18.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 287/1

---

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

annettu 24 päivänä syyskuuta 2012,

toimitusketjun turvallisuuteen liittyvää tulliyhteistyötä koskevan Euroopan unionin ja Kanadan välisen sopimuksen allekirjoittamisesta unionin puolesta

(2012/643/EU)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan yhdessä sen 218 artiklan 5 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Unionin ja Kanadan olisi laajennettava tulliyhteistyönsä koskemaan toimitusketjun turvallisuutta sekä siihen liittyvää riskinhallintaa, jotta kaikkien toimitusketjun vaiheiden turvallisuutta voitaisiin parantaa ja samalla helpottaa laillista kauppaa.

(2)	Tätä varten neuvosto valtuutti 26 päivänä marraskuuta 2009 komission käynnistämään neuvottelut Kanadan kanssa. Komissio on neuvotellut unionin puolesta Euroopan unionin ja Kanadan välisen sopimuksen toimitusketjun turvallisuuteen liittyvästä tulliyhteistyöstä, jäljempänä ’sopimus’.

(3)

Kun päätetään EU:n ja Kanadan tulliyhteistyösekakomiteassa, jäljempänä ’tulliyhteistyösekakomitea’, esitettävästä unionin kannasta annettaessa säädöksiä, joilla on oikeusvaikutuksia, olisi noudatettava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan mukaista menettelyä. Neuvoston olisi tarvittaessa vahvistettava muut EU:n ja Kanadan tulliyhteistyösekakomiteassa unionin puolesta esitettävät kannat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan mukaisesti.

(4)	Sopimus olisi allekirjoitettava unionin puolesta sillä varauksella, että sopimuksen tekeminen saatetaan päätökseen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Annetaan valtuutus allekirjoittaa toimitusketjun turvallisuuteen liittyvää tulliyhteistyötä koskeva Euroopan unionin ja Kanadan välinen sopimus unionin puolesta sillä varauksella, että mainitun sopimuksen tekeminen saatetaan päätökseen (1).

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja valtuutetaan nimeämään yksi tai useampi henkilö, jolla on oikeus allekirjoittaa sopimus unionin puolesta.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

---

(1)  Sopimuksen teksti julkaistaan yhdessä sen tekemistä koskevan päätöksen kanssa.

---

18.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 287/2

---

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

annettu 24 päivänä syyskuuta 2012,

Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen välillä vuoden 1994 tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT) XXIV artiklan 6 kohdan ja XXVIII artiklan mukaisesti Bulgarian tasavallan ja Romanian myönnytysluetteloissa mainittavien myönnytysten muuttamisesta maiden Euroopan unioniin liittymisen vuoksi kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta

(2012/644/EU)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan yhdessä sen 218 artiklan 5 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto valtuutti 29 päivänä tammikuuta 2007 komission aloittamaan vuoden 1994 tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT) XXIV artiklan 6 kohdan mukaiset neuvottelut tiettyjen muiden Maailman kauppajärjestön jäsenten kanssa Bulgarian tasavallan ja Romanian Euroopan unioniin liittymisen vuoksi.

(2)	Komissio on käynyt neuvotteluja neuvoston hyväksymien neuvotteluohjeiden mukaisesti.

(3)

Neuvottelut on saatettu päätökseen, ja Euroopan unionin edustaja parafoi Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen välillä vuoden 1994 tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT) XXIV artiklan 6 kohdan ja XXVIII artiklan mukaisesti Bulgarian tasavallan ja Romanian myönnytysluetteloissa mainittavien myönnytysten muuttamisesta maiden Euroopan unioniin liittymisen vuoksi kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’sopimus’, 21 päivänä joulukuuta 2011 ja Amerikan yhdysvaltojen edustaja 17 päivänä helmikuuta 2012.

(4)	Sopimus olisi allekirjoitettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Annetaan lupa allekirjoittaa Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen välillä vuoden 1994 tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT) XXIV artiklan 6 kohdan ja XXVIII artiklan mukaisesti Bulgarian tasavallan ja Romanian myönnytysluetteloissa mainittavien myönnytysten muuttamisesta maiden Euroopan unioniin liittymisen vuoksi kirjeenvaihtona tehty sopimus, jäljempänä ’sopimus’, unionin puolesta sillä varauksella, että sopimuksen tekeminen saatetaan päätökseen (1).

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja valtuutetaan nimeämään yksi tai useampi henkilö, jolla on oikeus allekirjoittaa sopimus unionin puolesta.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

---

(1)  Sopimuksen teksti julkaistaan yhdessä sen tekemistä koskevan päätöksen kanssa.

---

18.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 287/3

---

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

annettu 10 päivänä lokakuuta 2012,

Euroopan unionin ja Algerian demokraattisen kansantasavallan välisen tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevan sopimuksen tekemisestä

(2012/645/EU)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 186 artiklan yhdessä sen 218 artiklan 6 ja 7 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Neuvosto valtuutti 16 päivänä marraskuuta 2009 komission neuvottelemaan unionin puolesta Euroopan unionin ja Algerian demokraattisen kansantasavallan välisen tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevan sopimuksen, jäljempänä ’sopimus’. Se parafoitiin 14 päivänä lokakuuta 2010.

(2)	Sopimus allekirjoitettiin 19 päivänä maaliskuuta 2012 sillä varauksella, että sopimus tehdään lopullisesti myöhemmin, ja sopimusta sovelletaan väliaikaisesti sen allekirjoittamisesta perussopimuksen 218 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(3)	Sopimus olisi hyväksyttävä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään Euroopan unionin ja Algerian demokraattisen kansantasavallan välinen tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskeva sopimus unionin puolesta (1).

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja antaa unionin puolesta sopimuksen 7 artiklan 2 kohdassa määrätyn ilmoituksen (2).

3 artikla

Euroopan komissio hyväksyy sopimuksen 4 artiklan 2 kohdalla perustetussa sekakomiteassa esitettävän unionin kannan sopimuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisiin sopimuksen teknisiin muutoksiin.

4 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

---

(1)  Sopimus on julkaistu virallisessa lehdessä EUVL L 99, 5.4.2012, s. 2 yhdessä sen allekirjoittamista koskevan päätöksen kanssa.

(2)  Neuvoston pääsihteeristö julkaisee sopimuksen voimaantulopäivän virallisessa lehdessä.

---

18.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 287/4

---

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

annettu 10 päivänä lokakuuta 2012,

Euroopan yhteisön ja Brasilian liittotasavallan tiede- ja teknologiayhteistyötä koskevan sopimuksen uusimisesta

(2012/646/EU)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 186 artiklan yhdessä sen 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan v alakohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Neuvosto hyväksyi päätöksellään 2005/781/EY (1) Euroopan yhteisön ja Brasilian liittotasavallan tiede- ja teknologiayhteistyötä koskevan sopimuksen, jäljempänä ’sopimus’, tekemisen.

(2)	Sopimuksen XII artiklan 2 kohdassa määrätään seuraavaa: ”Sopimus tehdään aluksi viideksi vuodeksi, ja sitä voidaan jatkaa osapuolten suostumuksella kunkin sopimuskauden viimeistä edellisen vuoden aikana suoritetun arvioinnin jälkeen.”

(3)	Osapuolet vahvistivat halukkuutensa sopimuksen uusimiseen viideksi vuodeksi sopimuksen VI artiklan 2 kohdan nojalla perustetun ohjauskomitean viidennessä kokouksessa Brasiliassa 22 päivänä marraskuuta 2011.

(4)	Sen seurauksena, että Lissabonin sopimus on 1 päivänä joulukuuta 2009 tullut voimaan, Euroopan unioni on korvannut Euroopan yhteisön, jonka seuraaja se on.

(5)	Sopimuksen uusiminen olisi hyväksyttävä unionin puolesta,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään Euroopan yhteisön ja Brasilian liittotasavallan tiede- ja teknologiayhteistyötä koskevan sopimuksen uusiminen viiden vuoden jaksoksi unionin puolesta.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja antaa unionin puolesta ilmoituksen Brasilian liittotasavallan hallitukselle siitä, että unioni on saattanut päätökseen sopimuksen uusimisen sopimuksen XII artiklan 2 kohdan mukaisesti edellyttämät sisäiset menettelyt.

3 artikla

Neuvoston puheenjohtaja antaa unionin puolesta seuraavan ilmoituksen:

4 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

---

(1)  EUVL L 295, 11.11.2005, s. 37.

---

18.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 287/5

---

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 957/2012,

annettu 17 päivänä lokakuuta 2012,

asetuksen (EU) N:o 605/2010 liitteen I muuttamisesta Alankomaiden Antillien poistamiseksi niiden kolmansien maiden luettelosta, joista on sallittua tuoda Euroopan unionin alueelle raakamaito- tai maitotuote-eriä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden tuotantoon, jalostukseen, jakeluun ja yhteisön alueelle tuomiseen liittyvistä eläinten terveyttä koskevista säännöistä 16 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston direktiivin 2002/99/EY (1) ja erityisesti sen 8 artiklan johdantolauseen, 8 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan ja 4 kohdan,

ottaa huomioon ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämistä koskevista erityissäännöistä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 854/2004 (2) ja erityisesti sen 11 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 854/2004 vahvistetaan eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämistä koskevat erityissäännöt. Siinä säädetään erityisesti, että eläinperäisiä tuotteita voidaan tuoda ainoastaan sellaisesta kolmannesta maasta tai kolmannen maan osasta, joka on kyseisen asetuksen mukaisesti laaditussa ja ajantasaistetussa luettelossa.

(2)

Asetuksessa (EY) N:o 854/2004 säädetään myös, että kun tällaisia luetteloja laaditaan ja saatetaan ajan tasalle, on kiinnitettävä huomiota kolmansissa maissa tehtyihin unionin tarkastuksiin ja kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten antamiin takeisiin, jotka koskevat rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 882/2004 (3) vahvistettujen unionin rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä koskevien sääntöjen noudattamista tai vastaavien sääntöjen olemassaoloa.

(3)

Eläinten terveyttä ja kansanterveyttä sekä eläinlääkärintodistuksia koskevista vaatimuksista ihmisravinnoksi tarkoitettujen raakamaidon ja maitotuotteiden Euroopan unionin alueelle tuontia varten 2 päivänä heinäkuuta 2010 annetun komission asetuksen (EU) N:o 605/2010 (4) liitteessä I on luettelo kolmansista maista, joista on sallittua tuoda Euroopan unionin alueelle raakamaito- tai maitotuote-eriä.

(4)	Autonominen Alankomaiden Antillien valtio sisältyy nykyään asetuksen (EU) N:o 605/2010 I liitteessä olevaan luetteloon.

(5)

Alankomaiden kuningaskunnan 10 päivänä lokakuuta 2010 voimaan tulleen sisäisen uudistuksen seurauksena kuningaskuntaan kuuluva autonominen Alankomaiden Antillien valtio lakkautettiin. Samana päivänä Curaçao ja Sint Maarten saivat Alankomaiden kuningaskuntaan kuuluvien autonomisten valtioiden aseman, kun taas Bonairesta, Sint Eustatiuksesta ja Sabasta tuli Alankomaiden kuningaskunnan eurooppalaisen osan erityisasemassa olevia kuntia. Näin ollen on syytä poistaa Alankomaiden Antillit asetuksen (EU) N:o 605/2010 liitteessä I olevasta luettelosta.

(6)	Curaçao ja Sint Maarten eivät ole ilmoittaneet aikovansa jatkaa ihmisravinnoksi tarkoitettujen raakamaidon ja maitotuotteiden tuontia Euroopan unionin alueelle. Näin ollen niitä ei ole syytä sisällyttää asetuksen (EU) N:o 605/2010 liitteessä I olevaan luetteloon.

(7)	Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 605/2010 olisi muutettava.

(8)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Poistetaan asetuksen (EU) N:o 605/2010 I liitteestä Alankomaiden Antilleja koskeva merkintä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen päivän jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EYVL L 18, 23.1.2003, s. 11.

(2)  EUVL L 139, 30.4.2004, s. 206.

(3)  EUVL L 165, 30.4.2004, s. 1.

(4)  EUVL L 175, 10.7.2010, s. 1.

---

18.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 287/7

---

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 958/2012,

annettu 17 päivänä lokakuuta 2012,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (2) ja erityisesti sen 136 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)	Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.

---

---

18.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 287/9

---

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 959/2012,

annettu 17 päivänä lokakuuta 2012,

valkosipulin tuontitodistusten myöntämisestä osakaudella 1 päivästä joulukuuta 201228 päivään helmikuuta 2013

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon tuontitodistusjärjestelmän alaisten maataloustuotteiden tuontitariffikiintiöiden hallinnointia koskevista yhteisistä säännöistä 31 päivänä elokuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1301/2006 (2) ja erityisesti sen 7 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Komission asetuksessa (EY) N:o 341/2007 (3) säädetään kolmansista maista tuotavien valkosipulin ja muiden maataloustuotteiden tariffikiintiöiden avaamisesta ja hallinnoinnista sekä tuonti- ja alkuperätodistusmenettelyn käyttöönotosta.

(2)

Määrät, joille perinteiset tuojat ja uudet tuojat ovat asetuksen (EY) N:o 341/2007 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti jättäneet A-todistushakemuksia lokakuuta 2012 ensimmäisten seitsemän työpäivän aikana, ylittävät Kiinan, Argentiinan ja kaikkien muiden kolmansien maiden kuin Kiinan ja Argentiinan alkuperätuotteiden osalta käytettävissä olevat määrät.

(3)	Sen vuoksi olisi määriteltävä asetuksen (EY) N:o 1301/2006 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti, missä määrin komissiolle viimeistään 14 päivänä lokakuuta 2012 toimitetut A-todistushakemukset voidaan hyväksyä asetuksen (EY) N:o 341/2007 12 artiklan mukaisesti.

(4)	Tuontitodistusten myöntämismenettelyn tehokkaan hallinnoinnin varmistamiseksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan välittömästi sen jälkeen, kun se on julkaistu,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 341/2007 10 artiklan 1 kohdan nojalla lokakuuta 2012 ensimmäisten seitsemän työpäivän kuluessa jätetyt ja komissiolle viimeistään 14 päivänä lokakuuta 2012 toimitetut A-tuontitodistushakemukset hyväksytään tämän asetuksen liitteessä ilmoitettujen haettuja määriä koskevien prosenttiosuuksien mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 238, 1.9.2006, s. 13.

(3)  EUVL L 90, 30.3.2007, s. 12.

---

---

18.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 287/11

---

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

annettu 16 päivänä lokakuuta 2012,

alueiden komitean saksalaisen jäsenen nimeämisestä

(2012/647/EU)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 305 artiklan,

ottaa huomioon Saksan hallituksen ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Neuvosto hyväksyi 22 päivänä joulukuuta 2009 ja 18 päivänä tammikuuta 2010 päätökset 2009/1014/EU (1) ja 2010/29/EU (2) alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivän tammikuuta 2010 ja 25 päivän tammikuuta 2015 väliseksi kaudeksi.

(2)	Yksi alueiden komitean jäsenen paikka on vapautunut Petra ROTHin toimikauden päätyttyä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Nimetään alueiden komitean jäseneksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi eli 25 päivään tammikuuta 2015:

—	Dagmar MÜHLENFELD, Oberbürgermeisterin der Stadt Mülheim an der Ruhr.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

---

(1)  EUVL L 348, 29.12.2009, s. 22.

(2)  EUVL L 12, 19.1.2010, s. 11.

---

18.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 287/12

---

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

annettu 16 päivänä lokakuuta 2012,

alueiden komitean belgialaisen jäsenen ja belgialaisen varajäsenen nimeämisestä

(2012/648/EU)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 305 artiklan,

ottaa huomioon Belgian hallituksen ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Neuvosto hyväksyi 22 päivänä joulukuuta 2009 ja 18 päivänä tammikuuta 2010 päätökset 2009/1014/EU (1) ja 2010/29/EU (2) alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä 26 päivän tammikuuta 2010 ja 25 päivän tammikuuta 2015 väliseksi ajaksi.

(2)	Yksi alueiden komitean jäsenen paikka on vapautunut Paul FICHEROULLEn toimikauden päätyttyä.

(3)	Yksi varajäsenen paikka vapautuu, kun Marc HENDRICKX nimetään alueiden komitean jäseneksi,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Nimetään alueiden komiteaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi eli 25 päivään tammikuuta 2015:

a)	jäseneksi: — Marc HENDRICKX, Vlaams Volksvertegenwoordiger, ja

b)	varajäseneksi: — Karim VAN OVERMEIRE, Vlaams Volksvertegenwoordiger.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

---

(1)  EUVL L 348, 29.12.2009, s. 22.

(2)  EUVL L 12, 19.1.2010, s. 11.

---

18.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 287/13

---

EU–JORDANIA-ASSOSIAATIONEUVOSTON SUOSITUS,

annettu 3 päivänä lokakuuta 2012,

EU:n ja Jordanian välisen Euroopan naapuruuspolitiikkaa koskevan toimintaohjelman täytäntöönpanosta

EU–JORDANIA-ASSOSIAATIONEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan välisen assosiaation perustavan Euro–Välimeri-assosiaatiosopimuksen (1), jäljempänä ’sopimus’, ja erityisesti sen 91 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Sopimuksen 91 artiklassa assosiaationeuvostolle annetaan valtuudet antaa aiheellisia suosituksia sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

(2)	Sopimuksen 101 artiklan mukaan sopimuksen osapuolet toteuttavat kaikki yleis- ja erityistoimenpiteet, jotka ovat tarpeen sopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämiseksi, ja huolehtivat siitä, että sopimuksen tavoitteet saavutetaan.

(3)	Sopimuksen osapuolet ovat sopineet EU:n ja Jordanian välisen Euroopan naapuruuspolitiikkaa (European Neighbourhood Action Plan, ENP), jäljempänä ’ENP-toimintaohjelma’, koskevan toimintaohjelman tekstistä.

(4)	ENP-toimintaohjelmalla tuetaan sopimuksen täytäntöönpanoa osapuolten laatimalla ja sopimilla konkreettisilla toimenpiteillä, joilla annetaan käytännön ohjausta tälle täytäntöönpanolle.

(5)

ENP-toimintaohjelmalla on kaksinainen tarkoitus toisaalta määrittää ne konkreettiset toimenpiteet, joilla osapuolet voivat täyttää sopimuksesta johtuvat velvoitteensa, ja toisaalta luoda laajempi kehys EU:n ja Jordanian suhteiden edelleen lujittamiselle niin, että mukaan otetaan merkittävä taloudellinen yhdentyminen sekä poliittisen yhteistyön syventäminen sopimuksen yleisten tavoitteiden mukaisesti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN SUOSITUKSEN:

Ainoa artikla

Assosiaationeuvosto suosittaa, että osapuolet panevat täytäntöön ENP-toimintaohjelman (2) siltä osin kuin sen täytäntöönpano tähtää sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen.

---

(1)  EYVL L 129, 15.5.2002, s. 3.

(2)  Ks. asiakirja 3302/12, joka on osoitteessa http://register.consilium.europa.eu

---

18.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 287/14

---

EFTAn VALVONTAVIRANOMAISEN PÄÄTÖS

N:o 204/11/KOL,

annettu 29 päivänä kesäkuuta 2011,

Norsk Film -ryhmään kuuluville yrityksille myönnetystä väitetystä valtiontuesta (Norja)

EFTAn VALVONTAVIRANOMAINEN, JÄLJEMPÄNÄ ’VALVONTAVIRANOMAINEN’, joka

OTTAA HUOMIOON Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’ETA-sopimus’, ja erityisesti sen 61 ja 62 artiklan,

OTTAA HUOMIOON EFTA-valtioiden sopimuksen valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta, jäljempänä ’valvonta- ja tuomioistuinsopimus’, ja erityisesti sen 24 artiklan,

OTTAA HUOMIOON valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjan 3, jäljempänä ’pöytäkirja 3’, ja erityisesti siinä olevan I osan 1 artiklan 2 kohdan ja II osan 4 artiklan 4 kohdan ja 7 artiklan 1 kohdan,

on pöytäkirjassa 3 olevan II osan 6 artiklan 1 kohdan (1) mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa,

sekä katsoo seuraavaa:

I.   TAUSTATIEDOT

1.   Menettely

Useat norjalaiset elokuvayhtiöt (2) tekivät 23 päivänä maaliskuuta 2006 päivätyllä kirjeellä (tapahtuma nro 368163) kantelun siitä, että Norjan viranomaiset olivat myöntäneet vuotuista avustusta Norsk FilmStudio AS/Filmparken AS:lle vuosina 2000–2005.

Käytyään Norjan viranomaisten kanssa kirjeenvaihtoa valvontaviranomainen antoi muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevan päätöksen N:o 491/09/KOL, joka julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja sen ETA-täydennysosassa (3). Valvontaviranomainen kehotti asianomaisia esittämään huomautuksensa asiasta. Valvontaviranomainen ei saanut huomautuksia kolmansilta osapuolilta.

Norjan viranomaiset esittivät huomautuksensa 2 päivänä helmikuuta 2010 päivätyllä kirjeellä (tapahtuma nro 545244).

2.   Norsk Film -ryhmä

Kunnallisten elokuvateattereiden yhdistys perusti Norsk Film AS:n vuonna 1932. Yhtiön elokuvastudio aloitti toimintansa vuonna 1935. Vuoden 1947 valtion talousarviossa Norjan hallitus päätti lisätä vastuutaan elokuvatuotannon alalla. Norsk Film AS kohtasi taloudellisia vaikeuksia 1950- ja 1960-luvuilla, minkä johdosta hallitus myönsi sille avustusta varmistaakseen toiminnan jatkumisen. Kun yhtiö asetettiin konkurssiin 1960-luvun lopulla, hallitus päätti ottaa täyden vastuun yhtiön tulevaisuudesta. Vuodesta 1974 lähtien valtion omistusosuus yhtiön osakkeista oli 77,6 prosenttia. Norsk Film AS:llä oli kaksi tarkoitusta: tarjota Norjan elokuvatuotannolle tarvittavat toimitilat ja tuottaa norjalaisia elokuvia.

Norsk Film AS ja sanomalehti VG (Verdens Gang) perustivat ScanCam AS:n vuonna 1986 Norsk Film AS:n kameraosaston pohjalta. Myöhemmin Norsk Film AS ja Schibsted ASA omistivat kumpikin 50 prosenttia ScanCam AS:n osakkeista. Schibsted ASA möi 31 päivänä joulukuuta 1998 osuutensa Norsk Film AS:lle, ja ScanCam AS jatkoi toimintaansa Norsk FilmStudio AS:n kokonaan omistamana tytäryhtiönä vuodesta 1999 lähtien.

Norsk FilmStudio AS, joka perustettiin vuonna 1989, oli Norsk Film AS:n kokonaan omistama tytäryhtiö. Vuoteen 1989 asti elokuvastudio ja tekniset toimitilat muodostivat Norsk Film AS:n kiinteän osan. Norsk FilmStudio AS perustettiin, jotta yhtiön roolit tuottajana ja elokuvatuotannon infrastruktuurin (elokuvastudion ja teknisten toimitilojen) ylläpitäjänä voitaisiin selkeästi erottaa toisistaan.

Vuonna 2001 Norjan hallitus uudisti elokuvapolitiikkaansa ja erotti selkeämmin valtion ja yksityisen sektorin vastuualat toisistaan. Yksityisten tuotantoyhtiöiden olisi vastattava elokuvatuotannosta. Tästä syystä ehdotettiin Norsk Film AS:n osakkeiden myyntiä. Valtio säilyttäisi elokuvastudioihin liittyvät vastuunsa, sillä tuotantoprosessin kyseisen osan ei katsottu olevan kestävää toimintaa markkinaolosuhteiden takia. Vuonna 2001 Norsk Film AS jaettiin kahdeksi erilliseksi yhtiöksi: elokuvatuotannosta vastaavaksi Norsk Film AS -yhtiöksi sekä infrastruktuurista vastaavaksi Filmparken AS -yhtiöksi. Yhtiön omaisuuserät jäivät Filmparken AS:n hallintaan. Norsk FilmStudio AS jatkoi toimintaansa Filmparken AS:n kokonaan omistamana tytäryhtiönä. Norsk FilmStudio AS sulautui 25 päivänä kesäkuuta 2001 Filmparken AS:ään. Valtio möi osuutensa Norsk Film AS -tuotantoyhtiöstä yksityiselle tuotantoyhtiölle Diopter AS:lle 4 päivänä tammikuuta 2002.

Vuonna 2002 Filmparken AS nimettiin jälleen Norsk FilmStudio AS:ksi.

Vuonna 2004 ScanCam AS sulautui Norsk FilmStudio AS:ään.

Vuonna 2009 Norsk FilmStudio AS ja Chimney Pot AS sulautuivat Storyline Studios AS:ksi. Sulautumisen jälkeen Filmparken AS omistaa yhtiön osakkeista 60 prosenttia ja 40 prosenttia jäi entisen Chimney Pot AS:n osakkeenomistajille.

Storyline Studios AS on kokonaisvaltainen elokuva-alan laite- ja palvelutoimittaja, jonka tarjontaan kuuluvat elokuvastudiot, grip- ja valaistuspalvelut, elokuvakamerat, jälkituotanto, puvustus, rahoitus, toimistotilat, linjatuotanto ja elokuvaluettelot.

3.   Tutkittujen toimenpiteiden kuvaus

Valvontaviranomainen tutki kahta eri toimenpidettä: 36 miljoonan Norjan kruunun avustuksen maksamista (ks. 3.1 kohta) sekä verotusta koskevaa etuuskohtelua, josta jotkin Norsk Film -ryhmään kuuluvat yritykset hyötyivät (ks. 3.2 kohta).

3.1    Kolmenkymmenenkuuden miljoonan Norjan kruunun avustus

Eri Norsk Film -ryhmään kuuluville tahoille maksettiin vuotuisia avustuksia 1970-luvulta lähtien vuoteen 2006 asti. Vuosien 1971–1972 talousarvioissa mainitaan ”voimassa oleva tukijärjestelmä”. Avustuksia maksoi kulttuuri- ja kirkkoministeriö.

Valvontaviranomainen toteaa päätöksessään N:o 491/09/KOL, että Norjan valtion 1970-luvulta lähtien maksamat vuotuiset avustukset eri Norsk Film -ryhmään kuuluville tahoille elokuvien tuotantoa ja elokuvatuotannossa tarvittavan infrastruktuurin ylläpitämistä varten perustuivat voimassa olevaan tukijärjestelmään.

Norjan viranomaiset ovat ilmoittaneet, että Norjan eduskunta päätti vuonna 1997 myöntää 36 miljoonan Norjan kruunun avustuksen Norsk Film AS:lle ”Filmparkeniksi” kutsuttujen tuotantotilojen parantamiseen, uudenaikaistamiseen ja kehittämiseen. Avustus myönnettiin valtion talousarviossa kansallisiin kulttuurirakennuksiin varatuista määrärahoista. Summa oli jaettu kahdelle vuodelle niin, että vuonna 1998 maksettiin 10 miljoonaa Norjan kruunua ja loput 26 miljoonaa Norjan kruunua vuonna 1999. Avustuksella katettiin osittain elokuvastudion tilojen uudenaikaistamista ja parantamista ja osittain uusien hallintotilojen kehittämistä.

Valvontaviranomainen katsoi päätöksessään N:o 491/09/KOL, että koska 36 miljoonan Norjan kruunun avustuksen myöntäminen perustui talousarviossa eri määrärahoihin ja erityinen määräraha oli varattu tiettyä tarkoitusta varten (Jarissa sijaitsevien toimitilojen parantamiseen), avustusta voidaan mahdollisesti pitää uutena tukena. Valvontaviranomaisella ei ollut varmuutta siitä, kuuluiko avustus voimassa olevaan tukijärjestelmään vai oliko kyseessä uusi tukitoimenpide.

3.2    Verotusta koskeva etuuskohtelu

Norsk Film AS:n ja Norsk FilmStudio AS:n eduksi myönnettiin verovapautus vuodesta 1995 lähtien. Vapautus myönnettiin 18 päivänä elokuuta 1911 annetun entisen verolain N:o 8:n 26 pykälän 1 kohdan k alakohdan nojalla, joka sittemmin on korvattu 26 päivänä maaliskuuta annetulla verolailla N:o 14. (4)

Norjan verolain 2 pykälän 32 kohdan mukaan, jossa säädetään kyseistä verotusta koskevaa etuuskohtelua koskevista säännöistä, järjestöt, yritykset ja yhtiöt saavat vapautuksen yritysverosta, mikäli ne eivät tavoittele voittoa.

Se, onko jokin yritys tai yhtiö voittoa tavoittelematon 2 pykälän 32 kohdan mukaan, määritetään objektiivisten kriteerien perusteella. Tarkoituksena on, että päätös tehdään kunkin yrityksen kohdalla erikseen. Näin ollen, jos yritys esimerkiksi harjoittaa hyväntekeväisyyttä, kyseinen yritys on voittoa tavoittelematon. Määritellessään, onko jokin yritys voittoa tavoittelematon, viranomaiset ottavat huomioon muun muassa yrityksen yhtiöjärjestyksen ja tosiasiallisesti harjoitetun toiminnan luonteen. Arviossa huomioidaan myös, harjoittaako yritys toimintaa, johon liittyy kilpailua. Mikäli yritys harjoittaa taloudellista tai kaupallista toimintaa ja kilpailee veronalaisten, voittoa tavoittelevien yritysten kanssa, yritys kuuluu verotuksen piiriin. Arviossa on otettava huomioon myös yrityksen rahoituksen luonne. Mikäli yrityksen toimintaa rahoitetaan yksityisin lahjoituksin, yritys on voittoa tavoittelematon.

Voittoa tavoittelemattomat yritykset vapautetaan yritysverosta yrityksen voittoa tavoittelemattomasta toiminnasta syntyneiden voittojen osalta. Kaupallisesta toiminnasta saaduista tuloista peritään (tietyin ehdoin) yritysveroa. (5)

Veroviranomaiset päättävät tavanomaisen vuotuisen arviointiprosessin yhteydessä, voidaanko 2 pykälän 32 kohtaa soveltaa yritykseen tai järjestöön. Kunnalliset veroviranomaiset päättävät sovellettavasta verojärjestelystä veronmaksajan veroilmoituksessaan ilmoittamien tietojen sekä muiden käytettävissä olevien tietojen perusteella.

Norsk Film AS, Norsk FilmStudio AS ja ScanCam AS saivat verovapautuksen sillä perusteella, että yritykset eivät tavoitelleet voittoa. Norsk Film AS ja Norsk FilmStudio AS eivät vuoteen 1995 asti hakeneet pääsyä tähän erityisjärjestelyyn. Haettuaan järjestelyyn ne kuitenkin hyötyivät siitä vuosina 1995–2001.

Vuonna 2001 Norsk Film AS jaettiin kahdeksi erilliseksi yhtiöksi: elokuvatuotannosta vastaavaksi Norsk Film AS -yhtiöksi sekä infrastruktuurista vastaavaksi Filmparken AS -yhtiöksi. Vuodesta 2002 lähtien kyseisten yritysten toimintaa ei enää rahoitettu valtion tuella vaan ne harjoittivat tavanomaista liiketoimintaa. Näin ollen niitä kohdeltiin tavanomaisina voittoa tavoittelevina yrityksinä ja ne kuuluivat normaalin yritysverotuksen piiriin.

Vuoteen 1998 asti Norsk Film AS ja Schibsted ASA omistivat kumpikin 50 prosenttia ScanCam AS:n osakkeista. ScanCam AS ei siten ollut kiinteä osa Norsk Film AS:n liiketoimintaa. Joulukuusta 1998 lähtien ScanCam AS:n omisti kokonaan Norsk Film AS ja vuodesta 1999 lähtien Norsk FilmStudio AS (joka oli Norsk Film AS:n kokonaan omistama tytäryhtiö). Kyseisen muutoksen jälkeen veroviranomaiset katsoivat, että ScanCam AS oli kiinteä osa Norsk Film AS:n liiketoimintaa ja sen tulisi voida hyötyä samasta suotuisasta verojärjestelystä 1998–2000 vuosien osalta. ScanCam AS tuotti voittoa vuosina 1998, 1999, 2000 ja 2001. (6)

Arvioinnissaan veroviranomaiset katsoivat, että kyseiset yritykset voisivat hyötyä voittoa tavoittelemattoman yrityksen asemasta seuraavien seikkojen nojalla: Norsk Film AS:n yhtiöjärjestyksen mukaan yritys on voittoa tavoittelematon, valtio ja kunnat omistivat 97,7 prosenttia yrityksen osakkeista ja yrityksen toimintaa rahoitettiin pääasiassa valtion tuella.

Veroviranomaiset totesivat lisäksi, että verovapautus oli myönnetty sillä ehdolla, että mahdolliset voitot on käytettävä täysimääräisesti yrityksen voittoa tavoittelemattoman toiminnan tavoitteiden saavuttamiseen. Norsk FilmStudio AS -tytäryhtiön katsottiin olevan kiinteä osa Norsk Film AS:n liiketoimintaa, ja siten myös siihen sovellettiin samaa verovapautusta. Norjan viranomaiset ovat ilmoittaneet, että Norsk FilmStudio AS ei tuottanut voittoa vuosina 1995–2001, ja siten suotuisaa verojärjestelyä ei sovellettu käytännössä.

Kaikki kyseiset yritykset kuuluvat nykyään yritysverotuksen piiriin.

Valvontaviranomainen totesi päätöksessään N:o 491/09/KOL, että se ei ollut vakuuttunut siitä, että yritysverosta vapautus, sellaisena kuin sitä sovellettiin Norsk Film -ryhmään kuuluviin yrityksiin, on perusteltavissa sillä, että kyseinen vapautus myönnetään voittoa tavoittelemattomille yrityksille.

Yritysverovapautuksen muodossa annettu tuki on toimintatukea. Kyseistä tukea voidaan myöntää vain erityistilanteessa ja etenkin tilanteissa, jotka täyttävät valvontaviranomaisen ohjesäännöissä asetetut ehdot (esimerkiksi tietyntyyppisten ympäristötukien ja aluetukien kohdalla). Tämän vuoksi valvontaviranomainen ei ollut vakuuttunut siitä, että erityiset verosäännöt, sellaisina kuin niitä sovellettiin joihinkin Norsk Film -ryhmään kuuluviin yrityksiin, olivat ETA-sopimuksen valtiontukimääräysten mukaisesti perusteltavissa.

4.   Norjan viranomaisten huomautukset

4.1    Kolmenkymmenenkuuden miljoonan Norjan kruunun avustus

4.1.1   Avustus ei ole valtiontukea

Norjan viranomaiset katsovat, että 36 miljoonan Norjan kruunun avustus ei ollut valtiontukea.

Norjan viranomaisten mukaan seurausten näkökulmasta katsottuna tutkittavana oleva avustus ei tuottanut taloudellista etua tuensaajalle.

Norjan viranomaiset katsovat, että yksikään asianomainen yritys ei saanut taloudellista etua Filmparkenin parantamiseen ja uudenaikaistamiseen myönnetyn tuen johdosta. Norsk FilmStudio AS:n tehtävänä oli vuokrata tiloja kaikille norjalaisille tuotantoyhtiöille. Norsk Film -ryhmän elokuvatuotantoon ja tuotantotilojen vuokraamiseen liittyvät toimet oli selkeästi ja oikeudellisesti erotettu toisistaan. Tuotantotilojen käyttöoikeus myönnettiin kaikille norjalaisille tuotantoyhtiöille (Norsk Film AS mukaan lukien) samoin käyttöehdoin. Vuokraustoiminta ei tuottanut voittoa vaan tappioita Norsk FilmStudio AS:lle.

Norjan viranomaiset katsovat, että avustustoimen ei voida katsoa antaneen Norsk Film -ryhmälle taloudellista etua, koska näin ei selvästikään tapahtunut käytännössä. Toimenpiteen tarkoitus oli tarjota tuotantotiloja norjalaisille elokuvatuottajille. Norjan viranomaiset korostavat, että se, että Norsk FilmStudio AS oli ainoa toimija, joka vuokrasi tietyn pituisten ja tietyn laatuisten elokuvien kuvaamiseen soveltuvia studiotiloja, johtui markkinoiden toimimattomuudesta. Yhtiö harjoitti kyseistä toimintaa kaikkien tuottajien eduksi eikä saanut toiminnasta taloudellista etua.

4.1.2   Toimenpide on joka tapauksessa voimassa olevaa tukea

Norjan viranomaiset katsovat, että vaikka 36 miljoonan Norjan kruunun avustuksen katsottaisiin olevan valtiontukea, se on joka tapauksessa voimassa olevaa tukea.

Norjan viranomaisten näkemyksen mukaan 36 miljoonan Norjan kruunun avustus on osa voimassa olevaa tukijärjestelmää, jonka puitteissa maksettiin vuotuisia avustuksia.

Norjan viranomaiset toteavat, että se, että avustus maksettiin talousarviossa eri määrärahoista kuin vuotuiset avustukset, ei ole riittävä peruste, jotta avustusta voitaisiin pitää erillisenä ja uutena toimenpiteenä. Heidän mukaansa kyseisen vuosina 1998–1999 myönnetyn avustuksen maksaminen eri määrärahoista oli ”pelkästään sattumaa ja johtui teknisistä seikoista. Kyseinen 36 miljoonan Norjan kruunun avustus olisi voitu myöntää talousarviossa myös elokuvarahoitukselle varatuista määrärahoista ja jakaa kymmenen vuoden ajanjaksolle, jolloin se olisi ’sulautunut’ Norsk Film -ryhmälle maksettuihin vuotuisiin avustuksiin, jotka sisälsivät sekä toimintatukea että investointitukea. Avustuksen maksaminen vuosina 1998–1999 talousarvion eri kohdasta johtui uudesta menettelystä, joka koski [valtion] talousarviossa kansallisten rakennusten rakentamiseen varattujen määrärahojen järjestelyä.” Lisäksi Norjan viranomaiset katsovat, että merkittävää asiassa on se, että avustus oli osa järjestelmällisesti ja jatkuvasti samalle tuensaajalle maksettuja avustuksia ja että tuen luonne ei muuttunut. Kyseinen järjestely on aina sisältänyt sekä investointitukea että toimintatukea.

Parannus- ja uudenaikaistamisprosessi oli jatkunut jo pidempään, ja siihen liittyvien kustannusten oli arvioitu nousseen 13 miljoonaan Norjan kruunuun vuosiin 1998–1999 mennessä. Kyseinen summa sisälsi Norjan valtion voimassa olevan tukijärjestelmän kautta 1970-luvulta lähtien myöntämät avustukset. Vuonna 1997 kävi kuitenkin ilmi, että 13 miljoonaa Norjan kruunua ei ollut riittänyt töiden loppuun saattamiseen, ja sen vuoksi päätettiin myöntää 36 miljoonan Norjan kruunun lisäavustus parannustöiden viimeistelyyn.

Norjan viranomaiset toimittivat valvontaviranomaiselle tietoja, jotka osoittivat, että elokuvatuotannon edellytysten ylläpitämiseksi tarvittavan infrastruktuurien parantamiseen ja uudenaikaistamiseen oli myönnetty ja varattu määrärahoja myös aiemmin.

Lopuksi Norjan viranomaiset myös katsovat, että avustussumman merkittävästi suuremman määrän verrattuna aiemmin myönnettyihin vuotuisiin avustuksiin ei voida katsoa tarkoittavan, että toimenpide oli uutta tukea. Norjan viranomaiset viittaavat Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomioon asiassa Namur-Les Assurances  (7): ”Uuden tuen muodostumista tai voimassa olevan tuen muuttumista ei voida arvioida tuen laajuuden perusteella tai etenkään sen rahallisen määrän perusteella yrityksen elinaikana, mikäli tuki on myönnetty aiemmin voimassa olleiden lakisääteisten määräysten nojalla, joita ei myöhemmin ole muutettu.”

4.1.3   Uusi tuki on joka tapauksessa yhteensopivaa

Norjan viranomaiset katsovat, että vaikka valvontaviranomainen katsoisi toimenpiteen olevan uutta tukea, kyseinen tuki olisi joka tapauksessa yhteensopivaa ETA-sopimuksen kanssa. Heidän näkemyksensä mukaan kyseinen toimenpide olisi yhteensopivaa ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan kanssa, koska avustuksen tarkoitus oli kulttuurin säilyttäminen ja se oli oikeasuhteinen kyseisen tavoitteen saavuttamisen kannalta.

Norjan viranomaiset toteavat, että elokuvatuotanto on merkittävä kulttuurisen ilmaisun muoto ja osa kansallista perintöä. Ilman asianmukaisia tuotantotiloja elokuvatuotanto ei olisi mahdollista. Lisäksi avustus oli tarvittava ohjauskeino, koska markkinat eivät vastanneet tarpeeseen. Norjan viranomaiset myös korostavat, että valvontaviranomainen on hyväksynyt audiovisuaalialan tukijärjestelyt, joita ei voida toteuttaa, mikäli audiovisuaalisten teosten tuottamiseen tarvittavaa infrastruktuuria ei ole olemassa.

4.2    Verotusta koskeva etuuskohtelu

4.2.1   Verotusta koskevan etuuskohtelun soveltaminen ei ole valtiontukea

Ensiksi Norjan viranomaiset korostavat, että valvontaviranomainen ei ilmaissut päätöksessään N:o 491/09/KOL epäilyksiä verojärjestelystä, jossa voittoa tavoittelemattomille yrityksille annetaan verovapautus yritysveron maksamisesta, vaan tarkasteli kyseisen järjestelyn soveltamista tiettyihin Norsk Film -ryhmään kuuluviin yrityksiin. Näin ollen tarkastelun kohteena on kyseisen verojärjestelyn tosiasiallinen soveltaminen tiettyihin yrityksiin.

Toiseksi Norjan viranomaiset katsovat, että ne eivät ole harkinneet, onko verolain 2 pykälän 32 kohtaa sovellettu asianmukaisesti Norsk Film -ryhmään kuuluviin yrityksiin, sillä kukaan niistä ei ole verotuksen arvioinneista vastaava viranomainen.

Norjan viranomaiset kuitenkin toteavat seuraavaa: ”Jos veroviranomainen virheellisesti soveltaa yleistä verosäännöstä veronmaksajan eduksi, tätä ei katsota valtiontueksi. […] Jos kansallista verosäännöstä sovelletaan virheellisesti, kyseisen virheen korjaaminen on ensisijaisesti veroviranomaisten tehtävä tai sen tekee oikeusistuin asiaankuuluvan kansallisen lainsäädännön nojalla. […] Mikäli kansallisen verosäännöksen virheellinen soveltaminen tietyn veronmaksajan perusteettomaksi eduksi katsottaisiin valtiontueksi, tilannetta olisi mahdoton selvittää.”

Norjan viranomaiset korostavat, että koska virheellisen verotuksen seuraukset saattavat vaihdella (jos kyseessä ei ole säännösten jatkuva virheellinen soveltaminen), korjaavat toimenpiteet on toteutettava kansallisen lainsäädännön nojalla eikä niitä pitäisi arvioida ETA:n valtiotukisääntöjen puitteissa.

4.2.2   Verotusta koskevan etuuskohtelun soveltaminen on joka tapauksessa voimassa olevaa tukea

Norjan viranomaiset myös katsovat, että jo ennen ETA-sopimuksen voimaantuloa voimassa olleen verosäännöksen soveltamisen ei missään tapauksessa voida katsoa olevan uutta tukea vaan ainoastaan voimassa olevan tukijärjestelmän soveltamista.

Viranomaisilla on seuraavanlainen näkemys: ”Yleisen säännöksen tavanomainen soveltaminen ja sen arviointi, voidaanko sitä soveltaa tiettyyn tapaukseen, ei missään tapauksessa ole uutta tukea eikä siten edellytä ilmoituksen tekemistä valvontaviranomaiselle. Mikäli voimassa olevan tukijärjestelmän yksittäiset soveltamistapaukset olisivat uutta tukea, kyseinen käytäntö laajentaisi kohtuuttomasti uudeksi tueksi katsottavien toimien alaa ja kaventaisi voimassa olevan tuen kanssa yhteensopiviksi katsottavien tukitoimien alaa valtiontukisääntöjen osalta.”

II.   ARVIOINTI

1.   Valtiontuen olemassaolo

ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa todetaan seuraavaa:

1.1    Valtion varojen olemassaolo

Tuen on oltava valtion myöntämää tai valtion varoista myönnettyä.

1.1.1   Kolmenkymmenenkuuden miljoonan Norjan kruunun avustus

Kolmenkymmenenkuuden miljoonan Norjan kruunun avustus myönnettiin valtion talousarviossa kansallisille kulttuurirakennuksille varatuista määrärahoista.

Valvontaviranomainen näin ollen katsoo, että valtion varojen käyttöä koskeva ehto täyttyy.

1.1.2   Verotusta koskeva etuusjärjestely

Norsk Film AS:lle ja sen tytäryhtiölle Norsk FilmStudio AS:lle myönnettiin verovapautus vuosina 1995–2001. Bærumin kunnan verotoimisto myönsi 18 päivänä maaliskuuta 1996 päivätyllä kirjeellään verovapautuksen verovuodeksi 1995 sillä edellytyksellä, että mahdolliset tuotot käytettäisiin täysimääräisesti yrityksen voittoa tavoittelemattoman toiminnan tavoitteiden saavuttamiseen.

ScanCam AS:lle (elokuvakameroiden vuokraustoimintaa harjoittava tytäryhtiö) myönnettiin verovapautus vuosina 1998–2001 samoin perustein.

Suotuisan verojärjestelyn johdosta valtio ei saanut verotuloja, jotka se olisi tavanomaisesti saanut kyseisiltä yrityksiltä. Kyseisten varojen puuttuminen oli rasite valtiolle, joka yleensä kohdistui yritysten talousarvioihin verojen muodossa. (8)

Sillä seikalla, että arvioinnin suoritti kunnallinen veroviranomainen, ei ole vaikutusta siihen, että toimenpiteen rahoitukseen käytettiin valtion varoja. (9)

1.2    Jonkin yrityksen tai tuotannonalan suosiminen

1.2.1   Kolmenkymmenenkuuden miljoonan Norjan kruunun avustus

Ensiksi kyseisen toimenpiteen on täytynyt tuottaa etua Norsk FilmStudio AS/Filmparken AS:lle siinä mielessä, että sen ei tarvinnut maksaa talousarvioonsa tavanomaisesti sisältyviä veroja. Tuensaajat saivat 36 miljoonan Norjan kruunun avustuksesta sellaista taloudellista hyötyä, jota ne eivät olisi saaneet tavanomaisen liiketoiminnan puitteissa. Siten avustus vahvisti Norsk FilmStudio AS/Filmparken AS:n taloudellista asemaa muihin elokuvatuotannon alalla ETA-alueella toimiviin yrityksiin nähden.

Toiseksi tukitoimenpide on valikoiva siinä mielessä, että se suosii ”jotakin yritystä tai tuotannonalaa”.

Valvontaviranomainen katsoo, että studiotilojen parantamiseen myönnetty 36 miljoonan Norjan kruunun avustus oli valikoivaa, koska se osoitettiin tietylle tuensaajalle.

1.2.2   Verotusta koskeva etuusjärjestely

Joillekin Norsk Film -ryhmään kuuluville yrityksille myönnettiin vapautus tavanomaisesti niihin sovellettavan yritysverotuksen maksamisesta, ja näin ollen niiden ei tarvinnut maksaa tavanomaisesti niiden talousarvioon sisältyviä veroja. Ne eivät olisi saaneet kyseistä etua tavanomaisen liiketoiminnan puitteissa.

Valvontaviranomainen kuitenkin ottaa huomioon, että Euroopan unionin tuomioistuin ja EFTAn tuomioistuin ovat useaan otteeseen todenneet, että tietyille tuensaajille etua tuottavat toimenpiteet eivät ole valikoivia, jos niiden toteuttaminen voidaan perustella sen järjestelyn luonteella ja tarkoituksella, jonka piiriin ne kuuluvat.

Lisäksi valvontaviranomaisen suuntaviivoissa valtiontukisäännösten soveltamisesta yritysten välittömään verotukseen säädetään erityisesti seuraavalla tavalla: ”On selvää, että voitoista ei voida kantaa veroa, jos toiminnasta ei saada voittoa. On näin ollen verojärjestelmän luonteen mukaisesti perusteltua, että säätiöiden tai yhdistysten kaltaiset voittoa tavoittelemattomat yritykset on nimenomaisesti vapautettu tuloverosta, jos niiden toiminnasta ei saada varsinaista voittoa.”

Valvontaviranomainen ei epäillyt päätöksessään N:o 491/09/KOL, että verotusta koskevaa etuusjärjestelyä voitaisiin perustella järjestelyn luonteen tai toimintaperiaatteen perusteella. Sen sijaan sen epäilykset koskivat järjestelyn soveltamista kyseisiin yrityksiin. Yrityksille oli myönnetty vapautus yritysveron maksamisesta 18 päivänä elokuuta 1911 annetun entisen verolain N:o 8:n 26 pykälän 1 kohdan k alakohtaa soveltamalla, joka sittemmin on korvattu 26 päivänä maaliskuuta annetulla verolailla N:o 14. Kyseinen järjestely antaa vapautuksen yritysveron maksamisesta tietyt ehdot täyttäville yrityksille. Kyseiset ehdot liittyvät pääasiassa yritysten voittoa tavoittelemattomaan toimintaan.

Norjan viranomaisten toimittamien tietojen mukaan Norsk Film AS, Norsk FilmStudio AS ja ScanCam AS saivat verovapautuksen sillä perusteella, että kyseiset yritykset eivät tavoitelleet voittoa. Valvontaviranomainen ei arviointia suorittaessaan voi asettautua Norjan kunnallisen veroviranomaisen asemaan. Sille toimitettujen tietojen perusteella valvontaviranomainen katsoo, että sillä ei ole riittävästi todisteita siitä, että etuusjärjestelyä olisi sovellettu virheellisesti kyseiseen kolmeen yritykseen ja että toimenpidettä näin ollen voitaisiin pitää valikoivana.

Tämän takia valvontaviranomainen ei voi päätellä, että verotusta koskevan etuusjärjestelyn soveltaminen Norsk FilmStudio AS/Filmparken AS/ScanCam AS:ään alun perin vuoden 1911 verolaissa säädettyjen kriteerien perusteella sisältäisi valtiontukea.

1.3    Kilpailun vääristyminen ja vaikutus sopimuspuolten väliseen kauppaan

Ainoastaan jollekin yritykselle myönnettävää valtiontukea pidetään kilpailua vääristävänä ja sopimuspuolten väliseen kauppaan vaikuttavana, jos tuensaaja harjoittaa sopimuspuolten väliseen kauppaan liittyvää taloudellista toimintaa. Elokuvia voidaan tuottaa myös muualla ETA-alueella. Siten elokuvatuotanto liittyy ETA-sopimuksen sopimuspuolten väliseen kauppaan. Elokuvatuotantoa harjoittavalle ja studiopalveluja tarjoavalle yritykselle myönnetty tuki voi näin ollen muuttaa elokuvatuotantoon keskittyvien alueiden välistä kilpailua. Tarkasteltavan toimenpiteen voidaan siten katsoa vääristävän kilpailua ja vaikuttavan sopimuspuolten väliseen kauppaan.

1.4    Päätelmät

Edellä tarkasteltujen seikkojen perusteella valvontaviranomainen päättelee, että 36 miljoonan Norjan kruunun avustus oli valtiontukea ja että Norsk FilmStudio AS / Filmparken AS / ScanCam AS:lle myönnetty suotuisa verokohtelu ei sisältänyt valtiontukea.

Tämän takia valvontaviranomainen käsittelee jäljempänä ainoastaan 36 miljoonan Norjan kruunun avustuksen maksamista.

2.   Menettely

Uutta tukea koskevasta menettelystä on säädetty pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdassa. Jos valvontaviranomainen epäilee tukitoimen yhteensopivuutta, se aloittaa pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 2 kohdassa ja II osan 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun muodollisen tutkintamenettelyn.

Voimassa olevaan tukeen sovelletaan erillistä pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 1 kohdan menettelyä. Kyseisen säännöksen nojalla valvontaviranomainen seuraa jatkuvasti EFTA-valtioiden kanssa niiden voimassa olevia tukijärjestelmiä. Se tekee EFTA-valtioille ehdotuksia ETA-sopimuksen asteittaisen kehittämisen tai sen toiminnan kannalta aiheellisiksi toimenpiteiksi.

Arviot, jotka sisältyvät muodollisen tutkintamenettelyprosessin aloittamista koskevaan päätökseen siitä, onko tukitoimenpide uutta vai voimassa olevaa tukea, ovat luonteeltaan alustavia. Vaikka valvontaviranomainen päättäisi käytettävissään olevien tietojen perusteella aloittaa muodollisen tutkintamenettelyn pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 2 tai 3 kohdan nojalla, se voi silti menettelyn lopettavassa päätöksessään todeta, että toimenpide onkin voimassa olevaa tukea. (10) Jos tuki on voimassa olevaa tukea, valvontaviranomaisen on noudatettava voimassa olevaa tukea koskevaa menettelyä. (11) Vastaavasti kyseisessä tapauksessa valvontaviranomaisen olisi lopetettava muodollinen tutkintamenettely ja tapauksen mukaan aloitettava pöytäkirjassa 3 olevan II osan 17–19 artiklassa säädetty voimassa olevaa tukea koskeva menettely. (12)

Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevan päätöksen tekohetkeen mennessä valvontaviranomaiselle toimitettujen tietojen perusteella ei voitu päätellä, että kyseinen tuki on voimassa olevaa tukea. Näin ollen valvontaviranomainen käsitteli kyseisiä tukitoimia uuteen tukeen sovellettavien määräysten puitteissa.

Valvontaviranomainen antaa päätöksensä uusien tukitoimien olemassaolosta ja yhteensopivuudesta muodollisen tutkintamenettelyn nojalla. Mikäli tutkintamenettelyn kohteena olevat kaksi sittemmin lakkautettua tukitoimenpidettä ovat voimassa olevaa tukea, valvontaviranomainen lopettaa niitä koskevan muodollisen tutkintamenettelyn avaamatta voimassa olevaa tukea koskevaa menettelyä, sillä kyseisellä tutkintamenettelyllä ei olisi kohdetta.

3.   Kolmenkymmenenkuuden miljoonan Norjan kruunun avustus – voimassa olevaa tukea

Pöytäkirjassa 3 olevan II osan 1 artiklan b kohdan i alakohdan nojalla voimassa olevaa tukea ovat ”tuet, jotka olivat olemassa ennen ETA-sopimuksen voimaantuloa kyseisessä EFTA-valtiossa, eli tukiohjelmat ja yksittäiset tuet, jotka on otettu käyttöön ennen ETA-sopimuksen voimaantuloa ja joita voidaan soveltaa edelleen ETA-sopimuksen voimaantulon jälkeen”. Kyseisiin tukiin tehtävät muutokset ovat uutta tukea 1 artiklan c kohdan nojalla.

Norjan viranomaiset toimittivat lisätietoja päätöstä N:o 491/09/KOL koskevien huomautustensa yhteydessä (ks. 4.1.2 kohta edellä).

Valvontaviranomainen toteaa päätöksessään N:o 491/09/KOL, että Norjan valtion 1970-luvulta lähtien maksamat vuotuiset avustukset Norsk FilmStudio AS / Filmparken AS:lle elokuvien tuotantoa ja elokuvatuotannossa tarvittavan infrastruktuurin ylläpitämistä varten perustuivat voimassa olevaan tukijärjestelmään.

Valvontaviranomainen katsoo, että 36 miljoonan Norjan kruunun avustus maksettiin voimassa olevan tukijärjestelmän puitteissa.

Ensiksi useiden vuosien aikana maksettuihin vuotuisiin avustuksiin sisältyi sekä investointitukea että toimintatukea. (13) Norjan viranomaiset ovat ilmoittaneet, että parannus- ja uudenaikaistamisprosessi oli jo aloitettu ja sen kustannukset olivat 1998–1999 mennessä nousseet 13 miljoonaan Norjan kruunuun, mikä katettiin vuotuisilla avustuksilla. Norjan viranomaiset toimittivat otteita talousarvioehdotuksista, jotka osoittivat, että Norsk Film AS:lle oli useaan otteeseen myönnetty huomattavia summia elokuvatuotannon harjoittamiseen vaadittavan infrastruktuurin parantamiseen ja uudenaikaistamiseen. (14) Vaikka erityinen määräraha oli varattu Jarissa sijaitsevien toimitilojen parantamiseen, kyseisen toimenpiteen ei voida katsoa muuttaneen voimassa olevaa tukijärjestelmää.

Toiseksi se, että avustus maksettiin talousarviossa eri määrärahoista kuin vuotuiset avustukset, on merkityksetöntä tämän tapauksen kannalta, sillä tämä johtui ainoastaan talousarvioon liittyvistä teknisistä seikoista sekä talousarvion järjestämistä koskevasta uudesta menettelystä.

Lopuksi se, että myönnetty avustus oli merkittävästi suurempi kuin vuotuiset avustukset olivat siihen mennessä olleet, ei tarkoita, että avustus olisi uutta tukea. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on todennut seuraavaa: ”Uuden tuen muodostumista tai voimassa olevan tuen muuttumista ei voida arvioida tuen laajuuden perusteella tai etenkään sen rahallisen määrän perusteella yrityksen elinaikana, mikäli tuki on myönnetty aiemmin voimassa olleiden lakisääteisten määräysten nojalla, joita ei myöhemmin ole muutettu.” (15)

Valvontaviranomainen päättelee näin ollen edellisten seikkojen valossa, että 36 miljoonan Norjan kruunun avustus oli osa voimassa olevaa tukijärjestelmää, joka lakkautettiin vuonna 2006,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

EFTAn valvontaviranomainen katsoo, että 36 miljoonan Norjan kruunun avustus oli osa voimassa olevaa tukijärjestelmää. Uuteen tukeen sovellettava muodollinen tutkintamenettely lopetetaan näin ollen.

2 artikla

EFTAn valvontaviranomainen katsoo, että verotusta koskevan etuuskohtelun soveltaminen Norsk Film AS:ään, Norsk FilmStudio AS:ään ja ScanCam AS:ään ei ole Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu Norjan kuningaskunnalle.

4 artikla

Ainoastaan tämän päätöksen englanninkielinen teksti on todistusvoimainen.

---

(1)  EUVL C 174, 1.7.2010, ja ETA-täydennysosa N:o 34, 1.7.2010.

(2)  Chimney Pot Oslo AS, Dagslys AS, Egg & Bacon AS, Grip Teknikk AS, Bob Aas Carho ENK, Kamerautleien AS, Lydhodene AS, Megaphon AS ja Krypton Film AS.

(3)  Ks. alaviite 1.

(4)  Kyseisessä järjestelyssä myönnetään vapautus yritysverosta ns. ideaalisille yrityksille.

(5)  Norjan verolain 2 pykälän 32 kohdan 2 alakohdassa säädetään, että yrityksen tuloista peritään yritysveroa, jos kaupallisen toiminnan vuotuinen liikevaihto ylittää 70 000 Norjan kruunua tai 140 000 Norjan kruunua tapauksen mukaan.

(6)  Ks. Norjan viranomaisten 11 päivänä elokuuta 2006 päivätty kirje (tapahtuma nro 383774).

(7)  Asia C-44/93, Namur-Les Assurances du Crédit SA v. Office National du Ducroire ja Belgian valtio, tuomio 9.8.1994 (Kok., s. I-3829, 28 kohta).

(8)  Asia C-156/98, Saksa v. komissio, tuomio 19.9.2000 (Kok., s. I-6857, 26 kohta).

(9)  Asia C-248/84, Saksa v. komissio, tuomio 14.10.1987 (Kok., s. I-4013, 17 kohta).

(10)  Asia C-400/99, Italia v. komissio, tuomio 10.5.2005 (Kok., s. I-3657, 47, 54 ja 55 kohta).

(11)  Asia T-190/00, Regione Siciliana v. komissio, tuomio 27.11.2003 (Kok., s. II-5015, 48 kohta).

(12)  Asia C-312/90, Espanja v. komissio, tuomio 30.6.1992 (Kok., I-4117, 14–17 kohta) ja asia C-47/91, Italia v. komissio, tuomio 30.6.1992 (Kok., s. I-4145, 22–25 kohta).

(13)  Ks. Norjan viranomaisten huomautukset EFTAn valvontaviranomaisen päätöksestä aloittaa muodollinen tutkintamenettely asiassa N:o 67377 – Norsk Film -ryhmään kuuluville yrityksille myönnetty väitetty valtiontuki (tapahtuma nro 545244).

(14)  Ks. talousarvioehdotus N:o 1 (1976–77): 1 313 000 Norjan kruunua; talousarvioehdotus N:o 1 (1977–78): 4 miljoonaa Norjan kruunua; talousarvioehdotus N:o 1 (1978–79): 3,9 miljoonaa Norjan kruunua.

(15)  Asia C-44/93, Namur-Les Assurances du Crédit SA v. Office National du Ducroire ja Belgian valtio, tuomio 9.8.1994 (Kok., s. I-3829, 28 kohta).

---

18.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 287/21

---

EFTAn VALVONTAVIRANOMAISEN PÄÄTÖS

N:o 189/12/KOL,

annettu 22 päivänä toukokuuta 2012,

vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/17/EY soveltamatta jättämisestä sähkön tuotantoon ja tukkumyyntiin Norjassa

EFTAn VALVONTAVIRANOMAINEN, joka

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen liitteessä XVI olevassa 4 kohdassa tarkoitetun säädöksen yleishyödyllisiä palveluja koskevien julkisten sopimusten tekomenettelyistä (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/17/EY (1), annettu 31 päivänä maaliskuuta 2004, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta, jäljempänä ’direktiivi 2004/17/EY’) ja erityisesti sen 30 artiklan,

ottaa huomioon EFTA-valtioiden sopimuksen valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta, jäljempänä ’valvonta- ja tuomioistuinsopimus’, ja erityisesti sen pöytäkirjassa 1 olevan 1 ja 3 artiklan,

ottaa huomioon Akershus Energi Vannkraft AS:n, E-CO Energi AS:n, EB Kraftproduksjon AS:n ja Østfold Energi AS:n, jäljempänä ’hakijat’, valvontaviranomaiselle 24 päivänä tammikuuta 2012 esittämän pyynnön,

ottaa huomioon EFTAn valvontaviranomaisen, jäljempänä ’valvontaviranomainen’, 19 päivänä huhtikuuta 2012 antaman päätöksen, jolla jäsenvaltio, jolla on julkisia hankintoja koskeva erityisvastuu, valtuutetaan tekemään tiettyjä päätöksiä julkisten hankintojen alalla (päätös N:o 138/12/KOL),

on kuullut EFTAn valvontaviranomaista avustavaa, julkisia hankintoja käsittelevää EFTAn komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

I   TOSISEIKAT

(1)

Valvontaviranomainen vastaanotti 24 päivänä tammikuuta 2012 direktiivin 2004/17/EY 30 artiklan 5 kohdan mukaisen pyynnön yrityksiltä Akershus Energi Vannkraft AS, E-CO Energi AS, EB Kraftproduksjon AS ja Østfold Energi AS. Pyynnössä esitetään, että direktiivin 2004/17/EY 30 artiklan 1 kohtaa sovellettaisiin vesivoiman tuotantoa ja tukkumyyntiä koskeviin toimintoihin Norjassa. Valvontaviranomainen pyysi 17 päivänä helmikuuta 2012 päivätyillä kirjeillä lisätietoja sekä Norjan viranomaisilta (tapahtuma nro 624270) ja hakijalta (tapahtuma nro 624258). Valvontaviranomainen sai vastauksen tähän pyyntöönsä Norjalta 20 päivänä maaliskuuta 2012 päivätyllä kirjeellä ja hakijoilta 22 päivänä maaliskuuta 2012 päivätyllä kirjeellä.

(2)	Hakijoiden, jotka on katsottava direktiivissä 2004/17/EY tarkoitetuiksi julkisiksi yrityksiksi, esittämä pyyntö koskee vesivoiman tuotantoa ja tukkutoimitusta, kuten pyynnössä on esitetty.

II   LAINSÄÄDÄNTÖKEHYS

(3)

Direktiivin 2004/17/EY 30 artiklan 1 kohdassa säädetään, että hankintasopimuksiin, jotka tehdään 3–7 artiklassa tarkoitetun toiminnon suorittamiseksi, ei sovelleta kyseistä direktiiviä, jos toiminto siinä EFTA-valtiossa, jossa se toteutetaan, on suoraan avoin kilpailulle markkinoilla, joille pääsyä ei ole rajoitettu.

(4)

Direktiivin 2004/17/EY 30 artiklan 5 kohdan mukaan hankintaviranomaiset voivat toimittaa 30 artiklan 1 kohdan soveltamista koskevan pyynnön, jos kyseisen ETA-valtion lainsäädännössä on siitä säädetty. Yleishyödyllisiä palveluja koskevista julkisista hankinnoista 7 päivänä huhtikuuta 2006 annetun asetuksen nro 403 (Forskrift nr. 403 av 7. April 2006 om innkjøp i forsyningssektorene) 15-1 §:n 2 momentin mukaan hankintaviranomaiset voivat toimittaa direktiivin 2004/17/EY 30 artiklan 1 kohdan soveltamista koskevan pyynnön valvontaviranomaiselle sillä edellytyksellä, että ne ovat hankkineet Norjan kilpailuviraston lausunnon.

(5)	Hakijat hankkivat Norjan kilpailuviraston lausunnon 16 päivänä maaliskuuta 2011. Lausunnossaan kilpailuvirasto katsoi, että asianomaisiin toimintoihin kohdistuu suoraan kilpailua markkinoilla, joille pääsyä ei ole rajoitettu.

(6)

Markkinoille pääsyä pidetään rajoittamattomana, jos valtio on pannut täytäntöön ne ETA:n säädökset, jotka avaavat tietyn alan tai sen osan kilpailulle, ja soveltaa niitä. Kyseinen lainsäädäntö on lueteltu direktiivin 2004/17/EY liitteessä XI, jossa viitataan sähköalan osalta sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 19 päivänä joulukuuta 1996 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 96/92/EY (2). Direktiivi 96/92/EY on korvattu sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 96/92/EY kumoamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2003 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/54/EY (3), jäljempänä ’direktiivi 2003/54/EY’, joka on otettu osaksi ETA-sopimusta liitteessä IV olevassa 22 kohdassa. Näin ollen markkinoille pääsyä pidetään rajoittamattomana, jos Norjan valtio on pannut täytäntöön direktiivin 2003/54/EY ja soveltanut sitä asianmukaisesti.

(7)

Sitä, kohdistuuko toimintaan kilpailua, on arvioitava useiden indikaattoreiden perusteella, joista yksikään ei ole ratkaiseva sellaisenaan. Tässä päätöksessä tarkoitettujen markkinoiden osalta on otettava huomioon tärkeimpien toimijoiden markkinaosuudet tietyillä markkinoilla. Lisäksi olisi otettava huomioon markkinoiden keskittymisaste. Kyseisten markkinoiden erityispiirteiden vuoksi olisi otettava huomioon myös muita perusteita, kuten tasesähkömarkkinoiden toiminta, hintakilpailu ja sähköntoimittajaa vaihtaneiden asiakkaiden määrä.

III   ARVIOINTI

(8)	Merkitykselliset tuotemarkkinat koskevat sähkön tuotantoa ja tukkutoimitusta (4). Näin ollen markkinat kattavat sähkön tuotannon voimaloissa ja sähkön tuonnin siirtoyhteyksien kautta sähkön jälleenmyymiseksi suoraan suurille teollisuusasiakkaille tai vähittäismyyjille.

(9)

Norjan sähköenergian tukkumarkkinat on suuressa määrin integroitu Pohjoismaiden sähkömarkkinoihin (Tanska, Norja, Ruotsi ja Suomi). Suuri osa sähkövoiman tuotannosta Pohjoismaissa myydään sähkön fyysistä toimitusta koskevia sopimuksia käsittelevän pohjoismaisen yhteispörssin kautta. Tämän pörssin toimintaa harjoittaa Nord Pool Spot AS, jäljempänä ’Nord Pool’. Nord Poolin pohjoismainen sähköpörssi kattaa tällä hetkellä Norjan, Ruotsin, Tanskan, Suomen ja Viron tukkumarkkinat.

(10)

Nord Poolilla on kahdet markkinat sähkövoiman fyysisen toimituksen tukkumyyntiä varten. Elspot muodostaa spot-markkinat (day-ahead), joilla käydään päivittäin kauppaa tuntiperusteisista sähkösopimuksista sähkön toimittamiseksi fyysisesti seuraavana päivänä 24 tunnin ajan. Elbas puolestaan muodostaa jatkuvat rajat ylittävät päivänsisäiset markkinat, joilla voidaan tehdä muutoksia Elspotissa tehtyihin kauppoihin viimeistään tuntia ennen toimitusta. Yhteensä nämä markkinat kattoivat 74 prosenttia pohjoismaisesta sähkönkulutuksesta vuonna 2010, ja niiden volyymi oli 307 TWh. Jäljelle jäävä määrä myydään toimittajan ja asiakkaan kahdenkeskisen sopimuksen perusteella.

(11)

Pohjoismaiset markkinat jakautuvat useaan tarjousalueeseen, jotka on yhdistetty rajayhdysjohdoilla. Elspotin kauppahinta perustuu kaikkien markkinatoimijoiden tekemiin osto- ja myyntitarjouksiin. Tarkoituksena on tasapainottaa markkinoiden kysyntä ja tarjonta vuorokauden jokaisena tuntina. Elspotin hintamekanismissa kyseisten markkinoiden rajayhdysjohtojen kautta kulkeva sähkön määrä mukautetaan pohjoismaisilta siirtojärjestelmäoperaattoreilta saatavissa olevaan myytävään kapasiteettiin.

(12)

Pohjoismaiden siirtokapasiteettirajoitukset voivat johtaa väliaikaiseen ylikuormittumiseen, jolloin pohjoismaiset markkinat jakautuvat maantieteellisesti pienempiin markkinoihin. Pohjoismaiden välisten rajayhdysjohtojen ja Norjan sisäisten siirtojohtojen tasolla käytetään hintamekanismeja helpottamaan yhteyksien ylikuormittumista soveltamalla erilaisia alueellisia Elspot-hintoja. Tämän vuoksi hinta-alueilla voi olla erilaisia hintoja, jotka tasaavat tarjontaa ja kysyntää kyseisellä alueella.

(13)	Näin ollen merkitykselliset maantieteelliset markkinat voivat vaihdella tunneittain. Yhteyksien ylikuormittuessa merkitykselliset maantieteelliset markkinat ovat Pohjoismaita kapeammat ja voivat vastata kotimaisia tarjousalueita.

(14)	Norjassa on tällä hetkellä viisi tarjousaluetta (5).

(15)

Niiden tuntien prosenttiosuus, joiden osalta Pohjoismaissa on hintaeroja, on kuitenkin vähäinen: Hinta-alue % tunneista erillään NO 1 – Oslo 1,4 % NO 2 – Kristiansand 16,4 % NO 3 – Trondheim 6,2 % NO 4 – Tromssa 6,6 % NO 5 – Bergen 4,1 % 15.3.2010–11.3.2011 Hinta-alueet ovat suurimman osan ajasta yhtenäiset: Hinta-aluesarjat % tunneista yhtenäisinä NO 1 – NO 2 77,7 % NO 1 – NO 3 48,0 % NO 1 – NO 5 94,9 % NO 2 – NO 5 76,6 % NO 3 – NO 4 89,9 % NO 1 – NO 2 – NO 5 75,7 % NO 3 – NO 4 – Ruotsi 76,3 % 15.3.2010–11.3.2011 Norjan hinta-alueet on yleensä integroitu Ruotsin alueiden kanssa.

(16)

Ylikuormittumisen mahdollisuus saattaa aiheuttaa huolta sellaisten väliaikaisten pullonkaulojen hyväksikäytöstä, jotka voivat lisätä paikallista markkinavoimaa. Tämän johdosta Norjan kilpailuviranomaiset ovat määritelleet merkitykselliset maantieteelliset markkinat pohjoismaisiksi niiden tuntien perusteella, jolloin yhteydet eivät ole ylikuormittuneita, ja pienemmiksi taas niiden tuntien perusteella, jolloin yhteydet ovat ylikuormittuneita (6).

(17)	Kysymys siitä, olisiko markkinat määriteltävä kattavuudeltaan pohjoismaisiksi vai kapeammiksi, jätetään avoimeksi, koska analyysin tulos on sama riippumatta siitä, käytetäänkö suppeampaa vai laajempaa määritelmää.

(18)	Saatavilla olevien tietojen perusteella näyttää siltä, että Norja on pannut direktiivin 2003/54/EY täytäntöön ja soveltanut sitä täysimääräisesti. Tämän perusteella olisi katsottava 30 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti, että markkinoille pääsyä ei ole rajoitettu Norjan alueella.

(19)	Euroopan komission (7) tapaan valvontaviranomainen analysoi kolmen suurimman tuottajan markkinaosuuden, markkinoiden keskittymisasteen ja markkinalikviditeetin asteen.

(20)	Euroopan komissio katsoo, että sähköntuotannon alalla ”yksi kansallisten markkinoiden kilpailuastetta kuvaavista indikaattoreista on kolmen suurimman tuottajan kokonaismarkkinaosuus” (8).

(21)	Kolmen suurimman pohjoismaisen sähköntuottajan yhteenlaskettu markkinaosuus oli tuotantokapasiteetilla tarkasteltuna 45,1 prosenttia vuonna 2010 (Vattenfall: 18,8 prosenttia, Statkraft: 13,3 prosenttia ja Fortum: 13 prosenttia), mikä on hyväksyttävällä tasolla.

(22)	Keskittymisaste Norjassa vuonna 2008 oli Hirschman–Herfindahl-indeksillä (HHI) kapasiteetin perusteella mitattuna 1 826 (9).

(23)

Pohjoismaisilla sähkön tukkumarkkinoilla on katsottava olevan kilpailua. Siirtyminen avoimiin markkinoihin on onnistunut erittäin hyvin Pohjoismaissa. Norjan ja Ruotsin yhteiset markkinat avattiin vuonna 1996, ja sen jälkeen muut Pohjoismaat on integroitu markkinoihin: Suomi vuonna 1998, Tanska vuosina 1999–2000 ja Viro vuonna 2010. Noin 74 prosenttia sähköenergian kulutuksesta Pohjoismaissa myytiin sähköpörssin kautta vuonna 2010. Pörssissä on yli 300 rekisteröityä toimijaa.

(24)

Kuten edellä selitettiin, ylikuormittumisesta johtuvat pullonkaulat ovat harvinaisia ja luonteeltaan väliaikaisia. Tämän vuoksi markkinoihin kohdistuu jatkuva kilpailupaine, jonka aiheuttaa mahdollisuus hankkia sähköä Norjan ulkopuolelta. Pohjoismaiden välillä ei veloiteta siirtomaksuja. Koska Norjan ja muiden hinta-alueiden väliset yhteydet eivät useinkaan ole ylikuormittuneet, Norjan alueella ei voida investoida sähköalaan ottamatta huomioon muita pohjoismaisilla markkinoilla toimivia tuottajia. Lisäksi sähkön tukkuhinnat asettaa Nord Pool, joka harjoittaa erittäin likvidin kauppapaikan toimintaa.

(25)

Myös tasesähkömarkkinoiden toimintaa olisi pidettävä indikaattorina, ei ainoastaan tuotannon vaan myös tukkumarkkinoiden osalta. Ne markkinoiden toimijat, jotka eivät pysty helposti sovittamaan sähköntuotantoaan asiakaskuntansa tarpeisiin, saattavat joutua kärsimään hintaerosta siirtoverkko-operaattorin myymän vaje-energian ja sen takaisin ostaman ylituotannon välillä. Nämä siirtoverkko-operaattorin hinnat ovat joko sääntelijän määräämiä tai vaihtoehtoisesti käytetään markkinoihin perustuvaa mekanismia, jolloin hinta määräytyy niiden tarjousten mukaan, joita muut tuottajat tekevät oman tuotantonsa säätelemiseksi ylös- tai alaspäin. Pohjoismaiden alueella on lähestulkoon täysin integroituneet tasesähkömarkkinat tasesähkön toimittamiseksi, ja tasemarkkinoiden keskeiset ominaisuudet – markkinoihin perustuva hinnoittelu sekä siirtoverkko-operaattorin osto- ja myyntihinnan välinen pieni ero – ovat sellaiset, että niitä olisi pidettävä osoituksena siitä, että kyseiseen toimintoon kohdistuu suoraa kilpailua.

(26)	Nämä tekijät olisi sen vuoksi otettava huomioon merkkinä tarkasteltavina oleviin merkityksellisiin markkinoihin kohdistuvasta suorasta kilpailusta huolimatta siitä, kattavatko maantieteelliset markkinat Pohjoismaiden koko alueen vai ovatko ne kapeammat.

IV   PÄÄTELMÄT

(27)

Edellä esitettyjen Norjaa koskevien seikkojen perusteella olisi katsottava, että ehto, joka koskee kilpailun kohdistumista suoraan johonkin toimintoon ja josta säädetään direktiivin 2004/17/EY 30 artiklan 1 kohdassa, täyttyy sähkön tuotannon ja tukkumyynnin osalta Norjassa. Lisäksi kuten edellä johdanto-osan 18 kappaleessa mainitaan, vapaata pääsyä markkinoille koskevan lisäehdon on katsottava täyttyvän. Tämän vuoksi direktiiviä 2004/17/EY ei pitäisi soveltaa silloin, kun hankintayksiköt myöntävät hankintasopimuksia, joiden tarkoituksena on mahdollistaa sähkön tuotanto tai tukkumyynti kyseisillä maantieteellisillä alueilla, tai kun ne järjestävät suunnittelukilpailuja kyseisen toiminnan harjoittamiseen alueilla.

(28)

Tämä päätös perustuu oikeudelliseen ja tosiasialliseen tilanteeseen 24 päivänä tammikuuta 2012, sellaisena kuin se on hakijan lähettämien tietojen perusteella. Päätöstä voidaan tarkistaa, jos oikeudellinen tai tosiasiallinen tilanne muuttuu merkittävästi niin, etteivät direktiivin 2004/17/EY 30 artiklan 1 kohdan soveltamisen edellytykset enää täyty.

(29)	Tämä päätös on tehty pelkästään direktiivin 2004/17/EY 30 artiklan mukaisen poikkeuksen myöntämiseksi, eikä se rajoita kilpailusääntöjen soveltamista.

(30)	Tätä päätöstä sovelletaan sähkön tuotantoon ja tukkumyyntiin Norjassa, eikä se koske sähkön siirtoa, jakelua ja vähittäistoimituksia Norjassa.

(31)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat EFTAn valvontaviranomaista avustavan, julkisia hankintoja käsittelevän EFTAn komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen liitteessä XVI olevassa 4 kohdassa tarkoitettua säädöstä yleishyödyllisiä palveluja koskevien julkisten sopimusten tekomenettelyistä (direktiivi 2004/17/EY) ei sovelleta hankintayksiköiden tekemiin hankintasopimuksiin, joiden tarkoituksena on mahdollistaa sähkön tuotanto ja tukkumyynti Norjassa.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Norjan kuningaskunnalle.

---

(1)  EUVL L 134, 30.4.2004, s. 1.

(2)  EYVL L 27, 30.1.1997, s. 20.

(3)  EUVL L 176, 15.7.2003, s. 37. Direktiivi 2003/54/EY otettiin osaksi ETA-sopimusta 2 päivänä joulukuuta 2005 tehdyllä ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 146/2005 (EUVL L 53, 23.2.2006, s. 43), ja se tuli voimaan EFTA-valtioiden osalta 1 päivänä kesäkuuta 2007.

(4)  Ks. Euroopan komission päätökset, annettu 26 päivänä tammikuuta 2011 asiassa COMP/M.5978 – GDF Suez / International Power, 22 päivänä joulukuuta 2008 asiassa COMP/M.5224 – EDF / British Energy, 14 päivänä marraskuuta 2006 asiassa COMP/M.4180 – Gaz de France / Suez ja 9 päivänä joulukuuta 2004 asiassa M.3440 – EDP/ENI/GDP. Ks. myös komission päätökset sähkön tuontia ja myyntiä Suomessa ja Ruotsissa koskevasta direktiivin 2004/17/EY soveltamatta jättämisestä; 19 päivänä kesäkuuta 2006 tehty päätös, jonka mukaan direktiivin 2004/17/EY 30 artiklan 1 kohtaa sovelletaan sähkön tuotantoon ja myyntiin Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta, ja 29 päivänä lokakuuta 2007 tehty päätös sähkön tuotantoa ja myyntiä Ruotsissa koskevasta direktiivin 2004/17/EY soveltamatta jättämisestä.

(5)  Oslo – NO 1, Kristiansand – NO 2, Trondheim – NO 3, Tromssa – NO 4 ja Bergen – NO 5. Tarjousalueiden NO 2 ja NO 5 rajaa siirrettiin 5 päivänä syyskuuta 2011 pohjoiseen päin uuden käyttöön otettavan yhteyden vuoksi. Hakemuksessa annetuissa tiedoissa ei oteta huomioon tätä muutosta.

(6)  Ks. valtionhallinnosta vastaavan ministeriön 14 päivänä lokakuuta 2002 tekemä päätös Statkraft – Agder Energi ja 7 päivänä helmikuuta 2003 tekemä päätös Statkraft – Trondheim Energiverk.

(7)  Kesäkuun 19 päivänä 2006 tehty päätös, jonka mukaan direktiivin 2004/17/EY 30 artiklan 1 kohtaa sovelletaan sähkön tuotantoon ja myyntiin Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta, ja 29 päivänä lokakuuta 2007 tehty päätös sähkön tuotantoa ja myyntiä Ruotsissa koskevasta direktiivin 2004/17/EY soveltamatta jättämisestä, 7–13 kohta.

(8)  Ks. Raportti edistymisestä kaasun ja sähkön sisämarkkinoiden luomisessa, KOM(2005) 568 lopullinen, 15.11.2005; 29 päivänä lokakuuta 2007 tehty päätös sähkön tuotantoa ja myyntiä Ruotsissa koskevasta direktiivin 2004/17/EY soveltamatta jättämisestä.

(9)  Ks. Commission staff working document, Technical Annex to the Communication from the Commission to the Council and the European Parliament report on progress in creating the internal gas and electricity market (Komission yksiköiden valmisteluasiakirja, tekninen liite komission tiedonantoon neuvostolle ja Euroopan parlamentille – Raportti kaasun ja sähkön sisämarkkinoiden toteutuksen edistymisestä), KOM(2010) 84, lopullinen, s. 12.

---

18.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 287/25

---

Oikaistaan Amerikan yhdysvalloista peräisin olevan bioetanolin tuonnin saattamisesta kirjaamisvelvoitteen alaiseksi muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 597/2009 24 artiklan 5 kohdan mukaisesti 23 päivänä elokuuta 2012 annettu komission asetus (EU) N:o 771/2012

( Euroopan unionin virallinen lehti L 229, 24. elokuuta 2012 )

Sivulla 21, 1 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta korvataan seuraavalla tekstillä:

---

18.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 287/25

---

Oikaistaan neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 405/2011, annettu 19 päivänä huhtikuuta 2011, lopullisen tasoitustullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Intiasta peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen tankojen tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta

( Euroopan unionin virallinen lehti L 108, 28. huhtikuuta 2011 )

Sivulla 9, 2 artiklassa

korvataan:

seuraavasti:

---