9.2.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

L 39/1

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 98/2013,

annettu 15 päivänä tammikuuta 2013,

räjähteiden lähtöaineiden markkinoille saattamisesta ja käytöstä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Tietyt aineet ja seokset ovat räjähteiden lähtöaineita, ja niitä voidaan käyttää väärin räjähteiden laittomaan valmistukseen. Neuvoston 18 päivänä huhtikuuta 2008 hyväksymässä Euroopan unionin toimintasuunnitelmassa räjähdeturvallisuuden parantamiseksi komissiota pyydettiin perustamaan lähtöaineita käsittelevä pysyvä komitea pohtimaan markkinoilla olevien räjähteiden lähtöaineiden sääntelyä koskevia toimenpiteitä ja laatimaan niitä koskevia suosituksia ottaen huomioon niiden kustannus-hyötyvaikutukset.

(2)	Komission vuonna 2008 perustama lähtöaineita käsittelevä pysyvä komitea määritti useita räjähteiden lähtöaineita, joita epäillään käytettävän terrori-iskujen tekemiseen, ja suositteli asianmukaisten toimien toteuttamista unionin tasolla.

(3)	Jotkut jäsenvaltiot ovat jo antaneet lakeja, asetuksia tai hallinnollisia määräyksiä tiettyjen räjähteiden lähtöaineiden markkinoille saattamisesta, asettamisesta saataville tai hallussapidosta.

(4)

Nämä lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset, jotka ovat keskenään erilaisia ja omiaan aiheuttamaan esteitä unionin sisäiselle kaupalle, olisi yhdenmukaistettava, jotta voitaisiin parantaa kemiallisten aineiden ja seosten vapaata liikkuvuutta sisämarkkinoilla ja mahdollisuuksien mukaan poistaa kilpailuvääristymiä samalla, kun varmistetaan mahdollisimman korkea turvallisuustaso väestölle. Lisäksi kansallisella ja unionin tasolla on hyväksytty tiettyihin tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin aineisiin liittyviä työturvallisuutta ja ympäristönsuojelua koskevia muita sääntöjä. Tämä asetus ei vaikuta näihin muihin sääntöihin.

(5)	Mahdollisimman suuren talouden toimijoita koskevan yhdenmukaisuuden varmistamiseksi soveltuu räjähteiden lähtöaineiden markkinoille saattamisen ja käytön sääntelyyn oikeudellisista välineistä parhaiten asetus.

(6)

Aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta 16 päivänä joulukuuta 2008 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1272/2008 (3) säädetään, että vaarallisiksi luokitellut aineet ja seokset on merkittävä asianmukaisella tavalla ennen niiden markkinoille saattamista. Lisäksi siinä säädetään, että talouden toimijoiden, vähittäismyyjät mukaan lukien, on joko luokiteltava ja merkittävä tällaiset aineet tai luotettava toimitusketjussa edellä olevan toimijan luokitukseen. Näin ollen tässä asetuksessa on asianmukaista säätää, että kaikkien talouden toimijoiden, vähittäismyyjät mukaan lukien, jotka asettavat yleisön edustajien saataville tällä asetuksella rajoitettuja aineita, on varmistettava, että pakkauksessa on maininta siitä, että kyseisen aineen tai seoksen hankkimista, hallussapitoa tai käyttöä yleisön edustajien toimesta koskee rajoitus.

(7)

Jotkut jäsenvaltiot ovat jo saattaneet voimaan lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä joidenkin helposti laittomaan käyttöön soveltuvien aineiden osalta, jotta kansallisella tasolla saavutettaisiin räjähteiden lähtöaineiden laitonta käyttöä vastaan samantasoinen tai korkeampi suoja kuin se, johon pyritään tällä asetuksella unionin tasolla. Joitain näistä aineista luetellaan tässä asetuksessa ja muita voidaan rajoittaa unionin tasolla tulevaisuudessa. Koska suojan pienentäminen olisi vastoin tämän asetuksen unionin tasolla toteutettavien toimenpiteiden tavoitteita, on asianmukaista säätää menettelystä, jäljempänä ’suojalauseke’, jolla tällaiset kansalliset toimenpiteet voivat jäädä voimaan.

(8)

Räjähdysaineiden laittomasta valmistuksesta olisi tehtävä vaikeampaa säätämällä pitoisuuksien raja-arvot tietyille räjähteiden lähtöaineille. Näihin raja-arvoihin saakka näiden räjähteiden lähtöaineiden vapaa liikkuvuus suojamekanismin puitteissa taataan; raja-arvojen ylittyessä yleisön mahdollisuuksia saada kyseisiä räjähteiden lähtöaineita olisi rajoitettava.

(9)

Yleisön edustajien ei näin ollen olisi voitava hankkia, tuoda, pitää hallussa tai käyttää kyseisiä räjähteiden lähtöaineita raja-arvojen ylittävissä pitoisuuksissa. On kuitenkin asianmukaista säätää yleisön edustajien mahdollisuudesta hankkia, tuoda, pitää hallussa tai käyttää laillisiin tarkoituksiin tällaisia räjähteiden lähtöaineita, jos heillä on siihen lupa.

(10)

Koska joillakin jäsenvaltioilla on jo vakiintuneet rekisteröintijärjestelmät, joita käytetään valvottaessa joidenkin tai kaikkien sellaisten tällä asetuksella rajoitettujen aineiden asettamista saataville markkinoilla, joita ei saa asettaa yleisön edustajien saataville, on lisäksi tarkoituksenmukaista säätää tässä asetuksessa rekisteröintijärjestelmästä, joka soveltuu joihinkin tai kaikkiin näistä aineista.

(11)

Yleisön edustajat käyttävät vetyperoksidia, nitrometaania ja typpihappoa laajalti laillisiin tarkoituksiin. Jäsenvaltioiden olisi näin ollen voitava, järjestäessään näiden aineiden saatavuutta niille vahvistettujen pitoisuuksien rajoissa, soveltaa lupajärjestelmän sijasta tässä asetuksessa säädettyä rekisteröintijärjestelmää.

(12)	Koska asetuksen kohde on erittäin spesifinen, asetuksen tavoitteet voidaan saavuttaa samalla, kun jäsenvaltioilla säilyy toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisesti mahdollisuus valita, sallivatko ne yleisön edustajille rajoitetun saatavuuden tämän asetuksen mukaisesti.

(13)

Yleistä turvallisuutta koskevien oikeutettujen tavoitteiden edistämiseksi samalla, kun silti varmistetaan, että sisämarkkinoiden moitteeton toiminta häiriintyy mahdollisimman vähän, on asianmukaista säätää lupajärjestelmästä, jonka mukaisesti yleisön edustaja, joka on hankkinut tällä asetuksella rajoitettua ainetta, jota ei saa asettaa yleisön edustajien saataville, taikka sitä sisältävää ainetta tai seosta pitoisuutena, joka ylittää säädetyn raja-arvon, voi tuoda sitä toisesta jäsenvaltiosta tai kolmannesta maasta sellaiseen jäsenvaltioon, joka sallii kyseisen aineen saamisen jonkin tällä asetuksella säädetyn järjestelmän mukaisesti.

(14)

Jotta räjähteiden lähtöaineiden tuontia koskevat säännökset pantaisiin täytäntöön tehokkaasti, jäsenvaltioita rohkaistaan huolehtimaan siitä, että kansainvälisille matkustajille tiedotetaan rajoituksista, joita sovelletaan sellaisten tällä asetuksella rajoitettujen aineiden tuontiin, joita ei saa asettaa yleisön edustajien saataville. Samasta syystä jäsenvaltioita rohkaistaan myös huolehtimaan siitä, että yleisölle tiedotetaan siitä, että kyseisiä rajoituksia sovelletaan myös pieniin yksityishenkilöille lähetettyihin tai loppukuluttajien etätilaamiin tavaralähetyksiin.

(15)	Jäsenvaltiot voisivat teollisuudelle, erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, antamillaan tiedoilla helpottaa merkittävästi tämän asetuksen noudattamista ottaen huomioon, että pieniin ja keskisuuriin yrityksiin kohdistuva hallinnollinen rasite on tärkeää saada mahdollisimman pieneksi.

(16)

Koska olisi kohtuutonta kieltää räjähteiden lähtöaineiden käyttö ammattitoimintaan, lähtöaineiden saataville asettamiseen; tuontiin, hallussapitoon ja käyttöön liittyviä rajoituksia olisi sovellettava ainoastaan yleisön edustajiin. Tämän asetuksen yleiset tavoitteet huomioon ottaen on kuitenkin aiheellista säätää ilmoitusmenettelystä, joka kattaa sekä ammattikäyttäjät koko toimitusketjussa että yleisön edustajat, jotka ovat osallisina liiketoimissa, joita on niiden luonteen tai laajuuden vuoksi pidettävä epäilyttävinä. Tähän tarkoitukseen jäsenvaltioiden olisi perustettava kansallisia yhteyspisteitä epäilyttävistä liiketoimista ilmoittamista varten.

(17)

Monenlaisia räjähteiden lähtöaineisiin liittyviä liiketoimia voitaisiin pitää epäilyttävinä ja näin ollen ilmoitettavina. Näin on esimerkiksi tilanteissa, joissa mahdollinen asiakas (ammattikäyttäjä tai muu käyttäjä) vaikuttaa epäselvältä aiotun käyttötarkoituksen suhteen, ei tunne aiottua käyttötarkoitusta tai ei kykene uskottavasti selittämään sitä, aikoo ostaa epätavallisia määriä, epätavallisia pitoisuuksia tai epätavallisia aineyhdistelmiä, ei ole halukas todistamaan henkilöllisyyttään tai asuinpaikkaansa tai haluaa ehdottomasti käyttää epätavallisia maksutapoja, kuten suuria käteissummia. Taloudellisten toimijoiden olisi voitava pidättää oikeus kieltäytyä tällaisesta liiketoimesta.

(18)

Tämän asetuksen yleiset tavoitteet huomioon ottaen toimivaltaisia viranomaisia rohkaistaan ilmoittamaan kansalliselle yhteyspisteelle lupahakemuksen epäämisestä silloin, kun epääminen perustuu perusteltuun syyhyn epäillä aiotun käytön laillisuutta tai käyttäjän aikomuksia. Samoin toimivaltaisia viranomaisia rohkaistaan ilmoittamaan kansalliselle yhteyspisteelle luvan peruuttamisesta määräajaksi tai kokonaan.

(19)

Räjähteiden lähtöaineiden laittoman käytön estämiseksi ja havaitsemiseksi on suotavaa, että kansallinen yhteyspiste pitää kirjaa ilmoitetuista epäilyttävistä liiketoimista ja että toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat tarvittavat toimenpiteet tutkiakseen konkreettiset seikat, mukaan lukien epäilyttävään liiketoimeen osallisena olevan ammattikäyttäjän asiaan liittyvän taloudellisen toiminnan aitouden.

(20)

Silloin kun se on mahdollista, olisi asetettava pitoisuuksien raja-arvot, joiden ylittyessä tiettyjen räjähteiden lähtöaineiden saatavuutta olisi rajoitettava, kun taas toisten räjähteiden lähtöaineiden osalta olisi säädettävä ainoastaan epäilyttävistä liiketoimista ilmoittamisesta. Perusteet, joilla määritetään, mitä toimenpiteitä olisi sovellettava mihinkin räjähteiden lähtöaineeseen, sisältävät asianomaiseen räjähteiden lähtöaineeseen liittyvän uhkatason, asianomaisen lähtöaineen kaupan volyymin ja mahdollisuuden määrittää pitoisuustaso, jonka alapuolella lähtöainetta voidaan edelleen käyttää niihin laillisiin tarkoituksiin, joita varten se on saatettu markkinoille. Näiden perusteiden olisi edelleen ohjattava mahdollisia lisätoimia, jotka koskevat tämän asetuksen soveltamisalaan tällä hetkellä kuulumattomia räjähteiden lähtöaineita.

(21)

Polttoainetablettien sisältämän heksamiinin pitoisuuden raja-arvojen määrittäminen ei ole teknisesti toteutettavissa. Lisäksi rikkihapolle, asetonille, kaliumnitraatille, natriumnitraatille, kalsiumnitraatille ja kalsium-ammoniumnitraatille on olemassa useita laillisia käyttötapoja. Näiden aineiden yleisölle tapahtuvan myynnin rajoittamista koskevasta unionin tason asetuksesta aiheutuisi kohtuuttoman suuria hallintokuluja ja säännösten noudattamisesta johtuvia kustannuksia niin kuluttajille, viranomaisille kuin yrityksille. Tämän asetuksen tavoitteet huomioon ottaen olisi kuitenkin toteutettava toimenpiteitä, joiden avulla olisi helpompi ilmoittaa epäilyttävistä liiketoimista, jotka koskevat heksamiinipolttoainetabletteja ja edellä mainittuja muita räjähteiden lähtöaineita, joille ei ole olemassa soveltuvia ja turvallisia vaihtoehtoja.

(22)

Räjähteiden lähtöaineiden varkaudet ovat keino saada räjähteiden laittoman valmistuksen aloittamiseen tarvittavia materiaaleja. Sen vuoksi on aiheellista säätää sellaisten aineiden, joihin kohdistetaan toimenpiteitä tällä asetuksella, huomattavien varkauksien ja katoamisten ilmoittamisesta. Rikollisten jäljittämisen helpottamiseksi, ja muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten varoittamiseksi mahdollisista uhista, kansallisia yhteyspisteitä kannustetaan tarvittaessa käyttämään hyväksi Europolin varhaisvaroitusjärjestelmää.

(23)	Jäsenvaltioiden olisi laadittava säännöt seuraamuksista, joita sovelletaan tämän asetuksen rikkomiseen. Seuraamusten olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

(24)

Kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) 18 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (4) liitteen XVII nojalla on kiellettyä toimittaa yleisön edustajille ammoniumnitraattia, jota voitaisiin helposti käyttää väärin räjähteen lähtöaineena. Ammoniumnitraatin toimittaminen tietyille ammattikäyttäjille, erityisesti viljelijöille, on kuitenkin sallittua. Näihin toimituksiin olisi näin ollen sovellettava tässä asetuksessa säädettyä epäilyttäviä liiketoimia koskevaa ilmoitusmenettelyä, koska asetuksessa (EY) N:o 1907/2006 ei ole vastaavanlaista menettelyä.

(25)

Tässä asetuksessa edellytetään henkilötietojen käsittelyä ja niiden luovuttamista edelleen kolmansille osapuolille, jos kyse on epäilyttävistä liiketoimista. Tämä käsittely ja luovuttaminen merkitsevät vakavaa puuttumista yksityisyyttä koskeviin perusoikeuksiin ja henkilötietojen suojaa koskevaan oikeuteen. Tämän asetuksen puitteissa suoritettavaa henkilötietojen käsittelyä säännellään yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 95/46/EY (5). Sen mukaisesti olisi varmistettava, että henkilötietojen suojaa koskeva perusoikeus turvataan asianmukaisesti henkilöille, joiden henkilötietoja käsitellään tätä asetusta sovellettaessa. Erityisesti lupamenettelyn, liiketoimen rekisteröinnin ja epäilyttävänä pidettävästä liiketoimesta ilmoittamisen edellyttämässä henkilötietojen käsittelyssä olisi noudatettava direktiiviä 95/46/EY, mukaan lukien yleiset tietosuojaperiaatteet kuten tietojen minimointi, käyttötarkoituksen rajoittaminen, suhteellisuus ja välttämättömyys sekä rekisteröidyn oikeus tutustua omiin tietoihinsa sekä oikaista ja poistaa niitä.

(26)	Aineet, joita terroristit ja muut rikolliset käyttävät laittomien räjähdysaineiden valmistamiseen, voivat vaihtua nopeasti. Tämän vuoksi olisi oltava mahdollista tuoda lisää aineita tässä asetuksessa säädetyn järjestelmän piiriin, tarpeen vaatiessa kiireellisesti.

(27)

Räjähteiden lähtöaineina käytettävien aineiden väärinkäytössä tapahtuneen kehityksen ottamiseksi huomioon ja edellyttäen, että asiaankuuluvia sidosryhmiä kuullaan asianmukaisesti, jotta voidaan ottaa huomioon talouden toimijoihin mahdollisesti kohdistuvat merkittävät vaikutukset, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, joilla muutetaan tiettyjen aineiden pitoisuuksien raja-arvoja, joiden ylittäviltä osin kyseisiä aineita ei saa asettaa yleisön saataville, ja joilla lisätään luetteloon sellaisia aineita, joita koskevista epäilyttävistä liiketoimista on ilmoitettava. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että Euroopan parlamentti ja neuvosto saavat tarvittavat asiakirjat samanaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(28)

Komission olisi pidettävä jatkuvan uudelleentarkastelun alaisena luettelo niistä aineista, joita ei saa asettaa yleisön saataville tietyt raja-arvot ylittävissä pitoisuuksissa sekä niistä aineista, joita koskevista epäilyttävistä liiketoimista on ilmoitettava. Komission on tarvittaessa valmisteltava tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukainen säädösehdotus uusien merkintöjen lisäämiseksi ensin mainittuun luetteloon tai merkintöjen poistamiseksi siitä, tai merkintöjen poistamiseksi jälkimmäisestä luettelosta, räjähteiden lähtöaineina käytettävien aineiden väärinkäytössä tapahtuneen kehityksen ottamiseksi huomioon.

(29)

Asetukseen olisi sisällytettävä suojalauseke, jossa säädetään asianmukaisesta unionin menettelystä sellaisten aineiden osalta, joita ei ole jo rajoitettu tämän asetuksen nojalla mutta joiden osalta jäsenvaltiolla on perusteltu syy uskoa, että kyseisiä aineita voitaisiin käyttää räjähteiden laittomaan valmistukseen.

(30)	Ottaen huomioon erityiset riskit, joihin tällä asetuksella pyritään puuttumaan, on lisäksi asianmukaista sallia jäsenvaltioiden tietyissä olosuhteissa toteuttavan suojatoimenpiteitä myös sellaisten aineiden osalta, joihin on jo kohdistettu toimenpiteitä tällä asetuksella.

(31)

Ottaen huomioon tämän asetuksen vaatimukset, jotka koskevat tietojen antamista komissiolle ja jäsenvaltioille, ei olisi asianmukaista edellyttää, että tällaisten uusien suojatoimenpiteiden osalta sovellettaisiin teknisiä standardeja ja määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä 22 päivänä kesäkuuta 1998 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 98/34/EY (6) säädettyä järjestelyä, riippumatta siitä, koskevatko ne aineita, joihin on kohdistettu toimenpiteitä tällä asetuksella, vai aineita, joita ei ole tällä tavoin rajoitettu.

(32)

Ottaen huomioon tämän asetuksen tavoitteet ja sen vaikutuksen, joka sillä voi olla kansalaisten turvallisuuteen ja sisämarkkinoihin, komission olisi esitettävä lähtöaineita käsittelevässä pysyvässä komiteassa jatkuvasti käytävien keskustelujen pohjalta Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus, jossa tarkasteltaisiin tämän asetuksen täytäntöönpanossa mahdollisesti ilmenneitä ongelmia, sen soveltamisalan laajentamisen suotavuutta ja toteutettavuutta sekä ammattikäyttäjien osalta että sellaisten aineiden, joita huolimatta siitä, ettei niihin ole kohdistettu toimenpiteitä tällä asetuksella, on todettu käytetyn räjähteiden laittomassa valmistuksessa, sisällyttämiseksi säännöksiin, jotka koskevat epäilyttävistä liiketoimista, katoamisista ja varkauksista ilmoittamista (muut kuin luokitellut räjähteiden lähtöaineet). Komission olisi lisäksi jäsenvaltioiden asiassa saamat kokemukset huomioon ottaen ja kustannuksia ja hyötyjä tarkasteltuaan esitettävä kertomus, jossa tarkastellaan järjestelmän tiukentamisen ja yhdenmukaistamisen jatkamisen suotavuutta ja toteutettavuutta suhteessa yleiseen turvallisuuteen kohdistuviin uhkiin. Osana uudelleentarkastelua komission olisi esitettävä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus, jossa tarkastellaan mahdollisuuksia siirtää ammoniumnitraattia koskevat säännökset asetuksesta (EY) N:o 1907/2006 tähän asetukseen.

(33)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on rajoittaa yleisön mahdollisuutta hankkia räjähteiden lähtöaineita, vaan se voidaan rajoittamisen laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(34)

Yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (7) 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti Euroopan tietosuojavaltuutettu on antanut lausunnon (8).

(35)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, etenkin henkilötietojen suojaa, elinkeinovapautta, omistusoikeutta ja syrjimättömyyden periaatetta. Jäsenvaltioiden olisi sovellettava tätä asetusta näiden oikeuksien ja periaatteiden mukaisesti,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan yhdenmukaiset säännöt sellaisten aineiden ja seosten asettamisesta saataville, tuonnista, hallussapidosta ja käytöstä, joita voitaisiin käyttää väärin räjähteiden laittomaan valmistukseen; tarkoituksena on rajoittaa yleisön mahdollisuuksia hankkia tällaisia aineita ja seoksia sekä varmistaa, että epäilyttävistä liiketoimista koko toimitusketjussa ilmoitetaan asianmukaisesti.

Tämä asetus ei rajoita liitteissä lueteltuja aineita koskevia muita, tiukempia unionin oikeuden säännöksiä.

2 artikla

Soveltamisala

1. Tätä asetusta sovelletaan liitteissä lueteltuihin aineisiin ja kyseisiä aineita sisältäviin aineisiin ja seoksiin.

2. Tätä asetusta ei sovelleta:

a)	esineisiin, sellaisina kuin ne on määritelty asetuksen (EY) N:o 1907/2006 3 artiklan 3 kohdassa;

pyroteknisiin tuotteisiin, sellaisina kuin ne on määritelty pyroteknisten tuotteiden markkinoille saattamisesta 23 päivänä toukokuuta 2007 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/23/EY (9) 2 artiklan 1 kohdassa, ei-kaupallisiin pyroteknisiin tuotteisiin, jotka kansallisen lainsäädännön mukaan on tarkoitettu asevoimien, lainvalvontaviranomaisten tai palokunnan käyttöön, laivavarusteista 20 päivänä joulukuuta 1996 annetun neuvoston direktiivin 96/98/EY (10) soveltamisalaan kuuluviin pyroteknisiin varusteisiin, ilmailu- ja avaruusteollisuudessa käytettäviksi tarkoitettuihin pyroteknisiin tuotteisiin eikä nalleihin, jotka on tarkoitettu käytettäväksi leluissa;

c)	laillisesti yleisön edustajan saataville lääkereseptin perusteella ja sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti asetettaviin lääkkeisiin.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)	’aineella’ asetuksen (EY) N:o 1907/2006 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua ainetta;

2)	’seoksella’ asetuksen (EY) N:o 1907/2006 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua seosta;

3)	’esineellä’ asetuksen (EY) N:o 1907/2006 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua esinettä;

4)	’asettamisella saataville’ toimittamista, joko maksua vastaan tai veloituksetta;

5)	’tuonnilla’ toimia, joilla aine tuodaan jäsenvaltion alueelle joko toisesta jäsenvaltiosta tai kolmannesta maasta;

6)	’käytöllä’ prosessointia, muotoilua, varastointia, käsittelyä tai sekoittamista, mukaan lukien esineen tuotannon yhteydessä, taikka mitä tahansa muuta hyödyntämistä;

7)	’yleisön edustajalla’ luonnollista henkilöä, joka toimii tarkoituksessa, joka ei ole yhteydessä hänen tavanomaiseen elinkeino-, liike- tai ammattitoimintaansa;

8)	’epäilyttävällä liiketoimella’ liitteissä luetteloituja aineita tai näitä aineita sisältäviä aineita tai seoksia koskevaa liiketoimea, mukaan lukien ammattikäyttäjien liiketoimet, kun on perusteltu syy epäillä, että aine tai seos on tarkoitettu räjähdysaineiden laittomaan valmistukseen;

9)	’talouden toimijalla’ luonnollista henkilöä, oikeushenkilöä tai julkisyhteisöä taikka tällaisten henkilöiden ja/tai elinten ryhmää, joka toimittaa tuotteita tai palveluja markkinoille;

10)	’rajoitetulla räjähteiden lähtöaineella’ ainetta, joka on merkitty liitteessä I olevaan luetteloon ja jonka pitoisuus ylittää sille vahvistetun raja-arvon; myös seosta tai toista ainetta, jossa tällaista luetteloitua ainetta esiintyy pitoisuutena, joka ylittää sille vahvistetun raja-arvon.

4 artikla

Asettaminen saataville, tuonti, hallussapito ja käyttö

1. Rajoitettuja räjähteiden lähtöaineita ei saa asettaa yleisön edustajien saataville, eivätkä yleisön edustajat saa tuoda, pitää hallussaan tai käyttää niitä.

2. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat säilyttää tai perustaa lupajärjestelmiä, joiden puitteissa rajoitettuja räjähteiden lähtöaineita voidaan asettaa yleisön edustajille tai yleisön edustajat voivat pitää hallussaan tai käyttää niitä, jos he saavat ja pyydettäessä esittävät sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen 7 artiklan mukaisesti myöntämän luvan hankkia, pitää hallussa tai käyttää niitä, josta kyseinen rajoitettu räjähteiden lähtöaine on tarkoitus hankkia tai jossa sitä on tarkoitus pitää hallussa tai käyttää.

3. Sen estämättä, mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat säilyttää tai perustaa rekisteröintijärjestelmiä, joiden puitteissa seuraavia rajoitettuja räjähteiden lähtöaineita voidaan asettaa yleisön edustajien saataville tai yleisön edustajat voivat pitää hallussaan tai käyttää niitä, jos talouden toimija, joka asettaa aineen saataville rekisteröi kunkin liiketoimen 8 artiklassa säädettyjen yksityiskohtaisten järjestelyiden mukaisesti:

a)	vetyperoksidi (CAS RN 7722-84-1) liitteessä I vahvistettuja raja-arvoja korkeampana mutta enintään 35 painoprosentin pitoisuutena;

b)	nitrometaani (CAS RN 75-52-5) liitteessä I vahvistettuja raja-arvoja korkeampana mutta enintään 40 painoprosentin pitoisuutena;

c)	typpihappo (CAS RN 7697-37-2) liitteessä I vahvistettuja raja-arvoja korkeampana mutta enintään 10 painoprosentin pitoisuutena.

4. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikista toimenpiteistä, joita ne toteuttavat 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen järjestelmien panemiseksi täytäntöön. Ilmoituksessa on mainittava ne räjähteiden lähtöaineet, joita koskevasta poikkeuksesta jäsenvaltio säätää.

5. Komissio julkistaa luettelon jäsenvaltioiden 4 kohdan mukaisesti ilmoittamista toimenpiteistä.

6. Jos yleisön edustaja aikoo tuoda rajoitettua räjähteiden lähtöainetta sellaisen jäsenvaltion alueelle, joka on päättänyt poiketa 1 kohdasta soveltamalla lupajärjestelmää 2 kohdan mukaisesti ja/tai rekisteröintijärjestelmää 3 kohdan tai 17 artiklan mukaisesti, kyseisen henkilön on saatava ja pyydettäessä esitettävä toimivaltaiselle viranomaiselle lupa, joka on myönnetty 7 artiklassa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti ja joka on voimassa kyseisessä jäsenvaltiossa.

7. Talouden toimijan, joka asettaa rajoitetun räjähteiden lähtöaineen yleisön edustajan saataville 2 kohdan mukaisesti, on edellytettävä kunkin liiketoimen yhteydessä luvan esittämistä tai luovuttamisen tapahtuessa 3 kohdan mukaisesti kirjattava liiketoimi sen jäsenvaltion perustaman järjestelmän mukaisesti, jossa rajoitettu räjähteiden lähtöaine asetetaan saataville.

5 artikla

Merkinnät

Talouden toimijan, joka aikoo asettaa rajoitettuja räjähteiden lähtöaineita yleisön edustajien saataville, on varmistettava, joko kiinnittämällä asianmukainen merkintä tai tarkistamalla, että asianmukainen merkintä on kiinnitetty, että pakkauksessa ilmoitetaan selvästi, että kyseisen räjähteiden lähtöaineen hankkimista, hallussapitoa tai käyttöä yleisön edustajien toimesta koskee 4 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa säädetty rajoitus.

6 artikla

Vapaa liikkuvuus

Rajoittamatta 1 artiklan toisen kohdan ja 13 artiklan soveltamista ja jollei tässä asetuksessa tai muissa unionin säädöksissä toisin säädetä, jäsenvaltiot eivät saa räjähteiden laittoman valmistuksen estämiseen liittyvin perustein kieltää, rajoittaa tai estää seuraavien aineiden asettamista saataville:

a)	liitteessä I luetteloidut aineet, joiden pitoisuus ei ylitä kyseisessä liitteessä asetettuja raja-arvoja; tai

b)	liitteessä II luetteloidut aineet.

7 artikla

Luvat

1. Kunkin jäsenvaltion, joka antaa lupia yleisön edustajille, joilla on oikeutettu intressi hankkia, tuoda, pitää hallussa tai käyttää rajoitettuja räjähteiden lähtöaineita on vahvistettava 4 artiklan 2 ja 6 kohdassa säädetyn luvan myöntämistä koskevat säännöt. Harkitessaan luvan myöntämistä jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on otettava huomioon kaikki olennaiset seikat ja erityisesti aineen aiotun käyttötarkoituksen laillisuus. Lupa on evättävä, jos on perusteltu syy epäillä aiotun käytön laillisuutta tai käyttäjän aikomuksia käyttää sitä lailliseen tarkoitukseen.

2. Toimivaltainen viranomainen voi valita, miten luvan voimassaoloaikaa rajoitetaan, myöntämällä sen yhtä tai useampaa käyttökertaa varten enintään kolmen vuoden ajaksi. Toimivaltainen viranomainen voi velvoittaa luvanhaltijan osoittamaan luvan voimassaolon ilmoitettuun päättymiseen saakka, että luvan myöntämisedellytykset täyttyvät edelleen. Luvassa on mainittava ne rajoitetut räjähteiden lähtöaineet, joita koskien lupa on myönnetty.

3. Toimivaltaiset viranomaiset voivat periä hakijoilta lupahakemuksesta maksun. Maksujen suuruus ei saa ylittää hakemuksen käsittelykustannuksia.

4. Toimivaltainen viranomainen voi keskeyttää luvan voimassaolon tai peruuttaa luvan, jos on perusteltu syy epäillä, että luvan myöntämisedellytykset eivät enää täyty.

5. Toimivaltaisen viranomaisen päätöksiä koskevat muutoksenhakupyynnöt sekä lupaehtojen noudattamista koskevat riidat on saatettava asiasta kansallisen lainsäädännön mukaisesti vastaavan elimen käsiteltäviksi.

6. Jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten myöntämät luvat voidaan tunnustaa muissa jäsenvaltioissa. Komissio laatii viimeistään 2 päivänä syyskuuta 2014 lähtöaineita käsittelevää pysyvää komiteaa kuultuaan ohjeet lupien teknisistä yksityiskohdista niiden vastavuoroisen tunnustamisen helpottamiseksi. Ohjeissa on oltava myös tiedot siitä, mitä tietoja rajoitettujen räjähteiden lähtöaineiden tuontiin oikeuttaviin lupiin sisällytetään, mukaan lukien kyseisten lupien malliluonnos.

8 artikla

Liiketoimien rekisteröinti

1. Edellä 4 artiklan 3 kohdassa säädetyn rekisteröinnin yhteydessä yleisön edustajan on todistettava henkilöllisyytensä virallisella henkilöasiakirjalla.

2. Rekisterin on sisällettävä vähintään seuraavat tiedot:

a)	yleisön edustajan nimi, osoite ja soveltuvin osin joko henkilönumero tai virallisen henkilöasiakirjan tyyppi ja numero;

b)	aineen tai seoksen nimi ja pitoisuus;

c)	aineen tai seoksen määrä;

d)	yleisön edustajan ilmoittama aineen tai seoksen käyttötarkoitus;

e)	liiketoimen päivämäärä ja paikka;

f)	yleisön edustajan allekirjoitus.

3. Rekisteri on säilytettävä viiden vuoden ajan siitä päivästä lukien, jona liiketoimi tapahtui. Tänä aikana asiakirjojen on oltava saatavilla tarkastusta varten toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä.

4. Rekisteri on säilytettävä paperimuodossa tai muulla pysyvällä välineellä ja sen on oltava saatavilla tarkastusta varten milloin tahansa koko 3 kohdassa säädetyn ajan. Sähköisesti tallennettujen tietojen on

a)	vastattava vastaavien paperimuodossa olevien asiakirjojen muotoa ja sisältöä ja

b)	oltava viipymättä saatavilla milloin tahansa koko 3 kohdassa säädetyn ajan.

9 artikla

Epäilyttävistä liiketoimista, katoamisista ja varkauksista ilmoittaminen

1. Liitteissä luetteloituja aineita tai niitä sisältäviä seoksia tai aineita koskevista epäilyttävistä liiketoimista on ilmoitettava tämän artiklan mukaisesti.

2. Kunkin jäsenvaltion on perustettava yksi tai useampi kansallinen yhteyspiste ja ilmoitettava selvästi sen tai kunkin puhelinnumero ja sähköpostiosoite epäilyttävistä liiketoimista ilmoittamista varten.

3. Talouden toimijat voivat pidättää itsellään oikeuden kieltäytyä liiketoimesta, ja niiden on ilmoitettava liiketoimesta tai sen yrityksestä ilman aiheetonta viivytystä sen jäsenvaltion kansalliselle yhteyspisteelle, jossa liiketoimi oli tarkoitus toteuttaa, ja mahdollisuuksien mukaan ilmoitettava asiakkaan henkilöllisyys, mikäli on perusteltu syy epäillä, että aiottu liiketoimi, joka koskee yhtä tai useampaa liitteissä lueteltua ainetta tai niitä sisältävää seosta tai ainetta, on epäilyttävä liiketoimi, ottaen huomioon kaikki olosuhteet ja erityisesti, jos mahdollinen asiakas

a)	vaikuttaa epäselvältä aineen tai seoksen aiotun käyttötarkoituksen suhteen;

b)	ei tunne aineen tai seoksen aiottua käyttötarkoitusta tai ei kykene uskottavasti selittämään sitä;

c)	aikoo ostaa aineita sellaisissa määrin, sellaisissa aineyhdistelmissä tai sellaisissa pitoisuuksissa, jotka ovat epätavanomaisia yksityiskäyttöön;

d)	ei ole halukas todistamaan henkilöllisyyttään tai asuinpaikkaansa; tai

e)	haluaa ehdottomasti käyttää epätavallisia maksutapoja, kuten suuria käteissummia.

4. Talouden toimijoiden on ilmoitettava myös liitteissä lueteltujen aineiden ja niitä sisältävien seosten tai aineiden huomattavista katoamisista ja varkauksista sen jäsenvaltion kansalliselle yhteyspisteelle, jossa katoaminen tai varkaus tapahtui.

5. Komissio laatii toimivaltaisten viranomaisten ja talouden toimijoiden yhteistyön helpottamiseksi lähtöaineita käsittelevää pysyvää komiteaa kuultuaan viimeistään 2 päivänä syyskuuta 2014 ohjeet kemikaalien toimitusketjun ja tarvittaessa toimivaltaisten viranomaisten avuksi. Ohjeisiin sisällytetään erityisesti

a)	tiedot siitä, miten epäilyttävät liiketoimet tunnistetaan ja miten niistä ilmoitetaan, erityisesti jäljempänä liitteessä II lueteltujen aineiden sellaisten pitoisuuksien ja/tai määrien osalta, joita matalammat arvot eivät yleensä edellytä mitään toimia;

b)	tiedot siitä, miten huomattavat katoamiset ja varkaudet tunnistetaan ja miten niistä ilmoitetaan;

c)	muita tietoja, joita voidaan pitää hyödyllisinä.

Komissio päivittää ohjeet säännöllisesti.

6. Toimivaltaisten viranomaisten on huolehdittava siitä, että 5 kohdassa tarkoitetut ohjeet jaetaan säännöllisesti toimivaltaisten viranomaisten sopimaksi katsomalla tavalla ohjeiden tavoitteiden mukaisesti.

10 artikla

Tietosuoja

Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että tämän asetuksen nojalla suoritettu henkilötietojen käsittely on direktiivin 95/46/EY mukaista. Jäsenvaltioiden on erityisesti huolehdittava siitä, että tämän asetuksen 4 artiklan 2 ja 6 kohdan ja 7 artiklan mukaisen lupamenettelyn edellyttämässä henkilötietojen käsittelyssä tai tämän asetuksen 4 artiklan 3 kohdan sekä 8 ja 17 artiklan mukaisessa liiketoimien rekisteröinnissä sekä tämän asetuksen 9 artiklan mukaisessa ilmoittamisessa epäilyttävistä liiketoimista noudatetaan direktiiviä 95/46/EY.

11 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän asetuksen rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ne pannaan täytäntöön. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

12 artikla

Liitteiden muuttaminen

1. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 14 artiklan mukaisesti liitteessä I olevien raja-arvojen muuttamiseksi siinä määrin, kuin se on tarpeen räjähteiden lähtöaineina käytettävien aineiden väärinkäytössä tapahtuneen kehityksen ottamiseksi huomioon tai tutkimuksen ja testauksen perusteella, sekä liitteen II muuttamiseksi lisäämällä siihen uusia aineita, jos se on tarpeen räjähteiden lähtöaineina käytettävien aineiden väärinkäytössä tapahtuneen kehityksen ottamiseksi huomioon. Osana delegoitujen säädösten valmistelua komissio pyrkii kuulemaan asiaankuuluvia sidosryhmiä, erityisesti kemianteollisuuden ja vähittäiskaupan edustajia.

Tämän artiklan nojalla annettaviin delegoituihin säädöksiin sovelletaan 15 artiklassa säädettyä menettelyä, kun tämä on tarpeen erittäin kiireellisessä tapauksessa, jossa räjähdysaineiden laittomaan valmistamiseen käytettävien aineiden väärinkäyttöä koskevassa riskinarvioinnissa tapahtuu äkillinen muutos.

2. Komissio antaa erillisen delegoidun säädöksen jokaista liitteessä I olevia raja-arvoja koskevaa muutosta varten ja jokaisen liitteeseen II lisätyn uuden aineen osalta. Kukin delegoitu säädös perustuu analyysiin, jolla osoitetaan, että muutokset eivät aiheuta kohtuutonta rasitetta talouden toimijoille tai kuluttajille, ottaen asianmukaisesti huomioon tavoitteet, joihin pyritään.

13 artikla

Suojalauseke

1. Jos jäsenvaltiolla on perusteltu syy uskoa, että tiettyä ainetta, jota ei ole lueteltu liitteissä, voitaisiin käyttää räjähteiden laittomaan valmistukseen, se voi rajoittaa kyseisen aineen tai kyseistä ainetta sisältävien seoksien tai aineiden asettamista saataville, hallussapitoa ja käyttöä, tai kieltää nämä kokonaan taikka määrätä, että aineeseen sovelletaan 9 artiklan mukaista epäilyttävistä liiketoimista ilmoittamista.

2. Jos jäsenvaltiolla on perusteltu syy uskoa, että tiettyä liitteessä I luetteloitua ainetta voitaisiin käyttää räjähteiden laittomaan valmistukseen liitteessä I vahvistettua raja-arvoa pienempänä pitoisuutena, se voi rajoittaa tiukemmin kyseisen aineen asettamista saataville, hallussapitoa ja käyttöä, tai kieltää nämä kokonaan asettamalla alhaisemman pitoisuuden raja-arvon.

3. Jos jäsenvaltiolla on perusteltu syy vahvistaa pitoisuuden raja-arvo, jonka ylittyessä liitteessä II luetteloituun aineeseen olisi sovellettava rajoituksia, joita muutoin sovelletaan rajoitettuihin räjähteiden lähtöaineisiin, se voi rajoittaa kyseisen aineen asettamista saataville, hallussapitoa ja käyttöä, tai kieltää nämä kokonaan asettamalla sallitun enimmäispitoisuuden.

4. Jos jäsenvaltio rajoittaa tai kieltää aineita 1, 2 tai 3 kohdan mukaisesti, sen on viipymättä ilmoitettava asiasta komissiolle ja muille jäsenvaltioille ja annettava asiaan liittyvät perustelut.

5. Komissio tutkii 4 kohdan nojalla toimitettujen tietojen perusteella välittömästi, olisiko liitteisiin tehtävä muutoksia 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti tai olisiko laadittava säädösehdotus liitteiden muuttamiseksi. Asianomaisen jäsenvaltion on tarvittaessa muutettava kansallisia toimenpiteitään tai kumottava ne näiden liitteisiin tehtyjen muutosten ottamiseksi huomioon.

6. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään 2 päivänä kesäkuuta 2013 kaikki voimassa olevat kansalliset toimenpiteet tietyn aineen tai kyseistä ainetta sisältävien seoksien tai aineiden saataville asettamisen, hallussapidon ja käytön rajoittamiseksi tai kieltämiseksi sillä perusteella, että sitä voitaisiin käyttää räjähteiden laittomaan valmistukseen.

14 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2. Siirretään 12 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle viideksi vuodeksi 1 päivästä maaliskuuta 2013. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen kyseisen viiden vuoden pituisen kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 12 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5. Edellä olevan 12 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

15 artikla

Kiireellinen menettely

1. Tämän artiklan nojalla annetut delegoidut säädökset tulevat voimaan viipymättä, ja niitä sovelletaan niin kauan, kuin niitä ei vastusteta 2 kohdan mukaisesti. Kun delegoitu säädös annetaan tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, esitetään samalla ne perusteet, joiden vuoksi sovelletaan kiireellistä menettelyä.

2. Euroopan parlamentti tai neuvosto voivat 14 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti vastustaa delegoitua säädöstä. Siinä tapauksessa komissio kumoaa säädöksen viipymättä sen jälkeen, kun Euroopan parlamentin tai neuvoston päätös vastustaa sitä on annettu sille tiedoksi.

16 artikla

Siirtymäsäännös

Yleisön edustajien on edelleen sallittua pitää hallussaan ja käyttää rajoitettuja räjähteiden lähtöaineita 2 päivään maaliskuuta 2016 asti.

17 artikla

Olemassa olevat rekisteröintijärjestelmät

Jos jäsenvaltiolla on 1 päivänä maaliskuuta 2013 olemassa järjestelmä, jossa edellytetään, että talouden toimijat, jotka asettavat yleisön edustajien saataville yhtä tai useampaa rajoitettua räjähteiden lähtöainetta, rekisteröivät kaikki tällaiset liiketoimet, se voi poiketa 4 artiklan 1 ja 2 kohdasta soveltamalla kyseistä rekisteröintijärjestelmää 8 artiklan mukaisesti joihinkin tai kaikkiin liitteessä I lueteltuihin aineisiin. Edellä 4 artiklan 4–7 kohdassa säädettyjä sääntöjä sovelletaan soveltuvin osin.

18 artikla

Uudelleentarkastelu

1. Komissio esittää viimeistään 2 päivänä syyskuuta 2017 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa tarkastellaan seuraavia seikkoja:

a)	tämän asetuksen soveltamisesta aiheutuneet ongelmat;

järjestelmän tiukentamisen ja yhdenmukaistamisen jatkamisen suotavuus ja toteutettavuus suhteessa terrorismin ja muun vakavan rikollisen toiminnan yleiselle turvallisuudelle aiheuttamiin uhkiin, ottaen huomioon jäsenvaltioiden tämän asetuksen puitteissa saamat kokemukset ja mahdollisesti havaitsemat puutteet turvallisuudessa sekä ne kustannukset ja hyödyt, joita on aiheutunut jäsenvaltioille, talouden toimijoille ja muille asianomaisille sidosryhmille;

c)	tämän asetuksen soveltamisalan ammattikäyttäjiin laajentamisen suotavuus ja toteutettavuus ottaen huomioon talouden toimijoille aiheutuvat rasitteet ja tämän asetuksen tavoitteet;

d)	suotavuus ja toteutettavuus sisällyttää muita kuin luokiteltuja räjähteiden lähtöaineita säännöksiin, jotka koskevat epäilyttävistä liiketoimista, katoamisista ja varkauksista ilmoittamista.

2. Komissio esittää viimeistään 2 päivänä maaliskuuta 2015 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa tarkastellaan mahdollisuuksia siirtää ammoniumnitraattia koskevat säännökset asetuksesta (EY) N:o 1907/2006 tähän asetukseen.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen kertomusten perusteella komissio esittää tarvittaessa säädösehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän asetuksen muuttamiseksi.

19 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 2 päivästä syyskuuta 2014.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 15 päivänä tammikuuta 2013.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

L. CREIGHTON

(1) EUVL C 84, 17.3.2011, s. 25.

(2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 20. marraskuuta 2012 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 11. joulukuuta 2012.

(3) EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1.

(4) EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1.

(5) EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

(6) EYVL L 204, 21.7.1998, s. 37.

(7) EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

(8) EUVL C 101, 1.4.2011, s. 1.

(9) EUVL L 154, 14.6.2007, s. 1.

(10) EYVL L 46, 17.2.1997, s. 25.

LIITE I

Aineet, joita ei luovuteta yleisön edustajille sellaisinaan tai niitä sisältävinä aineina tai seoksina paitsi, jos pitoisuus on yhtä suuri tai pienempi kuin jäljempänä esitetty raja-arvo

Aineen nimi ja CAS RN -numero (Chemical Abstracts Service Registry Number)	Raja-arvo	Yhdistetyn nimikkeistön (CN) 28 tai 29 ryhmän 1 huomautuksen vaatimukset täyttävän erillisen kemiallisesti määritetyn yhdisteen yhdistetyn nimikkeistön koodi (CN-koodi) (1)	Sellaisen seoksen yhdistetyn nimikkeistön (CN) koodi, jossa ei ole sellaisia ainesosia (esim. elohopeaa, maa-jalometalleja, harvinaisia maametalleja tai radioaktiivisia aineita), joiden perusteella se voitaisiin luokitella johonkin toiseen CN-koodiin (1)
Vetyperoksidi (CAS RN 7722-84-1)	12 paino-%	2847 00 00	3824 90 97
Nitrometaani (CAS RN 75-52-5)	30 paino-%	2904 20 00	3824 90 97
Typpihappo (CAS RN 7697-37-2)	3 paino-%	2808 00 00	3824 90 97
Kaliumkloraatti (CAS RN 3811-04-9)	40 paino-%	2829 19 00	3824 90 97
Kalium-perkloraatti (CAS RN 7778-74-7)	40 paino-%	2829 90 10	3824 90 97
Natriumkloraatti (CAS RN 7775-09-9)	40 paino-%	2829 11 00	3824 90 97
Natrium-perkloraatti (CAS RN 7601-89-0)	40 paino-%	2829 90 10	3824 90 97

(1) Komission asetus (EY) N:o 948/2009 (EUVL L 287, 31.10.2009, s. 1).

LIITE II

Aineet (sellaisinaan tai muissa aineissa tai seoksissa), joita koskevista epäilyttävistä liiketoimista on ilmoitettava

Aineen nimi ja CAS RN -numero (Chemical Abstracts Service Registry Number)	Yhdistetyn nimikkeistön (CN) 28 ryhmän 1 huomautuksen, 29 ryhmän 1 huomautuksen tai 31 ryhmän 1 huomautuksen b alakohdan vaatimukset täyttävän erillisen kemiallisesti määritetyn yhdisteen yhdistetyn nimikkeistön koodi (CN-koodi) (1)	Sellaisen seoksen yhdistetyn nimikkeistön (CN) koodi, jossa ei ole sellaisia ainesosia (esim. elohopeaa, maa-jalometalleja, harvinaisia maametalleja tai radioaktiivisia aineita), joiden perusteella se voitaisiin luokitella johonkin toiseen CN-koodiin (1)
Heksamiini (CAS RN 100-97-0)	2921 29 00	3824 90 97
Rikkihappo (CAS RN 7664-93-9)	2807 00 10	3824 90 97
Asetoni (CAS RN 67-64-1)	2914 11 00	3824 90 97
Kaliumnitraatti (CAS 7757-79-1)	2834 21 00	3824 90 97
Natriumnitraatti (CAS RN 7631-99-4)	3102 50 10 (luonnollinen)	3824 90 97
Natriumnitraatti (CAS RN 7631-99-4)	3102 50 90 (muu kuin luonnollinen)	3824 90 97
Kalsiumnitraatti (CAS RN 10124-37-5)	2834 29 80	3824 90 97
Kalsium-ammoniumnitraatti (CAS RN 15245-12-2)	3102 60 00	3824 90 97
Ammoniumnitraatti (CAS RN 6484-52-2) (typpipitoisuus ammoniumnitraatista laskettuna 16 paino-% tai korkeampi)	3102 30 10 (vesiliuoksessa)	3824 90 97
	3102 30 90 (muussa muodossa)	3824 90 97

(1) Asetus (EY) N:o 948/2009.

9.2.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

L 39/12

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 99/2013,

annettu 15 päivänä tammikuuta 2013,

Euroopan tilasto-ohjelmasta 2013–2017

(ETA:n ja Sveitsin kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 338 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (1),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Luotettavat empiiriset tiedot ja tilastot ovat ehdottoman välttämättömiä unionin politiikan ja ohjelmien edistymisen mittaamisessa ja niiden tuloksellisuuden arvioimisessa erityisesti Eurooppa 2020 -strategian yhteydessä, joka esitettiin komission 3 päivänä maaliskuuta 2010 antamassa tiedonannossa ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia”.

(2)	Euroopan tilastoista 11 päivänä maaliskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 223/2009 (2) mukaisesti olisi perustettava monivuotinen Euroopan tilasto-ohjelma, jäljempänä ’monivuotinen ohjelma’, jossa vahvistetaan unionin toimien rahoittamista koskevat puitteet.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 223/2009 mukaan monivuotisessa ohjelmassa esitetään Euroopan tilastojen kehittämistä, tuottamista ja levittämistä koskevat puitteet sekä suunniteltujen toimien pääasialliset alat ja tavoitteet enintään viiden vuoden ajaksi. Siinä olisi vahvistettava prioriteetit unionin toiminnassa tarvittavien tietojen osalta. Tarpeita olisi punnittava suhteessa resursseihin, joita tarvittavien tilastojen toimittaminen edellyttää unionin ja kansallisella tasolla, sekä vastausrasitteeseen ja vastaajalle aiheutuviin kustannuksiin kiinnittäen erityistä huomiota kustannustehokkuuteen.

(4)

Euroopan tilastojen kehittäminen, tuottaminen ja levittäminen olisi toteutettava monivuotisen ohjelman oikeudellisen kehyksen puitteissa Euroopan tilastojärjestelmässä (ESS) unionin tilastoviranomaisen – eli komission (Eurostat) – ja kansallisten tilastolaitosten ja muiden jäsenvaltioiden nimeämien kansallisten, jäljempänä yhdessä ’kansalliset tilastoviranomaiset’, tiiviillä ja koordinoidulla yhteistyöllä (3). Sekä kansallisten tilastolaitosten että komission (Eurostat) ammatillinen riippumattomuus on keskeisen tärkeää luotettavan ja korkealaatuisen tilastotiedon saamiseksi.

(5)

Komission (Eurostat) ja kansallisten tilastolaitosten välinen tiiviimpi yhteistyö on ehdottoman välttämätöntä Euroopan tilastojen laadun parantamiseksi. Tällaisessa tiiviimmässä yhteistyössä olisi keskityttävä erityisesti tilastoalaa ja siihen liittyviä asioita koskevan metodologisen koulutuksen lisäämiseen, ESS:n nykyisten hyvien käytäntöjen kehittämiseen ja levittämiseen sekä jäsenvaltioiden ja komission (Eurostat) väliseen henkilöstövaihtoon.

(6)	Monivuotisen ohjelman täytäntöönpano tarjoaa tilaisuuden yhdenmukaistettujen Euroopan tilastojen tuottamiseen ja edistää niin yhteisten, vertailukelpoisten ja luotettavien tilastotietojen kehittämistä, tuottamista ja levittämistä unionin tasolla.

(7)

Monivuotisessa ohjelmassa kehitetyt, tuotetut ja levitetyt korkealaatuiset tilastot ovat ratkaisevan tärkeitä näyttöön perustuvalle päätöksenteolle. Niiden olisi oltava saatavilla oikea-aikaisesti, niillä olisi myötävaikutettava Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa ja Eurooppa 2020 -strategiassa esitettyjen unionin politiikkojen ja muiden komission strategisiin painopistealueisiin vuosina 2010–2014 kuuluvien politiikkojen (vahvistettu ja yhdennetty talouden ohjaus ja hallinta, ilmastonmuutos, uudistettu maatalouspolitiikka, kasvu ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus, sukupuolten tasa-arvo, kansalaisten Eurooppa ja globalisaatio) täytäntöönpanoon. Niitä olisi edistettävä monivuotisesta ohjelmasta rahoitettavilla toimilla, joissa unioni voi tuoda selvää lisäarvoa ja joilla pyritään varmistamaan, että taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöindikaattoreita käsitellään yhdenvertaisesti.

(8)	Kehitettävien tilastoalueiden määrittelyssä olisi otettava huomioon Euroopan ympäristötilinpidosta 6 päivänä heinäkuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 691/2011 (4) tavoitteet, jotka koskevat uusien ympäristötilinpitomoduulien kehittämistä.

(9)

Lisäksi tilastollisissa tutkimuksissa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota julkisen talouden vakauttamisohjelmien vaikutuksiin työntekijöihin ja muihin kansalaisiin. Tilastotietoja olisi kerättävä siten, että niissä näkyy yksittäisissä jäsenvaltioissa tapahtunut kehitys sellaisissa kysymyksissä kuin työttömyys, sosiaalisten tulonsiirtojen määrä ja muutokset, työpaikkojen määrä ja laatu, työvoiman liikkuvuus jäsenvaltioiden sisällä ja unionissa sekä unionin ja kolmansien maiden välillä sekä tähän liittyvät yhteiskunnallis-maantieteelliset muutokset palkkarakenteessa ja koulutustoimissa.

(10)

Viime vuosina ESS:llä on ollut useita haasteita. Ensinnäkin korkealaatuisten kansallisten tilastojen puutteella voi olla haitallisia vaikutuksia jäsenvaltioihin ja unioniin yleensä. Ammatillisesti riippumattomien kansallisten tilastolaitosten tuottamat johdonmukaiset, tarkat ja korkealaatuiset tilastot ovat sen vuoksi ehdottoman tarpeellisia päätöksentekoa varten sekä kansallisella että unionin tasolla ja erityisesti euroalueen valvontamekanismien yhteydessä.

(11)

Toiseksi Euroopan tilastojen tarve on kasvanut jatkuvasti, ja on epätodennäköistä, että kehityksen suunta muuttuu tulevaisuudessa. Talouden globalisaatio on erityinen haaste, joka edellyttää uusien tapojen kehittämistä globaalien arvoketjujen mittaamiseksi kansainvälisesti yhteensovitetulla tavalla, jotta talouskasvusta ja työpaikkojen luomisesta saadaan parempi käsitys.

(12)	Kolmanneksi tarpeet muuttuvat jatkuvasti, ja se edellyttää enemmän synergiaa tilastoalojen välillä.

(13)	Neljänneksi tietojen jaottelu asianmukaisesti voi helpottaa kansalaisiin, myös muita heikommassa asemassa oleviin kansalaisiin, talous- ja rahoituskriisin ja sovellettujen politiikkojen johdosta kohdistuneiden vaikutusten seuraamista.

(14)

Viidenneksi tilastojen luonne on muuttunut. Ne eivät enää ole vain yksi päätöksenteon tiedonlähteistä, vaan ne kuuluvat päätöksentekoprosessin keskiöön. Näyttöön perustuva päätöksenteko edellyttää tilastoja, jotka täyttävät niiden erityistarkoituksiin liittyvät laatuvaatimukset. Myös useampia politiikanaloja tukevien monimuotoisten ja moniulotteisten tilastojen tarve kasvaa. Jotta päätöksentekoa koskeviin vaatimuksiin voidaan vastata asianmukaisesti, tarvittaessa olisi oltava saatavilla sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja.

(15)	Kuudenneksi uusien toimijoiden – mukaan lukien ne, jotka tarjoavat tietoa lähes reaaliajassa – ilmestyminen tietopalvelumarkkinoille tarkoittaa sitä, että ESS:n ensisijainen tavoite tulevaisuudessa on korkea laatu, johon kuuluu ajantasaisuus.

(16)	Seitsemänneksi talousarvioon liittyvät rajoitukset sekä kansallisella että unionin tasolla ja tarve keventää edelleen yrityksille ja kansalaisille aiheutuvaa rasitetta tekevät tilanteesta vielä haastavamman.

(17)

Komission 10 päivänä elokuuta 2009 antamassa tiedonannossa ”EU:n tilastojen uusi tuotantotapa: visio tulevalle vuosikymmenelle” ja ESS:n strategiassa sen täytäntöönpanemiseksi käsitellään kaikkia näitä seitsemää haastetta ja pyrkimällä muokkaamaan ESS:n työskentelytapaa tehokkaammaksi ja joustavammaksi. Kyseisen tiedonannon täytäntöönpano on monivuotisen ohjelman keskeisin osa ESS:n yhteisen strategian puitteissa.

(18)

Jotta tämän asetuksen mukaisten Euroopan tilastojen kehittämisessä, tuottamisessa ja levittämisessä voidaan varmistaa luotettavuus ja laadunhallinta, kansallisten tilastolaitosten ja komission (Eurostat) olisi toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet, jotta yleinen luottamus tilastoja kohtaan säilyy ja jotta voidaan soveltaa tiukemmin voimassa olevia Euroopan tilastoja koskevia käytännesääntöjä ja komission 15 päivänä huhtikuuta 2011 antamaa tiedonantoa ”Eurooppalaisten tilastojen laadunhallinnan tehostaminen” sekä noudattaa niissä esitettyjä periaatteita.

(19)

Euroopan tilastojen tuottamiseen käytettävissä olevien kansallisten ja eurooppalaisten tuottajien rajallisten resurssien ja tilastojen kasvavan tarpeen sovittamiseksi paremmin yhteen valmisteltaessa komission vuotuisia tilastoja koskevia työohjelmia – joissa monivuotinen ohjelma esitetään tarkemmin – olisi tarkasteltava järjestelmällisesti ja perusteellisesti tilastoihin liittyviä prioriteetteja, jotta vähemmän tärkeitä vaatimuksia voidaan poistaa ja olemassa olevia prosesseja yksinkertaistaa parantaen kuitenkin samalla virallisten tilastojen luotettavuutta ja säilyttäen niiden korkeat laatustandardit. Myös vastaajille aiheutuva rasite olisi otettava huomioon, olivatpa vastaajat yrityksiä, keskus-, alue- tai paikallishallinnon yksiköitä, kotitalouksia tai yksityishenkilöitä. Prosessi olisi toteutettava tiiviissä yhteistyössä Euroopan tilastojen käyttäjien ja tuottajien kanssa.

(20)

Tältä osin taloudellinen taakka olisi jaettava kohtuullisesti unionin ja jäsenvaltioiden kesken. Tällä asetuksella kohdennettujen määrärahojen lisäksi kansallisten tilastoviranomaisten olisi tämän vuoksi saatava kansallisella tasolla käyttöönsä asianmukaiset määrärahat, jotta ne voivat toteuttaa yksittäiset tilastotoimet monivuotisen ohjelman täytäntöönpanemiseksi.

(21)

Koska vaatimusten noudattaminen muodostaa rasitteen etenkin pienemmille jäsenvaltioille, komission (Eurostat) olisi noudattamisen ja korkealaatuisten tietojen tuottamisen varmistamiseksi voitava tarjota jäsenvaltioille teknistä tukea ja asiantuntemusta tutkimukseen liittyvien ja merkittävien metodologisten ongelmien ratkaisemiseksi.

(22)	Monivuotisen ohjelman määrärahat olisi myös jaettava siten, että katetaan kulut, jotka aiheutuvat korkealaatuisten Euroopan tilastojen tuottamisprosessin ja siinä tarvittavien valmiuksien parantamisesta sekä jäsenvaltioiden tilastotieteilijöiden koulutustarpeista.

(23)

Unionin rahoituksella olisi tuettava tässä asetuksessa vahvistettuja Euroopan tilastojen kehittämistä, tuottamista ja levittämistä koskevia toimia. Unionin rahoitusta olisi myönnettävä avustuksina, julkisia hankintoja koskevina sopimuksina tai muuna tukena, joka on tarpeen monivuotisen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Tässä yhteydessä kertakorvausten käytön olisi oltava pääasiallinen tapa yksinkertaistaa avustusten hallinnointia.

(24)	Asetuksen (EY) N:o 223/2009 15 artiklan mukaisesti yhteistyöverkostojen tukemiseksi olisi luotava soveltuva rahoitusrakenne.

(25)

Olisi säädettävä Euroopan talousalueeseen kuuluvien Euroopan vapaakauppaliiton maiden, jäljempänä ’EFTAn ETA-maat’, ja Sveitsin mahdollisuudesta osallistua monivuotiseen ohjelmaan. Lisäksi olisi säädettävä siitä, että monivuotiseen ohjelmaan voivat osallistua myös muut maat, etenkin unionin naapurimaat, unionin jäsenyyttä hakeneet maat sekä ehdokasmaat ja unioniin liittymässä olevat maat.

(26)	Monivuotisen ohjelman täytäntöönpanon yhteydessä olisi tarvittaessa edistettävä yhteistyötä ohjelmaan osallistumattomien kolmansien maiden kanssa ottaen huomioon mahdolliset asiaan liittyvät tai kaavaillut sopimukset näiden maiden ja unionin välillä.

(27)

Jotta komission hyväksymiä monivuotisen ohjelman täytäntöönpanoon liittyviä vuotuisia työohjelmia voidaan pitää unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (5), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, 84 artiklan 3 kohdan mukaisina rahoituspäätöksinä, niissä on vahvistettava saavutettavat tavoitteet, odotetut tulokset, toteuttamistapa ja kokonaismäärä. Työohjelmiin on lisäksi sisällyttävä kuvaus rahoitettavista toimista, maininta kullekin toimelle osoitetusta määrästä ja ohjeellinen toteuttamisaikataulu. On toivottavaa, että työohjelmissa myös esitetään tavoitteiden merkitys käyttäjien tarpeiden kannalta ja hankesuunnitelma. Avustusten osalta niissä olisi mainittava prioriteetit, keskeiset arviointiperusteet ja yhteisrahoituksen enimmäisosuus. Vuotuisten työohjelmien olisi myös sisällettävä soveltuvat indikaattorit tulosten seurantaa varten.

(28)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on monivuotisen Euroopan tilasto-ohjelman perustaminen, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(29)

Moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti on suoritettu ennakkoarviointi sen varmistamiseksi, että monivuotisessa ohjelmassa keskitytään saavuttamaan sen tavoitteet vaikuttavasti ja tehokkaasti ja että ohjelmaan sisällytetään talousarvioon liittyvät rajoitukset jo sen suunnitteluvaiheessa. Ohjelman perusteella toteutettujen toimenpiteiden merkitystä ja vaikutuksia olisi seurattava ja arvioitava säännöllisin väliajoin, myös käyttämällä riippumattomia ulkopuolisia arvioijia. Ohjelman arvioimiseksi on määritelty mitattavia tavoitteita ja kehitetty indikaattoreita.

(30)

Tässä asetuksessa vahvistetaan vuodeksi 2013 monivuotisen ohjelman määrärahat, joita budjettivallan käyttäjä pitää ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (6) 37 kohdan mukaisesti.

(31)

Tällä asetuksella osoitetun rahoituksen lisäksi monivuotisen ohjelman täytäntöönpanemiseksi toteutettavien yksittäisten tilastotoimien, mukaan lukien kansallisten tilastoviranomaisten ja komission (Eurostat) välisillä sopimuksilla toteutettavat toimet, olisi saatava mahdollisuuksien mukaan riittävää rahoitusta kansallisella tasolla.

(32)

Tätä asetusta koskeva vaikutustenarviointi, jolla osoitetaan kustannussäästöt unionille ja jäsenvaltioille, on perusta monivuotisen ohjelman rahoituksen vahvistamiselle. Kustannussäästöt syntyvät erityisesti Euroopan tilastojen uusista tuotantotavoista, jotka ovat tieto- ja viestintäteknologian kehityksen tulosta.

(33)

Unionin taloudelliset edut olisi suojattava oikeasuhteisin toimenpitein koko menosyklin ajan. Näihin toimenpiteisiin sisältyvät säännönvastaisuuksien torjunta, havaitseminen ja tutkiminen, menetettyjen, virheellisesti maksettujen tai väärin käytettyjen varojen takaisinperintä ja tarpeen mukaan seuraamukset.

(34)

Jotta voidaan varmistaa toimintojen jatkuvuus ESS:ssä koko kalenterivuodeksi 2013 sekä oikeusvarmuuden vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan, ja sitä olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2013. Tämän asetuksen soveltamispäivän olisi erityisesti oltava perusteena sopimussuhteiselle henkilöstölle suoritettaville maksuille sekä kaikille monivuotiseen suunnitelmaan kuuluville toiminnoille.

(35)

Asetuksen (EY) N:o 223/2009 mukaisesti monivuotisen ohjelman luonnos on toimitettu ennakkotarkastelua varten Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevälle komitealle, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 234/2008/EY (7) perustetulle eurooppalaiselle tilastoja käsittelevälle neuvoa-antavalle komitealle ja neuvoston päätöksellä 2006/856/EY (8) perustetulle raha-, rahoitus- ja maksutasetilastokomitealle,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Euroopan tilasto-ohjelman perustaminen

Perustetaan Euroopan tilasto-ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’, kaudeksi 2013–2017.

2 artikla

Lisäarvo

Ohjelman lisäarvo muodostuu sen varmistamisesta, että Euroopan tilastoissa keskitytään juuri niihin tietoihin, joita unionin politiikkojen suunnittelussa, täytäntöönpanossa, seurannassa ja arvioinnissa tarvitaan. Lisäksi ohjelmalla tehostetaan resurssien käyttöä tukemalla toimia, joiden avulla edistetään yhdenmukaistettujen, vertailukelpoisten, luotettavien, käyttäjäystävällisten ja saatavilla olevien tilastotietojen kehittämistä, tuottamista ja levittämistä yhdenmukaisten standardien ja Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevän komitean hyväksymissä Euroopan tilastoja koskevissa käytännesäännöissä, jäljempänä ’käytännesäännöt’, vahvistettujen yhteisten periaatteiden pohjalta, joita ovat erityisesti laatukriteerit relevanssi, tarkkuus ja luotettavuus, oikea-aikaisuus ja täsmällisyys, saatavuus ja selkeys sekä johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus.

3 artikla

Soveltamisala

1. Tällä asetuksella vahvistetaan Euroopan tilastojen kehittämistä, tuottamista ja levittämistä koskevat ohjelmapuitteet, suunniteltujen toimien pääasialliset alat ja tavoitteet kaudeksi 2013–2017 asetuksen (EY) N:o 223/2009 13 ja 14 artiklan mukaisesti.

2. Ohjelma ei kata toimenpiteitä, jotka kuuluvat Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1297/2008/EY (9) perustettuun Euroopan yritys- ja kauppatilastojen uudenaikaistamisohjelmaan, jäljempänä ’MEETS-ohjelma’, kyseisen ohjelman päättymiseen eli 31 päivään joulukuuta 2013 asti, mutta se sisältää yritys- ja kauppatilastoihin liittyviä tavoitteita, jotka on tarkoitus toteuttaa vuosina 2014–2017.

4 artikla

Tavoitteet

1. Ohjelman yleistavoite on, että Euroopan tilastojärjestelmä on jatkossakin korkealaatuisten Eurooppaa koskevien tilastojen johtava tuottaja.

2. Vastausrasite ja kansallisella ja unionin tasolla käytettävissä olevat resurssit huomioon ottaen ohjelman täytäntöönpanemiseksi toteutettavissa tilastotoimissa pyritään seuraaviin erityistavoitteisiin:

— Tavoite 1: Tuotetaan oikea-aikaisesti, kustannustehokkaasti ja ilman tarpeetonta päällekkäistä työtä unionin politiikkojen kehittämisen, seurannan ja arvioinnin tueksi prioriteetteja ilmentäviä tilastotietoja ja säilytetään tasapaino talouden, sosiaalisten ja ympäristöalojen välillä sekä palvellaan Euroopan tilastojen erilaisten käyttäjäryhmien, kuten muiden päättäjien, tutkijoiden, yrityksien ja unionin kansalaisten yleensä, tarpeita;

— Tavoite 2: Pannaan täytäntöön Euroopan tilastojen uudet tuotantotavat, joilla pyritään lisäämään tehokkuutta ja parantamaan laatua;

— Tavoite 3: Vahvistetaan kumppanuutta Euroopan tilastojärjestelmässä ja sen ulkopuolella sen tuottavuuden lisäämiseksi ja johtavan aseman takaamiseksi maailmanlaajuisesti virallisten tilastojen tuottajana; ja

— Tavoite 4: Varmistetaan ohjelman koko keston ajan jatkuva tilastojen toimittaminen sillä edellytyksellä, että tämä ei vaikuta Euroopan tilastojärjestelmän prioriteettien asettamiseen.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut yleis- ja erityistavoitteet ja ohjelman täytäntöönpanon seurantaan liittyvät indikaattorit esitetään tarkemmin liitteessä. Asetuksen (EY) N:o 223/2009 13 ja 14 artiklan mukaisesti ohjelmassa laaditaan yksityiskohtaiset vuotuiset suunnitelmat, joissa priorisointimekanismi on tärkeä osa prosessia. Ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi tehdään tiivistä ja koordinoitua yhteistyötä Euroopan tilastojärjestelmässä. Ohjelmalla kehitetään asianmukaisia välineitä, joilla parannetaan Euroopan tilastojärjestelmän laatua, lisätään sen joustavuutta ja parannetaan sen valmiuksia vastata oikea-aikaisesti käyttäjien tarpeisiin. Sen on myös toimittava edelläkävijänä kehitettäessä luotettavia indikaattoreita, joilla voidaan vastata 2000-luvun haasteisiin ja mitata esimerkiksi ympäristön kestävyyttä, elämänlaatua ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja tilastoida kolmannen sektorin ja yhteisötalouden taloudellista toimintaa.

5 artikla

Tilastojen hallinnointi, riippumattomuus, avoimuus ja laatu

1. Euroopan tilastoja tuotetaan ammatillisesti riippumattomasti ja avoimesti.

2. Ohjelma pannaan täytäntöön käytännesääntöjen periaatteiden mukaisesti, ja tavoitteena on tuottaa ja levittää korkealaatuisia, yhdenmukaistettuja ja vertailukelpoisia Euroopan tilastoja asetuksen (EY) N:o 223/2009 12 artiklan mukaisesti ja varmistaa Euroopan tilastojärjestelmän moitteeton toiminta kokonaisuudessaan. Kansallisten tilastolaitosten ja unionin tilastoviranomaisten (komissio (Eurostat)) on varmistettava ammatillisen riippumattomuutensa avulla, että Euroopan tilastot ovat käytännesääntöjen mukaisia.

3. Jäsenvaltioiden nimeämien kansallisten tilastolaitosten ja muiden kansallisten viranomaisten, jäljempänä yhdessä ’kansalliset tilastoviranomaiset’, ja komission (Eurostat), jotka vastaavat Euroopan tilastojen kehittämisestä, tuottamisesta ja levittämisestä, on

—	pyrittävä vahvistamaan sellaista institutionaalista ja organisatorista ympäristöä, joka edistää Euroopan tilastoja tuottavien ja levittävien kansallisten tilastoviranomaisten ja komission (Eurostat) yhteensovittamista, tehokkuutta ja uskottavuutta;

—	painotettava asetuksen (EY) N:o 223/2009 2 artiklan 1 kohdassa vahvistettuja tilastoperiaatteita ja käyttäjien tarpeita;

—	palveltava unionin institutionaalisten käyttäjien tarpeita asetuksen (EY) N:o 223/2009 mukaisesti ja pyrittävä kehittämään tilastoja, jotka hyödyttävät Euroopan tilastojen erilaisia käyttäjäryhmiä, kuten muita päättäjiä, tutkijoita, yrityksiä ja unionin kansalaisia yleensä; ja

—	tehtävä yhteistyötä kansainvälisten tilastoelinten kanssa kansainvälisten käsitteiden, luokittelujen, menetelmien ja muiden standardien käytön edistämiseksi, jotta voidaan erityisesti lisätä yhdenmukaisuutta ja parantaa vertailukelpoisuutta maailmanlaajuisesti.

4. Kunkin jäsenvaltion on pyrittävä varmistamaan, että sen tilastotuotantoprosessit toteutetaan standardoidusti ja että niitä tehostetaan mahdollisimman pitkälle tarkastusmekanismeilla.

5. Avoimuuden lisäämiseksi komissio (Eurostat) julkaisee tarvittaessa arvionsa Euroopan tilastoja varten toimitettujen kansallisten tietojen laadusta osana laatuselvitystä ja vaatimusten noudattamisen seurantaa.

6. Komissio (Eurostat) tutkii, miten se voi tehdä julkaisuistaan ja etenkin verkkosivuillaan saatavilla olevista julkaisuistaan käyttäjäystävällisempiä muiden kuin asiantuntijoiden kannalta, ja se asettaa valmiit tietosarjat helposti saataville ja sisällyttää niihin intuitiivisia vertailukaavioita tarjotakseen kansalaisille enemmän lisäarvoa. Komission (Eurostat) säännöllisissä päivityksissä annetaan mahdollisuuksien mukaan tietoja kustakin jäsenvaltiosta sekä tarjotaan vuosittaisia, kuukausittaisia ja pitkän aikavälin tietosarjoja tarvittaessa ja kun hyödyt ovat suuremmat kuin tiedonkeruukustannukset.

6 artikla

Tilastollinen priorisointi

1. Ohjelmalla varmistetaan tilastoalan aloitteet, joilla tuetaan nykyisten unionin politiikkojen kehittämistä, täytäntöönpanoa ja seurantaa, sekä tarjotaan tilastollista tukea huomattaville vaatimuksille, joita unionin uusista toimintapoliittisista aloitteista aiheutuu.

2. Komissio varmistaa 9 artiklassa tarkoitettuja vuotuisia työohjelmia valmistellessaan tehokkaan priorisoinnin ja tilastoihin liittyvien prioriteettien vuosittaisen uudelleentarkastelun sekä niitä koskevan raportoinnin. Vuotuisten työohjelmien avulla pyritään näin varmistamaan, että Euroopan tilastoja voidaan tuottaa kansallisella ja unionin tasolla saatavilla olevien resurssien puitteissa. Priorisoinnilla vähennetään uusista tilastovaatimuksista aiheutuvia kustannuksia ja rasitetta vähentämällä tilastovaatimuksia nykyisillä Euroopan tilastoaloilla, ja se toteutetaan tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

3. Komissio varmistaa tilastotoimien prioriteettien vuosittaiseen uudelleentarkasteluun tarkoitettujen välineiden kehittämisen ja täytäntöönpanon, jotta voidaan vähentää tietojen toimittajille ja tilastojen tuottajille aiheutuvia kustannuksia ja rasitetta.

4. Uusia toimia esittäessään tai tehdessään huomattavia muutoksia nykyisiin tilastoihin komissio perustelee nämä toimet tai muutokset asianmukaisesti ja antaa myös jäsenvaltioilta saatujen tietojen pohjalta tietoa vastausrasitteesta ja tuotantokustannuksista asetuksen (EY) N:o 223/2009 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

7 artikla

Rahoitus

1. Unionin osuudeksi ohjelman täytäntöönpanon rahoituspuitteista ohjelmakauteen 2007–2013 kuuluvana vuonna 2013 vahvistetaan 57,3 miljoonaa euroa.

2. Komissiota kehotetaan antamaan viimeistään kolmen kuukauden kuluttua vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen hyväksymisestä Euroopan parlamentille ja neuvostolle lainsäädäntöehdotus, jossa esitetään määrärahat kaudelle 2014–2017.

3. Komissio panee unionin rahoitustuen täytäntöön varainhoitoasetuksen mukaisesti.

4. Komissio tekee päätöksen vuotuisista määrärahoista budjettivallan käyttäjän oikeuksia kunnioittaen.

8 artikla

Hallinnollinen ja tekninen apu

Ohjelmaa varten osoitettavilla määrärahoilla voidaan kattaa kuluja, jotka liittyvät ohjelman hallinnoinnin ja sen tavoitteiden saavuttamisen edellyttämiin valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimiin, kuten tutkimuksiin, asiantuntijoiden kokouksiin, tilastoalan asiantuntijoiden kulujen korvaamiseen ja tiedotus- ja viestintätoimintaan, sekä kuluja, jotka liittyvät tietojen käsittelyyn ja vaihtoon keskittyviin tietoteknisiin verkkoihin, ja muita mahdollisia teknisen ja hallinnollisen avun kuluja, joita komissiolle aiheutuu ohjelman hallinnoinnista. Määrärahoilla voidaan kattaa myös niille jäsenvaltioille tarjottava tekninen apu ja asiantuntemus, jotka eivät erityisistä olosuhteista johtuen pysty tuottamaan tiettyjä Euroopan tilastoja tai vaaditun laadun mukaisia tilastoja.

9 artikla

Vuotuiset työohjelmat

Komissio hyväksyy ohjelman täytäntöönpanemiseksi vuotuiset työohjelmat, jotka ovat asetuksen (EY) N:o 223/2009 17 artiklan vaatimusten mukaisia ja joissa vahvistetaan niillä toteutettavat tavoitteet ja niiden odotetut tulokset, tämän asetuksen 4 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja yleis- ja erityistavoitteita noudattaen. Kukin vuotuinen työohjelma annetaan Euroopan parlamentille tiedoksi.

10 artikla

Tukimuodot

Unionin rahoitusosuus voidaan myöntää avustuksina, julkisia hankintoja koskevina sopimuksina tai muuna tukena, joka on tarpeen 4 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen yleis- ja erityistavoitteiden saavuttamiseksi.

11 artikla

Tukikelpoiset toimet

1. Unionin rahoitusosuudella tuetaan 4 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen yleis- ja erityistavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavia Euroopan tilastojen kehittämistä, tuottamista ja levittämistä koskevia toimia. Ensisijaisesti tuetaan toimia, joista unioni saa huomattavaa 2 artiklassa tarkoitettua lisäarvoa.

2. Asetuksen (EY) N:o 223/2009 15 artiklassa tarkoitettua yhteistyöverkostojen rahoitusta voidaan myöntää avustuksina tiettyyn toimeen, ja se voi kattaa 95 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

3. Tarvittaessa toiminta-avustuksia voidaan myöntää 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen järjestöjen toimintaan, jolloin ne voivat kattaa enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

4. Jäsenvaltioille voidaan korvata tiedonkeruuseen perustuvien toimien suorittamisesta aiheutuvia kuluja silloin, kun täydelliset tulokset on toimitettava komissiolle; korvaus maksetaan kertasuorituksena tietokokonaisuutta kohti, ja kertasuorituksen enimmäismäärä määritellään kullekin tiedonkeruulle erikseen. Komissio määrittelee kertakorvausten enimmäismäärät ottaen huomioon tiedonkeruun vaikeusasteen.

12 artikla

Edunsaajat, jotka voivat hakea avustuksia

1. Varainhoitoasetuksen 128 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti asetuksen (EY) N:o 223/2009 5 artiklan 2 kohdassa määritetyille kansallisille tilastoviranomaisille voidaan myöntää avustuksia ilman ehdotuspyyntöä.

2. Yhteistyöverkostot voivat käsittää 1 kohdassa tarkoitettuja edunsaajia ja muita elimiä ilman ehdotuspyyntöä varainhoitoasetuksen 128 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

3. Edellä 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja toiminta-avustuksia voidaan myöntää järjestöille, jotka täyttävät molemmat seuraavat kriteerit:

Ne ovat voittoa tavoittelemattomia sekä teollisuudesta, kaupasta ja elinkeinoelämästä riippumattomia eikä niillä ole muita eturistiriitoja, ja niiden päätavoitteet ja toimet liittyvät käytännesääntöjen täytäntöönpanon edistämiseen ja tukemiseen sekä tehokkuuden lisäämiseen ja laadun parantamiseen unionin tasolla tähtäävien Euroopan tilastojen uusien tuotantotapojen täytäntöönpanemiseen.

b)	Ne ovat toimittaneet komissiolle tyydyttävän selvityksen jäsenistään, sisäisistä säännöistään ja rahoituslähteistään.

13 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

1. Komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, jatkuvilla ja tehokkailla tarkastuksilla ja, jos säännönvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä tarvittaessa osin käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia.

2. Komissiolla ja sen edustajilla sekä tilintarkastustuomioistuimella on oikeus tehdä kaikkien tämän asetuksen mukaisesti rahoitusta saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikalla suoritettavia tarkastuksia.

Euroopan petostentorjuntavirasto, jäljempänä ’OLAF’, tekee tarvittaessa komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetussa neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 (10) säädettyjen menettelyjen mukaisesti niihin talouden toimijoihin kohdistuvia paikalla suoritettavia tarkastuksia ja todentamisia, joille on suoraan tai välillisesti myönnetty asianomaista rahoitusta, selvittääkseen, onko tämän asetuksen nojalla rahoitettuun avustussopimukseen tai -päätökseen taikka sopimukseen liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

Tämän asetuksen täytäntöönpanosta johtuvissa kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehdyissä yhteistyösopimuksissa, avustussopimuksissa, avustuspäätöksissä ja sopimuksissa on nimenomaisesti annettava komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia sekä paikalla suoritettavia tarkastuksia ja todentamisia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ensimmäisen ja toisen alakohdan soveltamista.

14 artikla

Kolmansien maiden osallistuminen ohjelmaan

Ohjelmaan voivat osallistua seuraavat maat:

a)	EFTAn ETA-maat Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa määrättyjen ehtojen mukaisesti;

b)	Sveitsi yhteistyöstä tilastoalalla 26 päivänä lokakuuta 2004 tehdyssä Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa (11) määrättyjen ehtojen mukaisesti; ja

maat, joihin sovelletaan Euroopan unionin naapuruuspolitiikkaa, unionin jäsenyyttä hakeneet maat, ehdokasmaat ja unioniin liittymässä olevat maat sekä vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvat Länsi-Balkanin maat niiden ehtojen mukaisesti, jotka on vahvistettu näiden maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevista yleisperiaatteista tehdyissä kahden- tai monenvälisissä sopimuksissa.

15 artikla

Ohjelman arviointi ja uudelleentarkastelu

1. Kuultuaan Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevää komiteaa komissio esittää ohjelman täytäntöönpanon edistymisestä välikertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2015.

2. Komissio voi 1 kohdassa tarkoitetun ohjelman edistymistä koskevan välikertomuksen perusteella ja Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevää komiteaa kuultuaan esittää viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016 Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen ohjelman jatkamisesta vuosina 2018–2020 noudattaen kuitenkin monivuotista rahoituskehystä vuosille 2014–2020.

3. Kuultuaan Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevää komiteaa ja eurooppalaista tilastoja käsittelevää neuvoa-antavaa komiteaa komissio esittää ohjelman täytäntöönpanosta lopullisen arviointikertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2018.

16 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2013.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 15 päivänä tammikuuta 2013.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

L. CREIGHTON

(1) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 12. joulukuuta 2012 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 20. joulukuuta 2012.

(2) EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164.

(3) Rajoittamatta Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä tehdyssä pöytäkirjassa N:o 4 olevan 5 artiklan soveltamista.

(4) EUVL L 192, 22.7.2011, s. 1.

(5) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(6) EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

(7) EUVL L 73, 15.3.2008, s. 13.

(8) EUVL L 332, 30.11.2006, s. 21.

(9) EUVL L 340, 19.12.2008, s. 76.

(10) EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

(11) EUVL L 90, 28.3.2006, s. 2.

LIITE

Euroopan tilasto-ohjelman 2013–2017 tilastoinfrastruktuuri ja tavoitteet

Johdanto

Unionin politiikkojen toteuttaminen edellyttää korkealaatuisia, vertailukelpoisia ja luotettavia tilastotietoja unionin talouden, yhteiskunnan ja ympäristön tilanteesta sekä sen osa-alueista kansallisella ja alueellisella tasolla. Euroopan tilastot ovat välttämättömiä Euroopan unionille myös, jotta suuri yleisö ja unionin kansalaiset voivat ymmärtää demokraattista prosessia ja osallistua siihen sekä keskusteluun unionin nykytilanteesta ja tulevaisuudesta.

Euroopan tilasto-ohjelma tarjoaa oikeudellisen kehyksen Euroopan tilastojen kehittämiselle, tuottamiselle ja levittämiselle kaudella 2013–2017.

Euroopan tilastoja kehitetään, tuotetaan ja levitetään tässä oikeudellisessa kehyksessä tiiviissä ja koordinoidussa yhteistyössä Euroopan tilastojärjestelmän (ESS) puitteissa.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, Eurooppa 2020 -strategian ja sen lippulaivahankkeiden sekä muiden komission strategisiin painopistealueisiin kuuluvien politiikkojen mukaisesti Euroopan tilasto-ohjelmassa 2013–2017 kehitetyt, tuotetut ja levitetyt tilastot myötävaikuttavat unionin politiikkojen täytäntöönpanoon.

Koska kyseessä on monivuotinen ohjelma, joka kestää viisi vuotta, ja koska ESS pyrkii säilyttämään asemansa keskeisenä tilastoalan toimijana, ohjelman soveltamisala ja tavoitteet ovat kunnianhimoisia. Ohjelman täytäntöönpanossa noudatetaan kuitenkin asteittaista etenemistapaa. Ohjelman yhtenä tavoitteena on tehokkaan priorisointi- ja yksinkertaistamismekanismin kehittäminen.

Tilastoinfrastruktuuri

Ohjelmalla pyritään luomaan tilastotietoja koskeva infrastruktuuri. Infrastruktuuri on suunniteltava siten, että sen avulla voidaan hyödyntää eri sovelluksia laajasti ja tehokkaasti.

Päätökset Euroopan tilastojen tuottamisesta perustuvat toimintapoliittisen päätöksenteon tarpeisiin. Tilastojen olisi kuitenkin oltava myös muiden päättäjien, tutkijoiden, yritysten ja yleensä unionin kansalaisten käytettävissä ja helposti saatavilla, sillä ne ovat unionin kansalaisten ja yritysten maksamia julkisia hyödykkeitä, joista niiden olisi yhtä lailla hyödyttävä. Jotta infrastruktuuri täyttäisi nämä vaatimukset, se on suunniteltava käsitteellisesti vakaaksi siten, että se soveltuu moniin käyttötarkoituksiin ja että se voidaan mukauttaa joustavasti käyttäjien kehittyviin tarpeisiin tulevaisuudessa.

Tilastotietoja koskeva infrastruktuuri esitetään seuraavassa:

TILASTOTIETOJEN INFRASTRUKTUURI

Tämän yleisjärjestelmän lisäksi ohjelmassa erotellaan kolme tilastotietopilaria, jotka ovat elinkeinoelämä, kansalaisten Eurooppa sekä geospatiaaliset, ympäristö-, maatalous- ja muut toimialatilastot.

Unionin politiikat ja relevantit globaalit politiikat määrittävät ne tilastotarpeet, joihin ohjelma vastaa muokatuilla rakenteilla ja niitä vastaavilla tuotantoprosesseilla. Sen vuoksi kaikki unionin ja globaalit politiikat näkyvät tilastoinfrastruktuurin eri osa-alueissa ja niiden tarpeet katetaan ohjelman erityistoimilla. Tulevina vuosina määritettävät uudet politiikat katetaan perustamalla uusia indikaattoreiden tai tilien johdannaisia, jotka perustuvat kolmen pilarin sisällä tuotettuihin tilastotietoihin.

TILASTOTIEDOT – RAKENNE JA DYNAMIIKKA

Tavoitteet

Ohjelman yleistavoite on, että ESS on jatkossakin Eurooppaa koskevien korkealaatuisten tilastojen johtava tuottaja.

Vastausrasite ja kansallisella ja unionin tasolla käytettävissä olevat resurssit huomioon ottaen ohjelman täytäntöönpanemiseksi toteutettavissa tilastotoimissa pyritään seuraaviin erityistavoitteisiin:

—

Tavoite 1: Tuotetaan oikea-aikaisesti, kustannustehokkaasti ja ilman tarpeetonta päällekkäistä työtä unionin politiikkojen kehittämisen, seurannan ja arvioinnin tueksi prioriteetteja ilmentäviä tilastotietoja ja säilytetään tasapaino talouden, sosiaalisten ja ympäristöalojen välillä sekä palvellaan Euroopan tilastojen erilaisia käyttäjäryhmiä, kuten muita päättäjiä, tutkijoita, yrityksiä ja unionin kansalaisia yleensä;

—	Tavoite 2: Pannaan täytäntöön Euroopan tilastojen uudet tuotantotavat, joilla pyritään lisäämään tehokkuutta ja parantamaan laatua;

—	Tavoite 3: Vahvistetaan kumppanuutta Euroopan tilastojärjestelmässä ja sen ulkopuolella sen tuottavuuden lisäämiseksi ja johtavan aseman takaamiseksi maailmanlaajuisesti virallisten tilastojen tuottajana; ja

—	Tavoite 4: Varmistetaan ohjelman koko keston ajan jatkuva tilastojen toimittaminen sillä edellytyksellä, että tämä ei vaikuta Euroopan tilastojärjestelmän prioriteettien asettamiseen.

Nämä erityistavoitteet on jaettu jäljempänä kuvattuihin prioriteettialueisiin. Tavoitteita 1 ja 4 koskee kohta ”I. Tilastotuotokset”, tavoitetta 2 kohta ”II. Euroopan tilastojen tuotantotavat” ja tavoitetta 3 kohta ”III. Kumppanuus”.

I. TILASTOTUOTOKSET

1. Indikaattorit

1.1 Eurooppa 2020 -strategia

Kesäkuussa 2010 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston hyväksymä Eurooppa 2020 -strategia vaikuttaa merkittävästi unionin strategisiin linjauksiin ja kansallisiin politiikkoihin tulevina vuosina. Strategiaan kuuluu useita yleistavoitteita ja lippulaivahankkeita, joille ESS laatii tilastoindikaattorit monilla aloilla (esimerkiksi innovoinnin ja tutkimuksen ja kehittämisen edellytysten parantaminen, työllisyyden edistäminen, ilmastonmuutokseen ja energiaan liittyvien unionin tavoitteiden saavuttaminen, resurssitehokkuus, koulutustason parantaminen, mukaan lukien oppimiseen liittyvä liikkuvuus, aktiivisena ja terveenä ikääntyminen ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen vähentämällä köyhyyttä).

Tavoite 1.1.1

Tuotetaan korkealaatuisia tilastotietoja, joiden olisi oltava saatavilla oikea-aikaisesti ja joilla seurataan Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanoa. Uusien indikaattoreiden on perustuttava mahdollisimman pitkälle saatavilla olevaan tilastotietoon.

Tavoite toteutetaan seuraavasti:

—

päivitetään Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitteita koskevat indikaattorit (työllisyyden, tutkimuksen ja kehittämisen, innovoinnin, energian ja ilmastonmuutoksen, koulutuksen, ympäristön, sosiaalisen suojelun, sosiaalisen osallisuuden ja köyhyyden aloilla) ja asetetaan ne saataville komission (Eurostat) verkkosivuilla;

—	laaditaan tilastoja Eurooppa 2020 -strategiaan kuuluvien lippulaivahankkeiden täytäntöönpanon seuraamisen tueksi;

—	kehitetään lisäindikaattoreita unionin talous-, sosiaali- ja ympäristöpolitiikan ennakko- ja jälkiarviointia varten; ja

—	kehitetään työllisyyden indikaattoreita, joissa tehdään ero osa-aikaisen työn ja kokopäivätyön välillä, sekä työttömyyden indikaattoreita, joissa otetaan huomioon aktivointitoimiin osallistuvat kuten koulutuksessa mukana olevat ihmiset.

1.2 Talouden ohjaus ja hallinta

Rahoitusmarkkinoiden kriisi ja kireä tilanne ovat korostaneet tarvetta vahvistaa unionin talouden ohjausta ja hallintaa. Unioni on jo ottanut talouden ohjauksen ja hallinnan ja talouspolitiikan koordinoinnin saralla merkittäviä askelia, joista osalla on suuria vaikutuksia tilastoalaan jo käynnissä olevien tilastotoimien lisäksi.

Tavoite 1.2.1

Kehitetään uusia ja parannetaan vanhoja tilastotietoja, jotka ovat olennaisia unionin päättäjille ja suurelle yleisölle ja liittyvät unionin vahvistettuun ja yhdennettyyn talouden ohjaukseen ja hallintaan sekä seurantasykliin, jolla integroidaan vakaus- ja kasvusopimus ja talouspolitiikka.

Tavoite toteutetaan seuraavasti:

—	tuotetaan tilastomateriaalia makrotalouden epätasapainoa kuvaavaa tulostaulua ja sen analysointia varten;

—	tuotetaan tilastomateriaalia vakaus- ja kasvusopimuksen tehostamiseksi ja pyritään erityisesti tuottamaan ja tarjoamaan korkealaatuisia tilastoja valtionvelasta;

—	luodaan kilpailukyvyn kehittymistä mittaavat indikaattorit; ja

—	otetaan tuotantoketjussa käyttöön tehokas laadunhallinta, joka kattaa myös julkisyhteisöjen rahoitusta koskevat lähdetiedot ja niiden perustana olevat jäsenvaltioiden työnkulut.

Tavoite 1.2.2

Tuotetaan unionin päättäjille luotettavia tilastoja ja indikaattoreita hallinnollisiin ja sääntelytarkoituksiin sekä tiettyjen unionin poliittisten sitoumusten seuraamiseen.

Tavoite toteutetaan seuraavasti:

—	määritellään hallinnollisiin ja sääntelytarkoituksiin tuotettujen tilastojen soveltamisala ja sovitaan siitä käyttäjien kanssa;

—	tarpeen mukaan määritellään, toteutetaan ja selvitetään näitä indikaattoreita koskevat tehokkaat laadunhallinnan puitteet.

1.3 Talouden globalisaatio

Rahoituskriisin sosiaaliset, taloudelliset ja muut vaikutukset, rajatylittävien virtojen kasvu ja tuotantoprosessien fragmentoituminen ovat korostaneet tarvetta luoda tuotannon globalisoitumiselle yhdenmukaisemmat puitteet ja mitata sitä tehokkaammin.

Tavoite 1.3.1

Parannetaan unionin päättäjien ja suuren yleisön käytettävissä olevia talouden globalisaatiota ja globaaleja arvoketjuja koskevia indikaattoreita ja tilastotietoja.

Tavoite toteutetaan seuraavasti:

—	päivitetään talouden globalisaatiota koskevat olemassa olevat indikaattorit ja asetetaan ne saataville komission (Eurostat) verkkosivuilla;

—	kehitetään globaaleja arvoketjuja koskevia uusia indikaattoreita, mukaan lukien luonnonvarojen virrat ja riippuvuus niistä;

—	analysoidaan globaalit arvoketjut, mahdollisesti panos-/tuotostaulukoiden avulla, ja ulkomaankauppa- ja yritystilastot, myös mikrotietoja yhdistämällä; ja

—	tutkitaan tarvetta uudistaa välillisten rahoituspalvelujen laskemista ja kohdentamista.

2. Tilinpitopuitteet

Komission 20 päivänä elokuuta 2009 antama tiedonanto ”BKT ja muut indikaattorit: Edistyksen mittaaminen muuttuvassa maailmassa” sekä talouden suorituskyvyn ja sosiaalisen edistyksen mittaamista käsittelevän Stiglitzin, Senin ja Fitoussin raportin julkistaminen ovat antaneet uutta puhtia ESS:n keskeisen haasteen ratkaisemiseen: miten saadaan monialaisista kysymyksistä parempia ja yhdennetympiä tilastoja, jotka kuvaavat monimutkaisia sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöilmiöitä laajemmin kuin perinteiset taloudellisen tuotoksen mittarit. Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmä (EKT) tarjoaa kaikille taloustilastoille yhdennetyt ja yhdenmukaiset puitteet, joita olisi täydennettävä muilla indikaattoreilla, jotta voidaan tuottaa kattavampia tietoja toimintapoliittista ja muuta päätöksentekoa varten.

2.1 Taloudellinen ja sosiaalinen suorituskyky

Talouskriisi on lisännyt korkealaatuisten makrotaloudellisten indikaattoreiden tarvetta, jotta voidaan ymmärtää ja analysoida paremmin talouden suhdannevaihteluita ja niiden vaikutuksia yhteiskuntaan ja siten helpottaa päätöksentekoprosessia. Tuotannon kasvava globalisoituminen edellyttää yhdenmukaisten puitteiden kehittämistä, jotta voidaan helpottaa eri alojen tilastojen tulkintaa ja integroimista.

Tavoite 2.1.1

Täydennetään talouden suorituskyvyn mittaamista globalisaation, elämänlaadun, tavaroiden ja palvelujen saatavuuden, ympäristön kestävyyden, terveyden, hyvinvoinnin, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja sosiaalisen osallisuuden eri ulottuvuuksilla. Kehitetään puitteet tuotannon globalisoitumisen analysoimiseksi.

Tavoite toteutetaan seuraavasti:

—	laaditaan ja kootaan yhteen vuosittaiset ja neljännesvuosittaiset kansantalouden tilit sekä vuosittaiset alueelliset tilit EKT:n mukaisesti;

—	tuotetaan kotitalouksien tulojen ja kulutuksen jakautumista koskevat indikaattorit (yhdistämällä kansantalouden tilinpitoaggregaatit ja kotitalouksia koskevien tutkimusten tiedot tai niitä koskevat hallinnolliset tiedot);

—	kootaan yhteen ajantasaiset ja korkealaatuiset hintatilastot, erityisesti yhdenmukaistetut kuluttajahintaindeksit;

—	kehitetään satelliittitilinpitoa uusilla aloilla;

—	luodaan kasvun ja tuottavuuden mittaamista koskeva tietokanta, jossa otetaan huomioon muutokset julkisen ja yksityisen sektorin tuottavuudessa;

—	kehitetään käsitteistö tuotannon globalisoitumisen analysoimiseksi;

—	kehitetään käsitteistö elämänlaadun ja hyvinvoinnin mittaamiseksi; ja

—	yhdenmukaistetaan mahdollisimman pitkälle vastaavat tilinpito- ja tilastokäsitteet.

Tavoite 2.1.2

Otetaan käyttöön makrotaloudelliset ja sosiaaliset indikaattorit ja Euroopan talouden pääindikaattorit yhdenmukaisena indikaattorisarjana, jolla voidaan vastata unionin ja globaaleja tilastotietoja koskeviin vaatimuksiin, sekä mukautetaan Euroopan talouden pääindikaattorit vastaamaan käyttäjien kehittyviä tarpeita.

Tavoite toteutetaan seuraavasti:

—	kehitetään koordinoidusti keskeisten makrotaloudellisten, sosiaalisten ja kestävän kehityksen indikaattoreiden kojetauluja (”dashboards”);

—	luodaan makrotaloudellisia ja sosiaalisia indikaattoreita sekä Euroopan talouden pääindikaattoreita koskevat yhtenäiset menetelmät;

—	parannetaan indikaattoreiden kansainvälistä vertailukelpoisuutta;

—	parannetaan työkaluja indikaattoreiden tulkinnan ja niistä tiedottamisen helpottamiseksi; ja

—	tuotetaan kaikista jäsenvaltioista yhdenmukaiset asumis- ja muut siihen liittyvät tilastot.

2.2 Ympäristön kestävyys

Ympäristön suojelu, säilyttäminen ja sen laadun parantaminen nykyistä ja tulevia sukupolvia varten sekä ilmastonmuutoksen vaikutusten torjunta ovat erittäin tärkeässä asemassa Euroopan unionissa, ja ne ovat perussopimuksissa määrättyjä tavoitteita. Tehokas toiminta näillä aloilla edellyttää tilastotietoja monilta eri alueilta.

Tavoite 2.2.1

Tuotetaan ympäristötilejä ja ilmastonmuutokseen liittyviä tilastoja ottaen huomioon alan kansainvälinen kehitys.

Tavoite toteutetaan seuraavasti:

—

kehitetään ympäristötilejä koskeva yhdenmukainen järjestelmä kansantalouden tilinpidon ”satelliittitileinä”. Tilit tarjoavat tietoa ilmakehään joutuvista päästöistä, energiankulutuksesta, aineellisten luonnonvarojen ja veden virroista ja varannoista, perus- ja kriittisten raaka-aineiden kaupasta, ympäristöverotuksesta ja ympäristönsuojeluun liittyvistä menoista, sekä mahdollisesti vihreästä kasvusta ja ympäristöä säästävistä hankinnoista;

—	päivitetään, kehitetään, tuotetaan ja levitetään indikaattoreita, jotka kuvaavat toissijaisia paineita eli ilmastonmuutoksen vaikutuksia (myös terveyteen), heikkouksia ja sopeutumista; ja

—	kehitetään pääindikaattori, jolla mitataan maailmanlaajuista ympäristöpainetta.

3. Tiedot

3.1 Elinkeinoelämä

Monet unionin politiikat kohdistuvat eurooppalaisiin yrityksiin, ja lisäksi yritykset vastaavat perustietojen toimittamisesta. Tästä syystä yritystilastojen tarve niiden laajassa merkityksessä päätöksentekoprosessin tueksi on suuri. Yritystilastot kuitenkin myös auttavat unionin kansalaisia ja yrityksiä ymmärtämään näiden politiikkojen vaikutuksia. Tilastoissa tehdään ero suuryritysten, keskisuurten yritysten (mid-caps) ja pk-yritysten välillä, joita koskevien tarkkojen ja yhdenmukaistettujen tilastojen tarve kasvaa koko ajan. Samalla on kevennettävä hallinnollista taakkaa ja raportointirasitetta.

Tavoite 3.1.1

Lisätään tilastojen tuotantoprosessin tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Tuotetaan korkealaatuisia tilastoja keskeisistä aloista, joilla yritykset ovat avainasemassa. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi yritystilastot, lyhyen aikavälin indikaattorit, yritysten investoinnit henkiseen pääomaan ja osaamiseen, kansainväliset liiketoimet, globalisaatio, sisämarkkinoiden seuranta, T&K ja innovointi sekä matkailu. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä tietojen saatavuuteen korkean lisäarvon teollisuus- ja palvelualoista, erityisesti vihreän talouden, digitaalitalouden ja yhteisötalouden (kuten terveydenhuolto ja koulutus) aloista.

Tavoite toteutetaan seuraavasti:

—	käytetään uudelleen tilastojärjestelmässä tai yhteiskunnassa saatavilla oleva tieto ja kehitetään yhteinen infrastruktuuri ja yhteisiä työkaluja;

—	tuotetaan yrityksiä koskevia tilastotietoja ja indikaattoreita vuosittain tai osavuosittain;

—	tuotetaan tilastotietoja, jotka kuvaavat Euroopan asemaa maailmassa ja unionin suhdetta muuhun maailmaan;

—	tuotetaan tilastotietoja globaalien arvoketjujen analysoimiseksi ja luodaan euroryhmärekisteri globalisaatiota koskevan monialaisen tiedon keräämisen tueksi;

—	tasapainotetaan tavarakauppaa ja palvelukauppaa koskevien tilastotietojen keruuta parantamalla palveluja koskevien tietojen saatavuutta ja toteuttamalla toimia palveluja ja tavaroita koskevien tilastotietojen tasapainottamiseksi;

—	kehitetään sisämarkkinoiden seurantaan liittyviä työkaluja, kuten elintarvikehintojen seurantaväline ja siihen liittyvät indikaattorit;

—	tuotetaan tilastoja innovoinnin ja T&K:n keskeisten alojen suorituskyvystä hyödyntämällä patenttirekistereitä ja tarkastelemalla yksittäisiä mikrotietoja ja käyttämällä niitä tilastotarkoituksiin;

—	tuotetaan tilastoja matkailun tarjonnasta ja kysynnästä optimoimalla tiedonkeruu ja integroimalla matkailua koskevat tiedot paremmin muita aloja koskeviin tietoihin; ja

—	laaditaan resurssien käyttöä ja resurssitehokkuutta koskevia tilastoja, jotka perustuvat mahdollisimman pitkälle olemassa oleville tiedonkeruille.

3.2 Kansalaisten Eurooppa

Unionin kansalaiset ovat unionin politiikkojen ytimessä. Tästä syystä sosiaalitilastojen tarve niiden laajassa merkityksessä päätöksentekoprosessin tueksi ja sosiaalipolitiikkojen tulosten seuraamiseksi on suuri. Sosiaalitilastot myös auttavat unionin kansalaisia arvioimaan näiden politiikkojen vaikutusta elämäänsä ja hyvinvointiinsa.

Tavoite 3.2.1

Tuotetaan tilastoja sosiaalipolitiikan keskeisistä aloista, jotka kohdistuvat kansalaisiin. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi hyvinvointi, kestävyys, sosiaalinen yhteenkuuluvuus, köyhyys, eriarvoisuus, väestöhaasteet (erityisesti väestön ikääntyminen ja muuttoliike), työmarkkinat, koulutus, mukaan lukien varhaiskasvatus, aikuisopetus, ammattikoulutus ja nuorten oppimiseen liittyvä liikkuvuus, kulttuuri, liikunta, elämänlaatu, turvallisuus, terveys, vammaisuus, kulutus, vapaa liikkuvuus ja sisämarkkinat, nuorten liikkuvuus, teknologinen innovointi ja uudet elämäntapavalinnat. Nämä tilastot eritellään tarvittaessa sukupuolen mukaan sellaisten ryhmien osalta, jotka kiinnostavat erityisesti sosiaalipolitiikasta päättäviä tahoja. Prioriteetit asetetaan 6 artiklan mukaisesti.

Tavoite toteutetaan seuraavasti:

—	luodaan Euroopan sosiaalitilastoja varten yhtenäinen perusinfrastruktuuri, joka käsittää tutkimus- ja hallintoperusteiset tiedonkeruut ja yhteiset perusmuuttujat;

—	kehitetään sosiaalisia perustutkimuksia, joilla saadaan henkilöistä ja kotitalouksista selkeytettyä tietoa (myös mikrotietoa) ja joita täydennetään ylimääräisillä harvemmin tehtävillä mikrotiedon keruilla;

—	kehitetään koulutustilastoja sekä rationalisoidaan ja modernisoidaan aikuiskoulutustutkimusta;

—	tuotetaan tuloeroja koskevia tilastoja, joissa esitetään vertailukelpoinen kansallinen pääindikaattori sekä tietoja perushyödykkeiden ja -palvelujen saatavuuteen liittyvästä eriarvoisuudesta;

—	laaditaan menetelmiä liikuntaa ja kulttuuria koskevia tilastoja varten;

—	tuotetaan tilastoja rikosturvallisuudesta, terveydestä (kansanterveyttä sekä työterveyttä ja työturvallisuutta koskevista yhteisön tilastoista 16 päivänä joulukuuta 2008 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1338/2008 (1) sovitun mukaisesti) ja vammaisuudesta;

—	toteutetaan muuttoliiketilastojen kehittämistä koskevaan työohjelmaan kuuluvia toimia;

—	tuotetaan elämänlaatua koskevia indikaattoreita yhteiskunnissa tapahtuvan edistyksen mittaamiseksi; ja

—	aloitetaan seuraavan väestönlaskentakierroksen valmistelut (suunniteltu vuodeksi 2021).

3.3 Geospatiaaliset, ympäristö-, maatalous- ja muut toimialatilastot

Paikkatietoja ja geospatiaalista analyysiä yhdistävät tilastot tarjoavat uusia mahdollisuuksia, joita ESS aikoo tutkia tarkemmin. Huomiota on kiinnitettävä erityiskysymyksiin, kuten pieniä alueita koskevien arvioiden luottamuksellisuuteen ja tilastolliseen luotettavuuteen.

Tulevaisuudessa erittäin merkityksellisiä ovat energia- ja liikennetilastot Eurooppa 2020 -strategian ja ilmastonmuutosta koskevan politiikan tueksi.

Maatalouden asema unionin politiikkojen keskuudessa tulee säilymään kaudella 2013–2017. Tilastotyöhön vaikuttavat voimakkaasti yhteistä maatalouspolitiikkaa vuoden 2013 jälkeen koskevan tarkastelun tulokset. Keskeisiä aloja tulevat olemaan ympäristö, biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, talous sekä ihmisten terveys, turvallisuus ja sosiaalinen ulottuvuus.

Tavoite 3.3.1

Tuetaan näyttöön perustuvaa päätöksentekoa yhdistämällä paikkatietoa joustavammin ja laajemmin sosiaali-, talous- ja ympäristötilastotietoihin.

Tavoite toteutetaan seuraavasti:

—	kehitetään, ylläpidetään ja käytetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2007/2/EY (2) perustettua Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuuria (INSPIRE) ja erityisesti unionin paikkatietoportaalia;

—	tuotetaan maantieteellisiä tietoja tekemällä yhteistyötä unionin ohjelmien kanssa maankäyttötutkimusten ja kaukokartoituksen osalta; ja

—	integroidaan tilastotiedot tarvittaessa ja luodaan siten monilähteinen ja joustava infrastruktuuri kohdennettujen paikka- ja aika-analyysien tuottamiseksi.

Tavoite 3.3.2

Tuotetaan ympäristötilastoja unionin päätöksentekoprosessin tueksi.

Tavoite toteutetaan seuraavasti:

—

Tuotetaan resursseja koskevia keskeisiä ympäristötilastoja (jäte ja kierrätys, vesi, raaka-aine-esiintymät, ekosysteemeihin liittyvät palvelut ja biologinen monimuotoisuus kansallisella tasolla ja mahdollisuuksien mukaan alueellisella tasolla) sekä ilmastonmuutokseen liittyviä keskeisiä tilastoja ilmastonmuutoksen lieventämistä ja siihen sopeutumista koskevien toimien ja politiikkojen tueksi kaikilla asianmukaisilla tasoilla paikallisesta tasosta unionin tasolle.

Tavoite 3.3.3

Tuotetaan energia- ja liikennetilastoja unionin politiikkojen tueksi.

Tavoite toteutetaan tuottamalla ja levittämällä:

—	uusiutuvaa energiaa koskevia tilastoja;

—	energiansäästöä ja energiatehokkuutta koskevia tilastoja; ja

—	liikenneturvallisuutta, matkustajien liikkuvuutta, tieliikenteen mittaamista ja intermodaalista tavaraliikennettä koskevia tilastoja.

Tavoite 3.3.4

Tuotetaan kestävyyteen ja maaseudun kehittämiseen liittyviä eurooppalaisia strategisia tavoitteita ilmentäviä maatalous-, kalastus- ja metsätaloustilastoja yhteisen maatalouspolitiikan ja yhteisen kalastuspolitiikan kehittämiseksi ja seuraamiseksi sekä toteutetaan säännöllisesti toimia tilastojen kehittämiseksi, tuottamiseksi ja levittämiseksi.

Tavoite toteutetaan seuraavasti:

—	tarkastellaan maataloutta koskevien tietojen keruuta ja yksinkertaistetaan sitä vuoden 2013 jälkeistä yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevan tarkastelun mukaisesti;

—	uudistetaan maataloutta koskevien tietojen keruun prosesseja tavoitteena erityisesti parantaa tuotettujen tietojen laatua ja oikea-aikaisuutta;

—	tarkistetaan perusteellisesti maankäyttöä ja maanpeitettä koskevien tietojen hallintajärjestelmää ja laaditaan ja pannaan täytäntöön sen perusteella uusi järjestelmä;

—	otetaan käyttöön yhdenmukaisia maatalouden ympäristöindikaattoreita koskeva tiedonkeruujärjestelmä mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien tietojen pohjalta;

—	jaotellaan tiedot asianmukaisesti alueittain; ja

—	tuotetaan ja levitetään tärkeimpiä metsätalouteen liittyviä tietoja (kuten metsäpinta-ala, kasvavan puuston määrä ja arvo sekä metsätalouden tilinpito) metsien ympäristötilinpitojärjestelmästä.

II. EUROOPAN TILASTOJEN TUOTANTOTAVAT

ESS:llä on tällä hetkellä useita haasteita. Niitä ovat korkealaatuisten tilastojen kasvava kysyntä, monimuotoisten ja moniulotteisten tilastojen lisääntynyt tarve, uusien toimijoiden ilmestyminen tietopalvelumarkkinoille, resurssirajoitukset, tarve vähentää edelleen vastaajien tilastointirasitetta sekä viestintävälineiden monipuolistuminen. Tämä edellyttää Euroopan virallisten tilastojen tuotanto- ja levitysmenetelmien jatkuvaa mukauttamista.

1. ESS:n laadunhallinta

Tavoite 1.1

Pannaan ESS:ssä täytäntöön laadunhallintajärjestelmä käytännesääntöjen pohjalta.

Vahvistetaan hyvien käytäntöjen jakamista käytännesääntöjen täytäntöönpanossa ja varmistetaan, että laatuselvityksillä vastataan käyttäjien erilaisiin tarpeisiin.

Tavoite toteutetaan seuraavasti:

—	otetaan käyttöön uusia seurantamekanismeja ja toinen vertaisarviointikierros, joilla arvioidaan käytännesääntöjen noudattamista;

—	sovitetaan yhteen ESS:n ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) laadunvarmistuksen puitteet;

—	täytetään käyttäjien tarpeet laatuselvitysten suhteen; ja

—	standardoidaan eri tilastoalojen laatuselvitykset unionin tasolla.

2. Priorisointi ja yksinkertaistaminen

ESS:llä on edessään merkittävä haaste: miten tuottaa korkealaatuisia Euroopan tilastoja, jotka tyydyttävät kasvavat tilastotarpeet, samalla kun jäsenvaltioiden määrärahat ovat merkittävästi pienentyneet ja henkilöstön osalta noudatetaan nollakasvun politiikkaa sekä komissiossa että jäsenvaltioissa, mikä johtaa joissakin elimissä henkilöstöresurssien tosiasialliseen pienenemiseen. Kun otetaan huomioon nämä resurssirajoitukset sekä Euroopan että kansallisella tasolla, priorisointia on lisättävä ja toimintaa yksinkertaistettava, mikä edellyttää kaikkien ESS-kumppaneiden sitoutumista. Olennaisena osana vuotuisten työohjelmien valmistelua on otettu käyttöön priorisointimekanismi, joka ohjaa toimintaa ohjelman koko keston ajan. Mekanismi sisältää muun muassa tilastovaatimusten vuosittaisen tarkastelun, joka perustuu komission esittämiin aloitteisiin tilastovaatimusten vähentämiseksi käyttäjien, tuottajien ja vastaajien edut huomioon ottaen. Prosessi olisi toteuttava Euroopan tilastojen käyttäjien ja tuottajien tiiviillä yhteistyöllä.

Tavoite 2.1

Pannaan täytäntöön ESS:ää koskeva priorisointimekanismi, jotta voidaan yksinkertaistaa raportointivaatimuksia ja mukautua uusiin tilastotarpeisiin ottaen samalla huomioon tuottajia koskevat rajoitukset, vastausrasite ja käyttäjien tarpeet.

Tavoite toteutetaan seuraavasti:

—	määritellään prioriteetit ja kohdennetaan varat niiden mukaisesti;

—	määritellään ESS:n prioriteetit osana 9 artiklassa tarkoitettua vuotuista työohjelmaa;

—	vuotuisessa työohjelmassa otetaan huomioon käyttäjien ja tuottajien kuulemisista saadut tulokset; ja

—	annetaan käyttäjille tiedoksi tilastoalat, joita yksinkertaistetaan, ja tiedonkeruut, joita vähennetään tai jotka lopetetaan.

3. Moneen käyttötarkoitukseen soveltuvat tilastot ja tuotannon tehokkuuden lisääminen

Tavoite 3.1

Otetaan täytäntöönpanon ESS:lle aiheuttamat kulut huomioon ottaen asteittain käyttöön ESS:n toimintarakenne, joka sallii Euroopan tilastojen tuottamisen integroidummin. Yhdenmukaistetaan ja standardoidaan tilastojen tuotantotapoja ja metatietoja. Parannetaan horisontaalista (tilastoalojen välistä) ja vertikaalista (ESS-kumppaneiden kesken tapahtuvaa) tilastojen tuotantoprosessien integraatiota ESS:ssä noudattaen toissijaisuusperiaatetta. Käytetään ja yhdistetään eri tietolähteitä. Tuotetaan tilastoja, joita voidaan käyttää moniin tarkoituksiin. Kiinnitetään erityistä huomiota salassapitokysymyksiin, joita mikrotiedon ja hallinnollisten rekisterien lisääntynyt käyttö, uudelleenkäyttö ja vaihto herättää.

Tavoite toteutetaan seuraavasti:

—	hyödynnetään paremmin soveltuvia hallinnollisia tietoja kaikilla tilastoalueilla;

—	kartoitetaan ja käytetään uusia tietolähteitä Euroopan tilastoja varten;

—	lisätään komission (Eurostat) ja kansallisten tilastoviranomaisten osallistumista hallinnollisten rekisterien suunnitteluun;

—	hyödynnetään enemmän tilastotietojen yhdistämistä ja tietojen linkittämistä, jotta voidaan lisätä Euroopan tilastojen tarjontaa;

—	sovelletaan eurooppalaista lähestymistapaa tilastoihin, jotta voidaan vastata nopeasti poliittisiin tarpeisiin tietyissä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa;

—	yhdenmukaistetaan Euroopan tilastojen tuotantotapoja ESS:n koordinointitoimin;

—	yhdenmukaistetaan eri tilastoalojen tilastokäsitteitä;

—	kehitetään ja toteutetaan joustava tieto- ja viestintätekninen viiteinfrastruktuuri ja tekniset standardit, jotta voidaan edistää yhteentoimivuutta, tietojen ja metatietojen jakamista ja yhteistä tietojen mallinnusta;

—	käytetään standardoituja tieto- ja viestintätekniikan välineitä kaikissa tilastoihin liittyvissä prosesseissa;

—	kehitetään menetelmiä koskevia standardeja yhdenmukaistettujen menetelmien (mukaan lukien yhdistetyn moodin lähestymistapa tiedonkeruuseen) ja metatietojen käytön ja saatavuuden lisäämiseksi;

—	vahvistetaan tilastollisten yritysrekisterien asemaa paikkana, jossa kaikkia yritystilastoihin liittyviä tilastoyksikköjä säilytetään, ja käytetään niitä lähteenä kansantalouden tilinpidon osalta; ja

—	parannetaan metatietojen eli tietojen keruutapaa, laatua ja sitä tapaa, jolla tiedot on saatu käyttäjille helpommin ymmärrettäviksi, koskevien taustatietojen toimittamista.

Tavoite 3.2

Varmistetaan ESS:n toimivuus ja yhdenmukaisuus tehokkaan yhteistyön ja viestinnän avulla.

Tavoite toteutetaan seuraavasti:

—	tuetaan ESS-kumppanuutta tosiasiallisesti ja tehokkaasti;

—	määritellään ja toteutetaan ESS:ssä rasitteen ja työn jakamista koskevia prosesseja; ja

—	kehitetään yhteistyöverkostoja entisestään ja tehdään niistä toimivia.

4. Levittäminen ja viestintä

Tavoite 4.1

Tehdään ESS:stä ensisijainen Euroopan tilastoja koskeva tietolähde kaikille käyttäjille ja etenkin julkisille ja yksityisille päättäjille tarjoamalla korkealaatuisia tilastotietopalveluja, joiden periaatteena on vapaa ja helppo pääsy Euroopan tilastoihin.

Tehostetaan ja lisätään tilastojen käyttäjien ja tuottajien välistä vuoropuhelua käyttäjien korkealaatuisia tilastoja koskevien tarpeiden täyttämiseksi. Käyttäjien osallistuminen uuteen kehitykseen varhaisessa vaiheessa on keskeistä ESS:n tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi.

Laajennetaan ja rationalisoidaan levittämiseen liittyviä tuotteita, jotta ne täyttävät uusia teknologioita käyttävien käyttäjien tarpeet.

Perustetaan ESS:lle kustannustehokas, yhdennetty ja suojattu infrastruktuuri, jonka avulla salassapidettäviä tietoja voidaan käyttää tieteellisiin tarkoituksiin.

Tavoite toteutetaan seuraavasti:

—	tunnustetaan ESS Euroopan tilastojen käyttäjien ensisijaiseksi tiedonhakupaikaksi;

—	otetaan käyttöön yhdennetty ja suojattu infrastruktuuri, jonka avulla voidaan saada käyttöön unionin mikrotietoja;

—	otetaan käyttöön järjestelmä, joka vastaa käyttäjien tarpeeseen saada tilastotietoja käyttöön välittömästi ja saada apua niiden tulkinnassa;

—	mukautetaan levittämiseen liittyvät tuotteet uusia teknologioita käyttävien käyttäjien tarpeisiin;

—	tuotetaan enemmän tilastotuotoksia monialaisista kysymyksistä;

—	lisätään uusien viestintä- ja levittämistekniikoiden käyttöä (esimerkiksi SDMX);

—	lisätään mikrotietosarjojen tarjontaa tilastollista tutkimusta varten tietojen salassapitoa koskevaa unionin ja kansallista lainsäädäntöä noudattaen; ja

—	laaditaan tietosarjoja, jotta voidaan helpottaa tilastotietojen käyttöä koulutus- ja tutkimustarkoituksessa.

5. Koulutus, innovointi ja tutkimus

Tavoite 5.1

Täytetään ESS:n koulutus- ja kehittämistarpeet tarjoamalla kursseja ja oppimis- ja kehittämismahdollisuuksia.

Parannetaan ESS:n jäsenten välistä yhteistyötä tiedon siirtämiseksi ja jakamiseksi sekä parhaiden käytäntöjen ja yhteisten innovatiivisten lähestymistapojen täytäntöönpanemiseksi tilastotuotannossa.

Organisoidaan tutkimusyhteisöjen toimintaa, osallistumista ja myötävaikutusta tilastojen tuotantoketjun ja virallisen tilastotiedon laadun parantamiseksi.

Tavoite toteutetaan seuraavasti:

—	kehitetään korkea-asteen koulutusta (esimerkiksi maisterintutkinto virallisissa tilastoissa);

—	tarjotaan koulutusohjelmia, joilla vastataan käyttäjien ja muiden kansalaisten tarpeisiin;

—	sovelletaan tutkimushankkeiden tuloksia laajemmalti tilastojen tuotannossa ja levittämisessä;

—	tunnustetaan ESS tilastoalan tutkimusyhteisöjen ensisijaiseksi tiedonhakupaikaksi;

—	saadaan tutkimusyhteisöt osallistumaan laajasti virallisiin tilastoihin liittyviin tutkimustoimiin; ja

—	otetaan käyttöön tarkoituksenmukaiset välineet, joilla voidaan vaihtaa käytäntöjä ja panna täytäntöön yhteisiä ratkaisuja ESS:ssä.

III. KUMPPANUUS

1. Kumppanuus ESS:ssä ja sen ulkopuolella

Kansalliset tilastoviranomaiset ja komissio (Eurostat) vastaavat Euroopan tilastojen kehittämisestä, tuottamisesta ja jakelusta kumppanuuden hengessä.

Tavoite 1.1

Pannaan täytäntöön ESS:n tehostetut hallinnointipuitteet.

Tavoite toteutetaan panemalla täytäntöön asetuksen (EY) N:o 223/2009 muutos ja 17 päivänä syyskuuta 2012 Eurostatista annettu päätös 2012/504/EU (3).

Tavoite 1.2

Vahvistetaan komission (Eurostat) koordinointitehtävää Euroopan unionin tilastolaitoksena.

Tavoite toteutetaan seuraavasti:

—	otetaan komissio (Eurostat) mukaan kaikkiin komission aloitteisiin tilastollisten kysymysten osalta jo varhaisessa vaiheessa; ja

—	järjestetään säännöllisesti sidosryhmien vuoropuhelua korkeimmalla johtotasolla.

Tavoite 1.3

Vahvistetaan yhteistyötä EKPJ:n ja sellaisten eurooppalaisten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa, jotka osallistuvat tiedon tuottamiseen hallinnollisiin tai tilastotarkoituksiin, toteuttamalla yhteisiä hankkeita ja koordinoimalla kehitystä. Varmistetaan unionin ja kansainvälisten standardien yhdenmukaisuus.

Tavoite toteutetaan seuraavasti:

—	otetaan käyttöön ESS:n ja EKPJ:n laadunvarmistuksen yhteiset puitteet;

—	lisätään komission (Eurostat) osallistumista kansainvälisten neuvoa-antavien ryhmien toimintaan;

—	määritellään ja toteutetaan uusia yhteistyömuotoja, jotta varmistetaan, että tilastollinen kehitys on koordinoitu hyvin kansainvälisten järjestöjen välillä ja työ jaettu tehokkaasti; ja

—	pannaan täytäntöön uudet Yhdistyneiden kansakuntien kansantalouden tilinpitojärjestelmää, Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmää, Yhdistyneiden kansakuntien ympäristötilinpitoa, Euroopan ympäristötilinpitoa ja maksutasetta koskevat käsikirjat.

Tavoite 1.4

Edistetään ja toteutetaan tilastoihin liittyviä neuvoa-antavia ja avustavia toimia unionin ulkopuolisissa maissa unionin ulkopolitiikan ensisijaisten tavoitteiden mukaisesti keskittyen erityisesti laajentumiseen ja Euroopan naapuruuspolitiikkaan.

Tavoite toteutetaan seuraavasti:

—	nostetaan ESS:lle johtava asema kansainvälisissä yhteyksissä;

—	tuotetaan tietoja unionin ulkopolitiikkaa varten;

—	tuetaan komission yksikköjä kehitykseen ja kansainväliseen yhteistyöhön liittyvän toiminnan toteuttamisessa ja suhteissa kansainvälisiin järjestöihin sekä kolmansien maiden tai niiden alueiden kanssa yhteisiin tilastollisiin kysymyksiin liittyvissä asioissa;

—	levitetään oleellisia tilastotietoja laajentumisprosessia ja -neuvotteluja varten;

—	minimoidaan poikkeukset, joita myönnetään uusille jäsenvaltioille ja jotka johtavat tietojen puuttumiseen niiden osalta;

—	laaditaan sopimuksia ja yhteisymmärryspöytäkirjoja kolmansien maiden kanssa;

—	suunnitellaan ja toteutetaan teknisiä yhteistyöohjelmia;

—	keskitetään tekninen apu tiedon yhdenmukaistamiseen ja toimittamiseen; ja

—	parannetaan yhteistyötä ja koordinointia ESS:n jäsenten kesken.

(1) EUVL L 354, 31.12.2008, s. 70.

(2) EUVL L 108, 25.4.2007, s. 1.

(3) EUVL L 251, 18.9.2012, s. 49.

9.2.2013

Euroopan unionin virallinen lehti

L 39/30

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 100/2013,

annettu 15 päivänä tammikuuta 2013,

Euroopan meriturvallisuusviraston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1406/2002 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 100 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)	Öljysäiliöalus Erikan onnettomuuden johdosta perustettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1406/2002 (3) Euroopan meriturvallisuusvirasto, jäljempänä ’virasto’, varmistamaan meriturvallisuuden ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisyn korkea, yhdenmukainen ja tehokas taso.

(2)	Vuonna 2002 tapahtuneen öljysäiliöalus Prestigen onnettomuuden jälkeen asetusta (EY) N:o 1406/2002 muutettiin lisäämällä viraston tehtäviä pilaantumisen torjuntatoimien alalla.

(3)

On tarpeen selventää, millaisen merien pilaantumisen pitäisi kuulua asetuksen (EY) N:o 1406/2002 tavoitteisiin. Niinpä kaasun- ja öljynporauslaitteistojen aiheuttaman merien pilaantumisen olisi ymmärrettävä tarkoittavan pilaantumista, joka johtuu öljystä tai sellaisista vaarallisten ja haitallisten aineiden aiheuttaman pilaantumisen torjuntavalmiutta, torjuntaa ja torjuntayhteistyötä koskevassa vuoden 2000 pöytäkirjassa määritetyistä muista aineista kuin öljystä, jotka meriympäristöön joutuessaan todennäköisesti aiheuttavat vaaraa ihmisten terveydelle, vahingoittavat elollisia luonnonvaroja ja meren eliöstöä, pilaavat maisemaa tai aiheuttavat häiriötä muulle lailliselle meren käytölle.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 1406/2002 22 artiklan mukaisesti toimien viraston hallintoneuvosto, jäljempänä ’hallintoneuvosto’, teetti vuonna 2007 riippumattoman ulkopuolisen arvioinnin asetuksen täytäntöönpanosta. Tämän arvioinnin perusteella se antoi kesäkuussa 2008 suosituksia viraston toimintaan, sen toimivaltaan kuuluviin aloihin ja sen työskentelytapoihin tehtävistä muutoksista.

(5)

Ulkoisen arvioinnin tulosten sekä hallintoneuvoston suositusten ja sen maaliskuussa 2010 hyväksymän monivuotisen strategian perusteella eräitä asetuksen (EY) N:o 1406/2002 säännöksiä olisi selvennettävä ja ajantasaistettava. Vaikka viraston päätehtävänä on meriturvallisuutta koskeva toiminta, sille olisi myös annettava uusia keskeisiä tehtäviä ja lisätehtäviä, jotka kuvastavat meriturvallisuuspolitiikan kehitystä unionissa ja kansainvälisellä tasolla. Ottaen huomioon unionin talousarvion asettamat rajoitteet, merkittävät tehostus- ja henkilöstötoimet ovat tarpeen kustannus- ja budjettitehokkuuden takaamiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi. Uusien keskeisten tehtävien ja lisätehtävien edellyttämä henkilöstötarve olisi lähtökohtaisesti katettava viraston sisäisillä siirroilla. Samalla viraston olisi saatava tarvittaessa rahoitusta unionin talousarvion muista osista, erityisesti eurooppalaisesta naapuruuden ja kumppanuuden välineestä. Mahdollisten uusien keskeisten tehtävien ja lisätehtävien hoitamisen virasto toteuttaa nykyisen rahoituskehyksen ja viraston talousarvion rajoissa, tämän kuitenkaan rajoittamatta neuvotteluja ja päätöksiä tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä. Koska tämä asetus ei ole rahoituspäätös, budjettivallan käyttäjän olisi päätettävä viraston resursseista vuotuisen talousarviomenettelyn puitteissa.

(6)	Viraston tehtävät olisi määriteltävä selkeästi ja tarkasti ja päällekkäisiä toimintoja olisi vältettävä.

(7)	Virasto on osoittanut, että tietyt tehtävät voidaan toteuttaa tehokkaammin Euroopan tasolla, mikä voisi eräissä tapauksissa tarjota jäsenvaltioille mahdollisuuden säästöihin niiden kansallisissa talousarvioissa ja, kun ne toteutuvat, merkitä aitoa eurooppalaista lisäarvoa.

(8)

Joitakin viraston hallinnointia koskevia säännöksiä olisi selvennettävä. Koska Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisten unionin toimenpiteiden täytäntöönpano on erityisesti komission vastuulla, komission olisi annettava virastolle sen tehtävien hoitamista koskevia toimintapoliittisia ohjeita ottaen kuitenkin täysimääräisesti huomioon viraston oikeudellisen aseman ja sen pääjohtajan riippumattomuuden, joista säädetään asetuksessa (EY) N:o 1406/2002.

(9)	Nimitettäessä hallintoneuvoston jäseniä, valittaessa hallintoneuvoston puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa ja nimitettäessä osastopäälliköitä olisi otettava täysimääräisesti huomioon tarve varmistaa sukupuolten tasapuolinen edustus.

(10)	Viittaukset asiaankuuluviin unionin säädöksiin olisi katsottava viittauksiksi meriturvallisuutta, merenkulun turvatoimia, alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisyä ja torjuntaa sekä öljyn- ja kaasunporauslaitteistojen aiheuttaman merien pilaantumisen torjuntaa koskeviin säädöksiin.

(11)

Tässä asetuksessa ’merenkulun turvatoimilla’ tarkoitetaan – alusten ja satamarakenteiden turvatoimien parantamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 725/2004 (4) mukaisesti – sellaisten ennalta ehkäisevien toimenpiteiden kokonaisuutta, joiden tarkoituksena on suojella meriliikennettä ja satamarakenteita tahallisten lainvastaisten tekojen uhalta. Turvatavoite olisi saavutettava hyväksymällä tarvittavat toimenpiteet merenkulkupolitiikan alalla, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta jäsenvaltioiden sääntöihin kansallisten turvatoimien, puolustuksen ja yleisen turvallisuuden alalla sekä valtioon kohdistuvien talousrikosten torjunnassa.

(12)	Viraston olisi toimittava unionin etujen mukaisesti. Tämä koskee myös tilannetta, jossa viraston tehtävänä on toimia jäsenvaltioiden alueen ulkopuolella toimivaltaansa kuuluvilla aloilla ja antaa teknistä apua asiaankuuluville kolmansille maille unionin meriturvallisuuspolitiikan edistämisessä.

(13)	Viraston olisi tarjottava jäsenvaltioille teknistä apua, jolla olisi helpotettava unionin säännöstön täytäntöönpanossa tarvittavien kansallisten valmiuksien luomista.

(14)

Viraston olisi tarjottava jäsenvaltioille ja komissiolle operatiivista apua. Tähän pitäisi sisältyä sellaiset palvelut kuin unionin merenkulun tiedonvaihtojärjestelmä (SafeSeaNet), eurooppalainen öljyvahinkoja koskeva satelliittitarkkailu- ja havaitsemisjärjestelmä (CleanSeaNet), alusten kaukotunnistusta ja seurantaa koskeva Euroopan unionin tietokeskus (EU:n LRIT-tietokeskus) ja EU:n satamavaltiovalvonnan tarkastustietokanta (Thetis).

(15)

Aluksia koskevia ilmoitusmuodollisuuksia olisi yksinkertaistettava hyödyntäen viraston asiantuntemusta sähköisen tiedonsiirron ja merenkulun tiedonvaihtojärjestelmien alalla meriliikenteen esteiden poistamiseksi ja esteettömän eurooppalaisen meriliikennealueen luomiseksi. Viraston olisi erityisesti annettava jäsenvaltioille apua jäsenvaltioiden satamiin saapuvia ja/tai satamista lähteviä aluksia koskevista ilmoitusmuodollisuuksista 20 päivänä lokakuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/65/EU (5) täytäntöönpanossa.

(16)	Viraston olisi avustettava enemmän komissiota toimivaltaansa liittyvässä tutkimustoiminnassa. Olisi kuitenkin vältettävä päällekkäistä työtä olemassa olevien unionin tutkimuspuitteiden kanssa. Viraston ei varsinkaan pitäisi olla vastuussa tutkimushankkeiden hallinnoinnista.

(17)

Koska esteettömään eurooppalaiseen meriliikennealueeseen tähtäävät uudet innovatiiviset sovellukset ja palvelut ovat kehittyneet ja nykyisiä sovelluksia ja palveluita on parannettu, viraston olisi esteettömän eurooppalaisen meriliikennealueen toteuttamiseksi hyödynnettävä täysipainoisesti Euroopan satelliittinavigointijärjestelmien (EGNOS ja Galileo) ja ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuisen seurannan (GMES) tarjoamat mahdollisuudet.

(18)

Sen jälkeen kun Euroopan parlamentin ja päätöksellä N:o 2850/2000/EY (6) luotujen unionin yhteistyöjärjestelyjen soveltaminen onnettomuuksista tai tahallisista päästöistä aiheutuvan meren pilaantumisen alalla päättyy, viraston olisi jatkettava joitakin kyseisten järjestelyjen puitteissa aiemmin suoritettuja toimintoja hyödyntämällä erityisesti meren pilaantumisen torjuntavalmiuksia ja torjuntaa käsittelevän neuvoa-antavan teknisen ryhmän asiantuntemusta. Viraston toimet tällä alalla eivät saisi vapauttaa rannikkovaltioita niiden vastuusta ylläpitää asianmukaisia pilaantumisen torjuntamekanismeja, ja niissä olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden tai jäsenvaltioiden ryhmien olemassa olevat yhteistyöjärjestelyt.

(19)

Virasto toimittaa pyynnöstä jäsenvaltioille CleanSeaNetin kautta yksityiskohtaista tietoa mahdollisista alusten aiheuttamaa pilaantumista koskevista tapauksista, jotta jäsenvaltiot voivat täyttää alusten aiheuttamasta ympäristön pilaantumisesta ja säännösten rikkomisista määrättävistä seuraamuksista 7 päivänä syyskuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/35/EY (7) mukaiset velvollisuutensa. Täytäntöönpanon tehokkuus vaihtelee kuitenkin suuresti siitä huolimatta, että tällainen pilaantuminen saattaa päätyä muille kansallisille vesialueille. Komission olisi siksi seuraavassa tuon direktiivin 12 artiklan mukaisesti antamassaan kertomuksessa annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle tietoa siitä, miten tehokkaasti ja johdonmukaisesti direktiivi on pantu täytäntöön, ja muuta asiaankuuluvaa tietoa sen soveltamisesta.

(20)

Jäsenvaltioiden, joihin vaikutukset kohdistuvat, virastolle esittämät pyynnöt pilaantumisen torjuntatoimien aloittamisesta olisi välitettävä neuvoston päätöksellä 2007/779/EY, Euratom (8), perustetun unionin pelastuspalvelumekanismin kautta. Komissio voi kuitenkin katsoa, että muissa kuin pilaantumisen torjuntaan käytettävien valmiusaluksien ja -laitteiden käyttöönottopyyntöihin liittyvissä tapauksissa voi olla parempi käyttää vaihtoehtoisia kehittynyttä tietotekniikkaa hyödyntäviä viestintäkeinoja, ja täten se voi ilmoittaa apua pyytävälle jäsenvaltiolle.

(21)

Viimeaikaiset tapahtumat ovat korostaneet riskejä, joita öljyn ja kaasun etsintään ja tuotantoon liittyvistä offshore-toiminnoista aiheutuu meriliikenteelle ja meriympäristölle. Viraston öljyvahinkojen torjuntavalmiuksia ja sen asiantuntemusta vaarallisten ja haitallisten aineiden aiheuttaman pilaantumisen alalla olisi käytettävä myös tällaisista toiminnoista aiheutuvan pilaantumisen torjuntaan sen valtion pyynnöstä, johon vaikutukset kohdistuvat.

(22)

Viraston olisi erityisesti käytettävä CleanSeaNetia, jonka avulla nykyään tuotetaan todistusaineistoa alusten öljypäästöistä, myös öljyn ja kaasun etsintään ja tuotantoon liittyvistä offshore-toiminnoista aiheutuvien öljypäästöjen havaitsemiseen ja raportointiin, aiheuttamatta mitään haittaa tarjotulle meriliikennepalvelulle.

(23)

Virastolla on vakiintunutta ja tunnustettua arvokasta asiantuntemusta ja välineistöä meriturvallisuuden, merenkulun turvatoimien sekä alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisyn ja torjunnan aloilla. Tämä asiantuntemus ja nämä välineet voivat olla merkityksellisiä muillekin unionin merikuljetuspolitiikkaan liittyville unionin toimille. Viraston olisi sen vuoksi avustettava komissiota ja jäsenvaltioita pyynnöstä tällaisten unionin toimien kehittämisessä ja toteuttamisessa, edellyttäen että hallintoneuvosto on hyväksynyt sen viraston vuotuisen työohjelman yhteydessä. Näiden avustustehtävien osalta olisi suoritettava yksityiskohtainen kustannus-hyötyanalyysi, eivätkä ne saisi olla haitallisia viraston keskeisten tehtävien kannalta.

(24)	Antamansa teknisen avun myötä virasto edistää myös ympäristöystävällisemmän meriliikenteen kehitystä.

(25)	Useimmat luokituslaitokset käsittelevät sekä meri- että sisävesialuksia. Merialusten luokituslaitoksista saamiensa kokemusten perusteella virasto voisi antaa komissiolle tarpeellisia tietoja sisävesialusten luokituslaitosten osalta ja näin mahdollistaa tehokkuuden lisääntymisen.

(26)	Kuljetustietojärjestelmien välisen vuorovaikutuksen osalta viraston olisi avustettava komissiota ja jäsenvaltioita kartoittamalla, yhdessä jokiliikenteen tietopalvelujärjestelmän osalta toimivaltaisten viranomaisten kanssa, mahdollisuutta tietojen vaihtamiseen tällaisten järjestelmien välillä.

(27)

Viraston olisi avustettava komissiota ja jäsenvaltioita tulevan eMaritime-aloitteen, jonka tarkoituksena on parantaa Euroopan merikuljetusalan tehokkuutta edistämällä kehittyneiden tietotekniikoiden käyttöä, kehittämisessä ja täytäntöön panemisessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toimivaltaisten viranomaisten vastuuta.

(28)

Sisämarkkinoiden ja esteettömän eurooppalaisen meriliikennealueen luomiseksi olisi vähennettävä varustamoiden hallinnollista rasitetta, mikä edistäisi muun muassa lyhyen matkan merenkulkua. Tässä yhteydessä voitaisiin ”sinisen vyöhykkeen” käsitteen ja eMaritime-aloitteen avulla mahdollisesti vähentää jäsenvaltioiden satamiin saapuvilta tai satamista lähteviltä kaupallisilta aluksilta vaadittuja ilmoitusmuodollisuuksia.

(29)	On muistettava, että Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti ja toimielinten välisen tasapainon periaatteen noudattamiseksi toimivaltaa tehdä yleisesti sovellettavia päätöksiä ei saa siirtää erillisvirastolle.

(30)

Komission olisi vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulopäivästä läheisessä yhteistyössä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa laadittava ja esitettävä toteutettavuustutkimus, jossa arvioidaan ja kartoitetaan mahdollisuuksia tehostaa eri rannikkovartiotoimintojen koordinointia ja yhteistyötä. Tässä tutkimuksessa olisi otettava huomioon nykyinen oikeudellinen kehys ja asianomaisten unionin foorumien asiaa koskevat suositukset ja EU:n merenkulkualan yhteisen tietojenvaihtojärjestelmän (CISE) nykyinen kehitysvaihe, ja siinä olisi täysimääräisesti noudatettava toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatetta, ja selvitettävä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kustannukset ja hyödyt, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksessa (EY) N:o 1406/2002 säädettyjä tavoitteita ja tehtäviä.

(31)

Hyvin koulutettujen eurooppalaisten merenkulkijoiden houkutteleminen on tärkeää unionin merenkulkualan kilpailukyvylle. Ottaen huomioon pätevien merenkulkijoiden nykyisen ja tulevan kysynnän unionissa viraston olisi siksi tarvittaessa tuettava jäsenvaltioita ja komissiota niiden edistäessä merenkulkualan koulutusta helpottamalla parhaiden käytäntöjen vapaaehtoista vaihtoa ja tarjoamalla tietoa merenkulkualan koulutusta koskevista unionin vaihto-ohjelmista. Tukea voitaisiin kohdistaa muun muassa ammattitaitoisiin eurooppalaisiin sidosryhmiin kehitettäessä huippuosaamista merenkulkualan koulutuksessa ja vapaaehtoiselta pohjalta tapahtuvaa valmennusta, ottaen kuitenkin täysimääräisesti huomioon jäsenvaltioiden vastuun merenkulkualan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä.

(32)

Lisääntyneen merirosvouden uhkan torjumiseksi viraston olisi edelleen toimitettava tarvittaessa toimivaltaisille kansallisille viranomaisille ja muille asiaankuuluville tahoille, mukaan lukien operaatiot kuten EU:n merivoimien sotilasoperaatio Atalanta, erittäin riskialttiiksi luokiteltujen alueiden läpi kulkevien jäsenvaltioiden lipun alla purjehtivien alusten tarkka sijainti. Virastolla on myös käytössään keinoja, joista voisi olla hyötyä EU:n merenkulkualan yhteisen tietojenvaihtojärjestelmän (CISE) kehittämisen yhteydessä. Viraston olisi siksi syytä pyynnöstä ilmoittaa toimivaltaisille kansallisille viranomaisille ja unionin elimille, kuten Frontex ja Europol, asiaankuuluvia aluksen sijainti- ja maahavainnointitietoja helpottaakseen ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä asiaa koskevassa unionin lainsäädännössä määriteltyjen laittomien tahallisten tekojen torjumiseksi, rajoittamatta kuitenkaan jäsenvaltioiden oikeuksia ja velvollisuuksia ja noudattaen sovellettavaa unionin lainsäädäntöä erityisesti tietoja pyytävien elinten osalta. Kaukotunnistus- ja -seurantajärjestelmien (LRIT) tietojen antamiseen olisi saatava lupa asianomaiselta lippuvaltiolta hallintoneuvoston vahvistamien menettelyjen mukaisesti.

(33)

Julkaistessaan satamavaltioiden suorittamasta valvonnasta 23 päivänä huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/16/EY (9) mukaisesti tietoja komission ja viraston olisi johdonmukaisuuden varmistamiseksi hyödynnettävä satamavaltioiden suorittamia tarkastuksia koskevan Pariisin yhteisymmärryspöytäkirjan, jäljempänä ’Pariisin yhteisymmärryspöytäkirja’, nojalla kertynyttä asiantuntemusta ja kokemusta.

(34)	Viraston jäsenvaltioille ja komissiolle kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen asiaankuuluvan työn osalta antaman tuen ei pitäisi vaikuttaa näiden järjestöjen ja jäsenvaltioiden väliseen suhteeseen, joka johtuu jäsenvaltioiden kuulumisesta näihin järjestöihin.

(35)

Unioni on liittynyt seuraaviin sopimuksiin, joilla on perustettu alueellisia järjestöjä, joiden toimet kuuluvat myös viraston tavoitteiden piiriin: yleissopimus Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelusta (vuonna 1992 tarkistettu Helsingin yleissopimus) (10); yleissopimus Välimeren merellisen ympäristön ja rannikkoalueiden suojelemisesta (Barcelonan yleissopimus) (11) ja sen vuoden 1995 tarkistus (12) sekä sen useat pöytäkirjat; sopimus öljyn ja muiden vaarallisten aineiden aiheuttaman Pohjanmeren pilaantumisen torjuntayhteistyöstä (Bonnin sopimus) (13); yleissopimus Koillis-Atlantin merellisen ympäristön suojelusta (OSPAR-yleissopimus) (14); 17 päivänä lokakuuta 1990 allekirjoitettu yhteistyösopimus Koillis-Atlantin rannikkojen ja vesien suojelemisesta pilaantumiselta (Lissabonin yhteistyösopimus) (15) ja sen 20 päivänä toukokuuta 2008 allekirjoitettu lisäpöytäkirja, joka ei ole vielä tullut voimaan (16). Lisäksi unioni neuvottelee liittymisestä huhtikuussa 1992 allekirjoitettuun yleissopimukseen Mustanmeren suojelemisesta pilaantumiselta (Bukarestin yleissopimus). Sen vuoksi viraston olisi tarjottava jäsenvaltioille ja komissiolle teknistä apua näiden alueellisten järjestöjen asiaankuuluvaan työhön osallistumiseksi.

(36)

Mainittujen alueellisten järjestöjen lisäksi on olemassa useita muita alueellisia, osa-aluetta koskevia ja kahdenvälisiä koordinointi- ja yhteistyöjärjestelyjä, jotka liittyvät pilaantumisen torjuntaan. Kun virasto antaa apua pilaantumisen torjuntaan kolmansille maille, jotka jakavat alueellisen merialueen unionin kanssa, sen olisi toimittava nämä järjestelyt huomioon ottaen.

(37)	Unioni jakaa alueellisina merialueina Välimeren, Mustanmeren ja Itämeren naapurimaidensa kanssa. Viraston olisi komission pyynnöstä annettava kyseisille maille apua pilaantumisen torjuntaan.

(38)

Tehokkuuden maksimoimiseksi viraston olisi tehtävä mahdollisimman tiivistä yhteistyötä satamavaltion suorittamaa alusten valvontaa koskevan Pariisin yhteisymmärryspöytäkirjan puitteissa. Komission ja jäsenvaltioiden olisi tutkittava edelleen tehokkuuden lisäämistä koskevia vaihtoehtoja, joita voitaisiin esittää tarkasteltavaksi Pariisin yhteisymmärryspöytäkirjan yhteydessä.

(39)

Sen varmistamiseksi, että unionin sitovat säädökset meriturvallisuuden ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemisen alalla pannaan käytännössä moitteettomasti täytäntöön, viraston olisi avustettava komissiota tekemällä tarkastuskäyntejä jäsenvaltioissa. Näiden kansallisissa hallinnoissa tehtävien tarkastuskäyntien olisi annettava virastolle mahdollisuus kerätä kaikki tarvittavat tiedot kattavan raportin esittämiseksi komissiolle sen jatkoarviointia varten. Tarkastuskäynnit olisi suoritettava Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen periaatteiden hengessä ja siten, että kansallisille merenkulkuviranomaisille koituva hallinnollinen rasitus minimoidaan. Lisäksi käynnit olisi suoritettava noudattaen vahvistettua menettelyä, muun muassa hallintoneuvoston hyväksymiä vakiomenetelmiä.

(40)

Viraston olisi avustettava komissiota suorittamalla tunnustettujen järjestöjen tarkastuksia alusten tarkastamis- ja katsastamislaitoksia koskevista yhteisistä säännöistä ja standardeista 23 päivänä huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 391/2009 (17) mukaisesti. Nämä tarkastukset voidaan suorittaa myös kolmansissa maissa. Komission ja viraston olisi varmistettava, että kyseessä oleville jäsenvaltioille ilmoitetaan asianmukaisesti. Viraston olisi myös suoritettava komission virastolle siirtämät, merenkulkijoiden vähimmäiskoulutuksesta 19 päivänä marraskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/106/EY (18) mukaiset merenkulkijoiden koulutukseen ja pätevyystodistusten myöntämiseen kolmansissa maissa liittyvät tarkastustehtävät. Asetus (EY) N:o 1406/2002 ei saisi kattaa sellaisen teknisen avun yksityiskohtia, jota virasto tarjoaa merenkulun turvatoimiin liittyvissä tarkastuksissa, joita komissio suorittaa merenkulun turvatoimien alalla suoritettavissa komission tarkastuksissa noudatettavista tarkistetuista menettelyistä 9 päivänä huhtikuuta 2008 annetun komission asetuksen (EY) N:o 324/2008 (19) mukaisesti.

(41)

Varmistaakseen johdonmukaisuuden unionin toimintapoliittisten tavoitteiden ja toimielinrakenteen sekä sovellettavien hallinto- ja rahoitusmenettelyjen kanssa komission tulisi antaa viraston monivuotisen strategian ja vuotuisten työohjelmien luonnoksista virallisia neuvoja kirjallisina lausuntoina, jotka hallintoneuvoston olisi otettava huomioon ennen näiden asiakirjojen hyväksymistä.

(42)

Pääjohtajan nimittämismenettelyn oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden varmistamiseksi olisi noudatettavan valintamenettelyn oltava unionin virastojen johtajien valintaa ja nimittämistä koskevien komission suuntaviivojen mukainen. Suuntaviivoissa edellytetään, että kaikkien jäsenvaltioiden kansalaiset voivat tehdä hakemuksen. Samoista syistä hallintoneuvostolla olisi oltava edustajana tarkkailija esivalintakomiteassa. Tarkkailija olisi pidettävä ajan tasalla valintamenettelyn myöhempien vaiheiden aikana. Kun viraston hallintoneuvosto tekee nimityspäätöksensä, sen jäsenten olisi voitava esittää komissiolle kysymyksiä valintamenettelystä. Lisäksi hallintoneuvostolla olisi oltava mahdollisuus haastatella parhaiden hakijoiden joukossa olevia hakijoita tavanomaisen käytännön mukaisesti. Viraston pääjohtajan valintamenettelyn ja virkaan nimittämisen kaikissa vaiheissa kaikkien asianosaisten olisi varmistettava, että hakijoiden henkilötietoja käsitellään yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (20) mukaisesti.

(43)

Vaikka viraston toiminta rahoitetaan pääasiassa unionin rahoitusosuudella, sillä on myös tuloja, jotka se saa palveluihinsa liittyvistä palkkioista ja maksuista. Nämä palkkiot ja maksut liittyvät erityisesti EU:n LRIT-tietokeskuksen toimintaan, ja niitä sovelletaan EU:n LRIT-tietokeskuksen perustamista koskevien 1 ja 2 päivänä lokakuuta 2007 ja 9 päivänä joulukuuta 2008 annettujen neuvoston päätöslauselmien mukaisesti ja erityisesti LRIT-raporttien rahoittamiseen liittyvien kohtien mukaisesti.

(44)

Komission olisi tarkasteltava tilannekatsauksen, josta säädetään asetuksen (EY) N:o 1406/2002 nojalla, yhteydessä myös viraston mahdollista osallistumista öljyn ja kaasun offshore-etsinnän, hyödyntämisen ja tuotannon turvallisuutta koskevan tulevan säädöksen, joka on parhaillaan käsiteltävänä Euroopan parlamentissa ja neuvostossa, täytäntöönpanoon öljyn- ja kaasunporauksen offshore-laitteistojen aiheuttaman pilaantumisen ehkäisyn osalta, ottaen huomioon viraston vakiintunut ja tunnustettu asiantuntemus ja välineistö.

(45)	Viraston toimien olisi tarvittaessa myös vaikutettava osaltaan esteettömän eurooppalaisen meriliikennealueen luomiseen.

(46)	Olisi otettava huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä 25 päivänä lokakuuta 2012 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012 (21), ja erityisesti sen 208 artikla.

(47)	Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1406/2002 olisi muutettava vastaavasti,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutokset asetukseen (EY) N:o 1406/2002

Muutetaan asetus (EY) N:o 1406/2002 seuraavasti:

Korvataan 1–3 artikla seuraavasti:

”1 artikla

Tavoitteet

1. Tällä asetuksella perustetaan Euroopan meriturvallisuusvirasto, jäljempänä ’virasto’, jotta varmistetaan meriturvallisuuden, merenkulun turvatoimien, alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisyn ja torjunnan sekä öljyn- ja kaasunporauslaitteistojen aiheuttaman meren pilaantumisen torjunnan korkea, yhdenmukainen ja tehokas taso.

2. Tässä tarkoituksessa virasto toimii yhteistyössä jäsenvaltioiden ja komission kanssa ja tarjoaa niille teknistä, operatiivista ja tieteellistä apua tämän artiklan 1 kohdassa mainituilla aloilla 2 artiklassa kuvattujen keskeisten tehtävien sekä soveltuvin osin 2 a artiklassa kuvattujen lisätehtävien rajoissa erityisesti auttaakseen jäsenvaltioita ja komissiota asiaankuuluvien unionin säädösten asianmukaisessa soveltamisessa. Pilaantumisen torjunnan alan osalta virasto antaa operatiivista apua ainoastaan sen valtion tai niiden valtioiden pyynnöstä, johon tai joihin vaikutukset kohdistuvat.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettua apua tarjoamalla virasto edistää tarvittaessa meriliikenteen ja -kuljetusten kokonaistehokkuutta tämän asetuksen mukaisesti helpottaakseen esteettömän eurooppalaisen meriliikennealueen luomista.

2 artikla

Viraston keskeiset tehtävät

1. Sen varmistamiseksi, että 1 artiklassa esitetyt tavoitteet saavutetaan asianmukaisesti, virasto hoitaa tässä artiklassa luetellut keskeiset tehtävät.

2. Virasto avustaa komissiota

a)	valmistelutyössä asiaankuuluvien unionin säädösten ajantasaistamiseksi ja kehittämiseksi erityisesti kansainvälisen lainsäädännön kehityksen myötä;

asiaankuuluvien sitovien unionin säädösten tehokkaassa täytäntöönpanossa, erityisesti suorittamalla tämän asetuksen 3 artiklassa tarkoitettuja vierailuja ja tarkastuskäyntejä sekä tarjoamalla komissiolle teknistä apua sille alusten ja satamarakenteiden turvatoimien parantamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 725/2004 (22) 9 artiklan 4 kohdassa osoitettujen tarkastustehtävien hoitamisessa. Tältä osin se voi ehdottaa komissiolle mahdollisia parannuksia kyseisiin sitoviin säädöksiin;

c)	viraston tavoitteiden kannalta merkityksellisten käynnissä olevien ja loppuun saatettujen tutkimushankkeiden analysoinnissa; tähän voi sisältyä mahdollisten jatkotoimenpiteiden määrittäminen yksittäisten tutkimushankkeiden pohjalta;

d)	kaikkien muiden unionin säädöksissä komissiolle osoitettujen viraston tavoitteita koskevien tehtävien hoitamisessa.

3. Virasto toimii yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

a)	järjestääkseen tarvittaessa asiaankuuluvia koulutustoimia jäsenvaltioiden vastuulla olevilla aloilla;

b)	kehittääkseen teknisiä ratkaisuja ja tarjotakseen niihin liittyviä operatiivisia palveluja sekä tarjotakseen teknistä apua asiaankuuluvien unionin säädösten täytäntöönpanemiseksi tarvittavien kansallisten valmiuksien luomisessa;

toimittaakseen jäsenvaltion pyynnöstä 3 artiklassa tarkoitetuista tarkastuksista saatuja asianmukaisia tietoja, millä on tarkoitus tukea sellaisten tunnustettujen järjestöjen valvontaa, jotka suorittavat tarkastustehtäviä jäsenvaltioiden puolesta alusten tarkastamiseen ja katsastamiseen valtuutettuja laitoksia sekä merenkulun viranomaisten asiaan liittyviä toimia koskevista yhteisistä säännöistä ja standardeista 23 päivänä huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/15/EY (23) 9 artiklan mukaisesti, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta lippuvaltion oikeuksiin ja velvollisuuksiin;

tukeakseen täydentävin keinoin kustannustehokkaasti alusten aiheuttaman pilaantumisen samoin kuin öljyn- ja kaasunporauslaitteistojen aiheuttaman meren pilaantumisen torjuntatoimia, kun jäsenvaltio, johon vaikutukset kohdistuvat ja jonka alaisuudessa puhdistustoimet toteutetaan, on sitä pyytänyt, sanotun kuitenkaan rajoittamatta rannikkovaltioiden velvollisuutta ylläpitää asianmukaisia pilaantumisen torjuntamekanismeja ja ottaen huomioon jäsenvaltioiden olemassa olevan yhteistyön tällä alalla. Pilaantumisen torjuntatoimien käyttöönottoa olisi tarvittaessa pyydettävä neuvoston päätöksellä 2007/779/EY, Euratom (24) perustetun unionin pelastuspalvelumekanismin kautta.

4. Virasto helpottaa jäsenvaltioiden ja komission välistä yhteistyötä seuraavasti:

virasto edistää direktiivin 2002/59/EY soveltamisalaan kuuluvan liikenteen seurannan alalla erityisesti rantavaltioiden välistä yhteistyötä kyseessä olevilla merenkulkualueilla sekä kehittää ja pitää yllä kyseisen direktiivin 6 b ja 22 a artiklassa tarkoitettuja Euroopan unionin alusten kaukotunnistusta ja seurantaa koskevaa Euroopan unionin tietokeskusta ja unionin merenkulun tiedonvaihtojärjestelmää (SafeSeaNet) samoin kuin kansainvälistä alusten kaukotunnistusta ja -seurantaa koskevaa tiedonvaihtojärjestelmää Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (IMO) tehdyn sitoumuksen mukaisesti;

ilmoittamalla pyynnöstä, kansallisen ja unionin lainsäädännön soveltamista rajoittamatta, toimivaltaisille kansallisille viranomaisille ja asiaankuuluville unionin elimille niiden toimivaltuuksien puitteissa asiaankuuluvia aluksen sijainti- ja maahavaintotietoja meriliikenteen alaa koskevassa sovellettavassa unionin lainsäädännössä säädettyjen tai sitä koskevien kansainvälisten oikeudellisten välineiden mukaisten, merirosvoukseen ja lainvastaisiin tahallisiin tekoihin liittyvien uhkien torjuntatoimien helpottamiseksi, ellei sovellettavista tietosuojasäännöistä muutu johdu ja tapauksen mukaan niitä direktiivin 2002/59/EY mukaisesti luotuja hallinnollisia menettelyjä noudattaen, jotka hallintoneuvoston tai korkean tason ohjausryhmän on määrä vahvistaa. Alusten kaukotunnistus- ja seurantatietojen antaminen edellyttää asianomaisen lippuvaltion lupaa;

virasto tarjoaa meriliikennealan onnettomuuksien tutkinnan perusperiaatteista 23 päivänä huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/18/EY (25) mukaisella merionnettomuuksien ja merellä sattuneiden vaaratilanteiden tutkinnan alalla asiaankuuluville jäsenvaltioille, niiden pyynnöstä ja sikäli kuin ei synny eturistiriitaa, operatiivista tukea vakaviin tai hyvin vakaviin merionnettomuuksiin liittyvien tutkimusten suorittamisessa ja analysoi turvallisuustutkintaraportteja määrittääkseen millaisia unionin tason lisäarvoa tuottavia päätelmiä voidaan tehdä. Virasto laatii jäsenvaltioiden mainitun direktiivin 17 artiklan mukaisesti antamien tietojen pohjalta vuosikatsauksen merionnettomuuksista ja merellä sattuneista vaaratilanteista;

toimittamalla objektiivisia, luotettavia ja vertailukelpoisia tilastoja ja tietoja mahdollistaakseen sen, että komissio ja jäsenvaltiot parantavat toimiansa ja arvioivat olemassa olevien toimenpiteiden tehokkuutta ja kustannustehokkuutta. Tällaisia tehtäviä ovat teknisten tietojen kerääminen, tallentaminen ja arviointi, nykyisten tietokantojen järjestelmällinen hyödyntäminen, mukaan luettuna niiden keskinäinen tietojenvaihto, sekä tarvittaessa lisätietokantojen kehittäminen. Kerättyjen tietojen perusteella virasto avustaa komissiota aluksia koskevien tietojen julkaisemisessa satamavaltioiden suorittamasta valvonnasta 23 päivänä huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/16/EY (26) mukaisesti;

e)	keräämällä ja analysoimalla merenkulkijoiden vähimmäiskoulutuksesta 19 päivänä marraskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/106/EY (27) mukaisesti annettuja ja käytettyjä merenkulkijoita koskevia tietoja;

f)	parantamalla lainvastaisia päästöjä tekevien alusten tunnistamista ja seuraamista alusten aiheuttamasta ympäristön pilaantumisesta ja säännösten rikkomisista määrättävistä seuraamuksista 7 päivänä syyskuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/35/EY (28) mukaisesti;

g)	öljyn- ja kaasunporauslaitteistojen aiheuttaman meren pilaantumisen osalta käyttämällä eurooppalaista öljyvahinkoja koskevaa satelliittitarkkailu- ja havaitsemisjärjestelmää (CleanSeaNet) tällaisen pilaantumisen laajuuden ja ympäristövaikutusten seurantaan;

tarjoamalla teknistä apua, jota jäsenvaltioiden ja komission osallistuminen IMO:n, meriliikenteen osalta maailman työjärjestön, satamavaltioiden suorittamia tarkastuksia koskevan Pariisin yhteisymmärryspöytäkirjan, jäljempänä ’Pariisin yhteisymmärryspöytäkirja’, ja asiaankuuluvien alueellisten järjestöjen, joihin unioni on liittynyt, teknisten elinten asiaankuuluvaan työhön edellyttää, unionin toimivaltaan kuuluvien asioiden osalta;

jäsenvaltioiden satamiin saapuvia ja/tai satamista lähteviä aluksia koskevista ilmoitusmuodollisuuksista 20 päivänä lokakuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/65/EU (29) täytäntöönpanon yhteydessä erityisesti helpottamalla tietojen sähköistä siirtoa SafeSeaNet-järjestelmän kautta ja tukemalla keskitetyn palvelupisteen kehittämistä.

5. Komission pyynnöstä virasto voi antaa asiaankuuluvia unionin säädöksiä koskevaa teknistä apua, mukaan lukien asiaankuuluvien koulutustoimien järjestäminen, unionin jäsenyyttä hakeville valtioille, ja soveltuvin osin Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanimaille ja maille, jotka osallistuvat Pariisin yhteisymmärryspöytäkirjaan.

Alusten aiheuttaman pilaantumisen samoin kuin öljyn- ja kaasunporauslaitteistojen aiheuttaman meren pilaantumisen, joka vaikuttaa alueellisen merialueen unionin kanssa jakaviin kolmansiin maihin, osalta virasto voi myös antaa apua päätöksellä 2007/779/EY, Euratom perustetun EU:n pelastuspalvelualan mekanismin mukaisesti ja tämän artiklan 3 kohdan d alakohdassa tarkoitettuja jäsenvaltioihin sovellettavia ehtoja mukaillen. Nämä tehtävät sovitetaan yhteen meren pilaantumista koskevien nykyisten alueellisten yhteistyöjärjestelyjen kanssa.

2 a artikla

Viraston lisätehtävät

1. Virasto avustaa tarvittaessa komissiota ja jäsenvaltioita tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa mainittujen, viraston tavoitteisiin liittyvien unionin toimien kehittämisessä ja toteuttamisessa siltä osin, kuin virastolla on vakiintunutta ja tunnustettua asiantuntemusta ja välineistöä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 artiklassa tarkoitettujen keskeisten tehtävien suorittamista. Tässä artiklassa tarkoitetut lisätehtävät

a)	tuottavat perusteltua lisäarvoa;

b)	välttävät toimien päällekkäisyyttä;

c)	ovat unionin meriliikennepolitiikan edun mukaisia;

d)	eivät ole haitallisia viraston keskeisten tehtävien kannalta ja

e)	eivät vaikuta jäsenvaltioiden oikeuksiin tai velvollisuuksiin etenkään lippu-, satama- ja rannikkovaltioina.

2. Virasto avustaa komissiota

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/56/EY (meristrategiapuitedirektiivi) (30) täytäntöönpanon yhteydessä edistämällä merivesien hyvän tilan saavuttamisen tavoitetta meriliikenteeseen liittyvien tekijöiden osalta ja olemassa olevien välineiden, kuten SafeSeaNetin ja CleanSeaNetin, hyödyntämisessä;

b)	antamalla teknistä apua alusten tuottamien kasvihuonekaasupäästöjen osalta, erityisesti jatkuvan kansainvälisen kehityksen seuraamisessa;

c)	ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuisen seurannan (GMES) osalta edistettäessä GMES-tietojen ja -palvelujen käyttöä merialan tarkoituksiin GMES:n hallinnoimisen yhteydessä;

d)	yhteisen tietojenvaihtoympäristön kehittämisessä EU:n merialalle;

e)	öljyn- ja kaasunporauksessa käytettävien liikkuvien offshore-laitteistojen osalta IMO:n vaatimuksien tarkastelemisessa ja perustietojen keräämisessä mahdollisista uhista meriliikenteelle ja meriympäristölle;

antamalla asiaankuuluvia tietoja sisävesialusten luokituslaitosten osalta sisävesialusten teknisistä vaatimuksista 12 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/87/EY (31) mukaisesti. Näiden tietojen on myös oltava osa tämän asetuksen 3 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitettuja raportteja.

3. Virasto avustaa komissiota ja jäsenvaltioita seuraavasti:

esteettömän eurooppalaisen meriliikennealueen luomista tukevien politiikkojen ja hankkeiden, kuten Blue Belt -käsitteen ja eMaritime-aloitteen sekä merten moottoriteiden, toteutettavuuden ja täytäntöönpanon tarkastelussa. Tämä toteutetaan erityisesti kartoittamalla lisätoimintoja SafeSeaNetille tämän kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2002/59/EY mukaisesti perustetun korkean tason ohjausryhmän asemaa;

b)	tutkimalla jokiliikenteen tietopalvelujärjestelmän toimivaltaisten viranomaisten kanssa mahdollisuutta tietojen jakamiseen tämän järjestelmän ja meriliikenteen tietojärjestelmien välillä käyttäen pohjana direktiivin 2010/65/EU 15 artiklassa edellytettyä kertomusta;

c)	helpottamalla merenkulkualan koulutuksen parhaiden käytäntöjen vapaaehtoista vaihtoa unionissa ja tarjoamalla tietoa merenkulkualan koulutuksen kannalta merkityksellisistä unionin vaihto-ohjelmista noudattaen täysimääräisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 166 artiklaa.

3 artikla

Vierailut jäsenvaltioihin ja tarkastuskäynnit

1. Suorittaakseen sille osoitetut tehtävät ja avustaakseen komissiota sen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämisessä, erityisesti asiaankuuluvan unionin lainsäädännön tehokkaan täytäntöönpanon arvioinnissa, virasto tekee vierailuja jäsenvaltioihin hallintoneuvoston vahvistaman menettelyn mukaisesti.

2. Viraston on ilmoitettava asianomaiselle jäsenvaltiolle hyvissä ajoin suunnitellusta vierailusta, sitä suorittamaan valtuutettujen virkamiesten nimet, vierailun alkamisajankohta ja sen odotettu kesto. Vierailuja suorittamaan valtuutettujen viraston virkamiesten on tehtävänsä suorittaakseen esitettävä viraston pääjohtajan kirjallinen päätös, jossa määritellään heidän tehtävänsä kohde ja tarkoitus.

3. Virasto suorittaa komission puolesta tarkastuskäyntejä unionin sitovien säädösten vaatimusten mukaisesti unionin alusten tarkastamis- ja katsastamislaitoksia koskevista yhteisistä säännöistä ja standardeista 23 päivänä huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 391/2009 (32) mukaisesti tunnustamien järjestöjen osalta sekä kolmansien maiden merenkulkijoiden koulutuksen ja pätevyyden tunnustamisen osalta 2008/106/EY mukaisesti.

4. Viraston on kunkin vierailun tai tarkastuskäynnin päätteeksi laadittava raportti ja lähetettävä se komissiolle ja asianomaiselle jäsenvaltiolle.

5. Tarvittaessa ja aina vierailu- tai tarkastuskierroksen päätyttyä virasto analysoi kyseisen kierroksen raportit horisontaalisten havaintojen ja yleisten päätelmien tekemiseksi käytössä olevien toimenpiteiden tehokkuudesta ja kustannustehokkuudesta. Virasto esittää tämän analyysin komissiolle keskusteltavaksi jäsenvaltioiden kanssa mahdollisten päätelmien tekemiseksi ja hyvien toimintatapojen levittämisen helpottamiseksi.

Korvataan 4 artiklan 3 ja 4 kohta seuraavasti:

”3. Hallintoneuvosto hyväksyy käytännön järjestelyt 1 ja 2 kohdan soveltamiseksi, mukaan lukien tarvittaessa järjestelyt jäsenvaltioiden kuulemisesta ennen tietojen julkistamista.

4. Komission ja viraston tämän asetuksen mukaisesti keräämiin ja käsittelemiin tietoihin sovelletaan yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001 (33), ja virasto toteuttaa tarpeelliset toimenpiteet varmistaakseen luottamuksellisten tietojen turvallisen käsittelyn.

Korvataan 5 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3. Hallintoneuvosto voi komission pyynnöstä ja asianomaisten jäsenvaltioiden suostumuksella ja niiden kanssa yhteistyötä tehden ja ottaen asianmukaisesti huomioon talousarviovaikutukset, mukaan luettuna asianomaisten jäsenvaltioiden mahdollisesti antamat osuudet, päättää perustaa aluekeskuksia hoitamaan joitakin viraston tehtävistä mahdollisimman tehokkaasti ja vaikuttavasti. Päätöksen tekemisen yhteydessä hallintoneuvosto määrittelee aluekeskuksen täsmällisen toiminta-alan välttäen tarpeettomia kustannuksia ja tehostaen yhteistyötä olemassa olevien alueellisten ja kansallisten verkostojen kanssa.”

Muutetaan 10 artiklan 2 kohta seuraavasti:

korvataan b alakohta seuraavasti:

”b)

hyväksyy vuosittaisen kertomuksen viraston toiminnasta ja toimittaa sen kunakin vuonna viimeistään 15 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja jäsenvaltioille.

Virasto toimittaa vuosittain budjettivallan käyttäjälle kaikki tiedot arviointimenettelyjen tuloksista;”

korvataan c alakohta seuraavasti:

”c)

tutkii ja hyväksyy toimintaohjelman valmistelun yhteydessä pyynnöt 2 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetusta avusta komissiolle, jäsenvaltioiden 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua teknistä apua koskevat pyynnöt ja 2 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua teknistä apua koskevat pyynnöt sekä 2 a artiklassa tarkoitettua apua koskevat pyynnöt;

c a)	tutkii ja hyväksyy viraston monivuotisen strategian, joka kattaa viisi seuraavaa vuotta, ottaen huomioon komission kirjallisen lausunnon;

c b)	tutkii ja hyväksyy viraston monivuotisen henkilöstösuunnitelman;

c c)	tarkastelee 15 artiklan 2 kohdan b a alakohdassa tarkoitettuja ehdotuksia hallinnollisista järjestelyistä;”

korvataan g alakohta seuraavasti:

”g)

vahvistaa 3 artiklan nojalla tehtäviä vierailuja koskevan menettelyn. Jos komissio ilmoittaa 15 päivän kuluessa menettelyn hyväksymisestä vastustavansa sitä, hallintoneuvosto tutkii menettelyn uudelleen ja hyväksyy sen mahdollisine muutoksineen toisessa käsittelyssä joko kahden kolmasosan enemmistöllä, komission edustajat mukaan luettuina, tai jäsenvaltioiden edustajien yksimielisellä päätöksellä;”

korvataan h alakohta seuraavasti:

”h)	hoitaa viraston talousarvioon liittyvät 18, 19 ja 21 artiklan mukaiset tehtävänsä ja varmistaa asianmukaisen seurannan ja valvonnan sisäisissä tai ulkoisissa tilintarkastuskertomuksissa ja arvioinneissa esitettyjen havaintojen ja suositusten suhteen;”

korvataan i alakohta seuraavasti:

”i)	käyttää kurinpidollista toimivaltaa pääjohtajan ja 16 artiklassa tarkoitettujen osastopäälliköiden suhteen;”

korvataan l alakohta seuraavasti:

”l)

tarkastelee tämän kohdan k alakohdassa tarkoitetun yksityiskohtaisen suunnitelman ja Euroopan meriturvallisuusviraston toiminnan monivuotisesta rahoituksesta alusten aiheuttaman pilaantumisen torjunnan alalla 18 päivänä joulukuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2038/2006 (34) säädettyjen talousarviositoumusten taloudellista toteutumista.

lisätään alakohta seuraavasti:

”m)	nimittää jäsentensä joukosta tarkkailijan seuraamaan komission valintamenettelyä pääjohtajan nimittämiseksi.”

Muutetaan 11 artikla seuraavasti:

korvataan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Hallintoneuvoston jäsenet nimitetään heidän 1 artiklassa tarkoitettuja aloja koskevan kokemuksensa ja asiantuntemuksensa perusteella. Jäsenvaltiot ja komissio pyrkivät tahoillaan varmistamaan miesten ja naisten tasapuolisen edustuksen hallintoneuvostossa.”

b)	korvataan 3 kohta seuraavasti: ”3. Jäsenten toimikausi on neljä vuotta. Sama henkilö voidaan nimittää uudelleen.”

Muutetaan 13 artikla korvaamalla 4 kohta seuraavasti:

”4. Hallintoneuvosto voi, jos kyseessä on luottamuksellinen aihe tai eturistiriita, päättää käsitellä tiettyjä esityslistansa kohtia ilman asianomaisten jäsenten läsnäoloa. Tämän säännöksen soveltamisesta annetaan yksityiskohtaiset säännöt työjärjestyksessä.”

Muutetaan 15 artikla seuraavasti:

korvataan 2 kohdan a ja b alakohta seuraavasti:

”a)	hän laatii viraston monivuotisen strategian ja toimittaa sen komissiota kuultuaan hallintoneuvostolle vähintään kahdeksan viikkoa ennen asiaa koskevaa hallintoneuvoston kokousta ottaen huomioon hallintoneuvoston jäsenten esittämät näkökannat ja ehdotukset;

a a)	hän laatii viraston monivuotisen henkilöstösuunnitelman ja toimittaa sen komissiota kuultuaan hallintoneuvostolle vähintään neljä viikkoa ennen asiaa koskevaa hallintoneuvoston kokousta;

a b)

hän laatii viraston vuotuisen työohjelman, jossa ilmoitetaan kuhunkin toimintoon kaavaillut henkilöresurssit ja varat, sekä yksityiskohtaisen suunnitelman pilaantumista koskeviksi viraston valmius- ja torjuntatoimiksi ja toimittaa ne komissiota kuultuaan hallintoneuvostolle vähintään kahdeksan viikkoa ennen asiaa koskevaa hallintoneuvoston kokousta ottaen huomioon hallintoneuvoston jäsenten esittämät näkökannat ja ehdotukset. Hän toteuttaa tarvittavat toimenpiteet niiden täytäntöönpanemiseksi. Hän vastaa kaikkiin 10 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisiin jäsenvaltion avunpyyntöihin;

b)	hän päättää suorittaa 3 artiklassa tarkoitettuja vierailuja ja tarkastuskäyntejä komissiota kuultuaan ja noudattaen hallintoneuvoston 10 artiklan 2 kohdan g alakohdan mukaisesti vahvistamaa vierailuja koskevaa menettelyä;

b a)	hän voi tehdä viraston toimialoilla toimivien muiden elinten kanssa hallinnollisia järjestelyitä edellyttäen, että järjestelyä koskeva ehdotus on toimitettu hallintoneuvostolle kuulemista varten ja että hallintoneuvosto ei vastusta sitä neljän viikon kuluessa.”

korvataan 2 kohdan d alakohta seuraavasti:

”d)

hän organisoi tehokkaan seurantajärjestelmän, jonka avulla viraston työn tuloksia voidaan verrata sille tässä asetuksessa asetettuihin tavoitteisiin ja tehtäviin. Tätä varten hän laatii yhteisymmärryksessä komission ja hallintoneuvoston kanssa yksilöllisesti suunniteltuja tulosindikaattoreita, joiden avulla voidaan arvioida saavutettuja tuloksia tehokkaasti. Hän varmistaa, että viraston organisaatiorakennetta mukautetaan säännöllisesti muuttuviin tarpeisiin käytettävissä olevien taloudellisten ja henkilöresurssien puitteissa. Pääjohtaja valmistelee tältä pohjalta vuosittain luonnoksen yleiskertomukseksi ja toimittaa sen hallintoneuvoston tarkasteltavaksi. Kertomukseen sisältyy erityinen jakso, joka koskee pilaantumista koskevia viraston valmius- ja torjuntatoimia koskevan yksityiskohtaisen suunnitelman taloudellista täytäntöönpanoa, ja siinä luodaan katsaus kaikkien kyseisen suunnitelman nojalla rahoitettujen toimien tilanteeseen. Hän luo tunnustettujen ammatillisten vaatimusten mukaiset säännölliset arviointimenettelyt;”

c)	kumotaan 2 kohdan g alakohta;

d)	korvataan 3 kohta seuraavasti: ”3. Pääjohtaja antaa tarvittaessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle selvityksen tehtäviensä hoitamisesta. Hän esittää erityisesti monivuotisen strategian ja vuosittaisen työohjelman valmistelua koskevan tilannekatsauksen.”

Korvataan 16 artikla seuraavasti:

”16 artikla

Pääjohtajan ja osastopäälliköiden nimittäminen ja erottaminen

1. Hallintoneuvosto nimittää ja erottaa pääjohtajan. Pääjohtaja nimitetään viideksi vuodeksi ansioiden ja asiakirjoin osoitetun hallinnollisen ja johtamiskyvyn sekä 1 artiklassa tarkoitetuilla aloilla hankitun asiakirjoin osoitetun kokemuksen perusteella sen jälkeen, kun 10 artiklassa tarkoitettua tarkkailijaa on kuultu. Pääjohtaja nimitetään komission ehdottamien vähintään kolmen hakijan luettelosta, joka perustuu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja muualla julkaistua kiinnostuksenilmaisupyyntöä seuraavaan avoimeen kilpailuun. Hallintoneuvoston valitsema ehdokas voidaan kutsua antamaan lausunto Euroopan parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaamaan sen jäsenten esittämiin kysymyksiin. Hallintoneuvosto käsittelee erottamista, jos komissio taikka kolmannes hallintoneuvoston jäsenistä sitä pyytää. Hallintoneuvosto tekee päätöksensä nimittämisestä tai erottamisesta kaikkien äänivaltaisten jäsentensä neljän viidesosan enemmistöllä.

2. Hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta arviointikertomuksen huomioon ottaen jatkaa kerran pääjohtajan toimikautta enintään neljällä vuodella. Hallintoneuvosto tekee päätöksensä kaikkien äänivaltaisten jäsentensä neljän viidesosan enemmistöllä. Hallintoneuvoston on ilmoitettava Euroopan parlamentille aikeestaan jatkaa pääjohtajan toimikautta. Pääjohtaja voidaan toimikauden jatkamista edeltävän kuukauden aikana kutsua antamaan lausunto Euroopan parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaamaan sen jäsenten esittämiin kysymyksiin. Jos toimikautta ei jatketa, pääjohtaja jatkaa tehtävässään seuraajansa nimittämiseen asti.

3. Pääjohtajaa voi avustaa yksi tai useampi osastopäällikkö. Pääjohtajan ollessa poissa tai estynyt yksi osastopäälliköistä hoitaa hänen tehtäviään.

4. Osastopäälliköt nimitetään ansioiden ja asiakirjoin osoitettujen hallinnollisten ja johtamistaitojen sekä ammatillisen pätevyyden ja 1 artiklassa tarkoitetuilla aloilla hankitun kokemuksen perusteella. Pääjohtaja nimittää ja erottaa osastopäälliköt saatuaan hallintoneuvostolta myönteisen lausunnon.”

Muutetaan 18 artikla seuraavasti:

korvataan 1 kohdan c alakohta seuraavasti:

”c)	julkaisuista, koulutuksesta ja/tai muista viraston tarjoamista palveluista perittävistä palkkioista ja maksuista.”

b)	korvataan 3 kohta seuraavasti: ”3. Pääjohtaja laatii toimintoperusteisen budjetoinnin perusteella esityksen viraston seuraavan varainhoitovuoden tuloja ja menoja koskevaksi ennakkoarvioksi ja toimittaa sen sekä henkilöstötaulukkoa koskevan esityksen hallintoneuvostolle.”;

korvataan 7 ja 8 kohta seuraavasti:

”7. Komissio toimittaa ennakkoarvion Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevan esityksen yhteydessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jäljempänä yhdessä ’budjettivallan käyttäjä’.

8. Ennakkoarvion perusteella komissio sisällyttää arviot, joita se pitää henkilöstötaulukon ja yleisestä talousarviosta maksettavan tuen määrän osalta välttämättöminä, Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevaan esitykseen ja toimittaa sen budjettivallan käyttäjälle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan mukaisesti ja liittää oheen kuvauksen ja perustelut kaikista viraston ennakkoarvion ja yleisestä talousarviosta maksettavan tuen välisistä poikkeuksista.”

d)	korvataan 10 kohta seuraavasti: ”10. Hallintoneuvosto vahvistaa talousarvion. Siitä tulee lopullinen, kun Euroopan unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu. Tarvittaessa sitä mukautetaan vastaavasti yhdessä vuotuisen työohjelman kanssa.”

10)

Korvataan 22 artikla seuraavasti:

”22 artikla

Arviointi

1. Hallintoneuvosto teettää säännöllisin väliajoin ja vähintään joka viides vuosi riippumattoman ulkopuolisen arvioinnin tämän asetuksen täytäntöönpanosta. Komissio antaa virastolle kaikki tiedot, joita tämä pitää tarpeellisina arviointia varten.

2. Arvioinnissa arvioidaan tämän asetuksen vaikutusta sekä viraston ja sen työskentelytapojen hyödyllisyyttä, asianmukaisuutta, saavutettua lisäarvoa ja tehokkuutta. Arvioinnissa otetaan huomioon eri osapuolten näkökannat sekä eurooppalaisella että kansallisella tasolla. Siinä on erityisesti käsiteltävä mahdollista tarvetta muuttaa viraston tehtäviä. Hallintoneuvosto laatii yksityiskohtaiset ohjeet yhteisymmärryksessä komission kanssa asianomaisia osapuolia kuultuaan.

3. Hallintoneuvosto saa arvioinnin ja antaa tämän asetuksen, viraston ja sen työskentelytapojen muuttamista koskevia suosituksia komissiolle. Komissio toimittaa sekä arvioinnin tulokset että suositukset Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ja ne julkaistaan. Tarvittaessa niihin sisällytetään toimintasuunnitelma ja sen aikataulu.”

11)

Lisätään artikla seuraavasti:

”22 a artikla

Edistymiskertomus

Komissio toimittaa 2 päivään maaliskuuta 2018 mennessä ja 22 artiklassa tarkoitetun arviointikertomuksen huomioon ottaen Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa selvitetään, miten virasto on hoitanut tällä asetuksella säädetyt lisävastuunsa, jotta voitaisiin määrittää lisää tehokkuushyötyjä ja päättää tarvittaessa uusista tavoitteiden ja tehtävien muutoksista.”

12)	Kumotaan 23 artikla.

2 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 15 päivänä tammikuuta 2013.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

L. CREIGHTON

(1) EUVL C 107, 6.4.2011, s. 68.

(2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 15. joulukuuta 2011 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta, vahvistettu 4. lokakuuta 2012 (EUVL C 352 E, 16.11.2012, s. 1). Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 13. joulukuuta 2012.

(3) EYVL L 208, 5.8.2002, s. 1.

(4) EUVL L 129, 29.4.2004, s. 6.

(5) EUVL L 283, 29.10.2010, s. 1.

(6) EYVL L 332, 28.12.2000, s. 1.

(7) EUVL L 255, 30.9.2005, s. 11.

(8) EUVL L 314, 1.12.2007, s. 9.

(9) EUVL L 131, 28.5.2009, s. 57.

(10) Neuvoston päätös 94/157/EY (EYVL L 73, 16.3.1994, s. 19).

(11) Neuvoston päätös 77/585/ETY (EYVL L 240, 19.9.1977, s. 1).

(12) Neuvoston päätös 1999/802/EY (EYVL L 322, 14.12.1999, s. 32).

(13) Neuvoston päätös 84/358/ETY (EYVL L 188, 16.7.1984, s. 7).

(14) Neuvoston päätös 98/249/EY (EYVL L 104, 3.4.1998, s. 1).

(15) Neuvoston päätös 93/550/ETY (EYVL L 267, 28.10.1993, s. 20).

(16) Neuvoston päätös 2010/655/EU (EUVL L 285, 30.10.2010, s. 1).

(17) EUVL L 131, 28.5.2009, s. 11.

(18) EUVL L 323, 3.12.2008, s. 33.

(19) EUVL L 98, 10.4.2008, s. 5.

(20) EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

(21) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(22) EUVL L 129, 29.4.2004, s. 6.

(23) EUVL L 131, 28.5.2009, s. 47.

(24) EUVL L 314, 1.12.2007, s. 9.

(25) EUVL L 131, 28.5.2009, s. 114.

(26) EUVL L 131, 28.5.2009, s. 57.

(27) EUVL L 323, 3.12.2008, s. 33.

(28) EUVL L 255, 30.9.2005, s. 11.

(29) EUVL L 283, 29.10.2010, s. 1.

(30) EUVL L 164, 25.6.2008, s. 19.

(31) EUVL L 389, 30.12.2006, s. 1.

(32) EUVL L 131, 28.5.2009, s. 11.”

(33) EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.”

(34) EUVL L 394, 30.12.2006, s. 1.”;

		ISSN 1977-0812 doi:10.3000/19770812.L_2013.039.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		L 39

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	56. vuosikerta 9. helmikuu 2013

Sisältö		I Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		ASETUKSET
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 98/2013, annettu 15 päivänä tammikuuta 2013, räjähteiden lähtöaineiden markkinoille saattamisesta ja käytöstä ( 1 )	1
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 99/2013, annettu 15 päivänä tammikuuta 2013, Euroopan tilasto-ohjelmasta 2013–2017 ( 2 )	12
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 100/2013, annettu 15 päivänä tammikuuta 2013, Euroopan meriturvallisuusviraston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1406/2002 muuttamisesta ( 1 )	30


	(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti
	(2) ETA:n ja Sveitsin kannalta merkityksellinen teksti