LUONNOS

ETA:n SEKAKOMITEAN PÄÄTÖS

N:o …/…,

annettu …,

ETA-sopimuksen liitteen II (Tekniset määräykset, standardit, testaus ja varmentaminen) muuttamisesta

ETA:n SEKAKOMITEA, joka

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen tarkistamisesta tehdyllä pöytäkirjalla, jäljempänä ’ETA-sopimus’, ja erityisesti sen 98 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	ETA-sopimuksen liite II muutettiin … päivänä … kuuta … annetulla ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o … (1).

(2)

Unionin yhteensovitetusta monivuotisesta valvontaohjelmasta vuosiksi 2012, 2013 ja 2014 kasvi- ja eläinperäisissä elintarvikkeissa ja niiden pinnalla olevien torjunta-ainejäämien enimmäismäärien noudattamisen varmistamiseksi ja kuluttajien kyseisille torjunta-ainejäämille altistumisen arvioimiseksi 7 päivänä joulukuuta 2011 annettu komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1274/2011 (2) olisi otettava osaksi ETA-sopimusta.

(3)

Yhteensovitetusta monivuotisesta yhteisön valvontaohjelmasta vuosiksi 2009, 2010 ja 2011 kasvi- ja eläinperäisissä elintarvikkeissa ja niiden pinnalla olevien torjunta-ainejäämien enimmäismäärien noudattamisen varmistamiseksi ja kuluttajien kyseisille torjunta-ainejäämille altistumisen arvioimiseksi 5 päivänä joulukuuta 2008 annettu komission asetus (EY) N:o 1213/2008 (3), joka on otettu osaksi ETA-sopimusta, on korvattu Euroopan unionissa ja olisi näin ollen poistettava ETA-sopimuksesta.

(4)

Tässä päätöksessä on kyse elintarvikkeita koskevasta lainsäädännöstä. Elintarvikkeita koskevaa lainsäädäntöä ei sovelleta Liechtensteiniin niin kauan kuin Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen maataloustuotteiden kauppaa koskevan sopimuksen soveltaminen on laajennettu koskemaan Liechtensteinia, kuten ETA-sopimuksen liitteessä II olevan XII luvun johdannossa tarkemmin todetaan. Tätä päätöstä ei näin sen vuoksi sovelleta Liechtensteiniin,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan ETA-sopimuksen liitteessä II oleva XII luku seuraavasti:

1.	Poistetaan 54zzzzb kohdan (komission asetus (EY) N:o 1213/2008) teksti.

2.

Lisätään 65 kohdan (komission asetus (EU) N:o 1171/2011) jälkeen seuraava: ’66. 32011 R 1274: Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1274/2011, annettu 7 päivänä joulukuuta 2011, unionin yhteensovitetusta monivuotisesta valvontaohjelmasta vuosiksi 2012, 2013 ja 2014 kasvi- ja eläinperäisissä elintarvikkeissa ja niiden pinnalla olevien torjunta-ainejäämien enimmäismäärien noudattamisen varmistamiseksi ja kuluttajien kyseisille torjunta-ainejäämille altistumisen arvioimiseksi (EUVL L 325, 8.12.2011, s. 24). Tätä sopimusta sovellettaessa asetuksen säännöksiä koskevat seuraavat mukautukset: 1. Lisätään 1 artiklaan seuraava: ”Islanti voi vuosina 2012, 2013 ja 2014 jatkaa samojen 61:n torjunta-aineen näytteenottoa ja analysointia, joita se on seurannut markkinoillaan vuonna 2011 olleissa elintarvikkeissa.” 2. Lisätään liitteessä II olevaan 5 kohtaan seuraava: ”IS 12 (*) 15 (**) NO 12 (*) 15 (**)” ”

2 artikla

Asetuksen (EU) N:o 1274/2011 islanniksi ja norjaksi laaditut tekstit, jotka julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden ETA-täydennysosassa, ovat todistusvoimaisia.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan … päivänä … kuuta …, jos kaikki ETA-sopimuksen 103 artiklan 1 kohdan mukaiset ilmoitukset on tehty ETA:n sekakomitealle (4).

4 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden ETA-osastossa ja ETA-täydennysosassa.

---

(1)  EUVL L …

(2)  EUVL L 325, 8.12.2011, s. 24.

(3)  EUVL L 328, 6.12.2008, s. 9.

(4)  [Valtiosäännön asettamista vaatimuksista ei ole ilmoitettu.] [Valtiosäännön asettamista vaatimuksista on ilmoitettu.]

LIITE

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 415/2007 liite seuraavasti:

1)	Lisätään sisällysluetteloon kohta seuraavasti: ”2.3.9 Tyyppihyväksyntä”.

2)

Muutetaan kohta ”KIRJALLISUUSVIITTEET” seuraavasti: a) Korvataan kymmenes ja yhdestoista rivi seuraavasti: Asiakirjan nimi Organisaatio Julkaisupäivä ”Suositus ITU-R M.1371, ’Technical characteristics for a universal shipborne automatic identification system using time division multiple access in the VHF maritime mobile band’ ITU 2001 Kansainvälinen standardi IEC 61993, ’Maritime navigation and radio communication equipment and systems – Automatic Identification System, Part 2: Class A shipborne equipment of the universal automatic identification system (AIS)’ IEC 2002” b) Lisätään rivi seuraavasti: Asiakirjan nimi Organisaatio Julkaisupäivä ”Technical guidelines on Inland AIS Expert group on vessel tracking and tracing”

3)

Korvataan kohdan 2.2 toiseksi viimeinen kappale seuraavasti: ”Kun on kyse liikkuvista aluksista, taktisen tason dynaamisten tietojen päivitysnopeutta voidaan vaihtaa SOLAS-toimintatilan ja sisävesitoimintatilan välillä. Sisävesitoimintatilassa sitä voidaan lisätä enintään 2 sekuntiin. Jos alus on ankkuroitu, suosituksena on päivittää tiedot useamman minuutin väliajoin tai tietojen muuttuessa.”

4)

Lisätään kohtaan 2.3.1 virke seuraavasti: ”Sisävesiliikenteen AIS-järjestelmän rakenteessa on otettava huomioon sisävesiliikenteen AIS-järjestelmää koskevat tekniset ohjeet (’Technical guidelines on Inland AIS’), jotka laatii ja joita ylläpitää alusten paikannus- ja seurantajärjestelmiä käsittelevä asiantuntijaryhmä (Expert group on vessel tracking and tracing) (1).

5)	Poistetaan kohdassa 2.3.2.1 olevan taulukon viimeinen rivi.

6)	Muutetaan kohta 2.3.2.3 seuraavasti: a) Poistetaan taulukon kolmas rivi. b) Lisätään rivi seuraavasti: ”Lastattu/lastaamaton alus (Laajennus sisävesiliikenteen AIS:ää varten)”

7)	Muutetaan kohdassa 2.3.2.4 ensimmäisen taulukon, jonka otsikko on ”ETA sululle/sillalle/terminaaliin”, neljäs rivi seuraavasti: ”Aluksen suurin nykyinen korkeus vedenpinnasta (Laajennus sisävesiliikenteen AIS:ää varten)”

8)

Muutetaan kohta 2.3.3 seuraavasti: a) Korvataan toinen kappale seuraavasti: ”Kun on kyse sisävesialueilla liikkuvista aluksista, dynaamisten tietojen raportointinopeutta voidaan vaihdella SOLAS-toimintatilan ja sisävesitoimintatilan välillä. Sisävesitoimintatilassa sitä voidaan lisätä enintään 2 sekuntiin. Sekaliikennealueilla, kuten merisatamissa, toimivaltaisella viranomaisella on oltava mahdollisuus pienentää dynaamisten tietojen raportointitiheyttä, jotta sisävesialusten ja SOLAS-alusten ilmoitustoiminta olisi tasapainossa. Ilmoituskäytäntöä on voitava vaihtaa tukiaseman antamalla TDMA-komennolla (TDMA-kauko-ohjauksella tapahtuva automaattinen vaihto käyttämällä sanomaa 23) sekä aluksella olevan järjestelmän avulla (kuten MKD- tai ECDIS-järjestelmän tai tietokoneen avulla) rajapinnan välityksellä esimerkiksi IEC 61162 -standardin mukaisesti (aluksella olevan järjestelmän komennolla tapahtuva automaattinen vaihto). Kun on kyse staattisista ja matkakohtaisista tiedoista, suosituksena on, että raportointiväli on useita minuutteja tai että tiedot ilmoitetaan pyynnöstä tai niiden muuttuessa.” b) Korvataan taulukon 2.1 yhdeksäs rivi seuraavasti: Aluksen liiketila Nimellinen raportointiväli ”Alus sisävesitoimintatilassa, liikkuu (2) Arvo annettu 2 sekunnin ja 10 sekunnin väliltä” c) Lisätään virke seuraavasti: ”Huomautus: Sisävesiliikenteen AIS-järjestelmän liikkuva asema toimii joko sisävesitoimintatilassa (ryhmänmääritys sanomalla 23) tai SOLAS-toimintatilassa (autonominen tila, ei ryhmänmääritystä aktiivisena).”

9)	Korvataan kohdan 2.3.4 ensimmäinen kappale seuraavasti: ”Sisävesiliikenteen AIS-järjestelmän tekninen ratkaisu perustuu samoihin teknisiin standardeihin kuin IMOn SOLAS-AIS-järjestelmä (suositus ITU-R M.1371, standardi IEC 61993).”

10)

Korvataan kohta 2.3.5 seuraavasti: ”2.3.5   Yhteensopivuus IMOn A-luokan transpondereiden kanssa Sisävesiliikenteen AIS-järjestelmän transpondereiden on oltava IMOn A-luokan transpondereita koskevien vaatimusten mukaisia: niillä on voitava vastaanottaa ja käsitellä kaikkia IMOn AIS-järjestelmän sanomia (suosituksen ITU-R M.1371 ja IALAn kyseisestä suosituksesta laatimien teknisten selvennysten mukaisesti) ja myös näiden teknisten eritelmien kohdassa 2.4 määriteltyjä sanomia. Sisävesiliikenteen AIS-transpondereilla ei tarvitse olla DSC-siirto-ominaisuutta (tx) eikä MKD:tä, mutta MKD-toiminnallisuus sekä DSC-kanavaohjaustoiminnallisuus ovat pakollisia. Valmistajat voivat poistaa A-luokan transpondereista vastaavat laitteistot ja ohjelmistot.”

11)	Lisätään kohta seuraavasti: ”2.3.9   Tyyppihyväksyntä Sisävesiliikenteen AIS-laitteet on tyyppihyväksyttävä osoitukseksi siitä, että ne ovat näiden teknisten eritelmien mukaisia.”

12)	Muutetaan kohta 2.4.1 seuraavasti: a) Korvataan kohdan 2.4.1 otsikko seuraavasti: ”2.4.1   Sanoma 1, 2, 3: sijainti-ilmoitukset (ITU-R 1371)”. b) Korvataan taulukon 2.2 toiseksi viimeinen rivi seuraavasti: Parametri Bittejä Kuvaus ”Viestintätila 19 Ks. ITU-R M.1371”

13)	Korvataan kohdan 2.4.2 otsikko seuraavasti: ”2.4.2.   Sanoma 5: alusta koskevat staattiset ja matkakohtaiset tiedot (ITU-R 1371)”.

14)

Muutetaan kohta 2.4.3 seuraavasti: a) Korvataan kohdan 2.4.3 otsikko seuraavasti: ”2.4.3   Sanoma 23: ryhmänmäärityskomento (ITU-R M.1371)”. b) Lisätään kappale ennen taulukkoa 2.4 seuraavasti: ”Ryhmänmäärityskomennon lähettää ohjaavana yksikkönä toimiva tukiasema. Viestillä ohjataan siirtyviä asemia määritellyllä alueella ja ’Alus- ja lastityyppi’- tai ’Asematyyppi’-parametriin perustuvan valinnan pohjalta. Vastaanottavan aseman on tulkittava kaikkia sektorikenttiä samanaikaisesti. Sen on ohjattava seuraavia liikkuvan aseman toimintaparametreja: lähetys-/vastaanottotila, raportointiväli sekä hiljaisen jakson kesto.” c) Korvataan taulukon 2.4 yhdeksäs ja kymmenes rivi seuraavasti: Parametri Bittejä Kuvaus ”Asematyyppi 4 0 = kaikentyyppiset liikkuvat asemat (oletusarvo); 1 = ainoastaan A-luokan liikkuvat asemat; 2 = kaikentyyppiset B-luokan liikkuvat asemat; 3 = lentoetsintä- ja -pelastustyössä käytettävä liikkuva asema; 4 = ainoastaan B-luokan liikkuvat ’SO’-asemat; 5 = aluksella oleva B-luokan liikkuva ’CS’-asema (vain IEC62287); 6 = sisävedet; 7–9 = alueelliseen käyttöön ja 10–15 = myöhempään käyttöön Alus- ja lastityyppi 8 0 = kaikki tyypit (oletusarvo) 1…99 ks. suosituksen ITU-R M.1371-3 liitteen 8 taulukko 50 100…199 varattu alueelliseen käyttöön 200…255 varattu myöhempään käyttöön” d) Korvataan taulukon 2.5 kymmenes, yhdestoista ja kahdestoista rivi seuraavasti: ”Raportointiväli”-kentän asetus Sanoman 18 raportointiväli ”9 Seuraava lyhyempi raportointiväli 10 Seuraava pitempi raportointiväli 11 2 sekuntia (ei koske B-luokan ’CS’-asemia)” e) Korvataan viimeinen virke seuraavasti: ”Huomautus: Kun kaksikanavalähetys keskeytetään Tx/Rx-tilan komennolla 1 tai 2, vaadittu raportointiväli on säilytettävä käyttäen jäljelle jäävää lähetyskanavaa.”

15)	Korvataan kohdan 2.4.4 otsikko seuraavasti: ”2.4.4   Erityissanomien käyttö (ITU-R 1371)”

16)	Korvataan kohdan 2.4.4.1 ensimmäinen virke seuraavasti: ”Sisävesiliikenteen AIS-järjestelmässä toimintotunnisteet on jaettava ja niitä on käytettävä suosituksessa ITU-R M.1371 kuvatun mukaisesti.”

17)

Muutetaan kohta 2.4.4.2 seuraavasti: a) Korvataan taulukon 2.7 seitsemäs, kahdeksas, yhdeksäs ja yhdestoista rivi seuraavasti:   Parametri Bittejä Kuvaus Binääridata ”Pituus / yhdistelmä 13 1 – 8 000 (muita ei käytetä); aluksen/yhdistelmän pituus asteikolla 1/10 m; 0 = oletusarvo Leveys / yhdistelmä 10 1 – 1 000 (muita ei käytetä); aluksen/yhdistelmän leveys asteikolla 1/10 m; 0 = oletusarvo Alus- tai yhdistelmätyyppi 14 Numeerinen ERI-luokitus (KOODIT): alus- tai yhdistelmätyyppi Lisäyksen E mukaisesti Aluksen suurin nykyinen staattinen syväys 11 1 – 2 000 (muita ei käytetä); syväys asteikolla 1/100 m, 0 = oletusarvo = tuntematon” b) Korvataan taulukon 2.8 kuudestoista rivi seuraavasti:   Parametri Bittejä Kuvaus Binääridata ”Aluksen suurin nykyinen korkeus vedenpinnasta 12 0 – 4 000 (muita ei käytetä); asteikolla 1/100 m, 0 = oletusarvo = ei käytetä” c) Korvataan taulukon 2.15 kahdeksas, kymmenes, kahdestoista ja neljästoista rivi seuraavasti:   Parametri Bittejä Kuvaus Binääridata ”Vedenkorkeus 14 Bitti 0: 0 = negatiivinen arvo, 1 = positiivinen arvo. Bitit 1–13: 0–8191, asteikolla 1/100 m. Bitit 0–13: 0 = tuntematon = oletusarvo (2). Vedenkorkeus 14 Bitti 0: 0 = negatiivinen arvo, 1 = positiivinen arvo. Bitit 1–13: 0–8191, asteikolla 1/100 m. Bitit 0–13: 0 = tuntematon = oletusarvo (2). Vedenkorkeus 14 Bitti 0: 0 = negatiivinen arvo, 1 = positiivinen arvo. Bitit 1–13: 0–8191, asteikolla 1/100 m. Bitit 0–13: 0 = tuntematon = oletusarvo (2). Vedenkorkeus 14 Bitti 0: 0 = negatiivinen arvo, 1 = positiivinen arvo. Bitit 1–13: 0–8191, asteikolla 1/100 m. Bitit 0–13: 0 = tuntematon = oletusarvo (2).”

18)

Muutetaan lisäyksessä A olevia määritelmiä seuraavasti: a) Korvataan ”jokitiedotuspalvelujen” määritelmä seuraavasti: ”Jokitiedotuspalvelut (RIS) Eurooppalaisen mallin mukaiset yhdenmukaistetut tiedotuspalvelut, joilla tuetaan liikenteen ja kuljetusten hallintaa sisävesiliikenteessä, mukaan luettuina liittymät muihin liikennemuotoihin.” b) Korvataan ”VTS-alueen” määritelmä seuraavasti: ”VTS-alue VTS-alue on rajattu ja virallisesti vahvistettu tietyn VTS-järjestelmän palvelualue. VTS-alue voidaan jakaa osa-alueisiin tai sektoreihin. (Lähde: IALAn VTS-ohjeet.)” c) Korvataan ”navigointitietojen” määritelmä seuraavasti: ”Navigointitiedot Navigointitiedot ovat tietoja, joita annetaan aluksella olevalle ohjaajalle aluksella tehtävien päätösten tueksi. (Lähde: IALAn VTS-ohjeet.)” d) Korvataan ”taktisten liikennetietojen” määritelmä seuraavasti: ”Taktiset liikennetiedot (TTI) Taktiset liikennetiedot ovat tietoja, jotka vaikuttavat aluksen ohjaajan tai alusliikenneohjaajan välittömiin navigointipäätöksiin käytännön liikennetilanteessa ja maantieteellisessä lähiympäristössä. Taktinen tilannekuva sisältää sijaintitiedot sekä aluksia koskevat erityistiedot kaikista tutkalla havaituista kohteista esitettyinä elektronisella merikartalla, ja sitä täydennetään mahdollisuuksien mukaan muilla liikennetiedoilla, esimerkiksi AIS-järjestelmästä saatavilla tiedoilla. Taktisia liikennetietoja voidaan antaa aluksella tai maissa, esim. VTS-keskuksessa. (Lähde: RIS-ohjeet.)” e) Korvataan ”strategisten liikennetietojen” määritelmä seuraavasti: ”Strategiset liikennetiedot (STI) Strategiset liikennetiedot ovat tietoja, jotka vaikuttavat jokitiedotuspalvelujen käyttäjien keskipitkän ja pitkän aikavälin päätöksiin. Strateginen tilannekuva edistää päätöksentekoa, jolla matka voidaan suunnitella turvalliseksi ja tehokkaaksi. Strateginen tilannekuva tuotetaan RIS-keskuksessa ja toimitetaan käyttäjille pyynnöstä. Kuva osoittaa kaikki RIS-alueella olevat alukset ja niiden ominaisuudet, lastit ja sijainnit, jotka on ilmoitettu VHF-ääniviesteinä tai alusten sähköisen ilmoitusjärjestelmän välityksellä, tallennettu tietokantaan ja esitetty taulukossa tai elektronisella kartalla. Strategisia liikennetietoja voi toimittaa RIS/VTS-keskus tai toimipiste. (Lähde: RIS-ohjeet.)” f) Korvataan ”alusliikenteen seurannan” määritelmä seuraavasti: ”Alusliikenteen seuranta Alusliikenteen seurannassa annetaan tärkeitä tietoja RIS-alueella olevien alusten liikkeistä. Niihin kuuluvat alusten tunnistetiedot sekä aluksen sijaintia (ja lastityyppiä) ja määräsatamaa koskevat tiedot.” g) Korvataan ”RIS-operaattorin” määritelmä seuraavasti: ”RIS-operaattori Henkilö, joka suorittaa yhtä tai useampaa RIS-palveluihin kuuluvaa tehtävää.” h) Korvataan ”kalustopäällikön” määritelmä seuraavasti: ”Kalustopäällikkö Henkilö, joka suunnittelee ja seuraa useiden sellaisten alusten todellista (navigointi)tilaa, jotka liikkuvat tai toimivat yhden tahon komennossa tai omistuksessa.” i) Korvataan ”pelastuspalvelujen hätäkeskusoperaattorin” määritelmä seuraavasti: ”Pelastuspalvelujen hätäkeskusoperaattori Henkilö, joka seuraa, valvoo ja organisoi vaaratilanteiden, onnettomuuksien ja katastrofien torjuntaa.”

19)

Muutetaan lisäys D seuraavasti: a) Korvataan kohta D.1 seuraavasti: ”D.1   Syöttölauseet AIS-järjestelmän digitaalista sarjaliitäntää tukevat nykyiset IEC 61162 -standardin mukaiset lauseet ja uudet IEC 61162 -standardin kaltaiset lauseet. Digitaalisen rajapinnan lauseet kuvataan yksityiskohtaisesti standardissa IEC 61162. Tämä lisäys sisältää tiedot, joita on käytetty kehitettäessä sisävesiliikenteen AIS-järjestelmää sisävesiliikennettä koskevien erityistietojen syöttämiseksi aluksella olevaan sisävesiliikenteen AIS-laitteeseen (ks. sisävesiliikenteen AIS-järjestelmää koskevat protokollamuutokset).” b) Korvataan kohdan D.2 toisessa virkkeessä sana ”ehdotetaan” sanalla ”käytetään”. c) Korvataan kohdan D.3 toisessa virkkeessä sana ”ehdotetaan” sanalla ”käytetään”.

20)

Korvataan lisäys E seuraavasti: ”Lisäys E ERI-ALUSTYYPIT Tämän taulukon avulla sisävesiliikenteen sanomassa 10 käytetyt YK-alustyypit voidaan muuntaa IMOn alustyypeiksi, joita käytetään IMO-sanomassa 5. KÄYTTÖ: Alus (A) / Yhdistelmä (Y) M Koodi, alajaottelu Nimi N:o 8 00 0 Alus, tyyppi tuntematon A 8 01 0 Moottorikäyttöinen rahtialus A 8 02 0 Moottorikäyttöinen säiliöalus A 8 02 1 Moottorikäyttöinen säiliöalus, nestemäinen lasti, tyyppi N A 8 02 2 Moottorikäyttöinen säiliöalus, nestemäinen lasti, tyyppi C A 8 02 3 Moottorikäyttöinen säiliöalus, kuivalasti A 8 03 0 Konttialus A 8 04 0 Kaasusäiliöalus Y 8 05 0 Moottorikäyttöinen rahtialus, hinaaja Y 8 06 0 Moottorikäyttöinen säiliöalus, hinaaja Y 8 07 0 Moottorikäyttöinen rahtialus, jonka vierellä kulkee yksi tai useampi alus Y 8 08 0 Moottorikäyttöinen rahtialus säiliöaluksen kanssa Y 8 09 0 Moottorikäyttöinen rahtialus, joka työntää yhtä tai useampaa rahtialusta Y 8 10 0 Moottorikäyttöinen rahtialus, joka työntää vähintään yhtä säiliöalusta N:o 8 11 0 Hinaaja, rahtialus N:o 8 12 0 Hinaaja, säiliöalus Y 8 13 0 Hinaaja, rahtialus, liitetty Y 8 14 0 Hinaaja, rahti-/säiliöalus, liitetty A 8 15 0 Lastiproomu A 8 16 0 Säiliöproomu A 8 16 1 Säiliöproomu, nestemäinen lasti, tyyppi N A 8 16 2 Säiliöproomu, nestemäinen lasti, tyyppi C A 8 16 3 Säiliöproomu, kuivalasti A 8 17 0 Lastiproomu, kontteja A 8 18 0 Säiliöproomu, kaasu Y 8 21 0 Työntöhinaaja, yksi lastiproomu Y 8 22 0 Työntöhinaaja, kaksi lastiproomua Y 8 23 0 Työntöhinaaja, kolme lastiproomua Y 8 24 0 Työntöhinaaja, neljä lastiproomua Y 8 25 0 Työntöhinaaja, viisi lastiproomua Y 8 26 0 Työntöhinaaja, kuusi lastiproomua Y 8 27 0 Työntöhinaaja, seitsemän lastiproomua Y 8 28 0 Työntöhinaaja, kahdeksan lastiproomua Y 8 29 0 Työntöhinaaja, yhdeksän lastiproomua Y 8 31 0 Työntöhinaaja, yksi säiliö-/kaasuproomu Y 8 32 0 Työntöhinaaja, kaksi proomua, joista ainakin toinen säiliö- tai kaasuproomu Y 8 33 0 Työntöhinaaja, kolme proomua, joista ainakin yksi säiliö- tai kaasuproomu Y 8 34 0 Työntöhinaaja, neljä proomua, joista ainakin yksi säiliö- tai kaasuproomu Y 8 35 0 Työntöhinaaja, viisi proomua, joista ainakin yksi säiliö- tai kaasuproomu Y 8 36 0 Työntöhinaaja, kuusi proomua, joista ainakin yksi säiliö- tai kaasuproomu Y 8 37 0 Työntöhinaaja, seitsemän proomua, joista ainakin yksi säiliö- tai kaasuproomu Y 8 38 0 Työntöhinaaja, kahdeksan proomua, joista ainakin yksi säiliö- tai kaasuproomu Y 8 39 0 Työntöhinaaja, vähintään yhdeksän proomua, joista ainakin yksi säiliö- tai kaasuproomu A 8 40 0 Hinaaja, yksittäinen N:o 8 41 0 Hinaaja, yksi tai useampi hinattava Y 8 42 0 Hinaaja, avustaa alusta tai alusten yhdistelmää A 8 43 0 Työntövene, yksittäinen A 8 44 0 Matkustaja-alus, lautta, sairaalalaiva, risteilyalus A 8 44 1 Lautta A 8 44 2 Sairaalalaiva A 8 44 3 Risteilyalus A 8 44 4 Matkustaja-alus, ei majoitusmahdollisuutta A 8 45 0 Palvelualus, poliisivene, satamapalvelut A 8 46 0 Alus, työ- ja huoltoalus, uiva nosturi, kaapelialus, väyläalus, ruoppausalus Y 8 47 0 Kohde, hinauksessa, ei tarkempaa määritelmää A 8 48 0 Kalastusalus A 8 49 0 Polttoaineen kuljetusalus A 8 50 0 Proomu, säiliöalus, kemikaaleja Y 8 51 0 Kohde, ei tarkempaa määritelmää Merikuljetusvälineiden lisäkoodit A 1 50 0 Kappaletavara-alus, merenkulku A 1 51 0 Yksikönkuljetusalus, merenkulku A 1 52 0 Irtolastialus, merenkulku A 1 53 0 Säiliöalus A 1 54 0 Säiliöalus nestekaasun kuljettamiseen A 1 85 0 Huvialus, pituus yli 20 metriä A 1 90 0 Nopea alus A 1 91 0 Kantosiipialus A 1 92 0 Nopea kaksirunkoalus”

---

(1)  VTT-secretariat@risexpertgroups.org.”

LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0702 00 00	MK	58,9
	XS	38,5
	ZZ	48,7
0707 00 05	MK	53,8
	TR	95,4
	ZZ	74,6
0709 93 10	TR	102,0
	ZZ	102,0
0805 50 10	AR	91,6
	TR	89,0
	UY	96,7
	ZA	100,7
	ZZ	94,5
0806 10 10	EG	187,3
	IL	187,9
	MA	254,8
	TR	162,6
	ZZ	198,2
0808 10 80	AR	197,0
	BR	95,0
	CL	104,3
	NZ	121,9
	US	123,1
	UY	52,1
	ZA	111,1
	ZZ	114,9
0808 30 90	AR	138,5
	CL	122,1
	NZ	175,8
	ZA	110,9
	ZZ	136,8
0809 10 00	AR	124,4
	TR	168,7
	ZZ	146,6
0809 29 00	TR	333,9
	ZZ	333,9
0809 30	TR	172,6
	ZZ	172,6
0809 40 05	BA	70,9
	IL	84,6
	ZZ	77,8

---

(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.

LIITE

Valkoisen sokerin, raakasokerin ja CN-koodin 1702 90 95 tuotteiden edustavien hintojen ja tuonnissa sovellettavien lisätullien muutetut määrät, joita sovelletaan 28 päivästä heinäkuuta 2012

(euroa)
CN-koodi	Edustava hinta 100 nettokilogrammalta tuotetta	Lisätulli 100 nettokilogrammalta tuotetta
1701 12 10 (1)	42,50	0,00
1701 12 90 (1)	42,50	1,86
1701 13 10 (1)	42,50	0,00
1701 13 90 (1)	42,50	2,15
1701 14 10 (1)	42,50	0,00
1701 14 90 (1)	42,50	2,15
1701 91 00 (2)	50,30	2,38
1701 99 10 (2)	50,30	0,00
1701 99 90 (2)	50,30	0,00
1702 90 95 (3)	0,50	0,22

---

(1)  Vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä IV olevassa III kohdassa määritellylle vakiolaadulle.

(2)  Vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä IV olevassa II kohdassa määritellylle vakiolaadulle.

(3)  Vahvistetaan yhden prosentin sakkaroosipitoisuudelle.

”13.   Hyväksytään Deloitte revizija d.o.o. Banka Slovenijen ulkopuoliseksi tilintarkastajaksi tilikausiksi 2012–2014.”

LIITE

YLEISET PERIAATTEET

Arviointiperusteiden tavoitteet

Arviointiperusteilla pyritään erityisesti parantamaan resurssitehokkuutta edistämällä paperin kierrätystä, vähentämällä myrkyllisten ja rehevöittävien aineiden päästöjä vesistöihin ja vähentämällä energiankäytöstä ympäristölle aiheutuvia vahinkoja tai riskejä (ilmaston lämpeneminen, happamoituminen, otsonikerroksen ohentuminen, uusiutumattomien luonnonvarojen ehtyminen) siten, että vähennetään energian kulutusta ja siitä aiheutuvia päästöjä ilmaan, sekä vähentämään vaarallisten kemikaalien käytöstä ympäristölle aiheutuvia vahinkoja ja riskejä ja tukemaan kestävän kehityksen periaatteita metsien suojelemiseksi.

ARVIOINTIPERUSTEET

Arviointiperusteet vahvistetaan kullekin seuraavista:

1.	Päästöt vesistöihin ja ilmaan

2.	Energian käyttö

3.	Kuidut: kestävä metsänhoito

4.	Vaaralliset kemialliset aineet

5.	Jätehuolto

6.	Soveltuvuus käyttöön

7.	Ympäristömerkin tiedot

Ekologiset arviointiperusteet kattavat massantuotannon, johon sisältyvät kaikki osaprosessit kuituraaka-aineen tai kierrätyspaperin saapumisesta tuotantoalueelle massan lähettämiseen tuotantolaitoksesta, sekä paperintuotannon, johon sisältyvät kaikki osaprosessit massan jauhatuksesta (kierrätyspaperin silputuksesta) paperin rullaukseen.

Arviointiperusteet eivät kata seuraavia toimintoja:

1.	Massan, paperin tai raaka-aineiden kuljetus ja pakkaaminen

2.	Paperin jalostaminen

Arviointi- ja todentamisvaatimukset

Erityiset arviointi- ja todentamisvaatimukset ilmoitetaan kunkin arviointiperusteen yhteydessä.

Kun hakijan edellytetään esittävän vakuutuksia, asiakirjoja, analyysejä, testausselosteita tai muita todisteita arviointiperusteiden noudattamisesta, nämä voivat olla peräisin hakijalta ja/tai tämän tavarantoimittajilta ja/tai näiden tavarantoimittajilta, aina tarpeen mukaan.

Tarvittaessa voidaan käyttää muita kuin kussakin arviointiperusteessa ilmoitettuja testimenetelmiä, jos hakemusten arvioinnista vastaava toimivaltainen elin hyväksyy niiden vastaavuuden.

Testit on mahdollisuuksien mukaan suoritettava laboratorioissa, jotka täyttävät EN ISO 17025 -standardissa esitetyt yleiset vaatimukset tai vastaavat vaatimukset.

Toimivaltaiset elimet voivat tarvittaessa pyytää esittämään todentamista tukevia asiakirjoja ja toteuttaa riippumattomia tarkastuksia.

EU-YMPÄRISTÖMERKIN MYÖNTÄMISPERUSTEET

Arviointiperuste 1 –   Päästöt vesistöihin ja ilmaan

a)   Kemiallinen hapenkulutus (COD), rikki (S), typen oksidit (NOx), fosfori (P)

Massan- ja paperintuotannon päästöt ilmakehään ja/tai vesistöihin ilmaistaan kunkin muuttujan osalta pisteinä (PCOD, PS, PNOx, PP) jäljempänä esitetyllä tavalla.

Mikään yksittäinen pistemäärä PCOD, PS, PNox tai PP ei saa olla suurempi kuin 1,5.

Kokonaispistemäärä (Pkok = PCOD + PS + PNOx + PP) saa olla enintään 4,0.

PCOD lasketaan seuraavasti (PS, PNox ja PP lasketaan täsmälleen samalla tavalla).

Kutakin käytettyä massaa ”i” vastaavat mitatut COD-päästöt (CODmassa,i ilmaistuina kiloina ilmakuivaa tonnia kohti) painotetaan kunkin käytetyn massalajin osuuden mukaisesti (massa ”i” suhteessa ilmakuivaan tonniin massaa) ja lasketaan yhteen. COD-kokonaispäästöt (CODkok) saadaan laskemalla yhteen massojen painotetut COD-päästöt ja paperintuotannon mitatut COD-päästöt.

Massantuotannon painotettu COD-viitearvo lasketaan samalla tavoin, eli kunkin käytetyn massan painotettujen viitearvojen summaan lisätään paperintuotannon viitearvo, jolloin saadaan COD-kokonaisviitearvo CODkok,viite. Eri massalajien ja paperivalmistustapojen päästöjen viitearvot esitetään taulukossa 1.

Lopuksi COD-kokonaispäästöt jaetaan COD-kokonaisviitearvolla seuraavasti:

Taulukko 1

Eri massalajien ja paperinvalmistustapojen päästöjen viitearvot

Massalaji/Paperi	Päästöt (kiloa ilmakuivaa tonnia kohti)
	CODviite	Sviite	NOx,viite	Pviite
Valkaistu kemiallinen massa (muu kuin sulfiittimassa)	18,0	0,6	1,6	0,045
Valkaistu kemiallinen massa (sulfiittimassa)	25,0	0,6	1,6	0,045
Valkaisematon kemiallinen massa	10,0	0,6	1,6	0,04
CTMP	15,0	0,2	0,3	0,01
Kuumahierre/Hioke	3,0	0,2	0,3	0,01
Uusiomassa	2,0	0,2	0,3	0,01
Paperi (laitokset, joissa ei tuoteta massaa vaan joissa kaikki käytetty massa on ostettua markkinamassaa)	1	0,3	0,8	0,01
Paperi (muut laitokset)	1	0,3	0,7	0,01

Taulukossa 1 esitetystä valkaistun kemiallisen massan (muun kuin sulfiittimassan) Pviite-arvosta voidaan poiketa, jos voidaan osoittaa, että korkeampi fosforitaso johtuu puumassaan luontaisesti sisältyvästä fosforista.

Jos samalla laitoksella tuotetaan sekä lämpöä että sähköä, sähköntuotannon S- ja NOx -päästöt voidaan erottaa kokonaismäärästä. Sähköntuotannosta aiheutuvien päästöjen osuuden laskemiseksi voidaan käyttää seuraavaa kaavaa:

2 x (MWh(sähkö)) / [2 x MWh(sähkö) + MWh(lämpö)]

Tässä kaavassa sähkö tarkoittaa yhteistuotantolaitoksella tuotettua sähköä.

Tässä kaavassa lämpö tarkoittaa nettolämpöä, joka toimitetaan sähköntuotantolaitokselta massan-/ paperintuotantoon.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on toimitettava yksityiskohtaiset laskelmat, joista käy ilmi tämän arviointiperusteen noudattaminen, sekä vastaavat todentamista tukevat asiakirjat, joihin on sisällyttävä testausselosteet. Testauksessa on käytettävä seuraavia menetelmiä: COD: ISO 6060; NOx: ISO 11564; S(hap.): EPA no 8; S(pelk.): EPA no 16A Öljyn rikkipitoisuus: ISO 8754; Hiilen rikkipitoisuus: ISO 351; P: EN ISO 6878, APAT IRSA CNR 4110 tai Dr Lange LCK 349.

Todentamista tukeviin asiakirjoihin on sisällyttävä ilmoitus mittaustiheydestä sekä COD-, S- ja NOx-pisteiden laskelmat. Niihin on sisällyttävä kaikki S- ja NOx-päästöt, joita syntyy massan- ja paperintuotannon aikana, tuotantolaitoksen ulkopuolella kehitetty höyry mukaan luettuna. Sähköntuotantoon liittyviä päästöjä ei tarvitse ottaa huomioon. Mittauksissa on otettava huomioon soodakattilat, kalkkiuunit, höyrykattilat ja väkevien hajukaasujen polttouunit. Myös hajapäästöt on otettava huomioon. Ilmakehään joutuvien rikkipäästöjen ilmoitettuihin arvoihin on sisällyttävä sekä hapettuneen että pelkistyneen rikin päästöt (dimetyylisulfidi, metyylimerkaptaani, vetysulfidi ja vastaavat päästöt). Öljyllä, hiilellä ja muilla ulkoisilla polttoaineilla, joiden rikkipitoisuus on tunnettu, tapahtuvaan lämmöntuotantoon liittyvät rikkipäästöt voidaan mittaamisen sijasta laskea, ja ne on otettava huomioon.

Vesistöihin joutuvien päästöjen mittaukset on tehtävä suodattamattomista ja laskeutumattomista näytteistä joko tuotantolaitoksella tapahtuneen käsittelyn jälkeen tai yleisessä puhdistuslaitoksessa tapahtuneen käsittelyn jälkeen. Mittausten on perustuttava 12 kuukauden tuotantoon. Jos kyseessä on uusi tai uudelleen rakennettu tuotantolaitos, mittaukset on tehtävä vähintään 45 perättäisen päivän aikana laitoksen toimiessa vakiintuneella tuotantoteholla. Mittauksen on oltava edustava vastaavan prosessivaiheen osalta.

Integroidussa tuotannossa massalle ja paperille on vaikea saada erillisiä päästölukuja, joten massalle ja paperille saattaa olla käytettävissä vain yhteispäästöluku. Tällöin näiden laitosten massan (massojen) päästöarvoksi määrätään nolla ja paperintuotantolaitoksen päästöarvoksi lukema, joka sisältää sekä massan että paperin tuotannon päästöt.

b)   AOX (Adsorboituva orgaaninen halogeeni)

—	Maaliskuun 31 päivään 2013 saakka kunkin käytetyn massan tuotannosta syntyvät AOX-päästöt saavat olla enintään 0,20 kiloa ilmakuivaa tonnia kohti.

—	Huhtikuun 1 päivästä 2013 alkaen tässä päätöksessä säädettyyn arviointiperusteiden voimassaolon päättymiseen saakka kunkin käytetyn massan tuotannosta syntyvät AOX-päästöt saavat olla enintään 0,17 kiloa ilmakuivaa tonnia kohti.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on esitettävä testausseloste ja testauksessa on käytettävä seuraavaa menetelmää: AOX ISO 9562, sekä yksityiskohtaiset laskelmat, joista käy ilmi tämän arviointiperusteen noudattaminen, sekä vastaavat todentamista tukevat asiakirjat.

Todentamista tukeviin asiakirjoihin on sisällyttävä ilmoitus mittaustiheydestä. AOX on mitattava ainoastaan prosesseista, joissa klooriyhdisteitä käytetään massan valkaisuun. AOX-päästöjä ei tarvitse mitata sellaisen paperintuotannon jätevesistä, johon ei liity massantuotantoa, tai sellaisen massantuotannon jätevesistä, jossa ei käytetä valkaisua, tai jos valkaisu tehdään kloorittomilla aineilla.

Mittaukset on tehtävä suodattamattomista ja laskeutumattomista näytteistä joko tuotantolaitoksella tapahtuneen käsittelyn jälkeen tai yleisessä puhdistuslaitoksessa tapahtuneen käsittelyn jälkeen. Mittausten on perustuttava 12 kuukauden tuotantoon. Jos kyseessä on uusi tai uudelleen rakennettu tuotantolaitos, mittaukset on tehtävä vähintään 45 perättäisen päivän aikana laitoksen toimiessa vakiintuneella tuotantoteholla. Mittauksen on oltava edustava vastaavan prosessivaiheen osalta.

c)   CO2

Uusiutumattomista energialähteistä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt saavat olla enintään 1 000 kg tuotettua paperitonnia kohden, mukaan luettuina sähköntuotannosta (joko tuotantolaitoksessa tai sen ulkopuolella) aiheutuvat päästöt. Niiden laitosten osalta, joissa ei tuoteta massaa (joissa kaikki käytetty massa on ostettua markkinamassaa), päästöt saavat olla enintään 1 100 kg tonnia kohden. Päästöt lasketaan massan- ja paperintuotannon päästöjen summana.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on toimitettava yksityiskohtaiset laskelmat, joista käy ilmi tämän arviointiperusteen noudattaminen, sekä vastaavat todentamista tukevat asiakirjat.

Hakijan on esitettävä tiedot ilmaan joutuvista hiilidioksidipäästöistä. Tietoihin on sisällyttävä laitosten kaikki uusiutumattomien polttoaineiden lähteet massan- ja paperintuotannon aikana sekä myös sähköntuotannosta (joko tuotantolaitoksessa tai sen ulkopuolella) aiheutuvat päästöt.

Polttoaineiden CO2-päästöjen laskennassa käytetään seuraavia päästökertoimia:

Taulukko 2

Polttoaine	CO2,fossiilinen-päästöt	Yksikkö
Hiili	96	g CO2,fossiilinen/MJ
Raakaöljy	73	g CO2,fossiilinen/MJ
Polttoöljy 1	74	g CO2,fossiilinen/MJ
Polttoöljy 2–5	81	g CO2,fossiilinen/MJ
Nestekaasu	66	g CO2,fossiilinen/MJ
Maakaasu	56	g CO2,fossiilinen/MJ
Yleisen sähköverkon sähkö	400	g CO2,fossiilinen/kWh

Laskelmien tai massataseiden on perustuttava 12 kuukauden tuotantoon. Jos kyseessä on uusi tai uudelleen rakennettu tuotantolaitos, laskelmien on perustuttava vähintään 45 perättäisen päivän tuotantoon laitoksen toimiessa vakiintuneella tuotantoteholla. Laskelmien on oltava edustavia vastaavan prosessivaiheen osalta.

Yleisestä sähköverkosta otetun sähkön osalta sovelletaan edellä olevassa taulukossa annettua arvoa (Euroopan keskiarvo), ellei hakija esitä asiakirjoja, joista käy ilmi sen käyttämien sähköntoimittajien keskimääräinen arvo (sopimustoimittaja tai kansallinen keskiarvo), jolloin hakija voi käyttää tätä arvoa taulukossa annetun arvon sijaan.

Tuotantoprosesseja varten ostetun ja käytetyn uusiutuvista energialähteistä (1) peräisin olevan energian määrää ei oteta huomioon CO2-päästölaskelmissa: hakijan on toimitettava asiakirjat, joilla osoitetaan, että tällaista energiaa on käytetty laitoksella tai ostettu ulkopuolisilta toimittajilta.

Arviointiperuste 2 –   Energian käyttö

a)   Sähkönkulutus

Massan- ja paperintuotantoon liittyvä sähkönkulutus ilmaistaan pisteinä (PE) jäljempänä esitetyllä tavalla.

Pistemäärä PE ei saa olla suurempi kuin 1,5.

Pistemäärä PE lasketaan seuraavasti.

Massantuotannon laskelma: kutakin käytettyä massaa i vastaava sähkönkulutus (Emassa, i ilmaistuna kWh:ina ilmakuivaa tonnia kohti) lasketaan seuraavasti:

Emassa, i = Laitoksessa tuotettu sähkö + ostettu sähkö – myyty sähkö

Paperintuotannon laskelma: vastaavasti paperintuotantoon liittyvä sähkönkulutus (Epaperi) lasketaan seuraavasti:

Epaperi = Laitoksessa tuotettu sähkö + ostettu sähkö – myyty sähkö

Lopuksi massan- ja paperintuotannon pisteet yhdistetään, jolloin saadaan kokonaispistemäärä (PE) seuraavasti:

Integroidussa tuotannossa massalle ja paperille on vaikea saada erillisiä sähkönkulutuslukuja, joten massalle ja paperille saattaa olla käytettävissä vain sähkön yhteiskulutusluku. Tällöin näiden laitosten massan (massojen) sähkönkulutuksen arvoksi määrätään nolla ja paperintuotantolaitoksen sähkönkulutusluku sisältää sekä massan että paperin tuotannon kulutuksen.

b)   Polttoaine (lämpö)

Massan- ja paperintuotantoon liittyvä polttoaineenkulutus ilmaistaan pisteinä (PF) jäljempänä esitetyllä tavalla.

Pistemäärä PF ei saa olla suurempi kuin 1,5.

Pistemäärä PF lasketaan seuraavasti.

Massantuotannon laskelma: kutakin käytettyä massaa i vastaava polttoaineenkulutus (Fmassa, i ilmaistuna kWh:ina ilmakuivaa tonnia kohti) lasketaan seuraavasti:

Fmassa, i = Laitoksessa tuotettu polttoaine + ostettu polttoaine – myyty polttoaine – 1,25 × laitoksessa tuotettu sähkö

Huom.

1.	Muuttujaa Fmassa, i (ja sen vaikutusta pistemäärään PF, massa) ei tarvitse laskea mekaaniselle massalle, paitsi jos se on ilmakuivaa markkinahiokemassaa, jonka kuiva-ainepitoisuus on vähintään 90 %.

2.	Sen polttoaineen määrä, joka käytettiin myydyn lämmön tuotantoon, lisätään edellä esitetyssä laskelmassa termiin ”myyty polttoaine”.

Paperintuotannon laskelma: vastaavasti paperintuotantoon liittyvä polttoaineenkulutus (Fpaperi ilmaistuna kWh:ina ilmakuivaa tonnia kohti) lasketaan seuraavasti:

Fpaperi = Laitoksessa tuotettu polttoaine + ostettu polttoaine – myyty polttoaine – 1,25 × laitoksessa tuotettu sähkö

Lopuksi massan- ja paperintuotannon pisteet yhdistetään, jolloin saadaan kokonaispistemäärä (PF) seuraavasti:

Taulukko 3

Sähkön- ja polttoaineenkulutuksen vertailuarvot

Massalaji	Polttoaine kWh / ilmakuivaa tonnia Fviite		Sähkö kWh / ilmakuivaa tonnia Eviite
	muu kuin ikmm	ikmm	muu kuin ikmm	ikmm
Kemiallinen massa	4 000	5 000	800	800
Kuumahierre	0	900	2 200	2 200
Hioke	0	900	2 000	2 000
Kemikuumahierre	0	1 000	2 000	2 000
Uusiomassa	300	1 300	450	550
Paperilaji	Polttoaine	kWh / tonnia		Sähkönkulutus kWh / tonnia
Sanomalehtipaperilaji		1 800		700
ikmm = ilmakuiva markkinamassa

Arviointi ja todentaminen (sekä a että b): Hakijan on toimitettava yksityiskohtaiset laskelmat, joista käy ilmi tämän arviointiperusteen noudattaminen, sekä vastaavat todentamista tukevat asiakirjat. Ilmoitettuihin tietoihin on sisällyttävä tiedot sähkön ja polttoaineen kokonaiskulutuksesta.

Hakijan on laskettava lämpöön/polttoaineisiin ja sähköön jaoteltuna kaikki massan- ja paperintuotannossa käytetty energia, mukaan luettuna energia, joka käytetään jätepaperin siistaukseen kierrätyspaperin valmistuksen yhteydessä. Energiankulutusta koskevissa laskelmissa ei tarvitse ottaa huomioon raaka-aineiden kuljetukseen sekä viimeistelyyn ja pakkaukseen käytettyä energiaa.

Kokonaislämpöenergiaan sisältyvät kaikki ostetut polttoaineet. Siihen sisältyy myös tuotantolaitoksen prosesseista syntyvien lipeän ja jätteiden (esim. puujäte, sahanpuru, lipeä, jätepaperi, hylkypaperi) poltosta talteen otettu lämpöenergia sekä sisäisestä sähköntuotannosta talteen otettu lämpöenergia – hakijan täytyy kuitenkin kokonaislämpöenergiaa laskiessaan ottaa huomioon vain 80 prosenttia näistä lähteistä saadusta lämpöenergiasta.

Sähköenergialla tarkoitetaan yleisestä sähköverkosta otetun ja sisäisestä sähköntuotannosta saadun sähkön nettomäärää sähkövoimana mitattuna. Jätevesien käsittelyyn käytettyä sähköä ei tarvitse ottaa huomioon.

Jos höyryä kehitetään käyttämällä sähköä lämmönlähteenä, höyryn lämpöarvo on laskettava ja jaettava arvolla 0,8 ja saatu tulos lisättävä polttoaineen kokonaiskulutukseen.

Integroidussa tuotannossa massalle ja paperille on vaikea saada erillisiä polttoainelukuja (lämpö), joten massalle ja paperille saattaa olla käytettävissä vain yhteisluku. Tällöin näiden laitosten massan (massojen) polttoainearvoksi (lämpö) määrätään nolla ja paperintuotantolaitoksen polttoainearvo sisältää sekä massan että paperin tuotannon päästöt.

Arviointiperuste 3 –   Kuidut

Sanomalehtipaperiin käytetyistä kuiduista vähintään 70 painoprosenttia on oltava kierrätyskuituja.

Kaikkien muiden kuin kierrätettyjen kuitujen on oltava ensiökuituja, joilla on kestävää metsänhoitoa ja alkuperäketjun jäljitettävyyttä koskevat, riippumattoman kolmannen osapuolen sertifiointijärjestelmässä kuten FSC-, PEFC- tai vastaavassa järjestelmässä myönnetyt sertifikaatit.

Kuitenkin jos tällaisissa järjestelmissä sallitaan sertifioidun ja sertifioimattoman materiaalin sekoittaminen tuotteessa tai tuotelinjassa, sertifioimattoman materiaalin osuus ei saa ylittää 50:tä prosenttia käytettyjen ensiökuitujen kokonaismäärästä. Tällaisen sertifioimattoman materiaalin osalta varmistetaan todentamisjärjestelmällä, että materiaali on laillisesti hankittu ja täyttää kaikki muutkin sertifioimatonta materiaalia koskevat sertifiointijärjestelmän vaatimukset.

Metsäsertifikaatteja ja/tai alkuperäketjun sertifikaatteja myöntävien sertifiointielinten on oltava kyseisen sertifiointijärjestelmän hyväksymiä/tunnustamia.

Kierrätyskuitupitoisuuden laskennassa ei oteta huomioon prosessissa syntyneitä materiaaleja, joita voisi käyttää uudelleen samassa prosessissa, jossa se on syntynyt (paperitehtaassa tuotettu tai ostettu hylkypaperi).

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on esitettävä asianmukaiset asiakirjat, joissa ilmoitetaan massan- ja paperintuotannossa käytettyjen kuitujen tyyppi, määrä ja alkuperä.

Ensiökuituja käytettäessä tuotteella on oltava kestävää metsänhoitoa ja alkuperäketjun jäljitettävyyttä koskevat, riippumattoman kolmannen osapuolen sertifiointijärjestelmässä kuten FSC-, PEFC- tai vastaavassa järjestelmässä myönnetyt sertifikaatit. Jos tuotteessa tai tuotelinjassa on käytetty sertifioimattomia materiaaleja, olisi esitettävä todisteet siitä, että sertifioimattoman materiaalin osuus on alle 50 prosenttia ja että todentamisjärjestelmällä on varmistettu, että tällainen materiaali on laillisesti hankittua ja täyttää kaikki sertifioimattomia materiaaleja koskevat muut sertifiointijärjestelmän vaatimukset.

Kierrätyskuitujen osuus on laskettava kierrätyskuitujen ja lopullisen paperintuotannon välisenä suhteena. Jos on käytetty kierrätyskuituja, hakijan on esitettävä vakuutus siitä, että tuotteeseen käytettyjen talteen otettujen paperilaatujen keskimääräinen määrä on EN 643 -standardin (2) tai vastaavan standardin mukainen. Hakijan on esitettävä vakuutus siitä, että omassa laitoksessa tuotettua tai ostettua hylkypaperia ei ole käytetty kierrätyskuitujen osuuden laskentaan.

Arviointiperuste 4 –   Aineet tai seokset, joita ei saa käyttää tai joiden käyttöä on rajoitettu

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on toimitettava luettelo massan- ja paperintuotannossa käytetyistä kemiallisista tuotteista sekä asianmukaiset asiakirjat (kuten käyttöturvallisuustiedotteet). Luettelossa on mainittava kaikkien tuotantoprosessissa käytettyjen aineiden määrä, tarkoitus ja toimittajat.

a)   Vaaralliset aineet ja seokset

Asetuksen (EY) N:o 66/2010 6 artiklan 6 kohdan mukaisesti tuote ei saa sisältää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 57 artiklassa (3) tarkoitettuja aineita eikä aineita tai sekoituksia, jotka täyttävät seuraavassa luettelossa luetellut Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (4) tai neuvoston direktiivin 67/548/ETY (5) mukaiset vaara- tai riskiluokituksen vaatimukset:

Luettelo vaara- ja riskilausekkeista:

Vaaralauseke (6)	Riskilauseke (7)
H300 Tappavaa nieltynä	R28
H301 Myrkyllistä nieltynä	R25
H304 Voi olla tappavaa nieltynä ja joutuessaan hengitysteihin	R65
H310 Tappavaa joutuessaan iholle	R27
H311 Myrkyllistä joutuessaan iholle	R24
H330 Tappavaa hengitettynä	R23/26
H331 Myrkyllistä hengitettynä	R23
H340 Saattaa aiheuttaa perimävaurioita	R46
H341 Epäillään aiheuttavan perimävaurioita	R68
H350 Saattaa aiheuttaa syöpää	R45
H350i Saattaa aiheuttaa syöpää hengitettynä	R49
H351 Epäillään aiheuttava syöpää	R40
H360F Saattaa heikentää hedelmällisyyttä	R60
H360D Voi vaurioittaa sikiötä	R61
H360FD Saattaa heikentää hedelmällisyyttä. Voi vaurioittaa sikiötä	R60/61/60–61
H360Fd Saattaa heikentää hedelmällisyyttä. Epäillään vaurioittavan sikiötä	R60/63
H360Df Voi vaurioittaa sikiötä. Epäillään heikentävän hedelmällisyyttä	R61/62
H361f Epäillään heikentävän hedelmällisyyttä	R62
H361d Epäillään vaurioittavan sikiötä	R63
H361fd Epäillään heikentävän hedelmällisyyttä. Epäillään vaurioittavan sikiötä	R62-63
H362 Saattaa aiheuttaa haittaa rintaruokinnassa oleville lapsille	R64
H370 Vahingoittaa elimiä	R39/23/24/25/26/27/28
H371 Saattaa vahingoittaa elimiä	R68/20/21/22
H372 Vahingoittaa elimiä pitkäaikaisessa tai toistuvassa altistumisessa	R48/25/24/23
H373 Saattaa vahingoittaa elimiä pitkäaikaisessa tai toistuvassa altistumisessa	R48/20/21/22
H400 Erittäin myrkyllistä vesieliöille	R50
H410 Erittäin myrkyllistä vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia	R50-53
H411 Myrkyllistä vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia	R51-53
H412 Haitallista vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia	R52-53
H413 Voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesieliöille	R53
EUH059 Vaarallista otsonikerrokselle	R59
EUH029 Kehittää myrkyllistä kaasua veden kanssa	R29
EUH031 Kehittää myrkyllistä kaasua hapon kanssa	R31
EUH032 Kehittää erittäin myrkyllistä kaasua hapon kanssa	R32
EUH070 Myrkyllistä joutuessaan silmään	R39-41
Massassa tai paperissa ei saa käyttää kaupallisia tai muita väriaineita, pintakäsittelyaineita, apuaineita eikä pinnoiteaineita, joihin on liitetty tai joihin voidaan hakemuksen tekoajankohtana liittää vaaralauseke H317: Voi aiheuttaa allergisen ihoreaktion.	R43

Edellä olevaa vaatimusta ei sovelleta sellaisiin aineisiin tai seoksiin, joiden ominaisuudet muuttuvat prosessoinnin aikana (esimerkiksi ne eivät ole enää biologisesti hyödyntämiskelpoisia tai muuntuvat kemiallisesti) siten, että yksilöity vaara ei ole enää voimassa.

Sellaisten aineiden ja seosten, joille voidaan osoittaa tai on osoitettu jokin edellä lueteltu vaara- tai riskilauseke tai jotka täyttävät edellä olevassa taulukossa luetellut vaara- tai riskiluokituskriteerit, sekä asetuksen (EY) N:o 1907/2006 57 artiklan a, b tai c kohdassa tarkoitetut kriteerit täyttävien aineiden pitoisuusrajat eivät saa ylittää asetuksen (EY) N:o 1272/2008 10 artiklan mukaisesti määritettyjä yleisiä tai erityisiä pitoisuusrajoja. Jos on asetettu erityiset pitoisuusrajat, on sovellettava niitä yleisten pitoisuusrajojen sijaan.

Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 57 artiklan d, e ja f kohdassa säädetyt kriteerit täyttävien aineiden pitoisuusrajat eivät saa ylittää 0,1:tä painoprosenttia.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on todistettava näiden arviointiperusteiden täyttyvän antamalla tiedot prosessissa käytettyjen aineiden määristä (kg / ilmakuivaa tonnia tuotettua paperia) ja osoittamalla, että näissä arviointiperusteissa tarkoitettujen aineiden pitoisuudet eivät ylitä asetettuja rajoja lopputuotteessa. Aineiden ja seosten pitoisuudet on eriteltävä käyttöturvallisuustiedotteissa asetuksen (EY) N:o 1907/2006 31 artiklan mukaisesti.

b)   Aineet, jotka on lueteltu asetuksen (EY) N:o 1907/2006 59 artiklan 1 kohdan mukaisesti

Asetuksen (EY) N:o 66/2010 6 artiklan 6 kohdan mukaisesta kiellosta ei voida poiketa sellaisten aineiden osalta, jotka on yksilöity erityistä huolta aiheuttaviksi aineiksi ja sisällytetty asetuksen (EY) N:o 1907/2006 59 artiklassa tarkoitettuun luetteloon ja joita on 0,1 prosenttia ylittävinä pitoisuuksina seoksissa, tuotteissa tai monimutkaisen tuotteen homogeenisissa osissa. Jos pitoisuus on alle 0,1 prosenttia, on sovellettava asetuksen (EY) N:o 1272/2008 10 artiklan mukaisesti määritettyjä erityisiä pitoisuusrajoituksia.

Arviointi ja todentaminen: Erityistä huolta aiheuttaviksi aineiksi yksilöityjen ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 59 artiklan mukaiseen ehdokasluetteloon sisältyvien aineiden luettelo on saatavilla internetosoitteesta:

http://echa.europa.eu/chem_data/authorisation_process/candidate_list_table_en.asp

Luetteloon viitataan soveltamispäivästä alkaen.

Hakijan on todistettava tämän arviointiperusteen täyttyvän antamalla tiedot prosessissa käytettyjen aineiden määristä (kg / ilmakuivaa tonnia tuotettua paperia) ja osoittamalla, että tässä arviointiperusteessa tarkoitettujen aineiden pitoisuudet eivät ylitä asetettuja rajoja lopputuotteessa. Pitoisuudet on eriteltävä käyttöturvallisuustiedotteissa asetuksen (EY) N:o 1907/2006 31 artiklan mukaisesti.

c)   Kloori

Kloorikaasua tai muita kloorattuja yhdisteitä ei saa käyttää valkaisuaineena. Tämä vaatimus ei koske klooridioksidin tuotantoon ja käyttöön liittyvää kloorikaasua.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on toimitettava massantuottajan(-tuottajien) antama vakuutus siitä, ettei kloorikaasua tai muita kloorattuja yhdisteitä ole käytetty valkaisuaineena. Huom. vaikka tämä vaatimus koskee myös kierrätyskuitujen valkaisua, voidaan kuitenkin hyväksyä, että kuidut on niiden edellisen elinkaaren aikana voitu valkaista kloorikaasulla tai muilla klooratuilla yhdisteillä.

d)   APEO

Alkyylifenolietoksylaatteja tai muita alkyylifenolin johdannaisia ei saa lisätä puhdistusaineisiin, siistausaineisiin, vaahdonestoaineisiin tai dispergointiaineisiin. Alkyylifenolin johdannaisilla tarkoitetaan aineita, jotka pilkkoutuessaan tuottavat alkyylifenoleja.

Arviointi ja todentaminen: Hakija on toimitettava kemikaalitoimittajiensa antama vakuutus siitä, ettei kyseisiin tuotteisiin ole lisätty alkyylifenolietoksylaatteja tai muita alkyylifenolin johdannaisia.

e)   Monomeerijäämät

Sellaisten monomeerijäämien (akryyliamideja lukuun ottamatta) kokonaismäärä, joihin on liitetty jokin seuraavista riskilausekkeista (tai jokin niiden yhdistelmä) ja joita on päällystysaineissa, retentioaineissa, lujuutta antavissa aineissa, vettä hylkivissä aineissa tai jätevesien sisäisessä tai ulkoisessa käsittelyssä käytettävissä kemikaaleissa, saa olla enintään 100 ppm (kiintoainesisällön perusteella laskettuna).

Vaaralauseke (8)	Riskilauseke (9)
H340 Saattaa aiheuttaa perimävaurioita	R46
H350 Saattaa aiheuttaa syöpää	R45
H350i Saattaa aiheuttaa syöpää hengitettynä	R49
H351 Epäillään aiheuttava syöpää	R40
H360F Saattaa heikentää hedelmällisyyttä	R60
H360D Voi vaurioittaa sikiötä	R61
H360FD Saattaa heikentää hedelmällisyyttä. Voi vaurioittaa sikiötä	R60/61/60–61
H360Fd Saattaa heikentää hedelmällisyyttä. Epäillään vaurioittavan sikiötä	R60/63
H360Df Voi vaurioittaa sikiötä. Epäillään heikentävän hedelmällisyyttä	R61/62
H400 Erittäin myrkyllistä vesieliöille	R50/50–53
H410 Erittäin myrkyllistä vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia	R50-53
H411 Myrkyllistä vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia	R51-53
H412 Haitallista vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia	R52-53
H413 Saattaa aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesieliöille.	R53

Akryyliamidin pitoisuus päällystysaineissa, retentioaineissa, lujuutta antavissa aineissa, vettä hylkivissä aineissa tai jätevesien sisäisessä tai ulkoisessa käsittelyssä käytettävissä kemikaaleissa saa olla enintään 700 ppm (kiintoainesisällön perusteella laskettuna).

Toimivaltainen elin voi vapauttaa hakijan näiden vaatimusten noudattamisesta jätevesien ulkoisessa käsittelyssä käytettävien kemikaalien osalta.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus tämän arviointiperusteen noudattamisesta ja toimitettava asianmukaiset asiakirjat (kuten käyttöturvallisuustiedotteet).

f)   Pinta-aktiiviset aineet siistausaineissa

Kaikkien pinta-aktiivisten aineiden, joita käytetään kierrätyskuitujen siistausaineiden koostumuksessa, on oltava lopullisesti biohajoavia (ks. testausmenetelmät ja kynnysarvot jäljempänä).

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus tämän arviointiperusteen noudattamisesta ja toimitettava kustakin pinta-aktiivisesta aineesta asianmukaiset käyttöturvallisuustiedotteet tai testausselosteet, joissa on ilmoitettava testausmenetelmä, kynnysarvo ja saatu tulos. Testauksessa on käytettävä jotain seuraavista menetelmistä ja kynnysarvoista: OECD 302 A-C (tai vastaavat ISO-standardit), hajoaa 28 päivän sisällä (adsorptio mukaan luettuna) vähintään 70-prosenttisesti menetelmillä 302 A ja B ja vähintään 60-prosenttisesti menetelmällä 302 C.

g)   Biosidit

Limaa muodostavien eliöiden torjuntaan kuituja sisältävissä kiertovesijärjestelmissä käytettävien biosidien tai biostaattisten aineiden tehokomponentit eivät saa olla mahdollisesti biologisesti kertyviä. Biosidien taipumus bioakkumulaatioon määritetään arvolla oktanoli/vesi-jakaantumiskerroin log Pow < 3,0 tai kokeellisesti määritetyllä biokonsentraatiotekijällä (BCF) ≤ 100.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus tämän arviointiperusteen noudattamisesta ja toimitettava asianmukainen käyttöturvallisuustiedote tai testausseloste, jossa on ilmoitettava testausmenetelmä, kynnysarvo ja saatu tulos. Testauksessa on käytettävä seuraavia menetelmiä: OECD 107, 117 tai 305 A–E.

h)   Atsovärit

Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteen XVII mukaisesti mitään sellaisia atsoväriaineita ei saa käyttää, jotka voivat hajota seuraaviksi aromaattisiksi amiineiksi:

1. 4-aminobifenyyli	(92-67-1),
2. bentsidiini	(92-87-5),
3. 4-kloro-o-toluidiini	(95-69-2),
4. 2-naftyyliamini	(91-59-8),
5. o-amino-atsotolueeni	(97-56-3),
6. 5-amino-4-nitrotolueeini	(99-55-8),
7. p-kloorianiliini	(106-47-8),
8. 2,4-diaminoanisoli	(615-05-4),
9. 4,4’-diaminodifenyylimetaani	(101-77-9),
10. 3,3’-diklooribentsidiini	(91-94-1),
11. 3,3’-dimetoksibentsidiini	(119-90-4),
12. 3,3’-dimetyylibentsidiini	(119-93-7),
13. 3,3’-dimetyyli-4,4’-diaminodifenyylimetaani	(838-88-0),
14. p-kresidiini	(120-71-8),
15. 4,4’-metyleeni-bis-(2-kloorianiliini)	(101-14-4),
16. 4,4’-oksidianiliini	(101-80-4),
17. 4,4’-tiodianiliini	(139-65-1),
18. o-toluidiini	(95-53-4),
19. 2,4-diaminotolueeni	(95-80-7),
20. 2,4,5-trimetyylianiliini	(137-17-7),
21. 4-aminoatsobentseeni	(60-09-3),
22. o-anisidiini	(90-04-0).

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus tämän arviointiperusteen noudattamisesta.

i)   Metallikompleksivärit tai -pigmentit

Lyijy-, kupari-, kromi-, nikkeli- tai alumiinipohjaisia värejä tai pigmenttejä ei saa käyttää. Kupariftalosyaniinivärejä tai -pigmenttejä saa kuitenkin käyttää.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus tämän arviointiperusteen noudattamisesta.

j)   Väriaineiden metalli-ioniepäpuhtaudet

Käytettyjen väriaineiden metalli-ioniepäpuhtaudet eivät saa ylittää seuraavia arvoja: Ag 100 ppm; As 50 ppm; Ba 100 ppm; Cd 20 ppm; Co 500 ppm; Cr 100 ppm; Cu 250 ppm; Fe 2 500 ppm; Hg 4 ppm; Mn 1 000 ppm; Ni 200 ppm; Pb 100 ppm; Se 20 ppm; Sb 50 ppm; Sn 250 ppm; Zn 1 500 ppm.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on annettava vakuutus tämän arviointiperusteen noudattamisesta.

Arviointiperuste 5 –   Jätehuolto

Kaikilla massan- ja paperintuotantolaitoksilla on oltava järjestelmä ympäristömerkityn tuotteen valmistuksesta syntyvien jätteiden (siten kuin kyseisten massan- ja paperintuotantolaitosten sääntelyviranomaiset ovat ne määritelleet) ja jätetuotteiden käsittelemistä varten. Hakemuksen yhteydessä järjestelmästä on esitettävä asiakirjoja tai muu selvitys, jonka on katettava ainakin seuraavat seikat:

—	menetelmät kierrätettävien materiaalien erottamiseksi jätevirrasta ja uusiokäytöstä tuotannossa,

—	menetelmät materiaalien keräämiseksi muuta käyttöä varten, kuten polttaminen prosessihöyryn tai lämmön tuottamiseksi tai käyttö maataloudessa,

—	menetelmät vaarallisten jätteiden (siten kuin kyseisten massan- ja paperintuotantolaitosten sääntelyviranomaiset ovat ne määritelleet) käsittelyä varten.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on toimitettava yksityiskohtainen kuvaus kyseisten kunkin tuotantolaitoksen jätehuoltomenettelyistä sekä vakuutus tämän arviointiperusteen noudattamisesta.

Arviointiperuste 6 –   Soveltuvuus käyttöön

Tuotteen on sovelluttava käyttöön.

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on esitettävä tarkoituksenmukaiset asiakirjat, joilla osoitetaan arviointiperusteen soveltamisalan noudattaminen. Tuotteen on oltava sovellettavissa standardeissa vahvistettujen kulutuskestävyyttä koskevien vaatimusten mukainen. Hakijan oppaassa annetaan luettelo kulutuskestävyyden arvioinnissa käytettävistä normeista ja standardeista.

Edellä esitettyjen menetelmien käytön sijaan tuottajat voivat vaihtoehtoisesti taata tuotteidensa käyttösoveltuvuuden toimittamalla asianmukaiset asiakirjat, joissa osoitetaan paperin laatu standardin EN ISO/IEC 17050-1:2004 mukaisesti. Kyseisessä standardissa vahvistetaan yleiset kriteerit toimittajan antamalle ilmoitukselle standardiasiakirjoissa vahvistettujen vaatimusten noudattamisesta.

Arviointiperuste 7 –   Ympäristömerkin tiedot

Vapaaehtoisessa ympäristömerkin tekstikentässä on oltava seuraava teksti:

”—	Alhainen ilman ja vesistöjen pilaantuminen

—	Käytetty sertifioituja kuituja JA/TAI Käytetty kierrätyskuituja [tapauksen mukaan]

—	Vaarallisten aineiden käyttöä rajoitettu”

Valinnaisella tekstikentällä varustetun merkin käyttöä koskevat ohjeet ovat asiakirjassa ”Guidelines for the use of the EU Ecolabel logo”, joka on saatavilla osoitteesta:

http://ec.europa.eu/environment/ecolabel/promo/pdf/logo%20guidelines.pdf

Arviointi ja todentaminen: Hakijan on toimitettava mallikappale pakkauksesta merkintöineen sekä vakuutus tämän arviointiperusteen täyttymisestä.

---

(1)  Sellaisina kuin ne määritellään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/28/EY (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 16).

(2)  European List of Standard Grades of Recovered Paper and Board, kesäkuu 2002

(3)  EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1.

(4)  EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1.

(5)  EYVL L 196, 16.8.1967, s. 1.

(6)  Asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti.

(7)  Direktiivin 67/548/ETY mukaisesti.

(8)  Asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti.

(9)  Direktiivin 67/548/ETY mukaisesti.