ISSN 1977-0812
doi:10.3000/19770812.L_2013.045.fin
Euroopan unionin
virallinen lehti
L 45
Suomenkielinen laitos
Lainsäädäntö
56. vuosikerta
16. helmikuu 2013
|
ISSN 1977-0812 doi:10.3000/19770812.L_2013.045.fin |
||
|
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 45 |
|
|
|
||
|
Suomenkielinen laitos |
Lainsäädäntö |
56. vuosikerta |
|
|
|
|
|
(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti |
|
FI |
Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu. Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä. |
II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset
ASETUKSET
|
16.2.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 45/1 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 131/2013,
annettu 15 päivänä helmikuuta 2013,
poikkeuksellisista toimenpiteistä kiintiön ulkopuolisen sokerin ja isoglukoosin alennetulla ylijäämämaksulla unionin markkinoille saattamisen osalta markkinointivuoden 2012/2013 aikana
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1) ja erityisesti sen 64 artiklan 2 kohdan ja 186 artiklan yhdessä sen 4 artiklan kanssa,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Pakkaamattoman valkoisen sokerin keskimääräinen vapaasti lähettäjältä -hinta nousi sokerin markkinointivuoden 2011/2012 aikana 175 prosenttiin viitehinnasta, joka on 404 euroa tonnilta, ja oli noin 275 euroa tonnilta korkeampi kuin maailmanmarkkinahinta. Unionin hinta on nyt vakiintunut noin 700 euroon tonnilta, joka on korkein hinta sokerimarkkinoiden uudistuksen jälkeen ja haittaa unionin markkinoiden mahdollisimman joustavaa sokeritarjontaa. Tämän nyt jo korkean hintatason ennakoidaan nousevan markkinointivuonna 2012/2013, mikä merkitsee sitä, että markkinoilla saattaa ilmetä vakavia häiriöitä. Niiden estämiseksi olisi välttämätöntä toteuttaa toimenpiteitä. |
|
(2) |
Markkinointivuoden 2012/2013 kysyntää ja tarjontaa koskevien arvioiden perusteella sokerimarkkinoiden loppuvarastojen määrän odotetaan olevan vähintään 0,5 miljoonaa tonnia vähemmän kuin markkinointivuonna 2011/2012. Kyseisessä määrässä on jo otettu huomioon tuonti kolmansista maista, joihin sovelletaan tiettyjä etuuskohtelusopimuksia. |
|
(3) |
Hyvien sato-odotusten vuoksi arvioidaan toisaalta, että sokeria tuotetaan lähes 5 400 000 tonnia yli asetuksen (EY) N:o 1234/2007 56 artiklassa säädetyn sokerikiintiön. Kun otetaan huomioon sokerintuottajien ennakoitavissa olevat sopimussitoumukset mainitun asetuksen 62 artiklassa säädetyn tietyn teollisuuskäytön osalta sekä kiintiön ulkopuolisen sokerin vientisitoumukset markkinointivuonna 2012/2013, käytettävissä on yhä mittava, vähintään 2 000 000 tonnin suuruinen määrä kiintiön ulkopuolista sokeria. Osa tästä sokerista voitaisiin ottaa käyttöön sokeria koskevien unionin elintarvikemarkkinoiden hankalan tarjontatilanteen helpottamiseksi ja liiallisten hinnankorotusten välttämiseksi. |
|
(4) |
Jotta markkinat toimisivat joustavasti, on tarpeen saattaa markkinoille kiintiön ulkopuolista sokeria. Kyseinen toimenpide olisi voitava toteuttaa aina kun se on tarpeen markkinointivuoden 2012/2013 aikana. |
|
(5) |
Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 186 ja 188 artiklan nojalla voidaan toteuttaa tarvittavat toimenpiteet markkinahäiriöiden tai häiriöiden uhkan korjaamiseksi, erityisesti jos häiriöt johtuvat merkittävistä hinnannousuista unionissa edellyttäen, ettei kyseistä tavoitetta voida saavuttaa muilla mainitun asetuksen mukaisesti käytettävissä olevilla toimenpiteillä. Nykyisten markkinaolosuhteiden kannalta katsottuna asetuksessa (EY) N:o 1234/2007 ei säädetä muista kuin mainitun asetuksen 186 artiklaan perustuvista erityistoimenpiteistä, joilla voitaisiin rajoittaa sokerin hinnan korkeaa kehityssuuntausta ja sallia kohtuuhintainen sokeritarjonta unionin markkinoilla. |
|
(6) |
Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 64 artiklan 2 kohdassa komissio valtuutetaan vahvistamaan kiintiön ulkopuolella tuotetun sokerin ja isoglukoosin ylijäämämaksu riittävän korkealle tasolle, jotta estetään ylijäämien kasaantuminen. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 318/2006 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä kiintiön ulkopuolisen tuotannon osalta sokerialalla 29 päivänä kesäkuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 967/2006 (2) 3 artiklan 1 kohdassa vahvistetaan kyseisen maksun suuruudeksi 500 euroa tonnilta. |
|
(7) |
Rajoitetulle määrälle kiintiön ulkopuolella tuotettua sokeria olisi vahvistettava tonnikohtainen alennettu ylijäämämaksu sellaiselle tasolle, jolla mahdollistetaan unionin sokerintuottajien yhdenvertainen kohtelu, varmistetaan unionin sokerimarkkinoiden moitteeton toiminta sekä vähennetään unionin ja maailman sokerimarkkinoiden välistä hintaeroa luomatta riskiä ylijäämien kasaantumisesta unionin markkinoilla. |
|
(8) |
Koska asetuksessa (EY) N:o 1234/2007 vahvistetaan kiintiöt sekä sokerille että isoglukoosille, samanlaista toimenpidettä olisi sovellettava soveltuvaan määrään kiintiön ulkopuolella tuotettua isoglukoosia, koska viimeksi mainittu tuote on jossain määrin sokerin kaupallinen korvike. |
|
(9) |
Tarjonnan lisäämiseksi sokerin ja isoglukoosin tuottajien olisi haettava jäsenvaltioiden toimivaltaisilta viranomaisilta todistukset, joilla ne voivat myydä unionin markkinoilla tiettyjä, kiintiörajan ylittäviä tuotantomääriä alennetulla ylijäämämaksulla. |
|
(10) |
Alennettu ylijäämämaksu olisi maksettava hakemuksen hyväksymisen jälkeen, ennen todistuksen myöntämistä. |
|
(11) |
Todistusten voimassaolon olisi oltava ajallisesti rajoitettu, jotta ne toimisivat kannustimena tarjontatilanteen parantamiseksi nopeasti. |
|
(12) |
Kun vahvistetaan enimmäismäärät määrille, jotka kukin tuottaja voi hakea yhdellä hakemusjaksolla, ja rajoitetaan todistukset hakijan omaan tuotantoon, pitäisi keinottelun tällä asetuksella luodussa järjestelmässä estyä. |
|
(13) |
Sokerintuottajien olisi hakemuksellaan sitouduttava maksamaan vähimmäishinta sokerijuurikkaasta, jota käytetään haettavan sokerimäärän tuottamiseen. Olisi vahvistettava hakemusten vähimmäisvaatimukset. |
|
(14) |
Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi ilmoitettava vastaanotetuista hakemuksista komissiolle. Kyseisille ilmoituksille olisi yksinkertaisuuden ja yhdenmukaisuuden vuoksi laadittava mallit. |
|
(15) |
Komission olisi varmistettava, että todistukset myönnetään ainoastaan tässä asetuksessa vahvistetuissa määrällisissä rajoissa. Sen vuoksi komission olisi tarvittaessa voitava vahvistaa vastaanotettuihin hakemuksiin sovellettava jakokerroin. |
|
(16) |
Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava hakijoille viipymättä, myönnetäänkö haettu määrä kokonaan vai osittain. |
|
(17) |
Toimivaltaisten viranomaisten olisi ilmoitettava komissiolle määrät, joille on myönnetty todistus alennetulla ylijäämämaksulla. Komissio asettaa näiden ilmoitusten mallit saataville. |
|
(18) |
Unionin markkinoille tämän asetuksen mukaisesti saatettuihin sokerimääriin, jotka ylittävät myönnettyjen todistusten kattamat määrät, olisi sovellettava asetuksen (EY) N:o 1234/2007 64 artiklan 2 kohdassa säädettyä ylijäämämaksua. Sen vuoksi on aiheellista säätää, että hakijan, joka ei täytä velvollisuuttaan saattaa unionin markkinoille tälle myönnetyn todistuksen kattama määrä, olisi myös maksettava 500 euroa tonnilta. Tämän johdonmukaisen lähestymistavan tarkoituksena on estää tällä asetuksella käyttöönotetun järjestelmän väärinkäyttö. |
|
(19) |
Kiintiösokerin ja kiintiöiden ulkopuolisen sokerin keskihintojen vahvistamiseksi tämän asetuksen mukaisesti myönnetyn todistuksen kattamaa sokeria olisi pidettävä kiintiösokerina neuvoston asetuksen (EY) N:o 318/2006 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä sokerin sisämarkkinoiden ja kiintiöjärjestelmän hallinnoinnin osalta 29 päivänä kesäkuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 952/2006 (3) 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti. |
|
(20) |
Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä 7 päivänä kesäkuuta 2007 tehdyn neuvoston päätöksen 2007/436/EY (4), Euratom 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tullimaksut ja muut maksut, joista määrätään sokerialan yhteisessä markkinajärjestelyssä, ovat omia varoja. Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä tehdyn päätöksen 2007/436/EY, Euratom soveltamisesta 22 päivänä toukokuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/2000 (5) 2 artiklan 2 kohdassa ja 6 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen määrien toteamispäivä. |
|
(21) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Ylijäämämaksun väliaikainen alentaminen
1. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 967/2006 3 artiklan 1 kohdassa säädetään, ylijäämämaksuksi 150 000 tonnin enimmäismäärälle valkoisen sokerin ekvivalenttia ja 8 000 tonnille isoglukoosia kuiva-aineena, jotka on tuotettu asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä VI vahvistetun kiintiön ulkopuolella ja saatettu unionin markkinoille markkinointivuonna 2012/2013, vahvistetaan 224 euroa tonnilta.
2. Edellä 1 kohdassa säädetty alennettu ylijäämämaksu on maksettava 2 artiklassa tarkoitetun hakemuksen hyväksymisen jälkeen, ennen 6 artiklassa tarkoitetun todistuksen myöntämistä.
2 artikla
Todistusten hakeminen
1. Jotta sokerin ja isoglukoosin tuottajiin voidaan soveltaa 1 artiklassa tarkoitettuja edellytyksiä, niiden on haettava todistusta.
2. Hakijat voivat olla ainoastaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 57 artiklan mukaisesti hyväksyttyjä yrityksiä, jotka tuottavat juurikas- ja ruokosokeria tai isoglukoosia ja joille on myönnetty tuotantokiintiö markkinointivuodeksi 2012/2013 mainitun asetuksen 56 artiklan mukaisesti.
3. Kukin hakija voi jättää hakemusjaksoa kohden ainoastaan yhden hakemuksen sokerin osalta ja yhden hakemuksen isoglukoosin osalta.
4. Todistushakemukset on jätettävä faksilla tai sähköpostilla sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa yritys on hyväksytty. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat vaatia, että sähköisesti tehdyissä hakemuksissa on oltava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 1999/93/EY (6) tarkoitettu kehittynyt sähköinen allekirjoitus.
5. Jotta hakemukset olisivat hyväksyttäviä, niiden on täytettävä seuraavat edellytykset:
|
a) |
hakemuksissa on ilmoitettava
|
|
b) |
asianomaisella hakemusjaksolla haetut määrät ilmaistuina tonneina valkoisen sokerin ekvivalenttia ja tonneina isoglukoosin kuiva-ainetta eivät ylitä 50 000:ta tonnia sokerin osalta ja 2 500:aa tonnia isoglukoosin osalta; |
|
c) |
jos hakemus koskee sokeria, hakijan on sitouduttava itse maksamaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 49 artiklassa vahvistettu juurikkaan vähimmäishinta sen sokerimäärän osalta, joka sisältyy tämän asetuksen 6 artiklan mukaisesti myönnettyihin todistuksiin; |
|
d) |
hakemus on laadittava sen jäsenvaltion virallisella kielellä tai jollakin sen jäsenvaltion virallisista kielistä, jossa hakemus jätetään; |
|
e) |
hakemuksessa on oltava viittaus tähän asetukseen ja hakemusten jättämisen määräaika; |
|
f) |
hakija ei saa esittää tässä asetuksessa säädettyjen edellytysten lisäksi muita edellytyksiä. |
6. Hakemusta, jota ei ole jätetty 1–5 kohdan mukaisesti, ei voida hyväksyä.
7. Hakemusta ei voida peruuttaa tai muuttaa sen jälkeen, kun se on jätetty, vaikka haetusta määrästä myönnettäisiin vain osa.
3 artikla
Hakemusten jättäminen
Hakemusten jättämisjakso päättyy 26 päivänä helmikuuta 2013 kello 12.00 Brysselin aikaa.
4 artikla
Hakemusten siirtäminen jäsenvaltioiden toimesta
1. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on päätettävä hakemusten hyväksyttävyydestä 2 artiklan vahvistettujen edellytysten perusteella. Jos toimivaltaiset viranomaiset päättävät, ettei hakemusta voida hyväksyä, niiden on ilmoitettava siitä hakijalle viipymättä.
2. Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava komissiolle viimeistään perjantaina faksilla tai sähköpostilla edellisellä hakemusjaksolla jätetyt hyväksyttävät hakemukset. Kyseisessä ilmoituksessa ei saa olla 2 artiklan 5 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettuja tietoja. Jäsenvaltion, joka ei ole saanut hakemuksia, mutta jolle on myönnetty sokerin tai isoglukoosin kiintiö markkinointivuodeksi 2012/2013, on lähetettävä komissiolle samassa määräajassa ilmoitus siitä, ettei se ole saanut hakemuksia.
3. Ilmoitusten muoto ja sisältö on määriteltävä komission jäsenvaltioiden käyttöön asettamien mallien mukaisesti.
5 artikla
Enimmäismäärien ylittyminen
Jos jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoittamat tiedot osoittavat, että haetut määrät ylittävät 1 artiklassa vahvistetut enimmäismäärät, komissio
|
a) |
vahvistaa jakokertoimen, jota jäsenvaltioiden on sovellettava kunkin ilmoitetun todistushakemuksen kattamiin määriin; |
|
b) |
hylkää hakemukset, joita ei ole vielä ilmoitettu. |
6 artikla
Todistusten myöntäminen
1. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on myönnettävä hakemusjakson päättymisviikkoa seuraavana kymmenentenä työpäivänä todistukset hakemuksille, jotka on ilmoitettu komissiolle 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 5 artiklan soveltamista.
2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle joka maanantai sokerin ja/tai isoglukoosin määrät, joille ne ovat myöntäneet todistuksia edellisen viikon aikana.
3. Todistuksen malli on tämän asetuksen liitteenä.
7 artikla
Todistusten voimassaoloaika
Todistukset ovat voimassa niiden myöntämiskuukautta seuraavan toisen kuukauden loppuun.
8 artikla
Todistusten siirrettävyys
Todistuksista aiheutuvia oikeuksia tai velvollisuuksia ei voida siirtää.
9 artikla
Hintaselvitykset
Tämän asetuksen mukaisesti myönnetyn todistuksen kattamaa myytyä sokerimäärää pidetään kiintiösokerina asetuksen (EY) N:o 952/2006 13 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi.
10 artikla
Seuranta
1. Hakijoiden on lisättävä asetuksen (EY) N:o 952/2006 21 artiklan 1 kohdassa säädettyihin kuukausittaisiin ilmoituksiinsa määrät, joista niille myönnettiin todistukset tämän asetuksen 6 artiklan mukaisesti.
2. Jokaisen tämän asetuksen mukaisen todistuksen haltijan on toimitettava ennen 31 päivää lokakuuta 2013 jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle todiste siitä, että kaikki asianomaisen haltijan todistusten kattamat määrät on saatettu unionin markkinoille. Jokaisesta todistuksen kattamasta tonnista, jota ei ole saatettu unionin markkinoille muista syistä kuin ylivoimaisen esteen vuoksi, on maksettava suuruudeltaan 276 euroa tonnilta oleva maksu.
3. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle määrät, joita ei ole saatettu unionin markkinoille.
4. Jäsenvaltioiden on laskettava ja ilmoitettava komissiolle kunkin tuottajan kiintiön ulkopuolella tuottaman sokerin ja isoglukoosin kokonaismäärän ja määrien, jotka tuottajat ovat myyneet asetuksen (EY) N:o 967/2006 4 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti, välinen erotus. Jos tuottajan kiintiön ulkopuolisen sokerin tai isoglukoosin jäljellä olevat määrät ovat alle niiden määrien, jotka kyseiselle tuottajalle on myönnetty tämän asetuksen mukaisesti, tuottajan on maksettava kyseisen erotuksen osalta 500 euroa tonnilta.
5. Edellä 3 ja 4 kohdassa säädetyt ilmoitukset on tehtävä viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2014.
11 artikla
Toteamispäivä
Asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/2000 2 artiklan 2 kohdan ja 6 artiklan 3 kohdan a alakohdan soveltamiseksi unionille kuuluvien maksujen toteamispäivä on päivä, jona hakijat suorittavat ylijäämämaksun tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
12 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sen voimassaolo päättyy 30 päivänä kesäkuuta 2014.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 15 päivänä helmikuuta 2013.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
José Manuel BARROSO
(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.
(2) EUVL L 176, 30.6.2006, s. 22.
(3) EUVL L 178, 1.7.2006, s. 39.
(4) EUVL L 163, 23.6.2007, s. 17.
(5) EYVL L 130, 31.5.2000, s. 1.
(6) EYVL L 13, 19.1.2000, s. 12.
LIITE
6 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun todistuksen malli
Asetuksen (EY) N:o 967/2006 3 artiklassa säädetyn maksun alentamista markkinointivuonna 2012/2013 koskeva
TODISTUS
|
Jäsenvaltio: |
||
|
Kiintiön haltija: |
||
|
|
||
|
Tuote: |
|
|
|
Haetut määrät: |
|
|
|
Myönnetyt määrät: |
|
|
|
Maksettu maksu (euroa/t): |
224 |
|
|
Asetuksen (EY) N:o 967/2006 3 artiklassa tarkoitettua maksua ei sovelleta markkinointivuonna 2012/2013 tämän todistuksen mukaisesti myönnettyihin määriin edellyttäen, että täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 131/2013 ja erityisesti sen 2 artiklan 5 kohdan c alakohdassa vahvistettuja sääntöjä noudatetaan. |
||
|
Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen allekirjoitus |
Myöntämispäivä |
|
|
Tämä todistus on voimassa sen myöntämispäivää seuraavan toisen kuukauden loppuun. |
||
|
16.2.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 45/6 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 132/2013,
annettu 15 päivänä helmikuuta 2013,
tiettyihin al-Qaida-verkostoa lähellä oleviin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 881/2002 muuttamisesta 187. kerran
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon tiettyihin al-Qaida-verkostoa lähellä oleviin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä 27 päivänä toukokuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 881/2002 (1) ja erityisesti sen 7 artiklan 1 kohdan a alakohdan sekä 7 a artiklan 5 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Asetuksen (EY) N:o 881/2002 liitteessä I on luettelo henkilöistä, ryhmistä ja yhteisöistä, joita asetuksessa tarkoitettu varojen ja muiden taloudellisten resurssien jäädyttäminen koskee. |
|
(2) |
Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston pakotekomitea päätti 11 päivänä helmikuuta 2013 poistaa yhden luonnollisen henkilön niiden henkilöiden, ryhmien ja yhteisöjen luettelosta, joita asetuksessa tarkoitettu varojen ja muiden taloudellisten resurssien jäädyttäminen koskee, tarkasteltuaan kyseisen henkilön esittämää luettelosta poistamista koskevaa pyyntöä ja Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1904(2009) nojalla perustetun oikeusasiamiehen kokonaisselvitystä. |
|
(3) |
Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 881/2002 liite I olisi päivitettävä, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetuksen (EY) N:o 881/2002 liite I tämän asetuksen liitteen mukaisesti.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 15 päivänä helmikuuta 2013.
Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä
Ulkopolitiikan välineiden hallinnon päällikkö
(1) EYVL L 139, 29.5.2002, s. 9.
LIITE
Muutetaan asetuksen (EY) N:o 881/2002 liite I seuraavasti:
Poistetaan luonnollisten henkilöiden luettelosta seuraava kohta:
”Suliman Hamd Suleiman Al-Buthe (alias a) Soliman H.S. Al Buthi, b) Sulayman Hamad Sulayman Al Batha). Osoite: Riad, Saudi-Arabia. Syntymäaika: 8.12.1961. Syntymäpaikka: Kairo, Egypti. Saudi-Arabian kansalainen. Passin nro: a) B049614 (Saudi-Arabian passi), b) C 536660 (5.5.2001 myönnetty Saudi-Arabian passi, jonka voimassaolo päättyi 11.5.2006). Lisätietoja: Saudi-Arabiassa sijaitsevan Riadin kaupungin ympäristöterveysviraston johtaja (helmikuussa 2010). 2 a artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu nimeämispäivä: 23.6.2004.”
|
16.2.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 45/8 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 133/2013,
annettu 15 päivänä helmikuuta 2013,
kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),
ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (2) ja erityisesti sen 136 artiklan 1 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille. |
|
(2) |
Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Asetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 15 päivänä helmikuuta 2013.
Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä
José Manuel SILVA RODRÍGUEZ
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja
(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.
(2) EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.
LIITE
Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi
|
(EUR/100 kg) |
||
|
CN-koodi |
Kolmansien maiden koodi (1) |
Kiinteä tuontiarvo |
|
0702 00 00 |
IL |
78,2 |
|
MA |
53,2 |
|
|
TN |
57,5 |
|
|
TR |
102,0 |
|
|
ZZ |
72,7 |
|
|
0707 00 05 |
EG |
158,2 |
|
MA |
176,1 |
|
|
TR |
174,5 |
|
|
ZZ |
169,6 |
|
|
0709 91 00 |
EG |
91,5 |
|
ZZ |
91,5 |
|
|
0709 93 10 |
MA |
50,8 |
|
TR |
133,6 |
|
|
ZZ |
92,2 |
|
|
0805 10 20 |
EG |
52,2 |
|
IL |
71,3 |
|
|
MA |
59,9 |
|
|
TN |
51,5 |
|
|
TR |
60,1 |
|
|
ZZ |
59,0 |
|
|
0805 20 10 |
IL |
182,8 |
|
MA |
98,8 |
|
|
ZZ |
140,8 |
|
|
0805 20 30, 0805 20 50, 0805 20 70, 0805 20 90 |
IL |
120,1 |
|
KR |
135,8 |
|
|
MA |
121,4 |
|
|
TR |
76,5 |
|
|
ZA |
148,7 |
|
|
ZZ |
120,5 |
|
|
0805 50 10 |
EG |
83,9 |
|
MA |
60,5 |
|
|
TR |
70,4 |
|
|
ZZ |
71,6 |
|
|
0808 10 80 |
CN |
87,7 |
|
MK |
34,9 |
|
|
US |
176,5 |
|
|
ZZ |
99,7 |
|
|
0808 30 90 |
AR |
144,3 |
|
CL |
181,3 |
|
|
CN |
36,6 |
|
|
TR |
177,8 |
|
|
US |
173,1 |
|
|
ZA |
114,7 |
|
|
ZZ |
138,0 |
|
(1) Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.
|
16.2.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 45/10 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 134/2013,
annettu 15 päivänä helmikuuta 2013,
vilja-alalla 16 päivästä helmikuuta 2013 sovellettavien tuontitullien vahvistamisesta
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),
ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä vilja-alan tuontitullien osalta 20 päivänä heinäkuuta 2010 annetun komission asetuksen (EU) N:o 642/2010 (2) ja erityisesti sen 2 artiklan 1 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 136 artiklan 1 kohdassa säädetään, että CN-koodeihin 1001 19 00, 1001 11 00, ex 1001 91 20 (tavallinen vehnä, siemenvilja), ex 1001 99 00 (korkealaatuinen tavallinen vehnä, muu kuin siemenvilja), 1002 10 00, 1002 90 00, 1005 10 90, 1005 90 00, 1007 10 90 ja 1007 90 00 kuuluvien tuotteiden tuontitulli on sama kuin näiden tuotteiden tuontihetkellä voimassa oleva interventiohinta, jota korotetaan 55 prosentilla ja josta vähennetään kyseiseen lähetykseen sovellettava cif-tuontihinta. Tuontitulli ei kuitenkaan voi olla suurempi kuin yhteisen tullitariffin tullit. |
|
(2) |
Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 136 artiklan 2 kohdassa säädetään, että mainitun artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuontitullin laskemista varten kyseisille tuotteille vahvistetaan säännöllisesti edustavat cif-tuontihinnat. |
|
(3) |
Asetuksen (EU) N:o 642/2010 2 artiklan 2 kohdan mukaan CN-koodeihin 1001 19 00, 1001 11 00, ex 1001 91 20 (tavallinen vehnä, siemenvilja), ex 1001 99 00 (korkealaatuinen tavallinen vehnä, muu kuin siemenvilja), 1002 10 00, 1002 90 00, 1005 10 90, 1005 90 00, 1007 10 90 ja 1007 90 00 kuuluvien tuotteiden tuontitullin laskemisessa käytetään kyseisen asetuksen 5 artiklan mukaisesti määriteltyä päivittäistä edustavaa cif-tuontihintaa. |
|
(4) |
Tuontitullit olisi vahvistettava 16 päivästä helmikuuta 2013 alkavalle ajanjaksolle, ja niitä olisi sovellettava kunnes uusi vahvistus tulee voimaan, |
|
(5) |
Koska on tarpeen varmistaa, että tätä toimenpidettä sovelletaan mahdollisimman pian päivitettyjen tietojen saataville asettamisen jälkeen, tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 136 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut vilja-alan tuontitullit vahvistetaan, liitteessä II lueteltujen tekijöiden perusteella, tämän asetuksen liitteessä I 16 päivästä helmikuuta 2013 alkaen.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 15 päivänä helmikuuta 2013.
Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä
José Manuel SILVA RODRÍGUEZ
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja
(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.
(2) EUVL L 187, 21.7.2010, s. 5.
LIITE I
Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 136 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin 16 päivästä helmikuuta 2013 sovellettavat tuontitullit
|
CN-koodi |
Tavaran kuvaus |
Tuontitulli (1) (euroa/tonni) |
|
1001 19 00 1001 11 00 |
Durum VEHNÄ, korkealaatuinen |
0,00 |
|
keskilaatuinen |
0,00 |
|
|
Heikkolaatuinen |
0,00 |
|
|
ex 1001 91 20 |
Tavallinen VEHNÄ, siemenvilja |
0,00 |
|
ex 1001 99 00 |
Tavallinen VEHNÄ, korkealaatuinen, muu kuin siemenvilja |
0,00 |
|
1002 10 00 1002 90 00 |
RUIS |
0,00 |
|
1005 10 90 |
MAISSI, siemenvilja, muu kuin hybridi |
0,00 |
|
1005 90 00 |
MAISSI, muu kuin siemenvilja (2) |
0,00 |
|
1007 10 90 1007 90 00 |
DURRA, muu kuin kylvämiseen tarkoitettu hybridi |
0,00 |
(1) Tavaran tuojaan voidaan soveltaa asetuksen (EU) N:o 642/2010 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti seuraavia tullinalennuksia:
|
— |
3 euroa/tonni, kun purkamissatama sijaitsee Välimerellä (Gibraltarinsalmelta Välimerelle) tai Mustallamerellä ja tavarat saapuvat unioniin Atlantin valtameren tai Suezin kanavan kautta, |
|
— |
2 euroa/tonni, kun purkamissatama sijaitsee Tanskassa, Virossa, Irlannissa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Suomessa, Ruotsissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa tai Pyreneiden niemimaan Atlantin puoleisella rannikolla, jos tavarat saapuvat unioniin Atlantin valtameren kautta. |
(2) Tuojaan voidaan soveltaa kiinteämääräistä alennusta 24 euroa tonnilta, jos asetuksen (EU) N:o 642/2010 3 artiklassa vahvistetut edellytykset täyttyvät.
LIITE II
Liitteessä I vahvistettujen tullien laskemista koskevat tekijät
1.2.2013-14.2.2013
|
1. |
Asetuksen (EU) N:o 642/2010 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun viitejakson keskiarvot:
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
2. |
Asetuksen (EU) N:o 642/2010 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun viitejakson keskiarvot:
|
(1) Sisältää palkkion 14 euroa/t (asetuksen (EU) N:o 642/2010 5 artiklan 3 kohta).
(2) Alennus 10 euroa/t (asetuksen (EU) N:o 642/2010 5 artiklan 3 kohta).
(3) Alennus 30 euroa/t (asetuksen (EU) N:o 642/2010 5 artiklan 3 kohta).
PÄÄTÖKSET
|
16.2.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 45/13 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,
annettu 11 päivänä helmikuuta 2013,
teollisuuden päästöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisista vuotien ja nahkojen parkituksen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevista päätelmistä
(tiedoksiannettu numerolla C(2013) 618)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
(2013/84/EU)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon teollisuuden päästöistä (yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen) 24 päivänä marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 5 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Direktiivin 2010/75/EU 13 artiklan 1 kohdassa edellytetään, että komissio järjestää teollisuuden päästöjä koskevan tietojenvaihdon komission, jäsenvaltioiden, kyseisen teollisuuden ja ympäristönsuojelua edistävien valtioista riippumattomien järjestöjen välillä helpottaakseen mainitun direktiivin 3 artiklan 11 kohdassa määriteltyjen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevien BAT-vertailuasiakirjojen laatimista. |
|
(2) |
Direktiivin 2010/75/EU 13 artiklan 2 kohdan mukaan tietoja on vaihdettava erityisesti seuraavista asioista: laitosten ja tekniikkojen tehokkuus päästöjen kannalta (tarvittaessa lyhyen ja pitkän aikavälin keskiarvoina, sekä niihin liittyvät vertailuolosuhteet), raaka-aineiden ominaisuudet ja kulutus, vedenkulutus, energian käyttö, jätteen tuottaminen, käytetyt tekniikat ja niihin liittyvä tarkkailu, kokonaisympäristövaikutukset, taloudellinen ja tekninen toteutuskelpoisuus ja niiden kehitys, paras käytettävissä oleva tekniikka ja uudet tekniikat, jotka yksilöidään mainitun direktiivin 13 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa mainittujen kysymysten tarkastelun jälkeen. |
|
(3) |
Direktiivin 2010/75/EU 3 artiklan 12 kohdan määritelmän mukaan BAT-päätelmät ovat parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevan vertailuasiakirjan tärkein osa, jossa esitetään päätelmät parhaista käytettävissä olevista tekniikoista, niiden kuvaus, tiedot niiden sovellettavuuden arvioimiseksi, parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot, siihen liittyvä tarkkailu ja kulutustasot ja tarvittaessa asiaankuuluvat laitoksen kunnostustoimet. |
|
(4) |
Direktiivin 2010/75/EU 14 artiklan 3 kohdan mukaan BAT-päätelmät otetaan lähtökohdaksi määritettäessä lupaehtoja laitoksille, joista säädetään mainitun direktiivin II luvussa. |
|
(5) |
Direktiivin 2010/75/EU 15 artiklan 3 kohdassa edellytetään, että toimivaltainen viranomainen vahvistaa päästöjen raja-arvot, joilla varmistetaan, etteivät päästöt normaalien toimintaolosuhteiden vallitessa ylitä parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyviä päästötasoja, jotka on vahvistettu direktiivin 2010/75/EU 13 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuissa BAT-päätelmistä tehdyissä päätöksissä. |
|
(6) |
Direktiivin 2010/75/EU 15 artiklan 4 kohdassa säädetään 15 artiklan 3 kohdassa säädetyistä vaatimuksista myönnettävistä poikkeuksista, joita voidaan soveltaa ainoastaan, jos parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisten päästötasojen saavuttaminen johtaisi kyseessä olevan laitoksen maantieteellisen sijainnin tai teknisten ominaisuuksien taikka paikallisten ympäristöolojen vuoksi suhteettoman suuriin kustannuksiin ympäristöhyötyihin verrattuna. |
|
(7) |
Direktiivin 2010/75/EU 16 artiklan 1 kohdassa säädetään, että direktiivin 14 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen tarkkailuvaatimusten on perustuttava BAT-päätelmissä kuvattuihin tarkkailua koskeviin päätelmiin. |
|
(8) |
Direktiivin 2010/75/EU 21 artiklan 3 kohdan mukaan neljän vuoden kuluessa siitä, kun päätökset BAT-päätelmistä on julkaistu, toimivaltaisen viranomaisen on tarkistettava kaikki lupaehdot ja tarvittaessa saatettava ne ajan tasalle sekä varmistettava, että laitos on kyseisten lupaehtojen mukainen. |
|
(9) |
Tietojenvaihtoa koskevan foorumin perustamisesta teollisuuden päästöistä annetun direktiivin 2010/75/EU 13 artiklan mukaisesti 16 päivänä toukokuuta 2011 annetulla komission päätöksellä (2) perustettiin foorumi, joka koostuu jäsenvaltioiden, kyseisen teollisuuden ja ympäristönsuojelua edistävien valtioista riippumattomien järjestöjen edustajista. |
|
(10) |
Komissio sai 13 päivänä syyskuuta 2012 kyseiseltä foorumilta direktiivin 2010/75/EU 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti lausunnon (3) vuotien ja nahkojen parkitusta koskevan BAT-vertailuasiakirjan ehdotetusta sisällöstä ja asetti sen julkisesti saataville. |
|
(11) |
Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 2010/75/EU 75 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Vuotien ja nahkojen parkitusta koskevat BAT-päätelmät esitetään tämän päätöksen liitteessä.
2 artikla
Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Brysselissä 11 päivänä helmikuuta 2013.
Komission puolesta
Janez POTOČNIK
Komission jäsen
(1) EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17.
(2) EUVL C 146, 17.5.2011, s. 3.
(3) http://circa.europa.eu/Public/irc/env/ied/library?l=/ied_art_13_forum/opinions_article
LIITE
VUOTIEN JA NAHKOJEN PARKITUKSEN PARASTA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAA TEKNIIKKAA (BAT) KOSKEVAT PÄÄTELMÄT
SOVELTAMISALA
MÄÄRITELMÄT
|
1.1 |
Nahanparkituslaitosten parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat yleiset päätelmät |
|
1.1.1 |
Ympäristönhallintajärjestelmät |
|
1.1.2 |
Järkevä taloudenhoito |
|
1.2 |
Tarkkailu |
|
1.3 |
Vedenkulutuksen minimointi |
|
1.4 |
Jäteveden sisältämien päästöjen vähentäminen |
|
1.4.1 |
Parkituslaitoksen märkäosaston prosessien jätevesissä olevien päästöjen vähentäminen |
|
1.4.2 |
Parkitusosaston prosessien jätevesissä olevien päästöjen vähentäminen |
|
1.4.3 |
Parkituksen jälkeisten prosessien jätevesissä olevien päästöjen vähentäminen |
|
1.4.4 |
Jäteveden sisältämien päästöjen vähentäminen |
|
1.5 |
Veteen joutuvien päästöjen käsittely |
|
1.6 |
Päästöt ilmakehään |
|
1.6.1 |
Haju |
|
1.6.2 |
Haihtuvat orgaaniset yhdisteet |
|
1.6.3 |
Hiukkaset |
|
1.7 |
Jätehuolto |
|
1.8 |
Energia |
SOVELTAMISALA
Nämä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät koskevat seuraavia direktiivin 2010/75/EU liitteessä I täsmennettyjä toimintoja:
|
— |
|
|
— |
|
Ellei muuta mainita, esitettyjä BAT-päätelmiä voidaan soveltaa kaikkiin niiden soveltamisalaan kuuluviin laitoksiin.
Näiden BAT-päätelmien kattamien toimintojen kannalta muita merkityksellisiä vertailuasiakirjoja ovat seuraavat:
|
Viiteasiakirja |
Asia |
|
Energy Efficiency (ENE) (energiatehokkuus) |
Yleinen energiatehokkuus |
|
Economic and Cross-Media Effects (ECM) (taloudelliset vaikutukset ja kokonaisympäristövaikutukset) |
Tekniikoiden taloudelliset vaikutukset ja kokonaisympäristövaikutukset |
|
General Principles of Monitoring (MON) (yleiset tarkkailuperiaatteet) |
Päästöjen ja kulutuksen tarkkailu |
|
Emissions from Storage (EFS) (teollisuuden varastoinnin päästöt) |
Päästöt tankeista, putkistoista ja varastoiduista kemikaaleista |
|
Waste Incineration (WI) (jätteenpoltto) |
Jätteenpoltto |
|
Waste Treatments Industries (WT) (jätteenkäsittelyteollisuus) |
Jätteenkäsittely |
Näissä BAT-päätelmissä luetellut ja kuvaillut tekniikat eivät ole lakisääteisiä eivätkä tyhjentäviä. Muita menetelmiä voidaan käyttää, jos niillä voidaan turvata vähintään vastaava ympäristönsuojelun taso.
MÄÄRITELMÄT
Näissä BAT-päätelmissä sovelletaan seuraavia määritelmiä:
|
Parkituslaitoksen märkäosasto / Kalkitusosasto |
Parkituslaitoksen osa, jossa nahat liotetaan, kalkitaan, kaavitaan ja tarvittaessa karvotaan ennen parkitusprosessia. |
|
Sivutuote |
Esine tai aine, joka täyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY (2) 5 artiklan vaatimukset. |
|
Olemassa oleva laitos |
Muu kuin uusi laitos. |
|
Olemassa oleva käsittely-yksikkö |
Muu kuin uusi käsittely-yksikkö. |
|
Uusi laitos |
Näiden BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen laitosalueella ensimmäistä kertaa käytetty käsittely-yksikkö tai käsittely-yksikkö, joka on rakennettu kokonaan uudelleen laitoksen olemassa oleville perustuksille näiden BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen. |
|
Uusi käsittely-yksikkö |
Näiden BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen laitosalueella ensimmäistä kertaa käytetty laitos tai laitos, joka on rakennettu kokonaan uudelleen näiden BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen. |
|
Parkituslaitos |
Laitos, jossa suoritetaan toimintoa ”Nahanparkitus käsittelykapasiteetin ylittäessä 12 tonnia valmiita tuotteita päivässä” (direktiivin 2010/75/EU liitteessä I oleva toiminto 6.3). |
|
Parkitusosasto |
Parkituslaitoksen osa, jossa suoritetaan piklaus- ja parkitusprosessit. |
|
Yhdyskuntajätevesien käsittelylaitos |
Direktiivin 91/271/ETY soveltamisalaan kuuluva laitos. |
1.1 Nahanparkituslaitosten parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat yleiset päätelmät
1.1.1
1. Parkituslaitosten yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on laatia ympäristönhallintajärjestelmä (EMS) ja noudattaa sitä. Ympäristönhallintajärjestelmään kuuluvat seuraavat osatekijät:
|
i) |
johdon, myös ylemmän johdon, sitoutuminen; |
|
ii) |
sellaisen ympäristöpolitiikan määrittäminen, jossa johto toteuttaa jatkuvia laitoksen toimintaan liittyviä parannuksia; |
|
iii) |
tarvittavien menettelyjen, tavoitteiden ja päämäärien suunnitteleminen ja määrittäminen yhdessä taloudellisen suunnittelun ja investointien kanssa; |
|
iv) |
menettelyjen täytäntöönpano kiinnittäen erityistä huomiota seuraaviin:
|
|
v) |
toiminnan seuraaminen ja korjaavien toimenpiteiden toteuttaminen kiinnittäen erityistä huomiota seuraaviin:
|
|
vi) |
johdon toimesta tapahtuva EMS:n ja sen jatkuvan soveltuvuuden, asianmukaisuuden ja tehokkuuden tarkastelu |
|
vii) |
puhtaampien teknologioiden kehittymisen seuraaminen; |
|
viii) |
laitoksen mahdollisen käytöstä poiston ympäristövaikutusten huomioon ottaminen uutta laitosta suunniteltaessa ja laitoksen koko käyttöiän ajan; |
|
ix) |
säännöllisin väliajoin tehtävä alakohtainen vertailuanalyysi. Erityisesti nahanparkituksen osalta on tärkeää tarkastella myös seuraavia mahdollisia EMS:n osatekijöitä: |
|
x) |
laitoksen sulkemisen helpottaminen ylläpitämällä alueella olevien eri prosessivaiheiden sijaintitietoja; |
|
xi) |
muut BAT-päätelmän 2 yhteydessä luetellut asiat. |
Soveltaminen
EMS:n soveltamisala (esim. tietojen yksityiskohtaisuuden taso) ja luonne (esim. standardoitu tai standardoimaton) ovat yleensä sidoksissa laitoksen toiminnan laatuun, laajuuteen ja monimutkaisuuteen sekä sen mahdollisten ympäristövaikutusten laajuuteen.
1.1.2
2. Tuotantoprosessin ympäristövaikutusten minimoimiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on järkevän taloudenhoidon periaatteiden soveltaminen siten, että seuraavia tekniikoita käytetään yhdistelmänä:
|
i) |
aineet ja raaka-aineet valikoidaan ja niitä valvotaan huolellisesti (esimerkiksi vuotien ja kemikaalien laatu); |
|
ii) |
panos-tuotosanalyysi ja kemiallisten aineiden luettelo, mukaan luettuna määrät ja toksikologiset ominaisuudet; |
|
iii) |
kemikaalien käyttö minimoidaan lopputuotteen laatuvaatimusten mahdollistamalle pienimmälle mahdolliselle tasolle; |
|
iv) |
raaka-aineita ja valmiita tuotteita käsitellään ja ne varastoidaan huolellisesti valumien, vahinkojen ja veden tuhlaamisen vähentämiseksi; |
|
v) |
jätevirtojen erottelu, jos se on toteutettavissa, tiettyjen jätevirtojen kierrätyksen mahdollistamiseksi; |
|
vi) |
kriittisten prosessimuuttujien seuranta tuotantoprosessin vakauden varmistamiseksi; |
|
vii) |
jäteveden käsittelyjärjestelmien säännöllinen huolto; |
|
viii) |
prosessi- ja pesuvesien uudelleenkäytön vaihtoehtojen tarkistaminen; |
|
ix) |
jätehuoltovaihtoehtojen tarkistaminen. |
1.2 Tarkkailu
3. Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on tarkkailla päästöjä ja muita asiaan kuuluvia prosessimuuttujia, mukaan lukien jäljempänä luetellut, niiden osalta sovitun seuraamistiheyden mukaisesti, ja tarkkailla päästöjä EN-standardien mukaisesti. Jos EN-standardeja ei ole käytettävissä, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää ISO-, kansallisia tai muita kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan toimitettavien tietojen vastaava tieteellinen laatu.
|
Muuttuja |
Tarkkailutiheys |
Sovellettavuus |
|
|
a |
Vedenkulutuksen mittaaminen kahdessa prosessin vaiheessa: prosessi parkitukseen saakka ja prosessi parkituksen jälkeen; myös saman jakson tuotanto kirjataan. |
Vähintään kerran kuussa. |
Sovelletaan märkämenetelmää käyttävissä laitoksissa. |
|
b |
Prosessin kussakin vaiheessa käytettyjen prosessikemikaalien määrän kirjaaminen sekä saman jakson tuotannon kirjaaminen. |
Vähintään kerran vuodessa. |
Sovelletaan yleisesti. |
|
c |
Vastaanottavaan vesistöön suoraan johdettavan käsitellyn jäteveden rikki- ja kromipitoisuuksien tarkkailu käyttämällä 24 tunnin ajalta otettuja virtaukseen suhteutettuja kokoomanäytteitä. Epäsuorien päästöjen rikki- ja kromipitoisuuksien tarkkailu kromin erottamisen jälkeen käyttämällä 24 tunnin ajalta otettuja virtaukseen suhteutettuja kokoomanäytteitä. |
Viikoittain tai kuukausittain. |
Kromipitoisuuden tarkkailua sovelletaan kromin erotusta suorittaviin nahkatehtaan alueella tai sen ulkopuolella sijaitseviin laitoksiin. Jos taloudellisesti mahdollista, rikkipitoisuuden tarkkailua sovelletaan kaikissa laitoksissa, jotka suorittavat jonkin osan nahkatehtaan jätevesien käsittelystä joko tehtaan alueella tai sen ulkopuolella. |
|
d |
Suoraan vastaanottavaan vesistöön johdettavan jäteveden kemiallisen hapenkulutuksen (COD), biokemiallisen hapenkulutuksen (OD) ja ammoniumtypen tarkkailu joko tehtaan alueella tai sen ulkopuolella suoritettavan käsittelyn jälkeen käyttämällä 24 tunnin ajalta otettuja virtaukseen suhteutettuja kokoomanäytteitä. Suoraan vastaanottavaan vesistöön johdettavan jäteveden sisältämän kiintoaineen määrän tarkkailu joko tehtaan alueella tai sen ulkopuolella suoritettavan käsittelyn jälkeen. |
Viikoittain tai kuukausittain. Mittaukset suoritettava tiheämmin, jos prosesseja on muutettava. |
Sovelletaan laitoksiin, jotka suorittavat jonkin osan joko tehtaan alueella tai sen ulkopuolella suoritettavasta nahkatehtaan jätevesien käsittelystä. |
|
e |
Suoraan vastaanottavaan vesistöön johdettavan jäteveden halogenoitujen orgaanisten yhdisteiden päästöjen pitoisuuksien tarkkailu tehtaan alueella tai sen ulkopuolella suoritetun käsittelyn jälkeen. |
Säännöllisesti. |
Sovelletaan laitoksiin, joissa käytetään halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tuotantoprosesseissa ja joista niitä saattaa joutua vastaanottavaan vesistöön. |
|
f |
pH:n tai redoxpotentiaalin mittaaminen märkäpesureiden poistoaukosta. |
Jatkuvat mittaukset |
Sovelletaan laitoksiin, joissa käytetään märkäpesua ilmaan joutuvien rikkivety- tai ammoniakkipäästöjen estämiseksi. |
|
g |
Liuottimien kulutuksen kirjaaminen vuosittain sekä vastaavan ajan tuotannon kirjaaminen. |
Vuosittain. |
Sovelletaan laitoksiin, joissa käytetään viimeistelyssä liuottimia, mutta joissa käytetään myös vesipohjaisia pinnoitteita ja vastaavia materiaaleja liuottimien käytön rajoittamiseksi. |
|
h |
Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen seuraaminen puhdistuslaitteiston poistoaukosta, ja tuotannon kirjaaminen. |
Jatkuvasti tai määräajoin. |
Sovelletaan laitokseen, jotka käyttävät viimeistelyssä liuottimia ja joissa on käytössä myös puhdistuslaitteita. |
|
i |
Pussisuodattimen ympärillä tapahtuva paineen alenemisen alustava seuranta. |
Säännöllisesti. |
Sovelletaan laitoksiin, jotka käyttävät pussisuodattimia hiukkaspäästöjen torjunnassa ja joista aiheutuu suoria ilmapäästöjä. |
|
j |
Märkäpesujärjestelmien talteenottotehokkuuden testaus. |
Vuosittain. |
Sovelletaan laitoksiin, jotka käyttävät märkäpesureita hiukkaspäästöjen torjunnassa ja joista aiheutuu suoria ilmapäästöjä. |
|
k |
Hyödynnettäväksi, uudelleen käytettäväksi, kierrätettäväksi ja loppukäsiteltäväksi toimitettujen prosessijäämien kirjaaminen. |
Säännöllisesti. |
Sovelletaan yleisesti. |
|
l |
Kaiken energiankäytön ja vastaavan ajan tuotannon kirjaaminen. |
Säännöllisesti. |
Sovelletaan yleisesti. |
1.3 Vedenkulutuksen minimointi
4. Vedenkulutuksen minimoimiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on yhden tai useamman jäljempänä olevan tekniikan soveltaminen
|
Tekniikka |
Kuvaus |
Soveltaminen |
|||||
|
a |
Vedenkäytön optimointi kaikissa märkäprosessin vaiheissa, mukaan lukien erinä tapahtuva pesu juoksevalla vedellä tapahtuvan pesun sijaan. |
Vedenkäyttö optimoidaan määrittämällä prosessin kutakin vaihetta varten tarvittava optimaalinen vesimäärä ja varmistamalla oikean vesimäärän käyttö annostelulaitteistojen avulla. Eräpesu tapahtuu pesemällä vuodat ja nahat prosessin aikana syöttämällä tarvittava määrä puhdasta vettä käsittelylaitokseen ja käyttämällä laitoksen liikevoimaa pestävien vuotien ja nahkojen sekoittamiseen. Juoksevalla vedellä tapahtuvassa pesussa otetaan ja poistetaan suuria määriä vettä. |
Sovelletaan kaikkiin märkäprosesseja käyttäviin laitoksiin. |
||||
|
b |
Lyhyen liemen käyttö |
Lyhyellä liemellä tarkoitetaan vähäistä prosessiveden määrää suhteessa käsiteltävien vuotien ja nahkojen määrään verrattuna perinteisiin käytäntöihin. Veden määrän vähentämiselle on alaraja, koska vesi toimii käsittelyn aikana nahkojen voitelu- ja jäähdytysaineena. Jos käsittelylaitos sisältää vain rajallisen määrän vettä, edellyttää sen pyörittäminen vankempia hammasvaihteita, koska pyöritettävä massa on epätasainen. |
Tätä tekniikkaa ei voi soveltaa värjäyskäsittelyssä eikä vasikanvuotien käsittelyssä. Tätä tekniikkaa sovelletaan vain
|
||||
Prosessi- ja pesuveden uudelleenkäytön vaihtoehtojen tarkistaminen on osa ympäristönhallintajärjestelmää (ks. BAT-päätelmä 1) ja hyvän taloudenpidon periaatteita (ks. BAT-päätelmä 2).
Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset vedenkulutustasot
Ks. taulukko 1 (naudan vuodat) ja taulukko 2 (lampaannahat).
Taulukko 1
Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen naudanvuotien käsittelyyn liittyvä vedenkulutustaso
|
Käsittelyvaihe |
Veden kulutus per raakavuotatonni (3) (m3/t) |
|
|
Suolaamattomat vuodat |
Suolatut vuodat |
|
|
Käsittelemättömästä wet blue- tai wet white -nahaksi |
10–15 |
13–18 |
|
Parkituksen jälkeiset prosessit ja viimeistely |
6–10 |
6–10 |
|
Yhteensä |
16–25 |
19–28 |
Taulukko 2
Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen lampaannahkojen käsittelyyn liittyvä vedenkulutustaso
|
Käsittelyvaihe |
Vedenkulutus (4) |
|
litraa nahkaa kohden |
|
|
Käsittelemättömästä piklattuun |
65–80 |
|
Piklatusta wet blue -nahaksi |
30–55 |
|
Parkituksen jälkeiset prosessit ja viimeistely |
15–45 |
|
Yhteensä |
110–180 |
1.4 Jäteveden sisältämien päästöjen vähentäminen
1.4.1
5. Parkituslaitoksen märkäosastokäsittelystä syntyvän jäteveden epäpuhtausmäärien vähentämiseksi ennen puhdistusta parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on soveltaa jäljempänä kuvattujen tekniikoiden asianmukaista yhdistelmää.
|
Tekniikka |
Kuvaus |
Soveltaminen |
|||||
|
a |
Lyhyen liemen käyttö |
Lyhyellä liemellä tarkoitetaan vähäistä prosessiveden määrää. Kun vettä on prosessissa vähemmän, reagoimattomina poistuvien prosessikemikaalien määrä pienenee. |
Tätä tekniikkaa ei voi soveltaa vasikanvuotien käsittelyyn. Tätä tekniikkaa sovelletaan vain
|
||||
|
b |
Puhtaiden vuotien tai nahkojen käyttö |
Sellaisten vuotien tai nahkojen käyttö, joiden ulkopinnalla on vähemmän lantaa mahdollisesti virallisen ’vuotien puhdistusjärjestelmän’ ansiosta. |
Tämän tekniikan soveltaminen riippuu puhtaiden vuotien saatavuudesta. |
||||
|
c |
Tuoreiden vuotien tai nahkojen käsittely. |
Käytetään suolaamattomia vuotia tai nahkoja. Niiden laadun heikentymisen estämiseksi ruho on viilennettävä nopeasti teurastuksen jälkeen. Lisäksi toimitusajan olisi oltava lyhyt ja kuljetuksen ja varastoinnin olisi tapahduttava lämpötilakontrolloidusti. |
Tämän tekniikan soveltaminen riippuu tuoreiden vuotien tai nahkojen saatavuudesta. Tätä tekniikkaa ei voida soveltaa, jos toimitusketju on pidempi kuin kaksi päivää. |
||||
|
d |
Irtonaisen suolan mekaaninen ravistelu vuodista |
Suolatut vuodat avataan käsittelyä varten niin, että vuotia ravistetaan, jotta irtonaiset suolahiput putoavat pois eivätkä siirry liotusprosessiin. |
Tätä sovelletaan vain suolattuja vuotia käsittelevissä nahkatehtaissa. |
||||
|
e |
Karvat ehjinä säilyttävä karvominen |
Karvominen suoritetaan liuottamalla vain karvan juuri eikä koko karvaa. Jäljelle jäävä karvan osa suodatetaan pois jätevedestä. Katkenneiden karvojen määrä jätevedessä vähenee. |
Tätä tekniikkaa ei sovelleta, jos kohtuullisen kuljetusmatkan päässä ei ole laitosta, jossa käsitellään karvaa käyttöä varten, tai jos karvan käyttö ei ole mahdollista. Tätä tekniikkaa sovelletaan vain
|
||||
|
f |
Orgaanisten rikkiyhdisteiden tai entsyymien käyttö naudanvuotien karvomisessa |
Karvomisessa käytettävän epäorgaanisen sulfidin käyttöä karvomisessa vähennetään osittain korvaamalla se orgaanisilla rikkiyhdisteillä tai käyttämällä lisäksi asianmukaisia entsyymejä. |
Entsyymejä ei voi käyttää nahkatehtaissa, jotka tuottavat nahkaa, jossa pitäisi näkyä nahan luonnollinen pintakuvio (esimerkiksi aniliininahka). |
||||
|
g |
Ammoniakin käytön vähentäminen kalkinpoistossa |
Ammoniakkiyhdisteiden käyttö kalkinpoistossa korvataan osittain tai kokonaan hiilidioksidi-injektiolla ja/tai käyttämällä muita korvaavia kalkinpoistoaineita. |
Ammoniakkiyhdisteitä ei voi täysin korvata kalkinpoistossa hiilidioksidilla, jos käsiteltävän materiaalin paksuus on yli 1,5 mm. Ammoniakkiyhdisteet voidaan korvata osittain tai täydellisesti vain:
|
||||
1.4.2
6. Parkituslaitoksessa syntyvän jäteveden epäpuhtausmäärien vähentämiseksi ennen puhdistusta parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on soveltaa jäljempänä kuvattujen tekniikoiden asianmukaista yhdistelmää.
|
Tekniikka |
Kuvaus |
Soveltaminen |
|||||
|
a |
Lyhyiden liemien käyttö |
Lyhyellä liemellä tarkoitetaan vähäistä prosessiveden määrää. Kun vettä on prosessissa vähemmän, reagoimattomina poistuvien prosessikemikaalien määrä pienenee. |
Tätä tekniikkaa ei voida soveltaa vasikanvuotien käsittelyyn. Tätä tekniikkaa sovelletaan vain
|
||||
|
b |
Kromia sisältävien parkitusaineiden imeytymisen maksimointi |
Toimintaparametrien optimointi (esimerkiksi pH, liuos, lämpötila, aika, rumpunopeus) ja kemikaalien käyttö vuotiin ja nahkoihin imeytyvän kromia sisältävän parkitusaineen määrän nostamiseksi. |
Sovelletaan yleisesti. |
||||
|
c |
Optimoidut kasviparkitusmenetelmät |
Rumpuparkituksen käyttö osassa prosessia. Esiparkitusaineiden käyttö kasvitanniinien imeytymisen avustamiseksi. |
Ei voida soveltaa kasviparkitun pohjanahan tuotantoon. |
||||
1.4.3
7. Parkituksen jälkeisissä prosesseissa syntyvän jäteveden epäpuhtausmäärien vähentämiseksi ennen puhdistusta parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on soveltaa jäljempänä kuvattujen tekniikoiden asianmukaista yhdistelmää.
|
Tekniikka |
Kuvaus |
Soveltaminen |
|||||
|
a |
Lyhyiden liemien käyttö |
Lyhyellä liemellä tarkoitetaan vähäistä prosessiveden määrää. Kun vettä on prosessissa vähemmän, reagoimattomina poistuvien prosessikemikaalien määrä pienenee. |
Tätä tekniikkaa ei voida soveltaa värjäyskäsittelyssä eikä vasikanvuotien käsittelyssä. Tätä tekniikkaa sovelletaan vain
|
||||
|
b |
Jälkiparkituksen, värjäyksen ja rasvauksen optimointi |
Prosessiparametrien optimointi prosessikemikaalien kulutuksen maksimoimiseksi |
Sovelletaan yleisesti. |
||||
1.4.4
8. Torjunta-ainepäästöjen jäteveteen joutumisen estämiseksi parasta käytettävissä tekniikkaa on käyttää ainoastaan sellaisia vuotia ja nahkoja, joita ei ole käsitelty torjunta-aineilla
Kuvaus
Tekniikan mukaisesti toimitussopimuksissa on oltava eritelmä, jossa määrätään, että materiaaleissa ei saa olla torjunta-aineita, jotka on:
|
— |
lueteltu ympäristölaatunormeista vesipolitiikan alalla 16 päivänä joulukuuta 2008 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/105/EY (5), |
|
— |
lueteltu pysyvistä orgaanisista yhdisteistä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 850/2004 (6), |
|
— |
luokiteltu syöpää aiheuttaviksi, perimää vaurioittaviksi tai lisääntymiselle vaaralliseksi aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta 16 päivänä joulukuuta 2008 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1272/2008 (7). |
Esimerkkeinä voidaan mainita DDT, syklodieeni-torjunta-aineet (aldriini, dieldriini, endriini, isodriini) ja HCH, mukaan lukien lindaani.
Soveltaminen
Sovelletaan yleisesti nahkatehtaisiin, joiden on vaikea valvoa muista kuin EU-maista oleville vuotien ja nahkojen toimittajille annettuja eritelmiä.
9. Jätevedessä olevien biosidipäästöjen määrän minimoimiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käsitellä vuotia ja nahkoja ainoastaan biologisilla aineilla, jotka on hyväksytty biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla 22 päivänä toukokuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 528/2012 (8) säännösten mukaisesti.
1.5 Veteen joutuvien päästöjen käsittely
10. Vastaanottavan vesistön päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on puhdistaa jätevedet seuraavien tekniikoiden asianmukaisella yhdistelmällä tehtaan alueella ja/tai ulkopuolella:
|
i) |
mekaaninen käsittely; |
|
ii) |
fysikaalis-kemiallinen käsittely; |
|
iii) |
biologinen käsittely; |
|
iv) |
biologinen typen poisto. |
Kuvaus
Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaista on soveltaa asianmukaista yhdistelmää jäljempänä mainituista tekniikoista. Tekniikoiden yhdistelmää voidaan käyttää joko laitoksen alueella tai sen ulkopuolella, kahdessa tai kolmessa vaiheessa.
|
Tekniikka |
Kuvaus |
Soveltaminen |
|
|
a |
Mekaaninen käsittely |
Karkean kiinteän aineen välppäys, rasvojen ja öljyjen poistaminen ja kiintoaineen poistaminen laskeuttamalla. |
Sovelletaan yleisesti laitosalueella ja/tai sen ulkopuolella tapahtuvaan käsittelyyn. |
|
b |
Fysikaalis-kemiallinen käsittely |
Sulfidien hapettaminen ja/tai erottaminen, COD:n ja kiintoaineksen poistaminen esimerkiksi koagulaatiolla ja flokkulaatiolla. Kromin erottelu nostamalla pH:ksi 8 tai enemmän alkalilla (esimerkiksi kalsiumhydroksidi, magnesiumoksidi, natriumkarbonaatti, natriumhydroksidi, natriumaluminaatti). |
Sovelletaan yleisesti laitosalueella ja/tai sen ulkopuolella tapahtuvaan käsittelyyn. |
|
c |
Biologinen käsittely |
Jäteveden aerobinen biologinen käsittely käyttäen ilmastusta, mukaan lukien kiintoaineksen poistaminen laskeuttamalla tai sekundäärisellä vaahdotuksella. |
Sovelletaan yleisesti laitosalueella ja/tai sen ulkopuolella tapahtuvaan käsittelyyn. |
|
d |
Biologinen typen poisto |
Ammoniumtyppiyhdisteiden nitrifikaatio nitraateiksi, jonka jälkeen nitraatit pelkistetään kaasumaiseksi typeksi. |
Sovelletaan laitoksiin, jotka päästävät jäteveden suoraan vastaanottavaan vesistöön. Tekniikka on vaikea panna täytäntöön olemassa olevissa laitoksissa, joissa on tilarajoituksia. |
Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot
Ks. taulukko 3. BAT-AEL-arvoja sovelletaan:
|
i) |
parkituslaitosten suoriin jätevesipäästöihin alueella olevasta jätevedenkäsittelylaitoksesta; |
|
ii) |
suoriin jätevesipäästöihin itsenäisesti toimivista jätevedenkäsittelylaitoksista, jotka kuuluvat direktiivin 2010/75/EU liitteessä I olevan 6.11 kohdan soveltamisalaan ja jotka käsittelevät lähinnä parkituslaitosten jätevesiä. |
Taulukko 3
Käsittelyn jälkeisten suorien jätevesipäästöjen BAT-AEL-arvot
|
Muuttuja |
BAT-AEL-arvot |
|
mg/l (kuukausikeskiarvot perustuvat kuukauden aikana otettujen 24-tunnin edustavien kokoomanäytteiden keskiarvoon) |
|
|
COD |
200–500 (9) |
|
BOD5 |
15–25 |
|
Suspendoitunut kiinteä aine |
< 35 |
|
Ammoniumtyppi NH4-N ilmaistuna N:nä |
< 10 |
|
Kromi ilmaistuna Cr:nä |
< 0,3–1 |
|
Sulfidit ilmaistuna S:nä |
< 1 |
11. Jäteveden kromipitoisuuden vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on soveltaa laitosalueella tai sen ulkopuolella suoritettavaa kromin erotusta.
Kuvaus
Ks. BAT-päätelmä 10, tekniikka b.
Kromin erotus on tehokkaampaa, jos kyseessä ovat erotellut, konsentroidut kromia sisältävät jätevesivirrat.
Soveltaminen
Sovelletaan yleisesti kromiparkitusta ja tai jälkiparkitusta suorittavien nahanparkituslaitosten alueella tai niiden ulkopuolella tapahtuvaan jätevesien käsittelyyn.
Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot
Ks. taulukosta 3 kromin BAT-AEL-arvot, kun aiheutuu suoria päästöjä vastaanottavaan vesistöön ja taulukosta 4 kromin BAT-AEL-arvot, kun aiheutuu epäsuoria päästöjä yhdyskuntajätevesien käsittelylaitoksiin.
12. Jotta voitaisiin vähentää kromi- ja sulfidipäästöjä nahanparkituslaitosten epäsuorista jätevesipäästöistä yhdyskuntajätevesien käsittelylaitoksiin, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on soveltaa kromin erottelua ja sulfidien hapettumista.
Kuvaus
Ks. BAT-päätelmä 10, tekniikka b.
Poistotehokkuus on parempi, jos kyseessä ovat konsentroidut, tiivistetyt kromia tai sulfideja sisältävät jätevesivirrat.
Sulfidien hapettuminen koostuu katalyyttisesta hapettumisesta (ilmastus, kun jätevedessä on mangaanisuoloja).
Soveltaminen
Kromin erotusta sovelletaan yleisesti kromiparkitusta ja tai jälkiparkitusta suorittavien nahanparkituslaitosten alueella tai niiden ulkopuolella tapahtuvaan jätevesien käsittelyyn.
Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot
Ks. taulukko 4, jossa kromin ja sulfidien BAT-AEL-arvot, kun kyseessä ovat epäsuorat päästöt yhdyskuntajätevesien käsittelylaitoksiin.
Taulukko 4
BAT-AEL-arvot kromi- ja sulfidipäästöille, joita aiheutuu nahanparkituslaitosten epäsuorista jätevesipäästöistä yhdyskuntajätevesien käsittelylaitoksiin
|
Muuttuja |
BAT-AEL-arvot |
|
mg/l (kuukausikeskiarvot perustuvat kuukauden aikana otettujen 24-tunnin edustavien kokoomanäytteiden keskiarvoon) |
|
|
Kokonaiskromi ilmaistuna Cr:nä |
< 0,3–1 |
|
Sulfidit ilmaistuna S:nä |
< 1 |
1.6 Päästöt ilmakehään
1.6.1
13. Prosessissa syntyvän ammoniakinhajun vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on korvata ammoniakkiyhdisteet osittain tai kokonaan kalkinpoistossa.
Soveltaminen
Ammoniakkiyhdisteitä ei voi korvata kalkinpoistossa täysin hiilidioksidilla, jos käsiteltävän materiaalin paksuus on yli 1,5 mm.
Ammoniakkiyhdisteet voidaan korvata osittain tai kokonaan hiilidioksidilla kalkinpoiston yhteydessä vain uusissa ja olemassa olevissa käsittely-yksiköissä, jotka mahdollistavat hiilidioksidin käytön kalkinpoiston aikana tai jotka voidaan muuttaa sellaisiksi.
14. Prosessivaiheiden ja jätevedenkäsittelyn hajupäästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on torjua ammoniakki- ja rikkivetypäästöt pesemällä ja/tai biosuodattamalla poistoilma, jossa näiden kaasujen haju on huomattavissa.
15. Raakavuotien tai -nahkojen hajoamisesta aiheutuvien hajujen estämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää hajoamista estävää kuivattamista tai varastointia sekä tarkkaa varastokiertoa.
Kuvaus
Hajoamisen aiheuttamien tuoksujen poistaminen asianmukaisella suolakuivauksella tai lämpötilan sääntelyllä, joihin molempiin liittyy myös tarkka varastokierto.
16. Jätteiden aiheuttamien hajujen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on soveltaa jätteiden hajoamisen vähentämiseksi suunniteltuja käsittely- ja varastointimenetelmiä.
Kuvaus
Jätteen varastoinnin valvonta ja pilaantuvan jätteen säännönmukainen poistaminen laitoksesta ennen kuin jätteen hajoaminen aiheuttaa hajuongelmia.
Soveltaminen
Sovelletaan ainoastaan laitoksiin, joissa syntyy pilaantuvia jätteitä.
17. Märkäosaston jätevesien hajupäästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on pH:n säätö sulfidipitoisuuden poistokäsittelyjen jälkeen.
Kuvaus
Märkäosaston sulfidia sisältävien jätevesien pH:n pitäminen yli 9,5:ssä, kunnes sulfidi on käsitelty (laitosalueella tai sen ulkopuolella) yhdellä tai useammalla tekniikalla:
|
i) |
katalyyttinen hapetus (katalyyttina mangaanisuolat); |
|
ii) |
biologinen hapetus; |
|
iii) |
saostaminen tai |
|
iv) |
jäteveden sekoitus suljetussa järjestelmässä, jossa on märkäpesuri tai hiilisuodatin. |
Soveltaminen
Sovelletaan ainoastaan sulfidikarvomista käyttäviin laitoksiin.
1.6.2
18. Halogenoitujen haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ilmaan joutuvien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on korvata prosessissa käytettävät halogenoidut haihtuvat orgaaniset yhdisteet halogenoimattomilla aineilla.
Kuvaus
Halogenoitujen liuottimien korvaaminen halogenoimattomilla liuottimilla.
Soveltaminen
Ei sovelleta suljetun kierron koneissa tapahtuvaan lampaannahkojen kuivaan rasvanpoistoon.
19. Viimeistelyprosessissa syntyvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa jäljempänä lueteltua tekniikkaa. Ensisijaisena tekniikkana pidetään ensimmäisenä mainittua.
|
Tekniikka |
Kuvaus |
|
|
a |
Vesipohjaisten pinnoitteiden käyttö yhdessä tehokkaan levitystavan kanssa. |
Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittaminen käyttämällä vesipohjaisia pinnoitteita siten, että jokainen kerros levitetään käyttäen yhtä seuraavista tavoista: kalvopinnoitus tai painokonelevitys tai parannetut ruiskutustekniikat |
|
b |
Poistotuuletuksen ja poistojärjestelmän käyttö |
Poistoilman käsittely poistojärjestelmällä, johon on liitetty yksi seuraavista: märkäpesu, adsorbtioimeytys, biosuodatus tai poltto. |
Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset liuottimien käyttötasot ja VOC-päästöjen taso.
Taulukossa 5 on annettu sekä vesipohjaisten pinnoitteiden käyttöön (tehokkaalla levitystavalla) liittyvät liuottimien käyttötasot että VOC-päästöjen BAT-AEL-arvot käytettäessä poistotuuletusta ja poistojärjestelmää vaihtoehtona vesipohjaisille viimeistelyaineille.
Taulukko 5
Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset liuotinten käyttötasot sekä VOC-päästöjen BAT-AEL-arvot
|
Muuttuja |
Tuotantotyyppi |
Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot |
|
|
g/m2 (vuotuinen keskimääräinen arvo viimeisteltyä nahkayksikköä kohden) |
|||
|
Liuottimen käyttötasot |
Vesipohjaisten pinnoitteiden käyttö yhdessä tehokkaan levitystavan kanssa |
Verhoilu- ja autoteollisuuden nahka |
10–25 |
|
Jalkine-, vaatetus- ja nahkatavaranahat |
40–85 |
||
|
Pinnoitetut nahat (pinnoituksen paksuus yli 0,15 mm) |
115–150 |
||
|
VOC-päästöt |
Poistotuuletuksen ja poistojärjestelmän käyttö vesipohjaisten viimeistelymateriaalien vaihtoehtona |
9–23 (10) |
|
1.6.3
20. Tuotannon kuivaviimeistelyvaiheiden aiheuttamien hiukkaspäästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on pussisuodattimilla tai märkäpesureilla varustetun poistotuuletusjärjestelmän käyttö.
Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot
Hiukkaspäästöjen BAT-AEL-arvot ovat 3–6 mg/kuutio normaalia poistoilmaa ilmaistuna 30 minuutin keskiarvona.
1.7 Jätehuolto
21. Loppukäsittelyyn toimitettavan jätteen määrän rajoittamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on järjestää laitoksen toiminnot niin, että voidaan maksimoida sivutuotteina hyödynnettävien prosessijäämien osuus. Sivutuotteita ovat muun muassa seuraavat:
|
Prosessijäämä |
Sivutuotteen käyttötarkoitus |
||||||||
|
Karvat ja villa |
|
||||||||
|
Kalkitut leikkuujätteet |
|
||||||||
|
Parkitsemattomat halkaisujätteet |
|
||||||||
|
Parkitut leikkuu- ja halkaisujätteet |
|
22. Loppukäsittelyyn toimitettavan jätteen määrän rajoittamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on järjestää laitoksen toiminnot niin, että helpotetaan jätteen uudelleenkäyttöä, tai jos se ei ole mahdollista, ”muuta hyödyntämistä”, mukaan lukien seuraavat:
|
Jätteet |
Uudelleenkäyttö valmistelun jälkeen |
Kierrätetään |
Muu hyötykäyttö |
||||||||||
|
Karvat ja villa |
|
|
|
||||||||||
|
Käsittelemättömät leikkuujätteet |
|
|
|
||||||||||
|
Kalkitut leikkuujätteet |
|
|
|
||||||||||
|
Lihausjäte |
|
|
|
||||||||||
|
Parkitsemattomat leikkuujätteet |
|
|
|
||||||||||
|
Parkitut leikkuu- ja halkaisujätteet |
|
|
|
||||||||||
|
Parkitut lastut |
|
|
|
||||||||||
|
Jätevesikäsittelyn liete |
|
|
|
23. Kemikaalien kulutuksen vähentämiseksi sekä loppukäsittelyyn toimitettavan kromia sisältävällä parkitusaineella käsitellyn nahkajätteen määrän vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on kalkituksen yhteydessä tehtävä halkaisu.
Kuvaus
Halkaisun suorittaminen prosessin varhaisemmassa vaiheessa, jotta sivutuotteet olisivat parkitsemattomia.
Soveltaminen
Sovelletaan ainoastaan kromiparkituslaitoksiin.
Ei sovelleta:
|
— |
kun vuotia ja nahkoja käsitellään halkaisemattomia tuotteita varten, |
|
— |
kun tuotetaan tukevampaa nahkaa (esim. kenkänahkaa), |
|
— |
kun lopputuotteen paksuuden on oltava yhtäläinen, |
|
— |
kun parkittuja leikkuujätteitä tuotetaan tuotteena tai sivutuotteena. |
24. Loppukäsittelyyn toimitettavan jätelietteen kromipitoisuuden alentamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa jäljempänä mainittua tekniikkaa.
|
Tekniikka |
Kuvaus |
Soveltaminen |
|
|
a |
Kromin talteenotto nahkatehtaassa tapahtuvaa uudelleenkäyttöä varten |
Parkitusliemestä erotetun kromin liuottaminen käyttämällä rikkihappoa, jolla korvataan osittain tuoreet kromisuolat. |
Tekniikkaa sovelletaan vain, jos on tarve tuottaa asiakkaan eritelmien mukaista nahkaa, erityisesti värjäyksen (huonompi pysyvyys ja sameammat värit) ja huurtumisen osalta. |
|
b |
Kromin talteenotto muussa teollisuudessa tapahtuvaa uudelleenkäyttöä varten |
Kromilietteen käyttö toisen teollisuudenalan raaka-aineena. |
Sovelletaan vain, jos talteenotetulle jätteelle löydetään teollisuuskäyttäjä. |
25. Lietteen jatkokäsittelyn vaatiman energia-, kemikaali- ja käsittelykapasiteetin vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on pienentää jätelietteen vesipitoisuutta kuivatuksella.
Soveltaminen
Sovelletaan kaikkiin märkäprosesseja käyttäviin laitoksiin.
1.8 Energia
26. Kuivatuksen energiankulutuksen pienentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on optimoida kuivatukseen valmistautuminen käyttämällä vesipuristusta tai muita mekaanisia vedenpoistomenetelmiä.
27. Märkäprosessien energiankulutuksen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on lyhyiden liemien käyttäminen.
Kuvaus
Veden kuumentamiseen kuluvan energian määrän vähentäminen rajoittamalla kuuman veden käyttöä.
Soveltaminen
Tätä tekniikkaa ei voida soveltaa värjäyskäsittelyssä eikä vasikanvuotien käsittelyssä.
Tätä tekniikkaa sovelletaan vain
|
— |
uusissa käsittelylaitoksissa, |
|
— |
olemassa olevissa käsittelylaitoksissa, joissa on mahdollista käyttää lyhyitä liemiä, tai jotka voidaan muuttaa siten, että lyhyiden liemien käyttö on mahdollista. |
Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset kulutustasot.
Ks. taulukko 6.
Taulukko 6
Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukainen energiankulutus
|
Toiminnon vaiheet |
Energiankulutus raakamateriaaliyksikköä kohden (11) |
|
GJ/t |
|
|
Naudan vuotien käsittely raa’asta vuodasta wet blue- tai wet white -nahaksi |
< 3 |
|
Naudan vuotien käsittely raa’asta vuodasta valmiiksi nahaksi |
< 14 |
|
Lampaannahkojen käsittely raa’asta valmiiksi nahaksi |
< 6 |
(1) EYVL L 135, 30.5.1991, s. 40.
(2) EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3.
(3) Kuukausittaiset keskiarvot. Vasikanvuotien käsittely ja kasviparkitus saattavat edellyttää suurempia vesimääriä.
(4) Kuukausittaiset keskiarvot. Turkislampaanvuotien käsittely saattaa edellyttää suurempaa vesimäärää.
(5) EUVL L 348, 24.12.2008, s. 84.
(6) EUVL L 158, 30.4.2004, s. 7.
(7) EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1.
(8) EUVL L 167, 27.6.2012, s. 1.
(9) Ylemmät arvot liittyvä sisääntuleviin COD-pitoisuuksiin, jotka ovat t ≥ 8 000 mg/l.
(10) BAT-AEL-arvo ilmaistaan hiilen kokonaismääränä.
(11) Energiankulutus (ilmaistaan vuotuisena keskiarvona, jota ei ole korjattu primäärienergiaksi) kattaa tuotantoprosessin energiankäytön, myös sähkön sekä sisätilojen lämmityksen, mutta ei jäteveden käsittelyssä käytettävää energiaa.
|
16.2.2013 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 45/30 |
KOMISSION PÄÄTÖS,
annettu 14 päivänä helmikuuta 2013,
tiettyjen aineiden jättämisestä pois biosidituotteiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY liitteistä I, I A tai I B
(tiedoksiannettu numerolla C(2013) 670)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
(2013/85/EU)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon biosidituotteiden markkinoille saattamisesta 16 päivänä helmikuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY (1) ja erityisesti sen 16 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Biosidituotteiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kymmenvuotisen työohjelman toisesta vaiheesta 4 päivänä joulukuuta 2007 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1451/2007 (2) vahvistetaan luettelo tehoaineista, jotka on arvioitava sen selvittämiseksi, olisiko ne mahdollisesti lisättävä direktiivin 98/8/EY liitteeseen I, I A tai I B. |
|
(2) |
Mainitussa luettelossa on useita aineiden ja tuotetyyppien yhdistelmiä, joiden tarkasteluun ilmoitetut osallistujat ovat kaikki vetäytyneet pois uudelleentarkasteluohjelmasta tai joista niiden arviointiin määrätty esittelijäjäsenvaltio ei ollut vastaanottanut täydellistä asiakirja-aineistoa asetuksen (EY) N:o 1451/2007 9 artiklassa ja 12 artiklan 3 kohdassa vahvistettuun määräaikaan mennessä. |
|
(3) |
Komissio tiedotti asiasta jäsenvaltioille asetuksen (EY) N:o 1451/2007 11 artiklan 2 kohdan, 12 artiklan 1 kohdan sekä 13 artiklan 5 kohdan nojalla. Lisäksi tämä tieto julkistettiin sähköisessä muodossa. |
|
(4) |
Kolmen kuukauden kuluessa kyseisen tiedon julkistamisesta muutamat yritykset ilmoittivat haluavansa osallistua joidenkin kyseisten aineiden ja tuotetyyppien tarkasteluun. Kyseiset yritykset eivät kuitenkaan toimittaneet täydellistä asiakirja-aineistoa. |
|
(5) |
Asetuksen (EY) N:o 1451/2007 12 artiklan 4 ja 5 kohdan nojalla kyseisiä aineita ja tuotetyyppejä ei sen vuoksi pitäisi lisätä direktiivin 98/8/EY liitteisiin I, I A tai I B. |
|
(6) |
Oikeusvarmuuden vuoksi olisi vahvistettava päivämäärä, jonka jälkeen biosidituotteita, jotka sisältävät tämän päätöksen liitteessä mainituissa tuotetyypeissä käytettäviä tehoaineita, ei pitäisi enää saattaa markkinoille. |
|
(7) |
Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat biosidituotteita käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaisia, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Tämän päätöksen liitteessä mainittuja aineita kyseisissä tuotetyypeissä käytettyinä ei lisätä direktiivin 98/8/EY liitteeseen I, I A tai I B.
2 artikla
Asetuksen (EY) N:o 1451/2007 4 artiklan 2 kohdan tarkoituksia varten tämän päätöksen liitteessä mainittuja tehoaineita sisältäviä biosidituotteita mainituissa tuotetyypeissä käytettyinä ei saa enää saattaa markkinoille 1 päivästä helmikuuta 2014 lähtien.
3 artikla
Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Brysselissä 14 päivänä helmikuuta 2013.
Komission puolesta
Janez POTOČNIK
Komission jäsen
(1) EYVL L 123, 24.4.1998, s. 1.
(2) EUVL L 325, 11.12.2007, s. 3.
LIITE
Aineet ja tuotetyypit, joita ei lisätä direktiivin 98/8/EY liitteeseen I, IA tai IB
|
Nimi |
EY-numero |
CAS-numero |
Tuotetyyppi |
Esittelevä jäsenvaltio |
|
Glutaraali |
203-856-5 |
111-30-8 |
5 |
FI |
|
4-(2-Nitrobutyyli)morfoliini |
218-748-3 |
2224-44-4 |
6 |
UK |
|
4-(2-Nitrobutyyli)morfoliini |
218-748-3 |
2224-44-4 |
13 |
UK |
|
N,N’-(dekaani-1,10-diyylidi-1(4H)-pyridyl-4-ylideeni)bis(oktyyliammonium)dikloridi |
274-861-8 |
70775-75-6 |
1 |
HU |
|
Salisyylihappo |
200-712-3 |
69-72-7 |
1 |
NL |