ISSN 1977-0812

doi:10.3000/19770812.L_2012.305.fin

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 305

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

55. vuosikerta
1. marraskuuta 2012


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

 

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1009/2012, annettu 31 päivänä lokakuuta 2012, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

1

 

 

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1010/2012, annettu 31 päivänä lokakuuta 2012, vilja-alalla 1 päivästä marraskuuta 2012 sovellettavien tuontitullien vahvistamisesta

3

 

*

Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 1011/2012, annettu 17 päivänä lokakuuta 2012, arvopaperien omistusta koskevista tilastoista (EKP/2012/24)

6

 

 

PÄÄTÖKSET

 

 

2012/675/EU

 

*

Neuvoston päätös, annettu 29 päivänä lokakuuta 2012, alueiden komitean kolmen jäsenen (Yhdistynyt kuningaskunta) ja kahden varajäsenen (Yhdistynyt kuningaskunta) nimeämisestä

25

 

 

2012/676/EU

 

*

Neuvoston päätös, annettu 29 päivänä lokakuuta 2012, alueiden komitean kreikkalaisen jäsenen ja kreikkalaisen varajäsenen nimeämisestä

26

 

 

2012/677/EU

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 30 päivänä lokakuuta 2012, jäsenvaltioiden mahdollisuudesta pidentää uuden tehoaineen ametoktradiinin (alkuperäinen hakemus kehityskoodilla BAS 650 F) ja dinatriumfosfonaatin väliaikaisia lupia (tiedoksiannettu numerolla C(2012) 7581)  ( 1 )

27

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

1.11.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 305/1


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 1009/2012,

annettu 31 päivänä lokakuuta 2012,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (2) ja erityisesti sen 136 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)

Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 31 päivänä lokakuuta 2012.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

José Manuel SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.


LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmansien maiden koodi (1)

Kiinteä tuontiarvo

0702 00 00

AL

25,0

MA

45,3

MK

36,9

TR

53,3

ZZ

40,1

0707 00 05

AL

35,9

MK

32,3

TR

46,8

ZZ

38,3

0709 93 10

TR

116,3

ZZ

116,3

0805 50 10

AR

60,2

CL

75,4

TR

86,4

UY

56,9

ZA

93,2

ZZ

74,4

0806 10 10

BR

259,4

LB

333,4

MK

87,0

TR

175,3

US

225,7

ZZ

216,2

0808 10 80

CL

150,8

CN

91,3

MK

36,9

NZ

100,1

US

118,8

ZA

121,3

ZZ

103,2

0808 30 90

CN

67,7

TR

106,5

ZZ

87,1


(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


1.11.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 305/3


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 1010/2012,

annettu 31 päivänä lokakuuta 2012,

vilja-alalla 1 päivästä marraskuuta 2012 sovellettavien tuontitullien vahvistamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä vilja-alan tuontitullien osalta 20 päivänä heinäkuuta 2010 annetun komission asetuksen (EU) N:o 642/2010 (2) ja erityisesti sen 2 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 136 artiklan 1 kohdassa säädetään, että CN-koodeihin 1001 19 00, 1001 11 00, ex 1001 91 20 (tavallinen vehnä, siemenvilja), ex 1001 99 00 (korkealaatuinen tavallinen vehnä, muu kuin siemenvilja), 1002 10 00, 1002 90 00, 1005 10 90, 1005 90 00, 1007 10 90 ja 1007 90 00 kuuluvien tuotteiden tuontitulli on sama kuin näiden tuotteiden tuontihetkellä voimassa oleva interventiohinta, jota korotetaan 55 prosentilla ja josta vähennetään kyseiseen lähetykseen sovellettava cif-tuontihinta. Tuontitulli ei kuitenkaan voi olla suurempi kuin yhteisen tullitariffin tullit.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 136 artiklan 2 kohdassa säädetään, että mainitun artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuontitullin laskemista varten kyseisille tuotteille vahvistetaan säännöllisesti edustavat cif-tuontihinnat.

(3)

Asetuksen (EU) N:o 642/2010 2 artiklan 2 kohdan mukaan CN-koodeihin 1001 19 00, 1001 11 00, ex 1001 91 20 (tavallinen vehnä, siemenvilja), ex 1001 99 00 (korkealaatuinen tavallinen vehnä, muu kuin siemenvilja), 1002 10 00, 1002 90 00, 1005 10 90, 1005 90 00, 1007 10 90 ja 1007 90 00 kuuluvien tuotteiden tuontitullin laskemisessa käytetään kyseisen asetuksen 5 artiklan mukaisesti määriteltyä päivittäistä edustavaa cif-tuontihintaa.

(4)

Tuontitullit olisi vahvistettava 1 päivästä marraskuuta 2012 alkavalle ajanjaksolle, ja niitä olisi sovellettava kunnes uusi vahvistus tulee voimaan,

(5)

Koska on tarpeen varmistaa, että tätä toimenpidettä sovelletaan mahdollisimman pian päivitettyjen tietojen saataville asettamisen jälkeen, tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 136 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut vilja-alan tuontitullit vahvistetaan, liitteessä II lueteltujen tekijöiden perusteella, tämän asetuksen liitteessä I 1 päivästä marraskuuta 2012 alkaen.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 31 päivänä lokakuuta 2012.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

José Manuel SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 187, 21.7.2010, s. 5.


LIITE I

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 136 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin 1 päivästä marraskuuta 2012 sovellettavat tuontitullit

CN-koodi

Tavaran kuvaus

Tuontitulli (1)

(euroa/tonni)

1001 19 00

1001 11 00

Durum VEHNÄ, korkealaatuinen

0,00

keskilaatuinen

0,00

Heikkolaatuinen

0,00

ex 1001 91 20

Tavallinen VEHNÄ, siemenvilja

0,00

ex 1001 99 00

Tavallinen VEHNÄ, korkealaatuinen, muu kuin siemenvilja

0,00

1002 10 00

1002 90 00

RUIS

0,00

1005 10 90

MAISSI, siemenvilja, muu kuin hybridi

0,00

1005 90 00

MAISSI, muu kuin siemenvilja (2)

0,00

1007 10 90

1007 90 00

DURRA, muu kuin kylvämiseen tarkoitettu hybridi

0,00


(1)  Tavaran tuojaan voidaan soveltaa asetuksen (EU) N:o 642/2010 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti seuraavia tullinalennuksia:

3 euroa/tonni, kun purkamissatama sijaitsee Välimerellä (Gibraltarinsalmelta Välimerelle) tai Mustallamerellä ja tavarat saapuvat unioniin Atlantin valtameren tai Suezin kanavan kautta,

2 euroa/tonni, kun purkamissatama sijaitsee Tanskassa, Virossa, Irlannissa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Suomessa, Ruotsissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa tai Pyreneiden niemimaan Atlantin puoleisella rannikolla, jos tavarat saapuvat unioniin Atlantin valtameren kautta.

(2)  Tuojaan voidaan soveltaa kiinteämääräistä alennusta 24 euroa tonnilta, jos asetuksen (EU) N:o 642/2010 3 artiklassa vahvistetut edellytykset täyttyvät.


LIITE II

Liitteessä I vahvistettujen tullien laskemista koskevat tekijät

17.10.2012-30.10.2012

1.

Asetuksen (EU) N:o 642/2010 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun viitejakson keskiarvot:

(EUR/t)

 

Vehnä (1)

Maissi

Durumvehnä, korkealaatuinen

Durumvehnä, keskilaatuinen (2)

Durumvehnä, heikkolaatuinen (3)

Pörssi

Minnéapolis

Chicago

Noteeraus

280,50

226,99

FOB-hinta USA

262,94

252,94

232,94

Palkkio Meksikonlahdella

20,20

Palkkio Suurilla järvillä

26,06

2.

Asetuksen (EU) N:o 642/2010 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun viitejakson keskiarvot:

Rahtikustannukset: Meksikonlahti–Rotterdam

14,23 EUR/t

Rahtikustannukset: Suuret järvet–Rotterdam:

47,45 EUR/t


(1)  Sisältää palkkion 14 euroa/t (asetuksen (EU) N:o 642/2010 5 artiklan 3 kohta).

(2)  Alennus 10 euroa/t (asetuksen (EU) N:o 642/2010 5 artiklan 3 kohta).

(3)  Alennus 30 euroa/t (asetuksen (EU) N:o 642/2010 5 artiklan 3 kohta).


1.11.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 305/6


EUROOPAN KESKUSPANKIN ASETUS (EU) N:o 1011/2012,

annettu 17 päivänä lokakuuta 2012,

arvopaperien omistusta koskevista tilastoista

(EKP/2012/24)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä yhteisössä 25 päivänä kesäkuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2223/96 (jäljempänä ’EKT 95’) (1) ja erityisesti sen liitteen A,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankin valtuuksista kerätä tilastotietoja 23 päivänä marraskuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2533/98 (2) ja erityisesti sen 5 artiklan 1 kohdan ja 6 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon sijoitusrahastojen saamisia ja velkoja koskevista tilastoista 27 päivänä heinäkuuta 2007 annetun asetuksen N:o 958/2007 (EKP/2007/8) (3),

ottaa huomioon arvopaperistamisiin osallistuvien erityisyhteisöjen saamisia ja velkoja koskevista tilastoista 19 päivänä joulukuuta 2008 annetun asetuksen N:o 24/2009 (EKP/2008/30) (4),

ottaa huomioon rahalaitossektorin taseesta 19 päivänä joulukuuta 2008 annetun Euroopan keskuspankin asetuksen (EY) N:o 25/2009 (EKP/2008/32) (5),

ottaa huomioon rahoitusvälineiden markkinoista sekä neuvoston direktiivien 85/611/ETY ja 93/6/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/12/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 93/22/ETY kumoamisesta 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY (6),

ottaa huomioon luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta 14 päivänä kesäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/48/EY (7),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) tehtävien hoitamiseksi ja rahoitusmarkkinoiden ja rahoitustoiminnan seuraamiseksi euroalueella Euroopan keskuspankin (EKP) täytyy kerätä, kansallisten keskuspankkien avustuksella, korkealaatuista tilastotietoa arvopaperikohtaisesti euroalueen institutionaalisten sektoreiden arvopaperien omistuksesta sekä euroalueen maissa olevien liikkeeseenlaskemista ja euroalueen ulkopuolisten institutionaalisten sektorien omistamista arvopapereista.

(2)

Jotta EKP voisi myötävaikuttaa siihen, että toimivaltaiset viranomaiset voivat kitkattomasti harjoittaa luottolaitosten vakauden valvontaan, rahoitusjärjestelmän vakauteen ja rahapolitiikan välittymismekanismiin liittyvää analyysia, EKP:n täytyy kerätä arvopaperikohtaista tietoa pankkiryhmittymiltä näiden ryhmien arvopaperiomistuksista.

(3)

Tiedon keräämisen tarkoituksena on tuottaa EKP:lle kattavat tilastotiedot euroalueen jäsenvaltioiden talouden sektorien ja yksittäisten pankkiryhmittymien altistumisesta tietyille arvopaperiluokille ja arvopaperien liikkeeseenlaskijoiden ja omistajien talouden sektorien välisistä yhteyksistä sekä euroalueella olevien liikkeeseenlaskemien arvopaperien markkinoista. Tarkan tiedon tärkeys talouden sektorien ja pankkiryhmittymien altistumisesta tietyille arvopaperiluokille hyvin aggregoimattomalla tasolla on käynyt selväksi finanssikriisin aikana, kun aggregoiduista tiedoista ei ole voitu tarkasti tunnistaa sellaisia riskejä rahoitusjärjestelmän vakaudelle, jotka johtuivat tiettyjen arvopaperiluokkien aiheuttamista tartuntamekanismeista yksittäisten rahoituslaitosten tasolla. Yksittäisten arvopapereiden omistusta koskeva ajantasainen tieto antaa EKP:lle myös mahdollisuuden seurata riskien siirtymistä finanssimarkkinoilta reaalitalouteen.

(4)

Lisäksi tämä tilastotieto tukee EKP:a sen analysoidessa rahoitusmarkkinoiden kehitystä ja valvoessa muutoksia talouden sektorien arvopaperisalkuissa ja rahoituksen välittäjien ja muiden kuin rahoitusalan sijoittajien välisiä yhteyksiä.

(5)

Koska rahapolitiikka on sidoksissa rahoitusjärjestelmän vakauteen, arvopaperien omistusta ja rahoitustaloustoimia – tai taloustoimien positioista johtamista – koskevan arvopaperikohtaisen tilastotiedon kerääminen on välttämätöntä myös EKP:n tukemiseksi sen tehdessä säädännöllistä ja tilannekohtaista rahatalouden ja rahoitusmarkkinoiden analyysiä, ja jotta EKPJ voisi myötävaikuttaa rahoitusjärjestelmän vakauteen. Tämä tilastotieto mahdollistaa institutionaalisten sektorien arvopaperien omistusta koskevan tiedon yhdistämisen yksittäisiä liikkeeseenlaskijoita koskevaan tietoon kaikkialla maailmassa, joten se on tärkeä työkalu rahoituksen epätasapainon kasvamisen ja kehittymisen seuraamisessa.

(6)

On myös välttämätöntä antaa EKP:lle mahdollisuus tarjota analyyttistä ja tilastollista tukea Euroopan järjestelmäriskikomitealle Euroopan järjestelmäriskikomitean toimintaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille 17 päivänä marraskuuta 2010 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1096/2010 (8) mukaisesti.

(7)

Tästä syystä EKP:n neuvoston olisi määriteltävä tämän asetuksen nojalla toteutettavaa tiedonkeruuta varten raportoivat pankkiryhmittymät, ottaen huomioon kunkin ryhmittymän konsolidoidun taseen koon verrattuna kaikkien Euroopan unionin pankkiryhmittymien konsolidoidun taseen varoihin, kyseisen ryhmittymän toimintojen merkittävyyden tietyllä pankkiliiketoiminnan osa-alueella ja kyseisen ryhmittymän vaikutuksen rahoitusjärjestelmän vakauteen ja toimivuuteen euroalueella ja/tai yksittäisissä jäsenvaltioissa.

(8)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 2533/98 8 artiklassa säädettyjä luottamuksellisen tilastotiedon suojaamista ja käyttöä koskevia standardeja olisi noudatettava.

(9)

Tämän asetuksen mukaiset tiedonantovaatimukset, mukaan lukien niitä koskevat poikkeukset, eivät rajoita EKP:n muissa säädöksissä ja oikeudellisissa asiakirjoissa asetettuja tiedonantovaatimuksia, jotka voivat ainakin osittain kattaa myös arvopaperien omistusta koskevan tilastotiedon arvopaperikohtaisen raportoinnin.

(10)

On välttämätöntä ottaa käyttöön menettely, jolla voidaan tehdä tehokkaasti teknisiä muutoksia tämän asetuksen liitteisiin edellyttäen, että tällaisilla muutoksilla ei muuteta niiden taustalla olevaa käsitteellistä viitekehystä, eikä lisätä rasitetta, joka tiedonantajille aiheutuu raportoinnista jäsenvaltioissa. Tässä menettelyssä on voitava ottaa huomioon EKPJ:n tilastokomitean näkemykset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1.

’arvopaperikohtaisella’ tiedonkeruulla yksittäisiä arvopapereita koskevien tietojen keräämistä;

2.

’positiolla’ sellaisten15 kohdassa esitettyjen arvopaperien kokonaismäärää, jotka ovat varsinaisen tiedonantajan omistuksessa tai säilytyksessä viiteajanjakson lopussa, kuten liitteessä II olevassa 4 osassa on tarkemmin määritelty;

3.

’emoyrityksenä toimivalla luottolaitoksella’, ‘emoyrityksenä toimivalla rahoitusalan holdingyhtiöllä’, ’tytäryrityksellä’ ja ‘sivukonttorilla’ samaa kuin direktiivin 2006/48/EY 4 artiklassa;

4.

’pankkiryhmittymällä’ a) emoyrityksenä toimivaa luottolaitosta ja kaikkia sen tytäryrityksiä ja sivukonttoreita, lukuun ottamatta vakuutusyrityksiä, jotka ovat saaneet virallisen toimiluvan direktiivin 73/239/ETY (9) 6 artiklan tai direktiivin 2002/83/EY (10) 4 artiklan mukaisesti tai b) emoyrityksenä toimivaa rahoitusalan holdingyhtiötä ja kaikkia sen tytäryrityksiä ja sivukonttoreita, lukuun ottamatta vakuutusyrityksiä, jotka ovat saaneet virallisen toimiluvan direktiivin 73/239/ETY 6 artiklan tai direktiivin 2002/83/EY 4 artiklan mukaisesti edellyttäen, että emoyritys on molemmissa tapauksissa pankkiryhmittymän johdossa oleva yritys. Yhteisö, jolla ei ole tytäryhtiöitä, muodostaa oman ryhmittymänsä edellyttäen, että yhteisö ei ole itse tytäryhtiö;

5.

’jossakin maassa olevalla’ samaa kuin asetuksen (EY) N:o 2533/98 1 artiklan 4 kohdassa;

6.

’rahalaitoksella’, ‘luottolaitoksella’ ja ‘rahamarkkinarahastolla’ samaa kuin asetuksen (EY) N:o 25/2009 (EKP/2008/32) 1 artiklassa. Rahalaitossektori käsittää luottolaitokset ja rahamarkkinarahastot;

7.

’sijoitusrahastolla’ samaa kuin asetuksen (EY) N:o 958/2007 (EKP/2007/8) 1 artiklassa;

8.

’erityisyhteisöllä’ samaa kuin asetuksen (EY) N:o 24/2009 (EKP/2008/30) 1 artiklan 1 kohdassa;

9.

’säilyttäjällä’ yhtiötä, joka kuuluu sektoriin ’rahoituslaitokset’ (S.12 (11)) ja huolehtii rahoitusvälineiden säilyttämisestä ja hallinnoinnista asiakkaiden lukuun, mukaan lukien säilytyspalvelut ja muut tähän liittyvät palvelut, kuten kassan-/vakuushallinta, sellaisina kuin ne on määritelty direktiivin 2004/39/EY liitteessä I olevan B osan 1 kohdassa;

10.

’pankkiryhmittymän johdossa olevalla yrityksellä’ pankkiryhmittymän emoyhtiötä edellyttäen, että se on joko EU:ssa emoyrityksenä toimiva luottolaitos tai EU:ssa emoyrityksenä toimiva rahoitusalan holdingyhtiö, sellaisina kuin ne on määritelty direktiivin 2006/48/EY 4 artiklassa ja pantu täytäntöön unionin jäsenvaltioissa paitsi, että ‘EU’ korvataan termillä ‘euroalue’ ja ‘jäsenvaltio’ termillä ‘euroalueen jäsenvaltio’;

11.

’raportointiryhmittymän johdossa olevalla yrityksellä’ sellaisen pankkiryhmittymän johdossa olevaa yritystä, jonka Euroopan keskuspankin neuvosto on määrittänyt raportointiryhmittymäksi 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti;

12.

’sijoittajalla’ yhteisöä tai henkilöä, joka omistaa rahoitusinstrumentteja;

13.

’säilytyksessä pidettävillä arvopapereilla’ arvopapereita, joita säilyttäjät säilyttävät ja hallinnoivat sijoittajien lukuun;

14.

’asianomaisella kansallisella keskuspankilla’ kansallista keskuspankkia siinä jäsenvaltiossa, jossa tiedonantaja on;

15.

’arvopapereilla’ seuraavia arvopapereita:

a)

’velkapapereita’ (F.3);

b)

’noteerattuja osakkeita’ (F.511);

c)

’sijoitusrahasto-osuuksia’ (F.52);

16.

’arvopaperien omistuksella’ 15 kohdassa tarkoitetun arvopaperin taloudellista omistusta;

17.

’ISIN-koodilla’ ISO-standardin 6166 mukaisesti määritettyä 12 aakkosnumeerisesta merkistä koostuvaa arvopapereille annettua kansainvälistä koodia, jonka avulla tunnistetaan yksittäinen arvopapereiden liikkeeseenlasku.

2 artikla

Varsinainen tiedonantajien joukko

1.   Varsinainen tiedonantajien joukko koostuu tietyssä euroalueen jäsenvaltiossa olevista rahalaitoksista, sijoitusrahastoista, erityisyhteisöistä, säilyttäjistä ja sellaisten pankkiryhmittymien johdossa olevista yrityksistä, jotka EKP:n neuvosto on 4 kohdan mukaisesti määrittänyt raportointiryhmittymiksi ja joille on 5 kohdan mukaisesti ilmoitettu tiedonantovelvollisuuksista (jäljempänä yhdessä ‘varsinaiset tiedonantajat’ ja yksittäin ‘varsinainen tiedonantaja’).

2.   Jos rahamarkkinarahasto, sijoitusrahasto tai erityisyhteisö ei ole kansallisen lainsäädäntönsä mukaan oikeushenkilö, tämän asetuksen nojalla vaadittavien tietojen ilmoittamisesta ovat vastuussa henkilöt, joilla on lain nojalla oikeus edustaa näitä yhteisöjä, tai mikäli virallista edustajaa ei ole, henkilöt, jotka ovat sovellettavien kansallisten lakien nojalla vastuussa näiden yhteisöjen toimista.

3.   Varsinaisiin tiedonantajiin sovelletaan täysimääräisiä tiedonantovaatimuksia, jollei 4 artiklan nojalla myönnetyn poikkeuksen soveltamisesta muuta johdu.

4.   EKP:n neuvosto voi päättää, että pankkiryhmittymä on raportointiryhmittymä, jos direktiivin 2006/48/EY V osaston 2 luvun 1 jakson mukaiset pankkiryhmittymän konsolidoidun taseen varat:

a)

ylittävät 0,5 prosenttia koko unionin pankkiryhmittymien yhteenlasketuista tasevaroista (jäljempänä ‘0,5 prosentin kynnysarvo’) viimeisimmän EKP:n saatavilla olevan tiedon mukaan eli

i)

käyttäen viitearvona 5 kohdan mukaisen ilmoituksen tekemistä edeltävän vuoden joulukuun lopun tietoja, tai

ii)

jos i alakohdan mukaiset tiedot eivät ole saatavilla, käyttäen viitearvona edeltävän vuoden joulukuun lopun tietoja, tai

b)

alittavat 0,5 prosentin kynnysarvon, jolloin edellytyksenä on että pankkiryhmittymä täyttää tietyt määrälliset tai laadulliset kriteerit, jotka tekevät siitä tärkeän rahoitusjärjestelmän vakauden tai toimivuuden kannalta euroalueella (esim. riippuvuussuhteet muihin euroalueen rahoituslaitoksiin, rajat ylittävä toiminta, korvattavuuden puute, yritysrakenteen monimutkaisuus) ja/tai yksittäisessä euroalueen jäsenvaltiossa (esim. pankkiryhmittymän suhteellinen merkitys tietyllä pankkipalvelumarkkinoiden osa-alueella yhdessä tai useammassa euroalueen jäsenvaltiossa).

5.   Asianomainen kansallinen keskuspankki ilmoittaa raportointiryhmittymien johdossa oleville yrityksille 4 kohdan nojalla tehdystä EKP:n neuvoston päätöksestä ja tämän asetuksen mukaisista velvoitteista.

6.   Raportointiryhmittymien johdossa olevat yritykset, jotka ovat saaneet 5 kohdan mukaisen ilmoituksen sen jälkeen kun tämän asetuksen mukainen raportointi on alkanut ensimmäisen kerran, aloittavat raportoinnin viimeistään kuuden kuukauden kuluttua ilmoittamispäivästä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 10 artiklan soveltamisalaa.

7.   5 kohdan mukaisen ilmoituksen saanut raportointiryhmittymän johdossa oleva yritys ilmoittaa asianomaiselle kansalliselle keskuspankille nimensä tai oikeudellisen muotonsa muutoksista, sulautumisista tai uudelleenjärjestelyistä ja muista tapahtumista tai olosuhteista, jotka vaikuttavat sen tiedonantovelvollisuuksiin, 14 päivän kuluessa tällaisen tapahtuman tai olosuhteen ilmenemisestä.

8.   Raportointiryhmittymän johdossa oleva yritys, joka on saanut 5 kohdan mukaisen ilmoituksen, on tämän asetuksen mukaisten velvollisuuksien alainen, kunnes asianomainen keskuspankki ilmoittaa toisin.

3 artikla

Tilastovaatimukset

1.   Rahalaitosten, sijoitusrahastojen, erityisyhteisöjen ja säilyttäjien on toimitettava liitteen I osan 2 mukaisesti asianomaiselle kansalliselle keskuspankille omistamiaan ISIN-koodillisia arvopapereita koskevat arvopaperikohtaiset tiedot vuosineljänneksen lopun tai kuukauden lopun positioista ja, 5 kohdan mukaisesti, tiedot kuukauden tai vuosineljänneksen rahoitustaloustoimista tai tiedot, jotka tarvitaan tällaisten taloustoimien johtamiseksi. Tiedot on raportoitava neljännesvuosittain tai kuukausittain asianomaisen kansallisen keskuspankin määrittelemien raportointiohjeiden mukaisesti.

2.   Säilyttäjien on ilmoitettava asianomaiselle kansalliselle keskuspankille säilyttämistoiminnan harjoittamisesta viikon kuluessa siitä päivästä, jolloin se on aloittanut säilyttämistoimintansa riippumatta siitä, olettaako se kuuluvansa tämän asetuksen mukaisten tiedonantovelvollisuuksien soveltamisalaan, jollei säilyttäjä ole ilmoittanut asiasta muille toimivaltaisille viranomaisille.

Säilyttäjien on toimitettava asianomaiselle kansalliselle keskuspankille, tämän määrittelemien raportointiohjeiden mukaisesti, neljännesvuosittain tai kuukausittain arvopaperikohtaiset tiedot vuosineljänneksen lopun tai kuukauden lopun positioista ja, 5 kohdan mukaisesti, kyseisen vuosineljänneksen tai kuukauden rahoitustaloustoimista – tai tiedot, jotka tarvitaan tällaisten taloustoimien johtamiseksi – seuraavista ISIN-koodillista arvopapereista:

a)

arvopaperit, joita ne säilyttävät sellaisten sijaintimaassaan olevien sijoittajien lukuun, jotka eivät 1 kohdan mukaan raportoi omia omistuksiaan, liitteessä I olevan 3 osan mukaisesti;

b)

arvopaperit, joita ne säilyttävät muissa euroalueen jäsenvaltioissa olevien muiden kuin rahoitusalan sijoittajien lukuun, liitteessä I olevan 4 osan mukaisesti;

c)

euroalueen yhteisöjen liikkeeseenlaskemat arvopaperit, joita ne säilyttävät euroalueen ulkopuolisissa jäsenvaltioissa olevien sijoittajien sekä unionin ulkopuolisissa maissa olevien sijoittajien lukuun, liitteessä I olevan 5 osan mukaisesti.

3.   Raportointiryhmittymän johdossa olevien yritysten on toimitettava asianomaiselle kansalliselle keskuspankille neljännesvuosittain arvopaperikohtaiset tiedot ryhmittymän, mukaan lukien muussa maassa olevien yhteisöjen, omistamien ISIN-koodillisten arvopaperien vuosineljänneksen lopun positioista. Tieto raportoidaan ryhmittymän bruttoarvopaperisalkun mukaan nettouttamatta saman ryhmittymän muiden yhteisöjen liikkeeseenlaskemia arvopapereita.

Raportointiryhmittymien johdossa olevat yritykset raportoivat, asianomaisen kansallisen keskuspankin ohjeiden mukaisesti, arvopaperien omistukset noudattamalla yhtä liitteessä I olevassa 6 osassa eritellystä kolmesta menettelystä.

4.   Tämän asetuksen mukaiset tiedonantovaatimukset, mukaan lukien niitä koskevat poikkeukset, eivät rajoita tiedonantovaatimuksia, joista on säädetty a) asetuksessa (EY) N:o 25/2009 (EKP/2008/32), b) asetuksessa (EY) N:o 958/2007 (EKP/2007/8) ja c) asetuksessa (EY) N:o 24/2009 (EKP/2008/30).

5.   Varsinaiset tiedonantajat raportoivat asianomaisen kansallisen keskuspankin ohjeiden mukaisesti joko a) arvopaperikohtaiset tiedot kuukausittaisista tai neljännesvuosittaisista rahoitustaloustoimista ja asianomaisen kansallisen keskuspankin niin vaatiessa muista volyymin muutoksista tai b) tilastotiedot, joita tarvitaan rahoitustaloustoimien määrittämiseksi noudattamalla yhtä liitteessä I olevassa 1 osassa eritellystä kolmesta menettelystä. Taloustoimien laskemiseen liittyvät lisävaatimukset ja suuntaviivat on määritelty liitteessä II olevassa 3 osassa.

6.   Jos asianomainen kansallinen keskuspankki niin ohjeistaa, varsinaiset tiedonantajat raportoivat ISIN-koodittomista arvopapereista neljännesvuosittain tai kuukausittain vuosineljänneksen tai kuukauden lopun positiot ja, 5 kohdan mukaisesti, viitevuosineljänneksen tai viitekuukauden tiedot raportointi suoritetaan liitteessä I olevan 7 osan mukaisesti. Tätä kohtaa ei sovelleta varsinaisiin tiedonantajiin, joille on myönnetty 4 artiklan mukainen poikkeus.

7.   Arvopaperikohtainen tieto vuosineljänneksen tai kuukauden lopun positioista ja, 5 kohdan mukaisesti, tiedot kyseiseltä vuosineljännekseltä tai kuukaudelta, on raportoitava liitteessä II olevien 1, 2 ja 4 osien sekä 5 artiklassa tarkoitettujen kirjanpitosääntöjen mukaisesti.

4 artikla

Poikkeukset

1.   Asianomaiset kansalliset keskuspankit voivat harkintansa mukaan myöntää varsinaisille tiedonantajille seuraavat poikkeukset:

a)

Euroalueen jäsenvaltioissa, jossa olevien sijoittajien ISIN-koodillisten arvopaperien omistusten yhteenlaskettu markkina-arvo on korkeintaan 40 miljardia euroa:

i)

kansalliset keskuspankit voivat myöntää rahalaitoksille, sijoitusrahastoille, erityisyhteisöille ja säilyttäjille poikkeuksia 3 artiklan 1 kohdassa säädetyistä tiedonantovaatimuksista edellyttäen, että vaatimuksista vapautettujen rahalaitosten, sijoitusrahastojen, erityisyhteisöjen ja säilyttäjien yhteenlaskettu osuus rahalaitosten, sijoitusrahastojen, erityisyhteisöjen ja säilyttäjien kansallisista omistuksista on positioiden osalta enintään 40 prosenttia. Erityisyhteisöillä, jotka eivät raportoi arvopaperikohtaisia tietoja asetuksen (EY) N:o 24/2009 (EKP/2008/30) mukaisesti, on oikeus, asianomaisen kansallisen keskuspankin ohjeiden mukaisesti, ylittää tämä kynnysarvo tämän asetuksen mukaisen raportoinnin aloittamista seuraavan kahden vuoden aikana;

ii)

kansalliset keskuspankit voivat myöntää säilyttäjille poikkeuksia 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetyistä tiedonantovaatimuksista edellyttäen, että vaatimuksista vapautettujen säilyttäjien yhteenlaskettu osuus säilytettävien arvopaperien kansallisesta määrästä on positioiden osalta enintään 40 prosenttia;

b)

Euroalueen jäsenvaltiossa, jossa olevien sijoittajien ISIN-koodillisten arvopaperien omistusten yhteenlaskettu markkina-arvo on yli 40 miljardia euroa:

i)

kansalliset keskuspankit voivat myöntää rahalaitoksille, sijoitusrahastoille, erityisyhteisöille ja säilyttäjille poikkeuksia 3 artiklan 1 kohdassa säädetyistä tiedonantovaatimuksista edellyttäen, että vaatimuksista vapautettujen rahalaitoksien, sijoitusrahastojen, erityisyhteisöjen ja säilyttäjien yhteenlaskettu osuus säilytettävien arvopaperien kansallisesta määrästä on positioiden osalta enintään 5 prosenttia;

ii)

kansalliset keskuspankit voivat myöntää säilyttäjille poikkeuksia 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetyistä tiedonantovaatimuksista edellyttäen, että vaatimuksista vapautettujen säilyttäjien yhteenlaskettu osuus säilytettävien arvopaperien kansallisesta määrästä on positioiden osalta enintään 5 prosenttia;

c)

Kansalliset keskuspankit kuulevat EKP:a niiden tietojen käytöstä, joiden perusteella tämän kohdan mukaisten poikkeusten myöntämisen edellytyksenä oleva omistusten yhteenlasketun markkina-arvo lasketaan.

2.   Kansallinen keskuspankki voi myöntää luottolaitoksille poikkeuksia 3 artiklan 1 kohdan mukaisista tiedonantovaatimuksista seuraavasti:

a)

kansalliset keskuspankit voivat myöntää luottolaitoksille täyden tai osittaisen vapautuksen tiedonantovaatimuksista edellyttäen, että niiden yhteenlaskettu osuus luottolaitosten arvopaperien omistuksen kokonaismäärästä asianomaisessa euroalueen jäsenvaltiossa on positioiden osalta enintään 5 prosenttia;

b)

kynnysarvo voidaan kuitenkin nostaa 15 prosenttiin kahdeksi ensimmäiseksi vuodeksi tämän asetuksen mukaisen raportoinnin alkamisesta;

c)

a ja b alakohdissa mainitut kynnysarvot lasketaan asianomaisen jäsenvaltion osalta arvopaperien omistuksen kokonaismäärän mukaan 1 kohdan mukaisten poikkeusten soveltamisen jälkeen.

3.   Kansallinen keskuspankki voi myöntää kaikille rahamarkkinarahastoille poikkeuksia 3 artiklan 1 kohdan mukaisista tiedonantovaatimuksista edellyttäen, että niiden omistamien ISIN-koodillisten arvopaperien kokonaismäärä on vähemmän kuin 2 prosenttia euroalueen rahamarkkinarahastojen arvopaperien omistuksesta. Tämä 2 prosentin kynnysarvo lasketaan asianomaisessa jäsenvaltiossa olevien rahamarkkinarahastojen arvopaperien omistuksen kokonaismäärän mukaan 1 kohdan mukaisten poikkeusten soveltamisen jälkeen.

4.   Kansallinen keskuspankki voi myöntää kaikille erityisyhteisöille poikkeuksia 3 artiklan 1 kohdan mukaisista tiedonantovaatimuksista edellyttäen, että niiden omistamien ISIN-koodillisten arvopaperien kokonaismäärä on vähemmän kuin 2 prosenttia euroalueen erityisyhteisöjen arvopaperien omistuksesta. Tämä 2 prosentin kynnysarvo lasketaan asianomaisessa jäsenvaltiossa olevien erityisyhteisöjen arvopaperien omistuksen kokonaismäärän mukaan 1 kohdan mukaisten poikkeusten soveltamisen jälkeen.

5.   Kansalliset keskuspankit voivat myöntää poikkeuksia säilyttäjille seuraavasti:

a)

Kansalliset keskuspankit voivat myöntää säilyttäjille täyden tai osittaisen vapautuksen 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisista tiedonantovaatimuksista edellyttäen, että 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu tieto voidaan saada muista tilasto- tai valvontatietolähteistä liitteessä III määritettyjen tilastollisten vähimmäisvaatimusten mukaisesti. Lisäksi sovelletaan seuraavaa:

i)

niissä jäsenvaltioissa, joihin sovelletaan 1 kohdan a alakohdan mukaisia poikkeuksia ja joissa sijoittajat raportoivat suoraan 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun tiedon, kyseisen tiedon on katettava arvopaperikohtaisesti vähintään 60 prosenttia 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista arvopapereista;

ii)

niissä jäsenvaltioissa, joihin sovelletaan 1 kohdan b alakohdan mukaisia poikkeuksia, ja joissa sijoittajat raportoivat suoraan 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun tiedon, kyseisen tiedon on katettava arvopaperikohtaisesti vähintään 75 prosenttia 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista arvopapereista.

b)

Kansalliset keskuspankit voivat myöntää täyden tai osittaisen vapautuksen 3 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdassa esitetyistä tiedonantovaatimuksista säilyttäjille, joiden muissa maissa olevien sijoittajien lukuun säilyttämien arvopaperien markkina-arvo on alle 10 miljardia euroa.

6.   Kansalliset keskuspankit voivat myöntää poikkeuksia 3 artiklan 3 kohdassa esitetyistä tiedonantovaatimuksista raportointiryhmittymien johdossa oleville yrityksille seuraavasti:

a)

kansalliset keskuspankit voivat sallia raportointiryhmittymien johdossa olevien yritysten raportoivan, tämän asetuksen vaatimusten mukaisesti, arvopaperikohtaisesti tilastotiedon, joka kattaa 95 prosenttia kyseisen ryhmän omistamien ISIN-koodillisten arvopaperien määrästä edellyttäen, että ryhmän jäljelle jäävät arvopaperit (5 prosenttia) eivät ole yhden yksittäisen liikkeeseenlaskijan liikkeeseenlaskemia;

b)

kansalliset keskuspankit voivat pyytää raportointiryhmittymien johdossa olevilta yrityksiltä lisätietoja arvopapereista, joita raportointivelvollisuus ei koske a kohdan mukaan.

7.   Kansalliset keskuspankit voivat myöntää poikkeuksia tämän asetuksen mukaisista tiedonantovaatimuksista, jos varsinaiset tiedonantajat raportoivat samat tiedot asetuksen (EY) N:o 25/2009 (EKP/2008/32), asetuksen (EY) N:o 958/2007 (EKP/2007/8), tai asetuksen (EY) N:o 24/2009 (EKP/2008/30) mukaan, tai jos kansalliset keskuspankit voivat muuten saada kyseisen tiedon liitteessä III määritettyjen tilastotietoa koskevien vähimmäisvaatimusten mukaisesti.

8.   Kansallinen keskuspankki kerää edelleen vuositasolla niiltä varsinaisilta tiedonantajilta, joihin sovelletaan 1, 2, 3 tai 4 kohdassa tarkoitettua poikkeusta, tiedon niiden omistamien tai säilyttämien arvopaperien määrästä 3 artiklan 1 kohdassa esitettyjen vaatimusten mukaisesti, joko aggregoituina tai arvopaperikohtaisesti.

9.   Kansalliset keskuspankit tarkistavat 1-7 kohdassa asetettujen ehtojen täyttymisen, jotta ne voivat tarvittaessa myöntää, uudistaa tai kumota poikkeuksia kunkin vuoden alusta alkaen.

10.   Asianomainen kansallinen keskuspankki peruuttaa säilyttäjille 5 kohdan a alakohdan nojalla myönnetyn poikkeuksen, jos kolmena peräkkäisenä raportointijaksona liitteessä III määritettyjä vähimmäisvaatimuksia täyttäviä muista tilasto- tai valvontatietolähteistä peräisin olevia tietoja ei ole toimitettu ajoissa asianomaiselle kansalliselle keskuspankille; poikkeus peruutetaan tällöin riippumatta siitä, johtuuko laiminlyönti säilyttäjistä. Säilyttäjien on aloitettava 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti tiedon raportoiminen viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona kansallinen keskuspankki ilmoittaa niille poikkeuksen peruuttamisesta.

11.   Kansalliset keskuspankit voivat tapauskohtaisesti ja niin yksityiskohtaisesti kuin ne katsovat tarpeelliseksi, vaatia varsinaisilta tiedonantajilta, joille on myönnetty tämän artiklan mukaisia poikkeuksia, raportointia. Varsinaiset tietojenantajat raportoivat tapauskohtaisesti pyydetyn tiedon 15 työpäivän kuluessa asianomaisen kansallisen keskuspankin tekemästä pyynnöstä.

12.   Varsinaiset tiedonantajat voivat olla soveltamatta kansallisen keskuspankin myöntämiä poikkeuksia ja raportoida täysimääräisten tiedonantovaatimusten mukaisesti. Varsinaisen tiedonantajan, joka ei sovella asianomaisen kansallisen keskuspankin myöntämää poikkeusta, on hankittava kyseisen kansallisen keskuspankin suostumus, ennen kuin se alkaa myöhemmin soveltaa poikkeusta.

5 artikla

Kirjanpitosäännöt

1.   Jollei tässä asetuksessa säädetä toisin, varsinaisten tiedonantajien on tässä asetuksessa tarkoitettuja tietoja antaessaan noudatettava pankkien ja muiden rahoituslaitosten tilinpäätöksestä ja konsolidoidusta tilinpäätöksestä 8 päivänä joulukuuta 1986 annetun neuvoston direktiivin 86/635/ETY (12) kansallisten täytäntöönpanosäännösten mukaisia kirjanpitosääntöjä tai, jos kyseiset säännöt eivät sovellu, muita varsinaisiin tiedonantajiin soveltuvia kansallisia tai kansainvälisiä standardeja.

2.   Rajoittamatta kansallisia kirjanpitokäytäntöjä, arvopaperien omistukset on ilmoitettava nimellisarvoon tai kappalemäärinä. Kuten liitteessä II olevassa 4 osassa on esitetty, myös markkina-arvot voidaan ilmoittaa.

3.   Rajoittamatta kansallisia kirjanpitokäytäntöjä ja nettoutusjärjestelyjä, arvopaperien omistukset ilmoitetaan tilastotarkoituksiin bruttoperusteisesti.

4.   Arvopaperilainausoperaatioiden yhteydessä lainattujen tai takaisinostosopimuksen perusteella myytyjen arvopaperien omistus säilyy alkuperäisellä omistajalla (eikä siirretä väliaikaisen haltijan omistukseksi), mikäli on olemassa käänteisoperaatiota koskeva kiinteä sitoumus (eikä ainoastaan mahdollisuutta siihen). Jos väliaikainen haltija myy saadut arvopaperit, myyntitapahtuma on kirjattava suorana arvopaperikauppana ja väliaikaisen ostajan tulee raportoida se arvopaperisalkun negatiivisena positiona.

6 artikla

Toimitusajat

1.   Kansalliset keskuspankit päättävät milloin niiden täytyy saada tiedot varsinaisilta tietojenantajilta, jotta ne pystyvät suorittamaan tarpeelliset laadunvalvontatoimenpiteet ja noudattamaan 2 kohdan määräaikoja.

2.   Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle varsinaisilta tietojenantajilta:

a)

3 artiklan 1, 2 ja 5 kohdan mukaiset neljännesvuosittaiset arvopaperikohtaiset tiedot sen vuosineljänneksen loppua seuraavan seitsemännenkymmenennen kalenteripäivän työajan päättyessä, johon tiedot liittyvät; tai

b)

liitteessä I olevan 1 osan ja 3 artiklan 5 kohdan mukaiset kuukausittaiset arvopaperikohtaiset tiedot, jonkin seuraavan vaihtoehdon mukaisesti:

i)

neljännesvuosittain tilastoneljänneksen kolmelta kuukaudelta sen vuosineljänneksen loppua seuraavan kuudennenkymmenennenkolmannen kalenteripäivän työajan päättyessä, johon tiedot liittyvät; tai

ii)

kuukausittain kunkin tilastoneljänneksen kuukauden osalta sen kuukauden loppua seuraavan kuudennenkymmenennenkolmannen kalenteripäivän työajan päättymisestä, johon tiedot liittyvät; ja

c)

3 artiklan 3 kohdan mukaisesti neljännesvuosittaiset arvopaperikohtaiset positiot:

i)

2013–2015: sen vuosineljänneksen loppua seuraavan seitsemännenkymmenennen kalenteripäivän työajan päättyessä, johon tiedot liittyvät; ja

ii)

vuodesta 2016: sen vuosineljänneksen loppua seuraavan viidennenkymmenennenviidennen kalenteripäivän työajan päättyessä, johon tiedot liittyvät.

3.   Jos 2 kohdassa tarkoitettu määräaika osuu TARGET2-järjestelmän kiinniolopäivälle, määräaikaa pidennetään TARGET2-järjestelmän seuraavaan aukiolopäivään siten kuin EKP:n verkkosivuilla ilmoitetaan.

7 artikla

Vähimmäisvaatimukset ja kansalliset tiedonantomenettelyt

1.   Varsinaisten tiedonantajien on täytettävä niihin sovellettava tiedonantovaatimukset liitteessä III esitettyjen vähimmäisvaatimusten mukaisesti.

2.   Kansalliset keskuspankit määrittelevät ja ottavat kansallisten erityispiirteiden mukaisesti käyttöön tiedonantomenettelyt, joita varsinaisten tiedonantajien on noudatettava. Kansalliset keskuspankit voivat vaatia säilyttäjiä raportoimaan arvopaperikohtaiset tiedot sijoittajakohtaisesti. Kansallisten keskuspankkien on varmistuttava siitä, että nämä tiedonantomenettelyt tuottavat vaaditun tilastotiedon ja mahdollistavat sen tarkistamisen, täyttyvätkö liitteessä III määritetyt vähimmäisvaatimukset tietojen toimittamisesta, tarkkuudesta ja korjaamisesta.

8 artikla

Tilastotietojen tarkastaminen ja pakollinen keruu

Kansallisilla keskuspankeilla on oikeus, asianomaisen kansallisen keskuspankin tarpeelliseksi katsomassa laajuudessa, tarkistaa tai kerätä tiedot, jotka varsinaisten tiedonantajien on tämän asetuksen vaatimusten mukaisesti toimitettava, sanotun kuitenkaan rajoittamatta EKP:n oikeutta käyttää itse näitä oikeuksia. Kansalliset keskuspankit käyttävät näitä oikeuksia erityisesti silloin, kun varsinaiset tiedonantajat eivät täytä liitteessä III eriteltyjä vähimmäisvaatimuksia.

9 artikla

Yksinkertaistettu muutosmenettely

EKP:n johtokunta voi EKPJ:n tilastokomiteaa kuultuaan tehdä teknisiä muutoksia tämän asetuksen liitteisiin edellyttäen, etteivät tällaiset muutokset vaikuta niiden perustana olevaan käsitteelliseen viitekehykseen tai varsinaisten tiedonantajien raportointirasitteeseen. Johtokunta ilmoittaa tällaisista muutoksista viipymättä EKP:n neuvostolle.

10 artikla

Raportointi ensimmäisen kerran

Tämän asetuksen mukainen raportointi ensimmäisen kerran alkaa joulukuun 2013 viitejaksoon liittyvillä tiedoilla. Kun kansalliset keskuspankit raportoivat EKP:lle ensimmäistä kertaa, ne toimittavat tiedot ainoastaan positioista.

11 artikla

Loppusäännökset

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Frankfurt am Mainissa 17 päivänä lokakuuta 2012.

EKP:n puheenjohtaja

Mario DRAGHI


(1)  EYVL L 310, 30.11.1996, s. 1.

(2)  EYVL L 318, 27.11.1998, s. 8.

(3)  EUVL L 211, 11.8.2007, s. 8.

(4)  EUVL L 15, 20.1.2009, s. 1.

(5)  EUVL L 15, 20.1.2009, s. 14.

(6)  EUVL L 145, 30.4.2004, s. 1.

(7)  EUVL L 177, 30.6.2006, s. 1.

(8)  EUVL L 331, 15.12.2010, s. 162.

(9)  Muun ensivakuutusliikkeen kuin henkivakuutusliikkeen aloittamista ja harjoittamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 24 päivänä heinäkuuta 1973 annettu ensimmäinen neuvoston direktiivi 73/239/ETY (EYVL L 228, 16.8.1973, s. 3).

(10)  Henkivakuutuksesta 5 päivänä marraskuuta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/83/EY (EYVL L 345, 19.12.2002, s. 1).

(11)  Tässä asetuksessa luokkien numerointi vastaa komission ehdotuksessa COM(2010) 774 final käytettyä numerointia (ehdotus EKT 2010 asetukseksi).

(12)  EYVL L 372, 31.12.1986, s. 1.


LIITE I

TILASTOINTIIN LIITTYVÄT TIEDONANTOVAATIMUKSET

1   OSA

Rahoitustaloustoimet

1.

Rahalaitokset, sijoitusrahastot ja säilyttäjät, jotka raportoivat omistamiensa arvopapereiden tiedot tai tiedot arvopapereista, joita ne säilyttävät sijaintivaltiossaan olevien lukuun, toimittavat tilastotiedot noudattaen yhtä seuraavista menettelyistä:

a)

kuukausittain tai neljännesvuosittain arvopaperikohtaiset tiedot rahoitustaloustoimista kuukausi- tai neljännesvuositasolla ja, asianomaisen kansallisen keskuspankin niin vaatiessa, muut volyymin muutokset viiteneljännesvuodelta tai viitekuukaudelta; tai

b)

kuukausittain tai neljännesvuosittain tiedot arvopaperikohtaisesti positioista kuukausitasolla ja, asianomaisen kansallisen keskuspankin niin vaatiessa, muut volyymin muutokset viitekuukaudelta tai viiteneljännesvuoden kolmelta kuukaudelta.

2.

Erityisyhteisöt toimittavat tilastotiedon jonkin seuraavan menettelyn mukaisesti:

a)

neljännesvuosittain tiedot arvopaperikohtaisesti rahoitustaloustoimista neljännesvuositasolla ja, asianomaisen kansallisen keskuspankin niin vaatiessa, muut volyymin muutokset viiteneljännesvuodelta; tai

b)

kuukausittain tai neljännesvuosittain tiedot arvopaperikohtaisesti positioista kuukausitasolla ja, asianomaisen kansallisen keskuspankin niin vaatiessa, muut volyymin muutokset viitekuukaudelta tai viiteneljännesvuoden kolmelta kuukaudelta osalta; tai

c)

neljännesvuosittain tiedot arvopaperikohtaisista positioista neljännesvuositasolla ja, asianomaisen kansallisen keskuspankin niin vaatiessa, muut volyymin muutokset viiteneljännesvuodelta.

3.

Säilyttäjät toimittavat tilastotiedot jonkin 2 kohdassa esitetyn menettelyn mukaisesti silloin kun ne raportoivat i) muissa euroalueen jäsenvaltioissa olevien muiden kuin rahoitusalan sijoittajien lukuun säilyttämistään arvopapereista ja ii) euroalueen ulkopuolisissa jäsenvaltioissa olevien sijoittajien ja unionin ulkopuolisissa maissa olevien sijoittajien lukuun säilyttämistään arvopapereista, jotka ovat euroalueen yhteisöjen liikkeeseenlaskemia.

2   OSA

Tiedot rahalaitosten, sijoitusrahastojen, erityisyhteisöjen ja säilyttäjien omistamista ISIN-koodillisista arvopapereista

Rahalaitoksiin, sijoitusrahastoihin tai erityisyhtiöihin kuuluvat sijoittajat sekä säilyttäjät ilmoittavat alla olevassa taulukossa esitetyt tiedot kustakin omistamastaan ISIN-koodillisesta arvopaperista, joka on luokiteltu arvopaperiluokkaan ’velkapaperit’ (F.3), ’noteeratut osakkeet’ (F.511) tai ‘sijoitusrahasto-osuudet’ (F.52). Tiedot raportoidaan seuraavien sääntöjen mukaisesti sekä liitteessä II olevia määritelmiä noudattaen:

a)

kenttien 1 ja 2 tiedot raportoidaan;

b)

tiedot raportoidaan joko i tai ii alakohdan mukaisesti seuraavasti:

i)

jos rahalaitokset, sijoitusrahastot, erityisyhtiöt ja säilyttäjät raportoivat rahoitustaloustoimet arvopaperikohtaisesti, raportoidaan kentän 5 tiedot ja, asianomaisen kansallisen keskuspankin niin vaatiessa, kentän 6 tiedot; tai

ii)

jos rahalaitokset, sijoitusrahastot, erityisyhtiöt ja säilyttäjät eivät raportoi rahoitustaloustoimia arvopaperikohtaisesti, raportoidaan kentän 6 tiedot asianomaisen kansallisen keskuspankin niin vaatiessa.

Asianomainen kansallinen keskuspankki voi vaatia rahalaitoksiin, sijoitusrahastoihin, erityisyhtiöihin ja säilyttäjiin kuuluvia sijoittajia raportoimaan kenttien 1 ja 3 tiedot a kohdan mukaisten tietojen sijasta. Tässä tapauksessa b kohdan mukaisten tietojen sijasta raportoidaan lisäksi kentän 5 tiedot ja, asianomaisen kansallisen keskuspankin niin vaatiessa, myös kentän 7 tiedot.

Asianomainen kansallinen keskuspankki voi myös vaatia rahalaitoksiin, sijoitusrahastoihin, erityisyhtiöihin ja säilyttäjiin kuuluvia sijoittajia raportoimaan kenttien 2b, 3 ja 4 tiedot.

Kenttä

Kuvaus

1

ISIN-koodi

2

Kappalemäärä tai yhteenlaskettu nimellisarvo

2b

Hinnoitteluperuste

3

Markkina-arvo

4

Arvopaperisijoitus tai suora sijoitus

5

Rahoitustaloustoimet

6

Muut volyymin muutokset nimellisarvoon

7

Muut volyymin muutokset markkina-arvoon

3   OSA

Tiedot ISIN-koodillista arvopapereista, joita säilytetään sellaisten sijoittajien lukuun, jotka eivät itse raportoi omistuksiaan

Säilyttäjät ilmoittavat alla olevassa taulukossa esitetyt tiedot kustakin ISIN-koodillisesta arvopaperista, joka on luokiteltu arvopaperiluokkaan ’velkapaperit’ (F.3), ‘noteeratut osakkeet’ (F.511) tai ’sijoitusrahasto-osuudet’ (F.52) ja jota ne säilyttävät sijaintimaassaan olevien muiden kuin rahoitusalan sijoittajien ja muiden sellaisten sijoittajien lukuun, jotka eivät itse raportoi tietoja omistamistaan arvopapereista. Tiedot raportoidaan seuraavien sääntöjen mukaisesti sekä liitteessä II olevia määritelmiä noudattaen:

a)

kenttien 1, 2 ja 3 tiedot raportoidaan;

b)

tiedot raportoidaan joko i tai ii alakohdan mukaisesti seuraavasti:

i)

jos säilyttäjät raportoivat rahoitustaloustoimet arvopaperikohtaisesti, raportoidaan kentän 6 tiedot ja, asianomaisen kansallisen keskuspankin niin vaatiessa, kentän 7 tiedot; tai

ii)

jos säilyttäjät eivät raportoi rahoitustaloustoimia arvopaperikohtaisesti, raportoidaan kentän 7 tiedot asianomaisen kansallisen keskuspankin niin vaatiessa.

Asianomainen kansallinen keskuspankki voi vaatia säilyttäjiä raportoimaan kenttien 1, 3 ja 4 tiedot a kohdan mukaisten tietojen sijasta. Tässä tapauksessa b kohdan mukaisten tietojen sijasta raportoidaan lisäksi kentän 6 tiedot ja, asianomaisen kansallisen keskuspankin niin vaatiessa, myös kentän 8 tiedot.

Asianomainen kansallinen keskuspankki voi myös vaatia säilyttäjiä raportoimaan kenttien 2b, 4 ja 5 tiedot.

Kenttä

Kuvaus

1

ISIN-koodi

2

Kappalemäärä tai yhteenlaskettu nimellisarvo

2b

Hinnoitteluperuste

3

Omistajan sektori:

Vakuutusyhtiöt (S.128)

Eläkerahastot (S.129)

Muut rahoituksen välittäjät (S.125) lukuun ottamatta erityisyhteisöjä, rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset (S.126), rahoituslaitoksiin kuuluvat kytkösyhtiöt ja rahalainanantajat (S.127)

Erityisyhteisöt

Yritykset (S.11)

Julkisyhteisöt (S.13) (1)

Kotitaloudet ja kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt (S.14+S.15) (2)

4

Markkina-arvo

5

Arvopaperisijoitus tai suora sijoitus

6

Rahoitustaloustoimet

7

Muut volyymin muutokset nimellisarvoon

8

Muut volyymin muutokset markkina-arvoon

4   OSA

Tiedot ISIN-koodillista arvopapereista, joita säilytetään muissa euroalueen jäsenvaltioissa olevien sijoittajien lukuun

Säilyttäjät ilmoittavat alla olevassa taulukossa esitetyt tiedot kustakin ISIN-koodillisesta arvopaperista, joka on luokiteltu arvopaperiluokkaan ‘velkapaperit’ (F.3), ’noteeratut osakkeet’ (F.511) tai ’sijoitusrahasto-osuudet’ (F.52) ja jota ne säilyttävät muissa euroalueen jäsenvaltioissa olevien muiden kuin rahoitusalan sijoittajien lukuun. Tiedot raportoidaan seuraavien sääntöjen mukaisesti sekä liitteessä II olevia määritelmiä noudattaen:

a)

kenttien 1, 2, 3 ja 4 tiedot raportoidaan;

b)

kentän 7 tiedot raportoidaan asianomaisen kansallisen keskuspankin niin vaatiessa.

Asianomainen kansallinen keskuspankki voi vaatia säilyttäjiä raportoimaan kenttien 1, 3, 4 ja 5 tiedot a kohdan mukaisten tietojen sijasta. Tässä tapauksessa b kohdan mukaisten tietojen sijasta raportoidaan, asianomaisen kansallisen keskuspankin niin vaatiessa, myös kentän 8 tiedot.

Asianomainen kansallinen keskuspankki voi myös vaatia säilyttäjiä raportoimaan kenttien 2b, 5, 6 ja 9 tiedot.

Kenttä

Kuvaus

1

ISIN-koodi

2

Kappalemäärä tai yhteenlaskettu nimellisarvo

2b

Hinnoitteluperuste

3

Omistajan sektori:

Kotitaloudet (S.14)

Muut rahoitusalan ulkopuoliset sijoittajat kuin kotitaloudet

4

Omistajan kotivaltio

5

Markkina-arvo

6

Arvopaperisijoitus tai suora sijoitus

7

Muut volyymin muutokset nimellisarvoon

8

Muut volyymin muutokset markkina-arvoon

9

Rahoitustaloustoimet

5   OSA

Tiedot euroalueen jäsenvaltioissa olevien liikkeeseenlaskemista ISIN-koodillisista arvopapereista, jotka säilytetään euroalueen ulkopuolisissa jäsenvaltioissa olevien tai unionin ulkopuolisissa maissa olevien sijoittajien lukuun

Säilyttäjät ilmoittavat alla olevassa taulukossa esitetyt tiedot kustakin euroalueen ulkopuolisissa jäsenvaltioissa olevien tai jossakin unionin ulkopuolisessa maassa olevien sijoittajien lukuun säilyttämästään ISIN-koodillisesta arvopaperista, jonka on laskenut liikkeelle euroalueen maassa oleva, ja joka on luokiteltu arvopaperiluokkaan ‘velkapaperit’ (F.3), ‘noteeratut osakkeet’ (F.511) tai ‘sijoitusrahasto-osuudet’ (F.52). Tiedot raportoidaan seuraavien sääntöjen mukaisesti sekä liitteessä II olevia määritelmiä noudattaen:

a)

kenttien 1, 2, 3 ja 4 tiedot raportoidaan;

b)

kentän 7 tiedot raportoidaan asianomaisen kansallisen keskuspankin niin vaatiessa.

Asianomainen kansallinen keskuspankki voi vaatia säilyttäjiä raportoimaan kenttien 1,3,4 ja 5 tiedot a kohdan mukaisten tietojen sijasta. Tässä tapauksessa b kohdan mukaisten tietojen sijasta raportoidaan, asianomaisen kansallisen keskuspankin niin vaatiessa, myös kentän 8 tiedot.

Asianomainen kansallinen keskuspankki voi myös vaatia säilyttäjiä raportoimaan kenttien 2b, 5, 6 ja 9 tiedot.

Kenttä

Kuvaus

1

ISIN-koodi

2

Kappalemäärä tai yhteenlaskettu nimellisarvo

2b

Hinnoitteluperuste

3

Omistajan sektori (3):

Julkisyhteisöt tai keskuspankki

Muut sijoittajat kuin julkisyhteisöt ja keskuspankki

4

Omistajan toimintavaltio

5

Markkina-arvo

6

Arvopaperisijoitus tai suora sijoitus

7

Muut volyymin muutokset nimellisarvoon

8

Muut volyymin muutokset markkina-arvoon

9

Rahoitustaloustoimet

6   OSA

Raportointiryhmittymien johdossa olevien yritysten raportoitavat tiedot ISIN-koodillisten arvoparien omistuksista

Raportointiryhmittymien johdossa olevat yritykset toimittavat tiedot jonkin seuraavan raportointimenettelyn mukaisesti:

a)

koko ryhmittymän arvopaperien omistukset; tai

b)

ryhmittymän johdossa olevan yrityksen sijaintimaassa olevien yhteisöjen arvopaperien omistukset sekä erikseen ryhmittymän johdossa olevan yrityksen sijaintimaan ulkopuolella olevien yhteisöjen arvopaperien omistukset; tai

c)

erikseen jokaisen ryhmittymään kuuluvan yhteisön arvopaperien omistukset.

Raportointiryhmittymien johdossa olevat yritykset ilmoittavat alla olevassa taulukossa esitetyt tiedot kustakin ryhmittymän omistamasta ISIN-koodillisesta arvopaperista, joka on luokiteltu arvopaperiluokkaan ‘velkapaperit’ (F.3), ‘noteeratut osakkeet’ (F.511) tai ‘sijoitusrahasto-osuudet’ (F.52). Tiedot raportoidaan seuraavien sääntöjen mukaisesti sekä liitteessä II olevia määritelmiä noudattaen:

a)

kenttien 1 ja 2 tiedot raportoidaan;

b)

a kohtaa koskevat tiedot raportoidaan jonkin seuraavan vaihtoehdon mukaisesti:

i)

aggregoituna koko ryhmittymän osalta tai

ii)

ryhmittymän johdossa olevan yrityksen sijaintimaassa olevien yhteisöjen ja ryhmittymän johdossa olevan yrityksen sijaintimaan ulkopuolella olevien yhteisöjen omistukset erikseen. Tässä tapauksessa raportoidaan myös kentän 4 tiedot; tai

iii)

ryhmittymän jokaisen yhteisön omistukset erikseen. Tässä tapauksessa raportoidaan myös 5 kentän tiedot.

Asianomainen kansallinen keskuspankki voi myös vaatia säilyttäjiä raportoimaan kenttien 2b ja 3 tiedot.

Kenttä

Kuvaus

Vaihtoehtoiset raportointimahdollisuudet

1

ISIN-koodi

i)

Ryhmittymätaso

ii)

Kotimaiset ja ulkomaiset yhteisöt erikseen

iii)

Yhteisökohtainen

2

Kappalemäärä tai yhteenlaskettu nimellisarvo

2b

Hinnoitteluperuste

3

Markkina-arvo

4

Kotimaiset yhteisöt/ulkomaiset yhteisöt

 

5

Ryhmittymään kuuluva yhteisö

 

7   OSA

Tiedot ISIN-koodittomista arvopapereista

Rahalaitoksiin, sijoitusrahastoihin tai erityisyhtiöihin kuuluvat sijoittajat sekä säilyttäjät voivat ilmoittaa alla olevassa taulukossa esitetyt tiedot kustakin ISIN-koodittomasta arvopaperista, joka on luokiteltu arvopaperiluokkaan ‘velkapaperit’ (F.3), ‘noteeratut osakkeet’ (F.511) tai ‘sijoitusrahasto-osuudet’ (F.52). Tiedot raportoidaan seuraavien sääntöjen mukaisesti sekä liitteessä II olevia määritelmiä noudattaen:

a)

Omistamiensa arvopaperien tietoja raportoivat sijoittajat voivat ilmoittaa neljännesvuosittaiset tai kuukausittaiset tiedot seuraavasti:

i)

kenttien 1-4, 6, 7 ja 9-13 tiedot (kenttien 2 ja 4 sijasta voidaan raportoida kentän 5 tieto) ja joko kentän 14 tieto tai kenttien 15 ja 16 tiedot arvopaperikohtaisesti neljännesvuodelta tai kuukaudelta käyttämällä tunnistetta, kuten CUSIP, SEDOL, keskuspankin määrittämä tunniste tms.; tai

ii)

kenttien 2-4, 6, 7 ja 9-13 yhteenlasketut tiedot (kenttien 2 ja 4 sijasta voidaan raportoida kentän 5 tieto) ja joko kentän 14 tieto tai kenttien 15 ja 16 tiedot viiteneljännesvuodelta tai viitekuukaudelta.

b)

Säilyttäjät, jotka raportoivat tiedot sellaisten sijaintimaassaan olevien sijoittajien, joiden ei tarvitse raportoida arvopaperiensa omitusta, ja muiden kuin rahoitusalan sijoittajien lukuun säilyttämistään arvopapereista, voivat raportoida neljännesvuosittaiset tai kuukausittaiset tiedot seuraavasti:

i)

kenttien 1-4, 6 ja 8-13 tiedot (kenttien 2 ja 4 sijasta voidaan raportoida kentän 5 tieto) ja joko kentän 14 tieto tai kenttien 15 ja 16 tiedot arvopaperikohtaisesti viiteneljännesvuodelta tai kuukaudelta käyttämällä tunnistetta, kuten CUSIP, SEDOL, keskuspankin määrittämä tunniste tms.; tai

ii)

kenttien 2-4, 6 ja 8-13 yhteenlasketut tiedot (kenttien 2 ja 4 sijasta voidaan raportoida kentän 5 tieto) ja joko kentän 14 tieto tai kenttien 15 ja 16 tiedot viiteneljännesvuodelta tai viitekuukaudelta.

Kenttä

Kuvaus

1

Arvopaperin tunniste (kansallisen keskuspankin määrittämä tunniste, CUSIP, SEDOL, muu)

2

Kappalemäärä tai yhteenlaskettu nimellisarvo (4)

3

Hinnoitteluperuste

4

Hinta

5

Markkina-arvo

6

Instrumentti:

Lyhytaikaiset velkapaperit (F.31)

Pitkäaikaiset velkapaperit (F.32)

Noteeratut osakkeet (F.511)

Sijoitusrahasto-osuudet (F.52)

7

Itse omistuksensa raportoivan sijoittajan sektori tai alasektori:

Keskuspankit (S.121)

Muut talletuksia vastaanottavat yritykset kuin keskuspankki (S.122)

Rahamarkkinarahastot (S.123)

Muut sijoitusrahastot kuin rahamarkkinarahastot (S.124)

Erityisyhteisöt

8

Säilyttäjien raportoimien sijoittajien sektori tai alasektori:

Muut rahoitusalan yritykset kuin rahoituslaitokset, sijoitusrahastot, erityisyhteisöt, vakuutusyhtiöt ja eläkerahastot (S.125+S.126+S.127)

Vakuutusyhtiöt (S.128)

Eläkerahastot (S.129)

Yritykset (S.11)

Julkisyhteisöt (S.13) (5)

Kotitaloudet ja kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt (S.14+S.15) (6)

9

Liikkeeseenlaskijan sektori tai alasektori:

Keskuspankki (S.121)

Muut talletuksia vastaanottavat yritykset kuin keskuspankki (S.122)

Rahamarkkinarahastot (S.123)

Muut sijoitusrahastot kuin rahamarkkinarahastot (S.124)

Muut finanssialan yritykset kuin rahalaitokset, sijoitusrahastot, erillisyhteisöt, vakuutusyhtiöt ja eläkerahastot (S.125+S.126+S.127)

Erillisyhteisöt

Vakuutusyhtiöt ja eläkerahastot (S.128+S.129) (7)

Yritykset (S.11)

Julkisyhteisöt (S.13)

Kotitaloudet ja kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt (S.14+S.15) (8)

10

Arvopaperisijoitus tai suora sijoitus

11

Sijoittajan toimintavaltio

12

Liikkeeseenlaskijan toimintavaltio

13

Arvopaperin nimellisvaluutta

14

Rahoitustaloustoimet

15

Arvostusmuutokset

16

Muut volyymimuutokset


(1)  Jos mahdollista, alasektorit ’valtionhallinto’ (S.1311), ’osavaltion hallinto’ (S.1312), ’paikallishallinto’ (S.1313) ja ’sosiaaliturvarahastot’ (S.1314) raportoidaan erikseen.

(2)  Asianomainen kansallinen keskuspankki voi vaatia varsinaisia tiedonantajia erittelemään alasektorit ’kotitaloudet’ (S.14) ja ’kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt’ (S.15).

(3)  Kansantalouden tilinpidon kansainväliseen suositukseen (System of National Accounts, SNA 93) sisältyvä sektoriluokitus soveltuu tässä tapauksessa sillä EKT ei sovellu.

(4)  Yhteenlasketulle tiedolle: kappalemäärä tai yhteenlaskettu nimellisarvo, joka on saman hintainen (ks. 4 kenttä).

(5)  Jos mahdollista, alasektorit ‘valtionhallinto’ (S.1311), ‘osavaltion hallinto’ (S.1312), ‘paikallishallinto’ (S.1313) ja ‘sosiaaliturvarahastot’ (S.1314) raportoidaan erikseen.

(6)  Jos mahdollista, alasektorit ‘kotitaloudet’ (S.14) ja ‘kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt’ (S.15) raportoidaan erikseen.

(7)  Jos mahdollista, alasektorit ‘vakuutusyhtiöt’ (S.128) ja ‘eläkerahastot’ (S.129) raportoidaan erikseen.

(8)  Asianomainen kansallinen keskuspankki voi vaatia varsinaisia tiedonantajia erittelemään alasektorit ‘kotitaloudet’ (S.14) ja ‘kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt’ (S.15).


LIITE II

MÄÄRITELMÄT

1   OSA

Instrumenttiluokkien määritelmät

Tässä taulukossa kuvaillaan yksityiskohtaisesti instrumenttiluokkia, jotka kansalliset keskuspankit saattavat kansalliselle tasolle soveltuviksi luokiksi tämän asetuksen mukaisesti.

Luokka

Kuvaus pääpiirteistä

1.

Velkapaperit (F.3)

Velkapaperit ovat neuvoteltavissa olevia rahoitusinstrumentteja, joiden tarkoituksena on toimia velkasuhteen todisteena. Velkapapereihin kuuluu seuraavat ominaisuudet:

a)

emissiopäivä, jolloin velkapaperi on laskettu liikkeeseen;

b)

emissiohinta, jolla sijoittajat ostavat velkapapereita, kun ne lasketaan liikkeeseen ensimmäisen kerran;

c)

lunastuspäivä tai erääntymispäivä, jolloin pääoman viimeinen takaisinmaksu on sopimuksen mukaan suoritettava;

d)

lunastushinta tai nimellisarvo, joka on liikkeeseenlaskijan haltijalle erääntymispäivänä maksama summa;

e)

alkuperäinen maturiteetti, joka tarkoittaa emissiopäivän ja sopimuksen mukaisen viimeisen maksun välistä aikaa;

f)

jäljellä oleva maturiteetti tai erääntymiseen jäljellä oleva aika, joka tarkoittaa viitepäivän ja sopimuksen mukaisen viimeisen maksun välistä aikaa;

g)

kuponkikorko, jonka liikkeeseenlaskija maksaa velkapapereiden haltijoille; kuponkikorko voidaan vahvistaa koko arvopaperin juoksuajalle tai se voi vaihdella inflaation, korkotason tai kohde-etuuden hinnan mukaan. Vekseleistä ja nollakorkoisista velkapapereista ei kuitenkaan makseta kuponkikorkoa;

h)

kuponkikoron maksupäivä, jolloin liikkeeseenlaskija maksaa kuponkikoron velkapaperien haltijoille;

i)

emissiohinta, lunastushinta ja kuponkikorko voivat olla joko kansallisen tai ulkomaan valuutan määräisiä tai ne voidaan maksaa kansallisessa tai ulkomaan valuutassa.

Tunnustetut luokituslaitokset tekevät luottoluokitusten perusteella velkapapereiden luottoriskiluokituksen, joka kertoo yksittäisten velkapaperiemissioiden luottokelpoisuuden.

Edellä olevan c alakohdan osalta erääntymispäivä voi olla sama kuin päivä, jona velkapaperi muunnetaan osuudeksi. Muunnettavuus tarkoittaa tässä yhteydessä, että velkapaperin haltija voi vaihtaa velkapaperin liikkeeseenlaskijan omaan pääomaan. Vaihdettavuus tarkoittaa, että haltija voi vaihtaa velkapaperin muun yrityksen kuin liikkeeseenlaskijan osakkeisiin. Maturiteetiltaan rajoittamattomat arvopaperit (perpetual securities), joilla ei ole määrättyä erääntymispäivää, luokitellaan velkapapereiksi.

1a.

Lyhytaikaiset velkapaperit (F.31)

Velkapaperit, joiden alkuperäinen maturiteetti on enintään vuosi, ja velkapaperit, jotka on maksettava vaadittaessa takaisin velkojalle..

1b.

Pitkäaikaiset velkapaperit (F.32)

Velkapaperit, joiden alkuperäinen maturiteetti on yli vuoden tai joille ei ole ilmoitettu maturiteettia.

2.

Osakkeet ja osuudet (F.51)

Osakkeet ja osuudet ovat rahoitusvaroja, jotka oikeuttavat saamisiin yrityksen siitä arvosta, joka jää jäljelle, kun kaikki muut yritykseen kohdistuvat vaateet on otettu huomioon. Juridisten yksiköiden oman pääoman omistajuudesta ovat yleensä osoituksena osakkeet (share ja stock samaa merkitsevinä), osuudet, osaketodistukset (depository receipt), osallisuudet tai muut vastaavat asiakirjat.

Osakkeet ja osuudet sisältää seuraavat alaluokat: noteeratut osakkeet (F.511), noteeraamattomat osakkeet (F.152) ja muut osuudet (F.519).

2a.

Noteeratut osakkeet (F.511)

Noteeratut osakkeet ovat jälkimarkkinoilla noteerattuja oman pääoman ehtoisia arvopapereita. Jälkimarkkinapaikka voi olla tunnettu pörssi tai muu kauppapaikka. Noteerattuja osakkeita kutsutaan myös listatuiksi osakkeiksi. Pörssissä noteeratuista osakkeista on noteerattujen hintojen ansiosta yleensä helposti saatavilla käyvät markkinahinnat.

3.

Sijoitusrahasto-osuudet (F.52)

Sijoitusrahasto-osuudet ovat yritysten tai rahastojen (trusts) muodossa toimivien sijoitusrahastojen osuuksia. Sijoitusrahastot ovat yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä, joiden kautta sijoittajat yhdistävät varoja sijoittaakseen niitä rahoitus- ja/tai muihin varallisuuseriin.

Sijoitusrahasto-osuudet jaetaan edelleen rahamarkkinarahasto-osuuksiin (F.521) ja ja muihin sijoitusrahasto-osuuksiin kuin rahamarkkinarahasto-osuuksiin (F.529).

2   OSA

Sektoreiden määritelmät

Tämä taulukossa kuvaillaan eri sektoriluokkia, jotka kansalliset keskuspankit saattavat kansalliselle tasolle soveltuviksi luokiksi tämän asetuksen mukaisesti.

Sektori

Määritelmä

1.

Yritykset (S.11)

Yrityssektori (S.11) käsittää itsenäisinä oikeushenkilöinä pidettävät institutionaaliset yksiköt, jotka ovat markkinatuottajia ja joiden pääasiallinen toiminta on tavaroiden ja palveluiden (paitsi rahoituspalveluiden) tuotanto. Tämä sektori sisältää myös yritysmäiset yhteisöt.

2.

Keskuspankki (S.121)

Keskuspankin alasektori (S.121) käsittää kaikki rahoitusalan yritykset ja yritysmäiset yhteisöt, joiden pääasiallinen tehtävä on laskea liikkeeseen rahaa, säilyttää rahan sisäinen ja ulkoinen arvo ja pitää hallussaan joko kaikkea tai osaa maan kansainvälisistä valuuttavarannoista.

3.

Talletuksia vastaanottavat yhteisöt, muut kuin keskuspankki (S.122)

Talletuksia vastaanottavien yhteisöjen, muut kuin keskuspankki, alasektori (S.122) käsittää kaikki muut kuin keskuspankin ja rahamarkkinarahastojen alasektoreihin luokitellut rahoitusalan yritykset ja yritysmäiset yhteisöt, jotka pääasiallisesti välittävät rahoitusta ja joiden tehtävänä on ottaa vastaan talletuksia institutionaalisilta yksiköiltä ja omaan lukuun myöntää lainoja ja/tai tehdä arvopaperisijoituksia.

4.

Rahamarkkinarahastot (S.123)

Rahamarkkinarahastojen alasektori (S.123) käsittää kaikki muut kuin keskuspankkisektoriin ja talletuksia vastaanottavien laitosten sektoriin luokitellut rahoitusalan yritykset ja yritysmäiset yhteisöt, jotka yhteissijoitusjärjestelminä pääasiallisesti välittävät rahoitusta. Niiden tehtävänä on laskea liikkeeseen sijoitusrahasto-osuuksia institutionaalisten yksiköiden tekemien talletusten läheisinä vastikkeina ja tehdä omaan lukuunsa sijoituksia pääasiassa rahamarkkinarahasto-osuuksiin, lyhytaikaisiin velkapapereihin ja/tai talletuksiin.

5.

Muut sijoitusrahastot kuin rahamarkkinarahastot (S.124)

Muiden sijoitusrahastojen kuin rahamarkkinarahastojen alasektoriin (S.124) luetaan kaikki muut kuin rahamarkkinarahastojen alasektoriin luokitellut yhteissijoitusjärjestelmät, jotka pääasiallisesti välittävät rahoitusta. Niiden tehtävänä on vastaanottaa sijoitusrahasto-osuuksia, jotka eivät ole talletusten läheisiä vastikkeita, ja tehdä omaan lukuunsa sijoituksia pääasiassa muihin kuin lyhytaikaisiin rahoitusvaroihin sekä muihin kuin rahoitusvaroihin (yleensä kiinteistöihin). Muut sijoitusrahastot kuin rahamarkkinarahastot kattavat sijoitustrustit ja muut yhteissijoitusjärjestelmät, joiden osuuksia ei pidetä talletusten läheisinä vastikkeina.

6.

Muut rahoituksenvälittäjät kuin vakuutuslaitokset ja eläkerahastot (S.125)

Muiden rahoituksen välittäjien kuin vakuutuslaitokset ja eläkerahastot alasektori (S.125) koostuu kaikista rahoitusalan yrityksistä ja yritysmäisistä yhteisöistä, jotka pääasiallisesti välittävät rahoitusta ottamalla velkaa muussa muodossa kuin valuuttana, talletuksina tai sijoitusrahasto-osuuksina tai liittyen vakuutus-, eläke- ja standarditakausvastuisiin institutionaalisilta yksiköiltä.

7.

Arvopaperistamiseen osallistuvat erityisyhteisöt

Arvopaperistamiseen osallistuvat erityisyhteisöt ovat yrityksiä, jotka suorittavat arvopaperistamiseen liittyviä taloustoimia. Institutionaalisen yksikön kriteerit täyttävät erityisyhteisöt luokitellaan alasektoriin S.125, ja muissa tapauksissa erityisyhteisöjä käsitellään niiden emoyrityksen kiinteänä osana.

8.

Rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset(S.126)

Rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavien laitosten alasektori (S.126) koostuu kaikista rahoitusalan yrityksistä ja yritysmäisistä yhteisöistä, jotka pääasiallisesti harjoittavat rahoituksen välitykseen läheisesti liittyviä toimintoja mutta eivät itse ole rahoituksen välittäjiä.

9.

Rahoituslaitoksiin kuuluvat kytkösyhtiöt ja rahanlainaajat (S.127)

Rahoituslaitoksiin kuuluvien kytkösyhtiöiden ja rahanlainaajien alasektori (S.127) koostuu kaikista sellaisista rahoitusalan yrityksistä ja yritysmäisistä yhteisöistä, jotka eivät välitä rahoitusta eivätkä tuota rahoituksen välitystä avustavia palveluja ja joiden varoja tai velkoja ei valtaosin vaihdeta avoimilla markkinoilla.

10.

Vakuutuslaitokset (S.128)

Vakuutuslaitosten alasektori (S.128) koostuu kaikista rahoitusalan yrityksistä ja yritysmäisistä yhteisöistä, joiden pääasiallista toimintaa on riskien hallintaan liittyvän rahoituksen välitys ensivakuutuksen tai jälleenvakuutuksen muodossa.

11.

Eläkerahastot (S.129)

Eläkerahastojen alasektori (S.129) koostuu kaikista rahoitusalan yrityksistä ja yritysmäisistä yhteisöistä, jotka pääasiallisesti ovat vakuutettujen henkilöiden sosiaalisten riskien ja tarpeiden hallintaan liittyvän rahoituksen välittäjiä (sosiaalivakuutus). Sosiaalivakuutusjärjestelminä eläkerahastot tarjoavat eläketuloja ja usein etuuksia, joita maksetaan kuoleman tai työkyvyttömyyden johdosta.

12.

Julkisyhteisöt (S.13)

Julkisyhteisösektoriin (S.13) luetaan kaikki institutionaaliset yksiköt, jotka ovat markkinattomia tuottajia ja joiden tuotos on tarkoitettu yksilölliseen tai kollektiiviseen kulutukseen ja jotka rahoitetaan muihin sektoreihin kuuluvien yksiköiden suorittamin pakollisin maksuin, ja pääasiallisesti kansantulon ja -varallisuuden uudelleenjakoa harjoittavat institutionaaliset yksiköt.

Julkisyhteisöt-sektori jaetaan neljään alasektoriin seuraavasti: valtionhallinto (S.1311), osavaltionhallinto (S.1312), paikallishallinto (S.1313) ja sosiaaliturvarahastot (S.1314).

13.

Kotitaloudet (S.14)

Kotitaloussektori (S.14) kattaa henkilöt tai henkilöryhmät kuluttajina ja markkinatavaroita ja rahoitus- ja muita palveluita tuottavina yrittäjinä (markkinatuottajina), jos tavaroiden ja palveluiden tuotanto ei ole erillisten yritysmäisinä yhteisöinä käsiteltyjen yksiköiden toimintaa. Kotitaloussektoriin luetaan myös henkilöt tai henkilöryhmät tavaroiden ja muiden kuin rahoituspalveluiden tuottajina omaa loppukäyttöä varten.

14.

Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt (S.15)

Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen sektori (S.15) koostuu voittoa tavoittelemattomista yhteisöistä, jotka ovat kotitalouksia palvelevia erillisiä juridisia yksiköitä ja yksityisiä markkinattomia tuottajia. Niiden pääasialliset varat ovat kuluttajakotitalouksilta saatuja käteis- tai luontoismuotoisia vapaaehtoisia maksuja, julkisyhteisöjen suorittamia maksuja ja omaisuustuloja.

3   OSA

Rahoitustaloustoimen määritelmä

1.

Varsinaiset tiedonantajat raportoivat tiedot taloustoimista 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

2.

Rahoitustaloustoimet määritellään rahoitusvaroissa ja –vastuissa tapahtuviksi taloustoimiksi kotimaassa toimivien institutionaalisten yksiköiden välillä sekä niiden ja ulkomaisten institutionaalisten yksiköiden välillä. Institutionaalisten yksiköiden välinen rahoitustaloustoimi on samanaikaisesti keskinäisten saamisten ja velkojen luomista ja maksamista tai saamisten omistuksen vaihtumista taikka velan anteeksi antamista. Maksamaton kertynyt korko kirjataan rahoitustaloustoimeksi, mikä osoittaa, että korko on uudelleensijoitettu asianomaiseen rahoitusinstrumenttiin.

Rahoitustaloustoimet kirjataan kaupankäyntiarvoon eli siihen kansallisessa valuutassa mitattuun arvoon, jossa kulloisetkin institutionaalisten yksiköiden keskinäiset saamiset ja/tai velat luodaan, maksetaan, vaihdetaan tai annetaan anteeksi..

Kaupankäyntiarvoon kuuluu kertynyt korko; siihen eivät kuulu palvelumaksut, palkkiot, välityspalkkiot ja muut samankaltaiset maksut, jotka koskevat taloustoimen yhteydessä tuotettuja palveluita, eikä myöskään taloustoimia koskevat verot. Arvostusmuutokset eivät ole rahoitustaloustoimia.

3.

Rahoitustaloustoimet mitataan arvopaperien positioissa tapahtuneiden muutosten erotuksena (kertyneet korot mukaan lukien) jakson lopun raportointipäivinä; erotuksesta poistetaan ‘arvostusmuutosten’ (hinnassa ja valuuttakursseissa tapahtuvista muutoksista johtuvat muutokset) ja ‘varojen volyymin muiden muutosten’ vaikutuksesta johtuvat muutokset.

4.

Hinnassa ja valuuttakurssissa tapahtuvilla arvostusmuutoksilla tarkoitetaan sellaisia muutoksia arvopapereiden arvostuksessa, jotka johtuvat arvopapereiden hinnassa ja/tai valuuttakurssissa tapahtuvista muutoksista, jotka vaikuttavat valuuttamääräisten arvopapereiden euroissa ilmaistuun arvoon. Koska nämä muutokset ilmaisevat rahoitustaloustoimista riippumattomia hallussapitovoittoja ja -tappioita, tulee nämä muutokset poistaa taloustoimitiedoista.

Hinnan uudelleenarvostukseen kuuluu viiteajanjaksona ilmenevät muutokset jakson lopun raportointipäivien arvossa, jotka johtuvat siinä viitearvossa tapahtuvista muutoksista, jossa ne on kirjattu eli hallussapitovoitoista ja -tappioista.

Valuuttakurssien uudelleenarvostuksella tarkoitetaan valuuttakursseissa tapahtuvia muutoksia suhteessa euroon, jotka ilmenevät jakson lopun raportointipäivien välisenä ajanjaksona ja aiheuttavat muutoksia euromääräisinä ilmoitettujen valuuttamääräisten arvopaperien arvossa.

5.

Varojen volyymin muilla muutoksilla tarkoitetaan varojen volyymissa tapahtuvia muutoksia, jotka voivat tapahtua sijoittajan puolella johtuen a) tilastollisen kattavuuden muutoksesta sijoittajajoukossa (esim. institutionaalisen yksikköjen luokitusten muutokset ja uudelleenjärjestelyt (1)), b) varojen luokitusten muutoksista, c) tiedoissa korjatuista raportointivirheistä, jotka on raportoitu vain tietyllä ajanjaksolla, d) velkojien ongelmaluottojen luottotappioista ja arvon alennuksista, silloin kun nämä ovat arvopaperimuotoisia, sekä velallisen yksipuolisesta velan kieltämisestä tai e) muutoksista sijoittajan kotipaikassa.

4   OSA

Arvopaperikohtaisten ominaisuuksien määritelmät

Kenttä

Kuvaus

Arvopaperin tunniste

Koodi, jolla yksittäinen arvopaperi on tunnistettavissa. Koodi on ISIN-koodi siinä tapauksessa, että arvopaperille on annettu ISIN-koodi; koodi voi olla myös jokin muu arvopaperin tunniste.

Nimellisarvoiset positiot (nimellisvaluutassa tai euroissa tai osuuksien määrää vastaavissa positioissa)

Arvopaperin yksiköiden lukumäärä tai yhteenlaskettu nimellisarvo, jos arvopaperin vaihdantaa käydään ennemmin määrässä kuin yksiköissä, ilman kertynyttä korkoa.

Markkina-arvoiset positiot

Arvopaperien omistuksen määrä markkinoilla euroissa noteerattuun hintaan. Kansallisten keskuspankkien tulee periaatteessa vaatia kertyneet korot raportoitavaksi joko tässä positiossa tai erikseen. Kansalliset keskuspankit voivat kuitenkin harkintansa mukaan olla vaatimatta tietoja kertyneistä koroista.

Muut volyymin muutokset (nimellisarvo)

Muut volyymimuutokset arvopaperin omistuksessa, nimellisarvossa nimellisvaluutassa/kappalemäärissä tai euroissa.

Muut volyymimuutokset (markkina-arvo)

Muut volyymimuutokset arvopaperin omistuksessa markkina-arvossa euroissa.

Rahoitustaloustoimet

Ostojen yhteenlaskettu summa vähennettynä myydyillä arvopapereilla kirjattuna taloustoimiarvoon euroissa.

Arvopaperisijoitukset tai suorat sijoitukset

Maksutasetilaston luokittelun mukainen sijoituksen käyttötarkoitus (2).

Hinta

Arvopaperin viimeisin saatavilla oleva hinta.

Hinnoitteluperuste

Osoittaa onko arvopaperi noteerattu prosenteissa vai yksiköissä.

Arvostusmuutokset

3 osassa tarkoitetut hinnan ja valuuttakurssin arvostusmuutokset.

Arvopaperin valuutta

Kansainvälisen standardisoimisjärjestön koodi tai vastaava koodi valuutasta, jota käytetään ilmaisemaan arvopaperin hinta ja/tai määrä.


(1)  Eli sulautumiset ja yrityskaupat.

(2)  Ulkomaisia tilastoja koskevista Euroopan keskuspankin tilastovaatimuksista 9 päivänä joulukuuta 2011 annetut suuntaviivat EKP/2011/23 (EUVL L 65, 3.3.2012, s. 1).


LIITE III

VÄHIMMÄISVAATIMUKSET, JOITA VARSINAISTEN TIEDONANTAJIEN ON NOUDATETTAVA

Varsinaisen tiedonantajien on täytettävä seuraavat vähimmäisvaatimukset noudattaakseen Euroopan keskuspankin (EKP) tilastoihin liittyviä tiedonantovaatimuksia.

1.

Toimitusta koskevat vähimmäisvaatimukset:

a)

raportoinnin kansallisille keskuspankeille on oltava oikea-aikaista ja noudattaa asianomaisen kansallisen keskuspankin asettamia määräaikoja;

b)

tilastotiedot on esitettävä kansallisten keskuspankkien asettamien teknisten raportointivaatimusten mukaista muotoa ja esitystapaa käyttäen;

c)

varsinaisen tiedonantajan yhteyshenkilöt on mainittava;

d)

varsinaisten tiedonantajien on noudatettava teknisiä määrityksiä, jotka koskevat tietojen toimittamista kansallisille keskuspankeille.

2.

Tarkkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset:

a)

kaikkia soveltuvia lineaarisia ehtoja on noudatettava (esim. välisummien ja loppusumman tulee täsmätä);

b)

varsinaisten tiedonantajien on kyettävä antamaan lisätietoja kehityksestä, joka ilmenee niiden toimittamistaan tiedoista;

c)

tilastotietojen on oltava täydellisiä;

d)

varsinaisten tiedonantajien on noudatettava niitä mittasuhteita ja desimaalitarkkuuksia, jotka kansalliset keskuspankit ovat määritelleet toimitettavien tietojen teknistä siirtoa varten;

e)

varsinaisten tiedonantajien on noudatettava kansallisten keskuspankkien antamia ohjeita lukujen pyöristämisestä tietojen teknistä siirtoa varten.

3.

Käsitteiden vastaavuutta koskevat vähimmäisvaatimukset:

a)

tilastotietojen on vastattava tässä asetuksessa olevia määritelmiä ja luokitteluja;

b)

mikäli näistä määritelmistä ja luokitteluista poiketaan, varsinaisten tiedonantajien on tarvittaessa säännöllisesti seurattava ja mitattava käyttämiensä tilastointiperusteiden ja tämän asetuksen mukaisten tilastointiperusteiden tuottamien tulosten eroja;

c)

varsinaisten tiedonantajien on pystyttävä selittämään mahdolliset katkokset, joita niiden ilmoittamissa tilastotiedoissa on verrattuna aikaisempien jaksojen tietoihin.

4.

Tarkistuksia koskevat vähimmäisvaatimukset:

EKP:n ja kansallisten keskuspankkien määrittelemiä tarkistusperiaatteita ja -menettelyjä on noudatettava. Tavanomaisista tarkistuksista poikkeaviin tarkistuksiin on liitettävä selitykset.


PÄÄTÖKSET

1.11.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 305/25


NEUVOSTON PÄÄTÖS,

annettu 29 päivänä lokakuuta 2012,

alueiden komitean kolmen jäsenen (Yhdistynyt kuningaskunta) ja kahden varajäsenen (Yhdistynyt kuningaskunta) nimeämisestä

(2012/675/EU)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 305 artiklan,

ottaa huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto hyväksyi 22 päivänä joulukuuta 2009 ja 18 päivänä tammikuuta 2010 päätökset 2009/1014/EU (1) ja 2010/29/EU (2) alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivän tammikuuta 2010 ja 25 päivän tammikuuta 2015 väliseksi ajaksi.

(2)

Kolme alueiden komitean jäsenen paikkaa on vapautunut Jonathan BELLin, Iain MALCOLMin ja Irene OLDFATHERin toimikausien päätyttyä. Kaksi alueiden komitean varajäsenen paikkaa on vapautunut Ted BROCKLEBANKin ja Nicol STEPHENin toimikausien päätyttyä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Nimetään alueiden komiteaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi eli 25 päivään tammikuuta 2015:

a)

jäseniksi:

Patricia FERGUSON MSP, Member of the Scottish Parliament

Paul WATSON, Councillor

Trevor CUMMINGS, Councillor

ja

b)

varajäseniksi:

Jim HUME MSP, Member of the Scottish Parliament

Jamie McGRIGOR MSP, Member of the Scottish Parliament.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Luxemburgissa 29 päivänä lokakuuta 2012.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

E. FLOURENTZOU


(1)  EUVL L 348, 29.12.2009, s. 22.

(2)  EUVL L 12, 19.1.2010, s. 11.


1.11.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 305/26


NEUVOSTON PÄÄTÖS,

annettu 29 päivänä lokakuuta 2012,

alueiden komitean kreikkalaisen jäsenen ja kreikkalaisen varajäsenen nimeämisestä

(2012/676/EU)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 305 artiklan,

ottaa huomioon Kreikan hallituksen ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto hyväksyi 22 päivänä joulukuuta 2009 ja 18 päivänä tammikuuta 2010 päätökset 2009/1014/EU (1) ja 2010/29/EU (2) alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivän tammikuuta 2010 ja 25 päivän tammikuuta 2015 väliseksi ajaksi.

(2)

Yksi alueiden komitean jäsenen paikka on vapautunut Panagiotis PSOMIADISin toimikauden päätyttyä. Yksi alueiden komitean varajäsenen paikka vapautuu, kun Spyridon SPYRIDON nimetään alueiden komitean jäseneksi,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Nimetään alueiden komiteaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi eli 25 päivään tammikuuta 2015:

a)

jäseneksi:

Spyridon SPYRIDON, Περιφερειακός Σύμβουλος Αττικής,

ja

b)

varajäseneksi:

Dimitrios PETROVITS, Περιφερειακός Σύμβουλος Ανατολικής Μακεδονίας-Θράκης,

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Luxemburgissa 29 päivänä lokakuuta 2012.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

E. FLOURENTZOU


(1)  EUVL L 348, 29.12.2009, s. 22.

(2)  EUVL L 12, 19.1.2010, s. 11.


1.11.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 305/27


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,

annettu 30 päivänä lokakuuta 2012,

jäsenvaltioiden mahdollisuudesta pidentää uuden tehoaineen ametoktradiinin (alkuperäinen hakemus kehityskoodilla BAS 650 F) ja dinatriumfosfonaatin väliaikaisia lupia

(tiedoksiannettu numerolla C(2012) 7581)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2012/677/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta 15 päivänä heinäkuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/414/ETY (1) ja erityisesti sen 8 artiklan 1 kohdan neljännen alakohdan,

ottaa huomioon kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta 21 päivänä lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 (2) ja erityisesti sen 80 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1107/2009 80 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti direktiiviä 91/414/ETY sovelletaan edelleen tehoaineisiin, joista on tehty päätös direktiivin 91/414/ETY 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti ennen 14 päivää kesäkuuta 2011.

(2)

Alankomaat vastaanotti syyskuussa 2008 BASF SE:ltä direktiivin 91/414/ETY 6 artiklan 2 kohdan mukaisen hakemuksen ametoktradiini-nimisen tehoaineen (alkuperäinen hakemus kehityskoodilla BAS 650 F) sisällyttämiseksi direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I. Komission päätöksessä 2009/535/EY (3) vahvistettiin, että asiakirja-aineisto oli täydellinen ja että sen voitiin periaatteessa katsoa täyttävän kyseisen direktiivin liitteissä II ja III säädetyt tietovaatimukset.

(3)

Ranska vastaanotti toukokuussa 2008 ISK Biosciences Europe SA:lta direktiivin 91/414/ETY 6 artiklan 2 kohdan mukaisen hakemuksen dinatriumfosfonaatti-nimisen tehoaineen sisällyttämiseksi direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I. Komission päätöksessä 2008/953/EY (4) vahvistettiin, että asiakirja-aineisto oli täydellinen ja että sen voitiin periaatteessa katsoa täyttävän kyseisen direktiivin liitteissä II ja III säädetyt tietovaatimukset.

(4)

Asiakirja-aineistojen täydellisyyden varmistaminen oli tarpeen, jotta niitä voitaisiin tarkastella yksityiskohtaisesti ja jotta jäsenvaltioilla olisi mahdollisuus myöntää asianomaisia tehoaineita sisältäville kasvinsuojeluaineille väliaikaiset luvat enintään kolmeksi vuodeksi siten, että noudatetaan direktiivin 91/414/ETY 8 artiklan 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä, erityisesti niitä, joiden mukaan tehoaineista ja kasvinsuojeluaineista on tehtävä yksityiskohtainen arviointi kyseisen direktiivin vaatimusten mukaisesti.

(5)

Näiden tehoaineiden vaikutukset ihmisten terveyteen ja ympäristöön on arvioitu direktiivin 91/414/ETY 6 artiklan 2 ja 4 kohdan säännösten mukaisesti hakijoiden ehdottamien käyttötarkoitusten osalta. Esittelevät jäsenvaltiot toimittivat arviointikertomusluonnokset komissiolle 15 päivänä syyskuuta 2009 (ametoktradiini) ja 27 päivänä elokuuta 2009 (dinatriumfosfonaatti).

(6)

Esittelevien jäsenvaltioiden toimitettua arviointikertomusluonnokset on käynyt ilmi, että hakijoilta on pyydettävä lisätietoja, joista esittelevien jäsenvaltioiden on niitä tarkasteltuaan toimitettava arviointi. Asiakirja-aineistojen tarkastelua jatketaan sen vuoksi edelleen, eikä arviointia ole mahdollista saada päätökseen direktiivissä 91/414/ETY säädetyssä määräajassa.

(7)

Koska arvioinnissa ei toistaiseksi ole ilmennyt välittömiä huolenaiheita, jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus pidentää kyseisiä tehoaineita sisältäville kasvinsuojeluaineille myönnettyjä väliaikaisia lupia 24 kuukaudella direktiivin 91/414/ETY 8 artiklan säännösten mukaisesti, jotta asiakirja-aineistojen tarkastelua voidaan jatkaa. Tämän 24 kuukauden ajanjakson oletetaan olevan riittävä sen arviointi- ja päätöksentekomenettelyn loppuun saattamiseksi, joka liittyy päätöksen tekemiseen ametoktradiinin ja dinatriumfosfonaatin mahdollisesta hyväksynnästä asetuksen (EY) N:o 1107/2009 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(8)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Jäsenvaltiot voivat pidentää ametoktradiinia ja dinatriumfosfonaattia sisältäville kasvinsuojeluaineille myönnettyjä väliaikaisia lupia viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2014 päättyväksi ajanjaksoksi.

2 artikla

Tämän päätöksen voimassaolo päättyy 31 päivänä lokakuuta 2014.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 30 päivänä lokakuuta 2012.

Komission puolesta

Maroš ŠEFČOVIČ

Varapuheenjohtaja


(1)  EYVL L 230, 19.8.1991, s. 1.

(2)  EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1.

(3)  EUVL L 179, 10.7.2009, s. 66.

(4)  EUVL L 338, 17.12.2008, s. 62.