ISSN 1977-0812

doi:10.3000/19770812.L_2012.125.fin

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 125

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

55. vuosikerta
12. toukokuu 2012


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET

 

*

Ilmoitus itäisen ja eteläisen Afrikan valtioiden sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen talouskumppanuussopimuksen puitteet muodostavan väliaikaisen sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta

1

 

 

2012/251/EU

 

*

Neuvoston päätös, annettu 24 päivänä huhtikuuta 2012, ETA:n sekakomiteassa esitettävästä Euroopan unionin kannasta ETA-sopimuksen liitteen II (Tekniset määräykset, standardit, testaus ja varmentaminen) ja liitteen XX (Ympäristö) muuttamiseen

2

 

 

ASETUKSET

 

*

Komission asetus (EU) N:o 405/2012, annettu 4 päivänä toukokuuta 2012, Ruotsin lipun alla purjehtivien alusten pohjankatkaravun kalastuksen kieltämisestä Norjan vesillä linjan 62° N eteläpuolella

25

 

*

Komission asetus (EU) N:o 406/2012, annettu 4 päivänä toukokuuta 2012, Ranskan lipun alla purjehtivien alusten merikrotin kalastuksen kieltämisestä alueilla VIIIc, IX ja X sekä EU:n vesillä CECAF-alueella 34.1.1

27

 

*

Komission asetus (EU) N:o 407/2012, annettu 4 päivänä toukokuuta 2012, Portugalin lipun alla purjehtivien alusten makrillin kalastuksen kieltämisestä alueilla VIIIc, IX ja X sekä EU:n vesillä CECAF-alueella 34.1.1

29

 

 

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 408/2012, annettu 11 päivänä toukokuuta 2012, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

31

 

 

PÄÄTÖKSET

 

 

2012/252/EU

 

*

Komission päätös, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2011, valtiontuesta N:o C 6/08 (ex NN 69/07), jonka Suomi on toteuttanut Ålands Industrihus Ab:n hyväksi (tiedoksiannettu numerolla K(2011) 4905)  ( 1 )

33

 

 

2012/253/EU

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 10 päivänä toukokuuta 2012, neuvoston direktiivin 2004/68/EY liitteen II muuttamisesta siltä osin kuin on kyse yleisistä peruskriteereistä alueen pitämiseksi bluetongue-taudista vapaana (tiedoksiannettu numerolla C(2012) 2978)  ( 1 )

51

 

 

2012/254/EU

 

*

Komission päätös, annettu 10 päivänä toukokuuta 2012, tuotetyypissä 18 käytetyn diklorvossin jättämisestä pois biosidituotteiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY liitteistä I, I A tai I B (tiedoksiannettu numerolla C(2012) 3016)  ( 1 )

53

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET

12.5.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 125/1


Ilmoitus itäisen ja eteläisen Afrikan valtioiden sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen talouskumppanuussopimuksen puitteet muodostavan väliaikaisen sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta (1)

Euroopan unioni, Madagaskarin tasavalta, Mauritiuksen tasavalta, Seychellien tasavalta ja Zimbabwen tasavalta ovat ilmoittaneet itäisen ja eteläisen Afrikan valtioiden sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen talouskumppanuussopimuksen puitteet muodostavan väliaikaisen sopimuksen väliaikaisen soveltamisen edellyttämien menettelyjen päätökseen saattamisesta kyseisen sopimuksen 62 artiklan mukaisesti. Sopimusta sovelletaan näin ollen väliaikaisesti Euroopan unionin, Madagaskarin tasavallan, Mauritiuksen tasavallan, Seychellien tasavallan ja Zimbabwen tasavallan välillä 14 päivästä toukokuuta 2012 alkaen.


(1)  EUVL L 111, 24.4.2012, s. 1.


12.5.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 125/2


NEUVOSTON PÄÄTÖS,

annettu 24 päivänä huhtikuuta 2012,

ETA:n sekakomiteassa esitettävästä Euroopan unionin kannasta ETA-sopimuksen liitteen II (Tekniset määräykset, standardit, testaus ja varmentaminen) ja liitteen XX (Ympäristö) muuttamiseen

(2012/251/EU)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan, 192 artiklan 1 kohdan ja 218 artiklan 9 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 28 päivänä marraskuuta 1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2894/94 (1) ja erityisesti sen 1 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (2), jäljempänä ’ETA-sopimus’, liite II ja liite XX sisältävät erityismääräyksiä ja -järjestelyjä, jotka koskevat teknisiä määräyksiä, standardeja, testausta ja varmentamista sekä ympäristöä.

(2)

Aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta 16 päivänä joulukuuta 2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008 (3) olisi otettava osaksi ETA-sopimusta.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 648/2004 muuttamisesta sen mukauttamiseksi asetukseen (EY) N:o 1272/2008 16 päivänä joulukuuta 2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1336/2008 (4) olisi otettava osaksi ETA-sopimusta.

(4)

Neuvoston direktiivien 76/768/ETY, 88/378/ETY, 1999/13/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2000/53/EY, 2002/96/EY ja 2004/42/EY muuttamisesta niiden mukauttamiseksi asetukseen (EY) N:o 1272/2008 16 päivänä joulukuuta 2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/112/EY (5) olisi otettava osaksi ETA-sopimusta.

(5)

Kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (REACH) muuttamisesta 20 päivänä toukokuuta 2010 annettu komission asetus (EU) N:o 453/2010 (6) olisi otettava osaksi ETA-sopimusta.

(6)

Euroopan kemikaalivirastolle asetuksen (EY) N:o 1272/2008 nojalla suoritettavista maksuista 21 päivänä toukokuuta 2010 annettu komission asetus (EU) N:o 440/2010 (7) olisi otettava osaksi ETA-sopimusta.

(7)

Asetuksella (EY) N:o 1272/2008 kumotaan neuvoston direktiivi 67/548/ETY (8) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/45/EY (9)1 päivästä kesäkuuta 2015. Koska nämä direktiivit on otettu osaksi ETA-sopimusta, mainittua sopimusta olisi muutettava 1 päivästä kesäkuuta 2015 niiden kumoamisen huomioon ottamiseksi.

(8)

ETA-sopimuksen liitteitä II ja XX olisi vastaavasti muutettava.

(9)

Unionin ETA:n sekakomiteassa omaksuttavan kannan olisi sen vuoksi perustuttava tähän päätökseen liitettyyn päätösluonnokseen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Euroopan unionin ETA:n sekakomiteassa esitettävä kanta ETA-sopimuksen liitteen II (Tekniset määräykset, standardit, testaus ja varmentaminen) ja liitteen XX (Ympäristö) suunniteltuun muuttamiseen perustuu tähän päätökseen liitettyyn luonnokseen ETA:n sekakomitean päätökseksi.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se annetaan.

Tehty Luxemburgissa 24 päivänä huhtikuuta 2012.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

N. WAMMEN


(1)  EYVL L 305, 30.11.1994, s. 6.

(2)  EYVL L 1, 3.1.1994, s. 3.

(3)  EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1.

(4)  EUVL L 354, 31.12.2008, s. 60.

(5)  EUVL L 345, 23.12.2008, s. 68.

(6)  EUVL L 133, 31.5.2010, s. 1.

(7)  EUVL L 126, 22.5.2010, s. 1.

(8)  Direktiivi 67/548/ETY, annettu 27 päivänä kesäkuuta 1967, vaarallisten aineiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (EYVL 196, 16.8.1967, s. 1).

(9)  Direktiivi 1999/45/EY, annettu 31 päivänä toukokuuta 1999, vaarallisten valmisteiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (EYVL L 200, 30.7.1999, s. 1).


LUONNOS

ETA:n SEKAKOMITEAN PÄÄTÖS N:o …/2012,

annettu …,

ETA-sopimuksen liitteen II (Tekniset määräykset, standardit, testaus ja varmentaminen) ja liitteen XX (Ympäristö) muuttamisesta

ETA:n SEKAKOMITEA, joka

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (1), sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen tarkistamisesta tehdyllä pöytäkirjalla, jäljempänä ’ETA-sopimus’, ja erityisesti sen 98 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta 16 päivänä joulukuuta 2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008 (2) olisi otettava osaksi ETA-sopimusta.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 648/2004 muuttamisesta sen mukauttamiseksi asetukseen (EY) N:o 1272/2008 16 päivänä joulukuuta 2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1336/2008 (3) olisi otettava osaksi ETA-sopimusta.

(3)

Neuvoston direktiivien 76/768/ETY, 88/378/ETY, 1999/13/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2000/53/EY, 2002/96/EY ja 2004/42/EY muuttamisesta niiden mukauttamiseksi asetukseen (EY) N:o 1272/2008 16 päivänä joulukuuta 2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/112/EY (4) olisi otettava osaksi ETA-sopimusta.

(4)

Kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (REACH) muuttamisesta 20 päivänä toukokuuta 2010 annettu komission asetus (EU) N:o 453/2010 (5) olisi otettava osaksi ETA-sopimusta.

(5)

Euroopan kemikaalivirastolle asetuksen (EY) N:o 1272/2008 nojalla suoritettavista maksuista 21 päivänä toukokuuta 2010 annettu komission asetus (EU) N:o 440/2010 (6) olisi otettava osaksi ETA-sopimusta.

(6)

Asetuksella (EY) N:o 1272/2008 kumotaan neuvoston direktiivi 67/548/ETY (7) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/45/EY (8)1 päivästä kesäkuuta 2015. Koska nämä direktiivit on otettu osaksi ETA-sopimusta, mainittua sopimusta olisi muutettava 1 päivästä kesäkuuta 2015 niiden kumoamisen huomioon ottamiseksi.

(7)

ETA-sopimuksen liitteitä II ja XX olisi vastaavasti muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan ETA-sopimuksen liite II (Tekniset määräykset, standardit, testaus ja varmentaminen) tämän päätöksen liitteiden I–III mukaisesti.

2 artikla

Lisätään ETA-sopimuksen liitteen XX (Ympäristö) 21ab kohtaan (neuvoston direktiivi 1999/13/EY), 32e kohtaan (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/53/EY) ja 32fa kohtaan (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/96/EY) luetelmakohta seuraavasti:

”—

32008 L 0112: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/112/EY (EUVL L 345, 23.12.2008, s. 68)”.

3 artikla

Asetusten (EY) N:o 1272/2008, (EY) N:o 1336/2008, (EU) N:o 440/2010 ja (EU) N:o 453/2010 sekä direktiivin 2008/112/EY islanniksi ja norjaksi laaditut tekstit, jotka julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden ETA-täydennysosassa, ovat todistusvoimaisia.

4 artikla

Tämä päätös tulee voimaan … päivänä …kuuta …, jos kaikki ETA-sopimuksen 103 artiklan 1 kohdan mukaiset ilmoitukset on tehty ETA:n sekakomitealle (9).

5 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden ETA-osastossa ja ETA-täydennysosassa.

Tehty … … päivänä …kuuta … .

ETA:n sekakomitean puolesta

Puheenjohtaja

ETA:n sekakomitean

sihteerit


(1)  EYVL L 1, 3.1.1994, s. 3.

(2)  EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1.

(3)  EUVL L 354, 31.12.2008, s. 60.

(4)  EUVL L 345, 23.12.2008, s. 68.

(5)  EUVL L 133, 31.5.2010, s. 1.

(6)  EUVL L 126, 22.5.2010, s. 1.

(7)  Direktiivi 67/548/ETY, annettu 27 päivänä kesäkuuta 1967, vaarallisten aineiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (EYVL 196, 16.8.1967, s. 1).

(8)  Direktiivi 1999/45/EY, annettu 31 päivänä toukokuuta 1999, vaarallisten valmisteiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (EYVL L 200, 30.7.1999, s. 1).

(9)  [Valtiosäännön asettamista vaatimuksista ei ole ilmoitettu.] [Valtiosäännön asettamat vaatimukset on ilmoitettu.]

LIITE I

ETA:n sekakomitean päätökseen N:o …/2012

Muutetaan ETA-sopimuksen liite II seuraavasti:

1.

Lisätään XV luvun 1 kohtaan (neuvoston direktiivi 67/548/ETY) ja 12r kohtaan (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/45/EY) luetelmakohta seuraavasti:

”—

32008 R 1272: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008 (EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1)”.

2.

Korvataan XV luvun 1 kohdan (neuvoston direktiivi 67/548/ETY) c mukautus seuraavasti:

”Norjaan ei sovelleta seuraavia säännöksiä:

i)

30 artiklaa yhdessä 4 ja 5 artiklan kanssa niiltä osin kuin kyse on sellaisten aineiden tai aineryhmien luokitusta ja/tai erityisiä pitoisuusrajoja koskevista vaatimuksista, jotka luetellaan asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 3 osassa ja mainitaan jäljempänä olevassa luettelossa. Norja voi vaatia erilaisen luokituksen ja/tai erityisten pitoisuusrajojen käyttöä tälle aineelle:

Nimi

CAS-numero

Indeksinumero

EINECS

akryyliamidi

79-06-1

616-003-00-0

201-173-7

ii)

30 artiklaa yhdessä 4 ja 6 artiklan kanssa niiltä osin kuin kyse on sellaisten aineiden tai aineryhmän luokitusta ja/tai erityisiä pitoisuusrajoja koskevista vaatimuksista, joita ei luetella asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 3 osassa mutta jotka mainitaan jäljempänä olevassa luettelossa. Norja voi vaatia erilaisen luokituksen, merkintöjen ja/tai erityisten pitoisuusrajojen käyttöä näille aineille:

Nimi

CAS-numero

Indeksinumero

ELINCS

metyyliakryyliamidiglykolaatti

(0,01 % ≤ akryyliamidipitoisuus < 0,1 %)

77402-05-2

[NOR-UNN-02-91]

403-230-3

metyyliakryyliamidimetoksiasetaatti

(0,01 % ≤ akryyliamidipitoisuus < 0,1 %)

77402-03-0

[NOR-UNN-03-01]

401-890-7

(iii)

Näiden poikkeusten voimassaolo lakkaa 1 päivästä kesäkuuta 2012, ellei Norja toteuta kyseiseen päivään mennessä jatkotoimia asetuksen (EY) N:o 1272/2008 37 artiklan 1 kohdan mukaisesti niiden yhdenmukaistettua luokitusta ja merkintöjä koskevien ehdotusten suhteen, jotka toimitettiin Euroopan kemikaalivirastolle 1 päivänä kesäkuuta 2009 tiukemman luokituksen ja merkintöjen tukemiseksi.

Jos asetuksen (EY) N:o 1272/2008 37 artiklan mukaista yhdenmukaistettua luokitusta ja merkintöjä koskevaa menettelyä jatketaan, poikkeuksia tarkastellaan uudelleen ennen 31 päivää joulukuuta 2013. Jos menettelyn tulos puoltaa poikkeuksia, poikkeukset voidaan pitää voimassa ETA:n sekakomitean päätöksellä. Ellei tällaista päätöstä ole annettu 1 päivään heinäkuuta 2014 mennessä, poikkeukset lakkaavat olemasta voimassa kyseisenä päivänä.”

3.

Poistetaan XV luvun 12r kohdan (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/45/EY) d ii mukautuksen teksti.

4.

Lisätään XV luvun 12u kohtaan (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 648/2004) luetelmakohta seuraavasti:

”—

32008 R 1336: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1336/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008 (EUVL L 354, 31.12.2008, s. 60)”.

5.

Lisätään XV luvun 12zc kohtaan (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006) luetelmakohdat seuraavasti:

”—

32008 R 1272: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008 (EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1)

32010 R 0453: komission asetus (EU) N:o 453/2010, annettu 20 päivänä toukokuuta 2010 (EUVL L 133, 31.5.2010, s. 1)”.

6.

Lisätään XV luvun 12zu kohdan (komission päätös 2010/226/EU) jälkeen kohdat seuraavasti:

”12zv.

32008 R 1272: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta (EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1).

Tätä sopimusta sovellettaessa asetuksen (EY) N:o 1272/2008 säännöksiä koskevat seuraavat mukautukset:

a)

Liechtenstein ei ole velvollinen perustamaan asetuksen (EY) N:o 1272/2008 44 artiklassa tarkoitettua kansallista neuvontapalvelua. Sen sijaan Liechtensteinin on julkaistava Liechtensteinin kemikaaliasioissa toimivaltaisen viranomaisen, ympäristönsuojeluviraston, kotisivuilla linkki Saksan valtiollisen työturvallisuus- ja työterveyslaitoksen neuvontapalveluun.

b)

Norjaan ei sovelleta seuraavia säännöksiä:

i)

51 artiklaa yhdessä 4 artiklan ja 46 artiklan 1 kohdan kanssa niiltä osin kuin kyse on sellaisten aineiden tai aineryhmien luokitusta, merkintöjä ja/tai erityisiä pitoisuusrajoja koskevista vaatimuksista, jotka luetellaan asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 3 osassa ja mainitaan jäljempänä olevassa luettelossa. Norja voi vaatia erilaisen luokituksen, merkintöjen ja/tai erityisten pitoisuusrajojen käyttöä tälle aineelle:

Nimi

CAS-numero

Indeksinumero

EINECS

akryyliamidi

79-06-1

616-003-00-0

201-173-7

ii)

51 artiklaa yhdessä 4 artiklan ja 46 artiklan 1 kohdan kanssa niiltä osin kuin kyse on sellaisten aineiden tai aineryhmän luokitusta, merkintöjä ja/tai erityisiä pitoisuusrajoja koskevista vaatimuksista, joita ei luetella asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 3 osassa mutta jotka mainitaan jäljempänä olevassa luettelossa. Norja voi vaatia erilaisen luokituksen, merkintöjen ja/tai erityisten pitoisuusrajojen käyttöä näille aineille:

Nimi

CAS-numero

Indeksinumero

ELINCS

metyyliakryyliamidiglykolaatti

(0,01 % ≤ akryyliamidipitoisuus < 0,1 %)

77402-05-2

[NOR-UNN-02-91]

403-230-3

metyyliakryyliamidimetoksiasetaatti

(0,01 % ≤ akryyliamidipitoisuus < 0,1 %)

77402-03-0

[NOR-UNN-03-01]

401-890-7

iii)

51 artiklaa yhdessä 4 ja 9 artiklan sekä 46 artiklan 1 kohdan kanssa siltä osin kuin on kyse seoksista, jotka sisältävät edellä i ja ii mukautuksessa määriteltyjä aineita.

iv)

Näiden poikkeusten voimassaolo lakkaa 1 päivästä kesäkuuta 2012, ellei Norja toteuta kyseiseen päivään mennessä jatkotoimia asetuksen (EY) N:o 1272/2008 37 artiklan 1 kohdan mukaisesti niiden yhdenmukaistettua luokitusta ja merkintöjä koskevien ehdotusten suhteen, jotka toimitettiin Euroopan kemikaalivirastolle 1 päivänä kesäkuuta 2009 tiukemman luokituksen ja merkintöjen tukemiseksi.

Jos asetuksen (EY) N:o 1272/2008 37 artiklan mukaista yhdenmukaistettua luokitusta ja merkintöjä koskevaa menettelyä jatketaan, poikkeuksia tarkastellaan uudelleen ennen 31 päivää joulukuuta 2013. Jos menettelyn tulos puoltaa poikkeuksia, poikkeukset voidaan pitää voimassa ETA:n sekakomitean päätöksellä. Ellei tällaista päätöstä ole annettu 1 päivään heinäkuuta 2014 mennessä, poikkeukset lakkaavat olemasta voimassa kyseisenä päivänä.

c)

Asetuksen 21 ja 22 artiklassa tarkoitettujen lausekkeiden islanninkielinen versio esitetään lisäyksessä 5 ja norjankielinen versio lisäyksessä 6.

12zw.

32010 R 0440: Komission asetus (EU) N:o 440/2010, annettu 21 päivänä toukokuuta 2010, Euroopan kemikaalivirastolle aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 nojalla suoritettavista maksuista (EUVL L 126, 22.5.2010, s. 1).”

7.

Poistetaan XV luvussa olevan 1 kohdan (neuvoston direktiivi 67/548/ETY) ja 12r kohdan (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/45/EY) tekstit 1 päivästä kesäkuuta 2015.

8.

Poistetaan lisäys 3 (VAARALLISTEN AINEIDEN LUETTELO NEUVOSTON DIREKTIIVIN 67/548/ETY LIITTEESSÄ I) ja lisäys 4 (VAARALLISTEN AINEIDEN LUETTELO NEUVOSTON DIREKTIIVIN 67/548/ETY LIITTEESSÄ I) 1 päivästä kesäkuuta 2015.

9.

Lisätään tämän päätöksen liitteen II mukainen lisäys 5 (Vaara- ja turvalausekkeet islanniksi) ja tämän päätöksen liitteen III mukainen lisäys 6 (Vaara- ja turvalausekkeet norjaksi).

10.

Lisätään XVI luvun 1 kohtaan (neuvoston direktiivi 76/768/ETY) ja XXIII luvun 1 kohtaan (neuvoston direktiivi 88/378/ETY) luetelmakohta seuraavasti:

”—

32008 L 0112: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/112/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008 (EUVL L 345, 23.12.2008, s. 68)”.

11.

Lisätään XVII luvun 9 kohtaan (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/42/EY) seuraava:

”, sellaisena kuin se on muutettuna seuraavalla:

32008 L 0112: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/112/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008 (EUVL L 345, 23.12.2008, s. 68).”

LIITE II

ETA:n sekakomitean päätökseen N:o …/2012

Lisäys 5

Vaara- ja turvalausekkeet islanniksi

Lisätään asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteeseen III seuraava:

N:o

Islanti

H200

Óstöðugt, sprengifimt efni.

H201

Sprengifimt efni, hætta á alsprengingu.

H202

Sprengifimt efni, mikil hætta á sprengibroti.

H203

Sprengifimt efni, hætta á bruna, höggbylgju eða sprengibrotum.

H204

Hætta á bruna eða sprengibrotum.

H205

Hætta á alsprengingu í bruna.

H220

Afar eldfim lofttegund.

H221

Eldfim lofttegund.

H222

Úðabrúsi með afar eldfimum efnum.

H223

Úðabrúsi með eldfimum efnum.

H224

Afar eldfimur vökvi og gufa.

H225

Mjög eldfimur vökvi og gufa.

H226

Eldfimur vökvi og gufa.

H228

Eldfimt, fast efni.

H240

Sprengifimt við hitun.

H241

Eldfimt eða sprengifimt við hitun.

H242

Eldfimt við hitun.

H250

Kviknar í sjálfkrafa við snertingu við loft.

H251

Sjálfhitandi, hætta á sjálfsíkviknun.

H252

Sjálfhitandi í miklu efnismagni, hætta á sjálfsíkviknun.

H260

Í snertingu við vatn myndast eldfimar lofttegundir sem er hætt við sjálfsíkviknun.

H261

Eldfimar lofttegundir myndast við snertingu við vatn

H270

Getur valdið eða aukið bruna, eldmyndandi (oxandi).

H271

Getur valdið bruna eða sprengingu, mjög eldmyndandi (oxandi).

H272

Getur aukið bruna, eldmyndandi (oxandi).

H280

Inniheldur lofttegund undir þrýstingi, getur sprungið við hitun.

H281

Inniheldur kælda lofttegund, getur valdið kalsárum.

H290

Getur verið ætandi fyrir málma.

H300

Banvænt við inntöku.

H301

Eitrað við inntöku.

H302

Hættulegt við inntöku.

H304

Getur verið banvænt við inntöku ef það kemst í öndunarveg.

H310

Banvænt í snertingu við húð.

H311

Eitrað í snertingu við húð.

H312

Hættulegt í snertingu við húð.

H314

Veldur alvarlegum bruna á húð og augnskaða.

H315

Veldur húðertingu.

H317

Getur valdið ofnæmisviðbrögðum í húð.

H318

Veldur alvarlegum augnskaða.

H319

Veldur alvarlegri augnertingu.

H330

Banvænt við innöndun.

H331

Eitrað við innöndun.

H332

Hættulegt við innöndun.

H334

Getur valdið ofnæmis- eða asmaeinkennum eða öndunarerfiðleikum við innöndun.

H335

Getur valdið ertingu í öndunarfærum.

H336

Getur valdið sljóleika eða svima.

H340

Getur valdið erfðagöllum (tilgreinið váhrifaleið ef sannað hefur verið svo óyggjandi sé að engin önnur váhrifaleið hefur þessa hættu í för með sér).

H341

Grunað um að valda erfðagöllum (tilgreinið váhrifaleið ef sannað hefur verið svo óyggjandi sé að engin önnur váhrifaleið hefur þessa hættu í för með sér).

H350

Getur valdið krabbameini (tilgreinið váhrifaleið ef sannað hefur verið svo óyggjandi sé að engin önnur váhrifaleið hefur þessa hættu í för með sér).

H351

Grunað um að valda krabbameini (tilgreinið váhrifaleið ef sannað hefur verið svo óyggjandi sé að engin önnur váhrifaleið hefur þessa hættu í för með sér).

H360

Getur haft skaðleg áhrif á frjósemi eða börn í móðurkviði (tilgreinið sérstök áhrif ef þau eru kunn) (tilgreinið váhrifaleið ef sannað hefur verið svo óyggjandi sé að engin önnur váhrifaleið hefur þessa hættu í för með sér).

H361

Grunað um að hafa skaðleg áhrif á frjósemi eða börn í móðurkviði (tilgreinið sérstök áhrif ef þau eru kunn) (tilgreinið váhrifaleið ef sannað hefur verið svo óyggjandi sé að engin önnur váhrifaleið hefur þessa hættu í för með sér).

H362

Getur skaðað börn á brjósti.

H370

Skaðar líffæri (eða tilgreinið öll líffæri sem verða fyrir áhrifum, ef þau eru kunn) (tilgreinið váhrifaleið ef sannað hefur verið svo óyggjandi sé að engin önnur váhrifaleið hefur þessa hættu í för með sér).

H371

Getur skaðað líffæri (eða tilgreinið öll líffæri sem verða fyrir áhrifum, ef þau eru kunn) (tilgreinið váhrifaleið ef sannað hefur verið svo óyggjandi sé að engin önnur váhrifaleið hefur þessa hættu í för með sér).

H372

Skaðar líffæri (tilgreinið öll líffæri sem verða fyrir áhrifum, ef þau eru kunn) við langvinn eða endurtekin váhrif (tilgreinið váhrifaleið ef sannað hefur verið svo óyggjandi sé að engin önnur váhrifaleið hefur þessa hættu í för með sér).

H373

Getur skaðað líffæri (tilgreinið öll líffæri sem verða fyrir áhrifum, ef þau eru kunn) við langvinn eða endurtekin váhrif (tilgreinið váhrifaleið ef sannað hefur verið svo óyggjandi sé að engin önnur váhrifaleið hefur þessa hættu í för með sér).

H400

Mjög eitrað lífi í vatni.

H410

Mjög eitrað lífi í vatni, hefur langvinn áhrif.

H411

Eitrað lífi í vatni, hefur langvinn áhrif.

H412

Skaðlegt lífi í vatni, hefur langvinn áhrif.

H413

Getur valdið langvinnum, skaðlegum áhrifum á líf í vatni.

H350i

Getur valdið krabbameini við innöndun.

H360F

Getur haft skaðleg áhrif á frjósemi.

H360D

Getur haft skaðleg áhrif á börn í móðurkviði.

H361f

Grunað um að hafa skaðleg áhrif á frjósemi.

H361d

Grunað um að hafa skaðleg áhrif á börn í móðurkviði.

H360FD

Getur haft skaðleg áhrif á frjósemi. Getur haft skaðleg áhrif á börn í móðurkviði.

H361fd

Grunað um að hafa skaðleg áhrif á frjósemi. Grunað um að hafa skaðleg áhrif á börn í móðurkviði.

H360Fd

Getur haft skaðleg áhrif á frjósemi. Grunað um að hafa skaðleg áhrif á börn í móðurkviði.

H360Df

Getur haft skaðleg áhrif á börn í móðurkviði. Grunað um að hafa skaðleg áhrif á frjósemi.

EUH 001

Sprengifimt sem þurrefni.

EUH 006

Sprengifimt með og án andrúmslofts.

EUH 014

Hvarfast kröftuglega við vatn

EUH 018

Getur myndað eldfimar eða sprengifimar blöndur af efnagufu og andrúmslofti við notkun.

EUH 019

Getur myndað sprengifim efnasambönd (peroxíð).

EUH 044

Sprengifimt við hitun í lokuðu rými.

EUH 029

Myndar eitraða lofttegund í snertingu við vatn.

EUH 031

Myndar eitraða lofttegund í snertingu við sýru.

EUH 032

Myndar mjög eitraða lofttegund í snertingu við sýru.

EUH 066

Endurtekin snerting getur valdið þurri eða sprunginni húð.

EUH 070

Eitrað í snertingu við augu.

EUH 071

Ætandi fyrir öndunarfærin.

EUH 059

Hættulegt ósonlaginu.

EUH 201/201A

Inniheldur blý. Notist ekki á yfirborð hluta sem ætla má að börn tyggi eða sjúgi. Varúð! Inniheldur blý.

EUH 202

Sýanóakrýlat. Hætta. Límist við húð og augu á nokkrum sekúndum. Geymist þar sem börn ná ekki til.

EUH 203

Inniheldur sexgilt króm. Getur framkallað ofnæmisviðbrögð.

EUH 204

Inniheldur ísósýanöt. Getur framkallað ofnæmisviðbrögð.

EUH 205

Inniheldur epoxýefnisþætti. Getur framkallað ofnæmisviðbrögð.

EUH 206

Varúð! Notist ekki með öðrum vörum. Getur gefið frá sér hættulegar lofttegundir (klór).

EUH 207

Varúð! Inniheldur kadmíum. Hættulegar gufur myndast við notkun. Sjá upplýsingar frá framleiðanda. Farið eftir öryggisleiðbeiningunum.

EUH 208

Inniheldur (heiti næmandi efnis). Getur framkallað ofnæmisviðbrögð.

EUH 209/ 209A

Getur orðið mjög eldfimt við notkun. Getur orðið eldfimt við notkun

EUH 210

Öryggisblað er fáanlegt sé um það beðið.

EUH 401

Fylgið notkunarleiðbeiningum til að varast hættu fyrir heilbrigði manna og umhverfið.

Lisätään asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä IV olevaan 2 osaan seuraava:

N:o

Islanti

P101

Ef leita þarf læknis skal hafa ílát eða merkimiða tiltæk.

P102

Geymist þar sem börn ná ekki til.

P103

Lesið merkimiðann fyrir notkun.

P201

Aflið sérstakra leiðbeininga fyrir notkun.

P202

Nauðsynlegt er að lesa og skilja allar viðvaranir áður en efnið er notað.

P210

Haldið frá hitagjöfum, neistagjöfum, opnum eldi og heitum flötum. — Reykingar bannaðar.

P211

Má ekki úða á opinn eld eða annan íkveikjuvald.

P220

Má ekki nota eða geyma í námunda við fatnað/…/brennanleg efni.

P221

Gætið þess að blanda efninu ekki saman við brennanleg efni/…

P222

Má ekki komast í snertingu við andrúmsloft.

P223

Má alls ekki komast í snertingu við vatn vegna hættu á kröftugu hvarfi og leiftureldi.

P230

Haldið röku með ….

P231

Meðhöndlið undir óhvarfgjarnri lofttegund.

P232

Verjið gegn raka.

P233

Ílát skal vera vel lukt.

P234

Má aðeins geyma í upprunalegu íláti.

P235

Geymist á köldum stað.

P240

Jarðtengið/spennujafnið ílát og viðtökubúnað.

P241

Notið sprengiheld rafföng/loftræstibúnað/lýsingu/…

P242

Notið ekki verkfæri sem mynda neista.

P243

Gerið varúðarráðstafanir gegn stöðurafmagni

P244

Gætið þess að ekki sé feiti og olía á þrýstingslokum.

P250

Má ekki verða fyrir hnjaski/höggi/…/núningi

P251

Þrýstihylki: Ekki má gata eða brenna hylki jafnvel þótt þau séu tóm.

P260

Andið ekki að ykkur ryki/reyk/lofttegund/úða/gufu/ýringi.

P261

Gætið þess að anda ekki inn ryki/reyk/lofttegund/úða/gufu/ýringi.

P262

Má ekki koma í augu eða á húð eða föt.

P263

Forðist alla snertingu við efnið meðan á meðgöngu og brjóstagjöf stendur.

P264

Þvoið…vandlega eftir meðhöndlun.

P270

Neytið ekki matar, drykkjar eða tóbaks við notkun þessarar vöru.

P271

Notið eingöngu utandyra eða í vel loftræstu rými.

P272

Ekki skal farið með vinnuföt af vinnustað hafi þau óhreinkast af efninu.

P273

Forðist losun út í umhverfið.

P280

Notið hlífðarhanska/hlífðarfatnað/augnhlífar/andlitshlífar.

P281

Notið tilskildar persónuhlífar.

P282

Klæðist kuldaeinangrandi hönskum/andlitshlífum/augnhlífum.

P283

Klæðist brunaþolnum/eldþolnum/eldtefjandi fatnaði.

P284

Notið öndunarhlífar.

P285

Notið öndunarhlífar ef loftræsting er ófullnægjandi.

P231 + P232

Meðhöndlið undir óhvarfgjarnri lofttegund. Verjið gegn raka.

P235 + P410

Geymist á köldum stað. Hlífið við sólarljósi.

P301

EFTIR INNTÖKU:

P302

BERIST EFNIÐ Á HÚÐ:

P303

BERIST EFNIÐ Á HÚÐ (eða í hár):

P304

EFTIR INNÖNDUN:

P305

BERIST EFNIÐ Í AUGU:

P306

EF EFNIÐ FER Á FÖT:

P307

EF um váhrif er að ræða:

P308

EF um váhrif eða hugsanleg váhrif er að ræða:

P309

EF um váhrif er að ræða eða ef lasleika verður vart:

P310

Hringið umsvifalaust í EITRUNARMIÐSTÖÐ eða lækni.

P311

Hringið í EITRUNARMIÐSTÖÐ eða lækni.

P312

Hringið í EITRUNARMIÐSTÖÐ eða lækni ef lasleika verður vart.

P313

Leitið læknis.

P314

Leitið læknis ef lasleika verður vart.

P315

Leitið umsvifalaust læknis.

P320

Brýnt er að fá sérstaka meðferð (sjá … á þessum merkimiða).

P321

Sérstök meðferð (sjá … á þessum merkimiða).

P322

Sérstakar ráðstafanir (sjá … á þessum merkimiða).

P330

Skolið munninn.

P331

EKKI framkalla uppköst.

P332

Ef efnið ertir húð:

P333

Ef efnið ertir húð eða útbrot koma fram:

P334

Sökkvið í kalt vatn/vefjið með blautu sárabindi.

P335

Dustið lausar agnir af húðinni.

P336

Vermið kalna líkamshluta með volgu vatni. Ekki nudda skaddaða svæðið.

P337

Ef augnerting er viðvarandi:

P338

Fjarlægið snertilinsur ef það er auðvelt. Skolið áfram.

P340

Flytjið viðkomandi í ferskt loft og látið hann hvílast í stellingu sem léttir öndun.

P341

Ef viðkomandi á erfitt með öndun skal flytja hann í ferskt loft og láta hann hvílast í stellingu sem léttir öndun.

P342

Ef vart verður einkenna frá öndunarvegi:

P350

Þvoið varlega með mikilli sápu og vatni.

P351

Þvoið varlega með mikilli sápu og vatni.

P352

Þvoið með mikilli sápu og vatni.

P353

Skolið húðina með vatni/Farið í sturtu.

P360

Föt og húð, sem óhreinkast af efninu, skal skola strax með miklu vatni áður en farið er úr fötunum.

P361

Farið strax úr fötum sem óhreinkast af efninu.

P362

Farið úr fötum, sem óhreinkast af efninu, og þvoið fyrir næstu notkun.

P363

Þvoið föt, sem óhreinkast af efninu, fyrir næstu notkun.

P370

Ef eldur kemur upp:

P371

Þegar um mikinn eld og mikið efnismagn er að ræða:

P372

Sprengihætta ef eldur kemur upp.

P373

EKKI reyna að slökkva eld ef hann kemst að sprengifimum efnum.

P374

Beitið eðlilegum varúðarráðstöfunum við slökkvistörf og verið í hæfilegri fjarlægð frá eldinum.

P375

Verið í fjarlægð frá eldinum við slökkvistörf vegna sprengihættu.

P376

Stöðvið leka ef það er óhætt.

P377

Eldur í lekandi gasi: Reynið ekki að slökkva eldinn nema hægt sé að stöðva lekann á öruggan máta.

P378

Notið … til að slökkva eldinn.

P380

Rýmið svæðið.

P381

Fjarlægið alla íkveikjuvalda ef það er óhætt.

P390

Sogið upp allt sem hellist niður til að afstýra eignatjóni.

P391

Safnið upp því sem hellist niður.

P301 + P310

EFTIR INNTÖKU: Hringið umsvifalaust í EITRUNARMIÐSTÖÐ eða lækni.

P301 + P312

EFTIR INNTÖKU: Hringið í EITRUNARMIÐSTÖÐ eða lækni ef lasleika verður vart.

P301 + P330 + P331

EFTIR INNTÖKU: Skolið munninn. EKKI framkalla uppköst.

P302 + P334

BERIST EFNIÐ Á HÚÐ: Sökkvið í kalt vatn/vefjið með blautu sárabindi.

P302 + P350

BERIST EFNIÐ Á HÚÐ: Þvoið varlega með mikilli sápu og vatni.

P302 + P352

BERIST EFNIÐ Á HÚÐ: Þvoið með mikilli sápu og vatni

P303 + P361 + P353

BERIST EFNIÐ Á HÚÐ (eða í hár): Farið strax úr fötum sem óhreinkast af efninu. Skolið húðina með vatni/Farið í sturtu.

P304 + P340

EFTIR INNÖNDUN: Flytjið viðkomandi í ferskt loft og látið hann hvílast í stellingu sem léttir öndun.

P304 + P341

EFTIR INNÖNDUN: Ef viðkomandi á erfitt með öndun skal flytja hann í ferskt loft og láta hann hvílast í stellingu sem léttir öndun.

P305 + P351 + P338

BERIST EFNIÐ Í AUGU: Skolið varlega með vatni í nokkrar mínútur. Fjarlægið snertilinsur ef það er auðvelt. Skolið áfram.

P306 + P360

EF EFNIÐ FER Á FÖT: Föt og húð, sem óhreinkast af efninu, skal skola strax með miklu vatni áður en farið er úr fötunum.

P307 + P311

EFum váhrif er að ræða: Hringið í EITRUNARMIÐSTÖÐ eða lækni.

P308 + P313

EF um váhrif eða hugsanleg váhrif er að ræða: Leitið læknis.

P309 + P311

EF um váhrif er að ræða eða ef lasleika verður vart: Hringið í EITRUNARMIÐSTÖÐ eða lækni.

P332 + P313

Ef efnið ertir húð: Leitið læknis.

P333 + P313

Ef efnið ertir húð eða útbrot koma fram: Leitið læknis.

P335 + P334

Dustið lausar agnir af húðinni. Sökkvið í kalt vatn/vefjið með blautu sárabindi.

P337 + P313

Ef augnerting er viðvarandi: Leitið læknis.

P342 + P311

Ef vart verður einkenna frá öndunarvegi: Hringið í EITRUNARMIÐSTÖÐ eða lækni.

P370 + P376

Ef eldur kemur upp: Stöðvið leka ef það er óhætt.

P370 + P378

Ef eldur kemur upp: Notið … til að slökkva eldinn.

P370 + P380

Ef eldur kemur upp: Rýmið svæðið.

P370 + P380 + P375

Ef eldur kemur upp: Rýmið svæðið. Verið í fjarlægð frá eldinum við slökkvistörf vegna sprengihættu.

P371 + P380 + P375

Þegar um mikinn eld og mikið efnismagn er að ræða: Rýmið svæðið. Verið í fjarlægð frá eldinum við slökkvistörf vegna sprengihættu.

P401

Geymist …

P402

Geymist á þurrum stað.

P403

Geymist á vel loftræstum stað.

P404

Geymist í lokuðu íláti.

P405

Geymist á læstum stað.

P406

Geymist í tæringarþolnu/… íláti með tæringarþolnu innra lagi.

P407

Hafið loftbil á milli stafla/vörubretta.

P410

Hlífið við sólarljósi.

P411

Geymist við hitastig sem er ekki hærra en … °C/… °F.

P412

Setjið ekki í hærri hita en 50 °C/122 °F.

P413

Ef búlkavara vegur meira en … kg/… pund skal ekki geyma hana í hærri hita en … °C/… °F.

P420

Má ekki geyma hjá öðru efni.

P422

Geymið innihald undir …

P402 + P404

Geymist á þurrum stað. Geymist í lokuðu íláti.

P403 + P233

Geymist á vel loftræstum stað. Ílát vera vel lukt.

P403 + P235

Geymist á vel-loftræstum stað. Geymist á köldum stað.

P410 + P403

Hlífið við sólarljósi. Geymist á vel loftræstum stað.

P410 + P412

Hlífið við sólarljósi. Hlífið við hærri hita en 50 °C/122 °F.

P411 + P235

Geymist á köldum stað við hitastig sem er ekki hærra en … °C/… °F.

P501

Fargið innihaldi/íláti hjá …

LIITE III

ETA:n sekakomitean päätökseen N:o …/2012

Lisäys 6

Vaara- ja turvalausekkeet norjaksi

Lisätään asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteeseen III seuraava:

N:o

Norja

H200

Ustabile eksplosive varer.

H201

Eksplosjonsfarlig; fare for masseeksplosjon.

H202

Eksplosjonsfarlig; stor fare for utkast av fragmenter.

H203

Eksplosjonsfarlig; fare for brann, trykkbølge eller utkast av fragmenter.

H204

Fare for brann eller utkast av fragmenter.

H205

Fare for masseeksplosjon ved brann.

H220

Ekstremt brannfarlig gass.

H221

Brannfarlig gass.

H222

Ekstremt brannfarlig aerosol.

H223

Brannfarlig aerosol.

H224

Ekstremt brannfarlig væske og damp.

H225

Meget brannfarlig væske og damp.

H226

Brannfarlig væske og damp.

H228

Brannfarlig fast stoff.

H240

Eksplosjonsfarlig ved oppvarming.

H241

Brann- eller eksplosjonsfarlig ved oppvarming.

H242

Brannfarlig ved oppvarming.

H250

Selvantenner ved kontakt med luft.

H251

Selvopphetende; kan selvantenne.

H252

Selvopphetende i store mengder; kan selvantenne.

H260

Ved kontakt med vann utvikles brannfarlige gasser som kan selvantenne.

H261

Ved kontakt med vann utvikles brannfarlige gasser.

H270

Kan forårsake eller forsterke brann; oksiderende.

H271

Kan forårsake brann eller eksplosjon; sterkt oksiderende.

H272

Kan forsterke brann; oksiderende.

H280

Inneholder gass under trykk; kan eksplodere ved oppvarming.

H281

Inneholder nedkjølt gass; kan forårsake alvorlige forfrysninger.

H290

Kan være etsende for metaller.

H300

Dødelig ved svelging.

H301

Giftig ved svelging.

H302

Farlig ved svelging.

H304

Kan være dødelig ved svelging om det kommer ned i luftveiene.

H310

Dødelig ved hudkontakt.

H311

Giftig ved hudkontakt.

H312

Farlig ved hudkontakt.

H314

Gir alvorlige etseskader på hud og øyne.

H315

Irriterer huden.

H317

Kan utløse en allergisk hudreaksjon.

H318

Gir alvorlig øyeskade.

H319

Gir alvorlig øyeirritasjon.

H330

Dødelig ved innånding.

H331

Giftig ved innånding.

H332

Farlig ved innånding.

H334

Kan gi allergi eller astmasymptomer eller pustevansker ved innånding.

H335

Kan forårsake irritasjon av luftveiene.

H336

Kan forårsake døsighet eller svimmelhet.

H340

Kan gi genetiske skader <Angi opptaksvei dersom det med sikkerhet er fastlått at ingen andre opptaksveier er årsak til faren>.

H341

Mistenkes å kunne gi genetiske skader <Angi opptaksvei dersom det med sikkerhet er fastlått at ingen andre opptaksveier er årsak til faren>.

H350

Kan forårsake kreft <Angi opptaksvei dersom det med sikkerhet er fastlått at ingen andre opptaksveier er årsak til faren>.

H351

Mistenkes for å kunne forårsake kreft <Angi opptaksvei dersom det med sikkerhet er fastlått at ingen andre opptaksveier er årsak til faren>.

H360

Kan skade forplantningsevnen eller gi fosterskader <Angi særlige virkninger dersom disse er kjent.> <Angi opptaksvei dersom det med sikkerhet er fastlått at ingen andre opptaksveier er årsak til faren>.

H361

Mistenkes for å kunne skade forplantningsevnen eller gi fosterskader <Angi særlige virkninger dersom disse er kjent.> <Angi opptaksvei dersom det med sikkerhet er fastlått at ingen andre opptaksveier er årsak til faren>

H362

Kan skade barn som ammes.

H370

Forårsaker organskader <eller angi alle organer som påvirkes dersom disse er kjent.> <Angi opptaksvei dersom det med sikkerhet er fastlått at ingen andre opptaksveier er årsak til faren>.

H371

Kan forårsake organskader <eller angi alle organer som påvirkes dersom disse er kjent.> <Angi opptaksvei dersom det med sikkerhet er fastlått at ingen andre opptaksveier er årsak til faren>.

H372

Forårsaker organskader <eller angi alle organer som påvirkes dersom disse er kjent.> ved langvarig eller gjentatt eksponering <Angi opptaksvei dersom det med sikkerhet er at ingen andre opptaksveier er årsak til faren>.

H373

Kan forårsake organskader <eller angi alle organer som påvirkes dersom disse er kjent.> ved langvarig eller gjentatt eksponering <Angi opptaksvei dersom det med sikkerhet er at ingen andre opptaksveier er årsak til faren>.

H400

Meget giftig for liv i vann.

H410

Meget giftig, med langtidsvirkning, for liv i vann.

H411

Giftig, med langtidsvirkning, for liv i vann.

H412

Skadelig, med langtidsvirkning, for liv i vann.

H413

Kan forårsake skadelige langtidsvirkninger for liv i vann.

H350i

Kan forårsake kreft ved innånding.

H360F

Kan skade forplantningsevnen.

H360D

Kan gi fosterskader.

H361f

Mistenkes for å kunne skade forplantningsevnen.

H361d

Mistenkes for å kunne gi fosterskader.

H360FD

Kan skade forplantningsevnen. Kan gi fosterskader.

H361fd

Mistenkes for å kunne skade forplantningsevnen. Mistenkes for å kunne gi fosterskader.

H360Fd

Kan skade forplantningsevnen. Mistenkes for å kunne gi fosterskader.

H360Df

Kan gi fosterskader. Mistenkes for å kunne skade forplantningsevnen.

EUH 001

Eksplosjonsfarlig i tørr tilstand.

EUH 006

Eksplosjonsfarlig ved og uten kontakt med luft.

EUH 014

Reagerer voldsomt med vann.

EUH 018

Ved bruk kan brennbar damp/eksplosive damp-luft-blandinger dannes.

EUH 019

Kan danne eksplosive peroksider.

EUH 044

Eksplosjonsfarlig ved oppvarming i lukket rom.

EUH 029

Ved kontakt med vann utvikles giftig gass.

EUH 031

Ved kontakt med syrer utvikles giftig gass.

EUH 032

Ved kontakt med syrer utvikles meget giftig gass.

EUH 066

Gjentatt eksponering kan gi tørr eller sprukket hud.

EUH 070

Giftig ved øyekontakt.

EUH 071

Etsende for luftveiene.

EUH 059

Farlig for ozonlaget.

EUH 201/201A

Inneholder bly. Må ikke brukes på gjenstander som barn vil kunne tygge eller suge på. Advarsel! Inneholder bly.

EUH 202

Cyanoakrylat. Fare. Klistrer sammen hud og øyne på sekunder. Oppbevares utilgjengelig for barn.

EUH 203

Inneholder krom (VI). Kan gi en allergisk reaksjon.

EUH 204

Inneholder isocyanater. Kan gi en allergisk reaksjon.

EUH 205

Inneholder epoksyforbindelser. Kan gi en allergisk reaksjon.

EUH 206

Advarsel! Må ikke brukes sammen med andre produkter. Kan frigjøre farlige gasser (klor).

EUH 207

Advarsel! Inneholder kadmium. Det utvikles farlige gasser under bruk. Se informasjon fra produsenten. Følg sikkerhetsinstruksjonene.

EUH 208

Inneholder <navn på sensibiliserende stoff>. Kan gi en allergisk reaksjon.

EUH 209/ 209A

Kan bli meget brannfarlig ved bruk. Kan bli brannfarlig ved bruk.

EUH 210

Sikkerhetsdatablad er tilgjengelig på anmodning.

EUH 401

Bruksanvisningen må følges, slik at man unngår risiko for menneskers helse og miljøet.

Lisätään asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä IV olevaan 2 osaan seuraava:

N:o

Norja

P101

Dersom det er nødvendig med legehjelp, ha produktets beholder eller etikett for hånden.

P102

Oppbevares utilgjengelig for barn.

P103

Les etiketten før bruk.

P201

Innhent særskilt instruks før bruk.

P202

Skal ikke håndteres før alle advarsler er lest og oppfattet.

P210

Holdes vekk fra varme/gnister/åpen flamme/varme overflater. — Røyking forbudt.

P211

Ikke spray mot åpen flamme eller annen tennkilde.

P220

Må ikke brukes/oppbevares i nærheten av tøy /…/ brennbare materialer.

P221

Må ikke blandes med brennbare stoffer.

P222

Unngå kontakt med luft.

P223

Unngå all kontakt med vann, på grunn av fare for voldsom reaksjon og eksplosjonsaktig brann.

P230

Holdes fuktet med …

P231

Håndteres under inertgass.

P232

Beskyttes mot fuktighet.

P233

Hold beholderen tett lukket.

P234

Oppbevares bare i originalbeholder.

P235

Oppbevares kjølig.

P240

Beholder og mottaksutstyr jordes/potensialutlignes.

P241

Bruk elektrisk materiell /ventilasjonsmateriell/belysningsmateriell som er eksplosjonssikkert.

P242

Bruk bare verktøy som ikke avgir gnister.

P243

Treff tiltak mot statisk elektrisitet.

P244

Reduksjonsventiler skal holdes fri for fett og olje.

P250

Må ikke utsettes for sliping/støt/…/friksjon.

P251

Beholder under trykk: Må ikke punkteres eller brennes, selv ikke etter bruk.

P260

Ikke innånd støv/røyk/gass/tåke/damp/aerosoler.

P261

Unngå innånding av støv/røyk/gass/tåke/damp/aerosoler.

P262

Må ikke komme i kontakt med øyne, huden eller klær.

P263

Unngå kontakt under graviditet/amming.

P264

Vask … grundig etter bruk.

P270

Ikke spis, drikk eller røyk ved bruk av produktet.

P271

Brukes bare utendørs eller i et godt ventilert område.

P272

Tilsølte arbeidsklær må ikke fjernes fra arbeidsplassen.

P273

Unngå utslipp til miljøet.

P280

Benytt vernehansker /verneklær/vernebriller/ansiktsskjerm.

P281

Bruk påkrevd personlig verneutstyr.

P282

Bruk kuldeisolerende hansker /visir/øyevern.

P283

Benytt brannbestandige/flammehemmende klær.

P284

Bruk åndedrettsvern.

P285

Ved utilstrekkelig ventilasjon skal åndedrettsvern benyttes.

P231 + P232

Håndteres under inertgass. Beskyttes mot fuktighet.

P235 + P410

Oppbevares kjølig. Beskyttes mot sollys.

P301

VED SVELGING:

P302

VED HUDKONTAKT:

P303

VED HUDKONTAKT (eller håret):

P304

VED INNÅNDING:

P305

VED KONTAKT MED ØYNENE

P306

VED KONTAKT MED KLÆR:

P307

Ved eksponering:

P308

Ved eksponering eller mistanke om eksponering:

P309

Ved eksponering eller ubehag:

P310

Kontakt umiddelbart et GIFTINFORMASJONSSENTER eller lege.

P311

Kontakt et GIFTINFORMASJONSSENTER eller lege.

P312

Kontakt et GIFTINFORMASJONSSENTER eller lege ved ubehag.

P313

Søk legehjelp.

P314

Søk legehjelp ved ubehag.

P315

Søk legehjelp umiddelbart.

P320

Særlig behandling kreves umiddelbart (se … på etiketten).

P321

Særlig behandling (se … på etiketten).

P322

Særlige tiltak (se … på etiketten).

P330

Skyll munnen.

P331

IKKE framkall brekning.

P332

Ved hudirritasjon:

P333

Ved hudirritasjon eller utslett:

P334

Skyll i kaldt vann / anvend våt kompress.

P335

Børst bort løse partikler fra huden.

P336

Varm opp frostskadede legemsdeler med lunkent vann. Ikke gni på det skadede området.

P337

Ved vedvarende øyeirritasjon:

P338

Fjern eventuelle kontaktlinser dersom dette enkelt lar seg gjøre. Fortsett skyllingen.

P340

Flytt personen til frisk luft og sørg for at vedkommende hviler i en stilling som letter åndedrettet.

P341

Ved pustevansker, flytt personen til frisk luft og sørg for at vedkommende hviler i en stilling som letter åndedrettet.

P342

Ved symptomer i luftveiene:

P350

Vask forsiktig med mye såpe og vann.

P351

Skyll forsiktig med vann i flere minutter.

P352

Vask med mye såpe og vann.

P353

Skyll/dusj huden med vann.

P360

Skyll umiddelbart tilsølte klær og hud med mye vann før klærne fjernes.

P361

Tilsølte klær må fjernes straks.

P362

Tilsølte klær må fjernes og vaskes før de brukes på nytt.

P363

Tilsølte klær må vaskes før de brukes på nytt.

P370

Ved brann:

P371

Ved større brann og store mengder:

P372

Eksplosjonsfare ved brann.

P373

IKKE bekjemp brannen når den når eksplosive varer.

P374

Bekjemp brannen med normal forsiktighet på behørig avstand.

P375

Bekjemp brannen på avstand på grunn av eksplosjonsfare.

P376

Stopp lekkasje dersom dette kan gjøres på en sikker måte.

P377

Brann ved gasslekkasje: Ikke slukk med mindre lekkasjen kan stanses på en sikker måte.

P378

Slukk med: …

P380

Evakuer området.

P381

Fjern alle tennkilder dersom dette kan gjøres på en sikker måte.

P390

Absorber spill for å hindre materiell skade.

P391

Samle opp spill.

P301 + P310

VED SVELGING: Kontakt umiddelbart et GIFTINFORMASJONSSENTER eller lege.

P301 + P312

VED SVELGING: Kontakt et GIFTINFORMASJONSSENTER eller lege ved ubehag.

P301 + P330 + P331

VED SVELGING: Skyll munnen. IKKE framkall brekning.

P302 + P334

VED HUDKONTAKT: Skyll i kaldt vann / anvend våt kompress.

P302 + P350

VED HUDKONTAKT: Vask forsiktig med mye såpe og vann.

P302 + P352

VED HUDKONTAKT: Vask med mye såpe og vann.

P303 + P361 + P353

VED HUDKONTAKT (eller håret): Tilsølte klær må fjernes straks. Skyll/dusj huden med vann.

P304 + P340

VED INNÅNDING: Flytt personen til frisk luft og sørg for at vedkommende hviler i en stilling som letter åndedrettet.

P304 + P341

VED INNÅNDING: Ved pustevansker, flytt personen til frisk luft og sørg for at vedkommende hviler i en stilling som letter åndedrettet.

P305 + P351 + P338

VED KONTAKT MED ØYNENE: Skyll forsiktig med vann i flere minutter. Fjern eventuelle kontaktlinser dersom dette enkelt lar seg gjøre. Fortsett skyllingen.

P306 + P360

VED KONTAKT MED KLÆR: Skyll umiddelbart tilsølte klær og hud med mye vann før klærne fjernes.

P307 + P311

Ved eksponering: Kontakt et GIFTINFORMASJONSSENTER eller lege.

P308 + P313

Ved eksponering eller mistanke om eksponering: Søk legehjelp.

P309 + P311

Ved eksponering eller ubehag: Kontakt et GIFTINFORMASJONSSENTER eller lege.

P332 + P313

Ved hudirritasjon: Søk legehjelp.

P333 + P313

Ved hudirritasjon eller utslett: Søk legehjelp.

P335 + P334

Børst bort løse partikler fra huden. Skyll i kaldt vann / anvend våt kompress.

P337 + P313

Ved vedvarende øyeirritasjon: Søk legehjelp.

P342 + P311

Ved symptomer i luftveiene: Kontakt et GIFTINFORMASJONSSENTER eller lege.

P370 + P376

Ved brann: Stopp lekkasje dersom dette kan gjøres på en sikker måte.

P370 + P378

Ved brann: Slukk med …

P370 + P380

Ved brann: Evakuer området.

P370 + P380 + P375

Ved brann: Evakuer området. Bekjemp brannen på avstand på grunn av eksplosjonsfare.

P371 + P380 + P375

Ved større brann og store mengder: Evakuer området. Bekjemp brannen på avstand på grunn av eksplosjonsfare.

P401

Oppbevares …

P402

Oppbevares tørt.

P403

Oppbevares på et godt ventilert sted.

P404

Oppbevares i lukket beholder.

P405

Oppbevares innelåst.

P406

Oppbevares i korrosjonsbestandig/… beholder med korrosjonsbestandig indre belegg.

P407

Se til at det er luft mellom stabler/paller.

P410

Beskyttes mot sollys.

P411

Oppbevares ved en temperatur som ikke er høyere enn …°C /… °F.

P412

Må ikke utsettes for temperaturer høyere enn 50 °C /122 °F.

P413

Bulkmengder på over …kg/…lbs oppbevares ved en temperatur som ikke er høyere enn …°C /… °F.

P420

Må oppbevares adskilt fra andre materialer.

P422

Oppbevar innholdet under …

P402 + P404

Oppbevares tørt. Oppbevares i lukket beholder.

P403 + P233

Oppbevares på et godt ventilert sted. Hold beholderen tett lukket.

P403 + P235

Oppbevares på et godt ventilert sted. Oppbevares kjølig.

P410 + P403

Beskyttes mot sollys. Oppbevares på et godt ventilert sted.

P410 + P412

Beskyttes mot sollys. Må ikke utsettes for temperaturer høyere enn 50 °C /122 °F.

P411 + P235

Oppbevares ved en temperatur som ikke er høyere enn …°C /… °F. Oppbevares kjølig.

P501

Innhold/beholder leveres til …


ASETUKSET

12.5.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 125/25


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 405/2012,

annettu 4 päivänä toukokuuta 2012,

Ruotsin lipun alla purjehtivien alusten pohjankatkaravun kalastuksen kieltämisestä Norjan vesillä linjan 62° N eteläpuolella

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, 20 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 (1) ja erityisesti sen 36 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

EU:n vesillä ja tietyillä EU:n ulkopuolisilla vesillä EU:n alusten käytettävissä olevien, kansainvälisten neuvottelujen alaan tai sopimusten soveltamisalaan kuuluvien tiettyjen kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2012 17 päivänä tammikuuta 2012 annetussa neuvoston asetuksessa (EU) N:o 44/2012 (2) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2012.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen alusten mainitussa liitteessä tarkoitetun kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2012 kiintiön.

(3)

Sen vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kiintiön täyttyminen

Tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion vuotta 2012 koskevan kalastuskiintiön katsotaan täyttyneen tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun kalakannan osalta mainitussa liitteessä vahvistetusta päivämäärästä alkaen.

2 artikla

Kiellot

Kielletään tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivilta aluksilta tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröidyiltä aluksilta mainitussa liitteessä tarkoitetun kannan kalastus mainitussa liitteessä vahvistetusta päivästä alkaen. Kielletään näiltä aluksilta erityisesti pyydetyn kannan aluksella pitäminen, siirtäminen, jälleenlaivaaminen ja purkaminen mainitun päivän jälkeen.

3 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 4 päivänä toukokuuta 2012.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

Lowri EVANS

Meri- ja kalastusasioiden pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1.

(2)  EUVL L 25, 27.1.2012, s. 55.


LIITE

Nro

3/T&Q

Jäsenvaltio

Ruotsi

Kanta

PRA/04-N.

Laji

Pohjankatkarapu (Pandalus borealis)

Alue

Norjan vedet linjan 62° N eteläpuolella

Päivämäärä

9. maaliskuuta 2012


12.5.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 125/27


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 406/2012,

annettu 4 päivänä toukokuuta 2012,

Ranskan lipun alla purjehtivien alusten merikrotin kalastuksen kieltämisestä alueilla VIIIc, IX ja X sekä EU:n vesillä CECAF-alueella 34.1.1

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, 20 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 (1) ja erityisesti sen 36 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

EU:n alusten käytettävissä olevien, kansainvälisten neuvottelujen alaan tai sopimusten soveltamisalaan kuulumattomien tiettyjen kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2012 17 päivänä tammikuuta 2012 annetussa neuvoston asetuksessa (EU) N:o 43/2012 (2) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2012.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen alusten mainitussa liitteessä tarkoitetun kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2012 kiintiön.

(3)

Sen vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kiintiön täyttyminen

Tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion vuotta 2012 koskevan kalastuskiintiön katsotaan täyttyneen tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun kalakannan osalta mainitussa liitteessä vahvistetusta päivämäärästä alkaen.

2 artikla

Kiellot

Kielletään tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivilta aluksilta tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröidyiltä aluksilta mainitussa liitteessä tarkoitetun kannan kalastus mainitussa liitteessä vahvistetusta päivästä alkaen. Erityisesti näiltä aluksilta kielletään kyseisen kannan pyydetyn kalan aluksella pitäminen, siirtäminen, jälleenlaivaaminen ja purkaminen mainitun päivän jälkeen.

3 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 4 päivänä toukokuuta 2012.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

Lowri EVANS

Meri- ja kalastusasioiden pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1.

(2)  EUVL L 25, 27.1.2012, s. 1.


LIITE

Nro

2/T&Q

Jäsenvaltio

Ranska

Kanta

ANF/8C3411

Laji

Merikrotti (Lophiidae)

Alue

VIIIc, IX ja X; EU:n vedet CECAF-alueella 34.1.1

Päivämäärä

18. tammikuuta 2012


12.5.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 125/29


KOMISSION ASETUS (EU) N:o 407/2012,

annettu 4 päivänä toukokuuta 2012,

Portugalin lipun alla purjehtivien alusten makrillin kalastuksen kieltämisestä alueilla VIIIc, IX ja X sekä EU:n vesillä CECAF-alueella 34.1.1

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, 20 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 (1) ja erityisesti sen 36 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

EU:n vesillä ja tietyillä EU:n ulkopuolisilla vesillä EU:n alusten käytettävissä olevien, kansainvälisten neuvottelujen alaan tai sopimusten soveltamisalaan kuuluvien tiettyjen kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2012 17 päivänä tammikuuta 2012 annetussa neuvoston asetuksessa (EU) N:o 44/2012 (2) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2012.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjen alusten mainitussa liitteessä tarkoitetun kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2012 kiintiön.

(3)

Sen vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kiintiön täyttyminen

Tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion vuotta 2012 koskevan kalastuskiintiön katsotaan täyttyneen tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun kalakannan osalta mainitussa liitteessä vahvistetusta päivämäärästä alkaen.

2 artikla

Kiellot

Kielletään tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivilta aluksilta tai kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröidyiltä aluksilta mainitussa liitteessä tarkoitetun kannan kalastus mainitussa liitteessä vahvistetusta päivästä alkaen. Erityisesti näiltä aluksilta kielletään kyseisen kannan pyydetyn kalan aluksella pitäminen, siirtäminen, jälleenlaivaaminen ja purkaminen mainitun päivän jälkeen.

3 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 4 päivänä toukokuuta 2012.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

Lowri EVANS

Meri- ja kalastusasioiden pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1.

(2)  EUVL L 25, 27.1.2012, s. 55.


LIITE

Nro

1/T&Q

Jäsenvaltio

Portugali

Kanta

MAC/8C3411

Laji

Makrilli (Scomber scombrus)

Alue

VIIIc, IX ja X; EU:n vedet CECAF-alueella 34.1.1

Päivämäärä

23. maaliskuuta 2012


12.5.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 125/31


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 408/2012,

annettu 11 päivänä toukokuuta 2012,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta 7 päivänä kesäkuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (2) ja erityisesti sen 136 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)

Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 11 päivänä toukokuuta 2012.

Komission puolesta, puheenjohtajan nimissä

José Manuel SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2)  EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1.


LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmansien maiden koodi (1)

Kiinteä tuontiarvo

0702 00 00

AL

143,3

MA

74,3

TR

116,2

ZZ

111,3

0707 00 05

JO

200,0

TR

128,9

ZZ

164,5

0709 93 10

JO

225,1

TR

119,8

ZZ

172,5

0805 10 20

EG

46,2

IL

61,3

MA

44,3

TR

44,3

ZZ

49,0

0805 50 10

TR

78,3

ZZ

78,3

0808 10 80

AR

111,2

BR

86,9

CL

96,5

CN

95,4

MA

85,1

MK

29,3

NZ

133,4

US

148,7

UY

85,3

ZA

92,4

ZZ

96,4


(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


PÄÄTÖKSET

12.5.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 125/33


KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 13 päivänä heinäkuuta 2011,

valtiontuesta N:o C 6/08 (ex NN 69/07), jonka Suomi on toteuttanut Ålands Industrihus Ab:n hyväksi

(tiedoksiannettu numerolla K(2011) 4905)

(Ainoastaan suomen- ja ruotsinkieliset toisinnot ovat todistusvoimaiset)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2012/252/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 108 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

on mainittujen artiklojen mukaisesti pyytänyt asianomaisia esittämään huomautuksensa (1),

sekä katsoo seuraavaa:

1.   MENETTELY

(1)

Komissiolle ilmoitettiin 5 päivänä syyskuuta 2006 tehdyllä kantelulla Ahvenanmaan maakuntahallituksen, jäljempänä ’maakuntahallitus’ myöntämistä toimenpiteistä kiinteistöyhtiö Ålands Industrihus Ab:n, jäljempänä ’ÅI’, hyväksi. Komissio pyysi 25 päivänä lokakuuta 2006 ja 14 päivänä helmikuuta 2007 päivätyillä kirjeillä Suomelta tietoja, jotka toimitettiin 11 päivänä tammikuuta 2007 ja 3 päivänä huhtikuuta 2007 päivätyillä kirjeillä. Suomen viranomaiset toimittivat lisätietoja 31 päivänä toukokuuta 2007 ja 12 päivänä heinäkuuta 2007. Kantelun tekijä toimitti lisätietoja marraskuussa 2006 ja toukokuussa 2007.

(2)

Komissio ilmoitti Suomelle 30 päivänä tammikuuta 2008 päivätyllä kirjeellä päättäneensä aloittaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 108 artiklan 2 kohdan (2) mukaisen menettelyn, joka koskee kyseistä tukea, jäljempänä ’menettelyn aloittamista koskeva päätös’.

(3)

Komission menettelyn aloittamista koskeva päätös julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (3). Komissio kehotti asianomaisia esittämään huomautuksensa tuesta.

(4)

Komissio ei saanut huomautuksia asianomaisilta.

(5)

Menettelyn aloittamista koskevan päätöksen jälkeen Suomi toimitti tietoja, jotka kirjattiin komissioon saapuneiksi 6 päivänä toukokuuta 2008, 21 päivänä tammikuuta 2010, 26 päivänä helmikuuta 2010, 21 päivänä toukokuuta 2010, 18 päivänä kesäkuuta 2010, 18 päivänä huhtikuuta 2011, 27 päivänä kesäkuuta 2011 ja 28 päivänä kesäkuuta 2011. Komission yksiköt, Suomen viranomaiset ja ÅI:n edustajat tapasivat 4 päivänä kesäkuuta 2010.

2.   KUVAUS TUESTA

2.1   TUENSAAJA

(6)

ÅI on rekisteröitynyt Maarianhaminaan Ahvenanmaalle, joka on Itämeressä Suomen ja Ruotsin mantereen välillä sijaitseva saariryhmä ja jonka väkiluku on noin 28 000 henkeä. Ahvenanmaa on Suomen maakunta, mutta sillä on laaja itsehallinto. ÅI:n suurimmat omistajat ovat Ahvenanmaan maakuntahallitus (84,43 %) ja Maarianhaminan kaupunki (15,01 %). Jäljelle jäävän osuuden osakkeista omistavat muut Ahvenanmaan paikallisviranomaiset (4).

(7)

ÅI:n toimialana on rakentaa, omistaa ja vuokrata rakennuksia teollisuus- ja liikekäyttöön. Suomen viranomaisten mukaan yrityksen toiminnan tavoitteena on tarjota rakennuksia Ahvenanmaalla toimiville yrityksille monipuolisen ja kilpailukykyisen talouden edistämiseksi.

(8)

Vuoteen 1999 saakka ÅI:n liiketoiminta oli laajuudeltaan vaatimatonta (5). Sen tase kasvoi hyvin hitaasti, jos lainkaan (6). Tässä tilanteessa ÅI:n hallitus päätti ryhtyä etsimään uusia liiketoimintamahdollisuuksia toiminnan laajentamiseksi. Samaan aikaan paikallinen yritysyhteisö (joka koostui lähes pelkästään pienyrityksistä) toi julki toiveensa ”teknologiapuiston” perustamisesta. Se olisi toimistokiinteistöjen muodostama kokonaisuus, jossa paikalliset yritykset voisivat toimia samassa rakennuksessa, mikä helpottaisi niiden yhteistyötä, kannustaisi uusien ajatusten syntymistä ja edistäisi yrittäjyyttä yleisesti. Näin syntyisi vähitellen iTiden-toimistokortteli (kvarteret iTiden). Hankkeen syntyä selostetaan tarkemmin 2.2 kohdassa.

2.2   iTiden-HANKE  (7)

(9)

Paikallisten yrittäjien ja maakuntahallituksen edustajien välillä alettiin jo vuonna 1999 keskustella mahdollisen teknologiapuiston rakentamisesta. Ne tekivät yhteisiä tutustumismatkoja vastaaviin toimintaympäristöihin Ruotsissa.

(10)

Hanke annettiin vuonna 2000 työryhmän hoidettavaksi, ja se esitti asiaa koskevan ehdotuksen maakuntahallitukselle ja Maarianhaminan kaupungille keväällä 2000. Hanke sekä maakuntahallituksen suunnitelmat rakentaa ja rahoittaa se mainitaan maakuntahallituksen vuoden 2000 talousarviossa (8) ja vahvistetaan vuoden 2001 talousarviossa, jossa maakuntahallitus myös pyysi varoja mahdollisiin pääomankorotuksiin infrastruktuurihankkeita, muun muassa ÅI:tä varten (vastaava pyyntö esitettiin vuoden 2000 talousarviossa) (9).

(11)

Pääomankorotuksen ansiosta ÅI osti 12 päivänä heinäkuuta 2001 tontin Maarianhaminan Västra Klintenin alueelta, jonne iTiden oli tarkoitus rakentaa. Tämän hankinnan yhteydessä ÅI myös huolehti iTiden-hanketta varten tarvittavista kaavoituksen muutoksista.

(12)

Vuoden 2002 talousarviossa maakuntahallitus ilmoitti, että ÅI aloittaisi iTiden-hankkeen rakentamisen vuonna 2002 ja että tämä todennäköisesti edellyttäisi pääomankorotusta (jota varten maakuntahallitus pyysi tarvittavia talousarviomäärärahoja) (10).

(13)

Vuoden 2002 alussa nimitettiin kvarteret iTidenin rakentamisesta vastaava työryhmä ja annettiin toimeksianto arkkitehdille. Samalla kartoitettiin mahdollisten vuokralaisten kiinnostusta tilojen vuokraamiseen iTidenistä. Maa-alueen valmistelutyöt tehtiin keväällä 2003, ja vaihe 1:n rakentaminen käynnistyi kesällä 2003 (hanke oli suunniteltu toteutettavaksi kahdessa peräkkäisessä rakennusvaiheessa). iTiden-hankkeen vaihe 1:n valmistuttua ensimmäiset vuokralaiset muuttivat tiloihin 1 päivänä joulukuuta 2004.

(14)

Vaihe 2:n rakentaminen käynnistettiin syksyllä 2006 ja saatiin valmiiksi vuonna 2007.

2.3   VALTIONTUKITOIMENPITEET

(15)

Komission muodollisessa tutkinnassa on tarkasteltu useita pääomasijoituksia (pääomankorotuksia) ja pankkilainojen takauksia, jäljempänä ’lainatakaukset’, joita maakuntahallitus myönsi ÅI:lle vuosina 1997–2007. Toimenpiteet on lueteltu jäljempänä olevassa taulukossa (pääomasijoitukset on numeroitu C-I–C-XI ja lainatakaukset G-1–G-III).

Toimenpide

Toimenpiteen päivämäärä

Pääomankorotus

euroa

Lainatakaus

euroa

C-I (11)

18.6.1997

84 094,39

 

C-II (11)

22.6.2000

340 582,27

 

C-III (11)

10.10.2000

114 368,37

 

C-IV

20.7.2001

353 199,00

 

C-V

15.8.2002

599 933,73

 

C-VI

13.3.2003

799 911,64

 

G-I

9.10.2003

 

2 600 000,00

C-VII

6.5.2004

515 165,97

 

C-VIII

30.9.2004

669 896,95

 

G-II

2.11.2004

 

1 160 000,00

C-IX

16.6.2005

199 977,91

 

C-X

16.6.2005

234 961,43

 

G-III

13.12.2005

 

2 600 000,00

C-XI

15.2.2007

1 379 998,95

 

 

YHTEENSÄ

5 292 090,61

6 360 000,00

(16)

Menettelyn aloittamista koskevan päätöksen 7 kohdassa olevaan taulukkoon verrattuna 26 päivälle lokakuuta 2006 merkitty 2 587 500 euron lainatakaus on poistettu, koska sitä ei koskaan pantu täytäntöön (suomalaisen tuomioistuimen päätöksen perusteella). Lisäksi pääomankorotus C-XI, joka menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä oli päivätty 12 päivälle kesäkuuta 2006, on nyt merkitty 15 päivälle helmikuuta 2007, koska tutkinnan yhteydessä ilmeni, että tämä toimenpide oli pantu täytäntöön vasta tuolloin. Suomen korkein hallinto-oikeus on äskettäin (6 päivänä huhtikuuta 2011) kumonnut maakuntahallituksen päätöksen tämän pääomankorotuksen myöntämisestä (ks. johdanto-osan 114 kappale). Koska pääoma maksettiin ÅI:lle vuonna 2007 eikä sitä ole maksettu takaisin, komissio katsoo, ettei kyseinen kansallisen tuomioistuimen päätös poista tätä toimenpidettä komission tutkinnan piiristä.

(17)

Suomen mukaan kaikki pääomankorotukset kohdennettiin iTiden-hankkeen rahoittamiseen, lukuun ottamatta seuraavia:

 

C-I) Pääomasijoitus, 18 päivänä kesäkuuta 1997 (84 094,39 euroa)

 

C-II) Pääomasijoitus, 22 päivänä kesäkuuta 2000 (340 582,27 euroa)

 

C-III) Pääomasijoitus, 10 päivänä lokakuuta 2000 (114 368,37 euroa)

 

C-VIII) Pääomasijoitus, 30 päivänä syyskuuta 2004 (669 896,95 euroa)

 

C-IX) Pääomasijoitus, 16 päivänä kesäkuuta 2005 (199 977,91 euroa).

(18)

Suomen mukaan kaikki lainatakaukset myönnettiin iTiden-hankkeen rahoittamiseksi. Tarkempia tietoja lainatakauksista annetaan johdanto-osan 66–86 kappaleessa.

3.   SEUT-SOPIMUKSEN 108 ARTIKLAN 2 KOHDAN MUKAISEN MENETTELYN KÄYNNISTÄMISEN SYYT

(19)

Komissio asetti menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä pääomankorotusten ja lainatakausten sisämarkkinoille soveltuvuuden kyseenalaiseksi jäljempänä esitettävistä syistä.

(20)

Komissio totesi siitä, onko kyseessä SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valtiontuki, että toimenpiteisiin liittyy valtion varojen käyttöä (myönnetty paikallisviranomaisten toimesta) ja että ne olivat valikoivia, sillä ne kohdistuvat ÅI:hin. Kun tarkastellaan perustetta sen arvioimiseksi, olisiko toimenpiteistä koitunut etua, jota ÅI ei olisi voinut saada tavanomaisin markkinaehdoin, koska pitkän aikavälin kannattavuusnäkymien ohjaama yksityinen sijoittaja ei olisi antanut vastaavaa tukea, komissio ei ollut varma, olisiko yksityinen sijoittaja myöntänyt pääomaa maakuntahallituksen tavoin, kun otetaan huomioon ÅI:n pitkään jatkunut tappiollinen tilanne ja parhaimmillaankin hyvin vaatimattomat voitot. Lainatakausten osalta komissio epäili, olisiko ÅI voinut saada vastaavaa rahoitustukea markkinoilta ja että takaukset näin ollen toivat ÅI:lle etua. Komissio katsoi lisäksi, että kaikki tällaiset edut olisivat omiaan vääristämään kilpailua ja yhteisön sisäistä kauppaa.

(21)

Komissio epäili myös, voitaisiinko toimenpiteet katsoa sisämarkkinoille soveltuviksi, jos niitä pidettäisiin valtiontukena.

(22)

Lisäksi komissio asetti kyseenalaiseksi Suomen väitteen siitä, että toimenpiteet, jos niiden todella katsottaisiin olevan valtiontukea, oli myönnetty sellaisten tukiohjelmien mukaisesti, joita sovellettiin jo ennen Suomen liittymistä unioniin ja jotka sen vuoksi olisivat sääntöjenmukaisia.

4.   SUOMEN HUOMAUTUKSET

4.1   TOIMENPITEET EIVÄT OLE VALTIONTUKEA

(23)

Suomen mukaan maakuntahallitus on toiminut markkinasijoittajaperiaatteen mukaisesti, toisin sanoen toimenpiteiden taustalla olivat maakuntahallituksen odotukset saada sijoituksestaan tuottoa. Suomi on esittänyt, että sijoituspäätösten vaikuttimena oli yhtiön uusien sijoitusten ohjelma, pääasiassa iTiden-hanke. Toimenpiteiden tarkoituksena ei näin ollen ollut kattaa aikaisempia tappioita tai tukea tappiollista liiketoimintaa. Maakuntahallitus on saanut konkreettista arvoa ÅI:n uusiin osakkeisiin tekemälleen sijoitukselle, sillä yhtiön arvo kasvoi suhteessa osakemerkinnän suuruuteen. Sen vuoksi ÅI ei ole saanut etua, jota se ei olisi voinut saada yksityiseltä sijoittajalta.

(24)

Mahdollisesta edusta riippumatta Suomen kantana on ollut myös, että toimenpiteitä ei voida luokitella valtiontueksi, koska ei ole konkreettisia todisteita niiden tuntuvista vaikutuksista kilpailuun Ahvenanmaan kiinteistömarkkinoilla.

4.2   JOS KYSEESSÄ ON VALTIONTUKI, SE ON NYKYISTEN TUKIOHJELMIEN PERUSTEELLA SÄÄNTÖJENMUKAISTA

(25)

Jos toimenpiteiden katsottaisiin kuitenkin sisältävän valtiontukea, Suomen mukaan tuki olisi katsottava sääntöjenmukaiseksi. Suomi katsoo, että sekä pääomasijoitukset että takaukset kuuluivat voimassa olevien, ennen Suomen unioniin liittymistä luotujen tukiohjelmien piiriin.

4.3   JOS KYSEESSÄ ON UUSI VALTIONTUKI, SE SOVELTUU KUITENKIN SISÄMARKKINOILLE

(26)

Jos toimenpiteitä pidetään sääntöjenvastaisena valtiontukena, ne olisi kuitenkin katsottava SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla sisämarkkinoille soveltuviksi, sillä niiden tarkoituksena on ollut alueen kehittäminen ja uusien työpaikkojen luominen pääasiassa pyrkimällä monipuolistamaan alueen taloutta, joka on liian voimakkaasti merenkulkualan varassa.

4.4   MAHDOLLINEN TAKAISINPERINTÄ

(27)

Jos komissio katsoo tuen olevan sääntöjenvastaista ja sisämarkkinoille soveltumatonta tukea, joka on perittävä takaisin, Suomi esitti seuraavat kannanotot.

(28)

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (12) 14 artiklan 1 kohdassa säädetään, että komissio ei saa vaatia tuen takaisinperimistä, jos tämä on yhteisön lainsäädännön jonkin yleisen periaatteen vastaista. Tilanne olisi nyt käsiteltävässä asiassa tällainen, sillä Suomella oli perustellut syyt odottaa ennen unioniin liittymistä voimassa olleiden tukiohjelmien olleen ja olevan voimassa ja näin ollen kyseisten sääntöjen perusteella myönnetyn tuen olevan sääntöjenmukaista.

(29)

Jos komissio kuitenkin katsoo, että tuki on perittävä takaisin, Suomen näkemyksen mukaan pääomankorotuksissa tukiosuus ei ole välttämättä valtiontukea käsittävien liiketoimien koko nimellisarvo. Takausten osalta takaisinperittävä tuki ei voi olla suurempi kuin yrityksen takauksen tuloksena saama korkoetu (verrattuna takaamattomiin lainoihin). Vastaavasti pääomasijoitusten osalta tuki ei voi olla suurempi kuin kustannukset, jotka ÅI:lle olisi aiheutunut vastaavan pääoman hankkimisesta markkinoilta.

5.   ARVIOINTI

5.1   TOIMENPITEIDEN LUOKITTELEMINEN VALTIONTUEKSI

(30)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa määrätään, että ”jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan”.

(31)

Toimenpiteen luokitteleminen valtiontueksi edellyttää, että seuraavat edellytykset täyttyvät: a) toimenpide on jäsenvaltion rahoittama tai valtion varoista rahoitettu; b) se antaa valikoivaa etua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa; ja c) se vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua ja se saattaa vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Nämä edellytykset ovat kumulatiiviset, joten niiden kaikkien on täytyttävä, ennen kuin toimenpide voidaan katsoa valtiontueksi.

5.1.1   VALTION VARAT JA VALIKOIVUUS

(32)

Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä esitetyistä syistä (joita Suomi ei ole kiistänyt) valtion varoja ja valikoivuutta koskevat arviointiperusteet täyttyvät. Toimenpiteet myönnettiin maakuntahallituksen yksittäisillä päätöksillä hyödyntää varoja, jotka Ahvenanmaan maakuntapäivät on myöntänyt sille sen vuotuisessa talousarviossa. Toimenpiteet ovat näin ollen selkeästi valtion rahoittamia ja yksinomaan ÅI:lle kohdistettuja.

5.1.2   ETU

(33)

Suomi on esittänyt, etteivät toimenpiteet ole valtiontukea, koska ne eivät tuottaneet ÅI:lle etua, jota se ei olisi voinut saada markkinoilta yksityiseltä osakkeenomistajalta tai yksityiseltä luotonantajalta.

(34)

Valtiontukea koskevan lainsäädännön vakiintuneena periaatteena on, että viranomaisten sijoitus yritysten pääomaan on valtiontukea, ellei yksityinen sijoittaja olisi samanlaisissa olosuhteissa ja ottaen huomioon erityisesti tuotto-odotukset antanut käyttöön vastaavaa pääomaa (yleensä tästä käytetään nimitystä markkinataloussijoittajaperiaate) (13). EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta valtiontukiin takauksina annetun komission tiedonannon (14), jäljempänä ’takauksia koskeva tiedonanto’, 3.1 kohdan mukaan vastaavasti viranomaisten antama takaus on valtiontukea, ellei rahoitusta anneta käyttöön ehdoin, jotka olisivat myös yksityisen toimijan hyväksyttävissä markkinatalouden tavanomaisin ehdoin.

(35)

Komissio esitti menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä epäilyjä siitä, täyttyikö markkinataloussijoittajaperiaate pääomasijoitusten ja takausten osalta, ja perusti näkemyksensä erityisesti kahteen ÅI:stä tehtyyn havaintoon:

a)

ÅI:n pitkään jatkuneet tappiot tai vain vähäiset voitot vuosina, joina toimenpiteet myönnettiin. Itse asiassa vuosina 2001–2005 ÅI teki tappiota joka vuosi. Vuosina 1998–2000 saavutetut voitot olivat pieniä ja vähenivät joka vuosi (kyseisinä vuosina 38 000, 28 000 ja 9 000 euroa). Vastaavasti ÅI:n saavutettua vihdoin uudelleen voitollisen tuloksen vuonna 2006 se oli ainoastaan 557,43 euroa. Vuonna 2006 tehdyn arvion mukaan vuodelle 2007 odotettu voitto (toisin sanoen voitto, jota odotettiin päätettäessä viimeisten toimenpiteiden myöntämisestä) oli vain 5 868,46 euroa (15).

b)

Lisäksi komissiosta vaikutti siltä, että ÅI:n kassavirta oli liian heikko yrityksen menojen kattamiseksi ja että tilanne oli ollut tällainen vuodesta 2000. Tämän johdosta komissio oletti, että toimenpiteet olivat olleet tarpeen pelkästään tämän negatiivisen kassavirran kattamiseksi (16).

(36)

Suomi on torjunut tämän näkemyksen. Sen kannanottoja käsitellään jäljempänä erikseen pääomankorotusten ja lainatakausten osalta.

5.1.2.1    Pääomasijoitukset

(37)

Suomi torjuu ensinnä näkemyksen, jonka mukaan ÅI:llä oli likviditeettiongelma. Vaikka yhtiön toiminta oli ollut laajuudeltaan rajoitettua ennen iTiden-hanketta, sen toiminnallinen tulos ja likviditeetti olivat tosiasiassa olleet tyydyttäviä ja säilyivät sellaisina koko tutkinnan kattaman ajanjakson. Toimenpiteet eivät näin ollen olleet tarpeen toimintojen kustannusten kattamiseen. Ne oli pikemminkin tarkoitettu rahoittamaan yhtiön laajentumista ja niitä olisi sen vuoksi pidettävä sijoituksina. Kun otetaan huomioon näiden sijoitusten ehdot, ne olivat markkinataloussijoittajaperiaatteen mukaisesti perusteltuja eivätkä näin ollen ole valtiontukea.

(38)

Suomen mukaan useimmat pääomankorotuksista käytettiin iTiden-hankkeen rahoittamiseen, kun taas loput oli tarkoitettu ÅI:n muihin hankkeisiin (ks. johdanto-osan 17 kappale).

(39)

Seuraavassa esitetään komission arvio.

(40)

Alustavana näkökohtana komissio korostaa sitä, että osakkeenomistajan yritykselle osoittamaa pääomaa ei lähtökohtaisesti kohdenneta tiettyyn käyttötarkoitukseen, vaan se muuttuu erottamattomaksi osaksi yrityksen omaa pääomaa. Sen vuoksi on tavanomaista, että kun sijoitus tarjotaan osakepääomana, sen markkinataloussijoittajaperiaatteen mukaisuutta arvioidaan suhteessa yrityksen yleisiin suoriutumisnäkymiin kokonaisuudessaan. Tämä ei sulje pois arvion tekemistä tiettyjen suunniteltujen sijoitusten tuotto-odotuksista, silloin kuin siitä on käytettävissä näyttöä, edellyttäen luonnollisesti, että tällaisia tietoja on käytettävissä sijoituspäätöstä tehtäessä.

(41)

Tarkasteltaessa ÅI:n yleistä taloudellista tulosta komissio myöntää tutkinnan yhteydessä esitettyjen todisteiden perusteella, että ÅI:n toiminnallinen tulos kattoi jatkuvasti sen tappiot ja varmisti likviditeetin. Käytettävissä olevien todisteiden perusteella ei voida päätellä, että pääomankorotuksia (tai takausten kautta saatuja lainoja) olisi käytetty ÅI:n toiminnasta johtuneiden tappioiden kattamiseen.

(42)

Maakuntahallitus kuitenkin antoi ÅI:n käyttöön merkittävän määrän lisäpääomaa, joka ensi näkemältä ei ole tuottanut lainkaan tai vain hyvin vähän voittoa vuosina 1997–2006. Sen vuoksi olennaista asiassa on, kuten Suomi itsekin toteaa, oliko maakuntahallituksella syytä odottaa pääomalleen sellaista tuottoa, joka olisi ollut yksityiselle sijoittajalle riittävä saman sijoituksen tekemiseen. Tätä on arvioitava sillä perusteella, mitä maakuntahallitus tiesi pääomankorotusten hetkellä.

(43)

Suomi on esittänyt, että suurin osa pääomankorotuksista oli tarkoitettu rahoittamaan iTiden-hankkeen vaiheita 1 ja 2, kun taas loput pääomankorotukset kohdennettiin erilaisiin muihin sijoituksiin. Selkeyden vuoksi jäljempänä käsitellään ensin pääomankorotuksia, jotka käytettiin iTiden-hankkeen rahoittamiseen.

(44)

Suomen mukaan kaikki pääomankorotukset, lukuun ottamatta pääomankorotuksia C-I, C-II, C-III, C-VIII ja C-IX, tehtiin ÅI:n ylivoimaisesti laajimman yksittäisen hankkeen, iTiden-hankkeen, rahoittamiseksi. Ensimmäinen iTiden-hankkeen rahoittamiseen kohdennettu pääomankorotus tehtiin näin ollen vuonna 2001 (C-IV).

(45)

Suomi on esittänyt seuraavat tiedot olosuhteista, joissa maakuntahallitus teki nämä pääomankorotukset, sekä erityisesti tuotosta, jota päätöksenteon aikaan odotettiin.

(46)

Maakuntahallituksen päätökset edetä iTiden-hankkeeseen liittyvien pääomankorotusten toteuttamisessa tehtiin maakuntahallituksen ja ÅI:n edustajien välillä pidetyissä epävirallisissa kokouksissa esitettyjen tietojen perusteella. Suomi toteaa, ettei näistä kokouksista pidetty pöytäkirjaa. Suomi on kuitenkin toimittanut komissiolle materiaalia tällaisissa epävirallisissa kokouksissa tai ÅI:n hallituksen kokouksissa pidetyistä esittelyistä. Ne sisältävät lyhyitä esityksiä iTiden-hankkeen taustasta ja pääpiirteistä sekä sen vaiheen 1 ja 2 kannattavuuslaskelmista. Näiden todisteiden perusteella komissio saa tietää, millaista tuottoa maakuntahallitus odotti myöntäessään iTiden-hankkeeseen liittyneet pääomankorotukset.

(47)

ÅI järjesti 31 päivänä tammikuuta 2002 epävirallisen kokouksen maakuntahallituksen kanssa varmistaakseen tämän hyväksynnän iTiden-hankkeen rakentamisen käynnistämiselle vuonna 2002 (jatkona vuonna 2001 toteutetulle tontin hankinnalle). Tässä kokouksessa ÅI esitti kannattavuuslaskelman, jonka mukaan hanke toisi ÅI:n omalle pääomalle 3 prosentin vuotuisen tuoton.

(48)

ÅI:n ja maakuntahallituksen välillä pidettiin toinen epävirallinen kokous 4 päivänä maaliskuuta 2003, ja siinä valmisteltiin ÅI:n 5 päivänä maaliskuuta 2003 pidettyä yhtiökokousta, jossa oli tarkoitus päättää vuonna 2002 toteutumatta jääneestä iTiden-hankkeen vaiheen 1 rakentamisen käynnistämisestä. Siellä esitettiin päivitetty kannattavuuslaskelma. Siinä arvioitiin, että vaihe 1 tuottaa ainoastaan 700 euron ylijäämän eikä lainkaan tuottoa ÅI:n omalle pääomalle.

(49)

ÅI:n hallitus kokoontui 2 päivänä tammikuuta 2006 keskustelemaan iTiden-hankkeen vaiheen 2 rakentamisen käynnistämisestä ja pääomankorotuspyynnöstä, joka esitettäisiin sen rahoittamiseksi. Kokouksessa esitetyn kannattavuuslaskelman mukaan hankkeen kustannukset saataisiin katettua pääoman 3 prosentin tuotolla. Tätä laskelmaa oli kuitenkin tarkistettava, kun rakennuksia piti mukauttaa vuokralaisen tarpeisiin, mistä aiheutui lisäkustannuksia. Sen vuoksi 10 päivänä tammikuuta 2006 laadittiin tarkistettu laskelma pohjaksi pääomankorotukselle, josta päätettiin 12 päivänä kesäkuuta 2006 pidetyssä yhtiökokouksessa (vaikka teknisistä syistä pääomankorotus suoritettiin vasta 15 päivänä helmikuuta 2007 – kyseessä on pääomankorotus C-XI). Tässä laskelmassa oletettu vuotuinen oman pääoman tuotto iTiden-hankkeen vaihe 2:sta määritettiin 1 prosentiksi.

(50)

Suomi on esittänyt nämä todisteet ja toteaa, että ne kertovat tarkasti samanaikaisista tuotto-odotuksista, joiden perusteella maakuntahallitus päätti toteuttaa pääomankorotukset iTiden-hanketta varten, toisin sanoen C-IV, C-V, C-VI, C-VII ja C-X vaihetta 1 varten, ja C-XI vaihetta 2 varten. Nämä kannattavuuslaskelmat perustuvat iTiden-hankkeen odotettuihin tuottoihin (vuokrat). Suomi on esittänyt, että maakuntahallituksen tekemien sijoitusten tuoton yhteydessä pitäisi ottaa huomioon myös mahdollinen pääoman tuotto, joka koostuu kiinteistön arvonnoususta ajan myötä. Suomi ei kuitenkaan ole toimittanut konkreettista näyttöä tästä. Päinvastoin, kyseisiä näkökohtia ei ole huomioitu kannattavuuslaskelmissa, mikä viittaa siihen, että näitä ei ole otettu huomioon, kun sijoituspäätöksiä tehtiin. Edellä esitetyn näytön perusteella komissio katsoo, ettei yksityinen sijoittaja, ottaen huomioon odotetun tuoton, olisi tehnyt vastaavia sijoituksia.

(51)

Sijoittaja, joka kohdentaa rahaa jossakin määrin riskejä sisältävään hankkeeseen (kuten kaupallisen kiinteistön rakennuttamiseen), edellyttää tuottoa, joka vastaa asianmukaisesti sijoitukseen liittyvää riskiä. Näin ollen sijoittaja odottaa ”riskilisää”, joka ylittää tunnetun, vaihtoehtoisesta riskittömästä omaisuuserästä saatavan, ”riskittömän tuoton”. Yhteinen vertailuarvo riskittömälle tuotolle ovat lyhytaikaiset AAA-luokitellut valtion joukkovelkakirjalainat. Tätä arviointia varten käytetään Suomen valtion kaksivuotisen joukkovelkakirjalainan tuottoa, sillä Suomi ei ole laskenut liikkeelle lyhyempiaikaisia joukkovelkakirjalainoja. Se tuotti riskittömän 2,7–4,2 prosentin tuoton vuonna 2002, 2,2–2,7 prosentin tuoton vuonna 2003 ja 2,8–3,8 prosentin tuoton vuonna 2006.

(52)

Kun tarkastellaan pääoman tuottoa, jota maakuntahallitus odotti päättäessään toteuttaa iTiden-hankkeeseen liittyneet pääomankorotukset, komissio huomioi, että maakuntahallitus olisi voinut saada saman tai jopa korkeamman tuoton ottamatta ainoatakaan näihin kiinteistöhankkeisiin liittynyttä riskiä. Itse asiassa jopa kaikkein optimistisimman tulkinnan mukaan ns. riskilisä (riskittömän tuoton ylittävä tuotto) olisi ollut pääomankorotusten C-IV ja C-V (vuosien 2001 ja 2002 pääomankorotukset) osalta enintään 0,3 prosenttia. Pääomankorotusten, jotka toteutettiin sen jälkeen, kun vuonna 2003 päätettiin käynnistää iTiden-hankkeen vaiheen 1 rakentaminen (eli 4 päivänä maaliskuuta 2003 pidetyssä epävirallisessa kokouksessa esiteltyjen tuotto-odotusten perusteella, ks. johdanto-osan 48 kappale), toisin sanoen pääomankorotusten C-VI, C-VII ja C-X, odotettu tuotto oli nolla. Tämä tarkoittaa sitä, että huomattavasti parempaan tuottoon olisi päästy ottamatta minkäänlaista riskiä. Vastaavasti vaiheeseen 2 liittyvän pääomankorotuksen C-XI odotettu tuotto oli 1 prosentti, mikä on paljon heikompi kuin tuolloin saatavilla ollut riskitön tuotto.

(53)

On ilmeistä, ettei yksikään yksityinen sijoittaja olisi tyytynyt negatiiviseen tai vain marginaaliseen riskilisään, jonka maakuntahallitus oli valmis hyväksymään johdanto-osan 47–49 kappaleessa tarkoitettujen pääomankorotusten kohdalla. Tämä voidaan tarvittaessa vahvistaa Ahvenanmaan kiinteistömarkkinoiden odotettuja tuottoja koskevilla empiirisillä tiedoilla.

(54)

Suomen viranomaisten KPMG:ltä tilaaman, 10 päivänä heinäkuuta 2007 päivätyn, ja komissiolle 17 päivänä heinäkuuta 2007 toimitetun raportin (17) perusteella yksityiset sijoittajat vaativat Ahvenanmaalla toimistokiinteistöistä 7 prosentin tuottoa (teollisuuskiinteistöistä 8 prosenttia). Vaikka tämä raportti laadittiin myöhemmin kuin maakuntahallituksen sijoituspäätökset, jotka ovat tämän päätöksen aiheena, se on kuitenkin asian kannalta merkityksellinen, sillä raportti perustuu aikaisemmista sijoituksista tehtyihin havaintoihin eikä ole ilmeistä syytä uskoa, että vaadittu tuotto olisi edeltävinä vuosina ollut merkittävästi alhaisempi. Joka tapauksessa se antaa vakuuttavia viitteitä siitä, etteivät ÅI:n tuotto-odotukset olisi olleet yksityiselle sijoittajalle riittäviä.

(55)

Suomi on esittänyt, että sijoitukset olisivat alhaisesta tai olemattomasta tuotto-odotuksesta huolimatta markkinataloussijoittajaperiaatteen mukaisia seuraavista syistä. Ensinnäkin ennen rakentamisen aloittamista ÅI oli lähestynyt mahdollisia vuokralaisia ja oli varma, että pääsisi ainakin 80-prosenttiseen vuokrausasteeseen ja toiseksi, kun otetaan huomioon ÅI:n todelliset taloudelliset saavutukset (pääasiassa iTiden-hanke) vuotta 2004 seuranneina vuosina ja näin kertyneet mahdolliset pääoman tuotot, sijoitukset osoittautuivat kannattaviksi.

(56)

Ilman, että on tarpeen käsitellä ÅI:n taloudellisen suoriutumisen ansioita myöhempinä vuosina, voidaan mainita jälleen, ettei tässä tarkastella, ovatko yrityksen tulokset tällä hetkellä asianmukaisia, vaan olisiko markkinaehdoin toimiva yksityinen sijoittaja antanut yrityksen käyttöön saman pääoman sen perusteella, mitä tiedettiin ja voitiin olettaa silloin, kun maakuntahallitus päätti käyttää julkisia varoja ÅI:n hyväksi (tämä sisältää myös odotetun 80-prosenttisen vuokrausasteen). Edellä esitetyistä syistä komissio katsoo, ettei yksityinen sijoittaja olisi toiminut näin.

(57)

Tämän vuoksi komissio katsoo, että pääomankorotukset C-IV, C-V, C-VI, C-VII, C-X ja C-XI ovat tuoneet ÅI:lle etua, jota se ei olisi voinut saada markkinaehdoin (18).

(58)

Seuraavassa komissio tarkastelee muita menettelyn aloittamista koskevan päätöksen piiriin kuuluvia pääomankorotuksia, joiden perusteluna ei Suomen mukaan ollut iTiden-hanke.

(59)

Tämän pääomasijoituksen aikana sovellettujen vähämerkityksistä tukea koskevista säännöistä annetun komission tiedonannon (19) mukaan alle 100 000 ecun tuet, jotka myönnettiin yritykselle kolmen vuoden aikana, eivät olleet valtiontukea. Kyseinen pääomankorotus oli suuruudeltaan 84 094,39 euroa, joten se jäi selvästi alle 100 000 ecun vähämerkityksisen tuen enimmäismäärän. ÅI:n hyväksi ei toteutettu mitään muuta toimenpidettä kolmen vuoden aikana (20). Tämän perusteella vuoden 1997 pääomasijoitus ei missään tapauksessa – riippumatta olosuhteista, joissa se toteutettiin – olisi valtiontukea.

(60)

Suomi on ilmoittanut, että nämä toimenpiteet oli kohdistettu teollisuuskiinteistön rakentamiseen Norrböleen ja kiinteistön remontoimiseen Maarianhaminassa (C-II) sekä teollisuuskiinteistön ostamiseen Ahvenanmaan itäosasta (C-III). Sen vuoksi niillä ei ole selkeää yhteyttä iTiden-hankkeeseen, joka ei kyseiseen aikaan ollut vielä saanut selkeää muotoa (mikä tapahtui vasta vuonna 2001 tontin ostamisen myötä).

(61)

Vaikka ÅI:n kokonaisvoitto oli vaatimaton tai negatiivinen vuosina 1998–2007, se sai vaatimattoman voiton vuonna 2000 ja kahtena sitä edeltäneenä vuonna ja tappiot alkoivat vuonna 2001. Tutkinta on osoittanut, että yritys pystyi kattamaan kustannuksensa ja että sen likviditeettiasema oli asianmukainen. Näiden kahden pääomankorotuksen vaikuttimena olleet sijoitukset vaikuttavat olevan oikeassa suhteessa siihen kokoon ja ”perinteiseen” liiketoimintamalliin, joka ÅI:llä oli ennen iTiden-hankkeeseen liittynyttä laajentumista. Sen vuoksi ei ole mitään pakottavaa syytä katsoa, ettei yksityinen sijoittaja olisi toteuttanut samoja pääomankorotuksia, eikä näin ollen ole selkeää näyttöä ÅI:n saamasta edusta.

(62)

Vuoteen 2000 asti ÅI:n liiketoiminta oli tulokseltaan vaatimatonta mutta positiivista (vuosina 1997–2000 tulos oli välillä 9 000–38 000 euroa). ÅI:n liiketoiminta oli yrityksen sen aikaisen liiketoimintasuunnitelman mukaista. Täten ÅI toimi omistajana ja vuokranantajana varasto- ja toimistorakennuksissa eri puolilla Ahvenanmaata. ÅI:n omistamien kiinteistöjen määrä pysyi erittäin vakaana vuoteen 2000 asti, mikä selittää myös yrityksen vakaata tulosta. ÅI:n liikevaihto oli vuosina 1997–2000 välillä 95 000–101 000 euroa. Näin ollen ÅI kykeni suhteellisen pienestä liikevaihdosta huolimatta harjoittamaan kannattavaa liiketoimintaa.

(63)

Suomen mukaan nämä pääomankorotukset käytettiin teollisuuskiinteistön ostoon (C-VIII) ja lentokonehallin rakentamiseen Jomalan lentokentälle Maarianhaminan ulkopuolelle (C-IX).

(64)

Vaikka iTiden-hanke ei ollut suoraan näiden toimenpiteiden perusteena, ne toteutettiin olosuhteissa, jotka olivat aivan erilaiset kuin edellä käsitellyt toimenpiteet C-II ja C-III. Pääomankorotus C-VIII toteutettiin vuonna 2004 ja C-IX vuonna 2005. Tuolloin ÅI:n toiminta oli ollut tappiollista vuodesta 2001. Ratkaisevaa on myös se, että nämä sijoitukset tehtiin aikana, jolloin maakuntahallitus oli jo sijoittanut yli 2,25 miljoonaa euroa ÅI:hin vuodesta 2001 alkaen, vaikka tiedossa oli, ettei sijoitus toisi markkinasijoittajan näkökulmasta hyväksyttävää tuottoa.

(65)

iTiden-hankkeen riittämätön tuotto vaikuttaisi väistämättä kielteisesti ÅI:n kokonaistulokseen. Yrityksen omaa pääomaahan ei kohdenneta tiettyyn tarkoitukseen, vaan se käsitetään erottamattomaksi kokonaisuudeksi, ja se on hyvitettävä yrityksen kokonaistuloksesta. Sen vuoksi maakuntahallitukselle on täytynyt olla toimenpiteiden C-VIII ja C-IX toteuttamisen aikaan selvää, että ÅI:n pääoman korottaminen edelleen ei todennäköisesti johtaisi riittävään tuottoon lähiaikoina. Markkinasijoittaja olisi ollut valmis tekemään nämä pääomasijoitukset, mikäli nämä sijoitukset olisivat mahdollistaneet markkinatuoton saamisen yrityksen kokonaistuloksesta (tuotto, joka olisi kompensoinut muiden pääomakorostusten alhaisia tuottoja), mutta mikään ei anna ymmärtää, että tällaista olisi odotettu. Suomi ei ole esittänyt nimenomaan näitä toimenpiteitä koskevia tietoja, jotka muuttaisivat tätä arviota. Komissio katsoo näin ollen, ettei yksityinen sijoittaja olisi näissä olosuhteissa antanut ÅI:lle lisäpääomaa. Pääomankorotukset C-VIII ja C-IX tuottivat sen vuoksi ÅI:lle etua, jota se ei olisi voinut saada markkinoilta.

5.1.2.2    Lainatakaukset

(66)

Arvioidessaan takauksiin sisältyvää mahdollista valtiontukea komissio soveltaa takauksia koskevassa tiedonannossaan esitettyjä periaatteita. Tiedonannon 3.2 kohdassa esitetään edellytykset, jotka yleensä riittävät osoittamaan, ettei viranomaisten myöntämä takaus ole valtiontukea. Nämä edellytykset eivät kuitenkaan takausten G-I, G-II ja G-III kohdalla täyty (on riittävää todeta, että nämä takaukset kattoivat 100 prosenttia lainan määrästä, ks. takauksia koskevan tiedonannon 3.2 kohdan c alakohta).

(67)

Komissio toteaa ÅI:n taloudellisen tilanteen olleen takausten myöntämisen aikaan niin vahva, ettei voida sulkea pois sen mahdollisuutta saada lainoja markkinoilta ilman takauksia. Yritys ei ollut vaikeuksissa oleva yritys siinä merkityksessä, kuin on tarkoitettu valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annetuissa yhteisön suuntaviivoissa (21). Käytettävissä oleva näyttö ei mahdollista päätellä, että ÅI oli yritys joka ei olisi selvinnyt lainkaan ilman valtion tukea. Pääomasijoituksia edeltäneinä vuosina, ts. ennen iTiden-hankkeen käynnistämistä, ÅI:n taloudellinen tehokkuus oli vakaata ja sen liiketoimintojen tuloksellisuus oli kohtalaista. Syy, minkä johdosta viranomaiset ryhtyivät laajoihin pääomasijoituksiin vuonna 2001, ei ollut yrityksen pelastaminen, vaan sen kasvun rahoittaminen. Mikäli pääomankorotusten kaltaista tukea ei olisi ollut, ÅI ei olisi ollut konkurssissa, vaan pienempi yritys, jolla olisi silti ollut mahdollisuus hakea rahoitusta markkinoilta. Komissio ei siten voi päätellä, että ÅI:llä ei olisi ollut mahdollisuutta saada lainaa markkinoilta ilman takauksia. Kysymys onkin, tuottivatko takaukset ÅI:lle etua alempina lainakustannuksina, kuin se olisi maksanut markkinaehtoisesti ilman takauksia.

(68)

Seuraavaksi on tutkittava kysymystä siitä, peritäänkö takauksista asianmukainen takausmaksu, joka on verrattavissa maksuun, jonka yksityinen takauksen antaja olisi perinyt. Komissio ei ole käsiteltävänä olevassa asiassa löytänyt yksityisiä takauksia, jotka mahdollistaisivat vaivattoman vertailun. Tällaisessa tilanteessa komissio vertaa taatun lainan kokonaiskustannusta, johon sisältyvät lainan korko ja takausmaksu, vastaavan takaamattoman lainan markkinahintaan (22).

(69)

Liikepankki […] (23) myönsi 9 päivänä lokakuuta 2003 ÅI:lle […] euron lainan, jonka vakuutena oli […]. Lainan koroksi määritettiin […] prosenttia vuodessa 15 päivään tammikuuta 2007 saakka (24).

(70)

Vaikka tämä laina oli samanaikainen takauksen G-I kanssa, komissio ei katso sitä sopivaksi vertailukohdaksi kyseisen toimenpiteen kustannuksille. ÅI sai kesäkuun 2000 ja maaliskuun 2003 välillä viisi pääomasijoitusta, joiden kokonaismäärä oli 2 208 595,01 euroa. Tämän mittaisen valtiontuen määrän on väistämättä pitänyt vaikuttaa […] suorittamaan riskiarvioon ennen lainan myöntämistä tehden lainan ehdoista, kustannukset mukaan lukien, edullisemmat verrattuna niihin ehtoihin, jotka yritys olisi kyennyt saamaan markkinoilta siinä tapauksessa, että pääomankorotukset eivät olisi ollut valtion tukemia. Näin ollen komissio ei voi olettaa, että korko vuonna 2003 myönnetyn takaamattoman lainan (tai minkään myöhemmän lainan) osalta kuvastaa tarkasti ÅI:n luottoehtoja silloin, kun siihen ei liity valtiontukea, eikä voi käyttää sitä uskottavana ja luotettavana vertailukohtana lainojen kustannuksille, joilla on maakuntahallituksen myöntämä takaus.

(71)

Komissio katsoo, että vertailukelpoisia markkinaehtoisia lainoja koskevan luotettavan näytön puutteen johdosta viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamisesta annettu komission tiedonanto (25), jäljempänä ’viitekorko-tiedonanto’, tuottaa täsmällisen vertailukohdan arvioitaessa ovatko toimenpiteet G-I, G-II ja G-III myönnetty markkinaehtoisesti. Viitekorko-tiedonanto tuottaa suureen markkinakorolle ja tukielementin laskemiseksi tukitoimenpiteissä. Viitekorko perustuu viitekorko-tiedonannon mukaan kahteen tekijään: peruskorkoon (tässä tapauksessa 12 kuukauden euriborkorko), johon lisätään marginaali. Peruskorkoon lisättävä marginaali riippuu kahdesta tekijästä: lainansaavan yrityksen luottokelpoisuudesta ja vakuuksien tasosta, joita lainasta on annettu. Tiedonanto erottelee viisi luottokelpoisuusluokkaa (erittäin hyvä (AAA-A), hyvä (BBB), tyydyttävä (BB), heikko (B) ja huono/yritys taloudellisissa vaikeuksissa (CCC tai huonompi)) ja kolme vakuustasoa (hyvä, tavanomainen ja heikko) jokaiselle luottokelpoisuusluokalle.

(72)

Suomi toimitti komissiolle 18 päivänä kesäkuuta 2010 raportin, jonka on laatinut konsulttitoimisto […]. Raportti antaa vuosittaisen luottokelpoisuusluokan ÅI:lle kunkin vuoden joulukuussa. Luottokelpoisuusluokka on annettu takautuvasti ja perustuen käytettävissä oleviin lukuihin tilivuoden lopussa (ts. luottokelpoisuusluokkaa, joka on annettu joulukuussa 2002, on sovellettu takautuvasti yrityksen koko vuoden 2002 tilaan). […] laati raportin kuvaillen ÅI:n kokonaistaloudellista tilaa ja kehitystä kattaen seuraavat arviointialueet: kasvu, kannattavuus, kassavirta, likviditeetti, vakavaraisuus ja velkaantuneisuus. Raportissa sovelletussa luottokelpoisuusasteikossa on viisi luokitusluokkaa: erinomainen (A + ja A), hyvä (A- ja B+), tyydyttävä (B ja B-), riittävä (adequate) (C + ja C) ja heikko (C- ja D), mahdollistaen suoran vertailun viitekorko-tiedonannossa käytetyn luottokelpoisuusasteikon kanssa.

(73)

[…] luokitti ÅI:n joulukuussa 2002, 2003 ja 2004 tasoille C+, C + ja C, mikä sijoittaa ÅI:n luokkaan riittävä. Tämä luokka vastaa viitekorko-tiedonannossa tarkoitettua luottokelpoisuusluokkaa ’heikko’. Viitekorko-tiedonannon mukaisesti heikoksi luokitellulle yritykselle peruskorkoon lisättävä marginaali ulottuu annetusta vakuudesta riippuen 220 peruspisteen (korkea vakuus) ja 650 peruspisteen (alhainen vakuus) välillä. Joulukuussa 2005 […] antoi ÅI:lle luokituksen B- (tyydyttävä), joka vastaa viitekorko-tiedonannon mukaista jaottelua tyydyttävälle luokitukselle

(74)

Suomi toimitti 27 päivänä kesäkuuta 2011 lisäinformaatiota luottokelpoisuusluokista ja lainojen vakuuksista. Luottokelpoisuusluokituksen oli tuottanut […], […] joka myönsi ÅI:lle takaamattoman lainan ja kaksi lainoista, jotka maakuntahallitus takasi. […] luottokelpoisuusluokitus käyttää kirjainjärjestelmää vuosille 2000–2003, mitä on täydennetty kirjallisella arviolla. Tämä asteikko on helposti verrattavissa viitekorko-tiedonannon mukaisen luottokelpoisuusasteikon kanssa. Vuodesta 2005 eteenpäin luottokelpoisuusluokittelun on tuottanut […], […]:n kanssa verrannollinen konsultointiyritys. Vuosina 2003 ja 2004 […] antoi ÅI:lle luottokelpoisuusluokitukset B- (tyydyttävä) ja A (tyydyttävä), jotka vastaavat myös viitekorko-tiedonannon mukaista tyydyttävää luottokelpoisuusluokitusta. Täten vuosina 2003 ja 2004 […] antoi ÅI:lle yhtä luokkaa korkeamman luottokelpoisuusluokituksen kuin […]. Vuonna 2005 […] antoi ÅI:lle luokituksen A (tyydyttävä), joka vastaa viitekorko-tiedonannon mukaista tyydyttävää luottoluokitusta ja sijoittaa täten ÅI:n samaan luokkaan kuin […].

(75)

Komissio katsoo, että […]:n luottokelpoisuusluokittelua olisi sovellettava arvioitaessa sitä myönnettiinkö takaukset G-I, G-II ja G-III markkinaehtoisesti. Pidettäessä mielessä, että ennen kuin ensimmäinen takaus G-I oli myönnetty lokakuussa 2003, ÅI oli jo saanut viisi pääomasijoitusta kokonaismäärältään 2 208 595,01 euroa, yritykselle annettuun luokitukseen vuonna 2003 on todennäköisesti vaikuttanut merkittävä valtiontuki. Näin ollen komissio katsoo asianmukaiseksi soveltaa […]:n konservatiivisempaa luottokelpoisuusluokitusta. Tällä on vaikutus vuosien 2003 ja 2004 kohdalla, sillä näille kahdelle vuodelle […] antoi ÅI:lle yhtä luokkaa alhaisemman luottokelpoisuusluokituksen kuin […]. On syytä huomioida myös, että […] myönsi ÅI:lle maakuntahallituksen takaamia lainoja samaan aikaan, kuin se tuotti ÅI:tä koskevia luottokelpoisuusluokituksia, mikä on saattanut vaikuttaa arviointiin. […] ei ollut mukana taloudellisissa menettelyissä, joten sen arviointiin ovat vaikuttaneet todennäköisesti vähemmän valtiontukeen liittyvät näkökohdat.

(76)

Täten komissio olettaa seuraavat luottokelpoisuusluokitukset ÅI:lle viitekorko-tiedonannon soveltamiskäyttötarkoitukseen: heikko (B) vuosina 2003 ja 2004 ja tyydyttävä (BB) vuonna 2005.

(77)

Vakuutena ÅI antoi takauksen nimellisarvoa vastaavan kiinnityksen kiinteistöön, jolle iTiden-hanke on rakennettu. Suomi ei ole toimittanut viitekorko-tiedonannon mukaista tietoa tappiosta konkurssissa, joka edesauttaa määrittämään vakuustason ja peruskorkoon lisättävät marginaalit. Näin ollen komissio pyysi tietoa kiinnitysten etuoikeusjärjestyksestä ja takauksien myöntämishetkien aikaisesta kiinnitetyn kiinteistön arvosta. Suomella ei ole arvioita, jotka osoittavat kiinteistön arvon takausten myöntämishetkellä. Suomi on kuitenkin esittänyt, että kiinteistön arvo on kasvanut ajan myötä, kun iTiden-hanke saatiin valmiiksi. Suomen mukaan kiinteistön arvo oli […] euroa vuonna 2010.

(78)

Vakuuksien etuoikeusjärjestykseen liittyen komissio toteaa, että takauksien G-I ja G-II osalta maakuntahallituksella oli korkein asema kaikista kiinnityksistä kiinteistöön. Komissio toteaa, että liikepankit ovat myöntäneet takaamattomia lainoja ÅI:lle ja hyväksyneet vakuuksina kiinnityksiä samaan kiinteistöön alhaisemmalla etuoikeudella (ja siten heikommalla vakuudella) kuin maakuntahallituksen saamat vakuudet. Tässä suhteessa, ja muun näytön puutteessa, komissio olettaa, että takauksien vakuustasot olivat normaaleja takauksia koskevan tiedonannon soveltamiskäyttötarkoituksiin.

(79)

Edellä esitetyn perusteella viitekorko arvioidaan erikseen kunkin maakuntahallituksen myöntämän takauksen yhteydessä.

(80)

Komissio toteaa, että kaikkien ÅI:lle myönnettyjen takausten osalta maksut koostuivat kahdesta osasta: i) toistuva maksu, joka suoritetaan vuosittain ja ilmaistaan prosenttiosuutena jäljellä olevasta lainapääomasta, sekä ii) kertaluonteinen maksu, joka sekin ilmaistaan prosenttiosuutena lainan määrästä mutta maksetaan vain kerran, vakuutta asetettaessa. Jäljempänä esitettävässä arvioinnissa taattujen lainojen kustannuksiin on otettu mukaan ainoastaan vuosittain suoritettava toistuva maksu. Takauksia koskevan tiedonannon 4.2 kohdan mukaisesti tukielementti takauksen yhteydessä olisi laskettava markkinahinnan (tässä tapauksessa viitekoron) ja todellisuudessa maksetun hinnan välisenä erotuksena. ÅI:n todellisuudessa maksama hinta sisältää vuosittain suoritetun toistuvan maksun ja kertaluonteisen maksun. Käytännöllisistä syistä kertaluonteista maksua käsitellään 8.2 kohdassa, joka käsittelee takaisinperintää, koska on helpompaa vähentää kertaluonteisen maksun määrä takaisinperittävästä tuen määrästä. Joka tapauksessa, vaikka kertaluonteiset maksut lisättäisiin taattujen lainojen kokonaiskustannuksiin, johtopäätös tuen olemassaolosta ei muuttuisi. Kertaluonteinen maksu vaikuttaa ainoastaan ÅI:lle myönnetyn tuen määrään.

(81)

Maakuntahallitus myönsi takauksen G-I 9 päivänä lokakuuta 2003 kattamaan […] ÅI:lle myöntämää […] euron lainaa (luoton numero […]). Takauksen perusteella esitettävien vaatimusten varalta vakuutena oli ÅI:n kiinteistöön kohdistuva kiinnitys. Lainan koroksi määritettiin […] prosenttia 15 päivään tammikuuta 2007 saakka (26). Takausmaksu oli […] prosenttia lainan määrästä vuodessa (27). Näin ollen taatun lainan kokonaiskustannukset sen myöntämisen aikaan olivat […] prosenttia vuodessa, mitä pitäisi verrata takaukselle laskettuun viitekorkoon, joka nojautuu peruskorkoon ja ÅI:n luokitukseen sekä lainan vakuustasoon perustuvaan marginaaliin. Peruskorko (12 kuukauden euriborkorko) 9 päivänä lokakuuta 2003 oli 2,235 prosenttia. Tuolloin ÅI oli luottokelpoisuusluokiteltu heikoksi viitekorko-tiedonannossa tarkoitetulla tavalla. Kuten edellä mainittu, komissio olettaa, että lainan vakuustaso oli normaali, mikä tarkoittaa, että peruskorkoon lisättävä marginaali on 400 peruspistettä. Täten tämän lainan viitekorko on 6,235 prosenttia, mikä on korkeampi kuin takauksen G-I kokonaiskustannus […] prosenttia vuodessa.

(82)

Maakuntahallitus alensi lisäksi 6 päivänä syyskuuta 2004 takauksesta G-I perittävää takausmaksua […] prosenttiin. Tämän myötä taatun lainan kokonaiskustannuksiksi tuli […] prosenttia, toisin sanoen […] peruspistettä viitekorkoa vähemmän kuin viitekorko, mikä merkitsi vastaavaa etua ÅI:lle.

(83)

Marraskuun 2 päivänä 2004 ÅI otti […] euron lainan […] (luoton numero […]). Maakuntahallitus myönsi tälle lainalle takauksen, jonka vakuutena oli kiinteistökiinnitys. Koroksi määritettiin […] lisättynä […] peruspisteellä ja takausmaksuksi […] prosenttia lainamäärästä vuodessa, mikä merkitsi sitä, että tämän taatun lainan kokonaiskustannukset olivat […] prosenttia vuodessa (28).

(84)

Takauksen G-II viitekorko on laskettava 12 kuukauden euriborkorko perusteella, joka 2 päivänä marraskuuta 2004 oli 2,314 prosenttia. Tuolloin ÅI oli luottokelpoisuusluokiteltu heikoksi viitekorko-tiedonannossa käytetyn asteikon mukaisesti. Jos vakuustason oletetaan olevan normaali, viitekoroksi tälle lainalle tulee 6,314 prosenttia vuodessa, mikä on korkeampi kuin takauksen G-II kokonaiskustannukset […] prosenttia vuodessa. Verrattaessa tämän uuden taatun lainan kustannuksia viitekorkoon havaitaan, että takauksen G-II kattaman lainan kokonaiskustannukset olivat vähintään […] peruspistettä alhaisemmat kuin viitekorolla, mikä merkitsi taloudellista etua ÅI:lle. Komission tietojen mukaan tämän taatun lainan korkoprosenttia ei ole muutettu lainan myöntämisen jälkeen.

(85)

Maakuntahallitus myönsi ÅI:lle uuden takauksen 13 päivänä joulukuuta 2005. Tämän takauksen oli tarkoitus kattaa ’viitelaina’, toisin sanoen alun perin takaamaton, 9 päivänä lokakuuta 2003 myönnetty laina, jonka ehtoja näin siis muutettiin. Tässä vaiheessa lainan korkoprosentti muutettiin […] prosentiksi vuodessa. Takausmaksuksi määritettiin […] prosenttia lainan määrästä, mikä merkitsi […] prosentin kokonaiskustannuksia vuodessa (29). (Tästä päivästä lähtien sovelletut ehdot vastasivat edellä kuvailtuja ehtoja, joita sovellettiin takauksen G-I kattamaan lainaan, mukaan lukien korkoprosenttiin ajan mittaan tehdyt muutokset.)

(86)

Takauksen G-III viitekorko on laskettava 12 kuukauden euriborkorko perusteella, joka 13 päivänä joulukuuta 2005 oli 2,769 prosenttia. Tuolloin ÅI oli luottokelpoisuusluokiteltu tyydyttäväksi viitekorko-tiedonannossa käytetyn asteikon mukaisesti. Jos vakuustason oletetaan olevan normaali, viitekoroksi tälle lainalle tulee 4,969 prosenttia vuodessa. Tämä on korkeampi kuin takauksen G-III kokonaiskustannukset […] prosenttia vuodessa. Täten maakuntahallitus antoi ÅI:lle vastaavan taloudellisen edun suuruudeltaan vähintään […] prosenttia vuodessa.

5.2   KILPAILUN VÄÄRISTYMINEN JA VAIKUTUKSET KAUPPAAN

(87)

Suomi on todennut, että kyseiset toimenpiteet eivät vaikuta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan eivätkä ne sen vuoksi ole SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Tämän näkemyksen tueksi Suomi on esittänyt, että ÅI on vain yksi useista kiinteistömarkkinoilla toimivista yrityksistä eikä suurin niistä. Sen vuoksi ei ole näyttöä siitä, että toimenpiteet, jos niiden katsotaan olevan valtiontukea, olisivat vahvistaneet ÅI:n asemaa kilpailijoiden vahingoksi.

(88)

Komissio ei voi hyväksyä tätä väitettä. ÅI:lle myönnetty taloudellinen etu, jota kilpailijat eivät ole saaneet (ja, kuten Suomi on vahvistanut, Ahvenanmaan kiinteistömarkkinoilla on useita muita kilpailijoita), merkitsee sitä, että ÅI on pystynyt tekemään suuria investointeja ja laajentamaan toimintaansa taloudellisin ehdoin, jotka olivat edullisemmat kuin kilpailijoiden saatavilla olleet. Kilpailijat puolestaan ÅI:lle myönnettyjen etujen puuttuessa olisivat saattaneet päättää tehdä vastaavia sijoituksia. Ei ole tarpeen osoittaa, että nämä toimenpiteet olisivat mahdollistaneet ÅI:lle markkinaosuuksien valtaamisen joltakin tietyltä kilpailijalta.

(89)

Samalla tavoin ÅI:lle myönnetty etu saattoi vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. On totta, että Ahvenanmaa on pieni, saaristoon sijoittuva markkina-alue, jonne pääsee vain meri- tai ilmateitse, ja että Suomen liittymistä Euroopan unioniin koskevan sopimuksen perusteella Ahvenanmaahan sovelletaan erityisiä sijoittautumisoikeuden rajoituksia. Ahvenanmaalla ei ole kuitenkaan ulkomaisten yritysten toiminnalle mitään absoluuttista estettä eikä tällaisilla yrityksillä varmasti ole esteitä tehdä sijoituksia paikallisiin kiinteistömarkkinoihin. Komissio toteaa lisäksi, ettei Suomi ole kiistänyt menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä esitettyä lausuntoa, jonka mukaan muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneet yritykset ovat aiemmin hankkineet Ahvenanmaalla sijaitsevia kiinteistöjä. Näin ollen näillä toimenpiteillä ÅI:lle myönnetyt edut vähintään saattaisivat vaikuttaa jäsenvaltioiden välisen kauppaan vahvistamalla epäasianmukaisesti ÅI:n asemaa suhteessa mahdollisiin ulkomaisiin kilpailijoihin tai investoijiin.

5.3   VALTIONTUEKSI MÄÄRITTELYÄ KOSKEVA PÄÄTELMÄ

(90)

Edellä esitetyistä syistä komissio katsoo, että kaikki pääomankorotukset (lukuun ottamatta pääomankorotuksia C-I, C-II ja C-III) ja lainatakaukset G-I, G-II ja G-III ovat SEUT-sopimuksen 107 artiklassa tarkoitettua valtiontukea.

6.   TUEN ESITETTY SÄÄNTÖJENMUKAISUUS

(91)

Suomi on todennut, että mikäli pääomasijoitukset ja takaukset olivat valtiontukea, molemmat olivat sääntöjenmukaisia osana tukiohjelmia, jotka oli otettu käyttöön jo ennen Suomen liittymistä unioniin ja joista oli ennen liittymistä ilmoitettu asianmukaisesti EFTAn valvontaviranomaiselle viitteillä 93-074 (pääomankorotukset) ja 93-079 (takaukset).

(92)

Tätä näkemystä on tarkasteltava asetuksen (EY) N:o 659/1999 säännösten mukaisesti. Mainitun asetuksen 1 artiklan d alakohdan mukaan tarkoitetaan ’tukiohjelmalla’ säädöstä tai päätöstä, jonka perusteella yksittäisiä tukia voidaan myöntää yrityksille, jotka määritellään säädöksessä tai päätöksessä yleisesti ja käsitteellisesti ilman, että edellytetään muita täytäntöönpanotoimenpiteitä, sekä säädöstä tai päätöstä, jonka perusteella erityiseen hankkeeseen liittymätöntä tukea voidaan myöntää yhdelle tai useammalle yritykselle toistaiseksi ja/tai rajoittamaton määrä. Asetuksen (EY) N:o 659/1999 1 artiklan b alakohdan mukaan tarkoitetaan ’voimassa olevalla tuella’ i) tukia, jotka olivat olemassa ennen perustamissopimuksen voimaantuloa kyseisissä jäsenvaltioissa, eli tukiohjelmia ja yksittäisiä tukia, jotka on otettu käyttöön ennen perustamissopimuksen voimaantuloa ja joita voidaan soveltaa edelleen perustamissopimuksen voimaantulon jälkeen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisasiakirjan 144 ja 172 artiklan […] soveltamista.

(93)

Suomi liittyi Euroopan yhteisöön 1 päivänä tammikuuta 1995. Lisäksi Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymissopimuksen 172 artiklan 5 kohdan mukaan ”[…] Uusien jäsenvaltioiden vuoden 1994 aikana myöntämiä valtion tukia, joita ETA-sopimuksen tai sen mukaisesti tehtyjen järjestelyjen vastaisesti joko ei ole ilmoitettu EFTAn valvontaviranomaiselle tai jotka on ilmoitettu mutta jotka on myönnetty ennen EFTAn valvontaviranomaisen tekemää päätöstä, ei tämän vuoksi pidetä EY:n perustamissopimuksen 93 artiklan 1 kohdan mukaisina olemassa olevina valtion tukina […]”.

(94)

Myös asetuksen (EY) N:o 659/1999 1 artiklan c alakohdassa tarkoitetaan ’uudella tuella’ kaikkia tukia, eli tukiohjelmia ja yksittäisiä tukia, jotka eivät ole voimassa olevaa tukea, mukaan lukien voimassa olevan tuen muutokset (30).

(95)

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 täytäntöönpanosta 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 794/2004 (31) 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetaan ’voimassa olevan tuen muutoksella’ mitä tahansa muutosta, muuta kuin muodollista tai hallinnollista, joka ei vaikuta tukitoimenpiteen soveltuvuudesta yhteismarkkinoille tehtyyn arviointiin. Voimassa olevan tukiohjelman alkuperäisen talousarvion kasvua enintään 20 prosentilla ei kuitenkaan pidetä voimassa olevan tuen muutoksena.

(96)

Edellä esitetyn perusteella liittymistä edeltänyt toimenpide, joka muodostaa valtiontukiohjelman, on voimassa olevaa tukea, jos kaksi ehtoa täyttyy: tukiohjelma on otettu käyttöön ennen EY:n perustamissopimuksen voimaantuloa eikä sen sisältöä ole myöhemmin olennaisesti muutettu.

(97)

Komissio arvioi Suomen näkemyksen tuen sääntöjenmukaisuudesta erikseen molempien tukiohjelmien osalta.

6.1   TAKAUSJÄRJESTELMÄ (93-079)

(98)

Komissio arvioi ensin, ovatko kyseiset toimenpiteet asetuksen (EY) N:o 659/1999 1 artiklan b alakohdassa tarkoitettu tukiohjelma.

(99)

Takausjärjestelyn kansallinen oikeusperusta on vuonna 1966 annettu Ahvenanmaan maakuntalaki (ÅFS) 1966:14 teollisuuden ja eräiden muiden toimialojen maakuntatakauksista (32). Sitä on muutettu maakuntalaeilla 1979:84, 1982:37, 1988:53, 1992:9, 1994:29, 1996:56 ja 2002:23. Suomen liittyessä unioniin vuoden 1966 maakuntalaissa todettiin talousarviosta ja kokonaismäärärahoista, ettei maksamatta olevien takausten tai lainojen (33) määrä saa missään vaiheessa olla yli 20 000 000 Suomen markkaa. Toisaalta toimenpiteen soveltamiseen ei liity aikarajoituksia.

(100)

Edellä esitetyn sekä kansallisen lain perusteella saattaa lähtökohtaisesti vaikuttaa siltä, että toimenpiteet täyttävät tukiohjelman määritelmän, sillä kyseessä näyttää olevan laki, jonka perusteella voidaan myöntää tiettyyn hankkeeseen liittymätöntä tukea yhdelle tai useammalle yritykselle toistaiseksi. Oletettu tukiohjelma pantiin täytäntöön 1 päivänä syyskuuta 1982, eli hyvissä ajoin ennen 1 päivää tammikuuta 1994, ja siitä ilmoitettiin EFTAn valvontaviranomaiselle. Näin ollen voimassa olevan tuen ensimmäinen edellytys vaikuttaa olevan täytetty, sillä alkuperäinen tukiohjelma otettiin käyttöön ennen, kuin EY:n perustamissopimus tuli voimaan Suomessa, ja jopa ennen 1 päivää tammikuuta 1994, minkä vuoksi Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisasiakirjan 172 artiklan 5 kohtaa ei voida soveltaa tähän asiaan.

(101)

Komission on kuitenkin myös arvioitava, onko toimenpiteiden sisältöä muutettu 1 päivän tammikuuta 1994 jälkeen.

(102)

Alueviranomaiset muuttivat takausohjelmaa ainakin kolme kertaa 1 päivän tammikuuta 1994 jälkeen (maakuntalaeilla 1994:29, 1996:56 ja 2002:23) ennen ensimmäisen takauksen myöntämistä 14 päivänä elokuuta 2003. Näiden muutosten myötä ohjelman talousarvio kasvoi merkittävästi (eli koska tahansa myönnettävien takausten kokonaismäärä kasvoi). Koska asia koskee luottotakauksen myöntämistä, olisi arvioitava, onko tukiohjelman talousarvioon ennen käsiteltävänä olevia toimenpiteitä tehtyjä muutoksia pidettävä olennaisina ja voitaisiinko ne erottaa voimassa olevasta ohjelmasta.

(103)

Kuten edellä on kuvailtu, asetuksen (EY) N:o 794/2004 4 artiklan mukaan tukiohjelman talousarvion kasvua yli 20 prosentilla pidetään voimassa olevan tuen muutoksena. Kahdessa edellä mainitussa muutoksessa (34) ohjelman alkuperäistä talousarviota on muutettu siten, että se on kasvanut toisessa 50 prosenttia ja toisessa 150 prosenttia. Nämä talousarvion lisäykset ovat tukiohjelman sisällön olennaisia muutoksia, josta ei ole ilmoitettu komissiolle.

(104)

Näiden sisällön olennaisten muutosten vaikutusten ei voida katsoa olevan erotettavissa väitetystä tukiohjelmasta, joten niiden johdosta koko tukiohjelmasta tulee uusi tuki. Alkuperäinen tukiohjelma oli rajoitettu ainoastaan niiden takausten kokonaismäärän suhteen, jotka saattoivat olla saatavia tiettynä aikana. Tässä muodossa tukiohjelman talousarvion erittäin olennainen kasvu (vaikka ohjelmaa ei edes muutettu millään muulla tavoin) liittyy voimassa olevien sääntöjen keskeisimpiin piirteisiin.

(105)

Lisäksi komissio huomauttaa, ettei Suomen toimittamista takausta koskevista asiakirjoista käy selkeästi ilmi, että väitetty takausjärjestely oli takausten oikeusperusta.

(106)

Näin ollen tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluvat takaukset on katsottava uudeksi tueksi. Koska tuki on pantu täytäntöön ilman, että komissio on antanut sille etukäteen hyväksyntänsä, kuten SEUT-sopimuksen 108 artiklassa edellytetään, se on sääntöjenvastainen.

6.2   OSAKEMERKINTÄJÄRJESTELMÄ (93-074)

(107)

Tätä väitettyä tukiohjelmaa koskevat kansalliset säännöt ilmoitettiin EFTAn valvontaviranomaiselle osakemerkintää koskevina tukijärjestelyinä. Tuolloin toimitetuissa asiakirjoissa kansalliseksi oikeusperustaksi ilmoitettiin Ahvenanmaan vuotuinen talousarvio. Suomi on ilmoittanut yksittäisen hankkeen suurimmaksi mahdolliseksi tuki-intensiteetiksi tätä koskevassa otsakkeessa 30 prosenttia. Lisäksi Suomi on ilmoittanut talousarviota ja menoja koskevassa otsakkeessa vuosia 1992–1994 koskevat talousarviot mutta jättänyt koko tukiohjelman suunnittelukauden arvioitua kokonaisbudjettia koskevan otsakkeen tyhjäksi.

(108)

Suomi on selvittänyt tutkinnan aikana, että väitetyn tukiohjelman muodollinen oikeusperusta on vuonna 1991 annettu Ahvenanmaan itsehallintolaki 1144/1991. Ahvenanmaan paikallisviranomaisilla on sen 18 §:n 22 kohdan nojalla yleinen toimivalta hyväksyä erilaisia toimenpiteitä, joilla edistetään Ahvenanmaan elinkeinotoimintaa. Nämä toimenpiteet (esimerkiksi lainat, pääomasijoitukset, takaukset) sisältyvät maakuntahallituksen yleiseen vuosibudjettiin budjettikohtina.

(109)

Komissio toteaa seuraavaa:

(110)

Huolimatta siitä, että Suomi katsoo maakuntaviranomaisten toimivallan tehdä tällaisia pääomasijoituksia (osana niille itsehallintolaissa annettua yleistä toimivaltaa) ”tukiohjelmaksi”, komission on tarkistettava, vastaavatko kansallisen lain asiaa koskevat säännökset asetuksen (EY) N:o 659/1999 1 artiklan d alakohdassa annettua ”tukiohjelman” määritelmää. Tältä osin vaikuttaa siltä, että oikeusperusta (lain 1144/1991 18 §:n 22 kohdan) muodostuu säännöistä, jotka koskevat toimivallan jakoa Suomen oikeusjärjestelmän eri toimijoiden kesken ja jotka eivät täytä vaatimuksia muodostamaan tukiohjelmaa (joka on määritelmän mukaan ”säädös …, jonka perusteella yksittäisiä tukia voidaan myöntää … ilman, että edellytetään muita täytäntöönpanotoimenpiteitä”). Pääoman antaminen yksittäiselle tuensaajalle edellyttäisi ensin määrärahaa maakuntahallituksen vuotuisessa talousarviossa (josta Ahvenanmaan maakuntapäivät äänestää harkintansa mukaan) ja tämän jälkeen maakuntahallituksen tekemien päätösten täytäntöönpanoa. Vaikuttaa siltä, että kyseisen toimivallan mukaiset pääomasijoitukset ovat pikemmin sarja yksittäisiä päätöksiä kuin tukiohjelma.

(111)

Komissio huomauttaa joka tapauksessa, että väitetty tukiohjelma koski ainoastaan vuosia 1992–1994, sillä talousarviota ja menoja koskevassa otsakkeessa ei annettu muita tietoja, vaikka oikeusperustaksi ilmoitettiin Ahvenanmaan vuotuinen talousarvio.

(112)

Komissio toteaa lopuksi Suomen ilmoittaneen yksittäisen hankkeen suurimmaksi mahdolliseksi tuki-intensiteetiksi 30 prosenttia. Tämän voidaan ainoastaan ymmärtää tarkoittavan sitä, että väitetyn tukiohjelman pääomasijoitukset tarkoitettiin käytettäviksi yhdessä huomattavan suurten yksityisten (vähintään 70 prosentin) osuuksien kanssa hankkeisiin, joilla oli tarkoitus edistää väitetyn tukiohjelman tavoitteita. Niiksi oli ilmoitettu matkailu, teollisuus, T&K. Tässä päätöksessä käsitellyt pääomankorotukset eivät ole tämän muodollisen edellytyksen mukaisia eivätkä ne näin ollen voi kuulua EFTAn valvontaviranomaiselle toimitettujen kansallisten säännösten piiriin riippumatta siitä, muodostivatko nämä toimenpiteet varsinaisen tukiohjelman, ja vaikka olisivatkin muodostaneet, sovellettiinko sitä vuoden 1994 jälkeen.

(113)

Tämän seurauksena ÅI:lle pääomankorotuksina annettu valtiontuki on uutta tukea. Koska tuki on pantu täytäntöön ilman, että komissio on antanut sille etukäteen hyväksyntänsä, kuten SEUT-sopimuksen 108 artiklassa edellytetään, se on sääntöjenvastainen.

6.3   SUOMEN KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN HILJATTAIN TEKEMIIN PÄÄTÖKSIIN LIITTYVÄ LISÄHUOMAUTUS

(114)

Olisi otettava huomioon, että Suomen kansallinen tuomioistuin on hiljattain kumonnut maakuntahallituksen ÅI:lle myöntämät kaksi toimenpidettä. Kyseiset toimenpiteet ovat i) pääomankorotus C-XI, joka suoritettiin vuonna 2007 (ks. johdanto-osan 16 kappale) ja ii) vuonna 2006 annettu lainatakaus, jota ei ole koskaan pantu toimeen. Korkein hallinto-oikeus päätti 6 päivänä huhtikuuta 2011 siitä, tehtiinkö maakuntahallituksen päätökset kansallisten hallinnollisten sääntöjen mukaisesti. Korkein hallinto-oikeus arvioi samalla, oliko riittävästi osoituksia siitä, että toimenpiteet olivat valtiontukea, jolloin paikallisviranomaisten olisi pitänyt ilmoittaa toimenpiteistä komissiolle ennen niiden täytäntöönpanoa. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että lähtökohtaisesti kaikki valtiontuen kriteerit täyttyvät. Korkein hallinto-oikeus analysoi myös Suomen näkemyksen, jonka mukaan nämä toimenpiteet – mikäli ne ovat tukea – kuuluvat ennen Suomen liittymistä sovellettujen kansallisten sääntöjen piiriin, joten ne ovat voimassa olevaa tukea. Korkein hallinto-oikeus teki tätä analysoidessaan laajan arvion kansallisista säännöistä ja havaitsi, että pääasiassa komission edellä esittämistä syistä paikallisviranomaisten päätökset eivät noudattaneet kansallisia sääntöjä riippumatta siitä, muodostivatko tällaiset säännöt todellisia valtiontukiohjelmia. Täten korkeimman hallinto-oikeuden johtopäätökset ovat yhtäpitäviä komission kanssa siitä, että tutkinnan alainen pääomasijoitus C-XI sisältää uutta valtiontukea. Korkein hallinto-oikeus tuli samaan lopputulemaan vuoden 2006 lainatakauksen osalta. Koska tätä takausta ei ole koskaan pantu toimeen, sitä ei ole arvioitu tässä päätöksessä.

7.   SOVELTUVUUS SISÄMARKKINOILLE

(115)

Suomi on esittänyt yleisesti, että vaikka toimenpiteiden katsottaisiin olevan uutta valtiontukea, ne soveltuvat sisämarkkinoille, koska tuella rahoitetun ÅI:n toiminnan tarkoituksena oli helpottaa alueen kehitystä ja luoda uusia työpaikkoja.

(116)

Vaikka valtiontuki on periaatteessa kiellettyä, se katsotaan sisämarkkinoille soveltuvaksi SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 kohdassa mainituissa olosuhteissa ja se voidaan katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos sen tavoitteet ovat 107 artiklan 3 kohdan mukaisia. Ainoa tässä asiassa mahdollinen peruste soveltuvuudelle on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohta, jonka mukaan tukea voidaan antaa taloudellisen kehityksen edistämiseen alueilla, joilla elintaso on poikkeuksellisen alhainen tai joilla vajaatyöllisyys on vakava ongelma, tai SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohta, jonka mukaan valtiontukea voidaan antaa tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen.

(117)

Suomeen kyseisenä ajankohtana sovellettujen aluetukisääntöjen mukaan (aluetukikartat 2000–2006 ja 2007–2013) Maarianhaminan kaupunki, joissa iTiden sijaitsee, ei ollut tukikelpoinen kyseisen tuen suhteen. Tämän vuoksi tukea ei voitaisi katsoa soveltuvaksi edes, vaikka sen voitaisiin sanoa olevan kohdennettu kyseistä hanketta varten. Komissio huomauttaa lisäksi, ettei Suomi ole osoittanut yhdenkään aluetukisääntöjen mukaisen soveltuvuusedellytyksen (tukimuoto, tukikelpoiset kustannukset tai tuen enimmäisintensiteetti) täyttyneen.

(118)

Tuen ei voida katsoa soveltuvan sisämarkkinoille muiden SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan soveltamisesta annettujen komission suuntaviivojen ja tiedonantojen perusteella eikä suoraan kyseisen artiklan nojalla. Suomi ei ole esittänyt mitään erityistä perustelua tai näyttöä, joka mahdollistaisi komission hyväksyä kyseiset toimenpiteet soveltuviksi SEUT-sopimuksen tietyn määräyksen kanssa.

8.   TUEN TAKAISINPERIMINEN

8.1   SUOMEN PERUSTELUT

(119)

Asetuksen (EY) N:o 659/1999 14 artiklan 1 kohdan mukaan ”sääntöjenvastaista tukea koskevissa kielteisissä päätöksissä komissio päättää, että asianomaisen jäsenvaltion on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet tuen perimiseksi takaisin tuensaajalta. […] Komissio ei saa vaatia tuen takaisinperimistä, jos tämä olisi yhteisön lainsäädännön jonkin yleisen periaatteen vastaista.” Luonnollinen seuraus tästä on, että sääntöjenvastaisen valtiontuen ÅI:lle muodostavat toimenpiteet on perittävä takaisin.

(120)

Suomi on kuitenkin esittänyt, että komission olisi jätettävä takaisinperintä määräämättä tässä asiassa, sillä Suomella oli perusteltu luottamus, että tuki oli sääntöjenmukainen liittymistä edeltävien ohjelmien mukaisesti ja että takaisinperintä olisi yhteisön oikeuden periaatteen vastaista. Komissio toteaa, että Suomi on virallisesti esittänyt perusteltua luottamusta ainoastaan maakuntahallituksen osalta. Edunsaajan osalta perusteltua luottamusta ei ole nimenomaisesti esitetty.

(121)

Komissio ei kuitenkaan voi hyväksyä tätä näkemystä.

(122)

Komissio on osoittanut edellä pääomankorotuksista, että riippumatta siitä, mitä ÅI:llä tai kenelläkään muulla oli syytä uskoa väitetyn osakemerkintäjärjestelyn oikeudellisesta asemasta suhteessa valtiontukisääntöihin, väitetyn tukiohjelman muodollisia edellytyksiä ei kuitenkaan edes noudatettu sellaisena, kuin siitä oli ilmoitettu EFTAn valvontaviranomaiselle. Näin ollen ei ole mahdollista katsoa, että ÅI voisi vedota perusteltuun luottamukseen pääomankorotusten sääntöjenmukaisuuden suhteen, sillä nämä pääomankorotukset eivät olisi kuuluneet kansallisten sääntöjen piiriin, joiden osalta Suomi väittää, että sillä oli perusteltu luottamus.

(123)

Lainatakauksista komissio on osoittanut, että takausjärjestelyjen sisältöä muutettiin jo ennen, kuin tässä päätöksessä käsiteltäviä takauksia myönnettiin. Näistä Ahvenanmaan viranomaisten tekemistä muutoksista ei ilmoitettu komissiolle. Tästä seuraa, että alkuperäiseen ohjelmaan kuuluvien kansallisten sääntöjen mukaisesti myönnettyjä takauksia on pidettävä uutena tukena. Tuensaajalla ei vakiintuneen käytännön mukaan voi olla perusteltua luottamusta, että sääntöjenmukaisena voitaisiin pitää tukea, josta ei ole ilmoitettu komissiolle SEUT-sopimuksen 108 artiklan nojalla, vaikka näin olisi pitänyt tehdä (35).

(124)

Yhteenvetona sekä takaukset että pääomankorotukset ovat uutta valtiotukea, joka olisi ennen täytäntöönpanoa pitänyt ilmoittaa komissiolle.

(125)

Vallitsevan oikeuskäytännön (36) mukaisesti jäsenvaltio, jonka viranomaiset ovat myöntäneet tukea SEUT-sopimuksen 108 artiklassa määrätyn menettelyn vastaisesti, ei voi nojautua tuensaajien perusteltuun luottamukseen oikeuttaakseen laiminlyöntinsä noudattaa velvollisuutta ryhtyä välttämättömiin toimenpiteisiin ja panna täytäntöön komission tuen takaisinperintää koskeva päätös. Jos kansalliset viranomaiset olisivat kyenneet nojautumaan omaan sääntöjenvastaiseen tulkintaansa, ne mitätöisivät SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklan ja veisivät komission näiden säädösten varassa tehdyiltä päätöksiltä perustan pois.

(126)

Saman periaatteen on sovelluttava välttämättä, kun kansalliset viranomaiset katsovat, että heillä itsellään oli perusteltu luottamus toimenpiteiden oikeudellisuudesta, mutta eivät ilmoittaneet niitä komissiolle vaikka toimenpiteet olivat uutta tukea (37).

(127)

Vastaavasti, mitä tulee perusteltuun luottamukseen ÅI:n kannalta, komissio katsoo, että vallitsevan oikeuskäytännön mukaan, mitä tulee SEUT-sopimuksen 108 artiklan mukaiseen komission valtiontuen pakolliseen valvontaan, yritykset, joille on myönnetty tukea, eivät voi periaatteena elätellä perusteltua luottamusta, että tuki on sääntöjenmukaista, ellei sitä ole myönnetty kyseisessä artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti. Uutteran elinkeinonharjoittajan olisi normaalisti kyettävä määrittämään, onko kyseistä menettelyä noudatettu (38).

(128)

Komissio toteaa, ettei yksikään yritys ole ÅI:tä paremmassa asemassa, kun on kyse maakuntahallituksen toimenpiteistä väitettyjen tukiohjelmien suhteen, sillä maakuntahallitus on sen suurin osakkeenomistaja ja maakuntahallituksen jäseniä on myös ÅI:n hallituksessa. Tätä argumenttia tukee se tosiasia, että ÅI:n ja maakuntahallituksen edustajat vaihtavat tietoja säännöllisesti, kuten edellä pääomankorotusten kohdalla on osoitettu. Näin ollen, vaikka Suomi ei olekaan nimenomaisesti esittänyt perusteltua luottamusta tuensaajan puolesta, komissio katsoo, että ÅI ei voi vedota perusteltuun luottamukseen tässä tapauksessa.

(129)

Lopuksi, komissio ei ole koskaan antanut Suomelle eikä tuensaajalle minkäänlaista selvää vahvistusta, etteivät kiistanalaiset toimenpiteet olisi valtiontukea tai soveltuvaa tukea, mikä voisi luoda perusteltua luottamusta siihen suuntaan (39).

(130)

Suomi on lisäksi todennut, että jos pääomankorotusten kautta annettu tuki peritään takaisin, tukiosuudeksi ei välttämättä pitäisi katsoa koko annetun pääoman määrää, vaan (samoin kuin takausten tukiosuutta laskettaessa) ÅI:n kustannukset vaihtoehtoisten investointien löytämiseksi markkinoilta. Suomi on esittänyt, että tällaisen vaihtoehtoisen rahoituksen kustannukset voitaisiin vahvistaa siten, että perusteena on KPMG:n raportissa mainittu toimistotilainvestoinneista odotettu 7 prosentin tuotto.

(131)

Komissio ei voi yhtyä tähän näkemykseen.

(132)

On yleisesti totta, että valtiontuki tietyssä asiassa on erotus yrityksen valtion varoista tosiasiallisesti (rahoituksen muodossa) saaman edun ja sen edun välillä, jonka se olisi voinut saada pääomamarkkinoilta. Tämän seurauksena tilanne ennen tuen myöntämistä katsotaan palautetuksi, kun tuensaaja on palauttanut sääntöjenvastaisen ja sisämarkkinoille soveltumattoman tuen, ja tämän palauttamisen seurauksena tuensaaja menettää markkinoilla saamansa edun kilpailijoihinsa verrattuna, ja tuen suorittamista edeltänyt tilanne palautuu (40).

(133)

Kuka tahansa investointeja tekevä, oli kyseessä luotonanto tai pääomalla osallistuminen, haluaa investoinnilleen vastinetta, joka on suhteessa riskiin.

(134)

On selvää, että kun tuki on annettu luottona markkinakustannuksia pienemmin kustannuksin (tämä on taattujen lainojen tilanne silloin, kun rahoituskustannukset ovat yhteensä pienemmät kuin markkinaehtoisilla luotoilla) yritykselle, joka ei toimi lainamarkkinoiden ulkopuolella ja joka olisi voinut tuen vaihtoehtona ottaa markkinahintaisen lainan, takaisinmaksun korjaava vaikutus saadaan aikaan maksattamalla yrityksellä erotus (sekä korko), jolloin sen tilanne tulee jälleen kilpailijoiden tilannetta vastaavaksi.

(135)

Pääomasijoitusten tilanne on erilainen. Niiden tuotto ei riipu yrityksen maksuhalukkuudesta (kuten luottojen kohdalla), vaan on osa yrityksen liiketoimintamallin kannattavuutta. Jos yksityinen sijoittaja ei usko, että liiketoiminta tuottaa siihen sisältyvään riskiin nähden riittävän korvauksen, hän ei investoi siihen vaan sijoittaa rahansa muualle. Komissio ei toisin sanoen voi hyväksyä sitä näkemystä, että ÅI olisi kyennyt saamaan samat varat pääomamarkkinoilta kasvattaakseen pääomaansa tarjoamalla korkeamman tuoton, koska sen odotettu tehokkuus ei mahdollistanut sitä tarjoamasta millekään pääomasijoittajalle tätä korkeampaa tuottoa. Vaihtoehtoinen tilanne eli tilanne, jossa takaisinperinnän kohteena olevaa tukea ei olisi annettu ja joka on palautettava tai saatava aikaan, on siis se, ettei pääomaa olisi investoitu lainkaan. Tämän vuoksi takaisin on perittävä pääomankorotusten koko määrä.

(136)

Komissio ei voi tämän vuoksi hyväksyä Suomen näkemystä tuen osuudesta pääomankorotuksissa.

8.2   TAKAISIN PERITTÄVÄT TUET

(137)

Näin ollen komission sääntöjenvastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi havaitsema tuki, joka Suomen on perittävä takaisin ÅI:ltä, on seuraava:

(138)

Pääomankorotukset:

a)

Pääomankorotus C-IV: 353 199,00 euroa. Tuki annettiin ÅI:n käyttöön 20 päivänä heinäkuuta 2001.

b)

Pääomankorotus C-V: 599 933,78 euroa. Tuki annettiin ÅI:n käyttöön 15 päivänä elokuuta 2002.

c)

Pääomankorotus C-VI: 799 911,64 euroa. Tuki annettiin ÅI:n käyttöön 13 päivänä maaliskuuta 2003.

d)

Pääomankorotus C-VII: 515 165,97 euroa. Tuki annettiin ÅI:n käyttöön 6 päivänä toukokuuta 2004.

e)

Pääomankorotus C-VIII: 669 896,95 euroa. Tuki annettiin ÅI:n käyttöön 30 päivänä syyskuuta 2004.

f)

Pääomankorotus C-IX: 199 977,91 euroa. Tuki annettiin ÅI:n käyttöön 16 päivänä kesäkuuta 2005.

g)

Pääomankorotus C-X: 234 961,43 euroa. Tuki annettiin ÅI:n käyttöön 16 päivänä kesäkuuta 2005.

h)

Pääomankorotus C-XI: 1 379 998,95 euroa. Tuki annettiin ÅI:n käyttöön 15 päivänä helmikuuta 2007.

(139)

Lainatakaukset: Kaikkien takausten tukiosuus lasketaan takauksia koskevan tiedonannon 4.2 kohdan mukaisesti (kuten johdanto-osan 66–80 kappaleessa on esitetty) siten, että se on sen koron, jota on sovellettu lainakustannusten viitekorkona, jota ÅI:n kanssa taloudellisesti verrannollinen yritys olisi joutunut maksamaan, ja sen koron, joka on saatu valtiontakauksen avulla, erotus sen jälkeen, kun mahdolliset takausmaksut on vähennetty.

a)

G-I-takauksessa tukiosuus on erotus viitekoron, jota sovelletaan yritykselle, jonka luottokelpoisuusluokka on ’heikko’ (B) ja jonka vakuustaso on normaali ja taatun lainan kokonaiskustannusten (takauksesta maksetut takausmaksut ja lainan korko yhteensä) välillä. Tämä tuki annettiin ÅI:n käyttöön 9 päivänä lokakuuta 2003 (kuten johdanto-osan 81 ja 82 kappaleessa on selitetty). Tästä määrästä vähennetään kertaluonteinen 19 500 euron takausmaksu (41).

b)

G-II-takauksessa tukiosuus on erotus viitekoron, jota sovelletaan yritykselle, jonka luottokelpoisuusluokka on ’heikko’ (B) ja jonka vakuustaso on normaali ja taatun lainan kokonaiskustannusten (takauksesta maksetut takausmaksut ja lainan korko yhteensä) välillä. Tuki annettiin ÅI:n käyttöön 2 päivänä marraskuuta 2004. Tästä määrästä vähennetään kertaluonteinen 2 900 euron takausmaksu (42).

c)

G-III-takauksessa tukiosuus on erotus viitekoron, jota sovelletaan yritykselle, jonka luottokelpoisuusluokka on ’tyydyttävä’ (BB) ja jonka vakuustaso on normaali ja taatun lainan kokonaiskustannusten (takauksesta maksetut takausmaksut ja lainan korko yhteensä) välillä. Tuki annettiin ÅI:n käyttöön 13 päivänä joulukuuta 2005. Tästä määrästä vähennetään takauksen kertaluonteinen 6 500 euron takausmaksu (43).

(140)

Suomen viranomaisten on määritettävä täsmällinen takaisinperittävän tuen määrä yhteistyössä komission kanssa, siinä kehikossa ja sen menetelmän mukaisesti, mitä johdanto-osan 138–139 kappaleissa on takaisinperintää koskevasta menettelystä esitetty. Tukiosuuteen lisättävä korko siitä päivästä lähtien, kun tuki oli saajan käytettävissä, siihen päivään asti, kun se on peritty takaisin. Komissio pyytää Suomen viranomaisia näiden virantoimitukseen liittyvien velvollisuuksien mukaisesti yhteistyöhön täsmällisen takaisinperittävän tuen määrän määrittämiseksi,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Suomen 18 päivänä kesäkuuta 1997 myöntämä pääomankorotus Ålands Industrihus Ab:n hyväksi, määrältään 84 094,39 euroa, ei ole Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

2 artikla

Tämän päätöksen 8.2 kohdassa luetellut valtiontukitoimenpiteet, jotka Suomi on myöntänyt Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan vastaisesti Ålands Industrihus Ab:n hyväksi, eivät sovellu sisämarkkinoille.

3 artikla

1.   Suomen on perittävä 2 artiklassa tarkoitettu valtiontuki takaisin tuensaajalta.

2.   Takaisinperittävästä tuesta on maksettava korkoa siitä lähtien, kun tuki saatettiin tuensaajan käyttöön, sen tosiasialliseen takaisinperintään asti.

3.   Korolle on laskettava korkoa asetuksen (EY) N:o 794/2004 V luvun mukaisesti.

4.   Suomen on peruutettava kaikki 2 artiklassa tarkoitetun tuen maksamatta olevat maksut tämän päätöksen antopäivästä lukien.

4 artikla

1.   Edellä 2 artiklassa tarkoitettu tuki on perittävä takaisin välittömästi ja tehokkaasti.

2.   Suomen on varmistettava, että tämä päätös pannaan täytäntöön neljän kuukauden kuluessa sen tiedoksiantamisesta.

5 artikla

1.   Suomen on toimitettava komissiolle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksiantamisesta seuraavat tiedot:

a)

tuensaajalta takaisinperittävä kokonaismäärä (tuki ja siitä perittävä korko);

b)

tarkka kuvaus toimenpiteistä, jotka on jo toteutettu tai joita suunnitellaan tämän päätöksen noudattamiseksi;

c)

asiakirjat, jotka osoittavat, että tuensaaja on määrätty maksamaan tuki takaisin.

2.   Suomen on ilmoitettava komissiolle tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi toteutettavien kansallisten toimenpiteiden edistymisestä siihen saakka, kun 2 artiklassa tarkoitetun tuen takaisinperintä on saatettu loppuun. Suomen on annettava viipymättä komission pyynnöstä tiedot toimenpiteistä, jotka on jo toteutettu tai joita suunnitellaan tämän päätöksen noudattamiseksi. Sen on annettava myös tarkat tiedot tuensaajalta jo perityistä tukimääristä ja koroista.

6 artikla

Tämä päätös on osoitettu Suomen tasavallalle.

Tehty Brysselissä 13 päivänä heinäkuuta 2011.

Komission puolesta

Joaquín ALMUNIA

Varapuheenjohtaja


(1)  EUVL C 76, 27.3.2008, s. 15.

(2)  EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklasta tuli Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 107 ja 108 artikla 1 päivänä joulukuuta 2009. Kyseiset artiklat ovat olennaisesti yhdenmukaiset. Tässä päätöksessä tarkoitetaan tarvittaessa viittauksella SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklaan viittausta EY-perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklaan. SEUT-sopimuksella muutettiin myös tiettyjä käsitteitä. Yhteisö korvattiin unionilla ja yhteismarkkinat korvattiin sisämarkkinoilla. Tässä päätöksessä käytetään SEUT-sopimuksen terminologiaa.

(3)  Ks. alaviite 1.

(4)  Poikkeuksena vähäinen osuus, jonka omistaa yrittäjäyhdistys Ålands företagareförening rf (3 osaketta 30 392 osakkeen kokonaismäärästä).

(5)  Vuonna 1999 taseen loppusumma oli 733 341 euroa, liikevaihto 101 486 euroa ja kokonaistulos 27 719 euroa.

(6)  Tase supistui 834 645 eurosta (1997) 733 341 euroon (1999).

(7)  Tämän jakson tiedot ovat suurimmaksi osaksi peräisin kvarteret iTidenin (teknologiapuiston) verkkosivuilta (www.itiden.ax), ja niitä on täydennetty Suomen viranomaisten toimittamilla (julkisia tietoja vastaavilla) tiedoilla.

(8)  ”Maakuntahallitus pyrkii lisäämään tietotekniikka- ja palvelualalle soveltuvien teollisuuskiinteistöjen ja toimistotilan tarjontaa julkisten kiinteistöyhtiöiden kautta. Ne saattavat edellyttää lisää pääomaa.” Budget för landskapet Åland 2000, s. 304.

(9)  ”Maakuntahallitus toimii […] edistääkseen tehokkaammin uusien yritysten ja liiketoimintahankkeiden kasvua. Maakuntahallitus jatkaa pyrkimyksiään toteuttaa ’tietotekniikkakylä’ […]”. Budget för landskapet Åland 2001, s. 319 ja 321.

(10)  Budget för landskapet Åland 2002, s. 291.

(11)  Nämä toimenpiteet myönnettiin ennen euron käyttöönottoa, joten ne myönnettiin Suomen markkoina. C-I oli 500 003 markkaa, C-II 2 025 010 markkaa ja C-III oli 680 003 markkaa. Euroon siirtymisen hetkellä vaihtokurssiksi määriteltiin 1 euro = 5,94573 Suomen markkaa.

(12)  EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1.

(13)  Ks. muun muassa seuraavat tuomiot asiassa 234/84, Belgia v. komissio, Kok. 1986, s. 2263, 14 kohta; asiassa C-305/89, Kok. 1991, s. I-1603, 18 ja 19 kohta; yhdistetyissä asioissa C-278/92, C-279/92 ja C-280/92, Hytasa, Kok. 1994, s. I-4103, 20 ja 21 kohta; asiassa C-303/88, Eni-Lanerossi, Kok. 1991, s. I-1433, 20 kohta; asiassa T-11/95, BP Chemicals, Kok. 1995, s. II-599, 161 kohta.

(14)  EUVL C 155, 20.6.2008, s. 10.

(15)  Ks. menettelyn aloittamista koskevan päätöksen 25 kohta.

(16)  Ks. menettelyn aloittamista koskevan päätöksen 26 kohta.

(17)  KPMG ”Projekt Tower”, 10.7.2007.

(18)  Pitää paikkansa, että pääomankorotus C-IV tehtiin vuonna 2001, toisin sanoen ennen vuonna 2002 esitettyä kannattavuuslaskelmaa. Pääomankorotus C-IV:n taustalla olleista taloudellisista oletuksista ei ole esitetty erillistä selvitystä. Koska kyseinen pääomankorotus kuitenkin käytettiin sen tontin ostamiseen, jolle iTiden-hanke oli tarkoitus rakentaa (ja tämä oli aikomuksena alusta lähtien), komissio katsoo, ettei maakuntahallituksella, jos se ylipäänsä harkitsi tuottonäkymiä, ollut syytä odottaa parempaa tuottoa kuin vuonna 2002 oletettu 3 prosenttia.

(19)  EYVL C 68, 6.3.1996, s. 9.

(20)  Vaikka muodollinen menettely aloitettiin vasta vuonna 2008, komissio tiedusteli Suomelta näistä toimenpiteistä jo 25 päivänä lokakuuta 2006 päivätyllä kirjeellä, minkä vuoksi vuoden 1997 pääomasijoitus ei kuulu takaisinperintää koskevan 10 vuoden pituisen vanhentumisajan piiriin.

(21)  EUVL C 244, 1.10.2004, s. 2.

(22)  Takauksia koskeva tiedonanto, 3.2 kohdan d alakohta.

(23)  Luottamuksellinen tieto.

(24)  Tammikuun 15 päivän 2007 jälkeen koron oli tarkoitus muuttua […] lisättynä […] peruspisteellä.

(25)  EUVL C 14, 19.1.2008, s. 6.

(26)  Suomen antamien tietojen mukaan tätä korkoa oli tarkoitus soveltaa 15 päivään tammikuuta 2007 saakka, jolloin se piti muuttaa […] lisättynä […] peruspisteellä. Tämän taatun lainan ehdot neuvoteltiin kuitenkin uudelleen, ja 13 päivästä joulukuuta 2005 alkaen korko määritettiin […] prosentiksi 15 päivään tammikuuta 2007 saakka, jolloin se oli tarkoitus muuttaa […] lisättynä […] peruspisteellä. Tammikuun 14 päivänä 2009 korko muutettiin […] lisättynä […] peruspisteellä ja 12 päivänä helmikuuta 2011 se muutettiin jälleen […] lisättynä […] peruspisteellä.

(27)  Tähän ei sisälly kertaluonteista maksua, jonka suuruus oli […] prosenttia lainasummasta eli 19 500 euroa. Asiaa käsitellään 8.2 kohdassa, tuen takaisinperintää koskevassa jaksossa.

(28)  Tähän ei sisälly kertaluonteista maksua, jonka suuruus oli […] prosenttia lainasummasta eli 2 900 euroa. Asiaa käsitellään 8.2 kohdassa, tuen takaisinperintää koskevassa jaksossa.

(29)  Tähän ei sisälly kertaluonteista maksua, jonka suuruus oli […] prosenttia lainasummasta eli 6 500 euroa. Asiaa käsitellään 8.2 kohdassa, tuen takaisinperintää koskevassa jaksossa.

(30)  Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin totesi yhdistetyissä asioissa T-195/01 ja T-207/01, Government of Gibraltar v. komissio, 30.4.2002 annetussa tuomiossa, Kok. 2002, s. II-2309, 109–111 kohta, että asetuksen (EY) N:o 659/1999 1 artiklan c alakohdan mukaan ”voimassa olevan tuen muutoksia” on pidettävä uutena tukena. Tämän yksiselitteisen ilmauksen mukaan uutena ei ole pidettävä ”muutettuja voimassa olevia tukia”, vaan ainoastaan muutos sellaisenaan voidaan luokitella uudeksi tueksi. Kuitenkin silloin, kun muutos vaikuttaa alkuperäisen järjestelmän olennaiseen sisältöön, alkuperäinen järjestelmä muuttuu uudeksi tukijärjestelmäksi, koska se ei ole erotettavissa uudesta tukijärjestelmästä (yhdistetyissä asioissa T-254/00, T-270/00 ja T-277/00, Hotel Cipriani v. komissio, 28.11.2008 annettu tuomio, 358–359 kohta).

(31)  EUVL L 140, 30.4.2004, s. 1.

(32)  Landskapslag om landskapsgaranti för industrier och vissa andra näringsgrenar, ÅFS 1966:14.

(33)  (Komission huomautus:) Laki kattaa myös joitakin lainoja.

(34)  Maaliskuun 3 päivänä 1994 tehdyllä muutoksella talousarvio kasvoi 20 miljoonasta Suomen markasta 30 miljoonaan Suomen markkaan ja 16 päivänä helmikuuta 1996 tehdyllä muutoksella 30 miljoonasta Suomen markasta 50 miljoonaan Suomen markkaan.

(35)  Ks. asiassa C-24/95, Land Rheinland-Pfalz v. Alcan Deutschland GmbH, 20.3.1997 annettu tuomio, Kok. 1997, s. I-1591, 49 kohta.

(36)  Ks. asiassa C-24/95 annetun tuomion 17 kohta; ks. myös yhdistetyissä asioissa C-465/09 P (Diputación Foral de Vizcaya v. komissio) ja C-470/09 P (Territorio Historico de Vizcaya ja muut v. komissio) 9.6.2011 annettu tuomio, ei julkaistu, 151 kohta.

(37)  Ks. alaviite 34.

(38)  Ks. asiassa C-5/89, Saksa v. komissio, 20.9.1990 annettu tuomio, Kok. 1990, s. I-3437, 14 kohta.

(39)  Ks. yhdistetyissä asioissa T-427/04 ja T-15/05, Ranska ja France Télécom v. komissio, 30.9.2009 annettu tuomio, Kok. 2009, s. II- 4315, 261 kohta.

(40)  Ks. asiassa C-348/93, komissio v. Italia, 4.4.1995 annettu tuomio, Kok. 1995, s. I-673, 27 kohta.

(41)  Ks. johdanto-osan 81 kappale ja alaviite 25.

(42)  Ks. johdanto-osan 83 kappale ja alaviite 26.

(43)  Ks. johdanto-osan 85 kappale ja alaviite 27.


LIITE

Tiedot saaduista, takaisin perittävistä ja jo takaisin perityistä tukimääristä

Tuensaaja

Tukiohjelman perusteella saadun tuen kokonaismäärä (1)

Takaisinperittävän tuen kokonaismäärä (1)

(Pääoman määrä)

Jo palautetun tuen kokonaismäärä (1)

Pääoman määrä

Korko

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


(1)  miljoonaa (kansallinen valuutta).


12.5.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 125/51


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2012,

neuvoston direktiivin 2004/68/EY liitteen II muuttamisesta siltä osin kuin on kyse yleisistä peruskriteereistä alueen pitämiseksi bluetongue-taudista vapaana

(tiedoksiannettu numerolla C(2012) 2978)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2012/253/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinten terveyttä koskevista säännöistä tiettyjen elävien sorkka- ja kavioeläinten yhteisöön tuonnin ja yhteisön kautta kuljetuksen osalta, direktiivien 90/426/ETY ja 92/65/ETY muuttamisesta ja direktiivin 72/462/ETY kumoamisesta 26 päivänä huhtikuuta 2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/68/EY (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 2 kohdan b alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivissä 2004/68/EY vahvistetaan eläinten terveyttä koskevat vaatimukset elävien sorkka- ja kavioeläinten unioniin tuonnin ja unionin kautta kuljetuksen osalta, kun on kyse sen liitteessä I luetelluista lajeista.

(2)

Eläviä sorkka- ja kavioeläimiä saa kyseisen direktiivin nojalla tuoda unioniin ja kuljettaa unionin kautta ainoastaan niistä kolmansista maista, jotka on mainittu siinä tarkoitetun menettelyn mukaisesti laadittavassa tai muutettavassa luettelossa tai laadittavissa tai muutettavissa luetteloissa.

(3)

Eläviä sorkka- ja kavioeläimiä saa tuoda unioniin ainoastaan, jos luvan saanut kolmas maa esittää takeet siitä, että eläimet tulevat direktiivin 2004/68/EY liitteessä II lueteltujen yleisten peruskriteerien mukaisesti taudista vapaalta alueelta, jolle on kiellettyä tuoda eläimiä, jotka on rokotettu kyseisessä liitteessä lueteltuja tauteja vastaan.

(4)

Bluetongue-tauti mainitaan direktiivin 2004/68/EY liitteessä II olevassa luettelossa. Jotta aluetta voitaisiin pitää vapaana bluetongue-taudista, on kyseisen liitteen nojalla edellytyksenä kaikkien lajien osalta, lukuun ottamatta Suidae-heimoon kuuluvia lajeja, että tautitapauksia ei ole ilmennyt eikä rokotuksia ole suoritettu viimeisten 12 kuukauden aikana asianmukaisella Culicoides-populaation valvonnalla.

(5)

Viime vuosina on uuden tekniikan kehityksen ansiosta tullut saataville inaktivoituja bluetongue-taudin rokotteita, joista ei aiheudu vaaraa epätoivotusta rokoteviruksen paikallisesta leviämisestä rokottamattomiin nautaeläimiin, lampaisiin ja vuohiin. Nykyisin ollaan laajalti sitä mieltä, että rokottaminen inaktivoiduilla rokotteilla on paras keino bluetongue-taudin torjuntaan ja kliinisten tautitapausten ennaltaehkäisyyn näissä eläimissä unionissa.

(6)

Lampaan bluetongue-taudin torjunta- ja hävittämistoimenpiteitä koskevista erityissäännöksistä 20 päivänä marraskuuta 2000 annettua neuvoston direktiiviä 2000/75/EY (2) muutettiin näin ollen äskettäin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2012/5/EU (3), jotta voitiin säätää inaktivoitujen rokotteiden käytöstä kaikissa EU:n osissa.

(7)

Bluetongue-taudin epidemiologisen tilanteen kehityksen johdosta ja Maailman eläintautijärjestön (OIE) standardien noudattamiseksi neuvoston direktiivin 2000/75/EY täytäntöönpanosäännöistä bluetongue-taudin torjunnan, seurannan ja valvonnan sekä tiettyjen bluetongue-taudille alttiiden lajien eläinten siirtoja koskevien rajoitusten osalta 26 päivänä lokakuuta 2007 annettua komission asetusta (EY) N:o 1266/2007 (4) muutettiin äskettäin. Tämän johdosta EU:n standardeissa vaaditaan, että virusta ei ole esiintynyt vähintään kahden vuoden aikana, jotta aluetta voitaisiin pitää bluetongue-taudista vapaana. Sen vuoksi direktiivin 2004/68/EY liitteessä II tarkoitettua kahdentoista kuukauden ajanjaksoa olisi muutettava.

(8)

Direktiiviä 2000/75/EY ja asetusta (EY) N:o 1266/2007 sovelletaan sellaisten elävien sorkka- ja kavioeläinten siirtoihin unionin sisällä, jotka kuuluvat bluetongue-taudille alttiisiin lajeihin. On aiheellista, että yleiset peruskriteerit, joiden mukaisesti kolmannen maan aluetta pidetään bluetongue-taudista vapaana, sellaisina kuin ne esitetään direktiivin 2004/68/EY liitteessä II, saatetaan vastaamaan unionin sisällä sovellettavia vaatimuksia.

(9)

Sen vuoksi direktiivin 2004/68/EY liitettä II olisi muutettava.

(10)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Korvataan direktiivin 2004/68/EY liitteessä II oleva bluetongue-tautia koskeva kohta seuraavasti:

”Bluetongue-tauti

tautitapauksia ei ole ilmennyt eikä rokotuksia ole suoritettu viimeisten 24 kuukauden aikana asianmukaisella Culicoides-populaation valvonnalla

kaikki lajit, lukuun ottamatta Bos-, Bison-, Bubalus-, Ovis- ja Capra-sukujen lajeja ja Suidae-heimoon kuuluvia lajeja”

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 10 päivänä toukokuuta 2012.

Komission puolesta

John DALLI

Komission jäsen


(1)  EUVL L 139, 30.4.2004, s. 321.

(2)  EYVL L 327, 22.12.2000, s. 74.

(3)  EUVL L 81, 21.3.2012, s. 1.

(4)  EUVL L 283, 27.10.2007, s. 37.


12.5.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 125/53


KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2012,

tuotetyypissä 18 käytetyn diklorvossin jättämisestä pois biosidituotteiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY liitteistä I, I A tai I B

(tiedoksiannettu numerolla C(2012) 3016)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2012/254/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon biosidituotteiden markkinoille saattamisesta 16 päivänä helmikuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY (1) ja erityisesti sen 16 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Biosidituotteiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kymmenvuotisen työohjelman toisesta vaiheesta 4 päivänä joulukuuta 2007 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1451/2007 (2) vahvistetaan luettelo tehoaineista, jotka on arvioitava sen selvittämiseksi, olisiko ne mahdollisesti lisättävä direktiivin 98/8/EY liitteeseen I, I A tai I B. Luetteloon kuuluu diklorvossi.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1451/2007 perusteella diklorvossin (CAS-numero 62-73-7; EY-numero 200-547-7) käyttöä on arvioitu direktiivin 98/8/EY 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti tuotetyypissä 18 (hyönteis- ja punkkimyrkyt sekä muiden niveljalkaisten torjuntaan käytettävät tuotteet), sellaisena kuin se on määriteltynä direktiivin 98/8/EY liitteessä V.

(3)

Italia, joka oli nimetty esitteleväksi jäsenvaltioksi, toimitti komissiolle 20 päivänä marraskuuta 2007 toimivaltaisen viranomaisen kertomuksen sekä suosituksen asetuksen (EY) N:o 1451/2007 14 artiklan 4 ja 6 kohdan mukaisesti.

(4)

Jäsenvaltiot ja komissio tarkastelivat toimivaltaisen viranomaisen kertomusta. Biosidivalmisteita käsittelevä pysyvä komitea sisällytti 9 päivänä joulukuuta 2011 tarkastelun tulokset arviointikertomukseen asetuksen (EY) N:o 1451/2007 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(5)

Arvioinnin tulokset osoittavat, että hyönteis- ja punkkimyrkkyinä sekä muiden niveljalkaisten torjuntaan käytettävät diklorvossia sisältävät biosidituotteet eivät täytä direktiivin 98/8/EY 5 artiklan vaatimuksia. Ihmisten terveysvaarojen ja ympäristölle aiheutuvan vaaran arvionnissa harkituissa skenaarioissa ilmeni mahdollinen riski, jota ei voida hyväksyä. Diklorvossia käytettynä tuotetyypissä 18 ei sen vuoksi pitäisi lisätä direktiivin 98/8/EY liitteeseen I, I A tai I B.

(6)

Oikeusvarmuuden vuoksi olisi vahvistettava päivämäärä, jonka jälkeen markkinoille ei saa saattaa tuotetyypissä 18 käytettyä diklorvossia sisältäviä biosidituotteita, ottaen huomioon sekä näistä tuotteista aiheutuvan kohtuuttoman vaaran että niiden tuottajien oikeutetut odotukset.

(7)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat biosidituotteita käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaisia,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Tuotetyypissä 18 käytettyä diklorvossia (CAS-numero 62-73-7; EY-numero 200-547-7) ei lisätä direktiivin 98/8/EY liitteisiin I, I A tai I B.

2 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1451/2007 4 artiklan 2 kohdan tarkoituksia varten tuotetyypissä 18 käytettyä diklorvossia sisältäviä biosidituotteita ei saa saattaa markkinoille 1 päivästä marraskuuta 2012 lähtien.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 10 päivänä toukokuuta 2012.

Komission puolesta

Janez POTOČNIK

Komission jäsen


(1)  EYVL L 123, 24.4.1998, s. 1.

(2)  EUVL L 325, 11.12.2007, s. 3.