2.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

L 60/1

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 167/2013,

annettu 5 päivänä helmikuuta 2013,

maa- ja metsätaloudessa käytettävien ajoneuvojen hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Sisämarkkinoiden edistämiseksi perustettiin maatalous- tai metsätraktoreiden, niiden perävaunujen ja vedettävien vaihdettavissa olevien koneiden ja näihin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksynnästä 26 päivänä toukokuuta 2003 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/37/EY (3) kattava unionin tyyppihyväksyntäjärjestelmä, joka koskee traktoreita, niiden perävaunuja ja vedettäviä vaihdettavissa olevia laitteita.

(2)

Unionin sisämarkkinoiden kehittymisen ja toiminnan vuoksi on aiheellista korvata jäsenvaltioiden hyväksyntäjärjestelmät unionin tyyppihyväksyntämenettelyllä, joka perustuu täydellisen yhdenmukaistamisen periaatteeseen, ottaen samalla asianmukaisesti huomioon kustannus-hyötynäkökohdat ja kiinnittäen erityistä huomiota pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

(3)

Euroopan parlamentin pyynnöstä ja tyyppihyväksyntää koskevan lainsäädännön yksinkertaistamiseksi ja sen antamisen nopeuttamiseksi ajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskevassa unionin lainsäädännössä on otettu käyttöön uusi sääntelymalli, jonka mukaan lainsäätäjä vahvistaa tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen pelkästään asiaan liittyvät keskeiset säännöt ja periaatteet ja siirtää komissiolle vallan antaa delegoituja säädöksiä teknisistä yksityiskohdista. Aineellisten vaatimusten osalta tässä asetuksessa olisi sen vuoksi vahvistettava ainoastaan toimintaturvallisuutta, työturvallisuutta ja ympäristöominaisuuksia koskevat keskeiset säännökset ja siirrettävä komissiolle valta vahvistaa tekniset eritelmät delegoiduissa säädöksissä.

(4)	Tämän asetuksen vaatimukset ovat 5 päivänä kesäkuuta 2002 annetussa komission tiedonannossa ”Lainsäädännön yksinkertaistamista ja parantamista koskeva toimintasuunnitelma” vahvistettujen periaatteiden mukaisia.

(5)

On erityisen tärkeää, että tämän asetuksen perusteella ehdotetuissa tulevissa toimenpiteissä tai sitä sovellettaessa täytäntöön pantavissa menettelyissä noudatetaan periaatteita, jotka vahvistettiin komission vuonna 2006 julkaisemassa CARS 21 -työryhmän raportissa kilpailukykyisen autoteollisuuden sääntelykehyksestä 2000-lukua varten (CARS 21: A Competitive Automotive Regulatory System for the 21st century). Sääntelyn parantamiseksi ja yksinkertaistamiseksi ja sen välttämiseksi, että unionin lainsäädäntöä jouduttaisiin jatkuvasti päivittämään teknisten eritelmien osalta, tässä asetuksessa olisi viitattava voimassa oleviin, yleisesti saatavilla oleviin kansainvälisiin standardeihin ja sääntöihin toistamatta niitä unionin oikeudellisessa kehyksessä.

(6)

Koska liikkuviin työkoneisiin asennettavien polttomoottoreiden kaasu- ja hiukkaspäästöjen torjuntatoimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 16 päivänä joulukuuta 1997 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 97/68/EY (4) ja koneista 17 päivänä toukokuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/42/EY (5) ja tässä asetuksessa ei säädetä suunnittelua ja rakennetta koskevista vaatimuksista, joilla varmistetaan erityisesti maa- tai metsätalouskäyttöön tarkoitettujen, omalla käyttövoimalla liikkuvien työkoneiden tieturvallisuus, komission olisi arvioitava tarvetta yhdenmukaistaa asiaa koskevaa jäsenvaltioiden lainsäädäntöä ja harkittava lainsäädäntötoimen esittämistä turvallisuuden korkean tason varmistamiseksi olemassa oleva unionin lainsäädäntö huomioon ottaen.

(7)

Tällä asetuksella ei olisi vaikutettava kansallisen tason tai unionin tason toimenpiteisiin, jotka koskevat maa- ja metsätaloudessa käytettävien ajoneuvojen käyttöä tieliikenteessä, kuten erityiset ajokorttivaatimukset, enimmäisnopeuden rajoittaminen tai toimenpiteet, joilla säännellään tiettyjen teiden käyttöä.

(8)

Direktiivissä 2003/37/EY rajattiin kokonaisen ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntämenettelyn pakollinen soveltaminen ensi vaiheessa ajoneuvoluokkiin T1, T2 ja T3 eikä säädetty kaikista tarvittavista vaatimuksista, joita kokonaisen ajoneuvon EY-tyyppihyväksynnän vapaaehtoinen soveltaminen muissa ajoneuvoluokissa edellyttäisi. Sisämarkkinoiden toteuttamiseksi ja niiden asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi tässä asetuksessa olisi annettava valmistajille mahdollisuus hakea kokonaisen ajoneuvon EU-tyyppihyväksyntää vapaaehtoisesti kaikkien tämän asetuksen kattamien ajoneuvoluokkien osalta ja näin hyödyntää sisämarkkinoiden etuja EU-tyyppihyväksynnän avulla.

(9)

Direktiivissä 2003/37/EY säädettiin kokonaisen ajoneuvon EY-tyyppihyväksynnästä, jota sovelletaan maastoajoneuvoihin ja rinnakkain istuttaviin ajoneuvoihin traktoreina. Siksi näiden ajoneuvotyyppien olisi myös kuuluttava tämän asetuksen soveltamisalaan edellyttäen, että ajoneuvotyyppi kuuluu johonkin tässä asetuksessa tarkoitettuun ajoneuvoluokkaan ja täyttää kaikki tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset.

(10)

Tämän asetuksen markkinavalvontasäännöksissä asetetut kansallisten viranomaisten velvoitteet ovat yksityiskohtaisempia kuin tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista 9 päivänä heinäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 765/2008 (6) vastaavat säännökset.

(11)	Jotta varmistetaan ajoneuvojen toimintaturvallisuuden, työturvallisuuden ja ympäristönsuojelun korkea taso, olisi yhdenmukaistettava ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksynnässä sovellettavat tekniset vaatimukset ja ympäristövaatimukset.

(12)

On syytä vahvistaa periaate, jonka mukaan ajoneuvot on suunniteltava, valmistettava ja koottava niin, että kuljettajan ja matkustajien ja muiden tienkäyttäjien loukkaantumisriski on mahdollisimman pieni. Tämän vuoksi valmistajien olisi varmistettava, että ajoneuvot ovat tässä asetuksessa vahvistettujen soveltuvien vaatimusten mukaisia. Säännöksiin olisi sisällytettävä ainakin seuraavia seikkoja koskevat vaatimukset: ajoneuvojen rakenteellinen kestävyys, ajoneuvon hallintaa helpottavat järjestelmät, järjestelmät, jotka tarjoavat kuljettajalle riittävän näkyvyyden ja tietoa ajoneuvon tilasta ja ympäristöstä, ajoneuvon valaisinjärjestelmät, ajoneuvon matkustajien turvajärjestelmät, ajoneuvon ulkopuoliset rakenteet ja varusteet, ajoneuvon massat ja mitat sekä ajoneuvon renkaat.

(13)

Jotta voidaan varmistaa, että tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonta, joka on yksi EU-tyyppihyväksyntäjärjestelmän kulmakivistä, on pantu täytäntöön asianmukaisesti ja että se toimii moitteettomasti, toimivaltaisen viranomaisen tai tätä varten nimetyn tutkimuslaitoksen, jolla on alalla tarvittava tekninen pätevyys, olisi säännöllisesti tehtävä tarkastuksia valmistajien luona.

(14)

Tietyissä rajoitetuissa tapauksissa olisi kuitenkin asianmukaista sallia kansallinen piensarjatyyppihyväksyntä. Sen käyttö olisi kuitenkin rajattava tapauksiin, joissa tuotanto on hyvin vähäistä. Käsite ”pieni sarja” on tämän vuoksi määriteltävä täsmällisesti valmistettavien ajoneuvojen lukumääränä.

(15)

Ajoneuvojen hyväksyntää koskevan unionin lainsäädännön päätarkoituksena on varmistaa, että markkinoille saatetut uudet ajoneuvot, komponentit ja erilliset tekniset yksiköt ovat turvallisuuden ja ympäristönsuojelun kannalta korkeatasoisia. Tätä tavoitetta ei saisi vaarantaa tiettyjen osien tai varusteiden asentamisella sen jälkeen, kun ajoneuvot on saatettu markkinoille tai otettu käyttöön. Siksi olisi asianmukaisin toimenpitein varmistettava, että hyväksyntäviranomainen tarkastaa ennen markkinoille saattamista osat ja varusteet, jotka voidaan asentaa ajoneuvoihin ja jotka saattavat merkittävästi haitata turvallisuuden tai ympäristönsuojelun kannalta keskeisten järjestelmien toimintaa. Näiden toimenpiteiden olisi koostuttava teknisistä säännöksistä, jotka koskevat tällaisille osille ja varusteille asetettavia vaatimuksia.

(16)

Tällaisia toimenpiteitä olisi sovellettava vain rajattuun määrään osia ja varusteita, joista komission olisi laadittava luettelo täytäntöönpanosäädöksessä sidosryhmiä kuultuaan. Näillä toimenpiteillä olisi huolehdittava siitä, että kyseiset osat ja varusteet eivät heikennä ajoneuvon turvallisuutta tai ympäristönsuojelun tasoa, mutta samalla olisi mahdollisuuksien mukaan pidettävä yllä kilpailua jälkimarkkinoilla.

(17)

Unioni on sopimuspuolena Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission sopimuksessa pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin ja/tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien yhdenmukaisten teknisten vaatimusten hyväksymisestä sekä näiden vaatimusten mukaisesti myönnettyjen hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskevista ehdoista, jäljempänä ’vuoden 1958 tarkistettu sopimus’ (7). Jotta tyyppihyväksyntää koskevaa lainsäädäntöä voitaisiin yksinkertaistaa CARS 21 -työryhmän suositusten mukaisesti, on syytä kumota kaikki erillisdirektiivit heikentämättä kuitenkaan suojelun tasoa. Noissa direktiiveissä säädetyt vaatimukset olisi siirrettävä tähän asetukseen tai tämän asetuksen nojalla annettaviin delegoituihin säädöksiin ja tarvittaessa korvattava viittauksilla vastaaviin Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission, jäljempänä ’UNECE’, sääntöihin, joiden puolesta unioni on äänestänyt tai joihin unioni on liittynyt ja jotka on liitetty vuoden 1958 tarkistettuun sopimukseen. Tyyppihyväksyntämenettelyn hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi ajoneuvojen valmistajien olisi voitava saada hakea tämän asetuksen mukaista tyyppihyväksyntää tarvittaessa suoraan tämän asetuksen liitteessä I tai tämän asetuksen nojalla annettavissa delegoiduissa säädöksissä mainittujen soveltuvien UNECE:n sääntöjen, jäljempänä ’E-sääntöjen’, mukaisella hyväksynnällä.

(18)

E-säännöt ja niiden muutokset, joiden puolesta unioni on äänestänyt päätöksen 97/836/EY mukaisesti, olisi sisällytettävä EU-tyyppihyväksyntää koskevaan lainsäädäntöön. Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tarvittavat mukautukset tämän asetuksen liitteeseen I tai tämän asetuksen nojalla annettaviin delegoituihin säädöksiin.

(19)	Vaihtoehtoisesti delegoiduissa säädöksissä voitaisiin viitata taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) testiohjeisiin taikka suoraan yleisesti saatavilla oleviin CEN/Cenelec- tai ISO-standardeihin, joiden viitetiedot ilmoitetaan.

(20)	On tärkeää, että valmistajat toimittavat ajoneuvojen omistajille tiedot, joiden avulla voidaan estää turvalaitteiden väärinkäyttö.

(21)

Jotta komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden valmistajat voisivat hakea komponentin tai erillisen teknisen yksikön EU-tyyppihyväksyntää tai niitä koskevaa lupaa osille ja varusteille, on lisäksi tärkeää, että valmistajilla on mahdollisuus saada käyttöönsä tiettyjä tietoja, jotka ovat yksinomaan ajoneuvojen valmistajan hallussa, kuten tekniset tiedot ja piirustukset, joita tarvitaan jälkimarkkinoille suunnattavien osien kehittämiseen.

(22)

Ajoneuvon korjaamiseen tarvittavien tietojen syrjimätön saatavuus teknisen tiedon hakemiseen soveltuvassa vakiomuodossa sekä tehokas kilpailu ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietopalvelujen markkinoilla ovat tarpeen parannettaessa sisämarkkinoiden toimintaa, erityisesti tavaroiden vapaan liikkuvuuden, sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjoamista koskevan vapauden suhteen. Suuri osa tällaisista tiedoista koskee ajoneuvon sisäisiä valvontajärjestelmiä ja niiden yhteentoimivuutta ajoneuvojen muiden järjestelmien kanssa. On aiheellista säätää teknisistä eritelmistä, joita olisi noudatettava valmistajien verkkosivustoilla, sekä kohdennetuista toimista, joilla varmistetaan, että pienet ja keskisuuret yritykset voivat saada nämä tiedot kohtuullisin ehdoin.

(23)

Ajoneuvon valmistajan olisi voitava myös täyttää velvoitteensa antaa ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavat tiedot saataville käyttäen standardin ISO 11783 mukaisia traktoreiden ja vedettävien tai hinattavien varusteiden viestintäprotokollia lisäämällä verkkosivustolleen linkin usean valmistajan yhdessä perustamalle tai valmistajien yhteenliittymän yhteiselle verkkosivustolle.

(24)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (8) mukaisesti.

(25)

Komissiolle olisi tämän asetuksen täydentämiseksi teknisillä yksityiskohdilla siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat toimintaturvallisuutta, rakennetta koskevia vaatimuksia, ympäristö- ja käyttövoimaominaisuuksia, korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuutta sekä tutkimuslaitosten nimeämistä ja niille uskottuja tehtäviä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(26)	Jäsenvaltioiden olisi säädettävä seuraamuksista, joita sovelletaan tämän asetuksen ja tämän asetuksen nojalla annettavien delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten rikkomiseen, ja varmistettava niiden täytäntöönpano. Seuraamusten olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

(27)

Vaikka tämä asetus ei millään tavoin estä jäsenvaltioita soveltamasta edelleen omia yksittäishyväksyntäjärjestelmiään, komission olisi jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus näiden kansallisten järjestelmien toiminnasta, jotta voidaan harkita uudelleen, annetaanko lainsäädäntöehdotus yksittäishyväksyntäjärjestelmien yhdenmukaistamisesta unionin tasolla.

(28)

Tällä asetuksella vahvistetun uuden sääntelyjärjestelmän soveltamisesta seuraa, että seuraavat direktiivit olisi kumottava:

—	direktiivi 2003/37/EY,

—	neuvoston direktiivi 74/347/ETY, annettu 25 päivänä kesäkuuta 1974, pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden näkyvyysalueita ja tuulilasin pyyhkimiä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (9),

—	neuvoston direktiivi 76/432/ETY, annettu 6 päivänä huhtikuuta 1976, pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden jarrulaitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (10),

—	neuvoston direktiivi 76/763/ETY, annettu 27 päivänä heinäkuuta 1976, pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden matkustajan istuimia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (11),

—	neuvoston direktiivi 77/537/ETY, annettu 28 päivänä kesäkuuta 1977, pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden dieselmoottoreiden päästöjen vähentämiseksi toteutettavia toimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (12),

—	neuvoston direktiivi 78/764/ETY, annettu 25 päivänä heinäkuuta 1978, pyörillä varustettujen maatalous- tai metsätraktoreiden kuljettajan istuinta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (13),

—	neuvoston direktiivi 80/720/ETY, annettu 24 päivänä kesäkuuta 1980, pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden ohjaustilaa, pääsyä ohjauspaikalle sekä ovia ja ikkunoita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (14),

—	neuvoston direktiivi 86/297/ETY, annettu 26 päivänä toukokuuta 1986, pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden voimanottolaitteita ja niiden suojausta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (15),

—	neuvoston direktiivi 86/298/ETY, annettu 26 päivänä toukokuuta 1986, kapearaiteisten pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden takaosaan kaatumisen varalta asennetuista suojarakenteista (16),

—	neuvoston direktiivi 86/415/ETY, annettu 24 päivänä heinäkuuta 1986, pyörillä varustettujen maatalous- tai metsätraktoreiden hallintalaitteiden asentamisesta, sijainnista, toiminnasta ja merkitsemisestä (17),

—	neuvoston direktiivi 87/402/ETY, annettu 25 päivänä kesäkuuta 1987, kapearaiteisiin pyörillä varustettuihin maatalous- ja metsätraktoreihin kuljettajan istuimen eteen kaatumisen varalta asennetuista suojarakenteista (18),

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/25/EY, annettu 22 päivänä toukokuuta 2000, maatalous- ja metsätraktoreiden käyttövoimaksi tarkoitettujen moottoreiden kaasu- ja hiukkaspäästöjen vähentämiseksi toteutettavista toimenpiteistä (19),

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/57/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, pyörillä varustettuihin maatalous- tai metsätraktoreihin kaatumisen varalta asennetuista suojarakenteista (20),

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/58/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden kytkentälaitteista ja peruutuksesta (21),

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/59/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden taustapeileistä (22),

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/60/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden suurimmasta rakenteellisesta nopeudesta ja kuormalavoista (23),

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/61/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennuksesta (24),

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/63/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden tietyistä osista ja ominaisuuksista (25),

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/64/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, maatalous- ja metsätraktoreiden aiheuttamien radiohäiriöiden poistamisesta (sähkömagneettinen yhteensopivuus) (26),

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/66/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden ohjauslaitteista (27),

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/68/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden valaisimien ja merkkivalolaitteiden osan tyyppihyväksynnästä (28),

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/75/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, pyörillä varustettuihin maatalous- tai metsätraktoreihin kaatumisen varalta asennetuista suojarakenteista (staattiset testit) (29),

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/76/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden kuljettajalle kantautuvan äänen tasosta (30),

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/144/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden tietyistä osista ja ominaisuuksista (31).

(29)	On tärkeää, että kaikki sidosryhmät näkevät selkeän yhteyden tämän asetuksen ja direktiivin 2006/42/EY välillä, jotta vältetään päällekkäisyydet ja voidaan selvästi todeta, mitkä vaatimukset kulloisenkin tuotteen on täytettävä.

(30)

Jäsenvaltiot eivät voi yksin riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli vahvistaa yhdenmukaisia sääntöjä maa- ja metsätaloudessa käytettävien ajoneuvojen tyyppihyväksyntää ja markkinavalvontaa koskeville hallinnollisille ja teknisille vaatimuksille, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

KOHDE, SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Kohde

1. Tässä asetuksessa vahvistetaan hallinnolliset ja tekniset vaatimukset kaikkien 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen uusien ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksyntää varten.

Tätä asetusta ei sovelleta yksittäisten ajoneuvojen hyväksyntään. Tällaisia yksittäisiä hyväksyntöjä myöntävien jäsenvaltioiden on kuitenkin hyväksyttävä ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksynnät, jotka on myönnetty asiaankuuluvien kansallisten säännösten sijasta tämän asetuksen nojalla.

2. Tässä asetuksessa vahvistetaan vaatimukset tämän asetuksen mukaisesti hyväksyttävien ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden markkinavalvontaa varten. Tässä asetuksessa vahvistetaan myös vaatimukset tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen osien ja varusteiden markkinavalvontaa varten.

3. Tällä asetuksella ei rajoiteta liikenneturvallisuutta koskevan lainsäädännön soveltamista.

2 artikla

Soveltamisala

1. Tätä asetusta sovelletaan yhdessä tai useammassa vaiheessa suunniteltuihin ja valmistettuihin, 4 artiklan mukaisiin maa- ja metsätaloudessa käytettäviin ajoneuvoihin ja tällaisia ajoneuvoja varten suunniteltuihin ja valmistettuihin järjestelmiin, komponentteihin ja erillisiin teknisiin yksiköihin sekä osiin ja varusteisiin.

Tätä asetusta sovelletaan erityisesti seuraaviin ajoneuvoihin:

a)	traktorit (T- ja C-luokat);

b)	perävaunut (R-luokka); ja

c)	vedettävät vaihdettavissa olevat laitteet (S-luokka).

2. Tätä asetusta ei sovelleta vaihdettavissa oleviin koneisiin, jotka ovat täysin irti maasta tiekuljetuksen aikana tai jotka eivät voi kiertyä pystyakselinsa ympäri tiekuljetuksen aikana.

3. Seuraavien ajoneuvojen osalta valmistaja voi valintansa mukaan hakea joko tähän asetukseen perustuvaa hyväksyntää tai noudattaa asiaankuuluvia kansallisia vaatimuksia:

a)	perävaunut (R-luokka) ja vedettävät vaihdettavissa olevat laitteet (S-luokka);

b)	telaketjuilla varustetut traktorit (C-luokka);

c)	erityiskäyttöön tarkoitetut pyörillä varustetut traktorit (T4.1- ja T4.2-luokka).

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa ja liitteessä I luetteloiduissa säädöksissä, jollei niissä toisin säädetä, sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1)	’tyyppihyväksynnällä’ tarkoitetaan menettelyä, jossa hyväksyntäviranomainen varmentaa, että ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyyppi täyttää sitä koskevat hallinnolliset säännökset ja tekniset vaatimukset;

2)	’kokonaisen ajoneuvon tyyppihyväksynnällä’ tarkoitetaan tyyppihyväksyntää, jolla hyväksyntäviranomainen varmentaa, että keskeneräinen, valmis tai valmistunut ajoneuvotyyppi täyttää sitä koskevat hallinnolliset säännökset ja tekniset vaatimukset;

3)	’järjestelmän tyyppihyväksynnällä’ tarkoitetaan tyyppihyväksyntää, jolla hyväksyntäviranomainen varmentaa, että tiettyä tyyppiä olevaan ajoneuvoon asennettu järjestelmä täyttää sitä koskevat hallinnolliset säännökset ja tekniset vaatimukset;

4)	’komponentin tyyppihyväksynnällä’ tarkoitetaan tyyppihyväksyntää, jolla hyväksyntäviranomainen varmentaa, että komponentti täyttää ajoneuvosta erillään sitä koskevat hallinnolliset säännökset ja tekniset vaatimukset;

5)	’erillisen teknisen yksikön tyyppihyväksynnällä’ tarkoitetaan tyyppihyväksyntää, jolla hyväksyntäviranomainen varmentaa, että erillinen tekninen yksikkö täyttää sitä koskevat hallinnolliset säännökset ja tekniset vaatimukset suhteessa yhteen tai useampaan määrättyyn ajoneuvotyyppiin;

6)	’kansallisella tyyppihyväksynnällä’ tarkoitetaan jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä säädettyä tyyppihyväksyntämenettelyä; tällainen hyväksyntä on voimassa ainoastaan kyseisen jäsenvaltion alueella;

7)	’EU-tyyppihyväksynnällä’ tarkoitetaan menettelyä, jossa hyväksyntäviranomainen varmentaa, että ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyyppi täyttää sitä koskevat tämän asetuksen hallinnolliset säännökset ja tekniset vaatimukset;

’traktorilla’ tarkoitetaan pyörillä tai telaketjuilla varustettua moottorikäyttöistä maa- tai metsätaloudessa käytettävää ajoneuvoa, jossa on vähintään kaksi akselia, jonka suurin rakenteellinen nopeus on vähintään 6 km/h, jonka toiminta perustuu ensisijassa vetävään voimaan ja joka on erityisesti tarkoitettu vetämään, työntämään, kuljettamaan ja käyttämään tiettyjä maa- tai metsätaloudessa käytettäväksi tarkoitettuja vaihdettavissa olevia laitteita tai vetämään maa- tai metsätaloudessa käytettäviä perävaunuja tai laitteita; se voi olla varustettu kuormien kuljettamiseen maa- tai metsätaloustöiden harjoittamisen yhteydessä ja/tai siinä voi olla yksi tai useampi matkustajan istuin;

’perävaunulla’ tarkoitetaan maa- tai metsätaloudessa käytettävää ajoneuvoa, joka on tarkoitettu pääasiassa traktorilla vedettäväksi ja kuormien kuljettamiseen tai materiaalien käsittelyyn ja jossa ajoneuvon suurimman teknisesti sallitun kuormitetun massan ja kuormittamattoman omamassan suhde on vähintään 3,0;

10)

’vedettävällä vaihdettavissa olevalla laitteella’ tarkoitetaan maa- tai metsätaloudessa käytettävää ajoneuvoa, joka on suunniteltu vedettäväksi traktorilla ja muuttaa traktorin toimintoja tai lisää siihen uuden toiminnon, jossa on kiinteä työväline tai joka on suunniteltu materiaalien käsittelyyn ja jossa voi olla kuormalava, joka on suunniteltu ja rakennettu siten, että sille voidaan asettaa tehtäviin tarkoitettuja työkaluja ja laitteita tai että sillä voidaan tilapäisesti säilyttää työtehtävien yhteydessä tuotettavia tai tarvittavia materiaaleja, ja jossa ajoneuvon suurimman teknisesti sallitun kuormitetun massan ja kuormittamattoman omamassan suhde on vähintään 3,0;

11)	’ajoneuvolla’ tarkoitetaan mitä tahansa 8, 9 tai 10 alakohdassa annetun määritelmän mukaista traktoria, perävaunua tai vedettävää vaihdettavissa olevaa laitetta;

12)	’perusajoneuvolla’ tarkoitetaan ajoneuvoa, jota käytetään monivaiheisen tyyppihyväksyntämenettelyn ensimmäisen vaiheen aikana;

13)	’keskeneräisellä ajoneuvolla’ tarkoitetaan ajoneuvoa, jonka valmistuksessa tarvitaan vielä vähintään yksi lisävaihe tämän asetuksen soveltuvien teknisten vaatimusten täyttämiseksi;

14)	’valmistuneella ajoneuvolla’ tarkoitetaan monivaiheisen tyyppihyväksyntämenettelyn tuloksena saatavaa ajoneuvoa, joka täyttää tämän asetuksen soveltuvat tekniset vaatimukset;

15)	’valmiilla ajoneuvolla’ tarkoitetaan ajoneuvoa, jota ei tarvitse saattaa valmiiksi, jotta se täyttäisi tämän asetuksen soveltuvat tekniset vaatimukset;

16)	’sarjan viimeisillä ajoneuvoilla’ tarkoitetaan varastossa olevia ajoneuvoja, joita ei voida asettaa saataville markkinoilla tai ei voida enää asettaa saataville markkinoilla, rekisteröidä tai ottaa käyttöön, koska voimaan on tullut uusia teknisiä vaatimuksia, joiden osalta niitä ei ole hyväksytty;

17)	’järjestelmällä’ tarkoitetaan yhden tai useamman erityisen toiminnon suorittamiseksi ajoneuvossa yhdistettyjen laitteiden kokoonpanoa, jonka on täytettävä tämän asetuksen tai tämän asetuksen nojalla annettavan delegoidun säädöksen tai täytäntöönpanosäädöksen vaatimukset;

18)

’komponentilla’ tarkoitetaan ajoneuvon osaksi tarkoitettua laitetta, jonka on täytettävä tämän asetuksen tai tämän asetuksen nojalla annettavan delegoidun säädöksen tai täytäntöönpanosäädöksen vaatimukset ja joka voidaan tyyppihyväksyä ajoneuvosta erillään tämän asetuksen tai tämän asetuksen nojalla annettavien delegoitujen säädösten tai täytäntöönpanosäädösten mukaisesti, kun tällaisissa säädöksissä nimenomaisesti niin säädetään;

19)

’erillisellä teknisellä yksiköllä’ tarkoitetaan ajoneuvon osaksi tarkoitettua laitetta, jonka on täytettävä tämän asetuksen tai tämän asetuksen nojalla annettavan delegoidun säädöksen tai täytäntöönpanosäädöksen vaatimukset ja joka voidaan tyyppihyväksyä ajoneuvosta erillään mutta ainoastaan suhteessa yhteen tai useampaan määrättyyn ajoneuvotyyppiin, kun tällaisissa säädöksissä nimenomaisesti niin säädetään;

20)	’osilla’ tarkoitetaan ajoneuvon kokoonpanoa varten käytettäviä hyödykkeitä sekä varaosia;

21)	’varusteilla’ tarkoitetaan kaikkia muita hyödykkeitä kuin osia, joita voidaan lisätä tai asentaa ajoneuvoon;

22)

’alkuperäisillä osilla tai varusteilla’ tarkoitetaan osia tai varusteita, jotka valmistetaan ajoneuvon valmistajan kyseisen ajoneuvon kokoonpanoa varten tuotettaville osille ja varusteille laatimien eritelmien ja tuotantostandardien mukaisesti; tämä käsittää myös osat ja varusteet, jotka valmistetaan samalla tuotantolinjalla kuin kyseiset osat ja varusteet; jos toisin ei osoiteta, oletetaan, että osat tai varusteet ovat alkuperäisiä osia ja varusteita, kun valmistaja varmentaa, että osat tai varusteet täyttävät kyseisen ajoneuvon kokoonpanossa käytettävien komponenttien laatuvaatimukset ja ne on valmistettu ajoneuvon valmistajan eritelmien ja tuotantostandardien mukaisesti;

23)	’varaosilla’ tarkoitetaan hyödykkeitä, jotka asennetaan ajoneuvoon korvaamaan ajoneuvon alkuperäisiä osia, myös sellaiset hyödykkeet kuten voiteluaineet, jotka ovat välttämättömiä ajoneuvoa käytettäessä, lukuun ottamatta polttoainetta;

24)

’toimintaturvallisuudella’ tarkoitetaan, ettei ole kohtuutonta riskiä siitä, että henkilöille aiheutuu ruumiinvamma tai terveyshaitta taikka omaisuus vahingoittuu mekaanisten, hydraulisten, pneumaattisten, sähköisten tai elektronisten järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden virheellisestä toiminnasta johtuvien vaarojen vuoksi;

25)

’valmistajalla’ tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka vastaa hyväksyntäviranomaiselle kaikista tyyppihyväksyntä- tai lupamenettelyyn liittyvistä seikoista, tuotannon vaatimustenmukaisuudesta sekä valmistettujen ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden markkinavalvontaan liittyvistä seikoista, riippumatta siitä, osallistuuko tämä luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö suoraan hyväksyttävän ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön kaikkiin suunnittelu- ja valmistusvaiheisiin;

26)

’valmistajan edustajalla’ tarkoitetaan unioniin sijoittautunutta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jonka valmistaja on asianmukaisesti nimennyt edustamaan valmistajaa hyväksyntäviranomaiseen tai markkinavalvontaviranomaiseen nähden ja toimimaan valmistajan puolesta tämän asetuksen kattamissa asioissa;

27)

’hyväksyntäviranomaisella’ tarkoitetaan jäsenvaltion viranomaista, jonka jäsenvaltio on perustanut tai nimennyt ja ilmoittanut komissiolle ja joka on toimivaltainen kaikissa ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyypin hyväksyntään liittyvissä kysymyksissä ja lupamenettelyssä ja joka antaa ja tarvittaessa peruuttaa tai epää hyväksyntätodistukset, toimii toisten jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten yhteyselimenä, nimeää tutkimuslaitokset ja huolehtii siitä, että valmistaja täyttää velvoitteensa tuotannon vaatimustenmukaisuuden osalta;

28)

’tutkimuslaitoksella’ tarkoitetaan organisaatiota tai elintä, jonka jäsenvaltion hyväksyntäviranomainen on nimennyt testauslaboratorioksi suorittamaan testejä tai vaatimustenmukaisuuden arviointielimeksi suorittamaan alkuarvioinnin ja muita testejä tai tarkastuksia hyväksyntäviranomaisen puolesta; hyväksyntäviranomainen voi itse huolehtia näistä tehtävistä;

29)	’itsetestauksella’ tarkoitetaan tutkimuslaitokseksi tiettyjen vaatimusten noudattamisen arvioimista varten nimetyn valmistajan omissa tiloissaan suorittamaa testausta, testitulosten kirjaamista ja päätelmät sisältävän selosteen toimittamista hyväksyntäviranomaiselle;

30)

’virtuaalitestausmenetelmällä’ tarkoitetaan tietokonesimulointeja, laskelmat mukaan luettuina, jotka osoittavat, täyttääkö ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö 27 artiklan 6 kohdan nojalla annettavan delegoidun säädöksen tekniset vaatimukset, ilman että tarvitsisi käyttää itse ajoneuvoa, järjestelmää, komponenttia tai erillistä teknistä yksikköä;

31)	’tyyppihyväksyntätodistuksella’ tarkoitetaan asiakirjaa, jolla hyväksyntäviranomainen virallisesti varmentaa, että ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyyppi on hyväksytty;

32)

’EU-tyyppihyväksyntätodistuksella’ tarkoitetaan todistusta, joka perustuu tämän asetuksen nojalla annettavassa täytäntöönpanosäädöksessä vahvistettuun malliin taikka tässä asetuksessa tai tämän asetuksen nojalla annettavissa delegoiduissa säädöksissä tarkoitetuissa soveltuvissa E-säännöissä vahvistettuun ilmoituslomakkeeseen;

33)	’vaatimustenmukaisuustodistuksella’ tarkoitetaan asiakirjaa, jonka valmistaja toimittaa todistuksena siitä, että valmistettu ajoneuvo on hyväksytyn ajoneuvotyypin mukainen;

34)	’ajoneuvon sisäisellä valvontajärjestelmällä’ eli ’OBD-järjestelmällä’ tarkoitetaan järjestelmää, joka kykenee ilmoittamaan toimintahäiriöiden todennäköiset sijainnit tietokoneen muistiin tallennettujen vikakoodien avulla;

35)

’ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavilla tiedoilla’ tarkoitetaan kaikkia ajoneuvon vianmääritystä, huoltoa, tarkastusta, määräaikaishuoltoa, korjaamista, uudelleenohjelmointia tai uudelleenalustusta koskevia tietoja, jotka valmistajat antavat valtuutetuille jälleenmyyjille ja korjaamoille, mukaan luettuina kaikki muutokset ja lisäykset tällaisiin tietoihin; näihin tietoihin kuuluvat kaikki tiedot, jotka tarvitaan osien ja varusteiden asentamiseksi ajoneuvoon;

36)

’riippumattomalla toimijalla’ tarkoitetaan sellaisia muita yrityksiä kuin valtuutettuja jälleenmyyjiä ja korjaamoja, jotka osallistuvat suoraan tai välillisesti ajoneuvojen korjaukseen ja huoltoon, erityisesti korjaamoja, korjauslaitteiden tai -työkalujen tai varaosien valmistajia tai jälleenmyyjiä, teknisten tietojen julkaisijoita, autoliittoja, tiepalvelujen tarjoajia, tarkastus- ja testauspalvelujen tarjoajia sekä yrityksiä, jotka tarjoavat koulutuspalveluja vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen varusteita asentaville, valmistaville ja korjaaville yrityksille;

37)	’uudella ajoneuvolla’ tarkoitetaan ajoneuvoa, jota ei ole milloinkaan aiemmin rekisteröity tai otettu käyttöön;

38)	’rekisteröinnillä’ tarkoitetaan ajoneuvolle myös tieliikennekäyttöä varten myönnettyä hallinnollista käyttöönottolupaa, jonka yhteydessä ajoneuvo on tunnistettu ja sille on annettu sarjanumero eli rekisterinumero ja joka on voimassa pysyvästi, tilapäisesti tai lyhytaikaisesti;

39)	’markkinoille saattamisella’ tarkoitetaan ajoneuvon, järjestelmän, komponentin, erillisen teknisen yksikön, osan tai varusteen asettamista ensimmäistä kertaa saataville unionissa;

40)	’käyttöönotolla’ tarkoitetaan ajoneuvon, järjestelmän, komponentin, erillisen teknisen yksikön, osan tai varusteen käyttötarkoituksensa mukaista ensimmäistä käyttöä unionissa;

41)	’maahantuojalla’ tarkoitetaan unioniin sijoittautunutta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka saattaa markkinoille kolmannesta maasta tuotavan ajoneuvon, järjestelmän, komponentin, erillisen teknisen yksikön, osan tai varusteen;

42)	’jakelijalla’ tarkoitetaan muuta toimitusketjuun kuuluvaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä kuin valmistajaa tai maahantuojaa, joka asettaa ajoneuvon, järjestelmän, komponentin, erillisen teknisen yksikön, osan tai varusteen saataville markkinoilla;

43)	’talouden toimijalla’ tarkoitetaan valmistajaa, valmistajan edustajaa, maahantuojaa tai jakelijaa;

44)

’markkinavalvonnalla’ tarkoitetaan kansallisten viranomaisten toimintaa tai toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että markkinoilla saataville asetetut ajoneuvot, järjestelmät, komponentit ja erilliset tekniset yksiköt ovat asiaa koskevassa unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä asetettujen vaatimusten mukaisia eivätkä vaaranna terveyttä, turvallisuutta tai muita yleisten etujen suojeluun liittyviä seikkoja;

45)	’markkinavalvontaviranomaisella’ tarkoitetaan jäsenvaltion viranomaista, joka on vastuussa markkinavalvonnan toteuttamisesta kyseisen valtion alueella;

46)

’kansallisella viranomaisella’ tarkoitetaan jäsenvaltion hyväksyntäviranomaista tai muuta viranomaista, joka osallistuu ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden, osien tai varusteiden markkinavalvontaan, tuontitarkastuksiin tai rekisteröintiin ja vastaa näistä toiminnoista;

47)	’asettamisella saataville markkinoilla’ tarkoitetaan ajoneuvon, järjestelmän, komponentin, erillisen teknisen yksikön, osan tai varusteen toimittamista markkinoille liiketoiminnan yhteydessä jakelua tai käyttöä varten joko maksua vastaan tai maksutta;

48)

’ajoneuvotyypillä’ tarkoitetaan samaan luokkaan kuuluvia ajoneuvoja ja niiden variantteja ja versioita, jotka eivät eroa toisistaan ainakaan seuraavien olennaisten seikkojen suhteen:

—

luokka,

—	valmistaja,

—	valmistajan antama tyyppinimi,

—	olennaiset valmistukseen ja suunnitteluun liittyvät tekijät,

—	keskusputkirunko/sivupalkeilla varustettu alusta/nivelöity alusta (ilmeiset ja perusluonteiset erot),

—	T-luokassa: akselit (lukumäärä) tai C-luokassa: akselit/telat (lukumäärä),

—	useassa vaiheessa valmistettujen ajoneuvojen osalta edellisen vaiheen ajoneuvon valmistaja ja tyyppi;

49)

’variantilla’ tarkoitetaan saman tyypin ajoneuvoja, jotka eivät eroa toisistaan ainakaan seuraavilta osin:

Traktorit:

—	korin rakenne tai tyyppi,

—	valmiiksi saattamisen vaihe,

—	moottori (polttomoottori/hybridimoottori/sähkömoottori/hybridisähkömoottori),

—	toimintaperiaate,

—	sylinterien määrä ja järjestely,

—	enintään 30 prosentin tehoero (suurin teho enintään 1,3 kertaa pienin teho),

—	enintään 20 prosentin sylinteritilavuusero (suurin arvo enintään 1,2 kertaa pienin arvo),

—	vetävät akselit (lukumäärä, sijainti, yhteenkytkentä),

—	ohjattavat akselit (lukumäärä ja sijainti),

—	suurimman kuormitetun massan ero enintään 10 prosenttia,

—	voimansiirto (tyyppi),

—	kaatumisen varalta asennetut suojarakenteet,

—	jarruttavat akselit (lukumäärä);

Perävaunut tai vedettävät vaihdettavissa olevat laitteet:

—	ohjattavat akselit (lukumäärä, sijainti, yhteenkytkentä),

—	suurimman kuormitetun massan ero enintään 10 prosenttia,

—	jarruttavat akselit (lukumäärä);

50)	’hybridiajoneuvolla’ tarkoitetaan moottorikäyttöistä ajoneuvoa, jossa on vähintään kaksi erilaista energiamuunninta ja kaksi erilaista energianvarastointijärjestelmää (ajoneuvossa) ajoneuvon voimanlähteinä;

51)

’sähkökäyttöisellä hybridiajoneuvolla’ tarkoitetaan ajoneuvoa, joka saa energian mekaaniseen käyttövoimaansa molemmista seuraavista ajoneuvossa olevista varastoidun energian tai tehon lähteistä:

a)	käyttöpolttoaine;

b)	akku, kondensaattori, vauhtipyörä/generaattori tai muu sähköinen energian tai tehon varastointilaite.

Tähän määritelmään sisältyvät myös ajoneuvot, jotka kuluttavat käyttöpolttoainetta vain sähköisen energian tai tehon varastointilaitteen lataamiseen;

52)

’puhtaalla sähköajoneuvolla’ tarkoitetaan ajoneuvoa, jonka käyttövoimana on järjestelmä, joka koostuu yhdestä tai useammasta sähköenergian varastointilaitteesta, yhdestä tai useammasta sähkövoiman käsittelylaitteesta sekä yhdestä tai useammasta sähkökoneesta, joilla varastoitu sähköenergia muunnetaan ajoneuvon käyttövoimaksi pyöriin toimitettavana mekaanisena energiana;

53)	’variantin versiolla’ tarkoitetaan ajoneuvoja, jotka muodostuvat 24 artiklan 10 kohdassa tarkoitetuissa hyväksyntäasiakirjoissa esitetystä yhdistelmästä.

Tässä asetuksessa olevia viitteitä tässä asetuksessa säädettyihin vaatimuksiin, menettelyihin tai järjestelyihin pidetään viitteinä tässä asetuksessa ja tämän asetuksen nojalla annettavissa delegoiduissa säädöksissä ja täytäntöönpanosäädöksissä säädettyihin tällaisiin vaatimuksiin, menettelyihin tai järjestelyihin.

4 artikla

Ajoneuvoluokat

Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia ajoneuvoluokkia:

”T-luokkaan” kuuluvat kaikki pyörillä varustetut traktorit; kunkin 2–8 alakohdassa kuvatun pyörillä varustettujen traktoreiden luokan perään merkitään lisäksi suurimman rakenteellisen nopeuden mukaan kirjain a tai b:

a)	a-kirjain pyörillä varustetuille traktoreille, joiden suurin rakenteellinen nopeus on enintään 40 km/h;

b)	b-kirjain pyörillä varustetuille traktoreille, joiden suurin rakenteellinen nopeus on yli 40 km/h.

2)	”T1-luokkaan” kuuluvat pyörillä varustetut traktorit, joiden kuljettajaa lähinnä olevan akselin pienin raideväli on vähintään 1 150 mm, omamassa ajokuntoisena yli 600 kg ja maavara enintään 1 000 mm;

”T2-luokkaan” kuuluvat pyörillä varustetut traktorit, joiden pienin raideväli on alle 1 150 mm, omamassa ajokuntoisena yli 600 kg ja maavara enintään 600 mm; jos traktorin painopisteen korkeusarvo mitattuna maanpinnasta jaettuna kaikkien akseleiden pienimpien raidevälien keskiarvolla on yli 0,90, suurin rakenteellinen nopeus saa olla enintään 30 km/h;

4)	”T3-luokkaan” kuuluvat pyörillä varustetut traktorit, joiden omamassa ajokuntoisena on enintään 600 kg;

5)	”T4-luokkaan” kuuluvat pyörillä varustetut erikoiskäyttöön tarkoitetut traktorit;

”T4.1-luokkaan” kuuluvat (korkean maavaran) traktorit, jotka on suunniteltu työskentelemään viljelmillä, joissa viljellään korkeita kasveja, kuten viiniköynnöstä. Näissä traktoreissa on alusta tai alustan osa korotettu niin, että ne voivat kulkea viljelysrivien suuntaisesti vasemmat pyörät yhden tai useamman viljelyrivin toisella puolen ja oikeat pyörät toisella puolen. Ne on suunniteltu kuljettamaan tai käyttämään työvälineitä, jotka voidaan kiinnittää eteen, akselien väliin, taakse tai kuormalavalle. Kun traktori on työasennossa, maavara mitattuna viljelyriveistä pystysuoraan on yli 1 000 mm. Jos traktorin painopisteen korkeusarvo mitattuna maanpinnasta, kun traktoriin on asennettu siinä tavanomaisesti käytettävät renkaat, jaettuna kaikkien akseleiden pienimpien raidevälien keskiarvolla on yli 0,90, suurin rakenteellinen nopeus saa olla enintään 30 km/h;

7)	”T4.2-luokkaan” kuuluvat (erikoisleveät) traktorit, joiden mitat ovat suuret ja jotka on tarkoitettu ensisijaisesti työskentelyyn suurilla viljelyksillä;

”T4.3-luokkaan” kuuluvat (matalan maavaran) nelipyörävetoiset traktorit, joiden vaihdettavissa olevat laitteet on tarkoitettu maa- tai metsätalouskäyttöön, joissa on itsekantava kori ja yksi tai useampi voimanottolaite, joiden teknisesti sallittu massa on enintään 10 tonnia ja teknisesti sallitun massan ja suurimman omamassan välinen suhde alle 2,5 ja joiden painopisteen korkeus mitattuna maanpinnasta, kun traktoriin on asennettu siinä tavanomaisesti käytettävät renkaat, on alle 850 mm;

9)	”C-luokkaan” kuuluvat telaketjuilla varustetut traktorit, jotka liikkuvat telaketjujen tai pyörien ja telaketjujen yhdistelmän avulla ja joiden alaluokat määritellään vastaavasti kuin T-luokan tapauksessa;

10)

”R-luokkaan” kuuluvat perävaunut; kunkin 11–14 alakohdassa kuvatun perävaunuluokan perään merkitään lisäksi suurimman rakenteellisen nopeuden mukaan kirjain a tai b:

a)	a-kirjain perävaunuille, joiden suurin rakenteellinen nopeus on enintään 40 km/h;

b)	b-kirjain perävaunuille, joiden suurin rakenteellinen nopeus on yli 40 km/h;

11)	”R1-luokkaan” kuuluvat perävaunut, joiden suurimpien teknisesti sallittujen akselikohtaisten massojen summa on enintään 1 500 kg;

12)	”R2-luokkaan” kuuluvat perävaunut, joiden suurimpien teknisesti sallittujen akselikohtaisten massojen summa on yli 1 500 kg mutta enintään 3 500 kg;

13)	”R3-luokkaan” kuuluvat perävaunut, joiden suurimpien teknisesti sallittujen akselikohtaisten massojen summa on yli 3 500 kg mutta enintään 21 000 kg;

14)	”R4-luokkaan” kuuluvat perävaunut, joiden suurimpien teknisesti sallittujen akselikohtaisten massojen summa on yli 21 000 kg;

15)

”S-luokkaan” kuuluvat vedettävät vaihdettavissa olevat laitteet;

Kunkin vedettävien vaihdettavissa olevien laitteiden luokan perään merkitään lisäksi suurimman rakenteellisen nopeuden mukaan kirjain a tai b:

a)	a-kirjain vedettäville vaihdettavissa oleville laitteille, joiden suurin rakenteellinen nopeus on enintään 40 km/h;

b)	b-kirjain vedettäville vaihdettavissa oleville laitteille, joiden suurin rakenteellinen nopeus on yli 40 km/h;

16)	”S1-luokkaan” kuuluvat vedettävät vaihdettavissa olevat laitteet, joiden suurimpien teknisesti sallittujen akselikohtaisten massojen summa on enintään 3 500 kg;

17)	”S2-luokkaan” kuuluvat vedettävät vaihdettavissa olevat laitteet, joiden suurimpien teknisesti sallittujen akselikohtaisten massojen summa on yli 3 500 kg.

II LUKU

YLEISET VELVOITTEET

5 artikla

Jäsenvaltioiden velvoitteet

1. Jäsenvaltioiden on perustettava tai nimettävä hyväksyntäviranomaiset, jotka ovat toimivaltaisia hyväksyntää koskevissa kysymyksissä, ja markkinavalvontaviranomaiset, jotka ovat toimivaltaisia markkinavalvontaa koskevissa kysymyksissä tämän asetuksen mukaisesti. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tällaisten viranomaisten perustamisesta ja nimeämisestä.

Hyväksyntä- ja markkinavalvontaviranomaisia koskevassa ilmoituksessa on ilmoitettava viranomaisten nimet, osoitteet, myös sähköpostiosoitteet, ja vastuualueet. Komissio julkaisee verkkosivustollaan luettelon ja yksityiskohtaiset tiedot hyväksyntäviranomaisista.

2. Jäsenvaltiot saavat sallia ainoastaan sellaisten ajoneuvojen, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden markkinoille saattamisen, rekisteröinnin ja käyttöönoton, jotka täyttävät tämän asetuksen vaatimukset.

3. Jäsenvaltiot eivät saa kieltää, rajoittaa tai estää ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden markkinoille saattamista, rekisteröintiä tai käyttöönottoa perustein, jotka liittyvät tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin niiden rakennetta ja toimintaa koskeviin seikkoihin, jos ne täyttävät tämän asetuksen vaatimukset.

4. Jäsenvaltioiden on järjestettävä ja toteutettava markkinavalvontaa ja markkinoille tulevien ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden tarkastuksia asetuksen (EY) N:o 765/2008 III luvun mukaisesti.

6 artikla

Hyväksyntäviranomaisten velvoitteet

1. Hyväksyntäviranomaisten on varmistettava, että tyyppihyväksyntää hakevat valmistajat täyttävät tämän asetuksen mukaiset velvoitteensa.

2. Hyväksyntäviranomaiset saavat hyväksyä ainoastaan sellaiset ajoneuvot, järjestelmät, komponentit tai erilliset tekniset yksiköt, jotka täyttävät tämän asetuksen vaatimukset.

7 artikla

Markkinavalvontatoimenpiteet

1. Markkinavalvontaviranomaisten on suoritettava tyyppihyväksytyille ajoneuvoille, järjestelmille, komponenteille ja erillisille teknisille yksiköille riittävässä laajuudessa asianmukaiset asiakirjojen tarkastukset ja otettava huomioon riskinarviointia, valituksia ja muita tietoja koskevat vakiintuneet periaatteet.

Markkinavalvontaviranomaiset voivat vaatia talouden toimijoita asettamaan saataville asiakirjat ja tiedot, joita ne pitävät tarpeellisina tehtäviensä suorittamiseksi.

Kun talouden toimijat esittävät vaatimustenmukaisuustodistuksia, markkinavalvontaviranomaisten on otettava asianmukaisesti huomioon tällaiset todistukset.

2. Muihin kuin tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin osiin ja varusteisiin sovelletaan kaikilta osin asetuksen (EY) N:o 765/2008 19 artiklan 1 kohtaa.

8 artikla

Valmistajan velvoitteet

1. Valmistajan on huolehdittava siitä, että kun sen valmistamia ajoneuvoja, järjestelmiä, komponentteja tai erillisiä teknisiä yksiköitä saatetaan markkinoille tai otetaan käyttöön, ne on valmistettu ja hyväksytty tässä asetuksessa ja tämän asetuksen nojalla annettavissa delegoiduissa säädöksissä ja täytäntöönpanosäädöksissä vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.

2. Jos kyseessä on monivaiheinen tyyppihyväksyntä, kukin valmistaja on vastuussa hyväksynnästä ja tuotannon vaatimustenmukaisuudesta niiden järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden osalta, jotka on lisätty siinä ajoneuvon valmistusvaiheessa, josta se on huolehtinut. Valmistaja, joka muuttaa aiemmissa vaiheissa jo hyväksyttyjä komponentteja tai järjestelmiä, on vastuussa muutettujen komponenttien ja järjestelmien hyväksynnästä ja tuotannon vaatimustenmukaisuudesta.

3. Valmistaja, joka muuttaa keskeneräistä ajoneuvoa siten, että ajoneuvon ajoneuvoluokka muuttuu ja sen myötä myös hyväksynnän aiemmassa vaiheessa arvioidut lakisääteiset vaatimukset muuttuvat, on vastuussa myös muutetun ajoneuvon uuteen ajoneuvoluokkaan sovellettavien vaatimusten noudattamisesta.

4. Unionin ulkopuolelle sijoittautuneen valmistajan on nimettävä tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden hyväksymistä varten yksi unioniin sijoittautunut edustaja, joka edustaa valmistajaa hyväksyntäviranomaiseen nähden.

5. Unionin ulkopuolelle sijoittautuneen valmistajan on lisäksi nimettävä markkinavalvontaa varten yksi unioniin sijoittautunut edustaja, joka voi olla joko 4 kohdassa tarkoitettu edustaja tai toinen edustaja.

6. Valmistaja on vastuussa hyväksyntäviranomaiselle kaikista hyväksyntämenettelyn osatekijöistä sekä tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmistamisesta riippumatta siitä, onko se osallistunut suoraan ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön kaikkiin valmistusvaiheisiin.

7. Tämän asetuksen sekä tämän asetuksen nojalla annettavien delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten mukaisesti valmistajan on huolehdittava siitä, että käytössä on menettelyt, joilla varmistetaan, että hyväksytylle tyypille säädettyjä vaatimuksia noudatetaan sarjatuotannossa jatkuvasti. Muutokset ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön suunnittelussa tai ominaisuuksissa ja muutokset niissä vaatimuksissa, joiden mukainen ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön vakuutetaan olevan, on otettava huomioon VI luvun mukaisesti.

8. Valmistajan on valmistamiinsa ajoneuvoihin, komponentteihin tai erillisiin teknisiin yksiköihin 34 artiklan mukaisesti kiinnitettävien lakisääteisten merkintöjen ja tyyppihyväksyntämerkkien lisäksi ilmoitettava nimensä, rekisteröity tuotenimensä tai rekisteröity tavaramerkkinsä sekä sellainen osoitteensa unionissa, josta se voidaan tavoittaa, markkinoilla saataville asetetussa ajoneuvossa, komponentissa tai erillisessä teknisessä yksikössä taikka, jos tämä ei ole mahdollista, komponentin tai erillisen teknisen yksikön pakkauksessa tai sen mukana olevassa asiakirjassa.

9. Valmistajan on varmistettava, että sinä aikana, jona ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö on sen vastuulla, varastointi- tai kuljetusolosuhteet eivät vaaranna sen tässä asetuksessa vahvistettujen vaatimusten mukaisuutta.

9 artikla

Valmistajan velvoitteet sellaisten tuotteiden suhteen, jotka eivät ole vaatimusten mukaisia tai jotka aiheuttavat vakavan riskin

1. Jos valmistaja katsoo tai sillä on syytä uskoa, että sen valmistama ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö, joka on saatettu markkinoille tai otettu käyttöön, ei ole tämän asetuksen tai tämän asetuksen nojalla annettavien delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten vaatimusten mukainen, valmistajan on ryhdyttävä välittömästi tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin tapauksen mukaan kyseisen ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi, sen poistamiseksi markkinoilta tai sen takaisinkutsun järjestämiseksi.

Valmistajan on välittömästi tiedotettava asiasta hyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle ja ilmoitettava yksityiskohtaiset tiedot etenkin vaatimustenvastaisuudesta ja kaikista toteutetuista korjaavista toimenpiteistä.

2. Jos ajoneuvo, järjestelmä, komponentti, erillinen tekninen yksikkö, osa tai varuste aiheuttaa vakavan riskin, valmistajan on viipymättä tiedotettava asiasta niiden jäsenvaltioiden hyväksyntä- ja markkinavalvontaviranomaisille, joissa ajoneuvo, järjestelmä, komponentti, erillinen tekninen yksikkö, osa tai varuste on asetettu saataville markkinoilla tai otettu käyttöön, ja ilmoitettava yksityiskohtaiset tiedot etenkin vaatimustenvastaisuudesta ja kaikista toteutetuista korjaavista toimenpiteistä.

3. Valmistajan on pidettävä 24 artiklan 10 kohdassa tarkoitetut hyväksyntäasiakirjat ja ajoneuvon valmistajan on lisäksi pidettävä jäljennös 33 artiklassa tarkoitetuista vaatimustenmukaisuustodistuksista hyväksyntäviranomaisten saatavilla kymmenen vuoden ajan ajoneuvon markkinoille saattamisen jälkeen ja viiden vuoden ajan järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön markkinoille saattamisen jälkeen.

4. Valmistajan on kansallisen viranomaisen perustellusta pyynnöstä toimitettava sille hyväksyntäviranomaisen välityksellä jäljennös EU-tyyppihyväksyntätodistuksesta tai 46 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetusta luvasta, joka osoittaa ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön vaatimustenmukaisuuden, kielellä, jota kansallinen viranomainen vaivattomasti ymmärtää. Valmistajan on tehtävä kansallisen viranomaisen kanssa yhteistyötä kaikissa toimissa, jotka toteutetaan asetuksen (EY) N:o 765/2008 20 artiklan mukaisesti markkinoille saatettujen, rekisteröityjen tai käyttöön otettujen ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden aiheuttamien riskien poistamiseksi.

10 artikla

Markkinavalvontaan liittyvät valmistajan edustajan velvoitteet

Valmistajan edustajan, joka on nimetty markkinavalvontaa varten, on suoritettava valmistajalta saamassaan toimeksiannossa määritellyt tehtävät. Tässä toimeksiannossa edustaja on valtuutettava ainakin

saamaan käyttöönsä 22 artiklassa tarkoitetut valmistusasiakirjat ja 33 artiklassa tarkoitetut vaatimustenmukaisuustodistukset, jotta ne voidaan asettaa hyväksyntäviranomaisten saataville kymmenen vuoden ajan ajoneuvon markkinoille saattamisen jälkeen ja viiden vuoden ajan järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön markkinoille saattamisen jälkeen;

b)	toimittamaan hyväksyntäviranomaisen perustellusta pyynnöstä kyseiselle viranomaiselle kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tuotannon vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi;

tekemään hyväksyntä- tai markkinavalvontaviranomaisten kanssa niiden pyynnöstä yhteistyötä kaikissa toimissa, jotka toteutetaan valmistajan edustajan toimeksiannon piiriin kuuluvien ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien, erillisten teknisten yksiköiden, osien tai varusteiden aiheuttamien vakavien riskien poistamiseksi.

11 artikla

Maahantuojan velvoitteet

1. Maahantuoja saa saattaa markkinoille ainoastaan vaatimustenmukaisia ajoneuvoja, järjestelmiä, komponentteja tai erillisiä teknisiä yksiköitä, joilla on joko EU-tyyppihyväksyntä tai jotka täyttävät kansallisen hyväksynnän vaatimukset, taikka osia tai varusteita, joihin sovelletaan kaikilta osin asetuksessa (EY) N:o 765/2008 säädettyjä vaatimuksia.

2. Maahantuojan on ennen tyyppihyväksytyn ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön markkinoille saattamista tarkistettava, että sen mukana ovat 24 artiklan 10 kohdan mukaiset hyväksyntäasiakirjat ja että kyseisessä järjestelmässä, komponentissa tai erillisessä teknisessä yksikössä on vaadittu tyyppihyväksyntämerkki ja se on 8 artiklan 8 kohdan mukainen. Ajoneuvon osalta maahantuojan on tarkistettava, että ajoneuvon mukana on vaadittu vaatimustenmukaisuustodistus.

3. Jos maahantuoja katsoo tai sillä on syytä uskoa, että ajoneuvo, järjestelmä, komponentti, erillinen tekninen yksikkö, osa tai varuste ei ole tämän asetuksen vaatimusten mukainen ja erityisesti ettei se vastaa tyyppihyväksyntäänsä, maahantuoja ei saa saattaa ajoneuvoa, järjestelmää, komponenttia tai erillistä teknistä yksikköä markkinoille, sallia sen käyttöönottoa eikä rekisteröidä sitä ennen kuin se on saatettu vaatimusten mukaiseksi. Jos maahantuoja lisäksi katsoo tai sillä on syytä uskoa, että ajoneuvo, järjestelmä, komponentti, erillinen tekninen yksikkö, osa tai varuste aiheuttaa vakavan riskin, maahantuojan on tiedotettava asiasta valmistajalle ja markkinavalvontaviranomaisille. Jos ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö on tyyppihyväksytty, maahantuojan on tiedotettava asiasta myös kyseisen hyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle.

4. Maahantuojan on ilmoitettava nimensä, rekisteröity tuotenimensä tai rekisteröity tavaramerkkinsä sekä osoite, josta se voidaan tavoittaa, ajoneuvossa, järjestelmässä, komponentissa, erillisessä teknisessä yksikössä, osassa tai varusteessa taikka, jos tämä ei ole mahdollista, järjestelmän, komponentin, erillisen teknisen yksikön, osan tai varusteen pakkauksessa tai sen mukana olevassa asiakirjassa.

5. Maahantuojan on varmistettava, että ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön mukana on 51 artiklan mukaisesti vaaditut ohjeet ja tiedot asianomaisten jäsenvaltioiden virallisella kielellä tai virallisilla kielillä.

6. Maahantuojan on varmistettava, että sinä aikana, jona ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö on sen vastuulla, varastointi- tai kuljetusolosuhteet eivät vaaranna sen tässä asetuksessa vahvistettujen vaatimusten mukaisuutta.

7. Kun maahantuoja pitää sitä ajoneuvon, järjestelmän, komponentin, erillisen teknisen yksikön, osan tai varusteen aiheuttaman vakavan riskin vuoksi aiheellisena, sen on kuluttajien terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi tutkittava ajoneuvosta, järjestelmästä, komponentista, erillisestä teknisestä yksiköstä, osasta tai varusteesta tehdyt valitukset ja tarvittaessa pidettävä kirjaa näistä valituksista ja niihin liittyvistä takaisinkutsumenettelyistä sekä tiedotettava jakelijoille tällaisesta valvonnasta.

12 artikla

Maahantuojan velvoitteet sellaisten tuotteiden suhteen, jotka eivät ole vaatimusten mukaisia tai jotka aiheuttavat vakavan riskin

1. Jos maahantuoja katsoo tai sillä on syytä uskoa, että sen markkinoille saattama ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö ei ole tämän asetuksen vaatimusten mukainen, maahantuojan on ryhdyttävä välittömästi tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin tapauksen mukaan kyseisen ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi, sen poistamiseksi markkinoilta tai sen takaisinkutsun järjestämiseksi.

2. Jos ajoneuvo, järjestelmä, komponentti, erillinen tekninen yksikkö, osa tai varuste aiheuttaa vakavan riskin, maahantuojan on välittömästi tiedotettava asiasta valmistajalle sekä niiden jäsenvaltioiden hyväksyntä- ja markkinavalvontaviranomaisille, joissa se on saattanut sen saataville markkinoilla. Maahantuojan on myös ilmoitettava niille mahdollisista toimista, joihin on ryhdytty, ja annettava yksityiskohtaiset tiedot etenkin vakavasta riskistä ja kaikista valmistajan toteuttamista korjaavista toimenpiteistä.

3. Maahantuojan on kymmenen vuoden ajan ajoneuvon markkinoille saattamisen jälkeen ja viiden vuoden ajan järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön markkinoille saattamisen jälkeen pidettävä jäljennös vaatimustenmukaisuustodistuksesta hyväksyntä- ja markkinavalvontaviranomaisten saatavilla ja varmistettava, että 24 artiklan 10 kohdassa tarkoitetut hyväksyntäasiakirjat voidaan asettaa pyynnöstä näiden viranomaisten saataville.

4. Maahantuojan on kansallisen viranomaisen perustellusta pyynnöstä toimitettava sille kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi, kielellä, jota kansallinen viranomainen vaivattomasti ymmärtää. Maahantuojan on tämän viranomaisen pyynnöstä tehtävä sen kanssa yhteistyötä kaikissa toimissa, jotka toteutetaan maahantuojan markkinoille saattaman ajoneuvon, järjestelmän, komponentin, erillisen teknisen yksikön, osan tai varusteen aiheuttamien riskien poistamiseksi.

13 artikla

Jakelijan velvoitteet

1. Jakelijan on noudatettava asiaankuuluvaa huolellisuutta sen varmistamiseksi, että sen markkinoilla saataville asettama ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö on tämän asetuksen vaatimusten mukainen.

2. Jakelijan on ennen ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön asettamista saataville markkinoilla, rekisteröintiä tai käyttöönottoa tarkistettava, että ajoneuvossa, järjestelmässä, komponentissa tai erillisessä teknisessä yksikössä on vaadittu lakisääteinen merkintä tai tyyppihyväksyntämerkki, että sen mukana ovat vaaditut asiakirjat sekä ohjeet ja turvallisuustiedot sen jäsenvaltion virallisella kielellä tai virallisilla kielillä, jossa ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö on tarkoitus asettaa saataville markkinoilla, ja että maahantuoja ja valmistaja ovat noudattaneet 11 artiklan 2 ja 4 kohdassa sekä 34 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädettyjä vaatimuksia.

3. Jakelijan on varmistettava, että sinä aikana, jona ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö on sen vastuulla, varastointi- tai kuljetusolosuhteet eivät vaaranna sen tässä asetuksessa vahvistettujen vaatimusten mukaisuutta.

14 artikla

Jakelijan velvoitteet sellaisten tuotteiden suhteen, jotka eivät ole vaatimusten mukaisia tai jotka aiheuttavat vakavan riskin

1. Jos jakelija katsoo tai sillä on syytä uskoa, että ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö ei ole tämän asetuksen vaatimusten mukainen, jakelija ei saa asettaa ajoneuvoa, järjestelmää, komponenttia tai erillistä teknistä yksikköä saataville markkinoilla, rekisteröidä sitä eikä ottaa sitä käyttöön ennen kuin se on saatettu vaatimusten mukaiseksi.

2. Jos jakelija katsoo tai sillä on syytä uskoa, että sen markkinoilla saataville asettama, rekisteröimä tai sen vastuulla käyttöön otettu ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö ei ole tämän asetuksen vaatimusten mukainen, jakelijan on ilmoitettava asiasta valmistajalle tai valmistajan edustajalle sen varmistamiseksi, että tarvittavat korjaavat toimenpiteet kyseisen ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi tai tarvittaessa sen takaisinkutsun järjestämiseksi toteutetaan 9 artiklan 1 kohdan tai 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

3. Jos ajoneuvo, järjestelmä, komponentti, erillinen tekninen yksikkö, osa tai varuste aiheuttaa vakavan riskin, jakelijan on välittömästi tiedotettava asiasta valmistajalle, maahantuojalle ja niiden jäsenvaltioiden hyväksyntä- ja markkinavalvontaviranomaisille, joissa se on asettanut sen saataville markkinoilla. Jakelijan on myös tiedotettava niille mahdollisista toimenpiteistä, joihin on ryhdytty, ja ilmoitettava yksityiskohtaiset tiedot etenkin vakavasta riskistä ja valmistajan toteuttamista korjaavista toimenpiteistä.

4. Jakelijan on kansallisen viranomaisen perustellusta pyynnöstä varmistettava, että valmistaja antaa kansalliselle viranomaiselle 9 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut tiedot tai että maahantuoja antaa kansalliselle viranomaiselle 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tiedot. Jakelijan on tämän viranomaisen pyynnöstä tehtävä sen kanssa yhteistyötä kaikissa toimissa, jotka toteutetaan asetuksen (EY) N:o 765/2008 20 artiklan mukaisesti jakelijan markkinoilla saataville asettaman ajoneuvon, järjestelmän, komponentin, erillisen teknisen yksikön, osan tai varusteen aiheuttamien riskien poistamiseksi.

15 artikla

Tapaukset, joissa valmistajan velvoitteita sovelletaan maahantuojaan ja jakelijaan

Maahantuojaa tai jakelijaa pidetään tätä asetusta sovellettaessa valmistajana, ja niitä koskevat samat velvoitteet kuin valmistajaa 8–10 artiklan mukaisesti silloin, kun ne asettavat saataville markkinoilla tai rekisteröivät ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tai vastaavat sen käyttöönotosta omalla nimellään tai tavaramerkillään taikka muuttavat ajoneuvoa, järjestelmää, komponenttia tai erillistä teknistä yksikköä tavalla, joka voi vaikuttaa sovellettavien vaatimusten täyttymiseen.

16 artikla

Talouden toimijoita koskevat tiedot

Talouden toimijoiden on pyynnöstä esitettävä hyväksyntä- ja markkinavalvontaviranomaisille viiden vuoden ajan tunnistetiedot seuraavista:

a)	kaikki talouden toimijat, jotka ovat toimittaneet niille ajoneuvon, järjestelmän, komponentin, erillisen teknisen yksikön, osan tai varusteen;

b)	kaikki talouden toimijat, joille ne ovat toimittaneet ajoneuvon, järjestelmän, komponentin, erillisen teknisen yksikön, osan tai varusteen.

III LUKU

AINEELLISET VAATIMUKSET

17 artikla

Ajoneuvojen toimintaturvallisuutta koskevat vaatimukset

1. Valmistajan on varmistettava, että ajoneuvot suunnitellaan, valmistetaan ja kootaan niin, että kuljettajan ja matkustajien ja ajoneuvon ympäristössä olevien muiden henkilöiden loukkaantumisriski on mahdollisimman pieni.

2. Valmistajan on varmistettava, että ajoneuvot, järjestelmät, komponentit ja erilliset tekniset yksiköt vastaavat tässä asetuksessa vahvistettuja soveltuvia vaatimuksia, jotka liittyvät muiden muassa seuraaviin:

a)	ajoneuvon rakenteellinen kestävyys;

b)	ajoneuvon hallintaa helpottavat järjestelmät, erityisesti ohjaus- ja jarrutusjärjestelmät, mukaan luettuina kehittyneet jarrutusjärjestelmät ja ajonvakautusjärjestelmät;

c)	järjestelmät, jotka tarjoavat kuljettajalle riittävän näkyvyyden ja tietoa ajoneuvon tilasta ja sen ympäristöstä, kuten tuulilasi ja muut ikkunat, peilit ja kuljettajan tietojärjestelmät;

d)	ajoneuvon valaisinjärjestelmät;

e)	ajoneuvon matkustajien turvajärjestelmät, kuten ajoneuvon sisävarusteet, pääntuet, turvavyöt ja ajoneuvon ovet;

f)	ajoneuvon ulkopuoliset rakenteet ja lisävarusteet;

g)	sähkömagneettinen yhteensopivuus;

h)	äänimerkinantolaitteet;

i)	lämmityslaitteet;

j)	luvattoman käytön estävät laitteet;

k)	ajoneuvon tunnistusjärjestelmät;

l)	massat ja mitat;

m)	sähköturvallisuus, myös staattisen sähkön varalta;

n)	takasuojarakenteet;

o)	sivusuojaus;

p)	kuormalavat;

q)	hinauslaitteet;

renkaat;

s)	roiskeenestojärjestelmät;

t)	peruutusvaihde;

telat;

v)	mekaaniset kytkentälaitteet, mukaan luettuna suojaaminen asennusvirheiden varalta.

3. Sellaisten ajoneuvojen komponentteihin, joiden sähkövaarat katetaan tämän asetuksen nojalla annettavilla delegoiduilla säädöksillä tai täytäntöönpanosäädöksillä, ei sovelleta tietyllä jännitealueella toimivia sähkölaitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 12 päivänä joulukuuta 2006 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2006/95/EY (32).

4. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia sovelletaan ajoneuvoihin ja niihin tarkoitettuihin järjestelmiin, komponentteihin ja erillisiin teknisiin yksiköihin, mikäli niitä voidaan soveltaa liitteen I mukaan.

5. Korkean toimintaturvallisuuden tason saavuttamiseksi komissiolle siirretään valta antaa 71 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan yksityiskohtaiset tekniset vaatimukset tämän artiklan 2 kohdassa lueteltuja tekijöitä varten ja tapauksen mukaan testausmenetelmät ja raja-arvot. Ensimmäiset tällaisista delegoiduista säädöksistä annetaan 31 päivään joulukuuta 2014 mennessä.

Kyseisillä yksityiskohtaisilla vaatimuksilla lisätään tai ainakin pidetään yllä 76 artiklan 1 kohdassa ja 77 artiklassa tarkoitetuilla direktiiveillä säädettyä toimintaturvallisuuden tasoa ja varmistetaan, että

a)	ajoneuvot, joiden suurin rakenteellinen nopeus on yli 40 km/h, vastaavat toimintaturvallisuudessa jarrutustehonsa ja tapauksen mukaan jarrujen lukkiutumisenestojärjestelmiensä osalta moottoriajoneuvoja ja niiden perävaunuja;

b)	renkaista tai teloista kovaan tienpintaan kohdistuva kosketuspaine ei ole enimmillään yli 0,8 MPa.

18 artikla

Työturvallisuutta koskevat vaatimukset

1. Valmistajan on varmistettava, että ajoneuvot suunnitellaan, valmistetaan ja kootaan niin, että ajoneuvossa tai sen kanssa työskentelevien loukkaantumisriski on mahdollisimman pieni.

a)	kaatumisen varalta asennetut suojarakenteet, jäljempänä ’ROPS-rakenteet’;

b)	putoavilta esineiltä suojaavat rakenteet, jäljempänä ’FOPS-rakenteet’;

c)	matkustajien istuimet;

d)	kuljettajan melualtistuksen taso;

e)	kuljettajan istuin;

f)	ohjaustila ja pääsy ohjauspaikalle, myös suojaaminen liukastumisen, kompastumisen tai putoamisen varalta;

g)	voimanottolaitteet;

h)	vetävien osien suojaus;

i)	turvavöiden kiinnityspisteet;

j)	turvavyöt;

k)	kuljettajan suojaaminen ohjaamoon tunkeutuvilta esineiltä, jäljempänä ’käyttäjää suojaava rakenne (Operator Protection Structure, OPS)’;

l)	kuljettajan suojeleminen vaarallisilta aineilta;

m)	suojaaminen joutumiselta kosketuksiin erittäin kuumien osien tai materiaalien kanssa;

n)	käyttäjän käsikirja;

o)	hallintalaitteet, mukaan lukien hallintalaitteiden sekä automaattisten ja hätäpysäytyslaitteiden turvallisuus ja luotettavuus;

p)	suojaaminen mekaanisilta vaaroilta, lukuun ottamatta a, b, g ja k alakohdassa mainittuja vaaroja, myös suojaaminen karkeilta pinnoilta sekä teräviltä reunoilta ja kulmilta, nestettä siirtävien putkien rikkoutumiselta ja ajoneuvon hallitsemattomalta liikkumiselta;

q)	käyttö ja huolto, mukaan lukien ajoneuvon turvallinen puhdistaminen;

r)	suojukset ja turvalaitteet;

s)	tiedot, varoitukset ja merkinnät;

t)	materiaalit ja tuotteet;

akut.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia sovelletaan ajoneuvoihin ja niihin tarkoitettuihin järjestelmiin, komponentteihin ja erillisiin teknisiin yksiköihin, mikäli niitä voidaan soveltaa liitteen I mukaan.

4. Korkean työturvallisuuden tason saavuttamiseksi komissiolle siirretään valta antaa 71 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan yksityiskohtaiset tekniset vaatimukset tämän artiklan 2 kohdassa lueteltuja tekijöitä varten ja tapauksen mukaan testausmenetelmät ja raja-arvot. Ensimmäiset tällaisista delegoiduista säädöksistä annetaan 31 päivään joulukuuta 2014 mennessä.

Näillä yksityiskohtaisilla teknisillä vaatimuksilla lisätään tai ainakin pidetään yllä 76 artiklan 1 kohdassa ja 77 artiklassa tarkoitetuilla direktiiveillä säädettyä työturvallisuuden tasoa ja otetaan huomioon ergonomia (mukaan lukien suojaaminen ennakoitavissa olevalta väärinkäytöltä, hallintalaitteiden käytettävyys, hallintalaitteiden sijoittelu niiden tahattoman aktivoinnin välttämiseksi, ihmisen ja ajoneuvon välisen rajapinnan mukauttaminen kuljettajan ennakoitavissa oleviin ominaisuuksiin, tärinä ja käyttäjän toimenpiteet), vakaus ja paloturvallisuus.

19 artikla

Ympäristöominaisuuksia koskevat vaatimukset

1. Valmistajan on varmistettava, että ajoneuvot suunnitellaan, valmistetaan ja kootaan niin, että niiden ympäristövaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi.

päästöt;

b)	ulkoinen melutaso.

3. Tällöin on sovellettava liikkuville työkoneille direktiivissä 97/68/EY vahvistettuja epäpuhtauspäästöihin liittyviä raja-arvoja, testausmenetelmiä ja vaatimuksia.

4. Ulkoista melutasoa koskevat raja-arvot eivät saa ylittää seuraavia arvoja:

a)	89 dB(A) traktoreilla, joiden omamassa ajokuntoisena on yli 1 500 kg;

b)	85 dB(A) traktoreilla, joiden omamassa ajokuntoisena on enintään 1 500 kg.

Melutaso mitataan 6 kohdassa tarkoitetuissa delegoiduissa säädöksissä vahvistettavilla testausmenetelmillä.

5. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia sovelletaan ajoneuvoihin ja niihin tarkoitettuihin järjestelmiin, komponentteihin ja erillisiin teknisiin yksiköihin, mikäli niitä voidaan soveltaa liitteen I mukaisesti.

6. Ympäristöominaisuuksien korkean tason varmistamiseksi komissiolle siirretään valta antaa 71 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan ulkoista melutasoa ja päästötasoltaan hyväksyttyjen moottorien asentamista ajoneuvoon koskevat yksityiskohtaiset tekniset vaatimukset, mukaan lukien testausmenetelmät, sekä niihin liittyviä joustonvaraa koskevia säännöksiä. Ensimmäiset tällaisista delegoiduista säädöksistä annetaan 31 päivään joulukuuta 2014 mennessä.

Kyseisillä erityisillä teknisillä vaatimuksilla lisätään tai ainakin pidetään yllä 76 artiklan 1 kohdassa ja tapauksen mukaan 77 artiklassa tarkoitetuilla direktiiveillä säädettyä ympäristöominaisuuksien tasoa.

IV LUKU

EU-TYYPPIHYVÄKSYNTÄMENETTELYT

20 artikla

EU-tyyppihyväksynnässä sovellettavat menettelyt

1. Hakiessaan kokonaisen ajoneuvon tyyppihyväksyntää valmistaja voi valita jonkin seuraavista menettelyistä:

a)	asteittainen tyyppihyväksyntä;

b)	yksivaiheinen tyyppihyväksyntä;

c)	yhdistetty tyyppihyväksyntä.

Valmistaja voi lisäksi valita monivaiheisen tyyppihyväksynnän.

Järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksynnässä sovelletaan vain yksivaiheista tyyppihyväksyntämenettelyä.

2. Asteittaisessa tyyppihyväksynnässä kerätään asteittain kaikkien ajoneuvoon kuuluvien järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden EU-tyyppihyväksyntätodistukset, ja lopullisen vaiheen tuloksena on kokonaisen ajoneuvon hyväksyntä.

3. Yksivaiheisessa tyyppihyväksynnässä koko ajoneuvon hyväksyntä suoritetaan yhdellä kertaa.

4. Yhdistetty tyyppihyväksyntä on asteittainen tyyppihyväksyntämenettely, jossa kokonaisen ajoneuvon hyväksynnän lopullisessa vaiheessa saadaan yksi tai useampi järjestelmähyväksyntä ilman, että kyseisille järjestelmille tarvitsee antaa EU-tyyppihyväksyntätodistusta.

5. Monivaiheisessa tyyppihyväksyntämenettelyssä yksi tai useampi hyväksyntäviranomainen varmentaa, että keskeneräinen tai valmistunut ajoneuvotyyppi täyttää valmistusvaiheen mukaan siihen sovellettavat tämän asetuksen hallinnolliset säännökset ja tekniset vaatimukset.

Monivaiheinen tyyppihyväksyntä on myönnettävä keskeneräisen tai valmistuneen ajoneuvon tyypille, joka on 22 artiklassa säädettyjen valmistusasiakirjojen tietojen mukainen ja täyttää liitteessä I luetteloiduissa soveltuvissa säädöksissä vahvistetut tekniset vaatimukset ajoneuvon valmistusvaiheen mukaisesti.

6. Lopullisen valmistusvaiheen tyyppihyväksyntä voidaan myöntää vasta, kun hyväksyntäviranomainen on varmentanut, että lopullisessa vaiheessa tyyppihyväksytty ajoneuvo täyttää kyseisellä hetkellä kaikki sovellettavat tekniset vaatimukset. Tässä yhteydessä tarkastetaan kaikkia niitä vaatimuksia koskevat asiakirjat, jotka monivaiheisessa menettelyssä keskeneräiselle ajoneuvolle myönnetty tyyppihyväksyntä kattaa, vaikka se olisi myönnetty eri ajoneuvoluokalle (-alaluokalle).

7. Hyväksyntämenettelyn valinta ei vaikuta niihin sovellettaviin aineellisiin vaatimuksiin, jotka hyväksyttävän ajoneuvotyypin on täytettävä silloin, kun kokonaisen ajoneuvon tyyppihyväksyntä myönnetään.

8. Komissiolle siirretään valta antaa 71 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan tyyppihyväksyntämenettelyjen yksityiskohtaiset järjestelyt. Ensimmäiset tällaisista delegoiduista säädöksistä annetaan 31 päivään joulukuuta 2014 mennessä.

21 artikla

Tyyppihyväksynnän hakeminen

1. Valmistajan on jätettävä tyyppihyväksyntähakemus hyväksyntäviranomaiselle.

2. Kustakin ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyypistä voidaan jättää ainoastaan yksi hakemus, ja se voidaan jättää ainoastaan yhteen jäsenvaltioon.

3. Jokaisesta hyväksyttäväksi haettavasta tyypistä on jätettävä erillinen hakemus.

22 artikla

Valmistusasiakirjat

1. Hakijan on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle valmistusasiakirjat.

2. Valmistusasiakirjoihin on sisällytettävä seuraavat:

a)	ilmoituslomake;

b)	kaikki tietoaineistot, piirustukset, valokuvat ja muut tiedot;

c)	ajoneuvojen osalta ilmoitus 20 artiklan 1 kohdan mukaisesti valitusta menettelystä;

d)	kaikki muut tiedot, joita hyväksyntäviranomainen pyytää hakemusmenettelyn yhteydessä.

3. Valmistusasiakirjat voidaan antaa paperilla tai tutkimuslaitoksen ja hyväksyntäviranomaisen hyväksymässä sähköisessä muodossa.

4. Komissio vahvistaa ilmoituslomakkeen ja valmistusasiakirjojen mallit täytäntöönpanosäädöksillä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 69 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Ensimmäiset tällaisista täytäntöönpanosäädöksistä annetaan 31 päivään joulukuuta 2014 mennessä.

23 artikla

Tiedot, jotka on toimitettava eri tyyppihyväksyntämenettelyjen mukaisissa hakemuksissa

1. Asteittaista tyyppihyväksyntää koskevaan hakemukseen on liitettävä 22 artiklan mukaiset valmistusasiakirjat ja kaikki tyyppihyväksyntätodistukset, joita vaaditaan kussakin liitteessä I luetteloidussa sovellettavassa säädöksessä.

Kun kyseessä on järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyyppihyväksyntä, joka myönnetään liitteessä I luetteloitujen sovellettavien säädösten mukaisesti, asiaan liittyvien valmistusasiakirjojen on oltava hyväksyntäviranomaisen saatavilla, kunnes hyväksyntä myönnetään tai evätään.

2. Yksivaiheista tyyppihyväksyntää koskevaan hakemukseen on liitettävä 22 artiklassa säädetyt valmistusasiakirjat, joihin sisältyvät tämän asetuksen nojalla annettavien täytäntöönpanosäädösten mukaiset merkitykselliset tiedot näiden sovellettavien säädösten osalta.

3. Kun kyseessä on yhdistetty tyyppihyväksyntä, valmistusasiakirjoihin on liitettävä tyyppihyväksyntätodistus tai tyyppihyväksyntätodistukset, joita vaaditaan kussakin liitteessä I luetteloidussa sovellettavassa säädöksessä, ja jos tyyppihyväksyntätodistusta ei esitetä, tämän asetuksen nojalla annettavien täytäntöönpanosäädösten mukaiset näihin sovellettaviin säädöksiin liittyvät tiedot.

4. Monivaiheista tyyppihyväksyntää varten on toimitettava seuraavat tiedot, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista:

a)	ensimmäisessä vaiheessa valmistusasiakirjojen ja EU-tyyppihyväksyntätodistusten ne osat, jotka vastaavat perusajoneuvon valmistusvaihetta;

toisessa ja seuraavissa vaiheissa valmistusasiakirjojen ja EU-tyyppihyväksyntätodistusten ne osat, jotka vastaavat senhetkistä valmistusvaihetta, sekä jäljennös ajoneuvon EU-tyyppihyväksyntätodistuksesta, joka on annettu edellisessä valmistusvaiheessa, samoin kuin täydelliset tiedot valmistajan ajoneuvoon mahdollisesti tekemistä muutoksista ja lisäyksistä.

Tämän kohdan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut tiedot voidaan toimittaa 3 kohdan mukaisesti.

5. Esittämällä perustellun pyynnön hyväksyntäviranomainen voi vaatia valmistajaa toimittamaan kaikki tarvittavat lisätiedot, joita edellytetään tarvittavista testeistä päättämiseksi tai testien toteuttamisen helpottamiseksi.

V LUKU

EU-TYYPPIHYVÄKSYNTÄMENETTELYJEN TOTEUTTAMINEN

24 artikla

Yleiset säännökset

1. Hyväksyntäviranomaiset voivat myöntää EU-tyyppihyväksynnän vasta varmistuttuaan siitä, että 28 artiklassa tarkoitettuja tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevia järjestelyjä on noudatettu ja että ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyyppi täyttää siihen sovellettavat vaatimukset.

2. EU-tyyppihyväksynnät myönnetään tämän luvun mukaisesti.

3. Jos hyväksyntäviranomainen katsoo, että ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyyppi täyttää asetetut vaatimukset mutta aiheuttaa silti vakavan riskin turvallisuudelle tai voi vahingoittaa vakavasti ympäristöä tai kansanterveyttä taikka aiheuttaa vakavan riskin työturvallisuudelle, se voi evätä EU-tyyppihyväksynnän. Siinä tapauksessa viranomaisen on välittömästi lähetettävä muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille ja komissiolle yksityiskohtaiset tiedot, joissa selostetaan päätöksen syyt ja esitetään näyttö, joihin käsitys perustuu.

4. EU-tyyppihyväksyntätodistukset on numeroitava komission täytäntöönpanosäädöksillä vahvistaman yhdenmukaistetun järjestelmän mukaisesti. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 69 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Ensimmäiset tällaisista täytäntöönpanosäädöksistä annetaan 31 päivään joulukuuta 2014 mennessä.

5. Hyväksyntäviranomaisen on lähetettävä yhteisen suojatun sähköisen tiedonvaihtojärjestelmän välityksellä kuukauden kuluessa EU-tyyppihyväksyntätodistuksen antamisesta muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille jäljennös jokaisen hyväksymänsä ajoneuvotyypin EU-tyyppihyväksyntätodistuksesta liitteineen. Jäljennös voidaan toimittaa myös suojattuna sähköisenä tiedostona.

6. Hyväksyntäviranomaisen on viipymättä ilmoitettava muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille epäämistään tai peruuttamistaan ajoneuvon hyväksynnöistä ja päätöksensä syistä.

7. Hyväksyntäviranomaisen on lähetettävä kolmen kuukauden välein muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille luettelo edeltävän kauden aikana myöntämistään, muuttamistaan, epäämistään tai peruuttamistaan järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden EU-tyyppihyväksynnöistä.

8. EU-tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on toisen jäsenvaltion hyväksyntäviranomaisen pyynnöstä lähetettävä tälle yhteisen suojatun sähköisen tiedonvaihtojärjestelmän välityksellä kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta jäljennös pyydetystä EU-tyyppihyväksyntätodistuksesta liitteineen. Jäljennös voidaan toimittaa myös suojattuna sähköisenä tiedostona.

9. Jos komissio sitä pyytää, hyväksyntäviranomaisen on toimitettava 5–8 kohdassa tarkoitetut tiedot myös komissiolle.

10. Hyväksyntäviranomaisen on laadittava hyväksyntäasiakirjat, jotka sisältävät valmistusasiakirjat ja tutkimuslaitoksen tai hyväksyntäviranomaisen toimiensa yhteydessä siihen liittämät testausselosteet ja muut asiakirjat. Hyväksyntäasiakirjoissa on oltava hakemisto, jossa esitetään niiden sisältö numeroituna tai merkittynä siten, että jokainen sivu on helposti löydettävissä ja kunkin asiakirjan muoto on helposti tunnistettavissa ja että siitä käyvät ilmi EU-tyyppihyväksynnän eri hallinnolliset vaiheet, varsinkin tarkistusten ja päivitysten päivämäärät. Hyväksyntäviranomaisen on pidettävä hyväksyntäasiakirjoissa olevat tiedot saatavilla kymmenen vuoden ajan kyseisen hyväksynnän voimassaolon päättymisen jälkeen.

25 artikla

EU-tyyppihyväksyntätodistusta koskevat erityiset säännökset

1. EU-tyyppihyväksyntätodistuksessa on oltava liitteinä seuraavat:

a)	edellä 24 artiklan 10 kohdassa tarkoitetut hyväksyntäasiakirjat;

b)	testien tulokset;

c)	vaatimustenmukaisuustodistukset allekirjoittamaan valtuutettujen henkilöiden nimet ja nimikirjoitusnäytteet sekä asema yrityksessä;

d)	kokonaisen ajoneuvon EU-tyyppihyväksynnän tapauksessa täytetty vaatimustenmukaisuustodistus.

2. EU-tyyppihyväksyntätodistus on annettava komission täytäntöönpanosäädöksillä vahvistaman mallin mukaisena. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 69 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Ensimmäiset tällaisista täytäntöönpanosäädöksistä annetaan 31 päivään joulukuuta 2014 mennessä.

3. Hyväksyntäviranomaisen on kunkin ajoneuvotyypin osalta

a)	täytettävä kaikki asiaankuuluvat EU-tyyppihyväksyntätodistuksen osat, myös siihen liitetty testausselostesivu;

b)	koottava hyväksyntäasiakirjojen hakemisto;

c)	toimitettava hakijalle täytetty todistus liitteineen viipymättä.

Komissio vahvistaa a alakohdassa tarkoitetun testausselostesivun mallin täytäntöönpanosäädöksillä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 69 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Ensimmäiset tällaisista täytäntöönpanosäädöksistä annetaan 31 päivään joulukuuta 2014 mennessä.

4. Jos kyseessä on EU-tyyppihyväksyntä, jossa 35 artiklan mukaisesti on asetettu tyyppihyväksynnän voimassaoloa koskevia rajoituksia tai jossa on päätetty olla soveltamatta tämän asetuksen tai tämän asetuksen nojalla annettavien delegoitujen säädösten tai täytäntöönpanosäädösten tiettyjä säännöksiä, EU-tyyppihyväksyntätodistuksessa on mainittava kyseiset rajoitukset tai säännökset, joita ei ole sovellettu.

5. Kun valmistaja valitsee yhdistetyn tyyppihyväksyntämenettelyn, hyväksyntäviranomaisen on lisättävä hyväksyntäasiakirjoihin viittaukset testausselosteisiin, joista säädetään 27 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa täytäntöönpanosäädöksissä ja joista ei ole saatavilla EU-tyyppihyväksyntätodistusta.

6. Kun valmistaja valitsee yksivaiheisen tyyppihyväksyntämenettelyn, hyväksyntäviranomaisen on laadittava sovellettavista vaatimuksista tai säädöksistä luettelo ja liitettävä kyseinen luettelo EU-tyyppihyväksyntätodistukseen. Komissio hyväksyy kyseisen luettelon mallin täytäntöönpanosäädöksillä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 69 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Ensimmäiset tällaisista täytäntöönpanosäädöksistä annetaan 31 päivään joulukuuta 2014 mennessä.

26 artikla

Järjestelmiä, komponentteja tai erillisiä teknisiä yksiköitä koskevat erityiset säännökset

1. Järjestelmälle on myönnettävä EU-tyyppihyväksyntä, jos se on valmistusasiakirjoissa annettujen tietojen mukainen ja täyttää liitteessä I luetteloiduissa soveltuvissa säädöksissä vahvistetut tekniset vaatimukset.

2. Komponentin tai erillisen teknisen yksikön EU-tyyppihyväksyntä on myönnettävä komponentille tai erilliselle tekniselle yksikölle, joka on valmistusasiakirjoissa annettujen tietojen mukainen ja täyttää liitteessä I luetteloiduissa soveltuvissa säädöksissä vahvistetut tekniset vaatimukset.

3. Jos komponentit tai erilliset tekniset yksiköt, riippumatta siitä, onko ne tarkoitettu korjaus-, huolto- vai ylläpitokäyttöön, kuuluvat ajoneuvon osalta myös järjestelmän tyyppihyväksynnän piiriin, komponentilta tai erilliseltä tekniseltä yksiköltä ei vaadita lisähyväksyntää, ellei liitteessä I luetteloiduissa soveltuvissa säädöksissä sitä edellytetä.

4. Jos komponentti tai erillinen tekninen yksikkö täyttää tehtävänsä tai jos sillä on erityinen ominaisuus ainoastaan ajoneuvon muiden osien yhteydessä, jolloin vaatimustenmukaisuus voidaan tarkastaa ainoastaan komponentin tai erillisen teknisen yksikön toimiessa yhdessä muiden ajoneuvon osien kanssa, komponentin tai erillisen teknisen yksikön EU-tyyppihyväksynnän laajuutta on rajoitettava vastaavasti.

Tällaisissa tapauksissa EU-tyyppihyväksyntätodistuksessa on mainittava komponentin tai erillisen teknisen yksikön käyttöä koskevat mahdolliset rajoitukset ja asennusta koskevat erityisedellytykset.

Jos ajoneuvon valmistaja asentaa tällaisen komponentin tai erillisen teknisen yksikön, näiden käyttörajoitusten ja asennusedellytysten noudattaminen on tarkastettava ajoneuvon hyväksynnän yhteydessä.

27 artikla

EU-tyyppihyväksynnässä vaaditut testit

1. Tässä asetuksessa ja liitteessä I luetteloiduissa säädöksissä asetettujen teknisten vaatimusten noudattaminen on osoitettava asianmukaisin, nimettyjen tutkimuslaitosten suorittamin testein.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuissa testeissä käytetään liitteessä I luetteloiduissa soveltuvissa säädöksissä vahvistettuja testausmenetelmiä, laitteita ja työvälineitä.

Testausselosteen muodon on vastattava yleisiä vaatimuksia, jotka komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 69 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Ensimmäiset tällaisista täytäntöönpanosäädöksistä annetaan 31 päivään joulukuuta 2014 mennessä.

2. Valmistajan on asetettava hyväksyntäviranomaisen saataville sellainen määrä ajoneuvoja, komponentteja tai erillisiä teknisiä yksiköitä, jota vaadittavien testien suorittaminen liitteessä I luetteloitujen soveltuvien säädösten mukaisesti edellyttää.

3. Vaaditut testit on suoritettava ajoneuvoilla, komponenteilla ja erillisillä teknisillä yksiköillä, jotka edustavat hyväksyttäväksi haettua tyyppiä.

Valmistaja voi kuitenkin hyväksyntäviranomaisen suostumuksella valita ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön, joka ei edusta hyväksyttäväksi haettua tyyppiä mutta jossa yhdistyy joukko mahdollisimman epäsuotuisia ominaisuuksia vaadittuun suoritustasoon nähden. Valintaprosessissa voidaan käyttää päätöksenteon apuna virtuaalitestausmenetelmiä.

4. Hyväksyntäviranomaisen suostumuksella voidaan 1 kohdassa tarkoitettujen testausmenetelmien asemesta käyttää valmistajan pyynnöstä virtuaalitestausmenetelmiä, kun kyse on 6 kohdan nojalla annettavissa delegoiduissa säädöksissä vahvistetuista vaatimuksista.

5. Virtuaalitestausmenetelmien on täytettävä 6 kohdan nojalla annettavissa delegoiduissa säädöksissä vahvistetut edellytykset.

6. Sen varmistamiseksi, että virtuaalitestauksen tulokset ovat yhtä päteviä kuin fyysisen testauksen tulokset, komissiolle siirretään valta antaa 71 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan vaatimukset, joihin voidaan soveltaa virtuaalitestausta, ja virtuaalitestauksen edellytykset. Näitä delegoituja säädöksiä antaessaan komissio perustaa vaatimukset ja menettelyt soveltuvin osin puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle 5 päivänä syyskuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY (Puitedirektiivi) (33) liitteeseen XVI.

28 artikla

Tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevat järjestelyt

1. EU-tyyppihyväksynnän myöntävän hyväksyntäviranomaisen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla tarkastetaan, tarvittaessa yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten kanssa, että tuotannossa olevien ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden yhdenmukaisuus hyväksytyn tyypin kanssa on varmistettu riittävin järjestelyin.

2. Kokonaisen ajoneuvon tyyppihyväksynnän myöntävän hyväksyntäviranomaisen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla tarkastetaan, että valmistajan antamat vaatimustenmukaisuustodistukset ovat 33 artiklan mukaisia. Tätä varten hyväksyntäviranomaisen on tarkastettava, että riittävä määrä otannalla poimittuja vaatimustenmukaisuustodistuksia on 33 artiklan mukaisia ja että valmistaja on toteuttanut riittävät järjestelyt varmistaakseen, että vaatimustenmukaisuustodistusten tiedot ovat oikeita.

3. EU-tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on toteutettava kyseistä hyväksyntää koskevat tarvittavat toimenpiteet, joilla tarkastetaan, tarvittaessa yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten kanssa, että 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut järjestelyt riittävät yhä varmistamaan, että tuotannossa olevat ajoneuvot, järjestelmät, komponentit tai erilliset tekniset yksiköt ovat edelleen hyväksytyn tyypin mukaisia ja että vaatimustenmukaisuustodistukset vastaavat edelleen 33 artiklan vaatimuksia.

4. Voidakseen tarkastaa, että ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö on hyväksytyn tyypin mukainen, EU-tyyppihyväksynnän myöntänyt hyväksyntäviranomainen voi tehdä minkä tahansa EU-tyyppihyväksynnän edellytyksenä olevista tarkastuksista tai testeistä näytteille, jotka on otettu valmistajan tiloissa, tuotantolaitos mukaan luettuna.

5. Kun EU-tyyppihyväksynnän myöntänyt hyväksyntäviranomainen toteaa, että 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja järjestelyjä ei sovelleta, ne poikkeavat merkittävästi sovituista järjestelyistä ja valvontasuunnitelmista, niiden soveltaminen on lopetettu tai niitä ei enää pidetä riittävinä, vaikka tuotantoa jatketaan, sen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tuotannon vaatimustenmukaisuusmenettelyä noudatetaan asianmukaisesti, taikka peruutettava tyyppihyväksyntä.

6. Siirretään komissiolle valta antaa 71 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan tuotannon vaatimustenmukaisuuteen sovellettavat yksityiskohtaiset järjestelyt. Ensimmäiset tällaisista delegoiduista säädöksistä annetaan 31 päivään joulukuuta 2014 mennessä.

VI LUKU

EU-TYYPPIHYVÄKSYNNÄN MUUTOKSET

29 artikla

Yleiset säännökset

1. Valmistajan on viipymättä ilmoitettava EU-tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle kaikista muutoksista hyväksyntäasiakirjojen tietoihin.

Tämä hyväksyntäviranomainen päättää, mitä 30 artiklassa vahvistetuista menettelyistä on noudatettava.

Tarvittaessa hyväksyntäviranomainen voi valmistajaa kuultuaan päättää, että on myönnettävä uusi EU-tyyppihyväksyntä.

2. EU-tyyppihyväksynnän muutosta koskeva hakemus on toimitettava yksinomaan alkuperäisen EU-tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle.

3. Jos hyväksyntäviranomainen katsoo muutoksen edellyttävän uusia tarkastuksia tai uusia testejä, sen on ilmoitettava asiasta valmistajalle.

Jäljempänä 30 artiklassa tarkoitettuja menettelyjä sovelletaan vain siinä tapauksessa, että hyväksyntäviranomainen päättelee näiden tarkastusten tai testien perusteella, että EU-tyyppihyväksynnän vaatimukset täyttyvät edelleen.

30 artikla

EU-tyyppihyväksynnän tarkistaminen ja laajentaminen

1. Jos hyväksyntäasiakirjojen tiedot ovat muuttuneet mutta uusia tarkastuksia tai testejä ei tarvita, muutosta nimitetään ”tarkistukseksi”.

Tällaisissa tapauksissa hyväksyntäviranomaisen on tarvittaessa annettava uudelleen hyväksyntäasiakirjojen tarkistettu sivu ja osoitettava selvästi jokaisella tarkistetulla sivulla muutoksen luonne ja sivun uudelleen antamisen päivämäärä. Hyväksyntäasiakirjojen konsolidoidun, päivitetyn toisinnon, johon on liitetty yksityiskohtainen kuvaus muutoksista, katsotaan myös täyttävän kyseisen vaatimuksen.

2. Muutosta nimitetään ”laajennukseksi”, jos hyväksyntäasiakirjoihin kirjatut tiedot ovat muuttuneet ja lisäksi pätee jokin seuraavista tapauksista:

a)	tarvitaan uusia tarkastuksia tai testejä;

b)	jokin EU-tyyppihyväksyntätodistuksen sisältämä tieto, lukuun ottamatta sen liitteitä, on muuttunut;

c)	jonkin liitteessä I luetteloidun säädöksen nojalla aletaan soveltaa uusia vaatimuksia hyväksyttyyn ajoneuvotyyppiin taikka hyväksyttyyn järjestelmään, komponenttiin tai erilliseen tekniseen yksikköön.

Laajennuksen tapauksessa hyväksyntäviranomaisen on annettava päivitetty EU-tyyppihyväksyntätodistus, jossa on aiemmin myönnettyjen laajennusten numeroita järjestyksessä seuraava laajennusnumero. Hyväksyntätodistuksesta on käytävä selvästi ilmi laajennuksen peruste ja uudelleenmyöntämispäivä.

3. Aina kun annetaan muutettuja sivuja tai konsolidoitu päivitetty toisinto, hyväksyntätodistuksen liitteenä olevaa hyväksyntäasiakirjojen hakemistoa on myös muutettava niin, että siitä käy ilmi viimeisimmän laajennuksen tai tarkistuksen päivämäärä taikka päivitetyn toisinnon viimeisimmän konsolidoinnin päivämäärä.

4. Ajoneuvon tyyppihyväksyntään ei vaadita muutosta, jos 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetut uudet vaatimukset ovat teknisesti merkityksettömiä kyseisen ajoneuvotyypin kannalta tai koskevat muita ajoneuvoluokkia kuin sitä, johon kyseinen ajoneuvo kuuluu.

31 artikla

Muutosten antaminen ja niistä ilmoittaminen

1. Jos kyseessä on laajennus, on päivitettävä kaikki asiaankuuluvat EU-tyyppihyväksyntätodistuksen osat, sen liitteet ja hyväksyntäasiakirjojen hakemisto. Päivitetty todistus liitteineen on toimitettava hakijalle viipymättä.

2. Jos kyseessä on tarkistus, hyväksyntäviranomaisen on viipymättä annettava hakijalle tapauksen mukaan tarkistetut asiakirjat tai konsolidoitu päivitetty toisinto sekä hyväksyntäasiakirjojen tarkistettu hakemisto.

3. Hyväksyntäviranomaisen on ilmoitettava kaikista EU-tyyppihyväksynnän muutoksista muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille 24 artiklassa säädettyjen menettelyjen mukaisesti.

VII LUKU

EU-TYYPPIHYVÄKSYNNÄN VOIMASSAOLO

32 artikla

Voimassaolon päättyminen

1. EU-tyyppihyväksyntä on voimassa toistaiseksi.

2. Ajoneuvon EU-tyyppihyväksynnän voimassaolo lakkaa seuraavissa tapauksissa:

a)	hyväksyttyyn ajoneuvotyyppiin sovellettavassa säädöksessä säädetyt uudet vaatimukset tulevat pakollisiksi ajoneuvojen asettamisessa saataville markkinoilla, rekisteröinnissä tai käyttöönotossa, eikä tyyppihyväksyntää voida päivittää vastaavasti;

b)	hyväksytyn ajoneuvon tuotanto lopetetaan vapaaehtoisesti kokonaan;

c)	hyväksynnän voimassaolo päättyy 35 artiklan 6 kohdan mukaisen rajoituksen vuoksi;

d)	hyväksyntä on peruutettu 28 artiklan 5 kohdan, 44 artiklan 1 kohdan tai 47 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

3. Jos voimassaolon päättyminen koskee ainoastaan yhtä jonkin tyypin varianteista tai ainoastaan yhtä jonkin variantin versioista, kyseisen ajoneuvon EU-tyyppihyväksynnän voimassaolo päättyy ainoastaan tämän variantin tai version osalta.

4. Kun tietyn ajoneuvotyypin tuotanto lopetetaan pysyvästi, valmistajan on ilmoitettava siitä kyseisen ajoneuvon EU-tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle.

Saatuaan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun ilmoituksen ajoneuvolle EU-tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on kuukauden kuluessa ilmoitettava siitä muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille.

5. Kun ajoneuvon EU-tyyppihyväksynnän voimassaolo on päättymässä, valmistajan on ilmoitettava siitä EU-tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 kohdan soveltamista.

EU-tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on viipymättä ilmoitettava kaikki asiaan liittyvät tiedot muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille, jotta voidaan tarvittaessa soveltaa 39 artiklaa.

Toisessa alakohdassa tarkoitetussa ilmoituksessa on erityisesti mainittava viimeisen valmistetun ajoneuvon valmistuspäivä ja valmistenumero.

VIII LUKU

VAATIMUSTENMUKAISUUSTODISTUS JA MERKINNÄT

33 artikla

Vaatimustenmukaisuustodistus

1. Ajoneuvon tyyppihyväksynnän haltijana valmistajan on toimitettava vaatimustenmukaisuustodistus paperikopiona jokaisen sellaisen valmiin, keskeneräisen tai valmistuneen ajoneuvon mukana, joka on valmistettu hyväksytyn ajoneuvotyypin mukaisesti.

Todistus on toimitettava maksutta ajoneuvon mukana sen ostajalle. Sen toimittamisen ehdoksi ei saa asettaa nimenomaisen pyynnön esittämistä tai lisätietojen antamista valmistajalle.

Ajoneuvon valmistajan on kymmenen vuoden ajan ajoneuvon valmistuspäivän jälkeen toimitettava ajoneuvon omistajalle tämän pyynnöstä vaatimustenmukaisuustodistuksen kaksoiskappale, ja sen perimä toimitusmaksu ei saa olla suurempi kuin todistuksen antamisesta aiheutuvat kulut. Todistuksen kaksoiskappaleen etupuolella on oltava selkeästi näkyvällä tavalla merkittynä sana ”kaksoiskappale”.

2. Valmistajan on käytettävä komission täytäntöönpanosäädöksillä vahvistamaa vaatimustenmukaisuustodistuksen mallia. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 69 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Vaatimustenmukaisuustodistus on suunniteltava niin, että sen väärentäminen ei ole mahdollista. Tätä varten täytäntöönpanosäädöksissä on säädettävä, että todistuksessa käytettävä paperi on suojattava useilla turvapainoteknisillä tekijöillä. Ensimmäiset tällaisista täytäntöönpanosäädöksistä annetaan 31 päivään joulukuuta 2014 mennessä.

3. Vaatimustenmukaisuustodistus on laadittava vähintään yhdellä unionin virallisista kielistä. Mikä tahansa jäsenvaltio voi pyytää, että vaatimustenmukaisuustodistus käännetään sen omalle viralliselle kielelle tai virallisille kielille.

4. Vaatimustenmukaisuustodistukset allekirjoittamaan valtuutettujen henkilöiden on kuuluttava valmistajan organisaatioon ja heillä on oltava organisaation johdon myöntämät asianmukaiset valtuudet ottaa kannettavaksi valmistajan täysi lakisääteinen vastuu ajoneuvon suunnittelusta ja valmistamisesta tai ajoneuvon tuotannon vaatimustenmukaisuudesta.

5. Vaatimustenmukaisuustodistus on täytettävä kokonaisuudessaan, eikä siihen voida sisällyttää muita ajoneuvon käyttöä koskevia rajoituksia kuin ne, joista on säädetty tässä asetuksessa tai tämän asetuksen nojalla annettavissa delegoiduissa säädöksissä.

6. Keskeneräisen tai valmistuneen ajoneuvon tapauksessa valmistajan on täytettävä vaatimustenmukaisuustodistukseen ainoastaan ne tiedot, jotka on lisätty tai joita on muutettu kyseisessä hyväksyntävaiheessa, ja tarvittaessa liitettävä todistukseen kaikki edellisten vaiheiden vaatimustenmukaisuustodistukset.

7. Jäljempänä olevan 35 artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksytyille ajoneuvoille annettavan vaatimustenmukaisuustodistuksen otsikossa on oltava maininta ”maa- ja metsätaloudessa käytettävien ajoneuvojen hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta 5 päivänä helmikuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 167/2013 26 artiklan mukaisesti tyyppihyväksytyille valmiille/valmistuneille ajoneuvoille (tilapäinen hyväksyntä)”.

8. Edellä 2 kohdassa tarkoitetuissa täytäntöönpanosäädöksissä vahvistetun, 37 artiklan mukaisesti tyyppihyväksytyille ajoneuvoille annettavan vaatimustenmukaisuustodistuksen otsikossa on oltava maininta ”pieninä sarjoina tyyppihyväksytyille valmiille/valmistuneille ajoneuvoille” ja sen lähellä valmistusvuosi sekä sen jäljessä järjestysnumero, joka sijoittuu numeron 1 ja liitteessä II olevassa taulukossa osoitetun rajan väliin ja ilmaisee kunkin valmistusvuoden osalta kyseisen ajoneuvon järjestyksen kyseisen vuoden valmistuserässä.

9. Valmistaja voi toimittaa vaatimustenmukaisuustodistuksen sähköisesti minkä tahansa jäsenvaltion rekisteröintiviranomaiselle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista.

34 artikla

Ajoneuvojen lakisääteinen kilpi ja asianmukaiset merkinnät sekä komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksyntämerkki

1. Ajoneuvon valmistajan on kiinnitettävä kuhunkin hyväksytyn tyypin mukaisesti valmistettuun ajoneuvoon lakisääteinen kilpi ja asianmukaiset merkinnät, joita edellytetään 3 kohdan nojalla annettavassa soveltuvassa täytäntöönpanosäädöksessä.

2. Komponentin tai erillisen teknisen yksikön valmistajan on kiinnitettävä kuhunkin hyväksytyn tyypin mukaisesti valmistettuun komponenttiin tai erilliseen tekniseen yksikköön tämän asetuksen nojalla annettavassa soveltuvassa täytäntöönpanosäädöksessä taikka soveltuvassa E-säännössä tai OECD:n testiohjeessa vaadittu tyyppihyväksyntämerkki, riippumatta siitä, onko kyseinen komponentti tai yksikkö osa jotakin järjestelmää.

Jos tyyppihyväksyntämerkkiä ei vaadita, valmistajan on kiinnitettävä komponenttiin tai erilliseen tekniseen yksikköön ainakin tuotenimensä tai tavaramerkkinsä taikka tyyppi- tai tunnistenumero.

3. Lakisääteisen kilven ja EU-tyyppihyväksyntämerkin on oltava komission täytäntöönpanosäädöksillä vahvistaman mallin mukainen. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 69 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Ensimmäiset tällaisista täytäntöönpanosäädöksistä annetaan 31 päivään joulukuuta 2014 mennessä.

IX LUKU

UUSILLE TEKNIIKOILLE TAI UUSILLE RATKAISUILLE MYÖNNETTÄVÄT VAPAUTUKSET

35 artikla

Uusille tekniikoille tai uusille ratkaisuille myönnettävät vapautukset

1. Valmistaja voi hakea EU-tyyppihyväksyntää ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyypille, jossa käytetään uusia tekniikoita tai uusia ratkaisuja, jotka eivät ole yhteensopivia yhden tai useamman liitteessä I luetteloidun säädöksen kanssa.

2. Hyväksyntäviranomaisen on myönnettävä 1 kohdassa tarkoitettu EU-tyyppihyväksyntä, kun kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)	hakemuksessa esitetään perustelut sille, että kyseiset tekniikat tai ratkaisut tekevät järjestelmästä, komponentista tai erillisestä teknisestä yksiköstä yhteensopimattoman yhden tai useamman liitteessä I luetteloidun säädöksen kanssa;

b)	hakemuksessa kuvataan uuden tekniikan turvallisuus- ja ympäristövaikutukset sekä ne toimenpiteet, joilla varmistetaan, että saavutetaan vähintään vastaava turvallisuuden ja ympäristönsuojelun taso kuin vaatimuksilla, joista haetaan vapautusta;

c)	esitetään testien kuvaukset ja testitulokset, jotka osoittavat b alakohdan edellytyksen täyttyvän.

3. Tällainen uusien tekniikoiden tai uusien ratkaisujen EU-tyyppihyväksyntää koskeva vapautus voidaan myöntää vain komission luvalla. Komissio antaa luvan täytäntöönpanosäädöksellä. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 69 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

4. Jo ennen kuin komissio päättää luvasta, hyväksyntäviranomainen voi myöntää ajoneuvotyypille, jonka osalta vapautusta haetaan, EU-tyyppihyväksynnän, mutta se on tilapäinen ja voimassa vain kyseisen jäsenvaltion alueella. Hyväksyntäviranomaisen on ilmoitettava siitä viipymättä komissiolle ja muille jäsenvaltioille asiakirjalla, joka sisältää 2 kohdassa tarkoitetut tiedot.

Tilapäisyyden ja rajallisen alueellisen voimassaolon on käytävä ilmi tyyppihyväksyntätodistuksen otsikosta ja vaatimustenmukaisuustodistuksen otsikosta. Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä vahvistaakseen yhdenmukaiset mallit tyyppihyväksyntätodistukselle ja vaatimustenmukaisuustodistukselle tämän kohdan soveltamiseksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 69 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

5. Muut hyväksyntäviranomaiset voivat päättää hyväksyä kirjallisesti 4 kohdassa tarkoitetun tilapäisen hyväksynnän alueellaan.

6. Edellä 3 kohdassa tarkoitetussa komission luvassa on tapauksen mukaan ilmoitettava myös, liittyykö siihen rajoituksia. Tyyppihyväksyntä on joka tapauksessa voimassa vähintään 36 kuukautta.

7. Jos komissio päättää evätä luvan, hyväksyntäviranomaisen on välittömästi ilmoitettava 3 kohdassa tarkoitetun tilapäisen tyyppihyväksynnän haltijalle, että tilapäinen hyväksyntä peruutetaan kuuden kuukauden kuluttua päivästä, jona komissio on tehnyt epäämispäätöksen.

Ajoneuvot, jotka on valmistettu tilapäisen hyväksynnän mukaisesti ennen kuin sen voimassaolo päättyy, saa kuitenkin saattaa markkinoille, rekisteröidä tai ottaa käyttöön missä tahansa tilapäisen hyväksynnän hyväksyneessä jäsenvaltiossa.

36 artikla

Delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten myöhempi mukauttaminen

1. Jos komissio antaa luvan 35 artiklan mukaisen vapautuksen myöntämiseen, se toteuttaa välittömästi tarvittavat toimenpiteet, joilla asianomaiset delegoidut säädökset tai täytäntöönpanosäädökset mukautetaan tekniikan kehitykseen.

Jos 35 artiklan nojalla myönnettävä vapautus liittyy E-sääntöön, komissio ehdottaa soveltuvaan E-sääntöön muutosta menettelyllä, josta määrätään vuoden 1958 tarkistetussa sopimuksessa.

2. Heti kun soveltuvat säädökset on muutettu, kaikki komission lupapäätöksessä esitetyt vapautukseen liittyvät rajoitukset poistetaan.

Jos tarvittavia toimia delegoitujen säädösten tai täytäntöönpanosäädösten mukauttamiseksi ei ole toteutettu, komissio voi hyväksynnän myöntäneen jäsenvaltion pyynnöstä päättää täytäntöönpanosäädöksellä, joka hyväksytään 69 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen, antaa kyseiselle jäsenvaltiolle luvan jatkaa tyyppihyväksyntää.

X LUKU

PIENINÄ SARJOINA VALMISTETUT AJONEUVOT

37 artikla

Kansallinen piensarjatyyppihyväksyntä

1. Valmistaja voi hakea kansallista piensarjatyyppihyväksyntää ajoneuvotyypille liitteessä II vahvistettujen vuotuisten enimmäismäärien rajoissa. Näitä enimmäismääriä on sovellettava hyväksyttyä tyyppiä olevien ajoneuvojen asettamiseen saataville markkinoilla, rekisteröintiin tai käyttöönottoon kunkin jäsenvaltion markkinoilla määrätyn vuoden aikana.

Kansallisen piensarjatyyppihyväksynnän tapauksessa hyväksyntäviranomainen voi perustelluista syistä päättää olla soveltamatta yhtä tai useampaa tämän asetuksen tai yhden tai useamman liitteessä I luetteloidun säädöksen säännöstä edellyttäen, että se määrittää vaihtoehtoiset vaatimukset.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla vaihtoehtoisilla vaatimuksilla on varmistettava toimintaturvallisuuden, ympäristönsuojelun ja työturvallisuuden taso, joka vastaa mahdollisimman hyvin liitteessä I luetteloiduissa soveltuvissa säädöksissä säädettyä tasoa.

3. Kun ajoneuvoille myönnetään kansallinen tyyppihyväksyntä tämän artiklan mukaisesti, on hyväksyttävä järjestelmät, komponentit tai erilliset tekniset yksiköt, jotka on tyyppihyväksytty liitteessä I luetteloitujen säädösten mukaisesti.

4. Tämän artiklan mukaisesti tyyppihyväksyttyjen ajoneuvojen tyyppihyväksyntätodistus on laadittava 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun mallin mukaisesti, mutta siinä ei saa olla otsikkoa ”Ajoneuvon EU-tyyppihyväksyntätodistus”, ja siinä on ilmoitettava, mitä säännöksiä ei 1 kohdan nojalla sovelleta. Tyyppihyväksyntätodistukset on numeroitava 24 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun yhdenmukaistetun järjestelmän mukaisesti.

5. Kansallisen piensarjatyyppihyväksynnän voimassaolo on rajattava sen jäsenvaltion alueelle, jonka hyväksyntäviranomainen hyväksynnän myönsi.

6. Valmistajan pyynnöstä on valmistajan nimeämien jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille kuitenkin lähetettävä kirjattuna kirjeenä tai sähköpostilla jäljennös tyyppihyväksyntätodistuksesta ja sen liitteistä.

7. Valmistajan nimeämien jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten on kolmen kuukauden kuluessa 6 kohdassa tarkoitetun pyynnön vastaanottamisesta päätettävä, hyväksyvätkö ne kyseisen tyyppihyväksynnän. Niiden on virallisesti ilmoitettava päätöksestään kansallisen piensarjatyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle.

8. Jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten on hyväksyttävä kansallinen tyyppihyväksyntä, jollei niillä ole perusteltua syytä uskoa, että kansalliset tekniset vaatimukset, joiden mukaisesti ajoneuvo on hyväksytty, eivät vastaa niiden omia säännöksiä.

9. Jos hakija haluaa saattaa markkinoille tai rekisteröidä kansallisen piensarjatyyppihyväksynnän saaneen ajoneuvon toisessa jäsenvaltiossa, kansallisen piensarjatyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on hakijan pyynnöstä toimitettava tämän toisen jäsenvaltion hyväksyntäviranomaiselle jäljennös tyyppihyväksyntätodistuksesta, hyväksyntäasiakirjat mukaan luettuina. Sovelletaan 7 ja 8 kohtaa.

XI LUKU

ASETTAMINEN SAATAVILLE MARKKINOILLA, REKISTERÖINTI TAI KÄYTTÖÖNOTTO

38 artikla

Ajoneuvojen asettaminen saataville markkinoilla, rekisteröinti tai käyttöönotto

1. Ajoneuvot, joiden osalta kokonaisen ajoneuvon EU-tyyppihyväksyntä on pakollinen tai joille valmistaja on hankkinut tällaisen tyyppihyväksynnän tämän asetuksen mukaisesti, voidaan asettaa saataville markkinoilla, rekisteröidä tai ottaa käyttöön vain, jos niiden mukana on 33 artiklan mukaisesti annettu voimassa oleva vaatimustenmukaisuustodistus, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 41 ja 44 artiklan soveltamista.

Jos ajoneuvo on keskeneräinen, sen asettaminen saataville markkinoilla tai käyttöönotto on sallittua, mutta ajoneuvojen rekisteröinnistä vastaavat jäsenvaltioiden viranomaiset voivat päättää olla sallimatta tällaisen ajoneuvon rekisteröintiä ja käyttöä tieliikenteessä.

2. Edellä olevan 1 kohdan vaatimuksia ei sovelleta ajoneuvoihin, jotka on tarkoitettu puolustusvoimien, väestönsuojelun, palo- ja pelastustoimen ja yleisestä järjestyksestä vastaavien laitosten käyttöön, eikä 37 artiklan mukaisesti hyväksyttyihin ajoneuvoihin.

39 artikla

Sarjan viimeisten ajoneuvojen asettaminen saataville markkinoilla, rekisteröinti tai käyttöönotto

1. Ajoneuvoja, jotka vastaavat sellaista ajoneuvotyyppiä, jonka EU-tyyppihyväksynnän voimassaolo on päättynyt 32 artiklan mukaisesti, voidaan asettaa saataville markkinoilla, rekisteröidä tai ottaa käyttöön 2 ja 4 kohdassa vahvistettujen sarjan viimeisille ajoneuvoille asetettujen enimmäismäärien ja määräaikojen rajoissa.

Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan ainoastaan unionin alueella oleviin ajoneuvoihin, jotka valmistusaikanaan kuuluivat voimassa olevan EU-tyyppihyväksynnän piiriin mutta joita ei ollut asetettu saataville markkinoilla, rekisteröity tai otettu käyttöön ennen mainitun EU-tyyppihyväksynnän voimassaolon päättymistä.

2. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan valmiiden ajoneuvojen osalta 24 kuukauden ja valmistuneiden ajoneuvojen osalta 30 kuukauden ajan EU-tyyppihyväksynnän voimassaolon päättymispäivästä.

3. Jos valmistaja haluaa hyödyntää 1 kohtaa, sen on toimitettava hakemus kunkin sellaisen jäsenvaltion kansalliselle viranomaiselle, jossa kyseiset ajoneuvot on tarkoitus asettaa saataville markkinoilla, rekisteröidä tai ottaa käyttöön. Hakemuksessa on eriteltävä ne tekniset tai kaupalliset syyt, joiden vuoksi kyseiset ajoneuvot eivät ole uusien tyyppihyväksyntävaatimusten mukaisia.

Kyseisen kansallisen viranomaisen on päätettävä kolmen kuukauden kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta, hyväksyykö se kyseisten ajoneuvojen rekisteröinnin alueellaan ja kuinka monta tällaista ajoneuvoa se hyväksyy rekisteröitäviksi alueellaan.

4. Sarjan viimeisten ajoneuvojen määrä ei saa olla suurempi kuin 10 prosenttia kahden edellisen vuoden aikana rekisteröityjen ajoneuvojen määrästä tai enemmän kuin 20 ajoneuvoa jäsenvaltiota kohti sen mukaan, kumpi määrä on suurempi.

5. Tätä menettelyä noudattaen käyttöön otettujen ajoneuvojen vaatimustenmukaisuustodistukseen on lisättävä erityismaininta ”sarjan viimeinen”.

6. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tässä artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen markkinoilla saataville asetettavien, rekisteröitävien tai käyttöön otettavien ajoneuvojen lukumäärää seurataan tehokkaasti.

7. Tätä artiklaa sovelletaan tuotannon lopettamiseen vain silloin, kun lopettamisen syynä on tyyppihyväksynnän voimassaolon päättyminen 32 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa.

40 artikla

Komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden asettaminen saataville markkinoilla tai käyttöönotto

1. Komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden asettaminen saataville markkinoilla tai käyttöönotto on sallittua vain, jos ne täyttävät liitteessä I luetteloitujen soveltuvien säädösten vaatimukset ja ne on asianmukaisesti merkitty 34 artiklan mukaisesti.

2. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta komponentteihin tai erillisiin teknisiin yksiköihin, jotka on nimenomaan valmistettu tai suunniteltu uusiin ajoneuvoihin, jotka eivät kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan.

3. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat sallia sellaisten komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden asettamisen saataville markkinoilla tai käyttöönoton, jotka on 35 artiklan nojalla vapautettu yhdestä tai useammasta tämän asetuksen säännöksestä tai jotka on tarkoitettu asennettaviksi ajoneuvoihin, jotka kuuluvat 37 artiklan mukaisesti myönnettyjen kyseistä komponenttia tai erillistä teknistä yksikköä koskevien hyväksyntöjen piiriin.

4. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, ja jollei tässä asetuksessa tai jossakin tämän asetuksen nojalla annettavassa delegoidussa säädöksessä toisin säädetä, jäsenvaltiot voivat sallia sellaisten komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden asettamisen saataville markkinoilla tai käyttöönoton, jotka on tarkoitettu asennettaviksi ajoneuvoihin, joilta ei niiden markkinoilla saataville asettamisen tai käyttöönoton hetkellä edellytetty tyyppihyväksyntää tämän asetuksen tai direktiivin 2003/37/EY nojalla.

XII LUKU

SUOJALAUSEKKEET

41 artikla

Kansallisen tason menettely vakavan riskin aiheuttavia ajoneuvoja, järjestelmiä, komponentteja tai erillisiä teknisiä yksiköitä varten

1. Kun jonkin jäsenvaltion markkinavalvontaviranomainen on ryhtynyt toimenpiteisiin asetuksen (EY) N:o 765/2008 20 artiklan nojalla tai kun sillä on riittävä syy uskoa, että tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluva ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö aiheuttaa vakavan riskin ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle taikka muille tämän asetuksen piiriin kuuluville yleisten etujen suojeluun liittyville seikoille, hyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on suoritettava asianomaista ajoneuvoa, järjestelmää, komponenttia tai erillistä teknistä yksikköä koskeva arviointi, joka kattaa kaikki tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset. Asianomaisten talouden toimijoiden on toimittava täydessä yhteistyössä hyväksyntä- ja/tai markkinavalvontaviranomaisten kanssa.

Kun hyväksynnän myöntänyt hyväksyntäviranomainen havaitsee arvioinnin yhteydessä, että ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö ei täytä tässä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia, sen on viipymättä vaadittava asianomaista talouden toimijaa ryhtymään kaikkiin tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön saattamiseksi vastaamaan kyseisiä vaatimuksia, sen poistamiseksi markkinoilta tai sen takaisinkutsun järjestämiseksi sellaisen kohtuullisen ajan kuluessa, joka on oikeassa suhteessa riskin luonteeseen.

Tämän kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 765/2008 21 artiklaa.

2. Kun hyväksyntäviranomainen katsoo, että vaatimustenvastaisuus ei rajoitu hyväksyntäviranomaisen maan alueelle, sen on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille arvioinnin tuloksista ja toimenpiteistä, jotka talouden toimija on velvoitettu toteuttamaan.

3. Talouden toimijan on varmistettava, että kaikki asianmukaiset korjaavat toimenpiteet toteutetaan kaikkien vaatimustenvastaisten ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden osalta, jotka talouden toimija on saattanut markkinoille tai rekisteröinyt tai joiden käyttöönotosta se vastaa unionissa.

4. Jos talouden toimija ei suorita riittäviä korjaavia toimenpiteitä 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetussa ajassa, kansallisten viranomaisten on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin, joilla kielletään vaatimustenvastaisten ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden asettaminen saataville, rekisteröinti tai käyttöönotto kyseisen maan markkinoilla taikka rajoitetaan sitä tai poistetaan kyseiset ajoneuvot, järjestelmät, komponentit tai erilliset tekniset yksiköt kyseisiltä markkinoilta tai järjestetään niiden takaisinkutsu.

5. Kansallisten viranomaisten on viipymättä ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille 4 kohdassa säädetyistä toimenpiteistä.

Niiden on annettava kaikki saatavilla olevat yksityiskohtaiset tiedot ja erityisesti tiedot, jotka ovat tarpeen vaatimustenvastaisen ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tunnistamiseksi ja sen alkuperän, väitetyn vaatimustenvastaisuuden ja riskin luonteen sekä toteutettujen kansallisten toimenpiteiden laadun ja keston määrittämiseksi, sekä asianomaisen talouden toimijan esittämät perusteet. Hyväksyntäviranomaisen on erityisesti ilmoitettava, johtuuko vaatimustenvastaisuus jommastakummasta seuraavista:

a)	ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö ei täytä vaatimuksia, jotka liittyvät ihmisten terveyteen tai turvallisuuteen, ympäristönsuojeluun tai muihin tämän asetuksen piiriin kuuluviin yleisten etujen suojeluun liittyviin seikkoihin;

b)	liitteessä I luetteloiduissa soveltuvissa säädöksissä on puutteita.

6. Jäsenvaltioiden on kuukauden kuluessa ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille kaikista toteutetuista toimenpiteistä ja toimitettava kaikki hallussaan olevat lisätiedot, jotka liittyvät asianomaisen ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön vaatimustenvastaisuuteen, sekä vastalauseensa siinä tapauksessa, että ilmoitetusta kansallisesta toimenpiteestä on erimielisyyttä.

7. Jos jokin toinen jäsenvaltio tai komissio esittää kuukauden kuluessa tämän artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen tietojen vastaanottamisesta vastalauseen jäsenvaltion toteuttamasta toimenpiteestä, komissio arvioi kyseisen toimenpiteen 42 artiklan mukaisesti.

8. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ryhdytään viipymättä asianomaista ajoneuvoa, järjestelmää, komponenttia tai erillistä teknistä yksikköä koskeviin asianmukaisiin rajoittaviin toimenpiteisiin, kuten ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön poistamiseen niiden markkinoilta.

42 artikla

Unionin suojamenettely

1. Jos 41 artiklan 3 ja 4 kohdassa säädetyn menettelyn aikana on esitetty jonkin jäsenvaltion toteuttamaa toimenpidettä koskevia vastalauseita tai jos komissio katsoo, että kansallinen toimenpide on unionin lainsäädännön vastainen, komissio arvioi kyseisen kansallisen toimenpiteen viipymättä kuultuaan jäsenvaltioita ja asianomaista talouden toimijaa tai toimijoita. Komissio päättää tämän arvioinnin tulosten perusteella 69 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen, katsotaanko kansallinen toimenpide perustelluksi.

Komissio antaa päätöksensä tiedoksi kaikille jäsenvaltioille sekä asianomaiselle talouden toimijalle tai toimijoille.

2. Jos komissio katsoo kansallisen toimenpiteen oikeutetuksi, kaikkien jäsenvaltioiden on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että vaatimustenvastainen ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö poistetaan niiden markkinoilta, ja ilmoitettava asiasta komissiolle. Jos kansallista toimenpidettä ei katsota oikeutetuksi, asianomaisen jäsenvaltion on peruutettava se tai mukautettava sitä 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen mukaisesti.

3. Jos kansallinen toimenpide katsotaan oikeutetuksi ja sen katsotaan johtuvan puutteista tässä asetuksessa tai tämän asetuksen nojalla annettavissa delegoiduissa säädöksissä tai täytäntöönpanosäädöksissä, komissio ehdottaa aiheellisia toimenpiteitä seuraavasti:

a)	jos on kyse tämän asetuksen nojalla annetusta delegoidusta säädöksestä tai täytäntöönpanosäädöksestä, komissio ehdottaa tarvittavia muutoksia asianomaiseen säädökseen;

b)	jos on kyse E-säännöstä, komissio tekee tarvittavat muutosehdotukset soveltuviin E-sääntöihin vuoden 1958 tarkistetun sopimuksen mukaisesti sovellettavaa menettelyä noudattaen.

43 artikla

Vaatimustenmukaiset ajoneuvot, järjestelmät, komponentit tai erilliset tekniset yksiköt, jotka aiheuttavat vakavan riskin

1. Jos jäsenvaltio havaitsee suoritettuaan 41 artiklan 1 kohdan mukaisen arvioinnin, että ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö siitä huolimatta, että se on soveltuvien vaatimusten mukainen tai asianmukaisesti merkitty, aiheuttaa vakavan riskin turvallisuudelle tai voi vakavasti vahingoittaa ympäristöä tai kansanterveyttä, sen on vaadittava asianomaista talouden toimijaa ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että asianomainen ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö ei markkinoille saatettaessa, rekisteröitäessä tai käyttöönoton jälkeen enää aiheuta kyseistä riskiä, tai poistamaan ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön markkinoilta tai järjestämään sen takaisinkutsun sellaisen kohtuullisen ajan kuluessa, joka on oikeassa suhteessa riskin luonteeseen. Jäsenvaltio voi kieltäytyä rekisteröimästä tällaista ajoneuvoa, kunnes ajoneuvon valmistaja on toteuttanut kaikki tarvittavat toimenpiteet.

2. Kun on kyse 1 kohdassa tarkoitetuista ajoneuvoista, järjestelmistä, komponenteista tai erillisistä teknisistä yksiköistä, talouden toimijan on varmistettava, että korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään kaikkien sellaisten ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden osalta, jotka on saatettu markkinoille, rekisteröity tai otettu käyttöön unionissa.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun jäsenvaltion on kuukauden kuluessa annettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille kaikki saatavilla olevat yksityiskohtaiset tiedot ja erityisesti tiedot, jotka ovat tarpeen asianomaisen ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tunnistamiseksi ja sen alkuperän ja toimitusketjun, sen aiheuttaman riskin luonteen sekä toteutettujen kansallisten toimenpiteiden laadun ja keston määrittämiseksi.

4. Komissio kuulee viipymättä jäsenvaltioita ja asianomaista talouden toimijaa tai toimijoita ja etenkin tyyppihyväksynnän myöntänyttä hyväksyntäviranomaista ja arvioi toteutetun kansallisen toimenpiteen. Komissio päättää tämän arvioinnin perusteella, ovatko 1 kohdassa tarkoitetut kansalliset toimenpiteet oikeutettuja, ja ehdottaa tarvittaessa aiheellisia toimenpiteitä.

5. Komissio osoittaa päätöksensä kaikille jäsenvaltioille ja antaa sen viipymättä tiedoksi niille sekä asianomaiselle talouden toimijalle tai toimijoille.

44 artikla

Ajoneuvot, järjestelmät, komponentit tai erilliset tekniset yksiköt, jotka eivät ole hyväksytyn tyypin mukaisia

1. Jos vaatimustenmukaisuustodistuksella tai hyväksyntämerkillä varustetut uudet ajoneuvot, järjestelmät, komponentit tai erilliset tekniset yksiköt eivät ole hyväksytyn tyypin mukaisia, EU-tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että tuotannossa olevat ajoneuvot, järjestelmät, komponentit tai erilliset tekniset yksiköt saatetaan hyväksytyn tyypin mukaisiksi; tällainen toimenpide voi olla myös tyyppihyväksynnän peruuttaminen.

2. Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi EU-tyyppihyväksyntätodistuksen tai hyväksyntäasiakirjojen tiedoista poikkeamista on pidettävä hyväksytyn tyypin vaatimusten vastaisuutena.

3. Jos hyväksyntäviranomainen osoittaa, että toisessa jäsenvaltiossa annetulla vaatimustenmukaisuustodistuksella tai hyväksyntämerkillä varustetut uudet ajoneuvot, komponentit tai erilliset tekniset yksiköt eivät ole hyväksytyn tyypin mukaisia, se voi pyytää EU-tyyppihyväksynnän myöntänyttä hyväksyntäviranomaista tarkastamaan, että tuotannossa olevat ajoneuvot, järjestelmät, komponentit tai erilliset tekniset yksiköt ovat edelleen hyväksytyn tyypin mukaisia. EU-tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on tällaisen pyynnön saatuaan toteutettava tarvittavat toimet mahdollisimman nopeasti ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa pyynnön päiväyksestä.

4. Hyväksyntäviranomaisen on pyydettävä järjestelmän, komponentin, erillisen teknisen yksikön tai keskeneräisen ajoneuvon EU-tyyppihyväksynnän myöntänyttä hyväksyntäviranomaista toteuttamaan tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että tuotannossa olevat ajoneuvot saatetaan jälleen hyväksytyn tyypin mukaisiksi seuraavissa tapauksissa:

a)	kun on kyse ajoneuvon EU-tyyppihyväksynnästä ja ajoneuvon vaatimustenvastaisuus johtuu yksinomaan järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön vaatimustenvastaisuudesta;

b)	kun on kyse monivaiheisesta tyyppihyväksynnästä ja valmistuneen ajoneuvon vaatimustenvastaisuus johtuu yksinomaan keskeneräiseen ajoneuvoon kuuluvan järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tai itse keskeneräisen ajoneuvon vaatimustenvastaisuudesta.

5. Kyseisen hyväksyntäviranomaisen on tällaisen pyynnön saatuaan toteutettava tarvittavat toimet, tarvittaessa yhdessä pyynnön esittäneen hyväksyntäviranomaisen kanssa, mahdollisimman nopeasti ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa pyynnön päiväyksestä.

6. Kun vaatimustenvastaisuus on todettu, kyseiselle järjestelmälle, komponentille tai erilliselle tekniselle yksikölle taikka keskeneräiselle ajoneuvolle EU-tyyppihyväksynnän myöntäneen jäsenvaltion hyväksyntäviranomaisen on toteutettava 1 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet.

Hyväksyntäviranomaisten on kuukauden kuluessa ilmoitettava toisilleen EU-tyyppihyväksynnän peruuttamisesta ja peruuttamisen syistä.

7. Jos EU-tyyppihyväksynnän myöntänyt hyväksyntäviranomainen kiistää sille ilmoitetun vaatimustenvastaisuuden, asianomaisten jäsenvaltioiden on pyrittävä ratkaisemaan erimielisyys. Komissiolle on ilmoitettava asiasta, ja se järjestää tarpeen mukaan neuvotteluja ratkaisuun pääsemiseksi.

45 artikla

Sellaisten osien tai varusteiden markkinoille saattaminen ja käyttöönotto, jotka saattavat aiheuttaa vakavan riskin keskeisten järjestelmien moitteettomalle toiminnalle

1. Osia tai varusteita, jotka saattavat aiheuttaa vakavan riskin ajoneuvon turvallisuuden tai ympäristöominaisuuksien kannalta keskeisten järjestelmien moitteettomalle toiminnalle, ei saa saattaa markkinoille, rekisteröidä tai ottaa käyttöön ja ne on kiellettävä, paitsi jos hyväksyntäviranomainen on antanut niitä koskevan luvan 46 artiklan 1, 2 ja 4 kohdan mukaisesti.

2. Edellä olevan 1 kohdan yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan luettelo tällaisista osista tai varusteista ottaen huomioon saatavilla olevat ja erityisesti jäsenvaltioiden toimittamat, seuraavia seikkoja koskevat tiedot:

a)	kuinka vakavan riskin kyseiset osat tai varusteet aiheuttavat sellaisten ajoneuvojen turvallisuudelle tai ympäristöominaisuuksille, joihin niitä on asennettu;

b)	mitä vaikutuksia tämän artiklan nojalla osille tai varusteille mahdollisesti asetettavalla lupavaatimuksella voi olla kuluttajiin ja jälkimarkkinoilla toimiviin valmistajiin.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 69 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta alkuperäisiin osiin tai varusteisiin eikä osiin tai varusteisiin, jotka on tyyppihyväksytty jonkin liitteessä I luetteloidun säädöksen mukaisesti, paitsi jos hyväksyntä liittyy muihin kuin 1 kohdassa tarkoitettuihin seikkoihin.

4. Siirretään komissiolle valta antaa 71 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan vaatimukset, jotka tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen osien ja varusteiden on täytettävä.

5. Nämä vaatimukset voivat perustua liitteessä I luetteloituihin säädöksiin tai niissä voidaan velvoittaa vertailemaan osia tai varusteita alkuperäisen ajoneuvon tai tapauksen mukaan jonkin sen osan ympäristöominaisuuksiin tai turvallisuuteen. Vaatimuksilla on joka tapauksessa varmistettava, että osat tai varusteet eivät heikennä ajoneuvon turvallisuuden tai ympäristöominaisuuksien kannalta keskeisten järjestelmien toimintaa.

46 artikla

Osat tai varusteet, jotka saattavat aiheuttaa vakavan riskin keskeisten järjestelmien moitteettomalle toiminnalle – asiaan liittyvät vaatimukset

1. Edellä olevan 45 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi osien tai varusteiden valmistajan on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle hakemus ja sen liitteenä nimetyn tutkimuslaitoksen laatima testausseloste, joka todistaa, että osat tai varusteet, joille lupaa haetaan, ovat 45 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten mukaisia. Valmistaja voi jättää kunkin tyypin kutakin osaa kohden vain yhden hakemuksen ainoastaan yhdelle hyväksyntäviranomaiselle.

Luvan antaneen hyväksyntäviranomaisen on toisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä lähetettävä sille yhteisen suojatun sähköisen tiedonvaihtojärjestelmän välityksellä kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta jäljennös pyydetystä lupatodistuksesta liitteineen. Jäljennös voidaan myös toimittaa suojattuna sähköisenä tiedostona.

2. Hakemuksessa on annettava yksityiskohtaiset tiedot osien tai varusteiden valmistajasta, osien tai varusteiden tyyppi ja tunniste- ja osanumerot sekä ajoneuvon valmistajan nimi, ajoneuvon tyyppi ja tarvittaessa valmistusvuosi tai muut tiedot, joiden avulla voidaan tunnistaa ajoneuvo, johon osa tai varuste on tarkoitettu asennettavaksi.

Jos hyväksyntäviranomainen on testausselosteen ja muun näytön perusteella vakuuttunut, että kyseiset osat tai varusteet ovat 45 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten mukaiset, sen on annettava lupa saattaa markkinoille ja ottaa käyttöön näitä osia tai varusteita edellyttäen, että tämän artiklan 4 kohdan toista alakohtaa noudatetaan.

Hyväksyntäviranomaisen on viipymättä annettava valmistajalle todistus.

3. Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan tämän artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetun todistuksen malli ja numerointijärjestelmä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 69 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

4. Valmistajan on viipymättä ilmoitettava luvan myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle kaikista muutoksista, jotka vaikuttavat luvan myöntämisen edellytyksiin. Kyseisen hyväksyntäviranomaisen on päätettävä, onko lupaa tarkasteltava uudelleen tai onko se myönnettävä uudelleen ja tarvitaanko uusia testejä.

Valmistaja on vastuussa sen varmistamisesta, että osien tai varusteiden tuotannossa noudatetaan ja tullaan vastaisuudessakin noudattamaan niitä edellytyksiä, joiden nojalla lupa on myönnetty.

5. Ennen luvan myöntämistä hyväksyntäviranomaisen on tarkistettava, että järjestelyt ja menettelyt, joilla varmistetaan tuotannon vaatimustenmukaisuuden tehokas valvonta, ovat riittävät.

Jos hyväksyntäviranomainen havaitsee, että luvan myöntämisen edellytykset eivät enää täyty, sen on kehotettava valmistajaa toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että osat tai varusteet saatetaan jälleen vaatimusten mukaisiksi. Sen on tarvittaessa peruutettava lupa.

6. Jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten on ilmoitettava komissiolle erimielisyyksistä, jotka liittyvät 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuun lupaan. Komissio toteuttaa hyväksyntäviranomaisia kuultuaan asianmukaiset toimenpiteet erimielisyyksien ratkaisemiseksi ja voi tarvittaessa myös vaatia luvan peruuttamista.

7. Ennen kuin 45 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu luettelo laaditaan, jäsenvaltiot voivat pitää voimassa kansalliset säännöksensä, jotka koskevat osia tai varusteita, jotka saattavat vaikuttaa ajoneuvon turvallisuuden tai ympäristöominaisuuksien kannalta keskeisten järjestelmien moitteettomaan toimintaan.

47 artikla

Ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden takaisinkutsun järjestäminen

1. Jos valmistajan, jolle on myönnetty kokonaisen ajoneuvon EU-tyyppihyväksyntä, on asetuksen (EY) N:o 765/2008 mukaisesti järjestettävä markkinoille saatettujen, rekisteröityjen tai valmistajan vastuulla käyttöön otettujen ajoneuvojen takaisinkutsu, koska ajoneuvoon asennettu järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö riippumatta siitä, onko se asianmukaisesti hyväksytty tämän asetuksen mukaisesti, tai osa, johon ei sovelleta erityisiä vaatimuksia tyyppihyväksyntää koskevassa lainsäädännössä, aiheuttaa vakavan riskin turvallisuudelle, kansanterveydelle tai ympäristönsuojelulle, valmistajan on viipymättä ilmoitettava asiasta ajoneuvon hyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle.

2. Jos järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden valmistajan, jolle on myönnetty EU-tyyppihyväksyntä, on asetuksen (EY) N:o 765/2008 mukaisesti järjestettävä markkinoille saatettujen tai valmistajan vastuulla käyttöön otettujen ajoneuvojen takaisinkutsu, koska ne riippumatta siitä, onko ne asianmukaisesti hyväksytty tämän asetuksen mukaisesti, aiheuttavat vakavan riskin turvallisuudelle, työturvallisuudelle, kansanterveydelle tai ympäristönsuojelulle, valmistajan on viipymättä ilmoitettava asiasta hyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle.

3. Valmistajan on ehdotettava hyväksyntäviranomaiselle asianmukaisia korjaustoimia, joilla 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu vakava riski voidaan poistaa. Hyväksyntäviranomaisen on toimitettava ehdotetut korjaustoimet muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille tiedoksi viipymättä.

Hyväksyntäviranomaisten on varmistettava, että korjaustoimet tosiasiallisesti toteutetaan asianomaisten jäsenvaltioiden alueella.

4. Jos kyseinen hyväksyntäviranomainen pitää korjaustoimia riittämättöminä tai jos niitä ei toteuteta riittävän nopeasti, sen on ilmoitettava tästä viipymättä EU-tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle.

EU-tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on sen jälkeen ilmoitettava asiasta valmistajalle. Jos valmistaja ei ehdota ja toteuta tehokkaita korjaavia toimenpiteitä, EU-tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on toteutettava kaikki tarvittavat suojatoimenpiteet, jollainen on myös EU-tyyppihyväksynnän peruuttaminen. Jos EU-tyyppihyväksyntä peruutetaan, hyväksyntäviranomaisen on kuukauden kuluessa tällaisesta peruuttamisesta ilmoitettava siitä valmistajalle, muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille ja komissiolle kirjatulla kirjeellä tai vastaavalla sähköisellä välineellä.

48 artikla

Päätöksistä ilmoittaminen ja käytettävissä olevat muutoksenhakukeinot

1. Jokainen tämän asetuksen nojalla tehty päätös sekä jokainen EU-tyyppihyväksynnän epäävä tai peruuttava tai rekisteröinnin epäävä taikka ajoneuvon markkinoille saattamisen, rekisteröinnin tai käyttöönoton kieltävä tai sitä rajoittava päätös, joka edellyttää ajoneuvon markkinoilta poistamista, on perusteltava yksityiskohtaisesti.

2. Asianosaiselle on ilmoitettava samanaikaisesti näistä päätöksistä ja asianomaisen jäsenvaltion voimassa olevien lakien mukaisesti asianosaisen käytettävissä olevista muutoksenhakukeinoista ja niille asetetuista määräajoista.

XIII LUKU

KANSAINVÄLISET SÄÄNNÖT

49 artikla

EU-tyyppihyväksyntää varten vaaditut E-säännöt

1. E-sääntöjä tai niiden muutoksia, joiden puolesta unioni on äänestänyt tai joihin unioni on liittynyt ja jotka luetellaan tämän asetuksen liitteessä I tai tämän asetuksen nojalla annettavissa delegoiduissa säädöksissä, on pidettävä ajoneuvon EU-tyyppihyväksynnälle asetettujen vaatimusten osana.

2. Jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten on hyväksyttävä 1 kohdassa tarkoitettujen E-sääntöjen mukaisesti myönnetyt hyväksynnät ja tarvittaessa asiaankuuluvat hyväksyntämerkit tämän asetuksen ja tämän asetuksen nojalla annettavien delegoitujen säädösten mukaisesti myönnettyjen vastaavien hyväksyntöjen ja hyväksyntämerkkien sijasta.

3. Kun unioni on äänestänyt E-säännön tai sen muutosten puolesta ajoneuvon EU-tyyppihyväksyntää varten, komissio antaa 71 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jossa vahvistetaan E-säännön tai sen muutosten soveltamisen olevan pakollista ja jolla muutetaan tapauksen mukaan tämän asetuksen liitettä I tai tämän asetuksen nojalla annettavia delegoituja säädöksiä.

Tuossa delegoidussa säädöksessä asetetaan päivämäärät E-säännön tai sen muutosten pakolliselle soveltamiselle ja vahvistetaan tarvittaessa siirtymäsäännökset.

Komissio antaa erillisiä delegoituja säädöksiä E-sääntöjen pakollisesta soveltamisesta.

50 artikla

OECD:n testausselosteiden tunnustaminen EU-tyyppihyväksyntää varten

1. Rajoittamatta tässä asetuksessa säädettyjen muiden vaatimusten soveltamista, kun tässä asetuksessa viitataan OECD:n testiohjeisiin, EU-tyyppihyväksyntä voi perustua OECD:n yhdenmukaistettujen testiohjeiden mukaisesti annettuun täydelliseen testausselosteeseen tämän asetuksen tai tämän asetuksen nojalla annettavien delegoitujen säädösten mukaisesti laadittujen testausselosteiden asemesta.

2. Jotta 1 kohdassa tarkoitettu OECD:n testausseloste voidaan hyväksyä EU-tyyppihyväksyntää varten, se on pitänyt hyväksyä OECD:n neuvoston maatalous- ja metsätraktoreiden testausta koskevien OECD:n yhdenmukaistettujen testiohjeiden tarkistamisesta helmikuussa 2012 tehdyn päätöksen, sellaisena kuin se on muutettuna, lisäyksen 1 mukaisesti.

XIV LUKU

TEKNISEN TIEDON TARJOAMINEN

51 artikla

Käyttäjille tarkoitetut tiedot

1. Valmistaja ei saa toimittaa mitään tässä asetuksessa eikä tämän asetuksen nojalla annettavissa delegoiduissa säädöksissä tai täytäntöönpanosäädöksissä annettuihin tietoihin liittyviä teknisiä tietoja, jotka eroavat hyväksyntäviranomaisen hyväksymistä tiedoista.

2. Jos tämän asetuksen nojalla annettavassa delegoidussa säädöksessä tai täytäntöönpanosäädöksessä niin säädetään, valmistajan on asetettava käyttäjien saataville kaikki asiaan liittyvät tiedot ja tarvittavat ohjeet, joissa kuvataan kaikki ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön käyttöön liittyvät erityisehdot tai -rajoitukset.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetut tiedot on annettava sen jäsenvaltion virallisella kielellä tai virallisilla kielillä, jossa ajoneuvo on tarkoitus saattaa markkinoille, rekisteröidä tai ottaa käyttöön. Tiedot on annettava hyväksyntäviranomaiselta saadun hyväksynnän jälkeen ajoneuvon käyttäjän käsikirjassa.

52 artikla

Komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden valmistajille tarkoitetut tiedot

1. Ajoneuvon valmistajan on annettava komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden valmistajien käyttöön kaikki tiedot, joita tarvitaan komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden EU-tyyppihyväksyntää varten tai 45 artiklan mukaisen hyväksynnän saamiseksi ja joihin tapauksen mukaan sisältyvät tämän asetuksen nojalla annettavissa delegoiduissa säädöksissä ja täytäntöönpanosäädöksissä tarkoitetut piirustukset.

Ajoneuvon valmistajalla on oikeus edellyttää komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden valmistajilta sitovaa sopimusta, jolla turvataan muiden kuin julkisten, myös teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvien, tietojen luottamuksellisuus.

2. Komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden valmistajan on EU-tyyppihyväksyntätodistuksen haltijana annettava ajoneuvon valmistajalle yksityiskohtaiset tiedot niistä käyttörajoituksista tai asennusta koskevista erityisedellytyksistä taikka molemmista, jotka todistuksessa asetetaan 26 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

Jos tämän asetuksen nojalla annettavassa delegoidussa säädöksessä niin säädetään, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden valmistajan on annettava valmistetun komponentin tai erillisen teknisen yksikön mukana ohjeita käyttörajoituksista tai asennusta koskevista erityisedellytyksistä taikka molemmista.

XV LUKU

KORJAAMISEEN JA HUOLTAMISEEN TARVITTAVIEN TIETOJEN SAATAVUUS

53 artikla

Valmistajan velvoitteet

1. Valmistajan on tarjottava ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavat tiedot syrjimättömästi valtuutettujen jälleenmyyjien, korjaamojen ja riippumattomien toimijoiden käyttöön vakiomuodossa verkkosivustoilla, joilla ne ovat saatavilla vaivattomasti ja nopeasti. Tätä velvoitetta ei sovelleta, jos ajoneuvo on saanut piensarjahyväksynnän.

Turva- ja ympäristönhallintajärjestelmien moitteettoman toiminnan kannalta ratkaisevan tärkeät ohjelmistot voidaan suojata luvattomalta käsittelyltä. Näiden järjestelmien käsittely, joka on tarpeen korjaamista ja huoltamista varten tai sallittua valtuutetuille jälleenmyyjille tai korjaamoille, on sallittava syrjimättömästi myös riippumattomille toimijoille.

2. Kunnes komissio on vahvistanut 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen antamisen vakiomuodon, nämä tiedot on asetettava saataville johdonmukaisesti niin, että ne ovat kohtuullisen helposti riippumattomien toimijoiden käsiteltävissä.

Valmistajan on asetettava ohjekirjat ja tarvittavat työvälineet syrjimättömästi valtuutettujen jälleenmyyjien, korjaamojen ja riippumattomien toimijoiden käyttöön. Käyttöön asettamiseen kuuluu tarvittaessa asianmukaisen koulutuksen tarjoaminen ohjelmistojen lataamiseen, vianmäärityskoodien hallintaan ja työvälineiden käyttöön.

3. Rajoittamatta 1 kohdan soveltamista kyseisessä kohdassa tarkoitettuihin tietoihin on sisällyttävä:

a)	traktorin tyyppi ja malli;

b)	ajoneuvon yksiselitteinen valmistenumero;

c)	huoltokäsikirjat, mukaan lukien korjaus- ja huoltokirjanpito ja huoltoaikataulut;

d)	tekniset käsikirjat ja tekniset huoltotiedotteet;

e)	komponentteja ja vianmääritystä koskevat tiedot (kuten mittausten teoreettiset enimmäis- ja vähimmäisarvot);

f)	kytkentäkaaviot;

g)	vianmäärityskoodit, myös valmistajakohtaiset koodit;

h)	tarvittavat tiedot uuden ohjelmiston tai ohjelmistopäivityksen asentamiseksi uuteen ajoneuvoon tai ajoneuvotyyppiin (esimerkiksi ohjelmiston osanumero);

i)	valmistajakohtaisia välineitä ja varusteita koskevat sekä niiden välittämät tiedot;

j)	datatietueita koskevat tiedot, testaustiedot ja muut tekniset tiedot (kuten kaksisuuntaiset valvontatiedot käytetyn tekniikan mukaan);

k)	vakioidut työyksiköt tai ajat korjaus- ja huoltotehtäviä varten, jos ne asetetaan suoraan tai kolmannen osapuolen välityksellä valmistajan valtuutettujen jälleenmyyjien ja korjaamojen saataville.

4. Tietyn ajoneuvovalmistajan jakelujärjestelmään kuuluvat valtuutetut jälleenmyyjät tai korjaamot on tätä asetusta sovellettaessa katsottava riippumattomiksi toimijoiksi, kun ne tarjoavat korjaus- tai huoltopalveluja ajoneuvoille, joiden valmistajien jakelujärjestelmään ne eivät kuulu.

5. Ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen on oltava aina saatavilla, jollei tietojärjestelmän ylläpito muuta vaadi.

6. OBD-järjestelmän kanssa yhteensopivien varaosien sekä vianmääritykseen käytettävien välineiden ja testilaitteiden valmistamista ja huoltamista varten valmistajan on annettava OBD-järjestelmän ja ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavat tiedot syrjimättömästi kaikille halukkaille komponenttien, vianmääritykseen käytettävien välineiden tai testilaitteiden valmistajille tai korjaajille.

7. Vaihtoehtoisilla polttoaineilla toimivien ajoneuvojen laitteiden suunnittelua ja valmistusta varten valmistajan on annettava OBD-järjestelmän ja ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavat tiedot syrjimättömästi kaikille halukkaille vaihtoehtoisilla polttoaineilla toimivien ajoneuvojen käytössä tarvittavien laitteiden valmistajille, asentajille tai korjaajille.

8. Hakiessaan EU-tyyppihyväksyntää tai kansallista tyyppihyväksyntää valmistajan on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle todiste tämän asetuksen noudattamisesta tässä artiklassa vaadittujen tietojen osalta.

Jos tällaisia tietoja ei ole saatavilla tai ne eivät ole tämän asetuksen ja tämän asetuksen nojalla annettavien, EU-tyyppihyväksyntää tai kansallista tyyppihyväksyntää haettaessa sovellettavien delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten mukaisia, valmistajan on annettava todiste kuuden kuukauden kuluessa päivästä, jona hyväksyntä annetaan.

Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistetaan malli OBD-järjestelmän ja ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuutta koskevalle todistukselle, jolla hyväksyntäviranomaiselle annetaan tällainen todiste vaatimustenmukaisuudesta. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 69 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

9. Jos todistetta säännösten noudattamisesta ei anneta 8 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetussa määräajassa, hyväksyntäviranomaisen on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet noudattamisen varmistamiseksi.

10. Valmistajan on asetettava ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen myöhemmät muutokset ja lisäykset saataville verkkosivustollaan samaan aikaan kuin ne annetaan valtuutettujen korjaamojen käyttöön.

11. Jos ajoneuvon korjaus- ja huoltokirjanpitoa säilytetään ajoneuvon valmistajan keskustietokannassa tai valmistajan puolesta, riippumattomien korjaamojen on saatava kirjanpito maksutta käyttöönsä ja voitava lisätä siihen tiedot suorittamistaan korjaus- ja huoltotoimenpiteistä.

12. Siirretään komissiolle valta antaa 71 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan yksityiskohtaiset vaatimukset korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudelle ja erityisesti tekniset eritelmät, jotka liittyvät siihen, miten ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavat tiedot on annettava.

13. Komissio mukauttaa 12 kohdassa tarkoitetuilla delegoiduilla säädöksillä tässä artiklassa asetettuja tietovaatimuksia, myös teknisiä eritelmiä, jotka liittyvät siihen, miten ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavat tiedot on tarjottava, jotta vaatimukset olisivat oikeasuhteisia etenkin tapauksissa, joissa valmistajan asianomaisen ajoneuvotyypin tuotantomäärä on suhteellisen pieni, ottaen huomioon liitteessä II vahvistetut pienten sarjojen ajoneuvojen enimmäismäärät. Tällainen mukautus voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa johtaa vapautukseen vaatimuksesta antaa tiedot vakiomuodossa. Mahdollisella mukautuksella tai vapautuksella on joka tapauksessa varmistettava, että tämän artiklan tavoitteet voidaan saavuttaa.

54 artikla

Velvoitteet, kun tyyppihyväksynnän haltijoita on useita

Kun kyse on asteittaisesta tyyppihyväksynnästä, yhdistetystä tyyppihyväksynnästä ja monivaiheisesta tyyppihyväksynnästä, kulloisestakin tyyppihyväksynnästä vastaava valmistaja vastaa myös asianomaiseen järjestelmään, komponenttiin, erilliseen tekniseen yksikköön tai tiettyyn vaiheeseen liittyvien korjaamiseen tarvittavien tietojen toimittamisesta sekä lopulliselle valmistajalle että riippumattomille toimijoille.

Lopullinen valmistaja vastaa kokonaista ajoneuvoa koskevien tietojen toimittamisesta riippumattomille toimijoille.

55 artikla

Ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saannista perittävä maksu

1. Valmistaja saa veloittaa kohtuullisen ja kustannuksiin nähden oikeasuhteisen maksun tämän asetuksen piiriin kuuluvien ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen, työvälineiden ja koulutuksen saamisesta. Maksu ei ole kohtuullinen eikä oikeasuhteinen, jos saatavuutta ei hyödynnetä, koska maksussa ei ole huomioitu sitä, kuinka paljon riippumaton toimija saatavuutta hyödyntää.

2. Valmistajan on asetettava ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavat tiedot käyttöön päivä-, kuukausi- ja vuosikohtaisesti, jolloin tietojen saannista perittävät maksut vaihtelevat tietojen saatavuuden keston mukaan.

56 artikla

Ajoneuvotietojen saatavuutta käsittelevä foorumi

Moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2007 täytäntöönpanosta ja muuttamisesta 18 päivänä heinäkuuta 2008 annetun komission asetuksen (EY) N:o 692/2008 (34) 13 artiklan 9 kohdan mukaisesti perustetun ajoneuvotietojen saatavuutta käsittelevän foorumin toiminnan soveltamisala laajennetaan koskemaan tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia ajoneuvoja.

Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu foorumi antaa ajoneuvon OBD-järjestelmän ja ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen tahallisesta tai tahattomasta väärinkäytöstä saadun näytön perusteella komissiolle neuvoja tällaisen tietojen väärinkäytön estämistä koskeviksi toimenpiteiksi.

XVI LUKU

TUTKIMUSLAITOSTEN NIMEÄMINEN JA ILMOITTAMINEN

57 artikla

Tutkimuslaitoksiin liittyvät vaatimukset

1. Tutkimuslaitoksen nimeävän hyväksyntäviranomaisen on varmistettava ennen tutkimuslaitoksen nimeämistä 59 artiklan mukaisesti, että kyseinen tutkimuslaitos täyttää tämän artiklan 2–9 kohdassa säädetyt vaatimukset.

2. Tutkimuslaitos on perustettava jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti, ja sillä on oltava oikeushenkilöllisyys, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 60 artiklan 1 kohdan soveltamista.

3. Tutkimuslaitoksen on oltava arvioimansa ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön suunnittelu-, valmistus-, toimitus- tai huoltoprosessista riippumaton ulkopuolinen taho.

Laitoksen, joka kuuluu sellaisia yrityksiä edustavaan toimialajärjestöön tai ammatilliseen liittoon, jotka osallistuvat laitoksen arvioimien, testaamien tai tarkastamien ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden suunnitteluun, valmistukseen, toimittamiseen, asentamiseen, käyttöön tai huoltoon, voidaan katsoa täyttävän ensimmäisen alakohdan vaatimukset edellyttäen, että osoitetaan sen riippumattomuus ja eturistiriitojen puuttuminen.

4. Tutkimuslaitos, sen ylin johto ja niiden toimintaluokkien toimien suorittamisesta vastaava henkilöstö, joita varten laitos on nimetty 59 artiklan 1 kohdan mukaisesti, eivät saa olla arvioimiensa ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden suunnittelija, valmistaja, toimittaja tai huoltaja eivätkä edustaa tällaiseen toimintaan osallistuvia osapuolia. Tämä ei sulje pois mahdollisuutta käyttää tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja arvioituja ajoneuvoja, järjestelmiä, komponentteja tai erillisiä teknisiä yksiköitä, jotka ovat välttämättömiä tutkimuslaitoksen toiminnalle, tai käyttää tällaisia ajoneuvoja, järjestelmiä, komponentteja tai erillisiä teknisiä yksiköitä henkilökohtaisiin tarkoituksiin.

Tutkimuslaitoksen on varmistettava, että sen tytäryhtiöiden tai alihankkijoiden toimet eivät vaikuta niiden toimintaluokkien toimien luottamuksellisuuteen, objektiivisuuteen ja puolueettomuuteen, joita varten se on nimetty.

5. Tutkimuslaitoksen ja sen henkilöstön on suoritettava niiden toimintaluokkien toimet, joita varten laitos on nimetty, mahdollisimman suurta ammatillista luotettavuutta ja kyseisellä erityisalalla vaadittavaa teknistä pätevyyttä noudattaen, ja niiden on oltava vapaat kaikesta, erityisesti taloudellisesta, painostuksesta ja johdattelusta, joka saattaisi vaikuttaa niiden suorittamaan arviointiin tai arviointitoimien tuloksiin, erityisesti sellaisten henkilöiden tai henkilöryhmien taholta, joille näiden toimien tuloksilla on merkitystä.

6. Tutkimuslaitoksen on suoriuduttava kaikista niiden toimintaluokkien toimista, joita varten se nimetään 59 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja osoitettava nimeävää hyväksyntäviranomaista tyydyttävällä tavalla, että sillä on

a)	henkilöstö, jolla on asianmukaiset taidot, tekninen tietämys, ammatillinen koulutus sekä riittävä ja soveltuva kokemus tehtävien suorittamiseksi;

b)	kuvaukset menettelyistä, joiden mukaisesti se suorittaa niiden toimintaluokkien toimet, joita varten se hakee nimeämistä, ja joiden avulla varmistetaan kyseisten menettelyjen avoimuus ja toistettavuus;

käytössään menettelyt, joiden mukaisesti se suorittaa niiden toimintaluokkien toimet, joita varten se hakee nimeämistä, ja joissa otetaan asianmukaisesti huomioon asianomaisten ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden tekninen monimutkaisuus sekä se, onko kyse massa- vai sarjatuotannosta; ja

d)	käytössään keinot suorittaa asianmukaisesti niiden toimintaluokkien toimet, joita varten se hakee nimeämistä, ja mahdollisuus käyttää kaikkia tarvittavia laitteita tai välineitä.

Sen on lisäksi osoitettava nimeävälle hyväksyntäviranomaiselle, että se täyttää 61 artiklan mukaisesti annettavissa delegoiduissa säädöksissä vahvistetut vaatimukset, jotka ovat aiheellisia niiden toimintaluokkien osalta, joita varten se on nimetty.

7. Tutkimuslaitoksen, sen ylimmän johdon ja arviointihenkilöstön puolueettomuus on taattava. Ne eivät saa osallistua toimintaan, joka voi olla ristiriidassa niiden suorittaman arvioinnin riippumattomuuden kanssa tai vaarantaa niiden luotettavuuden niiden toimintaluokkien toimissa, joita varten ne on nimetty.

8. Tutkimuslaitoksen on otettava sen toiminnan kattava vastuuvakuutus, jollei tällainen vastuu kuulu jäsenvaltiolle kansallisen lainsäädännön mukaisesti tai jollei jäsenvaltio itse ole suoraan vastuussa vaatimustenmukaisuuden arvioinnista.

9. Tutkimuslaitoksen henkilöstöllä on vaitiolovelvollisuus kaikkien niiden tietojen suhteen, jotka se saa tietoonsa suorittaessaan tehtäviään tämän asetuksen tai sen täytäntöön panemiseksi annetun kansallisen lainsäädännön säännösten mukaisesti; vaitiolovelvollisuutta ei sovelleta nimeävään hyväksyntäviranomaiseen nähden eikä tapauksissa, joissa unionin lainsäädännössä tai kansallisessa lainsäädännössä toisin vaaditaan. Omistusoikeudet on suojattava.

58 artikla

Tutkimuslaitosten tytäryhtiöt ja alihankinta

1. Tutkimuslaitos voi teettää alihankintana osan toimista, joita varten se on nimetty 59 artiklan 1 kohdan mukaisesti, tai teettää kyseiset toimet tytäryhtiöllään vain, jos siitä on sovittu nimeävän hyväksyntäviranomaisen kanssa.

2. Jos tutkimuslaitos teettää tiettyjä niiden toimintaluokkien toimia, joita varten se on nimetty, alihankintana tai tytäryhtiöllä, sen on varmistettava, että alihankkija tai tytäryhtiö täyttää 57 artiklassa säädetyt vaatimukset, ja tiedotettava asiasta nimeävälle hyväksyntäviranomaiselle.

3. Tutkimuslaitos kantaa täyden vastuun alihankkijoiden tai tytäryhtiöiden suorittamista tehtävistä riippumatta siitä, mihin nämä ovat sijoittautuneet.

4. Tutkimuslaitoksen on pidettävä nimeävän hyväksyntäviranomaisen saatavilla asiakirjat, jotka koskevat alihankkijan tai tytäryhtiön pätevyyden arviointia ja niiden suorittamia tehtäviä.

59 artikla

Tutkimuslaitosten nimeäminen

1. Tutkimuslaitos nimetään asiantuntemuksensa mukaan yhteen tai useampaan seuraavista toimintaluokasta:

a)	luokka A: tutkimuslaitokset, jotka tekevät omissa tiloissaan tässä asetuksessa ja liitteessä I luetteloiduissa säädöksissä tarkoitetut testit;

b)	luokka B: tutkimuslaitokset, jotka valvovat tässä asetuksessa ja liitteessä I luetteloiduissa säädöksissä tarkoitettuja testejä, jotka tehdään valmistajan tai kolmannen osapuolen tiloissa;

c)	luokka C: tutkimuslaitokset, jotka arvioivat ja seuraavat säännöllisesti valmistajan menettelyjä tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvomiseksi;

d)	luokka D: tutkimuslaitokset, jotka valvovat tai tekevät testejä tai tarkastuksia tuotannon vaatimustenmukaisuuden seuraamiseksi.

2. Hyväksyntäviranomainen voidaan nimetä tutkimuslaitokseksi yhdessä tai useammassa 1 kohdassa mainitussa toimintaluokassa.

3. Muita kuin 60 artiklan mukaisesti nimettyjä kolmansien maiden tutkimuslaitoksia voidaan ilmoittaa 63 artiklan soveltamiseksi ainoastaan, jos unionin ja kyseisen kolmannen maan kahdenvälisessä sopimuksessa määrätään tällaisesta tutkimuslaitoksen hyväksymisestä. Tämä ei estä tutkimuslaitosta, joka on perustettu jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön nojalla 57 artiklan 2 kohdan mukaisesti, perustamasta sivutoimipaikkoja kolmansiin maihin edellyttäen, että sivutoimipaikat ovat suoraan nimetyn tutkimuslaitoksen johdon ja valvonnan alaisia.

60 artikla

Valmistajan akkreditoidut omat tutkimuslaitokset

1. Valmistajan akkreditoitu oma tutkimuslaitos voidaan nimetä ainoastaan toimintaluokkaan A vastaamaan sellaisista teknisistä vaatimuksista, joiden osalta tämän asetuksen nojalla annettavissa delegoidussa säädöksessä sallitaan itsetestaus. Tämän tutkimuslaitoksen on oltava itsenäinen ja erillinen osa kyseistä yritystä, ja se ei saa osallistua arvioimiensa ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden suunnitteluun, valmistukseen, toimittamiseen tai huoltoon.

2. Akkreditoidun oman tutkimuslaitoksen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)	akkreditoitu oma tutkimuslaitos on jäsenvaltion hyväksyntäviranomaisen nimeämä ja asetuksen (EY) N:o 765/2008 2 artiklan 11 kohdan määritelmän mukaisen kansallisen akkreditointielimen tämän asetuksen 61 artiklassa tarkoitettujen vaatimusten ja menettelyjen mukaisesti akkreditoima;

b)	akkreditoitu oma tutkimuslaitos ja sen henkilöstö muodostavat organisatorisen kokonaisuuden ja käyttävät sen yrityksen sisällä, jonka osa ne ovat, raportointimenetelmiä, jotka takaavat niiden puolueettomuuden ja osoittavat sen asiaankuuluvalle kansalliselle akkreditointielimelle;

c)	akkreditoitu oma tutkimuslaitos ja sen henkilöstö eivät osallistu toimintaan, joka voi olla ristiriidassa niiden suorittaman arvioinnin riippumattomuuden kanssa tai vaarantaa niiden luotettavuuden niiden toimintaluokkien toimissa, joita varten ne on nimetty;

d)	akkreditoitu oma tutkimuslaitos tarjoaa palvelujaan yksinomaan yritykselle, jonka osa se on.

3. Akkreditoitua omaa tutkimuslaitosta ei tarvitse ilmoittaa komissiolle 63 artiklan mukaisesti, mutta yrityksen, jonka osa laitos on, tai kansallisen akkreditointielimen on nimeävän hyväksyntäviranomaisen pyynnöstä toimitettava tutkimuslaitoksen akkreditointia koskevat tiedot kyseiselle viranomaiselle.

61 artikla

Tutkimuslaitosten toimintavaatimuksia ja arviointia koskevat menettelyt

Sen varmistamiseksi, että tutkimuslaitosten toiminta on yhtä korkeatasoista kaikissa jäsenvaltioissa, komissiolle siirretään valta antaa 71 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan vaatimukset, joita tutkimuslaitosten on noudatettava, sekä menettely tutkimuslaitosten arvioimiseksi 62 artiklan mukaisesti ja akkreditoimiseksi 60 artiklan mukaisesti.

62 artikla

Tutkimuslaitosten osaamisen arviointi

1. Nimeävän hyväksyntäviranomaisen on laadittava arviointiraportti, jossa osoitetaan, että ehdolla olevan tutkimuslaitoksen vaatimustenmukaisuus on arvioitu tässä asetuksessa ja tämän asetuksen nojalla annettavissa delegoiduissa säädöksissä asetettujen vaatimusten suhteen. Tähän raporttiin voi kuulua akkreditointielimen myöntämä akkreditointitodistus.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun raportin perustana oleva arviointi on tehtävä niiden säännösten mukaisesti, jotka vahvistetaan 61 artiklan nojalla annettavassa delegoidussa säädöksessä. Arviointiraportti on tarkistettava vähintään kolmen vuoden välein.

3. Arviointiraportti on pyynnöstä toimitettava komissiolle. Tällaisissa tapauksissa ja jos arviointi ei perustu kansallisen akkreditointielimen antamaan akkreditointitodistukseen, jolla todistetaan tutkimuslaitoksen täyttävän tämän asetuksen vaatimukset, nimeävän hyväksyntäviranomaisen on toimitettava komissiolle asiakirjatodisteita, jotka osoittavat tutkimuslaitoksen pätevyyden ja käytössä olevat järjestelyt sen varmistamiseksi, että nimeävä hyväksyntäviranomainen valvoo tutkimuslaitosta säännöllisesti ja että laitos täyttää tässä asetuksessa ja tämän asetuksen nojalla annettavissa delegoiduissa säädöksissä asetetut vaatimukset.

4. Hyväksyntäviranomaisen, joka hakee nimeämistä tutkimuslaitokseksi 59 artiklan 2 kohdan mukaisesti, on dokumentoitava vaatimustenmukaisuus arvioinnissa, jonka suorittavat arvioitavasta toiminnasta riippumattomat tarkastajat. Tarkastajat voivat olla samasta organisaatiosta, kunhan he ovat hallinnollisesti erillään arvioitavaa toimintaa suorittavasta henkilöstöstä.

5. Akkreditoidun oman tutkimuslaitoksen on noudatettava tämän artiklan soveltuvia säännöksiä.

63 artikla

Ilmoitusmenettelyt

1. Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle kunkin jäsenvaltiossa nimetyn tutkimuslaitoksen nimi, osoite, myös sähköpostiosoite, vastuuhenkilöt ja toimintaluokat sekä näiden nimeämisten myöhemmät muutokset. Ilmoituksessa on mainittava, mitä liitteessä I luetteloituja kohteita varten tutkimuslaitokset on nimetty.

2. Tutkimuslaitos voi hoitaa 59 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja toimintoja tyyppihyväksynnästä vastaavan nimeävän hyväksyntäviranomaisen puolesta vain, jos siitä on ilmoitettu etukäteen komissiolle tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti.

3. Useat nimeävät hyväksyntäviranomaiset voivat nimetä ja näiden nimeävien hyväksyntäviranomaisten jäsenvaltiot voivat ilmoittaa saman tutkimuslaitoksen riippumatta siitä, minkä toimintaluokan tai -luokkien toimia sen on määrä suorittaa 59 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

4. Komissiolle on ilmoitettava myöhemmistä merkittävistä nimeämisen muutoksista.

5. Jos jonkin liitteessä I luetteloidun säädöksen soveltamiseksi on nimettävä tietty organisaatio tai toimivaltainen elin, jonka toiminta ei sisälly 59 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin toimintaluokkiin, on tehtävä tämän artiklan mukainen ilmoitus.

6. Komissio julkaisee verkkosivustollaan luettelon ja yksityiskohtaiset tiedot tämän artiklan mukaisesti ilmoitetuista tutkimuslaitoksista.

64 artikla

Nimeämisen muutokset

1. Jos nimeävä hyväksyntäviranomainen on todennut tai saanut tietää, että sen nimeämä tutkimuslaitos ei enää täytä tässä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia tai velvoitteitaan, nimeävän hyväksyntäviranomaisen on rajoitettava nimeämistä taikka peruutettava se tilapäisesti tai kokonaan riippuen siitä, miten vakavaa kyseisten vaatimusten noudattamatta jättäminen tai velvoitteiden laiminlyönti on ollut. Jäsenvaltion, joka on ilmoittanut kyseisen tutkimuslaitoksen, on viipymättä ilmoitettava asiasta komissiolle. Komissio muuttaa 63 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuja julkaistuja tietoja vastaavasti.

2. Jos nimeämistä rajoitetaan tai se peruutetaan tilapäisesti tai kokonaan tai jos tutkimuslaitos on lopettanut toimintansa, nimeävän hyväksyntäviranomaisen on asianmukaisin toimenpitein varmistettava, että kyseisen laitoksen asiakirja-aineistot joko käsittelee toinen tutkimuslaitos tai ne pidetään nimeävän hyväksyntäviranomaisen tai markkinavalvontaviranomaisten pyynnöstä näiden viranomaisten saatavilla.

65 artikla

Tutkimuslaitosten pätevyyden kyseenalaistaminen

1. Komissio tutkii kaikki tapaukset, joissa se epäilee tai sen tietoon saatetaan epäilys, että tutkimuslaitos ei ole pätevä tai että se ei enää täytä vaatimuksia ja velvoitteitaan.

2. Nimeävän hyväksyntäviranomaisen jäsenvaltion on toimitettava pyynnöstä komissiolle kaikki tiedot, jotka liittyvät nimeämisen perusteisiin tai asianomaisen tutkimuslaitoksen nimeämisen voimassa pitämiseen.

3. Komissio varmistaa, että kaikkia sen tutkimusten yhteydessä saatuja arkaluonteisia tietoja käsitellään luottamuksellisesti.

4. Jos komissio toteaa, että tutkimuslaitos ei täytä tai ei enää täytä sen nimeämiselle asetettuja vaatimuksia, se ilmoittaa asiasta nimeävän hyväksyntäviranomaisen jäsenvaltiolle voidakseen vahvistaa yhteistyössä kyseisen jäsenvaltion kanssa tarvittavat korjaavat toimenpiteet ja pyytää kyseistä jäsenvaltiota ryhtymään näihin korjaaviin toimenpiteisiin, mukaan lukien nimeämisen peruuttaminen tarvittaessa.

66 artikla

Tutkimuslaitosten toimintaan liittyvät velvoitteet

1. Tutkimuslaitoksen on suoritettava niiden toimintaluokkien toimet, joita varten se on nimetty, nimeävän hyväksyntäviranomaisen puolesta ja tässä asetuksessa ja sen liitteessä I luetteloiduissa säädöksissä säädettyjen arviointimenettelyjen ja testausmenetelmien mukaisesti.

Tutkimuslaitoksen on valvottava sellaisten testien tekemistä, joita edellytetään tässä asetuksessa tai jossakin liitteessä I luetteloidussa säädöksessä määritettyä hyväksyntää tai tarkastuksia varten, tai tehtävä tällaiset testit itse, paitsi jos vaihtoehtoiset menettelyt sallitaan. Tutkimuslaitos ei saa tehdä testejä, arviointeja tai tarkastuksia, joita varten hyväksyntäviranomainen ei ole sitä asianmukaisesti nimennyt.

2. Tutkimuslaitoksen on aina

a)	annettava nimeävän hyväksyntäviranomaisen tarvittaessa tarkkailla tutkimuslaitoksen suorittamaa vaatimustenmukaisuuden arviointia; ja

b)	toimitettava nimeävälle hyväksyntäviranomaiselle kaikki sen pyytämät tiedot tämän asetuksen soveltamisalan mukaisista toimintaluokistaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 57 artiklan 9 kohdan ja 67 artiklan soveltamista.

3. Jos tutkimuslaitos havaitsee, että valmistaja ei ole noudattanut tässä asetuksessa vahvistettuja vaatimuksia, sen on ilmoitettava asiasta nimeävälle hyväksyntäviranomaiselle, jotta nimeävä hyväksyntäviranomainen voi vaatia valmistajaa ryhtymään asianmukaisiin korjaaviin toimenpiteisiin ja sen jälkeen olla antamatta tyyppihyväksyntätodistusta, jollei asianmukaisia korjaavia toimenpiteitä toteuteta hyväksyntäviranomaista tyydyttävällä tavalla.

4. Jos nimeävän hyväksyntäviranomaisen puolesta toimiva tutkimuslaitos havaitsee valvoessaan tuotannon vaatimustenmukaisuutta tyyppihyväksyntätodistuksen antamisen jälkeen, että ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö ei enää ole tämän asetuksen mukainen, sen on ilmoitettava asiasta nimeävälle hyväksyntäviranomaiselle. Hyväksyntäviranomaisen on toteutettava 28 artiklassa säädetyt asianmukaiset toimenpiteet.

67 artikla

Tutkimuslaitosten tiedotusvelvoitteet

1. Tutkimuslaitoksen on ilmoitettava nimeävälle hyväksyntäviranomaiselle

a)	havaitut vaatimustenvastaisuudet, jotka saattavat edellyttää tyyppihyväksyntätodistuksen epäämistä, rajoittamista tai peruuttamista tilapäisesti tai kokonaan;

b)	olosuhteet, jotka vaikuttavat nimeämisen soveltamisalaan ja edellytyksiin;

c)	markkinavalvontaviranomaisten esittämät, tutkimuslaitoksen toimintaa koskevat tietopyynnöt.

2. Tutkimuslaitoksen on nimeävän hyväksyntäviranomaisen pyynnöstä toimitettava tietoja nimeämisen soveltamisalaan kuuluvista toimista sekä muista suoritetuista toimista, rajat ylittävät toimet ja alihankinta mukaan luettuina.

XVII LUKU

TÄYTÄNTÖÖNPANOSÄÄDÖKSET JA DELEGOIDUT SÄÄDÖKSET

68 artikla

Täytäntöönpanosäädökset

Jotta voidaan saavuttaa tämän asetuksen tavoitteet ja varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissio hyväksyy 69 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan seuraavat täytäntöönpanotoimenpiteet:

a)	22 artiklassa tarkoitetut ilmoituslomakkeen ja valmistusasiakirjojen mallit;

b)	24 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu EU-tyyppihyväksyntätodistusten numerointijärjestelmä;

c)	25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu EU-tyyppihyväksyntätodistuksen malli;

d)	25 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetun EU-tyyppihyväksyntätodistukseen liitetyn testausselostesivun malli;

e)	25 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun sovellettavien vaatimusten tai säädösten luettelon malli;

f)	27 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun testausselosteen muotoa koskevat yleiset vaatimukset;

g)	33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu vaatimustenmukaisuustodistuksen malli;

h)	34 artiklassa tarkoitettu EU-tyyppihyväksyntämerkin malli;

i)	35 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu lupa myöntää uusien tekniikoiden tai uusien ratkaisujen EU-tyyppihyväksyntää koskeva vapautus;

j)	tyyppihyväksyntätodistuksen ja vaatimustenmukaisuustodistuksen malli 35 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen uusien tekniikoiden ja uusien ratkaisujen osalta;

k)	36 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu jäsenvaltiolle myönnettävä lupa jatkaa tyyppihyväksyntää;

l)	45 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu luettelo osista ja varusteista;

m)	46 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun todistuksen malli ja numerointijärjestelmä sekä kaikki kyseisessä artiklassa tarkoitetun lupamenettelyn osatekijät;

n)	53 artiklan 8 kohdassa tarkoitettu malli todistukselle, jolla hyväksyntäviranomaiselle annetaan todiste vaatimustenmukaisuudesta.

69 artikla

Komiteamenettely

1. Komissiota avustaa tekninen komitea – maatalousajoneuvot. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi ja sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.

70 artikla

Liitteiden muuttaminen

Siirretään komissiolle myös valta antaa 71 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat liitteen I muuttamista, säädösviitteiden lisäämiseksi ja oikaisujen huomioon ottamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen liitteiden muuttamista koskevien tämän asetuksen muiden säännösten soveltamista.

71 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2. Siirretään 17 artiklan 5 kohdassa, 18 artiklan 4 kohdassa, 19 artiklan 6 kohdassa, 20 artiklan 8 kohdassa, 27 artiklan 6 kohdassa, 28 artiklan 6 kohdassa, 45 artiklan 4 kohdassa, 49 artiklan 3 kohdassa, 53 artiklan 12 kohdassa, 61 artiklassa ja 70 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle viideksi vuodeksi 22 päivästä maaliskuuta 2013.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 17 artiklan 5 kohdassa, 18 artiklan 4 kohdassa, 19 artiklan 6 kohdassa, 20 artiklan 8 kohdassa, 27 artiklan 6 kohdassa, 28 artiklan 6 kohdassa, 45 artiklan 4 kohdassa, 49 artiklan 3 kohdassa, 53 artiklan 12 kohdassa, 61 artiklassa ja 70 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5. Edellä olevien 17 artiklan 5 kohdan, 18 artiklan 4 kohdan, 19 artiklan 6 kohdan, 20 artiklan 8 kohdan, 27 artiklan 6 kohdan, 28 artiklan 6 kohdan, 45 artiklan 4 kohdan, 49 artiklan 3 kohdan, 53 artiklan 12 kohdan, 61 artiklan ja 70 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

XVIII LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

72 artikla

Seuraamukset

1. Jäsenvaltioiden on säädettävä seuraamuksista, joita määrätään talouden toimijoille, jotka rikkovat tätä asetusta tai tämän asetuksen nojalla annettavia delegoituja säädöksiä tai täytäntöönpanosäädöksiä. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet seuraamusten täytäntöönpanon varmistamiseksi. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on toimitettava nämä säännökset komissiolle viimeistään 23 päivänä maaliskuuta 2015 ja ilmoitettava sille viipymättä niihin myöhemmin tehtävistä muutoksista.

2. Seuraamuksia on määrättävä seuraavista rikkomuksista:

a)	väärien tietojen antaminen hyväksyntä- tai takaisinkutsumenettelyn kuluessa;

b)	tyyppihyväksynnän tai käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden testitulosten väärentäminen;

c)	sellaisten tietojen tai teknisten eritelmien ilmoittamatta jättäminen, jotka saattaisivat johtaa takaisinkutsun järjestämiseen taikka tyyppihyväksynnän epäämiseen tai peruuttamiseen;

d)	estolaitteiden käyttäminen;

e)	kieltäytyminen antamasta tietoja saataville;

f)	talouden toimija asettaa saataville markkinoilla hyväksyntää edellyttäviä ajoneuvoja, järjestelmiä, komponentteja tai erillisiä teknisiä yksiköitä ilman tällaista hyväksyntää taikka väärentää asiakirjoja tai merkintöjä tässä tarkoituksessa.

73 artikla

Siirtymäsäännökset

1. Rajoittamatta tämän asetuksen muiden säännösten soveltamista tällä asetuksella ei mitätöidä ajoneuvolle, järjestelmälle, komponentille tai erilliselle tekniselle yksikölle ennen 1 päivää tammikuuta 2016 myönnettyä EU-tyyppihyväksyntää.

2. Hyväksyntäviranomaisten on edelleen myönnettävä laajennuksia 1 kohdassa tarkoitettujen ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden hyväksyntöihin direktiivin 2003/37/EY ja 76 artiklan 1 kohdassa lueteltujen direktiivien mukaisesti. Näitä hyväksyntöjä ei kuitenkaan saa käyttää kokonaisen ajoneuvon tyyppihyväksynnän saamiseksi tämän asetuksen mukaisesti.

3. Poiketen siitä, mitä tässä asetuksessa säädetään, uusia järjestelmiä, komponentteja, erillisiä teknisiä yksiköitä tai sellaisten ajoneuvotyyppien ajoneuvoja, joille on myönnetty kokonaisen ajoneuvon tyyppihyväksyntä direktiivin 2003/37/EY mukaisesti, voidaan rekisteröidä, saattaa markkinoille tai ottaa käyttöön 31 päivään joulukuuta 2017 saakka. Sellaisten ajoneuvotyyppien uusia ajoneuvoja, joilta ei vaadittu tyyppihyväksyntää direktiivin 2003/37/EY mukaisesti, voidaan myös rekisteröidä tai ottaa käyttöön mainittuun päivämäärään saakka sen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, jossa käyttöönotto tai rekisteröinti tapahtuu.

Kansalliset viranomaiset eivät saa sellaisessa tapauksessa kieltää, rajoittaa tai estää hyväksytyn tyypin mukaisten ajoneuvojen rekisteröintiä, markkinoille saattamista tai käyttöönottoa.

74 artikla

Kertomus

1. Jäsenvaltioiden on viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2019 ilmoitettava komissiolle tässä asetuksessa säädettyjen tyyppihyväksyntämenettelyjen soveltamisesta.

2. Edellä olevan 1 kohdan mukaisesti toimitettujen tietojen perusteella komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta.

75 artikla

Uudelleentarkastelu

1. Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen 3 kohdassa tarkoitetuista aiheista.

2. Kertomuksen on perustuttava asiaankuuluvien sidosryhmien laajaan kuulemiseen, ja siinä on otettava huomioon voimassa olevat asiaan liittyvät eurooppalaiset ja kansainväliset standardit.

3. Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle 31 päivään joulukuuta 2021 mennessä kertomus seuraavista:

a)	asianomaisen jäsenvaltion kansallisten viranomaisten tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluville ajoneuvoille ennen niiden ensirekisteröintiä myöntämien yksittäishyväksyntöjen lukumäärä vuotta kohden 1 päivän tammikuuta 2016 jälkeen;

b)	tällaisiin hyväksyntöihin sovelletut kansalliset perusteet, jos ne poikkesivat EU-tyyppihyväksynnän pakollisista vaatimuksista.

4. Kertomukseen liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksia, ja siinä on tarkasteltava yksittäishyväksyntöjen sisällyttämistä tähän asetukseen yhdenmukaistettujen vaatimusten perusteella.

76 artikla

Kumoaminen

1. Rajoittamatta tämän asetuksen 73 artiklan 2 kohdan soveltamista kumotaan direktiivi 2003/37/EY sekä direktiivit 74/347/ETY, 76/432/ETY, 76/763/ETY, 77/537/ETY, 78/764/ETY, 80/720/ETY, 86/297/ETY, 86/298/ETY, 86/415/ETY, 87/402/ETY, 2000/25/EY, 2009/57/EY, 2009/58/EY, 2009/59/EY, 2009/60/EY, 2009/61/EY, 2009/63/EY, 2009/64/EY, 2009/66/EY, 2009/68/EY 2009/75/EY, 2009/76/EY ja 2009/144/EY 1 päivästä tammikuuta 2016.

2. Viittauksia kumottuihin direktiiveihin pidetään viittauksina tähän asetukseen, ja direktiivin 2003/37/EY osalta ne luetaan liitteessä III olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

77 artikla

Direktiivin 2006/42/EY muuttaminen

Korvataan direktiivin 2006/42/EY 1 artiklan 2 kohdan e alakohdan ensimmäinen luetelmakohta seuraavasti:

”—	maatalous- ja metsätraktoreihin lukuun ottamatta näihin ajoneuvoihin kiinnitettyjä koneita,”

78 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

1. Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2. Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2016.

Maaliskuun 22 päivästä 2013 kansalliset viranomaiset eivät voi evätä valmistajan pyytämää EU-tyyppihyväksyntää tai kansallista tyyppihyväksyntää uudelta ajoneuvotyypiltä eivätkä kieltää uuden ajoneuvon rekisteröintiä, markkinoille saattamista tai käyttöönottoa, jos ajoneuvo on tämän asetuksen ja sen nojalla annettavien delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten mukainen.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 5 päivänä helmikuuta 2013.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

L. CREIGHTON

(1) EUVL C 54, 19.2.2011, s. 42.

(2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 20. marraskuuta 2012 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 28. tammikuuta 2013.

(3) EUVL L 171, 9.7.2003, s. 1.

(4) EYVL L 59, 27.2.1998, s. 1.

(5) EUVL L 157, 9.6.2006, s. 24.

(6) EUVL L 218, 13.8.2008, s. 30.

(7) Neuvoston päätös 97/836/EY, tehty 27 päivänä marraskuuta 1997 (EYVL L 346, 17.12.1997, s. 78).

(8) EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

(9) EYVL L 191, 15.7.1974, s. 5.

(10) EYVL L 122, 8.5.1976, s. 1.

(11) EYVL L 262, 27.9.1976, s. 135.

(12) EYVL L 220, 29.8.1977, s. 38.

(13) EYVL L 255, 18.9.1978, s. 1.

(14) EYVL L 194, 28.7.1980, s. 1.

(15) EYVL L 186, 8.7.1986, s. 19.

(16) EYVL L 186, 8.7.1986, s. 26.

(17) EYVL L 240, 26.8.1986, s. 1.

(18) EYVL L 220, 8.8.1987, s. 1.

(19) EYVL L 173, 12.7.2000, s. 1.

(20) EUVL L 261, 3.10.2009, s. 1.

(21) EUVL L 198, 30.7.2009, s. 4.

(22) EUVL L 198, 30.7.2009, s. 9.

(23) EUVL L 198, 30.7.2009, s. 15.

(24) EUVL L 203, 5.8.2009, s. 19.

(25) EUVL L 214, 19.8.2009, s. 23.

(26) EUVL L 216, 20.8.2009, s. 1.

(27) EUVL L 201, 1.8.2009, s. 11.

(28) EUVL L 203, 5.8.2009, s. 52.

(29) EUVL L 261, 3.10.2009, s. 40.

(30) EUVL L 201, 1.8.2009, s. 18.

(31) EUVL L 27, 30.1.2010, s. 33.

(32) EUVL L 374, 27.12.2006, s. 10.

(33) EUVL L 263, 9.10.2007, s. 1.

(34) EUVL L 199, 28.7.2008, s. 1.

LIITE I

LUETTELO AJONEUVON EU-TYYPPIHYVÄKSYNTÄÄ KOSKEVISTA VAATIMUKSISTA

Nro

Artikla

Kohde

Säädösviite

Moottoriajoneuvot

Ajoneuvoluokat

T1a

T1b

T2a

T2b

T3a

T3b

T4.1a

T4.1b

(+)

T4.2a

T4.2b

(+)

T4.3a

T4.3b

(++)

17 artiklan 2 kohdan a alakohta

Ajoneuvon rakenteellinen kestävyys

RVFSR

17 artiklan 2 kohdan b alakohta

Suurin rakenteellinen nopeus, kierrosnopeuden rajoitin ja nopeudenrajoittimet

RVFSR

17 artiklan 2 kohdan b alakohta

Jarrut ja perävaunun jarrukytkentä

RVBR

17 artiklan 2 kohdan b alakohta

Nopeiden traktoreiden ohjaus

RVFSR (perusta: E-sääntö nro 79 Rev [uusi numero])

17 artiklan 2 kohdan b alakohta

Ohjaus

RVFSR

17 artiklan 2 kohdan b alakohta

Nopeusmittari

17 artiklan 2 kohdan c alakohta

Näkyvyysalue ja tuulilasinpyyhkimet

RVFSR (perusta: E-sääntö nro 71 Rev1)

17 artiklan 2 kohdan c alakohta

Ikkunat

RVFSR (perusta: E-sääntö nro 43 Rev2 Am3 Sup11)

17 artiklan 2 kohdan c alakohta

Taustapeilit

RVFSR

17 artiklan 2 kohdan c alakohta

Kuljettajan tietojärjestelmät

RVFSR

17 artiklan 2 kohdan d alakohta

Valaisimet ja merkkivalolaitteet sekä niiden valonlähteet

RVFSR (perusta:

E-sääntö nro 3 Rev3 Am1 Sup11; E-sääntö nro 4 Rev4 Sup14;

E-sääntö nro 5 muutossarjan 02 täydennys 7; E-sääntö nro 6 Rev4 Sup17; E-sääntö nro 7 Rev4 Sup15;

E-sääntö nro 19 Rev5 Sup1; E-sääntö nro 23 Rev2 Sup15;

E-sääntö nro 31 muutossarjan 02 täydennys 7;

E-sääntö nro 37 muutossarjan 03 täydennys 36;

E-sääntö nro 38 Rev2 Sup14; E-sääntö nro 98 Rev1 Sup11;

E-sääntö nro 99 säännön alkuperäisversion täydennys 6;

E-sääntö nro 112 muutossarja 01;

E-sääntö nro 113 säännön alkuperäisversion täydennys 9)

17 artiklan 2 kohdan d alakohta

Valaistuslaitteet

RVFSR (perusta: E-sääntö nro 86 Am [uusi numero])

17 artiklan 2 kohdan e alakohta

Ajoneuvon matkustajien turvajärjestelmät, kuten sisävarusteet, pääntuet, turvavyöt ja ovet

RVFSR

17 artiklan 2 kohdan f alakohta

Ajoneuvon ulkopuoliset rakenteet ja lisävarusteet

RVFSR

17 artiklan 2 kohdan g alakohta

Sähkömagneettinen yhteensopivuus

RVFSR

17 artiklan 2 kohdan h alakohta

Äänimerkinantolaite

RVFSR

17 artiklan 2 kohdan i alakohta

Lämmitysjärjestelmät

RVFSR

17 artiklan 2 kohdan j alakohta

Luvattoman käytön estävät laitteet

RVFSR

Y (vain T- ja C-luokat)

17 artiklan 2 kohdan k alakohta

Rekisterikilpi

RVFSR

17 artiklan 2 kohdan k alakohta

Lakisääteinen kilpi ja merkinnät

RVFSR

17 artiklan 2 kohdan l alakohta

Mitat ja perävaunun massa

RVFSR

17 artiklan 2 kohdan l alakohta

Suurin massa kuormitettuna

RVFSR

17 artiklan 2 kohdan l alakohta

Vastapainot

RVFSR

17 artiklan 2 kohdan m alakohta

Sähköjärjestelmien turvallisuus

RVFSR

17 artiklan 2 kohdan a alakohta, 17 artiklan 2 kohdan m alakohta, 18 artiklan 2 kohdan l alakohta

Polttoainesäiliö

RVFSR

17 artiklan 2 kohdan n alakohta

Takasuojarakenteet

RVFSR

17 artiklan 2 kohdan o alakohta

Sivusuojaus

RVFSR

17 artiklan 2 kohdan p alakohta

Kuormalavat

RVFSR

17 artiklan 2 kohdan q alakohta

Hinauslaitteet

RVFSR

17 artiklan 2 kohdanr alakohta

Renkaat

RVFSR (perusta: E-sääntö nro 106 Am5 Sup6)

17 artiklan 2 kohdan s alakohta

Roiskeenestojärjestelmät

RVFSR

17 artiklan 2 kohdan t alakohta

Peruutusvaihde

RVFSR

17 artiklan 2 kohdan u alakohta

Telat

RVFSR

17 artiklan 2 kohdan v alakohta

Mekaaniset kytkimet

RVFSR

18 artiklan 2 kohdan a alakohta

ROPS-rakenteet

RVCR (vaihtoehtoinen testausseloste OECD:n testiohjeen 3 mukaiselle testausselosteelle, sellaisena kuin se on muutettuna)

18 artiklan 2 kohdan a alakohta

ROPS-rakenteet (telaketjut)

RVCR (vaihtoehtoinen testausseloste OECD:n testiohjeen 8 mukaiselle testausselosteelle, sellaisena kuin se on muutettuna)

18 artiklan 2 kohdan a alakohta

ROPS-rakenteet (staattiset testit)

RVCR (vaihtoehtoinen testausseloste OECD:n testiohjeen 4 mukaiselle testausselosteelle, sellaisena kuin se on muutettuna)

18 artiklan 2 kohdan a alakohta

ROPS-rakenteet, eteen asennetut (kapearaiteiset traktorit)

RVCR (vaihtoehtoinen testausseloste OECD:n testiohjeen 6 mukaiselle testausselosteelle, sellaisena kuin se on muutettuna)

18 artiklan 2 kohdan a alakohta

ROPS-rakenteet, taakse asennetut (kapearaiteiset traktorit)

RVCR (vaihtoehtoinen testausseloste OECD:n testiohjeen 7 mukaiselle testausselosteelle, sellaisena kuin se on muutettuna)

18 artiklan 2 kohdan b alakohta

Putoavilta esineiltä suojaavat rakenteet (FOPS)

RVCR (vaihtoehtoinen testausseloste OECD:n testiohjeen 10 mukaiselle testausselosteelle, sellaisena kuin se on muutettuna)

18 artiklan 2 kohdan c alakohta

Matkustajan istuimet

RVCR

18 artiklan 2 kohdan d alakohta

Kuljettajan melualtistuksen taso

RVCR

18 artiklan 2 kohdan e alakohta

Kuljettajan istuin ja asento

RVCR

18 artiklan 2 kohdan f alakohta

Ohjaustila ja pääsy ohjauspaikalle

RVCR

18 artiklan 2 kohdan g alakohta

Voimanottolaitteet

RVCR

18 artiklan 2 kohdan h alakohta

Vetävien osien suojaus

RVCR

18 artiklan 2 kohdan i alakohta

Turvavöiden kiinnityspisteet

RVCR (vaihtoehtoinen testausseloste OECD:n testiohjeiden 3, 4, 6, 7, 8, mukaiselle testausselosteelle, sellaisena kuin se on muutettuna)

18 artiklan 2 kohdan j alakohta

Turvavyöt

RVCR

18 artiklan 2 kohdan k alakohta

Kuljettajan suojaaminen ohjaamoon tunkeutuvilta esineiltä (OPS)

RVCR

18 rtiklan 2 kohdan l alakohta

Pakokaasujärjestelmä

RVCR

18 artiklan 2 kohdan l alakohta, 18 artiklan 2 kohdan n alakohta, 18 artiklan 2 kohdan q alakohta, 18 artiklan 4 kohta

Käyttäjän käsikirja

RVCR

18 artiklan 2 kohdan o alakohta

Hallintalaitteet, erityisesti automaattiset ja hätäpysäytyslaitteet

RVCR

18 artiklan 2 kohdan p alakohta

Suojaaminen mekaanisilta vaaroilta, lukuun ottamatta 18 artiklan 2 kohdan a, b, g ja k alakohdassa mainittuja vaaroja ja mukaan luettuna suojaaminen karkeilta pinnoilta sekä teräviltä reunoilta ja kulmilta, nestettä siirtävien putkien rikkoutumiselta ja ajoneuvon hallitsemattomalta liikkumiselta

RVCR

18 artiklan 2 kohdan r alakohta, 18 artiklan 2 kohdan p alakohta

Suojukset ja turvalaitteet

RVCR

18 artiklan 2 kohdan l alakohta, 18 artiklan 2 kohdan s alakohta, 18 artiklan 2 kohdan q alakohta, 18 artiklan 4 kohta

Tiedot, varoitukset ja merkinnät

RVCR

18 artiklan 2 kohdan t alakohta

Materiaalit ja tuotteet

RVCR

18 artiklan 2 kohdan u alakohta

Akut

RVCR

18 artiklan 4 kohta

Varauloskäynti

RVCR

18 artiklan 2 kohdan l alakohta, 18 artiklan 4 kohta

Ohjaamon tuuletus- ja tuloilman suodatusjärjestelmä

RVCR

18 artiklan 4 kohta

Ohjaamon materiaalien palamisnopeus

RVCR

19 artiklan 2 kohdan a alakohta

Päästöt

REPPR (päästövaihteet: 2000/25/EY ja 97/68/EY)

Jos kuuluu direktiivin soveltamisalaan

19 artiklan 2 kohdan b alakohta

Ulkoinen melutaso

REPPR (raja-arvot: 2009/63/EY)

Selitykset:

(+)= jos luokassa on tällainen alaluokka

(++)= vain alaluokissa, jotka vastaavat b-kirjaimella merkittyjä T-luokan alaluokkia

X= sovelletaan

I= identtinen T:n kanssa luokan mukaan

Y= soveltuvat moottoriajoneuvoja koskevat säädökset hyväksytään vastaavina delegoiduissa säädöksissä tarkoitetulla tavalla

Z= sovelletaan vain vedettäviin vaihdettavissa oleviin laitteisiin, jotka kuuluvat R-luokkaan, koska suurimman teknisesti sallitun kuormitetun massan ja kuormittamattoman omamassan suhde on vähintään 3,0 (3 artiklan 9 alakohdan määritelmä)

NA= ei sovelleta

RVFSR= asetus ajoneuvon toimintaturvallisuusvaatimuksista (delegoitu säädös)

RVCR= asetus ajoneuvon rakennevaatimuksista (delegoitu säädös)

REPPR= asetus ajoneuvon ympäristö- ja käyttövoimaominaisuuksia koskevista vaatimuksista (delegoitu säädös)

RVBR= asetus ajoneuvon jarruja koskevista vaatimuksista (delegoitu säädös)

LIITE II

PIENTEN SARJOJEN ENIMMÄISMÄÄRÄT

Jäsenvaltiossa vuosittain markkinoilla saataville asetettavien, rekisteröitävien tai käyttöön otettavien samaa tyyppiä olevien ajoneuvojen yksikkömäärä ei saa ylittää seuraavia ajoneuvoluokkakohtaisia enimmäismääriä.

Ajoneuvoluokka	Yksikkömäärä (tyyppiä kohti)
T	150
C	50

LIITE III

Vastaavuustaulukko

(76 artiklassa tarkoitettu)

Direktiivi 2003/37/EY	Tämä asetus
1 artikla	1 ja 2 artikla
2 artikla	3 artikla
3 artikla	20–23 artikla
4 artikla	22, 24 ja 26 artikla
5 artikla	29–31 artikla
6 artikla	33 ja 34 artikla
7 artikla	5, 38 ja 40 artikla
8 artiklan 1 kohta 8 artiklan 2 kohta	38 artiklan 2 kohta 35–37 ja 39 artikla
9 artikla	37 artikla
10 artikla	39 artikla
11 artikla	35 ja 36 artikla
12 artikla	49 ja 50 artikla
13 artikla	8 ja 28 artikla
14 artikla	24 artikla
15 artikla	41–48 artikla
16 artikla	41 ja 44 artikla
17 artikla	44 artikla
18 artikla	48 artikla
19 artikla	68, 70 ja 71 artikla
20 artikla	69 artikla
21 artikla	5 artikla ja 57–67 artikla
22 artikla	—
23 artikla	—
24 artikla	—
25 artikla	—
26 artikla	—

2.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

L 60/52

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 168/2013,

annettu 15 päivänä tammikuuta 2013,

kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen ja nelipyörien hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Sisämarkkinat käsittävät alueen, jolla ei ole sisäisiä rajoja ja jolla on taattava tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus. Tämän vuoksi kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2002/24/EY (3) perustettiin kattava EY-tyyppihyväksyntäjärjestelmä kaksi- ja kolmipyöräisiä ajoneuvoja varten. Näitä periaatteita olisi sovellettava myös tässä asetuksessa ja tämän asetuksen nojalla annettavissa delegoiduissa säädöksissä ja täytäntöönpanosäädöksissä.

(2)	Sisämarkkinoiden olisi perustuttava avoimiin, yksinkertaisiin ja yhdenmukaisiin sääntöihin, joilla varmistetaan oikeusvarmuus ja selkeys, mistä voivat hyötyä sekä yritykset että kuluttajat.

(3)

Tyyppihyväksyntää koskevan lainsäädännön yksinkertaistamiseksi ja sen antamisen nopeuttamiseksi ajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskevassa unionin lainsäädännössä on otettu käyttöön uusi sääntelymalli, jonka mukaan lainsäätäjä vahvistaa tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen pelkästään asiaan liittyvät keskeiset säännöt ja periaatteet ja siirtää komissiolle vallan säätää teknisistä yksityiskohdista. Aineellisten vaatimusten osalta tässä asetuksessa olisi sen vuoksi vahvistettava ainoastaan toimintaturvallisuutta ja ympäristöominaisuuksia koskevat keskeiset vaatimukset ja siirrettävä komissiolle valta vahvistaa tekniset eritelmät.

(4)	Tällä asetuksella ei olisi vaikutettava kansallisen tason tai unionin tason toimenpiteisiin, jotka koskevat L-luokan ajoneuvojen käyttöä tieliikenteessä, kuten erityiset ajokorttivaatimukset, enimmäisnopeuden rajoittaminen tai toimenpiteet, joilla säännellään tiettyjen teiden käyttöä.

(5)

Markkinavalvontaa autoalalla ja erityisesti L-luokan ajoneuvojen kohdalla olisi parannettava kehittämällä tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevia säännöksiä ja täsmentämällä toimitusketjussa toimivien talouden toimijoiden velvoitteet. Erityisesti olisi selkeytettävä tyyppihyväksynnästä ja markkinavalvonnasta jäsenvaltioissa vastaavien viranomaisten tehtäviä ja vastuualoja ja tiukennettava vaatimuksia, jotka koskevat ajoneuvon tyyppihyväksyntätestejä suorittavien tutkimuslaitosten pätevyyttä, velvoitteita ja suoritustasoa. Autoalan lainsäädännössä olevien tyyppihyväksyntää ja tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevien vaatimusten noudattaminen olisi säilytettävä hyväksyntäviranomaisten keskeisenä vastuualana, kun taas vastuu markkinavalvonnasta voitaisiin jakaa eri kansallisten viranomaisten kesken. Unionin tason ja kansallisen tason tehokkaalla koordinoinnilla ja seurannalla olisi varmistettava, että hyväksyntä- ja markkinavalvontaviranomaiset soveltavat uusia toimenpiteitä tehokkaasti.

(6)

(7)

Tähän asetukseen olisi sisällyttävä ympäristönsuojelua ja ajoneuvojen toimintaturvallisuutta koskevia aineellisia vaatimuksia. Tämän asetuksen soveltuvien vaatimusten keskeiset osatekijät perustuvat tuloksiin komission tekemästä vaikutustenarvioinnista 4 päivältä lokakuuta 2010, jossa analysoitiin eri vaihtoehtoja kokoamalla yhteen talouteen, ympäristöön, turvallisuuteen ja yhteiskuntaan liittyvät mahdolliset edut ja haitat. Analyysissa oli mukana laadullisia ja määrällisiä näkökohtia. Eri vaihtoehtojen vertailun jälkeen parhaina pidetyt vaihtoehdot valittiin tämän asetuksen perustaksi.

(8)

Tämän asetuksen tarkoituksena on vahvistaa yhdenmukaiset säännöt L-luokan ajoneuvojen tyyppihyväksynnälle ja varmistaa siten sisämarkkinoiden toiminta. L-luokan ajoneuvot ovat kaksi-, kolmi- tai nelipyöräisiä ajoneuvoja, kuten moottorikäyttöiset kaksipyöräiset ajoneuvot, kolmipyörät ja nelipyörät. Lisäksi tämän asetuksen tavoitteena on yksinkertaistaa nykyistä oikeudellista kehystä, vähentää L-luokan ajoneuvojen päästöjä ja siten niiden osuutta tieliikenteen kokonaispäästöistä oikeasuhteisemmalle tasolle, parantaa turvallisuuden yleistä tasoa, mukautua tekniikan kehitykseen ja vahvistaa markkinavalvontaa koskevia sääntöjä.

(9)	Jotta varmistetaan ajoneuvojen toimintaturvallisuuden, työturvallisuuden ja ympäristönsuojelun korkea taso, olisi yhdenmukaistettava ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksynnässä sovellettavat tekniset vaatimukset ja ympäristövaatimukset.

(10)

Tämän asetuksen tavoitteita ei saisi vaarantaa tiettyjen järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden asentamisella sen jälkeen, kun ajoneuvot on saatettu markkinoille, rekisteröity tai otettu käyttöön. Sen vuoksi olisi toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että hyväksyntäviranomainen tarkastaa ennen markkinoille saattamista, rekisteröintiä tai käyttöönottoa ne järjestelmät, komponentit tai erilliset tekniset yksiköt, jotka on mahdollista asentaa ajoneuvoihin ja jotka voivat merkittävästi haitata ympäristönsuojelun tai toimintaturvallisuuden kannalta olennaisten järjestelmien toimintaa.

(11)

Kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen suurimmasta rakenteellisesta nopeudesta, moottorin suurimmasta vääntömomentista ja suurimmasta nettotehosta 2 päivänä helmikuuta 1995 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 95/1/EY (5) annettiin jäsenvaltioille mahdollisuus kieltäytyä ensirekisteröimästä ja edelleenrekisteröimästä alueellaan ajoneuvoja, joiden moottorin suurin nettoteho on yli 74 kW. Otaksuttua korrelaatiota turvallisuuden ja ehdottoman tehorajoituksen välillä ei ole pystytty vahvistamaan useissakaan tieteellisissä tutkimuksissa. Tästä syystä ja sisäisten kaupan esteiden poistamiseksi unionin markkinoilta tätä mahdollisuutta ei pitäisi enää säilyttää. Käyttöön olisi otettava muita, tehokkaampia turvatoimenpiteitä, joiden avulla voidaan vähentää niitä lukuisia kuolemantapauksia ja loukkaantumisia, joita moottorikäyttöisten kaksipyöräisten ajoneuvojen kuljettajille sattuu liikenneonnettomuuksissa unionissa.

(12)

Tässä asetuksessa vahvistetaan ympäristövaatimuksia kahdessa vaiheessa, joista jälkimmäinen (Euro 5) on pakollinen uusille ajoneuvotyypeille 1 päivästä tammikuuta 2020, joten se tuo ajoneuvojen valmistajille ja alihankkijoille ennakoitavuutta pitkän aikavälin suunnitteluun. Tuleviin saatavilla oleviin tietoihin perustuva, tässä asetuksessa vaadittu ympäristövaikutustutkimus tukee tätä tavoitetta mallinnusta, teknistä toteutettavuutta ja kustannustehokkuutta koskevalla analyysilla, joka perustuu saatavilla oleviin uusimpiin tietoihin. Lisäksi tutkimuksessa olisi arvioitava muun muassa käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden testausvaatimusten, syklin ulkopuolisten päästövaatimusten ja tiettyjen (ala)luokkien hiukkaspäästörajan toteutettavuutta ja kustannustehokkuutta. Komission olisi tutkimuksen tulosten perusteella harkittava sellaisen ehdotuksen tekemistä, jolla nämä uudet osatekijät sisällytetään tässä asetuksessa säädettyjen vaiheiden jälkeen sovellettavaan tulevaan tyyppihyväksyntää koskevaan lainsäädäntöön.

(13)

EU-tyyppihyväksyntäjärjestelmän tarkoituksena on, että kukin jäsenvaltio voi varmistaa, että jokaiselle ajoneuvotyypille on tehty tämän asetuksen ja tämän asetuksen nojalla annettavien delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten mukainen tarkastus ja että ajoneuvon valmistaja on saanut tyyppihyväksyntätodistuksen. Lisäksi se edellyttää, että valmistajat laativat vaatimustenmukaisuustodistuksen jokaiselle hyväksytyn tyypin mukaisesti valmistetulle ajoneuvolle. Ajoneuvo, jonka mukana seuraa tällainen todistus, olisi voitava asettaa saataville markkinoilla ja rekisteröidä käytettäväksi koko unionin alueella.

(14)

(15)

Tässä asetuksessa asetetaan erityisiä turvallisuus- ja ympäristövaatimuksia. Tästä syystä on tärkeää antaa säännöksiä sen varmistamiseksi, että jos ajoneuvo aiheuttaa käyttäjille tai ympäristölle vakavan riskin, valmistaja tai muu toimitusketjussa toimiva talouden toimija toteuttaa tehokkaita suojatoimenpiteitä, joihin voi myös kuulua ajoneuvon vetäminen pois markkinoilta, asetuksen (EY) N:o 765/2008 20 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Hyväksyntäviranomaisten olisi sen vuoksi voitava arvioida, ovatko nämä toimenpiteet riittäviä.

(16)

Tietyissä rajoitetuissa tapauksissa on aiheellista sallia kansallinen piensarjatyyppihyväksyntä. Väärinkäytösten estämiseksi olisi mahdolliset pieninä sarjoina valmistettavia ajoneuvoja koskevat yksinkertaistetut menettelyt rajattava tapauksiin, joissa tuotanto on hyvin vähäistä. Käsite ’pieni sarja’ on tämän vuoksi määriteltävä täsmällisesti valmistettujen ajoneuvojen lukumääränä.

(17)

Unioni on sopimuspuolena Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission sopimuksessa pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin ja/tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien yhdenmukaisten teknisten vaatimusten hyväksymisestä sekä näiden vaatimusten mukaisesti myönnettyjen hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskevista ehdoista (vuoden 1958 tarkistettu sopimus) (6). Jotta tyyppihyväksyntää koskevaa lainsäädäntöä voitaisiin yksinkertaistaa niiden suositusten mukaisesti, jotka esitettiin komission vuonna 2006 julkaisemassa CARS 21 -työryhmän raportissa kilpailukykyisen autoteollisuuden sääntelykehyksestä 2000-lukua varten (CARS 21: A Competitive Automotive Regulatory System for the 21st century), on syytä kumota kaikki erillisdirektiivit heikentämättä kuitenkaan suojelun tasoa. Noissa direktiiveissä säädetyt vaatimukset olisi siirrettävä tähän asetukseen tai tämän asetuksen nojalla annettaviin delegoituihin säädöksiin ja tarvittaessa korvattava viittauksilla vastaaviin Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission, jäljempänä ’UNECE’, sääntöihin, joiden puolesta unioni on äänestänyt, joihin unioni on liittynyt ja jotka on liitetty vuoden 1958 tarkistettuun sopimukseen. Tyyppihyväksyntämenettelyn hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi ajoneuvojen valmistajien olisi voitava saada hakea tämän asetuksen mukaista tyyppihyväksyntää tarvittaessa suoraan tämän asetuksen liitteissä tai tämän asetuksen nojalla annettavissa delegoiduissa säädöksissä mainittujen soveltuvien UNECE:n sääntöjen, jäljempänä ’E-sääntöjen’, mukaisella hyväksynnällä.

(18)

E-säännöt ja niiden muutokset, joiden puolesta unioni on äänestänyt päätöksen 97/836/EY mukaisesti, olisi sisällytettävä EU-tyyppihyväksyntää koskevaan lainsäädäntöön. Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tarvittavat mukautukset tämän asetuksen liitteisiin tai tämän asetuksen nojalla annettaviin delegoituihin säädöksiin.

(19)

Ajoneuvon korjaamiseen tarvittavien tietojen rajoittamaton saatavuus teknisen tiedon hakemiseen soveltuvassa vakiomuodossa sekä tehokas kilpailu ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietopalvelujen markkinoilla ovat tarpeen parannettaessa sisämarkkinoiden toimintaa, erityisesti tavaroiden vapaan liikkuvuuden, sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjoamista koskevan vapauden suhteen. Suuri osa tällaisista tiedoista koskee ajoneuvon sisäisiä valvontajärjestelmiä ja niiden yhteentoimivuutta ajoneuvojen muiden järjestelmien kanssa. On aiheellista säätää teknisistä eritelmistä, joita olisi noudatettava valmistajien verkkosivustoilla, sekä kohdennetuista toimista, joilla varmistetaan, että pienet ja keskisuuret yritykset voivat saada nämä tiedot kohtuullisin ehdoin.

(20)

(21)

Komissiolle olisi tämän asetuksen täydentämiseksi teknisillä yksityiskohdilla siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat ympäristö- ja käyttövoimaominaisuuksiin, toimintaturvallisuuteen ja ajoneuvojen rakenteeseen sovellettavia vaatimuksia. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(22)	Jäsenvaltioiden olisi säädettävä seuraamuksista, joita sovelletaan tämän asetuksen ja tämän asetuksen nojalla annettavien delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten rikkomiseen, ja varmistettava niiden täytäntöönpano. Seuraamusten olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

(23)

Komission olisi muun muassa jäsenvaltioiden toimittamien liikenneonnettomuustietojen perusteella annettava kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jotta voidaan arvioida ja päättää, olisiko tiettyjen kehittyneiden jarrujärjestelmien pakollinen asentaminen ulotettava koskemaan muita moottoripyörien luokkia.

(24)

(25)

Puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle 5 päivänä syyskuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY (8) uudelleentarkastelun yhteydessä olisi otettava huomioon tämän asetuksen ja direktiivin 2007/46/EY välinen rajapinta jäsenvaltioiden tämän asetuksen soveltamisesta saamien kokemusten perusteella, jotta voidaan erityisesti varmistaa terve kilpailu ajoneuvoluokkien välillä.

(26)

Selkeyden, ennakoitavuuden, järkeistämisen ja yksinkertaistamisen vuoksi ja ajoneuvojen valmistajien rasitteen vähentämiseksi tämän asetuksen olisi sisällettävä vain rajallinen määrä täytäntöönpanovaiheita uusien päästötasojen ja turvallisuusvaatimusten käyttöönottoa varten. Toimialalle olisi annettava riittävästi aikaa mukautua tässä asetuksessa vahvistettuihin uusiin säännöksiin sekä tämän asetuksen nojalla annettavissa delegoiduissa säädöksissä ja täytäntöönpanosäädöksissä vahvistettaviin teknisiin eritelmiin ja hallinnollisiin säännöksiin. Vaatimusten määritteleminen hyvissä ajoin on olennaista sen varmistamiseksi, että valmistajat pystyvät riittävän aikaisin kehittämään, testaamaan ja ottamaan käyttöön sarjatuotannossa olevia ajoneuvoja koskevia teknisiä ratkaisuja ja että valmistajat ja jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaiset pystyvät ottamaan käyttöön tarvittavat hallinnolliset järjestelmät.

(27)

Direktiiviä 2002/24/EY ja siinä mainittuja erillisdirektiivejä on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osin. Direktiivi 2002/24/EY ja siinä mainitut erillisdirektiivit olisi selkeyden, järkeistämisen ja yksinkertaistamisen vuoksi kumottava ja korvattava yhdellä asetuksella ja pienellä määrällä delegoituja säädöksiä ja täytäntöönpanosäädöksiä. Asetuksen antamisella varmistetaan, että asianomaisia säännöksiä sovelletaan sellaisenaan ja että ne voidaan saattaa ajan tasalle aiempaa huomattavasti nopeammin ja tehokkaammin tekniikan kehityksen huomioon ottamiseksi.

(28)

Seuraavat direktiivit olisi kumottava:

—	direktiivi 2002/24/EY,

—	neuvoston direktiivi 93/14/ETY, annettu 5 päivänä huhtikuuta 1993, kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen jarrulaitteista (9),

—	neuvoston direktiivi 93/30/ETY, annettu 14 päivänä kesäkuuta 1993, kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen äänimerkinantolaitteesta (10),

—	neuvoston direktiivi 93/33/ETY, annettu 14 päivänä kesäkuuta 1993, kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen luvattoman käytön estävästä suojalaitteesta (11),

—	neuvoston direktiivi 93/93/ETY, annettu 29 päivänä lokakuuta 1993, kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen massoista ja mitoista (12),

—	direktiivi 95/1/EY,

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/24/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 1997, kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen tietyistä osista ja ominaisuuksista (13),

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/7/EY, annettu 20 päivänä maaliskuuta 2000, kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen nopeusmittareista (14),

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/51/EY, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2002, kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen päästöjen vähentämisestä (15),

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/62/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen takarekisterikilven kiinnityspaikasta (16),

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/67/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennuksesta (17),

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/78/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, kaksipyöräisten moottoriajoneuvojen seisontatuesta (18),

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/79/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, kaksipyöräisten moottoriajoneuvojen matkustajan kädensijasta (19),

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/80/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen hallintalaitteiden, ilmaisimien ja osoittimien tunnistamisesta (20),

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/139/EY, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen lakisääteisistä merkinnöistä (21).

(29)

Jäsenvaltiot eivät voi yksin riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli vahvistaa yhdenmukaisia sääntöjä L-luokan ajoneuvojen tyyppihyväksyntää ja tällaisten ajoneuvojen markkinavalvontaa koskeville hallinnollisille ja teknisille vaatimuksille, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

KOHDE, SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Kohde

Tätä asetusta ei sovelleta yksittäisten ajoneuvojen hyväksyntään. Tällaisia yksittäishyväksyntöjä myöntävien jäsenvaltioiden on kuitenkin hyväksyttävä ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksynnät, jotka on myönnetty asiaankuuluvien kansallisten säännösten sijasta tämän asetuksen nojalla.

3. Tällä asetuksella ei rajoiteta liikenneturvallisuutta koskevan lainsäädännön soveltamista.

2 artikla

Soveltamisala

1. Tätä asetusta sovelletaan kaikkiin 4 artiklassa ja liitteessä I luokiteltuihin, yleisillä teillä käytettäviksi tarkoitettuihin kaksi- ja kolmipyöräisiin ajoneuvoihin ja nelipyöriin, jäljempänä ’L-luokan ajoneuvot’, myös niihin, jotka suunnitellaan ja valmistetaan yhdessä tai useammassa vaiheessa, sekä tällaisia ajoneuvoja varten suunniteltuihin ja valmistettuihin järjestelmiin, komponentteihin ja erillisiin teknisiin yksiköihin sekä osiin ja varusteisiin.

Tätä asetusta sovelletaan myös enduro-moottoripyöriin (L3e-AxE (x = 1, 2 tai 3)), trial-moottoripyöriin (L3e-AxT (x = 1, 2 tai 3)) ja maastomönkijöihin (L7e-B), sellaisina kuin ne luokitellaan 4 artiklassa ja liitteessä I.

2. Tätä asetusta ei sovelleta seuraaviin ajoneuvoihin:

a)	ajoneuvot, joiden suurin rakenteellinen nopeus on enintään 6 km/h;

b)	ajoneuvot, jotka on tarkoitettu yksinomaan liikuntarajoitteisten käyttöön;

c)	ajoneuvot, jotka on tarkoitettu yksinomaan kävellen ohjattaviksi;

d)	ajoneuvot, jotka on tarkoitettu käytettäväksi yksinomaan kilpailuissa;

e)	ajoneuvot, jotka on suunniteltu ja rakennettu puolustusvoimien, väestönsuojelun, palo- ja pelastustoimen, yleisestä järjestyksestä vastaavien laitosten ja ensiapupalvelujen käyttöön;

maa- ja metsätaloudessa käytettävien ajoneuvojen hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta 5 päivänä helmikuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 167/2013 (22) soveltamisalaan kuuluvat maatalous- tai metsäajoneuvot, liikkuviin työkoneisiin asennettavien polttomoottoreiden kaasu- ja hiukkaspäästöjen torjuntatoimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 16 päivänä joulukuuta 1997 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/68/EY (23) ja koneista 17 päivänä toukokuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/42/EY (24) soveltamisalaan kuuluvat koneet sekä direktiivin 2007/46/EY soveltamisalaan kuuluvat moottoriajoneuvot;

g)	ajoneuvot, jotka on tarkoitettu ensisijaisesti maastokäyttöön ja käytettäväksi päällystämättömillä pinnoilla;

h)	apumoottoreilla varustetut polkupyörät, joissa on suurimmalta jatkuvalta nimellisteholtaan enintään 250 W:n sähkömoottori, jonka tehonsyöttö katkeaa, kun pyöräilijä lopettaa polkemisen, ja vähenee muutoin asteittain ja lopulta katkeaa ennen kuin ajoneuvo saavuttaa nopeuden 25 km/h;

i)	itsestään tasapainottuvat ajoneuvot;

j)	ajoneuvot, joissa ei ole yhtäkään istuinpaikkaa;

k)	ajoneuvot, joissa kuljettajan istuinpaikan R-pisteen korkeus on ≤ 540 mm luokissa L1e, L3e ja L4e tai ≤ 400 mm luokissa L2e, L5e, L6e ja L7e.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa ja liitteessä II luetteloiduissa säädöksissä, jollei niissä toisin säädetä, sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1)	’tyyppihyväksynnällä’ tarkoitetaan menettelyä, jossa hyväksyntäviranomainen varmentaa, että ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyyppi täyttää sitä koskevat hallinnolliset säännökset ja tekniset vaatimukset;

2)	’tyyppihyväksyntätodistuksella’ tarkoitetaan asiakirjaa, jolla hyväksyntäviranomainen virallisesti varmentaa, että ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyyppi on hyväksytty;

3)	’kokonaisen ajoneuvon tyyppihyväksynnällä’ tarkoitetaan tyyppihyväksyntää, jolla hyväksyntäviranomainen varmentaa, että keskeneräinen, valmis tai valmistunut ajoneuvotyyppi täyttää sitä koskevat hallinnolliset säännökset ja tekniset vaatimukset;

4)	’EU-tyyppihyväksynnällä’ tarkoitetaan menettelyä, jossa hyväksyntäviranomainen varmentaa, että ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyyppi täyttää sitä koskevat tämän asetuksen hallinnolliset säännökset ja tekniset vaatimukset;

6)	’järjestelmän tyyppihyväksynnällä’ tarkoitetaan tyyppihyväksyntää, jolla hyväksyntäviranomainen varmentaa, että tiettyä tyyppiä olevaan ajoneuvoon asennettu järjestelmä täyttää sitä koskevat hallinnolliset säännökset ja tekniset vaatimukset;

7)	’erillisen teknisen yksikön tyyppihyväksynnällä’ tarkoitetaan tyyppihyväksyntää, jolla hyväksyntäviranomainen varmentaa, että erillinen tekninen yksikkö täyttää sitä koskevat hallinnolliset säännökset ja tekniset vaatimukset suhteessa yhteen tai useampaan määrättyyn ajoneuvotyyppiin;

8)	’komponentin tyyppihyväksynnällä’ tarkoitetaan tyyppihyväksyntää, jolla hyväksyntäviranomainen varmentaa, että komponentti täyttää ajoneuvosta erillään sitä koskevat hallinnolliset säännökset ja tekniset vaatimukset;

9)	’kansallisella tyyppihyväksynnällä’ tarkoitetaan jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä säädettyä tyyppihyväksyntämenettelyä; tällainen hyväksyntä on voimassa ainoastaan kyseisen jäsenvaltion alueella;

10)	’vaatimustenmukaisuustodistuksella’ tarkoitetaan asiakirjaa, jonka valmistaja toimittaa todistuksena siitä, että valmistettu ajoneuvo on hyväksytyn ajoneuvotyypin mukainen;

11)	’perusajoneuvolla’ tarkoitetaan ajoneuvoa, jota käytetään monivaiheisen tyyppihyväksyntämenettelyn ensimmäisen vaiheen aikana;

12)	’keskeneräisellä ajoneuvolla’ tarkoitetaan ajoneuvoa, jonka valmistuksessa tarvitaan vielä vähintään yksi lisävaihe tämän asetuksen soveltuvien teknisten vaatimusten täyttämiseksi;

13)	’valmistuneella ajoneuvolla’ tarkoitetaan monivaiheisen tyyppihyväksyntämenettelyn tuloksena saatavaa ajoneuvoa, joka täyttää tämän asetuksen soveltuvat tekniset vaatimukset;

14)	’valmiilla ajoneuvolla’ tarkoitetaan ajoneuvoa, jota ei tarvitse saattaa valmiiksi, jotta se täyttäisi tämän asetuksen soveltuvat tekniset vaatimukset;

15)	’järjestelmällä’ tarkoitetaan yhden tai useamman erityisen toiminnon suorittamiseksi ajoneuvossa yhdistettyjen laitteiden kokoonpanoa, jonka on täytettävä tämän asetuksen tai tämän asetuksen nojalla annettavan delegoidun säädöksen tai täytäntöönpanosäädöksen vaatimukset;

16)

’komponentilla’ tarkoitetaan ajoneuvon osaksi tarkoitettua laitetta, jonka on täytettävä tämän asetuksen tai tämän asetuksen nojalla annettavan delegoidun säädöksen tai täytäntöönpanosäädöksen vaatimukset ja joka voidaan tyyppihyväksyä ajoneuvosta erillään tämän asetuksen tai tämän asetuksen nojalla annettavien delegoitujen säädösten tai täytäntöönpanosäädösten mukaisesti, kun näissä säädöksissä nimenomaisesti niin säädetään;

17)

’erillisellä teknisellä yksiköllä’ tarkoitetaan ajoneuvon osaksi tarkoitettua laitetta, jonka on täytettävä tämän asetuksen tai tämän asetuksen nojalla annettavan delegoidun säädöksen tai täytäntöönpanosäädöksen vaatimukset ja joka voidaan tyyppihyväksyä ajoneuvosta erillään mutta ainoastaan suhteessa yhteen tai useampaan määrättyyn ajoneuvotyyppiin, kun näissä säädöksissä nimenomaisesti niin säädetään;

18)	’osilla’ tarkoitetaan ajoneuvon kokoonpanoa varten käytettäviä hyödykkeitä sekä varaosia;

19)	’varusteilla’ tarkoitetaan kaikkia muita hyödykkeitä kuin osia, joita voidaan lisätä tai asentaa ajoneuvoon;

20)

21)	’varaosilla’ tarkoitetaan hyödykkeitä, jotka asennetaan ajoneuvoon korvaamaan ajoneuvon alkuperäisiä osia, myös sellaiset hyödykkeet kuten voiteluaineet, jotka ovat välttämättömiä ajoneuvoa käytettäessä, lukuun ottamatta polttoainetta;

22)

23)	’kehittyneellä jarrujärjestelmällä’ tarkoitetaan lukkiutumatonta jarrujärjestelmää, yhdistettyä jarrujärjestelmää tai molempia;

24)	’lukkiutumattomalla jarrujärjestelmällä’ tarkoitetaan järjestelmää, joka havaitsee pyörän luistamisen ja sen rajoittamiseksi automaattisesti muuttaa painetta, joka saa aikaan jarrutusvoimat pyörillä;

25)

’yhdistetyllä jarrujärjestelmällä’ tarkoitetaan

a)	ajoneuvoluokkien L1e ja L3e tapauksessa käyttöjarrujärjestelmää, jossa ainakin kahta jarrua eri pyörissä käytetään yhdellä hallintalaitteella;

b)	ajoneuvoluokan L4e tapauksessa käyttöjarrujärjestelmää, jossa ainakin etu- ja takapyörien jarruja käytetään yhdellä hallintalaitteella (jos takapyörää ja sivuvaunun pyörää jarrutetaan samalla jarrujärjestelmällä, sitä pidetään takajarruna);

c)	ajoneuvoluokkien L2e, L5e, L6e ja L7e tapauksessa käyttöjarrujärjestelmää, jossa kaikkien pyörien jarruja käytetään yhdellä hallintalaitteella;

26)	’automaattisesti kytkeytyvillä valoilla’ tarkoitetaan valaistusjärjestelmää, joka kytkeytyy toimintaan, kun ajoneuvon virtakytkin tai moottorin käynnistys- ja sammuttamiskytkin on päällä-asennossa;

27)	’pilaantumista rajoittavalla laitteella’ tarkoitetaan ajoneuvon komponentteja, jotka säätelevät tai rajoittavat pakokaasu- ja/tai haihtumispäästöjä;

28)	’korvaavalla pilaantumista rajoittavalla laitteella’ tarkoitetaan pilaantumista rajoittavaa laitetta tai tällaisten laitteiden kokoonpanoa, joka on tarkoitettu korvaamaan alkuperäinen pilaantumista rajoittava laite ja joka voidaan hyväksyä erillisenä teknisenä yksikkönä;

29)

’istuinpaikalla’ tarkoitetaan

a)	satulaa, jossa istuu joko kuljettaja tai matkustaja ja jota käytetään hajareisin istuen; tai

b)	mitä tahansa istuinta, jolla voi istua vähintään henkilö, jonka koko vastaa kuljettajan tapauksessa 50. persentiilin mieshenkilöä edustavaa ihmistä esittävää nukkea;

30)	’puristussytytysmoottorilla’ tai ’dieselmoottorilla’ tarkoitetaan diesel-työkierron mukaisesti toimivaa polttomoottoria;

31)	’kipinäsytytysmoottorilla’ tai ’ottomoottorilla’ tarkoitetaan otto-työkierron mukaisesti toimivaa polttomoottoria;

32)	’hybridiajoneuvolla’ tarkoitetaan moottorikäyttöistä ajoneuvoa, jossa on vähintään kaksi erilaista energiamuunninta ja kaksi erilaista energianvarastointijärjestelmää (ajoneuvossa) ajoneuvon voimanlähteinä;

33)

a)	käyttöpolttoaine;

b)	akku, kondensaattori, vauhtipyörä/generaattori tai muu sähköinen energian tai tehon varastointilaite.

Tämä määritelmä käsittää myös ajoneuvot, jotka kuluttavat käyttöpolttoainetta vain sähköisen energian tai tehon varastointilaitteen lataamiseen;

34)	’käyttövoimalla’ tarkoitetaan polttomoottoria, sähkömoottoria, hybridijärjestelmää tai näiden moottorien yhdistelmää taikka muuta moottorityyppiä;

35)	’suurimmalla jatkuvalla nimellisteholla’ tarkoitetaan E-säännössä nro 85 vahvistettua kolmenkymmenen minuutin enimmäistehoa sähkömoottorin ulostuloakselissa;

36)	’suurimmalla nettoteholla’ tarkoitetaan polttomoottorin enimmäistehoa, joka saadaan testipenkissä kampiakselin tai sitä vastaavan komponentin päässä;

37)

’estolaitteella’ tarkoitetaan rakenteeseen kuuluvaa laitetta, joka havainnoi lämpötilaa, ajoneuvon nopeutta, moottorin pyörimisnopeutta ja/tai kuormitusta, vaihdetta, imusarjan painetta tai jotain muuta parametria aktivoidakseen, muuttaakseen, viivästääkseen tai poistaakseen päästöjenrajoitus- tai pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmän jonkin osan toiminnan ja vähentää päästöjenrajoitusjärjestelmän tehokkuutta sellaisissa olosuhteissa, joiden voidaan kohtuudella odottaa esiintyvän ajoneuvon tavanomaisen toiminnan ja käytön aikana;

38)

’kestävyydellä’ tarkoitetaan komponenttien ja järjestelmien pysymistä sellaisessa kunnossa, että 23 artiklassa ja liitteessä V säädettyjä ympäristöominaisuuksia voidaan noudattaa liitteessä VII määritellyn kilometrimäärän jälkeen ja että ajoneuvon toimintaturvallisuus on varmistettu, kun ajoneuvoa käytetään tavanomaisissa tai sille tarkoitetuissa olosuhteissa ja sitä huolletaan valmistajan suositusten mukaisesti;

39)

’sylinteritilavuudella’ tarkoitetaan

a)	iskumäntämoottoreiden tapauksessa moottorin nimellistä iskutilavuutta;

b)	kiertomäntämoottoreiden (Wankel) tapauksessa moottorin kaksinkertaista nimellistä iskutilavuutta;

40)	’haihtumispäästöillä’ tarkoitetaan moottoriajoneuvon polttoainesäiliöstä ja polttoaineensyöttöjärjestelmästä haihtuvia hiilivetyhöyryjä, jotka eivät ole peräisin pakokaasuista;

41)	’SHED-testillä’ tarkoitetaan ajoneuvolle haihtumispäästöjen määrittämiseksi ilmatiiviissä tilassa tehtävää testiä, joka on erityinen haihtumispäästötesti;

42)

’kaasupolttoainejärjestelmällä’ tarkoitetaan järjestelmää, joka koostuu kaasumaisen polttoaineen säiliöstä, polttoaineensyötöstä sekä mittaus- ja valvontaosista, jotka on asennettu moottoriin, jotta se voi käyttää nestekaasua, paineistettua maakaasua tai vetyä yhtä, kahta tai useampaa polttoainetta hyödyntävänä sovelluksena;

43)	’kaasumaisilla epäpuhtauksilla’ tarkoitetaan pakokaasujen hiilimonoksidipäästöjä, typen oksidien päästöjä typpidioksidiekvivalenttina (NO2) ilmaistuna ja hiilivetypäästöjä;

44)	’pakokaasupäästöillä’ tarkoitetaan ajoneuvon pakoputkesta tulevia kaasumaisia päästöjä ja hiukkaspäästöjä;

45)	’hiukkasilla’ tarkoitetaan pakokaasujen ainesosia, jotka poistetaan laimennetusta pakokaasusta 325 K:n (52 °C) enimmäislämpötilassa keskimääräisten pakokaasupäästöjen tarkistamista koskevassa testausmenetelmässä kuvatuin suodattimin;

46)	’maailmanlaajuisella yhdenmukaisella moottoripyörien testisyklillä’ tarkoitetaan maailmanlaajuista yhdenmukaista moottoripyörien laboratoriotestisykliä WMTC, sellaisena kuin se on määritelty UNECE:n maailmanlaajuisessa teknisessä säännössä nro 2;

47)

48)

49)	’maahantuojalla’ tarkoitetaan unioniin sijoittautunutta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka saattaa markkinoille kolmannesta maasta tuotavan ajoneuvon, järjestelmän, komponentin, erillisen teknisen yksikön, osan tai varusteen;

50)	’jakelijalla’ tarkoitetaan muuta toimitusketjuun kuuluvaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä kuin valmistajaa tai maahantuojaa, joka asettaa ajoneuvon, järjestelmän, komponentin, erillisen teknisen yksikön, osan tai varusteen saataville markkinoilla;

51)	’talouden toimijalla’ tarkoitetaan valmistajaa, valmistajan edustajaa, maahantuojaa tai jakelijaa;

52)	’rekisteröinnillä’ tarkoitetaan ajoneuvolle tieliikennekäyttöä varten myönnettyä hallinnollista käyttöönottolupaa, jonka yhteydessä ajoneuvo on tunnistettu ja sille on annettu sarjanumero eli rekisterinumero ja joka on voimassa pysyvästi, tilapäisesti tai lyhytaikaisesti;

53)	’käyttöönotolla’ tarkoitetaan ajoneuvon, järjestelmän, komponentin, erillisen teknisen yksikön, osan tai varusteen käyttötarkoituksensa mukaista ensimmäistä käyttöä unionissa;

54)	’markkinoille saattamisella’ tarkoitetaan ajoneuvon, järjestelmän, komponentin, erillisen teknisen yksikön, osan tai varusteen asettamista ensimmäistä kertaa saataville unionissa;

55)	’asettamisella saataville markkinoilla’ tarkoitetaan ajoneuvon, järjestelmän, komponentin, erillisen teknisen yksikön, osan tai varusteen toimittamista markkinoille liiketoiminnan yhteydessä jakelua tai käyttöä varten joko maksua vastaan tai maksutta;

56)

57)	’markkinavalvontaviranomaisella’ tarkoitetaan jäsenvaltion viranomaista, joka on vastuussa markkinavalvonnan toteuttamisesta kyseisen valtion alueella;

58)

59)

60)

61)	’itsetestauksella’ tarkoitetaan tutkimuslaitokseksi tiettyjen vaatimusten noudattamisen arvioimista varten nimetyn valmistajan omissa tiloissaan suorittamaa testausta, testitulosten kirjaamista ja päätelmät sisältävän selosteen toimittamista hyväksyntäviranomaiselle;

62)

’virtuaalitestausmenetelmällä’ tarkoitetaan tietokonesimulointeja, laskelmat mukaan luettuina, jotka osoittavat, täyttääkö ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö 30 artiklan 6 kohdan nojalla annettavan delegoidun säädöksen tekniset vaatimukset, ilman että tarvitsisi käyttää itse ajoneuvoa, järjestelmää, komponenttia tai erillistä teknistä yksikköä;

63)	’ajoneuvon sisäisellä valvontajärjestelmällä’ eli ’OBD-järjestelmällä’ tarkoitetaan järjestelmää, joka kykenee ilmoittamaan toimintahäiriöiden todennäköiset sijainnit tietokoneen muistiin tallennettujen vikakoodien avulla;

64)

’ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavilla tiedoilla’ tarkoitetaan kaikkia ajoneuvon vianmääritystä, huoltoa, tarkastusta, määräaikaishuoltoa, korjaamista, uudelleenohjelmointia tai uudelleenalustusta koskevia tietoja, jotka valmistajat antavat valtuutetuille jälleenmyyjille ja korjaamoille, mukaan lukien kaikki muutokset ja lisäykset tällaisiin tietoihin. Näihin tietoihin sisältyvät kaikki tiedot, joita tarvitaan osien tai varusteiden asentamiseen ajoneuvoihin;

65)

66)	’valtuutetulla korjaamolla’ tarkoitetaan ajoneuvojen korjaus- ja huoltopalvelujen tarjoajaa, joka toimii ajoneuvojen toimittajan perustamassa jakelujärjestelmässä;

67)	’sarjan viimeisillä ajoneuvoilla’ tarkoitetaan varastossa olevia ajoneuvoja, joita ei voida asettaa saataville markkinoilla tai ei voida enää asettaa saataville markkinoilla, rekisteröidä tai ottaa käyttöön, koska voimaan on tullut uusia teknisiä vaatimuksia, joiden osalta niitä ei ole hyväksytty;

68)	’kaksipyöräisellä moottoriajoneuvolla’ tarkoitetaan moottorikäyttöisiä kaksipyöräisiä ajoneuvoja, joihin luetaan kaksipyöräiset moottorilla varustetut polkupyörät, mopot ja moottoripyörät;

69)	’moottorikäyttöisellä kolmipyörällä’ tarkoitetaan ajoneuvoluokan L5e luokitusperusteet täyttävää kolmipyöräistä moottoriajoneuvoa;

70)	’nelipyörällä’ tarkoitetaan ajoneuvoluokan L6e tai L7e luokitusperusteet täyttävää nelipyöräistä ajoneuvoa;

71)	’itsestään tasapainottuvalla ajoneuvolla’ tarkoitetaan ajoneuvoa, joka on luonnostaan epävakaa ja jonka tasapainon säilyttämiseen tarvitaan apujärjestelmä ja jollaiseksi luetaan moottorikäyttöiset yksipyöräiset tai kahdella rinnakkaisella pyörällä varustetut ajoneuvot;

72)	’paripyörillä’ tarkoitetaan kahta samalle akselille asennettua pyörää, joita pidetään yhtenä pyöränä ja joiden maata koskettavien pintojen keskipisteiden välinen etäisyys on enintään 460 mm;

73)

’ajoneuvotyypillä’ tarkoitetaan samaan luokkaan kuuluvia ajoneuvoja ja niiden variantteja ja versioita, jotka eivät eroa toisistaan ainakaan seuraavien olennaisten seikkojen suhteen:

a)	luokka ja alaluokka;

b)	valmistaja;

c)	alusta, runko, alarunko, pohjalevy tai muu rakenne, johon keskeiset komponentit on kiinnitetty;

d)	valmistajan antama tyyppinimi;

74)

’variantilla’ tarkoitetaan saman tyypin ajoneuvoja, joihin pätevät seuraavat:

a)	korin muodon perusominaisuudet ovat samat;

b)	käyttövoima ja käyttövoiman konfiguraatio ovat samat;

c)	jos käyttövoimajärjestelmään kuuluu polttomoottori, sen toimintatapa on sama;

d)	sylinterien määrä ja järjestely ovat samat;

e)	vaihdelaatikon tyyppi on sama;

f)	ajokuntoisen ajoneuvon massan pienimmän ja suurimman arvon ero on enintään 20 prosenttia pienimmästä arvosta;

g)	ajoneuvon suurimman sallitun massan pienimmän ja suurimman arvon ero on enintään 20 prosenttia pienimmästä arvosta;

h)	moottorin (kun kyse on polttomoottorista) sylinteritilavuuden pienimmän ja suurimman arvon ero on enintään 30 prosenttia pienimmästä arvosta; ja

i)	moottorin nettotehon pienimmän ja suurimman arvon ero on enintään 30 prosenttia pienimmästä arvosta;

75)	’variantin versiolla’ tarkoitetaan ajoneuvoja, jotka muodostuvat 27 artiklan 10 kohdassa tarkoitetuissa hyväksyntäasiakirjoissa esitetystä yhdistelmästä;

76)

’ulkoisella polttomoottorilla’ tarkoitetaan polttomoottoria, jossa poltto- ja paisuntakammiot ovat fyysisesti erillään ja jossa ulkoisessa lähteessä tapahtuva palaminen lämmittää sisäisen väliaineen. Ulkoisesta palamisesta peräisin oleva lämpö laajentaa sisäisen väliaineen, joka laajentumalla ja moottorin mekanismiin vaikuttamalla synnyttää liikkeen ja käyttövoiman;

77)

’voimalaitteella’ tarkoitetaan ajoneuvon komponentteja ja järjestelmiä, jotka tuottavat käyttövoimaa ja siirtävät sen tienpintaan, myös moottorit, moottorinhallintajärjestelmät tai jokin muu hallintamoduuli, pilaantumista rajoittavat ympäristönsuojelulaitteet, päästöjen- ja melunrajoitusjärjestelmät mukaan luettuina, voimansiirto hallintajärjestelmineen, joko vetoakseli tai käyttöhihna tai käyttöketju, tasauspyörästö, vetopyörästö sekä vetävän pyörän rengas (säde);

78)	’yhdellä polttoaineella toimivalla ajoneuvolla’ tarkoitetaan ajoneuvoa, joka on ensisijaisesti suunniteltu toimimaan yhdellä polttoainetyypillä;

79)

’yhdellä polttoaineella toimivalla kaasuajoneuvolla’ tarkoitetaan yhdellä polttoaineella toimivaa ajoneuvoa, joka ensisijaisesti toimii nestekaasulla, maakaasulla/biometaanilla tai vedyllä mutta jossa voi myös olla bensiinijärjestelmä ainoastaan hätätapauksia ja käynnistystä varten ja jonka bensiinisäiliöön mahtuu enintään viisi litraa bensiiniä;

80)	’E5:llä’ tarkoitetaan polttoaineseosta, jossa on 5 prosenttia vedetöntä etanolia ja 95 prosenttia bensiiniä;

81)	’nestekaasulla’ tarkoitetaan nesteytettyä mineraaliöljykaasua, joka koostuu säiliössä paineen avulla nesteytetyistä propaanista ja butaanista;

82)	’maakaasulla’ tarkoitetaan maakaasua, jonka metaanipitoisuus on erittäin korkea;

83)	’biometaanilla’ tarkoitetaan orgaanisista lähteistä valmistettua uusiutuvaa maakaasua, joka on aluksi biokaasua mutta puhdistetaan sitten biometaaniksi prosessissa, jossa biokaasusta poistetaan epäpuhtaudet, kuten hiilidioksidi, siloksaanit ja rikkivedyt (H2S);

84)	’kahdella polttoaineella toimivalla ajoneuvolla’ tarkoitetaan ajoneuvoa, jossa on kaksi erillistä polttoaineen varastointijärjestelmää ja joka voi toimia kahdella eri polttoaineella siten, että se käyttää yhtä polttoainetta kerrallaan;

85)	’kahdella polttoaineella toimivalla kaasuajoneuvolla’ tarkoitetaan kahdella polttoaineella toimivaa ajoneuvoa, joka voi toimia bensiinillä sekä nestekaasulla, maakaasulla/biometaanilla tai vedyllä;

86)	’polttoainevaatimuksiltaan joustavalla ajoneuvolla’ tarkoitetaan monipolttoaineajoneuvoa, jossa on yksi polttoaineen varastointijärjestelmä ja joka voi toimia erilaisilla kahden tai useamman polttoaineen seoksilla;

87)	’E85:llä’ tarkoitetaan polttoaineseosta, jossa on 85 prosenttia vedetöntä etanolia ja 15 prosenttia bensiiniä;

88)	’polttoainevaatimuksiltaan joustavalla etanoliajoneuvolla’ tarkoitetaan monipolttoaineajoneuvoa, joka voi toimia bensiinillä tai bensiinin ja etanolin seoksella, jossa on enintään 85 prosenttia etanolia;

89)	’vety-maakaasulla’ tarkoitetaan polttoaineseosta, jossa on vetyä ja maakaasua;

90)	’polttoainevaatimuksiltaan joustavalla vety-maakaasuajoneuvolla’ tarkoitetaan monipolttoaineajoneuvoa, joka voi toimia erilaisilla vedyn ja maakaasun/biometaanin seoksilla;

91)	’polttoainevaatimuksiltaan joustavalla biodieselajoneuvolla’ tarkoitetaan monipolttoaineajoneuvoa, joka voi toimia mineraalidieselillä tai mineraalidieselin ja biodieselin seoksella;

92)	’B5:llä’ tarkoitetaan polttoaineseosta, jossa on enintään 5 prosenttia biodieseliä ja 95 prosenttia dieselöljyä;

93)	’biodieselillä’ tarkoitetaan kasviöljy- tai eläinöljypohjaista dieselpolttoainetta, joka koostuu kestävästi tuotetuista pitkäketjuisista alkyyliestereistä;

94)

’puhtaalla sähköajoneuvolla’ tarkoitetaan ajoneuvoa, jonka käyttövoimana on

a)	järjestelmä, joka koostuu yhdestä tai useammasta sähköenergian varastointilaitteesta, yhdestä tai useammasta sähkövoiman käsittelylaitteesta sekä yhdestä tai useammasta sähkökoneesta, joilla varastoitu sähköenergia muunnetaan ajoneuvon käyttövoimaksi pyöriin toimitettavana mekaanisena energiana;

b)	poljettavaksi tarkoitettuun ajoneuvoon asennettu apumoottori;

95)	’vetypolttokennoajoneuvolla’ tarkoitetaan ajoneuvoa, jonka voimanlähteenä on polttokenno, joka muuntaa vedyn kemiallisen energian sähköenergiaksi käytettäväksi ajoneuvon voimanlähteenä;

96)	’R-pisteellä’ tai ’istuimen vertailupisteellä’ tarkoitetaan ajoneuvon valmistajan kullekin istuinpaikalle määrittelemää suunnittelupistettä, joka määritetään kolmiulotteisen viitejärjestelmän mukaisesti.

4 artikla

Ajoneuvoluokat

1. L-luokan ajoneuvoja ovat tässä artiklassa ja liitteessä I esitetyn luokituksen mukaiset moottorikäyttöiset kaksi-, kolmi- tai nelipyöräiset ajoneuvot, kuten moottorilla varustetut polkupyörät, kaksi- ja kolmipyöräiset mopot, kaksi- ja kolmipyöräiset moottoripyörät, sivuvaunulliset moottoripyörät, kevyet maantiemönkijät ja maantiemönkijät sekä kevyet ja raskaat nelipyörät.

2. Tätä asetusta sovellettaessa käytetään seuraavia ajoneuvoluokkia ja -alaluokkia sellaisina kuin ne on kuvattu liitteessä I:

luokan L1e ajoneuvo (kevyt kaksipyöräinen moottorikäyttöinen ajoneuvo); alaluokat seuraavasti:

i)	alaluokan L1e-A ajoneuvo (moottorilla varustettu polkupyörä)

ii)	alaluokan L1e-B ajoneuvo (kaksipyöräinen mopo);

luokan L2e ajoneuvo (kolmipyöräinen mopo); alaluokat seuraavasti:

i)	alaluokan L2e-P ajoneuvo (kolmipyöräinen henkilömopo)

ii)	alaluokan L2e-U ajoneuvo (kolmipyöräinen tavaramopo);

luokan L3e ajoneuvo (kaksipyöräinen moottoripyörä); alaluokat seuraavasti:

moottoripyörän teho (25); alaluokat seuraavasti:

—	alaluokan L3e-A1 ajoneuvo (pienitehoinen moottoripyörä)

—	alaluokan L3e-A2 ajoneuvo (keskitehoinen moottoripyörä)

—	alaluokan L3e-A3 ajoneuvo (suuritehoinen moottoripyörä);

ii)

erityiskäyttö:

—	alaluokan L3e-A1E, L3e-A2E tai L3e-A3E enduro-moottoripyörä

—	alaluokan L3e-A1T, L3e-A2T tai L3e-A3T trial-moottoripyörä;

d)	luokan L4e ajoneuvo (sivuvaunullinen kaksipyöräinen moottoripyörä);

luokan L5e ajoneuvo (moottorikäyttöinen kolmipyörä); alaluokat seuraavasti:

i)	alaluokan L5e-A ajoneuvo (kolmipyörä): pääasiassa matkustajien kuljettamiseen suunniteltu ajoneuvo

ii)	alaluokan L5e-B ajoneuvo (hyötykolmipyörä): yksinomaan tavaroiden kuljettamiseen suunniteltu hyötykolmipyörä;

luokan L6e ajoneuvo (kevyt nelipyörä); alaluokat seuraavasti:

i)	alaluokan L6e-A ajoneuvo (kevyt maantiemönkijä)

ii)

alaluokan L6e-B ajoneuvo (mopoauto); alaluokat seuraavasti:

—	alaluokan L6e-BU ajoneuvo (tavaramopoauto): yksinomaan tavaroiden kuljettamiseen suunniteltu hyötyajoneuvo

—	alaluokan L6e-BP ajoneuvo (henkilömopoauto): pääasiassa matkustajien kuljettamiseen suunniteltu ajoneuvo;

luokan L7e ajoneuvo (raskas nelipyörä); alaluokat seuraavasti:

alaluokan L7e-A ajoneuvo (maantiemönkijä); alaluokat seuraavasti:

—	alaluokan L7e-A1 ajoneuvo: alaluokan A1 maantiemönkijä

—	alaluokan L7e-A2 ajoneuvo: alaluokan A2 maantiemönkijä:

ii)

alaluokan L7e-B ajoneuvo (maastomönkijä); alaluokat seuraavasti:

—	alaluokan L7e-B1 ajoneuvo: tavallinen maastomönkijä

—	alaluokan L7e-B2 ajoneuvo: rinnakkain istuttava mönkijä;

iii)

alaluokan L7e-C ajoneuvo (nelipyörä); alaluokat seuraavasti:

—	alaluokan L7e-CU ajoneuvo: (tavaranelipyörä) yksinomaan tavaroiden kuljettamiseen suunniteltu hyötyajoneuvo

—	alaluokan L7e-CP ajoneuvo: (henkilönelipyörä) pääasiassa matkustajien kuljettamiseen tarkoitettu ajoneuvo.

3. Edellä 2 kohdassa luetellut L-luokan ajoneuvot luokitellaan myös ajoneuvon käyttövoiman perusteella seuraavasti:

käyttövoimana sisäinen polttomoottori:

—	puristussytytys (dieselmoottori)

—	kipinäsytytys (ottomoottori);

b)	käyttövoimana ulkoinen polttomoottori, turbiinimoottori tai kiertomäntämoottori; tällaisella käyttövoimanlähteellä varustettua ajoneuvoa pidetään ympäristö- ja toimintaturvallisuusvaatimusten täyttämiseksi samana kuin ajoneuvoa, jonka käyttövoimana on otto-tyyppinen polttomoottori;

käyttövoimana paineilmalla toimiva moottori, jonka epäpuhtauspäästöt ja/tai inerttien kaasujen päästöt eivät ylitä ympäröivässä ilmassa olevia tasoja; tällaista ajoneuvoa pidetään toimintaturvallisuutta sekä polttoaineen varastointia ja syöttöä koskevien vaatimusten osalta ajoneuvona, joka toimii kaasumaisella polttoaineella;

d)	käyttövoimana sähkömoottori;

e)	hybridiajoneuvo, jossa käytetään jonkin tämän kohdan a, b, c tai d alakohdassa esitetyn käyttövoimajärjestelmän yhdistelmää tai muuta useamman käyttövoimajärjestelmän yhdistelmää, mukaan luettuna useampi kuin yksi poltto- ja/tai sähkömoottori.

4. Edellä 2 kohdassa olevassa L-luokan ajoneuvojen luokituksessa sovelletaan seuraavaa: jos ajoneuvo ei kuulu tiettyyn luokkaan, koska se ylittää vähintään yhden kyseiselle luokalle säädetyistä perusteista, se luetaan kuuluvaksi seuraavaan sellaiseen luokkaan, jota koskevat perusteet se täyttää. Tämä koskee seuraavia luokkien ja alaluokkien ryhmiä:

a)	luokka L1e ja sen alaluokat L1e-A ja L1e-B sekä luokka L3e ja sen alaluokat L3e-A1, L3e-A2 ja L3e-A3;

b)	luokka L2e sekä luokka L5e ja sen alaluokat L5e-A ja L5e-B;

c)	luokka L6e ja sen alaluokat L6e-A ja L6e-B sekä luokka L7e ja sen alaluokat L7e-A, L7e-B ja L7e-C;

d)	muu luokkien ja/tai alaluokkien looginen järjestys, jota valmistaja ehdottaa ja jonka hyväksyntäviranomainen hyväksyy.

5. Sen estämättä, mitä tämän artiklan 1–4 kohdassa ja liitteessä I säädetään (ala)luokitusperusteista, sovelletaan liitteessä V vahvistettuja muita alaluokkia, jotta voidaan yhdenmukaistaa ympäristöominaisuuksia koskevat testausmenetelmät kansainvälisellä tasolla viittaamalla E-sääntöihin ja UNECE:n maailmanlaajuisiin teknisiin sääntöihin.

5 artikla

Ajokuntoisen massan määrittäminen

1. L-luokan ajoneuvon ajokuntoinen massa määritetään mittaamalla tavanomaiseen käyttöön valmiin kuormittamattoman ajoneuvon massa ja siihen sisältyy seuraavaa:

a)	nesteiden massa;

b)	vakiovarusteiden massa valmistajan eritelmien mukaisesti;

polttoaineen massa polttoainesäiliö(i)ssä, jo(t)ka on täytetty vähintään 90 prosenttiin sen (niiden) tilavuudesta:

Tätä kohtaa sovellettaessa

i)	jos ajoneuvon käyttövoimana käytetään nestemäistä polttoainetta, tätä pidetään polttoaineena;

ii)

jos ajoneuvon käyttövoimana käytetään nestemäistä polttoaineen/öljyn seosta

—	jos ajoneuvon käyttövoimana käytetty polttoaine ja voiteluöljy on esisekoitettu, tätä esiseosta pidetään polttoaineena;

—	jos ajoneuvon käyttövoimana käytetty polttoaine ja voiteluöljy varastoidaan erillään, vain ajoneuvon käyttövoimana käytettyä polttoainetta pidetään polttoaineena; tai

iii)	jos ajoneuvon käyttövoimana käytetään kaasumaista polttoainetta tai nesteytettyä kaasumaista polttoainetta tai se toimii paineilmalla, polttoaineen massaksi kaasumaisen polttoaineen polttoainesäiliö(i)ssä voidaan asettaa 0 kg;

d)	korin, matkustamon ja ovien massa; ja

e)	ikkunoiden, kytkentälaitteiden ja varapyörän (varapyörien) massa sekä työkalujen massa.

2. L-luokan ajoneuvon ajokuntoiseen massaan ei sisälly seuraavaa:

a)	kuljettajan (75 kg) ja matkustajan (65 kg) massa;

b)	kuormalava-alueelle asennettujen koneiden tai varusteiden massa;

c)	käyttövoima-akkujen massa, kun kyse on hybridiajoneuvosta tai täysin sähkökäyttöisestä ajoneuvosta;

d)	kaasupolttoainejärjestelmän massa ja kaasupolttoainesäiliöiden massa yhtä, kahta tai useampaa polttoainetta käyttävästä ajoneuvosta; ja

e)	paineilmasäiliöiden massa, kun kyse on paineilmakäyttöisestä ajoneuvosta.

II LUKU

YLEISET VELVOITTEET

6 artikla

Jäsenvaltioiden velvoitteet

7 artikla

Hyväksyntäviranomaisten velvoitteet

1. Hyväksyntäviranomaisten on varmistettava, että tyyppihyväksyntää hakevat valmistajat täyttävät tämän asetuksen mukaiset velvoitteensa.

2. Hyväksyntäviranomaiset saavat hyväksyä ainoastaan sellaiset ajoneuvot, järjestelmät, komponentit tai erilliset tekniset yksiköt, jotka täyttävät tämän asetuksen vaatimukset.

8 artikla

Markkinavalvontatoimenpiteet

Markkinavalvontaviranomaiset voivat vaatia talouden toimijoita asettamaan saataville asiakirjat ja tiedot, joita ne pitävät tarpeellisina tehtäviensä suorittamiseksi.

Kun talouden toimijat esittävät vaatimustenmukaisuustodistuksia, markkinavalvontaviranomaisten on otettava asianmukaisesti huomioon tällaiset todistukset.

2. Muihin kuin tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin osiin ja varusteisiin sovelletaan kaikilta osin asetuksen (EY) N:o 765/2008 19 artiklan 1 kohtaa.

9 artikla

Valmistajan velvoitteet

8. Valmistajan on valmistamiinsa ajoneuvoihin, komponentteihin tai erillisiin teknisiin yksiköihin 39 artiklan mukaisesti kiinnitettävien lakisääteisten merkintöjen ja tyyppihyväksyntämerkkien lisäksi ilmoitettava nimensä, rekisteröity tuotenimensä tai rekisteröity tavaramerkkinsä sekä sellainen osoitteensa unionissa, josta se voidaan tavoittaa, markkinoilla saataville asetetussa ajoneuvossa, komponentissa tai erillisessä teknisessä yksikössä taikka, jos tämä ei ole mahdollista, komponentin tai erillisen teknisen yksikön pakkauksessa tai sen mukana olevassa asiakirjassa.

10 artikla

Valmistajan velvoitteet sellaisten tuotteiden suhteen, jotka eivät ole vaatimusten mukaisia tai jotka aiheuttavat vakavan riskin

3. Valmistajan on pidettävä 29 artiklan 10 kohdassa tarkoitetut hyväksyntäasiakirjat ja ajoneuvon valmistajan on lisäksi pidettävä jäljennös 38 artiklassa tarkoitetuista vaatimustenmukaisuustodistuksista hyväksyntäviranomaisten saatavilla kymmenen vuoden ajan ajoneuvon markkinoille saattamisen jälkeen ja viiden vuoden ajan järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön markkinoille saattamisen jälkeen.

4. Valmistajan on kansallisen viranomaisen perustellusta pyynnöstä toimitettava sille hyväksyntäviranomaisen välityksellä jäljennös EU-tyyppihyväksyntätodistuksesta tai 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta luvasta, joka osoittaa ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön vaatimustenmukaisuuden, kielellä, jota kansallinen viranomainen vaivattomasti ymmärtää. Valmistajan on tehtävä kansallisen viranomaisen kanssa yhteistyötä kaikissa toimissa, jotka toteutetaan asetuksen (EY) N:o 765/2008 20 artiklan mukaisesti markkinoille saatettujen, rekisteröityjen tai käyttöön otettujen ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden aiheuttamien riskien poistamiseksi.

11 artikla

Markkinavalvontaan liittyvät valmistajan edustajan velvoitteet

saamaan käyttöönsä 27 artiklassa tarkoitetut valmistusasiakirjat ja 38 artiklassa tarkoitetut vaatimustenmukaisuustodistukset, jotta ne voidaan asettaa hyväksyntäviranomaisten saataville kymmenen vuoden ajan ajoneuvon markkinoille saattamisen jälkeen ja viiden vuoden ajan järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön markkinoille saattamisen jälkeen;

b)	toimittamaan hyväksyntäviranomaisen perustellusta pyynnöstä kyseiselle viranomaiselle kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tuotannon vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi;

12 artikla

Maahantuojan velvoitteet

2. Maahantuojan on ennen tyyppihyväksytyn ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön markkinoille saattamista tarkistettava, että sen mukana ovat 29 artiklan 10 kohdan mukaiset hyväksyntäasiakirjat ja että kyseisessä järjestelmässä, komponentissa tai erillisessä teknisessä yksikössä on vaadittu tyyppihyväksyntämerkki ja se on 9 artiklan 8 kohdan mukainen. Ajoneuvon osalta maahantuojan on tarkistettava, että ajoneuvon mukana on vaadittu vaatimustenmukaisuustodistus.

5. Maahantuojan on varmistettava, että ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön mukana on 55 artiklan mukaisesti vaaditut ohjeet ja tiedot asianomaisten jäsenvaltioiden virallisella kielellä tai virallisilla kielillä.

13 artikla

Maahantuojan velvoitteet sellaisten tuotteiden suhteen, jotka eivät ole vaatimusten mukaisia tai jotka aiheuttavat vakavan riskin

2. Jos ajoneuvo, järjestelmä, komponentti, erillinen tekninen yksikkö, osa tai varuste aiheuttaa vakavan riskin, maahantuojan on välittömästi tiedotettava asiasta valmistajalle sekä niiden jäsenvaltioiden hyväksyntä- ja markkinavalvontaviranomaisille, joissa se on saattanut sen markkinoille. Maahantuojan on myös ilmoitettava näille mahdollisista toteutetuista toimenpiteistä ja annettava yksityiskohtaiset tiedot etenkin vakavasta riskistä ja kaikista valmistajan toteuttamista korjaavista toimenpiteistä.

3. Maahantuojan on kymmenen vuoden ajan ajoneuvon markkinoille saattamisen jälkeen ja viiden vuoden ajan järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön markkinoille saattamisen jälkeen pidettävä jäljennös vaatimustenmukaisuustodistuksesta hyväksyntä- ja markkinavalvontaviranomaisten saatavilla ja varmistettava, että 29 artiklan 10 kohdassa tarkoitetut hyväksyntäasiakirjat voidaan asettaa pyynnöstä näiden viranomaisten saataville.

14 artikla

Jakelijan velvoitteet

1. Jakelijan on noudatettava asiaankuuluvaa huolellisuutta sen varmistamiseksi, että sen markkinoilla saataville asettama ajoneuvo, järjestelmä, komponentti, erillinen tekninen yksikkö, osa tai varuste on tämän asetuksen vaatimusten mukainen.

2. Jakelijan on ennen ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön asettamista saataville markkinoilla, rekisteröintiä tai käyttöönottoa tarkistettava, että ajoneuvossa, järjestelmässä, komponentissa tai erillisessä teknisessä yksikössä on vaadittu lakisääteinen merkintä tai tyyppihyväksyntämerkki, että sen mukana ovat vaaditut asiakirjat sekä ohjeet ja turvallisuustiedot sen jäsenvaltion virallisella kielellä tai virallisilla kielillä, jossa ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö on tarkoitus asettaa saataville markkinoilla, ja että maahantuoja ja valmistaja ovat noudattaneet 12 artiklan 2 ja 4 kohdassa sekä 39 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädettyjä vaatimuksia.

15 artikla

Jakelijan velvoitteet sellaisten tuotteiden suhteen, jotka eivät ole vaatimusten mukaisia tai jotka aiheuttavat vakavan riskin

2. Jos jakelija katsoo tai sillä on syytä uskoa, että sen markkinoilla saataville asettama, rekisteröimä tai sen vastuulla käyttöön otettu ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö ei ole tämän asetuksen vaatimusten mukainen, jakelijan on ilmoitettava asiasta valmistajalle tai valmistajan edustajalle sen varmistamiseksi, että tarvittavat korjaavat toimenpiteet kyseisen ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi tai tarvittaessa sen takaisinkutsun järjestämiseksi toteutetaan 10 artiklan 1 kohdan tai 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

3. Jos ajoneuvo, järjestelmä, komponentti, erillinen tekninen yksikkö, osa tai varuste aiheuttaa vakavan riskin, jakelijan on välittömästi tiedotettava asiasta valmistajalle, maahantuojalle sekä niiden jäsenvaltioiden hyväksyntä- ja markkinavalvontaviranomaisille, joissa se on asettanut sen saataville markkinoilla. Jakelijan on myös tiedotettava näille mahdollisista toteutetuista toimenpiteistä ja ilmoitettava yksityiskohtaiset tiedot etenkin vakavasta riskistä ja valmistajan toteuttamista korjaavista toimenpiteistä.

4. Jakelijan on kansallisen viranomaisen perustellusta pyynnöstä varmistettava, että valmistaja antaa kansalliselle viranomaiselle 10 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut tiedot tai että maahantuoja antaa kansalliselle viranomaiselle 13 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tiedot. Jakelijan on tämän viranomaisen pyynnöstä tehtävä sen kanssa yhteistyötä kaikissa toimissa, jotka toteutetaan asetuksen (EY) N:o 765/2008 20 artiklan mukaisesti jakelijan markkinoilla saataville asettaman ajoneuvon, järjestelmän, komponentin, erillisen teknisen yksikön, osan tai varusteen aiheuttamien riskien poistamiseksi.

16 artikla

Tapaukset, joissa valmistajan velvoitteita sovelletaan maahantuojaan ja jakelijaan

Maahantuojaa tai jakelijaa pidetään tätä asetusta sovellettaessa valmistajana, ja niitä koskevat samat velvoitteet kuin valmistajaa 9–11 artiklan mukaisesti silloin, kun ne asettavat saataville markkinoilla tai rekisteröivät ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tai vastaavat sen käyttöönotosta omalla nimellään tai tavaramerkillään taikka muuttavat ajoneuvoa, järjestelmää, komponenttia tai erillistä teknistä yksikköä tavalla, joka voi vaikuttaa sovellettavien vaatimusten täyttymiseen.

17 artikla

Talouden toimijoita koskevat tiedot

Talouden toimijoiden on pyynnöstä esitettävä hyväksyntä- ja markkinavalvontaviranomaisille ajoneuvon osalta kymmenen vuoden ajan ja järjestelmän, komponentin, erillisen teknisen yksikön, osan tai varusteen osalta viiden vuoden ajan tunnistetiedot seuraavista:

a)	kaikki talouden toimijat, jotka ovat toimittaneet niille ajoneuvon, järjestelmän, komponentin, erillisen teknisen yksikön, osan tai varusteen;

b)	kaikki talouden toimijat, joille ne ovat toimittaneet ajoneuvon, järjestelmän, komponentin, erillisen teknisen yksikön, osan tai varusteen.

III LUKU

AINEELLISET VAATIMUKSET

18 artikla

Yleiset aineelliset vaatimukset

1. L-luokan ajoneuvojen sekä niihin tarkoitettujen järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden on täytettävä asiaankuuluviin ajoneuvoluokkiin (-alaluokkiin) sovellettavat liitteissä II–VIII luetellut vaatimukset.

2. Sellaisiin L-luokan ajoneuvoihin tai niihin tarkoitettuihin järjestelmiin, komponentteihin tai erillisiin teknisiin yksiköihin, joiden sähkömagneettinen yhteensopivuus katetaan ajoneuvon rakennetta koskevassa, tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa delegoidussa säädöksessä ja tämän asetuksen nojalla annettavassa täytäntöönpanosäädöksessä, ei sovelleta sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 15 päivänä joulukuuta 2004 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2004/108/EY (26).

3. Tässä asetuksessa säädettyjen, L-luokan ajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskevien vaatimusten täydentämiseksi komissio antaa 75 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan liitteessä II olevissa A, B ja C osassa tiivistetysti esitetyt yksityiskohtaiset tekniset vaatimukset ja testausmenetelmät, ja varmistaa siten tämän asetuksen soveltuvissa säännöksissä määritellyn turvallisuuden ja ympäristönsuojelun korkean tason. Ensimmäiset tällaisista delegoiduista säädöksistä annetaan 31 päivään joulukuuta 2014 mennessä.

19 artikla

Estolaitteiden käytön kielto

Turvallisuutta tai sähkömagneettista yhteensopivuutta heikentävien taikka ajoneuvon sisäisen valvontajärjestelmän, meluntorjuntajärjestelmän tai päästöjenrajoitusjärjestelmän tehokkuutta vähentävien estolaitteiden käyttö on kielletty. Rakenteeseen kuuluvaa laitetta ei pidetä estolaitteena, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a)	laite on perustellusti tarpeen moottorin suojaamiseksi vaurioitumiselta tai vahingolta ja ajoneuvon turvallisen toiminnan varmistamiseksi;

b)	laite ei toimi muutoin kuin moottorin käynnistämiseksi;

c)	käyttöolosuhteet sisältyvät merkittävissä määrin niihin testausmenetelmiin, joilla tarkastetaan, onko ajoneuvo tämän asetuksen ja tämän asetuksen nojalla annettavien delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten mukainen.

20 artikla

Ajoneuvojen voimalaitteeseen tehtäviä muutoksia koskevat valmistajan järjestelyt

1. Ajoneuvojen valmistajan on varustettava L-luokan ajoneuvot, lukuun ottamatta alaluokkien L3e-A3 ja L4e-A3 ajoneuvoja, erityisillä ominaisuuksilla, joilla estetään ajoneuvon voimalaitteen virittäminen ja jotka vahvistetaan teknisillä vaatimuksilla ja eritelmillä, joilla on seuraavat tavoitteet:

estetään muutokset, jotka voivat heikentää turvallisuutta ja joilla erityisesti lisätään ajoneuvon tehoa virittämällä voimalaitetta tarkoituksena lisätä suurinta vääntömomenttia ja/tai tehoa ja/tai ajoneuvon suurinta rakenteellista nopeutta arvoista, jotka on asianmukaisesti vahvistettu ajoneuvon valmistajan tyyppihyväksyntämenettelyn aikana, ja/tai

b)	ehkäistään ympäristövahinkoja.

2. Jäljempänä olevan 4 kohdan noudattamisen helpottamiseksi komissio antaa 75 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan 1 kohdassa tarkoitettuja järjestelyjä koskevat erityiset vaatimukset. Ensimmäiset tällaisista delegoiduista säädöksistä annetaan 31 päivään joulukuuta 2014 mennessä.

3. Voimalaitteeseen tehtyjen muutosten jälkeen ajoneuvon on täytettävä ne tekniset vaatimukset viimeisine muutoksineen, joita sovelletaan alkuperäiseen ajoneuvoluokkaan ja -alaluokkaan tai tapauksen mukaan uuteen ajoneuvoluokkaan ja -alaluokkaan ja jotka olivat voimassa silloin, kun alkuperäinen ajoneuvo saatettiin markkinoille, rekisteröitiin tai otettiin käyttöön.

Kun ajoneuvojen valmistaja suunnittelee ajoneuvotyypin voimalaitteen siten, että sen muuttaminen on mahdollista niin, että ajoneuvo ei enää olisi hyväksytyn tyypin mukainen vaan vastaisi muuta varianttia tai versiota, ajoneuvojen valmistajan on sisällytettävä hakemukseen kutakin näin muodostunutta varianttia tai versiota koskevat asiaan liittyvät tiedot ja kukin variantti tai versio on nimenomaisesti tyyppihyväksyttävä. Jos muutettu ajoneuvo kuuluu uuteen luokkaan tai alaluokkaan, hakemus on tehtävä uudesta tyyppihyväksynnästä.

4. Jotta voidaan välttää ajoneuvon toimintaturvallisuuteen tai ympäristöominaisuuksiin haitallisesti vaikuttavat muutokset tai mukautukset, valmistajan on parhaan teknisen käytännön mukaisesti pyrittävä estämään, että tällaiset muutokset tai mukautukset ovat teknisesti mahdollisia, paitsi jos tällaiset muutokset tai mukautukset on nimenomaisesti ilmoitettu valmistusasiakirjoissa ja ne sisältyvät niihin ja kuuluvat siten tyyppihyväksynnän piiriin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista.

21 artikla

Ajoneuvon sisäistä valvontajärjestelmää koskevat yleiset vaatimukset

1. L-luokan ajoneuvot on varustettava OBD-järjestelmällä, joka on 5 kohdan nojalla annettavissa delegoiduissa säädöksissä vahvistettujen toimintavaatimusten ja testausmenetelmien mukainen, liitteessä IV vahvistetuista soveltamispäivistä alkaen.

2. Ajoneuvoluokkien (-alaluokkien) L3e, L4e, L5e-A, L6e-A ja L7e-A ajoneuvot on liitteessä IV olevassa 1.8.1 kohdassa vahvistetuista päivämääristä alkaen varustettava ensimmäisen sukupolven OBD-järjestelmällä (OBD I), joka seuraa päästöjenrajoitusjärjestelmän virtapiirien ja elektroniikan toimintahäiriöitä ja ilmoittaa toimintahäiriöistä, joiden takia liitteessä VI olevassa B1 osassa säädetyt päästörajat ylittyvät.

3. Ajoneuvoluokkien (-alaluokkien) L3e–L7e ajoneuvot on liitteessä IV olevassa 1.8.2 kohdassa vahvistetuista päivämääristä alkaen varustettava ensimmäisen sukupolven OBD-järjestelmällä, joka seuraa päästöjenrajoitusjärjestelmän virtapiirien ja elektroniikan toimintahäiriöitä ja joka käynnistyy, kun liitteessä VI olevassa B2 osassa säädetyt päästörajat ylittyvät. Näiden ajoneuvoluokkien (-alaluokkien) ensimmäisen sukupolven OBD-järjestelmien on myös ilmoitettava sellaisen toimintatilan käynnistymisestä, joka merkittävästi vähentää moottorin vääntömomenttia.

4. Ajoneuvoluokkien (-alaluokkien) L3e, L5e-A, L6e-A ja L7e-A ajoneuvot on liitteessä IV olevassa 1.8.3 kohdassa vahvistetuista päivämääristä alkaen ja edellyttäen, ettei 23 artiklan 5 kohdasta muuta johdu, varustettava myös toisen sukupolven OBD-järjestelmällä (OBD II), joka seuraa päästöjenrajoitusjärjestelmän toimintahäiriöitä ja kulumia sekä ilmoittaa niistä toimintahäiriöistä ja kulumista, joiden takia liitteessä VI olevassa B2 osassa säädetyt OBD-järjestelmän päästörajat ylittyvät.

5. Toimintaturvallisuutta tai päästöjenrajoitusjärjestelmän toimintahäiriöitä koskevien ajoneuvon sisäisen valvontajärjestelmän ilmoitusten yhdenmukaistamiseksi ja ajoneuvon tehokkaan korjauksen helpottamiseksi komissiolle siirretään valta antaa 75 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan OBD-järjestelmään liittyvät yksityiskohtaiset tekniset vaatimukset, mukaan lukien OBD-järjestelmän toimintavaatimukset ja testausmenetelmät 1–4 kohdassa lueteltuja ja liitteessä II olevan C osan 11 kohdassa tarkoitettuja seikkoja ja liitteessä V tarkoitettua testityyppiä VIII varten.

22 artikla

Ajoneuvojen toimintaturvallisuutta koskevat vaatimukset

1. Valmistajan on varmistettava, että ajoneuvot suunnitellaan, valmistetaan ja kootaan niin, että kuljettajan ja matkustajien ja muiden tienkäyttäjien loukkaantumisriski on mahdollisimman pieni.

2. Valmistajan on varmistettava, että ajoneuvon toimintaturvallisuus säilyy ajoneuvon koko tavanomaisen käyttöiän, jos ajoneuvoa käytetään tavanomaisissa olosuhteissa ja huolletaan valmistajan suositusten mukaisesti. Valmistajan on sisällytettävä valmistusasiakirjoihin lausunto, jossa vakuutetaan, että toimintaturvallisuuden kannalta ratkaisevan tärkeiden järjestelmien, osien ja varusteiden kestävyys varmistetaan asianmukaisen testauksen ja hyvän teknisen käytännön avulla.

3. Valmistajan on varmistettava, että ajoneuvot, järjestelmät, komponentit ja erilliset tekniset yksiköt vastaavat liitteissä II ja VIII vahvistettuja soveltuvia vaatimuksia ja ovat 5 kohdan nojalla annettavassa delegoidussa säädöksessä vahvistettujen testausmenetelmien ja suoritusvaatimusten mukaisia.

4. Sellaisten ajoneuvojen komponentteihin, joiden sähkövaarat katetaan tämän asetuksen nojalla annettavissa delegoiduissa säädöksissä tai täytäntöönpanosäädöksissä, ei sovelleta tietyllä jännitealueella toimivia sähkölaitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 12 päivänä joulukuuta 2006 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2006/95/EY (27).

5. Korkean toimintaturvallisuuden tason saavuttamiseksi komissio antaa 75 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan liitteessä II olevassa B osassa luetellut ajoneuvon toimintaturvallisuutta koskevat erityiset vaatimukset, ja tapauksen mukaan hyödyntää liitteessä VIII vahvistettuja tehostettuja toimintaturvallisuusvaatimuksia. Ensimmäiset tällaisista delegoiduista säädöksistä annetaan 31 päivään joulukuuta 2014 mennessä.

6. Tavanomaista käyttöikää koskevien vaatimusten ja testien yhdenmukaistamiseksi komissio antaa 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä toisessa vaiheessa 75 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jotta voidaan varmistaa liitteessä II olevan B osan 17 kohdassa tarkoitettu ajoneuvon rakenteellinen kestävyys.

7. Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan malli valmistajan lausunnolle. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 73 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

23 artikla

Ympäristöominaisuuksia koskevat vaatimukset

1. Valmistajan on varmistettava, että ajoneuvot suunnitellaan, valmistetaan ja kootaan niin, että niiden ympäristövaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi. Valmistajan on varmistettava, että tyyppihyväksytyt ajoneuvot täyttävät liitteissä II, V ja VI vahvistetut ympäristöominaisuuksia koskevat vaatimukset ja että ne ovat liitteessä VII vahvistettujen kestävyysajokilometrimäärien mukaisia.

2. Valmistajan on varmistettava, että ajoneuvot, järjestelmät, komponentit ja erilliset tekniset yksiköt ovat liitteessä V vahvistettujen, tämän artiklan 12 kohdan nojalla annettavassa delegoidussa säädöksessä vahvistettujen testausmenetelmien ja testivaatimusten mukaisia tämän asetuksen liitteessä IV vahvistettuihin soveltamispäiviin mennessä.

3. Valmistajan on varmistettava, että kestävyysvaatimusten tarkastamista koskevat tyyppihyväksyntävaatimukset täyttyvät. Valmistajan valinnan mukaan käytetään jompaakumpaa seuraavista kestävyystestausmenetelmistä sen osoittamiseen hyväksyntäviranomaiselle, että tyyppihyväksytyn ajoneuvon ympäristöominaisuudet ovat kestävät:

Varsinainen kestävyystesti, jossa ajetaan täysi ajokilometrimäärä:

Testiajoneuvoilla on fyysisesti ajettava koko liitteessä VII olevassa A osassa vahvistettu matka, ja ne on testattava tämän artiklan 12 kohdan nojalla annettavassa delegoidussa säädöksessä testityypille V vahvistetun menettelyn mukaisesti. Päästötestin tulosten on oltava koko liitteessä VII olevassa A osassa vahvistetun matkan ajan ja sen päättyessä alemmat kuin liitteessä VI olevassa A osassa vahvistetut ympäristörajat.

Varsinainen kestävyystesti, jossa ajetaan osittainen ajokilometrimäärä:

Testiajoneuvoilla on fyysisesti ajettava vähintään 50 prosenttia koko liitteessä VII olevassa A osassa vahvistetusta matkasta, ja ne on testattava tämän artiklan 12 kohdan nojalla annettavassa delegoidussa säädöksessä testityypille V vahvistetun menettelyn mukaisesti. Tuon säädöksen mukaisesti testitulokset on ekstrapoloitava koko liitteessä VII olevassa A osassa vahvistettuun matkaan saakka. Sekä testin tulosten että ekstrapoloitujen tulosten on oltava alemmat kuin liitteessä VI olevassa A osassa vahvistetut ympäristörajat.

Matemaattinen kestävyysmenetelmä:

Kun kerrotaan keskenään liitteessä VII olevassa B osassa vahvistettu huononemiskerroin ja sellaisen ajoneuvon ympäristötestin tulos, jolla on ajettu yli 100 km sen jälkeen, kun se ensimmäisen kerran käynnistettiin tuotantolinjan lopussa, tulon on päästön kunkin ainesosan osalta oltava alempi kuin liitteessä VI olevassa A osassa vahvistettu ympäristöraja.

4. Komissio laatii 1 päivään tammikuuta 2016 mennessä kattavan ympäristövaikutustutkimuksen. Tutkimuksessa arvioidaan ilmanlaatu ja L-luokan ajoneuvojen tuottama osuus epäpuhtauksista, ja se kattaa liitteessä V lueteltuihin testityyppeihin I, IV, V, VII ja VIII liittyvät vaatimukset.

Siihen kootaan ja siinä arvioidaan viimeisimmät tieteelliset tiedot, tieteellisten tutkimusten tulokset, mallinnukset ja kustannustehokkuusnäkökohdat, jotta voidaan laatia täsmällisiä toimenpiteitä vahvistamalla lopullisesti liitteessä IV asetetun Euro 5 -rajan soveltaminen, liitteessä V sekä liitteessä VI olevissa A2, B2 ja C2 osassa vahvistetut Euro 5 -rajaa koskevat ympäristövaatimukset samoin kuin liitteessä VII olevat Euro 5 -rajan kestävyysajokilometrimäärät ja huononemiskertoimet.

5. Komissio antaa 4 kohdassa tarkoitettujen havaintojen perusteella 31 päivään joulukuuta 2016 mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa käsitellään seuraavia:

a)	liitteessä IV tarkoitetut Euro 5 -rajan soveltamispäivät;

b)	liitteessä VI olevassa A2 osassa tarkoitetut Euro 5 -päästörajat ja liitteessä VI olevassa B2 osassa vahvistetut OBD-kynnykset;

c)	kaikki uudet (ala)luokkien L3e, L5e, L6e-A ja L7e-A ajoneuvotyypit on varustettava OBD I -järjestelmän lisäksi OBD II -järjestelmällä, kun Euro 5 -rajaa aletaan soveltaa;

d)	liitteessä VII olevassa A osassa tarkoitetut kestävyysajokilometrit Euro 5 -rajan yhteydessä sekä liitteessä VII olevassa B osassa tarkoitetut huononemiskertoimet Euro 5 -rajan yhteydessä.

Komissio tekee tämän kertomuksen perusteella aiheellisia lainsäädäntöehdotuksia.

6. Komissio antaa ympäristövaikutustutkimuksen tulosten perusteella 75 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jossa määritetään, mihin (ala)luokista L1e-Ae, L1e-Be, L2e, L5e-Be, L6e-Be, L7e-Be ja L7e-C Euro 5 -rajan yhteydessä sovelletaan SHED-testausta tai polttoainesäiliön ja polttoaineputkiston läpäisevyystestausta liitteessä VI olevassa C2 osassa lueteltujen testirajojen mukaisesti.

7. Valmistajan on varmistettava, että L-luokan ajoneuvot ovat liitteessä V olevassa A osassa vahvistettujen, hyväksyntään ja laajennuksiin liittyviä ympäristöominaisuuksia koskevien sovellettavien testivaatimusten mukaisia.

8. Testityypin I osalta alaluokkien L3e-AxE (enduro, x = 1, 2 tai 3) ja L3e-AxT (trial, x = 1, 2 tai 3) moottoripyörien asiaankuuluvan päästörajan on oltava liitteessä VI olevassa A osassa lueteltujen L2-arvon (THC) ja L3-arvon (NOx) summa. Päästötestin tuloksen (NOx + THC) on oltava pienempi tai yhtä suuri kuin kyseinen raja (L2 + L3).

9. Luokan L4e ajoneuvojen on täytettävä liitteessä V luokan L3e ajoneuvoille asetetut ympäristövaatimukset; tässä yhteydessä voidaan tehdä liitteessä V kuvattujen testityyppien I, IV, VII ja VIII mukainen testi joko perusmoottoriajoneuvon koko asennelmalle sivuvaunun kanssa tai tapauksen mukaan pelkästään perusmoottoriajoneuvolle ilman sivuvaunua.

10. Valmistajan on varmistettava, että kaikki uudet unionissa markkinoille saatettavat tai käyttöön otettavat korvaavat pilaantumista rajoittavat laitteet tyyppihyväksytään tämän asetuksen mukaisesti.

11. Edellä 1–10 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia sovelletaan ajoneuvoihin, järjestelmiin, komponentteihin ja erillisiin teknisiin yksiköihin liitteen II mukaisesti.

12. Ympäristönsuojelun korkean tason varmistamiseksi komissiolle siirretään valta antaa 75 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan ympäristövaatimuksia koskevat yksityiskohtaiset tekniset eritelmät tämän artiklan 1, 2, 3, 6 ja 7 kohdassa tarkoitettuja tekijöitä varten, mukaan lukien testausmenetelmät.

24 artikla

Kasvihuonekaasupäästöjä, polttoaineenkulutusta sekä sähköenergian kulutusta ja sähkökäyttöistä toimintasädettä koskevat muut ympäristövaatimukset

1. Valmistajan on määritettävä hiilidioksidipäästöt soveltuvaa laboratoriossa tehtävää päästötestisykliä käyttäen ja ilmoitettava tulokset hyväksyntäviranomaiselle. Polttoaineenkulutus ja/tai sähköenergian kulutus ja sähkökäyttöinen toimintasäde on joko laskettava tyyppihyväksyntään liittyvien laboratoriotestissä saatujen päästötulosten perusteella tai mitattava tutkimuslaitoksen valvonnassa ja ilmoitettava hyväksyntäviranomaiselle.

2. Hiilidioksidimittauksen tulos, laskennallisesti määritetty tai mitattu polttoaineenkulutus, sähköenergian kulutus ja sähkökäyttöinen toimintasäde on sisällytettävä valmistusasiakirjoihin 27 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun täytäntöönpanosäädöksen mukaisesti, ja asiaankuuluvat tiedot on ilmoitettava myös vaatimustenmukaisuustodistuksessa.

Sen lisäksi, että hiilidioksidipäästöjä, polttoaineenkulutusta, sähköenergian kulutusta ja sähkökäyttöistä toimintasädettä koskevat tiedot ilmoitetaan vaatimustenmukaisuustodistuksessa, valmistajan on varmistettava, että ne annetaan ajoneuvon ostajalle uuden ajoneuvon ostamisen yhteydessä valmistajan asianmukaiseksi katsomassa muodossa.

3. Siirretään komissiolle valta antaa 75 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan hiilidioksidipäästöjen mittaamisessa ja polttoaineenkulutuksen, sähköenergian kulutuksen ja sähkökäyttöisen toimintasäteen laskennallisessa määrittämisessä ja mittaamisessa käytettäviä menetelmiä koskevat testityypin VII testausmenetelmän vaatimukset.

IV LUKU

EU-TYYPPIHYVÄKSYNTÄMENETTELYT

25 artikla

EU-tyyppihyväksynnässä sovellettavat menettelyt

1. Hakiessaan kokonaisen ajoneuvon tyyppihyväksyntää valmistaja voi valita jonkin seuraavista menettelyistä:

a)	asteittainen tyyppihyväksyntä;

b)	yksivaiheinen tyyppihyväksyntä;

c)	yhdistetty tyyppihyväksyntä.

Jäljempänä 5 kohdassa säädettyjen ajoneuvoluokkien valmistaja voi lisäksi valita monivaiheisen tyyppihyväksynnän.

Järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksynnässä sovelletaan vain yksivaiheista tyyppihyväksyntämenettelyä.

3. Yksivaiheisessa tyyppihyväksynnässä koko ajoneuvon hyväksyntä suoritetaan yhdellä kertaa.

Monivaiheinen tyyppihyväksyntä on myönnettävä keskeneräisen tai valmistuneen ajoneuvon tyypille, joka on 27 artiklassa säädettyjen valmistusasiakirjojen tietojen mukainen ja täyttää liitteessä II luetteloiduissa soveltuvissa säädöksissä vahvistetut tekniset vaatimukset ajoneuvon valmistusvaiheen mukaisesti.

Edellä 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua monivaiheista hyväksyntää sovelletaan ainoastaan alaluokkien L2e-U, L4e, L5e-B, L6e-BU ja L7e-CU ajoneuvoihin.

8. Komissiolle siirretään valta antaa 75 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan tyyppihyväksyntämenettelyjen yksityiskohtaiset järjestelyt. Ensimmäiset tällaisista delegoiduista säädöksistä annetaan 31 päivään joulukuuta 2014 mennessä.

26 artikla

Tyyppihyväksynnän hakeminen

1. Valmistajan on jätettävä tyyppihyväksyntähakemus hyväksyntäviranomaiselle.

2. Kustakin ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyypistä voidaan jättää ainoastaan yksi hakemus, ja se voidaan jättää ainoastaan yhteen jäsenvaltioon.

3. Jokaisesta hyväksyttäväksi haettavasta tyypistä on jätettävä erillinen hakemus.

27 artikla

Valmistusasiakirjat

1. Hakijan on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle valmistusasiakirjat.

2. Valmistusasiakirjoihin on sisällytettävä seuraavat:

a)	ilmoituslomake;

b)	kaikki tietoaineistot, piirustukset, valokuvat ja muut tiedot;

c)	ajoneuvojen osalta ilmoitus 25 artiklan 1 kohdan mukaisesti valitusta menettelystä;

d)	kaikki muut tiedot, joita hyväksyntäviranomainen pyytää hakemusmenettelyn yhteydessä.

3. Valmistusasiakirjat voidaan antaa paperilla tai tutkimuslaitoksen ja hyväksyntäviranomaisen hyväksymässä sähköisessä muodossa.

4. Komissio vahvistaa ilmoituslomakkeen ja valmistusasiakirjojen mallit täytäntöönpanosäädöksillä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 73 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Ensimmäiset tällaisista täytäntöönpanosäädöksistä annetaan 31 päivään joulukuuta 2014 mennessä.

28 artikla

Tiedot, jotka on toimitettava eri tyyppihyväksyntämenettelyjen mukaisissa hakemuksissa

1. Asteittaista tyyppihyväksyntää koskevaan hakemukseen on liitettävä 27 artiklan mukaiset valmistusasiakirjat ja kaikki tyyppihyväksyntätodistukset, joita vaaditaan kussakin liitteessä II luetteloidussa sovellettavassa säädöksessä.

Kun kyseessä on järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyyppihyväksyntä, joka myönnetään liitteessä II luetteloitujen sovellettavien säädösten mukaisesti, asiaan liittyvien valmistusasiakirjojen on oltava hyväksyntäviranomaisen saatavilla, kunnes hyväksyntä myönnetään tai evätään.

2. Yksivaiheista tyyppihyväksyntää koskevaan hakemukseen on liitettävä 27 artiklassa säädetyt valmistusasiakirjat, joihin sisältyvät tämän asetuksen nojalla annettavien täytäntöönpanosäädösten mukaiset merkitykselliset tiedot näiden sovellettavien säädösten osalta.

3. Kun kyseessä on yhdistetty tyyppihyväksyntä, valmistusasiakirjoihin on liitettävä tyyppihyväksyntätodistus tai tyyppihyväksyntätodistukset, joita vaaditaan kussakin liitteessä II luetteloidussa sovellettavassa säädöksessä, ja jos tyyppihyväksyntätodistusta ei esitetä, tämän asetuksen nojalla annettavien täytäntöönpanosäädösten mukaiset näihin sovellettaviin säädöksiin liittyvät tiedot.

4. Monivaiheista tyyppihyväksyntää varten on toimitettava seuraavat tiedot, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista:

a)	ensimmäisessä vaiheessa valmistusasiakirjojen ja EU-tyyppihyväksyntätodistusten ne osat, jotka vastaavat perusajoneuvon valmistusvaihetta;

Tämän kohdan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut tiedot voidaan toimittaa 3 kohdan mukaisesti.

V LUKU

EU-TYYPPIHYVÄKSYNTÄMENETTELYJEN TOTEUTTAMINEN

29 artikla

Yleiset säännökset

1. Hyväksyntäviranomaiset voivat myöntää EU-tyyppihyväksynnän vasta varmistuttuaan siitä, että 33 artiklassa tarkoitettuja tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevia järjestelyjä on noudatettu ja että ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyyppi täyttää siihen sovellettavat vaatimukset.

2. EU-tyyppihyväksynnät myönnetään tämän luvun mukaisesti.

3. Jos hyväksyntäviranomainen katsoo, että ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyyppi täyttää asetetut vaatimukset mutta aiheuttaa silti vakavan riskin turvallisuudelle tai voi vahingoittaa vakavasti ympäristöä tai kansanterveyttä, se voi evätä EU-tyyppihyväksynnän. Siinä tapauksessa viranomaisen on välittömästi lähetettävä muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille ja komissiolle yksityiskohtaiset tiedot, joissa selostetaan päätöksen syyt ja esitetään näyttö, joihin käsitys perustuu.

4. EU-tyyppihyväksyntätodistukset on numeroitava komission täytäntöönpanosäädöksillä vahvistaman yhdenmukaistetun järjestelmän mukaisesti. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 73 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Ensimmäiset tällaisista täytäntöönpanosäädöksistä annetaan 31 päivään joulukuuta 2014 mennessä.

6. Hyväksyntäviranomaisen on viipymättä ilmoitettava muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille epäämistään tai peruuttamistaan ajoneuvon hyväksynnöistä ja päätöksensä syistä.

9. Jos komissio sitä pyytää, hyväksyntäviranomaisen on toimitettava 5–8 kohdassa tarkoitetut tiedot myös komissiolle.

30 artikla

EU-tyyppihyväksyntätodistusta koskevat erityiset säännökset

1. EU-tyyppihyväksyntätodistuksessa on oltava liitteinä seuraavat:

a)	edellä 29 artiklan 10 kohdassa tarkoitetut hyväksyntäasiakirjat;

b)	testien tulokset;

c)	vaatimustenmukaisuustodistukset allekirjoittamaan valtuutettujen henkilöiden nimet ja nimikirjoitusnäytteet sekä asema yrityksessä;

d)	kokonaisen ajoneuvon EU-tyyppihyväksynnän tapauksessa täytetty vaatimustenmukaisuustodistus.

2. EU-tyyppihyväksyntätodistus on annettava komission täytäntöönpanosäädöksillä vahvistaman mallin mukaisena. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 73 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Ensimmäiset tällaisista täytäntöönpanosäädöksistä annetaan 31 päivään joulukuuta 2014 mennessä.

3. Hyväksyntäviranomaisen on kunkin ajoneuvotyypin osalta

a)	täytettävä kaikki asiaankuuluvat EU-tyyppihyväksyntätodistuksen osat, myös siihen liitetty testausselostesivu;

b)	koottava hyväksyntäasiakirjojen hakemisto;

c)	toimitettava hakijalle täytetty todistus liitteineen viipymättä.

Komissio vahvistaa a alakohdassa tarkoitetun testausselostesivun mallin täytäntöönpanosäädöksillä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 73 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Ensimmäiset tällaisista täytäntöönpanosäädöksistä annetaan 31 päivään joulukuuta 2014 mennessä.

4. Jos kyseessä on EU-tyyppihyväksyntä, jossa 40 artiklan mukaisesti on asetettu tyyppihyväksynnän voimassaoloa koskevia rajoituksia tai jossa on päätetty olla soveltamatta tämän asetuksen tai tämän asetuksen nojalla annettavien delegoitujen säädösten tai täytäntöönpanosäädösten tiettyjä säännöksiä, EU-tyyppihyväksyntätodistuksessa on mainittava kyseiset rajoitukset tai säännökset, joita ei ole sovellettu.

5. Kun valmistaja valitsee yhdistetyn tyyppihyväksyntämenettelyn, hyväksyntäviranomaisen on lisättävä ilmoitustietoihin viittaukset testausselosteisiin, joista säädetään 32 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa täytäntöönpanosäädöksissä ja joista ei ole saatavilla EU-tyyppihyväksyntätodistusta.

6. Kun valmistaja valitsee yksivaiheisen tyyppihyväksyntämenettelyn, hyväksyntäviranomaisen on laadittava sovellettavista vaatimuksista tai säädöksistä luettelo ja liitettävä kyseinen luettelo EU-tyyppihyväksyntätodistukseen. Komissio hyväksyy kyseisen luettelon mallin täytäntöönpanosäädöksillä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 73 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Ensimmäiset tällaisista täytäntöönpanosäädöksistä annetaan 31 päivään joulukuuta 2014 mennessä.

31 artikla

Järjestelmiä, komponentteja tai erillisiä teknisiä yksiköitä koskevat erityiset säännökset

1. Järjestelmälle on myönnettävä EU-tyyppihyväksyntä, jos se on valmistusasiakirjoissa annettujen tietojen mukainen ja täyttää liitteessä II luetteloiduissa soveltuvissa säädöksissä vahvistetut tekniset vaatimukset.

2. Komponentin tai erillisen teknisen yksikön EU-tyyppihyväksyntä on myönnettävä komponentille tai erilliselle tekniselle yksikölle, joka on valmistusasiakirjoissa annettujen tietojen mukainen ja täyttää liitteessä II luetteloiduissa soveltuvissa säädöksissä vahvistetut tekniset vaatimukset.

3. Jos komponentit tai erilliset tekniset yksiköt, riippumatta siitä, onko ne tarkoitettu korjaus-, huolto- vai ylläpitokäyttöön, kuuluvat ajoneuvon osalta myös järjestelmän tyyppihyväksynnän piiriin, komponentilta tai erilliseltä tekniseltä yksiköltä ei vaadita lisähyväksyntää, ellei liitteessä II luetteloiduissa soveltuvissa säädöksissä sitä edellytetä.

32 artikla

EU-tyyppihyväksynnässä vaaditut testit

1. Tässä asetuksessa ja liitteessä II luetteloiduissa säädöksissä asetettujen teknisten vaatimusten noudattaminen on osoitettava asianmukaisin, nimettyjen tutkimuslaitosten suorittamin testein.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuissa testeissä käytetään liitteessä II luetteloiduissa soveltuvissa säädöksissä vahvistettuja testausmenetelmiä, laitteita ja työvälineitä.

Testausselosteen muodon on vastattava yleisiä vaatimuksia, jotka komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 73 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Ensimmäiset tällaisista täytäntöönpanosäädöksistä annetaan 31 päivään joulukuuta 2014 mennessä.

2. Valmistajan on asetettava hyväksyntäviranomaisen saataville sellainen määrä ajoneuvoja, komponentteja tai erillisiä teknisiä yksiköitä, jota vaadittavien testien suorittaminen liitteessä II luetteloitujen soveltuvien säädösten mukaisesti edellyttää.

3. Vaaditut testit on suoritettava ajoneuvoilla, komponenteilla ja erillisillä teknisillä yksiköillä, jotka edustavat hyväksyttäväksi haettua tyyppiä.

5. Virtuaalitestausmenetelmien on täytettävä 6 kohdan nojalla annettavissa delegoiduissa säädöksissä vahvistetut edellytykset.

6. Sen varmistamiseksi, että virtuaalitestauksen tulokset ovat yhtä päteviä kuin fyysisen testauksen tulokset, komissiolle siirretään valta antaa 75 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan vaatimukset, joihin voidaan soveltaa virtuaalitestausta, ja virtuaalitestauksen edellytykset. Näitä delegoituja säädöksiä antaessaan komissio perustaa vaatimukset ja menettelyt soveltuvin osin direktiivin 2007/46/EY liitteeseen XVI.

33 artikla

Tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevat järjestelyt

2. Kokonaisen ajoneuvon tyyppihyväksynnän myöntävän hyväksyntäviranomaisen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla tarkastetaan, että valmistajan antamat vaatimustenmukaisuustodistukset ovat 38 artiklan mukaisia. Tätä varten hyväksyntäviranomaisen on tarkastettava, että riittävä määrä otannalla poimittuja vaatimustenmukaisuustodistuksia on 38 artiklan mukaisia ja että valmistaja on toteuttanut riittävät järjestelyt varmistaakseen, että vaatimustenmukaisuustodistusten tiedot ovat oikeita.

6. Siirretään komissiolle valta antaa 75 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan tuotannon vaatimustenmukaisuuteen sovellettavat yksityiskohtaiset järjestelyt. Ensimmäiset tällaisista delegoiduista säädöksistä annetaan 31 päivään joulukuuta 2014 mennessä.

VI LUKU

EU-TYYPPIHYVÄKSYNNÄN MUUTOKSET

34 artikla

Yleiset säännökset

1. Valmistajan on viipymättä ilmoitettava EU-tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle kaikista muutoksista hyväksyntäasiakirjojen tietoihin.

Tämä hyväksyntäviranomainen päättää, mitä 35 artiklassa vahvistetuista menettelyistä on noudatettava.

Tarvittaessa hyväksyntäviranomainen voi valmistajaa kuultuaan päättää, että on myönnettävä uusi EU-tyyppihyväksyntä.

2. EU-tyyppihyväksynnän muutosta koskeva hakemus on toimitettava yksinomaan alkuperäisen EU-tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle.

3. Jos hyväksyntäviranomainen katsoo muutoksen edellyttävän uusia tarkastuksia tai uusia testejä, sen on ilmoitettava asiasta valmistajalle.

Jäljempänä 35 artiklassa tarkoitettuja menettelyjä sovelletaan vain siinä tapauksessa, että hyväksyntäviranomainen päättelee näiden tarkastusten tai testien perusteella, että EU-tyyppihyväksynnän vaatimukset täyttyvät edelleen.

35 artikla

EU-tyyppihyväksynnän tarkistaminen ja laajentaminen

1. Jos hyväksyntäasiakirjojen tiedot ovat muuttuneet mutta uusia tarkastuksia tai testejä ei tarvita, muutosta nimitetään ’tarkistukseksi’.

2. Muutosta nimitetään ’laajennukseksi’, jos hyväksyntäasiakirjoihin kirjatut tiedot ovat muuttuneet ja lisäksi pätee jokin seuraavista tapauksista:

a)	tarvitaan uusia tarkastuksia tai testejä;

b)	jokin EU-tyyppihyväksyntätodistuksen sisältämä tieto, lukuun ottamatta sen liitteitä, on muuttunut;

c)	jonkin liitteessä II luetteloidun säädöksen nojalla aletaan soveltaa uusia vaatimuksia hyväksyttyyn ajoneuvotyyppiin taikka hyväksyttyyn järjestelmään, komponenttiin tai erilliseen tekniseen yksikköön.

36 artikla

Muutosten antaminen ja niistä ilmoittaminen

3. Hyväksyntäviranomaisen on ilmoitettava kaikista EU-tyyppihyväksynnän muutoksista muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille 29 artiklassa säädettyjen menettelyjen mukaisesti.

VII LUKU

EU-TYYPPIHYVÄKSYNNÄN VOIMASSAOLO

37 artikla

Voimassaolon päättyminen

1. EU-tyyppihyväksyntä on voimassa toistaiseksi.

2. Ajoneuvon EU-tyyppihyväksynnän voimassaolo lakkaa seuraavissa tapauksissa:

a)	hyväksyttyyn ajoneuvotyyppiin sovellettavat uudet vaatimukset tulevat pakollisiksi ajoneuvojen asettamisessa saataville markkinoilla, rekisteröinnissä tai käyttöönotossa, eikä tyyppihyväksyntää voida päivittää vastaavasti;

b)	hyväksytyn ajoneuvon tuotanto lopetetaan vapaaehtoisesti kokonaan;

c)	hyväksynnän voimassaolo päättyy 40 artiklan 6 kohdan mukaisen rajoituksen vuoksi;

d)	hyväksyntä on peruutettu 33 artiklan 5 kohdan, 49 artiklan 1 kohdan tai 52 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

4. Kun tietyn ajoneuvotyypin tuotanto lopetetaan pysyvästi, valmistajan on ilmoitettava siitä kyseisen ajoneuvon EU-tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle.

Toisessa alakohdassa tarkoitetussa ilmoituksessa on erityisesti mainittava viimeisen valmistetun ajoneuvon valmistuspäivä ja valmistenumero.

VIII LUKU

VAATIMUSTENMUKAISUUSTODISTUS JA MERKINNÄT

38 artikla

Vaatimustenmukaisuustodistus

Todistus on toimitettava maksutta ajoneuvon mukana sen ostajalle. Sen toimittamisen ehdoksi ei saa asettaa nimenomaisen pyynnön esittämistä tai lisätietojen antamista valmistajalle.

Ajoneuvon valmistajan on kymmenen vuoden ajan ajoneuvon valmistuspäivän jälkeen toimitettava ajoneuvon omistajan pyynnöstä vaatimustenmukaisuustodistuksen kaksoiskappale, ja sen perimä toimitusmaksu ei saa olla suurempi kuin todistuksen antamisesta aiheutuvat kulut. Todistuksen kaksoiskappaleen etupuolella on oltava selkeästi näkyvällä tavalla merkittynä sana ”Kaksoiskappale”.

2. Valmistajan on käytettävä komission täytäntöönpanosäädöksillä vahvistamaa vaatimustenmukaisuustodistuksen mallia. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 73 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Vaatimustenmukaisuustodistus on suunniteltava niin, että sen väärentäminen ei ole mahdollista. Tätä varten täytäntöönpanosäädöksissä on säädettävä, että todistuksessa käytettävä paperi on suojattava useilla turvapainoteknisillä tekijöillä. Ensimmäiset tällaisista täytäntöönpanosäädöksistä annetaan 31 päivään joulukuuta 2014 mennessä.

7. Jäljempänä olevan 40 artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksytyille ajoneuvoille annettavan vaatimustenmukaisuustodistuksen otsikossa on oltava maininta ”kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen ja nelipyörien hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta 15 päivänä tammikuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) No 168/2013 40 artiklan 4 kohdan mukaisesti tyyppihyväksytyille valmiille/valmistuneille ajoneuvoille (tilapäinen hyväksyntä)”.

8. Edellä 2 kohdassa tarkoitetuissa täytäntöönpanosäädöksissä vahvistetun, 42 artiklan mukaisesti tyyppihyväksytyille ajoneuvoille annettavan vaatimustenmukaisuustodistuksen otsikossa on oltava maininta ”pieninä sarjoina tyyppihyväksytyille valmiille/valmistuneille ajoneuvoille” ja sen lähellä valmistusvuosi sekä sen jäljessä järjestysnumero, joka sijoittuu numeron 1 ja liitteessä III olevassa taulukossa osoitetun rajan väliin ja ilmaisee kunkin valmistusvuoden osalta kyseisen ajoneuvon järjestyksen kyseisen vuoden valmistuserässä.

9. Valmistaja voi toimittaa vaatimustenmukaisuustodistuksen sähköisesti minkä tahansa jäsenvaltion rekisteröintiviranomaiselle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista.

39 artikla

Ajoneuvojen lakisääteinen kilpi ja asianmukaiset merkinnät sekä komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksyntämerkki

2. Komponentin tai erillisen teknisen yksikön valmistajan on kiinnitettävä kuhunkin hyväksytyn tyypin mukaisesti valmistettuun komponenttiin tai erilliseen tekniseen yksikköön tämän asetuksen nojalla annettavassa soveltuvassa täytäntöönpanosäädöksessä taikka soveltuvassa E-säännössä vaadittu tyyppihyväksyntämerkki, riippumatta siitä, onko kyseinen komponentti tai yksikkö osa jotakin järjestelmää.

3. Lakisääteisen kilven ja EU-tyyppihyväksyntämerkin on oltava komission täytäntöönpanosäädöksillä vahvistaman mallin mukainen. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 73 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Ensimmäiset tällaisista täytäntöönpanosäädöksistä annetaan 31 päivään joulukuuta 2014 mennessä.

IX LUKU

UUSILLE TEKNIIKOILLE TAI UUSILLE RATKAISUILLE MYÖNNETTÄVÄT VAPAUTUKSET

40 artikla

Uusille tekniikoille tai uusille ratkaisuille myönnettävät vapautukset

2. Hyväksyntäviranomaisen on myönnettävä 1 kohdassa tarkoitettu EU-tyyppihyväksyntä, kun kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)	Hakemuksessa esitetään perustelut sille, että kyseiset tekniikat tai ratkaisut tekevät järjestelmästä, komponentista tai erillisestä teknisestä yksiköstä yhteensopimattoman yhden tai useamman liitteessä II luetteloidun säädöksen kanssa.

b)	Hakemuksessa kuvataan uuden tekniikan turvallisuus- ja ympäristövaikutukset sekä ne toimenpiteet, joilla varmistetaan, että saavutetaan vähintään vastaava turvallisuuden ja ympäristönsuojelun taso kuin vaatimuksilla, joista haetaan vapautusta.

c)	Esitetään testien kuvaukset ja testitulokset, jotka osoittavat b alakohdan edellytyksen täyttyvän.

3. Tällainen uusien tekniikoiden tai uusien ratkaisujen EU-tyyppihyväksyntää koskeva vapautus voidaan myöntää vain komission luvalla. Komissio antaa luvan täytäntöönpanosäädöksellä. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 73 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Tilapäisyyden ja rajallisen alueellisen voimassaolon on käytävä ilmi tyyppihyväksyntätodistuksen otsikosta ja vaatimustenmukaisuustodistuksen otsikosta. Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä vahvistaakseen yhdenmukaiset mallit tyyppihyväksyntätodistukselle ja vaatimustenmukaisuustodistukselle tämän kohdan mukaisesti. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 73 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

5. Muut hyväksyntäviranomaiset voivat päättää hyväksyä kirjallisesti 4 kohdassa tarkoitetun tilapäisen hyväksynnän alueellaan.

6. Edellä 3 kohdassa tarkoitetussa komission luvassa on tapauksen mukaan ilmoitettava myös, liittyykö siihen rajoituksia. Tyyppihyväksyntä on joka tapauksissa voimassa vähintään 36 kuukautta.

7. Jos komissio päättää evätä luvan, hyväksyntäviranomaisen on välittömästi ilmoitettava 4 kohdassa tarkoitetun tilapäisen tyyppihyväksynnän haltijalle, että tilapäinen hyväksyntä peruutetaan kuuden kuukauden kuluttua päivästä, jona komissio on tehnyt epäämispäätöksen.

41 artikla

Delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten myöhempi mukauttaminen

1. Jos komissio antaa luvan 40 artiklan mukaisen vapautuksen myöntämiseen, se toteuttaa välittömästi tarvittavat toimenpiteet, joilla asianomaiset delegoidut säädökset tai täytäntöönpanosäädökset mukautetaan tekniikan kehitykseen.

Jos 40 artiklan nojalla myönnettävä vapautus liittyy E-sääntöön, komissio ehdottaa soveltuvaan E-sääntöön muutosta menettelyllä, josta määrätään vuoden 1958 tarkistetussa sopimuksessa.

2. Heti kun soveltuvat säädökset on muutettu, kaikki komission lupapäätöksessä esitetyt vapautukseen liittyvät rajoitukset poistetaan.

Jos tarvittavia toimia delegoitujen säädösten tai täytäntöönpanosäädösten mukauttamiseksi ei ole toteutettu, komissio voi hyväksynnän myöntäneen jäsenvaltion pyynnöstä päättää täytäntöönpanosäädöksellä, joka hyväksytään 73 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen, antaa kyseiselle jäsenvaltiolle luvan jatkaa tyyppihyväksyntää.

X LUKU

PIENINÄ SARJOINA VALMISTETUT AJONEUVOT

42 artikla

Kansallinen piensarjatyyppihyväksyntä

1. Valmistaja voi hakea kansallista piensarjatyyppihyväksyntää ajoneuvotyypille liitteessä III vahvistettujen vuotuisten enimmäismäärien rajoissa. Näitä enimmäismääriä on sovellettava hyväksyttyä tyyppiä olevien ajoneuvojen asettamiseen saataville markkinoilla, rekisteröintiin tai käyttöönottoon kunkin jäsenvaltion markkinoilla määrätyn vuoden aikana.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun ajoneuvotyypin tapauksessa jäsenvaltiot voivat päättää olla soveltamatta yhtä tai useampaa yhdessä tai useammassa liitteessä II luetteloidussa delegoidussa säädöksessä vahvistettua aineellista vaatimusta edellyttäen, että ne vahvistavat soveltuvat vaihtoehtoiset vaatimukset.

’Vaihtoehtoisilla vaatimuksilla’ tarkoitetaan hallinnollisia säännöksiä ja teknisiä vaatimuksia, joilla pyritään varmistamaan toimintaturvallisuuden, ympäristönsuojelun ja työturvallisuuden taso, joka vastaa mahdollisimman hyvin yhdessä tai useammassa liitteessä II luetteloidussa delegoidussa säädöksessä säädettyä tasoa.

Edellä 1 kohdassa tarkoitetun ajoneuvotyypin tapauksessa jäsenvaltiot voivat päättää olla soveltamatta yhtä tai useampaa tämän asetuksen tai tämän asetuksen nojalla annettavien täytäntöönpanosäädösten hallinnollista säännöstä.

Jäsenvaltio voi jättää soveltamatta tässä kohdassa tarkoitettuja säännöksiä ainoastaan, jos sillä on siihen perustellut syyt.

4. Tämän artiklan mukaisesti tyyppihyväksyttyjen ajoneuvojen tyyppihyväksyntätodistus on laadittava 30 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun mallin mukaisesti, mutta siinä ei saa olla otsikkoa ”Ajoneuvon EU-tyyppihyväksyntätodistus”, ja siinä on ilmoitettava, mitä säännöksiä ei 2 kohdan nojalla sovelleta. Tyyppihyväksyntätodistukset on numeroitava 29 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun yhdenmukaistetun järjestelmän mukaisesti.

5. Tyyppihyväksyntätodistuksessa on ilmoitettava, mitä säännöksiä voidaan jättää soveltamatta 2 kohdan ensimmäisen ja kolmannen alakohdan nojalla.

6. Kansallisen piensarjatyyppihyväksynnän voimassaolo on rajattava sen jäsenvaltion alueelle, jonka hyväksyntäviranomainen myönsi hyväksynnän.

7. Valmistajan pyynnöstä on valmistajan nimeämien jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille kuitenkin lähetettävä kirjattuna kirjeenä tai sähköpostilla jäljennös tyyppihyväksyntätodistuksesta ja sen liitteistä.

8. Valmistajan nimeämien jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten on kolmen kuukauden kuluessa 7 kohdassa tarkoitetun pyynnön vastaanottamisesta päätettävä, hyväksyvätkö ne kyseisen tyyppihyväksynnän. Niiden on virallisesti ilmoitettava päätöksestään kansallisen piensarjatyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle.

9. Jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten on hyväksyttävä kansallinen tyyppihyväksyntä, jollei niillä ole perusteltua syytä uskoa, että kansalliset tekniset vaatimukset, joiden mukaisesti ajoneuvo on hyväksytty, eivät vastaa niiden omia säännöksiä.

10. Jos hakija haluaa saattaa markkinoille tai rekisteröidä kansallisen piensarjatyyppihyväksynnän saaneen ajoneuvon toisessa jäsenvaltiossa, kansallisen piensarjatyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on hakijan pyynnöstä annettava tämän toisen jäsenvaltion hyväksyntäviranomaiselle jäljennös tyyppihyväksyntätodistuksesta, hyväksyntäasiakirjat mukaan luettuina. Sovelletaan 8 ja 9 kohtaa.

XI LUKU

ASETTAMINEN SAATAVILLE MARKKINOILLA, REKISTERÖINTI TAI KÄYTTÖÖNOTTO

43 artikla

Ajoneuvojen asettaminen saataville markkinoilla, rekisteröinti tai käyttöönotto

Ajoneuvot, joiden osalta kokonaisen ajoneuvon EU-tyyppihyväksyntä on pakollinen tai joille valmistaja on hankkinut tällaisen tyyppihyväksynnän tämän asetuksen mukaisesti, voidaan asettaa saataville markkinoilla, rekisteröidä tai ottaa käyttöön, jos niiden mukana on 38 artiklan mukaisesti annettu voimassa oleva vaatimustenmukaisuustodistus, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 46 ja 47 artiklan soveltamista.

44 artikla

Sarjan viimeisten ajoneuvojen asettaminen saataville markkinoilla, rekisteröinti tai käyttöönotto

1. Ajoneuvoja, jotka vastaavat sellaista ajoneuvotyyppiä, jonka EU-tyyppihyväksynnän voimassaolo on päättynyt 37 artiklan mukaisesti, voidaan asettaa saataville markkinoilla, rekisteröidä tai ottaa käyttöön 2 ja 4 kohdassa vahvistettujen sarjan viimeisille ajoneuvoille asetettujen enimmäismäärien ja määräaikojen rajoissa.

Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan ainoastaan unionin alueella oleviin ajoneuvoihin, jotka valmistusaikanaan kuuluivat voimassa olevan EU-tyyppihyväksynnän piiriin mutta joita ei ollut asetettu saataville markkinoilla, rekisteröity eikä otettu käyttöön ennen mainitun EU-tyyppihyväksynnän voimassaolon päättymistä.

2. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan valmiiden ajoneuvojen osalta 24 kuukauden ja valmistuneiden ajoneuvojen osalta 30 kuukauden ajan EU-tyyppihyväksynnän voimassaolon päättymispäivästä.

4. Sarjan viimeisten ajoneuvojen määrä ei saa olla suurempi kuin 10 prosenttia kahden edellisen vuoden aikana rekisteröityjen ajoneuvojen määrästä tai enemmän kuin 100 ajoneuvoa jäsenvaltiota kohti sen mukaan, kumpi määrä on suurempi.

5. Tätä menettelyä noudattaen käyttöön otettujen ajoneuvojen vaatimustenmukaisuustodistukseen on lisättävä erityismaininta ”sarjan viimeinen”.

7. Tätä artiklaa sovelletaan tuotannon lopettamiseen vain silloin, kun lopettamisen syynä on tyyppihyväksynnän voimassaolon päättyminen 37 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa.

45 artikla

Komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden asettaminen saataville markkinoilla tai käyttöönotto

1. Komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden asettaminen saataville markkinoilla tai käyttöönotto on sallittua vain, jos ne täyttävät liitteessä II luetteloitujen soveltuvien säädösten vaatimukset ja ne on asianmukaisesti merkitty 39 artiklan mukaisesti.

3. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat sallia sellaisten komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden asettamisen saataville markkinoilla tai käyttöönoton, jotka on 40 artiklan nojalla vapautettu yhdestä tai useammasta tämän asetuksen säännöksestä tai jotka on tarkoitettu asennettaviksi ajoneuvoihin, jotka kuuluvat 42 artiklan mukaisesti myönnettyjen kyseistä komponenttia tai erillistä teknistä yksikköä koskevien hyväksyntöjen piiriin.

XII LUKU

SUOJALAUSEKKEET

46 artikla

Kansallisen tason menettely vakavan riskin aiheuttavia ajoneuvoja, järjestelmiä, komponentteja tai erillisiä teknisiä yksiköitä varten

Tämän kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 765/2008 21 artiklaa.

5. Kansallisten viranomaisten on viipymättä ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille 4 kohdassa säädetyistä toimenpiteistä.

a)	ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö ei täytä vaatimuksia, jotka liittyvät ihmisten terveyteen tai turvallisuuteen, ympäristönsuojeluun tai muihin tämän asetuksen piiriin kuuluviin yleisten etujen suojeluun liittyviin seikkoihin;

b)	liitteessä II luetteloiduissa soveltuvissa säädöksissä on puutteita.

47 artikla

Unionin suojamenettely

1. Jos 46 artiklan 3 ja 4 kohdassa säädetyn menettelyn aikana on esitetty jonkin jäsenvaltion toteuttamaa toimenpidettä koskevia vastalauseita tai jos komissio katsoo, että kansallinen toimenpide on unionin lainsäädännön vastainen, komissio arvioi kyseisen kansallisen toimenpiteen viipymättä kuultuaan jäsenvaltioita ja asianomaista talouden toimijaa tai toimijoita. Komissio päättää tämän arvioinnin tulosten perusteella 73 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen, katsotaanko kansallinen toimenpide perustelluksi.

Komissio antaa päätöksensä tiedoksi kaikille jäsenvaltioille sekä asianomaiselle talouden toimijalle tai toimijoille.

a)	jos on kyse tämän asetuksen nojalla annetusta delegoidusta säädöksestä tai täytäntöönpanosäädöksestä, komissio ehdottaa tarvittavia muutoksia asianomaiseen säädökseen;

b)	jos on kyse E-säännöistä, komissio tekee tarvittavat muutosehdotukset soveltuviin E-sääntöihin vuoden 1958 tarkistetun sopimuksen mukaisesti sovellettavaa menettelyä noudattaen.

48 artikla

Vaatimustenmukaiset ajoneuvot, järjestelmät, komponentit tai erilliset tekniset yksiköt, jotka aiheuttavat vakavan riskin

1. Jos jäsenvaltio havaitsee suoritettuaan 46 artiklan 1 kohdan mukaisen arvioinnin, että ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö siitä huolimatta, että se on soveltuvien vaatimusten mukainen tai asianmukaisesti merkitty, aiheuttaa vakavan riskin turvallisuudelle tai voi vakavasti vahingoittaa ympäristöä tai kansanterveyttä, sen on vaadittava asianomaista talouden toimijaa ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että asianomainen ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö ei markkinoille saatettaessa, rekisteröitäessä tai käyttöönoton jälkeen enää aiheuta kyseistä riskiä, tai poistamaan ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön markkinoilta tai järjestämään sen takaisinkutsun sellaisen kohtuullisen ajan kuluessa, joka on oikeassa suhteessa riskin luonteeseen. Jäsenvaltio voi kieltäytyä rekisteröimästä tällaista ajoneuvoa, kunnes ajoneuvon valmistaja on toteuttanut kaikki tarvittavat toimenpiteet.

4. Komissio kuulee viipymättä jäsenvaltioita ja asianomaista talouden toimijaa tai toimijoita ja etenkin tyyppihyväksynnän myöntänyttä hyväksyntäviranomaista ja arvioi toteutetun kansallisen toimenpiteen. Komissio päättää tämän arvioinnin perusteella, onko 1 kohdassa tarkoitettu kansallinen toimenpide oikeutettu, ja ehdottaa tarvittaessa aiheellisia toimenpiteitä.

5. Komissio osoittaa päätöksensä kaikille jäsenvaltioille ja antaa sen viipymättä tiedoksi niille sekä asianomaiselle talouden toimijalle tai toimijoille.

49 artikla

Ajoneuvot, järjestelmät, komponentit tai erilliset tekniset yksiköt, jotka eivät ole hyväksytyn tyypin mukaisia

2. Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi EU-tyyppihyväksyntätodistuksen tai hyväksyntäasiakirjojen tiedoista poikkeamista on pidettävä hyväksytyn tyypin vaatimusten vastaisuutena.

a)	kun on kyse ajoneuvon EU-tyyppihyväksynnästä ja ajoneuvon vaatimustenvastaisuus johtuu yksinomaan järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön vaatimustenvastaisuudesta;

b)	kun on kyse monivaiheisesta tyyppihyväksynnästä ja valmistuneen ajoneuvon vaatimustenvastaisuus johtuu yksinomaan keskeneräiseen ajoneuvoon kuuluvan järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tai itse keskeneräisen ajoneuvon vaatimustenvastaisuudesta.

Hyväksyntäviranomaisten on kuukauden kuluessa ilmoitettava toisilleen EU-tyyppihyväksynnän peruuttamisesta ja peruuttamisen syistä.

50 artikla

Sellaisten osien tai varusteiden markkinoille saattaminen ja käyttöönotto, jotka saattavat aiheuttaa vakavan riskin keskeisten järjestelmien moitteettomalle toiminnalle

a)	kuinka vakavan riskin kyseiset osat tai varusteet aiheuttavat sellaisten ajoneuvojen turvallisuudelle tai ympäristöominaisuuksille, joihin niitä on asennettu;

b)	mitä vaikutuksia tämän artiklan nojalla osille tai varusteille mahdollisesti asetettavalla lupavaatimuksella voi olla kuluttajiin ja jälkimarkkinoilla toimiviin valmistajiin.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 73 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta alkuperäisiin osiin tai varusteisiin eikä osiin tai varusteisiin, jotka on tyyppihyväksytty jonkin liitteessä II luetteloidun säädöksen mukaisesti, paitsi jos hyväksyntä liittyy muihin kuin 1 kohdassa tarkoitettuihin seikkoihin.

Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta osiin tai varusteisiin, jotka on valmistettu yksinomaan kilpa-ajoneuvoihin, joita ei ole tarkoitettu käytettäviksi yleisillä teillä. Jos 2 kohdassa tarkoitetussa täytäntöönpanosäädöksessä vahvistettuun luetteloon sisältyviä osia tai varusteita voidaan käyttää sekä kilpa-ajoon että tieliikenteessä, kyseisiä osia tai varusteita ei voida asettaa yleisön saataville käytettäviksi maantieajoneuvoissa, paitsi jos ne täyttävät tämän artiklan vaatimukset. Komissio hyväksyy tarvittaessa säännöksiä tässä kohdassa tarkoitettujen osien tai varusteiden yksilöimiseksi.

4. Siirretään komissiolle valta antaa 75 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan vaatimukset, jotka tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen osien ja varusteiden on täytettävä.

Nämä vaatimukset voivat perustua liitteessä II luetteloituihin säädöksiin tai niissä voidaan velvoittaa vertailemaan osia tai varusteita alkuperäisen ajoneuvon tai tapauksen mukaan jonkin sen osan ympäristöominaisuuksiin tai turvallisuuteen. Vaatimuksilla on joka tapauksessa varmistettava, että osat tai varusteet eivät heikennä ajoneuvon turvallisuuden tai ympäristöominaisuuksien kannalta keskeisten järjestelmien toimintaa.

51 artikla

Osat tai varusteet, jotka saattavat aiheuttaa vakavan riskin keskeisten järjestelmien moitteettomalle toiminnalle – asiaan liittyvät vaatimukset

1. Edellä olevan 50 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi osien tai varusteiden valmistajan on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle hakemus ja sen liitteenä nimetyn tutkimuslaitoksen laatima testausseloste, joka todistaa, että osat tai varusteet, joille lupaa haetaan, ovat 50 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten mukaisia. Valmistaja voi jättää kunkin tyypin kutakin osaa kohden vain yhden hakemuksen ainoastaan yhdelle hyväksyntäviranomaiselle.

Jos hyväksyntäviranomainen on testausselosteen ja muun näytön perusteella vakuuttunut, että kyseiset osat tai varusteet ovat 50 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten mukaiset, sen on annettava lupa saattaa markkinoille ja ottaa käyttöön näitä osia tai varusteita edellyttäen, että tämän artiklan 4 kohdan toista alakohtaa noudatetaan.

Hyväksyntäviranomaisen on viipymättä annettava valmistajalle todistus.

3. Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan tämän artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetun todistuksen malli ja numerointijärjestelmä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 73 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Valmistaja on vastuussa sen varmistamisesta, että osien tai varusteiden tuotannossa noudatetaan ja tullaan vastaisuudessakin noudattamaan niitä edellytyksiä, joiden nojalla lupa on myönnetty.

5. Ennen luvan myöntämistä hyväksyntäviranomaisen on tarkistettava, että järjestelyt ja menettelyt, joilla varmistetaan tuotannon vaatimustenmukaisuuden tehokas valvonta, ovat riittävät.

7. Ennen kuin 50 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu luettelo laaditaan, jäsenvaltiot voivat pitää voimassa kansalliset säännöksensä, jotka koskevat osia tai varusteita, jotka saattavat vaikuttaa ajoneuvon turvallisuuden tai ympäristöominaisuuksien kannalta keskeisten järjestelmien moitteettomaan toimintaan.

52 artikla

Ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden takaisinkutsun järjestäminen

Hyväksyntäviranomaisten on varmistettava, että korjaustoimet tosiasiallisesti toteutetaan asianomaisten jäsenvaltioiden alueella.

53 artikla

Päätöksistä ilmoittaminen ja käytettävissä olevat muutoksenhakukeinot

XIII LUKU

KANSAINVÄLISET SÄÄNNÖT

54 artikla

EU-tyyppihyväksyntää varten vaaditut E-säännöt

1. E-sääntöjä tai niiden muutoksia, joiden puolesta unioni on äänestänyt tai joihin unioni on liittynyt ja jotka luetellaan tässä asetuksessa tai tämän asetuksen nojalla annettavissa delegoiduissa säädöksissä, on pidettävä ajoneuvon EU-tyyppihyväksynnälle asetettujen vaatimusten osana.

3. Kun unioni on äänestänyt E-säännön tai sen muutosten puolesta ajoneuvon EU-tyyppihyväksyntää varten, komissio antaa 75 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jossa vahvistetaan E-säännön tai sen muutosten soveltamisen olevan pakollista ja jolla muutetaan tapauksen mukaan tätä asetusta tai tämän asetuksen nojalla annettavia delegoituja säädöksiä.

Tuossa delegoidussa säädöksessä asetetaan päivämäärät E-säännön tai sen muutosten pakolliselle soveltamiselle ja vahvistetaan tarvittaessa siirtymäsäännökset.

Komissio antaa erillisiä delegoituja säädöksiä E-sääntöjen pakollisesta soveltamisesta.

XIV LUKU

TEKNISEN TIEDON TARJOAMINEN

55 artikla

Käyttäjille tarkoitetut tiedot

56 artikla

Komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden valmistajille tarkoitetut tiedot

1. Ajoneuvon valmistajan on annettava komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden valmistajien käyttöön kaikki tiedot, joita tarvitaan komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden EU-tyyppihyväksyntää varten tai 50 artiklan mukaisen hyväksynnän saamiseksi ja joihin tapauksen mukaan sisältyvät tämän asetuksen nojalla annettavissa delegoiduissa säädöksissä ja täytäntöönpanosäädöksissä tarkoitetut piirustukset.

XV LUKU

KORJAAMISEEN JA HUOLTAMISEEN TARVITTAVIEN TIETOJEN SAATAVUUS

57 artikla

Valmistajan velvoitteet

1. Valmistajan on annettava ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavat tiedot rajoittamattomasti riippumattomien toimijoiden käyttöön vakiomuodossa verkkosivustoilla, joilla ne ovat saatavilla vaivattomasti ja nopeasti. Tiedot on erityisesti annettava käyttöön tavalla, joka ei ole syrjivä verrattuna siihen, miten tiedot annetaan tai toimitetaan valtuutetuille jälleenmyyjille ja korjaamoille. Tätä velvoitetta ei sovelleta, jos ajoneuvo on saanut piensarjahyväksynnän.

2. Kunnes komissio on vahvistanut yhteisen standardin, 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava yhdenmukaisesti niin, että ne ovat kohtuullisen helposti riippumattomien toimijoiden käsiteltävissä.

Valmistajan on asetettava ohjekirjat myös riippumattomien toimijoiden sekä valtuutettujen jälleenmyyjien ja korjaamojen käyttöön.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin on sisällyttävä vähintään kaikki seuraavat tiedot:

a)	ajoneuvon yksiselitteinen valmistenumero;

b)	huoltokäsikirjat, myös korjaus- ja huoltokirjanpito ja huoltoaikataulut;

c)	tekniset käsikirjat ja tekniset huoltotiedotteet;

d)	komponentteja ja vianmääritystä koskevat tiedot (kuten mittausten teoreettiset enimmäis- ja vähimmäisarvot);

e)	kytkentäkaaviot;

f)	vianmäärityskoodit, myös valmistajakohtaiset koodit;

g)	ajoneuvotyyppiä koskeva ohjelmiston tunnusnumero ja kalibroinnin tarkistusnumerot;

h)	valmistajakohtaisia välineitä ja varusteita koskevat sekä niiden välittämät tiedot:

i)	datatietueita koskevat tiedot sekä kaksisuuntaiset valvonta- ja testaustiedot;

j)	työyksiköt.

5. Ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen on oltava aina saatavilla, jollei tietojärjestelmän ylläpito muuta vaadi.

8. Hakiessaan EU-tyyppihyväksyntää valmistajan on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle todiste tämän asetuksen noudattamisesta tässä artiklassa vaadittujen tietojen osalta.

Jos tällaisia tietoja ei ole saatavilla tai ne eivät ole tämän asetuksen ja tämän asetuksen nojalla annettavien, EU-tyyppihyväksyntää haettaessa sovellettavien delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten mukaisia, valmistajan on annettava todiste kuuden kuukauden kuluessa päivästä, jona tyyppihyväksyntä annetaan.

Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan malli OBD-järjestelmän ja ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuutta koskevalle todistukselle, jolla hyväksyntäviranomaiselle annetaan tällainen todiste vaatimustenmukaisuudesta. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 73 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

12. Siirretään komissiolle valta antaa 75 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan yksityiskohtaiset vaatimukset korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudelle ja erityisesti tekniset eritelmät, jotka liittyvät siihen, miten ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavat tiedot on annettava.

58 artikla

Velvoitteet, kun tyyppihyväksynnän haltijoita on useita

1. Kun kyse on asteittaisesta tyyppihyväksynnästä tai monivaiheisesta tyyppihyväksynnästä, kulloisestakin tyyppihyväksynnästä vastaava valmistaja vastaa myös asianomaiseen järjestelmään, komponenttiin, erilliseen tekniseen yksikköön tai tiettyyn vaiheeseen liittyvien korjaamiseen tarvittavien tietojen toimittamisesta sekä lopulliselle valmistajalle että riippumattomille toimijoille.

2. Lopullinen valmistaja vastaa kokonaista ajoneuvoa koskevien tietojen toimittamisesta riippumattomille toimijoille.

59 artikla

Ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saannista perittävä maksu

1. Valmistaja saa veloittaa kohtuullisen ja kustannuksiin nähden oikeasuhteisen maksun tämän asetuksen piiriin kuuluvien ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saamisesta. Maksu ei ole kohtuullinen eikä oikeasuhteinen, jos saatavuutta ei hyödynnetä, koska maksussa ei ole huomioitu sitä, kuinka paljon riippumaton toimija saatavuutta hyödyntää.

60 artikla

Ajoneuvotietojen saatavuutta käsittelevä foorumi

Moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2007 täytäntöönpanosta ja muuttamisesta 18 päivänä heinäkuuta 2008 annetun komission asetuksen (EY) N:o 692/2008 (28) 13 artiklan 9 kohdan mukaisesti perustetun ajoneuvotietojen saatavuutta käsittelevän foorumin toiminnan soveltamisala laajennetaan koskemaan tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia ajoneuvoja.

XVI LUKU

TUTKIMUSLAITOSTEN NIMEÄMINEN JA ILMOITTAMINEN

61 artikla

Tutkimuslaitoksiin liittyvät vaatimukset

1. Tutkimuslaitoksen nimeävän hyväksyntäviranomaisen on varmistettava ennen tutkimuslaitoksen nimeämistä 63 artiklan mukaisesti, että kyseinen tutkimuslaitos täyttää tämän artiklan 2–9 kohdassa säädetyt vaatimukset.

2. Tutkimuslaitos on perustettava jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti, ja sillä on oltava oikeushenkilöllisyys, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 64 artiklan 1 kohdan soveltamista.

4. Tutkimuslaitos, sen ylin johto ja niiden toimintaluokkien toimien suorittamisesta vastaava henkilöstö, joita varten laitos on nimetty 63 artiklan 1 kohdan mukaisesti, eivät saa olla arvioimiensa ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden suunnittelija, valmistaja, toimittaja tai huoltaja eivätkä edustaa tällaiseen toimintaan osallistuvia osapuolia. Tämä ei sulje pois mahdollisuutta käyttää tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja arvioituja ajoneuvoja, järjestelmiä, komponentteja tai erillisiä teknisiä yksiköitä, jotka ovat välttämättömiä tutkimuslaitoksen toiminnalle, tai käyttää tällaisia ajoneuvoja, järjestelmiä, komponentteja tai erillisiä teknisiä yksiköitä henkilökohtaisiin tarkoituksiin.

6. Tutkimuslaitoksen on suoriuduttava kaikista niiden toimintaluokkien toimista, joita varten se nimetään 63 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja osoitettava nimeävää hyväksyntäviranomaista tyydyttävällä tavalla, että sillä on

a)	henkilöstö, jolla on asianmukaiset taidot, tekninen tietämys, ammatillinen koulutus sekä riittävä ja soveltuva kokemus tehtävien suorittamiseksi;

b)	kuvaukset menettelyistä, joiden mukaisesti se suorittaa niiden toimintaluokkien toimet, joita varten se hakee nimeämistä, ja joiden avulla varmistetaan kyseisten menettelyjen avoimuus ja toistettavuus;

d)	käytössään keinot suorittaa asianmukaisesti niiden toimintaluokkien toimet, joita varten se hakee nimeämistä, ja mahdollisuus käyttää kaikkia tarvittavia laitteita tai välineitä.

Sen on lisäksi osoitettava nimeävälle hyväksyntäviranomaiselle, että se täyttää 65 artiklan mukaisesti annettavissa delegoiduissa säädöksissä vahvistetut vaatimukset, jotka ovat aiheellisia niiden toimintaluokkien osalta, joita varten se on nimetty.

62 artikla

Tutkimuslaitosten tytäryhtiöt ja alihankinta

1. Tutkimuslaitos voi teettää alihankintana osan toimista, joita varten se on nimetty 63 artiklan 1 kohdan mukaisesti, tai teettää kyseiset toimet tytäryhtiöllään vain, jos siitä on sovittu nimeävän hyväksyntäviranomaisen kanssa.

2. Jos tutkimuslaitos teettää tiettyjä niiden toimintaluokkien toimia, joita varten se on nimetty, alihankintana tai tytäryhtiöllä, sen on varmistettava, että alihankkija tai tytäryhtiö täyttää 61 artiklassa säädetyt vaatimukset, ja tiedotettava asiasta nimeävälle hyväksyntäviranomaiselle.

3. Tutkimuslaitos kantaa täyden vastuun alihankkijoiden tai tytäryhtiöiden suorittamista tehtävistä riippumatta siitä, mihin nämä ovat sijoittautuneet.

4. Tutkimuslaitoksen on pidettävä nimeävän hyväksyntäviranomaisen saatavilla asiakirjat, jotka koskevat alihankkijan tai tytäryhtiön pätevyyden arviointia ja niiden suorittamia tehtäviä.

63 artikla

Tutkimuslaitosten nimeäminen

1. Tutkimuslaitos nimetään asiantuntemuksensa mukaan yhteen tai useampaan seuraavista toimintaluokasta:

a)	luokka A: tutkimuslaitokset, jotka tekevät omissa tiloissaan tässä asetuksessa ja liitteessä II luetteloiduissa säädöksissä tarkoitetut testit;

b)	luokka B: tutkimuslaitokset, jotka valvovat tässä asetuksessa ja liitteessä II luetteloiduissa säädöksissä tarkoitettuja testejä, jotka tehdään valmistajan tai kolmannen osapuolen tiloissa;

c)	luokka C: tutkimuslaitokset, jotka arvioivat ja seuraavat säännöllisesti valmistajan menettelyjä tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvomiseksi;

d)	luokka D: tutkimuslaitokset, jotka valvovat tai tekevät testejä tai tarkastuksia tuotannon vaatimustenmukaisuuden seuraamiseksi.

2. Hyväksyntäviranomainen voidaan nimetä tutkimuslaitokseksi yhdessä tai useammassa 1 kohdassa mainitussa toimintaluokassa.

3. Muita kuin 64 artiklan mukaisesti nimettyjä kolmansien maiden tutkimuslaitoksia voidaan ilmoittaa 67 artiklan soveltamiseksi ainoastaan, jos unionin ja kyseisen kolmannen maan kahdenvälisessä sopimuksessa määrätään tällaisesta tutkimuslaitoksen hyväksymisestä. Tämä ei estä tutkimuslaitosta, joka on perustettu jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön nojalla 61 artiklan 2 kohdan mukaisesti, perustamasta sivutoimipaikkoja kolmansiin maihin edellyttäen, että sivutoimipaikat ovat suoraan nimetyn tutkimuslaitoksen johdon ja valvonnan alaisia.

64 artikla

Valmistajan akkreditoidut omat tutkimuslaitokset

2. Akkreditoidun oman tutkimuslaitoksen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)	akkreditoitu oma tutkimuslaitos on jäsenvaltion hyväksyntäviranomaisen nimeämä ja asetuksen (EY) N:o 765/2008 2 artiklan 11 kohdan määritelmän mukaisen kansallisen akkreditointielimen tämän asetuksen 65 artiklassa tarkoitettujen vaatimusten ja menettelyjen mukaisesti akkreditoima;

b)	akkreditoitu oma tutkimuslaitos ja sen henkilöstö muodostavat organisatorisen kokonaisuuden ja käyttävät sen yrityksen sisällä, jonka osa ne ovat, raportointimenetelmiä, jotka takaavat niiden puolueettomuuden ja osoittavat sen asiaankuuluvalle kansalliselle akkreditointielimelle;

c)	akkreditoitu oma tutkimuslaitos ja sen henkilöstö eivät osallistu toimintaan, joka voi olla ristiriidassa niiden suorittaman arvioinnin riippumattomuuden kanssa tai vaarantaa niiden luotettavuuden niiden toimintaluokkien toimissa, joita varten ne on nimetty:

d)	akkreditoitu oma tutkimuslaitos tarjoaa palvelujaan yksinomaan yritykselle, jonka osa se on.

3. Akkreditoitua omaa tutkimuslaitosta ei tarvitse ilmoittaa komissiolle 67 artiklan mukaisesti, mutta yrityksen, jonka osa laitos on, tai kansallisen akkreditointielimen on nimeävän hyväksyntäviranomaisen pyynnöstä toimitettava tutkimuslaitoksen akkreditointia koskevat tiedot kyseiselle viranomaiselle.

65 artikla

Tutkimuslaitosten toimintavaatimuksia ja arviointia koskevat menettelyt

Sen varmistamiseksi, että tutkimuslaitosten toiminta on yhtä korkeatasoista kaikissa jäsenvaltioissa, komissiolle siirretään valta antaa 75 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan vaatimukset, joita tutkimuslaitosten on noudatettava, sekä menettely tutkimuslaitosten arvioimiseksi 66 artiklan mukaisesti ja akkreditoimiseksi 64 artiklan mukaisesti.

66 artikla

Tutkimuslaitosten osaamisen arviointi

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun raportin perustana oleva arviointi on tehtävä niiden säännösten mukaisesti, jotka vahvistetaan 65 artiklan nojalla annettavassa delegoidussa säädöksessä. Arviointiraportti on tarkistettava vähintään kolmen vuoden välein.

Hyväksyntäviranomaisen, joka hakee nimeämistä tutkimuslaitokseksi 63 artiklan 2 kohdan mukaisesti, on dokumentoitava vaatimustenmukaisuus arvioinnissa, jonka suorittavat arvioitavasta toiminnasta riippumattomat tarkastajat. Tarkastajat voivat olla samasta organisaatiosta, kunhan he ovat hallinnollisesti erillään arvioitavaa toimintaa suorittavasta henkilöstöstä.

4. Akkreditoidun oman tutkimuslaitoksen on noudatettava tämän artiklan soveltuvia säännöksiä.

67 artikla

Ilmoitusmenettelyt

1. Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle kunkin jäsenvaltiossa nimetyn tutkimuslaitoksen nimi, osoite, myös sähköpostiosoite, vastuuhenkilöt ja toimintaluokat sekä näiden nimeämisten myöhemmät muutokset. Ilmoituksessa on mainittava, mitä liitteessä II luetteloituja kohteita varten tutkimuslaitokset on nimetty.

2. Tutkimuslaitos voi hoitaa 63 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja toimintoja tyyppihyväksynnästä vastaavan nimeävän hyväksyntäviranomaisen puolesta vain, jos siitä on ilmoitettu etukäteen komissiolle tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti.

4. Komissiolle on ilmoitettava myöhemmistä merkittävistä nimeämisen muutoksista.

5. Jos jonkin liitteessä II luetteloidun säädöksen soveltamiseksi on nimettävä tietty organisaatio tai toimivaltainen elin, jonka toiminta ei sisälly 63 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin toimintaluokkiin, on tehtävä tämän artiklan mukainen ilmoitus.

6. Komissio julkaisee verkkosivustollaan luettelon ja yksityiskohtaiset tiedot tämän artiklan mukaisesti ilmoitetuista tutkimuslaitoksista.

68 artikla

Nimeämisen muutokset

1. Jos nimeävä hyväksyntäviranomainen on todennut tai saanut tietää, että sen nimeämä tutkimuslaitos ei enää täytä tässä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia tai velvoitteitaan, nimeävän hyväksyntäviranomaisen on rajoitettava nimeämistä taikka peruutettava se tilapäisesti tai kokonaan riippuen siitä, miten vakavaa kyseisten vaatimusten noudattamatta jättäminen tai velvoitteiden laiminlyönti on ollut. Jäsenvaltion, joka on ilmoittanut kyseisen tutkimuslaitoksen, on viipymättä ilmoitettava asiasta komissiolle. Komissio muuttaa 67 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuja julkaistuja tietoja vastaavasti.

69 artikla

Tutkimuslaitosten pätevyyden kyseenalaistaminen

1. Komissio tutkii kaikki tapaukset, joissa se epäilee tai sen tietoon saatetaan epäilys, että tutkimuslaitos ei ole pätevä tai että se ei enää täytä vaatimuksia ja velvoitteitaan.

3. Komissio varmistaa, että kaikkia sen tutkimusten yhteydessä saatuja arkaluonteisia tietoja käsitellään luottamuksellisesti.

70 artikla

Tutkimuslaitosten toimintaan liittyvät velvoitteet

1. Tutkimuslaitoksen on suoritettava niiden toimintaluokkien toimet, joita varten se on nimetty, nimeävän hyväksyntäviranomaisen puolesta ja tässä asetuksessa ja sen liitteessä II luetteloiduissa säädöksissä säädettyjen arviointimenettelyjen ja testausmenetelmien mukaisesti.

Tutkimuslaitoksen on valvottava sellaisten testien tekemistä, joita edellytetään tässä asetuksessa tai jossakin liitteessä II luetteloidussa säädöksessä määritettyä hyväksyntää tai tarkastuksia varten, tai tehtävä tällaiset testit itse, paitsi jos vaihtoehtoiset menettelyt sallitaan. Tutkimuslaitos ei saa tehdä testejä, arviointeja tai tarkastuksia, joita varten hyväksyntäviranomainen ei ole sitä asianmukaisesti nimennyt.

2. Tutkimuslaitoksen on aina

a)	annettava nimeävän hyväksyntäviranomaisen tarvittaessa tarkkailla tutkimuslaitoksen suorittamaa vaatimustenmukaisuuden arviointia; ja

b)	toimitettava nimeävälle hyväksyntäviranomaiselle kaikki sen pyytämät tiedot tämän asetuksen soveltamisalan mukaisista toimintaluokistaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 61 artiklan 9 kohdan ja 71 artiklan soveltamista.

3. Jos tutkimuslaitos havaitsee, että valmistaja ei ole noudattanut tässä asetuksessa vahvistettuja vaatimuksia, sen on ilmoitettava asiasta nimeävälle hyväksyntäviranomaiselle, jotta tämä voi vaatia valmistajaa ryhtymään asianmukaisiin korjaaviin toimenpiteisiin ja sen jälkeen olla antamatta tyyppihyväksyntätodistusta, jollei asianmukaisia korjaavia toimenpiteitä toteuteta hyväksyntäviranomaista tyydyttävällä tavalla.

4. Jos nimeävän hyväksyntäviranomaisen puolesta toimiva tutkimuslaitos havaitsee valvoessaan tuotannon vaatimustenmukaisuutta tyyppihyväksyntätodistuksen antamisen jälkeen, että ajoneuvo, järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö ei enää ole tämän asetuksen mukainen, sen on ilmoitettava asiasta nimeävälle hyväksyntäviranomaiselle. Hyväksyntäviranomaisen on toteutettava 33 artiklassa säädetyt asianmukaiset toimenpiteet.

71 artikla

Tutkimuslaitosten tiedotusvelvoitteet

1. Tutkimuslaitoksen on ilmoitettava nimeävälle hyväksyntäviranomaiselle

a)	havaitut vaatimustenvastaisuudet, jotka saattavat edellyttää tyyppihyväksyntätodistuksen epäämistä, rajoittamista tai peruuttamista tilapäisesti tai kokonaan;

b)	olosuhteet, jotka vaikuttavat nimeämisen soveltamisalaan ja edellytyksiin;

c)	markkinavalvontaviranomaisten esittämät, tutkimuslaitoksen toimintaa koskevat tietopyynnöt.

XVII LUKU

TÄYTÄNTÖÖNPANOSÄÄDÖKSET JA DELEGOIDUT SÄÄDÖKSET

72 artikla

Täytäntöönpanosäädökset

Jotta voidaan saavuttaa tämän asetuksen tavoitteet ja varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissio hyväksyy 73 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan seuraavat täytäntöönpanotoimenpiteet:

a)	22 artiklan 7 kohdassa tarkoitettu malli valmistajan lausunnolle, joka koskee toimintaturvallisuuden kannalta ratkaisevan tärkeiden järjestelmien, osien ja varusteiden kestävyyttä;

b)	27 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut ilmoituslomakkeen ja valmistusasiakirjojen mallit;

c)	29 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu EU-tyyppihyväksyntätodistusten numerointijärjestelmä;

d)	30 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu EU-tyyppihyväksyntätodistuksen malli;

e)	30 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun EU-tyyppihyväksyntätodistukseen liitetyn testausselostesivun malli;

f)	30 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun sovellettavien vaatimusten tai säädösten luettelon malli;

g)	32 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun testausselosteen muotoa koskevat yleiset vaatimukset;

h)	38 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu vaatimustenmukaisuustodistuksen malli;

i)	39 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu EU-tyyppihyväksyntämerkin malli;

j)	40 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu lupa myöntää uusien tekniikoiden tai uusien ratkaisujen EU-tyyppihyväksyntää koskeva vapautus;

k)	40 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun uusien tekniikoiden tai uusien ratkaisujen tyyppihyväksyntätodistuksen ja vaatimustenmukaisuustodistuksen malli;

l)	41 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu jäsenvaltioille myönnettävä lupa jatkaa tyyppihyväksyntää;

m)	50 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu luettelo osista ja varusteista;

n)	51 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun todistuksen malli ja numerointijärjestelmä sekä kaikki tuossa artiklassa tarkoitetun lupamenettelyn osatekijät;

o)	57 artiklan 8 kohdassa tarkoitettu malli todistukselle, jolla hyväksyntäviranomaiselle annetaan todiste vaatimustenmukaisuudesta.

73 artikla

Komiteamenettely

1. Komissiota avustaa direktiivin 2007/46/EY 40 artiklalla perustettu tekninen komitea – moottoriajoneuvot. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi ja sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.

74 artikla

Liitteiden muuttaminen

Siirretään komissiolle myös valta antaa 75 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat seuraavien muuttamista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen liitteiden muuttamista koskevien tämän asetuksen muiden säännösten soveltamista:

i)	liitteessä II olevat B ja C osa, kun kyse on toimintaturvallisuutta ja ajoneuvojen rakennetta koskevien uusien vaatimusten käyttöönotosta alaluokan L7e-A maantiemönkijöitä varten;

ii)	liitteet II ja V säädösviitteiden lisäämiseksi ja oikaisujen tekemiseksi;

iii)	liitteen V B osa sovellettavien vertailupolttoaineiden muuttamiseksi;

iv)	liitteessä VI olevat C ja D osa 23 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun tutkimuksen tulosten huomioon ottamiseksi ja E-sääntöjen hyväksymiseksi.

75 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2. Siirretään 18 artiklan 3 kohdassa, 20 artiklan 2 kohdassa, 21 artiklan 5 kohdassa, 22 artiklan 5 ja 6 kohdassa, 23 artiklan 6 ja 12 kohdassa, 24 artiklan 3 kohdassa, 25 artiklan 8 kohdassa, 32 artiklan 6 kohdassa, 33 artiklan 6 kohdassa, 50 artiklan 4 kohdassa, 54 artiklan 3 kohdassa, 57 artiklan 12 kohdassa, 65 artiklassa ja 74 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle viideksi vuodeksi 22 päivästä maaliskuuta 2013.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 18 artiklan 3 kohdassa, 20 artiklan 2 kohdassa, 21 artiklan 5 kohdassa, 22 artiklan 5 ja 6 kohdassa, 23 artiklan 6 ja 12 kohdassa, 24 artiklan 3 kohdassa, 25 artiklan 8 kohdassa, 32 artiklan 6 kohdassa, 33 artiklan 6 kohdassa, 50 artiklan 4 kohdassa, 54 artiklan 3 kohdassa, 57 artiklan 12 kohdassa, 65 artiklassa ja 74 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5. Edellä olevien 18 artiklan 3 kohdan, 20 artiklan 2 kohdan, 21 artiklan 5 kohdan, 22 artiklan 5 ja 6 kohdan, 23 artiklan 6 ja 12 kohdan, 24 artiklan 3 kohdan, 25 artiklan 8 kohdan, 32 artiklan 6 kohdan, 33 artiklan 6 kohdan, 50 artiklan 4 kohdan, 54 artiklan 3 kohdan, 57 artiklan 12 kohdan, 65 artiklan ja 74 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

XVIII LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

76 artikla

Seuraamukset

1. Jäsenvaltioiden on säädettävä seuraamuksista, joita määrätään talouden toimijoille, jotka rikkovat tätä asetusta tai tämän asetuksen nojalla annettavia delegoituja säädöksiä tai täytäntöönpanosäädöksiä. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet seuraamusten täytäntöönpanon varmistamiseksi. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on toimitettava nämä säännökset komissiolle 23 päivään maaliskuuta 2015 mennessä ja ilmoitettava sille viipymättä niihin myöhemmin tehtävistä muutoksista.

2. Seuraamuksia on määrättävä seuraavista rikkomuksista:

a)	väärien tietojen antaminen hyväksyntä- tai takaisinkutsumenettelyn kuluessa;

b)	tyyppihyväksynnän testitulosten väärentäminen;

c)	sellaisten tietojen tai teknisten eritelmien ilmoittamatta jättäminen, jotka saattaisivat johtaa takaisinkutsun järjestämiseen taikka tyyppihyväksynnän epäämiseen tai peruuttamiseen;

d)	estolaitteiden käyttäminen;

e)	kieltäytyminen antamasta tietoja saataville;

f)	talouden toimija asettaa saataville markkinoilla hyväksyntää edellyttäviä ajoneuvoja, järjestelmiä, komponentteja tai erillisiä teknisiä yksiköitä ilman tällaista hyväksyntää taikka väärentää asiakirjoja tai merkintöjä tässä tarkoituksessa.

77 artikla

Siirtymäsäännökset

2. Ajoneuvoille, järjestelmille, komponenteille tai erillisille teknisille yksiköille 81 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen säädösten nojalla myönnetyt EU-tyyppihyväksynnät pysyvät voimassa liitteessä IV tarkoitettuihin päivämääriin saakka olemassa olevien ajoneuvotyyppien osalta, ellei toisin säädetä.

3. Poiketen siitä, mitä tässä asetuksessa säädetään, luokkien L1e, L2e ja L6e uusille ajoneuvotyypeille tai tällaisiin ajoneuvotyyppeihin tarkoitetuille uusille järjestelmille, komponenteille tai erillisille teknisille yksiköille myönnetään edelleen tyyppihyväksyntä direktiivin 2002/24/EY mukaisesti 31 päivään joulukuuta 2016 saakka.

4. Hyväksyntäviranomaisten on edelleen myönnettävä laajennuksia 1 kohdassa tarkoitettujen ajoneuvojen, järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden hyväksyntöihin direktiivin 2002/24/EY ja 81 artiklan 1 kohdassa lueteltujen direktiivien mukaisesti. Näitä hyväksyntöjä ei kuitenkaan saa käyttää kokonaisen ajoneuvon tyyppihyväksynnän saamiseksi tämän asetuksen mukaisesti.

5. Poiketen siitä, mitä direktiivissä 2002/24/EY säädetään, tyyppihyväksyntä on myönnettävä myös ajoneuvoille, jotka ovat liitteessä II olevassa A osassa tarkoitettuja ympäristö- ja käyttövoimavaatimuksia koskevien tämän asetuksen ja tämän asetuksen nojalla annettavien delegoitujen säädösten mukaisia 31 päivään joulukuuta 2015 mennessä.

Kansalliset viranomaiset eivät saa tällaisessa tapauksessa kieltää, rajoittaa tai estää hyväksytyn tyypin mukaisten ajoneuvojen rekisteröintiä, markkinoille saattamista tai käyttöönottoa.

78 artikla

Kertomus

1. Jäsenvaltioiden on 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä ilmoitettava komissiolle tässä asetuksessa säädettyjen tyyppihyväksyntämenettelyjen soveltamisesta.

2. Edellä olevan 1 kohdan mukaisesti toimitettujen tietojen perusteella komissio antaa 31 päivään joulukuuta 2021 mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta. Kertomuksessa on erityisesti käsiteltävä sitä, onko tämän asetuksen soveltamisesta saatujen kokemusten perusteella aiheellista säätää X luvussa myös pienten sarjojen EU-tyyppihyväksynnästä. Komissio tekee tätä koskevan ehdotuksen, jos se katsoo sen tarpeelliseksi.

79 artikla

Kehittyneitä jarrujärjestelmiä koskeva uudelleentarkastelu

1. Komissio antaa 31 päivään joulukuuta 2019 mennessä kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

2. Kertomuksessa on tarkasteltava lukkiutumattoman jarrujärjestelmän ja valmistajan valinnan mukaan tätä täydentävän yhdistetyn jarrujärjestelmän pakollista asentamista alaluokan L3e-A1 moottoripyöriin. Sen on perustuttava arvioon tällaisen vaatimuksen teknisestä toteutettavuudesta, kustannustehokkuutta koskevaan analyysiin, liikenneonnettomuuksia koskevaan analyysiin ja asiaankuuluvien sidosryhmien kuulemiseen. Siinä on lisäksi otettava huomioon voimassa olevat asiaan liittyvät eurooppalaiset ja kansainväliset standardit.

3. Edellä 2 kohdassa säädettyä kertomusta varten jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle 31 päivään joulukuuta 2017 mennessä kyseisten moottoripyörien liikenneonnettomuuksia neljältä edeltävältä vuodelta koskevia tilastoja, jotka perustuvat liitteessä I vahvistettuun ajoneuvoluokitukseen ja asennetun kehittyneen jarrujärjestelmän tyyppiin.

4. Komissio harkitsee kertomuksen tulosten perusteella kehittyneen jarrujärjestelmän pakollista asentamista kyseisiin ajoneuvoalaluokkiin koskevan lainsäädäntöehdotuksen esittämistä.

80 artikla

Ajoneuvojen yksittäishyväksyntää koskeva uudelleentarkastelu

1. Komissio antaa 31 päivään joulukuuta 2022 mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen 3 kohdassa tarkoitetuista aiheista.

2. Kertomuksen on perustuttava asiaankuuluvien sidosryhmien laajaan kuulemiseen, ja siinä on otettava huomioon voimassa olevat asiaan liittyvät eurooppalaiset ja kansainväliset standardit.

3. Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle 31 päivään joulukuuta 2021 mennessä kertomus seuraavista seikoista:

a)	asianomaisen jäsenvaltion kansallisten viranomaisten L-luokan ajoneuvoille ennen niiden ensirekisteröintiä myöntämien yksittäishyväksyntöjen lukumäärä vuotta kohden 1 päivän tammikuuta 2016 jälkeen;

b)	kyseisiin hyväksyntöihin sovelletut kansalliset perusteet, jos ne poikkesivat EU-tyyppihyväksynnän pakollisista vaatimuksista.

4. Kertomukseen liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksia, ja siinä on tarkasteltava yksittäishyväksyntöjen sisällyttämistä asetukseen yhdenmukaistettujen vaatimusten perusteella.

81 artikla

Kumoaminen

1. Rajoittamatta tämän asetuksen 77 artiklan soveltamista, kumotaan direktiivit 2002/24/EY, 93/14/ETY, 93/30/ETY, 93/33/ETY, 93/93/ETY, 95/1/EY, 97/24/EY, 2000/7/EY, 2002/51/EY, 2009/62/EY, 2009/67/EY, 2009/78/EY, 2009/79/EY, 2009/80/EY ja 2009/139/EY 1 päivästä tammikuuta 2016.

2. Viittauksia kumottuihin direktiiveihin pidetään viittauksina tähän asetukseen, ja direktiivin 2002/24/EY tapauksessa ne luetaan liitteessä IX olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

82 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

1. Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2. Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2016.

Maaliskuun 22 päivästä 2013 alkaen kansalliset viranomaiset eivät saa evätä valmistajan pyytämää EU-tyyppihyväksyntää tai kansallista tyyppihyväksyntää uudelta ajoneuvotyypiltä eivätkä kieltää uuden ajoneuvon rekisteröintiä, markkinoille saattamista tai käyttöönottoa, jos ajoneuvo on tämän asetuksen ja sen nojalla annettavien delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten mukainen.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 15 päivänä tammikuuta 2013.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

L. CREIGHTON

(1) EUVL C 84, 17.3.2011, s. 30.

(2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 20. marraskuuta 2012 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 11. joulukuuta 2012.

(3) EYVL L 124, 9.5.2002, s. 1.

(4) EUVL L 218, 13.8.2008, s. 30.

(5) EYVL L 52, 8.3.1995, s. 1.

(6) Neuvoston päätös 97/836/EY (EYVL L 346, 17.12.1997, s. 78).

(7) EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

(8) EUVL L 263, 9.10.2007, s. 1.

(9) EYVL L 121, 15.5.1993, s. 1.

(10) EYVL L 188, 29.7.1993, s. 11.

(11) EYVL L 188, 29.7.1993, s. 32.

(12) EYVL L 311, 14.12.1993, s. 76.

(13) EYVL L 226, 18.8.1997, s. 1.

(14) EYVL L 106, 3.5.2000, s. 1.

(15) EYVL L 252, 20.9.2002, s. 20.

(16) EUVL L 198, 30.7.2009, s. 20.

(17) EUVL L 222, 25.8.2009, s. 1.

(18) EUVL L 231, 3.9.2009, s. 8.

(19) EUVL L 201, 1.8.2009, s. 29.

(20) EUVL L 202, 4.8.2009, s. 16.

(21) EUVL L 322, 9.12.2009, s. 3.

(22) Katso tämän virallisen lehden sivu 1.

(23) EYVL L 59, 27.2.1998, s. 1.

(24) EUVL L 157, 9.6.2006, s. 24.

(25) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/126/EY, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, ajokorteista (EUVL L 403, 30.12.2006, s. 18): ks. 4 artiklan 3 kohdan a ja b alakohdassa olevat luokkien A1 ja A2 tehon määritelmät.

(26) EUVL L 390, 31.12.2004, s. 24.

(27) EUVL L 374, 27.12.2006, s. 10.

(28) EUVL L 199, 28.7.2008, s. 1.

LIITELUETTELO

LIITE I —

Ajoneuvoluokitus

LIITE II —

Tyhjentävä luettelo ajoneuvon EU-tyyppihyväksyntää koskevista vaatimuksista

LIITE III —

Pienten sarjojen enimmäismäärät

LIITE IV —

Tämän asetuksen soveltamisaikataulu tyyppihyväksynnän osalta

LIITE V, A) —

Ympäristötestit ja -vaatimukset

LIITE V, B) —

Hyväksyntään ja laajennuksiin liittyviä ympäristöominaisuuksia koskevien testivaatimusten soveltaminen

LIITE VI —

Tyyppihyväksyntää ja tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevat epäpuhtauspäästöjen raja-arvot, OBD-kynnykset ja melutason raja-arvot

A)	Pakokaasupäästörajat kylmäkäynnistyksen jälkeen

B)	Ajoneuvon sisäiseen valvontajärjestelmään sovellettavat päästörajat

C)	Haihtumispäästörajat

D)	Melutasorajat – Euro 4 ja Euro 5

LIITE VII —

Pilaantumista rajoittavien laitteiden kestävyys

LIITE VIII —

Tehostetut toimintaturvallisuusvaatimukset

LIITE IX —

Vastaavuustaulukko

LIITE I

Ajoneuvoluokitus

Luokka

Luokan nimi

Yhteiset luokitusperusteet

L1e–L7e

Kaikki L-luokan ajoneuvot

(1)	pituus ≤ 4 000 mm tai ≤ 3 000 mm alaluokan L6e-B ajoneuvojen tai ≤ 3 700 mm alaluokan L7e-C ajoneuvojen osalta

(2)	leveys ≤ 2 000 mm tai ≤ 1 000 mm luokan L1e ajoneuvojen tai ≤ 1 500 mm alaluokkien L6e-B ja L7e-C ajoneuvojen osalta

(3)	korkeus ≤ 2 500 mm

Luokka

Luokan nimi

Yhteiset luokitusperusteet

L1e

Kevyt kaksipyöräinen moottorikäyttöinen ajoneuvo

(4)	kaksi pyörää ja käyttövoima 4 artiklan 3 kohdassa olevan luettelon mukaisesti

(5)	sylinteritilavuus ≤ 50 cm3, jos ajoneuvon käyttövoimajärjestelyyn kuuluu otto-tyyppinen polttomoottori

(6)	ajoneuvon suurin rakenteellinen nopeus ≤ 45 km/h

(7)	suurin jatkuva nimellisteho tai nettoteho (1) ≤ 4 000 W

(8)	suurin massa= valmistajan ilmoittama suurin teknisesti sallittu massa

Alaluokat

Alaluokan nimi

Alaluokitukseen käytettävät lisäperusteet

L1e-A

Moottorilla varustettu polkupyörä

(9)	pääasiallisesti polkemisen tueksi asennetulla apukäyttövoimalaitteella varustetut polkupyörät

(10)	apukäyttövoimalaitteen tehonsyöttö katkeaa ajoneuvon nopeuden ollessa ≤ 25 km/h

(11)	suurin jatkuva nimellisteho tai nettoteho (1) ≤ 1 000 W

(12)	moottorilla varustettu kolmi- tai nelipyöräinen polkupyörä, joka täyttää alaluokitukseen käytettävät lisäperusteet 9–11, luokitellaan teknisesti kaksipyöräistä L1e-A-ajoneuvoa vastaavaksi

L1e-B

Kaksipyöräinen mopo

(9)	muu luokan L1e ajoneuvo, jota ei voida luokitella L1e-A-ajoneuvon luokitusperusteilla 9–12

Luokka

Luokan nimi

Yhteiset luokitusperusteet

L2e

Kolmipyöräinen mopo

(4)	kolme pyörää ja käyttövoima 4 artiklan 3 kohdassa olevan luettelon mukaisesti

(5)	sylinteritilavuus ≤ 50 cm3, jos ajoneuvon käyttövoimajärjestelyyn kuuluu otto-tyyppinen polttomoottori, tai sylinteritilavuus ≤ 500 cm3, jos ajoneuvon käyttövoimajärjestelyyn kuuluu diesel-tyyppinen polttomoottori

(6)	ajoneuvon suurin rakenteellinen nopeus ≤ 45 km/h

(7)	suurin jatkuva nimellisteho tai nettoteho (1) ≤ 4 000 W

(8)	ajokuntoinen massa ≤ 270 kg

(9)	varustettu enintään kahdella istuinpaikalla, kuljettajan istuinpaikka mukaan luettuna

Alaluokat

Alaluokan nimi

Alaluokitukseen käytettävät lisäperusteet

L2e-P

Kolmipyöräinen henkilömopo

(10)	L2e-ajoneuvo, joka ei täytä L2e-U-ajoneuvon luokitusperusteita

L2e-U

Kolmipyöräinen tavaramopo

(10)

suunniteltu yksinomaan tavaroiden kuljettamiseen, avoin tai suljettu kutakuinkin tasainen ja vaakatasoinen kuormalava, joka täyttää seuraavat perusteet:

b)	edellä määriteltyä vastaavan kokoinen kuormalava, johon asennetaan koneita ja/tai varusteita, ja

c)	varustettu kuormalavalla, jonka jäykkä seinämä selvästi erottaa kuljettajalle ja matkustajille tarkoitetusta alueesta, ja

d)	kuormalava pystyy kantamaan 600 mm:n kuutiota vastaavan vähimmäistilavuuden

Luokka

Luokan nimi

Yhteiset luokitusperusteet

L3e (2)

Kaksipyöräinen moottoripyörä

(4)	kaksi pyörää ja käyttövoima 4 artiklan 3 kohdassa olevan luettelon mukaisesti

(5)	suurin massa= valmistajan ilmoittama suurin teknisesti sallittu massa

(6)	kaksipyöräinen ajoneuvo, jota ei voida luokitella luokkaan L1e kuuluvaksi

Alaluokat

Alaluokan nimi

Alaluokitukseen käytettävät lisäperusteet

L3e-A1

Pienitehoinen moottoripyörä

(7)	sylinteritilavuus ≤ 125 cm3

(8)	suurin jatkuva nimellisteho tai nettoteho (1) ≤ 11 kW

(9)	tehon (1) ja painon suhde ≤ 0,1 kW/kg

L3e-A2

Keskitehoinen moottoripyörä

(7)	suurin jatkuva nimellisteho tai nettoteho (1) ≤ 35 kW

(8)	tehon (1) ja painon suhde ≤ 0,2 kW/kg

(9)	ajoneuvoa ei ole rakennettu moottoriteholtaan (1) yli kaksinkertaisesta ajoneuvosta

(10)	L3e-ajoneuvo, jota ei voida luokitella L3e-A1-ajoneuvon luokitusperusteilla (7), (8) ja (9)

L3e-A3

Suuritehoinen moottoripyörä

(7)	muu L3e-ajoneuvo, jota ei voida luokitella L3e-A1- tai L3e-A2-ajoneuvon luokitusperusteilla

Alaluokan alaluokat

Alaluokan alaluokan nimi

Alaluokan alaluokan luokitusperusteet L3e-A1-, L3e-A2- tai L3e-A3-ajoneuvojen luokitusperusteiden lisäksi:

L3e-AxE

(x = 1, 2 tai 3)

Enduro-moottoripyörät

a)	istuimen korkeus ≥ 900 mm

b)	maavara ≥ 310 mm

c)	kokonaisvälityssuhde suurimmalla vaihteella (ensisijainen välityssuhde × välityssuhde suurimmalla vaihteella × lopullinen välityssuhde) ≥ 6,0

d)	ajokuntoinen massa ynnä käyttövoima-akun massa sähkö- tai hybridisähkövoimanlähteen tapauksessa ≤ 140 kg

e)	ei matkustajan istuinpaikkaa

L3e-AxT

(x = 1, 2 tai 3)

Trial-moottoripyörät

a)	istuimen korkeus ≤ 700 mm

b)	maavara ≥ 280 mm

c)	polttoainesäiliön tilavuus ≤ 4 litraa

d)	kokonaisvälityssuhde suurimmalla vaihteella (ensisijainen välityssuhde ×välityssuhde suurimmalla vaihteella × lopullinen välityssuhde) ≥ 7,5

e)	ajokuntoinen massa ≤ 100 kg

f)	ei matkustajan istuinpaikkaa

Luokka

Luokan nimi

Yhteiset luokitusperusteet

L4e

Kaksipyöräinen sivuvaunullinen moottoripyörä

(4)	perusmoottoriajoneuvo täyttää luokan L3e ajoneuvon luokitus- ja alaluokitusperusteet

(5)	yhdellä sivuvaunulla varustettu perusmoottoriajoneuvo

(6)	varustettu enintään neljällä istuinpaikalla, sivuvaunullisen moottoripyörän kuljettajan istuinpaikka mukaan luettuna

(7)	enintään kaksi sivuvaunun matkustajien istuinpaikkaa ja

(8)	suurin massa= valmistajan ilmoittama suurin teknisesti sallittu massa

Luokka

Luokan nimi

Yhteiset luokitusperusteet

L5e

Moottorikäyttöinen kolmipyörä

(4)	kolme pyörää ja käyttövoima 4 artiklan 3 kohdassa olevan luettelon mukaisesti

(5)	ajokuntoinen massa ≤ 1 000 kg

(6)	kolmipyöräinen ajoneuvo, jota ei voida luokitella L2e-ajoneuvoksi

Alaluokat

Alaluokan nimi

Alaluokitukseen käytettävät lisäperusteet

L5e-A

Kolmipyörä

(7)	L5e-ajoneuvo, joka ei täytä L5e-B-ajoneuvon luokitusperusteita

(8)	varustettu enintään viidellä istuinpaikalla, kuljettajan istuinpaikka mukaan luettuna

L5e-B

Hyötykolmipyörä

(7)	suunniteltu käytettäväksi hyötyajoneuvona, suljettu kuljettajan ja matkustajien tila, johon kulku enintään kolmen kyljen kautta

(8)	varustettu enintään kahdella istuinpaikalla, kuljettajan istuinpaikka mukaan luettuna

(9)

suunniteltu yksinomaan tavaroiden kuljettamiseen, avoin tai suljettu kutakuinkin tasainen ja vaakatasoinen kuormalava, joka täyttää seuraavat perusteet:

b)	edellä määriteltyä vastaavan kokoinen kuormalava, johon asennetaan koneita ja/tai varusteita, ja

c)	varustettu kuormalavalla, jonka jäykkä seinämä selvästi erottaa kuljettajalle ja matkustajille tarkoitetusta alueesta, ja

d)	kuormalava pystyy kantamaan 600 mm:n kuutiota vastaavan vähimmäistilavuuden

Luokka

Luokan nimi

Yhteiset luokitusperusteet

L6e

Kevyt nelipyörä

(4)	neljä pyörää ja käyttövoima 4 artiklan 3 kohdassa olevan luettelon mukaisesti

(5)	ajoneuvon suurin rakenteellinen nopeus ≤ 45 km/h

(6)	ajokuntoinen massa ≤ 425 kg ja

(7)	sylinteritilavuus ≤ 50 cm3, jos ajoneuvon käyttövoimajärjestelyyn kuuluu otto-tyyppinen polttomoottori, tai sylinteritilavuus ≤ 500 cm3, jos ajoneuvon käyttövoimajärjestelyyn kuuluu diesel-tyyppinen polttomoottori

(8)	varustettu enintään kahdella istuinpaikalla, kuljettajan istuinpaikka mukaan luettuna

Alaluokat

Alaluokan nimi

Alaluokitukseen käytettävät lisäperusteet

L6e-A

Kevyt maantiemönkijä

(9)	L6e-ajoneuvo, joka ei täytä L6e-B-ajoneuvon luokitusperusteita

(10)	suurin jatkuva nimellisteho tai nettoteho (1) ≤ 4 000 W.

L6e-B

Mopoauto

(9)	suljettu kuljettajan ja matkustajien tila, johon kulku enintään kolmen kyljen kautta

(10)	suurin jatkuva nimellisteho tai nettoteho (1) ≤ 6 000 W

Alaluokan alaluokat

Alaluokan alaluokan nimi

Alaluokan alaluokan luokitusperusteet L6e-B-ajoneuvon luokitusperusteiden lisäksi:

L6e-BP

Henkilömopoauto

(11)	L6e-B-ajoneuvo, joka on suunniteltu pääasiassa matkustajien kuljettamiseen

(12)	L6e-B-ajoneuvo, joka ei täytä L6e-BU-ajoneuvon luokitusperusteita

L6e-BU

Tavaramopoauto

(11)

suunniteltu yksinomaan tavaroiden kuljettamiseen, avoin tai suljettu kutakuinkin tasainen ja vaakatasoinen kuormalava, joka täyttää seuraavat perusteet:

b)	edellä määriteltyä vastaavan kokoinen kuormalava, johon asennetaan koneita ja/tai varusteita, ja

c)	varustettu kuormalavalla, jonka jäykkä seinämä selvästi erottaa kuljettajalle ja matkustajille tarkoitetusta alueesta, ja

d)	kuormalava pystyy kantamaan 600 mm:n kuutiota vastaavan vähimmäistilavuuden

Luokka

Luokan nimi

Yhteiset luokitusperusteet

L7e

Raskas nelipyörä

(4)	neljä pyörää ja käyttövoima 4 artiklan 3 kohdassa olevan luettelon mukaisesti

(5)

ajokuntoinen massa

a)	≤ 450 kg, kun kyse on matkustajien kuljettamisesta

b)	≤ 600 kg, kun kyse on tavaroiden kuljettamisesta

(6)	L7e-ajoneuvo, jota ei voida luokitella L6e-ajoneuvoksi

Alaluokat

Alaluokan nimi

Alaluokitukseen käytettävät lisäperusteet

L7e-A

Maantiemönkijä

(7)	L7e-ajoneuvo, joka ei täytä L7e-B- tai L7e-C-ajoneuvon luokitusperusteita

(8)	ajoneuvo, joka on suunniteltu yksinomaan matkustajien kuljettamiseen

(9)	suurin jatkuva nimellisteho tai nettoteho (1) ≤ 15 kW

Alaluokan alaluokat

Alaluokan alaluokan nimi

Alaluokitukseen käytettävät lisäperusteet

L7e-A1

Alaluokan A1 maantiemönkijä

(10)	varustettu enintään kahdella satulaistuinpaikalla, kuljettajan istuinpaikka mukaan luettuna

(11)	ohjaustanko ohjaamista varten

L7e-A2

Alaluokan A2 maantiemönkijä

(10)	L7e-A-ajoneuvo, joka ei täytä L7e-A1-ajoneuvon luokitusperusteita

(11)	varustettu enintään kahdella muulla kuin satulaistuinpaikalla, kuljettajan istuinpaikka mukaan luettuna

Alaluokka

Alaluokan nimi

Alaluokitukseen käytettävät lisäperusteet

L7e-B

Maastomönkijä

(7)	L7e-ajoneuvo, joka ei täytä L7e-C-ajoneuvon luokitusperusteita

(8)	maavara ≥ 180 mm

Alaluokan alaluokat

Alaluokan alaluokan nimi

Alaluokitukseen käytettävät lisäperusteet

L7e-B1

Tavallinen maastomönkijä

(9)	varustettu enintään kahdella satulaistuinpaikalla, kuljettajan istuinpaikka mukaan luettuna

(10)	varustettu ohjaustangolla ohjaamista varten

(11)	ajoneuvon suurin rakenteellinen nopeus ≤ 90 km/h ja

(12)	akselivälin ja maavaran suhde ≤ 6

L7e-B2

Rinnakkain istuttava mönkijä

(9)	muu L7e-B-ajoneuvo kuin L7e-B1-ajoneuvo

(10)	varustettu enintään kolmella muulla kuin satulaistuinpaikalla, joista kaksi sijoitettu rinnakkain, kuljettajan istuinpaikka mukaan luettuna

(11)	suurin jatkuva nimellisteho tai nettoteho (1) ≤ 15 kW

(12)	akselivälin ja maavaran suhde ≤ 8

Alaluokka

Alaluokan nimi

Alaluokitukseen käytettävät lisäperusteet

L7e-C

Nelipyörä

(7)	L7e-ajoneuvo, joka ei täytä L7e-B-ajoneuvon luokitusperusteita

(8)	suurin jatkuva nimellisteho tai nettoteho (1) ≤ 15 kW

(9)	ajoneuvon suurin rakenteellinen nopeus ≤ 90 km/h

(10)	suljettu kuljettajan ja matkustajien tila, johon kulku enintään kolmen kyljen kautta

Alaluokan alaluokat

Alaluokan alaluokan nimi

Alaluokan alaluokan luokitusperusteet L7e-C-ajoneuvon luokitusperusteiden lisäksi:

L7e-CP

Henkilönelipyörä

(11)	L7e-C-ajoneuvo, joka ei täytä L7e-CU-ajoneuvon luokitusperusteita

(12)	varustettu enintään neljällä muulla kuin satulaistuinpaikalla, kuljettajan istuinpaikka mukaan luettuna

L7e-CU

Tavaranelipyörä

(11)

suunniteltu yksinomaan tavaroiden kuljettamiseen, avoin tai suljettu kutakuinkin tasainen ja vaakatasoinen kuormalava, joka täyttää seuraavat perusteet:

b)	edellä määriteltyä vastaavan kokoinen kuormalava, johon asennetaan koneita ja/tai varusteita, ja

c)	varustettu kuormalavalla, jonka jäykkä seinämä selvästi erottaa kuljettajalle ja matkustajille tarkoitetusta alueesta, ja

d)	kuormalava pystyy kantamaan 600 mm:n kuutiota vastaavan vähimmäistilavuuden ja

(12)	varustettu enintään kahdella muulla kuin satulaistuinpaikalla, kuljettajan istuinpaikka mukaan luettuna

Huom. katsaus liitteissä oleviin huomautuksiin esitetään liitteen VIII lopussa.

LIITE II

Tyhjentävä luettelo ajoneuvon EU-tyyppihyväksyntää koskevista vaatimuksista (3)

Nro

Artikla

Aihe

Säädösviite

Ajoneuvoluokat

L1e-A

L1e-B

L2e

L3e

L4e

L5e-A

L5e-B

L6e-A

L6e-B

L7e-A

L7e-B

L7e-C

YMPÄRISTÖ- JA KÄYTTÖVOIMAOMINAISUUKSIA KOSKEVAT VAATIMUKSET

23 & 24

ympäristötestausmenetelmät, jotka liittyvät pakokaasupäästöihin, haihtumispäästöihin, kasvihuonekaasupäästöihin, polttoaineenkulutukseen ja vertailupolttoaineisiin

ajoneuvon suurin rakenteellinen nopeus, suurin vääntömomentti, moottorin suurin jatkuva yhteenlaskettu teho

meluun liittyvät testausmenetelmät

Nro

Artikla

Aihe

Säädösviite

Ajoneuvoluokat

L1e-A

L1e-B

L2e

L3e

L4e

L5e-A

L5e-B

L6e-A

L6e-B

L7e-A1

L7e-A2

L7e-B1

L7e-B2

L7e-C

AJONEUVON TOIMINTATURVALLISUUSVAATIMUKSET

äänimerkinantolaitteet

jarrut, mukaan luettuina lukkiutumattomat ja yhdistetyt jarrujärjestelmät

sähköturvallisuus

valmistajan lausuntoon sovellettavat vaatimukset, jotka koskevat toimintaturvallisuusjärjestelmien, osien ja varusteiden kestävyystestausta

etu- ja takasuojarakenteet

JOS

ikkunat, tuulilasinpyyhkimet ja -pesimet sekä huurteen- ja huurunpoistolaitteet

JOS

kuljettajien hallintalaitteet, myös hallintalaitteiden, ilmaisimien ja osoittimien merkinnät

valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennus, myös automaattisesti kytkeytyvät valot

näkyvyys taakse

kaatumisen varalta asennetut suojarakenteet (ROPS)

turvavöiden kiinnityspisteet ja turvavyöt

JOS

istuinpaikat (satulat ja istuimet)

ohjattavuus, kaarreajo-ominaisuudet ja kääntyvyys

renkaiden asennus

ajoneuvon suurimman nopeuden rajoittamista koskeva kilpi ja sen sijainti ajoneuvossa

JOS

ajoneuvossa matkustavien turvajärjestelmät, kuten ajoneuvon sisävarusteet, pääntuet ja ajoneuvon ovet

JOS

suurin jatkuva nimellisteho tai nettoteho ja/tai rakenteellisesti toteutettu ajoneuvon nopeuden rajoittaminen

JOS

ajoneuvon rakenteellinen kestävyys

Nro

Artikla

Aihe

Säädösviite

Ajoneuvoluokat

L1e-A

L1e-B

L2e

L3e

L4e

L5e-A

L5e-B

L6e-A

L6e-B

L7e-A1

L7e-A2

L7e-B1

L7e-B2

L7e-C

AJONEUVON RAKENNEVAATIMUKSET JA YLEISET TYYPPIHYVÄKSYNTÄVAATIMUKSET

virittämisenestojärjestelyt

tyyppihyväksyntämenettelyjä koskevat järjestelyt

tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevat vaatimukset

kytkentä- ja kiinnityslaitteet

JOS

luvattoman käytön estävät laitteet

sähkömagneettinen yhteensopivuus

ulkonevat osat

polttoaineen varastointi

JOS

kuormalavat

JOS

massat ja mitat

ajoneuvon sisäinen valvontajärjestelmä

matkustajien kädensijat ja jalkatuet

JOS

rekisterikilven tila

korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavat tiedot

seisontatuet

TUTKIMUSLAITOKSIA KOSKEVAT VAATIMUKSET

tutkimuslaitosten toimintavaatimukset ja arviointi

Huom. katsaus liitteissä oleviin huomautuksiin esitetään liitteen VIII lopussa.

LIITE III

Pienten sarjojen enimmäismäärät

Ajoneuvoalaluokka	Ajoneuvoalaluokan nimi	Pienet sarjat (tyyppikohtainen markkinolla saataville asetettujen, rekisteröityjen ja käyttöön otettujen ajoneuvojen vuotuinen yksikkömäärä)
L1e-A	Moottorilla varustettu polkupyörä	50
L1e-B	Kaksipyöräinen mopo
L2e	Kolmipyöräinen mopo
L3e	Kaksipyöräinen moottoripyörä	75
L4e	Kaksipyöräinen sivuvaunullinen moottoripyörä	150
L5e-A	Kolmipyörä	75
L5e-B	Hyötykolmipyörä	150
L6e-A	Kevyt maantiemönkijä	30
L6e-B	Mopoauto	150
L7e-A	Maantiemönkijä	30
L7e-B	Maastomönkijä	50
L7e-C	Nelipyörä	150

LIITE IV

Tämän asetuksen soveltamisaikataulu tyyppihyväksynnän osalta

Kohta	Kuvaus	(Ala)luokka	Uudet ajoneuvotyypit Pakollinen	Nykyiset ajoneuvotyypit Pakollinen	Vaatimustenmukaisten ajoneuvojen viimeinen rekisteröintipäivä
1.	Delegoidun säädöksen soveltaminen liitteessä II olevassa A osassa lueteltujen ympäristö- ja käyttövoimaominaisuuksia koskevien vaatimusten osalta
1.1	Testityyppi I, pakokaasupäästötesti kylmäkäynnistyksen jälkeen	—	—	—	—
1.1.1	Testisykli	—	—	—	—
1.1.1.1	Testityyppi I, ECE R 47-säännön testisykli	L1e, L2e, L6e	1.1.2017	1.1.2018	31.12.2020
1.1.1.2	Testityyppi I, ECE R 40 säännön testisykli (soveltuvin osin ylimääräinen kaupunkiajosykli)	L5e-B, L7e-B, L7e-C	1.1.2016	1.1.2017	31.12.2020
1.1.1.3	Testityyppi I, WMTC, vaihe 2	L3e, L4e, L5e-A, L7e-A	1.1.2016	1.1.2017	31.12.2020
1.1.1.4	Testityyppi I, tarkistettu WMTC-pohjainen testisykli	L1e–L7e	1.1.2020	1.1.2021
1.1.2	Testityyppi I, pakokaasupäästörajat		—	—	—
1.1.2.1	Euro 4: liite VI, A1 osa	L1e, L2e, L6e	1.1.2017	1.1.2018	31.12.2020
1.1.2.2	Euro 4: liite VI, A1 osa	L3e, L4e, L5e, L7e	1.1.2016	1.1.2017	31.12.2020
1.1.2.3	Euro 5: liite VI, A2 osa	L1e–L7e	1.1.2020	1.1.2021
1.2	Testityyppi II: päästötesti (nopeutetulla) joutokäyntinopeudella / vapaassa kiihdytyksessä
1.2.1	Testityyppi II: päästötesti (nopeutetulla) joutokäyntinopeudella / vapaassa kiihdytyksessä	L1e, L2e, L6e	1.1.2017	1.1.2018
1.2.2	Testityyppi II: päästötesti (nopeutetulla) joutokäyntinopeudella / vapaassa kiihdytyksessä	L3e, L4e, L5e, L7e	1.1.2016	1.1.2017
1.3	Testityyppi III: ei kampikammiokaasupäästöjä
1.3.1	Testityyppi III: ei kampikammiokaasupäästöjä	L1e, L2e, L6e	1.1.2017	1.1.2018
1.3.2	Testityyppi III: ei kampikammiokaasupäästöjä	L3e, L4e, L5e, L7e	1.1.2016	1.1.2017
1.4	Testityyppi IV: haihtumispäästöt		—	—	—
1.4.1	Polttoainesäiliön läpäisevyystesti	L1e, L2e, L6e	1.1.2017	1.1.2017
1.4.2	Polttoainesäiliön läpäisevyystesti	L3e, L4e, L5e, L7e	1.1.2016	1.1.2016
1.4.3	SHED-testausmenetelmä	L3e, L4e, L5e-A L7e-A	1.1.2016	1.1.2017
1.4.4	SHED-testausmenetelmä	L6e-A	1.1.2017	1.1.2018
1.4.5	SHED-testirajat, liite VI, C1 osa	L3e, L4e, L5e-A L7e-A	1.1.2016	1.1.2017	31.12.2020
1.4.6	SHED-testirajat, liite VI, C1 osa	L6e-A	1.1.2017	1.1.2018	31.12.2020
1.4.7	SHED-testi tai polttoaineen läpäisevyystesti 23 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitetun tutkimuksen tulosten mukaan	L1e-A, L1e-B, L2e, L5e-B, L6e-B, L7e-B, L7e-C	1.1.2020	1.1.2021
1.4.8	SHED-testirajat, liite VI, C2 osa, 23 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitetun tutkimuksen tulosten mukaan	L1e–L7e	1.1.2020	1.1.2021
1.5	Testityyppi V: kestävyystesti (3)
1.5.1	Euro 4, kestävyys ajokilometreinä, liite VII, A ja B osa	L1e, L2e, L6e	1.1.2017	1.1.2018	31.12.2020
1.5.2	Euro 4, kestävyys ajokilometreinä, liite VII, A ja B osa	L3e, L4e, L5e, L7e	1.1.2016	1.1.2017	31.12.2020
1.5.3	Euro 5, kestävyys ajokilometreinä, liite VII, A ja B osa	L1e–L7e	1.1.2020	1.1.2021
1.6	Testityyppiä VI ei ole kohdennettu	—	—	—	—
1.7	Testityyppi VII: kasvihuonekaasupäästöjen / polttoaineen- tai energiankulutuksen määritys ja kirjaus			—
1.7.1	Testityyppi VII: kasvihuonekaasupäästöjen / polttoaineen- tai energiankulutuksen määritys ja kirjaus	L1e, L2e, L6e	1.1.2017	1.1.2018
1.7.2	Testityyppi VII: kasvihuonekaasupäästöjen / polttoaineen- tai energiankulutuksen määritys ja kirjaus	L3e, L4e, L5e, L7e	1.1.2016	1.1.2017
1.8	Testityyppi VIII: OBD ympäristötesti		—	—
1.8.1	OBD I -järjestelmän toimintavaatimukset	L3e, L4e, L5e-A, L6e-A ja L7e-A	1.1.2016; alaluokka L6e-A: 1.1.2017	1.1.2017; alaluokka L6e-A: 1.1.2018	31.12.2020
	OBD I -järjestelmän ympäristötestausmenetelmä (testityyppi VIII)
	OBD I -järjestelmän ympäristötestikynnykset, liite VI, B1 osa
1.8.2	OBD I -järjestelmän toimintavaatimukset	L3e–L7e	1.1.2020	1.1.2021
	OBD I -järjestelmän ympäristötestausmenetelmä (testityyppi VIII)
	OBD I -järjestelmän ympäristötestikynnykset, liite VI, B2 osa
1.8.3	OBD II -järjestelmän toimintavaatimukset 23 artiklan 4 ja 5 kohdan mukaan	L3e, L5e-A, L6e-A ja L7e-A	1.1.2020	1.1.2021
	OBD II -järjestelmän ympäristötestausmenetelmä (testityyppi VIII) 23 artiklan 4 ja 5 kohdan mukaan
	OBD II -järjestelmän ympäristötestikynnykset, liite VI, B2 osa, 23 artiklan 4 ja 5 kohdan mukaan
1.9	Testityyppi IX: melutaso (3)
1.9.1	Melutason testausmenetelmä ja raja-arvot, liite VI, D osa	L1e, L2e, L6e	1.1.2017	1.1.2018	31.12.2020
1.9.2	Melutason testausmenetelmä ja raja-arvot (3), liite VI, D osa	L3e, L4e, L5e, L7e	1.1.2016	1.1.2017	31.12.2020
1.9.3	E-säännöt nro 9, 41, 63 ja 92 sekä raja-arvot, liite VI, D osa	L1e–L7e
1.9.4	E-säännöt nro 9, 41, 63 ja 92 sekä niihin liittyvät uudet raja-arvot, joita komissio ehdottaa	L1e–L7e	1.1.2020	1.1.2021
1.10	Käyttövoimaominaisuuksia koskevat testit ja vaatimukset, jotka liittyvät ajoneuvon suurimpaan rakenteelliseen nopeuteen, suurimpaan vääntömomenttiin, suurimpaan jatkuvaan nimellistehoon tai nettotehoon sekä suurimpaan huipputehoon
1.10.1	Käyttövoimaominaisuuksia koskevat testit ja vaatimukset	L1e, L2e, L6e	1.1.2017	1.1.2018
1.10.2	Käyttövoimaominaisuuksia koskevat testit ja vaatimukset	L3e, L4e, L5e, L7e	1.1.2016	1.1.2017
2.	Delegoidun säädöksen soveltaminen liitteessä II olevassa B osassa lueteltujen ajoneuvon toimintaturvallisuusvaatimusten osalta (3)
2.1	Delegoidun säädöksen soveltaminen liitteessä II olevassa B osassa lueteltujen ajoneuvon toimintaturvallisuusvaatimusten osalta (3)	L1e, L2e, L6e	1.1.2017	1.1.2018
2.2	Delegoidun säädöksen soveltaminen liitteessä II olevassa B osassa lueteltujen ajoneuvon toimintaturvallisuusvaatimusten osalta (3)	L3e, L4e, L5e, L7e	1.1.2016	1.1.2017
2.3	Liitteen VIII mukaiset tehostetut turvaominaisuudet (3)		—	—
2.3.1	Automaattisesti kytkeytyvät ajovalot	L1e–L7e	1.1.2016	1.1.2016
2.3.2	Laitteet turvallista kaarreajoa varten (tasauspyörästö tai vastaava)	L1e–L7e	1.1.2016	1.1.2017
2.3.3	Kehittyneiden jarrujärjestelmien pakollinen asennus	L3e	1.1.2016	1.1.2017	—
3.	Delegoidun säädöksen soveltaminen liitteessä II olevassa C osassa lueteltujen ajoneuvon rakennevaatimusten osalta (3)
3.1	Delegoidun säädöksen soveltaminen liitteessä II olevassa C osassa lueteltujen ajoneuvon rakennevaatimusten osalta (3)	L1e, L2e, L6e	1.1.2017	1.1.2018
3.2	Delegoidun säädöksen soveltaminen liitteessä II olevassa C osassa lueteltujen ajoneuvon rakennevaatimusten osalta (3)	L3e, L4e, L5e, L7e	1.1.2016	1.1.2017
4.	Täytäntöönpanosäädöksen soveltaminen hallinnollisten vaatimusten osalta (3)
4.1	Täytäntöönpanosäädöksen soveltaminen hallinnollisten vaatimusten osalta (3)	L1e, L2e, L6e	1.1.2017	1.1.2018
4.2	Täytäntöönpanosäädöksen soveltaminen hallinnollisten vaatimusten osalta (3)	L3e, L4e, L5e, L7e	1.1.2016	1.1.2017

Huom. katsaus liitteissä oleviin huomautuksiin esitetään liitteen VIII lopussa.

LIITE V

A) Ympäristötestit ja -vaatimukset

L-luokan ajoneuvot voidaan tyyppihyväksyä vain siinä tapauksessa, että ne täyttävät seuraavat ympäristövaatimukset:

Testityyppi

Kuvaus

Vaatimukset: raja-arvot

Alaluokitusperusteet 2 artiklan ja liitteen I lisäksi

Vaatimukset: testausmenetelmät

Pakokaasupäästöt kylmäkäynnistyksen jälkeen

Liite VI, A osa

UNECE:n maailmanlaajuinen tekninen sääntö nro 2, 6.3 luku.

L-luokan ajoneuvot, joiden polttomoottorin tilavuus on < 50 cm3 ja joiden vmax on < 50 km/h, on katsottava luokan I ajoneuvoiksi.

—	Ottomoottori tai ottomoottorilla varustettu hybridi (5): päästöt tavanomaisella ja nopeutetulla joutokäyntinopeudella

—	Dieselmoottori tai dieselmoottorilla varustettu hybridi: vapaakiihtyvyystesti

Direktiivi 2009/40/EY (6)

III

Kampikammiokaasupäästöt

Ei päästöjä, suljettu kampikammio. Kampikammiopäästöt eivät saa päästä suoraan ympäröivään ilmaan mistään ajoneuvosta sen käyttöiän aikana.

Haihtumispäästöt

Liite VI, C osa

Pilaantumista rajoittavien laitteiden kestävyys

Liitteet VI ja VII

Testityyppiä VI ei ole kohdennettu

Ei sovelleta

VII

Hiilidioksidipäästöt, polttoaineenkulutus ja/tai sähköenergian kulutus ja sähkökäyttöinen toimintasäde

Mittaus ja kirjaus, ei raja-arvoa tyyppihyväksyntää varten

UNECE:n maailmanlaajuinen tekninen sääntö nro 2, 6.3 luku.

L-luokan ajoneuvot, joiden polttomoottorin tilavuus on < 50 cm3 ja joiden vmax on < 50 km/h, on katsottava luokan I ajoneuvoiksi.

VIII

Valvontajärjestelmän (OBD) ympäristötestit

Liite VI, B osa

UNECE:n maailmanlaajuinen tekninen sääntö nro 2, 6.3 luku.

L-luokan ajoneuvot, joiden polttomoottorin tilavuus on < 50 cm3 ja joiden vmax on < 50 km/h, on katsottava luokan I ajoneuvoiksi.

Melutaso

Liite VI, D osa

Kun E-sääntö nro 9, 41, 63 tai 92 korvaa ympäristö- ja käyttövoimaominaisuuksia koskevassa delegoidussa säädöksessä säädetyt unionin omat vaatimukset, kyseisissä E-säännöissä vahvistetut (ala)luokitusperusteet (liite 6) on valittava viitaten testityypin IX melutasotesteihin.

B) Hyväksyntään ja laajennuksiin liittyviä ympäristöominaisuuksia koskevien testivaatimusten soveltaminen

Ajoneuvot, joissa on ottomoottori, hybridit mukaan luettuina

Ajoneuvot, joissa on dieselmoottori, hybridit mukaan luettuina

Puhtaat sähköajoneuv ot tai paineilmalla toimivat ajoneuvot

Vetypolttokennoajoneuvot

Yksi polttoaine (20)

Kaksi polttoainetta

Monta polttoainetta

Yksi polttoaine

Bensiini (E5) (21)

Nestekaasu

Maakaasu/Biometaani

Vety (H2)

Bensiini (E5)

Maakaasu/Biometaani

Diesel (B5)

Nestekaasu

Maakaasu/Biometaani

Vety (H2)

Etanoli (E85)

Vetymaakaasu

Biodiesel

Testityyppi I (19)

Kyllä

(kumpikin polttoaine)

Kyllä

(kumpikin polttoaine)

Kyllä

(kumpikin polttoaine)

Kyllä

(kumpikin polttoaine)

Kyllä

(kumpikin polttoaine)

Kyllä

(vain B5)

Kyllä

Testityyppi I (19):

hiukkasmassa (vain Euro 5) (6)

Kyllä

(vain bensiini)

Kyllä

(vain bensiini)

Kyllä

(vain bensiini)

Kyllä

(vain bensiini)

Kyllä

(vain B5)

Kyllä

Ei / Kyllä paineilman osalta

Testityyppi II (19): myös savun opa-siteetti vain diesel-moottoreiden osalta

Kyllä

(kumpikin polttoaine)

Kyllä

(kumpikin polttoaine)

Kyllä

(vain bensiini)

Kyllä

(kumpikin polttoaine)

Kyllä

(vain maakaasu/biometaani)

Kyllä

(vain B5)

Kyllä

Testityyppi III (19)

Kyllä

Testityyppi IV (19)

Kyllä

(vain bensiini)

Kyllä

(vain bensiini)

Kyllä

(vain bensiini)

Kyllä

(vain bensiini)

Testityyppi V (19)

Kyllä

(vain bensiini)

Kyllä

(vain bensiini)

Kyllä

(vain bensiini)

Kyllä

(vain bensiini)

Kyllä

(vain maakaasu/biometaani)

Kyllä

(vain B5)

Kyllä

Testityyppi VII (19)

Kyllä

(kumpikin polttoaine)

Kyllä

(kumpikin polttoaine)

Kyllä

(kumpikin polttoaine)

Kyllä

(kumpikin polttoaine)

Kyllä

(kumpikin polttoaine)

Kyllä

(kumpikin polttoaine)

Kyllä

(vain energiankulutus)

Kyllä

(vain polttoaineen-kulutus)

Testityyppi VIII (19)

Kyllä

(vain bensiini)

Kyllä

(vain bensiini)

Kyllä

(vain bensiini)

Kyllä

(vain bensiini)

Kyllä

(vain maakaasu/bio-metaani)

Kyllä

(vain B5)

Kyllä

Testityyppi IX (19)

Kyllä

Ei/ Kyllä

paineilman osalta

Huom. katsaus liitteissä oleviin huomautuksiin esitetään liitteen VIII lopussa.

LIITE VI

Tyyppihyväksyntää ja tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevat epäpuhtauspäästöjen raja-arvot, OBD-kynnykset ja melutason raja-arvot

A) Pakokaasupäästörajat kylmäkäynnistyksen jälkeen

A1) Euro 4

Ajoneuvoluokka

Ajoneuvoluokan nimi

Käyttövoimaluokka

Euro-päästö luokka

Hiilimonoksidin (CO) massa

Kaikkien hiilivetyjen massa

(THC)

Typen oksidien (NOx) massa

Hiukkasten (PM) massa

Testisykli

L1 (mg / km)

L2 (mg / km)

L3 (mg / km)

L4 (mg / km)

L1e-A

Moottorilla varustettu polkupyörä

Otto/Diesel/Hybridi

Euro 4

560

100

E-sääntö nro 47

L1e-B

Kaksipyöräinen mopo

Otto/Diesel/Hybridi

Euro 4

1 000

630

170

—

E-sääntö nro 47

L2e

Kolmipyöräinen mopo

Otto/Diesel/Hybridi

Euro 4

1 900

730

170

—

E-sääntö nro 47

L3e

L4e (7)

L5e-A

L7e-A

—	Kaksipyöräinen sivuvaunullinen ja -vaunuton moottoripyörä

—	Kolmipyörä

—	Maantiemönkijä

Otto/Ottohybridi, vmax < 130 km/h

Euro 4

1 140

380

—

WMTC-testisykli, vaihe 2

Otto/Ottohybridi, vmax ≥ 130 km/h

Euro 4

1 140

170

—

WMTC-testisykli, vaihe 2

Diesel/Diesel-hybridi

Euro 4

1 000

100

300

80 (8)

WMTC-testisykli, vaihe 2

L5e-B

Hyötykolmipyörä

Otto/Ottohybridi

Euro 4

2 000

550

250

—

E-sääntö nro 40

Diesel/Diesel-hybridi

Euro 4

1 000

100

550

80 (8)

E-sääntö nro 40

L6e-A

L6e-B

Kevyt maantiemönkijä

Mopoauto

Otto/Ottohybridi

Euro 4

1 900

730

170

E-sääntö nro 47

Diesel/Diesel-hybridi

Euro 4

1 000

100

550

80 (8)

E-sääntö nro 47

L7e-B

L7e-C

Maastomonkijä

Nelipyörä

Otto/Ottohybridi

Euro 4

2 000

550

250

—

E-sääntö nro 40

Diesel/Diesel-hybridi

Euro 4

1 000

100

550

80 (8)

E-sääntö nro 40

A2) Euro 5

Ajoneuvoluokka	Ajoneuvoluokan nimi	Käyttövoimaluokka	Euro-päästöluokka (4)	Hiilimonoksidin (CO) massa	Kaikkien hiilivetyjen massa (THC)	Muiden hiilivetyjen kuin metaanin massa (NMHC)	Typen oksidien (NOx) massa	Hiukkasten (PM) massa	Testisykli
				L1 (mg / km)	L2A (mg / km)	L2B (mg / km)	L3 (mg / km)	L4 (mg / km)
L1e-A	Moottorilla varustettu polkupyörä	Otto/Diesel/Hybridi	Euro 5	500	100	68	60	4,5 (9)	Tarkistettu WMTC-testisykli (10)
L1e-B–L7e	Kaikki muut L-luokan ajoneuvot	Otto/Otto-hybridi	Euro 5	1 000	100	68	60	4,5 (9)	Tarkistettu WMTC-testisykli
L1e-B–L7e	Kaikki muut L-luokan ajoneuvot	Diesel/Diesel-hybridi	Euro 5	500	100	68	90	4,5	Tarkistettu WMTC-testisykli

B) Ajoneuvon sisäiseen valvontajärjestelmään sovellettavat päästörajat

B1) Euro 4, OBD I -järjestelmä

Ajoneuvoluokka

Ajoneuvoluokan nimi

Käyttövoimaluokka

Euro-päästöluokka

Hiilimonoksidin (CO) massa

Kaikkien hiilivetyjen massa

(THC)

Typen oksidien (NOx) massa

Testisykli

OT1 (mg/km)

OT2 (mg/km)

OT3 (mg/km)

L6e-A

—	Kevyt maantiemönkijä

Otto, diesel tai hybridi

Euro 4

3 610

2 690

850

E-sääntö nro 47

L3e (5)

L4e (7)

L5e-A

L7e-A

—	Kaksipyöräinen sivuvaunullinen ja -vaunuton moottoripyörä

—	Kolmipyörä

—	Maantiemönkijä

Otto/Ottohybridi, vmax < 130 km/h

Euro 4

2 170

1 400

350

WMTC-testisykli, vaihe 2

Otto/Ottohybridi, vmax ≥ 130 km/h

2 170

630

450

WMTC-testisykli, vaihe 2

Diesel/Diesel-hybridi

2 170

630

900

WMTC-testisykli, vaihe 2

B2) Euro 5, OBD I -järjestelmä ja OBD II -järjestelmä (4)

Ajoneuvoluokka	Ajoneuvoluokan nimi	Käyttövoimaluokka	Euro-päästöluokka	Hiilimonoksidin (CO) massa	Muiden hiilivetyjen kuin metaanin massa (NMHC)	Typen oksidien (NOx) massa	Hiukkasten (PM) massa	Testisykli
				OT1 (mg / km)	L2B (mg / km)	OT3 (mg / km)	OT4 (mg / km)
L3e-L7e (6)	Kaikki L-luokan ajoneuvot lukuun ottamatta luokkia L1e ja L2e	Otto/Ottohybridi	Euro 5	1 900	250	300	50	Tarkistettu WMTC-testisykli
L3e-L7e (6)		Diesel/Dieselhybridi	Euro 5	1 900	320	540	50	Tarkistettu WMTC-testisykli

C) Haihtumispäästörajat

C1) Euro 4

Ajoneuvoluokka	Ajoneuvoluokan nimi	Käyttövoimaluokka	Euro-päästöluokka	Kaikkien hiilivetyjen massa (THC) (mg/testi)	Testisykli
L3e L4e (7)	Kaksipyöräinen sivuvaunullinen tai -vaunuton moottoripyörä (13)	Otto (11)	Euro 4	2 000	SHED
L5e-A	Kolmipyörä	Otto (11)	Euro 4
L6e-A	Kevyt maantiemönkijä	Otto (11)	Euro 4
L7e-A	Maantiemönkijä	Otto (11)	Euro 4

C2) Euro 5

Ajoneuvoluokka (12)	Ajoneuvoluokan nimi	Käyttövoimaluokka	Euro-päästöluokka	Läpäisevyystesti (mg/m2/vuorokausi)		Kaikkien hiilivetyjen massa (THC) SHED-testissä (mg/test)i
				Polttoainesäiliö	Polttoaineputkisto	Ajoneuvo
L1e-A	Moottorilla varustettu polkupyörä	Otto (11)	Euro 5	1 500	15 000	1 500
L1e-B	Kaksipyöräinen mopo		Euro 5	1 500	15 000	1 500
L2e	Kolmipyöräinen mopo		Euro 5	1 500	15 000	1 500
L3e L4e (7)	Kaksipyöräinen sivuvaunullinen tai -vaunuton moottoripyörä		Euro 5			1 500
L5e-A	Kolmipyörä		Euro 5			1 500
L5e-B	Hyötykolmipyörä		Euro 5	1 500	15 000	1 500
L6e-A	Kevyt maantiemönkijä		Euro 5			1 500
L6e-B	Mopoauto		Euro 5	1 500	15 000	1 500
L7e-A	Maantiemönkijä		Euro 5			1 500
L7e-B	Maastomönkijä		Euro 5	1 500	15 000	1 500
L7e-C	Nelipyörä		Euro 5	1 500	15 000	1 500

D) Melutasorajat – Euro 4 ja Euro 5

Ajoneuvoluokka	Ajoneuvoluokan nimi	Euro 4 -melutaso (14) (dB(A))	Euro 4-testausmenetelmä (16)	Euro 5 -melutaso (15) (dB(A))	Euro 5 -testausmenetelmä
L1e-A	Moottorilla varustettu polkupyörä	63 (14)	Delegoitu säädös /E-sääntö nro 63		E-sääntö nro 63
L1e-B	Kaksipyöräinen mopo, vmax ≤ 25 km/h	66
L1e-B	Kaksipyöräinen mopo, vmax ≤ 45 km/h	71
L2e	Kolmipyöräinen mopo	76	Delegoitu säädös /E-sääntö nro 9		E-sääntö nro 9
L3e	Kaksipyöräinen moottoripyörä, sylinteritilavuus ≤ 80 cm3	75	Delegoitu säädös /E-sääntö nro 41		E-sääntö nro 41
	Kaksipyöräinen moottoripyörä, 80 cm3 < sylinteritilavuus ≤ 175 cm3	77
	Kaksipyöräinen moottoripyörä, sylinteritilavuus > 175 cm3	80
L4e	Kaksipyöräinen sivuvaunullinen moottoripyörä	80
L5e-A	Kolmipyörä	80	Delegoitu säädös /E-sääntö nro 9		E-sääntö nro 9
L5e-B	Hyötykolmipyörä	80	Delegoitu säädös /E-sääntö nro 9		E-sääntö nro 9
L6e-A	Kevyt maantiemönkijä	80	Delegoitu säädös /E-sääntö nro 63		E-sääntö nro 63
L6e-B	Mopoauto	80	Delegoitu säädös /E-sääntö nro 9		E-sääntö nro 9
L7e-A	Maantiemönkijä	80
L7e-B	Maastomönkijä	80
L7e-C	Nelipyörä	80

Huom. katsaus liitteissä oleviin huomautuksiin esitetään liitteen VIII lopussa.

LIITE VII

Pilaantumista rajoittavien laitteiden kestävyys

A) L-luokan ajoneuvojen kestävyys ajokilometreinä

Ajoneuvoluokka

Ajoneuvoluokan nimi

Euro 4 -rajan ja Euro 5 -rajan (4) mukainen kestävyys ajokilometreinä

L1e-A

—	Moottorilla varustettu polkupyörä

5 500

L3e-AxT (x = 1, 2 tai 3)

—	Kaksipyöräinen trial-moottoripyörä

L1e-B

—	Kaksipyöräinen mopo

11 000

L2e

—	Kolmipyöräinen mopo

L3e-AxE (x = 1, 2 tai 3)

—	Kaksipyöräinen enduro-moottoripyörä

L6e-A

—	Kevyt maantiemönkijä

L7e-B

—	Maastomönkijä

L3e

—	Kaksipyöräinen sivuvaunullinen tai -vaunuton moottoripyörä

20 000

L4e (7)

(vmax < 130 km/h)

L5e

—	Kolmipyörä

L6e-B

—

Mopoauto

L7e-C

—

Nelipyörä

L3e

Kaksipyöräinen sivuvaunullinen tai -vaunuton moottoripyörä

35 000

L4e (7)

(vmax ≥ 130 km/h)

L7e-A

Maantiemönkijä

B) Huononemiskertoimet (DF)

Ajoneuvoluokka

Ajoneuvoluokan nimi

Euro 4

-kerroin (-)

DF (-)

Euro 5

-kerroin+(4) (-)

Hiilivedyt

NOx

Hiilivedyt yhteensä (THC)

Muut hiilivedyt kuin metaani (NMHC)

Typen oksidit (NOx)

Hiukkaset (PM)(17) (4)

Otto

Diesel (18)

Otto

Diesel

Otto

Diesel

L1e–L7e

Kaikki

1,3

1,2

1,1

1,3

1,1

1,3

1,1

1,3

1,1

1,0

Huom. katsaus liitteissä oleviin huomautuksiin esitetään liitteen VIII lopussa.

LIITE VIII

Tehostetut toimintaturvallisuusvaatimukset

Aihe

Vaatimukset

Kehittyneiden jarrujärjestelmien pakollinen asennus

a)	Uudet alaluokan L3e-A1 moottoripyörät(22), joita asetetaan saataville markkinoilla, rekisteröidään tai otetaan käyttöön, on varustettava ajoneuvon valmistajan valinnan mukaan joko lukkiutumattomalla tai yhdistetyllä jarrujärjestelmällä tai kummallakin kehittyneen jarrujärjestelmän tyypillä.

b)	Uudet alaluokkien L3e-A2 ja L3e-A3 moottoripyörät, joita asetetaan saataville markkinoilla, rekisteröidään tai otetaan käyttöön, on varustettava lukkiutumattomalla jarrujärjestelmällä.

Vapautus:

Alaluokkien L3e-AxE (x = 1, 2 tai 3, kaksipyöräiset enduro-moottoripyörät) ja L3e-AxT (x = 1, 2 tai 3, kaksipyöräiset trial-moottoripyörät) vapautetaan kehittyneiden jarrujärjestelmien pakollisesta asennuksesta.

Turvallinen kaarreajo kovapintaisilla teillä

L-luokan ajoneuvot on rakennettava siten, että kukin pyörä pääsee pyörimään eri nopeuksilla kaikkina aikoina, jotta kaarreajo kovapintaisilla teillä on turvallista. Jos ajoneuvossa on lukittava tasauspyörästö, se on suunniteltava niin, että se on normaalisti lukitsemattomassa tilassa.

Ajoneuvon ja sen kuljettajan näkyvyyden parantaminen automaattisesti kytkeytyvillä valoilla

L-luokan ajoneuvojen näkyvyyden parantamiseksi ne on varustettava seuraavilla:

a)	luokan L1e ajoneuvot: valaisimet ja merkkivalolaitteet, jotka vastaavat E-sääntöä nro 74 Rev2, jonka mukaan valaistusjärjestelmän on kytkeydyttävä toimintaan automaattisesti

b)	luokan L3e ajoneuvot: ajoneuvon valmistajan valinnan mukaan joko E-säännön nro 53 Rev2 ja sen muutosten 1 ja 2 mukaiset valaisimet ja merkkivalolaitteet tai E-säännön nro 87 Rev2 ja sen muutosten 1 ja 2 mukaiset erityiset huomiovalaisimet

c)	kaikkien muiden L-luokan alaluokkien ajoneuvot: automaattisesti toimintaan kytkeytyvä valaisinjärjestelmä tai valmistajan valinnan mukaan erityiset huomiovalaisimet, jotka kytkeytyvät toimintaan automaattisesti(23)

(Liitteen II B osan 3 kohta) Sähköturvallisuus

Sellaisten L-luokan ajoneuvojen, jotka on varustettu yhdellä tai useammalla sähkökäyttöisellä ajomoottorilla ja joita ei ole kytketty pysyvästi sähköverkkoon, sähköiset voimalaitteet sekä niiden suurjännitekomponentit ja -järjestelmät, jotka on galvaanisesti kytketty sähköisen voimalaitteen suurjänniteväylään, on suunniteltava siten, että vältetään sähköturvallisuudelle aiheutuvat riskit E-säännön nro 100 ja ISO 13063 -standardin soveltuvien vaatimusten mukaisesti.

(Liitteen II B osan 4 kohta) Valmistajan lausuntoa koskevat vaatimukset, jotka liittyvät toimintaturvallisuuden kannalta ratkaisevan tärkeiden järjestelmien, osien ja varusteiden kestävyyden testaukseen

Ajoneuvojen valmistajan on annettava lausunto, että 22 artiklan 2 kohdan mukaisesti valmistetut ajoneuvot pystyvät kestämään suunniteltua tavanomaista käyttöä vähintään jäljempänä vahvistetun matkan, viiden vuoden kuluessa ensirekisteröinnistä.

Matkan on oltava 1,5-kertainen verrattuna liitteessä VII vahvistettuun matkaan suorassa suhteessa kyseiseen ajoneuvoluokkaan ja siihen päästörajaan (eli Euro-rajaan), jonka mukaan ajoneuvo on määrä tyyppihyväksyä; vaadittava matka ei kuitenkaan saa olla suurempi kuin 60 000 km missään ajoneuvoluokassa.

(Liitteen II B osan 5 kohta) Etu- ja takasuojarakenteita koskevat vaatimukset

L-luokan ajoneuvojen etu- ja takarakenteet on suunniteltava siten, että vältetään pistäviä tai leikkaavia ulkonevia osia, jotka voivat takertua tai merkittävästi lisätä haavoittuville tienkäyttäjille aiheutuvien vammojen vakavuutta tai repeämien mahdollisuutta törmäyksen yhteydessä.

Tätä sovelletaan sekä ajoneuvon etu- että takarakenteeseen.

(Liitteen I B osan 10 kohta) Turvavöiden kiinnityspisteet ja turvavyöt

Turvavöiden kiinnityspisteitä ja turvavöiden asennusta koskevia pakollisia vaatimuksia sovelletaan luokkien L2e, L5e, L6e ja L7e korilla varustettuihin ajoneuvoihin.

(Liitteen II B osan 15 kohta) Ajoneuvossa matkustavien turvajärjestelmiä, kuten ajoneuvon sisävarusteita ja ajoneuvon ovia, koskevat vaatimukset

Luokkien L2e, L5e, L6e ja L7e korilla varustetut ajoneuvot on suunniteltava siten, että vältetään pistäviä tai leikkaavia ulkonevia osia, jotka voivat merkittävästi lisätä kuljettajalle ja matkustajille aiheutuvien vammojen vakavuutta.

Ovilla varustetut ajoneuvot on suunniteltava siten, että varmistetaan, että oviin rakennetaan asiaankuuluvat lukot ja salvat.

(Liitteen II B osan 17 kohta) Ajoneuvon rakenteellista kestävyyttä koskevat vaatimukset

Ajoneuvojen valmistajan on annettava lausunto, että vakavasta turvallisuusriskistä aiheutuvan palautusmenettelyn tapauksessa ajoneuvon rakenteita, komponentteja ja/tai osia koskevat, teknisiin laskelmiin, virtuaalitestausmenetelmiin ja/tai rakennetestaukseen perustuva erityisanalyysi annetaan pyynnöstä välittömästi hyväksyntäviranomaisen ja komission saataville. Ajoneuvolle ei myönnetä tyyppihyväksyntää, jos on syytä epäillä, pystyykö ajoneuvojen valmistaja toimittamaan tällaisen analyysin.

Huom. katsaus liitteissä oleviin huomautuksiin esitetään liitteen VIII lopussa.

Huomautukset liitteissä I–VIII

Liitteessä I annetut tehon raja-arvot perustuvat sähkökäyttöisten ajoneuvojen kohdalla suurimpaan jatkuvaan nimellistehoon ja polttomoottorikäyttöisten ajoneuvojen kohdalla suurimpaan nettotehoon. Ajoneuvon painoa pidetään yhtä suurena kuin sen ajokuntoista massaa.

Luokan L3e ajoneuvon luokitus alaluokkaan sen mukaan, onko sen suurin rakenteellinen nopeus enintään 130 km/h vai enemmän kuin 130 km/h, ei riipu sen luokituksesta teholtaan alaluokkaan L3e-A1 (vaikkei ajoneuvo todennäköisesti saavutakaan nopeutta 130 km/h), L3e-A2 tai L3e-A3.

’X’ tarkoittaa, että tässä asetuksessa vahvistetaan kyseistä aihetta ja luokkaa koskevat pakolliset vaatimukset; yksityiskohtaiset vaatimukset vahvistetaan tässä taulukossa mainituissa artikloissa ja asiakirjaviitteissä.

’JOS’ tarkoittaa ”jos asennettu”. Jos taulukossa tarkoitettu järjestelmä, komponentti tai erillinen tekninen yksikkö on asennettu ajoneuvoon, koska se on pakollinen vain joissakin tähän luokkaan kuuluvissa ajoneuvoissa, sen on täytettävä delegoiduissa säädöksissä ja täytäntöönpanosäädöksissä vahvistetut vaatimukset. Niin ikään jos ajoneuvojen valmistaja päättää vapaaehtoisesti asentaa ajoneuvoon kyseisen järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön, sen on täytettävä delegoiduissa säädöksissä ja täytäntöönpanosäädöksissä vahvistetut vaatimukset.

Jos taulukon kenttä on tyhjä, se tarkoittaa, että tässä asetuksessa ei vahvisteta kyseistä aihetta ja luokkaa koskevia vaatimuksia.

Ks. 23 artiklan 4 ja 5 kohta.

Jos (hybridi)moottorissa on moottorin pysäyttävä ja käynnistävä stop-start-toiminto, valmistajan on varmistettava, että polttomoottori käy tavanomaisella ja nopeutetulla joutokäyntinopeudella. Ajoneuvolla on voitava tehdä vapaakiihtyvyystesti, joka tehdään dieselmoottorin sisältäville käyttövoimajärjestelmille.

Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen katsastuksesta 6 päivänä toukokuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/40/EY (EUVL L 141, 6.6.2009, s. 12).

Sovellettavien päästörajojen täyttymistä edellytetään ainoastaan siltä perusajoneuvona olevalta kaksipyöräiseltä moottoripyörältä, johon sivuvaunu on asennettu.

Ainoastaan dieselmoottorit, myös esim. silloin, kun hybridissä on dieselmoottori.

Sovelletaan ainoastaan bensiinikäyttöisiin suorasuihkutusmoottoreihin (DI).

10)

Asetuksen 23 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitetussa ympäristövaikutustutkimuksessa on ilmoitettava myös, olisiko muiden L-luokkaan kuuluvien ajoneuvojen kuin luokan L3e ja alaluokkien L5e-A ja L7e-A ajoneuvojen päästötestaus aiheellista sisällyttää tarkistettuun WMTC-sykliin.

11)

Bensiinillä, bensiiniseoksilla tai etanolilla toimivat ottomoottorit.

12)

Haihtumispäästöjen rajoittamisen kustannustehokkuutta arvioidaan 23 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitetussa ympäristövaikutustutkimuksessa, jonka komissio teettää. Mahdollista kustannustehokasta polttoainesäiliön ja polttoainesyötön läpäisevyystestausta arvioidaan tutkimuksessa vaihtoehtona SHED-testille niiden alaluokkien ajoneuvojen osalta, joihin haihtumispäästötestausta ei vielä sovellettu (ks. 23 artiklan 4 ja 5 kohta).

13)

vmax ≥ 130 km/h.

14)

Siihen asti kun unioni liittyy E-sääntöihin nro 9, 41, 63 ja 92 ja hyväksyy ne UNECE WP29:ssä ja unionissa, asiaan liittyvät vastaavat Euro 4 -melurajat (esim. luokkien L3e ja L4e moottoripyörien osalta säännön nro 41 liitteessä 6 vahvistetut) mukaan luettuina, L-luokan ajoneuvojen on noudatettava liitteessä VI olevassa D osassa lueteltuja raja-arvoja. Kun unioni on hyväksynyt E-säännöt nro 9, 41, 63 ja 92, niistä tulee pakollisia, liitteessä VI olevassa D osassa lueteltuja raja-arvoja vastaavat melurajat mukaan luettuina, ja ne korvaavat ympäristö- ja käyttövoimaominaisuuksia koskevista vaatimuksista annetussa delegoidussa säädöksessä vahvistetut testausmenetelmät.

15)

Vahvistettavia Euro 5 -melurajoja muutetaan erillisessä säädöksessä, joka hyväksytään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan mukaista tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen.

16)

Melutestausmenetelmät esitetään tämän asetuksen nojalla annettavassa delegoidussa säädöksessä, joka korvataan aikanaan E-säännöillä nro 9, 41, 63 ja 92.

17)

Ainoastaan suorasuihkutteiset ottomoottorit ja dieselmoottorit.

18)

Sovelletaan myös hybridiajoneuvoihin.

19)

Testityyppien kuvaukset, viittaukset raja-arvoihin ja testausmenetelmät testityyppien I–IX osalta, ks. liite V.

20)

Sähkökäyttöisten ja hybridisähkökäyttöisten ajoneuvojen osalta vain hiljaisia ajoneuvoja koskevat meluvaatimukset.

21)

Tehostettujen turvallisuusvaatimusten soveltamispäivät, ks. liite IV.

22)

Luokan L4e ajoneuvoihin (sivuvaunulliset moottoripyörät) ei sovelleta kehittyneiden jarrujärjestelmien pakolliseen asentamiseen liittyviä vaatimuksia a ja b.

23)

Jotta polttomoottori voidaan käynnistää, valaisinjärjestelmä saa kytkeytyä pois toiminnasta moottorin käynnistämisen aikana enintään 10 sekunnin ajaksi.

LIITE IX

Vastaavuustaulukko

(81 artiklassa tarkoitettu)

Direktiivi 2002/24/EY	Tämä asetus
1 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta	2 artiklan 1 kohta
1 artiklan 1 kohdan toinen alakohta	2 artiklan 2 kohta
1 artiklan 1 kohdan kolmas alakohta	1 artiklan 1 kohdan toinen alakohta
1 artiklan 2 ja 3 kohta	2 artiklan 1 kohta, 4 artikla, liite I
2 artikla	3 artikla
3 artikla	26 ja 27 artikla
4 artiklan 1 kohta	29 artiklan 1 ja 2 kohta, 18 artikla
4 artiklan 2 kohta	29 artiklan 1 kohta, 33 artikla
4 artiklan 3 kohta	33 artiklan 3 kohta
4 artiklan 4 kohta	—
4 artiklan 5 kohta	33 artiklan 1 ja 3 kohta
4 artiklan 6 kohta	29 artiklan 3 kohta
5 artiklan 1 kohta	29 artiklan 10 kohta ja 30 artiklan 3 kohta
5 artiklan 2 kohta	29 artiklan 10 kohta
5 artiklan 3 kohta	29 artiklan 4 kohta
6 artiklan 1 kohta	29 artiklan 5 kohta
6 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta	29 artiklan 7 kohta
6 artiklan 2 kohdan toinen alakohta	29 artiklan 8 kohta
7 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta	38 artiklan 1 kohta
7 artiklan 1 kohdan toinen alakohta	38 artiklan 2 kohta
7 artiklan 2 kohta	—
7 artiklan 3 kohta	56 artiklan 2 kohta
7 artiklan 4 kohta	39 artiklan 2 kohta
7 artiklan 5 kohta	56 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta
7 artiklan 6 kohta	56 artiklan 2 kohdan toinen alakohta
8 artiklan 1 kohta	39 artiklan 1 kohta
8 artiklan 2 kohta	39 artiklan 2 kohta
9 artiklan 1 kohta	9 artikla ja 37 artiklan 4 kohta
9 artiklan 2 kohta	34 artiklan 1 kohta
9 artiklan 3 kohta	34 artiklan 1 ja 3 kohta
9 artiklan 4 kohta	35 ja 36 artikla
9 artiklan 5 kohta	37 artiklan 4 kohta
10 artiklan 1 kohta	49 artiklan 1 kohta
10 artiklan 2 kohta	49 artiklan 3 kohta
10 artiklan 3 kohta	49 artiklan 6 kohta
10 artiklan 4 kohta	49 artiklan 7 kohta
11 artikla	—
12 artikla	48 artikla
13 artikla	—
14 artiklan 1 kohdan a alakohta	6 artiklan 1 kohta
14 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohta	67 artiklan 1 kohta, 64 artikla
14 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohta	—
14 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta	—
14 artiklan 2 kohdan toinen alakohta	63 artiklan 3 kohta
15 artiklan 1 ja 2 kohta	6 artiklan 2 ja 3 kohta
15 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan i alakohta	42 artikla
15 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan ii alakohta	2 artiklan 2 kohdan e alakohta
15 artiklan 3 kohdan toinen alakohta	—
15 artiklan 3 kohdan b alakohta	—
15 artiklan 4 kohta	—
16 artiklan 1 ja 2 kohta	44 artikla
16 artiklan 3 kohta	40 artikla
17 artikla	72, 74 ja 75 artikla
18 artiklan 1 kohta	73 artiklan 1 kohta
18 artiklan 2 kohta	73 artiklan 2 kohta
19 artikla	—
20 artikla	—
21 artikla	77 artiklan 1 kohta
22 artikla	—
23 artikla	—
24 artikla	—

2.3.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

L 60/129

EUROOPPA-NEUVOSTON PÄÄTÖS,

annettu 11 päivänä toukokuuta 2012,

Irlannin hallituksen ehdottaman, Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitettävänä Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista tehtävänä pöytäkirjana toteutettavan perussopimusten muuttamisen käsittelemisestä jäsenvaltioiden hallitusten edustajien konferenssissa ja valmistelukunnan koolle kutsumisesta pidättymisestä

(2013/106/EU)

EUROOPPA-NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 48 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Irlannin hallituksen 20 päivänä heinäkuuta 2011 neuvostolle tekemän perussopimusten muuttamista koskevan ehdotuksen, jonka neuvosto toimitti 12 päivänä lokakuuta 2011 Eurooppa-neuvostolle,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin antaman hyväksynnän sille, ettei valmistelukuntaa kutsuta koolle (1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (2),

sen jälkeen kun ehdotus on annettu tiedoksi kansallisille parlamenteille,

ottaa huomioon Euroopan komission lausunnon (3),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Eurooppa-neuvostossa 18 ja 19 päivänä kesäkuuta 2009 kokoontuneet Euroopan unionin 27 jäsenvaltion valtion- tai hallitusten päämiehet hyväksyivät Lissabonin sopimusta koskevia Irlannin kansan huolenaiheita koskevan päätöksen ja julistivat, että he aikovat seuraavaa liittymissopimusta tehtäessä vahvistaa edellä mainitun päätöksen säännökset pöytäkirjassa, joka liitetään kunkin jäsenvaltion valtiosäännön asettamien vaatimusten mukaisesti Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen.

(2)	Irlannin hallitus teki 20 päivänä heinäkuuta 2011 Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 48 artiklan 2 kohdan ensimmäisen virkkeen mukaisesti ehdotuksen perussopimusten muuttamiseksi Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista tehtävänä pöytäkirjana.

(3)	Neuvosto toimitti Irlannin hallituksen ehdotuksen 12 päivänä lokakuuta 2011 Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 48 artiklan 2 kohdan kolmannen virkkeen mukaisesti Eurooppa-neuvostolle. Se annettiin myös tiedoksi kansallisille parlamenteille.

(4)

Eurooppa-neuvosto päätti kokouksessaan 23 päivänä lokakuuta 2011 kuulla Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 48 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti Euroopan parlamenttia ja komissiota ehdotettujen muutosten johdosta. Lisäksi se päätti mainitun perussopimuksen 48 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan mukaisesti pyytää Euroopan parlamentin hyväksynnän sille, ettei valmistelukuntaa kutsuta koolle, koska ehdotettujen muutosten laajuus ei Eurooppa-neuvoston näkemyksen mukaan sitä edellytä.

(5)

Euroopan parlamentti antoi 18 päivänä huhtikuuta 2012 puoltavan lausunnon ehdotetuista muutoksista. Se antoi lisäksi hyväksyntänsä sille, ettei valmistelukuntaa kutsuta koolle, koska ehdotettujen muutosten laajuus ei sitä edellytä. Komissio antoi 4 päivänä toukokuuta 2012 puoltavan lausunnon ehdotetuista muutoksista.

(6)

Sen vuoksi on aiheellista, että Eurooppa-neuvosto päättää Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 48 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan mukaisesti, että jäsenvaltioiden edustajien konferenssin olisi käsiteltävä Irlannin hallituksen ehdottamat muutokset, sekä määrittelee konferenssille annettavan toimeksiannon ja päättää olla kutsumatta valmistelukuntaa koolle,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Eurooppa-neuvosto päättää, että jäsenvaltioiden hallitusten edustajien konferenssi käsittelee Irlannin hallituksen ehdottamat, Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitettävänä Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista tehtävänä pöytäkirjana toteutettavat perussopimusten muutokset, sellaisena kuin pöytäkirja on tämän päätöksen liitteenä. Tämä päätös muodostaa mainitulle konferenssille annettavan toimeksiannon. Ehdotettujen muutosten laajuuden huomioon ottaen ei Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 48 artiklan 3 kohdan mukaista valmistelukuntaa kutsuta koolle.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 11 päivänä toukokuuta 2012.

Eurooppa-neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

H. VAN ROMPUY

(1) Hyväksyntä annettu 18. huhtikuuta 2012 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2) Lausunto annettu 18. huhtikuuta 2012 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3) Lausunto annettu 4. toukokuuta 2012 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

PÖYTÄKIRJA

Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

BELGIAN KUNINGASKUNTA,

BULGARIAN TASAVALTA,

TŠEKIN TASAVALTA,

TANSKAN KUNINGASKUNTA,

SAKSAN LIITTOTASAVALTA,

VIRON TASAVALTA,

IRLANTI,

HELLEENIEN TASAVALTA,

ESPANJAN KUNINGASKUNTA,

RANSKAN TASAVALTA,

ITALIAN TASAVALTA,

KYPROKSEN TASAVALTA,

LATVIAN TASAVALTA,

LIETTUAN TASAVALTA,

LUXEMBURGIN SUURHERTTUAKUNTA,

UNKARI,

MALTA,

ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNTA,

ITÄVALLAN TASAVALTA,

PUOLAN TASAVALTA,

PORTUGALIN TASAVALTA,

ROMANIA,

SLOVENIAN TASAVALTA,

SLOVAKIAN TASAVALTA,

SUOMEN TASAVALTA,

RUOTSIN KUNINGASKUNTA,

ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA,

jäljempänä ‧KORKEAT SOPIMUSPUOLET‧, jotka

PALAUTTAVAT MIELEEN Eurooppa-neuvostossa 18 ja 19 päivänä kesäkuuta 2009 kokoontuneiden Euroopan unionin 27 jäsenvaltion valtion- tai hallitusten päämiesten päätöksen Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista;

PALAUTTAVAT MIELEEN Eurooppa-neuvostossa 18 ja 19 päivänä kesäkuuta 2009 kokoontuneiden valtion- tai hallitusten päämiesten julistuksen, jonka mukaan he aikoivat seuraavaa liittymissopimusta tehtäessä vahvistaa mainitun päätöksen säännökset pöytäkirjassa, joka liitetään kunkin jäsenvaltion valtiosäännön asettamien vaatimusten mukaisesti Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen;

PANEVAT MERKILLE, että korkeat sopimuspuolet ovat allekirjoittaneet korkeiden sopimuspuolten ja Kroatian tasavallan välisen sopimuksen Kroatian tasavallan liittymisestä Euroopan unioniin;

OVAT SOPINEET seuraavista määräyksistä, jotka liitetään Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen:

I OSASTO

OIKEUS ELÄMÄÄN, PERHE JA KOULUTUS

1 Artikla

Mikään Lissabonin sopimuksessa, jolla Euroopan unionin perusoikeuskirjalle annetaan oikeudellinen asema, tai tuon sopimuksen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskevissa määräyksissä ei vaikuta millään tavoin Irlannin perustuslain 40.3.1, 40.3.2 ja 40.3.3 artiklassa säädetyn oikeutta elämään koskevan oikeuden suojelun, 41 artiklassa säädetyn perheen suojelun eikä 42 sekä 44.2.4 ja 44.2.5 artiklassa säädetyn koulutusta koskevien oikeuksien suojelun soveltamisalaan tai sovellettavuuteen.

II OSASTO

VEROTUS

2 Artikla

Mikään Lissabonin sopimuksessa ei millään tavoin muuta verotusta koskevan Euroopan unionin toimivallan laajuutta tai käyttöä minkään jäsenvaltion osalta.

III OSASTO

TURVALLISUUS JA PUOLUSTUS

3 Artikla

Unionin toiminta kansainvälisellä tasolla perustuu demokratian ja oikeusvaltion periaatteisiin, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleismaailmallisuuteen ja jakamattomuuteen, ihmisarvon kunnioittamiseen, tasa-arvon ja yhteisvastuun periaatteisiin sekä Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteiden ja kansainvälisen oikeuden noudattamiseen.

Unionin yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on erottamaton osa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, ja se turvaa unionin operatiivisen toimintakyvyn unionin ulkopuolella toteutettavia rauhanturva-, konfliktinesto- ja kansainvälisen turvallisuuden vahvistamista koskevia tehtäviä varten Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteiden mukaisesti.

Tämä ei vaikuta kunkin jäsenvaltion, Irlanti mukaan luettuna, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan eikä minkään jäsenvaltion velvoitteisiin.

Lissabonin sopimus ei vaikuta Irlannin perinteisesti noudattamaan sotilaallisen puolueettomuuden politiikkaan eikä rajoita sitä.

Jäsenvaltioiden – mukaan lukien Irlannin, joka toimii yhteisvastuun hengessä ja perinteisesti noudattamaansa sotilaallisen puolueettomuuden politiikkaa rajoittamatta – asiana on päättää, millaista apua terrori-iskun tai alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle jäsenvaltiolle annetaan.

Mahdollinen päätös siirtyä yhteiseen puolustukseen edellyttää Eurooppa-neuvoston yksimielistä päätöstä. Jäsenvaltioiden, Irlanti mukaan luettuna, asiana on päättää Lissabonin sopimuksen määräysten ja valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti yhteisen puolustuksen käyttöönotosta.

Mikään tässä osastossa ei vaikuta minkään muunkaan jäsenvaltion kantaan tai politiikkaan turvallisuuden ja puolustuksen alalla eikä rajoita sitä.

Kunkin jäsenvaltion asiana on myös päättää Lissabonin sopimuksen määräysten ja kansallisen oikeuden vaatimusten mukaisesti osallistumisesta pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön tai Euroopan puolustusviraston toimintaan.

Lissabonin sopimuksessa ei määrätä eurooppalaisen armeijan perustamisesta eikä pakollisesta asepalveluksesta missään sotilaallisessa kokoonpanossa.

Se ei vaikuta Irlannin tai minkään muunkaan jäsenvaltion oikeuteen määrätä puolustus- ja turvallisuusmenojensa luonteesta ja suuruudesta tai puolustusvoimavarojensa luonteesta.

Irlannin tai minkä tahansa muun jäsenvaltion asiana on päättää kansallisen oikeuden vaatimusten mukaisesti sotilasoperaatioihin osallistumisesta.

IV OSASTO

LOPPUMÄÄRÄYKSET

4 Artikla

Tämä pöytäkirja on avoinna korkeiden sopimuspuolten allekirjoituksia varten 30 päivään kesäkuuta 2012.

Korkeat sopimuspuolet ja, mikäli tämä pöytäkirja ei ole tullut voimaan Kroatian tasavallan Euroopan unioniin liittymispäivänä, Kroatian tasavalta ratifioivat tämän pöytäkirjan valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti. Ratifioimiskirjat talletetaan Italian tasavallan hallituksen huostaan.

Tämä pöytäkirja tulee voimaan mahdollisuuksien mukaan 30 päivänä kesäkuuta 2013, jos kaikki ratifioimiskirjat on talletettu siihen mennessä, tai muussa tapauksessa sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka seuraa viimeisenä tämän toimenpiteen suorittavan jäsenvaltion ratifioimiskirjan tallettamista.

5 Artikla

Tämä pöytäkirja, joka on laadittu yhtenä alkuperäiskappaleena bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, iirin, italian, kreikan, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin ja viron kielellä ja jonka jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen, talletetaan Italian tasavallan hallituksen arkistoon, ja tämä hallitus toimittaa oikeaksi todistetun jäljennöksen siitä muiden jäsenvaltioiden hallituksille.

Kun Kroatian tasavalta on tullut tämän pöytäkirjan sitomaksi Kroatian tasavallan liittymisehdoista tehdyn asiakirjan 2 artiklan perusteella, tämän pöytäkirjan kroaatinkielinen teksti, joka on yhtä todistusvoimainen kuin ensimmäisessä kohdassa tarkoitetut tekstit, talletetaan niin ikään Italian tasavallan hallituksen arkistoon, ja tämä hallitus toimittaa siitä oikeaksi todistetun jäljennöksen kunkin muun jäsenvaltion hallitukselle.

TÄMÄN VAKUUDEKSI alla mainitut täysivaltaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan.

Съставено в Брюксел на тринадесети юни две хиляди и дванадесета година.

Hecho en Bruselas, el trece de junio de dos mil doce.

V Bruselu dne třináctého června dva tisíce dvanáct.

Udfærdiget i Bruxelles den trettende juni to tusind og tolv.

Geschehen zu Brüssel am dreizehnten Juni zweitausendzwölf.

Kahe tuhande kaheteistkümnenda aasta juunikuu kolmeteistkümnendal päeval Brüsselis.

Έγινε στις Βρυξέλλες, στις δέκα τρεις Ιουνίου δύο χιλιάδες δώδεκα.

Done at Brussels on the thirteenth day of June in the year two thousand and twelve.

Fait à Bruxelles, le treize juin deux mille douze.

Arna dhéanamh sa Bhruiséil, an tríú lá déag de Mheitheamh an bhliain dhá mhíle agus a dó dhéag.

Fatto a Bruxelles, addì tredici giugno duemiladodici.

Briselē, divi tūkstoši divpadsmitā gada trīspadsmitajā jūnijā.

Priimta du tūkstančiai dvyliktų metų birželio tryliktą dieną Briuselyje.

Kelt Brüsszelben, a kétezer-tizenkettedik év június havának tizenharmadik napján.

Magħmul fi Brussell, fit-tlettax-il jum ta’ Ġunju tas-sena elfejn u tnax.

Gedaan te Brussel, de dertiende juni tweeduizend twaalf.

Sporządzono w Brukseli dnia trzynastego czerwca roku dwa tysiące dwunastego.

Feito em Bruxelas, em treze de junho de dois mil e doze.

Întocmit la Bruxelles la treisprezece iunie două mii doisprezece.

V Bruseli dňa trinásteho júna dvetisícdvanásť.

V Bruslju, dne trinajstega junija leta dva tisoč dvanajst.

Tehty Brysselissä kolmantenatoista päivänä kesäkuuta vuonna kaksituhattakaksitoista.

Som skedde i Bryssel den trettonde juni tjugohundratolv.

Voor het Koninkrijk België

Pour le Royaume de Belgique

Für das Königreich Belgien

Deze handtekening verbindt eveneens de Vlaamse Gemeenschap, de Franse Gemeenschap, de Duitstalige Gemeenschap, het Vlaamse Gewest, het Waalse Gewest en het Brussels Hoofdstedelijk Gewest.

Cette signature engage également la Communauté française, la Communauté flamande, la Communauté germanophone, la Région wallone, la Région flamande et la Région de Bruxelles-Capitale.

Diese Unterschrift bindet zugleich die Deutschsprachige Gemeinschaft, die Flämische Gemeinschaft, die Französische Gemeinschaft, die Wallonische Region, die Flämische Region und die Region Brüssel-Hauptstadt.

За Република България

Za Českou republiku

For Kongeriget Danmark

Für die Bundesrepublik Deutschland

Eesti Vabariigi nimel

Thar cheann Na hÉireann

For Ireland

Για την Ελληνική Δημοκρατία

Por el Reino de España

Pour la République française

Per la Repubblica italiana

Για την Κυπριακή Δημοκρατία

Latvijas Republikas vārdā –

Lietuvos Respublikos vardu

Pour le Grand-Duché de Luxembourg

Magyarország részéről

Għal Malta

Voor het Koninkrijk der Nederlanden

Für die Republik Österreich

W imieniu Rzeczypospolitej Polskiej

Pela República Portuguesa

Pentru România

Za Republiko Slovenijo

Za Slovenskú republiku

Suomen tasavallan puolesta

För Republiken Finland

För Konungariket Sverige

For the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland

		ISSN 1977-0812 doi:10.3000/19770812.L_2013.060.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		L 60

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	56. vuosikerta 2. maaliskuu 2013

Sisältö		I Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		ASETUKSET
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 167/2013, annettu 5 päivänä helmikuuta 2013, maa- ja metsätaloudessa käytettävien ajoneuvojen hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta ( 1 )	1
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 168/2013, annettu 15 päivänä tammikuuta 2013, kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen ja nelipyörien hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta ( 1 )	52

	II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset
	PÄÄTÖKSET
	2013/106/EU
*	Eurooppa-neuvoston päätös, annettu 11 päivänä toukokuuta 2012, Irlannin hallituksen ehdottaman, Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitettävänä Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista tehtävänä pöytäkirjana toteutettavan perussopimusten muuttamisen käsittelemisestä jäsenvaltioiden hallitusten edustajien konferenssissa ja valmistelukunnan koolle kutsumisesta pidättymisestä	129
	Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista	131

		Oikaisuja
	*	Oikaistaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 650/2012, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja virallisten asiakirjojen hyväksymisestä ja täytäntöönpanosta perintöasioissa sekä eurooppalaisen perintötodistuksen käyttöönotosta ( EUVL L 201, 27.7.2012 )	140