”2   JAKSO

Muille kuin verovelvollisille televiestintäpalveluja, radio- ja televisiolähetyspalveluja tai sähköisiä palveluja suorittavia sijoittautumattomia verovelvollisia koskevat erityisjärjestelmät (Direktiivin 2006/112/EY 358–369 k artikla)

1   alajakso

Määritelmät

57 a artikla

Tässä jaksossa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1)	’muulla kuin unionin järjestelmällä’ tarkoitetaan direktiivin 2006/112/EY XII osaston 6 luvun 2 jaksossa säädettyä yhteisöön sijoittautumattomien verovelvollisten suorittamia televiestintäpalveluja, radio- ja televisiolähetyspalveluja tai sähköisiä palveluja koskevaa erityisjärjestelmää;

2)

’unionin järjestelmällä’ tarkoitetaan direktiivin 2006/112/EY XII osaston 6 luvun 3 jaksossa säädettyä yhteisöön mutta ei kulutusjäsenvaltioon sijoittautuneiden verovelvollisten suorittamia televiestintäpalveluja, radio- ja televisiolähetyspalveluja tai sähköisiä palveluja koskevaa erityisjärjestelmää;

3)	’erityisjärjestelmällä’ tarkoitetaan tapauksen mukaan joko ’muuta kuin unionin järjestelmää’ ja/tai ’unionin järjestelmää’;

4)	’verovelvollisella’ tarkoitetaan direktiivin 2006/112/EY 358 a artiklan 1 kohdassa määriteltyä yhteisöön sijoittautumatonta verovelvollista tai mainitun direktiivin 369 a artiklan 1 kohdassa määriteltyä kulutusjäsenvaltioon sijoittautumatonta verovelvollista.

2   alajakso

Unionin järjestelmän soveltaminen

57 b artikla

Jos unionin järjestelmää käyttävän verovelvollisen liiketoiminnan kotipaikka on yhteisön alueella, tunnistamisjäsenvaltio on se jäsenvaltio, jossa verovelvollisella on liiketoimintansa kotipaikka.

Jos unionin järjestelmää käyttävän verovelvollisen liiketoiminnan kotipaikka on yhteisön ulkopuolella mutta hänellä on useita kiinteitä toimipaikkoja yhteisössä, hän voi valita tunnistamisjäsenvaltioksi minkä tahansa jäsenvaltion, jossa hänellä on kiinteä toimipaikka, direktiivin 2006/112/EY 369 a artiklan toisen kohdan mukaisesti.

3   alajakso

Unionin järjestelmän soveltamisala

57 c artikla

Unionin järjestelmää ei sovelleta televiestintäpalveluihin, radio- ja televisiolähetyspalveluihin tai sähköisiin palveluihin, jotka suoritetaan jäsenvaltiossa, jossa verovelvollisella on liiketoimintansa kotipaikka tai kiinteä toimipaikka. Nämä palvelusuoritukset on ilmoitettava mainitun jäsenvaltion toimivaltaisille veroviranomaisille arvonlisäveroilmoituksessa siten kuin direktiivin 2006/112/EY 250 artiklassa säädetään.

4   alajakso

Tunnistaminen

57 d artikla

Kun verovelvollinen ilmoittaa tunnistamisjäsenvaltiolle aikovansa käyttää jompaakumpaa erityisjärjestelmää, tuota erityisjärjestelmää sovelletaan seuraavan kalenterivuosineljänneksen ensimmäisestä päivästä.

Jos kyseisen erityisjärjestelmän piiriin kuuluvia palveluja suoritetaan ensimmäistä kertaa ennen ensimmäisessä kohdassa tarkoitettua ajankohtaa, erityisjärjestelmää sovelletaan kuitenkin tuon ensimmäisen suorituksen päivämäärästä edellyttäen, että verovelvollinen ilmoittaa järjestelmän piiriin kuuluvan toimintansa aloittamisesta tunnistamisjäsenvaltiolle viimeistään tätä ensimmäistä suoritusta seuraavan kuukauden kymmenentenä päivänä.

57 e artikla

Tunnistamisjäsenvaltion on yksilöitävä unionin järjestelmää käyttävä verovelvollinen direktiivin 2006/112/EY 214 ja 215 artiklassa tarkoitetun tälle annetun arvonlisäverotunnisteen avulla.

57 f artikla

1.   Jos unionin järjestelmää käyttävä verovelvollinen ei enää täytä direktiivin 2006/112/EY 369 a artiklan ensimmäisen kohdan 2 alakohdassa olevassa määritelmässä säädettyjä edellytyksiä, jäsenvaltio, jossa verovelvollinen on tunnistettu, lakkaa olemasta tunnistamisjäsenvaltio. Jos tämä verovelvollinen edelleen täyttää kyseisen erityisjärjestelmän käytön edellytykset, hänen on tuon järjestelmän käytön jatkamiseksi ilmoitettava uudeksi tunnistamisjäsenvaltioksi jäsenvaltio, jossa hänellä on liiketoimintansa kotipaikka tai, jos hänen liiketoimintansa kotipaikka ei ole yhteisössä, jäsenvaltio, jossa hänellä on kiinteä toimipaikka.

2.   Jos tunnistamisjäsenvaltio vaihtuu 1 kohdan mukaisesti, tätä muutosta sovelletaan siitä päivästä, jona verovelvollisella ei enää ole liiketoiminnan kotipaikkaa tai kiinteää toimipaikkaa jäsenvaltiossa, joka oli aiemmin hänen tunnistamisjäsenvaltionsa.

57 g artikla

Erityisjärjestelmää käyttävä verovelvollinen voi lopettaa tuon erityisjärjestelmän käytön siitä huolimatta, että hän jatkaa sellaisten palvelujen suorittamista, jotka voivat kuulua kyseisen järjestelmän piiriin. Verovelvollisen on ilmoitettava asiasta tunnistamisjäsenvaltiolle vähintään 15 päivää ennen sitä kalenterivuosineljännestä edeltävän kalenterivuosineljänneksen päättymistä, jonka aikana verovelvollinen aikoo lopettaa järjestelmän käytön. Lopettaminen tulee voimaan seuraavan kalenterivuosineljänneksen ensimmäisestä päivästä.

Lopettamisen voimaantulopäivän jälkeen suoritettuja televiestintäpalveluja, radio- ja televisiolähetyspalveluja tai sähköisiä palveluja koskevat arvonlisäverovelvoitteet on suoritettava suoraan asianomaisen kulutusjäsenvaltion veroviranomaisille.

Jos verovelvollinen lopettaa erityisjärjestelmän käytön ensimmäisen kohdan mukaisesti, verovelvollinen ei saa käyttää kyseistä järjestelmää missään jäsenvaltiossa kahden kalenterivuosineljänneksen aikana lopetuspäivästä alkaen.

5   alajakso

Raportointivelvoitteet

57 h artikla

1.   Verovelvollisen on ilmoitettava viimeistään tapahtumaa seuraavan kuukauden kymmenentenä päivänä sähköisesti tunnistamisjäsenvaltiolle:

—	erityisjärjestelmän piiriin kuluvan toimintansa lopettamisesta,

—	erityisjärjestelmän piiriin kuuluvan toimintansa muutoksista, joiden johdosta verovelvollinen ei enää täytä tämän erityisjärjestelmän käytön edellytyksiä; ja

—	mahdollisista tunnistamisjäsenvaltiolle aiemmin toimitettujen tietojen muutoksista.

2.   Jos tunnistamisjäsenvaltio vaihtuu 57 f artiklan mukaisesti, verovelvollisen on ilmoitettava muutoksesta molemmille asianomaisille jäsenvaltioille viimeistään toimipaikan muutosta seuraavan kuukauden kymmenentenä päivänä. Verovelvollisen on ilmoitettava uudelle tunnistamisjäsenvaltiolle rekisteritiedot siten kuin ne on ilmoitettava erityisjärjestelmää ensimmäistä kertaa käytettäessä.

6   alajakso

Ulkopuolelle sulkeminen

58 artikla

Jos vähintään yksi direktiivin 2006/112/EY 363 tai 369 e artiklassa säädetyistä ulkopuolelle sulkemisen edellytyksistä täyttyy jompaakumpaa erityisjärjestelmää käyttävän verovelvollisen osalta, tunnistamisjäsenvaltion on suljettava asianomainen verovelvollinen kyseisen järjestelmän ulkopuolelle.

Ainoastaan tunnistamisjäsenvaltiolla on valta evätä verovelvolliselta jommankumman erityisjärjestelmän käyttö.

Tunnistamisjäsenvaltion on perustettava ulkopuolelle sulkemista koskeva päätöksensä kaikkiin käytettävissä oleviin tietoihin, mukaan lukien jonkin toisen jäsenvaltion toimittamat tiedot.

Ulkopuolelle sulkeminen tulee voimaan sitä päivää seuraavan kalenterivuosineljänneksen ensimmäisestä päivästä, jona tunnistamisjäsenvaltio lähettää verovelvolliselle sähköisesti päätöksen ulkopuolelle sulkemisesta.

Jos ulkopuolelle sulkeminen johtuu liiketoiminnan kotipaikan tai kiinteän toimipaikan muutoksesta, ulkopuolelle sulkeminen tulee voimaan kuitenkin tämän muutoksen päivämäärästä alkaen.

58 a artikla

Jos erityisjärjestelmää käyttävä verovelvollinen ei ole kahdeksan peräkkäisen kalenterivuosineljänneksen aikana suorittanut lainkaan kyseisen järjestelmän piiriin kuuluvia palveluja missään kulutusjäsenvaltiossa, verovelvollisen katsotaan lopettaneen direktiivin 2006/112/EY 363 artiklan b alakohdassa tai 369 e artiklan b alakohdassa tarkoitetun tavoin verollisen toimintansa. Tämä lopettaminen ei estä verovelvollista käyttämästä erityisjärjestelmää, jos hän aloittaa jommankumman järjestelmän piiriin kuuluvan toimintansa uudelleen.

58 b artikla

1.   Jos verovelvollinen on suljettu jommankumman erityisjärjestelmän ulkopuolelle kyseistä järjestelmää koskevien sääntöjen jatkuvan noudattamatta jättämisen vuoksi, tämä verovelvollinen suljetaan molempien erityisjärjestelmien ulkopuolelle kaikissa jäsenvaltioissa sitä kalenterivuosineljännestä, jona verovelvollisen ulkopuolelle sulkeminen tapahtui, seuraavien kahdeksan kalenterivuosineljänneksen ajan.

2.   Verovelvollisen katsotaan jättäneen jatkuvasti noudattamatta jompaakumpaa erityisjärjestelmää koskevia sääntöjä direktiivin 2006/112/EY 363 artiklan d alakohdassa tai 369 e artiklan d alakohdassa tarkoitetuin tavoin ainakin seuraavissa tapauksissa:

a)

jos tunnistamisjäsenvaltio on antanut verovelvolliselle 60 a artiklan nojalla muistutuksia kolmen välittömästi edeltävän kalenterivuosineljänneksen osalta, eikä arvonlisäveroilmoitusta ole toimitettu kunkin tällaisen vuosineljänneksen osalta kymmenen päivän kuluessa siitä, kun muistutus on lähetetty;

b)

jos tunnistamisjäsenvaltio on antanut verovelvolliselle 63 a artiklan nojalla muistutuksia kolmen välittömästi edeltävän kalenterivuosineljänneksen osalta ja verovelvollinen ei ole maksanut täysimääräisesti kunkin tällaisen vuosineljänneksen osalta ilmoitettua arvonlisäveron määrää kymmenen päivän kuluessa siitä, kun muistutus on lähetetty, paitsi jos maksamatta oleva määrä on alle 100 euroa kultakin kalenterivuosineljännekseltä;

c)	jos verovelvollinen ei tunnistamisjäsenvaltion tai kulutusjäsenvaltion pyynnön ja kuukauden kuluessa tunnistamisjäsenvaltion myöhemmin antaman muistutuksen jälkeen ole saattanut direktiivin 2006/112/EY 369 ja 369 k artiklassa tarkoitettua kirjanpitoa sähköisesti saataville.

58 c artikla

Verovelvollinen, joka on suljettu jommankumman erityisjärjestelmän ulkopuolelle, on suoritettava kaikki suoritettuihin televiestintäpalveluihin, radio- ja televisiolähetyspalveluihin tai sähköisiin palveluihin liittyvät, ulkopuolelle sulkemisen voimaantulopäivän jälkeen syntyneet arvonlisävelvoitteet suoraan asianomaisen kulutusjäsenvaltion veroviranomaisille.

7   alajakso

Arvonlisäveroilmoitus

59 artikla

1.   Kaikki direktiivin 2006/112/EY 364 tai 369 f artiklassa tarkoitetut ilmoituskaudet ovat itsenäisiä ilmoituskausia.

2.   Jos erityisjärjestelmää sovelletaan 57 d artiklan toisen kohdan mukaisesti ensimmäisen suorituksen päivämäärästä lukien, verovelvollisen on toimitettava erillinen, siihen kalenterivuosineljännekseen liittyvä arvonlisäveroilmoitus, jona ensimmäinen suoritus tapahtui.

3.   Jos verovelvollinen on ilmoituskauden aikana ollut rekisteröitynä kumpaankin erityisjärjestelmään, verovelvollisen on toimitettava arvonlisäveroilmoitukset ja suoritettava niitä vastaavat maksut kunkin järjestelmän tunnistamisjäsenvaltioille kyseisinä ilmoituskausina tehtyjen tuon järjestelmän piiriin kuuluvien suoritusten ja sen kattamien kausien osalta.

4.   Jos tunnistamisjäsenvaltio vaihtuu 57 f artiklan mukaisesti kyseessä olevan kalenterineljänneksen ensimmäisen päivän jälkeen, verovelvollisen on toimitettava arvonlisäveroilmoitukset ja suoritettava niitä vastaavat maksut sekä entiselle että uudelle tunnistamisjäsenvaltiolle niiden palvelujen osalta, jotka on suoritettu ajanjaksoilla, joilla nämä jäsenvaltiot ovat olleet tunnistamisjäsenvaltiona.

59 a artikla

Jos erityisjärjestelmää käyttävä verovelvollinen ei ilmoituskauden aikana ole suorittanut lainkaan palveluja missään kulutusjäsenvaltiossa kyseisen erityisjärjestelmän mukaisesti, verovelvollisen on toimitettava arvonlisäveroilmoitus, jossa ilmoitetaan, ettei kyseisen kauden aikana ole suoritettu mitään palveluja (alv-nollailmoitus).

60 artikla

Erityisjärjestelmien nojalla tehtävissä arvonlisäveroilmoituksissa ilmoitettavia määriä ei saa pyöristää lähimpään kokonaiseen rahayksikköön. Arvonlisäveron tarkka määrä on ilmoitettava ja maksettava.

60 a artikla

Tunnistamisjäsenvaltion on muistutettava sähköisesti verovelvollisia, jotka eivät ole antaneet arvonlisäveroilmoitusta direktiivin 2006/112/EY 364 tai 369 f artiklan mukaisesti, näiden velvollisuudesta toimittaa tällainen ilmoitus. Tunnistamisjäsenvaltion on annettava muistutus sitä päivää seuraavana kymmenentenä päivänä, jona arvonlisäveroilmoitus olisi ollut toimitettava, ja sen on ilmoitettava muille jäsenvaltioille sähköisesti siitä, että muistutus on annettu.

Asianomainen kulutusjäsenvaltio vastaa mahdollisista myöhemmistä muistutuksista sekä arvonlisäveron vahvistamiseksi ja sen kantamiseksi toteutetuista toimenpiteistä.

Kulutusjäsenvaltion antamista muistutuksista ja sen toteuttamista toimenpiteistä riippumatta verovelvollisen on toimitettava arvonlisäveroilmoitus tunnistamisjäsenvaltiolle.

61 artikla

1.   Arvonlisäveroilmoitukseen sisältyviin lukuihin voidaan sen toimittamisen jälkeen tehdä muutoksia ainoastaan muuttamalla kyseistä ilmoitusta eikä oikaisemalla jotakin myöhempää ilmoitusta.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut muutokset on toimitettava sähköisesti tunnistamisjäsenvaltiolle kolmen vuoden kuluessa päivästä, jona alkuperäinen ilmoitus oli määrä toimittaa.

Tällä ei kuitenkaan ole vaikutusta arvonlisäveron vahvistamista ja muutoksia koskeviin kulutusjäsenvaltion sääntöihin.

61 a artikla

Jos verovelvollinen

a)	lopettaa jommankumman erityisjärjestelmän käytön;

b)	suljetaan jommankumman erityisjärjestelmän ulkopuolelle; tai

c)	vaihtaa tunnistamisjäsenvaltiota 57 f artiklan mukaisesti,

sen on toimitettava lopullinen arvonlisäveroilmoituksensa ja vastaava maksu sekä korjaukset edellisiin ilmoituksiin tai myöhässä toimitettavat aiemmat ilmoitukset ja vastaavat maksut sille jäsenvaltiolle, joka oli tunnistamisjäsenvaltio käytön lopettamisen, ulkopuolelle sulkemisen tai vaihdon ajankohtana.

8   alajakso

Rahayksikkö

61 b artikla

Jos tunnistamisjäsenvaltio, jonka rahayksikkö ei ole euro, päättää, että arvonlisäveroilmoitukset on tehtävä käyttäen sen kansallista rahayksikköä, tätä määräystä sovelletaan kaikkiin erityisjärjestelmiä käyttäviin verovelvollisiin.

9   alajakso

Maksut

62 artikla

Verovelvollisen on suoritettava kaikki maksut tunnistamisjäsenvaltiolle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 63 a artiklan kolmannen kohdan ja 63 b artiklan soveltamista.

Verovelvollisen direktiivin 2006/112/EY 367 tai 369 i artiklan nojalla maksaman arvonlisäveron on oltava tuon direktiivin 364 tai 369 f artiklan mukaisesti toimitetun arvonlisäveroilmoituksen mukainen. Verovelvollinen voi tehdä maksettuihin määriin myöhemmin oikaisuja ainoastaan kyseiseen ilmoitukseen viittaamalla, eikä niitä voida kohdentaa toiseen ilmoitukseen tai oikaista myöhemmässä ilmoituksessa. Kunkin maksun yhteydessä on mainittava asianomaisen ilmoituksen viitenumero.

63 artikla

Tunnistamisjäsenvaltion, joka vastaanottaa suuremman maksun kuin direktiivin 2006/112/EY 364 tai 369 f artiklan nojalla toimitetun arvonlisäveroilmoituksen mukaisesti olisi ollut maksettava, on palautettava liikaa maksettu määrä suoraan asianomaiselle verovelvolliselle.

Jos tunnistamisjäsenvaltio on vastaanottanut myöhemmin virheelliseksi todetun arvonlisäveroilmoituksen mukaisen määrän ja se on jo jakanut tuon määrän kulutusjäsenvaltioille, näiden kulutusjäsenvaltioiden on palautettava kunkin oma osuutensa liikaa maksetusta määrästä suoraan asianomaiselle verovelvolliselle.

Jos liikaa maksetut määrät koskevat vuoden 2018 viimeistä ja sitä edeltäviä ilmoituskausia, tunnistamisjäsenvaltion on kuitenkin palautettava asianomainen osuus asetuksen (EU) N:o 904/2010 46 artiklan 3 kohdan mukaisesti pidätetystä määrästä, ja kulutusjäsenvaltion on palautettava liikaa maksettu määrä vähennettynä määrällä, jonka tunnistamisjäsenvaltio tulee palauttamaan.

Kulutusjäsenvaltion on ilmoitettava sähköisesti tunnistamisjäsenvaltiolle näiden palautusten määrä.

63 a artikla

Jos verovelvollinen on toimittanut arvonlisäveroilmoituksen direktiivin 2006/112/EY 364 tai 369 f artiklan mukaisesti, mutta mitään maksua ei ole suoritettu tai suoritettu maksu on alhaisempi kuin ilmoituksen perusteella olisi pitänyt maksaa, tunnistamisjäsenvaltion on muistutettava sähköisesti verovelvollista maksamatta olevasta arvonlisäverosta sitä päivää seuraavana kymmenentenä päivänä, jona maksu olisi viimeistään pitänyt suorittaa direktiivin 2006/112/EY 367 tai 369 i artiklan mukaisesti.

Tunnistamisjäsenvaltion on sähköisesti ilmoitettava kulutusjäsenvaltiolle siitä, että muistutus on lähetetty.

Asianomainen kulutusjäsenvaltio vastaa mahdollisista myöhemmistä muistutuksista ja arvonlisäveron kantamiseksi toteutetuista toimenpiteistä. Kun jokin kulutusjäsenvaltio on antanut tällaisia myöhempiä muistutuksia, vastaava arvonlisävero on maksettava tuolle jäsenvaltiolle.

Kulutusjäsenvaltion on ilmoitettava sähköisesti tunnistamisjäsenvaltiolle siitä, että muistutus on annettu.

63 b artikla

Jos mitään arvonlisäveroilmoitusta ei ole toimitettu tai arvonlisäveroilmoitus on toimitettu myöhässä tai se on puutteellinen tai virheellinen tai jos arvonlisäveron maksu myöhästyy, kulutusjäsenvaltio laskee ja vahvistaa kaikki korot, seuraamusmaksut tai muut mahdolliset maksut. Verovelvollisen on maksettava nämä korot, seuraamusmaksut tai muut mahdolliset maksut suoraan kulutusjäsenvaltiolle.

10   alajakso

Kirjanpito

63 c artikla

1.   Jotta verovelvollisen kirjanpitoa voidaan pitää direktiivin 2006/112/EY 369 ja 369 k artiklan tarkoittamalla tavalla riittävän yksityiskohtaisena, siihen on sisällytettävä seuraavat tiedot:

a)	kulutusjäsenvaltio, johon palvelu on suoritettu;

b)	suoritetun palvelun laji;

c)	palvelun suorituspäivä;

d)	veron peruste ja käytetty rahayksikkö;

e)	veron perusteen mahdolliset myöhemmät lisäykset tai vähennykset;

f)	sovellettu arvonlisäverokanta;

g)	maksettavan arvonlisäveron määrä ja käytetty rahayksikkö;

h)	vastaanotettujen maksujen päivämäärä ja suuruus;

i)	ennen palvelun suoritusta vastaanotetut ennakkomaksut;

j)	jos laaditaan lasku, laskun sisältämät tiedot;

k)	asiakkaan nimi, jos se on verovelvollisen tiedossa;

l)	tiedot, joita käytetään sen paikan määrittämiseksi, johon asiakas on sijoittautunut tai jossa tällä on kotipaikkansa tai vakinainen asuinpaikkansa.

2.   Verovelvollisen on kirjattava 1 kohdassa tarkoitetut tiedot sillä tavoin, että ne saadaan sähköisesti saataville viipymättä ja kunkin yksittäisen palvelusuorituksen osalta.”

LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0702 00 00	MA	67,8
	MK	39,0
	ZZ	53,4
0707 00 05	MK	30,8
	TR	133,0
	ZZ	81,9
0709 93 10	TR	116,6
	ZZ	116,6
0805 50 10	AR	87,1
	CL	97,2
	TR	89,8
	ZA	92,9
	ZZ	91,8
0806 10 10	BR	277,7
	MK	80,9
	TR	149,0
	ZZ	169,2
0808 10 80	AR	216,2
	MK	29,8
	NZ	139,3
	US	143,5
	ZA	93,1
	ZZ	124,4
0808 30 90	CN	92,8
	TR	113,5
	ZZ	103,2

---

(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.

LIITE

Valkoisen sokerin, raakasokerin ja CN-koodin 1702 90 95 tuotteiden edustavien hintojen ja tuonnissa sovellettavien lisätullien muutetut määrät, joita sovelletaan 20 päivästä lokakuuta 2012

(euroa)
CN-koodi	Edustava hinta 100 nettokilogrammalta tuotetta	Lisätulli 100 nettokilogrammalta tuotetta
1701 12 10 (1)	35,17	0,60
1701 12 90 (1)	35,17	4,06
1701 13 10 (1)	35,17	0,73
1701 13 90 (1)	35,17	4,35
1701 14 10 (1)	35,17	0,73
1701 14 90 (1)	35,17	4,35
1701 91 00 (2)	42,42	4,74
1701 99 10 (2)	42,42	1,61
1701 99 90 (2)	42,42	1,61
1702 90 95 (3)	0,42	0,27

---

(1)  Vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä IV olevassa III kohdassa määritellylle vakiolaadulle.

(2)  Vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä IV olevassa II kohdassa määritellylle vakiolaadulle.

(3)  Vahvistetaan yhden prosentin sakkaroosipitoisuudelle.

LIITE

a)   Hakija ja luvanhaltija

Nimi	:	Syngenta Seed S.A.S.
Osoite	:	12, Chemin de l’Hobit, 31790 Saint-Sauveur, Ranska

Seuraavan yrityksen puolesta: Syngenta Crop Protection AG, Schwarzwaldallee 215, CH-4058 Basel, Sveitsi.

b)   Tuotteiden nimet ja määritelmät

1)	elintarvikkeet ja elintarvikkeiden ainesosat, jotka sisältävät maissia SYN-IR162-4, koostuvat siitä tai on valmistettu siitä;

2)	rehu, joka sisältää maissia SYN-IR162-4, koostuu siitä tai on valmistettu siitä;

3)	maissi SYN-IR162-4 sitä sisältävissä tai siitä koostuvissa tuotteissa mihin tahansa muuhun kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuun käyttöön, viljelyä lukuun ottamatta.

Muuntogeeninen maissi SYN-IR162-4, siten kuin se on kuvattu hakemuksessa, ilmentää Vip3Aa20-proteiinia, joka antaa suojan tiettyjä perhostuholaisia kohtaan, ja PMI-proteiinia, jota käytettiin geenitunnistimena.

c)   Merkitseminen

1)	Asetuksen (EY) N:o 1829/2003 13 artiklan 1 kohdassa ja 25 artiklan 2 kohdassa ja asetuksen (EY) N:o 1830/2003 4 artiklan 6 kohdassa säädettyjä merkitsemisvaatimuksia sovellettaessa ”organismin nimi” on ”maissi”;

2)	Sanat ”ei viljelyyn” on mainittava maissia SYN-IR162-4 sisältävien tai siitä koostuvien tuotteiden merkinnöissä ja saateasiakirjoissa, lukuun ottamatta 2 artiklan a alakohdassa tarkoitettuja tuotteita.

d)   Havaitsemismenetelmä

—	Tapahtumakohtainen reaaliaikainen PCR-tekniikkaan perustuva menetelmä maissin SYN-IR162-4 kvantifiointia varten.

—	Validoija (validoitu siemenillä): asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 vahvistettu yhteisön vertailulaboratorio, julkaistu osoitteessa http://gmo-crl.jrc.ec.europa.eu/statusofdoss.htm

—	Vertailumateriaali: AOCS 1208-A ja 0407-A, saatavilla American Oil Chemists Societyn (AOCS) kautta osoitteessa http://www.aocs.org/tech/crm

e)   Yksilöllinen tunniste

SYN-IR162-4

f)   Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan liitteen II mukaisesti vaadittavat tiedot

Bioturvallisuuden tiedonvälitysjärjestelmä, kirjausnumero: ks. [täydennetään ilmoitettaessa].

g)   Tuotteen markkinoille saattamista, käyttöä ja käsittelyä koskevat ehdot tai rajoitukset

Ei tarpeen.

h)   Seurantasuunnitelma

Direktiivin 2001/18/EY liitteen VII mukainen ympäristövaikutusten seurantasuunnitelma.

[Linkki: suunnitelma julkaistu internetissä]

i)   Markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa koskevat vaatimukset ihmisravinnoksi tarkoitettujen elintarvikkeiden käytön osalta

Ei tarpeen.

Huom. Linkkejä asiaa koskeviin asiakirjoihin on ehkä muutettava ajoittain. Kyseiset muutokset saatetaan yleisön tietoon päivittämällä yhteisön muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen rekisteri.

LIITE I

EU–LIBANON-ASSOSIAATIOKOMITEAN ALAKOMITEAT

1)	Ihmisoikeudet, demokratia ja hallintotapa

2)	Talous- ja rahoitusasiat

3)	Teollisuus, kauppa ja palvelut

4)	Sisämarkkinat

5)	Sosiaali- ja muuttoliikeasiat

6)	Oikeus, vapaus ja turvallisuusasiat

7)	Maatalous ja kalastus

8)	Liikenne, energia ja ympäristö

9)	Tulliyhteistyö ja verotus

10)	Tutkimus, innovointi, tietoyhteiskunta, koulutus ja kulttuuri

LIITE II

TYÖJÄRJESTYS

EU–LIBANON-ALAKOMITEA Nro 1

IHMISOIKEUDET, DEMOKRATIA JA HALLINTOTAPA

1.   Kokoonpano ja puheenjohtaja

Alakomitea koostuu Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden edustajista sekä Libanonin hallituksen edustajista. Molemmat osapuolet toimivat vuorotellen alakomitean puheenjohtajina. Kumpikin osapuoli nimeää oman puheenjohtajansa.

2.   Tehtävä

Alakomitea toimii keskustelu-, kuulemis- ja arviointifoorumina, ja se työskentelee assosiaatiokomitean alaisuudessa ja sen ohjaamana. Alakomitean on raportoitava assosiaatiokomitealle kunkin kokouksen jälkeen. Alakomitealla ei ole päätösvaltaa, mutta se voi tehdä ehdotuksia assosiaatiokomitealle.

3.   Käsiteltävät asiat

Alakomitea käsittelee assosiaatiosopimuksen ja siihen liittyvän, Euroopan naapuruuspolitiikkaa koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa muun muassa jäljempänä luetelluilla aloilla sekä arvioi toimintasuunnitelmassa eriteltyjen ja hyväksyttyjen tavoitteiden ja toimien toteuttamisessa saavutettua edistystä. Tarvittaessa keskustellaan julkishallinnon alan yhteistyöstä. Alakomitea tarkastelee jäljempänä luetelluilla aloilla mahdollisesti ilmeneviä ongelmia ja antaa niitä koskevia mahdollisia toimintaehdotuksia:

a)	Demokratian, hyvän hallinnon ja oikeusvaltion vahvistaminen oikeuslaitoksen riippumattomuus ja oikeussuojan saatavuus mukaan luettuina

b)	Ihmisoikeuksia ja perusvapauksia koskevien kansainvälisten yleissopimusten ja niihin liittyvien pöytäkirjojen ratifiointi ja täytäntöönpano. Raportointivelvollisuuksien täyttäminen ja varaumien uudelleentarkastelu

c)	Kansalliset hallinnolliset ja institutionaaliset valmiudet

d)	Ulkopolitiikkaan ja kriisinhallintaan liittyvä yhteistyö, mukaan lukien kansainvälisissä organisaatioissa

e)	Alueellinen yhteistyö (mukaan lukien muiden alakomiteoiden esille ottamien alueellisten kysymysten yhteensovittaminen)

Luettelo ei ole tyhjentävä, ja assosiaatiokomitea voi lisätä siihen muita aiheita.

Alakomitean kokouksissa käsiteltävät asiat voivat liittyä yhteen, useampaan tai kaikkiin edellä luetelluista aloista.

4.   Sihteeristö

Euroopan komission edustaja ja Libanonin hallituksen edustaja toimivat yhdessä alakomitean pysyvinä sihteereinä.

Kaikki alakomiteaa koskeva kirjeenvaihto toimitetaan sihteereille. Sihteerit vastaavat alakomitean kokousten valmistelusta, myös kokousajankohtien valinnasta ja esityslistojen laatimisesta.

5.   Kokoukset

Alakomitea kokoontuu aina tarpeen vaatiessa ja periaatteessa vähintään kerran vuodessa. Kokous voidaan kutsua koolle kumman tahansa osapuolen puheenjohtajan pyynnöstä, jonka asianomainen osapuoli toimittaa sihteerinsä välityksellä toiselle osapuolelle. Toisen osapuolen sihteerin on vastattava alakomitean kokouksen koolle kutsumista koskevaan pyyntöön 15 työpäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Mahdollisuuksien mukaan ja osapuolten niin sopiessa useita alakomitean kokouksia voidaan pitää usean peräkkäisen päivän aikana.

Erityisen kiireellisissä tapauksissa alakomitea voidaan molempien osapuolten suostumuksella kutsua koolle nopeammin. Koollekutsumista koskevat pyynnöt on tehtävä kirjallisesti.

Alakomitean kokoukset pidetään osapuolten sopimana ajankohtana niiden sopimassa paikassa.

Asianomainen sihteeri kutsuu kokoukset koolle yhteisymmärryksessä puheenjohtajan kanssa. Molempien osapuolten valtuuskuntien aiottu kokoonpano ilmoitetaan ennen kutakin kokousta puheenjohtajalle.

Alakomitea voi molempien osapuolten suostumuksella kutsua kokouksiinsa asiantuntijoita saadakseen tarvittavia erityistietoja.

6.   Kokousten esityslista

Kaikki pyynnöt, jotka koskevat asioiden ottamista alakomitean esityslistalle, on toimitettava sihteereille.

Puheenjohtaja laatii alustavan esityslistan kutakin kokousta varten. Asianomaisen alakomitean sihteeri toimittaa sen toisen osapuolen sihteerille vähintään kymmenen päivää ennen kokouksen alkua.

Alustava esityslista sisältää asiat, joiden esityslistalle ottamista koskeva pyyntö on toimitettu sihteereille vähintään 15 päivää ennen kyseisen kokouksen alkua. Käsiteltäviä asioita koskevat asiakirjat on toimitettava molemmille osapuolille siten, että ne ovat perillä vähintään seitsemän päivää ennen kokousta. Kiireellisissä tapauksissa määräaikoja voidaan lyhentää molempien osapuolten suostumuksella.

Alakomitea hyväksyy esityslistan kunkin kokouksen alussa.

7.   Pöytäkirjat

Alakomitean sihteerit laativat kunkin kokouksen jälkeen pöytäkirjan ja hyväksyvät sen. Sihteerit toimittavat jäljennöksen pöytäkirjasta, mukaan lukien alakomitean ehdotukset ja suositukset, assosiaatiokomitean sihteereille ja puheenjohtajalle.

8.   Julkisuus

Ellei toisin päätetä, alakomitean kokoukset eivät ole julkisia ja niihin liittyvät pöytäkirjat ovat luottamuksellisia.

TYÖJÄRJESTYS

EU–LIBANON-ALAKOMITEA Nro 2

TALOUS- JA RAHOITUSASIAT

1.   Kokoonpano ja puheenjohtaja

Alakomitea koostuu Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden edustajista sekä Libanonin hallituksen edustajista. Molemmat osapuolet toimivat vuorotellen alakomitean puheenjohtajina. Kumpikin osapuoli nimeää oman puheenjohtajansa.

2.   Tehtävä

Alakomitea toimii keskustelu-, kuulemis- ja arviointifoorumina, ja se työskentelee assosiaatiokomitean alaisuudessa ja sen ohjaamana. Alakomitean on raportoitava assosiaatiokomitealle kunkin kokouksen jälkeen. Alakomitealla ei ole päätösvaltaa, mutta se voi tehdä ehdotuksia assosiaatiokomitealle.

3.   Käsiteltävät asiat

Alakomitea käsittelee assosiaatiosopimuksen ja siihen liittyvän, Euroopan naapuruuspolitiikkaa koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa muun muassa jäljempänä luetelluilla aloilla sekä arvioi toimintasuunnitelmassa eriteltyjen ja hyväksyttyjen tavoitteiden ja toimien toteuttamisessa saavutettua edistystä. Tarvittaessa keskustellaan julkishallinnon alan yhteistyöstä. Alakomitea tarkastelee jäljempänä luetelluilla aloilla mahdollisesti ilmeneviä ongelmia ja antaa niitä koskevia mahdollisia toimintaehdotuksia:

a)	Makrotalouspolitiikat

b)	Rakenteelliset talouspolitiikat

c)	Rahoituspalvelut (makrotaloudelliset näkökohdat) ja pääomamarkkinat

d)	Pääomanliikkeet ja maksut

e)	Julkisen talouden hallinnointi julkisen talouden sisäinen valvonta mukaan luettuna

f)	Eläkkeet ja sosiaaliturva (taloudelliset näkökohdat)

g)

Tilastot

Luettelo ei ole tyhjentävä, ja assosiaatiokomitea voi lisätä siihen muita aiheita.

Alakomitean kokouksissa käsiteltävät asiat voivat liittyä yhteen, useampaan tai kaikkiin edellä luetelluista aloista.

4.   Sihteeristö

Euroopan komission edustaja ja Libanonin hallituksen edustaja toimivat yhdessä alakomitean pysyvinä sihteereinä.

Kaikki alakomiteaa koskeva kirjeenvaihto toimitetaan sihteereille. Sihteerit vastaavat alakomitean kokousten valmistelusta, myös kokousajankohtien valinnasta ja esityslistojen laatimisesta.

5.   Kokoukset

Alakomitea kokoontuu aina tarpeen vaatiessa ja periaatteessa vähintään kerran vuodessa. Kokous voidaan kutsua koolle kumman tahansa osapuolen puheenjohtajan pyynnöstä, jonka asianomainen osapuoli toimittaa sihteerinsä välityksellä toiselle osapuolelle. Toisen osapuolen sihteerin on vastattava alakomitean kokouksen koolle kutsumista koskevaan pyyntöön 15 työpäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Mahdollisuuksien mukaan ja osapuolten niin sopiessa useita alakomitean kokouksia voidaan pitää usean peräkkäisen päivän aikana.

Erityisen kiireellisissä tapauksissa alakomitea voidaan molempien osapuolten suostumuksella kutsua koolle nopeammin. Koollekutsumista koskevat pyynnöt on tehtävä kirjallisesti.

Alakomitean kokoukset pidetään osapuolten sopimana ajankohtana niiden sopimassa paikassa.

Asianomainen sihteeri kutsuu kokoukset koolle yhteisymmärryksessä puheenjohtajan kanssa. Molempien osapuolten valtuuskuntien aiottu kokoonpano ilmoitetaan ennen kutakin kokousta puheenjohtajalle.

Alakomitea voi molempien osapuolten suostumuksella kutsua kokouksiinsa asiantuntijoita saadakseen tarvittavia erityistietoja.

6.   Kokousten esityslista

Kaikki pyynnöt, jotka koskevat asioiden ottamista alakomitean esityslistalle, on toimitettava sihteereille.

Puheenjohtaja laatii alustavan esityslistan kutakin kokousta varten. Asianomaisen alakomitean sihteeri toimittaa sen toisen osapuolen sihteerille vähintään kymmenen päivää ennen kokouksen alkua.

Alustava esityslista sisältää asiat, joiden esityslistalle ottamista koskeva pyyntö on toimitettu sihteereille vähintään 15 päivää ennen kyseisen kokouksen alkua. Käsiteltäviä asioita koskevat asiakirjat on toimitettava molemmille osapuolille siten, että ne ovat perillä vähintään seitsemän päivää ennen kokousta. Kiireellisissä tapauksissa määräaikoja voidaan lyhentää molempien osapuolten suostumuksella.

Alakomitea hyväksyy esityslistan kunkin kokouksen alussa.

7.   Pöytäkirjat

Alakomitean sihteerit laativat kunkin kokouksen jälkeen pöytäkirjan ja hyväksyvät sen. Sihteerit toimittavat jäljennöksen pöytäkirjasta, mukaan lukien alakomitean ehdotukset ja suositukset, assosiaatiokomitean sihteereille ja puheenjohtajalle.

8.   Julkisuus

Ellei toisin päätetä, alakomitean kokoukset eivät ole julkisia ja niihin liittyvät pöytäkirjat ovat luottamuksellisia.

TYÖJÄRJESTYS

EU–LIBANON-ALAKOMITEA Nro 3

TEOLLISUUS, KAUPPA JA PALVELUT

1.   Kokoonpano ja puheenjohtaja

Alakomitea koostuu Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden edustajista sekä Libanonin hallituksen edustajista. Molemmat osapuolet toimivat vuorotellen alakomitean puheenjohtajina. Kumpikin osapuoli nimeää oman puheenjohtajansa.

2.   Tehtävä

Alakomitea toimii keskustelu-, kuulemis- ja arviointifoorumina, ja se työskentelee assosiaatiokomitean alaisuudessa ja sen ohjaamana. Alakomitean on raportoitava assosiaatiokomitealle kunkin kokouksen jälkeen. Alakomitealla ei ole päätösvaltaa, mutta se voi tehdä ehdotuksia assosiaatiokomitealle.

3.   Käsiteltävät asiat

Alakomitea käsittelee assosiaatiosopimuksen ja siihen liittyvän, Euroopan naapuruuspolitiikkaa koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa muun muassa jäljempänä luetelluilla aloilla sekä arvioi toimintasuunnitelmassa eriteltyjen ja hyväksyttyjen tavoitteiden ja toimien toteuttamisessa saavutettua edistystä. Tarvittaessa keskustellaan julkishallinnon alan yhteistyöstä. Alakomitea tarkastelee jäljempänä luetelluilla aloilla mahdollisesti ilmeneviä ongelmia ja antaa niitä koskevia mahdollisia toimintaehdotuksia:

a)	Yrityspolitiikka ja teollisuusyhteistyö

b)	Assosiaatiosopimukseen sekä Euroopan naapuruuspolitiikkaa koskevaan toimintasuunnitelmaan sisältyvien kauppaa koskevien määräysten täytäntöönpano

c)	Kahdenvälistä kauppaa koskevat asiat

d)	Palvelut ja investoinnit

e)	Teknistä sääntelyä, standardeja ja vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevien kauppasopimusten valmistelu

f)	Sähköistä kauppaa koskeva yhteistyö

g)

Matkailu

Luettelo ei ole tyhjentävä, ja assosiaatiokomitea voi lisätä siihen muita aiheita.

Alakomitean kokouksissa käsiteltävät asiat voivat liittyä yhteen, useampaan tai kaikkiin edellä luetelluista aloista.

4.   Sihteeristö

Euroopan komission edustaja ja Libanonin hallituksen edustaja toimivat yhdessä alakomitean pysyvinä sihteereinä.

Kaikki alakomiteaa koskeva kirjeenvaihto toimitetaan sihteereille. Sihteerit vastaavat alakomitean kokousten valmistelusta, myös kokousajankohtien valinnasta ja esityslistojen laatimisesta.

5.   Kokoukset

Alakomitea kokoontuu aina tarpeen vaatiessa ja periaatteessa vähintään kerran vuodessa. Kokous voidaan kutsua koolle kumman tahansa osapuolen puheenjohtajan pyynnöstä, jonka asianomainen osapuoli toimittaa sihteerinsä välityksellä toiselle osapuolelle. Toisen osapuolen sihteerin on vastattava alakomitean kokouksen koolle kutsumista koskevaan pyyntöön 15 työpäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Mahdollisuuksien mukaan ja osapuolten niin sopiessa useita alakomitean kokouksia voidaan pitää usean peräkkäisen päivän aikana.

Erityisen kiireellisissä tapauksissa alakomitea voidaan molempien osapuolten suostumuksella kutsua koolle nopeammin. Koollekutsumista koskevat pyynnöt on tehtävä kirjallisesti.

Alakomitean kokoukset pidetään osapuolten sopimana ajankohtana niiden sopimassa paikassa.

Asianomainen sihteeri kutsuu kokoukset koolle yhteisymmärryksessä puheenjohtajan kanssa. Molempien osapuolten valtuuskuntien aiottu kokoonpano ilmoitetaan ennen kutakin kokousta puheenjohtajalle.

Alakomitea voi molempien osapuolten suostumuksella kutsua kokouksiinsa asiantuntijoita saadakseen tarvittavia erityistietoja.

6.   Kokousten esityslista

Kaikki pyynnöt, jotka koskevat asioiden ottamista alakomitean esityslistalle, on toimitettava sihteereille.

Puheenjohtaja laatii alustavan esityslistan kutakin kokousta varten. Asianomaisen alakomitean sihteeri toimittaa sen toisen osapuolen sihteerille vähintään kymmenen päivää ennen kokouksen alkua.

Alustava esityslista sisältää asiat, joiden esityslistalle ottamista koskeva pyyntö on toimitettu sihteereille vähintään 15 päivää ennen kyseisen kokouksen alkua. Käsiteltäviä asioita koskevat asiakirjat on toimitettava molemmille osapuolille siten, että ne ovat perillä vähintään seitsemän päivää ennen kokousta. Kiireellisissä tapauksissa määräaikoja voidaan lyhentää molempien osapuolten suostumuksella.

Alakomitea hyväksyy esityslistan kunkin kokouksen alussa.

7.   Pöytäkirjat

Alakomitean sihteerit laativat kunkin kokouksen jälkeen pöytäkirjan ja hyväksyvät sen. Sihteerit toimittavat jäljennöksen pöytäkirjasta, mukaan lukien alakomitean ehdotukset ja suositukset, assosiaatiokomitean sihteereille ja puheenjohtajalle.

8.   Julkisuus

Ellei toisin päätetä, alakomitean kokoukset eivät ole julkisia ja niihin liittyvät pöytäkirjat ovat luottamuksellisia.

TYÖJÄRJESTYS

EU–LIBANON-ALAKOMITEA Nro 4

SISÄMARKKINAT

1.   Kokoonpano ja puheenjohtaja

Alakomitea koostuu Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden edustajista sekä Libanonin hallituksen edustajista. Molemmat osapuolet toimivat vuorotellen alakomitean puheenjohtajina. Kumpikin osapuoli nimittää oman puheenjohtajansa.

2.   Tehtävä

Alakomitea toimii keskustelu-, kuulemis- ja arviointifoorumina, ja se työskentelee assosiaatiokomitean alaisuudessa ja sen ohjaamana. Alakomitean on raportoitava assosiaatiokomitealle kunkin kokouksen jälkeen. Alakomitealla ei ole päätösvaltaa, mutta se voi tehdä ehdotuksia assosiaatiokomitealle.

3.   Käsiteltävät asiat

Alakomitea käsittelee assosiaatiosopimuksen ja siihen liittyvän, Euroopan naapuruuspolitiikkaa koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa muun muassa jäljempänä luetelluilla aloilla sekä arvioi toimintasuunnitelmassa eriteltyjen ja hyväksyttyjen tavoitteiden ja toimien toteuttamisessa saavutettua edistystä. Tarvittaessa keskustellaan julkishallinnon alan yhteistyöstä. Alakomitea tarkastelee jäljempänä luetelluilla aloilla mahdollisesti ilmeneviä ongelmia ja antaa niitä koskevia mahdollisia toimintaehdotuksia:

a)	Tekniseen sääntelyyn, standardeihin ja vaatimustenmukaisuuden arviointiin liittyvä lainsäädännöllinen ja hallinnollinen yhteistyö

b)	Kilpailupolitiikka

c)	Julkiset hankinnat

d)	Teollis- ja tekijänoikeudet sekä kaupalliset oikeudet

e)	Palvelut (politiikka ja sääntelykysymykset)

f)	Yritysten sijoittautumisoikeus, yritysoikeus

Luettelo ei ole tyhjentävä, ja assosiaatiokomitea voi lisätä siihen muita aiheita.

Alakomitean kokouksissa käsiteltävät asiat voivat liittyä yhteen, useampaan tai kaikkiin edellä luetelluista aloista.

4.   Sihteeristö

Euroopan komission edustaja ja Libanonin hallituksen edustaja toimivat yhdessä alakomitean pysyvinä sihteereinä.

Kaikki alakomiteaa koskeva kirjeenvaihto toimitetaan sihteereille. Sihteerit vastaavat alakomitean kokousten valmistelusta, myös kokousajankohtien valinnasta ja esityslistojen laatimisesta.

5.   Kokoukset

Alakomitea kokoontuu aina tarpeen vaatiessa ja periaatteessa vähintään kerran vuodessa. Kokous voidaan kutsua koolle kumman tahansa osapuolen puheenjohtajan pyynnöstä, jonka asianomainen osapuoli toimittaa sihteerinsä välityksellä toiselle osapuolelle. Toisen osapuolen sihteerin on vastattava alakomitean kokouksen koolle kutsumista koskevaan pyyntöön 15 työpäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Mahdollisuuksien mukaan ja osapuolten niin sopiessa useita alakomitean kokouksia voidaan pitää usean peräkkäisen päivän aikana.

Erityisen kiireellisissä tapauksissa alakomitea voidaan molempien osapuolten suostumuksella kutsua koolle nopeammin. Koollekutsumista koskevat pyynnöt on tehtävä kirjallisesti.

Alakomitean kokoukset pidetään osapuolten sopimana ajankohtana niiden sopimassa paikassa.

Asianomainen sihteeri kutsuu kokoukset koolle yhteisymmärryksessä puheenjohtajan kanssa. Molempien osapuolten valtuuskuntien aiottu kokoonpano ilmoitetaan ennen kutakin kokousta puheenjohtajalle.

Alakomitea voi molempien osapuolten suostumuksella kutsua kokouksiinsa asiantuntijoita saadakseen tarvittavia erityistietoja.

6.   Kokousten esityslista

Kaikki pyynnöt, jotka koskevat asioiden ottamista alakomitean esityslistalle, on toimitettava sihteereille.

Puheenjohtaja laatii alustavan esityslistan kutakin kokousta varten. Asianomaisen alakomitean sihteeri toimittaa sen toisen osapuolen sihteerille vähintään kymmenen päivää ennen kokouksen alkua.

Alustava esityslista sisältää asiat, joiden esityslistalle ottamista koskeva pyyntö on toimitettu sihteereille vähintään 15 päivää ennen kyseisen kokouksen alkua. Käsiteltäviä asioita koskevat asiakirjat on toimitettava molemmille osapuolille siten, että ne ovat perillä vähintään seitsemän päivää ennen kokousta. Kiireellisissä tapauksissa määräaikoja voidaan lyhentää molempien osapuolten suostumuksella.

Alakomitea hyväksyy esityslistan kunkin kokouksen alussa.

7.   Pöytäkirjat

Alakomitean sihteerit laativat kunkin kokouksen jälkeen pöytäkirjan ja hyväksyvät sen. Sihteerit toimittavat jäljennöksen pöytäkirjasta, mukaan lukien alakomitean ehdotukset ja suositukset, assosiaatiokomitean sihteereille ja puheenjohtajalle.

8.   Julkisuus

Ellei toisin päätetä, alakomitean kokoukset eivät ole julkisia ja niihin liittyvät pöytäkirjat ovat luottamuksellisia.

TYÖJÄRJESTYS

EU–LIBANON-ALAKOMITEA Nro 5

SOSIAALI- JA MUUTTOLIIKEASIAT

1.   Kokoonpano ja puheenjohtaja

Alakomitea koostuu Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden edustajista sekä Libanonin hallituksen edustajista. Molemmat osapuolet toimivat vuorotellen alakomitean puheenjohtajina. Kumpikin osapuoli nimeää oman puheenjohtajansa.

2.   Tehtävä

Alakomitea toimii keskustelu-, kuulemis- ja arviointifoorumina, ja se työskentelee assosiaatiokomitean alaisuudessa ja sen ohjaamana. Alakomitean on raportoitava assosiaatiokomitealle kunkin kokouksen jälkeen. Alakomitealla ei ole päätösvaltaa, mutta se voi tehdä ehdotuksia assosiaatiokomitealle.

3.   Käsiteltävät asiat

Alakomitea käsittelee assosiaatiosopimuksen ja siihen liittyvän, Euroopan naapuruuspolitiikkaa koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta muun muassa jäljempänä luetelluilla aloilla sekä arvioi toimintasuunnitelmassa eriteltyjen ja hyväksyttyjen tavoitteiden ja toimien toteuttamisessa saavutettua edistystä. Tarvittaessa keskustellaan julkishallinnon alan yhteistyöstä. Alakomitea tarkastelee jäljempänä luetelluilla aloilla mahdollisesti ilmeneviä ongelmia ja antaa niitä koskevia mahdollisia toimintaehdotuksia:

a)	Syrjinnän torjunta vammaiskysymykset mukaan luettuina

b)	Kansanterveys

c)	Yhtäläiset mahdollisuudet

d)	Työntekijöiden liikkuvuus

e)	Muuttoliikepolitiikat

f)	Työvoimapolitiikka

g)	Sosiaaliturva

Luettelo ei ole tyhjentävä, ja assosiaatiokomitea voi lisätä siihen muita aiheita.

Alakomitean kokouksissa käsiteltävät asiat voivat liittyä yhteen, useampaan tai kaikkiin edellä luetelluista aloista.

4.   Sihteeristö

Euroopan komission edustaja ja Libanonin hallituksen edustaja toimivat yhdessä alakomitean pysyvinä sihteereinä.

Kaikki alakomiteaa koskeva kirjeenvaihto toimitetaan sihteereille. Sihteerit vastaavat alakomitean kokousten valmistelusta, myös kokousajankohtien valinnasta ja esityslistojen laatimisesta.

5.   Kokoukset

Alakomitea kokoontuu aina tarpeen vaatiessa ja periaatteessa vähintään kerran vuodessa. Kokous voidaan kutsua koolle kumman tahansa osapuolen puheenjohtajan pyynnöstä, jonka asianomainen osapuoli toimittaa sihteerinsä välityksellä toiselle osapuolelle. Toisen osapuolen sihteerin on vastattava alakomitean kokouksen koolle kutsumista koskevaan pyyntöön 15 työpäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Mahdollisuuksien mukaan ja osapuolten niin sopiessa useita alakomitean kokouksia voidaan pitää usean peräkkäisen päivän aikana.

Erityisen kiireellisissä tapauksissa alakomitea voidaan molempien osapuolten suostumuksella kutsua koolle nopeammin. Koollekutsumista koskevat pyynnöt on tehtävä kirjallisesti.

Alakomitean kokoukset pidetään osapuolten sopimana ajankohtana niiden sopimassa paikassa.

Asianomainen sihteeri kutsuu kokoukset koolle yhteisymmärryksessä puheenjohtajan kanssa. Molempien osapuolten valtuuskuntien aiottu kokoonpano ilmoitetaan ennen kutakin kokousta puheenjohtajalle.

Alakomitea voi molempien osapuolten suostumuksella kutsua kokouksiinsa asiantuntijoita saadakseen tarvittavia erityistietoja.

6.   Kokousten esityslista

Kaikki pyynnöt, jotka koskevat asioiden ottamista alakomitean esityslistalle, on toimitettava sihteereille.

Puheenjohtaja laatii alustavan esityslistan kutakin kokousta varten. Asianomaisen alakomitean sihteeri toimittaa sen toisen osapuolen sihteerille vähintään kymmenen päivää ennen kokouksen alkua.

Alustava esityslista sisältää asiat, joiden esityslistalle ottamista koskeva pyyntö on toimitettu sihteereille vähintään 15 päivää ennen kyseisen kokouksen alkua. Käsiteltäviä asioita koskevat asiakirjat on toimitettava molemmille osapuolille siten, että ne ovat perillä vähintään seitsemän päivää ennen kokousta. Kiireellisissä tapauksissa määräaikoja voidaan lyhentää molempien osapuolten suostumuksella.

Alakomitea hyväksyy esityslistan kunkin kokouksen alussa.

7.   Pöytäkirjat

Alakomitean sihteerit laativat kunkin kokouksen jälkeen pöytäkirjan ja hyväksyvät sen. Sihteerit toimittavat jäljennöksen pöytäkirjasta, mukaan lukien alakomitean ehdotukset ja suositukset, assosiaatiokomitean sihteereille ja puheenjohtajalle.

8.   Julkisuus

Ellei toisin päätetä, alakomitean kokoukset eivät ole julkisia ja niihin liittyvät pöytäkirjat ovat luottamuksellisia.

TYÖJÄRJESTYS

EU–LIBANON-ALAKOMITEA Nro 6

OIKEUS, VAPAUS JA TURVALLISUUS

1.   Kokoonpano ja puheenjohtajuus

Alakomitea koostuu Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden edustajista sekä Libanonin hallituksen edustajista. Molemmat osapuolet toimivat vuorotellen alakomitean puheenjohtajina. Kumpikin osapuoli nimeää oman puheenjohtajansa.

2.   Tehtävä

Alakomitea toimii keskustelu-, kuulemis- ja arviointifoorumina, ja se työskentelee assosiaatiokomitean alaisuudessa ja sen ohjaamana. Alakomitean on raportoitava assosiaatiokomitealle kunkin kokouksen jälkeen. Alakomitealla ei ole päätösvaltaa, mutta se voi tehdä ehdotuksia assosiaatiokomitealle.

3.   Käsiteltävät asiat

Alakomitea käsittelee assosiaatiosopimuksen ja siihen liittyvän, Euroopan naapuruuspolitiikkaa koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa muun muassa jäljempänä luetelluilla aloilla sekä arvioi toimintasuunnitelmassa eriteltyjen ja hyväksyttyjen tavoitteiden ja toimien toteuttamisessa saavutettua edistystä. Tarvittaessa keskustellaan julkishallinnon alan yhteistyöstä. Alakomitea tarkastelee jäljempänä luetelluilla aloilla mahdollisesti ilmeneviä ongelmia ja antaa niitä koskevia mahdollisia toimintaehdotuksia:

a)	Muuttoliikeasiat

b)	Turvapaikka-asiat

c)	Oikeuden, vapauden ja turvallisuuden alalla terrorismin torjumiseksi toteutettavat erityistoimet

d)	Järjestäytyneen rikollisuuden, myös ihmiskaupan, torjunta

e)	Huumausaineet

f)	Rahanpesu, rahoitus- ja talousrikollisuus

g)	Poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö

Luettelo ei ole tyhjentävä, ja assosiaatiokomitea voi lisätä siihen muita aiheita.

Alakomitean kokouksissa käsiteltävät asiat voivat liittyä yhteen, useampaan tai kaikkiin edellä luetelluista aloista.

4.   Sihteeristö

Euroopan komission edustaja ja Libanonin hallituksen edustaja toimivat yhdessä alakomitean pysyvinä sihteereinä.

Kaikki alakomiteaa koskeva kirjeenvaihto toimitetaan sihteereille. Sihteerit vastaavat alakomitean kokousten valmistelusta, myös kokousajankohtien valinnasta ja esityslistojen laatimisesta.

5.   Kokoukset

Alakomitea kokoontuu aina tarpeen vaatiessa ja periaatteessa vähintään kerran vuodessa. Kokous voidaan kutsua koolle kumman tahansa osapuolen puheenjohtajan pyynnöstä, jonka asianomainen osapuoli toimittaa sihteerinsä välityksellä toiselle osapuolelle. Toisen osapuolen sihteerin on vastattava alakomitean kokouksen koolle kutsumista koskevaan pyyntöön 15 työpäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Mahdollisuuksien mukaan ja osapuolten niin sopiessa useita alakomitean kokouksia voidaan pitää usean peräkkäisen päivän aikana.

Erityisen kiireellisissä tapauksissa alakomitea voidaan molempien osapuolten suostumuksella kutsua koolle nopeammin. Koollekutsumista koskevat pyynnöt on tehtävä kirjallisesti.

Alakomitean kokoukset pidetään osapuolten sopimana ajankohtana niiden sopimassa paikassa.

Asianomainen sihteeri kutsuu kokoukset koolle yhteisymmärryksessä puheenjohtajan kanssa. Molempien osapuolten valtuuskuntien aiottu kokoonpano ilmoitetaan ennen kutakin kokousta puheenjohtajalle.

Alakomitea voi molempien osapuolten suostumuksella kutsua kokouksiinsa asiantuntijoita saadakseen tarvittavia erityistietoja.

6.   Kokousten esityslista

Kaikki pyynnöt, jotka koskevat asioiden ottamista alakomitean esityslistalle, on toimitettava sihteereille.

Puheenjohtaja laatii alustavan esityslistan kutakin kokousta varten. Asianomaisen alakomitean sihteeri toimittaa sen toisen osapuolen sihteerille vähintään kymmenen päivää ennen kokouksen alkua.

Alustava esityslista sisältää asiat, joiden esityslistalle ottamista koskeva pyyntö on toimitettu sihteereille vähintään 15 päivää ennen kyseisen kokouksen alkua. Käsiteltäviä asioita koskevat asiakirjat on toimitettava molemmille osapuolille siten, että ne ovat perillä vähintään seitsemän päivää ennen kokousta. Kiireellisissä tapauksissa määräaikoja voidaan lyhentää molempien osapuolten suostumuksella.

Alakomitea hyväksyy esityslistan kunkin kokouksen alussa.

7.   Pöytäkirjat

Alakomitean sihteerit laativat kunkin kokouksen jälkeen pöytäkirjan ja hyväksyvät sen. Sihteerit toimittavat jäljennöksen pöytäkirjasta, mukaan lukien alakomitean ehdotukset ja suositukset, assosiaatiokomitean sihteereille ja puheenjohtajalle.

8.   Julkisuus

Ellei toisin päätetä, alakomitean kokoukset eivät ole julkisia ja niihin liittyvät pöytäkirjat ovat luottamuksellisia.

TYÖJÄRJESTYS

EU–LIBANON-ALAKOMITEA Nro 7

MAATALOUS JA KALASTUS

1.   Kokoonpano ja puheenjohtaja

Alakomitea koostuu Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden edustajista sekä Libanonin hallituksen edustajista. Molemmat osapuolet toimivat vuorotellen alakomitean puheenjohtajina. Kumpikin osapuoli nimeää oman puheenjohtajansa.

2.   Tehtävä

Alakomitea toimii keskustelu-, kuulemis- ja arviointifoorumina, ja se työskentelee assosiaatiokomitean alaisuudessa ja sen ohjaamana. Alakomitean on raportoitava assosiaatiokomitealle kunkin kokouksen jälkeen. Alakomitealla ei ole päätösvaltaa, mutta se voi tehdä ehdotuksia assosiaatiokomitealle.

3.   Käsiteltävät asiat

Alakomitea käsittelee assosiaatiosopimuksen ja siihen liittyvän, Euroopan naapuruuspolitiikkaa koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa muun muassa jäljempänä luetelluilla aloilla sekä arvioi toimintasuunnitelmassa eriteltyjen ja hyväksyttyjen tavoitteiden ja toimien toteuttamisessa saavutettua edistystä. Tarvittaessa keskustellaan julkishallinnon alan yhteistyöstä. Alakomitea tarkastelee jäljempänä luetelluilla aloilla mahdollisesti ilmeneviä ongelmia ja antaa niitä koskevia mahdollisia toimintaehdotuksia:

a)	Maataloustuotteet ja jalostetut maataloustuotteet kauppa mukaan luettuna

b)	Terveys- ja kasvinsuojeluasiat

c)	Maatalouspolitiikka ja maaseudun kehittäminen sekä alueellinen yhteistyö

d)	Kalastustuotteet kauppa mukaan luettuna

Luettelo ei ole tyhjentävä, ja assosiaatiokomitea voi lisätä siihen muita aiheita.

Alakomitean kokouksissa käsiteltävät asiat voivat liittyä yhteen, useampaan tai kaikkiin edellä luetelluista aloista.

4.   Sihteeristö

Euroopan komission edustaja ja Libanonin hallituksen edustaja toimivat yhdessä alakomitean pysyvinä sihteereinä.

Kaikki alakomiteaa koskeva kirjeenvaihto toimitetaan sihteereille. Sihteerit vastaavat alakomitean kokousten valmistelusta, myös kokousajankohtien valinnasta ja esityslistojen laatimisesta.

5.   Kokoukset

Alakomitea kokoontuu aina tarpeen vaatiessa ja periaatteessa vähintään kerran vuodessa. Kokous voidaan kutsua koolle kumman tahansa osapuolen puheenjohtajan pyynnöstä, jonka asianomainen osapuoli toimittaa sihteerinsä välityksellä toiselle osapuolelle. Toisen osapuolen sihteerin on vastattava alakomitean kokouksen koolle kutsumista koskevaan pyyntöön 15 työpäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Mahdollisuuksien mukaan ja osapuolten niin sopiessa useita alakomitean kokouksia voidaan pitää usean peräkkäisen päivän aikana.

Erityisen kiireellisissä tapauksissa alakomitea voidaan molempien osapuolten suostumuksella kutsua koolle nopeammin. Koollekutsumista koskevat pyynnöt on tehtävä kirjallisesti.

Alakomitean kokoukset pidetään osapuolten sopimana ajankohtana niiden sopimassa paikassa.

Asianomainen sihteeri kutsuu kokoukset koolle yhteisymmärryksessä puheenjohtajan kanssa. Molempien osapuolten valtuuskuntien aiottu kokoonpano ilmoitetaan ennen kutakin kokousta puheenjohtajalle.

Alakomitea voi molempien osapuolten suostumuksella kutsua kokouksiinsa asiantuntijoita saadakseen tarvittavia erityistietoja.

6.   Kokousten esityslista

Kaikki pyynnöt, jotka koskevat asioiden ottamista alakomitean esityslistalle, on toimitettava sihteereille.

Puheenjohtaja laatii alustavan esityslistan kutakin kokousta varten. Asianomaisen alakomitean sihteeri toimittaa sen toisen osapuolen sihteerille vähintään kymmenen päivää ennen kokouksen alkua.

Alustava esityslista sisältää asiat, joiden esityslistalle ottamista koskeva pyyntö on toimitettu sihteereille vähintään 15 päivää ennen kyseisen kokouksen alkua. Käsiteltäviä asioita koskevat asiakirjat on toimitettava molemmille osapuolille siten, että ne ovat perillä vähintään seitsemän päivää ennen kokousta. Kiireellisissä tapauksissa määräaikoja voidaan lyhentää molempien osapuolten suostumuksella.

Alakomitea hyväksyy esityslistan kunkin kokouksensa alussa.

7.   Pöytäkirjat

Alakomitean sihteerit laativat kunkin kokouksen jälkeen pöytäkirjan ja hyväksyvät sen. Sihteerit toimittavat jäljennöksen pöytäkirjasta, mukaan lukien alakomitean ehdotukset ja suositukset, assosiaatiokomitean sihteereille ja puheenjohtajalle.

8.   Julkisuus

Ellei toisin päätetä, alakomitean kokoukset eivät ole julkisia ja niihin liittyvät pöytäkirjat ovat luottamuksellisia.

TYÖJÄRJESTYS

EU–LIBANON-ALAKOMITEA Nro 8

LIIKENNE, ENERGIA JA YMPÄRISTÖ

1.   Kokoonpano ja puheenjohtaja

Alakomitea koostuu Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden edustajista sekä Libanonin hallituksen edustajista. Molemmat osapuolet toimivat vuorotellen alakomitean puheenjohtajina. Kumpikin osapuoli nimeää oman puheenjohtajansa.

2.   Tehtävä

Alakomitea toimii keskustelu-, kuulemis- ja arviointifoorumina, ja se työskentelee assosiaatiokomitean alaisuudessa ja sen ohjaamana. Alakomitean on raportoitava assosiaatiokomitealle kunkin kokouksen jälkeen. Alakomitealla ei ole päätösvaltaa, mutta se voi tehdä ehdotuksia assosiaatiokomitealle.

3.   Käsiteltävät asiat

Alakomitea käsittelee assosiaatiosopimuksen ja siihen liittyvän, Euroopan naapuruuspolitiikkaa koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa muun muassa jäljempänä luetelluilla aloilla sekä arvioi toimintasuunnitelmassa eriteltyjen ja hyväksyttyjen tavoitteiden ja toimien toteuttamisessa saavutettua edistystä. Tarvittaessa keskustellaan julkishallinnon alan yhteistyöstä. Alakomitea tarkastelee jäljempänä luetelluilla aloilla mahdollisesti ilmeneviä ongelmia ja antaa niitä koskevia mahdollisia toimintaehdotuksia:

a)

Liikenne

b)

Energia

c)

Ympäristö

Luettelo ei ole tyhjentävä, ja assosiaatiokomitea voi lisätä siihen muita aiheita.

Alakomitean kokouksissa käsiteltävät asiat voivat liittyä yhteen, useampaan tai kaikkiin edellä luetelluista aloista.

4.   Sihteeristö

Euroopan komission edustaja ja Libanonin hallituksen edustaja toimivat yhdessä alakomitean pysyvinä sihteereinä.

Kaikki alakomiteaa koskeva kirjeenvaihto toimitetaan sihteereille. Sihteerit vastaavat alakomitean kokousten valmistelusta, myös kokousajankohtien valinnasta ja esityslistojen laatimisesta.

5.   Kokoukset

Alakomitea kokoontuu aina tarpeen vaatiessa ja periaatteessa vähintään kerran vuodessa. Kokous voidaan kutsua koolle kumman tahansa osapuolen puheenjohtajan pyynnöstä, jonka asianomainen osapuoli toimittaa sihteerinsä välityksellä toiselle osapuolelle. Toisen osapuolen sihteerin on vastattava alakomitean kokouksen koolle kutsumista koskevaan pyyntöön 15 työpäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Mahdollisuuksien mukaan ja osapuolten niin sopiessa useita alakomitean kokouksia voidaan pitää usean peräkkäisen päivän aikana.

Erityisen kiireellisissä tapauksissa alakomitea voidaan molempien osapuolten suostumuksella kutsua koolle nopeammin. Koollekutsumista koskevat pyynnöt on tehtävä kirjallisesti.

Alakomitean kokoukset pidetään osapuolten sopimana ajankohtana niiden sopimassa paikassa.

Asianomainen sihteeri kutsuu kokoukset koolle yhteisymmärryksessä puheenjohtajan kanssa. Molempien osapuolten valtuuskuntien aiottu kokoonpano ilmoitetaan ennen kutakin kokousta puheenjohtajalle.

Alakomitea voi molempien osapuolten suostumuksella kutsua kokouksiinsa asiantuntijoita saadakseen tarvittavia erityistietoja.

6.   Kokousten esityslista

Kaikki pyynnöt, jotka koskevat asioiden ottamista alakomitean esityslistalle, on toimitettava sihteereille.

Puheenjohtaja laatii alustavan esityslistan kutakin kokousta varten. Asianomaisen alakomitean sihteeri toimittaa sen toisen osapuolen sihteerille vähintään kymmenen päivää ennen kokouksen alkua.

Alustava esityslista sisältää asiat, joiden esityslistalle ottamista koskeva pyyntö on toimitettu sihteereille vähintään 15 päivää ennen kyseisen kokouksen alkua. Käsiteltäviä asioita koskevat asiakirjat on toimitettava molemmille osapuolille siten, että ne ovat perillä vähintään seitsemän päivää ennen kokousta. Kiireellisissä tapauksissa määräaikoja voidaan lyhentää molempien osapuolten suostumuksella.

Alakomitea hyväksyy esityslistan kunkin kokouksensa alussa.

7.   Pöytäkirjat

Alakomitean sihteerit laativat kunkin kokouksen jälkeen pöytäkirjan ja hyväksyvät sen. Sihteerit toimittavat jäljennöksen pöytäkirjasta, mukaan lukien alakomitean ehdotukset ja suositukset, assosiaatiokomitean sihteereille ja puheenjohtajalle.

8.   Julkisuus

Ellei toisin päätetä, alakomitean kokoukset eivät ole julkisia ja niihin liittyvät pöytäkirjat ovat luottamuksellisia.

TYÖJÄRJESTYS

EU–LIBANON-ALAKOMITEA Nro 9

TULLIYHTEISTYÖ JA VEROTUS

1.   Kokoonpano ja puheenjohtajuus

Alakomitea koostuu Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden edustajista sekä Libanonin hallituksen edustajista. Molemmat osapuolet toimivat vuorotellen alakomitean puheenjohtajina. Kumpikin osapuoli nimeää oman puheenjohtajansa.

2.   Tehtävä

Alakomitea toimii keskustelu-, kuulemis- ja arviointifoorumina, ja se työskentelee assosiaatiokomitean alaisuudessa ja sen ohjaamana. Alakomitean on raportoitava assosiaatiokomitealle kunkin kokouksen jälkeen. Alakomitealla ei ole päätösvaltaa, mutta se voi tehdä ehdotuksia assosiaatiokomitealle.

3.   Käsiteltävät asiat

Alakomitea käsittelee assosiaatiosopimuksen ja siihen liittyvän, Euroopan naapuruuspolitiikkaa koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa muun muassa jäljempänä luetelluilla aloilla sekä arvioi toimintasuunnitelmassa eriteltyjen ja hyväksyttyjen tavoitteiden ja toimien toteuttamisessa saavutettua edistystä. Tarvittaessa keskustellaan julkishallinnon alan yhteistyöstä. Alakomitea tarkastelee jäljempänä luetelluilla aloilla mahdollisesti ilmeneviä ongelmia ja antaa niitä koskevia mahdollisia toimintaehdotuksia:

a)	Tullimenettelyt, tullinimikkeistö, tullausarvo

b)	Alkuperäsäännöt

c)	Tariffijärjestelmät

d)	Tulliyhteistyö

e)

Verotus

Luettelo ei ole tyhjentävä, ja assosiaatiokomitea voi lisätä siihen muita aiheita.

Alakomitean kokouksissa käsiteltävät asiat voivat liittyä yhteen, useampaan tai kaikkiin edellä luetelluista aloista.

4.   Sihteeristö

Euroopan komission edustaja ja Libanonin hallituksen edustaja toimivat yhdessä alakomitean pysyvinä sihteereinä.

Kaikki alakomiteaa koskeva kirjeenvaihto toimitetaan sihteereille. Sihteerit vastaavat alakomitean kokousten valmistelusta, myös kokousajankohtien valinnasta ja esityslistojen laatimisesta.

5.   Kokoukset

Alakomitea kokoontuu aina tarpeen vaatiessa ja periaatteessa vähintään kerran vuodessa. Kokous voidaan kutsua koolle kumman tahansa osapuolen puheenjohtajan pyynnöstä, jonka asianomainen osapuoli toimittaa sihteerinsä välityksellä toiselle osapuolelle. Toisen osapuolen sihteerin on vastattava alakomitean kokouksen koolle kutsumista koskevaan pyyntöön 15 työpäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Mahdollisuuksien mukaan ja osapuolten niin sopiessa useita alakomitean kokouksia voidaan pitää usean peräkkäisen päivän aikana.

Erityisen kiireellisissä tapauksissa alakomitea voidaan molempien osapuolten suostumuksella kutsua koolle nopeammin. Koollekutsumista koskevat pyynnöt on tehtävä kirjallisesti.

Alakomitean kokoukset pidetään osapuolten sopimana ajankohtana niiden sopimassa paikassa.

Asianomainen sihteeri kutsuu kokoukset koolle yhteisymmärryksessä puheenjohtajan kanssa. Molempien osapuolten valtuuskuntien aiottu kokoonpano ilmoitetaan ennen kutakin kokousta puheenjohtajalle.

Alakomitea voi molempien osapuolten suostumuksella kutsua kokouksiinsa asiantuntijoita saadakseen tarvittavia erityistietoja.

6.   Kokousten esityslista

Kaikki pyynnöt, jotka koskevat asioiden ottamista alakomitean esityslistalle, on toimitettava sihteereille.

Puheenjohtaja laatii alustavan esityslistan kutakin kokousta varten. Asianomaisen alakomitean sihteeri toimittaa sen toisen osapuolen sihteerille vähintään kymmenen päivää ennen kokouksen alkua.

Alustava esityslista sisältää asiat, joiden esityslistalle ottamista koskeva pyyntö on toimitettu sihteereille vähintään 15 päivää ennen kyseisen kokouksen alkua. Käsiteltäviä asioita koskevat asiakirjat on toimitettava molemmille osapuolille siten, että ne ovat perillä vähintään seitsemän päivää ennen kokousta. Kiireellisissä tapauksissa määräaikoja voidaan lyhentää molempien osapuolten suostumuksella.

Alakomitea hyväksyy esityslistan kunkin kokouksen alussa.

7.   Pöytäkirjat

Alakomitean sihteerit laativat kunkin kokouksen jälkeen pöytäkirjan ja hyväksyvät sen. Sihteerit toimittavat jäljennöksen pöytäkirjasta, mukaan lukien alakomitean ehdotukset ja suositukset, assosiaatiokomitean sihteereille ja puheenjohtajalle.

8.   Julkisuus

Ellei toisin päätetä, alakomitean kokoukset eivät ole julkisia ja niihin liittyvät pöytäkirjat ovat luottamuksellisia.

TYÖJÄRJESTYS

EU–LIBANON-ALAKOMITEA Nro 10

TUTKIMUS, INNOVOINTI, TIETOYHTEISKUNTA, KOULUTUS JA KULTTUURI

1.   Kokoonpano ja puheenjohtajuus

Alakomitea koostuu Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden edustajista sekä Libanonin hallituksen edustajista. Molemmat osapuolet toimivat vuorotellen alakomitean puheenjohtajina. Kumpikin osapuoli nimeää oman puheenjohtajansa.

2.   Tehtävä

Alakomitea toimii keskustelu-, kuulemis- ja arviointifoorumina, ja se työskentelee assosiaatiokomitean alaisuudessa ja sen ohjaamana. Alakomitean on raportoitava assosiaatiokomitealle kunkin kokouksen jälkeen. Alakomitealla ei ole päätösvaltaa, mutta se voi tehdä ehdotuksia assosiaatiokomitealle.

3.   Käsiteltävät asiat

Alakomitea käsittelee assosiaatiosopimuksen ja siihen liittyvän, Euroopan naapuruuspolitiikkaa koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa muun muassa jäljempänä luetelluilla aloilla sekä arvioi toimintasuunnitelmassa eriteltyjen ja hyväksyttyjen tavoitteiden ja toimien toteuttamisessa saavutettua edistystä. Tarvittaessa keskustellaan julkishallinnon alan yhteistyöstä. Alakomitea tarkastelee jäljempänä luetelluilla aloilla mahdollisesti ilmeneviä ongelmia ja antaa niitä koskevia mahdollisia toimintaehdotuksia:

a)	Tutkimus, tiede ja teknologiset innovaatiot

b)	Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus sekä nuoriso

c)	Kulttuuriyhteistyö

d)	Tietoyhteiskunta

e)	Audiovisuaalialan politiikka

f)	Yhteistyö kansalaisyhteiskunnan alalla

Luettelo ei ole tyhjentävä, ja assosiaatiokomitea voi lisätä siihen muita aiheita.

Alakomitean kokouksissa käsiteltävät asiat voivat liittyä yhteen, useampaan tai kaikkiin edellä luetelluista aloista.

4.   Sihteeristö

Euroopan komission edustaja ja Libanonin hallituksen edustaja toimivat yhdessä alakomitean pysyvinä sihteereinä.

Kaikki alakomiteaa koskeva kirjeenvaihto toimitetaan sihteereille. Sihteerit vastaavat alakomitean kokousten valmistelusta, myös kokousajankohtien valinnasta ja esityslistojen laatimisesta.

5.   Kokoukset

Alakomitea kokoontuu aina tarpeen vaatiessa ja periaatteessa vähintään kerran vuodessa. Kokous voidaan kutsua koolle kumman tahansa osapuolen puheenjohtajan pyynnöstä, jonka asianomainen osapuoli toimittaa sihteerinsä välityksellä toiselle osapuolelle. Toisen osapuolen sihteeri vastaa alakomitean kokouksen koolle kutsumista koskevaan pyyntöön 15 työpäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Mahdollisuuksien mukaan ja osapuolten niin sopiessa useita alakomitean kokouksia voidaan pitää usean peräkkäisen päivän aikana.

Erityisen kiireellisissä tapauksissa alakomitea voidaan molempien osapuolten suostumuksella kutsua koolle nopeammin. Koollekutsumista koskevat pyynnöt on tehtävä kirjallisesti.

Alakomitean kokoukset pidetään osapuolten sopimana ajankohtana niiden sopimassa paikassa.

Asianomainen sihteeri kutsuu kokoukset koolle yhteisymmärryksessä puheenjohtajan kanssa. Molempien osapuolten valtuuskuntien aiottu kokoonpano ilmoitetaan ennen kutakin kokousta puheenjohtajalle.

Alakomitea voi molempien osapuolten suostumuksella kutsua kokouksiinsa asiantuntijoita saadakseen tarvittavia erityistietoja.

6.   Kokousten esityslista

Kaikki pyynnöt, jotka koskevat asioiden ottamista alakomitean esityslistalle, on toimitettava sihteereille.

Puheenjohtaja laatii alustavan esityslistan kutakin kokousta varten. Asianomaisen alakomitean sihteeri toimittaa sen toisen osapuolen sihteerille vähintään kymmenen päivää ennen kokouksen alkua.

Alustava esityslista sisältää asiat, joiden esityslistalle ottamista koskeva pyyntö on toimitettu sihteereille vähintään 15 päivää ennen kyseisen kokouksen alkua. Käsiteltäviä asioita koskevat asiakirjat on toimitettava molemmille osapuolille siten, että ne ovat perillä vähintään seitsemän päivää ennen kokousta. Kiireellisissä tapauksissa määräaikoja voidaan lyhentää molempien osapuolten suostumuksella.

Alakomitea hyväksyy esityslistan kunkin kokouksen alussa.

7.   Pöytäkirjat

Alakomitean sihteerit laativat kunkin kokouksen jälkeen pöytäkirjan ja hyväksyvät sen. Sihteerit toimittavat jäljennöksen pöytäkirjasta, mukaan lukien alakomitean ehdotukset ja suositukset, assosiaatiokomitean sihteereille ja puheenjohtajalle.

8.   Julkisuus

Ellei toisin päätetä, alakomitean kokoukset eivät ole julkisia ja niihin liittyvät pöytäkirjat ovat luottamuksellisia.