty etu peritään takaisin.

IV   LUKU

PAIKALLISTA MAATALOUSTUOTANTOA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET

19 artikla

Toimenpiteet

1.   Posei-ohjelmat sisältävät Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan III osaston soveltamisalaan kuuluvaa paikallista maataloustuotantoa edistäviä erityistoimenpiteitä, jotka ovat tarpeen paikallisen maataloustuotannon jatkuvuuden ja kehittämisen varmistamiseksi kullakin syrjäisimmällä alueella.

2.   Paikallista maataloustuotantoa edistävien ja 2 artiklassa esitettyjä tavoitteita vastaavien ohjelmaosien on sisällettävä vähintään seuraavat osatekijät:

a)

kyseisen maataloustuotannon tilanteen määrällinen kuvaus, jossa otetaan huomioon käytettävissä olevat arviointitulokset ja josta käyvät ilmi kehityserot, -kuilut ja mahdollisuudet, käyttöön otetut määrärahat ja aiemmin toteutettujen toimenpiteiden tärkeimmät tulokset;

b)

ehdotetun strategian kuvaus, valitut toimintalinjat, yleiset ja toiminnalliset tavoitteet määrällisesti ilmaistuina sekä arvio odotettavissa olevista taloudellisista, ekologisista ja sosiaalisista vaikutuksista, työllisyysvaikutukset mukaan luettuina;

c)

kuvaus suunnitelluista toimenpiteistä, erityisesti tukijärjestelmistä, joilla toimenpiteet pannaan täytäntöön, ja tarvittaessa tiedot tutkimusten, esittelyhankkeiden, koulutuksen tai teknisen avun toimien tarpeesta kyseisten toimenpiteiden valmistelussa, toteuttamisessa tai mukauttamisessa;

d)

luettelo tuista, jotka ovat asetuksen (EY) N:o 73/2009 2 artiklan d alakohdan mukaisia suoria tukia;

e)

kuhunkin toimenpiteeseen vahvistettu tukimäärä ja kuhunkin toimeen vahvistettu ohjeellinen tukimäärä yhden tai useamman ohjelmassa tarkoitetun tavoitteen saavuttamiseksi.

3.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan 2 kohdassa tarkoitettujen tukien myöntämisedellytykset. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

4.   Ohjelma voi sisältää toimenpiteitä, joilla tuetaan maataloustuotteiden tuotantoa, jalostusta tai kaupan pitämistä syrjäisimmillä alueilla.

Kukin toimenpide voi sisältää useita toimia. Ohjelmassa on määriteltävä kustakin toimesta ainakin seuraavat osatekijät:

a)

tuensaajat;

b)

tukikelpoisuusedellytykset;

c)

tuen yksikkökohtainen määrä.

Jotta tuotteiden kaupan pitämistä niiden tuotantoalueen ulkopuolella voitaisiin tukea, komissiolle siirretään valta antaa 33 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä edellytyksistä, joilla kaupan pitämiseen myönnettävän tuen määrä vahvistetaan, ja tarpeen mukaan edellytyksistä tuen piiriin kuuluvien tuotteiden määrien vahvistamiselle.

20 artikla

Valvonta ja perusteettomat maksut

1.   Tässä luvussa tarkoitettujen toimenpiteiden valvonta toteutetaan hallinnollisilla ja paikalla tehtävillä tarkastuksilla.

2.   Jos tuki on maksettu perusteettomasti, asianomaisen tuensaajan on maksettava kyseiset rahamäärät takaisin. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä mainitussa asetuksessa säädettyjen viljelijöiden suorien tukien järjestelmien mukaisten täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän osalta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä viinialalle säädetyn tukijärjestelmän mukaisten täydentävien ehtojen osalta 30 päivänä marraskuuta 2009 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1122/2009 (11) 80 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin.

V   LUKU

LIITÄNNÄISTOIMENPITEET

21 artikla

Graafinen tunnus

1.   Otetaan käyttöön graafinen tunnus, jonka tarkoituksena on parantaa syrjäisimpien alueiden laadukkaiden jalostettujen tai jalostamattomien tyypillisten maataloustuotteiden tuntemusta ja lisätä niiden kulutusta.

2.   Asianomaiset ammattialajärjestöt tekevät ehdotuksen 1 kohdassa tarkoitetun graafisen tunnuksen käyttöedellytyksistä. Kansallisten viranomaisten on toimitettava ehdotukset ja lausuntonsa komissiolle.

Graafisen tunnuksen käyttöä valvoo viranomainen tai kansallisten toimivaltaisten viranomaisten hyväksymä elin.

3.   Komissiolle siirretään valta antaa 33 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä graafisen tunnuksen käyttöoikeutta koskevista edellytyksistä sekä tunnuksen jäljentämis- ja käyttöedellytyksistä. Kyseiset edellytykset vahvistetaan syrjäisimpien alueiden laadukkaiden jalostettujen tai jalostamattomien maataloustuotteiden tuntemuksen parantamiseksi ja niiden kulutuksen lisäämiseksi.

4.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat graafisen tunnuksen käyttöä sekä jäsenvaltioiden tehtäväksi tulevien tarkastusten ja seurannan vähimmäisominaisuuksia. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

22 artikla

Maaseudun kehittäminen

1.   Sen estämättä, mitä asetuksen (EY) N:o 1698/2005 39 artiklan 4 kohdassa säädetään, mainitun asetuksen liitteessä I säädetyt unionin tuen vuotuiset enimmäismäärät voidaan korottaa enintään kaksinkertaisiksi Azorien järvien suojelutoimenpiteen sekä maatalousmaan maisemanhoidon, biologisen monimuotoisuuden ja perinteisten ominaispiirteiden säilyttämistoimenpiteen sekä syrjäisimpien alueiden kivimuurien säilyttämisen osalta.

2.   Tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti suunniteltuja toimenpiteitä on tarvittaessa kuvailtava lyhyesti näitä alueita koskevissa asetuksen (EY) N:o 1698/2005 16 artiklassa tarkoitetuissa ohjelmissa.

23 artikla

Valtiontuet

1.   Komissio voi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan mukaisesti hyväksyä kyseisen sopimuksen liitteeseen I kuuluvien maataloustuotteiden, joihin sovelletaan sen 107, 108 ja 109 artiklaa, tuotannon, jalostuksen ja kaupan pitämisen aloilla toimintatukia, joilla pyritään vähentämään syrjäisimpien alueiden maataloustuotannolle eristyneisyydestä, saaristoluonteesta ja erittäin syrjäisestä sijainnista aiheutuvia erityisrajoitteita.

2.   Jäsenvaltiot voivat myöntää täydentävää rahoitusta Posei-ohjelmien täytäntöönpanemiseksi. Jäsenvaltioiden on tällöin annettava komissiolle tiedoksi valtiontuet, ja komissio voi hyväksyä ne tämän asetuksen mukaisesti kyseisten ohjelmien osaksi. Näin tiedoksiannetut tuet katsotaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan ensimmäisen virkkeen mukaisesti tiedoksiannetuiksi.

3.   Ranska voi myöntää tukea sokerialalle Ranskan syrjäisimmillä alueilla enintään 90 miljoonaa euroa kunakin markkinointivuonna.

Ranskan on ilmoitettava komissiolle tosiasiallisesti myönnetty tuen määrä 30 päivän kuluessa kunkin markkinointivuoden päättymisestä.

4.   Rajoittamatta tämän artiklan 1 ja 2 kohdan soveltamista ja poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1234/2007 180 artiklan ensimmäisessä alakohdassa ja tiettyjen kilpailusääntöjen soveltamisesta maataloustuotteiden tuotantoon ja kauppaan 24 päivänä heinäkuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1184/2006 (12) 3 artiklassa säädetään, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107, 108 ja 109 artiklaa ei sovelleta tämän asetuksen IV luvun, tämän artiklan 3 kohdan sekä 24 ja 28 artiklan mukaisiin maksuihin, jotka jäsenvaltiot suorittavat tämän asetuksen mukaisesti.

24 artikla

Kasvien terveyttä koskevat ohjelmat

1.   Jäsenvaltioiden on esitettävä komissiolle ohjelmia kasvien ja kasviperäisten tuotteiden haitallisten organismien torjumiseksi syrjäisimmillä alueilla. Kyseisissä ohjelmissa on täsmennettävä erityisesti asetetut tavoitteet, toteutettavat toimenpiteet sekä niiden kesto ja kustannukset.

Komissio arvioi sille toimitetut ohjelmat. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa hyväksytään tai hylätään kyseiset ohjelmat. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.   Unioni osallistuu 1 kohdassa säädettyjen ohjelmien rahoitukseen alueiden tilannetta koskevan teknisen selvityksen perusteella.

Rahoitusosuus voi kattaa enintään 75 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Maksu suoritetaan jäsenvaltioiden toimittamien asiakirjojen perusteella. Tarvittaessa komissio voi järjestää tarkastuksia, jotka kasveille ja kasvituotteille haitallisten organismien yhteisöön kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseen liittyvistä suojatoimenpiteistä 8 päivänä toukokuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/29/EY (13) 21 artiklassa tarkoitetut asiantuntijat toteuttavat komission lukuun.

3.   Komissio hyväksyy 2 kohdassa asetettujen kriteerien ja 1 kohdan mukaisesti esitetyn ohjelman perusteella kunkin alueen ja ohjelman osalta täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan

a)

unionin rahoitusosuus ja tuen määrä;

b)

toimenpiteet, joille voidaan myöntää unionin rahoitusta.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

25 artikla

Viini

1.   Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 103 v, 103 w, 103 x ja 182 a artiklassa tarkoitettuja toimenpiteitä ei sovelleta Azoreihin eikä Madeiraan.

2.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1234/2007 120 a artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, viinirypäleitä, jotka ovat peräisin mainitun alakohdan b alakohdassa tarkoitetuista viiniköynnöslajikkeista ja jotka korjataan Azorien ja Madeiran alueilla, saa käyttää sellaisen viinin tuotantoon, joka jää mainituille alueille.

Portugalin on asteittain lopetettava viljely sellaisilla aloilla, joille on istutettu asetuksen (EY) N:o 1234/2007 120 a artiklan 2 kohdan toisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettuja viiniköynnöslajikkeita, mainitun asetuksen 103 q artiklassa säädettyjä tukia tarvittaessa hyödyntäen.

3.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1234/2007 85 f artiklassa säädetään, istutusoikeuksien siirtymäjärjestelyä sovelletaan Kanariansaariin 31 päivään joulukuuta 2012.

26 artikla

Maito

1.   Jotta ylijäämämaksu voidaan jakaa asetuksen (EY) N:o 1234/2007 79 artiklan mukaisesti, ainoastaan mainitun asetuksen 65 artiklan c alakohdan määritelmän mukaisten tuottajien, jotka ovat sijoittuneet Azoreille, harjoittavat tuotantoa Azoreilla ja pitävät kaupan tämän kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti määritetyllä prosenttiosuudella korotetun kiintiönsä ylittäviä määriä, on katsottava vaikuttaneen ylitykseen.

Ylijäämämaksu on perittävä määriltä, jotka ylittävät kolmannessa alakohdassa mainitulla prosenttimäärällä korotetun kiintiön, sen jälkeen kun tämän korotuksen rajoissa olevat mutta käyttämättä jääneet määrät on jaettu uudelleen asetuksen (EY) N:o 1234/2007 65 artiklan c alakohdassa tarkoitettujen kaikkien Azoreille sijoittautuneiden ja Azoreilla tuotantoa harjoittavien tuottajien kesken suhteessa kunkin tuottajan käytössä olevaan kiintiöön.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun prosenttiosuuden on oltava sama kuin markkinointivuodesta 2005/2006 alkaen sovelletun 23 000 tonnin määrän suhde kullakin tilalla 31 päivänä maaliskuuta 2010 käytettävissä olleiden viitemäärien summaan. Sitä on sovellettava ainoastaan tilalla 31 päivänä maaliskuuta 2010 käytettävissä olleeseen kiintiöön.

2.   Kaupan pidettäviä maito- tai maitoekvivalenttimääriä, jotka ylittävät kiintiön mutta eivät 1 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettua prosenttimäärää kyseisessä kohdassa tarkoitetun uudelleenjaon jälkeen, ei oteta huomioon määriteltäessä asetuksen (EY) N:o 1234/2007 66 artiklan mukaisesti laskettavaa Portugalin kiintiön mahdollista ylitystä.

3.   Asetuksessa (EY) N:o 1234/2007 säädettyä maidontuottajia koskevaa ylijäämämaksujärjestelmää ei sovelleta Ranskan merentakaisiin departementteihin eikä, 4 000 tonnin paikallisen maidontuotannon rajoissa, Madeiraan.

4.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1234/2007 114 artiklan 2 kohdassa säädetään, Madeiralle ja Ranskan merentakaiselle Réunionin departementille annetaan paikallisten kulutustarpeiden rajoissa lupa tuottaa iskukuumennettua maitoa unionista peräisin olevasta maitojauheesta edellyttäen, ettei tämä toimenpide haittaa paikallisesti tuotetun maidon keräystä ja menekkiä. Jos Ranska osoittaa tällaisen toimenpiteen soveltuvuuden Ranskan merentakaisille Martiniquen, Guadeloupen ja Ranskan Guyanan departementeille, komissiolle siirretään tarvittaessa valta antaa 33 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla kyseinen toimenpide ulotetaan koskemaan näitä departementteja. Kyseistä tuotetta on käytettävä yksinomaan paikalliseen kulutukseen.

Tällä tavoin ennastetun iskukuumennetun maidon valmistustapa on ilmoitettava selkeästi myyntipäällysmerkinnässä.

27 artikla

Karjankasvatus

1.   Siihen asti kun paikallisten nuorten urospuolisten nautaeläinten määrä on riittävä varmistamaan paikallisen lihantuotannon ylläpitämisen ja kehittymisen Ranskan merentakaisissa departementeissa ja Madeiralla, on mahdollista tuoda ilman yhteisen tullitariffin tuontitulleja lihotettaviksi sellaisia nautaeläimiä, jotka ovat peräisin kolmansista maista ja tarkoitettu kulutukseen Ranskan merentakaisissa departementeissa ja Madeiralla. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä toimenpiteistä, jotka ovat tarpeen tämän alakohdan soveltamiseksi, ja erityisesti yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat tuontitulleista vapauttamista tuotaessa nuoria urospuolisia nautaeläimiä Ranskan merentakaisiin departementteihin ja Madeiralle. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Edellä olevia 13 artiklaa ja 14 artiklan 1 kohtaa sovelletaan eläimiin, joihin voidaan soveltaa tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua vapautusta.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun vapautuksen piiriin kuuluvien eläinten määrät vahvistetaan Posei-ohjelmissa, jos tuontitarve on paikallistuotannon kehityksen mukaan perusteltu. Kyseiset eläimet on tarkoitettu ensisijaisesti tuottajille, joiden pitämistä eläimistä vähintään 50 prosenttia on paikallista alkuperää olevia lihotuseläimiä.

Siirretään komissiolle valta antaa 33 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa säädetään tuontitullista vapautukseen sovellettavista edellytyksistä. Näissä edellytyksissä on otettava huomioon naudanliha-alan ja -teollisuuden paikalliset ominaispiirteet.

3.   Sovellettaessa asetuksen (EY) N:o 73/2009 52 artiklaa ja 53 artiklan 1 kohtaa Portugali voi alentaa kansallisen enimmäismäärän osaa, joka vastaa lammas- ja vuohitukia sekä emolehmäpalkkio-oikeuksia. Tällöin komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä vastaavasta määrästä, joka siirretään asetuksen (EY) N:o 73/2009 52 artiklan ja 53 artiklan 1 kohdan mukaisesti vahvistetuista enimmäismääristä tämän asetuksen 30 artiklan 2 kohdan toisessa luetelmakohdassa säädettyihin rahoitusvaroihin. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

28 artikla

Valtiontuki tupakantuotantoon

Espanjalla on oikeus myöntää tukea Kanariansaarten tupakantuotantoon. Tämän tuen myöntäminen ei saa johtaa syrjintään saaristoalueen tuottajien välillä.

Tuki saa olla enintään 2 980,62 euroa tonnilta. Täydentävää tukea voidaan myöntää enintään 10 tonnille vuodessa.

29 artikla

Vapautus tupakasta kannettavasta tullista

1.   Tulleja ei kanneta tuotaessa suoraan Kanariansaarille raakatupakkaa ja osittain valmistettua tupakkaa, jotka kuuluvat

a)

CN-koodiin 2401; ja

b)

seuraaviin alanimikkeisiin:

2401 10 riipimätön raakatupakka,

2401 20 osittain tai kokonaan riivitty raakatupakka,

ex 2401 20 sikarien peitelehdet, alustoissa, rullissa, tupakan valmistukseen,

2401 30 tupakanjätteet,

ex 2402 10 sikarit, käärityt tai käärimättömät,

ex 2403 10 leikattu tupakka (valmiit tupakkasekoitukset savukkeiden, pikkusikarien ja sikarien valmistukseen),

ex 2403 91”homogenoitu” tai ”rekonstruoitu” tupakka, myös levyinä tai nauhoina,

ex 2403 99 paisutettu tupakka.

Ensimmäisessä alakohdassa säädetty vapautus myönnetään 12 artiklassa tarkoitettujen todistusten avulla.

Kyseistä vapautusta sovelletaan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin tupakkatuotteisiin, jotka on tarkoitus jalostaa Kanariansaarilla valmiiksi poltettaviksi tuotteiksi 20 000 tonnia riivittyä raakatupakkaa vastaavan vuosittaisen tuonnin rajoissa.

2.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä toimenpiteistä, jotka ovat tarpeen 1 kohdan soveltamiseksi, ja erityisesti yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat tuontitulleista vapauttamista tuotaessa tupakkaa Kanariansaarille. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

VI   LUKU

RAHOITUSSÄÄNNÖKSET

30 artikla

Rahoitusvarat

1.   Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 21 päivänä kesäkuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 (14) 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisia maatalousmarkkinoiden sääntelemiseksi tehtäviä interventioita lukuun ottamatta seuraavissa säännöksissä vahvistettuja toimenpiteitä:

a)

22 artikla; ja

b)

24 artikla kauden 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen soveltamispäivästä alkaen.

2.   Kunakin varainhoitovuonna unioni rahoittaa tämän asetuksen III ja IV luvussa säädettyjä toimenpiteitä seuraavilla vuotuisilla enimmäismäärillä:

Ranskan merentakaiset departementit

278,41 miljoonaa euroa,

Azorit ja Madeira

106,21 miljoonaa euroa,

Kanariansaaret

268,42 miljoonaa euroa.

3.   Tämän asetuksen III luvussa säädettyihin toimenpiteisiin kunakin varainhoitovuonna myönnettävät määrät eivät voi olla suurempia kuin seuraavat määrät:

Ranskan merentakaiset departementit

26,9 miljoonaa euroa,

Azorit ja Madeira

21,2 miljoonaa euroa,

Kanariansaaret

72,7 miljoonaa euroa.

Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan edellytykset, joiden mukaan jäsenvaltiot voivat mukauttaa erityiseen hankintajärjestelmään kuuluville tuotteille vuosittain myönnettävien varojen kohdentamista. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

4.   Komissiolle siirretään valta antaa 33 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tutkimusten, esittelyhankkeiden, koulutuksen sekä teknisen avun toimenpiteille vuosittain jaettavan rahoitusosuuden enimmäismäärän määrittämisen edellytyksistä, edellyttäen samalla että kyseinen jako on järkevä ja oikeasuhteinen.

5.   Varanhoitovuodeksi 2013 unioni myöntää lisärahoitusta syrjäisimpien alueiden banaanialalle enintään seuraavat määrät:

Ranskan merentakaiset departementit

18,52 miljoonaa euroa,

Azorit ja Madeira

1,24 miljoonaa euroa,

Kanariansaaret

20,24 miljoonaa euroa.

VII   LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

31 artikla

Kansalliset toimenpiteet

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tämän asetuksen noudattamisen varmistamiseksi erityisesti valvonnan ja hallinnollisten seuraamusten osalta ja ilmoitettava niistä komissiolle.

32 artikla

Ilmoitukset ja kertomukset

1.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle vuosittain viimeistään 15 päivänä helmikuuta niiden käyttöön annetut määrärahat, jotka ne aikovat käyttää alustavan hankintataseen ja kunkin Posei-ohjelmiin sisältyvän, paikallista maataloustuotantoa edistävän toimenpiteen toteuttamiseen seuraavan vuoden aikana.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään kunkin vuoden 30 päivänä syyskuuta selvitys tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden täytäntöönpanosta edellisenä vuonna.

3.   Komissio antaa viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2015 ja sen jälkeen joka viides vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle yleiskertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi toteutettujen toimien vaikutuksista, banaani- ja maidontuotantoala mukaan luettuina, sekä tarvittaessa asianmukaisia ehdotuksia.

4.   Komissio sisällyttää kauppasopimuksia ja yhteistä maatalouspolitiikkaa koskeviin analyyseihinsa, selvityksiinsä ja arviointeihinsa erityisen syrjäisimpiä alueita koskevan luvun aina, kun on kyse niiden kannalta tärkeistä seikoista.

33 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2.   Siirretään 12 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa, 19 artiklan 4 kohdan kolmannessa alakohdassa, 21 artiklan 3 kohdassa, 26 artiklan 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa, 27 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa ja 30 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle viideksi vuodeksi 21 päivästä maaliskuuta 2013. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen viiden vuoden pituisen kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 12 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa, 19 artiklan 4 kohdan kolmannessa alakohdassa, 21 artiklan 3 kohdassa, 26 artiklan 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa, 27 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa ja 30 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.   Edellä olevan 12 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan, 19 artiklan 4 kohdan kolmannen alakohdan, 21 artiklan 3 kohdan, 26 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan, 27 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan ja 30 artiklan 4 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

34 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa asetuksen (EY) N:o 73/2009 141 artiklalla perustettu suorien tukien hallintokomitea lukuun ottamatta tämän asetuksen 24 artiklan säännösten soveltamista, jossa komissiota avustaa neuvoston päätöksellä 76/894/ETY (15) perustettu pysyvä kasvinsuojelukomitea. Nämä komiteat ovat asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettuja komiteoita.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

35 artikla

Tarkastelu

Komissio tarkastelee vuoden 2013 loppuun mennessä uudelleen tässä asetuksessa tarkoitetun järjestelmän yleistä vaikuttavuutta ja yhteisen maatalouspolitiikan uuden poliittisen toimintakehyksen vaikutusta siihen ja antaa tarvittaessa asianmukaisia ehdotuksia Posei-järjestelmän tarkistamiseksi.

36 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 247/2006.

Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

37 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 13 päivänä maaliskuuta 2013.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

L. CREIGHTON


(1)  EUVL C 107, 6.4.2011, s. 33.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 5. helmikuuta 2013 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 25. helmikuuta 2013.

(3)  EUVL L 42, 14.2.2006, s. 1.

(4)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(5)  EUVL L 277, 21.10.2005, s. 1.

(6)  EUVL L 30, 31.1.2009, s. 16.

(7)  EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

(8)  EUVL L 155, 18.6.2009, s. 30.

(9)  EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1.

(10)  EUVL L 114, 26.4.2008, s. 3.

(11)  EUVL L 316, 2.12.2009, s. 65.

(12)  EUVL L 214, 4.8.2006, s. 7.

(13)  EYVL L 169, 10.7.2000, s. 1.

(14)  EUVL L 209, 11.8.2005, s. 1.

(15)  EYVL L 340, 9.12.1976, s. 25.


LIITE

Vastaavuustaulukko

Asetus (EY) N:o 247/2006

Tämä asetus

1 artikla

1 artikla

2 artikla

9 artikla

3 artiklan 1 ja 2 kohta

10 artiklan 1 ja 2 kohta

10 artiklan 3 kohta

10 artiklan 4 kohta

3 artiklan 3 kohta

11 artikla

3 artiklan 4 kohta

13 artikla

4 artiklan 1 ja 2 kohta

14 artiklan 1 ja 2 kohta

14 artiklan 3 kohta

14 artiklan 4 kohta

4 artiklan 3 kohta

14 artiklan 5 kohta

5 artikla

15 artikla

6 artikla

16 artikla

7 artikla

17 artikla

8 artiklan viimeinen virke

12 artiklan 3 kohta

9 artiklan 1 kohta ja 10 artikla

19 artiklan 1 kohta

9 artiklan 2 ja 3 kohta

3 artikla

11 artikla

4 artikla

12 artiklan a, b ja c alakohta

19 artiklan 2 kohdan a, b ja c alakohta

12 artiklan d, e, f ja g alakohta

5 artikla

13 artikla

8 artiklan toinen kohta

14 artikla

21 artikla

15 artikla

22 artikla

16 artikla

23 artikla

17 artikla

24 artikla

18 artikla

25 artikla

19 artikla

26 artikla

20 artikla

27 artikla

21 artikla

28 artikla

22 artikla

29 artikla

23 artikla

30 artikla

24 artikla

6 artikla

27 artikla

31 artikla

28 artikla

32 artikla

29 artikla

36 artikla

33 artikla

37 artikla


20.3.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 78/41


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 229/2013,

annettu 13 päivänä maaliskuuta 2013,

Egeanmeren pienten saarten hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1405/2006 kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 42 artiklan ensimmäisen kohdan ja 43 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Maatalousalan erityistoimenpiteet, joilla pyritään ratkaisemaan Egeanmeren pienten saarten poikkeuksellisesta maantieteellisestä asemasta johtuvat vaikeudet, vahvistetaan neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1405/2006 (3). Nämä toimenpiteet toteutetaan tukiohjelmana, joka on keskeinen väline maataloustuotteiden toimittamisessa näille saarille sekä paikallisen maataloustuotannon tukemisessa. Koska on tarpeen saattaa tämänhetkiset toimenpiteet ajan tasalle, myös Lissabonin sopimuksen voimaantulon johdosta, on syytä kumota asetus (EY) N:o 1405/2006 ja korvata se uudella asetuksella.

(2)

Olisi täsmennettävä keskeiset tavoitteet, joiden saavuttamista Egeanmeren pienten saarten hyväksi toteutettavalla järjestelmällä edistetään.

(3)

On myös tarpeen täsmentää Egeanmeren pieniä saaria koskevan tukiohjelman, jäljempänä ’tukiohjelma’, sisältö. Kreikan olisi toissijaisuusperiaatteen mukaisesti laadittava kyseinen ohjelma soveltuvimmalla maantieteellisellä tasolla ja toimitettava se komissiolle hyväksyttäväksi.

(4)

Jotta Egeanmeren pienten saarten hyväksi toteutettavan järjestelmän tavoitteet toteutuisivat paremmin, tukiohjelmaan olisi sisällytettävä toimenpiteitä, joilla turvataan maataloustuotteiden hankinta sekä paikallisen maataloustuotannon säilyttäminen ja kehittäminen. On syytä yhdenmukaistaa ohjelmatyötä sekä noudattaa järjestelmällisesti komission ja Kreikan väliseen kumppanuuteen perustuvaa toimintatapaa. Komission olisi hyväksyttävä menettelyt ja indikaattorit, joilla varmistetaan ohjelman sujuva toteutus ja asianmukainen seuranta.

(5)

Koska Egeanmeren pienten saarten hyväksi toteutettavan järjestelmän ohjelmatyö perustuu toissijaisuusperiaatteeseen ja joustavuuteen, Kreikan nimeämät viranomaiset voivat ehdottaa ohjelmaan muutoksia, jotta ohjelma voitaisiin mukauttaa kyseisten saarten todelliseen tilanteeseen. Tätä tarkoitusta varten toimivaltaisia paikallis- ja alueviranomaisia ja muita sidosryhmiä olisi kannustettava osallistumaan aktiivisemmin ohjelmaan. Menettely ohjelman muuttamiseksi olisi samaa lähestymistapaa noudattaen sopeutettava siihen, miten merkityksellinen kukin muutostyyppi on.

(6)

Joidenkin Egeanmeren pienten saarten poikkeuksellisen maantieteellisen sijainnin vuoksi ihmisravinnoksi, jalostukseen tai maatalouden tuotantopanoksina käytettävien välttämättömien tuotteiden kuljetuksille aiheutuu lisäkustannuksia. Tämän lisäksi muut saaristoluonteeseen ja etäisyyteen markkina-alueista liittyvät objektiiviset tekijät aiheuttavat talouden toimijoille ja tuottajille näillä Egeanmeren saarilla lisärajoitteita, jotka haittaavat vakavasti heidän toimintaansa. Jotkut toimijat ja tuottajat joutuvat kärsimään ”kaksinkertaisesta saaristoluonteesta”, mikä johtuu sitä, että hankinnat tehdään muiden saarten kautta. Näitä haittoja voidaan vähentää alentamalla mainittujen välttämättömien tuotteiden hintoja. Näin ollen on aiheellista ottaa käyttöön erityinen hankintajärjestelmä hankintojen varmistamiseksi Egeanmeren pienillä saarilla ja saarten saaristoluonteesta, pienestä koosta ja etäisyydestä markkina-alueista johtuvien lisäkustannusten hyvittämiseksi.

(7)

Egeanmeren pienten saarten pieni koko kärjistää niiden ongelmia. Jotta suunniteltujen toimenpiteiden tehokkuus voidaan varmistaa, niiden olisi koskettava kaikkia Egeanmeren saaria Kreetaa ja Eviaa lukuun ottamatta.

(8)

Jotta hintojen alentamisen Egeanmeren pienillä saarilla sekä saarten saaristoluonteesta, pienestä koosta ja etäisyydestä markkina-alueisiin johtuvien lisäkustannusten vähentämisen tavoite saavutettaisiin ja samalla säilytettäisiin unionin tuotteiden kilpailukyky, olisi myönnettävä tukea unionin tuotteiden tarjontaan Egeanmeren pienillä saarilla. Tuessa olisi otettava huomioon Egeanmeren pienille saarille suuntautuvien kuljetusten lisäkustannukset sekä maatalouden tuotantopanosten tai jalostukseen tarkoitettujen tuotteiden osalta saaristoluonteesta, pienestä koosta ja etäisyydestä markkina-alueisiin johtuvat lisäkustannukset.

(9)

Jotta vältettäisiin Egeanmeren pienten saarten loppukäyttäjiä vahingoittava keinottelu, olisi täsmennettävä, että erityiseen hankintajärjestelmään voidaan ottaa ainoastaan virheettömiä, aitoja ja myyntikelpoisia tuotteita.

(10)

Koska erityiseen hankintajärjestelmään kuuluvat määrät rajoittuvat Egeanmeren pienten saarten hankintatarpeisiin, järjestelmä ei saisi haitata sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Erityisestä hankintajärjestelmästä aiheutuvat taloudelliset edut eivät myöskään saisi johtaa kyseisillä tuotteilla käytävän kaupan vääristymiseen. Tästä syystä näiden tuotteiden lähettäminen tai vienti Egeanmeren pieniltä saarilta olisi kiellettävä. Kyseisten tuotteiden lähettäminen tai vienti olisi kuitenkin sallittava, jos erityisestä hankintajärjestelmästä aiheutuva etu palautetaan.

(11)

Jalostettujen tuotteiden kauppa Egeanmeren pienten saarten välillä olisi sallittava ja näiden tuotteiden kuljetuskustannuksia olisi alennettava, jotta Egeanmeren pienet saaret voisivat käydä kauppaa keskenään. Lisäksi olisi otettava huomioon kauppavirrat alueellisessa kaupassa sekä perinteinen vienti ja lähetykset muualle unioniin tai kolmansiin maihin ja sallittava perinteisiä kauppavirtoja vastaavien jalostettujen tuotteiden vienti.

(12)

Erityisen hankintajärjestelmän tavoitteiden saavuttamiseksi sen taloudellisten etujen pitäisi näkyä tuotantokustannusten alenemisena ja siirtyä loppukäyttäjälle alhaisempina hintoina. Tästä syystä niiden myöntämisen perusteena olisi käytettävä sitä, että tuesta saatava etu tosiasiassa siirtyy eteenpäin.

(13)

Olisi vahvistettava järjestelmän toimintaa, erityisesti toimijarekisterin luomista ja todistusjärjestelmää koskevat säännöt, käyttäen mallina maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) (4) 161 artiklassa tarkoitettuja todistuksia.

(14)

Asetuksella (EY) N:o 1405/2006 vahvistettua Egeanmeren pienten saarten paikallistuotannon hyväksi toteutettavaa unionin politiikkaa on sovellettu moniin tuotteisiin ja sitä on toteutettu monin toimenpitein, joilla edistetään näiden tuotteiden tuotantoa, kaupan pitämistä tai jalostusta. Toimenpiteet ovat osoittautuneet tehokkaiksi, ja niiden avulla on pystytty varmistamaan maataloustoiminnan jatkaminen ja kehittäminen. Unionin olisi jatkossakin myönnettävä tukea kyseiseen tuotantoon, jolla on keskeinen merkitys Egeanmeren pienten saarten ekologiselle, sosiaaliselle ja taloudelliselle tasapainolle. Esimerkiksi maaseudun kehittämisen alalta saatu kokemus on osoittanut, että luomalla tiiviimpiä kumppanuuksia paikallisten viranomaisten kanssa voidaan auttaa käsittelemään kyseisten saarten erityisongelmia entistä kohdennetummalla tavalla. Näin ollen on syytä jatkaa paikallistuotannon tukemista tukiohjelmalla, joka on vahvistettu ensimmäisen kerran asetuksella (EY) N:o 1405/2006. Tältä osin olisi keskityttävä perinteisen maatalousperinnön sekä maataloustuotannon ja paikallisten ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden perinteisiin ominaispiirteisiin.

(15)

Olisi vahvistettava, mitkä vähimmäisseikat tukiohjelmassa on ilmoitettava vahvistettaessa paikallista maataloustuotantoa edistävät toimenpiteet, erityisesti kuvaus sijainnista, ehdotetusta strategiasta, tavoitteista ja toimenpiteistä. Olisi myös todettava taustalla olevat periaatteet, jotka koskevat näiden toimenpiteiden johdonmukaisuutta unionin muiden politiikkojen kanssa, jotta vältettäisiin tukien ristiriitaisuudet ja päällekkäisyydet.

(16)

Tämän asetuksen soveltamiseksi tukiohjelman olisi voitava sisältää myös toimenpiteitä, joilla rahoitetaan tutkimuksia, esittelyhankkeita, koulutusta ja teknistä apua.

(17)

Egeanmeren pienten saarten maataloustuottajia olisi rohkaistava tuottamaan laatutuotteita, ja tällaisten tuotteiden kaupan pitämistä olisi edistettävä.

(18)

Komission pysyvään käytäntöön, jonka mukaan valtiontukia ei saa myöntää toimintatukina Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä I lueteltujen maataloustuotteiden tuotantoon, jalostukseen, kaupan pitämiseen tai kuljetuksiin, voidaan myöntää poikkeus, jotta voidaan lieventää Egeanmeren pienten saarten maataloustuotannon erityisrajoitteita, jotka aiheutuvat saarten syrjäisestä sijainnista, saaristoluonteesta, pienestä koosta, vuoristoisesta pinnanmuodostuksesta ja ilmastosta, taloudellisesta riippuvuudesta vähäisestä määrästä tuotteita sekä etäisyydestä markkina-alueisiin.

(19)

Tämän asetuksen täytäntöönpano ei saisi vaikuttaa Egeanmeren pienille saarille tähän asti myönnetyn erityistuen tasoon. Kreikalla olisi tästä syystä oltava tarvittavien toimenpiteiden toteuttamista varten käytettävissään sitä tukea vastaavat määrät, jota unioni on jo myöntänyt asetuksen (EY) N:o 1405/2006 nojalla.

(20)

Välttämättömien tuotteiden tarve on vuodesta 2007 lähtien kasvanut Egeanmeren pienillä saarilla eläinkannan kehityksen ja väestöpaineen vuoksi. Olisi siis lisättävä määrärahoja, jotka Kreikka voi käyttää Egeanmeren pienten saarten erityiseen hankintajärjestelmään.

(21)

Jotta Kreikka voi arvioida kaikki tukiohjelman täytäntöönpanoon edellisenä vuonna liittyvät tekijät sekä esittää komissiolle täydellisen vuotuisen arviointikertomuksen, on syytä siirtää mainitun kertomuksen toimituspäivää viitevuotta seuraavasta 30 päivästä kesäkuuta 30 päivään syyskuuta.

(22)

Olisi edellytettävä, että komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016 ja sen jälkeen joka viides vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle yleiskertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi toteutettujen toimenpiteiden vaikutuksesta sekä tarvittaessa asianmukaisia suosituksia.

(23)

Tällä asetuksella vahvistetun järjestelmän moitteettoman toiminnan varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti tämän asetuksen tiettyjen, muiden kuin keskeisten osien täydentämiseksi tai muuttamiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(24)

Jotta voidaan varmistaa Egeanmeren pienten saarten hyväksi toteutettavan järjestelmän yhdenmukainen täytäntöönpano muiden vastaavanlaisten ohjelmien kanssa ja välttää kilpailun vääristyminen tai syrjintä toimijoiden välillä, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (5) mukaisesti.

(25)

Tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden ripeän soveltamisen varmistamiseksi asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I   LUKU

KOHDE JA TAVOITTEET

1 artikla

Kohde

1.   Tässä asetuksessa säädetään maatalousalan erityistoimenpiteistä niiden ongelmien ratkaisemiseksi, joita Egeanmeren pienille saarille, jäljempänä ’pienet saaret’, aiheutuu niiden saaristoluonteesta, pienestä koosta ja etäisyydestä markkina-alueisiin.

2.   Tässä asetuksessa ’pienillä saarilla’ tarkoitetaan kaikkia Egeanmeren saaria Kreetaa ja Eviaa lukuun ottamatta.

2 artikla

Tavoitteet

1.   Edellä 1 artiklassa tarkoitetuilla erityistoimenpiteillä edistetään seuraavien tavoitteiden saavuttamista:

a)

varmistetaan ihmisravinnoksi tai jalostukseen ja maatalouden tuotantopanoksina käytettävien välttämättömien tuotteiden hankinta Egeanmeren pienillä saarilla vähentämällä niiden saaristoluonteesta, pienestä koosta ja etäisyydestä markkina-alueisiin aiheutuvia lisäkustannuksia;

b)

säilytetään ja kehitetään pienten saarten maataloustoimintaa, mukaan luettuina paikallisten jalostamattomien ja jalostettujen tuotteiden tuotanto, jalostus, kaupan pitäminen ja kuljetukset.

2.   Edellä 1 kohdassa vahvistetut tavoitteet pannaan täytäntöön III, IV ja V luvussa määriteltyjen toimenpiteiden avulla.

II   LUKU

TUKIOHJELMA

3 artikla

Tukiohjelman laatiminen

1.   Edellä 1 artiklassa tarkoitetut toimenpiteet määritellään tukiohjelmalla, joka sisältää

a)

erityisen hankintajärjestelmän, josta säädetään III luvussa, ja

b)

paikallista maataloustuotantoa edistäviä erityistoimenpiteitä, joista säädetään IV luvussa.

2.   Tukiohjelma laaditaan Kreikan soveltuvimmaksi katsomalla maantieteellisellä tasolla. Kreikan nimeämät toimivaltaiset paikallis- ja alueviranomaiset laativat ohjelman, ja kuultuaan tarkoituksenmukaisella alueellisella tasolla toimivaltaisia viranomaisia ja järjestöjä jäsenvaltion on toimitettava sen komissiolle hyväksyttäväksi 6 artiklan mukaisesti.

4 artikla

Yhteensopivuus ja johdonmukaisuus

1.   Tukiohjelman osana toteutettavien toimenpiteiden on oltava unionin oikeuden mukaisia. Tällaisten toimenpiteiden on oltava johdonmukaisia unionin muiden toimintalinjojen ja niiden mukaisesti sovellettavien toimenpiteiden kanssa.

2.   On varmistettava tukiohjelman osana toteutettavien toimenpiteiden johdonmukaisuus niiden toimenpiteiden kanssa, jotka toteutetaan yhteisen maatalouspolitiikan muilla välineillä ja erityisesti yhteisiin markkinajärjestelyihin, maaseudun kehittämiseen, tuotteiden laatuun, eläinten hyvinvointiin ja ympäristön suojeluun liittyvillä välineillä.

Erityisesti säädetään, että tämän asetuksen mukaisia toimenpiteitä ei saa rahoittaa

a)

yhteisen markkinajärjestelyn mukaisesti käyttöön otettujen palkkio- tai tukijärjestelmien lisätukena, lukuun ottamatta puolueettomin kriteerein perusteltuja poikkeustapauksia;

b)

tukena tutkimushankkeisiin, tutkimushankkeita tukeviin toimenpiteisiin tai toimenpiteisiin, joille voidaan myöntää unionin rahoitusta tietyistä eläinlääkintäalan kustannuksista 25 päivänä toukokuuta 2009 tehdyn neuvoston päätöksen 2009/470/EY (6) nojalla;

c)

tukena Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen 20 päivänä syyskuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 (7) soveltamisalaan kuuluviin toimenpiteisiin.

5 artikla

Tukiohjelman sisältö

Tukiohjelman on sisällettävä

a)

toimenpiteiden toteuttamisaikataulu ja vuotuinen alustava kokonaisrahoitustaulukko, jossa esitetään käytettävissä olevat määrärahat;

b)

näyttö tukiohjelman eri toimenpiteiden välisestä yhteensopivuudesta ja johdonmukaisuudesta sekä niiden yhteensopivuudesta ja johdonmukaisuudesta seurannassa ja arvioinnissa käytettävien perusteiden ja määrällisten indikaattorien kanssa;

c)

toimet ohjelman tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi, mukaan luettuina tiedotus, seuranta ja arviointi, sekä ohjelman arvioinnissa käytettävien määrällisten indikaattoreiden määritteleminen;

d)

tiedot toimivaltaisista viranomaisista ja ohjelmien täytäntöönpanosta vastaavista elimistä ja asiaan liittyvistä viranomaisista tai elimistä sekä talouselämän osapuolista ja työmarkkinaosapuolista sopivilla tasoilla samoin kuin kuulemisten tulokset.

6 artikla

Ohjelman hyväksyminen ja muuttaminen

1.   Tukiohjelma on perustettu asetuksella (EY) N:o 1405/2006 ja sitä rahoitetaan 18 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuista rahoitusvaroista.

Ohjelmaan sisältyy arvio hankintataseesta, jossa yksilöidään tuotteet, niiden määrät ja niiden unionista tapahtuvaan hankintaan annettavan tuen määrät, sekä luonnos paikallistuotannon tukemista koskevaksi ohjelmaksi.

2.   Tukiohjelmaan sisällytettyjen toimenpiteiden vuotuisen arvioinnin perusteella Kreikka voi esittää komissiolle asianmukaisesti perusteltuja ehdotuksia näiden toimenpiteiden muuttamiseksi 18 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen rahoitusvarojen rajoissa, jotta ohjelma saataisiin paremmin vastaamaan pienten saarten vaatimuksia ja ehdotettua strategiaa. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa säädetään menettelyistä sen arvioimiseksi, ovatko ehdotetut muutokset unionin oikeuden mukaisia, ja niiden hyväksymisestä päättämiseksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetuilla täytäntöönpanosäädöksillä vahvistetuissa menettelyissä voidaan ottaa huomioon seuraavat seikat: Kreikan esittämien muutosten laajuus, sikäli kuin on kyse uusien toimenpiteiden käyttöönotosta, se, ovatko muutokset toimenpiteisiin myönnettyihin määrärahoihin merkittäviä, muutokset arvioituun hankintataseeseen sisältyviä tuotteita koskevan tuen määriin ja tasoihin sekä tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 (8) säädettyjen koodien ja kuvauksien mahdollinen muuttaminen.

4.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetuilla täytäntöönpanosäädöksillä määritetään myös kutakin menettelyä varten, kuinka usein muutoksia koskevia pyyntöjä on esitettävä, sekä aika, jonka kuluessa hyväksytyt muutokset on pantava täytäntöön.

7 artikla

Valvonta ja seuranta

Kreikka harjoittaa valvontaa hallinnollisilla ja paikalla tehtävillä tarkastuksilla. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan niiden tarkastusten vähimmäisominaisuudet, jotka Kreikan on tehtävä.

Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksellä myös menettelyt sekä fyysiset ja taloudelliset indikaattorit, joilla varmistetaan ohjelman täytäntöönpanon tehokas seuranta.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

III   LUKU

ERITYINEN HANKINTAJÄRJESTELMÄ

8 artikla

Arvioitu hankintatase

1.   Otetaan käyttöön erityinen hankintajärjestelmä, joka koskee Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä I lueteltuja ihmisravinnoksi, muiden tuotteiden valmistukseen tai maatalouden tuotantopanoksina käytettäviä välttämättömiä unionin maataloustuotteita, jäljempänä ’maataloustuotteet’, pienillä saarilla.

2.   Kreikan on soveltuvimmaksi katsomallaan maantieteellisellä tasolla laadittava alustava hankintatase määrittääkseen pienille saarille maataloustuotteiden vuotuiset hankintatarpeet.

On mahdollista laatia erillinen arvioitu tase sellaisten yritysten tarpeista, jotka pakkaavat ja jalostavat tuotteita, jotka on tarkoitettu paikallisille markkinoille, lähetetään perinteisesti muualle unioniin tai jotka viedään kolmansiin maihin osana 13 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettua alueellista kaupankäyntiä taikka osana perinteistä kaupankäyntiä.

9 artikla

Erityisen hankintajärjestelmän toiminta

1.   Pienille saarille myönnetään tukea maataloustuotteiden hankkimiseksi.

Tuen määrä vahvistetaan kullekin asianomaiselle tuotteelle ottaen huomioon tuotteiden kaupan pitämisestä pienillä saarilla aiheutuvat lisäkustannukset laskettuina niistä Manner-Kreikan satamista, joista hankintatoimitukset tavanomaisesti tehdään, ja tuotteiden kauttakulku- tai lastaussaarien satamista määräsaariin. Maatalouden tuotantopanosten tai jalostukseen tarkoitettujen tuotteiden osalta tuessa olisi otettava huomioon saaristoluonteesta, pienestä koosta ja etäisyydestä markkina-alueisiin johtuvat lisäkustannukset.

2.   Erityistä hankintajärjestelmää sovelletaan ainoastaan virheettömiin, aitoihin ja myyntikelpoisiin maataloustuotteisiin.

10 artikla

Täytäntöönpano

Erityinen hankintajärjestelmä pannaan täytäntöön ottaen huomioon erityisesti

a)

pienten saarten erityistarpeet ja edellytetyt laatuvaatimukset;

b)

perinteiset kauppavirrat pienten saarten ja Manner-Kreikan satamien välillä ja Egeanmeren saarten välillä;

c)

suunniteltujen tukien taloudelliset näkökohdat;

d)

soveltuvin osin se, että järjestelyt eivät saa haitata paikallistuotannon kehitysmahdollisuuksia.

11 artikla

Todistukset

1.   Edellä 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuen saaminen edellyttää todistuksen esittämistä.

Todistuksen voi saada ainoastaan toimija, joka on rekisteröity toimivaltaisten viranomaisten pitämään rekisteriin.

Näitä todistuksia ei voi siirtää.

2.   Todistushakemuksilta ei edellytetä vakuutta. Siinä määrin kuin on tarpeellista tämän asetuksen säännösten moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi, toimivaltainen viranomainen voi kuitenkin edellyttää suuruudeltaan myönnettyä 12 artiklassa tarkoitettua etua vastaavan vakuuden asettamista. Tällaisissa tapauksissa sovelletaan maataloustuotteiden tuonti-, vienti- ja ennakkovahvistustodistusmenettelyn soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä 23 päivänä huhtikuuta 2008 annetun komission asetuksen (EY) N:o 376/2008 (9) 34 artiklan 1, 4, 5, 6, 7 ja 8 kohdan säännöksiä.

Siirretään komissiolle valta antaa 21 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla määritetään toimijoiden rekisteriin kirjaamisen edellytykset ja mahdollistetaan se, että toimijat voivat täysimääräisesti käyttää oikeuttaan osallistua erityiseen hankintajärjestelmään.

3.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä niistä toimenpiteistä, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että Kreikka soveltaa tätä artiklaa yhdenmukaisesti, erityisesti kun kyseessä on todistusjärjestelmän täytäntöönpano ja toimijoiden rekisteröinnin yhteydessä antamat sitoumukset. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

12 artikla

Edun siirtyminen eteenpäin

1.   Erityisen hankintajärjestelmän soveltaminen edellyttää tuesta johtuvan taloudellisen edun tosiasiallista siirtämistä loppukäyttäjälle, joka tapauksen mukaan voi olla kuluttaja, jos kyseessä ovat suoraan kulutukseen tarkoitetut tuotteet, viimeinen jalostaja tai pakkaaja, jos kyseessä ovat jalostus- tai pakkausteollisuuteen tarkoitetut tuotteet, tai viljelijä, jos kyseessä ovat rehuna tai maatalouden tuotantopanoksina käytettävät tuotteet.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun edun on oltava yhtä suuri kuin tuen määrä.

2.   Jotta varmistetaan 1 kohdan yhdenmukainen soveltaminen, komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä 1 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen soveltamisesta ja erityisesti ne edellytykset, joiden mukaan jäsenvaltion on valvottava edun tosiasiallista siirtymistä loppukäyttäjälle. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

13 artikla

Vienti kolmansiin maihin ja lähettäminen muualle unioniin

1.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan vaatimukset, joiden mukaisesti erityiseen hankintajärjestelmään kuuluvia tuotteita voidaan viedä kolmansiin maihin tai lähettää muualle unioniin. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Edellytyksiin kuuluu erityisesti erityisen hankintajärjestelmän osana saadun tuen palauttaminen.

Erityiseen hankintajärjestelmään kuuluvien tuotteiden vienti kolmansiin maihin ei edellytä todistuksen esittämistä.

2.   Edellä olevan 1 kohdan ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta erityiseen hankintajärjestelmään kuuluneista maataloustuotteista pienillä saarilla jalostettuihin tuotteisiin, jotka

a)

viedään kolmansiin maihin tai lähetetään muualle unioniin perinteistä lähettämistä tai perinteistä vientiä vastaavien määrien rajoissa;

b)

viedään kolmansiin maihin osana alueellista kauppaa komission vahvistamien määräpaikkojen ja yksityiskohtaisten säännösten mukaisesti;

c)

lähetetään pienten saarten välillä.

Ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden vienti kolmansiin maihin ei edellytä todistuksen esittämistä.

Ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden vientiin ei myönnetä tukea.

Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan a alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden enimmäismäärät ja b alakohdassa tarkoitetut yksityiskohtaiset säännökset. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.   Jalostustoimien, jotka voivat johtaa perinteiseen vientiin tai perinteiseen lähettämiseen, on vastattava soveltuvin osin asiaa koskevassa unionin lainsäädännössä täsmennettyjä tullivalvonnassa tapahtuvaa jalostusta koskevia edellytyksiä, lukuun ottamatta tavanomaisia käsittelytapoja.

14 artikla

Valvonta ja seuraamukset

1.   Erityiseen hankintajärjestelmään kuuluville maataloustuotteille on tehtävä hallinnollisia tarkastuksia, kun ne toimitetaan pienille saarille ja kun ne viedään tai lähetetään kyseisiltä saarilta.

Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä niiden tarkastusten vähimmäisominaisuuksista, jotka Kreikan on tehtävä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.   Jos 11 artiklassa tarkoitettu toimija ei noudata kyseisen artiklan mukaisesti tehtyjä sitoumuksia, ylivoimaista estettä ja poikkeuksellisia sääoloja lukuun ottamatta toimivaltainen viranomainen toimii seuraavasti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisia kansallisen lainsäädännön mukaisia seuraamuksia

a)

perii takaisin toimijalle myönnetyn edun;

b)

keskeyttää tai peruuttaa toimijan rekisteröinnin laiminlyönnin vakavuuden mukaan.

3.   Jos 11 artiklassa tarkoitettu toimija ei toteuta suunniteltua toimittamista, toimivaltaisen viranomaisen on lykättävä hänen oikeuttaan hakea todistuksia kyseisen todistuksen voimassaolon päättymistä seuraaviksi kuudeksikymmeneksi päiväksi, paitsi jos kyseessä ovat ylivoimainen este tai poikkeukselliset sääolot. Lykkäysajan jälkeen myöhempien todistusten myöntämisen edellytyksenä on myönnettävää etua suuruudeltaan vastaavan vakuuden asettaminen ajalta, joka toimivaltaisten viranomaisten on määriteltävä.

Toimivaltaisen viranomaisen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet niiden tuotemäärien uudelleenkäyttämiseksi, jotka on saatu käyttöön, jos myönnetyt todistukset ovat jääneet kokonaan tai osittain panematta täytäntöön tai jos ne peruutetaan tai jos myönnetty etu peritään takaisin.

IV   LUKU

PAIKALLISTA MAATALOUSTUOTANTOA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET

15 artikla

Toimenpiteet

1.   Tukiohjelma sisältää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan III osaston soveltamisalaan kuuluvat toimenpiteet, jotka ovat tarpeen paikallisen maataloustuotannon jatkuvuuden ja kehittämisen varmistamiseksi pienillä saarilla.

2.   Paikallista maataloustuotantoa edistävän ohjelmaosan on sisällettävä vähintään seuraavat osatekijät:

a)

kyseisen maataloustuotannon tilanteen määrällinen kuvaus, jossa otetaan huomioon käytettävissä olevat arviointitulokset ja josta käyvät ilmi kehityserot, -kuilut ja -mahdollisuudet sekä käyttöön otetut määrärahat;

b)

ehdotetun strategian kuvaus, valitut toimintalinjat, yleiset ja toiminnalliset tavoitteet määrällisesti ilmaistuina sekä arvio odotettavissa olevista taloudellisista, ekologisista ja sosiaalisista vaikutuksista, työllisyysvaikutukset mukaan luettuina;

c)

kuvaus suunnitelluista toimenpiteistä, erityisesti tukijärjestelmistä, joilla toimenpiteet pannaan täytäntöön, ja tarvittaessa tiedot tutkimusten, esittelyhankkeiden, koulutuksen tai teknisen avun toimien tarpeesta kyseisten toimenpiteiden valmistelussa, toteuttamisessa tai mukauttamisessa;

d)

luettelo tuista, jotka ovat yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä 19 päivänä tammikuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 (10) 2 artiklan d alakohdan mukaisia suoria tukia;

e)

kuhunkin toimenpiteeseen vahvistettu tukimäärä ja kuhunkin toimeen vahvistettu ohjeellinen tukimäärä yhden tai useamman ohjelmassa tarkoitetun tavoitteen saavuttamiseksi.

3.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä 2 kohdassa tarkoitettujen tukien myöntämisedellytyksistä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

4.   Ohjelma voi sisältää toimenpiteitä, joilla tuetaan jalostamattomien ja jalostettujen maataloustuotteiden tuotantoa, jalostusta, kaupan pitämistä ja kuljetuksia pienillä saarilla.

Kukin toimenpide voi sisältää useita toimia. Ohjelmassa on määriteltävä kustakin toimesta ainakin seuraavat osatekijät:

a)

tuensaajat;

b)

tukikelpoisuusedellytykset;

c)

tuen yksikkökohtainen määrä.

Siirretään komissiolle valta antaa 21 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä edellytyksistä, joilla kaupan pitämiseen ja kuljetukseen myönnettävän tuen määrä vahvistetaan jalostamattomien ja jalostettujen tuotteiden kaupan pitämisen ja kuljetuksen tukemista varten niiden tuotantoalueiden ulkopuolella, ja tarpeen mukaan edellytyksistä tuen piiriin kuuluvien tuotteiden määrien vahvistamiselle.

16 artikla

Valvonta ja aiheettomat maksut

1.   Tässä luvussa tarkoitettujen toimenpiteiden valvonta toteutetaan hallinnollisilla ja paikalla tehtävillä tarkastuksilla.

2.   Jos tuki on maksettu perusteettomasti, asianomaisen tuensaajan on maksettava kyseiset summat takaisin. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä mainitussa asetuksessa säädettyjen viljelijöiden suorien tukien järjestelmien mukaisten täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän osalta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä viinialalle säädetyn tukijärjestelmän mukaisten täydentävien ehtojen osalta 30 päivänä marraskuuta 2009 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1122/2009 (11) 80 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin.

V   LUKU

LIITÄNNÄISTOIMENPITEET

17 artikla

Valtiontuet

1.   Komissio voi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan mukaisesti hyväksyä kyseisen sopimuksen liitteeseen I kuuluvien maataloustuotteiden, joihin sovelletaan sopimuksen 107, 108 ja 109 artiklan määräyksiä, tuotannon, jalostuksen, kaupan pitämisen ja kuljetusten aloilla toimintatukia, joilla pyritään vähentämään pienten saarten maataloustuotannon erityisrajoitteita, jotka johtuvat saaristoluonteesta, pienestä koosta, vuoristoisesta pinnanmuodostuksesta ja ilmastosta, niiden taloudellisesta riippuvuudesta vähäisestä määrästä tuotteita sekä etäisyydestä markkina-alueisiin.

2.   Kreikka voi myöntää täydentävää rahoitusta tukiohjelman täytäntöönpanoa varten. Kreikan on tällöin annettava komissiolle tiedoksi valtiontuet, jotka komissio hyväksyy tämän asetuksen mukaisesti kyseisen tukiohjelman osaksi. Näin tiedoksiannettu tuki katsotaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan ensimmäisen virkkeen mukaisesti tiedoksiannetuksi.

3.   Rajoittamatta tämän artiklan 1 ja 2 kohdan soveltamista ja poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1234/2007 180 artiklassa ja tiettyjen kilpailusääntöjen soveltamisesta maataloustuotteiden tuotantoon ja kauppaan 24 päivänä heinäkuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1184/2006 (12) 3 artiklassa säädetään, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107, 108 ja 109 artiklaa ei sovelleta tämän asetuksen III ja IV luvun mukaisiin maksuihin, jotka Kreikka suorittaa tämän asetuksen mukaisesti.

VI   LUKU

RAHOITUSSÄÄNNÖKSET

18 artikla

Rahoitusvarat

1.   Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 21 päivänä kesäkuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 (13) 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisia maatalousmarkkinoiden sääntelemiseksi tehtäviä interventioita.

2.   Unioni rahoittaa III ja IV luvussa säädettyjä toimenpiteitä enintään 23,93 miljoonalla eurolla vuodessa.

3.   Edellä III luvussa tarkoitetun erityisen hankintajärjestelmän rahoittamiseen vuosittain kohdistettava enimmäismäärä on 7,11 miljoonaa euroa.

Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan edellytykset, joiden mukaan Kreikka voi mukauttaa erityiseen hankintajärjestelmään kuuluville tuotteille vuosittain myönnettävien varojen kohdentamista. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

4.   Siirretään komissiolle valta antaa 21 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tutkimusten, esittelyhankkeiden, koulutuksen sekä teknisen avun toimenpiteille vuosittain jaettavan rahoitusosuuden enimmäismäärän määrittämisen edellytyksistä, edellyttäen että kyseinen jako on kohtuullinen ja oikeasuhteinen.

VII   LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

19 artikla

Kansalliset toimenpiteet

Kreikan on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tämän asetuksen noudattamisen varmistamiseksi erityisesti valvonnan ja hallinnollisten seuraamusten osalta ja ilmoitettava niistä komissiolle.

20 artikla

Ilmoitukset ja kertomukset

1.   Kreikan on ilmoitettava komissiolle vuosittain viimeistään 15 päivänä helmikuuta sen käyttöön annetut määrärahat, jotka se aikoo käyttää alustavan hankintataseen ja kunkin tukiohjelmaan sisältyvän, paikallista maataloustuotantoa edistävän toimenpiteen toteuttamiseen seuraavan vuoden aikana.

2.   Kreikan on toimitettava komissiolle viimeistään kunkin vuoden 30 päivänä syyskuuta selvitys tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden täytäntöönpanosta edellisenä vuonna.

3.   Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016 ja sen jälkeen joka viides vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle yleiskertomuksen tämän asetuksen nojalla toteutettujen toimien vaikutuksista sekä tarvittaessa asianmukaisia ehdotuksia.

21 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2.   Siirretään 11 artiklan 2 kohdassa, 15 artiklan 4 kohdassa ja 18 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle viideksi vuodeksi 21 päivästä maaliskuuta 2013. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen viiden vuoden pituisen kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 11 artiklan 2 kohdassa, 15 artiklan 4 kohdassa ja 18 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.   Edellä olevien 11 artiklan 2 kohdan, 15 artiklan 4 kohdan ja 18 artiklan 4 kohdan mukaisesti annettu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

22 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa asetuksen (EY) N:o 73/2009 141 artiklalla perustettu suorien tukien hallintokomitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

23 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 1405/2006.

Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

24 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 13 päivänä maaliskuuta 2013.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

L. CREIGHTON


(1)  EUVL C 132, 3.5.2011, s. 82.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 5. helmikuuta 2013 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 25. helmikuuta 2013.

(3)  EUVL L 265, 26.9.2006, s. 1.

(4)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(5)  EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

(6)  EUVL L 155, 18.6.2009, s. 30.

(7)  EUVL L 277, 21.10.2005, s. 1.

(8)  EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1.

(9)  EUVL L 114, 26.4.2008, s. 3.

(10)  EUVL L 30, 31.1.2009, s. 16.

(11)  EUVL L 316, 2.12.2009, s. 65.

(12)  EUVL L 214, 4.8.2006, s. 7.

(13)  EUVL L 209, 11.8.2005, s. 1.


LIITE

Vastaavuustaulukko

Asetus (EY) N:o 1405/2006

Tämä asetus

1 artikla

1 artikla

2 artikla

3 artiklan 1 kohta

3 artikla

8 artikla

4 artiklan 1 kohta

9 artiklan 1 kohta

4 artiklan 2 kohta

10 artikla

4 artiklan 3 kohta

12 artiklan 1 kohta

5 artikla

13 artikla

7 artiklan 1 kohta

15 artiklan 1 kohta

7 artiklan 2 kohta

3 artiklan 2 kohta

8 artikla

4 artikla

9 artiklan a ja b alakohta

15 artiklan 2 kohta

9 artiklan c, d, e ja f alakohta

5 artikla

10 artikla

7 artiklan toinen kohta

11 artikla

17 artikla

12 artikla

18 artikla

13 artikla

6 artiklan 1 kohta

14 artiklan a alakohta

6 artiklan 2–4 kohta

14 artiklan b alakohta

7 artiklan ensimmäinen kohta, 14 artiklan 1 kohdan toinen alakohta ja 2 ja 3 kohta

16 artikla

19 artikla

17 artikla

20 artikla

18 artikla

23 artikla

21 artikla

24 artikla