ISSN 1977-0812

doi:10.3000/19770812.L_2012.129.fin

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 129

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

55. vuosikerta
16. toukokuu 2012


Sisältö

 

I   Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 386/2012, annettu 19 päivänä huhtikuuta 2012, teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoon liittyvien tehtävien antamisesta sisämarkkinoilla toimivalle yhdenmukaistamisvirastolle (tavaramerkit ja mallit), mukaan luettuna julkisen ja yksityisen sektorin edustajien kutsuminen koolle teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten eurooppalaisena seurantakeskuksena ( 1 )

1

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 387/2012, annettu 19 päivänä huhtikuuta 2012, Euroopan kalatalousrahastosta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1198/2006 muuttamisesta eräiden rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien jäsenvaltioiden varainhoitoa koskevien tiettyjen säännösten osalta

7

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 388/2012, annettu 19 päivänä huhtikuuta 2012, kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan yhteisön valvontajärjestelmän perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 428/2009 muuttamisesta

12

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

16.5.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 129/1


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 386/2012,

annettu 19 päivänä huhtikuuta 2012,

teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoon liittyvien tehtävien antamisesta sisämarkkinoilla toimivalle yhdenmukaistamisvirastolle (tavaramerkit ja mallit), mukaan luettuna julkisen ja yksityisen sektorin edustajien kutsuminen koolle teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten eurooppalaisena seurantakeskuksena

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan ja 118 artiklan ensimmäisen kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Unionin taloudellinen hyvinvointi perustuu kestävällä pohjalla olevaan luovaan toimintaan ja innovointiin. Siksi niiden tehokkaaseen suojeluun tähtäävät toimenpiteet ovat välttämättömiä turvattaessa unionin vauraus myös tulevaisuudessa.

(2)

Teollis- ja tekijänoikeudet ovat yrityksille elintärkeitä voimavaroja, jotka auttavat varmistamaan, että luovan työn tekijät ja keksijät saavat kohtuullisen korvauksen työstään ja että heidän tekemänsä investoinnit tutkimukseen ja uudet ajatuksensa suojataan.

(3)

Teollis- ja tekijänoikeuksiin on sovellettava moitteetonta, yhdenmukaistettua ja vaiheittaista lähestymistapaa, jotta Eurooppa 2020 -strategian, Euroopan digitaalistrategia mukaan luettuna, kunnianhimoiset tavoitteet voidaan saavuttaa.

(4)

Teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten määrän jatkuva kasvu on todellinen uhka paitsi unionin taloudelle monissa tapauksissa myös unionin kuluttajien terveydelle ja turvallisuudelle. Siksi kansallisella tasolla, Euroopan tasolla ja maailmanlaajuisella tasolla tarvitaan tehokkaita, välittömiä ja yhteensovitettuja toimia tämän ilmiön torjumiseksi.

(5)

Osana sitä yleistä teollis- ja tekijänoikeuksia koskevaa strategiaa, jota käsiteltiin neuvoston 25 päivänä syyskuuta 2008 antamassa päätöslauselmassa kattavasta eurooppalaisesta suunnitelmasta väärentämisen ja piratismin torjumiseksi (3), neuvosto kehotti komissiota perustamaan väärentämisen ja piratismin eurooppalaisen seurantakeskuksen. Tämän johdosta komissio muodosti julkisen ja yksityisen sektorin edustajista koostuvan asiantuntijaverkoston ja selosti mainitun verkoston tehtäviä tiedonannossaan ”Immateriaalioikeuksien valvonnan tehostaminen sisämarkkinoilla”. Väärentämisen ja piratismin eurooppalaisen seurantakeskuksen nimi olisi muutettava teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten eurooppalaiseksi seurantakeskukseksi, jäljempänä ’seurantakeskus’.

(6)

Mainitussa tiedonannossa todettiin, että seurantakeskuksen olisi oltava kaikkiin teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksiin liittyvien tietojen keruun, seurannan ja raportoinnin keskeinen voimavara. Seurantakeskusta olisi käytettävä yhteistyöfoorumina, jolla kansallisten viranomaisten ja sidosryhmien edustajat vaihtavat ajatuksia ja asiantuntemusta parhaista käytänteistä ja antavat poliittisille päättäjille suosituksia yhteisiksi oikeuksien täytäntöönpanoa koskeviksi strategioiksi. Tiedonannossa mainittiin erityisesti, että seurantakeskuksen toiminnan puitteista ja hallinnoinnista vastaisivat komission yksiköt.

(7)

Neuvosto pyysi immateriaalioikeuksien valvonnan tehostamisesta sisämarkkinoilla 1 päivänä maaliskuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa (4) komissiota, jäsenvaltioita ja alan teollisuutta toimittamaan seurantakeskukselle saatavilla olevia luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja väärentämisestä ja piratismista sekä yhdessä laatimaan ja hyväksymään seurantakeskuksessa suunnitelmia tietojen edelleen keruuta varten. Neuvosto kehotti seurantakeskusta myös julkaisemaan joka vuosi kattavan kertomuksen, jossa käsitellään väärentämisen ja piratismin määrää, laajuutta ja pääpiirteitä sekä niiden vaikutuksia sisämarkkinoihin. Vuosikertomus olisi laadittava siten, että käytetään jäsenvaltioiden viranomaisten, komission ja yksityisen sektorin edustajien tietosuojalainsäädäntöä noudattaen tätä varten toimittamia asiaan kuuluvia tietoja. Neuvosto totesi myös olevan tärkeää kehittää uusia kilpailukykyisiä liiketoimintamalleja, joilla laajennetaan kulttuurisisällön ja luovan sisällön laillista tarjontaa ja samanaikaisesti estetään ja torjutaan teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksia, mikä on välttämätön keino edistää talouskasvua, työllisyyttä ja kulttuurista monimuotoisuutta.

(8)

Neuvosto kehotti Euroopan unionin tavaramerkkijärjestelmän tulevasta tarkistamisesta 25 päivänä toukokuuta 2010 antamissaan päätelmissä (5) komissiota luomaan oikeusperustan sisämarkkinoilla toimivan yhdenmukaistamisviraston (tavaramerkit ja mallit), jäljempänä ’virasto’, osallistumiselle teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoon liittyviin toimiin, mukaan luettuna väärentämisen torjunta, erityisesti edistämällä sen yhteistyötä kansallisten tavaramerkkivirastojen ja seurantakeskuksen kanssa. Teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/48/EY (6) säädetään tältä osin muun muassa tietyistä toimenpiteistä, joilla edistetään sekä jäsenvaltioiden välistä että jäsenvaltioiden ja komission välistä yhteistyötä, mukaan lukien tietojen vaihto.

(9)

Euroopan parlamentti suositti 26 päivänä maaliskuuta 2009 antamassaan suosituksessa turvallisuuden ja perusvapauksien vahvistamisesta internetissä (7), että neuvosto takaisi kaikille täysimääräisen ja turvallisen pääsyn internetiin kannustaen samalla julkisen ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä tehostettaessa lainvalvontaviranomaisten yhteistyötä.

(10)

Euroopan parlamentti kehotti immateriaalioikeuksien valvonnasta sisämarkkinoilla 22 päivänä syyskuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa (8) jäsenvaltioita ja komissiota laajentamaan viraston ja kansallisten teollis- ja tekijänoikeusvirastojen välistä yhteistyötä siten, että se käsittää myös teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten torjunnan.

(11)

Euroopan parlamentti kehotti kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuuksien käyttöönotosta 12 päivänä toukokuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa (9) komissiota ottamaan huomioon pienten ja keskisuurten yritysten erityisongelmat teollis- ja tekijänoikeuksiensa puolustamisessa sekä edistämään parhaita käytänteitä ja tehokkaita menetelmiä, joilla varmistetaan näiden oikeuksien kunnioittaminen.

(12)

Euroopan parlamentti kehotti kattavasta lähestymistavasta henkilötietojen suojaan Euroopan unionissa 6 päivänä heinäkuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa (10) komissiota varmistamaan täyden yhdenmukaistamisen ja oikeusvarmuuden, mikä tarjoaa yksilöille yhtenäisen ja korkeatasoisen suojan kaikissa olosuhteissa.

(13)

Koska seurantakeskuksella on useita tehtäviä, tarvitaan ratkaisu, jolla varmistetaan riittävä ja kestävä infrastruktuuri, jotta se voi täyttää tehtävänsä.

(14)

Yhteisön tavaramerkistä 26 päivänä helmikuuta 2009 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 207/2009 (11) säädetään viraston ja jäsenvaltioiden tuomioistuinten tai muiden viranomaisten välisestä hallinnollisesta yhteistyöstä sekä asiakirjojen vaihtamisesta viraston ja jäsenvaltioiden teollisoikeuksien keskusvirastojen välillä. Tältä pohjalta virasto on aloittanut yhteistyön kansallisten virastojen kanssa, jotka toimivat teollis- ja tekijänoikeuksien suojelun alalla. Sen johdosta virastolla myös on jo huomattava määrä tarvittavaa kokemusta ja asiantuntemusta, joiden avulla voidaan tarjota riittävä ja kestävä infrastruktuuri seurantakeskuksen tehtäviä varten.

(15)

Virasto kykenee sen vuoksi hyvin vastaamaan mainituista tehtävistä.

(16)

Näiden tehtävien olisi liityttävä kaikkiin teollis- ja tekijänoikeuksiin, jotka kuuluvat direktiivin 2004/48/EY soveltamisalaan, koska loukkaukset vaikuttavat monissa tapauksissa useisiin erilaisiin teollis- ja tekijänoikeuksiin. Lisäksi tarvitaan tietoja kaikentyyppisistä edellä mainituista teollis- ja tekijänoikeuksista, ja niistä on vaihdettava parhaita käytäntöjä, jotta voidaan saada kokonaiskuva tilanteesta ja jotta mahdollistetaan se, että laaditaan kattavia strategioita teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten vähentämiseksi.

(17)

Tehtävät, jotka viraston on määrä suorittaa, voidaan nivoa yhteen direktiivissä 2004/48/EY säädettyjen täytäntöönpano- ja raportointitoimenpiteiden kanssa. Viraston olisi siten tuotettava kansallisille viranomaisille tai toiminnanharjoittajille palveluita, jotka edistävät erityisesti direktiivin yhdenmukaista täytäntöönpanoa ja jotka ovat omiaan helpottamaan sen soveltamista. Viraston tehtävien olisi siksi katsottava liittyvän läheisesti niiden säädösten kohteeseen, joilla lähennetään jäsenvaltioiden lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä.

(18)

Seurantakeskuksesta, jonka kutsuu koolle virasto, olisi viraston asiantuntemusta, kokemusta ja resursseja hyödyntämällä tultava teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksiin liittyvien tietojen asiantuntijakeskus.

(19)

Viraston olisi tarjottava foorumi, joka tuo yhteen viranomaisia ja yksityisen sektorin edustajia ja jonka avulla varmistetaan teollis- ja tekijänoikeuksien arvoa ja näiden oikeuksien loukkauksia koskevien objektiivisten, vertailukelpoisten ja luotettavien tietojen kerääminen, analysointi ja levittäminen, osoitetaan ja edistetään parhaita käytäntöjä ja strategioita teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanemiseksi sekä lisätään yleistä tietoisuutta teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten vaikutuksista. Lisäksi viraston olisi täytettävä muita tehtäviä, kuten parannettava ymmärrystä teollis- ja tekijänoikeuksien arvosta, edistettävä tiedonvaihtoa uusista kilpailukykyisistä liiketoimintamalleista, joilla laajennetaan kulttuurisisällön ja luovan sisällön laillista tarjontaa, parannettava teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoon osallistuvien henkilöiden asiantuntemusta sopivilla koulutustoimenpiteillä, lisättävä tietämystä väärentämisen ehkäisytekniikoista sekä tiivistettävä yhteistyötä kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa. Komissio olisi otettava mukaan seurantakeskuksen tämän asetuksen mukaisesti toteuttamaan toimintaan.

(20)

Viraston olisi siten helpotettava ja tuettava kansallisten viranomaisten, yksityisen sektorin ja unionin toimielinten toimintaa, joka liittyy teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoon, ja erityisesti niiden toimintaa näiden oikeuksien loukkausten torjumiseksi. Tämän asetuksen mukainen viraston toimivallan käyttäminen ei estä jäsenvaltioita käyttämästä omaa toimivaltaansa. Virastolle tämän asetuksen nojalla kuuluvat tehtävät ja toimet eivät käsitä osallistumista toimivaltaisten viranomaisten toteuttamiin yksittäisiin toimiin tai tutkimuksiin.

(21)

Voidakseen täyttää nämä tehtävät mahdollisimman tehokkaasti viraston olisi kuultava muita viranomaisia kansallisella, eurooppalaisella ja tarvittaessa kansainvälisellä tasolla ja tehtävä niiden kanssa yhteistyötä, tuotettava synergioita tällaisten viranomaisten toteuttamien toimien kanssa ja vältettävä toimenpiteiden päällekkäisyyttä.

(22)

Viraston olisi toteutettava teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoon liittyvät tehtävät ja toimet käyttäen omia talousarviomäärärahojaan.

(23)

Yksityisen sektorin edustajien osalta viraston olisi kutsuessaan seurantakeskuksen koolle osana toimintaansa otettava mukaan edustava joukko talouden alojen, myös luovan alan teollisuuden, edustajia, joihin teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten torjunta vaikuttaa kaikkein eniten tai joilla on siitä eniten kokemusta, erityisesti oikeudenhaltijoiden, teosten tekijöiden ja muiden luovalla alalla toimivien henkilöiden ja internetpalvelujen välittäjien edustajia. Lisäksi olisi varmistettava, että kuluttajat sekä pienet ja keskisuuret yritykset ovat asianmukaisesti edustettuina.

(24)

Jäsenvaltioille ja yksityiselle sektorille tässä asetuksessa asetetuilla tiedonantovelvollisuuksilla ei saisi aiheuttaa tarpeettomia hallinnollisia rasitteita ja niillä olisi pyrittävä välttämään päällekkäisyyksiä jäsenvaltioiden ja yksityisen sektorin edustajien unionin toimielimille nykyisten unionin tiedonantovelvollisuuksien mukaisesti jo toimittamien tietojen kanssa.

(25)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli uskoa virastolle teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoa koskevia tehtäviä, vaan se voidaan toiminnan vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Tällä asetuksella annetaan sisämarkkinoilla toimivalle yhdenmukaistamisvirastolle (tavaramerkit ja mallit), jäljempänä ’virasto’, tehtäviä, joiden tarkoituksena on helpottaa ja tukea kansallisten viranomaisten, yksityisen sektorin edustajien ja unionin toimielinten toimia direktiivin 2004/48/EY soveltamisalaan kuuluvien teollis- ja tekijänoikeuksiin kohdistuvien loukkausten torjunnassa. Suorittaessaan näitä tehtäviä virasto organisoi, hallinnoi ja tukee asiantuntijoiden, viranomaisten ja sidosryhmien koolle kutsumista teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten eurooppalaisena seurantakeskuksena, jäljempänä ’seurantakeskus’.

Virastolle tämän asetuksen nojalla kuuluvat tehtävät ja toimet eivät käsitä osallistumista toimivaltaisten viranomaisten toteuttamiin yksittäisiin toimiin tai tutkimuksiin.

2 artikla

Tehtävät ja toimet

1.   Virastolla on seuraavat tehtävät:

a)

parantaa ymmärtämystä aineettomien teollis- ja tekijänoikeuksien arvosta;

b)

parantaa ymmärtämystä teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksien laajuudesta ja vaikutuksista;

c)

lisätä tietämystä parhaista julkisen ja yksityisen sektorin käytännöistä, joilla teollis- ja tekijänoikeuksia suojellaan;

d)

auttaa osaltaan lisäämään kansalaisten tietoisuutta teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten vaikutuksista;

e)

kehittää teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoon osallistuvien henkilöiden asiantuntemusta;

f)

lisätä tietämystä teknisistä välineistä, joilla ehkäistään ennalta ja ratkaistaan teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksia, mukaan luettuina seuranta- ja jäljitysjärjestelmät, joiden avulla aidot tuotteet voidaan erottaa väärennetyistä;

g)

tarjota mekanismeja, joiden avulla voidaan parantaa teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoon liittyvien tietojen vaihtoa verkossa tällaisten oikeuksien parissa toimivien jäsenvaltioiden viranomaisten välillä sekä edistää yhteistyötä näiden viranomaisten kanssa ja niiden välillä;

h)

edistää jäsenvaltioita kuullen kansainvälistä yhteistyötä kolmansien maiden teollis- ja tekijänoikeusvirastojen kanssa, jotta voidaan laatia strategioita ja kehittää tekniikkoja, taitoja ja välineitä, joilla teollis- ja tekijänoikeuksia voidaan panna täytäntöön.

2.   Edellä 1 kohdassa säädettyjen tehtävien täyttämiseksi viraston on toteutettava seuraavat toimet 7 artiklan nojalla hyväksytyn työohjelman ja unionin oikeuden mukaisesti:

a)

laadittava avoin menetelmä, jolla kerätään ja analysoidaan riippumattomia, objektiivisia, vertailukelpoisia ja luotettavia tietoja teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksista sekä raportoidaan näistä tiedoista;

b)

kerättävä, analysoitava ja levitettävä objektiivisia, vertailukelpoisia ja luotettavia tietoja teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksista;

c)

kerättävä, analysoitava ja levitettävä objektiivisia, vertailukelpoisia ja luotettavia tietoja aineettomien teollis- ja tekijänoikeuksien taloudellisesta arvosta ja sen osuudesta talouden kasvuun, hyvinvointiin, innovointiin, luovaan toimintaan, kulttuurien monimuotoisuuteen, korkealaatuisten työpaikkojen luomiseen sekä korkealaatuisten tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen unionissa;

d)

laadittava säännöllisin väliajoin eri talouden aloihin, maantieteellisiin alueisiin ja loukattujen teollis- ja tekijänoikeuksien tyyppeihin kohdistuvia arviointeja ja erityiskertomuksia, joissa arvioidaan muun muassa teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten vaikutuksia yhteiskuntaan ja talouteen, pienet ja keskisuuret yritykset mukaan luettuina, sekä terveyteen, ympäristöön ja turvallisuuteen;

e)

kerättävä, analysoitava ja levitettävä seurantakeskuksen muodossa kokoontuvien edustajien kesken tietoa parhaista käytännöistä ja annettava soveltuvin osin suosituksia strategioiksi, jotka perustuvat tällaisiin käytäntöihin;

f)

laadittava raportteja ja julkaisuja unionin kansalaisten tietoisuuden lisäämiseksi teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten vaikutuksista ja järjestettävä tätä varten konferensseja, tapahtumia ja tapaamisia sekä Euroopan että kansainvälisellä tasolla sekä ennen kaikkea tietoja toimittamalla tuettava kansallisia ja Euroopan laajuisia toimia, myös verkossa tapahtuvia kampanjoita ja muita kampanjoita;

g)

seurattava uusien kilpailukykyisten liiketoimintamallien kehittämistä, joilla laajennetaan kulttuurisisällön ja luovan sisällön laillista tarjontaa, rohkaistava tietojen vaihtoa ja lisättävä kuluttajien tätä koskevaa tietoisuutta;

h)

kehitettävä ja järjestettävä verkossa tapahtuvaa ja muuta koulutusta teollis- ja tekijänoikeuksien suojeluun osallistuville kansallisille virkamiehille;

i)

järjestettävä tämän asetuksen nojalla tehtävän työn tukemiseksi tapauskohtaisesti asiantuntijakokouksia, joihin osallistuu tiedeyhteisön asiantuntijoita ja asiaan kuuluvia kansalaisyhteiskunnan edustajia;

j)

yksilöitävä ja edistettävä ammattikäyttöön tarkoitettuja teknisiä välineitä ja viiteteknologioita, mukaan luettuina seuranta- ja jäljitysjärjestelmät, joiden avulla aidot tuotteet voidaan erottaa väärennetyistä;

k)

tehtävä yhteistyötä kansallisten viranomaisten ja komission kanssa sellaisen sähköisen verkon kehittämiseksi, jolla helpotetaan teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksia koskevaa tietojen vaihtoa näiden oikeuksien suojelua ja täytäntöönpanoa käsittelevien jäsenvaltioiden hallintojen, elinten ja järjestöjen välillä;

l)

toimittava yhteistyössä jäsenvaltioiden teollisoikeuksien keskusvirastojen, mukaan luettuna Benelux-maiden teollis- ja tekijänoikeusvirasto, ja teollis- ja tekijänoikeuksien parissa toimivien jäsenvaltioiden muiden viranomaisten kanssa ja tuotettava yhteisvaikutuksia näiden välillä, jotta voidaan kehittää ja edistää teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoon liittyviä tekniikoita, taitoja ja välineitä, koulutusohjelmat ja valistuskampanjat mukaan luettuina;

m)

kehitettävä jäsenvaltioita kuullen kolmansille maille annettavaa teknistä apua koskevia ohjelmia sekä kehitettävä ja toimitettava erityisiä koulutusohjelmia ja -tapahtumia teollis- ja tekijänoikeuksien suojeluun osallistuvia kolmansien maiden virkamiehiä varten;

n)

annettava komissiolle sen pyynnöstä suosituksia tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista kysymyksistä;

o)

toteutettava muita vastaavanlaisia toimia, jotka ovat tarpeen, jotta virasto voi täyttää 1 kohdassa säädetyt tehtävät.

3.   Viraston on 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja tehtäviä ja toimia toteuttaessaan noudatettava unionin tietosuojalainsäädännön voimassa olevia säännöksiä.

3 artikla

Rahoitus

Viraston on aina huolehdittava siitä, että sille tällä asetuksella annetut tehtävät suoritetaan sen omia talousarviovaroja käyttäen.

4 artikla

Seurantakeskuksen kokoukset

1.   Virasto kutsuu 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen toimien toteuttamiseksi seurantakeskuksen kokouksiin vähintään kerran vuodessa teollis- ja tekijänoikeuksia käsittelevien jäsenvaltioiden julkishallintojen, toimielinten ja järjestöjen sekä yksityisen sektorin edustajia osallistumaan viraston tämän asetuksen nojalla tapahtuvaan työskentelyyn.

2.   Seurantakeskuksen kokouksiin kutsuttuihin yksityisen sektorin edustajiin on kuuluttava laaja, edustava ja tasapainoinen joukko unionin ja kansallisen tason elimiä, jotka edustavat sellaisia eri talouden aloja, myös luovan alan teollisuutta, joihin teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten torjunta vaikuttaa eniten tai joilla on siitä eniten kokemusta.

Kuluttajajärjestöjen, pienten ja keskisuurten yritysten, teosten tekijöiden ja muiden luovalla alalla toimivien henkilöiden on oltava asianmukaisesti edustettuina.

3.   Virasto pyytää kutakin jäsenvaltiota lähettämään vähintään yhden edustajan julkishallinnostaan seurantakeskuksen kokouksiin. Tällöin jäsenvaltioiden on varmistettava seurantakeskuksen työn jatkuvuus.

4.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja kokouksia voidaan täydentää seurantakeskuksen yhteydessä toimivilla työryhmillä, jotka muodostuvat jäsenvaltioiden ja yksityisen sektorin edustajista.

5.   Virasto järjestää tarvittaessa ja edellä 1 kohdassa tarkoitettujen kokousten lisäksi kokouksia, joihin osallistuu

a)

edustajia jäsenvaltioiden julkishallinnoista, toimielimistä ja järjestöistä; tai

b)

yksityisen sektorin edustajia.

6.   Euroopan parlamentin jäseniä tai muita edustajia ja komission edustajia kutsutaan kaikkiin tässä artiklassa tarkoitettuihin kokouksiin tarpeen mukaan joko osallistujina tai tarkkailijoina.

7.   Tässä artiklassa tarkoitettuihin kokouksiin osallistuvien edustajien nimet sekä näiden kokousten esityslistat ja pöytäkirjat julkaistaan viraston verkkosivustolla.

5 artikla

Tiedonantovelvollisuus

1.   Jäsenvaltioiden on viraston pyynnöstä tai omasta aloitteestaan sekä kansallisen oikeuden mukaisesti, mukaan luettuna henkilötietojen käsittelyä koskeva lainsäädäntö, tarpeen mukaan:

a)

tiedotettava virastolle teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoa koskevista yleisistä toimintalinjoistaan ja strategioistaan ja kaikista niiden muutoksista;

b)

toimitettava saatavilla olevia tilastotietoja teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksista;

c)

tiedotettava virastolle merkittävästä oikeuskäytännöstä.

2.   Seurantakeskuksen muodossa kokoontuvien yksityisen sektorin edustajien on henkilötietojen käsittelyä ja luottamuksellisten tietojen suojaa koskevan lainsäädännön soveltamista rajoittamatta viraston pyynnöstä mahdollisuuksien mukaan

a)

tiedotettava virastolle teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoa koskevista toimintalinjoista ja strategioista niiden toimialalla ja kaikista niiden muutoksista;

b)

toimitettava tilastotietoja teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksista niiden toimialalla.

6 artikla

Virasto

1.   Tässä asetuksessa säädettyjen tehtävien ja toimien toteuttamiseen sovelletaan asetuksen (EY) N:o 207/2009 XII osaston asiaan kuuluvia säännöksiä.

2.   Käyttäen asetuksen (EY) N:o 207/2009 124 artiklassa annettavaa toimivaltaa viraston pääjohtaja antaa sisäiset hallinnolliset ohjeet ja julkaisee tiedonannot, jotka ovat tarpeen kaikkien virastolle tämän asetuksen nojalla annettujen tehtävien täyttämiseksi.

7 artikla

Työohjelman ja toimintakertomuksen sisältö

1.   Virasto laatii teollis- ja tekijänoikeuksien suojelua koskevien unionin toimintalinjojen ja painopisteiden mukaisesti sekä yhteistyössä 4 artiklan 5 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen edustajien kanssa vuosittaisen työohjelman, jossa asetetaan tämän asetuksen mukaiset ja seurantakeskuksen kokouksia koskevat toimet asianmukaisesti tärkeysjärjestykseen.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu työohjelma on toimitettava tiedoksi viraston hallintoneuvostolle.

3.   Asetuksen (EY) N:o 207/2009 124 artiklan 2 kohdan d alakohdassa säädetyn toimintakertomuksen on sisällettävä vähintään seuraavat tiedot virastolle tämän asetuksen nojalla kuuluvista tehtävistä ja toimista:

a)

katsaus edellisen kalenterivuoden aikana suoritettuihin tärkeimpiin toimiin;

b)

edellisen kalenterivuoden aikana saavutetut tulokset, joihin liitetään tarvittaessa alakohtaiset raportit, joissa analysoidaan tilannetta eri teollisuuden- ja tuotannonaloilla;

c)

yleinen arvio tässä asetuksessa säädettyjen ja 1 kohdan mukaisesti laaditussa työohjelmassa tarkoitettujen viraston tehtävien täyttämisestä;

d)

katsaus toimiin, jotka virasto aikoo toteuttaa tulevaisuudessa;

e)

huomioita teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanosta sekä mahdollisista tulevista toimintalinjoista ja strategioista, myös siitä, miten jäsenvaltioiden kanssa tehtävää ja niiden välistä tehokasta yhteistyötä voidaan parantaa;

f)

yleinen arvio kaikkien 4 artiklan 2 kohdassa mainittujen toimijoiden asianmukaisesta edustuksesta seurantakeskuksessa.

Viraston pääjohtaja kuulee 4 artiklan 5 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja edustajia tässä artiklassa tarkoitetun toimintakertomuksen asiaan kuuluvien osien johdosta, ennen kuin kertomus toimitetaan Euroopan parlamentille, komissiolle ja hallintoneuvostolle.

8 artikla

Arviointi

1.   Komissio hyväksyy viimeistään 6 päivänä kesäkuuta 2017 kertomuksen, jossa arvioidaan tämän asetuksen soveltamista.

2.   Arviointikertomuksessa arvioidaan tämän asetuksen toimivuutta erityisesti siltä osin, miten se on vaikuttanut teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanon valvontaan sisämarkkinoilla.

3.   Valmistellessaan arviointikertomusta komissio kuulee 2 kohdassa tarkoitetuista kysymyksistä virastoa, jäsenvaltioita ja edustajia, jotka kokoontuvat seurantakeskuksen muodossa.

4.   Komissio toimittaa arviointikertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä järjestää arviointikertomuksesta laajan kuulemisen sidosryhmien keskuudessa.

9 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa, 19 päivänä huhtikuuta 2012.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. BØDSKOV


(1)  EUVL C 376, 22.12.2011, s. 62.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 14. helmikuuta 2012 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 22. maaliskuuta 2012 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3)  EUVL C 253, 4.10.2008, s. 1.

(4)  EUVL C 56, 6.3.2010, s. 1.

(5)  EUVL C 140, 29.5.2010, s. 22.

(6)  EUVL L 157, 30.4.2004, s. 45. Oikaistu toisinto EUVL L 195, 2.6.2004, s. 16.

(7)  EUVL C 117 E, 6.5.2010, s. 206.

(8)  EUVL C 50 E, 21.2.2012, s. 48.

(9)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(10)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(11)  EUVL L 78, 24.3.2009, s. 1.


16.5.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 129/7


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 387/2012,

annettu 19 päivänä huhtikuuta 2012,

Euroopan kalatalousrahastosta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1198/2006 muuttamisesta eräiden rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien jäsenvaltioiden varainhoitoa koskevien tiettyjen säännösten osalta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Ennennäkemätön maailmanlaajuinen finanssikriisi ja talouden laskusuhdanne ovat vahingoittaneet vakavalla tavalla talouskasvua ja rahoitusvakautta sekä heikentäneet huomattavasti useiden jäsenvaltioiden rahoituksellisia ja taloudellisia edellytyksiä. Tämä aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa erityisesti tietyille jäsenvaltioille vakavia vaikeuksia, jotka koskevat ennen muuta ongelmia niiden talouskasvussa ja rahoitusvakaudessa sekä niiden alijäämän ja velkaantuneisuuden kasvua. Nämä vaikeudet johtuvat kansainvälisestä talous- ja rahoitusympäristöstä.

(2)

Vaikka kriisin kielteisten vaikutusten torjumiseksi on jo toteutettu merkittäviä toimia, myös lainsäädännön muutoksia, finanssikriisin vaikutukset tuntuvat laajalti reaalitaloudessa, työmarkkinoilla ja kansalaisten elämässä. Kansallisiin rahoitusvaroihin kohdistuu yhä enemmän paineita, joiden lieventämiseksi olisi toteutettava lisätoimenpiteitä käyttämällä Euroopan kalatalousrahastosta myönnettävää rahoitusta mahdollisimman laajasti ja tehokkaasti.

(3)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 122 artiklan 2 kohdassa määrätään mahdollisuudesta myöntää jäsenvaltiolle unionin taloudellista apua, jos muun muassa poikkeukselliset tapahtumat, joihin jäsenvaltio ei voi vaikuttaa, ovat aiheuttaneet sille vaikeuksia tai vakavasti uhkaavat aiheuttaa sille suuria vaikeuksia. Tämän mukaisesti on neuvoston asetuksella (EU) N:o 407/2010 (3) otettu käyttöön Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi unionin rahoitusvakauden säilyttämiseksi.

(4)

Irlannille on myönnetty tällaista unionin rahoitusapua neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä 2011/77/EU (4) ja Portugalille neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä 2011/344/EU (5).

(5)

Kreikalla oli vakavia vaikeuksia rahoitusvakautensa osalta jo ennen asetuksen (EU) N:o 407/2010 voimaantuloa. Kreikalle myönnettävä rahoitustuki ei sen vuoksi voinut perustua mainittuun asetukseen.

(6)

Kreikan kanssa 8 päivänä toukokuuta 2010 tehdyt lainanantajien välinen sopimus ja lainajärjestelysopimus tulivat voimaan 11 päivänä toukokuuta 2010. Lainanantajien välisen sopimuksen on määrä pysyä täysimääräisesti voimassa kolmen vuoden ohjelmakauden ajan, niin kauan kuin lainajärjestelysopimuksen mukaisia varoja on maksamatta.

(7)

Järjestelystä keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämiseksi jäsenvaltioiden maksutaseille 18 päivänä helmikuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 332/2002 (6) mukaan neuvosto myöntää keskinäistä tukea jäsenvaltiolle, joka ei ole ottanut euroa käyttöön ja jolla on maksutasetta koskevia vaikeuksia tai jota tällaiset vaikeudet vakavasti uhkaavat.

(8)

Tällaista unionin rahoitustukea on myönnetty Unkarille neuvoston päätöksellä 2009/102/EY (7), Latvialle neuvoston päätöksellä 2009/290/EY (8) ja Romanialle neuvoston päätöksellä 2009/459/EY (9).

(9)

Ajanjakso, jona rahoitustuki on Irlannin, Latvian, Portugalin, Romanian ja Unkarin saatavilla, on säädetty asianomaisissa neuvoston päätöksissä. Ajanjakso, jona rahoitustuki oli Unkarin saatavilla, päättyi 4 päivänä marraskuuta 2010.

(10)

Ajanjakso, jona rahoitustuki on Kreikan saatavilla lainanantajien välisen sopimuksen ja euroalueen lainajärjestelysopimuksen nojalla, on eri kunkin näihin välineisiin osallistuvan jäsenvaltion osalta.

(11)

Eurooppa-neuvoston 25 päivänä maaliskuuta 2011 hyväksymän päätöksen johdosta euroalueen 17 jäsenvaltion valtionvarainministerit allekirjoittivat 11 päivänä heinäkuuta 2011 sopimuksen Euroopan vakausmekanismin perustamisesta. Euroalueen jäsenvaltioiden valtion- ja hallitusten päämiesten 21 päivänä heinäkuuta ja 9 päivänä joulukuuta 2011 tekemien päätösten johdosta mainittua sopimusta muutettiin mekanismin tehokkuuden parantamiseksi ja se allekirjoitettiin 2 päivänä helmikuuta 2012. Tämän sopimuksen mukaisesti Euroopan vakausmekanismi ottaa vuoteen 2013 mennessä hoitaakseen tällä hetkellä Euroopan rahoitusvakausvälineellä ja Euroopan rahoituksenvakausmekanismilla hoidettavat tehtävät. Tämä tuleva mekanismi olisi sen vuoksi otettava huomioon jo tässä asetuksessa.

(12)

Eurooppa-neuvosto suhtautui 23 ja 24 päivänä kesäkuuta 2011 antamissaan päätelmissä myönteisesti komission aikomukseen parantaa Kreikan lainaohjelman ja unionin varojen välistä synergiaa ja tuki pyrkimyksiä lisätä Kreikan valmiuksia käyttää sen unionilta saamia varoja parantaakseen kasvua ja työllisyyttä keskittymällä kilpailukyvyn tehostumiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen. Se piti tervetulleena ja tuki myös sitä, että komissio valmistelee yhdessä jäsenvaltioiden kanssa kattavan Kreikalle annettavaa teknistä apua koskevan ohjelman. Tällä asetuksella edistetään osaltaan tällaisia synergiapyrkimyksiä.

(13)

Unionin varainhoidon helpottamiseksi, jäsenvaltioihin ja alueisiin tehtävien investointien nopeuttamiseksi ja rahoituksen taloudellisen vaikuttavuuden lisäämiseksi on tarpeen sallia perustelluissa tapauksissa, väliaikaisesti ja vaikuttamatta vuosien 2014–2020 ohjelmakauteen, että Euroopan kalatalousrahastosta maksettavia välimaksuja korotetaan sellaisten jäsenvaltioiden osalta, joilla on vakavia vaikeuksia rahoitusvakautensa osalta ja jotka ovat pyytäneet tämän toimenpiteen soveltamista omalta osaltaan, määrällä, joka on 10 prosenttiyksikköä suurempi kuin kunkin toimintalinjan osalta sovellettava yhteisrahoitusosuus, ja joka johtaa vastaavaan kansallisen rahoituksen vähenemiseen. Vaadittavaa kansallista rahoitusta vähennetään tämän seurauksena vastaavasti. Mainitun korotuksen väliaikaisuudesta johtuen ja jotta alkuperäiset yhteisrahoitusosuudet pidetään ennallaan viiteyksikkönä, jonka perusteella väliaikaisesti korotetut määrät lasketaan, mekanismin soveltamisesta johtuvia muutoksia ei olisi otettava huomioon toimenpideohjelmiin sisältyvässä rahoitussuunnitelmassa. Toimenpideohjelmia olisi kuitenkin voitava päivittää, jotta rahastojen varat keskitettäisiin kilpailukykyyn, kasvuun ja työllisyyteen ja jotta ohjelmien kohteet ja tavoitteet mukautettaisiin saatavilla olevan kokonaisrahoituksen vähentymiseen.

(14)

Jäsenvaltion, joka pyytää komissiolta, että tämän asetuksen mukaista poikkeusta sovellettaisiin sen hyväksi, olisi annettava kaikki tarvittavat tiedot, jotta komissio voi jäsenvaltion makrotaloudellista ja julkistaloudellista tilannetta koskevien tietojen perusteella todeta, ettei kansalliseen rahoitukseen vaadittuja varoja ole saatavilla. Sen olisi myös osoitettava, että poikkeuksen mukainen maksujen korotus on tarpeen toimenpideohjelmien toteutuksen jatkamisen turvaamiseksi ja että varojen hyödyntämiseen liittyvät ongelmat ovat edelleen olemassa neuvoston asetuksen (EY) N:o 1198/2006 (10) 53 artiklan 3 kohdassa säädettyjen yhteisrahoitukseen sovellettavien enimmäismäärien käytöstä huolimatta

(15)

Jäsenvaltion, joka pyytää komissiolta, että tämän asetuksen mukaista poikkeusta sovellettaisiin sen hyväksi, olisi myös viitattava asiaankuuluvaan neuvoston päätökseen tai muuhun säädökseen, jonka perusteella se on oikeutettu käyttämään poikkeusta hyväkseen. Komissiolla olisi oltava jäsenvaltion pyynnön toimittamisen jälkeen kohtuullisesti aikaa tarkistaa, ovatko toimitetut tiedot oikeita, ja sen olisi voitava vastustaa pyyntöä. Jotta poikkeus olisi tehokas ja toimiva, olisi oletettava, että tällainen pyyntö on perusteltu, jos komissio ei vastusta sitä. Jos komissio vastustaa jäsenvaltion pyyntöä, sen olisi hyväksyttävä täytäntöönpanosäädöksellä päätös vastustaa sitä, jolloin komission olisi perusteltava päätöksensä.

(16)

Säännöt, jotka koskevat toimintaohjelmien välimaksujen ja loppumaksujen laskemista ajanjaksona, jona jäsenvaltiot saavat unionin rahoitustukea rahoitusvakauteensa kohdistuvien vakavien vaikeuksien vuoksi, olisi tarkistettava tämän mukaisesti.

(17)

On tarpeen varmistaa, että niiden korotettujen määrien käytöstä, jotka asetetaan niiden jäsenvaltioiden saataville, jotka saavat välimaksujen väliaikaisen korotuksen hyväkseen, raportoidaan asianmukaisesti.

(18)

Sen ajanjakson loputtua, jona rahoitustuki on ollut saatavilla, voi asetuksen (EY) N:o 1198/2006 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti tehtävissä arvioinneissa olla tarpeen tarkastella muun muassa sitä, vaikeuttaako kansallisen yhteisrahoituksen alentaminen merkittävällä tavalla alun perin asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Tällaiset arvioinnit voivat johtaa toimintaohjelman tarkistamiseen.

(19)

Koska kansainvälisiin finanssimarkkinoihin vaikuttava ennennäkemätön kriisi ja talouden laskusuhdanne, jotka ovat vakavalla tavalla vahingoittaneet useiden jäsenvaltioiden rahoitusvakautta, edellyttävät nopeaa toimintaa koko talouteen kohdistuvien vaikutusten torjumiseksi, tämän asetuksen olisi tultava voimaan mahdollisimman pian. Ottaen huomioon asianomaisten jäsenvaltioiden poikkeukselliset olosuhteet sitä olisi sovellettava takautuvasti sitä pyytäneen jäsenvaltion tilanteesta riippuen joko varainhoitovuodesta 2010 tai päivästä, jona rahoitustuki asetettiin saataville, ajanjaksoihin, joina jäsenvaltiot ovat saaneet rahoitustukea unionilta tai muilta euroalueen jäsenvaltioilta rahoitusvakauteensa kohdistuneiden vakavien vaikeuksien vuoksi,

(20)

Jos välimaksujen väliaikaista korotusta suunnitellaan, sitä olisi tarkasteltava myös yhdessä kaikkia jäsenvaltioita koskevien talousarviorajoitusten kanssa, ja nämä rajoitukset olisi otettava asianmukaisesti huomioon Euroopan unionin yleisessä talousarviossa. Lisäksi sen soveltaminen olisi rajattava ajallisesti, koska mekanismin pääasiallinen tarkoitus on puuttua erityisiin nykyhetken ongelmiin. Sen vuoksi mekanismin soveltaminen olisi aloitettava 1 päivänä tammikuuta 2010, ja sen olisi oltava toiminnassa rajoitetun ajan 31 päivään joulukuuta 2013 saakka.

(21)

Sen vuoksi asetus (EY) N:o 1198/2006 olisi muutettava tämän mukaisesti,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 1198/2006 seuraavasti:

1)

Korvataan 76 ja 77 artikla seuraavasti:

”76 artikla

Välimaksujen laskemista koskevat säännöt

1.   Välimaksut lasketaan soveltamalla kunkin toimintalinjan osalta ja kunkin lähentymistavoitteen tai muun kuin lähentymistavoitteen osalta todentamisviranomaisen todentamassa menoilmoituksessa ilmoittamaan julkiseen rahoitusosuuteen yhteisrahoitusosuuden määrää, joka on vahvistettu kyseiselle toimintalinjalle ja kyseiselle tavoitteelle kulloisenkin rahoitussuunnitelman mukaisesti.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltion erityisestä ja asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä välimaksu lasketaan tuensaajille toimintalinjan ja tavoitteen mukaisesti maksetun tai maksettavan unionin tuen määränä. Jäsenvaltion on ilmoitettava tämä määrä menoilmoituksessa.

3.   Poiketen siitä, mitä 53 artiklan 3 kohdassa säädetään, välimaksut korotetaan jäsenvaltion pyynnöstä enintään 100 prosenttiin siten, että ne ovat 10 prosenttiyksikköä suuremmat kuin kuhunkin toimintalinjaan sovellettava yhteisrahoitusosuus, jota sovelletaan kussakin sellaisessa todennetussa menoilmoituksessa hiljattain ilmoitettuun tukikelpoisten julkisten menojen määrään, joka on toimitettu ajanjaksona, jona jäsenvaltio täyttää jonkin seuraavista edellytyksistä:

a)

sen saataville on asetettu rahoitustukea Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta 11 päivänä toukokuuta 2010 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 407/2010 (11) mukaisesti, tai muut euroalueen jäsenvaltiot ovat asettaneet sen saataville rahoitustukea ennen mainitun asetuksen voimaantuloa;

b)

sen saataville on asetettu keskipitkän ajan rahoitustukea järjestelystä keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämiseksi jäsenvaltioiden maksutaseille 18 päivänä helmikuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 332/2002 (12) mukaisesti;

c)

sen saataville on asetettu rahoitustukea 2 päivänä helmikuuta 2012 allekirjoitetun Euroopan vakausmekanismin perustamisesta tehdyn sopimuksen mukaisesti.

4.   Jos välimaksut lasketaan sen jälkeen, kun jäsenvaltio ei voi enää saada 3 kohdassa tarkoitettua unionin rahoitustukea, komissio ei ota huomioon mainitun kohdan mukaisesti maksettuja korotettuja määriä.

Nämä määrät on kuitenkin otettava huomioon 79 artiklan 1 kohtaa sovellettaessa.

5.   Edellä olevan 3 kohdan soveltamisen tuloksena korotetut välimaksut asetetaan mahdollisimman pian hallintoviranomaisen saataville ja niitä saa käyttää ainoastaan toimenpideohjelman täytäntöönpanoon tarvittaviin maksuihin.

6.   Jäsenvaltioiden on 67 artiklan 1 kohdan mukaisten vuosikertomusten yhteydessä toimitettava komissiolle asianmukaiset tiedot tämän artiklan 3 kohdassa säädetyn poikkeuksen käytöstä ja osoitettava, miten tuen korotettu määrä on osaltaan edistänyt kilpailukykyä, kasvua ja työllisyyttä asianomaisessa jäsenvaltiossa. Komissio ottaa nämä tiedot huomioon laadittaessa 68 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua vuosikertomusta.

77 artikla

Loppumaksujen laskemista koskevat säännöt

1.   Loppumaksu on pienempi seuraavista määristä:

a)

määrä, joka lasketaan soveltamalla kunkin toimintalinjan osalta ja kunkin lähentymistavoitteen tai muun kuin lähentymistavoitteen osalta todentamisviranomaisen todentamassa lopullisessa menoilmoituksessa ilmoittamaan julkiseen rahoitusosuuteen yhteisrahoitusosuuden määrää, joka on vahvistettu kyseiselle toimintalinjalle ja kyseiselle tavoitteelle kulloisenkin rahoitussuunnitelman mukaisesti;

b)

tuensaajille kunkin toimintalinjan ja kunkin tavoitteen mukaisesti maksetun tai maksettavan unionin tuen määrä. Jäsenvaltion on ilmoitettava tämä määrä todentamisviranomaisen todentamassa lopullisessa menoilmoituksessa kunkin toimintalinjan ja kunkin tavoitteen osalta.

2.   Poiketen siitä, mitä 53 artiklan 3 kohdassa säädetään, loppumaksuja korotetaan jäsenvaltion pyynnöstä enintään 100 prosenttiin siten, että ne ovat 10 prosenttiyksikköä suuremmat kuin kuhunkin toimintalinjaan sovellettava yhteisrahoitusosuus, jota sovelletaan kussakin sellaisessa todennetussa menoilmoituksessa hiljattain ilmoitettuun tukikelpoisten julkisten menojen määrään, joka on toimitettu ajanjaksona, jona jäsenvaltio täyttää jonkin 76 artiklan 3 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetuista edellytyksistä.

3.   Jos loppumaksut lasketaan sen jälkeen, kun jäsenvaltio ei voi enää saada 76 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua unionin rahoitustukea, komissio ei ota huomioon mainitun kohdan mukaisesti maksettuja korotettuja määriä.

2)

Lisätään artikla seuraavasti:

”77 a artikla

Välimaksuina ja loppumaksuina maksetun unionin rahoitusosuuden enimmäismäärä

1.   Sen estämättä, mitä 76 artiklan 3 kohdassa ja 77 artiklan 2 kohdassa säädetään, välimaksuina ja loppumaksuina maksettu unionin rahoitusosuus ei saa olla suurempi kuin julkinen rahoitusosuus ja kullekin toimintalinjalle ja tavoitteelle Euroopan kalatalousrahastosta myönnetyn tuen enimmäismäärä, sellaisena kuin se on vahvistettu komission tekemässä toimenpideohjelman hyväksymistä koskevassa päätöksessä.

2.   Komissio myöntää 76 artiklan 3 kohdassa ja 77 artiklan 2 kohdassa säädetyn poikkeuksen sellaisen jäsenvaltion kirjallisesta pyynnöstä, joka täyttää jonkin 76 artiklan 3 kohdan a, b ja c alakohdassa säädetyistä edellytyksistä. Tämä pyyntö on toimitettava 17 päivään heinäkuuta 2012 mennessä tai kahden kuukauden kuluessa päivästä, jona jäsenvaltio täyttää jonkin 76 artiklan 3 kohdan a, b ja c alakohdassa säädetyistä edellytyksistä.

3.   Jäsenvaltion on perusteltava komissiolle toimitettavassa pyynnössään 76 artiklan 3 kohdassa ja 77 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun poikkeuksen tarpeellisuus toimittamalla seuraavat tiedot, jotka tarvitaan sen toteamiseksi, että

a)

kansalliseen rahoitukseen vaadittuja varoja ei ole sen makrotaloudellista ja julkistaloudellista tilannetta koskevien tietojen mukaan saatavilla;

b)

76 artiklan 3 kohdassa ja 77 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu maksujen korotus on tarpeen, jotta voidaan turvata toimintaohjelmien jatkuva toteutus;

c)

ongelmia on edelleen olemassa siitä huolimatta, että 53 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut yhteisrahoitukseen sovellettavat enimmäismäärät on käytetty;

d)

se täyttää jonkin 76 artiklan 3 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetuista edellytyksistä, perustelemalla tämän viittauksella neuvoston päätökseen tai muuhun säädökseen, sekä mainitsemalla tarkan päivämäärän, josta alkaen rahoitustuki on asetettu jäsenvaltion saataville.

Komissio tarkistaa, onko poikkeuksen myöntäminen toimitettujen tietojen perusteella perusteltua. Komissiolla on 30 päivää pyynnön esittämispäivästä aikaa vastustaa tietoja. Jos komissio päättää vastustaa jäsenvaltion pyyntöä, se hyväksyy täytäntöönpanosäädöksin päätöksen asiasta ja perustelee päätöksensä.

Jäsenvaltion pyynnön katsotaan olevan perusteltu, jos komissio ei vastusta sitä.

4.   Jäsenvaltion pyynnössä on myös eriteltävä 76 artiklan 3 kohdassa ja 77 artiklan 2 kohdassa säädetyn poikkeuksen aiottu käyttö ja annettava tietoja suunnitelluista täydentävistä toimenpiteistä varojen keskittämiseksi kilpailukykyyn, kasvuun ja työllisyyteen, sekä tarvittaessa toimintaohjelmien muutoksesta.

5.   Edellä 76 artiklan 3 kohdassa ja 77 artiklan 2 kohdassa säädettyä poikkeusta ei sovelleta 31 päivän joulukuuta 2013 jälkeen toimitettuihin menoilmoituksiin.”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan kuitenkin takautuvasti seuraaviin jäsenvaltioihin:

a)

Irlantiin, Kreikkaan ja Portugaliin päivästä, jona rahoitustuki on asetettu näiden jäsenvaltioiden saataville 76 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

b)

Unkariin, Latviaan ja Romaniaan 1 päivästä tammikuuta 2010.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 19 päivänä huhtikuuta 2012.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. BØDSKOV


(1)  EUVL C 24, 28.1.2012, s. 84.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 14. maaliskuuta 2012 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 22. maaliskuuta 2012.

(3)  EUVL L 118, 12.5.2010, s. 1.

(4)  EUVL L 30, 4.2.2011, s. 34.

(5)  EUVL L 159, 17.6.2011, s. 88.

(6)  EYVL L 53, 23.2.2002, s. 1.

(7)  EUVL L 37, 6.2.2009, s. 5.

(8)  EUVL L 79, 25.3.2009, s. 39.

(9)  EUVL L 150, 13.6.2009, s. 8.

(10)  EUVL L 223, 15.8.2006, s. 1.

(11)  EUVL L 118, 12.5.2010, s. 1.

(12)  EYVL L 53, 23.2.2002, s. 1.”


16.5.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 129/12


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 388/2012,

annettu 19 päivänä huhtikuuta 2012,

kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan yhteisön valvontajärjestelmän perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 428/2009 muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (1),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 428/2009 (2) säädetään, että kaksikäyttötuotteita (myös ohjelmistoja ja teknologiaa) on valvottava tehokkaasti, kun niitä viedään unionista tai kuljetetaan unionin kautta tai kun niitä toimittaa kolmanteen maahan sellaisen välittäjän välityspalvelu, jolla on asuinpaikka unionissa tai joka on sijoittautunut unioniin.

(2)

Jotta jäsenvaltiot ja unioni voivat noudattaa kansainvälisiä sitoumuksiaan, asetuksen (EY) N:o 428/2009 liitteessä I vahvistetaan mainitun asetuksen 3 artiklassa tarkoitettujen kaksikäyttötuotteiden yhteinen luettelo, jolla pannaan täytäntöön kansainvälisesti sovitut kaksikäyttötuotteiden valvonnat. Nämä sitoumukset tehtiin Australia-ryhmään, ohjusteknologian valvontajärjestelyyn, ydinalan viejämaiden ryhmään, Wassenaarin järjestelyyn ja kemiallisten aseiden kieltosopimukseen osallistumisen puitteissa.

(3)

Asetuksessa (EY) N:o 428/2009 säädetään, että liitteessä I oleva luettelo saatetaan ajan tasalle niiden asiaa koskevien velvoitteiden ja sitoumusten sekä niihin mahdollisesti tehtyjen muutosten mukaisesti, joita jäsenvaltiot ovat hyväksyneet kansainvälisten asesulku- ja vientivalvontajärjestelyjen osapuolina tai ratifioimalla asiaa koskevia kansainvälisiä sopimuksia.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 428/2009 liitettä I olisi muutettava, jotta otetaan huomioon Australia-ryhmän, ydinalan viejämaiden ryhmän, ohjusteknologian valvontajärjestelyn ja Wassenaarin järjestelyn puitteissa sovitut, mainitun asetuksen hyväksymisen jälkeen tehdyt muutokset.

(5)

Jotta vientivalvontaviranomaisten ja toimijoiden olisi helpompi saada säännöksistä selvää, asetuksen (EY) N:o 428/2009 liitteestä I olisi julkaistava ajan tasalle saatettu ja konsolidoitu toisinto.

(6)

Tämän vuoksi asetus (EY) N:o 428/2009 olisi muutettava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 428/2009 liite I tämän asetuksen liitteessä olevalla tekstillä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 19 päivänä huhtikuuta 2012.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. BØDSKOV


(1)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 13. syyskuuta 2011 (EUVL C 7 E, 10.1.2012, s. 28), ja neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta, vahvistettu 21. helmikuuta 2012 (EUVL C 107 E, 13.4.2012, s. 1). Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 29. maaliskuuta 2012 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  EUVL L 134, 29.5.2009, s. 1.


LIITE

”LIITE I

Tämän asetuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo

LUETTELO KAKSIKÄYTTÖTUOTTEISTA

Tällä luettelolla pannaan täytäntöön kansainvälisesti sovitut kaksikäyttötuotteiden valvonnat, mukaan lukien Wassenaarin järjestely, ohjusteknologian valvontajärjestely (MTCR), ydinalan viejämaiden ryhmä (NSG), Australia-ryhmä ja kemiallisten aseiden kieltosopimus.

SISÄLTÖ

Huomautukset

Akronyymit ja lyhenteet

Määritelmät

Ryhmä 0

Ydinaineet, laitteistot ja laitteet

Ryhmä 1

Erityismateriaalit ja niihin liittyvät laitteet

Ryhmä 2

Materiaalin käsittely

Ryhmä 3

Elektroniikka

Ryhmä 4

Tietokoneet

Ryhmä 5

Tietoliikenne ja ”tiedon suojaus”

Ryhmä 6

Anturit ja ”laserit”

Ryhmä 7

Navigointi ja ilmailu

Ryhmä 8

Meriteknologia

Ryhmä 9

Ilma- ja avaruusalusten työntövoima

YLEISET HUOMAUTUKSET LIITTEESEEN I

1.

Sotilaskäyttöön suunniteltujen tai muunnettujen tuotteiden valvonnan osalta katso asiaankuuluvaa yksittäisen jäsenvaltion ylläpitämää asetarvikkeiden valvontaluetteloa (-luetteloja). Tässä liitteessä maininnat ”KATSO MYÖS ASETARVIKELUETTELO” viittaavat kyseisiin luetteloihin.

2.

Tähän liitteeseen sisältyvän valvonnan tarkoitusta ei pidä kumota sellaisten ei-valvonnanalaisten tuotteiden (tuotantolaitos mukaan lukien) viennillä, jotka sisältävät yhden tai useampia valvonnanalaisia komponentteja, kun tuo valvonnanalainen komponentti tai ne komponentit ovat tuotteiden olennaisia osia ja voidaan järkevästi irrottaa tai käyttää toisiin tarkoituksiin.

Arvioitaessa sitä, onko valvonnanalaista komponenttia tai komponentteja pidettävä olennaisina osina, on välttämätöntä tarkastella määrän, arvon ja sisältyvän teknologisen taitotiedon tekijöitä sekä muita erityisolosuhteita, jotka voisivat osoittaa valvonnanalaisen komponentin tai komponenttien olevan toimitettavien tuotteiden olennaisia osia.

3.

Tässä liitteessä määriteltyihin tuotteisiin kuuluvat sekä uudet että käytetyt tuotteet.

4.

Joissain tapauksissa kemikaalit on luetteloitu nimen ja CAS-numeron mukaan. Luetteloa sovelletaan kemikaaleihin, joilla on sama rakennekaava (mukaan lukien hydraatit) riippumatta nimestä tai CAS-numerosta. CAS-numerot on esitetty, jotta olisi helpompi tunnistaa tietty kemikaali tai seos nimikkeistöstä riippumatta. CAS-numeroita ei voida käyttää yksilöllisinä tunnisteina, koska joillakin tietyn luetteloidun kemikaalin muodoilla on eri CAS-numerot ja tiettyä luetteloitua kemikaalia sisältävillä seoksilla voi myös olla eri CAS-numerot.

YDINTEKNOLOGIAHUOMAUTUS (Ydth)

(Sovelletaan 0 ryhmän E osan yhteydessä.)

0 ryhmän kaikkiin tuotteisiin suoraan liittyvän ”teknologian” siirto on samantasoisen tarkkailun ja valvonnan alainen kuin tuotteetkin.

”Teknologia” valvonnanalaisten tuotteiden ”kehittämistä”, ”tuotantoa” ja ”käyttöä” varten on valvonnanalaista myös silloin, kun se on sovellettavissa ei-valvonnanalaisiin tuotteisiin.

Tuotteiden hyväksyminen vientiin oikeuttaa myös tuotteiden käyttöönottoa, toimintaa, ylläpitoa ja korjausta varten tarvittavan vähimmäis”teknologian” viennin samalle loppukäyttäjälle.

”Teknologian” siirron valvonta ei koske ”julkista” tietoa tai ”tieteellistä perustutkimusta”.

YLEINEN TEKNOLOGIAHUOMAUTUS (Ylth)

(Sovelletaan 1–9 ryhmien E osan yhteydessä.)

1–9 ryhmissä valvonnanalaisten tuotteiden ”kehitystä”, ”tuotantoa” tai ”käyttöä” varten ”tarvittavan””teknologian” vienti on valvonnanalaista 1–9 ryhmien säännösten mukaisesti.

Valvonnanalaisten tuotteiden ”kehitystä”, ”tuotantoa” tai ”käyttöä” varten ”tarvittava””teknologia” on valvonnanalaista myös silloin, kun se on sovellettavissa ei-valvonnanalaisiin tuotteisiin.

Valvonta ei koske sitä vähimmäis”teknologiaa”, joka on välttämätön käyttöönottoa, toimintaa, ylläpitoa (tarkastusta) ja korjausta varten tuotteille, jotka eivät ole valvonnanalaisia tai joiden vienti on saatettu luvalliseksi.

Tämä ei vapauta 1E002.e, 1E002.f, 8E002.a ja 8E002.b kohdassa määriteltyä vastaavaa ”teknologiaa”.

”Teknologian” siirron valvonta ei koske ”julkista” tietoa, ”tieteellistä perustutkimusta” tai välttämätöntä vähimmäistietoa patenttihakemuksiin.

YLEINEN OHJELMISTOHUOMAUTUS (Yloh)

(Tämä huomautus kumoaa kaiken 0–9 ryhmien D osan asettaman valvonnanalaisuuden.)

Tämän listan 0–9 ryhmät eivät aseta valvonnanalaiseksi ”ohjelmistoja”, jotka:

a.

Ovat yleisesti yleisön saatavissa:

1.

Myydään vähittäismyyntipisteissä varastosta ja rajoituksetta:

a.

Käsikaupassa;

b.

Postimyynnissä;

c.

Elektronisesti tapahtuvassa myynnissä; tai

d.

Puhelinmyynnissä; ja

2.

On suunniteltu käyttäjän käyttöönotettaviksi ilman merkittävää toimittajan tukea; tai

Yleisen ohjelmistohuomautuksen a kohta ei vapauta 5 ryhmän 2 osassa (”Tiedonsuojaus”) määriteltyä ”ohjelmistoa”.

b.

Ovat ”julkisia”.

TÄSSÄ LIITTEESSÄ KÄYTETYT AKRONYYMIT JA LYHENTEET

Akronyymit tai lyhenteet, joita käytetään määritellyistä termeistä, löytyvät luettelosta ”Tässä liitteessä käytettyjen termien määritelmät”.

Akronyymi tai lyhenne

Merkitys

ABEC

Annular Bearing Engineers Committee

AGMA

American Gear Manufacturers’ Association

AHRS

attitude and heading reference systems (asennon ja suunnan referenssijärjestelmät)

AISI

American Iron and Steel Institute

ALU

arithmetic logic unit (aritmetiikkayksikkö)

ANSI

American National Standards Institute

ASTM

the American Society for Testing and Materials

ATC

air traffic control (lennonjohto)

AVLIS

Atomic Vapour Laser Isotope Separation (atomihöyryn laserviritykseen perustuva isotooppierotus)

CAD

computer-aided-design (tietokoneavusteinen suunnittelu)

CAS

Chemical Abstracts Service

CCITT

International Telegraph and Telephone Consultative Committee (kansainvälinen neuvoa-antava lennätin- ja puhelinkomitea)

CDU

control and display unit (ohjaus- ja näyttöyksikkö)

CEP

circular error probable (yhtäläisen todennäköisyyden ympyrä)

CNTD

controlled nucleation thermal deposition (säädeltävä ydintymislämpöhajoaminen)

CRISLA

Chemical Reaction by Isotope Selective Laser Activation (isotooppiselektiivisellä laserilla aktivoitu kemiallinen reaktio)

CVD

chemical vapour deposition (kemiallinen kaasufaasipinnoitus)

CW

chemical warfare (kemiallinen sodankäynti)

CW (for lasers)

continuous wave (jatkuva aalto (laserit))

DME

distance measuring equipment (etäisyydenmittauslaite)

DS

directionally solidified (suunnatusti kiinteytetty)

EB-PVD

electron beam physical vapour deposition (elektronisuihkun avulla tapahtuva fysikaalinen kaasufaasipinnoitus)

EBU

European Broadcasting Union

ECM

electro-chemical machining (sähkökemiallinen työstö)

ECR

electron cyclotron resonance (elektroni-syklotroni-resonanssi)

EDM

electrical discharge machines (kipinätyöstökoneet)

EEPROMS

electrically erasable programmable read only memory (elektronisesti pyyhittävä ohjelmoitava lukumuisti)

EIA

Electronic Industries Association

EMC

electromagnetic compatibility (sähkömagneettinen mukautuvuus)

ETSI

European Telecommunications Standards Institute (Euroopan telealan standardointilaitos)

FFT

Fast Fourier Transform (nopea Fourier-muunnos)

GLONASS

global navigation satellite system (globaali navigointisatelliittijärjestelmä)

GPS

global positioning system (globaali paikannusjärjestelmä)

HBT

hetero-bipolar transistors (heterobipolaaritransistori)

HDDR

high density digital recording (suurtiheyksinen digitaalitallennus)

HEMT

high electron mobility transistors (korkean elektroniliikkuvuuden transistorit)

ICAO

International Civil Aviation Organization (Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö)

IEC

International Electro-technical Commission (Kansainvälinen sähkötekniikan toimikunta)

IEEE

Institute of Electrical and Electronic Engineers

IFOV

instantaneous-field-of-view (hetkellinen näkökenttä)

ILS

instrument landing system (mittarilaskeutumisjärjestelmä)

IRIG

inter-range instrumentation group (monialueinstrumentointiryhmä)

ISA

international standard atmosphere (kansainvälinen standardi-ilmakehä)

ISAR

inverse synthetic aperture radar (käänteisen synteettisen apertuurin tutka)

ISO

International Organization for Standardization (Kansainvälinen standardisoimisjärjestö)

ITU

International Telecommunication Union (Kansainvälinen televiestintäliitto)

JIS

Japanese Industrial Standard

JT

Joule-Thomson

LIDAR

light detecting and ranging (valoon perustuva havainnointi ja etäisyyden mittaus)

LRU

line replaceable unit (linjahuollossa vaihdettava yksikkö)

MAC

message authentication code (sanoman autentikointikoodi)

Mach

ratio of speed of an object to speed of sound (after Ernst Mach) (kohteen nopeuden suhde äänen nopeuteen (Ernst Machin mukaan))

MLIS

Molecular laser Isotopic separation (molekyylien laserviritykseen perustuva isotooppien erotus)

MLS

microwave landing systems (mikroaaltolaskeutumisjärjestelmät)

MOCVD

metal organic chemical vapour deposition (metalliorgaaninen kemiallinen kaasufaasipinnoitus)

MRI

magnetic resonance imaging (magneettiresonanssikuvaus)

MTBF

mean-time-between-failures (keskimääräinen vikaväli)

Mtops

million theoretical operations per second (miljoonaa teoreettista operaatiota sekunnissa)

MTTF

mean-time-to-failure (keskimääräinen vioittumisaika)

NBC

Nuclear, Biological and Chemical (ydin-, biologinen tai kemiallinen)

NDT

non-destructive test (ainetta rikkomaton testi)

PAR

precision approach radar (tarkkuuslähestymistutka)

PIN

personal identification number (henkilökohtainen tunnusnumero)

ppm

parts per million (miljoonasosa)

PSD

power spectral density (tehospektritiheys)

QAM

quadrature-amplitude-modulation (kvadratuuri-amplitudi-modulaatio)

RF

radio frequency (radiotaajuus)

SACMA

Suppliers of Advanced Composite Materials Association

SAR

synthetic aperture radar (synteettisen apertuurin tutka)

SC

single crystal (yksikide-)

SLAR

sidelooking airborne radar (sivukulmatutka)

SMPTE

Society of Motion Picture and Television Engineers (Elokuva- ja televisioalan insinöörien yhdistys)

SRA

shop replaceable assembly (korjaamolla vaihdettava kokoonpano)

SRAM

static random access memory (staattinen luku-/kirjoitusmuisti)

SRM

SACMA Recommended Methods (SACMA:n suosittelemat menetelmät)

SSB

single sideband (yksisivukaista)

SSR

secondary surveillance radar (toisiovalvontatutka)

TCSEC

trusted computer system evaluation criteria (luotettavien tietokonejärjestelmien varmennuskriteerit)

TIR

total indicated reading (koko näyttöalue)

UV

ultraviolet (ultravioletti)

UTS

ultimate tensile strength (murtovetolujuus)

VOR

very high frequency omni-directional range (VHF-monisuuntamajakka)

YAG

yttrium/aluminium garnet (yttrium/alumiinigranaatti)

TÄSSÄ LIITTEESSÄ KÄYTETTYJEN TERMIEN MÄÄRITELMÄT

’Yksinkertaisissa lainausmerkeissä’ olevien termien määritelmät on annettu kunkin tuotteen teknologiahuomautuksessa.

”Kaksinkertaisissa lainausmerkeissä” olevien termien määritelmät ovat seuraavat:

Viittaukset ryhmiin ovat suluissa kunkin termin jälkeen.

”Aiemmin erotettu” (Previously separated) (0 1) tarkoittaa minkä tahansa sellaisen prosessin käyttöä, jolla halutaan lisätä kontrolloidun isotoopin konsentraatiota.

”Aikavakio” (Time constant) (6) on aika, joka kuluu valoärsytyksen antamisesta siihen, kun virran lisäys saavuttaa arvon, joka on 1–1/e kertaa lopullinen arvo (so. 63 % lopullisesta arvosta).

”Aksiaalisiirtymä” (Camming) (2) on pääkaran aksiaalisiirtymä yhden kierroksen aikana, mitattuna karan tasolaikkaa vastaan kohtisuorassa olevassa tasossa, pisteessä, joka on lähinnä tasolaikan kehää (viite: ISO 230/1 1986, 5.63 kohta).

”Aktiivinen pikseli” (Active pixel) (6 8) on solid-state-matriisin pienin (yksittäinen) elementti, jolla on valosähköinen siirtofunktio, kun se altistetaan valolle (sähkömagneettiselle säteilylle).

”Aktiiviset lennonohjausjärjestelmät” (Active flight control systems) (7) ovat järjestelmiä, jotka toimivat ”ilma-aluksen” tai ohjuksen ei-toivottujen liikkeiden tai rakenteellisten kuormitusten estämiseksi käsittelemällä itsenäisesti useilta antureilta tulevia tietoja ja antamalla tarvittavia automaattiohjaukseen vaikuttavia ennalta ehkäiseviä komentoja.

”APP” (4) tarkoittaa mukautettua huipputehokkuutta.

”Asettumisaika” (Settling time) (3) tarkoittaa aikaa, joka tarvitaan, jotta ulostulo saavuttaa puolen bitin tarkkuudella lopullisen arvon, kun muunnin vaihtaa tilaa minkä tahansa kahden arvon välillä.

”Asiantuntijajärjestelmät” (Expert systems) (7) tarkoittavat järjestelmiä, jotka tuottavat tuloksia soveltamalla käsittelysääntöjä tietoihin, jotka on tallennettu ”ohjelmasta” riippumattomasti, ja jotka kykenevät johonkin seuraavista:

a.

Muokkaamaan automaattisesti käyttäjän antamaa ”lähdekoodia”;

b.

Tuottamaan johonkin ongelma-alueeseen liittyvää tietoa luonnollista muistuttavalla kielellä; tai

c.

Keräämään tietoa itsensä kehittämiseksi (symbolinen harjaannuttaminen).

”Automaattinen maalin seuranta” (Automatic target tracking) (6) tarkoittaa tietojenkäsittelytekniikkaa, joka automaattisesti määrittää ja tulostaa tosiaikaisesti maalin todennäköisimmän sijainnin extrapoloidun arvon.

”Avaruusalus” (Spacecraft) (7 9) tarkoittaa aktiivisia ja passiivisia satelliitteja sekä avaruusluotaimia.

”Avaruuskelpoinen” (Space-qualified) (3 6 8) viittaa tuotteisiin, jotka on suunniteltu, valmistettu ja testattu kestämään avaruuden erityisiä sähköisiä, mekaanisia tai ympäristövaatimuksia, jotta niitä voidaan laukaista ja käyttää satelliiteissa tai 100 km tai sitä korkeammalla toimivissa lentojärjestelmissä.

”Bias” (gyroskooppi) (7) tarkoittaa määrätyltä ajalta tietyissä käyttöolosuhteissa mitattua gyroskoopin ulostulon keskiarvoa, joka ei korreloi sisääntulon pyörimisen tai kiihtyvyyden kanssa. ”Bias” ilmaistaan tyypillisesti asteina tuntia kohden (deg/hr) (IEEE-standardi 528-2001).

”Bias” (kiihtyvyysmittari) (7) tarkoittaa määrätyltä ajalta tietyissä käyttöolosuhteissa mitattua kiihtyvyysmittarin ulostulon keskiarvoa, joka ei korreloi sisääntulon kiihtyvyyden tai pyörimisen kanssa. ”Bias” ilmaistaan g:einä tai metreinä sekunnin neliötä kohden (g tai m/s2) (IEEE-standardi 528-2001) (mikrogramma vastaa arvoa 1 × 10–6 g).

”CEP” (yhtäläisen todennäköisyyden ympyrä) (Circle of Equal Probability) (7) on tarkkuuden mitta; tietyllä etäisyydellä sen ympyrän säde, jonka keskipisteessä on maali ja johon 50 % hyötykuormasta iskeytyy.

”CW-laser” (CW ”laser”) (6) tarkoittaa ”laseria”, joka tuottaa nimellisesti vakion lähtöenergian kauemmin kuin 0,25 sekunnin ajan.

”DBRN-järjestelmät” (Data-Based Referenced Navigation) (7) tarkoittavat järjestelmiä, joissa käytetään eri lähteistä saatavaa, ennalta mitattua paikkatietoa, joka on yhdistetty tarkan navigointitiedon tuottamiseksi muuttuvissa olosuhteissa. Tietolähteet voivat olla syvyystietokarttoja, tähtikarttoja, painovoimakarttoja, magneettikarttoja tai kolmiulotteisia numeerisia maastokarttoja.

”Diffuusioliittäminen” (Diffusion bonding) (1 2 9) tarkoittaa vähintään kahden eri metallin molekyylitasoista jähmeliittämistä yhdeksi kappaleeksi siten, että liitoslujuus vastaa heikoimman materiaalin lujuutta.

”Digitaalinen kokonaissiirtonopeus” (Total digital transfer rate) (5) tarkoittaa toistensa kanssa yhteydessä olevien digitaalisen siirtojärjestelmän laitteiden välillä kulkevien bittien lukumäärää aikayksikössä, mukaan lukien linjan koodaukseen tarvittavat sekä muut lisäbitit.

Katso myös ”digitaalinen siirtonopeus”.

”Digitaalinen siirtonopeus” (Digital transfer rate) (def) tarkoittaa minkä tahansa tyyppistä siirtotietä käyttäen suoraan siirretyn informaation kokonaisbittinopeutta.

Katso myös ”digitaalinen kokonaissiirtonopeus”.

”Digitaalinen tietokone” (Digital computer) (4 5) tarkoittaa laitetta, joka voi suorittaa kaikkia seuraavia toimintoja yhden tai useamman erillisen muuttujan muodossa:

a.

Vastaanottaa tietoa;

b.

Tallettaa tietoa tai käskyjä kiinteille tai muutettaville (kirjoitus-) muistilaitteille;

c.

Käsitellä tietoa tallennetun käskyjonon avulla, joka on muokattavissa; ja

d.

Tulostaa tietoa.

Tallennetun käskyjonon muokkaus sisältää pysyväismuistiyksiköiden vaihdon, mutta ei langoituksen tai kytkentöjen fyysistä muuttamista.

”Dynaamiset signaalianalysaattorit” (Dynamic signal analyzers) (3) tarkoittavat ”signaalianalysaattoreita”, jotka käyttävät digitaalista näytteenotto- ja muunnostekniikkaa muodostaakseen annetulle amplitudi- ja vaiheinformaation sisältävälle aaltomuodolle Fourierin spektrinäytön.

Katso myös ”signaalianalysaattorit”.

”Ekvivalenttitiheys” (Equivalent density) (6) tarkoittaa optiikan yksikkömassaa optiselle pinnalle projisoitua optisen pinta-alan yksikköä kohti.

”Elektroninen kokoonpano” (Electronic assembly) (2 3 4 5) tarkoittaa elektronisten komponenttien (so. ’piirielementtien’, ’erilliskomponenttien’, integroitujen piirien jne.) joukkoa, joka on kytketty tietyn tehtävän (tai tietyt tehtävät) suorittavaksi kokonaisuudeksi, joka voidaan yksikkönä vaihtaa ja on tavallisesti purettavissa.

:

’Piirielementti’ (Circuit element): Yksittäinen aktiivinen tai passiivinen elektronisen piirin toiminnallinen osa kuten diodi, transistori, vastus, kondensaattori jne.

:

’Erilliskomponentti’ (Discrete component): Erikseen koteloitu ’piirielementti’, jolla on omat ulkoiset kytkentäpisteensä.

”Elektronisesti ohjattavat vaiheistetut ryhmäantennit” (Electronically steerable phased array antennas) (5 6) tarkoittavat antennia, joka muodostaa keilan vaihekytkennän avulla, so. keilan suuntausta ohjataan säteilevien elementtien yhdistetyillä virityskertoimilla ja säteen suuntaa voidaan sähköisin signaalein muutella pysty- tai vaakasuunnassa, tai molemmissa suunnissa, niin lähetyksessä kuin vastaanotossakin.

”Energeettiset aineet” (Energetic materials) (1) tarkoittavat aineita tai seoksia, jotka reagoivat kemiallisesti vapauttaen energiaa tarkoitettuun käyttösovellukseen. ”Räjähteet”, ”pyrotekniset aineet” ja ”ajoaineet” ovat energeettisten aineiden alaryhmiä.

”Epäsymmetrinen algoritmi” (Asymmetric algorithm) (5) tarkoittaa salausalgoritmia, joka käyttää erilaisia matemaattisesti suunniteltuja salaukseen ja salauksen purkuun tarkoitettuja avaimia.

”Epäsymmetrisen algoritmin” tavanomainen käyttö on avaimen hallinta.

”Eristetyt elävät viljelmät” (Isolated live cultures) (1) tarkoittavat uinuvassa tilassa ja kuivatuissa preparaateissa olevia eläviä viljelmiä.

”Eristystä” (Insulation) (9) käytetään rakettimoottorien osissa, so. rungossa, suuttimessa, läpivienneissä ja rungon väliseinissä, ja se käsittää eristäviä tai tulenkestäviä materiaaleja sisältäviä vulkanoidun tai puolivulkanoidun seoskumin levykerroksia. Sitä voidaan käyttää myös rasituksen vaimennustuppeina tai -liuskoina.

”Erityinen halkeamiskelpoinen aine” (Special fissile material) (0) tarkoittaa plutonium-239:ää, uraani-233:a, ”isotoopeilla 235 tai 233 rikastettua uraania” ja mitä tahansa edellä mainittuja sisältävää ainetta.

”FADEC-järjestelmät” (FADEC Systems – Full Authority Digital Engine Control Systems) (7 9) tarkoittavat täyden auktoriteetin digitaalisia moottorin ohjausjärjestelmiä – kaasuturbiinimoottorin elektroninen ohjausjärjestelmä, joka pystyy ohjaamaan autonomisesti moottoria koko sen toiminta-alueella moottorin käynnistyskäskystä sen sammutuskäskyyn sekä normaali- että vikatilanteissa.

”Fokusoiva tasorakenne” (Focal plane array) (6) tarkoittaa fokusoivassa tasossa toimivista, lukemaelektroniikalla varustetuista tai ilman sitä olevista yksittäisistä ilmaisinelementeistä koostuvaa lineaarista tai kaksiulotteista tasopintaa tai tasopintojen yhdistelmää.

Tällä ei ole tarkoitus kattaa yksittäisten ilmaisinelementtien pinoa eikä kaksi-, kolme- tai neljäelementtisiä ilmaisimia, edellyttäen että aikaviivästystä ja integrointia ei suoriteta elementeissä.

”Hajaspektri” (Spread spectrum) (5) tarkoittaa tekniikkaa, jolla suhteellisen kapeakaistaisen tietoliikennekanavan energia levitetään huomattavasti laajemman energiaspektrin yli.

”Hajaspektri”tutka (Spread spectrum radar) (6) – katso ”Tutkan hajaspektri”.

”Henkilökohtainen verkko” (Personal area network) (5) on tiedonvälitysjärjestelmä, joka:

a.

sallii määrittelemättömän määrän yksittäisiä tai yhteenliitettyjä ’tietolaitteita’ kommunikoida suoraan toistensa kanssa; ja

b.

rajoittuu sellaisten laitteiden väliseen viestintään, jotka ovat tietyn ihmisen tai laiteohjaimen välittömässä läheisyydessä (kuten yksittäinen huone, toimisto tai ajoneuvo).

’Tietolaite’: laite, joka pystyy lähettämään tai vastaanottamaan digitaalista informaatiota sisältäviä sekvenssejä.

”Hermoverkkotietokone” (Neural computer) (4) tarkoittaa tietokonelaitetta, joka on suunniteltu tai muunnettu jäljittelemään neuronin tai neuroniryhmän käyttäytymistä, so. tietokonetta, jolle on ominaista se, että sen laitteisto kykenee aiempaan tietoon perustuen muuttamaan suurta joukkoa laskennallisten komponenttien välisten kytkentöjen painotusta ja määrää.

”Hetkellinen kaistanleveys” (Instantenous bandwidth) (3 7) tarkoittaa kaistanleveyttä, jolla lähtöteho pysyy 3 dB:n tarkkuudella vakiona, ilman että muita toimintaparametreja säädetään.

”Huipputeho” (Peak power) (6) tarkoittaa suurinta tehoa, joka saavutetaan ”laserin kestossa”.

”Hybridipiiri” (Hybrid integrated circuit) (3) tarkoittaa integroitujen piirien yhdistelmää, joka käsittää integroidun piirin (tai piirejä) tai integroitua piiriä ’piirielementtien’ tai ’erilliskomponenttien’ yhteydessä, jotka on kytketty toisiinsa tietyn toiminnon (tai toimintojen) suorittamiseksi, ja jolla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a.

Sisältää vähintään yhden koteloimattoman komponentin;

b.

Kytkennät on suoritettu tyypillisiä integroitujen piirien tuotantomenetelmiä käyttäen;

c.

On vaihdettavissa yhtenä kokonaisuutena; ja

d.

Ei yleensä ole purettavissa osiinsa.

:

’Piirielementti’ (Circuit element): Yksittäinen aktiivinen tai passiivinen elektronisen piirin toiminnallinen osa kuten diodi, transistori, vastus, kondensaattori jne.

:

’Erilliskomponentti’ (Discrete component): Erikseen koteloitu ’piirielementti’, jolla on omat ulkoiset kytkentäpisteensä.

”Ilma-alus” (Aircraft) (1 7 9) tarkoittaa kiinteäsiipistä, kääntyväsiipistä, pyöriväsiipistä (helikopteri) tai kallistuvalla roottorilla tai siivillä varustettua ilmakulkuneuvoa.

Katso myös ”siviili-ilma-alus”.

”Ilmaa kevyemmät ilma-alukset” (Lighter-than-air vehicles) (9) tarkoittavat ilmapalloja ja ilma-aluksia, jotka käyttävät nousemiseen kuumaa ilmaa tai muita ilmaa kevyempiä kaasuja, kuten heliumia tai vetyä.

”Ilmavirran avulla säädelty vastamomenttijärjestelmä tai suunnanohjausjärjestelmä” (Circulation controlled anti-torque or circulation controlled direction control system) (7) ovat järjestelmiä, jotka käyttävät ilma-aluksen aerodynaamisten pintojen ohi virtaavaa ilmaa lisäämään tai säätämään näiden pintojen synnyttämiä voimia.

”Immunotoksiini” (Immunotoxin) (1) on yhden soluspesifisen monoklonaalisen vasta-aineen ja ”toksiinin” tai ”toksiinialayksikön” muodostama konjugaatti, joka vaikuttaa selektiivisesti sairaisiin soluihin.

”Integroitu kalvopiiri” (Film type integrated circuit) (3) tarkoittaa eristävälle ”substraatille” pinnoittamalla muodostettujen ohut- tai paksukalvo’piirielementtien’ ja niiden välisten kytkentöjen muodostamaa kokonaisuutta.

’Piirielementti’ on yksittäinen aktiivinen tai passiivinen elektronisen piirin toiminnallinen osa, kuten diodi, transistori, vastus, kondensaattori jne.

”Integroitu monipalapiiri” (Multichip integrated circuit) (3) tarkoittaa yhteiselle ”substraatille” liitettyä kahta tai useampaa ”monoliittista integroitua piiriä”.

”Isostaattiset puristimet” (Isostatic presses) (2) tarkoittavat laitteita, jotka kykenevät eri väliaineiden avulla (kaasu, neste, kiinteät partikkelit jne.) paineistamaan suljetun tilan, niin että suljetussa tilassa olevaan työkappaleeseen kohdistuu kaikissa suunnissa samansuuruinen paine.

”Isotoopilla 235 tai 233 rikastettu uraani” (Uranium enriched in the isotopes 235 or 233) (0) tarkoittaa uraania, joka sisältää isotooppia 235 tai 233 tai molempia siinä määrin, että näiden isotooppien ylimääräsumman suhde isotooppiin 238 nähden on enemmän kuin luonnossa esiintyvän isotoopin 235 suhde isotooppiin 238 (isotooppisuhde 0,71 %).

”Itseisjohtavuuteen perustuva magneettikentän gradiometri” (Intrinsic Magnetic Gradiometer) (6) on yksittäinen magneettikentän gradienttia ilmaiseva elementti ja siihen liittyvä elektroniikka, jonka tuloste on magneettikentän gradientin mitta.

Katso myös ”magneettikentän gradiometri”.

”ITU:n allokoima” (Allocated by the ITU) (3 5) on taajuuskaistojen allokointia ITU:n radio-ohjesääntöjen uusimman laitoksen mukaisesti primaari-, sallituille ja sekundaaripalveluille.

Ei sisällä lisä- ja vaihtoehtoisia allokointeja.

”Jauhaminen” (Comminution) (1) tarkoittaa prosessia, jossa materiaali hajotetaan hiukkasiksi murskaamalla tai jauhamalla.

”Julkinen” (In the public domain) (Ylth Ydth Yloh) tarkoittaa tässä yhteydessä ”teknologiaa” ja ”ohjelmistoja”, jotka ovat saatavilla ilman edelleenlevitystä koskevia rajoituksia (kustannusoikeudelliset rajoitukset eivät estä ”teknologiaa” tai ”ohjelmistoa” olemasta ”julkisia”).

”Kaasuatomisointi” (Gas atomization) (1) tarkoittaa prosessia, jossa korkeapaineisella kaasuvirtauksella sula metalliseosvirta hajotetaan pisaroiksi, joiden halkaisija on 500 mikrometriä tai vähemmän.

”Kaikki kompensaatiot käytettävissä” (All compensations available) (2) tarkoittaa, että otetaan huomioon kaikki valmistajan käytettävissä olevat soveltuvat toimenpiteet yksittäisen työstökonemallin kaikkien järjestelmällisten paikannusvirheiden tai yksittäisen koordinaattimittauskoneen mittausvirheiden minimoimiseksi.

”Kehitys” (Development) (Ylth Ydth Kaikki) liittyy kaikkiin sarjatuotantoa edeltäviin vaiheisiin kuten: suunnitteluun, suunnittelun tutkimukseen, suunnittelun analysointiin, suunnittelukäsitteisiin, prototyyppien kokoonpanoon ja testaukseen, pilottituotantohankkeisiin, suunnittelutietoihin, suunnittelutietojen muuntamiseen tuotteeksi, konfigurointisuunnitteluun, integrointisuunnitteluun ja piirustuksiin.

”Kemiallinen laser” (Chemical laser) (6) tarkoittaa ”laseria”, jossa virittymisen aiheuttaa kemiallisen reaktion antama energia.

”Kemiallinen seos” (Chemical mixture) (1) tarkoittaa kiinteää, nestemäistä tai kaasumaista tuotetta, joka on valmistettu kahdesta tai useammasta aineesta, jotka eivät reagoi keskenään seoksen säilytysolosuhteissa.

”Keskimääräinen lähtöteho” (Average output power) (6) tarkoittaa ”laserin” kokonaislähtöenergiaa jouleina jaettuna ”laserin kestolla” sekunteina.

”Keskusmuisti” (Main storage) (4) tarkoittaa tietoa tai käskyjä varten tarkoitettua ensisijaista muistia, johon keskusyksiköllä on nopea pääsy. Se koostuu ”digitaalisen tietokoneen” sisäisestä muistista ja sen hierarkkisista laajennuksista, kuten välimuistista tai ei-peräkkäissaantisesta laajennusmuistista.

”Kieppikara” (Tilting spindle) (2) tarkoittaa työkalunkäsittelykaraa, joka koneistusprosessin aikana muuttaa keskilinjansa kulma-asentoa mihin tahansa muuhun akseliin nähden.

”Kiertymiskulman poikkeama” (Angular position deviation) (2) tarkoittaa kiertymiskulman ja todellisen, erittäin tarkasti mitatun kiertymiskulman välistä maksimieroa, kun pöydän työkappaleen alustaa on käännetty alkuperäisestä asennostaan (viite: VDI/VDE 2617, luonnos: ”Rotary tables on coordinate measuring machines”).

”Kiinteä” (Fixed) (5) tarkoittaa, ettei koodaus- tai pakkausalgoritmi voi ottaa vastaan ulkopuolelta syötettyjä parametrejä (esim. salaus- tai avainmuuttujia) eikä käyttäjä voi sitä muuttaa.

”Kohdekoodi” (Object code) (9) tarkoittaa yhden tai useamman prosessin tarkoituksenmukaisen esitystavan (”lähdekoodi” (lähdekieli)) laitteessa toteutettavaa muotoa, joka on käännetty ohjelmointijärjestelmällä.

”Kokonaisvirtatiheys” (Overall current density) (3) tarkoittaa kelan ampeerikierrosten kokonaismäärää (ts. kierrosten lukumäärä kerrottuna kunkin kierroksen kuljettaman maksimivirran arvolla) jaettuna kelan kokonaispoikkipinnalla (sisältäen suprajohtavat säikeet, metallimatriisin, johon säikeet on upotettu, suojaavan materiaalin, kaikki jäähdyttävät elementit jne.).

”Kompensointijärjestelmät” (Compensation systems) (6) koostuvat pääasiallisesta mitta-anturista, yhdestä tai useammasta vertailu-anturista (esimerkiksi vektorimagnetometrit) sekä ohjelmistosta, joiden avulla on mahdollista vähentää alustan jäykän rungon pyörimisen melua.

”Komposiitti” (Composite) (1 2 6 8 9) tarkoittaa ”matriisia” ja siihen tiettyä tarkoitusta tai tarkoituksia varten lisättyä faasia tai faaseja, jotka koostuvat hiukkasista, whiskerseistä, kuiduista tai mistä tahansa näiden yhdistelmästä.

”Kriittinen lämpötila” (Critical temperature) (1 3 5) (kutsutaan myös joskus transitiolämpötilaksi) tarkoittaa tietyn ”suprajohtavan” materiaalin sitä lämpötilaa, jossa materiaali menettää täysin tasavirtavastusarvonsa.

”Kuitu- tai säiemateriaalit” (Fibrous or filamentary materials) (0 1 8) sisältävät;

a.

Jatkuvat monofilamentit;

b.

Jatkuvat langat ja rovingit;

c.

Teipit, kudokset, matot ja punokset;

d.

Katkeet, tapulikuidut ja yhtenäiset kuituhuovat;

e.

Erilliskuitukiteet (whiskersit), yksi- tai monikiteisinä ja kaiken pituisina;

f.

Aromaattisen polyamidimassan.

”Kuumaisostaattinen puristus” (Hot isostatic densification) (2) tarkoittaa prosessia, jossa valosta paineistetaan yli 375 K (102 C) asteen lämpötilassa suljetussa tilassa eri väliaineiden avulla (kaasu, neste, kiinteät partikkelit jne.), jotta aikaansaadaan kaikissa suunnissa samansuuruinen voima valoksen sisäisten onteloiden vähentämiseksi tai estämiseksi.

”Kuvan parantaminen” (Image enhancement) (4) tarkoittaa ulkopuolelta saatujen informaatiota sisältävien kuvien käsittelyä algoritmeilla kuten aikakompressio, suodatus, poiminto, valinta, korrelaatio, konvoluutio tai muunnokset eri tasoihin (kuten nopea Fourier-muunnos tai Walsh-muunnos). Tämä ei sisällä algoritmeja, jotka käyttävät vain yksittäisen kuvan lineaarisia tai toisen asteen muunnoksia kuten kääntäminen, kuvionerotus, kohdistaminen tai vääräväritys.

”Kvanttisalaus” (Quantum cryptography) (5) tarkoittaa ryhmää tekniikoita, joilla luodaan jaettu avain ”salausta” varten mittaamalla fysikaalisen järjestelmän kvanttimekaaniset ominaisuudet (mukaan lukien ne fysikaaliset ominaisuudet, joita määrittävät nimenomaisesti kvanttioptiikka, kvanttikenttäteoria tai kvanttisähködynamiikka).

”Kärkivaippa” (Tip shroud) (9) tarkoittaa kiinteää rengaskomponenttia (yhtenäistä tai segmentoitua), joka on kiinnitetty moottorin turbiinin kotelon sisäpinnalle, tai turbiinin lavan ulkokärjessä olevaa osaa, joka pääasiassa muodostaa kaasutiivisteen kiinteiden ja pyörivien osien välillä.

”Käyttäjän ohjelmointimahdollisuus” (User-accessible programmability) (6) tarkoittaa ominaisuutta, joka sallii käyttäjän sisällyttää, muuntaa tai vaihtaa ”ohjelmia” muulla tavoin kuin:

a.

Langoitusta tai kytkentöjä muuttamalla; tai

b.

Toimintonäppäimistä asettelemalla, parametrien syöttö mukaan lukien.

”Käyttö” (Use) (Ylth Ydth Kaikki) tarkoittaa käyttöä, asennusta (paikalla suoritettava asennus mukaan lukien), ylläpitoa (tarkastusta), korjausta, huoltoa ja kunnostusta.

”Köyhdytetty uraani” (Depleted uranium) (0) tarkoittaa uraania, joka on köyhdytetty alle luonnossa esiintyvän isotooppi 235:n tason.

”Lanka” (Yarn) (1) on kerratuista ’säikeistä’ muodostuva kimppu.

’Säie’ on suunnilleen samansuuntaisista (tavallisesti useammasta kuin 200) ”monofilamentista” muodostuva kimppu.

”Laser” (0 2 3 5 6 7 8 9) on komponenttien muodostama kokonaisuus, joka tuottaa sekä avaruudellisesti että ajallisesti koherenttia valoa, jota vahvistetaan stimuloidulla säteilyemissiolla.

Katso myös:

”Kemiallinen laser”;

”Suurteholaser”;

”Siirtolaser”.

”Laserin kesto” (Laser duration) (def) tarkoittaa aikaa, jona ”laser” emittoi ”laser”säteilyä ja joka ”pulssilaserien” osalta vastaa aikaa, jona yksittäinen pulssi tai sarja peräkkäisiä pulsseja emittoidaan.

”Lennon kokonaisohjaus” (Total control of flight) (7) tarkoittaa ”ilma-aluksen” tilamuuttujien ja lentoradan automaattista ohjausta vastaamalla lentotehtävän tavoitteiden täyttämiseksi tosiaikaisiin muutoksiin tavoitteiden, uhkien tai muiden ”ilma-alusten” tiedoissa.

”Lennonohjauksen optinen anturijärjestelmä” (Flight control optical sensor array) (7) on hajautettujen optisten anturien verkko, joka ”laser”säteitä käyttäen tuottaa tosiaikaista lennonohjaustietoa ilma-aluksessa tapahtuvaa prosessointia varten.

”Lentoradan optimointi” (Flight path optimization) (7) on proseduuri, jolla neljässä ulottuvuudessa (avaruus ja aika) minimoidaan poikkeamia lentotehtävien suorittamiseen tai tehokkuuteen perustuvasta halutusta lentoradasta.

”Lineaarisuus” (Linearity) (2) (mitataan normaalisti epälineaarisuutena) tarkoittaa varsinaisen ominaisuuden (keskimääräisen lukeman) positiivista tai negatiivista maksimipoikkeamaa suorasta, joka on asetettu siten, että se tasoittaa tai minimoi maksimipoikkeamat.

”Luonnonuraani” (Natural uranium) (0) tarkoittaa uraania, joka sisältää luonnossa tavattavia isotooppiseosmääriä.

”Lähdekoodi” (tai lähdekieli) (Source code or source language) (6 7 9) on sopiva yhden tai useamman prosessin esitystapa, joka voidaan ohjelmointijärjestelmässä muuntaa laitteessa toteutettavaan muotoon (”kohdekoodiksi” tai kohdekielelle).

”Läimäyssammutus” (Splat Quenching) (1) tarkoittaa prosessia, jossa ’nopeasti kiinteytetään’ jäähdytetyn telan päälle sulaa metallivirtaa, joka muodostaa hiutalemaisen tuotteen.

’Nopea kiinteytys’: sulan materiaalin kiinteytys 1 000 K/s ylittävillä jäähdytysnopeuksilla.

”Maantieteellisesti hajallaan” (Geographically dispersed) (6) tarkoittaa, että jokainen sijainti on missä tahansa suunnassa yli 1 500 m:n päässä kaikista muista. Liikkuvia antureita pidetään aina ”maantieteellisesti hajallaan” olevina.

”Magneettikentän gradiometrit” (Magnetic gradiometers) (6) ovat laitteita, jotka on suunniteltu havaitsemaan instrumentin ulkopuolisten lähteiden magneettikenttien avaruudellista vaihtelua. Ne koostuvat useista ”magnetometreistä” ja niihin liittyvästä elektroniikasta, joiden tuloste on magneettikentän gradientin mitta.

Katso myös ”itseisjohtavuuteen perustuva magneettikentän gradiometri”.

”Magnetometrit” (Magnetometers) (6) ovat laitteita, jotka on suunniteltu havaitsemaan instrumentin ulkopuolisten lähteiden magneettikenttiä. Ne koostuvat yhdestä magneettikenttää havaitsevasta elementistä ja siihen liittyvästä elektroniikasta, joiden tuloste on magneettikentän mitta.

”Matriisi” (Matrix) (1 2 8 9) tarkoittaa huomattavan jatkuvaa aineen faasia, joka täyttää hiukkasten, whiskersien tai kuitujen välisen tilan.

”Mekaaninen seostaminen” (Mechanical alloying) (1) tarkoittaa seostamisprosessia, jossa alkuaineiden ja perusmetalliseosten jauheet sidostuvat, hajoavat ja sidostuvat uudelleen mekaanisen törmäyksen voimasta. Ei-metallisia hiukkasia voidaan sisällyttää seokseen tarvittavia jauheita lisäämällä.

”Mellakantorjunta-aineet” (Riot control agents) (1) tarkoittavat aineita, jotka mellakantorjuntaan tarkoitetuissa käyttöolosuhteissa aiheuttavat ihmiselle nopeasti aistielinten ärsytystä tai toimintakyvyttömyyttä, jotka häviävät pian altistumisen päätyttyä.

Kyynelkaasut ovat ”mellakantorjunta-aineiden” alaryhmä.”

”Miehittämätön ilma-alus” (Unmanned Aerial Vehicle (UAV)) (9) tarkoittaa ilma-alusta, joka pystyy aloittamaan lennon ja pitämään yllä johdettua lentoa ja lentosuunnistusta ilman, että aluksella on ketään ihmistä.

”Mikro-organismit” (Microorganisms) (1 2) tarkoittavat bakteereita, viruksia, mykoplasmoja, riketsioita, klamydioita tai sieniä, sekä luonnontilaisia, kehitettyjä että muunneltuja, joko ”eristettyinä elävinä viljelminä” tai materiaalina, joka sisältää elävää materiaalia, johon on tarkoituksella istutettu näitä viljelmiä tai joka on saastutettu niillä.

”Mikroprosessoripiiri” (Microprocessor microcircuit) (3) tarkoittaa ”monoliittista integroitua piiriä” tai ”monipalapiiriä”, joka sisältää ulkoisen muistin yleisluontoisia käskyjä suorittamaan kykenevän aritmetiikkayksikön (ALU).

:

”Mikroprosessoripiiri” ei yleensä sisällä sisäistä muistia, johon käyttäjällä olisi pääsy, vaikka se saattaa käyttää samalla lastulla olevaa muistia suorittaessaan loogista toimintaansa.

:

Tämä määritelmä sisältää lastuyhdistelmät, jotka on suunniteltu yhdessä toimien huolehtimaan ”mikroprosessoripiiri”-toiminnasta.

”Mikrotietokonepiiri” (Microcomputer microcircuit) (3) tarkoittaa ”monoliittista integroitua piiriä” tai ”monipalapiiriä”, joka sisältää sisäisessä muistissa olevia tietoja koskevia sisäisen muistin yleisluonteisten käskyjen sarjoja suorittamaan kykenevän aritmetiikkayksikön (ALU).

Sisäistä muistia voidaan laajentaa ulkoisen muistin avulla.

”Mittakerroin” (Scale factor) (gyroskoopissa tai kiihtyvyysmittarissa) (7) tarkoittaa ulostulon muutoksen suhdetta mitattavaksi aiotun syötteen muutokseen nähden. Mittakerroin ilmaistaan yleisesti sen suoran kaltevuutena, joka voidaan piirtää pienimmän neliösumman menetelmällä syöte- ja tulostearvojen kautta, jotka on saatu vaihtelemalla syötteen arvoa jaksottaisesti syötearvojen alueen yli.

”Mittauksen epävarmuus” (Measurement uncertainty) (2) on ominaisparametri, joka 95 %:n luotettavuustasolla määrittelee, millä alueella saadun tuloksen molemmin puolin mitattavan suureen oikea arvo sijaitsee. Se sisältää korjaamattomat systemaattiset poikkeamat, korjaamattoman väljyyden ja satunnaiset poikkeamat (viite: ISO 10360-2 tai VDI/VDE 2617).

”Monispektriset kuvannusanturit” (Multispectral imaging sensors) (6) ovat kykeneviä hankkimaan kuvatietoa samanaikaisesti tai peräkkäin kahdesta tai useammasta erillisestä spektrikaistasta. Antureita, joilla on enemmän kuin kaksikymmentä spektrikaistaa, kutsutaan toisinaan hyperspektrisiksi kuvannusantureiksi.

”Monofilamentti” (Monofilament) (1) tai filamentti on säikeen pienin inkrementti, jonka halkaisija on tavallisesti joitakin mikrometrejä.

”Monoliittinen integroitu piiri” (Monolithic integrated circuit) (3) tarkoittaa passiivisten tai aktiivisten ’piirielementtien’ tai molempien yhdistelmää, joka:

a.

On muodostettu diffuusio-, istutus- tai pinnoitusprosesseilla yhden puolijohdepalan (ns. lastun) pintaan tai pinnalle;

b.

Voidaan katsoa erottamattomasti yhteen liitetyksi; ja

c.

Suorittaa piirin tietyn toiminnon (tai toimintoja).

’Piirielementti’ (Circuit element) on yksittäinen aktiivinen tai passiivinen elektronisen piirin toiminnallinen osa kuten diodi, transistori, vastus, kondensaattori jne.

”Mukautettu huipputehokkuus” (Adjusted Peak Performance) (4) tarkoittaa mukautettua huippunopeutta, jolla ”digitaaliset tietokoneet” suorittavat 64-bittisten tai sitä suurempien liukulukujen yhteenlasku- ja kertolaskutoimituksia ja joka ilmaistaan painotettuina teraliukulukutoimituksina sekunnissa (WT), yksikköinä, jotka koostuvat 1012:sta mukautetusta liukulukutoimituksesta sekunnissa.

Katso ryhmä 4, tekninen huomautus.

”Muotoaan muuttavat peilit” (Deformable mirrors) (6) (joita kutsutaan myös adaptiivisiksi optisiksi peileiksi) tarkoittavat peilejä, joissa:

a.

Yhtä jatkuvaa optisesti heijastavaa pinnanmuotoa voidaan dynaamisesti muotoilla yksittäisillä momenteilla tai voimilla kompensoimaan peilin kohtaavan optisen aaltomuodon vääristymiä; tai

b.

Useita optisesti heijastavia elementtejä voidaan yksittäin ja dynaamisesti, momentteja tai voimia käyttäen uudelleenasetella kompensoimaan peilin kohtaavan optisen aaltomuodon vääristymiä.

”Muuttuvan geometrian kantopinnat” (Variable geometry airfoils) (7) tarkoittavat takareunan siivekkeitä tai laippoja tai johtoreunan solasiivekkeitä tai alaspainuvaa nokkaa, joiden asentoa voidaan lennon aikana ohjata.

”Numeerinen ohjaus” (Numerical control) (2) tarkoittaa prosessin automaattista ohjausta, jossa ohjauslaite käyttää numeerista tietoa, jota se tavallisesti saa toiminnan edetessä (viite: ISO 2382).

”Näyttöalue” (Instrumented range) (6) tarkoittaa tutkan määriteltyä, yksikäsitteistä näyttöaluetta.

”Ohjautusjärjestelmä” (Guidance set) (7) tarkoittaa järjestelmiä, jotka yhdistävät kulkuvälineen paikan ja nopeuden mittaus- ja laskentaprosessin (so. navigoinnin) kulkuvälineen lennonohjausjärjestelmien lentoradan korjauskomentojen laskenta- ja välitysprosessiin.

”Ohjelma” (Programme) (2) tarkoittaa käskyjonoa, joka voidaan suorittaa tietokoneella tai muuntaa sen suoritettavaksi.

”Ohjelmisto” (Software) (Yloh Kaikki)

Yhden tai useamman ohjelman tai ’mikro-ohjelman’ muodostama kokonaisuus missä tahansa käsitettävässä muodossa.

’Mikro-ohjelma’ tarkoittaa peruskäskyjen sarjaa, jota säilytetään erityisessä muistissa ja jonka suoritus käynnistyy, kun sen viitekäsky tulee käskyrekisteriin.

”Ohjukset” (Missiles) (1 3 6 7 9) tarkoittavat täydellisiä rakettijärjestelmiä ja miehittämättömiä ilma-alusjärjestelmiä, jotka pystyvät kuljettamaan vähintään 500 kg:n hyötykuorman vähintään 300 km:n etäisyydelle.

”Olennaisin osa” (Principal element) (4) on ryhmää 4 koskien sellainen osa, jonka vaihtoarvo on enemmän kuin 35 % sen järjestelmän kokonaishinnasta, jonka osa se on. Osan arvo on se arvo, jonka järjestelmän valmistaja tai järjestelmän kokoonpanija siitä maksaa. Kokonaisarvo on normaali kansainvälinen myyntihinta vieraille osapuolille valmistuspaikassa tai kuljetuspisteessä.

”Ominaiskimmokerroin” (Specific modulus) (0 1 9) on Youngin kerroin pascaleina ja on yhtä kuin N/m2 jaettuna ominaispainolla N/m3, mitattuna (296 ±2) K ((23 ±2) °C) asteen lämpötilassa sekä (50 ±5) %:n suhteellisessa kosteudessa.

”Ominaismurtovetolujuus” (Specific tensile strength) (0 1 9) on lopullinen murtovoima pascaleina, joka on yhtä kuin N/m2 jaettuna ominaispainolla N/m3, mitattuna (296 ±2) K ((23 ±2) °C) asteen lämpötilassa sekä (50 ±5) %:n suhteellisessa kosteudessa.

”Optinen integroitu piiri” (Optical integrated circuit) (3) tarkoittaa ”monoliittista integroitua piiriä” tai ”hybridipiiriä, joka sisältää yhden tai useampia osia, jotka on suunniteltu toimimaan valoanturina tai valolähteenä tai suorittamaan optista tai sähköoptista toimintoa (toimintoja).

”Optinen kytkentä” (Optical switching) (5) tarkoittaa signaalien reititystä tai kytkentää optisessa muodossa muuntamatta niitä sähköisiksi signaaleiksi.

”Optinen tietokone” (Optical computer) (4) tarkoittaa tietokonetta, joka on suunniteltu tai muunnettu käyttämään valoa tiedon esittämiseen ja jonka laskenta- tai loogiset tiedonkäsittelyelementit perustuvat suoraan toisiinsa kytkettyihin optisiin komponentteihin.

”Optinen vahvistus” (Optical amplification) (5) tarkoittaa optisen tietoliikenteen vahvistustekniikkaa, jossa erillisen optisen lähteen tuottamia signaaleja vahvistetaan muuntamatta niitä sähköisiksi signaaleiksi, ts. käyttäen optisia puolijohdevahvistimia tai valokuituluminesenssivahvistimia.

”Osallistujavaltio” (Participating state) (7 9) on Wassenaarin järjestelyn jäsenmaa.

”Paikallisverkko” (Local area network) (4 5) on tiedonvälitysjärjestelmä, joka:

a.

Sallii määrittelemättömän määrän yksittäisiä ’tietolaitteita’ kommunikoida suoraan toistensa kanssa; ja

b.

Rajoittuu maantieteellisesti kohtuullisen kokoiselle alueelle (kuten toimistorakennus, tehdas, korkeakoulu, varasto).

’Tietolaite’: laite, joka pystyy lähettämään tai vastaanottamaan digitaalista informaatiota sisältäviä sekvenssejä.

”Painelähettimet” (Pressure transducers) (2) ovat laitteita, jotka muuntavat paineen mittaustulokset sähköisiksi signaaleiksi.

”Perusportin etenemisviive” (Basic gate propagation delay time) (3) tarkoittaa etenemisviiveen arvoa, joka vastaa ”monoliittisessa integroidussa piirissä” käytetyn perusportin viivettä. Monoliittisten integroitujen piirien ”perheelle” tämä voidaan määritellä tietylle joko etenemisviiveenä tyypillistä porttia kohti tietyssä ”perheessä” tai tyypillisenä etenemisviiveenä porttia kohti tietyssä ”perheessä”.

:

Perusportin etenemisviivettä ei pidä sekoittaa kompleksisen ”monoliittisen integroidun piirin” kokonaisviiveeseen sisäänmenon ja ulostulon välillä.

:

”Perhe” (Family) tarkoittaa kaikkia integroituja piirejä, joilla on seuraavia valmistusmenetelmiä ja -spesifikaatioita koskevia ominaisuuksia lukuun ottamatta toimintoja, joita ovat:

a.

yhteinen laitteisto- ja ohjelmistoarkkitehtuuri;

b.

yhteinen rakenneperiaate ja prosessiteknologia; ja

c.

yhteiset perusominaisuudet.

”Plastisoituva” (Fusible) (1) tarkoittaa materiaalia, joka on mahdollista ristisilloittaa tai polymeroida edelleen lämmön, säteilyn, katalyyttien jne. avulla tai joka voidaan sulattaa lämmön avulla ilman termistä hajoamista.

”Poikkeama” (Run out, out-of-true-running) (2) tarkoittaa pääkaran säteittäistä poikkeamaa yhden kierroksen aikana mitattuna karan akselia vasten suorassa kulmassa olevalla tasolla pisteessä, joka on pyörivän testattavan kappaleen sisä- tai ulkopinnalla (viite: ISO 230/1-1986, 5.61 kohta).

”Polttokenno” (Fuel cell) (8) tarkoittaa sähkökemiallista laitetta, joka muuntaa kemiallista energiaa suoraan tasavirtasähköksi käyttämällä ulkoisesta lähteestä peräisin olevaa polttoainetta.

”Primäärinen lennon ohjaus” (Primary flight control) (7) tarkoittaa ”ilma-aluksen” stabiilisuuden ja liikkeiden ohjausta, joka käyttää voima-/momenttilähteitä, so. aerodynaamisia ohjauspintoja tai propulsiokäyttöistä vektorivastavoimaa.

”Pulssilaser” (Pulsed laser) (6) tarkoittaa ”laseria”, jonka ”pulssin kesto” on 0,25 sekuntia tai vähemmän.

”Pulssin kesto” (Pulse duration) (6) on ”laserin” pulssin kesto, FWHI-tasoilla (Full Width Half Intensity) mitattuna.

”Pulssin kompressointi” (Pulse compression) (6) tarkoittaa pitkäaikaisten tutkasignaalien koodausta ja käsittelyä lyhytaikaisina, korkean pulssienergian suomat edut säilyttäen.

”Pyörivä atomisointi” (Rotary atomisation) (1) tarkoittaa prosessia, jossa keskipakovoimalla sulan metallin virrasta tai lähteestä aikaansaadaan läpimitaltaan korkeintaan 500 mikrometrin pisaroita.

”Päätetyövälineet” (End-effectors) (2) tarkoittavat tarraimia, ’aktiivisia työkaluyksikköjä’ ja kaikkia muita työkaluja, jotka kiinnitetään ”robotin” tai manipulaattorin käsivarren kiinnityslaippaan.

’Aktiivinen työkaluyksikkö’ tarkoittaa laitetta, joka kohdistaa työkappaleeseen liikevoimaa tai prosessienergiaa tai anturoi sitä.

”Reitit” (System tracks) (6) tarkoittavat käsiteltyjä, korreloituja (kohteen tutkatiedot yhdistelty lentosuunnitelman mukaiseen sijaintiin) ja ajan tasalle saatettuja ilma-aluksen sijaintiraportteja, jotka ovat lennonjohtokeskuksen valvojien käytettävissä.

”Resoluutio” (Resolution) (2) tarkoittaa mittalaitteen pienintä inkrementtiä; digitaalisissa mittalaitteissa vähiten merkitsevää bittiä (viite: ANSI B-89.1.12).

”Robotti” (Robot) (2 8) tarkoittaa manipulointimekanismia, joka voi olla jatkuvaa rataa tai pisteestä pisteeseen kulkevaa tyyppiä, voi käyttää antureita ja jolla on seuraavat ominaisuudet:

a.

On monitoiminen;

b.

Pystyy muuttuvin liikkein asemoimaan tai suuntaamaan materiaaleja, osia, työkaluja tai erikoislaitteita kolmessa ulottuvuudessa;

c.

Sisältää kolme tai useampia suljetun tai avoimen piirin servolaitteita, jotka voivat sisältää askelmoottoreita; ja

d.

On ”käyttäjän ohjelmoitavissa” opetusajo/toistomenetelmällä tai tietokoneella, joka voi olla ohjelmoitava logiikkaohjain, ts. ilman mekaanista väliintuloa.

Yllä oleva määritelmä ei sisällä seuraavia laitteita:

1.

Manipulaatiomekanismit, jotka ovat ohjattavissa vain manuaalisesti tai kaukokäyttölaitteella;

2.

Kiinteän sekvenssin manipulaatiomekanismit, jotka ovat automaattisesti liikkuvia laitteita ja toimivat mekaanisesti kiinteästi ohjelmoiduilla liikkeillä. Ohjelma on mekaanisesti rajoitettu kiinteillä pysäyttimillä, kuten tapeilla tai toimikäyrillä. Liikkeiden sarja ja liikeradat tai liikekulmat eivät ole muuttuvia tai muutettavissa mekaanisin, elektronisin tai sähköisin keinoin;

3.

Mekaanisesti ohjatut muuttuvan sekvenssin manipulaatiomekanismit, jotka ovat automaattisesti liikkuvia laitteita ja noudattavat kiinteitä mekaanisesti ohjelmoituja ratoja. Ohjelma on mekaanisesti rajoitettu kiinteillä, mutta aseteltavilla pysäyttimillä, kuten tapeilla tai toimikäyrillä. Liikkeiden sarja ja liikeratojen tai liikekulmien valinta on muuteltavissa kiinteän ohjelmamallin rajoissa. Yhden tai useamman akselin ohjelman muutokset (esim. tapeilla tai toimikäyrillä) ovat suoritettavissa vain mekaanisilla operaatioilla;

4.

Muut kuin servo-ohjatut muuttuvan sekvenssin manipulaatiomekanismit, jotka ovat automaattisesti liikkuvia laitteita ja toimivat mekaanisesti kiinteiden ohjelmaliikkeiden mukaisesti. Ohjelma on muunneltavissa, mutta liikejakso etenee vain mekaanisesti kiinnitettyjen sähköisten binaarilaitteiden tai aseteltavien pysäyttimien antamien binaarisignaalien mukaan;

5.

Pinoamislaitteet, joita kutsutaan karteesi-manipulaatiojärjestelmiksi ja jotka on valmistettu korkeavaraston kiinteiksi osiksi ja joiden avulla lokeroiden sisältöä käsitellään (lisätään tai poistetaan).

”Rokote” (Vaccine) on lääkevalmisteena oleva lääke, jolla on joko valmistus- tai käyttömaan sääntelyviranomaisten myöntämä lisenssi tai markkinoille saattamista tai kliinistä tutkimusta koskeva lupa ja jonka tarkoituksena on saada aikaan suojaava immuunivaste sairauden ennaltaehkäisemiseksi niissä ihmisissä tai eläimissä, joille rokote annetaan.

”Roving” (Roving) (1) on suunnilleen samansuuntaisista (tavallisesti 12–120) ’säikeistä’ muodostuva kimppu.

’Säie’ on suunnilleen samansuuntaisista (tavallisesti useammasta kuin 200) ”monofilamenteista” muodostuva kimppu.

”Ryömintänopeus” (gyroskooppi) (Drift rate) (7) tarkoittaa gyroskoopin ulostulon komponenttia, joka on toiminnallisesti riippumaton sisääntulon pyörimisestä. Se ilmaistaan kulmapoikkeamana. (IEEE-standardi 528-2001)

”Räjähteet” (Explosives) (1) tarkoittavat kiinteitä, nestemäisiä tai kaasumaisia aineita tai aineseoksia, joiden käytettyinä aloite-, lisä- tai päälatauksena taistelukärjissä sekä hävitys- ja muissa tarkoituksissa edellytetään räjähtävän.

”Salauksen aktivointi” (Cryptographic activation) (5) tarkoittaa tekniikkaa, jolla aktivoidaan tai mahdollistetaan salauskyky suojatun mekanismin avulla, jonka tuotteen valmistaja toteuttaa ja joka liittyy yksilöllisesti tuotteeseen tai asiakkaaseen, jota varten salauskyky aktivoidaan tai mahdollistetaan (esimerkiksi sarjanumeroon perustuva lisenssiavain tai autentikointiväline kuten sähköisesti allekirjoitettu varmenne).

”Salauksen aktivoinnin” tekniikat ja mekanismit voidaan toteuttaa laitteistona, ”ohjelmistona” tai ”teknologiana”.

”Salaus” (Cryptography) (5) ilmentää periaatteita, välineitä ja menetelmiä, joilla tietoa muunnetaan sen tietosisällön piilottamiseksi, huomaamatta tapahtuvien muutosten estämiseksi tai luvattoman käytön estämiseksi. Salaus rajoittuu tiedon muuntamiseen yhtä tai useampaa ’salaista parametriä’ (esim. salausmuuttujia) tai siihen liittyvää avainta käyttäen.

’Salainen parametri’: vakio tai avain, jota ei anneta muiden tiedoksi tai pidetään vain tietyn ryhmän tietona.

”Satunnaiskulmapoikkeama” (Angle random walk) (7) tarkoittaa ajan myötä kasaantunutta kulmavirhettä, joka johtuu kulmanopeuden valkoisesta kohinasta. (IEEE-standardi 528-2001)

”Sekoitettu” (Commingled) (1) tarkoittaa termoplastisten kuitujen ja lujitekuitujen filamenttien sekoittamista kokonaan kuitumuodossa olevan lujitekuitu/”matriisi”-sekoituksen tuottamiseksi.

”SHPL” vastaa ”suurteholaseria”.

”Signaalianalysaattorit” (Signal analysers) (3) tarkoittaa laitteita, jotka kykenevät mittaamaan ja näyttämään monitaajuisten signaalien yksitaajuisten komponenttien perusominaisuuksia.

”Signaalin käsittely” (Signal processing) (3 4 5 6) tarkoittaa ulkoisesta lähteestä tulevien signaalien käsittelyä algoritmeilla kuten kompressio, suodatus, erottelu, valinta, korrelaatio, konvoluutio tai tasomuunnokset (esim. nopea Fourier- tai Walsh-muunnos).

”Siirtolaser” (Transfer laser) (6) tarkoittaa ”laseria”, jossa laseroivat aineslajit viritetään siirtämällä energiaa ei-laseroivan atomin tai molekyylin ja laseroivan atomin tai molekyylin aineslajien yhteentörmäyksellä.

”Sisäpinnanvuoraus” (Interior lining) (9) tarkoittaa kiinteän polttoaineen ja rungon tai eristävän vuorauksen välisenä sidoksena käytettävää vuorausta. Tavallisesti se on tulenkestävien tai eristävien materiaalien nestemäiseen polymeeriin, kuten hiilitäytteinen hydroksyylipäätteinen polybutadieeni (HTPB) tai muu polymeeri, perustuva dispersio, johon on lisätty vulkanoivia aineita ja joka suihkutetaan tai levitetään rungon sisäpinnalle.

”Siviili-ilma-alus” (Civil aircraft) (1 3 4 7) tarkoittaa ”ilma-aluksia”, jotka siviili-ilmailuviranomaisten julkaisemien lentokelpoisuuden vahvistavien listojen mukaan on tarkoitettu lentämään kaupallisilla sisäisillä sekä ulkomaan siviililentoreiteillä tai joita saadaan käyttää lainmukaiseen siviili-, yksityis- tai kaupalliseen käyttöön.

Katso myös ”ilma-alus”.

”Sotilaskäyttöön sovitettu” (Adapted for use in war) (1) tarkoittaa mitä tahansa muuntelua tai valintaa (kuten puhtauden, varastointi-iän, myrkyllisyyden, levittämisominaisuuksien tai UV-säteilyn kestävyyden muuttamista), jolla on tarkoitus lisätä tehokkuutta aiheuttaa tappioita ihmisille tai eläimille, turmella laitteita tai vahingoittaa satoa tai ympäristöä.

”Stabiilisuus” (Stability) (7) tarkoittaa tietyn parametrin variaation (1 sigman) standardipoikkeamaa kalibroidusta arvosta vakiolämpötilaolosuhteissa mitattuna. Se voidaan esittää ajan funktiona.

”Substraatti” (Substrate) (3) tarkoittaa pohjamateriaalin ohutta levyä, jossa on tai ei ole kytkentäkuviota ja jonka päälle tai sisään voidaan sijoittaa ’erilliskomponentteja’ tai integroituja piirejä tai molempia.

:

’Erilliskomponentti’ (Discrete component): Erikseen koteloitu ’piirielementti’, jolla on omat ulkoiset kytkentäpisteensä.

:

’Piirielementti’ (Circuit element): Yksittäinen aktiivinen tai passiivinen elektronisen piirin toiminnallinen osa kuten diodi, transistori, vastus, kondensaattori jne.

”Substraattiaihio” (Substrate blanks) (6) tarkoittaa monoliittisia yhdisteitä, joiden mitat sopivat optisten elementtien (kuten optiset peilit tai ikkunat) tuotantoon.

”Suhteellinen kaistanleveys” (Fractional bandwidth) (3 5) tarkoittaa ”hetkellistä kaistanleveyttä” jaettuna keskitaajuudella ja prosenttiosuutena ilmaistuna.

”Sulaerotus” (Melt extraction) (1) tarkoittaa prosessia, jossa ’nopeasti kiinteytetään’ ja erotetaan nauhamaisia metalliseostuotteita upottamalla pyörivän jäähdytetyn kappaleen lyhyt segmentti sulaan metalliseoskylpyyn.

’Nopea kiinteytys’: sulan materiaalin kiinteytys 1 000 K/s ylittävillä jäähdytysnopeuksilla.

”Sulakehräys” (Melt spinning) (1) tarkoittaa prosessia, jossa ’nopeasti kiinteytetään’ sulaa metallivirtaa antamalla sen törmätä pyörivään jäähdytettyyn kappaleeseen, niin että muodostuu hiutalemainen, nauhamainen tai sauvamainen tuote.

’Nopea kiinteytys’: sulan materiaalin kiinteytys 1 000 K/s ylittävillä jäähdytysnopeuksilla.

”Sulava” (1) tarkoittaa kykyä silloittua tai polymeroitua edelleen (vulkanoitua) lämmön, säteilyn, katalyytin jne. käytöstä johtuen tai sulamista ilman pyrolyysiä (hiiltymistä).

”Suoravaikutteinen hydraulipuristus” (Direct-acting hydraulic pressing) (2) tarkoittaa muovausprosessia, jossa käytetään nesteellä täytettyä joustavaa paljetta suorassa kontaktissa työstettävään kappaleeseen.

”Superplastinen muovaus” (Superplastic forming) (1 2) tarkoittaa muovausprosessia, jossa metalleille, joilla normaalisti huoneen lämpötilassa on alhainen venymä (vähemmän kuin 20 %) tavanomaisessa murtovetolujuuskokeessa, saavutetaan lämpöä käyttämällä prosessin aikana vähintään kaksinkertainen venymä.

”Superseokset” (Superalloys) (2 9) tarkoittavat nikkeli-, koboltti- tai rautapohjaisia seoksia, joiden lujuus yli 922 K (649 C) asteen lämpötiloissa ja ankarissa ympäristö- ja toimintaolosuhteissa on parempi kuin minkään muun AISI 300-sarjan metalliseosten.

”Suprajohtava” (Superconductive) (1 3 5 6 8) tarkoittaa materiaaleja, esim. metallit, metalliseokset tai yhdisteet, jotka voivat menettää kokonaan sähköisen vastusarvonsa, ts. jotka voivat saavuttaa äärettömän suuren sähköisen johtavuuden ja kuljettaa hyvin suuria sähkövirtoja ilman Joule-lämpenemistä.

Materiaalin ”suprajohtavalle” tilalle on yksilöllisesti tunnusomaista ”kriittinen lämpötila”, kriittinen magneettinen kenttä, joka on lämpötilan funktio, sekä kriittinen virrantiheys, joka on sekä magneettisen kentän että lämpötilan funktio.

”Suurteholaser” (Super High Power Laser) (6) tarkoittaa ”laseria”, joka pystyy lähettämään lähtöenergiaa, joka (kokonaisuutena tai minä tahansa annoksena) ylittää 1 kJ 50:ssä millisekunnissa tai jonka keskimääräinen tai CW-teho ylittää 20 kW.

”Symmetrinen algoritmi” (Symmetric algorithm) (5) tarkoittaa salausalgoritmia, joka käyttää täysin samanlaista avainta sekä salaukseen että salauksen purkuun.

”Symmetrisen algoritmin” tavanomainen käyttö on avaimen luottamuksellisuus.

”Systolinen matriisitietokone” (Systolic array computer) (4) tarkoittaa tietokonetta, jossa käyttäjä voi ohjata tiedon virtausta ja muuttamista dynaamisesti loogisten porttien tasolla.

”Säteilynherkkyys” (Radiant sensitivity) (6) on Säteilynherkkyys (mA/W) = 0,807 × (aallonpituus nm:einä) × Kvanttihyötysuhde (QE).

QE ilmaistaan yleensä prosenttiosuutena; tässä kaavassa QE ilmaistaan kuitenkin desimaalina, joka on vähemmän kuin yksi, esimerkiksi 78 prosenttia on 0,78.

”Taajuuden vaihtoaika” (Frequency switching time) (3 5) tarkoittaa aikaa (so. viivettä), jonka signaali tarvitsee, kun sen alkuperäistä määritettyä lähtötaajuutta vaihdetaan, saavuttaakseen lopullisen määritetyn lähtötaajuuden tai taajuuden, joka on ±0,05 prosentin sisällä siitä. Tuotteiden, joiden määritetty taajuusalue on vähemmän kuin ±0,05 prosenttia niiden keskitaajuuden ympärillä, määritellään olevan kykenemättömiä taajuuden vaihtoon.

”Taajuushyppely” (Frequency hopping) (5) tarkoittaa ”hajaspektri”ominaisuuden muotoa, jossa yksittäisen tiedonsiirtokanavan lähetystaajuutta vaihdellaan epäjatkuvasti askelittain satunnaisessa tai puolisatunnaisessa järjestyksessä.

”Taajuussyntetisoija” (Frequency synthesiser) (3) tarkoittaa käytetystä tekniikasta riippumatta mitä tahansa taajuuslähdettä, joka tuottaa yhden tai useamman ulostulon kautta useita samanaikaisia tai vuorottelevia lähtötaajuuksia, joita ohjaavat tai jotka on johdettu tai määräytyvät pienemmästä joukosta normi- (tai perus-)taajuuksia.

”Tarkkuus” (Accuracy) (2 6) tarkoittaa näyttöarvon positiivista tai negatiivista maksimipoikkeamaa standardi- tai tosiarvosta.

”Tarvittava” (Required) (Ylth 1–9) viittaa ”teknologian” osalta vain siihen osaan ”teknologiaa”, joka nimenomaisesti aikaansaa valvottuja suorituksen tasoja, ominaisuuksia tai toimintoja tai lisää niitä. ”Tarvittava””teknologia” voi olla yhteistä eri tuotteille.

”Tehollinen gramma”, ”Erityisen halkeamiskelpoisen aineen” (Effective gramme of special fissile material) (0 1) tarkoittaa:

a.

Plutoniumin isotoopeilla ja uraani-233:lla isotoopin painoa grammoina;

b.

Uraanilla, joka on rikastettu yhteen prosenttiin tai enemmän isotoopilla U-235, alkuaineen painoa grammoina kerrottuna sen desimaalisina paino-osina ilmaistun rikastusmäärän neliöllä;

c.

Uraanilla, joka on rikastettu alle yhteen prosenttiin isotoopilla U-235, alkuaineen painoa grammoina kerrottuna luvulla 0,0001;

”Tehonhallinta” (Power management) (7) tarkoittaa korkeusmittarin lähettämän signaalin tehon muuttamista siten, että ”ilma-aluksen” korkeudella vastaanotettu teho on aina pienin mahdollinen korkeuden määrittämiseen.

”Teippi” (Tape) (1) on punotuista tai yhdensuuntaisista ”monofilamenteista”, ’säikeistä’, ”rovingeista”, ”touveista” tai ”langoista” jne. muodostuva tavallisesti muovilla esikyllästetty materiaali.

’Säie’ on suunnilleen samansuuntaisista (tyypillisesti useammasta kuin 200) ”monofilamenteista” muodostuva kimppu.

”Teknologia” (Technology) (Ylth Ydth Kaikki) tarkoittaa erityistä kirjallista tai muussa muodossa olevaa teknistä tietoa, jota tarvitaan tuotteen ”kehittämistä”, ”tuotantoa” tai ”käyttöä” varten. Tämä tieto on ’teknisen tiedon’ tai ’teknisen avun’ muodossa.

:

’Tekninen apu’ voi olla muodoltaan ohjeita, taitoja, opetusta, työnsuoritustietoutta tai konsultointipalveluja ja saattavat sisältää ’teknisen tiedon’ siirtoa.

:

’Tekninen tieto’ voi olla muodoltaan piirustuksia, suunnitelmia, kaavioita, malleja, kaavoja, taulukoita, suunnittelukonstruktioita tai määritelmiä, kirjallisia tai muulle medialle tai laitteille, kuten levylle, nauhalle tai lukumuistiin, talletettuja käsikirjoja ja ohjeita.

”Tiedon suojaus” (Information security) (4 5) tarkoittaa kaikkia menetelmiä ja toimintoja, jotka takaavat tiedon tai tiedonvälityksen saatavuuden, luottamuksellisuuden tai eheyden, poislukien menetelmät tai toiminnot, joilla suojaudutaan virhetoiminnoilta. Siihen kuuluu ”salaus”, ”salauksen aktivointi”, ’salauksen analyysi’, suojautuminen paljastavia vuotoja vastaan ja tietokoneturvallisuus.

’Salauksen analyysi’: salausjärjestelmän tai sen syötteiden tai tulosteiden analysointi, jonka tarkoituksena on selvittää luottamuksellisia muuttujia tai sensitiivistä tietoa, selväkielinen teksti mukaan lukien.

”Tieteellinen perustutkimus” (Basic scientific research) (Ylth Ydth) tarkoittaa kokeellista tai teoreettista työtä, jota tehdään pääasiassa uuden tiedon saamiseksi ilmiöiden tai havaittavien faktojen perusperiaatteista ja jolla ei ensisijaisesti pyritä mihinkään tiettyyn käytännön päämäärään tai tavoitteeseen.

”Tietoliikennekanavan ohjain” (Communications channel controller) (4) tarkoittaa fyysistä liitäntää, joka ohjaa synkronisen tai asynkronisen digitaalisen tiedon kulkua. Se on kokoonpano, joka voidaan asentaa tietokone- tai tietoliikennelaitteisiin tietoliikenneyhteyden luomiseksi.

”Toistuvuus” (Repeatability) (7) tarkoittaa saman muuttujan samoissa toimintaolosuhteissa suoritettujen toistettujen mittausten läheisyyttä toisiinsa, kun mittausten välissä tapahtuu muutoksia olosuhteissa tai muissa kuin toimintajaksoissa (viite: IEEE-standardi 528-2001 (yhden sigman standardipoikkeama)).

”Toksiinialayksikkö” (Sub-unit toxin) (1) tarkoittaa kokonaisen ”toksiinin” rakenteellisesti ja toiminnallisesti erillistä osaa.

”Toksiinit” (Toxins) (1 2) tarkoittavat valmistustavasta riippumatta tarkoituksellisesti eristettyjen preparaattien tai seosten muodossa olevia myrkyllisiä aineita, lukuun ottamatta toksiineja, joita on saasteina muissa materiaaleissa, kuten patologisissa näytteissä, viljassa, ruokatavaroissa tai ”mikro-organismien” kylvöksissä.

”Tosiaikainen kaistanleveys” (Real-time bandwidth) (3) on ”dynaamisten signaalianalysaattorien” laajin taajuuksien alue, jonka analysaattori voi tulostaa näytölle tai muistiin aiheuttamatta katkoja sisääntulevan tiedon analysoinnissa. Analysaattoreissa, joissa on enemmän kuin yksi kanava, laskelmaa varten tulee käyttää sitä kanavien konfiguraatiota, joka antaa laajimman ”tosiaikaisen kaistanleveyden”.

”Tosiaikainen käsittely” (Real time processing) (2 6 7) tarkoittaa tietokonejärjestelmän tiedonkäsittelykykyä, joka käytettävissä olevin resurssein ja järjestelmän kuormituksesta riippumatta turvaa tarvittavan palvelutason taatun vasteajan sisällä, kun ulkoinen tapahtuma käynnistää palvelun.

”Touvi” (Tow) (1) on tavallisesti suunnilleen samansuuntaisten ”monofilamenttien” kimppu.

”Tuotanto” (Production) (Ylth Ydth Kaikki) tarkoittaa kaikkia tuotantovaiheita, kuten rakentaminen, tuotanto, suunnittelu, valmistus, integrointi, kokoonpano, asennus, tarkastus, testaus, laadunvalvonta.

”Tuotantolaitteet” (Production equipment) (1 7 9) tarkoittavat ”kehitystä” tai yhtä tai useampaa ”tuotannon” vaihetta varten erikoisesti suunniteltuja tai muunnettuja työkaluja, mallineita, asettimia, tuurnia, muotteja, suulakkeita, kiinnittimiä, suuntausmekanismeja, testilaitteita sekä muita koneita ja niiden osia.

”Tuotantoympäristö” (Production facilities) (7 9) tarkoittaa ”tuotantolaitteita” ja niitä varten erityisesti suunniteltuja ohjelmistoja, jotka on yhdistetty kokonaisuudeksi ”kehitystä” tai yhtä tai useampaa ”tuotannon” vaihetta varten.

”Tutkan hajaspektri” (Radar spread spectrum) (6) tarkoittaa kaikkia modulointitekniikoita, jotka hajauttavat suhteellisen kapean taajuuskaistan signaalien energian laajemman taajuuskaistan yli käyttäen satunnaista tai puolisatunnaista koodausta.

”Tutkan taajuushyppely” (Radar frequency agility) (6) tarkoittaa kaikkia tekniikoita, jotka vaihtavat puolisatunnaisessa järjestyksessä pulssitutkan lähettimen kantoaaltotaajuutta pulssien välillä tai pulssiryhmien välillä enemmän, kuin on pulssin kaistanleveys.

”Tyhjöatomisointi” (Vacuum atomization) (1) tarkoittaa prosessia, jossa sulasta metallivirrasta aikaansaadaan tyhjössä nopeasti kehittyvän kaasun avulla läpimitaltaan noin 500 mikrometriä tai sitä pienempiä pisaroita.

”Täyden auktoriteetin digitaalinen moottorin ohjaus” (”FADEC”) (Full Authority Digital Engine Control) (7 9) tarkoittaa kaasuturbiini- tai yhdistelmätahtimoottorien elektronista ohjausjärjestelmää, joka käyttää digitaalista tietokonetta ohjaamaan moottorin työntövoiman tai akselin lähtötehon säätämiseen tarvittavia muuttujia koko moottorin toiminta-alueella polttoaineen syötön aloittamisesta sen sulkemiseen.

”UF6-korroosiota kestäviä aineita” (Materials resistant to corrosion by UF6) (0) voivat olla kyseessä olevasta erotusprosessista riippuen kupari, ruostumaton teräs, alumiini, alumiinioksidi, alumiiniseokset, nikkeli tai seos, joka sisältää vähintään 60 painoprosenttia nikkeliä sekä UF6-kestävää fluorattua hiilivetypolymeeriä.

”Valtiot, jotka ovat (eivät ole) kemiallisten aseiden kieltosopimuksen sopimuspuolia” (States (not) Party to the Chemical Weapon Convention) (1) ovat valtioita, joiden osalta kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämistä koskeva yleissopimus on (ei ole) tullut voimaan.

”Verkkoliityntäohjain” (Network access controller) (4) tarkoittaa fyysistä liitäntää hajautettuun tietoliikenneverkkoon. Se käyttää yhteistä siirtotietä, joka toimii kauttaaltaan samalla ”digitaalisella siirtonopeudella” ja jakaa päätteille siirtovuoroja (esim. vuoromerkkien tai kuulostelun avulla). Muista riippumatta se valitsee tietopaketit tai tietoryhmät (esim. IEEE 802), jotka sille on osoitettu. Se on kokoonpano, joka voi olla liitettynä tietokone- tai tietoliikennelaitteeseen viestintäyhteyden luomiseksi.

”Vikasietoisuus” (Fault tolerance) (4) on tietokonejärjestelmän kyky minkä tahansa laitteisto- tai ”ohjelmisto”komponenttinsa minkä tahansa häiriön jälkeen jatkaa toimintaansa ilman ihmisen väliintuloa tietyllä suoritustasolla, joka takaa toiminnan jatkumisen, tietojen säilymisen ja toiminnan palautumisen ennalleen tietyn ajan kuluessa.

”Viritettävä” (Tunable) (6) tarkoittaa ”laserin” kykyä tuottaa jatkuvaa lähtötehoa kaikilla aallonpituuksilla usean ”laser”transition alueella. Viiva”laser” tuottaa diskreettejä aallonpituuksia yhdellä ”laser”transitiolla eikä sitä katsota ”viritettäväksi”.

”Ydinreaktori” (Nuclear reactor) (0) tarkoittaa täydellistä reaktoria, joka voi ylläpitää säädettävää jatkuvaa ytimien halkeamisketjureaktiota. ”Ydinreaktori” käsittää kaikki laitteet, jotka ovat reaktoriastian sisällä tai jotka on liitetty suoraan siihen, laitteet, jotka kontrolloivat sydämen tehotasoa, sekä komponentit, jotka normaalisti sisältävät reaktorin sydämen primäärijäähdytettä tai joutuvat suoraan kosketukseen sen kanssa tai ohjaavat sen kulkua.

”III/V-yhdisteet”(III/V compounds) (3 6) tarkoittavat monikiteisiä valmisteita tai binaarisia tai kompleksisia yksikiteisiä valmisteita, jotka koostuvat Mendelejevin jaksollisen luokitustaulun ryhmien IIIA ja VA alkuaineista (esim. galliumarsenidi, galliumalumiiniarsenidi, indiumfosfidi).

”Yhdistelmäpyöröpöytä” (Compound rotary table) (2) tarkoittaa pöytää, jolla työkappaletta voidaan pyörittää tai kallistaa kahden ei-yhdensuuntaisen akselin suhteen, ja joita voidaan ohjata samanaikaisesti ”ääriviivaohjausta” varten.

”Yhteiskanavamerkinanto” (Common channel signalling) (5) on merkinantomenetelmä, jossa puhelinkeskusten välillä yhdellä kanavalla välitetään tunnuksella varustettujen viestien avulla merkinantotietoa, joka koskee useita piirejä tai puheluja, sekä muuta esim. verkonhallintaan liittyvää tietoa.

”Yksispektriset kuvannusanturit” (Monospectral imaging sensors) (6) ovat kykeneviä hankkimaan kuvatietoa yhdestä erillisestä spektrikaistasta.

”Ääriviivaohjaus” (Contouring control) (2) tarkoittaa kahden tai useamman liikkeen ”numeerista ohjausta” käskyillä, jotka määrittävät seuraavan vaadittavan aseman sekä tarvittavat syöttönopeudet tähän asemaan siirtymiseksi. Syöttönopeuksia vaihdellaan toistensa suhteen halutun ääriviivan aikaansaamiseksi (viite: ISO/DIS 2806-1980).

RYHMÄ 0

YDINAINEET, LAITTEISTOT JA LAITTEET

0A
Järjestelmät, laitteet ja komponentit

0A001
”Ydinreaktorit” ja niitä varten erityisesti suunnitellut ja valmistetut komponentit seuraavasti:

a.

”Ydinreaktorit”;

b.

Sellaiset metalliset astiat tai niiden merkittävät rakenne-elementit, mukaan lukien reaktoripaineastian kansi, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu sisältämään ”ydinreaktorin” sydän;

c.

Käsittelylaitteet, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu polttoaineen viemiseksi ”ydinreaktoriin” tai polttoaineen poistamiseksi sieltä;

d.

Säätösauvat, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu halkeamisprosessin säätämiseksi ”ydinreaktorissa”, sauvojen tuki- ja ripustusrakenteet, säätösauvojen käyttökoneistot ja ohjausputket;

e.

Paineputket, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu sisältämään ”ydinreaktorin” polttoaine-elementtejä ja primäärijäähdytettä yli 5,1 MPa:n käyttöpaineessa;

f.

Putket tai putkisarjat, jotka on valmistettu zirkoniummetallista tai seoksesta, jossa hafniumin painosuhde zirkoniumiin on pienempi kuin 1:500, ja jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäväksi ”ydinreaktorissa”;

g.

Jäähdytepumput, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu ”ydinreaktorin” primäärijäähdytteen kierrättämiseksi;

h.

’Ydinreaktorin sisäosat’, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäviksi ”ydinreaktorissa”, mukaan lukien sydämen tukirakenteet, polttoainekanavat, termiset suojat, verholevyt, sydänritilät ja diffuuserilevyt;

0A001.h kohdassa ’ydinreaktorin sisäosat’ tarkoittaa mitä tahansa reaktoriastiassa olevaa merkittävää rakennetta, jolla on yksi tai useampi seuraavanlaisista tehtävistä: sydämen tukeminen, polttoaineen paikallaan pitäminen, primäärijäähdytteen virtauksen ohjaus, toimiminen reaktoriastian säteilysuojana ja sydämessä olevien instrumentointilaitteiden ohjaaminen.

i.

Lämmönvaihtimet (höyrystimet), jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäviksi ”ydinreaktorin” primäärijäähdytyspiirissä;

j.

Neutronien ilmaisin- ja mittauslaitteet, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu ”ydinreaktorin” sydämessä vallitsevan neutronivuon määrittämiseen.

0B
Testaus-, tarkastus- ja tuotantolaitteet

0B001
Laitokset ”luonnonuraanin”, ”köyhdytetyn uraanin” ja ”erityisten halkeamiskelpoisten aineiden” isotooppien erotusta varten ja niitä varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut laitteet ja komponentit seuraavasti:

a.

Laitokset, jotka on erityisesti suunniteltu ”luonnonuraanin”, ”köyhdytetyn uraanin” ja ”erityisten halkeamiskelpoisten aineiden” isotooppien erotusta varten, seuraavasti:

1.

Kaasusentrifugierotuslaitos

2.

Kaasudiffuusioerotuslaitos

3.

Aerodynaaminen erotuslaitos

4.

Kemialliseen vaihtoon perustuva erotuslaitos

5.

Ionivaihtoon perustuva erotuslaitos

6.

Atomihöyryn ”laser”viritykseen perustuva isotooppierotuslaitos (AVLIS)

7.

Molekyylien ”laser”viritykseen perustuva isotooppierotuslaitos (MLIS)

8.

Plasmaerotuslaitos

9.

Sähkömagneettinen erotuslaitos

b.

Kaasusentrifugit sekä rakenteet ja komponentit, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäviksi kaasusentrifugierotusprosessissa, seuraavasti:

0B001.b kohdassa ’korkean lujuus/tiheys-suhteen aineella’ tarkoitetaan jotakin seuraavista:

a.

Maraging-teräs, jonka murtovetolujuus on 2 050 MPa tai suurempi;

b.

Alumiiniseokset, joiden murtovetolujuus on 460 MPa tai suurempi; tai

c.

”Kuitu- tai säiemateriaalit”, joiden ”ominaiskimmomoduuli” on suurempi kuin 3,18 × 106 m ja ”ominaisvetolujuus” suurempi kuin 76,2 × 103 m;

1.

Kaasusentrifugit;

2.

Täydelliset roottorikokoonpanot;

3.

Roottoriputkisylinterit, joiden seinien paksuus on 12 mm tai pienempi ja halkaisija 75 mm:n ja 400 mm:n välillä ja jotka on valmistettu ’korkean lujuus/tiheys-suhteen aineista’;

4.

Renkaat tai palkeet, joiden seinämän paksuus on 3 mm tai pienempi sekä halkaisija 75 mm:n ja 400 mm:n välillä ja jotka on suunniteltu tukemaan paikallisesti roottoriputkea tai liittämään useita putkia yhteen ja jotka on valmistettu ’korkean lujuus/tiheys-suhteen aineista’;

5.

Halkaisijaltaan 75 mm:n ja 400 mm:n välillä olevat ohjauslevyt, jotka on tarkoitettu asennettavaksi roottoriputken sisään ja jotka on valmistettu ’korkean lujuus/tiheys-suhteen aineista’;

6.

Halkaisijaltaan 75 mm:n ja 400 mm:n välillä olevat roottoriputken ylä- tai alalaipat, jotka on valmistettu ’korkean lujuus/tiheys-suhteen aineista’;

7.

”UF6-korroosiota kestävistä aineista” valmistettuun tai sellaisella suojattuun koteloon ripustetut magneettiset ripustuslaakerit, jotka koostuvat rengasmaisesta magneetista ja jotka sisältävät vaimentavan väliaineen ja joissa magneetti kytkeytyy napakappaleeseen tai toiseen roottorin yläkanteen kiinnitettyyn magneettiin;

8.

Erityisvalmisteiset laakerit, jotka koostuvat vaimentimelle asennetusta laakeritappi-kuppi-kokoonpanosta;

9.

Sylintereistä koostuvat molekylaariset pumput, joihin on sisäisesti koneistettu tai puristettu kierrerihlaus ja sisäisesti koneistettu porausreikiä;

10.

Monivaiheisten vaihtovirralla toimivien hystereesi- (tai reluktanssi-) moottorien renkaan muotoiset moottoristaattorit tahtikäyttöön tyhjössä taajuusalueella 600–2 000 Hz ja tehoalueella 50–1 000 VA;

11.

Kaasusentrifugin roottoriputkikokoonpanon sentrifugikotelo, joka koostuu jäykästä sylinteristä, jonka seinämän paksuus on enintään 30 mm ja jonka päädyt on tarkkuuskoneistettu ja valmistettu ”UF6-korroosiota kestävistä aineista” tai suojattu niillä;

12.

Sisähalkaisijaltaan enintään 12 mm:n putkista koostuvat kauhakerääjät, jotka on valmistettu ”UF6-korroosiota kestävistä aineista” tai suojattu niillä, UF6-kaasun poistamiseksi sentrifugiroottoriputken sisältä Pitot’n putken toimintaperiaatteella;

13.

Taajuusmuuntimet (konvertterit tai invertterit), jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu syöttämään kaasusentrifugirikastukseen tarkoitettuja moottorin staattoreita ja joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet, ja tällaisia muuntimia varten erityisesti suunnitellut komponentit:

a.

Monivaiheinen ulostulo 600–2 000 Hz;

b.

Taajuuden hallinta parempi kuin 0,1 %;

c.

Harmoninen kokonaissärö pienempi kuin 2 % ja

d.

Hyötysuhde yli 80 %;

14.

Paljeventtiilit, jotka on valmistettu ”UF6-korroosiota kestävistä aineista” tai suojattu niillä ja joiden halkaisija on 10 mm:n ja 160 mm:n välillä;

c.

Laitteet ja komponentit, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu kaasudiffuusioerotusprosessia varten, seuraavasti:

1.

Huokoisista metallisista, polymeerisista tai keraamisista ”UF6-korroosiota kestävistä aineista” valmistetut kaasudiffuusiosulut, joiden huokosten koko on 10 nm:n ja 100 nm:n välillä ja paksuus 5 mm tai vähemmän sekä putkimaisten muotojen halkaisija 25 mm tai pienempi;

2.

Kaasudiffuusioyksikön kotelot, jotka on valmistettu ”UF6-korroosiota kestävistä aineista” tai suojattu niillä;

3.

Kompressorit (pakkosyöttö-, keskipakois- ja aksiaalivirtaustyyppiä) tai kaasupuhaltimet, joiden UF6-imuteho on 1 m3/min tai suurempi ja poistopaine enintään 666,7 kPa ja jotka on tehty ”UF6-korroosiota kestävistä aineista” tai suojattu niillä;

4.

Pyörivien akselien tiivisteet kompressoreihin ja puhaltimiin, jotka on määritelty 0B001.c.3 kohdassa ja suunniteltu salpakaasun sisäänvuotonopeudelle, joka on pienempi kuin 1 000 cm3/min;

5.

Lämmönvaihtimet, jotka on valmistettu alumiinista, kuparista, nikkelistä tai yli 60 prosenttia nikkeliä sisältävistä seoksista taikka näiden metallien kombinaatioista verhoiltuina putkina ja jotka on suunniteltu toimimaan normaalin ilmanpaineen alapuolella vuotonopeudella, joka rajoittaa paineen nousun pienemmäksi kuin 10 Pa tunnissa 100 kPa:n paine-eron vallitessa;

6.

Paljetiivisteillä varustetut venttiilit, jotka on valmistettu ”UF6-korroosiota kestävistä aineista” tai suojattu niillä ja joiden halkaisija on 40 mm:n ja 1 500 mm:n välillä;

d.

Laitteet ja komponentit, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu aerodynaamista erotusprosessia varten, seuraavasti:

1.

Raonmuotoisista kaarevista kanavista tehdyt erotussuuttimet, joiden kaarevuussäde on pienempi kuin 1 mm ja jotka ovat UF6-korroosiokestoisia sekä joissa on veitsenterä, joka erottaa suuttimen läpi virtaavan kaasun kahdeksi virraksi;

2.

Tangentiaalisen sisäänmenovirtauksen pyörittämät sylinterimäiset tai kartiomaiset putket (pyörreputket), jotka on valmistettu ”UF6-korroosiota kestävistä aineista” tai suojattu niillä ja joiden halkaisija on 0,5 cm:n ja 4 cm:n välillä, pituus/halkaisija-suhde pienempi kuin 20:1 ja joilla on yksi tai useampi tangentiaalinen sisäänmenoaukko;

3.

Kompressorit (pakkosyöttö-, keskipako- ja aksiaalivirtaustyyppiä) tai kaasupuhaltimet, joiden UF6-imuteho on vähintään 2 m3/min ja jotka on valmistettu ”UF6-korroosiota kestävistä aineista” tai suojattu niillä, ja niitä varten tarkoitetut pyörimisakselien tiivisteet;

4.

”UF6-korroosiota kestävistä aineista” valmistetut tai niillä suojatut lämmönvaihtimet;

5.

”UF6-korroosiota kestävistä aineista” valmistetut tai niillä suojatut aerodynaamisten erotuselementtien kotelot pyörreputkia tai erotussuuttimia varten;

6.

Paljeventtiilit, jotka on valmistettu ”UF6-korroosiota kestävistä aineista” tai suojattu niillä ja joiden halkaisija on 40 mm:n ja 1 500 mm:n välillä;

7.

Prosessijärjestelmät UF6-kaasun erottamiseksi kantokaasusta (vety tai helium) 1 ppm:n tai alhaisempaan UF6-pitoisuuteen, mukaan lukien:

a.

Kryogeeniset lämmönvaihtimet ja kryoerottimet, jotka kykenevät toimimaan 153 K (–120 °C) asteen tai sitä alhaisemmissa lämpötiloissa;

b.

Kryogeeniset jäähdytysyksiköt, jotka kykenevät toimimaan 153 K (–120 °C) asteen tai sitä alhaisemmissa lämpötiloissa;

c.

Erotussuutin- tai pyörreputkiyksiköt UF6-kaasun erottamiseksi kantokaasusta;

d.

UF6-kylmäloukut, jotka pystyvät toimimaan 253 K (–20 °C) asteen tai sitä alhaisemmissa lämpötiloissa;

e.

Laitteet ja komponentit, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu kemialliseen vaihtoon perustuvaa erotusprosessia varten, seuraavasti:

1.

Nopeavaihtoiset neste-neste-pulssikolonnit, joiden saosaika vaihetta kohti on 30 sekuntia tai lyhyempi ja jotka kestävät vahvaa suolahappoa (esim. sopivista muoviaineista kuten fluorihiilipolymeereistä tai lasista valmistetut tai niillä vuoratut);

2.

Nopeavaihtoiset neste-neste-keskipakokontaktorit, joiden saosaika vaihetta kohti on 30 sekuntia tai lyhyempi ja jotka kestävät vahvaa suolahappoa (esim. sopivista muoviaineista kuten fluorihiilipolymeereistä tai lasista valmistetut tai niillä vuoratut);

3.

Vahvoja suolahappoliuoksia kestävät sähkökemialliset pelkistyskennot, jotka soveltuvat yhden valenssitilan uraanin pelkistämiseen toiseen valenssitilaan;

4.

Sähkökemialliset pelkistyskennojen syöttölaitteet U+4-ionien erottamiseksi orgaanisesta virrasta ja ne prosessivirran kanssa kosketuksissa olevat laitteet, jotka on valmistettu sopivista aineista (esim. lasi, fluorihiilipolymeerit, polyfenyylisulfaatti, polyeetterisulfoni ja hartsikyllästetty grafiitti) tai suojattu niillä;

5.

Hyvin puhdistetun uraanikloridiliuoksen tuottamiseen tarkoitetut syötön valmistelujärjestelmät, jotka koostuvat puhdistukseen tarkoitetuista liuotus-, uutin- ja/tai ioninvaihtolaitteista sekä U+6- tai U+4-uraanin pelkistämiseen U+3-uraaniksi soveltuvista elektrolyyttisistä kennoista;

6.

Uraanin hapettamisjärjestelmät U+3-uraanin hapettamiseksi U+4-uraaniksi;

f.

Laitteet ja komponentit, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu ioninvaihtoon perustuvaa erotusprosessia varten, seuraavasti:

1.

Nopeasti reagoivat ioninvaihtohartsit, kalvomaiset tai huokoiset makroverkkomaiset hartsit, joissa aktiiviset kemialliset vaihtoryhmät on rajoitettu ei-aktiivisen huokoisen tukirakenteen pinnoitteeksi, ja muut komposiittirakenteet missä tahansa sopivassa muodossa, mukaan lukien partikkelit ja kuidut, joiden halkaisija on 0,2 mm tai pienempi ja suunniteltu vaihtopuoliintumisaika on alle 10 sekuntia ja jotka kestävät vahvaa suolahappoa ja kykenevät toimimaan 373 K–473 K (100 °C–200 °C) asteen lämpötila-alueella;

2.

(Sylinterinmuotoiset) ioninvaihtokolonnit, joiden halkaisija on suurempi kuin 1 000 mm ja jotka on valmistettu vahvaa suolahappoa kestävistä aineista (esim. titaani tai fluorihiilimuovit) tai suojattu niillä ja jotka kykenevät toimimaan 373 K–473 K (100 °C–200 °C) asteen lämpötila-alueella ja yli 0,7 MPa:n paineessa;

3.

Ioninvaihtotakaisinvirtausjärjestelmät (kemialliset tai sähkökemialliset hapetus- tai pelkistysjärjestelmät) kemiallisten pelkistys- tai hapetusaineiden talteenottamiseksi ioninvaihtoon perustuvissa rikastuskaskadeissa;

g.

Atomihöyryn ”laser”viritykseen perustuvaa isotooppierotusmenetelmää (AVLIS) varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut laitteet ja komponentit seuraavasti:

1.

Uraanin höyrystämiseen soveltuvat suuritehoiset kaista- tai pyyhkäisyelektronisuihkutykit, joiden tuottama teho on enemmän kuin 2,5 kW/cm;

2.

Sulan uraanin tai uraaniseosten käsittelyyn soveltuvat sulan uraanimetallin käsittelyjärjestelmät, jotka koostuvat sopivista korroosiota ja lämpöä kestävistä aineista (esim. tantaalista, yttriumoksidilla päällystetystä grafiitista, muiden harvinaisten maametallien oksideilla päällystetystä grafiitista tai niiden seoksista) valmistetuista tai suojatuista upokkaista ja upokkaiden jäähdytyslaitteista;

Huom.

KATSO MYÖS 2A225 KOHTA.

3.

Tuote- ja jätekerääjäjärjestelmät, jotka on valmistettu uraanimetallihöyryn tai nestemäisen uraanin korroosiota ja lämpöä kestävistä aineista, kuten yttriumoksidilla päällystetystä grafiitista tai tantaalista, tai pinnoitettu niillä;

4.

Erotusyksikön kotelot (sylinterinmuotoiset tai suorakulmaiset astiat), joihin voidaan sijoittaa uraanimetallin höyrystin, elektronisuihkutykki ja tuote- ja jätekerääjät;

5.

Uraani-isotooppien erottamiseen soveltuvat ”laserit” tai ”laser”järjestelmät, joissa oleva taajuusspektrin stabilaattori mahdollistaa pitkäaikaisen käytön;

Huom.

KATSO MYÖS 6A005 JA 6A205 KOHTA.

h.

Molekyylien ”laser”viritykseen perustuvaa isotooppien erotusprosessia (MLIS) tai isotooppiselektiivisellä ”laserilla” aktivoitua kemiallista reaktiota (CRISLA) varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut laitteet ja komponentit seuraavasti:

1.

Ääntä nopeammilla virtauksilla toimivat paisuntasuuttimet, joilla voidaan jäähdyttää UF6:n ja kantokaasun seokset 150 K (–123 °C) asteeseen tai sitä alhaisempaan lämpötilaan ja jotka on valmistettu ”UF6-korroosiota kestävistä aineista”;

2.

Uraanipentafluoridin (UF5) kerääjät, jotka koostuvat suodatin-, törmäys-, tai syklonityyppisistä kerääjistä tai niiden yhdistelmistä ja jotka on valmistettu ”UF5-/UF6-korroosiota kestävistä aineista”;

3.

Kompressorit, jotka on valmistettu ”UF6-korroosiota kestävistä aineista” tai suojattu niillä, ja niihin soveltuvat pyörimisakselien tiivisteet;

4.

Laitteet UF5:n (kiinteä aine) fluoraamiseksi UF6:ksi (kaasu);

5.

Prosessijärjestelmät UF6:n erottamiseksi kantokaasusta (esim. typestä tai argonista) mukaan lukien:

a.

Kryogeeniset lämmönvaihtimet ja kryogeeniset erottimet, jotka kykenevät toimimaan 153 K (–120 °C) asteen tai sitä alhaisemmissa lämpötiloissa;

b.

Kryogeeniset jäähdytinyksiköt, jotka kykenevät toimimaan 153 K (–120 °C) asteen tai sitä alhaisemmissa lämpötiloissa;

c.

UF6-kylmäloukut, jotka kykenevät toimimaan 253 K (–20 °C) asteen tai sitä alhaisemmissa lämpötiloissa;

6.

Uraani-isotooppien erottamiseen soveltuvat ”laserit” tai ”laser”järjestelmät, joissa oleva taajuusspektrin stabilaattori mahdollistaa pitkäaikaisen käytön;

Huom.

KATSO MYÖS 6A005 JA 6A205 KOHTA.

i.

Plasmaerotusmenetelmää varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut laitteet ja komponentit seuraavasti:

1.

Ionien tuottamiseen tai kiihdyttämiseen soveltuvat mikroaaltoteholähteet ja antennit, joiden lähtötaajuus on enemmän kuin 30 GHz ja keskimääräinen lähtöteho suurempi kuin 50 kW;

2.

Radiotaajuusioninvirityskelat, jotka toimivat yli 100 kHz:n taajuuksilla ja kykenevät käsittelemään yli 40 kW:n keskimääräisen tehon;

3.

Uraaniplasman synnyttämiseen soveltuvat järjestelmät;

4.

Sulan uraanin tai uraaniseosten käsittelyyn soveltuvat sulan metallin käsittelyjärjestelmät, jotka koostuvat sopivista korroosiota ja lämpöä kestävistä aineista (esim. tantaalista, yttriumoksidilla päällystetystä grafiitista, muiden harvinaisten maametallien oksideilla päällystetystä grafiitista tai niiden seoksista) valmistetuista tai suojatuista upokkaista ja upokkaiden jäähdytyslaitteista;

Huom.

KATSO MYÖS 2A225 KOHTA.

5.

Tuote- ja jätekerääjät, jotka on valmistettu uraanihöyryn korroosiota ja lämpöä kestävistä aineista, kuten yttriumoksidilla päällystetystä grafiitista tai tantaalista, tai suojattu niillä;

6.

Erotusyksikön (sylinterimäinen) kotelo, johon voidaan sijoittaa uraaniplasmalähde, radiotaajuinen ajokela ja tuote- ja jätekerääjät ja joka on tehty sopivasta ei-magneettisesta aineesta (esim. ruostumattomasta teräksestä);

j.

Sähkömagneettista isotooppierotusmenetelmää varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut laitteet ja komponentit seuraavasti:

1.

Joko yhden tai useita ionisuihkuja synnyttävät ionilähteet, jotka koostuvat höyrylähteestä, ionisaattorista ja suihkun kiihdyttimestä, jotka on valmistettu sopivasta ei-magneettisesta aineesta (esim. grafiitista, ruostumattomasta teräksestä tai kuparista) ja jotka kykenevät tuottamaan 50 mA:n tai suuremman kokonaisionivirran;

2.

Rikastetun tai köyhdytetyn uraani-ionisuihkun keräyslevyt, jotka koostuvat kahdesta tai useammasta raosta ja keräystaskusta ja jotka on valmistettu sopivista ei-magneettisista aineista (esim. grafiitista tai ruostumattomasta teräksestä);

3.

Uraanin sähkömagneettisten erotusyksiköiden tyhjökotelot, jotka on valmistettu ei-magneettisista aineista (esim. ruostumattomasta teräksestä) ja suunniteltu toimimaan 0,1 Pa:n tai sitä alhaisemmissa paineissa;

4.

Magneettinapakappaleet, joiden läpimitta on suurempi kuin 2 m;

5.

Ionilähteisiin tarvittavat suurjänniteteholähteet, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a.

Kykenevät toimimaan jatkuvasti;

b.

Ulostulojännite 20 000 V tai suurempi;

c.

Ulostulovirta 1 A tai suurempi ja

d.

Jännitteen stabiilisuus parempi kuin 0,01 % kahdeksan tunnin jakson aikana;

Huom.

KATSO MYÖS 3A227 KOHTA.

6.

Magneettien teholähteet (suuritehoiset, tasavirta-), joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a.

Kykenevät toimimaan jatkuvasti siten, että lähtövirta on 500 A tai suurempi jännitteen ollessa 100 V tai suurempi; ja

b.

Virran tai jännitteen stabiilisuus parempi kuin 0,01 % kahdeksan tunnin jakson aikana.

Huom.

KATSO MYÖS 3A226 KOHTA.

0B002
Kohdassa 0B001 määriteltyjä isotooppierotuslaitoksia varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut, ”UF6-korroosiota kestävistä aineista” tehdyt tai niillä suojatut apujärjestelmät, laitteet ja komponentit seuraavasti:

a.

Autoklaavit, uunit tai järjestelmät, joita käytetään UF6:n syöttämiseen rikastusprosessiin;

b.

Kiinteyttimet (desublimaattorit) tai kylmäloukut, joita käytetään UF6:n poistamiseen rikastusprosessista myöhempää lämmittämällä tapahtuvaa siirtoa varten;

c.

Tuote- ja jäteasemat UF6:n siirtämiseksi säilytysastioihin;

d.

Nesteytys- tai kiinteytysasemat, joita käytetään poistamaan UF6 väkevöintiprosessista puristamalla ja jäähdyttämällä UF6 nestemäiseen tai kiinteään olomuotoon;

e.

Putkisto- ja kokoojajärjestelmät, jotka on erityisesti suunniteltu UF6:n käsittelyyn kaasudiffuusio-, sentrifugi- ja aerodynaamisen erotuslaitoksen kaskadissa;

f.

1.

Tyhjöjakoputket tai tyhjökokoojat, joiden imukyky on 5 m3/min tai suurempi; tai

2.

Tyhjöpumput, jotka on erityisesti suunniteltu käytettäväksi UF6:ta sisältävässä ilmakehässä;

g.

UF6-massaspektrometrit/ionilähteet, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu ottamaan jatkuvatoimisesti näytteitä UF6-kaasun syötteestä, tuotteesta tai jätteestä ja joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1.

Yhden atomimassayksikön erotuskyky, kun mitattava massa on suurempi kuin 320 atomimassayksikköä;

2.

Ionilähteet, jotka on valmistettu nichrome- tai monel-metallista tai vuorattu niillä taikka päällystetty nikkelillä;

3.

Elektronipommitukseen perustuva ionisointilähde; ja

4.

Isotooppianalyysiin soveltuva kokoojajärjestelmä.

0B003
Uraanin konversiolaitos ja erityisesti sitä varten suunnitellut tai valmistetut laitteet seuraavasti:

a.

Järjestelmät, joilla uraanimalmikonsentraatit voidaan muuttaa UO3:ksi;

b.

Järjestelmät, joilla UO3 voidaan muuttaa UF6:ksi;

c.

Järjestelmät, joilla UO3 voidaan muuttaa UO2:ksi;

d.

Järjestelmät, joilla UO2 voidaan muuttaa UF4:ksi;

e.

Järjestelmät, joilla UF4 voidaan muuttaa UF6:ksi;

f.

Järjestelmät, joilla UF4 voidaan muuttaa uraanimetalliksi;

g.

Järjestelmät, joilla UF6 voidaan muuttaa UO2:ksi;

h.

Järjestelmät, joilla UF6 voidaan muuttaa UF4:ksi;

i.

järjestelmät, joilla UO2 voidaan muuttaa UC14:ksi.

0B004
Raskaan veden, deuteriumin ja deuteriumyhdisteen tuotanto- tai konsentrointilaitos ja sitä varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut laitteet ja komponentit seuraavasti:

a.

Raskaan veden, deuteriumin tai deuteriumyhdisteen tuotantolaitos seuraavasti:

1.

Vesi-rikkivety-erotuslaitokset;

2.

Ammoniakki-vety-erotuslaitokset;

b.

Laitteet ja komponentit seuraavasti:

1.

Hienohiiliteräksestä (esim. ASTM A516) valmistetut vesi-rikkivety-erotustornit, joiden läpimitta on 6 m:n ja 9 m:n välillä ja jotka voivat toimia 2 MPa:n tai sitä suuremmassa paineessa sekä joiden korroosiovara on 6 mm tai enemmän;

2.

Rikkivetykaasun (yli 70 prosenttia H2S:ää sisältävän kaasun) kierrätykseen soveltuvat yksivaiheiset pienipaineiset (0,2 MPa) keskipakopuhaltimet tai kompressorit, joiden tilavuusvirta on 56 m3/s tai suurempi niiden toimiessa 1,8 MPa:n imua vastaavassa tai suuremmassa paineessa ja jotka on varustettu H2S-märkäkäyttöön suunnitelluilla tiivisteillä;

3.

Ammoniakki-vety-erotustornit, joiden korkeus on 35 m tai suurempi ja läpimitta 1,5 m:n ja 2,5 m:n välillä ja jotka voivat toimia suuremmissa paineissa kuin 15 MPa;

4.

Tornien sisäiset osat, mukaan lukien kosketuspinnat, ja vaihepumput, mukaan lukien upotettavat pumput, jotka soveltuvat raskaan veden valmistukseen ammoniakki-vety-erotusprosessin avulla;

5.

Ammoniakkikrakkerit, joiden käyttöpaine on yhtä suuri tai suurempi kuin 3 MPa ja jotka soveltuvat raskaan veden valmistukseen ammoniakki-vety-erotusprosessin avulla;

6.

Infrapuna-absorptioanalysaattorit, jotka kykenevät jatkuvaan vety-deuterium-suhteen mittaamiseen, kun deuteriumpitoisuus on 90 prosenttia tai enemmän;

7.

Katalyyttipolttimet, joilla väkevöity deuterium muutetaan raskaaksi vedeksi ammoniakki-vety-erotusprosessin avulla;

8.

Täydelliset järjestelmät tai niiden kolonnit, joilla parannetaan raskaan veden laatua, raskaan veden deuteriumpitoisuuden konsentroimiseksi reaktoriluokkaan.

0B005
”Ydinreaktorin” polttoaine-elementtien valmistukseen erityisesti suunniteltu laitos ja sitä varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut laitteet.

”Ydinreaktorin” polttoaine-elementtien valmistukseen erityisesti suunniteltu laitos sisältää laitteet, jotka:

a.

Tavallisesti ovat suoraan yhteydessä ydinaineiden tuotantovirtaan tai suoraan prosessoivat tai valvovat sitä;

b.

Sulkevat ydinaineet ilmatiiviisti suojakuoren sisään;

c.

Tarkistavat suojakuoren eheyden tai sulkemisen ilmatiiviyden; tai

d.

Tarkistavat suljetun polttoaineen viimeistelyn.

0B006
”Ydinreaktorin” säteilytettyjen polttoaine-elementtien jälleenkäsittelylaitos ja sitä varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut laitteet ja komponentit.

0B006 kohtaan kuuluvat:

a.

”Ydinreaktorin” säteilytettyjen polttoaine-elementtien jälleenkäsittelylaitos sekä laitteet ja komponentit, jotka tavallisesti ovat suoraan yhteydessä säteilytettyyn polttoaineeseen ja pääasiallisiin ydinaineiden ja fissiotuotteiden prosessivirtoihin ja suoraan ohjaavat niitä;

b.

Polttoaine-elementtien paloittelu- tai pilkkomiskoneet, ts. kauko-ohjatut laitteet, jotka leikkaavat, paloittelevat, pilkkovat tai katkovat ”ydinreaktorien” säteilytettyjä polttoainekokoonpanoja, -nippuja tai -sauvoja;

c.

Liuotinastiat, kriittisyysturvalliset tankit (esim. pieniläpimittaiset tankit, rengasmaiset tai laattatankit), jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu ”ydinreaktorien” säteilytetyn polttoaineen liuottamiseen ja jotka kykenevät kestämään kuumia, voimakkaasti syövyttäviä nesteitä ja joita voidaan täyttää ja huoltaa kauko-ohjatusti;

d.

Vastavirtauuttimet ja ioninvaihtoprosessilaitteet, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäviksi säteilytetyn ”luonnonuraanin”, ”köyhdytetyn uraanin” tai ”erityisten halkeamiskelpoisten aineiden” jälleenkäsittelylaitoksissa;

e.

Säilytys- tai varastoastiat, jotka on erityisesti suunniteltu kriittisyysturvallisiksi ja kestämään typpihapon syövyttäviä vaikutuksia;

Säilytys- tai varastoastioilla voi olla seuraavat ominaisuudet:

1.

Seinämien tai sisärakenteiden booriekvivalenttipitoisuus (laskettuna 0C004:ää koskevassa huomautuksessa olevan kaavan mukaisesti kaikkien olennaisten elementtien osalta) vähintään kaksi prosenttia;

2.

Sylinterimäisen astian halkaisija korkeintaan 175 mm; tai

3.

Joko laatta- tai rengasmaisen astian leveys korkeintaan 75 mm.

f.

Prosessin valvontainstrumentointi, joka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu säteilytetyn ”luonnonuraanin”, ”köyhdytetyn uraanin” tai ”erityisten halkeamiskelpoisten aineiden” jälleenkäsittelyn valvontaan tai ohjaamiseen.

0B007
Plutoniumin konversiolaitos ja sitä varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut laitteet seuraavasti:

a.

Järjestelmät plutoniumnitraatin muuttamiseksi plutoniumoksidiksi;

b.

Järjestelmät plutoniummetallin tuottamiseksi.

0C
Materiaalit

0C001
”Luonnonuraani” tai ”köyhdytetty uraani” tai torium metallina, seoksena, kemiallisena yhdisteenä tai konsentraattina ja mikä tahansa muu aine, joka sisältää yhtä tai useampaa edellä mainituista;

0C001 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi seuraavia:

a.

Neljä grammaa tai vähemmän ”luonnonuraania” tai ”köyhdytettyä uraania”, kun se on instrumenttien anturoivassa osassa;

b.

Erityisesti seuraaviin rauhanomaisiin, ei-ydinteknisiin sovellutuksiin käytetty ”köyhdytetty uraani”:

1.

Suojaus;

2.

Pakkaus;

3.

Painolastit, joiden massa on pienempi kuin 100 kg;

4.

Vastapainot, joiden massa on pienempi kuin 100 kg;

c.

Vähemmän kuin viisi prosenttia toriumia sisältävät seokset;

d.

Toriumia sisältävät keraamiset tuotteet, jotka on valmistettu muuta kuin ydinteknistä käyttöä varten.

0C002
”Erityinen halkeamiskelpoinen aine”

0C002 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi määrää, joka on neljä ”tehollista grammaa” tai vähemmän kyseistä ainetta, kun se on instrumenttien anturoivassa osassa.

0C003
Deuterium, raskas vesi (deuteriumoksidi) ja muut deuteriumyhdisteet sekä deuteriumia sisältävät seokset ja liuokset, joissa deuterium-vety-isotooppisuhde ylittää arvon 1:5 000.

0C004
Reaktoriluokan grafiitti, jonka puhtaustaso on vähemmän kuin 5 miljoonasosaa ”booriekvivalenttia” ja jonka tiheys on suurempi kuin 1,5 g/cm3.

Huom.

KATSO MYÖS 1C107 KOHTA.

:

0C004 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi:

a.

grafiittivalmisteita, joiden massa on pienempi kuin 1 kg, lukuun ottamatta sellaisia, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäväksi ydinreaktorissa,

b.

grafiittijauhetta.

:

0C004 kohdassa ”booriekvivalentti” (BE) (Boron equivalent) määritellään epäpuhtauksille summana BEZista (lukuun ottamatta BEhiiliia, koska hiiltä ei lasketa epäpuhtaudeksi) mukaan lukien boorin, jolloin

BEZ (ppm) = CF × alkuaineen Z konsentraatio ppm-yksiköinä,

Formula

σ B ja σ Z ovat vastaavat boorin ja alkuaineen Z termiset neutronikaappausvaikutusalat (barn-yksikköinä); AB ja AZ ovat boorin ja alkuaineen Z atomipainot.

0C005
Kaasudiffuusiokalvojen valmistukseen erityisesti valmistetut UF6-korroosiota kestävät yhdisteet tai jauheet (esim. nikkeli tai seos, joka sisältää 60 painoprosenttia tai enemmän nikkeliä, alumiinioksidi ja täysin fluoratut hiilivetypolymeerit), joiden puhtaus on 99,9 painoprosenttia tai enemmän ja joissa keskimääräinen partikkelikoko on vähemmän kuin 10 mikrometriä mitattuna ASTM (American Society for Testing and Materials) B330-standardin mukaisesti ja joissa partikkelit ovat hyvin samankokoisia.

0D
Ohjelmistot

0D001
”Ohjelmistot”, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu tässä ryhmässä määriteltyjen tavaroiden ”kehittämistä”, ”tuotantoa” tai ”käyttöä” varten.

0E
Teknologia

0E001
”Teknologia” ydinteknologiahuomautuksen mukaisesti tässä ryhmässä määriteltyjen tavaroiden ”kehittämistä”, ”tuotantoa” tai ”käyttöä” varten.

RYHMÄ 1

ERITYISMATERIAALIT JA NIIHIN LIITTYVÄT LAITTEET

1A
Järjestelmät, laitteet ja komponentit

1A001
Seuraavat fluoratuista yhdisteistä valmistetut komponentit:

a.

”Ilma-aluksiin” tai avaruuskäyttöön erityisesti suunnitellut tiivisteet, tiivisterenkaat, tiivisteaineet tai polttoainekalvot, joiden valmistuksessa on käytetty yli 50 painoprosenttia 1C009.b tai 1C009.c kohdassa määritettyjä materiaaleja;

b.

Pietsosähköiset polymeerit ja sekapolymeerit, jotka on valmistettu 1C009.a kohdassa määritellyistä vinyylideenifluorideista (CAS 75-38-7) ja joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1.

Ne ovat levyn tai kalvon muodossa; ja

2.

Niiden paksuus on yli 200 mikrometriä;

c.

Tiivisteet, tiivisterenkaat, venttiilien istukat tai kalvot, jotka:

1.

On valmistettu fluoroelastomeerista, joka sisältää ainesosana ainakin yhden vinyylieetteriryhmän; ja

2.

On erityisesti suunniteltu käytettäviksi ”ilma-aluksissa” tai ’ohjuksissa’ taikka avaruuskäyttöön.

1A001.c kohdassa ’ohjus’ tarkoittaa täydellisiä rakettijärjestelmiä ja miehittämättömiä ilma-alusjärjestelmiä.

1A002
Seuraavat ”komposiitti”rakenteet tai -laminaatit:

Huom.

KATSO MYÖS 1A202, 9A010 ja 9A110 KOHTA.

a.

Jotka koostuvat orgaanisesta ”matriisista” ja 1C010.c, 1C010.d tai 1C010.e kohdassa määritellyistä materiaaleista; tai

b.

Jotka koostuvat metalli- tai hiili”matriisista” ja jostain seuraavista:

1.

Hiili”kuitu- tai -säiemateriaaleista”, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a.

”Ominaiskimmokerroin” ylittää 10,15 × 106 m; ja

b.

”Ominaismurtovetolujuus” ylittää 17,7 × 104 m; tai

2.

1C010.c kohdassa määritellyistä materiaaleista.

:

1A002 kohta ei aseta valvonnanalaiseksi muovilla kyllästetyistä hiili”kuitu- tai -säiemateriaaleista” valmistettuja komposiitti-rakenteita tai -laminaatteja, jotka on tarkoitettu ”siviili-ilma-alusten” rakenteiden tai laminointien korjaukseen ja joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a.

Pinta-ala enintään 1 m2;

b.

Pituus enintään 2,5 m; ja

c.

Leveys enintään 15 mm.

:

1A002 kohta ei aseta valvonnanalaiseksi puolivalmiita tuotteita, jotka on erityisesti suunniteltu seuraaviin puhtaasti siviilitarkoituksiin:

a.

Urheilutarvikkeisiin;

b.

Autoteollisuuteen;

c.

Työstökoneteollisuuteen;

d.

Lääkinnällisiin käyttötarkoituksiin.

:

1A002.b.1 kohta ei aseta valvonnanalaiseksi puolivalmiita tuotteita, jotka sisältävät enintään kaksi eri suuntiin kudottua kuitua ja jotka on erityisesti suunniteltu seuraavia sovelluksia varten:

a.

Metallin kuumakäsittelyuunit metallien karkaisua varten;

b.

Piipallojen tuotantolaitteet.

:

1A002 kohta ei aseta valvonnanalaiseksi valmiita tuotteita, jotka on erityisesti suunniteltu tiettyä sovellusta varten.

1A003
Ei-”plastisoituvista” aromaattisista polyimideistä valmistetut kalvot, levyt, teipit tai nauhat, joilla on jokin seuraavista ominaisuuksista:

a.

Paksuus ylittää 0,254 mm; tai

b.

Ne on pinnoitettu tai laminoitu hiilellä, grafiitilla, metallilla tai magneettisilla aineilla.

1A003 kohta ei aseta valvonnanalaiseksi valmisteita, jotka on pinnoitettu tai laminoitu kuparilla ja suunniteltu elektronisten piirilevyjen tuotantoon.

Kaikissa muodoissa olevien ”plastisoituvien” aromaattisten polyimidien osalta katso 1C008.a.3.

1A004
Muut kuin asetarvikeluettelossa määritellyt suojaus- ja ilmaisinlaitteet ja komponentit seuraavasti:

Huom.

KATSO MYÖS 2B351 JA 2B352 KOHTA.

a.

Kaasunaamarit, suodatinrasiat ja niiden puhdistuslaitteet, jotka on suunniteltu tai muunnettu suojaamaan seuraavia aineita vastaan, ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit;

1.

Biologiset aineet, jotka on ”sovitettu sodankäyntiin”;

2.

Radioaktiiviset aineet, jotka on ”sovitettu sodankäyntiin”;

3.

Kemiallisen sodankäynnin (CW) taisteluaineet; tai

4.

”Mellakantorjunta-aineet”, mukaan lukien:

a.

α-Bromibentseeniasetonitriili (bromibentsyylisyanidi) (CA) (CAS 5798-79-8);

b.

[(2-kloorifenyyli)metyleeni)] propaanidinitriili, o-klooribentsylideenimalononitriili (CS) (CAS 2698-41-1);

c.

2-kloori-1-fenyylietanoni, fenasyylikloridi (ω-klooriasetofenoni) (CN) (CAS 532 27–4);

d.

Dibentso(b,f)-1,4-oksatsepiini (CR) (CAS 257-07-8);

e.

10-kloori-5,10-dihydrofenarsatsiini (fenarsatsiinikloridi) (adamsiitti) (DM) (CAS 578-94-9);

f.

N-nonanoyylimorfoliini (MPA) (CAS 5299-64-9);

b.

Suojapuvut, käsineet ja jalkineet, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu suojaamaan seuraavia aineita vastaan;

1.

Biologiset aineet, jotka on ”sovitettu sodankäyntiin”;

2.

Radioaktiiviset aineet, jotka on ”sovitettu sodankäyntiin”; tai

3.

Kemiallisen sodankäynnin (CW) taisteluaineet;

c.

Ilmaisinjärjestelmät, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu ilmaisemaan tai tunnistamaan seuraavia aineita, ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit:

1.

Biologiset aineet, jotka on ”sovitettu sodankäyntiin”;

2.

Radioaktiiviset aineet, jotka on ”sovitettu sodankäyntiin”; tai

3.

Kemiallisen sodankäynnin (CW) taisteluaineet;

d.

Elektroniset laitteet, jotka on suunniteltu automaattisesti ilmaisemaan tai tunnistamaan ”räjähteiden” jäämiä ja jotka käyttävät ’pienten pitoisuuksien mittaamiseen’ (’trace detection’) tarkoitettuja tekniikoita (esim. pinta-akustista aaltoa, ioniliikkuvuusspektrometriaa, differentiaaliliikkuvuusspektrometriaa, massaspektrometriaa).

’Pienten pitoisuuksien mittaaminen’ (’trace detection’) määritellään kyvyksi havaita pienempiä määriä kuin 1 ppm höyryssä tai 1 mg kiinteässä aineessa tai nesteessä.

:

1A004.d kohta ei aseta valvonnanalaiseksi laitteita, jotka on erityisesti suunniteltu laboratoriokäyttöön.

:

1A004.d kohta ei aseta valvonnanalaiseksi kosketuksettomia läpikuljettavia turvatarkastusportteja.

1A004 kohta ei aseta valvonnanalaiseksi:

a.

Henkilökohtaisia säteilyannoksen valvontamittareita;

b.

Laitteita, joiden suunnittelu tai toiminta on rajoitettu suojaamaan niitä vaaroja vastaan, jotka ovat ominaisia asukasturvallisuudelle tai siviiliteollisuudelle, mukaan luettuina:

1.

kaivostoiminta;

2.

louhinta;

3.

maatalous;

4.

lääketeollisuus;

5.

lääkintäteollisuus;

6.

eläinlääketeollisuus;

7.

ympäristöteollisuus;

8.

jätehuolto;

9.

elintarviketeollisuus.

1.

1A004 kohtaan sisältyy laitteita ja komponentteja, jotka on määritetty ja onnistuneesti testattu kansallisten standardien mukaisesti tai muutoin todistettu tehokkaiksi radioaktiivisten aineiden, jotka on ”sovitettu sodankäyntiin”, biologisten aineiden, jotka on ”sovitettu sodankäyntiin”, kemiallisen sodankäynnin (CW) taisteluaineiden, ’simulanttien’ tai ”mellakantorjunta-aineiden” ilmaisemista tai niiltä suojaamista varten, vaikka tällaisia laitteita ja komponentteja käytettäisiin siviiliteollisuudessa, esimerkiksi kaivostoiminnassa, louhinnassa, maataloudessa, lääke-, lääkintä-, eläinlääke- tai ympäristöteollisuudessa, jätehuollossa tai elintarviketeollisuudessa.

2.

’Simulantti’ on aine tai materiaali, jota käytetään myrkyllisen aineen (kemiallisen tai biologisen) sijasta koulutuksessa, tutkimuksessa, testauksessa tai arvioinnissa.

1A005
Suojaliivit ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit, muut kuin ne, jotka on valmistettu sotilasstandardien tai -laatuvaatimusten mukaisesti tai vastaavat suoritusarvoiltaan niitä.

Huom.

KATSO MYÖS ASETARVIKELUETTELO.

Suojaliivien valmistukseen käytettyjen ”kuitu- tai säiemateriaalien” osalta katso 1C010 kohta.

:

1A005 kohta ei aseta valvonnanalaiseksi suojaliivejä tai suojavaatteita, kun ne ovat käyttäjänsä mukana hänen henkilökohtaista suojautumistaan varten.

:

1A005 kohta ei aseta valvonnanalaiseksi suojaliivejä, jotka on suunniteltu antamaan suojaa vain edestäpäin kohdistuvia, muiden kuin sotilasräjähteiden sirpaleita ja räjähdystä vastaan.

1A006
Seuraavat laitteet, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu omatekoisten räjähteiden raivaamiseen, ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit ja tarvikkeet:

Huom.

KATSO MYÖS ASETARVIKELUETTELO.

a.

Kauko-ohjattavat ajoneuvot;

b.

’Häiritsijät’ (disruptors).

’Häiritsijät’ ovat laitteita, jotka on erityisesti suunniteltu estämään räjähdettä toimimasta kohdistamalla siihen nestemäinen, kiinteä tai räjähtävä projektiili.

.

1A006 kohta ei aseta valvonnanalaiseksi laitteita, jotka ovat käyttäjänsä mukana.

1A007
Seuraavat laitteet ja laitteistot, jotka on erityisesti suunniteltu latausten ja ”energeettisiä aineita” sisältävien laitteiden laukaisemiseen sähköisin keinoin:

Huom.

KATSO MYÖS ASETARVIKELUETTELO, 3A229 ja 3A232 KOHTA.

a.

Räjähtävien sytyttimien laukaisulaitteet, jotka on suunniteltu laukaisemaan 1A007.b kohdassa määriteltyjä räjähtäviä sytyttimiä;

b.

Seuraavat sähköisesti ohjattavat räjähtävät sytyttimet:

1.

Räjähtävä siltajohdin (EB);

2.

Räjähtävä siltajohdinlanka (EBW);

3.

Iskulaukaisin;

4.

Räjähtävät kalvosytyttimet (EFI).

1.

Termiä ’initiator’ tai ’igniter’ (käynnistin tai räjäytin) käytetään toisinaan termin ’detonator’ (sytytin) sijasta.

2.

1A007.b kohdassa kaikki kyseiset sytyttimet käyttävät pientä sähköjohdinta (siltavastusta, siltavastuslankaa tai kalvoa), joka kaasuuntuu räjähdysmäisesti, kun nopea, voimakas sähköinen pulssi kulkee sen läpi. Muissa kuin iskulaukaisin-tyypeissä räjähtävä johdin käynnistää kemiallisen räjähdyksen siihen yhteydessä olevassa voimakkaassa räjähteessä, esim. PETN:ssä (pentaerytritoltetranitraatissa). Iskulaukaisimissa sähköjohtimen kaasuuntuminen työntää piikin tai iskurin sytyttimen välin yli ja iskurin törmäys räjähteeseen käynnistää kemiallisen sytytyksen. Joissakin malleissa iskurin käyttövoimana on magneettinen voima. Termiä räjähtävä kalvo voidaan käyttää joko EB- tai iskurityyppisistä sytyttimistä.

1A008
Räjähteet, laitteet ja komponentit seuraavasti:

a.

’Suunnatun räjähdysvaikutuksen omaavat räjähteet’, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1.

Nettoräjähdemäärä (NEQ) suurempi kuin 90 g; ja

2.

Ulkokuori läpimitaltaan 75 mm tai suurempi;

b.

Pitkänomaiset räjähteet, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet, ja erityisesti niitä varten suunnitellut komponentit:

1.

Räjähdelataus suurempi kuin 40 g/m; ja

2.

Leveys 10 mm tai suurempi;

c.

Räjähtävä tulilanka, jossa räjähdelataus on suurempi kuin 64 g/m;

d.

Katkaisimet, muut kuin 1A008.b kohdassa määritellyt, ja leikkaustyökalut, joiden nettoräjähdemäärä (NEQ) on suurempi kuin 3,5 kg.

’Suunnatun räjähdysvaikutuksen omaavat räjähteet’ ovat muotoiltuja räjähdyspanoksia, jotka suuntaavat räjähdysvoiman vaikutukset.

1A102
9A004 kohdassa määriteltyihin avaruuteen laukaisussa käytettäviin kantoraketteihin tai 9A104 kohdassa määriteltyihin luotainraketteihin tarkoitetut toistokyllästetyt pyrolisoidut hiili-hiilikomponentit.

1A202
Muut kuin 1A002 kohdassa määritellyt, komposiittirakenteet putkina, joilla on seuraavat ominaisuudet:

Huom.

KATSO MYÖS 9A010 JA 9A110 KOHTA.

a.

Niiden sisähalkaisija on 75 mm:n ja 400 mm:n välillä; ja

b.

Ne on valmistettu 1C010.a tai b tai 1C210.a kohdassa määritellyistä ”kuitu- ja säiemateriaaleista” tai 1C210.c kohdassa määritellyistä hiiliprepregimateriaaleista.

1A225
Platinoidut katalyytit, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmisteltu edistämään vedyn ja veden välistä isotooppien vaihtoreaktiota tritiumin ottamiseksi talteen raskaasta vedestä tai raskaan veden tuottamiseksi.

1A226
Erikoisaineet, joita voidaan käyttää raskaan veden erottamiseen tavallisesta vedestä ja joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

a.

Ne on tehty fosforipronssiverkosta, joka on käsitelty kemiallisesti vettyvyyden parantamiseksi; ja

b.

Ne on suunniteltu käytettäväksi tyhjötislauskolonneissa.

1A227
Korkeatiheyksiset (lyijylasista tai muusta aineesta valmistetut) säteilysuojaikkunat, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet sekä näitä varten erityisesti suunnitellut puitteet:

a.

’Kylmä (säteilyltä suojattu) ala’ on suurempi kuin 0,09 m2;

b.

Tiheys suurempi kuin 3 g/cm3; ja

c.

Paksuus 100 mm tai suurempi.

1A227 kohdassa termillä ’kylmä ala’ tarkoitetaan ikkunan läpinäkyvää alaa, joka on altistuneena alhaisimmalle säteilytasolle mallisovelluksessa.

1B
Testaus-, tarkastus- ja tuotantolaitteet

1B001
Seuraavat 1A002 kohdassa määriteltyjen ”komposiitti”rakenteiden tai -laminaattien tai 1C010 kohdassa määriteltyjen ”kuitu- tai säiemateriaalien” tuotanto- tai tarkastuslaitteet ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit ja varusteet:

Huom.

KATSO MYÖS 1B101 JA 1B201 KOHTA.

a.

Kuitujen käämintäkoneet, joissa käämittävien kuitujen asettelu-, kiedonta- ja käämintäliikkeet ovat koordinoitavissa ja ohjelmoitavissa kolmen tai useamman ’ensisijaisen servopaikannus’akselin suhteen ja jotka on erityisesti suunniteltu ”komposiitti”rakenteiden tai -laminaattien valmistukseen ”kuitu- tai säiemateriaaleista”;

b.

Nauhapäällystyskoneet, joissa teipin tai levyjen asemointi- ja asetteluliikkeet ovat koordinoitavissa ja ohjelmoitavissa viiden tai useamman ’ensisijaisen servopaikannus’akselin suhteen ja jotka on erityisesti suunniteltu ”komposiittisten” ilma-aluksenrunko- tai ’ohjus’rakenteiden valmistukseen;

1B001.b kohdassa ’ohjus’ tarkoittaa täydellisiä rakettijärjestelmiä ja miehittämättömiä ilma-alusjärjestelmiä.

c.

”Komposiitti”rakenteita varten tarkoitetut monisuuntaiset ja monidimensioiset kutoma- tai punontakoneet, jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu kuitujen kudontaa, punontaa tai palmikointia varten sekä näiden koneiden adapterit ja muunnossarjat;

1B001.c kohdassa punontatekniikkaan sisältyy neulonta.

d.

Seuraavat lujitekuitujen tuotantoa varten erityisesti suunnitellut tai muunnetut laitteet:

1.

Laitteet, joilla polymeerikuituja (kuten polyakryylinitriili, raion, hartsi tai polykarbosilaani) muutetaan hiilikuiduiksi tai piikarbidikuiduiksi, mukaan lukien erikoislaitteet, joilla kuituja jännitetään kuumennuksen aikana;

2.

Laitteistot, joilla valmistetaan piikarbidikuituja pinnoittamalla kuumennettuja kuitusubstraatteja alkuaineilla tai yhdisteillä kemiallista kaasufaasipinnoitus-menetelmää (CVD) käyttäen;

3.

Laitteet, joilla märkäkehrätään tulenkestäviä keraameja (kuten alumiinioksidia);

4.

Laitteet, joilla esikuituja sisältävä alumiini muutetaan lämpökäsittelyllä alumiinioksidikuiduiksi;

e.

Laitteet, joilla tuotetaan kuumasulatusmenetelmällä 1C010.e kohdassa määriteltyjä prepregejä;

f.

Seuraavat ainetta rikkomattomat tarkastuslaitteet, jotka on erityisesti suunniteltu ”komposiitti”materiaaleja varten:

1.

Röntgentomografiajärjestelmät, joilla voidaan tarkastella valmistusvirheitä kolmessa ulottuvuudessa;

2.

Digitaalisesti ohjatut ultraäänitestauslaitteet, joiden liikkeet lähettimien tai vastaanottimien asettamiseksi koordinoidaan ja ohjelmoidaan yhtäaikaisesti neljällä tai useammalla akselilla tarkastettavan komponentin kolmiulotteisten ääriviivojen seuraamiseksi;

g.

Touvi-asettelukoneet, joissa touvien tai levyjen asemointi- ja asetteluliikkeet ovat koordinoitavissa ja ohjelmoitavissa kahden tai useamman ’ensisijaisen servopaikannus’akselin suhteen ja jotka on erityisesti suunniteltu ”komposiittisten” ilma-aluksenrunko- tai ’ohjus’rakenteiden valmistukseen.

1B001 kohdassa tarkoitetut ’ensisijaiset servopaikannetut’ akselit ohjaavat halutun prosessin toteuttamiseksi tietokoneohjatusti pääte-elimen (siis työkalun) asemaa avaruudessa oikeaan suuntaan suhteessa työkappaleeseen.

1B002
Kontaminaation välttämiseen erityisesti suunnitellut, metalliseosten, metalliseosjauheiden tai seostettujen materiaalien tuottamiseen tarkoitetut laitteet, jotka on erityisesti suunniteltu käytettäväksi jossakin 1C002.c.2 kohdassa määritellyistä prosesseista.

Huom.

KATSO MYÖS 1B102 KOHTA.

1B003
Titaanin, alumiinin tai niiden seosten ”superplastista muovausta” tai ”diffuusioliittämistä” varten tarkoitetut työkalut, suuttimet, muotit tai kiinnikkeet, jotka on erityisesti suunniteltu seuraavien tuotteiden valmistamiseen:

a.

Ilma-alusten runko- tai avaruusalusten rakenteet;

b.

”Ilma-alusten” tai avaruusalusten moottorit; tai

c.

1B003.a kohdassa määriteltyjä rakenteita tai 1B003.b kohdassa määriteltyjä moottoreita varten erityisesti suunnitellut komponentit.

1B101
Seuraavat, muut kuin 1B001 kohdassa määritellyt laitteet rakenteellisten komposiittien ”tuotantoa” varten sekä niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit ja varusteet:

Huom.

KATSO MYÖS 1B201 KOHTA.

1B101 kohdassa määriteltyihin komponentteihin ja varusteisiin sisältyvät muotit, tuurnat, suukappaleet, kiinnittimet ja työkalut komposiittirakenteiden, -laminaattien ja niiden valmisteiden preformien puristamista, kovettamista, valamista, sintraamista tai liittämistä varten.

a.

Kuidun käämintäkoneet tai kuidun asettelukoneet, joissa kuidun asemointi-, käärintä- ja käämintäliikkeet voidaan koordinoida ja ohjelmoida kolmen tai useamman akselin suhteen ja jotka on suunniteltu valmistamaan komposiittirakenteita tai -laminaatteja kuitu- tai säiemateriaaleista, sekä koordinoinnin ja ohjelmoinnin ohjaukset;

b.

Nauhapäällystyskoneet, joissa nauhan tai levyn asettelu- ja asemointiliikkeet voidaan koordinoida ja ohjelmoida kahden tai useamman akselin suhteen ja jotka on suunniteltu komposiittisten ilma-alusten ja ”ohjusten” runkorakenteiden valmistusta varten;

c.

Seuraavat ”kuitu- tai säiemateriaalien””tuotantoa” varten suunnitellut tai muunnetut laitteet:

1.

Laitteet, joilla muunnetaan polymeerikuituja (esim. polyakryylinitriiliä, raionia tai polykarbosilaania), erityisesti kuitua kuumennuksen aikana jännittäen;

2.

Laitteet, joiden avulla kuumennettuja säiesubstraatteja höyrypinnoitetaan alkuaineilla tai yhdisteillä;

3.

Laitteet, joiden avulla voidaan märkäkehrätä tulenkestäviä keraameja (kuten esim. alumiinioksidia);

d.

Laitteet, jotka on suunniteltu tai muunnettu kuitujen erityispintakäsittelyä varten tai 9C110 kohdassa määriteltyjen prepregien ja preformien tuottamista varten.

1B101.d kohtaan sisältyvät valssaimet, venytyslaitteet, päällystyslaitteet, leikkurit ja meistimuotit.

1B102
Muut kuin 1B002 kohdassa määritellyt metallijauheen ”tuotantolaitteet” ja komponentit seuraavasti:

Huom.

KATSO MYÖS 1B115.b KOHTA.

a.

Metallijauheen ”tuotantolaitteet”, joita voidaan käyttää 1C011.a, 1C011.b, 1C111.a.1, 1C111.a.2 kohdassa tai asetarvikeluettelossa määriteltyjen pallomaisten tai hivennettyjen materiaalien ”tuotantoon” valvotussa ympäristössä.

b.

Erityisesti suunnitellut komponentit 1B002 tai 1B102.a kohdassa määriteltyjä ”tuotantolaitteita” varten.

1B102 kohtaan sisältyvät:

a.

Plasmageneraattorit (suuritaajuinen kaarisuihku), joita voidaan käyttää aikaansaamaan sputteroituja tai pallomaisia metallijauheita siten, että prosessi tehdään argon-vesiympäristössä;

b.

Sähköpurkauslaitteistot, joita voidaan käyttää aikaansaamaan sputteroituja tai pallomaisia metallijauheita siten, että prosessi tehdään argon-vesiympäristössä;

c.

Laitteet, joita voidaan käyttää pallomaisten alumiinijauheiden ”tuotantoon” pulverisoimalla sula suojakaasussa (esim. typessä).

1B115
Seuraavat muut kuin 1B002 tai 1B102 kohdassa määritellyt laitteet ajoaineiden ja niiden ainesosien tuotantoa varten ja niitä varten erityisesti suunnitellut komponentit:

a.

”Tuotantolaitteet” 1C011.a, 1C011.b tai 1C111 kohdassa tai asetarvikeluettelossa määriteltyjen nestemäisten ajoaineiden ja niiden ainesosien ”tuotantoa”, käsittelyä tai vastaanottotestausta varten;

b.

”Tuotantolaitteet” 1C011.a, 1C011.b tai 1C111 kohdassa tai asetarvikeluettelossa määriteltyjen kiinteiden ajoaineiden ja niiden ainesosien ”tuotantoa”, käsittelyä, sekoittamista, kovettamista, valamista, prässäystä, työstämistä, puristamista tai vastaanottotestausta varten.

1B115.b kohta ei aseta valvonnanalaiseksi eräsekoittimia, jatkuvatoimisia sekoittimia tai neste-energiamyllyjä. Eräsekoittimien, jatkuvatoimisten sekoittimien ja neste-energiamyllyjen valvonnan osalta katso 1B117, 1B118 ja 1B119 kohta.

:

Laitteet, jotka on erityisesti suunniteltu asetarvikkeiden tuotantoa varten: katso asetarvikeluettelo.

:

1B115 kohta ei aseta valvonnanalaiseksi boorikarbidin ”tuotantoon”, käsittelyyn ja hyväksymistestaukseen tarkoitettuja laitteita.

1B116
Erityisesti suunnitellut suuttimet, joilla tuotetaan pyrolyysimenetelmällä muodostuvia aineita muotille, tuurnalle tai muulle substraatille välituotekaasuista, jotka hajoavat 1 573 K (1 300 °C)–3 173 K (2 900 °C) asteen lämpötila-alueella ja 130 Pa:n–20 kPa:n paineessa.

1B117
Eräsekoittimet, joiden on pystyttävä sekoittamaan tyhjössä painealueella nollasta 13 326 kPa:iin ja joiden sekoituskammion lämpötilaa voidaan säätää ja joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet, ja tällaisia sekoittimia varten erityisesti suunnitellut komponentit:

a.

Kokonaistilavuuskapasiteetti 110 litraa tai enemmän; ja

b.

Ainakin yksi keskustasta sivuun asennettu sekoitus/vaivausvarsi.

1B118
Jatkuvatoimiset sekoittimet, joiden on pystyttävä sekoittamaan tyhjössä painealueella nollasta 13 326 kPa:iin ja joiden sekoituskammion lämpötilaa voidaan säätää ja joilla on jokin seuraavista ominaisuuksista, ja tällaisia sekoittimia varten erityisesti suunnitellut komponentit:

a.

Kaksi tai useampia sekoitus/vaivausvarsia; tai

b.

Yksi värähtelevä pyörivä varsi sekä vaivaushampaat/piikit varressa ja sekoituskammion vuorauksen sisäpuolella.

1B119
Neste-energiamyllyt, joita voidaan käyttää 1C011.a, 1C011.b tai 1C111 kohdassa tai asetarvikeluettelossa määriteltyjen aineiden jauhamiseen tai hienontamiseen, ja tällaisia myllyjä varten erityisesti suunnitellut komponentit.

1B201
Seuraavat muut kuin 1B001 tai 1B101 kohdassa määritellyt kuidunkäämintäkoneet ja niihin liittyvät laitteet:

a.

Kuidunkäämintäkoneet, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1.

Kuitujen asemointi, käärintä ja käämintä on koordinoitu ja ohjelmoitu kahden tai useamman akselin suhteen;

2.

Ne on erityisesti suunniteltu komposiittirakenteiden tai -laminaattien valmistamiseen ”kuitu- tai säiemateriaaleista”; ja

3.

Ne pystyvät käämimään 75–400 mm:n läpimittaisia ja 600 mm:n pituisia tai suurempia lieriömäisiä roottoreita,

b.

1B201.a kohdassa määriteltyjen kuidunkäämintäkoneiden koordinointi- ja ohjelmointilaitteet;

c.

1B201.a kohdassa määriteltyjen kuidunkäämintäkoneiden tarkkuustuurnat.

1B225
Elektrolyysikennot fluorin tuotantoa varten, joiden tuotantokapasiteetti on suurempi kuin 250 g fluoria tunnissa.

1B226
Sähkömagneettiset isotooppierottimet, jotka on suunniteltu toimimaan tai varustettu yhdellä tai useilla ionilähteillä, joilla voidaan saada aikaan 50 mA:n tai suurempi ionisuihkun kokonaisvirta.

1B226 kohta sisältää erottimet:

a.

Jotka pystyvät rikastamaan pysyviä isotooppeja;

b.

Joissa ionilähteet ja -kerääjät ovat kummatkin magneettikentässä, sekä ne konfiguraatiot, joissa ne ovat kentän ulkopuolella.

1B227
Ammoniakin syntetisointikonvertterit tai ammoniakin syntetisointiyksiköt, joissa synteesikaasu (typpi ja vety) saadaan korkeapaineisesta ammoniakki/vety-vaihtokolonnista ja syntetisoitu ammoniakki palautetaan samaan kolonniin.

1B228
Kryogeeniset vetytislauskolonnit, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a.

Ne on suunniteltu toimimaan 35 K (–238 °C) asteen tai sitä alhaisemmissa sisäisissä lämpötiloissa;

b.

Ne on suunniteltu toimimaan 0,5–5 MPa:n sisäisessä paineessa;

c.

Ne on valmistettu joko:

1.

300-sarjan vähärikkisestä ruostumattomasta teräksestä, jonka austeniittinen ASTM:n (tai vastaavan standardin) mukainen raekokoluku on 5 tai suurempi; tai

2.

Vastaavista kryogeenisistä ja vetyä (H2) kestävistä materiaaleista; ja

d.

Sisähalkaisija on 1 m tai suurempi ja tehollinen pituus 5 m tai pitempi.

1B229
Seuraavat vesi-rikkivety-erotuspohjakolonnit sekä niiden ’sisäkosketuspinnat’:

Erityisesti raskaan veden tuottamista varten suunnitellut tai valmistetut kolonnit: katso 0B004 kohta.

a.

Vesi-rikkivety-erotuspohjakolonnit, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1.

Niiden käyttöpaine on 2 MPa tai suurempi;

2.

Ne on valmistettu hiiliteräksestä, jonka austeniittinen ASTM:n (tai vastaavan standardin) mukainen raekokoluku on 5 tai suurempi; ja

3.

Niiden halkaisija on 1,8 m tai suurempi;

b.

1B229.a kohdassa määriteltyjen vesi-rikkivety-erotuspohjakolonnien ’sisäkosketuspinnat’.

Kolonnien ’sisäkosketuspinnat’ ovat segmentoituja pohjia, joiden tehollinen halkaisija koottuna on 1,8 m tai enemmän; ne on suunniteltu helpottamaan vastavirtakosketusta ja ne on valmistettu ruostumattomista teräksistä, joiden hiilipitoisuus on 0,03 prosenttia tai vähemmän. Pohjat voivat olla seula-, venttiili-, kello- ja ritiläpohjia.

1B230
Nesteammoniakkiin liuotetun väkevän tai laimean kaliumamidikatalyytin (KNH2/NH3) kierrättämiseen kykenevät pumput, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a.

Ne ovat ilmatiiviitä (so. hermeettisesti suljettuja);

b.

Pumppausteho on suurempi kuin 8,5 m3/h; ja

c.

Niillä on jompikumpi seuraavista ominaisuuksista:

1.

Ne on tarkoitettu väkevien (1 % tai suurempi pitoisuus) kaliumamidiliuosten kierrättämiseen 1,5–60 MPa:n käyttöpaineella; tai

2.

Laimeiden (pitoisuus vähemmän kuin 1 %) kaliumamidiliuosten kierrättämiseen 20–60 MPa:n käyttöpaineella.

1B231
Seuraavat tritiumlaitokset tai -tehtaat ja niissä käytettävät laitteet:

a.

Laitokset tai tehtaat, joissa tuotetaan, otetaan talteen, uutetaan, rikastetaan tai käsitellään tritiumia,

b.

Tritiumlaitosten tai -tehtaiden laitteet seuraavasti:

1.

Vedyn tai heliumin jäähdytysyksiköt, joissa lämpötila saadaan lasketuksi 23 K (–250 °C) asteeseen tai alhaisemmaksi ja joiden lämmönpoistokyky on suurempi kuin 150 W;

2.

Vetyisotooppien varastointi- ja puhdistusjärjestelmät, joissa varastointiin tai puhdistukseen käytetään metallihydridejä.

1B232
Turbohöyrystimet tai turbohöyrystin-kompressoriyhdistelmät, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

a.

Ne on tarkoitettu käytettäviksi siten, että ulostulolämpötila on 35 K (–238 °C) tai alhaisempi; ja

b.

Ne on tarkoitettu tuottamaan vetykaasua 1 000 kg/h tai enemmän.

1B233
Litiumisotooppien erotukseen käytettävät laitokset tai tehtaat ja niissä käytettävät laitteet seuraavasti:

a.

Laitokset tai tehtaat litiumisotooppien erottamiseen;

b.

Laitteet litiumisotooppien erottamiseen seuraavasti:

1.

Erityisesti litiumamalgaameja varten suunnitellut pakatut neste-neste-erotuskolonnit,

2.

Elohopea- tai litiumamalgaamipumput,

3.

Litiumamalgaamielektrolyysikennot,

4.

Haihduttimet väkeviä litiumhydroksidiliuoksia varten.

1C
Materiaalit

Metallit ja metalliseokset:

Ellei toisin säädetä, 1C001–1C012 kohdassa sanat ’metalli’ ja ’metalliseos’ kattavat seuraavat raa’at ja puolivalmistemuodot:

 

Raa’at muodot:

Anodit, harkot, kanget (mukaan lukien lovetut kanget ja lankaharkot), valanteet, lohkareet, raakatangot, briketit, katodit, kiteet, kuutiot, rouheet, jyväset, valuharkot, kokkareet, pelletit, raakametalliharkot, pulveri, sulakuoret, valurakeet, valssausaihiot, puristusharkot, sieni, sauvat;

 

Puolivalmistemuodot (riippumatta siitä, ovatko ne pinnoitettuja, päällystettyjä, porattuja tai lävistettyjä):

a.

Taotut tai työstetyt materiaalit, jotka on valmistettu valssaamalla, vetämällä, suulakepuristamalla, takomalla, kylmäpursottamalla, meistämällä, rouhimalla, hiventämällä ja jauhamalla, so. kulmakiskot, kourut, pyörylät, kiekot, pöly, hiutaleet, foliot ja ohutlevy, taos, levy, pulveri, puristeet ja meistot, nauha, renkaat, tangot (mukaan lukien paljaat hitsauslangat, valssilangat ja valssivanungit), muotometallit, profiilit, levyt ja putket (mukaan lukien putkikehät, neliökanget ja ontot palkit), vedetyt tai puristetut langat;

b.

Valettu materiaali, joka on tuotettu valamalla hiekka-, suulake-, metalli-, kipsi- tai muun tyyppisellä muotilla, mukaan lukien korkeapainevalokset, sintratut muodot ja pulverimetallurgialla aikaansaadut muodot.

Valvonnan tavoitetta ei tule kumota viemällä muita kuin lueteltuja muotoja, joiden väitetään olevan lopullisia tuotteita, vaikka ne käytännössä ovat raakoja muotoja tai puolivalmistemuotoja.

1C001
Seuraavat sähkömagneettisia aaltoja absorboiviksi erityisesti suunnitellut materiaalit tai itseisjohtavat polymeerit:

Huom.

KATSO MYÖS 1C101 KOHTA.

a.

Materiaalit, jotka absorboivat yli 2 × 108, mutta alle 3 × 1012 hertsin taajuuksia;

:

1C001.a kohta ei aseta valvonnanalaiseksi:

a.

Luonnon- tai synteettisistä kuiduista rakentuvia hiustyyppisiä absorboivia materiaaleja, joiden absorptiokyky on saatu aikaan ei-magneettisella täyteaineella;

b.

Absorboivia materiaaleja, joilla ei ole lainkaan magneettista häviötä ja joiden kohtauspinta ei ole muodoltaan taso, mukaan lukien pyramidi-, kartio-, kiila- sekä poimuiset pinnat;

c.

Tasopintaisia absorboivia materiaaleja, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1.

Ne on valmistettu:

a.

Taipuisista tai jäykistä vaahtomuoveista, joissa täyteaineena on hiili, tai orgaanisista materiaaleista, sideaineet mukaan lukien, jotka antavat metalliin verrattuna yli 5 %:n kaiun kaistalla, joka on yli ±15 % kohtaavan energian keskitaajuudesta, ja jotka eivät kestä yli 450 K (177 °C) asteen lämpötiloja; tai

b.

Keraamisista materiaaleista, jotka antavat metalliin verrattuna yli 20 %:n kaiun kaistalla, joka on yli ±15 % kohtaavan energian keskitaajuudesta, ja jotka eivät kestä 800 K (527 °C) asteen ylittäviä lämpötiloja;

1C001.a kohdan 1.c.1 huomautuksessa tarkoitettujen absorptiotestinäytteiden tulee olla neliöitä, joiden sivun pituus on vähintään 5 keskitaajuuden aallonpituutta, ja ne tulee asettaa säteilevän elementin kaukokenttään.

2.

Niiden vetolujuus on pienempi kuin 7 × 106 N/m2; ja

3.

Puristuslujuus on pienempi kuin 14 × 106 N/m2;

d.

Sintratusta ferriitistä valmistetut tasopintaiset absorboivat materiaalit, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1.

Ominaispaino ylittää 4,4; ja

2.

Maksimitoimintalämpötila on 548 K (275 °C) astetta.

:

Mikään 1C001.a kohtaa koskevassa huomautuksessa 1 ei vapauta maaliin sisällytettyjä magneettisia materiaaleja, joiden tarkoitus on tehdä se absorbtiokykyiseksi.

b.

Materiaalit, jotka absorboivat yli 1,5 × 1014 Hz:n mutta alle 3,7 × 1014 Hz:n taajuuksia ja jotka eivät läpäise näkyvää valoa;

c.

Itseisjohtavat polymeerimateriaalit, joiden ’kokonaissähkönjohtokyky’ ylittää 10 000 S/m (siemensiä metriä kohti) tai ’pintaresistiivisyys’ on alle 100 ohmia/m2 ja jotka perustuvat johonkin seuraavista polymeereistä:

1.

Polyaniliini;

2.

Polypyroli;

3.

Polytiofeeni;

4.

Polyfenyleenivinyleeni; tai

5.

Polytienyleenivinyleeni.

’Kokonaissähkönjohtokyky’ ja ’pintaresistiivisyys’ tulee määritellä ASTM D-257:n tai vastaavien kansallisten standardien mukaisesti.

1C002
Seuraavat metalliseokset, metalliseosjauheet tai seostetut materiaalit:

Huom.

KATSO MYÖS 1C202 KOHTA.

1C002 kohta ei aseta valvonnanalaiseksi metalliseoksia, metalliseosjauheita tai seostettuja materiaaleja, jotka on tarkoitettu substraattien pinnoitukseen.

1.

Metalliseokset 1C002 kohdassa ovat niitä, joissa mainitun metallin painoprosentti on suurempi kuin minkään muun aineen.

2.

’Jännitysmurtumaikä’ mitataan ASTM-standardin E-139 tai vastaavien standardien mukaisesti.

3.

’Low cycle -väsymisikä’ mitataan ASTM-standardin E-606 ’Recommended Practice for Constant-Amplitude Low-Cycle Fatigue Testing’ mukaisesti tai vastaavien kansallisten standardien mukaisesti. Testauksen tulee olla aksiaalinen, keskimääräisen jännityssuhteen 1 ja jännityksen keskityskertoimen (Kt) 1. Keskimääräinen jännityssuhde määritellään maksimijännityksen ja minimijännityksen erotuksen sekä maksimijännityksen osamääränä.

a.

Seuraavat aluminidit:

1.

Nikkelialuminidit, jotka sisältävät vähintään 15 painoprosenttia alumiinia, korkeintaan 38 painoprosenttia alumiinia ja vähintään yhden lisäseosalkuaineen;

2.

Titaanialuminidit, jotka sisältävät 10 painoprosenttia tai enemmän alumiinia ja vähintään yhden lisäseosalkuaineen;

b.

Seuraavat metalliseokset, jotka on valmistettu 1C002.c kohdassa määritellyistä jauhe- tai hiukkasmaisista materiaaleista:

1.

Nikkeliseokset, joilla on jokin seuraavista ominaisuuksista:

a.

’Jännitysmurtumaikä’ on 10 000 tuntia tai enemmän 923 K (650 °C) asteen lämpötilassa rasituksen ollessa 676 MPa; tai

b.

’Low cycle -väsymisikä’ on 10 000 jaksoa tai enemmän 823 K (550 °C) asteen lämpötilassa maksimirasituksen ollessa 1 095 MPa;

2.

Niobiumseokset, joilla on jokin seuraavista ominaisuuksista:

a.

’Jännitysmurtumaikä’ on 10 000 tuntia tai enemmän 1 073 K (800 °C) asteen lämpötilassa rasituksen ollessa 400 MPa; tai

b.

’Low cycle -väsymisikä’ on 10 000 jaksoa tai enemmän 973 K (700 °C) asteen lämpötilassa maksimirasituksen ollessa 700 MPa;

3.

Titaaniseokset, joilla on jokin seuraavista ominaisuuksista:

a.

’Jännitysmurtumaikä’ on 10 000 tuntia tai enemmän 723 K (450 °C) asteen lämpötilassa rasituksen ollessa 200 MPa; tai

b.

’Low cycle -väsymisikä’ on 10 000 jaksoa tai enemmän 723 K (450 °C) asteen lämpötilassa maksimirasituksen ollessa 400 MPa;

4.

Alumiiniseokset, joilla on jokin seuraavista ominaisuuksista:

a.

Vetolujuus on 240 MPa tai enemmän lämpötilan ollessa 473 K (200 °C) astetta; tai

b.

Vetolujuus on 415 MPa tai enemmän lämpötilan ollessa 298 K (25 °C) astetta;

5.

Magnesiumseokset, joilla on kaikki seuraavista ominaisuudet:

a.

Vetolujuus on 345 MPa tai enemmän; ja

b.

Syöpymisnopeus on vähemmän kuin 1 mm/vuosi 3-prosenttisessa natriumkloridin vesiliuoksessa mitattuna ASTM-standardin G-31 tai vastaavan kansallisen standardin mukaisesti;

c.

Metalliseosjauhe- tai hiukkasmaiset materiaalit, jotka täyttävät kaikki seuraavat edellytykset:

1.

Ne on tehty jostakin seuraavista seossysteemeistä:

Seuraavissa kaavoissa X tarkoittaa yhtä tai useampaa seosalkuainetta.

a.

Nikkeliseokset (Ni-Al-X, Ni-X-Al), jotka ovat turbiinimoottorien osiksi sopivia, eli joissa on vähemmän kuin 3 (valmistusprosessin aikana lisättyä) kooltaan yli 100 μm olevaa epämetallipartikkelia 109 seospartikkelia kohti;

b.

Niobiumseokset (Nb-Al-X tai Nb-X-Al, Nb-Si-X tai Nb-X-Si, Nb-Ti-X tai Nb-X-Ti);

c.

Titaaniseokset (Ti-Al-X tai Ti-X-Al);

d.

Alumiiniseokset (Al-Mg-X tai Al-X-Mg, Al-Zn-X tai Al-X-Zn, Al-Fe-X tai Al-X-Fe); tai

e.

Magnesiumseokset (Mg-Al-X tai Mg-X-Al);

2.

Ne on valmistettu kontrolloiduissa olosuhteissa jollakin seuraavista prosesseista:

a.

”Tyhjöatomisointi”;

b.

”Kaasuatomisointi”;

c.

”Pyörivä atomisointi”;

d.

”Läimäyssammutus”;

e.

”Sulakehräys” ja ”jauhatus”;

f.

”Sulaerotus” ja ”jauhatus”; tai

g.

”Mekaaninen seostus”; ja

3.

Ne voivat muodostaa 1C002.a tai 1C002.b kohdassa määriteltyjä materiaaleja.

d.

Seostetut materiaalit, jotka täyttävät kaikki seuraavat edellytykset:

1.

Ne on tehty 1C002.c.1 kohdassa määritellyistä seossysteemeistä;

2.

Ne ovat hienontamattomina hiutaleina, nauhoina tai ohuina tankoina; ja

3.

Ne on tuotettu kontrolloidussa ympäristössä jollakin seuraavista menetelmistä:

a.

”läimäyssammutusmenetelmä”,

b.

”sulakehräysmenetelmä”, tai

c.

”sulaerotusmenetelmä”.

1C003
Kaikentyyppiset ja -muotoiset magneettiset metallit, joilla on jokin seuraavista ominaisuuksista:

a.

Suhteellinen alkupermeabiliteetti 120 000 tai enemmän ja paksuus 0,05 mm tai vähemmän;

Suhteellisen alkupermeabiliteetin mittaus on suoritettava täysin hehkutetuilla materiaaleilla.

b.

Magnetostriktiiviset metalliseokset, joilla on jokin seuraavista ominaisuuksista:

1.

Magnetostriktiivinen saturaatio on enemmän kuin 5 × 10–4; tai

2.

Magnetomekaaninen kytkentäkerroin (k) on enemmän kuin 0,8; tai

c.

Amorfiset tai ’nanokiteiset’ metalliseosnauhat, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1.

Koostumuksesta vähintään 75 painoprosenttia on rautaa, kobolttia tai nikkeliä;

2.

Magneettisen induktion saturaatio (Bs) on 1,6 T tai enemmän; ja

3.

Jokin seuraavista:

a.

Nauhapaksuus on 0,02 mm tai vähemmän; tai

b.

Ominaisresistanssi on 2 × 10–4 ohmi cm tai enemmän.

1C003.C kohdassa ’nanokiteiset’ materiaalit ovat sellaisia materiaaleja, joiden röntgendiffraktiolla määritelty kideraekoko on 50 nm tai vähemmän.

1C004
Uraani-titaaniseokset tai volframiseokset, joilla on rauta-, nikkeli- tai kuparipohjainen ”matriisi” ja joiden:

a.

Tiheys ylittää 17,5 g/cm3;

b.

Elastisuusraja ylittää 880 MPa;

c.

Murtolujuus ylittää 1 270 MPa; ja

d.

Venymä ylittää 8 %.

1C005
Seuraavat yli 100 m pitkät tai yli 100 g:n painoiset ”suprajohtavat””komposiitti” johtimet:

a.

”Suprajohtavat””komposiitti”johtimet, jotka sisältävät yhden tai useamman niobium-titaani’kuidun’ ja joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

1.

Ne on istutettu muuhun ”matriisiin” kuin kupari- tai kuparipohjaiseen ”matriisiin”; ja

2.

Niiden poikkileikkauksen pinta-ala on vähemmän kuin 0,28 × 10–4 mm2 (pyöreiden ’kuitujen’ halkaisija on vähemmän kuin 6 μm);

b.

Yhdestä tai useammasta, muusta kuin niobium-titaanista valmistetusta ”suprajohtavasta”’kuidusta’ koostuvat ”suprajohtavat””komposiitti”johtimet:

1.

Joiden ”kriittinen lämpötila” magneettisen induktion nollapisteessä ylittää 9,85 K (–263,31 °C) astetta; ja

2.

Jotka pysyvät ”suprajohtavassa” tilassa 4,2 K (–268,96 °C) asteessa, kun ne asetetaan magneettikenttään, joka on suunnattu mihin tahansa suuntaan kohtisuorassa johtimen pituusakseliin nähden ja jonka magneettinen induktio on 12 T siten, että kriittisen virran tiheys on enemmän kuin 1 750 A/mm2 johtimen kokonaispoikkileikkauksen kohdalla;

c.

”Suprajohtavat””komposiitti”johtimet, jotka koostuvat yhdestä tai useammasta ”suprajohtavasta”’kuidusta’ ja jotka pysyvät ”suprajohtavassa” tilassa yli 115 K (–158,16 °C) asteessa.

1C005 kohdassa ’kuidut’ voivat olla langan, sylinterin, kalvon, teipin tai nauhan muodossa.

1C006
Seuraavat nesteet ja voiteluaineet:

a.

Hydraulinesteet, jotka sisältävät perusainesosanaan jotain seuraavista:

1.

Synteettiset ’pii-hiili-vety-öljyt’, joiden:

1C006.a.1 kohdassa ’pii-hiili-vety-öljyt’ sisältävät pelkästään piitä, vetyä ja hiiltä.

a.

’Leimahduspiste’ ylittää 477 K (204 °C) astetta;

b.

’Jähmepiste’ on 239 K (–34 °C) astetta tai alempi;

c.

’Viskositeetti-indeksi’ on 75 tai enemmän; ja

d.

’Terminen stabiliteetti’ on 616 K (343 °C) astetta; tai

2.

’Kloori-fluori-hiili-yhdisteet’, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1C006.a.2 kohdassa ’kloori-fluori-hiili-yhdisteet’ sisältävät pelkästään klooria, fluoria ja hiiltä.

a.

Ei ole ’leimahduspistettä’;

b.

’Itsesyttymislämpötila’ on yli 977 K (704 °C) astetta;

c.

’Jähmepiste’ on 219 K (–54 °C) astetta tai alempi;

d.

’Viskositeetti-indeksi’ on 80 tai enemmän; ja

e.

Kiehumispiste on 473 K (200 °C) astetta tai korkeampi;

b.

Voiteluaineet, jotka sisältävät perusainesosanaan jotain seuraavista:

1.

Fenyleeni- tai alkyylifenyleenieetterit tai -tioeetterit tai niiden seokset, jotka sisältävät enemmän kuin kaksi eetteri- tai tioeetterifunktiota tai niiden seosta; tai

2.

Fluoratut silikoninesteet, joiden kinemaattinen viskositeetti on vähemmän kuin 5 000 mm2/s (5 000 senttistokea) 298 K (25 °C) asteen lämpötilassa mitattuna;

c.

Höyrystys- tai vaahdotusnesteet, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1.

Puhtaus ylittää 99,8 %;

2.

Sisältävät 100 millilitrassa vähemmän kuin 25 kooltaan 200 μm tai suurempaa partikkelia; ja

3.

Valmistettu vähintään 85-prosenttisesti jostakin seuraavista:

a.

Dibromitetrafluorietaani (CAS 25497-30-7, 124-73-2, 27336-23-8);

b.

Polyklooritrifluorietyleeni (vain öljyiset tai vahamaiset muunnokset); tai

c.

Polybromitrifluorietyleeni;

d.

Elektroniikan fluori-hiili-jäähdytysnesteet, jotka täyttävät kaikki seuraavat edellytykset:

1.

Sisältävät 85 painoprosenttia tai enemmän jotakin seuraavista tai niiden seoksista:

a.

Monomeerimuotoisia perfluoripolyalkylieetteri-triatsiineja tai perfluorialifaatti-eettereitä;

b.

Perfluorialkyyliamineita;

c.

Perfluorisykloalkaaneja; tai

d.

Perfluorialkaaneja;

2.

Tiheys 298 K (25 °C) asteessa on 1,5 g/ml tai enemmän;

3.

Nestemäisessä tilassa 273 K (0 °C) asteessa; ja

4.

Sisältävät 60 painoprosenttia tai enemmän fluoria.

1C006 kohdassa:

1.

’Leimahduspiste’ määritetään ASTM D-92:n kuvaamalla Cleveland Open cup- tai vastaavilla kansallisilla menetelmillä.

2.

’Jähmepiste’ määritetään ASTM D-97:n kuvaamalla tai vastaavilla kansallisilla menetelmillä.

3.

’Viskositeetti-indeksi’ määritetään ASTM D-2270:n kuvaamalla tai vastaavilla kansallisilla menetelmillä.

4.

’Terminen stabiliteetti’ määritetään seuraavalla koemenettelyllä tai vastaavilla kansallisilla menetelmillä:

20 ml testattavaa nestettä asetetaan 46 ml:n vetoiseen ruostumattomasta teräksestä (tyyppiä 317) valmistettuun kammioon, joka sisältää yhden työkaluteräksisen (M-10), yhden teräksisen (52100) ja yhden laivapronssisen (60 % Cu, 39 % Zn, 0,75 % Sn) nimellisläpimitaltaan 12,5 mm kuulan. Kammio tyhjennetään typen avulla ja suljetaan (yhden) ilmakehän paineeseen, ja lämpötila nostetaan 644 ±6 K (371 ±6 °C) asteeseen kuudeksi tunniksi. Näytettä pidetään termisesti stabiilina, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

a.

Kunkin kuulan paino vähenee vähemmän kuin 10 mg kuulan pinnan yhtä mm2 kohti;

b.

Alkuperäisen, 311 K (38 °C) asteessa määritetyn viskositeetin muutos on vähemmän kuin 25 %; ja

c.

Kokonaishappo- tai -emäsluku on vähemmän kuin 0,40.

5.

’Itsesyttymislämpötila’ määritetään ASTM E-659:n kuvaamalla tai vastaavilla kansallisilla menetelmillä.

1C007
Seuraavat keraamiset perusmateriaalit, keraamiset ei-”komposiitti”materiaalit, keraamiset ”matriisi””komposiitti”materiaalit ja väliaineet:

Huom.

KATSO MYÖS 1C107 KOHTA.

a.

Yksinkertaisten tai kompleksisten titaaniboridien perusmateriaalit, joiden metallisten epäpuhtauksien kokonaismäärä, tarkoituksellisia lisäaineita lukuunottamatta, on vähemmän kuin 5 000 ppm, keskimääräinen partikkelikoko on 5 mikrometriä tai vähemmän, ja korkeintaan 10 % hiukkasista on kooltaan suurempia kuin 10 mikrometriä;

b.

Titaaniborideista koostuvat keraamiset ei-”komposiitti”materiaalit raaka-aineena tai puolivalmisteina, joiden tiheys on 98 % tai enemmän teoreettisesta tiheydestä;

1C007.b kohta ei aseta valvonnanalaiseksi hioma-aineita.

c.

Keraami-keraami-”komposiitit”, joilla on lasi- tai oksidi”matriisi” ja jotka on lujitettu kuiduilla, joilla on kaikki seuraavista ominaisuuksista:

1.

Ne on tehty jostakin seuraavista materiaaleista:

a.

Si-N;

b.

Si-C;

c.

Si-Al-O-N; tai

d.

Si-O-N; ja

2.

Niiden ”ominaismurtovetolujuus” ylittää 12,7 × 103 m;

d.

Keraami-keraami-”komposiitti”materiaalit, joilla on tai ei ole jatkuvaa metallifaasia ja jotka sisältävät hienojakoisena minkä tahansa kuitumaisen tai whiskers-tyyppisen materiaalin hiukkasia tai faaseja ja joissa ”matriisin” muodostavat piin, zirkoniumin tai boorin karbidit tai nitridit;

e.

Seuraavat väliaineet (erikoispolymeeri- tai metalliorgaaniset materiaalit), jotka on tarkoitettu 1C007.c kohdassa määriteltyjen materiaalien jonkin faasin tai faasien valmistamiseen:

1.

Polydiorganosilaanit (piikarbidin valmistukseen);

2.

Polysilatsaanit (piinitridin valmistukseen);

3.

Polykarbosilatsaanit (pii-, hiili- ja typpikomponentteja sisältävien keraamisten aineiden valmistukseen).

f.

Keraami-keraami-”komposiitti”materiaalit, joilla on oksidi- tai lasi”matriisi”, joka on lujitettu jonkin seuraavien järjestelmien jatkuvilla kuiduilla:

1.

Al2O3 (CAS 1344-28-1); tai

2.

Si-C-N.

1C007.f kohta ei aseta valvonnanalaiseksi ”komposiitteja”, jotka sisältävät näiden järjestelmien kuituja, joiden vetolujuus on vähemmän kuin 700 Mpa 1 273 K (1 000 °C) asteen lämpötilassa tai virumisvastus on enemmän kuin 1 %:n virumisvenymä 100 Mpa:n kuormalla ja 1 273 K (1 000 °C) asteessa 100 tunnin aikana.

1C008
Seuraavat fluoraamattomat polymeeriset aineet:

a.

Seuraavat imidit:

1.

Bismaleimidit;

2.

Aromaattiset polyamidi-imidit (PAI), joiden ’lasittumismislämpötila (T g )’ ylittää 563 K (290 °C) astetta;

3.

Aromaattiset polyimidit;

4.

Aromaattiset polyeetteri-imidit, joiden lasittumismislämpötila (T g ) ylittää 513 K (240 °C) astetta;

1C008.a kohdassa asetetaan valvonnanalaiseksi aineet, jotka ovat nestemäisessä tai kiinteässä ”plastisoituvassa” muodossa, mukaan lukien muovi, pulveri, pelletti, kalvo, levy, teippi tai nauha.

Kalvon, levyn, teipin tai nauhan muodossa olevien ei-”plastisoituvien” aromaattisten polyimidien osalta ks. 1A003.

b.

Termoplastiset nestekidesekapolymeerit, joilla pehmenemislämpötila ylittää 523 K (250 °C) astetta mitattuna ISO-standardin 75-2 (2004), menetelmän A tai vastaavien kansallisten standardien mukaisesti 1,80 N/mm2 kuormituksen alaisena, ja jotka koostuvat:

1.

Jostakin seuraavista yhdisteistä:

a.

Fenyleeni, bifenyleeni tai naftaleeni; tai

b.

Metyyli-, tertiääri-butyyli- tai fenyylisubstituoitu fenyleeni, bifenyleeni tai naftaleeni; ja

2.

Jostakin seuraavista hapoista:

a.

Tereftaalihappo (CAS 100-21-0);

b.

6-hydroksi-2-naftoehappo (CAS 16712-64-4); tai

c.

4-hydroksibentsoehappo (CAS 99-96-7);

c.

Ei käytössä;

d.

Polyaryleeniketonit;

e.

Polyaryleenisulfidit, joissa aryleeniryhmä on bifenyleeni, trifenyleeni tai jokin niiden yhdistelmistä;

f.

Polybifenyleenieetterisulfoni, jonka ’lasittumislämpötila (Tg)’ ylittää 513 K (240 °C) astetta.

’Lasittumislämpötila (Tg)’ 1C008 kohdan materiaaleille määritetään ISO-standardissa 11357-2 (1999) tai vastaavissa kansallisissa standardeissa kuvatulla tavalla. Lisäksi 1C008.a.2 kohdan materiaaleille ’lasittumislämpötila (Tg)’ määritetään PAI-testauskappaleelle, joka on ensin kovetettu vähintään 310 °C asteen lämpötilassa vähintään 15 minuutin ajan.

1C009
Seuraavat käsittelemättömät fluoratut yhdisteet:

a.

Vinyylideenifluoridin sekapolymeerit, joilla ilman venytystä on 75 % tai enemmän betakiderakennetta;

b.

Fluoratut polyimidit, jotka sisältävät 10 painoprosenttia tai enemmän sitoutunutta fluoria;

c.

Fluoratut fosfatseeni-elastomeerit, jotka sisältävät 30 painoprosenttia tai enemmän sitoutunutta fluoria.

1C010
Seuraavat ”kuitu- tai säiemateriaalit”:

Huom.

KATSO MYÖS 1C210 JA 9C110 KOHTA.

a.

Orgaaniset ”kuitu- tai säiemateriaalit”, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

1.

”Ominaiskimmokerroin” ylittää 12,7 × 106 m; ja

2.

”Ominaismurtovetolujuus” ylittää 23,5 × 104 m;

1C010.a kohta ei aseta valvonnanalaiseksi polyetyleeniä.

b.

Hiilipohjaiset ”kuitu- tai säiemateriaalit”, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

1.

”Ominaiskimmokerroin” ylittää 14,65 × 106 m; ja

2.

”Ominaismurtovetolujuus” ylittää 26,82 × 104 m;

1C010.b kohta ei aseta valvonnanalaiseksi:

a.

”Siviili-ilma-alusten” rakenteiden tai laminointien korjaukseen tarkoitettuja kuitu- tai säiemateriaaleja, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1.

Pinta-ala enintään 1 m2;

2.

Pituus enintään 2,5 m; ja

3.

Leveys enintään 15 mm.

b.

Mekaanisesti katkotut, rouhitut tai leikatut hiilipohjaiset ”kuitu- tai säiemateriaalit”, joiden pituus on 25,0 mm tai vähemmän.

1C010.b kohdassa mainittujen materiaalien ominaisuudet tulee määrittää SACMA:n (Suppliers of Advanced Composite Materials Association) suosittelemia menetelmiä SRM 12–17, ISO 10618 (2004) 10.2.1:n menetelmää A tai vastaavia kansallisia vetokokeita käyttäen ja erän keskiarvon perusteella.

c.

Epäorgaaniset ”kuitu- tai säiemateriaalit”, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

1.

”Ominaiskimmokerroin” ylittää 2,54 × 106 m; ja

2.

Sulamis-, hajoamis- tai härmistymispiste on yli 1 922 K (1 649 °C) astetta neutraalissa ympäristössä;

1C010.c kohta ei aseta valvonnanalaiseksi:

a.

Epäjatkuvia, monifaasisia, monikiteisiä alumiinioksidikuituja katkeena tai mattona, jotka sisältävät 3 painoprosenttia tai enemmän piitä ja joiden ”ominaiskimmomoduuli” on vähemmän kuin 10 × 106 m;

b.

Molybdeeni- ja molybdeeniseoskuituja;

c.

Boorikuituja;

d.

Epäjatkuvia keraamisia kuituja, joiden sulamis-, hajoamis- tai härmistymispiste on alempi kuin 2 043 K (1 770 °C) astetta neutraalissa ympäristössä.

d.

”Kuitu- tai säiemateriaalit”, joilla on jokin seuraavista ominaisuuksista:

1.

Ne koostuvat joistakin seuraavista:

a.

1C008.a kohdassa määritellyistä polyeetteri-imideistä; tai

b.

1C008.b–1C008.f kohdassa määritellyistä materiaaleista; tai

2.

Ne koostuvat joistakin 1C010.d.1.a tai b kohdassa määritellyistä materiaaleista ja joihin on ”sekoitettu” muita, 1C010.a, 1C010.b tai 1C010.c kohdassa määriteltyjä kuituja;

e.

Seuraavat kokonaan tai osittain muovi- tai hartsikyllästetyt ”kuitu- tai säiemateriaalit” (prepregit), metalli- tai hiilipinnoitteiset ”kuitu- tai säiemateriaalit” (preformit) tai hiilikuitu-preformit, jotka täyttävät kaikki seuraavat edellytykset:

1.

Niillä on jokin seuraavista ominaisuuksista:

a.

1C010.c kohdassa määritellyt epäorgaaniset ”kuitu- tai säiemateriaalit”; tai

b.

Orgaaniset tai hiilipohjaiset ”kuitu- tai säiemateriaalit”, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1.

”Ominaiskimmokerroin” ylittää 10,15 × 106 m; ja

2.

”Ominaismurtovetolujuus” ylittää 17,7 × 104 m; ja

2.

Niillä on jokin seuraavista ominaisuuksista:

a.

1C008 tai 1C009.b kohdassa määritelty muovi tai hartsi;

b.

’Dynaamis-mekaanisessa analyysissa lasittumislämpötila (DMA Tg)’ on 453 K (180 °C) tai sitä korkeampi, ja niissä on fenolihartsia; tai

c.

’Dynaamis-mekaanisessa analyysissa lasittumislämpötila (DMA Tg)’ on 505 K (232 °C) tai sitä korkeampi, ja niissä on muovia tai hartsia, jota ei ole määritelty 1C008 tai 1C009.b kohdassa ja joka ei ole fenolihartsia.

:

Metalli- tai hiilipinnoitteiset ”kuitu- tai säiemateriaalit” (preformit) tai ”hiilikuitu-preformit”, jotka eivät ole muovi- tai hartsikyllästettyjä, on määritelty ”kuitu- tai säiemateriaaleina” 1C010.a, 1C010.b tai 1C010.c kohdassa.

:

1C010.e kohta ei aseta valvonnanalaiseksi:

a.

Epoksihartsi”matriisilla” kyllästettyjä hiili”kuitu- tai -säiemateriaaleja” (prepregejä), jotka on tarkoitettu ”siviili-ilma-alusten” rakenteiden tai laminaattien korjaamiseen ja joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1)

Pinta-ala enintään 1 m2;

2)

Pituus enintään 2,5 m; ja

3)

Leveys enintään 15 mm.

b.

Täysin tai osittain muovilla kyllästettyjä tai hartsilla kyllästettyjä mekaanisesti katkottuja, rouhittuja tai leikattuja hiilipohjaisia ”kuitu- tai säiemateriaaleja”, joiden pituus on 25,0 mm tai vähemmän, kun käytetään muuta kuin 1C008 tai 1C009.b kohdassa määritettyä muovia tai hartsia.

’Dynaamis-mekaanisessa analyysissa lasittumislämpötila (DMA Tg)’ 1C010.e kohdan materiaaleille määritetään ASTM D 7028-07:ssä tai vastaavassa kansallisessa standardissa kuvattua menetelmää käyttäen kuivatestauskappaleelle. Kertamuovien ollessa kyseessä kuivatestauskappaleen kovettumisasteen on oltava vähintään 90 prosenttia, kuten ASTM E 2160-04:ssä tai vastaavassa kansallisessa standardissa on määritelty.

1C011
Seuraavat metallit ja yhdisteet:

Huom.

KATSO MYÖS ASETARVIKELUETTELO JA 1C111 KOHTA.

a.

Metallit, joiden hiukkaskoko on vähemmän kuin 60 μm riippumatta siitä, ovatko ne pallomaisia, hivennettyjä, pallomaisia, hiutaloituja tai jauhettuja, jotka on valmistettu materiaalista, joka sisältää 99 % tai enemmän zirkoniumia, magnesiumia ja näiden seoksia;

Hafniumin luontainen pitoisuus zirkoniumissa (tyypillisesti 2–7 prosenttia) lasketaan zirkoniumin kanssa.

1C011.a kohdassa määritellyt metallit tai seokset ovat valvonnanalaisia riippumatta siitä, onko metallit tai seokset kapseloitu alumiiniin, magnesiumiin, zirkoniumiin tai berylliumiin.

b.

Boori tai booriseokset, joiden hiukkaskoko on 60 mikrometriä tai vähemmän, seuraavasti:

1.

Boori, jonka puhtaus on 85 painoprosenttia tai suurempi;

2.

Booriseokset, joiden booripitoisuus on 85 painoprosenttia tai suurempi;

1C011.b kohdassa määritellyt metallit tai seokset ovat valvonnanalaisia riippumatta siitä, onko metallit tai seokset kapseloitu alumiiniin, magnesiumiin, zirkoniumiin tai berylliumiin.

c.

Guanidiininitraatti (CAS 506-88-7).

d.

Nitroquanidiini (NQ) (CAS 556-93-4).

Katso myös asetarvikeluettelo sellaisten metallijauheiden osalta, jotka sekoitetaan muiden aineiden kanssa sotilaskäyttöön suunnitellun seoksen muodostamiseksi.

1C012
Seuraavat materiaalit:

Näitä materiaaleja käytetään tyypillisesti ydinlämpölähteissä.

a.

Plutonium missä tahansa muodossa, jonka plutonium-238 isotooppipitoisuus on enemmän kuin 50 % painosta;

:

1C012.a kohta ei aseta valvonnanalaiseksi:

a.

Toimituksia, joissa plutoniumsisältö on 1 g tai vähemmän;

b.

Toimituksia, joissa on 3 ”tehollista grammaa” tai vähemmän instrumentin anturoivassa osassa.

b.

”Aiemmin erotettu” neptunium-237 missä tahansa muodossa.

1C012.b kohta ei aseta valvonnanalaiseksi toimituksia, joissa neptunium-237 sisältö on 1 g tai vähemmän.

1C101
Muut, kuin 1C001 kohdassa määritellyt, ”ohjuksissa”, ”ohjusten” alajärjestelmissä tai 9A012 kohdassa määritellyissä miehittämättömissä ilma-aluksissa käyttökelpoiset materiaalit ja laitteet, jotka pienentävät havaittavuutta, kuten tutkaheijastavuutta, ultravioletti-, infrapuna- tai akustista havaittavuutta.

:

1C101 kohta sisältää:

a.

Rakennemateriaalit ja pinnoitteet, jotka on erityisesti kehitetty pienentämään tutkaheijastuvuutta;

b.

Pinnoitteet, mukaan lukien maalit, jotka on erityisesti kehitetty vähentämään tai muuntamaan säteilyn heijastuvuutta tai emissiivisyyttä spektrin mikroaalto-, infrapuna- tai ultraviolettialueella;

:

1C101 kohta ei sisällä pinnoitteita, kun niitä käytetään satelliittien lämmön kontrollointiin.

1C101 kohdassa ’ohjuksilla’ tarkoitetaan täydellisiä rakettijärjestelmiä ja miehittämättömiä ilma-alusjärjestelmiä, joiden kantomatka on yli 300 km.

1C102
9A004 kohdassa määriteltyihin avaruuteen laukaisussa käytettäviin kantoraketteihin tai 9A104 kohdassa määriteltyihin luotainraketteihin tarkoitetut toistokyllästetyt pyrolisoidut hiili-hiilimateriaalit.

1C107
Seuraavat, muut kuin 1C007 kohdassa määritellyt grafiitti- ja keraamiset materiaalit:

a.

Hienorakeiset grafiitit, joiden kappaletiheys on 1,72 g/cm3 tai suurempi, 288 K (15 °C) asteen lämpötilassa mitattuna, ja joiden raekoko on 100 μm tai vähemmän ja joita voidaan käyttää rakettien suuttimissa ja ilmakehään palaamaan suunniteltujen alusten kärkikartioissa ja jotka voidaan työstää joksikin seuraavista tuotteista:

1.

Sylinterit, joiden halkaisija on 120 mm tai suurempi ja joiden pituus on 50 mm tai enemmän;

2.

Putket, joiden sisähalkaisija on 65 mm tai suurempi ja joiden seinämäpaksuus on 25 mm tai enemmän ja joiden pituus on 50 mm tai enemmän; tai

3.

Lohkot, joiden koko on 120 mm × 120 × 50 mm tai enemmän.

Katso myös 0C004 kohta.

b.

Pyrolyyttiset tai kuituvahvisteiset grafiitit, joita voidaan käyttää ”ohjuksissa”, 9A004 kohdassa määritellyissä avaruuteen laukaisussa käytettävissä kantoraketeissa tai 9A104 kohdassa määritellyissä luotainraketeissa käytettävissä rakettien suuttimissa ja ilmakehään palamaan suunniteltujen alusten kärkikartioissa;

Katso myös 0C004 kohta.

c.

Keraamiset komposiittimateriaalit (dielektrisyysvakio pienempi kuin 6 taajuusalueilla 100 MHz–100 GHz), joita käytetään ”ohjuksissa”, 9A004 kohdassa määritellyissä avaruuteen laukaisussa käytettävissä kantoraketeissa tai 9A104 kohdassa määritellyissä luotainraketeissa käytettävissä tutka-antennien suojakuvuissa;

d.

Kokonaisina työstettävät piikarbidivahvisteiset polttamattomat keraamit, joita käytetään ”ohjuksissa”, 9A004 kohdassa määritellyissä avaruuteen laukaisussa käytettävissä kantoraketeissa tai 9A104 kohdassa määritellyissä luotainraketeissa käytettävissä kärkikartioissa;

e.

Piikarbidivahvisteiset keraamiset komposiitit, joita voidaan käyttää ”ohjuksissa”, 9A004 kohdassa määritellyissä avaruuteen laukaisussa käytettävissä kantoraketeissa tai 9A104 kohdassa määritellyissä luotainraketeissa käytettävissä kärkikartioissa käytettävissä kärkikartioissa, ilmakehään palamaan suunnitelluissa aluksissa ja suuttimen virtauksen ohjaimissa.

1C111
Seuraavat, muut kuin 1C011 kohdassa määritellyt ajoaineet tai ajoaineiden raaka-aineina käytettävät kemikaalit:

a.

Ajoaineet:

1.

Muu kuin asetarvikeluettelossa mainittu alumiinipallojauhe, jonka tasakokoiset hiukkaset ovat läpimitaltaan alle 200 μm ja alumiinipitoisuus 97 painoprosenttia tai korkeampi, jos vähintään 10 prosenttia kokonaispainosta muodostuu hiukkasista, joiden läpimitta on alle 63 μm, ISO-standardin 2591:1988 tai vastaavien kansallisten standardien mukaisesti;

Hiukkaskoko 63 μm (ISO R-565) vastaa raekokoa 250 (Tyler) tai 230 (ASTM-standardi E-11).

2.

Muut kuin asetarvikeluettelossa mainitut metalliset ajoaineet, joiden pallomaisten, hivennettyjen, sferoidisten, hiutaloitujen tai jauhettujen hiukkasten koko on alle 60 μm ja jotka sisältävät 97 painoprosenttia tai enemmän seuraavista:

a.

Zirkonium;

b.

Beryllium;

c.

Magnesium; tai

d.

Edellä kohdissa a–c määriteltyjen metallien seokset;

Hafniumin luontainen pitoisuus zirkoniumissa (tyypillisesti 2–7 prosenttia) lasketaan zirkoniumin kanssa.

3.

Seuraavat nestemäistä polttoainetta käyttävissä rakettimoottoreissa käytettävät hapettavat aineet:

a.

Dityppitrioksidi (CAS 10544-73-7)

b.

Typpidioksidi (CAS 10102-44-0)/dityppitetroksidi (CAS 10544-72-6)

c.

Dityppipentoksidi (CAS 10102-03-1)

d.

Typpioksidisekoitukset (MON);

Typpioksidisekoitukset (MON) ovat typpioksidin (NO) liuoksia dityppitetroksidissa/typpidioksidissa (N2O4/NO2), joita voidaan käyttää ohjusjärjestelmissä. On olemassa joukko koostumuksia, jotka voidaan nimetä lyhenteillä MONi tai MONij, joissa i ja j ovat kokonaislukuja, jotka kuvaavat typpioksidin prosenttiosuutta seoksessa (esim. MON3 sisältää 3 prosenttia typpioksidia, MON25 taas 25 prosenttia typpioksidia. Yläraja on MON40 eli 40 painoprosenttia).

e.

KATSO ASETARVIKELUETTELO Inhibioitu punahöyryinen typpihappo (IRFNA);

f.

KATSO ASETARVIKELUETTELO JA 1C238 Yhdisteet, jotka muodostuvat fluorista ja yhdestä tai useammasta muusta halogeenista, hapesta tai typestä;

4.

Seuraavat hydratsiinijohdannaiset:

Huom.

KATSO MYÖS ASETARVIKELUETTELO.

a.

Trimetyylihydratsiini (CAS 1741-01-1);

b.

Tetrametyylihydratsiini (CAS 6415-12-9);

c.

N,N-diallyylihydratsiini;

d.

Allyylihydratsiini (CAS 7422-78-8);

e.

Etyleenidihydratsiini;

f.

Monometyylihydratsiinidinitraatti;

g.

Epäsymmetrinen dimetyylihydratsiininitraatti;

h.

Hydratsiniumatsidi (CAS 14546-44-2);

i.

Dimetyylihydratsiniumatsidi;

j.

Hydratsiniumdinitraatti;

k.

Di-imido-oksaalihappodihydratsiini (CAS 3457-37-2);

l.

2-hydroksietyylihydratsiininitraatti (HEHN);

m.

Katso asetarvikeluettelo hydratsiniumperkloraatin osalta;

n.

Hydratsiniumdiperkloraatti (CAS 13812-39-0);

o.

Metyylihydratsiininitraatti (MHN):

p.

Dietyylihydratsiininitraatti (DEHN);

q.

3,6-dihydratsinotetratsiininitraatti (1,4-dihydratsiininitraatti) (DHTN);

5.

Muut kuin asetarvikeluettelossa määritellyt materiaalit, joiden energiatiheys on korkea ja joita voidaan käyttää ’ohjuksissa’ tai 9A012 kohdassa määritellyissä miehittämättömissä ilma-aluksissa;

a.

Sekapolttoaineet, jotka sisältävät sekä kiinteitä että nestemäisiä polttoaineita, kuten booriliete, ja joiden massaan perustuva energiatiheys on 40 × 106 J/kg tai enemmän;

b.

Muut polttoaineet ja polttoaineiden lisäaineet, joiden energiatiheys on korkea (esim. kubaani, ioniliokset, JP-10) ja joiden tilavuuteen perustuva energiatiheys on 37,5 × 109 J/m3 tai enemmän mitattuna 20 °C lämpötilassa ja yhden ilmakehän (101,325 kPa) paineessa;

1C111.a.5.b kohta ei aseteta valvonnanalaiseksi jalostettuja fossiilisia polttoaineita ja kasviperäisiä biopolttoaineita mukaan lukien moottoripolttoaineet, jotka on sertifioitu käytettäväksi siviili-ilmailussa, ellei niitä ole erityisesti suunniteltu ’ohjuksia’ tai 9A012 kohdassa määriteltyjä miehittämöttömiä ilma-aluksia varten.

1C111.a.5 kohdassa ’ohjuksilla’ tarkoitetaan täydellisiä rakettijärjestelmiä ja miehittämättömiä ilma-alusjärjestelmiä, joiden kantomatka on yli 300 km.

b.

Polymeeriset aineet:

1.

Karboksipäätteinen polybutadieeni (mukaan lukien karboksyylipäätteinen polybutadieeni) (CTPB);

2.

Hydroksipäätteinen polybutadieeni (mukaan lukien hydroksyylipäätteinen polybutadieeni) (HTPB), muu kuin asetarvikeluettelossa määritelty;

3.

Polybutadieeniakryylihappo (PBAA);

4.

Polybutadieeniakryylihappoakrylonitriili (PBAN);

5.

Polytetrahydrofuraanipolyetyleeniglykoli (TPEG);

Polytetrahydrofuraanipolyetyleeniglykoli (TPEG) on poly-1,4-butaanidiolin ja polyetyleeniglykolin (PEG) blokkikopolymeeri.

c.

Muut ajoaineiden lisä- ja apuaineet:

1.

KATSO ASETARVIKELUETTELOSTA karboraanit, dekaboraanit, pentaboraanit ja niiden johdannaiset;

2.

Trietyleeniglykolidinitraatti (TEGDN) (CAS 111-22-8);

3.

2-nitrodifenyyliamiini (CAS 119-75-5);

4.

Trimetylolietaanitrinitraatti (TMETN) (CAS 3032-55-1);

5.

Dietyleeniglykolidinitraatti (DEGDN) (CAS 693-21-0);

6.

Seuraavat ferroseenijohdannaiset:

a.

Katso asetarvikeluettelosta katoseeni;

b.

Etyyliferroseeni (CAS 1273-89-8);

c.

Propyyliferroseeni;

d.

Katso asetarvikeluettelosta n-butyyliferroseeni;

e.

Pentyyliferroseeni (CAS 1274-00-6);

f.

Disyklopentyyliferroseeni;

g.

Disykloheksyyliferroseeni;

h.

Dietyyliferroseeni (CAS 1273-97-8);

i.

Dipropyyliferroseeni;

j.

Dibutyyliferroseeni (CAS 1274-08-4);

k.

Diheksyyliferroseeni (CAS 93894-59-8);

l.

Asetyyliferroseeni (CAS 1271-55-2) / 1,1′ -diasetyyliferroseeni (CAS 1273-94-5);

m.

Katso asetarvikeluettelosta ferroseenikarboksyylihapot;

n.

Katso asetarvikeluettelosta butaseeni;

o.

Muut kuin asetarvikeluettelossa määritellyt ferroseenijohdannaiset, joita voidaan käyttää rakettien ajoaineiden palamisnopeuden muuttamiseen.

1C111.c.6.o kohta ei aseta valvonnan alaiseksi ferroseenijohdannaisia, jotka sisältävät kuuden hiiliatomin muodostaman aromaattisen funktionaalisen ryhmän, joka on kiinnittynyt ferroseenimolekyyliin.

7.

4,5 diatsidometyyli-2-metyyli-1,2,3-triatsoli (iso-DAMTR) lukuun ottamatta asetarvikeluettelossa määriteltyä.

Muut ajoaineet ja kemialliset ainesosat, joita 1C111 kohdassa ei ole määritelty: katso asetarvikeluettelo.

1C116
Maraging-teräkset levyinä tai putkina, joiden (seinämän) paksuus on 5 mm tai vähemmän ja joiden murtovetolujuus on 1 500 MPa tai suurempi 293 K (20 °C) asteen lämpötilassa mitattuna.

Huom.

KATSO MYÖS 1C216 KOHTA.

Maraging-teräkset ovat rautaseoksia, joille on tunnusomaista korkea nikkelipitoisuus, hyvin alhainen hiilipitoisuus sekä seostusaineiden tai erkaumien käyttö seoksen lujittumisen ja vanhenemis-karkenemisen aikaansaamiseksi.

1C117
Seuraavat ’ohjus’komponenttien valmistukseen tarkoitetut materiaalit

a.

Volframi ja volframiseokset, jotka ovat hiukkasmuodossa ja joiden volframipitoisuus on vähintään 97 painoprosenttia ja hiukkaskoko enintään 50 × 10–6 m (50 μm);

b.

Molybdeeni ja moybdeeniseokset, jotka ovat hiukkasmuodossa ja joiden molybdeenipitoisuus on vähintään 97 painoprosenttia ja hiukkaskoko enintään 50 × 10–6 m (50 μm);

c.

Kiinteässä muodossa olevat volframimateriaalit, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1.

Jokin seuraavista materiaalikoostumuksista:

a.

Volframi ja volframiseokset, joiden volframipitoisuus on vähintään 97 painoprosenttia;

b.

Kuparia sisältävä volframi, jonka volframipitoisuus on vähintään 80 painoprosenttia; tai

c.

Hopeaa sisältävä volframi, jonka volframipitoisuus on vähintään 80 painoprosenttia; ja

2.

Ne voidaan työstää joksikin seuraavista tuotteista:

a.

Sylinterit, joiden halkaisija on vähintään 120 mm ja joiden pituus on vähintään 50 mm;

b.

Putket, joiden sisähalkaisija on vähintään 65 mm ja joiden seinämäpaksuus on vähintään 25 mm ja joiden pituus on vähintään 50 mm, tai

c.

Lohkot, joiden koko on vähintään 120 mm × 120 mm × 50 mm.

In 1C117 kohdassa ’ohjuksilla’ tarkoitetaan täydellisiä rakettijärjestelmiä ja miehittämättömiä ilma-alusjärjestelmiä, joiden kantomatka on yli 300 km.

1C118
Titaanistabiloitu ruostumaton dupleksiteräs (Ti-DSS), jolla on:

a.

Kaikki seuraavat ominaisuudet:

1.

Sisältää 17,0–23,0 painoprosenttia kromia ja 4,5–7,0 painoprosenttia nikkeliä;

2.

Titaanipitoisuus suurempi kuin 0,10 painoprosenttia; ja

3.

Ferriittis-austeniittinen mikrorakenne (toiselta nimeltään kaksiosainen mikrorakenne), josta vähintään 10 tilavuusprosenttia on austeniittia (ASTM-standardin E-1181-87 tai vastaavien kansallisten standardien mukaan); ja

b.

Jokin seuraavista muodoista:

1.

Harkko tai tanko, jonka mitat ovat joka suunnassa 100 mm tai enemmän;

2.

Levy, jonka leveys on 600 mm tai enemmän ja paksuus 3 mm vai vähemmän; tai

3.

Putki, jonka ulompi halkaisija on 600 mm tai enemmän ja seinämän paksuus 3 mm tai vähemmän.

1C202
Seuraavat metalliseokset, joita ei ole määritelty 1C002.b.3 tai b.4 kohdassa:

a.

Alumiiniseokset, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

1.

Murtovetolujuus voi olla 460 MPa tai enemmän 293 K (20 °C) asteen lämpötilassa; ja

2.

Ne ovat putkina tai täysmetallisina tankoina (myös takeina), joiden ulkohalkaisija on yli 75 mm;

b.

Titaaniseokset, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

1.

Murtolujuus voi olla 900 MPa tai enemmän 293 K (20 °C) asteen lämpötilassa; ja

2.

Ne ovat putkina tai kiinteinä tankoina (myös takeina), joiden ulkohalkaisija on suurempi kuin 75 mm.

Lujuusmääritelmä kattaa seokset sekä lämpökäsittelemättöminä että -käsiteltyinä.

1C210
Seuraavat, muut kuin 1C010.a, b tai e kohdassa määritellyt ”kuitu- tai säiemateriaalit” tai prepregit:

a.

Hiili- tai aramidi’kuitu- ja -säiemateriaalit’, joilla on jompikumpi seuraavista ominaisuuksista:

1.

”Ominaiskimmokerroin” on 12,7 × 106 m tai suurempi; tai

2.

”Ominaismurtovetolujuus” on 235 × 103 m tai suurempi;

1C210.a kohta ei aseta valvonnanalaiseksi aramidi’kuitu- ja -säiemateriaaleja’, joissa on 0,25 prosenttia tai enemmän esteripohjaista säiepinnan muuntoainetta;

b.

Lasikuitupitoiset ’kuitu- ja -säiemateriaalit’, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

1.

”Ominaiskimmokerroin” on 3,18 × 106 m tai suurempi; ja

2.

”Ominaismurtovetolujuus” on 76,2 × 103 m tai suurempi;

c.

1C210.a tai b kohdassa määritellyistä hiili- tai lasi’kuitu- tai säiemateriaaleista’ valmistetut enintään 15 mm:n levyiset (prepregit) kertamuovikyllästetyt yhtäjaksoiset ”langat”, ”rovingit”, ”touvit” tai ”teipit”.

Muovi muodostaa komposiitin matriisin.

1C210 kohdassa ’kuitu- tai säiemateriaaleilla’ tarkoitetaan vain yhtäjaksoisia monofilamentteja, ”lankoja”, ”rovingeja”, ”touveja” tai ”teippejä”.

1C216
Muu kuin 1C116 kohdassa määritelty maraging-teräs, jonka murtovetolujuus voi 293 K (20 °C) asteen lämpötilassa ylittää arvon 2 050 Mpa.

1C216 kohta ei aseta valvonnanalaiseksi kappaleita, joiden mikään lineaarinen ulottuvuus ei ole suurempi kuin 75 mm.

Lujuusmääritelmä kattaa maraging-teräkset sekä lämpökäsittelemättöminä että lämpökäsiteltyinä.

1C225
Boori, joka on rikastettu boori-10-isotoopilla (10B) suurempaan kuin luonnolliseen isotooppipitoisuuteen, seuraavasti: alkuaineboori, yhdisteet, booria sisältävät seokset, niistä valmistetut tuotteet, kaikesta edellä mainitusta syntyvä jäte tai romu.

1C225 kohdassa booria sisältäviin seoksiin kuuluvat booripitoiset materiaalit.

Boori-10:n luonnollinen isotooppipitoisuus on noin 18,5 painoprosenttia (20 atomiprosenttia).

1C226
Muut kuin 1C117 kohdassa määritellyt volframi, volframikarbidi ja seokset, joissa on enemmän kuin 90 painoprosenttia volframia ja joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

a.

Ne ovat sylinterin muotoisia kappaleita, joiden sisäläpimitta on 100-300 mm (sylinterisegmentit mukaan lukien); ja

b.

Niiden massa on suurempi kuin 20 kg.

1C226 ei aseta valvonnanalaiseksi tuotteita, jotka on erityisesti suunniteltu käytettäväksi painoina tai gammasädekollimaattoreina.

1C227
Kalsium, jolla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

a.

Painosta on vähemmän kuin 1 000 miljoonasosaa muita metalliepäpuhtauksia kuin magnesiumia; ja

b.

Vähemmän kuin 10 miljoonasosaa painosta booria.

1C228
Magnesium, jolla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

a.

Painosta on vähemmän kuin 200 miljoonasosaa muita metalliepäpuhtauksia kuin kalsiumia; ja

b.

Vähemmän kuin 10 miljoonasosaa painosta booria.

1C229
Vismutti, jolla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

a.

Puhtaus on 99,99 painoprosenttia tai enemmän; ja

b.

Hopeapitoisuus on pienempi kuin 10 miljoonasosaa.

1C230
Muut kuin asetarvikeluettelossa määritellyt berylliummetalli, yli 50 painoprosenttia berylliumia sisältävät seokset, berylliumyhdisteet, niistä tehdyt valmisteet sekä kaikista edellä mainituista syntyvä jäte tai romu.

Huom.

KATSO MYÖS ASETARVIKELUETTELO.

1C230 kohta ei aseta valvonnanalaiseksi seuraavia:

a.

Röntgenlaitteiden metalli-ikkunat tai porarei’issä käytettävät sondit;

b.

Valmiit tai puolivalmiit oksidiprofiilit, jotka on erityisesti suunniteltu elektronikkakomponenttiosiksi tai elektroniikkapiirien substraateiksi;

c.

Berylli (beryllium-alumiinisilikaatti) smaragdeina tai akvamariineina.

1C231
Hafniummetalli, enemmän kuin 60 painoprosenttia hafniumia sisältävät seokset, enemmän kuin 60 painoprosenttia hafniumia sisältävät hafniumyhdisteet, näistä tehdyt valmisteet sekä kaikesta edellä mainitusta syntyvä jäte tai romu.

1C232
Helium-3 (3He), helium-3:a sisältävät seokset ja mitä tahansa edellä mainittua ainetta sisältävät tuotteet tai laitteet.

1C232 kohta ei aseta valvonnanalaiseksi tuotetta tai laitetta, joissa on vähemmän kuin 1 g helium-3-isotooppia.

1C233
Litium, joka on rikastettu 6-isotoopilla (6Li) suurempaan kuin luonnolliseen isotooppipitoisuuteen sekä rikastettua litiumia sisältävät tuotteet tai laitteet, seuraavasti: seokset (lejeeringit), yhdisteet, litiumia sisältävät seokset, näistä tehdyt valmisteet, sekä kaikesta edellä mainitusta syntyvä jäte tai romu.

1C233 ei aseta valvonnanalaiseksi termoluminesenssiannosmittareita.

Litiumin 6-isotoopin pitoisuus luonnossa on noin 6,5 painoprosenttia (7,5 atomiprosenttia).

1C234
Zirkonium, jonka hafniumpitoisuus on vähemmän kuin 1 paino-osa hafniumia per 500 osaa zirkoniumia seuraavasti: metallina, enemmän kuin 50 painoprosenttia zirkoniumia sisältävinä seoksina tai yhdisteinä, näistä tehtyinä valmisteina sekä kaikkena edellä mainitusta syntyvänä jätteenä tai romuna.

1C234 ei aseta valvonnanalaiseksi zirkoniumia, joka on enintään 0,10 mm paksuisena foliona.

1C235
Tritium, tritiumyhdisteet ja tritiumia sisältävät seokset, joissa tritiumatomien lukumääräsuhde vetyatomeihin ylittää 1:1 000 sekä mitä tahansa edellä mainittua ainetta sisältävät tuotteet ja laitteet.

1C235 ei aseta valvonnanalaiseksi tuotteita ja laitteita, joissa on vähemmän kuin 1,48 × 103 GBq (40 Ci) tritiumia.

1C236
Alfa-hiukkasia emittoivat radionuklidit, joiden alfa-hiukkasten puoliintumisaika on 10 päivää tai pitempi mutta lyhyempi kuin 200 vuotta, seuraavissa muodoissa:

a.

Alkuaine,

b.

Yhdisteet, joiden kokonais-alfa-aktiivisuus on 37 GBq/kg (1 Ci/kg) tai suurempi,

c.

Seokset, joiden kokonais-alfa-aktiivisuus on 37 GBq/kg (1 Ci/kg) tai suurempi,

d.

Mitä tahansa edellä mainittua ainetta sisältävät tuotteet tai laitteet.

1C236 kohta ei aseta valvonnanalaiseksi tuotteita tai laitteita, jotka sisältävät alle 3,7 GBq (100 millicurietä) alfahiukkasaktiivisuutta.

1C237
Radium-226 (226Ra), radium-226-lejeeringit, radium-226-yhdisteet, radium-226:ta sisältävät seokset, mistä ja mitä tahansa edellä mainittua ainetta sisältävät tuotteet tai laitteet.

1C237 kohta ei aseteta valvonnanalaiseksi seuraavia:

a.

Lääketieteessä käytettävät applikaattorit,

b.

Tuotteet tai laitteet, jotka sisältävät vähemmän kuin 0,37 GBq (10 millicurietä) radium-226:ta.

1C238
Klooritrifluoridi (ClF3).

1C239
Muut kuin asetarvikeluettelossa määritellyt voimakkaat räjähteet tai niitä enemmän kuin 2 painoprosenttia sisältävät seokset tai aineet, joiden kidetiheys on suurempi kuin 1,8 g/cm3 ja räjähdysnopeus yli 8 000 m/s.

1C240
Muut kuin 0C005 kohdassa määritellyt nikkelijauheet ja huokoinen metallinen nikkeli seuraavasti:

a.

Nikkelijauheet, joilla on molemmat seuraavista ominaisuuksista:

1.

nikkelipitoisuus on 99,0 painoprosenttia tai suurempi; ja

2.

keskimääräinen hiukkaskoko on pienempi kuin 10 mikrometriä mitattuna American Society for Testing and Materials (ASTM) B330-standardilla;

b.

1C240.a kohdassa määritellyistä materiaaleista tuotettu huokoinen metallinen nikkeli.

1C240 kohta ei aseta valvonnanalaiseksi seuraavia:

a.

Säikeiset nikkelijauheet;

b.

Yksinkertaiset huokoiset nikkelilevyt, joiden koko on 1 000 cm2 tai vähemmän.

1C240.b kohdassa tarkoitetaan huokoista metallia, joka muodostuu, kun 1C240.a kohdassa tarkoitettuja materiaaleja puristetaan kokoon ja sintrataan siten, että saadaan metallista materiaalia, jossa hienot huokoset jatkuvat koko rakenteen läpi.

1C350
Seuraavat kemikaalit, joita voidaan käyttää myrkyllisten kemiallisten aineiden lähtöaineina, sekä yhtä tai useampaa niistä sisältävät ”kemialliset seokset”:

Huom.

KATSO MYÖS ASETARVIKELUETTELO JA 1C450 KOHTA.

1.

Tiodiglykoli (111-48-8)

2.

Fosforioksikloridi (10025-87-3)